<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ​​ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?

Nimesi:

Lausahdus:

91 Käyttäjää paikalla! 0.0044770240783691

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
A_1990_1 | A_1990_2 | A_1990_3 | A_1990_4 | A_1990_5 | A_1990_6 | B_1990_1 | B_1990_2 | C_1990_1 | C_1990_2 | C_1990_3 | D_1990_1 | D_1990_2 | E_1990_1 | E_1990_2 | E_1990_3 | E_1990_4 | E_1990_5 | E_1990_6 | F_1990_1 | F_1990_2 | F_1990_3 | Hak_1990 | PTK_1990_1 | PTK_1990_2 | PTK_1990_3 | PTK_1990_4 | PTK_1990_5 | PTK_1990_6 | 
1: Vuoden 1990
2: 
3: VALTIOPÄIVÄT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: A2
10: Hallituksen esitykset
11: 66-116
12: 
13: 
14: 
15: 
16: EDUSKUNTA
17: HELSINKI
18:           ISSN 0783-9820
19: 
20: Helsinki 1990. Valtion painatuskeskus
21:                                                                                                           3
22: 
23: SISÄLLYSLUETTELO
24: 
25: 
26: 
27: 
28: Hallituksen esitykset 66-116
29: -   66 maaseutuelinkeinolaiksi                           80 laiksi Valtavaaran ja Pyhävaaran luonnon-
30:                                                          suojelualueesta
31: -   67 laiksi maatilahallinnosta
32:                                                          81 laiksi Jonkerinsalon, Siikavaaran, Jaaska-
33:     68 laeiksi työntekijäin eläkelain 12 §:n ja lyhyt-   monvaaran, Mustanrinnantunturin ja Pitsloman
34:     aikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin elä-    luonnonsuojelualueista
35:     kelain 9 §:n sekä yrittäjien eläkelain 10 §:n
36:     muuttamisesta                                        82 laiksi Saaristomeren kansallispuistosta anne-
37:                                                          tun lain 1 ja 3 §:n muuttamisesta
38:     69 laeiksi maatalousyrittäjien eläkelain 6 §:n 4
39:     momentin ja 6 f §:n 3 momentin kumoamisesta
40:                                                          83 laiksi ulkoilulain muuttamisesta
41:     sekä tapaturmavakuutuslain 58 §:n muuttamises-
42:     ta
43:                                                          84 laiksi korkeimman oikeuden ja korkeimman
44:     70 Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön pe-         hallinto-oikeuden presidenttien ja jäsenten palve-
45:     rustamista koskevan sopimuksen eräiden mää-          lussuhteen ehdoista sekä eräiksi siihen liittyviksi
46:     räysten hyväksymisestä                               laeiksi
47: 
48:     71 kidutuksen ja epäinhimillisen tai halventavan     85 laeiksi ruotsinkielisen korkeakouluopetuksen
49:     kohtelun tai rangaistuksen estämiseksi tehdyn        yhteensovittamisesta sekä Åbo Akademi -nimi-
50:     eurooppalaisen yleissopimuksen eräiden mää-          sestä yliopistosta annetun lain ja Svenska han-
51:     räysten hyväksymisestä                               delshögskolan -nimisestä korkeakoulusta anne-
52:                                                          tun lain muuttamisesta
53:     72 eräiden valtioneuvoston oikeuskansleria ja
54:     eduskunnan oikeusasiamiestä koskevien sään-          86 laiksi Lapin yliopistosta
55:     nösten muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi
56:                                                          87 laiksi Vaasan yliopistosta
57:     73 uudeksi Ahvenanmaan itsehallintolaiksi
58:                                                          88 yksityisiä kouluja koskevan lainsäädännön
59:     74 laiksi aluevaihdosta Suomen valtion ja Hel-       muuttamisesta
60:     singin kaupungin välillä
61:                                                          89 laiksi valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta
62:     75 laiksi erään Helsingin kaupungissa sijaitsevan    ja laiksi edustajanpalkkiosta annetun lain 4 §:n
63:     asuinkiinteistön myymisestä Rakennustoimisto         muuttamisesta
64:     A. Puolimatka Oy:lle
65:                                                          90 laiksi vartioimisliikelain muuttamisesta
66:     76 laiksi ortodoksisesta kirkkokunnasta annetun
67:     lain 41 §:n muuttamisesta
68:                                                          91 asunto-olojen kehittämisrahaston lainanotto-
69:     77 työsopimuslain muuttamisesta                      valtuuksista vuonna 1990
70: 
71:     78 laiksi Punkaharjun luonnonsuojelualueesta         92 laiksi yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja
72:                                                          laitoksissa annetun lain muuttamisesta
73:     79 laiksi Haapasuon ja Syysniemen sekä Ruu-
74:     naan luonnonsuojelualueista                          93 laiksi maksujen pennimäärien pyöristämisestä
75: 
76: 500421L
77: 4                                               Sisällysluettelo
78: 
79:     94 laiksi Kehitysaluerahasto Oy -nimisestä osa-           105 laiksi huoneenvuokralain muuttamisesta
80:     keyhtiöstä annetun lain 11 §:n muuttamisesta
81:                                                               106 laiksi auto- ja moottoripyöräverosta annetun
82:     95 maastoliikennelaiksi ja laiksi tieliikennelain         lain 3 ja 14 §:n muuttamisesta
83:     muuttamisesta
84:                                                               107 laiksi markkinatuomioistuimesta annetun
85:     96 liikevaihtoverolaiksi                                  lain muuttamisesta
86: 
87:     97 yhteismetsälaiksi                                      108 laeiksi peruskoululain, lukiolain ja eräiden
88:                                                               niihin liittyvien lakien muuttamisesta
89:     98 sotilastapaturmalaiksi sekä eräiksi siihen liit-
90:     tyviksi laeiksi                                           109 evankelis-luterilaisen kirkon eläkerahoitusta
91:                                                               koskevaksi lainsäädännöksi
92:     99 laeiksi rajoitetusti verovelvollisen tulon ja
93:                                                               110 laiksi metsän hyönteis- ja sienituhojen tor-
94:     varallisuuden verottamisesta annetun lain sekä
95:                                                               junnasta
96:     verotuslain 63 §:n muuttamisesta
97:                                                               111 puutavaranmittauslaiksi
98:     100 laiksi valtion paikallishallinnon kehittämisen
99:     perusteista                                               112 laiksi pellonraivauksen rajoittamisesta
100:     101 laiksi yhteistoiminnasta yrityksissä annetun          113 laiksi viljan vientikustannusmaksusta
101:     lain muuttamisesta
102:                                                               114 laiksi Valtiontakuukeskuksesta annetun lain
103:     102 takaisinsaantia konkurssipesään koskevaksi            6 §:n muuttamisesta
104:     lainsäädännöksi
105:                                                               115 laiksi laivanrakennus- tai laivanvarustamo-
106:     103 NORSAD-rahaston ja NORSAD-sihteeris-                  toimintaa harjoittaville yrityksille myönnettävis-
107:     tön perustamista koskevan sopimuksen eräiden              tä valtiontakauksista annetun lain 5 §:n muutta-
108:     määräysten hyväksymisestä                                 misesta
109: 
110:     104 laiksi arvo-osuusjärjestelmästä sekä siihen           116 laiksi kunnallisten viranhaltijain ja työnteki-
111:     liittyväksi lainsäädännöksi                               jäin eläkelain 1 ja 12 §:n muuttamisesta
112:                                        1990 vp. -    HE n:o 66
113: 
114: 
115: 
116: 
117:                                        Hallituksen esitys eduskunnalle maaseutuelinkeinolaiksi
118: 
119: 
120: 
121: 
122:                            ESITYKSEN P ÄÄASIAI.LINEN SISÄLTÖ
123: 
124:    Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi maa-         henkilöiden lisäksi myös avoimet yhtiöt, kom-
125: seutuelinkeinolaki, jolla uudistetaan maatilata-     mandiittiyhtiöt, osakeyhtiöt ja osuuskunnat
126: louden rahoitusta ja rakennekehitystä koskeva        sekä yhteismetsän osakaskunnat. Edellytykse-
127: lainsäädäntö. Ehdotettavalla uudella lailla on       nä tuen saamiselle on muun muassa, että
128: tarkoitus korvata maatilalaki, laki maaseudun        yrityksellä katsotaan olevan edellytykset jatku-
129: pienimuotoisen elinkeinotoiminnan edistämi-          vaan kannattavaan toimintaan. Maatilalle ase-
130: sestä, valtioneuvoston päätökset käynnistys-         tetuista nykyisistä kaavamaisista vähimmäis-
131: tuen maksamisesta nuorille viljelijöille, laki       pinta-alavaatimuksista on tarkoitus luopua.
132: maataloustuotevarastojen korkotukilainoista          Maatilatalouden kannattavuutta on tarkoitus
133: sekä osa valtioneuvoston ja kauppa- ja teolli-       arvioida maksuvalmiuslaskelmien tai muiden
134: suusministeriön päätöksiin perustuvasta pien-        kannattavuuslaskelmien avulla.
135: yritystuesta.                                           Maatilana tuettavan yrityksen enimmäisko-
136:     Esityksen tarkoituksena on luoda yhtenäinen      kona olisi kuten nykyisen maatilalainkin mu-
137: lainsäädäntö maatalouden ja maaseudun pieni-         kaan yleensä perheviljelmäkoko. Erikoismaa-
138: muotoisen elinkeinotoiminnan edistämiseen.           taloudessa ei vastaavaa yrityskoon rajoitusta
139: Lakiehdotuksen valmistelussa on kiinnitetty          kuitenkaan olisi. Tuettava maaseudun pienyri-
140: erityistä huomiota maatilataloudessa ja rahoi-       tystoiminta voisi maatalous mukaan luettuna
141: tusmarkkinoilla tapahtuneeseen ja arvioitavissa      työllistää yrittäjän ja hänen perheenjäsentensä
142: olevaan lähiajan kehitykseen sekä mahdolli-          lisäksi muita henkilöitä enintään kolmea vuosi-
143: suuksiin kehittää alkutuotannon ohessa harjoi-       työpaikkaa vastaavasti. Enimmäiskokoa ar-
144: tettavaa elinkeinotoimintaa. Valmistelussa on        vioitaessa on tarkoitus lisäksi kiinnittää huo-
145: otettu pääosin huomioon Maatalous 2000               miota yrityksen liikevaihtoon.
146: -komitean esittämät tavoitteet.                         Maaseutuelinkeinolain mukaisen tuen mää-
147:     Voimassa olevan maatilalain mukaiset tuki-       räämistä varten maa on tarkoitus jakaa neljään
148: muodot on tarkoitus säilyttää pääosin entisen-       vyöhykkeeseen, joista säädetään tarkemmin
149: laisina. Ehdotettavan lain tavoitteiden toteutta-    asetuksella. Valtionlainojen korko olisi lakieh-
150: miseksi voitaisiin myöntää avustusta, lainaa ja      dotuksen mukaan kaikkien lainojen osalta en-
151: korkotukea. Uutena tukimuotona on tarkoitus          simmäisellä vyöhykkeellä neljä prosenttia, toi-
152: ottaa käyttöön normaaliehtoisille pankkilai-         sella vyöhykkeellä viisi prosenttia, kolmannella
153: noille ja korkotukilainoille myönnettävä val-        vyöhykkeellä kuusi prosenttia ja neljännellä
154: tiontakaus. Tuen myöntämisen edellytyksiä            vyöhykkeellä seitsemän prosenttia. Valtioneu-
155: harkittaessa on pyritty karsimaan tarpeettomia       vosto voisi eräin edellytyksin tarkistaa korkoja
156: tai vähämerkityksellisiä ehtoja ja keventämään       viiden lainavuoden jälkeen enintään kahdella
157:  siten järjestelmän edellyttämää organisaatiota.     prosenttiyksiköllä. Korkotukilainoituksessa eh-
158: Tarkoituksena on, että tukea voitaisiin myön-        dotetaan siirryttäväksi järjestelmään, jossa
159: tää omistusoikeudella hallittujen tilojen lisäksi    korkotuki on määräosuus kokonaiskorosta.
160:  myös maatiloille, joita hallitaan pitkäaikaisella   Korkotukilainojen korkoa ei porrastettaisi vyö-
161:  vuokrasopimuksella.                :                hykkeittäin.
162:     Lakiehdotuksen mukaan tukea voitaisiin              Valtiolle hankitun maaomaisuuden käyttöä
163:  myöntää luonnollisille henkilöillei sekä useam-     ehdotetaan tehostettavaksi yksinkertaistamalla
164:  malle luonnolliselle henkilölle yhteisesti. Tuen    nykyistä käyttösuunnitelmamenettelyä. Käyttö-
165:  piiriin ehdotetaan otettavaksi luonnollisten
166:                                    1
167:                                                      suunnitelman laatisi aina asianomainen maata-
168:                                    1
169: 
170: 
171: 
172: 
173: 300013B                            :
174: 2                                   1990 vp. -    HE n:o 66
175: 
176: louspiiri, jonka nimenä eduskunnalle maatila-     myyntihinnan maksamiseen     myönnettävällä
177: hallinnosta erikseen annetun lakiehdotuksen       maanosto lainalla.
178: mukaan olisi maaseutupiiri. Piirin yhteyteen ei
179: enää asetettaisi suunnittelutoimikuntaa.
180:   Nykyisestä valtion kauppahintasaamisten pe-       Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo-
181: rimiskäytännöstä luovuttaisiin korvaamalla se     den 1991 alusta.
182:                                                                      1990 vp. -            HE n:o 66                                                                          3
183: 
184: 
185: 
186: 
187:                                                                     SISÄLLYSLUETTELO
188: 
189:                                                                                     Sivu                                                                                    Sivu
190:     YLEISPERUSTELUT.........................                                           4   4. Valmisteluvaiheet ja -aineisto..................                                13
191: 1. Esityksen yhteiskunnallinen merkitys . . . . . . . . . .                            4   5. Esityksen organisatoriset ja henkilövaikutukset                                 14
192:    1.1. Esityksen tausta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .           4
193:                                                                                            6. Esityksen taloudelliset vaikutukset . . . . . . . . . . . . •                   14
194:    1.2. Esityksen tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             4
195: 2. Nykyin~n t~~~n_ne .: . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . .      6       YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT......                                             16
196:    2.1. Lamsaadanto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          6   1. Lakiehdotusten perustelut . . . . . . • • . . . . • . . . . . . • .             16
197:    2.2. Maatilalain soveltamiskäytäntö . . . . . . . . . . .                           7      1.1. Maaseutuelinkeinolaki....................                                  16
198:    2.3. Maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoi-
199:         minnan edistämistä koskevan lain sovelta-                                          2. Tarkemmat säännökset ja määräykset . . . . . . . . .                           35
200:         miskäytäntö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       11   3. Lain voimaantulo..............................                                 35
201:    2.4. Nuorten viljelijäin käynnistysavustusta
202:         koskevien säännösten soveltamiskäytäntö.                                      12       LAKITEKSTIT. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    37
203: 3. Rahoitusmarkkinoiden kehitysnäkymiä . . . . . . . .                               12    1. Maaseutuelinkeinolaki . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . • . . .         37
204: 4                                    1990 vp. -     HE n:o 66
205: 
206: 
207: 
208: 
209:                                       YLEISPERUSTELUT
210: 
211: 
212: 1. Esityksen yhteiskunnallinen                      maankäyttötoimenpiteitä. Tavoitteena on maa-
213:    merkitys                                         tilatalouden rakenteen ja toimintaedellytysten
214:                                                     parantaminen sekä maaseudun elinkeinotoi-
215: 1.1. Esityksen tausta                               minnan edistäminen ja monipuolistaminen.
216:                                                     Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi uudessa
217:    Maatilatalouden toimintaympäristö on maa-        laissa on kiinnitetty erityistä huomiota yritys-
218: tilalain (188177) säätämisen jälkeen muuttunut      ten taloudellisten ja fyysisten olosuhteiden pa-
219: merkittävästi. Maatalouden kokonaistuotanto         rantamiseen niin, että yritykset voisivat toimia
220: on kasvanut yli kotimaisen kulutuksen ja            rationaalisesti.
221: maailmanmarkkinahinnat ovat laskeneet, min-            Maatilataloudessa on ongelmana pieni yri-
222: kä takia maataloustuotantoa on jouduttu ra-         tyskoko ja siitä aiheutuva tuotannontekijöiden
223: joittamaan. Kotieläintuotannon määrää on ra-        vajaakäyttö. Tämän vuoksi lakia sovellettaessa
224: joitettu erilaisilla perustamislupa- ja kaksihin-   on tarkoitus kiinnittää erityistä huomiota yri-
225: tajärjestelmillä, ja kasvintuotannon määrää on      tyskoon suurentamiseen ja sitä kautta saavutet-
226: pyritty supistamaan muun muassa peltoja met-        tavaan tuotannontekijöiden järkiperäisen käy-
227: sittämällä sekä maksamalla korvausta peltojen       tön ja tuottavuuden lisäämiseen. Yrityskokoa
228: kesannoinnista. Nämä toimenpiteet ovat vai-         suurennettaessa on keskeisellä sijalla lisäaluei-
229: keuttaneet maatilatalouden rakenteen kehittä-       den hankinnan rahoittaminen sekä lisäalueiden
230: mistä ja eräissä tapauksissa jopa johtaneet         hankkiminen ja edelleen myyminen maatalous-
231: taantuvaan kehitykseen.                             hallinnon välityksellä. Aina ei ole kuitenkaan
232:    Käynnissä olevat tullitariffeja ja kauppaa       tarpeellista suurentaa yrityskokoa, vaan sa-
233: koskevaan yleissopimukseen (GATT) liittyvät         maan päämäärään voidaan päästä myös yritys-
234: neuvottelut ja Euroopan yhdentymiskehitys tu-       ten välistä yhteistoimintaa lisäämällä.
235: levat osaltaan vaikuttamaan myös Suomen                Maatalouden ylituotannon ja viennin kan-
236: maatalouden toimintaedellytyksiin. Maatalou-        nattamattomuuden takia maatalouden koko-
237: den kansainvälisen kilpailukyvyn ja viljelijöi-     naistuotannon määrää on jouduttu rajoitta-
238: den tulokehityksen turvaamiseksi onkin jatkos-      maan erilaisin toimenpitein. Tilanne jatkunee
239: sa kiinnitettävä erityistä huomiota maatalou-       samanlaisena myös tulevaisuudessa. Tuotan-
240: den tuottavuuden lisäämiseen sekä tuotantora-       non määrän sääntely on siksi tärkeää erityisesti
241: kenteen kehittämiseen.                              kotieläintuotannossa, jossa kokonaistuotannon
242:    Maatalouden rakennepoliittisia tavoitteita       määrää voidaan suhteellisen helposti ja no-
243: on viimeksi määritelty Maatalous 2000 -komi-        peasti lisätä. Tämän vuoksi on tarkoitus, että
244: teassa. Lakiehdotuksen valmistelussa on otettu      tuotantopoliittiset tavoitteet otettaisiin huo-
245: pääosin huomioon komitean esittämät tavoit-         mioon suunnattaessa tämän lain mukaista ra-
246: teet, minkä lisäksi tavoitteenasettelua on laa-     hoitustukea maatilojen investointeihin. Tuo-
247: jennettu koskemaan myös maaseudulla tapah-          tantopoliittista tarkoituksenmukaisuutta ei ole
248: tuvaa pienimuotoista elinkeinotoimintaa sekä        kuitenkaan tarkoitus arvioida yksittäisen inves-
249: metsätaloutta.                                      toinnin rahoituspäätöstä tehtäessä vaan lähin-
250:                                                     nä valtion tulo- ja menoarviota tai maatilata-
251:                                                     louden kehittämisrahaston käyttösuunnitelmaa
252: 1.2. Esityksen tavoitteet                           laadittaessa.
253:                                                        Maatalouden tuotannonrajoitusten vuoksi
254:    Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi maa-        maatilojen taloudellista asemaa pyritään pa-
255: seutuelinkeinolaki, jonka perusteella voidaan       rantamaan erityisesti metsätaloudesta mutta
256: myöntää rahoitustukea maatilataloutta ja            myös erilaisista liitännäiselinkeinoista saatavil-
257: muuta pienimuotoista elinkeinotoimintaa har-        la tuloilla. Metsätalouden merkitys on aina
258: joittaville yrityksille sekä suorittaa eräitä       ollut suuri, mutta viimeisten vuosien aikana
259:                                      1990 vp. -     HE n:o 66                                      5
260: 
261: myös pienyritystoiminnan merkitys on kasva-         muotoisen yritystoiminnan investointien rahoi-
262: nut huomattavasti. Vastaisuudessa maatilojen        tukseen.
263: tulot muodostuvat yhä useammin monesta eri
264: tulolähteestä. Tämän vuoksi maataloutta, met-          Maatilatalouden harjoittajien vinoutuneen
265: sätaloutta ja maaseudun muuta yritystoimintaa       ikärakenteen korjaamiseksi uuden lain perus-
266: on tarkasteltava yhtenä taloudellisena kokonai-     teella pyritään edistämään sukupolvenvaihdok-
267: suutena.                                            sia myöntämällä rahoitustukea maatilan han-
268:    Maatilatalouden toimintaedellytyksiä paran-      kintaan ja toiminnan käynnistämiseen.
269: nettaessa ja yleensäkin maaseudun elinkeino-
270: toimintaa edistettäessä on keskeisellä sijalla
271:                                                        Maatilatalouden harjoittajien asuntotuotan-
272: yrityksen pääomarakenne ja siitä johtuvat ra-
273:                                                     non rahoitustuki on tarkoitus vastaisuudessa-
274: hoituskustannukset. Maatilataloudessa pää-          kin pitää erillään yleisestä asuntotuotannon
275: oman tarve on yleensä suuri, koska maa- ja          julkisesta rahoituksesta. Rahoitustuen myöntä-
276: metsätalousmaan tarjonta on rajallista ja mui-      misen edellytykset ja rahoitusehdot on kuiten-
277: den kuin lähisukulaisten välisissä kaupoissa
278:                                                     kin tarkoitus pitää pääpiirteittäin vastaavina
279: maa usein hinnoitellaan lisäaluekauppojen hin-
280:                                                     kuin yleisen asuntotuotannon rahoitusjärjestel-
281: tatason perusteella. Lisäksi maa- ja metsäta-
282:                                                     mässä. Rakennusinvestointien suunnittelussa ja
283: lousmaan lisääntynyt elinkeinon ulkopuolinen        rahoituksessa on tarkoitus kiinnittää erityistä
284: kysyntä nostaa hintatasoa. Nämä tekijät lisää-
285:                                                     huomiota asuin- ja työympäristön viihtyvyyden
286: vät pääomien tarvetta erityisesti lisäalueita       ja työturvallisuuden parantamiseen. Lähinnä
287: hankittaessa. Maatilan ostoa rahoitettaessa ti-     maaseudun asuttuna säilymisen tukemiseksi on
288: lanpidon jatkajalla ei yleensä ole käytettävissä    tarkoitus myöntää rahoitustukea myös olemas-
289: omarahoitusta kuin pienelle osalle kauppahin-       saolevan asuntokannan hyödyntämiseen.
290: taa. Markkinahintaisen vieraan pääoman käyt-
291: tö johtaisi tällaisessa tilanteessa, ottaen huo-
292: mioon myös maa- ja metsätalousmaan hankin-             Ympäristönsuojelun merkitys on viime vuo-
293:  nan verotuskohtelun, usein taloudellisesti kes-    sina korostunut yhteiskunnallisessa ja taloudel-
294: tämättömään tilanteeseen, minkä vuoksi julki-       lisessa päätöksenteossa. Yhteiskunnan kannal-
295: sen rahoitustuen myöntäminen maatilojen ja          ta on tärkeää, että maatalouselinkeino ei saas-
296: lisäalueiden hankinnan rahoittamiseksi on kat-      tuta ympäristöä, vaan omalta osaltaan auttaa
297:  sottava edelleen tarpeelliseksi.                   säilyttämään ja parantamaan ympäristön laa-
298:                                                     tua. Maatalouselinkeinon itsensä vuoksi on
299:    Yritystoiminnan käynnistämisen kannalta on       erityisen tärkeää, että sen tuotantoympäristö
300: tärkeää, että yrityksen hankinnan ja tarpeellis-    säilyy puhtaana. Maatilatalous pystyy toimen-
301: ten investointien rahoitus saadaan järjestetyksi
302:                                                     piteillään edistämään ympäristön suojelua, mi-
303: kohtuullisin rahoitusehdoin. Rahoitustuen
304:                                                     käli tarvittavat investoinnit tehdään taloudelli-
305: myöntäminen lisää selvästi kiinnostusta yrittä-
306:                                                     sesti mahdollisiksi toteuttaa. Ympäristönsuoje-
307: jätoiminnan aloittamiseen ja laajentamiseen.        lua edistävien investointien tukeminen tämän
308: Samalla yritystoiminnan taloudelliset toiminta-
309: edellytykset paranevat tuotantokustannusten         lain mukaisella rahoitustuella onkin nähty tar-
310:                                                     peelliseksi.
311: alentuessa. Yrityksen toiminnan jatkuvuuden
312: kannalta onkin tärkeää, että pääomarakenne
313: ja ennen kaikkea rahoituskustannukset ovat             Lakiehdotuksen tavoitteena on edistää ja
314: oikeassa suhteessa yrityksen toimintaan näh-        monipuolistaa maaseudun elinkeinotoimintaa.
315: den. Erityisesti maatilataloudessa pääoman          Maaseudun elinkeinorakenne vaihtelee maan
316: tarve on usein suuri oman pääoman määrän            eri osissa, mutta monilla alueilla maatilatalous
317: jäädessä pieneksi. Tällöin on vaarana, että         on tärkein yksittäinen työllistäjä. Viime aikoi-
318: rahoituskustannukset kasvavat kohtuuttoman          na muun maaseudun pienyritystoiminnan mer-
319: suuriksi. Maa- ja metsätalousmaan osalta ti-        kitys on kuitenkin lisääntynyt huomattavasti.
320: lannetta vaikeuttaa vielä se, että niiden hankin-   Esityksellä pyritäänkin turvaamaan eri elinkei-
321: tameno ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen.       nojen tasapuolinen kehitys maan eri osissa
322: Edellä mainittujen syiden perusteella on kat-       niin, että luonnonolosuhteista ja yhteiskunnal-
323: sottu tarpeelliseksi myöntää rahoitustukea          lis-taloudellisista olosuhteista johtuvat seikat
324: maatilatalouden ja muun maaseudun pieni-            otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon.
325: 6                                     1990 vp. -    HE n:o 66
326: 
327: 2. Nykyinen tilanne                                 misesta. Maataloustuotevarastojen korkotuki-
328:                                                     lainoista annetun lain mukaisten lainojen
329: 2.1. Lainsäädäntö                                   myöntäminen lopetettiin käytännöllisesti kat-
330:                                                     soen vuonna 1988.
331: Rahoitusta koskeva lainsäädäntö                        Vuonna 1976 annettiin kalatalouden korko-
332:                                                     tukilainoista laki (1176) ja asetus (263176).
333:    Maaseutuelinkeinojen kehittämistä tuetaan        Lailla kumottiin kalastuselinkeinon harjoitta-
334: useiden eri lakien, asetusten ja valtioneuvoston    misen tukemisesta annettu laki (557 /69) ja sen
335: päätösten nojalla. Keskeisin näistä on maatila-     nojalla annetut säädökset. Kalatalouden kor-
336: laki, joka tuli voimaan 1 päivänä huhtikuuta        kotukilainojen korkohyvityksestä ja lainojen
337: 1977. Maatila-asetusta (385/77) on niin ikään       enimmäismääristä on määrätty valtioneuvos-
338: sovellettu sanotusta ajankohdasta lukien. La-       ton päätöksellä. Vuoden 1987 alusta kalastus-
339: kiin ja asetukseen on niiden antamisen jälkeen      elinkeinon investointeja on tuettu myös maa-
340: tehty runsaasti muutoksia.                          seudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan
341:    Maan pohjoisimmilla alueilla sovelletaan         edistämisestä annetun lain nojalla.
342: maatilalain rinnalla myös luontaiselinkeinola-         Valtion tulo- ja menoarviossa on otettu vuo-
343: kia (610/84) ja kohtalakia (611/84) sekä koko       desta 1982 harkinnanvarainen määräraha
344: maassa myös maaseudun pienimuotoisen elin-          nuorten viljelijöiden tukemiseen. Nuorille vilje-
345: keinotoiminnan edistämisestä annettua lakia         lijöille voidaan maksaa valtion tulo- ja meno-
346: (1031/86). Porotilalakia (590/69) täytäntöön-       arvion rajoissa valtioneuvoston tarkemmin
347: pantaessa sovelletaan edelleen maatilalailla ku-    määräämin perustein erityistä käynnistystukea
348: mottua maankäyttölakia (353/58) ja muuta            niihin kustannuksiin, jotka aiheutuvat maata-
349: maankäyttölainsäädäntöä. Maaseudun pieni-           louden harjoittamisen aloittamisesta ensimmäi-
350: muotoisen elinkeinotoiminnan edistämisestä          sellä maatilalla. Käynnistystukijärjestelmää
351: annettu laki ja asetus (65/87) ovat määräaikai-     alettiin soveltaa vuonna 1982 Pohjois-Suomes-
352: sia. Niiden nojalla myönnetään rahoitustukea        sa ja muualla maassa erityisaluekunnissa. Maa-
353: vuosina 1987-1990.                                  taloustulosopimuksen mukaan vuoden 1983
354:    Pienyritystoiminnan tukemisesta annetun          puolivälistä lähtien tukea on voitu maksaa
355: valtioneuvoston päätöksen (177 /88) perusteella     koko maassa. Tuesta määrätään nykyisin
356: kauppa- ja teollisuusministeriön yrityspalvelun     käynnistystuen maksamisesta nuorille viljeli-
357: piiritoimistot voivat myöntää yritystoiminnan       jöille annetussa valtioneuvoston päätöksessä
358: tukemiseen tarkoitettuja investointi- ja käyn-      (283/89).
359: nistysavustuksia hankkeisiin, jotka edistävät          Maatilakiinteistöjen energia-avustuksista an-
360: alueellisen kehityksen kannalta tarpeellista pie-   netun maa- ja metsätalousministeriön päätök-
361: nimuotoista yritystoimintaa ja monipuolistavat      sen (963/81) nojalla on vuodesta 1981 myön-
362: alueen yritysrakennetta. Avustusta ei kuiten-       netty avustuksia maatiloille, joilla siirrytään
363: kaan myönnetä, milloin hankkeeseen on mah-          kotimaisen polttoaineen käyttöön perustuvaan
364: dollista saada tukea maaseudun pienimuotoi-         lämmitysjärjestelmään tai uusitaan tällainen
365: sen elinkeinotoiminnan edistämisestä annetun        lämmitysj ärjestelmä.      Kasvihuonevilj elmien
366: lain nojalla.                                       energia-avustuksista annetun maa- ja metsäta-
367:    Kehitysaluerahasto Oy (KERA) voi myöntää         lousministeriön päätöksen (48/81) nojalla
368: lainoja toimintapiiriinsä kuuluvien yritysten       avustetaan kasvihuoneyritysten lämpötaloudel-
369: käyttöomaisuusinvestointeihin ja käyttöpää-         lisia investointeja.
370: omaksi. Lisäksi KERA voi antaa näiden laino-           Yksityismetsien puuntuotannon edistämisek-
371: jen vakuudeksi omavelkaisia takauksia.              si valtion tulo- ja menoarvioon vuosittain otet-
372: KERA:n tukemat toimialat ovat osittain samat        tavista määrärahoista osoitetaan metsänparan-
373: kuin maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoi-         nustöitä varten avustusta, lainaa ja ennakkora-
374: minnan edistämisestä annetun lain nojalla tuet-     hoitusta metsänparannuslaissa (140/87) sääde-
375: tavat toimialat.                                    tyin perustein.
376:    Maataloustuotevarastojen korkotukilainois-          Valtion osanotosta eräiden maa- ja vesira-
377: ta annetun lain (19/77) nojalla myönnettävä         kennustöiden kustannuksiin annetun lain (433/
378: tuki on päällekkäinen maatilalain mukaisen          63), jäljempänä rahoituslaki, perusteella voi-
379: tuen kanssa sikäli kuin on kysymys maatilojen       daan myöntää varoja valtion tulo- ja menoar-
380: viljankuivureiden ja tuotevarastojen rakenta-       viossa osoitetuista varoista maataloushallinnon
381:                                     1990 vp. -     HE n:o 66                                        7
382: 
383: toimesta ja sen valvonnan alaisena muun            maatalouspoliittisena päätavoitteena on aikais-
384: muassa ojitukseen maan peruskuivattamiseksi.       taa jatkamiskelpoisten tilojen siirtymistä nuo-
385:    Myös verotusta koskevilla säännöksillä (pe-     rille viljelijöille.
386: rintövero, leimavero, investointivaraukset) on         Luopumiseläkelaki (16/74) säädettiin alun-
387: huomattava merkitys maatilojen rahoitukselle.      perin koskemaan vuosina 1974-1976 tapahtu-
388:                                                    neita luovutuksia. Lain soveltamisaikaa on sen
389:                                                    jälkeen jatkettu useaan otteeseen. Nykyisten
390: Muu maatalouden rakenteeseen vaikuttava            säännösten mukaan luopumiseläkelakia sovel-
391: lainsäädäntö                                       letaan, jos luopuminen on tapahtunut ennen
392:                                                    vuotta 1991. Luopumiseläkejärjestelmän maa-
393:    Maatilojen perinnönjakoa koskevan lainsää-      talouspoliittisena tavoitteena on alusta alkaen
394: dännön nojalla yksi osakas voi saada koko          ollut maataloustuotannon tasapainottaminen
395: maatilan osaansa. Muille osakkaille maksetaan      poistamalla peltoa tuotannosta. Toisena tavoit-
396: lunastushinta, joka perintökaaren 25 luvun         teena on maataloustuotantoon jäävien tilojen
397: (637 /82) laskuperusteilla vastaa maatilan tuot-   elinkelpoisuuden parantaminen lisämaaluovu-
398: toarvoa. Perintökaaren 25 lukua sovelletaan 1      tukseen perustuvalla luopumiseläkkeellä.
399: päivänä maaliskuuta 1983 tai sen jälkeen kuol-
400: leelta henkilöltä jääneeseen maatilaan.
401:    Vuonna 1978 tuli voimaan oikeudesta hank-       2.2. Maatilalain soveltamiskäytäntö
402: kia maa- ja metsätalousmaata annettu laki
403: (391/78). Sen tarkoitus on ehkäistä maa- ja        Yleistä
404: metsätalousmaan siirtymistä muiden omista-
405: jien kuin viljelijäväestön omistukseen sekä            Maatilalain tarkoituksena on maatalouden
406: edistää maansaantia maatilalain mukaisen tila-     rakenteen kehittäminen ja maatilatalouden toi-
407: koon suurentamiseen.                                mintaedellytysten parantaminen. Maatilalain
408:    Maatilojen yrityskokoa on ohjattu kotieläin-    mukaisella tuella suureunetaan tilakokoa, pa-
409: yritysten perustamislupajärjestelmällä, jota       rannetaan tilusten sijoitusta ja edistetään vilje-
410: koskevat säännökset nykyisin sisältyvät vuoden     lijöiden välistä maataloudellista yhteistoimin-
411: 1991 loppuun voimassa olevaan lakiin koti-         taa. Sillä myös ehkäistään maatilojen pirsto-
412: eläintuotannon ohjaamisesta eräissä tapauksis-     mista sekä muun muassa edistetään tilojen
413: sa (1011/84). Laki rajoittaa tiettyä kokoa suu-    kuntoonpanoa ja tuetaan nuoria viljelijöitä.
414: rempien uusien nautakarja-, sika- ja kanata-           Varsinaisen maatilatalouden lisäksi maatila-
415: lousyritysten perustamista ja entisten laajenta-   lain mukaiset tukitoimenpiteet koskevat myös
416: mista. Perustamislupajärjestelmää on sovellet-     puutarhaviljelyä, turkistarhausta, hevosten
417: tu vuodesta 1975 sikaloihin ja kanaloihin sekä     kasvatusta, ratsastukseen liittyvää yritystoi-
418: vuodesta 1979 nautakarjayrityksiin. Lypsykar-      mintaa, mehiläishoitoa ja kalanviljelyä joko
419: jojen osalta perustamislupajärjestelmä kuiten-     yksin tai varsinaisen maatilatalouden ohella
420:  kin lakkautettiin vuonna 1985, kun maidon         sekä muuta erikoismaataloutta samoin kuin
421: tilakohtainen tuotantokiintiöjärjestelmä astui     poro- ja kalataloutta varsinaisen maatilatalou-
422: voimaan.                                           den ohella harjoitettuna. Maatilalain nojalla
423:    Maanvuokralaissa (258/66) säädetään perus-      voidaan tukea myöntää myös metsätaloustiloil-
424:  teet maan vuokraamiselle asuntotarkoitukseen,     le.
425: maatalouden harjoittamista varten sekä muihin          Maatilalaki koskee lähinnä sellaisia tiloja,
426: tarkoituksiin. Maanvuokralain uudistamista         jotka voidaan hoitaa viljelijän ja hänen per-
427:  valmistellaan parhaillaan oikeusministeriön       heenjäsentensä työllä. Maatilan metsäalan
428:  asettamassa toimikunnassa.                        osalta on perheviljelmän koolle asetettu tarkat
429:    Sukupolvenvaihdoseläkejärjestelmä liitettiin    ylärajat. Maatilan metsän puuntuotto saa olla
430:  maatalousyrittäjien eläkejärjestelmään vuoden     enintään 700-1 000 m 3 /v. Metsätaloustilan
431:  1974 alusta maatalousyrittäjien eläkelain (467/   puuntuotto saa olla enintään 1 200 m 3/v.
432:  69) muutoksella (219/74). Sukupolvenvaihdos-          Maatilan vähimmäiskoosta on säädetty ase-
433: eläkejärjestelmän soveltamisaikaa on jatkettu      tuksella. Ostettaessa uusi tila tai lisäalue täytyy
434:  useaan otteeseen. Nykyisten säännösten mu-        maatilan koon täyttää oston jälkeen muuntolu-
435:  kaan järjestelmä on voimassa vuoden 1990          kuvaatimus, joka on 1 ja II vyöhykkeellä 10 ja
436:  loppuun. Sukupolvenvaihdoseläkejärjestelmän       111 ja IV vyöhykkeellä 11. Tämä muuntoluku
437: 8                                     1990 vp. -     HE n:o 66
438: 
439: saadaan jakamalla metsän verotuotto luvulla            Maatila-asetuksessa on säädetty siitä, minkä
440: 17 ja lisäämällä jäännökseen peltohehtaarit.         ikäiselle henkilölle lainaa voidaan myöntää.
441: Lisäksi edellytetään, että peltoa on tilalla aina-   Pääsääntönä on, ettei lainaa saa myöntää hen-
442: kin neljä hehtaaria. Aivan pohjoisimmissa            kilölle, joka on täyttänyt 63 vuotta. Eräissä
443: kunnissa riittää, että tilalla on peltoa vähintään   tapauksissa lainaa voidaan kuitenkin myöntää
444: neljä hehtaaria. Tilan muuntolukuvaatimusta          enintään 67 vuotta täyttäneelle henkilölle. Ko-
445: voidaan alentaa erityisin perustein enintään         konaan ilman enimmäisikärajoituksia voidaan
446: 2,5:lla.                                             myöntää perusparannuslaina salaojitukseen,
447:    Haettaessa sisarosuuslainaa, siihen verratta-     vesihuolto- ja sähköistämislainaa, asunto- tai
448: vaa maanostolainaa, rakentamis-, asunto-, sa-        asuntokorkotukilainaa asunnon peruskorjauk-
449: laojitus-, tie- tai irtaimistolainaa riittää, kun    seen tai laajentamiseen sekä asuinympäristön
450: tilalla on peltoa vähintään kaksi hehtaaria.         parantamislainaa.
451: Sähköistämis- ja vesihuoltolainaa sekä raken-
452: netun asuntotilan ostolainaa haettaessa tila-           Edellytyksenä tuen saamiselle on, että asian-
453: koolle ei ole asetettu alarajaa. Maatilan metsän     omainen henkilö asuu maatilalla. Tukea voi
454: osalta vähimmäisvaatimusta ei ole.                   kuitenkin erityisistä syistä saada myös henkilö,
455:    Muuntolukuvaatimus (10 ja 11) kerrotaan           joka asuu maatilan läheisyydessä tai jonka
456: ostajien lukumäärällä, jos kysymyksessä on           poissaolo maatilalta on luonteeltaan tilapäistä.
457: uuden maatilan ostolaina, sisarosuuslainaan          Perusparannuslainaa saadaan kuitenkin myön-
458: verrattava maanostolaina tai lisäalueen hankki-      tää, jos lainanhakija asuu sellaisella etäisyydel-
459: minen tulevalle tilanpidon jatkajalle ja ostajina    lä maatilalta, että hänellä on katsottava olevan
460: on useampia henkilöitä, jotka eivät ole naimi-       edellytykset viljellä sitä omatoimisesti.
461: sissa keskenään.                                        Henkilön ei voida katsoa olevan taloudelli-
462:    Metsätaloustilan osalta vähimmäiskokovaa-         selta asemaltaan tuen tarpeessa, jos hänen
463: timus on 150-225-300 m 3 /v vyöhykkeestä ja
464:                                                      voidaan tulojensa tai omaisuutensa perusteella
465: lainalajista riippuen.
466:                                                      katsoa kohtuudella selviytyvän omaisuuden
467:    Maatilalain mukaisia toimenpiteitä ei yleensä
468:                                                      hankkimisen tai työn suorittamisen rahoittami-
469: kohdisteta maatilan pirstomisen kautta muo-          sesta tavanmukaisin ehdoin annettavan pank-
470: dostuneen maatilan hyväksi. Pirstominen ei
471:                                                      kilainan turvin. Lainaa ei saa myöntää myös-
472: kuitenkaan vaikuta tuen myöntämiseen, ellei
473:                                                      kään, jos hakijan ei velkojen hoitomenot ja
474: pirstominen ole tapahtunut hakijan tai hänen
475:                                                      niihin käytettävissä olevat tulot huomioon ot-
476: vanhempiensa toimesta. Vaikka se on tapahtu-
477:                                                      taen voida katsoa selviytyvän lainan hoitome-
478: nut hakijan vanhempien toimesta, ei pirstomi-
479:                                                      noista. Lainahakemukseen on sen mukaan
480: nen estä tuen myöntämistä, mikäli pirstomises-
481:                                                      kuin maatilahallitus erikseen määrää, liitettävä
482: ta on ennen maatilan siirtymistä hakijan omis-
483:                                                      selvitys hankkeen taloudellisuudesta.
484: tukseen kulunut vähintään viisi vuotta tai vä-
485: hemmänkin, kun vanhemmat tai toinen heistä              Lainaa voidaan maatilalain mukaan myön-
486: on sittemmin kuollut, ja pirstominen on johtu-       tää asetuksella säädetyin edellytyksin kahdelle
487: nut pakottavista taloudellisista vaikeuksista.       tai useammalle henkilölle. Aviopuolisot katso-
488: Pirstomisena ei myöskään pidetä vähäisiä alue-       taan lainaa myönnettäessä yhdeksi henkilöksi.
489: luovutuksia tai luovutuksia muuhun kuin maa-
490: ja metsätaloudelliseen käyttöön. Pirstomista            Yksityisten viljelijöiden perustamille yhty-
491: koskevat tarkemmat säännökset on annettu             mille, joiden tarkoituksena on harjoittaa maa-
492: maatilahallituksen ohjeilla.                         taloudellista yhteistoimintaa, voidaan maatila-
493:    Jos viljelyä pidetään lähinnä harrastuksena,      lain mukaan myöntää lainaa ja rakentamis-
494: tukea ei myönnetä asuntolainaa lukuunotta-           avustusalueella myös rakentamisavustusta. Yh-
495: matta. Tuen hakija katsotaan harrastelijaksi,        tymällä tarkoitetaan osakeyhtiötä, osuuskun-
496: jos hakijan ja hänen puolisonsa tulot tilan          taa ja avointa yhtiötä. Avoimena yhtiönä voi
497: ulkopuolelta nousevat maatilahallituksen päät-       toimia myös vuokra- tai omistusoikeudella hal-
498: tämää rajaa eli 105 OOO:ta markkaa korkeam-          litulla maalla sijaitseva turkistarha. Tarkempia
499: maksi ja sen lisäksi tilan tuotantosuunta on         säännöksiä näistä lainoista on annettu asetuk-
500: kasvinviljely. Kotieläintalouden harjoittajaa ei     sella maataloudellista yhteistoimintaa varten
501: pääsäännön mukaan pidetä harrastelijaviljeli-        perustetuille yhtymille myönnettävistä lainoista
502: jänä.                                                (949178).
503:                                      1990 vp. -    HE n:o 66                                      9
504: 
505: Lainaehdot                                         den kehittämisrahaston varoista hoitopalkkiota
506:                                                    valtioneuvoston päättämä määrä, joka saa olla
507:     Lainat myönnetään joko valtionlainoina         enintään 0,5 prosenttia lainojen määrästä.
508: maatilatalouden kehittämisrahaston varoista        Vuonna 1988 hoitopalkkiot olivat 33 miljoo-
509: tai korkotukilainoina luottolaitosten varoista.    naa markkaa.
510: Lainan myöntää osuuspankki, säästöpankki,             Luottolaitosten omista varoista myönnetyis-
511: liikepankki tai Suomen Hypoteekkiyhdistys.         tä lainoista maksetaan luottolaitokselle tulo- ja
512: Milloin maatilahallitus on niin päättänyt tulee    menoarviossa osoitetuista varoista korkohyvi-
513: lainahakemus antaa ennen asian ratkaisemista       tyksenä määrä, joka saadaan, kun korkopro-
514: maatilahallituksen tehtävään määräämän hen-        senttina käytetään Suomen Pankin perimän
515: kilön tarkastettavaksi. Lainan myöntämisen         peruskoron, lisättynä 2,25 prosenttiyksiköllä,
516: edellytyksiä koskeva asia voidaan saattaa myös     ja lainan saajan maksaman koron välistä ero-
517: maatilahallituksen ratkaistavaksi.                 tusta.
518:     Ensimmäisen maatilansa alle 35-vuotiaana          Maatilahallituksella on valta huolehtia maa-
519: hankkinut voi saada maanosto- ja rakentamis-       tilatalouden kehittämisrahaston lainoitukseen
520: lainojen lyhentämiseen ja korkojen maksuun         käytettävissä olevien varojen ohjaamisesta si-
521: lykkäystä 1-5 vuotta. Lykkäyksiä voi saada         ten, että korkotukilainojen erilaiset saantimah-
522: myös tilan hankkimisen jälkeen myönnettyihin       dollisuudet eri osissa maata sekä kehitys-
523: maanosto- ja rakentamislainoihin, jollei tilan     aluepoliittiset näkökohdat tulevat huomioon
524: hankkimisesta ole kulunut yli 8 vuotta. Hakija     otetuiksi. Tämä on ollut tarpeen, koska varoja
525: ei kuitenkaan saa olla yli 42-vuotias.             on ollut vuosittain osittain lainojen kysyntään
526:     Maanosto- ja sisarosuuslainojen korko on       nähden riittämättömästi.
527: vyöhykkeestä riippumatta 3 prosenttia, jos ti-
528: lan peltoala on maanoston jälkeen enintään 10
529: hehtaaria (II vyöhykkeellä 13 ha) ja metsän        Rahoitustilanne
530: verotuotto enintään 85 m 3 • Lainan korko on 8
531: prosenttia, jos tilan koko lisäalueen oston jäl-      Valtion tukema lainoitus on kasvanut no-
532:  keen on yli 50 peltohehtaaria ja metsän vero-     peasti 1980-luvun alkuvuosina. Vuodesta 1985
533: tuotto yli 300 m 3 •                               lähtien lainojen yhteismäärä on pysynyt samal-
534:     Maanosto- ja rakentamislainojen lyhennyk-      la tasolla vuoteen 1989 saakka. Vuonna 1989
535:  set alkavat 1-111 vyöhykkeellä kahden vuoden      lainoja voitiin maatilatalouden kehittämisra-
536: ja IV vyöhykkeellä yhden vuoden kuluttua           haston varoista myöntää käyttösuunnitelman
537: viimeisen lainaerän nostamisesta, mikäli hakija    mukaan noin 672 miljoonaa markkaa eli 53
538: on oikeutettu 60 prosentin asuntolainaan.          miljoonaa markkaa vähemmän kuin vuonna
539:     Lainaa on voitu myöntää myös vaiheittaisen     1987. Vähennys johtui pääosin siitä, että vuo-
540:  sukupolvenvaihdoksen rahoittamiseen vuodes-       den 1987 ja 1988 satovahinkojen johdosta
541: ta 1988 lukien.                                    myönnettävät lykkäykset pienensivät kehittä-
542:     Vaiheittaisella sukupolvenvaihdoksella tar-    misrahaston kyseisen vuoden tulokertymää.
543:  koitetaan maatilan omistusoikeuden siirtämistä    Korkotukilainojen määrä oli noin 825 miljoo-
544:  tilanpidon jatkajalle useammalla kuin yhdellä     naa markkaa. Näin ollen tuetun lainoituksen
545:  luovutuksella. Vaiheittainen sukupolvenvaih-      yhteismääräksi vuonna 1989 tuli noin 1 497
546:  dos ei koske metsätaloustilaa.                    miljoonaa markkaa.
547:     Leimaverolain 30 §:n mukaan kauppakirja           Lainoituksessa on toteutettu useita toimenpi-
548:  on leimaverosta vapaa haettaessa lainhuutoa,      teitä, joilla maatilojen hinnat pyritään saatta-
549:  jos kauppaan on saatu maatilalainaa. Leimave-     maan niiden tuotannollista arvoa vastaavalle
550:  rovapaustodistuksen saa maatalouslautakun-        tasolle ja joilla voidaan vaikuttaa investointien
551:  nalta. Jos leimavero on jo ehditty maksaa         taloudellisuuteen. Tällä pyritään ennalta ehkäi-
552:  ennen maatilalainan saamista, voi sen saada       semään maatilojen taloudellisia vaikeuksia. Sa-
553:  hakemuksesta lääninverovirastosta takaisin.       malla lainamäärän kasvua on tuntuvasti hidas-
554:  Myös maatilalainavelkakirja samoin kuin maa-      tettu.
555:  tilalainan panttivelkakirja ovat leimaverosta        Maatilalain mukaista lainoitusta on jo usean
556:  vapaat.                                           vuoden ajan voimakkaasti kohdennettu suku-
557:     Luottolaitokselle suoritetaan valtionlainoja   polvenvaihdoksiin ja maanostoihin. Samalla
558:  koskevien lainavarojen hoidosta maatilatalou-     on tuotantopoliittisista syistä supistettu koti-
559: 
560: 2   3000138
561: 10                                   1990 vp. -    HE n:o 66
562: 
563: eläinrakennusten rahoitusta ja pitäydytty lä-        tuotantorakennuskannan vakavaan rappeutu-
564: hinnä peruskorjauslainoituksessa. Niillä alueil-     miseen. Kun esimerkiksi maidontuotantoa oh-
565: la, joilla tuotantorakennuskanta on suhteelli-       jataan nykyään kiintiöjärjestelmän avulla, vä-
566: sen heikko, rakentamisen lainoituksen rajoitta-      hentyy tarve ohjata rakentamista rahoituksen
567: minen nykyiselle tasolle johtaa ennen pitkää         kautta.
568: 
569: Maatilalain mukaisen lainoituksen osuus investointien määrästä kohteittain vuonna 1988
570: 
571:                                                 Määrä milj. mk
572: Lainalaji                                              Korko-            Maa- Investoinnit Lainoituksen
573:                                              MKR-          tuki-     tilalainat    (arvio) 1l7o-osuus in-
574:                                              lainat       lainat     yhteensä              vestoinneista
575: Maanosta- ja sisarosuuslainat ....... .      406,6         600,0     1 006,6         2 892            42
576: Rakentamislainat .................... .       23,8          87,2       110,0         1 476             8
577: Perusparannuslainat ................. .        0,1          37,2        37,3           208            18
578: Asuntolainat ........................ .      194,9          23,7       218,6           876            25
579: Muut lainat .......................... .       2,9          11,8        14,7
580: 
581: 
582: Avustusten myöntäminen                               malla tai lunastamalla maanhankintaoikeuslain
583:                                                      toteuttamisen seurauksena. Viime vuosina
584:    Maatilalain mukaan voidaan myöntää 1, II          maatilatalouden kehittämisrahaston varoja on
585: ja III vyöhykkeellä tientekoavustuksia ja sala-      ostoihin ja lunastuksiin käytetty vuosittain
586: oja-avustuksia. Tientekoavustuksen määrä on          noin 150-170 miljoonaa markkaa, josta
587: 50-60 prosenttia ja salaoja-avustuksen 30-40         maanhankintaoikeuslain toteuttamiseen 20-40
588: prosenttia hyväksyttyjen kustannusten määräs-        prosenttia.      Pakkohuutokauppalunastuksiin
589: tä vyöhykkeestä riippuen. Lisäksi Inarin,            käytetään vuosittain 5-10 miljoonaa mark-
590: Enontekiön ja Utsjoen kunnissa voidaan               kaa.
591: myöntää raivausavustusta maatalouskelpoisen             Maata hankitaan vuosittain noin 18 000-
592: maan raivaamista varten pelloksi tai laitumeksi      20 000 hehtaaria. Hankitusta alasta peltoa on
593: enintään 80 prosenttia hyväksytyn kustannus-         1 000-1 500       hehtaaria      ja  metsämaata
594: arvion määrästä. Maatilalain mukaisella raken-       15 000-17 000 hehtaaria. Alueet luovutetaan
595: tamisavustusalueella voidaan myöntää avustus-        lisäalueiksi 1-2 vuoden kuluessa maan hank-
596: ta karjarakennuksen rakentamiseen, laajenta-         kimisesta.
597: miseen ja peruskorjaukseen kustannusarvion              Maatilahallituksen vapaaehtoinen maanosto-
598: määrästä enintään 20-60 prosenttia alueesta          toiminta ei ole itsetarkoitus, vaan aina pyritään
599: riippuen. Vuonna 1989 voitiin myöntää sala-          viljelijöiden välisiin suoriin kauppoihin. On
600: oja-avustuksia 45 miljoonaa markkaa ja tiente-       kuitenkin tapauksia, joissa suoraa kauppaa ei
601: koavustuksia 8 miljoonaa markkaa sekä raken-         synny; ei esimerkiksi haluta myydä naapurille
602: tamisavustuksia 8 miljoonaa markkaa.                 tai alue on liian suuri. Tällöin on helppo
603:                                                      myydä puolueettomalle ostajalle, joka luovut-
604:                                                      taa lisäalueet tarkoituksenmukaisesti ottaen
605: Maanjärjestelytoiminta                               huomioon alueen sijainnin, hinnan ja sopivim-
606:                                                      man ostajan. Maatilahallituksen maanhankin-
607:    Maatilahallituksen harjoittaman maanjärjes-       nalla voidaan jossain määrin valvoa myös
608: telytoiminnan tavoitteena on olemassa olevien        maan hintatasoa ja estää maan hinnannousua.
609: maa- ja metsätaloustilojen koon suurentami-             Maan puolittainen ostovelvoite syntyy myös
610: nen ja tilussijoituksen parantaminen. Näiden         silloin, kun viljelijä siirtyy luopumiseläkkeelle
611: tavoitteiden toteuttamiseksi maatilahallitus         ja tarjoaa ainakin osaa tilastaan maatilahalli-
612: hankkii maatilalain tarkoituksiin maata, joka        tukselle.
613: pyritään välittömästi myymään lisäalueiksi lä-          Viime vuosina on maata käytetty hieman
614: hialueen viljelijöille.                              enemmän kuin sitä on hankittu käytön vaihdel-
615:    Maatilalain tarkoituksiin maata hankitaan         lessa vuosittain 15 000 hehtaarista 30 000 heh-
616: pääasiallisesti vapaaehtoisin kaupoin sekä osta-     taariin. Maatilahallituksen hallinnassa olevan
617:                                         1990 vp. -     HE n:o 66                                     11
618: 
619:    maan kokonaismäärä on vuoden 1988 lopussa           minta, joka liittyy niillä harjoitettavaan alku-
620:    ollut noin 100 000 hehtaaria, josta peltoa on       tuotantoon tai täydentää sitä.
621:    noin 4 000 hehtaaria. Alueesta on Lapin maa-           Työpaikan tulee sijaita maaseutualueella,
622:    talouspiirin alueella lähes 40 prosenttia. Kehit-   jolla tarkoitetaan haja-asutusalueita ja pieniä,
623:    tämisrahaston varoja on alueisiin sidottu noin      enintään 500 asukkaan taajamia. Erikoismaa-
624:    370 miljoonaa markkaa.                              taloutta voidaan kuitenkin tukea suuremmissa-
625:       Maatilahallituksen vapaaehtoinen maanosto-       kin taajamissa harjoitettuna.
626:    toiminta keskittyy tapauksiin, joissa viljelijöi-      Työvoimaa suunnitellussa yrityksessä voi ol-
627: - -denvaliSlä suoria kauppoja ei ole syntynyt.         la yrittäjän lisäksi erikoismaatalouden aloilla
628:    Tästä syystä maan hankinta ja sen käyttäminen       enintään kolmen ja muilla toimialoilla enin-
629:    täydentää erityisesti tilakoon suurentamisen        tään kahden vuosityöpaikan verran. Tilan
630:    osalta maatilalainoitusta.                          muun alkutuotannon vaatima työvoima lue-
631:       Alueen hankkiminen valtiolle on katsottu         taan mukaan sanottuja määriä laskettaessa.
632:    tarkoituksenmukaiseksi myös silloin, kun kau-       Pienimuotoiseksi katsotaan aina kuitenkin yri-
633:    pan kohde on pinta-alaltaan suuri tai kun se on     tystoiminta, jota harjoitetaan yksinomaan yrit-
634:    monipalstainen eivätkä yksittäisen tilan resurs-    täjän ja hänen perheensä työllä.
635:    sit riitä hankkeen rahoittamiseen. Tällaisten          Rahoitustukea voidaan antaa paitsi luonnol-
636: ~den hankkiminen antaa mahdollisuuden                  liselle henkilölle myös avoimelle yhtiölle, kom-
637:    hieman. laajempaankin tilusten järjestelyyn         mandiittiyhtiölle, osakeyhtiölle ja osuuskun-
638:    paikkakunnalla.                                     nallekin. Rahoitustuen myöntämisen yleisenä
639:       Yksittäisten tilojen tilakoon suurentamisen      edellytyksenä on, että yrittäjä taikka yhtiön
640:    ja tilussijoituksen parantamisen lisäksi maatila-   osakkaiden tai osuuskunnan jäsenten enemmis-
641:    hallituksen hallinnassa olevista maista muodos-     tö asuu yrityksen sijaintipaikalla tai sen lähei-
642:    tetaan yhteismetsiä, mikä osaltaan vähentää         syydessä.
643:    metsätilojen pirstoutumista. Niin ikään maati-
644:    lahallitus on viime vuosina hankkinut alueita
645:    käytettäväksi uusjakoalueilla.                      Tukimuodot
646:       Maanjärjestelytoiminnan ja siihen kiinteästi
647:    liittyvän maanhankintaoikeuslain mukainen              Rahoitusmuotoja ovat investointi-, käynnis-
648:    toiminta lisää osaltaan maatilojen rakenne-         tys- ja kehittämisavustukset sekä lainat käyttö-
649:    muutoksen hallittavuutta ja hillitsee maan hin-     ja vaihto-omaisuusinvestointeihin ja pysyväis-
650:    nannousua.                                          luonteiseksi käyttöpääomaksi.
651:                                                           Investointiavustusta     voidaan      myöntää
652:                                                        alueesta riippuen enintään 35-50 prosenttia.
653:   2.3. Maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoi-          Milloin niin katsotaan aloitettavan tai siihen
654:        minnan edistämistä koskevan lain                verrattavan yritystoiminnan kohdalla tarpeelli-
655:        soveltamiskäytäntö                              seksi, voidaan sanottuja enimmäismääriä ylit-
656:                                                        tää ensimmäisellä vyöhykkeellä enintään 5-10
657:    Yleistä                                             prosenttiyksiköllä alueesta riippuen.
658:                                                           Käynnistysavustusta saadaan yrityksen työn-
659:      Laki koskee pienimuotoisesti harjoitettavia       tekijäin palkkakustannuksiin myöntää yhdeltä,
660:   erikoismaatalouden aloja, kuten puutarha- ja         kahdelta tai kolmelta tuotantotoiminnan tai
661:   taimitarhaviljelyä, turkistarhausta ja kalanvil-     laajennetun tuotantotoiminnan alkamista seu-
662:   jelyä sekä pienimuotoista kalastusta ja muuta-       raavalta käynnistysvuodelta hyväksyttävistä
663:   kin luonnon jatkuvaan tuottokykyyn perus-            palkkakustannuksista enintään 25-50 prosent-
664:   tuvaa alkutuotantoa. Varsinaista maa- ja met-        tia alueesta ja käynnistysvuodesta riippuen.
665:   sätaloutta laki ei sen sijaan koske. Lisäksi lain    Tasapainoisen alueellisen kehityksen edistämi-
666:   piiriin kuuluu pienimuotoisesti harjoitettu tur-     sestä annetussa laissa tarkoitetulla ensimmäi-
667:   peen, energiapuun, hakkeen ja muun vastaa-           sellä perusvyöhykkeellä ja erityisalueilla muu-
668:   van kotimaisen polttoaineen tuotanto sekä ti-        alla maassa voidaan, milloin niin katsotaan
669:   loilla alkutuotannon yhteydessä tarjottavat pie-     aloitettavan tai siihen verrattavan yritystoimin-
670:   nimuotoiset lomailupalvelut, hevosten kasva-         nan kohdalla tarpeelliseksi, edellä tarkoitettuja
671:   tus, ratsastukseen liittyvää yritystoimintaa ja      enimmäismääriä ylittää enintään 20 prosentti-
672:   työliike sekä muu tiloilla tapahtuva yritystoi-      yksiköllä.
673: 12                                    1990 vp. -     HE n:o 66
674: 
675:    Kehittämisavustuksen suuruus on enintään          perustuvaa järjestelmää. Päämääränä on koh-
676: 45-75 prosenttia alueesta riippuen.                  distaa tuki sellaisille maatiloille, jotka on han-
677:    Lainaa saadaan myöntää enintään 50 pro-           kittu niiden tuotannollista arvoa vastaavasta
678: senttia käyttö- ja vaihto-omaisuuden hankinta-       hinnasta. Sen vuoksi tuen enimmäismäärä riip-
679: kustannuksista sekä pysyväisluontoisen käyttö-       puu tilasta maksetun vastikkeen ja maatilan
680: pääoman tarpeesta. Jos hankintakustannuksia          perintökaariarvon suhteesta.
681: varten annetaan sekä lainaa että avustusta, saa
682: niiden yhteismäärä nousta enintään 75 prosent-       Nuorten viljelijöiden      käynnistystukea     on
683: tiin kyseisistä kustannuksista. Lainan korko on      myönnetty seuraavasti:
684: Suomen Pankin peruskoron suuruinen ja ta-
685:                                                      Vuosi                               mmk        kpl
686: kaisinmaksuaika 3-12 vuotta.
687:    Vuonna 1989 tukea haettiin noin 2 100             1982 ........................ .        9       182
688: hankkeeseen (vuosina 1987 ja 1988 yhteensä           1983 ........................ .       61     1 261
689: noin 5 000 hanketta). Avustusta myönnettiin          1984 ........................ .       86     2 851
690: 1 900 hankkeelle (1 661 kpl v. 1988). Hylätty-       1985 ........................ .      110     2 345
691: jen hakemusten osuus kaikista käsitellyistä ha-      1986 ........................ .      142     2 995
692: kemuksista oli noin kolmannes. Avustuksiin           1987 ........................ .      167     3 362
693: myönnettiin 122 miljoonaa markkaa ja lainoi-         1988 ........................ .      150     3 170
694: hin 137 miljoonaa markkaa.                           1989 ........................ .       85     1 845
695: 
696: 
697: 2.4. Nuorten viljelijäin käynnistystukea             3. Rahoitusmarkkinoiden kehitys-
698:      koskevien säännösten soveltamiskäytän-             näkymiä
699:      tö
700:                                                         Suomen rahoitusmarkkinoilla on 1980-luvul-
701:    Voimassa olevan käynnistystuen maksami-           la luovuttu vähitellen sääntelystä. Rahoitusjär-
702: sesta nuorille viljelijöille annetun valtioneuvos-   jestelmä on muuttunut markkinaehtoisemmak-
703: ton päätöksen mukaan käynnistystuen myöntä-          si kuin vuosikymmenen alussa. Luottolaitosten
704: misen edellytyksenä on, että viljelijä on hank-      varainhankinnasta yhä suurempi osa muodos-
705: kinut vastikkeellisesti ensimmäisen maatilansa       tuu niin sanotusta erityisottolainoituksesta eli
706: alle 35-vuotiaana. Viljelijän on itse työhön         markkinahintaisesta rahasta.
707: osallistuen harjoitettava hankkimallaan maati-
708: lalla maatilataloutta.                                  Rahalaitosten antolainauksen keskikorko-
709:    Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että           sääntelyn päättyminen vuonna 1986 mahdollis-
710: maatilalaissa     tarkoitetut     sisarosuuslainan   ti kilpailun myös lainojen koroilla. Uusien
711: myöntämisen edellytykset ovat olemassa.              lainojen korot määräytyvät kysynnän ja tar-
712:    Käynnistystuen suuruus on määräytynyt 31          jonnan mukaan, ja samalla markkinamekanis-
713: päivästä maaliskuuta 1987 prosentuaalisten           mi tasapainottaa lainojen määrällisen kysyn-
714: enimma1smaanen puitteissa hyväksyttävistä            nän vastaamaan rahalaitosten lainoitusmahdol-
715: kustannuksista. Koneiden ja laitteiden osalta        lisuuksia.
716: prosentuaalinen enimmäismäärä on ollut 20               Jälkimarkkinakelpoisen ja siten markkina-
717: prosenttia, peruskalkituksen ja siementen sekä       hintaisen varainhankinnan lisääntyminen raha-
718: lannoitteiden hankinnan osalta 50 prosenttia ja      laitosten koko varainhankinnasta ja korko-
719: jalostuksen osalta 30 prosenttia. Viljelijälle       sääntelyn purkautuminen ovat johtaneet ly-
720: maksettavan käynnistystuen enimmäismäärä             hyen rahan markkinoilta johdettujen viitekor-
721: on koko järjestelmän voimassaoloaikana ollut         kojen käyttöönottoon uusien luottojen koron
722: 50 000 markkaa. Vuonna 1984 ja sen jälkeen           määrityksessä. Viitekorkoina käytetään lähes
723: 31 päivään maaliskuuta 1987 tuen enimmäis-           poikkeuksetta Suomen Pankin vahvistamia he-
724: määrä oli kuitenkin enintään 25 000 markkaa,         libor-viitekorkoja. Asuntoluottojen korot ovat
725: jos viljelijän puoliso oli täyttänyt 35 vuotta       kuitenkin edelleen pääasiassa peruskorkosidon-
726: ennen maatilan hankkimista.                          naisia kuten myös maatilatalouden pitkäaikais-
727:    Käynnistystuen myöntämisessä on 31 päiväs-        ten luottojen korot. Valtaosa yritys- ja kulu-
728: tä maaliskuuta 1987 noudatettu kauppahinnan          tusluottojen koroista sidotaan jo helibor-viite-
729: ja maatilan laskennallisen arvon suhteeseen          korkoihin.
730:                                       1990 vp. -     HE n:o 66                                     13
731: 
732:    Markkinarahakoroista johdettujen viitekor-          Pääomien saatavuus ei muodostane vastai-
733: kojen käyttö on tehnyt mahdolliseksi luottoeh-       suudessa ongelmia. Pääomista joudutaan kui-
734: tojen "räätälöinnin" asiakkaan tarpeita vas-         tenkin maksamaan markkinahinta, ja pank-
735: taaviksi. Viitekorkosidonnaisuus pienentää           kien varainhankinta kallistunee tuntuvasti ai-
736: pankeille pitkistä luotoista aiheutuvaa korko-       kaisemmasta. Maatilatalouden rahoitustarpeen
737: riskiä, koska sekä varainhankinnan että luo-         tyydyttämisessä ongelmaksi näyttääkin muo-
738: tonannon korot vaihtelevat samojen viitekor-         dostuvan rahoituksen hinta, ei niinkään saata-
739: kojen mukaan. Näin ollen pankkien mahdolli-          vuus.
740: suudet pitkien luottojen myöntämiseen ovat
741: parantuneet.
742:    Korkojen sääntelystä luopuminen on yhdes-         4. Valmisteluvaiheet ja -aineisto
743: sä hidastuneen inflaation kanssa johtanut reaa-
744: lisen korkotason nousemiseen. Yleisenä käsi-             Maa- ja metsätalousministeriö asetti 17 päi-
745: tyksenä on, että rahamarkkinoilla tapahtunei-        vänä helmikuuta 1988 toimikunnan laatimaan
746: den muutosten johdosta reaalinen korkotaso           ehdotuksen maatilalain ja siihen liittyvän ra-
747: pysyy vastaisuudessakin positiivisena. Reaali-       hoituslainsäädännön       kokonaisuudistukseksi.
748: koron nousu kohottaa investointien tuottovaa-        Toimikunnan tuli ottaa huomioon maatalous-
749: timuksia ja siten pääomat ohjautuvat aikai-          tuotannossa, sen ohjauksessa ja tuotteiden
750: sempaa tuottavampiin investointikohteisiin.          markkinoinnissa, tilojen rakenteessa ja rahoi-
751:     Maatalouselinkeinon rahoitusasema vapailla       tuksessa, metsätaloudessa ja muissa maatilata-
752: markkinoilla on tähän saakka ollut suhteellisen      louden olosuhteissa tapahtunut ja arvioitavissa
753: hyvä. Tämä on johtunut ennen kaikkea siitä,          oleva lähiajan kehitys sekä Maatalous 2000
754: että pankkien ottolainaus on suurelta osalta         -komitean ehdotukset. Toimikunnan tuli kiin-
755: perustunut verovapaisiin tileihin, joiden korko-     nittää huomiota alkutuotannon ohella tiloille
756: taso on ollut alhainen. Tilanne on kuitenkin         soveltuvien elinkeinojen harjoittamismahdolli-
757: nopeasti muuttumassa. Säästäjät sijoittavat va-      suuksiin ja tilojen kehittämiseen taloudellisina
758: rojaan enenevässä määrin tavanomaisia käytte-        kokonaisuuksina. Toimikunnan tuli laatia sel-
759: lytilejä tuottavampiin kohteisiin kuten Verotto-     vitys ehdottaruansa lainsäädännön mukaisen
760: mille ja veronisille määräaikaistileille ja osak-    rahoituksen tarpeesta ja kohdentamisesta. Niin
761: keisiin. Tällainen kehitys nostaa erityisesti pai-   ikään toimikunnan oli valmistettava asian-
762: kallispankkien varainhankinnan kustannuksia          omaisen lainsäädännön vaatimat asetustasoiset
763: ja lisää paineita antolainauksen korkotason          säännökset.
764: nostamiseen.                                            Esitys on laadittu toimikunnan 29 päivänä
765:     Vakuustilanteen osalta tilanne on nyt suh-       syyskuuta 1989 päivätyn mietinnön ja lakieh-
766: teellisen nopeasti muuttumassa maatalouden           dotuksen pohjalta.
767: osalta. Ympäristössä tapahtuvien muutosten ja           Esitysluonnoksesta on hankittu lausunnot
768: maatalouden pääomarakenteen muutoksen                sisäasiainministeriöltä, valtiovarainministeriöl-
769: seurauksena tulevaisuudessa konkretisoituu           tä, kauppa- ja teollisuusministeriöltä, ympäris-
770: tarve saada maatalouden rahoituskeinoksi yri-        töministeriöltä, maatilahallitukselta, metsähal-
771: tysrahoituksessa käytettävä valtiontakausjär-        litukselta, maanmittaushallitukselta, vesi- ja
772: jestelmä.                                            ympäristöhallitukselta,      asuntohallitukselta,
773:     Eduskunnalle on annettu esitys talletuspank-     Suomen Pankilta, Suomen Kaupunkiliitolta,
774:  keja koskevaksi lainsäädännöksi (hall.es. 242/      Suomen Kunnallisliitolta, Finlands svenska
775:  1989 vp.), jossa muun muassa vaaditaan pan-         kommunalförbundilta, Keskusmetsälautakunta
776:  keilta nykyistä huomattavasti korkeampaa va-        Tapiolta, Maataloustuottajain Keskusliitto
777:  kavaraisuusastetta. Vakavaraisuutta arvioitaes-     MTK:lta, Svenska Lantbruksproducenternas
778:  sa pankkien sitoumukset luokiteltaisiin neljään     Centralförbund SLC:ltä, Maatalouskeskusten
779:  riskiryhmään niiden riskialttiuden mukaan.          Liitolta, Suomen Pankkiyhdistykseltä, Osuus-
780:  Kansainvälisten vaatimusten mukaisesti maata-       pankkien Keskuspankki Oy:ltä, Säästöpank-
781: louden luotot kuuluisivat kaikkein riskialtteim-     kien Keskus-Osake-Pankilta, Kuntien maata-
782:  paan luokkaan, mikä aiheuttaisi osaltaan nou-       loussihteerit r.y:ltä, Suomen Yrittäjäin Keskus-
783:  supaineita maatilatalouden luottojen korkota-       liitto SYKL r.y:ltä, Koneyrittäjien Liitto
784:  soon.                                               r.y:ltä, Salaojakeskukselta, Asutus- ja maatila-
785: 14                                   1990 vp. -     HE n:o 66
786: 
787: talousliitolta sekä Suomen Lohenkasvattajain        potuksista luopumisella. Enimmäismäärä on
788: Liitto r.y:ltä.                                     ollut vuodesta 1982 alkaen 50 000 markkaa.
789:    Lausunnoissa esitetyt näkökohdat on esitys-         Maatilojen rakennekehityksen edistämiseksi
790: tä laadittaessa otettu mahdollisuuksien mu-         rahoitusta on taulukossa 1 painotettu lisäaluei-
791: kaan huomioon.                                      den hankintaan sekä tuotantorakennusten ra-
792:                                                     kentamiseen.
793:                                                        Julkisen rahoitustuen kokonaismäärä olisi
794: 5. Esityksen organisatoriset ja                     taulukon 1 mukaan yhteensä vuonna 1991
795:    henkilövaikutukset                               vuoden 1989 hintatasossa lähes 2 400 miljoo-
796:                                                     naa markkaa. Rahoituksesta lainojen osuus
797:                                                     olisi vuonna 1991 1 935 miljoonaa markkaa
798:    Maaseutuelinkeinolain täytäntöönpano kuu-        ja vuonna 1996 2 155 miljoonaa markkaa.
799: luisi, kuten maatilalain ja maaseudun pieni-
800:                                                     Avustusten määrässä on otettu huomioon se,
801: muotoisen elinkeinotoiminnan edistämisestä
802:                                                     että kauppa- ja teollisuusministeriön yritystoi-
803: annetun lainkin täytäntöönpano, maatilahalli-       minnan tuesta osa siirtyisi ehdotettavan maa-
804: tukselle, maaseutupiireille sekä kuntien maata-     seutuelinkeinolain piiriin.
805: louslautakunnille tai vastaaville toimielimille.       Lainoituksen osalta kehittämisrahaston lai-
806: Lainojen ja avustusten myöntämisorganisaatio        noitus on painotettu voimakkaasti maatilojen
807: säilyisi suunnilleen samanlaisena kuin nykyisin.    hankintojen rahoitukseen. Tuotannolliset in-
808: Päätöksentekoa kuitenkin hajautettaisiin pai-       vestoinnit ja lisäalueiden hankinta rahoitettai-
809: kalliselle tasolle. Aikaisempaa lainsäädäntöä
810:                                                     siin taulukon 1 mukaan korkotukilainoilla.
811: yhtenäisempi ja selkeämpi maaseutuelinkeino-        Kuitenkin vähäinen osa maankäyttötoiminnan
812: laki mahdollistaa kunnissa ja maaseutupiireissä     kautta ohjautuvasta lisämaanostolainoitukses-
813: laina- ja avustushakemusten nykyistä nopeam-        ta myönnettäisiin valtion lainoina. Myös maa-
814: man käsittelyn. Myös maankäyttötoimintaa
815:                                                     seudun pienyritystoiminnan lainoitusta on tar-
816: kevennetään siten, että maaseutupiirin yhtey-       koitus ohjata korkotukilainapainoitteiseksi.
817: teen ei enää aseteta suunnittelutoimikuntaa.        Taulukossa 1 on oletettu, että myös asuntolai-
818: Käyttösuunnitelman tulisi laatimaan aina            noitus hoidettaisiin pääasiassa korkotukilainoi-
819: asianomainen maaseutupiiri. Valtion myynti-
820:                                                     tuksella. Tällöin korkotukilainojen myöntä-
821: hinnan perimiskäytännön korvaaminen myyn-           misvaltuus muodostuisi vuonna 1991 noin
822: tihinnan maksamiseen myönnettävällä lainoi-         1 100 miljoonaksi markaksi ja vuonna 1996
823: tuksella tulee myös jossain määrin vähentä-         runsaaksi 1 300 miljoonaksi markaksi. Jos
824: mään työmäärää.                                     maaseutuelinkeinojen rahoitus hoidettaisiin
825:    Kun kauppa- ja teollisuusministeriön myön-       taulukossa 1 esitetyllä tavalla, olisi tarvittava
826: tämä yritystoiminnan tuki siirtyisi pieneltä osin   siirto maatilatalouden kehittämisrahastoon 200
827: ehdotettavan maaseutuelinkeinolain piiriin, tu-     miljoonaa markkaa vuonna 1991. Tällöin on
828: lisi se vähentämään jossain määrin työvoiman        oletettu, että avustuksia varten varattaisiin
829: tarvetta kauppa- ja teollisuusministeriön hal-      budjettiin erillinen määräraha.
830: linnonalalla.                                          Korkohyvitysten määrän arvioidaan olevan
831:                                                     noin 5-6 prosenttia korkotukilainojen ulkona
832:                                                     olevasta määrästä.
833: 6. Esityksen taloudelliset vaiku-                      Valtion takausta saa samanaikaisesti olla
834:    tukset                                           takaisin maksamatta enintään 100 miljoonan
835:                                                     markan määrä korkoja ja muita pääoman
836:    Taulukossa 1 on laskelma julkisen rahoitus-      lisäksi mahdollisesti maksettavia suorituksia
837: tuen tarpeesta. Laskelmaa tehtäessä on julki-       mukaan lukematta. Valtion takausta myönnet-
838: sen rahoitustuen määräksi arvioitu yksi kol-        täessä peritään lainan saajalta kertamaksu,
839: masosa investointien (ilman koneinvestointeja)      jonka suuruus on 0, 75 prosenttia takauksen
840: kokonaismäärästä. Sukupolvenvaihdostilojen          määrästä. Sen lisäksi peritään lainansaajalta
841: lainoitusosuudeksi on arvioitu 60 prosenttia        puolivuosittain maksu, jonka suuruus on 0, 75
842: hankintahinnasta. Aloittamisavustuksen enim-        prosenttia takausluotan jäljellä olevasta mää-
843: mäismääränä on käytetty 75 000 markkaa.             rästä.
844: Enimmäismäärän korottamista voidaan perus-             Maaseutuelinkeinolain mukaisesta lainoituk-
845: tella erillisistä nuorten viljelijöiden maksuhel-   sesta aiheutuu luottolaitoksille niiden omasta
846:                                       1990 vp. -     HE n:o 66                                      15
847: 
848: päätöksenteosta riippumattomia ulkoisia kus-            tavalla hoitopalkkiolla. Hoitopalkkion suuruus
849: tannuksia. Kyseisiä kustannuksia ovat muun              ehdotetaan asetuksella säädettäväksi 1,2 pro-
850: muassa lainojen käsittelyyn, viranomaisvalvon-          sentiksi maksamauoman lainapääoman mää-
851: taan ja vakavaraisuuteen liittyvät kustannuk-           rästä.
852: set.                                                       Luottolaitosten ulkopuolisesta päätöksen-
853:   Maaseutuelinkeinolain mukaisten valtionlai-           teosta riippumattomat kulut voidaan korkotu-
854: nojen myöntämisestä ja hoitamisesta luottolai-          kilainoituksessa sisällyttää asiakkaan korkoon
855: toksille aiheutuvat ylimääräiset kulut korva-           ja toimitusmaksuihin. Valtionlainojen kohdal-
856: taan niille kehittämisrahaston varoista suoritet-       la tämä ei ole mahdollista.
857: 
858: 
859: 
860: 
861: Taulukko 1
862: 
863: Maaseutuelinkeinolain pnrnn kuuluvan julkisen rahoituksen tarve ja kohdentomineo vuonna
864: 1991 ja 1996 (vuoden alussa)
865: Lainat                           V. 1991                               V. 1996
866:                                MKR-lainat   Korkotuki-      Yhteensä MKR-lainat   Korkotuki-   Yhteensä
867:                                                 lainat                                lainat
868: Maanostolainat
869: SpvE-tilat ................          700                        700        700                     700
870: - asuntotilat ............                         200          200                     200        200
871: - lisäalueet ..............           20           330          350          20         400        420
872: Investointilainat
873: - talousrakennukset .....                          200          200                     300        300
874:    perusparannukset .....                           35           35                      35         35
875:    koneet ja laitteet ......                         5            5                       5          5
876:    metsätalous ...........                          10           10                      10         10
877:    muut ..................                           5            5                       5          5
878: Asuntolainat .............                         230          250                     230        250
879: Lainat
880: - erikoismaatalous        ja
881: maaseudun pienyritystoi-
882: minta .....................          100            80          180         100         130        230
883: Lainat yhteensä ...........          820        1 095         1 915        820        1 315      2 135
884: Avustukset maatalouteen
885: - aloittamisavustus .....                                       170                                170
886: - investointiavustus .....                                       50                                 50
887: Avustukset     asuinraken-
888: nuksiin ...................           20                         20          20                     20
889: Avustukset erikoismaata-
890: louteen ja maaseudun
891: pienyritystoimintaan ......                                     230                                230
892: Avustukset yhteensä ......                                      470                                470
893: Koko rahoitustarve yh-
894: teensä ....................                                   2 385                              2 605
895: 16                                    1990 vp. -    HE n:o 66
896: 
897: 
898: 
899: 
900:                                 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
901: 
902: 
903: 1. Lakiehdotuksen perustelut                        koituksena on, että valtion vastuulle jättämi-
904:                                                     nen edelleenkin koskisi vain valtion lainoja.
905: 1.1. Maaseutuelinkeinolaki                          Sen sijaan luottolaitosten varoista myönnettä-
906:                                                     vien korkotukilainojen ja normaalikorkoisten
907:      luku. Yleisiä säännöksiä                       lainojen vakuudeksi vmtatsnn säädettävän
908:                                                     maaseutuelinkeinolain mukaan antaa valtion
909:    1 §. Tavoitteet. Ehdotuksen mukaan maa-          puolesta omavelkaisia takauksia. Valtionta-
910: seutuelinkeinolain tavoitteena on parantaa          kauksesta säädetään tarkemmin 7 luvussa.
911: maatilatalouden rakennetta ja sen toiminta-            3 §. Lain soveltamisala. Ehdotuksen mu-
912: edellytyksiä sekä edistää ja monipuolistaa maa-     kaan tukea voidaan myöntää maatilatalouteen
913: seudun elinkeinotoimintaa. Tämän 1 moment-          sekä muuhun maaseudun pienyritystoimintaan
914: tiin sisältyvän yleisluonteisen määritelmän li-     joko yksin taikka maatilatalouden ohella har-
915: säksi pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädet-       joitettuna. Laki koskisi myös asuntotilojen
916: täväksi niistä seikoista, joihin lakia täytän-      hankintaa. Lain soveltamispiiriin ei kuulu po-
917: töönpantaessa on kiinnitettävä erityistä huo-       rotalous, jota nykyisin maatilalain nojalla voi-
918: miota. Lain tavoitteiden tarkempien perustelu-      daan tukea varsinaisen maatilatalouden ohella
919: jen osalta viitataan yleisperustelujen kohtaan      harjoitettuna. Tarkoituksena on, että porota-
920: 1.2.                                                louden tukeminen tapahtuu pääasiassa porota-
921:    2 §. Keinot. Pykälässä ehdotetaan luetelta-      louslain ja luontaiselinkeinolain puitteissa.
922: viksi ne keinot, joita lain mukaisten tavoittei-
923:                                                        4 §. Määritelmät. Pykälään ehdotetaan otet-
924: den toteuttamiseksi on tarkoitus käyttää. Maa-
925:                                                     tavaksi lakiehdotuksen soveltamisen kannalta
926: seutuelinkeinolakiin on tarkoitus ottaa neljä
927:                                                     keskeisiä määritelmiä.
928: rahoitustukimuotoa:
929:    1) maatilatalouden kehittämisrahaston va-           Maatilalla tarkoitetaan yhden tai useamman
930: roista myönnettävä lainoitus,                       tilan tai tilanosan muodostamaa maatilatalou-
931:    2) rahalaitosten varoista myönnettävä kor-       dellista kokonaisuutta. Maatilaan voi kuulua
932: kotukilainoitus,                                    sekä omistusoikeudella että vuokraoikeudella
933:    3) valtion varoista myönnettävät avustukset      hallittua peltoa. Esimerkiksi maatilan ostolai-
934: sekä                                                naa myönnettäessä voitaisiin ottaa huomioon
935:    4) valtiontakausjärjestelmä.                     paitsi hakijan ennestään omistamat pellot
936:    Muina keinoina tulisivat kysymykseen lähin-      myös sellaiset pellot, joita hän hallitsee pitkäai-
937: nä erilaiset lakiehdotuksen 1 §:n tavoitteiden      kaisen vuokrasopimuksen perusteella. Samoin
938: mukaiset maankäytölliset toimenpiteet. Ehdo-        eräissä tapauksissa saattaa olla tarkoituksen-
939: tettavat tukimuodot vastaavat valtiontakaosta       mukaista rakentaa tuotantorakennus vuokra-
940: lukuunottamatta maatilalaissa ja maaseudun          maalle, jolloin vuokramaalle rakentaminen ei
941: pienimuotoisen elinkeinotoiminnan edistämi-         saisi muodostua tuen myöntämisen esteeksi.
942: sestä annetussa laissa säädettyjä tukemistoi-          Pitkäaikaiseen vuokrasopimukseen perus-
943: menpiteitä.                                         tuvan hallinnan rinnastamisesta omistukseen
944:    Maatilalain 56 §:n mukaan se osa lainasta,       säädetään 2 momentissa. Vuokrasopimuksen
945: joka ylittää määrän, minkä luottolaitos voi         vähimmäispituudesta ehdotetaan 2 momentin
946: omien sääntöjensä tai ohjeidensa mukaan an-         mukaan säädettäväksi asetuksella. Tarkoituk-
947: taa lainan vakuutena olevan omaisuuden pe-          sena on, että pellon osalta maatilaan katsotaan
948: rusteella, saadaan, milloin kysymys ei ole yhty-    kuuluvan alueet, joita hallitaan kirjallisen
949: mille myönnettävästä lainoituksesta, maatila-       vuokrasopimuksen perusteella. Vuokrasopi-
950: hallituksen päätöksellä jättää valtion vastuulle.   muksen pituuden tulee olla tukea haettaessa
951: Käytännössä tätä säännöstä on sovellettu vain       vähintään viisi vuotta. Rakentamislainoituksen
952: valtion varoista myönnettäviin lainoihin. Tar-      osalta olisi edellytyksenä, että laina-aika voisi
953:                                       1990 vp. -    HE n:o 66                                     17
954: 
955: olla enintään jäljellä olevan vuokrasopimuksen       kolmea vuosityöpaikkaa vastaavasti. Kun pien-
956: pituinen.                                           yritystoimintaa harjoitetaan maatilatalouden
957:     Maatilalla tarkoitetaan pääsääntöisesti sa-     tai muun alkutuotannon ohella, lasketaan vuo-
958: malle omistajalle tai yhteisesti samoille omista-    sityöpaikkoihin myös alkutuotannon työpai-
959: jille kuuluvia tiloja ja tilanosia. Vaiheittain     kat. Kokomäärittely vastaa maaseudun pieni-
960: toteutettavassa omistajanvaihdoksessa maati-        muotoisen elinkeinotoiminnan edistämisestä
961: laksi voitaisiin katsoa myös eri omistajille kuu-    annetussa laissa nykyisin säädettyä yrityksen
962: luva eli viljelijän ja esimerkiksi hänen vanhem-     enimmäiskokoa.
963: piensa erikseen omistamista tiloista tai tilan-         Pienyritystoiminnan määritelmään ei sisälly
964: osista koostuva maatilataloudellinen kokonai-       erillistä luetteloa niistä toiminnoista, joihin
965: suus. Kaikissa tapauksissa lähtökohtana on          tukea voidaan myöntää. Pienyritystoimintaan
966: kuitenkin se, että yhteen maatilataloudelliseen      katsottaisiin kuuluviksi esimerkiksi turvetuo-
967: kokonaisuuteen luetaan vain samasta talous-         tantoyritykset, energiapuun tuotantoa harjoit-
968: keskuksesta hoidettavat tilat ja tilanosat.         tavat yritykset ja alkutuotantoon liittyvä muu-
969: Omistusoikeuteen rinnastetaan testamenttiin         kin yritystoiminta kuten jalostus ja markki-
970: perustuva hallintaoikeus, jolloin maaseutuelin-     nointi. Tuen myöntämistä ohjaisi lähinnä toi-
971: keinolain mukaisia toimenpiteitä voitaisiin         minnan soveltuvuus maaseudun haja-asutus-
972: kohdistaa myös tällaisen testamentin nojalla        alueilla alkutuotannon ohella harjoitettavaksi.
973: hallittavaan maatilaan.                                 Asuntotilan määritelmä vastaa asiallisesti
974:     Maatilata/oudella tarkoitetaan varsinaista      maatilalain 7 §:n mukaista määritelmää. Sen
975: maataloutta, erikoismaataloutta ja metsäta-         sijaan asetuksella on tarkoitus laajentaa asun-
976: loutta. Lakiehdotuksen mukainen maatilata-          totilan lainoitusta siten, että myös yli kahden
977: louden käsite on maatilalaissa omaksuttua kä-       hehtaarin suuruisia tiloja voidaan lainaittaa
978: sitemäärittelyä laajempi sikäli, että se pitää      asuntotHaina asunnon ja rakennuspaikan osal-
979: sisällään myös pelkästään metsätaloutta har-        ta. Asuntotilan hankinnasta ja sitä koskevasta
980: joittavat tilat.                                    muusta lainoituksesta on säädetty jäljempänä
981:     Erikoismaataloudella tarkoitetaan määritel-     luvussa 5.
982: män mukaan puutarha- ja taimitarhaviljelyä,             Maatalouslautakunnista annetun lain (1276/
983: turkistarhausta, hevostaloutta, kalanviljelyä ja    88) 1 §:n mukaan jokaisessa kunnassa tulee
984: mehiläishoitoa tai muuta näihin rinnastettavaa      olla maatalouslautakunta tai, milloin sen tehtä-
985: toimintaa. Erikoismaatalous eroaa maaseudun         vät olisivat vähäiset, jokin muu lautakunnan
986: pienimuotoisesta elinkeinotoiminnasta muun          tehtävistä huolehtiva toimielin siten kuin kun-
987: muassa siinä, että erikoismaataloudella tarkoi-     nanvaltuusto asiasta päättää. Lain 3 §:n 3
988: tetaan pääsääntöi~esti kiinteistön käyttöön liit-   momentin mukaan maatalouslautakunnan tai
989: tyvää toimintaa, kun taas maaseudun pienyri-        vastaavan toimielimen puheenjohtajalle taikka
990: tystoiminnassa ei tällaista sidonnaisuutta aina     maataloussihteerille voidaan lautakunnan tai
991: ole.                                                vastaavan toimielimen johtosäännöllä antaa
992:     Erikoismaataloutta tuetaan nykyisin sekä        ratkaistavaksi lautakunnalle kuuluvia muitakin
993: maatilalain että maaseudun pienimuotoisen           kuin kunnallislain (953/76) 71 §:n 2 momentis-
994: elinkeinotoiminnan edistämisestä annetun lain       sa tarkoitettuja asioita. Saman säännöksen
995: perusteella. Ehdotettavan lain mukaan erikois-      mukaan asetuksella voidaan säätää hankitta-
996: maatalous olisi osa maatilataloutta. Kun eri-       vaksi lausunto maatalouslautakunnan tai vas-
997: koismaataloutta käsitellään maatilatalouden         taavan toimielimen sijasta sen puheenjohtajal-
998: tuen yhteydessä, tällä on merkitystä lähinnä eri    ta tai maataloussihteeriltä. Lisäksi vapaakunta-
999: tukimuotojen osalta. Erikoismaatalouteen olisi      kokeilusta annetun lain (718/88) nojalla kun-
1000: kuitenkin mahdollista myöntää samoja avus-          nanvaltuusto voi eräin rajoituksin siirtää maa-
1001: tuksia kuin pienyritystoimintaan.                   talouslautakunnalle kuuluvien tehtävien hoita-
1002:     Maaseudun pienyritystoiminnalla tarkoite-       misen muun lautakunnan tai viranomaisen hoi-
1003: taan, maatilataloutta lukuun ottamatta, sellais-    dettavaksi.
1004: ta luonnon jatkuvaan tuottokykyyn perustuvaa           Maatalouslautakuntien ohella niiden tehtä-
1005: yritystoimintaa sekä alkutuotannon ohessa           vien hoitaminen on edellä mainittujen säännös-
1006: harjoitettua muuta yritystoimintaa, joka työl-      ten nojalla uskottu kunnasta riippuen varsin
1007: listää yrittäjän ja hänen perheenjäsentensä li-     erilaisten toimielinten ja viranhaltijain hoidet-
1008: säksi muita henkilöitä keskimäärin enintään         tavaksi. Kun säädettävässä laissa ja sen nojalla
1009: 
1010: 3 300013B
1011: 18                                    1990 vp. -     HE n:o 66
1012: 
1013: annettavissa säännöksissä on tarkoituksenmu-            Rahoituspohjan laajentamiseksi yhtiömuoto-
1014: kaista käyttää maatalouslautakunnan tehtäviä         jen käyttöönottoa myös maatilataloudessa on
1015: hoitavista viranomaisista eri vaihtoehdot katta-     pidettävä tarkoituksenmukaisena. Tuen piiriin
1016: vaa nimikettä, ehdotetaan pykälän 2 moment-          ehdotetaan otettavaksi luonnollisten henkilöi-
1017: tiin otettavaksi tätä koskeva kunnan maata-          den lisäksi myös avoimet yhtiöt, kommandiitti-
1018: lousviranomaisen määritelmä.                         yhtiöt, osuuskunnat ja osakeyhtiöt. Samoin
1019:    Luottolaitoksen määritelmässä luetellaan ne       tukea ehdotetaan myönnettäväksi yhteismetsän
1020: luottolaitokset, jotka voivat myöntää tämän          osakaskunnalle.
1021: lain mukaisia lainoja. Lisäksi pykälän 1 mo-            Muiden kuin luonnollisten henkilöiden osal-
1022: menttiin sisältyy keskusrahalaitoksen määritel-      ta tuen myöntämiselle on kuitenkin tarpeen
1023: mä.                                                  asettaa erityisehtoja. Avoimien yhtiöiden,
1024:    5 §. Yritysmuoto. Maatilalain mukaisista          kommandiittiyhtiöiden, osuuskuntien ja osa-
1025: toimenpiteistä voi päästä osalliseksi yleensä        keyhtiöiden tulee lakiehdotuksen mukaan olla
1026: vain luonnollinen henkilö, joka kokonaan tai         luonnollisten henkilöiden muodostamia ja nii-
1027: osaksi saa toimeentulonsa maatilataloudesta.         den pääasiallisena tarkoituksena tulisi olla tu-
1028: Maanostolainaa maatilan tai asuntotilan hank-        ettavan elinkeinotoiminnan harjoittaminen.
1029: kimiseksi sekä sisarosuuslainaa voidaan myön-           Pykälän 2 momentissa ehdotetaan lisäksi
1030: tää kahdelle tai useammalle henkilölle yhteises-     tuen myöntämisen edellytykseksi säädettäväk-
1031: ti, jos kaikki yhteisomistajat asuvat tilalla.       si, että avoimen yhtiön yhtiömiehet, komman-
1032: Muuta lainaa myönnettäessä tulee ainakin yh-         diittiyhtiön vastuunalaiset yhtiömiehet taikka
1033: den omistajista täyttää nämä edellytykset.           osuuskunnan jäsenet itse työhön osallistuen
1034: Myös yksityisten viljelijöiden muodostamille         harjoittavat     tuettavaa elinkeinotoimintaa.
1035: yhtymille, joiden tarkoituksena on harjoittaa        Tuen myöntämisen edellytyksenä osakeyhtiölle
1036: maatilataloudellista yhteistoimintaa, lainaa         puolestaan on, että päätäntävalta yhtiössä on
1037: voidaan myöntää.                                     henkilöillä, jotka itse osallistuvat tuettavan
1038:                                                      toiminnan harjoittamiseen ja olisivat muutoin-
1039:    Maataloudellista yhteistoimintaa varten pe-       kin tukeen oikeutettuja.
1040: rustetuille yhtymille myönnettävistä lainoista          Tuen myöntämisestä avoimelle yhtiölle,
1041: annetun asetuksen (949178) mukaan lainaa voi-        kommandiittiyhtiölle, osuuskunnalle ja osa-
1042: daan myöntää osakeyhtiölle, osuuskunnalle ja         keyhtiölle on tarkoitus säätää tarkemmin ase-
1043: avoimelle yhtiölle, jossa on osakkaina tai jäse-     tuksella. Kuitenkin osakeyhtiöiden äänivaltaa
1044: ninä yksinomaan yksityisiä viljelijöitä ja jotka     ja osakkeiden lunastusta koskevat edellytykset
1045: harjoittavat tai ryhtyvät harjoittamaan koti-        ehdotetaan otettavaksi pykälän 2 momenttiin.
1046: eläintaloutta, ensisijaisesti asianomaisten vilje-      Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan otettavak-
1047: lijöiden maatiloilla kasvatetun viljan kuivaa-       si säännös, jonka mukaan lakia sovellettaessa
1048: mista tai ensisijaisesti asianomaisten viljelijöi-   aviopuolisot katsotaan yhdeksi henkilöksi. Tä-
1049: den maatiloilla viljeltyjen tuotteiden varastoin-    mä sen vuoksi, että maatila nykykäytännön
1050: tia. Kotieläintaloutta harjoittavalle yhtymälle      mukaisesti voitaisiin katsoa samalle omistajalle
1051: saadaan myöntää muun muassa maanostolai-             kuuluvaksi siitä riippumatta, onko tila avio-
1052: naa toiminnassa tarvittavan maatilan sekä lisä-      puolisoista kyseen ollen molempien vai ainoas-
1053: alueen hankkimista varten.                           taan toisen nimissä. Tarkoituksena on myös,
1054:    Laki maaseudun pienimuotoisen elinkeino-          että lisäalueet voidaan ostaa molempien avio-
1055: toiminnan edistämisestä mahdollistaa tuen            puolisoiden nimiin yhteisesti silloin, kun maati-
1056: myöntämisen myös avoimelle yhtiölle, kom-            la on vain toisen nimissä. Aviopuolisoihin
1057: mandiittiyhtiölle, osakeyhtiölle ja osuuskun-        rinnastettaisiin avioliitonomaisissa olosuhteissa
1058: nalle. Edellytyksenä on, että yrittäjä tai yhtei-    elävät henkilöt.
1059: sön osakkaiden tai jäsenten enemmistö asuu              6 §. Asuminen. Maaseudun pienimuotoisen
1060: yrityksen sijaintipaikalla tai sen läheisyydessä.    elinkeinotoiminnan edistämisestä annetun lain
1061:    Maaseutuelinkeinolain mukaan tukea ehdo-          4 §:n mukaan rahoitustuen myöntämisen edel-
1062: tetaan myönnettäväksi luonnolliselle henkilölle      lytyksenä on, että yrittäjä tai yhteisön osakkai-
1063: sekä useammalle luonnolliselle henkilölle yhtei-     den tai jäsenten enemmistö asuu yrityksen
1064: sesti. Viimeksi mainitussa tapauksessa ei kaik-      sijaintipaikalla tai sen läheisyydessä. Maatilo-
1065: kien tuen saajien tarvitse täyttää asumiselle,       jen osalta asuinvaatimuksesta on säädetty maa-
1066: iälle tms. asetettuja vaatimuksia.                   tila-asetuksen 3 §:ssä. Sen mukaan edellytykse-
1067:                                        1990 vp. -     HE n:o 66                                     19
1068: 
1069: nä maatilalain mukaisen etuuden saamiselle               Toiminnan tuloksellisuutta ja toimintaedel-
1070: on, että henkilö asuu maatilalla. Erityisistä         lytyksiä on tarkoitus maatilatalouden osalta
1071: syistä hyväksytään asuminen myös maatilan             arvioida ensisijaisesti maksuvalmiuslaskelmien
1072: välittömässä läheisyydessä. Poikkeuksen muo-          avulla. Lainaa ei tulisi myöntää, jos hakijan ei
1073: dostaa perusparannus ja salaojitus, joihin tu-        velkojen hoitomenot ja niihin käytettävissä
1074: kea voidaan myöntää, jos henkilö asuu sellai-         olevat tulot huomioon ottaen voida katsoa
1075: sella etäisyydellä maatilalta, että hänellä on        selviytyvän lainan hoitomenoista. Maksuval-
1076: katsottava olevan edellytykset viljellä sitä oma-     miuslaskelmien ohella voitaisiin käyttää toi-
1077: toimisesti.                                           minnan kannattavuuden arvioinnissa myös
1078:     Maaseudun pienimuotoisesta elinkeinotoi-          muita soveltuvia kannattavuuden arviointime-
1079: minnasta annetussa laissa omaksutun periaat-          netelmiä.
1080: teen mukaisesti ehdotetaan pykälän 1 momen-               Asuntolainoituksessa ja työympäristön pa-
1081: tissa säädettäväksi, että yrittäjän tulee asua        rantamista koskevissa investoinneissa ei varsi-
1082: yrityksen sijaintipaikalla tai sen läheisyydessä.     naista yritystoiminnan kannattavuusarviointia
1083: Asumisetäisyyden yrityksen sijaintipaikalta tu-       edellytettäisi. Näidenkin investointien osalta
1084: lee kuitenkin olla aina tilan tai yrityksen kan-      lainanhakijan tulisi kuitenkin maksuvalmius-
1085: nalta tarkoituksenmukainen.                           laskelmalla tai muulla tavoin osoittaa, että
1086:     Yrityksen sijaintipaikalla tarkoitetaan maati-    hänellä on edellytykset selviytyä hankkeen ai-
1087: lan osalta sen talouskeskusta ja muun yrityk-         heuttamista kustannuksista.
1088: sen osalta sellaista aluetta, jossa yrityksen pää-        8 §. Henkilökohtaiset edellytykset. Pykälän
1089: asiallinen toiminta tapahtuu. Tilapäinen pois-        1 momentin mukaan maaseutuelinkeinolain
1090: saolo ei olisi esteenä tuen myöntämiselle. Py-        mukaisista toimenpiteistä voi pääsäännön mu-
1091: kälän 2 momentin mukaan asumisvaatimukses-            kaan päästä osalliseksi vain sellainen henkilö,
1092: ta silloin, kun tilan omistaa useampi kuin yksi       joka kokonaan tai osaksi saa toimeentulonsa
1093: luonnollinen henkilö, säädettäisiin asetuksella.      lain mukaisesta elinkeinotoiminnasta. Tuen
1094: Tarkoituksena on, että tällöin kaikkien tuen          saamisen edellytyksenä on myös, että henkilö
1095:  saajien ei tarvitse täyttää asumista koskevaa        on iältään, taloudelliselta asemaltaan, olosuh-
1096: vaatimusta.                                           teiltaan sekä henkilökohtaisilta ominaisuuksil-
1097:                                                       taan sellainen, että hänen tukemistaan on pi-
1098:     Pääsääntönä asumisen suhteen on, että yrit-       dettävä tarkoituksenmukaisena. Siten tukea
1099: täjä asuu yrityksen sijaintipaikalla ja että asu-     voitaisiin myöntää esimerkiksi vain henkilölle,
1100:  minen sijaintipaikan ulkopuolella sallittaisiin      joka on saanut riittäväksi katsottavan amma-
1101: vain poikkeustapauksissa. Asetuksella on tar-         tillisen koulutuksen tai joka kokemuksen kaut-
1102:  koitus säätää, että asuminen varsinaisen maa-        ta on saanut riittävän ammattitaidon tuettavan
1103: talouden osalta yli kahden kilometrin etäisyy-        yritystoiminnan harjoittamiseen taikka jota
1104:  dellä ja muun tuettavan yritystoiminnan osalta       muuten voidaan pitää kykenevänä kyseisen
1105:  yli 12 kilometrin etäisyydellä yrityksen sijainti-   yritystoiminnan harjoittamiseen.
1106:  paikasta sallittaisiin vain erityisistä syistä ja        Lainaa muuhun kuin maaseutuelinkeinolain
1107:  edellyttäen, että asuinpaikka sijaitsee 11 § :n 1    23 ja 24 §:ssä mainittuihin tarkoituksiin ei
1108:  momentissa tarkoitetun kaava-alueen ulkopuo-         pykälän 2 momentin mukaan saisi myöntää 65
1109:  lella.                                               vuotta täyttäneelle henkilölle. Asuntolainaa
1110:     Asetuksella säädettäisiin myös siitä, milloin     uuden rakennuksen rakentamiseen ei kuiten-
1111:  poissaolo sijaintipaikalta katsotaan tilapäisek-     kaan myönnettäisi 65 vuotta täyttäneelle. Ala-
1112:  si. Tilapäisenä poissaalana pidettäisiin poissa-     ikäinen voisi päästä osalliseksi lain mukaisista
1113:  oloa muun muassa opiskelun, sairauden ja             toimenpiteistä vain, jos hän on solminut avio-
1114:  asevelvollisuuden vuoksi.                            liiton tai jos hän on yrityksen yhteisomistaja
1115:     7 §. Taloudelliset edellytykset. Pykälässä        yhdessä vanhempiensa tai heistä toisen kanssa
1116:  säädetään tuen myöntämisen taloudellisista           taikka jos muita erityisiä syitä on olemassa.
1117:  edellytyksistä. Edellytyksenä tuen piiriin pääse-       Sellaisten henkilöiden kohdalla, jotka saavat
1118:  miselle on, että yrityksellä katsotaan olevan        osan toimeentulostaan muusta kuin tuettavan
1119:  edellytykset jatkuvaan kannattavaan toimin-          lain piiriin kuuluvasta elinkeinotoiminnasta,
1120:  taan ja että tuen myöntämistä voidaan pitää          saattaa kysymys tukemisen tarpeellisuudesta
1121:  1 §:ssä säädetyt tavoitteet huomioon ottaen          usein muodostua vaikeasti ratkaistavaksi. Tä-
1122:  tarkoituksenmukaisena.                               män vuoksi 3 momenttiin ehdotetaan otetta-
1123: 20                                     1990 vp. -     HE n:o 66
1124: 
1125: vaksi saannös, jonka mukaan lain mukaisista           seen vyöhykejakoon. Muilla vyöhykkeillä eräi-
1126: toimenpiteistä ei voi päästä osalliseksi henkilö,     den Suomenselän ja Itä-Suomen kuntien asema
1127: jonka muusta ammatista kuin maaseutuelinkei-          paranisi. Suoralla viittauksena aluepoliittiseen
1128: nolaissa tarkoitetun yritystoiminnan harjoitta-       lainsäädäntöön heikkenisi eräiden saaristoalu-
1129: misesta saadut tulot ovat asetuksella vahvistet-      eiden asema samoin kuin muutamien Pohjan-
1130: tavaa määrää suuremmat.                               maan rannikkokuntien asema.
1131:    Tarkoituksena on asetuksella säätää, että              Kahden erillisen aluejaon soveltamista ei jat-
1132: muun ammatin harjoittamisesta saadut veron-            kossa voida pitää tarkoituksenmukaisena. Kos-
1133: alaiset tulot valtionverotuksessa eivät saisi ylit-   ka aluepoliittinen aluejako ottaa laajasti huo-
1134: tää 130 000 markkaa vuodessa. Aviopuolisoi-           mioon kullakin paikkakunnalla vallitsevan ta-
1135: den tai avioliitonomaisissa olosuhteissa yhtei-       loudellisen tilanteen ja siten myös osoittaa
1136: sessä taloudessa asuvien henkilöiden osalta           taloudellisen tuen tarpeen maaseutuelinkeino-
1137: edellämainitut yhteenlasketut tulot eivät saisi       jen kehittämiseksi, on vyöhykejaon perustaksi
1138: ylittää 165 000 markkaa vuodessa. Tulot todet-        valittu aluepoliittinen aluejako siten muutettu-
1139: taisiin asian vireilletuloajankohtaa edeltäneessä     na, että se ottaa huomioon pääosiltaan myös
1140: viimeksi vahvistetussa verotuksessa todettujen        nykyisin sovelletun maatilalain mukaisen vyö-
1141: verotettavien tulojen perusteella ottaen kuiten-      hykejaon. Maaseutuelinkeinolain mukaisen
1142: kin huomioon arvioidut tai muutoin todettavis-        tuen määräämistä varten maa on tarkoitus
1143: sa olevat tuloissa tapahtuneet muutokset.             jakaa neljään vyöhykkeeseen siten kuin asetuk-
1144:    9 §. Muu valtion rahoitustuki. Säännöksen          sella tarkemmin säädetään. Asetuksella on tar-
1145: mukaan samaan hankkeeseen myönnetty muu               koitus määrittää vyöhykkeet seuraavasti:
1146: valtion tai Kehitysaluerahaston varoista myön-            Ensimmäiseen vyöhykkeeseen kuuluvat alue-
1147: newr rahoitustuki tulisi huomioida siten, että        politiikasta annetussa laissa tarkoitettuun en-
1148: sen ja maaseutuelinkeinolain mukaisen tuen            simmäiseen perusvyöhykkeseen kuuluvat kun-
1149: yhteismäärä ei saa ylittää maaseutuelinkeino-         nat sekä lisäksi seuraavat kaupungit ja kunnat:
1150: lain mukaisen tuen enimmäismäärää.                        Eno, Haukipudas, Ii, Kajaani, Kemi, Ke-
1151:    JO §. Vyöhykejako. Maatilalain mukaisissa          minmaa, Kiihtelysvaara, Kiiminki, Kustavi,
1152: tukitoimenpiteissä noudatetaan kyseisen lain          Rovaniemi, Rovaniemen mlk, Rymättylä, Si-
1153: omaa vyöhykejakoa. Sovellettaessa lakia maa-          mo, Sotkamo ja Tornio sekä maatilahallituk-
1154: seudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan tu-          sen hyväksymät saaret ja saaristo-osat seuraa-
1155: kemisesta noudatetaan aluepoliittisen lainsää-        vista kaupungeista ja kunnista:
1156: dännön perusteella päätettyä vyöhykejakoa.                Dragsfjärd, Kotka, Maalahti, Maksamaa,
1157: Tämä vyöhykejako perustuu nykyisin lakiin             Mustasaari, Oravainen, Parainen, Pyhtää, Sär-
1158: aluepolitiikasta (1168/88) ja sen perusteella         kisalo, Uusikaupunki ja Vehkalahti. Ensim-
1159: annettuun valtioneuvoston päätökseen perus-           mäiseen vyöhykkeeseen kuuluvat lisäksi sisä-
1160: vyöhykkeistä ja tukialueista (1373/88).               asianministeriön aluepolitiikasta annetun lain
1161:    Maatilalain oma vyöhykejako otettiin käyt-         mukaiseen ensimmäiseen perusvyöhykkeeseen
1162: töön rakennepoliittisen toimikunnan esitykses-        määräämät muut kuin edellä sanotut saaret ja
1163: tä vuonna 1980. Siirtymistä aiemmasta kehitys-        saaristo-osat.
1164: aluejaosta omaan vyöhykejakoon perusteltiin              Toiseen vyöhykkeeseen kuuluvat aluepolitii-
1165: tuolloin sillä, että kehitysaluevyöhykkeet on         kasta annetun lain toiseen perusvyöhykkeeseen
1166: määritelty lähinnä alueiden yleisessä kehitty-        kuuluvat sellaiset kaupungit, kunnat ja alueet,
1167: neisyydessä olevien erojen perusteella ja osoit-      jotka eivät kuulu ensimmäiseen vyöhykkeeseen
1168: tavat siten aluepoliittisten toimenpiteiden yleis-    sekä lisäksi seuraavat kaupungit ja kunnat:
1169: tä painottamistarvetta, eivätkä täysin vastaa            Alavieska, Evijärvi, Haapajärvi, Haapavesi,
1170: maatilatalouden rakenteellisia kehitysongel-          Himanka, Kalajoki, Kannus, Kaustinen, Kem-
1171: mia. Tästä syystä ehdotettiin, että maatilalain       pele, Kokkola, Kortesjärvi, Kruunupyy, Kuo-
1172: soveltamisessa olisi käytettävä maatilatalouden       pio, Kälviä, Lappajärvi, Liminka, Lohtaja,
1173: rakennetekijöiden erot paremmin huomioon              Luoto, Muhos, Nivala, Oulainen, Oulu, Ou-
1174: ottavaa jakoa. Toimikunnan esitys perustui            lunsalo, Pattijoki, Pietarsaari, Pedersöre, Py-
1175: näistä tekijöistä laadittuun selvitykseen.            häjoki, Raahe, Saarijärvi, Sievi, Siilinjärvi,
1176:    Yksittäisten kuntien kohdalla aluejako             Suolahti, Temmes, Toholampi, Tyrnävä, Vete-
1177: yleensä aiheuttaa enintään yhden vyöhykkeen           li, Viitasaari, Ylivieska ja Äänekoski. Toiseen
1178: eron tukiehdoissa, jos siirryttäisiin aluepoliitti-   vyöhykkeeseen kuuluvat lisäksi sisäasiainminis-
1179:                                      1990 vp. -    HE n:o 66                                   21
1180: 
1181: teriön aluepolitiikasta annetussa laissa tarkoi-     Kullaa, Laihia, Lemi, Mustasaari, Noor-
1182: tettuun toiseen perusvyöhykkeeseen määrää-         markku, Rautjärvi, Ruokolahti, Taipalsaari,
1183: mät saaret ja saaristo-osat.                       Uusikaarlepyy, Vaasa ja Vähäkyrö.
1184:    Kolmanteen vyöhykkeeseen kuuluvat alue-           Neljänteen vyöhykkeeseen kuuluvat ne kau-
1185: politiikasta annetun lain kolmanteen perus-        pungit ja kunnat, jotka eivät sisälly ensimmäi-
1186: vyöhykkeeseen kuuluvista kaupungeista, kun-        seen, toiseen ja kolmanteen vyöhykkeeseen.
1187: nista ja alueista muut kuin ensimmäiseen ja          Vyöhykejako on kuvattu oheisessa kartassa.
1188: toiseen vyöhykkeeseen kuuluvat sekä lisäksi
1189: seuraavat kaupungit ja kunnat:
1190: 22                           1990 vp. -   HE n:o 66
1191: 
1192: 
1193:      MAASEUTUELINKEINOLAIN
1194:      MUKAINEN VYÖHYKEJAKO
1195: 
1196: 
1197: 
1198: 
1199:      1 Ensimmäinen vyöhyke
1200:      II Toinen vyöhyke
1201:      111 Kolmas vyöhyke
1202:      IV Neljäs vyöhyke
1203:                                      1990 vp. -      HE n:o 66                                     23
1204: 
1205: 2 luku. Soveltamisalan rajoitukset                      Pykälän 2 momentissa lueteltaisiin ne ta-
1206:                                                      paukset, joissa pirstomista ei pidettäisi kysees-
1207:     11 §. Soveltaminen kaava-alueilla. Maatila-      sä olevan lain kannalta haitallisena.
1208:                                                         Pirstomisen täsmällinen määrittely on laki-
1209: lain 6 §:n mukaan maatilalakia ei sovelleta
1210: alueeseen, jolla on voimassa asemakaava tai          teknisesti kuitenkin vaikeaa, koska pirstomi-
1211: joka on rakennuskiellossa asemakaavan laati-         nen on käytännössä monimuotoista ja jatku-
1212: mista varten, tai joka rakennuskaavassa tai          vasti muuttuvaa. Tämän vuoksi pirstomisen
1213: rantakaavassa taikka vahvistetussa yleiskaavas-      osalta on voitava antaa lakia ja asetusta tar-
1214: sa on osoitettu muihin kuin maa- ja metsäta-         kempia määräyksiä ja ohjeita hallinnollisilla
1215: loudellisiin tarkoituksiin. Maaseudun pieni-         määräyksillä.
1216: muotoisen elinkeinotoiminnan edistämisestä              Pirstomisella on vaikutusta maaseutuelinkei-
1217:                                                      nolain mukaisten etuuksien saamisen ohessa
1218: annetun lain 3 §:ssä taas on säädetty, että
1219: rahoitustukea ei puutarha- ja taimitarhavilje-       myös viljelijöiden luopumis- ja sukupolven-
1220: lyä, turkistarhausta, kalanviljelyä ja muuta         vaihdoseläkkeiden       saantimahdollisuuksiin.
1221: erikoismaataloutta lukuun ottamatta myönnetä         Maatalousyrittäjien oikeusturvan kannalta on
1222:                                                      sen vuoksi tarpeellista saada ennakkotieto sii-
1223: yli 500 asukkaan taajamissa.
1224:                                                      tä, aiheuttaako suunniteltu toimenpide maati-
1225:     Koska maaseutuelinkeinolain mukaisessa ra-       lan pirstoutumisen.
1226: hoituksessa on kysymys lähinnä maaseudulle              Lakia ja asetusta tarkempi pirstomisen mää-
1227: suunnattavasta rahoitustuesta, ehdotetaan, että      rittely ja pirstomista koskevan sitovan ennak-
1228: lain mukaista tukea ei pääsääntöisesti myön-         kotiedon antaminen on syytä delegoida maati-
1229:  nettäisi asemakaava- eikä rakennuskaava-alu-        lahallitukselle sekä maatilahallituksen määrää-
1230: eilla, jotka on osoitettu muihin kuin maa- ja        missä rajoissa maaseutupiireille. Delegointiin
1231:  metsätaloudellisiin tarkoituksiin. Sen sijaan       vaikuttaa myös se, minkä viranomaisen toimi-
1232:  alueilla, joilla on vahvistettu rantakaava, tukea   valtaan ja olemassa olevien lainojen ja myynti-
1233:  voitaisiin myöntää, jos tuettavan elinkeinotoi-     hintasaamisten irtisanominen kuuluu tai tulee
1234:  minnan mukainen käyttötarkoitus alueella on         kuulumaan.
1235:  kaavan mukaan sallittua.                               13 §. Yrityskoko. Pykälä sisältää säännök-
1236:      Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettä-       sen siitä, minkä kokoisia yrityksiä olisi lain
1237:  väksi, että maatilahallituksen määräämissä ti-      soveltamisalalla mahdollista tukea. Maatilan
1238:  lanteissa lain mukaisia etuuksia voidaan antaa      osalta tuettavan yrityksen enimmäiskokona oli-
1239:  myös 1 momentissa tarkoitetuilla alueilla, jos      si maatilalakia vastaavasti pääsääntöisesti per-
1240:  siitä ei aiheudu huomattavaa haittaa kaavan         heviljelmäkoko. Näin määritelty enimmäisko-
1241:  toteutumiselle. Poikkeussäännös on tarpeen          ko koskisi myös lain 5 §:ssä tarkoitettuja yhtei-
1242:  esimerkiksi silloin, kun maatilan talouskeskus      söjä. Varsinaisen maatalouden osalta tämä
1243:  sijaitsee kaava-alueella ja pellot kaava-alueen     merkitsee sitä, että maatilan työt tulisi voida
1244:  ulkopuolella. Tämänkaltaisissa tapauksissa yri-     hoitaa enintään kolmea vuosityöpaikkaa vas-
1245:  tystoiminnan tukeminen maaseutuelinkeinolain        taavalla henkilömäärällä. Sanottu yrityskokoa
1246:  nojalla on tarkoituksenmukaista ja se vastaa        koskeva rajoitus ei kuitenkaan koskisi erikois-
1247:  myös nykyisiä maatilalain soveltamisessa            maataloutta. Maaseudun pienyritystoiminnan
1248:  omaksuttuja periaatteita. Asiasta tulisi aina       osalta yrityksen enimmäiskoko olisi 4 §:n 4
1249:  pyytää kunnanhallituksen lausunto.                  kohdan mukainen. Pykälässä ehdotetaan yri-
1250:      12 §. Pirstominen. Maatilalain 4 ja 5 § :iin    tystoiminnan enimmäiskoon osalta lisäksi sää-
1251:  sisältyvät säännökset siitä, milloin maatila kat-   dettäväksi, että sitä arvioitaessa on huomiota
1252:  sotaan pirstotuksi eikä maatilaan siten voida       työvoiman määrän lisäksi kiinnitettävä liike-
1253:   kohdistaa maatilalain mukaisia etuuksia. Vas-      vaihtoon. Vaikka yritys työvoiman määrän
1254:  taavat säännökset, joskin eräiltä osin lievennet-   suhteen kuuluisikin lain soveltamispiiriin, saat-
1255:  tynä, ehdotetaan otettavaksi myös maaseutu-         taisi suurehko liikevaihto aiheuttaa sen, että
1256:   elinkeinolakiin. Pääsääntönä tuen myöntämi-        harjoitettavaa toimintaa ei voitaisi pitää lain
1257:   selle 1 momentin mukaan on, että yrityksen         tarkoittamana pienyritystoimintana.
1258:   muodostamaa maatilataloudellista kokonai-             Yrityksen vähimmäiskokoa arvioitaessa tuli-
1259:   suutta ei ole hakijan tai hänen vanhempiensa       si erityistä huomiota kiinnittää siihen, että
1260:   toimesta kymmenen vuoden aikana ennen tuen         yrityksellä 7 §:ssä tarkoitetuin tavoin voidaan
1261:   myöntämistä haitallisesti pirstottu.                katsoa olevan edellytykset kannattavaan toi-
1262: 24                                    1990 vp. -     HE n:o 66
1263: 
1264: mintaan. Tätä koskeva viittaussäännös ehdote-           14 § . Aloittamisavustus. Maatilan hankin-
1265: taan otettavaksi pykälän 3 momenttiin.               taan liittyy läheisesti myös nuorille viljelijöille
1266:    Yksinomaan metsätaloutta harjoittavien tilo-      myönnettävä käynnistystuki, josta lakiehdo-
1267: jen osalta ehdotetaan pykälän 3 momentissa           tuksessa käytetään nimitystä aloittamisavustus.
1268: lisäksi säädettäväksi, että niitä voidaan tukea      Tuki ei liity suoranaisesti maatilan hankinnan
1269: vain, jos tilan kestävä hakkuumäärä on vähin-        tai muiden investointien rahoitukseen, vaan se
1270: tään 150 m 3 vuodessa.                               on tarkoitettu lähinnä käyttöpääomaksi. Aloit-
1271:                                                      tamisavustusta voitaisiin suorittaa tilanpidon
1272:                                                      aloittamiseen ensimmäisen maatilansa tai sen
1273:                                                      osan omistukseensa tai hallintaansa alle 35-
1274: 3 luku. Maatilatalouden rahoittaminen
1275:                                                      vuotiaana saaneelle viljelijälle. Vaiheittaisessa
1276:                                                      omistajanvaihdoksessa           aloittamisavustus
1277:    Yleistä. Maatilojen hankintaa ja maatiloilla      myönnettäisiin silloin, kun viljelijä saa omis-
1278: suoritettavia investointeja rahoitetaan tällä het-   tukseensa vähintään yhden kolmasosan maati-
1279: kellä pääosaltaan maatilalain mukaisella lai-        lasta alle 35-vuotiaana. Puolisoista otettaisiin
1280: noituksella sekä myöntämällä viljelijöille maa-      huomioon nuoremman puolison ikä.
1281: tilalain mukaisia avustuksia. Maatilalain mu-           Pykälän 1 momentin mukaan avustusta voi-
1282: kaiset lainoitusmuodot ovat maanosto-, sisar-        daan myöntää myös 5 §:n 1 momentin 3 koh-
1283: osuus-, rakentamis-, asunto-, tie-, vesihuolto-,     dassa tarkoitetuille yhteisöille edellyttäen, että
1284: perusparannus-, irtaimisto-, sähköistämis- ja        kaikki yhteisön jäsenet täyttävät tuen myöntä-
1285: turvetuotantolaina. Avustuksia myönnetään            misen perusteet.
1286: rakentamisen lisäksi tien tekemiseen, salaoji-          Aloittamisavustuksen myöntämisperusteista
1287: tukseen ja raivaukseen. Avustusten myöntämi-         säädettäisiin tarkemmin asetuksella. Tarkoi-
1288: nen rajoittuu maan pohjoisosiin. Maatilalain         tuksena on noudattaa pääpiirteissään samoja
1289: mukainen rahoitus tapahtuu pääosin maatila-          myöntämisperusteita kuin nykyisessäkin käyn-
1290: talouden kehittämisrahaston varoilla ja osittain     nistysavustusjärjestelmässä.      Käynnistystuen
1291: valtion tulo- ja menoarviossa vuosittain osoi-       porrastaminen maatilan kauppahinnan ja sen
1292: tettavien määrärahojen puitteissa.                   laskennallisen arvon perusteella on saatujen
1293:    Edellä mainittujen rahoitusmuotojen lisäksi       kokemusten perusteella vaikuttanut alentavasti
1294: tulo- ja menoarviossa osoitetuista varoista voi-     maatilojen kauppahintatasoon. Porrastusta on
1295: daan maksaa valtioneuvoston tarkemmin mää-           tarkoitus jatkaa edelleen.
1296: räämin perustein erityistä käynnistystukea nii-         Käynnistystuen käyttökohteista on nykyises-
1297: hin kustannuksiin, jotka aiheutuvat maatilata-       sä valtioneuvoston päätöksessä varsin yksityis-
1298: louden harjoittamisen aloittamisesta ensimmäi-       kohtaisia määräyksiä. Järjestelmää on tarkoi-
1299: sellä maatilalla.                                    tus yksinkertaistaa siten, että aloittamisavus-
1300:    Ehdotettavassa        maaseutuelinkeinolaissa     tusta olisi mahdollista käyttää maatilatalouden
1301: maatilojen rahoittaminen tapahtuisi pääosin          aloittamisvaiheessa tarpeellisiin käyttö- ja
1302: lainoituksen puitteissa. Poikkeuksen muodos-         vaihto-omaisuusinvestointeihin, kalliskorkois-
1303: taa nuorille viljelijöille myönnettävä aloitta-      ten rakentamislainojen lyhennysten ja korko-
1304: misavustus, joka vastaa nykyistä nuorille vilje-     jen maksuun sekä maatilan kehittämisestä ai-
1305: lijöille myönnettävää käynnistystukea. Tämä          heutuviin neuvonta- ja koulutusmenoihin.
1306: tuki myönnettäisiin, kuten tälläkin hetkellä,           15 §. Maatilojen investointiavustus. Lakieh-
1307: valtion tulo- ja menoarviossa osoitetuista mää-      dotuksen mukaan investointiavustusta voidaan
1308: rärahoista. Toinen avustusmuotoinen tukimuo-         myöntää maatilatalouden tuotannollisiin inves-
1309: to olisi maatilojen investointiavustus, jota voi-    tointeihin ja tuotantotoiminnan edellyttämiin
1310: daan myöntää maatilatalouden tuotannollisiin         ympäristön- ja työsuojelullisiin investointeihin.
1311: ja tuotantotoiminnan edellyttämiin ympäris-          Tarkoituksena on, että investointiavustuksella
1312: tönsuojelullisiin investointeihin. Maatilojen in-    voitaisiin rahoittaa myös tuotannollista kokei-
1313: vestointiavustus rahoitettaisiin valtion tulo- ja    lutoimintaa.
1314: menoarviossa vuosittain osoitetuista määrära-           Investointiavustuksen myöntämisperusteista
1315: hoista. Lainoitus tapahtuisi, kuten nykyisin-        säädettäisiin tarkemmin asetuksella. Asetuksel-
1316: kin, osaksi korkotukilainoituksella sekä osaksi      la on tarkoitus säätää, että investointiavustusta
1317: valtion lainoituksella maatilatalouden kehittä-      voidaan myöntää tuotantorakennuksen raken-
1318: misrahaston varojen puitteissa.                      tamiseen, peruskorjaamiseen ja laajentami-
1319:                                        1990 vp. -      HE n:o 66                                      25
1320: 
1321: seen, peltojen salaojittamiseen, sellaisen yksi-           17 §. Eräät maanostolainan myöntämisedel-
1322: tyisen tien tekemiseen, johon ei voi saada              lytykset. Yhteismetsän maanosta/aina. Lainoi-
1323: avustusta yksityisistä teistä annetun lain (358/       tettavalle maatilalle asetetuista vähimmäis-
1324: 62) nojalla sekä ympäristön- ja työsuojelullisiin       pinta-alavaatimuksista on säädetty maatila-ase-
1325: investointeihin. Työsuojeluinvestointien osalta        tuksessa. Kun pinta-alavaatimusten asettami-
1326: avustusta myönnettäisiin lähinnä suunnittelu-           nen on käytännössä johtanut lainoituksessa
1327: kustannuksiin.                                          kaavamaisiin ratkaisuihin, on tarkoituksena,
1328:    Pykälän 2 momentin mukaan erikoismaata-             että niistä nykymuodossaan luovuttaisiin. Vas-
1329: louteen voitaisiin myöntää myös 19-21 §:ssä            taisuudessa lainoitus perustuisi ensisijaisesti
1330: tarkoitettuja avustuksia.                               maksuvalmiuslaskelman käyttöön. Huomiota
1331:    16 §. Maanostolainoitus. Ehdotettavan lain          tulisi kiinnittää myös tuotantosuuntaan ja lii-
1332: mukaan maanostolainaa voidaan myöntää                   kevaihtoon.
1333: maatilan, sen osuuden tai lisäalueen hankin-               Pykälän 1 momentissa ehdotetaan lisämaan-
1334: taan asetuksella tarkemmin määrättävin perus-          ostolainan myöntämisen edellytykseksi säädet-
1335: tein. Maanostolainoitus käsitteenä kattaisi            täväksi, että lisäalueen hankintaa voidaan pi-
1336: maatilalain mukaisen maanostolainoituksen lu-          tää maan käytön ja muodostuvan tilakokonai-
1337: kuunottamatta asuntotilojen lainoitusta sekä           suuden kannalta tarkoituksenmukaisena. Huo-
1338: sisarosuuslainoituksen ja tulevan tilanpidon           miota tulee tällöin kiinnittää lisäksi lisäalueen
1339: jatkajan lisäaluelainoituksen. Asuntotilojen           sijaintiin ja alueen muiden maatilojen lisäalue-
1340: hankinnan lainoituksesta ehdotetaan säädettä-          tarpeeseen. Lainoitettavan lisäalueen enim-
1341: väksi luvussa 5. Kun maanostolainaa tulisi             mäisetäisyydestä ehdotetaan säädettäväksi ase-
1342: myöntää varsinaisten maanostojen lisäksi myös          tuksella. Tarkoituksena on, että etäisyyden
1343: tasingon ja lakiosan täydennyksen suorittamis-         suhteen noudatetaan maatilalaissa nykyisin
1344: ta varten, ehdotetaan tätä koskeva maininta            säädettyjä vaatimuksia.
1345: otettavaksi pykälän 1 momenttiin. Maatilan                 Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettä-
1346: oston yhteydessä voitaisiin lainaittaa myös ir-        väksi siitä enimmäishintatasosta (käypä hinta),
1347: taimistoa. Maanostolainaa voitaisiin myöntää           joka voidaan hyväksyä rahoitustuen piiriin.
1348: enintään 75 prosenttia hankintahinnasta.               Tarkoituksena on, että rahoitustuki ei aiheut-
1349:     Maatilan osan hankinnan lainoitus kattaisi         taisi maa- ja metsätalousmaan epätervettä hin-
1350: kuolinpesätapausten lisäksi myös vaiheittaisen         takehitystä, vaan maan hinta vastaisi sen tuo-
1351:  omistajanvaihdoksen. Tällöin on 2 momentin            tannollista arvoa normaalien rahoituskustan-
1352:  mukaan tarkoitus edellyttää, että maatilasta          nusten mukaan arvioituna. Käyvän hintatason
1353: vähintään kolmannes vaihtaisi omistajaa en-            määrittely perustuisi vapaaehtoisissa ja nor-
1354: simmäisessä vaiheessa. Lisäksi myyjän tulisi           maalirahoitteisissa maa- ja metsätalousmaan
1355:  antaa sitoumus siitä, että myös loppuosa maa-         kaupoissa määräytyvään hintatasoon, kuiten-
1356: tilasta luovutetaan ostajalle. Säännöksen tar-         kin niin, että selvästi ylihintaisia kauppoja ei
1357:  koituksena on sen seikan varmistaminen, että          otettaisi huomioon.
1358:  omistajanvaihdoksen kohteena olevasta maati-             Kun käypä hintataso eri osissa maata saattaa
1359:  lasta loppuosakin luovutetaan kokonaisuudes-          vaihdella huomattavastikin, ehdotetaan maan-
1360:  saan tilanpidon jatkajalle. Säännöksen mu-            ostolainoituksen ohjaamiseksi 2 momenttiin
1361:  kaan maatila voitaisiin katsoa haitallisesti pirs-    otettavaksi säännös, jonka mukaan maatilahal-
1362: totuksi, jos luovuttaja rikkoo sitoumuksen.            lituksen tulee tarvittaessa antaa tarkempia
1363:  Asetukseen on puolestaan tarkoitus ottaa sään-        määräyksiä momentissa tarkoitetun hinnan
1364:  nös siitä, että sitoumuksen rikkomisen perus-         määrittämisestä eri osissa maata.
1365:  teella laina voitaisiin irtisanoa. Asetuksella sää-      Pykälän 3 momentiksi ehdotetaan otettavak-
1366:  dettäisiin myös muista vaiheittaiseen omista-         si maatilalain 52 §:n 3 momenttia vastaava
1367:  janvaihdokseen liittyvistä lainoitus- ja avustus-     säännös maanostolainan myöntämisestä yhteis-
1368:  toimenpiteiden edellytyksistä.                        metsän osakaskunnalle. Käytännössä on tar-
1369:     Pykälän 3 momentin mukaan 2 momentissa             koitus myöntää tukea vain sellaisille osakas-
1370:  tarkoitettua sitoumusta ei kuitenkaan edellytet-      kunnille, joissa osakkaiden enemmistö on yksi-
1371:  täisi, jos luovuttaja on tehnyt perintökaaren 25      tyisiä viljelijöitä.
1372:  luvun 1 b §:n 3 momentissa tarkoitetun sopi-              18 §. Maatilojen investointien lainoitus.
1373:  muksen omistamansa osan luovuttamisesta so-           Maatiloilla suoritettavien investointien osalta ei
1374:  veliaalle tilanpidon jatkajalle.                      lakiehdotukseen sisälly tarkempia määräyksiä
1375: 
1376: 4   300013B
1377: 26                                    1990 vp. -     HE n:o 66
1378: 
1379: investointikohteista tai yleisistä myöntämispe-      pienyritysten kehittäminen yleensä vaatii yri-
1380: rusteista. Näistä säädettäisiin 1 momentin mu-       tyksen ulkopuolelta hankittavan tieto - taidon
1381: kaan asetuksella. Lakiehdotuksen 15 §:ssä tar-       käyttämistä sekä usein myös edellyttää inves-
1382: koitettujen investointien lisäksi lainaa myön-       tointeja.
1383: nettäisiin muihin maatiloille tarpeellisiin inves-      19-21 §. Pienyritystoiminnan investointi-
1384: tointeihin. Lainaa voitaisiin myöntää muun           avustus. Käynnistysavustus. Pienyritystoimin-
1385: muassa yritystoiminnassa välttämättömän              nan kehittämisavustus. Maaseudun pienimuo-
1386: käyttöomaisuuden hankkimiseen sekä sen               toisen elinkeinotoiminnan edistämisestä anne-
1387: muutos- ja parannustöiden suorittamiseen sekä        tun lain mukaan on voitu myöntää käynnistys-
1388: vaihto-omaisuuden hankkimiseen. Vaihto-              avustusta yritystoiminnan aloittamisen tai laa-
1389: omaisuudella tarkoitetaan maatilan kasvintuo-        jentamisen aiheuttamien enoakanpidätyksen
1390: tannossa tarvittavaa siementavaraa, taimia ja        alaisten palkkojen ja välillisten työvoimakus-
1391: muuta monistusaineistoa sekä kotieläimiä.            tannusten perusteella. Avustus on voitu myön-
1392:    Käyttöomaisuuden osalta laina korvaisi ny-        tää yhdeltä, kahdelta tai kolmelta 12 kuukau-
1393: kyiset rakentamislainan, perusparannuslainan,        den pituiselta jaksolta. Tukea voidaan maksaa
1394: tielainan, vesihuoltolainan, irtaimistolainan ja     myös yrittäjän itsensä osalta palkkakustannuk-
1395: työympäristön parantamislainan. Rakentami-           sista riippumatta asetuksella säädetty määrä.
1396: sen yhteydessä lainoitettaviin kustannuksiin            Investointiavustusta voidaan myöntää yritys-
1397: saataisiin sisällyttää myös asuinympäristön          toiminnassa tarpeellisen käyttöomaisuuden
1398: kuntoonpanosta aiheutuvia kustannuksia.              hankkimiseen ja sen muutos- ja parannustöi-
1399:    Pykälän 2 momentin mukaan investointilai-         den suorittamiseen sekä myös toiminnan aloit-
1400: na joko yksin tai yhdessä samaan kohteeseen          tamisessa välttämättömän vaihto-omaisuuden
1401: myönnetyn investointiavustuksen kanssa voisi         hankkimiseen. Turkistarhausta harjoittavalle
1402: olla enintään 80 prosenttia hyväksyttävistä          yritykselle voidaan investointiavustusta myön-
1403: kustannuksista.                                      tää myös eläinkannan monipuolistamiseen.
1404:                                                      Kiinteistön hankkimiseen avustusta ei voida
1405:                                                      myöntää.
1406: 4 luku. Maaseudun pienyritystoiminnan                   Kehittämisavustusta voidaan nykyisen lain
1407:         rahoittaminen                                mukaan myöntää tuotteiden, tuotantomenetel-
1408:                                                      mien ja yritysjohdon kehittämishankkeisiin.
1409:    Yleistä. Maaseudun pienimuotoisen elinkei-        Kehittämishankkeen on oltava yrityksen toi-
1410: notoiminnan rahoittamisesta annetun lain mu-         minnan laajuus huomioon ottaen merkittävä.
1411: kaisena rahoitustukena voidaan myöntää in-           Laissa on lueteltu hyväksyttävät kustannukset,
1412: vestointi-, käynnistys- ja kehittämisavustuksia      joihin kehittämisavustusta voidaan myöntää.
1413: sekä lainoja käyttö- ja vaihto-omaisuusinves-        Luettelo eroaa jossain määrin yritystoiminnan
1414: tointeihin ja käyttöpääomaksi. Lainaa ei kui-        aluetuesta annetun lain (1297 /88) mukaisen
1415: tenkaan voida myöntää, jos Kehitysaluerahas-         kehittämisavustuksen käyttökohteista. Kysei-
1416: to Oy on myöntänyt lainaa samaan tarkoituk-          sen lain mukaan kehittämisavustus voidaan
1417: seen. Mainitun lain mukaista tukea ei voida          myöntää hankkeeseen, jonka tarkoituksena on
1418: myöskään antaa, jos samaan hankkeeseen on            parantaa yrityksen johtamista, tuotantoa, ma-
1419: muun lain nojalla myönnetty valtion varoista         teriaalitoimintoja, talouden suunnittelua ja
1420: avustusta tai lainaa taikka sellaista lainaa,        valvontaa, markkinointia tai tutkimus- ja tuo-
1421: jonka osalta valtio maksaa korkotukea. Avus-         tekehitystyötä. Kehittämisavustusta voidaan
1422: tukset myönnetään valtion tulo- ja menoarvi-         myöntää myös yrityksen perustamisedellytys-
1423: ossa osoitetuista varoista ja lainat osittain        ten selvittämiseen.
1424: maatilatalouden kehittämisrahaston varoilla ja          Maaseutuelinkeinolain mukaan on tarkoitus
1425: osittain korkotukilainoina.                          edelleen myöntää investointi-, käynnistys- ja
1426:    Pienimuotoisen yritystoiminnan rahoitustuki       kehittämisavustuksia. Avustuksia voitaisiin
1427: on ollut avustuspainotteista ja kohdistunut          myöntää myös erikoismaatalouteen. Kehittä-
1428: pääasiassa toiminnan käynnistysvaiheeseen (in-       misavustuksen käyttökohteet on tarkoitus yh-
1429: vestointi- ja käynnistysavustus). Kehittämis-        denmukaistaa yritystoiminnan aluetukilain
1430: avustuksen merkitys on ollut suhteellisen pieni.     kanssa. Investointiavustus voisi olla enintään
1431: Jatkossa kehittämisavustuksen tarve tulee to-        55 prosenttia, käynnistysavustus enintään 55
1432: dennäköisesti kasvamaan, koska perustettujen         prosenttia ja kehittämisavustus enintään 75
1433:                                       1990 vp. -     HE n:o 66                                      27
1434: 
1435: prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonais-        voitu myöntää lainaa asuntotilan hankkimisen
1436: kustannuksista tai hyväksyttävistä palkkakus-        lisäksi asuntotilojen sähköistämis- ja vesihuol-
1437: tannuksista. Nämä enimmäismäärät sisältävät          toinvestointeihin. Asuntotilojen lainoitus on
1438: aluepolitiikasta annetun lain 11 §:ssä tarkoite-     tapahtunut pelkästään korkotukilainoituksena.
1439: tuilla erityisalueilla käynnistysavustuksen ja in-      Nykysäännösten mukaan maatilalain mu-
1440: vestointiavustuksen osalta maksettavan koro-         kaista asuntolainaa voidaan myöntää muuta
1441: tuksen.                                              kuin asuntotuotantolainsäädännössä tarkoitet-
1442:    22 §. Pienyritystoiminnan /ainoitus. Lainaa       tua asuinrakennusten rakentamista, laajenta-
1443: pienyritystoiminnan rahoittamiseksi voidaan          mista ja peruskorjausta sekä asuinympäristön
1444: pykälän 1 momentin mukaan myöntää tarpeel-           parantamista varten. Lainaehdoissa on soveltu-
1445: lisen käyttö- ja vaihto-omaisuuden hankkimi-         vin osin noudatettu asuntotuotantolainsäädän-
1446: seen sekä pysyväisluonteiseksi käyttöpääomak-        nön säännöksiä.
1447: si. Lainaa voitaisiin myöntää enintään 50 pro-          Asuntotuotantolainsäädännön mukaisia ra-
1448: senttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskus-        hoitusjärjestelmiä ollaan parhaillaan uudista-
1449: tannuksista. Pykälän 2 momentissa ehdotetaan         massa. Tarkoitus on, että maaseutuelinkeino-
1450: lisäksi säädettäväksi, että lainan ja investointi-   lain ja uudistetun asuntotuotantolainsäädän-
1451: avustuksen enimmäismäärä voisi olla enintään         nön säännökset tarpeellisilta osin yhteensovite-
1452: 80 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä koko-         taan.
1453: naiskustannuksista. Lainojen prosentuaalisista          Maaseutuelinkeinolaissa     asuntolainoitusta
1454: enimmäismääristä säädettäisiin tarkemmin ase-        koskevat säännökset ehdotetaan otettavaksi la-
1455: tuksella.                                            kiehdotuksen 5 lukuun. Ehdotettavat rahoitus-
1456:    Nykyisellään pienimuotoiseen yritystoimin-        muodot ovat asuntolaina, avustus asuinraken-
1457: taan ei ole voitu myöntää rahoitustukea kiin-        nukseen ja asuntotilan lainoitus.
1458: teistön hankkimisen osalle eikä esimerkiksi su-         Lakiehdotuksen 23 §:n mukaan asuntolainaa
1459: kupolvenvaihdoksen rahoitukseen. Rahoitus-           voidaan myöntää asuinrakennuksen rakenta-
1460: tuen myöntäminen myös kiinteistön hankkimi-          miseen, laajentamiseen ja peruskorjaukseen
1461: seen voisi kuitenkin eräissä tapauksissa olla        sekä asuinympäristön kuntoonpanoa varten
1462: perusteltua. Tällainen tilanne on esimerkiksi        enintään 60 prosenttia hyväksyttävien kustan-
1463: silloin, kun yritystoiminnassa voitaisiin hyö-       nusten määrästä. Asuntojen perusparantami-
1464: dyntää jo olemassa olevaa rakennuskantaa.            sesta annetun lain (34/79) periaatteiden mukai-
1465: Tämän vuoksi 22 §:n 1 momenttiin ehdotetaan          sesti ehdotetaan kulttuurihistoriallisesti tai ra-
1466: otettavaksi säännös, että erityisistä syistä lai-    kennustaiteellisesti arvokkaan rakennuksen
1467: naa voidaan myöntää myös kiinteistön hankki-         laajentamiseen, peruskorjaukseen tai kuntoon-
1468: miseen siten kuin maatilahallitus tarkemmin          panoon myönnettäväksi erityisestä syystä lai-
1469: määrää. Erityisenä syynä voisi tulla kysymyk-        naa enintään 80 prosenttia. Asuntolainan tar-
1470: seen esimerkiksi pienyrityksen ostaminen tont-       kemmista myöntämisperusteista säädettäisiin
1471: teineen ja rakennuksineen, silloin kun se sijait-    lähemmin asetuksella. Tarkoituksena on, että
1472: see tilan läheisyydessä.                             lainoja voitaisiin myöntää pääpiirteissään sa-
1473:                                                      moihin käyttökohteisiin ja samoilla perusteilla
1474:                                                      kuin voimassa olevan maatilalainkin mukaan.
1475: 5 luku. Asuntorahoitus                                  Lakiehdotuksen 24 §:ssä säädettäisiin asuin-
1476:                                                      rakennusavustuksesta, joka korvaisi nykyisen
1477:    23-25 §. Asuntolaina. Avustus asuinraken-         avustusmuotoisen lainan. Avustusta voitaisiin
1478: nukseen. Asuntotilan lainoitus. Maatilatalou-        myöntää heikossa taloudellisessa asemassa ole-
1479: den asumista lainoitetaan nykyisin myöntämäl-        valle 65 vuotta täyttäneelle henkilölle asuin-
1480: lä lainoja asuntojen rakentamiseen, laajenta-        rakennuksen peruskorjausta ja laajentamista
1481: miseen ja peruskorjaamiseen maatilatalouden          sekä asuinympäristön kuntoonpanoa varten.
1482: kehittämisrahaston puitteissa sekä luottolaitos-     Asetuksella on tarkoitus säätää, että avustuk-
1483: ten varoista myönnettävillä asuntokorkotuki-         sensaajan katsotaan olevan heikossa taloudelli-
1484: lainoilla. Näiden lisäksi on 1 päivästä helmi-       sessa asemassa silloin, kun hänellä ei tulojensa
1485: kuuta 1989 voitu myöntää asuinympäristön             ja varallisuutensa puolesta ole riittäviä edelly-
1486: parantamislainoja maatilan asuin- ja muiden          tyksiä selviytyä asuntonsa peruskorjauksen ja
1487: rakennusten laatu- ja varustetason nostamisek-       laajentamisen aiheuttamista kustannuksista.
1488: si ja ylläpitämiseksi. Asuntotilaa varten on         Pykälän 2 momentissa säädetään avustuksen
1489: 28                                    1990 vp. -     HE n:o 66
1490: 
1491: enimmäismäärästä sekä avustuksen ja samaan           Momentissa on myös säädetty luottolaitoksen
1492: tarkoitukseen myönnetyn lainan sallitusta yh-        lainan lyhennyksestä valtiolle.
1493: teismäärästä.                                           27 §. Valtionvastuu. Pykälä vastaa sisällöl-
1494:    Asuntotilan hankintaan voitaisiin lakiehdo-       tään maatilalain 56 §:ää. Kuten aikaisemmin
1495: tuksen 25 §:n mukaan myöntää lainaa enin-            2 §:n perusteluissa on todettu, valtionvastuu
1496: tään 50 prosenttia omaisuuden hankintahin-           voisi koskea vain valtionlainoja.
1497: nasta sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin             28 §. Korkotukilainat. Korkotukijärjestelmä
1498: säädetään. Kun asuntotilojen hankinnalla pyri-       rakentuu nykyisin peruskorkosidonnaisuuden
1499: tään ensisijaisesti edistämään maaseudun ole-        pohjalle. Peruskoron merkitys rahamarkkinoil-
1500: massaolevan asuntokannan käyttöä, on tuen            la on kuitenkin nopeasti vähentynyt samalla
1501: myöntämistä tarkoitus rajoittaa maan eteläi-         kun erilaisten markkinakorkojen merkitys on
1502: simmissä osissa. Tarkoituksena on, että asun-        kasvanut.
1503: totilan hankintaan myönnetään vain korkotu-             Nykyinen korkotukijärjestelmä, jossa viljeli-
1504: kilainoja.                                           jän maksama korko on kiinteä ja pankin
1505:                                                      saama kokonaiskorko on sidottu perus-
1506:                                                      korkoon, soveltuu huonosti muuttuneeseen ra-
1507: 6 luku. Valtion lainoitus ja korkotukilainoi-        hamar kkinatilanteeseen. Kor kotukij ärj estelmä
1508:         tus
1509:                                                      tulisikin rakentaa markkinakorkojen varaan
1510:                                                      peruskorkosidonnaista tai kiinteäkorkoista
1511:    Yleistä. Lakiehdotuksen 6 lukuun ehdote-          luototusta kuitenkaan poissulkematta.
1512: taan otettavaksi säännökset muun muassa val-
1513: tion lainojen ja korkotukilainojen yleisistä eh-        Korkotukijärjestelmä ehdotetaan säädettä-
1514: doista, lainoitustoiminnan järjestämisestä,          väksi sellaiseksi, että se edistämällä pankkikil-
1515: luottolaitoksille aiheutuvien kulujen korvaami-      pailua tarjoaa luotonsaajille tilaisuuden saada
1516: sesta sekä lainoitukseen osoiteitujen varojen        rahoitusta mahdollisimman edullisesti. Korko-
1517: ohjaamisesta.                                        tukijärjestelmänkin on toisaalta otettava huo-
1518:    26 §. Valtionlainat. Pykälän 1 momentti vas-      mioon se, että maatilataloudessa pääomantar-
1519: taa periaatteiltaan maatilalain 50 §:ää.             ve suhteessa saatavaan tuottoon on suuri.
1520:    Pykälän 2 momentissa säädetään valtionlai-        Vaihtuvakorkoisuus johtaa siten maatilatalou-
1521: nojen koroista. Nykyisin maatilalain mukaan          dessa maksuvalmiusongelmiin, jos korkotaso
1522: myönnettävien muiden kuin asuntolainojen             vaihtelee voimakkaasti ja korkovaihtelu heijas-
1523: korko vaihtelee lainalajista ja alueesta riippuen    tuu täysimääräisesti asiakkaan maksamaan
1524: kolmesta seitsemään prosenttiin. Koron suu-          korkoon. Toisaalta asiakkaan täydellinen suo-
1525: ruudesta on säädetty laissa. Asuntolainojen          jaaminen korkovaihteluita ei rahamarkkinoi-
1526: korko on vaihtuva ja se on suuruudeltaan             den ohjauksen näkökulmasta ole paikallaan.
1527: 0-9,5 prosenttia. Lainojen koron määräämis-             Korkotukilainoissa ehdotetaan siirryttäväksi
1528: tä varten on maa maatilalain 67 §:n mukaisesti       järjestelmään, jossa korkotuki on määräosuus
1529: jaettu neljään vyöhykkeeseen. Maaseudun pie-         kokonaiskorosta. Tällöin asiakkaalla olisi
1530: nimuotoisen yritystoiminnan tukemisesta anne-        mahdollista ottaa luottoa siitä rahalaitoksesta,
1531: tun lain mukaan myönnettävistä lainoista peri-       josta se on edullisimmin saatavissa. Siten jär-
1532: tään puolestaan korkoa, joka vastaa Suomen           jestelmä lisäisi pankkikilpailua myös maaseu-
1533: Pankin kulloistakin peruskorkoa.                     tuelinkeinojen rahoituksessa.
1534:    Pykälän 2 momentissa ehdotetaan valtion              Kokonaiskorko voisi esityksen mukaan olla
1535: varoista myönnettävien lainojen korko sidotta-       enintään sen koron suuruinen, jota luottolaitos
1536: vaksi 10 §:n mukaiseen vyöhykejakoon. Lai-           kulloinkin soveltaa samanlaisiin tarkoituksiin
1537: nansaajalta perittävä korko olisi kaikkien lai-      myönnettäviin lainoihin. Maatilahallituksella
1538: namuotojen osalta ensimmäisellä vyöhykkeellä         olisi pykälän 2 momentin mukaan oikeus olla
1539: neljä prosenttia, toisella vyöhykkeellä viisi pro-   hyväksymäitä lainaa korkotukilainaksi, jos lai-
1540: senttia, kolmannella vyöhykkeellä kuusi pro-         nan kokonaiskorko poikkeaa 1 momentissa
1541: senttia ja neljännellä vyöhykkeellä seitsemän        tarkoitetusta korosta.
1542: prosenttia. Valtioneuvosto voisi tarkistaa lai-         Korkotuen suuruus olisi 50 prosenttia luotto-
1543: nan korkoa viiden lainavuoden jälkeen enin-          laitoksen lainansaajalta perimästä korosta ja se
1544: tään kahdella prosenttiyksiköllä yleisessä kor-      maksettaisiin valtion tulo- ja menoarviossa tä-
1545: kotasossa tapahtuneita muutoksia vastaavasti.        hän tarkoitukseem osoitetuista varoista.
1546:                                       1990 vp. -     HE n:o 66                                      29
1547: 
1548:    29 §. Lainoitusta koskevia yleisiä säännök-       ilman tarkastusmenettelyä maataloussihteerin
1549: siä. Pykälän 1 momentin mukaan lainojen              lausunnon perusteella.
1550: laina-aika eli aika lainan nostamisesta sen pois-       Lainoituksen kohteena olevien hankkeiden
1551: maksamiseen voi olla enintään 30 vuotta. Py-         lukumäärä ja niiden moninaisuus huomioon
1552: kälän 2 momentin mukaan tuotantorakennuk-            ottaen nykyistä lainojen käsittelyjärjestelmää
1553: sen ja asuinrakennuksen rakentamiseen, asuin-        ehdotetaan kehitettäväksi edelleen niin, että se
1554: rakennuksen peruskorjaamiseen ja laajentami-         mahdollistaa yksittäisten lainapäätösten teke-
1555: seen sekä maanostoon myönnetyt valtionlainat         misen suoraan paikallisella tasolla. Tarkoituk-
1556: olisivat kaksi ensimmäistä vuotta korottomat.        sena on, että keskusrahalaitoksissa tapahtu-
1557: Korkoja ei myöskään perittäisi siltä ajalta,         vaan lainatarkastukseen ja maatilahallituksen
1558: joksi on myönnetty lykkäystä korkojen maksa-         ratkaistavaksi saatettaisiin jatkossa pääsääntöi-
1559: miseen. Lainan takaisinmaksuajoista samoin-          sesti vain sukupolvenvaihdoksen yhteydessä
1560: kuin muista lainaehdoista ehdotetaan säädettä-       myönnettävät lainat sekä sellaiset lainahake-
1561: väksi tarkemmin asetuksella. Pykälän 5 mo-           mukset, joissa lainan myöntäminen on tulkin-
1562: mentin mukaan maatilahallitus voi antaa lakia        nanvaraista tai joiden saattaminen keskitettyyn
1563: ja asetusta koskevia tarkempia määräyksiä lyk-       käsittelymenettelyyn on lainojen yhtenäisen ja
1564: käyksen myöntämisestä.                               tasapuolisen käsittelyn kannalta tarpeen.
1565:    30 §. Luottolaitokselle aiheutuvien kulujen
1566:                                                         Ennen kuin luottolaitos päättää lainan
1567: korvaaminen. Maaseutuelinkeinolain mukais-           myöntämisestä, tulisi lainahakemuksesta hank-
1568: ten valtionlainojen myöntämisestä ja hoitami-
1569:                                                      kia kunnan maatalousviranomaisen ja maatila-
1570: sesta aiheutuu luottolaitoksille niiden omasta
1571:                                                      hallituksen määräämissä tapauksissa myös
1572: päätöksenteosta riippumattomia ylimääräisiä
1573:                                                      maaseutupiirin lausunto.
1574: kuluja. Usein näiden suuruus määräytyy taseen
1575: loppusumman perusteella. Kyseisiä kustannuk-            32 §. Varojen ohjaus. Tarkoituksena on,
1576: sia ovat muun muassa vakavaraisuuteen ja             että kehittämisrahaston varojen käyttöä ohja-
1577: viranomaisvalvontaan liittyvät kustannukset.         taan, kuten nykyisinkin, valtioneuvoston vuo-
1578: Pankkilain uudistus tulee ilmeisesti merkittä-       sittain vahvistamalla käyttösuunnitelmalla.
1579: västi lisäämään vakavaraisuuskustannuksia.           Käyttösuunnitelmalla on tarkoitus ohjata myös
1580: Ylimääräiset kulut ehdotetaan korvattaviksi          korkotukilainojen käyttöä. Avustusten myön-
1581: luottolaitoksille kehittämisrahaston varoista        tämistä, siltä osin kuin kysymys ei ole kehittä-
1582:  suoritettavalla hoitopalkkiolla. Asetuksella tul-   misrahastosta myönnettävistä avustuksista, oh-
1583:  laan tarkemmin määräämään hoitopalkkion             jattaisiin budjettipäätöksillä.
1584:  suuruudesta ja maksuehdoista.                          Maatilahallituksella tulisi kuitenkin olla
1585:     Luottolaitosten ulkopuolisesta päätöksente-      avustusten ja lainojen tasapuolisen käsittelyn
1586:  osta riippumattomat kulut voidaan korkotuki-        kannalta mahdollisuus antaa tarkempia mää-
1587:  lainoituksessa sisällyttää asiakkaan korkoon ja     räyksiä avustusten ja lainojen ohjaamisesta
1588: toimitusmaksuihin.                                   ottaen huomioon lain 1 §:ssä säädetyt tavoit-
1589:     31 §. Lainapäätös. Nykyisin lainat myöntää       teet. Maatilahallitukselle tulisi delegoida toimi-
1590:  sekä maatilalain että maaseudun pienimuotoi-        valta lakia, asetusta ja kehittämisrahaston
1591:  sen elinkeinotoiminnan edistämisestä annetun        käyttösuunnitelmaa tarkempien määräysten
1592:  lain mukaan luottolaitos. Ennen lainan myön-        antamiseen tarvittaessa käytettävissä olevien
1593:  tämistä lainahakemuksesta pyydetään joko            varojen määrällisen, alueellisen, toimialaittai-
1594:  maatalouslautakunnan tai maaseutupiirin lau-        sen sekä kohderyhmittäisen ohjaamisen osalta.
1595:  sunto. Lisäksi lainahakemus on maatilahalli-        Varojen määrälliseksi ohjaamiseksi maatilahal-
1596:  tuksen määräämissä tapauksissa saatettava           litus voisi tarvittaessa vahvistaa avustuksille ja
1597:  maatilahallituksen määräämän henkilön tar-          lainoille myös markkamääräiset enimmäismää-
1598:  kastettavaksi ja siitä on tietyissä tapauksissa     rät. Säännöksen mukaisten tarkempien ohjei-
1599:  pyydettävä maatilahallituksen lausunto. Pyrki-      den antaminen on välttämätöntä käytettävissä
1600:  myksenä on ollut, että maaseutupiirin lausunto      olevien varojen niukkuuden vuoksi ja myös sen
1601:  pyydetään vain keskeisimmistä lainahankkeista       vuoksi, että laina- ja avustusasiat saadaan
1602:  ja muista lainahakemuksista lausunnon antaa         koko maassa käsitellyksi mahdollisimman tasa-
1603:  maatalouslautakunta. Toisaalta lainoitusme-         puolisesti. Varojen ohjausta koskeva valtuus-
1604:  nettelyä on kevennetty siten, että luottolaitok-    säännös ehdotetaan otettavaksi pykälän 1 mo-
1605:  set voivat tietyissä tapauksissa myöntää lainan     mentiksi.
1606: 30                                   1990 vp. -     HE n:o 66
1607: 
1608:    Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettä-        myöntää jopa useita prosenttiyksikköjä alhai-
1609: väksi maatilatalouden kehittämisrahaston va-        semmalla korolla kuin se olisi mahdollista
1610: rojen käyttämisestä maatilatalouden ja siihen       esimerkiksi henkilötakauksella.
1611: liittyvän pienyritystoiminnan kehittämistä kos-        Valtion takaustoiminta voisi alentaa yrittä-
1612: kevien tutkimusten ja selvitysten suorittami-       jän rahoitusmenoja merkittävästi ilman, että
1613: seen. Varojen käyttämisestä päättäisi maatila-      valtiolle aiheutuisi suoranaisia menoja. Ehdo-
1614: hallitus. Tarkemmat määräykset tutkimusvaro-        tuksen mukaan maatilahallitus voisi antaa ta-
1615: jen käyttämisestä annettaisiin asetuksella.         kauksia yritysten käyttöomaisuusinvestointien
1616:    Valtion tuella tapahtuvalle maatilatalouteen     rahoittamiseksi otettujen kotimaisten normaa-
1617: liittyvälle rakentamiselle tulee asettaa rakenta-   likorkoisten ja korkotukilainojen vakuudeksi.
1618: misen taloudellisuuden, toiminnallisuuden, tur-        Takaus voitaisiin myöntää, kun se katsotaan
1619: vallisuuden sekä esteettisyyden osalta vaati-       tarpeelliseksi yrityksen rahoituksen ja vakuus-
1620: muksia, joita ei niiden monilukuisuuden vuok-       järjestelyjen kannalta. Takausta myönnettäes-
1621: si ole mahdollista ottaa tyhjentävästi lakiin tai   sä olisi huomiota kiinnitettävä yritystoiminnan
1622: asetukseen. Tämän vuoksi delegointi on tältä        taloudellisiin edellytyksiin, yrityksen kehitys-
1623: osin välttämätöntä. Samoin maatilojen suun-         kelpoisuuteen sekä yrityksen johdon kykyyn
1624: nittelun ohjaaminen ja tukemiskelpoisen ra-         hoitaa yritystä menestyksellisesti. Takauksen
1625: kentamisen yksikkökustannusten vahvistami-          myöntämisen edellytyksenä olisi lisäksi, että
1626: nen on, nykyisen organisaation huomioon ot-         samaan tarkoitukseen voitaisiin myöntää tä-
1627: taen, syytä delegoida. Rakentamismääräysten         män lain mukaista lainaa. Takaustoiminnasta
1628: antaminen ehdotetaan delegoitavaksi maatila-        valtiolle mahdollisesti aiheutuvasta tappiosta
1629: hallitukselle, koska vain maatilahallituksessa ja   ehdotetaan pykälään otettavaksi säännös, jon-
1630: sen piirihallinnossa on asian hoitamiseen tar-      ka mukaan se katettaisiin maatilatalouden ke-
1631: vittava organisaatio. Rakentamismääräysten          hittämisrahaston varoista.
1632: antamista koskeva valtuutussäännös sisältyy            Takaus annettaisiin omavelkaisena takaukse-
1633: pykälän 3 momenttiin.                               na. Maatilatalouden kehittämisrahasto vastaisi
1634:                                                     maatilahallituksen myöntämistä takauksista.
1635:                                                     Takauksesta suoritettavat korvaukset tulootet-
1636: 7 luku. Valtiontakaus                               taisiin maatilatalouden kehittämisrahastoon.
1637:                                                        34 §. Vastavakuudet. Kun takaukset ehdote-
1638:    33 §. Valtiontakauksen myöntäminen. Maa-         taan annettavaksi omavelkaisina, ehdotetaan
1639: tilatalouden julkinen rahoitustuki ei ole aikai-    pykälän ensimmäisen momentin mukaan valti-
1640: semmin sisältänyt valtiontakausta, mutta            ontakaukselle annettavaksi vastavakuus, jonka
1641: muussa elinkeino- ja yritystoiminnassa tuki-        ei tarvitse olla turvaava.
1642: muoto on yleisesti käytetty.                           Käytettävissä olevien vakuuksien niukkuus
1643:    Rahoitusmarkkinoiden viimeaikainen kehit-        on tavallista etenkin toimintaansa aloittavilla
1644: tyminen on johtanut siihen, että rahoituksen        pienillä yrityksillä. Toisinaan yrityksen käytet-
1645: saatavuus ei ole enää samassa määrin ongelma        tävissä olevat vakuudet saattavat olla niin heik-
1646: kuin aikaisemmin, vaan ongelmaksi on muo-           koja, että vakuus, joka ei ole turvaava, jää
1647: dostunut rahoituksen hinta. Rahoituksen hin-        käytännössä arvottomaksi. Vastavakuuden
1648: taan vaikuttavista tekijöistä keskeisellä sijalla   vaatimisella ei tällöin voida vähentää yrityksen
1649: on se, minkälaiset vakuudet luoton ottaja voi       luottotappioriskiä. Sen sijaan vastavakuuksien
1650: rahalaitokselle antaa. Maatiloilla yleisimmin       vaatimisesta aiheutuu maatilahallitukselle sekä
1651: käytetty vakuus on kiinteistökiinnitys, mutta       yritykselle tarpeettomia kustannuksia vastava-
1652: aina se ei ole riittävä tarvittavan lainan vakuu-   kuuksia järjestettäessä. Vastavakuuden vaati-
1653: deksi. Kiinteistökiinnityksen ongelmana on          minen saattaa myös olla epätarkoituksenmu-
1654: myös se, että samaan kiinteistöön kohdistuvien      kaista silloin, kun se ottaen huomioon koko
1655: kiinnitysten jakaminen kahteen tai useampaan        toiminnan aiheuttaman vakuustarpeen huo-
1656: rahalaitokseen on hankalaa. Riittävien va-          nontaisi olennaisesti yrityksen mahdollisuuksia
1657: kuuksien hankkiminen on myös ongelmana              muun rahoituksen järjestämiseen.
1658: esimerkiksi vuokratiloilla, koska vuokraoikeus         Edellä sanottuun viitaten ehdotetaan, että
1659: ei ole siirtokelpoinen.                             vakuuksia voitaisiin myöntää laissa mainituin
1660:    Jos rahalaitos saa myöntämänsä luoton va-        edellytyksin vastavakuutta vaatimattakin. Vas-
1661: kuudeksi turvaavan vakuuden, voidaan luotto         tavakuus olisi siten pääsääntöisesti vaadittava,
1662:                                      1990 vp. -     HE n:o 66                                       31
1663: 
1664: jollei siitä vakuuksien puuttumisen, niiden va-        Maatilalakiin sisältyvää säännöstä, jonka
1665: raamisen yritysten toiminnan rahoittamiseen         mukaan metsähallituksella on oikeus vaihtaa
1666: tai muiden niihin verrattavien syiden takia olisi   hallinnassaan olevaa maata maatilahallituksen
1667: joko osaksi tai kokonaan luovuttava. Valtion-       hallinnassa olevaan maahan, ei ehdoteta sisäl-
1668: takauksen myöntämisen tulee perustua yrityk-        lytettäväksi uuteen maaseutuelinkeinolakiin.
1669: sen jatkuvan toiminnan mahdollisuuksista saa-       Tarkoituksena on muuttaa metsähallinnosta
1670: tuun käsitykseen, eikä sillä, pystyykö hakija       annettua lakia (138/87) ottamalla vastaava
1671: antamaan vastavakuutta, saisi olla vaikutusta.      säännös siihen.
1672:    35 §. Takausmäärä ja -kulut. Tarkoituksena          Pykälän 3 momentin mukaan valtio voisi
1673: on, että takausluottoja saisi samanaikaisesti       lähettää maaseutuelinkeinolain mukaiseen toi-
1674: olla takaisin maksamatta yhteensä enintään          mintaan liittyvässä lainhuudatus- tai kiinnitys-
1675: 100 miljoonan markan määrä, korkoja ja mui-         asiassa asiakirjat tuomioistuimen kansliaan
1676: 'a pääoman lisäksi mahdollisesti maksettavia        kirjeitse.
1677: suorituksia mukaan lukematta. Tästä on otettu          37 §. Ulosmittauskielto. Pykälän mukaan
1678: säännös pykälän 1 momenttiin. Pykälän toi-          valtion maaseutuelinkeinolain mukaan osta-
1679: seen momenttiin ehdotetaan otettavaksi sään-        maa kiinteää omaisuutta ei saa ulosmitata
1680: nös valtiontakauksen saajalta perittävistä ku-      ulosottolain 4 luvun 26 §:n nojalla edellisen
1681: luista.                                             omistajan tai hänen saantomiehensä velasta,
1682:    Asetuksella on tarkoitus säätää, että takaus-    josta kiinteistö ei panttioikeuden nojalla tai
1683: tuoton maksuajan pidentämiseen on saatava           muuten ole vastaamassa. Kun säännös on
1684: maatilahallituksen suostumus sekä takaustuo-        poikkeus ulosottolain 4 luvun 26 §:n säännök-
1685: ton irtisanomisehdoista.                            sestä, ehdotetaan sitä koskeva maininta otetta-
1686:                                                     vaksi maaseutuelinkeinolakiin. Pykälä vastaa
1687:                                                     maatilalain 16 §:n 1 momenttia.
1688:                                                        38 §. Maan käyttäminen. Maaseutuelinkei-
1689: 8 luku. Maan hankkiminen ja luovuttami-             nolain tarkoituksiin hankittuja tiloja ja alueita
1690:         nen                                         voitaisiin ensisijaisesti käyttää lisäalueiksi jo
1691:                                                     olemassa oleviin maatiloihin sekä antaa maati-
1692:    36 §. Maan hankkiminen. Maaseutuelinkei-         loille osuuksia yhteisiin vesi- tai maa-alueisiin
1693: nolain tarkoituksiin ehdotetaan hankittavaksi       sekä erilaisia oikeuksia kuten esimerkiksi tieoi-
1694: maata pääasiallisesti vapaaehtoisin kaupoin.        keuksia. Lisäksi pykälän 1 momentin mukaan
1695: Maatilahallituksen tai sen määräämissä rajois-      voitaisiin muodostaa maatiloja.
1696: sa maaseutupiirin asiana olisi ostaa käyvästä          Pykälän 2 momentin mukaan voitaisiin, ku-
1697: hinnasta maaseutuelinkeinolain tarkoituksiin        ten maatilalainkin nojalla, perustaa yhteismet-
1698: maata, jota joko välittömästi tai, jos olosuh-      siä. Perustettaviin yhteismetsiin sisältyy usein
1699: teet niin vaativat, vasta myöhemmässä vaihees-      luonnonsuojelu- tai virkistyskäytön kannalta
1700: sa käytettäisiin lakiehdotuksessa ehdotetuna        merkittäviä alueita. Tämän vuoksi ehdotetaan
1701: tavalla. Säännös mahdollistaa myös sen, että        säädettäväksi, että yhteismetsään voidaan pe-
1702: maatilahallitus voi ottaa maata vastaan lahjoi-     rustaa tällaista käyttöä koskevia rasitteita ja
1703: tuksena tai perintönä.                              asettaa sille velvoitteita. Kun aina ei ole tarkoi-
1704:    Pykälän 2 momentin mukaan maatilahallitus        tuksenmukaista liittää yhteismetsäosuuksia
1705: ja maaseutupiiri maatilahallituksen määrää-         luovutettavaan tilaan yhteismetsälain edellyttä-
1706: missä rajoissa voisivat myös vaihtaa hallinnas-     mässä suhteessa, ehdotetaan pykälän 3 mo-
1707: saan olevaa maata muiden omistamaan tai             mentissa säädettäväksi, että yhteismetsäosuus
1708: muiden valtion virastojen hallinnassa olevaan       saadaan liittää tilaan tai tiloihin riippumatta
1709: maahan. Kysymykseen tulisivat myös maatila-         siitä, mihin tiloihin yhteismetsän osakastilan
1710: hallituksen ja muun valtion viraston väliset        yksityiset tilukset on liitetty.
1711: alueiden hallinnan siirrot. Mikäli vaihdettavat        39 §. Maan luovuttaminen muihin kuin tä-
1712: alueet eivät arvoltaan vastaa toisiaan, erotus      män lain mukaisiin tarkoituksiin. Mikäli maa-
1713: voitaisiin korvata rahana asetuksessa tarkem-       seutuelinkeinolain tarkoituksiin         hankittua
1714: min säädettävällä tavalla. Tarkoituksena on         maata ei tarvita sanotun lain tarkoituksiin ja
1715: asetuksessa säätää, että mikäli korvattava sum-     sillä olisi muuten käytettynä huomattavasti
1716: ma olisi yli miljoona markkaa, vaihtoon olisi       suurempi arvo kuin käytettynä maaseutuelin-
1717: saatava maa- ja metsätalousministeriön lupa.        keinolain tarkoituksiin, tulisi se voida käyttää
1718: 32                                    1990 vp. -     HE n:o 66
1719: 
1720: muihin tarkoituksiin noudattaen, mitä oikeu-          nökset käyttösuunnitelman saattamisesta maa-
1721: desta luovuttaa valtion maaomaisuutta ja tu-          tilahallituksen ratkaistavaksi tietyissä tapauk-
1722: loatuottavia oikeuksia annetussa laissa (687 1        sissa vastaavat nykyisin noudatettavaa käytän-
1723: 78) säädetään.                                        töä.
1724:    40 §. Luovutushinta. Lisäalueista ja muista           42 §. Tiedoksianto ja muutoksenhaku käyt-
1725: alueista samoin kuin osuuksista ja oikeuksista        tösuunnitelmaa koskevassa asiassa. Käyttö-
1726: ehdotetaan saajalta perittäväksi jo maatilalais-      suunnitelman vahvistamista koskeva päätös
1727: sa omaksutun periaatteen mukaisesti se paik-          annetaan nykyisin asianosaisille tiedoksi tie-
1728: kakunnan käypä hinta, joka omaisuudella on            doksiannosta hallintoasioissa annetun lain
1729: katsottava olevan siihen tarkoitukseen käytet-        (232/66) mukaisessa järjestyksessä. Tiedoksi-
1730: tynä johon se luovutetaan.                            auto on pääsääntöisesti toimitettava postitse
1731:    41 §. Käyttösuunnitelman laatiminen ja vah-        saantitodistusta vastaan, jolloin asianosaisen
1732: vistaminen. Voimassa olevan maatilalain mu-           valitusaika alkaa kulua saantitodistuksen osoit-
1733: kaan hankittua maata ja muuta omaisuutta              tamasta vastaanottopäivästä lukien. Tiedoksi-
1734: koskevan käyttösuunnitelman laatii asianomai-         antomenettelyssä on käytännössä aiheutunut
1735: sen maaseutupiirin määräyksestä sen maanmit-          usein ongelmia siitä, että asianosainen ei ole
1736: tausinsinööri. Milloin kysymys on yhteismet-          noutanut hänelle osoitettua päätöstä postista.
1737: sän perustamisesta tai muutoin laajahkosta            Tiedoksiannon toimittaminen tällöin haastetie-
1738: alueesta tai milloin maaseutupiiri muutoin eri-       doksiantona tai sijaistiedoksiantona on viivyt-
1739: tyisestä syystä katsoo sen tarpeelliseksi, käyttö-    tänyt maaseutupiirin vahvistaman käyttösuun-
1740: suunnitelman laatii kuitenkin maatilalain             nitelman lainvoimaiseksi tuloa ja sen täytän-
1741: 9 §:ssä     tarkoitettu    suunnittelutoimikunta      töönpanoa. Käyttösuunnitelmaa vahvistettaes-
1742: asianomaisen maaseutupiirin määräyksestä.             sa asianosaisia ovat kyseisen alueen kuntien
1743: Käyttösuunnitelma laaditaan käyttösuunnitel-          lisäksi suunnitelman tarkoittaman maan, etuu-
1744: matoimituksessa. Milloin kysymys on maan-             den tai oikeudenhakijat, toisin sanoen asiaan
1745: mittausinsinöörin laatimasta käyttösuunnitel-         itse asianosaisiksi ilmoittautuneet henkilöt.
1746: masta, voidaan käyttösuunnitelma laatia myös          Asianosaisten nimet ja osoitteet ovat siten
1747: pelkästään kirjallisena menettelynä.                  vahvistamispäätöstä tehtäessä poikkeuksetta
1748:    Tarkoituksena on yksinkertaistaa nykyistä          viranomaisten tiedossa.
1749: menettelyä. Tämän vuoksi lakiehdotuksen mu-
1750:                                                          Edellä mainituista syistä päätöksen tiedoksi-
1751: kaan käyttösuunnitelman tulisi laatimaan aina
1752:                                                       automenettelyä ehdotetaan pykälän 1 momen-
1753: asianomainen maaseutupiiri. Käyttösuunnitel-
1754:                                                       tin mukaisesti kevennettäväksi siten, että pää-
1755: ma voitaisiin siten laatia käyttösuunnitelmatoi-
1756:                                                       tös voitaisiin lähettää asianosaiselle tiedoksi
1757: mituksessa tai pelkästään kirjallisena menette-
1758:                                                       postitse. Tiedoksisaannin katsottaisiin tällöin
1759: lynä. Sen sijaan maaseutupiirin yhteyteen ei
1760:                                                       tapahtuneen, jollei muuta näytettäisi, seitse-
1761: enää asetettaisi suunnittelutoimikuntaa. Mikäli
1762:                                                       mäntenä päivänä sen jälkeen, kun päätös on
1763: maaseutupiiri katsoisi, että kunnallinen näke-
1764:                                                       asianosaisen ilmoittamalla osoitteella varustet-
1765: mys jostakin laajahkosta asiasta tulisi saada, se
1766:                                                       tuna jätetty postin kuljetettavaksi. Tiedoksian-
1767: voisi pyytää laatimastaan käyttösuunnitelmasta
1768:                                                       tomenettelyssä sovellettaisiin muulta osin edel-
1769: asianomaisen kunnan maatalousviranomaisen
1770:                                                       leenkin tiedoksiannosta hallintoasioissa annet-
1771: lausunnon.
1772:                                                       tua lakia.
1773:    Käyttösuunnitelman laatimisessa noudatetta-
1774: vasta ilmoitus- ja muusta menettelystä sekä              Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otettavak-
1775: käyttösuunnitelman sisällöstä säädettäisiin tar-      si säännökset käyttösuunnitelman vahvistamis-
1776: kemmin asetuksella.                                   ta koskevasta muutoksenhausta.
1777:    Käyttösuunnitelman vahvistaisi, kuten ny-             Maaseutupiirin 41 §:n 3 momentin nojalla
1778: kyisinkin, 3 momentin mukaan maaseutupiiri.          tekemään päätökseen saa hakea muutosta va-
1779: Jos käyttösuunnitelma laaditaan käyttösuunni-        littamalla maatilahallitukseen. Sen sijaan maa-
1780: telmatoimituksessa, voisi asianosainen tehdä         tilahallituksen sen ratkaistavaksi saatetussa asi-
1781: maaseutupiirille muistutuksen ennen käyttö-          assa tekemään päätökseen ei saa hakea muu-
1782: suunnitelman vahvistamista. Jos käyttösuunni-        tosta valittamalla. Valittaa ei saa myöskään
1783: telma laaditaan pelkästään kirjallisena menet-       maaseutupiirin päätöksestä tehdyn valituksen
1784: telynä, tulisi asianosaista kuulla hallintomenet-    johdosta annettuun maatilahallituksen päätök-
1785: telylain (598/82) mukaisesti. Momentin sään-         seen.
1786:                                      1990 vp. -     HE n:o 66                                     33
1787: 
1788:     Pykälän 3 momentin mukaan asianosaiseksi        kuin yhteismetsäosuuden myyntihinnan maksa-
1789: katsotaan käyttösuunnitelmaa vahvistettaessa        miseen valtionlainaa ja korkotukilainaa sovel-
1790: se, joka on hakenut käyttösuunnitelman koh-         tuvin osin samoin edellytyksin kuin tämän lain
1791: teena olevaa maatilaa, lisäaluetta tai muuta        mukaista maanostolainaakin.
1792: aluetta, oikeutta tai osuutta. Asianosainen on         Se osa myyntihinnasta, jota ei kauppakirjaa
1793: myös se kunta, jonka aluetta suunnitelma kos-       allekirjoitettaessa olisi maksettu myönnetyllä
1794: kee.                                                maanostolainalla, olisi pykälän 2 momentin
1795:     43 §. Maanmittaustoimitukset. Koska tar-        mukaan maksettava vuoden kuluessa kaupan-
1796: koituksena ei ole luoda maaseutuelinkeinolais-      tekopäivästä lukien. Siitä myyntihinnan osasta,
1797: sa uusia kiinteistöoikeudellisia menetelmiä, py-    jota ei makseta kauppakirjaa allekirjoitettaes-
1798: kälän 1 momentissa ehdotetaan, että maaseu-         sa, olisi maksettava asetuksella tarkemmin sää-
1799: tupiirin maanmittausinsinööri tai hänen mää-        dettävää korkoa, joka vastaisi tässä vaiheessa
1800: räyksestään maanmittausteknikko voisivat suo-       Suomen Pankin perimää peruskorkoa.
1801: rittaa maaseutuelinkeinolain mukaisen maan-            46 §. Panttioikeus. Pykälän 1 ja 2 momentti
1802: mittaustoimituksen jakolain (604/51) mukai-         vastaavat pääosin maatilalain 48 §:n 1 ja 2
1803: sesti.                                              momenttia. Pykälän tarkoituksena on turvata
1804:     Pykälän 2 momentin mukaan maatilahallitus       valtion saamiset maa-alueiden, osuuksien ja
1805: voi toimitusmiesten esityksestä siirtää hallin-     etuuksien kaupoissa.
1806: nassaan olevaa omaisuutta käytettäväksi uusja-         Pykälän 3 momentin mukaan asetuksella
1807: ossa toimitusmiesten esittämällä tavalla tämän      säädettäisiin kiinnitysrekisteriin tehtävistä il-
1808: lain mukaan maansaantiin oikeutettujen tilojen      moituksista. Tällaisia olisivat ilmoitus tuoma-
1809: koon suurentamiseksi ja jakoalueen tilussijoi-      rille panttioikeudesta kiinteistökiinnitysasiain
1810: tuksen parantamiseksi. Mainittu momentti vas-       pöytäkirjaan sekä ilmoitus panttivastuusta va-
1811: taa maatilalain 19 §:ää. Lakiehdotuksen 43 §:n      pautumisesta.
1812: 3 momentin mukaan uusjaon jakoehdotuksesta
1813: olisi tällöin pyydettävä maaseutupiirin lausun-
1814: to ja varattava sille tilaisuus luovutussopimus-    9 luku. Organisaatio
1815: ten tekemiseen tilakoon suurentamiseen tarkoi-
1816: tetun omaisuuden osalta.                               47 §. Viranomaiset. Maaseutuelinkeinolain
1817:     Pykälän 4 momentti, jossa ehdotetaan sää-       täytäntöönpano kuuluisi, kuten maatilalain ja
1818: dettäväksi maanmittaustoimitusten suoritta-         maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan
1819: miskustannuksista, vastaa pääosin maatilalain       edistämisestä annetun lainkin täytäntöönpano,
1820: 32 §:ää.                                            maatilahallitukselle, maaseutupiireille sekä
1821:     44 §. Myyminen. Pykälän 1 momentissa sää-       kuntien maatalousviranomaisille.
1822: dettäisiin, mistä myyntitoimintaan liittyvistä         Koska maaseutuelinkeinolain sovellutusalue
1823: toimenpiteistä voitaisiin säätää asetuksella.       laajenee maatilalakiin nähden oleellisesti, on
1824: Tarkoituksena on, että asianomainen maaseu-         pykälän 2 rnpmentissa tarkoituksenmukaista
1825: tupiiri huolehtisi kauppakirjojen laatimisesta      säätää, mitä eri viranomaisia ja neuvontajär-
1826: ja allekirjoittamisesta sekä muista kauppaan        jestöjä voidaan käyttää apuna maaseutuelin-
1827:  liittyvistä toimenpiteistä. Maatilahallitus huo-   keinolakia täytäntöönpantaessa. Maaseutuelin-
1828: lehtisi sen sijaan kauppakirjan allekirjoittami-    keinolaissa tarkoitettuja tehtäviä suorittava
1829: sesta silloin, kun omaisuutta luovutetaan muu-      henkilö toimisi virkavastuulla. Kuntien oikeus
1830: hun kuin maaseutuelinkeinolain tarkoituksiin,       saada maaseutuelinkeinolain mukaisten tehtä-
1831: jos maaseutupiirille ei ole mainittua oikeutta      vien hoitamisesta korvausta määräytyisi pykä-
1832: valtioneuvoston päätöksellä myönnetty.              län 3 momentin mukaan kuntien yleisestä val-
1833:     Pykälän 2 ja 3 momentti vastaavat pääosin       tionosuudesta ja yleisistä rahoitusavustuksista
1834:  maatilalain 46 ja 47 §:ää.                         annetun lain (1273/88) perusteella. Metsälauta-
1835:     45 §. Myyntiehdot. Säännöksellä luovuttai-      kunnille ja neuvontajärjestöille suoritettavista
1836: siin nykyisestä valtion kauppahintasaamisten        maksuista määräisi maatilahallitus.
1837:  perimiskäytännöstä korvaamalla se myyntihin-          48 §. Valvonta. Pykälässä ehdotetaan sää-
1838:  nan maksamiseen myönnettävällä lainoituksel-       dettäväksi lain valvonnan kannalta tarpeellises-
1839:  la. Pykälän 1 momentin mukaan myyntihinnan         ta viranomaisten tarkastus- ja valvontaoikeu-
1840: maksuaika olisi enintään yksi vuosi ja ostajalle    desta sekä luottolaitosten velvollisuudesta val-
1841:  voitaisiin myöntää maatilan, lisäalueen samoin     voa lainapäätösehtojen noudattamista. Tarkoi-
1842: 5   300013B
1843: 34                                    1990 vp. -     HE n:o 66
1844: 
1845: tuksena on, että myös maataloussihteerit voi-           Pykälän 2 momentin mukaan maatilatalou-
1846: taisiin valtuuttaa suorittamaan tarkastuksia.        den kehittämisrahaston varoja voitaisiin käyt-
1847:                                                      tää edelleen aikaisemman maankäyttölainsää-
1848:                                                      dännön toimeenpanoon liittyviin tarkoituksiin,
1849: 10 luku. Erinäiset säännökset                        joihin niitä on voitu käyttää ennen maaseutu-
1850:                                                      elinkeinolain voimaantuloa. Näin menetellen
1851:    49 §. Avustuksen takaisin periminen. Pykä-        varmistetaan aikaisemman lainsäädännön aika-
1852: lässä säädettäisiin niistä perusteista, joilla       na aloitettujen hankkeiden loppuunsaattami-
1853: myönnetty avustus peritään takaisin joko ko-         nen sekä kunnossapito.
1854: konaan tai osittain. Tarkemmat määräykset               57 §. Maatilalain soveltaminen. Maaseutu-
1855: avustusten takaisin perimisestä annettaisiin         elinkeinolaissa on yhdistetty maatilalaki ja
1856: asetuksella.                                         maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan
1857:   50 §. Myyntihintasaamisten ja lainojen irti-       edistämisestä annettu laki. Lisäksi lakia on
1858: sanominen. Myyntihintasaamisen takaisin peri-        pyritty yksinkertaistamaan maatilalaista huo-
1859: misen perusteista ehdotetaan säädettäväksi la-       mattavasti, mistä saattaa olla seurauksena, että
1860: kiehdotuksen 50 §:n 1 momentissa.                    varsin yksityiskohtaisesti maatilalaissa säädet-
1861:    Pykälän 2 momentin mukaan takaisin perit-         tyjä asioita ei ole enää otettu maaseutuelinkei-
1862: tävät saamiset voitaisiin periä lainvoiman saa-      nolakiin. Tämän vuoksi pykälässä ehdotetaan,
1863: neen päätöksen nojalla samassa järjestyksessä        että maatilalain nojalla vireillä oleviin asioihin
1864: kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosotto-       samoin kuin sen nojalla syntyneiden saamisten
1865: toimin annetussa laissa (367 161) on säädetty.       takaisinmaksuaikaan ja korkoon sekä muihin
1866: Valtion myyntihintasaamisten erääntyneet             ehtoihin kuten myös maatilalain muun toi-
1867: maksut voitaisiin periä verojen ja maksujen          meenpanon osalta noudatettaisiin maatilalain
1868: ulosotosta säädetyssä järjestyksessä ulosotto-       säännöksiä ja sen lain nojalla tehtyjen sopi-
1869: toimin ilman eri päätöstä. Ehdotettava menet-        musten ehtoja.
1870: tely vastaa nykyisiä maatilalain säännöksiä.            58 §. Aikaisemmat panttioikeudet. Pykälä
1871:    51 §. Irtisanomis- ja viivästyskorot. Makset-     vastaa maatilalain 96 ja 97 §:ää ja sen tarkoi-
1872: tavaksi määrättyjen avustusten, myyntihinta-         tuksena on turvata valtion saamiset säätämällä
1873: saamisten ja lainojen irtisanomiskorosta sekä        panttioikeus katkeamattomaksi uuden lain voi-
1874: viivästyneille maksuerille suoritettavasta koros-    maantulosta huolimatta.
1875: ta ehdotetaan säädettäväksi asetuksella.               59 §. Eräät aikaisemman lainsäädännön mu-
1876:    52 §. Kehittämisrahaston varojen käyttökoh-       kaiset toimenpiteet ja oikeussuhteet. Pykälässä
1877: teet. Pykälään ehdotetaan otettavaksi säännös        lueteltujen maatilalakia edeltäneiden lähinnä
1878: siitä, mihin tarkoituksiin kehittämisrahaston        maankäyttöön liittyvien lakien vielä mahdolli-
1879: varoja voidaan käyttää.                              sesti, esimerkiksi valitusten tai omistussuhtei-
1880:    53 §. Kunnallis- ja kirkollisvero. Pykälän        den selvittelyn johdosta keskeneräiseen täytän-
1881: mukaan valtio olisi vapaa suorittamasta kun-         töönpanoon, sovellettaisiin maatilalain 92 ja
1882: nallis- ja kirkollisveroa siltä kalenterivuodelta,   95-97 §:iä.
1883: jona omaisuus on tullut maatilahallituksen hal-         Pykälän 2 momentin mukaan asetuksella
1884: lintaan.                                             voitaisiin antaa menettelytapoja koskevia maa-
1885:                                                      tilalaista ja 1 momentissa tarkoitetusta muusta
1886:                                                      lainsäädännöstä poikkeavia säännöksiä.
1887: 11 luku. Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset             60 §. Viittaussäännökset. Maatalouden ra-
1888:                                                      kenteen kehittäminen on suoritettu vuodesta
1889:   56§. Siirtyvä omaisuus ja varojen käyttö.          1977 lähtien maatilalain perusteella. Maatila-
1890: Maatilalain voimaantullessa kumoutuivat ai-          lain antamisen jälkeen säädetyissä maatalou-
1891: kaisemmin voimassa olleet maankäyttölainsää-         teen liittyvissä laeissa on, mikäli asiaa ei ole
1892: däntöön, aikaisempaan asutuslainsäädäntöön,          kirjoitettu säädöksiin, viitattu maatilalakiin.
1893: virkatalolainsäädäntöön, ja jälleenrakennus-         Tällaisia lakeja ovat muun muassa laki pakko-
1894: lainsäädäntöön kuuluvat lait ja niiden nojalla       huutokaupalla myytyjen kiinteistöjen lunasta-
1895: hankittu omaisuus katsottiin hankituksi maati-       misesta valtiolle (23/38), maatalousyrittäjien
1896: lalain tarkoituksiin. Pykälän 1 momentissa eh-       eläkelaki (467 /69), luopumiseläkelaki (16/74),
1897: dotetaan vastaavanlaista menettelyä maatila-         laki kotieläintuotannon ohjaamisesta eräissä
1898: lain suhteen.                                        tapauksissa (1011/84), laki maidon väliaikaisis-
1899:                                      1990 vp. -     HE n:o 66                                      35
1900: 
1901: ta tuotantokiintiöisiä (570/84), laki pellonrai-    misestä, vähäisten saamisten suorittamisesta
1902: vausmaksusta (602/87), laki vuoden 1987 sato-       yhdellä kertaa sekä muista lainaehdoista (29 §
1903: vahinkojen johdosta myönnettävistä korkotu-         3 mom.), luottolaitokselle aiheutuvien lainan-
1904: kilainoista (882/87), perintökaari (40/65) sekä     hoitokulujen korvaamisesta (30 § 1-3 mom.),
1905: leimaverolaki (662/43). Näiden lakien ja niiden     käyttösuunnitelman laatimisesta (41 § 2
1906: perusteella annettujen asetusten osalta ehdote-     mom.), valtion ja yksityisen henkilön välisistä
1907: taan pykälän 1 momentissa säädettäväksi, että       kauppakirjoista (44 § 1 mom.), viranomaisista
1908: milloin muualla laissa on viitattu maatilalakiin,   ja henkilöistä, joita saadaan käyttää apuna
1909: on noudatettava maaseutuelinkeinolakia, jollei      lain täytäntöönpanossa (47 § 2 mom.), avus-
1910: erikseen ole toisin säädetty.                       tusten takaisin perimisen perusteista (49 §),
1911:                                                     lainojen irtisanomisperusteista (50 § 1 ja 2
1912:                                                     mom.), irtisanomis- ja viivästyskoroista (51 §)
1913: 2. Tarkemmat säännökset ja                          sekä lain täytäntöönpanosta (54 §).
1914:    määräykset                                          Tarkempien määräysten antamista on dele-
1915:                                                     goitu asetusta aiemmalle tasolle eli lähinnä
1916:    Lakiehdotukseen on otettu voimassa olevan        keskusvirastolle silloin, kun riittävän täsmällis-
1917: lainsäädännön edellyttämät säännökset siitä,        ten säännösten antaminen lailla tai asetuksella
1918: mistä asioista voidaan säätää tarkemmin ase-        on katsottu lakiteknisesti epätarkoituksenmu-
1919: tuksella, sekä siitä, millä viranomaisella on       kaiseksi tai kun se on muutoin katsottu perus-
1920: oikeus tarvittaessa antaa lakia ja asetusta tar-    telluksi.
1921: kempia määräyksiä.                                     Maatilahallitukselle on annettu toimivaltaa
1922:    Tarkempien säännösten antaminen asetuk-          aineellisoikeudellisten määräysten antamiseen
1923: sella on katsottu monelta osin tarpeelliseksi,      seuraavien asiaryhmien osalta:
1924: koska laki on laadittu puhelain muotoon. Ase-          Lain soveltaminen poikkeuksellisesti kaava-
1925: tuksella säädetään muun muassa maatilaksi           alueilla (11 § 2 mom.), maatilan pirstominen
1926: katsottavaa vuokra-aluetta koskevan vuokra-         (12 § 4 mom.), maatilan käyvän hinnan mää-
1927: sopimuksen vähimmäispituudesta (4 § 2               rittäminen (17 § 2 mom.), pienyritystoimintaan
1928: mom.), tuen saajan muusta kuin maaseutuelin-        hankittavan kiinteistön kauppahinnan poik-
1929: keinolain mukaisesta toiminnasta saamien tu-        keuksellinen rahoittaminen (22 § 1 mom.), lai-
1930: lojen enimmäismääristä (8 § 3 mom.), vyöhy-         nan myöntäminen valtion vastuulla (27 § 1
1931: kejaosta (10 §), tuettavalle yritystoiminnalle      mom.), lainan hyväksyminen korkotukilainak-
1932: asetettavista kokovaatimuksista (13 § 4 mom.),      si (28 § 2 mom.), varojen ohjaus (32 § 1
1933: alle 35-vuotiaille viljelijöille myönnettävän       mom.), kehittämisrahaston varojen käyttö tut-
1934: aloittamisavustuksen       myöntämisperusteista     kimustoimintaan (32 § 2 mom.), rakentamisen
1935: (14 § 2 mom.), maatilojen investointiavustuk-       ohjaaminen sekä yksikkökustannusten vahvis-
1936: sen myöntämisperusteista (15 § 1 mom.),             taminen (32 § 3 mom.), valtiontakauksen
1937: maanostolainan myöntämisperusteista (16 § 1         myöntäminen (33 § 1 mom.), vastavakuuksien
1938: mom.), vaiheittaiseen sukupolvenvaihdokseen         hyväksyminen (34 §), valtionmaan hankkimi-
1939: liittyvistä eräistä tuen saamisen edellytyksistä    nen ja vaihtaminen (36 §)ja maatilahallituksen
1940:  (16 § 2 mom.), lisäalueen enimmäisetäisyydestä     hallinnassa olevan maan siirtäminen uusjaossa
1941:  (17 § 1 mom.), maatilojen investointien sekä       käytettäväksi (43 § 2 mom.).
1942:  asuinympäristön kuntoonpanosta aiheutuvien            Muulta osin viranomaisille on annettu oi-
1943:  kustannusten lainoituksesta (18 § 1 ja 2           keus antaa ainoastaan lain toimeenpanossa
1944:  mom.), pienyritystoiminnan investointiavus-        tarpeellista menettelyä koskevia määräyksiä.
1945: tuksen (19 § 1 mom.), käynnistysavustuksen
1946:  (20 § 1 mom.) ja kehittämisavustuksen myön-
1947:  tämisperusteista (21 §), asuntolainan myöntä-      3. Lain voimaantulo
1948:  misperusteista (23 §), asuntotilan lainoitukses-
1949: ta (25 §), lainan myöntämisestä valtionvastuul-        Maaseutuelinkeinolaki ehdotetaan tulevaksi
1950:  la (27 § 1 mom.), korkotuen takaisin perimi-       voimaan vuoden 1991 alusta. Sillä kumottaisiin
1951:  sestä (28 § 4 mom.), lainan takaisinmaksu-         voimassa oleva maatilalaki siihen myöhemmin
1952:  ajoista, lyhennysten ja korkojen kannosta,         tehtyine muutoksineen. Kun säädettävä laki
1953:  maksujen suorittamisen alkamisajankohdasta,        sisältää mahdollisuuden lainoittaa myös maa-
1954:  maksulykkäyksistä ja korkovapauden myöntä-         taloustuotevarastoja koskevia investointeja,
1955: 36                                1990 vp. -    HE n:o 66
1956: 
1957: ehdotetaan maataloustuotevarastojen korkotu-      Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
1958: kilainoista annettu laki kumottavaksi samasta   kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
1959: ajankohdasta. Viimeksi mainittua lakia olisi    set:
1960: kuitenkin sovellettava ennen maaseutuelinkei-
1961: nolain voimaantuloa myönnettyihin lainoihin.
1962:                                      1990 vp. -    HE n:o 66
1963:                                                                                                   37
1964: 
1965: 
1966: 
1967: 
1968:                                    Maaseutuelinkeinolaki
1969:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1970: 
1971: 
1972:                     1 luku                                                3§
1973:               Yleisiä säännöksiä                                 Lain sove/tamisa/a
1974:                       1§                             Tämän lain mukaista tukea voidaan myön-
1975:                   Tavoitteet                       tää maatilatalouteen ja jäljempänä tarkoitet-
1976:                                                    tuun maaseudun pienyritystoimintaan. Maa-
1977:    Tämän lain tavoitteena on parantaa maatila-     seudun olemassa olevan asuntokannan hyö-
1978: talouden rakennetta ja toimintaedellytyksiä        dyntämiseksi voidaan tukea myöntää myös
1979: sekä edistää ja monipuolistaa maaseudun elin-      asuntotilojen hankintaan.
1980: keinotoimintaa.
1981:                                                                           4§
1982:   Tämän lain mukaisissa toimenpiteissä on
1983: kiinnitettävä erityistä huomiota:                                    Määritelmät
1984:    1) tuottavuuden lisäämiseen, tuotannonteki-        Tässä laissa tarkoitetaan:
1985: jöiden järkiperäisen käytön ja maatilojen yh-          1) maatilalla yhden tai useamman tilan tai
1986: teistoiminnan edistämiseen, hankkeiden talou-      tilanosan muodostamaa maatilataloudellista
1987: dellisuuteen ja tuotantopoliittiseen tarkoituk-    kokonaisuutta, joka kuuluu samalle omistajal-
1988: senmukaisuuteen sekä yrityskoon suurentami-        le tai yhteisesti samoille omistajille taikka vai-
1989: seen ja tilojen kehittämiseen taloudellisina ko-   heittaisessa omistajanvaihdoksessa eri omista-
1990: konaisuuksina;                                     jille;
1991:   2) pääomarakenteen parantamiseen ja rahoi-          2) maatilataloudella varsinaista maataloutta,
1992:                                                    erikoismaataloutta ja metsätaloutta;
1993: tuskustannusten alentamiseen;
1994:                                                        3) erikoismaata/oudella puutarha- ja taimi-
1995:   3) maatilatalouden ja muiden maaseutuelin-       tarhaviljelyä, turkistarhausta, hevostaloutta,
1996: keinojen tasapainoiseen alueelliseen kehittämi-    kalanviljelyä ja mehiläishoitoa tai muuta näi-
1997: seen;                                              hin rinnastettavaa toimintaa;
1998:   4) viljelijäväestön ikärakenteen parantami-         4) maaseudun pienyritystoiminnalla muuta
1999: seen ja sukupolvenvaihdosten edistämiseen;         kuin 2 kohdassa tarkoitettua luonnon jatku-
2000:                                                    vaan tuottokykyyn perustuvaa yritystoimintaa
2001:   5) asunto-olojen kehittämiseen sekä asuin- ja    sekä alkutuotannon yhteydessä harjoitettua
2002: työympäristön parantamiseen; sekä                  muuta yritystoimintaa, joka työllistää yrittäjän
2003:   6) ympäristönäkökohtiin.                         ja hänen perheenjäsentensä lisäksi muita hen-
2004:                                                    kilöitä, alkutuotanto mukaan luettuna, enin-
2005:                                                    tään kolmea vuosityöpaikkaa vastaavasti;
2006:                       2 §                             5) asuntotilalla tilaa tai aluetta, joka sillä
2007:                     Keinot                         olevine rakennuksineen ensisijaisesti soveltuu
2008:                                                    käytettäväksi pysyväisluonteiseen asumiseen;
2009:   Tämän lain mukaisten tavoitteiden toteutta-         6) kunnan maatalousviranomaisella maata-
2010: miseksi voidaan myöntää avustusta, lainaa,         louslautakuntaa tai muuta maatalouslautakun-
2011: korkotukea ja valtiontakausta. Lisäksi voidaan     nista annetun lain (1276/88) 1 §:ssä tai 3 §:n 3
2012: hankkia ja luovuttaa maata sekä suorittaa          momentissa tarkoitettua vastaavaa toimielintä
2013: muita toimenpiteitä sen mukaan kuin jäljem-        tai viranhaltijaa, jollei vapaakuntakokeilusta
2014: pänä tässä laissa säädetään.                       annetusta laista (718/88) muuta johdu;
2015: 38                                     1990 vp. -     HE n:o 66
2016: 
2017:    7) luottolaitoksella osuuspankkeja, säästö-                              6§
2018: pankkeja ja liikepankkeja sekä niiden konser-                            Asuminen
2019: niin kuuluvia yhteisöjä samoin kuin kiinnitys-
2020: luottopankkeja, luotto-osakeyhtiöitä ja Suo-            Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että
2021: men Hypoteekkiyhdistystä; sekä                        yrittäjä asuu yrityksen sijaintipaikalla tai sen
2022:                                                       läheisyydes·sä, ottaen kuitenkin huomioon, että
2023:    8) keskusrahalaitoksella Osuuspankkien Kes-
2024:                                                       asumisetäisyyden tulee olla tilan tai yrityksen
2025: kuspankki Oy:tä, Säästöpankkien Keskus-
2026: Osake-Pankkia, Suomen Hypoteekkiyhdistystä            hoidon kannalta tarkoituksenmukainen. Sama
2027: ja muiden liikepankkien pääkonttoreita.               koskee avoimen yhtiön yhtiömiehiä, kom-
2028:                                                       mandiittiyhtiön vastuunalaisia yhtiömiehiä ja
2029:    Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun         osuuskunnan jäseniä sekä osakeyhtiön osalta
2030: omistajaan rinnastetaan myös se, joka hallitsee       5 §:n 2 momentissa tarkoitettuja henkilöitä.
2031: tilaa tai tilanosaa pitkäaikaisen vuokrasopi-         Tilapäinen poissaolo asuinpaikalta ei ole estee-
2032: muksen nojalla. Vuokrasopimuksen vähim-               nä tuen myöntämiselle.
2033: mäispituudesta säädetään tarkemmin asetuk-              Asumisvaatimuksesta silloin, kun tilan omis-
2034: sella.                                                taa useampi kuin yksi luonnollinen henkilö,
2035:                                                       säädetään asetuksella. Lisäksi asetuksella anne-
2036:                        5§                             taan tarkemmat säännökset sallitusta asumis-
2037:                                                       etäisyydestä sekä siitä, milloin poissaolo yri-
2038:                   Yritysmuoto                         tyksen sijaintipaikalta katsotaan tilapäiseksi.
2039:    Tämän lain mukaista tukea voidaan myön-                                   7§
2040: tää:
2041:                                                                   Taloudelliset edellytykset
2042:    1) luonnolliselle henkilölle;
2043:    2) usealle luonnolliselle henkilölle yhteisesti;      Tukea voidaan myöntää sellaiselle yrityksel-
2044:                                                       le, jolla katsotaan olevan edellytykset jatku-
2045:    3) sellaiselle luonnollisten henkilöiden muo-      vaan kannattavan toiminnan harjoittamiseen
2046: dostamalle avoimelle yhtiölle, kommandiittiyh-        ja jonka tukemista voidaan pitää 1 §:ssä sääde-
2047: tiölle, osuuskunnalle ja osakeyhtiölle, jonka         tyt periaatteet huomioon ottaen tarkoituksen-
2048: pääasiallisena tarkoituksena on tämän lain mu-        mukaisena. Yrityksen toiminnan kannattavuu-
2049: kaisen elinkeinotoiminnan harjoittaminen;             den arviointia ei kuitenkaan edellytetä, jos
2050: sekä                                                  kysymyksessä on asuntolainoitus tai työsuoje-
2051:    4) yhteismetsän osakaskunnalle.                    lun kannalta tarpeellinen investointi.
2052:    Tuen myöntämisen edellytyksenä avoimelle                               8§
2053: yhtiölle, kommandiittiyhtiölle ja osuuskunnalle
2054: on, että avoimen yhtiön yhtiömiehet, komman-                  Henki/6kohtaiset edellytykset
2055: diittiyhtiön vastuunalaiset yhtiömiehet tai              Tämän lain mukaisista toimenpiteistä voi,
2056: osuuskunnan jäsenet itse työhön osallistuen           jollei kysymys ole 24 §:ssä tarkoitetusta avus-
2057: harjoittavat tuettavaa elinkeinotoimintaa. Osa-       tuksesta tai 25 §:ssä tarkoitetusta lainasta,
2058: keyhtiön osalta on edellytyksenä, että yli puo-       päästä osalliseksi vain sellainen henkilö, joka
2059: let osakeyhtiön äänivallasta on sellaisten henki-     kokonaan tai osaksi saa toimeentulonsa tämän
2060: löiden omistuksessa, jotka itse työhön osallis-       lain mukaisesta elinkeinotoiminnasta. Tuen
2061: tuen harjoittavat tuettavaa elinkeinotoimintaa        saamisen edellytyksenä on myös, että henkilö
2062: ja että näillä henkilöillä yhtiöjärjestyksen mu-      on taloudelliselta asemaltaan, olosuhteiltaan ja
2063: kaan on oikeus määräajassa lunastaa osake sen         henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan sellainen,
2064: siirryttyä muun saannon kuin perinnön, testa-         että hänen tukemistaan voidaan pitää tarkoi-
2065: mentin tai osituksen nojalla muulle kuin yhtiön       tuksenmukaisena ja että hän on perehtynyt
2066: osakkaalle.                                           tuettavan elinkeinotoiminnan harjoittamiseen.
2067:    Tätä lakia sovelletaessa katsotaan yhdeksi         Tukea myönnettäessä huomiota on kiinnitettä-
2068: henkilöksi aviopuolisot ja avioliitonomaisissa        vä yrittäjän koulutuksen ja kokemuksen kautta
2069: olosuhteissa elävät, tulo- ja varallisuusverolain     saamaan riittävään ammattitaitoon.
2070: (1240/88) 7 §:n 3 momentissa tarkoitetut hen-            Muuta tukea kuin 23 §:ssä tarkoitettua asun-
2071: kilöt.                                                tolainaa ja 24 §:ssa tarkoitettua avustusta
2072:                                        1990 vp. -   HE n:o 66                                     39
2073: 
2074: asuinrakennukseen ei saa myöntää 65 vuotta             2) joka rakennuskaavassa on osoitettu mui-
2075: täyttäneelle. Myöskään asuntolainaa uuden ra-       hin kuin maa- ja metsätaloudellisiin tarkoituk-
2076: kennuksen rakentamiseen ei kuitenkaan saa           siin; tai
2077: myöntää 65 vuotta täyttäneelle. Edellä 5 §:n 3         3) joka rantakaavassa tai vahvistetussa yleis-
2078: momentissa tarkoitettujen henkilöiden osalta        kaavassa on osoitettu muuhun kuin tuettavan
2079: otetaan huomioon nuoremman ikä. Alaikäinen          yritystoiminnan mukaiseen käyttötarkoituk-
2080: voi päästä osalliseksi tämän lain mukaisista        seen.
2081: toimenpiteistä vain, jos hän on solminut avio-
2082: liiton tai jos hän on yrityksen yhteisomistaja         Maatilahallituksen määräämissä tilanteissa
2083: yhdessä vanhempiensa tai heistä jommankum-          voidaan tämän lain mukaisia etuuksia antaa
2084: man kanssa taikka jos on olemassa muita             myös 1 momentissa tarkoitetuilla alueilla, jos
2085: erityisiä syitä.                                    siitä ei aiheudu huomattavaa haittaa kaavan
2086:    Tuettavan henkilön muusta ammatista kuin         toteutumiselle. Asiasta on tällöin pyydettävä
2087: tässä laissa tarkoitetun elinkeinotoiminnan         kunnanhallituksen lausunto.
2088: harjoittamisesta saarnat tulot eivät saa olla
2089: asetuksella vahvistettavaa määrää suuremmat.                              12 §
2090:    Myönnettäessä tukea 5 §:n 1 momentin 3                             Pirstominen
2091: kohdassa tarkoitetuille yhteisöille, on yrityksen
2092: toimintaan omatoimisesti osallistuvien henki-          Tuen myöntämisen edellytyksenä on, ettei
2093: löiden täytettävä 1 ja 2 momentissa tarkoitetut     yrityksen muodostamaa maatilataloudellista
2094: ehdot.                                              kokonaisuutta ole hakijan tai hänen vanhem-
2095:                                                     piensa toimesta kymmenen vuoden aikana en-
2096:                       9§                            nen tuen myöntämistä haitallisesti pirstottu.
2097:           Muu valtion rahoitustuki                     Maatilataloudellista kokonaisuutta ei katso-
2098:                                                     ta haitallisesti pirstotuksi, jos:
2099:    Jos samaan hankkeeseen on myönnetty val-
2100: tion tai Kehitysaluerahasto Oy:n varoista avus-         1) toimenpide on johtunut alueen luovutta-
2101: tusta, lainaa, korkotukea tai muuta näihin          misesta muihin kuin maa- ja metsätaloudelli-
2102: verrattavaa tukea, tämän lain mukaista tukea        siin tarkoituksiin;
2103: voidaan myöntää kyseiseen hankkeeseen enin-            2) toimenpide on huomattavasti parantanut
2104: tään sellainen määrä, että se muun myönnetyn        alueen muiden tilojen tilussijoitusta eikä olen-
2105: tuen kanssa ei ylitä tämän lain mukaista enim-      naisesti heikennä tuen hakijan tilakokonaisuut-
2106: mäismäärää.                                         ta;
2107:                                                        3) kysymys on maatilalla vastaisuudessa har-
2108:                       10§                           joitettavan yritystoiminnan kannalta epäolen-
2109:                  Vyöhykejako                        naisesta tai tarpeettomasta alueesta;
2110:                                                        4) toimenpiteen voidaan katsoa johtuneen
2111:   Tämän lain mukaisen tuen määräämistä var-         pakottavista taloudellisista vaikeuksista; tai
2112: ten maa jaetaan neljään vyöhykkeeseen siten
2113: kuin asetuksella tarkemmin säädetään.                  5) maatilaan kuuluvan tilan tai tilanosan
2114:                                                     luovuttaminen on perusteltua omistus- tai hal-
2115:                                                     lintaoikeuden siirtämiseksi tilanpidon jatkajat-
2116:                     2 luku                          Ie useammalla kuin yhdellä luovutuksella (vai-
2117:                                                     heittainen omistajanvaihdos).
2118:           Soveltamisalan rajoitukset
2119:                                                        Maatilaa ei katsota haitallisesti pirstotuksi,
2120:                       11§                           jos siihen kuuluva vuokrattu alue poistuu haki-
2121:          Soveltaminen kaava-alueilla                jan hallinnasta.
2122:                                                        Maatilahallitus voi antaa ennakkotiedon ja
2123:   Tämän lain säännöksiä ei sovelleta aluee-         tarkempia määräyksiä siitä, milloin maatilata-
2124: seen:                                               loudellinen kokonaisuus katsotaan pirstotuksi.
2125:    1) jolla on voimassa asemakaava tai joka on      Maaseutupiiri voi antaa mainitun ennakkotie-
2126: rakennuskiellossa asemakaavan laatimista var-       don maatilahallituksen määräämissä tapauksis-
2127: ten;                                                sa.
2128: 40                                    1990 vp. -     HE n:o 66
2129: 
2130:                       13 §                                               15 §
2131:                    Yrityskoko                                Maatilojen investointiavustus
2132:                                                         Investointiavustusta voidaan myöntää ase-
2133:   Tämän lain mukaista tukea voidaan myön-            tuksella tarkemmin säädettävin perustein val-
2134: tää:                                                 tion tulo- ja menoarviossa osoitetuista määrä-
2135:    1) sellaiselle maatilalle, jota voidaan hoitaa    rahoista maatilatalouden tuotannollisiin inves-
2136: pääasiassa viljelijän ja hänen perheenjäsenten-      tointeihin sekä tuotantotoiminnan edellyttä-
2137: sä työllä; tämä rajoitus ei kuitenkaan koske         miin ympäristön- ja työsuojelullisiin investoin-
2138: erikoismaataloutta harjoittavaa maatilaa eri-        teihin enintään 60 prosenttia hyväksyttävistä
2139: koismaatalouden osalta; ja                           kustannuksista. Avustusta voidaan myöntää
2140:                                                      myös suunnittelukustannuksiin.
2141:   2) edellä 4 §:n 1 momentin 4 kohdassa tar-            Erikoismaatalouteen voidaan myöntää myös
2142: koitettuun maaseudun pienyritystoimintaan.           19-21 §:ssä tarkoitettuja avustuksia.
2143:   Tämän lain mukaan tuettavan yritystoimin-
2144: nan enimmäiskokoa arvioitaessa on huomiota                              16 §
2145: kiinnitettävä työvoiman määrän lisäksi liike-                      Maanostolainoitus
2146: vaihtoon.
2147:                                                          Maanostolainaa maatilan, sen osuuden tai
2148:   Yrityksen vähimmäiskoon on oltava sellai-          lisäalueen hankintaan voidaan asetuksella tar-
2149: nen, että yrityksellä 7 §:ssä tarkoitetuin tavoin    kemmin säädettävin perustein myöntää enin-
2150: voidaan katsoa olevan edellytykset kannatta-         tään 75 prosenttia hankintahinnasta. Maatilan
2151: vaan toimintaan. Yksinomaan metsätaloutta            tai sen osuuden hankinnan yhteydessä voidaan
2152: harjoittavatie maatilalle tämän lain mukaista        lainaittaa myös irtaimiston hankintaa. Maan-
2153: tukea voidaan myöntää vain, jos tilan kestävä        ostolainaa voidaan myöntää myös maatilasta
2154: hakkuumäärä on vähintään 150 kuutiometriä            johtuvan tasingon ja lakiosan täydennyksen
2155: vuodessa.                                            suorittamista varten.
2156:   Tuettaville yrityksille asetettavista kokovaa-         Haettaessa lainaa maatilan vaiheitiaiseen
2157: timuksista säädetään tarkemmin asetuksella.          omistajanvaihdokseen tai muuhun tarkoituk-
2158:                                                      seen vaiheittaisen omistajanvaihdoksen kes-
2159:                                                      täessä on lainahakemukseen liitettävä luovutta-
2160:                                                      jan sitoumus siitä, että hän ei luovuta maatilas-
2161:                     3 luku                           ta itselleen jäävää osaa muulle kuin tilanpidon
2162:         Maatilatalouden rahoittaminen                jatkajalle. Jos luovuttaja rikkoo tässä momen-
2163:                                                      tissa tarkoitetun sitoumuksen, voidaan maatila
2164:                       14 §                           sen estämättä, mitä 12 §:n 2 momentin 5 koh-
2165:                Aloittamisavustus                     dassa säädetään, katsoa haitallisesti pirstotuk-
2166:                                                      si. Muista vaiheittaiseen omistajanvaihdokseen
2167:    Aloittamisavustusta maatilan tilanpidon           liittyvistä lainoitus- ja avustustoimenpiteiden
2168: aloittamiseen voidaan myöntää ensimmäisen            edellytyksistä säädetään asetuksella.
2169: maatilansa omistukseensa tai hallintaansa alle          Edellä 2 momentissa tarkoitettua sitoumusta
2170: 35-vuotiaana saaneelle taikka vaiheitiaisessa        ei kuitenkaan tarvita, jos luovuttaja on tehnyt
2171: omistajanvaihdoksessa vähintään yhden kol-           perintökaaren 25 luvun 1 b §:n 3 momentissa
2172: masosan maatilasta omistukseensa alle 35-vuo-        tarkoitetun sopimuksen omistamansa maatilan
2173: tiaana saaneelle viljelijälle. Puolisoista otetaan   osan luovuttamisesta soveliaalle tilanpidon jat-
2174: huomioon nuoremman ikä. Aloittamisavustus            kajalle.
2175: voidaan myöntää myös 5 §:n 1 momentin 3
2176: kohdassa tarkoitetulle yhteisölle, jos yhteisön                            17 §
2177: kaikki jäsenet täyttävät edellä tässä momentis-      Eräät maanostolainan myöntämisedellytykset.
2178: sa säädetyt tuen myöntämisen perusteet.                      Yhteismetsän maanostolaina
2179:   Aloittamisavustus myönnetään valtion tulo-           Maanostolainaa lisäalueen hankkimiseksi
2180: ja menoarviossa osoitetuista määrärahoista           maatilaan voidaan myöntää vain, jos lisä-
2181: asetuksella tarkemmin säädettävin perustein.         alueen hankintaa voidaan pitää maan käytön
2182:                                       1990 vp. -     HE n:o 66                                    41
2183: 
2184: ja muodostuvan tilakokonaisuuden kannalta            myöntää investointiavustusta enintään 55 pro-
2185: tarkoituksenmukaisena.       Lainaa lisäalueen       senttia hyväksyttävistä kustannuksista valtion
2186: hankkimista varten voidaan myöntää myös              tulo- ja menoarviossa osoitettavista määrära-
2187: tulevalle tilanpidon jatkajalle. Lainoitettavan      hoista sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin
2188: lisäalueen enimmäisetäisyydestä säädetään ase-       säädetään.
2189: tuksella.                                               Avustusta ei myönnetä kiinteistön hankin-
2190:    Sellaisen hankinnan rahoittamiseen, jossa         taan.
2191: hankittavan omaisuuden luovutushinta maati-
2192: lataloudellisiin tarkoituksiin käytettynä ilmei-                          20 §
2193: sesti ylittää paikkakunnan käyvän hinnan tai                       Käynnistysavustus
2194: joka on kannattavuuden kannalta epätarkoi-
2195: tuksenmukainen, ei maanostolainaa saa myön-             Avustusta maaseudun pienyritystoiminnan
2196: tää. Maatilahallituksen tulee tarvittaessa antaa     käynnistämiseen voidaan, sen mukaan kuin
2197: tarkempia määräyksiä tässä momentissa tar-           asetuksella tarkemmin säädetään, myöntää val-
2198: koitetun hinnan määrittämisestä eri osissa           tion tulo- ja menoarviossa osoitetuista määrä-
2199: maata.                                               rahoista enintään 55 prosenttia yrityksen aloit-
2200:    Maanostolainaa voidaan myöntää myös yh-           tamisen tai laajentamisen aiheuttamien enna-
2201: teismetsän osakaskunnalle yhteismetsäosuuden         konpidätysten alaisten palkkojen ja välillisten
2202: tai metsätalouden harjoittamiseen soveltuvan         työvoimakustannusten hyväksyttävästä yhteis-
2203: maan hankkimista varten.                             määrästä. Välillisten työvoimakustannusten
2204:                                                      määräksi katsotaan 25 prosenttia mainituista
2205:                       18 §                           palkoista. Yrittäjän itsensä osalta käynnistys-
2206:       Maatilojen investointien lainoitus             avustusta myönnetään kuitenkin asetuksella
2207:                                                      tarkemmin säädettävin tavoin palkkakustan-
2208:    Maatiloille tarpeellisten investointien rahoit-   nuksista riippumaton määrä.
2209: tamiseen voidaan myöntää lainaa enintään 80             Käynnistysavustusta myönnetään tuotanto-
2210: prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.           toiminnan aloittamista tai laajennetun tuotan-
2211: Maatilojen tuotantorakennusten rakentamisen,         totoiminnan aloittamista seuraavilta enintään
2212: peruskorjauksen ja laajentamisen rahoitukseen        kolmelta 12 kalenterikuukauden pituiselta
2213: myönnettävillä investointilainoilla lainoitetta-     käynnistysvuodelta.
2214: viin kustannuksiin saadaan sisällyttää myös
2215: asuinympäristön kuntoonpanosta aiheutuvia                                 21 §
2216: kustannuksia siten kuin asetuksella tarkemmin            Pienyritystoiminnan kehittämisavustus
2217: säädetään.
2218:    Jos samaan kohteeseen myönnetään sekä                Avustusta maaseudun pienyritystoiminnan
2219: avustusta että lainaa, saa niiden yhteismäärä        kehittämiseen voidaan, sen mukaan kuin ase-
2220: olla enintään 80 prosenttia hyväksyttävistä          tuksella tarkemmin säädetään, myöntää val-
2221: kustannuksista. Lainojen prosenttimääristä ja        tion tulo- ja menoarviossa osoitetuista määrä-
2222: alueellisesta porrastuksesta säädetään tarkem-       rahoista enintään 75 prosenttia niistä hyväksyt-
2223: min asetuksella.                                     tävistä kustannuksista, jotka aiheutuvat tuot-
2224:                                                      teiden, tuotantomenetelmien, markkinoinnin,
2225:                                                      yritysten tarvitseman koulutuksen ja yritysjoh-
2226:                      4 luku                          don kehittämishankkeiden sekä ympäristön-
2227: Maaseudun pienyritystoiminnan rahoittaminen          suojelun rahoituksesta.
2228: 
2229:                       19 §                                                22 §
2230:     Pienyritystoiminnan investointiavustus                   Pienyritystoiminnan lainoitus
2231:    Maaseudun pienyritystoiminnassa tarpeelli-          Maaseudun pienyritystoiminnassa tarpeelli-
2232: sen käyttöomaisuuden hankintaan ja sen muu-          sen käyttö- ja vaihto-omaisuuden hankintaan
2233: tos- ja parannustöihin, toiminnan aloittamises-      voidaan myöntää lainaa enintään 50 prosenttia
2234: sa välttämättömän vaihto-omaisuuden hankin-          hyväksyttävien kustannusten määrästä. Lainaa
2235: taan, ympäristönsuojelun tehostamiseen sekä          voidaan myöntää myös pysyväisluonteiseksi
2236: eläinkannan     monipuolistamiseen     voidaan       käyttöpääomaksi. Erityisestä syystä lainaa voi-
2237: 6 3000138
2238: 42                                  1990 vp. -     HE n:o 66
2239: 
2240: daan myöntää myös kiinteistön hankintaan                              6 luku
2241: siten kuin maatilahallitus tarkemmin määrää.          Valtion lainoitus ja korkotukilainoitus
2242:    Lainan ja investointiavustuksen yhteismäärä
2243: voi olla enintään 80 prosenttia hankkeen koko-                            26 §
2244: naiskustannuksista.                                                  Valtionlainat
2245:                                                       Luottolaitokset voivat myöntää lainoja maa-
2246:                                                    tilahallituksen osoittamista maatilatalouden
2247:                    5 luku                          kehittämisrahaston varoista (valtionlainat).
2248:                                                       Maatilatalouden kehittämisrahaston varoista
2249:                 Asuntorahoitus                     myönnetyn lainan korko on ensimmäisellä vyö-
2250:                      23 §                          hykkeellä neljä prosenttia, toisella vyöhykkeel-
2251:                                                    lä viisi prosenttia, kolmannella vyöhykkeellä
2252:                  Asuntolaina                       kuusi prosenttia ja neljännellä vyöhykkeellä
2253:                                                    seitsemän prosenttia. Lainan korkoa voidaan
2254:    Asuntolainaa voidaan, sen mukaan kuin ase-      tarkistaa aikaisintaan kuudennen lainavuoden
2255: tuksella tarkemmin säädetään, myöntää asuin-       alusta enintään kahdella prosenttiyksiköllä lai-
2256: rakennusten rakentamista, laajentamista ja pe-     nan myöntämisen jälkeen yleisessä korkotasos-
2257: ruskorjausta sekä asuinympäristön kuntoonpa-       sa tapahtuneita muutoksia vastaavasti. Koron
2258: noa varten enintään 60 prosenttia hyväksyttä-      tarkistamisesta päättää valtioneuvosto. Val-
2259: vien kustannusten määrästä. Kulttuurihistorial-    tionlaina ja sen korko on luottolaitoksen mak-
2260: lisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaan ra-   settava valtiolle sitä mukaa kuin lainan saajat
2261: kennuksen laajentamiseen, peruskorjaamiseen        suorittavat velkaansa luottolaitokselle.
2262: tai kuntoonpanoon lainaa voidaan kuitenkin            Osuuspankkien Keskuspankki Oy välittää
2263: erityisestä syystä myöntää enintään 80 prosent-    valtionlainat osuuspankeille sekä valtionlainan
2264: tia.                                               lyhennykset ja korot valtiolle. Säästöpankkien
2265:                                                    Keskus-Osake-Pankki välittää valtionlainat
2266:                      24 §                          säästöpankeille sekä valtionlainan lyhennykset
2267:                                                    ja korot valtiolle. Valtion ja paikallisen luotto-
2268:          Avustus asuinrakennukseen                 laitoksen väliset velkakirjat allekirjoittaa asian-
2269:                                                    mukaisen valtuutuksen nojalla osuuspankkien
2270:    Heikossa taloudellisessa asemassa olevalle 65   puolesta Osuuspankkien Keskuspankki Oy ja
2271: vuotta täyttäneelle henkilölle voidaan asunto-     säästöpankkien puolesta Säästöpankkien Kes-
2272: lainan lisäksi myöntää avustusta asuinraken-       kus-Osake-Pankki.
2273: nuksen peruskorjausta ja laajentamista sekä
2274: asuinympäristön parantamista varten, jos                                  27 §
2275: avustuksen kohteena oleva asunto on lainan-
2276: saajan omassa vakinaisessa asuinkäytössä.                            Valtionvastuu
2277:    Avustuksen määrä on enintään 50 prosenttia         Se osa myönnettävästä valtionlainasta, joka
2278: hyväksyttävistä kustannuksista. Avustuksen ja      ylittää määrän, jonka luottolaitos voi myöntää
2279: lainan yhteismäärä saa olla enintään 85 pro-       asetettua vakuutta vastaan, saadaan maatila-
2280: senttia hyväksyttävien kustannusten määrästä.      hallituksen päätöksellä jättää valtion vastuulle.
2281:    Avustuksen saajan ei tarvitse omatoimisesti     Tällöin on soveltuvin osin noudatettava, mitä
2282: viljellä tilaa.                                    33 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään.
2283:                                                       Lainansaajan lyhentäessä lainaansa katso-
2284:                                                    taan valtion ja luottolaitoksen välisessä selvit-
2285:                      25 §                          telyssä valtion vastuulla oleva osa lainasta
2286:                                                    ensiksi suoritetuksi. Jos lainan vakuutena ole-
2287:             Asuntotilan lainoitus                  va omaisuus myydään ulosottotoimin tai muu-
2288:                                                    tetaan rahaksi konkurssimenettelyssä, katso-
2289:   Asuntotilan hankintaan voidaan myöntää           taan huutokauppahinnasta lainan maksami-
2290: maanostolainaa enintään 50 prosenttia omai-        seen tulevalla määrällä kuitenkin ensin lyhen-
2291: suuden hankintahinnasta sen mukaan kuin ase-       netyksi luottolaitoksen vastuulla olevaa osaa
2292: tuksella tarkemmin säädetään.                      lainasta. Jos lainansaajalle on myönnetty
2293:                                      1990 vp. -     HE n:o 66                                      43
2294: 
2295: useampia tässä laissa tarkoitettuja valtionlai-     tarkempia määräyksiä lykkäyksen myöntämi-
2296: noja samasta luottolaitoksesta, käsitellään lai-    sestä.
2297: noja valtion ja luottolaitoksen välisessä selvit-
2298: telyssä niin kuin ne olisi myönnetty yhtenä                               30 §
2299: lainana.                                                Luottolaitokselle aiheutuvien kulujen
2300:                                                                      korvaaminen
2301:                       28 §
2302:                                                       Luottolaitokselle suoritetaan 26 §:n mukai-
2303:                 Korkotukilainat
2304:                                                     sen lainoituksen aiheuttamista kuluista kor-
2305:    Luottolaitokset voivat myöntää lainoja, joi-     vausta, jonka suuruudesta ja maksuehdoista
2306: den osalta valtio maksaa luottolaitoksille kor-     säädetään asetuksella.
2307: kotukea (korkotukilainat). Luottolaitoksen            Maatilahallitus voi asetuksessa tarkemmin
2308: korkotukilainasta perimä korko saa olla enin-       säädettävin perustein periä 1 momentissa tar-
2309: tään sen koron suuruinen, jota luottolaitos         koitetun korvauksen osaksi tai kokonaan ta-
2310: kulloinkin soveltaa samanlaisiin tarkoituksiin      kaisin valtiolle.
2311: myönnettäviin lainoihin. Kokonaiskorko voi
2312: sisältää myös korkotukilainojen myöntämises-                              31 §
2313: tä ja hoitamisesta aiheutuvat ylimääräiset kus-                       Lainapäätös
2314: tannukset.
2315:    Maatilahallituksella on oikeus olla hyväksy-        Ennen kuin luottolaitos päättää lainan
2316: mättä lainaa korkotukilainaksi, jos lainan ko-      myöntämisestä, on lainahakemuksesta, sen
2317: konaiskorko poikkeaa 1 momentissa tarkoite-         mukaan kuin maatilahallitus tarkemmin mää-
2318: tusta korosta. Luottolaitos on velvollinen anta-    rää, hankittava maaseutupiirin tai kunnan
2319: maan maatilahallituksen pyytämän selvityksen        maatalousviranomaisen sekä tarvittaessa vesi-
2320: koron määräytymisestä.                              ja ympäristöpiirin lausunto.
2321:    Valtion maksaman korkotuen suuruus on 50            Lainahakemus on maatilahallituksen mää-
2322: prosenttia luottolaitoksen perimästä korosta.       räämissä tapauksissa ennen sen ratkaisemista
2323: Korkotuki maksetaan valtion tulo- ja menoar-        tarkastettava maatilahallituksen määräämällä
2324: viossa tarkoitukseen osoitetuista varoista.         tavalla. Lainatarkastus suoritetaan keskusraha-
2325:                                                     laitoksessa. Maatilahallitus antaa tarkemmat
2326:    Korkotuki voidaan periä osaksi tai koko-
2327:                                                     määräykset siitä, miten laina hyväksytään
2328: naan takaisin lainansaajalta asetuksessa tar-
2329:                                                     myönnettäväksi maaseutupiirin tai kunnan
2330: kemmin säädettävin perustein.
2331:                                                     maatalousviranomaisen lausunnon perusteella
2332:                                                     silloin, kun lainatarkastusta ei suoriteta. Maa-
2333:                       29 §                          tilahallitus voi määrätä, että lainan myöntämi-
2334:    Lainoitusta koskevia yleisiä säännöksiä          sen edellytyksiä koskeva asia on saatettava
2335:                                                     maatilahallituksen ratkaistavaksi.
2336:   Lainan laina-aika on enintään 30 vuotta.             Luottolaitoksen on ilmoitettava lainan
2337:   Tuotantorakennuksen ja asuinrakennuksen           myöntämisestä maaseutupiirille ja kunnan
2338: rakentamiseen, peruskorjaukseen ja laajenta-        maatalousviranomaiselle.
2339: miseen sekä maanostoon myönnetyt valtionlai-
2340: nat ovat kaksi ensimmäistä lainavuotta korot-                             32 §
2341: tomat. Korkoa ei myöskään peritä siltä ajalta,
2342: joksi on myönnetty lykkäystä korkojen maksa-                         Varojen ohftJUS
2343: miseen.                                                Maatilahallitus huolehtii maatilatalouden ke-
2344:   Laina-ajoista, lainan lyhennysten ja koron        hittämisrahaston lainoitukseen käytettävissä
2345: kannosta, maksujen suorittamisen alkamis-           olevien varojen sekä korkotukilainojen ja
2346: ajankohdasta, lykkäyksen tai valtionlainan          avustusten ohjaamisesta antamalla lainojen ja
2347: korkovapauden myöntämisestä, pääomamää-             avustusten tasapuolisen ja yhtenäisen käsitte-
2348: rältään vähäisen saamisen suorittamisesta yh-       lyn kannalta tarpeellisia, asetusta ja maatilata-
2349: dellä kertaa tai muutoin säännönmukaista ly-        louden kehittämisrahaston käyttösuunnitelmaa
2350: hyemmässä ajassa sekä muista lainaehdoista          tarkempia määräyksiä. Määräykset annetaan
2351: säädetään tarkemmin asetuksella.                    varojen määrällisestä, alueittaisesta, toimialoit-
2352:   Maatilahallitus voi antaa lakia ja asetusta       taisesta ja kohderyhmittäisestä ohjaamisesta
2353: 44                                    1990 vp. -     HE n:o 66
2354: 
2355: siten, että 1 §:ssä tarkoitetut tavoitteet tulevat                       35 §
2356: huomioon otetuiksi.                                              Takausmäärä ja -kulut
2357:   Maatilahallitus päättää myös määrääminsä
2358:                                                         Takausluottoja saa samanaikaisesti olla ta-
2359: ehdoin maatilatalouden kehittämisrahaston va-
2360: rojen käyttämisestä maatilatalouden ja maa-          kaisinmaksamatta enintään 100 miljoonan
2361: seudun muun pienyritystoiminnan kehittämistä         markan määrä, korkoja ja muita pääoman
2362: koskevien tutkimusten ja selvitysten suoritta-       lisäksi mahdollisesti maksettavia suorituksia
2363: miseen sen mukaan kuin asetuksella tarkem-           mukaan lukematta.
2364: min säädetään.                                          Valtiontakausta myönnettäessä peritään lai-
2365:                                                      nan saajalta luottolaitoksen välityksellä valtiol-
2366:    Maatilahallitus antaa tätä lakia ja sen nojal-    le kertamaksu, jonka suuruus on 0,75 prosent-
2367: la annettavaa asetusta tarkemmat määräykset          tia takauksen määrästä. Lisäksi takauksesta
2368: tämän lain nojalla tuettavasta rakentamisesta        peritään vastaavasti lainansaajalta puolivuosit-
2369: ja vahvistaa tarvittavilta osin siinä hyväksyttä-    tain jälkikäteen puolivuotismaksu, jonka suu-
2370: vät yksikkökustannukset.                             ruus on enintään 0,75 prosenttia takausluotan
2371:                                                      kulloinkin jäljellä olevasta määrästä. Maksut
2372:                                                      tuloutetaan maatilatalouden kehittämisrahas-
2373:                     7 luku                           toon.
2374:                  Valtiontakaus
2375:                       33 §                                           8 luku
2376:         Valtiontakauksen myöntäminen                     Maan hankkiminen ja luovuttaminen
2377:                                                                            36 §
2378:   Maatilahallitus voi valtion puolesta antaa
2379: omavelkaisia takauksia tässä laissa tarkoitettu-                   Maan hankkiminen
2380: jen yritysten käyttöomaisuusinvestointeja ja            Maatilahallitus tai maaseutupiiri maatilahal-
2381: käyttöpääomaa varten ottamien kotimaisten            lituksen määräämissä rajoissa voi ostaa tämän
2382: normaalikorkoisten ja korkotukilainojen pää-         lain tarkoituksiin tiloja, tilanosia, oikeuksia ja
2383: oman, koron ja luottoehtojen mukaisten mui-          osuuksia. Kauppahinta ei saa ylittää käypää
2384: den maksusuoritusten vakuudeksi.                     hintaa. Maatilahallitus voi ottaa vastaan myös
2385:    Valtiontakauksia myönnettäessä on kiinni-         lahjoituksena tai perintönä tiloja käytettäväksi
2386: tettävä huomiota yritystoiminnan taloudellisiin      tämän lain tarkoituksiin.
2387: edellytyksiin, yrityksen kehityskelpoisuuteen           Maatilahallituksella ja maaseutupiireillä
2388: sekä yrityksen johdon kykyyn hoitaa yritystä         maatilahallituksen määräämissä rajoissa on oi-
2389: menestyksellisesti.                                  keus vaihtaa hallinnassaan olevaa maata mui-
2390:                                                      den omistamaan tai muiden valtion virastojen
2391:   Takaustoiminnasta valtiolle mahdollisesti ai-      hallinnassa olevaan maahan. Mikäli vaihdetta-
2392: heutuva tappio maksetaan maatilatalouden ke-         vat alueet eivät arvoltaan vastaa toisiaan, kor-
2393: hittämisrahaston varoista.                           vataan erotus rahana.
2394:                                                         Jos valtio on tämän lain mukaiseen toimin-
2395:                       34 §                           taan liittyvässä lainhuudatus- tai kiinnitysasias-
2396:                                                      sa hakijana, asiakirjat saadaan lähettää tuo-
2397:                  Vastavakuudet                       mioistuimelle, tuomiokunnan tuomarille tai
2398:                                                      tuomioistuimen kansliaan kirjeitse.
2399:    Valtiontakaukselle on annettava maatilahal-
2400: lituksen hyväksymä vastavakuus, jonka ei tar-                              37 §
2401: vitse olla turvaava.
2402:                                                                     Ulosmittauskielto
2403:   Takauksia voidaan antaa vastavakuutta vaa-
2404: timatta silloin, kun vakuuksien puuttuminen,           Valtion tämän lain mukaan ostamaa kiinteää
2405: niiden varaaminen yrityksen toiminnan rahoit-        omaisuutta ei saa ulosmitata ulosottolain 4
2406: tamiseen tai muut niihin rinnastettavat syyt sitä    luvun 26 §:n nojalla edellisen omistajan tai
2407: edellyttävät.                                        hänen saaotamiehensä velasta, josta kiinteistö
2408:                                        1990 vp. -     HE n:o 66                                     45
2409: 
2410: ei panttioikeuden nojalla tai muuten ole vas-                               40 §
2411: taamassa.                                                              Luovutushinta
2412:                        38 §                              Luovutettavan omaisuuden hinnaksi määrä-
2413:                                                       tään se paikkakunnan käypä hinta, joka omai-
2414:               Maan käyttäminen                        suudella on katsottava olevan käytettynä siihen
2415:                                                       tarkoitukseen johon se luovutetaan.
2416:    Hankituista tiloista ja alueista muodostetaan
2417: lisäalueita ja muita tässä laissa tarkoitetun                               41 §
2418: toiminnan kannalta tarpeellisia alueita, osuuk-
2419: sia ja oikeuksia. Lisäksi voidaan muodostaa
2420:                                                             Käyttösuunnitelman laatiminen ja
2421:                                                                      vahvistaminen
2422: maatiloja.
2423:    Maatiloja varten voidaan myös perustaa yh-            Hankittua maata ja muuta omaisuutta kos-
2424: teismetsä. Yhteismetsä on muodostettava kool-         keva käyttösuunnitelma laaditaan asianomai-
2425: taan sekä tilusten sijainnin ja metsätalouden         sessa maaseutupiirissä.
2426: harjoittamisen kannalta tarkoituksenmukaisek-            Käyttösuunnitelmaa laadittaessa noudatetta-
2427: si. Yhteismetsää perustettaessa voidaan liittää       vasta ilmoitus- ja muusta menettelystä sekä
2428: tiluksia yhden tai useamman kunnan alueelta.          käyttösuunnitelman sisällöstä säädetään tar-
2429: Yhteismetsään voidaan perustaa rasitteita ja          kemmin asetuksella.
2430: asettaa sille velvoitteita luonnonsuojelu- tai           Käyttösuunnitelman vahvistaa maaseutupii-
2431: retkeilykäyttöä varten. Rasitteet perustetaan         ri. Yhteismetsän perustamista koskeva käyttö-
2432: lopullisesti 43 §:ssä tarkoitetussa maanmittaus-      suunnitelma on kuitenkin saatettava maatila-
2433: toimituksessa ja merkitään sen jälkeen maare-         hallituksen ratkaistavaksi. Myös milloin omai-
2434: kisteriin tai kiinteistörekisteriin. Velvoitteet on   suutta on ehdotettu käytettäväksi muihin kuin
2435: sisällytettävä yhteismetsän osakaskunnan toi-         tämän lain mukaisiin tarkoituksiin eikä maa-
2436: mintaa varten laadittavaan ohjesääntöön. Ra-          seutupiirillä muualla laissa olevien säännösten
2437: sitteet ja velvoitteet on myös otettava huo-          nojalla ole oikeutta luovuttaa valtion maa-
2438: mioon yhteismetsän metsätaloussuunnitelmaa            omaisuutta, on käyttösuunnitelma tältä osin
2439: laadittaessa.                                         saatettava maatilahallituksen ratkaistavaksi.
2440:    Tämän lain mukaan luovutettavaan tilaan                                  42 §
2441: kuuluva yhteismetsäosuus saadaan liittää tilaan
2442: tai tiloihin riippumatta siitä, mihin tiloihin               Tiedoksiunto ja muutoksenhaku
2443: yhteismetsän osakastilan yksityiset tilukset on       käyttösuunnitelman vahvistamista koskevassa
2444: liitetty. Osuuden antamisen johdosta ei tilan                            asiassa
2445: manttaalia muuteta.                                      Käyttösuunnitelman vahvistamista koskeva
2446:                                                       päätös voidaan antaa asianosaiselle tiedoksi
2447:                        39 §                           postitse. Tiedoksisaannin katsotaan tällöin ta-
2448:                                                       pahtuneen, jollei muuta näytetä, seitsemäntenä
2449:   Maan luovuttaminen muihin kuin tämän                päivänä sen jälkeen, kun päätös on asianosai-
2450:        lain mukaisiin tarkoituksiin                   sen ilmoittamalla osoitteella varustettuna jätet-
2451:                                                       ty postin kuljetettavaksi. Muutoin noudatetaan
2452:    Tämän lain mukaisiin tarkoituksiin hankit-         mitä tiedoksiannosta hallintoasioissa annetussa
2453: tua omaisuutta voidaan käyttää muihin tarkoi-         laissa (232/66) säädetään.
2454: tuksiin, milloin sillä sanotuin tavoin käytettynä        Maaseutupiirin 41 §:n 3 momentin nojalla
2455: on huomattavasti suurempi arvo kuin käytetty-         tekemään päätökseen saa hakea muutosta va-
2456: nä tämän lain mukaisiin tarkoituksiin tai mil-        littamalla maatilahallitukseen. Maatilahallituk-
2457: loin muihin tarkoituksiin käyttäminen on sel-         sen 41 §:n 3 momentissa tarkoitettuun päätök-
2458: västi tarkoituksenmukaisempaa.                        seen ei saa hakea muutosta valittamalla. Valit-
2459:    Käytettäessä omaisuutta muihin kuin tämän          taa ei myöskään saa maaseutupiirin päätökses-
2460: lain mukaisiin tarkoituksiin on noudatettava,         tä tehdyn valituksen johdosta annetusta maati-
2461: mitä oikeudesta luovuttaa valtion maaomai-            lahallituksen päätöksestä.
2462: suutta ja tuloatuottavia oikeuksia annetussa             Asianasaiseksi katsotaan käyttösuunnitel-
2463: laissa (687178) säädetään.                            man vahvistamista koskevassa asiassa se, joka
2464: 46                                    1990 vp. -    HE n:o 66
2465: 
2466: on hakenut käyttösuunnitelman kohteena ole-         maakaaren 1 luvun 2 §:ssä säädetään luovutus-
2467: vaa maatilaa, lisäaluetta tai muuta aluetta,        kirjan oikeaksi todistamisesta. Luovutuskirjas-
2468: oikeutta tai osuutta. Asianosainen on myös se       sa on mainittava, että tilan tai alueen saanto
2469: kunta, jonka aluetta suunnitelma koskee.            perustuu tähän lakiin.
2470:                                                        Haettaessa lainhuutoa niille tässä laissa tar-
2471:                       43 §                          koitetuille saannoille, joissa valtio on tilan tai
2472:            Maanmittaustoimitukset                   alueen luovuttajana, ei selvityksen esittäminen
2473:                                                     edellisen omistajan omistusoikeudesta ole tar-
2474:    Maaseutupiirin maanmittausinsinööri tai hä-      peen. Milloin lainhuutoa haetaan sellaisen
2475: nen määräyksestään maanmittausteknikko voi          omaisuuden saannolle, joka on liitetty ennes-
2476: suorittaa tämän lain täytäntönpanoon liittyvän      tään olevaan tilaan sen manttaalia korottaen
2477: maanmittaustoimituksen sen mukaisesti kuin          tai määräalaan otettavaksi huomioon sen
2478: jakolaissa (604/51) säädetään. Yhteismetsän         manttaalia määrättäessä, käy manttaalilaskel-
2479: perustamisen jälkeen maaseutupiirin tulee ha-       man sisältävän selitelmän virallisesti oikeaksi
2480: kea asianomaiselta maanmittaustoimistolta           todistettu jäljennös alkuperäisestä saantoasia-
2481: miiäräys yhteismetsän muodostamista tarkoit-        kirjasta.
2482: tavan maanmittaustoimituksen suorittamiseen.
2483:    Maatilahallitus voi jakolaissa tarkoitettujen                         45 §
2484: toimitusmiesten esityksestä siirtää hallinnas-
2485: saan olevaa omaisuutta käytettäväksi uusjaos-                         Myyntiehdot
2486: sa toimitusmiesten esittämällä tavalla tämän           Maatilan, lisäalueen ja yhteismetsäosuuden
2487: lain mukaan maansaantiin oikeutettujen tilojen      myyntihinnan maksamiseen ostajalle voidaan
2488: koon suurentamiseksi ja jakoalueen tilussijoi-      myöntää valtionlainaa tai korkotukilainaa so-
2489: tuksen parantamiseksi.                              veltuvin osin samoin edellytyksin kuin tämän
2490:    Ennen kuin uusjaossa päätetään lopullisesta      lain mukaista maanostolainaa.
2491: jakoehdotuksesta, on 2 momentissa tarkoite-
2492: tun omaisuuden suunnitellusta käyttämisestä            Se osa myyntihinnasta, jota ei kauppakirjaa
2493: pyydettävä maaseutupiirin lausunto ja varatta-      allekirjoitettaessa ole maksettu myönnetyllä
2494: va maaseutupiirille tilaisuus luovutussopimus-      valtionlainalla tai korkotukilainalla, on mak-
2495: ten tekemiseen tilakoon suurentamiseen tarkoi-      settava vuoden kuluessa kaupantekopäivästä.
2496: tetusta omaisuudesta. Muusta 2 momentissa           Maksamatta olevasta myyntihinnasta on mak-
2497: tarkoitetusta omaisuudesta määrätään uusjaos-       settava asetuksella tarkemmin säädettävää kor-
2498: sa suoritettavaksi tilikorvaus maatilahallituk-     koa.
2499: selle.
2500:    Tämän lain täytäntöönpanaan liittyvien                                46 §
2501: maanmittaustoimitusten toimituskustannukset                           Panttioikeus
2502: suoritetaan valtion varoista. Käytettäessä
2503: omaisuutta uusjaon yhteydessä toimituskustan-          Tila tai alue on myyntihinnan ja sen koron
2504: nusten suorittamiseen sovelletaan, mitä uus-        maksamisesta panttina kaupantekopäivästä
2505: jaon osalta asiasta on säädetty. Maaoikeuden        laskettavalla etuoikeudella. Hinta korkoineen
2506: istunnon kustannukset suoritetaan valtion va-       saadaan ilman eri päätöstä ulosottaa tilasta tai
2507: roista noudattaen kuitenkin, mitä jakolain          alueesta riippumatta siitä, kuinka kauan ne
2508: 329 §:ssä säädetään.                                ovat olleet maksamatta, siinä järjestyksessä
2509:                                                     kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosotto-
2510:                       44 §                          toimin annetussa laissa (367 /61) säädetään.
2511:                   Myyminen                             Mitä 1 momentissa säädetään myyntihinnas-
2512:                                                     ta koskee vastaavasti sitä hintaa, joka on
2513:    Kauppakirjojen laatimisesta ja allekirjoitta-    määrätty tilalle tai alueelle annetusta osuudesta
2514: misesta sekä hinnan uudelleen määräämisestä         yhteiseen alueeseen, ja sen korkoa. Hinnalla
2515: erehdyksen tai omaisuuden arvon olennaisen          korkoineen on kuitenkin sama etuoikeus kuin
2516: muuttumisen johdosta säädetään asetuksella.         kiinteistöstä menevistä julkisoikeudellisista
2517:    Valtion luovuttaessa tämän lain mukaisesti       suorituksista on säädetty, ja se saadaan periä
2518: tiloja, alueita, osuuksia yhteisiin alueisiin tai   siltä, joka perimisen aikana on tilan tai alueen
2519: oikeuksia erityisiin etuuksiin ei noudateta, mitä   omistaja.
2520:                                       1990 vp. -     HE n:o 66                                      47
2521: 
2522:   Panttioikeudesta kiinnitysrekisteriin tehtä-       voi tarkastuksen suorittaa myös muu pätevä
2523: vistä ilmoituksista säädetään tarkemmin ase-         henkilö, jonka maaseutupiiri hyväksyy.
2524: tuksella.                                               Rakennustarkastaja on velvollinen myös
2525:                                                      muissa kuin 2 momentissa tarkoitetuissa ta-
2526:                                                      pauksissa kunnan alueella avustamaan tämän
2527:                     9 luku                           lain täytäntöönpanossa suorittamalla etuuden
2528:                   Organisaatio                       hakijan kustannuksella rakennusten arviointe-
2529:                                                      ja, tarkastuksia ja muita toimialaansa kuuluvia
2530:                       47 §                           tehtäviä.
2531:                   Viranomaiset                          Tämän lain mukaisia lainoja myöntävien
2532:                                                      luottolaitosten oo valvottava, että lainat noste-
2533:   Tämän lain täytäntöönpanosta huolehtivat           taan lainapäätösehtojen mukaisesti. Lainan
2534: maatilahallitus sekä maaseutupiirit ja kuntien       myöntänyt luottolaitos on velvollinen anta-
2535: maatalousviranomaiset.                               maan maatilahallitukselle yksilöidystä pyyn-
2536:   Tämän lain mukaisissa tehtävissä voidaan,          nöstä sellaisia tietoja, jotka ovat tarpeen sen
2537: sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin sääde-         selvittämiseksi, onko lainan hakija ollut luotan
2538: tään, käyttää apuna lääninhallituksia, vesi- ja      tarpeessa. Se on myös velvollinen antamaan
2539: ympäristöpiirejä, työvoimapiirien toimistoja,        maatilahallitukselle tai maatilahallituksen val-
2540: yrityspalvelun piiritoimistoja ja kalastuspiirien    tuuttamalle henkilölle ne tiedot ja tarkastetta-
2541: piiritoimistoja, metsälautakuntia sekä muita-        vaksi ne asiakirjat, jotka tarvitaan sen totea-
2542: kin kunnan viranomaisia kuin maatalousvira-          miseksi, onko lainaehtoja sekä tätä lakia ja sen
2543: nomaisia sekä Kehitysaluerahasto Oy:tä ja alan       nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä
2544: neuvontajärjestöjä. Henkilö, joka suorittaa          muutoin noudatettu.
2545: tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä, toimii virka-
2546: vastuulla.
2547:   Tässä laissa tarkoitettujen tehtävien hoitami-                           10 luku
2548: sesta kunnalle aiheutuvista kustannuksista ei                     Eritt,äiset säätlftökset
2549: makseta valtion varoista muuta kuin kuntien
2550: yleisestä valtionosuudesta ja yleisistä rahoitus-                          49 §
2551: avustuksista annetussa laissa (1273/88) säädet-              Avustuksen takaisinperiminen
2552: tyä korvausta. Metsälautakunnille ja neuvonta-
2553: järjestöille suoritettavista maksuista määrää           Tämän lain nojalla myönnetty avustus peri-
2554: maatilahallitus.                                     tään asetuksessa tarkemmin määrättävin perus-
2555:                                                      tein osaksi tai kokonaan takaisin valtiolle, jos:
2556:                       48 §                              1) avustus on myönnetty väärin perustein;
2557:                     Valvonta                            2) avustuksensaaja on antanut avustuksen
2558:                                                      myöntämiseen tai maksamiseen olennaisesti
2559:    Maatilahallituksella ja maaseutupiireillä on      vaikuttaneita virheellisiä tietoja tai menetellyt
2560: oikeus suorituttaa valtuuttamillaan henkilöillä      muutoin vilpillisesti;
2561: avustusten ja lainojen käyttöön liittyviä tarkas-       3) avustuksensaaja on pirstonut tuen kohtee-
2562: tuksia. Avustuksen ja lainan saaja on velvolli-      na olleen maatilan viiden vuoden kuluessa
2563: nen esittämään heille kaikki tarvittavat tili- ja    avustuksen myöntämisestä;
2564: muut asiakirjat sekä muutoinkin avustamaan              4) avustuksensaaja on ilman pakottavaa syy-
2565: tarkastuksessa.                                      tä lopettanut tai supistanut tuen myöntämisen
2566:    Rakentamiseen myönnettyjen avustusten ja          perusteena olleen toiminnan viiden vuoden ku-
2567: lainojen käytön valvomiseksi ja maksamisen           luessa avustuksen myöntämisestä;
2568: edellytysten toteamiseksi on rakennuspaikalla           5) avustuksensaaja on myynyt tuen kohteena
2569: pidettävä rakennuslupapäätöksessä määrätyt           ollutta omaisuutta viiden vuoden kuluessa
2570: tarkastukset sekä muutoin tarpeellisiksi katsot-     avustuksefl myootämisestä; tai
2571: toja tarkastuksia sen mukaan kuin maatilahal-           6) avustukselltS-aaj.a on jättänyt noudattamat-
2572: litus tarkemmin määrää. Tarkastukset suorit-         ta avustuspäätöksessä asetettuja muita ehtoja.
2573: taa rakennuttajan kustannuksella kunnan ra-             Asuinrakennuksen peruskorjaukseen tai laa-
2574: kennustarkastaja tai rakennuslupapäätöksessä         jentamiseen myönnetty avustus voidaan lisäksi
2575: määrätty henkilö. Jollei rakennuslupaa tarvita,      periä osaksi tai kokonaan takaisin, jos tuen
2576: 48                                    1990 vp. -    HE n:o 66
2577: 
2578: kohteena ollut asunto ei ole ollut avustuksen-        3) lainoituksesta aiheutuviin hoitomenoihin;
2579: saajan tai hänen oikeudenomistajansa omassa           4) tämän lain 24 §:n mukaisiin avustuksiin;
2580: asuinkäytössä vähintään kymmenen vuoden               5) maatilahallituksen hallinnassa olevan pel-
2581: ajan avustuksen myöntämisestä.                      lon metsittämiseen ja sen hallinnassa olevilla
2582:                                                     metsämailla tarpeellisiin metsänhoito- ja met-
2583:                        50§                          sänparannustöihin; sekä
2584:         Myyntihintasaamisten ja lainojen               6) maatilatalouteen ja maaseudun pienyri-
2585:                   irtisanominen                     tystoimintaan liittyvään tutkimustoimintaan ja
2586:                                                     niitä koskevien selvitysten tekemiseen.
2587:    Tämän lain mukainen valtionlaina ja valtion
2588: myyntihintasaaminen voidaan asetuksella tar-
2589:                                                                           53 §
2590: kemmin määrättävin perustein määrätä mak-
2591: settavaksi takaisin osaksi tai kokonaan yhdessä               Kunnallis- ja kirkollisvero
2592: tai useammassa erässä ja korkotuen maksami-
2593: nen lopettaa, jos velallinen on lainaa hakies-         Valtio on vapaa suorittamasta kunnallis- ja
2594: saan tai valtiolta maata ostaessaan antanut         kirkollisveroa tämän lain mukaan hankitun
2595: olennaisessa kohdin erehdyttäviä tietoja tai        tilan tai alueen tuloista siltä kalenterivuodelta,
2596: menetellyt muutoin vilpillisesti, pirstonut maa-    jona omaisuus on tullut maatilahallituksen hal-
2597: tilansa tai luovuttanut sen osaksi tai kokonaan     lintaan.
2598: taikka jos tila on joutunut ulosottotoimin myy-
2599: täväksi. Myyntihintasaaminen ja valtionlaina                          54§
2600: voidaan määrätä heti takaisin maksettavaksi             Tarkemmat säännökset ja määräykset
2601: asetuksella tarkemmin määrättävin perustein
2602: myös silloin, kun velallinen ei ole noudattanut       Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
2603: kauppa- tai velkakirjassa asetettuja muita eh-      töönpanosta annetaan asetuksella.
2604: toja.                                                  Maatilahallitus antaa lakia ja asetusta tar-
2605:    Takaisin perittävät 1 momentissa tarkoitetut     kemmat määräykset tarvittavien maksuval-
2606: valtion myyntihintasaamiset saadaan periä           mius-, kannattavuus- ja muiden laskelmien
2607: maaseutupiirin lainvoimaisen päätöksen tai,         laatimistavasta. Maatilahallitus vahvistaa niin
2608: jos maaseutupiirin päätöksestä on valitettu,        ikään kauppa- ja velkakirjakaavat, hakemus-
2609: maatilahallituksen antaman päätöksen nojalla        ja päätöskaavat sekä muut tämän lain toimeen-
2610: ulosottotoimin siinä järjestyksessä kuin vero-      panoa varten tarpeelliset kaavat sekä menette-
2611: jen ja maksujen periruisestä ulosottotoimin         lytapamääräykset ja -ohjeet.
2612: annetussa laissa säädetään. Tässä laissa tarkoi-
2613: tettujen valtion myyntihintasaamisten eräänty-
2614: neet maksut saadaan periä sanotussa järjestyk-                           11 luku
2615: sessä ilman eri päätöstä.                                Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
2616:                        51 §                                               55 §
2617:            Irtisanomis- ja viivästyskorot                             Voimaantulo
2618:   Maksettavaksi      määrättyjen    avustusten,        Tämä laki tulee voimaan      päivänä
2619: myyntihintasaamisten ja lainojen irtisanoruis-      kuuta 19
2620: korosta sekä viivästyneille maksuerille suoritet-      Tällä lailla kumotaan 18 päivänä helmikuuta
2621: tavasta korosta säädetään asetuksella.              1977 annettu maatilalaki ( 188/77) ja maata-
2622:                                                     loustuotevarastojen korkotukilainoista 7 päivä-
2623:                        52§                          nä tammikuuta 1977 annettu laki (19/77) nii-
2624:      Kehittämisrahaston varojen käyttökohteet       hin myöhemmin tehtyine muutoksineen. Maa-
2625:                                                     taloustuotevarastojen korkotukilainoista an-
2626:   Maatilatalouden kehittämisrahaston varoja         nettua lakia sovelletaan kuitenkin edelleen en-
2627: voidaan, sen lisäksi mitä niiden käyttämisestä      nen tämän lain voimaantuloa myönnettyihin
2628: on edellä säädetty, käyttää:                        lainoihin.
2629:   1) maan ja omaisuuden hankkimiseen;                  Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
2630:   2) hankitun omaisuuden hoitamiseen ja kun-        ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
2631: nostamiseen;                                         menpiteisiin.
2632:                                        1990 vp. -   HE n:o 66                                   49
2633: 
2634:                       56§                           korkoineen, joka on syntynyt tämän lain voi-
2635:      Siirtyvä omaisuus ja varojen käyttö            maantulon jälkeen tai jonka panttioikeudesta
2636:                                                     ei ole tehty ennen tämän lain voimaantuloa
2637:    Maatilalain mukaisiin tarkoituksiin hankittu     ilmoitusta asianomaiselle tuomarille.
2638: tai siirtynyt omaisuus, jonka käytöstä ei ennen        Maatilalain mukaisten yhteismetsäosuuksien
2639: tämän lain voimaantuloa ole määrätty, katso-        ja muiden osuuksien hintojen samoin kuin
2640: taan hankituksi tämän lain mukaisiin tarkoi-        kustannusosuuksien ja niiden korkojen maksa-
2641: tuksiin.                                            misesta on asianomainen tila tai alue edelleen
2642:    Maatilatalouden kehittämisrahaston varoja        panttina siten kuin 1 ja 2 momentissa on
2643: voidaan edelleen käyttää sellaisiin maatilalain     säädetty.
2644: sekä sitä ennen voimassa olleiden maankäyttöä          Milloin tila tai alue on 2 momentissa sääde-
2645: koskevien lakien täytäntöönpanoon liittyviin        tyin tavoin panttina, tulee maaseutupiirin lä-
2646: tarkoituksiin, joihin niitä on voitu käyttää        hettää asianomaiselle tuomarille ilmoitus pant-
2647: tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden       tioikeutta koskevan merkinnän tekemiseksi
2648: säännösten mukaan.                                  kiinnitysrekisteriin. Kun saaminen on täysin
2649:                                                     maksettu, tulee maaseutupiirin lähettää ilmoi-
2650:                       57§                           tus asianomaiselle tuomarille merkinnän teke-
2651:             Maatilalain soveltaminen                miseksi rekisteriin tilan tai alueen vapautumi-
2652:                                                     sesta panttivastuusta.
2653:    Tämän lain voimaan tullessa maatilalain no-
2654: jalla vireillä olevat asiat käsitellään loppuun                          59§
2655: noudattaen maatilalain säännöksiä. Vireillä         Eräät aikaisemman lainsäädännön mukaiset
2656: olevat lainahakemukset käsitellään kuitenkin               toimenpiteet ja oikeussuhteet
2657: tämän lain mukaisesti.
2658:    Maatilalain nojalla syntyneen valtion, kun-         Maankäyttö- ja maanhankintalainsäädän-
2659: nan ja luottolaitoksen saamisen takaisinmaksu-      nön, muun aikaisemman asutuslainsäädännön,
2660: ajan ja koron sekä muiden ehtojen samoin            virkatalo- ja jälleenrakennuslainsäädännön
2661:                                                     sekä maatalouden perusluotosta annetun lain
2662: kuin maatilalain muun toimeenpanon osalta
2663:                                                     (156/65) toimeenpanon osalta on edelleen voi-
2664: noudatetaan niin ikään tämän lain voimaan
2665: tullessa voimassa olleita säännöksiä ja niiden      massa, mitä maatilalain 92 sekä 95-97 §:ssä
2666: mukaisia sopimusehtoja.                             on säädetty. Luottolaitosten hoidettavana ole-
2667:                                                     vien edellä sanotun lainsäädännön nojalla
2668:                       58§                           myönnettyjen lainojen maksuhelpotuksia kos-
2669:                                                     kevat hakemukset käsitellään kuitenkin tämän
2670:          Aikaisemmat panttioikeudet                 lain säännösten mukaisesti.
2671:     Maatilalain nojalla myyty tila tai alue, joka      Asetuksella voidaan antaa menettelytapoja
2672:  on tämän lain voimaan tullessa panttina val-       koskevia, maatilalaista ja 1 momentissa tarkoi-
2673:  tion kauppa- tai myyntihintasaamisen ja sen        tetusta muusta lainsäädännöstä poikkeavia
2674:                                                     säännöksiä.
2675:  koron maksamisesta, on edelleenkin samoin
2676:  ehdoin panttina tämän saamisen maksamises-                         60 §
2677:  ta.
2678:     Tila tai alue on panttina tämän lain voimaan             Viittaussäännökset
2679:  tullessa voimassa olleen lainsäädännön mukai-    Milloin muualla laissa on viitattu maatilala-
2680:  sesti myös maatilalain mukaisen sellaisen kiin, on sovellettava tämän lain vastaavaa
2681: kauppa- ja myyntihintasaamisen maksamisesta säännöstä, jollei edellä ole toisin säädetty.
2682: 
2683:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1990
2684: 
2685:                                        Tasavallan Presidentti
2686:                                        MAUNO KOIVISTO
2687: 
2688: 
2689: 
2690:                                                Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
2691: 7 3000138
2692:                                       1990 vp. -     HE n:o 67
2693: 
2694: 
2695: 
2696: 
2697:                                       Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maatilahallinnosta
2698: 
2699: 
2700: 
2701: 
2702:                            ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
2703: 
2704:    Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki         voston määräajaksi nimeämällä johtokunnalla.
2705: maatilahallinnosta. Lailla korvattaisiin nykyi-      Pysyväksi valitusasioita käsitteleväksi elimeksi
2706: nen laki maataloushallinnosta.                       perustettaisiin valituslautakunta. Lisäksi maa-
2707:    Esityksen tarkoituksena on kehittää maata-        talouspiiri muuttuisi nimeltään maaseutupiirik-
2708: loushallinnon organisaatiorakennetta vastaa-         si.
2709: maan sen tehtävien ja toimintaympäristön
2710:                                                         Ehdotetulla lailla muutettaisiin lisäksi maati-
2711: muuttuvia tarpeita sekä luoda riittävät edelly-
2712:                                                      lahallituksen alaisten tarkastuslaitosten asemaa
2713: tykset toiminta- ja tulostavoitteisiin perustuval-
2714:                                                      hallinto-organisaatiossa siten, että laitoksista
2715: le johtamiselle ja ohjaukselle.
2716:                                                      tulisi maatilahallitukseen kuuluvia yksiköitä.
2717:    Maatilahallituksen johto-organisaatiota eh-
2718: dotetaan uudistettavaksi siten, että nykyinen          Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1
2719: kollegio johtoelimenä korvattaisiin valtioneu-       päivänä tammikuuta 1991.
2720: 
2721: 
2722: 
2723: 
2724:                                        YLEISPERUSTELUT
2725: 
2726: 1. Nykyinen tilanne                                  ta, valtion siementarkastuslaitoksesta sekä val-
2727:                                                      tion maitovalmisteiden tarkastuslaitoksesta an-
2728:    Maa- ja metsätalousministeriön alaisena           netuissa laeissa (652, 649 ja 647 /79) sekä nii-
2729: maataloushallintoa johtavana ja valvovana            den nojalla annetuissa asetuksissa (153, 150 ja
2730: keskusvirastona toimii maatilahallitus. Maati-       148/80). Tarkastuslaitoksia koskevia lakeja ja
2731: lahallituksen ja maatalouspiirien tehtävistä ja      asetuksia on tarkistettu viimeksi vuonna 1989.
2732: organisaatiosta säädetään maataloushallinnos-           Valtion maatalouskemian laitoksen tehtävä-
2733: ta annetussa laissa (89/71). Laki on ollut           nä on lain mukaan suorittaa rehujen, lannoit-
2734: voimassa vuoden 1971 alusta lukien ja sitä on        teiden ja sellaisiksi aiottujen tuotteiden sekä
2735: viimeksi tarkistettu vuonna 1988.                    torjunta-aineiden ja niiden jäämien tutkimuk-
2736:    Maataloushallinnon organisaatiosta sääde-         sia ja tarkastuksia. Laitoksen tehtäviin kuuluu
2737: tään tarkemmin maataloushallinnosta annetus-         myös rehujen ja lannoitteiden valmistuksen,
2738: sa asetuksessa (180/88). Sen mukaan maatila-         maahantuonnin ja kaupan valvonta sekä maa-
2739: hallitus toimii jakautuneena hallinto-, tuo-         ja metsätaloudessa käytettäviin ja siitä saata-
2740: tanto-, rakenne- ja suunnitteluosastoon. Osas-       viin tuotteisiin ja tarvikkeisiin sekä talousvesiin
2741: tot jakautuvat puolestaan toimistoihin. Piiri-       liittyvät tutkimukset.
2742: hallintoa varten maa on valtioneuvoston pää-            Valtion siementarkastuslaitoksen tehtävänä
2743: töksellä (263/90) jaettu 16 maatalouspiiriin.        on pelto- ja puutarhakasvien siementavarain
2744:    Maatilahallituksen alaisuuteen kuuluu nykyi-      tarkastus, siementavarain kauppaa, maahan-
2745: sin kolme tarkastuslaitosta, joiden hallinnosta      tuontia ja maastavientiä koskeva valvonta, sie-
2746: säädetään valtion maatalouskemian laitokses-         mentarkastukseen liittyvä tutkimustyö, kylvö-
2747: 300431F
2748: 2                                     1990 vp. -     HE n:o 67
2749: 
2750: siemenkysymysten selvittely sekä muu alaan              Lakiehdotuksen mukaan valtion maatalous-
2751: kuuluva toiminta.                                    kemian laitos, valtion siementarkastuslaitos ja
2752:    Valtion maitovalmisteiden tarkastuslaitos         valtion maitovalmisteiden tarkastuslaitos liitet-
2753: suorittaa maidon ja maitovalmisteiden, kanan-        täisiin hallinnollisesti maatilahallituksen yksi-
2754: munien ja kananmunavalmisteiden sekä mar-            köiksi. Uudistuksen tavoitteena on kehittää
2755: gariinivalmisteiden ja niiden valmistus- ja lisä-    hallinto-organisaatiota siten, että se mahdollis-
2756: aineiden maastavientiin, maahantuontiin ja ko-       taa voimavarojen nykyistä joustavamman oh-
2757: timaiseen kauppaan sekä sanottujen valmistei-        jaamisen ja kohdentamisen sekä edistäisi sitä
2758: den valmistukseen liittyviä, valmisteiden laatua     kautta hallinnon taloudellisuuden ja tuottavuu-
2759: sekä muita ominaisuuksia koskevia tarkastuk-         den lisäämistä. Tulosohjaamisen näkökulmasta
2760: sia ja näihin tarkastuksiin liittyviä tutkimuksia.   uudistus selkiyttäisi organisaatiorakennetta ko-
2761: Lisäksi laitos suorittaa ne tehtävät, jotka on       ko maataloushallinnossa. Maatilahallitus hoi-
2762: lailla tai asetuksella määrätty sen suoritetta-      taa nykyisin kasvien, kasvinosien ja taimitar-
2763: vaksi.                                               hatuotteiden tarkastuksen sekä huolehtii tor-
2764:    Laitosten asemaa hallinto-organisaatiossa         junta-aineiden rekisteröintihakemusten käsitte-
2765: muutettiin vuonna 1989 maatilahallitukseen           lyn valmistelusta. Mikäli myös maatilahallituk-
2766: nähden siten, että laitosten hallintoa ja taloutta   sen alaisuudessa tällä hetkellä tapahtuva tar-
2767: koskevat tärkeät asiat samoin kuin muut lai-         kastustoiminta liitettäisiin suoraan maatilahal-
2768: tosten toiminnan kannalta laajakantoiset ja          lituksen organisaatioon, se antaisi mahdolli-
2769: periaatteelliset asiat siirrettiin käsiteltäviksi    suudet suunnata tarkastustoimintaa nykyistä
2770: maatilahallituksen istunnossa. Laitoksen johta-      paremmin yhteiskunnan muuttuvien tarpeiden
2771: ja ottaa tällöin päätösvaltaisena jäsenenä osaa      mukaisesti ja vähentäisi hallinnon moniportai-
2772: asian käsittelyyn. Tämä on luonut aikaisempaa        suutta.
2773: paremmat edellytykset asioiden joustavalle kä-          Ehdotuksen mukaan maataloushallinnosta
2774: sittelylle ja hallinnon koordinoinnille.             käytettäisiin hallinnonalan nykyistä tehtävä-
2775:                                                      kenttää paremmin kuvaavaa nimeä maatilahal-
2776:                                                      linto.
2777: 2. Ehdotetut muutokset
2778:                                                      3. Asian valmistelu
2779:    Esityksen tavoitteena on parantaa maata-
2780: loushallinnon johtamisedellytyksiä ja kehittää          Valtioneuvoston 12 päivänä        toukokuuta
2781: virastoa siten, että maataloushallinnossa voi-       1988 tekemään hallinnon uudistamista koske-
2782: taisiin nykyistä paremmin soveltaa tulosjohta-       vaan päätökseen perustuen maa- ja metsäta-
2783: miseen perustuvaa johtamisjärjestelmää. Esi-         lousministeriö asetti 27 päivänä heinäkuuta
2784: tyksen yleisenä lähtökohtana on näiltä osin          1988 toimikunnan valmistelemaan kokonaiseh-
2785: ollut valtioneuvoston ja valtiovarainministe-        dotuksen maa- ja metsätaloushallinnon uudis-
2786: riön antamat hallinnon kehittämistä koskevat         tamisesta. Maa- ja metsätalousministeriön hal-
2787: periaatepäätökset ja valmisteluohjeet.               linnonalan kehittämistoimikunta katsoi mietin-
2788:    Lakiehdotuksen mukaan perinteinen keskus-         nössään (Komiteanmietintö 1989: 30), että val-
2789: virasto-organisaatioon kuuluva kollegiaalinen        tiovarainministeriön asettaman johto-organi-
2790: päätöksentekojärjestelmä korvattaisiin valtio-       saatiotyöryhmän (Komiteanmietintö 1989:8)
2791: neuvoston asettamalla johtokunnalla. Johto-          hahmottelemien sekä valtionhallinnon muiden
2792: kunta käsittelisi keskusviraston toiminnan           yleisten kehittämislinjojen toteuttaminen maa-
2793: suuntaviivoja ja kehittämislinjoja sekä vastaisi     ja metsätalousministeriön alaisessa hallinnossa
2794: viraston yleisestä johtamisesta. Toimeenpane-        lisäisi oleellisesti hallinnon tehokkuutta.
2795: van johdon tehtävät erotettaisiin selvästi johto-       Maatilahallitus asetti 12 päivänä syyskuuta
2796: kunnalle kuuluvasta yleisjohtamisesta.               1989 työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistel-
2797:    Yksittäisten, erityistä asiantuntemusta viras-    la ehdotus maatilahallituksen ja maatalous-
2798: ton toimintaa sääntelevistä säännöksistä edel-       piirien johto- ja muun organisaation ja hallin-
2799: lyttävien valitusasioiden käsittely on tarkoitus     non järjestämisen uudistamisesta sekä uudis-
2800: erottaa johtokunnan harjoittamasta yleisjohta-       tuksen toteuttamiseksi tarvittavien hallinnollis-
2801: misesta. Näitä hallintolainkäyttötehtäviä hoita-     ten säädösten ja määräysten muuttamisesta.
2802: maan perustettaisiin pysyvä valituslautakunta.       Työryhmän tuli työssään ottaa huomioon
2803:                                      1990 vp. -    HE n:o 67                                         3
2804: 
2805: johto-organisaatiotyöryhmän ja maa- ja metsä-      organisaation uudistuksella pyritään tehosta-
2806: talousministeriön hallinnonalan kehittämistoi-     maan ja kehittämään maatilahallintoa ja sen
2807: mikunnan mietinnöissään tekemät ehdotukset.        kykyä ohjautua kulloisillekin painopistealueille
2808: Työryhmässä olivat edustettuina maa- ja met-       ja tätä kautta saamaan välillisesti aikaan myös
2809: sätalousministeriö, maatilahallitus sekä maata-    valtiontaloudellisia säästöjä. Hallintotehtävien
2810: louspiirit. Työryhmä kuuli maatilahallituksen      keskitetty hoitaminen vähentää jossakin mää-
2811: alaisia tarkastuslaitoksia niiden hallinnollisen   rin henkilötyöpanoksen tarvetta tarkastuslai-
2812: aseman järjestämisestä. Esitys perustuu työ-       toksissa. Laitosten toimitilat eivät uudistuksen
2813: ryhmän tekemään ehdotukseen.                       johdosta muutu.
2814: 
2815: 
2816: 4. Esityksen hallinnolliset ja                     S. Suhde muuhun lainsäädäntöön
2817:    taloudelliset vaikutukset
2818:                                                       Esityksen mukaan valtion maatalouskemian
2819:   Maatilahallituksen alaisten tarkastuslaitosten   laitoksesta annettu laki, valtion siementarkas-
2820: 203 virkaa ja tehtävää on tarkoitus uudistuk-      tuslaitoksesta annettu laki ja valtion maitoval-
2821: sen yhteydessä lakkauttaa ja siirtää henkilöstö    misteiden tarkastuslaitoksesta annettu laki ku-
2822: maatilahallitukseen. Siirtoja toteutettaessa       mottaisiin.
2823: henkilöstön asema turvataan. Maatilahallituk-         Esitys ei vaikuttaisi niiden tehtävien suoritta-
2824: seen perustettaisiin vastaavasti 203 virkaa. Eh-   miseen, jotka ennen ehdotetun lain voimaantu-
2825: dotukset näistä sisältyvät vuoden 1991 tulo- ja    loa on muussa lainsäädännössä säädetty tai
2826: menoarvioesitykseen.                               määrätty maatilahallituksen, valtion maata-
2827:   Maatilahallinnon uudistamista koskevilla eh-     louskemian laitoksen, valtion siementarkastus-
2828: dotuksilla ei ole välittömiä kansantaloudellisia   laitoksen, valtion maitovalmisteiden tarkastus-
2829: eikä valtiontaloudellisia vaikutuksia. Johto-      laitoksen tai maatalouspiirien tehtäviksi.
2830: 
2831: 
2832: 
2833: 
2834:                             YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
2835: 
2836: 
2837: 1. Lakiehdotuksen perustelut                       neuvottelukunnan lausunto. Kunnan maata-
2838:                                                    louslautakunnan nimi säilyisi tässä yhteydessä
2839:    1 §. Pykälä sisältää säännökset maatilahalli-   ennallaan, koska nimen muuttaminen on tar-
2840: tuksen asemasta sekä maatilahallinnon organi-      vittaessa kunnittain mahdollista toteuttaa va-
2841: saation rakenteesta. Sen mukaan maatilahalli-      paakuntakokeilusta annetun lain (718/88) no-
2842: tuksen asema maa- ja metsätalousministeriön        jalla kunnallisen itsehallinnon piiriin kuuluva-
2843: alaisena keskusvirastona säilyisi ennallaan.       na asiana. Esitys ei myöskään vaikuttaisi kes-
2844: Maatilahallinto muodostuisi edelleen keskus-       kusviraston ja maaseutupiirien väliseen tehtä-
2845: hallinnosta ja aluehallinnosta, joka jakautuu      vien jakoon. Tapauskohtainen päätöksenteko
2846: maaseutupiireihin. Maatalouspiirin nimi ehdo-      on maataloushallinnossa siirretty pääosin maa-
2847: tetaan muutettavaksi maaseutupiiriksi, joka        talouspiireille ja kuntien maatalouslautakunnil-
2848: kuvaa paremmin piirihallinnon tämän hetkistä       le vuonna 1988 toteutetuilla lainmuutoksilla.
2849: tehtäväaluetta. Voimassa olevan lain mukaan           Muutoksena nykyiseen organisaatioon maa-
2850: piirihallintoa varten maa jaetaan valtioneuvos-    tilahallituksen alaisista laitoksista tulisi maati-
2851: ton päätöksellä maatalouspiireihin. Tarkoituk-     lahallitukseen kuuluvia yksiköitä. Laitokset
2852: sena on valtioneuvoston toiminnan kehittämis-      säilyttäisivät entiset nimensä. Tarkastustoimin-
2853: hankkeen mukaisesti delegoida tämä ratkaisu-       nassa laitokset säilyisivät kuitenkin edelleen
2854: valta maa- ja metsätalousministeriölle. Ennen      varsin itsenäisinä. Lisäksi ehdotetaan, että lai-
2855: maaseutupiirien rajojen määräämistä tai niiden     tokset voisivat suorittaa myös valvontatehtä-
2856: muuttamista maa- ja metsätalousministeriön         viä. Itsenäisyyden varmistamiseksi asetuksella
2857: on hankittava valtion aluejakoneuvottelukun-       on tarkoitus säätää, että sellaiset laitosten toi-
2858: nasta annetun asetuksen (1032/89) mukaisesti       mialaan kuuluvat tehtävät, joita ei käsitellä
2859: 4                                     1990 vp. -     HE n:o 67
2860: 
2861: johtokunnassa, on määrättävä työjärjestykses-        säädetty erikseen. Laitosten tehtäviä ovat rehu-
2862: sä kunkin laitoksen johtajan tai muun virka-         jen ja lannoitteiden, siementavaran, maitoval-
2863: miehen ratkaistavaksi, ellei erityisestä syystä      misteiden ja kananmunien tarkastus. Laitokset
2864: muuta johdu.                                         suorittavat myös toimialaansa liittyvää tutki-
2865:    Asetuksella on tarkoitus säätää maatilahalli-     mustoimintaa sekä ehdotuksen mukaan myös
2866: tuksen osastojaosta. Sen sijaan nykyisestä ase-      valvontaa.
2867: tuksella säädettävästä toimistojaosta tultaisiin        Valtioneuvoston 12 päivänä toukokuuta
2868: luopumaan ja toimistojaon sijasta siirryttäisiin     1988 tekemässä hallinnon uudistamista koske-
2869: työjärjestyksellä ratkaistavaan toimialajakoon.      vassa päätöksessä edellytetään, että ministe-
2870: Tavoitteena on saada viraston organisaatio           riölle järjestetään lakiin perustuva mahdolli-
2871: niin joustavaksi, että se mahdollistaisi voima-      suus antaa keskusvirastoille selvitys-, kokeilu-,
2872: varojen siirtämisen kulloisenkin tarpeen mu-         seuranta- ja muita toimeksiantoja. Tämän
2873: kaan eri painopistealueille.                         vuoksi ehdotetaan 2 momenttiin otettavaksi
2874:    2 §. Pykälän 1 momentti sisältäisi säännök-       säännös, jonka mukaan maatilahallinnon tulisi
2875: set maatilahallinnon toimialasta ja tehtävistä.      lisäksi suorittaa maa- ja metsätalousministe-
2876: Voimassa olevan lain 2 §:ssä on tehtävistä           riön sille määräämät mainitunlaiset tehtävät.
2877: yksityiskohtainen luettelo. Samoin valtion              3 §. Maatilahallituksen nykyinen virkamies-
2878: maatalouskemian laitoksesta, valtion siemen-         kollegio ehdotetaan lakkautettavaksi. Ylim-
2879: tarkastuslaitoksesta ja valtion maitovalmistei-      mäksi päättäväksi elimeksi ehdotetaan perus-
2880: den tarkastuslaitoksesta annetut lait sisältävät     tettavaksi johtokunta, jonka kokoonpanosta,
2881: yksityiskohtaisia säännöksiä laitosten tehtävis-     tehtävistä ja toimikaudesta säädettäisiin ase-
2882: tä.                                                  tuksella. Tarkoituksena olisi, että valtioneu-
2883:    Uusien hallintolakien periaatteiden mukai-        vosto määräisi johtokunnan jäsenet kolmeksi
2884: sesti yksityiskohtainen tehtäväluettelo ehdote-      vuodeksi kerrallaan. Johtokunnan puheenjoh-
2885: taan korvattavaksi toimialasäännöksellä. Eh-         tajana tulisi toimimaan maatilahallituksen pää-
2886: dotuksen mukaan maatilahallitus ja maaseutu-         johtaja. Yksi johtokunnan jäsen olisi määrät-
2887: piirit huolehtisivai maatilatalouden ja siihen       tävä maatilahallinnon edustavimpien henkilös-
2888: liittyvien maaseutuelinkeinojen kehittämisestä       töjärjestöjen ehdottamista henkilöistä.
2889: sekä niiden sopeuttamisesta yhteiskunnan                Asetuksella on tarkoitus säätää, että johto-
2890: muuhun kehitykseen. Tarkastuslaitokset huo-          kunta tulisi päättämään muun muassa maatila-
2891: lehtisivai maataloustuotteiden ja maatalouden        hallinnon tavoitteista ja toimintaperiaatteista,
2892: tuotantopanosten tarkastuksista. Ehdotettu           tulo- ja menoarvioehdotuksesta, toiminta- ja
2893: toimialasäännös kattaisi maataloushallinnon ja       taloussuunnitelmasta, hallintoa koskevista pe-
2894: tarkastuslaitosten nykyiset tehtävät. Säännök-       riaatteellisesti tärkeistä ja laajakantoisista
2895: sellä rajattaisiin tehtävät lakitasolla yleisluon-   asioista sekä yhteistyön edistämisestä maatila-
2896: toisesti, jolloin tehtävien kehittyessä ja muut-     hallinnon ja sen toimialan muiden viranomais-
2897: tuessa yhteiskuntakehityksen myötä säännök-          ten ja yhteisöjen välillä. Muissa kuin johtokun-
2898: seen jäisi tarpeellinen liikkumavara. Maatila-       nalle kuuluvissa asioissa päätösvaltaa käyttäisi
2899: hallituksen osastojen ja tarkastuslaitosten teh-     pääjohtaja sekä hänen työjärjestyksellä vahvis-
2900: tävistä säädetään tarkemmin hallintoasetuksel-       tamassaan laajuudessa lähinnä laitosten ja
2901: la. Tarkoituksena ei ole muuttaa tarkastuslai-       osastojen johtajat. Pääjohtajaa avustaisi joh-
2902: tosten tämän hetkisiä tehtäviä.                      totehtävissä tarvittaessa sisäinen johtoryhmä.
2903:    Lisäksi maatilahallinto tarkastuslaitokset           4 §. Lainkäyttöä järjestettäessä olisi pyrittä-
2904: mukaan lukien suorittaisi edelleen ne muut           vä siihen, että valitusasiat voitaisiin ratkaista
2905: tehtävät, jotka on erikseen säädetty tai määrät-     asiantuntevasti, joutuisasti ja yksilön oikeus-
2906: ty sen hoidettaviksi. Maatilahallituksen perus-      turvanäkökohdat huomioon ottaen. Koska hal-
2907: tehtävistä on säädetty maataloushallinnosta          lintolainkäyttöasiat sopivat huonosti viraston
2908: annetun lain lisäksi lukuisissa muissa laeissa.      johtamisesta vastaavan päätöksentekoelimen
2909: Tehtävät voidaan jakaa maaseutuelinkeinoi-           vastuulle, ehdotetaan maatilahallitukseen pe-
2910: hin, maaseutuympäristön kehittämiseen, maa-          rustettavaksi pysyvä kolmijäseninen valitus-
2911: taloustuotannon laatuun ja määrään sekä maa-         lautakunta käsittelemään maatilahallituksen
2912: taloustukeen liittyviin tehtäviin ja suunnittelu-,   ratkaistavaksi säädettyjä valitusasioita sekä yli-
2913: tietotuotanto-, ohjaus-, valvonta- ja tarkastus-     määräistä muutoksenhakua koskevia asioita.
2914: tehtäviin. Myös tarkastuslaitosten tehtävistä on     Valituslautakunnan pysyvyydellä pyrittäisiin
2915:                                       1990 vp. -     HE n:o 67                                      5
2916: 
2917: takaamaan oikeusturvan edellyttämä lainkäy-          2. Tarkemmat säännökset
2918: tön yhtenäisyys.
2919:    Valituslautakunnan tarkemmasta kokoonpa-
2920: nosta ja asioiden käsittelystä valituslautakun-         Tarkemmat säännökset maatilahallinnon
2921: nassa säädettäisiin asetuksella. Tarkoituksena       järjestämisestä annettaisiin asetuksella. Luon-
2922: on, että maatilahallituksen ylijohtaja toimii        nos asetukseksi tullaan toimittamaan eduskun-
2923: valituslautakunnan puheenjohtajana. Lisäksi          nalle käytettäväksi asiaa valmisteltaessa.
2924: valituslautakunnan jäsenenä tulisi aina toimi-
2925: maan sen osaston tai laitoksen johtaja taikka
2926: osastojen ulkopuolisen yksikön päällikkö, jon-       3. Voimaantulo
2927: ka toimialaan käsiteltävänä oleva asia pääasial-
2928: lisesti kuuluu.
2929:    5 §. Voimassa olevien lakien mukaan valtion          Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan patva-
2930: maatalouskemian laitoksella, valtion siemen-         nä tammikuuta 1991. Lailla ehdotetaan kumot-
2931: tarkastuslaitoksella ja valtion maitovalmistei-      tavaksi maataloushallinnosta annettu laki (89/
2932: den tarkastuslaitoksella on oikeus ottaa vas-        71), valtion maatalouskemian laitoksesta an-
2933: taan lahjoituksia tutkimustoimintaansa varten.       nettu laki (652179), valtion siementarkastuslai-
2934:    Kun laitokset hallinnollisesti siirtyvät maati-   toksesta annettu laki (649179) ja valtion maito-
2935: lahallituksen yhteyteen ja niistä annetut lait       valmisteiden tarkastuslaitoksesta annettu laki
2936: kumotaan, tulisi oikeus lahjoitusten vastaan-        (647 179) niihin myöhemmin tehtyine muutoksi-
2937: ottamiseen siirtää maatilahallitukselle. Säännös     neen.
2938: mahdollistaisi lahjoituksen vastaanottamisen
2939: myös maatilatalouden kehittämisrahastoon ra-           Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
2940: haston varoilla rahoitettavaa tutkimustoimin-        kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
2941: taa varten.
2942: 
2943:                                                Laki
2944:                                          maatilahallinnosta
2945: 
2946:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2947: 
2948:                         1§                           kastuksista ja valvonnasta sekä niihin liittyvis-
2949:    Maatilahallintoa johtaa ja valvoo maa- ja         tä tutkimuksista.
2950: metsätalousministeriön alaisena keskusvirasto-          Maatilahallinnon tulee toiminnassaan toteut-
2951: na maatilahallitus. • Maatilahallituksessa on        taa maa- ja metsätalousministeriön asettamia
2952: osastoja sekä tarkastus- ja valvontatehtäviä         tavoitteita ja suorittaa ne tehtävät, jotka on
2953: varten valtion maatalouskemian laitos, valtion       säädetty tai määrätty sen hoidettaviksi. Maati-
2954: siementarkastuslaitos ja valtion maitovalmis-        lahallinnon tulee lisäksi suorittaa ne selvitys-,
2955: teiden tarkastuslaitos. Maatilahallituksessa voi     tutkimus-, seuranta- ja suunnittelutoimeksian-
2956: olla myös muita yksikköjä.                           not, jotka maa- ja metsätalousministeriö an-
2957:    Piirihallintoa varten maa jaetaan maa- ja         taa.
2958: metsätalousministeriön päätöksellä maaseutu-
2959: piireihin.                                                                  3§
2960:    Paikallisina toimieliminä ovat kuntien maa-          Maatilahallituksessa on valtioneuvoston
2961: talouslautakunnat tai vastaavat elimet, joista       asettama johtokunta, jonka kokoonpanosta,
2962: on erikseen lailla säädetty.                         tehtävistä ja toimikaudesta säädetään asetuk-
2963:                                                      sella.
2964:                        2§
2965:    Maatilahallitus ja maaseutupiirit huolehtivat                           4 §
2966: maatilatalouden ja siihen liittyvien maaseutu-         Maatilahallituksen ratkaistavaksi säädetyt
2967: elinkeinojen kehittämisestä sekä niiden sopeut-      valitusasiat sekä ylimääräistä muutoksenhakua
2968: tamisesta yhteiskunnan muuhun kehitykseen.           koskevat asiat käsittelee valituslautakunta.
2969: Tarkastuslaitokset huolehtivat maataloustuot-          Valituslautakunta toimii kolmijäsenisenä.
2970: teiden ja maatalouden tuotantopanosten tar-          Valituslautakunnan tarkemmasta kokoonpa-
2971: 6                                   1990 vp. -    HE n:o 67
2972: 
2973: nosta ja asioiden käsittelystä valituslautakun-   elokuuta 1979 annettu laki (649179) ja valtion
2974: nassa säädetään asetuksella.                      maitovalmisteiden tarkastuslaitoksesta 10 päi-
2975:                                                   vänä elokuuta 1979 annettu laki (647 179) nii-
2976:                        5§                         hin myöhemmin tehtyine muutoksineen.
2977:    Maatilahallitus saa ottaa vastaan lahjoituk-      Tämän lain täytäntöönpanon edellyttämiin
2978: sia tutkimustoimintaa varten.                     toimenpiteisiin voidaan ryhtyä ennen lain voi-
2979:                                                   maantuloa.
2980:                     6§
2981:   Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-                                8§
2982: töönpanosta annetaan asetuksella.                    Maatilahallituksen ja siihen kuuluvien val-
2983:                                                   tion maatalouskemian laitoksen, valtion sie-
2984:                       7§                          mentarkastuslaitoksen ja valtion maitovalmis-
2985:   Tämä laki tulee voimaan          päivänä        teiden tarkastuslaitoksen sekä maaseutupiirien
2986: kuuta 199 .                                       tulee suorittaa ne tehtävät, jotka ennen tämän
2987:   Tällä lailla kumotaan maataloushallinnosta      lain voimaantuloa on muussa lainsäädännössä
2988: 27 päivänä tammikuuta 1971 annettu laki (89/      säädetty tai määrätty valtion maatalouskemian
2989: 71), valtion maatalouskemian laitoksesta 10       laitoksen, valtion siementarkastuslaitoksen ja
2990: päivänä elokuuta 1979 annettu laki (652179),      valtion maitovalmisteiden tarkastuslaitoksen
2991: valtion siementarkastuslaitoksesta 10 päivänä     tai maatalouspiirien tehtäviksi.
2992: 
2993:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1990
2994: 
2995: 
2996:                                      Tasavallan Presidentti
2997:                                      MAUNO KOIVISTO
2998: 
2999: 
3000: 
3001: 
3002:                                              Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
3003:                                      1990 vp. -     HE n:o 68
3004: 
3005: 
3006: 
3007: 
3008:                                      Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työntekijäin eläkelain
3009:                                  12 §:n ja lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläke-
3010:                                  lain 9 §:n sekä yrittäjien eläkelain 10 §:n muuttamisesta
3011: 
3012: 
3013: 
3014: 
3015:                            ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
3016: 
3017:    Esitys sisältää ehdotuksen työntekijäin elä-     osuuksien määräytymisen perusteena olevan
3018: kelain ja lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien      vakuutusmaksurahaston        määrittelemisestä.
3019: työntekijäin eläkelain mukaisten vanhuuseläk-       Muutoksen tarkoituksena on, että eläkelaitos-
3020: keiden rahoitustekniikan täydentämisestä. Esi-      ten keskinäiset kustannusosuudet eivät riipu
3021: tyksen tarkoituksena on tehdä mahdolliseksi         siitä, osanistuuko valtio yrittäjien eläkelaista
3022: se, että eläkelaitoksen vastuulla olevien van-      johtuviin kustannuksiin vai ei.
3023: huuseläkkeiden osien arvon säilyvyys paranisi.
3024: Tämä toteutettaisiin siten, että näitä eläkkeen        Tarkoituksena on, että ehdotetut lait tulevat
3025: osia olisi mahdollista korottaa sosiaali- ja ter-   voimaan vuoden 1990 heinäkuun alusta. Täl-
3026: veysministeriön vahvistamissa perusteissa mää-      löin esityksen mukainen vanhuuseläkevastui-
3027: ritellyllä tavalla. Korotusten aiheuttama van-      den täydennys on ensimmäisen kerran mahdol-
3028: huuseläkevastuiden täydennys katettaisiin sa-       lista suorittaa 31 päivänä joulukuuta 1990.
3029: malla tavalla kuin maksujen tai rahastojen          Eläkelaitosten keskinäinen kustannusosuus to-
3030: laskuperusteiden yleisistä muutoksista johtuvat     teutuisi ehdotetuna tavalla jo määrättäessä elä-
3031: kustannukset.                                       kelaitosten osuutta yrittäjien eläkelain mukai-
3032:    Esitys sisältää myös ehdotuksen eläkelaitos-     sista eläkkeistä ja muista etuoksista vuodelta
3033: ten yrittäjien eläkelain mukaisten kustannus-       1990.
3034: 
3035: 
3036: 
3037: 
3038:                                           PERUSTELUT
3039: 
3040: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut                    sen kustannukset ja eläkelaitosten maksutap-
3041:    muutokset                                        piot.
3042:                                                        Osa vakuutusmaksuista rahastoidaan ja esi-
3043: 1.1. Työntekijäin eläkelain 12 § ja lyhyt-          merkiksi vanhuuseläkeosalla katetaan se osa
3044:      aikaisissa työsuhteissa olevien työnteki-      vanhuuseläketurvasta, joka kertyy 23-54 ikä-
3045:      jäin eläkelain 9 §                             vuoden välillä. Ne eläkkeiden osat, joiden
3046:                                                     rahoitus ei perustu rahastointiin, ovat eläkelai-
3047:   Työnantaja on velvollinen järjestämään            tosten yhteisellä vastuulla ja ne rahoitetaan
3048: työntekijöidensä eläketurvan lakisääteistä elä-     työeläkemaksuun sisältyvällä tasausosalla sekä
3049: kevakuutusta harjoittavassa eläkelaitoksessa.       osalla laskuperustekorkoa vastaavasta tuotos-
3050: Eläkevakuutusmaksu koostuu vanhuus-, työ-           ta.
3051: kyvyttömyys-, työttömyys-, perhe-eläke- ja ta-         Rahastoitujen eläkkeen osien arvon säilyvyy-
3052: sausosista. Lisäksi vakuutusmaksulla katetaan       den kannalta on tarkoituksenmukaista luoda
3053: eläkelaitosten hallintokulut, eläketurvakeskuk-     tekniikka, jolla voidaan vahvistaa vanhuuselä-
3054: 300603S
3055: 2                                    1990 vp. -      HE n:o 68
3056: 
3057: kevastuita erityisesti korkean inflaation valli-     rahaston riittävyyttä määrättäessä oteta huo-
3058: tessa. Sen vuoksi ehdotetaan, että työntekijäin      mioon niitä maksamatta jääneitä vakuutus-
3059: eläkelain (395/61) 12 §:ää ja lyhytaikaisissa        maksuja, jotka on jätetty ulosottotoimin perit-
3060: työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain          täviksi tai valvottu konkurssissa.
3061: (134/62) 9 §:ää muutettaisiin siten, että elä-
3062: kelaitosten vastuulla olevia vanhuuseläkkeiden          Näiden avoimien maksujen osuus vakuutus-
3063: osia olisi mahdollista korottaa sosiaali- ja ter-    maksurahastosta poikkeaa eri eläkelaitoksilla
3064: veysministeriön vahvistamien perusteiden mää-        huomattavasti toisistaan. Tästä johtuen elä-
3065: räämällä tavalla.                                    kelaitosten vastuuosuudet yrittäjien eläkelain
3066:    Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa vuo-     mukaisista eläkkeistä ja muista etuuksista mää-
3067: sittain työeläkevakuutusmaksun lakisääteistä         räytyvät oleellisesti eri tavoin riippuen siitä,
3068: eläkevakuutusta harjoittavien eläkevakuutus-         osallistuuko valtio näihin kustannuksiin vai ei.
3069: yhtiöiden hakemuksesta. Hakemuksen yhtey-            Yrittäjien eläkelain 10 §:n 2 momentissa tar-
3070: dessä eläkevakuutusyhtiöt esittävät vakuutus-        koitettua määräytymisperustetta ei tästä syystä
3071: tekniset perustelut haetulle maksutasolle. Tar-      voida pitää tarkoituksenmukaisena. Sen vuoksi
3072: koituksena on, että eläkevakuutusyhtiöt har-         ehdotetaan lain 10 §:n 2 momenttia muutetta-
3073: kitsevat vuosittain erikseen, sisällytetäänkö va-    vaksi siten, että eläkelaitosten vastuuosuudet
3074: kuutusmaksua koskevaan hakemukseen esitys            valtion osallistumisesta riippumatta määritel-
3075: ehdotuksen mukaisesta vanhuuseläkevastuiden          täisiin aina sellaisten vakuutusmaksurahastojen
3076: täydentämisestä. Koska muutoksen tarkoituk-          suhteessa, joihin ei sisälly ulosottotoimin perit-
3077: sena on mahdollistaa eläkkeen myöntämistä            täviksi jätettyjä tai konkurssissa valvottuj a
3078: edeltävältä ajalta eläkelaitokselle suoritettavia    maksamatta jääneitä vakuutusmaksuja.
3079: maksuja vastaavien eläkkeen osien rcaaliarvon
3080: tukeminen, inflaation kehitys otettaisiin huo-
3081: mioon harkittaessa mahdollista siirtoa ja sen
3082: määrää. Kun toisaalta ehdotetun muutoksen            2. Esityksen taloudelliset vaiku-
3083: mukaan eläkkeiden osien korotuksia vastaa-              tukset
3084: vien vastuiden muutokset katettaisiin yhteisesti
3085: kustannettavien eläkkeiden rahoitusjärjestel-        2.1. Työntekijäin eläkelain 12 § ja lyhyt-
3086: mään liittyvästä vastuuvelan osasta, mahdolli-            aikaisissa työsuhteissa olevien työnteki-
3087: sen siirron suuruutta mitoitettaessa on otettava          jäin eläkelain 9 §
3088: huomioon myös kysymyksessä olevan vastuu-
3089: velan osan määrä sekä siihen vaikuttavien               Vanhuuseläkkeiden rahoitustavan täydentä-
3090: työntekijäin eläkelain mukaisen perusvakuu-          minen ei pitkällä aikavälillä muuta työeläkkeis-
3091: tuksen laskuperustekoron sekä yleisen talou-         tä aiheutuvia kustannuksia. Esityksessä tarkoi-
3092: dellisen tilanteen kehitys.                          tettu vanhuuseläkevastuun täydennys tehdään
3093:                                                      eläkelaitosten yhteisellä vastuulla olevasta vas-
3094:                                                      tuuvelasta. Tästä seuraa tarve työeläkemaksun
3095: 1.2. Yrittäjien eläkelain 10 §                       tasausosan korotukseen. Toisaalta vakuutettu-
3096:                                                      jen työssäoloaikana vanhuuseläkevastuuseen
3097:    Samalla tavoin kuin edellä on työnantajan         tehtävät täydennykset keventävät vastaavalla
3098: vakuutusvelvollisuudesta esitetty, myös yrittä-      määrällä eläkkeiden rahoitusta vakuutettujen
3099: jät ovat velvolliset järjestämään itselleen työ-     eläkkeelläoloaikana. Sanotusta syystä ehdote-
3100: eläketurvan. Yrittäjien eläkelain (468/69) mu-       tuna muutoksella ei ole pitkällä aikavälillä
3101: kaiset eläkkeet ja muut etuudet ovat eläkelai-       valtiontaloudellisia vaikutuksia.
3102: tosten yhteisesti vastattavia. Kustannukset jae-
3103: taan eläkelaitosten kesken yrittäjien eläkelain
3104: 10 §:n 1 momentissa määriteltyjen vakuutus-
3105: maksurahastojen suhteessa. Jos edellä tarkoi-        2.2. Yrittäjien eläkelain 10 §
3106: tettu vakuutusmaksurahastojen yhteismäärä ei
3107: riitä yrittäjäeläkkeistä eläkelaitoksille aiheutu-
3108: viin menoihin, suorittaa valtio puuttuvan osan.        Ehdotetuna muutoksella ei ole vaikutusta
3109: Voimassa olevan yrittäjien eläkelain 10 §:n 2        valtion osuuteen yrittäjien eläkelain mukaisista
3110: momentin (970/77) mukaan ei vakuutusmaksu-           kustannuksista.
3111:                                       1990 vp. -     HE n:o 68                                       3
3112: 
3113: 3. Voimaantulo                                          Laki yrittäjien eläkelain 10 §:n muuttamises-
3114:                                                      ta ehdotetaan tulevaksi voimaan samoin 1
3115:                                                      päivänä heinäkuuta 1990 siten, että lakia sovel-
3116:  Laki työntekijäin eläkelain 12 §:n muuttami-        lettaisiin myös määrättäessä eläkelaitosten
3117: sesta ja laki lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien   osuutta yrittäjien eläkelain mukaisista eläkkeis-
3118: työntekijäin eläkelain 9 §:n muuttamisesta eh-       tä ja muista etuuksista vuodelta 1990.
3119: dotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä heinä-
3120: kuuta 1990 siten, että ehdotettua menettelyä            Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
3121: voitaisiin soveltaa ensimmäisen kerran 31 päi-       kunnan hyväksyttäviksi seuraavat Iakiehdotuk-
3122: vänä joulukuuta 1990.                                set:
3123: 
3124: 
3125: 
3126: 
3127: 1.
3128:                                               Laki
3129:                            työntekijäin eläkelain 12 §:n muuttamisesta
3130: 
3131:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3132:   muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin eläkelain (395/61) 12 §:n 1
3133: momentin 1 ja 4 kohta, sellaisina kuin ne ovat, 1 momentin 1 kohta 16 päivänä joulukuuta 1966
3134: annetussa laissa (639/66) ja 4 kohta 26 päivänä toukokuuta 1989 annetussa laissa (475/89), näin
3135: kuuluviksi:
3136: 
3137: 
3138:   Eläkkeistä aiheutuvan vastuun ja kulujen           vaan eläkkeen osaan tämän osan arvon säily-
3139:                 jakaantuminen                        vyyden tukemiseksi;
3140: 
3141:                      12 §                               4) muista vanhuus-, työkyvyttömyys-, työt-
3142:   Eläkelaitosten keskinäinen vastuu eläkkeistä       tömyys- ja perhe-eläkkeistä, lukuun ottamatta
3143: määräytyy ja eläkkeistä eläkelaitoksille aiheu-      lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työnteki-
3144: tuvat kulut jaetaan eläkelaitosten kesken, mi-       jäin eläkelain 9 §:n 1 momentin 2 kohdan
3145: käli eläkelaitokset eivät ole toisin sopineet,       mukaisesti maksettavaa määrää, samoin kuin
3146: seuraavasti:                                         eläkkeiden niistä osista, jotka ylittävät 1-3
3147:                                                      kohdan mukaiset määrät, osa-aikaeläkkeestä
3148:    1) vanhuuseläkkeestä työntekijälle, joka 1        sekä maksujen tai rahastojen laskuperusteiden
3149: päivänä heinäkuuta 1962 ei ollut täyttänyt 50        yleisestä muutoksesta ja 1 kohdan viimeisessä
3150: vuotta, siltä osin kuin se perustuu palvelusai-      lauseessa tarkoitetusta siirrosta johtuvista kus-
3151: kaan ennen sitä kalenterivuotta, jona työnteki-      tannuksista ja lyhytaikaisissa työsuhteissa ole-
3152: jä täyttää 55 vuotta, on kukin eläkelaitos           vien työntekijäin eläkelain 9 §:n 1 momentin 3
3153: vastuussa määrästä, joka vastaa sosiaali- ja         kohdassa tarkoitetusta sanottuun lakiin perus-
3154: terveysministeriön vahvistamien yleisten perus-      tuvan eläketurvan aiheuttamien kulujen osuu-
3155: teiden mukaan eläkkeen myöntämistä edeltä-           desta vastaavat eläkelaitokset yhteisesti sosi-
3156: vältä ajalta laitokselle suoritettavia elä-          aali- ja terveysministeriön eri kululajeja varten
3157: kevakuutusmaksuja tai laskettavaa eläkevas-          antamien perusteiden mukaisesti; sekä
3158: tuuta; lisäksi eläkelaitos on vastuussa siitä
3159: eläkkeen määrästä, joka sosiaali- ja terveysmi-
3160: nisteriön vahvistamien perusteiden mukaan on           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
3161: erikseen siirretty eläkelaitoksen vastuulla ole-     kuuta 1990.
3162: 4                                   1990 vp. -     HE n:o 68
3163: 
3164: 
3165: 2.
3166:                                              Laki
3167:         lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 9 §:n muuttamisesta
3168: 
3169:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3170:   muutetaan 9 päivänä helmikuuta 1962 annetun lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin
3171: eläkelain (134/62) 9 §:n 1 momentin 1 ja 3 kohta, sellaisina kuin ne ovat, 1 momentin 1 kohta 20
3172: päivänä syyskuuta 1974 annetussa laissa (750174) ja 3 kohta 26 päivänä toukokuuta 1989
3173: annetussa laissa (476/89), näin kuuluviksi:
3174: 
3175:                        9§
3176:    Tässä laissa säädetystä eläketurvasta vastaa-   tömyys- ja perhe-eläkkeistä, lukuun ottamatta
3177: vat 2 §:ssä tarkoitetut eläkelaitokset, sikäli     työntekijäin eläkelain 12 §:n 1 momentin 2
3178: kuin ne eivät ole toisin sopineet, seuraavasti:    kohdan mukaisesti maksettavaa määrää, sa-
3179:    1) vanhuuseläkkeestä työntekijälle, joka 1      moin kuin eläkkeen osista, jotka ylittävät 1 ja
3180: päivänä heinäkuuta 1962 ei ollut täyttänyt 50      2 kohdassa mainitut määrät, osa-aikaeläkkees-
3181: vuotta, siltä osin kuin se perustuu ennen sitä     tä sekä työntekijäin eläkelain perusteella mak-
3182: kalenterivuotta ansaittuihin palkkoihin, jona      settavista vastaavista vähimmäiseläketurvan
3183: työntekijä täyttää 55 vuotta, on kukin eläkelai-   mukaisista eläkkeistä ja eläkkeen osista ja 1
3184: tos vastuussa määrästä, joka vastaa sosiaali- ja   kohdan viimeisessä lauseessa tarkoitetusta siir-
3185: terveysministeriön vahvistamien yleisten perus-    rosta sekä eläketurvakeskuksen kustannuksista
3186: teiden mukaan laskettua eläkevastuuta; lisäksi     vastaavat eläkelaitokset yhdessä työntekijäin
3187: eläkelaitos on vastuussa siitä eläkkeen määräs-    eläkelain mukaista toimintaa harjoittavien elä-
3188: tä, joka sosiaali- ja terveysministeriön vahvis-   kelaitosten kanssa, niin kuin on säädetty työn-
3189: tamien perusteiden mukaan on erikseen siirret-     tekijäin eläkelain 12 §:n 1 momentin 4 ja 5
3190: ty eläkelaitoksen vastuulla olevaan eläkkeen       kohdassa; sekä
3191: osaan tämän osan arvon säilyvyyden tukemi-
3192: seksi;
3193:        - - - - - - - - - - - -                       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
3194:    3) muista vanhuus-, työkyvyttömyys-, työt-      kuuta 1990.
3195: 
3196: 
3197: 
3198: 
3199: 3.
3200:                                              Laki
3201:                             yrittäjien eläkelain 10 §:n muuttamisesta
3202: 
3203:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3204:   muutetaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun yrittäjien eläkelain (468/69) 10 §:n 2
3205: momentti, sellaisena kuin se on 16 päivänä joulukuuta 1977 annetussa laissa (970177), näin
3206: kuuluvaksi:
3207: 
3208:                      10 §                          kurssissa. Jos näin määrätty vakuutusmaksura-
3209:                                                    hasto ei riitä edellä tarkoitettuihin eläkkeisiin
3210:  Eläkelaitokset vastaavat tämän lain mukaisis-     ja muihin etuuksiin, valtio suorittaa puuttuvan
3211: ta eläkkeistä ja muista etuuksista 1 momentin      osan. Valtion tulee, sen mukaan kuin asetuk-
3212: mukaisten vakuutusmaksurahastojensa suh-           sella tarkemmin säädetään, suorittaa kunakin
3213: teessa. Vakuutusmaksurahastoja määrättäessä        vuotena ennakkona määrä, joka vastaa valtion
3214: ei kuitenkaan oteta huomioon niitä maksamat-       osuutena suoritettavaksi arvioitua määrää.
3215: ta jääneitä vakuutusmaksuja, jotka on jätetty
3216: ulosottotoimin perittäviksi tai valvottu kon-
3217:                                    1990 vp. -    HE n:o 68                                   5
3218: 
3219:   Tämä laki tulee voimaan      päivänä heinä-    tämän lain mukaisista eläkkeistä ja muista
3220: kuuta 1990. Tätä lakia sovelletaan ensimmäi-     etuuksista vuodelta 1990.
3221: sen kerran määrättäessä eläkelaitosten osuutta
3222: 
3223: 
3224:    Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1990
3225: 
3226: 
3227:                                     Tasavallan Presidentti
3228:                                     MAUNO KOIVISTO
3229: 
3230: 
3231: 
3232: 
3233:                                                              Ministeri Tuulikki Hämäläinen
3234: 6                                   1990 vp. -     HE n:o 68
3235: 
3236:                                                                                               Liite
3237: 
3238: 
3239: 
3240: 
3241: 1.
3242:                                                Laki
3243:                           työntekijäin eläkelain 12 §:n muuttamisesta
3244: 
3245:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3246:   muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin eläkelain (395/61) 12 §:n 1
3247: momentin 1 ja 4 kohta, sellaisina kuin ne ovat, 1 momentin 1 kohta 16 päivänä joulukuuta 1966
3248: annetussa laissa (639/66) ja 4 kohta 26 päivänä toukokuuta 1989 annetussa laissa (475/89), näin
3249: kuuluviksi:
3250: 
3251: Voimssa oleva laki                                 Ehdotus
3252: 
3253:     Eläkkeistä aiheutuvan vastuun ja kulujen         Eläkkeistä aiheutuvan vastuun ja kulujen
3254:                   jakaantuminen                                    jakaantuminen
3255:                        12 §                                              12 §
3256:    Eläkelaitosten keskinäinen vastuu eläkkeistä       Eläkelaitosten keskinäinen vastuu eläkkeistä
3257: määräytyy ja eläkkeistä eläkelaitoksille aiheu-    määräytyy ja eläkkeistä eläkelaitoksille aiheu-
3258: tuvat kulut jaetaan eläkelaitosten kesken, mi-     tuvat kulut jaetaan eläkelaitosten kesken, mi-
3259: käli eläkelaitokset eivät ole toisin sopineet,     käli eläkelaitokset eivät ole toisin sopineet,
3260: seuraavasti:                                       seuraavasti:
3261:    1) vanhuuseläkkeestä työntekijälle, joka 1         1) vanhuuseläkkeestä työntekijälle, joka 1
3262: päivänä heinäkuuta 1962 ei ollut täyttänyt 50      päivänä heinäkuuta 1962 ei ollut täyttänyt 50
3263: vuotta, siltä osin kuin se perustuu palvelusai-    vuotta, siltä osin kuin se perustuu palvelusai-
3264: kaan ennen sitä kalenterivuotta, jona työnteki-    kaan ennen sitä kalenterivuotta, jona työnteki-
3265: jä täyttää 55 vuotta, on kukin eläkelaitos         jä täyttää 55 vuotta, on kukin eläkelaitos
3266: vastuussa määrästä, joka vastaa sosiaaliminis-     vastuussa määrästä, joka vastaa sosiaali- ja
3267: teriön vahvistamien yleisten perusteiden mu-       terveysministeriön vahvistamien yleisten perus-
3268: kaan eläkkeen myöntämistä edeltävältä ajalta       teiden mukaan eläkkeen myöntämistä edeltä-
3269: laitokselle suoritettavia eläkevakuutusmaksuja     vältä ajalta laitokselle suoritettavia elä-
3270: tai laskettavaa eläkevastuuta;                     kevakuutusmaksuja tai laskettavaa eläkevas-
3271:                                                    tuuta; lisäksi eläkelaitos on vastuussa siitä
3272:                                                    eläkkeen määrästä, joka sosiaali- ja terveysmi-
3273:                                                    nisteriön vahvistamien perusteiden mukaan on
3274:                                                    erikseen siirretty eläkelaitoksen vastuulla ole-
3275:                                                    vaan eläkkeen osaan tämän osan arvon säily-
3276:                                                    vyyden tukemiseksi;
3277: 
3278:    4) muista vanhuus-, työkyvyttömyys-, työt-         4) muista vanhuus-, työkyvyttömyys-, työt-
3279: tömyys- ja perhe-eläkkeistä, lukuun ottamatta      tömyys- ja perhe-eläkkeistä, lukuun ottamatta
3280: lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työnteki-     lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työnteki-
3281: jäin eläkelain 9 §:n 1 momentin 2 kohdan           jäin eläkelain 9 §:n 1 momentin 2 kohdan
3282: mukaisesti maksettavaa määrää, samoin kuin         mukaisesti maksettavaa määrää, samoin kuin
3283: eläkkeiden niistä osista, jotka ylittävät 1-3      eläkkeiden niistä osista, jotka ylittävät 1-3
3284: kohdan mukaiset määrät, osa-aikaeläkkeestä         kohdan mukaiset määrät, osa-aikaeläkkeestä
3285: sekä maksujen tai rahastojen laskuperusteiden      sekä maksujen tai rahastojen laskuperusteiden
3286: yleisestä muutoksesta johtuvista kustannuksis-     yleisestä muutoksesta ja 1 kohdan viimeisessä
3287: ta ja lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työn-   lauseessa tarkoitetusta siirrosta johtuvista kus-
3288:                                       1990 vp. -     HE n:o 68                                      7
3289: 
3290: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
3291: 
3292: tekijäin eläkelain 9 §:n 1 momentin 3 kohdassa       tannuksista ja lyhytaikaisissa työsuhteissa ole-
3293: tarkoitetusta sanottuun lakiin perustuvan elä-       vien työntekijäin eläkelain 9 §:n 1 momentin 3
3294: keturvan aiheuttamien kulujen osuudesta vas-         kohdassa tarkoitetusta sanottuun lakiin perus-
3295: taavat eläkelaitokset yhteisesti sosiaali- ja ter-   tuvan eläketurvan aiheuttamien kulujen osuu-
3296: veysministeriön eri kululajeja varten antamien       desta vastaavat eläkelaitokset yhteisesti sosi-
3297: perusteiden mukaisesti; sekä                         aali- ja terveysministeriön eri kululajeja varten
3298:                                                      antamien perusteiden mukaisesti; sekä
3299: 
3300: 
3301:                                                        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
3302:                                                      kuuta 1990.
3303: 
3304: 
3305: 
3306: 2.
3307:                                                Laki
3308:         lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 9 §:n muuttamisesta
3309: 
3310:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3311:   muutetaan 9 päivänä helmikuuta 1962 annetun lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin
3312: eläkelain (134/62) 9 §:n 1 momentin 1 ja 3 kohta, sellaisina kuin ne ovat, 1 momentin 1 kohta 20
3313: päivänä syyskuuta 1974 annetussa laissa (750/74) ja 3 kohta 26 päivänä toukokuuta 1989
3314: annetussa laissa (476/89), näin kuuluviksi:
3315: 
3316: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
3317: 
3318:                        9§                                                   9§
3319:    Tässä laissa säädetystä eläketurvasta vastaa-        Tässä laissa säädetystä eläketurvasta vastaa-
3320: vat 2 § :ssä tarkoitetut eläkelaitokset, sikäli      vat 2 §:ssä tarkoitetut eläkelaitokset, sikäli
3321: kuin ne eivät ole toisin sopineet, seuraavasti:      kuin ne eivät ole toisin sopineet, seuraavasti:
3322:    1) vanhuuseläkkeestä työntekijälle, joka 1           1) vanhuuseläkkeestä työntekijälle, joka 1
3323: päivänä heinäkuuta 1962 ei ollut täyttänyt 50        päivänä heinäkuuta 1962 ei ollut täyttänyt 50
3324: vuotta, siltä osin kuin se perustuu ennen sitä       vuotta, siltä osin kuin se perustuu ennen sitä
3325: kalenterivuotta ansaittuihin palkkoihin, jona        kalenterivuotta ansaittuihin palkkoihin, jona
3326: työntekijä täyttää 55 vuotta, on kukin eläkelai-     työntekijä täyttää 55 vuotta, on kukin eläkelai-
3327: tos vastuussa määrästä, joka vastaa sosiaali- ja     tos vastuussa määrästä, joka vastaa sosiaali- ja
3328: terveysministeriön vahvistamien yleisten perus-      terveysministeriön vahvistamien yleisten perus-
3329: teiden mukaan laskettua eläkevastuuta;               teiden mukaan laskettua eläkevastuuta; lisäksi
3330:                                                      eläkelaitos on vastuussa siitä eläkkeen määräs-
3331:                                                      tä, joka sosiaali- ja terveysministeriön vahvis-
3332:                                                      tamien perusteiden mukaan on erikseen siirret-
3333:                                                      ty eläkelaitoksen vastuulla olevaan eläkkeen
3334:                                                      osaan tämän osan arvon säilyvyyden tukemi-
3335:                                                      seksi;
3336: 
3337:   3) muista vanhuus-, työkyvyttömyys-, työt-           3) muista vanhuus-, työkyvyttömyys-, työt-
3338: tömyys- ja perhe-eläkkeistä, lukuun ottamatta        tömyys- ja perhe-eläkkeistä, lukuun ottamatta
3339: työntekijäin eläkelain 12 §:n 1 momentin 2           työntekijäin eläkelain 12 §:n 1 momentin 2
3340: kohdan mukaisesti maksettavaa määrää, sa-            kohdan mukaisesti maksettavaa määrää, sa-
3341: moin kuin eläkkeen osista, jotka ylittävät 1 ja      moin kuin eläkkeen osista, jotka ylittävät 1 ja
3342: 2 kohdassa mainitut määrät, osa-aikaeläkkees-        2 kohdassa mainitut määrät, osa-aikaeläkkees-
3343: 8                                   1990 vp. -     HE n:o 68
3344: 
3345: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
3346: 
3347: tä sekä työntekijäin eläkelain perusteella mak-    tä sekä työntekijäin eläkelain perusteella mak-
3348: settavista vastaavista vähimmäiseläketurvan        settavista vastaavista vähimmäiseläketurvan
3349: mukaisista eläkkeistä ja eläkkeen osista sekä      mukaisista eläkkeistä ja eläkkeen osista ja 1
3350: eläketurvakeskuksen kustannuksista vastaavat       kohdan viimeisessä iauseessa tarkoitetusta siir-
3351: eläkelaitokset yhdessä työntekijäin eläkelain      rosta sekä eläketurvakeskuksen kustannuksista
3352: mukaista toimintaa harjoittavien eläkelaitosten    vastaavat eläkelaitokset yhdessä työntekijäin
3353: kanssa, niin kuin on säädetty työntekijäin elä-    eläkelain mukaista toimintaa harjoittavien elä-
3354: kelain 12 §:n 1 momentin 4 ja 5 kohdassa; sekä     kelaitosten kanssa, niin kuin on säädetty työn-
3355:                                                    tekijäin eläkelain 12 §:n 1 momentin 4 ja 5
3356:                                                    kohdassa; sekä
3357: 
3358: 
3359:                                                      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
3360:                                                    kuuta 1990.
3361: 
3362: 
3363: 3.
3364:                                              Laki
3365:                             yrittäjien eläkelain 10 §:n muuttamisesta
3366: 
3367:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3368:   muutetaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun yrittäjien eläkelain (468/69) 10 §:n 2
3369: momentti, sellaisena kuin se on 16 päivänä joulukuuta 1977 annetussa laissa (970/77) näin
3370: kuuluvaksi:                                                                         '
3371: 
3372: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
3373: 
3374:                                                10 §
3375: 
3376:   Eläkelaitokset vastaavat tämän lain mukaisis-      Eläkelaitokset vastaavat tämän lain mukaisis-
3377: ta eläkkeistä ja muista etuuksista 1 momentissa    ta eläkkeistä ja muista etuuksista 1 momentin
3378: tarkoitettujen       vakuutusmaksurahastojensa     mukaisten vakuutusmaksurahastojensa suh-
3379: suhteessa. Jos vakuutusmaksurahasto ei tähän       teessa. Vakuutusmaksurahastoja määrättäessä
3380: riitä, suorittaa valtiio puuttuvan osan. Vakuu-    ei kuitenkaan oteta huomioon niitä maksamat-
3381: tusmaksurahaston riittävyyttä määrättäessä ei      ta jääneitä vakuutusmaksuja, jotka on jätetty
3382: oteta huomioon niitä maksamatta jääneitä va-       ulosottotoimin perittäviksi tai valvottu kon-
3383: kuutusmaksuja, jotka on jätetty ulosottotoi-       kurssissa. Jos näin määrätty vakuutusmaksura-
3384: min perittäviksi tai valvottu konkurssissa. Val-   hasto ei riitä edellä tarkoitettuihin eläkkeisiin
3385: tion tulee, sen mukaan kuin asetuksella tar-       ja muihin etuuksiin, valtio suorittaa puuttuvan
3386: kemmin säädetään, suorittaa kunakin vuotena        osan. Valtion tulee, sen mukaan kuin asetuk-
3387: ennakkona määrä, joka vastaa valtion osuute-       sella tarkemmin säädetään, suorittaa kunakin
3388: na suoritettavaksi arvioitua määrää.               vuotena ennakkona määrä, joka vastaa valtion
3389:                                                    osuutena suoritettavaksi arvioitua määrää.
3390: 
3391: 
3392:                                                       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
3393:                                                    kuuta 1990. Tätä lakia sovelletaan ensimmäi-
3394:                                                    sen kerran määrättäessä eläkelaitosten osuutta
3395:                                                    tämän lain mukaisista eläkkeistä ja muista
3396:                                                    etuuksista vuodelta 1990.
3397:                                      1990 vp. -    HE n:o 69
3398: 
3399: 
3400: 
3401: 
3402:                                    Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi maatalousyrittäjien
3403:                                 eläkelain 6 §:n 4 momentin ja 6 f §:n 3 momentin kumoamisesta
3404:                                 sekä tapaturmavakuutuslain 58 §:n muuttamisesta
3405: 
3406: 
3407: 
3408: 
3409:                           ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
3410: 
3411:   Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi maata-       erityissääntely maatalousyrittäjien eläkelaissa
3412: lousyrittäjien eläkelaista tarpeettomana sään-     ei ole enää tarpeen.
3413: nös, jonka mukaan maatilatalouden harjoitta-          Esityksessä ehdotetaan myös tapaturmava-
3414: jan työtuloa määriteltäessä pellonvaraussopi-      kuutuslakia muutettavaksi siten, että valtio-
3415: muksen tai maataloustuotannon ohjaamissopi-        neuvostolta siirrettäisiin sosiaali- ja terveysmi-
3416: muksen tehneen viljelijän katsotaan tekevän        nisteriölle ratkaisuvalta maksusta, joka vakuu-
3417: sopimuksen alaisella peltoalalla maatalousyrit-    tuslaitosten on suoritettava valtiolle yksityisten
3418: täjätyötä normaalilla tavalla. Pellonvarausso-     työnantajien töissä sattuvista työtapaturmista
3419: pimusjärjestelmä on lakannut olemasta voi-         valtiolle aiheutuvien kustannusten korvaami-
3420: massa huhtikuussa 1989. Myöskään maata-            seksi.
3421: loustuotannon ohjaamissopimuksia koskeva              Muutokset ovat tarkoitetut tulemaan vm-
3422:                                                    maan 1 päivänä heinäkuuta 1990.
3423: 
3424: 
3425: 
3426: 
3427:                                          PERUSTELUT
3428: 
3429: 
3430: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut                      Viimeiset pellon käytön rajoittamisesta an-
3431:    muutokset                                       netussa laissa tarkoitetut pellonvaraussopimuk-
3432:                                                    set tulivat voimaan 1 päivänä toukokuuta 1974
3433: 1.1. Maatalousyrittäjien eläkelaki                 ja niiden mukainen sopimuskausi päättyi 30
3434:                                                    päivänä huhtikuuta 1989. Maataloustuotannon
3435:                                                    ohjaamisesta annetun lain ja maataloustuotan-
3436:    Maatalousyrittäjien eläkelakia (467 /69) so-    non ohjaamisesta ja tasapainottamisesta anne-
3437: vellettaessa katsotaan pelto, josta on tehty       tun lain mukaisia erilaisia sopimuksia oli vuo-
3438: pellon käytön rajoittamisesta annetussa laissa     den 1988 lopussa voimassa yhteensä noin
3439: (216/69) tai sitä vastaavassa Ahvenanmaan          30 000. Sopimuksen tehneistä viljelmistä noin
3440: maakuntalaissa tarkoitettu pellonvaraussopi-       3 000 oli sellaisia, joilla katsottiin tehtävän
3441: mus, normaalilla tavalla viljeliyksi ja sopimuk-   normaalia maatalousyrittäjätyötä maatalous-
3442: sen tehneen maatalousyrittäjän tekevän työtä       tuotannon ohjaamissopimuksesta huolimatta
3443: viljelmällä sopimuskauden ajan. Samoin mene-       siten kuin maatalousyrittäjien eläkelain 6 §:n 4
3444: tellään, jos peltoa pidetään kesannolla tai hoi-   momentissa säädetään. Maataloustuotannon
3445: detaan nurmena maataloustuotannon ohjaami-         ohjaamisesta ja tasapainottamisesta annettu la-
3446: sesta annetun lain (446/77) tai maatalous-         ki on korvattu lailla maataloustuotannon tasa-
3447: tuotannon ohjaamisesta ja tasapainottamisesta      painottamisesta (1261/89).
3448: annetun lain (81/83) mukaisesti. Tästä sääde-
3449: tään maatalousyrittäjien eläkelain 6 §:n 4 mo-       Käytännön ratkaisutoiminnassa on ollut
3450: mentissa.                                          hankaluuksia sen selvittämisessä, onko maata-
3451: 300604T
3452: 2                                    1990 vp. -     HE n:o 69
3453: 
3454: lousyrittäjä täyttänyt pelkästään tuotannon-        sattuvista työtapaturmista johtuvia kustannuk-
3455: muutospelloille asetetun vähimmäishoitovel-         sia varten. Tällaisia kustannuksia valtiolle syn-
3456: voitteen, jolloin peltoa ei ole voitu pitää maa-    tyy, paitsi vakuuttamisvelvollisuudesta vapau-
3457: talousyrittäjien eläkelain mukaisesti normaalil-    tettujen, myös vakuuttamisvelvollisumensa lai-
3458: la tavalla viljeltynä. Vähimmäishoitovelvoit-       minlyöneiden työnantajien töissä sattuneiden
3459: teeksi on riittänyt rikkaruohottumisen ja vesot-    työtapaturmien perusteella. Maksun suuruuden
3460: tumisen ehkäiseminen. Sopimuksenalainen pel-        vahvistaa valtioneuvosto.
3461: toala on maatalousyrittäjien eläkelain 6 §:n 4         Hallinnon kehittämisen ministerivaliokunta
3462: momentin mukaisesti katsottu normaalilla ta-        on tehnyt periaatepäätöksen eräistä muutoksis-
3463: valla viljeliyksi vain, jos maatalousyrittäjä on    ta valtioneuvoston yleisistunnossa säilytettä-
3464: pitänyt pellot kesannolla tai hoitanut niitä        västä ja sieltä paistettavasta päätöksenteosta.
3465: nurmena. Peltojen hoidosta on useimmiten            Sen mukaan muun muassa ratkaisuvalta tapa-
3466: jouduttu hankkimaan maatalousviranomaisten          turmavakuutuslain 58 §:n mukaisen maksun
3467: lausunto.                                           suuruutta koskevassa asiassa siirrettäisiin val-
3468:    Viljelmän työtuloa koskevat säännökset on        tioneuvostotta sosiaali- ja terveysministeriölle.
3469: uudistettu 29 päivänä joulukuuta 1989 maata-        Tästä syystä tapaturmavakuutuslain 58 §:n 1
3470: lousyrittäjien eläkelain muuttamisesta annetul-     momenttiin ehdotetaan tehtäväksi muutos,
3471: la lailla (1312/89). Ne tulevat voimaan 1 päivä-    jonka mukaan maksun vahvistaisi sosiaali- ja
3472: nä heinäkuuta 1990. Lain mukaan työtulo             terveysministeriö.
3473: määritellään aikaisempaa joustavammin vas-
3474: taamaan viljelmän todellista työtuloa. Tarkoi-
3475: tuksena on, että tuotannonmuutostiloillakin         2. Esityksen taloudelliset vaiku-
3476: työtulo määritellään yksilöllisesti viljelmän to-      tukset
3477: dellisten olosuhteiden mukaan. Työtulo mää-
3478: räytyisi yksinomaan sen mukaan, millaisia toi-         Ehdotetuista muutoksista maatalousyrittä-
3479: menpiteitä sopimuksenalaisella peltoalalla suo-     jien eläkelakiin ja tapaturmavakuutuslakiin ei
3480: ritetaan. Maatalousyrittäjien eläkelain 6 §:n 4     aiheudu kustannuksia, joilla olisi valtiontalou-
3481: momentin säännös pellonvaraus- tai tuotan-          dellista merkitystä.
3482: nonmuutossopimuksen alaisen pellon pitämi-
3483: sestä normaalilla tavalla viljeltynä on ristirii-
3484: dassa työtulon yksilöllisen määrittelyn kanssa.     3. Voimaantulo
3485: Edellä esitetyistä syistä ehdotetaan sanottu mo-
3486: mentti kumottavaksi. Myös maatalousyrittä-             Laki maatalousyrittäjien eläkelain 6 §:n 4
3487: jien eläkelain 6 f §:n 3 momentti, jossa viita-     momentin ja 6 f § :n 3 momentin kumoamises-
3488: taan lain 6 §:n 4 momenttiin, ehdotetaan ku-        ta ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä
3489: mottavaksi.                                         heinäkuuta 1990 eli samanaikaisesti maatalous-
3490:                                                     yrittäjien työtulouudistuksen kanssa. Myös la-
3491:                                                     ki tapaturmavakuutuslain 58 §:n muuttamises-
3492: 1.2. Tapaturmavakuutuslaki                          ta ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä
3493:                                                     heinäkuuta 1990.
3494:   Tapaturmavakuutuslain 58 §:n (205/62) mu-
3495: kaan vakuutuslaitos on velvollinen vuosittain          Edellä esitetyn perusteella annnetaan Edus-
3496: suorittamaan valtiolle erityisen maksun käytet-     kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
3497: täväksi valtiolle yksityisten työnantajien töissä   set:
3498:                                      1990 vp. -    HE n:o 69                                        3
3499: 
3500: 1.
3501:                                              Laki
3502:      maatalousyrittäjien eläkelain 6 §:n 4 momentin ja 6 f §:n 3 momentin kumoamisesta
3503: 
3504:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
3505: 
3506:                       1 §                                                 2 §
3507:   Tällä lailla kumotaan 14 päivänä heinäkuuta         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
3508: 1969 annetun maatalousyrittäjien eläkelain         kuuta 1990.
3509: (467/69) 6 §:n 4 momentti ja 6 f §:n 3 mo-          Tämän lain säännöksiä sovelletaan, jos työtu-
3510: mentti, sellaisina kuin ne ovat 19 päivänä         lo tulee vahvistettavaksi tai tarkistettavaksi lain
3511: huhtikuuta 1985 annetussa laissa (328/85).         voimaantulon jälkeiseltä ajalta.
3512: 
3513: 
3514: 
3515: 
3516: 2.
3517:                                              Laki
3518:                             tapaturmavakuutuslain 58 §:n muuttamisesta
3519: 
3520:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3521:   muutetaan 20 päivänä elokuuta 1948 annetun tapaturmavakuutuslain (608/48) 58 §:n 1
3522: momentti, sellaisena kuin se on 9 päivänä maaliskuuta 1962 annetussa laissa (205/62), näin
3523: kuuluvaksi:
3524: 
3525:                       58§                          sosiaali- ja terveysministeriö enintään kolmeksi
3526:   Vakuutuslaitos on velvollinen suorittamaan       vuodeksi kerrallaan.
3527: vuosittain valtiolle erityisen maksun käytettä-
3528: väksi yksityisten työnantajien töissä sattuvista
3529: työtapaturmista valtiolle aiheutuvia kustan-         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
3530: nuksia varten. Maksun suuruuden vahvistaa          kuuta 1990.
3531: 
3532: 
3533:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1990
3534: 
3535: 
3536:                                       Tasavallan Presidentti
3537:                                       MAUNO KOIVISTO
3538: 
3539: 
3540: 
3541: 
3542:                                                                Ministeri Tuulikki Hämäläinen
3543: 4                                   1990 vp. -     HE n:o 69
3544: 
3545:                                                                                               Liite
3546: 
3547: 
3548: 
3549: 
3550: 2.
3551:                                              Laki
3552:                          tapaturmavakuutuslain 58 §:n muuttamisesta
3553: 
3554:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3555:   muutetaan 20 päivänä elokuuta 1948 annetun tapaturmavakuutuslain (608/48) 58 §:n 1
3556: momentti, sellaisena kuin se on 9 päivänä maaliskuuta 1962 annetussa laissa (205/62), näin
3557: kuuluvaksi:
3558: 
3559: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
3560:                       58§                                                 58§
3561:    Vakuutuslaitos on velvollinen vuosittain val-     Vakuutuslaitos on velvollinen suorittamaan
3562: tiolle suorittamaan erityisen maksun käytettä-     vuosittain valtiolle erityisen maksun käytettä-
3563: väksi valtiolle yksityisten työnantajien töissä    väksi yksityisten työnantajien töissä sattuvista
3564: sattuvista työtapaturmista johtuvia kustannuk-     työtapaturmista valtiolle aiheutuvia kustan-
3565: sia varten. Maksun suuruuden vahvistaa valtio-     nuksia varten. Maksun suuruuden vahvistaa
3566: neuvosto enintään kolmeksi vuodeksi kerral-        sosiaali- ja terveysministeriö enintään kolmeksi
3567: laan.                                              vuodeksi kerrallaan.
3568: 
3569: 
3570:                                                      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
3571:                                                    kuuta 1990.
3572:                                       1990 vp. -     HE n:o 70
3573: 
3574: 
3575: 
3576: 
3577:                                      Hallituksen esitys Eduskunnalle Pohjoismaiden ympäristö-
3578:                                   rahoitusyhtiön perustamista koskevan sopimuksen eräiden mää-
3579:                                   räysten hyväksymisestä
3580: 
3581: 
3582: 
3583: 
3584:                            ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
3585: 
3586:    Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hy-           Yhtiö perustetaan aluksi määräajaksi. Poh-
3587: väksyisi Reykjavikissa kuluvan vuoden maalis-        joismaiden ministerineuvosto ottaa viimeistään
3588: kuussa Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja          1 päivänä tammikuuta 1996 kantaa yhtiön
3589: Ruotsin välillä tehdyn sopimuksen Pohjoismai-        jatkotoimintaan. Yhtiöllä on oikeushenkilön
3590: den ympäristörahoitusyhtiön perustamisesta           asema. Se sijoitetaan Suomeen, Pohjoismaiden
3591: siihen liittyvine sääntöineen.                       investointipankin yhteyteen, joka myös hoitaa
3592:    Ympäristörahoitusyhtiön perustaminen on           eräitä yhtiön hallinnollisia tehtäviä yhtiön ja
3593: osa pohjoismaista ympäristönsuojeluyhteistyö-        pankin keskenään sopimaila tavalla. Yhtiöllä
3594: tä, jonka tavoitteena on edistää sellaisia Itä-      on kuitenkin oma hallitus, joka päättää rahoit-
3595: Eurooppaan kohdistuvia ympäristöinvestointe-         tamisessa noudatettavista periaatteista ja ra-
3596: ja, joilla on pohjoismaista intressiä. Yhtiön        hoituskohteiden valinnasta.
3597: tarkoitus on rahoittaa lainojen, takuiden sekä
3598:                                                         Yhtiölle myönnetään Pohjoismaiden inves-
3599: osakemerkinnän avulla sellaisia Itä-Euroopan
3600:                                                      tointipankin tavoin vapautus eräistä veroista ja
3601: maissa toimintaa harjoittavia yrityksiä, jotka
3602:                                                      maksuista sekä maksurajoituksista ja luottopo-
3603: valmistavat ympäristölaitteita tai tarjoavat ym-
3604:                                                      liittisista toimenpiteistä, jotka estäisivät tai ra-
3605: päristönsuojelualan palveluja. Yhtiön toiminta
3606:                                                      joittaisivat sen toimintaa.
3607: tulee perustumaan liiketaloudellisiin periaattei-
3608: siin.                                                   Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön pe-
3609:    Yhtiön pääoma on 36 miljoonaa SDR (Kan-           rustamissopimus ja yhtiön säännöt tulevat voi-
3610: sainvälisen     valuuttarahaston     erityisnosto-   maan 30 päivän kuluttua siitä, kun kaikki
3611: oikeus; 5,22 markkaa/31.3.1990), josta merkit-       sopimusvaltiot ovat ilmoittaneet hyväksymises-
3612: sevät Tanska 7,8 miljoonaa SDR, Suomi 7,4            tään Suomen ulkoasiainministeriölle. Esityk-
3613: miljoonaa SDR, Islanti 0,4 miljoonaa SDR,            seen sisältyy lakiehdotus sopimuksen eräiden
3614: Norja 7,0 miljoonaa SDR ja Ruotsi 13,4 mil-          lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten hy-
3615: joonaa SDR. Pääoma maksetaan yhtiölle eris-          väksymisestä. Laki on tarkoitettu tulemaan
3616: sä yhtiön hallituksen kehotuksesta.                  voimaan samanaikaisesti sopimuksen kanssa.
3617: 
3618: 
3619: 
3620: 
3621:                                        YLEISPERUSTELUT
3622: 
3623: 1. Nykyinen tilanne ja asian                         Eurooppaan kohdistuvien ympäristöinvestoin-
3624:     valmistelu                                       tien tarvetta ja investointien mahdollista rahoi-
3625:                                                      tusta. Työryhmä jätti raporttinsa ministerineu-
3626:   Maaliskuussa 1989 Pohjoismaiden ministeri-         vostolle toukokuussa 1989. Raportti sisälsi eh-
3627: neuvosto asetti työryhmän selvittämään Itä-          dotuksen Pohjoismaiden ympäristörahoitusyh-
3628: 
3629: 300553N
3630: 2                                    1990 vp. -     HE n:o 70
3631: 
3632: tiötä koskevaksi sopimukseksi. Ministerineu-        rustaminen on yhdenmukainen pilaaja maksaa
3633: vosto on pyytänyt yhtiön perustamista koske-        -periaatteen kanssa.
3634: vasta sopimuksesta Pohjoismaiden neuvoston             Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö tulee
3635: lausunnon. Neuvoston talousvaliokunta sekä          sijaitsemaan Suomessa ja se on tarkoitus sijoit-
3636: sosiaali- ja ympäristövaliokunta ovat käsitel-      taa hallinnollisesti Pohjoismaiden Investointi-
3637: leet asiaa. Ympäristörahoitusyhtiön perus-          pankin (PIP) yhteyteen. Yhtiö perustetaan
3638: tamista koskeva sopimus allekirjoitettiin 2 päi-    aluksi määräajaksi, jonka aikana päätetään
3639: vänä maaliskuuta 1990 Reykjavikissa. Yhtiön         toiminnan jatkamisesta. Ympäristörahoitus-
3640: toiminta pyritään aloittamaan mahdollisimman        yhtiön perustamisella ei ole tarkoitus muuttaa
3641: pikaisesti.                                         PIP:n omia toimintaperiaatteita. Yhtiön toimi-
3642:                                                     minen PIP:n yhteydessä voi sen sijaan täyden-
3643:                                                     tää ja vahvistaa PIP:n toimintaa. Ympäristöra-
3644: 2. Sopimuksen merkitys                              hoitusyhtiö puolestaan voi hyödyntäää PIP:n
3645:                                                     toiminnallaan saavuttamaa multilateraalista
3646:    Ympäristörahoitusyhtiön tarkoituksena on         asemaa, sen projektilainatoiminnasta saamaa
3647: edistää ympäristöinvestointeja erityisesti Sak-     kokemusta ja kansainvälistä kontaktiverkos-
3648: san Demokraattisessa Tasavallassa, Puolassa,        toa. Kytkemällä yhtiö PIP:n yhteyteen voidaan
3649: Neuvostoliiitossa, Tsekkoslovakiassa ja Unka-       lisäksi sen hallintokustannukset minimoida.
3650: rissa. Yhtiön tarkoituksena on osakemerkin-         Ympäristörahoitusyhtiön       rahoituskohteiden
3651: nöin, lainoin ja takuin rahoittaa niitä Itä-        valinnasta ja muusta päätöksenteosta vastaa
3652: Euroopan maissa toimintaa harjoittavia yrityk-      yhtiön hallitus, joten yhtiön toimintaa ohjaa-
3653: siä, jotka tekevät investointeja valmistaakseen     vat ympäristönsuojelupoliittiset näkökohdat.
3654: ympäristölaitteita tai muulla tavoin hyödyntä-         Halutessaan edelleen vahvistaa pohjoismais-
3655: vät teollisesti ympäristöteknologiaa taikka tar-    ta ympäristönsuojeluyhteistyötä Pohjoismai-
3656: joavat konsultti- tai muita ympäristöpalveluja.     den hallitukset ovat edellä selostetuin perustein
3657:    Ilman, vesien ja maaperän saastuminen ei         pitäneet ympäristörahoitusyhtiön perustamista
3658: tunne valtioiden välisiä rajoja. Sekä Pohjois-      tarpeellisena.
3659: maat että Itä-Euroopan maat ovat kiinnostu-
3660: neita toimenpiteistä, joilla voidaan parantaa
3661: ympäristön tilaa. Erityisesti Itä-Euroopassa on
3662: ympäristönsuojeluinvestointien tarve valtava.       3. Esityksen taloudelliset vaiku-
3663: Ympäristöinvestointien rahoittaminen lainoin           tukset
3664: ei ole mahdollista kovin laajasti Itä-Euroopas-
3665: sa ottaen huomioon Itä-Euroopan valtavat ym-           Suomen osuus ympäristörahoitusyhtiön pää-
3666: päristöinvestointitarpeet.                          omasta on kokonaisuudessaan 7,4 miljoonaa
3667:    Ympäristönsuojelualan yhteisyritysten kes-       SDR, mikä on SDR:n 31 päivänä maaliskuuta
3668: keinen ongelma on siinä, että yrityksen ensijai-    1990 vallinneen kurssin mukaan noin 39 mil-
3669: sena markkina-alueena on ainoastaan kyseinen        joonaa markkaa. Pääoma maksetaan erissä
3670: maa, joten vientimahdollisuudet ja tätä kautta      yhtiön hallituksen kehotuksesta. Ensimmäinen
3671: valuuttatulot jäävät vähäisiksi. Projekteihin si-   maksuerä, 6, 7 miljoonaa markkaa, on sovittu
3672: sältyy siten suurempia riskejä kuin mitä vienti-    maksettavaksi 1 päivänä lokakuuta 1990 men-
3673: yritysten ja kaupallisten pankkien normaalisti      nessä. Tähän tarvittavat määrärahat sisältyvät
3674: voidaan odottaa hyväksyvän. Tämän tyyppis-          hallituksen eduskunnalle antamaan valtion
3675: ten yhteisyritysten syntymisessä on ympäristö-      vuoden 1990 ensimmäiseen lisämenoarvioon
3676: rahoitusyhtiön rahoituksella olennainen merki-      momentille 28.84.68 (Suomen maksuosuus
3677: tys.                                                Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön pää-
3678:    Ympäristörahoitusyhtiön perustaminen on          omasta).
3679: tehokas ja tarpeellinen rahoituskeino Itä-             Yhtiön perustaminen Suomeen ei aiheuta
3680: Euroopan maiden ympäristöinvestointien laa-         erityisiä hallinnollisia kuluja Suomen valtiolle,
3681: jamittaiseksi tukemiseksi. Ympäristöinvestoin-      sillä sen ylläpitokustannukset katetaan pää-
3682: tien aloittaminen Itä-Euroopan maissa voi saa-      omasta.
3683: da aikaan laajan kerrannaisvaikutuksen verrat-         Sopimuksen määräysten soveltaminen mer-
3684: tuna siihen käytettyyn pohjoismaiseen pää-          kitsee sitä, että valtio luopuu perimästä eräitä
3685: omapanokseen. Ympäristörahoitusyhtiön pe-           veroja ja maksuja, joita se muutoin verolain-
3686:                                      1990 vp. -     HE n:o 70                                     3
3687: 
3688: säädännön mukaan pens1 yhtiöltä. Määrä ei           nettely vastaa PIP:n kohdalla noudatettavaa
3689: ole merkittävä valtiontalouden kannalta. Me-        käytäntöä.
3690: 
3691: 
3692: 
3693: 
3694:                              YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
3695: 
3696: 
3697: 1. Sopimus Pohjoismaiden ympä-                         Yhtiölle ei kuulu tehtäviä, jotka kaventaisi-
3698:    ristörahoitusyhtiön perustami-                   vai jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeutta, eikä
3699:    sesta ja yhtiön säännöt                          se voi tehdä jäsenvaltioita kansainvälisoikeu-
3700:                                                     dellisesti sitovia oikeustoimia. 1äsenvaltioiden
3701:    Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö pe-         vastuu yhtiön toiminnasta rajoittuu niiden pää-
3702: rustetaan sopimuksen 5 artiklan mukaan PIP:n        omapanokseen.
3703: yhteyteen. Näin on haluttu välttyä kokonaan            Yhtiön sääntöjen mukaan sen pääoma mää-
3704: uuden organisaation perustamiselta ja mini-         ritellään SDR:ssä. Tämän ratkaisun katsotaan
3705: moida yhtiön hallintokustannukset. PIP:n yh-        parhaiten takaavan peruspääoman arvon säily-
3706: teyteen kytkettynä yhtiö voi myös hyötyä pan-       misen ja korostavan samalla yhtiön kansainvä-
3707: kin saavuHamasta multilateraalisesta asemasta,      listä luonnetta. SDR määritellään niiden arvos-
3708: kuten edellä yleisperusteluissa on todettu.         tussääntöjen mukaan, jotka kansainvälinen va-
3709:    Perustamissopimus luo pohjan yhtiön oikeu-       luuttarahasto on hyväksynyt voimassaoleviksi
3710: delliselle asemalle sekä rahoituksen saajiin että   arvonmäärityssäännöiksi vuoden 1981 alusta
3711: Pohjoismaiden poliittisiin viranomaisiin, jo        lukien. 1os arvonmäärityssääntöjä muutetaan,
3712: olemassa oleviin toimielimiin ja kansalliseen       yhtiön hallitus noudattaa PIP:n johtokunnan
3713: lainsäädäntöön nähden. Sopimuksen liitteenä         pankin sääntöjen 2 §:n mukaisesti tekemää
3714: olevat säännöt sisältävät yhtiön toimintaa ja       ratkaisua uusien arvonmäärityssääntöjen nou-
3715: organisaatiota koskevat tarkemmat määräyk-          dattamisesta. Yhtiön pääoman suuruudeksi on
3716: set. Sopimuksen 3 artiklan mukaan Pohjois-          sovittu 36 miljoonaa SDR eli noin 188 miljoo-
3717: maiden ministerineuvoston päätöksellä voi-          naa markkaa. Pohjoismaiden ministerineuvos-
3718: daan muuttaa sääntöjä. Ministerineuvoston           to päättää tarvittaessa pääoman korottamisesta
3719: päätösten on oltava yksimielisiä. Päätökset         yhtiön hallituksen esityksestä.
3720: eivät sido jäsenvaltioita ennen kuin mahdolli-         Sääntöjen 2 §:n mukaan valtiot maksavat
3721: sesti tarvittavat maan sisäiset lainsäädäntötoi-    yhtiölle pääoman erissä yhtiön hallituksen ke-
3722: met on suoritettu. Kun yhtiö on aloittanut          hotuksesta. Ensimmäinen erä on suoritettava
3723: toimintansa, sen ja PIP:n kesken on tarkoitus       viimeistään 1 päivänä lokakuuta 1990. Yhtiön
3724: yksityiskohtaisesti sopia yhteistyön järjestämi-    käyttövaroja edellytetään hoidettavan huolella
3725: sestä perustamissopimuksen ja sääntöjen puit-       ja tuotto on käytettävä yhtiön toimintaan.
3726: teissa.                                                Pääoma jaetaan sopimusvaltioiden kesken
3727:    Sopimuksen ja sääntöjen johtolauseessa sekä      kunkin maan bruttokansantuotteen perusteella
3728: sopimuksen 1 artiklassa ja sääntöjen 1 §:ssä        Pohjoismaiden ministerineuvoston yhteispoh-
3729: määritellään yhtiön tarkoitus. Yhtiön toiminta      joismaista rahoitustoimintaa varten määrää-
3730: on osa pohjoismaista ympäristönsuojeluyhteis-       män jakoperusteen mukaisesti. Kansalliset
3731: työtä. Yhtiö rahoittaa pääomansa puitteissa         osuudet annetaan yhtiön käyttöön lahjamuo-
3732: Itä-Eurooopan maissa toimivien yritysten ym-        toisina. Peruspääomasta Tanskan valtion
3733: päristönsuojeluinvestointeja. Etusijalle asete-     osuus on 7,8 miljoonaa SDR, Suomen valtion
3734: taan ne investoinnit, joilla on pohjoismaista       osuus on 7,4 miljoonaa SDR, Islannin valtion
3735: etua. Pohjoismainen etu arvioidaan tapaus-          osuus on 0,4 miljoonaa SDR, Norjan valtion
3736: kohtaisesti.                                        osuus on 7,0 miljoonaa SDR ja Ruotsin valtion
3737:    Pohjoismaiden ministerineuvosto päättää so-      osuus 13,4 miljoonaa SDR.
3738: pimuksen 7 artiklan mukaisesti yhtiön toimin-          Pääomaa mahdollisesti myöhemmin korotet-
3739: nan jatkamisesta viimeistään 1 päivänä tammi-       taessa on korotus jaettava jäsenvaltioiden kes-
3740:  kuuta 1996.                                        ken sen jakoperusteen mukaisesti, jonka minis-
3741: 4                                      1990 vp. -      HE n:o 70
3742: 
3743: tedneuvosto on kullekin ajankohdalle vahvis-           PIP:n voimassa olevan, eduskunnan hyväksy-
3744: tanut. Aiemmin maksettua peruspääoman osaa             män järjestelyn kanssa.
3745: ei kuitenkaan tarkisteta jakoperustetta myö-              Sen maan, johon yhtiön toimipaikka sijoite-
3746: hemmin muutettaessa. Sääntöjen 5 §:n mu-               taan, ei tämän johdosta tulisi saada erityisiä
3747: kaan yhtiön tilejä pidetään SDR:ssä. Tilivuote-        verotuksen muodossa syntyviä etuja. Siitä
3748: na on kalenterivuosi. Yhtiön vuosikertomus ja          syystä yhtiön omaisuus ja tulot on sopimuksen
3749: tilinpääätös alistetaan Pohjoismaiden ministe-         6 artiklan mukaan vapautettu kaikesta välittö-
3750: rineuvoston hyväksyttäväksi.                           mästä verotuksesta. Tämän mukaisesti yhtiö ei
3751:    Yhtiön rahoitustoiminnassa noudatettavista          suorita tulo- ja varallisuusverolain (1043174)
3752: periaatteista määrätään sääntöjen 3 §:ssä. Yh-         perusteella tulo- ja varallisuusveroa. Edelleen 6
3753: tiön rahoitustoiminnan kohteena ovat ne Itä-           artiklan mukaan yhtiö on rahoitustoiminnas-
3754: Euroopan maissa toimintaa harjoittavat yrityk-         saan vapautettu myös leimaverosta ja muista
3755: set, jotka yhteisomistuksen, teknologian siir-         julkisista maksuista. Tämän mukaisesti esimer-
3756: ron tai muun pohjoismaisten yritysten kanssa           kiksi yhtiön antama velkakirja tai muu saaruis-
3757: tapahtuvan yhteistyön muodossa toteuttavat             todiste on vapaa leimaverolain (662/43) perus-
3758: hankkeita, mikä merkitsee ympäristölaitteiden          teella suoritettavasta leimaverosta.
3759: valmistusta tai muuta ympäristöteknologian                Yhtiölle myönnettävien erioikeuksien ja
3760: teollista hyväksikäyttöä tai palvelujen tarjon-        -vapauksien soveltamisen ja yhtiön yhteispoh-
3761: taa ympäristöalalla. Rahoittaminen merkitsee           joismaisen aseman mahdollisesti edellyttämät
3762: käytännössä osakkeiden ja osuuksien merkitse-          lainsäädäntötoimet ovat selvitettävinä. Näiden
3763: mistä sekä lainojen ja takauksien myöntämis-           ja mahdollisesti muiden esille tulevien kysy-
3764: tä. Lainat voidaan myöntää ehtolainoina, jol-          mysten järjestämiseksi hallitus antaa tarvittaes-
3765: loin takaisinmaksu ja korkomaksu tapahtuvat            sa eduskunnalle erilliset esitykset. Tämä menet-
3766: hankkeen tulojen suhteessa. Rahoitettavien             tely vastaa PIP:n perustamisen yhteydessä
3767: hankkeiden on oltava teknisesti toteuttamiskel-        noudatettua menettelyä.
3768: poisia ja taloudellisesti kannattavia. Asetetta-          Pohjoismaiden ministerineuvosto päättää so-
3769: essa hankkeita toteuttamisjärjestykseen on             pimuksen 7 artiklan mukaan yhtiön jatkotoi-
3770: huomiota kiinnitettävä hankkeen pohjoismai-            minnasta viimeistään 1 päivänä tammikuuta
3771: seen ympäristövaikutukseen. Hankkeiden ym-             1996. Ministerineuvosto voi päättää yhtiön toi-
3772: päristövaikutusten arvioinnista vastaa yhtiön          minnan lopettamisesta muutoinkin ja nimetä
3773: hallitus.                                              henkilöt hoitamaan lakkauttamista. Sääntöjen
3774:    Sääntöjen 9 §:n mukaan valvontakomitea              10 §:n mukaan yhtiön on kuitenkin vastattava
3775: huolehtii siitä, että yhtiö toimii sääntöjensä         loppuun saakka niistä velvoitteista, jotka sillä
3776: mukaisesti. Valvontakomiteana toimii sama              oli lakkauttamispäätöksen syntyessä, ennen
3777: Pohjoismaiden ministerineuvoston ja Pohjois-           kuin yhtiö voidaan lakkauttaa takaisinmaksuin
3778: maiden neuvoston asettama valvontakomitea,             tai muuutoin pääomaa käyttäen.
3779: joka vastaa myös PIP:n valvonnasta. Komi-                 Sääntöjen 6 §:n mukaan yhtiöllä on hallitus,
3780: teassa on 10 jäsentä, joista Pohjoismaiden             johon kuuluu viisi jäsentä. Jokainen jäsenval-
3781: ministerineuvosto nimeää yhden kustakin jä-            tio nimeää hallitukseen kuudeksi vuodeksi yh-
3782: senmaasta ja Pohjoismaiden neuvosto yhteensä           den jäsenen ja yhden varajäsenen. Hallituksen
3783: viisi jäsentä. Valvontakomitea on riippumaton          puheenjohtajuus ja varapuheenjohtajuus vuo-
3784: toimielin, jonka tehtävänä on yhtiön toimin-           rottelevat kunkin maan edustajien kesken.
3785: nan yleisen valvonnan lisäksi vastata yhtiön           Sääntöjen 6 § :ssä on yksityiskohtaiset mää-
3786: tilintarkastuksesta ja antaa vuosittain tilintar-      räykset hallituksen kokoontumisesta, päätös-
3787: kastuskertomus ministerineuvostolle.                   valtaisuudesta ja menettelytavasta päätöksente-
3788:    Määräykset yhtiön oikeudellisesta asemasta          ossa. PIP:n edustaja osallistuu hallituksen ko-
3789: sekä erioikeuksista ja -vapauksista ovat sopi-         koukseen ilman äänioikeutta. Hallitus käyttää
3790: muksen 6 artiklassa. Sen mukaan yhtiöön ei             pääsääntöisesti yhtiölle kuuluvaa toimivaltaa.
3791: voida kohdistaa maksurajoituksia eikä luotto-          Se päättää yhtiön toiminnan linjoista sekä
3792: poliittisia toimenpiteitä, jotka estäisivät tai vai-   tekee rahoituspäätökset. Tällä tavoin on tar-
3793: keuttaisivat yhtiön toimintaa. Tämän mukai-            koitus varmistaa ympäristönsuojelupoliittisten
3794: sesti valuuttalainsäädäntömme rajoituksia ja           näkökohtien huomioonottaminen päätöksente-
3795: lupamenettelyjä ei sovelleta yhtiön tekemiin           ossa. Rahoitusasioissa on muutoin tarkoitus
3796: sitoumuksiiin. Määräys on yhdenmukainen                toimia mahdollisimman laajassa yhteistyössä
3797:                                      1990 vp. -     HE n:o 70                                   5
3798: 
3799: PIP:n kanssa. Tarkoitus on, että pankki tulee       tajalle. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan
3800: hoitamaan yhtiön hallinnollisia tehtäviä. Yhtiö     samana ajankohtana kuin sopimuskin.
3801: ja PIP sopivat keskenään yhtiön PIP:ltä ostet-
3802: tavien palvelujen korvaamisesta.
3803:    Sopimuksen 9 ja 10 artikla sisältävät tavan-     3. Eduskunnan suostumuksen
3804: omaiset loppumääräykset sopimuksen hyväk-              tarpeellisuus
3805: symisestä, voimaantulosta, tallettajasta ja irti-
3806: sanomisesta. Tallettajana toimii Suomen ulko-          Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön pe-
3807: asiainministeriö. Sopimuksen irtisanomisen en-      rustamissopimuksen määräykset yhtiön oikeu-
3808: simmäinen mahdollinen voimaantuloajankohta          dellisesta asemasta ja sen oikeuksista ja va-
3809: on vuoden 1996 lopussa. Sen jälkeen tapahtu-        pauksista poikkeavat eräiltä osin Suomen voi-
3810: nut irtisanominen tulee voimaan sen tilivuoden      massa olevasta lainsäädännöstä. Kun lisäksi
3811: päättyessä jonka aikana irtisanominen on ta-        sopimuksen ja yhtiön sääntöjen mukaan yh-
3812: pahtunut edellyttäen että irtisanominen on ta-      tiön perustaminen aiheuttaa valtioille menoja
3813: pahtunut viimeistään kesäkuun loppuun men-          pääomaosuuden suorittamisena, on eduskun-
3814: nessä. Muussa tapauksessa irtisanominen tulee       nan suostumus myös tältä osin tarpeen.
3815: voimaan seuraavan tilivuoden päättyessä. Mi-           Edellä olevan perusteella ja hallitusmuodon
3816: käli yhtiön toimintaa jatketaan sopimuspuolen       33 §:n mukaisesti esitetään,
3817: irtisanomisen jälkeen, päätetään erikseen ero-
3818: amismenettelystä siten, ettei eroava osapuoli                että Eduskunta hyväksyisi ne Reykja-
3819: vapaudu niistä velvoitteista, jotka olivat voi-           vikissa 2 päivänä maaliskuuta 1990 teh-
3820: massa osapuolen erotessa.                                 dyn Pohjoismaiden ympäristörahoitus-
3821:                                                           yhtiön perustamista koskevan sopimuk-
3822:                                                           sen sekä yhtiön sääntöjen määräykset,
3823:                                                           jotka vaativat Eduskunnan suostumuk-
3824: 2. Voimaantulo                                            sen.
3825: 
3826:   Sopimus Pohjoismaiden ympäristörahoitus-            Koska sopimus sisältää määräyksiä, jotka
3827: yhtiön perustamisesta tulee voimaan 30 päivän       kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan sa-
3828: kuluttua siitä, kun kaikki osapuolet ovat il-       malla Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava
3829: moittaneet sopimuksen hyväksymisestä tallet-        lakiehdotus:
3830: 6                                   1990 vp. -    HE n:o 70
3831: 
3832:                                             Laki
3833: Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön perustamista koskevan sopimuksen eräiden määräysten
3834:                                       hyväksymisestä
3835: 
3836:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
3837: 
3838:                       1§                                                2§
3839:    Reykjavikissa 2 päivänä maaliskuuta 1990         Tarkempia säännöksiä tämän lain ja sopi-
3840: tehdyn Pohjoismaiden ympäristörahoitusyh-         muksen soveltamisesta annetaan tarvittaessa
3841: tiön perustamista koskevan sopimuksen mää-        asetuksella.
3842: räykset ovat, mikäli ne kuuluvat lainsäädän-
3843: nön alaan, voimassa niin kuin siitä on sovittu.                         3§
3844:                                                     Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädet-
3845:                                                   tävänä ajankohtana.
3846: 
3847:      Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1990
3848: 
3849: 
3850:                                     Tasavallan Presidentti
3851:                                      MAUNO KOIVISTO
3852: 
3853: 
3854: 
3855: 
3856:                                                              Ulkoasiainministeri Pertti Paasio
3857:                                      1990 vp. -   HE n:o 70                                       7
3858: 
3859: 
3860: 
3861: 
3862:                                            SOPIMUS
3863:                     Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön perustamisesta
3864: 
3865:   Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja                              7 artikla
3866: Ruotsin hallitukset, jotka osana pohjoismaista      Pohjoismaiden ministerineuvosto ottaa vii-
3867: ympäristöyhteistyötä haluavat edistää Pohjois-    meistään 1 päivänä tammikuuta 1996 kantaa
3868: maiden edun mukaisia investointeja Itä-           yhtiön jatkotoimintaan.
3869: Eurooppaan, ovat sopineet seuraavasta:              Jos Pohjoismaiden ministerineuvosto päät-
3870:                                                   tää yhtiön lopettamisesta, sovelletaan sääntö-
3871:                    1 artikla                      jen 10 §:ssä mainittua järjestystä.
3872:    Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö, jäl-
3873: jempänä yhtiö, perustetaan paamaaranaan                                8 artikla
3874: edistää Pohjoismaiden edun mukaisia inves-           Sopimus ja 3 artiklassa mainitut säännöt
3875: tointeja Itä-Eurooppaan rahoittamalla yrityk-     tulevat voimaan kolmenkymmenen päivän ku-
3876: siä näissä maissa.                                luttua siitä päivästä, kun kaikki sopimuspuolet
3877:                                                   ovat ilmoittaneet Suomen ulkoasiainministeri-
3878:                   2 artikla                       ölle sopimuksen hyväksymisestä.
3879:   Yhtiöllä on oikeushenkilön asema.                  Suomen ulkoasiainministeriö ilmoittaa muil-
3880:                                                   le sopimuspuolille näiden ilmoitusten vastaan-
3881:                    3 artikla                      ottamisesta ja sopimuksen voimaantuloajan-
3882:   Yhtiön toiminnassa noudatetaan tämän sopi-      kohdasta.
3883: muksen liitteenä olevia sääntöjä. Näitä sääntö-
3884: jä voidaan muuttaa Pohjoismaiden ministeri-                             9 artikla
3885: neuvoston päätöksellä.                                Sopimuspuoli voi irtisanoa sopimuksen 1
3886:                                                   päivän tammikuuta 1996 jälkeen ilmoittamalla
3887:                   4 artikla                       siitä kirjallisesti Suomen ulkoasiainministeriöl-
3888:   Sopimuspuolet maksavat yhtiön paaoman.          le, joka ilmoittaa muille sopimuspuolille ja
3889: Peruspääoman määrästä, jakautumisesta ja          yhtiön hallitukselle sellaisen ilmoituksen vas-
3890: maksamisesta sekä peruspääoman korottami-         taanottamisesta ja sen sisällöstä.
3891:                                                      Irtisanominen koskee ainoastaan irtisanomi-
3892: sesta määrätään sääntöjen 2 §:ssä.
3893:                                                   sen suorittanutta sopimuspuolta, ja se tulee
3894:                 5 artikla                         voimaan sen tilivuoden päättyessä, jonka aika-
3895:                                                   na irtisanominen on tapahtunut, edellyttäen
3896:   Yhtiö tormn Pohjoismaiden investointipan-       että irtisanominen on tapahtunut viimeistään
3897: kin päämajassa.                                   kesäkuun loppuun mennessä, muussa tapauk-
3898:                                                   sessa irtisanominen tulee voimaan seuraavan
3899:                    6 artikla                      tilivuoden päättyessä.
3900:    Yhtiö on vapautettu maksu- ja valuuttarajoi-      Mikäli Pohjoismaiden ministerineuvosto täl-
3901: tuksista ja luottopoliittisista toimenpiteistä,   laisen irtisanomisen tapahduttua ei päätä yh-
3902: jotka estävät tai vaikeuttavat sen toimintaa.     tiön lakkauttamisesta, sen tulee viimeistään
3903:    Yhtiön varat ja tuotto ovat verovapaat.        ennen irtisanomisen voimaantuloa määrätä,
3904:    Rahoitustoiminnassaan yhtiö on vapautettu      miten yhtiön ja siitä eroavan sopimuspuolen
3905: leimaveroista ja muista julkisista maksuista.     suhteet lopetetaan. Tällöin on varmistettava,
3906: 8                                    1990 vp. -     HE n:o 70
3907: 
3908: että eroava sopimuspuoli edelleen vastaa sa-          Tämän vakuudeksi ovat asianmukaisesti val-
3909: malla tavoin kuin muut sopimuspuolet niistä         tuutetut edustajat allekirjoittaneet tämän sopi-
3910: yhtiön velvoitteista, jotka olivat voimassa sopi-   muksen.
3911: muspuolen erotessa.
3912:                                                       Tehty Reykjavikissa 2 päivänä maaliskuuta
3913:                    10 artikla                       1990 yhtenä tanskan-, suomen-, islannin-, nor-
3914:   Tämän sopimuksen alkuperäiskappale talle-         jan- ja ruotsinkielisenä kappaleena, jonka
3915: tetaan Suomen ulkoasiainministeriöön, joka          kaikki tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset.
3916: toimittaa siitä oikeaksi todistetut jäljennökset
3917: muille sopimuspuolille.
3918: 
3919: 
3920:                                           (Al/ekirjoitukset)
3921:                                     1990 vp. -   HE n:o 70                                       9
3922: 
3923: 
3924: 
3925: 
3926:                               Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön
3927:                                           SÄÄNNÖT
3928: 
3929:   Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja              Maksut suoritetaan kunkin maan kansalli-
3930: Ruotsin hallitukset ovat 2 päivänä maaliskuuta   sessa valuutassa tai muussa vaihdettavassa va-
3931: 1990 tehdyllä sopimuksella päättäneet perustaa   luutassa maksupäivänä vallitsevan SDR-kurs-
3932: Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön.           sin mukaan.
3933:   Yhtiöllä on seuraavat säännöt:                    Peruspääoman korotus tapahtuu Pohjois-
3934:                                                  maiden ministerineuvoston päätöksellä yhtiön
3935:                   Tarkoitus                      johtokunnan esityksestä. Korotus jaetaan mak-
3936:                                                  settavaksi maiden kesken yhteispohjoismaises-
3937:                       1§                         ta rahoituksesta kulloinkin vallitsevan taakan-
3938:   Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön, jo-     jaon mukaisesti.
3939: ta jäljempänä kutsutaan yhtiöksi, tarkoitukse-
3940: na on edistää Pohjoismaiden edun mukaisia
3941: investointeja Itä-Eurooppaan osallistumalla                         Taiminta
3942: yritysten rahoitukseen näissä maissa.
3943:    Yhtiön englanninkielinen nimi on Nordic                              3 §
3944: Environment Finance Corporation (NEFCO).            Yhtiö rahoittaa yhtiöitä Itä-Euroopassa, jot-
3945:                                                  ka yhteisomistuksen, teknologian siirron tai
3946:                 Peruspääoma                      muun pohjoismaisten yritysten kanssa tapahtu-
3947:                                                  van yhteistyön muodossa toteuttavat hankkei-
3948:                       2 §                        ta, jotka merkitsevät ympäristölaitteiden val-
3949:    Yhtiön peruspääoma on 36 miljoonaa SDR,       mistusta tai muuta ympäristöteknologian teol-
3950: joka jakautuu seuraavasti: Tanskan valtio mer-   lista hyväksikäyttöä tai palvelujen tarjontaa
3951: kitsee 7,8 miljoonaa SDR, Suomen valtio mer-     ympäristöalalla.
3952: kitsee 7,4 miljoonaa SDR, Islannin valtio mer-      Yhtiö voi tässä tarkoituksessa merkitä tällai-
3953: kitsee 0,4 miljoonaa SDR, Norjan valtio mer-     sen yrityksen osakkeita tai osuuksia sekä
3954: kitsee 7,0 miljoonaa SDR ja Ruotsin valtio       myöntää sille lainaa ja takauksia Iiikemäisillä
3955: merkitsee 13,4 miljoonaa SDR.                    ehdoilla. Lainat voidaan myöntää ehtolainoi-
3956:    SDR määritellään Kansainvälisen valuuttara-   na, eli lainoina, joiden takaisinmaksu ja kor-
3957: haston hyväksymien, 1 päivänä tammikuuta         komaksu tapahtuvat siinä laajuudessa kuin
3958: 1981 lähtien voimassaolleiden arvonmääritys-     hankkeen tulot sen sallivat.
3959: sääntöjen mukaisesti. Jos näitä arvonmääritys-      Hankkeiden edellytetään olevan teknisesti
3960: sääntöjä muutetaan, noudattaa yhtiö Pohjois-     toteuttamiskelpoisia ja taloudellisesti kannatta-
3961: maiden investointipankin johtokunnan teke-       via. Hankkeet, joilla on suuri pohjoismainen
3962: mää päätöstä pankin uusista säännöistä.          ympäristövaikutus, tulee priorisoida.
3963:    Peruspääoma asetetaan yhtiön käyttöön il-        Yhtiö voi sen lisäksi ryhtyä muihin sen
3964: man korkoa.                                      toimintaan liittyviin toimenpiteisiin.
3965:    Peruspääoma maksetaan yhtiölle erissä yh-
3966: tiön hallituksen kehotuksesta. Ensimmäinen                             4 §
3967: erä maksetaan viimeistään 1 päivänä lokakuuta       Yhtiön käyttövarat on hoidettava turvallises-
3968:  1990.                                           ti ja niiden tuotto kuten myös toiminnan yli-
3969: 2   300553N
3970: 10                                   1990 vp. -     HE n:o 70
3971: 
3972: jäämä on käytettävä yhtiön toimintaan. Yhtiö        laajuudessa kuin tämä katsotaan tarkoituksen-
3973: voi hallituksen päätöksen mukaisesti jakaa yli-     mukaiseksi siirtää tätä Pohjoismaiden inves-
3974: jäämää jäsenvaltioille.                             tointipankille, joka hoitaa juoksevan toimin-
3975:                                                     nan yhtiön puolesta yhtiön ja pankin välillä
3976:                       5§                            sovittujen suuntaviivojen mukaisesti.
3977:   Yhtiön tilejä pidetään SDR:ssä. Tilivuosi on
3978: kalenterivuosi.
3979:   Yhtiön vuosikertomus ja tilinpäätös toimite-
3980: taan Pohjoismaiden ministerineuvostolle.                                  8§
3981:                                                       Yhtiön nimen kirjoittaa kaksi seuraavista
3982:                                                     yhdessä: hallituksen jäsenet, varajäsenet tai
3983:                     Hallinto                        hallituksen siihen valtuuttamat henkilöt.
3984:                         6 §
3985:    Yhtiöllä on hallitus, johon kuuluu vus1 Ja-
3986: sentä, joista kukin valtio nimeää yhden jäsenen                   Muita määräyksiä
3987: kuuden vuoden toimikaudeksi. Jokaiselle jäse-                             9 §
3988: nelle valitaan varajäsen samoilla periaatteilla.       Valvontakomitean on huolehdittava siitä, et-
3989:    Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohta-     tä yhtiön toimintaa harjoitetaan sääntöjen mu-
3990: jan ja varapuheenjohtajan yhdeksi vuodeksi          kaisesti. Komitea vastaa tilintarkastuksesta ja
3991: kerrallaan. Puheenjohtajuus ja varapuheenjoh-       antaa vuosittain tilintarkastuskertomuksen
3992: tajuus vuorottelevat valtioiden edustajien välil-   Pohjoismaiden ministerineuvostolle.
3993: lä.                                                    Valvontakomiteana toimii sama Pohjoismai-
3994:     Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjoh-     den ministerineuvoston ja Pohjoismaiden neu-
3995: taja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kolme       voston asettama valvontakomitea, joka vastaa
3996: jäsentä tai äänioikeutettua varajäsentä on läs-     Pohjoismaiden investointipankin tilintarkas-
3997: nä. Kullakin jäsenellä on yksi ääni; varajäse-
3998:                                                     tuksesta.
3999: nellä on äänioikeus ainoastaan hallituksen jä-
4000: senen poissaollessa. Päätökseen vaaditaan läs-
4001: näolevien äänten enemmistö. Äänten mennessä                             10 §
4002: tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni.                   Pohjoismaiden ministerineuvosto päättää
4003:     Hallitus kokoontuu puheenjohtajan päätök-       yhtiön sääntöjen muutoksista tai lisäyksistä.
4004: sellä tai vähintään kahden hallituksen jäsenen      Ministerineuvoston on viimeistään 1 päivänä
4005: tai Pohjoismaiden investointipankin esitykses-      tammikuuta 1996 otettava kantaa yhtiön jatko-
4006: tä.                                                 toiminnasta.
4007:     Hallitus päättää työjärjestyksestään.              Mikäli Pohjoismaiden ministerineuvosto
4008:     Pohjoismaiden investointipankki ja Pohjois-     päättää lakkautaa yhtiön, ministerineuvosto
4009: maiden ministerineuvoston sihteeristö osallistu-    nimeää ne henkilöt, jotka hoitavat lakkautta-
4010: vat hallituksen kokouksiin ilman äänioikeutta.      misen.
4011:                                                        Yhtiön lakkauttaminen takaisinmaksuilla tai
4012:                      7 §                            yhtiön varoja muutoin käyttämällä ei voi ta-
4013:    Hallitus käyttää päätösvaltaa kaikissa yh-       pahtua ennen kuin yhtiön velvoitteet on lope-
4014: tiötä koskevissa kysymyksissä, mutta voi siinä      tettu.
4015:                                     1990 vp. -     HE n:o 71
4016: 
4017: 
4018: 
4019: 
4020:                                     Hallituksen esitys Eduskunnalle kidutuksen ja epäinhimillisen
4021:                                 tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen estämiseksi tehdyn
4022:                                 eurooppalaisen yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymi-
4023:                                 sestä
4024: 
4025: 
4026: 
4027: 
4028:                           ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
4029: 
4030:   Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hy-       loissa, poliisisäilöissä, varuskunnissa arestiran-
4031: väksyisi Strasbourgissa vuonna 1987 tehdyn         gaistukseen määrättyjen henkilöiden säilytys-
4032: eurooppalaisen yleissopimuksen kidutuksen ja       paikoissa, psykiatrista hoitoa saajan tahdosta
4033: epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai       riippumatta antavissa sairaaloissa ja toiminta-
4034: rangaistuksen estämiseksi.                         yksiköissä, koulukodeissa, kehitysvammaisten
4035:   Yleissopimuksella on perustettu eurooppalai-     erityishuoltoa antavissa laitoksissa sekä päih-
4036: nen komitea kidutuksen ja epäinhimillisen tai      dehuoltolaitoksissa. Komitealle on myös annet-
4037: halventavan kohtelun tai rangaistuksen estämi-     tava tieto sen työn kannalta tarpeellisista ylei-
4038: seksi. Komitea tekee käyntejä sopimusvaltioi-      sistä asiakirjoista.
4039: den sellaisissa laitoksissa ja paikoissa, joissa      Yleissopimus on tullut kansainvälisesti voi-
4040: säilytetään henkilöitä, jotka ovat menettäneet     maan 1 päivänä helmikuuta 1989. Suomen
4041: vapautensa viranomaisen toimesta. Komitean         osalta se tulee voimaan kuukauden ensimmäi-
4042: tehtävänä on tutkia näiden henkilöiden kohte-      senä päivänä kolmen kuukauden kuluttua siitä,
4043: lua sekä tarvittaessa neuvoin ja ehdotuksin        kun Suomi on tallettanut hyväksymiskirjansa.
4044: tehostaa heidän suojeluaan kidutusta ja epäin-     Esitykseen sisältyy lakiehdotus yleissopimuk-
4045: himillisiä tai halventavaa kohtelua tai rangais-   sen eräiden määräysten hyväksymisestä sekä
4046: tusta vastaan.                                     sen soveltamisesta. Laki on tarkoitettu tule-
4047:   Yleissopimus edellyttää, että komitean salli-    maan voimaan samana ajankohtana kuin yleis-
4048: taan tulla maahan ja että se voi käydä vanki-      sopimuskin.
4049: 
4050: 
4051: 
4052: 
4053:                                       YLEISPERUSTELUT
4054: 
4055: 1. Nykyinen tilanne ja asian                       kieltää kidutuksen. Kidutus sekä julma ja hal-
4056:    valmistelu                                      ventava kohtelu ja rangaistus kielletään myös
4057:                                                    Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen
4058:   Kidutuksen, epäinhimillisen ja halventavan       16 päivänä joulukuuta 1966 hyväksymässä
4059: kohtelun tai rangaistuksen vastustaminen on        kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia kos-
4060: keskeisessä asemassa kansainvälisissä pyrki-       kevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa.
4061: myksissä ihmisoikeuksien turvaamiseksi. Nii-       Suomi liittyi tähän yleissopimukseen vuonna
4062: den kieltämiseksi ja estämiseksi on tehty useita   1976 (SopS 8/76). Suomi on lisäksi vuonna
4063: kansainvälisiä sopimuksia.                         1989 liittynyt Yhdistyneiden Kansakuntien
4064:                                                    yleiskokouksen 10 päivänä joulukuuta 1984
4065:   Yhdistyneiden Kansakuntien yleismaailmalli-      hyväksymään kidutuksen ja muun julman,
4066: nen ihmisoikeuksien julistus vuodelta 1948
4067: 
4068: 300630X
4069: 2                                     1990 vp. -     HE n:o 71
4070: 
4071: epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai         rin osa näistä valituksista onkin hylätty, ovat
4072: rangaistuksen vastaiseen yleissopimukseen            ihmisoikeustoimikunta ja ihmisoikeustuomiois-
4073: (SopS 449/89).                                       tuin joutuneet toteamaan tällaisia rikkomuksia
4074:    Kidutuksen ja epäinhmillisen sekä halventa-       tapahtuneen.
4075: van kohtelun estäminen on merkittävällä sijalla         Suomessa ei esiinny kidutusta. Kuitenkin
4076: myös Euroopan neuvoston työssä. Euroopan             myös täällä on erityistä syytä kiinnittää huo-
4077: neuvoston ihmisoikeussopimuksen 3 artiklassa         miota epäinhimillisen ja halventavan kohtelun
4078: todetaan, että ketään ei saa kiduttaa tai koh-       estämiseen.
4079: della taikka rangaista epäinhimillisellä tai hal-       Yleissopimus kidutuksen ja epäinhimillisen
4080: ventavalla tavalla. Euroopan neuvoston ihmis-        tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen es-
4081: oikeustoimikunnan ja ihmisoikeustuomioistui-         tämiseksi tuli kansainvälisesti voimaan 1 päivä-
4082: men tulkinnat ihmisoikeussopimuksen 3 artik-         nä helmikuuta 1989. Kaikki Euroopan neuvos-
4083: lan sisällöstä antavat ohjeita siitä, mitä kidu-     ton jäsenvaltiot ovat sen allekirjoittaneet. Suo-
4084: tuksella ja epäinhimillisellä tai halventavalla      mi allekirjoitti yleissopimuksen 16 päivänä
4085: kohtelulla tai rangaistuksella tässä yleissopi-      marraskuuta 1989. Viisitoista jäsenvaltiota,
4086: muksessa tarkoitetaan. Suomi on ratifioinut          niiden joukossa Norja, Ruotsi ja Tanska, ovat
4087: Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen             hyväksyneet sen.
4088: 10 päivänä toukokuuta 1990 (SopS 19/90).                Esitys on valmisteltu yhteistyössä oikeus-
4089:    Vaikka kidutus ja epäinhimillinen sekä hal-       ministeriön ja ulkoasiainministeriön välillä vir-
4090: ventava kohtelu ovatkin kiellettyjä kansainväli-     katyönä.
4091: sillä sopimuksilla ja kansallisilla laeilla, niitä
4092: edelleen esiintyy. Euroopan neuvoston jäsen-
4093: maissa ne ovat harvinaisia. Tätä yleissopimusta      2. Esityksen organisatooriset ja
4094: on kuitenkin pidetty tarpeellisena erityisesti          taloudelliset vaikutukset
4095: siitä syystä, että vapautensa menettäneet henki-
4096: löt ovat muita suuremmassa vaarassa joutua             Tarkoitus on, että oikeusministeriö vastaiSI
4097: kidutuksen tai epäinhimillisen taikka halventa-      yhteistyöstä Suomen hallituksen ja komitean
4098: van kohtelun tai rangaistuksen kohteiksi.            välillä sekä tarkastuskäyntien yleisestä järjeste-
4099: Yleissopimuksella luodaan järjestelmä, jolla         lystä Suomessa. Nämä tehtävät pystytään hoi-
4100: vapaamuotoisella yhteistyöllä pyritään ennalta       tamaan nykyisen henkilöstön ja organisaation
4101: ehkäisemään tällaisia ihmisoikeuksien louk-          puitteissa.
4102: kauksia.                                               Suomen liittymisestä yleissopimukseen ei ai-
4103:    Euroopan ihmisoikeustoimikunta ja ihmisoi-        heudu merkittävästi uusia tehtäviä. Tämän
4104: keustuomioistuin ovat usein joutuneet käsitte-       vuoksi liittymisen taloudelliset vaikutukset, mi-
4105: lemään valituksia, joissa vapautensa menettä-        käli niitä on lainkaan, jäävät vähäisiksi.
4106: neet ovat väittäneet heidän kohdallaan rikotun          Lailla ei ole organisatoorisia vaikutuksia ei-
4107: ihmisoikeussopimuksen 3 artiklaa. Vaikka suu-        kä se lisää julkisen talouden kustannuksia.
4108: 
4109: 
4110: 
4111: 
4112:                              YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
4113: 
4114: 
4115: 1. Esityksen sisältö                                 lään myös komitean tehtävät. Sen tulee tarkas-
4116:                                                      tuskäyntejä tekemällä tutkia vapautensa me-
4117: 1.1. Eurooppalainen yleissopimus kidutuksen          nettäneiden henkilöiden kohtelua tarkoitukse-
4118:      ja epäinhimillisen tai halventavan koh-         naan tarvittaessa suojella näitä henkilöitä kidu-
4119:      telun tai rangaistuksen estämiseksi             tukselta ja epäinhimilliseltä tai halventavalta
4120:                                                      kohtelulta tai rangaistukselta.
4121:    1 artikla. Tämän artiklan mukaan perus-             2 artikla. Sopimusvaltiot veivoitetaan salli-
4122: tetaan Eurooppalainen komitea kidutuksen ja          maan komitean käynnit kaikissa sellaisissa lai-
4123: epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai         toksissa ja paikoissa, joissa säilytetään henki-
4124: rangaistuksen estämiseksi. Artiklassa määritel-      löitä, jotka ovat menettäneet vapautensa viran-
4125:                                        1990 vp. -     HE n:o 71                                      3
4126: 
4127: omaisen toimesta. Harkittaessa sitä, milloin          niä. Nämä haastattelut tapahtuvat pääsääntöi-
4128: vapaus on menetetty yleissopimuksen tarkoit-          sesti ilman sopimusvaltion edustajan läsnä-
4129: tamalla tavalla, on ohjeena pidettävä Euroo-          oloa. Henkilö voi kieltäytyä haastattelusta.
4130: pan neuvoston ihmisoikeussopimuksen 5 artik-          Komitean on kuitenkin voitava varmistua siitä,
4131: laa, joka määrittelee laillisen vapaudenriiston.      että kieltäytyminen perustuu henkilön omaan
4132:    3 artikla. Komitea ja sopimusvaltion viran-        vapaaseen tahtoon.
4133: omaiset ovat velvolliset olemaan keskenään               9 artikla. Poikkeuksellisissa tapauksissa so-
4134: yhteistyössä yleissopimuksen täytäntöönpanos-         pimusvaltio voi vastustaa komitean käyntiä
4135: sa.                                                   jossakin laitoksessa tai paikassa taikka käyn-
4136:    4 artikla. Jokainen sopimusvaltio saa oman         nin aiottua ajankohtaa tai siihen liittyvää toi-
4137: ehdokkaansa komitean jäseneksi. Artikla sisäl-        menpidettä. Vastustamisen perusteena voi olla
4138: tää myös komitean jäsenten kelpoisuusvaati-           ainoastaan maanpuolustus, yleinen turvalli-
4139: mukset sekä määrittelee heidän asemansa.              suus, vakava järjestyshäiriö käynnin kohtees-
4140:    5 artikla. Tämä artikla sisältää määräykset        sa, henkilön terveydellinen tila tai vakavan
4141: komitean jäsenten valintatavasta sekä heidän          rikoksen selvittämiseen liittyvän kiireellisen
4142: toimikaudestaan.                                      kuulustelun meneillä olo. Tällaisessa tapauk-
4143:     6 artikla. Komitea kokoontuu suljetuin ovin.      sessa komitea ja sopimusvaltion viranomaiset
4144: Näin halutaan korostaa työn luottamukselli-           pyrkivät sopimaan siitä, miten komitea suorit-
4145: suutta. Komitea päättää itse työskentelytavois-       taa tehtävänsä.
4146: taan. Euroopan neuvoston pääsihteeri antaa               JO artikla. Komitea laatii raportin jokaisen
4147: sihteeristön komitean käyttöön.                       käynnin jälkeen. Raportti mahdollisine suosi-
4148:     7 artikla. Komitea tekee 2 artiklassa mainit-     tuksineen toimitetaan sopimusvaltiolle. Samas-
4149: tuihin paikkoihin ajoittaisia käyntejä. Niiden        sa yhteydessä komitea voi myös keskustella
4150: lisäksi komitea voi tehdä muita tarkastuskäyn-        sopimusvaltion kanssa tekemistään havainnois-
4151: tejä, mikäli asioiden katsotaan niin vaativan.        ta ja mahdollisista parannusehdotuksista. Mi-
4152:     8 artikla. Tämän artiklan mukaan komiteal-        käli sopimusvaltio kieltäytyy olemasta yhteis-
4153: la on oikeus saapua maahan ja käydä 2 artik-          työssä tai korjaamasta havaittuja epäkohtia,
4154: lan tarkoittamissa laitoksissa ja paikoissa heti      komitea voi sopimusvaltiota kuultuaan kahden
4155: sen jälkeen, kun se on ilmoittanut sopimus-           kolmasosan enemmistöllä päättää julkisen lau-
4156: valtion hallitukselle aikomuksestaan tehdä            sunnon antamisesta.
4157:  käynti. Ilmoituksen saatuaan sopimusvaltion             11 artikla. Kaikki komitean keräämät tiedot,
4158: tulee täyttää seuraavat velvollisuudet komitean       käynnin jälkeen annettu raportti ja sen johdos-
4159: työskentelyedellytysten turvaamiseksi:                ta käydyt keskustelut sekä kaikki tarkastusten
4160:     a. Komitean on sallittava tulla maahan ja         yhteydessä käydyt keskustelut ovat luottamuk-
4161: liikkua vapaasti valtakunnan alueella;                sellisia. Raportti kuitenkin julkistetaan sopi-
4162:     b. Komitealle on annettava tiedot laitoksista     musvaltion sitä pyytäessä. Sopimusvaltio voi
4163: ja muista paikoista, joissa säilytetään vapau-        itse julkistaa raportin. Ketään koskevia henki-
4164:  tensa menettäneitä henkilöitä;                       lökohtaisia tietoja ei saa julkistaa ilman kysei-
4165:     c. Komitealla on oikeus päästä kaikkiin 2         sen henkilön nimenomaista suostumusta.
4166: artiklan tarkoittamiin laitoksiin ja muihin              12 artikla. Komitea antaa vuosittain ministe-
4167:  paikkoihin sekä liikkua vapaasti niiden alueel-      rikomitealle yleisraportin työstään. Tämä yleis-
4168:  la;                                                  raportti, joka ei sisällä mitään edellisen artik-
4169:     d. Sopimusvaltion viranomaiset ovat velvol-       lan mukaan luottamuksellisina pidettäviä tieto-
4170: liset antamaan komitealle sen työn kannalta           ja, toimitetaan parlamentaariselle yleiskokouk-
4171:  tarpeellisia tietoja. Näitä tietoja hankkiessaan     selle ja julkistetaan.
4172:  ja niitä käyttäessään komitean tulee kunnioit-          13 artikla. Komitean jäsenten ja sen käyttä-
4173:  taa sopimusvaltion lain säännöksiä ja ammat-         mien avustajien on pidettävä salassa kaikki
4174:  tietiikan vaatimuksia. Komitealla on oikeus          luottamukselliset tiedot, joita he saavat tehtä-
4175:  haastatella kaikkia vapautensa menettäneitä          väänsä suorittaessaan. Salassapitovelvollisuus
4176:  henkilöitä. Se voi haastatella myös muita hen-       on voimassa myös sen jälkeen, kun he eivät
4177:  kilöitä, joilla se uskoo olevan työnsä kannalta      enää ole komitean jäseniä tai muutoin sen
4178:  tarpeellisia tietoja. Se voi siis haastatella esi-   palveluksessa.
4179:  merkiksi vapautensa menettäneiden oikeuden-             14 artikla. Tämä artikla sisältää komitean
4180:  käyntiasiamiehiä, lääkäreitä ja perheen jäse-        käyttämiä avustajia koskevia määräyksiä. Sen
4181: 4                                     1990 vp. -     HE n:o 71
4182: 
4183: 3 kappaleen mukaan sopimusvaltio voi poik-           Maahan saavuttuaan komitealla on yleissopi-
4184: keustapauksessa päättää, että komitean jonkin        muksen mukaan mahdollisuus liikkua vapaasti
4185: avustajan ei sallita osallistua tarkastukseen.       valtakunnan alueella. Sillä ei kuitenkaan ole
4186:    15 artikla. Sopimusvaltion tulee ilmoittaa        oikeutta mennä alueelle, missä liikkuminen on
4187: komitealle, mikä viranomainen on sen puolesta        kielletty erityisestä syystä ja minne pääsy ei ole
4188: toimivaltainen vastaanottamaan tiedonantoja.         komitean tehtävän kannalta tarpeen.
4189: Mikäli sopimusvaltio on nimennyt yhteysvirka-           Komitealle ehdotetaan pykälän 2 kohdassa
4190: miehen, on myös siitä ilmoitettava komitealle.       oikeutta päästä kaikkiin niihin laitoksiin ja
4191:    16 artikla. Komitean työskentelyedellytysten      paikkoihin, joissa säilytetään henkilöitä, jotka
4192: turvaamiseksi sen jäsenille ja avustajille anne-     ovat menettäneet vapautensa viranomaisen toi-
4193: taan erioikeuksia ja vapauksia. Niiden yksityis-     mesta. Sellaisia ovat vankilat, poliisisäilöt, va-
4194: kohtainen luettelo on yleissopimuksen liittee-       ruskunnissa arestirangaistukseen määrättyjen
4195: nä.                                                  henkilöiden säilytyspaikat, psykiatrista hoitoa
4196:    17 artikla. Tässä artiklassa käsitellään yleis-   saajan tahdosta riippumatta antavat sairaalat
4197: sopimuksen suhdetta sopimusvaltion kansalli-         ja toimintayksiköt, koulukodit, kehitysvam-
4198: seen lainsäädäntöön sekä eräisiin muihin kan-        maisten erityishuoltoa antavat laitokset sekä
4199: sainvälisiin sopimuksiin.                            päihdehuoltolaitokset. Näistä laitoksista ja pai-
4200:    18-23 artikla. Nämä artiklat sisältävät           koista on laadittava yksityiskohtainen luettelo
4201: yleissopimuksen hyväksymiseen ja voimaan-            komitean käyttöön. Komitealla olisi myös oi-
4202: saattamiseen liittyviä tavanomaisia määräyk-         keus liikkua vapaasti näiden laitosten ja paik-
4203: siä. Yleissopimuksen 18 artiklan mukaan siihen       kojen alueella.
4204: voivat liittyä ainoastaan Euroopan neuvoston            Komitealle tulisi 3 kohdan mukaan antaa
4205: jäsenet. Yleissopimukseen ei 21 artiklan mu-         tieto sen tehtävien kannalta tarpeellisista ylei-
4206: kaan voi tehdä varaumia.                             sistä asiakirjoista. Tämä koskee myös salassa
4207:                                                      pidettäviä asiakirjoja siltä osin, kuin ne sisältä-
4208:                                                      vät komitean työn kannalta merkittäviä tieto-
4209: 1.2. Laki kidutuksen ja epäinhimillisen tai          ja.
4210:      halventavan kohtelun tai rangaistuksen             3 §. Vapautensa menettäneiden henkilöiden
4211:      estämiseksi tehdyn eurooppalaisen               hoidosta vastaaville viranomaisille ehdotetaan
4212:      yleissopimuksen eräiden määräysten              säädettäväksi velvollisuus avustaa komiteaa
4213:      hyväksymisestä sekä yleissopimuksen             sen työssä. Tämä on tarpeen siksi, että yhteis-
4214:      soveltamisesta                                  työ komitean ja sopimusvaltion viranomaisten
4215:                                                      välillä on yleissopimuksen johtavia periaattei-
4216:    1 §. Tämä pykälä sisältää tavanomaisen            ta. Tämän säännöksen nojalla viranomaisten
4217: blankettisäännöksen yleissopimuksen lainsää-         välillä on yleissopimuksen johtavia periaattei-
4218: dännön alaan kuuluvien määräysten hyväksy-           ta. Tämän säännöksen nojalla viranomaisten
4219: misestä.                                             tulisi antaa komitealle lain sallimissa rajoissa
4220:    2 §. Ehdotuksen mukaan komitealle annet-          muitakin tietoja ja apua, kuin mitä edellisessä
4221: taisiin sellaiset yleissopimuksen 8 artiklassa       pykälässä nimenomaisesti esitetään.
4222: mainitut oikeudet, jotka edellyttävät säännös-          4 §. Ehdotuksessa luetellaan ne perusteet,
4223: temme muuttamista. Näiden oikeuksien kirjaa-         joilla Suomen viranomainen voisi vastustaa
4224: minen lakiin on tarkoituksenmukaista siksi,          jotakin käyntiä tai muuta komitean aikamaa
4225: että se tekisi Suomen viranomaisille yleissopi-      toimenpidettä. Luettelo, joka on yleissopimuk-
4226: muksen sisällön selkeämmäksi ja siten turvaisi       sen 9 artiklan mukainen, on tyhjentävä. Vas-
4227: komitean työskentelyedellytykset.                    tustaminen ei siis voi perustua mihinkään muu-
4228:    Komitea voisi käyttää tässä pykälässä annet-      hun syyhyn. Lisäksi ehdotetaan säädettäväksi
4229: tuja oikeuksia sen jälkeen, kun se on ilmoitta-      menettelytavasta näissä tapauksissa. Koska
4230: nut Suomen hallitukselle aikomuksestaan teh-         käynnin kohteena olevat laitokset ja paikat
4231: dä käynti.                                           ovat eri ministeriöiden alaisia, on tarkoituksen-
4232:    Komitean jäsenille ja sen avustajille annet-      mukaista antaa asiasta päättäminen valtioneu-
4233: taisiin pykälän 1 kohdan mukaan oikeus tulla         vostolle. Mikäli asiaan liittyisi ulkopoliittisia
4234: Suomeen. He eivät tarvitsisi viisumia. Myös-         näkökohtia, noudatettaisiin niiltä osin ulkopo-
4235: kään passi ei olisi välttämätön, mikäli heidän       liittisen päätöksenteon menettelytapoja. Havai-
4236: henkilöllisyytensä muutoin voitaisiin todeta.        tessaan tämän pykälän mukaisen vastustamis-
4237:                                      1990 vp. -     HE n:o 71                                      5
4238: 
4239: perusteen olevan olemassa, viranomainen olisi          Voimassa olevien säännösten nojalla komite-
4240: velvollinen saattamaan asian valtioneuvoston        alla ei ole oikeutta päästä yleissopimuksen
4241: päätettäväksi.                                      edellyttämiin tarkastuskohteisiin ja liikkua va-
4242:   5 §. Vankilat ovat käyntien pääkohteita.          paasti niiden alueella. Nykyiselläänkin viran-
4243: Tästä syystä on tarkoituksenmukaista, että          omaiset voivat sallia pääsyn, mutta heillä ei ole
4244: päävastuu Suomen hallituksen ja komitean            siihen velvollisuutta.
4245: välisestä yhteistyöstä olisi oikeusministeriöllä.      Nykyisten säännösten mukaan komitealla ei
4246: Oikeusministeriö voisi myös päättää yleissopi-      ole oikeutta saada tietoa ei-julkisista asiakir-
4247: muksen mainitseman yhteysvirkamiehen nime-          joista.
4248: ämisestä. Tiedonannot Suomen hallituksen ja            Yleissopimuksen Iiitteen määräykset komi-
4249: komitean välillä toimitetaan kuitenkin hallitus-    tean jäsenten erioikeuksista ja vapauksista ovat
4250: muodon 33 §:n 2 momentin mukaisesti ulko-           sinänsä myös ristiriidassa Suomen lainsäädän-
4251: asiainministeriön kautta.                           nön kanssa. Kuitenkin nämä määräykset voi-
4252:   6 §. Mikäli myöhemmin ilmenee, että lain          daan Yhdistyneiden kansakuntien sekä sen eri-
4253: täytäntöönpanosta tarvitaan tarkempia sään-         tyisjärjestöjen erioikeuksia ja vapauksia koske-
4254: nöksiä, voitaisiin ne ehdotuksen mukaan antaa       vien yleissopimusten eräiden määräysten hy-
4255: asetuksella.                                        väksymisestä sekä eräille muillekin kansainväli-
4256:                                                     sille elimille myönnettävistä erioikeuksista ja
4257:                                                     vapauksista annetun lain (386/58) valtuuttavan
4258: 2. Eduskunnan suostumuksen                          säännöksen nojalla saattaa voimaan asetuksel-
4259:    tarpeellisuus                                    la.
4260:                                                        Edellä olevan perusteella ja hallitusmuodon
4261:    Nykyisten säännöstemme mukaan komiteal-          33 §:n mukaisesti esitetään,
4262: la ei ole oikeutta suorittaa tehtäväänsä yleisso-
4263: pimuksen edellyttämällä tavalla.                           että Eduskunta hyväksyisi ne Stras-
4264:    Ulkomaalaislain (400/83) 4 §:n mukaan                   bourgissa 26 päivänä kesäkuuta 1987
4265: Suomeen tulevalla ulkomaalaisella on oltava                kidutuksen ja epäinhimi/lisen tai hal-
4266: voimassa oleva passi. Saman lain 5 §:n mu-                 ventavan kohtelun tai rangaistuksen es-
4267: kaan hänellä tulee myös olla viisumi, jollei               tämiseksi tehdyn eurooppalaisen yleis-
4268: hänen kotivaltionsa kanssa ole sovittu viisumi-            sopimuksen määräykset, jotka vaativat
4269: vapaudesta. Suomen liittyminen yleissopimuk-               eduskunnan suostumuksen.
4270: seen edellyttää, että komitean jäsenet ja 14
4271: artiklan 3 kappaleen mainitsemaa poikkeusta
4272: lukuun ottamatta myös sen käyttämät avusta-           Koska yleissopimus sisältää määräyksiä, jot-
4273: jat voivat tulla maahan heti sen jälkeen kun        ka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan
4274: komitea on ilmoittanut Suomen hallitukselle         samalla Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava
4275: aikomuksestaan tehdä käynti.                        lakiehdotus:
4276: 6                                   1990 vp. -     HE n:o 71
4277: 
4278:                                              Laki
4279: kidutuksen ja epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen estämiseksi tehdyn
4280: eurooppalaisen yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä sekä yleissopimuksen sovel-
4281:                                           tamisesta
4282: 
4283:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4284: 
4285:                       1§
4286:   Strasbourgissa 26 päivänä kesäkuuta 1987         tai muu komitean aikoma toimenpide olisi
4287: kidutuksen ja epäinhimillisen tai halventavan      vaaraksi maanpuolustukselle, yleiselle turvalli-
4288: kohtelun tai rangaistuksen estämiseksi tehdyn      suudelle, henkilön terveydelle, laitoksessa tai
4289: eurooppalaisen yleissopimuksen määräykset          paikassa vallitsevan vakavan järjestyshäiriön
4290: ovat, mikäli ne kuuluvat lainsäädännön alaan,      poistamiselle tai vakavan rikoksen selvittämi-
4291: voimassa niin kuin siitä on sovittu.               seen Iiittyvälie kiireelliselle kuulustelulle, on
4292:                                                    sen välittömästi ilmoitettava asiasta valtioneu-
4293:                         2 §                        vostolle.
4294:    Edellä 1 §:ssä mainitulla yleissopimuksella        Valtioneuvoston on 1 momentissa mainitus-
4295: perustetulla eurooppalaisella komitealla on        sa tapauksessa kiireellisesti päätettävä siitä,
4296: tehtävänsä suorittamiseksi oikeus:                 sallitaanko komitean jatkaa työtään aikomal-
4297:    1) tulla Suomeen;                               laan tavalla, vai ilmoitetaanko komitealle yleis-
4298:    2) käydä kaikissa sellaisissa laitoksissa ja    sopimuksen 9 artiklan mukaisesti Suomen hal-
4299: paikoissa, joissa pidetään henkilöitä, jotka       lituksen vastustavan käyntiä tai jotakin siihen
4300: ovat menettäneet vapautensa viranomaisen toi-      liittyvää toimenpidettä.
4301: mesta; sekä
4302:    3) saada tieto tehtävänsä kannalta tarpeelli-                          5§
4303: sista yleisistä asiakirjoista.                       Oikeusministeriö vastaa yhteistyöstä Suomen
4304:                                                    hallituksen ja komitean välillä sekä komitean
4305:                       3§                           käyntien yleisestä järjestelystä Suomessa.
4306:   Vapautensa menettäneiden henkilöiden hoi-
4307: dosta vastaavien viranomaisten tulee avustaa                           6 §
4308: komiteaa sen tehtävien suorittamisessa.              Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän-
4309:                                                    töönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.
4310:                       4 §
4311:    Mikäli 3 §:ssä mainittu viranomainen kat-                            7 §
4312: soo, että komitean käynti jossakin laitoksessa       Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädet-
4313: tai paikassa taikka käynnin aiottu ajankohta       tävänä ajankohtana.
4314: 
4315:       Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1990
4316: 
4317: 
4318:                                      Tasavallan Presidentti
4319:                                       MAUNO KOIVISTO
4320: 
4321: 
4322: 
4323: 
4324:                                                               Ulkoasiainministeri Pertti Paasio
4325:                                      1990 vp. -     HE n:o 71                                    7
4326: 
4327: 
4328: 
4329: 
4330:                 Eurooppalainen                                        European
4331:                YLEISSOPIMUS                                        CONVENTION
4332: kidutuksen ja epäinhimillisen tai halventavan       for the Prevention of Torture and Inhuman
4333:    kohtelun tai rangaistuksen estämiseksi              or Degrading Treatment or Punishment
4334: 
4335:    Euroopan neuvoston jäsenvaltiot, jotka ovat        The member States of the Council of
4336: allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen,            Europe, signatory hereto,
4337:    ottavat huomioon ihmisoikeuksien ja perus-         Having regard to the provisions of the
4338: vapauksien suojaamista koskevan yleissopi-          Convention for the Protection of Human
4339: muksen määräykset;                                  Rights and Fundamental Freedoms;
4340:    muistavat, että saman yleissopimuksen 3 ar-        Recalling that, under Article 3 of the same
4341: tiklan mukaan "ketään ei saa kiduttaa, eikä         Convention, "no one shall be subjected to
4342: kohdella tai rangaista epäinhimillisellä tai hal-   torture or to inhuman or degrading treatment
4343: ventavalla tavalla";                                or punishment";
4344:    panevat merkille, että siinä yleissopimukses-       Noting that the machinery provided for in
4345: sa luotua järjestelmää sovelletaan niihin henki-    that Convention operates in relation to persons
4346: löihin, jotka väittävät joutuneensa 3 artiklan      who allege that they are victims of violations
4347: rikkomisen uhriksi;                                 of Article 3;
4348:    ovat vakuuttuneita siitä, että vapaudenriis-        Convinced that the protection of persons
4349: ton kohteeksi joutuneiden henkilöiden suojele-      deprived of their liberty against torture and
4350: mista kidutukselta ja epäinhimilliseltä tai hal-    inhuman or degrading treatment or punish-
4351: ventavalta kohtelulta taikka rangaistukselta        ment could be strengthened by non-judicial
4352: voitaisiin tehostaa vapaamuotoisin keinoin,         means of a preventive character based on
4353: jotka ovat ennaltaehkäiseviä ja perustuvat          visits.
4354: käynteihin, ja
4355:    ovat sopineet seuraavasta:                         Have agreed as follows:
4356: 
4357: 
4358:                      1 luku                                         CHAPTER 1
4359:                    1 artikla                                            Article 1
4360:   Täten perustetaan Eurooppalainen komitea            There shall be established a European Com-
4361: kidutuksen ja epäinhimillisen tai halventavan       mittee for the Prevention of Torture and lnhu-
4362: kohtelun taikka rangaistuksen estämiseksi (jäl-     man or Degrading Treatment or Punishment
4363: jempänä "komitea"). Komitean tulee käyntejä         (hereinafter referred to as "the Committee").
4364: tekemällä tutkia vapaudenriiston kohteeksi          The Committee shall, by means of visits,
4365: joutuneiden henkilöiden kohtelua tarkoitukse-       examine the treatment of persons deprived of
4366: naan vahvistaa tällaisten henkilöiden suojele-      their Iiberty with a view to strengthening, if
4367: minen tarvittaessa kidutukselta ja epäinhimilli-    necessary, the protection of such persons from
4368: seltä tai halventavalta kohtelulta tai rangais-     torture and from inhuman or degrading treat-
4369: tukselta.                                           ment or punishment.
4370: 8                                   1990 vp. -     HE n:o 71
4371: 
4372:                    2 artikla                                          Article 2
4373:    Kunkin sopimuspuolen tulee tämän yleisso-          Eaeh Party shall permit visits, in aeeordanee
4374: pimuksen mukaisesti sallia käynnit kaikkiin        with this Convention, to any plaee within its
4375: lainkäyttövaltaansa kuuluviin paikkoihin, jois-    jurisdietion where persons are deprived of their
4376: sa henkilöiitä on riistetty heidän vapautensa      liberty by a publie authority.
4377: viranomaisen toimesta.
4378: 
4379:                     3 artikla                                         Article 3
4380:   Komitean ja kyseisen sopimuspuolen toimi-          In the applieation of this Convention, the
4381: valtaisten kansallisten viranomaisten tulee toi-   Committee and the eompetent national au-
4382: mia yhteistyössä soveltaessaan tätä yleissopi-     thorities of the Party eoneerned shall eo-ope-
4383: musta.                                             rate with eaeh other.
4384: 
4385: 
4386:                     II luku                                        CHAPTER II
4387:                      4 artikla                                         Article 4
4388:   1. Komitean jäsenmäärän tulee vastata sopi-         1. The Committee shall eonsist of a number
4389: muspuolten määrää.                                 of members equal to that of the Parties.
4390:   2. Komitean jäseniksi on valittava sellaisia        2. The members of the Committee shall be
4391: henkilöitä, joilla on korkea moraali, tunnustet-   ehosen from among persons of high moral
4392: tu pätevyys ihmisoikeuskysymyksissä tai am-        eharaeter, known for their eompetenee in the
4393: matillista kokemusta tämän yleissopimuksen         field of human rights or having professional
4394: käsittelemistä aihepiireistä.                      experienee in the areas eovered by this Conven-
4395:                                                    tion.
4396:   3. Komiteassa ei saa olla kahta henkilöä,           3. No two members of the Committee may
4397: jotka ovat saman valtion kansalaisia.              be nationals of the same State.
4398:   4. Jäsenten tulee toimia henkilökohtaisessa         4. The members shall serve in their individ-
4399: ominaisuudessaan, olla riippumattomia ja puo-      ual eapacity, shall be independent and impar-
4400: lueettomia ja olla tehokkaasti komitean käytet-    tial, and shall be available to serve the Com-
4401: tävissä.                                           mittee effeetively.
4402: 
4403:                     5 artikla                                          Article 5
4404:    1. Euroopan neuvoston ministerikomitea va-          1. The members of the Committee shall be
4405: litsee komitean jäsenet yksinkertaisella äänten-   eleeted by the Committee of Ministers of the
4406: enemmistöllä Euroopan neuvoston neuvoa-            Council of Europe by an absolute majority of
4407: antavan yleiskokouksen puheenjohtajiston Iaa-      votes, from a list of names drawn up by the
4408: timalta ehdokaslistalta. Jokaisen sopimuspuol-     Bureau of the Consultative Assembly of the
4409: ta tässä kokouksessa edustavan valtuuskunnan       Couneil of Europe; eaeh national delegation of
4410: on asetettava kolme ehdokasta, joista ainakin      the Parties in the Consultative Assembly shall
4411: kahden on oltava kyseisen sopimusvaltion kan-      put forward three eandidates, of whom two at
4412: salaisia.                                          least shall be its nationals.
4413:    2. Samaa menettelyä tulee käyttää vapautu-         2. The same proeedure shall be followed in
4414: neita paikkoja täytettäessä.                       filling easual vaeancies.
4415:    3. Komitean jäsenet valitaan neljäksi vuo-         3. The members of the Committee shall be
4416: deksi kerrallaan. Heidät voidaan valita uudel-     eleeted for a period of four years. They may
4417: leen vain yhden kerran. Ensimmäisissä vaaleis-     only be re-eleeted onee. However, among the
4418: sa valituista jäsenistä kolmen toimikausi kui-     members eleeted at the first eleetion, the terms
4419: tenkin päättyy kahden vuoden kuluttua. Eu-         of three members shall expire at the end of two
4420: roopan neuvoston pääsihteeri ratkaisee arvalla     years. The members whose terms are to expire
4421: heti ensimmäisen vaalin jälkeen, keiden toimi-     at the end of the initial period of two years
4422: kausi päättyy kahden ensimmäisen vuoden ku-        shall be ehosen by lot by the Seeretary General
4423: luttua.                                            of the Couneil of Europe immediately after the
4424:                                                    first eleetion has been eompleted.
4425:                                       1990 vp. -    HE n:o 71                                     9
4426: 
4427:                    6 artikla                                            Article 6
4428:    1. Komitea kokoontuu suljetuin ovin. Sen            1. The Committee shall meet in camera. A
4429: kokous on päätösvaltainen komitean jäsenten         quorum shall be equal to the majority of its
4430: enemmistön ollessa läsnä. Komitean päätökset        members. The decisions of the Committee shall
4431: tulee tehdä sen läsnä olevien jäsenten äänten-      be taken by a majority of the members present,
4432: enemmistöllä, ottaen huomioon 10 artiklan 2         subject to the provisions of Article 10, para-
4433: kappaleen määräykset.                               graph 2.
4434:    2. Komitean tulee laatia omat menettelytapa-        2. The Committee shall draw up its own
4435: sääntönsä.                                          rules of procedure.
4436:    3. Euroopan neuvoston pääsihteeri huolehtii         3. The Secretariat of the Committee shall be
4437: komitean sihteeristöstä.                            provided by the Secretary General of the
4438:                                                     Council of Europe.
4439: 
4440: 
4441:                     III luku                                        CHAPTER 111
4442:                     7 artikla                                           Article 7
4443:    1. Komitean tulee järjestää käyntejä 2 artik-       1. The Committee shall organise VISits to
4444: lassa tarkoitettuihin paikkoihin. Määräaikais-      places referred to in Article 2. Apart from
4445: käyntien lisäksi komitea voi järjestää muita        periodic visits, the Committee may organise
4446: käyntejä, jos olosuhteet sen mielestä niin vaati-   such other visits as appear to it to be required
4447: vat.                                                in the circumstances.
4448:    2. Yleisenä sääntönä on, että käynnit tekee         2. As a general rule, the visits shall be
4449: vähintään kaksi komitean jäsentä. Komitea voi       carried out by at least two members of the
4450: tarvittaessa käyttää asiantuntijoiden ja tulk-      Committee. The Committee may, if it con-
4451: kien apua.                                          siders it necessary, be assisted by experts and
4452:                                                     interpreters.
4453: 
4454:                      8 artikla                                        Article 8
4455:    1. Komitean tulee ilmoittaa asianomaisen          1. The Committee shall notify the Govern-
4456: sopimuspuolen hallitukselle aikomuksestaan ment of the Party concerned of its intention to
4457: tehdä käynti. Annettuaan tällaisen ilmoituksen carry out a visit. After such notification, it
4458: se voi milloin hyvänsä käydä missä hyvänsä 2 may at any time visit any place referred to in
4459: artiklassa tarkoitetussa paikassa.                Article 2.
4460:    2. Sopimuspuolen tulee taata komitealle seu-      2. A Party shall provide the Committee with
4461: raavat edellytykset sen tehtävien suorittamista the following facilities to carry out its task:
4462: varten:
4463:    a. pääsy alueelleen ja oikeus liikkumiseen        a. access to its territory and the right to
4464: rajoituksetta;                                    travel without restriction;
4465:    b. täydelliset tiedot paikoista, joissa vapau-    b. full information on the places where
4466: denriiston kohteeksi joutuneita henkilöitä säi- · persons deprived of their liberty, including the
4467: lytetään;                                         right to move inside such places without re-
4468:                                                   striction;
4469:    c. rajoittamaton mahdollisuus päästä kaik-        c. unlimited access to any place where per-
4470: kiin paikkoihin, joissa henkilöiitä on riistetty  sons are deprived of their liberty, including the
4471: heidän vapautensa, myös oikeus liikkua näissä     right to move inside such places without restr-
4472: paikoissa rajoituksetta;                          iction;
4473:    d. muut hallussaan olevat tiedot, jotka ovat      d. other information available to the Party
4474: komitealle välttämättömiä sen tehtävien suorit-   which is necessary for the Committee to carry
4475: tamisessa. Hankkiessaan näitä tietoja komi-       out its task. In seeking such information, the
4476: tean tulee kunnioittaa kansallista lainsäädän-    Committee shall have regard to applicable
4477: töä ja ammatillista etiikkaa.                     rules of national law and professional ethics.
4478: 
4479: 
4480: 2 300630X
4481: 10                                    1990 vp. -     HE n:o 71
4482: 
4483:   3. Komitea voi haastatella vapaudenriiston            3. The Committee may interview in private
4484: kohteeksi joutuneita henkilöitä yksityisesti.        persons deprived of their liberty.
4485:   4. Komitea voi olla vapaasti tekemisissä              4. The Committee may communicate freely
4486: jokaisen henkilön kanssa, jolta se uskoo voi-        with any person whom it believes can supply
4487: vansa saada työnsä kannalta tärkeitä tietoja.        relevant information.
4488:   5. Tarvittaessa komitea voi välittömästi ker-         5. If necessary, the Committee may immedi-
4489: toa havainnoistaan asianomaisen sopimus-             ately communicate observations to the
4490: puolen toimivaltaisille viranomaisille.              competent authorities of the Party concerned.
4491: 
4492: 
4493:                     9 artikla                                            Article 9
4494:      1. Poikkeustapauksissa asianomaisen sopi-          1.   In exceptional circumstances, the
4495: muspuolen toimivaltaiset viranomaiset voivat         competent authorities of the Party concerned
4496: ilmoittaa komitealle vastustavansa komitean          may make representations to the Committee
4497: ehdottamana ajankohtana tai sen ehdottamaan          against a visit at the time or to the particular
4498: paikkaan tehtävää käyntiä. Vastustaminen voi         place proposed by the Committee. Such repre-
4499: perustua ainoastaan kansalliseen puolustuk-          sentations may only be made on grounds of
4500: seen, yleiseen turvallisuuteen, vakavaan järjes-     national defence, public safety, serious disor-
4501: tyshäiriöön paikoissa, joissa henkilöiitä on riis-   der in place where persons are deprived of their
4502: tetty heidän vapautensa, henkilön terveydenti-       liberty, the medical condition of a person or
4503: laan tai siihen, että vakavaan rikokseen liittyvä    that an urgent interrogation relating to a seri-
4504: kiireellinen kuulustelu on juuri käynnissä.          ous crime is in progress.
4505:    2. Tällaisen vastustamisen jälkeen komitean          2. Following such representations, the Com-
4506: ja sopimusvaltion on välittömästi ryhdyttävä         mittee and the Party shall immediately enter
4507: neuvottelemaan tilanteen selvittämiseksi ja so-      into consultations in order to clarify the situ-
4508: piakseen järjestelyistä, joiden avulla komitea       ation and seek agreement on arrangements to
4509: voi pikaisesti suorittaa tehtävänsä. Näihin jär-     enable the Committee to exercise its functions
4510: jestelyihin voi kuulua se, että henkilö, jonka       expeditiously. Such arrangements may include
4511: komitea aikoo tavata, siirretään toiseen paik-       the transfer to another place of any person
4512: kaan. Sopimuspuolen tulee toimittaa komiteal-        whom the Committee proposed to visit. Until
4513: le tietoja jokaisesta asianomaisesta henkilöstä      the visit takes place, the Party shall provide
4514: siihen asti, kunnes käynti saadaan järjesty-         information to the Committee about any
4515: mään.                                                person concerned.
4516: 
4517: 
4518:                     10 artikla                                           Article 10
4519:    1. Komitean tulee laatia joka käynnin jäl-           1. After each visit, the Committee shall draw
4520: keen selonteko vierailun aikana tekemistään          up a report on the facts found during the visit,
4521: havainnoista ottaen huomioon asianomaisen            taking account of any observations which may
4522: sopimuspuolen mahdollisesti esittämät näkö-          have been submitted by the Party concerned. It
4523: kohdat. Komitean tulee toimittaa sopimus-            shall transmit to the latter its report containing
4524: puolelle selontekonsa, joka sisältää sen tarpeel-    any recommendations it considers necessary.
4525: lisiksi katsomat suositukset. Komitea voi neu-       The Committee may consult with the Party
4526: votella sopimuspuolen kanssa tehdäkseen tar-         with a view to suggesting, if necessary, im-
4527: vittaessa parannusehdotuksia vapaudenriiston         provements in the protection of persons de-
4528: kohteena olevien henkilöiden suojelemiseksi.         prived of their liberty.
4529:    2. Jos sopimuspuoli ei suostu yhteistyöhön          2. If the Party fails to co-operate or refuses
4530: tai kieltäytyy parantamasta tilannetta komitean      to improve the situation in the light of the
4531: suositusten perusteella, komitea voi sopimus-        Committee's recommendations, the Committee
4532: valtiota kuultuaan päättää jäsentensä kahden         may decide, after the Party has had an
4533: kolmasosan ääntenenemmistöllä julkisen lau-          opportunity to make known its views, by a
4534: sunnon antamisesta asiasta.                          majority of two-thirds of its members to make
4535:                                                      a public statement on the matter.
4536:                                      1990 vp. -     HE n:o 71                                     11
4537: 
4538:                    11 artikla                                         Article 11
4539:    1. Käyntiä koskevat komitean keräämät tie-          1. The information gathered by the Commit-
4540: dot, sen selonteko ja asianomaisen sopimus-         tee in relation to a visit, its report and its
4541: puolen kanssa käydyt keskustelut ovat luotta-       consultations with the Party concerned shall be
4542: muksellisia.                                        confidential.
4543:   2. Komitean tulee julkaista selontekonsa yh-         2. The Committee shall publish its report,
4544: dessä asianomaisen sopimuspuolen tekemien           together with any comments of the Party
4545: huomautusten kanssa sopimuspuolen sitä pyy-         concerned, whenever requested to do so by
4546: täessä.                                             that Party.
4547:    3. Henkilökohtaisia tietoja ei kuitenkaan saa       3. However, no personai data shall be pub-
4548: julkistaa ilman asianosaisen nimenomaista           lished without the express consent of the
4549: suostumusta.                                        person concerned.
4550: 
4551:                    12 artikla                                           Article 12
4552:    Ottaen huomioon 11 artiklassa mainitut sa-         Subject to the rules of confidentiality in
4553: lassapitomääräykset komitean tulee joka vuosi       Article 11, the Committee shall every year
4554: antaa ministerikomitealle toimintaansa koske-       submit to the Committee of Ministers a general
4555: va yleiskatsaus, joka on toimitettava neuvoa-       report on its activities which shall be transmit-
4556: antavalle yleiskokoukselle ja julkistettava.        ted to the Consultative Assembly and made
4557:                                                     public.
4558: 
4559:                   13 artikla                                          Article 13
4560:   Komitean jäsenet, asiantuntijat ja muut toi-        The members of the Committee, experts and
4561: mikuntaa avustavat henkilöt veivoitetaan toi-       other persons assisting the Committee are re-
4562: mikautensa aikana ja sen päätyttyä pitämään         quired, during and after their terms of office,
4563: Iuottamuksellisina seikat ja tiedot, jotka he       to maintain the confidentiality of the facts of
4564: ovat saaneet tietoonsa tehtäviään suorittaes-       information of which they have become aware
4565: saan.                                               during the discharge of their functions.
4566: 
4567:                     14 artikla                                         Article 14
4568:    1. Komiteaa avustavien henkilöiden nimet            1. The names of persons assisting the Com-
4569: on mainittava 8 artiklan 1 kappaleen mukaises-      mittee shall be specified in the notification
4570: sa ilmoituksessa.                                   under Article 8, paragraph 1.
4571:    2. Asiantuntijat toimivat komitean ohjeiden        2. Experts shall act on the instructions and
4572: mukaan ja sen johdon ja valvonnan alaisina.         under the authority of the Committee. They
4573: Heillä tulee olla tämän yleissopimuksen käsit-      shall have particular knowledge and experience
4574: telemien kysymysten erityistuntemus ja koke-        in the areas covered by this Convention and
4575: mus niistä, ja heitä sitovat samat velvollisuudet   shall be bound by the same duties of indepen-
4576: olla riippumattomia, puolueettomia ja saatavil-     dence, impartiality and availability as the
4577: la kuin komitean jäseniäkin.                        members of the Committee.
4578:    3. Sopimuspuoli voi poikkeustapauksissa il-        3. A Party may exceptionally declare that an
4579: moittaa, että asiantuntijan tai komiteaa avus-      expert or other person assisting the Committee
4580: tavan muun henkilön ei sallita osallistua käyn-     may not be allowed to take part in a visit to a
4581: tiin, joka tehdään sen lainkäyttövaltaan kuulu-     place within its jurisdiction.
4582: vaan paikkaan.
4583: 
4584: 
4585:                     IV luku                                         CHAPTER IV
4586:                    15 artikla                                       Article 15
4587:   Kunkin sopimuspuolen tulee ilmoittaa komi-          Each Party shall inform the Committee of
4588: tealle sen viranomaisen nimi ja osoite, jolla on    the name and address of the authority
4589: toimivalta ottaa vastaan omalle hallitukselleen     competent to receive notifications to its
4590: 12                                    1990 vp. -     HE n:o 71
4591: 
4592: osoitettuja ilmoituksia, sekä sen mahdollisesti      Government, and of any liaison officer it may
4593: nimittämän yhdyshenkilön nimi ja osoite.             appoint.
4594: 
4595:                     16 artikla                                          Article 16
4596:    Komitea, sen jäsenet ja 7 artiklan 2 kappa-         The Committee, its members and experts
4597: leessa tarkoitetut asiantuntijat nauttivat tämän     referred to in Article 7, paragraph 2, shall
4598: yleissopimuksen liitteessä tarkoitettuja erioi-      enjoy the privileges and immunities set out in
4599: keuksia ja vapauksia.                                the annex to this Convention.
4600: 
4601:                     17 artikla                                        Article 17
4602:    1. Tämä yleissopimus ei vaikuta kansallisen         1. This Convention shall not prejudice the
4603: lainsäädännön tai kansainvälisten sopimusten         provisions of domestic law or any international
4604: määräyksiin, jotka takaavat vapaudenriiston          agreement which provide greater protection for
4605: kohteena oleville henkilöille paremman suoje-        persons deprived of their liberty.
4606: lun.
4607:    2. Minkään tässä yleissopimuksessa ei saa            2. Nothing in this Convention shall be con-
4608: tulkita rajoittavan Euroopan ihmisoikeusyleis-       strued as limiting or derogating from the
4609: sopimuksella perustettujen toimielinten toimi-       competence of the organs of the European
4610: valtaa tai poikkeavan siitä, eikä rajoittavan        Convention on Human Rights or from the
4611: niitä velvoitteita, joihin sopimuspuolet ovat        obligations assumed by the Parties under the
4612: tuon yleissopimuksen nojalla sitoutuneet, tai        Convention.
4613: poikkevan niistä.
4614:    3. Komitea ei saa tehdä käyntejä paikkoihin,        3. The Committee shall not VISit places
4615: joissa suojeluvaltojen tai Punaisen Ristin kan-      which representatives or delegates of protecting
4616: sainvälisen komitean edustajat tai valtuutetut       powers of the International Committee of the
4617: säännöllisesti käyvät 12 päivänä elokuuta 1949       Red Cross effectively visit on a regular basis by
4618: allekirjoitettujen Geneven sopimusten ja niiden      virtue of the Geneva Conventions of 12 August
4619: 8 päivänä kesäkuuta 1977 allekirjoitettujen          1949 and the Additional Protocols of 8 J une
4620: lisäpöytäkirjojen nojalla.                           1977 thereto.
4621: 
4622: 
4623:                      V luku                                           CHAPTER V
4624:                      18 artikla                                         Article 18
4625:    Tämä yleissopimus on avoinna allekirjoitta-         This Convention shall be open for signature
4626: mista varten Euroopan neuvoston jäsenvaltioil-       by the member States of the Council of
4627: le. Se on ratifioitava tai hyväksyttävä. Ratifioi-   Europe. It is subject to ratification, acceptance
4628: mis- ja hyväksymiskirjat on talletettava Euroo-      or approval. Instruments of ratification, accep-
4629: pan neuvoston pääsihteerin huostaan.                 tance or approval shall be deposited with the
4630:                                                      Secretary General of the Council of Europe.
4631: 
4632:                     19 artikla                                         Article 19
4633:    1. Tämä yleissopimus tulee voimaan kuu-             1. This Convention shall enter into force on
4634: kauden ensimmäisenä päivänä kolmen kuukau-           the first day of the month following the
4635: den kuluttua päivästä, jona seitsemän Euroo-         expiration of a period of three months after
4636: pan neuvoston jäsenvaltiota on 18 artiklan           the date on which seven member States of the
4637: määräysten mukaisesti ilmaissut suostuvansa          Council of Europe have expressed their
4638: siihen, että yleissopimus sitoo niitä.               consent to be bound by the Convention in
4639:                                                      accordance with the provisions of Article 18.
4640:    2. Jäsenvaltion osalta, joka myöhemmin il-          2. In respect of any member State which
4641: maisee suostuvansa siihen, että yleissopimus         subsequently expresses its consent to be bound
4642: sitoo sitä, yleissopimus tulee voimaan kuukau-       by it, the Convention shall enter into force on
4643: den ensimmäisenä päivänä kolmen kuukauden            the first day of the month following the
4644:                                       1990 vp. -     HE n:o 71                                     13
4645: 
4646: kuluttua ratifioimis- tai hyväksymiskirjan tal-      expiration of a period of three months after
4647: lettamispäivästä.                                    the date of the deposit of the instrument of
4648:                                                      ratification, acceptance or approval.
4649: 
4650:                    20 artikla                                            Article 20
4651:    1. Valtio voi allekirjoittaessaan yleissopi-         1. Any State may at the time of signature or
4652: muksen tai tallettaessaan ratifioimis- tai hyväk-    when depositing its instrument of ratification,
4653: symiskirjansa määritellä alueen tai alueet, joil-    acceptance or approval, specify the territory or
4654: la tätä yleissopimusta sovelletaan.                  territories to which this Convention shall ap-
4655:                                                      ply.
4656:    2. Valtio voi milloin hyvänsä myöhemmin              2. Any State may at any later date, by a
4657: ulottaa pääsihteerille osoitettavalla selityksellä   declaration addressed to the Secretary General
4658: tämän yleissopimuksen koskemaan myös jo-             of the Council of Europe, extend the applica-
4659: tain muuta selityksessä määriteltyä aluetta.         tion of this Convention to any other territory
4660: Tällaisen alueen osalta yleissopimus tulee voi-      specified in the declaration. In respect of such
4661: maan kuukauden ensimmäisenä päivänä kol-             territory the Convention shall enter into force
4662: men kuukauden kuluttua siitä, kun pääsihteeri        on the first day of the month following the
4663: on vastaanottanut tällaisen selityksen.              expiration of a period of three months after
4664:                                                      the date of receipt of such declaration by the
4665:                                                      Secretary General.
4666:   3. Kahden edellisen kappaleen mukaisesti              3. Any declaration made under the two
4667: tehty selitys voidaan peruuttaa jonkin siinä         preceding paragraphs may, in respect of any
4668: mainitun alueen osalta pääsihteerille osoitetta-     territory specified in such declaration, be with-
4669: valla ilmoituksella. Peruutus tulee voimaan          drawn by a notification addressed to the Secre-
4670: kuukauden ensimmatsenä pa1vana kolmen                tary General. The withdrawal shall become
4671: kuukauden kuluttua siitä, kun pääsihteeri on         effective on the first day of the month fol-
4672: ottanut ilmoituksen vastaan.                         lowing the expiration of a period of three
4673:                                                      months after the date of receipt of such
4674:                                                      notification by the Secretary General.
4675: 
4676:                 21 artikla                                             Article 21
4677:   Tämän yleissopimuksen määräyksiin ei saa             No reservation may be made in respect of
4678: tehdä varaumia.                                      the provisions of this Convention.
4679: 
4680:                    22 artikla                                          Article 22
4681:   1. Sopimuspuoli voi milloin hyvänsä irtisa-           1. Any Party may, at any time, denounce
4682: noa tämän yleissopimuksen Euroopan neuvos-           this Convention by means of a notification
4683: ton pääsihteerille osoitettavalla ilmoituksella.     addressed to the Secretary General of the
4684:                                                      Council of Europe.
4685:   2. Irtisanominen tulee voimaan kuukauden              2. Such denunciation shall become effective
4686: ensimmäisenä päivänä kahdentoista kuukau-            on the first day of the month following the
4687: den kuluttua siitä, kun pääsihteeri on ottanut       expiration of a period of twelve months after
4688: ilmoituksen vastaan.                                 the date of receipt of the notification by the
4689:                                                      Secretary General.
4690: 
4691:                 23 artikla                                              Article 23
4692:  Euroopan neuvoston pääsihteerin tulee il-              The Secretary General of the Council of
4693: moittaa Euroopan neuvoston jäsenille:                Europe shall notify the member States of the
4694:                                                      Council of Europe of:
4695:   a. allekirjoittamisista;                              a. any signature;
4696:   b. ratifioimis- ja hyväksymiskirjojen talletta-       b. the deposit of any instrument of ratifica-
4697: misista;                                             tion, acceptance or approval;
4698: 14                                   1990 vp. -      HE n:o 71
4699: 
4700:   c. 19 ja 20 artiklan mukaisista tämän yleisso-        c. any date of entry into force of this
4701: pimuksen voimaantulopäivistä;                        Convention in accordance with Articles 19 and
4702:                                                      20;
4703:    d. muista tähän yleissopimukseen liittyvistä         d. any other act, notification or communica-
4704: teoista, ilmoituksista tai tiedoksiannoista, pait-   tion relating to this Convention, except for
4705: si toimista, joihin on ryhdytty 8 ja 10 artiklan     action taken in pursuance of Articles 8 and 10.
4706: mukaisesti.
4707: 
4708:   Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet, siihen           In witness whereof, the undersigned, being
4709: asianmukaisesti valtuutettuina, ovat allekirjoit-    duly authorised thereto, have signed this
4710: taneet tämän yleissopimuksen.                        Convention.
4711: 
4712: 
4713:    Tehty Strasbourgissa 26 päivänä marraskuu-           Done at Strasbourg, this 261h day of Novem-
4714: ta 1987 yhtenä englannin- ja ranskankielisenä        ber 1987, in English and French, both texts
4715: kappaleena, jonka molemmat tekstit ovat yhtä         being equally authentic, in a single copy which
4716: todistusvoimaisia ja joka talletetaan Euroopan       shall be deposited in the archives of the Coun-
4717: neuvoston arkistoon. Euroopan neuvoston              cil of Europe. The Secretary General of the
4718: pääsihteeri toimittaa oikeaksi todistetun jäljen-    Council of Europe shall transmit certified
4719: nöksen kullekin Euroopan neuvoston jäsenval-         copies to each member State of the Council of
4720: tiolle.                                              Europe.
4721:                                         1990 vp. -    HE n:o 71                                      15
4722: 
4723: 
4724: 
4725: 
4726:                       LIITE                                               ANNEX
4727:             Erioikeudet ja vapaudet                             Privileges and immunities
4728:                    (16 artikla)                                         (Article 16)
4729:    1. Mitä tässä liitteessä sanotaan komitean            1. For the purpose of this annex, references
4730: jäsenistä tulee soveltaa myös 7 artiklan 2 kap-       to members of the Commitee shall be deemed
4731: paleessa tarkoitettuihin asiantuntijoihin.            to include references to experts mentioned in
4732:                                                       Atricle 7, paragraph 2.
4733:   2. Suorittaessaan tehtäviään ja virkamatkoii-          2. The members of the Commitee shall,
4734: Iaan komitean jäsenet nauttivat seuraavia erioi-      while exercising their functions and journeys
4735: keuksia ja vapauksia:                                 made in the exercise of their functions, enjoy
4736:                                                       the following privileges and immunities:
4737:   a. vapautus pidättämisestä ja muusta vapau-            a. immunity from personai arrest or deten-
4738: denriistosta ja heidän henkilökohtaisten mat-         tion and from seizure of their personai baggage
4739: katavaroidensa takavarikoimisesta sekä vapau-         and, in respect of words spoken or written and
4740: tus lainkäytöstä heidän virallisessa ominaisuu-       all acts done by them in their official capacity,
4741: dessaan antamiinsa suullisiin tai kirjallisiin lau-   immunity from legal process of every kind;
4742: suntoihin ja tekemiinsä tekoihin nähden;
4743:   b. vapautus kaikista heidän liikkumisvapaut-            b. exemption from any restictions on their
4744: taan koskevista rajoituksista heidän poistues-        freedom of movement: on exit from and return
4745: saan asuinmaastaan ja palatessaan sinne, saa-         to their country of residence, and entry into
4746: puessaan maahan, jossa he suorittavat tehtävi-        and exit from the country in which they
4747: ään, ja poistuessaan sieltä, sekä ulkomaalais-        exercise their functions, and from alien regis-
4748: ten rekisteröintimääräyksistä maassa, jossa he        tration in the country which they are visiting or
4749: käyvät tai jonka kautta he kulkevat suorittaes-       through which they are passing in the exercise
4750: saan tehtäviään.                                      of their functions.
4751:   3. Komitean jäsenille tulee matkoilla, joita            3. In the course of journeys undertaken in
4752: he tekevät tehtäviään suorittaessaan, tulli- ja       the exercise of their functions, the members of
4753: valuuttamääräysten osalta myöntää:                    the Commitee shall, in the matter of customs
4754:                                                       and excange control, accorded:
4755:    a. heidän oman hallituksensa toimesta samat            a. by their own government, the same faci-
4756: helpotukset kuin tilapäistä virkatehtävää var-        Iities as those accorded to sensior travelling
4757: ten ulkomaille matkustaville korkeille virka-         abroad on temporary official duty;
4758: miehille;
4759:    b. muiden sopimuspuolten hallitusten toi-            b. by the governments of other Parties, the
4760: mesta samat helpotukset kuin vieraiden halli-         same facilities as those accorded to representa-
4761: tusten tilapäistä virkatehtävää suorittaville         tives of foreign governments on temporary
4762: edustajille.                                          officil duty.
4763:    4. Komitean asiakirjat ja -paperit ovat Iouk-         4. Documents and papers of the Commitee,
4764: kaamattomia sikäli kuin ne liittyvät komitean         insofar as they relate to the business of the
4765: toimintaan.                                           Committee, shall the inviolable.
4766:    Komitean virallista kirjeenvaihtoa ja muita           The official correspondence and official
4767: virallisia tiedotuksia ei saa pidättää tai sensu-     communications of the Commitee may not be
4768: roida.                                                held up or subjected to censorship.
4769: 16                                    1990 vp. -     HE n:o 71
4770: 
4771:    5. Jotta taattaisiin komitean jäsenten täydel-       5. In order to secure for the members of the
4772: linen sanavapaus ja täydellinen riippumatto-         Commitee complete freedom of speech and
4773: muus heidän suorittaessaan tehtäviään, on va-        <..:omplette independence in the discharge of
4774: pautuksen lainkäytöstä heidän virantoimituk-         their duties, the immunity from legal process in
4775: sessaan antamiinsa suullisiin ja kirjallisiin lau-   respect of words spoken or written and all acts
4776: suntoihin sekä tekemiinsä tekoihin nähden ol-        done by them in discharging their duties shall
4777: tava edelleen voimassa heidän toimikautensa          continue to be accorded, notwithstanding that
4778: päättymisen jälkeen.                                 the persons concerned are no longer engaged in
4779:                                                      the discharge of such duties.
4780:    6. Erioikeuksia ja vapauksia ei myönnetä             6. Privileges and immunities are accorded to
4781: komitean jäsenille heidän henkilökohtaiseksi         the members of the Committee, not for the
4782: edukseen, vaan jotta turvattaisiin heidän riip-      personai benefit of the individuals themselves
4783: pumattomuutensa heidän suorittaessaan tehtä-         but in order to safeguard the independent
4784: viään.                                               exercise of their functions. The Committee
4785:    Komitealla yksin on toimivalta pidättää jäse-     alone shall be competent to waive the immuni-
4786: nilleen myönnetty vapautus, eikä sillä ole vain      ty of its members; it has not only the right, but
4787: oikeus vaan myös velvollisuus pidättää jollekin      is under a duty, to waive the immunity of one
4788: sen jäsenelle myönnetty vapautus, kun sen            of its members in any case where, in its
4789: mielestä vapautus estäisi oikeuden toteutumista      opinion,the immunity would impede the course
4790: ja kun vapautus voidaan pidättää estämättä           of justice, and where it can be waived without
4791: tarkoitusta, johon se on myönnetty.                  prejudice to the purpose for for which the
4792:                                                      immunity is accorded.
4793:                                     1990 vp. -     HE n:o 72
4794: 
4795: 
4796: 
4797: 
4798:                                    Hallituksen esitys Eduskunnalle eräiden valtioneuvoston oi-
4799:                                 keuskansleria ja eduskunnan oikeusasiamiestä koskevien sään-
4800:                                 nösten muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi
4801: 
4802: 
4803: 
4804: 
4805:                           ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
4806: 
4807:    Esityksessä ehdotetaan valtioneuvoston oi-         Valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskun-
4808: keuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen       nan oikeusasimiehen tehtävien jaon perusteista
4809: toimivallan ulottuvuutta koskevia hallitusmuo-     vuonna 1933 annettu laki samoin kuin valtio-
4810: don säännöksiä muutettavaksi siten, että ylim-     neuvoston oikeuskanslerin vapauttamisesta
4811: pien laillisuusvalvojien toimivaltaan kuuluisi     eräistä tehtävistä samana vuonna annettu laki
4812: selkeästi kaiken viranomaistoiminnan ja julki-     ehdotetaan korvattavaksi valtioneuvoston oi-
4813: sen vallan käytön laillisuuden valvonta.           keuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen
4814:    Edelleen ehdotetaan ylimpien laillisuusvalvo-   tehtävien jaosta annettavana lailla. Valtioneu-
4815: jien oikeudellisen aseman ja vastuun saattamis-    voston oikeuskanslerilla nykyisen lainsäädän-
4816: ta mahdollisimman yhtäläisiksi. Esityksen mu-      nön perusteella oleva siirto-oikeus säilyisi uu-
4817: kaan oikeusasiamiestä syytettäisiin valtakun-      den lain mukaan vähäisin tarkistuksin. Oikeus-
4818: nanoikeudessa lainvastaisesta menettelystään       kansleri ja oikeusasiamies voisivat lisäksi kes-
4819: virkatoimessa. Päätöksen syytteen nostamises-      kinäisesti siirtää muunkin asian, jos siirtämisen
4820: ta voisi tehdä vain eduskunta noudattaen sa-       voidaan arvioida nopeuttavan asian käsittelyä
4821: maa menettelyä kuin päätettäessä valtioneu-        tai se on muusta erityisestä syystä perusteltua.
4822: voston jäsenen tai oikeuskanslerin syytteeseen     Vastaavin perustein ylimmät laillisuusvalvojat
4823: asettamisesta.                                     voisivat siirtää asian muullekin viranomaiselle,
4824:    Lisäksi ehdotetaan, että apulaisoikeuskansle-   jolla on asian käsittelyssä vaadittava erityis-
4825: rilla olisi tasavallan presidentin määräajaksi     asiantuntemus.
4826: määräämä varamies, joka apulaisoikeuskansle-          Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voi-
4827: rin estyneenä ollessa tulisi hänen sijaansa ja     maan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun
4828:  hoitaisi tälle kuuluvia tehtäviä.                 ne on hyväksytty ja vahvistettu.
4829: 
4830: 
4831: 
4832: 
4833: 300243B
4834: 2                                                                       1990 vp. -              HE n:o 72
4835: 
4836: 
4837: 
4838: 
4839:                                                                         SISÄLLYSLUETTELO
4840: 
4841:                                                                                          Sivu                                                                                           Sivu
4842:    YLEISPERUSTELUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                        3      1.3. Laki valtakunnanoikeudesta . . . . . . . . . . . . . .                            21
4843: 1. Esityksen yhteiskunnallinen merkitys • • • . . • . . . .                                 3      1.4. Laki valtioneuvoston oikeuskanslerin ja
4844:    1.1. Tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          3           eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävien
4845:    1.2. Keinot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      4           jaosta.....................................                                      21
4846: 2. Nykyinen tilanne ja asian valmistelu . . . . . . . . . . .                               4   2. Tarkemmat säännökset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                  24
4847:    2.1. Nykyinen tilanne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                  4   3. Voimaantulo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       24
4848:         2.1.1. Lainsäädäntö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                     4
4849:         2.1.2. Käytäntö ja epäkohdat . . . . . . . . . . . .                                8   4. Säätämisjärjestys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         24
4850:    2.2. Asian valmistelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .               11
4851:         2.2.1. Aikaisemmat valmisteluvaiheet . . . .                                       11      LAKITEKSTIT. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            25
4852:         2.2.2. Hallituksen esityksen valmistelu . . .                                      13
4853:                                                                                                 1. Laki Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta..                                            25
4854: 3. Ehdotetut muutokset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                13
4855:    3.1. Eduskunnan oikeusasiamiehen valvonta-                                                   2. Laki eduskunnan oikeudesta tarkastaa valtio-
4856:         ja syytevallan sitominen viranomaisen toi-                                                 neuvoston jäsenten ja oikeuskanslerin virka-
4857:         mintaan ja julkisen vallan käyttämiseen                                           13       tointen lainmukaisuutta annetun lain muutta-
4858:    3.2. Oikeusasiamiehen virkavastuu............                                          15       misesta........................................                                       26
4859:    3.3. Apulaisoikeuskanslerin ja apulaisoikeus-                                                3. Laki valtakunnanoikeudesta annetun lain 1 ja
4860:         asiamiehen varamiehet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                      16       2 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             26
4861:    3.4. Ylimpien laillisuusvalvojien työnjako ja
4862:         asioiden siirto muille hallintokanteluja kä-                                            4. Laki valtioneuvoston oikeuskanslerin ja edus-
4863:         sitteleville viranomaisille . . . . . . . . . . . . . . . . . .                   17       kunnan oikeusasiamiehen tehtävien jaosta . . . . .                                    27
4864: 4. Esityksen organisatoriset ja taloudelliset vaiku-
4865:    tukset..........................................                                       18       LIITTEET. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     28
4866: 5. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja. . . . . . . . . .                               19    Rinnakkaistekstit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      28
4867:    YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT......                                                     19    1. Laki Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta. .                                           28
4868:                                                                                                 3. Laki valtakunnanoikeudesta annetun lain 1 ja
4869: 1. Lakiehdotusten perustelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                    19       2 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             30
4870:    1.1. Suomen Hallitusmuoto . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                        19
4871:    1.2. Laki eduskunnan oikeudesta tarkastaa                                                    Asetusluonnos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    31
4872:         valtioneuvoston jäsenten ja oikeuskansle-                                               Asetus valtioneuvoston oikeuskanslerin ohjesään-
4873:         rin virkatointen lainmukaisuutta..........                                        21    nön muuttamisesta.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          31
4874:                                        1990 vp. -     HE n:o 72                                       3
4875: 
4876: 
4877: 
4878: 
4879:                                         YLEISPERUSTELUT
4880: 
4881: 
4882: 1. Esityksen yhteiskunnallinen                        vammaksi ylimpien laillisuusvalvontavirano-
4883:     merkitys                                          maisten kesken sekä niiden suhteessa muihin
4884:                                                       hallintoa valvoviin elimiin.
4885: 1.1. Tavoitteet                                          Oikeusturvan kannalta on tärkeää, että kan-
4886:                                                       teluasioissa ylimpien laillisuusvalvojien ratkai-
4887:    Hallitusmuodon 92 §:n 1 momentin mukaan            sut ovat hyvin perusteltuja ja että ne annetaan
4888: on kaikessa virkatoiminnassa laillisen seuraa-        joutuisasti. Tavoitteen saavuttamisen turvaa-
4889: muksen uhalla tarkoin lakia noudatettava.             miseksi ylimmiltä laillisuusvalvojilta edellyte-
4890: Kansalaisten on voitava edellyttää, että he           tään jo hallitusmuodon säännöksissä hyvää
4891: itseään koskevissa asioissa saavat osakseen           asiantuntemusta oikeudellisissa kysymyksissä.
4892: lainmukaisen ja asiallisen kohtelun. Hallinnon        Sekä oikeuskanslerille että oikeusasiamiehelle
4893: ja erityisesti virkamiesten toiminnan laillisuutta    on lisäksi toiminnassa muodostunut aloja, joil-
4894: valvovat ylimpinä viranomaisina valtioneuvos-         la toisella on parempi käytännön asiantunte-
4895: ton oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasia-          mus kuin toisella. Laillisuusvalvojat myös val-
4896: mies. Molemmilla on oikeus omasta aloittees-          vovat itsenäisesti tiettyjä viranomaisia ja jul-
4897: taan ryhtyä toimenpiteisiin toimivaltansa pii-        kishallinnon osia. Ratkaisujen joutuisuutta
4898: riin kuuluvissa asioissa, mutta käytännössä           voidaan puolestaan edistää sillä, että laillisuus-
4899: valtaosa asioista tulee vireille kansalaisten teke-   valvojilla on riittävästi valmistelu- ja ratkaisu-
4900: millä kanteluilla. Vuosittain tehdään yhteensä        voimavaroja.
4901: noin 10 000-15 000 hallintokantelua. Niitä               Oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen lisäksi
4902: käsittelevät oikeuskanslerin ja oikeusasiamie-        julkishallintoa valvovat myös eräät muut vi-
4903: hen ohella muun muassa ministeriöt, keskusvi-         ranomaiset. Laillisuusvalvonnan kehittämisen
4904: rastot ja lääninhallitukset. Hallinnonaloja,          kannalta on merkitystä eräiden keskusvirasto-
4905: joilla kanteluita tehdään runsaasti, ovat muun        jen samoin kuin kuluttaja-asiamiehen sekä
4906: muassa vankeinhoito sekä poliisihallinto.             tasa-arvo- ja tietosuojavaltuutetun toiminnalla.
4907:    Sekä oikeuskanslerin että oikeusasiamiehen         Julkishallinnon kehityksen myötä on yhä kes-
4908: tehtävänä on hallitusmuodon säännösten no-            keisemmäksi tullut toiminnan tehokkuuden ja
4909: jalla valvoa viranomaisten ja virkamiesten toi-       vaikuttavuuden valvonta. Tätä valvontatoimin-
4910: mien lainmukaisuutta. Viranomaistoiminnan             taa hoitavat erityisinä eliminä valtiontilintar-
4911: yleisvalvonnan lisäksi valvonnassa on ennen           kastajat ja valtiontalouden tarkastusvirasto.
4912: muuta kysymys julkisen vallan käyttämiseen            Näiden viranomaisten erityisasiantuntemuksen
4913: liittyvän oikeudellisen vastuun toteuttamisesta.      vuoksi saattaa joskus olla tarkoituksenmukais-
4914: Julkista valtaa on voitu uskoa myös sellaisille       ta siirtää niiden käsiteltäviksi myös ylimmässä
4915: henkilöille tai organisaatioille, joita ei pidetä     laillisuusvalvonnassa vireille tulleita asioita.
4916: virkamiehinä taikka viranomaisina. Julkisen              Valvonnan perustuminen mahdollisimman
4917: vallan käyttämisen valvonnan kuuluminen ko-           hyvään asiantuntemukseen on tärkeää sekä
4918: konaan ylimpien laillisuusvalvojien toimival-         kantelijan että valvonnan kohteen oikeus-
4919: taan ei aina ole ollut selvää.                        turvan kannalta. Tämän tavoitteen saavuttami-
4920:    Esityksen tavoitteena on parantaa kansalais-       sessa on merkitystä myös ylimpien laillisuus-
4921: ten oikeusturvaa sekä muutoinkin tehostaa ko-         valvojien tarkoituksenmukaisella työnjaolla.
4922: ko julkisen hallinnon laillisuuden valvontaa             Ylimmässä laillisuusvalvonnassa on yksittäi-
4923: saattamalla nykyistä selkeämmin viranomais-           siin epäkohtiin ja virheellisyyksiin puuttumisen
4924: ten ja niiden henkilöstön koko toiminta sekä          ohella tärkeänä tavoitteena vaikuttaa valvotta-
4925: kaikki julkisen vallan käyttö ylimpien lailli-        van toiminnan kehittämiseen. Sekä oikeus-
4926: suusvalvojien, oikeuskanslerin ja oikeusasia-         kanslerin että oikeusasiamiehen tehtäviin kuu-
4927: miehen, toimivallan piiriin. Lisäksi työnjako         luu esittää muutoksia voimassa olevaan lain-
4928: asioiden käsittelyssä tehtäisiin nykyistä jousta-     säädäntöön, milloin he pitävät sitä tarpeellise-
4929: 4                                    1990 vp. -      HE n:o 72
4930: 
4931: na. Tiettyjen asiaryhmien ja oikeusturvakysy-        ehdotetaan toteutettaviksi lisäämällä hallitus-
4932: mysten nykyistä selkeämpi keskittäminen toi-         muotoon asiaa koskevat säännökset.
4933: selle laillisuusvalvojalle antaisi entistä parem-
4934: man perustan tarpeellisten esitysten tekemisel-
4935: le. Laillisuusvalvojien toimintaa voitaisiin täl-    2. Nykyinen tilanne ja asian
4936: löin myös paremmin toteuttaa siten, että yksit-         valmistelu
4937: täistapauksia yleisemmällä tasolla pyrittäisiin
4938: ohjaamaan julkishallintoa ottamaan kansalais-        2.1. Nykyinen tilanne
4939: ten oikeudet kaikessa toiminnassaan huo-
4940: mioon.                                               2.1.1. Lainsäädäntö
4941:    Ehdotuksen tavoitteena on myös selkeyttää
4942: oikeusasiamiehen virkavastuuseen liittyviä ky-       Ylimpien laillisuusvalvojien yleinen toimival-
4943: symyksiä. Asia on oikeudellisesti epäselvä ja        ta
4944: tavoitteena on, että oikeusasiamiehen virkavas-
4945: tuu ylimpänä laillisuusvalvojana toimiessaan
4946: olisi sama kuin oikeuskanslerin.                        Hallitusmuodon 46 ja 49 §:n mukaan tulee
4947:    Ylimpien laillisuusvalvojien tulee kyetä huo-     valtioneuvoston oikeuskanslerin valvoa "viran-
4948: lehtimaan tehtävistään asianmukaisesti kaikis-       omaisten ja virkamiesten" ja eduskunnan oi-
4949: sa tilanteissa. Tämän vuoksi tulisi olla selkeät     keusasiamiehen "tuomioistuinten ja muiden
4950: säännökset siitä, miten oikeuskanslerille ja oi-     viranomaisten" toiminnan laillisuutta. Yleensä
4951: keusasiamiehelle kuuluvat tehtävät hoidetaan         mainituissa lainkohdissa säädetyn lainvalvojien
4952: heidän ollessaan joko pysyvästi tai tilapäisesti     valvontavallan on käytännössä tulkittu mää-
4953: estyneinä.                                           räytyvän rikosoikeudellisen virkamieskäsitteen
4954:                                                      kautta. Oikeustieteellisessä kirjallisuudessa ei
4955:                                                      yleensä ole viranomaisen käsitteelle annettu
4956: 1.2. Keinot                                          itsenäistä sisältöä. Kuitenkin on mahdollista
4957:                                                      myös tulkita lainvalvojien toimivalta kaksija-
4958:    Edellä asetettujen tavoitteiden saavuttami-       koiseksi. Viranomaistoiminnassa voi olla sellai-
4959: seksi ehdotetaan muutettavaksi hallitusmuo-          sia oikeudellisesti ongelmallisia tai lainvastai-
4960: dossa ylimpien laillisuusvalvojien toimivalta-       siksikin tulkittavissa olevia toimia ja käytäntö-
4961: säännöksiä. Sekä oikeuskanslerin että oikeus-        jä, joista ei kuitenkaan aseteta ketään yksittäis-
4962: asiamiehen toimivallan ylimpänä laillisuusval-       tä virkamiestä virkavastuuseen. Voidaan siis
4963: vojana tulisi perustua kaikilta osiltaan selkeästi   sanoa, ettei valvontavallan nykyisinkään tarvit-
4964: hallitusmuodon säännöksiin. Laillisuusvalvon-        se tulkita määräytyvän pelkästään virkamiehiin
4965: nan tulisi kattaa koko viranomaistoiminta ja         kohdistuvan valvonnan kautta, vaan myös itse
4966: kaikki julkisen vallan käyttö.                       viranomaisorgaaninkin toiminnan laillisuutta
4967:    Julkishallinnon valvontajärjestelmää voi-         voidaan valvoa. Itse asiassa tällainen viran-
4968: daan kehittää tekemällä asioiden siirto ylim-        omaistoiminnan yleinen valvonta on käynyt
4969: pien laillisuusvalvojien kesken nykyistä jousta-     koko ajan entistä tärkeämmäksi. Valvontaval-
4970: vammaksi sekä antamalla heille oikeus siirtää        ta ulottuu myös viranomaiskoneiston ulkopuo-
4971: asioita muille viranomaisille, joilla on näiden      lelle: virkavastuulla toimitaan tietyissä tilan-
4972: asioiden käsittelyssä tarvittava erityisasiantun-    teissa myös niin sanotussa välillisessä julkishal-
4973: temus. Tästä ehdotetaan säädettäväksi erillisel-     linnossa.
4974: lä lailla.                                              Viranomaisten toiminnan valvojina oikeus-
4975:    Oikeusasiamiehen virkavastuuseen liittyvät        kansleri ja oikeusasiamies käyttävät yhtä laa-
4976: säännökset edellyttävät hallitusmuodon, edus-        jaa toimivaltaa. Hallitusmuodossa ilmaistulle
4977: kunnan oikeudesta tarkastaa valtioneuvoston          viranomaisen käsitteelle ei ole helposti löydet-
4978: jäsenten ja oikeuskanslerin virkatointen lain-       tävissä aivan tarkkarajaista, yleispätevää ja
4979: mukaisuutta annetun lain (274/22; jäljempänä         ajallisesti kestävää määrittelyä. Julkishallinnon
4980: ministerivastuulaki) ja valtakunnanoikeudesta        toimielinten monimuotoinen ja jatkuvasti
4981: annetun lain (273/22) muuttamista.                   muuttuva kenttä on vaikeasti systematisoitavis-
4982:   Ylimpien laillisuusvalvojien toiminnan tur-        sa. Viime kädessä on viranomaisen käsitteen
4983: vaamiseksi ehdotetaan perustettavaksi apulais-       kautta määräytyvän toimivallan ulottuvuus
4984: oikeuskanslerille varamiesjärjestelmä. Uudistus      kuitenkin aina tulkinnan varassa. Uutta johtoa
4985:                                       1990 vp. -     HE n:o 72                                         5
4986: 
4987: tulkintaan voidaan katsoa saatavan rikoslain 2       valvoessaan myös muiden kuin virkamiesten
4988: luvun 12 §:n systematiikasta.                        osalta kaikkeen rangaistusuhan alaiseen toi-
4989:    Rikosoikeudellista virkamieskäsitettä on tar-     mintaan. Sen sijaan oikeusasiamies ei yksilöta-
4990: kistettu virkarikoslainsäädännön uudistamisen        solla vain virkavastuisen toiminnan valvojana
4991: yhteydessä. Rikoslain 2 luvun 12 §:ää on muu-        voi voimassa olevan rikoslain virkamieskäsit-
4992: tettu siten, että nykyistä selkeämmin ilmaistaan     teen puitteissa lainkaan puuttua julkisyhteisö-
4993: virkasuhteessa tai siihen rinnastettavassa palve-    jen työsuhteisten työntekijöiden lainvastaiseen
4994: lussuhteessa valtioon, kuntiin ja pykälässä          toimintaan, vaikka kyseessä olisi julkisen val-
4995: mainittuihin muihin itsehallintoyhdyskuntiin         lan käyttö.
4996: sekä itsenäisiin julkisoikeudellisiin laitoksiin
4997: olevien rikosoikeudellinen virkamiesasema.
4998:    Rikoslain 2 luvun 12 §:n perusteella voidaan      Välillisen julkishallinnon valvonta
4999: toimia kolmen tyyppisessä asemassa virkavas-
5000: tuulla ja siis rikosoikeudellisesti virkamiehinä:
5001:                                                         Valtaosa julkisista tehtävistä ja julkisen val-
5002: 1) julkisyhteisöjen ja eräiden julkisoikeudellis-
5003:                                                      lan käytöstä kuuluu valtion viranomaisille sekä
5004: ten laitosten virka- tai siihen rinnastettavassa
5005:                                                      kunnille ja muille itsehallinnollisille yhdyskun-
5006: palvelussuhteessa, lähinnä siis hallinto-oikeu-      nille ja niiden palveluksessa oleville henkilöille,
5007: dellisessa mielessä virkamiehenä, 2) luottamus-
5008:                                                      joista useimpia pidetään virkamiehinä. Tämän
5009: henkilönä ja eräiden julkisyhteisön toimielin-
5010:                                                      lisäksi on julkishallintoa, joka ei kuulu valtion-
5011: ten jäsenenä sekä 3) muissa kuin edellä maini-
5012:                                                      hallinnon tai itsehallinnollisten yhdyskuntien
5013: tuissa julkisyhteisöissä ja laitoksissa tai yksit-
5014:                                                      organisaatioon. Tätä niin kutsuttua välillistä
5015: täisviranomaisena julkista valtaa käyttävänä
5016:                                                      julkishallintoa voivat toteuttaa esimerkiksi itse-
5017: henkilönä. Sen sijaan julkisyhteisön työntekijä
5018:                                                      näiset julkisoikeudelliset laitokset, julkisoikeu-
5019: ei voi milloinkaan toimia virkamiehenä, vaikka
5020:                                                      delliset yhdistykset ja valtioenemmistöiset osa-
5021: työsuhteiset rinnastetaankin eräissä rikoksissa      keyhtiöt. Julkisista tehtävistä voivat huolehtia
5022: virkamiehiin.
5023:                                                      erityisten säännösten perusteella myös yksityis-
5024:    Ennen 1. päivänä tammikuuta 1990 voimaan
5025:                                                      oikeudelliset organisaatiot tai yksityiset henki-
5026: tullutta rikoslain muutosta (792/89) olivat
5027:                                                      löt. Välilliselle julkishallinnolle ja siinä toimi-
5028: myös ne, "jotka ovat määrätyt tahi valitut
5029:                                                      ville on voitu säännöksillä antaa myös kyseis-
5030: julkiseen toimeen tai julkista asiata toimitta-
5031:  maan" rikoslain mielessä virkamiehiä. Oikeus-       ten tehtävien hoitamiseen liittyvää julkista val-
5032:  käytännössä on viime aikoina (KKO 1985 II           taa.
5033:  147) entistä selkeämmin katsottu nimenomaan            Välillistä julkishallintoa ei voida yksiselittei-
5034: julkisen vallan käyttämisen perustaneen virka-       sesti rajata, koska ei ole yleisesti hyväksyttyjä
5035: vastuun. Sen sijaan palvelussuhteen muodolla         periaatteita, joiden mukaisesti tietty toiminta
5036: ei ole katsottu olevan olennaista merkitystä.        luettaisiin kuuluvaksi välilliseen julkishallin-
5037: Vallinnut tulkinta merkitsi sitä, että myös oi-      toon. Välillisen julkishallinnon kokonaisuutta
5038:  keusasiamies saattoi valvoa julkisyhteisön          on kuitenkin jouduttu määrittelemään varsin-
5039:  työntekijöitä heidän käyttäessään julkista val-     kin yleislakeina pidettävien säädösten sovelta-
5040:  taa. Yleisen laillisuusvalvonnan kannalta mer-      misalaa koskevissa pykälissä, kuten esimerkiksi
5041:  kittävin asia rikoslain muutoksessa oli kuiten-     hallintomenettelylain (598/82) 3 §:ssä. Eri sää-
5042:  kin se, että julkisyhteisön työntekijöitä ei enää   döksissä on välillisen julkishallinnon muodos-
5043:  pidetä rikosoikeudellisesti virkamiehinä silloin-   tamaa kokonaisuutta hahmotettu eri tavoin.
5044:  kaan, kun he käyttävät julkista valtaa. Tässä       Tämän voidaan katsoa johtuvan siitä, että
5045:  suhteessa uusi laki supisti rikosoikeudellisen      kullakin lainsäädännöllä on omat tavoitteensa
5046:  virkamieskäsitteen ulottuvuutta. Kuten edellä       suhteessa julkishallintoon. Nyt kysymyksessä
5047:  jo on todettu, tämä merkitsi sitä, että oikeus-     olevan lainsäädännön kannalta huomiota tulee
5048:  asiamiehen toimivalta supistui vastaavasti.         kiinnittää siihen, miten välillinen julkishallinto
5049:     Laillisuusvalvojien toimivalta julkisyhteisö-    kuuluu ylimpien laillisuusvalvojien toimivallan
5050:  jen työsuhteisen henkilöstön valvonnassa ei ole     piiriin.
5051:  ollut tähänkään asti sama, mutta ero on nykyi-         Yhteisömuoto ei ole ratkaiseva peruste arvi-
5052:  sin entistä suurempi. Oikeuskanslerilla on, ja      oitaessa, onko oikeushenkilöä ollut pidettävä
5053:  on aina ollut, ylimmän syyttäjän ominaisuu-         julkisena vai yksityisenä. Oikeushenkilön on
5054:  dessa mahdollisuus puuttua julkista hallintoa       voitu esimerkiksi katsoa kuuluvan välilliseen
5055: 6                                    1990 vp. -     HE n:o 72
5056: 
5057: julkishallintoon siksi, että julkisyhteisö on       detty erityisesti vain jommankumman lainval-
5058: edustettuna oikeushenkilön hallinnossa.             vojan tehtäväksi.
5059:    Julkista valtaa on voitu uskoa myös yksityi-
5060:                                                        Tasavallan presidentin virkatointen laillisuu-
5061: sille oikeushenkilöille. Yksityiset vakuutus-
5062:                                                     den valvonnan on yleisesti katsottu kuuluvan
5063: yhtiöt hoitavat monia lakisääteisiä eläke- ja
5064:                                                     vain oikeuskanslerille. Hänelle kuuluu myös
5065: vahinkovakuutusjärjestelmiä, ja niiden on           syytteen ajaminen presidenttiä vastaan kor-
5066: myönnettävä lakiin perustuvat edut ja oikeudet      keimmassa oikeudessa, mikäli eduskunta on
5067: yhtälailla asianmukaisesti kuin, jos kysymys
5068:                                                     päättänyt nostaa syytteen. Molemmat lailli-
5069: olisi viranomaisen päätöksenteosta. Esimerkki-      suusvalvojat ovat toimivaltaisia ryhtymään toi-
5070: nä voidaan mainita pakollinen liikennevakuu-        menpiteisiin valtioneuvoston ja valtioneuvos-
5071: tusjärjestelmä, josta on säädetty liikenneva-       ton jäsenen menetellessä lainvastaisesti. Hei-
5072: kuutuslailla (279/59) ja -asetuksella (324/59).
5073:                                                     dän tehtävissään on kuitenkin eräitä eroja,
5074: Voidaan katsoa, että liikennevakuutuksen an-        jotka pääasiassa johtuvat siitä, että oikeus-
5075: tamiseen toimiluvan saanut vakuutusyhtiö            kansleri toimii hallitusmuodon 37 §:n mukaan
5076: käyttää päätöksenteossaan julkisena pidettävää      valtioneuvostossa. Hänen on vaadittaessa an-
5077: valtaa. Samoin työeläkejärjestelmä on järjes-
5078:                                                     nettava presidentille ja valtioneuvostolle tietoja
5079: tetty julkisoikeudellisesti yksityiskohtaisesti.
5080:                                                     ja lausuntoja. Oikeuskanslerin on oltava läsnä
5081: Se, että järjestelmä on säädetty yksityisten        valtioneuvoston istunnoissa, etenkin kun asioi-
5082: eläkelaitosten hoidettavaksi tai että eläke-etuu-   ta esitellään tasavallan presidentille, jolleivat
5083: det ovat aina sinänsä yksityisoikeudelliseen
5084:                                                     muut virkatoimet häntä siitä estä. Oikeuskans-
5085: työsuhteeseen perustuvia, ei merkitse päätök-       lerin tulee tehdä huomautus, jos hän havaitsee
5086: senteon luonteen muuttumista. Sekä julkisen         valtioneuvoston tai valtioneuvoston jäsenen
5087: edun että yksittäisen eläkkeenhakijan kannalta      menetelleen lainvastaisesti virkatoimessaan,
5088: on erittäin tärkeää taata, että eläkejärjestelmä
5089:                                                     sekä valvoa, että valtioneuvoston pöytäkirjat
5090: toimii asianmukaisesti. Näin ollen on hyvät
5091:                                                     laaditaan oikein. Oikeusasiamiehellä on oi-
5092: perusteet tulkita myös ensi asteen eläkepäätök-     keus, mutta ei velvollisuutta olla läsnä valtio-
5093: set julkisen vallan käyttämiseksi, jolloin myös     neuvoston istunnossa ja ryhtyä toimenpiteisiin
5094: oikeusasiamies voisi niitä valvoa.
5095:                                                     valtioneuvoston taikka sen jäsenen lainvastai-
5096:    Sen sijaan lakisääteisiäkään tehtäviä hoitavia
5097:                                                     seksi katsomansa menettelyn johdosta. Hänellä
5098: vakuutusyhtiöitä ei voida pitää viranomaisina.
5099:                                                     on myös oikeus saada valtioneuvoston pöytä-
5100: Siksi virkavastuu on vain osittaista. Tilanne on
5101:                                                     kirjat tiedokseen, mutta käytännössä asioiden
5102: vastaava myös muissa yksityisoikeudellisten oi-
5103:                                                     seuraaminen tapahtuu valtioneuvoston esittely-
5104: keushenkilöiden hoitamissa lakisääteisissä teh-
5105:                                                     listojen välityksellä. Oikeusasiamies on ollut
5106: tävissä.                                            vain poikkeustapauksissa läsnä valtioneuvos-
5107:                                                     ton istunnossa.
5108: Toimivallan päällekkäisyys ja tehtävänjako             Sekä oikeuskanslerilla että oikeusasiamiehel-
5109:                                                     lä on valtiopäiväjärjestyksen 59 §:n mukaan
5110:    Oikeuskansleri ja oikeusasiamies toimivat        oikeus olla saapuvilla eduskunnan istunnoissa
5111: Suomessa toisiinsa nähden rinnasteisina viran-      ja ottaa osaa keskusteluun. He saavat tällöin
5112: omaisina harjoittaen kumpikin itsenäisen toi-       puheenvuoron ennen muita. Tätä mahdolli-
5113: mivaltansa perusteella ylintä laillisuusvalvon-     suutta on käytetty hyvin vähän. Oikeusasia-
5114: taa. Ylimpien laillisuusvalvojien tehtävät ovat     miehelle on lisäksi säädetty oikeus pyynnöstä
5115: olleet huomattavalta osaltaan päällekkäisiä ai-     saada kaikki eduskunnan toimintaa koskevat
5116: na vuodesta 1920 alkaen, jolloin oikeusasia-        tiedot ja asiakirjat. Valtiopäiväjärjestyksen
5117: miesinstituutio tuli voimaan. Kysymys tehtä-        13 §:n mukaan edustajaa ei saa panna syyttee-
5118: vänjaosta onkin ollut tästä alkaen aika ajoin       seen tämän valtiopäivillä lausumien mielipitei-
5119: esillä. Laillisuusvalvojien tehtävänjakoon ei       den taikka muun asian käsittelyssä noudatta-
5120: kuitenkaan ole pyritty heidän toimivaltaansa        man menettelyn tähden, ellei eduskunta ole
5121: puuttumalla.                                        siihen viiden kuudesosan äänten määräenem-
5122:    Ylimpien laillisuusvalvojien toimivallan ulot-   mistöllä suostunut. Oikeuskansleri virallisena
5123: tuvuudessa on viranomaistoiminnan laillisuutta      syyttäjänä voi nostaa syytteen, jos hän katsoo
5124: valvottaessa eroja eräiden ylimpien valtioelin-     edustajan muutoin syyllistyneen rangaistavaan
5125: ten osalta. Eräiden asioiden valvonta on sää-       tekoon. Molemmat laillisuusvalvojat ovat toi-
5126:                                       1990 vp. -      HE n:o 72                                       7
5127: 
5128: mivaltaisia tutkimaan eduskunnan virkamies-              Oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen välistä
5129: ten toiminnan lainmukaisuutta.                        työnjakoa on yllä selostetun lisäksi järjestetty
5130:    Ylimpänä syyttäjäviranomaisena oikeus-             perustuslain säätämisjärjestyksessä säädetyllä
5131: kanslerin tulee erityisesti valvoa virallisia syyt-   valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan
5132: täjiä ja hän voi myös antaa näille veivoittavia       oikeusasiamiehen tehtävien jaon perusteista
5133: määräyksiä. Oikeusasiamiehen tulee itse ajaa          annetulla lailla (276/33). Sen mukaan mainitut
5134: syytettä valtioneuvoston jäsentä, oikeuskansle-       laillisuusvalvojat voidaan lailla vapauttaa vel-
5135: ria ja korkeimpien oikeuksien presidenttiä ja         vollisuudesta suorittaa tehtäviä, jotka eivät
5136: jäseniä vastaan. Muutoin hän voi oikeuskans-          hallitusmuodon mukaan kuulu kummankaan
5137: lerin lailla valtuuttaa sijaansa toisen henkilön      yksinomaiseen toimivaltaan. Vapauttamisen
5138: ajamaan syytettä tai määrätä tehtävään viralli-       tulee tapahtua kummankaan toimivaltaa supis-
5139: sen syyttäjän. Oikeusasiamiehellä on aina toi-        tamatta. Valtioneuvoston oikeuskanslerin va-
5140: mivalta valvoa syyttäjäviranomaisten toimin-          pauttamisesta eräistä tehtävistä annetulla lailla
5141: nan lainmukaisuutta.                                  (275/33) on vuoden 1934 alusta lukien toteutet-
5142:                                                       tu oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen välinen
5143:    Tuomioiden ja rangaistusten täytäntöönpa-          työnjako.
5144: non laillisuuden valvonta on nimenomaisesti
5145:                                                          Viimeksi mainitulla lailla oikeuskansleri on
5146: säädetty oikeuskanslerin tehtäväksi. Oikeus-          vapautettu käsittelemästä laissa mainittuja, ko-
5147: kanslerin tulee tarkastuttaa hänelle lähetettä-       konaisuudessaan myös oikeusasiamiehen toi-
5148: väksi säädetyt tuomittuja rangaistuksia ja nii-
5149:                                                       mivaltaan kuuluvia asioita ja oikeutettu siirtä-
5150: den täytäntöönpantavaksi saattamista koskevat
5151:                                                       mään hänelle tehdyt kantelut tai anomukset
5152: luettelot ja ilmoitukset. Toisaalta myös oikeus-      näissä asioissa oikeusasiamiehelle. Oikeuskans-
5153: asiamiehellä on toimivalta käsitellä rangaistus-      leri voi kuitenkin päättää, että tällainenkin asia
5154: ten täytäntöönpanoviranomaisten lainvastaista         ratkaistaan oikeuskanslerinvirastossa.
5155: menettelyä koskevia asioita. Koska muun
5156:                                                          Laissa on säädetty oikeuskanslerin siirto-
5157: muassa vankien tekemät kantelut säännönmu-            oikeuden piiriin kuuluviksi asiat, jotka koske-
5158: kaisesti tulevat oikeusasiamiehen ratkaistavik-       vat:
5159: si, on tällä valvonnalla huomattava merkitys             1) sotatuomioistuimiin, puolustuslaitokseen
5160: oikeusasiamiehen työssä.                              ja puolustusministeriöön kuuluvien viran- tai
5161:    Oikeuskanslerin erityistehtäväksi on asian-        toimenhaltijain toimintaa;
5162: ajajista annetussa laissa (496/58) sekä yleisestä        2) vangittuina tai pidätettyinä tai työlaitok-
5163: oikeusaputoiminnasta annetussa laissa (88/73)         sissa olevien henkilöiden kanteluita viran-
5164: säädetty valvoa asianajolaitoksen ja yleisten         omaisten toimenpiteistä ja heidän tällaisten
5165: oikeusavustajien toiminnan laillisuutta. Koska        toimenpiteiden johdosta tekemiään anomuk-
5166: yleiset oikeusavustajat ovat kunnallisia viran-       sia; sekä
5167: haltijoita, kuuluu heidän virkatoimiensa valvo-          3) järjestystä rangaistuslaitoksissa, tutkinto-
5168:  minen myös oikeusasiamiehen toimivaltaan.            vankiloissa ja työlaitoksissa sekä näiden laitos-
5169: Sen sijaan asianajajien toiminnan laillisuuden        ten viran- tai toimenhaltijain toimintaa.
5170: valvonta ei kuulu oikeusasiamiehelle.                    Oikeusasiamiehelle siirretään siten säännön-
5171:    Kuten edellä jo mainittiin, ylimmistä lailli-      mukaisesti muun muassa asiat, jotka koskevat
5172:  suusvalvojista vain oikeuskanslerilla on toimi-      keskeisb laitosvallan muotoja. Säädetyn työn-
5173: valta ryhtyä toimenpiteisiin rikosoikeudellisen       jaon perustana olivat käytännölliset syyt eikä
5174:  virkamieskäsitteen ulkopuolelle jäävien henki-       laillisuusvalvojien toiminnan luonteeseen tavoi-
5175:  löiden tekemien rikosten johdosta. Oikeusasia-       teltu erilaisuutta. Lakia säädettäessä oikeus-
5176:  mieskin voi välillisesti puuttua asioihin, joissa    kanslerin käsiteltävänä olleiden asioiden määrä
5177:  on kysymys yksityishenkilöiden tekemistä ri-         oli yli kymmenkertainen verrattuna oikeusasia-
5178:  koksista, jos hän havaitsee, että viranomainen,      miehen käsiteltävänä olleisiin.
5179:  jonka asiana rikosten tutkiminen tai syyttee-
5180:  seen saattaminen on, on laiminlyönyt tai muu-
5181:  toin rikkonut virkavelvollisuutensa asiassa.         Oikeusasiamiehen ja hänen kansliansa esitte-
5182:  Tällöinkin oikeusasiamiehen toimenpiteet kui-        lijöiden virkavastuu
5183:  tenkin kohdistuvat asianomaiseen viranomai-
5184:  seen eivätkä kysymyksessä olevaan yksityishen-         Oikeusasiamiehen virkavastuusta säädetään
5185:  kilöön.                                              hallitusmuodon 49 §:n 2 momentissa. Sen mu-
5186: 8                                      1990 vp. -     HE n:o 72
5187: 
5188: kaan oikeusasiamiehellä on oikeus virallisista        mintaa, koska he eivät enää toimi virkavas-
5189: syyttäjistä annetussa laissa säädetyllä vastuun-      tuulla. Julkisyhteisöjenkin palveluksessa on
5190: alaisuudella ajaa tai ajattaa syytettä virheestä      kuitenkin melko paljon työsuhteista henkilös-
5191: tai laiminlyönnistä virkatoimessa. Eduskunnan         töä, joista osa käyttää myös julkista valtaa.
5192: oikeusasiamiehen johtosäännön 19 §:n (54/72)          Oikeusasiamiehen on syytä voida valvoa julkis-
5193: mukaan oikeusasiamies ja apulaisoikeusasia-           ten viranomaisten henkilöstön työtehtävien
5194: mies ovat virallisista syyttäjistä säädetyn vas-      hoidon laillisuutta riippumatta palvelussuhteen
5195: tuun alaisia syytteistä, joita he ajavat tai ajat-    muodosta. Eduskunta edellytti virkarikoksia
5196: tavat.                                                koskeneen rikoslain osauudistuksen yhteydes-
5197:    Valtioneuvoston oikeuskanslerin ohjesään-          sä, että eduskunnan oikeusasiamiehen toimi-
5198: nön 29 §:n (416/57) mukaan oikeuskanslerinvi-         vallan ei tulisi sen myötä kaventua. Tämä
5199: raston esittelijää syytetään virkavirheestä Hel-      merkitsee vähintäänkin tarvetta saattaa julkis-
5200: singin hovioikeudessa. Oikeusasiamiehen kans-         yhteisöjen työntekijät valvonnan piiriin silloin,
5201: lian esittelijöiden virkavastuusta ei ole erityisiä   kun he käyttävät julkista valtaa. Virkasuhtees-
5202: säännöksiä, joten heidän virkasyytteensä käsi-        sa olevien valvontaa ei kuitenkaan koskaan ole
5203: tellään yleisessä alioikeudessa.                      sidottu julkisen vallan käyttämiseen, vaan on
5204:                                                       katsottu kaiken toiminnan olevan syytä olla
5205:                                                       myös henkilöön asti ulottuvan valvontavallan
5206: Apulaisoikeuskansleri, apulaisoikeusasiamies          piirissä. Erotteluun ei ole mitään syytä myös-
5207: ja apulaisoikeusasiamiehen varamies                   kään työsuhteessa olevien kohdalla. On pidet-
5208:                                                       tävä epäkohtana sitä, että oikeusasiamies voi
5209:    Hallitusmuodon 37 §:n mukaan oikeuskans-           kyllä puuttua valvontansa alaisessa viranomai-
5210: leria avustaa apulaisoikeuskansleri, joka tarvit-     sessa esimerkiksi kavallukseen, mikäli tekijänä
5211: taessa astuu hänen sijaansa. Oikeuskanslerin ja       on virkasuhteinen, mutta ei, mikäli teon tekee-
5212: apulaisoikeuskanslerin välisestä työnjaosta           kin työsuhteessa oleva. Onkin perusteltua
5213: määrätään oikeuskanslerin vahvistamassa työ-          muuttaa oikeusasiamiehen toimivaltasäännöstä
5214: järjestyksessä. Apulaisoikeuskansleri ratkaisee       niin, että myös jul,kisyhteisön työntekijät tule-
5215: hänelle kuuluvat tehtävät itsenäisesti ja samalla     vat kaikkien tehtäviensä puolesta oikeusasia-
5216: toimivallalla kuin oikeuskansleri. Apulaisoi-         miehen valvontavallan piiriin.
5217: keuskanslerin virka on ollut olemassa koko               Hallitusmuodossa lainvalvojille on annettu.
5218: hallitusmuodon voimassaoloajan. Hänellä ei            nimenomainen toimivalta valvoa vain viran-
5219: ole nykyisten säännösten mukaan varamiestä.           omaisia ja virkamiehiä. Kuitenkin yleisen syy-
5220:    Hallitusmuodon 49 §:n 1 momentin mukaan            tevaltansa nojalla oikeuskansleri on voinut val-
5221: samassa järjestyksessä ja yhtä pitkäksi ajaksi        voa kaikkea julkisen vallan käyttöä, ja kun
5222: kuin eduskunnan oikeusasiamies valitaan myös          julkisen vallan käyttö on ainakin viime aikoina
5223: apulaisoikeusasiamies, joka avustaa oikeus-           tulkittu virkatoimeksi, voidaan katsoa periaat-
5224: asiamiestä ja tarvittaessa astuu hänen sijaansa.      teessa myös oikeusasiamiehellä olleen jo tähän-
5225: Säännös muutettiin näin kuuluvaksi vuoden             kin asti syytevallan myös silloin, kun julkista
5226: 1972 alusta voimaan tulleella lailla. Tätä ennen      valtaa on käytetty varsinaisen viranomais-
5227: eduskunnassa oli vain oikeusasiamies ja tällä         koneiston ulkopuolella. Kaiken julkisen vallan
5228: varamies. Samassa yhteydessä varamiesjärjes-          käyttämisen valvonnan kuulumisesta lainvalvo-
5229: telmää muutettiin siten, että varamies hoitaa         jien toimivaltaan on kuitenkin syytä säätää
5230: apulaisoikeusasiamiehen estyneenä ollessa tar-        nimenomaisestikin.
5231: peen mukaan tämän tehtäviä.                              Ylimmässä laillisuusvalvonnassa ryhdytään
5232:                                                       vain hyvin harvoissa tapauksissa syyte- taikka
5233:                                                       kurinpitotoimenpiteisiin. Huomautus on ylei-
5234: 2.1.2. Käytäntö ja epäkohdat                          sin oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen toi-
5235:                                                       menpide tapauksissa, joissa on havaittu menet-
5236: Ylimpien laillisuusvalvojien toimivalta               telyn olleen lainvastaisen. Huomautuksen tar-
5237:                                                       koituksena on kiinnittää yksittäisen virkamie-
5238:   Keskeisimpänä toimivaltaongelmana voita-            hen sekä myös yleisemmin kyseisen viranomai-
5239: neen pitää sitä, ettei virkarikoslainsäädännön        sen tai muun julkishallinnon elimen huomiota
5240: uudistamisen jälkeen oikeusasiamies voi lain-         vastaisen varalle noudatetun menettelyn vir-
5241: kaan valvoa julkisyhteisön työntekijöiden toi-        heellisyyteen siinä tarkoituksessa, ettei virhettä
5242:                                      1990 vp. -     HE n:o 72                                       9
5243: 
5244: toistettaisi. Huomautus voi täten kohdistua         keusasiamiehen valvontaoikeuden rajoittuessa
5245: vain tiettyyn virheellisesti menetelleeseen hen-    vain virkavastuiseen toimintaan.
5246: kilöön, mutta ehkä vielä tärkeämpää on, että           Käytännössä kantelut ja anomukset ohjautu-
5247: huomautuksella voidaan pyrkiä yleisemminkin         vat nykyisin suurimmalta osaltaan jo suoraan
5248: kehittämään hallintoa.                              edellä mainitun työnjaon mukaisesti. Siltä osin
5249:    Oikeuskanslerin ohjesäännön 5 §:ssä on sää-      kuin näin ei tapahdu, oikeuskansleri käyttää
5250: detty, että silloinkin, kun on käynyt ilmi, että    siirto-oikeuttaan. Vuonna 1989 oli siirrettyjä
5251: on menetelty vastoin lakia tai muutoin virheel-     asioita kaikkiaan 51. Suunnilleen tämän verran
5252: lisesti, voi asia jäädä oikeuskanslerin antaman     on asioita siirretty yleensäkin viime vuosina.
5253: huomautuksen varaan.                                 1980-luvulla siirrettiin eniten asioita vuonna
5254:    Oikeusasiamiehen oikeudesta antaa huomau-        1983, jolloin oikeuskansleri siirsi 100 kantetua
5255: tuksia ei ole olemassa säännöksiä. Oikeusasia-      tai anomusta oikeusasiamiehelle. Syynä siirto-
5256: miehen antamien huomautusten on tulkittu            päätösten suureen määrään oli se, että oikeus-
5257: perustuvan virkasyytteen nostamismahdolli-          kanslerille tehtiin tuona vuonna 2154 yksityis-
5258: suuteen, mikäli huomautus jätetään varteen          ten kantetua tai anomusta.
5259: ottamatta. Tämän mukaisesti on katsottu, että          Asioita, jotka joko ovat samanaikaisesti vi-
5260: huomautuksia tulisi antaa vain sellaisille henki-   reillä molemmilla tai joista jo on toisen lailli-
5261: löille, joiden voidaan katsoa kuuluvan virka-       suusvalvojan ratkaisu, on vuosittain kanteluis-
5262: vastuun piiriin. Huomautus ei kuitenkaan ole        ta noin 5-10 prosenttia. Päällekkäisen työn
5263: virkarikoksesta annettu rangaistus, siihen ei       välttämiseksi käsittelee molemmille tehdyn
5264: voi hakea muutosta eikä sitä ole pidetty myös-      kantelun yleensä se laillisuusvalvoja, jolle se on
5265: kään varsinaisena kurinpitotoimenpiteenä. Sik-      ensiksi tehty. Asian tullessa yhtä aikaa vireille
5266: si ei huomautusten antamismahdollisuuden si-        molemmissa viranomaisissa sen käsittelee se,
5267: tomista rikosoikeudelliseen virkavastuuseen ole     jolla on parempi työtilanne tai enemmän kysei-
5268: katsottava oikeusasiamiehen valvontatehtävän        sessä asiassa tarvittavaa erityisasiantuntemus-
5269: kannalta perustelluksi. Asianmukaista olisikin,     ta, sen mukaisesti kuin asiasta sovitaan. Poik-
5270: että eduskunta säätäisi erikseen eduskunnan         keuksena tästä ovat asiaryhmät, jotka edellä
5271: oikeusasiamiehen johtosäännössä oikeusasia-         mainitun valtioneuvoston oikeuskanslerin va-
5272: miehen oikeudesta antaa huomautuksia kaikes-        pauttamisesta eräistä tehtävistä annetun lain
5273: ta valvontansa alaisesta toiminnasta.               perusteella säännönmukaisesti siirretään oi-
5274:                                                     keuskanslerilta oikeusasiamiehelle.
5275:                                                        Ylimmän laillisuusvalvojan antama ratkaisu
5276: Työnjako                                            ei estä saman asian uutta käsittelyä. Vaikka
5277:                                                     kantelijalle olisi samassa asiassa jo annettu
5278:    Kantelut jakautuvat nykyisin määrällisesti       jommankumman laillisuusvalvojan ratkaisu,
5279: varsin tasaisesti ylimpien laillisuusvalvojien      kantelussa annetaan aina asiaratkaisu. Aikai-
5280: kesken. Vuonna 1989 tehtiin oikeusasiamiehel-       semmasta poikkeava ratkaisu annetaan käytän-
5281: le 1511 ja oikeuskanslerille 1160 kantelua,         nössä yleensä kuitenkin vain silloin, kun asias-
5282: ilmiantaa tai anomusta. Kaikkiaan oikeuskans-       sa on tullut esille uutta selvitystä.
5283: lerinvirastossa tuli vuonna 1989 vireille yhteen-      Vaikka laillisuusvalvojien työnjakoa koske-
5284: sä 2943 asiaa.                                      va laki perustuukin käytännöllisiin seikkoihin,
5285:    Vuoden 1933 lainmuutosten jälkeenkin oi-         vaikuttaa sen nojalla siirrettävien asioiden laa-
5286: keusasiamiehen ja oikeuskanslerin tehtävät          tu kuitenkin myös valvontatoiminnan sisältöön
5287: ovat huomattavalta osaltaan päällekkäisiä. Eri-     ja muotoon. Erityisesti tämä näkyy siinä, että
5288: tyisesti yleisen viranomaisvalvonnan osalta hei-    oikeusasiamiehen toiminnassa puolustusvoi-
5289: dän toimivaltansa on käytännöllisesti katsoen       mien ja suljettujen laitosten tarkastuskäynneil-
5290: sama. Kansalaiset voivat osoittaa viranomais-       lä on keskeinen osa ja että tätä tarkastustoi-
5291: ten lainvastaiseen menettelyyn perustuvat kan-      mintaa on pidetty tärkeänä lisätä ja tehostaa.
5292: tetunsa kummalle tahansa tai molemmille,            Tarkastuksia tehdään nykyisin vuosittain
5293: oman valintansa mukaan. Henkilöön ulottu-           100-150.
5294: van syytevallan osaltahan laillisuusvalvojien          Oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen toimi-
5295: toimivallat eroavat nykyisin periaatteessa mer-     vallan ja tehtävien päällekkäisyydestä ei ole
5296: kittävästikin toisistaan oikeuskanslerin voides-    todettu olevan periaatteellista haittaa kantelu-
5297: sa valvoa koko viranomaisen henkilöstöä oi-         asioiden käsittelyssä. Päinvastoin voidaan kat-
5298: 
5299: 2 300243B
5300: 10                                    1990 vp. -      HE n:o 72
5301: 
5302: soa olevan kansalaisen kannalta arvokasta,            kin neuvottu heitä asian vireillepanaan liitty-
5303: että hänellä on mahdollisuus valita, kummalle         vissä kysymyksissä.
5304: valvontaviranomaisista hän kantetunsa tekee.             Oikeusasiamiehen rajoitetumman toimival-
5305:    Lukuun ottamatta asioita, jotka vakiintu-          lan vuoksi on varsinkin hänelle osoitettujen
5306: neen työnjaon mukaan siirretään oikeuskansle-         kantetujen osalta pidettävä kansalaisten oi-
5307: rilta oikeusasiamiehelle, ylimmät laillisuusval-      keusturvan kannalta puutteena sitä, että asioi-
5308: vojat yleensä ratkaisevat itse heillä vireille tul-   den siirrosta muille viranomaisille ei ole erityi-
5309: leet asiat. Näin laillisuusvalvontajärjestelmän       siä säännöksiä. Kantetuja on jouduttu sään-
5310: vastakin meillä pääsääntöisesti tulee toimia.         nösten puuttuessa jättämään tutkimatta. Näi-
5311: Keskinäisen asiain siirron tulisi kuitenkin olla      den seikkojen vuoksi olisikin asian siirrosta
5312: mahdollista, jossakin määrin joustavammin             tarpeen säätää erikseen.
5313: kuin tähän asti, etenkin silloin, kun siirrolla
5314: voidaan arvioida voitavan nopeuttaa asian kä-
5315:                                                       Oikeusasiamiehen virkavastuu
5316: sittelyä.
5317:    Ylimpien laillisuusvalvojien suhde eräiden            Oikeusasiamiehen vastuusta sellaisista virka-
5318: erityisalojen tarpeita varten perustettuihin uu-      toimista, jotka eivät liity syyttämiseen, ei ole
5319: dentyyppisiin asiamiehiin (kuten tasa-arvoval-        säädetty. Tämän vuoksi on oikeudellisesti epä-
5320: tuutettu ja tietosuojavaltuutettu) ei ole aiheut-     selvää, rajoittuuko oikeusasiamiehen vastuu
5321: tanut ongelmia käytännön valvontatoiminnas-           hallitusmuodon 49 §:n 2 momentissa säädet-
5322: sa. Tarpeen mukaan laillisuusvalvojat voivat          tyyn vai onko hän muulloinkin kuin syytettä
5323: tutkia myös näiden viranomaisten toimivaltaan         ajaessaan tai ajattaessaan yleisen virkavastuun
5324: kuuluvia asioita sekä näiden viranomaisten            alainen. Asiasta ei ole oikeuskäytäntöä.
5325: toimien lainmukaisuutta.
5326:     Oikeuskansleri on siirtänyt toimivaltaansa          Erityisiä säännöksiä ei ole myöskään siitä,
5327:  kuuluvia kanteluita muille toimivaltaisille vi-      minkä tuomioistuimen kuuluisi käsitellä halli-
5328:  ranomaisille. Vuosittain on satakunta asiaa          tusmuodon 49 §:n 2 momentin mainitun sään-
5329:  siirretty muille viranomaisille kuin oikeusasia-     nöksen piiriin kuuluvassa asiassa oikeusasia-
5330:  miehelle. Tällaisissa tapauksissa oikeuskansleri     miestä vastaan nostettu syyte. Säännökset
5331: ei ole materiaalisesti tutkinut kantelua. Asioita     puuttuvat niin ikään siitä, kenellä on oikeus
5332:  on siirretty eniten poliisitarkastajille sekä lää-   syytteen nostamiseen.
5333:  kintöhallitukselle. Muita viranomaisia, joille
5334:  asioita siirretään ovat muun muassa eri minis-          Yleensä on katsottu, että syytettä oikeusasia-
5335: teriöt, verohallitus, kanneviskaalit, lääninhalli-    miestä vastaan olisi ajettava asianomaisessa
5336: tukset ja lääninverovirastot. Asian siirtämisen       yleisessä alioikeudessa. Oikeus syytteen nosta-
5337:  perusteena ovat olleet käytännölliset syyt, ku-      miseen olisi vain asianomistajalla. Virallinen
5338: ten erityisasiantuntemus kantelun kohteena            syyttäjä ei sen sijaan voine ajaa syytettä oi-
5339: olevassa asiassa sekä se, että kantelun tutkitta-     keusasiamiestä vastaan. Tätä voidaan perus-
5340: vakseen saava viranomainen voi oikeuskansle-          tella sillä, että oikeusasiamies valvoo myös
5341: ria välittömämmin puuttua mahdolliseen vir-           syyttäjien toimintaa, sekä sillä, että ylimpänä
5342: heelliseen menettelyyn. Oikeuskansleri jättää         syyttäjäviranomaisena toimiva oikeuskansleri-
5343: lisäksi toimivaltaansa kuulumattomina tutki-          kaan ei ole katsonut voivansa puuttua oikeus-
5344: matta noin sata kantelua. Usein näissä tapauk-        asiamiehen toimintaan tai sitä arvioida. Tämä
5345: sissa on kysymys yksityisoikeudellisista (esi-        oikeuskanslerin omaksuma tulkinta perustuu
5346: merkiksi perhe- tai perintöoikeudellisista) riita-    siihen, että oikeuskansleri ja oikeusasiamies
5347: asioista.                                             ovat toiminnassaan itsenäisiä ja riippumatto-
5348:     Oikeusasiamies ei ole siirtänyt kanteluita        mia asemaltaan rinnakkaisia valvontaelimiä.
5349: muille viranomaisille. Oikeusasiamies jättää          Oikeusasiamies toimii eduskunnan omana eli-
5350: vuosittain toimivaltaansa kuulumattomina tut-         menä, jonka avulla eduskunnalla on mahdolli:.
5351: kimatta 100-150 kantelua. Eräissä tapauksis-          suus valvoa hallituksen ja sen alaisten viran-
5352: sa on asia kuitenkin katsottu voitavan saattaa        omaisten toimintaa. Eduskunnan laillisuusval-
5353: toisen viranomaisen tietoon. Kantelijoita on          vontaelintä ei ole tarkoitettu tasavallan presi-
5354: lisäksi opastettu itse kääntymään asiassa toimi-      dentin nimittämän oikeuskanslerin valvonnan
5355: valtaisen viranomaisen puoleen sekä muutoin-          alaiseksi.
5356:                                      1990 vp.        HE n:o 72                                     11
5357: 
5358: Laillisuusvalvonnan varamiesjärjestelmä              poikkeuksellinen menettely ja siihen on turvau-
5359:                                                      duttu ainoastaan, kun este, esimerkiksi sairas-
5360:    Oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen ratkai-       loma, kestää vähintään kuukauden. Näin vi-
5361: sutoimintaa on tehostettu lähinnä lisäämällä         ransijaisia on määrätty lähinnä vain pitkäai-
5362: valmistelija- ja esittelijätyövoimaa. Vuoden         kaisten sairaslomien ajaksi. Tasavallan presi-
5363: 1989 päättyessä oikeuskanslerinvirastossa oli        denttikään ei aina käytännössä voi kaikissa
5364: 38 vakinaista ja 2 tilapäistä (39 päätoimista ja     tilanteissa joustavasti antaa tarpeen vaatimaa
5365: 1 sivutoiminen) ja eduskunnan oikeusasiamie-         viransijaismääräystä.
5366: hen kansliassa 23 vakinaista ja 5 tilapäistä (24        Oikeuskanslerille ja apulaisoikeuskanslerille
5367: päätoimista ja 4 sivutoimista) virkamiestä.          kuuluvien tehtävien asianmukainen hoitaminen
5368:    Vaikka kanteluasioiden käsittelynopeutta          kaikissa olosuhteissa voidaan turvata perus-
5369: yleisesti ottaen voidaankin pitää tyydyttävänä,      tamalla apulaisoikeusasiamiehen varamiestä
5370: kestää eräissä tapauksissa vaikeiden ja siksi        vastaava apulaisoikeuskanslerin varamiehen
5371: pitempiaikaista valmistelua edellyttävien asioi-     virka. Apulaisoikeusasiamiehen varamiehestä
5372: den ratkaiseminen asianosaisten kannalta hy-         saadut kokemukset ovat osoittaneet varamies-
5373: vin pitkän ajan. Samoin normaaliin ratkaisuai-       järjestelyn olevan toimiva ja eri tilanteissa
5374: katauluun pääseminen kanteluasioiden poik-           riittävän joustava tapa lisätä tarvittaessa ylim-
5375: keuksellisesti lisääntyessä saattaa kestää varsin    män laillisuusvalvontaelimen ratkaisukapasi-
5376: kauan. Ratkaisuaikoja pidentävät myös lailli-        teettia.
5377: suusvalvojien muut tehtävät, jotka vievät aikaa
5378: ratkaisutoiminnalta.
5379:    Eduskunnan oikeusasiamiehen johtosäännön          2.2. Asian valmistelu
5380: 16 §:n 2 momentin (54/72) mukaan oikeusasia-
5381: mies voi tarvittaessa kutsua varamiehen hoita-       2.2.1. Aikaisemmat valmisteluvaiheet
5382: maan apulaisoikeusasiamiehen tehtäviä tämän
5383: ollessa estyneenä. Käytännössä varamies on           Ylimpien lai/lisuusvalvojien toimivalta välilli-
5384: kutsuttu hoitamaan apulaisoikeusasiamiehen           sen julkisha/linnon alalla
5385: tehtäviä oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasia-
5386: miehen vuosi- ja sairasloman aikana. Varamies           Vuonna 1970 mietintönsä jättänyt oikeus-
5387: ei voi tulla apulaisoikeusasiamiehensijaan tä-       asiamiesinstituution kehittämiskomitea (komi-
5388: män kotimaisten tarkastusmatkojen ajaksi.            teanmietintö 1970:B 13) kiinnitti huomiota sii-
5389:  Varamies on vuosittain hoitanut apulaisoikeus-      hen, että oli olemassa yhteisöjä, laitoksia ja
5390:  asiamiehen tehtäviä puolestatoista kuukaudes-       muita organisaatioita, jotka eivät ole viran-
5391: ta kolmeen kuukauteen                                omaisia ja joiden palveluksessa olevat toimi-
5392:    Apulaisoikeuskanslerilla ei ole apulaisoi-        henkilöt eivät ole tehtävissään virkamiehille
5393: keusasiamiehen tapaan varamiestä, joka olisi         säädetyn vastuun alaisia, mutta joilla on mah-
5394: apulaisoikeuskanslerin esteen ajaksi kutsutta-       dollisuus asemaansa ja tosiasiallista vaikutus-
5395: vissa hoitamaan tämän tehtäviä. Apulaisoi-           valtaansa käyttämällä muuttaa kansalaisen oi-
5396: keuskansleri joutuu kuitenkin usein omien teh-       keusasemaa. Komitea katsoi, että yksityinen
5397: täviensä ohella hoitamaan oikeuskanslerille          henkilö on tällaisissa tapauksissa usein vailla
5398: kuuluvia tehtäviä oikeuskanslerin ollessa esty-      mahdollisuuksia puolustautua ja totesi, että
5399: nyt tehtäviensä hoidosta. Oikeuskanslerille          eduskunnan harjoittaman laillisuusvalvonnan
5400: kuuluu sellaisia lakisääteisiä tehtäviä valtioneu-   tulisi ulottua myös näihin tilanteisiin. Komitea
5401: voston toiminnassa, joiden asianmukainen hoi-        piti tarpeellisena tutkia, voitaisiinko oikeus-
5402: taminen tulisi olla mahdollista kaikissa tilan-      asiamiehelle tai jollekin muulle eduskunnan
5403: teissa. Oikeuskanslerin tehtävänä on myös            toimielimelle antaa tehtäväksi eduskunnan lu-
5404: huolehtia syyttäjistön määräaikaan sidottujen        kuun valvoa kansalaisten oikeussuojaa tässä
5405: muutoksenhakuasioiden vireillepanosta kor-           suhteessa. Tämän kysymyksen tutkiminen ei
5406: keimmassa oikeudessa.                                kuitenkaan kuulunut komitean toimeksian-
5407:    Käytännössä on menetelty siten, että tasaval-     toon, minkä vuoksi se ei ryhtynyt tutkimaan
5408: lan presidentti on määrännyt apulaisoikeus-          asiaa tarkemmin.
5409: kanslerille viransijaisen, jos tämä on ollut pit-       Oikeusasiamiehen valvontapiirin laajentami-
5410: kähkön ajan estynyt hoitamasta tehtäviään.           nen oli harkittavana vuonna 1975 mietintönsä
5411: Viransijaisen määrääminen on ollut hyvin             jättäneessä oikeusasiamiestoimikunnassa (ko-
5412: 12                                   1990 vp. -    HE n:o 72
5413: 
5414: miteanmietintö 1975:41). Toimikunnan tuli sel-     Tavoitteena oli 1920-luvulla ja 1930-luvun
5415: vittää, olisiko syytä tarkistaa oikeusasiamiehen   alussa sopivan työnjaon aikaansaaminen kan-
5416: toimialaa koskevia säännöksiä siten, että myös     tetujen suurella määrällä kuormitetun oikeus-
5417: muiden kuin virkamiehille säädetyn vastuun         kanslerin ja uuden laillisuusvalvojan, oikeus-
5418: alaisina toimivien henkilöiden harjoittama jul-    asiamiehen, välillä. Vähäisen työmäärän vuok-
5419: kisen vallan käyttö kuuluisi nykyistä suurem-      si katsottiin myös, ettei oikeusasiamiehellä ol-
5420: massa määrässä oikeusasiamiehen valvontapii-       lut riittävää merkitystä, minkä vuoksi harkit-
5421: riin. Toimikunta ei tehnyt esitystä toimivallan    tiin toimen lakkauttamista. Hallitus antoi asi-
5422: muuttamiseksi, koska se totesi asian liittyvän     asta vuonna 1932 eduskunnalle esityksen (hall.
5423: läheisesti silloin toimineiden julkishenkilöstön   es. 72/1932 vp.), joka kuitenkin hylättiin. Tä-
5424: oikeusasemakomitean sekä rikosoikeuskomi-          män esityksen sekä muiden muutoshankkeiden
5425: tean työhön. Toimikunta tyytyi toteamaan,          seurauksena vuonna 1933 toteutettiin edellä
5426: että sen jälkeen kun on käynyt selville, muutta-   selostettu lainvalvojien työnjako.
5427: vatko suunnitteilla olleet uudistukset oikeus-
5428:                                                      Työnjakoa koskevan lainsäädännön voi-
5429: asiamiehen valvontapiiriä, on oikeusasiamie-
5430:                                                    maantulon jälkeen keskustelu ylimpien lailli-
5431: hen toimivallan laajentamiseen liittyvät kysy-
5432:                                                    suusvalvojien asemasta ja tehtävistä on ollut
5433: mykset mahdollisesti otettava uudelleen esille.
5434:                                                    varsin satunnaista eikä suuria muutoksia ole-
5435: J ulkishenkilöstön oikeusasemakomitean työn
5436:                                                    massa olevaan tilaan ole valmisteltu.
5437: pohjalta on sittemmin säädetty vuoden 1988
5438: alusta voimaan tullut uusi valtion virkamiesla-       Eduskunnan perustuslakivaliokunta on kah-
5439: ki (755/86). Myös virkarikosuudistus on toteu-     desti, vuosina 1985 ja 1987, kiinnittänyt huo-
5440: tettu 1. päivänä tammikuuta 1990 voimaan           miota oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin vä-
5441: tulleella rikoslain muutoksella.                   liseen tehtäväjakoon ja edellyttänyt, että tehtä-
5442:    Eduskunnan perustuslakivaliokunnan lau-         vien päällekkäisyys on perusteellisesti selvitet-
5443: sunnossa lakivaliokunnalle (n:o 4/1988 vp.)        tävä ja tarvittaessa ryhdyttävä lainsäädäntötoi-
5444: hallituksen esityksestä virkarikoslainsäädännön    miin tilanteen selkiinnyttämiseksi. Tehtävän
5445: uudistamisesta on käsitelty esityksen vaiku-       selvityksen pohjalta oikeusasiamiehen kanslian
5446: tusta oikeusasiamiehen toimivallan laajuuden       voimavaroja tulisi valiokunnan mukaan tar-
5447: kannalta. Valiokunta totesi lausunnossaan          peen vaatiessa lisätä ja samalla kehittää oikeus-
5448: muun muassa seuraavan: "Saadun selvityksen         asiamiehen asemaa kansalaisten oikeus-
5449: mukaan ehdotus eroaa vallitsevasta tilanteesta     turvainstituutiona (PeVM 111985 vp. ja 6/1987
5450: siten, että virkavastuisina henkilöinä pidetään    vp.).
5451: nykytulkinnan mukaan myös julkisyhteisöjen
5452: työntekijöitä silloin, kun he hoitavat julkista
5453: tehtävää tai toimittavat julkista asiaa. Ehdo-
5454: tuksen mukaan julkisyhteisöjen työntekijää ei      Oikeusasiamiehen ja hänen kansliansa esitte-
5455:                                                    lijäiden virkavastuu
5456: sen sijaan pidetä milloinkaan virkamiehenä.
5457: Ottamatta kantaa siihen, pitäisikö julkisyhtei-
5458: söjen työntekijät määritellä rikoslaissa tarkoi-      Käsitellessään vuoden 1982 valtiopäivillä oi-
5459: tetuiksi virkamiehiksi siltä osin kuin he hoita-   keusasiamiehen kertomusta vuodelta 1981
5460: vat julkista tehtävää, valiokunta pitää tärke-     eduskunta hyväksyi perustuslakivaliokunnan
5461: änä, ettei oikeusasiamiehen toimivaltaa supis-     asiasta antaman mietinnön (Pe VM 54/1982
5462: teta nykyisestä. Tämän tavoitteen saavuttami-      vp.). Siinä perustuslakivaliokunta edellytti, et-
5463: sesta onkin tarvittaessa huolehdittava erityis-    tä hallitus ryhtyy asianmukaisiin toimenpitei-
5464: säännöksin". Vastaavan ponnen on eduskunta         siin, jotta oikeusasiamiehen sekä apulaisoi-
5465: sittemmin syyskuussa 1989 liittänyt vastauk-       keusasiamiehen ja hänen varamiehensä oikeu-
5466: seensa hallitukselle hyväksyessään lain rikos-     dellisen vastuun sisältö ja sen toteuttamisme-
5467: lain muuttamisesta.                                nettely järjestetään yhtäläiseksi oikeuskanslerin
5468:                                                    osalta säädetyn kanssa. Samoin valiokunta
5469:                                                    edellytti, että myös oikeusasiamiehen kanslian
5470: Työnjako                                           asianomaisten virkamiesten virkavastuun to-
5471:                                                    teuttamisen oikeuspaikka järjestetään vastaa-
5472:   Ylimpien laillisuusvalvojien keskinäisiä toi-    maan oikeuskanslerinviraston esittelijöiden
5473: mivaltasuhteita on arvosteltu varsin vähän.        kohdalla voimassa olevaa järjestelyä.
5474:                                      1990 vp. -     HE n:o 72                                     13
5475: 
5476: Apulaisoikeuskanslerin ja apulaisoikeusasia-        ehdotuksiin yleisesti myönteisesti. Joitakin
5477: miehen varamiehet                                   muutosehdotuksia tehtiin, pääasiassa ylimpien
5478:                                                     laillisuusvalvojien lausunnoissa. Hallituksen
5479:    Perustuslakivaliokunta edellytti vuonna 1974     esitys on laadittu oikeusministeriössä virkatyö-
5480: antamassaan mietinnössä hallituksen selvittä-       nä työryhmän mietinnön ja siitä annettujen
5481: vän, tulisiko lakia muuttaa siten, että eduskun-    lausuntojen pohjalta.
5482: ta valitsisi kaksi samanarvoista oikeusasiamies-
5483: tä (PeVM 28/1974 vp.). Oikeusministeriön sa-
5484: mana vuonna asettama oikeusasiamiestoimi-           3. Ehdotetut muutokset
5485: kunta tekikin vuonna 1975 tätä tarkoittavan
5486: ehdotuksen (komiteanmietintö 1975:41). Ehdo-        3.1. Eduskunnan oikeusasiamiehen valvonta-
5487: tettua lainmuutosta ei kuitenkaan ole toteutet-          ja syytevallan sitominen viranomaisen
5488: tu.                                                      toimintaan ja julkisen vallan käyttämi-
5489:    Vuonna 1987 on valtiovarainvaliokunta                 seen
5490: eduskunnan tilintarkastajien kertomusta vuo-
5491: delta 1986 käsitellessään ehdottanut, että rat-        Eduskunnan oikeusasiamiehen laillisuusval-
5492: kaisuaikojen lyhentämiseksi olisi oikeusasia-       vontavalta on jo tähänkin asti kohdistunut
5493: miehen kanslian esittelijähenkilöstön lisäämi-      hallitusmuodon 49 §:n sanamuodon mukaan
5494: sen ohella ryhdyttävä toimenpiteisiin toisen        "tuomioistuinten ja muiden viranomaisten toi-
5495: apulaisoikeusasiamiehen viran perustamiseksi        mintaan". Oikeusasiamiehen toimivalta valvoa
5496: (VaVM 14/1987 vp.).                                 viranomaisen toiminnan yleistä laillisuutta ei
5497:                                                     olekaan sidottu pelkästään yksittäisen henkilön
5498:                                                     virkavastuuseen. Samoin hän voi kertomukses-
5499: 2.2.2. Hallituksen esityksen valmistelu             saan laajemminkin puuttua lainkäyttöön ja
5500:                                                     lainsäädännön puutteisiin.
5501:    Vuonna 1988 on oikeusministeriön lainval-           Syytettä oikeusasiamies voi hallitusmuodon
5502: misteluosastolla laadittu selvitys ylimmän lain-    mukaan kuitenkin ajaa tai ajattaa vain "virka-
5503: valvonnan tilasta ja kehittämistarpeista (Oi-       toimissa" tehdystä virheestä tai laiminlyönnis-
5504: keusministeriön lainvalmisteluosaston julkaisu      tä. Vakiintuueesti on katsottu rikosoikeudelli-
5505: 5/1988). Selvityksen pohjalta asetettiin 11. päi-   sen virkavastuun määrittävän oikeusasiamie-
5506: vänä toukokuuta 1988 työryhmä, jossa oli            hen syytevallan rajat. Koska hallitusmuodon
5507: edustus oikeusministeriöstä, oikeuskanslerinvi-     säätämisen aikaan julkisyhteisöjen vakinaisessa
5508: rastosta sekä oikeusasiamiehen kansliasta.          palveluksessa ollut henkilöstö oli käytännölli-
5509: Työryhmä laati saamansa toimeksiannon mu-           sesti katsoen kokonaan virkavastuun piirissä,
5510: kaisesti ehdotuksen tarpeellisiksi säädösmuu-       ei syytevallan sitomisella virkavastuuseen ollut-
5511: toksiksi ja luovutti sen mietintänään oikeus-       kaan tuolloin julkisyhteisön toiminnan kannal-
5512: ministeriölle toukokuussa 1989.                     ta varsinaista merkitystä.
5513:    Työryhmä kuuli oikeuskansleria ja apulais-          Tilanne on nykyisin kuitenkin toisenlainen.
5514: oikeuskansleria sekä oikeusasiamiestä ja apu-       Aina 1960-luvun puolivälistä alkaen ovat jul-
5515: laisoikeusasiamiestä. Työryhmä kuuli myös           kisyhteisöt ryhtyneet käyttämään myös yksi-
5516: kuluttaja-asiamiestä,      tasa-arvovaltuutettua    tyisoikeudellista työsuhdetta vakinaisen palve-
5517: sekä tietosuojavaltuutettua erityisesti asioiden    lussuhteen muotona. Oikeuskäytännön mu-
5518: siirtoa ylimmiltä laillisuusvalvojilta kyseisille   kaan oikeusasiamiehellä on ollut heihin nähden
5519: viranomaisille koskevasta sääntelystä.              syytevalta vain, mikäli työsuhteinen on käyttä-
5520:    Oikeusministeriö pyysi työryhmän mietin-         nyt julkista valtaa. Vuoden 1990 alusta voi-
5521: nöstä lausunnon ylimmiltä laillisuusvalvojilta,     maan tulleen rikoslain virkarikossäännösten
5522: sisäasiainministeriöltä, puolustusministeriöltä,    uudistamisen jälkeen ei oikeusasiamiehellä
5523: valtiovarainministeriöltä, sosiaali- ja terveys-    enää ole tällöinkään syytevaltaa. Tämän uudis-
5524: ministeriöitä, oikeusministeriön vankeinhoito-      tuksen eräs keskeinen tavoite on korjata synty-
5525: osastolta, lääkintöhallitukselta, pankkitarkas-     nyt tilanne, kuten eduskunta on edellyttänyt.
5526: tusvirastolta, valtiontalouden tarkastusvirastol-      On kuitenkin pidettävä epätyydyttävänä
5527: ta sekä Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskuslii-         myös sitä, että oikeusasiamiehen oikeus valvoa
5528: tolta. Kaikki mainitut tahot antoivat asiasta       julkisen edun vuoksi perustetun viranomaisen
5529: lausuntonsa. Niissä suhtauduttiin työryhmän         henkilöstön toimien lainmukaisuutta on mil-
5530: 14                                    1990 vp. -     HE n:o 72
5531: 
5532: tään osin sidottu palvelussuhteen lajiin. Monis-     syyllistyneen laittomuuteen. Oikeusasiamiehen
5533: sa työpaikoissa samaa työtä tehdään rinnan           toimivallan tämän kaltaista laajentamista vas-
5534: sekä virka- että työsuhteessa. On perusteltua,       taan ei liene mitään toiminnallista tai periaat-
5535: että oikeusasiamies voi valvoa yhtäläisesti          teellista syytä. Myös eduskunnan oikeusasia-
5536: myös tällaista toimintaa. Oikeusasiamies on          mies on eräässä lausunnossaan (1988 vp, kerto-
5537: voinut aina valvoa julkisen vallan käyttämisen       mus 9, s. 49) esittänyt vastaavan näkemyksen.
5538: ohella myös virkamiehen niin sanottua tosiasi-           Koska eduskunnan oikeusasiamiesjärjestel-
5539: allista toimintaa. Tuskin on mitään syytä, mik-      män perustarkoituksena on julkishallinnon val-
5540: si hän ei voisi valvoa samaa toimintaa silloin-      vonta, on perusteltua tulkita hallitusmuodon
5541: kin, kun tehtäviä hoidetaan työsuhteessa.            49 §:n viranomaisen käsitettä toimivallan vi-
5542: Mahdolliset oikeusseuraamukset sitten ratke-         ranomaisulottuvuuden määrittäjänä mieluum-
5543: avat sen mukaan, toimitaanko virkamiesase-            min laajasti kuin suppeasti. Näin ollen ainakin
5544: massa vai ei, itse valvontavallasta ei seuraa         kaikkia edellä viitatun rikoslain 2 luvun 12 §:n
5545: mitään sen suhteen.                                    1 momentin 1 kohdassa mainittuja yhteisöjä
5546:    Alunperin oikeusasiamiehen viran perus-            onkin syytä pitää hallitusmuodon 49 §:n 1
5547: tamisen tarkoituksena oli luoda monarkkisissa         kohdassa tarkoitettuina viranomaisina, joiden
5548: oloissa elin valvomaan oikeudellisesti hallituk-      koko toiminnan laillisuutta oikeusasiamies voi-
5549: sen ja sen alaisen hallinnon toimintaa. Kun           si valvoa. Lisäksi saattaa tässä yhteydessä olla
5550: perustuslakivaliokunta sitten vuoden 1919 val-        perusteltua sisällyttää hallitusmuodon viran-
5551: tiopäivillä parlamentaaristakin hallitusmuoto-        omaiskäsitteen piiriin myös kaikki selvästi pää-
5552: esitystä käsitellessään ehdotti oikeusasiamiehen      asiassa julkista tehtävää varten perustetut jul-
5553: viran perustamista, ei oikeusasiamiehen tehtä-        kisoikeudelliset yhteisöt. Tällöin voitaisiin
5554: väpiiriä kavennettu, vaan se säilytettiin sama-       eräänä mahdollisena viranomaisen tunnus-
5555: na: oikeusasiamiehen tehtäväksi tuli "lainkäy-        merkkinä pitää esimerkiksi sitä, että yhteisön
5556: tön sekä hallituksen ja virkakuntain toimin-          hallintoelimet ovat julkisyhteisön asettamat.
5557: nan" valvominen (PeVM 2/1919 vp.). On                 Tätäkään rajaa ei ole pidettävä ehdottomana;
5558: selvää, että tarkoituksena oli parlamentaarisis-      esimerkiksi myös julkishallinnon edustajien
5559: sakin oloissa saattaa koko viranomaiskoneisto         määräävää asemaa voitaneen pitää viranomai-
5560: oikeusasiamiehen valvonnan piiriin. Vaikka oi-        sen tuntomerkkinä. Sen sijaan pelkän julkisyh-
5561: keusasiamiehen toimena ei parlamentaarisessa          teisön edustuksen ei voitane katsoa itsessään
5562: järjestelmässä olekaan hallitusvallan valvojana       riittävän. Viime kädessä viranomaiskäsitteen
5563: sille alun perin kaavailtua osaa, on viran rooli      tulkinta on jätettävä tapauskohtaisen harkin-
5564: käynyt kansalaisnäkökulmasta sitä tärkeäm-            nan varaan. Toiminnan luonteen julkisuutta ja
5565: mäksi.                                                valvonnan tarvetta voinee pitää rajatapauksia
5566:    Jotta oikeusasiamiehen valvontavalta kattai-       koskevan harkinnan keskeisinä lähtökohtina.
5567: si nykyisinkin kaiken sen toiminnan, jonka voi        On kuitenkin syytä huomata, että hallinto-
5568: katsoa tarkoitetun saatettavaksi hänen valvot-        oikeudellisessa sääntelyssä on lähtökohtien eri-
5569: tavakseen, tulisi valvonta ulottaa koskemaan          laisuuden vuoksi usein syytä antaa samoillekin
5570: myös julkisyhteisöjen ja muiden mahdollisesti        termeille rikoslaissa omaksuttua laajempi sisäl-
5571: viranomaisena pidettävien yhteisöjen työnteki-       tö.
5572: jöiden toiminta. Oikeusasiamiehen toimivallan            Jotta edellä tarkoitetun viranomaistoimin-
5573: tarkistamisessa tällä tavoin ei itse asiassa olisi   nan ja siihen mahdollisesti kuuluvan julkisen
5574: kysymys toimivallan laajentamisesta, vaan ai-        vallan käyttämisen lisäksi myös kaikki muu
5575: kanaan tarkoitetun tilan saavuttamisesta ny-         julkisen vallan käyttö kuuluisi oikeusasiamie-
5576: kyisissä oloissa. Näin ollen on katsottava pe-       hen valvontavaltaan, ehdotetaan hallitusmuo-
5577: rustelluksi määritellä eduskunnan oikeusasia-        don 49 §:n 1 momenttiin otettavaksi sitä tar-
5578: miehen syyteoikeus niin, että hän voisi puuttua      koittava lisäys. Näin tulisi virkavastuulla tehtä-
5579: mihin tahansa viranomaisen toiminnassa ha-           vän toiminnan osalta valvonnan piiriin myös se
5580: vaitsemaansa virheenä tai laiminlyöntinä pitä-       osa välillisestä julkisesta hallinnosta, jota ei
5581: määnsä riippumatta mahdollisen vastuullisen          lueta varsinaiseksi viranomaistoiminnaksi.
5582: palvelussuhteen juridisesta muodosta. Näin oi-           Koska välillinen julkishallinto on sekä hyvin
5583: keusasiamies voisi ryhtyä syytetoimiin myös          moninainen että rajoiltaankin tulkinnanvarai-
5584: julkisyhteisön työntekijää vastaan aina, kun on      nen, ei ole tarkoituksenmukaista säätää kaik-
5585: syytä epäillä tämän tehtäviensä hoitamisessa         kien julkista valtaa käytettäväkseen saaneiden
5586:                                        1990 vp. -      HE n:o 72                                       15
5587: 
5588: yhteisöjen ja ääritapauksessa yksittäisten hen-        taan virheestä tai laiminlyönnistä". Toimival-
5589: kilöidenkin koko toimintaa syytevallan alaisek-        lasta tulisi säätää asiallisesti samansisältöisesti
5590: si. Tältä osin voitaneen pitää riittävänä katsoa       myös eduskunnan oikeusasiamiehen johtosään-
5591: pelkästään rikoslain 2 luvun 12 §:n 1 momen-           nön 1 §:ssä.
5592: tin 3 kohdan mukainen virkavastuinen toimin-              Vaikka oikeuskanslerilla ylimpänä syyttäjä-
5593: ta oikeusasiamiehen valvonnan piiriin kuulu-           nä onkin valta syyttää kaikesta havaitsemas-
5594: vaksi.                                                 taan lainvastaisuudesta, ehdotetaan selkeyden
5595:      Julkisen vallan käyttämisen ytimenä voidaan       vuoksi hallitusmuodon 46 §:ään lisättäväksi
5596: vakiintuneesti katsoa pidetyn jonkin julkisoi-         maininta julkisen vallan käytön valvomisesta.
5597: keudellisen normin valtuuttamaa puuttumista            Samoin ehdotetaan tähänkin pykälään selvyy-
5598: yksityisen oikeusasemaan. Julkista valtaa käy-         den vuoksi otettavaksi maininta julkisyhteisön
5599: tetään esimerkiksi päätettäessä jonkun edusta,         työntekijästä.
5600:  oikeudesta tai velvollisuudesta. Julkisen vallan
5601:  käyttämisenä on oikeuskäytännössä myös pi-
5602:  detty tiedon antamista (KKO 18.4.1989,                3.2. Oikeusasiamiehen virkavastuu
5603:  T: 1143). Oikeuskirjallisuudessa on myös tulkit-
5604:  tu julkisyhteisön korvausvastuun syntyvän jo             Oikeusasiamiehen asema ylimpänä laillisuus-
5605:  silloin, kun vahinko on aiheutettu julkisen           valvojana on rinnastettavissa oikeuskanslerin
5606:  vallan käyttämiseen liittyvissä toimissa. Sa-         asemaan. Virkavastuun sääntelyn kannalta ei
5607:  moin voi voimassa olevan rikoslain mukaan             voida pitää olennaisena erona sitä, että oikeus-
5608:  virkamies tai julkisyhteisön työntekijä syyllis-      asiamiehen valitsee eduskunta kun taas oikeus-
5609:  tyä virka-aseman väärinkäyttämiseen pelkäs-           kanslerin nimittää tasavallan presidentti.
5610:  tään vain osallistumalla päätöksenteon valmis-        Myöskään sillä, että oikeuskanslerin virkaan
5611:  teluun.                                               nimitetään toistaiseksi, mutta oikeusasiamies
5612:       Koska kysymyksessä on oikeusasiamiesinsti-       valitaan määräajaksi, ei ole virkavastuun laa-
5613:  tuutin valvontavallan rajan määrittäminen, voi        juuden tai toteuttamistavan kannalta merkitys-
5614:  laajentavaa tulkintaa pitää ensisijaisena. Joka       tä.
5615:   tapauksessa on oikeusasiamiehen toimivallan             Oikeuskanslerin oikeudellisesta vastuusta on
5616:   kannalta tärkeätä tulkita julkisen vallan käsi-      säädetty ministerivastuulaissa. Kun oikeus-
5617:   tettä niin, että varsinkin kaikki yksityiselle       kanslerin ja oikeusasiamiehen virkatoimia tuli-
5618:   kansalaiselle julkisoikeudellisesti perustettuja     si virkavastuun kannalta voida arvioida yhtä-
5619:   etuuksia koskeva päätöksenteko tulisi valvon-        Jäisin perustein, oikeusasiamiehen virkavas-
5620:   nan piiriin.                                         tuun puutteellinen ja tulkinnanvarainen säänte-
5621:       Vaikka oikeusasiamies valvookin välillisen       ly edellyttää lainsäädännön täydentämistä.
5622:   julkisen hallinnon piirissä vain julkisen vallan        Sekä oikeusasiamiehen että oikeuskanslerin
5623:   käyttöä, tulee hänellä kuitenkin olla oikeus         tehtäviin kuuluu valvoa myös tuomioistuinlai-
5624:   ilmoittaa toimivaltaiselle syyttäjäviranomaisel-     toksen toimintaa ylimmät oikeusasteet mukaan
5625:   le sellaisestakin tapahtuneeksi epäilemästään        lukien. Asianmukaista ei siten olisi, että tuo-
5626:    rikoksesta, joka ei liity julkisen vallan käyttä-   mioistuimena oikeusasiamiehen virkasyyte-
5627:    miseen, vaikka ei voikaan itse ajaa tai ajattaa     asioissa toimisi yleiseen tuomioistuinlaitokseen
5628:    asiassa syytettä. Koska oikeusasiamies valvoo       kuuluva tuomioistuin.
5629:    myös syyttäjiä, ovat hänen tosiasialliset val-         Tämän vuoksi ehdotetaan, että oikeusasia-
5630:    vontamahdollisuutensa tältäkin osin sangen          miehen oikeudellista vastuuta ja sen toteutta-
5631:    hyvät.                                              mistapaa koskevat säännökset eräin poikkeuk-
5632:       Teknisesti muutos ehdotetaan tehtäväksi          sin yhtenäistettäisiin oikeuskansleria koskevien
5633:    säätämällä hallitusmuodon 49 §:n 1 momentin         säännösten kanssa. Syyte oikeusasiamiestä vas-
5634:     1 virkkeessä oikeusasiamiehen toimivallaksi        taan lainvastaisesta menettelystä virkatoimessa
5635:    valvoa " - - että tuomioistuimet ja muut            käsiteltäisiin ehdotuksen mukaan valtakunnan-
5636:    viranomaiset sekä virkamiehet ja julkisyhteisön     oikeudessa. Syyte voitaisiin nostaa vain samo-
5637:    työntekijät kaikissa tehtävissään samoin kuin       jen perusteiden mukaan kuin oikeuskansleria
5638:     kaikki muutkin julkista valtaa käyttäessään        vastaan.
5639:     noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuuten-         Syytteen oikeuskansleria vastaan voi määrä-
5640:     sa'' sekä muuttamalla pykälän 2 momentin           tä nostettavaksi tasavallan presidentti hallitus-
5641:     loppu muotoon " - - ajaa tai ajattaa syytettä      muodon 47 §:n 1 momentin nojalla ja edus-
5642:     valvontaosa alaisessa toiminnassa havaitsemas-      kunta noudattaen ministerivastuulakia.
5643: 16                                    1990 vp. -     HE n:o 72
5644: 
5645:    Ministerivastuulain 7 §:ssä säädetään, millai-    tämän varamieheen, josta jäljempänä tehdään
5646: sesta lainvastaisesta menettelystä eduskunta voi     ehdotus.
5647: päättää oikeuskanslerin pantavaksi syyttee-
5648: seen. Syytteeseenpanon edellytyksenä on, että
5649: oikeuskansleri on virkatoimessaan ollut avulli-      3.3. Apulaisoikeuskanslerin ja apulaisoikeus-
5650: sena ilmeiseen laittomuuteen tai sitä edistänyt           asiamiehen varamiehet
5651: taikka on maan ilmeiseksi vahingoksi tahallaan
5652: käyttänyt väärin virka-asemaansa virkarikok-            Kansalaisten oikeusturvan toteutumisen kan-
5653: seksi katsottavalla tavalla tai että oikeuskansle-   nalta on tärkeää, että ratkaisut kanteluasioissa
5654: ri on muuten jossakin virkatoimessaan mene-          voidaan antaa mahdollisimman nopeasti. Kan-
5655: tellyt selvästi lainvastaisesti.                     teluasioiden käsittelynopeutta ei kaikilta osin
5656:    Näiden samojen seikkojen on katsottu tule-        voida pitää tyydyttävänä. Tätä tilannetta voi-
5657: van noudatettaviksi myös, jos tasavallan presi-      daan parantaa lisäämällä ratkaisutoimintaan
5658: dentti määrää syytteen nostettavaksi oikeus-         käytettävissä olevaa henkilöstöä.
5659: kansleria vastaan, vaikka hallitusmuodossa ei           Oikeusasiamiesjärjestelmän osalta on aiem-
5660: olekaan erityisiä säännöksiä syytteen perusteis-     min ollut harkittavana ehdotus, jonka mukaan
5661: ta. Siksi ehdotetaan, että oikeusasiamiestäkin       nykyisen yhden oikeusasiamiehen sijasta olisi
5662: vastaan voitaisiin nostaa syyte vain ministeri-      kaksi asemaltaan samanarvoista oikeusasia-
5663: vastuulain 7 §:ssä säädetystä lainvastaisesta        miestä. Tällaiseen järjestelmään siirtymisen pe-
5664: menettelystä.                                        rusteluksi ei kuitenkaan ole esitetty ratkaisutoi-
5665:    Oikeusasiamies on eduskunnan valitsema ja         mintaan käytettävien voimavarojen lisäämistä,
5666: siten eduskunnan antamaan valtuutukseen toi-         vaan tällä tavoin on muun muassa katsottu
5667: mintansa perustava lainvalvoja. Siksi ehdote-        voitavan lisätä eduskunnan laillisuusvalvonnan
5668: taan, että vain eduskunta voi päättää oikeus-        arvostusta kansalaisten keskuudessa sekä to-
5669: asiamiehen syyttämisestä. Tästä eduskunnan           teuttaa kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun
5670: tulisi tehdä päätös ministerivastuulain mukai-       periaatetta, kun jokaiseen kanteluun annettai-
5671: sessa järjestyksessä.                                siin nimenomaan oikeusasiamiehen ratkaisu.
5672:    Ehdotettu muutos voidaan toteuttaa joko           Voimavarojen lisäystä ratkaisutoiminnassa tä-
5673: lisäämällä hallitusmuotoon tarvittavat uudet         mä vaihtoehto merkitsisi vain siinä tapaukses-
5674: säännökset tai säätämällä ministerivastuulais-       sa, että järjestelmä pysytettäisiin muutoin en-
5675: sa, että sitä sovelletaan myös oikeusasiamie-        nallaan eli säilytettäisiin myös apulaisoikeusa-
5676: heen. Hallituksen käsityksen mukaan on tar-          siamies ja tämän varamies. Tällöin kuitenkin
5677: koituksenmukaista lisätä tarvittavat säännök-        menetettäisiin osa niistä eduista, joita kahden
5678: set hallitusmuotoon.                                 oikeusasiamiehen järjestelmällä on edellä mai-
5679:    Uudistuksen toteuttaminen vaatii myös val-        nitun mukaisesti arvioitu voitavan saavuttaa.
5680: takunnanoikeudesta annetun lain täydentämis-            Kahden asemaltaan samanarvoisen oikeus-
5681: tä oikeusasiamiestä koskevilla säännöksillä.         asiamiehen järjestelmällä olisi myös eräitä hait-
5682:    Oikeusasiamiehen virkavastuuta koskevat           tapuolia. Tällaisina voidaan mainita muun mu-
5683: lainmuutokset ehdotetaan kirjoitettaviksi siten,     assa se, että oikeusasiamiesten keskinäinen
5684: että ne koskevat sekä oikeusasiamiestä että          työnjako ei ole yhtä joustavasti järjestettävissä
5685: apulaisoikeusasiamiestä ja tämän varamiestä.         kuin yhden oikeusasiamiehen toimiessa viras-
5686: Koska apulaisoikeusasiamies käsittelee ja rat-       ton päällikkönä. Myös kansalaisten luottamus-
5687: kaisee toimivaltaansa kuuluvat asiat samoin          ta oikeusasiamiesjärjestelmään saattaa vähen-
5688: valtuuksin kuin oikeusasiamies, oikeusasia-          tää epäyhtenäinen ratkaisukäytäntö, jonka
5689: miestä koskevia vastuusäännöksiä olisi sovel-        mahdollisuus useamman oikeusasiamiehen jär-
5690: lettava myös häneen. Tämä koskee myös vara-          jestelmässä saattaisi olla suurempi kuin nykyi-
5691: miestä, kun hän hoitaa apulaisoikeusasiamie-         sessä järjestelmässä.
5692: hen tehtäviä.                                           Ruotsissa on ollut usean asemaltaan saman-
5693:    Samassa yhteydessä ehdotetaan johdonmu-           arvoisen oikeusasiamiehen järjestelmä. Siitä
5694: kaisuuden vuoksi lisättäväksi ministerivastuu-       saadut kokemukset eivät puolla tällaiseen jär-
5695: lakiin säännös siitä, että lakiin sisältyviä oi-     jestelmään siirtymistä. Ruotsissa onkin sään-
5696: keuskanslerin virkavastuuta koskevia säännök-        nöksiä muutettu siten, että yksi neljästä oi-
5697: siä sovelletaan myös apulaisoikeuskansleriin ja      keusasiamiehestä on nykyisin päällikköoikeus-
5698:                                        1990 vp. -     HE n:o 72                                         17
5699: 
5700: asiamies, joka toimii hallinnollisena johtajana        suuksiaan siirtää asioita sellaisille toimielimille,
5701: sekä päättää toiminnan päälinjoista.                   joilla on parhaat mahdollisuudet käsitellä ja
5702:    Oikeusasiamiehen toimintaa voitaisiin tehos-        ratkaista ne. Kysymys on oikeuskanslerin ja
5703: taa myös siten, että yhden apulaisoikeusasia-          oikeusasiamiehen keskinäisestä työnjaosta ja
5704: miehen sijasta apulaisoikeusasiamiehiä olisi           näiden laillisuusvalvojien käsiteltäväksi tullei-
5705: kaksi. Tämä vaihtoehto ei periaatteeltaan poik-        den asioiden siirtämisestä muille julkishallintoa
5706: keaisi nykyisestä yhden oikeusasiamiehen jär-          valvoville viranomaisille. Nykyisessä tehtävän-
5707: jestelmästä, joten kysymys olisi lähinnä ratkai-       jakoa koskevassa laissa on säädetty vain oi-
5708: sutoiminnan voimavarojen lisäämisestä. Koska           keuskanslerin oikeudesta siirtää tietyt laissa
5709: tässä vaiheessa riittävään voimavarojen lisäyk-        määritellyt asiat oikeusasiamiehelle. Ehdotetut
5710: seen voidaan hallituksen käsityksen mukaan             muutokset ovat sen laatuisia, että nykyinen
5711: päästä myös varamiehen käyttötilanteita käy-           laki ehdotetaan kumottavaksi ja säädettäväksi
5712: tännössä lisäämällä, ei toista apulaisoikeusasi-       uudella lailla laillisuusvalvojien tehtävänjaosta
5713: amiestä ole katsottu tarpeelliseksi.                  ja asioiden siirrosta. Uudessa laissa on tarkoi-
5714:    Oikeuskanslerin laillisuusvalvontatoiminnan         tus järjestää lainvalvojien tehtävänjakosään-
5715: tehostamiseksi on käytettävissä periaatteessa          nöstö pysyvällä tavalla, joten samalla ehdote-
5716: samat vaihtoehdot kuin oikeusasiamiehen koh-          taan, että tässä yhteydessä kumottaisiin myös
5717: dalla. Lähinnä kysymykseen tulevat joko toi-          tehtävänjaon perusteista annettu laki.
5718: sen apulaisoikeuskanslerin viran perustaminen             Oikeuskanslerilla voimassa olevan lain pe-
5719: tai varamiesjärjestelmän käyttöönotto.                 rusteella olevaa siirto-oikeutta ehdotetaan laa-
5720:     Mahdollisuus käyttää varamiestä apulaisoi-        jennettavaksi. Nykyisin siirtokelpoiset asiat
5721: keusasiamiehen estyneenä ollessa on lisännyt           säilytettäisiin, mutta eräitä voimassa olevassa
5722: merkittävästi ratkaisutoiminnan voimavaroja.           laissa käytettyjä käsitteitä on tarpeen muuttaa
5723: Oikeuskanslerilla tällaista mahdollisuutta ei ole      muuttuneita olosuhteita vastaaviksi. Muutok-
5724: ollut. Varamiehen käyttö apulaisoikeusasia-            sia säännökseen on aiheutunut siitä, että vuon-
5725: miehen varamiestä vastaavalla tavalla merkitsi-        na 1944 on lailla lakkautettu suojeluskuntajär-
5726: si noin kolmen kuukauden työpanoksen lisäys-          jestö ja pykälässä mainitut työlaitokset on
5727: tä oikeuskanslerin ratkaisutoiminnassa.                poistettu. Siirrettävien asioiden joukkoa on
5728:     Edellä mainituin perustein ehdotetaan, että        ehdotettu uudessa laissa lisättäväksi, jotta
5729:  hallitusmuodon 37 §:ää muutettaisiin siten, et-       kaikki ne asiat, joissa viranomainen on voinut
5730:  tä apulaisoikeuskanslerilla on tasavallan presi-      rajoittaa yksilön henkilökohtaista vapautta,
5731:  dentin määräämä varamies, joka apulaisoi-             voitaisiin siirtää oikeusasiamiehelle.
5732:  keuskanslerin estyneenä ollessa tulee hänen              Asian siirto edellyttäisi, että siirron vastaan-
5733:  sijaansa ja hoitaa tälle kuuluvia tehtäviä.           ottaja on toimivaltainen käsittelemään siirret-
5734:                                                        tävän asian. Oikeusasiamiehelle ei siirrettäisi
5735:                                                        esimerkiksi yksityisen tekemäksi väitettyä ri-
5736: 3.4. Ylimpien laillisuusvalvojien työnjako ja          kosta koskevaa asiaa, vaikka samaan yhteyteen
5737:      asioiden siirto muille hallintokanteluja          kuuluisi myös virkavastuulla tehtyjä mahdolli-
5738:      käsitteleville viranomaisille                     sesti moitittavia toimia. Oikeuskansleri voisi
5739:                                                        kuitenkin siirtää asian siltä osin kuin se kuuluu
5740:    Ylimpien laillisuusvalvojien toimivalta on          oikeusasiamiehen toimivaltaan.
5741: suurelta osin päällekkäinen, mutta siitä ei ole          Oikeuskansleri on säännönmukaisesti käyt-
5742: aiheutunut haittaa kansalaisten oikeusturvan          tänyt nykyisen lain mukaista siirto-oikeuttaan,
5743: kannalta. Toiminnan kehittämiseen liittyvien          mutta hänellä on oikeus jättää asia siirtämättä
5744: ja ennen muuta käytännöllisten syiden vuoksi          niin halutessaan. Myös ehdotetun uuden lain
5745: olisi kuitenkin tarvetta tarkistaa asioiden siirto-   mukaan asian siirtäminen jäisi oikeuskanslerin
5746: oikeutta koskevia säännöksiä. Oikeusasiamie-          harkintaan, vaikka pääsäännöksi tulisikin ny-
5747: helle tulisi voida siirtää eräitä hänen muutoin       kyistä käytäntöä vastaava siirtovelvollisuus.
5748: käsittelemiinsä asioihin hyvin yhteensoveltuvia,         Ylimmässä laillisuusvalvonnassa voitaisiin
5749: esimerkiksi kaikkea vapaudenriistoa koskevia          kenties päästä parhaaseen työnjakoon säätä-
5750: asioita. Siirtosäännöksiä voitaisiin muutoinkin       mällä edellä tarkoitetun oikeuskanslerin siirto-
5751: joustavoittaa.                                        oikeuden lisäksi siitä, että ylimmillä laillisuus-
5752:    Ylimpien laillisuusvalvojien toimintaa voi-        valvojilla olisi tietyin edellytyksin muissakin
5753: daan tehostaa laajentamalla heidän mahdolli-          tapauksissa oikeus päättää, että jokin vireillä
5754: 
5755: 3 300243B
5756: 18                                      1990 vp. -     HE n:o 72
5757: 
5758: oleva asia siirretään toiselle laillisuusvalvojalle.   mivaltaa käsitellä samaa asiaa myöhemmin
5759: Siirto perustuisi siten aina kussakin tapaukses-       joko uuden vireillepanon johdosta tai omasta
5760: sa tehtävään päätökseen. Tällainen siirto edel-        aloitteestaan.
5761: lyttäisi ylimpien laillisuusvalvojien kiinteää yh-        Asian vireillepanotapa ei vaikuttaisi sen siir-
5762: teydenpitoa ja tietoa toisella vireillä olevista       tokelpoisuuteen. Laillisuusvalvojilla olisi oi-
5763: asioista ja suunnitelluista valvontatoimista.          keus siirtää yhtälailla asianosaisen toimesta
5764: Siirtoa harkittaessa tulisi ottaa erityisesti huo-     vireille tullut kuin viranomaisaloitteinen tai
5765: mioon asianosaisen oikeusturva. Huomiota tu-           niiden omasta aloitteesta vireille pantu asia.
5766: lisi kiinnittää varsinkin siihen, edistääkö siirto     Kuitenkin ehdotetaan asian siirtäminen yleensä
5767: asian mahdollisimman nopeaa ratkaisemista.             viime kädessä jätettäväksi kantelijan tahdonil-
5768:    Oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen keski-          maisun varaan. Kantelijan ei tulisi kuitenkaan
5769: näisen asioiden siirron lisäksi ehdotetaan lailli-     voida vastustaa siirtoa silloin, kun on kysymys
5770: suusvalvontaa tehostettavaksi säätämällä mo-           asioista, jotka oikeuskansleri pääsäännön mu-
5771: lemmille ylimmille valvojaviranomaisille oikeus        kaan on velvollinen siirtämään.
5772: siirtää niissä vireille tullut asia joko kokonaan
5773: tai osittain jollekin muulle viranomaiselle, jolla
5774: olisi asian käsittelyssä tarvittava erityisasian-
5775: tuntemus. Tämän säännöksen perusteella voi-            4. Esityksen organisatoriset ja
5776: taisiin asioita siirtää esimerkiksi tasa-arvoval-         taloudelliset vaikutukset
5777: tuutetulle, kuluttaja-asiamiehelle, tietosuoja-
5778: valtuutetulle ja muille julkishallintoa valvoville
5779:                                                           Eduskunnan oikeusasiamiehen toimivaltaa
5780: viranomaisille. Muita viranomaisia, joille asioi-
5781: ta voitaisiin siirtää, olisivat muun muassa lää-       ehdotetaan hieman laajennettavaksi nykyises-
5782:                                                        tä. Laajennusta voi pitää lähinnä periaatteelli-
5783: kintöhallitus ja poliisitarkastajat.
5784:                                                        sena, siitä tuskin koituu merkittävää lisäresurs-
5785:    Siirrettäessä asioita ylimmiltä laillisuusvalvo-
5786:                                                        sitarvetta.
5787: jilta muille viranomaisille, tulisi ottaa huo-
5788: mioon samoja seikkoja kuin oikeuskanslerin ja             Ylimpien laillisuusvalvojien keskinäisen asi-
5789: oikeusasiamiehen keskinäisessä asioiden siir-          oiden siirtomahdollisuuden lisääminen tai
5790: rossa. Asianosaisen oikeusturva tulisi ottaa           mahdollisuus siirtää asioita muiden viran-
5791: huomioon, paitsi asian käsittelyajan kannalta,         omaisten käsiteltäväksi eivät edellytä organisa-
5792: myös varmistumalla siitä, ettei siirron vastaan-       torisia muutoksia. Siirrettäväksi tulevien asioi-
5793: ottajalla ole sellaisia yhteyksiä käsiteltävään        den määrän voidaan arvioida jäävän kuitenkin
5794: asiaan, jotka vaarantaisivat asian puolueetto-         niin vähäiseksi kokonaisuuden kannalta, ettei
5795: man käsittelyn. Täten ei siirrettäisi esimerkiksi      siirtosäännösten arvioida vähentävän voimava-
5796: asioita, joissa vastaanottava viranomainen jo          ratarvetta ylimmissä lainvalvojissa eikä lisää-
5797: on antanut ratkaisunsa. Siirtosääntelystä huoli-       vän sitä muissa viranomaisissa.
5798: matta ylimmät laillisuusvalvojat voisivat myös            Ainoastaan esityksellä apulaisoikeuskansle-
5799: tyytyä pyytämään toiselta viranomaiselta asias-        rin varamiehestä olisi organisatorisia tai talou-
5800: sa lausunnon.                                          dellisia vaikutuksia.
5801:    Siirto ei edellyttäisi vastaanottavan viran-           Apulaisoikeuskanslerin varamiehille makset-
5802: omaisen suostumusta, mutta siirtäjä ei voisi           taisiin apulaisoikeusasiamiehen varamiestä
5803: millään tavoin rajoittaa tai pyrkiä ohjaamaan          koskevaa järjestelyä vastaavasti sama palkka
5804: vastaanottavan viranomaisen päätösvaltaa asi-          kuin apulaisoikeuskanslerille siltä ajalta, jonka
5805: assa. Ainoastaan ehdotetaan säädettäväksi vel-         hän hoitaa apulaisoikeuskanslerille kuuluvia
5806: vollisuus antaa asiassa suoritetut toimenpiteet        tehtäviä. Varamiehestä ei olisi muita kuluja.
5807: sekä tehty päätös siirtäjälle tiedoksi. Siirretty      Tasavallan presidentti nimittäisi apulaisoikeus-
5808: asia tulisi kuitenkin vireille vastaanottavassa        kanslerin varamiehen ja tämän vuoksi on vai-
5809: viranomaisessa ja sillä olisi tämän vuoksi vel-        keaa arvioida varamiehestä käytännössä aiheu-
5810: vollisuus tehdä asiassa päätös. Toimenpiteiden         tuvia kustannuksia. Henkilö, joka toimisi va-
5811: ja päätöksen tiedoksiannon perusteella asian           ramiehenä, olisi vapautettu muista tehtävistään
5812: siirtänyt ylin laillisuusvalvoja voisi todeta, on-     sinä aikana, kun hän hoitaa apulaisoikeuskans-
5813: ko asia hoidettu tyydyttävästi vai onko mah-           lerin tehtäviä. Mikäli varamiehenä toimisi val-
5814: dollisesti tarvetta joihinkin lisätoimiin. Asian       tion virkamies, esimerkiksi oikeuskanslerin vi-
5815: siirtäminen toiselle viranomaiselle ei rajoittaisi     raston kansliapäällikkö, ei varamiehen käytös-
5816: millään tavoin ylimpien laillisuusvalvojien toi-       tä aiheutuisia merkittäviä lisäkustannuksia.
5817:                                      1990 vp.       HE n:o 72                                     19
5818: 
5819: 5. Muita esitykseen vaikuttavia                     sisällytti lausuman, jonka mukaan se edellytti
5820:    seikkoja                                         hallituksen huolehtivan siitä, että oikeusasia-
5821:                                                     miehen toimivaltaa koskevia säännöksiä tarkis-
5822:   Eduskunnan oikeusasiamiehen toimivalta su-        tetaan virkarikoslainsäädännön voimaantuloon
5823: pistui virkarikoslainsäädännön uudistuksen          mennessä niin, ettei oikeusasiamiehen toimival-
5824: tultua vuoden 1990 alusta voimaan. Vastauk-         ta kaventuisi. Tämä esitys sisältää eduskunnan
5825: seensa hallituksen esitykseen asiassa eduskunta     edellyttämät säännösehdotukset.
5826: 
5827: 
5828: 
5829: 
5830:                             YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
5831: 
5832: 
5833: 1. Lakiehdotusten perustelut                           46 § • Pykälän 1 momentti ehdotetaan muu-
5834:                                                     tettavaksi siten, että oikeuskanslerin sen mu-
5835: 1.1. Suomen Hallitusmuoto                           kaan tulisi valvoa, että viranomaisten ja virka-
5836:                                                     miesten sekä julkisyhteisön työntekijöiden ko-
5837:    37 §. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisät-     ko toiminnan ohella kaikki niin sanotun välilli-
5838: täväksi apulaisoikeuskanslerin varamiestä kos-      sen julkishallinnon piirissä osittaisessa virka-
5839: keva säännös. Varamiehen määräisi enintään          vastuussa julkista valtaa käyttävät noudattavat
5840: viiden vuoden määräajaksi tasavallan presi-         lakia sekä täyttävät velvollisuutensa niin, ettei
5841: dentti, joka nimittää myös oikeuskanslerin ja       kenenkään laillista oikeutta loukata. Ehdotuk-
5842: apulaisoikeuskanslerin.      Varamies    voidaan    sen tarkoituksena on selkeyttää oikeuskansle-
5843: määrätä myös uudeksi määräajaksi.                   rin toimivaltaa laillisuusvalvojana kaiken julki-
5844:                                                     sen vallan käytön osalta. Kysymys on ennen
5845:    Ehdotuksen mukaan varamies voisi hoitaa
5846: apulaisoikeuskanslerille kuuluvia tehtäviä tä-      muuta välillisen julkisen hallinnon valvonnas-
5847: män estyneenä ollessa.                              ta. Valvonta on tarkoitettu kattamaan vähin-
5848:                                                     tään rikoslain 2 luvun 12 §:n 1 momentin 3
5849:    Valtioneuvoston oikeuskanslerin ohjesään-        kohdassa tarkoitetun osittaisen virkavastuun
5850: nössä on tarkoitus antaa oikeuskanslerille oi-      alueen, mutta sitomalla toimivalta suoraan jul-
5851: keus kutsua varamies hoitamaan apulaisoi-           kisen vallan käyttöön eikä virkamieskäsittee-
5852: keuskanslerille kuuluvia tehtäviä. Näin ollen       seen avautuu mahdollisuus antaa yhteiskunnal-
5853: hän myös harkitsisi, milloin kutsuminen on          lisesti tärkeän valvontaintressin niin vaatiessa
5854: tarpeen.                                            julkisen vallan käsitteelle tulkinnassa laajempi
5855:    Vaikkei säännöksessä sitä nimenomaisesti         sisältö kuin mikä sille olisi mahdollista antaa
5856: mainittaisikaan, apulaisoikeuskanslerin vara-       rikoslain tulkinnassa. Tutkintavallan ulottami-
5857: miehen kelpoisuudesta olisi vastaavasti voimas-     sella kaiken julkisen vallan käytön tutkimiseen
5858: sa, mitä oikeuskanslerista ja apulaisoikeus-        ei tarkoiteta saattaa eduskuntaa oikeuskansle-
5859: kanslerista on säädetty. Hänellä tulisi olla        rin laillisuusvalvonnan piiriin.
5860: 37 §:n mukaisesti etevät tiedot oikeusoloista.         Lisäksi pykälän loppu on saatettu nykykieli-
5861: Samoin vastikään muutettu hallitusmuodon            seen asuun.
5862: 84 § (724/89), jonka mukaan oikeuskanslerin            49 § • Koska yleisperusteluissa esitetyn mu-
5863: ja apulaisoikeuskanslerin virkaan voidaan ni-       kaisesti halutaan korostaa sitä, että oikeusasia-
5864: mittää vain Suomen kansalainen, koskisi myös        mies voi valvoa kokonaisuudessaan viran-
5865: apulaisoikeuskanslerin varamiestä.                  omaistmmmtaa, ehdotetaan 1 momenttiin
5866:    Apulaisoikeuskanslerin varamieheksi tasa-        myös otettavaksi nimenomainen julkisyhteisön
5867: vallan presidentti voisi määrätä kelpoisuus-        työntekijöitä koskeva maininta. Julkisyhteisön
5868: vaatimukset täyttävän henkilön joko oikeus-         työntekijän käsitteelle on tarkoitettu annetta-
5869:  kanslerinvirastosta tai sen ulkopuolelta. Sään-    vaksi vähintään sama sisältö kuin mikä sille
5870: tely vastaisi tältäkin osin apulaisoikeusasiamie-   annetaan rikoslain 2 luvun 12 §:n 2 momentis-
5871:  hen varamiestä koskevaa sääntelyä.                 sa, mutta aivan samoin kuin yleisperusteluissa
5872:    Lisäksi pykälän kieliasua on ajanmukaistet-      katsottiin olevan laita viranomaisen käsitteen
5873:  tu.                                                ulottuvuuden osalta, voitaneen tässäkin katsoa
5874: 20                                   1990 vp. -     HE n:o 72
5875: 
5876: myös laajentavan tulkinnan olevan mahdolli-         nykyiseen tapaan virkavastuuseen. Syytevallan
5877: sen. Toisin sanoen kaikkien toiminnan yleisen       irrottaminen virkatoimen käsitteestä antaisi oi-
5878: tärkeyden vuoksi viranomaisina pidettävien yh-      keusasiamiehelle yhtäläiset mahdollisuudet val-
5879: teisöjen ja toimielinten työntekijöitä voitaneen    voa palvelussuhteen lajista riippumatta kaik-
5880: pitää myös julkisyhteisön työntekijöinä.            kien viranomaistoimintaan osallistuvien toi-
5881:    Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutetta-         mien laillisuutta. Samoin kaikki varsinaisen
5882: vaksi myös siten, että oikeusasiamiehen toimi-      viranomaiskoneiston ulkopuolinen julkisen
5883: valtaan kuuluisi valvoa lakien noudattamista,       vallan käyttö tulisi syytevallan piiriin.
5884: paitsi tuomioistuinten ja muiden viranomaisten         Lisäksi pykälän 1 ja 2 momentin kieliasua
5885: kaikessa toiminnassa, myös muussa toiminnas-        ehdotetaan eräin osin nykyaikaistettavaksi.
5886: sa silloin kuin siinä käytetään julkista valtaa.       Pykälään ehdotetun uuden 4 momentin mu-
5887: Oikeusasiamiehen valvontavallan laajuus on          kaan eduskunta päättää oikeusasiamiehen,
5888: tarkoitus saattaa vastaamaan mahdollisimman         apulaisoikeusasiamiehen ja tämän varamiehen
5889: tarkoin oikeuskanslerin valvontavaltaa sikäli,      syytteeseenpanosta, jos hän on menetellyt lain-
5890: kuin on kysymys viranomaistoiminnasta tai           vastaisesti virkatoimessaan. Tästä päättäessään
5891: julkisen vallan käyttämisestä.                      eduskunnan olisi noudatettava, mitä ministeri-
5892:    Keskeisenä tavoitteena on samoin varmistaa,      vastuulaissa on säädetty.
5893: että välillisen julkishallinnon julkisen vallan        Viittaus ministerivastuulakiin merkitsee sitä,
5894: käyttö kuuluu kokonaisuudessaan myös oi-            että aloitteen oikeusasiamiehen vastuunalai-
5895: keusasiamiehen toimivaltaan. Uudistuksen ja         suuskysymyksen vireille panemiseksi voi tehdä
5896: sen kirjoittamistavan perusteluksi viitataan yllä   perustuslakivaliokunta, jokin muu eduskunnan
5897: oikeuskanslerin toimivaltasäännöksen yhtey-         valiokunta tai vähintään viisi kansanedustajaa.
5898: dessä sanottuun. Tämänkään muutoksen tar-           Sen sijaan ministerivastuulaissa mainittu oi-
5899: koituksena ei ole saattaa eduskunnan toimin-        keuskanslerin ilmoitus ei voi koskea oikeus-
5900: taa valvottavaksi. Myöskään sitä vakiintunutta      asiamiehen virkatoimia, koska se tulee kysee-
5901: tulkintaa, ettei tasavallan presidentin virka-      seen vain hallitusmuodon 47 §:n 1 momentissa
5902: tointen laillisuuden valvonta kuulu oikeusasia-     tarkoitetun valtioneuvoston tai sen jäsenen toi-
5903: miehen toimivaltaan, ei ole tarkoitus muuttaa.      minnan laillisuusvalvonnan yhteydessä.
5904:    Pykälän 2 momentista ehdotetaan poistetta-          Lisäksi viittaus kyseiseen lakiin merkitsee
5905: vaksi oikeusasiamiehen vastuuta virkasyyteasi-      sitä, että menettelymuodot ja päätöksenteko
5906: oissa koskeva viittaus virallisista syyttäjistä     oikeusasiamiehen vastuunalaisuuskysymykses-
5907: säädettyyn vastuunalaisuuteen. Tämän kapea-         sä määräytyvät tuossa laissa säädetyllä tavalla.
5908: alaisen vastuusäännöksen poistaminen on ai-         Samoin ministerivastuulain 7 §:n säännökset
5909: heellinen, koska pykälän 4 momentiksi ehdote-       määrittäisivät sen, millaisesta lainvastaisesta
5910: taan yleistä säännöstä oikeusasiamiehen virka-      menettelystä oikeusasiamies voidaan panna
5911: vastuusta. Vastuusäännöksen säilyttäminen 2         syytteeseen.
5912: momentissa saattaisi aiheuttaa sellaisia tulkin-       Apulaisoikeusasiamieheen ja tämän varamie-
5913: toja, että oikeusasiamiehen vastuu ajamissaan       heen sovellettaisiin vastuunalaisuuden toteutta-
5914: virkasyyteasioissa olisi erilainen kuin muulloin    misessa samaa menettelyä kuin oikeusasiamie-
5915: ja että esimerkiksi syytteeseenpano voisi tapah-    heen.
5916: tua toisin kuin 49 §:n 4 momentin perusteella.         59 §. Pykälän 1 momenttiin on lisättävä
5917: Uudistuksen tarkoitus on, että oikeusasiamie-       maininta siitä, että syytteen oikeusasiamiestä
5918: hen vastuu kaikista virkatoimistaan määräytyi-      vastaan lainvastaisesta menettelystä virkatoi-
5919: si samojen perusteiden mukaan.                      messa käsittelee valtakunnanoikeus. Samoin
5920:    Pykälän 2 momentin vastuusäännöksen pois-        ehdotetaan oikeuskanslerin ja oikeusasiamie-
5921: tamisen takia olisi aiheellista kumota eduskun-     hen oikeuspaikan ohella nimenomaisesti sää-
5922: nan oikeusasiamiehen johtosäännön 19 §,joka         dettäväksi myös apulaisoikeuskanslerin ja apu-
5923: asiasisällöltään on poistettavan vastuusäännök-     laisoikeusasiamiehen sekä näiden varamiesten
5924: sen kaltainen.                                      oikeuspaikaksi valtakunnanoikeus.
5925:    Pykälän 2 momentin loppu ehdotetaan muu-            Nykyisessä muodossaan pykälän 2 momen-
5926: tettavaksi niin, että oikeusasiamiehelle säädet-    tissa säädetään, että oikeusasiamies ajaa valta-
5927: täisiin oikeus ajaa tai ajattaa syytettä kaikessa   kunnanoikeudessa syytettä, jonka nostamisesta
5928: valvontansa alaisessa toiminnassa havaitsemis-      eduskunta on päättänyt. Koska ehdotuksen
5929: taan virheistä ja laiminlyönneistä sitomatta sitä   mukaan eduskunta päättää oikeusasiamiehen
5930:                                     1990 vp. -     HE n:o 72                                      21
5931: 
5932: sekä apulaisoikeusasiamiehen ja tämän vara-        1.4. Laki valtioneuvoston oikeuskanslerin ja
5933: miehen syytteeseenpanosta, on välttämätöntä             eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävien
5934: säätää, että tällöin syytettä ajaa eduskunnan           jaosta
5935: määräämä henkilö. Jos presidentti määrää
5936: nostettavaksi syytteen oikeuskansleria, apulai-       1 §. Oikeuskanslerin siirto-oikeus. Pykälän 1
5937: soikeuskansleria ja tämän varamiestä vastaan,      momentin nojalla oikeuskansleri vapautettai-
5938: sitä ajaa 47 §:n 1 momentin mukaan vastaa-         siin velvollisuudesta käsitellä siinä määriteltyjä
5939: vasti presidentin määräämä henkilö. Tehtävän       asioita.
5940: lisäyksen vuoksi on aiheellista kirjoittaa mo-        Oikeuskanslerin siirto-oikeuden piiriin kuu-
5941: mentin alkuosa nykyistä yksilöidymmin. Koska       luvat ensinnäkin kaikki puolustusministeriötä
5942: eduskunta voi ministerivastuulain perusteella      ja sotilastehtävissä palvelevia koskevat asiat.
5943: päättää syytteen nostettavaksi pelkästään val-     Tästä ovat säännökset pykälän 1 momentin 1
5944: tioneuvoston jäsentä ja oikeuskansleria vas-       kohdassa.
5945: taan, ehdotetaan momentissa nimenomaisesti            Koska oikeuskanslerin siirto-oikeutta ei ole
5946: mainittavan nämä tapaukset tilanteina, jolloin     haluttu supistaa nykyisestä, on säännöksessä
5947: oikeusasiamies ajaa syytettä.                      siirtokelpoisina mainittu asiat, jotka koskevat
5948:                                                    puolustusministeriötä. Nämä asiat voivat liit-
5949:                                                    tyä sotilaisiin tai asevelvollisiin, mutta saatta-
5950: 1.2. Laki eduskunnan oikeudesta tarkastaa          vat olla laadultaan myös tavallisia hallinto-
5951:      valtioneuvoston jäsenten ja oikeuskans-       asioita. Kaikki puolustusvoimia koskevat asiat
5952:      lerin virkatointen lainmukaisuutta.           voidaan siis yhä siirtää riippumatta siitä, kos-
5953:                                                    kevatko ne sotilaita.
5954:    1 §. Koska hallitusmuodon 49 §:n 4 momen-          Sotilaita koskevan sääntelyn perustana on
5955: tissa säädettäisiin, paitsi oikeusasiamiehen,      heidän lainsäädännöllinen erityisasemansa. Ri-
5956: myös apulaisoikeusasiamiehen ja tämän vara-        koslain 45 luvussa on säädetty sotilasrikoksis-
5957: miehen virkavastuun toteuttamisesta, olisi asi-    ta. Luvun 1 §:ssä on määritelty, että sotilaita
5958: anmukaista, että myös apulaisoikeuskanslerin       ovat puolustusvoimien sotilasviroissa tai -toi-
5959: ja tämän varamiehen virkavastuun toteuttami-       missa palvelevat, julkisoikeudellisen palvelus-
5960:                                                    sopimuksen perusteella puolustusvoimissa pal-
5961: sesta olisi nimenomainen säännös. Se sisällytet-
5962:                                                    velevat, aseellisina tai aseettomina asevelvolli-
5963: täisiin ehdotuksen mukaan nyt käsiteltävänä
5964:                                                    suuttaan suorittavat sekä sotilasopetuslaitok-
5965: olevaan pykälään.
5966:                                                    sessa sotilasvirkaan tai -toimeen koulutettavat
5967:                                                    oppilaat. Lisäksi saman pykälän mukaan soti-
5968:                                                    laita koskevia säännöksiä sovelletaan rajavar-
5969: 1.3. Laki valtakunnanoikeudesta                    tiolaitoksessa sotilastehtävissä palveleviin sekä
5970:                                                    suomalaisesta valvontajoukosta annetussa lais-
5971:    1 §. Pykälän 1 momenttiin on lisättävä,         sa (276/64) palveluksessa oleviin niin kuin siitä
5972: paitsi maininta siitä, että valtakunnanoikeus      on laissa erikseen säädetty. Viimeksi mainittu
5973: käsittelee syytteen, joka nostetaan oikeusasia-    säädös on kumottu ja korvattu Suomen osallis-
5974: miestä, apulaisoikeusasiamiestä ja tämän vara-     tumisesta Yhdistyneiden Kansakuntien rauhan-
5975: miestä vastaan lainvastaisesta menettelystä vir-   turvaamistoimintaan annetulla lailla (514/84),
5976: katoimessa, selvyyden vuoksi myös maininta         joka tuli voimaan vuoden 1985 alusta. Sotilas-
5977: siitä, että apulaisoikeuskanslerin ja tämän va-    rikoksia koskevien rangaistussäännösten sovel-
5978: ramiehenkin oikeuspaikka virkasyyteasiassa on      tamisesta annetulla asetuksella (963/83) on
5979: valtakunnanoikeus.                                 säädetty, mistä hetkestä alkaen henkilö kuuluu
5980:    2 §. Pykälän 1 momenttiin on lisättävä sii-     sotilasrangaistussäännösten alaisuuteen.
5981: hen jo sisältyvien hallitusmuodon 47 ja               Sotilasoikeudenkäyntilain (326/83) 2 §:n
5982: 59 §:ään kohdistuvien viittausten lisäksi viit-    mukaan sotilasoikeudenkäyntiasioita ovat soti-
5983: taus hallitusmuodon 49 §:ään, johon ehdotuk-       lasrikoksia koskevat asiat. Pykälässä on myös
5984: sen mukaan perustuu syyte oikeusasiamiestä         säädetty sotilasoikeudenkäyntiasioilla käsiteltä-
5985: vastaan. Samoin on lisättävä maininta siitä,       viksi eräät rikoslain mukaan rangaistavai teot.
5986: että syytettä valtakunnanoikeudessa voi ajaa       Edellytyksenä on tällöin, että teko on kohdis-
5987: momentissa aiemmin mainittujen lisäksi edus-       tunut puolustusvoimiin tai toiseen sotilaaseen.
5988: kunnan määräämä henkilö.                           Sotilaskurinpitolain (331/83) perusteella voi-
5989: 22                                     1990 vp. -     HE n:o 72
5990: 
5991: daan sotilasoikeudenkäyntilaissa tarkoitetusta        vään koulutettavat ovat rikoslain 45 luvun
5992: rikoksesta tuomita rikoslain 45 luvun alaiselle       sotilaita koskevien säännösten alaisia ja heille
5993: henkilölle oikeudenkäynnissä kurinpitorangais-        voidaan määrätä kaikkia sotilaskurinpitolaissa
5994: tus tai kurinpitomenettelyssä määrätä kurinpi-        tarkoitettuja seuraamuksia. Näiden henkilöi-
5995: toseuraamuksena kurinpitorangaistus tai -ojen-        den asema vastaa siten suurelta osin sotilaiden
5996: nus.                                                  asemaa ja siksi oikeuskanslerin tulee voida
5997:    Säännöksen perusteella ehdotetaan siirrettä-       siirtää heitä koskevat asiat oikeusasiamiehelle.
5998: väksi oikeusasiamiehelle sotilasoikeudenkäynti-       Koska rauhanturvaamishenkilöstö on puolus-
5999: asiat ja puolustusvoimia koskevan säännöksen          tusministeriön alaista ja heidän koulutuksensa
6000: perusteella pääsääntöisesti kaikki muut sotilai-      voidaan antaa puolustusvoimien tehtäväksi,
6001: ta ja asevelvollisia koskevat asiat. Oikeuskans-      voitaisiin valtaosa heitä koskevista asioista siir-
6002: lerilla on aina yksittäistapauksessa mahdolli-        tää 1 kohdan säännöksen perusteella muuten-
6003: suus harkita, onko erityisiä syitä ratkaista asia     kin. Rauhanturvaamistehtävien erityisaseman
6004: itse.                                                 sekä selkeyden vuoksi ehdotetaan kuitenkin
6005:    Poikkeuksena asevelvollisia koskevien asioi-       siirto-oikeudesta säädettäväksi nimenomaisesti.
6006: den säännönmukaisesta siirtämisestä ovat sivii-          Pykälän 1 momentin 2 kohdassa mainittuja
6007: lipalvelusmiehet. Aseettarnasta palvelusta ja         pakkokeinolain (450/87) mukaisia toimenpitei-
6008: siviilipalveluksesta annetun lain (132/69) 1 §:n      tä ovat kiinniottaminen, pidättäminen, vangit-
6009: (muutettu väliaikaisesti 647 /85) mukaan ase-         seminen, matkustuskielto, hukkaamiskielto ja
6010: velvollisen, joka on vapautettu aseellisesta pal-     vakuustakavarikko, takavarikko, etsintä, joka
6011: veluksesta on suoritettava aseetonta palvelusta       voi olla paikkaan tai henkilöön kohdistuvaa, ja
6012: tai siviilipalvelusta. Aseetonta palvelusta suori-    lisäksi poistumisen estäminen, tutkimuspaikan
6013: tetaan puolustusvoimissa, mutta siviilipalvelus-      eristäminen, koe nautitun alkoholin tai muun
6014: miesten sijoittaminen ja heidän palveluksensa         huumaavan aineen toteamiseksi ja henkilötun-
6015: järjestämisen yleinen johto ja valvonta kuuluu        tomerkin ottaminen. Säännöksen muu vapau-
6016: työministeriölle.                                     denriisto tarkoittaa mitä hyvänsä muuhun lain-
6017:    Rajavartiolaitoksesta annetun lain (5175)          säädäntöön perustuvaa henkilön henkilökoh-
6018: 2 §:n mukaan rajavartiolaitoksen sisäinen jär-        taiseen vapauteen liittyvää viranomaisen toi-
6019: jestys on sotilaallinen. Lain 4 §:ssä on säädetty     menpidettä. Tällaisia ovat esimerkiksi poliisi-
6020: niistä sotilasviroista, joita rajavartiolaitoksessa   lain (84/66) 20 §:ssä säädetty päihtyneen hen-
6021: voi olla. Lain 9 §:n mukaan nämä henkilöt             kilön poistaminen ja säilössä pitäminen ja
6022: ovat rikoslain 45 luvun sotilaita koskevien           ulkomaalaislain (400/83) 23 §:ssä säädetty säi-
6023: säännösten alaisia. Tästä voidaan kuitenkin           löönotto.
6024: säätää asetuksella poikkeuksia. Lain 8 §:n pe-           Pykälän 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu-
6025: rusteella asevelvollisia voidaan määrätä koulu-       ja vankiloita ovat vankeinhoitolaitoksesta an-
6026: tettaviksi rajavartiolaitoksessa. Heidän palve-       netussa asetuksessa (134/86) tarkoitetut kes-
6027: luksessaan noudatetaan soveltuvin kohdin, mi-         kus-, läänin-, nuoriso- ja varavankilat sekä
6028: tä asevelvollisten palveluksesta puolustusvoi-        työsiirtolat samoin kuin pakkolaitokset ja van-
6029: missa on säädetty. Rajavartiolaitos on sisäasi-       kimielisairaala. Sellaisia muita tässä kohdassa
6030: ainministeriön alainen, joten siirrettäväksi voi      tarkoitettuja laitoksia, joihin henkilö on otettu
6031: tulla sisäasiainministeriötä koskevia rajavarti-      vastoin tahtoaan, voivat olla esimerkiksi erilai-
6032: olaitokseen liittyviä asioita.                        set huoltolaitokset ja sairaalat sekä poliisivan-
6033:    Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) rauhan-            kilat ja koulukodit. Säännös on tarkoitettu
6034: turvaamistoimintaan osallistuvat ovat operatii-       koskemaan myös sellaisia laitoksia, joista pois-
6035: visesti YK:n johtamia, mutta hallinnollisesti         tuminen ei ole vapaata tai joissa yksilön va-
6036: puolustusministeriön alaisia. Suomen osallistu-       pautta muuten siihen verrattavasti rajoitetaan.
6037: misesta Yhdistyneiden Kansakuntien rauhan-            Tässä kohdassa tarkoitettuja laitoksia ei ole
6038: turvaamistoimintaan annetun lain 2 luvussa on         tarpeen pyrkiä tyhjentävästi luettelemaan, kos-
6039: säädetty rauhanturvaamishenkilöstöstä. Lain           ka henkilökohtaisen vapauden rajoittaminen
6040: 7 §:n mukaan rauhanturvaamishenkilöstöllä             on määräävä siirtoperuste.
6041: tarkoitetaan rauhanturvaamisorganisaation ko-            Nykyisen lain perusteella on katsottu, että
6042: koonpanoihin kuuluvia henkilöitä sekä vaihto-         esimerkiksi kaikki vankeja koskevat asiat siir-
6043: henkilöstöä. Lain 14 §:n mukaan rauhantur-            retään oikeusasiamiehelle. Pykälän 2 momen-
6044: vaamishenkilöstöön kuuluvat ja tähän tehtä-           tin perusteella oikeuskanslerilla on oikeus siir-
6045:                                        1990 vp. -     HE n:o 72                                       23
6046: 
6047: tää oikeusasiamiehelle myös kaikki asiat, joita       ta, joka erityisesti on kertynyt siirron vastaan-
6048: vapaudeltaan rajoitetut henkilöt panevat oi-          ottavalle viranomaiselle. Tämän viranomaisen
6049: keuskanslerinvirastossa vireille. Siirto-oikeu-       tulisi aina antaa asiassa suoritetut toimenpiteet
6050: teen ei vaikuta se, liittyykö asia vapautta ra-       ja tekemänsä päätökset tiedoksi asian siirtänel-
6051: joittaneeseen viranomaiseen. Täten voidaan            le laillisuusvalvojalle. Näin siirtäjä voi seurata,
6052: siirtää muun muassa vankien tekemät hake-             miten asiassa on menetelty, ja päättää, onko
6053: mukset ja anomukset.                                  mahdollisesti tarvetta joihinkin lisätoimiin.
6054:    Muissa paitsi pykälän toisessa momentissa          Asian siirtäminen toiselle viranomaiselle ei ra-
6055: tarkoitetuissa tapauksissa asia voidaan siirtää,      joita millään lailla ylimpien laillisuusvalvojien
6056: vaikka olosuhteet olisivatkin muuttuneet esi-         toimivaltaa käsitellä samaa asiaa joko uuden
6057: merkiksi siten, että kantelija ei ole enää sotilas-   vireillepanon johdosta tai omasta aloitteestaan.
6058: virassa tai vapaudenriisto on jo päättynyt.              5 § Siirrosta ilmoittaminen. Hallinnon ylei-
6059:    Mikäli oikeusasiamies katsoo, että oikeus-         senä tavoitteena on ratkaista vireille saatetut
6060: kansleri on siirtänyt 1 §:n perusteella asian,        asiat mahdollisimman nopeasti ja asiantunte-
6061: joka hänen käsityksensä mukaan ei ole siirto-         vasti. Siirtomahdollisuuksien lisääminen sil-
6062: kelpoinen, hän voi palauttaa asian oikeuskans-        loin, kun samassa asiassa on yhtä useampia
6063: lerille.                                              toimivaltaisia viranomaisia, tähtää näiden ta-
6064:    2 §. Oikeuskanslerin siirtovelvollisuus. Oi-       voitteiden parempaan saavuttamiseen. Kante-
6065: keuskansleri on tähänkin asti siirtänyt käytän-       lun käsittely itse asiaratkaisun kannalta tarkoi-
6066: nössä kaikki nyt voimassa olevan eräistä tehtä-       tuksenmukaisimmassa viranomaisessa vain pa-
6067: vistä vapauttamista koskevan lain mahdollista-        rantaa kantelijan oikeusturvaa varsinkin, kos-
6068: mat asiat. Koska tavoitteena on nimenomaan            ka se ehdotuksen mukaan tapahtuu asian siir-
6069: päästä tiettyyn työnjakoon, on perusteltua sel-       täneen laillisuusvalvojan valvonnassa.
6070: keästi säätää oikeuskanslerille velvollisuus siir-       Kansalaisten mahdollisuutta valita, kumman
6071: tää ne asiat oikeusasiamiehelle, joiden käsitte-      lainvalvojan puoleen kääntyä, on kuitenkin
6072: lyvelvollisuudesta hänet on vapautettu. Siirtä-       pidettävä itsessään tärkeänä asiana. Kysymyk-
6073: misvelvoite ei kuitenkaan olisi ehdoton, vaan         sessä voi kantelijan kannalta myös olla luotta-
6074: oikeuskansleri voisi eräin edellytyksin ratkaista     muskysymys. Näin ollen ehdotetaan, että kan-
6075: asian itse.                                           salaiselle säädettäisiin mahdollisuus olla hyväk-
6076:    3 §. Keskinäinen siirto-oikeus. Oikeuskansle-      symättä siirtoa. Siirtoa ei tulisi kuitenkaan
6077: ri ja oikeusasiamies voisivat kumpikin pykäläs-       voida vastustaa silloin, kun on kysymyksessä
6078: sä mainituin edellytyksin siirtää toisilleen tietyn   1 §:ssä tarkoitetun asian siirto.
6079: vireillä olevan asian.                                   On luultavaa, että useimmissa tapauksissa
6080:    Pykälässä tarkoitetun asian käsittelemisen         kantelijan tarve saada päätös nopeasti on suu-
6081: kannalta tarkoituksenmukainen siirto voi olla         rempi kuin sen saaminen nimenomaisesti jom-
6082: kysymyksessä esimerkiksi silloin, kun toisella        maltakummalta lainvalvojalta. Koska siirtojär-
6083: valvontaviranomaisella on kokemusta tai eri-          jestelmän kehittäminen on hallinnon tehosta-
6084: tyisasiantuntemusta tietyn tyyppisistä asioista.      misen yleistavoitteiden mukaista, on hallinnon
6085: Siirto voisi perustua myös työtilanteeseen tai        toimivuuden turvaamiseksi perusteltua edellyt-
6086: siihen, että toisen valvontaviranomaisen tar-         tää, että siirron epääminen vaatisi erillistä har-
6087: koituksena on tutkia erityisesti tiettyä toimin-      kintaa. Tämän vuoksi ehdotetaan, että siirron
6088: taa.                                                  raukeaminen säädettäisiin jäämään kantelijan
6089:    Siirron edellytyksenä tulisi aina olla joko        toimenpiteen varaan.
6090: arvio siitä, että siirrolla voidaan nopeuttaa            Kantelijan ei tarvitse esittää mitään perus-
6091: asian käsittelyä tai muu, esimerkiksi edellä          teluja siirtopäätöksen vastustamiselleen, pelk-
6092: kuvatun kaltainen erityinen syy.                      kä ilmoitus riittää. Samoin ei kanteluinstituu-
6093:    4 §. Siirto muulle viranomaiselle. Pykälässä       tin yleisen luonteen vuoksi ole syytä asettaa
6094: säädettäisiin oikeudesta siirtää asia ylimmiltä       erityisiä muotomääräyksiä kielteisen kannan
6095: laillisuusvalvojilta muille viranomaisille. Siirto    ilmoittamiselle, kunhan siitä vain ilmoitetaan
6096: olisi mahdollinen, jos siirtämisellä voitaisiin       asetetussa määräajassa. Kieltoilmoituksen vas-
6097: arvioida voitavan nopeuttaa asian käsittelyä tai      taanottamisessa voitaneen seurata samoja peri-
6098: jos siirtoon muutoin erityisestä syystä olisi         aatteita kuin itse kanteluasian vireille tulemi-
6099: perusteita. Kysymykseen tulisivat asiat, joiden       sessakin. Pääsääntönä voitaneen tällöin pitää
6100: käsittely vaatii sellaista eristyisasiantuntemus-     allekirjoitettua kirjallista ilmoitusta, mutta
6101: 24                                   1990 vp. -     HE n:o 72
6102: 
6103: lainvalvojan suostumuksella voitaneen myös          eduskunnan oikeusasiamiehen johtosäännössä.
6104: allekirjoittamaton tai suullinenkin ilmoitus ot-    Oikeuskanslerin ohjesääntö on asetuksentasoi-
6105: taa vastaan.                                        nen ja oikeusasiamiehen johtosäännön muutta-
6106:    Siirrosta ilmoittamisvelvollisuus koskee vain    misesta päättää eduskunta puhemiesneuvostoo-
6107: kanteluasioita. Viranomaisaloitteisissa sekä        sa esityksestä. Hallituksen esityksen liitteenä
6108: valvontaviranomaisten itsensä vireille panemis-     on luonno& ehdotukseksi valtioneuvoston oi-
6109: sa asioissa ei olisi ilmoittamisvelvollisuutta.     keuskanslerin ohjesäännön muuttamisesta.
6110: Myös näissä tapauksissa voidaan siirrosta il-
6111: moittaa, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi.
6112:    Kantelijalle varattava määräaika määräytyisi     3. Voimaantulo
6113: siirtävän viranomaisen harkinnan mukaan ot-
6114: taen huomioon mahdolliset määräajan pituu-            Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan mahdolli-
6115: teen vaikuttavat erityiset syyt. Pääsääntöisesti    simman pian niiden hyväksymisen ja vahvista-
6116: määräaika voisi olla noin kaksi viikkoa.            misen jälkeen.
6117:    6 §. Voimaantulo. Laki on tarkoitettu tule-
6118: maan voimaan mahdollisimman pian sen jäl-
6119: keen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu. Sitä     4. Säätämisjärjestys
6120: sovellettaisiin voimaan tullessa vireillä oleviin
6121: asioihin.                                              Koska esitykseen sisältyvät ehdotukset Suo-
6122:                                                     men Hallitusmuodon, ministerivastuulain ja
6123:                                                     valtakunnanoikeudesta annetun lain muuttami-
6124: 2. Tarkemmat säännökset                             sesta tarkoittavat perustuslakien muuttamista,
6125:                                                     on kyseiset lakiehdotukset käsiteltävä valtio-
6126:   Apulaisoikeuskanslerin varamiehen viran pe-       päiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä tavalla.
6127: rustaminen edellyttää muutoksia valtioneuvos-          Samoin merkitsee ehdotus laiksi valtioneu-
6128: ton oikeuskanslerin ohjesääntöön. Eduskun-          voston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeus-
6129: nan oikeusasiamiehen toimivallan laajentami-        asiamiehen tehtävien jaosta poikkeusta halli-
6130: nen edellyttää puolestaan eduskunnan oikeus-        tusmuodon säännöksistä. Tämän vuoksi katso-
6131: asiamiehen johtosäännön tarkistamista. Oi-          taan, että myös se on käsiteltävä valtiopäivä-
6132: keusasiamiehen kanslian esittelijäiden virka-       järjestyksen 67 §:ssä säädetyllä tavalla.
6133: vastuu on tarkoitus saattaa vastaamaan oikeus-
6134: kanslerinviraston esittelijäiden virkavastuuta.       Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
6135: Tästäkin, samoin kuin oikeusasiamiehen oi-          kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
6136: keudesta antaa huomautuksia, säädettäisiin          set:
6137:                                     1990 vp. -     HE n:o 72                                      25
6138: 
6139: 
6140: 
6141: 
6142: 1.
6143:                                              Laki
6144:                              Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta
6145: 
6146:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
6147: tavalla,
6148:   muutetaan Suomen Hallitusmuodon 37 §, 46 §:n 1 momentti, 49 §:n 1 ja 2 momentti sekä
6149: 59§,
6150:   sellaisina kuin niistä ovat 49 §:n 1 momentti 15 päivänä tammikuuta 1971 annetussa laissa
6151: (19/71) ja 49 §:n 2 momentti 26 päivänä huhtikuuta 1957 annetussa laissa (176/57), sekä
6152:   lisätään 49 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna mainituilla 26 päivänä huhtikuuta 1957 ja
6153: 15 päivänä tammikuuta 1971 annetuilla laeilla, uusi 4 momentti seuraavasti:
6154: 
6155:                       37 §                         oikeusasiamiehen. Samassa järjestyksessä ja
6156:    Valtioneuvostossa on oikeuskansleri, jolla      yhtä pitkäksi ajaksi valitaan myös apulais-
6157: tulee olla etevät tiedot oikeusoloista. Oikeus-    oikeusasiamies, joka avustaa oikeusasiamiestä
6158: kansleria avustaa apulaisoikeuskansleri, joka      ja tarvittaessa hoitaa hänen tehtäviään, sekä
6159: tarvittaessa hoitaa hänen tehtäviään. Apulais-     varamies, joka apulaisoikeusasiamiehen esty-
6160: oikeuskanslerilla on varamies, joka apulaisoi-     neenä ollessa hoitaa tämän tehtäviä.
6161: keuskanslerin estyneenä ollessa hoitaa hänen          Oikeusasiamiehellä on sama oikeus kuin oi-
6162: tehtäviään. Tasavallan presidentti määrää va-      keuskanslerilla olla saapuvilla valtioneuvoston,
6163: ramiehen enintään viiden vuoden määräajaksi.       tuomioistuinten ja virastojen istunnoissa, saa-
6164:                                                    da tieto valtioneuvoston ja sen ministeriöiden,
6165:                      46 §                          tuomioistuinten ja muiden viranomaisten pöy-
6166:    Oikeuskanslerin tulee valvoa, että viran-       täkirjoista sekä ajaa tai ajattaa syytettä valvon-
6167: omaiset sekä virkamiehet ja julkisyhteisön         taosa alaisessa toiminnassa havaitsemastaan
6168: työntekijät kaikissa tehtävissään samoin kuin      virheestä tai laiminlyönnistä.
6169: kaikki muutkin julkista valtaa käyttäessään
6170: noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa       Jos oikeusasiamies, apulaisoikeusasiamies
6171: niin, ettei kenenkään laillisia oikeuksia louka-   tai tämän varamies on menetellyt virkatoimes-
6172: ta.                                                saan lainvastaisesti, voi eduskunta päättää hä-
6173:                                                    net pantavaksi syytteeseen noudattaen, mitä
6174:                                                    eduskunnan oikeudesta tarkastaa valtioneuvos-
6175:                       49 §                         ton jäsenten ja oikeuskanslerin virkatointen
6176:   Varsinaisilla valtiopäivillä on, siinä järjes-   lainmukaisuutta annetussa laissa (274/22) on
6177: tyksessä kuin eduskunnan puhemiehen vaalista       oikeuskanslerista säädetty.
6178: on säädetty, neljäksi kalenterivuodeksi kerral-
6179: laan valittava eteväksi laintuntijaksi tiedetty                          59§
6180: henkilö eduskunnan oikeusasiamiehenä valvo-           Jos syyte lainvastaisesta menettelystä virka-
6181: maan eduskunnan hänelle laatiman johtosään-        toimessa nostetaan valtioneuvoston, korkeim-
6182: nön mukaan, että tuomioistuimet ja muut            man oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeu-
6183: viranomaiset sekä virkamiehet ja julkisyhteisön    den jäsentä taikka oikeuskansleria, apulaisoi-
6184: työntekijät kaikissa tehtävissään samoin kuin      keuskansleria tai tämän varamiestä taikka
6185: kaikki muutkin julkista valtaa käyttäessään        eduskunnan oikeusasiamiestä, apulaisoikeusa-
6186: noudattavat lakia sekä täyttävät velvollisuuten-   siamiestä tai tämän varamiestä vastaan, käsit-
6187: sa. Jos oikeusasiamies kuolee tai eroaa toimes-    telee asian erityinen tuomioistuin, valtakun-
6188: taan ennen toimikauden päättymistä, eduskun-       nanoikeus, josta säädetään erikseen perus-
6189: ta voi valita toimikauden loppuajaksi uuden        tuslailla.
6190: 4 300243B
6191: 26                                   1990 vp. -     HE n:o 72
6192: 
6193:    Jos eduskunta on päättänyt syytteen nostet-      keusasiamiestä tai tämän varamiestä vastaan
6194: tavaksi valtioneuvoston jäsentä tai oikeuskans-     ajaa eduskunnan määräämä henkilö.
6195: leria, apulaisoikeuskansleria taikka tämän va-
6196: ramiestä vastaan, ajaa sitä eduskunnan oikeus-        Tämä laki tulee voimaan        päivänä
6197: asiamies. Syytettä oikeusasiamiestä, apulaisoi-     kuuta 19
6198: 
6199: 
6200: 2.
6201:                                               Laki
6202: eduskunnan oikeudesta tarkastaa valtioneuvoston jäsenen ja oikeuskanslerin virkatointen lainmu-
6203:                            kaisuutta annetun lain muuttamisesta
6204: 
6205:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
6206: tavalla,
6207:    lisätään 25 päivänä marraskuuta 1922 eduskunnan oikeudesta tarkastaa valtioneuvoston
6208: jäsenen ja oikeuskanslerin virkatointen lainmukaisuutta annetun lain (274122) 1 §:ään uusi 2
6209: momentti seuraavasti:
6210: 
6211:                        1§
6212:                                                       Tämä laki tulee voimaan       päivänä
6213:    Mitä tässä laissa on säädetty oikeuskansleris-   kuuta 19
6214: ta, sovelletaan myös apulaisoikeuskansleriin ja
6215: tämän varamieheen.
6216: 
6217: 
6218: 
6219: 3.
6220:                                               Laki
6221:                 valtakunnanoikeudesta annetun lain 1 ja 2 §:n muuttamisesta
6222: 
6223:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
6224: tavalla,
6225:   muutetaan valtakunnanoikeudesta 25 päivänä marraskuuta 1922 annetun lain (273122) 1 §:n 1
6226: momentti ja 2 §:n 1 momentti,
6227:   näistä 1 §:n 1 momentti sellaisena kuin se on 21 päivänä lokakuuta 1955 annetussa laissa
6228: (421155), seuraavasti:
6229: 
6230:                       1§                            59 §:n mukaan ajamaan syytettä valtakunnan-
6231:    Valtakunnanoikeus käsittelee syytteen, joka      oikeudessa tulee oikeuskanslerin, eduskunnan
6232: nostetaan valtioneuvoston jäsentä, oikeuskans-      oikeusasiamiehen taikka tasavallan presidentin
6233: leria, apulaisoikeuskansleria, apulaisoikeus-       tai eduskunnan siihen määräämän henkilön
6234: kanslerin varamiestä tai eduskunnan oikeus-         valtakunnanoikeuden puheenjohtajalta pyytää,
6235: asiamiestä, apulaisoikeusasiamiestä, apulaisoi-     että syytteeseen pantava kutsutaan asiasta vas-
6236: keusasiamiehen varamiestä taikka korkeimman         taamaan. Puheenjohtajan tulee sen jälkeen
6237: oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden           ryhtyä toimiin, jotta valtakunnanoikeus ko-
6238: presidenttiä tai jäsentä vastaan lainvastaisesta    koontuu asiaa laillisessa järjestyksessä käsitte-
6239: menettelystä virkatoimessa.                         lemään.
6240: 
6241: 
6242:                       2§                              Tämä laki tulee voimaan       päivänä
6243:   Ryhtyessään hallitusmuodon       47,   49 tai     kuuta 19
6244:                                      1990 vp. -     HE n:o 72                                     27
6245: 
6246: 4.
6247:                                               Laki
6248:       valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävien jaosta
6249: 
6250:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä
6251: tavalla, säädetään:
6252:                       1§                     arvioida nopeuttavan asian käsittelyä tai kun
6253:           Oikeuskanslerin siirto-oikeus      se on muusta erityisestä syystä perusteltua.
6254: 
6255:    Valtioneuvoston oikeuskansleri vapautetaan                             4§
6256: velvollisuudesta valvoa lain noudattamista sel-              Siirto muulle viranomaiselle
6257: laisissa eduskunnan oikeusasiamiehen toimival-
6258: taan kuuluvissa asioissa, jotka koskevat:              Oikeuskansleri ja oikeusasiamies voivat siir-
6259:    1) puolustusministeriötä, puolustusvoimia,       tää toimivaltaansa kuuluvan asian 3 §:ssä mai-
6260: rajavartiolaitosta ja Suomen osallistumisesta       nituilla perusteilla joko kokonaan tai osittain
6261: Yhdistyneiden Kansakuntien rauhanturvaamis-         muullekin viranomaiselle, jolla on asian käsit-
6262: toimintaan annetussa laissa (514/84) tarkoitet-     telyssä vaadittava erityisasiantuntemus.
6263: tua rauhanturvaamishenkilöstöä sekä sotilas-           Siirtopäätöksessä, joka tehdään 1 momentin
6264: oikeudenkäyntiä;                                    mukaan, tulee vastaanottava viranomainen vel-
6265:    2) pakkokeinolaissa (450/87) tarkoitettua        voittaa antamaan asiassa suoritetut toimenpi-
6266: kiinniottamista, pidättämistä, vangitsemista ja     teet sekä tehty päätös siirtäjälle tiedoksi.
6267: matkustuskieltoa sekä säilöönottamista tai
6268: muuta vapauden riistaa;                                                   5§
6269:    3) vankiloita ja muita sellaisia laitoksia,                  Siirrosta ilmoittaminen
6270: joihin henkilö on otettu vastoin tahtoaan.
6271:    Oikeuskansleri vapautetaan myös sellaisen          Kanteluasioissa tulee asian siirtämispäätök-
6272: oikeusasiamiehen toimivaltaan kuuluvan asian        sestä ilmoittaa kantelijalle. Mikäli kantelija
6273: käsittelemisestä, jonka on pannut vireille hen-     hänelle varatussa kohtuullisessa määräajassa
6274: kilö, jonka vapautta on vangitsemisella, pidät-     ilmoittaa vastustavansa 3 tai 4 §:ssä tarkoite-
6275: tämisellä tai muutoin rajoitettu.                   tun asian siirtoa, siirtämispäätöstä ei saa panna
6276:                                                     toimeen.
6277:                                                                           6§
6278:                        2§                                             Voimaantulo
6279:       Oikeuskanslerin siirtovelvollisuus
6280:                                                        Tämä laki tulee voimaan      päivänä
6281:    Oikeuskanslerin on 1 §:ssä tarkoitetuissa ta-    kuuta 19
6282: pauksissa siirrettävä asia oikeusasiamiehen kä-        Tällä lailla kumotaan valtioneuvoston oi-
6283: siteltäväksi, jollei hän katso erityisistä syistä   keuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen
6284: tarkoituksenmukaiseksi ratkaista asiaa itse.        tehtävien jaon perusteista 10 päivänä marras-
6285:                                                     kuuta 1933 annettu laki (276/33) ja valtioneu-
6286:                                                     voston oikeuskanslerin vapauttamisesta eräistä
6287:                      3§                             tehtävistä samana päivänä annettu laki (275/
6288:            Keskinäinen siirto-oikeus                33).
6289:                                                        Tätä lakia sovelletaan myös sen voimaan
6290:   Oikeuskansleri ja oikeusasiamies voivat kes-      tullessa oikeuskanslerinvirastossa ja eduskun-
6291: kinäisesti siirtää muunkin molempien toimival-      nan oikeusasiamiehen kansliassa vireillä oleviin
6292: taan kuuluvan asian, kun siirtämisen voidaan        asioihin.
6293: 
6294:      Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1990
6295: 
6296:                                        Tasavallan Presidentti
6297:                                        MAUNO KOIVISTO
6298: 
6299: 
6300:                                                                  Oikeusministeri Tarja Halonen
6301: 28                                     1990 vp. -     HE n:o 72
6302: 
6303:                                                                                               Liite 1
6304: 
6305: 
6306: 
6307: 
6308: 1.
6309:                                                 Laki
6310:                               Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta
6311: 
6312:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
6313: tavalla,
6314:   muutetaan Suomen Hallitusmuodon 37 §, 46 §:n 1 momentti, 49 §:n 1 ja 2 momentti sekä
6315: 59§,
6316:   sellaisina kuin niistä ovat 49 §:n 1 momentti 15 päivänä tammikuuta 1971 annetussa laissa
6317: (19171) ja 49 §:n 2 momentti 26 päivänä huhtikuuta 1957 annetussa laissa (176/57), sekä
6318:    lisätään 49 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna mainituilla 26 päivänä huhtikuuta 1957 ja
6319: 15 päivänä tammikuuta 1971 annetuilla laeilla, uusi 4 momentti seuraavasti:
6320: 
6321: 
6322: Voimassa oleva laki                                   Ehdotus
6323: 
6324:                        37 §                                                 37 §
6325:    Valtioneuvostossa on oleva oikeuskansleri,            Valtioneuvostossa on oikeuskansleri, jolla
6326: jolla tulee olla etevät tiedot oikeusoloista. Oi-     tulee olla etevät tiedot oikeusoloista. Oikeus-
6327: keuskansleria avustaa apulaisoikeuskansleri,          kansleria avustaa apulaisoikeuskansleri, joka
6328: joka tarvittaessa astuu hänen sijaansa.               tarvittaessa hoitaa hänen tehtäviään. Apulais-
6329:                                                       oikeuskansleri/la on varamies, joka apulaisoi-
6330:                                                       keuskanslerin estyneenä ollessa hoitaa hänen
6331:                                                       tehtäviään. Tasavallan presidentti määrää va-
6332:                                                       ramiehen enintään viiden vuoden määräajaksi.
6333: 
6334:                       46 §                                                 46 §
6335:    Oikeuskanslerin tulee valvoa, että viran-             Oikeuskanslerin tulee valvoa, että viran-
6336: omaiset ja virkamiehet noudattavat lakia sekä         omaiset sekä virkamiehet ja julkisyhteisön
6337: täyttävät velvollisuutensa, niin ettei ketään lail-   työntekijät kaikissa tehtävissään samoin kuin
6338: lisessa oikeudessaan sorreta.                         kaikki muutkin julkista valtaa käyttäessään
6339:                                                       noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa
6340:                                                       niin, ettei kenenkään laillisia oikeuksia louka-
6341:                                                       ta.
6342: 
6343:                        49 §                                                 49 §
6344:    Varsinaisilla valtiopäivillä on, siinä järjes-       Varsinaisilla valtiopäivillä on, siinä järjes-
6345: tyksessä kuin eduskunnan puhemiehen vaalista          tyksessä kuin eduskunnan puhemiehen vaalista
6346: on säädetty, neljäksi kalenterivuodeksi kerral-       on säädetty, neljäksi kalenterivuodeksi kerral-
6347: laan valittava eteväksi laintuntijaksi tietty hen-    laan valittava eteväksi laintuntijaksi tiedetty
6348: kilö eduskunnan oikeusasiamiehenä valvo-              henkilö eduskunnan oikeusasiamiehenä valvo-
6349: maan, eduskunnan hänelle laatiman johtosään-          maan eduskunnan hänelle laatiman johtosään-
6350: nön mukaan, lakien noudattamista tuomiois-            nön mukaan, että tuomioistuimet ja muut
6351:                                         1990 vp. -     HE n:o 72                                      29
6352: 
6353: Voimassa oleva laki                                    Ehdotus
6354: tuinten ja muiden viranomaisten toiminnassa.           viranomaiset sekä virkamiehet ja julkisyhteisön
6355: Jos oikeusasiamies kuolee tai eroaa toimestaan         työntekijät kaikissa tehtävissään samoin kuin
6356: ennen toimikauden päättymistä, eduskunta voi           kaikki muutkin julkista valtaa käyttäessään
6357: valita toimikauden loppuajaksi uuden oikeus-           noudattavat lakia sekä täyttävät velvollisuuten-
6358: asiamiehen. Samassa järjestyksessä ja yhtä pit-        sa. Jos oikeusasiamies kuolee tai eroaa toimes-
6359: käksi ajaksi valitaan myös apulaisoikeusasia-          taan ennen toimikauden päättymistä, eduskun-
6360: mies, joka avustaa oikeusasiamiestä ja tarvitta-       ta voi valita toimikauden loppuajaksi uuden
6361: essa astuu hänen sijaansa, sekä varamies, joka         oikeusasiamiehen. Samassa järjestyksessä ja
6362: apulaisoikeusasiamiehen estyneenä ollessa tar-         yhtä pitkäksi ajaksi valitaan myös apulais-
6363: peen mukaan hoitaa hänen tehtäviään.                   oikeusasiamies, joka avustaa oikeusasiamiestä
6364:                                                        ja tarvittaessa hoitaa hänen tehtäviään, sekä
6365:                                                        varamies, joka apulaisoikeusasiamiehen esty-
6366:                                                        neenä ollessa hoitaa tämän tehtäviä.
6367:   Oikeusasiamiehellä on sama oikeus kuin oi-              Oikeusasiamiehellä on sama oikeus kuin oi-
6368: keuskanslerilla olla saapuvilla valtioneuvoston,       keuskanslerilla olla saapuvilla valtioneuvoston,
6369: tuomioistuinten ja virastojen istunnoissa, saa-        tuomioistuinten ja virastojen istunnoissa, saa-
6370: da tieto valtioneuvoston ja sen ministeriöiden,        da tieto valtioneuvoston ja sen ministeriöiden,
6371: tuomioistuinten ynnä muiden viranomaisten              tuomioistuinten ja m~iden viranomaisten pöy-
6372: pöytäkirjoista sekä, laissa virallisista syyttäjistä   täkirjoista sekä ajaa tai ajattaa syytettä valvon-
6373: säädetyllä vastuunalaisuudella, ajaa tai ajattaa       tansa alaisessa toiminnassa havaitsemostaan
6374: syytettä virheestä tai laiminlyönnistä virkatoi-       virheestä tai laiminlyönnistä.
6375: missa.
6376: 
6377:                                                           Jos oikeusasiamies, apulaisoikeusasiamies
6378:                                                        tai tämän varamies on menetellyt virkatoimes-
6379:                                                        saan lainvastaisesti, voi eduskunta päättää hä-
6380:                                                        net pantavaksi syytteeseen noudattaen, mitä
6381:                                                        eduskunnan oikeudesta tarkastaa valtioneuvos-
6382:                                                        ton jäsenten ja oikeuskanslerin virkatointen
6383:                                                        lainmukaisuutta annetussa laissa (274122) on
6384:                                                        oikeuskanslerista säädetty.
6385: 
6386:                       59§                                                    59§
6387:    Jos syyte lainvastaisesta menettelystä virka-          Jos syyte lainvastaisesta menettelystä virka-
6388: toimessa nostetaan valtioneuvoston, korkeim-           toimessa nostetaan valtioneuvoston, korkeim-
6389: man oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeu-            man oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeu-
6390: den jäsentä taikka oikeuskansleria vastaan,            den jäsentä taikka oikeuskansleria, apulaisoi-
6391: käsittelee asian erityinen tuomioistuin, jota          keuskansleria tai tämän varamiestä taikka
6392: nimitetään valtakunnanoikeudeksi ja josta on           eduskunnan oikeusasiamiestä, apulaisoikeusa-
6393: voimassa erityiset perustuslainsäännökset.             siamiestä tai tämän varamiestä vastaan, käsit-
6394:                                                        telee asian erityinen tuomioistuin, valtakun-
6395:                                                        nanoikeus, josta säädetään erikseen perus-
6396:                                                        tuslailla.
6397:   Jos eduskunta on päättänyt syytteen nostet-             Jos eduskunta on päättänyt syytteen nostet-
6398: tavaksi, ajaa sitä eduskunnan oikeusasiamies.          tavaksi valtioneuvoston jäsentä tai oikeuskans-
6399:                                                        leria, apulaisoikeuskansleria taikka tämän va-
6400:                                                        ramiestä vastaan, ajaa sitä eduskunnan oikeus-
6401:                                                        asiamies. Syytettä oikeusasiamiestä, apulaisoi-
6402:                                                        keusasiamiestä tai tämän varamiestä vastaan
6403:                                                        ajaa eduskunnan määräämä henkilö.
6404: 
6405:                                                          Tämä laki tulee voimaan            päivänä
6406:                                                        kuuta 19
6407: 30                                 1990 vp. -    HE n:o 72
6408: 
6409: 3.
6410:                                            Laki
6411:                 valtakunnanoikeudesta annetun lain 1 ja 2 §:n muuttamisesta
6412: 
6413:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
6414: tavalla,
6415:    muutetaan valtakunnanoikeudesta 25 päivänä marraskuuta 1922 annetun lain (273/22) 1 §:n 1
6416: momentti ja 2 §:n 1 momentti,
6417:    näistä 1 §:n 1 momentti sellaisena kuin se on 21 päivänä lokakuuta 1955 annetussa laissa
6418: (421 /55), seuraavasti:
6419: 
6420: 
6421: Voimassa oleva laki                              Ehdotus
6422: 
6423:                       1§                                                1§
6424:    Valtakunnanoikeus käsittelee syytteen, joka      Valtakunnanoikeus käsittelee syytteen, joka
6425: nostetaan valtioneuvoston jäsentä, oikeuskans-   nostetaan valtioneuvoston jäsentä, oikeuskans-
6426: leria tahi korkeimman oikeuden tai korkeim-      leria, apulaisoikeuskansleria, apulaisoikeus-
6427: man hallinto-oikeuden presidenttiä tai jäsentä   kanslerin varamiestä tai eduskunnan oikeus-
6428: vastaan lainvastaisesta menettelystä virkatoi-   asiamiestä, apulaisoikeusasiamiestä, apulaisoi-
6429: messa.                                           keusasiamiehen varamiestä taikka korkeimman
6430:                                                  oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden
6431:                                                  presidenttiä tai jäsentä vastaan lainvastaisesta
6432:                                                  menettelystä vir katoimessa.
6433: 
6434: 
6435:                       2§                                                2§
6436:    Ryhtyessään hallitusmuodon 47 ja 59 §:n          Ryhtyessään hallitusmuodon 47, 49 tai
6437: mukaan ajamaan syytettä valtakunnanoikeu-        59 §:n mukaan ajamaan syytettä valtakunnan-
6438: dessa tulee oikeuskanslerin, eduskunnan oi-      oikeudessa tulee oikeuskanslerin, eduskunnan
6439: keusasiamiehen tai tasavallan presidentin sii-   oikeusasiamiehen taikka tasavallan presidentin
6440: hen määräämän henkilön valtakunnanoikeu-         tai eduskunnan siihen määräämän henkilön
6441: den puheenjohtajalta pyytää, että syytteeseen    valtakunnanoikeuden puheenjohtajalta pyytää,
6442: pantava kutsutaan asiasta vastaamaan. Pu-        että syytteeseen pantava kutsutaan asiasta vas-
6443: heenjohtajan tulee sen jälkeen ryhtyä toimiin,   taamaan. Puheenjohtajan tulee sen jälkeen
6444: että valtakunnanoikeus kokoontuu asiaa lailli-   ryhtyä toimiin, jotta valtakunnanoikeus ko-
6445: sessa järjestyksessä käsittelemään.              koontuu asiaa laillisessa järjestyksessä käsitte-
6446:                                                  lemään.
6447: 
6448: 
6449:                                                    Tämä laki tulee voimaan           päivänä
6450:                                                  kuuta 19
6451:                                     1990 vp. -     HE n:o 72                                    31
6452: 
6453: Asetusluonnos                                                                              Liite 2
6454: 
6455: 
6456: 
6457: 
6458:                                            Asetus
6459:                   valtioneuvoston oikeuskanslerin ohjesäännön muuttamisesta
6460: 
6461:   Oikeusministerin esittelystä
6462:   muutetaan 12 päivänä joulukuuta 1957 annetun valtioneuvoston oikeuskanslerin ohjesäännön
6463: (416/57) 1 § ja
6464:   lisätään ohjesääntöön uusi 14 a § seuraavasti:
6465:                      1§
6466:   Oikeuskanslerin asiana on valvoa, että lakia     helle maksetaan tänä aikana palkkaus samoin
6467: noudatetaan. Kaikkien viranomaisten sekä vir-      perustein kuin apulaisoikeuskanslerille.
6468: kamiesten ja julkisyhteisön työntekijöiden sa-        Jos varamieheksi määrätty on nimitettynä
6469: moin kuin kaikkien muidenkin julkista valtaa       tai siirrettynä valtion virkaan, hän on virkava-
6470: käyttäessään on annettava hänelle siihen tarvit-   paana tästä virasta sen ajan, jonka hän hoitaa
6471: tavaa virka-apua.                                  apulaisoikeuskanslerille kuuluvia tehtäviä. Mil-
6472:                                                    loin varamieheksi valitun vakinaisen viran kiin-
6473:                      14 a §                        teä palkkaus ylittää apulaisoikeuskanslerin vi-
6474:    Oikeuskansleri voi kutsua varamiehen hoita-     ran kiinteän palkkauksen, hänelle maksetaan
6475: maan apulaisoikeuskanslerille kuuluvia tehtä-      se osa vakinaisen viran kiinteästä palkkaukses-
6476: viä.                                               ta, joka ylittää apulaisoikeuskanslerin viran
6477:    Varamiehen hoitaessa apulaisoikeuskanslerin     kiinteän palkkauksen.
6478: tehtäviä, on hänestä vastaavasti voimassa, mitä
6479: tässä ohjesäännössä säädetään apulaisoikeus-         Tämä asetus tulee voimaan            päivänä
6480: kanslerista. Apulaisoikeuskanslerin varamie-             kuuta 19 .
6481:                                       1990 vp. -     HE n:o 73
6482: 
6483: 
6484: 
6485: 
6486:                                       Hallituksen esitys Eduskunnalle uudeksi Ahvenanmaan itse-
6487:                                   hallintolaiksi
6488: 
6489: 
6490: 
6491: 
6492:                            ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
6493: 
6494:    Esitys sisältää ehdotuksen uudeksi Ahvenan-       voidaan perustaa valtakunnan lailla erityinen
6495: maan itsehallintolaiksi. Lain yleistavoitteena       hallintotuomioistuin, joka korvaisi lääninoi-
6496: on Ahvenanmaan itsehallinnon vahvistaminen.          keuden ja voisi korvata myös maakuntahalli-
6497: Uudistuksen tarkoituksena ei ole muuttaa maa-        tuksen valitusviranomaisena.
6498: kunnan valtio-oikeudellista asemaa.                     Ehdotukseen sisältyy monia uudistuksia,
6499:     Lakiehdotuksen mukaan Ahvenanmaan itse-          joilla korostetaan maakunnan itsehallintoa ja
6500: hallintoa laajennetaan lainsäädännön, hallin-        sen asukkaiden erityisasemaa. Ahvenanmaan
6501: non ja talouden aloilla. Maakunta saa ehdo-          kotiseutuoikeuden saamisen edellytyksiä sel-
6502: tuksen mukaan lainsäädäntö- ja hallintovallan        keytetään siten, että lakiin otetaan nimenomai-
6503: sellaisilla aloilla, jotka ovat erityisen tärkeitä   nen säännös hakijalta vaadittavasta tyydyttä-
6504: itsehallinnon toteuttamisessa ja joiden yhtenäi-     västä ruotsin kielen taidosta. Ehdotuksen mu-
6505: nen järjestäminen maakunnassa on tarkoituk-          kaan valtiolle lain mukaan tulevan perinnön
6506: senmukaista.                                         saa maakunta. Samoin verovapaus ja siihen
6507:     Maakunnalle ehdotetaan siirrettäväksi lain-      rinnastettavat edut kuuluvat maakunnalle sa-
6508: säädäntövaltaa ja sitä laajennettavaksi muun         malla tavoin kuin valtiolle. Myös maakunnan
6509: muassa huoneenvuokraa ja vuokrasäännöste-            lipun käyttöoikeutta laajennetaan. Maakun-
6510: lyä, muinaismuistoja, sosiaalihuoltoa, alkoho-       nassa annettavaan passiin henkilölle, jolla on
6511: lijuomien anniskelua, arkistolaitosta, postilai-     kotiseutuoikeus, merkitään sana "Åland".
6512: tosta sekä radiota ja televisiota koskevissa            Ehdotukseen sisältyy säännöksiä, joiden tar-
6513: asioissa. Myös oikeutta säätää rangaistuksia         koituksena on turvata ahvenanmaalaisten kieli
6514: maakuntalainsäädännön rikkomisesta ehdote-           ja kulttuuri.
6515: taan laajennettavaksi. Sitä vastoin työsopi-            Maakunnan taloudenhoitoon ehdotetaan
6516: muksia koskeva lainsäädäntövalta siirretään          uutta rahoitusjärjestelmää, joka on nykyistä
6517: ehdotuksen mukaan maakunnalta valtakunnal-           yksinkertaisempi ja yleiskatsauksellisempi sekä
6518: le.                                                  samalla maakunnan taloudellista itsenäisyyttä
6519:     Toimivalta hallintoasioissa määräytyisi lain-    vahvistava. Ehdotuksen mukaan itsehallinnos-
6520: säädäntövallan mukaan. Sen vuoksi maakun-            ta johtuvat menot katetaan vuotuisella valtion
6521: nan hallintovalta laajentuisi koskemaan myös         varoista maksettavalla tasoitusmäärällä, joka
6522: niitä aloja, joissa sille ehdotuksen mukaan          lasketaan suhteessa valtion tilinpäätökseen.
6523: annettaisiin lainsäädäntövaltaa tai laajennettai-    Tasoitusmäärän laskemiseen käytetään tiettyä
6524: siin sitä. Maakunnan vaikutusmahdollisuuksia         suhdelukua, tasoitusperustetta, joka on 0,45
6525: ehdotetaan lisättäväksi myös eräissä valtakun-       prosenttia. Tasoitusperustetta voidaan laissa
6526: nan lainsäädäntövaltaan kuuluvissa asioissa.         säädetyillä edellytyksillä muuttaa. Maakunta
6527:     Erinäisissä maakunnalle tärkeissä asioissa,      voi vapaasti päättää tasoitusmäärän käytöstä
6528: jotka kuuluvat valtakunnan viranomaisten toi-        oman tulo- ja menoarvionsa puitteissa. Maa-
6529: mivaltaan, vaaditaan maakuntaviranomaisten           kunnan tulee kuitenkin pyrkiä siihe_n, että maa-
6530: suostumusta, lausuntoa, kuulemista, neuvotte-        kunnan väestön sosiaaliset edut ovat vähintään
6531: lujen käymistä tai maakunnan ja valtakunnan          yhtä hyvät kuin valtakunnassakin. Ehdotuksen
6532: viranomaisten yhteistyötä.                           mukaan maakunta voi saada lisäksi valtion
6533:     Hallintolainkäyttöä koskevia säännöksiä sel-     varoista erityistä avustusta laissa tarkemmin
6534: keytetään. Ehdotuksen mukaan maakuntaan              säädetyissä poikkeuksellisissa tapauksissa.
6535: 
6536: 300206L
6537: 2                                    1990 vp. -    HE n:o 73
6538: 
6539:    Ahvenanmaan maakunnassa olevan kiinteän         suutta. Kiinteään omaisuuteen rinnastetaan
6540: omaisuuden hankkimista ja hallintaa koskevan       myös osuus kuolinpesässä, joka omistaa tai
6541: oikeuden rajoittamisesta annettua lakia ehdo-      hallitsee kiinteää omaisuutta. Ehdotetuna lupa-
6542: tetaan muutettavaksi siten, että myös perin-       järjestelmällä pyritään varmistamaan, että
6543: töön perustuvat saannot tulevat laissa säädetty-   maaomaisuus voi säilyä maakunnassa asuvien
6544: jen rajoitusten piiriin. Pääsäännöstä poiketen     hallussa.
6545: rintaperilliset ja eloonjäänyt puoliso voivat         Esitykseen sisältyvät lait on tarkoitettu tule-
6546: kuitenkin periä maakunnassa sijaitsevaa omai-      maan voimaan toisen vuoden alusta sen vuo-
6547: suutta. Sama koskee myös puolison oikeutta         den jälkeen, jolloin eduskunta ja Ahvenan-
6548: kuolemantapauksen jälkeen toimitettavassa          maan maakuntapäivät ovat hyväksyneet lait ja
6549: osituksessa hankkia ilman lupaa kiinteää omai-     tasavallan presidentti on vahvistanut ne.
6550:                                                                         1990 vp. -              HE n:o 73                                                                                                                                 3
6551: 
6552: 
6553: 
6554: 
6555:                                                                         SISÄLLYSLUETTELO
6556: 
6557:                                                                                          Sivu                                                                                                                                           Sivu
6558:    YLEISPERUSTELUT.........................                                                 5   4. Ehdotuksen keskeiset kohdat ................. .                                                                                        37
6559: 1. Esityksen yhteiskunnallinen merkitys . . . . . . . . . .                                 5      4.1. Itsehallinnon perusteet ................... .                                                                                     37
6560:                                                                                                    4.2. Kotiseutuoikeus ......................... .                                                                                       38
6561:    1.1. Tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          5           4.2.1. Kotiseutuoikeuden saaminen ja
6562:    1.2. Keinot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      5                   menettäminen .................... .
6563:         1.2.1. Yleistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            5                                                                                                                                            38
6564:         1.2.2. Maakunnan                        lainsäädäntövallan                                      4.2.2. Kotiseutuoikeuteen liittyvät oikeu-
6565:                 laajentaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                    6
6566:                                                                                                                 det ................................ .                                                                                   39
6567:         1.2.3. Maakunnan toimivallan ja vaiku-                                                     4.3. Lainsäädäntövallan jakautuminen valta-
6568:                                                                                                         kunnan ja maakunnan kesken ........... .                                                                                         43
6569:                 tusmahdollisuuksien                              lisääminen                             4.3.1. Yleistä ............................ .                                                                                    43
6570:                 hallintoasioissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                   6
6571:         1.2.4. Hallintolainkäytön                           kehittäminen                                4.3.2. Lainsäädäntövallan        siirtäminen
6572:                 Ahvenanmaalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                      6                    maakunnalle ...................... .                                                                                     43
6573:         1.2.5. Maakunnan kielen ja kulttuurin                                                           4.3.3. Maakunnan vaikutusmahdollisuuk-
6574:                                                                                                                 sien lisääminen valtakunnan lain-
6575:                 turvaaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                  7                    säädäntövaltaan kuuluvissa asiois-
6576:         1.2.6. Kiinteän omaisuuden hankkimista
6577:                 koskevat rajoitukset . . . . . . . . . . . . . . .                         7                    sa ................................. .                                                                                   46
6578:         1.2. 7. Rahoitusjärjestelmän uudistaminen                                          7            4.3.4. Valtakunnalle kuuluvan lainsää-
6579:                                                                                                                 däntövallan siirtäminen lailla maa-
6580:         1.2.8. Muut ehdotukset . . . . . . . . . . . . . . . . . .                         7
6581:                                                                                                                 kunnalle .......................... .                                                                                    46
6582: 2. Nykytilanne ja sen tausta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                   8            4.3.5. Lainsäädäntövallan        siirtäminen
6583:    2.1. Historiallinen tausta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                  8                    valtakunnalle ..................... .                                                                                    46
6584:          2.1.1. Ahvenanmaan asema historian eri                                                         4.3.6. Maakunnan vaikutusmahdollisuuk-
6585:                   vaiheissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          8                    sien lisääminen kansainvälisiä sopi-
6586:          2.1.2. Itsehallinnon synty . . . . . . . . . . . . . . . .                        8                    muksia tehtäessä .................. .                                                                                    47
6587:          2.1.3. Myöhemmät kehitysvaiheet . . . . . . . .                                  lO       4.4. Lainsäädäntövallan valvonta ............ .                                                                                       47
6588:    2.2. Nykyinen lainsäädäntö . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                       10       4.5. Hallinto ................................. .                                                                                     48
6589:          2.2.1. Lainsäädännön rakenne . . . . . . . . . . .                               lO            4.5.1. Hallintovalta ..................... .                                                                                     48
6590:          2.2.2. Ahvenanmaan kotiseutuoikeus . . . .                                       11            4.5.2. Maakunnan vaikutusmahdollisuuk-
6591:          2.2.3. Lainsäädäntövallan jakautuminen                                                                 sien lisääminen hallintoasioissa ... .                                                                                   49
6592:                   valtakunnan ja maakunnan kesken                                         12            4.5.3. Sopimusasetukset ................. .                                                                                      50
6593:          2.2.4. Lainsäädännön valvonta. . . . . . . . . . .                               17            4.5.4. Muita ehdotuksia ................. .                                                                                      50
6594:          2.2.5. Hallinto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            18       4.6. Lainkäyttö .............................. .                                                                                      51
6595:          2.2.6. Lainkäyttö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                19       4.7. Kieli- ja kulttuurisäännökset ............. .                                                                                    52
6596:          2.2.7. Kielisäännökset....................                                       19       4.8. Maakunnan taloudenhoito ............... .                                                                                        54
6597:          2.2.8. Maakunnan taloudenhoito.........                                          20    5. Esitys kansainvälisten ihmisoikeussopimusten
6598:    2.3. Käytäntö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        22
6599:          2.3.1. Kotiseutuoikeuden saaminen                                                22       kannalta ...................................... .                                                                                     59
6600:          2.3.2. Kiinteän omaisuuden hankkiminen                                                 6. Esityksen organisatoriset ja henkilöstövaiku-
6601:                   Ahvenanmaan maakunnassa. . . . . . .                                    22       tukset ......................................... .                                                                                    59
6602:          2.3.3. Tasavallan presidentin veto-oikeu-                                                 6.1. Organisatoriset vaikutukset .............. .                                                                                     59
6603:                   den käyttäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                   25       6.2. Henkilöstövaikutukset ................... .                                                                                      59
6604:          2.3.4. Sopimusasetukset..................                                        26    7. Esityksen taloudelliset vaikutukset ............ .
6605:    2.4. Nykytilanteen arviointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                     29                                                                                                                                             60
6606:    2.5. Muut pohjoismaiset itsehallintoyhdyskun-                                                   7 .1. Valtiontaloudelliset vaikutukset ......... .                                                                                    60
6607:          nat . . . ............. ................ .. . . . . .                            30       7.2. Vaikutukset maakunnan talouteen ....... .                                                                                        60
6608:          2.5.1. Färsaaret.. ........................                                      30       7.3. Kunnallistaloudelliset vaikutukset ....... .                                                                                     60
6609:          2.5.2. Grönlanti..........................                                       33       YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT ..... .                                                                                                  61
6610: 3. Asian valmistelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         35    1. Lakiehdotusten perustelut .................... .                                                                                      61
6611:    3 .l. Varhaisemmat valmisteluvaiheet . . . . . . . . . .                               35       1.1. Ahvenanmaan itsehallintolaki ........... .                                                                                       61
6612:    3.2. Ahvenanmaankomitea ja sen ehdotukses-                                                            1 Juku. Yleisiä säännöksiä ............ .                                                                                       61
6613:          ta saadut lausunnot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                35                      1§    0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0    61
6614:    3.3. Ahvenanmaan työryhmä..................                                            36                      2§    0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0    61
6615: 4                                                                                                        1990 vp. -                      HE n:o 73
6616: 
6617:                                                                       Sivu                                                                                                                                            Sivu
6618:                   3 §    0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0  61
6619:                                                                          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0                                                   52§                 0   0   0  93
6620:                                                                                                                                                                                                                          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0
6621: 
6622: 
6623: 
6624: 
6625:                   4 § ..... .......................                     62                                                                                                               53 §                0   0   0  93
6626:                                                                                                                                                                                                                          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0
6627: 
6628: 
6629: 
6630: 
6631:                   5 §    0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0  62
6632:                                                                          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   00      0                                                   54§                 0   0   0  94
6633:                                                                                                                                                                                                                          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0
6634: 
6635: 
6636: 
6637: 
6638:     2 luku. Ahvenanmaan kotiseutuoikeus                                 62                                                                                                               55 §                0   0   0  94
6639:                                                                                                                                                                                                                          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0
6640: 
6641: 
6642: 
6643:              6 §         00      0   0   0   0000            0   0      62
6644:                                                                      •••••••                     ••••••••••                                                                              56§                 0   0   0  94
6645:                                                                                                                                                                                                                          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0
6646: 
6647: 
6648: 
6649: 
6650:              7 §         00      0   0   0   0   0   0   0   0   0   0  62
6651:                                                                          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   ••      0                                                   57 §                0   0   0  95
6652:                                                                                                                                                                                                                          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0
6653: 
6654: 
6655: 
6656: 
6657:              8§          0   ••      0   0   0   0   0   0   0   0   0  63
6658:                                                                          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0             9 luku. Kansainväliset sopimukset . . . . . . 95
6659:              9§          0   0   0   0   0   ••      0   ••      0   •• 63   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0                      58§                                              0   0   0  95
6660:                                                                                                                                                                                                                          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0
6661: 
6662: 
6663: 
6664: 
6665:             10 §         0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0  63
6666:                                                                          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0                      59§                                              0   0   0  95
6667:                                                                                                                                                                                                                          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0
6668: 
6669: 
6670: 
6671:             11 §         0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0  64
6672:                                                                          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0           10 luku. Erityisiä säännöksiä . . . . . . . . . . . . 96
6673:             12 §         0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0  64
6674:                                                                          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0                      60 §                                             00      0  96
6675:                                                                                                                                                                                                                          0   00      0   0   0   0   0   0   00      0   0   0   0   000         0   0   0   0   0   0   0
6676: 
6677: 
6678: 
6679: 
6680:     3 luku. Maakuntapäivät ja maakunta-                                                                                                                     61 §                                             0   0   0  96
6681:                                                                                                                                                                                                                          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0
6682: 
6683: 
6684: 
6685: 
6686:             hallitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65                                                                                   62 §                                             0   0   0  97
6687:                                                                                                                                                                                                                          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0
6688: 
6689: 
6690: 
6691: 
6692:             13 §         0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0  65
6693:                                                                          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0                      63 §                                             0   0   0  97
6694:                                                                                                                                                                                                                          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0
6695: 
6696: 
6697: 
6698:             14 §         0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0  65
6699:                                                                          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0                      64 §                                             0   0   •• 98   0   0   ••      0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0
6700: 
6701: 
6702: 
6703: 
6704:             15 §         0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0  65
6705:                                                                          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0                      65 §                                             0   0   0  98
6706:                                                                                                                                                                                                                          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0
6707: 
6708: 
6709: 
6710: 
6711:             16 §         0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0  65
6712:                                                                          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0                      66 §                                             0   0   0  98
6713:                                                                                                                                                                                                                          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0
6714: 
6715: 
6716: 
6717: 
6718:     4 luku. Maakunnan toimivalta . . . . . . . . . 65                                                                                                       67 §                                             0   0   0  98
6719:                                                                                                                                                                                                                          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0
6720: 
6721: 
6722: 
6723: 
6724:             17 §         0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0  65
6725:                                                                          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0                      68 §                                             0   0   0  99
6726:                                                                                                                                                                                                                          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0
6727: 
6728: 
6729: 
6730:             18 §         0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0  66
6731:                                                                          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0                      69 §                                             0   0   0  99
6732:                                                                                                                                                                                                                          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   00      0   0   0   0   00      0   0   0   0   0   0   0
6733: 
6734: 
6735: 
6736:             19 §         0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0  71
6737:                                                                          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0           11 luku. Voimaantulo- ja siirtymäsään-
6738:             20 §         0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0  73
6739:                                                                          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0                      nökset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 99
6740:             21 §         0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0  73
6741:                                                                          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0                      70 §                                             0   0   0  99
6742:                                                                                                                                                                                                                          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   00      0   0   0   0   0   0   0
6743: 
6744: 
6745: 
6746: 
6747:             22 §         0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0  73
6748:                                                                          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0                      71 §                                             0   0   0  99
6749:                                                                                                                                                                                                                          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0
6750: 
6751: 
6752: 
6753:             23 §         0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0  74
6754:                                                                          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0                      72 §                                             0   0   0  99
6755:                                                                                                                                                                                                                          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0
6756: 
6757: 
6758: 
6759:             24 §         0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0  74
6760:                                                                          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0                      73 §                                             0   0   0 100
6761:                                                                                                                                                                                                                          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0
6762: 
6763: 
6764: 
6765: 
6766:             25 §         0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0  74
6767:                                                                          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0                      74 §                                             0   0   0 100
6768:                                                                                                                                                                                                                          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0
6769: 
6770: 
6771: 
6772: 
6773:             26 §         0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0  75
6774:                                                                          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0                      75 §                                             0   0   0 100
6775:                                                                                                                                                                                                                          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0
6776: 
6777: 
6778: 
6779: 
6780:     5 luku. Valtakunnan toimivalta.........                             75                                                                                  76 §                                             0   0   0 100
6781:                                                                                                                                                                                                                          ••      0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0
6782: 
6783: 
6784: 
6785:             27 §         0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0  75
6786:                                                                          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0                      77 § ................                                      101                                                   0   00000               0   •••         00
6787: 
6788: 
6789: 
6790: 
6791:             28 §         0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0  81
6792:                                                                          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0                      78 §                                             0   0   0 101
6793:                                                                                                                                                                                                                          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0
6794: 
6795: 
6796: 
6797: 
6798:             29 §         0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0  81
6799:                                                                          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0
6800:                                                                                                                                                             79 § ····················· ....... 101
6801:             30 §         0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0  82
6802:                                                                          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0      1.2. Laki Ahvenanmaan maakunnassa olevan
6803:             31 §         0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0  86
6804:                                                                          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0           kiinteän omaisuuden hankkimista ja hal-
6805:             32 §         0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0  86
6806:                                                                          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0           lin!aa ~o~kevan oikeuden rajoittamisesta . 101
6807:             33 §         0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0  86
6808:                                                                          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0           Lam mm1ke . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 101
6809:             34 §         0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0  87
6810:                                                                          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0           2 § ...........................                                       101                                               0   000000                  00      0   0   0   0
6811: 
6812: 
6813: 
6814: 
6815:             35 §         0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0  87
6816:                                                                          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0           3§          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0 102
6817:                                                                                                                                                                                                                          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0
6818: 
6819: 
6820: 
6821: 
6822:     6 luku. Kielisäännökset . . . . . . . . . . . . . . . . . 87                                                                                 Siirtymäsäännökset....................... 103
6823:             36 §                                                        87
6824:                                                                                                                                          2. Tarkemmat säännökset ja määräykset . . . . . . . . . 103
6825:                          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0
6826: 
6827: 
6828: 
6829:             37 §         0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0  87
6830:                                                                          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0
6831: 
6832: 
6833: 
6834: 
6835:             38 §         0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0  88
6836:                                                                          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   3. Voimaantulo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 104
6837:             39 §                                                        88
6838:                                                                                                                                          4. Säätämisjärjestys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 104
6839:                          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0
6840: 
6841: 
6842: 
6843:             40 §         0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0  88
6844:                                                                          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0
6845: 
6846: 
6847: 
6848:             41 §         0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0  89
6849:                                                                          0   0   0   0   0   0   00      0   0   0   0   0   0   0   0      LAKITEKSTIT. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 105
6850:             42 §                                                        89
6851:                                                                                                                                          1. Ahvenanmaan itsehallintolaki . . . . . . . . . . . . . . . . . 105
6852:                          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0
6853: 
6854: 
6855: 
6856: 
6857:             43 §         0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0  90
6858:                                                                          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0
6859: 
6860: 
6861: 
6862: 
6863:     7 luku. Maakunnan taloudenhoito. . . . . . 90                                                                                        2. Laki Ahvenanmaan maakunnassa olevan kiin-
6864:             44§ ............................ 90                                                                                             teän omaisuuden hankkimista ja hallintaa kos-
6865:             45 §         0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0  91
6866:                                                                          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0      kevan oikeuden rajoittamisesta annetun lain
6867:             46 §         0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0  91
6868:                                                                          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0      muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 118
6869:             47 §                                                        91
6870:                          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0
6871: 
6872:                                                                                                                                             LIITE . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 120
6873:             48 §         0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0  91
6874:                                                                          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0
6875: 
6876: 
6877: 
6878:             49 §         0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0  92
6879:                                                                          0   0   0   0   0   0   0   0   0   •••••               0   0   Rinnakkaistekstit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 120
6880:             50§          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0  92
6881:                                                                          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   Laki Ahvenanmaan maakunnassa olevan kiinteän
6882:             51 §         0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0  93
6883:                                                                          0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   omaisuuden hankkimista ja hallintaa koskevan
6884:     8 luku. Maaherra ja Ahvenanmaan val-                                                                                                 oikeuden rajoittamisesta annetun lain muuttami-
6885:             tuuskunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 93                                                                     sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 120
6886:                                       1990 vp. -    HE n:o 73                                         5
6887: 
6888: 
6889: 
6890: 
6891:                                       YLEISPERUSTELUT
6892: 
6893: 1. Esityksen yhteiskunnallinen                      ten jakoa koskeva järjestelmä on liian moni-
6894:    merkitys                                         mutkainen ja kankea.
6895:                                                        Ahvenanmaan itsehallintoa koskevat sään-
6896: 1.1. Tavoitteet                                     nökset ovat tarkistamisen tarpeessa jo siksikin,
6897:                                                     että nykyinen lainsäädäntö on ollut kohta 40
6898:    Ahvenanmaan maakunta on Suomessa val-            vuotta voimassa. Sitä paitsi nykyinen itsehal-
6899: tio-oikeudellisessa erityisasemassa. Kansainvä-     lintolaki rakentuu paljolti jo 1930-luvulla aloi-
6900: lisoikeudellisesti Ahvenanmaa muodostaa au-         tetulle valmistelutyölle. Voimassa oleva laki ei
6901: tonomisen alueen, jonka demilitarisointi on         enää vastaa tämän päivän olosuhteita.
6902: merkittävää. Maakunnan edustajat osallistuvat          Uudistuksen lähtökohtana on mainittu Kan-
6903: omana valtuuskuntana Pohjoismaiden neuvos-          sainliiton päätös ja Suomen toimenpiteet sen
6904: ton työhön. Tärkeintä on kuitenkin Ahvenan-         johdosta sekä se, että Ahvenanmaata koskevat
6905: maan maakunnan itsehallinto, jolla on perus-        kansainväliset sitoumukset täytetään. Lisäksi
6906: tuslailliset takeet.                                tavoitteena on Ahvenanmaan itsehallinnon laa-
6907:    Ahvenanmaan maakunnan itsehallinto pe-           jentaminen niin, että valtakunnan ja maakun-
6908: rustuu Kansainliiton päätökseen vuodelta 1921       nan välinen toimivallanjako muodostuu tarkoi-
6909: ja ensimmäiseen itsehallintolakiin vuodelta         tuksenmukaiseksi. Myös rahoitusjärjestelmää
6910: 1920. Tärkeimmät voimassa olevat Ahvenan-           tulee kehittää nykyistä yksinkertaisemmaksi ja
6911: maata koskevat säädökset ovat Ahvenanmaan           yleiskatsauksellisemmaksi.
6912: itsehallintolaki (670/51) ja Ahvenanmaan maa-          Uudistuksen lakiteknisenä tavoitteena on
6913: kunnassa olevan kiinteän omaisuuden hankki-         ajanmukaistaa itsehallintolaki systemaattisesti,
6914: mista ja hallintaa koskevan oikeuden rajoitta-      rakenteellisesti, terminologisesti ja kielellisesti.
6915: misesta annettu laki (3/75) eli niin sanottu        Myös itsehallintolain asemaa lainsäädäntöhie-
6916: maanhankintalaki. Itsehallintolain tarkoitukse-     rarkiassa tulee selkeyttää.
6917: na on turvata maakunnan väestölle sen ruotsin
6918:  kieli, kulttuuri ja paikalliset tavat sekä antaa
6919: maakunnan asukkaille mahdollisuus järjestää
6920: elämänsä maakunnan valtio-oikeudellisen ase-        1.2. Keinot
6921: man puitteissa.
6922:                                                     1.2.1. Yleistä
6923:     Kokonaisuutena katsoen Ahvenanmaata
6924:  koskeva lainsäädäntö on muodostanut hyvän
6925:  pohjan maakunnan ja sen väestön olojen kai-           Ahvenanmaan itsehallinnon vahvistamiseen
6926:  kinpuoliselle kehittymiselle. Myös yhteistyö       ja valtion valvonnan vähentämiseen pyritään
6927:  valtion ja maakunnan viranomaisten välillä on      erityisesti laajentamalla maakunnan lainsää-
6928:  sujunut kitkattomasti ja yhteisymmärryksen         däntövaltaa sekä toimivaltaa ja vaikutusmah-
6929:  hengessä. Lainsäädännön uudistamistarve on         dollisuuksia hallintoasioissa.
6930:  kuitenkin ilmeinen. Muutospaine kohdistuu             Maan säilymiseksi Ahvenanmaalla pysyvästi
6931:  erityisesti valtakunnan ja maakunnan väliseen      asuvien hallussa ehdotetaan lisättäväksi tiettyjä
6932:  lainsäädäntövallan jakoon, joka ei ole kaikilta    täsmennyksiä säännöksiin, jotka koskevat oi-
6933:  osin tarkoituksenmukainen. On monia asiaryh-       keutta hankkia maata maakunnassa.
6934:  miä, joissa lainsäädäntövallan antaminen maa-         Yksinkertaisen ja yleiskatsauksellisen talou-
6935:  kunnalle on perusteltua. Niin ikään eräissä        dellisen järjestelmän luomiseksi ehdotetaan
6936:  hallintoasioissa on ratkaisuvalta tarpeettomasti   otettavaksi käyttöön valtion varoista maksetta-
6937:  valtakunnan viranomaisilla. Myös nykyinen          va vuotuinen tasoitusmäärä, joka lasketaan
6938:  valtakunnan ja maakunnan välistä kustannus-        suhteessa valtion tilinpäätökseen.
6939: 6                                     1990 vp. -      HE n:o 73
6940: 
6941: 1.2.2. Maakunnan lainsäädäntövallan laajen-           omaisten sijasta, esimerkiksi sisäisessä lentolii-
6942:        taminen                                        kenteessä ja kuluttajansuoja-asioissa.
6943:                                                          Maakunnan vaikutusmahdollisuuksia ehdo-
6944:    Lainsäädäntövallalla on keskeinen merkitys         tetaan lisättäväksi eräissä valtakunnan toimi-
6945: maakunnan itsehallinnon kannalta. Itsehallin-         valtaan kuuluvissa asioissa. Ensinnäkin ehdo-
6946: non vahvistamiseksi on ehdotuksessa siirretty         tuksen mukaan on asioita, jotka vaativat to-
6947: lainsäädäntövaltaa mahdollisimman laajalti            teutuakseen maakunnan suostumuksen. Toi-
6948: maakunnalle aloilla, jotka merkittävällä taval-       seksi on asioita, joista on ennen asian ratkai-
6949: la liittyvät itsehallintoon ja joilla tarkoituksen-   sua neuvoteltava maakunnan viranomaisten
6950: mukaisuussyyt puoltavat sellaista sääntelyä.          kanssa. Näin on meneteltävä esimerkiksi käsi-
6951: Lainsäädäntövaltaa siirrettäisiin tai laajennet-      teltäessä kauppa-alusten nopeusrajoituksia
6952: taisiin muun muassa seuraavissa asioissa:             maakunnassa olevissa väylissä tai muita meren-
6953:         maakunnan lipun käyttö,                       kulkua koskevia asioita, joilla on erityistä mer-
6954:         huoneenvuokra ja vuokrasäännöstely,           kitystä maakunnalle. Neuvotteluvelvollisuus on
6955:         muinaismuistot,                               ulotettu eräissä tapauksissa myös varsinaisen
6956:         sosiaalihuolto,                               hallintokoneiston ulkopuolelle. Esimerkiksi
6957:                                                       Suomen Pankin päätös, jolla voidaan olettaa
6958:         alkoholijuomien anniskeluluvat,
6959:                                                       olevan erityistä merkitystä maakunnan elinkei-
6960:         arkisto laitos,                               noelämälle tai työllisyydelle, on mahdollisuuk-
6961:         postilaitos sekä radio ja televisio, lukuun   sien mukaan tehtävä vasta maakuntahallituk-
6962:        ottamatta kansainvälisiä asioita, sekä         sen kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen. Li-
6963:     - rangaistussäännökset.                           säksi maakuntahallituksella on oikeus valtio-
6964:     Lisäksi lailla voitaisiin ehdotuksen mukaan       neuvoston ohella olla edustettuna tuottajien
6965: maakunnalle siirtää kokonaan tai osittain lain-       keskusjärjestöjen kanssa käytävissä maa- ja
6966: säädäntövalta väestökirjanpidon, kauppa-, yh-         kalataloustuloa sekä maataloustuotannon ja
6967: distys- ja alusrekisterin, työeläketurvan ja          kalastuselinkeinon ohjaamista koskevissa neu-
6968: muun sosiaalivakuutuksen, alkoholilainsää-            votteluissa.
6969: dännön, pankki- ja luottolaitoksen sekä työso-           Kolmanneksi on erinäisissä valtakunnan toi-
6970: pimusten ja yrityksessä harjoitettavan yhteis-        mivaltaan kuuluvissa asioissa maakuntahalli-
6971: toiminnan osalta.                                     tusta kuultava. Näin on esimerkiksi meneteltä-
6972:     Lainsäädäntövalta työsopimuksia koskevissa        vä ennen kuin päätetään sellaisista maatalous-
6973: asioissa ehdotetaan siirrettäväksi valtakunnal-       tai kalastustuotteiden tuontisuojaa koskevista
6974: le.                                                   muutoksista, jotka voivat olla erityisen tärkeitä
6975:     Maakunnan vaikutusmahdollisuuksien kan-           maakunnan maataloustuotannolle tai kalastus-
6976: nalta on merkityksellistä myös se, että yksin-        elinkeinolle. Neljänneksi valtakunnan viran-
6977: omaan maakuntaa koskevista tai muutoin                omaisen on eräissä asioissa hankittava maa-
6978: maakunnalle tärkeistä valtakunnan lainsäädän-         kuntahallituksen lausunto. Tällainen lausunto
6979: tövaltaan kuuluvista säädöksistä on pyydettävä        on hankittava esimerkiksi ennen kuin myönne-
6980: ennen säädöksen antamista maakuntahallituk-           tään lupa luvanvaraisen elinkeinon harjoitta-
6981: sen lausunto.                                         miseen. Viidenneksi on valtion ja maakunnan
6982:                                                       viranomaisten yhteistyötä vaativia asioita, ku-
6983:                                                       ten tilastotietojen hankkiminen.
6984: 1.2.3. Maakunnan toimivallan ja vaikutus-
6985:        mahdollisuuksien lisääminen hallinto-
6986:        asioissa                                       1.2.4. Hallintolainkäytön kehittäminen Ahve-
6987:                                                              nanmaalla
6988:    Toimivalta hallintoasioissa määräytyisi lain-
6989: säädäntövallan mukaan kuten nykyisinkin. Sen             Itsehallintolakiin ehdotetaan otettavaksi sel-
6990: vuoksi maakunnan toimivalta laajentuisi kos-          keät säännökset muutoksenhausta hallintoasi-
6991: kemaan myös niitä asioita, joissa sille on            oissa. Maakuntaan voitaisiin ehdotuksen mu-
6992: annettu lainsäädäntövalta tai laajennettu sitä.       kaan valtakunnan lailla perustaa erityinen hal-
6993: Lisäksi on eräitä valtakunnan toimivaltaan            lintotuomioistuin. Se korvaisi lääninoikeuden
6994: kuuluvia asioita, joissa itsehallintoviranomai-       ja voisi valitusviranomaisena korvata myös
6995: silla on toimivalta valtion tai kuntien viran-        maakuntahallituksen.
6996:                                       1990 vp. -     HE n:o 73                                      7
6997: 
6998: 1.2.5. Maakunnan kielen ja kulttuurin                 kertaisemmalla ja yleiskatsauksellisemmalla
6999:        turvaaminen                                    sekä samalla maakunnan taloudellista itsenäi-
7000:                                                       syyttä korostavalla järjestelmällä.
7001:    Uudistus lujittaa maakunnan kielellistä ja            Ehdotuksen mukaan itsehallinnosta johtuvat
7002: sivistyksellistä asemaa. Maakunnan sivistyksel-      menot katettaisiin vuotuisella tasoitusmäärällä,
7003: linen erityisasema turvattaisiin muun muassa         joka laskettaisiin suhteessa valtion tilinpäätök-
7004: siten, että maakunta saisi lainsäädäntövallan        seen. Tasoitusmäärän vahvistamisessa käytet-
7005: maakunnan televisio- ja radiotoimintaa sekä          täisiin tiettyä suhdelukua, tasoitusperustetta,
7006: muinaismuistoja ja arkistolaitosta koskevissa        joka olisi 0,45 prosenttia. Tasoitusperustetta
7007: asioissa. Myös ehdotetut opetuslaitosta koske-       voidaan muuttaa tiettyjen laissa määriteltyjen
7008: vat säännökset pyrkivät vahvistamaan maa-            edellytysten vallitessa. Maakunta voisi vapaasti
7009: kunnan sivistyksellistä identiteettiä. Lisäksi it-   päättää tasoitusmäärän käytöstä oman tulo- ja
7010: sehallintolakiin ehdotetaan otettavaksi nykyis-      menoarvionsa puitteissa. Maakunnan tulee
7011: tä yksityiskohtaisemmat säännökset, jotka kos-       kuitenkin pyrkiä siihen, että maakunnan väes-
7012: kevat virkakieltä, oikeutta käyttää suomen           tön sosiaaliset edut ovat vähintään yhtä hyvät
7013: kieltä, kirjeenvaihtokieltä, käännöksiä, opetus-     kuin valtakunnassakin.
7014: kieltä, valtion palveluksessa olevien kielitaitoa         Ehdotuksen mukaan maakunnan tarpeisiin
7015: sekä ruotsin kielellä annettavia tietoja ja mää-     voitaisiin ottaa obligaatio- ja muuta lainaa
7016: räyksiä.                                             kotimaasta ja ulkomailta. Ulkomaiseen lainan-
7017:    Kotiseutuoikeuden myöntämisen edellytyksiä        ottoon ei vaadittaisi enää tasavallan presiden-
7018: ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että itsehal-     tin suostumusta. Maakunta saisi lisäksi valtion
7019: lintolakiin otetaan säännös hakijoilta vaaditta-     varoista erityistä avustusta laissa mainituissa
7020: vasta ruotsin kielen taidosta. Erityisestä syystä     poikkeuksellisissa    olosuhteissa.    Avustusta
7021: kotiseutuoikeus voidaan kuitenkin myöntää,           myönnettäisiin ensinnäkin sellaisten olennais-
7022: vaikkei hakija täytäkään mainittua kielitaito-        ten kansantaloudellisten häiriöiden estämiseksi
7023:  vaatimusta.                                          tai poistamiseksi, jotka erityisesti kohdistuvat
7024:                                                       maakuntaan. Toiseksi avustusta myönnettäi-
7025:                                                       siin sellaisten maakunnalle aiheutuneiden kus-
7026: 1.2.6. Kiinteän omaisuuden hankkimista                tannusten kattamiseksi, jotka johtuvat tuhoi-
7027:        koskevat rajoitukset                           sasta luonnontapahtumasta, ydinvoimaonnet-
7028:                                                       tomuudesta, öljypäästöstä tai niihin rinnastet-
7029:    Ehdotukseen sisältyvän maanhankintalain            tavasta tapahtumasta.
7030: muutoksen tarkoituksena on ennen muuta es-                Ahvenanmaan valtuuskunta käsittelisi kuten
7031: tää maanhankintaa koskevien säännösten kier-          nykyisinkin maakunnan ja valtakunnan välisiä
7032: täminen. Ehdotuksen mukaan myös perintöön             taloudellisia asioita. Tärkeimmät valtuuskun-
7033: perustuvat saannot tulisivat laissa säädettyjen       nan päätökset vahvistaisi tasavallan president-
7034: rajoitusten piiriin. Rintaperillinen ja puoliso       ti.
7035: voisivat kuitenkin periä myös maakunnassa
7036: sijaitsevaa maaomaisuutta, vaikka heillä ei oli-
7037: sikaan kotiseutuoikeutta. Maakuntahallituksel-
7038: la olisi eräissä tapauksissa oikeus vaatia kuo-
7039: linpesän jakamista, jos pesään kuuluu kiinteää       1.2.8. Muut ehdotukset
7040: omaisuutta.
7041:                                                         Edellä mainittujen maakunnan toimivaltaan
7042:                                                      liittyvien uudistusten lisäksi ehdotetaan toi-
7043: 1.2. 7. Rahoitusjärjestelmän uudistaminen            menpiteitä, joilla korostetaan maakunnan ja
7044:                                                      sen asukkaiden erityisasemaa. Eräillä ehdotuk-
7045:    Rahoitusjärjestelmän uudistamisessa on läh-       silla on paljolti vain vertauskuvallinen merki-
7046: detty siitä, että verot kertyisivät kuten tähän-     tys. Ehdotus sisältää muun muassa seuraavan:
7047: kin saakka valtiolle. Maakunnan lainsäädäntö-           - Maakunnan aluerajat säilyisivät muuttu-
7048: valtaan ei verotuksen osalta ehdoteta muutok-               mattomina. Maakunnan edut voitaisiin
7049: sia. Sen sijaan ehdotetaan nykyinen säännölli-              kuitenkin ottaa huomioon siinä tapauk-
7050: seen tasoitukseen ja ylimääräisiin määrärahoi-              sessa, että Suomen taloudellinen vyöhyke
7051: hin perustuva järjestelmä korvattavaksi yksin-              laajenee.
7052: 8                                     1990 vp. -     HE n:o 73
7053: 
7054:         Ahvenanmaan lainsäädäntöelimen, maa-            Venäjän kanssa vuonna 1809 Haminassa
7055:         kuntapäivien       ruotsinkielinen   mm1     tehdyllä rauhansopimuksella Ruotsi menetti
7056:         "Landsting" ehdotetaan korvattavaksi         valtakuntaansa lähes kuusi vuosisataa kuulu-
7057:         nimellä "Lagting".                           neet Suomen ja Ahvenanmaan. Ahvenanmaan
7058:     -   Lain mukaan valtiolle tulevan kruunun-       strategisesti tärkeän aseman johdosta käynnis-
7059:         perinnön saisi maakunta.                     tettiin Bomarsundissa suuri venäläinen linnoi-
7060:     -   Verovapaus ja siihen rinnastettavat edut     tustyö. Niin sanotun Kriminsodan aikana rans-
7061:         kuuluisivat maakunnalle samalla tavoin       kalais-englantilaiset laivastoyksiköt valloittivat
7062:         kuin valtiolle.                              linnoituksen ja räjäyttivät sen vuonna 1854.
7063:     -   Maakunnan lipun käyttöoikeutta laajen-       Pariisin rauhanneuvotteluissa vuonna 1856
7064:         nettaisiin.                                  Ruotsi vaati itselleen Ahvenanmaata. Venäjää
7065:         Maakunnassa annettavaan passiin henki-       ei saatu luopumaan Ahvenanmaan saarista,
7066:         lölle, jolla on kotiseutuoikeus, merkitään   mutta se yhtyi sopimukseen saarten demilitari-
7067:         sana "Åland".                                soinnista. Tämä niin sanottu Ahvenanmaan
7068:                                                      servituutti syntyi yhtäältä Venäjän sekä toisaal-
7069:                                                      ta Ranskan ja Englannin välisellä sopimuksel-
7070: 2. Nykytilanne ja sen tausta                         la.
7071:                                                         Ahvenanmaan servituutti uudistettiin ja sitä
7072: 2.1. Historiallinen tausta                           täydennettiin Kansainliiton aloitteesta 20 päi-
7073:                                                      vänä lokakuuta 1921 tehdyllä sopimuksella
7074: 2.1.1. Ahvenanmaan asema historian eri               Ahvenanmaan saarten linnoittamattomuudesta
7075: vaiheissa                                            ja puolueettomuudesta (64/22). Suomi sitoutui
7076:                                                      myös 11 päivänä lokakuuta 1940 tehdyllä sopi-
7077:    Ensimmäiset muuttajat saapuivat Ahvenan-          muksella Suomen ja Sosialististen Neuvostota-
7078: maan saarille yli 5 000 vuotta sitten. Hyvät         savaltain Liiton välillä Ahvenanmaan saarista
7079: hylkeen-, linnun- ja kalanpyyntimahdollisuu-         (SopS 24/ 40) demilitarisoimaan Ahvenanmaan
7080: det houkuttelivat saarille metsästäjä- ja keräili-   saaret. Toisen maailmansodan jälkeen Pariisis-
7081: jäväkeä. Ensimmäistä idästä tapahtunutta             sa 10 päivänä helmikuuta 1947 allekirjoitetussa
7082: muuttoa seurasi noin vuonna 2 500 e.Kr. alka-        rauhansopimuksessa (SopS 20/47) määrättiin,
7083: nut muutto lännestä. Kansainvaellusten aika          että "Ahvenanmaan saaret jäävät demilitari-
7084: aloitti uuden aikakauden svealaisten kantaliit-      soiduiksi nykyisin vallitsevan tilanteen mukai-
7085: toutumalle, joka alueellisesti oli keskittynyt       sesti".
7086: Ruotsin itäosaan. Valloitusretket johtivat uu-
7087: sien kauppateiden avaamiseen sekä linnojen ja
7088: kauppapaikkojen perustamiseen niiden var-              2.1.2. Itsehallinnon synty
7089: teen. Ahvenanmaa sai 500-luvulla näiden val-
7090: loitusretkien tuloksena asutuksen, joka on säi-         Ahvenanmaan itsehallinto syntyi moninais-
7091: lynyt meidän päiviimme asti.                         ten vaiheiden jälkeen. Elokuussa 1917 oli Ah-
7092:    Ruotsin valtakunnan lujittumisen myötä Ah-        venanmaalla kuntien edustajien kokouksessa
7093: venanmaa joutui sen valtapiiriin, ja 1100-luvul-     hyväksytty julkiläusuma, jossa ilmoitettiin Ah-
7094: la saarille pystytettiin pieniä linnoituksia ja      venanmaan väestön tahto päästä jälleen yhdis-
7095: puolustuskirkkoja. Kastelholman linnoitus sai        tymään Ruotsin kanssa. Tämä oli alkuna niin
7096: 1300-luvulla sotilaallista ja hallinnollista mer-    sanotulle Ahvenanmaan liikkeelle, joka Suo-
7097: kitystä. Oltuaan herttuakuntana, linnalääninä        men itsenäisyysjulistuksen jälkeen joukkoad-
7098: ja lyhyen ajan käskynhaltijakuntana liitettiin       ressissa ilmaisi toivomuksensa Ruotsiin liitty-
7099: Ahvenanmaan saaret vuoden 1634 hallitus-             misestä.
7100: muodon nojalla Turun ja Porin lääniin omana             Kesäkuussa 1918 oli asetettu maakuntapäi-
7101: kihlakuntana. Ahvenanmaan kihlakunta ero-            vät, joka oli kuitenkin vailla lakisääteistä poh-
7102: tettiin 13 päivänä kesäkuuta 1918 annetulla          jaa. Sen tärkeimpänä tehtävänä oli työskennel-
7103: asetuksella omaksi lääniksi. Ahvenanmaan it-         lä uudelleen Ruotsiin liittymisen hyväksi. Maa-
7104: sehallinnosta 6 päivänä toukokuuta 1920 anne-        kuntapäivien toimeenpaneva valiokunta kään-
7105: tulla lailla (124/20) Ahvenanmaan lääni muo-         tyikin saman vuoden marraskuussa Iso-Britan-
7106: dostettiin Ahvenanmaan itsehallinnolliseksi          nian, Italian, Ranskan ja Yhdysvaltojen halli-
7107: maakunnaksi.                                         tusten puoleen ja esitti, että '' rauhanteossa
7108:                                        1990 vp. -      HE n:o 73                                         9
7109: 
7110: sovellettaisiin kansojen itsemääräämisoikeuden         saarten oma menestys ja onni". Takuut muo-
7111: periaatetta myös Ahvenanmaan väestöön ja               toiltiin riitapuolten niin sanotussa Ahvenan-
7112: tehtäisiin siten mahdolliseksi Ahvenanmaan             maan sopimuksessa, jonka liittoneuvosto hy-
7113: palaaminen Ruotsin yhteyteen". Tätä vaati-             väksyi 27 päivänä kesäkuuta 1921. Neuvoston
7114: musta tuki Ruotsin hallitus. Sen aloitteesta           mielestä takuut täyttivät sen ajan vaatimukset
7115: ahvenanmaalaisten vaatimus Ruotsiin yhdistä-           vähemmistösuojasta.
7116: misestä saatettiin käsiteltäväksi Pariisin rau-           Ahvenanmaan sopimuksessa Suomi selitti
7117: hankonferenssissa, jossa tammikuussa 1919              tahtovansa turvata ja taata Ahvenanmaan
7118: ahvenanmaalaisten valtuuskunta sai esittää             saarten väestölle ruotsin kielen, kulttuurin ja
7119: vaatimuksensa itsemääräämisoikeudesta.                 paikallisten tottumusten säilyttämisen sekä si-
7120:     Näin syntyneen kansainvälisen mielipiteen          sällyttää lakiin Ahvenanmaan itsehallinnosta
7121: vaikutuksesta ja sen jälkeen kun ahvenanmaa-           takuut muun muassa siitä, että
7122: laiset olivat kesäkuussa 1919 vaatineet jälleen-           1) opetuskielenä kouluissa olisi ruotsin kieli;
7123: yhdistämistä adressissa, jonka oli allekirjoitta-          2) maakunta, sen kunta tai maakunnassa
7124: nut 95 prosenttia maakunnan täysivaltaisista           asuva yksityinen saisi lunastaa kiinteistön, joka
7125: asukkaista, ryhtyi Suomen hallitus toimiin Ah-         oli luovutettu maakunnan ulkopuolella asuval-
7126: venanmaan aseman järjestämiseksi. Hallitus             le;
7127: antoikin eduskunnalle esityksen laiksi Ahve-               3) maakuntaan muuttanut Suomen kansalai-
7128: nanmaan itsehallinnosta (hall. es. 73/1919             nen saisi äänioikeuden kunnallisvaaleissa ja
7129: vp.), jossa todettiin muun muassa: "jotta vii-         maakuntapäivävaaleissa vasta sen jälkeen, kun
7130: pymättä poistettaisiin kaikki vähänkään oikeu-         hän olisi vakinaisesti asunut viisi vuotta maa-
7131: tetut tyytymättömyyden aiheet, on katsottu             kunnassa;
7132: tarpeelliseksi odottamatta ylemmän itsehallin-
7133:                                                            4) tasavallan presidentti nimittäisi maaher-
7134:  non järjestämistä valmistaa erityinen lakiehdo-
7135:                                                        ran sovittuaan asiasta maakuntapäivien pu-
7136:  tus Ahvenanmaalle annettavasta sangen laajas-         heenjohtajan kanssa;
7137:  ta itsehallinnosta. Siten ahvenanmaalaisille va-
7138:  kuutettaisiin mahdollisuus itse järjestää olonsa          5) maakunnalla olisi oikeus käyttää tarpei-
7139:  niin vapaasti kuin se yleensä on mahdollista          siinsa tietty osa maakunnasta kertyvistä verois-
7140:                                                        ta; ja
7141:  maakunnalle, joka ei muodosta omaa valtio-
7142:  ta." Laki hyväksyttiin eduskunnassa perus-                6) Ahvenanmaan maakuntapäivillä olisi oi-
7143:  tuslain säätämisjärjestyksessä, ja siinä säädet-      keus valittaa Kansainliiton neuvostolle takui-
7144:  tiin, ettei lain säännöksiä voitu muuttaa, selit-     den soveltamisesta.
7145:  tää tai kumota taikka niistä tehdä poikkeusta             Ahvenanmaan sopimuksen mukaan kiinteis-
7146:  muutoin kuin maakuntapäivien suostumuksella           tön luovutuksiin liittyvistä lunastuskysymyksis-
7147:  ja siinä järjestyksessä kuin perustuslaista on        tä olisi säädettävä erityisessä laissa, jota voitai-
7148:  säädetty. Eduskunnan hyväksyttyä lain Ahve-           siin muuttaa tai selittää taikka joka voitaisiin
7149:  nanmaan itsehallinnosta kehotettiin ahvenan-          kumota vain samalla tavoin kuin laki Ahve-
7150:  maalaisia Maarianhaminassa pidetyssä ko-              nanmaan itsehallinnosta.
7151:  kouksessa ryhtymään soveltamaan sitä, mutta               Sovituista takuista säädettiin erillisessä lais-
7152:  maakunnan väestön edustajat torjuivat lain.           sa. Eräitä Ahvenanmaan maakunnan väestöä
7153:      Suomen ja Ruotsin hallitusten välisen noot-       koskevia säännöksiä sisältävä laki (189/22,
7154:  tien vaihdon jälkeen alistettiin Ahvenanmaan          jäljempänä takuulaki) säädettiin samassa jär-
7155:   kysymys englantilaisen aloitteen pohjalta Kan-       jestyksessä kuin laki Ahvenanmaan itsehallin-
7156:  sainliiton ratkaistavaksi. Sen liittoneuvosto,        nosta, ja sen kumoaminen tai muuttaminen oli
7157:  jonka tuomioon osapuolet olivat etukäteen             mahdollista vain samalla tavoin kuin jälkim-
7158:  alistuneet, päätti 24 päivänä kesäkuuta 1921          mäisenkin lain.
7159:  tunnustaa Suomen täysivaltaisuuden Ahvenan-               Sen jälkeen kun eduskunta oli hyväksynyt
7160:   maahan. Tällöin kuitenkin edellytettiin, että jo     takuulain, eivät ahvenanmaalaiset katsoneet
7161:   voimassa olevaan itsehallintolakiin sisällytettäi-   olevan esteitä soveltaa Ahvenanmaan itsehal-
7162:   siin vahvat takuut ahvenanmaalaisten kansalli-       linnosta annettua lakia, takuulakia ja Ahve-
7163:   suussuojasta. Uudet takuut oli otettava lakiin,      nanmaan itsehallintolain täytäntöönpanosta
7164:   ja saariryhmä neutralisoitava ja demilitarisoi-      annettua lakia (125/20). Lakisääteiset maakun-
7165:   tava, jotta siten turvattaisiin "rauha, Ruotsin      tapäivät oli koolla ensimmäisen kerran 9 päivä-
7166:   ja Suomen hyvät välit tulevaisuudessa sekä           nä kesäkuuta 1922.
7167: 
7168:  2 300206L
7169: 10                                  1990 vp. -     HE n:o 73
7170: 
7171: 2.1.3. Myöhemmät kehitysvaiheet                    2.2. Nykyinen lainsäädäntö
7172: 
7173:                                                    2.2.1. Lainsäädännön rakenne
7174:    Vuonna 1951 annettiin uusi Ahvenanmaan
7175: itsehallintolaki Gäljempänä itsehallintolaki tai      Ahvenanmaan maakunnan itsehallinto pe-
7176: voimassa oleva itsehal/intolakl), jolla kumot-     rustuu, kuten historiallisesta katsauksesta käy
7177: tiin vuoden 1920 itsehallintolaki ja sen täytän-   selville, Kansainliiton vuonna 1921 tekemiin
7178:                                                    päätöksiin ja ensimmäiseen itsehallintolakiin
7179: töönpanolaki sekä takuulaki. Itsehallintolaki
7180: sisälsi takuulain säännökset lukuun ottamatta      vuodelta 1920. Itsehallintoa on kehitetty ja
7181: maakuntapäivien valitusoikeutta Kansainliiton      vahvistettu voimassa olevalla itsehallintolailla
7182:                                                    ja maanhankintalailla. Maakunnan erityisase-
7183: neuvostolle.
7184:                                                    maa korostavat edelleen sen demilitarisointia
7185:                                                    koskevat kansainväliset sopimukset.
7186:   Ahvenanmaan sopimuksen ja takuulain mu-             Itsehallintoa koskevan lainsäädännön tehtä-
7187: kaan säädettävä erityinen laki maanhankintoi-      vänä on turvata ja taata maakunnan väestölle
7188: hin liittyvästä lunastusmenettelystä säädettiin    sen ruotsin kielen ja kulttuurin sekä paikallis-
7189: vasta vuonna 1938, koska sopimuksen asian-         ten tapojen säilyttäminen ja sallia väestön niin
7190: omaisen kohdan sisällöstä vallitsi valtakunnan     itsenäisesti kuin mahdollista järjestää olonsa
7191: ja maakunnan kesken mielipide-eroja. Tämä          maakunnan valtio-oikeudellisen aseman rajois-
7192: lunastusoikeuden käyttämisestä Ahvenanmaan         sa.
7193: maakunnassa olevaa kiinteistöä luovutettaessa         Voimassa olevassa itsehallintolaissa on 45
7194: annettu laki (140/38) korvattiin vuonna 1951       pykälää. Se jakaantuu kymmeneen lukuun seu-
7195: saman nimisellä lailla (671151). Viimeksi mai-     raavasti:
7196: nitun lain vuorostaan kumosi Ahvenanmaan                  1 luku. Yleisiä säännöksiä;
7197: maakunnassa olevan kiinteän omaisuuden                    2 luku. Lainsäädäntö;
7198: hankkimista ja hallintaa koskevan oikeuden                3 luku. Hallinto;
7199: rajoittamisesta 3 päivänä tammikuuta 1975                 4 luku. Lainkäyttö;
7200: annettu laki Gäljempänä maanhankintalaki.)
7201:                                                           5 luku. Maakunnan talous ja Ahvenan-
7202:                                                           maan valtuuskunnan tehtävät;
7203:    Ahvenanmaan edustajat ovat aina vuoden                 6 luku. Siviilihallinnossa palveleminen
7204: 1970 alusta toimineet Pohjoismaiden neuvos-               asevelvollisuuden suorittamisen sijasta;
7205: tossa. Niin sanottuun Helsingin sopimukseen               7 luku. Opetuslaitokset;
7206: (SopS 28/62) vuonna 1983 tehty muutos antoi           - 8 luku. Julkiset virat ja kielimääräykset;
7207: maakuntapäiville oikeuden valita kaksi neuvos-        - 9 luku. Valittaminen ja virkasyyte; sekä
7208: ton jäsentä yhden sijasta. Maakunnanhallitus          - 10 luku. Erityiset säännökset.
7209: sai itse määrätä neuvoston työhön osallistuvien       Itsehallintolain 1 lukuun sisältyy perussään-
7210: edustajien lukumäärän. Ahvenanmaalaiset jä-        nöksiä Ahvenanmaan maakuntahallinnosta.
7211: senet ja edustajat muodostavat oman valtuus-       Lain 1 §:n mukaan Ahvenanmaan maakunnal-
7212: kunnan, joka kuuluu Suomen valtuuskuntaan.         la on itsehallinto kyseisen lain mukaan. Itse-
7213: Ahvenanmaalta olevilla jäsenillä on oikeus olla    hallinnon sisältöä ei pykälässä ole tarkemmin
7214: läsnä myös sellaisten valiokuntien kokouksissa,    määritelty. Lain 1 §:n 2 momentissa on sään-
7215: joissa he eivät ole jäseninä, ja käyttää niissä    nelty maakunnan alue. Lain 2 §:ssä säännel-
7216: puheenvuoroja sekä tehdä aloitteita.               lään itsehallinnon toimielimistä. Ahvenanmaan
7217:                                                    kotiseutuoikeutta sääntelee lain 3-5 §. Lain
7218:    Muutettaessa Helsingin sopimusta vuonna         6 § sisältää muun muassa säännöksiä asioista,
7219: 1983 maakunnanhallitukselle annettiin oikeus       jotka kuuluvat valtakunnan yleiseen hallintoon
7220: liittyä Pohjoismaiden ministerineuvoston pää-      maakunnassa.
7221: töksiin, milloin ne koskevat maakunnan lain-          Itsehallintolain 4 ja 5 §:ään liittyy aikaisem-
7222: säädäntövaltaan kuuluvia aloja. Maakunnan-         min mainittu maanhankintalaki, joka sisältää
7223: hallituksella on myös oikeus tehdä niin sanot-     maakunnassa olevan kiinteän omaisuuden han-
7224: tuja hallituksen ehdotuksia neuvostolle. Maa-      kintaa ja hallintaa koskevat rajoitukset.
7225: kuntahallinnon virkamiehet saavat osallistua          Itsehallintolain 9 lukua täydentää erityinen
7226: virkamieskomiteoiden kokouksiin.                   muutoksenhausta hallintoasioissa annetun lain
7227:                                       1990 vp. -     HE n:o 73                                       11
7228: 
7229: soveltamisesta Ahvenanmaan maakunnassa                  Kotiseutuoikeuden menettää henkilö, joka
7230: vuonna 1979 annettu laki (182/79).                   menettää Suomen kansalaisuuden tai joka py-
7231:   Maakuntalait sisältyvät Ålands lagsamling          syvästi viiden vuoden ajan on asunut maakun-
7232: -nimiseen lakikokoelmaan. Viimeisin julkaistu        nan ulkopuolella.
7233: lakikokoelma on vuodelta 1988.                          Tarkemmat säännökset kotiseutuoikeuden
7234:   Seuraavassa tarkastellaan yksityiskohtaisem-       saamisesta ja menettämisestä voidaan itsehal-
7235: min nykyistä lainsäädäntöä, jolla säännellään        lintolain mukaan antaa maakuntalailla. Tällai-
7236: Ahvenanmaan kotiseutuoikeutta, lainsäädän-           nen laki on vuodelta 1953 (landskapslag angå-
7237: tövallan jakautumista valtakunnan ja maakun-         ende åländsk hembygdsrätt, 18.3.1953/4).
7238: nan kesken, lainsäädännön valvontaa, hallin-            Kotiseutuoikeuteen kytkeytyy tärkeitä oi-
7239: toa, lainkäyttöä, kielisäännöksiä ja maakun-         keuksia. Ensinnäkin kotiseutuoikeus on edelly-
7240: nan taloudenhoitoa.                                  tyksenä äänioikeudelle kunnallisvaaleissa ja
7241:                                                      maakuntapäivävaaleissa (4 § 1 mom., 2. vir-
7242:                                                      ke).
7243: 2.2.2. Ahvenanmaan kotiseutuoikeus                      Toiseksi kiinteää omaisuutta maakunnassa
7244:                                                      saa rajoituksetta hankkia tai käyttöoikeuksin
7245:   Itsehallintolain Ahvenanmaan kotiseutuoi-          hallita vain se, jolla on kotiseutuoikeus (4 § 1
7246: keutta koskevat säännökset merkitsevät maa-          mom., 1. virke). Henkilö, jolta puuttuu koti-
7247: kunnan asukkaille erityistä kansalaisasemaa.         seutuoikeus, samoin kuin yhtiö, osuuskunta,
7248: Kotiseutuoikeus pohjautuu takuulakiin. Koti-         yhdistys, muu yhteisö, laitos, säätiö tai yhtymä
7249: seutuoikeus on kunnallisen ja maakunnallisen         ei saa ilman maakunnanhallituksen kussakin
7250: äänioikeuden       sekä    maanomistusoikeuden       tapauksessa erikseen antamaa lupaa omistus-
7251: hankkimisen edellytys. Sitä paitsi kotiseutuoi-      oikeuksin hankkia taikka vuokra- tai muun
7252: keuteen liittyy "myös muita uusia oikeusvaiku-       sopimuksen nojalla hallita kiinteää omaisuutta
7253: tuksia, joiden tarkoituksena on suoda Ahve-          maakunnassa. Luvan vaativaan omaisuuteen
7254: nanmaan asujamistolle täysi kansallisuustur-         rinnastetaan myös kiinteistön määräala. Ilman
7255: va" (hall. es. 100/1946 vp., johon hall. es.         erityisiä syitä ei lupaa kuitenkaan saa evätä
7256: 38/1948 vp. perustui). Siten kuuluu esimerkiksi      mainituilta yhteisöiltä ja yhteenliittymiltä, joi-
7257: oikeus harjoittaa maakunnassa muuta kuin             den laillinen kotipaikka viiden vuoden ajan on
7258: vain omaksi elatukseksi tarkoitettua elinkeinoa      ollut maakunnassa ja jonka kaikilla hallituksen
7259: vain sille, jolla on kotiseutuoikeus.                jäsenillä on kotiseutuoikeus.
7260:   Säännökset kotiseutuoikeuden saamisesta si-           Kiinteän omaisuuden hankintaa koskevat ra-
7261: sältyvät itsehallintolain 3 §:ään. Sen mukaan        joitukset eivät koske perintöä eivätkä pakkolu-
7262: kotiseutuoikeus on suoraan lain mukaan:              nastusta. Sen sijaan saannot testamentin ja
7263:    - avioliitossa syntyneellä lapsella, jonka        avio-oikeuden nojalla ovat luvanvaraisia. Val-
7264:       isällä tai äidillä on kotiseutuoikeus;         tio, maakunta ja Ahvenanmaalla oleva kunta
7265:        avioliiton ulkopuolella syntyneellä lapsel-   saavat myös ilman lupaa hankkia kiinteää
7266:        la, jonka äidillä tai, jos lapsi on isän      omaisuutta. Pankki saa ottaen huomioon, mitä
7267:        huollossa, isällä on kotiseutuoikeus; sekä    pankkilainsäädännössä on säädetty sellaisesta
7268:    - naisella, joka menee avioliittoon miehen        hankinnasta, väliaikaisesti hankkia kiinteää
7269:        kanssa, jolla on kotiseutuoikeus.             omaisuutta, joka on maksamaUoman velan
7270:    Maakunnanhallitus myöntää hakemuksesta            panttina tai vakuutena.
7271: kotiseutuoikeuden Suomen kansalaiselle, joka            Maanhankintalakiin sisältyvät tarkemmat
7272: on muuttanut maakuntaan ja asunut siellä             säännökset rajoituksista ja menettelystä, mil-
7273: keskeytymättä vähintään viisi vuotta. Kotiseu-       loin lupahakemus on hylätty.
7274: tuoikeus on myönnettävä, jollei sitä vastaan            Henkilöllä, jolla on kotiseutuoikeus, on
7275: harkita olevan painavia syitä. ''Naimaton alle       myös oikeus harjoittaa ilmoituksen- tai luvan-
7276: 21-vuotias lapsi" seuraa näissä tapauksissa          varaista elinkeinoa (4 § 2 mom.). Sama oikeus
7277: vanhempiaan tai sitä vanhemmistaan, jonka            on myös sillä, jolla keskeytyksettä viiden vuo-
7278: huollossa hän on.                                    den ajan on ollut varsinainen asunto ja koti
7279:    Erityisistä syistä maakunnanhallitus voi          maakunnassa, vaikka häneltä puuttuisi koti-
7280: myöntää kotiseutuoikeuden sellaisellekin hen-        seutuoikeus. Yhtiöllä, osuuskunnalla, yhdis-
7281: kilölle, joka on asunut maakunnassa lyhyem-          tyksellä, muulla yhteisöllä tai säätiöllä, jolla on
7282: män ajan kuin viisi vuotta.                          kotipaikka maakunnassa ja jonka kaikilla hal-
7283: 12                                     1990 vp. -      HE n:o 73
7284: 
7285: lituksen jäsenillä on kotiseutuoikeus tai jotka        tuslakien säätämistä, muuttamista, selittämistä
7286: keskeytyksettä ovat asuneet maakunnassa vii-           ja kumoamista sekä niistä poikkeamista. Sama
7287: den vuoden ajan, on oikeus harjoittaa ilmoi-           koskee asioita, joista päättämiseen Suomen
7288: tuksen- tai luvanvaraista elinkeinoa. Maakun-          Hallitusmuodon mukaan vaaditaan eduskun-
7289: nanhallitus voi harkintansa mukaan kussakin            nan suostumus. Viimeksi mainittuihin kuulu-
7290: tapauksessa erikseen myöntää elinkeinon har-           vat kysymys valtakunnan alueesta ja rajoista,
7291: joittamisen oikeutta koskevan erivapauden.             sotaa ja rauhaa koskevat kysymykset sekä
7292:                                                        valtionlainan ottaminen. Eduskunta voi kui-
7293:                                                        tenkin päättää maakunnan itsehallintoa koske-
7294: 2.2.3. Lainsäädäntövallan jakautuminen                 vien perustuslakien, toisin sanoen itsehallinto-
7295:        valtakunnan ja maakunnan kesken                 lain ja maanhankintalain, muuttamisesta, selit-
7296:                                                        tämisestä tai kumoamisesta taikka niistä poik-
7297:    Ensimmäisessä itsehallintolaissa lainsäädän-        keamisesta ainoastaan maakuntapäivien suos-
7298: tövalta oli jaettu valtakunnan ja maakunnan            tumuksella siten kuin mainituissa laeissa on
7299: toimielinten kesken siten, että laissa Iueteitiin      säädetty.
7300: valtakunnan lainsäädäntövallan piiriin kuulu-             Voimassa olevan itsehallintolain 11 §:n 3
7301: vat oikeudenalat (9 §). Maakunnan lainsäädän-          momentin mukaan maakuntapäivien suostu-
7302: tövalta oli puolestaan määritelty yleissäännök-        mus vaaditaan myös muutoksen tekemiseen
7303: sellä, jonka mukaan muut kuin valtakunnalle            valtakunnan lailla yksityisen oikeutta omistaa
7304: erikseen pidätetyt asiat kuuluivat maakunnan           kiinteää omaisuutta Ahvenanmaan maakun-
7305: lainsäädäntövaltaan (12 §).                            nassa koskevaan periaatteeseen tai itsehallinto-
7306:    Voimassa olevassa itsehallintolaissa on käy-        lain 11 §:n 2 momentin 6 ja 7 kohdassa mainit-
7307: tetty toisenlaista sääntelytapaa. Siinä on valta-      tuihin periaatteisiin, jotka koskevat muun mu-
7308: kunnan ja maakunnan toimivaltaa yksityiskoh-           assa yleistä oppivelvollisuutta sekä yleistä ja
7309: taisesti määriteltäessä lähdetty siitä, että ensisi-   yhtäläistä kunnallista äänioikeutta. Nämä ra-
7310: jaisesti lainsäädäntövalta kuuluu maakunnalle          joitukset koskevat yhtä hyvin tavallista edus-
7311: tiettyjen valtakunnalle pidätettyjen asioiden          kuntalakia kuin perustuslakiakin.
7312: muodostaessa poikkeuksen. Lakiteknisesti tä-              Voimassa olevan itsehallintolain 11 § :n 2
7313: mä on toteutettu siten, että 11 §:ään on sisälly-      momentissa luetellaan asiat, joita koskevan
7314: tetty yksityiskohtaisemmin kuin aikaisemmassa          yleisen lain säätäminen tai asetuksen antami-
7315: itsehallintolaissa valtakunnan lainsäädäntöval-        nen on valtakunnan toimielinten asia. Tästä on
7316: taan kuuluvat asiat. Lain 11 §:ää täydentää            lain yksittäisissä säännöksissä tehty joitakin
7317: 13 §:n säännös, jossa on yksityiskohtaisesti           poikkeuksia. Lain 13 §:n 1 momentissa luetel-
7318: määritelty maakunnan lainsäädäntövaltaan               laan asiat, joita koskeva lainsäädäntövalta
7319: kuuluvat asiat. Tämän tarkoituksena oli lähin-         kuuluu maakuntapäiville ottaen huomioon,
7320: nä välttää tulkintavaikeuksia.                         mitä 11 §:ssä ja poikkeuksista 13 §:n eri koh-
7321:    Valtakunnalla on voimassa olevan itsehallin-        dissa on säädetty. Seuraavasta asetelmasta käy
7322: tolain 11 §:n 1 momentin mukaan yksinomai-             pääpiirteittäin ilmi lainsäädäntövallan jako
7323: nen lainsäädäntövalta asioissa, jotka koskevat         valtakunnan ja maakunnan kesken.
7324: valtakunnan lainsäädäntöön kuuluvien perus-
7325:                                      1990 vp. -     HE n:o 73                                   13
7326: 
7327: 
7328: Valtakunnan toimivalta                              Maakunnan toimivalta
7329: Itsehallintolain II § 2 mom.                        Itsehallintolain 13 § I mom.
7330: Kansalaisten perusoikeudet (1 k.)
7331: Uskonnonharjoitus ja uskonnolliset yhdyskun-
7332: nat (1 k.)
7333: Sotatila,  työvelvollisuus,  elinkeinoelämän
7334: säännöstely (1 k.)
7335: Suomen vaakuna ja lippu (2 k.)                      Maakunnan vaakuna ja lippu (20 k.)
7336: Arvonimet, arvot, ritarimerkit, kunniamerkit
7337: (2 k.)
7338: Valtakunnan suhteet ulkovaltoihin (3 k.)
7339: Kansalaisuus, passi, ulkomaalaiset, maahan-
7340: muutto, rikoksentekijöiden luovuttaminen (3 k.)
7341: Kansainväliset sopimukset (19 k.)
7342: Puolustuslaitos (4 k.)
7343: Valtion verot ja maksut (5 k.)                      Kunnallisverotus (3 k.)
7344:                                                     Elinkeinovero, huvivero, erityinen tulon perus-
7345:                                                     teella maakunnalle suoritettava vero (23 §)
7346: Maanjako, kiinteistöjen rekisteröinti, tontin-      Asemakaava, tonttijako, palosuojelu, raken-
7347: mittaus (9 k.)                                      nusjärjestys (19 k.)
7348: Eräät säännöstellyt elinkeinot, ulkomaalaisen       Elinkeinot, joiden harjoittamiseen vaaditaan
7349: elinkeino-oikeuden ehdot (9 ja 10 k.)               ilmoitus tai lupa, muu elinkeino-oikeus (9 k.)
7350:                                                     Maanviljelys, karjanhoito, metsänhoito, muut
7351:                                                     maanviljelyksen sivuelinkeinot (8 k.)
7352:                                                     Metsästys ja kalastus (8 k.)
7353:                                                     Kasvinsuojelu, laiduntaminen, tilusten rauhoit-
7354:                                                     taminen (8 k.)
7355: Perhe-, holhous-, perintö- ja testamenttioikeus     Lastensuojelu (14 k.)
7356: (8 k.)
7357: Tekijänoikeus,   keksijän-   ja   patenttioikeus
7358: (8 k.)
7359: Etunimi ja sukunimi (8 k.)
7360: Yhtiö- ja osakeoikeus, osuuskunnat, vakuutus-       Vesioikeus (4 k.)
7361: sopimus, vekseli- ja shekkioikeus, vilpillinen      Maan- ja tontinvuokraoikeus (8 k.)
7362: kilpailu, kaupparekisteri, toiminimi ja proku-      Eräitä osia elinkeino-oikeudesta (9 k.)
7363: ra, tavaramerkki, alkuperäismerkintä, varasto-      Vuokra-alueiden lunastus ja asutustoiminta
7364: ja warranttiliike, yksityinen merioikeus (8 k.)     (7 k.)
7365: 
7366: Sosiaalivakuutus, äitiysavustus, perhe- ja lapsi-   Asuntolainat, kunnalliset kodinhoitajat ja per-
7367: lisä, invalidihuolto ja invalidiraha (9 k.)         heasuntoavustus (5 k.)
7368:                                                     Köyhäinhoito ja muu yhteiskunnallinen huol-
7369:                                                     to, kunnalliset huoltolautakunnat (15 k.)
7370: Työehtosopimukset, työntekijöiden suojelu ja        Kuntien ja maakunnan palveluksessa olevien
7371: työlainsäädäntö (9 k.)                              virkamiesten virkaehtosopimukset (36 §)
7372:                                                     Työsopimukset, työsäännöt ja oppisopimuk-
7373:                                                     set, työn- ja asunnonvälitys, kauppa- ja mui-
7374:                                                     den liikkeiden sekä liiketoimistojen aukiolo-
7375:                                                     aika (6 k.)
7376: 14                                       1990 vp. -      HE n:o 73
7377: 
7378: Yleinen rikoslaki, muut rangaistusmääräykset,            Sakkorangaistus ja uhkasakko, kurinpitoran-
7379: oikeudenkäynti-, konkurssi- ja ulosottolaitos,           gaistukset (11 k.)
7380: välimiesmenettely, tuomioiden ja rangaistusten
7381: täytäntöönpano, yleinen armahdus (13 k.)
7382: Irtolaiset, alkoholistit ja työtä vieroksuvat            Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitä-
7383: (13 k.)                                                  minen
7384:                                                          Rikollisuuden ehkäiseminen ja hillitseminen
7385:                                                          (12 k.)
7386: Ampuma-aseet ja -tarvikkeet sekä räjähdys-               Tulenvaaralliset öljyt ja räjähdysaineet (13 k.)
7387: aineet (10 k.)
7388: Alkoholilainsäädäntö (9 k.)
7389: Tarttuvien tautien vastustaminen, lääkärin- ja
7390: hammaslääkärintoimen harjoittaminen, mieli-
7391: sairaanhoito eräin osin, oikeuslääkeopillinen
7392: ruumiinavaus ja tutkimus, kastroiminen, steri-
7393: lisoiminen ja raskaudentilan keskeyttäminen
7394: (15 k.)
7395: Apteekit, myrkyt, lihantarkastus, eläinten ja
7396: eläintuotteiden maahantuontikielto, kotieläin-
7397: ten teurastus ja eläinsuojelu (15 k.)
7398: Yleinen tilasto, henkikirjat, väestöluettelot,
7399: siirtolaisuus (14 k.)
7400: Arkistotoiminta (12 k.)
7401: Eräät muinaismuistoja koskevat asiat (12 k.)             Muinaismuistot (10 k.)
7402: 
7403: Luotsi- ja majakkalaitos ja muu julkinen meri-
7404: oikeus (17 k.)
7405: Ilmailu, rautatielaitos, tullit ja tullilaitos, tullin
7406: ja ulkomaankaupan yhtenäinen järjestäminen
7407: (17 k.)
7408: Tavaranvaihdon vapaus, rahalaitos ja setelin-
7409: anto (17 k.)
7410: Viljan jauhatus- ja sekoituspakko sekä mitat ja
7411: painot (17 k.)                                 ·
7412: Posti-, puhelin-, lennätin- ja radiolaitos (17 k.)
7413: Valtion virastot, valtion virkamieslainsäädäntö
7414: (16 k.)
7415: Kirkollinen, oikeudellinen, kunnallinen ja ka-           Kunnallishallinto, kunnallinen vaalilaki (3 k.)
7416: meraalinen jaotus, valtionhallintoa koskeva
7417: hallinnollinen jaotus (18 k.)
7418: 
7419:                                                          Tienpito, kyytilaitos, liikenteen järjestely,
7420:                                                          moottoriajoneuvot, paikallinen meriliikenne ja
7421:                                                          siihen käytettävät kulkuväylät (17 k.)
7422:                                                          Luonnonsuojelu, vieraat eläinlajit (18 k.)
7423: Ala, jota ei ole tähänastisessa lainsäädännössä          Muut asiat, joita ei ole pidätetty valtakunnan
7424: edellytetty ja joka 11 § :n sisältämiä periaatteita      lainsäädäntövaltaan ja jotka 13 §:n sisältämiä
7425: soveltaen kuuluu valtakunnan lainsäädäntöval-            periaatteita soveltaen kuuluvat maakunnan
7426: taan (20 k.)                                             lainsäädäntövaltaan (21 k.)
7427:                                       1990 vp. -      HE n:o 73                                      15
7428: 
7429:    Itsehallintolaissa käytetyt ilmaisut ovat var-     saatetaan voimaan maakunnassa. Säännöstä
7430: sin yleisiä ja osittain myös vanhentuneita. Sen       on tulkittu niin, että niin sanottu voimaansaat-
7431: vuoksi seuraavassa kiinnitetään huomiota eräi-        tamislaki ja sopimusteksti on lähetettävä maa-
7432: siin yksityiskohtiin lainsäädäntövallan jaossa.       kuntapäivien hyväksyttäväksi. Voimaansaatta-
7433:    Asiat, jotka koskevat kansalaisten perusoi-        mislait on eduskunnassa hyväksytty tavallisessa
7434: keuksia on yleensä luettu valtakunnan lainsää-        lainsäätämisjärjestyksessä silloinkin, kun sopi-
7435: däntövallan piiriin kuuluviksi. Niinpä valta-         mus on sisältänyt maakunnan toimivaltaan
7436: kunnan toimielinten asiana on säätää kansa-           itsehallintolain 13 §:n mukaan kuuluvia aloja
7437: laisten oikeudesta vapaasti oleskella ja liikkua      koskevia määräyksiä (esimerkiksi luonnonsuo-
7438: maassa sekä ilmaisu-, kokoontumis- ja yhdisty-        jelusta, tieliikenteestä ja kunnallisverotukses-
7439: misvapaudesta. Sama koskee poikkeuksia                ta). Jos sopimuksessa on määräyksiä, jotka
7440: kirje-, sähke- ja puhelinsalaisuuden loukkaa-         ovat ristiriidassa itsehallintolain itsensä kanssa
7441: mattomuudesta. Valtakunnan lainsäädännöllä            (esimerkiksi kielisäännökset), on katsottu, että
7442: niin ikään säännellään pakkotoimien toimeen-          voimaansaattamislaki on säädettävä itsehallin-
7443: panon edellytykset. Oikeus pakkolunastaa              tolain 44 §:ssä säädetyssä järjestyksessä eli pe-
7444: kiinteää omaisuutta yleisiin valtakunnan tar-         rustuslaista voimassa olevassa järjestyksessä ja
7445: peisiin on valtakunnalle kuuluva asia, kun taas       maakuntapäivien suostumuksella.
7446: maakuntalakiin saadaan ottaa säännöksiä oi-              Puolustuslaitosta koskeva lainsäädäntö kuu-
7447: keudesta pakkolunastamiseen yleistä tarvetta          luu valtakunnan toimielimille. Itsehallintolain
7448: varten täyttä korvausta vastaan muissa tapauk-        34 §:ssä säädetään niiden ahvenanmaalaisten
7449: sissa.                                                velvollisuudesta palvella siviilihallinnossa ase-
7450:     Sotatilasta ja työvelvollisuudesta sekä rajoi-    velvollisuuden suorittamisen sijasta, joilla on
7451: tuksista sotapalveluksessa olevan Suomen kan-         kotiseutuoikeus.
7452: salaisen oikeuksiin säännellään valtakunnan              Lainsäädäntövalta vero-oikeudessa on jaet-
7453: lainsäädännöllä. Sille, jolla on kotiseutuoi-         tu. Valtakunnassa voimassa olevia lakeja val-
7454: keus, ei kuitenkaan voida asettaa työvelvolli-        tion veroista ja maksuista on sovellettava myös
7455: suutta maakunnan ulkopuolella. Valtakunnan            maakunnassa. Maakuntapäivillä on sitä vas-
7456: lainsäädännöllä annetaan myös säännökset sel-         toin valta säätää kunnallisverotuksesta ja oi-
7457: laisista rajoituksista kansalaisten yleisiin oi-      keus päättää elinkeinoveroista ja huviveroista
7458: keuksiin ja sellaisesta elinkeinoelämän sään-         sekä erityisestä tulon perusteella maakunnalle
7459: nöstelystä, jotka taloudellisen pula-ajan ai-         suoritettavasta verosta (23 §). Maakuntapäivät
7460: heuttamissa poikkeuksellisissa oloissa katso-         määrää myös maksut, jotka on suoritettava
7461: taan tarpeellisiksi ja edellyttävät yhtenäistä        maakuntahallinnon virkatoimista sekä maa-
7462: sääntelyä koko valtakunnassa.                         kunnan laitosten käyttämisestä.
7463:     Suomen vaakunasta ja lipusta sekä valtakun-          Myös elinkeino-oikeuden alalla lainsäädän-
7464: nan lipun käyttämisestä valtion ja maakunnan          tövalta kuuluu sekä valtakunnalle että maa-
7465: julkisissa rakennuksissa ja virallisissa tilaisuuk-   kunnalle. Maakuntapäivillä on lainsäädäntö-
7466: sissa sekä merenkulku- ja kauppalippuna sää-          valta asioissa, jotka koskevat ilmoituksen- tai
7467: detään valtakunnan lailla. Maakuntalailla             luvanvaraista elinkeinoa ja omaksi elatukseksi
7468: säännellään maakunnan vaakunaa ja lippua              harjoitettua elinkeinoa. Lainsäädäntövaltaa
7469: sekä niiden käyttämistä koskevat kysymykset.          käytettäessä on otettava kuitenkin huomioon
7470: Kuitenkaan Suomen lipun käyttöä ei saa täl-           elinkeinovapauden periaate. Myös jakoa vapai-
7471: löin rajoittaa. Niiden arvonimien, arvojen ja         siin ja säännösteltyihin elinkeinoihin koskevat
7472: ritarimerkkien sekä muiden kunniamerkkien             kysymykset ovat maakunnan asioita. Tietyistä
7473: antamisesta, jotka tasavallan presidentti antaa,      säännöstellyistä elinkeinoista on säänneltävä
7474:  säädetään valtakunnan lainsäädännössä.               valtakunnan lainsäädännöllä. Muun muassa
7475:     Valtakunnan toimivaltaan kuuluvat asiat,          kirja- ja kivipainoliike, painotuotteiden levittä-
7476: jotka on järjestetty kansainvälisillä sopimuksil-     minen ja aikakautisten painotuotteiden julkai-
7477:  la. Tästä on säädetty kuitenkin seuraava poik-       seminen samoin kuin margariinin valmistus,
7478:  keus. Jos sopimuksessa on määräyksiä, jotka          väkilannoitteiden sekä rehuvalmisteiden ja sie-
7479:  merkitsevät itsehallintolain säännösten kumo-        mentavaroiden kauppa kuuluvat valtakunnan
7480: amista tai muuttamista taikka niistä poikkea-         lainsäädäntövallan pnrnn. Sama koskee
7481:  mista, on myös maakuntapäivien hyväksyttävä          pankki-, säästöpankki-, panttilainaus- ja va-
7482:  laki, jolla vieraan valtion kanssa tehty sopimus     kuutusliikettä. Myös kaivostoimintaa ja kiven-
7483: 16                                 1990 vp. -     HE n:o 73
7484: 
7485: näislöydöksiä koskevat asiat säännellään valta-      Terveyden- ja sairaanhoitoa koskeva lainsää-
7486: kunnan lailla. Näin on laita myös kaupanvälit-    däntövalta on jaettu. Pääsäännön mukaan ter-
7487: täjän, laivanselvittäjän ja huutokaupantoimit-    veyden- ja sairaanhoito kuuluu maakunnalle,
7488: tajan ammatin kohdalla.                           mutta poikkeuksia on useita. Tarttuvien tau-
7489:    Muu elinkeino-oikeus, jota ei nimenomaan       tien vastustaminen on valtakunnallinen asia.
7490: ole pidätetty valtakunnan viranomaisten asiak-    Sama koskee oikeutta harjoittaa lääkärin- ja
7491: si, kuuluu maakunnan toimivallan piiriin. Ul-     hammaslääkärintointa samoin kuin muuta toi-
7492: komaalaisen elinkeino-oikeuden ehdot luetaan      mintaa terveyden- ja sairaanhoidon sekä ap-
7493: kuitenkin      valtakunnallisen   lainsäädännön   teekkilaitoksen ja eläinlääkinnän alalla. Näillä
7494: alaan.                                            aloilla toimivien henkilöiden koulutus sekä hei-
7495:    Itsehallintolain mukaan yksityisoikeus kuu-    dän oikeutensa ja velvollisuutensa järjestetään
7496: luu pääsääntöisesti valtakunnan lainsäädäntö-     myös valtakunnan lainsäädännöllä. Edelleen
7497: vallan piiriin. Laissa on erikseen mainittu mo-   valtakunnan lainsäädännön piiriin kuuluu mie-
7498: nia oikeudenaloja henkilö-, perhe- ja perintö-    lisairaanhoito siltä osin kuin se koskee henkilö-
7499: oikeuden, sopimusoikeuden, vahingonkorvaus-       kohtaista loukkaamattomuutta ja koskematto-
7500: ja vakuutusoikeuden ja yhteisöoikeuden aloil-     muutta taikka liittyy rikosoikeudenkäyntiin tai
7501: ta. Lastensuojelu on kuitenkin pääasiallisesti    rangaistusten täytäntöönpanoon. Myös oikeus-
7502: maakunnan asia. Myös eräillä muilla aloilla       lääketieteellinen ruumiinavaus ja tutkimus,
7503: maakunnalla on toimialansa rajoissa oikeus        kastroiminen ja sterilisoiminen, raskauden kes-
7504: yksityisoikeudellisten säännösten ja määräys-     keyttäminen ja polttohautaus ovat valtakun-
7505: ten antamiseen. Tämä koskee esimerkiksi vesi-     nallisia asioita. Sama koskee apteekkeja ja
7506: oikeutta, osia työlainsäädännöstä, maan- ja       apteekkitavaroita, myrkkyjen ja myrkkyä sisäl-
7507: tontinvuokra-oikeutta, maanviljelyksen ja sen     tävien aineiden valmistusta, säilyttämistä ja
7508: sivuelinkeinojen harjoittamista sekä elinkeino-   kauppaa sekä lihantarkastusta, eläinten ja
7509: oikeuden erityisaloja. Maakunnan asiana on        eläintuotteiden maahantuontikieltoa, kotieläin-
7510: myös säännösten antaminen vuokra-alueiden         ten teurastusta ja eläinsuojelua.
7511: lunastuksesta ja asutustoiminnasta.                  Arkistotoiminnasta on säädetty valtakunnan
7512:    Työoikeus kuuluu pääsääntöisesti valtakun-     lainsäädännössä. Kuitenkaan ei Ahvenanmaan
7513: nan lainsäädäntövaltaan. Työehtosopimuksia        maakunnan viranomaisten eikä kuntien arkis-
7514: ja joukkotyöriitojen sovittelua, työntekijöiden   toa voida ilman maakunnanhallituksen ja
7515: suojelua ja työlainsäädäntöä muutoin koskevat     asianomaisen kunnan suostumusta määrätä
7516: asiat kuuluvat valtakunnan toimivaltapiiriin.     siirrettäväksi maakunnasta muualle.
7517: Maakunnan lainsäädäntövalta käsittää kuiten-         Muinaismuistoja koskeva lainsäädäntö on
7518: kin maakunnan kunnallisten viranhaltijoiden       pääasiallisesti maakunnan asiana. Valtakunnan
7519: ja maakunnan palveluksessa olevien virkamies-     lainsäädäntövaltaan kuitenkin kuuluu kiintei-
7520: ten virkaehtosopimuksia sekä työsopimuksia,       den muinaisjäännösten lailla suojaaminen ja
7521: työsääntöjä ja oppisopimuksia, työn- ja asun-     niiden muinaislöytöjen lunastaminen, joita
7522: nonvälitystä samoin kuin kauppa- ja muiden        maakunta ei hanki omikseen. Sama koskee
7523: liikkeiden sekä liiketoimistojen aukioloaikaa     säännösten antamista sellaisen maan jakami-
7524: koskevat asiat.                                   sesta, jolla muinaisjäännös sijaitsee.
7525:    Rikos- ja prosessioikeutta koskeva lainsää-       Valtionhallintoa koskeva säännöstö kuuluu
7526: däntö kuuluu enimmiltä osin valtakunnan lain-     valtakunnan lainsäädäntövaltaan. Niinpä val-
7527: säädäntövaltaan. Lainsäädäntö, joka koskee        tion virastojen ja laitosten järjestysmuodosta
7528: yleistä rikoslakia, muita rangaistussäännöksiä,   sekä valtion virkojen kelpoisuusehdoista tai
7529: oikeudenkäynti-, konkurssi- ja ulosottolaitos-    virkamiesten oikeuksista ja velvollisuuksista on
7530: ta, välimiesmenettelyä, tuomioiden ja rangais-    Ahvenanmaallakin voimassa valtakunnan lain-
7531: tusten täytäntöönpanoa sekä yleistä armahdus-     säädäntö. Myös valtakunnan lainsäädännön
7532: ta kuuluu valtakunnan lainsäädäntövaltaan.        nojalla on muutettava kirkollista, oikeudellis-
7533: Maakuntapäivillä on oikeus kuitenkin säätää       ta, kunnallista ja kameraalista jaotusta sekä
7534: sakkorangaistuksen ja uhkasakon sekä muun         valtionhallintoa koskevaa hallinnollista jaotus-
7535: uhan määräämisestä maakunnan lainsäädäntö-        ta. Sitä vastoin maakuntapäiville kuuluu koko-
7536: valtaan kuuluvilla oikeudenaloilla. Maakunnan     naan maakunnan kunnallishallintoa koskeva
7537: lainsäädäntövalta käsittää myös kurinpidolli-     lainsäädäntö. Kunnallista vaalilakia koskevat
7538: sen rankaisemisen.                                asiat kuuluvat myös maakunnalle eräin rajoi-
7539:                                        1990 vp. -     HE n:o 73                                     17
7540: 
7541: tuksin, jotka koskevat yleisen ja yhtäläisen          järjestelmällisesti koottuja lakikokonaisuuksia,
7542: äänioikeuden periaatetta sekä vaalien välittö-        jotka sisältävät oikeussääntöjä sekä valtakun-
7543: myyttä, suhteellisuutta ja salaisuutta.               nan että maakunnan lainsäädännön alalta.
7544:    Itsehallintolakiin on otettu myös yleislausek-     Valtakunnallisten säännösten sisällyttäminen
7545: keet, joiden perusteella tulee ratkaista lainsää-     maakuntalakiin ei aiheuta muutosta valtakun-
7546: däntövallan jakautuminen valtakunnan ja               nan ja maakunnan toimielinten väliseen toimi-
7547: maakunnan kesken uusilla, 11 ja 13 §:n sään-          valtarajaan. Jos maakuntalakiin otettuja valta-
7548: nöksissä mainitsemattomilla aloilla. Maakun-          kunnallisia säännöksiä muutetaan valtakunnan
7549: nan lainsäädäntövaltaan on luettu muun muas-          lailla, on muutettuja säännöksiä sovellettava
7550: sa työllisyyden turvaamista, kulttuuria ja ur-        myös maakunnassa.
7551: heilua koskevat asiat. Myös pysäköintivirhe-             Maakuntapäivien päätös maakuntalain hy-
7552: maksusta ja rikesakosta on säädetty maakunta-         väksymisestä lähetetään tasavallan presidentil-
7553: lailla. Valtakunnan lainsäädäntövaltaan on            le. Presidentillä on valta käyttää veto-oikeut-
7554: puolestaan luettu kuluttajansuojalainsäädäntö         taan, mikä merkitsee maakuntalain raukeamis-
7555: ja maataloustulolainsäädäntö.                         ta. Hänen on käytettävä oikeuttaan kolmen
7556:     Maataloutta koskevissa asioissa lainsäädän-       kuukauden kuluessa siitä, kun tieto maakunta-
7557: tövallan rajat eivät ole olleet selvät. Erityisesti   lain hyväksymisestä on toimitettu hänelle (14 §
7558: maakuntapäivien toimivallan sisältö on ollut          2 mom.). Hän voi määrätä maakuntalain rau-
7559: epäselvä annettaessa säännöksiä maanviljelyk-         keamaan vain siinä tapauksessa, että laki kos-
7560: sen sekä karjanhoidon, metsänhoidon ja                kee valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvia
7561:  maanviljelyksen muiden sivuelinkeinojen har-         asioita taikka valtakunnan sisäistä tai ulkoista
7562:  joittamisesta. Epäselvyyttä on ollut lähinnä         turvallisuutta.
7563:  siitä, käsittääkö toimivalta sekä yksityisoikeu-        Maakuntalaeista hankitaan Ahvenanmaan
7564:  dellisten että julkisoikeudellisten säännösten       valtuuskunnan lausunto. Ennen kuin presi-
7565:  antamisen tältä alalta.                              dentti käyttää veto-oikeuttaan, hänen on han:
7566:     Maakuntapäivillä on oikeus tehdä aloite sel-      kittava maakuntalaista korkeimman oikeuden
7567:  laisessa yksinomaan maakuntaa koskevassa             lausunto.
7568:  asiassa, joka kuuluu valtakunnan lainsäädän-            Jos presidentti ennen mainitun kolmen kuu-
7569:  tövaltaan tai yleiseen hallintoon. Hallituksen       kauden umpeen kulumista ilmoittaa, että hän
7570:  on saatettava aloite eduskunnan käsiteltäväksi.      ei tule käyttämään veto-oikeuttaan, tulee maa-
7571:  Aloitevalta käsittää lakialoitteiden ohella myös     kuntalaki voimaan sellaisena kuin se on säädet-
7572:  toivomus- ja raha-asia-aloitteet (15 §).             ty.
7573:     Maakunnanhallituksella on oikeus tehdä esi-          Maakuntapäivien muuten kuin maakuntala-
7574:  tyksiä hallinnol/i<:ten säännösten antamisesta       eilla tekemät itsehallintolain 23 §:ssä tarkoite-
7575:  Ahvenanmaan maakunnalle asioissa, jotka              tut päätökset verotusasioissa eivät ole valtion
7576:  kuuluvat valtakunnan toimivaltapiiriin (16 §).       viranomaisten valvonnan alaisia. Itsehallinto-
7577:                                                       lain 24 §:n mukaan maaherra voi kuitenkin
7578:                                                       kieltää tällaisen päätöksen täytäntöönpanon,
7579: 2.2.4. Lainsäädännön valvonta                         jos hänen mielestään päätös vaikeuttaa koti-
7580:                                                       maan ja ulkomaan tai maakunnan ja manner-
7581:    Maakuntalaki voi olla joko itsenäinen lain-        maan välistä tavaranvaihtoa taikka sisältää
7582: säädäntötoimi taikka tarkoittaa vastaavan val-        kohtuuttomia tai liikennettä haittaavia maksu-
7583: takunnan lain tai asetuksen hyväksymistä nou-         ja yleisten teiden, kulkuväylien tai maakunta-
7584: datettavaksi sellaisenaan tai tietyin maakunnan       hallinnon alaisten laitosten käyttämisestä. Sa-
7585: olosuhteiden mukaan sovitetuin muutaksin tai          moin päätöksen täytäntöönpano voidaan kiel-
7586: lisäyksin.                                            tää, jos maaherra katsoo päätöksen saattavan
7587:    Maakuntalakiin voidaan yhtenäisyyden ja            verotuksen kohdistumaan ilmeisen epätasaises-
7588: selvyyden vuoksi ottaa myös sellaisia säännök-        ti yksityisiin tai eri yhteiskuntaluokkiin. Mil-
7589: siä, jotka ovat varsinaisesti kuuluneet valta-        loin maaherra on tehnyt sellaisen päätöksen,
7590: kunnan lainsäädäntövaltaan. Niiden tulee olla          asia on alistettava tasavallan presidentin rat-
7591: kuitenkin asiallisesti samansisältöisiä valtakun-      kaistavaksi.
7592: nan lain vastaavien säännösten kanssa. Tällai-           Maakuntalaissa voidaan maakunnanhallitus
7593: silla niin sanotuilla sekaluonteisilla maakunta-      valtuuttaa antamaan tarvittaessa säännöksiä
7594: laeilla on mahdollista saada aikaan yhtenäisiä,       maakuntalain täytäntöönpanosta ja soveltami-
7595: 
7596:  3   300206L
7597: 18                                    1990 vp. -     HE n:o 73
7598: 
7599: sesta. Sellaiset säännökset annetaan maakunta-       alakohta). Terveyden- ja sairaanhoidon alalla
7600: asetuksella. Ennen asetuksen antamista on sitä       toimivat lääkintöhallituksen alaiset Suomen
7601: koskevasta ehdotuksesta hankittava Ahvenan-          kansalaiset, jotka ovat Ruotsissa saaneet kou-
7602: maan valtuuskunnan lausunto.                         lutuksen ja pätevyyden toimeensa, saavat il-
7603:                                                      man erivapautta hoitaa tointaan Ahvenan-
7604:                                                      maalla. Edellytyksenä on ainoastaan, että he
7605: 2.2.5. Hallinto                                      osoittavat lääkintöhallitukselle riittävästi tunte-
7606:                                                      vansa Suomen voimassa olevan alaa koskevan
7607:    Maakunnan hallintoa hoitavat maakunnan-           lainsäädännön. Muuten rajoitukset koskevat
7608: hallitus ja sen alaiset viranomaiset. Ahvenan-       sairaanhoito- ja synnytyslaitosten hallintoa
7609: maan maakunnan lääninhallitus ja valtion kes-        sekä nimittämistä lääkäriksi maakunnassa.
7610: kushallinnon viranomaiset huolehtivat valta-            Eläinlääkintätoimeen liittyvästä lihantarkas-
7611: kunnan yleiseen hallintoon kuuluvien tehtävien       tuksesta huolehtii maakunnassa maakunnan-
7612: hoitamisesta maakunnassa.                            hallitus. Kuitenkin asianomaisen valtion viran-
7613:    Suomen hallitusta edustaa maakunnassa             omaisen tehtävänä on määrätä lihantarkastaja
7614: maaherra. Tasavallan presidentti nimittää            sekä hyväksyä teurastuslaitos ja lihantarkastu-
7615: maaherran sovittuaan asiasta maakuntapäivien         sasema samoin kuin ratkaista lihantarkastajan
7616: puhemiehen kanssa. Jos yksimielisyyttä ei saa-       toimenpiteistä tehdyt valitukset.
7617: vuteta, presidentti nimittää maaherraksi yhden          Valtionhallinnon toimivaltaa on rajoitettu
7618: maakuntapäivien esittämästä viidestä ehdok-          myös eräillä muilla aloilla (19 § 1 mom. 8 ja 9
7619: kaasta, joilla on tarpeelliset edellytykset hoitaa   kohta). Ilmailuhallinto on pääsäännön mukaan
7620: hallintoa maakunnassa sekä valvoa valtion tur-       valtakunnan asia. Sairaanhoitoa ja matkailulii-
7621: vallisuutta (6 §). Jos presidentin mielestä maa-     kennettä maakunnassa palvelevan ilmailun hal-
7622: kuntapäivien esittämät ehdokkaat eivät täytä         linto kuuluu maakunnanhallitukselle. Kautta-
7623: asetettuja vaatimuksia, maakuntapäivien on           kulkuliikenteeseen kohdistuva hallinto on val-
7624: tehtävä uusi ehdotus. Milloin maaherra on            takunnallisten viranomaisten asiana. Näiden
7625: pitkähkön ajan estyneenä tai maaherran virka         tulee huolehtia maakunnan ja mantereen väli-
7626: on avoimena, presidentti voi määrätä sopivan         sestä yhdysliikenteestä neuvoteltuaan maakun-
7627: henkilön sinä aikana hoitamaan maaherran             nan viranomaisten kanssa.
7628: virkaa. Ennen määräyksen antamista on asias-            Pakkolunastettaessa maakunnassa kiinteää
7629: ta sovittava maakuntapäivien puhemiehen              omaisuutta yleisvaltakunnallisia tarpeita varten
7630: kanssa.                                              on maakunnanhallitukselle varattava tilaisuus
7631:    Hallintovallan jako valtakunnallisten ja itse-    antaa lausuntonsa ennen kuin valtioneuvosto
7632: hallintoviranomaisten välillä noudattelee pää-       tekee päätöksen asiasta.
7633: sääntöisesti lainsäädäntövallan jakoa (19 §).           Edellä esitetyllä tavalla määritelty hallinto-
7634: Selkeästi valtakunnan yleisen hallinnon alai-        vallan jako on eräiltä osin ongelmallinen. Eri-
7635: suuteen kuuluvat ulkoasiainhallinto, oikeus-         tyisesti jaetusta hallintovallasta aiheutuneiden
7636: hallinto, puolustushallinto, valtion turvalli-       vaikeuksien vuoksi on itsehallintolakiin otettu
7637: suutta koskeva hallinto ja valtiovarainhallinto.     säännös niin sanotuista sopimusasetuksista.
7638: Erinäisiä hallinto- ja valvontatehtäviä on myös      Vastaava säännös sisältyi jo ensimmäiseen itse-
7639: opetustoimen sekä terveyden- ja sairaanhoidos-       hallintolakiin (18 §). Itsehallintolain 20 §:n
7640: ta vastaavilla valtakunnan viranomaisilla. Näi-      mukaan voidaan maakunnanhallituksen suos-
7641: den viranomaisten hallintovaltaa on kuitenkin        tumuksella määräajaksi tai toistaiseksi siirtää
7642: monessa suhteessa rajoitettu. Samoin rajoituk-       valtakunnan yleiselle hallinnolle kuuluvia teh-
7643: sia on niiden valtion viranomaisten toimivallas-     täviä maakuntahallinnolle. Vastaavasti voi-
7644: sa, jotka hoitavat muuta valtakunnan lainsää-        daan maakuntahallinnon tehtäviä siirtää ylei-
7645: däntövallasta johtuvaa hallintoa. Kaikki muut        selle hallinnolle. Hallintovallan siirtoa koskeva
7646: kuin edellä mainitut hallintotehtävät kuuluvat       sopimusasetus ei vaikuta lainsäädäntövaltaan.
7647: itsehallintoviranomaisille, sikäli kuin ne eivät     Maakuntapäivät voi siten toimivaltansa rajois-
7648: ole tasavallan presidentin tai valtioneuvoston       sa säätää maakuntalain, joka on ristiriidassa
7649: hoidettavia.                                         sellaisen asetuksen kanssa. Maakuntalaki tulee
7650:    Valtakunnan hallintovaltaa terveyden- ja sai-     kuitenkin voimaan vasta, kun asetusta on
7651: raanhoidossa on itsehallintolaissa rajoitettu        muutettu tai se on kumottu. Kuten käsitteestä
7652: monin tavoin (19 § 1 mom. 7 kohta a - e              sopimusasetus käy ilmi, asetukset perustuvat
7653:                                      1990 vp. -     HE n:o 73                                     19
7654: 
7655: tietyn muotoiselle sopimukselle valtakunnan ja      Valtakunnassa on ministeriö ja keskusvirasto
7656: maakunnan välillä. Asetus voidaan näin ollen        nykyisin monesti valitusviranomaisena läänin-
7657: sanoa irti. Jos asetus sanotaan irti tai jos        hallituksen päätöksestä valitettaessa, ja vasta
7658: maakuntapäivät säätää lain, joka poikkeaa           sen jälkeen voidaan muutosta hakea korkeim-
7659: asetuksesta, on muuttamista tai kumoamista          malta hallinto-oikeudelta. Säännöksen tulkin-
7660: koskeva asetus annettava vuoden kuluessa irti-      taa vaikeuttaa edelleen se, että vastaavanlaisia
7661: sanomisesta tai siitä, kun on käynyt ilmi, ettei    hallintoasioita kuin Ahvenanmaan maakunnas-
7662: tasavallan presidentti ole käyttänyt maakunta-      sa ei aina käsitellä valtionhallinnossa.
7663: lakia koskevaa veto-oikeuttaan.
7664: 
7665:                                                     2.2. 7. Kielisäännökset
7666: 2.2.6. Lainkäyttö
7667:                                                        Ruotsin kielen suoja säännellään itsehallin-
7668:    Lainkäyttö Ahvenanmaan maakunnassa               tolaissa säännöksillä, jotka koskevat opetus-
7669: kuuluu yleensä asianomaisille valtion toimieli-     kieltä (35 §), viranomaisten virkakieltä ja kir-
7670: mille (21 ja 22 § sekä 41 § 1 mom.). Tuomio-        jeenvaihtokieltä sekä valtion virkamiehiltä Ah-
7671: valtaa riita- ja rikosasioissa käyttävät valta-     venanmaalla vaadittavaa kielitaitoa (37-39 §).
7672: kunnan yleiset tuomioistuimet, ylimpänä astee-         Opetuskielenä valtion oppilaitoksissa maa-
7673: na korkein oikeus. Hallinto-oikeudellinen lain-     kunnassa on ruotsin kieli. Ilman asianomaisen
7674: käyttö maakunnassa kuuluu lääninhallituksen         kunnan suostumusta ei opetusta saa antaa
7675: yhteydessä toimivalle lääninoikeudelle sekä         muussa kuin ruotsin kielessä oppivelvollisuus-
7676: muille viranomaisille, jotka valtakunnassa vas-     koulussa, jota valtio tai kunta ylläpitää tai
7677: taavat hallintolainkäytöstä. Ylimpänä asteena       avustaa. Opetuskieltä koskevat säännökset
7678: hallinto-asioissa on korkein hallinto-oikeus.       ovat sellaisinaan peräisin Ahvenanmaan sopi-
7679: Valta säännellä lainkäyttöelinten toimintaa         muksesta ja takuulaista.
7680: kuuluu myös valtakunnan lainsäädäntöelimille           Maakunnassa toimivien valtion viranomais-
7681: (11 § 2 mom. 13 kohta).                             ten ja Ahvenanmaan valtuuskunnan virkakiele-
7682:    Itsehallinnon alaan kuuluvissa asioissa voi-     nä on ruotsi. Suomenkielisellä asianosaisella
7683: daan itsehallintolain 22 §:n mukaan antaa eri-      on kuitenkin oikeus käyttää omaa kieltään ja
7684: tyisiä hallinto-oikeudellista lainkäyttöä koske-    saada toimituskirja tällä kielellä valtion viran-
7685: via säännöksiä. Lainkohdan nojalla on säädet-       omaisen käsiteltävänä olevassa omassa asias-
7686: ty erityinen laki muutoksenhausta hallintoasi-      saan. Tällöin otetaan vastaavasti huomioon
7687: oissa annetun lain soveltamisesta Ahvenan-          kielilain (148/22) säännökset ruotsinkielisen
7688: maan maakunnassa. Tämän lain mukaan vali-           väestön oikeuksista yksikielisellä suomenkieli-
7689: tusviranomaisena on alemman hallintovirano-         sellä alueella.
7690: maisen päätöksestä valitettaessa maakunnan-            Maakunnan viranomaisten ja maakunnassa
7691: hallitus, mikäli asia itsehallintolain mukaan       toimivien valtion viranomaisten kirjeenvaihto-
7692: kuuluu itsehallinnon alaan eikä koske verotus-      kielenä on ruotsi. Tämä koskee myös kirjeen-
7693: ta.                                                 vaihtoa yhtäältä mainittujen viranomaisten ja
7694:    Itsehallintolain 40 §:n 1 momentin mukaan        toisaalta valtioneuvoston, keskushallinnon vi-
7695: maakunnanhallituksen päätöksestä tai muusta         ranomaisten sekä sellaisten ylioikeuksien ja
7696: virkatoimesta valitetaan "niinkuin lääninhalli-     muiden valtion viranomaisten välillä, joiden
7697: tuksen päätöksistä valittamisesta vastaavissa       tuomio- tai hallintopiiriin maakunta kuuluu.
7698: tapauksissa on säädetty". Säännöksen tarkoi-        Ruotsi on kirjeenvaihtokieli myös maakunnas-
7699: tuksena on luultavasti ollut, että muutosta         sa olevien valtakunnan viranomaisten välillä
7700: säännönmukaisesti on haettava korkeimmalta          sekä valtakunnassa ja maakunnassa toimivien
7701: hallinto-oikeudelta. Osoitetaanhan valitus ta-      valtakunnan viranomaisten välillä. Ruotsin
7702: vallisesti tälle tuomioistuimelle lääninhallituk-   kieltä on käytettävä silloinkin, kun kirjeen-
7703: sen ratkaisuista saman laatuisissa asioissa kuin    vaihto koskee muita kuin itsehallintoasioita.
7704: ne, jotka maakunnanhallitus käsittelee. Sen         Kirjeenvaihtokieleen ei vaikuta myöskään se,
7705: jälkeen, kun monilla hallinnonaloilla on hajau-     annetaanko asiassa toimituskirja vai ei. Ruot-
7706: tettu asioiden hoitoa siirtämällä niiden käsitte-   sin kielellä laaditaan myös maakuntaa koske-
7707: ly ministeriöiltä ja keskusvirastoilta lääninhal-   vat korkeimman oikeuden lausunnot ja ratkai-
7708: lituksille, säännöksen tulkinta on vaikeutunut.     sut.
7709: 20                                    1990 vp. -      HE n:o 73
7710: 
7711:    Ruotsin kieli on myös kielitaitovaatimuksena       säännöllisistä tarpeista johtuneet menonsa ta-
7712: täytettäessä maakunnassa valtion virkoja. Täl-        soitetuiksi valtion määrärahoilla. Nämä niin
7713: laiseen virkaan saadaan ottaa vain henkilö,           sanotut säännölliset määrärahat muodostavat
7714: joka täydellisesti hallitsee ruotsin kieltä sekä      tärkeimmän osan itsehallinnon rahoituksesta.
7715: suullisesti että kirjallisesti. Kielitaitovaatimus    Perusteeksi säännölliselle tasoitukselle on otet-
7716: koskee kaikkia virkamiehiä riippumatta muista         tava itsehallintolain 29 §:n 1 momentin mu-
7717: tutkinto- ja pätevyysvaatimuksista. Kielitaidon       kaan maakunnan menot itsehallinnon säännöl-
7718: osoittaminen määräytyy sen mukaan kuin val-           lisiin tarpeisiin ja maakunnalle kertyneet tulot.
7719: tion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta        Tasoitus toimitetaan vuosittain jälkikäteen.
7720: annetussa laissa (149/22) on säädetty.
7721:                                                          Edellytyksenä menojen tasoittamiselle on
7722:    Itsehallintolakiin ei sisälly säännöksiä mui-
7723:                                                       niiden kohdistuminen tarpeisiin, joista huoleh-
7724: den pohjoismaiden kansalaisten oikeudesta
7725:                                                       timinen kuuluu itsehallinnolle. Menot on kor-
7726: käyttää omaa kieltään viranomaisissa. Suo-            vattava vain siinä laajuudessa kuin vastaavat
7727: men, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan
7728:                                                       tarpeet muissa osissa maata tyydytetään val-
7729: välillä tehty sopimus Pohjoismaiden kansalais-
7730:                                                       tion varoin. Tasoitusmenettelyssä on lisäksi
7731: ten oikeudesta käyttää omaa kieltään muussa
7732:                                                       otettava huomioon, että maakunnan tulee saa-
7733: Pohjoismaassa tuli Suomen osalta voimaan 1            da samat edut kuin valtakunnan muut osat
7734: päivänä maaliskuuta 1987, kun sopimusta kos-
7735:                                                       saavat. Tällöin on kiinnitettävä huomiota
7736: keva voimaansaattamisasetus (193/87) annet-
7737:                                                       muun muassa maakunnan maantieteellisiin ja
7738: tiin helmikuussa 1987. Suomi ei ole tehnyt
7739:                                                       muihin erityisalasuhteisiin määrärahojen tar-
7740: sopimukseen mitään varaumia, minkä vuoksi             vetta määrättäessä.
7741: sopimus sitoo kansainvälisoikeudellisesti Suo-
7742: mea myös Ahvenanmaalla. Valtionsisäisesti               Tulot on laskettava valtakunnassa voimassa
7743: kielikonvention määräysten - jotka ovat osit-         olevien perusteiden mukaan ja luettava vähen-
7744: tain ristiriidassa itsehallintolain kielisäännösten   nykseksi vahvistettaessa verotaloudellisen ta-
7745: kanssa - soveltaminen Ahvenanmaalla on                soituksen määrä.
7746: kuitenkin ongelmallista, koska sopimus on saa-
7747:                                                         Säännökset ylimääräisten määrärahojen
7748: tettu voimaan asetuksella eikä maakuntapäi-
7749:                                                       myöntämisestä       sisältyvät    itsehallintolain
7750: vien suostumusta ole hankittu.                        30 §:ään. Tällaista määrärahaa koskevan aloit-
7751:                                                       teen tekee maakuntapäivät. Edellytyksenä yli-
7752:                                                       määräisen määrärahan saamiselle on, että ky-
7753: 2.2.8. Maakunnan taloudenhoito
7754:                                                       symyksessä on itsehallinnon alaan kuuluvan
7755:                                                       tehtävän toteuttamisesta aiheutuva suurehko
7756:    Maakunnan taloudenhoidosta säädetään it-           kertameno ja että sitä ei oteta huomioon sään-
7757: sehallintolain 5 luvussa. Itsehallinnon menot
7758:                                                       nöllisessä tasoituksessa. Lisäksi on edellytykse-
7759: rahoitetaan pääasiallisesti valtion varoin. Val-
7760:                                                       nä, ettei myönnettävä määrä saa olla suurempi
7761: tion rahoitus on myönnetty osaksi säännöllis-
7762:                                                       kuin mitä vastaavaan tarkoitukseen osoitetaan
7763: ten menojen tasoituksen ja osaksi ylimääräisen
7764:                                                       valtakunnan muissa osissa. Ahvenanmaalla
7765: määrärahan muodossa. Toisaalta valtio kantaa
7766:                                                       vallitsevat hintasuhteet ja erikoisalat on kui-
7767: valtionverot maakunnassa samalla tavoin kuin
7768:                                                       tenkin otettava huomioon.
7769: muissa osissa maata. Maakunnalle verotuloja
7770: kertyy vain niistä veroista, jotka maakuntapäi-         Verotaloudellinen tasoitus vuosina 1977-
7771: vät päättää itsehallintolain 23 §:n mukaan.           1988 säännöllisiin tarpeisiin myönnettyjen va-
7772:    Itsehallintolain 27 §:n 1 momentin mukaan          rojen ja ylimääräisten määrärahojen muodossa
7773: maakunnalla on oikeus saada itsehallinnon             käy ilmi taulukosta 1.
7774:                                         1990 vp. -    HE n:o 73                                         21
7775: 
7776: Taulukko 1. Verotaloudellinen tasoitus vuosina 1977-1988 (1 000 mk)
7777: 
7778:           Maakunnan säännöllinen              Säännöllinen                    Valtion
7779:                 tilinpäätös                      tasoitus                    maksamat
7780: Vuosi           Menot          Tulot yh-       Sarakkeen      Tasoitettu      ylimää-         Valtion
7781:                yhteensä           teensä        ulkopuo-      määrä (lo-       räiset         määrä-
7782:                               p .1. valtion      Ieila (ei     pullinen       määrä-           rahat
7783:                               määrärahat       hyväksytyt    säännöllinen      rahat         yhteensä
7784:                                                   menot)        valtion
7785:                                                              määräraha)
7786: 
7787: 1977           164 448           26 084            183       138 180          14 338         152 518
7788: 1978           190 275            30 921            69       159 285          11 800         171 085
7789: 1979           208 383            38 552            70       169 760          18 000         187 760
7790: 1980           251 396            43 473           138       207 784          23 786         231 570
7791: 1981           292 739            51 462           723       240 554          13 125         253 679
7792: 1982           313 227            61 138         1 165       250 924             520         251 444
7793: 1983           352 512            69 332         1 204       281 976                         281 976
7794: 1984           406 827            80 285           905       326 636           4 116         329 752
7795: 1985           424 787            89 886           275       334 626           2 885         337 511
7796: 1986           483 882           103 601           959       379 322                         379 322
7797: 1987           502 393             83 110          864       419 282*)         8 185         427 467
7798: 1988           517 139             87 508                    429 631**)       13 000         442 631
7799: 
7800: *l Verotaloudelliseen harkintaan     alistettava määrä
7801: **) Alustava tieto
7802: 
7803: 
7804:    Säännöllisten ja ylimääräisten määrärahojen         saamatta jäämisen korvaaminen eräissä ta-
7805: ohella maakunnalle suoritetaan erinäisiä tulon-        pauksissa Ahvenanmaan kunnille (vuonna
7806: siirtoja. Nämä kaikki kohdistuvat menoihin             1989 yhteensä 3 miljoonaa markkaa). Määrä-
7807: sellaisilla aloilla, joilla maakunnalta puuttuu        rahasta korvataan kunnallisveron menetys ta-
7808: toimivalta ja joista maakunta siten ei voimassa        pauksissa, joissa ahvenanmaalaiset merimiehet
7809: olevan lain mukaan voi itsenäisesti päättää.           suorittavat kunnallisveroa Ruotsissa eikä Suo-
7810: Näihin tulonsiirtoihin kuuluvat muun muassa            messa. Korvaus perustuu Suomen ja Ruotsin
7811: määräraha Ahvenanmaan ja mantereen välis-              välillä tehtyyn sopimukseen, jonka mukaan
7812: ten kuljetuskustannusten alentamiseksi (kulje-         kumpikin maa suorittaa siitä tietyn osuuden.
7813: tustuki), joka vuonna 1989 oli 700 000 mark-
7814: kaa, sekä avustukset poliittista toimintaa var-           Maakunnan yksityisiä varoja koskevaan
7815: ten (vuonna 1989 yhteensä 323 500 markkaa).            vuotuiseen tulo- ja menoarvioon sisällytetään
7816: Valtakunnalliset viranomaiset myöntävät nämä           tulot ja menot, jotka jäävät valtakunnan ja
7817: tukierät. Maakunta saa päättää niiden sisäises-        maakunnan välisen tasoitusmenettelyn ulko-
7818: tä jaosta maakunnan olosuhteisiin sovitettujen         puolelle. Enin osa tuloista ja menoista yksityi-
7819: perusteiden mukaan.                                    sessä tulo- ja menoarviossa kohdistuu tehtä-
7820:    Maataloustukea suoritetaan maakunnalle              viin, jotka maakunta hoitaa kuntainliittojen
7821: hintapoliittisen tuen ja avustuksen muodossa.          sijasta. Maakunnan vapaasti määrättävät tulot
7822: Tätä maataloustulon ohjaamista ja tasapainot-          ovat pääasiassa maakunnan maaomaisuudesta
7823: tamista koskevan valtakunnallisen lainsäädän-          saatuja nettotuloja sekä mahdollista maakun-
7824: nön mukaan määräytyvää tukea suorittavat tai           taveroa. Yksityiseen tulo- ja menoarvioon si-
7825: välittävät valtion viranomaiset. Tiettyjä maata-       sältyvät myös Ahvenanmaan raha-automaatti-
7826: louteen tarkoitettuja avustuksia maksetaan             yhdistyksen tulot ja menot. Yksityisistä varois-
7827: maakunnan säännölliseen vuotuiseen tulo- ja            ta katetaan menot, joita ei ole hyväksytty
7828:  menoarvioon otetuista varoista.                       säännöllisessä tasoituksessa. Verrattuna sään-
7829:    Erityislaatuinen valtion tulo- ja menoarvion        nöllisiin varoihin yksityisillä varoilla on rahoi-
7830:  kautta tapahtuva tulonsiirto on kunnallisveron        tuslähteenä vähäinen merkitys.
7831: 22                                     1990 vp. -   HE n:o 73
7832: 
7833:   Ahvenanmaan valtuuskunta toimittaa sään-          1983             146         130         16
7834: nöllisen tasoituksen. Päätös alistetaan tasaval-    1984             121         116          5
7835: lan presidentille, joka vahvistaa sen muutta-       1985             118         112          6
7836: mattomana tai jättää vahvistamatta. Jälkim-         1986             146         138          8
7837: mäisessä tapauksessa asia palautetaan valtuus-      1987             133         129          4
7838: kunnan uudelleen käsiteltäväksi. Myös päätök-       1988             184         177          7
7839: sen ylimääräisen määrärahan myöntämisestä
7840: tekee Ahvenanmaan valtuuskunta ja vahvistaa         Kaikkiaan      1 797       1 677        120
7841: tasavallan presidentti. Taloudenhoitoa koske-
7842: vat asiat esitellään valtioneuvostossa valtiova-       Suomen kansalainen, jolla aikaisemmin on
7843: rainministeriöstä.                                  ollut kotiseutuoikeus ja joka on asunut maa-
7844:                                                     kunnassa vähintään viisi vuotta, saa säännön-
7845:                                                     mukaisesti hakemuksesta kotiseutuoikeuden
7846: 2.3. Käytäntö                                       välittömästi muutettuaan takaisin maakun-
7847:                                                     taan. Jos henkilö, jolla aikaisemmin on ollut
7848: 2.3.1. Kotiseutuoikeuden saaminen                   kotiseutuoikeus, ei ole asunut vähintään viittä
7849:                                                     vuotta maakunnassa, vaaditaan säännönmu-
7850:    Voimassa olevan itsehallintolain 3 §:n ja Ah-    kaisesti kahden vuoden asuminen maakunnas-
7851: venanmaan kotiseutuoikeutta koskevan maa-           sa ennen kuin kotiseutuoikeus myönnetään.
7852: kuntalain mukaan maakunnanhallituksen tulee            Miespuolinen hakija saa mentyään avioliit-
7853: hakemuksesta myöntää kotiseutuoikeus Suo-           toon naisen kanssa, jolla on kotiseutuoikeus,
7854: men kansalaiselle, joka on muuttanut maakun-        säännönmukaisesti kotiseutuoikeuden kolmen
7855: taan ja asunut siellä keskeytymättä vähintään       vuoden maakunnassa asumisen jälkeen.
7856: viisi vuotta, jollei maakunnanhallitus harkitse        Maakunnanhallitus on myöntänyt kotiseu-
7857: olevan painavia syitä kotiseutuoikeuden myön-       tuoikeuden lyhyemmänkin asumisen jälkeen,
7858: tämistä vastaan. Maakunnanhallitus voi myös         kun hakija on voinut osoittaa, että kotiseutuoi-
7859: erityisestä syystä myöntää kotiseutuoikeuden        keus on edellytys viran saamiselle.
7860: henkilölle, joka on asunut maakunnassa lyhy-           Voimassa olevan itsehallintolain 3 §:n 5 mo-
7861: emmänkin ajan kuin viisi vuotta.                    mentin nojalla kotiseutuoikeuden saa suoraan
7862:    Vuosina 1975-1988 kotiseutuoikeutta kos-         lain nojalla avioliitossa syntynyt lapsi, jonka
7863: kevia hakemuksia oli yhteensä 1 798, joista         isällä tai äidillä on kotiseutuoikeus. Maakun-
7864: maakunnanhallitus hyväksyi 1 677. Yhtä hake-        nanhallitus on täysistunnossaan 1985 katsonut,
7865: musta lukuun ottamatta on maakunnanhallitus         että ottolapsen, jonka ottovanhemmalla on
7866: myöntänyt kotiseutuoikeuden kaikille sitä ha-       kotiseutuoikeus, tulee vastaavasti saada koti-
7867: keneille maakunnassa vähintään viisi vuotta         seutuoikeus.
7868: asuneille. Seuraavasta taulukosta käy ilmi koti-
7869: seutuoikeutta koskevien hakemusten lukumää-
7870: rä vuosina 1975-1988.                               2.3.2. Kiinteän omaisuuden hankkiminen
7871:                                                            Ahvenanmaan maakunnassa
7872: 
7873: Taulukko 2. Ahvenanmaan kotiseutuoikeutta              Kiinteän omaisuuden hankkimista maakun-
7874:            koskevien hakemusten lukumäärä           nassa koskevat rajoitukset ovat voimassa ole-
7875:            vuosina 1975-1988                        van itsehallintolain 5 §:ssä ja maanhankinta-
7876:                                                     laissa. Näiden säännösten mukaan eivät koti-
7877:                                                     seutuoikeutta vailla olevat luonnolliset henkilöt
7878: Vuosi        Hakemuksia Hyväksyttyjä   Hylättyjä
7879:                                                     eivätkä yhtiöt, osuuskunnat, yhdistykset, muut
7880: 1975              85          82           3        yhteisöt, laitokset, säätiöt tai yhtymät saa
7881: 1976             131         126           5        omistaa tai vuokrata Ahvenanmaalla kiinteää
7882: 1977             111          91          20        omaisuutta ilman maakunnanhallituksen kus-
7883: 1978             114         104          10        sakin tapauksessa erikseen antamaa lupaa.
7884: 1979             141         135           6        Maakunnanhallituksen lupaa ei kuitenkaan
7885: 1980             117         108           9        vaadita, mikäli kiinteistön saanto perustuu pe-
7886: 1981             126         113          13        rintöön tai pakkolunastukseen. Maakunnan-
7887: 1982             124         116           8        hallituksen lupaa ei vaadita myöskään silloin,
7888:                                        1990 vp. -    HE n:o 73                                                     23
7889: 
7890: kun hankkijana on valtio, maakunta tai ahve-          Tästä vaatimuksesta voidaan poiketa, kun ky-
7891: nanmaalainen kunta. Eräissä tapauksissa voi           seinen kiinteistö on ollut hakijan kotina, eikä
7892: myös pankki väliaikaisesti hankkia kiinteää           aluetta voida rakennusjärjestyksen mukaan ja-
7893: omaisuutta ilman maakunnanhallituksen lu-             kaa tai sen sijainnin ja luonnon vuoksi pieneh-
7894: paa.                                                  köä aluetta voidaan pitää epäluonnollisena ja-
7895:    Testamenttisaaota rinnastetaan lahjaan, kos-       kana.
7896: ka testamentti on tahdonilmaus, jolla testa-             Oikeushenkilöt saavat säännönmukaisesti lu-
7897: mentin tekijä voi syrjäyttää laillisen perimys-       van, mikäli vähintään kahdella kolmanneksella
7898: järjestyksen. Ennakkoperintöön vaaditaan              (2/3) hallituksen jäsenistä on kotiseutuoikeus.
7899: maakunnanhallituksen lupa.
7900:                                                          Vuosina 1975-1988 käsiteltiin 2 143 kiin-
7901:    Maakunnanhallitus painottaa luonnollisten
7902:                                                       teän omaisuuden hankinta- ja hallintaoikeutta
7903: henkilöiden hakemuksia käsitellessään hakijan
7904:                                                       koskevaa hakemusta. Hakemukset jakaantui-
7905: siteitä maakuntaan ja maa-alueen laatua.
7906:                                                       vat verraten tasaisesti Suomen kansalaisten,
7907:    Ahvenanmaahan olevien siteiden osalta vaa-
7908:                                                       ulkomaan kansalaisten sekä yhteisöjen kesken.
7909: ditaan pääsääntöisesti, että hakijan on oltava
7910: Ahvenanmaalla syntynyt ja siellä noin 12-vuo-            Hakemuksia oli 2 143, ja niistä hyväksyttiin
7911: tiaaksi kasvanut tai että hänen aktiivinen, tie-      1 763 (820Jo). Samana aikana myönnettyihin
7912: toinen kehityskautensa on osunut maakunnas-           lainhuutoihin suhteutettuna poikkeuslupa-asi-
7913: sa asumisen ajaksi. Ahvenanmaan siteiden vaa-         oiden määrä on 19 prosenttia. Tarkasteltaessa
7914: timisesta voidaan poiketa, kun kyseessä on            ajanjakson lupaharkintaa huomataan myön-
7915: pysyvän asunnon hankinta, ennakkoperintö tai          nettyjen poikkeuslupien osuuden olevan suurin
7916: maanvaihto.                                           piirtein vakio. Maakunnanhallituksen käytän-
7917:    Maan laatua koskeva pääsääntö on, että             töä voi niin ollen sanoa vakiintuneeksi. Tämä
7918: alueen on oltava jakamaton ja siten 4 000             on luultavasti myös suurin syy siihen, että
7919: neliömetriä pienempi. Kysymyksessä ei saa olla        hakemusten määrä on hiukan vähentynyt 1980-
7920: viehättävä tai herkkä, vetoava ranta-alue eikä        luvun aikana. Kehitys käy ilmi taulukaista 3 ja
7921: mukana saa seurata osuutta yhteistiluksista.          4.
7922: 
7923: 
7924: Taulukko 3. Ahvenanmaalla sijaitsevan kiinteän omaisuuden hankinta- ja hallintaoikeutta
7925:             koskevat hakemukset vuosina 1975-1988
7926: 
7927:                        Suomen                Ulkomaan
7928:                      kansalainen            kansalainen              Yhteisöt                     Yhteensä
7929: Vuosi           Myönnetty    Hylätty   Myönnetty    Hylätty   Myönnetty    Hylätty        Myönnetty     Hylätty
7930: 
7931: 1975               50          3          56          7          7              1           113              11
7932: 1976               63          5          53          9         23              0           139              14
7933: 1977               58          8          56         13         27              0           141              21
7934: 1978               50          4          54         18         22              3           126              25
7935: 1979               59         17          46         19         51              1           156              37
7936: 1980               39         23          41         26         39              0           119              49
7937: 1981               58         19          40         15         35              0           133              34
7938: 1982               52         10          32          6         70              0           154              16
7939: 1983               42         15          24         12         48              0           114              27
7940: 1984               32          8          20         23         64              0           116              31
7941: 1985               33         21          24         22         65              0           122              43
7942: 1986               30         23          24         13         48              0           102              36
7943: 1987               24          8          11         12         50              1            85              21
7944: 1988               28          6          32          6         78              3           138              15
7945: Yhteensä          618        170         513        201        627              9         1 758              380
7946: 
7947: %:na kai-
7948: kista              78,4        21,6       71,8        28,2       98,6               1,4      82,2            17,8
7949: 24                                        1990 vp. -      HE n:o 73
7950: 
7951: Taulukko 4. Kiinteän omaisuuden hankinta- ja hallintaoikeutta koskevat hakemukset sekä
7952:            vuosina 1975-1988 myönnetyt lainhuudot
7953: 
7954:                       Hakemuksia                  Myönnettyjä                  Hylättyjä          Lainhuutoja
7955:                                 Aik.                          Aik.                       Aik.
7956:                    Yhteensä     lain           Yhteensä       lain         Yhteensä      lain      Myönnet-
7957: Vuosi                          mukaan                        mukaan                     mukaan       tyjä
7958: 
7959: 1975                  124            46           113           43            11              3       534
7960: 1976                  159            11           145           11            14                      541
7961: 1977                  162             4           141            4            21                      577
7962: 1978                  151                         126                         25                      615
7963: 1979                  193                         156                         37                      613
7964: 1980                  168                         119                         49                      598
7965: 1981                  167                         133                         34                      568
7966: 1982                  170                         154                         16                      582
7967: 1983                  140                         113                         27                      746
7968: 1984                  147                         116                         31                      576
7969: 1985                  165                         122                         43                      711
7970: 1986                  138                         102                         36                      677
7971: 1987                  106                          85                         21                      819
7972: 1988                  153                         138                         15                      909
7973: Yhteensä            2 143                       1 763                        380                    9 066
7974: 
7975: Taulukko 5. Vapaa-ajan asuntojen omistajien asuinpaikka vuonna 1985
7976: 
7977: Kunta                         Koti-            Maarian-           Muu                 Valta-         Ulko-
7978:                               kunta            hamina           ahvenan-              kunta          maat
7979:                                                                 maalainen
7980:                                                                   kunta
7981:                                OJo                OJo                OJo                OJo           OJo
7982: 
7983: Brändö                         32                  8                  3                18             38
7984: Eckerö                         59                 15                  3                 2             21
7985: Finström                       48                 21                  7                 2             22
7986: Föglö                          24                 32                  3                 7             33
7987: Geta                           29                 25                  8                 6             31
7988: Hammarland                     44                 26                  5                 2             23
7989: Jomala                         37                 41                  3                 2             18
7990: Kumlinge                       24                 16                  7                19             34
7991: Kökar                          36                 16                  9                11             28
7992: Lemland                        28                 39                  4                 7             23
7993: Lumparland                     30                 29                  6                 6             28
7994: Saltvik                        43                 22                  6                 3             26
7995: Sottunga                       46                 21                  2                 7             22
7996: Sund                           34                 23                  7                 6             30
7997: Vårdö                          17                 33                 13                12             25
7998: -    Ahvenanmaan
7999:      manner                    40                 28                  5                 4             24
8000: -    Saaristo                  27                 24                  6                12             21
8001: ---------------------------------
8002: Koko
8003: Ahvenanmaa                     37                 26                  5                  6            25
8004:                                       1990 vp. -    HE n:o 73                                     25
8005: 
8006:    Viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana on             Yhteenvetona voidaan todeta, että Ahvenan-
8007: vapaa-ajan käyttöön tarkoitetun maan kysyntä        maan ulkopuolella asuvat omistavat nykyisin
8008: ollut hyvin suuri. Vuosina 1970-1985 lisääntyi      merkittävän osan maasta. Tämä osuus kasvaa
8009: Ahvenanmaalla vapaa-ajan talojen lukumäärä          jatkuvasti.
8010: noin 3 OOO:lla 7 500:aan; lisäys oli noin 70
8011: prosenttia. Vuonna 1985 tehty tutkimus vapaa-
8012: ajan asuntojen omistajien asuinpaikasta osoit-
8013: ti, että 31 prosenttia omistajista asuu maakun-
8014:                                                     2.3.3. Tasavallan presidentin veto-oikeuden
8015: nan ulkopuolella, lähinnä Ruotsissa. Vastaava              käyttäminen
8016: saaristokuntien loma-asuntoja koskeva luku on
8017: 43 prosenttia. Tämä käy lähemmin ilmi vierei-
8018: sellä sivulla olevasta taulukosta 5.
8019:    Muualla kuin maakunnassa asuvien omista-            Maakuntapäivien hyväksymät lait saatetaan
8020: mien vapaa-ajan kiinteistöjen kokonaisluku-         jälkitarkastuksen kohteeksi. Vain harvoissa ta-
8021: määrän voi arvioida olevan vuonna 1989 noin         pauksissa tasavallan presidentti on käyttänyt
8022: 2 500.                                              veto-oikeuttaan. Yleensä presidentti on kolmen
8023:    Ainoastaan Kökarin kunnassa on tehty             kuukauden kuluessa ilmoittanut, ettei hän tule
8024: maanomistuksen rakennetta koskeva tutkimus.         sitä käyttämään.
8025: Tutkimus tehtiin 1980-luvun puolivälissä, ja se
8026: käsitti kaikki Kökarin maarekisteriin merkityt         Presidentti voi määrätä maakuntalain rauke-
8027: tilat. Tutkimuksen tulos osoittaa, että Ruotsis-    amaan hankittuaan sitä ennen korkeimman
8028: sa asuvat henkilöt omistivat huomattavan osan       oikeuden lausunnon. Viime vuosina noudate-
8029: (41 Olo) loma- ja asuntotonteista. Vastaava         tun käytännön mukaan presidentti on pyytänyt
8030: Suomessa asuvien henkilöiden osuus oli 11           korkeimman oikeuden lausunnon vain joissa-
8031: prosenttia. Ahvenanmaan ulkopuolella asuvat         kin harvoissa tapauksissa. Yleensä tällöin on
8032: henkilöt omistivat näin ollen yli puolet loma-      ollut kyseessä maakuntalaki, jonka raukeamis-
8033: ja asuntotonteista. Tämä selittyy osin kunnasta     ta Ahvenanmaan valtuuskunta on lausunnos-
8034: lähinnä 1950- ja 1960-luvuilla tapahtuneella        saan suositellut. Lausuntoa on pyydetty myös,
8035: suurella muutolla. Muiden tilatyyppien omis-        milloin kysymys toimivallasta varsinkin uusil-
8036: tusrakenne osoittautui aivan toisenlaiseksi.        la, itsehallintolakiin sisältymättömillä oikeu-
8037: Kuolinpesät omistavat kokonaista 37 prosent-        denaloilla on ollut tulkinnanvarainen. Vaikka
8038: tia kaikesta pelto-, niitty-, laidun- sekä metsä-   korkeimman oikeuden lausunto ei sidokaan
8039: ja joutomaasta. Tutkimus osoittaa, että samal-      presidenttiä, on presidentin ratkaisu lähes kai-
8040: la kun kunnassa asuvien omistamasta maasta          kissa tapauksissa muodostunut lausunnon mu-
8041: oli käytössä 86 prosenttia, oli Ahvenanmaan         kaiseksi.
8042: ulkopuolella asuvien omistamasta maasta käy-
8043: tössä vain 70 prosenttia. Sen lisäksi että alhai-
8044: nen käyttöaste vaikuttaa elinkeinoon kielteises-       Seuraavasta taulukosta käy tarkemmin ilmi
8045: ti, sillä on myös merkittäviä kielteisiä maise-     tasavallan presidentin veto-oikeuden käyttämi-
8046: mallisia vaikutuksia.                               nen.
8047: 
8048: 
8049: 
8050: 
8051: 4 300206L
8052: 26                                     1990 vp. -     HE n:o 73
8053: 
8054: Taulukko 6. Maakuntalakeja koskevan tasa-             litukselle kuuluneita tehtäviä käytännön syistä
8055:             vallan presidentin veto-oikeuden          siirretty valtionhallinnolle.
8056:             käyttäminen vuosina 1978-1988                Elinkeinotoiminnan alalla on sitä vastoin
8057:                                                       kiinteistönvälittäjistä Ahvenanmaan maakun-
8058: Vuosi          Esitellyt    KKO:n       Rauenneet     nassa annetulla asetuksella ( 104117 5) siirretty
8059:                  lait      lausunnot       lait       valtakunnan lainsäädännön mukaan lääninhal-
8060:                                                       litukselle kuuluvat tehtävät maakunnanhalli-
8061: 1978             45            7
8062:                                                       tukselle.
8063: 1979             60            7            2
8064:                                                          Ahvenanmaan maakuntaa varten liikkeelle
8065: 1980             33            6                      laskettavista postimerkeistä annettu asetus
8066: 1981             38            1                      (113/82) on tehnyt mahdolliseksi laskea liik-
8067: 1982             27            2
8068:                                                       keelle erityisiä postimerkkejä maakuntaa var-
8069: 1983             49            5            1
8070:                                                       ten. Liikkeelle laskemisesta, josta huolehtii
8071: 1984             37            2            1
8072:                                                       posti- ja telelaitos, on neuvoteltava maakun-
8073: 1985             34            6            3
8074:                                                       nanhallituksen ja valtakunnallisten viranomais-
8075: 1986             30            7            1
8076:                                                       ten kesken. Maakunnan asiana on tehdä aloite
8077: 1987             64           21            2
8078:                                                       postimerkkien liikkeelle laskemisesta ja päät-
8079: 1988             47           12            4
8080:                                                       tää, tuleeko sen tapahtua vai ei. Maakuntaa
8081:                                                       varten olevia postimerkkejä myydään ainoas-
8082:                                                       taan maakunnassa ja saadaan käyttää kirjeissä
8083:                                                       ja muissa lähetyksissä, jotka posti leimaa maa-
8084:                                                       kunnassa lähetettäviksi maakunnassa tai sen
8085:                                                       ulkopuolella olevaan määräpaikkaan.
8086:                                                          Maakuntapäivävaalien ja kunnallisvaalien
8087: 2.3.4. Sopimusasetukset                               ennakkoäänestys järjestetään postitoimipai-
8088:                                                       koissa myös Ahvenanmaan maakunnassa.
8089:    Sopimusasetuksia koskeva käytäntö on muo-          Mainittuja vaaleja koskevat asiat kuuluvat
8090: dostunut sellaiseksi, että niihin otetaan myös        maakunnan toimivaltaan, kun taas lainsää-
8091: välittömästi toimivallan järjestelyyn kytkeyty-       däntö- ja hallintovalta postilaitosta koskevissa
8092: viä aineellisia säännöksiä. Sopimusasetuksilla        asioissa kuuluu valtakunnalle. Maakunnan hal-
8093: on siirretty hallintotehtäviä sekä maakunnan          lintotehtävien siirtäminen valtakunnan hallin-
8094: viranomaisilta valtakunnallisille viranomaisille      nolle on toteutettu eräiden Ahvenanmaan maa-
8095: että päinvastoin. Useimmissa tapauksissa toi-         kunnan maakuntapäivävaalien ja kunnallisvaa-
8096: mivallan siirto on tapahtunut valtakunnan vi-         lien ennakkoäänestykseen liittyvien hallintoteh-
8097: ranomaisilta maakunnanhallitukselle ja sen            tävien hoitamisesta annetulla asetuksella (735/
8098: alaisille viranomaisille. Sopimusasetuksissa on       87).
8099: usein säädetty yhteishallinnosta tietyillä aloilla.      Radiolaitteita koskevien eräiden tehtävien
8100:    Alushankintoihin myönnettävistä valtionta-         hoitamisesta Ahvenanmaan maakunnassa an-
8101: kauksista 25 päivänä lokakuuta 1972 annetun           netun asetuksen (610/81) mukaan maakunnan-
8102: lain soveltamista Ahvenanmaan maakunnassa             hallitus osallistuu valtakunnan viranomaisille
8103: koskevan maakuntalain aiheuttamien hallinto-          radiolaitteista annetun lain (8/27) ja asetuksen
8104: tehtävien hoito on asetuksella (894/72) siirretty     (9/27) nojalla kuuluvien tehtävien hoitoon si-
8105: valtiontakauslaitokselle. Tehtävät, jotka aiheu-      ten, että maakunnanhallitus asettaa maakun-
8106: tuvat vientitakuulain soveltamista Ahvenan-           nan säännöllisen tulo- ja menoarvion rajoissa
8107: maan maakunnassa koskevasta, 17 päivänä               käytettäväksi varat radiolaitteiden pystyttämi-
8108: elokuuta 1976 annetusta maakuntalaista, on            seksi ja käyttämiseksi radio- ja televisio-ohjel-
8109: niin ikään sopimusasetuksella (584/77) siirretty      mien lähettämistä varten maakunnassa.
8110: vientitakuulaitokselle.                                  Palkkaturvaa koskevan lainsäädännön mu-
8111:    Vuonna 1988 annettiin asetus kotimaasta            kaan työvoimatoimistolle kuuluvat hallintoteh-
8112: tapahtuvaan aluksen hankintaan myönnettävis-          tävät hoitaa sopimusasetuksen (136/77) nojalla
8113: tä korkotukilainoista annetun lain mukaisten          Ahvenanmaan työnvälitystoimisto.
8114: tehtävien hoitamisesta Ahvenanmaan maakun-               Maatalouslainsäädännön alalla on annettu
8115: nassa (692/88). Tällä sopimusasetuksella on           kolme sopimusasetusta. Puutavaranmittausta
8116: aikaisemminkin Ahvenanmaan maakunnanhal-              koskevan valtakunnallisen lainsäädännön mu-
8117:                                        1990 vp. -      HE n:o 73                                     27
8118: 
8119: kaan metsähallitukselle sekä keskus- ja piiri-         mukaan kuuluvat nimismiehelle, siirretty maa-
8120: metsälautakunnille kuuluvista tehtävistä huo-          kunnan poliisipäällikölle, joka on maakunnan
8121: lehtii Ahvenanmaalla maakunnanhallitus. Luo-           virkamies. Lukuun ottamatta keskusrikospolii-
8122: pumiseläkettä ja sukupolvenvaihdoseläkettä             sin Ahvenanmaan yksikössä palvelevia ovat
8123: koskevat maatilahallituksen ja maatalous-              kaikki poliisivirat maakunnassa maakunnan
8124: piirien maataloustoimistojen tehtävät on kah-          virkoja.
8125: della sopimusasetuksella (912/74 ja 24/75) siir-          Maakunnan poliisi hoitaa myös esitutkinnan
8126: retty maakunnanhallitukselle.                          maakunnassa, ja mainitun asetuksen mukaan
8127:     V altakunnan ja maakunnan kesken jaettua           sen tulee viranomaisen ja yksityistenkin pyyn-
8128: toimivaltaa terveyden- ja sairaanhoidossa on           nöstä suorittaa tiedoksiautotehtäviä viidessä
8129: järjestelty itsehallintolain 19 §:n lisäksi kahdel-    maakunnan saaristokunnassa. Viranomaisen
8130: la sopimusasetuksella. Terveyden- ja sairaan-          pyynnöstä poliisi voi toimittaa tiedoksiantaja
8131: hoidon hallinnosta Ahvenanmaan maakunnas-              myös maakunnan muissa kunnissa.
8132: sa annetulla asetuksella (375173) on suuri osa            Varmuusvarastoja koskeva lainsäädäntö ja
8133: itsehallintolaissa valtakunnalle pidätetyistä hal-     hallinto kuuluvat valtakunnallisille toimielimil-
8134: lintotehtävistä uskottu maakunnan viranomai-           le. Hallintotehtävistä, joita valtion varmuusva-
8135: sille. Siten maakunnanhallitus huolehtii kaikis-       rastoista annettu laki (531/58) edellyttää, huo-
8136: ta niistä tehtävistä, jotka valtakunnan lainsää-       lehtii maakunnanhallitus siltä osin kuin kysy-
8137: dännön mukaan kuuluisivat lääninhallituksel-           mys on maakunnan elinkeinoelämän sekä väes-
8138: le, lukuun ottamatta asioita, jotka lääninoi-          tön toimeentulon ja terveyden turvaamiseksi
8139:  keuden on käsiteltävä. Maakunnanhallituksen           tarvittavasta raskaasta polttoöljystä. Tästä sää-
8140: asiana on myös huolehtia toimenpiteistä tuber-         detään eräiden varmuusvarastoja koskevan
8141:  kuloosin vastustamiseksi. Maakunnanhallitus           lainsäädännön edellyttämien tehtävien hoitami-
8142: voi antaa määräyksen lääkärinvirkaan ilman             sesta Ahvenanmaan maakunnassa annetussa
8143:  lääkintöhallituksen lausuntoa. Niiden lupien          asetuksessa (757 /83).
8144: antaminen, jotka lääninhallitus myöntää myrk-             Väestönsuojelua koskeva säädösvalta kuuluu
8145:  kylain (309/69) mukaan, on asetuksessa siirret-       valtakunnalle. Myös hallinnollinen toimivalta
8146:  ty maakunnanhallitukselle.                            väestönsuojeluasioissa kuuluu periaatteessa
8147:     Eläinlääkintähuollosta Ahvenanmaan maa-            valtakunnan viranomaisille. Kuitenkin monet
8148:  kunnassa annetun asetuksen (312171) nojalla           väestönsuojeluun liittyvät toiminnat kuuluvat
8149:  maakunnan viranomaiset ovat ottaneet hoidet-          maakunnan lainsäädäntö- ja hallintovaltaan.
8150:  tavikseen useita valtakunnallisia tehtäviä. Asi-      Esimerkiksi yleinen järjestys ja turvallisuus,
8151:  oista, jotka koskevat eläintautien ehkäisemistä       palo- ja pelastustoimi sekä terveyden- ja sai-
8152:  ja vastustamista sekä muuta eläinlääkintähuol-        raanhoito ovat tällaisia tehtäviä. Toimivan
8153:  toa ja kuuluvat valtakunnassa lääninhallituk-         väestönsuojelun luomiseksi maakunnassa on
8154:  selle, huolehtii maakunnassa maakunnanhalli-          annettu asetus Ahvenanmaan maakunnan
8155:  tus. Myös elintarvikehygieniaa koskevat tehtä-        väestönsuojelun valmiustehtävien hoidosta
8156:  vät ja kunnallisten eläinlääkäreiden valvonnan        (140/88). Asetuksella siirrettiin maakunnalle
8157:  hoitaa maakunta. Sama koskee maidontarkas-            osa hallintotehtävistä. Sillä on muodostettu
8158:  tuksesta annettuun lainsäädäntöön liittyviä asi-      myös yhteinen hallinto. Asetuksen 2 §:n mu-
8159:  oita, jotka valtakunnassa kuuluvat maa- ja            kaan maakunnan väestönsuojelutehtävien yh-
8160:  metsätalousministeriön eläinlääkintöosastolle.        teistä järjestämistä varten on väestönsuojelun
8161:     Poliisihallinto on niitä aloja, joilla toimival-   yhteistyövaltuuskunta. Maaherra ja maaneu-
8162:  ta on jaettu valtakunnan ja maakunnan toimie-         vos johtavat valtuuskuntaa.
8163:  linten kesken. Hallinnon yhteensovittamiseksi            Oikeuslaitosta koskevat asiat kuuluvat valta-
8164:  on sopimusasetukseen otettu säännöksiä muun           kunnan toimivaltapiiriin. Toimivalta käsittää
8165:  muassa poliisitoimen valvonnasta ja poliisihal-       myös yleisen oikeusaputoiminnan. Sopimus-
8166:  linnon yhteistyövaltuuskunnasta, joka on ko-          asetuksella on osa hallintotehtävistä kuitenkin
8167:   koonpantu sekä valtakunnan että maakunnan            siirretty maakunnalle. Oikeusaputoiminnan
8168:  viranomaisten edustajista. Valtakunnan yleisen        yleinen valvonta on oikeusministeriön asiana,
8169:  paikallishallinnon hoitamisesta ja poliisitoi-        mutta muista ministeriölle yleisestä oikeus-
8170:  mesta Ahvenanmaan maakunnassa annetulla               aputoiminnasta annetun lain (88/73) mukaan
8171:   asetuksella (184/80) on myös ne yleiset hallin-      kuuluvista hallintotehtävistä huolehtii maakun-
8172:   totehtävät, jotka valtakunnan lainsäädännön          nanhallitus. Maakunnan ja Ahvenanmaan
8173: 28                                  1990 vp. -     HE n:o 73
8174: 
8175: kuntien kesken tehdyn sopimuksen nojalla              Ahvenanmaan teknillisen oppilaitoksen ope-
8176: maakunta hoitaa myös kunnalle kuuluvat teh-        tuksesta annetulla asetuksella (967 /88) on am-
8177: tävät.                                             matillista koulutusta koskevia tehtäviä siirretty
8178:    Sosiaalihuollon lainsäädäntö ja hallinto on     valtakunnallisille viranomaisille. Asetuksen
8179: jaettu valtakunnan ja maakunnan viranomais-        3 §:n mukaan on ammattikasvatushallituksella
8180: ten kesken. Eräiden sosiaalihuoltoon sekä rait-    oikeus valvoa Ahvenanmaan teknillisen oppi-
8181: tius- ja alkoholitarkastustoimeen kuuluvien        laitoksen opetusta. Tämän lisäksi ammattikas-
8182: tehtävien hallinnosta Ahvenanmaan maakun-          vatushallitus valvoo, että oppilaat saavat samat
8183: nassa annetun asetuksen (1039/77) nojalla          tiedot ja taidot, jotka vaaditaan vastaavissa
8184: maakunnan hoidettavaksi on tullut suuri osa        valtion oppilaitoksissa sekä että oppilaitos
8185: valtakunnallisista tehtävistä. Lukuun ottamat-     muutenkin vastaa tarkoitustaan.
8186: ta äitiysavustusta ja lapsilisää sekä puolustus-      Muinaismuistohallinnossa toimivalta on ja-
8187: voimista annettuun lainsäädäntöön perustuvia       ettu lainsäädäntövallan jaon pohjalta. Mui-
8188: avustuksia ja korvauksia koskevia asioita hoi-     naismuistohallinnosta Ahvenanmaan maakun-
8189: taa maakunnanhallitus kokonaisuudessaan so-        nassa annetussa asetuksessa (600/73) maakun-
8190: siaalihuoltoa koskevat tehtävät. Invalidihuol-     nanhallitukselle on annettu hallintotehtäviä,
8191: toa ja invalidirahaa koskevista asioista maa-      jotka toimivaltajaon mukaan kuuluvat valta-
8192: kunnanhallitus niin ikään huolehtii. Päihdyttä-    kunnan viranomaisille. Muinaismuistojen laki-
8193: vien aineiden väärinkäyttäjien huolto on uskot-    sääteisestä suojelusta aiheutuvat hallinnolliset
8194: tu maakunnanhallitukselle. Maakunnanhalli-         tehtävät kuuluvat valtakunnallisille viranomai-
8195: tukselle kuuluvat myös tehtävät raittiustoimen     sille. Kuitenkin maakunnanhallitus avustaa
8196: ja alkoholitarkastustoimen alalla sekä erinäiset   näitä tehtävien hoidossa. Muun muassa Kastel-
8197: raittiustyötä varten suoritettavia valtionosuuk-   holman linnaa siihen kuuluvine maa-alueineen
8198: sia ja -avustuksia koskevat asiat.                 hoitaa maakunnanhallitus. Linnan entisöimi-
8199:    Kiinnitystä koskeva lainsäädäntö kuuluu val-    sen sekä kaivausten ja muiden linnaan kohdis-
8200: takunnan toimivaltaan. Tästä seuraa, että val-     tuvien rakennustöiden tulee kuitenkin tapahtua
8201: takunnan viranomaiset hoitavat maakunnan-          museoviraston hyväksymän suunnitelman mu-
8202: kin osalta myös autokiinnityksestä annettuun       kaisesti.
8203: lainsäädäntöön liittyvät hallintotehtävät. Kos-       Arkistotoimi kuuluu pääsäännön mukaan
8204: ka maakunnalla on lainsäädäntövalta mootto-        valtakunnan toimivaltapiiriin. Arkistohallin-
8205: riajoneuvoja koskevissa asioissa ja oma auto-      nosta Ahvenanmaan maakunnassa annetun
8206: rekisteri, on katsottu tarkoituksenmukaiseksi      asetuksen (1040/77) nojalla maakunnanhalli-
8207: siirtää sopimusasetuksella (1040/75) maakun-       tuksen tehtävänä kuitenkin on johtaa ja valvoa
8208: nanhallitukselle autokiinnityslain (810/72) mu-    arkistotointa maakunnan viranomaisten arkis-
8209: kaan autorekisterikeskukselle kuuluvat tehtä-      tojen, kunnallisten ja kirkollisten arkistojen
8210: vät.                                               sekä yksityisluonteisten arkistojen osalta. Val-
8211:    Opetusta koskevat asiat kuuluvat pääsään-       tionarkistolie kuuluvista tehtävistä huolehtii
8212: töisesti maakunnalle. Joiltakin osin ne on kui-    tältä osin maakunnanhallitus. Valtakunnalliset
8213: tenkin luettu valtakunnan viranomaisten toimi-     viranomaiset huolehtivat muiden arkistojen
8214: valtapiiriin kuten muun muassa niitä vaati-        hallinnosta, mutta ne voivat antaa maakun-
8215: muksia koskevat asiat, jotka oppilaitoksen tu-     nanhallitukselle tehtäväksi tarkastaa myös val-
8216: lee täyttää saadakseen oikeuden päästää oppi-      tion arkistoja maakunnassa. Sopimusasetuksen
8217: laita valtion yliopistoon, samoin kuin niitä       mukaan maakunnanhallituksen yhteydessä on
8218: tietoja ja taitoja koskevat asiat, jotka vaadi-    maakunta-arkisto sekä maakunta-arkistonhoi-
8219: taan määrätyn, valtion hyväksymän pätevyy-         taja ja muu tarvittava henkilöstö.
8220: den saamiseksi. Ahvenanmaan merenkulkuo-              Liikenneasioista on annettu kaksi sopimus-
8221: pistossa, Ahvenanmaan teknillisessä koulussa       asetusta. Lemströmin kanavan hallinto sekä
8222: ja Ahvenanmaan kauppaopistossa suoritettu-         sen liikenteen ja järjestyksen valvonta on
8223: jen tutkintojen tuottaman pätevyyden saatta-       Lemströmin kanavan hallinnosta annetulla ase-
8224: minen vastaamaan samanlaisissa oppilaitoksis-      tuksella (959/74) uskottu maakunnanhallituk-
8225: sa valtakunnan muissa osissa suoritettuja tut-     selle. Ahvenanmaan maakunnan ja mantereen
8226: kintoja on otettu huomioon sopimusasetuksis-       välisestä yhdysliikenteestä annetun asetuksen
8227: sa opetuksen järjestämisestä sanotuissa kou-       (275/86) nojalla voivat itsehallintolain 19 §:n 1
8228: luissa (161/24, 555/67 ja 1042175).                momentin 8 kohdassa tarkoitetusta yhdyslii-
8229:                                      1990 vp. -     HE n:o 73                                    29
8230: 
8231: kenteestä aluksilla maakunnan ja mantereen            Toimivalta hallintoasioissa noudattaa lain-
8232: välillä huolehtia joko asianomainen valtakun-       säädäntövaltaa, mistä syystä valtion viran-
8233: nan viranomainen neuvoteltuaan maakunnan-           omaisille kuuluu hallinnollinen toimivalta mo-
8234: hallituksen kanssa tai maakunnanhallitus neu-       nilla itsehallinnon kannalta tärkeillä oikeuden-
8235: voteltuaan asianomaisen valtakunnallisen vi-        aloilla. Lisäksi epäkohtana on se, että maakun-
8236: ranomaisen kanssa.                                  nalla ei ole riittäviä mahdollisuuksia vaikuttaa
8237:                                                     valtakunnan viranomaisten ratkaisuihin hallin-
8238:                                                     toasioissa.
8239: 2.4. Nykytilanteen arviointi
8240: 
8241:     Voimassa oleva itsehallintolaki rakentuu           Nykyisen itsehallintolain kielisäännökset
8242: pääasiallisesti 1930-luvun lopussa aloitetulle      ovat eräiltä osin aukolliset ja puutteelliset.
8243: työlle. Tarkistamisen tarkoituksena oli silloin     Itsehallintolain kielisäännösten suhde kielila-
8244: ensimmäisen itsehallintolain säännösten selven-     kiin on epäselvä. Lainsäädännössä ei myös-
8245: täminen ottamalla huomioon muodostunut              kään ole riittäviä säännöksiä niistä vaatimuk-
8246: käytäntö. Itsehallintolaki on siten säädetty läh-   sista, jotka on asetettava kotiseutuoikeutta ha-
8247: tökohtana olosuhteet, jotka vallitsivat lähes 50    kevalle. Myös maakunnassa toimivia valtion
8248: vuotta sitten. Toinen Ahvenanmaata koskeva          virkamiehiä koskevat kielitaitovaatimussään-
8249: laki, maanhankintalaki, on annettu vuonna           nökset ovat puutteelliset. Itsehallintolaista
8250: 1975 ja on näin ollen huomattavasti itsehallin-     puuttuvat myös säännökset, joilla taataan tie-
8251: tolakia uudempi.                                    tojen saanti ruotsin kielellä eri asioista.
8252:     Kokonaisuutena katsoen Ahvenanmaata
8253: koskeva lainsäädäntö on muodostanut hyvän
8254: perussäännöstön maakunnan kaikenpuoliselle             Myös maakunnassa sijaitsevan omaisuuden
8255: kehittymiselle. Yhteistyö maakunnan ja valtion      hankintaan liittyviin säännöksiin sisältyy puut-
8256: viranomaisten välillä on sujunut kitkattomasti      teita, ja niitä voidaan käytännössä kiertää.
8257: ja yhteisymmärryksen hengessä. Lainsäädäntö         Merkittävin ongelma on siinä, että suuren osan
8258: kaipaa kuitenkin sekä sisällöllistä että lakitek-   Ahvenanmaalla sijaitsevasta kiinteästä omai-
8259: nistä uudistamista. Tämä koskee erityisesti         suudesta omistavat jakamattomat kuolinpesät
8260: maakunnan lainsäädäntötoimivaltaa ja rahoi-         ja että sellaisen kuolinpesän osuuksia voidaan
8261: tusjärjestelmää.                                    luovuttaa rajoituksetta.
8262:     Itsehallintolain lainsäädäntöä ja hallintoa
8263:  koskevat säännökset rajoittavat monella tavoin
8264:  maakunnan itsehallintoa ja tekevät maakun-            Merkittäviä epäkohtia sisältyy nykyiseen ra-
8265: nan liian riippuvaiseksi valtion viranomaisista.    hoitusjärjestelmään. Itsehallintolain mukaan
8266: Sanottu koskee ennen muuta maakunnan ta-            maakunta saa muodollisesti määrätä vapaasti
8267:  loudenhoitoa. Monet kysymykset on ollut            tuloistaan ja menoistaan. Lakia säädettäessä
8268:  maakunnassa järjestettävä voimatta ottaa huo-      korostettiin, että maakunnalla on itsehallinto-
8269:  mioon maakunnan erityisolosuhteita. Myös           lain nojalla "täysi vapaus määrätä tulo- ja
8270:  maakunnan itsenäisyyttä osoittavien symbo-         menoarviostaan sekä myöntää maakunnan tar-
8271:  lien, esimerkiksi maakunnan lipun, käyttö on       peisiin välttämättömiä määrärahoja" (hall. es.
8272:  rajoitettua.                                       100/1946 vp.). Nykyisen rahoitusjärjestelmän
8273:     Itsehallintolain mukaan lainsäädäntövalta       mukainen maakunnan budjettivalta on kuiten-
8274:  on jaettu valtakunnan ja maakunnan toimielin-      kin, kuten Ahvenanmaankomitean mietinnöstä
8275:  ten kesken. Tavallisesti jako on toteutettu si-    (Komiteanmietintö 1987:31, s. 34 ja 35) käy
8276:  ten, että oikeudenala on luettu joko valtakun-     ilmi, käytännössä hyvin rajoitettu. Maakunnan
8277:  nan tai maakunnan toimivaltapiiriin. Suuri osa     ja valtakunnan menojen yksityiskohtaista si-
8278:  oikeudenaloista on kuitenkin niin sanottuja        donnaisuutta ei vaadi mikään olennainen valta-
8279:  jaettuja oikeudenaloja, joissa toimivalta on       kunnallinen etu. Valtakunnan intressissä on
8280:  uskottu maakunnalle tietyin poikkeuksin. Ja-       lähinnä vain sen kokonaismäärän suuruus, jo-
8281:  etut oikeudenalat luovat epävarmuutta maa-         ka hyvitetään maakunnalle. Muutoinkin nykyi-
8282:  kunnan toimivallan laajuudesta ja vaikeuttavat     nen rahoitusjärjestelmä on monimutkainen ja
8283:  itsehallintolainsäädännön soveltamista.            runsaasti hallinnollista työtä vaativa.
8284: 30                                    1990 vp.        HE n:o 73
8285: 
8286: 2.5. Muut pohjoismaiset itsehallintoyhdys-            viranomaiset voivat uskoa itsehallinnolle. Niin
8287:      kunnat                                           sanottu B-lista käsittää asiaryhmät, jotka ko-
8288:                                                       konaan tai osaksi voidaan lukea Pärsaarten
8289: 2.5.1. Pärsaaret                                      erityisasioihin sen jälkeen, kun tästä on käyty
8290:                                                       neuvottelut valtakunnan viranomaisten ja itse-
8291: Itsehallinnon perusteet                               hallintoviranomaisten välillä.
8292:                                                          Tärkeimmät alat, jotka tähän mennessä on
8293:    Pärsaarille tunnustettiin itsehallinnollisen yh-   A-listalta otettu itsehallinnon hoidettaviksi,
8294: dyskunnan asema Tanskan valtakunnassa 23              koskevat Pärsaarten omaa hallintojärjestystä,
8295: päivänä maaliskuuta 1948 annetulla Tanskan            kunnallisia oloja, rakennusasioita, väestörekis-
8296: lailla (Lov nr 137 om Paemarnes Hjemmesty-            teriä, apteekkilaitosta, eräitä ympäristökysy-
8297: re, jäljempänä itsehallintolaki). Laki tuli voi-      myksiä, lakisääteistä tapaturmavakuutusta,
8298: maan 1 päivänä huhtikuuta 1948. Sillä ei ole          työoloja, välittömiä ja välillisiä veroja, varain-
8299: perustuslain asemaa, eikä se perustu millekään        hoitohallintoa, satamamaksuja, lukiota, kan-
8300: kansainväliselle sopimukselle. Laki syntyi seu-       sankorkeakouluja, merenkulkukouluja ja Pär-
8301: rauksena historiallisesta kehityksestä Pärsaaril-     saarten akatemiaa. Erityisasioita A-listan mu-
8302: la, ja sillä katsotaan yleisesti olevan Tanskan       kaan ovat myös ne, jotka koskevat arkistoja,
8303: ja Pärsaarten välillä tehdyn sopimuksen muo-          kirjastoja, museoita sekä rakennus- ja luon-
8304: to, jota Tanskan viranomaiset eivät voi yksi-         nonsuojelua. Satamia ja lennäiinlaitosta lu-
8305: puolisesti muuttaa.                                   kuun ottamatta ovat liikennettä koskevat asiat
8306:    Pärsaarilla on yli 45 000 asukasta. Maakärä-       itsehallinnon hoidettaviksi otettuja erityisasioi-
8307: jät, lagtinget, on sen ylin välittömillä vaaleilla    ta. Maakäräjien lainsäädäntövalta käsittää
8308: valittu itsehallintoelin. Korkein hallintoelin on     myös maatalouden, kalastuksen, tuotannon ja
8309: maakuntahallitus, landsstyret. Maakäräjät va-         kaupan sekä kiinteistöjen rekisteröintiä (ting-
8310: litaan neljäksi vuodeksi. Se koostuu vähintään        lysning) ja pakkolunastusta koskevat asiat.
8311: 27 ja enintään 32 jäsenestä. Äänioikeus ja            Posti- ja puhelinlaitos on niin ikään erityisasia,
8312: vaalikelpoisuus maakäräjävaalissa on jokaisel-        joka on otettu itsehallinnon hoidettavaksi, lu-
8313: la 18 vuotta täyttäneellä, jolla on vakinainen        kuun ottamatta kansainvälisiä yhteyksiä koske-
8314: kotipaikka Pärsaarilla. Maakäräjät valitsee it-       via asioita. Myös alkoholilainsäädäntö kuuluu
8315: selleen puhemiehen ja voi päättää hajautumi-          itsehallintoviranomaisten toimialaan.
8316: sestaan. Hallintovaltaa käyttävässä maakunta-            A-lista mahdollistaa itsehallinnon edelleen
8317: hallituksessa on puheenjohtaja, laamanni, ja          laajentamisen. Muun muassa koko sairaalalai-
8318: jäsenet, jotka maakäräjät valitsee. Maakunta-         tos ja koululaitos voidaan ottaa hoidettavaksi.
8319: hallituksen alaisena on varsinainen keskushal-        Valtakunnallisten viranomaisten kanssa käyty-
8320: linto. Tanskan valtion edustajana Pärsaarilla         jen neuvottelujen jälkeen B-listalta on erityisa-
8321: on valtakunnanasiamies, riksombudsmannen,             sioina otettu hoidettavaksi radio- ja televisi-
8322: joka vastaa valtakunnan hallinnosta saarilla.         otoiminta lukuun ottamatta kansainvälisluon-
8323: Hänellä on puhevalta, mutta ei äänioikeutta           teisia kysymyksiä. Maarahasto, joka hoitaa
8324: maakäräjien kokouksissa. Pärsaarilta valitaan         niin sanotun kuninkaanmaan (noin 50 prosent-
8325: kaksi valtiopäivämiestä Tanskan valtiopäiville,       tia maasta) hallintoa, on sekin otettu hoidetta-
8326: kansankäräjille.                                      vaksi, samoin tuonnin ja viennin valvonta
8327:                                                       B-listalta. B-lista myös mahdollistaa kansan-
8328:                                                       kirkkoa, poliisia, ilmailua sekä kivennäisiä ja
8329: Toimivaltajako                                        muita luonnonvaroja (maanalaisia raaka-ainei-
8330:                                                       ta) koskevien asioiden hoidettavaksi ottamisen.
8331:   Itsehallintolain mukaan tietyt asiaryhmät              Asioiden, jotka eivät ole erityisasioita, kat-
8332: ovat niin sanottuja erityisasioita, jotka kuulu-      sotaan olevan yhteisiä asioita, ja ne kuuluvat
8333: vat itsehallinnon alaisuuteen. Muut asiat ovat        valtakunnan viranomaisille.
8334: valtakunnallisille toimielimille kuuluvia niin sa-       Maakäräjät säätää Pärsaarille erityisasioissa
8335: nottuja yhteisiä asioita. Itsehallintolakiin liit-    maakäräjälakeja, lagtingslove. Hallintotehtä-
8336: tyy niin sanottu A-lista asiaryhmistä, jotka          vät näissä asioissa kuuluvat maakuntahallituk-
8337: periaatteessa ovat Pärsaarten erityisasioita ja       selle sekä sen alaisille viranomaisille ja organi-
8338: jotka itsehallintoviranomaiset voivat päättää         saatioille. Radio- ja televisiotoiminnasta on
8339: ottaa hoidettavikseen tai jotka valtakunnan           Pärsaarilla säädetty maakäräjälaissa. Radiotoi-
8340:                                       1990 vp. -     HE n:o 73                                     31
8341: 
8342: mintaa hoitaa julkinen yhtiö, jolla on oikeus        saa eläkkeet. Varojen käyttöä ei Tanskan val-
8343: lähettää radio-ohjelmaa Pärsaarilla käyttäen         tio mitenkään valvo.
8344: taajuuksia, joihin Tanskan valtio on antanut            Lakisääteinen tapaturmavakuutus on erityis-
8345: luvan. Pärsaarten ulkopuolella kuuluvuuden           asia, joka ei kuulu sosiaalivakuutusjärjestel-
8346: mahdollistavat vahvistetut lähettimet eivät ole      män piiriin. Tapaturmavakuutuksen hoitaa
8347: sallittuja, eikä myöskään mainosradio. Teki-         Pärsaarilla yhtiö, jonka hallituksen maakäräjät
8348: jänoikeuslainsäädäntö on yhteinen asia. Pär-         valitsee. Tanskan vakuutussopimuslaki on voi-
8349: saaret maksaa itse osuutensa radiossa käytetys-      massa, mutta maakäräjät on hyväksynyt va-
8350: tä kansainvälisestä aineistosta Tanskan tekijän-     kuutustoiminnasta maakäräjälain. Pärsaarelai-
8351: oikeuslaitokselle.                                   set virkamieseläkkeet maksetaan suoraan Pär-
8352:    Televisiolähetyksistä huolehtii toinen julki-     saarten "lääninkassasta" ja sairaalahenkilö-
8353: nen laitos, joka ostaa lähetykset kiinteästä         kunnan eläkkeet tanskalaisesta eläkekassasta.
8354: maksusta ja lähettää nauhoitettuja tanskalaisia         Valtakunnallisille viranomaisille kuuluvista
8355: ohjelmia. Omaakin tuotantoa on. Radio- ja            yhteisistä asioista on voimassa erityinen Pär-
8356: televisiotoimintaan liittyvät kansainväliset ky-     saarten itsehallinnon huomioon ottava menet-
8357: symykset hoitaa Tanska.                              tely. Kun on säädettävä pelkästään Pärsaaria
8358:    Huhtikuussa 1976 otti itsehallinto hoitaak-       koskeva valtakunnan laki, maakäräjät antaa
8359: seen myös postilaitoksen. Pärsaarten posti-          lakiehdotuksesta lausuntonsa ennen kuin Tans-
8360: merkkejä oli laskettu liikkeelle jo vuodesta         kan kansankäräjät hyväksyy sen. Maakäräjät
8361: 1975. Pärsaaret ei ole itsenäisenä jäsenenä          saattavat tällaisen kansankäräjien hyväksymän
8362: Maailman Postiliitossa (UPU). Tanskan posti-         lain tiedoksi Pärsaarilla, minkä jälkeen se tulee
8363: laitos huolehtii kansainvälisistä kysymyksistä,      siellä voimaan. Jos valtakunnan laki sääntelee
8364: mutta postilaitoksen koko sisäinen toiminta on       asiaa, joka erityisesti koskee myös Pärsaaria,
8365: färsaarelaista. Ulkomaanposti lähetetään Tans-       on annettu laki lähetettävä Pärsaarille lausun-
8366: kan kautta, lukuun ottamatta postia Islantiin.       toa varten ja, jotta laki tulisi voimaan Pärsaa-
8367: Postimaksut vahvistetaan sisäisesti UPU:n            rilla, maakäräjien on saatettava se tiedoksi.
8368: asettamissa rajoissa.                                Jos maakäräjät ei hyväksy lakia, on käytäntä-
8369:    Sosiaalivakuutus on yhteinen asia, joka kuu-      nä ollut, että se saatetaan voimaan kuninkaalli-
8370: luu välittömästi valtion (sosiaaliministeriö ja      sella asetuksella (anordning), johon sisällyte-
8371: vakuutushallitus) alaisuuteen. Kunnat huoleh-        tään Pärsaarten taholta toivotut poikkeukset.
8372: tivat Tanskassa sosiaalieläkkeiden ja muiden         Menettely, josta ei ole säännöksiä itsehallinto-
8373: etuuksien maksamisesta. Jokaisella Tanskan           laissa, on vakiintunut. Sitä on selostettu Tans-
8374:  kansalaisella, joka säädetyn iän saavutettuaan      kan pääministerin kanslian (statsministeriet)
8375: on asunut vuoden kuningaskunnassa, on oi-            yleiskirjeessä ministeriöille ja muille viran-
8376: keus vanhuuseläkkeeseen. Oikeuden varhais-           omaisille (vejledning om behandling af sager
8377: eläkkeeseen ratkaisee jokaisessa läänissä oleva      vedmrende Paemerne av den 1 mars 1985).
8378: valtuuskunta. Kansaneläke maksetaan välittö-         Valtakunnanasiamiehellä on aktiivinen osuus
8379: mästi tulo- ja menoarviossa osoitetuista varois-     keskusteltaessa poikkeuksista valtakunnan
8380: ta. Rahastointia ei ole. Kunnat ratkaisevat          lainsäädäntöön. Ehdotukset tällaisiksi asetuk-
8381: maksamisen edellytykset ja huolehtivat siitä.        siksi toimitetaan maakäräjille yhdessä sanotun-
8382:  Pärsaarilla on voimassa Tanskan sosiaaliva-         laisien uusien Tanskan lakien kanssa.
8383:  kuutusjärjestelmä, mutta hallinto, jonka aikai-        Itsehallintolaki mahdollistaa myös sen, että
8384: semmin hoiti valtakunnanasiamiehen kanslia,          pelkästään yhteisiä asioita koskeva hallinto
8385: siirrettiin 1985 erityiselle färsaarelaiselle toi-   otetaan itsehallintoviranomaisten hoidettavak-
8386:  mielimelle (almannastovan), joka huolehtii          si. Tiettyjä sosiaalitoimen, sairaanhoidon ja
8387:  keskitetysti kuntien tehtävistä. Vakuutetut ei-     koulutoimen hallintotehtäviä, jotka aikaisem-
8388:  vät suorita vanhuuseläkettä varten vakuutus-        min ovat kuuluneet valtakunnanasiamiehelle,
8389:  maksuja. Kansaneläkemaksut kannetaan vero-          on muun ohessa tällä tavoin otettu hoidetta-
8390:  na. Työnantajat maksavat työntekijöiden brut-       vaksi.
8391:  topalkan pankkeihin, jotka hoitavat veronpi-           Ulkomaisia suhteita koskevat kysymykset
8392:  dätyksen. Sosiaalivakuutuksen kustannuksista        kuuluvat itsehallintolain mukaan valtakunnan
8393:  Pärsaarilla valtio maksaa 50 prosenttia siten,      viranomaisille. Tanskan solmimat kansainväli-
8394:  että valtakunnanasiamies suorittaa valtion          set sopimukset koskevat periaatteessa myös
8395:  osuuden suoraan almannastovanille, joka mak-        Pärsaaria. Samalla tavoin kuin valtakunnan
8396: 32                                   1990 vp. -     HE n:o 73
8397: 
8398: laitkin, jotka koskevat Pärsaaria, on kansain-      nä toimia hallituksen neuvonantajana ja neu-
8399: väliset sopimukset, jotka vaativat kansankärä-      vottelijana Pärsaarten asioissa. Virallisesti hä-
8400: jien hyväksymisen ja koskevat Pärsaarten etu-       nellä ei ole mitään oikeutta valvoa färsaarelais-
8401: ja, lähetettävä kuitenkin maakäräjien käsiteltä-    ta lainsäädäntöä erityisasioissa. Epävirallista
8402: väksi. Käytännössä Tanska tekee miltei kaikis-      yhteistyötä maakuntahallituksen ja valtakun-
8403: sa tapauksissa, joissa se on mahdollista, Pär-      nanasiamiehen välillä toimivaltakysymyksissä
8404: saaria koskevan varauman, jonka mukaan so-          kuitenkin on. Jos syntyy epäselvyyttä Pärsaar-
8405: pimus joko sellaisenaan tai tietyin rajoituksin     ten itsehallinnon toimivallasta suhteessa valta-
8406: voi maakäräjien päätöksen nojalla tulla koske-      kunnallisiin viranomaisiin, on asetettava erityi-
8407: maan myös Pärsaaria. Maakäräjät päättää so-         nen lautakunta. Lautakunnan muodostavat
8408: pimuksen sisäisestä voimaantulosta itsenäisesti.    kaksi hallituksen ja kaksi maakuntahallituksen
8409:    Ulkoasiainministeriöön on otettu erityinen       valitsemaa jäsentä sekä kolme korkeimman
8410: Pärsaarten asioihin perehtynyt asiantuntija         oikeuden presidentin nimeämää korkeimman
8411: avustamaan ministeriötä erityisesti Pärsaarten      oikeuden tuomaria. Yksi tuomareista valitaan
8412: etuja koskevissa asioissa. Itsehallintolaki antaa   puheenjohtajaksi. Lautakunta ratkaisee sito-
8413: mahdollisuuden myös siihen, että valtakunnal-       vasti färsaarelaisten lakien pätevyyden. Jos
8414: listen viranomaisten ja saarten hallituksen neu-    valtakunnan hallituksen ja saarten hallituksen
8415: voteltua asiasta ulkomaanedustustoihin nimite-      valitsemat edustajat pääsevät yhteisymmär-
8416: tään erityisesti färsaarelaisten etuja valvovia     rykseen asiasta, tämä on sillä ratkaistu. Muus-
8417: avustajia. Näistä avustajista koituvat kustan-      sa tapauksessa asian ratkaisee kolme tuomaria.
8418: nukset suoritetaan Pärsaarten varoista. Tätä        Tällaista lautakuntaa ei tähän mennessä ole
8419: nykyä Pärsaarilla on tällainen edustaja Aber-       asetettu.
8420: deenissa Skotlannissa. Valtakunnallisten ja it-        Yhdessä tapauksessa on tuomioistuin tutki-
8421: sehallintoviranomaisten neuvottelujen pohjalta      nut maakäräjälain suhteen itsehallintolakiin
8422: Pärsaarille on varattava mahdollisuus valvoa        (0stre landsretin tuomio 5 päivältä heinäkuuta
8423: etujaan vieraan valtion kanssa tehtävää             1983 färsaarelaisen verolain suhteesta itsehal-
8424: kauppa- ja kalastussopimusta koskevissa neu-        lintolain 10 §:n 2 momentin säännökseen fär-
8425: votteluissa. Mikäli valtakunnan etujen kanssa       saarelaisten ja muiden Tanskan kansalaisten
8426: ei ole ristiriitaa, itsehallinnon edustajat voi-    yhdenvertaisuuden periaatteesta).
8427: daan valtuuttaa Pärsaaria erityisesti koskevissa
8428: asioissa suoraan neuvottelemaan ulkoasiainhal-
8429: linnon myötävaikutuksella vieraan valtion           Taloudenhoito
8430: kanssa. Käytännössä onkin yleistä, että kun
8431: sopimuksella on erityistä merkitystä Pärsaaril-
8432: le, neuvotteluihin osallistuvat färsaarelaiset         Verotusta koskeva lainsäädäntövalta on ko-
8433: neuvottelijat ja tanskalaiset neuvonantajat.        konaisuudessaan        itsehallintoviranomaisilla.
8434:    Tietyissä tilanteissa Pärsaarten edustajat       Maakäräjät päättää veroista ja tulleista. Pär-
8435: käyvät neuvottelut itsenäisesti. Näin on tapah-     saarelaiset eivät maksa veroa Tanskan valtiol-
8436: tunut muun muassa neuvotteluissa kalastusso-        le. Mitään varallisuus- tai kiinteistöverotusta ei
8437: pimuksesta Islannin, Norjan ja Grönlannin           ole. Tulli kannetaan tuontitullin muodossa.
8438: kanssa. Joissakin tilanteissa Tanska ja Pärsaa-     Pärsaaret harjoittaa periaatteessa itsenäistä fi-
8439: ret neuvottelevat yhteisesti sopimuksesta kol-      nanssi- ja luottopolitiikkaa.
8440: mannen osapuolen kanssa. Kalastusta koske-             Silloin kun Pärsaaret on ottanut jonkin alan
8441: van pitempiaikaisen puhesopimuksen asetta-          erityisasiakseen, on itsehallinto samalla ottanut
8442: missa rajoissa Pärsaaret on neuvotellut ja alle-    taloudellisen vastuun toimialan rahoittamises-
8443: kirjoittanut yksivuotisen sopimuksen. Pärsaa-       ta. Mikäli Pärsaaret on sitä vastoin vain otta-
8444: ret ei ole Euroopan yhteisöjen (EY) jäsen.          nut yhteisesti hoidettavan alan hallinnon itsel-
8445: Pärsaaret käsittelee EY:tä tulli- ja muissa kysy-   leen, se rahoitetaan osittain Tanskan valtion
8446: myksissä kuten kolmatta maata.                      lisämäärärahalla. Pääosa tästä lisämäärärahas-
8447:    Pärsaarten maakäräjien lainsäädäntötoimin-       ta maksetaan tammikuun 1 päivästä 1988 läh-
8448: taa ei valvota ennakollisesti. Valtakunnanasi-      tien yleisenä kokonaissummana (bloktilskud).
8449: amiehellä, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus            Satamat on rakennettu Tanskan avustuksel-
8450: maakäräjillä, on sen ohessa, että hän vastaa        la, ja muun muassa Pärsaarten investointira-
8451: valtionhallinnosta Pärsaarilla, lähinnä tehtävä-    hasto on saanut avustuksia.
8452:                                       1990 vp. -     HE n:o 73                                      33
8453: 
8454:   Pärsaarten julkisen hallinnon menot (valtion       2.5.2. Grönlanti
8455: ja maakuntakassan käyttö- ja perustamiskus-
8456: tannukset) olivat vuonna 1988 noin 3,1 miljar-       Itsehallinnon perusteet
8457: dia Tanskan kruunua. Tästä summasta valtion
8458: menoja oli noin 890 miljoonaa kruunua.                  Grönlannin asema erityisenä yhdyskuntana
8459:                                                      Tanskan valtakunnassa vahvistettiin Tanskan
8460:                                                      kansankäräjien 29 päivänä marraskuuta 1978
8461:                                                      hyväksymässä laissa (Lov nr 577 om Gmn-
8462: Lippu, passi ja asevelvollisuus                      lands hjemmestyre, jäljempänä itsehallintola-
8463:                                                      ki). Samoin kuin Pärsaarten itsehallintolailta
8464:                                                      puuttuu perustuslain asema myös Grönlannin
8465:    Tanskan lippu oli toiseen maailmansotaan
8466:                                                      lailta. Muutoin vallitsee sen asemasta sama
8467: saakka Pärsaarilla virallisena lippuna. Englan-      käsitys kuin Pärsaartenkin itsehallintolaista.
8468: nin miehitettyä Pärsaaret julistettiin Pärsaarten       Kansan valitsemaa edustajistoa Grönlannis-
8469: lippu maaherran (amtman, valtakunnanasi-
8470:                                                      sa, jossa on noin 52 000 asukasta, kutsutaan
8471: amiehen edeltäjä) 25 päivänä huhtikuuta 1940
8472:                                                      maakuntapäiviksi (landsting). Hallintoa johtaa
8473: tekemällä päätöksellä kauppalipuksi, jonka
8474:                                                      maakuntahallitus (landsstyre). Maakuntapäivät
8475: miehitysvalta Englanti hyväksyi ja josta asian-      valitaan neljäksi vuodeksi. Äänioikeus ja vaali-
8476: mukaisessa järjestyksessä ilmoitettiin muille
8477:                                                      kelpoisuus maakuntapäiville on jokaisella 18
8478: valtioille. Pärsaarten lipun käyttäminen kaup-
8479:                                                      vuotta täyttäneellä, joka vähintään kuusi kuu-
8480: palippuna färsaarelaisilla aluksilla on säännelty
8481:                                                      kautta ennen vaalia on vakinaisesti asunut
8482: maakäräjälailla, ja Pärsaarilla rekisteröityjen
8483:                                                      Grönlannissa. Maakuntapäivilie valitaan vä-
8484: alusten tulee käyttää pelkästään tätä lippua.
8485:                                                      hintään 23 ja enintään 26 jäsentä. Maakunta-
8486: Kansainvälisesti Pärsaarten merenkulkulippu
8487:                                                      päivät valitsee maakuntahallituksen puheen-
8488: katsotaan Dannebrogenin ohella Tanskan li-
8489:                                                      johtajan ja jäsenet. Tanskan korkein edustaja
8490: puksi. Yksityiset henkilöt ja laitokset sekä
8491:                                                      Grönlannissa on valtakunnanasiamies. Grön-
8492: muut yhteisöt saavat käyttää maalla Tanskan
8493:                                                      lannista valitaan kaksi edustajaa kansankärä-
8494: lippua. Pärsaarten lippua saadaan käyttää
8495:                                                      jille.
8496: kaikkialla Tanskan valtakunnassa.
8497:    Passiin, joka färsaarelaiselle annetaan Pär-
8498: saarilla, on itsehallintolain mukaan sanojen         Toimivallanjako
8499: "Dansk" ja "Danmark" jälkeen kirjoitettava
8500: sanat "P0royingur" ja "P0royar". Pärsaare-              Itsehallintolain liitteessä luetellaan asiaryh-
8501: laiseksi katsotaan Tanskan kansalainen, jonka        mät, joiden ottamisesta itsehallinnon hoidetta-
8502: kotipaikka on Pärsaarilla. Itse passi on toisen      viksi voivat itsehallintoviranomaiset itse päät-
8503: muotoinen ja värinen kuin tanskalainen passi.        tää. Näihin aloihin kuuluvat muun muassa
8504: Pärsaaret, joka ei ole liittynyt EY :hyn, ei käytä   Grönlannin oma hallintojärjestys ja kuntien
8505: EY-passia.                                           hallintojärjestys, verot ja maksut, kansankirk-
8506:                                                      ko, kalastus aluevesillä, metsästys, maatalous
8507:    Tanskan lainsäädännön mukaan färsaarelai-         ja poronhoito. Itsehallinto voi niin ikään ottaa
8508: set rinnastetaan asevelvollisuuden suorittami-       huolehtiakseen elinkeino- ja kilpailulainsää-
8509: sessa muihin Tanskan kansalaisiin. Vakiintu-         dännöstä ja alkoholijuomia koskevista asioista
8510: neen hallinnollisen käytännön mukaan ovat            sekä määrätä aukioloajoista. Sosiaaliset olot ja
8511: kuitenkin kokonaan vapautettuja färsaarelai-         työmarkkinaolot sekä opetus ja kulttuuri on
8512: set, joilla on saarilla vakinainen kotipaikka.       myös sisällytetty liitteeseen. Sama koskee am-
8513: Jos färsaarelainen muuttaa Tanskaan, hän on          mattiopetusta ja muita elinkeino-oloja mukaan
8514: velvollinen suorittamaan asepalveluksen. Tila-       lukien valtion kalastus- ja tuotantotoiminnan
8515: päinen oleskelu Tanskassa, esimerkiksi opiske-       sekä terveydenhoidon, vuokralainsäädännön,
8516: lun vuoksi, ei aiheuta sellaista velvollisuutta.     kauppapalvelujen turvaamisen, sisäisen mat-
8517: Vapautusta asevelvollisuudesta ei ole säännelty      kustaja- ja tavaraliikenteen samoin kuin ympä-
8518: lailla, vaan siitä on vain 17 päivänä helmikuuta     ristönsuojelun. Useimmat mainituista aloista
8519: 1984 annettu sisäasiainministeriön yleiskirje        on jo otettu itsehallinnon hoidettaviksi.
8520: (notat), jonka katsotaan olevan yhtäpitävä it-          Liitteessä lueteltujen alojen lisäksi muitakin
8521: sehallintolain kanssa.                               aloja voidaan siirtää itsehallinnon hoidettavik-
8522: 
8523:  5   300206L
8524: 34                                    1990 vp. -      HE n:o 73
8525: 
8526: si. Sen jälkeen, kun asiasta on käyty neuvotte-       mät toivomukset otetaan tarkoin huomioon
8527: lut valtakunnallisten ja itsehallintoviranomais-      valmisteltaessa sellaisia valtakunnan lakeja, ja
8528: ten välillä, voidaan valtakunnan lailla määrätä,      mahdollisista muutoksista valtiopäiväkäsittelyn
8529: että tietty ala kokonaan tai osaksi taikka tietty     aikana hallitus ilmoittaa itsehallintoviranomai-
8530: hallintotehtävä siirtyy itsehallinnolle. Sellaisen    sille.
8531: lain nojalla itsehallinto muun muassa on vuo-
8532:                                                          Jotta saataisiin turvatuksi vakinaisen väes-
8533: den 1986 alusta ottanut huolehtiakseen posti-
8534:                                                       tön oikeus uusiutumattomiin luonnonvaroihin
8535: hallinnosta Grönlannissa. Itsehallinto hoitaa
8536:                                                       ja valtakuntakokonaisuuden edut, on itsehal-
8537: Grönlannissa koko postihallinnon ja postinkul-
8538:                                                       lintolain mukaan vahvistettava lailla, että sa-
8539: jetuksen Grönlannista. Postilaitos laskee liik-
8540:                                                       nottujen varojen etsintä ja käyttö säännellään
8541: keelle omia postimerkkejä. Kansainväliset yh-
8542:                                                       valtakunnan hallituksen ja maakuntahallituk-
8543: teydet UPU :un hoitaa Tanska. Postia koskevat
8544:                                                       sen välisin sopimuksin. Kivennäisaineista
8545: tanskalais-grönlantilaiset kysymykset järjeste-       Grönlannissa annetun lain (29 päivänä marras-
8546: tään sopimuksin.                                      kuuta 1978 annettu laki n:o 585) nojalla on
8547:    Samalla lailla siirtyi itsehallinnolle myös la-
8548:                                                       tarkoitusta varten luotu erityinen organisaatio
8549: kien säätäminen lentokenttien perustamisesta
8550:                                                       asettamalla tanskalais-grönlantilainen neuvosto
8551: ja käytöstä sekä helikopterien laskeutumispai-        (yhteisneuvosto), jossa voimasuhteet ovat ta-
8552: koista. Samanaikaisesti otettiin huolehditta-         san, ja erityinen raaka-ainehallinto.
8553: vaksi erinäisten tavaroiden (lääkeaineiden)
8554: sääntelystä sekä Den kgl. gmnlandske Hande-               Sellaiset kansainväliset sopimukset, jotka
8555: lin (Kuninkaallinen Grönlannin Kauppa) toi-           Tanska solmii ja jotka vaativat kansankäräjien
8556: minnasta tanskalais-amerikkalaisilla puolus-          hyväksymisen, on, niiden koskiessa erityisesti
8557: tusalueilla, jolloin näitä hoitavista valtion pal-    Grönlannin etuja, lähetettävä lausunnon anta-
8558: veluksessa olevista tuli itsehallinnon alaisia vir-   mista varten itsehallintoviranomaisille ennen
8559: kamiehiä.                                             kuin sopimus tehdään. Menettely on tällöin
8560:    Itsehallintolain esitöihin perustuvan vakiin-      suunnilleen sama kuin Pärsaarilla. Pääministe-
8561: tuneen käytännön mukaan ei kuitenkaan mitä            rin kanslian (statsministeriet) yleiskirjeessä 19
8562: tahansa valtakunnallista tehtäväalaa voida siir-      päivältä elokuuta 1981 kaikille ministeriöille
8563: tää itsehallinnolle. Valtiosääntökysymykset,          Grönlantia koskevista asioista edellytetään
8564: lainkäyttöä ja yleisiä kansalaisoikeuksia, kan-       suhteita ulkomaihin koskevissa kysymyksissä
8565: salaisuutta tai passia samoin kuin ulkoasiain-        asiaa käsittelevän ministeriön pitävän huolta
8566: hallintoa koskevat asiat eivät ole siirrettävissä     siitä, että kansainvälisten neuvottelujen yhtey-
8567: itsehallinnolle. Sama koskee henkilö-, perhe-,        dessä tehdään Grönlannin kohdalta varauma
8568: perintö- ja sopimusoikeuden alaan kuuluvaa            silmällä pitäen mahdollista velvollisuutta saat-
8569: lainsäädäntöä. Myös rikosoikeus ja vankein-           taa asia Grönlannin itsehallinnon käsiteltäväk-
8570: hoitolaitosta koskevat asiat on kokonaisuudes-        si.
8571: saan pidätetty valtakunnallisille toimielimille.        Grönlannilla on sama oikeus kuin Pärsaaril-
8572: Tässä yhteydessä voidaan mainita, että Grön-
8573:                                                       la osallistua kansainvälisiin neuvotteluihin ja
8574: lantia varten on säädetty erityinen rikoslaki.
8575:                                                       käydä niitä. Samaten voidaan Tanskan edus-
8576: Myös puolustusta koskevat kysymykset ovat
8577:                                                       tustoihin ulkomailla sijoittaa grönlantilaisia
8578: yksinomaisesti valtakunnallisia asioita.              avustajia valvomaan Grönlannin etuja. Heidät
8579:    Pelkästään Grönlantia koskevat Tanskan lait        palkataan grönlantilaisin varoin.
8580: on itsehallintolain mukaan lähetettävä lausun-
8581: non antamista varten maakuntapäiville ennen              Itsehallintoviranomaisten tulee viipymättä il-
8582: kuin ne esitetään kansankäräjille. Näin on            moittaa valtakunnanasiamiehelle hyväksytystä
8583: meneteltävä myös annettaessa vain Grönlantia          maakuntapäivälaista ja maakuntapäiväasetuk-
8584: koskevia hallinnollisia määräyksiä. Milloin laki      sesta. Valtakunnanasiamiehellä ei kuitenkaan
8585: tai hallinnolliset määräykset sisältävät sellaista,   ole virallista osuutta lainsäädäntövallan käytön
8586: jolla on tai saattaa tulla olemaan erityistä          valvonnassa. Jos itsehallinnon ja valtakunnal-
8587: merkitystä Grönlannille, on asiasta, vaikka se        listen viranomaisten välillä syntyy erimielisyyt-
8588: kuuluukin valtakunnallisille viranomaisille,          tä toimivallasta, on toimivaltakysymystä rat-
8589: pyydettävä itsehallintoviranomaisten lausunto         kaisemaan asetettava samanlainen lautakunta
8590: ennen kuin määräykset saatetaan voimaan               kuin Pärsaaria koskevassa jaksossa (2.5.1.) on
8591: Grönlannissa. Itsehallintoviranomaisten esittä-       selostettu.
8592:                                        1990 vp. -      HE n:o 73                                       35
8593: 
8594: Taloudenhoito                                          asevelvollisuudesta, mutta muutettaessa valta-
8595:                                                        kunnan muihin osiin tulee voimaan velvolli-
8596:    Verotuskysymyksiä koskeva lainsäädäntö-             suus asepalveluksen suorittamiseen.
8597: valta kuuluu maakuntapäiville. Finanssipoli-
8598: tiikka on sekin itsehallintoasia, kun sitä vas-
8599: toin luottopolitiikasta huolehtivat valtakunnal-       3. Asian valmistelu
8600: liset viranomaiset. Tanskan valtionpankki pyr-
8601: kii kuitenkin ratkaisuissaan ottamaan huo-             3.1. Varhaisemmat valmisteluvaihteet
8602: mioon Grönlannin erityistarpeet. Mitään eri-
8603: tyistä liikevaihtoveroa ei kanneta, mutta kyllä-          Ahvenanmaan maakuntapäivät teki 16 päi-
8604: kin tuontimaksuja, joista kertyy varsin huo-           vänä elokuuta 1971 maakunnanhallitukselle
8605: mattavat summat maakassaan (noin 200 mil-              esityksen siitä, että toimitettaisiin selvitys tar-
8606: joonaa kruunua vuonna 1983). Nämä tulot                peesta muuttaa voimassa olevaa itsehallintola-
8607: ylittävät tuloveron määrän. Itsehallinnon ko-          kia. Tämän johdosta maakunnanhallitus asetti
8608: konaismenot (maakassamenot ja kuntien me-              heinäkuussa 1972 komitean, jonka tehtävänä
8609: not) nousivat samana vuonna yli yhteen miljar-         oli toimittaa pyydetty selvitys ja antaa mietin-
8610: diin kruunuun.                                         tönsä asiasta. Tämä vuoden 1972 itsehallinto-
8611:    Paitsi itsehallintolainsäädäntöön perustuvilla      lain tarkistamiskomitea jätti 23 päivänä loka-
8612: välittömillä tuloilla, kuten veroilla ja maksuil-      kuuta 1978 mietintönsä, johon sisältyi selvitys
8613: la, rahoitetaan itsehallintoa Tanskan valtiolta        itsehallintolain tarkistamisen tarpeesta siihen
8614: saatavilla varoilla (bloktilskud). Vaikka itse-        kuuluvine ehdotuksineen (Åländsk utrednings-
8615: hallinnon hoidettavaksi otetuista tehtävistä ai-       serie 1978:9).
8616: heutuvat menot periaatteessa rahoittaa itsehal-           Maakunnanhallituksen ilmoitus maakunta-
8617: linto, saadaan tietyillä aloilla valtiolta lisävaro-   päiville komitean suorittamasta työstä johti
8618: ja. Koulu- ja sosiaalitoimessa lisävarat ovat          siihen, että maakunnanhallitus 14 päivänä
8619: huomattavat. Tuki vuodelle 1986 nousi yli 890          marraskuuta 1979 päätti asettaa uuden, parla-
8620: miljoonaan kruunuun. Kokonaisavustus mak-              mentaarisesti kokoonpannun komitean, jonka
8621: setaan kuukausierinä kolmeksi vuodeksi ker-            tehtävänä oli laatia ehdotus uudeksi itsehallin-
8622: rallaan vahvistetun suunnitelman pohjalta.             tolaiksi. Komitea otti nimekseen parlamentaa-
8623: Tuosta suunnitelmasta valtio ja itsehallinto           rinen itsehallintolain tarkistamiskomitea. Ko-
8624: neuvottelevat, jolloin otetaan huomioon ylei-          mitean mietintö allekirjoitettiin 19 päivänä lo-
8625: nen taloudellinen tilanne. Itsehallinto voi va-        kakuuta      1981    (Åländsk      utredningsserie
8626: paasti määrätä saamastaan kokonaissummasta             1981:7).
8627: ja siis itse asettaa eri hallinnonhaaroja etusija-        Maakunnanhallitus saattoi päivänä joulu-
8628: järjestykseen.                                         kuuta 1981 viimeksi mainitun mietinnön maa-
8629:                                                        kuntapäivien käsiteltäväksi. Maakuntapäivien
8630:                                                        käsittely päätettiin 2 päivänä helmikuuta 1983
8631: Lippu ja asevelvollisuus                               esittämällä maakunnanhallitukselle uudelleen
8632:                                                        muokattu ehdotus uudeksi itsehallintolaiksi
8633:    Tanskan lailla 6 päivältä kesäkuuta 1985            toivomuksin työn jatkamisesta itsehallintolain
8634: (Lov nr 222 om et saerligt gremlandsk flag)            tarkistamiseksi.
8635: Grönlanti sai oman lipun. Lain mukaan lipun
8636: käytöstä Grönlannissa ja siellä rekisteröidyillä
8637: aluksilla säädetään maakuntapäivälailla. Valta-        3.2. Ahvenanmaankomitea ja sen ehdotuk-
8638: kunnan viranomaiset Grönlannissa käyttävät                  sesta saadut lausunnot
8639: Dannebrogenia niin kuin yksityiset henkilötkin
8640: saavat tehdä. Grönlannin lippua saadaan käyt-             Maakunnanhallituksen esityksestä valtioneu-
8641: tää koko Tanskan valtakunnassa. Se on meren-           vosto asetti 7 päivänä toukokuuta 1981 Ahve-
8642: kulkulippuna Grönlannissa rekisteröidyillä             nanmaankomitean valmistelemaan ehdotusta
8643: aluksilla. Kansainvälisesti se katsotaan tanska-       uudeksi itsehallintolaiksi. Komiteassa oli jäse-
8644: laiseksi lipuksi.                                      niä sekä valtakunnasta että maakunnasta. Sen
8645:    Asevelvollisuuden osalta Grönlannissa ovat          tehtävänä oli laatia hallituksen esityksen muo-
8646: voimassa samat säännöt kuin Färsaarilla.               toon ehdotus uudeksi Ahvenanmaan itsehallin-
8647: Grönlannissa asuvat henkilöt ovat vapautetut           tolaiksi siten, että Ahvenanmaan maakunnan
8648: 36                                   1990 vp. -     HE n:o 73
8649: 
8650: tämänhetkinen valtio-oikeudellinen asema säi-       ja ministeriöiltä, lähes kaikilta keskusvirastoil-
8651: lytetään ja että otetaan huomioon maakunnas-        ta sekä Ahvenanmaan valtuuskunnalta, Suo-
8652: sa tehdyt selvitykset sekä lakiluonnos itsehal-     men Pankilta, Oy Alko Ab:ltä ja Oy Yleisradio
8653: linnon uudistamiseksi.                              Ab:ltä. Lausunnonantajista kolme ilmoitti, et-
8654:    Maakuntapäivien edellä mainittu ehdotus,         tei niillä ole huomautettavaa asiasta. Kaksi
8655: joka Ahvenanmaankomitean tuli ottaa huo-            lausunnonantajaa ilmoitti, että ne eivät anna
8656: mioon, toimitettiin komitealle 11 päivänä maa-      lausuntoa.
8657: liskuuta 1983.                                         Ahvenanmaankomitean mietinnöstä saaduis-
8658:    Ahvenanmaankomitea kuuli työtään suorit-         ta lausunnoista on laadittu ruotsinkielinen tii-
8659: taessaan asiantuntijoita ulkoasiainministeriös-     vistelmä (Utlåtandena om Ålandskommittens
8660: tä, valtiovarainministeriöstä, maa- ja metsäta-     betänkande. Sammanställning av remissvaren.
8661: lousministeriöstä, kauppa- ja teollisuusministe-    Oikeusministeriön lainvalmisteluosaston jul-
8662: riöstä sekä sosiaali- ja terveysministeriöstä.      kaisu 14/1988). Aivan yleisesti voi todeta, ettei
8663: Komitea niin ikään kuuli lääkintöhallituksen,       kukaan lausunnonantajista asetu vastustamaan
8664: museoviraston, tilastokeskuksen ja Suomen           uudistusta komitean ehdotuksen pohjalta. Sen
8665: Pankin sekä Oy Alko Ab:n asiantuntijoita.           sijaan lausunnoissa arvostellaan monia yksi-
8666: Komitea pyysi kirjalliset lausunnot valtioneu-      tyiskohtia, jotka liittyvät erityisesti lainsää-
8667: voston kanslialta, sisäasiainministeriöltä, ope-    däntö- ja hallintovallan jakautumiseen valta-
8668: tusministeriöltä, liikenneministeriöitä ja ympä-    kunnan ja maakunnan kesken.
8669: ristöministeriöltä. Komitea kuuli myös Redar-
8670: nas Ömsesidiga Pörsäkringsbolagin, Ålands
8671: Ömsesidiga Pörsäkringsbolagin, Ålandsbanken         3.3. Ahvenanmaan työryhmä
8672: Ab:n, Ålands Producentförbundin ja Ahve-
8673: nanmaan kauppakamarin edustajia. Lisäksi se
8674:                                                        Oikeusministeriö asetti 12 päivänä joulukuu-
8675: kuuli maakunnasta muuttaneita ahvenanmaa-
8676:                                                     ta 1988 työryhmän, jossa Ahvenanmaan maa-
8677: laisia edustavien Ålands Vänner i Helsingfors
8678: r.f:n, Ålandsgillet i Stockholmin ja Ålandsrin-     kunta oli myös edustettuna. Työryhmän tehtä-
8679:                                                     vänä oli laatia Ahvenanmaankomitean mietin-
8680: gen i Åboland r.f:n edustajia. Komitea vas-
8681:                                                     nön ja siitä saatujen lausuntojen pohjalta eh-
8682: taanotti kirjelmän Suomen Ammattiliittojen
8683:                                                     dotus uudeksi Ahvenanmaan itsehallintolaiksi
8684: Keskusjärjestö SAK r.y:ltä. Komitean edusta-
8685: jat tekivät opintomatkan Pärsaarille ja Köö-        ja maanhankintalain muuttamiseksi. Ehdotus
8686:                                                     tuli laatia hallituksen esityksen muotoon. Työ-
8687: penhaminaan tutustuakseen itsehallintojärjes-
8688:                                                     ryhmä sai 20 päivänä syyskuuta 1989 valmiiksi
8689: telyihin Pärsaarilla ja Grönlannissa. Tällöin
8690:                                                     ehdotuksensa (oikeusministeriön lainvalmiste-
8691: käytiin keskusteluja itsehallintoviranomaisten
8692:                                                     luosaston julkaisu 6/1989).
8693: ja valtakunnallisten viranomaisten edustajien
8694: kanssa Pärsaarilla sekä Pärsaarten ja vastaa-          Ahvenanmaan työryhmä kuuli työnsä kulu-
8695: vasti Grönlannin itsehallintoa koskevista asi-      essa asiantuntijoina valtiovarainministeriön,
8696: oista vastaavien Tanskan pääministerin kans-        maa- ja metsätalousministeriön, liikenneminis-
8697: lian (statsministeriet) ja Grönlannin ministe-      teriön sekä maatilahallituksen ja merenkulku-
8698: riön virkamiesten kanssa.                           hallituksen edustajia. Lisäksi työryhmä kuuli
8699:    Ahvenanmaankomitea antoi 9 päivänä kesä-         Ahvenanmaalta muuttaneita edustavia järjes-
8700: kuuta 1987 mietintönsä (Komiteanmietintö            töjä. Edelleen työryhmä hankki kirjallisen sel-
8701: 1987:31). Mietintö, joka oli yksimielinen, sisäl-   vityksen Ahvenanmaan asemasta suhteessa
8702: si hallituksen esityksen muotoon laaditun eh-       kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin.
8703: dotuksen Ahvenanmaan itsehallintoa koskevan            Ahvenanmaan työryhmän ehdotus seuraa
8704: lainsäädännön tarkistamisesta. Siihen kuului        suurin piirtein Ahvenanmaankomitean ehdo-
8705: kaksi lakiehdotusta, nimittäin ehdotus uudeksi      tusta. Olennaisin muutos koskee sitä, että rin-
8706: itsehallintolaiksi sekä ehdotus Ahvenanmaan         taperillisten lisäksi myöskään eloonjäänyt puo-
8707: maakunnassa olevan kiinteän omaisuuden              liso ei perinnönjaossa tarvitsisi lupaa maakun-
8708: hankkimista ja hallintaa koskevan oikeuden          nassa sijaitsevan kiinteän omaisuuden perimi-
8709: rajoittamisesta annetun lain muuttamisesta.         seen. Lakiteknisesti työryhmän ehdotus sen
8710:    Ahvenanmaankomitean mietinnöstä pyydet-          sijaan eroaa komitean ehdotuksesta suuresti.
8711: tiin lausunto 34 viranomaiselta ja yhteisöltä.         Ahvenanmaan työryhmän ehdotuksen poh-
8712: Lausunto hankittiin valtioneuvoston kanslialta      jalta on oikeusministeriössä virkatyönä vii-
8713:                                      1990 vp. -     HE n:o 73                                        37
8714: 
8715: meistelty ehdotus hallituksen esitykseksi uu-       simma1sen itsehallintolain tullessa voimaan.
8716: deksi Ahvenanmaan itsehallintolaiksi.               Tuolloin määriteltyihin rajoihin on tehty vuon-
8717:                                                     na 1985 rajantarkistus Ahvenanmeressä oleval-
8718:                                                     la Märketin luodolla.
8719: 4. Ehdotuksen keskeiset kohdat                         Oikeudesta yleiseen vesialueeseen Ahvenan-
8720:                                                     maan maakunnassa annetun lain (205/66) mu-
8721: 4.1. Itsehallinnon perusteet                        kaan Suomen aluevesi maakunnassa on yleistä
8722:                                                     vesialuetta siltä osin kuin se sijaitsee kylärajo-
8723:    Ehdotuksella Ahvenanmaan itsehallintolain-       jen ulkopuolella. Vesialue samoin kuin meren-
8724: säädännön tarkistamiseksi ei ole tarkoitus          pohja kuuluvat maakuntaan.
8725: muuttaa niitä perusteita, joiden mukaan itse-          Esityksessä ehdotetaan, että maakuntaan
8726: hallinto on tähän mennessä muotoutunut.             luetaan kuuluvaksi maa-alueen lisäksi aluevesi,
8727: Maakunnan valtio-oikeudellista asemaa tasa-         joka Suomen alueveden rajoista kunakin ajan-
8728: vallassa ei myöskään ehdoteta muutettavaksi.        kohtana voimassa olevien säännösten mukaan
8729: Itsehallinnon vahvistamiseksi ja kehittämiseksi     välittömästi liittyy maakunnan alueeseen. Ny-
8730: on kuitenkin muutettava säännöksiä, joilla on       kyisellään aluevesi on neljän meripeninkulman
8731: periaatteellista merkitystä autonomialle. Tietyt    levyinen. Se, että maakunnan alue siis ulottuu
8732: perussäännökset on myös käytännöllisistä syis-      rajaan, jossa valtion alueherruus lakkaa, ei
8733: tä tarkistettava.                                   vaikuta sen kolmen meripeninkulman levyisen
8734:    Ahvenanmaan itsehallinnolla on perus-            alueen laajuuteen, joka on demilitarisoitu Ah-
8735: tuslailliset takeet. Huolimatta voimassa olevan     venanmaan saarten linnoittamattomuudesta ja
8736: itsehallintolain 11 §:n 1 momentin säännökses-      puolueettomuudesta tehdyn sopimuksen, Ah-
8737: tä "Ahvenanmaan itsehallintoa koskevien pe-         venanmaan saaria koskevan Suomen ja So-
8738: rustuslakien muuttamisesta, selittämisestä tai      sialististen Neuvostotasavaltojen Liiton välisen
8739: kumoamisesta tahi niistä poikkeamisesta" on         sopimuksen ja Pariisin vuoden 1947 rauhanso-
8740: itsehallintolain asema säädöshierarkiassa ollut     pimuksen nojalla.
8741: jossain määrin epäselvä. Itsehallintolaki on           Tulevaa kehitystä silmällä pitäen on katsottu
8742: yleensä rinnastettu perustuslakiin. Ehdotukses-     aiheelliseksi ottaa itsehallintolaissa huomioon
8743: sa (69 §) on katsottu sen vuoksi aiheelliseksi      myös tilanteet, joissa valtakunnan alueherruus
8744: ottaa lakiin selvyyden vuoksi säännös siitä, että   joissakin kohdin mahdollisesti ulotetaan alue-
8745: itsehallintolaki on voimassa perustuslakina.        vesirajan ulkopuolelle. Tämä koskee lähinnä
8746: Muutoin ei säännöksiin itsehallintolain muut-       tilanteita, joissa taloudellista vyöhykettä tietys-
8747: tamisesta, selittämisestä tai kumoamisesta tai      sä suhteessa laajennetaan. Kysymys voi olla
8748: siitä poikkeamisesta ehdoteta sisällöllisiä muu-    esimerkiksi oikeudesta mannerjalustaan tai ka-
8749: toksia voimassa olevaan itsehallintolakiin ver-     lastusvyöhykkeestä.
8750: rattuna.                                               Sellaisessa tilanteessa lienee useimmiten sa-
8751:    Itsehallinnon perusteisiin kuuluvat olennai-     manaikaisesti kysymys jonkin muotoisesta
8752: sesti kotiseutuoikeus sekä kieli- ja kulttuuri-     kansainvälisestä järjestelystä, jolla on myös
8753: säännökset. Näitä käsitellään jäljempänä jak-       vaikutusta kansalliseen lainsäädäntöön. Alu-
8754: soissa 4.2. ja 4. 7. Seuraavassa perustellaan       eherruuden laajentamisella voi olla merkitystä
8755: itsehallinnon yleisiin lähtökohtiin kuuluvia eh-    maakunnalle erityisesti, jos se koskee asiaryh-
8756: dotuksia, jotka koskevat:                           miä, jotka kuuluvat maakunnan toimivaltapii-
8757:        maakunnan aluetta,                           riin tai liittyvät sellaisiin aloihin. Kun tulevia
8758:    - maakuntapäiviä ja                              tilanteita on vaikea ennakoida ja säännellä
8759:    - kysymystä kansainvälisistä takuista.           tyhjentävästi itsehallintolaissa, lähdetään ehdo-
8760:    Maakunnan alue säilyy ehdotuksen mukaan          tuksessa siitä, että sellaiset tilanteet on säännel-
8761:  nykyisellään. Ehdotuksessa määritellään yksi-      tävä erikseen valtakunnan ja maakunnan kes-
8762: tyiskohtaisesti maakuntaan kuuluva maa-alue         ken tehtävin sopimuksin. Ehdotukseen sisältyy
8763: ja siihen liittyvä aluevesi. Lisäksi ehdotukseen    tästä nimenomainen säännös (2 § 2 mom.).
8764: sisältyy säännös valtakunnan vallankäyttöoi-           Ahvenanmaan maakuntapäivät on ylin itse-
8765:  keuksien laajenemisesta tietyiltä osin alueve-     hallintoelin, joka edustaa Ahvenanmaan väes-
8766: sien ulkopuolelle.                                  töä. Maakuntapäivien pääasiallisena tehtävänä
8767:    Maakunta käsittää ehdotuksen mukaan alu-         on käyttää maakunnalle itsehallintolaissa sää-
8768:  een, joka muodosti Ahvenanmaan läänin en-          dettyä lainsäädäntövaltaa. Lainsäädäntöelimen
8769: 38                                      1990 vp. -      HE n:o 73
8770: 
8771: tehtävä ei asianmukaisella tavalla käy ilmi             osääntöön. Tämän johdosta luonnollisena ja
8772: ruotsinkielisestä nimestä "landsting". Sitä             horjuttamattomana periaatteena on ottaa huo-
8773: paitsi tämä nimi on sekoitettavissa Ruotsissa           mioon Ahvenanmaata koskevat kansainväliset
8774: toimiviin aluehallintoviranomaisiin. Myös Suo-          määräykset ja kansallisella tasolla pysyttää voi-
8775: messa mahdollisesti toteutettava aluehallinnon          massa Ahvenanmaan itsehallinto ja kehittää
8776: uudistus saattaa tuoda mukanaan jonkin muo-             sitä.
8777: toiset kansan valitsemat toimielimet, joiden
8778: ruotsinkielisenä nimenä voisi olla landsting.
8779: Näiden kielellisten syiden vuoksi ja myös Pär-          4.2. Kotiseutuoikeus
8780: saarten vastaavan toimielimen nimityksen mu-
8781: kaisesti on katsottu tarkoituksenmukaiseksi eh-         4.2.1. Kotiseutuoikeuden saaminen ja menet-
8782: dottaa, että Ahvenanmaan maakuntapäivien                       täminen
8783: ruotsinkieliseksi nimeksi muutettaisiin Ålands
8784: lagting. Nimen muutos on myös ainakin ver-                 Paikallinen kansalaisuuskäsite Ahvenan-
8785: tauskuvallisesti omiaan korostamaan maakun-             maan kotiseutuoikeus ja tähän kytkeytyvät
8786: nan ylimmän päättävän elimen asemaa. Sen                erityiset oikeudet rakentuvat esityksessä pää-
8787: sijaan suomenkielisen nimen ''Ahvenanmaan               asiallisesti nykyisen itsehallintolain pohjalle.
8788: maakuntapäivät" muuttamiseen ei ole syytä.              Itsehallintolakia ja siihen liittyvää maanhan-
8789:    Voimassa olevan itsehallintolain mukaan ta-          kintalakia sovellettaessa saadut kokemukset
8790: savallan presidentti voi hajottaa maakuntapäi-          ovat kuitenkin antaneet aiheen erinäisiin muu-
8791: vät ja samalla määrätä uusien vaalien toimitta-         toksiin. Yhteiskunnallinen kehityskin on johta-
8792: misesta. Vastaava säännös sisältyy myös ehdo-           nut joihinkin pienehköihin muutosehdotuksiin.
8793: tukseen. Sellaisella päätöksellä puututaan mer-            Kotiseutuoikeutta koskevia säännöksiä uu-
8794: kittävästi itsehallintoon. Tämän johdosta on            distettaessa on pidetty tarpeellisena erottaa
8795: katsottu perustelluksi ehdottaa säädettäväksi,          seuraavat kysymykset:
8796: että presidentti päättää hajottamisesta vasta                  kotiseutuoikeuden saaminen suoraan lain
8797: neuvoteltuaan asiasta maakuntapäivien puhe-                    nojalla,
8798: miehen kanssa. Ehdotuksen mukaan maakun-                       kotiseutuoikeuden saaminen hakemuksen
8799: tapäivien tulee itsekin voida päättää hajautu-                 nojalla ja
8800: misestaan ja määrätä toimitettavaksi uudet                     kotiseutuoikeuden menettäminen.
8801: vaalit (3 § 4 mom.). Tällainen maakuntapäi-                Kotiseutuoikeuden saa ehdotuksen mukaan
8802: vien oikeus vedota suoraan väestöön on sopu-            suoraan lain nojalla kahdessa tapauksessa. En-
8803: soinnussa itsehallinnon vahvistamispyrkimys-            sinnäkin kotiseutuoikeus säilyy henkilöllä, jol-
8804: ten kanssa.                                             la on tämä oikeus nykyisen itsehallintolain
8805:    Ahvenanmaalaiset ovat esittäneet toivomuk-           mukaan. Toiseksi alaikäisellä lapsella on koti-
8806: sen, että itsehallintolakiin sisällytettäisiin halli-   seutuoikeus tietyin edellytyksin. Ehdotuksessa
8807: tukselle velvoite niin pian kuin siihen on mah-         on säännöksiä lapsen oikeudesta saada kotiseu-
8808: dollisuus, koettaa saada kansainväliset takuut          tuoikeus yksinkertaistettu ja muotoiltu uudel-
8809: itsehallinnon kannalta keskeisissä asioissa.            leen lainsäädännössä tapahtuneen kehityksen
8810: Näitä olisivat ruotsin kielen asema, Ahvenan-           mukaisesti.
8811: maan kotiseutuoikeus ja siihen liittyvät oikeu-            Ehdotuksen mukaan kotiseutuoikeuden saa
8812: det, maaherran nimittäminen sekä valtakunnan            alaikäinen lapsi, jonka isällä tai äidillä on
8813: ja maakunnan taloudelliset suhteet samoin               kotiseutuoikeus. Edellytyksenä on kuitenkin,
8814: kuin maakunnan oikeus saada tällainen kysy-             että lapsi on Suomen kansalainen ja asuu
8815: mys hallituksen välityksellä alistetuksi kansain-       maakunnassa. Alle 18-vuotias lapsi saa muut-
8816: välisen foorumin käsiteltäväksi. Takuulain              taessaan maakuntaan lain mukaan kotiseutuoi-
8817: 6 §:n mukaan Kansainliiton Neuvostolle kuu-             keuden, jos se on jommallakummalla hänen
8818: lunut valvonta jäi pois, kun Kansainliitto lak-         vanhemmistaan. Avioliiton ulkopuolella synty-
8819: kasi ja Yhdistyneet Kansakunnat korvasi sen.            nyt lapsi seuraa äitiään ja myös isäänsä edellyt-
8820:    Muita vastaavia takuita ei itsehallintolaissa        täen, että isyys on vahvistettu. Ottolapsi seuraa
8821: ole. Hallitus ei ole myöskään katsonut olevan           ottovanhempiaan tai -vanhempaansa, ei biolo-
8822: syytä sisällyttää ehdotukseen säännöstä takuis-         gisia vanhempiaan.
8823: ta. Ahvenanmaan itsehallinto on yleisesti tun-             Ehdotuksessa on myös merkittävä muutos
8824: nustettu ja vahvasti ankkuroitu Suomen vaiti-           nykytilaan nähden. Nainen ei avioliiton perus-
8825:                                        1990 vp. -     HE n:o 73                                      39
8826: 
8827: teella enää saa kotiseutuoikeutta. Tasa-arvonä-       ruotsinkielisessä yhdyskunnassa. Tässä yhtey-
8828: kökulmasta tällaista säännöstä ei enää voi            dessä voidaan todeta myös se, että kansalai-
8829: perustellakaan. Toisaalta säännöstä uudistetta-       suusasetuksen (699/85) 1 §:n 2 momentin mu-
8830: essa olisi tietenkin voitu menetellä niin, että       kaan kansalaisuushakemukseen on liitettävä
8831: myös mies saisi vastaavalla perusteella kotiseu-      selvitys suomen tai ruotsin kielen taidosta.
8832: tuoikeuden. Avioliiton solmimista ei voida kui-          Jos hakija täyttää vaatimuksen viiden vuo-
8833: tenkaan pitää riittävänä perusteena kotiseu-          den asumisesta ja hänellä on tyydyttävä kieli-
8834: tuoikeuden saamiselle suoraan lain nojalla.           taito, on hänelle myönnettävä kotiseutuoikeus,
8835: Kotiseutuoikeuden saaminen avioliiton nojalla         mikäli painavien syiden ei harkita aiheuttavan
8836: saattaa johtaa omituiseen tulokseen esimerkik-        hakemuksen hylkäämistä. Kotiseutuoikeuden
8837: si siinä tapauksessa, että avioliiton perusteella     myöntäminen kuuluu, kuten voimassa olevan-
8838: kotiseutuoikeuden saanut puoliso menee uu-            kin lain mukaan, maakuntahallitukselle.
8839: teen avioliittoon. Tällöin ei uudella aviopuoli-         Niin kuin voimassa olevankin itsehallintolain
8840: solla, joka siis saisi kotiseutuoikeuden, ole         nojalla, voi maakuntahallitus ehdotuksen mu-
8841: välttämättä ylipäätään mitään yhteyttä maa-           kaan myöntää erityisestä syystä kotiseutuoi-
8842: kuntaan. Toisaalta avioliiton perusteella saata-      keuden, vaikka hakija ei ole asunut maakun-
8843: van kotiseutuoikeuden poistamisesta naiselta          nassa keskeytyksettä viittä vuotta tai hänellä ei
8844: seuraa erinäisiä oikeudellisia vaikutuksia, jois-     esimerkiksi vamman tai sairauden vuoksi ole
8845: ta aiheutuvia kielteisiä seuraamuksia on ehdo-        vaadittavaa kielitaitoa.
8846: tuksessa yritetty vähentää. Erityisesti on pyrit-        Itsehallintolain mukaan Suomen kansalai-
8847: ty turvaamaan eloonjääneen puolison asema             suuden menettäminen aiheuttaa myös kotiseu-
8848: perinnönjaossa ja osituksessa, kuten jäljempä-        tuoikeuden menettämisen. Tähän ei ehdoteta
8849: nä käy ilmi.                                          muutosta. Maakunnasta muuttamisen johdosta
8850:     Kotiseutuoikeus on ehdotuksen mukaan ha-          tapahtuvan kotiseutuoikeuden menettämisen
8851: kemuksesta myönnettävä Suomen kansalaisel-            osalta ehdotus eroaa voimassa olevasta itsehal-
8852: le, joka on muuttanut maakuntaan ja jonka             lintolaista. Ehdotuksessa ei nimittäin aseteta
8853: varsinainen asunto ja koti on ollut siellä kes-       ehdotonta aikarajaa, jolloin kotiseutuoikeus
8854:  keytyksettä vähintään viiden vuoden ajan, jol-       muuton tapahduttua lain mukaan menetetään.
8855:  lei myöntämistä vastaan harkita olevan paina-        Maakunnasta muutto ei voi ehdotuksen mu-
8856: via syitä. Tältä osin säännös on asiallisesti         kaan olla vain tilapäinen. Asiasta säädetään
8857:  voimassa olevaa oikeutta vastaava. Tämän li-         tarkemmin maakuntalailla, jolla voidaan ottaa
8858:  säksi vaaditaan ehdotuksen mukaan hakijalta          eri muuttotilanteet huomioon.
8859:  kotiseutuoikeuden      saamiseksi     tyydyttävää
8860:  ruotsin kielen taitoa.
8861:     Korkein hallinto-oikeus on eräässä ratkaisus-     4.2.2. Kotiseutuoikeuteen liittyvät oikeudet
8862:  saan 10 päivänä joulukuuta 1979 äänestyksen
8863:  jälkeen asettunut sille kannalle, että ruotsin         Kotiseutuoikeuteen kytkeytyvät oikeudet
8864:  kielen puutteellinen taitaminen ei voinut olla       vastaavat asiallisesti itsehallintolain mukaisia
8865:  painava syy kotiseutuoikeuden saamista koske-        oikeuksia. Nämä koskevat:
8866:  van hakemuksen hylkäämiseen, koska ruotsin                 osallistumista vaaleihin,
8867:  kielen taitoa ei itsehallintolaissa ollut säädetty         oikeutta hankkia kiinteää omaisuutta,
8868:  nimenomaiseksi edellytykseksi kotiseutuoikeu-              elinkeinon harjoittamista ja
8869:  den saamiselle (KHO 1979 1 4). Maakunnan                   vapauttamista asevelvollisuuden suoritta-
8870:  autonomian historiallisen taustan ja sitä koske-          misesta.
8871:  vat perussäännökset huomioon ottaen on kui-
8872:  tenkin pidettävä luonnollisena, että ratkaistaes-
8873:  sa kotiseutuoikeuden saamista koskevaa hake-         Osallistuminen vaaleihin
8874:  musta on kiinnitettävä huomiota myös ruotsin
8875:   kielen taitoon. Tämän vuoksi ehdotetaan koti-          Henkilö, jolla on kotiseutuoikeus, saa ottaa
8876:  seutuoikeuden saamisen edellytykseksi, että ha-      osaa maakuntapäivien jäsenten ja kuntien kun-
8877:   kijalla on oltava tyydyttävä ruotsin kielen tai-    nanvaltuutettujen vaaliin sekä muiden maa-
8878:  to. Tällä tarkoitetaan taitoa, joka tekee haki-      kunta- ja kunnallishallinnon luottamushenki-
8879:  jalle mahdolliseksi tulla työssä ja muutoin          löiden valitsemiseen. Kotiseutuoikeus tuottaa
8880:   jokapäiväisessä elämässä toimeen yksikielisesti     niin ikään vaalikelpoisuuden mainittuihin toi-
8881: 40                                   1990 vp. -     HE n:o 73
8882: 
8883: miin. Näiltä osin ehdotus vastaa voimassa                  kiinteää omaisuutta omistavien kuolinpe-
8884: olevaa itsehallintolakia. Uutta sen sijaan on se,          sien osuuksien hankinta,
8885: että ehdotuksen mukaan tehdään mahdolliseksi               kiinteää omaisuutta omistavien yhtiöiden
8886: niin sanottu pohjoismainen kunnallinen äänioi-             osakkeiden ja osuuksien hankinta,
8887: keus. Tämä tarkoittaa sitä, että kotiseutuoi-              valtion maanhankinnat,
8888: keutta vailla olevalle Suomen kansalaiselle sekä           maakunnan ja Ahvenanmaan kuntien
8889: Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan kansalai-             maanhankinnat,
8890: selle maakuntalailla annetaan äänioikeus ja                perintöön perustuvat saannot ja
8891: vaalikelpoisuus kunnallishallinnon luottamus-              pakkolunastettu kiinteä omaisuus.
8892: henkilöiden vaalissa. Ehdotus vastaa valtakun-         Osuus kuolinpesässä katsotaan irtaimeksi
8893: nan vaalilainsäädännön kehittämisen suunta-         omaisuudeksi, vaikka pesään kuuluisikin kiin-
8894: viivoja.                                            teää omaisuutta. Tämän vuoksi maakunnan-
8895:                                                     hallituksen lupaa ei ole voitu vaatia osuuden
8896:                                                     hankkimiseen kuolinpesässä, joka omistaa
8897: Kiinteän omaisuuden hankkiminen                     taikka vuokrasopimuksen tai muun sopimuk-
8898:                                                     sen nojalla hallitsee kiinteää omaisuutta maa-
8899:    Henkilö, jolla on kotiseutuoikeus, voi ehdo-     kunnassa. Kiinteistöt ovat tämän johdosta voi-
8900: tuksen mukaan rajoituksitta omistus- tai käyt-      neet tällä tavoin siirtyä henkilöille, joilla ei ole
8901: töoikeuksin hankkia kiinteää omaisuutta tai         kotiseutuoikeutta. Tämä on ollut mahdollista
8902: muuta siihen rinnastettavaa omaisuutta maa-         etenkin Ahvenanmaan saaristokunnissa. Näis-
8903: kunnassa. Säännös vastaa asiallisesti voimassa      sä on lukuisia sellaisia jakamattomia kuolinpe-
8904: olevan itsehallintolain 4 §:n 1 momenttia. Ko-      siä, joiden osakkaat eivät enää asu maakun-
8905: tiseutuoikeutta vailla olevaa koskevat ehdotuk-     nassa. Sanotunkaltaisen kehityksen jatkumisen
8906: sen samoin kuin voimassa olevan lainkin mu-         estämiseksi ehdotetaan maanhankintalakiin
8907: kaan sellaisen omaisuuden hankkimisrajoituk-        säännöstä (2 § 2 mom.), jonka mukaan luovu-
8908: set. Näistä rajoituksista on säädetty maanhan-      tukseen perustuvan osuuden hankkiminen pu-
8909: kintalaissa.                                        heena olevasta kuolinpesästä rinnastetaan kiin-
8910:    Maanhankintalain 2 §:n mukaan henkilön,          teän omaisuuden hankkimiseen ja vaatii siten
8911: jolta puuttuu kotiseutuoikeus, on hankittava        maanhankintalaissa tarkoitettua lupaa.
8912: maakunnanhallituksen lupa voidakseen omis-             Osakkeita ja osuuksia yhtiöissä, jotka omis-
8913: tusoikeuksin hankkia taikka vuokrasopimuk-          tavat kiinteää omaisuutta, voidaan luovuttaa
8914: sen tai muun sopimuksen nojalla hallita kiinte-     kuten irtainta omaisuutta. Ehdotuksessa ei ole
8915: ää omaisuutta maakunnassa. Tällainen lupa           katsottu olevan aihetta erityisesti ottaa huo-
8916: vaaditaan vastaavasti myös yhtiöiltä, osuus-        mioon tällaisia luovutuksia, koska maakun-
8917: kunnilta, yhdistyksiltä, muilta yhteisöiltä sekä    nanhallitus jo nykyisinkin voi maanhankinta-
8918: laitoksilta, säätiöiltä ja yhtymiltä. Kiinteään     lain 8 §:n mukaan luvan myöntäessään määrä-
8919: omaisuuteen rinnastetaan kiinteistön erottama-      tä ehdot, jotka estävät epäsuotavan luovutuk-
8920: ton määräala.                                       sen.
8921:    Pääsääntöön ei ehdoteta muutosta. Lakiin            Maanhankintalain 3 §:ssä luetellaan tilan-
8922: on kuitenkin katsottu aiheelliseksi ehdottaa        teet, joissa lain asettamat rajoitukset eivät ole
8923: valtuussäännöstä (2 § 3 mom.), jonka mukaan         voimassa. Valtio, maakunta ja Ahvenanmaan
8924: maakuntapäivät voi päättää poikkeuksista pää-       kunta voivat voimassa olevan lain mukaan
8925: sääntöön. Näin voidaan esimerkiksi lyhytaikai-      ilman lupaa hankkia ja hallita kiinteää omai-
8926: set vuokrasopimukset jättää luvanhankkimis-         suutta maakunnassa. Vastaavaa säännöstä ei
8927: pakon ulkopuolelle. Samoin maakuntapäivät           sisälly ehdotukseen. Itsehallintolakiehdotuksen
8928: voi päättää maanhankintalain 2 §:n 2 momen-         61 § :ssä on yksityiskohtaiset säännökset siitä,
8929: tissa tarkoitettujen ahvenanmaalaisten yh-          miten valtio voi hankkia kiinteää omaisuutta
8930: tiöiden ja yhteisöjen maanhankinnoista. Sen         varsinaista valtionhallintoa varten ja miten on
8931: vuoksi tämä säännös on ehdotettu jätettäväksi       meneteltävä sellaisen valtiolle kuuluvan omai-
8932: maanhankintalaista pois. Ehdotuksen 2 §: n 3        suuden suhteen, jota ei enää tarvita sanottua
8933: momentti ei tee mahdolliseksi maanhankinnan         hallintoa varten. Maanhankintalaissa ei tarvita
8934: ehtojen tiukentamista.                              myöskään maakuntaa ja Ahvenanmaan kuntia
8935:    Maanhankintalaki vaatii tarkistamista seu-       koskevia poikkeuksia. Sellaiset voidaan tar-
8936: raavissa kohdin:                                    peen mukaan sisällyttää maakuntalakiin, jota
8937:                                       1990 vp. -     HE n:o 73                                     41
8938: 
8939: tarkoitetaan maanhankintalakia koskevan eh-          omaisuutta. Rintaperillinen tai puoliso, jolla
8940: dotuksen 2 §:n 3 momentissa.                         perintökaaren 25 luvun mukaan on oikeus
8941:    Maanhankintalain säännösten estämättä             perinnönjaossa saada maatalousyksikkö jaka-
8942: pankki voi nykyisin "siitä erikseen säädetyllä       mattomana sisällytetyksi osuuteensa, voi hank-
8943: tavalla" väliaikaisesti hankkia kiinteää omai-       kia omaisuuden ilman lupaa, vaikka se ylittäisi
8944: suutta, joka on velan panttina tai vakuutena.        perintöosuuden.
8945: Viittaus "siitä erikseen säädetyllä tavalla" tar-       Sivuperillisiä koskevia ehdotettuja perintöoi-
8946: koittaa yleistä pankkilainsäädäntöä, mikä on         keuden rajoituksia arvioitaessa on muistettava,
8947: aiheuttanut epäselvyyttä sekä ilmaisun "väliai-      että sivuperillisellä on aina mahdollisuus hake-
8948: kaisesti'' että kiinteistöhankinnan laadun osal-     muksen perusteella saada oikeus hallita peri-
8949: ta. Pankkilainsäädännön nykyiset säännökset          määnsä kiinteistöä. Sellaisissa tapauksissa,
8950: tarkoittavat ilmaisulla "väliaikaisesti" ensisi-     joissa sivuperillinen muuttaa takaisin maakun-
8951: jassa viittä vuotta, mutta aikaa voidaan piden-      taan tai joissa hänellä muutoin on läheinen
8952: tää. Näin ollen on katsottu perustelluksi ottaa      yhteys maakuntaan, on selvää että lupa myön-
8953: ehdotukseen tyhjentävä säännös tällaisten ti-        nettäisiin. Maakunnasta poismuuttaneelle, jo-
8954: lanteiden varalta. Hankinta, jollaisesta tässä       ka palaa maakuntaan, myönnetään hakemuk-
8955: on kysymys, olisi ilman lupaa pätevä enintään        sesta ehdotetun 7 §:n 3 momentin nojalla koti-
8956: viisi vuotta, minkä jälkeen hankinta tulisi          seutuoikeus vaikka hän ei täytä saman pykälän
8957: maanhankintalain normaalin lupamenettelyn            2 momentin 2 kohdassa mainittua viiden vuo-
8958: piiriin.                                             den määräaikaa koskevaa edellytystä. Ehdote-
8959:     Voimassa olevien säännösten mukaan perin-        tut rajoitukset eivät koskisi kotiseutuoikeuden
8960: töön perustuvaa saantoa eivät koske mitkään          saanutta sivuperillistä.
8961: rajoitukset. Kun kaikkiin ryhmiin kuuluvat
8962: perinnönsaajat ovat vapautetut luvanhankki-             Jotta joudutettaisiin kuolinpesän jakoa, eh-
8963: misvelvollisuudesta, aiheutuu tästä ongelmia.        dotetaan lisäksi, että maakuntahallituksella on
8964: Monet henkilöt, joilla ei enää ole kosketusta        oikeus vaatia sellaisen kuolinpesän jakamista,
8965: maakuntaan ja jotka eivät ehkä ole enää edes         johon kuuluu maakunnassa olevaa kiinteää
8966: Suomen kansalaisia, voivat tulla omistamaan          omaisuutta. Tämän edellytyksenä on, että kuo-
8967:  kiinteää omaisuutta maakunnassa. Tämä tuo           linpesän osakkaana on muu kuin rintaperilli-
8968: mukanaan epäkohtia etenkin silloin, kun kuo-         nen tai eloonjäänyt puoliso ja että häneltä
8969: linpesä jää jakamaHornaksi ja sen osakkaat           puuttuu kotiseutuoikeus. Jollei sellaista kuolin-
8970: asuvat ulkomailla. Sellaisissa tapauksissa jää-      pesää jaeta kahden vuoden kuluessa perittävän
8971: vät pelto ja metsä usein tuottavasti käyttämät-      kuolemasta, maakuntahallitus voi vaatia pe-
8972:  tä. Tämänlaatuiset tilanteet tulisivat oletetta-    sänjakajan valitsemista ja pesän jakamista. Jos
8973:  vasti aikaa myöten lisääntymään.                    kuolinpesän osakkaalle, jolta puuttuu kotiseu-
8974:     Maanhankintalain mukaiset rajoitukset tule-      tuoikeus, myönnetään se kahden vuoden aika-
8975:  vat koskemaan myös perintöä. Rajoitukset ei-        na tai jos hän saa luvan kiinteän omaisuuden
8976:  vät kuitenkaan koskisi rintaperillisen tai eloon-   hankkimiseen, raukeaa maakuntahallituksen
8977: jääneen puolison saamaa perintöä. Vaikka oli-        oikeus vaatia jakoa.
8978: sikin todennäköistä, että puoliso olisi tällaisen       Voimassa olevaa maanhankintalain 3 §:n 3
8979:  luvan saanut, on asianmukaista jättää eloon-        kohdassa tehtyä poikkeu~ta pakkolunastetun
8980:  jäänyt puoliso maanhankintalain rajoitusten         kiinteän omaisuuden osalta on arvioitava sitä
8981:  ulkopuolelle. Tätä ratkaisua voidaan perustella     taustaa vasten, että luvan pakkolunastamiseen
8982:  erityisesti puolison perintöoikeudellisen ase-      yleisiä valtakunnallisia tarpeita varten maakun-
8983:  man tulevalla kehityksellä. Vastaavasti ehdote-     nassa antaa pääsääntöisesti valtioneuvosto,
8984:  taan, että puolison kuoleman jälkeen toimitet-      kun taas luvan kiinteistön hankintaan myöntää
8985:  tavassa osituksessa saisi eloonjäänyt puoliso       maakunnanhallitus. Ehdotuksen mukaan toi-
8986:  hankkia omaisuutta avio-oikeuden nojalla.           mivalta pakkolunastusasioissa on yksin maa-
8987:     Rintaperilliset ja eloonjäänyt puoliso voivat    kuntahallituksella (18 § 8 kohta ja 23 §). Val-
8988:  ehdotuksen mukaan siis aina ilman lupaa pitää       tion oikeudesta varsinaista valtionhallintoa
8989:  perimänsä kiinteän omaisuuden tai siihen rin-       varten tarvittavaan maahan säädetään ehdo-
8990:  nastettavan omaisuuden. He voivat niin ikään        tuksen 61 §:ssä. Pakkolunastettua kiinteää
8991:  kuolinpesän osakkaina hankkia osuuden kuo-          omaisuutta koskevaa poikkeusta ei siis tarvita
8992:  linpesässä, joka omistaa tai hallitsee kiinteää     maanhankintalaissa.
8993: 
8994: 6   300206L
8995: 42                                    1990 vp. -     HE n:o 73
8996: 
8997: Elinkeinon harjoittaminen                            palvelussuhteessa tapahtuvaa ammatinharjoi-
8998:                                                      tusta.
8999:    Henkilöllä, jolla on kotiseutuoikeus, on voi-        Maakuntalailla ei kuitenkaan voida evätä
9000: massa olevan itsehallintolain mukaan oikeus          kaikkea elinkeinotoimintaa siltä, jolla ei ole
9001: harjoittaa maakunnassa elinkeinoa, jonka har-        kotiseutuoikeutta. Ehdotuksessa lähdetään sii-
9002: joittamiseen lain mukaan vaaditaan ilmoitus          tä, että maakunnassa asuvan henkilön oikeutta
9003: tai lupa. Ehdotuksen mukaan kotiseutuoikeus          harjoittaa elinkeinoa apunaan ainoastaan puo-
9004: tuottaa rajoituksettoman oikeuden harjoittaa         liso tai omat alaikäiset lapset ja käyttämättä
9005: maakunnassa liikettä ja ammattia. Sidonnai-          liikehuoneistoa, toimistoa tai muuta erityistä
9006: suus ilmoitusvelvollisuuden alaisiin ja luvanva-     toimipaikkaa ei voida maakuntalailla rajoittaa.
9007: raisiin elinkeinoihin ehdotetaan poistettavaksi.     Poikkeus koskee niin sanottua omaksi elatuk-
9008: Asiallista muutosta säännös ei sisällä voimassa      seksi harjoitettua toimintaa. Sen sisältöä selos-
9009: olevaan oikeuteen nähden. Nykyisen säännök-          tetaan lähemmin yksityiskohtaisissa perus-
9010: sen mukaan myös henkilöllä, jolla keskeytyk-         teluissa.
9011: settä viiden vuoden ajan on ollut vakinainen
9012: asunto ja koti maakunnassa, on oikeus ilmoi-
9013: tuksen- tai luvanvaraisen elinkeinon harjoitta-      Asevelvollisuudesta vapauttaminen
9014: miseen. Tällaista säännöstä ei ole katsottu
9015: tarpeelliseksi itsehallintolaissa. Ehdotuksen           Itsehallintolain 34 §:n mukaan henkilö, jolla
9016: 11 §:n mukaan asiasta voidaan säätää maakun-         on kotiseutuoikeus, on vapautettu asevelvolli-
9017: talailla. Ehdotuksessa on siirtymäsäännös            suuden suorittamisesta. Hän on kuitenkin vel-
9018: (73 §), joka koskee uuden lain voimaan tulles-       vollinen palvelemaan vastaavalla tavalla luotsi-
9019: sa harjoitetun elinkeinon harjoittamisen jatka-      ja majakkalaitoksessa tai muussa siviilihallin-
9020: mista.                                               nossa. Itsehallintolain mukaan palveluksesta
9021:    Voimassa olevan lain mukaan ilmoitusta tai        luotsi- ja majakkalaitoksessa edellytetään sää-
9022: lupaa edellyttävää elinkeinoa saa harjoittaa         dettäväksi erityisessä valtakunnan laissa sen
9023: myös yhtiö, osuuskunta, yhdistys, muu yhteen-        jälkeen, kun maakuntapäiville on varattu tilai-
9024: liittymä tai säätiö, jolla on laillinen kotipaikka   suus antaa lausuntonsa asiasta. Myös palveluk-
9025: maakunnassa ja jonka kaikilla hallituksen jäse-      sesta muussa siviilihallinnossa edellytetään an-
9026: nillä on kotiseutuoikeus tai on keskeytyksettä       nettavaksi säännökset valtakunnan laissa, joka
9027: viiden vuoden ajan ollut varsinainen asunto ja       säädetään maakuntapäivien suostumuksin.
9028: koti maakunnassa. Ehdotuksen mukaan tämä             Kunnes tällainen palvelus on järjestetty, maa-
9029: säännös jätetään pois. Elinkeinolainsäädäntöä        kunnan asukkaat ovat vapautetut asevelvolli-
9030: koskeva toimivalta kuuluu pääasiallisesti maa-       suuden suorittamisesta.
9031: kunnalle. Ottaen huomioon periaatteen, että             Jo vuoden 1920 lakiin Ahvenanmaan itsehal-
9032: oikeus "harjoittaa avointa elinkeinoa" on vain       linnosta sisältyi säännös siitä, että ahvenan-
9033: niillä, joilla on kotiseutuoikeus, on tarkoituk-     maalaiset ovat asevelvollisuuden sijasta velvol-
9034: senmukaisempaa olla sisällyttämättä elinkei-         liset suorittamaan "vastaavaa palvelusta luotsi-
9035: non harjoittamista koskevia, suoraan lain mu-        ja majakkalaitoksessa, niin kuin siitä laissa
9036: kaan tulevia rajoituksia itsehallintolakiin ja       erikseen säädetään". Vuosien 1922-1938 väli-
9037: jättää ne riippumaap maakuntalainsäädännös-          senä ajanjaksona asiassa annettiin eduskunnal-
9038: tä. Ehdotuksessa lähdetään tämän vuoksi siitä,       le yhteensä viisi esitystä. Niistä neljä koski
9039: että rajoituksista Ahvenanmaan kotiseutuoi-          palvelusta     luotsi-   ja majakkalaitoksessa
9040: keutta vailla olevien oikeuteen elinkeinona har-     (hall.es. n:o 50/1922 vp., n:o 33/1924 vp., n:o
9041: joittaa liikettä tai ammattia voidaan säätää         52/1926 vp. ja n:o 11/1929 vp.). Näistä rauke-
9042: maakuntalailla. Maakuntalakiin voitaisiin ot-        sivai vuosien 1922 ja 1929 lakiehdotukset.
9043: taa säännös, jonka mukaan ehdoksi yhtiön             Vuoden 1924 lakiehdotus hyväksyttiin, mutta
9044: elinkeinon harjoittamiselle Ahvenanmaalla voi-       tasavallan presidentti jätti lain vahvistamatta,
9045: taisiin asettaa, että yhtiön osakkeista tietty osa   koska eräs säännös oli ristiriidassa hallitus-
9046: on henkilöillä, joilla on Ahvenanmaan kotiseu-       muodon kanssa. Vuoden 1926 esitykseen sisäl-
9047: tuoikeus. Jollei tätä ehtoa noudatettaisi, maa-      tynyt lakiehdotus hylättiin. Vuonna 1938 an-
9048: kuntahallituksella olisi valta peruuttaa lupa.       nettu esitys ei koskenut palvelusta luotsi- ja
9049: Käsite "liike tai ammatti elinkeinona" kattaa        maj akkalaitoksessa, vaan ahvenanmaalaisten
9050: itsenäisen ammatin harjoittamisen, mutta ei          rajoitetun asevelvollisuuden saattamista voi-
9051:                                       1990 vp. -     HE n:o 73                                    43
9052: 
9053: maan. Koska laki siten sisälsi poikkeamisen                lainsäädäntövallan jakoa tarkistetaan
9054: Ahvenanmaan itsehallintolaista, se vaati maa-              myös siten, että eräitä asioita siirretään
9055: kuntapäivien hyväksymisen, joka evättiin.                  maakunnalta valtakunnan lainsäädännöl-
9056:    Ajanjaksona I922-I928 maakuntapäivät te-                lä säänneltäväksi,
9057: ki kolme aloitetta eduskunnalle siitä, että pal-       - maakunnan vaikutusmahdollisuuksia li-
9058: velusta luotsi- ja majakkalaitoksessa koskeva              sätään kansainvälisiä sopimuksia koske-
9059: säännös jätettäisiin laista pois. Aloitteet rauke-         vissa asioissa.
9060: sivat tai hylättiin.                                   Itsehallintolaissa ilmaistaan toisaalta maa-
9061:    Itsehallintolain voimassaoloaikana kysymys        kunnan ja toisaalta valtakunnan toimivaltaan
9062: palveluksesta luotsi- ja majakkalaitoksessa ei       kuuluvat asiat. Kaikkia oikeudenaloja ei la-
9063: ole tullut ajankohtaiseksi. Myöskään ehdotusta       kiehdotuksessa ole mainittu, eikä se olisi mah-
9064: laiksi muun siviilipalvelun järjestämisestä ei ole   dollistakaan. Ehdotuksessa ovat myös yleislau-
9065: otettu esille. Käytännön mahdollisuudet sellai-      sekkeet, joiden mukaan määräytyy lainsäädän-
9066: sen palvelun järjestämiseen ovat vähäiset. Tä-       tövalta muun muassa uusilla oikeudenaloilla.
9067: mä puhuisi sen puolesta, että itsehallintolain
9068: 34 §:n säännös olisi kumottava. Vaikka sään-
9069: nöksen merkitys käytännössä on vähäinen, ei          4.3.2. Lainsäädäntövallan siirtäminen maa-
9070: ole katsottu olevan syytä jättää pois tai muut-             kunnalle
9071: taa sitä.
9072:                                                         Oikeutta käyttää maakunnan lippua ehdote-
9073:                                                      taan laajennettavaksi siten, että maakuntapäi-
9074: 4.3. Lainsäädäntövallan jakautuminen valta-          vät saa säätää maakunnan lipun käytöstä maa-
9075:      kunnan ja maakunnan kesken                      kunnan aluksilla sekä kauppa-aluksilla, kalas-
9076:                                                      tus- ja vapaa-ajan aluksilla sekä muilla niihin
9077: 4.3.1. Yleistä                                       rionastettavilla aluksilla, joiden kotipaikka on
9078:                                                      maakunnassa. Maakunnan lipun käytön laa-
9079:    Ahvenanmaan itsehallinnon kannalta lain-          jentamisella on tärkeä vertauskuvallinen mer-
9080: säädäntövalta ja sen laajuus on erittäin tärkeä      kitys maakunnalle. Kun Ahvenanmaan lippu
9081: asia. Tästä näkökulmasta nykyinen lainsäädän-        on kansainvälisoikeudellisesti ja merioikeudel-
9082: tövallan jakautuminen valtakunnan ja maa-            lisesti suomalainen lippu, ei ole esteitä ehdo-
9083: kunnan kesken ei ole kaikilta osin tarkoituk-        tuksen toteuttamiselle.
9084: senmukainen. Epäkohtana nykyisessä järjestel-           Voimassa olevan itsehallintolain mukaan yk-
9085: mässä on se, ettei maakunnalla ole lainsäädän-       sityisoikeus kuuluu eräin laissa mainituin poik-
9086: tövaltaa erinäisillä itsehallinnon kannalta tär-     keuksin pääasiassa valtakunnan toimivallan
9087: keillä oikeudenaloilla. Sillä ei ole myöskään        piiriin (II § 2 mom. II kohta). Ehdotukseen
9088: riittäviä vaikutusmahdollisuuksia asioissa, jot-     sisältyy tätä vastaava säännös. Maakunnalle
9089: ka kuuluvat valtakunnan lainsäädäntöön, mut-         kuuluvan toimivallan uusiksi aloiksi ehdote-
9090: ta joilla on erityistä merkitystä maakunnalle.       taan huoneenvuokraa ja vuokrasäännöstelyä
9091: Samoin jaetut oikeudenalat luovat epävar-            sekä naapuruussuhteita koskevia asioita. Siltä
9092: muutta toimivallan laajuudesta ja vaikeuttavat       osin kuin nämä alat kuuluvat yksityisoikeuden
9093: lainsäädännön soveltamista. Näiden epäkoh-           piiriin, ne siten ovat uusia poikkeuksia pääpe-
9094: tien poistamiseksi ehdotus sisältää muun muas-       riaatteesta. Huoneenvuokralainsäädäntöä kos-
9095: sa seuraavat toimenpiteet:                           keva toimivalta on tarkoituksenmukaista antaa
9096:    - lainsäädäntövaltaa siirretään maakunnal-        maakunnalle sen vuoksi, että maanvuokralain-
9097:        le erityisesti sellaisilla oikeudenaloilla,   säädäntö on jo kuulunut maakunnan toimival-
9098:        jotka ovat itsehallinnon kannalta tärkei-     taan. Naapuruussuhteita koskeva lainsäädäntö
9099:        tä,                                           on puolestaan perusteltua siirtää maakunnalle,
9100:    - maakunnan vaikutusmahdollisuuksia li-           koska se Ilittyy läheisesti maakunnan toimival-
9101:        sätään asioissa, joissa valtakunnalla on      taan kuuluvaan rakennus- ja kaavoitustoi-
9102:        lainsäädäntövalta,                            meen. Tällä tavoin vältettäisiin perusteeton
9103:    - tehdään mahdolliseksi se, että valtakun-        toimivallan jakaminen.
9104:        nalle kuuluvaa lainsäädäntövaltaa voi-           Muinaismuistoja koskeva lainsäädäntö eh-
9105:        daan erinäisissä asioissa siirtää lailla      dotetaan     kokonaisuudessaan      annettavaksi
9106:        maakunnalle,                                  maakuntapäivien toimivaltaan. Nykyisin kiin-
9107: 44                                  1990 vp. -     HE n:o 73
9108: 
9109: teiden muinaisjäännösten lailla suojaaminen        muassa siinä suhteessa, että yleisestä oppivel-
9110: sekä valtion oikeus lunastaa sellaisia muinais-    vollisuudesta määrääminen tulisi maakuntapäi-
9111: löytöjä, joita maakunta ei hanki omikseen tai      vien asiaksi. Tällä tarkoitetaan kysymystä siitä,
9112: pidä ominaan, kuuluu valtakunnan toimivalta-       mitkä lapset ovat oppivelvollisuuden alaisia ja
9113: piiriin (11 § 2 mom. 12 kohta). Ehdotus on         mitä ikävuosia oppivelvollisuus koskee (11 § 2
9114: perusteltu sen vuoksi, että näin vältytään tä-     mom. 6 kohta). Oppivelvollisuutta ei ole erik-
9115: män oikeudenalan jakamiselta. Lisäksi jo ny-       seen mainittu ehdotuksessa, mutta osana ope-
9116: kyisinkin muinaismuistoja koskevat hallinto-       tustoimea se kuuluu maakuntapäivien toimi-
9117: tehtävät kuuluvat maakunnalle sopimusasetuk-       valtaan. Muutos on perusteltu ahvenanmaalai-
9118: sen nojalla. Ehdotuksen 23 §:n 3 kohdan mu-        sessa yhteiskunnassa tapahtuneen kehityksen
9119: kaan maakuntahallituksen on hankittava             vuoksi. Myös pyrkimys välttää jaettuja oikeu-
9120: asianomaisten valtakunnallisten viranomaisten      denaloja puoltaa ehdotusta.
9121: lausunnot ennen kuin maakunnassa ryhdytään            Maakunnalle kuuluu toimivalta säätää muun
9122: kiinteää muinaisjäännöstä koskevaan toimeen.       muassa lukion tavoitteista ja sisällöstä. Valta-
9123:    Nykyisin sosiaalihuoltoa koskeva lainsää-       kunnan lainsäädäntövaltaan kuuluu taas mää-
9124: däntö kuuluu sekä maakunnan että valtakun-         rätä siitä, mitä vaatimuksia oppilaitoksen tulee
9125: nan toimivaltaan. Maakunnan toimivaltaa eh-        täyttää saadakseen oikeuden päästää oppilaita
9126: dotetaan laajennettavaksi ensinnäkin siten, että   valtion yliopistoon. Tässä suhteessa ehdotus ei
9127: irtolaisten, alkoholistien ja työtä vieroksuvien   sisällä muutoksia nykyiseen lainsäädäntöön
9128: henkilöiden käsittelyä koskeva lainsäädäntö        verrattuna. Periaatteessa ehdotus ei siis estä
9129: (11 § 2 mom. 13 kohta) siirretään sille. Maa-      säätämästä lukiokoulutuksesta -        muiltakin
9130: kunta on jo nykyisin sopimusasetuksen nojalla      osin kuin vain suomen kielestä - siten, että
9131: hoitanut tämän alan hallinnon. Hallinnollista      sen sisältö poikkeaa valtakunnan säännöksistä.
9132: puuttumista henkilökohtaiseen vapauteen kos-       Seurauksena voisi kuitenkin olla se, että Ahve-
9133: keva lainsäädäntö tulee säilymään valtakunnan      nanmaalla suoritettu lukion päästätutkinto ei
9134: asiana kuten tähänkin asti.                        oikeuttaisi sisäänpääsyyn valtion korkeakou-
9135:    Sosiaalihuoltoon     kuuluvina     ehdotetaan   luihin, ellei erityistä sopimusta niiden kanssa
9136: myös, että äitiysavustusta, perhe- ja lapsilisää   olisi tehty.
9137: sekä invalidihuoltoa ja invalidirahaa (11 § 2         Arkistotoimi kuuluu voimassa olevan lain
9138: mom. 9 kohta) koskevat asiat siirretään maa-       mukaan pääasiallisesti valtakunnan toimivalta-
9139: kunnan lainsäädäntövaltaan. Maakunnanhalli-        piiriin (11 § 2 mom. 12 kohta). Ehdotuksen
9140: tus huolehtii sopimusasetusten nojalla jo ny-      mukaan sitä koskeva lainsäädäntövalta kuuluu
9141: kyisin suurelta osin näiden alojen hallinnosta.    maakunnalle valtion viranomaisilta peräisin
9142:    Alkoholilainsäädäntö kuuluu voimassa ole-       olevaa arkistoaineistoa lukuun ottamatta. Täl-
9143: van itsehallintolain mukaan kokonaisuudes-         laista toimivallan siirtoa on pidettävä aiheelli-
9144: saan valtakunnan toimivallan piiriin ( 11 § 2      sena, koska arkistolaitoksella on suuri kulttuu-
9145: mom. 9 kohta). Ehdotuksen mukaan maakun-           ripoliittinen merkitys maakunnalle. Valtakun-
9146: tapäivät saa säätää luvan antamisesta alkoholi-    nan edut tulevat otetuksi huomioon siten, että
9147: juomien anniskeluun.                               maakuntahallituksen on ehdotuksen mukaan
9148:    Ehdotettu lainsäädäntötoimivallan antami-       hankittava valtionarkiston lausunto ennen kuin
9149: nen alkoholijuomien anniskelulupia koskevissa      tehdään päätös maakunnan, kunnallisten tai
9150: asioissa on perusteltua, koska mainittujen lu-     kirkollisten viranomaisten arkistoissa olevien
9151: pien myöntäminen liittyy läheisesti elinkeino-     asiakirjojen hävittämisestä. Sopimusasetuksen
9152: oikeudelliseen lainsäädäntöön. Myös matkai-        nojalla maakunnanhallitus on jo ottanut huo-
9153: lun kannalta muutos on perusteltu. Lainsää-        lehtiakseen hallinnosta tällä alalla.
9154: däntö koskee sitä paitsi sosiaali- ja terveyden-      Postilaitosta koskeva lainsäädäntö kuuluu
9155: huoltoakin, joilla aloilla maakunnalla on ehdo-    voimassa olevan lain mukaan valtakunnan toi-
9156: tuksen mukaan kuten nykyisinkin lainsäädän-        mivallan piiriin (11 § 2 mom. 17 kohta). Ehdo-
9157: tövalta. Muilta osin alkoholilainsäädäntöä kos-    tuksen mukaan tämä ala siirretään maakunnal-
9158: keva toimivalta voidaan ehdotuksen mukaan          le. Suhteet ulkovaltoihin järjestetään kuitenkin
9159: siirtää lailla maakuntapäiville.                   valtakunnan lainsäädännöllä, minkä vuoksi
9160:    Opetustoimi tulee ehdotuksen mukaan koko-       yhteydenpito ulkomaihin ja Maailman Posti-
9161: naisuudessaan kuulumaan maakunnan lainsää-         liittoon (UPU) ovat edelleen valtakunnallisten
9162: däntövaltaan. Tämä merkitsee muutosta muun         viranomaisten asiana. Ahvenanmaa tulee näin
9163:                                       1990 vp. -     HE n:o 73                                     45
9164: 
9165: ollen suhteessa UPU :un olemaan samassa ase-         sesta erilainen rangaistus valtakunnassa ja
9166: massa kuin Pärsaaret ja Grönlanti. Samaan            maakunnassa.
9167: tapaan on postilaitos järjestetty myös Englan-          Lainsäädäntövaltaa on siirretty maakunnalle
9168: nin kanaalin saarilla Alderneyssä, Guernseyssä       eräissä muissakin asioissa kuin edellä maini-
9169: ja Jerseyssä sekä Mao-saarella, Azoreilla ja         tuissa. Osa siirretyistä aloista näkyy nimeno-
9170: Madeiralla. Paitsi nämä kansainväliset mallit        maisesti itsehallintolakiehdotuksessa: kunnal-
9171: myös monet muut syyt puoltavat toimivallan           lisvaalien perusteet ja kunnallinen jaotus, polt-
9172: siirtämistä: ahvenanmaalaisten kokemus ja asi-       tohautaus, eläinsuojelu ja eläinlääkintähuolto,
9173: antuntemus, saariston erityisalasuhteet sekä         kaivokset ja kivennäislöydöt, yksityiset tiet,
9174: matkailu. Sopimusasetuksen nojalla lasketaan         raideliikenne ja yleinen tilasto. Maakunnan ja
9175: jo nyt liikkeelle erityisiä postimerkkejä maa-       valtakunnan välistä lainsäädäntövaltaa on osin
9176: kuntaa varten.                                       tarkistettu ottamatta asiasta nimenomaista
9177:    Sen sijaan lennätin- ja puhelinlaitos (11 § 2     säännöstä, koska lainsäädäntö muodostuisi
9178: mom. 17 kohta) ehdotetaan pysytettäväksi val-        liian yksityiskohtaiseksi. Toimivallan siirrot
9179: takunnan lainsäädäntövallan piirissä. Valtion        käyvät tällöin ilmi lakiehdotuksen muista sään-
9180: viranomainen saa kuitenkin myöntää luvan             nöksistä ja sen perusperiaatteista. Tämän mu-
9181: yleiseen käyttöön tarkoitettujen teleyhteyksien      kaisesti on maakunnalle siirretty lainsäädäntö-
9182: perustamiseen ja käyttämiseen maakunnassa            valta kaupanvälittäjän, laivanselvittäjän ja
9183: vain maakuntahallituksen suostumuksella.             huutokaupantoimittajan ammattia, margariini-
9184:    Radiolaitos kuuluu voimassa olevan lain mu-       valmisteita, väkilannoitteiden, rehuvalmistei-
9185: kaan (11 § 2 mom. 17 kohta) valtakunnan              den ja siementavaroiden kauppaa sekä viljan
9186: lainsäädäntövallan piiriin. Ehdotuksen mu-           jauhatus- ja sekoituspakkoa koskevissa asiois-
9187: kaan radiolaitteista annetussa laissa ja kaapeli-    sa. Maakunnan kyseisiä tuotteita koskeva lain-
9188: lähetystoiminnasta annetussa laissa (8/27 ja         säädäntövalta on kuitenkin rajallinen, koska
9189: 307 /87) tarkoitettu radio- ja televisiotoiminta     ulkomaankauppa ja hintalainsäädäntö kuulu-
9190: maakunnassa kuuluu maakunnan toimivaltaan            vat valtakunnan lainsäädäntöön.
9191: lukuun ottamatta suhteita ulkovaltoihin koske-          Itsehallintolaki ei ehdotuksen mukaan tulisi
9192: via kysymyksiä. Ehdotus on perusteltu erityi-        sisältämään kahta voimassa olevan itsehallinto-
9193: sesti kulttuuripoliittisten syiden vuoksi. Valta-    lain nimenomaisesti mainitsemaa periaatetta,
9194:  kunnan velvollisuutena on huolehtia siitä, että     nimittäin tavaranvaihdon vapauden (11 § 2
9195:  maakunta saa käyttöönsä radio- ja televisiotoi-     mom. 17 kohta) ja elinkeinovapauden (13 § 2
9196: mintaa varten maakunnassa tarvittavat taajuu-        mom. 19 kohta) perusperiaatteita. Tavaran-
9197: det.                                                 vaihdon vapaudella tarkoitetaan kauppatava-
9198:     Rangaistussäännöksien antamisessa ehdote-        roiden ja tarvikkeiden kulkua maassa myyjien
9199: taan lisättäväksi maakunnan toimivaltaa. Sak-        ja ostajien sekä maan eri osien välillä. Ehdo-
9200:  korangaistusta sekä uhkasakon ja muun uhan          tuksen eri kohdista - esimerkiksi kilpailun
9201:  määräämistä koskevat säännökset kuuluvat            edistämistä koskevasta kohdasta - ja itsehal-
9202:  voimassa olevan itsehallintolain mukaan maa-        lintolainsäädännön yleisistä periaatteista seu-
9203:  kunnan toimivaltaan sen lainsäädäntövaltaan         raa, että vapaata tavaranvaihtoa maakunnan
9204:  luettavilla oikeudenaloilla (13 § 1 mom. 11         ja valtakunnan välillä koskeva periaate on
9205:  kohta). Muu rikoslainsäädäntöä koskeva lain-        edelleen voimassa. Maakunta ei siten voi aset-
9206:  säädäntövalta on 11 §:n 2 momentin 13 koh-          taa varsinaisia kaupan esteitä valtakuntaan
9207:  dan mukaan valtakunnalla. Ehdotuksen mu-            nähden. Tämä ei kuitenkaan estä maakuntaa
9208:  kaan maakuntapäivät voi säätää myös van-            määräämästä tiettyjä vaatimuksia maakunnas-
9209:  keusrangaistuksen määräämisestä silloin, kun        sa myytäville tuotteille tai tarvikkeille, mutta
9210:  kysymyksessä on maakuntapäivien toimivalta-         sellaisten vaatimusten on oltava yleisiä. Luon-
9211:  piiriin kuuluva oikeudenala. Voimassa olevat        nollisesti myös elinkeinovapauden periaate on
9212:  toimivallan jakoa koskevat säännökset ovat          voimassa maakunnassa, vaikka sitä ei nimeno-
9213:  vaikeuttaneet tarkoituksenmukaista lainsää-         maisesti mainita ehdotuksessa.
9214:  däntöä. Ehdotus ei luonnollisestikaan merkitse         Lopuksi on syytä mainita periaatteellisesti
9215:  sitä, että rangaistusten sääntely poikkeaisi mer-   merkittävä lainsäädäntövallan laajennus. Voi-
9216:  kittävästi valtakunnassa sovellettavista sään-      massa olevan itsehallintolain mukaan valta-
9217:  nöksistä. Tietyissä tapauksissa tulee kuitenkin     kunnan lainsäädäntöelimille kuuluu yksino-
9218:  mahdolliseksi määrätä samankaltaisesta rikok-       mainen oikeus lakien säätämiseen asioissa, jot-
9219: 46                                    1990 vp. -     HE n:o 73
9220: 
9221: ka koskevat poikkeamista perustuslaista (11 §        merkitystä maakunnalle. Lausunto on hankit-
9222: 1 mom.). Vastaava säännös sisältyy lakiehdo-         tava ennen lain hyväksymistä.
9223: tukseen. Tästä pääperiaatteesta poiketen la-
9224: kiehdotuksen mukaan maakuntapäivät voi kui-
9225: tenkin säätää velvollisuudesta luovuttaa täyttä      4.3.4. Valtakunnalle kuuluvan lainsäädäntö-
9226: korvausta vastaan vuokralle maatalousmaata                  vallan siirtäminen lailla maakunnalle
9227: ja kalastusvesiä niiden tuotantokyvyn ylläpitä-
9228: miseksi. Kun pakkoluovutus voi tapahtua                 Ahvenanmaan maakunnan edustajat ovat
9229: myös yksityistä käyttöä varten, muodostaa            ehdottaneet huomattavasti pitemmälle mene-
9230: säännös poikkeuksen hallitusmuodon 6 §:stä.          vää lainsäädäntövallan siirtoa muun muassa
9231: Ehdotus on perusteltu kuitenkin sen vuoksi,          yksityisoikeuden ja sosiaalioikeuden aloilla
9232: että maa- ja kalastuslainsäädäntö pääasiassa         kuin edellä on ehdotettu. Vaikka tällaiseen
9233: kuuluu maakunnan toimialaan ja että suuri            Ahvenanmaan puolelta ehdotettuun toimival-
9234: muuttoliike erinäisistä osista maakuntaa on          lan jakoon on osoitettavissa hyviä perusteita,
9235: johtanut suhteellisen laajojen peltomaa-aluei-       on lainsäädäntövallan siirron vaikutusten arvi-
9236: den jäämiseen viljelemättä samanaikaisesti,          ointi vaikeata. Tämän vuoksi ehdotuksessa on
9237: kun jäljellä olevat maanviljelijät kärsivät vilje-   suhtauduttu kielteisesti kysymyksessä olevien
9238: lysmaan puutteesta. Kalastusvesien osalta on         alojen siirtämiseen välittömästi maakunnan
9239: odotettavissa vastaavanlainen kehitys.               toimivaltaan. Sen sijaan ehdotuksessa on
9240:                                                      omaksuttu järjestely, jonka mukaan lailla voi-
9241:                                                      daan tietyt valtakunnan lainsäädäntövaltaan
9242: 4.3.3. Maakunnan vaikutusmahdollisuuksien            kuuluvat asiat siirtää osittain tai kokonaan
9243:        lisääminen valtakunnan lainsäädäntö-          maakunnan lainsäädäntövaltaan. Näin mene-
9244:        valtaan kuuluvissa asioissa                   tellen ei tarvita itsehallintolain muuttamista,
9245:                                                      joka vaatii perustuslainsäätämisjärjestyksen
9246:    Eräissä valtakunnan lainsäädäntövaltaan           käyttämisen ja maakuntapäivien suostumuk-
9247: kuuluvissa asioissa on pidetty tärkeänä, että        sen.
9248: maakunnan mielipide tulee riittävän painok-             Ehdotuksen mukaan lailla voitaisiin koko-
9249: kaasti esiin. Tätä tarkoittaen lakiehdotukseen       naan tai osittain siirtää maakunnalle väestökir-
9250: sisältyy säännöksiä, joiden mukaan tietyistä         janpitoa, kauppa-, yhdistys- ja alusrekisteriä,
9251: asioista on saatava maakuntapäivien tai maa-         työeläketurvaa ja muuta sosiaalivakuutusta
9252: kuntahallituksen suostumus taikka hankittava         koskeva lainsäädäntövalta, alkoholilainsäädän-
9253: maakunnan lausunto. Niinpä ehdotetaan, että          tö kokonaisuudessaan sekä pankki- ja luotto-
9254: perustuslakia tai muuta valtakunnan lakia ei         laitosta koskevat asiat. Lisäksi samalla tavoin
9255: voida muuttaa maakuntaan vaikuttavana ta-            voitaisiin menetellä työsopimusta ja yhteistoi-
9256: valla ilman maakuntapäivien suostumusta, mi-         mintaa yrityksissä koskevissa asioissa, jotka
9257: käli kysymys on yksityisen oikeudesta omistaa        nykyisin kuuluvat maakunnalle. Lainsäädäntö-
9258: kiinteää omaisuutta tai elinkeino-omaisuutta         valta voidaan siirtää kokonaan tai osittain
9259: koskevista perusteista. Muutosta nykyiseen           maakunnalle. Siirtoon tarvitaan maakuntapäi-
9260: merkitsee ehdotuksessa se, että säännös koskee       vien suostumus.
9261: myös elinkeino-omaisuutta. Laajennus on pe-
9262: rusteltua sen vuoksi, että elinkeinolainsäädäntö
9263: pääasiallisesti kuuluu ehdotuksen mukaan             4.3.5. Lainsäädäntövallan siirtäminen valta-
9264: maakunnan toimivaltaan.                                     kunnalle
9265:    Ehdotuksen mukaan ydinvoimaa koskevat
9266: asiat kuuluvat valtakunnan lainsäädäntöval-             Voimassa olevan lain mukaan työsopimusta,
9267: taan. Maakunnan vaikutusmahdollisuus tässä           työsääntöjä ja oppisopimusta koskeva lainsää-
9268: asiassa on turvattu siten, että ydinvoimalaitok-     däntövalta kuuluu maakunnalle, kun taas
9269: sen rakentamiseen, hallintaan ja käyttöön sekä       muun muassa työsuojelu kuuluu valtakunnan
9270: sellaiseen toimintaan liittyvän materiaalin kä-      toimivaltapiiriin. Työsopimuslainsäädäntöön
9271: sittelyyn on saatava maakuntahallituksen suos-       on itsehallintolain säätämisen jälkeen otettu
9272: tumus.                                               yhä suuremmassa määrin työsuojeluun liittyviä
9273:    Lopuksi ehdotetaan, että maakunnalta on           säännöksiä. Tämän johdosta on katsottu pe-
9274: hankittava lausunto laista, jolla on erityistä       rustelluksi, että työlainsäädäntö kokonaisuu-
9275:                                     1990 vp. -     HE n:o 73                                     47
9276: 
9277: 
9278: dessaan luetaan valtakunnan lainsäädäntöval-          Tasavallan presidentti on harvoin käyttänyt
9279: taan kuuluvaksi. Pienehkönä poikkeuksena           veto-oikeuttaan. Tästä ei voida tehdä sitä joh-
9280: tästä pääsäännöstä on maakunnan ja kunnan          topäätöstä, ettei valvontajärjestelmää tarvittai-
9281: palveluksessa olevia henkilöitä koskevat virka-    si. Järjestelmä vaikuttaa ennalta ehkäisevästi
9282: ehtosopimukset.                                    siten, että jokaista lainsäädäntötointa harki-
9283:   Kuten edellisessä jaksossa todettiin, voidaan    taan maakunnassa huolella. Nykyinen järjes-
9284: työlainsäädännön alaan kuuluvat työsopimusta       telmä, jossa presidentin päätöksentekoa varten
9285: ja yhteistoimintaa yrityksissä koskeva lainsää-    hankitaan Ahvenanmaan valtuuskunnan ja tar-
9286: däntö ehdotuksen mukaan siirtää lailla maa-        vittaessa myös korkeimman oikeuden lausun-
9287: kunnalle.                                          to, takaa myös maakuntalakien perusteellisen
9288:                                                    arvioinnin.
9289:                                                       Mainittujen syiden vuoksi maakuntalakeja
9290: 4.3. 6. Maakunnan vaikutusmahdollisuuksien         koskevaan valvontaan ei ehdoteta periaatteelli-
9291:         lisääminen kansainvälisiä sopimuksia       sia muutoksia. Presidentti voi ehdotuksen mu-
9292:         tehtäessä                                  kaan määrätä maakuntalain raukeamaan, jos
9293:                                                    hän ensinnäkin katsoo maakuntapäivien ylittä-
9294:                                                    neen toimivaltansa. Lisäksi presidentti voi
9295:    Voimassa olevan itsehallintolain mukaan         määrätä maakuntalain raukeamaan, jos se kos-
9296: valtakunnan lainsäädännöllä on säädettävä asi-
9297:                                                    kee valtakunnan sisäistä tai ulkoista turvalli-
9298: asta, joka koskee valtakunnan suhdetta ulko-
9299:                                                    suutta. Nykyiseen itsehallintolakiin verrattuna
9300: valtoihin, sekä kansainvälisin sopimuksin jär-
9301:                                                    ehdotetaan kuitenkin seuraavia muutoksia:
9302: jestettyä alaa. Nykyisin maakuntapäivien tulee
9303:                                                          tasavallan presidentti voi määrätä maa-
9304: antaa hyväksymisensä voimaansaattamislaille,
9305:                                                          kuntalain raukeamaan myös osittain
9306: jos sopimukseen sisältyy itsehallintolain sään-
9307:                                                          (osittainen veto),
9308: nösten kumoamista tai muuttamista taikka
9309:                                                          tasavallan presidentin on tehtävä päätök-
9310: niistä poikkeamista tarkoittavia määräyksiä.
9311:                                                          sensä nykyisen kolmen kuukauden sijasta
9312:    Myös ehdotuksen mukaan valtakunnan suh-               neljän kuukauden kuluessa siitä, kun
9313: detta ulkovaltoihin koskevat asiat kuuluvat              maakuntapäivien päätös annettiin hänelle
9314: valtakunnan lainsäädännöllä säänneltäviin. La-           tiedoksi.
9315: kiehdotuksen 9 luvussa on kuitenkin lisätty ja        Mahdollisuus osittaisen vedon käyttämiseen
9316: selvennetty maakunnan vaikutusmahdollisuuk-        on perusteltua ennen muuta käytännön syistä.
9317: sia kansainvälisiä sopimuksia koskevissa asiois-   Suuri osa tasavallan presidentin raukeamaan
9318: sa. Tämä koskee ensinnäkin sopimusneuvotte-        määräämistä maakuntalaeista on ollut sellaisia,
9319: luja, joiden aloittamisesta maakuntahallitus       että niissä on ollut kysymys teknisluonteisesta
9320: voi tehdä esityksen asianomaiselle viranomai-      tai muutoin vähäisestä virheestä. Ehdotettu
9321: selle. Maakunnalle on myös tiedotettava vie-       osittainen veto yksinkertaistaa menettelyä ja
9322: raan valtion kanssa käytävistä kansainvälisiä      tekee sen nopeammaksi. Jos maakuntalaki esi-
9323: sopimuksia koskevista neuvotteluista, jos sopi-    merkiksi sisältää väärän viittauksen valtakun-
9324: mus koskee maakunnan toimivaltaan kuuluvaa         nan lakiin tai jos siinä on muu vähäinen
9325: asiaa tai jos sopimuksella muutoin voi olla        tekninen virhe, joka merkitsee toimivallan ylit-
9326: erityistä merkitystä maakunnalle. Toiseksi la-     tämistä, voidaan osittainen veto kohdistaa vir-
9327: kiehdotukseen on otettu säännökset kansainvä-      heelliseen säännökseen. Maakuntalaki voi sil-
9328: listen sopimusten voimaansaattamisesta.            loin muilta osin tulla välittömästi voimaan.
9329:                                                    Maakuntalain koskiessa valtakunnan sisäistä
9330:                                                    tai ulkoista turvallisuutta voinee osittainen ve-
9331: 4.4. Lainsäädännön valvonta                        to tulla kysymykseen vain poikkeustapauksis-
9332:                                                    sa.
9333:   Maakuntapäivät säätää maakuntalakeja asi-           Ehdotuksen kuten voimassa olevankin lain
9334: oissa, joissa sille kuuluu lainsäädäntövalta.      mukaan presidentin tulee aina hankkia kor-
9335: Tasavallan presidentti valvoo kuitenkin, ettei     keimman oikeuden lausunto ennen kuin hän
9336: maakunta ylitä lainsäädäntötoimivaltaansa.         voi käyttää veto-oikeuttaan. Ennen maakunta-
9337: Valvonta koskee myös valtion sisäistä ja ul-       lain esittelemistä presidentille on Ahvenan-
9338: koista turvallisuutta. Presidentti voi esittää     maan valtuuskunnan annettava siitä lausunton-
9339: vetonsa ja määrätä maakuntalain raukeamaan.        sa.
9340: 48                                   1990 vp. -     HE n:o 73
9341: 
9342:     Ehdotettu osittainen veto eroaa vedosta, jol-   taan. Maakunnanhallitus huolehtii sopimus-
9343: la määrätään laki raukeamaan kokonaan. Se           asetuksen mukaan tehtävistä, jotka lainsäädän-
9344: antaa mahdollisuuden menettelyyn, jossa lain-       nön mukaan kuuluvat lääninhallitukselle.
9345: vastaiset säännökset voidaan korjata. Muilta        Maakunnanhallitukselle kuuluu nykyisin sopi-
9346: osin se ei vaikuta maakuntapäiväpäätökseen.         musasetuksen mukaan valta myöntää lupa val-
9347: Maakuntapäivien yksinomaisen lainsäädäntö-          mistaa, säilyttää ja myydä toisen luokan myrk-
9348: vallan vuoksi maakunnallisten viranomaisten         kyjä. Toimivalta ei kuitenkaan koske apteekki-
9349: tulee sellaisessa tilanteessa voida päättää, onko   tavaroita. Hallinnon yhtenäisyyden vuoksi ky-
9350: maakuntalain tultava hyväksytyiltä osiltaan         symyksessä olevien tehtävien hallinto on kat-
9351: voimaan vai onko sen rauettava. Maakuntahal-        sottu tarkoituksenmukaiseksi ehdottaa annet-
9352: litus tekisi päätöksen tästä.                       tavaksi maakunnan viranomaisten hoidetta-
9353:     Tasavallan presidentin päätöksentekoon va-      vaksi.
9354: rattua aikaa ehdotetaan pidennettäväksi. Voi-
9355: massa olevan itsehallintolain mukaan presiden-         Maakunta hoitaa voimassa olevan itsehallin-
9356: tin on ilmoitettava maakuntalakia koskevasta        tolain mukaan maakunnassa sairaanhoitoa ja
9357: kannanotostaan kolmen kuukauden kuluessa            matkailua koskevan ilmailuhallinnon. Elin-
9358: siitä, kun hän on saanut tiedon lain hyväksy-       keino-oikeudellisista syistä ehdotetaan sisäistä
9359: mistä koskevasta päätöksestä. Joissakin tilan-      ilmaliikennettä koskeva hallinto annettavaksi
9360: teissa maakuntalakiin voi liittyä vaikeita toimi-   maakunnassa kokonaisuudessaan maakunta-
9361: valtaa koskevia harkintakysymyksiä. Sellaisissa     hallitukselle. Muut ilmaliikennettä koskevat
9362: tapauksissa nykyinen aika on osoittautunut          asiat kuuluvat valtakunnan viranomaisille.
9363: liian lyhyeksi, kun asia on käsiteltävä Ahve-       Näiden on kuitenkin neuvoteltava maakunta-
9364: nanmaan valtuuskunnassa, korkeimmassa oi-           hallituksen kanssa asioista, joilla saattaa olla
9365: keudessa ja oikeusministeriössä sekä kahdessa       erityistä merkitystä maakunnalle.
9366: tasavallan presidentin esittelyssä. Näiden syi-
9367: den vuoksi päätöksentekoon varattu aika on
9368: ehdotettu pidennettäväksi neljäksi kuukaudek-          Kuluttajansuojalainsäädäntö kuuluu ehdo-
9369: si.                                                 tuksen mukaan valtion lainsäädäntövaltaan.
9370:     Lainsäädännön valvontaa koskevat säännök-       Tästä seuraa, että myös alan hallintotehtävistä
9371: set vastaavat muutoin suurin piirtein voimassa      huolehtivat valtakunnalliset tai kunnalliset vi-
9372: olevan itsehallintolain säännöksiä. Eräitä vä-      ranomaiset valtakunnan lainsäädännön mu-
9373: häisiä teknisiä tarkistuksia ehdotetaan lisäksi     kaan. Kuluttajavalituslautakunnan tehtävänä
9374: kyseisiin säännöksiin. Näitä muutoksia käsitel-     on lähinnä antaa suosituksia valitusasioissa,
9375: lään jäljempänä yksityiskohtaisissa perusteluis-    jotka koskevat kulutushyödykkeitä ja elinkei-
9376: sa.                                                 nonharjoittajien suorituksia. Tehtävät liittyvät
9377:                                                     Ahvenanmaan maakunnassa paikalliseen toi-
9378:                                                     mintaan. Tästä sekä myös kielellisistä syistä ja
9379: 4.5. Hallinto                                       maantieteellisten olosuhteiden vuoksi on perus-
9380:                                                     teltua, että maakuntaan asetetaan erityinen
9381: 4.5.1. Hallintovalta                                lautakunta hoitamaan vastaavia tehtäviä kuin
9382:                                                     kuluttajavalituslautakunnalla on valtakunnas-
9383:    Ehdotuksen mukaan hallintovalta jakautuisi       sa. Lautakunnan asettaa maakuntahallitus.
9384: valtakunnan ja maakunnan kesken lainsäädän-
9385: tövallan perusteella samalla tavoin kuin voi-          Mainituilla perusteilla ehdotuksessa lähde-
9386: massa olevassa itsehallintolaissakin. Pääsään-      tään siitä, että maakuntahallituksen tulee hoi-
9387: töisesti hallintovalta on siis sillä, jolla on      taa myös maakunnan kunnallinen kuluttaja-
9388: lainsäädäntövalta tietyllä oikeudenalalla. Tästä    neuvonta. Maakunta ja kunnat tekisivät asias-
9389: seuraa, että maakunnan toimivalta hallintoasi-      ta sopimuksen. Ehdotus vastaa järjestelyä, jo-
9390: oissa laajentuu koskemaan myös niitä uusia          ka nykyisin on sopimusasetuksen nojalla käy-
9391: asioita, joissa sille on ehdotettu annettavaksi     tössä yleisessä oikeusaputoiminnassa maakun-
9392: lainsäädäntövalta.                                  nassa. Sekä kuluttajavalituslautakunnan tehtä-
9393:    Nykyisin valtakunnan ja maakunnan viran-         viä että kunnille kuluttajaneuvonnassa kuulu-
9394: omaiset hoitavat yhdessä hallinnon, joka liittyy    via tehtäviä hoidettaessa on noudatettava val-
9395: ihmisten ja eläinten tarttuvien tautien torjuu-     takunnan lainsäädäntöä.
9396:                                         1990 vp. -     HE n:o 73                                      49
9397: 
9398: 4.5.2. Maakunnan vaikutusmahdollisuuksien              keudesta olla valtioneuvoston ohella edustettu-
9399:        lisääminen hallintoasioissa                     na tuottajien kanssa käytävissä neuvotteluissa,
9400:                                                        jotka koskevat maataloustuloa ja kalataloustu-
9401:    Maakuntahallituksen suostumus on asetettu           loa sekä maataloustuotannon ja kalastuselin-
9402: ehdotuksen mukaan merenkulkuhallituksen                keinon ohjaamista. Maakuntahallitus voisi
9403: päätöksenteon edellytykseksi avattaessa kaup-          osallistumalla neuvotteluihin osoittaa ne eri-
9404: pamerenkulun väylää maakunnassa. Kysymyk-              tyistarpeet ja -ratkaisut, joita Ahvenanmaan
9405: sessä on hallinnollinen ratkaisu, jossa valta-         elinkeinorakenne saattaa vaatia.
9406: kunnan ja maakunnan edut saattavat olla vas-              Erinäisissä valtakunnan toimivaltaan kuulu-
9407: takkaisia. Jos tällaisessa asiassa ei päästä yh-       vissa asioissa on maakuntahallitusta ehdotuk-
9408: teisymmärrykseen, ratkaisee asian ehdotuksen           sen mukaan kuultava. Näin olisi meneteltävä
9409: mukaan viime kädessä Ahvenanmaan valtuus-              ennen kuin tehdään päätös sellaisista maata-
9410: kunta.                                                 lous- tai kalastustuotteiden tuontisuojaa koske-
9411:    Ehdotuksen mukaan monesta valtakunnan               vista muutoksista, jotka ovat erityisen tärkeitä
9412: toimivaltaan kuuluvasta asiasta on ennen rat-          maakunnan maataloustuotannolle tai kalastus-
9413: kaisua neuvoteltava maakunnan kanssa. Täl-             elinkeinolle. Kuulemisen perusteena ovat edellä
9414: lainen neuvotteluvelvollisuus koskee esimerkik-        mainitut maakunnalle tärkeät elinkeinopoliitti-
9415: si merenkulkua, ilmaliikennettä ja arkistotoin-        set näkökohdat.
9416: ta.                                                       Maakuntahallitusta on kuultava ehdotuksen
9417:    Ehdotuksen mukaan Suomen Pankin ja                  mukaan myös ennen kuin tehdään päätös val-
9418: maakuntahallituksen on mikäli mahdollista              tion paikallishallintoon maakunnassa kuuluvan
9419: neuvoteltava keskenään Suomen Pankin aiko-             laitoksen tai kiinteän toimipaikan lakkauttami-
9420: essa tehdä päätöksen, jolla voidaan olettaa            sesta. Maakunnan kannalta asia on tärkeä
9421: olevan erityistä merkitystä maakunnan elinkei-         ensinnäkin ruotsin kielellä annettavien palvelu-
9422: noelämälle tai työllisyydelle. Tällainen neuvot-       jen säilyttämisen kannalta. Myös aluepoliitti-
9423: teluvelvollisuus on katsottu tarkoituksenmu-           sista syistä, esimerkiksi työpaikkojen säilyttä-
9424: kaiseksi asettaa lainsäädännössä, koska Suo-           miseksi, velvollisuus kuulla maakuntahallitusta
9425: men Pankki voi luottolaitosten toimintaan              on tärkeä.
9426: puuttumalla vaikuttaa elinkeinopolitiikkaan.              Eräissä asioissa valtion viranomaisten on
9427: Koko maata ajatellen välttämättömiltä ja ta-           ehdotuksen mukaan hankittava maakunnan
9428: voiteltavilta näyttävillä toimenpiteillä saattaa       lausunto. Tällainen lausunto olisi hankittava
9429: olla maakunnan kannalta kielteisiä vaikutuk-           esimerkiksi ennen kuin myönnetään lupa lu-
9430: sia. Tämä johtuu ennen muuta siitä, että maa-          vanvaraisen elinkeinon harjoittamiseen maa-
9431:  kunnan elinkeincelämä eroaa rakenteeltaan             kunnassa. Velvollisuus lausunnon hankkimi-
9432: selvästi maan muiden osien elinkeinoelämästä.          sesta on perusteltu, koska tällainen lupa-asia
9433: Maakunnan kannalta neuvotteluvelvollisuus on           on maakunnan elinkeinoelämän kannalta tär-
9434: tärkeä siitäkin syystä, että maakunnalla itsel-        keä. Vastaavasti ehdotetaan, että eräissä valta-
9435: lään ei ole riittäviä talouspoliittisia, esimerkiksi   kunnalle tärkeissä asioissa maakunnan viran-
9436: verotukseen liittyviä keinoja vaikuttaa maa-           omaisten on hankittava asianomaisen valta-
9437:  kunnan kehitykseen.                                   kunnan viranomaisen lausunto. Esimerkiksi
9438:     Maatalous- ja kalastuselinkeinolla on maa-         eräissä muinaismuistoja ja arkistotointa koske-
9439:  kunnalle suuri merkitys. Jo ensimmäinen itse-         vissa asioissa on pyydettävä valtakunnan viran-
9440:  hallintolaki antoi maakunnalle laajan toimival-       omaisen lausunto.
9441:  lan näillä aloilla. Maakunnan tulee voida ohja-          Valtakunnan ja maakunnan välistä yhteis-
9442:  ta näiden elinkeinojen tuotantoa. Maatalous-          työtä edellytetään tilastoja koskevissa asioissa.
9443:  ja kalastustuotteiden hintoja sekä maatalous-         Maakunnan lainsäädäntövalta on ehdotuksessa
9444:  tuotteiden viennin edistämistä koskevat asiat         ulotettu koskemaan tilastoja maakunnan olois-
9445:  kuuluvat kuitenkin valtakunnallisten viran-           ta, kun taas valtakunnan lainsäädäntövaltaan
9446:  omaisten toimivaltaan. Tästä seuraa, että             kuuluu edelleen valtakunnallista tarvetta palve-
9447:  maanviljelijöiden tulot ja siten osaksi myös          levia tilastoja koskeva sääntely. Jotta vältyttäi-
9448:  tuotannon ohjaus säännellään Ahvenanmaan-             siin tarpeettomalta kaksinkertaiselta työltä ti-
9449:  kin osalta valtakunnan lainsäädännöllä. Näistä        lastotietojen keräämisessä, on sekä valtakun-
9450:  syistä on katsottu olevan perusteltua ottaa           nan että maakunnan viranomaisille asetettu
9451:  ehdotukseen säännös maakuntahallituksen oi-           velvollisuus pitää toistensa saatavana Ahve-
9452: 7   300206L
9453: 50                                   1990 vp. -     HE n:o 73
9454: 
9455: nanmaata koskevia tarpeellisia tilastotietoja       non voimassa pysyttämisen ensimmamen ta-
9456: sekä toimia yhteistyössä toistensa kanssa sellai-   kaaja, mistä on katsottava seuraavan erinäisiä
9457: sia tietoja kerättäessä.                            velvoituksia valtion virkojen täyttämisessä
9458:                                                     maakunnassa. Tämän johdosta ehdotuksessa
9459:                                                     lähdetään siitä, että valtion virkaa maakunnas-
9460: 4.5.3. Sopimusasetukset                             sa täytettäessä on erityistä merkitystä annetta-
9461:                                                     va maakunnassa asumiselle. Samoin merkitystä
9462:    Niin sanottuja sopimusasetuksia koskeva          on annettava sille, että hakija tuntee maakun-
9463: järjestelmä ehdotetaan säilytettäväksi. Ehdo-       nan olot. Viimeksi mainittu vaatimus on myös
9464: tukseen ei sisälly asiallisesti merkittäviä muu-    valtakunnan etujen mukaista, koska maakun-
9465: toksia voimassa olevaan itsehallintolakiin ver-     nan olojen tuntemus on avuksi tehostettaessa
9466: rattuna. Sopimuksen irtisanomista koskevaa          valtion paikallishallintoa maakunnassa ja pa-
9467: menettelyä ehdotetaan kuitenkin muutettavak-        rannettaessa yhteistyötä valtakunnan ja maa-
9468: si. Ehdotuksen mukaan sopimus katsotaan             kunnan viranomaisten välillä.
9469: vuoden kuluttua sopimuksen irtisanomisesta             Maakunnan olojen tuntemus tai maakunnas-
9470: lakanneeksi, vaikka asetusta jostakin syystä ei     sa asuminen eivät ole ehdottomia edellytyksiä
9471: olisikaan muutettu tai kumottu. Tämä saattaa        asianomaisen nimittämiselle valtion virkaan
9472: valtakunnan ja maakunnan viranomaiset ny-           maakunnassa. Ne ovat vain lisäansioita, jotka
9473: kyistä tasavertaisempaan asemaan, mikä on           voidaan lukea hakijan hyväksi useampien haki-
9474: perusteltua senkin vuoksi, että kysymyksessä        joista ollessa suurin piirtein yhtä ansioituneita
9475: on niiden välinen sopimus.                          virkaan. Ehdotettua säännöstä sovelletaan
9476:    Niin kuin nykyisenkin itsehallintolain mu-       myös maakunnassa olevan itsenäisen valtion
9477: kaan maakuntapäivät voi toimivaltansa rajois-       laitoksen virkaan. Valtakunnallisella asetuksel-
9478: sa säätää lain, joka poikkeaa sopimusasetuk-        la se voidaan saattaa sovellettavaksi henkilön
9479: sesta. Uutta ehdotuksessa on, että sellaista        ottamiseen muunkin sellaisen yhteisön palve-
9480: maakuntalakia voidaan, siltä osin kuin se ei ole    lukseen, jossa valtiolla on ratkaiseva määräys-
9481: ristiriidassa sopimusasetuksen kanssa, soveltaa     valta. Tässä mainitulla yhteisöllä tarkoitetaan
9482: jo ennen kuin asetus on kumottu tai sitä on         yhtiötä, itsenäistä julkisoikeudellista laitosta
9483: muutettu. Perusteluna ehdotukselle on sopi-         tai yhdistystä, jossa valtiolla julkis- tai yksityis-
9484: musasetuksen varsin pitkä irtisanomisaika.          oikeudenisin perustein on tosiasiallinen mää-
9485:                                                     räämisvalta.
9486:                                                        Hallitusmuodon 84 §:n mukaan voitiin ai-
9487: 4.5.4. Muita ehdotuksia                             kaisemmin valtion virkaan nimittää pääsään-
9488:                                                     töisesti vain Suomen kansalainen. Tämän sään-
9489:    Ehdotukseen ei sisälly muutoksia passiasioi-     nöksen katsottiin koskevan myös sellaisia kun-
9490: ta koskevaan toimivaltaan. Lainsäädännöstä ja       nallisia viranhaltijoita, jotka käyttävät julkista
9491: hallinnosta pitävät vastaisuudessakin huolta        valtaa. Hallitusmuodon 84 §:ää ja eräitä muita
9492: valtakunnan viranomaiset. Itsehallinnon ja          säädöksiä on muutettu 1 päivästä elokuuta
9493: Ahvenanmaan kotiseutuoikeuden ahvenan-              1989 (724-729/89) siten, että myös ulkomaa-
9494: maalaisille antaman erityisen oikeusaseman on       lainen erikseen lueteltuja poikkeuksia lukuun
9495: kuitenkin katsottu tekevän perustelluksi ehdot-     ottamatta voidaan nimittää valtion sekä kun-
9496: taa säännöstä, jonka mukaan maakunnassa             tien ja kuntainliittojen virkoihin.
9497: annettavaan passiin merkitään sana "Åland".            Itsehallintolakiin ei sisälly säännöstä, jonka
9498: Edellytyksenä kuitenkin on, että passin haki-       mukaan maakunnan virkaan otetun tulisi olla
9499: jalla on kotiseutuoikeus. Vastaavanlainen           Suomen kansalainen. Vaatimuksen on aikai-
9500: säännös sisältyy Färsaarten itsehallintolakiin      semmin tulkittu koskevan myös maakunnan
9501: (ks. 2.5.1.).                                       virkamiehiä. Tulkinta on viime aikoina kuiten-
9502:    Itsehallinnon keskeisten tavoitteiden saavut-    kin lieventynyt, ja eräisiin tehtäviin on otettu
9503: tamiseksi on tärkeää, että ahvenanmaalaisille       etenkin Pohjoismaiden kansalaisia.
9504: turvataan toimeentulomahdollisuudet maakun-            Ehdotuksessa lähdetään siitä, että maakun-
9505: nan rajojen sisäpuolella. Jo nykyisin valtion       nan ja kunnan palvelukseen voidaan ottaa
9506: virastot ja laitokset maakunnassa pyrkivät          henkilö, joka on muun pohjoismaan kansalai-
9507: mahdollisuuksien mukaan ottamaan palveluk-          nen. Tämä on perusteltavissa yleisellä pyrki-
9508: seensa ahvenanmaalaisia. Valtio on itsehallin-      myksellä kohdella Pohjoismaiden kansalaisia
9509:                                       1990 vp. -     HE n:o 73                                     51
9510: 
9511: samanarvmsma kansalaisuudesta riippumatta,           kuitenkaan ole katsottu itsehallintolaissa tar-
9512: mikä pyrkimys on saanut ilmauksensa yhteisis-        vittavan.
9513: sä pohjoismaisissa työmarkkinoissa myös jul-            Valtakunnallinen viranomainen, jonka toi-
9514: kisella sektorilla esimerkiksi sairaanhoitohenki-    mialue käsittää maakunnan, on velvollinen
9515: lökunnan kohdalla. Säännöksen tekee perus-           tehtäviään suorittaessaan noudattamaan myös
9516: telluksi myös tarve saada nimitetyksi viranhal-      maakuntalainsäädännön säännöksiä. Tämä
9517: tijoita, joilla on tiettyjen alojen erikoispäte-     seuraa jo voimassa olevasta itsehallintolaista.
9518: vyys. Muun ulkomaalaisen kuin Pohjoismai-            Sen 14 §:n 4 momentin nojalla maakuntapäi-
9519: den kansalaisen palvelukseen ottamisesta ehdo-       villä on katsottu olevan oikeus "velvoittaa"
9520: tetaan säädettäväksi maakuntalailla. Ehdotus         valtakunnan viranomainen hoitamaan jaetusta
9521: korostaa maakunnan itsenäistä päätöksenteko-         hallinnosta sekin osa, joka aiheutuu maakun-
9522: valtaa tässä asiassa.                                nallisesta lainsäädännöstä. Näin on menetelty
9523:    Poliisihallinnon erikoisluonteen vuoksi vain      silloinkin, kun maakunnan lainsäädännön
9524: Suomen kansalainen voidaan ehdotuksen mu-            säännökset ovat asiallisesti poikenneet valta-
9525: kaan nimittää poliisimieheksi maakunnassa.           kunnalliseen lainsäädäntöön sisältyvistä sään-
9526: Ehdotus on samansisältöinen kuin valtion vir-        nöksistä, joita viranomainen muutoin on ollut
9527: kamieslain uusi 9 a § (725/89).                      velvollinen noudattamaan. Valtakunnan viran-
9528:                                                      omaisten, joiden toimialue käsittää maakun-
9529:    Myös itsehallintoa koskevaan päätöksente-         nan, on Ahvenanmaata koskevia asioita käsi-
9530: koon valtioneuvostossa ehdotetaan eräitä vä-         tellessään otettava huomioon maakunnan lain-
9531: häisiä muutoksia. Voimassa olevan itsehallin-        säädäntö, joka koskee niiden hallintotehtäviä.
9532: tolain 17 §:n 2 momentin mukaan Ahvenan-             Sama koskee myös valtakunnan tuomiois-
9533: maan itsehallintoa koskevat asiat esittelee val-     tuimia, joiden on hoitaessaan lainkäyttöä maa-
9534: tioneuvoston oikeusministeriöstä maaraamä            kunnassa otettava huomioon maakunnan lain-
9535: erityinen esittelijä, jonka tulee olla perehtynyt    säädäntö. Tämä onkin sopusoinnussa sen
9536: Ahvenanmaan itsehallintoa koskevaan lainsää-         kanssa, että maakuntalaeilla on, niin kuin
9537: däntöön. Maakunnan taloudenhoitoa koskevat           17 §:n perusteluista käy selville, sama voima
9538: asiat esitellään kuitenkin valtiovarainministe-      kuin valtakunnan laeilla. Sen vuoksi sekä val-
9539: riöstä. Tämä työnjako säilyisi ehdotetussa itse-     takunnan että maakunnan viranomaisten on
9540: hallintolaissa. Valtioneuvoston tulee ehdotuk-       noudatettava niitä. Nimenomaista säännöstä
9541: sen mukaan kuitenkin erityisesti määrätä myös        valtakunnallisten viranomaisten velvollisuudes-
9542: valtiovarainministeriöstä oleva esittelijä. Käy-     ta noudattaa maakuntalainsäädäntöä ei ole
9543: tännössä on jo nykyisin tietty virkamies hoita-      katsottu tarpeelliseksi ottaa itsehallintolakiin.
9544: nut valtiovarainministeriössä Ahvenanmaata
9545: koskevia tehtäviä. Ahvenanmaan asioiden esit-
9546: telijäiden tulee olla perehtyneitä maakunnan         4.6. Lainkäyttö
9547: itsehallintoon.
9548:    Lopuksi on syytä mainita kahdesta asiako-           Ehdotuksen mukaan lainkäyttö maakunnas-
9549: konaisuudesta, joita ei ole katsottu olevan          sa kuuluu, kuten nykyisin, valtakunnan laissa
9550: tarpeen säännellä itsehallintolaissa. Nykyisin       säädettäville viranomaisille. Tuomiovaltaa
9551: maakunnan poliisiviranomaiset ovat käytän-           käyttävät siten valtakunnan tuomioistuimet tai
9552: nössä jo monien vuosien ajan hoitaneet pää-          muut valtakunnalliset viranomaiset, joille on
9553: osan tehtävistä, joista valtakunnallisten viran-     uskottu tuomitsemisvaltaa. Sama koskee peri-
9554: omaisten olisi toimivaltasäännösten mukaan           aatteessa myös hallinto-oikeudellista lainkäyt-
9555: pitänyt huolehtia. Tällaisia asioita ovat muun       töä. Niin kuin jaksosta 2.2.6. ilmenee, hallin-
9556: muassa rikosten ehkäisy ja esitutkinta. Tehtä-       tolainkäytöstä on voimassa erityinen laki muu-
9557: vien järjestely tällä tavoin on toteutettu erityi-   toksenhausta hallintoasioissa annetun lain so-
9558: sesti sen jälkeen, kun nimismiehen toimet maa-       veltamisesta Ahvenanmaan maakunnassa. Sen
9559: kunnasta lakkautettiin. Maakunnan poliisille         mukaan maakunnanhallitus on valitusvirano-
9560: on sopimusasetuksilla osoitettu useita erityisiä     maisena hallintoasioissa, kun valitetaan maa-
9561: valtakunnallisia tehtäviä. Koska voimassa ole-       kunnassa olevan alemman hallintoviranomai-
9562: va järjestelmä on käytännöllisin ja taloudellisin    sen päätöksestä, jos asia itsehallintolain mu-
9563: vaihtoehto, ehdotetaan sen säilyttämistä vastai-     kaan kuuluu itsehallinnon alaan eikä koske
9564: suudessakin. Nimenomaista säännöstä tästä ei         verotusta. Lakia on tulkittu niin, että se voi
9565: 52                                   1990 vp. -    HE n:o 73
9566: 
9567: koskea myös valitusta kunnallisen viranomai- mioistuin tulee itsehallintolainsäädännön no-
9568: sen päätöksestä. Kysymyksessä olevat lakiin jalla saamaan.
9569: sisältyvät säännökset ehdotetaan sisällytettä-       Hallintolainkäyttöä Ahvenanmaan maakun-
9570: väksi itsehallintolakiin. Samalla erityislaki ku- nassa koskeva uudistus on tarkoitus valmistella
9571: mottaisiin.                                       siten, että se voi tulla voimaan samanaikaisesti
9572:    Valitus maakuntahallituksen päätöksen lail- kuin uusi Ahvenanmaan itsehallintolakikin.
9573: lisuudesta tehdään ehdotuksen mukaan kor-
9574: keimmalle hallinto-oikeudelle. Tämä on sopu-
9575: soinnussa itsehallintolain 40 §:n kanssa. Maa- 4. 7. Kieli- ja kulttuurisäännökset
9576: kuntahallituksen päätöksestä ei ehdotuksen
9577: mukaan voi valittaa tarkoituksenmukaisuuspe-         Historiallisesta katsauksesta (2.1.) käy selvil-
9578: rustein.                                          le, että Suomi on Ahvenanmaan sopimuksessa
9579:    Voimassa olevan järjestelmän pääsääntö on sitoutunut varmistamaan ja takaamaan Ahve-
9580: käytännön syistä suurin piirtein säilytetty en- nanmaan väestölle sen ruotsin kielen, kulttuu-
9581: nallaan. Ehdotuksen mukaan mahdollistetaan rin ja paikalliset tottumukset. Ruotsin kieli on
9582: kuitenkin maakunnan erikoisaseman huo- . Ahvenanmaan itsehallinnon kulmakiviä. Ehdo-
9583: mioon ottava hallintolainkäytön uudelleenjär- tus rakentuu suurelta osin niille kieltä koskevil-
9584: jestely. Ehdotuksen mukaan vastuun hallinto- le periaatteille ja säännöksille, jotka sisältyvät
9585: valitusten käsittelystä tulee kuulua maakunnas- itsehallintolakiin ja jotka on olennaisissa koh-
9586: sa olevalle valtakunnalliselle viranomaiselle, din johdettu Ahvenanmaan sopimuksesta.
9587: mikä on sopusoinnussa itsehallintolain 21 ja Sekä itsehallinnon periaatteellisen taustan että
9588: 22 §:n kanssa. Kyseinen viranomainen voisi sen soveltamisesta saatujen kokemusten on
9589: käsitellä sekä valtakunnan lainsäädännön so- kuitenkin katsottu vaativan erinäisiä selventä-
9590: veltamista koskevat että maakunnan lainsää- viä säännöksiä. Kielisäännökset on koottu pää-
9591: däntöön perustuvat asiat.                         asiassa selkeyden vuoksi omaan lukuun (6
9592:    Lääninoikeudet on 1 päivästä marraskuuta luku). Myös Ahvenanmaan kotiseutuoikeuden
9593: 1989 alkaen muodostettu alueellisiksi hallinto- hankkimista koskevaan säännökseen (7 §) si-
9594: tuomioistuimiksi. Uudistus ei kuitenkaan kos- sältyy ruotsin kieltä koskeva säännös, jota on
9595: ke Ahvenanmaan lääninhallituksessa toimivaa tarkasteltu edellä jaksossa 4.2.1.
9596: lääninoikeutta.                                      Nykyisen itsehallintolain 37 §:n mukaan Ah-
9597:    Valmisteltaessa esitystä on pidetty tärkeänä, venanmaan maakunnassa olevien valtion viran-
9598: että myös Ahvenanmaan maakuntaan perus- omaisten ja Ahvenanmaan valtuuskunnan vir-
9599: tetaan hallintotuomioistuin, jolle lääninoi- kakielenä on ruotsi. Suomenkielisellä asiano-
9600: keuden tehtävät siirtyvät. On myös katsottu saisella on saman lainkohdan mukaan oikeus
9601: suotavaksi, että sellainen tuomioistuin voi käsi- viranomaisen käsiteltävänä olevassa omassa
9602: tellä valituksia hallintoasioista, jotka nykyisin asiassaan käyttää omaa kieltään ja saada toi-
9603: maakunnanhallitus käsittelee. Hallitusmuodon mituskirja tällä kielellä. Tällöin sovelletaan
9604: 60 §:n mukaan uuden tuomioistuimen asetta- vastaavasti yleiseen kielilakiin sisältyviä sään-
9605: misesta säädetään lailla. Itsehallintolain eri- nöksiä ruotsinkielisen väestön oikeuksista yksi-
9606: koisaseman vuoksi ei ole katsottu tarkoituk- kielisellä suomenkielisellä alueella. Säännös
9607: senmukaiseksi ottaa lakiin säännöksiä hallinto- valtion viranomaisten ja Ahvenanmaan val-
9608: tuomioistuimesta Ahvenanmaata varten. Tästä tuuskunnan kielestä on ainoa virkakieltä kos-
9609: tulee säätää erikseen valtakunnan lailla, mikä keva säännös itsehallintolaissa. Säännöksestä
9610: todetaan lakiehdotuksessa. Siihen on niin ei käy ilmi kielellinen jaotus eikä siten myös-
9611: ikään otettu säännös, jonka mukaan sellaiselle kään maakunnan viranomaisten ja kunnallis-
9612: hallintotuomioistuimelle voidaan maakunta- ten viranomaisten virkakieli. Itsehallintolain
9613: lailla uskoa lainkäyttötehtäviä myös maakun- esityöt ja säännöksen soveltaminen käytännös-
9614: nan toimivaltaan kuuluvissa asioissa. Tämä sä osoittavat kuitenkin, että maakunta on
9615: tekee mahdolliseksi säätää maakuntalailla, että virka- ja itsehallintoaluejakoa koskevien kieli-
9616: valitus maakuntahallituksen alaisen hallintovi- lain säännösten soveltamisalan ulkopuolella.
9617: ranomaisen päätöksestä on tehtävä sanotulle          Hallituksen esityksessä eduskunnalle Ahve-
9618: tuomioistuimelle. Hallintotuomioistuimen ko- nanmaan itsehallintolaiksi (hall.es. n:o 100/
9619: koonpanossa ja toimivallan määrittelyssä on 1946 vp.) todettiin 37 §:n kohdalta, että "Kos-
9620: otettava huomioon se erikoisasema, jonka tuo- ka Ahvenanmaa nykyään on yksikielinen ruot-
9621:                                       1990 vp. -     HE n:o 73                                       53
9622: 
9623: salainen kielialue ja koska maakunnan kielelli-      täväksi, on sopimusteksti pääsäännön mukaan
9624: sen ja sivistyksellisen omalaatuisuuden säilyttä-    käännettävä ruotsin kielelle. Jotta menettelyä
9625: minen on itsehallintolainsäädännön päätarkoi-        sellaisessa tilanteessa ei vaikeutettaisi eikä vii-
9626: tuksia, on Hallitus ollut sitä mieltä, että sanon-   vytettäisi, on katsottu aiheelliseksi ottaa ehdo-
9627: ta 'alueella, jolla on suomenkielinen enemmis-       tukseen säännös siitä, että sopimus saadaan
9628: tö', on vaihdettava sanontaan 'yksikielisellä        lähettää maakunnan viranomaisille alkuperäis-
9629: suomenkielisellä alueella'. Kaksikielisten alu-      kielisenä. Edellytyksenä on kuitenkin, että so-
9630: eitten täytyy Ahvenanmaalla katsoa olevan            pimusta ei julkaista ruotsin kielellä.
9631: luonnottomuuksia, kun ottaa huomioon kou-               Kun nykyinen viittaus kielilakiin ehdotetaan
9632: lukieltä koskevat itsehallintolain määräykset".      jätettäväksi pois, on ehdotukseen otettu suo-
9633: Samaan tulokseen tuli kieliturvakomitea, joka        menkielistä käännöstä koskeva säännös. Sen
9634: mietinnössään (Komiteanmietintö 1971 :B 13)          mukaan tuomioistuimen ja lääninhallituksen
9635: katsoi, että "Tarkasteltaessa näitä kielisään-       on liitettävä toimituskirjaansa suomennos. On
9636: nöksiä suomenkieliseltä taholta, tulee ottaa         myös katsottu perustelluksi ehdottaa säädettä-
9637: huomioon, että ruotsinkielisen Ahvenanmaan           väksi, että viranomaisen on tarvittaessa huo-
9638: kieliturva ei ole luonteeltaan sellaista vähem-      lehdittava asiakirjan kääntämisestä ruotsin kie-
9639: mistönturvaa, jota yleisen kielilain tarkoitukse-    lelle. Tällainen velvollisuus on, jos tuomiois-
9640: na on antaa Suomen muulle alueelle."                 tuimelle tai muulle valtakunnalliselle viran-
9641:    Jotta saataisiin selväksi kielilain mukaisen      omaiselle annettu asiakirja on virkakielestä
9642: kielellisen jaotuksen ja itsehallintolain kieli-     annettujen säännösten vastaisesti laadittu suo-
9643: säännösten keskinäinen suhde, ehdotukseen on         men kielellä. Säännös on saman sisältöinen
9644: otettu säännös siitä, että maakunta on ruotsin-      kuin kielilain 3 §:n 2 momentti (599/82).
9645: kielinen. Lisäksi ehdotetaan säädettäväksi, että        Kun yhteys yleiseen kielilakiin ehdotetaan
9646: maakunnassa valtion ja maakunnan viran-              poistettavaksi, on ehdotukseen myös otettu
9647: omaisten sekä kunnallishallinnon virkakieli on       säännös toimituskirjaan liitettävästä ruotsin-
9648: ruotsi.                                              kielisestä käännöksestä. Se antaa maakunnasta
9649:    Samoin kuin nykyinen laki lähtee ehdotus          olevalle yksityiselle asianosaiselle valtioneuvos-
9650: siitä, että Suomen kansalaisella on oikeus tuo-      ton, keskusviraston, tuomioistuimen tai muun
9651: mioistuimessa ja muussa valtion viranomai-           sellaisen valtakunnallisen viranomaisen, jonka
9652: sessa käyttää omassa asiassaan suomen kieltä.        virka-alueeseen maakunta kuuluu, käsiteltävä-
9653:    Ehdotuksessa on viranomaisten kirjeenvaih-        nä olevassa asiassa oikeuden saada toimitus-
9654: tokielestä säännös, joka pääasiallisesti vastaa      kirjaan liitetyksi ruotsinkielinen käännös niissä
9655: voimassa olevaa säännöstä. Ehdotetun sään-           tapauksissa, joissa toimituskirja yleisen kieli-
9656: nöksen mukaan ruotsin kielellä on laadittava         lainsäädännön nojalla annetaan suomen kielel-
9657: kaikki kirjelmät ja muut asiakirjat, jotka vaih-     lä. Säännös vastaa sisällöltään kielilain 5 ja
9658: detaan maakunnan viranomaisten ja maakun-            6 §:ää (141/35).
9659: nassa olevien valtakunnan viranomaisten välil-          Ehdotuksessa olevat säännökset opetuskie-
9660: lä. Sama koskee kirjeenvaihtoa valtion viran-        lestä vastaavat asiallisesti itsehallintolain
9661: omaisten välillä maakunnassa. Ruotsin kielellä       35 §:n säännöksiä ja perustuvat Ahvenanmaan
9662: on laadittava myös kirjelmät ja muut asiakir-        sopimukseen.
9663: jat, jotka valtioneuvosto tai muut valtakunnan          Maakunnan yksikielisyyden johdosta maa-
9664: viranomaiset lähettävät maakunnan viranomai-         kunnan kouluissa on mahdollista suorittaa tut-
9665: sille tai maakunnassa oleville valtion viran-        kintoja aineyhdistelmin, joista suomen kieli
9666: omaisille. Säännös koskee myös ylioikeuksia ja       puuttuu tai jotka siltä osin täyttävät normaalia
9667: muita valtion viranomaisia, joiden virka-alue        alemmat vaatimukset. Jotta ahvenanmaalaiset
9668: käsittää maakunnan tai osan siitä.                   eivät mainitusta syystä menettäisi mahdolli-
9669:    Yhtä kirjeenvaihtokieltä koskevaa muutosta        suutta saada korkeampaa opetusta maan rajo-
9670: voimassa olevaan lakiin verrattuna kuitenkin         jen sisäpuolella, mikä ei olisi maakunnan eikä
9671: ehdotetaan. Kansainvälisten sopimusten julkai-       valtakunnankaan etujen mukaista, ehdotuk-
9672: semisesta annetun lain (360/82) mukaan erinäi-       seen sisältyy oppilaitokseen sisäänpääsyä kos-
9673:  set sopimukset voidaan julkaista kääntämättä        keva säännös. Sen mukaan maakunnassa toi-
9674: niitä suomeksi tai ruotsiksi. Milloin sellainen      mivassa oppilaitoksessa tutkinnon suorittanut
9675: sopimus ehdotuksen 9 luvun säännösten mu-            henkilö voi päästä valtion ylläpitämään tai
9676:  kaan on saatettava maakuntapäivien hyväksyt-        valtionapua saavaan ruotsinkieliseen tai kaksi-
9677: 54                                      1990 vp. -      HE n:o 73
9678: 
9679: kieliseen oppilaitokseen ja suorittaa tutkinnon         senomainen, koska valtioneuvosto voi vain
9680: siellä, vaikka häneltä puuttuu sisäänpääsyä ja          välillisesti vaikuttaa yksityisiin elinkeinonhar-
9681: tutkinnon suorittamista varten ehkä vaadittava          joittajiin. Sen sijaan viranomaisten tiedottami-
9682: suomen kielen taito. Säännöksen sisällöllisestä         seen, jota säännös myös koskee, valtioneuvos-
9683: ulottuvuudesta säädetään erityisessä valtakun-          tolla on välittömät vaikutusmahdollisuudet.
9684: nallisessa asetuksessa.                                 Säännös ei loukkaa maakuntapäivien oikeutta
9685:    Valtion virkaan maakunnassa voidaan voi-             toimivaltansa rajoissa säätää, että esimerkiksi
9686: massa olevan itsehallintolain 39 §:n mukaan             tiettyihin tavaroihin on liitettävä ruotsinkieliset
9687: ottaa ainoastaan henkilö, joka on osoittanut            selostukset.
9688: täydellisesti hallitsevansa ruotsin kieltä sekä            Ehdotuksen mukaan valtioneuvoston tulee
9689: suullisesti että kirjallisesti. Itsehallintolakiin ei   myös huolehtia siitä, että maakunnassa nouda-
9690: sisälly säännöksiä siitä, miten tämä kyky on            tettavat määräykset (ruotsiksi "bestämmelser
9691: osoitettava. Sen vuoksi on sovellettava kieli-          och föreskrifter") ovat saatavissa ruotsin kie-
9692: lainsäädännön yleisiä säännöksiä siitä, miten           lellä. Viranomaisten määräyksiä ja ohjeita kos-
9693: sellainen taito osoitetaan. Tämä on aiheuttanut         kevista toimenpiteistä annetun lain (573/89)
9694: tulkintavaikeuksia. Virkamiesten, joilla ei ole         6 §:n 2 momentin mukaan määräykset on jul-
9695: akateemista loppututkintoa ja jotka eivät ole           kaistava samanaikaisesti suomeksi ja ruotsiksi.
9696: voineet vedota kirjalliseen toimintaan tai aikai-       Tämä säännös merkitsee huomattavaa paran-
9697: sempaan virantoimitukseen, on ollut vaikea              nusta aikaisempaan tilanteeseen, jolloin useat
9698: pystyä näyttämään itsehallintolain vaatimaa             määräykset annettiin vain suomen kielellä. Ky-
9699: kielitaitoa. Ehdotukseen ei näiden ongelmien            symyksessä olevien määräysten saatavilla pitä-
9700: vuoksi ole otettu ehdotonta säännöstä täydelli-         misessä ja tiedottamisessa on otettava huo-
9701: sestä ruotsin kielen taidosta. Sen sijaan ehdote-       mioon myös Ahvenanmaan erityistarpeet. Li-
9702: taan, että maakuntapäivien suostumuksella an-           säksi erityistä huomiota on kiinnitettävä erilai-
9703: nettavana valtakunnallisella asetuksella sääde-         siin kaavakkeisiin sekä Ahvenanmaalla sovel-
9704: tään valtion palveluksessa olevilta henkilöiitä         lettaviin työehtosopimuksiin. Näiden täytyisi
9705: vaadittavasta kielitaidosta. Sanotussa asetuk-          siis olla saatavana myös ruotsin kielellä.
9706: sessa voidaan asettaa erilaisia vaatimuksia eri
9707: ryhmiin kuuluville henkilöille. Samalla siinä
9708: voidaan säätää tiettyjen virkamiesten osalta            4.8. Maakunnan taloudenhoito
9709: tarpeellisista suomen kielen ja mahdollisesti
9710: muidenkin kielten taitoa koskevista vaatimuk-              Nykyinen taloudellinen tasoitusmenettely ra-
9711: sista.                                                  joittaa maakunnan oikeutta itsehallintoon ta-
9712:     Valtion palveluksessa olevien koulutuksesta         valla, joka ei historialliselta eikä vallitsevien
9713: maakunnassa ei ole kaikilta osin voitu huoleh-          olojen kannalta ole perusteltu. Tämän vuoksi
9714: tia. Lisäksi saatavissa ollut koulutus on useim-        ehdotetaan, että maakuntapäivät saisi vapaasti
9715: miten ollut pelkästään suomenkielistä. Ehdo-            päättää maakunnalle osoiteitujen varojen käy-
9716: tukseen on tämän johdosta katsottu tarpeelli-           töstä. Tämä periaate ilmenee itsehallintolaissa
9717: seksi ottaa säännös siitä, että valtion tulee           olevasta säännöksestä, jonka mukaan maakun-
9718: järjestää maakunnassa palveluksessaan oleville          tapäivät käyttää budjettivaltaansa vahvistamal-
9719: koulutusta ruotsin kielellä. Ehdotuksessa täh-          la maakunnalle vuotuisen tulo- ja menoarvion
9720: dätään erityisesti siihen, että valtio työnanta-        (44 §). Ehdotuksen mukaan tulee maakunnan
9721: jana täyttää velvollisuutensa järjestää sellaista       tulo- ja menoarvion rakenteen ja rahoitusmuo-
9722: jatkokoulutusta, joka luo edellytyksiä uralla           tojen muutoin olla sisäinen itsehallintoasia.
9723: etenemiselle.                                              Itsenäinen budjetointioikeus edellyttää, että
9724:    Ehdotukseen on otettu periaatteellisista ja          maakuntapäivät tyydyttää poliittisen vastuunsa
9725: käytännöllisistä syistä säännökset ruotsin kie-         tuntien väestön yhteiskunnalliset tarpeet. Tä-
9726: lellä annettavista tiedoista ja määräyksistä.           män vuoksi on ehdotuksen vapaata budjetoin-
9727: Ehdotuksen mukaan valtioneuvostolla on en-              tioikeutta koskevaan säännökseen kirjattu pe-
9728: sinnäkin velvollisuus mahdollisuuksiensa mu-            riaate, jonka mukaan maakuntapäivien tulee
9729: kaan pyrkiä vaikuttamaan elinkeinonharjoitta-           pyrkiä siihen, että maakunnan väestö pääsee
9730: jiin siten, että ahvenanmaalaisille kuluttajille        nauttimaan vähintään saman tasoisista sosiaa-
9731: annetaan riittävästi tietoja tavaroista ja palve-       lisista eduista kuin valtakunnan väestö (44 § 2
9732: luksista ruotsin kielellä. Säännös on julistuk-         mom.). Säännös on julistuksen luonteinen ja
9733:                                       1990 vp. -     HE n:o 73                                               55
9734: 
9735: ilmaisee yleisen tavoitteen. Maakuntapäivät voi      määrän sitominen valtion tilinpäätökseen mer-
9736: luonnollisesti lainsäädäntövaltansa puitteissa       kitsee sitä, että summan suuruus määräytyy
9737: päättää suuremmista eduista. Säännös ei mi-          valtiontalouden kustannuskehityksen myötä.
9738: tenkään edellytä yhdenmukaisuutta.                   Tasoitusmäärän vahvistamisessa ei oteta huo-
9739:     Menoista maakuntapäivien päättämiin tar-         mioon valtion tilinpäätökseen otettuja uusia
9740: koituksiin voi maakunta ehdotuksen mukaan            lainoja. Tätä perustellaan sillä, että maakunta
9741: määrätä käytettävissä olevien varojen rajoissa       voi ottaa itse vastaavat lainat. On luonnollista,
9742: ilman minkäänlaista jälkikäteistarkastusta. Tä-      että maakunnalle tulevissa määrärahoissa ote-
9743: mä tapahtuu maakuntapäivien vahvistaman              taan huomioon pääasiassa veroista ja maksuis-
9744: vuotuisen tulo- ja menoarvion puitteissa. Myös       ta kertyvät valtion tilinpäätöksen tulot, koska
9745: oikeus perustaa erityisiä rahastoja kuuluu eh-       valtio kantaa maakunnassa kaikki välittömät
9746: dotuksen mukaan maakuntapäivien vapaaseen            ja välilliset verot. Ehdotettu järjestelmä ei
9747: budjetointioikeuteen.                                periaatteessa myöskään riipu siitä, mitä valtion
9748:     Ehdotus lisää maakunnan mahdollisuuksia          tulo- ja menoarvioissa eri menoihin osoitetaan.
9749: ottaa paikalliset olot huomioon. Maakunta voi           Tasoitusperuste, joka annetaan suhdelukuna
9750: päättää Ahvenanmaan elinkeinorakenteen ja            tietyn prosenttiosuuden muodossa edellä mai-
9751: eri alojen erityistarpeet huomioon ottavista         nituista valtion tilinpäätöksen tuloista, ehdote-
9752: rahoitusmuodoista. Säästö yhtäällä voi mah-          taan 47 §:ssä 0,45 prosentiksi.
9753: dollistaa investoinnin toisaalla. Maakuntapäi-          Ahvenanmaan väkiluku suhteessa koko val-
9754: vien budjetointivapaudesta ei sellaisenaan ai-       takunnan väkilukuun ilmenee taulukosta 7.
9755: heudu valtion kannalta muuta muutosta kuin
9756: että jaksossa 2.2.8. mainittu jälkitarkastus jää
9757: pois.                                                Taulukko 7. Väestösuhteet vuosina 1973-1988
9758:     Yleisiä veroja ja maksuja koskeva lainsää-
9759: däntövalta sekä oikeus kantaa veroja kuuluu          Vuosi     Ahvenanmaalla         Suomessa     Väestösuhde,
9760: ehdotuksen mukaan valtakunnalle samalla ta-                     asuva väestö       asuva väestö        07o
9761: voin kuin voimassa olevan itsehallintolain mu-
9762: kaan. Maakuntapäivien nykyinen oikeus päät-          1973         21 867       4 678 761           0,46737
9763: tää elinkeino- ja huviveroista ja käyttää tarpei-    1974         22 142       4 702 387           0,47087
9764: siinsa niiden tuotot sekä määrätä suoritetta-        1975         22 288       4 720 500           0,47215
9765: vaksi tulon perusteella lisäveroa ja satunnaises-    1976         22 413       4 730 800           0,47377
9766: ti kannettavaa ylimääräistä tuloveroa (maa-          1977         22 455       4 747 000           0,47304
9767: kuntaveroa) pysyy niin ikään muuttumattoma-          1978         22 591       4 758 100           0,47479
9768: na. Verotusta koskeva lainsäädäntövalta sään-        1979         22 608       4 771 300           0,47383
9769: nellään 18 ja 27 §:ssä.                              1980         22 783       4 787 800           0,47586
9770:     Tulot maakunnan taloudenhoidossa koostu-         1981         22 984       4 812 200           0,47762
9771: vat, kuten aikaisemminkin, pääosaltaan val-          1982         23 251       4 841 700           0,48022
9772: tion varoista maakunnalle osoitetuista määrä-        1983         23 374       4 869 900           0,47997
9773: rahoista. Muutoin maakunta voi käyttää hy-           1984         23 595       4 893 700           0,48215
9774: väkseen tulot, jotka nyt kertyvät vuotuisina         1985         23 591       4 910 700           0,48040
9775: tulo- ja menoarvion säännönmukaisina tai yk-         1986         23 640       4 925 600           0,47994
9776:  sityisinä määrärahoina. Ulkomaisen lainan ot-       1987         23 761       4 938 600           0,48113
9777: taminen ei edellytä voimassa olevan itsehallin-      1988         23 908*      4 954 584*          0,48254
9778: non tavoin tasavallan presidentin suostumusta.       *Arvioitu väestö 31.12.1988
9779:     Ehdotuksen mukaan tulee maakunnalle vuo-
9780:  sittain maksaa valtion varoista määräraha itse-
9781:  hallintokulujen peittämiseksi. Erityisessä tasoi-
9782: tuksessa vahvistetaan vuotuinen määräraha,
9783:  jonka tulee normaalitapauksessa riittää itsehal-      Väestösuhteita koskevat ennusteet viittavat
9784:  linnon tarpeisiin. Kyseinen tasoitusmäärä vah-      Ahvenanmaan osuuden jatkuvasti kasvavan
9785:  vistetaan kertomalla kyseisen vuoden valtion        koko valtakuntaan verrattuna.
9786:  tilinpäätöksessä tilitetyt tulot, valtion uusia       Tasoitusperustetta voidaan verrata myös Ah-
9787:  lainoja lukuun ottamatta, tietyllä suhdeluvulla,    venanmaan ja koko valtakunnan välisten tili-
9788:  niin sanotulla tasoitusperusteella. Tasoitus-       tyskelpoisten verojen suhteeseen (taulukko 8).
9789: 56                                           1990 vp. -       HE n:o 73
9790: 
9791: Taulukko 8. Perustiedot Ahvenanmaan ja valtakunnan välisen verosuhteen laskemiseksi
9792: 
9793:                      Ahvenanmaa, 1 000 mk                                 Valtakunta, 1 000 mk
9794: 
9795:              Tulo- ja                                       Tulo- ja                                          Suhde
9796:             varallisuus-    Merimies-                      varallisuus-       Merimies-                    Ahvenanmaa/
9797: Vuosi          vero*         vero**        Yhteensä           vero              vero          Yhteensä      valtakunta
9798: 1975          42 321          9 039         51 360         8 939 254            64 366       9 003 620        0,5704
9799: 1976          48 934         11 732         60 666        10 135 697            90 380      10 226 077        0,5932
9800: 1977          48 589         12 544         61 133         9 630 906            93 674       9 724 580        0,6286
9801: 1978          46 299         12 118         58 417         9 477 904            93 123       9 571 027        0,6104
9802: 1979          56 267         13 780         70 047        11 244 786           100 070      11 344 856        0,6174
9803: 1980          62 323         16 268         78 591        13 282 567           124 036      13 406 603        0,5862
9804: 1981          73 481         17 041         90 522        15 310 561           132 869      15 443 430        0,5862
9805: 1982          82 413         18 802        101 215        17 406 589           153 344      17 559 933        0,5764
9806: 1983          92 428         19 660        112 088        19 858 002           160 005      20 018 007        0,5599
9807: 1984         102 567         21 870        124 437        22 262 010           183 284      22 445 294        0,5544
9808: 1986                                       140 160                                          27 328 544        0,5129
9809:  *) Sisältää yksityishenkilöiden, osakeyhtiöiden, osuuskuntien, avointen yhtiöiden ja vastaavien, yhdistysten ja kuolinpe-
9810:     sien maksuunpannut verot.
9811: **)Ainoastaan valtionvero.
9812:     Ulkomaisten laivojen verontasausta ei ole laskettu mukaan.
9813:     Vuodesta 1986 on merityötulot otettu mukaan tulo- ja omaisuusverotilastoon.
9814: Lähde: Suomen tilastolliset vuosikirjat 1976-1988 (maksuunpannut välittömät verot lääneittäin)
9815:          Verohallitus (merimiesvero)
9816: 
9817: 
9818:    Perustiedot ovat tältä osin siinä mielessä                  normaalikautta. Vuoden 1982 jälkeistä aikaa ei
9819: puutteelliset, etteivät kaikki valtion tuet ja                 otettu huomioon, koska itsehallintolain muu-
9820: avustukset käy niistä ilmi. Sitä paitsi tiedot                 toksen valmistelun voitiin ajatella vaikuttavan
9821: välillisistä veroista ja maksuista puuttuvat.                  vuoden 1982 jälkeisiin vuotuisiin taloudellisiin
9822:    Muun muassa verosuhteen luotettavaan sel-                   ratkaisuihin. Ehdotuksen jatkovalmistelussa
9823: vittämiseen liittyvien vaikeuksien vuoksi parla-               on kuitenkin otettu huomioon se, että tilinpää-
9824: mentaarinen Ahvenanmaankomitea ehdotti ta-                     töksen tulot ovat viime vuosina voimakkaasti
9825: soitusperusteeksi sitä valtion määrärahojen                    lisääntyneet. Tämä kasvu on otettu huomioon
9826: vuotuista määrää, joka annettiin maakunnalle                   siten, että Ahvenanmaankomitean ehdottamaa
9827: vuosina 1978-82 säännönmukaisina ja yli-                       tasoitusperustetta 0,48 prosenttia on alennettu
9828: määräisinä määrärahoina. Tällä ratkaisulla                     0,45 prosenttiin. Vaikka suhdeluku on komi-
9829: torjuttiin ahvenanmaalaisten toivomus omasta                   tean ehdottamaa alempi, tasoituksen markka-
9830: verolainsäädännöstä ja verohallinnosta samal-                  määrä tulee kuitenkin nousemaan.
9831: la, kun valitun ajanjakson katsottiin edustavan
9832: 
9833: Taulukko 9. Laskennalliset tasoitusperusteet vuosina 1973-1988
9834: 
9835:                                                                                      Valtion tilin-
9836:                                                                                     päätöksen mu-
9837:                         Verotalou-          Myönnetyt                                  kaiset tulot
9838:                          dellinen           ylimääräi-                                ilman uusia
9839:                          tasoitus           set varat          Yhteensä              valtionlainoja          Suhde-
9840: Vuosi                   1 000 mk            1 000 mk           1 000 mk                 1 000 mk            luku, OJo
9841: 1973                   52 865                15 801             68 666               16 659 027            0,41218
9842: 1974                   72 654                 2 935             75 589               20 656 537            0,36593
9843: 1975                   97 019                 7 149            104 168               24 470 781            0,42568
9844: 1976                  111 722                16 817            128 539               31 057 441            0,41387
9845: 1977                  138 180                14 338            152 518               32 995 315            0,46224
9846:                                      1990 vp. -     HE n:o 73                                      57
9847: 
9848: 
9849:                                                                      Valtion tilin-
9850:                                                                     päätöksen mu-
9851:                     Verotalou-      Myönnetyt                         kaiset tulot
9852:                      dellinen       ylimääräi-                       ilman uusia
9853:                      tasoitus       set varat       Yhteensä         valtionlainoja       Suhde-
9854: Vuosi               1 000 mk        1 000 mk        1 000 mk           1 000 mk          luku,%
9855: 
9856: 1978              159 285            11 800         171 085          34 793 216         0,49172
9857: 1979              169 760            18 000         187 760          38 425 245         0,48864
9858: 1980              207 784            23 786         231 570          44 566 166         0,51961
9859: 1981              240 554            13 125         253 679          53 041 683         0,47826
9860: 1982              250 924               520         251 444          59 871 167         0,41998
9861: 1983              281 976                           281 976          65 214 577         0,43238
9862: 1984              325 636              4 116        329 752          76 423 524         0,43148
9863: 1985              334 626              2 885        337 511          85 631 510         0,39414
9864: 1986              379 322                           379 322          92 946 418         0,40811
9865: 1987              419 282 *)           8 185        427 467         100 880 177         0,42374
9866: 1988              429 631 **)         13 000        442 631         116514647           0,37989
9867: 
9868: *> Verotaloudelliseen harkintaan alistettava määrä
9869: **> Ennakkotieto
9870: Suhdekeskiarvot
9871: 1975-1984     0,4564
9872: 1978-1982 = 0,4796
9873: 1978-1988 = 0,4425
9874:    Ajanjaksolle 1978-1982, joka oli Ahvenan-        menemista vähentävästi ylijäämäinen. Suhde-
9875: maankomitean laskelmien pohjana, on tasoi-          luku alenee näiden tekijöiden vuoksi.
9876: tusperuste 0,48 prosenttia. Jos vuoden 1982            Ylimääräisten määrärahojen määrä on viime
9877: jälkeen saadut valtion määrärahat otetaan           vuosina siksi ollut huomattavan alhainen, mikä
9878: huomioon, johtaisi tämä suhdelukuun 0,46            myös kertoo patoutuneesta suurempien julkis-
9879: prosenttia ajanjaksona 1975-1984 ja 0,44 pro-       ten määrärahojen ja investointien tarpeesta.
9880: senttia ajanjaksona 1978-1988.                      Tässä uudessa taloudellisessa järjestelmässä on
9881:    Moni tekijä selittää nämä alemmat suhdelu-       vuotuinen tasoitusmäärä mitoitettava katta-
9882: vut. Alempi säännönmukaisten määrärahojen           maan myös tulevat suurehkot sijoitukset, jotka
9883: osuus selittyy suureksi osaksi Ahvenanmaan ja       nykyisen järjestelmän mukaan rahoitetaan yli-
9884: valtakunnan kansantaloudellisilla eroilla. Sa-      määräisillä määrärahoilla.
9885: maan aikaan kun valtion budjettia ovat 1980-           Edellä mainittuja suhdekeskiarvoja vasten ja
9886: luvulla kuormittaneet työllisyyden edistämis-       ottaen huomioon valtion tilinpäätöksen kehi-
9887: toimet, sijoitukset tutkimukseen ja tekniikkaan     tyksen viime vuosina ehdotetaan, että tasoitus-
9888: sekä niihin verrattaviin menoihin, ovat sijoi-      peruste olisi 0,45 prosenttia. Jos vuoden 1989
9889: tukset vastaavia tarpeita varten Ahvenanmaal-       valtion tulo- ja menoarvio otetaan pohjaksi,
9890: la olleet toistaiseksi vähäisiä. Jatkuva korkea-    nousisi tasoitusmäärä lähes 597 miljoonaan
9891: suhdanne on sen lisäksi viime vuosina tuotta-       markkaan. Alustavien laskelmien mukaan tu-
9892: nut valtion budjettiin merkittävän ylijäämän,       lee vuoden 1989 tasoitus olemaan runsas 462
9893: mikä vielä alentaa suhdelukua, kun Ahvenan-         miljoonaa markkaa. Vuonna 1989 ehdotus oli-
9894: maan menot suhteutetaan valtion tuloihin.           si siten merkinnyt vajaan 135 miljoonan mar-
9895: Poikkeuksellinen ylikuumeneminen rakentami-         kan lisäystä. Tätä nousua perustellaan sillä,
9896: sessa ja elinkeinoelämässä Ahvenanmaalla on         että tasoitusmäärä edellä mainituista syistä on
9897: itsessään tuonut pidäHyvyyttä julkisiin inves-      ollut liian alhainen viime vuosina sekä sillä,
9898: tointeihin, joka on luonut patoutuneen tarpeen      että ehdotus merkitsee lisämenoja maakunnal-
9899: investoida matkailun, julkisen hallinnon ja         le. Tämä johtuu lisääntyvistä hallintotehtävistä
9900: energiahuollon perusrakenteisiin.                   ja -menoista, jotka suoraan siirtyvät maakun-
9901:    Valtion tulo- ja menoarviossa on ollut työlli-   nalle uuden itsehallintolain myötä.
9902:  syyden ja rakennemuutoksen aiheuttamia suu-           Jotta voitaisiin ottaa huomioon tapahtuvat
9903:  rehkoja menoja samalla kun se on ollut ylikuu-     muutokset ja päästä tarpeelliseen joustavuu-
9904: 8 300206L
9905: 58                                   1990 vp. -    HE n:o 73
9906: 
9907: teen, on katsottu olevan perusteltua ehdottaa        Jos verohyvitys olisi ollut voimassa vuosina
9908: mahdolliseksi tasoitusperusteen muuttaminen.       1972-1987, se olisi tuonut Ahvenanmaalle
9909: Tasoitusperustetta on muutettava esimerkiksi,      seuraavat määrät tuhansina markkoina:
9910: kun valtion tulo- ja menoarvion rakennetta
9911: olennaisesti muutetaan siirtämällä suurehkoja               Vuosi                1 000 markkaa
9912: budjetin osa-alueita erillisiksi rahastoiksi tai             1972                     5 193
9913: muulla tavoin. Muutos on niin ikään tarpeen                  1973                     5 183
9914: tehtäessä muutoksia brutto-nettoperiaatteen                  1974                    10 851
9915: soveltamiseen.                                               1975                     4 541
9916:    Tasoitusperustetta on ehdotuksen mukaan                   1976                     7 490
9917: muutettava myös, jos maakunnan menot ovat                    1977                    10 565
9918: nousseet lakiehdotuksen 48 §:ssä lähemmin                    1978                     8 648
9919: mainituista syistä. Kun maakunnan menot ovat                 1979                    11 054
9920: vähentyneet sen johdosta, että valtakunta on                 1980                     8 877
9921: ottanut hoitaakseen maakunnalle kuuluvia hal-                1981                    10 216
9922: lintotehtäviä, merkitsee muutos tasoitusmää-                 1982                     9 903
9923: rän alentamista. Tasoitusmäärää voidaan                      1983                     7 987
9924: muuttaa myös vain tietyiksi vuosiksi. Tasoitus-              1984
9925: perusteen muutoksista säädettäisiin valtakun-                1985
9926: nan lailla, johon maakuntapäivät on antanut                  1986
9927: suostumuksensa.                                              1987
9928:    Ehdotettu järjestelmä tähtää siihen, että
9929: maakuntapäivät voisi omin päätöksin vaikut-           Ehdotuksen mukaan maakunnan on nor-
9930: taa taloudelliseen kehitykseen maakunnassa         maalioloissa tultava toimeen määrällä, joka
9931: niin vapaasti kuin mahdollista. Maakunta saa       sille suoritetaan yllä mainitun tasoitusjärjestel-
9932: 49 §:n mukaan tietyin edellytyksin verohyvi-       män mukaisesti. Tästä huolimatta saattaa syn-
9933: tyksen. Verohyvitys suoritetaan, jos maakun-       tyä tilanteita, joissa osoittautuu perustelluksi,
9934: nassa maksettavaksi määrätyt välittömät verot      että valtio antaa apuaan erityismäärärahoin.
9935: nousevat yli 0,52 prosentin vastaavien verojen     Valtiovallan tulee olla avuksi sellaisista ennalta
9936: määrästä koko maassa. Raja 0,52 prosenttia         arvaamattomista epäsuotuisista tapahtumista
9937: on yli kahdeksan prosenttia korkeampi kuin         aiheutuvissa tilanteissa, joiden merkitys ahve-
9938: asukaslukujen suhde 0,48 prosenttia. Verohy-       nanmaalaiselle yhteiskunnalle ja sen taloudelle
9939: vitys on maakunnan viranomaisille kiihokkee-       on suuri. Nykyisen järjestelmän puitteissa voi-
9940: na sellaisen elinkeinopolitiikan harjoittami-      vat sellaisissa tapauksissa tulla kysymykseen
9941: seen, joka tekee mahdolliseksi verotulojen li-     ylimääräiset määrärahat.
9942: sääntymisen. Ehdotettu verohyvitys tietyllä ta-       Erityistä avustusta edellytetään voitavan
9943: valla korvaa sitä, että toteutettaisiin ahvenan-   suorittaa kahdenlaisissa tilanteissa, jotka mo-
9944: maalaisten toivomus omasta verolainsäädän-         lemmat suuresti riippuvat Ahvenanmaan
9945: nöstä ja -hallinnosta.                             maantieteellisistä tai taloudellisista erikoisala-
9946:    Verohyvityksen laskeminen on teknisesti yk-     suhteista. Toisessa näistä tapauksista kysymys
9947: sinkertaista, ja se toimitetaan seuraavan kaa-     on erityisesti maakuntaan kohdistuvien olen-
9948: van mukaan:                                        naisten kansantaloudellisten häiriöiden ehkäi-
9949:                                                    semisestä tai poistamisesta. Toisessa tapaukses-
9950: Verot Ahvenanmaalla (A) -        0,0052 x verot    sa ovat kysymyksessä ennalta arvaamattomat
9951: koko Suomessa (S)                                  luonnonvoimien aiheuttamat fyysiset tapahtu-
9952:                                                    mat tai muut katastrofin luonteiset tapahtu-
9953: Esimerkki:                                         mat.      •
9954:                                                       Tasoitusta koskeva päätösvalta pysytetään
9955:                            Verot A 101 215 000     ehdotuksen mukaan suurin piirtein ennallaan.
9956: 0,0052 x verot                                     Ahvenanmaan valtuuskunta päättäisi siten ta-
9957: s 17 560 000 000                     91 311 652    soituksesta, avustuksista, ennakoista ja muista
9958:                    Verohyvitys        9 903 348    sille kuuluvista taloudellisista tehtävistä. Tär-
9959:                                                    keimmät ratkaisut vaatisivat tasavallan presi-
9960:                                        1990 vp. -     HE n:o 73                                      59
9961: 
9962: dentin vahvistuksen. Asiat esitellään valtiova-       maisten tehtävät hallinnossa lisääntyvät. Vas-
9963: rainministeriöstä kuten nykyisenkin itsehallin-       taavasti valtion viranomaisten tehtävät samas-
9964: tolain mukaan.                                        sa määrin vähenevät. Tämän johdosta uudis-
9965:    Voimassa oleva itsehallintolaki ·sisältää sään-    tuksella on erinäisiä organisatorisia vaikutuk-
9966: nöksen siitä, että valtio vastaa valtionhallinnon     sia sekä valtionhallintoon että maakuntahallin-
9967: kustannuksista Ahvenanmaalla. Näin olisi voi-         toon. Vaikutukset kohdistuvat selvimmin val-
9968: massa myös ehdotetun lain mukaan, mutta               tion paikallishallintoon maakunnassa. Suurim-
9969: erityistä säännöstä tästä ei ole katsottu tarvitta-   mat muutokset tapahtuvat postihallinnossa ja
9970: van.                                                  radiotoiminnassa. Posti- ja telelaitoksen piiri-
9971:                                                       hallinto ja paikallisradion hallinto siirtyvät
9972:                                                       maakunnalle.
9973: 5. Esitys kansainvälisten ihmisoi-                       Ehdotettujen toimivaltamuutosten vuoksi
9974:    keussopimusten kannalta                            maaherran tehtävät tulevat jossakin maann
9975:                                                       eroamaan nykyisistä maaherran tehtävistä. Sa-
9976:    Ahvenanmaan itsehallinnon kannalta tär-            ma koskee lääninhallituksen tehtäviä. Läänin-
9977: keimmät Suomea tällä hetkellä velvoittavat            hallitus olisi ilmeisesti organisoitava uudelleen.
9978: kansainväliset ihmisoikeussopimukset ovat             Kysymystä on selvittänyt sisäasiainministeriön
9979: vuonna 1966 solmitut taloudellisia, sosiaalisia       asettama Ahvenanmaan valtionhallintotoimi-
9980: ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvä-      kunta, joka on jättänyt mietintönsä (Komi-
9981: linen yleissopimus (SopS 6/1976) sekä kansa-          teanmietintö 1987:56) vuoden 1987 lopussa.
9982: lais- ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvä-        Jos maakuntaan perustetaan erityinen hallin-
9983: linen yleissopimus (SopS 7-8/1976).                   totuomioistuin, aiheutuu tästä organisatorisia
9984:    Ensiksi mainittu sopimus saatettiin voimaan        vaikutuksia. Ne selvitetään erikseen samassa
9985: asetuksella. Jälkimmäisen sopimuksen voi-             yhteydessä kuin sitä koskeva lainsäädäntökin.
9986: maansaattamisesta annetulle laille ei saman              Ehdotuksen 29 §:n 1 momentin mukaisten
9987: sopimuksen voimaanpanoasetuksen mukaan                mahdollisten toimivallan siirtojen vaikutuksia
9988: pyydetty Ahvenanmaan maakuntapäivien suos-            ei voida tässä yhteydessä lähemmin käsitellä.
9989: tumusta. Sopimusten ei siten katsottu sisältä-        Asia on selvitettävä erikseen kunkin tapauksen
9990: vän määräyksiä, jotka merkitsevät itsehallinto-       osalta.
9991: lain säännösten kumoamista, muuttamista tai              Ahvenanmaan valtuuskunnan kokoonpanoa
9992: niistä poikkeamista.                                  ei muuteta. Käytännön syistä valitaan kullekin
9993:    Euroopan neuvoston puitteissa on vuonna            jäsenelle nykyisen yhden varajäsenen sijasta
9994: 1950 solmittu ihmisoikeuksien ja perusvapauk-         kaksi. Valtuuskunnan saarnat uudet tehtävät
9995: sien suojelemista koskeva yleissopimus. Suomi         voivat aiheuttaa tarpeen lisätä valtuuskuntaa
9996: allekirjoitti sopimuksen ja siihen liittyvät lisä-    avustavaa henkilökuntaa ja teknisiä apuneuvo-
9997: pöytäkirjat toukokuussa 1989. Sopimus on              ja. Kysymys on lähemmin selvitettävissä vasta
9998: ratifioitu toukokuussa 1990. Koska sopimus            sen jälkeen, kun uudesta järjestelmästä on
9999: koskee itsehallintolaissa Ahvenanmaan maa-            saatu kokemusta.
10000: kuntapäivien lainsäädäntövallan alaan kuulu-
10001: via asioita, sen voimaan saattamiselle Ahve-
10002: nanmaan maakunnassa on hankittu maakunta-             6.2. Henkilöstövaikutukset
10003: päivien suostumus.
10004:    Esitykseen sisältyvät lakiehdotukset eivät ole        Ehdotuksen 75 §:n 1 momentin mukaan
10005: ristiriidassa kysymyksessä olevien sopimusten         henkilö, jonka palvelussuhdetta valtion palve-
10006: kanssa.                                               luksessa lakiehdotuksen mukainen lainsää-
10007:                                                       däntö- ja hallintovallan siirto koskee, siirre-
10008:                                                       tään, jos hän siihen suostuu, etunsa säilyttäen
10009: 6. Esityksen organisatoriset ja                       vastaaviin tehtäviin maakunnan palveluksessa
10010:    henkii ö s töv aik u t ukset                       siten kuin tästä asetuksella säädetään. Useim-
10011:                                                       mat siirrot valtion palveluksesta maakunnan
10012: 6.1. Organisatoriset vaikutukset                      palvelukseen tulevat tapahtumaan postihallin-
10013:                                                       nossa. Lain tullessa voimaan lienee postihallin-
10014:   Ehdotetusta Ahvenanmaan itsehallinnon               non viran- ja toimenhaltijoita maakunnassa
10015: vahvistamisesta seuraa, että itsehallintovirano-      noin 170 henkilöä.
10016: 60                                    1990 vp. -     HE n:o 73
10017: 
10018:    Muilla maakunnan huolehdittavaksi tulevilla       edellytetyt avustusmuodot voivat joissakin ta-
10019: hallinnonaloilla ei tapahtune kovin merkittäviä      pauksissa aiheuttaa menoja, mutta ne ovat
10020: henkilöstön siirtoja. Maakunta hoitaa useim-         aivan poikkeusluontoisia.
10021: missa tapauksissa jo nyt hallinnon näillä aloil-       Ehdotus maakunnan rinnastamisesta valti-
10022: la.                                                  oon verovapauden ja siihen verrattavien etujen
10023:                                                      osalta (66 §), merkitsee tiettyä verotulojen me-
10024:                                                      netystä valtiolle. Tämän vaikutus lienee merki-
10025: 7. Esityksen taloudelliset vaiku-                    tyksetön.
10026:    tukset
10027: 
10028: 7.1. Valtiontaloudelliset vaikutukset                7.2. Vaikutukset maakunnan talouteen
10029: 
10030:    Ehdotetun rahoitusjärjestelmän pääasiallise-         Ehdotettu uusi rahoitusjärjestelmä ei peri-
10031: na perusteluna on ollut, että saataisiin luoduksi    aatteessa lisää maakunnan käytettävissä olevia
10032: vapaampi valtion määrärahojen käyttöjärjestys        varoja verrattuna siihen, mikä voimassa olevan
10033: ilman maakunnan menojen yksityiskohtaista            järjestelmän mukaan saadaan säännöllisten ja
10034: tarkastamista ja vertaamista valtion vastaaviin      ylimääräisten määrärahojen muodossa. Ehdo-
10035: menoihin. Ehdotettu järjestelmä helpottaa ta-        tetuna verohyvityksellä saattaa kuitenkin olla
10036: soituksen käsittelyä tarkastusviranomaisissa.        piristävä vaikutus maakunnan elinkeinopoli-
10037: Menettely yksinkertaistuu myös sen johdosta,         tiikkaan. Liikkumavaralla ehdotetussa järjes-
10038: että säännöllisen tasoituksen peruste on mää-        telmässä on maakunnalle olennainen merkitys.
10039: rätty ennalta. Valtio ja maakunta voivat etukä-      Se mahdollistaa itsenäisen talouspolitiikan
10040: teen suunnilleen laskea niin ennakkosumman           maakunnan erityistarpeiden mukaan soviteitui-
10041: kuin lopullisenkin tasoitusmäärän. Erityisselvi-     ne etusijajärjestyksineen.
10042: tyksiä ja -suunnitelmia, joihin valtiovarainmi-         Uusien toimialojen, kuten postilaitoksen hal-
10043: nisteriön ja Ahvenanmaan valtuuskunnan on            tuunotto, tuo maakunnalle enemmän varoja,
10044: pitänyt tutustua ylimääräisten määrärahojen          mutta samalla maakunta ottaa vastuun kustan-
10045: myöntämisen yhteydessä ja jotka usein ovat           nuksista. Valtion vastuu näistä kustannuksista
10046: aiheuttaneet lisätyötä ministeriössä valtion         lakkaa, minkä johdosta taloudelliset kokonais-
10047: tulo- ja menoarviota valmisteltaessa, ei ehdo-       vaikutukset eivät muuttune.
10048: tuksen mukaan enää tarvita. Tämän voidaan
10049: olettaa johtavan joihinkin säästöihin hallinto-
10050: menoissa.                                            7 .3. Kunnallistaloudelliset vaikutukset
10051:    Säännöllisen tasoituksen osalta ei ehdotettu
10052: järjestelmä johda prosenttiluvun kasvuun ver-          Ehdotus ei suoranaisesti vaikuta Ahvenan-
10053: rattuna säännöllisten ja ylimääräisten määrära-      maan kuntien talouteen. Maakunnan toimival-
10054: hojen keskiarvoon vuosien 1975-1988 tason            lan lisääntymisenä lainsäädännön osalta ja itse-
10055: mukaan laskettuna. Viime vuosiin verrattuna          näisemmällä taloudella saattaa kuitenkin pi-
10056: markkamäärä kuitenkin nousee. Vuoden 1989            temmällä tähtäyksellä olla myös joitakin kun-
10057: tasoitukseen verrattuna arvioidaan kasvun ole-       nallistaloudellisia vaikutuksia. Niitä ei voida
10058: van lähes 135 miljoonaa markkaa. Syyt tähän          ennakolta arvioida. Ehdotuksen mukanaan
10059: lisäykseen on selostettu edellä (4.8.).              tuoma itsehallinnon vahvistuminen ei todennä-
10060:    Ehdotettu verohyvitys maakunnalle saattaa         köisesti tule merkittävässä määrin lisäämään
10061: jossakin määrin lisätä valtion menoja. Sillä ei      kuntien taloudellista vastuuta. Valtiolta maa-
10062: ole valtiontaloudelliselta kannalta kovin suurta     kunnalle siirtyvillä hallinnonaloilla, esimerkiksi
10063: merkitystä. Silloin kun verohyvitys on suoritet-     kuluttajansuojahallinnossa, osa vastuuta kun-
10064: tava, ovat myös valtion tulot välillisistä verois-   nallisesta toiminnasta tulee siirtymään maa-
10065: ta tavallista suuremmat. Ehdotuksen 51 § :ssä        kunnalle.
10066:                                      1990 vp. -     HE n:o 73                                      61
10067: 
10068:                               YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
10069: 
10070: 
10071: 1. Lakiehdotusten perustelut                        Ien. Tällöin on aina esillä uusi tilanne, joka
10072:                                                     useimmiten järjestetään kansainvälisesti ja jo-
10073: 1.1. Ahvenanmaan itsehallintolaki                   ka vaatii yksityiskohtaisempaa kansallista
10074:                                                     sääntelyä. Kyse voi esimerkiksi olla kalastuso-
10075:                      1 luku                         suuksien muuttamisesta tai uusien luonnonva-
10076:               Yleisiä säännöksiä                    rojen hyväksikäyttämisestä. Tämän vuoksi ei
10077:                                                     ole katsottu olevan syytä tai mahdollistakaan
10078:    1 §. Ahvenanmaan itsehallinto. Pykälä vas-       tarkasti säännellä, miten tällainen valtakunnan
10079: taa voimassa olevaa lakia. Maakunnalla oleva        alueherruuden laajeneminen koskee maakun-
10080: lainsäädäntö- ja hallintovalta käy selville tä-     taa. Sitä vastoin säännös velvoittaa valtakun-
10081: män lain säännöksistä. Tulkittaessa itsehallin-     nan ja maakunnan viranomaiset neuvottele-
10082: toa koskevia perussäännöksiä, esimerkiksi           maan sellaisen kansainvälisen sopimuksen
10083: säännöksiä, joiden tarkoituksena on kielen ja       maakuntaa koskevista vaikutuksista.
10084: kulttuurin säilyttäminen, lähtökohtana on Ah-          Suora kytkentä itsehallintolain toimivaltaja-
10085: venanmaan sopimus.                                  koon saattaa joissain asioissa myös johtaa
10086:    2 §. Maakunnan alue. Voimassa olevan lain        virheeseen ja aiheuttaa niin sanotuilla jaetuilla
10087: 1 §:n 2 momentissa on pykälää vastaava sään-        oikeudenaloilla käytännön vaikeuksia. Ehdo-
10088: nös. Pykälän 1 momentissa säännellään maa-          tuksessa lähdetään tämän vuoksi siitä, ettei
10089: kunnan alue. Maakunta käsittää alueen, joka         valtakunnan alueherruuden laajentuminen it-
10090: ehdotetun lain tullessa voimaan muodostaa           sestään aiheuta maakunnan toimivallan vastaa-
10091: maakunnan, toisin sanoen alueen, joka oli           vaa laajentumista. Maakunnan toimivallan laa-
10092: Ahvenanmaan Iääninä, kun ensimmäinen itse-          jentaminen on arvioitava kussakin esille tule-
10093: hallintolaki tuli voimaan, ottaen kuitenkin         vassa tilanteessa erikseen ja järjestettävä valta-
10094: huomioon itsehallintolain vuonna 1985 muute-        kunnan ja maakunnan välisin sopimuksin.
10095: tussa 1 §:n 2 momentissa tarkoitetun rajantar-      Säännös pyrkii joustavuuteen. Sopimus voi-
10096: kistuksen Märketin Iuodolla Ahvenanmeressä.         daan tehdä erilaisin muodoin eri tilanteissa.
10097: Maa-alueen lisäksi maakuntaan kuuluu siis           Milloin kysymys on pelkästään maakunnan
10098: aluevesi, joka Suomen aluevesien rajoja koske-      hallintovallan lisäämisestä jossakin asiaryh-
10099: vien säännösten mukaan välittömästi rajoittuu       mässä, voidaan käyttää sopimusasetusta. Jos-
10100: maakunnan alueeseen. Nykyisin aluevesi ulot-        sakin tilanteessa saattaa valtakunnan ja maa-
10101: tuu neljän meripeninkulman päähän. Oikeu-           kunnan välinen julkisoikeudellinen sopimus
10102: desta yleiseen vesialueeseen Ahvenanmaan            riittää. Laajentumisen ollessa merkittävä voi-
10103: maakunnassa annetun lain mukaan Suomen              daan lainsäädäntöön, jota valtakunnan laajen-
10104: aluevesi maakunnassa on yleistä vesialuetta         nettu alueherruus edellyttää, ottaa sopimuksen
10105:  siltä osin, kuin se on kylärajojen ulkopuolella,   nojalla säännöksiä, jotka sääntelevät maakun-
10106: ja kuuluu kuten merenpohjakin maakuntaan.           nan Iaajennetut oikeudet.
10107: Ehdotus ei siis merkitse asiallista muutosta           3 §. Maakunnan toimielimet. Pykälän 1 mo-
10108:  nykytilaan verrattuna. Ehdotettu 1 momentin        mentti vastaa voimassa olevan itsehallintolain
10109:  muotoilu on kuitenkin tarkoitettu saattamaan       2 §:n 1 momenttia. Säännös sisältää periaat-
10110:  mahdolliset Suomen aluevesien rajoja koskevat      teen, että Ahvenanmaan maakuntapäivät edus-
10111:  muutokset koskemaan myös maakuntaa ilman,          taa maakunnan väestöä. Maakuntapäivien asi-
10112:  että itsehallintolakia tarvitsee muuttaa.          ana on tuoda ilmi väestön tahto asioissa, jotka
10113:     Ehdotus ei vaikuta siihen Ahvenanmaata          koskevat itsehallintoa. Tämä tapahtuu käyttä-
10114:  ympäröivään kolmen meripeninkulman laajui-         mällä maakuntapäiville itsehallintolain yksit-
10115:  seen vesialueeseen, joka kansainvälisillä sopi-    täisten säännösten nojalla kuuluvaa oikeutta
10116:  muksilla on demilitarisoitu.                       päätöksentekoon, aloitteiden tekemiseen ja
10117:     Pykälän 2 momentti koskee tapausta, jossa       mielipiteen ilmaisemiseen. Itsehallinnon yhtey-
10118:  valtakunnan alueherruuden ala laajenee alu-        dessä saattaa herätä tarve ottaa kantaa kysy-
10119:  evesiä laajentamatta. Näin on laita tilanteissa,   myksiin, jotka eivät suoranaisesti koske laissa
10120:  joissa talousaluetta laajennetaan esimerkiksi      edellytettyjä itsehallintoasioita, mutta sivuavat
10121:  mannerjalustan tai kalastusalueen kyseessä ol-     itsehallinnon perusteita tai maakunnan toimi-
10122: 62                                   1990 vp. -    HE n:o 73
10123: 
10124: alapiiriä. Sellaisissakin tilanteissa maakunta-       Pykälän 2 kohdan mukaan maakunnassa
10125: päivien tulee käyttää maakunnan puhevaltaa.        asuva alle 18-vuotias lapsi, joka on Suomen
10126:    Lainsäädäntövaltaa itsehallintoasioissa käyt-   kansalainen, saa kotiseutuoikeuden, jos hänen
10127: tää maakuntapäivät. Maakuntahallituksen val-       isällään tai äidillään on tämä oikeus. Avio-
10128: tuutuksen nojalla käyttämästä säädösvallasta       liitossa syntyneelle lapselle riittää kotiseutuoi-
10129: säädetään 21 §:ssä. Maakuntapäivien toimival-      keuden saamiseksi se, että joko isällä tai äidillä
10130: ta sulkee samalla pois valtakunnan toimielinten    on tämä oikeus. Avioliiton ulkopuolella synty-
10131: vallan säätää itsehallintoasioista. Siitä, miten   nyt lapsi seuraa äitiä ja, jos isyys on vahvistet-
10132: maakuntapäivät käyttää lainsäätämisvaltaansa,      tu, myös isää. Säännös kattaa ilman nimeno-
10133: säädetään 17 § :ssä ja niiden toimivaltaan kuu-    maista mainintaa myös ottolapset, jotka seu-
10134: luvista asioista 18 §:ssä.                         raavat ottovanhempia tai -vanhempaa, mutta
10135:    Pykälän 2 momentti sisältää säännökset          eivät biologisia vanhempia. Lapsen tämän koh-
10136: maakuntahallinnon toimeenpanoelimistä. Ylei-       dan mukainen kotiseutuoikeus on itsenäinen.
10137: nen johto ja hallinto kuuluvat Ahvenanmaan         Edellytyksenä kuitenkin on, että lapsi asuu
10138: maakuntahallitukselle ja sen alaisille viran-      maakunnassa. Alle 18-vuotiaalta lapselta ei
10139: omaisille. Maakuntahallituksen valitsemista-       vaadita 7 §:n 2 momentin 3 kohdassa mainit-
10140: vasta säädetään 16 §:n nojalla maakuntalailla.     tua ruotsin kielen taitoa. Tämä johtuu siitä,
10141:    4 §. Maaherra. Pykälä vastaa voimassa ole-      että lapsi seuraa jo lain mukaan vanhempiaan,
10142: van itsehallintolain 6 §:n 1 momentin alkua.       eikä hänen tarvitse maakuntaan muutettaessa
10143:    Maaherra on hallituksen edustajana maa-         hakea kotiseutuoikeutta.
10144: kunnassa. Hän myös edustaa eräissä asioissa           Ehdotuksessa ei ole voimassa olevan itsehal-
10145: tasavallan presidenttiä (14 §). Maaherrasta sää-   lintolain 3 §:n 4 momenttia vastaavaa säännös-
10146: detään lähemmin 8 luvussa (52-54 §).               tä siitä, että nainen soimiessaan avioliiton sel-
10147:    5 §. Ahvenanmaan valtuuskunta. Ahvenan-         laisen miehen kanssa, jolla on Ahvenanmaan
10148: maan valtuuskuntaa koskevat säännökset ovat        kotiseutuoikeus, saa tällaisen oikeuden. Ottaen
10149: voimassa olevan itsehallintolain 28 §:ssä. Ah-     huomioon sukupuolten tasa-arvon periaatteen,
10150: venanmaan valtuuskunnan, johon kuuluu              on kotiseutuoikeuden saaminen säänneltävä
10151: maakuntapäivien ja valtioneuvoston valitsemat      kummankin puolison kohdalta itsenäisesti ja
10152: jäsenet, tulee, kuten tähänkin asti, olla maa-     samalla tavoin. Mikäli puoliso saisi kotiseu-
10153: kunnan ja valtakunnan yhteinen elin. Valtuus-      tuoikeuden avioliiton nojalla, saattaisivat avio-
10154: kunta hoitaa tässä laissa erikseen mainittuja      erojen ja uudelleen avioitumisten seurauksena
10155: tehtäviä. Valtuuskunnan kokoonpanosta, teh-        saada kotiseutuoikeuden henkilöt, joilla ei ole
10156: tävistä ja kustannuksista säädetään tarkemmin      maakuntaan mitään siteitä. Sille, ettei puoliso
10157: 8 luvussa.                                         enää saa avioliiton perusteella kotiseutuoikeut-
10158:                                                    ta, ehdotetaan eräänlaisena lievennyksenä
10159:                                                    muutosta Ahvenanmaan maakunnassa olevaa
10160:                     2 luku                         kiinteän omaisuuden hankkimista ja hallintaa
10161:         Ahvenanmaan kotiseutuoikeus                koskevan oikeuden rajoittamista koskevan lain
10162:                                                    3 §:ään.
10163:    6 §. Kotiseutuoikeus lain nojalla. Osittain         7 §. Kotiseutuoikeus hakemuksen perusteel-
10164: pykälää vastaavat säännökset ovat voimassa         la. Pykälä vastaa voimassa olevan itsehallinto-
10165: olevan itsehallintolain 3 §:n 1 ja 5 momentissa.   lain 3 §:n 2 ja 3 momenttia. Kotiseutuoikeuden
10166: Henkilö, jolla on voimassa olevan lain nojalla     voi saada myös hakemuksesta. Hakemus osoi-
10167: Ahvenanmaan kotiseutuoikeus, saa sen suo-          tetaan 1 momentin nojalla maakuntahallituk-
10168: raan pykälän 1 kohdan perusteella. Kotipaik-       selle, joka myöntää tämän oikeuden.
10169: kaoikeutta on pidettävä saavutettuna oikeute-         Hakemuksesta saatavan kotiseutuoikeuden
10170: na. Säännös on otettu lakiin lähinnä selkeyden     myöntämisen perusteista säädetään 2 momen-
10171: vuoksi. Se, jolla on Ahvenanmaan kotiseutuoi-      tissa. Hakemuksen perusteella saatavaa koti-
10172: keus voimassa olevan lain perusteella, saa sen     seutuoikeutta koskeva siirtymäsäännös on
10173: myös ehdotetun lain nojalla. Samalla uuden         72 §:ssä.
10174: lain säännökset ulottuvat koskemaan myös              Vain Suomen kansalainen voi saada kotiseu-
10175: tällaista henkilöä. Muut uuden lain voimaantu-     tuoikeuden hakemuksesta. Suomen kansalai-
10176: loon kytkeytyvät kotiseutuoikeuden saamista        suuden lisäksi edellytetään, että hakija on
10177: koskevat säännökset ovat 72 §:ssä.                 muuttanut maakuntaan (1 kohta) ja että hänel-
10178:                                       1990 vp. -     HE n:o 73                                      63
10179: 
10180: lä on keskeytyksettä vähintään viiden vuoden         kielitaitovaatimusta esimerkiksi puhevian tai
10181: ajan ollut varsinainen asunto ja koti maakun-        puuttuvan puhekyvyn vuoksi.
10182: nassa (2 kohta). Koska kotiseutuoikeus myön-            Lakiin ei ole katsottu tarpeelliseksi ottaa
10183: netään hakemuksesta, jää hakijan velvollisuu-        nimenomaista säännöstä kotiseutuoikeuden ha-
10184: deksi epäselvissä tapauksissa osoittaa, että hä-     kemis- ja myöntämismenettelyn yksityiskohtai-
10185: nellä on ollut varsinainen asunto ja koti maa-       sesta sääntelystä. Asiasta voidaan säätää maa-
10186: kunnassa vähintään viiden vuoden ajan. Ahve-         kuntalailla ilman itsehallintolaissa olevaa ni-
10187: nanmaan sopimuksesta peräisin oleva viiden           menomaista säännöstäkin.
10188: vuoden aika on pysytetty.                               8§. Kotiseutuoikeuden menettäminen. Py-
10189:    Yleisperusteluissa (4.2.1.) mainituilla syillä    kälä vastaa voimassa olevan itsehallintolain
10190: ehdotetaan 2 momentin 3 kohdassa säännöstä           3 § :n 7 momenttia. Ehdotetussa 1 momentissa
10191: kielitaidosta. Kotiseutuoikeutta hakevalta vaa-      säädetään tyhjentävästi kotiseutuoikeuden me-
10192: ditaan tyydyttävä ruotsin kielen taito. Tällä        nettämisen perusteet. Henkilö, joka menettää
10193: tarkoitetaan taitoa, joka antaa hakijalle mah-       Suomen kansalaisuutensa, menettää suoraan
10194: dollisuuden sekä työelämässä että muutoin jo-        lain nojalla myös kotiseutuoikeutensa.
10195: kapäiväisessä elämässä tulla toimeen yksikieli-         Muu kuin tilapäinen muutto maakunnasta
10196: sessä ruotsinkielisessä yhteiskunnassa. Kielitai-    on toinen tilanne, joka voi 2 momentin mu-
10197: tovaatimus on ilmaistu tässä säännöksessä tyh-       kaan johtaa kotiseutuoikeuden menettämiseen.
10198: jentävästi. Maakuntalaissa voidaan säätää,           Se, johtaako muutto kotiseutuoikeuden menet-
10199: kuinka kielitaito on osoitettava.                    tämiseen ja mistä ajankohdasta se menetetään,
10200:    Jos hakija täyttää 2 momentissa luetellut         säännellään ehdotuksen mukaan maakuntalail-
10201: vaatimukset, maakuntahallituksen on myön-            la. Ei ole katsottu olevan syytä itsehallintolais-
10202: nettävä hänelle kotiseutuoikeus. Samoin kuin         sa ehdottomasti kytkeä kotiseutuoikeuden me-
10203: voimassa olevan itsehallintolain 3 §:n 2 mo-         netystä tietyn pituiseen aikaan niin kuin voi-
10204: mentin mukaan voi maakuntahallitus kuiten-           massa olevassa itsehallintolaissa (3 § 7 mom.).
10205: kin myös lakiehdotuksen mukaan hylätä hake-          Ehdotus jättää mahdollisuuden erilaisiin rat-
10206: muksen, milloin siihen on painavia syitä. Sään-      kaisuihin, jolloin voidaan paremmin ottaa
10207: nöstä on tulkittava samojen periaatteiden mu-        huomioon erilaiset tilanteet maakunnasta muu-
10208: kaan kuin kansalaisuuslain (401/68) 4 §:ää.          tettaessa.
10209: Hakijalta voidaan esimerkiksi edellyttää, että          9 § . Osallistuminen vaaleihin ja vaalikelpoi-
10210: hän on noudattanut kunniallisia elämäntapoja.        suus. Pykälän 1 momentti vastaa voimassa
10211:    Lakiin ehdotetaan, samoin kuin voimassa           olevan itsehallintolain 4 §:n 1 momentin toista
10212: olevassa laissa, mahdollisuutta myöntää koti-        virkettä. Pykälässä ilmaistaan tietyt kotiseu-
10213: seutuoikeus myös itsehallintolaissa säädettyjä       tuoikeuden suoraan lain nojalla tuottamat po-
10214: lievemmillä perusteilla. Perusteet on kuitenkin      liittiset oikeudet. Henkilö, jolla on kotiseutuoi-
10215: 3 momentin mukaan vahvistettava maakunta-            keus, saa osallistua maakuntapäivien jäsenten,
10216: laissa eikä maakuntahallituksen yksittäisissä        kunnanvaltuutettujen sekä muiden maakunta-
10217: tapauksissa annettavien ratkaisujen myötä. Tä-       ja kunnallishallinnon luottamushenkilöiden
10218: mä ei estä antamasta maakuntalaissa maakun-          vaaleihin. Vain henkilöt, joilla on kotiseutuoi-
10219: tahallitukselle asiassa tiettyä harkintavaltaa.      keus, ovat vaalikelpoisia mainittuihin tehtä-
10220:    Maakuntalailla voidaan esimerkiksi säätää,        viin.
10221:  että kotiseutuoikeus voidaan myöntää myös              Ehdotetussa 2 momentissa oleva viittaus eh-
10222: sellaiselle hakijalle, joka ei täytä viiden vuoden   dotuksen 67 §:ään on sen sijaan uutta. Viimek-
10223: asumisehtoa tai kielitaitovaatimusta. Kotiseu-       si mainitun pykälän mukaan maakuntalailla
10224: tuoikeuden myöntäminen edellyttää erityisiä          saatetaan niin sanottu pohjoismainen kunnalli-
10225: syitä. Säännös mahdollistaa esimerkiksi sen,         nen äänioikeus voimaan maakunnassa. Tämä
10226: että henkilö, jolla on aikaisemmin ollut koti-       äänioikeus olisi paitsi toisen pohjoismaan kan-
10227: seutuoikeus, voi palattuaan maakuntaan saada         salaisilla myös niillä Suomen kansalaisilla, joil-
10228:  sen takaisin nopeasti. Kotiseutuoikeuden voi        ta puuttuu Ahvenanmaan kotiseutuoikeus.
10229:  saada viittä vuotta lyhyemmän asumisajan jäl-           JO§. Oikeus hankkia kiinteää omaisuutta.
10230:  keen se, joka on muuttanut maakuntaan men-          Pykälä vastaa voimassa olevan itsehallintolain
10231:  tyään naimisiin sellaisen henkilön kanssa, jolla    5 §:ää. Ehdotetussa pykälässä viitataan Ahve-
10232:  on kotiseutuoikeus. Erityisistä syistä voi olla     nanmaan maakunnassa olevan kiinteän omai-
10233:  kyse myös silloin, kun on mahdotonta täyttää        suuden hankkimista ja hallintaa koskevan oi-
10234: 64                                     1990 vp. -      HE n:o 73
10235: 
10236: keuden rajoittamisesta annettuun lakiin, maan-         jennuksen verrattuna voimassa olevaan lain-
10237: hankintalakiin, jossa säännellään ilman koti-          säädäntöön. Sekä elinkeinon harjoittamisen oi-
10238: seutuoikeutta olevia henkilöitä sekä yhtiöitä ja       keudesta annetussa laissa että oikeudesta har-
10239: muita yhteisöjä koskevia rajoituksia. Ehdote-          joittaa elinkeinoa Ahvenanmaan maakunnassa
10240: tun pykälän mukaan rajoitukset eivät koske             annetussa maakuntalaissa (Ahvenanmaan sää-
10241: henkilöä, jolla on kotiseutuoikeus.                    döskokoelma ÅFS 11/57) käytetään ilmaisua
10242:    Maanhankintalaki hyväksyttiin voimassa              "suoraan etenevää polvea olevista vajavaltai-
10243: olevan itsehallintolain 5 §:ää muutettaessa. Sii-      sista jälkeläisistä".
10244: nä on säännökset maanhankintaoikeutta kos-                Jolleivät kaikki oman elatuksen tunnusmer-
10245: kevien rajoitusten ohella myös lupamenettelys-         kit täyty, saattavat maakuntalaissa säädetyt
10246: tä. Lakiteknisistä syistä on katsottu tarkoituk-       mahdolliset rajoitukset tulla koskemaan elin-
10247: senmukaisimmaksi koota maanhankintalakiin              keinon harjoittajaa. Pykälän nojalla voidaan
10248: kaikki säännökset rajoituksista ja niistä tehtä-       esimerkiksi kalastuselinkeinon osalta täten
10249: vistä poikkeuksista. Ehdotuksen 10 §:ssä on            saattaa sellainen troolikalastus, jonka harjoit-
10250: tämän vuoksi ainoastaan viittaus maanhankin-           tamisessa avustavat muut kuin perheenjäsenet,
10251: talakiin.                                              luvanvaraiseksi tai joidenkin maakuntalaissa
10252:    11 § . Elinkeino-oikeus. Pykälä vastaa voi-         säädettyjen ehtojen alaiseksi. Sama voi koskea
10253: massa olevan itsehallintolain 4 §:n 2-5 mo-            esimerkiksi erityistä laitosta vaativaa kalanja-
10254: menttia. Kotiseutuoikeutta vailla olevan henki-        lostusta.
10255: lön oikeutta harjoittaa elinkeinoa maakunnas-             Jos henkilö, jolta puuttuu kotiseutuoikeus,
10256: sa voidaan pykälän mukaan rajoittaa maakun-            harjoittaa omaksi elatuksekseen säänneltyä
10257: talailla. Säännöksessä on käytetty ilmaisua            elinkeinoa, hänellä tulee tästä pykälästä huoli-
10258: "harjoittaa liikettä tai ammattia elinkeinona".        matta olla elinkeinolainsäädännössä edellytetty
10259: Tämä vastaa sisällöllisesti muotoilua elinkeino-       lupa. Tämä voi koskea sekä valtakunnan lailla
10260: tulon verottamisesta annetussa laissa (360/68},        että maakuntalailla säänneltyä elinkeinoa.
10261: jossa säädetään, että "elinkeinotoiminnalla               Kotiseutuoikeus antaa voimassa olevan itse-
10262: tarkoitetaan liike- ja ammattitoimintaa". Sa-          hallintolain 4 §:n 2 momentin nojalla oikeuden
10263: namuoto kattaa siten myös ammatin harjoitta-           harjoittaa maakunnassa luvan tai ilmoituksen
10264: misen itsenäisenä yrittäjänä, mutta ei palvelus-       vaativaa elinkeinoa. Ehdotettu pykälä liittää
10265: suhteessa olevan ammattitoimintaa.                     kotiseutuoikeuteen oikeuden harjoittaa rajoi-
10266:    Maakuntalailla voidaan ehdotuksen mukaan            tuksitta maakunnassa liikettä ja ammattia.
10267: rajoittaa elinkeinotoiminnan harjoittamisoi-           Säännös ei enää rajoitu ilmoituksen- tai luvan-
10268: keutta. Rajoitukset voivat olla suoranaisia kiel-      varaisiin elinkeinoihin. Oikeus harjoittaa il-
10269: toja tai sisältää tiettyjä rajoittavia ehtoja. Itse-   moituksen- tai luvanvaraista elinkeinoa on voi-
10270: hallintolaista ei välittömästi seuraa rajoituksia,     massa olevan säännöksen mukaan myös sellai-
10271: vaan ne jäävät täysin riippumaan maakunta-             sella henkilöllä, jolla ei ole kotiseutuoikeutta,
10272: laista.                                                mutta jolla on keskeytyksettä viiden vuoden
10273:    Pykälässä on tärkeä poikkeus, joka koskee           ajan ollut varsinainen asunto ja koti maakun-
10274: omaksi elatukseksi harjoitettavaa elinkeinoa           nassa. Vastaavaa säännöstä ei sisälly ehdotet-
10275: siten kuin voimassa olevassa elinkeinolainsää-         tuun pykälään. Sellaisesta mahdollisuudesta
10276: dännössä tätä käsitettä suunnilleen käytetään.         voidaan pykälän nojalla säätää maakuntalais-
10277: Milloin maakunnassa asuva henkilö harjoittaa           sa. Tässä tarkoitetun henkilön oikeudesta har-
10278: elinkeinoa apunaan ainoastaan puolisonsa tai           joittaa elinkeinoa uuden lain voimaan tultua
10279: omat alaikäiset lapsensa ja käyttämättä liike-         säädetään 73 §:ssä.
10280: huoneistoa, konttoria tai muuta erityistä toimi-          Kotiseutuoikeuden haltijalla on halutessaan
10281: paikkaa, ei elinkeinon harjoittamista voida            harjoittaa säänneltyä elinkeinoa oltava asian-
10282: estää tai rajoittaa maakuntalain säännöksin.           mukainen elinkeinon harjoittamiseen tarvittava
10283: Maakuntalaissa on katsottu olevan syytä mää-           lupa. Tämä koskee elinkeinon harjoittamista,
10284: ritellä elinkeinon harjoittaminen omaksi ela-          olipa se maakuntalain tai valtakunnan lain
10285: tukseksi tyhjentävästi niin, ettei käsitteen sisäl-    sääntelemää.
10286: tö riipu mahdollisista voimassa olevaan elinkei-         12 §.     Asevelvollisuuden    suorittaminen.
10287: nolainsäädäntöön tehtävistä muutoksista.               Yleisperusteluissa (4.2.2.) mainituin perustein
10288:    Alaikäisillä lapsilla tarkoitetaan tässä myös       ehdotetaan, että asevelvollisuudesta vapautta-
10289: alaikäisiä ottolapsia, mikä sisältää tietyn laa-       mista koskeva säännös on saman sisältöinen
10290:                                       1990 vp. -     HE n:o 73                                     65
10291: 
10292: kuin voimassa olevan itsehallintolain 34 §.          vasta neuvoteltuaan maakuntapäivien puhe-
10293: Tehdyt muutokset ovat ainoastaan kielellisiä.        miehen kanssa.
10294:                                                         Sen lisäksi, että presidentillä näin on oikeus
10295:                                                      vedota maakunnan väestöön, on katsottu pe-
10296:                   3 luku                             rustelluksi, että maakuntapäivät voi itse päät-
10297:      Maakuntapäivät ja maakuntahallitus              tää hajautumisestaan ja uusien vaalien toimit-
10298:                                                      tamisesta. Maakuntapäivien hajautumisoikeus
10299:     13 §. Maakuntapäivien jäsenten valinta. Py-      saattaa tulla ajankohtaiseksi lähinnä niin sano-
10300: kälässä on perussäännökset maakuntapäivä-            tuista sisäisistä poliittisista syistä maakunnas-
10301: vaaleista. Maakuntapäivien jäsenet valitaan vä-      sa. Maakuntapäivien omasta hajotusoikeudes-
10302: littömillä ja salaisilla vaaleilla, joissa äänioi-   ta ja oikeudesta määrätä toimitettavaksi uudet
10303: keus on yleinen ja kaikille äänioikeutetuille        vaalit säädetään ehdotuksen mukaan maakun-
10304: yhtäläinen. Siitä, kenellä on äänioikeus maa-        talailla. Maakuntapäivät voi tällöin myös luo-
10305: kuntapäivävaaleissa, säädetään 9 §:ssä.              pua tästä oikeudestaan. Mikäli maakuntapäi-
10306:     Pykälä vastaa muuten voimassa olevan itse-       vät hyväksyy säännökset maakuntapäivien ha-
10307: hallintolain 7 §:n 1 momenttia, paitsi että siinä    jottamisesta, merkitsee tämä, että sekä presi-
10308: ei ole mainittu äänioikeusikärajaa eikä suhteel-     dentillä että maakuntapäivillä on samanlainen
10309: lisuusperiaatetta. Äänioikeusikärajan pois jät-      oikeus hajottaa maakuntapäivät.
10310: täminen on katsottu perustelluksi sen johdosta,         16 §. Maakuntahal/itus. Koska maakunta-
10311: että ikärajan alentaminen tai korottaminen           hallituksen asettamistapa on maakunnan sisäi-
10312: vaatisi aina itsehallintolain muuttamista. Tätä      nen asia, ehdotetaan siitä säädettäväksi maa-
10313: ei voida pitää tarkoituksenmukaisena. Sään-          kuntalailla.
10314: nökset äänioikeusikärajasta voidaan sopivasti           Maaneuvos on maakuntahallituksen puheen-
10315: sisällyttää maakuntapäivävaaleja koskevaan           johtaja. Erityisen tätä koskevan säännöksen
10316: maakuntalakiin, jonka maakuntapäivät ehdo-           ottamista maakuntalakiin ei ole pidetty välttä-
10317: tuksen 18 §:n 1 kohdan nojalla voi hyväksyä.         mättömänä. Tarkempia säännöksiä maakunta-
10318: Suhteellisuusperiaatteen tai jonkin muun peri-       hallituksesta, maaneuvoksesta ja maakuntahal-
10319: aatteen soveltamisen maakuntapäivävaaleissa          lituksen alaisista viranomaisista annetaan
10320: on katsottu olevan Ahvenanmaan sisäinen              18 §:n 1 kohdan nojalla maakuntalailla.
10321: asia, joka voidaan järjestää maakuntalaissa.
10322:     14 §. Maakuntapäivien avaaminen ja päättä-
10323: minen. Pykälä vastaa voimassa olevan itsehal-                            4 luku
10324: lintolain 8 §:n 2 momenttia. Pykälän mukaan                      Maakunnan toimivalta
10325: maaherra avaa ja päättää maakuntapäivät ta-
10326: savallan presidentin puolesta, jollei presidentti       17 §. Maakuntalakien säätäminen. Maakun-
10327: halua itse sitä tehdä. Säännöksessä lähdetään        tapäivät säätää lainkohdan mukaan lakeja,
10328:  siitä, että kun maaherra suorittaa samaa tehtä-     joita nimitetään maakuntalaeiksi. Maakunta-
10329:  vää voimassa olevan itsehallintolain 8 §:n 2        lait ovat alueellisia lakeja, joilla on samat
10330:  momentin nojalla, hänen katsotaan tekevän           vaikutukset kuin eduskunnan hyväksymillä la-
10331:  sen presidentin edustajana.                         eilla. Tuomioistuimen ja muun viranomaisen
10332:     Nykyisen itsehallintolain 8 §:n 1 momentin       on sovellettava maakuntalakia samalla tavoin
10333:  säännöksille maakuntapäivien istunnoista ei         kuin valtakunnan lakia.
10334:  ole ehdotuksessa vastinetta. Kysymys on sellai-        Pykälä vastaa asiasisällöltään voimassa ole-
10335:  sesta viranomaisten työskentelytapojen yksi-        van itsehallintolain 13 § :n 2 momenttia paitsi
10336:  tyiskohtaisesta sääntelystä, joka on katsottu       niin, ettei erityisiä maakuntapäiväpäätöksiä ve-
10337:  voitavan sopivasti sisällyttää maakuntalakiin.      rotusasioista edellytetä, vaan kaikki lainsää-
10338:     15 §. Maakuntapäivien hajottaminen. Lain-        däntö annetaan maakuntalaeilla.
10339:  kohta vastaa voimassa olevan itsehallintolain          Voimassa olevan itsehallintolain 13 §:n 2
10340:  8 §:n 3 momentin säännöstä. Nykyisin tasaval-       momentin mukaan maakuntapäivien hyväksy-
10341:  lan presidentti voi hajottaa maakuntapäivät.        mä laki voi olla itsenäinen lainsäädäntötoimi
10342:  Presidentti määrää tällöin samalla uusien vaa-      taikka sillä voidaan hyväksyä vastaava valta-
10343:  lien toimittamisesta. Koska tämän kaltainen         kunnan laki tai asetus joko sellaisenaan taikka
10344:  päätös puuttuu voimakkaasti itsehallintoon,         tarpeellisin muutoksin tai lisäyksin. Tämä
10345:  ehdotetaan, että presidentti tekee päätöksensä      sääntö jää voimaan. Ehdotuksen tarkoituksena
10346: 
10347: 9   300206L
10348: 66                                   1990 vp. -     HE n:o 73
10349: 
10350: ei myöskään ole muuttaa yleisperusteluissa          merenkulku- ja kauppalippuna. Maakunnalle
10351: (2.2.4.) selostettua niin sanottua blankettilaki-   kuuluvilla aluksilla, esimerkiksi maakunnan
10352: käytäntöä.                                          lautoilla, voidaan maakunnan lippua käyttää,
10353:    18 §. Maakunnan lainsäädäntövalta. Pykä-         jos maakuntalaissa niin säädetään. Maakunta-
10354: lässä luetellaan ne oikeudenalat, joissa maa-       laissa voidaan myös säätää, että maakunnan
10355: kunnalla on lainsäädäntövalta. Vastaava luet-       lippua tulee käyttää kauppalippuna kauppa-
10356: telo on voimassa olevan lain 13 §:ssä.              aluksilla, joilla on merilaissa (167/39) tarkoi-
10357:    Maakunnan lainsäädäntövalta on pykälässä         tettu kotipaikka maakunnassa. Maakuntalailla
10358: mainituissa asioissa yksinomainen. Täten edus-      voidaan vielä säätää lipun käytöstä niissä ka-
10359: kunnan tässä mainituilla aloilla hyväksymät         lastus-, huvi- ja niihin verrattavissa aluksissa,
10360: lait eivät ole voimassa maakunnassa. Maakun-        joiden kotipaikka on maakunnassa. Se, onko
10361: tapäivät voi myös luopua sääntelemästä pykä-        aluksella kotipaikka maakunnassa, on ratkais-
10362: lässä lueteltuja asioita.                           tava rekisteröidyn aluksen osalta sen rekiste-
10363:    Valtakunnallisen lainsäädännön voimassa-         röintipaikan mukaan ja muiden alusten osalta
10364: olosta maakunnassa niillä aloilla, jotka ehdote-    pääasiallisen säilytys- ja käyttöpaikan mukaan.
10365: tun lain nojalla siirtyvät uusina aloina maa-          Jollei tässä tarkoitettua maakuntalakia sää-
10366: kunnan huolehdittaviksi, säädetään 71 §:ssä.        detä, on valtakunnan lippu kauppalippuna
10367:    1 kohta. Maakuntapäivien organisaatio ja         aluksilla. Maakunnan lainsäädäntövalta ei ulo-
10368: tehtävät säännellään lähemmin maakuntalailla.       tu valtion aluksissa käytettävään lippuun.
10369: Säännös vastaa asiallisesti voimassa olevan it-        Ehdotuksen 27 §:n 4 kohdan mukaan lain-
10370: sehallintolain 10 §:ää. Maakuntalailla voidaan      säädäntövalta ulkovaltasuhteita koskevissa asi-
10371: myös säätää maakuntahallituksesta sekä sen          oissa kuuluu eräin 9 luvussa säädetyin poik-
10372: alaisista viranomaisista ja laitoksista. Tämä       keuksin valtakunnan          lainsäädäntöelimille.
10373: vastaa voimassa olevaa käytäntöä ja nykyisen        Myös kauppamerenkulkua koskeva lainsää-
10374: itsehallintolain 18 §:n säännöstä.                  däntö on ehdotuksen mukaan valtakunnan
10375:    2 kohta. Maakunnalla on toimivalta säätää        asia. Tästä seuraa, että maakunnan lippu me-
10376: maakunnan virkamiehiä koskevat säännökset           renkulkulippuna on kansainvälisissä yhteyksis-
10377: kuten voimassa olevankin lain mukaan. Sama-         sä katsottava Suomen lippuun rinnastettavaksi
10378: ten maakunnan toimivaltapiiriin kuuluu virka-       lipuksi. Valtakunnan viranomaisten asiana on
10379: ehtosopimuslainsäädännön säätäminen. Sa-            ilmoittaa tästä muille kansakunnille kansainvä-
10380: moin voimassa olevan itsehallintolain 36 §:n 2      lisen käytännön mukaisesti. Laivarekisteriä
10381: momentin nojalla maakunnan virkamiesten             koskevasta toimivallasta säädetään 29 §:n 1
10382: kurinpitorangaistusvalta kuuluu maakunnan           momentin 2 kohdassa.
10383: toimivaltaan. Tämä vastaa voimassa olevaa              4 kohta. Voimassa olevan itsehallintolain
10384: oikeutta.                                            13 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan maakun-
10385:    3 kohta. Maakunnan lippua ja vaakunaa            nan toimivaltaan kuuluvaksi on periaatteessa
10386: koskevat kysymykset järjestetään maakunta-          luettu koko kunnallislainsäädäntö. Valtakun-
10387: lailla. Ottaen huomioon pykälän 28 kohdassa         nalle on kuitenkin itsehallintolain 11 §:n 2
10388: mainitut perusteet, on maakunnan asia säätää        momentin 7 kohdan mukaan pidätetty lainsää-
10389: myös muista mahdollisista maakunnan tunnus-         däntövalta asioissa, jotka koskevat "laissa sää-
10390: kuvista kuin 3 kohdassa erikseen mainituista.       detyn iän saavuttaneelle Suomen kansalaiselle
10391: Maakunnan lipun käyttöä sääntelevään maa-           kuuluvan yleisen ja yhtäläisen kunnallisen ää-
10392: kuntalakiin ei kuitenkaan saa ottaa säännök-        nioikeuden periaatetta sekä välittömiä, suhteel-
10393: siä, jotka rajoittavat valtion virastojen ja lai-   lisia ja salaisia vaaleja''. Myös lainsäädäntö,
10394: tosten oikeutta käyttää maakunnassa valtakun-       joka koskee "kunnallisen ... jaoituksen muut-
10395: nan lippua. Myöskään yksityisen oikeutta            tamista", on voimassa olevan itsehallintolain
10396: käyttää maakunnassa valtakunnan lippua ei            11 §:n 2 momentin 18 kohdan mukaan pidätet-
10397: saa maakuntalailla rajoittaa. Valtakunnan li-       ty valtakunnalle.
10398: pun käyttö säännellään yleisellä lippua koske-         Ehdotuksen 4 kohdan mukaan valta säätää
10399: valla lainsäädännöllä, joka ehdotuksen 27 §:n       lailla kuntajaosta kuuluu maakuntapäiville.
10400: 5 kohdan mukaan on valtakunnan lainsäädän-          Viittausta edellä mainittuun periaatteeseen ei
10401: töelimille kuuluva asia.                            ehdotukseen sisälly. Muutoin lakiehdotus ei
10402:    Ehdotuksessa annetaan maakuntapäiville           muuta kunnallislainsäädäntöä voimassa ole-
10403: valta säätää maakunnan lipun käyttämisestä          vaan itsehallintolakiin verrattuna. Maakunta-
10404:                                        1990 vp. -     HE n:o 73                                     67
10405: 
10406: päiville kuuluu oikeus säätää kunnallishallin-        takunnan lainsäädäntöelimille. Sama koskee
10407: nosta, kunnallisvaaleista ottaen huomioon, mi-        lainsäädäntöä puolustustilasta, valmiudesta
10408: tä 67 §:ssä säädetään, kunnallisverotuksesta ja       poikkeusolojen varalta sekä räjähdysaineista
10409: kunnallisista viranhaltijoista. Maakuntapäivillä      valtion turvallisuutta koskeviita osin.
10410: on myös toimivalta säätää kunnallisista virka-           Ehdotukseen ei sisälly vastinetta voimassa
10411: ehtosopimuksista ja kunnallisten viranhaltijoi-       olevan itsehallintolain 13 §:n 1 momentin 13
10412: den kurinpidollisesta rankaisemisesta.                kohdan säännökselle, jonka mukaan maakun-
10413:    5 kohta. Maakunnan taloudenhoitoa koske-           tapäivien asiana on säätää tulenvaarallisista
10414: van 7 luvun perusteluista ilmenee, ettei ehdotus      öljyistä ja räjähdysaineista, sikäli kuin ei ole
10415: sisällä voimassa olevaan itsehallintolakiin ver-      kysymys valtion turvallisuudesta. Tämä ei mer-
10416: rattuna muutosta maakunnan verotusoikeu-              kitse toimivallan muutosta. Mainittujen alojen
10417: teen. Maakuntapäivillä on oikeus säätää tulon         on katsottava kuuluvan maakuntapäivien toi-
10418: perusteella suoritettavasta lisäverosta ja tilapäi-   mivaltaan 18 §:n 6 ja 22 kohdan nojalla.
10419: sestä ylimääräisestä tuloverosta niiden tulove-          Palosuojelua koskeva lainsäädäntö kuuluu
10420: rojen lisäksi, jotka kannetaan valtakunnallisen       voimassa olevan itsehallintolain 13 §:n 1 mo-
10421: lainsäädännön nojalla. Maakuntapäivät voi             mentin 19 kohdan mukaan maakuntapäivien
10422: niin ikään säätää lakeja elinkeino- ja huvive-        toimivaltaan. Vaikka nimenomainen säännös
10423: roista. Nykyisen itsehallintolain tätä koskeva        siitä puuttuu, on myös pelastustointa koskevan
10424: terminologia ehdotetaan säilytettäväksi lukuun        lainsäädännön katsottu kuuluvan maakunnan
10425: ottamatta valtakunnan lainsäädännössä jo ta-          toimivaltapiiriin. Palo- ja pelastustoimi on
10426: pahtuneita tai mahdollisesti tapahtuvia muu-          otettu käsiteltävänä olevan pykälän 6 kohtaan
10427: toksia. Ehdotus sisältää voimassa olevan lain         vallitsevaa oikeudellista tilaa vastaavasti.
10428: 23 §:n 3 momenttiin verrattuna sen muutok-               7 kohta. Rakentamis- ja kaavoitustoimen,
10429: sen, että kaikki päätökset on hyväksyttävä            joka kuuluu maakunnan asioihin, katsotaan
10430: maakuntalakien muodossa.                              vastaavan asemakaavoitusta ja tonttijakoa
10431:    Maakuntapäivät myös päättää maakunnalle            sekä muuta rakentamisen sääntelyä, joka voi-
10432: perittävien maksujen perusteista, toisin sanoen       massa olevan itsehallintolain 13 §:n 1 momen-
10433: maakuntahallinnon alaisten viranomaisten vir-         tin 19 kohdan mukaan kuuluu maakunnan
10434: katoimista ja toimituskirjoista sekä maakun-          lainsäädäntövaltaan.
10435: nan laitosten käyttämisestä maakunnalle suori-           Yleisperusteluista (4.3.2.) ilmenevistä syistä
10436: tettavista maksuista. Säännös vastaa pääosin          ehdotetaan, että naapuruussuhteita koskeva
10437: voimassa olevan itsehallintolain 23 §:n 4 mo-         lainsäädäntö siirretään maakunnan asiaksi.
10438: menttia. Tästä viitataan myös ehdotuksen              Viimeksi mainitulla käsitteellä tarkoitetaan asi-
10439: 44 §:n 3 momentin perusteluihin.                      oita, jotka nykyisin säännellään eräistä naapu-
10440:    Maakuntapäivillä on ehdotuksen mukaan oi-          ruussuhteista annetussa laissa (26/20).
10441: keus, kuten tähänkin asti, säätää kunnallisve-           Voimassa oleva itsehallintolaki ei mainitse
10442: rotuksesta maakunnassa.                               asuntotuotantoa, mutta sen on sanotun lain
10443:    6 kohta. Järjestystä ja turvallisuutta koskeva     13 §:n 1 momentin 21 kohdan perusteella kat-
10444: pääsääntö on tarkoitettu suoraan vastaamaan           sottu kuuluvan maakunnan lainsäädäntöval-
10445: voimassa olevaa säännöstä itsehallintolain            taan.
10446:  13 §:n 1 momentin 12 kohdassa yleisen järjes-           8 kohta. Kohdan mukaan säädetään maa-
10447: tyksen ja turvallisuuden ylläpitämisestä sekä         kuntalailla kiinteän omaisuuden ja erityisten
10448: rikollisuuden ehkäisemisestä ja hillitsemisestä.      oikeuksien lunastamisesta yleiseen tarpeeseen
10449: Hallintotehtävät mainitulla alalla kuuluvat voi-      täyttä korvausta vastaan. Tämä vastaa sisällöl-
10450: massa olevan lain 19 §:n pääsäännön mukaan            tään 13 §:n 1 momentin 1 kohdan säännöstä
10451: maakunnalle, lähinnä maakunnan poliisiviran-          nykyisessä itsehallintolaissa. Ehdotuksessa pai-
10452: omaisille. Ehdotuksen 27 §:n 27 kohdan mu-            notetaan sitä, että on ensisijassa maakunnan
10453: kaan ampuma-aseita ja ampumatarvikkeita               asia pakkolunastaa yleiseen tarpeeseen. Ehdo-
10454: koskevat asiat on jätetty 6 kohdan mukaisen           tus liittyy tältä osin 61 §:ään, jonka mukaan
10455: toimivallan ulkopuolelle. Vastaavasti kuuluvat        maakunnan on ensikädessä tyydytettävä valta-
10456: 27 §:n 34 ja 35 kohdan mukaan puolustuslai-           kunnan maantarve varsinaista valtionhallintoa
10457: tosta ja rajavartiolaitosta koskeva lainsäädäntö      varten maakunnassa. Viimeksi mainittu pykälä
10458: sekä poliisin tehtäviä valtion turvallisuuden         suo kuitenkin valtiolle mahdollisuuden, jollei
10459: varmistamisessa koskevat asiat niin ikään vai-        tarvetta pääsäännön mukaisesti tyydytetä, itse
10460: 68                                     1990 vp. -     HE n:o 73
10461: 
10462: lunastaa tarvittava maa. Jos tällainen lunastus-      Jakomenettelyn osalta asia kuuluu valtakun-
10463: menettely tulee ajankohtaiseksi, on noudatetta-       nan toimivaltaan ehdotuksen 27 §:n 16 kohdan
10464: va valtakunnan lainsäädäntöä.                         mukaan.
10465:    9 kohta. Yleisperusteluissa (4.3.2.) esitetyistä      Kulttuurihistoriallisesti arvokkaita raken-
10466: syistä ehdotetaan, että huoneenvuokraa ja             nuksia ja esineitä koskevan lainsäädäntövallan
10467: vuokrasäännöstelyä koskevat asiat siirretään          on jo voimassa olevan itsehallintolain mukaan
10468: maakuntapäiville kuuluviksi. Huoneenvuokral-          katsottu kuuluvan maakunnalle. Tämä on kir-
10469: la tarkoitetaan ehdotuksessa rakennuksen tai          joitettu tässä kohdassa näkyviin. Säännöksessä
10470: sen osan vuokraa, toisin sanoen oikeudenalaa,         tarkoitetaan myös valtaa säätää kiellosta viedä
10471: joka on säännelty huoneenvuokralaissa (653/           kyseessä olevia esineitä ulkomaille tai valta-
10472: 87). Irtaimen omaisuuden vuokra tulee kuulu-          kuntaan.
10473: maan 27 §:n 41 kohdan nojalla valtakunnan                12 kohta. Ehdotuksen mukaan lainsäädäntö-
10474: lainsäädännön piiriin, kuten tähänkin asti.           valta kuuluu terveyden- ja sairaanhoidon alalla
10475:    Käsite "maanvuokra" sisältää myös tontin-          periaatteessa maakunnalle. Tämä vastaa voi-
10476: vuokraoikeuden. Sekä maan- että tontinvuok-           massa olevan itsehallintolain periaatetta. Voi-
10477: raoikeus kuuluvat jo voimassa olevan itsehal-         massa olevan lain mukaisesti ehdotetaan kui-
10478: lintolain mukaan maakunnan toimivaltapiiriin.         tenkin, että tietyt alat pidätetään valtakunnal-
10479:    10 kohta. Voimassa olevan itsehallintolain         le. Nämä alat on lueteltu ehdotuksen 27 §:n
10480: 13 §:n 1 momentin 18 kohdan mukaan luon-              24, 29 ja 30 kohdassa.
10481: nonsuojelua ja vieraiden eläinlajien kotiutta-
10482: mista maakuntaan koskeva lainsäädäntö kuu-               Tätä nykyä kuuluu polttohautausta koskeva
10483: luu maakunnan lainsäädäntövallan piiriin. Eh-         toimivalta valtakunnan lainsäädäntöelimille.
10484: dotus ei siis sisällä tässä kohden toimivallan        Ala käsittää luvan myöntämisen polttohau-
10485: siirtoa.                                              taukseen ja krematorion perustamiseen sekä
10486:    Ulkoilun alaa ei ole mainittu voimassa ole-        tähän liittyvät asiat. Ehdotuksen mukaan maa-
10487: vassa laissa, mutta lain yleisten periaatteiden       kunta saa polttohautausta koskevan lainsää-
10488: mukaisesti sen on katsottu kuuluvan maakun-           däntövallan.
10489: nan toimivallan piiriin. Ala tarkoittaa lainsää-         13 kohta. Sosiaalihuoltoa koskeva lainsää-
10490: däntöä, joka sisältyy ulkoilulakiin (606/73).         däntö kuuluu voimassa olevan lain 13 §:n 1
10491:    Vesioikeudella tarkoitetaan ehdotuksessa           momentin 15 kohdan mukaan maakunnan toi-
10492: alaa, joka on säännelty vesilailla (264/61),          mivaltapiiriin. Yleisperusteluista (4.3.2.) ilme-
10493: lukuun ottamatta lainkäyttöä ja muita 27 §:n          nevistä syistä ehdotetaan, että äitiysavustusta,
10494: 23 kohdan mukaan valtakunnan lainsäädäntö-            perhe- ja lapsilisää, invalidihuoltoa ja invalidi-
10495: elimille kuuluvia säännöksiä. Kauppamerenku-          rahaa koskevat asiat siirretään maakunnan toi-
10496: lun väyliä koskeva lainsäädäntö kuuluu niin           mivaltaan. Käsite sosiaalihuolto sisältää siis
10497: ikään 27 §:n 13 kohdan mukaan valtakunnan             paitsi varsinaisen sosiaalihuollon myös muun
10498: lainsäädännön piiriin. Uuden väylän avaami-           muassa lastensuojelun ja lasten päivähoidon,
10499: sesta säädetään 30 §:n 12 kohdassa.                   kehitysvammaisten erityishuollon, huumaus-
10500:    11 kohta. Voimassa olevan itsehallintolain         aineiden väärinkäyttäjien huollon, raittiustyön,
10501: 13 §:n 1 momentin 10 kohdan mukaan maa-               äitiysavustuksen, lapsilisän, lasten kotihoidon
10502: kuntapäivien asiana on lailla säätää muinais-         tuen, vammaishuollon ja vammaistuen. Työ-
10503: muistojen suojelusta maakunnassa. Maakunta-           suojelua ja sosiaalivakuutusta koskeva lainsää-
10504: päivien toimivaltaa on rajoitettu silloin, kun        däntö kuuluu 27 §:n 21 kohdan ja 29 §:n 1
10505: asia koskee "kiinteiden muinaisjäännöksien            momentin 3 kohdan mukaan valtakunnalle,
10506: lailla suojaamista; valtion oikeutta lunastaa         kuten tähänkin asti.
10507: sellaisia muinaislöytöjä, joita maakunta ei han-         Voimassa olevan lain mukaan kokonaan val-
10508: ki omikseen tai pidä ominaan, sekä säännöksiä         takunnalle kuuluva alkoholilainsäädäntö ehdo-
10509: sellaisen maan jakamisesta, jolla kiinteä mui-        tetaan 29 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan
10510: naisjäännös sijaitsee". Maakunnan viranomai-          toistaiseksi enimmältään kuuluvaksi valtakun-
10511: set huolehtivat sekä irtaimia että kiinteitä mui-     nan toimivallan pnrnn. Yleisperusteluista
10512: naisjäännöksiä koskevista hallintotehtävistä.         (4.3.2.) ilmenevistä syistä tulee maakuntapäi-
10513: Yleisperusteluista (4.3.2.) ilmenevistä syistä eh-    vien kuitenkin voida säätää anniskelun ehdois-
10514: dotetaan, että muinaismuistoja koskeva toimi-         ta ja määrätä, että lupa anniskeluun on hankit-
10515: valta kokonaisuudessaan siirtyy maakunnalle.          tava maakunnan viranomaiselta.
10516:                                       1990 vp. -      HE n:o 73                                     69
10517: 
10518:     14 kohta. Voimassa olevan itsehallintolain        mukaan nämä samat alat kuuluvat maa- ja
10519: 13 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan opetus-             metsätalouden alaan. Tämän lisäksi ala käsit-
10520: toimi kuuluu maakunnan toimivaltapiiriin. Ra-         tää väkilannoitteiden sekä rehuvalmisteiden ja
10521: j oituksena kuitenkin itsehallintolain 11 §: n 2      siementavaroiden kaupan. Nämä kuuluvat voi-
10522: momentin 6 kohdan mukaan on, että valtakun-           massa olevan itsehallintolain 11 §:n 2 momen-
10523: nallisten viranomaisten asiana on säännellä           tin 10 kohdan nojalla valtakunnan lainsäädän-
10524: kysymykset, jotka koskevat oppivelvollisuuden         tövaltaan. Yleisperusteluista (4.3.2) ilmenevistä
10525: laajuutta ja niitä vaatimuksia, jotka oppilai-        syistä ne ehdotetaan siirrettäväksi maakunta-
10526: toksen tulee täyttää saadakseen oikeuden pääs-        päivien asiaksi. Maa- ja metsätaloutta koskeva
10527: tää oppilaita valtion yliopistoon, sekä tietoja ja    lainsäädäntö tulee siis kokonaisuudessaan kuu-
10528: taitoja, jotka vaaditaan valtion hyväksymän           lumaan maakunnan toimivallan piiriin lukuun
10529: pätevyyden saamiseksi. Ehdotuksessa ei ole            ottamatta 27 §:n 15 kohdassa mainittuja asioi-
10530: yleisperusteluissa (4.3.2.) mainituista syistä        ta eli maa- ja kalataloustuotteiden hintoja sekä
10531: vastaavia oppivelvollisuuden laajuutta koske-         maataloustuotteiden viennin edistämistä. Eh-
10532: via rajoituksia. Muita tässä mainittuja rajoi-        dotuksen 27 §:n 33 kohdan mukaan valtion
10533: tuksia ei ole otettu lakiin, jolloin toimivalta       lainsäädäntövallan piiriin kuuluu myös kasvin-
10534: asiassa 27 §:n 3 kohdan mukaan kuuluu valta-          tuhoojien maahan kulkeutumista estävä lain-
10535: kunnalle. Opetustoimi on kokonaisuudessaan            säädäntö.
10536: siirrettävä maakunnan toimivallan piiriin.               Kauppapoliittisiin syihin perustuvat tavaroi-
10537:     Maakunnan toimivaltaan luetaan tämän              den tuonnin ja viennin rajoitukset on ehdotuk-
10538: kohdan mukaan myös yleisiä kulttuuriasioita           sen mukaan asia, joka kuuluu valtakunnan
10539: sekä urheilua koskeva lainsäädäntö. Näiden            lainsäädäntövaltaan. Sen sijaan lainsäädäntö-
10540:  alojen on jo voimassa olevan lain mukaan             valta sellaisia rajoituksia koskevissa asioissa,
10541:  katsottu kuuluvan maakunnalle. Erikseen mai-         jotka perustuvat esimerkiksi laatuvaatimuk-
10542: nitaan myös nuorisotyö, jonka käsitteen on            siin, on riippuvainen asianomaisesta oikeuden-
10543:  katsottava kattavan nuorisotyölaissa (1068/85)       alasta. Nyt ehdotettu lainsäädäntövallan ja-
10544:  säännellyt asiat.                                    kautuminen merkitsee sitä, että maakunnalla
10545:     Ilman nimenomaista mainintaakio tässä             on lainsäädäntövalta muun muassa rehuja ja
10546:  kohdassa on tarkoitettu myös ammatinvalin-           rehujen lisäysaineiden sekä siementavaroiden
10547:  nanohjausta, jonka jo voimassa olevan itsehal-       laatuvaatimuksia koskevissa asioissa. Jos jos-
10548:  lintolain mukaan on katsottu kuuluvan maa-           sakin tapauksessa maakunnan laatuvaatimuk-
10549:  kunnan toimivaltapiiriin. Ehdotuksen 41 §:ään        set ovat muualla maassa sovellettavia vaati-
10550:  sisältyy säännös maakunnassa tutkinnon suo-          muksia lievemmät, maakuntaan tuotuja tava-
10551:  rittaneen oikeudesta päästä valtion ylläpitä-        roita ei olisi sallittua tuoda valtakuntaan ja
10552:  mään tai avustamaan oppilaitokseen.                  myydä siellä. Mahdollisten Väärinkäytästen es-
10553:      Kirjasto- ja museolaitoksen on katsottu jo       tämiseksi maakunnan viranomaisten tulee huo-
10554:  voimassa olevan itsehallintolain mukaan kuu-         lehtia siitä, että tällaisia tuotteita ei tuoda
10555:  luvan maakunnan toimivaltapiiriin. Yleisperus-       maakuntaan yli omien tarpeiden. Myös niiden
10556:  teluissa (4.3.2.) mainituilla syillä myös arkisto-   edelleenvieminen maakunnasta tulee muutoin-
10557:  tointa koskeva lainsäädäntövalta kuuluu ehdo-        kin estää. Tarvittaessa maakuntaviranomaisten
10558:  tuksen mukaan maakunnalle. Oikeudenala on            on selvitettävä asia valtakunnan viranomaisten
10559:  tarkoitettu käsittämään myös asiat, jotka kos-       kanssa. Mahdollista väärinkäyttöä voidaan
10560:  kevat arkistojen rakentamista ja arkistoinnissa      myös valvoa itse kaupassa.
10561:  noudatettavia aikamääriä. Poikkeuksena on               Ehdotuksessa tavoitellaan nykyistä selvem-
10562:  27 §:n 39 kohdassa tarkoitettu valtion viran-        pää rajanvetoa maakunnan ja valtakunnan
10563:  omaiselta maakunnassa peräisin oleva arkisto-        toimivaltaan toisaalta maataloustuotannon oh-
10564:   aineisto.                                           jaamista koskevissa toimissa ja toisaalta maa-
10565:      15 ja 16 kohta. Voimassa olevan itsehallinto-    taloustuotannon hintojen määräämisessä. En-
10566:  lain 13 §:n 1 momentin 8 kohdan mukaan               sin mainittujen asioiden ehdotetaan kuuluvan
10567:   maakunnalle kuuluu lainsäädäntövalta maan-          maakuntapäivien toimintapiiriin, kun taas jäl-
10568:  viljelyksen sekä karjanhoidon, metsänhoidon          kimmäisessä toimivallan ehdotetaan 27 §:n 15
10569:   ja muiden maanviljelyksen sivuelinkeinojen          kohdan mukaan kuuluvan valtakunnalle. Maa-
10570:   harjoittamista, laiduntamista ja tilusten rau-      taloustuotannon ohjaamisella tarkoitetaan esi-
10571:   hoittamista sekä metsästystä, kalastusta ja kas-    merkiksi tuotantotukea ja tuotannonrajoituk-
10572:   viensuojelua koskevissa asioissa. Ehdotuksen        sia koskevia säännöksiäja määräyksiä.
10573: 70                                   1990 vp. -     HE n:o 73
10574: 
10575:    Maatalouden ohjaamista koskevassa asiassa        vuokralle täyttä korvausta vastaan niiden tuo-
10576: on ehdotettu neuvottelumenettelyä valtion           tantokyvyn ylläpitämiseksi.
10577: asianomaisen viranomaisen kanssa. Neuvotte-            19 kohta. Edelleen ehdotetaan osa kaivos-
10578: luvelvollisuus on tarkoituksenmukainen, jotta       lainsäädännöstä siirrettäväksi maakunnan toi-
10579: maataloutta koskevat toimet olisivat yhden-         mivaltapiiriin. Ehdotusta perustellaan itsehal-
10580: suuntaiset esimerkiksi valtakunnassa voimassa       linnon perustaa luovilla elinkeino-oikeudellisil-
10581: olevien maataloustuotannon rajoitusten kans-        la periaatteilla ja ympäristönäkökohdilla. Maa-
10582: sa. Maakunta on siis velvollinen huolehtimaan       kuntalailla voidaan täten säätää, kenellä on
10583: siitä, että sen harjoittama maatalouspolitiikka     oikeus etsiä, vallata ja hyödyntää mineraalilöy-
10584: ei vaikeuta ylituotantoa koskevien valtakunnal-     döksiä sekä millä alueilla sellaista toimintaa
10585: listen rajoitusten toteuttamista. Neuvotteluvel-    saa harjoittaa. Muu kaivoslainsäädäntö kuuluu
10586: vollisuus takaa, että ylituotantoa koskevat on-     27 §:n 17 kohdan mukaan valtakunnalle.
10587: gelmat ratkaistaan yhteistyössä valtakunnan ja         20 kohta. Posti-, lennätin-, puhelin- ja ra-
10588: maakunnan viranomaisten kanssa.                     diolaitos kuuluu voimassa olevan itsehallinto-
10589:    Metsästys ja kalastus kuuluvat voimassa ole-     lain mukaan valtakunnan lainsäädäntövallan
10590: van lain mukaan maakunnan lainsäädäntöval-          piiriin. Postilaitoksen ja radiotoiminnan osalta
10591: taan. Ahvenanmaalaiset kalastusalukset on re-       ehdotetaan toimivallan uudelleen jakamista.
10592: kisteröity kalastus- ja pyyntialusten rekisteröi-   Syyt tähän käyvät ilmi yleisperusteluista
10593: misestä ja tunnuksista annetun asetuksen (708/      (4.3.2.). Ehdotuksen mukaan maakuntapäivät
10594: 72) mukaisesti. Myös kalastuselinkeinon ohjaa-      voi säätää omasta postilaitoksesta omine posti-
10595: minen ehdotetaan 16 kohdan mukaan kuulu-            hallintoineen. Säännös koskee paikallisia posti-
10596: vaksi maakuntapäivien toimivaltaan samaan           toimintoja maakunnassa. Ehdotuksen 27 §:n 4
10597: tapaan kuin 15 kohdassa maataloustuotanto.          kohdan mukaan Suomen ja vieraan valtion
10598: Tämän perusteella ehdotetaan myös, että ka-         välistä postiliikennettä koskevat asiat sekä
10599: lastusalusten rekisteröintiä koskeva lainsäädän-    muut kansainväliset kysymykset kuuluvat val-
10600: tö kuuluu maakuntapäiville.                         takunnan toimivaltaan.
10601:    17 kohta. Eläinlääkintätoimi, jota ei ole           Oma postihallinto ja postilaitos merkitsee
10602: mainittu voimassa olevassa itsehallintolaissa,      myös sitä, että maakunta ottaa vastuulleen
10603: mutta jonka on katsottu pääasiallisesti kuulu-      maakunnanhallituksen sekä posti- ja telehalli-
10604: van maakunnan toimivaltaan, tulee puheena           tuksen nykyisin yhteisesti huolehtiman posti-
10605: olevan kohdan nojalla kuulumaan maakunnan           merkkien liikkeelle laskemisen Ahvenanmaata
10606: toimivaltaan. Eläinlääkintätoimeen luetaan          varten.
10607: myös teurastus- ja lihantarkastuslainsäädäntö,         Tämän kohdan mukaan maakunnalle siirtyy
10608: jotka alat voimassa olevan lain mukaan kuulu-       lainsäädäntövalta radiolaitteista ja kaapelilähe-
10609: vat valtakunnan toimivaltaan. Ehdotuksen            tystoiminnasta annettujen lakien mukaisessa
10610: 27 §:n 31-33 kohdassa mainitut alat jätetään        toiminnassa. Sen sijaan radiolain (517 /88)
10611: kuitenkin valtakunnan hoidettaviksi.                sääntelemä radioviestintä jää valtakunnan sää-
10612:    Myös eläinsuojelu ehdotetaan eläinlääkintä-      dösvaltaan. Tämä merkitsee, että yleisradio- ja
10613: toimeen kuuluvana siirrettäväksi maakunnan          televisiolähetykset maakunnassa säännellään
10614: toimivaltaan.                                       maakuntalailla. Valtioneuvoston myöntämää
10615:    18 kohta. Voimassa olevassa itsehallintolais-    toimilupaa radio- ja televisiotoimintaa varten
10616: sa ei mainita maatalousmaan ynnä muun maan          ei tarvita.
10617: tuotantokyvyn säilyttämistä. Kun asutustoi-            Taajuuksia sekä lähetystehoja ja muita kan-
10618: mintaa sekä etenkin maanviljelyksen, karjan-        sainvälisesti järjestettäviä kysymyksiä koskevat
10619: hoidon ja metsänhoidon sekä maatalouden             asiat jäävät valtakunnan toimivaltaan. Säänte-
10620: muiden sivuelinkeinojen harjoittamista koske-       ly toimisi niin, että sen jälkeen kun taajuuksis-
10621: va lainsäädäntö voimassa olevan lain 13 §:n 1       ta on sovittu kansainvälisesti, valtakunnan vi-
10622: momentin 7 ja 8 kohdan mukaan on maakun-            ranomaiset huolehtisivai siitä, että maakunta
10623: nalle kuuluva asia, ei kysymys ole varsinaisesta    saa käyttöönsä tarvittavat taajuudet maakun-
10624: toimivallan siirrosta. Syistä, jotka käyvät ilmi    nan rajojen sisällä tapahtuvaa lähetystoimintaa
10625: yleisperusteluista (4.3.2.), ehdotetaan, että       varten. Maakunnan viranomaiset myöntäisivät
10626: maakuntapäivät voi säätää lailla velvollisuu-       toimilupia sen käyttöön annettujen taajuuksien
10627: desta antaa maatalousmaata ja kalastusvesiä         puitteissa.
10628:                                         1990 vp. -     HE n:o 73                                       71
10629: 
10630:    Maakunnan toimivalta koskee ainoastaan te-          käsitteleviä tilastoja koskeva lainsäädäntövalta
10631: letoimintaa maakunnassa. Suomen ja vieraan             on ehdotuksen mukaan maakuntapäivillä.
10632: valtion välisiä viestintäyhteyksiä koskevat ky-        Säännös antaa maakunnalle mahdollisuuden
10633: symykset kuuluvat näin ollen valtakunnan lain-         maakuntalailla päättää tietojen kerääruisestä
10634: säädäntövaltaan.                                       virallista tilastoa varten maakunnan oloista.
10635:   21 kohta. Teillä tarkoitetaan ehdotuksessa           Lainsäädäntövalta antaa myös oikeuden säätää
10636: sekä yleisiä että yksityisiä teitä. Viimeksi mai-      tietojen antamisen laiminlyömisen seuraamuk-
10637: nittujen samoin kuin raideliikenteen osalta eh-        sista. Ehdotuksessa olevien hallintovaltaa kos-
10638: dotus sisältää toimivallan siirron. Kanavat            kevien säännösten mukaan tilastotietojen ke-
10639: mainitaan ehdotuksessa erikseen, mutta niiden          räämisen Ahvenanmaan oloista tulee tapahtua
10640: on jo aikaisemmin katsottu kuuluneen maa-              maakunnan ja valtakunnan viranomaisten yh-
10641: kunnan toimivaltaan. Veneliikenteen käsitteen          teistyössä. Viranomaisten on myös toimitettava
10642: tarkoitetaan vastaavan voimassa olevan lain            toisilleen käytettävissä olevia tietoja 23 §:n 1 ja
10643: tarkoittamaa paikallisen meriliikenteen alaa.          2 kohdan sekä 30 §:n 5 ja 23 kohdan mukaan.
10644: Se kattaa myös veneliikennelakiin (151169) si-            25 kohta. Yleisperusteluista käy selville, että
10645: sältyvän lainsäädännön. Ehdotus merkitsee              maakunnan oikeutta säätää rangaistuksia maa-
10646: tässäkin kohden toimivallan siirtämistä.               kuntalainsäädännön rikkomisesta laajenne-
10647:    22 kohta. Samoin kuin voimassa olevan lain          taan. Ehdotuksen mukaan maakuntapäivät voi
10648: 13 §:n 1 momentin 9 kohdassa säädetään, tul-           säätää niin rikoslaissa tarkoitettuihin yleisiin
10649: laan elinkeinolainsäädäntö sääntelemään maa-           tai erityisiin rangaistuksiin tuomitsemisesta
10650: kunnallisilla säännöksillä. Elinkeinolla tarkoi-       kuin rangaistuksen määrästäkin. Maakuntapäi-
10651: tetaan tässä sekä liikettä että ammattia.              viä sitovat tällöin kuitenkin rikoslain yleiset,
10652:    Viittaus 11 §:ään tarkoittaa maakuntapäi-           nykyisin rikoslain 1-8 luvussa olevat säännök-
10653: vien valtaa määrätä rajoituksista sellaisen hen-       set.
10654: kilön oikeuteen harjoittaa maakunnassa elin-
10655:                                                           26 kohta. Kuten voimassa olevan itsehallin-
10656: keinoa, jolta puuttuu Ahvenanmaan kotiseu-
10657:                                                        tolainkin nojalla maakuntapäivät voi ehdotuk-
10658: tuoikeus. Myös maakuntapäivien toimivallan
10659:                                                        sen mukaan säätää myös uhkasakon ja muiden
10660: piiriin kuulumattomien elinkeinojen harjoitta-
10661:                                                        pakkokeinojen käyttämisestä maakuntapäivien
10662: mista voidaan rajoittaa. Maakuntapäivät voi
10663:                                                        lainsäädäntövaltaan kuuluvalla oikeudenalalla.
10664: niin ikään päättää myös näiden elinkeinojen
10665: edistämisestä.                                            27 kohta. Säännös vastaa voimassa olevan
10666:    Voimassa olevan itsehallintolain 13 §:ssä on        itsehallintolain 13 §:n 1 momentin 21 kohtaa.
10667: nimenomaan mainittu tiettyjä elinkeinoja, joi-         Se on muotoiltu samoin kuin 27 §:n 42 kohta.
10668: ta koskeva lainsäädäntö kuuluu maakunnalle.            Niillä toimialoilla, joita ei ole erikseen mainittu
10669: Niitä ei ole katsottu tarpeelliseksi tässä luetella,   18 tai 27 §:ssä, määräytyy toimivalta lain yleis-
10670: kun yleissäännöksestä ilmenee, että toimivalta         ten perusteiden mukaan.
10671: on maakunnalla. Eräitä elinkeinohaaroja kos-              19 §. Lainsäädäntövalvonta. Pykälässä sää-
10672: keva toimivalta ehdotetaan siirrettäväksi valta-       detään valtakunnan viranomaisten suoritta-
10673: kunnalta maakunnalle.                                  masta maakuntalakien tarkastuksesta. Kuten
10674:    23 kohta. Maakunnan lainsäädäntövaltaan             17 §:n perusteluista ilmenee, maakuntalait ovat
10675: on katsottu kuuluvan myös työllisyyden edistä-         Ahvenanmaan väestön edustuselimen, maa-
10676: misen, jota ei ole erillisenä alana mainittu           kuntapäivien, tahdonilmaisujen tuloksina syn-
10677: voimassa olevassa laissa. Tämä ala käsittää            tyneitä täysiarvoisia lakeja. Maakuntapäivillä
10678: myös työnvälitystä koskevan lainsäädännön.             on yksinomainen lainsäädäntövalta toimivalta-
10679: Työsopimuslainsäädäntö siirretään yleisperus-          piirissään. Maakuntalakien hyväksymiseen ei
10680: teluissa (4.3.5.) esitetyillä perusteilla valtakun-    tarvita valtakunnallisten viranomaisten myötä-
10681: nan lainsäädäntöelimille kuuluvaksi asiaksi.           vaikutusta. Tasavallan presidentti ei vahvista
10682:    24 kohta. Yleistä tilastoa koskeva valtakun-        maakuntalakia, eikä myöskään voi maakunta-
10683: nan lainsäädäntö on voimassa olevan itsehal-           lakiin nähden käyttää hallitusmuodon 19 §:n
10684: lintolain 11 §:n 2 momentin 14 kohdan mu-              mukaista veto-oikeuttaan. Voimassa olevan it-
10685: kaan noudatettava myös maakunnassa. Hallin-            sehallintolain 14 §:n mukaan maakuntalait on
10686: totehtävätkin kuuluvat voimassa olevan lain            kuitenkin ennen voimaan tulemistaan saatetta-
10687: mukaan pääsääntöisesti asianomaisille valta-           va erityisen tarkastuksen alaisiksi, jotta selvi-
10688: kunnallisille viranomaisille. Maakunnan oloja          tettäisiin, ovatko ne itsehallintolain mukaisia.
10689: 72                                    1990 vp. -     HE n:o 73
10690: 
10691: Vastaavat säännökset sisältyvät ehdotuksen 19        säännöksiä, joissa on virheellinen viittaus toi-
10692: ja 20 §:ään.                                         sessa laissa oleviin muutoksenhakusäännöksiin
10693:    Maakuntapäivien päätös maakuntalain hy-           tai jotka muuten ovat lakiteknisesti virheellisiä.
10694: väksymisestä on esillä olevan pykälän 1 mo-          Osittaisen vedon esittämistä harkittaessa on
10695: mentin mukaan toimitettava tasavallan presi-         otettava huomioon tällaisen vedon vaikutus
10696: dentille. Päätös lähetetään presidentin kansli-      maakuntalain soveltamiseen yhtenä kokonai-
10697: aan, jolloin saapumispäivä on ratkaiseva las-        suutena. Jos toimivalta ylitetään maakuntalain
10698: kettaessa 2 momentissa mainittua määräaikaa.         keskeisellä aineellisella säännöksellä, ei osittai-
10699: Säännös vastaa asiasisällöltään voimassa ole-        nen veto yleensä tulle kysymykseen. Maakun-
10700: van itsehallintolain 14 §:n 1 momenttia. Maini-      nan viranomaisten myötävaikutusta osittain
10701: tun momentin mukaan maakuntapäivien puhe-            raukeamaan määrätyn maakuntalain voimaan
10702: miehen on lähetettävä päätös presidentille, ja       saattamisessa selostetaan 20 §:n 2 momentin
10703: tästä on ilmoitettava maaherralle. Ehdotukses-       perusteluissa.
10704: sa ei ole tätä vastaavaa säännöstä. On katsot-          Voimassa olevan itsehallintolain mukaan ta-
10705: tu, että sellaiset säännökset voidaan soveliaasti    savallan presidentin tulee hankkia korkeimman
10706: ottaa maakuntalakiin. Ennen kuin maakunta-           oikeuden lausunto ennen veto-oikeuden käyttä-
10707: lain hyväksyminen esitellään tasavallan presi-       mistä. Tämä menettely ehdotetaan säilytettä-
10708: dentille, on Ahvenanmaan valtuuskunnalta             väksi. Tuomioistuimen lausunto ei sido presi-
10709: hankittava lausunto. Säännöstä vastaa voimas-        denttiä. Käytännössä presidentin ratkaisu on
10710: sa olevan lain 14 §:n 3 momentti. Ahvenan-           kuitenkin miltei kaikissa tapauksissa määräyty-
10711: maan valtuuskunta arvioi lausunnossaan, onko         nyt korkeimman oikeuden lausunnon mukaan.
10712: maakuntapäivät pysynyt lainsäädäntövaltansa          Ehdotus ei tähtää muutoksiin näissä kohdin.
10713: rajoissa.                                               Voimassa olevan itsehallintolain 14 §:n 2
10714:    Tasavallan presidentin oikeudesta määrätä         momentin mukaan presidentillä on kolmen
10715: valvontamenettelyssä maakuntapäivien päätös          kuukauden ajan oikeus esittää vetonsa maa-
10716: raukeamaan säädetään 2 momentissa. Presi-            kuntalakia kohtaan. Jollei hän esitä vetoa tänä
10717: dentin veto ei ole lykkäävä, vaan kyse on niin       aikana, maakuntalaki tulee voimaan. Yleispe-
10718: sanotusta ehdottomasta vedosta. Presidentti          rusteluissa (4.4.) mainituista syistä ehdotetaan,
10719: voi, niin kuin voimassa olevan itsehallintolain      että aika pidennetään neljäksi kuukaudeksi.
10720: 14 §:n 2 momentinkin mukaan, esittää vetonsa         Tarkoituksena ei kuitenkaan ole, että ehdote-
10721: kahdessa eri tilanteessa. Hän voi tehdä niin,        tusta ajasta tulisi normaali käsittelyaika, vaan
10722: mikäli maakuntapäivät on ylittänyt lainsäädän-       se on ainoastaan enimmäisaika.
10723: tövaltansa tai jos maakuntalaki koskee valta-           Ehdotuksen 3 momentti on asiallisesti yhtä-
10724: kunnan sisäistä tai ulkoista turvallisuutta. Ve-     pitävä voimassa olevan itsehallintolain 14 §:n 4
10725: don esittäminen viimeksi mainitussa tapaukses-       momentin kanssa. Niin sanottuja sekaluontei-
10726: sa tulee kysymykseen vain, kun on ilmeistä,          sia maakuntalakeja koskevat säännökset on
10727: että maakuntalaki vaarantaa valtakunnan si-          otettu ehdotukseen samoista syistä kuin voi-
10728: säistä tai ulkoista turvallisuutta. Tämä vastaa      massa olevaan lakiinkin (2.2.4.). Se seikka,
10729: voimassa olevaa oikeutta, niin kuin yleisperus-      että maakuntalakiin on otettu valtakunnallinen
10730: teluista (2.2.4.) ilmenee.                           säännös, ei aiheuta muutosta valtakunnan ja
10731:    Presidentin esittämä veto johtaa voimassa         maakunnan väliseen lainsäädäntövallan ja-
10732: olevan itsehallintolain mukaan aina siihen, että     koon. Sellaisen säännöksen tulee tämän vuoksi
10733: maakuntalaki kokonaisuudessaan raukeaa.              olla asiallisesti yhtäpitävä valtakunnan lain
10734: Yleisperusteluissa (4.4.) mainituista syistä eh-     säännöksen kanssa. Jos se poikkeaa tästä,
10735: dotetaan, että presidentti voi määrätä maakun-       katsotaan maakunnan puuttuneen valtakunnan
10736: talain raukeamaan paitsi kokonaan myös vain          lainsäädäntövaltaan. Sanonnan eroavuus, joka
10737: tietyltä osin (osittainen veto). Osittainen veto     ei sisällä asiallista poikkeamaa, ei kuitenkaan
10738: voi tulla kysymykseen erilaisissa tilanteissa. Jos   merkitse toimivallan ylittämistä.
10739: maakuntalaissa on sellainen valtakunnan lain-           Voimassa olevassa laissa säädetään, ettei
10740: säädäntövallan alaa koskeva säännös, joka ei         valtakunnallisen säännöksen ottaminen maa-
10741: asiasisällöltään vastaa voimassa olevaa valta-       kuntalakiin aiheuta muutosta valtakunnallisen
10742: kunnan lakia, voidaan sellainen säännös mää-         säännöksen voimaantuloon maakunnassa. Tä-
10743: rätä raukeamaan samalla, kun laki muutoin            mä säännös on tarpeettomana jätetty ehdotuk-
10744: voi tulla voimaan. Sama koskee esimerkiksi           sesta pois. Tämä ei tarkoita asiallista muutos-
10745:                                     1990 vp. -     HE n:o 73                                       73
10746: 
10747: ta. Oikeudesta ottaa valtakunnallisia säännök-     jalla myös ottaa säännöksiä valtakunnan lain-
10748: siä maakunta-asetukseen säädetään 21 §:n 2         säädännöstä. Niin sanottuihin sekaluonteisiin
10749: momentissa.                                        maakunta-asetuksiin otettujen valtakunnallis-
10750:    20 §. Maakuntalain voimaantulo. Pykälä si-      ten säännösten tulee asiasisällöltään vastata
10751: sältää säännökset menettelystä tasavallan presi-   valtakunnallisia säännöksiä. Sanonta saa olla
10752: dentin tehtyä päätöksensä 19 § :n 2 momentin       toinen, kunhan vain asiasisältö ei muutu. Val-
10753: mukaisesti. Maakuntahallitukselle on 1 mo-         takunnallisen säännöksen ottaminen maa-
10754: mentin mukaan ilmoitettava kaikista presiden-      kunta-asetukseen ei aiheuta muutosta lainsää-
10755: tin tekemistä päätöksistä. Vedon esittämisestä     däntövaltaan eikä myöskään valtakunnallisten
10756: on ilmoitettava perustellulla päätöksellä.         säännösten voimaantuloon maakunnassa.
10757:    Niissä tapauksissa, joissa tasavallan presi-       Ehdotuksen mukaan maakuntahallituksella
10758: dentti on esittänyt osittaisen vedon, voivat       ei ole velvollisuutta pyytää Ahvenanmaan val-
10759: itsehallintoviranomaiset ratkaista, pitääkö lain   tuuskunnalta lausuntoa suunnitelluista maa-
10760: tulla voimaan hyväksytyiltä osin vai onko se       kunta-asetuksista, niin kuin sillä on voimassa
10761: kokonaan raukeava. Käytännön syistä ehdote-        olevan itsehallintolain 13 §:n 3 momentin mu-
10762: taan 2 momentissa, että tästä päättää maakun-      kaan. Vastaavassa tapauksessa ja muutenkin
10763: tahallitus. Menettelystä säädetään lähemmin        tarvittaessa voidaan lausunto pyytää 56 §:n 1
10764: maakuntalaissa.                                    momentin nojalla. Mikäli Ahvenanmaan val-
10765:     Maakuntahallituksen on 3 momentin mu-          tuuskunnan lausunto on hankittu, se on ohjeei-
10766: kaan aina julkaistava maakuntalaki. Jollei         linen eikä sitova. Kielteisestä lausunnosta huo-
10767: maakuntapäivät ole määrännyt, milloin laki         limatta maakuntahallitus voi antaa asetuksen.
10768: tulee voimaan, on maakuntahallituksen päätet-         Maakunta-asetuksen oikeudellinen tutkinta
10769: tävä myös siitä.                                   tapahtuu sitä sovellettaessa. Maakunta-asetus-
10770:     21 §. Maakunta-asetukset. Maakuntahalli-       ta, joka on ristiriidassa maakuntalain tai maa-
10771: tuksella on voimassa olevan itsehallintolain       kunnassa noudatettavana olevan valtakunnan
10772: 13 §:n 3 momentin mukaan oikeus antaa maa-         lainsäädännön kanssa, ei saa soveltaa. Säännös
10773: kunta-asetuksia. Tämä voi tapahtua vain maa-       tästä sisältyy 60 §:n 1 momenttiin.
10774: kuntalaissa olevan valtuutuksen nojalla. Maa-         22 §. Maakuntapäivien ja maakuntahallituk-
10775: kunta-asetus voi ainoastaan sisältää säännöksiä    sen aloitteet. Pykälän 1 momentti vastaa sisäl-
10776: maakuntalain täytäntöönpanosta ja soveltami-       löllisesti voimassa olevan itsehallintolain
10777: sesta. Tämä järjestelmä on johtanut siihen,        15 §:ää. Maakuntapäivät voi tehdä aloitteen
10778: että maakuntapäivien on ollut maakuntalaissa       valtakunnan lainsäädäntövallan piiriin kuulu-
10779: säänneltävä paljon sellaista, mikä valtakunnas-    vassa asiassa. Aloiteoikeus koskee kysymyksiä,
10780: sa voidaan järjestää asetuksella taikka valtio-    joilla on erityinen merkitys maakunnalle. Aloi-
10781: neuvoston tai ministeriön päätöksellä. Tämä ei     teoikeus antaa mahdollisuuden tehdä ehdotus
10782: ole tarkoituksenmukaista. Jotta lainsäädäntö-      alueellisesti rajoitetuksi valtakunnalliseksi lain-
10783: järjestys saataisiin yksinkertaisemmaksi, ehdo-    säädännöksi. Aloitteen ei välttämättä tarvitse
10784: tetaan 1 momentissa, että maakuntapäivät voi       merkitä erillistä lainsäädäntötointa, vaan Ah-
10785: maakuntalaissa valtuuttaa maakuntahallituk-        venanmaata koskevat erityissäännökset voi-
10786:  sen antamaan säännöksiä maakuntahallinnon         daan myös sisällyttää suurempaan lakikoko-
10787: järjestysmuodosta ja toiminnasta, lain täytän-     naisuuteen. Aloiteoikeus koskee lakialoitteiden
10788: töönpanosta sekä muusta maakunnan toimi-           lisäksi myös toivomus- ja raha-asia-aloitteita.
10789: valtaan kuuluvasta asiasta.                           Hallituksen tehtävänä on saattaa maakunta-
10790:     Ilmaisulla "laki" tarkoitetaan tässä maa-      päivien aloite eduskunnan käsiteltäväksi. Halli-
10791: kuntalakia ja sellaista valtakunnallista lakia,    tuksella ei tässä ole harkintavaltaa. Sen tehtä-
10792: joka itsehallintolain voimaan tullessa on nou-     vänä on pelkästään aloitteen toimittaminen
10793:  datettavana maakuntapäivien lainsäädäntöval-      eduskunnalle.
10794:  taan kuuluvalla oikeudenalalla. Maakunta-ase-        Voimassa olevan itsehallintolain 16 §:n mu-
10795: tus voi sisältää itsenäisen säädäntötoimen tai     kaan maakunnanhallituksella on oikeus tehdä
10796:  sitä vastaavan valtakunnallisen asetuksen, val-   esityksiä maakuntaa koskevien hallinnollisten
10797:  tioneuvoston päätöksen tai ministeriön päätök-    säännösten antamisesta valtakunnan toimival-
10798:  sen hyväksymisen.                                 lan piiriin kuuluvissa asioissa. Pykälän 2 mo-
10799:     Yhtenäisyyden ja havainnollisuuden vuoksi      mentin mukaan tämä oikeus säilytetään. Mo-
10800:  voidaan maakunta-asetukseen 2 momentin no-        mentissa on kyse maakuntaa koskevien hallin-
10801: 
10802: 10 300206L
10803: 74                                   1990 vp. -     HE n:o 73
10804: 
10805: nollisten säännösten ja määräysten antamises-       oikeus perustuu sopimusasetukseen, arkisto-
10806: ta. Näitä voi sisältyä asetuksiin sekä valtioneu-   hallinnosta Ahvenanmaan maakunnassa annet-
10807: voston ja ministeriön päätöksiin. Sopimus-          tuun asetukseen (1040/77). Uuden arkistotoin-
10808: asetusten antamisesta säädetään 32 §:ssä ja         ta koskevan säädösvallan myötä siirtyy myös
10809: maakuntahallituksen lausunnonauto-oikeudes-         hallintovalta arkistotoimessa maakunnalle.
10810: ta annettaessa hallinnollisia säännöksiä ja vi-     Jotta toimivallan siirto ei johtaisi poikkea-
10811: ranomaismääräyksiä 33 §:ssä.                        misiin yleisesti hyväksytyistä periaatteista ar-
10812:    23 §. Maakunnan toimivalta hallintoasiois-       kistohallinnossa, maakuntahallituksen tulee
10813: sa. Pykälä sääntelee maakunnan toimivaltaa          hankkia valtionarkiston lausunto ennen kuin
10814: hallintoasioissa. Pääsääntöisesti toimivalta hal-   tehdään päätös maakunnan viranomaisten
10815: lintoasioissa seuraa lainsäädäntövaltaa. Maa-       taikka maakunnassa olevien kunnallisten tai
10816: kunnalle kuuluu hallinto asioissa, joista maa-      kirkollisten viranomaisten arkistojen asiakirjo-
10817: kuntapäivät voi säätää lailla. Pykälään sisältyy    jen hävittämisestä.
10818: kuitenkin erinäisiä poikkeuksia. Nämä, kuten           24 §. Viranhaltijoiden kansalaisuus. Pykälän
10819: poikkeukset 30 §:ssä valtakunnan toimivallasta      1 momentin säännös tekee yleisperusteluissa
10820: hallintoasioissa, tähtäävät valtakunnan ja maa-     (4. 5 .4.) mainituista syistä mahdolliseksi ottaa
10821: kunnan viranomaisten yhteistyön edistämiseen        maakunnan ja kunnan palvelukseen muiden
10822: aloilla, joilla tehtävät on jaettu.                 pohjoismaiden kansalaisia. Säännös on yhden-
10823:    Poikkeukset pääsäännöstä luetellaan neljäs-      mukainen vuonna 1989 tehdyn hallitusmuodon
10824: sä kohdassa:                                        84 §:n muutoksen kanssa. Käytännössä sen
10825:    1 ja 2 kohta. Tilastotiedot, jotka maakun-       soveltamisaloina tullevat kuitenkin lähinnä ole-
10826: nan viranomaisilla on lainsäädäntönsä mukaan        maan sellaiset hallinnonalat - sairaanhoito,
10827: 18 §:n 24 kohdan nojalla hallussaan, on pyyn-       opetus ja niin edelleen - joilla jo on pohjois-
10828: nöstä toimitettava valtion viranomaisille. Sään-    maiden kesken solmittu hallitusmuodon sään-
10829: nös tästä 1 kohdassa ja 2 kohdan säännös siitä,     nöksestä poikkeavia sopimuksia.
10830: että tilastotietojen keräämisen maakunnan tar-         Ehdotuksen mukaan maakuntalaissa voitai-
10831: vetta varten tulee tapahtua yhteistyössä asian-     siin säätää myös muiden ulkomaan kansalais-
10832: omaisten valtakunnan viranomaisten kanssa,          ten kuin pohjoismaalaisten palvelukseen otos-
10833: ovat tarkoitetut ehkäisemään samoja tilastoja       ta. Erityisesti tässä asiassa on tärkeää antaa
10834: koskevaa kaksinkertaista työtä. Vastaavan si-       maakuntapäiville itsenäinen päätösvalta.
10835: sältöiset valtakunnan viranomaisia koskevat            Poliisihallinnon erityisluonteen johdosta po-
10836: säännökset ovat 30 §:n 5 ja 23 kohdassa.            liisimiesten on 2 momentin mukaan aina oltava
10837:    3 kohta. Ehdotuksen 18 §:n 11 kohdan mu-         Suomen kansalaisia.
10838: kaan maakunnalle kuuluvat muun muassa                  25 §. Hallintolainkäyttö. Pykälässä sääde-
10839: muinaismuistoja koskevat asiat. Jotta kiintei-      tään hallintolainkäytöstä huolehtivista tuomio-
10840: den muinaismuistojen hoito tapahtuisi yleisesti     istuimista ja muista viranomaisista. Valitus-
10841: noudatettujen periaatteiden mukaisesti, ehdo-       oikeudesta, valituskelpoisuudesta ja valitus-
10842: tetaan, että maakuntahallituksen on hankittava      menettelystä säädetään 27 §:n 23 kohdan mu-
10843: asianomaisten valtakunnan viranomaisten lau-        kaan valtakunnallisella lailla.
10844: sunnot ennen kuin ryhdytään muinaismuistoa             Valitus maakuntahallituksen alaisen hallin-
10845: koskevaan toimenpiteeseen. Säännöksessä tar-        toviranomaisen päätöksestä on 1 momentin
10846: koitetaan kajoamista kiinteään muinaisjään-         ensimmäisen virkkeen mukaan tehtävä maa-
10847: nökseen sekä sellaista koskevaa rakennus- tai       kuntahallitukselle. Päätös voi koskea maakun-
10848: muuta toimenpidettä.                                nan hallinnolle suoraan itsehallintolain nojalla
10849:    4 kohta. Arkistotoimi on ehdotuksen 18 §:n       kuuluvaa asiaa tai sille 32 §:ssä tarkoitetulla
10850: 14 kohdan pääsäännön mukaan maakunnalli-            sopimusasetuksella siirrettyä tehtävää. Veroa
10851: nen tehtävä. Arkistoaineistosta, joka on peräi-     tai maksua koskevaan päätökseen on kuitenkin
10852: sin valtakunnan viranomaisilta, säädetään kui-      aina haettava muutosta asianomaiselta valta-
10853: tenkin valtakunnan lainsäädännössä (27 § 39         kunnalliselta viranomaiselta.
10854: kohta). Maakunta vastaa nykyisin maakunnan             Toisessa virkkeessä säädetään, että kunnalli-
10855: arkistohallinnosta johtaen ja valvoen maakun-       sen viranomaisen päätöksestä valitetaan lää-
10856: nan viranomaisten arkistoja, kunnallisia ja kir-    ninoikeudelle, jollei päätökseen valtakunnalli-
10857: kollisia arkistoja sekä luonteeltaan yksityisiä     sen lain mukaan ole haettava muutosta muulta
10858: arkistoja koskevaa arkistotointa. Maakunnan         viranomaiselta. Viittaus valtakunnalliseen la-
10859:                                       1990 vp. -     HE n:o 73                                      75
10860: 
10861: kiin koskee niitä tapauksia, jolloin kunnallinen                         5 luku
10862: viranomainen valtakunnallisen lain nojalla                       Valtakunnan toimivalta
10863: huolehtii valtionhallintoon kuuluvasta tehtä-
10864: västä. Maakunnan toimivallan piiriin kuuluvis-          27 §. Valtakunnan lainsäädäntövalta. Tässä
10865: sa asioissa voidaan maakuntalaissa säätää, että      pykälässä ja 29 §:ssä luetellaan ne oikeuden-
10866: kunnallisen viranomaisen päätökseen on haet-         alat, joilla lainsäädäntövalta kuuluu valtakun-
10867: tava muutosta lääninoikeuden sijasta maakun-         nan lainsäädäntöelimille. Valtakunnallisia la-
10868: tahallitukselta. Säännös 1 momentissa on asial-      keja ja asetuksia sekä muita säädöksiä sovelle-
10869: lisesti yhtäpitävä sen kanssa, miten muutoksen-      taan pykälässä mainituilla aloilla myös maa-
10870: hausta hallintoasioissa annetun lain soveltami-      kunnassa. Maakunnan lainsäädännön voimas-
10871: sesta Ahvenanmaan maakunnassa annettua la-           saotosta sellaisilla aloilla, jotka ehdotetun lain
10872: kia on käytännössä tulkittu. Ehdotuksen              nojalla siirtyvät maakunnalta valtakunnan toi-
10873: 70 §:n 2 momentin mukaan tämä laki kumo-             mivallan piiriin, säädetään 71 §:ssä.
10874: taan.                                                   1 kohta. Eduskunnan asiana on säätää,
10875:                                                      muuttaa, kumota ja selittää perustuslakia sekä
10876:                                                      päättää perustuslaista poikkeamisesta. Perus-
10877:                                                      tuslakien aineellinen sisältö määräytyy edus-
10878:   Maakuntahallituksen päätöksen laillisuutta         kunnan päätösten mukaan. Tästä pääsäännös-
10879: koskeva valitus tehdään 2 momentin mukaan            tä on tehty erinäisiä poikkeuksia. Maakunnan
10880: korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Tarkoituk-         perussäännöstön sisältäviä lakeja, toisin sa-
10881: senmukaisuudesta sitä vastoin ei saa tehdä           noen ehdotuksen 69 §:n nojalla perustuslakina
10882: valitusta. Säännös koskee sekä 1 momentissa          voimassa olevaa Ahvenanmaan itsehallintola-
10883: tarkoitettuja asioita että niitä asioita, jotka      kia ja maanhankintalakia, voidaan muuttaa tai
10884: maakuntahallitus ensi asteessa ratkaisee. Se         selittää taikka ne voidaan kumota tai niistä
10885: vastaa asiallisesti nykyisen itsehallintolain        voidaan tehdä poikkeus vain siinä järjestykses-
10886: 40 §:n 1 momentin säännöstä ja on voimassa           sä kuin ehdotuksen 69 §:ssä ja maanhankinta-
10887: olevan käytännön mukainen. Valituksella ei 2         lain 17 §:ssä on säädetty.
10888: momentin mukaan voida hakea korkeimmalta                Tämän voimassa olevan oikeuden kanssa
10889: hallinto-oikeudelta muutosta myöskään nimi-          yhtäpitävän säännöksen selvennyksenä on täs-
10890: tysasiassa. Tämä ei kuitenkaan estä hakemasta        sä kohdassa viittaus 69 §:ään, jonka mukaan
10891: nimityspäätökseen muutosta ylimääräisellä            maakuntapäivien toimivaltaa voidaan rajoittaa
10892: muutoksenhakukeinolla.                               ainoastaan ehdotuksen 69 §:ssä säädetyssä jär-
10893:                                                      jestyksessä annetulla maakuntapäivien suostu-
10894:                                                      muksella.
10895:                                                         Toinen valtakunnan perustuslakia koskevaa
10896:    26 §. Hallintotuomioistuimen perustaminen.        toimivaltaa koskeva poikkeus on jäljempänä
10897: Pykälän mukaan on mahdollista valtakunnan            selostettavassa 28 §:n 2 momentissa.
10898: lailla perustaa maakuntaan hallintotuomiois-            2 kohta. Hallitusmuodon 7 §:ssä säädetty
10899: tuin lääninoikeuden sijaan. Syyt säännökseen         kansalaisten oikeus oleskella maassa, valita
10900: käyvät ilmi yleisperusteluista (4.6.). Jos sellai-   siellä asuinpaikkansa sekä liikkua paikkakun-
10901: nen tuomioistuin perustetaan, voidaan sille          nalta toiselle säännellään lähemmin valtakun-
10902: maakuntalailla uskoa lainkäyttötehtäviä myös         nallisella lailla. Sanan-, yhdistys- ja kokoontu-
10903: maakunnan toimivaltapiiriin kuuluvissa hallin-       misvapauden käyttäminen säännellään valta-
10904: toasioissa. Siten voidaan maakuntalaissa sää-        kunnan lainsäädännöllä. Tähän alaan kuuluu
10905: tää, että tämä tuomioistuin on 25 §:n 1 mo-          myös lainsäädäntö kirjapainoliikkeestä sekä
10906: mentissa tarkoitetuissa asioissa valitusasteena      painotuotteiden levittämisestä ja aikakautisten
10907: maakuntahallituksen asemesta. Uusi hallinto-         painotuotteiden julkaisemisesta. Valtakunnal-
10908: tuomioistuin voi ratkaista myös valituksia kun-      listen elinten asiana on myös säätää kirje-,
10909: nallisasioissa. Hallintotuomioistuimen päätök-       lennätin- ja puhelinsalaisuutta koskevista poik-
10910: sestä tulee voida valittaa korkeimmalle hal-         keuksista. Tämä vastaa voimassa olevan itse-
10911: linto-oikeudelle. Tässä tarkoitetun hallintotuo-     hallintolain 11 §:n 2 momentin 1 ja 10 kohtaa.
10912: mioistuimen järjestysmuoto ja tehtävät on               3 kohta. Tämä kohta sääntelee suuren osan
10913: säänneltävä sen perustamisesta annettavassa          valtionhallinnosta. Säännöksen on katsottava
10914: laissa.                                              käsittävän monet niistä oikeudenaloista, jotka
10915: 76                                   1990 vp. -     HE n:o 73
10916: 
10917: on mainittu voimassa olevan itsehallintolain           Perintölainsäädäntö, joka koskee myös tes-
10918: 11 §:n 2 momentissa. Näihin viitataan jäljem-       tamenttia, tulee ehdotuksen mukaan edelleen
10919: pänä.                                               olemaan valtakunnallinen asia. Perinnöstä, jo-
10920:    Säännös käsittää muun muassa lainsäädän-         hon kuuluu kiinteää omaisuutta, on itsehallin-
10921: nön, joka koskee kansanedustajien vaalia ja         tolakiehdotuksen 10 §:ssä ja maanhankintalain
10922: tasavallan presidentin vaalia (itsehallintolain     2 ja 3 §:ään ehdotetuissa muutoksissa erinäisiä
10923: 11 § 2 mom. 1 kohta), sellaisten arvonimien,        säännöksiä, joita selostetaan mainittujen pykä-
10924: ritarimerkkien ynnä muiden perustamista, jot-       lien perustelujen yhteydessä.
10925: ka tasavallan presidentti antaa (11 § 2 mom. 2         8 kohta. Tämä kohta käsittää yhteisöoikeu-
10926: kohta), kysymyksiä, jotka liittyvät oikeuteen       den ja kirjanpitolainsäädännön. Säännös ei
10927: päästää oppilaita valtion yliopistoon (11 § 2       koske julkisoikeudellisia yhteisöjä. Ehdotus ei
10928: mom. 6 kohta) ja vaatimuksia tiedoista ja           sisällä asiallista muutosta voimassa olevaan
10929: taidoista tietyn valtion hyväksymän pätevyy-        oikeuteen verrattuna.
10930: den saamiseksi, ottaen kuitenkin huomioon              9 kohta. Valtakunnan lainsäädäntö sisältää
10931: ehdotuksen 41 ja 64 §:n säännökset. Säännös         Ahvenanmaankin osalta yleiset ehdot, jotka
10932: kattaa myös yleisen valtion virkamiehiä koske-      koskevat ulkomaalaisen ja ulkomaisen yhtei-
10933: van virkamieslainsäädännön sekä valtion viras-      sön oikeutta omistaa ja hallita kiinteää omai-
10934: tojen ja laitosten hallinnollisen organisaation     suutta ja osakkeita sekä harjoittaa elinkeinoa.
10935: ja toiminnan sääntelyn (11 § 2 mom. 16 koh-         Hallintomenettelystä luvan myöntämisessä sää-
10936: ta), valtion omaisuuden hoidon (11 § 2 mom.         detään 30 §:n 7 kohdassa. Valtakunnan lain-
10937: 17 kohta) sekä valtion hallintotoiminnan oi-        säädäntöelimet sääntelevät 27 §:n 12 kohdan
10938: keudellisen, kameraalisen ja hallinnollisen         nojalla ulkomaankauppakysymykset.
10939: jaotuksen (11 § 2 mom. 18 kohta).                      JO kohta. Tekijänoikeutta koskeva lainsää-
10940:    Valtakunnan hallintovaltaa koskevassa py-        däntövalta kuuluu voimassa olevan itsehallin-
10941: kälässä on erinäisiä tässä mainittuja aloja kos-    tolain mukaan valtakunnan lainsäädäntöelimil-
10942: kevia rajoituksia (ehdotuksen 30 §:n 1, 9 ja 22     le. Ehdotus ei sisällä tähän muutosta. Myös
10943: kohta).                                             patenttia sekä malli- ja tavaramerkkioikeutta
10944:    4 kohta. Ulkovaltasuhteita koskeva säännös       koskevat kysymykset säännellään ehdotuksen
10945: vastaa asiallisesti voimassa olevan itsehallinto-   mukaan, kuten nykyisinkin, valtakunnan lain-
10946: lain 11 §:n 2 momentin 3 kohdan säännöstä.          säädännöllä.
10947: Samalla kun viitataan 9 lukuun, viitataan myös         Sopimatonta menettelyä elinkeinotoiminnas-
10948: sen perusteluihin.                                  sa säänielevä lainsäädäntö on voimassa olevan
10949:    5 kohta. Valtakunnan lainsäädännössä sää-        itsehallintolain mukaan luettu valtakunnan toi-
10950: detään valtakunnan lipusta ja vaakunasta sekä       mivaltapiiriin kuuluvaksi. Voimassa olevassa
10951: niiden käytöstä myös maakunnassa. Tätä toi-         laissa käytetään ilmaisua "vilpillinen kilpailu".
10952: mivaltaa rajoittaa ehdotuksen 18 §:n 3 kohdan       Ehdotukseen otettu uusi ilmaisu ei tuo muutos-
10953: säännös, joka tekee mahdolliseksi säätää maa-       ta voimassa olevaan oikeuteen.
10954: kuntalaissa Ahvenanmaan lipun käyttämisestä            Voimassa olevan itsehallintolain yleisten pe-
10955: merenkulku- ja kauppalippuna. Ottaen huo-           riaatteiden mukaisesti myös kilpailun edistä-
10956: mioon ehdotuksen 27 §:n 42 kohdan säännök-          mistä koskevan lainsäädännön on katsottu
10957: sen on valtakunnan lainsäädäntöelinten asiana       kuuluvan valtakunnan lainsäädäntövaltaan.
10958: säätää myös muista valtakunnan tunnuksista          Ehdotukseen sisältyy tästä erityinen säännös.
10959: kuin lipusta ja vaakunasta.                         Käsite "kilpailun edistäminen" on tarkoitettu
10960:    6 kohta. Nimilainsäädäntö ehdotetaan pysy-       kattamaan lainsäädännön taloudellisesta kil-
10961: tettäväksi valtakunnan asiana. Myös holhousta       pailusta eli niin sanotun kartellilainsäädännön.
10962: ja kuolleeksi julistamista koskeva lainsäädäntö        Kuluttajansuojaa ei erikseen mainita voimas-
10963: ehdotetaan säilytettävän valtakunnan lainsää-       sa olevassa itsehallintolaissa, mutta sen on
10964: däntöelimillä.                                      itsehallintolain 11 § :n 2 momentin 20 kohdan
10965:    7 kohta. Koko perheoikeudellinen lainsää-        säännös huomioon ottaen katsottu kuuluvan
10966: däntö ehdotetaan pysytettäväksi valtakunnan         valtakunnan toimivallan piiriin. Sitä vastoin
10967: toimivallan piirissä. Avioliittoa ja perhesuhtei-   tuoteturvallisuusasiat kuuluvat maakunnan
10968: ta, lapsen oikeudellista asemaa ja ottolapseksi     lainsäädäntövaltaan.
10969: ottamista koskevat asiat säännellään valtakun-         11 kohta. Vakuutussopimuksia koskeva
10970: nan lainsäädännössä.                                sääntely on yhtäpitävästi voimassa olevan itse-
10971:                                      1990 vp. -     HE n:o 73                                     77
10972: 
10973: hallintolain kanssa pidätetty valtakunnan lain-     osalta katsottava kuuluvan 11 §:n ja 18 §:n 22
10974: säädäntöelimille.                                   kohdan nojalla maakunnan tehtäviin.
10975:    12 kohta. Voimassa olevan itsehallintolain          15 kohta. Maatalouselinkeinoon liittyvien
10976: 11 §:n 2 momentin 17 kohdan mukaan tulleja          tulo- ja hintapoliittisten kysymysten on voi-
10977: ja tullilaitosta sekä tullin ja ulkomaankaupan      massa olevan itsehallintolain tulkinnan mu-
10978: yhtenäistä järjestämistä koskeva lainsäädäntö       kaan katsottu kuuluvan valtakunnan toimival-
10979: kuuluu valtakunnan toimivallan piiriin. Valta-      tapiiriin, kuten jaksosta 2.2.3. käy ilmi. Maa-
10980: kunnan lainsäädäntöelinten on ehdotuksen            taloustulolainsäädäntöä on tämän johdosta pi-
10981: mukaan vastakin säänneltävä kauppapoliitti-         detty valtakunnallisena asiana. Myös maata-
10982: siin syihin perustuvat tavaroiden tuonnin ja        loustuotteiden viennin edistäminen on katsottu
10983: viennin rajoitukset. Mikäli sellaisiin toimiin      asiaksi, joka on säänneltävä koko maassa yhte-
10984: ryhdytään muuten, esimerkiksi teknisten tur-        näisesti. Ehdotuksessa lähdetään siitä, että
10985: vallisuusvaatimusten takia tai kulttuuripoliitti-   maatalous- ja kalastustuotteiden hintoja kos-
10986: sista syistä, toimivalta on ratkaistava sen mu-     kevien kysymysten on vastakin oltava valta-
10987: kaan, minkä oikeudenalan asiasta lähinnä on         kunnallisia asioita. Se, että näiden tuotteiden
10988: kyse.                                               ohjehintojen vahvistaminen on yhteydessä
10989:    Tullilaitos on tämän ja 3 kohdan mukaan          maataloustuloon ja mahdollisesti vastaisuudes-
10990: valtakunnallinen tehtävä. Tullit säännellään tä-    sa kalastuselinkeinosta saatavaan tuloon, mer-
10991: män pykälän 36 kohdan nojalla valtakunnalli-        kitsee, että säännös kattaa myös maatalous-
10992: sella lainsäädännöllä. Tämä kohta kattaa myös       tulolainsäädännön, joka siis periaatteessa py-
10993: lainsäädännön alkuperämerkinnästä sekä ulko-        syy valtakunnallisena asiana. Nykyinen oikeu-
10994: maankaupan varasto- ja warranttiliikkeestä.         dellinen tila on voimassa myös maataloustuot-
10995:                                                     teiden viennin edistämisessä, joka ala on yhtey-
10996:    13 kohta. Käsite "kauppamerenkulku ja            dessä niin hyvin maataloustuloon kuin ulko-
10997: kauppamerenkulun väylät" vastaa periaattees-        maankauppaan.
10998: sa voimassa olevan itsehallintolain 11 §:n 2           Sen johdosta, että maatalous- ja kalastuse-
10999: momentin 8 ja 17 kohdan käsitteitä "yksityi-        linkeinoa koskevat muut asiat kuuluvat maa-
11000: nen merioikeus" ja "luotsi- ja majakkalaitos        kunnan viranomaisille, ehdotuksen 30 §:n 19
11001: sekä muu julkinen merioikeus". Myös kauppa-         ja 20 kohtaan on otettu erinäisiä hallintoa
11002: merenkulun harjoittamisedellytyksiä ja harjoit-     koskevia säännöksiä, jotka antavat maakunta-
11003: tamistapaa koskeva lainsäädäntö on ehdotuk-         hallitukselle yhtäältä mahdollisuuden osallistua
11004: sen mukaan valtakunnan asianomaisten toi-           maataloustuloneuvotteluihin ja toisaalta lausua
11005: mielinten tehtävä. Kauppamerenkulkuun käy-          kantansa maatalous- ja kalastustuotteiden
11006: tettäviä väyliä koskeva lainsäädäntö on myös        tuontisuojaa koskevista muutoksista.
11007: valtakunnan lainsäädäntöelimille kuuluva asia.         16 kohta. Tämän kohdan tarkoituksena on
11008: Ehdotuksen 30 §:n 12-14 kohdassa on eräitä          vastata voimassa olevan itsehallintolain 11 §:n
11009: kulkuväylien avaamista, cabotage-oikeutta ja        2 momentin 9 kohdan ilmaisua "jakolainsää-
11010: kulkuväylien nopeusrajoituksia koskevaan hal-       däntöä; kiinteistöluetteloa; kaupungeissa toi-
11011: lintoon kohdistuvia rajoituksia. Cabotage-          mitettavaa tontinmittausta". Ilmaisulla "sekä
11012: oikeutta koskevien asioiden on ehdotuksen tä-       niihin liittyviä tehtäviä" tarkoitetaan sellaisia
11013: män kohdan mukaan katsottava pääsääntöises-         maanmittausviranomaisten suorittamia tehtä-
11014: ti kuuluvan valtakunnan viranomaisille.             viä, jotka eivät suoranaisesti kohdistu kiinteis-
11015:    14 kohta. Käsitteellä "ilmailu" on sama          tönmuodostukseen tai kiinteistöjen rekisteröin-
11016: merkitys kuin voimassa olevan itsehallintolain      tiin.
11017:  11 §:n 2 momentin 17 kohdassa. Ilmaliikennet-         17 kohta. Kaivoksia ja kivennäislöydöksiä
11018: tä koskeva lainsäädäntö kuuluu valtakunnan          koskevat asiat säännellään voimassa olevan
11019: lainsäädäntöelimille. Ehdotuksen 30 §:n 15          itsehallintolain 11 §:n 2 momentin 10 kohdan
11020:  kohdassa olevan säännöksen mukaan maakun-          mukaan valtakunnan lainsäädännössä. Ehdo-
11021:  nan sisäisen ilmaliikenteen hallinto kuuluu        tuksen mukaan toimivalta alalla jakautuu val-
11022: maakuntahallitukselle. Myös muut ilmaliiken-        takunnan ja maakunnan kesken. Toimivalta
11023: nettä koskevat asiat, joilla on erityistä merki-    säätää oikeudesta etsiä, vallata ja käyttää hy-
11024: tystä maakunnalle, on käsiteltävä neuvotellen       väksi mineraalilöytöjä maakunnassa kuuluu
11025:  maakuntahallituksen kanssa.                        18 §:n 19 kohdan mukaan maakunnan viran-
11026:    Alan on elinkeinon harjoittamisoikeuden          omaisille. Muuten toimivalta on valtakunnan
11027: 78                                    1990 vp. -     HE n:o 73
11028: 
11029: viranomaisilla. Siten muun muassa turvalli-          lään valtakunnan lainsäädännössä. Myös muu
11030: suuskysymyksiä koskeva kaivoslainsäädäntö            rikosoikeus kuuluu valtakunnan lainsäädäntö-
11031: kuuluu kokonaan valtakunnan toimivaltapii-           elimille. Tähän kuuluu myös lainsäädäntö ko-
11032: riin.                                                tietsinnän edellytyksistä ja toimittamisesta sekä
11033:    18 kohta. Ydinvoimaa koskeva lainsäädäntö         yleisestä armahduksesta, jonka on voimassa
11034: on ehdotuksen mukaan valtakunnallisille vi-          olevassa laissa erikseen todettu kuuluvan valta-
11035: ranomaisille kuuluva asia. Toimivaltaa rajoite-      kunnan lainsäädäntövaltaan.
11036: taan kuitenkin niin, että ydinvoimalaitoksen            23 kohta. Lainkäyttöä, esitutkintaa, tuomi-
11037: rakentaminen, hallinta ja käyttö maakunnassa         oiden ja rangaistusten täytäntöönpanoa sekä
11038: ovat mahdolliset vain maakuntahallituksen            rikoksentekijän luovuttamista koskeva lainsää-
11039: suostumuksella. Sama koskee kaikkea tähän            däntövalta kuuluu 25 ja 26 §:ssä säädetyin
11040: liittyvän materiaalin käsittelyä ja säilytystä.      poikkeuksin valtakunnan lainsäädäntöelimille.
11041:    19 kohta. Mittayksiköt, mittauslaitteet ja        Näin on laita voimassa olevankin oikeuden
11042: mittausmenetelmät säännellään valtakunnalli-         mukaan. Tämä kohta koskee myös oikeus-
11043: sella lainsäädännöllä. Tämä vastaa voimassa          lääketieteellisiä ruumiinavauksia ja tutkimuk-
11044: olevaa oikeutta. Myös puutavaranmittauksen           sia.
11045: on kuuluttava säännöksen alaan.                         24 kohta. Hallinnollista puuttumista henki-
11046:    Standardisointi, jonka jo voimassa olevan         lökohtaiseen vapauteen koskevat kysymykset
11047: lain mukaan on katsottu kuuluvan valtakun-           on ehdotuksen mukaan säänneltävä valtakun-
11048: nan toimivaltaan, mainitaan säännöksessä             nan lainsäädännössä. Tämä koskee tällaista
11049: erikseen.                                            puuttumista kaikilla oikeudenaloilla. Säännös
11050:    20 kohta. Jalometallia sisältävien esineiden      käsittää siten myös voimassa olevat säännökset
11051: valmistusta ja leimausta sekä kauppaa koskeva        "mielisairaslainsäädännöstä, sikäli kuin se kos-
11052: lainsäädäntö jää valtakunnan viranomaisten           kee henkilökohtaista loukkaamattomuutta ja
11053: asiaksi.                                             koskemattomuutta tahi liittyy rikosoikeuden-
11054:    21 kohta. Työoikeutta koskevaan lainsää-          käyntiin tai rangaistusten täytäntöönpanoon".
11055: däntöön on ehdotettu toimivallan siirtoa. Syyt          25 kohta. Hallitusmuodon 8, 9 ja 83 §:ssä
11056: siihen esitetään yleisperusteluissa (4.3.5.). Pää-   tarkoitettu lainsäädäntö uskonnonvapaudesta
11057: säännön mukaan kuuluu työoikeudellinen lain-         ja uskonnollisista yhdyskunnista sekä kansa-
11058: säädäntövalta valtakunnalle. Maakuntapäivillä        laisten oikeudesta päästä julkiseen virkaan tai
11059: on kuitenkin oikeus säätää lailla maakunnan ja       toimeen uskontunnustuksesta riippumatta on
11060: kuntien palveluksessa olevien virkaehtosopi-         voimassa olevan itsehallintolain mukaan valta-
11061: muksista. Työllisyyden edistäminen on niin           kunnan lainsäädäntöelinten asiana. Tämän
11062: ikään 18 §:n 23 kohdan mukaan maakunnan              kohdan säännös viittaa samaan asiaryhmään.
11063: tehtävä. Näin on myös voimassa olevan oikeu-         Kohdan mukaan kirkollinen jaotus on valta-
11064: den mukaan.                                          kunnallinen asia kuten voimassa olevan itsehal-
11065:    Työsopimusta ja yhteistoimintaa yrityksissä       lintolain 11 §:n 2 momentin 18 kohdankin
11066: koskeva toimivalta on säännelty ehdotuksen           mukaan.
11067: 29 §:n 1 momentin 6 kohdassa. "Työsopimuk-              26 kohta. Kansalaisuuslainsäädäntö ja ulko-
11068: seen" liittyvät asiat, jotka voimassa olevan         maalaislainsäädäntö kuuluvat niin kuin voi-
11069: itsehallintolain mukaan kuuluvat maakunnan           massa olevan itsehallintolainkin mukaan valta-
11070: toimivaltapiiriin, kuuluvat valtakunnalle, mut-      kunnallisille elimille. Sama koskee passilain-
11071: ta ne voidaan 29 §:n 2 momentissa ehdotetuna         säädäntöä. Ehdotuksen 30 § :n 2 kohdassa on
11072: tavalla siirtää maakunnan toimivaltaan. Sellai-      kuitenkin säännös kotiseutuoikeuden haltijalle
11073: nen siirto voi tapahtua myös yrityksissä tapah-      myönnettävästä passista. Tämä säännös mer-
11074: tuvaa yhteistoimintaa koskevissa asioissa.           kitsee muutosta voimassa olevaan itsehallinto-
11075:    22 kohta. Ehdotuksen 18 §:n 25 ja 26 koh-         lakiin.
11076: dan mukaan maakuntapäivillä on oikeus sää-              27 kohta. Valtakunnan lainsäädännön am-
11077: tää lailla teon rangaistavuudesta ja rangaistuk-     puma-ase- ja ampumatarvikesäädökset ovat tä-
11078: sen määrästä sekä uhkasakon ja muiden pak-           män kohdan mukaan voimassa myös maakun-
11079: kokeinojen käyttämisestä, kun kysymys on             nassa. Tämä vastaa voimassa olevaa oikeutta.
11080: maakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvasta oi-            28 kohta. Väestönsuojelua ei erikseen maini-
11081: keudenalasta. Rangaistuksen muodot ja muut           ta voimassa olevassa itsehallintolaissa. Alan on
11082: rikoslain yleiseen osaan liittyvät asiat säännel-    katsottu kuuluvan valtakunnan toimivaltapii-
11083:                                      1990 vp. -     HE n:o 73                                     79
11084: 
11085: riin. Ehdotuksen mukaan väestönsuojelu sellai-      kunnassa, mikäli hän on saavuttanut kelpoi-
11086: sena kuin se säännellään voimassa olevassa          suutensa muussa pohjoismaassa kuin Suomes-
11087: lainsäädännössä, on valtakunnallinen asia. Eh-      sa. Maakuntahallituksen asiana on ratkaista,
11088: dotuksessa rajoitetaan lainsäädäntövaltaa kui-      millaiset kokeet suoritettuaan tällaiset henkilöt
11089: tenkin niin, että maakunnassa asuvia henkilöi-      saavat toimia maakunnassa. Maakunnalle kuu-
11090: tä voidaan siirtää maakunnan ulkopuoliselle         luu muun muassa ratkaista, millaista kielitai-
11091: paikkakunnalle ainoastaan maakuntahallituk-         toa tällaisessa tapauksessa vaaditaan muiden
11092: sen suostumuksella. Väestönsuojeluun liittyvät      pohjoismaiden kansalaisilta.
11093: toimivaltapiirit kuten palo- ja pelastustoimi,         Apteekkia koskeva lainsäädäntö on voimas-
11094: terveyden- ja sairaanhoito sekä niihin verratta-    sa olevan itsehallintolain mukaan valtakunnal-
11095: vat alat kuuluvat niin ehdotuksen kuin voimas-      le kuuluva asia. Ehdotuksen mukaan apteekki-
11096: sa olevan lainsäädännönkin mukaan maakun-           laitos on vastakin oleva valtakunnallinen asia.
11097: nalle. Jotta väestönsuojelu saataisiin tehok-       Apteekkiliikkeen harjoittaminen elinkeino-
11098: kaaksi ja toimivaksi, tarvitaan valtakunnan ja      oikeudellisessa mielessä kuuluu sitä vastoin
11099: maakunnan viranomaisten yhteistoimintaa.            18 §:n 22 kohdan nojalla maakunnan hoita-
11100: Asia ehdotetaan 30 §:n 3 kohdan mukaan jär-         miin asioihin.
11101: jestettäväksi myös tulevaisuudessa sopimus-             Lainsäädäntö, joka koskee lääkkeitä, lääk-
11102: asetuksella.                                        keenomaisia tuotteita, huumausaineita sekä
11103:    29 kohta. Terveyden- ja sairaanhoito kuuluu      myrkkyjen valmistamista ja niiden käyttötar-
11104: ehdotuksen 18 §:n 12 kohdan mukaan periaat-         koituksen vahvistamista, kuuluu valtakunnan
11105: teessa maakunnan lainsäädäntövaltaan. Eräät         lainsäädäntöelimille. Toimivalta on muuten
11106: toimialan osat on kuitenkin pidätetty valtakun-     asiallisesti voimassa olevan itsehallintolain mu-
11107: nan lainsäädäntöelimille kuten voimassa ole-        kainen, paitsi että maakuntapäivillä on ehdo-
11108: vassa itsehallintolaissakin.                        tuksen mukaan oikeus lailla säätää myrkkyjen
11109:    Ihmisten tarttuvia tauteja koskeva lainsää-      myynnistä ja säilytyksestä.
11110: däntö on pidätetty valtakunnallisille elimille.        31 kohta. Kotieläinten tarttuvia tauteja kos-
11111: Käsite "tarttuvat taudit" käsittää myös epide-      keva lainsaadäntö pidetään valtakunnan asi-
11112: miat, ja säännös vastaa asiallisesti voimassa       ana. Villieläinten tauteja koskeva lainsäädäntö
11113: olevaa itsehallintolakia tässä kohden. Hallinto-    liittyy osaksi metsästyslainsäädäntöön ja osaksi
11114: valta on ehdotuksen 30 §:n 8 kohdan mukaan          yleiseen terveyden- ja sairaanhoitoon, ja se
11115: maakuntahallituksella tai maakuntalainsäädän-       kuuluu siten maakunnan toimivaltaan.
11116: nössä määrätyllä muulla viranomaisella.                32 kohta. Eläinten ja eläintuotteiden maa-
11117:    Kuten voimassa olevan itsehallintolainkin        hantuonnin kieltämisen ehdotetaan yhä olevan
11118: mukaan on valtakunnan lainsäädäntöelinten           valtakunnan asiana samoin kuin voimassa ole-
11119: asiana säätää kastroinnista, steriloinnista, ras-   van itsehallintolain mukaan.
11120: kauden keskeyttämisestä ja keinohedelmöityk-           33 kohta. Tämän kohdan mukaisen lainsää-
11121: sestä.                                              dännön tarkoituksena on ehkäistä sellaisten
11122:    Oikeuslääketieteelliset tutkimukset, mukaan      kasvintuhoojien maahan kulkeutuminen, jotka
11123: lukien ruumiinavaukset, säännellään kuten ny-       voivat merkittävästi vahingoittaa viljelyksiä
11124: kyisinkin valtakunnan lainsäädännössä.              taikka varastoituja kasveja tai kasvituotteita.
11125:    30 kohta. Terveyden- ja sairaanhoidon pii-          34 kohta. Puolustuslaitos ja rajavartiolaitos
11126: rissä toimivien kelpoisuusvaatimukset säännel-      säännellään valtakunnan lainsäädännöllä. Eh-
11127: lään valtakunnallisessa lainsäädännössä. Sään-      dotuksen 12 §:ään sisältyy kuitenkin säännös
11128: nös on tarkoitettu koskemaan kelpoisuutta           Ahvenanmaan kotiseutuoikeuden haltijan pal-
11129: myös eläinlääkintätoimen ja apteekkilaitoksen       veluksesta siviilihallinnossa asevelvollisuuden
11130: piirissä. Ilman erityistä mainintaakio on pidet-    suorittamisen asemesta.
11131: ty selvänä, että terveyden- ja sairaanhoitohen-        Järjestysvallan toiminta valtion turvallisuu-
11132: kilöstön koulutuksen sisältö on valtakunnalli-      den varmistamiseksi on valtakunnallinen asia.
11133: nen asia. Sama koskee oikeuksia ja velvolli-        Määrittely käsittää suojelupoliisin toiminnan
11134: suuksia, jotka liittyvät ammatin harjoittami-       sääntelemisen ja muun muassa lainsäädännön
11135: seen mainituilla aloilla.                           terrorismin vastustamisesta. Maakunnalle kuu-
11136:    Ehdotuksen 30 § :n 9 kohdassa säädetään          luu poliisitoiminta, joka kytkeytyy yleistä jär-
11137: Pohjoismaan kansalaisen oikeudesta toimia           jestystä ja turvallisuutta koskeviin kysymyk-
11138: terveyden- ja sairaanhoidon tehtävissä maa-         siin. Tässä mainitut asiat ehdotetaan säänneltä-
11139: 80                                  1990 vp. -     HE n:o 73
11140: 
11141: väksi voimassa olevan itsehallintolain mukai-      la maakunnan oloja koskevista tilastotiedoista
11142: sesti.                      .                      ei rajoita valtakunnan lainsäädäntövaltaa val-
11143:    Puolustustilan käsite on tarkoitettu asialli-   takuntaa varten tarvittaviin tilastotietoihin
11144: sesti vastaamaan voimassa olevan lain mukais-      nähden. Sellaista yleistä tilastoa koskevat asiat
11145: ta käsitettä "sotatila ja työvelvollisuus". Asia   voidaan siis säännellä myös Ahvenanmaan
11146: säännellään Ahvenanmaankin osalta valtakun-        osalta valtakunnan lainsäädännössä. Valtakun-
11147: nan lainsäädännössä. Tältä osin kuitenkin val-     nan ja maakunnan toimivalta käsittää osittain
11148: takunnan toimivaltaa rajoitetaan 30 §:n 4 koh-     samat alat. Kuitenkin maakunnan toimivalta
11149: dassa niin, että kotiseutuoikeuden haltijaa kos-   rajoittuu maakunnan oloihin. Sen välttämisek-
11150: keva, yleisen työvelvollisuuden puolustustilan     si, että samoja tietoja kerätään osaksi valta-
11151: aikana asettava hallinnollinen määräys voi ai-     kunnan ja osaksi maakunnan lainsäädännön
11152: noastaan koskea maakunnassa tehtävää työtä         nojalla, sisältyvät 23 §:n 1 ja 2 kohtaan sekä
11153: ja yksinomaan sellaisia tehtäviä, jotka ovat       30 §:n 5 ja 23 kohtaan säännökset siitä, että
11154: yhteiskunnallisten toimintojen ylläpitämiseksi     asianomaisten viranomaisten on toimitettava
11155: välttämättömiä. Työn on luonteeltaan siis olta-    toisilleen käytettävissä olevia tietoja ja oltava
11156: va siviililuonteista. Valmiuslainsäädäntö poik-    yhteistyössä saman laatuisia tilastotietoja ke-
11157: keusolojen varalta kuuluu niin ehdotuksen          rättäessä.
11158: kuin voimassa olevan itsehallintolainkin mu-          39 kohta. Arkistotoimi tulee 18 §:n 14 koh-
11159: kaan valtakunnan lainsäädäntöelimille. Sään-       dan nojalla olemaan pääsääntöisesti Ahvenan-
11160: nös koskee kuitenkin vain sellaista varsinaista    maan asia. Valtion viranomaisilta maakunnas-
11161: poikkeuslainsäädäntöä, jossa poikkeuksellisis-     sa peräisin olevan arkistoaineiston osalta on
11162: sa olosuhteissa puututaan kansalaisten perusoi-    kuitenkin noudatettava valtakunnan lainsää-
11163: keuksiin tai säännöstellään elinkeinoelämää pe-    däntöä. Tämä merkitsee muun muassa sitä,
11164: rinpohjaisesti. Kohdan piiriin ei kuulu esimer-    että valtakunnallisen arkistoaineiston säilyttä-
11165: kiksi elinkeinoelämän sääntely normaalioloissa     misen aikamäärät ja niiden hävittäminen sään-
11166: sattuvien tuotannon häiriöiden johdosta.           nellään valtakunnan lainsäädännössä. Ehdo-
11167:    35 kohta. Räjähdysaineista säädetään valta-     tuksen 30 §:n 17 kohtaan sisältyy säännös,
11168: kunnallisessa laissa siinä määrin kuin kyse on     jonka mukaan maakunnassa olevilta valtakun-
11169: valtakunnan turvallisuudesta. Muutoin niitä        nan viranomaisilta peräisin olevaa arkistoai-
11170: koskevien kysymysten sääntely kuuluu 18 §:n 6      neistoa ei saa viedä pois maakunnasta neuvot-
11171: ja 22 kohdan mukaan maakunnalle. Ehdotus           telematta maakuntahallituksen kanssa.
11172: on asiallisesti voimassa olevan oikeuden mu-          40 kohta. Voimassa olevan itsehallintolain
11173: kainen.                                            mukaan lennätin- ja puhelintoimi kuuluu val-
11174:    36 kohta. Ehdotuksen 7 luvun ja 18 §:n 5        takunnan toimivaltaan. Ala on myös ehdotuk-
11175: kohdan perusteluista käy ilmi, ettei ehdotuksen    sessa teletoiminnan nimikkeellä luettu valta-
11176: tarkoituksena ole muuttaa voimassa olevaa          kunnan toimivaltapiiriin kuuluvaksi. Paikalli-
11177: valtakunnan ja maakunnan välistä toimivallan       sen edun ja elinkeino-oikeudellisten näkökoh-
11178: jakoa verotuksessa. Koko verolainsäädäntö,         tien vuoksi on kuitenkin edellytetty, että valta-
11179: lukuun ottamatta kunnallisverotusta ja maa-        kunnan viranomaiset voivat myöntää luvan
11180: kunnan oikeutta säätää elinkeino- ja huvive-       yleiseen käyttöön tarkoitettujen teleyhteyksien
11181: roista sekä ylimääräisestä tuloverosta, on pidä-   perustamiseen ja käyttämiseen maakunnassa
11182: tetty valtakunnan lainsäädäntöelimille. Tämä       vain maakuntahallituksen suostumuksella. Tä-
11183: kohta kattaa välittömien verojen lisäksi kaikki    mä rajoitus on siten otettava huomioon tässä
11184: välilliset verot, tullit ja valmisteverot ynnä     tarkoitettuja toimilupa-asioita valtakunnallisil-
11185: muut verot. Myös veronluonteiset maksut, joi-      la laeilla säänneltäessä.
11186: ta ei nimenomaan ole pidätetty maakunnalle,           41 kohta. Tämän kohdan mukaan muiden
11187: säännellään valtakunnan lainsäädännössä.           kuin tässä pykälässä erikseen mainittujen yksi-
11188:    37 kohta. Setelinantaa ja valuuttaa koskeva     tyisoikeudellisten kysymysten sääntely kuuluu
11189: lainsäädäntö ehdotetaan pysytettäväksi valta-      valtakunnan lainsäädäntöelimille. Tähän kuu-
11190: kunnan toimivallan piirissä. Pankki- ja luotto-    luu muun muassa lainsäädäntö kauppaedusta-
11191: laitoksesta säädetään 29 §:n 1 momentin 5          jista ja muista kauppaoikeuden yleiseen yksi-
11192: kohdassa.                                          tyisoikeuteen kuuluvista osista, muun muassa
11193:    38 kohta. Niin kuin 18 §:n 24 kohdan perus-     vekseli- ja shekkioikeudesta. Nämä alat kuulu-
11194: teluista ilmenee, maakunnan oikeus säätää lail-    vat voimassa olevan itsehallintolain nimeno-
11195:                                      1990 vp. -     HE n:o 73                                     81
11196: 
11197: maisen säännöksen mukaan valtakunnan lain-          siirtää maakuntapäiville. Järjestelyn perustelut
11198: säädäntövaltaan. Vahingonkorvauslainsäädän-         käyvät selville yleisperusteluista (4.3.4.).
11199: tökin on tämän kohdan mukaan valtakunnalli-            1 kohta. Tämän kohdan mukaan väestökir-
11200: nen asia. Jos yksityisoikeudellinen kysymys         janpito on valtakunnallinen tehtävä. Ottaen
11201: kuitenkin välittömästi liittyy maakunnan toi-       huomioon 2 momentin voidaan maakunnalle
11202: mivaltaan kuuluvaan oikeudenalaan, kyseessä         tarvittaessa siirtää oikeus sisällyttää maakunta-
11203: on maakunnallinen asia.                             lainsäädäntöön tiettyjä kotipaikkatietojen re-
11204:     42 kohta. Säännös on muotoiltu samoin           kisteröintiä koskevia säännöksiä.
11205: kuin 18 §:n 27 kohta. Se vastaa olennaisesti           2 kohta. Lainsäädäntö kauppa-, yhdistys- ja
11206: voimassa olevan itsehallintolain 11 §:n 2 mo-       alusrekisteristä on valtakunnallinen asia. Maa-
11207: mentin 20 kohdan säännöstä. Toimivalta niillä       kunnan erityisalasuhteet kielitaitoa koskevine
11208: oikeudenaloilla, joita ei erikseen mainita 18 tai   erikoisvaatimuksineen sekä kotiseutuoikeus-
11209: 27 §:ssä, määräytyy lain yleisistä perusteista      säännökset saattavat vastaisuudessa aiheuttaa
11210: käsin.                                              tarpeen ylläpitää jossakin muodossa erityisiä
11211:     28 §. Maakunnalle erityisen tärkeät valta-      ahvenanmaalaisia rekistereitä, kaksoisrekiste-
11212: kunnan lait. Voimassa olevan itsehallintolain       reitä, taikka hoitaa rekisterihallintoa joiltakin
11213: 11 §:n 3 momentin mukaan ei valtakunnan             osin. Saattaa syntyä tarve ottaa valtakunnalli-
11214: lailla saa ilman maakuntapäivien suostumusta        seen rekisteriin tiettyjä lisätietoja esimerkiksi
11215: muuttaa periaatetta yksityisen oikeudesta           ahvenanmaalaisista yhtiöistä ja yhdistyksistä.
11216: omistaa kiinteistö Ahvenanmaan maakunnas-           Mainittu lainsäädäntö on tällaisista syistä otet-
11217: sa. Ehdotettu 1 momentti on asiallisesti saman      tu tähän pykälään.
11218: sisältöinen. Yleisperusteluissa (4.3.3.) maini-        3 kohta. Työeläketurvaa ja muuta sosiaali-
11219: tuista syistä lähdetään ehdotuksessa siitä, että    vakuutusta koskevat kysymykset on säänneltä-
11220: tämän periaatteen on koskettava myös elinkei-       vä niin yhtenäisesti kuin suinkin koko maassa.
11221: noon kuuluvaa omaisuutta. Koska kyse on             Erityisesti seuraaviin toimivallan siirtoa tällä
11222: pelkästään yksityisen oikeutta tässä mainittuun     alalla puoltaviin syihin voidaan vedota. Maa-
11223: omaisuuteen koskevasta periaatemuutoksesta,         kunnalle on erittäin tärkeää, että kyseisten
11224: ei säännöksen tarkoituksena ole rajoittaa valta-    vakuutusmuotojen pnnssa tapahtuva pää-
11225: kunnan lainsäädäntövaltaa sisäisen tai ulkoisen     omanmuodostus tulisi maakunnan ja sen elin-
11226: turvallisuuden varmistamista koskevissa tilan-      keinoelämän hyväksi. Toistuvasti on myös
11227: teissa.                                             huomautettu kielellisen palvelun puutteista
11228:     Pykälän 2 momentin mukaan valtakunnan           näillä hallinnonaloilla. On mitä tärkeintä, että
11229: laeista, jotka ovat erityisen tärkeitä maakun-      maakunnan asukkaita palvellaan äidinkielel-
11230: nalle, on hankittava maakunnan lausunto.            lään nimenomaan nyt kyseessä olevan laatuisis-
11231: Säännös viittaa lakeihin, jotka koskevat yksin-     sa asioissa.
11232:  omaan maakuntaa tai jotka muutoin tulevat             4 kohta. Maakuntapäivillä on ehdotuksen
11233: olemaan sille erityisen merkityksellisiä. Sään-     18 §:n 13 kohdan nojalla oikeus säätää alkoho-
11234: nös ei sääntele lausunnon hankkimisen ajan-         lijuomien anniskelulupaa koskevista kysymyk-
11235:  kohtaa. Lausunto tulee periaatteessa hankkia       sistä. Muuta alkoholilainsäädäntöä koskeva
11236: lainvalmistelun mahdollisimman varhaisessa          säädösvalta kuuluu tämän kohdan nojalla val-
11237: vaiheessa, mutta käytännön syistä tämä voi-         takunnan viranomaisille. Maakunnan toimival-
11238: daan tehdä myöhemminkin valmistelun aika-           taan kuuluu monia alkoholikysymyksiin lähei-
11239:  na. Jollei lausuntoa ole hankittu varsinaisen      sesti liittyviä aloja, kuten sosiaalihuolto sekä
11240:  valmistelun kestäessä, se voidaan hankkia          terveyden- ja sairaanhoito. Myös järjestystä ja
11241: eduskuntakäsittelynkin aikana. Säännös on so-       turvallisuutta koskevat asiat kuuluvat maakun-
11242:  pusoinnussa ehdotuksen 22 ja 33 §:n säännös-       nalle. Luonteeltaan alkoholipoliittiset asiat
11243:  ten kanssa.                                        ovat maakunnan kannalta merkityksellisiä,
11244:     29 §. Lainsäädäntövallan siirto maakunnal-      kun otetaan huomioon maakunnan elinkeino-
11245:  le. Pykälän 1 momentissa luetellaan eräät alat,    rakenne ja sen suuri taloudellinen riippuvuus
11246:  jotka 27 §:ssä mainittujen oikeudenalojen li-      matkailusta. Sen vuoksi ala on otettu tähän
11247:  säksi kuuluvat valtakunnan lainsäädäntövallan      pykälään.
11248:  piiriin. Pykälässä tarkoitetaan sellaisia aloja,      5 kohta. Pankki- ja luottolaitoksen ehdote-
11249:  joiden kohdalta lainsäädäntövalta kokonaisuu-      taan olevan valtakunnan asia. Alan luonne
11250:  dessaan tai tietyltä osin voidaan myöhemmin        vaatii monissa kohdin yhtenäistä sääntelyä ko-
11251: 
11252: 11   300206L
11253: 82                                    1990 vp. -     HE n:o 73
11254: 
11255: ko maassa. Maakunnan elinkeinorakenteen,             nöstä. Näiden samoin kuin 23 §:n poikkeusten
11256: josta johtuen taloudelliset suhdanteet eivät ai-     tarkoituksena on, että valtakunnan ja maakun-
11257: na seuraa samaa mallia kuin valtakunnassa, on        nan viranomaisten välillä päästäisiin jousta-
11258: katsottu vaativan tiettyjä erityissäännöksiä.        vaan yhteistyöhön. Tietyissä asioissa edellyte-
11259: Hallintoa koskevan 30 §:n 18 kohdassa edelly-        tään, että maakuntahallituksen kanssa on neu-
11260: tetään, että Suomen Pankki tekee, mikäli mah-        voteltu ennen toimenpiteeseen ryhtymistä.
11261: dollista, sellaisen päätöksen, jonka voi odottaa     Ruotsinkielisen tekstin ilmaisulla "samråd"
11262: olevan erittäin tärkeä maakunnan elinkeinoelä-       tarkoitetaan neuvotteluja, jota ilmaisua käyte-
11263: mälle tai työllisyydelle, neuvoteltuaan ensin        tään suomenkielisessä tekstissä. Ilmaisulla tah-
11264: maakuntahallituksen kanssa. Sitä paitsi saattaa      dotaan siis painottaa, ettei pelkkä kuuleminen
11265: olla tarpeen tehdä poikkeuksia maakunnassa           riitä. Asiasta on käytävä todelliset neuvottelut,
11266: toimivien pankkien osakepääoman, kantara-            jollei maakuntahallitus ilmoita, että päätös
11267: haston tai osuuspääoman suuruutta koskevista         voidaan tehdä ilman neuvotteluja, esimerkiksi
11268: vaatimuksista. Sisällyttämällä ala 29 §:ään luo-     maakuntahallituksen annettua kirjallisen lau-
11269: daan mahdollisuus siirtää alan säädösvaltaa          sunnon.
11270: maakunnalle niin, että sitä voidaan tietyin osin        Pykälän 1-6 kohdassa on kyse niistä ta-
11271: vastaisuudessa säännellä maakuntalainsäädän-         pauksista, joissa on otettava Ahvenanmaan
11272: nöllä. Tällöin voidaan paremmin ottaa huo-           erityisasema huomioon. Pykälän 7-11 ja 15
11273: mioon paikalliset olosuhteet.                        kohdassa säädetään asioista, joissa itsehallinto-
11274:    6 kohta. Työsopimuksia ja yhteistoimintaa         viranomaisilla on toimivaltaa. Pykälän 12-14,
11275: yrityksissä koskevan säädösvallan ehdotetaan         16-19 ja 23 kohdassa on kyse asioista, jotka
11276: kuuluvan valtakunnalle. Voimassa olevan itse-        vaativat joko maakuntahallituksen tai jonkin
11277: hallintolain mukaan työsopimusta ja työsään-         muun maakunnan viranomaisen suostumuksen
11278: töjä koskevat asiat kuuluvat maakunnan toimi-        tai neuvottelua ja yhteistyötä niiden kanssa.
11279: vallan piiriin. Yleisperusteluissa (4.3.5.) maini-   Pykälän 20-22 kohdassa säädetään niistä ta-
11280: tuista syistä ehdotetaan, että koko ala tulee        pauksista, joissa vaaditaan maakuntahallituk-
11281: siirtää valtakunnalle. Ala on otettu tähän py-       sen lausuntoa tai sen kuulemista.
11282: kälään vallitsevan oikeustilan vuoksi ja koska
11283: alaa koskevan lainsäädännön sisältö ja rakenne          1 kohta. Maakunnassa valtion palveluksessa
11284: saattavat tulevaisuudessa muuttua niin, että         olevia koskevista kelpoisuusvaatimuksista sää-
11285: tiettyjen alan osien tulisi kuulua maakunnalle.      detään 27 §:n 3 kohdan mukaan valtakunnan
11286:    Toimivallan siirto maakunnalle voi 2 mo-          lailla. Näiltä henkilöiitä vaadittavasta kielitai-
11287: mentin mukaan tapahtua maakunnan suostu-             dosta säädetään 42 §:n 1 momentissa. Ehdote-
11288: muksella lailla. Toimivallan siirto voi koskea       tun 1 kohdan mukaan maakunnassa valtion
11289: koko alaa tai sen tiettyä osaa.                      virkaa täytettäessä ja 65 §:n 2 momentin mu-
11290:    Lakiin, jolla toimivalta 1 momentissa maini-      kaan myös itsenäisen valtion laitoksen palve-
11291: tuilla aloilla siirretään maakunnalle, on otetta-    lukseen otettaessa on annettava erityistä merki-
11292: va myös säännökset siirrosta aiheutuvista toi-       tystä sille, että hakija tuntee maakunnan oloja
11293: menpiteistä. Alan, jota 1 momentissa tarkoite-       ja että hän asuu maakunnassa. Molemmat
11294: taan, siirtyessä kokonaan tai osaksi maakun-         tunnusmerkit on katsottava lisäansioiksi tilan-
11295: nalle siirtyy vastaava hallintovalta sille saman-    teessa, jossa hakijat muutoin ovat suunnilleen
11296: aikaisesti.                                          yhtä ansioituneita. Itsenäisellä valtion laitok-
11297:    Aikaisemmin hallintotehtäviä valtion palve-       sella tarkoitetaan esimerkiksi Suomen Pankkia
11298: luksessa hoitaneet siirretään asetuksella vastaa-    ja Kansaneläkelaitosta.
11299: viin tehtäviin maakunnan palveluksessa, mikäli          2 kohta. Passilainsäädäntö kuuluu 27 §:n 26
11300: asianomaiset tähän suostuvat. Tästä on sään-         kohdan ja passihallinto tämän pykälän pää-
11301: nös 3 momentissa. Siirtäminen tapahtuu enti-         säännön mukaan valtakunnan toimielimille.
11302: sin eduin.                                           Nyt kyseessä olevan kohdan mukaan passiin,
11303:    30 §. Toimivalta ja menettely hallintoasiois-     joka maakunnassa annetaan Ahvenanmaan
11304: sa. Pykälä sääntelee valtakunnan hallintoval-        kotiseutuoikeuden haltijalle, on merkittävä sa-
11305: lan. Pääsääntönä on, että hallintovalta seuraa       na "Åland". Passin muoto tältä osin säännel-
11306: lainsäädäntövaltaa. Yhdenmukaisesti maakun-          lään passilainsäädännössä. Säännös ei koske
11307: nan hallintovaltaa sääntelevän 23 §:n kanssa         kotiseutuoikeuden haltijalle maakunnan ulko-
11308: pykälä sisältää erinäisiä poikkeuksia pääsään-       puolella myönnettävää passia.
11309:                                      1990 vp. -     HE n:o 73                                     83
11310: 
11311:    3 kohta. Väestönsuojelu on valtakunnallinen      sekä sellaisesta luvasta, joka maakuntalainsää-
11312: tehtävä. Monet väestönsuojeluun liittyvistä         dännön mukaan vaaditaan Ahvenanmaan koti-
11313: aloista, esimerkiksi palo- ja pelastustoimi sekä    seutuoikeutta vailla olevalta henkilöltä, että
11314: terveyden- ja sairaanhoito kuuluvat maakun-         siitä luvasta, joka hakijan tulee saada valta-
11315: nan toimivaltaan. Jotta väestönsuojelu saatai-      kunnan lainsäädännön mukaan. Ennen kuin
11316: siin maakunnassa toimivaksi ja tehokkaaksi,         päätös asiasta tehdään, maakuntahallituksen
11317: vaaditaan näin ollen valtakunnan ja maakun-         on kuitenkin hankittava lausunto asianomaisil-
11318: nan viranomaisten yhteistoimintaa. Tämän            ta valtakunnallisilta viranomaisilta. Valtakun-
11319: johdosta ehdotetaan, että maakunta osallistuu       nan viranomaiset, jotka tässä lähinnä tulevat
11320: väestönsuojeluun siten kuin sopimusasetuksella      kysymykseen, ovat sisäasiainministeriö ja lää-
11321: säädetään.                                          ninhallitus sekä ulkomaisten investointien toi-
11322:    4 kohta. Valtakunnan lainsäädäntöelinten         mikunta.
11323: asiana on 27 §:n 34 kohdan mukaan säätää               8 kohta. Sekä terveyden- ja sairaanhoitoa
11324: puolustustilasta. Kansalaisten yleisestä työvel-    että eläinlääkintätointa koskeva säädösvalta ja
11325: vollisuudesta tarvittaessa määrääminen on           alan hallinto kuuluvat 18 §:n 12 ja 17 kohdan
11326: myös valtakunnallinen tehtävä. Niin kuin voi-       ja 23 §:n mukaan maakunnan viranomaisille.
11327: massa olevan itsehallintolain 11 §:n 2 momen-       Eräät osat alasta on kuitenkin 27 §:n 29-33
11328: tin 1 kohdankin mukaan voidaan henkilö, jolla       kohdassa pidätetty valtakunnan lainsäädäntö-
11329: on Ahvenanmaan kotiseutuoikeus, määrätä             elimille. Tältä osin hallintovallan tulisi pää-
11330: sellaiseen työhön vain maakunnassa. Työ, jo-        säännön mukaan olla valtakunnallisilla viran-
11331: hon tässä mainittu henkilö vastoin tahtoaan         omaisilla. Sikäli kuin kyse on ihmisten ja
11332: voidaan määrätä, saa olla ainoastaan sellaista,     kotieläinten tarttuvien tautien ehkäisemisestä
11333: mikä on välttämätöntä yhteiskunnan toiminto-        tai myrkkyjen valmistusta ja käyttöä koskevis-
11334: jen ylläpitämiseksi, toisin sanoen siviililuon-     ta hallinnollisista tehtävistä, huolehtii maakun-
11335: teista. Säännös on yhteydessä 12 §:ään.             tahallitus voimassa olevan itsehallintolain
11336:    5 kohta. Tämä kohta vastaa ehdotuksen            19 §:n 1 momentin 7 kohdan ja sopimusasetus-
11337: 23 §:n 1 kohtaa. Säännöksen tarkoituksena on        ten nojalla jo monista valtakunnallisista tehtä-
11338: välttää toimivallan jaosta muuten ehkä aiheu-       vistä. Tämän vuoksi on katsottu soveliaaksi,
11339: tuva kaksinkertainen hallinto.                      että maakuntahallitus tai maakuntalainsäädän-
11340:    6 kohta. Maakunnalla on 18 §:n 20 kohdan         nöllä määrätty muu viranomainen hoitaa teh-
11341: mukaan maakunnassa tapahtuvaa radio- ja             tävät, jotka valtakunnan lainsäädännön mu-
11342: televisiotoimintaa koskeva lainsäädäntövalta.       kaan kuuluvat valtakunnan viranomaiselle. Sa-
11343: Radio- ja televisioalan kansainvälisiä yhteyksiä    maa periaatetta ehdotetaan noudatettavan
11344: koskevat kysymykset kuuluvat kuitenkin valta-       myös kasvintuhoojien maahan kulkeutumisen
11345: kunnan toimivaltaan. Jotta maakunta voisi           estämistä koskevissa hallintotehtävissä.
11346: harjoittaa säädösvaltansa mahdollistamaa toi-          9 kohta. Voimassa olevan itsehallintolain
11347: mintaa, tulee valtakunnallisten viranomaisten       19 §:n 1 momentin 7 a kohdassa säädetään,
11348: huolehtia siitä, että maakunta saa käyttöönsä       että Ruotsissa koulutettu ja siellä terveyden- ja
11349: myönnettyjen toimilupien perusteella radio- ja      sairaanhoitotoimen harjoittamiseen pätevyy-
11350: televisiolähetyksiä varten tarvittavat taajuudet.   den saanut voi ilman erivapautta toimia Ahve-
11351:    7 kohta. Maakuntahallitus hoitaa maakun-         nanmaalla osoitettuaan lääkintöhallitukselle
11352: nassa ne hallintotehtävät, jotka koskevat ulko-     hallitsevansa tarpeelliset tiedot alan lainsää-
11353: maalaisen oikeutta omistus- tai hallintaoikeuk-     dännöstä. Tämän kohdan säännöksen mukaan
11354: sin hankkia kiinteää omaisuutta sekä harjoit-       on maakuntahallituksen asiana ratkaista, täyt-
11355: taa elinkeinoa ja jotka valtakunnan lainsää-        tääkö pohjoismaan kansalainen, jolla on
11356: dännön mukaan kuuluvat valtakunnallisille vi-       muussa pohjoismaassa kuin Suomessa kelpoi-
11357: ranomaisille. Nykyinen lupakäytäntö ulkomaa-        suus toimia terveyden- ja sairaanhoidon tai
11358: laisen hakiessa sanottuja oikeuksia on kaksin-      eläinlääkinnän alalla, kelpoisuusvaatimukset
11359: kertainen. Maakuntalainsäädännössä kotiseu-         toimia sellaisissa tehtävissä maakunnassa. Har-
11360: tuoikeutta vailla olevilta vaadittujen lupien       kinnan kuuluminen maakuntahallitukselle on
11361: lisäksi edellytetään joko sisäasiainministeriön     katsottu tarkoituksenmukaiseksi, koska ky-
11362: tai lääninhallituksen lupaa. Tämän tapaista         seessä on maakunnassa harjoitettava toiminta.
11363: jaettua hallintoa ei voida pitää tarkoituksen-      Lisäksi sen luvallisuus yksittäisessä tapauksessa
11364: mukaisena. Maakuntahallitus päättää siten           sitä paitsi riippuu maakunnan kulloinkin voi-
11365: 84                                  1990 vp. -     HE n:o 73
11366: 
11367: massa olevasta elinkeinon ja ammatin harjoit-         Kauppamerenkulkuun tarkoitettujen väylien
11368: tamista koskevasta lainsäädännöstä. Säännös        hallinto kuuluu valtakunnan viranomaisille.
11369: koskee siis ainoastaan niitä tapauksia, joissa     Maakunnan viranomaiset vastaavat sitä vas-
11370: henkilö on kelpoinen harjoittamaan ammatti-        toin 18 §:n 21 kohdan mukaan paikalliseen
11371: aan toisessa pohjoismaassa. Jos henkilöltä suo-    meriliikenteeseen ja veneilyyn tarkoitetuista
11372: ritetusta tutkinnosta huolimatta puuttuu sellai-   väylistä. Ottaen tämän huomioon ja sen, että
11373: nen kelpoisuus, lääkintöhallituksen on hänet       toimivalta luonnon- ja ympäristönsuojelulain-
11374: laillistettava. Maakuntahallituksen harkintaoi-    säädännössä sekä yleiseen järjestykseen ja tur-
11375: keus ei myöskään koske henkilöitä, jotka ovat      vallisuuteen liittyvissä kysymyksissä kuuluu
11376: saavuttaneet kelpoisuuden Suomessa. Tämä           maakunnan viranomaisille, ehdotetaan, että
11377: kelpoisuus säännellään valtakunnan lainsää-        uusia väyliä kauppamereP-kulkua varten voi-
11378: dännössä ja on voimassa myös maakunnassa.          daan maakuntaan perustaa vain maakuntahal-
11379: Pohjoismaan kansalaisen muussa pohjoismaas-        lituksen suostumuksella. Mikäli tässä asiassa
11380: sa kuin Suomessa saavuttaman ammatillisen          syntyy erimielisyyttä, asian ratkaisee 62 §:n
11381: kelpoisuuden lisäksi vaaditaan, että hänellä on    mukaan Ahvenanmaan valtuuskunta.
11382: tiedot maakunnassa kyseessä olevilla aloilla          13 kohta. Cabotage-oikeutta, toisin sanoen
11383: voimassa olevasta lainsäädännöstä. Ehdotuk-        oikeutta harjoittaa ulkomaisella kauppa-aluk-
11384: sen mukaan maakuntahallitus järjestää tätä         sella kauppamerenkulkua Suomen eri paikka-
11385: koskevan kokeen. Sellaisessa kokeessa hyväk-       kuntien välillä koskeva lainsäädäntövalta on
11386: sytty voidaan julistaa kelpoiseksi toimimaan       27 § :n 13 kohdan mukaan valtakunnalla. Lii-
11387: maakunnassa, jos hän muutoin täyttää tämän         kenneministeriö myöntää voimassa olevan elin-
11388: säännöksen mukaiset vaatimukset.                   keinolainsäädännön mukaan luvan sellaisen
11389:    10 ja 11 kohta. Kuluttajansuojalainsäädäntö     elinkeinon harjoittamiseen. Kun elinkeino-
11390: on 27 §:n 10 kohdan mukaan valtakunnallinen        oikeutta koskeva lainsäädäntö pääsäännön
11391: asia. Mainitusta säännöksestä ja 27 §:n 23         mukaan on maakunnallinen asia ja cabotage-
11392: kohdasta seuraa, että kuluttaja-asiamiestä ja      oikeus koskee elinkeinon harjoittamista maa-
11393: markkinatuomioistuinta koskeva lainsäädäntö        kunnassa, on katsottu perustelluksi, että maa-
11394: on voimassa myös maakunnassa. Muutkin ku-          kuntahallituksen kanssa on neuvoteltava valta-
11395: luttajansuojalainsäädäntöön liittyvät tehtävät     kunnallisten viranomaisten käsitellessä hake-
11396: kuuluvat valtakunnallisille viranomaisille tai     musta luvan saamisesta kauppamerenkulkuun,
11397: muille valtakunnan lainsäädännössä edellyte-       jota harjoitetaan ulkomaisella aluksella maa-
11398: tyille viranomaisille. Erityisen maakuntahalli-    kunnan satamien tai niiden ja muualla valta-
11399: tuksen asettaman lautakunnan on katsottu voi-      kunnassa olevien satamien välillä.
11400: van hoitaa paikallisesti valtakunnassa kulutta-       14 kohta. Viitaten 12 ja 13 kohtaan ehdote-
11401: javalituslautakunnalle kuuluvat tehtävät.          taan, että valtakunnan viranomaiset saavat
11402:    Edelleen ehdotetaan, että maakunnan viran-      päättää nopeusrajoituksista maakunnassa si-
11403: omaiset hoitavat maakunnassa kuluttajaneu-         jaitsevilla kauppamerenkulun väylillä neuvotel-
11404: vontaa koskevassa lainsäädännössä kunnille         tuaan ensin maakuntahallituksen kanssa. Sama
11405: annetut tehtävät maakunnan ja kuntien teke-        koskee muitakin maakunnalle erityisen tärkeitä
11406: män sopimuksen mukaisesti. Esikuvana on            meriliikenneasioita.
11407: ollut yleisessä oikeusaputoiminnassa maakun-          15 ja 16 kohta. Ilmaliikenne on voimassa
11408: nassa nykyisin voimassa oleva järjestely. Se on    olevan itsehallintolain mukaan valtakunnalli-
11409: säännelty sopimusasetuksella sekä maakunnan        nen asia. Maakunnassa tapahtuvan sairaanhoi-
11410: ja kuntien välisellä sopimuksella. Syyt toimi-     toa ja matkailua palvelevan ilmaliikenteen hal-
11411: vallan uskomiseen maakunnalle käyvät ilmi          linto kuuluu kuitenkin itsehallintolain 19 §:n 1
11412: yleisperusteluista (4.5 .1.).                      momentin 8 kohdan mukaan maakuntahalli-
11413:    12 kohta. Voimassa olevan itsehallintolain      tukselle.
11414: 19 §:n 1 momentin 8 kohdan mukaan on                  Maakunnan viranomaiset hoitavat 15 koh-
11415: valtakunnan ja maakunnan viranomaisten neu-        dan mukaan elinkeino-oikeudelliset asiat, jotka
11416: voteltava, kun kysymyksessä on '' Ahvenan-         koskevat maakunnan sisäistä ilmaliikennettä,
11417: maan maakunnan ja mantereen välinen yhdys-         toisin sanoen maakunnassa sijaitsevien paikko-
11418: liikenne". Maakunta hoitaa nykyisin sopimus-       jen välillä harjoitettavaa liikennettä. Säännös
11419: asetuksen nojalla Ahvenanmaan maakunnan ja         merkitsee muun muassa sitä, että maakunnan
11420: mantereen välisen yhdysliikenteen.                 viranomaiset myöntävät toimiluvan sisäistä lii-
11421:                                      1990 vp. -     HE n:o 73                                    85
11422: 
11423: kennettä varten. Ennen päätöksentekoa tällai-       maataloustuotteiden viennin edistämistä koske-
11424: sissa asioissa maakunnan viranomaisten on           vat asiat. Kun valtakunnan toimivaltapiiristä
11425: hankittava valtakunnan viranomaisten lausun-        johtuu, että myös Ahvenanmaata koskeva tuo-
11426: to. Maakunnan hallintovaltaan ei sen sijaan         tannon ohjaaminen ja tasapainottaminen ta-
11427: kuulu lentoturvallisuudesta huolehtiminen           pahtuu suurelta osin maataloustuloa koskevien
11428: maakunnassa. Tämä asia kuuluu valtakunnan           sopimusten ja niihin liittyvien neuv0tteh!jen
11429: toimivallan piiriin.                                yhteydessä, on katsottu välttämättömäksi suo-
11430:    Kun asianomainen valtion viranomainen kä-        da maakunnalle mahdollisuus olla edustettuna
11431: sittelee muita sellaisia ilmaliikennettä koskevia   mainituissa neuvotteluissa. Ehdotuksen mu-
11432: kysymyksiä, joilla on erityistä merkitystä maa-     kaan maakuntahallituksella on tämän johdosta
11433: kunnalle, on sen tapahduttava 16 kohdan mu-         oikeus olla valtioneuvoston ohella edustettuna
11434: kaan maakuntahallituksen kanssa neuvotellen.        tuottajien keskusjärjestöjen kanssa käytävissä
11435: Tämä on lähinnä selvennys voimassa olevan           neuvotteluissa maataloustulosta ja maatalous-
11436: itsehallintolain 19 §:n 1 momentin 8 kohdan         tuotannon ohjaamisesta. Vaikka kalastuselin-
11437: säännökseen, joka koskee kaikilla liikenneväli-     keinon kohdalta ei vielä ole olemassa suora-
11438: neillä käytävää mantereen ja maakunnan välis-       naista vastinetta maataloustulosopimukselle,
11439: tä yhdysliikennettä.                                on katsottu tulevaisuutta ajatellen olevan syytä
11440:    17 kohta. Maakunnalle on katsottu olevan         mainita säännöksessä myös kalastuselinkeino.
11441: tärkeää, että se voi vaikuttaa myös valtion         Ehdotuksen mukaan myös maakunta voi val-
11442: viranomaisilta maakunnassa peräisin olevan          tioneuvoston rinnalla allekirjoittaa tulosopi-
11443: arkistoaineiston viemiseen pois maakunnasta,        muksen ja tulla toimivaltansa puitteissa sen
11444: vaikka sitä koskeva lainsäädäntö ja hallinto        sitomaksi. Maakuntahallituksen mukanaolo
11445: kuuluvat valtakunnan viranomaisille. Siksi eh-      antaa maakunnalle mahdollisuuden vaatia Ah-
11446: dotetaan, että kyseisiä arkistoasiakirjoja saa-     venanmaan elinkeinorakenteen edellyttämiä
11447: daan viedä maakunnasta vain maakuntahalli-          järjestelyjä.
11448: tuksen kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen.
11449:                                                        20 kohta. Ulkomaankauppaa ja tulleja ynnä
11450:    18 kohta. Syyt tähän säännökseen käyvät
11451:                                                     muita sellaisia koskevat asiat kuuluvat, kuten
11452: ilmi yleisperusteluista (4.5.2.). Säännöksen mu-
11453:                                                     voimassa olevan itsehallintolainkin mukaan,
11454: kaan Suomen Pankin on ennen kuin se tekee
11455:                                                     valtakunnan viranomaisille. Maatalous- ja ka-
11456: päätöksen, joka voi olla erityisen tärkeä maa-
11457:                                                     lastustuotteiden tuonti ja vienti kytkeytyvät
11458: kunnan elinkeinoelämälle tai työllisyydelle,
11459:                                                     myös hintakysymyksiin. Maatalous- ja kalas-
11460: neuvoteltava maakuntahallituksen kanssa.
11461:                                                     tustuotteiden tuotantosuojaa koskeva toimival-
11462: Koska sellaiset päätökset saatetaan tehdä osa-
11463:                                                     ta kuuluu siis valtakunnalle. Maakunnalla on
11464: na laajaa kokonaisuutta, eri syistä ja vaihtele-
11465:                                                     kuitenkin enimmiltä osin muu toimivalta maa-
11466: vissa tilanteissa sekä osittain kireässä aikatau-
11467:                                                     talous- ja kalastuselinkeinoon nähden, ja ala
11468: lussa, on ehdotuksessa asetuttu sille kannalle,
11469:                                                     on maakunnan kannalta varsin merkittävä.
11470: ettei neuvottelumenettely ole pakollinen, vaan
11471:                                                     Sen vuoksi tässä kohdassa säädetään, että sel-
11472: on neuvoteltava mahdollisuuksien mukaan.
11473:                                                     laiset maatalous- ja kalastustuotteiden tuonti-
11474: Jos tällainen päätös voi yksinomaan tai pää-
11475:                                                     suojan muutosta koskevat päätökset, jotka
11476: asiallisesti koskea elinkeinoelämää tai työlli-
11477: syyttä maakunnassa, neuvottelu on järjestettä-      voivat erityisesti koskea maataloustuotantoa ja
11478:                                                     kalastuselinkeinoa maakunnassa, on tehtävä
11479: vä tai maakuntahallitukselta on vähintään han-
11480:                                                     vasta sen jälkeen, kun maakuntahallitusta on
11481:  kittava lausunto ehdotuksen 33 §:n periaattei-
11482:                                                     kuultu.
11483: den mukaisesti. Näin menetellen voidaan
11484: 51 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuilta           21 kohta. Koska elinkeinotoiminta pääsään-
11485: tilanteilta mahdollisesti välttyä.                  nön mukaan on maakunnallinen asia, on kat-
11486:     19 kohta. Ehdotuksen 18 §:n 15 ja 16 koh-       sottu perustelluksi, että maakuntahallitus saa
11487: dan mukaan maakunnalla on maatalous-                antaa lausuntonsa luvan myöntämisestä sään-
11488: tuotannon ja kalastuselinkeinon ohjausta kos-       nöstellyn elinkeinon harjoittamiseen silloin,
11489:  keva lainsäädäntövalta. Myös maa- ja metsäta-      kun luvan myöntää valtakunnan viranomai-
11490:  loutta sekä kalastusta koskevat asiat kuuluvat     nen. Esimerkkeinä tässä tarkoitetuista elinkei-
11491:  maakunnan toimivaltaan. Valtakunnan sää-           noista voidaan mainita apteekkioikeuksien
11492:  dösvaltaan on 27 §:n 15 kohdassa osoitettu         sekä ampuma-aseiden ja ampumatarvikkeiden
11493:  maatalous- ja kalastustuotteiden hintoja sekä      kauppaa koskevien lupien myöntäminen.
11494: 86                                    1990 vp. -     HE n:o 73
11495: 
11496:    22 kohta. Valtakunnallisten viranomaisten         sesta. Voimassa olevan lain mukaan sopimuk-
11497: on kuultava maakuntahallitusta ennen kuin            sen oikeusvaikutukset lakkaavat vasta, kun
11498: päätetään valtion paikallishallintoon kuuluvan       asetusta on irtisanomisen tapahduttua muutet-
11499: laitoksen tai kiinteän toimipaikan lakkauttami-      tu tai se on kumottu. Ehdotuksen mukaan
11500: sesta maakunnassa. Säännös on perusteltu lai-        sopimuksen katsotaan lakanneen vuoden ku-
11501: tosten aluepoliittisen merkityksen vuoksi. Lai-      luttua irtisanomisesta, vaikka asetusta ei olisi-
11502: toksen lakkauttaminen merkitsisi väestön pal-        kaan muutettu tai kumottu. Täten valtakunnan
11503: velujen ja työpaikkojen vähenemistä.                 ja maakunnan viranomaisista tulee tasavertai-
11504:    23 kohta. Kohta vastaa ehdotuksen 23 §:n 2        sia osapuolia. Valtakunnallisella asetuksella ei
11505: kohtaa.                                              yksipuolisesti voida toteuttaa hallinnon siirtoa.
11506:    31 §. Valtakunnan viranomaisten velvolli-            Maakuntapäivät voi voimassa olevan itsehal-
11507: suus avustaa maakunnan viranomaisia. Pykä-           lintolain 20 §:n 2 momentin mukaan poiketa
11508: län mukaan valtakunnalliset viranomaiset ovat        maakuntalailla sopimusasetuksesta, mutta
11509: maakuntahallituksen pyynnöstä velvollisia ylei-      maakuntalaki ei voi tulla voimaan ennen kuin
11510: sen toimivaltansa rajoissa avustamaan maa-           sopimusasetusta on muutettu tai se on kumot-
11511: kunnan viranomaista itsehallintoon kuuluvan          tu. Ehdotuksessa edellytetään, että maakunta-
11512: tehtävän suorittamisessa. Säännös vastaa asial-      lakia voidaan soveltaa sikäli kuin se ei ole
11513: lisesti voimassa olevan itsehallintolain 19 §:n 3    ristiriidassa asetuksen kanssa jo ennen kuin
11514: momentin säännöstä. Maakuntahallitus voi             asetus on kumottu tai sitä on muutettu. Tämä
11515: pyytää virka-apua valtakunnan viranomaisilta.        on perusteltua pitkän irtisanomisajan vuoksi.
11516: Valtakunnan viranomaisen velvollisuus antaa
11517: sellaista virka-apua rajoittuu viranomaisen             Ahvenanmaan valtuuskunnalta on 3 momen-
11518: oman toimivallan piiriin valtionhallinnossa.         tin mukaan pyydettävä lausunto ehdotuksesta
11519: Säännös helpottaa maakunnan ja valtakunnan           sopimusasetukseksi. Ehdotettu vastaa nouda-
11520: viranomaisten yhteistoimintaa ja mahdollistaa        tettua käytäntöä, jonka mukaan sopimus-
11521: asiantuntija-avun hyväksi käyttämisen.               asetusehdotuksista on aina pyydettävä lausun-
11522:    32 §. Sopimusasetukset. Pykälän 1 momentti        to Ahvenanmaan valtuuskunnalta. Menettely
11523: vastaa asiallisesti voimassa olevan itsehallinto-    on osoittautunut hyödylliseksi, koska valtuus-
11524: lain 20 §:n 1 momenttia. Maakuntahallituksen         kunnalla on asetusehdotusten valmistelussa
11525: suostumuksella voidaan asetuksella määräajak-        tarvittavaa asiantuntemusta.
11526: si tai toistaiseksi siirtää valtakunnan hallintoon      33 §. Maakuntahallituksen lausunnon hank-
11527: kuuluvia tehtäviä maakuntahallinnolle taikka         kiminen. Pykälässä kehitetään voimassa olevan
11528: maakunnan hallintoon kuuluvia tehtäviä valta-        itsehallintolain 12 §:n säännöstä. Ennen kuin
11529: kunnan viranomaiselle. Säännös antaa mah-            tasavallan presidentti tai valtioneuvosto antaa
11530: dollisuuden poiketa 23 ja 30 §:stä seuraavasta       säädöksiä, jotka koskevat yksinomaan maa-
11531: toimivaltajaosta. Niin kuin yleisperusteluista       kuntaa tai joilla muutoin on erityistä merkitys-
11532: (2.3.4.) ilmenee, mahdollisuutta on käytetty         tä maakunnalle, on hankittava maakuntahalli-
11533: lähinnä asioissa, joissa toimivalta on jaettu        tuksen lausunto. Kysymys on niin sanottuun
11534: valtakunnan ja maakunnan kesken. Voimassa            hallinnolliseen lainsäädäntöön kuuluvien sää-
11535: olevan käytännön mukaan sellaiseen asetuk-           dösten, toisin sanoen asetusten tai valtioneu-
11536: seen on voitu ottaa myös aineellisia säännök-        voston päätösten, antamisesta. Ehdotuksen
11537: siä. Ehdotuksessa ei tarkoiteta muuttaa tätä         muotoilu pyrkii kattamaan erityisesti Ahvenan-
11538: käytäntöä. Nimitys "sopimusasetus" on käy-           maata koskevat hallinnollisen lainsäädännön
11539: tännössä vakiintunut ja otetaan lakiin.              aineelliset säädökset. Merkitystä ei ole sillä,
11540:    Kuten voimassa olevankin lain mukaan, voi-        annetaanko nämä säädökset erikseen vai kuu-
11541: daan pykälässä tarkoitettu sopimus sanoa 2           luvatko ne suurempaan kokonaisuuteen. Myös
11542: momentin nojalla irti. Irtisanomisaloite voi         alemmantasoinen viranomaispäätös voi sisältää
11543: tulla maakunnan tai valtakunnan taholta.             määräyksiä, joilla on sekä pitkälle meneviä
11544: Säännös on muotoiltu uudelleen voimassa ole-         aineellisia että muodollisia seuraamuksia. Siksi
11545: vaan säännökseen verrattuna. Irtisanominen           myös muiden viranomaisten on hankittava
11546: koskee itse sopimusta. Milloin sopimus sano-         maakuntahallituksen lausunto ennen kuin ne
11547: taan irti, on ensi tilassa muutettava asetusta tai   antavat edellä mainitunlaisia määräyksiä.
11548: tarvittaessa kumottava se. Tämän on tapahdut-        Säännös koskee esimerkiksi ministeriöiden ja
11549: tava viimeistään vuoden kuluessa irtisanomi-         keskusvirastojen päätöksiä.
11550:                                       1990 vp.       HE n:o 73                                     87
11551: 
11552:    34 §. Päätöksenteko ja esittely. Pykälän 1        tön hoitavat 35 §:n pääsäännön mukaan valta-
11553: momentti vastaa voimassa olevan itsehallinto-        kunnan tuomioistuimet. Säännös koskee yleisiä
11554: lain 17 §:n 1 momenttia. Hallitusmuodon              tuomioistuimia samoin kuin tuomioistuimia,
11555: 34 §:n säännökset tasavallan presidentin valtio-     jotka hoitavat hallinto-oikeudellista lainkäyt-
11556: neuvostossa päättämien asioiden esittelemisestä      töä, sikäli kuin 25 ja 26 §:stä ei muuta johdu.
11557: ja varmentamisesta ovat voimassa myös Ahve-          Säännös koskee niin ikään muita valtakunnalli-
11558: nanmaan asioissa. Tämä presidentin valti-            sia viranomaisia, joilla on lainkäyttötehtäviä.
11559: osäännön mukainen asema ylimpänä hallituse-
11560: limenä Ahvenanmaan asioissa käsittää kaikki
11561: päätökset, jotka presidentti itsehallintolain                            6 luku
11562: mukaan tekee.                                                        Kielisäännökset
11563:    Kuten voimassa olevankin lain mukaan on
11564: itsehallintoa koskevat asiat 2 momentin mu-             36 §. Virkakieli. Pykälän 1 momentti on
11565: kaan esiteltävä valtioneuvostossa oikeusminis-       tarkoitettu osoittamaan, että maakunta on kie-
11566: teriöstä, kun taas maakunnan taloudenhoitoa          lilain soveltamisalan ulkopuolella. Kielilaissa
11567: koskevat asiat esitellään valtiovarainministe-       säädetty tilastotietoihin perustuva virka-aluei-
11568: riöstä. Ehdotuksen tarkoituksena on, että 7          den ja itsehallintoalueiden jako ei koske val-
11569: luvussa säännellyt asiat esitellään valtiovarain-    tion-, maakunta- tai kunnallishallintoa maa-
11570: ministeriöstä ja muut asiat oikeusministeriöstä.     kunnassa. Kaikki virka-alueet ja itsehallinto-
11571: Oikeusministeriöstä esitellään myös ne eri hal-      alueet, toisin sanoen kunnat, ovat maakunnas-
11572: linnonaloja koskevat asetukset, jotka edellyte-      sa yksikielisesti ruotsinkielisiä. Tämän vuoksi
11573: tään annettavan itsehallintolain yksittäisten        viranomaisten sisäisenä virkakielenä on ruotsin
11574: säännösten nojalla.                                  kieli. Viranomainen käyttää niin kirjallisesti
11575:    Pykälän 3 momentissa edellytetään, että niin      kuin suullisestikin ainoastaan ruotsin kieltä.
11576: oikeusministeriöstä kuin valtiovarainministe-        Myös annettavat toimituskirjat laaditaan ruot-
11577: riöstäkin määrätään Ahvenanmaan asioita var-         siksi. Säännökset, jotka asiasisällöltään vastaa-
11578: ten erityiset esittelijät. Säännös on uusi valtio-   vat voimassa olevan itsehallintolain säännök-
11579: varainministeriön esittelijän osalta. Käytännös-     siä, poikkeavat niin hallitusmuodon kuin kieli-
11580: sä asiat kuitenkin on tähänkin saakka hoitanut       lainkin säännöksistä.
11581: erikseen määrätty esittelijä.                           Pykälän 2 momentin mukaan, joka vastaa
11582:    Ahvenanmaan asioiden esittelijäiden on eh-        voimassa olevan itsehallintolain 37 §:n ensim-
11583: dotuksen mukaan oltava perehtyneitä Ahve-            mäistä virkettä ja 38 §:n 2 momenttia, Ahve-
11584: nanmaan itsehallintoon. Tämä vaatimus kos-           nanmaan valtuuskunnan virkakielenä on ruot-
11585: kee voimassa olevan itsehallintolain 17 §:n 2        si. Lisäksi ehdotetaan, että itsehallintolaissa
11586: momentin mukaan jo oikeusministeriön esitte-         tarkoitetut korkeimman oikeuden lausunnot ja
11587: lijää. Käytännössä on maakuntahallitusta             ratkaisut on laadittava ruotsin kielellä. Sään-
11588: kuultu ennen kuin oikeusministeriöstä on mää-        nökset ovat välttämättömät, koska 1 momentti
11589: rätty esittelijäksi uusi henkilö. Tämän käytän-      ei välittömästi koske sanottuja viranomaisia.
11590: nön tulee vastaisuudessa koskea kummankin               Ehdotetut säännökset valtionhallinnossa
11591: ministeriön esittelijöitä. Tämä on sopusoinnus-      käytettävästä kielestä koskevat 3 momentin
11592: sa 33 §:n periaatteiden kanssa.                      mukaan soveltuvin osin myös evankelis-luteri-
11593:    Ehdotukseen ei ole otettu säännöstä esitteli-     laisen kirkon viranomaisia. Säännös vastaa
11594: jäiden kielitaidosta. Sillä, joka määrätään esit-    asiallisesti kielilain 17 §:n 1 momenttia ja on
11595: telijäksi Ahvenanmaan asioissa, tulee luonnol-       otettu ehdotettuun lakiin sen johdosta, että
11596: lisesti olla hyvä suullinen ja kirjallinen ruotsin   valtion viranomaisten kieli säännellään tyhjen-
11597: kielen taito. Tämä johtuu etenkin siitä, että        tävästi ehdotetussa laissa, eikä siihen sovelleta
11598: viranomaisten kirjeenvaihtokielenä Ahvenan-          kielilakia. Säännös ei koske asioita, jotka laa-
11599: maan asioissa on ruotsin kieli ja että suullinen     tunsa johdosta kuuluvat kirkkolain (635/64)
11600: yhteydenpito itsehallintoviranomaisten kanssa        mukaan kirkolle itselleen.
11601: tapahtuu ruotsiksi.                                     37 §. Oikeus käyttää suomen kieltä. Edellä
11602:    35 §. Lainkäyttö. Valtakunnallisilla toimieli-    olevan 36 §:n 1 momentin säännöksen, joka
11603: millä on 27 §:n 23 kohdan nojalla toimivalta         muodostaa osan Ahvenanmaan kansallisuus-
11604: prosessioikeudellista lainsäädäntöä ja muuta         suojasta, on katsottu vaativan säännöksen suo-
11605: lainkäyttöä koskevissa kysymyksissä. Lainkäy-        men kieltä puhuvien oikeuksista. Ehdotukseen
11606: 88                                    1990 vp. -     HE n:o 73
11607: 
11608: sisältyy tämän johdosta saannös siitä, että             39 §. Käännökset. Pykälän 1 momenttiin
11609: Suomen kansalaisella on oikeus omassa asias-         otetun säännöksen perusteella on tuomiois-
11610: saan käyttää maakunnassa toimivassa tuomio-          tuimen ja lääninhallituksen suomen kieltä
11611: istuimessa ja muussa valtion viranomaisessa          käyttäneen asianosaisen pyynnöstä liitettävä
11612: suomen kieltä. Oikeus vastaa tältä osin sitä         toimituskirjaan suomennos. Ehdotus ei sisällä
11613: oikeutta, joka ruotsinkielisellä henkilöllä on       vaatimusta, että käännöksen tulee olla kielilais-
11614: valtakunnassa yksikielisellä suomenkielisellä        sa säädetyllä tavalla laillisesti pätevä. Koska
11615: virka-alueella. Säännös vastaa sisällöltään voi-     tuomioistuimen tai lääninhallituksen asiana on
11616: massa olevaa itsehallintolain 37 §:ää. Oikeus ei     liittää käännös toimituskirjaan, viranomaisen
11617: ulotu maakunnallisiin eikä kunnallisiin viran-       on vastattava siitäkin, että käännös on oikea,
11618: omaisiin.                                            minkä myös tulee ilmetä asiakirjasta.
11619:    38 §. Kirjeenvaihtokieli. Pykälän 1 moment-           Koska maakunnan virka-alueiden kieli on
11620: ti vastaa asiallisesti voimassa olevan itsehallin-   ruotsi, on viranomaisille jätettävät asiakirjat
11621: tolain 38 §:n 1 momentin säännöstä maakun-           myös laadittava ruotsiksi. Ehdotuksen 2 mo-
11622: nan ja valtakunnan viranomaisten välisestä           menttiin on kuitenkin otettu sisällöltään kieli-
11623: kirjeenvaihtokielestä. Ehdotuksen, kuten voi-        lain 3 §:n 2 momenttia vastaava säännös. Sen
11624: massa olevan lainkin mukaan on maakunnan             mukaan tuomioistuin tai muu valtion viran-
11625: viranomaisten ja maakunnassa toimivien val-          omainen voi viran puolesta huolehtia asiakir-
11626: tion viranomaisten välillä vaihdettavat kirjel-      jan kääntämisestä, jos 1 momentissa tarkoitet-
11627: mät ja muut asiakirjat laadittava ruotsin kielel-    tu asianosainen on virkakieltä koskevien sään-
11628: lä. Maakunnassa toimivien valtion viranomais-        nösten vastaisesti antanut sen suomenkielisenä.
11629: ten välinen kirjeenvaihtokieli on niin ikään         Tähän on velvollisuus kuitenkin vain sellaisissa
11630: ruotsi. Valtioneuvoston tai valtion keskushal-       tapauksissa, joissa käännöstä tarvitaan. Tällai-
11631: linnon viranomaisten maakunnan viranomai-            nen tarve saattaa olla käsillä esimerkiksi sil-
11632: sille, Ahvenanmaan valtuuskunnalle ja maa-           loin, kun kysymyksessä oleva asiakirja koskee
11633: kunnassa toimiville valtakunnan viranomaisille       jotakuta toista asianosaista, jolla on oikeus
11634: lähettämien kirjelmien ja muiden asiakirjojen        saada tieto asiakirjasta. Jos sitä vastoin suo-
11635: on myös oltava ruotsinkielisiä. Sama koskee          menkielisenä annetun asiakirjan sisältö voi-
11636: sellaisia ylioikeuksia ja muita valtakunnallisia     daan esimerkiksi oikeudenkäynnissä selvittää
11637: viranomaisia, joiden virka-alueeseen maakunta        asiakirjaa kääntämättä, ei viranomaisella ole
11638: tai sen osa kuuluu. Viimeksi mainituilla valta-      kääntämisvelvollisuutta. Käännöksen oikeelli-
11639: kunnan viranomaisilla tarkoitetaan keskushal-        suudesta vastaamiseen pätee se, mitä edellä on
11640: lintoa alempia viranomaisia. Ruotsi on kirjeen-      sanottu toimituskirjan kääntämisestä.
11641: vaihtokielenä myös valtakunnan maakunnassa              Ehdotuksen 3 momentin mukaan yksityisellä
11642: ja valtakunnassa olevien viranomaisten keski-        asianosaisella on maakunnassa oikeus saada
11643: näisessä kirjeenvaihdossa. Näin on laita siinä-      liitetyksi toimituskirjaan ruotsinkielinen kään-
11644: kin tapauksessa, että kirjelmä koskee muita          nös silloin, kun yleisen kielilainsäädännön no-
11645: kuin itsehallintoasioita, ja riippumatta siitä,      jalla toimituskirja annetaan suomeksi valtio-
11646: antaako asia aiheen toimituskirjaan vaiko ei.        neuvoston, keskusviraston sekä tuomiois-
11647:                                                      tuimen tai muun sellaisen valtion viranomaisen
11648:    Pykälän 2 momentissa on 1 momenttia kos-          käsittelemissä asioissa, jonka virka-alueeseen
11649: keva poikkeus. Sen mukaan maakuntapäivien            maakunta kuuluu. Säännös vastaa asiasisällöl-
11650: hyväksyttäväksi 59 §:n mukaan toimitettava           tään kielilain 5 ja 6 §:ää. Selvyyden vuoksi
11651: sopimusteksti, jota kansainvälisten sopimusten       säännös kuitenkin on otettu ehdotukseen, kos-
11652: julkaisemisesta annetun lain säännösten nojalla      ka kytkentä kielilakiin muissakin kohdin on
11653: ei valtakunnassa julkaista ruotsin kielellä, voi-    lakannut.
11654: daan lähettää maakunnalle alkuperäiskielisenä.          40 §. Opetuskieli. Pykälän 1 ja 2 momentti
11655:    Pykälän 3 momentissa on selventävä ja täy-        vastaavat asiallisesti voimassa olevan itsehallin-
11656: dentävä viittaus 1 momenttiin, jonka mukaan          tolain 35 §:n 1 ja 2 momenttia. Maakunta ja
11657: 1 momentin kirjeenvaihtokieltä koskevat sään-        sen kunnat eivät ole velvollisia ylläpitämään tai
11658: nökset ovat voimassa myös maakunnan kun-             tukemaan kouluja, joissa opetuskielenä on
11659: nallisissa viranomaisissa. Säännös vastaa            muu kuin ruotsin kieli. Koululla tarkoitetaan
11660: 36 §:n 1 momentin kunnallishallintoa koskevaa        tässä myös muita kuin oppivelvollisuuskoulu-
11661: kielellistä jaotusta.                                ja, esimerkiksi esikouluja. Jos valtio ylläpitää
11662:                                         1990 vp. -     HE n:o 73                                        89
11663: 
11664: maakunnassa oppilaitoksia, on niiden opetus-              Edellä mainittujen voimassa olevasta itsehal-
11665: kieli ruotsi. Pykälän 1 ja 2 momentin kielisään-       lintolaista aiheutuvien ongelmien johdosta ei
11666: nökset perustuvat Ahvenanmaan sopimukseen.             ehdotukseen ole otettu ehdotonta säännöstä
11667:    Pykälän 3 momentti vastaa asiallisesti voi-         täydellisestä ruotsin kielen taidosta. Sen sijaan
11668: massa olevan itsehallintolain 35 § :n 3 moment-        ehdotetaan 1 momentissa säädettäväksi, että
11669: tia. Senkin alkuperä on Ahvenanmaan sopi-              valtion palvelukseen maakunnassa otettavalta
11670: muksessa. Julkisista varoista avustusta saavas-        henkilöltä vaadittavasta kielitaidosta säädetään
11671: sa oppivelvollisuuskoulussa ei saa ilman kun-          asetuksella. Eri henkilöstöryhmille voidaan
11672: nan suostumusta antaa opetusta muussa kieles-          asetuksella säätää erilaiset vaatimukset ruotsin
11673: sä kuin ruotsin kielessä. Perusteluna käsitteen        kielessä. Sellaiseen asetukseen voidaan myös
11674: "oppivelvollisuuskoulu" käyttämiselle "kansa-          ottaa suomea tai muuta tietyn viran tai toimen
11675: koulun" tai "peruskoulun" sijasta on pyrki-            hoitamisessa vaadittavaa kieltä koskevia kieli-
11676: mys saattaa lain terminologia riippumattomak-          taitovaatimuksia. Siten voidaan asetuksessa
11677: si nykyisestä terminologiasta. Asiallista muu-         vaatia esimerkiksi maakunnassa toimivalta
11678: tosta se ei tarkoita.                                  tuomariita täydellisen ruotsin kielen taidon
11679:    41 §. Suomen kielen taito. Säännöksen pe-           lisäksi kykyä ymmärtää ja auttavasti käyttää
11680: rusteena on maakunnan yksikielisyys ja siihen          suullisesti suomen kieltä, mikä vastaa tuoma-
11681: liittyvä mahdollisuus suorittaa tutkintoja sellai-     rille yksikielisellä ruotsinkielisellä alueella ase-
11682: sin ylioppilastutkinnosta poikkeavin aineyhdis-        tettua vaatimusta valtion virkamiehiltä vaadit-
11683: telmin, joihin suomen kieli ei sisälly. Ehdote-        tavasta kielitaidosta annetun lain säännösten
11684: tun säännöksen tarkoituksena on ehkäistä sel-          mukaan. Koska maakunnan etu vaatii, etteivät
11685: lainen kehitys, että ahvenanmaalaiset eivät voi-       suomen kielen taitoa koskevat vaatimukset
11686: si saada korkeampaa opetusta maakunnan ul-             muodostu ahvenanmaalaisille esteeksi hakeu-
11687: kopuolella. Ehdotuksen mukaan erityisellä val-         tua valtion palvelukseen maakunnassa, ehdote-
11688: takunnan asetuksella voidaan säätää, että ah-          taan, että asetukselle on saatava maakuntahal-
11689: venanmaalaisessa oppilaitoksessa suoritettu            lituksen suostumus.
11690: tutkinto, toisin sanoen lukion tutkinto, voi              Ehdotuksen 65 §:n 2 momentin mukaan voi-
11691: siitä huolimatta, ettei siihen sisälly koetta suo-     daan myös maakunnassa olevan itsenäisen val-
11692: messa, oikeuttaa pääsyyn ruotsinkielisiin ja           tion laitoksen palvelukseen otettavien kielitai-
11693: kaksikielisiin oppilaitoksiin ja tutkinnon suo-        dosta säätää 1 momentissa tarkoitetulla asetuk-
11694: rittamiseen niissä. Säännös koskee pelkästään          sella. Samaten voidaan säätää asetuksella myös
11695: sellaista oppilaitosta, jota valtio ylläpitää tai      muun maakunnassa olevan sellaisen yhteisön
11696: tukee.                                                 palvelukseen tulevien kielitaidosta, jossa valti-
11697:     42 §. Valtion palveluksessa olevien kielitaito.    olla on ratkaiseva määräämisvalta. Tämä voi
11698: Voimassa olevan itsehallintolain 39 §:ssä sää-         koskea yhtiöitä tai yhdistyksiä, joissa valtiolla
11699: detään, että valtion virkaan maakunnassa voi-          on joko julkisoikeudellisin tai yksityisoikeudel-
11700: daan ottaa vain henkilö, joka on osoittanut            lisin perustein tosiasiallinen määräämisvalta.
11701: täydellisesti hallitsevansa ruotsin kieltä niin           Siihen saakka, kunnes 1 momentissa tarkoi-
11702: suullisesti kuin kirjallisestikin. Säännöksen tul-     tettu asetus on annettu, koskee 75 §:n 2 mo-
11703: kinta on tuottanut tiettyjä vaikeuksia. Se, millä      mentin mukaan maakunnassa valtion virka-
11704: tavoin valtion virkaan otettavan henkilön on           miehinä olevia voimassa olevan itsehallintolain
11705: osoitettava ruotsin kielen taitonsa, säännellään       39 §:n lisäksi se, mitä on säädetty valtion
11706: tätä koskevassa yleisessä lainsäädännössä. Tä-         virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta.
11707:  mä on käytännössä merkinnyt sitä, että ainoas-           Valtion palveluksessa maakunnassa oleville
11708: taan korkeakoulututkinnon suorittaneet henki-          ei aina ole järjestetty riittävää jatkokoulutusta
11709: löt ovat voineet osoittaa omaavaosa täydellisen        ruotsin kielellä. Tämän epäkohdan korjaami-
11710:  ruotsin kielen taidon. Muille viran ja toimen         seksi on 2 momenttiin sisällytetty säännös siitä,
11711:  haltijoille, jotka eivät ole voineet vedota kirjal-   että valtion on järjestettävä maakunnassa pal-
11712: liseen toimintaan tai aikaisempaan viranhoi-           veluksessaan oleville koulutusta ruotsin kielel-
11713: toon, täydellisen taidon osoittaminen on ai-           lä. Säännös ei tarkoita, että kurssitoimintaa ja
11714:  heuttanut ongelmia. Koska maakunta on yksi-           muuta koulutusta olisi erikseen järjestettävä
11715:  kielisesti ruotsinkielinen, on valtion virkaan        pelkästään maakunnassa palveluksessa oleville,
11716:  maakunnassa otettavalta henkilöltä vaadittava         vaan koulutusta voidaan antaa maakunnassa
11717:  ruotsin kielen taitoa.                                tai maakunnan ulkopuolella esimerkiksi järjes-
11718: 
11719: 12   300206L
11720: 90                                     1990 vp. -     HE n:o 73
11721: 
11722: tämällä yhteisiä kursseja ynnä muita maakun-                            7 luku
11723: nan ja maan muiden osien ruotsinkielisille                      Maakunnan taloudenhoito
11724: virkamiehille. Erityisen tärkeää on sellainen
11725: koulutus, joka on edellytyksenä uralla etenemi-          44 §. Tulo- ja menoarvio. Pykälän 1 mo-
11726: selle. Valtio ei saa laiminlyömällä jatkokoulu-       mentissa todetaan maakunnan vapaan budje-
11727: tuksen järjestämistä rajoittaa maakunnassa            tointioikeuden periaate. Ahvenanmaan maa-
11728: valtion palveluksessa olevien mahdollisuuksia         kuntapäivien asiana on vahvistaa vuotuinen
11729: päästä ylenemään hallinnonalallaan. Valtion-          tulo- ja menoarvio, johon maakunnan kaikki
11730: hallinnon tehostamiseen ja palvelutason paran-        tulot ja menot sisältyvät. Käsite "vuotuinen
11731: tamiseen tähtäävän koulutuksen tulee luonnol-         tulo- ja menoarvio'' kattaa myös lisämenoar-
11732: lisesti koskea myös maakunnassa palveluksessa         viot. Ehdotettuun vapaampaan talouteen kuu-
11733: olevia.                                               luu myös valta perustaa rahastoja. Mahdolli-
11734:                                                       suus siirtää varoja rahastoihin, joita ei ole
11735:                                                       otettu tulo- ja menoarvioon, muodostaa poik-
11736:                                                       keuksen budjetoinnin pääperiaatteesta. Sellais-
11737:    43 §. Ruotsin kielellä annettavat tiedot ja        ten rahastojen muodostamisesta ehdotetaan tä-
11738: määräykset. Valtioneuvoston tulee 1 momentin          män vuoksi säädettäväksi maakuntalailla. Eh-
11739: mukaan vaikuttaa siihen, että ahvenanmaalai-          dotus vastaa siis asiallisesti hallitusmuodon
11740: set kuluttajat saavat tarpeelliset tiedot tavarois-   66 §:n 2 momentin säännöstä tulo- ja menoar-
11741: ta ja palveluista ruotsin kielellä. Koska sellai-     vion ulkopuolisten rahastojen perustamisesta.
11742: nen informaatio useimmiten koskee elinkei-               Niin kuin yleisperusteluista (4.8.) käy ilmi,
11743: nonharjoittajien ynnä muiden ja kuluttajien           on 2 momentin säännös julistuksen luonteinen.
11744: välistä suhdetta Ahvenanmaalla, säännöksessä          Ehdotuksessa tarkoitetaan sosiaalisilla eduilla
11745: on otettu huomioon, ettei valtioneuvoston toi-        erityisesti sosiaalipalveluja, toimeentulotukea,
11746: mivaltaan aina kuulu valvoa, annetaanko ruot-         sosiaaliavustuksia ja näihin rinnastettavia toi-
11747: sinkielistä tietoa. Valtioneuvoston tulee kuiten-     mia yksityisen henkilön tai perheen sosiaalitur-
11748: kin noudattaa säännöstä, milloin se on mah-           vaa silmällä pitäen. Ehdotuksen tarkoituksena
11749: dollista. Tämä voi tulla ajankohtaiseksi sekä         on, että maakuntapäivät vapaata budjetointioi-
11750: valmisteltaessa lainsäädäntöä, esimerkiksi ku-        keuttaan käyttäessään pyrkisi antamaan maa-
11751: luttaja-asioita koskevia lakeja, että hoidettaes-     kunnan väestölle vähintään samanlaiset sosiaa-
11752: sa julkista hallintoa ministeriöissä ja niiden        liset edut kuin valtakunnassa on väestöllä.
11753: alaisissa virastoissa. Sellaiset julkiset selvityk-   Maakuntapäivät on käsitellessään ehdotusta
11754: set ja komiteanmietinnöt, joilla on erityistä         uudeksi itsehallintolaiksi hyväksynyt puitelain
11755: mielenkiintoa Ahvenanmaan väestölle, voidaan          tyyppisessä maakuntalaissa (ÅFS 22/83) tä-
11756: myös lukea 1 momentissa tarkoitetun infor-            mänkaltaiset periaatteet. Maakuntalaissa sää-
11757: maation piiriin.                                      detään, että maakunnan asukkaille taataan
11758:                                                       vähintään samat edut, jotka valtio muutenkin
11759:                                                       vastaavissa olosuhteissa asukkailleen maassa
11760:                                                       tarjoaa, kun kyse on sosiaalihuollosta, kehitys-
11761:    Pykälän 2 momentti koskee sääntelyä täy-           alueiden elinkeinojen erityistuesta sekä saaris-
11762: dentäviä määräyksiä valtakunnan toimivalta-           toliikenteestä. Lainsäädäntövaltansa puitteissa
11763: piiriin kuuluvissa ja siten myös Ahvenanmaalla        maakuntapäivät luonnollisesti voi päättää laa-
11764: voimassa olevissa asioissa. Valtioneuvoston tu-       jemmistakin eduista. Tästä aiheutuvat menot
11765: lee huolehtia siitä, että sellaiset määräykset        katetaan maakunnan käytettävissä olevista va-
11766: (ruotsiksi "bestämmelser och föreskrifter")           roista.
11767: ovat saatavissa ruotsin kielellä. Säännös kos-           Pykälän 3 momentissa on viittaus 18 §:n 5
11768: kee esimerkiksi viranomaisten antamia mää-            kohtaan, jossa säädetään maakunnan verotus-
11769: räyksiä, lainsäädännön nojalla vahvistettuja          ta koskevasta lainsäädäntövallasta. Mainittua
11770: kaavakkeita ja lomakkeita ynnä muita sellai-          lainsäädäntövaltaa ei ehdoteta muutettavaksi
11771: sia. Samaten myös maakunnassa voimassa ole-           siitä, mikä se voimassa olevan itsehallintolain
11772: vat työehtosopimukset kuuluvat säännöksen             13 §:n 1 momentin 3 kohdan ja 23 §:n mukaan
11773: piiriin. Valtioneuvosto on siis velvollinen pitä-     on. Viimeksi mainitun pykälän mukaan maa-
11774: mään huolta siitä, että sellaiset työehtosopi-        kuntapäivien asiana on myös määrätä maksut,
11775: mukset käännetään ruotsin kielelle.                   jotka on suoritettava maakuntahallinnon alais-
11776:                                        1990 vp. -     HE n:o 73                                      91
11777: 
11778: ten viranomaisten virkatoimista ja toimitus-          pitkähkön ajan kuluessa johtavat lain voimaan
11779: kirjoista sekä maakunnan laitosten käyttämi-          tullessa vallinneiden olosuhteiden kokonaisuu-
11780: sestä. Maakuntapäivät voi kuitenkin siirtää           tena katsoen olennaisiin muutoksiin.
11781: määräämisvallan maakuntahallitukselle.                   Jokainen tällainen muutos valtion tulo- ja
11782:    Ehdotuksen 18 §:n 5 kohdan mukaan maa-             menoarviossa harkitaan vuosittain erikseen sil-
11783: kuntahallinnon kantamien maksujen perusteis-          tä kannalta, mikä sen vaikutus maakunnan
11784: ta on säädettävä maakuntalailla. Ehdotus vas-         taloudenhoitoon on. Jotta muutos 1 momentin
11785: taa asiallisesti voimassa olevia säännöksiä, ja       mukaan olisi paikallaan, jonkin tilinpäätöksen
11786: siinä noudatetaan samaa systematiikkaa, joka          rakennetta koskevan perusteen on muututtava.
11787: koskee hallitusmuodon 62 §:n nojalla valtion          Eri tuloryhmien keskinäisten suhteiden vaihte-
11788: viranomaisten virkatoimia ja toimituskirjoja.         lu ei sinänsä aiheuta 1 momentissa tarkoitettua
11789:    45 §. Tasoitus. Maakunnalle nykyisin voi-          muutosta.
11790: massa olevan itsehallintolain perusteella sään-          Pykälän 2 momentti sääntelee tilanteet, jois-
11791: nöllisinä ja ylimääräisinä tulevia määrärahoja        sa tasoitusperustetta on korotettava maakun-
11792: vastaa 1 momentin mukaan vuotuinen niin               nan tosiasiallisten menojen lisääntymisen
11793: sanottu tasoitusmäärä, joka vahvistetaan eri-         vuoksi. Perustetta korotetaan 2 momentin 1
11794: tyisessä tasoituksessa.                               kohdan mukaan, jos menojen todellinen taso
11795:    Tasoitus toimitetaan 2 momentin mukaan             on kohonnut sen vuoksi, että maakunnalle on
11796: vuosittain jälkikäteen kultakin kalenterivuodel-      siirtynyt valtakunnalle kuuluvia tehtäviä. Sel-
11797: ta. Samoin kuin voimassa olevan rahoitusjär-          lainen tilanne voi sattua siirrettäessä lainsää-
11798: jestelmän mukaan suoritetaan tasoitusmääräs-          däntövaltaa tai maakunnan ottaessa valtakun-
11799: tä vuosittain ennakkoa. Tasoitusmäärän on             nan viranomaisten kanssa tehdyn sopimuksen
11800: normaalioloissa katettava itsehallinnon rahoi-        mukaisesti huolehtiakseen jostakin hallinnon-
11801: tustarve.                                             alasta tai jostakin erityisestä toiminnasta. Kun
11802:    46 §. Tasoitusmäärän laskeminen. Tasoitus-         tietty hallintotehtävä siirretään, on korotuksen
11803: määrä vahvistetaan valtion tilinpäätöksen mu-         vahvistamisen perusteeksi otettava kyseisten
11804: kaisten tulojen perusteella. Yleisperusteluissa       tehtävien kustannukset valtiolle siirron ajan-
11805: (4.8.) esitetyistä syistä ei asianomaisena vuote-     kohtana. Yleisenä edellytyksenä kohdassa mai-
11806: na otettuja uusia valtionlainoja lueta tuloiksi.      nitulle korotukselle on, että maakunta voi
11807: Tasoitusmäärä saadaan kertomalla valtion ti-          viitata sellaisiin lisääntyneisiin menoihin, joi-
11808: linpäätöksen mukaiset tulot tietyllä prosenttilu-     den ei ole edellytetty sisältyvän normaaliin
11809: kuna ilmaistuna suhdeluvulla, tasoitusperus-          tasoitusmäärään. Kokonaan uudet yhteiskun-
11810: teella. Myös vuotuinen ennakko lasketaan ta-          nalliset sitoumukset eivät yleensä voi aiheuttaa
11811: soitusperusteen mukaan.                               tasoitusperusteen muuttamista, koska sellaiset
11812:    47 §. Tasoitusperuste. Lain tullessa voimaan       uudet tehtävät on rahoitettava lisätuloilla sikäli
11813: on tasoitusperuste 0,45 prosenttia. Tämä pro-         kuin niistä aiheutuu valtiolle kustannuksia, ja
11814: senttiluku vastaa maakuntaan vuosina 1975-            ne siten automaattisesti korottavat tasoitus-
11815: 1988 siirrettyjen rahamäärien ja edellä mainit-       määrää.
11816: tujen valtion tilinpäätöksen tulojen kullekin            Milloin maakunta erikseen tehdyn sopimuk-
11817: vuodelle erikseen lasketun suhteen keskiarvoa.        sen nojalla ylläpitää toimintaa, joka kokonaan
11818:    48 §. Tasoitusperusteen muuttaminen. Kos-          tai merkittäväitä osin palvelee valtakunnan
11819: ka valtion tilinpäätökseen otetut tulot riippu-       etuja, voi 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu
11820: vat voimassa olevista budjetti- ja kirjanpito-        muutos tulla kysymykseen. Esimerkkeinä voi-
11821: säännöistä, ehdotetaan 1 momentissa säädettä-         daan mainita koulut, joihin otetaan oppilaita
11822: väksi, että tasoitusperustetta on muutettava,         koko maasta, tai kalanjalostuslaitos, joka on
11823: jos valtion tilinpäätöksen perusteet muuttuvat        tarkoitettu täyttämään kalastusta koskevien
11824: tasoitusmäärän suuruuteen olennaisesti vaikut-        kansainvälisten sopimusten mukaiset kiintiöt.
11825: tavana tavalla. Säännöksessä tarkoitettuja ra-        Tällaisissa tapauksissa voi niin maakunta kuin
11826: kennemuutoksia voivat olla esimerkiksi suu-           valtakuntakin tehdä aloitteen sopimuksen sol-
11827: rehkot alakohtaiset siirrot tulo- ja menoarvios-      mimiseksi.
11828: ta ulkopuolisiin rahastoihin ja muutokset ta-            Tasoitusperustetta voidaan 2 momentin 2
11829: vassa, jolla tulot valtion tilinpäätöksessä tilite-   kohdan mukaan korottaa, jos itsehallinnon
11830: tään (brutto-nettoperiaate). Pienemmätkin             tarkoitusten toteuttaminen aiheuttaa olennaisia
11831: muutokset voidaan ottaa huomioon, jos nämä            lisäkustannuksia. Säännöksen lähtökohtana
11832: 92                                   1990 vp. -     HE n:o 73
11833: 
11834: ovat ne perusvelvoitukset, joihin Suomi on          tuksen kohtuullisuus suhteessa maakunnan ta-
11835: sitoutunut Ahvenanmaan sopimuksella, nimit-         vanomaisiin menoihin.
11836: täin maakunnan kielen, kulttuurin ja paikallis-        Tasoitusperustetta on 3 momentin mukaan
11837: ten tapojen säilyttäminen. Tästä seuraa valtio-     alennettava, jos valtakunnalle on siirtynyt
11838: vallan velvollisuus kustantaa tai ottaa suorit-     maakunnalle kuuluvia hallintotehtäviä ja maa-
11839: taakseen tarvittavat toimenpiteet itsehallinnon     kunnan menot ovat tämän johdosta alentu-
11840: keskeisten tavoitteiden vaarantuessa. Lähinnä       neet. Tämä saattaa tulla kyseeseen esimerkiksi
11841: kysymys on tilanteista, joissa ruotsin kielen ja    silloin, kun valtakunnan viranomainen hoitaa
11842: ahvenanmaalaisen kulttuurin asema uhkaa             sopimusasetuksen nojalla lain mukaan maa-
11843: järkkyä. Kyseeseen voivat tällöin tulla opetus-     kunnan viranomaiselle kuuluvia hallintotehtä-
11844: välineiden saannin turvaaminen, lehdistön ja        viä. Alennus lasketaan samoin perustein kuin 2
11845: sähköisten viestimien ylläpitäminen, kulutta-       momentin 1 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa.
11846: jien ruotsinkielisen tiedottamis- ja palvelutar-    Tasoitusperuste muutetaan joko pysyvästi taik-
11847: peen tyydyttäminen elinkeinoelämässä ja työ-        ka vain tiettyjen Ahvenanmaan valtuuskunnan
11848: markkinoilla samoin kuin myös eri kulttuuri-        vahvistamien vuosien osalta. Se vahvistetaan
11849: muotojen ja -yhteyksien tukeminen. Tätä sään-       prosentteina ja sisällytetään kysymyksessä ole-
11850: nöstä on tulkittava suppeasti, koska itsehallin-    van vuoden tasoitusperustetta koskevaan suh-
11851: non tavoite, sikäli kuin kysymys on ahvenan-        delukuun. Normaalitapauksissa muutoksesta
11852: maalaisen kulttuurin ja ruotsin kielen asemas-      päätetään maakuntahallituksen esityksestä
11853: ta, on tänä päivänä pääasiassa saavutettu.          vuotuisen tasoituksen yhteydessä.
11854:                                                        Ehdotetun 4 momentin mukaan tasoituspe-
11855:    Tasoitusperustetta voidaan 2 momentin 3          rusteen muuttamisesta säädettäisiin valtakun-
11856: kohdan mukaan korottaa, jos maakuntaa rasi-         nan lailla, johon maakuntapäivät on antanut
11857: tetaan sellaisilla muilla uusilla menoilla, joita   suostumuksensa. Tasoitusperusteen muuttami-
11858: ei ole edellytetty lakia säädettäessä. Tärkeim-     nen on siksi tärkeä asia että se ontarkoituksen-
11859: mät tässä tarkoitetut menot johtuvat niistä         mukaista vahvistaa lailla.
11860: maakunnan esimerkiksi sopimusasetuksella               49 §. Verohyvitys. Ehdotettua verohyvitystä
11861: hoidettavikseen ottamista valtionhallinnon teh-     laskettaessa on yleisperusteluissa (4.8.) mainit-
11862: tävistä, joita ei ole otettu huomioon laskettaes-   tu valtakunnan ja maakunnan tulo- ja omai-
11863: sa tasoitusperustetta. Muutoin tulee 3 kohdan       suusverojen välinen tasoitus määrättävä mak-
11864: säännöstä soveltaa suppeasti, ja korotus tulee      suun pantujen verojen mukaisena. Tämän on
11865: ajankohtaiseksi vain tapauksissa, joiden merki-     katsottu olevan lähtökohtana kertyneiden ve-
11866: tys maakunnan taloudenhoidon kannalta on            rojen määrää parempi vaihtoehto. Tärkeimpä-
11867: olennainen. Siten ei esimerkiksi pelkkä hallin-     nä ehdotetun vaihtoehdon etuna on, että käy-
11868: non lisääntyminen aiheuta korotusta, vaikka se      tettävissä on päätöksen pohjaksi varma ja
11869: tietäisi maakunnalle merkittäviä menoja. Sään-      helposti tietoon saatavissa oleva rahamäärä
11870: nökseen ei voida vedota myöskään sellaisten         sekä viralliset tilastot luotettavana tietolähtee-
11871: muunlaisten menojen kattamiseksi, jotka itse-       nä.
11872: hallintoviranomaiset ovat saaneet vastattavik-         Yleisperusteluissa (4.8.) esitetyin perustein
11873: seen vapaata budjettioikeuttaan käyttäessään.       on katsottu kohtuulliseksi, että maakunta saa
11874: Menojen tulee näin ollen johtua muista kuin         korotetun määrärahan, jos verojen taso maa-
11875: maakunnan vapaaehtoisista tehtävistä. Tehtä-        kunnassa ylittää noin kahdeksalla prosentilla
11876: vät, joilla on laajemmassa mielessä merkitystä      väestön nykyisen 0,48 prosentin osuuden. Täl-
11877: myös maakunnan ulkopuolella ja jotka siis           löin suoritetaan hyvitys verojen suhteellisen
11878: kytkeytyvät tiettyihin valtakunnallisiin intres-    osuuden ylittäessä 0,52 prosentin rajan.
11879: seihin, voivat sen sijaan tulla kysymykseen            50 §. Lainanotto. Voimassa olevan itsehal-
11880: tapauksissa, joihin 2 momentin 1 kohta ei           lintolain 26 §:n mukaan maakuntapäivät päät-
11881: sovellu. Esimerkkinä voidaan mainita valta-         tää lainan ottamisesta "maakunnan yhteiseksi
11882: kunnalliseen velvoitteeseen perustuvat menot        hyödyksi tai sen erityisiin tarpeisiin". Obligaa-
11883: sekä menot, joihin maakuntaa velvoittaa kan-        tiolainan ottamiseen tai ulkomaiseen lainaan
11884: sainvälinen sitoumus ja joita ei säännellä muu-     vaaditaan voimassa olevan lain mukaan tasa-
11885: ten. Menojen suuruusluokka on arvioitava            vallan presidentin suostumus. Kun lainan otta-
11886: maakunnan tulo- ja menoarvion pohjalta ko-          misen ei voida katsoa niin suuresti koskevan
11887: konaisuutena katsoen ottaen huomioon rasi-          valtakunnan etuja, että tasavallan presidentin
11888:                                      1990 vp. -     HE n:o 73                                      93
11889: 
11890: tulisi asia harkita, ehdotetaan laista poistetta-   kaan edellytetään asia ratkaistavaksi, jos mah-
11891: vaksi vaatimus hänen suostumuksestaan. Sään-        dollista, kuuden kuukauden kuluessa sen vireil-
11892: nös vastaa muutoin voimassa olevaa itsehallin-      le saattamisesta. Säännökseen ei ole otettu
11893: tolakia.                                            ehdotonta aikarajaa, koska esimerkiksi suuris-
11894:     51 §. Erityinen avustus. Pykälässä on kyse      sa öljypäästöissä saattaa olla vaikea mainitussa
11895: maakunnalle tietyissä tapauksissa myönnettä-        ajassa esittää tarpeellinen selvitys. Kyseisiä
11896: vistä valtion avustuksista. Avustus on yleensä      suorituksia ei voida maksaa ennen kuin asiano-
11897: kertaluonteinen. Niistä tapauksista, joissa tuki    maisilta valtion viranomaisilta on pyydetty lau-
11898: on myönnettävä, säädetään 1 momentissa.             sunto.
11899:     Momentin 1 kohdan mukaan maakunnalle
11900: suoritetaan valtion varoista erityistä avustusta
11901: erityisesti maakuntaan kohdistuvien olennais-                        8 luku
11902: ten kansantaloudellisten häiriöiden ehkäisemi-        Maaherra ja Ahvenanmaan valtuuskunta
11903: seksi tai poistamiseksi. Tässä on kysymys maa-
11904: kunnan elintärkeitä etuja uhkaavasta taloudel-         52 §. Maaherran nimittäminen. Pykälän 1
11905: lisesta taantumasta. Tällainen tilanne saattaa      momentin mukaan maaherraksi nimitetään
11906: syntyä esimerkiksi Ahvenanmaan taloudelle           henkilö, jolla on tarpeelliset edellytykset hoitaa
11907: erittäin tärkeiden suhdanneherkkien alojen ku-      hyvin maakunnan hallintoa sekä valvoa valtion
11908: ten merenkulun tai matkailusta riippuvaisten        turvallisuutta. Muotoilu noudattelee Ahvenan-
11909:  palveluelinkeinojen voimakkaasti taantuessa.       maan sopimuksen sanontaa.
11910: Säännös edellyttää häiriöiden aiheutuneen Ah-          Pykälän 2 momentin mukaan maaherran
11911: venanmaan ulkopuolisista toimenpiteistä. Näin       nimittää tasavallan presidentti sovittuaan asias-
11912: ollen on perusteltua, että maakunta saa tästä       ta maakuntapäivien puhemiehen kanssa. Kun
11913:  korvausta valtionavustuksen muodossa. Sään-        puhemiehellä on este, tilalle astuu yleisten peri-
11914: nös on nähtävä myös sitä taustaa vasten, että       aatteiden mukaisesti hänen sijaisensa. Vara-
11915: maakunnalla ei ole mahdollisuuksia harjoittaa       mies käy selville maakuntalainsäädännöstä.
11916:  omaa johdonmukaista elinkeinopolitiikkaa,          Voimassa olevien säädösten mukaan puhemie-
11917:  koska verotusoikeuden ehdotetaan jäävän edel-      hen varamiehenä on ensi sijassa ensimmäinen
11918: leen valtakunnalle. Jotta vältettäisiin nyt kysy-   varapuhemies.
11919:  myksessä olevien tilanteiden syntyminen, on           Jolleivät presidentti ja puhemies pääse yksi-
11920:  hallintoa koskevaan 30 §:ään otettu säännök-       mielisyyteen nimityksestä, presidentin on nimi-
11921:  set siitä, että maakunnan viranomaisten tulee      tettävä maaherra viiden maakuntapäivien eh-
11922:  saada tilaisuus neuvotteluun tässä tarkoitetuis-   dolle asettaman henkilön joukosta.
11923:  ta kysymyksistä.                                      Voimassa olevan itsehallintolain 6 §:n 2 mo-
11924:     Pykälän 1 momentin 2 kohdassa ehdotetaan,       mentin mukaan maakuntapäivien on tehtävä
11925:  että maakunnalla on oikeus saada erityistä         uusi ehdotus, jos tasavallan presidentti katsoo,
11926:  avustusta luonnonkatastrofista, ydinvoimaon-       etteivät maaherran virkaan esitetyt ehdokkaat
11927:  nettomuudesta, öljypäästöstä tai niihin rinnas-    täytä 1 momentissa asetettuja vaatimuksia.
11928:  tettavasta tapahtumasta aiheutuvien kustan-        Ehdotuksessa ei ole vastaavaa säännöstä. Muu-
11929:  nusten kattamiseksi. Edellytyksenä on, ettei       tos on perusteltu sen vuoksi, että itsehallinto-
11930:  kustannusten jääminen yksin maakunnan kan-         lain voimassaoloaikana saatujen kokemusten
11931:  nettavaksi ole kohtuullista. Esimerkiksi ei ole    valossa säännös näyttää tarpeettomalta. Voi-
11932:  kohtuullista, että maakunta yksin vastaisi suu-    massa oleva menettely myös poikkeaa jonkin
11933:  rehkon öljyonnettomuuden kustannuksista.           verran Ahvenanmaan sopimuksessa edellyte-
11934:  Avustusta olisi suoritettava etenkin sellaisissa   tystä menettelystä. Ehdotuksen mukaan presi-
11935:  tilanteissa, jolloin maakunnan toimin on estet-    dentin on nimitettävä joku viidestä esitetystä
11936:  ty vahingon seuraamusten ulottuminen maan          ehdokkaasta. Ehdokkaiden tulee täyttää itse-
11937:  muihin osiin. Säännös edellyttää valtiovallan      hallintolaissa asetetut erityiset vaatimukset ja
11938:  valvovan maakunnan etuja kansainvälisissä yh-      lisäksi valtion virkamiehiä koskevat yleiset
11939:  teyksissä, esimerkiksi öljysuojarahastossa.        edellytykset. Siten esitettyjen ehdokkaiden on
11940:      Maakuntahallitus tekee esityksen avustuksen    esimerkiksi oltava Suomen kansalaisia.
11941:  maksamisesta. Esitys on 2 momentin mukaan             53 §. Virkaatoimittava maaherra. Pykälä,
11942:  tehtävä viimeistään kustannusten syntymistä        joka koskee henkilön määräämistä hoitamaan
11943:  seuraavana vuotena. Saman momentin mu-             avoinna olevaa maaherran virkaa tai toimi-
11944: 94                                  1990 vp. -     HE n:o 73
11945: 
11946: maan maaherran sijaisena tämän ollessa esty-       män on katsottu olevan niin itsestään selvää,
11947: neenä, vastaa asiallisesti voimassa olevan lain    ettei erityistä säännöstä siitä ole pidetty tar-
11948: 6 §:n 4 momenttia.                                 peellisena.
11949:   54 §. Maaherran vapauttaminen virasta. Py-         56§. Ahvenanmaan valtuuskunnan tehtävät.
11950: kälän mukaan maakuntapäivien puhemiestä on         Pykälän 1 momentti vastaa tietyssä määrin
11951: kuultava ennen kuin voidaan päättää maaher-        voimassa olevan itsehallintolain 33 §:ää, jonka
11952: ran vapauttamisesta virastaan. Tämä säännös,       mukaan Ahvenanmaan valtuuskunnan tulee
11953: jota vastaavaa ei ole voimassa olevassa laissa,    kehotuksesta antaa valtioneuvostolle ja sen
11954: on perusteltu sen vuoksi, että maaherran va-       ministeriöille lausuntoja. Säännös sääntelee
11955: pauttaminen virasta voi koskea maakunnan           valtuuskunnan yleisen velvollisuuden antaa asi-
11956: etuja yhtä hyvin kuin maaherran nimittämi-         antuntijaelimenä lausuntoja itsehallintoa kos-
11957: nenkin. Päätöksen tekee tasavallan presidentti.    kevissa asioissa. On katsottu olevan syytä tode-
11958:   55 §. Ahvenanmaan valtuuskunnan kokoon-          ta ehdotuksessa, että paitsi valtioneuvosto ja
11959: pano ja päätösvalta. Ahvenanmaan valtuus-          ministeriöt myös maakuntahallitus ja tuomiois-
11960: kunnan puheenjohtajana on 1 momentin mu-           tuimet voivat pyytää lausuntoja Ahvenanmaan
11961: kaan maaherra, jollei tasavallan presidentti       valtuuskunnalta. Tämä on sikäli perusteltua,
11962: sovittuaan asiasta maakuntapäivien puhemie-        että nämä saattavat joko itsehallintolain mu-
11963: hen kanssa määrää tehtävään toista henkilöä.       kaisten erityistehtävien johdosta tai muutoin
11964: Presidentti määrää puheenjohtajan varamiehen       joutua käsittelemään asioita itsehallintolain-
11965: sovittuaan asiasta maakuntapäivien puhemie-        säädännön mukaan. Tämä koskee etenkin kor-
11966: hen kanssa. Ehdotuksen mukaan puheenjohta-         keinta oikeutta ja korkeinta hallinto-oikeutta.
11967: jan varamies johtaa puhetta valtuuskunnassa           Voimassa olevan itsehallintolain 33 §:n mu-
11968: puheenjohtajan ollessa estyneenä.                  kaan valtuuskunnan tehtävänä on laatia ehdo-
11969:    Jäseniksi valtuuskuntaan nimeävät valtio-       tuksia saman lain 20 §:ssä tarkoitetuiksi niin
11970: neuvosto ja maakuntapäivät kumpikin kaksi          kutsutuiksi sopimusasetuksiksi. Käytännössä
11971: henkilöä. Varamiehet valitaan samassa järjes-      määräys on merkinnyt, että valtuuskunta on
11972: tyksessä. Valtuuskunnan kokoonpanoa koske-         antanut lausuntonsa asetusehdotuksista, jotka
11973: vat säännökset vastaavat asiallisesti voimassa     on useimmiten laadittu oikeusministeriössä
11974: olevan itsehallintolain 28 §:n 2 momentin sään-    maakunnanhallituksen aloitteesta ja asian-
11975: nöksiä. Ehdotuksen mukaan jäsenten vara-           omaisen ammattiministeriön kuulemisen jäl-
11976: miesten lukumäärä kuitenkin nousee yhdestä         keen. Ehdotukseen ei ole otettu mitään val-
11977: kahteen. Tämä on perusteltua sikäli, että val-     tuuskunnan itsensä laatimia ehdotuksia koske-
11978: tuuskunta on 2 momentin mukaan, kuten ny-          vaa erityissäännöstä. Valtuuskunnalta on, ku-
11979: kyisinkin, päätösvaltainen vain täysilukuisena.    ten aikaisemminkin, pyydettävä lausunnot so-
11980:    Pykälän 3 momenttiin sisältyy myös sään-        pimusasetusehdotuksista. Lausunnon pyytä-
11981: nös, jonka mukaan valtuuskunta voi kuulla          mistä koskeva erityissäännös on 32 §:n 3 mo-
11982: asiantuntijoita. Asiantuntijoiden kuuleminen       mentissa. Valtuuskunnan velvollisuudesta an-
11983: on tarpeen erityisesti 62 §:ssä mainituissa ta-    taa lausunto tietyistä erityisistä asioista sääde-
11984: pauksissa.                                         tään 60 §:n 2 momentissa.
11985:    Valtuuskunnalle 7 luvun mukaan kuuluvat            Ahvenanmaan valtuuskunta saa 2 momentin
11986: taloudellista tasoitusta koskevat tehtävät,        myötä uusia tehtäviä. Valtuuskunnan ehdote-
11987: 19 §:n 1 momentin mukaan kuuluva lainsää-          taan ratkaisevan eräät valtion ja maakunnan
11988: dännön valvonta sekä 56 §:n mukaan kuuluva         viranomaisten välille syntyneet erimielisyydet.
11989: toiminta yleisenä asiantuntijaelimenä edellyttä-   Näistä kysymyksistä säädetään 30 §:n 12 koh-
11990: vät niin mainittuja aloja kuin koko itsehallin-    dassa (uudet kauppamerenkulun väylät} seka
11991: tolainsäädäntöäkin koskevaa erityisasiantunte-     61 §:n 1 ja 2 momentissa (valtion maa ja
11992: musta. Tältä kannalta katsoen ehdotetaan, että     rakennukset).
11993: jatkuvuuden turvaamiseksi valtuuskunnan jä-           Ehdotetussa 3 momentissa säädetään Ahve-
11994: senet valitaan toistaiseksi, kuten voimassa ole-   nanmaan valtuuskunnan maakunnan taloutta
11995: vankin lain mukaan. Tästä ei ole voitu havaita     koskevista tehtävistä. Tasoitus (45 §}, verohy-
11996: koituneen mitään epäkohtia.                        vityksen vahvistaminen (49 §)ja erityisen avus-
11997:    Voimassa olevan itsehallintolain 28 §:n 3       tuksen myöntäminen valtion varoista (51 §)
11998: momentin mukaan voidaan määräys Ahvenan-           kuuluvat valtuuskunnalle. Se voi myös asettaa
11999: maan valtuuskunnan jäseneksi peruuttaa. Tä-        ehtoja avustuksen käytölle.
12000:                                       1990 vp. -     HE n:o 73                                    95
12001: 
12002:    Valtuuskunta myös vahvistaa 4 momentin            jos kyse on maakunnan toimivaltaan kuuluvas-
12003: nojalla tasoitusmäärästä vuosittain maksetta-        ta asiasta. Jos neuvottelut koskevat asiaa, joka
12004: van ennakon (45 §:n 2 momentti).                     muutoin voi olla erityisen tärkeä maakunnalle,
12005:    Tasavallan presidentin on 5 momentin mu-          on maakuntahallitukselle niin ikään tiedotetta-
12006: kaan vahvistettava kaikki 3 momentissa tarkoi-       va niistä. Koska sopimukset saattavat luonteel-
12007: tetut Ahvenanmaan valtuuskunnan päätökset.           taan ja sisällöltään vaihdella ja neuvotteluja
12008: Päätökset on vahvistettava muuttamattomina           voidaan käydä eri tasoilla, ei ole pidetty mah-
12009: tai jätettävä vahvistamatta. Jollei päätöksiä        dollisena ehdottaa ehdotonta tiedottamisvel-
12010: vahvisteta, ne on palautettava Ahvenanmaan           vollisuutta. Ehdotuksen mukaan sellaisista
12011: valtuuskunnalle uudelleen käsiteltäviksi. Val-       neuvotteluista on annettava tieto, mikäli se voi
12012: tuuskunnan ennakkoa koskevaa päätöstä (4             sopivasti käydä päinsä.
12013: momentti) ei alisteta presidentille vahvistetta-        Maakuntahallitukselle on 2 momentin mu-
12014: vaksi.                                               kaan varattava tilaisuus osallistua edellä tar-
12015:     Ehdotuksen mukaan tasavallan presidentin         koitettuihin neuvotteluihin, jos siihen on eri-
12016: on tehtävä päätöksensä kolmen kuukauden              tyistä syytä. Sellainen tilanne voi olla käsillä
12017: kuluessa. Kun ehdotettu järjestelmä on yksin-        esimerkiksi silloin, kun sopimus tulee koske-
12018: kertaisempi kuin nyt voimassa oleva, lienee          maan niin tärkeitä maakunnan toimivaltapii-
12019: määräaika riittävän pitkä. Tasavallan presiden-      riin kuuluvia asioita, että maakunnan erityis-
12020: tille vahvistettavaksi tulevat asiat esitellään      olosuhteet on otettava huomioon riittävän ai-
12021: 34 §:n 2 momentin mukaisesti valtiovarainmi-         kaisessa vaiheessa silmällä pitäen sopimuksen
12022: nisteriöstä.                                         voimaantuloa ja sille maakunnalta 59 §:n pe-
12023:    57§. Ahvenanmaan valtuuskunnan kustan-            rusteella tarvittavaa suostumusta. Valtakunnan
12024: nukset. Pykälä sääntelee sen, miten Ahvenan-         viranomaiset saavat tällä tavoin jo alusta pi-
12025: maan valtuuskunnan toiminnasta koituvista            täen käsityksen siitä, onko Ahvenanmaan osal-
12026: kustannuksista vastataan. Säännös vastaa pää-        ta tehtävä varauma tai asetettava muu ehto.
12027: osin voimassa olevan itsehallintolain 29 §:n 2       Maakunnan osallistuminen sopimusneuvotte-
12028: momenttia.                                           luihin ei merkitse, että maakunta saisi neuvot-
12029:                                                      teluissa sopimuspuolen aseman.
12030:                                                         Kun toisen pohjoismaan kanssa tehtävä so-
12031:                      9 luku                          pimus koskee maakunnan toimivaltaan kuulu-
12032:           Kansainväliset sopimukset                  vaa asiaa sekä kohdistuu pelkästään maakun-
12033:                                                      nan ja jonkin toisen pohjoismaan oloihin tai
12034:    58 §. Kansainvälisiä sopimuksia koskevat          muutoin erityisesti koskettaa Ahvenanmaata,
12035: neuvottelut. Maakuntahallitus voi 1 momentin         saattaa olla perusteltua, että maakuntahallitus
12036: mukaan tehdä esityksiä ryhtymisestä vieraiden        tasavallan presidentin valtuuttamana neuvotte-
12037: valtioiden kanssa soimittavia sopimuksia kos-        lee sopimuksesta Suomen puolesta. Koska tä-
12038: keviin neuvotteluihin. Maakunnanhallituksella        mä on jo nyt mahdollista, ei ole katsottu
12039: on jo nyt tällainen aloiteoikeus. Maakunnan          olevan tarpeen nimenomaisesti mainita tätä
12040: erikoisaseman korostamiseksi on kuitenkin            pykälässä.
12041: katsottu olevan perusteltua ottaa ehdotukseen           Koska maakunta ei ole sopimuspuolena neu-
12042: erityinen aloiteoikeutta koskeva säännös.            votteluissa, joihin maakuntahallitus osallistuu,
12043:    Kun kysymys on pohjoismaisista sopimuk-           ei maakunnan myötävaikutus vaikuta sopi-
12044: sista, on 1 momentissa tarkoitettu aloiteoikeus      muksen voimaansaattamismenettelyyn, josta
12045: erityisen merkittävä. Sikäli se onkin yhdenmu-       säädetään 59 §:ssä.
12046: kainen sen aloiteoikeuden kanssa, joka maa-             59 §. Kansainvälisten sopimusten voimaan-
12047: kunnanhallituksella, sen yksittäisillä edustajilla   tulo. Ehdotetun lain kanssa ristiriidassa oleva
12048: sekä maakuntapäivien edustajilla jo nyt on           sopimusmääräys saatetaan 1 momentin mu-
12049: Pohjoismaiden Neuvostossa Islannin, Norjan,          kaan voimaan 69 §:ssä tarkoitetussa järjestyk-
12050: Ruotsin, Suomen ja Tanskan välisen yhteistyö-        sessä hyväksyttävällä lailla. Ilmaisulla "ovat
12051: sopimuksen, niin sanotun Helsingin sopimuk-          ristiriidassa tämän lain säännösten kanssa"
12052: sen 55 artiklan mukaan.                              tarkoitetaan lain muuttamista tai kumoamista
12053:    Pykälän 2 momentin mukaan on maakunta-            taikka siitä poikkeamista. Säännös täydentää
12054: hallitukselle tiedotettava vieraan vallan kanssa     valtiopäiväjärjestyksen 69 §:ää ja vastaa voi-
12055: tehtävää sopimusta koskevista neuvotteluista,        massa olevan itsehallintolain II §:n 2 momen-
12056: 96                                   1990 vp. -     HE n:o 73
12057: 
12058: tin 19 kohdan tulkinnasta muodostunutta käy-        asiassa toimivaltaristiriita, korkeimman oikeu-
12059: täntöä.                                             den on, kuten voimassa olevan itsehallintolain
12060:    Pykälän 2 momentissa säännellään tapauk-         43 §:n 2 momentin mukaankin, maakuntahalli-
12061: set, jolloin sopimus sisältää määräyksiä maa-       tuksen tai valtakunnan viranomaisen esitykses-
12062: kunnan toimivaltaan kuuluvista asioista. Sel-       tä ratkaistava riita. Ennen kuin tuomioistuin
12063: laisen määräyksen voimaan tulemiseksi maa-          tekee ratkaisunsa, on asianomaiselle viran-
12064: kunnassa vaaditaan maakuntapäivien suostu-          omaiselle ja Ahvenanmaan valtuuskunnalle va-
12065: mus. Maakunnan on hyväksyttävä säädös, jol-         rattava tilaisuus lausunnon antamiseen. Tässä
12066: la sopimus saatetaan voimaan maakunnassa.           säännöksessä tarkoitettu erimielisyys voi kos-
12067: Maakunnan hyväksyttäväksi ei tule lähettää          kea niin hyvin suunniteltua kuin jo toteutettu-
12068: ainoastaan lakeja, kuten voimassa olevankin         akin hallintotointa.
12069: lain mukaan, vaan myös muut säädökset. Niin            61 §. Valtion maa ja rakennukset. Pykälässä
12070: kuin 1 momentista käy ilmi, suostumus ei            on säännökset siitä, miten valtio voi hankkia
12071: tarkoita, että määräyksellä voidaan poiketa         kiinteää omaisuutta maakunnassa ja miten on
12072: itsehallintolaista. Sen sijaan maakuntapäivien      meneteltävä valtionhallinnolle tarpeettomaksi
12073: suostumus merkitsee, että maakunnalle yksino-       käyneen valtion omaisuuden suhteen. Pykälää
12074: maisesti kuuluvaa lainsäädäntövaltaa osittain       on sovellettava valtion tulevissa maahankin-
12075: rajoitetaan, toisin sanoen maakuntapäivät ei        noissa.
12076: voi sopimuksen voimassaoloaikana säätää lail-          Maakunnan tulee 1 momentin mukaan osoit-
12077: la vastoin sopimuksen määräyksiä. Hyväksy-          taa sopivat alueet valtionhallintoa varten. Tä-
12078: minen ei merkitse, että maakuntapäiviltä otet-      mä voi tapahtua siten, että maakunta asettaa
12079: taisiin sen lainsäädännöllinen tai hallinnollinen   omia alueitaan käytettäväksi, ottaa vuokralle
12080: toimivalta kyseessä olevalla alalla.                ja luovuttaa alueen tai lunastaa sopivia alueita
12081:    Koska valtakunnassa muillakin säädöksillä        valtion tarpeisiin. Lähtökohtana 1 momentissa
12082: kuin laeilla voimaan saatettavat sopimukset on      on, että valtio ei itse hanki tarvittavia maa-alu-
12083: ehdotuksen mukaan lähetettävä maakuntapäi-          eita, vaan se on maakunnan tehtävänä. Jollei
12084: vien hyväksyttäväksi, tulee asioiden lukumäärä      maakunta täytä valtion tarpeita, valtio voi
12085: nykyisestä lisääntymään. Maakuntapäivien kä-        ehdotuksen mukaan lunastaa tarvittavan
12086: siteltäviksi tulevista asioista eivät monetkaan     maan.
12087: vaadi perusteellista käsittelyä. Tämän vuoksi          Tämän momentin mukainen menettely kos-
12088: ehdotetaan 3 momentissa, että maakuntapäivät        kee tilanteita, joissa alueita tarvitaan varsinais-
12089: voi valtuuttaa maakuntahallituksen antamaan         ta valtionhallintoa varten. Käsitteellä ''varsi-
12090: maakunnan hyväksymisen. Näin voidaan jou-           nainen valtionhallinto" tarkoitetaan tässä hal-
12091: duttaa asioiden käsittelyä, mikä saattaa olla       lintoa, joka tässä laissa säädetyn toimivalta-
12092: valtakunnallisille viranomaisille tärkeää.          jaon mukaan kuuluu valtiolle ja josta huolehti-
12093:                                                     vat valtion varsinaiset hallintoviranomaiset,
12094:                                                     toisin sanoen tasavallan presidentti, valtioneu-
12095:                     10 luku                         vosto ja niiden alaiset hallintoviranomaiset.
12096:              Erityisiä säännöksiä                   Varsinaiseen valtionhallintoon kuuluvat myös
12097:                                                     valtakunnan ja ulkomaiden väliset viestintäyh-
12098:   60 §. Maakunta-asetusten lainmukaisuus            teydet. Myös valtion liikelaitoksista annetussa
12099: sekä toimivaltaristiriidat. Pykälän 1 momentti      laissa (627 /87) tarkoitetut valtion liikelaitokset
12100: vastaa sisällöltään voimassa olevan itsehallin-     kuuluvat käsitteen piiriin. Samoin valtion tut-
12101: tolain 43 §:n 1 momenttia. Jos maakunta-ase-        kimuslaitosten toiminta kuuluu varsinaiseen
12102: tuksen säännös on ristiriidassa maakuntalain        valtionhallintoon.
12103: tai maakunnassa sovellettavan valtakunnallisen         Varsinaisen valtionhallinnon käsitteen alaan
12104: lainsäädännön kanssa, säännöstä ei saa sovel-       eivät kuulu valtionhallintoon laajassa mielessä
12105: taa. Ilmaisulla "valtakunnan lainsäädäntö"          kuuluvat itsenäiset julkisoikeudelliset toimieli-
12106: tarkoitetaan perustuslakia, lakia ja asetusta.      met tai laitokset. Siten käsite ei koske esimer-
12107:    Pykälän 2 momentissa säädetään siitä, miten      kiksi Suomen Pankkia tai kansaneläkelaitosta.
12108: hallinnollista toimivaltaa koskeva maakunnan        Säännös ei myöskään sovellu kirkolliseen hal-
12109: ja valtakunnan viranomaisten välinen erimieli-      lintoon. Sama koskee muodoltaan yksityisoi-
12110: syys on ratkaistava. Jos valtakunnan ja maa-        keudellisten yhteisöjen, esimerkiksi valtionyh-
12111: kunnan viranomaisten välille syntyy jossakin        tiöiden, haitamaa hallintoa. Muukaan niin sa-
12112:                                       1990 vp. -     HE n:o 73                                       97
12113: 
12114: nottu välillinen valtionhallinto ei sisälly käsit-   sa, mitä ehdotuksessa maanhankintalain 2 §:n
12115: teen piiriin.                                        muutokseksi säädetään.
12116:     Valtionhallinnolla tarkoitetaan tässä ainoas-        62 §. Erimielisyys tietyissä tapauksissa. Py-
12117: taan kansalaisiin kohdistuvaa hallintoa. Siten       kälässä ehdotetaan säännöstä kahta tapausta
12118: "varsinainen valtionhallinto" -käsitteen piiriin     varten, joissa erimielisyyttä saattaa syntyä
12119: eivät kuulu viranomaisten sisäiset organisatori-     maakunnan ja valtakunnan viranomaisten vä-
12120: set suhteet. Esillä olevan säännöksen nojalla ei     lille. Ensimmäisessä on kysymys uusien kaup-
12121: voida hankkia maata esimerkiksi henkilökun-          pamerenkulun väylien perustamisesta. Uusia
12122: nan virkistystarkoituksiin.                          kauppamerenkulun väyliä voidaan 30 §:n 12
12123:     Niistä tilanteista, jolloin 1 momentissa tar-    kohdan nojalla maakunnassa perustaa vain
12124: koitettua maata ei enää tarvita varsinaisen          maakuntahallituksen suostumuksella. Mikäli
12125: valtionhallinnon tarpeisiin, säädetään 2 mo-         maakuntahallitus ei anna suostumustaan, rat-
12126: mentissa. Kun sellaisen maan tarve lakkaa,           kaisee Ahvenanmaan valtuuskunta lopullisesti
12127: valtion omistus- tai käyttöoikeus siirtyy maa-       asian. Toinen vaihtoehto olisi, että välimiehet
12128: kunnalle. Näin käy, milloin tietty toiminta          ratkaisisivat asian voimassa olevien välimies-
12129: kokonaan päättyy eikä kiinteistöä tarvita muu-       menettelysääntöjen mukaan. Ahvenanmaan
12130: takaan varsinaista valtionhallintoa varten maa-      valtuuskunta, joka koostuu sekä maakunnan
12131: kunnassa. Jos sen sijaan jollakin muulla val-        että valtioneuvoston nimeämistä edustajista,
12132: tionhallinnon alalla tarvitaan maakunnassa li-       on kuitenkin asiantuntemuksensa perusteella
12133: sämaata ja jos ala täyttää varsinaiselle valtion-    katsottu sopivammaksi kyseiseen tehtävään.
12134: hallinnolle asetettavan vaatimuksen, siirtyy oi-         Toiseksi voi erimielisyyttä syntyä 61 §:n 1 ja
12135: keus maahan yhdeltä hallinnonalalta toiselle         2 momentin mukaisissa tapauksissa. Mikäli
12136: tätä koskevien säännösten mukaisesti.                asianomaisen ministeriön ja maakuntahallituk-
12137:                                                      sen kesken ei voida päästä yksimielisyyteen
12138:     Jos 2 momentissa tarkoitetulla kiinteistöllä
12139:                                                      varsinaisen valtionhallinnon maan tarpeesta tai
12140: on valtiolle kuuluvia rakennuksia tai muita
12141:                                                      jos maakuntahallitus katsoo, että valtion puo-
12142: laitoksia, siirtyvät nämä maakunnalle, jollei
12143:                                                      lelta esitetty toiminta ei ole varsinaista valtion-
12144: niitä viedä pois.
12145:                                                      hallintoa, voi maakuntahallitus, mikäli asian-
12146:     Kun maakunnassa valtionhallinnon piirissä        omainen ministeriö pysyy tiukasti vaatimukses-
12147: ilmenee maan tarvetta, tulee asianomaisen mi-        saan, saada asian ratkaistavaksi Ahvenanmaan
12148:  nisteriön kääntyä 3 momentin mukaan maa-            valtuuskunnassa. Sama koskee riitaa jostakin 2
12149:  kuntahallituksen puoleen. Jos maakuntalialli-       momentissa tarkoitetusta seikasta. Siten voi-
12150:  tus voi osoittaa sopivan maan, on ministeriön       daan esimerkiksi kysymys, tarvitaanko maata
12151: ja maakuntahallituksen keskenään järjestettä-        enää varsinaisen valtionhallinnon tarpeisiin,
12152:  vä asia tarvittaessa sopimuksin tai muulla ta-      alistaa Ahvenanmaan valtuuskunnan käsiteltä-
12153:  voin. Asianomaisen ministeriön ja maakunta-         väksi.
12154:  hallituksen on niin ikään sovittava 2 momentin          Ahvenanmaan valtuuskunta ratkaisee asian
12155:  mukaisesta omistus- ja hallintaoikeuden sekä        lopullisesti. Sen päätökseen ei voi hakea muu-
12156:  rakennusten ja laitosten siirtymisestä.             tosta tämän lain säännösten perusteella. Ahve-
12157:     Sellaisesta pykälän 2 momentissa tarkoite-       nanmaan valtuuskunta ei ole myöskään muu-
12158:  tusta omaisuudesta, jota käytetään tämän lain       toksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa
12159:  tullessa voimaan säännöksessä tarkoitetun hal-      (154/50) tarkoitettu hallintoviranomainen.
12160:  linnon tarpeisiin, mutta joka käy tarpeetto-            63 §. Kruununperintö. Ehdotuksen mukaan
12161:  maksi lain voimaantulon jälkeen, säädetään          maakunta tulee osittain valtion sijaan kruu-
12162:  78 §:ssä.                                           nunperinnön vastaanottajana. Säännös muo-
12163:     Pykälän 4 momentti käsittelee tilannetta,        dostaa poikkeuksen perintökaaren 5 luvun
12164:  jossa valtion on mahdollisesti pakko hankkia 1      1 §:stä. Jos maakunta katsoo tarkoituksenmu-
12165:  momentin mukaisesti itse lunastaen maata            kaisemmaksi, että perintö kokonaan tai osaksi
12166:  maakunnassa. Lunastettaessa maata sellaisessa       lankeaa kunnalle, jossa perinnönjättäjä oli
12167:  tilanteessa, on noudatettava valtakunnan lu-        asunut tai jossa kiinteistö sijaitsee, voi se
12168:  nastuslainsäädäntöä.                                luovuttaa asianomaiselle kunnalle. Perintökaa-
12169:     Valtion oikeudesta hankkia kiinteää omai-        ren 5 luvun 2 §:ää ei sovelleta vastaavasti.
12170:  suutta maakunnassa muihin tarkoituksiin kuin            Jos kuollessaan vakinaisesti maakunnassa
12171:  varsinaista valtionhallintoa varten on voimas-      asuneella henkilöllä ei ole perillisiä, menee
12172: 
12173: 13   300206L
12174: 98                                      1990 vp. -      HE n:o 73
12175: 
12176: kaikki omaisuus, niin kiinteä kuin irtainkin,           viranomaiset arvioivat sen, onko tmmmnan
12177: maakunnalle. Maakunta saa siten maakunnan               harjoitettavaksi ottamista vastaan painavia syi-
12178: ulkopuolellakin olevan omaisuuden.                      tä. Tällöin on otettava huomioon maakunnan
12179:    Jos henkilö kuollessaan asui maakunnan               erityisasema. Elinkeinotoimintaa, johon on
12180: ulkopuolella ja jätti jälkeensä kiinteää tai sii-       ryhdytty, tulee maakunnassa harjoittaa ottaen
12181: hen rinnastettavaa omaisuutta maakunnassa,              huomioon kyseistä elinkeinotoimintaa valta-
12182: tulee tämä omaisuus maakunnalle. Maakunnan              kunnassa koskevat säännökset ja määräykset.
12183: ulkopuolella oleva omaisuus sekä maakunnas-                Pykälän 2 momenttiin sisältyy säännös siitä,
12184: sa oleva irtain omaisuus sitä vastoin menee             että valtakunnallisella asetuksella voidaan pal-
12185: valtiolle.                                              velussuhde yhteisöön, jossa valtiolla on ratkai-
12186:    Kiinteään    omaisuuteen      rinnastettavana        seva määräysvalta, rinnastaa palvelussuhtee-
12187: omaisuudella tarkoitetaan ehdotuksessa uudek-           seen valtion virassa tai itsenäisessä valtion
12188: si maanhankintalain 2 §:ksi mainittua omai-             laitoksessa ehdotuksen 30 §:n 1 kohdassa,
12189: suutta. Tästä seuraa, että osuus kiinteää omai-         42 §:n 1 momentissa ja 64 §:ssä mainituissa
12190: suutta omistavassa kuolinpesässä, joka valta-           tilanteissa. Eri tilanteita selostetaan kyseisten
12191: kunnan lain mukaan katsottaisiin irtaimeksi             lainkohtien perusteluissa.
12192: omaisuudeksi ja menisi valtiolle, tulee maa-
12193:                                                            66 §. Maakunnan verovapaus. Verovapau-
12194: kunnassa kiinteään omaisuuteen rinnastettuna
12195:                                                         teen ja muihin siihen rinnastettaviin etuihin
12196: omaisuutena maakunnalle.
12197:                                                         nähden maakunta rinnastetaan pykälässä valti-
12198:    Jos henkilö, jolla ei ole perillisiä, on testa-
12199:                                                         oon. Säännös vapauttaa maakunnan julkisoi-
12200: mentilla määrännyt omaisuudestaan, ei maa-
12201:                                                         keudellisena oikeushenkilönä suorittamasta ve-
12202: kunnalla enempää kuin vaitiollakaan ole oi-
12203:                                                         roja ja maksuja valtiolle ja suo muutoinkin
12204: keutta perintöön.
12205:                                                         maakunnalle samat taloudelliset edut, joita
12206:   64 §. Muussa pohjoismaassa suoritettu tut-            valtiolla on tai tulee olemaan. Säännöksestä,
12207: kinto. Ehdotuksen mukaan voidaan valtakun-              joka osittain merkitsee yksittäisten erityissään-
12208: nallisella asetuksella säätää, että valtion vir-
12209:                                                         nösten mukaisen oikeustilan kirjaamista itse-
12210: kaan kelpoisuusvaatimuksena oleva kotimai-
12211:                                                         hallintolakiin, on se hyöty, ettei maakuntaa
12212: nen tutkinto voidaan korvata vastaavalla Islan-
12213:                                                         tarvitse erityislainsäädännössä erikseen maini-
12214: nissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa suori-
12215:                                                         ta. Samalla selkeytyy vallitseva käytäntö, joka
12216: tetulla tutkinnolla. Säännös antaa mahdolli-
12217:                                                         on ollut horjuva.
12218: suuden täydentäen sitä, mitä on edellytetty
12219: ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen             67 §. Kunnallisen äänioikeuden voimaan
12220: tuottamasta virkakelpoisuudesta annetussa               saattaminen eräissä tapauksissa. Pykälän 1
12221: laissa (531186), hyväksyä ulkomaisia tutkintoja         momentissa säädetään maakuntalailla niin sa-
12222: tietyissä viroissa Ahvenanmaalla. Säännöksen            notun pohjoismaisen kunnallisen äänioikeuden
12223: syyt ilmenevät yleisperusteluista (4.7.). Asetuk-       voimaan saattamisesta maakunnassa. Ehdo-
12224: sella voidaan 65 §:n 2 momentin nojalla säätää          tuksen mukaan maakuntalailla säädetään, että
12225: säännöstä sovellettavan myös sellaisen yhteisön         Suomen kansalainen, jolta puuttuu Ahvenan-
12226: toimeen, jossa valtiolla on ratkaiseva määräys-         maan kotiseutuoikeus, sekä Islannin, Norjan,
12227: valta.                                                  Ruotsin ja Tanskan kansalainen saa maakun-
12228:  65 §. Valtion elinkeinotoiminta ja tietyt virat        nassa äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden kun-
12229: maakunnassa. Pykälän 1 momentti koskee ti-              nallishallinnon luottamushenkilöiden vaalissa.
12230: lanteita, joissa valtiolle, itsenäiselle valtion lai-   Sellaisella maakuntalailla on sama vaikutus
12231: tokselle tai valtion ratkaisevassa määräysval-          kuin vastaavalla kunnallislain (953/76) 16 §:n
12232: lassa olevalle yhteisölle pidätetään valtakunnan        2 momentin säännöksellä.
12233: lainsäädännöllä yksinoikeus tiettyyn elinkeino-           Pykälän 1 momentin säännös sisältää mer-
12234: toimintaan, josta toimivaltajaon mukaan sään-           kittävän poikkeuksen siitä Ahvenanmaan sopi-
12235: nellään valtakunnan lailla. Sellaisessa tilantees-      muksesta peräisin olevasta periaatteesta, että
12236: sa voidaan erityisellä valtakunnallisella asetuk-       vain ne, joilla on Ahvenanmaan kotiseutuoi-
12237: sella säätää, että Ahvenanmaalla vastaavaa              keus, saavat osallistua maakunta- ja kunnallis-
12238: toimintaa harjoittaa maakunta tai yhteisö, jos-         vaaleihin. Tämän vuoksi on äänioikeuden voi-
12239: sa maakunnalla on ratkaiseva määräysvalta.              maan saattavasta maakuntalaista 2 momentin
12240: Järjestely voidaan valtakunnan taholta evätä,           mukaan päätettävä vähintään kahden kolmas-
12241: jos sitä vastaan on painavia syitä. Valtakunnan         osan enemmistöllä annetuista äänistä.
12242:                                       1990 vp. -    HE n:o 73                                     99
12243: 
12244:    68 §. Vaalipiiri. Pykälä vastaa asiallisesti     sisällön johdosta ja sen vaikutuksen vuoksi,
12245: voimassa olevan itsehallintolain 45 §:ää. Kan-      joka sillä on muuhun lainsäädäntöön, on kat-
12246: sanedustajien vaaleissa ja tasavallan presiden-      sottu olevan tarpeen ottaa 2 momenttiin sään-
12247: tin vaalissa maakunta on yhtenä vaalipiirinä.        nös siitä, että myös muut uuden lain kanssa
12248:    69 §. Itsehallintolain muuttaminen ja määrä-     ristiriidassa olevat säännökset kumotaan. Vas-
12249: enemmistöllä hyväksyttävä maakuntalaki. Itse-       taavan sisältöinen säännös on voimassa olevan-
12250: hallintolain asema säädöshierarkiassa on ollut      kin itsehallintolain voimaantulosäännöksissä.
12251: hieman epäselvä. Suoranaisen lausuman puut-            Tämän lain täytäntöönpanon edellyttämiin
12252: tuessa itse laista sen aseman on katsottu lähin-    toimenpiteisiin voidaan 3 momentin mukaan
12253: nä rionastuvan perustuslakiin. Pykälän 1 mo-        ryhtyä ennen lain voimaantuloa. Toimenpiteil-
12254: mentin mukaisesti lain asema selvennetään sää-      lä tarkoitetaan muun muassa sopimusasetuksia
12255: tämällä sen olevan voimassa perustuslakina.         ja hallinnollisia päätöksiä. Jotta maakuntalain-
12256: Muutoin 1 momentti on asiasisällöltään yhtäpi-      säädäntö voitaisiin sopeuttaa uuteen lakiin,
12257: tävä voimassa olevan itsehallintolain 44 §:n 1      ehdotetaan että maakuntapäivät saa ennen uu-
12258: ja 3 momentin kanssa. Itsehallintolakia voi-        den lain voimaantuloa hyväksyä maakuntala-
12259: daan muuttaa tai selittää taikka se voidaan         keja ehdotetuilla uusilla maakuntapäivien toi-
12260: kumota vain eduskunnan ja maakuntapäivien           mivalta-aloilla. Sellaiset maakuntalait tulevat
12261: yhtäpitävillä päätöksillä. Sama koskee itsehal-     kuitenkin voimaan aikaisintaan uuden itsehal-
12262: lintolaista poikkeuksen sisältävän lain säätä-      lintolain voimaan tullessa. Mainitut säännökset
12263: mistä. Eduskunnan päätös on tehtävä siinä           ovat välttämättömät sen johdosta, että uusi
12264: järjestyksessä, joka koskee perustuslain muut-      laki tuo mukanaan suuria organisatorisia uu-
12265: tamista, selittämistä tai kumoamista. Maakun-       delleenjärjestelyjä.
12266: tapäivien päätös on tehtävä vähintään kahden           Voimassa olevan itsehallintolain perusteella
12267: kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä.         valittujen Ahvenanmaan valtuuskunnan jäsen-
12268:    Pykälän 2 momenttiin on otettu yleissään-        ten toimikausi päättyy ehdotetun itsehallinto-
12269: nös, jonka mukaan maakuntalailla voidaan            lain myötä. Pykälän 4 momentissa ehdotetaan
12270: säätää, että maakuntapäivien on tehtävä pää-        säädettäväksi, että ehdotetun lain mukaan va-
12271: tös maakuntalain säätämisestä vähintään kah-        littava Ahvenanmaan valtuuskunta hoitaisi
12272: den kolmasosan enemmistöllä annetuista äänis-       myös nykyisen lain mukaan valtuuskunnalle
12273: tä. Tullakseen voimaan on sellainen maakunta-       kuuluvat tehtävät. Sellaisia ovat esimerkiksi
12274: laki ehdotuksen mukaan hyväksyttävä sanotul-        maakunnan taloutta koskevat asiat (77 §).
12275: la enemmistöllä. Säännös vastaa tietyssä mää-          71 §. Aikaisempien säännösten soveltami-
12276: rin voimassa olevan itsehallintolain 44 §:n 3       nen. Pykälässä on säännökset niitä tilanteita
12277: momenttia ja 2 päivänä helmikuuta 1972 anne-        varten, joissa säädösvalta ehdotetaan uudelleen
12278: tun Ahvenanmaan maakunnan maakuntapäi-              jaettavaksi. Mikäli voimassa olevan itsehallin-
12279: väjärjestyksen 55 §:ää.                             tolain mukaan maakuntalailla säännelty oikeu-
12280:                                                     denala on siirretty valtakunnan lainsäädännön
12281:                                                     piiriin, on alalla ennen ehdotetun lain voi-
12282:                   11 luku                           maantuloa annettu lainsäädäntö voimassa
12283:      Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset             maakunnassa siihen asti, kunnes maakuntalaki
12284:                                                     on kumottu valtakunnallisella asetuksella. Jos
12285:    70 §. Voimaantulo. Pykälän 1 momentti si-        uuden lain mukaan aikaisemmin valtakunnan
12286: sältää tavanomaisen voimaantulosäännöksen.          lainsäädännöllä säännelty ala siirtyy maakun-
12287: Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan toisen         nan lainsäädäntövaltaan, jää ennen ehdotetun
12288: vuoden alusta sen jälkeen, kun se on annettu ja     lain voimaantuloa annettu valtakunnan lain-
12289: vahvistettu.                                        säädäntö maakunnassa voimaan, kunnes se
12290:   Uudella itsehallintolailla kumotaan voimassa      kumotaan maakuntalailla. Sellaisen alan hal-
12291: oleva itsehallintolaki siihen myöhemmin tehtyi-     linto siirtyy kuitenkin heti uuden itsehallinto-
12292: ne muutoksineen. Muutoksenhausta hallinto-          lain tullessa voimaan.
12293: asioissa annetun lain soveltamisesta Ahvenan-          72 §. Kotiseutuoikeus. Ehdotetussa laissa
12294: maan maakunnassa annettu laki kumotaan              asetetaan kotiseutuoikeuden hakemuksesta
12295: niin ikään uudella itsehallintolailla. Säännökset   saamisen ehdoksi vähintään viiden vuoden asu-
12296: hallintolainkäytöstä maakunnassa sisältyvät         misen lisäksi myös tietty ruotsin kielen taito.
12297: ehdotuksen 25 §:ään. Itsehallintolain erityisen     Jotta uudella lailla ei olisi taannehtivaa vaiku-
12298: 100                                  1990 vp. -     HE n:o 73
12299: 
12300: tusta, on 1 momenttiin otetun säännöksen            antaa säännös oikeuden harjoittaa elinkeinoa
12301: mukaan sellaisella henkilöllä, jolla on ehdote-     annetun ajan tai asetettuja ehtoja noudattaen.
12302: tun lain tullessa voimaan varsinainen asunto ja     Elinkeinon harjoittamiselle asetetun ajan ku-
12303: koti maakunnassa, oikeus maakuntahallituk-          luttua umpeen tulevat uuden lain säännökset
12304: selle tehdyllä hakemuksella pyytää kotiseutuoi-     sovellettaviksi elinkeinon harjoittamiseen.
12305: keutta vanhan lain säännösten mukaisesti. Sa-          74 §. Asioiden käsittely viranomaisen toimi-
12306: moin harkittaessa hakemuksen hylkäämistä            vallan siirtyessä. Sama viranomainen käsittelee
12307: erityisistä syistä, on sovellettava vanhaa lakia.   loppuun siinä lakiehdotuksen mukaisen toimi-
12308:    Ehdotuksen 6 §:n 2 kohdassa säädetään alai-      vallan siirron tapahtuessa vireillä olevat asiat.
12309: käisen lapsen kotiseutuoikeuden saamisesta.         Viranomaisen on 1 momentin mukaan käsitel-
12310: Säännös on tarkoitettu koskemaan kaikkia            tävä asia ennen siirtoa voimassa olleen lainsää-
12311: perheoikeudellisesti lapsen asemassa olevia,        dännön mukaisesti. Säännös koskee yhtä hyvin
12312: myös ottolapsia. Voimassa oleva itsehallintola-     toimivallan siirtymistä heti lain voimaantulon
12313: ki ei sääntele ottolapsen oikeutta. Ei ole kat-     myötä kuin ehdotuksen 32 §:n nojalla myö-
12314: sottu aiheelliseksi mitenkään erotella ottolapsia   hemmin syntyviä tilanteitakin.
12315: lapseksiottamisen ajankohdan mukaan. Sen               Ennen toimivallan siirtoa tehdystä päätök-
12316: tähden 2 momenttiin on otettu säännös, jonka        sestä valitetaan 2 momentin mukaan nykyisen
12317: mukaan kaikki ennen lain voimaantuloa otto-         itsehallintolain ja muun aikaisemmin sovelle-
12318: lapsiksi otetut lapset on suhteessa ottovanhem-     tun lain säännöksiä noudattaen.
12319: piin rinnastettava lapsiin siitä riippumatta, on-      75 §. Valtion palveluksessa olevat. Ehdotet-
12320: ko ottolapsisuhde perustettu ottolapsista 5 päi-    tu lainsäädäntö- ja hallintovallan siirtäminen
12321: vänä kesäkuuta 1925 annetun lain (208/25)           tulee merkitsemään sitä, että valtion viran-
12322: nojalla vai vahvistettu lapseksiottamisesta 19      omaisten aikaisemmin hoitamia tehtäviä tulee
12323: päivänä tammikuuta 1979 annetun lain (32179)        siirtymään maakunnan viranomaisille. Henki-
12324: tai lapseksiottamisesta 8 helmikuuta 1985 an-       löt, joiden palvelussuhdetta valtioon siirto kos-
12325: netun lain (153/85) nojalla. Kaikki ottolapset,     kettaa, siirretään 1 momentin mukaan entisin
12326: nekin, joiden ottolapsisuhde on perustettu en-      eduin maakunnan palvelukseen vastaaviin teh-
12327: siksi mainitun lain nojalla, seuraavat ainoas-      täviin. Säännöksessä tarkoitetaan virkamiehiä
12328: taan ottovanhempiaan eivätkä biologisia van-        sekä työsopimussuhteessa olevia henkilöitä.
12329: hempiaan.                                           Siirtämisestä säädetään lähemmin asetuksella.
12330:    73 §. Elinkeinon harjoittaminen. Voimassa        Samoin kuin maaherran kohdalla, on katsottu
12331: olevan itsehallintolain 4 §:n 2 momentin mu-        perustelluksi edellyttää tässä tarkoitetun henki-
12332: kaan sillä, jolta puuttuu Ahvenanmaan koti-         löstön suostumusta siirtämiseen.
12333: seutuoikeus, mutta jolla keskeytyksettä on ol-         Ehdotuksen 42 §:n 1 momentin nojalla sää-
12334: lut viisi vuotta varsinainen asunto ja koti         detään asetuksella siitä kielitaidosta, joka vaa-
12335: maakunnassa, on oikeus harjoittaa luvan- tai        ditaan maakunnassa valtion palvelukseen otet-
12336: ilmoituksenvaraista elinkeinoa. Ehdotuksessa        tavalta. Sellaisen asetuksen antamiseen saakka
12337: ei ole mitään vastaavaa säännöstä, vaan asia        ovat 2 momentin mukaan kielitaitoa koskevat
12338: voidaan säännellä maakuntalailla. Kuitenkin         nykyisen itsehallintolain (39 §) ja virkamiehiltä
12339: saa 1 momentin mukaan myös sellainen, jolla         vaadittavaa kielitaitoa koskevan lainsäädännön
12340: on lain voimaan tullessa varsinainen asunto ja      säännökset voimassa sellaisina kuin ne olivat
12341: koti maakunnassa, vanhassa laissa tarkoitetun       uuden itsehallintolain tullessa voimaan.
12342: oikeuden harjoittaa elinkeinoa asuttuaan maa-          Pykälän 3 momentin mukaan on henkilö,
12343: kunnassa keskeytyksettä viisi vuotta.               joka on maakunnassa valtion palveluksessa,
12344:    Pykälän 2 momentti koskee ehdotetun lain         kelpoinen olemaan palvelussuhteessa senkin
12345: voimaan tullessa maakunnassa vanhan lain            jälkeen, kun 42 §:n 1 momentissa tarkoitettu
12346: nojalla harjoitettavaa elinkeinotoimintaa. Yk-      asetus on annettu. Asetuksella ei voida taan-
12347: sityisillä henkilöllä, yhtiöillä, osuuskunnilla,    nehtivasti säätää tässä tarkoitetuille työnteki-
12348: yhdistyksillä, muilla yhteisöillä tai säätiöillä,   jöille muita kuin nyt voimassa olevia kielitaito-
12349: jotka ehdotetun lain tullessa voimaan harjoit-      vaatimuksia.
12350: tavat elinkeinoa vanhan lain säännösten nojal-         76 §. Virkasyyte. Voimassa olevan itsehallin-
12351: la, on oikeus edelleen harjoittaa sitä. Mikäli      tolain 41 §:n mukaan maaneuvosta sekä maa-
12352: elinkeinoa harjoitetaan erityisellä määräaikai-     kunnanhallituksen jäsentä ja esittelijää koske-
12353: sella luvalla tai tietyllä tavoin rajoitettuna,     va virkasyyte käsitellään Turun hovioikeudes-
12354:                                      1990 vp. -    HE n:o 73                                     101
12355: 
12356: sa, kun taas muuta maakuntahallinnon virka-        siinä tapauksessa, että valtion tilinpäätökseen
12357: miestä pääsäännön mukaisesti syytetään virka-      perusteet ovat muuttuneet ennen lain voimaan-
12358: rikoksesta toimivaltaisessa alioikeudessa. Tä-     tuloa.
12359: män säännöksen on tarkoitus jäädä toistaiseksi         78 §. Maa, rakennukset ja laitokset. Oikeus
12360: voimaan. Virkamieslainsäädännössä on yhä           valtion maakunnassa omistamaan tai käyttöoi-
12361: enemmän alettu vain ylimmissä viroissa määrä-      keuden nojalla hallitsemaan maahan siirtyy
12362: tä erityinen oikeuspaikka virkarikoksen varal-     61 §:n 2 momentin mukaan maakunnalle, kun
12363: le. Muiden virkojen osalta ovat voimassa taval-    sellaista maata ei enää tarvita hallintoa varten.
12364: liset oikeuspaikkasäännökset, joiden mukaan        Samalla tulevat maalla olevat rakennukset ja
12365: virkasyytteet käsittelee ensi asteessa yleinen     laitokset maakunnalle, jollei niitä siirretä pois.
12366: alioikeus. Myös maakuntahallituksen esitteli-      Tämän pykälän 1 momentissa on siirtymäsään-
12367: jäiden syyttäminen virkarikoksesta alioikeu-       nös, jonka mukaan edellä mainittu koskee
12368: dessa puoltaa paikkaansa. Heidän lukumää-          myös maata, rakennusta tai laitosta, jota käy-
12369: ränsä on viime vuosina merkittävästi kasvanut,     tetään ehdotetun lain tullessa voimaan varsi-
12370: eikä ole perusteltua käsitellä hovioikeudessa      naisen valtionhallinnon tarpeisiin.
12371: useinkin melko vähäisiä asioita, kuten voimas-         Kuten 61 §:stä ilmenee, tarkoituksena on,
12372: sa olevan säännöksen mukaan on laita. Kor-         että valtiolla olisi hallinnassaan maakunnassa
12373: kein oikeus joutuu sellaisissa tapauksissa vali-   kiinteää omaisuutta vain varsinaiseen valtion-
12374: tusasteeksi, mikä ei ole tuomioistuimen nykyi-     hallintoon tarvittavan verran. Kun mainitussa
12375: sen aseman valossa tarkoituksenmukaista.           pykälässä säädetty menettely ei sovellu käytet-
12376:    Koska vastaavassa asemassa olevia valtion       täväksi sellaiseen omaisuuteen, jota lain tulles-
12377: virkamiehiä nykyisin syytetään virkarikoksesta     sa voimaan ei käytetä varsinaista valtionhallin-
12378: hovioikeudessa, on katsottu perustelluksi antaa    toa varten, ehdotetaan 2 momentissa, että
12379: voimassa olevan järjestelmän jäädä toistaiseksi    muun maan taikka muiden rakennusten ja
12380: ennalleen. Mikäli tätä koskevaa lainsäädäntöä      laitosten siirtämisestä voidaan säätää asetuksel-
12381: yleisesti muutetaan, olisi kuitenkin tarkoituk-    la.
12382: senmukaista tarkistaa myös maakunnan palve-            79 §. Irtaimisto. Sikäli kuin lainsäädäntöval-
12383:  luksessa olevia koskevat säännökset. Jotta tä-    ta siirtyy valtakunnan viranomaisilta maakun-
12384: mä voisi tapahtua tarvitsematta muuttaa itse-      tapäiville, siirtyy myös vastuu hallinnosta maa-
12385: hallintolakia, voidaan sellainen muutos tämän      kunnalle. Tämän johdosta on katsottu tarkoi-
12386:  pykälän mukaan tehdä valtakunnallisella ase-      tuksenmukaiseksi, että hallinnon siirtyessä tu-
12387:  tuksella.                                         lee kyseessä olevilla valtion viranomaisilla
12388:    77 §. Säännöllinen tasoitus, ylimääräiset       maakunnassa oleva irtaimisto korvauksetta
12389: määrärahat ja tasoitusperusteen muuttaminen.       maakunnalle siltä osin kuin irtaimistoa tarvi-
12390: Pykälän 1 momentin mukaan toimitetaan              taan hallintoa varten. Säännöstä sovelletaan
12391: säännöllinen taloudellinen tasoitus viimeisen      sekä silloin, kun toimivalta siirtyy lain tullessa
12392: kerran vanhan lain nojalla ehdotetun lain voi-     voimaan, että ehdotuksen 29 §:ssä tarkoitetuis-
12393: maantuloa edeltävältä vuodelta. Tämä vastaa        sa tilanteissa.
12394: voimassa olevia säännöksiä säännöllisen tasoi-
12395: tuksen toimittamisesta kultakin vuodelta jälki-
12396: käteen.                                            1.2. Laki Ahvenanmaan maakunnassa ole-
12397:    Ylimääräiset määrärahat eivät kuulu ehdo-            van kiinteän omaisuuden hankkimista
12398: tettuun rahoitusjärjestelmään. Sellaisia määrä-         ja hallintaa koskevan oikeuden rajoitta-
12399: rahoja ei 2 momentin mukaan enää uuden lain             misesta
12400: tultua voimaan voida myöntää. Milloin yli-
12401: määräinen määräraha on myönnetty aikaisem-            Lain nimike. Lain nykyinen nimike on pitkä,
12402: min, voidaan sellaiseen määrärahaan kuitenkin      minkä vuoksi lakia on käytännössä kutsuttu
12403: myöntää lisäystä vielä toisena vuotena uuden       "maanhankintalaiksi". Siksi lain nimike ehdo-
12404: itsehallintolain voimaantulon jälkeen. Tässä on    tetaan tässä yhteydessä muutettavan "Ahve-
12405: kysymys lähinnä sellaisista lisäyksistä, jotka     nanmaan maanhankintalaiksi''.
12406: johtuvat mahdollisista indeksikorotuksista tai       2 §. Ehdotuksessa itsehallintolain 10 §:ksi
12407: vastaavista menojen nousuista.                     viitataan maanhankintalakiin sikäli, kuin kyse
12408:    Pykälän 3momentiksi on ehdotettu otetta-        on kotiseutuoikeutta vailla olevan henkilön
12409: vaksi säännös tasoitusperusteen muuttamisesta      kiinteän omaisuuden hankkimisoikeuden ra-
12410: 102                                 1990 vp. -     HE n:o 73
12411: 
12412: johtamisesta. Säännöksessä käytetään ilmaisua      Maakuntalailla ei voida rajoittaa sen oikeutta,
12413: "hankkia omistus- tai käyttöoikeuksin - kiin-      jolla on kotiseutuoikeus tai muutoin oikeus
12414: teää tai siihen rinnastettavaa omaisuutta". Il-    itsehallintolain mukaan hankkia kiinteää omai-
12415: maisu on samansisältöinen kuin maanhankin-         suutta.
12416: talain nykyinen ilmaisu '' omistusoikeuksin           3 §. Pykälässä luetellaan ne tilanteet, joita
12417: hankkia taikka vuokra- tai muun sopimuksen         maanhankintalain rajoitukset eivät lainkaan
12418: nojalla hallita kiinteätä omaisuutta". Sisältönä   koske tai jolloin sen maanhankintaa koskevia
12419: kummassakin tapauksessa on itse hankinta ei-       rajoittamissäännöksiä on supistettu. Kuten
12420: kä hallinta.                                       yleisperusteluissa (4.2.2.) on todettu, ei ole
12421:    Pykälän 1 momentti pysyy sisällöltään en-       tarpeen ottaa lakiin erityistä säännöstä siitä,
12422: nallaan. Käsitteellä "vuokra- tai muu sopi-        että valtio, maakunta ja ahvenanmaalaiset
12423: mus" on ymmärrettävä paitsi maanvuokraso-          kunnat voivat hankkia ja hallita maakunnassa
12424: pimusta myös muita sopimuksia, kuten huo-          kiinteää omaisuutta ilman lupaa. Valtion tar-
12425: neenvuokrasopimusta, jolla kiinteä omaisuus        vitsemia maita ja rakennuksia koskevat yksi-
12426: tai siihen rinnastettava omaisuus luovutetaan      tyiskohtaiset säännökset on otettu itsehallinto-
12427: käytettäväksi. Pykälän 1 momentissa luetellaan     lakiehdotukseen (61 §). Muista mahdollisista
12428: tyhjentävästi kaikki ne, joita lain rajoitukset    poikkeuksista voidaan säätää 2 §:n 3 momen-
12429: koskevat, toisin sanoen kaikki, jotka tarvitse-    tissa tarkoitetulla maakuntalailla.
12430: vat maakuntahallituksen luvan. Pääsäännöstä           Lain rajoitukset eivät koske 1 momentissa
12431: on poikkeus 3 §:ssä.                               tarkoitettua hankintaa. Rintaperillinen voi aina
12432:    Ehdotetun itsehallintolain 10 §:ssä käytetään   periä ja ilman lupaa pitää kiinteää omaisuutta
12433: ilmaisua "kiinteä ja siihen rinnastettava omai-    tai siihen rinnastettavaa omaisuutta. Rintape-
12434: suus". Kiinteällä omaisuudella tarkoitetaan sa-    rillinen voi myös kuolinpesän osakkaana hank-
12435: maa maanhankintalaissa. Sellaisena omaisuu-        kia osuuden kiinteää omaisuutta omistavasta
12436: tena voidaan mainita osuus kiinteistöön (mää-      tai hallitsevasta kuolinpesästä. Hän siis voi
12437: räosuus), erillinen vesitila, vesialue ja osuus    pesän ulkopuolisin varoin ostaa suuremman
12438: siihen sekä osuus yhteisalueeseen. Oikeus jär-     osuuden pesästä kuin hänelle perintöoikeuden
12439: venlaskuun ei irtaimena omaisuutena kuulu          nojalla kuuluu. Säännös sallii senkin, että rin-
12440: säännöksen piiriin. Vesijätän lunastamiseen ei     taperillinen, jolla perintökaaren 25 luvun mu-
12441: myöskään tarvita lupaa (korkeimman oikeuden        kaan on oikeus perinnönjaossa saada maatila
12442: ratkaisu 1981 II 85). Kiinteän omaisuuden          sisällytetyksi jakamattomana osuuteensa, voi
12443: hankkimisesta säädetty koskee 2 momentin           ilman lupaa hankkia omaisuuden sen estämät-
12444: nimenomaisen säännöksen mukaan myös kiin-          tä, että se ylittää hänen jako-osuutensa.
12445: teistön erottamatonta määräalaa.                      Puoliso ehdotetaan 1 momentissa rinnastet-
12446:    Pykälän 2 momentin mukaan kiinteän omai-        tavan rintaperillisiin niin, että hän saa oikeu-
12447: suuden hankkimiseen rinnastetaan myös luovu-       den ilman hankkimisrajoituksia periä kiinteää
12448: tukseen perustuva osuuden hankkiminen sellai-      omaisuutta. Tämä on katsottu puolison perin-
12449: sesta kuolinpesästä, joka omistaa taikka           töoikeudellisen aseman kehityksen kannalta
12450: vuokra- tai muun sopimuksen nojalla hallitsee      tarkoituksenmukaiseksi. Yhdenmukaisesti sa-
12451: kiinteää omaisuutta. Osuuden luovutuksella         notun kanssa ehdotetaan 1 momentissa, että
12452: tarkoitetaan kauppaa, vaihtoa ja lahjaa. Kuo-      eloonjäänyt puoliso saa avio-oikeuden nojalla
12453: linpesän osakkaiden oikeudesta osuuksiin kuo-      hankkia omaisuutta myös toisen puolison
12454: linpesässä, jolla on kiinteää omaisuutta, sääde-   kuoltua pidettävässä osituksessa.
12455: tään ehdotuksen 3 §:ssä.                              Pykälän 2 momenttia sovelletaan sellaisiin
12456:    Maakuntapäivät voi 3 momentin mukaan            muihin kuolinpesän osakkaisiin kuin rintaperil-
12457: säätää poikkeuksia 1 momentista. Säännöksen        lisiin ja eloonjääneeseen puolisoon, toisin sa-
12458: nojalla voidaan maakuntahallitukselle antaa        noen muihin perillisiin ja yleistestamentinsaa-
12459: maakuntalaissa esimerkiksi oikeus yleisesti        jiin, joilla ei ole kotiseutuoikeutta. Säännös ei
12460: myöntää lupa tiettyihin lyhytaikaisiin huoneen-    vaikuta perintölainsäädännön mukaiseen peri-
12461: vuokrasopimuksiin. Sellaiseen maakuntalakiin       mysoikeuteen, mutta se antaa maakuntahalli-
12462: voidaan myös ottaa nykyisin maanhankintalain       tukselle mahdollisuuden vaatia perinnönjakoa
12463: 2 §:n 2 momentissa olevien tapaisia säännök-       joko täydellisesti tai osaksi, sikäli kuin kysy-
12464: sia. Kaikki 3 momentin mukaiset poikkeukset        mys on maakunnassa sijaitsevasta kiinteästä
12465: on kuitenkin tehtävä vain hakijan eduksi.          omaisuudesta.
12466:                                       1990 vp. -    HE n:o 73                                     103
12467: 
12468:     Jollei sellaista kiinteää omaisuutta omistavaa ovat hankkineet osuuden sellaisessa kuolinpe-
12469:  kuolinpesää, johon kuuluu edellä mainittu osa- sässä, joka omistaa tai vuokrasopimuksen no-
12470:  kas, jaeta kahden vuoden kuluessa kuoleman- jalla hallitsee kiinteää omaisuutta.
12471:  tapauksesta, maakuntahallitus voi vaatia pesän        Jos vuokra- tai muun sopimuksen aikaa
12472:  jakamista, toisin sanoen saada pesänjakajan pidennetään lainmuutoksen tultua voimaan, on
12473:  määrätyksi. Kahden vuoden aika on katsottu sopimukseen sen sijaan sovellettava muutetun
12474:  kohtuulliseksi sikäli, että tavallinen pesänselvi- lain säännöksiä. Tämä vastaa voimassa olevan
12475:  tys vaatii noin vuoden ajan.                       maanhankintalain 18 §:n 3 momentin säännös-
12476:    Jos kuolinpesän osakkaalle, jolta puuttuu tä.
12477:  kotiseutuoikeus, myönnetään kotiseutuoikeus
12478:  kahden vuoden kuluessa tai jos hän saa 2 §:n 1
12479:  momentissa tarkoitetun luvan, raukeaa maa- 2. Tarkemmat säännökset ja
12480: kuntahallituksen oikeus vaatia jakoa. Maakun-           määräykset
12481: tahallitus ei myöskään voi vaikuttaa jakoon,
12482: joka toimitetaan sen pyynnöstä. Sen suorittaa
12483:  pesänjakaja siitä annettujen säännösten mukai-        Ehdotus edellyttää, niin kuin edellä sanotus-
12484: sesti. Jos kiinteää omaisuutta tai osuus sellai-    ta käy ilmi, että eräät asiat on voitava tarkem-
12485: seen omaisuuteen tulee jaossa osakkaalle, jolla     min  säännellä valtakunnallisilla asetuksilla, so-
12486: ei ole kotiseutuoikeutta eikä ennakkolupaa pimusasetuksilla, maakuntalaeilla sekä valta-
12487: hankintaan, noudatetaan lain yleisiä säännök- kunnan ja maakunnan viranomaisten välisillä
12488:                                                     sopimuksilla.
12489: siä.
12490:    Pykälän 2 momentin säännös ei estä otta-
12491: masta perintökaaren 25 luvun säännösten no-
12492: jalla maatilaa jakamattomana muun perillisen 3. Voimaantulo
12493: kuin rintaperillisen jako-osuuteen. Jos sellaisel-
12494: ta perilliseltä puuttuu kotiseutuoikeus, on hä-        On luonnollista, että uusi itsehallintolaki ja
12495: nen kuitenkin haettava maakuntahallitukselta siihen liittyvä maanhankintalain muutos tule-
12496: lupa saada pitää kiinteistö.                        vat voimaan uuden vuoden alusta. Tämä on
12497:    Pykälän 3 momentti sisältää suppean rajoi- myös sen aseman mukaista, joka niin itsehal-
12498: tuksen. Silloin kun 2 §:ssä mainittu omaisuus lintolailla kuin maanhankintalaillakin on sää-
12499: on maksamaUoman velan panttina tai vakuute- döshierarkiassa. Sekä ehdotus itsehallintolaiksi
12500: na, voi saamamiehenä oleva pankki ilman että ehdotus maanhankintalain muutokseksi on
12501: lupaa hankkia omaisuuden. Se voidaan kuiten- eduskunnassa hyväksyttävä valtiopäiväjärjes-
12502: kin hankkia vain enintään viideksi vuodeksi. tyksen 67 §:ssä säädetyssä järjestyksessä. Sitä
12503: Tämän ajan kuluttua saanto joutuu maanhan- paitsi on maakuntapäivien hyväksyttävä lait
12504: kintalaissa säädetyn lupamenettelyn alaiseksi.      ennen kuin tasavallan presidentti voi vahvistaa
12505:    Siirtymäsäännökset. Ehdotettu lainmuutos ne. Lisäksi on uudesta itsehallintolaista johtu-
12506: on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikai- va lainsäädäntö ehdittävä valmistella ja eräissä
12507: sesti uuden itsehallintolain kanssa. Koska muu- tapauksissa myös hyväksyä. Tämän takia tarvi-
12508: tettu laki on ankarampi kuin voimassa oleva taan riittävän pitkä siirtymäaika.
12509: laki, taannehtiva vaikutus poistetaan siirtymä-       Toimenpiteisiin itsehallintolain täytäntöön-
12510: säännöksellä. Aikaisempaa lakia on sovelletta- panemiseksi voidaan tarvittaessa ryhtyä ennen
12511: va ennen ehdotetun lain voimaantuloa tapahtu- sen voimaantuloa (70 § 3 mom.). Oikeuden-
12512: neeseen hankintaan. Milloin kiinteistökauppa aloilla, joilla tapahtuu toimivallan siirto, jää
12513: on tehty taikka vuokrasopimus tai muu sopi- joko valtakunnan lainsäädäntö tai maakunta-
12514: mus on päätetty ennen lain voimaantuloa, on laki voimaan, kunnes maakuntalaissa tai valta-
12515: hankintaan sovellettava aiemmin voimassa ol- kunnallisessa asetuksessa muuta säädetään
12516: leen lain säännöksiä. Tämä koskee myös niin (71 §). Viranomaisessa lain voimaan tullessa
12517: sanotun ahvenanmaalaisen yhtiön voimassa tai siirtymäkautena käsiteltävänä olevista asi-
12518: olevan lain 2 §:n 2 momentin mukaan tekemän oista sekä tähän liittyvästä valitusmenettelystä
12519: lupahakemuksen käsittelyä. Ennen lainmuu- säädetään 74 §:ssä.
12520: toksen voimaantuloa perittyyn sovelletaan ai-         Taloudelliseen tasoitukseen voimaantulon
12521: kaisempaa lakia. Tämä koskee perillisten lisäk- yhteydessä liittyvät säännökset sisältyvät
12522: si myös muita, jotka ennen lain voimaantuloa 77 §:ään.
12523: 104                                  1990 vp. -     HE n:o 73
12524: 
12525:    Yksityisten sekä eri yhteisöjen ja yhteenliit-   sessä kuin perustuslaista on säädetty. Maan-
12526: tymien voimassa olevan itsehallintolain nojalla     hankintalain 17 §:n mukaan lakia ei saa muut-
12527: hankitut oikeudet on otettu huomioon siirty-        taa, selittää tai kumota eikä siitä poiketa muu-
12528: mäsäännöksissä (72, 73 ja 75 §).                    toin kuin Ahvenanmaan maakuntapäivien
12529:    Ehdotukseen maanhankintalain muuttami-           suostumuksella ja perustuslaista säädetyssä jär-
12530: sesta sisältyy siirtymäsäännös, jonka mukaan        jestyksessä. Tämän johdosta molemmat lakieh-
12531: ennen muutetun lain voimaantuloa tapahtunei-        dotukset on käsiteltävä valtiopäiväjärjestyksen
12532: siin hankintoihin sovelletaan aikaisempaa la-       67 §:ssä säädetyssä järjestyksessä.
12533: kia.                                                   Ehdotettu itsehallintolainsäädäntö on tarkoi-
12534:                                                     tus, kuten vastaavat lait aikaisemminkin, käsi-
12535:                                                     tellä perustuslain säätämisjärjestyksessä. Muo-
12536: 4. Säätämisjärjestys                                dollista ristiriitaa itsehallintolainsäädännön ja
12537:                                                     hallitusmuodon perusoikeus- tai muiden sään-
12538:    Esityksessä on ehdotus sekä uudeksi itsehal-     nösten välillä ei siten ole.
12539: lintolaiksi että maanhankintalain muuttamisek-
12540: si. Itsehallintolain 44 §:n mukaan ei lain sään-      Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
12541: nöksiä voida muuttaa, selittää tai kumota taik-     kunnan hyväksyttäväksi seuraavat lakiehdo-
12542: ka tehdä niihin poikkeusta muutoin kuin maa-        tukset:
12543: kuntapäivien suostumuksella ja siinä järjestyk-
12544:                                        1990 vp. -   HE n:o 73                                   105
12545: 
12546: 
12547: 
12548: 
12549: 1.
12550:                                Ahvenanmaan itsehallintolaki
12551:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
12552: tavalla, säädetään Ahvenanmaan maakuntapäivien suostumuksella:
12553: 
12554:                       1 luku                        nan kokoonpanosta ja tehtävistä sekä kustan-
12555:                                                     nuksista säädetään 55-57 §:ssä.
12556:                  Yleisiä säännöksiä
12557:                         1§
12558:            Ahvenanmaan itsehallinto                                  2 luku
12559:                                                             Ahvenanmaan kotiseutuoikeus
12560:   Ahvenanmaan maakunnalla on itsehallinto
12561: sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.                                   6§
12562:                                                              Kotiseutuoikeus lain nojalla
12563:                         2§
12564:                   Maakunnan alue                      Ahvenanmaan kotiseutuoikeus on:
12565:                                                       1) sillä, jolla on kotiseutuoikeus Ahvenan-
12566:    Maakunta käsittää sille tämän lain tullessa      maan itsehallintolain (670/51) nojalla; ja
12567: voimaan kuuluvan alueen sekä ne aluevedet,            2) alle 18-vuotiaalla lapsella, joka on Suo-
12568: jotka voimassa olevien Suomen aluevesien ra-        men kansalainen ja joka asuu maakunnassa,
12569: joja koskevien säännösten mukaan välittömästi       jos hänen isällään tai äidillään on kotiseutuoi-
12570: liittyvät tähän alueeseen.                          keus.
12571:    Jos valtakunnan vallankäyttöoikeudet laaje-                             7 §
12572: nevat aluevesirajan ulkopuolelle, maakunnan-           Kotiseutuoikeus hakemuksen perusteella
12573: kin toimivaltaa voidaan laajentaa niin kuin
12574: valtakunnan ja maakunnan kesken sovitaan.             Maakuntahallitus myöntää kotiseutuoikeu-
12575:                                                     den.
12576:                        3§                             Kotiseutuoikeus on hakemuksesta myönnet-
12577:                Maakunnan toimielimet                tävä, jollei sen myöntämistä vastaan ole paina-
12578:                                                     via syitä, Suomen kansalaiselle:
12579:   Ahvenanmaan maakuntapäivät edustaa Ah-               1) joka on muuttanut maakuntaan;
12580: venanmaan maakunnan väestöä itsehallintoa             2) jolla on keskeytyksettä ollut maakunnassa
12581: koskevissa asioissa.                                varsinainen asunto ja koti vähintään viiden
12582:   Maakunnan yleinen johto ja hallinto kuulu-        vuoden ajan; ja
12583: vat Ahvenanmaan maakuntahallitukselle ja sen          3) jolla on tyydyttävä ruotsin kielen taito.
12584: alaisille viranomaisille.                             Erityisestä syystä kotiseutuoikeus voidaan,
12585:                                                     sen mukaan kuin maakuntalailla säädetään,
12586:                         4§                          myöntää myös sille, joka ei täytä 2 momentin 2
12587:                      Maaherra                       ja 3 kohdassa säädettyjä vaatimuksia.
12588: 
12589:  Maaherra edustaa maakunnassa hallitusta.                                 8§
12590: Hänen nimittämisestään säädetään 52 §:ssä.                Kotiseutuoikeuden menettäminen
12591:                         5§                            Se, joka menettää Suomen kansalaisuuden,
12592:           Ahvenanmaan valtuuskunta                  menettää myös kotiseutuoikeutensa.
12593:                                                       Kotiseutuoikeuden menettämisestä henkilön
12594:   Ahvenanmaan valtuuskunta on maakunnan             muuttaessa maakunnasta muutoin kuin tilapäi-
12595: ja valtakunnan yhteinen toimielin. Valtuuskun-      sesti säädetään maakuntalailla.
12596: 
12597: 14   300206L
12598: 106                                   1990 vp. -     HE n:o 73
12599: 
12600:                      9§                                               3 luku
12601:  Osallistuminen vaaleihin ja vaalikelpoisuus             Maakuntapäivät ja maakuntahallitus
12602:    Maakuntapäivien jäsenten, kunnanvaltuutet-                              13§
12603: tujen sekä muiden maakunta- ja kunnallishal-               Maakuntapäivien jäsenten valinta
12604: linnon luottamushenkilöiden vaaleihin saa
12605: osallistua vain se, jolla on kotiseutuoikeus.          Maakuntapäivien jäsenet valitaan välittömil-
12606: Vaalikelpoisuus tällaisiin luottamustehtäviin        lä ja salaisilla vaaleilla, joissa äänioikeus on
12607: on vain sillä, jolla on kotiseutuoikeus.             yleinen ja kaikille äänioikeutetuille yhtäläinen.
12608:    Äänioikeudesta ja vaalikelpoisuudesta eräis-
12609: sä tapauksissa säädetään 67 §:ssä.                                         14 §
12610:                                                       Maakuntapäivien avaaminen ja päättäminen
12611:                       10 §
12612:       Oikeus hankkia kiinteää omaisuutta               Maakuntapäivät avaa ja päättää tasavallan
12613:                                                      presidentti tai tasavallan presidentin puolesta
12614:    Rajoituksista, jotka koskevat oikeutta hank-      maaherra. Maaherra antaa maakuntapäiville
12615: kia omistus- tai käyttöoikeuksin maakunnassa         presidentin esitykset ja tiedonannot.
12616: sijaitsevaa kiinteää tai siihen rinnastettavaa
12617: omaisuutta, säädetään Ahvenanmaan maan-                                    15 §
12618: hankintalaissa (3/75). Rajoitukset eivät koske              Maakuntapäivien hajottaminen
12619: sitä, jolla on kotiseutuoikeus.
12620:                                                        Tasavallan presidentti voi maakuntapäivien
12621:                       11§                            puhemiehen kanssa neuvoteltuaan hajottaa
12622:                 Elinkeino-oikeus                     maakuntapäivät ja määrätä toimitettaviksi uu-
12623:                                                      det vaalit. Maakuntapäivien oikeudesta päät-
12624:    Maakuntalailla voidaan rajoittaa kotiseu-         tää hajottamisesta ja määrätä toimitettaviksi
12625: tuoikeutta vailla olevan henkilön oikeutta har-      uudet vaalit säädetään maakuntalailla.
12626: joittaa liikettä tai ammattia elinkeinona maa-
12627: kunnassa. Tällaisella maakuntalailla ei kuiten-                            16 §
12628: kaan saa rajoittaa maakunnassa asuvan henki-                        Maakuntahallitus
12629: lön oikeutta harjoittaa sellaista elinkeinoa, jos-
12630: sa ei käytetä muuta avustajaa kuin puolisoa tai        Maakuntahallituksen nimittämisestä sääde-
12631: omia alaikäisiä lapsia ja jota varten ei ole         tään maakuntalailla.
12632: liikehuoneistoa, toimistoa eikä muuta erityistä
12633: toimipaikkaa.
12634:                        12 §
12635:        Asevelvollisuuden suorittaminen                                   4 luku
12636:                                                                  Maakunnan toimivalta
12637:   Se, jolla on kotiseutuoikeus, saa asevelvolli-
12638: suuden suorittamisen sijasta palvella vastaaval-                           17 §
12639: la tavalla luotsi- ja majakkalaitoksessa tai                  Maakuntalakien säätäminen
12640: muussa siviilihallinnossa.
12641:   Palvelusta luotsi- ja majakkalaitoksessa sää-        Maakuntapäivät säätää lakeja maakuntaa
12642: detään valtakunnan lailla maakuntapäivien            varten (maakuntalait).
12643: saatua tilaisuuden antaa lausuntonsa asiassa.
12644: Palvelusta muussa siviilihallinnossa säädetään                             18 §
12645: valtakunnan lailla, johon maakuntapäivät on
12646:                                                              Maakunnan lainsäädäntövalta
12647: antanut suostumuksensa. Kunnes tällainen pal-
12648: velu on järjestetty, ovat 1 momentissa tarkoite-        Maakunnalla on lainsäädäntövalta asioissa,
12649: tut maakunnan asukkaat vapautettuja asevel-          jotka koskevat:
12650: vollisuuden suorittamisesta.                            1) maakuntapäivien järjestysmuotoa ja teh-
12651:   Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske sitä,        täviä sekä maakuntapäivien jäsenten vaalia,
12652: joka 12 vuotta täytettyään on muuttanut maa-         maakuntahallitusta sekä sen alaisia viranomai-
12653: kuntaan.                                             sia ja laitoksia;
12654:                                       1990 vp. -     HE n:o 73                                    107
12655: 
12656:    2) maakunnan virkamiehiä, maakunnan pal-          vesien tuotantokyvyn ylläpitämistä; velvolli-
12657: veluksessa olevia henkilöitä koskevia virkaeh-       suutta antaa maatalousmaata ja kalastusvesiä
12658: tosopimuksia ja kurinpitorangaistuksen mää-          vuokralle täyttä korvausta vastaan tällaista
12659: räämistä maakunnan virkamiehille;                    tarkoitusta varten;
12660:    3) maakunnan lippua ja vaakunaa sekä nii-            19) oikeutta etsiä, vallata ja hyödyntää mi-
12661: den käyttöä maakunnassa, maakunnan lipun             neraalilöytöjä;
12662: käyttöä maakunnan aluksilla sekä kauppa-                20) postilaitosta sekä oikeutta yleisradio- ja
12663: aluksilla, kalastusaluksilla, vapaa-ajan aluksil-    kaapelilähetystoiminnan harjoittamista maa-
12664: la ja muilla niihin rinnastettavilla aluksilla,      kunnassa 27 §:n 4 kohdasta johtuvin rajoituk-
12665: joiden kotipaikka on maakunnassa, rajoitta-          sin;
12666: matta valtion virastojen ja laitosten tai yksi-         21) teitä ja kanavia, tieliikennettä, raidelii-
12667: tyisten oikeutta käyttää valtakunnan lippua;         kennettä, veneliikennettä, paikallisen merilii-
12668:    4) kuntajakoa, kunnallisvaaleja, kuntien hal-     kenteen väyliä;
12669: lintoa ja niiden viranhaltijoita, kuntien palve-        22) elinkeinotoimintaa ottaen huomioon, mi-
12670: luksessa olevia viranhaltijoita koskevia virka-      tä on säädetty 11 §:ssä, 27 §:n 2, 4, 9, 12-15,
12671: ehtosopimuksia       ja    kurinpitorangaistuksen    17-19, 26, 27, 29-34, 37 ja 40 kohdassa sekä
12672: määräämistä kuntien viranhaltijoille;                29 §:n 1 momentin 3-5 kohdassa, kuitenkin
12673:    5) maakunnalle tulosta perittävää lisäveroa       niin, että myös maakuntapäivillä on toimivalta
12674: ja tilapäistä ylimääräistä tuloveroa sekä elin-      ryhtyä toimenpiteisiin näissä kohdissa tarkoite-
12675: keino- ja huviveroja, maakunnalle perittävien        tun elinkeinotoiminnan edistämiseksi;
12676: maksujen perusteita, kunnalle tulevaa veroa;            23) työllisyyden edistämistä;
12677:    6) yleistä järjestystä ja turvallisuutta 27 §:n      24) tilastoja maakunnan oloista;
12678: 27, 34 ja 35 kohdassa säädetyin poikkeuksin;            25) teon rangaistavaksi säätämistä ja ran-
12679: palo- ja pelastustointa;                             gaistuksen määrää, kun on kysymys maakun-
12680:    7) rakennus- ja kaavoitustointa, naapuruus-       nan lainsäädäntövaltaan kuuluvasta oikeuden-
12681: suhteita, asuntotuotantoa;                           alasta;
12682:    8) kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuk-         26) uhkasakon asettamista ja tuomitsemista
12683: sien lunastusta yleiseen tarpeeseen täyttä kor-      sekä muiden pakkokeinojen käyttöä, kun on
12684: vausta vastaan 61 §:ssä säädetyin poikkeuksin;       kysymys maakunnan lainsäädäntövaltaan kuu-
12685:    9) huoneenvuokraa ja vuokrasäännöstelyä,          luvasta oikeudenalasta;
12686: maanvuokraa;                                            27) muita tämän lain perusteiden mukaan
12687:    10) luonnon- ja ympäristönsuojelua, luon-         maakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluviksi
12688: non virkistyskäyttöä, vesioikeutta;                  katsottavia asioita.
12689:    11) muinaismuistoja sekä kulttuurihistorialli-                           19 §
12690: sesti arvokkaiden rakennusten ja esineiden suo-                   Lainsäädäntövalvonta
12691: jelua maakunnassa;
12692:    12) terveyden- ja sairaanhoitoa 27 §:n 24, 29        Päätös maakuntalain hyväksymisestä on toi-
12693: ja 30 kohdassa säädetyin poikkeuksin; poltto-        mitettava tasavallan presidentille. Ennen pää-
12694: hautausta;                                           töksen esittelemistä presidentille on asiasta
12695:    13) sosiaalihuoltoa; lupaa alkoholijuomien        hankittava Ahvenanmaan valtuuskunnan lau-
12696: anniskeluun;                                         sunto.
12697:    14) opetusta, kulttuuria, urheilua ja nuoriso-       Tasavallan presidentti voi hankittuaan kor-
12698: työtä; arkisto-, kirjasto- ja museolaitosta          keimman oikeuden lausunnon määrätä maa-
12699: 27 §:n 39 kohdassa säädetyin poikkeuksin;            kuntalain raukeamaan kokonaan tai osittain,
12700:    15) maa- ja metsätaloutta, maataloustuotan-       jos hän katsoo maakuntapäivien ylittäneen
12701: non ohjaamista; ennen maataloustuotannon             lainsäädäntövaltansa tai maakuntalain koske-
12702: ohjaamista koskevaan lainsäädäntötoimeen             van valtakunnan sisäistä tai ulkoista turvalli-
12703: ryhtymistä on kuitenkin neuvoteltava valtion         suutta. Presidentin on tehtävä päätöksensä nel-
12704: asianomaisen viranomaisen kanssa;                    jän kuukauden kuluessa siitä, kun maakunta-
12705:    16) metsästystä ja kalastusta, kalastusalusten    päivien päätös annettiin hänelle tiedoksi.
12706: rekisteröintiä, kalastuselinkeinon ohjaamista;          Maakuntalakiin voidaan yhtenäisyyden ja
12707:    17) eläinsuojelua ja eläinlääkintähuoltoa         selkeyden vuoksi ottaa valtakunnan lainsää-
12708: 27 §:n 31-33 kohdassa säädetyin poikkeuksin;         dännön piiriin kuuluvia säännöksiä, jos ne
12709:    18) maatalousmaan, metsämaan ja kalastus-         asiallisesti vastaavat valtakunnan lain vastaavia
12710: 108                                     1990 vp. -     HE n:o 73
12711: 
12712: säännöksiä. Tällaisten säännösten ottaminen            pyynnöstä annettava valtakunnan viranomais-
12713: maakuntalakiin ei muuta valtakunnan ja maa-            ten käyttöön;
12714: kunnan välistä lainsäädäntövallan jakoa.                  2) tilastotiedot maakunnan tarvetta varten
12715:                                                        on kerättävä yhteistyössä asianomaisten valta-
12716:                        20 §                            kunnan viranomaisten kanssa;
12717:            Maakuntalain voimaantulo                       3) maakuntahallituksen on hankittava asian-
12718:                                                        omaisten valtakunnan viranomaisten lausunnot
12719:    Jos tasavallan presidentti on määrännyt, että       ennen kiinteää muinaismuistoa koskevaan toi-
12720: maakuntalaki raukeaa, tai jos presidentti on           menpiteeseen ryhtymistä;
12721: päättänyt olla käyttämättä veto-oikeuttaan, on           4) maakuntahallituksen on hankittava asias-
12722: tästä ilmoitettava maakuntahallitukselle.              ta valtionarkiston lausunto ennen maakunnan
12723:    Jos presidentti on määrännyt, että maakun-          viranomaisten taikka kunnallisten tai kirkollis-
12724: talaki raukeaa vain eräiltä osin, maakuntahalli-       ten viranomaisten maakunnassa sijaitsevassa
12725: tuksen on maakuntalaissa säädettävällä tavalla         arkistossa olevien asiakirjojen hävittämistä
12726: ratkaistava, tuleeko laki muilta osin voimaan          koskevan päätöksen tekemistä.
12727: vai raukeaako se kokonaisuudessaan.
12728:    Maakuntahallitus julkaisee maakuntalait.                                 24 §
12729: Jollei maakuntapäivät ole määrännyt lain voi-                   Viranhaltijoiden kansalaisuus
12730: maantulon ajankohtaa, maakuntahallitus päät-
12731: tää siitä.                                                Maakunnan virkamieheksi tai Ahvenanmaal-
12732:                                                        la sijaitsevan kunnan viranhaltijaksi voidaan
12733:                        21 §                            ottaa Suomen taikka Islannin, Norjan, Ruotsin
12734:                Maakunta-asetukset                      tai Tanskan kansalainen. Muun ulkomaalaisen
12735:                                                        palvelukseen ottamisesta säädetään maakunta-
12736:    Maakuntahallitus voi maakuntalaissa olevan          lailla.
12737: valtuutuksen nojalla maakunta-asetuksella sää-            Poliisimieheksi voidaan nimittää vain Suo-
12738: tää maakuntahallinnon järjestysmuodosta ja             men kansalainen.
12739: toiminnasta, lain täytäntöönpanosta ja sovelta-
12740: misesta sekä muista maakunnan toimivaltaan                                  25 §
12741: kuuluvista asioista.                                                 Hallintolainkäyttö
12742:   Mitä 19 §:n 3 momentissa säädetään maa-
12743: kuntalaista, koskee vastaavasti myös maa-                 Maakuntahallituksen alaisen viranomaisen
12744: kunta-asetusta.                                        tekemästä muuta hallintoasiaa kuin veroa tai
12745:                        22 §                            maksua koskevasta päätöksestä valitetaan
12746:   Maakuntapäivien ja maakuntahallituksen               maakuntahallitukseen. Kunnallisen viranomai-
12747:                  aloitteet                             sen päätöksestä valitetaan lääninoikeuteen, jol-
12748:                                                        lei valitusta valtakunnan lainsäädännön mu-
12749:    Maakuntapäivät voi tehdä aloitteita valta-          kaan ole tehtävä muulle viranomaiselle. Maa-
12750: kunnan lainsäädäntövallan piiriin kuuluvissa           kuntalailla voidaan kuitenkin säätää, että kun-
12751: asioissa. Hallitus antaa aloitteen eduskunnan          nallisen viranomaisen päätöksestä maakunnan
12752: käsiteltäväksi.                                        toimivaltaan kuuluvassa asiassa valitetaan
12753:    Maakuntahallitus voi 1 momentissa tarkoite-         maakuntahallitukseen.
12754: tuissa asioissa tehdä esityksiä hallinnollisten           Maakuntahallituksen päätöksen laillisuudes-
12755: säännösten ja määräysten antamisesta maa-              ta saa valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
12756: kuntaa varten.                                         Maakuntahallituksen päätökseen nimitysasias-
12757:                        23 §                            sa ei saa hakea muutosta valittamalla.
12758:       Maakunnan toimivalta hallintoasioissa
12759:                                                                             26 §
12760:    Itsehallintoviranomaiset huolehtivat maa-
12761:                                                            Hallintotuomioistuimen perustaminen
12762: kunnan lainsäädäntövallan piiriin kuuluvien
12763: asioiden hallinnosta ottaen huomioon seuraa-             Valtakunnan lailla voidaan maakuntaan pe-
12764: van:                                                   rustaa tuomioistuin hallintolainkäyttöä varten.
12765:    1) valtakunnalle tarpeelliset tilastotiedot, jot-   Sen estämättä, mitä 25 §:ssä säädetään, voi-
12766: ka ovat maakunnan viranomaisten hallussa, on           daan tälle tuomioistuimelle antaa maakunta-
12767:                                       1990 vp. -    HE n:o 73                                    109
12768: 
12769: lailla lainkäyttötehtäviä maakunnan toimival-          16) kiinteistönmuodostusta ja kiinteistöjen
12770: lan piiriin kuuluvissa hallintoasioissa.            rekisteröintiä sekä niihin liittyviä tehtäviä;
12771:                                                        17) mineraalilöytöjä ja kaivostoimintaa
12772:                                                     18 §:n 19 kohdassa säädetyin poikkeuksin;
12773:                                                        18) ydinvoimaa, kuitenkin niin että ydin-
12774:                     5 luku                          voimalaitoksen rakentamiseen, hallintaan ja
12775:            Valtakunnan toimivalta                   käyttöön sekä tähän liittyvään materiaalin kä-
12776:                                                     sittelyyn ja säilytykseen maakunnassa on saata-
12777:                       27 §                          va maakuntahallituksen suostumus;
12778:                                                        19) mittayksiköitä, mittalaitteita ja mittame-
12779:         Valtakunnan lainsäädäntövalta
12780:                                                     netelmiä, standardisointia;
12781:    Valtakunnalla on lainsäädäntövalta asioissa,        20) jalometallien valmistusta ja leimausta
12782: jotka koskevat:                                     sekä jalometallia sisältävien esineiden kaup-
12783:    1) perustuslain säätämistä, muuttamista, se-     paa;
12784: littämistä tai kumoamista sekä perustuslaista          21) työoikeutta maakunnan ja kuntien palve-
12785: poikkeamista, kuitenkin niin että maakunta-         luksessa olevien virkaehtosopimuksia koskevin
12786: päivien toimivaltaa ei voida rajoittaa, ellei       poikkeuksin sekä ottaen huomioon 29 §:n 1
12787: maakuntapäivät ole antanut siihen suostumus-        momentin 6 kohdan ja 29 §:n 2 momentin
12788: taan 69 §:ssä säädetyssä järjestyksessä;            säännökset;
12789:    2) oikeutta oleskella maassa, valita asuin-         22) rikosoikeutta 18 §:n 25 kohdassa sääde-
12790: paikkansa ja liikkua paikkakunnalta toiselle,       tyin poikkeuksin;
12791: sanan-, yhdistys- ja kokoontumisvapauden               23) lainkäyttöä ottaen huomioon 25 ja
12792: käyttämistä, kirje-, lennätin- ja puhelinsalai-     26 §:n säännökset; esitutkintaa, tuomioiden ja
12793: suutta;                                             rangaistusten täytäntöönpanoa sekä rikoksen-
12794:    3) valtion viranomaisten järjestysmuotoa ja      tekijän luovuttamista;
12795: toimintaa;                                             24) hallinnollista puuttumista henkilökohtai-
12796:    4) suhdetta ulkovaltoihin ottaen huomioon 9      seen vapauteen;
12797: luvun säännökset;                                      25) kirkkolakia ja muuta uskonnollisia yh-
12798:    5) valtakunnan lippua ja vaakunaa sekä           dyskuntia koskevaa lainsäädäntöä, oikeutta
12799: niiden käyttöä 18 §:n 3 kohdassa säädetyin          päästä julkiseen virkaan riippumatta uskontun-
12800: poikkeuksin;                                        nustuksesta;
12801:    6) suku- ja etunimeä, holhousta, kuolleeksi         26) kansalaisuutta, ulkomaalaislainsäädän-
12802: julistamista;                                       töä, passia;
12803:    7) avioliittoa ja perhesuhteita, lapsen oikeu-      27) ampuma-aseita ja ampumatarvikkeita;
12804: dellista asemaa, lapseksiottamista, perintöä           28) väestönsuojelua; päätös maakunnassa
12805: 10 §:ssä säädetyin poikkeuksin;                     asuvien henkilöiden siirtämisestä maakunnan
12806:    8) yhdistyksiä ja säätiöitä, yhtiöitä ja muita   ulkopuolella sijaitsevalle paikkakunnalle voi-
12807: yksityisoikeudellisia yhteisöjä, kirjanpitoa;       daan kuitenkin tehdä vain maakuntahallituk-
12808:    9) koko valtakuntaa koskevia yleisiä ehtoja      sen suostumuksella;
12809: ulkomaalaisten ja ulkomaisten yhteisöjen oi-           29) ihmisten tarttuvia tauteja, kastrointia ja
12810: keudesta omistaa ja hallita kiinteää omaisuutta     sterilointia, raskauden keskeyttämistä, keino-
12811: ja osakkeita sekä harjoittaa elinkeinoa;            hedelmöitystä, oikeuslääketieteellisiä tutki-
12812:     10) tekijänoikeutta, patenttia, mallioikeutta   muksia;
12813: ja tavaramerkkiä, sopimatonta menettelyä elin-         30) terveyden- ja sairaanhoidon piirissä toi-
12814: keinotoiminnassa, kilpailun edistämistä, kulut-     mivien kelpoisuusvaatimuksia, apteekkilaitos-
12815: tajansuojaa;                                        ta, lääkkeitä ja lääkkeenomaisia tuotteita, huu-
12816:     11) vakuutussopimuksia;                         maavia aineita sekä myrkkyjen valmistamista
12817:     12) ulkomaankauppaa;                            ja niiden käyttötarkoituksen vahvistamista;
12818:     13) kauppamerenkulkua ja kauppamerenku-            31) kotieläinten tarttuvia tauteja;
12819: lun väyliä;                                            32) eläinten ja eläintuotteiden maahantuon-
12820:     14) ilmailua;                                   nin kieltämistä;
12821:     15) maatalous- ja kalataloustuotteiden hinto-      33) kasvintuhoojien maahan kulkeutumisen
12822: ja sekä maataloustuotteiden viennin edistämis-      estämistä;
12823: tä;                                                    34) puolustus- ja rajavartiolaitosta ottaen
12824: 110                                 1990 vp. -     HE n:o 73
12825: 
12826: huomioon 12 §:n säännökset, järjestysvallan        lainsäädäntövalta 1 momentissa tarkoitetuilla
12827: toimintaa valtion turvallisuuden varmistami-       oikeudenaloilla kokonaan tai osittain siirtää
12828: seksi, puolustustilaa, valmiutta poikkeusolojen    lailla maakunnalle. Tällaisessa laissa on säädet-
12829: varalta;                                           tävä toimivallan siirtämisestä aiheutuvista toi-
12830:    35) räjähdysaineita valtion turvallisuutta      menpiteistä.
12831: koskeviita osin;                                      Se, jonka valtion palvelussuhteeseen 2 mo-
12832:    36) veroja ja maksuja 18 §:n 5 kohdassa         mentissa tarkoitettu toimivallan siirto vaikut-
12833: säädetyin poikkeuksin;                             taa, on asetuksella tarkemmin säädettävällä
12834:    37) setelinautoa ja valuuttaa;                  tavalla siirrettävä maakunnan palvelukseen
12835:    38) tilastoja valtakunnan tarvetta varten;      vastaaviin tehtäviin ja entisin eduin, jos hän
12836:    39) valtion viranomaisilta peräisin olevaa      siihen suostuu.
12837: arkistoaineistoa ottaen huomioon, mitä 30 §:n                            30 §
12838: 17 kohdassa säädetään;                                 Toimivalta ja menettely hallintoasioissa
12839:    40) teletoimintaa; valtion viranomainen voi
12840: kuitenkin myöntää luvan yleisen teletoiminnan         Hallinnosta valtakunnan lainsäädäntövallan
12841: harjoittamiseen maakunnassa vain maakunta-         piiriin kuuluvissa asioissa huolehtivat valta-
12842: hallituksen suostumuksella;                        kunnan viranomaiset noudattaen seuraavaa:
12843:    41) muuta kuin tässä pykälässä erityisesti          1) täytettäessä valtion virkaa maakunnassa
12844: mainittua yksityisoikeudellista kysymystä, jol-    on annettava erityistä merkitystä maakunnan
12845: lei kysymys välittömästi liity sellaiseen oikeu-   olojen tuntemukselle tai sille, että asianomai-
12846: denalaan, joka tämän lain mukaan kuuluu            nen asuu maakunnassa;
12847: maakunnan lainsäädäntövaltaan;                        2) maakunnassa annettavaan passiin on mer-
12848:    42) muita tämän lain perusteiden mukaan         kittävä sana "Åland", jos passin haltijalla on
12849: valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluviksi         kotiseutuoikeus;
12850: katsottavia asioita.                                  3) maakunnan viranomaiset osallistuvat
12851:                       28 §                         väestönsuojeluun siten kuin sopimusasetuksella
12852:  Maakunnalle erityisen tärkeät valtakunnan         säädetään;
12853:                                                       4) se, jolla on kotiseutuoikeus, voidaan puo-
12854:                      lait
12855:                                                    lustustilan vallitessa voimassa olevan, kansalai-
12856:   Perustuslain tai muun valtakunnan lain           sia yleisesti koskevan työvelvollisuuden perus-
12857: muutos ei tule voimaan maakunnassa ilman           teella määrätä ainoastaan maakunnassa suori-
12858: maakuntapäivien suostumusta, mikäli on kysy-       tettaviin, yhteiskunnan toimintojen ylläpitämi-
12859: mys yksityisen oikeutta omistaa kiinteää omai-     sen kannalta välttämättömiin siviilitehtäviin;
12860: suutta tai elinkeino-omaisuutta koskevista pe-        5) valtakunnan viranomaisen hallussa olevat
12861: rusteista.                                         maakunnan oloja koskevat tilastotiedot on
12862:   Maakunnalle erityisen tärkeästä laista on        pyynnöstä toimitettava maakunnan asianomai-
12863: hankittava maakunnan lausunto ennen sen hy-        sille viranomaisille;
12864: väksymistä.                                           6) valtakunnan viranomaisten tulee huoleh-
12865:                       29 §                         tia siitä, että maakunta saa käyttöönsä tarvitta-
12866:                                                    vat taajuudet radio- ja televisiolähetyksiä var-
12867:       Lainsäädäntövallan siirto maakunnalle        ten;
12868:    Sen lisäksi, mitä 27 §:ssä säädetään, valta-       7) luvan myöntämisestä ulkomaalaisille tai
12869: kunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvat asiat,         ulkomaisille yhteisöille omistus- tai hallintaoi-
12870: jotka koskevat:                                    keuden hankkimiseen maakunnassa sijaitse-
12871:    1) väestö kirjanpitoa;                          vaan kiinteään omaisuuteen taikka elinkeinon
12872:    2) kauppa-, yhdistys- ja alusrekisteriä;        harjoittamiseen maakunnassa päättää maakun-
12873:    3) työeläketurvaa ja muuta sosiaalivakuutus-    tahallitus, jonka on ennen asian ratkaisemista
12874: ta;                                                pyydettävä siitä asianomaisen valtakunnan vi-
12875:    4) muuta kuin 18 §:n 13 kohdassa tarkoitet-     ranomaisen lausunto;
12876: tua alkoholilainsäädäntöä;                            8) tehtävistä, jotka ihmisten ja kotieläinten
12877:    5) pankki- ja luottolaitosta;                   tarttuvien tautien torjuntaa koskevan lainsää-
12878:    6) työsopimusta ja yhteistoimintaa yrityksis-   dännön ja kasvintuhoojien maahan kulkeutu-
12879: sä.                                                misen estämistä koskevan lainsäädännön sekä
12880:    Maakuntapäivien suostumuksella voidaan          myrkkyjen valmistamista ja käyttöä koskevan
12881:                                      1990 vp. -    HE n:o 73                                    111
12882: 
12883: lainsäädännön mukaan kuuluvat valtakunnan          mahdollista, tehtävä vasta maakuntahallituk-
12884: viranomaiselle, huolehtii maakunnassa maa-         sen kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen;
12885: kuntahallitus tai muu maakuntalaissa määrätty         19) maakuntahallituksella on oikeus valtio-
12886: viranomainen;                                      neuvoston ohella olla edustettuna tuottajien
12887:                                                    keskusjärjestöjen kanssa käytävissä neuvotte-
12888:   9) maakuntahallitus ratkaisee, voidaanko
12889:                                                    luissa, jotka koskevat maataloustuloa ja kala-
12890: sellaisille Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin
12891:                                                    taloustuloa sekä maataloustuotannon ja kalas-
12892: ja Tanskan kansalaisille, joilla on kelpoisuus
12893:                                                    tuselinkeinon ohjaamista;
12894: toimia terveyden- ja sairaanhoidon tai eläinlää-
12895:                                                       20) ennen kuin päätetään sellaisista maata-
12896: kinnän piiriin kuuluvissa tehtävissä muussa
12897: pohjoismaassa kuin Suomessa ja jotka on hy-        lous- tai kalataloustuotteiden tuontisuojan
12898:                                                    muutoksista, jotka voivat olla erityisen tärkeitä
12899: väksytty maakuntahallituksen järjestämässä,
12900: maakunnassa voimassa olevaa alan lainsäädän-       maakunnan maataloustuotannolle tai kalastus-
12901: töä koskevassa kokeessa, myöntää kelpoisuus        elinkeinolle, on maakuntahallitusta kuultava;
12902:                                                       21) ennen kuin myönnetään lupa luvanvarai-
12903: toimia kyseisissä tehtävissä maakunnassa;
12904:                                                    sen elinkeinon harjoittamiseen, on asiasta han-
12905:    10) valtakunnassa kuluttajavalituslautakun-     kittava maakuntahallituksen lausunto, jos lu-
12906: nalle kuuluvista tehtävistä huolehtii maakun-      van myöntäminen kuuluu valtakunnan viran-
12907: nassa erityinen, maakuntahallituksen asettama      omaiselle;
12908: lautakunta;                                           22) ennen kuin tehdään päätös valtion pai-
12909:    11) kuluttajaneuvontaa koskevan lainsää-        kallishallintoon kuuluvan laitoksen tai kiinteän
12910: dännön mukaan kunnalle kuuluvista tehtävistä       toimipaikan lakkauttamisesta maakunnassa,
12911: maakunnassa huolehtivat maakunnan viran-           on maakuntahallitusta kuultava;
12912: omaiset maakunnan ja kuntien välisen sopi-            23) valtakunnan tarpeita palvelevat Ahve-
12913: muksen mukaisesti;                                 nanmaata koskevat tilastotiedot on kerättävä
12914:    12) uusi kauppamerenkulun väylä voidaan         yhteistyössä maakunnan asianomaisten viran-
12915: avata maakunnassa vain maakuntahallituksen         omaisten kanssa.
12916: suostumuksella      ottaen    huomioon,     mitä
12917: 62 §:ssä säädetään;                                                      31 §
12918:    13) asiasta, joka koskee lupaa kauppameren-        Valtakunnan viranomaisten velvollisuus
12919: kulun harjoittamiseen maakunnassa tai maa-              avustaa maakunnan viranomaisia
12920: kunnan ja muun Suomen välillä ulkomaisella
12921: aluksella, on neuvoteltava maakuntahallituk-         Valtakunnan viranomaiset ovat yleisen toi-
12922: sen kanssa;                                        mivaltansa rajoissa velvollisia maakuntahalli-
12923:    14) kauppa-alusten nopeusrajoituksista maa-     tuksen pyynnöstä avustamaan maakunnan vi-
12924: kunnassa olevissa väylissä ja muista maakun-       ranomaista itsehallintoon kuuluvien tehtävien
12925: nalle erityisen tärkeistä merenkulkua koskevis-    hoitamisessa.
12926: ta asioista on neuvoteltava maakuntahallituk-                           32 §
12927: sen kanssa;                                                      Sopimusasetukset
12928:    15) oikeutta ilmaliikenteen harjoittamiseen
12929: maakunnassa koskevat asiat kuuluvat maakun-           Maakuntahallituksen suostumuksella voi-
12930: tahallitukselle, kuitenkin niin, että niistä on    daan valtakunnan hallinnolle kuuluvia tehtäviä
12931: hankittava valtakunnan viranomaisen lausun-        asetuksella (sopimusasetus) siirtää määräajaksi
12932: to;                                                tai toistaiseksi maakunnan viranomaiselle.
12933:    16) valtakunnan viranomaisen on käsitelles-     Vastaavasti voidaan maakuntahallintoon kuu-
12934: sään ilmaliikennettä koskevia asioita, joilla on   luvia tehtäviä siirtää valtakunnan viranomai-
12935: erityistä merkitystä maakunnalle, neuvoteltava     selle.
12936: maakuntahallituksen kanssa;                           Jos sopimus irtisanotaan, asetusta on muu-
12937:    17) maakunnassa toimiviita valtion viran-       tettava tai se on kumottava mahdollisimman
12938: omaisilta peräisin oleva arkistoaineisto voidaan   pian, kuitenkin viimeistään vuoden kuluessa
12939: siirtää pois maakunnasta vain maakuntahalli-       irtisanomispäivästä. Jollei asetusta muuteta tai
12940: tuksen kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen;      kumota sanotun ajan kuluessa, sopimuksen
12941:    18) Suomen Pankin päätös, jonka voidaan         katsotaan lakanneen olemasta voimassa vuo-
12942: olettaa olevan erityisen tärkeä maakunnan elin-    den kuluttua irtisanomisesta. Maakuntalakia,
12943: keinoelämälle tai työllisyydelle, on, mikäli       joka poikkeaa sopimusasetuksesta, ei sopimus-
12944: 112                                  1990 vp. -      HE n:o 73
12945: 
12946: asetuksesta poikkeaviita osin saa soveltaa niin                           37 §
12947: kauan kuin asetus on voimassa.                               Oikeus käyttää suomen kieltä
12948:   Ehdotuksesta sopimusasetukseksi on pyydet-
12949: tävä Ahvenanmaan valtuuskunnan lausunto.               Suomen kansalaisella on omassa asiassaan
12950:                                                      oikeus käyttää maakunnassa toimivassa tuo-
12951:                    33 §                              mioistuimessa ja muussa valtion viranomai-
12952: Maakuntahallituksen lausunnon hankkiminen            sessa suomen kieltä.
12953:   Ennen kuin tasavallan presidentti tai valtio-                           38 §
12954: neuvosto antaa säädöksiä, jotka koskevat pel-
12955: kästään maakuntaa tai joilla muuten on erityis-                    Kirjeenvaihtokieli
12956: tä merkitystä maakunnalle, on asiasta hankit-           Maakunnan viranomaisten ja maakunnassa
12957: tava maakuntahallituksen lausunto. Sama kos-         toimivien valtion viranomaisten välillä vaihdet-
12958: kee muun viranomaisen antamia määräyksiä.            tavat kirjoitukset ja muut asiakirjat on laadit-
12959:                                                      tava ruotsin kielellä. Sama koskee kirjoitusten
12960:                     34 §                             ja asiakirjojen vaihtoa yhtäältä mainittujen
12961:            Päätöksenteko ja esittely                 viranomaisten ja Ahvenanmaan valtuuskunnan
12962:                                                      sekä toisaalta valtioneuvoston, keskushallin-
12963:    Tasavallan presidentti tekee päätöksensä          non viranomaisten sekä sellaisten ylioikeuksien
12964: maakunnan itsehallintoa koskevissa asioissa          ja muiden valtion viranomaisten välillä, joiden
12965: hallitusmuodon 34 §:ssä säädetyllä tavalla.          toimialueeseen maakunta tai sen osa kuuluu.
12966:    Itsehallintoa koskevat asiat esitellään valtio-      Maakuntapäivien hyväksyttäväksi 59 §:n
12967: neuvostolle oikeusministeriöstä. Maakunnan           mukaan toimitettava sopimus saadaan kuiten-
12968: taloutta koskevat asiat esitellään kuitenkin val-    kin lähettää maakunnalle alkuperäiskielellä,
12969: tiovarainministeriöstä.                              jos sopimusta ei lain mukaan julkaista ruotsin
12970:    Valtioneuvosto määrää 2 momentissa tarkoi-        kielellä.
12971: tettujen asioiden esittelijöiksi maakunnan itse-       Mitä 1 momentissa säädetään maakunnan
12972: hallintoon perehtyneitä henkilöitä.                  viranomaisesta, koskee myös kunnallisia viran-
12973:                                                      omaisia maakunnassa.
12974:                       35 §
12975:                    Lainkäyttö                                             39 §
12976:   Lainkäytöstä maakunnassa huolehtivat ne                             Käännökset
12977: tuomioistuimet ja viranomaiset, joista sääde-      Tuomioistuinten ja lääninhallituksen on
12978: tään valtakunnan laissa, jollei 25 tai 26 §:stä maakunnassa asianosaisen pyynnöstä liitettävä
12979: johdu muuta.                                    toimituskirjaansa suomennos.
12980:                                                    Jos tuomioistuimelle tai muulle valtion vi-
12981:                       6 luku                    ranomaiselle annettu asiakirja on laadittu suo-
12982:                   Kielisäännökset               men kielellä, on viranomaisen tarvittaessa huo-
12983:                                                 lehdittava asiakirjan kääntämisestä ruotsin kie-
12984:                         36 §                    lelle.
12985:                      Virkakieli                    Yksityisellä asianosaisella maakunnassa on
12986:                                                 oikeus saada toimituskirjan liitteenä käännös
12987:   Maakunta on ruotsinkielinen. Maakunnassa ruotsin kielelle asioissa, jotka 38 §:n 1 momen-
12988: valtion ja maakunnan viranomaisten sekä kun- tissa tarkoitettu valtakunnassa toimiva valtion
12989: nallishallinnon virkakieli on ruotsi.           viranomainen käsittelee ja joissa toimituskirja
12990:   Ahvenanmaan valtuuskunnan virkakieli on yleisen kielilainsäädännön mukaan laaditaan
12991: ruotsi. Korkeimman oikeuden tässä laissa tar- suomen kielellä.
12992: koitetut lausunnot ja ratkaisut on laadittava                          40 §
12993: ruotsin kielellä.                                                   Opetuskieli
12994:   Mitä tässä laissa säädetään valtionhallinnos-
12995: sa käytettävästä kielestä, koskee soveltuvin        Maakunta ja sen kunnat eivät ole velvollisia
12996: osin myös evankelis-luterilaisen kirkon viran- ylläpitämään eivätkä avustamaan kouluja,
12997: omaisia, mikäli kirkkolaista ei johdu muuta. joissa opetuskielenä on muu kuin ruotsin kieli.
12998:                                      1990 vp. -     HE n:o 73                                   113
12999: 
13000:    Opetuskielenä valtion oppilaitoksissa on           Maakuntapäivien tulee tulo- ja menoarviota
13001: ruotsin kieli.                                      vahvistaessaan pyrkiä siihen, että maakunnan
13002:    Oppivelvollisuuskoulussa, joka saa avustusta     väestön sosiaaliset edut ovat vähintään yhtä
13003: julkisista varoista, ei ilman asianomaisen kun-     hyvät kuin väestön sosiaaliset edut valtakun-
13004: nan suostumusta saa antaa opetusta muussa           nassa.
13005: kuin ruotsin kielessä.                                Maakuntapäivien oikeudesta säätää veroista
13006:                                                     ja maakuntahallinnossa perittävien maksujen
13007:                      41 §                           perusteista säädetään 18 §:n 5 kohdassa.
13008:              Suomen kielen taito
13009:                                                                          45 §
13010:    Maakunnassa toimivassa oppilaitoksessa tut-                         Tasoitus
13011: kinnon suorittanut voi, siten kuin asetuksessa
13012: tarkemmin säädetään, päästä valtion ylläpitä-          Maakunnalle suoritetaan itsehallinnosta ai-
13013: mään tai valtionapua saavaan ruotsinkieliseen       heutuvien menojen kattamiseksi vuosittain val-
13014: tai kaksikieliseen oppilaitokseen sekä suorittaa    tion varoista määrä, joka vahvistetaan erityi-
13015: tutkinnon siinä, vaikkei hänellä ole sisäänpää-     sessä tasoituksessa (tasoitusmäärä).
13016: syä ja tutkinnon suorittamista varten vaaditta-        Tasoitus toimitetaan vuosittain jälkikäteen
13017: vaa suomen kielen taitoa.                           kultakin kalenterivuodelta. Tasoitusmäärästä
13018:                                                     maksetaan vuosittain ennakkoa.
13019:                      42 §
13020:     Valtion palveluksessa olevien kielitaito                             46 §
13021:                                                              Tasoitusmäärän laskeminen
13022:    Maakunnassa valtion palveluksessa olevalta
13023: henkilöltä vaadittavasta kielitaidosta säädetään       Tasoitusmäärä lasketaan siten, että valtion
13024: maakuntahallituksen suostumuksin asetuksel-         tilinpäätöksen mukaiset asianomaisen vuoden
13025: la.                                                 tulot lukuun ottamatta uusia valtion lainoja,
13026:    Valtion on järjestettävä maakunnassa palve-      kerrotaan tietyllä suhdeluvulla (tasoitusperus-
13027: luksessaan oleville koulutusta ruotsin kielellä.    te).
13028: 
13029:                      43 §                                                47 §
13030:      Ruotsin kielellä annettavat tiedot ja                         Tasoitusperuste
13031:                   määräykset                          Tasoitusperuste on 0,45 prosenttia.
13032:    Valtioneuvoston tulee vaikuttaa siihen, että
13033: tavaroita ja palveluksia koskevat tarvittavat                            48 §
13034: tiedot annetaan mahdollisuuksien mukaan ku-                Tasoitusperusteen muuttaminen
13035: luttajille maakunnassa ruotsin kielellä.
13036:    Valtioneuvoston tulee myös huolehtia siitä,         Tasoitusperustetta on muutettava, jos val-
13037: että maakunnassa noudatettavat määräykset           tion tilinpäätöksen perusteet muuttuvat tasoi-
13038: ovat saatavissa ruotsin kielellä.                   tusmäärän suuruuteen olennaisesti vaikuttaval-
13039:                                                     la tavalla.
13040:                                                        Tasoitusperustetta on korotettava, jos:
13041:                  7 luku                                1) maakunnan menot ovat lisääntyneet sen
13042:           Maakunnan taloudenhoito                   vuoksi, että maakunnalle on siirtynyt valtakun-
13043:                                                     nalle kuuluvia hallintotehtäviä, tai sen vuoksi,
13044:                       44 §                          että maakunta valtakunnan kanssa tehdyn so-
13045:               Tulo- ja menoarvio                    pimuksen perusteella hoitaa kokonaan tai huo-
13046:                                                     mattavalta osin valtakunnan etuja palvelevaa
13047:    Maakuntapäivät vahvistaa maakunnalle             toimintaa;
13048: tulo- ja menoarvion. Se sisältää maakunnan             2) itsehallinnon tarkoitusten toteuttaminen
13049: kaikki tulot ja menot. Maakuntapäivät voi           aiheuttaa olennaisia lisäkustannuksia;
13050: maakuntalailla säätää sellaisten rahastojen pe-        3) maakunnan hallinnolle muuten aiheutuu
13051: rustamisesta, joita ei sisällytetä tulo- ja meno-   huomattavia menoja, joita ei ole otettu huo-
13052: arvioon.                                            mioon tätä lakia säädettäessä.
13053: 114                                  1990 vp. -    HE n:o 73
13054: 
13055:   Tasoitusperustetta on alennettava, jos valta-    sovittuaan asiasta maakuntapäivien puhemie-
13056: kunnalle on siirtynyt maakunnalle kuuluvia         hen kanssa. Jollei yksimielisyyttä saavuteta,
13057: hallintotehtäviä ja maakunnan menot ovat tä-       presidentti nimittää maaherran maakuntapäi-
13058: män vuoksi vähentyneet.                            vien ehdolle asettamista viidestä henkilöstä.
13059:   Tasoitusperusteen muuttamisesta säädetään
13060: valtakunnan lailla, johon maakuntapäivät on                             53 §
13061: antanut suostumuksensa.                                      Virkaatoimittava maaherra
13062:                      49 §                            Maaherran viran ollessa avoinna tai maaher-
13063:                   Verohyvitys                      ran ollessa estynyt tasavallan presidentti voi,
13064:                                                    sovittuaan asiasta maakuntapäivien puhemie-
13065:   Jos maakunnassa verovuodelta maksuun             hen kanssa, määrätä sopivan henkilön toistai-
13066: pantu tulo- ja varallisuusvero ylittää 0,52 pro-   seksi hoitamaan virkaa.
13067: senttia vastaavasta verosta koko maassa, yli-
13068: menevä osa kuuluu maakunnalle (verohyvitys).                            54§
13069:                                                          Maaherran vapauttaminen virasta
13070:                      50§
13071:                   Lainanotto                         Maakuntapäivien puhemiestä on kuultava
13072:                                                    ennen maaherran virasta vapauttamista koske-
13073:    Maakunnan tarpeisiin voidaan ottaa obligaa-     van asian ratkaisemista.
13074: tiolainoja ja muita lainoja.
13075:                                                                         55§
13076:                      51 §                          Ahvenanmaan valtuuskunnan kokoonpano ja
13077:                Erityinen avustus                                 päätösvalta
13078:    Maakunnalle on valtion varoista myönnettä-         Ahvenanmaan valtuuskunnan puheenjohta-
13079: vä avustusta:                                      jana toimii maaherra tai muu henkilö, jonka
13080:    1) erityisesti maakuntaa kohtaavien olennais-   tasavallan presidentti määrää tehtävään sovit-
13081: ten kansantaloudellisten häiriöiden estämiseksi    tuaan asiasta maakuntapäivien puhemiehen
13082: tai poistamiseksi;                                 kanssa. Puheenjohtajan ollessa estynyt johtaa
13083:    2) tuhoisasta luonnontapahtumasta, ydin-        puhetta hänen varamiehensä, jonka presidentti
13084: voimaonnettomuudesta, öljypäästöstä tai nii-       niin ikään määrää sovittuaan asiasta puhemie-
13085: hin rionastettavasta tapahtumasta aiheutunei-      hen kanssa. Valtuuskunnan jäseniksi valitsevat
13086: den kustannusten kattamiseksi, jollei kustan-      valtioneuvosto ja maakuntapäivät kumpikin
13087: nusten kohtuudella tule jäädä maakunnan kan-       kaksi henkilöä ja näille kullekin kaksi vara-
13088: nettaviksi.                                        miestä.
13089:    Maakuntahallituksen on pantava avustusta           Valtuuskunta on päätösvaltainen vain täysi-
13090: koskeva asia vireille viimeistään kustannusten     lukuisena.
13091: syntymistä seuraavana vuonna. Asia on, jos           Valtuuskunta voi kuulla asiantuntijoita.
13092: mahdollista, ratkaistava kuuden kuukauden
13093: kuluessa sen vireilletulosta.                                           56§
13094:                                                       Ahvenanmaan valtuuskunnan tehtävät
13095:                  8 luku                              Valtuuskunta antaa pyynnöstä lausuntoja
13096:   Maaherra ja Ahvenanmaan valtuuskunta             valtioneuvostolle ja sen ministeriöille sekä
13097:                                                    maakuntahallitukselle ja tuomioistuimille.
13098:                      52§                             Valtuuskunta ratkaisee 62 §:ssä tarkoitetut
13099:           Maaherran nimittäminen                   asiat.
13100:                                                      Valtuuskunnan tehtävänä on lisäksi:
13101:    Maaherraksi nimitetään henkilö, jolla on           1) 45 §:ssä tarkoitetun tasoituksen toimitta-
13102: tarpeelliset edellytykset hoitaa hyvin maakun-     minen;
13103: nan hallintoa sekä valvoa valtion turvallisuut-      2) verohyvityksen vahvistaminen 49 §:n mu-
13104: ta.                                                kaisesti;
13105:    Tasavallan presidentti nimittää maaherran         3) 51 §:ssä tarkoitetun avustuksen myöntä-
13106:                                       1990 vp. -     HE n:o 73                                     115
13107: 
13108: minen ja siihen mahdollisesti liittyvistä ehdois-    tulisi voimaan maakunnassa, hyväksyttävä sää-
13109: ta päättäminen.                                      dös, jolla määräys saatetaan voimaan.
13110:    Valtuuskunta vahvistaa 45 §:n 2 momentissa           Maakuntapäivät voi valtuuttaa maakunta-
13111: tarkoitetun ennakkomaksun suuruuden.                 hallituksen antamaan 2 momentissa tarkoite-
13112:    Tasavallan presidentti vahvistaa valtuuskun-      tun hyväksymisen.
13113: nan 3 momentissa tarkoitetussa asiassa teke-
13114: män päätöksen. Päätös on kolmen kuukauden                                 10 luku
13115: kuluessa vahvistettava sitä muuttamatta tai
13116: jätettävä vahvistamatta. Jos päätöstä ei vahvis-                   Erityisiä säännöksiä
13117: teta, asia on palautettava valtuuskunnalle uut-                            60 §
13118: ta käsittelyä varten.
13119:                                                         Maakunta-asetusten lainmukaisuus sekä
13120:                       57§                                        toimivaltaristiriidat
13121:  Ahvenanmaan valtuuskunnan kustannukset                Jos maakunta-asetuksen säännös on ristirii-
13122:                                                      dassa maakuntalain tai maakunnassa sovellet-
13123:    Maakunta vastaa maakuntapäivien valitse-          tavan valtakunnan lainsäädännön kanssa, vi-
13124: mista edustajista Ahvenanmaan valtuuskunnal-         ranomaiset eivät saa soveltaa sitä.
13125: le aiheutuneista kustannuksista. Muut kustan-          Jos maakunnan tai valtakunnan viranomai-
13126: nukset maksetaan valtion varoista.                   sen toimivallasta tiettyyn hallintotoimeen syn-
13127:                                                      tyy erimielisyyttä, asian ratkaisee maakunta-
13128:                                                      hallituksen tai valtakunnan viranomaisen esi-
13129:                      9 luku                          tyksestä korkein oikeus hankittuaan asian-
13130:           Kansainväliset sopimukset                  omaisen viranomaisen ja Ahvenanmaan val-
13131:                                                      tuuskunnan lausunnon.
13132:                       58§
13133:      Kansainvälisiä sopimuksia koskevat                                    61 §
13134:                   neuvottelut                                 Valtion maa ja rakennukset
13135:    Maakuntahallitus voi tehdä asianomaiselle            Jos valtio tarvitsee maakunnassa maata var-
13136: viranomaiselle esityksen vieraan valtion kanssa      sinaista valtionhallintoa varten, maakunnan on
13137: tehtävää sopimusta koskevista neuvotteluista.        osoitettava sitä varten sopivat alueet. Jos maa-
13138:    Maakuntahallitukselle on tiedoteHava vie-         kunta ei osoita alueita, valtio voi ilman maa-
13139: raan valtion kanssa tehtävää sopimusta koske-        kunnan myötävaikutusta hankkia tarvittavan
13140: vista neuvotteluista, jos kysymys on maakun-         maan.
13141: nan toimivaltaan kuuluvista asioista. Jos neu-          Jos 1 momentissa tarkoitettua maata ei enää
13142: vottelut vieraan valtion kanssa tehtävästä sopi-     tarvita varsinaista valtionhallintoa varten, siir-
13143: muksesta koskevat muuten maakunnalle erityi-         tyy· valtion oikeus maahan maakunnalle, ja
13144: sen tärkeitä asioita, maakuntahallitukselle on       maakunta saa tarpeettomat rakennukset ja lai-
13145: tiedoteHava neuvotteluista, jos tämä voi sopi-       tokset, jollei niitä siirretä pois.
13146: vasti tapahtua. Maakuntahallitukselle on va-            Maan luovuttamisesta 1 momentin mukaan
13147: rattava tilaisuus osallistua tässä tarkoitettuihin   sekä maan ja muun omaisuuden siirtymisestä
13148: neuvotteluihin, jos siihen on erityistä syytä.       maakunnalle 2 momentin mukaan on sovittava
13149:                                                      asianomaisen ministeriön ja maakuntahallituk-
13150:                       59§                            sen kesken.
13151:   Kansainvälisten sopimusten voimaantulo                Kiinteän omaisuuden lunastamiseen valtion
13152:                                                      tarpeisiin sovelletaan valtakunnan lakia.
13153:    Jos Suomen vieraan valtion kanssa teke-
13154: mään sopimukseen sisältyy tämän lain sään-                                 62 §
13155: nösten kanssa ristiriidassa oleva määräys, mää-
13156: räys tulee voimaan vain, jos siitä säädetään                Erimielisyys tietyissä tapauksissa
13157: lailla 69 §:ssä säädetyssä järjestyksessä.              Jos syntyy erimielisyyttä 30 §:n 12 kohdassa
13158:    Jos sopimus sisältää määräyksen tämän lain        taikka 61 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitetuissa
13159: mukaan maakunnan toimivaltaan kuuluvassa             tapauksissa, asian ratkaisee Ahvenanmaan val-
13160: asiassa, maakuntapäivien on, jotta määräys           tuuskunta.
13161: 116                                   1990 vp. -     HE n:o 73
13162: 
13163:                         63 §                         sin ja Tanskan kansalaisille äänioikeus ja vaali-
13164:                   Kruununperintö                     kelpoisuus kunnallishallinnon luottamushenki-
13165:                                                      löiden vaalissa.
13166:   Jollei vakinaisesti maakunnassa kuollessaan           Päätös 1 momentissa tarkoitetun maakunta-
13167: asuneella henkilöllä ole perillisiä, perintö me-     lain hyväksymisestä edellyttää, että sitä on
13168: nee maakunnalle. Sama koskee kuollessaan             kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa anne-
13169: maakunnan ulkopuolella asuneen henkilön jää-         tuista äänistä.
13170: mistään kuuluvaa maakunnassa sijaitsevaa
13171: kiinteää omaisuutta ja muuta siihen rinnastet-                             68 §
13172: tavaa omaisuutta.                                                        Vaalipiiri
13173:                         64§                             Kansanedustajien ja tasavallan presidentin
13174:   Muussa pohjoismaassa suoritettu tutkinto           vaaleissa maakunta muodostaa oman vaalipii-
13175:                                                      rin. Näistä vaaleista säädetään erikseen.
13176:    Asetuksella voidaan säätää, että tutkinto,
13177: joka on kelpoisuusvaatimuksena valtion vir-                                69 §
13178: kaan maakunnassa, voidaan korvata siihen                    Itsehallintolain muuttaminen ja
13179: rinnastettavana, Islannissa, Norjassa, Ruotsis-             määräenemmistöllä hyväksyttävä
13180: sa tai Tanskassa suoritetulla tutkinnolla.                            maakuntalaki
13181:                         65 §                            Tämä laki on voimassa perustuslakina. La-
13182:       Valtion elinkeinotoiminta ja tietyt virat      kia voidaan muuttaa tai selittää tai se voidaan
13183:                     maakunnassa                      kumota taikka siitä voidaan tehdä poikkeuksia
13184:                                                      vain eduskunnan ja maakuntapäivien yhtäpitä-
13185:    Jos valtiolle, itsenäiselle valtion laitokselle   vin päätöksin. Eduskunnassa päätös on tehtä-
13186: tai yhteisölle, jossa valtiolla on ratkaiseva mää-   vä siinä järjestyksessä kuin perustuslain muut-
13187: räysvalta, pidätetään oikeus harjoittaa 27 tai       tamisesta, selittämisestä ja kumoamisesta on
13188: 29 §:n mukaan valtakunnan lainsäädännöllä            säädetty ja maakuntapäivillä siten, että sitä on
13189: säänneltyä elinkeinotoimintaa, voidaan asetuk-       kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa anne-
13190: sella säätää, että maakunnalla tai yhteisöllä,       tuista äänistä.
13191: jossa maakunnalla on ratkaiseva määräysvalta,           Maakuntalaissa voidaan säätää, että maa-
13192: on sama oikeus harjoittaa elinkeinoa maakun-         kuntapäivien on hyväksyttävä maakuntalaki
13193: nassa, jollei sitä vastaan ole painavia syitä.       vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä
13194:    Mitä 30 §:n 1 kohdassa, 42 §:n 1 momentis-        annetuista äänistä. Tällaisen säännöksen sisäl-
13195: sa ja 64 §:ssä säädetään valtion palveluksesta,      tävä maakuntalaki on hyväksyttävä samassa
13196: koskee myös palvelusta maakunnassa toimivis-         järjestyksessä.
13197: sa itsenäisissä valtion laitoksissa sekä asetuk-
13198: sella säädetyllä tavalla palvelusta yhteisöissä,
13199: joissa valtiolla on ratkaiseva määräysvalta.                             11 luku
13200:                                                           Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
13201:                         66 §
13202:              Maakunnan verovapaus                                          70 §
13203:                                                                        Voimaantulo
13204:    Maakunnalla on sama oikeus verovapauteen
13205: ja siihen rinnastettaviin etuuksiin kuin valtiol-       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
13206: la.                                                  kuuta 19
13207:                                                         Tällä lailla kumotaan 28 päivänä joulukuuta
13208:                         67 §                         1951 annettu Ahvenanmaan itsehallintolaki
13209:         Kunnallisen äänioikeuden voimaan             (670/51) siihen myöhemmin tehtyine muutoksi-
13210:          saattaminen eräissä tapauksissa             neen (vanha lakt) sekä muutoksenhausta hal-
13211:                                                      lintoasioissa annetun lain soveltamisesta Ahve-
13212:   Maakuntalailla säädettävin edellytyksin an-        nanmaalla 16 päivänä helmikuuta 1979 annettu
13213: netaan kotiseutuoikeutta vailla olevalle Suo-        laki (182179) ja muut tämän lain kanssa ristirii-
13214: men kansalaiselle sekä Islannin, Norjan, Ruot-       dassa olevat säännökset.
13215:                                       1990 vp. -     HE n:o 73                                      117
13216: 
13217:    Lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimen-                               74 §
13218: piteisiin voidaan ryhtyä ennen lain voimaantu-        Asioiden käsittely viranomaisen toimivallan
13219: loa. Maakuntapäivät voi jo ennen tämän lain                             siirtyessä
13220: voimaantuloa hyväksyessään maakuntalain so-
13221: veltaa tämän lain säännöksiä. Tällainen maa-            Asian, jossa toimivalta tämän lain mukaises-
13222: kuntalaki ei kuitenkaan tule voimaan ennen           ti siirtyy viranomaiselta toiselle, käsittelee lop-
13223: tämän lain voimaantuloa.                             puun viranomainen, jossa se on vireillä toimi-
13224:    Tämän lain nojalla valittava Ahvenanmaan          vallan siirtyessä, noudattaen ennen toimivallan
13225: valtuuskunta hoitaa myös vanhan lain mukaan          siirtoa voimassa ollutta lainsäädäntöä.
13226: Ahvenanmaan valtuuskunnalle kuuluvat tehtä-             Haettaessa muutosta ennen toimivallan siir-
13227: vät.                                                 toa annettuun viranomaisen ratkaisuun nouda-
13228:                                                      tetaan vanhaa lakia ja muuta sovellettavaa
13229:                       71 §                           aikaisempaa lakia.
13230:    Aikaisempien säännösten soveltaminen
13231:                                                                             75 §
13232:    Jos tällä lailla tai sen nojalla on siirretty              Valtion palveluksessa olevat
13233: valtakunnan lainsäädäntövaltaan oikeudenala,
13234: joka on aikaisemmin säännelty maakuntalailla,           Se, jonka tehtävät valtion palvelussuhteessa
13235: tai maakunnan lainsäädäntövaltaan siirretty          tämän lain mukaan siirtyvät maakunnan toimi-
13236: ala, joka on aikaisemmin säännelty valtakun-         valtaan, siirtyy, jos hän siihen suostuu, entisin
13237: nan lainsäädännöllä, tällaista oikeudenalaa          eduin vastaaviin tehtäviin maakunnan palve-
13238: koskevaa ennen tämän lain voimaantuloa sää-          lukseen siten kuin asetuksella säädetään.
13239: dettyä maakuntalakia tai valtakunnan lainsää-           Siihen asti, kun 42 §:n 1 momentissa tarkoi-
13240: däntöä sovelletaan maakunnassa, kunnes maa-          tettu asetus annetaan, valtion palveluksessa
13241: kuntalaki on kumottu asetuksella ja valtakun-        maakunnassa olevalta henkilöltä vaadittavaan
13242: nan lainsäädäntö maakuntalailla.                     kielitaitoon sovelletaan vanhaa lakia sekä val-
13243:                                                      tion virkamieheltä vaadittavaa kielitaitoa kos-
13244:                       72§                            kevaa lainsäädäntöä sellaisina kuin ne olivat
13245:                 Koliseutuoikeus                      tämän lain tullessa voimaan.
13246:                                                         Se, joka tämän lain tullessa voimaan on
13247:    Sillä, jolla tämän lain voimaan tullessa on       maakunnassa valtion palveluksessa, on 42 §:n
13248: varsinainen asunto ja koti maakunnassa, on           1 momentin nojalla annetun asetuksen sään-
13249: maakuntahallitukselle tehdystä hakemuksesta          nösten estämättä edelleen kelpoinen kyseiseen
13250: oikeus saada kotiseutuoikeus vanhan lain sään-       palvelukseen.
13251: nösten mukaisesti.
13252:    Ottolapsen kotiseutuoikeus määräytyy otto-                              76 §
13253: vanhempien mukaan myös siinä tapauksessa,                               Virkasyyte
13254: että lapseksiottaminen on tapahtunut ennen
13255: tämän lain voimaantuloa.                                Mitä vanhassa laissa säädetään virkasyyt-
13256:                                                      teestä maaneuvosta, maakuntahallituksen jä-
13257:                       73 §                           sentä ja esittelijää sekä muuta maakuntahallin-
13258:           Elinkeinon harjoittaminen                  non virkamiestä vastaan, on edelleen voimassa,
13259:                                                      kunnes asetuksella toisin säädetään.
13260:    Sillä, jolla tämän lain voimaan tullessa on
13261: maakunnassa varsinainen asunto ja koti, on                                 77§
13262: asuttuaan maakunnassa keskeytyksettä viiden                Säännöllinen tasoitus, ylimääräiset
13263: vuoden ajan oikeus harjoittaa maakunnassa                   määrärahat ja tasoitusperusteen
13264: elinkeinoa vanhan lain säännösten mukaisesti.                         muuttaminen
13265:    Yksityisillä henkilöillä, yhtiöillä, osuuskun-
13266: nilla, yhdistyksillä, muilla yhteisöillä ja sääti-     Vanhassa laissa tarkoitettu säännöllinen ta-
13267: öillä, jotka tämän lain tullessa voimaan har-        soitus toimitetaan viimeisen kerran lain voi-
13268: joittavat maakunnassa elinkeinoa vanhan lain         maantuloa edeltävältä vuodelta.
13269: säännösten nojalla, on oikeus edelleenkin har-         Ennen tämän lain voimaantuloa hyväksyt-
13270: joittaa elinkeinoa vanhan lain säännösten mu-        tyyn ylimääräiseen määrärahaan voidaan
13271: kaisesti.
13272: 118                                1990 vp. -     HE n:o 73
13273: 
13274: myöntää lisäystä kahtena lain voimaantulon          Asetuksella voidaan säätää, että muu kuin 1
13275: jälkeisenä vuotena.                               momentissa tarkoitettu valtiolle kuuluva maa,
13276:    Tasoitusperustetta on muutettava, jos val-     rakennus tai laitos siirtyy maakunnalle.
13277: tion tilinpäätöksen perusteet muuttuvat ennen
13278: lain voimaantuloa 48 §:n 1 momentissa tarkoi-                          79 §
13279: tetulla tavalla.                                                    lrtaimisto
13280:                      78 §                            Kun valtion viranomaisen toiminta tämän
13281:        Maa, rakennukset ja laitokset              lain mukaan siirtyy maakunnan viranomai-
13282:                                                   selle, siirtyy toiminnan kannalta tarpeellinen
13283:    Mitä 61 §:n 2 momentissa säädetään, koskee     valtion viranomaisen maakunnassa oleva irtai-
13284: myös varsinaista valtionhallintoa varten tämän    misto korvauksetta maakunnalle.
13285: lain tullessa voimaan käytettävää maata, ra-
13286: kennusta ja laitosta.
13287: 
13288: 
13289: 2.
13290:                                             Laki
13291: Ahvenanmaan maakunnassa olevan kiinteän omaisuuden hankkimista ja hallintaa koskevan
13292:                 oikeuden rajoittamisesta annetun lain muuttamisesta
13293: 
13294:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
13295: tavalla, muutetaan Ahvenanmaan maakuntapäivien suostumuksella Ahvenanmaan maakunnassa
13296: olevan kiinteän omaisuuden hankkimista ja hallintaa koskevan oikeuden rajoittamisesta 3
13297: päivänä tammikuuta 1975 annetun lain (3/75) nimike sekä 2 ja 3 § näin kuuluviksi:
13298: 
13299:                             Ahvenanmaan maanhankintalaki
13300:                       2 §                         estämättä hankkia omaisuutta avio-oikeuden
13301:    Ne, joilla ei ole Ahvenanmaan kotiseutuoi-     nojalla.
13302: keutta, sekä yhtiöt, osuuskunnat, yhdistykset,       Jos muu kuin rintaperillinen tai eloonjäänyt
13303: muut yhteisöt, laitokset, säätiöt tai yhtymät     puoliso on osakkaana kuolinpesässä, jolla on
13304: eivät saa ilman maakuntahallituksen lupaa         omistuksessaan tai hallinnassaan kiinteää
13305: omistusoikeuksin hankkia taikka vuokrasopi-       omaisuutta, eikä tällaisella osakkaana ole koti-
13306: muksen tai muun sopimuksen nojalla hallita        seutuoikeutta, maakuntahallitus voi, jollei pe-
13307: kiinteää omaisuutta maakunnassa.                  rinnönjakoa ole toimitettu kahden vuoden ku-
13308:    Mitä tässä laissa säädetään kiinteän omai-     luessa perittävän kuolemasta eikä kuolinpesän
13309: suuden hankkimisesta, koskee myös kiinteistön     osakkaalle ole myönnetty 2 §:n 1 momentissa
13310: määräalaa sekä luovutuksella hankittua osuut-     tarkoitettua lupaa, vaatia jaon toimittamista
13311: ta kuolinpesästä, joka omistaa tai hallitsee      kuten pesän osakas. Sanotun kuolinpesän
13312: kiinteää omaisuutta.                              osakkaan oikeuteen hallita hänen osalleen ja-
13313:    Maakuntalailla voidaan säätää poikkeuksia      ossa tullutta kiinteää omaisuutta sovelletaan
13314: 1 momentista.                                     muutoin, mitä tässä laissa säädetään kiinteän
13315:                                                   omaisuuden hankkimisesta.
13316:                       3 §                           Pankki voi ilman lupaa enintään viiden vuo-
13317:    Rintaperillinen ja puoliso saavat tämän lain   den ajaksi hankkia omistusoikeuden 2 §:ssä
13318: säännösten estämättä periä 2 §:ssä tarkoitettua   tarkoitettuun omaisuuteen, joka on maksamat-
13319: omaisuutta sekä hankkia osuuksia kuolinpesäs-     toman velan panttina tai vakuutena. Sanotun
13320: tä, joka omistaa tai hallitsee kiinteää omai-     ajan kuluttua umpeen omaisuuden saantoon
13321: suutta, jos he ovat kuolinpesän osakkaita.        on sovellettava, mitä muutoin tässä laissa sää-
13322: Puolison kuoleman jälkeen toimitettavassa osi-    detään.
13323: tuksessa saa eloonjäänyt puoliso tämän lain
13324:                                  1990 vp. -    HE n:o 73                                119
13325: 
13326:    Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-       Pidennettäessä ennen tämän lain voimaantu-
13327: kuuta 19 .                                     loa tehdyn vuokrasopimuksen tai muun sopi-
13328:    Tässä laissa tarkoitetun omaisuuden saan-   muksen voimassaoloaikaa sovelletaan tämän
13329: toon, joka on tapahtunut ennen lain voimaan-   lain säännöksiä.
13330: tuloa, sovelletaan aikaisemman lain säännök-
13331: siä.
13332: 
13333:     Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1990
13334: 
13335: 
13336:                                   Tasavallan Presidentti
13337:                                    MAUNO KOIVISTO
13338: 
13339: 
13340: 
13341: 
13342:                                                            Oikeusministeri Tarja Halonen
13343: 120                                  1990 vp. -     HE n:o 73
13344: 
13345:                                                                                               Liite
13346: 
13347: 
13348: 
13349: 
13350: 2.
13351:                                               Laki
13352: Ahvenanmaan maakunnassa olevan kiinteän omaisuuden hankkimista ja hallintaa koskevan
13353:                        oikeuden rajoittamisesta annetun lain
13354:                                    muuttamisesta
13355: 
13356:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
13357: tavalla, muutetaan Ahvenanmaan maakuntapäivien suostumuksella Ahvenanmaan maakunnassa
13358: olevan kiinteän omaisuuden hankkimista ja hallintaa koskevan oikeuden rajoittamisesta 3
13359: päivänä tammikuuta 1975 annetun lain (3175) nimike sekä 2 ja 3 § näin kuuluviksi:
13360: 
13361: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
13362: 
13363:   Laki Ahvenanmaan maakunnassa olevan                     Ahvenanmaan maanhankintalaki
13364:      kiinteän omaisuuden hankkimista ja
13365:  hallintaa koskevan oikeuden rajoittamisesta
13366: 
13367:                        2§                                                 2§
13368:    Henkilö, jolla ei ole Ahvenanmaan kotiseu-          Ne, joilla ei ole Ahvenanmaan kotiseutuoi-
13369: tuoikeutta, samoin kuin yhtiö, osuuskunta,          keutta, sekä yhtiöt, osuuskunnat, yhdistykset,
13370: yhdistys, muu yhteisö, laitos, säätiö tai yhtymä    muut yhteisöt, laitokset, säätiöt tai yhtymät
13371: ei saa ilman maakunnanhallituksen kussakin          eivät saa ilman maakuntahallituksen lupaa
13372: tapauksessa erikseen antamaa lupaa omistus-         omistusoikeuksin hankkia taikka vuokrasopi-
13373: oikeuksin hankkia taikka vuokra- tai muun           muksen tai muun sopimuksen nojalla hallita
13374: sopimuksen nojalla hallita kiinteätä omaisuut-      kiinteää omaisuutta maakunnassa.
13375: ta Ahvenanmaan maakunnassa.
13376:   Ilman erityisiä syitä ei lupaa kuitenkaan saa
13377: evätä yhtiöltä, osuuskunnalta, yhdistykseltä,
13378: muulta yhteisöltä, laitokselta, säätiöltä tai yh-
13379: tymältä, jonka laillinen kotipaikka viiden vuo-
13380: den ajan on ollut maakunnassa ja jonka halli-
13381: tuksen kaikilla jäsenillä on Ahvenanmaan koti-
13382: seutuoikeus.
13383:   Mitä tässä laissa on säädetty kiinteästä omai-       Mitä tässä laissa säädetään kiinteän omai-
13384: suudesta koskee soveltuvin osin myös kiinteis-      suuden hankkimisesta, koskee myös kiinteistön
13385: tön määräalaa.                                      määräalaa sekä luovutuksella hankittua osuut-
13386:                                                     ta kuolinpesästä, joka omistaa tai hallitsee
13387:                                                     kiinteää omaisuutta.
13388:                                                        Maakuntalailla voidaan säätää poikkeuksia
13389:                                                     1 momentista.
13390:                       3 §                                                  3§
13391:   Tämän lain säännösten estämättä saa                  Rintaperillinen ja puoliso saavat tämän lain
13392:   1) valtio, maakunta ja Ahvenanmaan kunta          säännösten estämättä periä 2 §:ssä tarkoitettua
13393: hankkia tai hallita Ahvenanmaan maakunnas-          omaisuutta sekä hankkia osuuksia kuolinpesäs-
13394: sa olevaa kiinteätä omaisuutta;                     tä, joka omistaa tai hallitsee kiinteää omai-
13395:                                     1990 vp. -     HE n:o 73                                    121
13396: 
13397: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
13398:    2) pankki siitä erikseen säädetyllä tavalla     suutta, jos he ovat kuolinpesän osakkaita.
13399: väliaikaisesti hankkia kiinteätä omaisuutta, jo-   Puolison kuoleman jälkeen toimiteltavassa osi-
13400: ka on maksamattoman velan panttina tai va-         tuksessa saa eloonjäänyt puoliso tämän lain
13401: kuutena; sekä                                      estämättä hankkia omaisuutta avio-oikeuden
13402:    3) jokainen omistaa ja hallita omaisuutta,      nojalla.
13403: minkä hän ennen tämän lain voimaantuloa on
13404: laillisesti saanut omistukseensa tai hallintaan-
13405: sa, mikäli 18 §:ssä ei muuta johdu, tahi sen
13406: jälkeen perintönä tai pakkolunastuksen joh-
13407: dosta saanut.
13408:                                                       Jos muu kuin rintaperillinen tai eloonjäänyt
13409:                                                    puoliso on osakkaana kuolinpesässä, jolla on
13410:                                                    omistuksessaan tai hallinnassaan kiinteää
13411:                                                    omaisuutta, eikä tällaisella osakkaalla ole koti-
13412:                                                    seutuoikeutta, maakuntahallitus voi, jollei pe-
13413:                                                    rinnönjakoa ole toimitettu kahden vuoden ku-
13414:                                                    luessa perittävän kuolemasta eikä kuolinpesän
13415:                                                    osakkaalle ole myönnetty 2 §:n 1 momentissa
13416:                                                    tarkoitettua lupaa, vaatia jaon toimittamista
13417:                                                    kuten pesän osakas. Sanotun kuolinpesän
13418:                                                    osakkaan oikeuteen hallita hänen osalleen ja-
13419:                                                    ossa tullutta kiinteää omaisuutta sovelletaan
13420:                                                    muutoin, mitä tässä laissa säädetään kiinteän
13421:                                                    omaisuuden hankkimisesta.
13422:                                                      Pankki voi ilman lupaa enintään viiden vuo-
13423:                                                    den ajaksi hankkia omistusoikeuden 2 §:ssä
13424:                                                    tarkoitettuun omaisuuteen, joka on maksamat-
13425:                                                    toman velan panttina tai vakuutena. Sanotun
13426:                                                    ajan kuluttua umpeen omaisuuden saantoon
13427:                                                    on sovellettava, mitä muutoin tässä laissa sää-
13428:                                                    detään.
13429:                                                       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
13430:                                                    kuuta 19
13431:                                                       Tässä laissa tarkoitetun omaisuuden saan-
13432:                                                    toon, joka on tapahtunut ennen lain voimaan-
13433:                                                    tuloa, sovelletaan aikaisemman lain säännök-
13434:                                                    siä.
13435:                                                       Pidennettäessä ennen tämän lain voimaantu-
13436:                                                    loa tehdyn vuokrasopimuksen tai muun sopi-
13437:                                                    muksen voimassaoloaikaa sovelletaan tämän
13438:                                                    lain säännöksiä.
13439:                                      1990 vp. -    HE n:o 74
13440: 
13441: 
13442: 
13443: 
13444:                                     Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aluevaihdosta Suomen
13445:                                 valtion ja Helsingin kaupungin välillä
13446: 
13447: 
13448: 
13449: 
13450:                           ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
13451: 
13452:   Esityksessä ehdotetaan, että valtio vaihtaisi    käyttämään puolustusvoimien varastomt1- ja
13453: Helsingin kaupungin kanssa Helsingin Kivikas-      harjoitustoimintaan. Vaihdettavien alueiden
13454: sa sijaitsevan pääasiassa asuntotuotantoon va-     arvo on 30 miljoonaa markkaa.
13455: rattavan noin 8,5 hehtaarin suuruisen alueen
13456: Sipoon Hindsbyssä sijaitsevaan noin 670 heh-        Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi-
13457: taarin suuruiseen alueeseen, jota tultaisiin       maan heti kun se on hyväksytty ja vahvistettu.
13458: 
13459: 
13460: 
13461: 
13462:                                          PERUSTELUT
13463: 
13464:    Puolustusvoimille on pääkaupunkiseudun          tämään räjähtävän materiaalin luolavarasto-
13465: tuntumassa tarpeen räjähtävän materiaalin va-      alueena ja se soveltuisi myös sissiharjoitteluun.
13466: rastoalue. Puutetta on myös Helsingin seudun          Valtion luovutettava alue vastaa Hofgårdin
13467: joukkojen harjoitusalueista. Helsingin kaupun-     kauppahintaa 30 miljoonaa markkaa. Kivikon
13468: ki on hankkinut Sipoon kunnan alueelta useita      alueen arvot on laskettu seuraavasti: asuin-
13469: kiinteistöjä tarkoituksena vaihtaa niitä valtion   kerrostalatootit 800 mk/k-m 2 , yleisen raken-
13470: kanssa Kivikasta kaavoitettavaan rakennus-         nuksen tontti 400 mk/k-m 2, puisto- ja pysä-
13471: maahan.                                            köintialue 43 mk/m 2 • Katualueet siirtyvät kor-
13472:    Noin 200 hehtaarin suuruista puolustusmi-       vauksetta.
13473: nisteriön hallinnassa olevaa Kivikon aluetta ei       Puolustusvoimille tarpeettomia Hofgårdin
13474: enää voida käyttää puolustusvoimien harjoi-        kartanon rakennuksia ja peltoalueita vaihdet-
13475: tus- tai varastointitarpeisiin.                    taisiin edelleen Sipoon kunnan kanssa kehitet-
13476:    Suomen valtio tulisi luovuttamaan vaihdossa     täessä puolustusvoimien Sipoon harjoitusaluei-
13477: noin 8,5 hehtaarin suuruisen asemakaavaluon-       ta.
13478: noksessa asuntoalueeksi merkityn alueen, jolle        Vaihtokirjassa edellytettäisiin valtioneuvos-
13479: on suunniteltu kuusi kerrostalotonttia raken-      ton 25 päivänä toukokuuta 1989 tekemän peri-
13480: nusoikeudeltaan yhteensä 35 900 k-m 2 (kerros-     aatepäätöksen mukaisesti Helsingin kaupungil-
13481: neliömetriä). Vaihtoon sisältyy myös yksi ylei-    ta, että se sitoutuu käyttämään luovuttaessaan
13482: sen rakennuksen tontti pinta-alaltaan 750 k-       Kivikon alueita edelleen asuntotuotantoon
13483: m2, puisto- ja pysäköintialuetta 22 788 m 2 ja     enintään sellaista hintaa tai vuokraa, joka
13484: katualuetta 14 610 m 2 •                           vastaa luovutuksessa valtion käyttämiä hin-
13485:    Valtiolle tulisivat Sipoon kunnan Hindsbyn      noitteluperusteita.
13486:  kylässä sijaitsevat yhteensä noin 670 hehtaarin      Tällä aluevaihdolla aloitettaisiin ne puolus-
13487: suuruiset Hofgårdin kartanon kolme tilaa, jot-     tusvoimien käyttöön tulevien maiden vaihdot,
13488:  ka ovat siirtyneet Helsingin kaupungin omis-      joihin valtioneuvoston kutsuman selvitysmie-
13489: tukseen tammikuussa 1988. Puolustusvoimien         hen 31 päivänä toukokuuta 1989 päivätyssä
13490:  tarpeisiin soveltuu noin 500 hehtaarin suurui-    ehdotuksessa on viitattu. Puolustusvoimien Si-
13491:  nen metsäalue, jota tultaisiin pääasiassa käyt-   poon harjoitusaluetta tullaan kehittämään
13492: 
13493: 300522E
13494: 2                                   1990 vp. -      HE n:o 74
13495: 
13496: edelleen aluevaihdoilla Helsingin kaupungin         Helsingin kaupunginvaltuustossa 27 patvana
13497: kanssa.                                             syyskuuta 1989. Ympäristöministeriöllä, Uu-
13498:    Puolustusministeriölle tulevan alueen käyttö-    denmaan lääninhallituksella ja Itä-Uudenmaan
13499: suunnitelma on laadittu työryhmässä, jossa on       seutukaavaliitolla ei ole huomauttamista käyt-
13500: ollut edustettuna puolustushallinnon lisäksi        tösuunnitelmaa vastaan.
13501: muun muassa Itä-Uudenmaan seutukaavaliitto
13502: ja Sipoon kunta. Käyttösuunnitelmassa on              Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan heti kun
13503: otettu huomioon Hindsbyn metsäalueisiin koh-        se on hyväksytty ja vahvistettu.
13504: distuvat virkistys- ja suojelutarpeet sekä maise-
13505: manhoito.                                             Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
13506:    Valtion alueneuvottelukunta ja rakennushal-      kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
13507: litus puoltavat vaihtoa. Vaihto on hyväksytty
13508: 
13509: 
13510:                                               Laki
13511:                   aluevaihdosta Suomen valtion ja Helsingin kaupungin välillä
13512: 
13513:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
13514: 
13515:                       1§                            olle puolustusministeriön hallintaan Sipoon
13516:   Puolustusministeriö oikeutetaan luovutta-         kunnan Hindsbyn kylästä tilat Storjofs RN:o
13517: maan Helsingin kaupungille Helsingin kaupun-        11:20, Hofvet RN:o 18:37 ja Göstas RN:o
13518: gin Malmin kylän tilasta Rata-Ströms RN :o          36:28.
13519: 4:2 noin 6 551 m 2 :n suuruinen määräala ja
13520: saman kylän tilasta Rata-Brusas RN:o 6:92                                 2§
13521: noin 78 653 m 2 :n suuruinen määräala edellyt-        Tämä laki tulee          voimaan    päivänä
13522: täen, että Helsingin kaupunki luovuttaa valti-          kuuta 1990
13523: 
13524:       Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1990
13525: 
13526: 
13527:                                       Tasavallan Presidentti
13528:                                       MAUNO KOIVISTO
13529: 
13530: 
13531: 
13532: 
13533:                                                                 Puolustusministeri Ole Norrback
13534:                                      1990 vp. -     HE n:o 75
13535: 
13536: 
13537: 
13538: 
13539:                                     Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi erään Helsingin kau-
13540:                                  pungissa sijaitsevan asuinkiinteistön myymisestä Rakennustoi-
13541:                                  misto A. Puolimatka Oy:lle
13542: 
13543: 
13544: 
13545: 
13546:                            ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
13547: 
13548:    Esityksessä ehdotetaan, että valtio luovuHai-    singin Santahaminaan 37 asuinhuoneistoa kä-
13549: si Rakennustoimisto A. Puolimatka Oy:lle            sittävän rakennuksen ja luovuttaa sen valtiolle.
13550: Helsingin kaupungissa sijaitsevan asuinkiinteis-
13551: tön siten, että yhtiö rakentaa vastikkeeksi kiin-    Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi-
13552: teistöstä valtion omistamalle maa-alueelle Hei-     maan heti kun se on hyväksytty ja vahvistettu.
13553: 
13554: 
13555: 
13556: 
13557:                                           PERUSTELUT
13558: 
13559:    Valtio omistaa Helsingissä osoitteessa Poh-        Helsingin seudulla on erittäin suuri puute
13560: joisranta 18 sijaitsevan 1880-luvulla valmistu-     puolustushallinnon palvelussuhdeasunnoista.
13561: neen nelikerroksisen asuinrakennuksen, joka         Tästä syystä puolustusministeriö on selvittänyt,
13562: sijaitsee tontilla 1115/15. Rakennuksessa on 16     voitaisiinko Pohjoisranta 18 :n kiinteistö myy-
13563: asuntoa, joiden pinta-alat vaihtelevat 18 ja 204    mällä tai vaihtamalla saada riittävä määrä
13564: m 2 :n välillä. Rakennuksen kerrosala on 3 008      puolustushallinnolle tarkoituksenmukaisia ja
13565: m 2 , josta asuntojen huoneistoala on 1 597 m 2 •   palvelussuhdeasunnoiksi soveltuvia asuntoja
13566: Rakennus on suojeltu valtion omistamien kult-       Helsingin seudulta.
13567: tuurihistoriallisesti huomattavien rakennusten
13568: suojelua Helsingin kaupungin alueella koske-           Puolustusministeriö on toimeenpannut tar-
13569: van valtioneuvoston 18 päivänä syyskuuta 1980       jouskilpailun eräille suurille rakennusliikkeille
13570: antaman päätöksen nojalla. Kaavassa raken-          ja tiedustellut näiden kiinnostusta kiinteistön
13571: nus on määrätty käytettäväksi asuntotarkoi-         ostamiseen tai vaihtamiseen asuntoihin Helsin-
13572: tuksiin.                                            gissä. Parhaan tarjouksen on tehnyt Rakennus-
13573:                                                     toimisto A. Puolimatka Oy, joka on tarjonnut
13574:                                                     Pohjoisranta 18:n kiinteistöstä noin 2 300 huo-
13575:    Rakennuksessa on lähiaikoina tulossa tar-        neistoneliömetriä asuntoja rakennettuna Hel-
13576: peelliseksi perustusten vahvistaminen, minkä        singin Santahaminaan puolustusministeriön
13577: lisäksi talo on muutenkin peruskorjauksen tar-      hallinnassa olevalle maa-alueelle tai 17,2 mil-
13578: peessa. Korjaustoimenpiteet on tarkoituksen-        joonaa markkaa. Hankkeen jatkosuunnittelus-
13579: mukaista suorittaa samanaikaisesti perustusten      sa yhtiön tarjoamaan hyötyneliömetrimäärään
13580: vahvistamisen yhteydessä. Rakennuksen kor-          on saatu sisällytettyä 37 asuntoa.
13581: jauskustannukset on arvioitu lähes 20 miljoo-
13582: naksi markaksi. Puolustusministeriön rakenta-          Kiinteistön luovutusehtoihin sisällytettäisiin
13583: misen toiminta- ja taloussuunnitelmassa ei ole      luovutuksensaajaa koskeva velvoite huolehtia
13584: voitu varautua kyseisen rakennuksen perus-          rakennuksen saneeraamisesta suojelumääräyk-
13585: korjaukseen, koska Helsingin seudulla on vi-        set huomioon ottaen. Kiinteistön osittainenkin
13586: reillä muita, puolustusvoimien kannalta tärke-      edelleenluovuttaminen peruskorjaamattomana
13587: ämpiä rakennus- ja perusparannushankkeita.          kielletään.
13588: 
13589: 300523F
13590: 2                                    1990 vp. -     HE n:o 75
13591: 
13592:   Museovirasto ja ympäristöministeriön kaa-         alueneuvottelukunta ja rakennushallitus puol-
13593: voitus- ja rakennusosasto ovat antaneet lau-        tavat hanketta.
13594: suntonsa kiinteistön luovuttamisesta, raken-          Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan heti kun
13595: nuksen suojelusta ja tästä johtuvista menettely-    se on hyväksytty ja vahvistettu.
13596: tavoista mahdollisessa luovutustilanteessa, jot-
13597: ka otetaan huomioon luovutuskirjassa. Valtion         Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
13598:                                                     kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
13599: 
13600: 
13601: 
13602:                                               Laki
13603:      erään Helsingin kaupungissa sijaitsevan asuinkiinteistön myymisestä Rakennustoimisto
13604:                                     A. Puolimatka Oy:lle
13605: 
13606:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
13607: 
13608:                        1§                           vän, huoneistoalaltaan noin 2 300 m2 :n suurui-
13609:    Puolustusministeriö oikeutetaan luovutta-        sen puolustusministeriön hyväksymien suunni-
13610: maan Helsingin kaupungin 1 kaupunginosan            telmien mukaisen rakennuksen ja luovuttaa sen
13611: korttelissa 15 sijaitseva tontti nro 15 rakennuk-   valtiolle.
13612: sineen Rakennustoimisto A. Puolimatka Oy:lle
13613: siten, että yhtiö rakentaa vastikkeeksi kiinteis-                         2§
13614: töstä valtion omistamalle maa-alueelle Helsin-        Tämä laki tulee          voimaan     päivänä
13615: gin Santahaminaan 37 asuinhuoneistoa käsittä-           kuuta 1990
13616: 
13617:       Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1990
13618: 
13619: 
13620:                                       Tasavallan Presidentti
13621:                                        MAUNO KOIVISTO
13622: 
13623: 
13624: 
13625: 
13626:                                                                 Puolustusministeri Ole Norrback
13627:                                      1990 vp. -     HE n:o 76
13628: 
13629: 
13630: 
13631: 
13632:                                     Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ortodoksisesta kirkko-
13633:                                  kunnasta annetun lain 41 §:n muuttamisesta
13634: 
13635: 
13636: 
13637: 
13638:                           ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
13639: 
13640:    Esityksessä ehdotetaan ortodoksisen kirkko-      tosta. Uutena maksuperusteena ehdotetaan
13641: kunnan keskusrahastolle suoritettavien osuuk-       keskusrahastolle suoritettavaksi seurakuntien
13642: sien maksuperusteita muutettaviksi. Ortodoksi-      ja Juostareiden arvopapereiden tuotosta ja
13643: sesta kirkkokunnasta annetun lain mukaisen          myyntivoitosta sekä muista pääomatuotoista
13644: seurakuntien ja luostarien metsien myynnistä        kirkolliskokouksen vahvistama osuus.
13645: saadun puhtaan tulon sijasta keskusrahastolle          Lainmuutos on tarkoitettu tulemaan voi-
13646: tuleva osuus ehdotetaan määriteltäväksi las-        maan lain vahvistamista seuraavan vuoden
13647: kennallisella perusteella metsien puhtaasta tuo-    alusta lukien.
13648: 
13649: 
13650: 
13651: 
13652:                                           PERUSTELUT
13653: 
13654: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut                    muuttamista siten, että se suoritettaisiin seura-
13655:    muutokset                                        kuntien ja luostarien metsien puhtaasta tuotos-
13656:                                                     ta.
13657:   Ortodoksisesta kirkkokunnasta annetun lain           Metsän puhdas tuotto määriteltäisiin maati-
13658: (521/69) mukaan kirkkokunnan keskusrahasto          latalouden tuloverolain (543/67) mukaisten
13659: on yhteinen rahasto, jonka varoja käytetään         metsätalouden puhtaan tuoton arviointiperus-
13660: vahvistetun talousarvion rajoissa muun muassa       teiden mukaan. Ehdotettu keskusrahastomak-
13661: kirkkokunnan yleisiin tarpeisiin, taloudellisesti   sun määräytyminen metsien puhtaan tuoton
13662: heikossa asemassa olevien seurakuntien ja           perusteella aiheuttaa keskusrahaston tulopoh-
13663: luostarien avustamiseen sekä papiston ja kant-      jan laajenemisen ja yhdenmukaistaa eri seura-
13664: torien eläkkeisiin. Keskusrahaston varoja kar-      kuntien suorittamien maksujen maksuperus-
13665: tutetaan ortodoksisesta kirkkokunnasta anne-        teet.
13666: tun lain 41 §:ssä säädettyjen perusteiden mu-          Samassa yhteydessä kirkolliskokous on esit-
13667: kaan.                                               tänyt keskusrahaston tulopohjaa laajennetta-
13668:    Metsäomaisuudesta ovat seurakunnat ja            vaksi myös siten, että keskusrahastolle luovute-
13669: luostarit suorittaneet keskusrahastolle tulevan     taan kirkolliskokouksen vahvistama osuus seu-
13670: maksun metsien myynnistä saadusta puhtaasta         rakuntien ja luostarien saamista määräaikais-
13671: tulosta. Ortodoksisen kirkkokunnan XIV var-         talletusten, osakkeiden, obligaatioiden ja mui-
13672: sinainen kirkolliskokous on 4 päivänä loka-         den sijoituspapereiden tuotosta ja myyntivoi-
13673: kuuta 1989 esittänyt metsäomaisuudesta suori-       tosta sekä muista pääomatuloista. Osuus suori-
13674: tettavan keskusrahastomaksun maksuperusteen         tettaisiin puhtaasta tuotosta, myyntivoitosta ja
13675: 300635C
13676: 2                                   1990 vp. -     HE n:o 76
13677: 
13678: pääomatuloista, joista on vähennetty mahdolli-     2. Esityksen taloudelliset vaiku-
13679: set verot, korot ja kuoletukset ja muut valtion-      tukset
13680: verotuksessa hyväksytyt vähennykset. Orto-
13681: doksisesta kirkkokunnasta annetun lain 41 §:n        Ortodoksinen kirkolliskokous on vahvista-
13682: mukaan seurakunnat ja luostarit suorittavat        nut nykyisin metsä- ja pääomatuloista kirkko-
13683: paitsi metsien tuotosta myös vuokralle anne-       kunnan keskusrahastolle maksettavaksi osuu-
13684: tusta kiinteistön ja siihen verrattavan muun       deksi 15 prosenttia. Saman perusteen mukaan
13685: omaisuuden puhtaasta tulosta keskusrahastolle      laskettuna keskusrahaston tulopohjan laajenta-
13686: kirkolliskokouksen vahvistaman osuuden. Jot-       minen esityksessä ehdotetuna tavalla merkitsisi
13687: ta seurakuntien ja luostareiden sijoitusomai-      seurakuntien maksujen lisääntymistä 3, 7 pro-
13688: suus saatettaisiin keskusrahastomaksun suh-        sentilla ja keskusrahaston tulojen kasvua 3,1
13689: teen yhdenvertaiseen asemaan, tulisi ortodoksi-'   prosentilla.
13690: sesta kirkkokunnasta annetun lain 41 §:n 1
13691: momentin 3 kohtaan tehdä kirkolliskokouksen
13692: ehdottama lisäys.                                  3. Voimaantulo
13693:   Kirkkokunnan keskusrahaston tulopohjan
13694: laajentaminen on myös tarpeen kirkkokunnan           Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan sen vah-
13695: yhteisten suurten taloudellisten velvoitteiden,    vistamista seuraavan vuoden alusta lukien.
13696: kuten papiston eläkkeiden ja jälleenrakennet-
13697: tujen kirkkojen peruskorjausten suorittamisen        Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
13698: varmistamiseksi.                                   kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
13699:                                      1990 vp. -     HE n:o 76                                      3
13700: 
13701: 
13702:                                               Laki
13703:                ortodoksisesta kirkkokunnasta annetun lain 41 §:n muuttamisesta
13704: 
13705:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13706:   muutetaan ortodoksisesta kirkkokunnasta 8 päivänä elokuuta 1969 annetun lain 41 §:n
13707: momentin 2 kohta,
13708:   sellaisena kuin se on 27 päivänä marraskuuta 1987 annetussa laissa (893/87), sekä
13709:   lisätään 41 §:n 1 momenttiin siitä 10 päivänä elokuuta 1984 annetulla lailla (593/84) kumotun 3
13710: kohdan tilalle uusi 3 kohta seuraavasti:
13711: 
13712:                       41 §
13713:   Yksityisten lahjoitusten ja valtiolta ehkä saa-      3) seurakuntien ja luostarien määräaikaistal-
13714: tavien avustusten lisäksi kartutetaan keskusra-     letusten, osakkeiden, obligaatioiden ja muiden
13715: hastoa seuraavalla tavalla:                         sijoitusarvopaperien tuotosta ja myyntivoitosta
13716:                                                     sekä muista pääomatuloista sen jälkeen, kun
13717:    2) papiston ja kanttorien virkataloihin kuu-     niistä on vähennetty mahdolliset verot, laino-
13718: luvien sekä seurakuntien ja luostarien metsien      jen korot ja lainaehtoihin sidotut kuoletukset
13719: puhtaasta tuotosta samoinkuin seurakuntien ja       sekä muut valtionverotuksessa hyväksytyt vä-
13720: luostarien vuokralle annetusta kiinteästä ja        hennykset, luovutetaan kirkolliskokouksen
13721: siihen verrattavasta muusta omaisuudesta saa-       vahvistama osuus;
13722: dusta puhtaasta tulosta sen jälkeen, kun siitä
13723: on vähennetty mahdolliset verot, lainojen ko-
13724: rot ja lainaehtoihin sidotut kuoletukset ja
13725: muut valtioverotuksessa hyväksytyt vähennyk-          Tämä laki tulee voimaan               päivänä
13726: set, luovutetaan kirkolliskokouksen vahvista-                 kuuta 199 .
13727: ma osuus;
13728: 
13729:      Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1990
13730: 
13731: 
13732:                                        Tasavallan Presidentti
13733:                                        MAUNO KOIVISTO
13734: 
13735: 
13736: 
13737: 
13738:                                                               Opetusministeri Christoffer Taxell
13739: 4                                   1990 vp. -    HE n:o 76
13740: 
13741:                                                                                               Liite
13742: 
13743: 
13744: 
13745: 
13746:                                              Laki
13747:               ortodoksisesta kirkkokunnasta annetun lain 41 §:n muuttamisesta
13748: 
13749:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13750:   muutetaan ortodoksisesta kirkkokunnasta 8 päivänä elokuuta 1969 annetun lain 41 §:n 1
13751: momentin 2 kohta,
13752:   sellaisena kuin se on 27 päivänä marraskuuta 1987 annetussa laissa (893/87), sekä
13753:   lisätään 41 §:n 1 momenttiin siitä 10 päivänä elokuuta 1984 annetulla lailla (593/84) kumotun 3
13754: kohdan tilalle uusi 3 kohta seuraavasti:
13755: 
13756: 
13757: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
13758: 
13759:                                                 41 §
13760:                             Yksityisten lahjoitusten ja valtiolta ehkä saa-
13761:                          tavien avustusten lisäksi kartutetaan keskusra-
13762:                          hastoa seuraavalla tavalla:
13763: 
13764:    2) papiston ja kanttorien virkataloihin kuu-       2) papiston ja kanttorien virkataloihin kuu-
13765: luvien sekä seurakuntien ja luostarien metsien     luvien sekä seurakuntien ja luostarien metsien
13766: myynnistä samoinkuin seurakuntien ja luosta-       puhtaasta tuotosta samoin kuin seurakuntien
13767: rien vuokralle annetusta kiinteästä ja siihen      ja luostarien vuokralle annetusta kiinteästä ja
13768: verrattavasta muusta omaisuudesta saadusta         siihen verrattavasta muusta omaisuudesta saa-
13769: puhtaasta tulosta sen jälkeen, kun siitä on        dusta puhtaasta tulosta sen jälkeen, kun siitä
13770: vähennetty mahdolliset verot, lainojen korot ja    on vähennetty mahdolliset verot, lainojen ko-
13771: lainaehtoihin sidotut kuoletukset sekä muut        rot ja lainaehtoihin sidotut kuoletukset sekä
13772: valtionverotuksessa hyväksytyt vähennykset,        muut valtionverotuksessa hyväksytyt vähen-
13773: luovutetaan kirkolliskokouksen vahvistama          nykset, luovutetaan kirkolliskokouksen vahvis-
13774: osuus;                                             tama osuus;
13775:                                                       3) seurakuntien ja luostarien määräaikaistal-
13776:                                                    letusten, osakkeiden, obligaatioiden ja muiden
13777:                                                    sijoitusarvopaperien tuotosta ja myyntivoitosta
13778:                                                    sekä muista pääomatuloista sen jälkeen, kun
13779:                                                    niistä on vähennetty mahdolliset verot, laino-
13780:                                                    jen korot ja lainaehtoihin sidotut kuoletukset
13781:                                                    sekä muut valtionverotuksessa hyväksytyt vä-
13782:                                                    hennykset, luovutetaan kirkolliskokouksen
13783:                                                    vahvistama osuus;
13784: 
13785: 
13786:                                                       Tämä laki tulee voimaan             päivänä
13787:                                                               kuuta 199 .
13788:                                       1990 vp. -    HE n:o 77
13789: 
13790: 
13791: 
13792: 
13793:                                      Hallituksen esitys Eduskunnalle työsopimuslain muuttamisesta
13794: 
13795: 
13796: 
13797: 
13798:                            ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
13799: 
13800:   Hallituksen esityksessä ehdotetaan laajennet-     osittaisen hoitovapaan sellaisiin vanhempiin,
13801: tavaksi pienten lasten vanhempien mahdolli-         joilla on alle nelivuotias lapsi tai peruskoulun
13802: suutta lyhentää työaikaansa määräajaksi lap-        ensimmäistä lukukautta käyvä lapsi. Lisäksi
13803: sen hoidon vuoksi. Ehdotuksen mukaan työn-          ehdotetaan muutoksia äitiys- ja isyysloman
13804: tekijä voisi saada osittaista hoitovapaata lap-     sekä alle kaksivuotiaan lapsen hoitovapaan
13805: sensa tai muun hänen kodissaan pysyvästi asu-       käyttämistä koskeviin ilmoitusaikoihin.
13806: van lapsen hoidon vuoksi keskeytyksettä sen
13807: vuoden loppuun saakka, jolloin lapsi aloittaa         Muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan
13808: peruskoulun. Nykyiset säännökset rajoittavat        vuoden 1990 jälkipuoliskolla.
13809: 
13810: 
13811: 
13812: 
13813:                                           PERUSTELUT
13814: 
13815: 1. Nykyinen tilanne                                 etenkin julkishallinnon palveluihin ja työvoi-
13816:                                                     matilanteeseen vaihtelivat suuresti.
13817:    Työsopimuslakiin lisättiin säännökset osit-         Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi keväällä
13818: taisesta hoitovapaasta osana työntekijän yksi-      1988, että jos osittaisen hoitovapaan käyttöön
13819: löllistä työaikaa koskevaa lainsäädäntöuudis-       liittyy ansionmenetystä osittain kompensoiva
13820: tusta, joka tuli voimaan vuoden 1988 elokuun        hoitokorvaus, oikeutta käyttäviä olisi yksityis-
13821: alusta. Työsopimuslain uuden 34 d §:n (284/         ten työnantajien palveluksessa noin 20 000,
13822: 88) mukaan työntekijä voi saada osittaista          kunnallishallinnossa noin 15 000 ja valtion pal-
13823: hoitovapaata alle nelivuotiaan lapsensa tai         veluksessa noin 4 000 henkilöä. Sosiaali- ja
13824: muun hänen kodissaan pysyvästi asuvan alle          terveysministeriön vuonna 1989 tekemät selvi-
13825: nelivuotiaan lapsen hoidon vuoksi sekä perus-       tykset osoittavat, että työajan lyhentämismah-
13826: koulun aloittavan lapsen hoidon vuoksi ensim-       dollisuutta on käytetty tuntuvasti vähemmän
13827: mäisen lukukauden ajaksi.                           kuin oli arvioitu.
13828:    Yksilöllistä työaikaa koskeneessa hallituksen       Osittaista hoitovapaata on käyttänyt 6 pro-
13829: esityksessä (hall.es. n:o 166/1987 vp.) todet-      senttia siihen oikeutetuista. Tiedot perustuvat
13830: tiin, että osittaisen hoitovapaan käytöstä ja sen   huhtikuussa 1989 alle neljävuotiaiden lasten
13831: laajuudesta saatujen kokemusten ja sen julkis-      vanhemmille lähetettyyn kyselyyn. Osittaisen
13832: ten palvelujen saatavuuteen aiheuttamien vai-       hoitovapaan käyttö on ollut Uudenmaan lää-
13833: kutusten perusteella hallituksen tarkoituksena      nissä jonkin verran yleisempää kuin muualla.
13834: on tehdä ratkaisut osittaisen hoitovapaan ke-       Lain ensimmäisen kokonaisen voimassaolo-
13835: hittämisestä vuoden 1989 lopulla. Osittaisen        vuoden aikana voidaan arvioida 7 000-8 000
13836: hoitovapaan asteittaiseen laajentamiseen pää-       alle nelivuotiaan lapsen vanhemman lyhentä-
13837: dyttiin sen vuoksi, että arviot työajan lyhentä-    vän työaikaansa lapsen hoidon vuoksi. Näihin
13838: mismahdollisuuden käytöstä ja vaikutuksista         arvioihin on lisättävä peruskoulun aloittavien
13839: 
13840: 300627T
13841: 2                                    1990 vp. -     HE n:o 77
13842: 
13843: lasten vanhemmat, jotka ovat käyttäneet mah-        ei ehdoteta muutettavaksi muilta kuin edellä
13844: dollisuutta siirtyä osittaiselle hoitovapaalle      mainituilta osin. Osittainen hoitovapaa toteu-
13845: syyslukukauden ajaksi.                              tetaan työnantajan ja työntekijän sopimaHa
13846:    Lailla lasten kotihoidon tuesta annetun lain     tavalla, eikä työnantaja voi kieltäytyä hoitova-
13847: muuttamisesta (4/89), joka on voimassa maa-         paata koskevan sopimuksen tekemisestä ilman
13848: liskuun alusta 1989 vuoden loppuun ja jonka         painavaa syytä, jollaiseksi käy vain osittaisesta
13849: voimassa oloa on jatkettu edelleen lailla (1268/    hoitovapaasta työnantajalle tai liikkeen, laitok-
13850: 89) vuoden 1990 loppuun, on säädetty työajan        sen taikka viraston toiminnalle työpaikan koko
13851: lyhentämisestä aiheutuvaa ansionmenetystä           ja käytetyt tuotanto- ja palvelutekniikka huo-
13852: kompensoivasta osittaisesta kotihoidon tuesta.      mioon ottaen aiheutuva merkittävä haitta.
13853: Osittaisen kotihoidon tuen saamisen edellytyk-         Talous- ja tulopoliittisessa kokonaisratkai-
13854: senä on, että työ- tai virkasuhteessa olevan alle   sussa vuosille 1990-1991 sovittiin eräistä äi-
13855: kolmivuotiaan lapsen vanhemman tai muun             tiys- ja isyyslomaa sekä hoitovapaata koskevis-
13856: huoltajan viikottainen työaika on enintään 30       ta muutoksista. Tämän johdosta ehdotetaan
13857: tuntia. Tuki on määrältään neljännes kotihoi-       työsopimuslain 34 §:ään lisättäväksi uusi 2 mo-
13858: don tuen perusosasta. Osittaista kotihoidon         mentti, jonka mukaan äidin, joka aloittaa
13859: tukea maksetaan siihen saakka, kun lapsi täyt-      äitiysloman aikaisemmin kuin 30 arkipäivää
13860: tää kolme vuotta tai tuen saamisen muut edel-       ennen laskettua synnytysaikaa, on ilmoitettava
13861: lytykset lakkaavat. Osittaista kotihoidon tukea     tästä työnantajalle viimeistään kolme kuukaut-
13862: on edellä mainitun sosiaali- ja terveysministe-     ta ennen laskettua synnytysaikaa. Ehdotuksen
13863: riön selvityksen mukaan saanut 43 prosenttia        mukaan työnantaja ja työntekijä voivat keske-
13864: osittaista hoitovapaata käyttävistä perheistä eli   nään sopia asiasta toisin. Kokonaisratkaisussa
13865:  noin 3 400 perhettä.                               sovittiin, että nykyisen isyysloman lisäksi isällä
13866:                                                     on mahdollisuus pitää äitiys- ja vanhempainlo-
13867:                                                     man aikana isyyslomaa, joka ei lyhennä van-
13868: 2. Ehdotetut muutokset                              hempainlomaa. Tästä syystä ehdotetaan työso-
13869:                                                     pimuslain 34 a §:ään lisättäväksi säännös siitä,
13870:    Osittaisen hoitovapaan käytöstä ja sen laa-      että myös tästä valinnaisena aikana käytettä-
13871: juudesta saatujen kokemusten perusteella halli-     västä isyyslomasta on ilmoitettava työnanta-
13872: tus esittää osittaisen hoitovapaan laajentamis-     jalle kuukautta ennen loman käyttämistä. Vie-
13873: ta. Lakiehdotuksen mukaan työntekijä voisi          lä ehdotetaan työsopimuslain 34 b § :n 2 mo-
13874: saada osittaista hoitovapaata lapsensa tai          menttia muutettavaksi siten, että työnantajalle
13875: muun hänen kodissaan pysyvästi asuvan lapsen        on ilmoitettava alle kaksivuotiaan lapsen hoi-
13876: hoidon vuoksi sen vuoden loppuun saakka,            tovapaan käyttämisestä nykyisen yhden kuu-
13877: jona lapsi aloittaa peruskoulun.                     kauden sijasta kahta kuukautta ennen vanhem-
13878:    Peruskoululain (476/83) 32 §:n mukaan op-        painloman päättymistä.
13879: pivelvollisuuden suorittaminen alkaa syysluku-
13880: kauden alussa sinä vuonna, jona lapsi täyttää
13881: seitsemän vuotta.
13882:    Ehdotus merkitsee osittaiseen hoitovapaa-        3. Esityksen taloudelliset vaiku-
13883: seen oikeutettujen perheiden määrän kasvua             tukset
13884: lähes kaksinkertaiseksi. Oikeuttaan käyttävien
13885: perheiden lukumäärä kasvanee asteittain. Työ-          Osittaista hoitovapaata käyttävien perheiden
13886: ajan lyhentämismahdollisuuden käyttöä arvioi-       käytettävissä olevat tulot vähenevät toisen van-
13887: taessa on otettava huomioon, ettei osittainen       hemmista lyhentäessä työaikaansa, mutta vai-
13888: kotihoidontuki ulotu näihin soveltamispiirin        kutukset verotuksen ja tulonsiirtojen jälkeen
13889: laajentamisen kohteena oleviin perheisiin, kos-     jäävät selvästi bruttotulojen alenemista pie-
13890: ka lapsi on 4-7-vuotias. Säännöksen muutta-         nemmiksi. Työnantajille osittaisen hoitovapaa-
13891: minen ei siten lisää osittaisen hoitovapaan         oikeuden laajeneminen ei aiheuta merkittäviä
13892: käyttöä läheskään samassa suhteessa kuin itse       lisäkustannuksia, koska työajan lyhennyksiä
13893: oikeus hoitovapaaseen laajenee.                     voidaan osaksi korvata työn tehostaruistoimilla
13894:    Osittaista hoitovapaata koskevia säännöksiä      ja töiden uudel!een järjestelyillä. Julkishallin-
13895:                                       1990 vp. -   HE n:o 77                                     3
13896: 
13897: nossa tehtyjen arvioiden mukaan osittaisesta       4. Voimaantulo
13898: hoitovapaasta ei aiheudu lainkaan lisäkustan-
13899: nuksia, jos entinen tuotanto- ja palvelutaso          Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan vuoden
13900: voidaan säilyttää palkkaamalla lisätyövoimaa       1990 jälkipuoliskolla. Koska osittaisesta hoito-
13901: vajaa 80 prosenttia laskennallisesta työpanok-     vapaasta on tiedotettu varsin laajasti vuoden
13902: sen menetyksestä.                                  1988 lainsäädäntöuudistuksen yhteydessä, jär-
13903:   Julkiselle taloudelle osittaisen hoitovapaan     jestelmän laajentaminen ei edellytä pitkää val-
13904: laajeneminen aiheuttaa vähäisiä verotulojen        misteluaikaa.
13905: menetyksiä siltä osin kuin työaikaansa lyhentä-
13906: neen työntekijän sijaan ei palkata lisätyövoi-       Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
13907: maa.                                               kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
13908: 
13909: 
13910:                                               Laki
13911:                                   työsopimuslain muuttamisesta
13912: 
13913:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13914:    muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työsopimuslain (320/70) 34 a §:n 2 momentti,
13915: 34 b §:n 2 momentti ja 34 d §:n 1 momentti,
13916:    sellaisina kuin ne ovat, 34 a §:n 2 momentti ja 34 b §:n 2 momentti 11 päivänä tammikuuta
13917: 1985 annetussa laissa (30/85) ja 34 d §:n 1 momentti 31 päivänä maaliskuuta 1988 annetussa
13918: laissa (284/88), sekä
13919:    lisätään 34 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 11 päivänä tammikuuta 1985 annetussa
13920: laissa uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi, seuraavasti:
13921: 
13922:                       34 §                         lomaa käytetään valionaisena aikana äitiys- ja
13923:    Aitiys-, isyys- ja vanhempainloma sekä          vanhempainrahakauden aikana, viimeistään
13924:                    hoitovapaa                      kuukautta ennen tällaisen isyysloman alkamis-
13925:                                                    ta.
13926: 
13927:   Jos äitiysloma aloitetaan aikaisemmin kuin
13928: 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa,                         34 b §
13929: on äitiyslomasta ilmoitettava työnantajalle vii-
13930: meistään kolme kuukautta ennen laskettua            Hoitovapaan Jaksotlaminen ja työntekijän
13931: synnytysaikaa, jollei työnantajan ja työnteki-                ilmoitusvelvollisuus
13932: jän kesken ole toisin sovittu.
13933:                                                       Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle
13934:                                                    hoitovapaan käyttämisestä, sen alkamisesta,
13935:                      34 a §                        pituudesta ja jaksottamisesta hoitaakseen alle
13936:      Vanhempainloman jaksottaminen ja              kaksivuotiasta lasta viimeistään kahta kuu-
13937:        työntekijän ilmoitusvelvollisuus            kautta ennen vanhempainloman päättymistä
13938:                                                    sekä hoitovapaan käyttämisestä tämän jälkeen
13939:                                                    hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään kuukautta
13940:    Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle       ennen kuin lapsi täyttää kaksi vuotta. Työnte-
13941: vanhempainloman käyttämisestä, sen alkami-         kijällä on oikeus perustellusta syystä muuttaa
13942: sesta, pituudesta ja jaksottamisesta mikäli        hoitovapaan ajankohta ilmoittamalla siitä
13943: mahdollista kuukautta ennen laskettua synny-       työnantajalle viimeistään kuukautta ennen
13944: tysaikaa, kuitenkin viimeistään kahden kuu-        muutoksen toteutumista tai niin pian kuin
13945: kauden kuluttua lapsen syntymästä. Ottolap-        mahdollista.
13946: sen hoidon vuoksi pidettävän vanhempainlo-
13947: man alkamisesta, pituudesta ja jaksottamisesta                        34 d §
13948: on ilmoitettava viimeistään kuukautta ennen
13949: vanhempainloman alkamista. Isyyslomasta on                     Osittainen hoitovapaa
13950: ilmoitettava työnantajalle viimeistään kuukaut-      Työntekijä voi saada osittaista hoitovapaata
13951: ta ennen laskettua synnytysaikaa tai, jos isyys-   lapsensa tai muun hänen kodissaan pysyvästi
13952: 4                                 1990 vp. -    HE n:o 77
13953: 
13954: asuvan lapsen hoidon vuoksi sen vuoden lop-       Tämä laki tulee voimaan            päivänä
13955: puun saakka, jona lapsi aloittaa peruskoulun.              kuuta 199 , kuitenkin siten, että
13956:                                                 34 d §:n 1 momentti tulee voimaan     päivä-
13957:                                                 nä           kuuta 199 .
13958: 
13959: 
13960:     Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1990
13961: 
13962: 
13963:                                    Tasavallan Presidentti
13964:                                    MAUNO KOIVISTO
13965: 
13966: 
13967: 
13968: 
13969:                                                             Työministeri Matti Puhakka
13970:                                      1990 vp. -    HE n:o 77                                     5
13971: 
13972:                                                                                              Liite
13973: 
13974: 
13975: 
13976: 
13977:                                              Laki
13978:                                  työsopimuslain muuttamisesta
13979: 
13980:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13981:    muutetaan 30 päivänä huhtikuuta I970 annetun työsopimuslain (320/70) 34 a §:n 2 momentti,
13982: 34 b §:n 2 momentti ja 34 d §:n I momentti,
13983:    sellaisina kuin ne ovat, 34 a §:n 2 momentti ja 34 b §:n 2 momentti II päivänä tammikuuta
13984: 1985 annetussa laissa (30/85) ja 34 d §:n 1 momentti 31 päivänä maaliskuuta I988 annetussa
13985: laissa (284/88), sekä
13986:    lisätään 34 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa II päivänä tammikuuta 1985 annetussa
13987: laissa uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi, seuraavasti:
13988: 
13989: 
13990: Voimassa oleva laki                               Ehdotus
13991: 
13992:                                                34 §
13993:                              Äitiys-, isyys- ja vanhempainloma sekä
13994:                                              hoitovapaa
13995: 
13996:                                                     Jos äitiysloma aloitetaan aikaisemmin kuin
13997:                                                   30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa,
13998:                                                   on äitiyslomasta ilmoitettava työnantajalle vii-
13999:                                                   meistään kolme kuukautta ennen laskettua
14000:                                                   synnytysaikaa, jollei työnantajan ja työnteki-
14001:                                                   jän kesken ole toisin sovittu.
14002: 
14003: 
14004:                                               34 a §
14005:                               Vanhempainloman jaksottaminen ja
14006:                                 työntekijän ilmoitusvelvollisuus
14007: 
14008:   Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle          Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle
14009: vanhempainloman käyttämisestä, sen alkami-        vanhempainloman käyttämisestä, sen alkami-
14010: sesta, pituudesta ja jaksottamisesta mikäli       sesta, pituudesta ja jaksottamisesta mikäli
14011: mahdollista kuukautta ennen laskettua synny-      mahdollista kuukautta ennen laskettua synny-
14012: tysaikaa, kuitenkin viimeistään kahden kuu-       tysaikaa, kuitenkin viimeistään kahden kuu-
14013: kauden kuluttua lapsen syntymästä. Ottolap-       kauden kuluttua lapsen syntymästä. Ottolap-
14014: sen hoidon vuoksi pidettävän vanhempainlo-        sen hoidon vuoksi pidettävän vanhempainlo-
14015: man alkamisesta, pituudesta ja jaksottamisesta    man alkamisesta, pituudesta ja jaksottamisesta
14016: on ilmoitettava viimeistään kuukautta ennen       on ilmoitettava viimeistään kuukautta ennen
14017: vanhempainloman alkamista. lsyyslomasta on        vanhempainloman alkamista. Isyyslomasta on
14018: ilmoitettava työnantajalle viimeistään kuukaut-   ilmoitettava työnantajalle viimeistään kuukaut-
14019: ta ennen laskettua synnytysaikaa.                 ta ennen laskettua synnytysaikaa tai, jos isyys-
14020:                                                   lomaa käytetään valinnaisena aikana äitiys- ja
14021: 6                                   1990 ,·p. -   HE n:o 77
14022: 
14023: Voimassa oleva laki                               Ehdotus
14024: 
14025:                                                   vanhempainrahakauden aikana, viimeistään
14026:                                                   kuukautta ennen tällaisen isyysloman alkamis-
14027:                                                   ta.
14028: 
14029: 
14030:                                             34 b §
14031:                           Hoitovapaan Jaksotlaminen ja työntekijän
14032:                                     ilmoitusvelvollisuus
14033: 
14034:    Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle        Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle
14035: hoitovapaan käyttämisestä, sen alkamisesta,       hoitovapaan käyttämisestä, sen alkamisesta,
14036: pituudesta ja jaksottamisesta hoitaakseen alle    pituudesta ja jaksottamisesta hoitaakseen alle
14037: kaksivuotiasta lasta viimeistään kuukautta en-    kaksivuotiasta lasta viimeistään kahta kuu-
14038: nen vanhempainloman päättymistä sekä hoito-       kautta ennen vanhempainloman päättymistä
14039: vapaan käyttämisestä tämän jälkeen hyvissä        sekä hoitovapaan käyttämisestä tämän jälkeen
14040: ajoin, kuitenkin viimeistään kuukautta ennen      hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään kuukautta
14041: kuin lapsi täyttää kaksi vuotta. Työntekijällä    ennen kuin lapsi täyttää kaksi vuotta. Työnte-
14042: on oikeus perustellusta syystä muuttaa hoito-     kijällä on oikeus perustellusta syystä muuttaa
14043: vapaan ajankohta ilmoittamalla siitä työnanta-    hoitovapaan ajankohta ilmoittamalla siitä
14044: jalle viimeistään kuukautta ennen muutoksen       työnantajalle viimeistään kuukautta ennen
14045: toteutumista tai niin pian kuin mahdollista.      muutoksen toteutumista tai niin pian kuin
14046:                                                   mahdollista.
14047: 
14048:                                              34 d §
14049:                                      Osittainen hoitovapaa
14050:    Työntekijä voi saada osittaista hoitovapaata     Työntekijä voi saada osittaista hoitovapaata
14051: alle nelivuotiaan lapsensa tai muun hänen ko-     lapsensa tai muun hänen kodissaan pysyvästi
14052: dissaan pysyvästi asuvan alle nelivuotiaan lap-   asuvan lapsen hoidon vuoksi sen vuoden lop-
14053: sen hoidon vuoksi sekä peruskoulun aloittavan     puun saakka, jona lapsi aloittaa peruskoulun.
14054: lapsen hoidon vuoksi ensimmäisen lukukauden
14055: ajaksi.
14056: 
14057: 
14058:                                                      Tämä laki tulee voimaan           päivänä
14059:                                                              kuuta 199 , kuitenkin siten, että
14060:                                                   34 d §:n 1 momentti tulee voimaan     päivä-
14061:                                                   nä           kuuta 199 .
14062:                                      1990 vp. -     HE n:o 78
14063: 
14064: 
14065: 
14066: 
14067:                                     Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Punkaharjun luonnon-
14068:                                  suojelualueesta
14069: 
14070: 
14071: 
14072: 
14073:                           ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
14074: 
14075:   Esityksen tarkoitus on, että Punkaharjun          van alueen omistaa valtio ja sen kokonais-
14076: alueelle Punkaharjun kuntaan perustetaan            pinta-alasta on maata 198 hehtaaria ja vettä
14077: luonnonsuojelulain mukainen, pinta-alaltaan         481 hehtaaria. Kauniissa luonnonmaisemassa
14078: noin 679 hehtaarin suuruinen luonnonsuojelu-        sijaitsevat vanhat rakennukset ja monet muut
14079: alue.                                               maamme historiasta kertovat muistomerkit te-
14080:    Rauhoituksen tarkoitus on suojella Puruve-       kevät Punkaharjusta omaleimaisen kulttuuri-
14081: den ja Pihlajaveden välinen geologisesti, mai-      maisema-alueen.
14082: semaltaan ja matkailun kannalta arvokas har-           Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan heti,
14083: jumuodostuma ja kansallismaisema. Suojelta-         kun se on hyväksytty ja vahvistettu.
14084: 
14085: 
14086: 
14087: 
14088:                                       YLEISPERUSTELUT
14089: 
14090: 1. Esityksen yhteiskunnallinen                      asuinpaikka. Harjulla on lisäksi useita maam-
14091:    merkitys                                         me historian ja rakennussuojelun kannalta
14092:                                                     huomattavia rakennuksia ja muistomerkkejä.
14093:    Perustettavaksi    ehdotettu    Punkaharjun      Rakokivenniemessä on säilynyt osa todennä-
14094: luonnonsuojelualue on edustava näyte Salpaus-       köisesti venäläisten "Kustaan sodan" (1788-
14095: selkien reunamuodostuma-alueen ja Sisä-Suo-         1790) jälkeen rakentamia puolustusvarustuk-
14096: men harjuvyöhykkeiden raja-alueen harjuluon-        sia. Suomen sodan (1808-1809) ajoilta ovat
14097: nosta. Se on tyypillinen jääkauden myötä syn-       puolestaan peräisin "ryssänuunien" jäännök-
14098: tynyt pitkittäisharjuselänne, johon liittyy usei-   set Aijönlahdessa ja Tuppuranmäellä. Myös
14099: ta sivudeltoja ja harjukumpuja. Alueella on         vanha rintavarustus ja viime sodan aikaiseen
14100: myös useita maahan hautautuneiden jäänJah-          Salpalinjaan kuuluvia, osittain kuunostettuja
14101: kareiden sulaessa syntyneitä harjukuoppia eli       juoksuhautoja jää suunnitellulle luonnonsuoje-
14102: suppia. Harjujen rinteillä on lisäksi edelleenkin   lualueelle. Rakennusmuistomerkeistä tunnetuin
14103: nähtävissä jääkauden jälkeen syntyneitä ranta-      on arkkitehti E. B. Lohrmanin suunnittelema,
14104: valleja ja törmäterassiyhdistelmiä.                 vuonna 1845 metsänvartijan asunnoksi valmis-
14105:    Punkaharjun maisema on pienipiirteistä ve-       tunut ja sittemmin majoitustarkoituksiin laa-
14106: den ja moreenimaan mosaiikkia. Sille ovat           jennettu vanha Valtionhotelli. Samaan miljöö-
14107: ominaisia kapeat, veden ympäröimät harju-           kokonaisuuteen kuuluu puisia huoltoraken-
14108: kannakset ja harjurinteitä peittävä mäntymet-       nuksia ja "Keisarinnan huvilaksi" kutsuttu
14109: sien pylvästä. Hynninsaaren kohdalla harjuse-       majoitusrakennus. Arkkitehtonis:::sti merkittä-
14110: länne on korkeimmillaan lähes kolmekymmen-          vä on myös Walter ja Ivar Thomen suunnitte-
14111: tä metriä ympäröivän järvenpinnan yläpuolel-        lema ja vuonna 1914 valmistunut entisen Fin-
14112: la. Mustaniemestä on löydetty kivikautinen          landia-hotellin kivirakennus.
14113: 391097F
14114: 2                                      1990 vp. -    HE n:o 78
14115: 
14116:    Punkaharjun alue on pitkään ollut Suomen         ta harjualueelle. Tätä ennen oli jo vuonna 1924
14117: tärkeimpiä luonnonnähtävyyksiä. Runsaan sa-         tehty päätös Kokonharjun (16 hehtaaria) jättä-
14118: tavuotisen matkailuhistorian kuluessa siitä on      misestä koskemattomaksi aarnialueeksi. Met-
14119: muotoutunut myös arvokas ja moni-ilmeinen           säntutkimuslaitoksen nykyisessä metsätalous-
14120: kulttuurimaisema. Punkaharjun luonnonkau-           suunnitelmassa puistometsän pinta-ala on noin
14121: neuden ihailijoiden ja tunnetuksitekijöiden         195 hehtaaria, josta runsaat 8 hehtaaria luon-
14122: joukkoon kuuluvat Johan Ludvig Runeberg ja          nonhoitometsää ja 187 hehtaaria varsinaista
14123: Sakari Topelius. Itä-Suomeen 1838 tekemäl-          puistometsää.
14124: lään matkalla Runeberg mieltyi nimenomaan              Punkaharjun harjualue kuuluu valtioneuvos-
14125: Punkaharjun maalauksellisen idylliseen maise-       ton toukokuun 3 päivänä 1984 hyväksymään
14126: maan. Topelius puolestaan ylistää toimittamas-      harjujensuojeluohjelmaan.        Valtioneuvoston
14127: saan kuvateoksessa "Finland framstäldt i teck-      päätös perustuu harjujensuojelutyöryhmän
14128: ningar" (1845-1852) Punkaharjua seuraavin           mietintöön (KM 1980:41), jossa suojeltavan
14129: sanoin: "On vaikea sanoa, milloin Punkaharju        alueen maapinta-alaksi on esitetty 135 hehtaa-
14130: on kauneimmillaan: kun aurinko nousee Puru-         ria ja kokonaispinta-alaksi 203 hehtaaria. Mik-
14131: veden ylle kiiltävien selkien ja vaaleanvihreiden   kelin lääninhallitus on toukokuun 12 päivänä
14132: lehvien yllä kimallellen, vai kun kuu paistaa       1981 tehnyt valtioneuvostolle aloitteen luon-
14133: Pihlajaveden ylitse ja jättää harjun vastakkai-     nonsuojelualueen perustamisesta Punkaharjul-
14134: sen jyrkänteen syvään varjoon. Se on kuiten-        le. Valtioneuvoston eduskunnalle ympäristön-
14135: kin varmaa, että vallitsipa päivän kirkkaus tai     suojelusta syyskuun 28 päivänä 1984 antamas-
14136: öinen kuunvalo, koko kauniissa Suomessa ei          sa selonteossa on esitetty selvitettäviksi Punka-
14137: ole ihanampaa paikkaa, ei enemmän rakkau-           harjun luonnonsuojelualueen perustamistarve
14138: den ja ihailun arvoista seutua kuin Punkahar-       ja -tapa.
14139: ju."                                                   Etelä-Savon seutukaavaliiton kolmannessa
14140:                                                     vaihekaavassa, jonka valtioneuvosto on vah-
14141:                                                     vistanut helmikuun 4 päivänä 1988, Punkahar-
14142: 2. Asian valmistelu                                 jun harjualueesta 113 hehtaaria on osoitettu
14143:                                                     SL-merkinnällä luonnonsuojelulainsäädännön
14144:    Keisari Aleksanteri I:tä pidetään yleisesti      nojalla perustettavaksi suojelualueeksi. Lisäksi
14145: Punkaharjun ensimmäisenä virallisena suojeli-       ympäristöministeriö, silloinen sisäasiainminis-
14146: jana. Käytyään paikalla vuonna 1803 hän antoi       teriö, on syyskuun 13 päivänä 1977 vahvistanut
14147: viranomaisille määräyksen toimia niin, että         Punkaharjun harjualueen osayleiskaavan, joka
14148: harjumetsiä ei päästäisi hakkaamaan. Vuoden         koskee perustettavaksi ehdotettua luonnonsuo-
14149: 1836 isossajaossa harjualue kuitenkin annettiin     jelualuetta Rakokivenniemeä ja Kokonharjun
14150: yksityisille. Metsien tärvelemistä peläten kruu-    aarnialuetta lukuun ottamatta. Perustettavaksi
14151: nunvouti Zachris Cajander teki esityksen har-       ehdotettuun luonnonsuojelualueeseen sisältyy
14152: jun erottamisesta valtiolle. Aloite sai senaatin    osayleiskaavan suojelualuevarauksen lisäksi
14153: kannatuksen ja tarkennetut suunnitelmat kruu-       laivalaiturin ja Valtionhotellin välinen lomaky-
14154: nunpuistosta hyväksyttiin keisarin esittelyssä      lien ja matkaiiua palvelevien muiden toimin-
14155: vuonna 1842. Punkaharjun hoidon maisemalli-         tojen alue, entistä Finlandia-hotellia, nykyistä
14156: sena erityisalueena voidaan katsoa alkaneen         Kuntoutussairaalan erillistä vuodeosastoa, ym-
14157: vuonna 1843, jolloin 136 heht:!arin suuruinen       päröivä hotellitoimintojen alue sekä osa Kun-
14158: alue julistettiin kruununpuistoksi. Se kuului       toutussairaalan yleisten rakennusten alueesta.
14159: Mikkelin läänin kuvernöörin alaisuuteen vuo-        Luonnonsuojelualueeseen on katsottu tarpeelli-
14160: teen 1880 asti, minkä jälkeen harjualueen hoi-      seksi ottaa mukaan kaikki harjualueella olevat
14161: dosta vastasi metsähallitus. Vuonna 1924 alue       ja sitä ympäröivät valtion vesialueet. Näin
14162: siirrettiin maa- ja metsätalousministeriön pää-     pyritään turvaamaan harjumuodostuman ve-
14163: töksellä metsätieteellisen koelaitoksen, nykyi-     denalaisten osien säilyminen ja torjumaan hai-
14164: sen Metsäntutkimuslaitoksen, hallintaan Pun-        talliset muutokset harjulta avautuvassa kansal-
14165: kaharjun kokeilualueeksi.                           lismaisemassa. Harjua ympäröiville valtion ve-
14166:    Metsätieteellisen tutkimuslaitoksen, nykyisen    sialueille jää lisäksi luonnonsuojelukokonai-
14167: Metsäntutkimuslaitoksen, kokouksessa touko-         suuden ja harjugeologian kannalta merkityk-
14168: kuun 7 päivänä 1951 hyväksyttiin päätös 150         sellisiä saaria. Luonnonsuojelualueen pinta-
14169: hehtaarin laajuisen puistometsän perustamises-      alaksi tulee 679 hehtaaria, mistä 198 hehtaaria
14170:                                           1990 vp. -     HE n:o 78                                       3
14171: 
14172: on maata, 17 hehtaaria lampiaja 464 hehtaaria           ton lisäysehdotukset on mahdollisuuksien mu-
14173: ympäröivää vesialuetta. Tätä vastaavat rajat            kaan otettu huomioon.
14174: ilmenevät esityksen liitteenä olevasta kartasta.           Metsäntutkimuslaitos oikaisee eräitä epäjoh-
14175:    Esityksestä on pyydetty lausunnot maa- ja            donmukaisuuksia ja ehdottaa lisäksi, että myös
14176: metsätalousministeriöltä, tie- ja vesirakennus-         laitoksen hallintaan siirrettävillä maa-alueilla
14177: hallitukselta, Valtionrautateiltä, rakennushalli-       sijaitsevat rakennukset siirrettäisiin Metsäntut-
14178: tukselta, museovirastolta, Metsäntutkimuslai-           kimuslaitoksen hallintaan.
14179: tokselta, Mikkelin lääninhallitukselta, Etelä··            Mikkelin lääninhallitus ehdottaa joitakin
14180: Savon seutukaavaliitolta, Matkailun edistämis-          täsmennyksiä hallituksen esityksen yleisperus-
14181: keskukselta, Lomaliitolta, Punkaharjun kun-             teluihin ja yhtä teknistä muutosta asetusluon-
14182: nanhallitukselta, Saimaan luotsipiiriltä, Mikke-        nokseen.
14183: lin kalastuspiiriltä, Punkaharjun Kuntoutussai-            Seutukaavaliitto katsoo luonnonsuojelu-
14184: raala -säätiöltä, Suomen luonnonsuojeluliitolta         alueen perustamisen lakiesityksen mukaisena
14185: ja Natur och Miljö r.f:ltä. Lausunnot ovat              merkitsevän vahvistetun seutukaavan ja vah-
14186: myönteisiä ja niissä kannatetaan ehdotetun              vistetun yleiskaavan muuttamista. Seutukaava-
14187: luonnonsuojelualueen perustamista.                      liitto ei kuitenkaan vastusta muutosta, mutta
14188:    Maa- ja metsätalousministeriö pitää tärke-           pitää tärkeänä, että Valtionhotellin, Finlandian
14189: änä, että säännöksin sekä hoito- ja käyttösuun-         ja kuntootussairaalan toiminta joko nykyisessä
14190: nitelmaa vahvistettaessa turvataan alueen ny-           tai nykyisen kaltaisessa käytössä turvataan.
14191: kyisenkaltainen hoito ja sen käyttö tutkimus-              Punkaharjun kunnanhallitus esittää muun
14192: tarkoituksiin.                                          muassa, että luonnonsuojelualue olisi perus-
14193:    Tie- ja vesirakennushallitus, nykyinen tielai-       tettava kuta kuinkin vahvistetun yleiskaavan
14194: tos, ehdottaa lausunnossaan muutettavaksi               mukaisena. Ympäristöministeriö ja Punkahar-
14195: luonnonsuojelualueen rajausta Rakokivennie-             jun kunta sopivat huhtikuun 11 päivänä 1990
14196: men kohdalla ja valtatien nro 14 jättämistä             pidetyssä neuvottelussa, että kunta muuttaa
14197: luonnonsuojelualueen ulkopuolelle. Tie- ja ve-          yleiskaavaa tarpeen mukaan. Punkaharjun
14198: sirakennushallitus, nykyinen tielaitos, ja ympä-        kunta esitti kuitenkin ehdotetun luonnonsuoje-
14199: ristöministeriö sopivat tammikuun 11 päivänä            iualueen pienentämistä entisen Finlandia-hotel-
14200: 1990 pidetyssä neuvottelussa luonnonsuojelu-            lin kohdalla.
14201: alueen rajauksesta Rakokivenniemen kohdalla.               Lomaliitto haluaa, että sen nykyisille ja vas-
14202: Lisäksi sovittiin, että yleiset tiet säilyvät tielai-   taisille toiminnoille turvattaisiin edellytykset ja
14203: toksen hallinnassa ja että valtatien 14 leventä-        että vahvistetussa yleiskaavassa lomakylien ja
14204: mismahdollisuus sekä uuden tasoliittymän ra-            niihin rinnastettavien matkailua palvelevien
14205: kentamismahdollisuus kirjataan asetusluon-              toimintojen alueeksi varattu Valtionhotellin
14206: nokseen.                                                alue jätettäisiin luonnonsuojelualueen ulko-
14207:    Valtionrautatiet edellyttää, että rautatie-          puolelle.
14208: alueen hallintaoikeus jätetään edelleen Valtion-           Punkaharjun Kuntootussairaala -säätiö ha-
14209: rautateille. Esitys on otettu huomioon asetus-          luaisi turvata Silvonniemessä sijaitsevalle ran-
14210: luonnoksessa. Valtionrautatiet on puolestaan            tasaunalle toimintamahdollisuuden myös ny-
14211: valmis siirtämään Kokonharjulla olevan alueen           kyisen vuokra-ajan päättymisen jälkeen. Säätiö
14212: ja siellä sijaitsevat rakennukset Metsäntutki-          pitää parhaimpana ratkaisuna Silvonniemen
14213: muslaitoksen hallintaan.                                rajaamista luonnonsuojelualueen ulkopuolelle.
14214:    Rakennushallitus ehdottaa, että luonnonsuo-             Mikkelin kalastuspiirillä, Saimaan luotsipii-
14215: jelualueen rajauksessa otettaisiin huomioon             rillä ja Suomen luonnonsuojeluliitolla ei ole
14216: kuntoutussairaalan kuntotalon laajentamis-              huomautettavaa. Natur och Miljö rf ei ole
14217: mahdollisuus.                                           antanut lausuntoa.
14218:    Museovirasto pitää aiheellisena, että asetus-
14219: luonnoksen 3 §:ään lisätään maininta oikeu-
14220: desta tehdä muinaismuistolain (295/63) mukai-           3. Esityksen organisatoriset ja
14221: sia tutkimuksia luonnonsuojelualueella. Lisäk-             henkilöstövaikutukset
14222: si museovirasto esittää lisättäväksi yleisperuste-
14223: luihin maininnan Mustaniemessä olevasta kivi-             Esityksessä tarkoitettua luonnonsuojelu-
14224: kautisesta asuinpaikasta ja kolmesta oletetusta         aluetta hallitsisi ja hoitaisi, kuten nytkin, Met-
14225: pyyntipaikasta Hynninniemessä. Museoviras-              säntutkimuslaitos.      Osa     Valtionrautateiden
14226: 4                                      1990 vp. -     HE n:o 78
14227: 
14228: alueesta Kokonharjulla ja tie- ja vesirakennus-       4. Esityksen taloudelliset ja
14229: hallitukselle luovutettu, sittemmin Vaahersalon          muut vaikutukset
14230: tien oikaisun ja sillan rakentamisen jälkeen
14231: käytöstä vapautunut alue Potkusalmessa pa-              Punkaharjun luonnonsuojelualueen ehdote-
14232: lautettaisiin Metsäntutkimuslaitokselle. Palau-       tusta 679 hehtaarin pinta-alasta on vettä 481
14233: tettavilla maa-alueilla olevat rakennukset siir-      hehtaaria, metsämaata 175 hehtaaria, kitu- ja
14234: tyisivät myös Metsäntutkimuslaitoksen hallin-         joutomaata 14 hehtaaria sekä muuta maata 9
14235: taan. Luonnonsuojelualueelle jäävien muiden,          hehtaaria. Metsämaalla olevan puuston määrä
14236: käytössä olevien rakennusten hallintasuhteita         on noin 39 000 m 3 • Todellista metsätaloudellis-
14237: ei ole tarkoitus muuttaa. Luonnonsuojelu-             ta arvoa sillä ei kuitenkaan ole, sillä harjumet-
14238: alueen perustamisen välittömät organisatoriset        sää on 1900-luvun alusta lähtien hakattu enim-
14239: vaikutukset olisivat siis varsin vähäiset.            mäkseen nimenomaan maiseman hoitamiseksi.
14240:    Luonnonsuojelualueen hoitoa ja yleisöpalve-        Tämän vuoksi luonnonsuojelualueen perus-
14241: luiden kehittämistä varten on tarkoitus laatia        taminen vaikuttaa varsin vähän valtiontalou-
14242: Metsäntutkimuslaitoksessa hoito- ja käyttö-           teen.
14243: suunnitelma. Alueelle suuntautuvaa automat-              Harjualueen puustoa hoidetaan kahdeksan-
14244: kailua ja virkistyskäyttöä on tarpeen ohjata,         vuotisjaksoin siten, eträ hakkuut ja muut met-
14245: jotta niistä ei aiheutuisi liiallista haittaa kulu-   sänhoitotyöt tehdään kolmena peräkkäisenä
14246: tusherkälle Punkaharjun luonnolle ja kulttuu-         vuotena, jonka jälkeen seuraa viisivuotinen
14247: rimaisemalle. Vanhoja rakennuksia ja muita            lepovaihe. Hoitotöiden kustannukset kunakin
14248: historiallisia muistomerkkejä sekä muinais-           hakkuuvuotena Mat 220 000 markkaa. Hak-
14249: muistoja kuunostettaessa tai hoidettaessa käy-        kuutuloja valtiolle kertyy samana aikana noin
14250: tetään museoviraston asiantuntemusta. Luon-           240 000 markkaa vuodessa.
14251: nonsuojelualueen opastuksen ja luonnonhoi-               Lain säätäminen ei vaikuta voimassa oleviin
14252: don tarve ja laajuus selvitetään. Matkailijain ja     vuokrasopimuksiin. Niitä uusittaessa on
14253: retkeilijäin opastamiseen sekä alueen kunnos-         vuokra-alueita tarkoitus supistaa sellaisilta osin
14254: tamiseen ja kunnossapitoon tarvitaan henkilös-        kuin niille on syntynyt luonnonsuojelualueen
14255: töä ja määrärahoja. Ne pyritään ottamaan              perustaruistarkoituksen kanssa ristiriitaista tai
14256: huomioon ehdottamalla määrärahoja vuosit-             luonnonsuojelualueen asianmukaisen hoidon
14257: tain valtion tulo- ja menoarvioon.                    ja käytön kannalta haitallista toimintaa.
14258:                                                          Punkaharjun kunnan metsäverotuloihin lain
14259:                                                       hyväksyminen ei vaikuttaisi, sillä alueen tultua
14260:                                                       luonnonsuojelualueeksi valtio korvaa luonnon-
14261:                                                       suojelulain 5 a §:n nojalla kunnalle alueen
14262:                                                       tuottoa vastaavan metsäverotulon vähentymi-
14263:                                                       sen.
14264: 
14265: 
14266: 
14267: 
14268:                               YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
14269: 
14270: 
14271: 1. Lakiehdotuksen perustelut                             Pykälässä on myös luonnonsuojelualueen ra-
14272:                                                       jan käymistä ja merkitsemistä koskeva sään-
14273:    1 §. Pykälässä säädetään, että Punkaharjun         nös, joka on samansisältöinen kuin vastaava
14274: alueelle Punkaharjun kuntaan perustetaan val-         säännös muiden luonnonsuojelualueiden perus-
14275: tionmaalle luonnonsuojelualue, joka on luon-          tamista koskevissa laeissa, kuten eräiden val-
14276: nonsuojelulain (71/23) mukainen erityinen             tion omistamien alueiden muodostamisesta
14277: suojelualue. Samalla säädetään luonnonsuoje-          kansallispuistoiksi ja luonnonpuistoiksi anne-
14278: lualueen perustamistarkoituksesta.                    tun lain (674/81) 6 §:ssä. Maa- ja metsätalous-
14279:    2 §. Luonnonsuojelualueen rajat on merkitty        ministeriö on 15 päivänä kesäkuuta 1982 teh-
14280: hallituksen esityksen liitteessä olevaan kart-        nyt päätöksen eräiden valtion omistamille
14281: taan.                                                 alueille perustettujen luonnonsuojelualueiden
14282:                                        1990 vp. -     HE n:o 78                                      5
14283: 
14284: raJOJen merkitseruisestä (449/82). Tarkoitus          Sinne ei saisi rakentaa rakennuksia, rakennel-
14285: on, että Punkaharjun luonnonsuojelualueen             mia eikä teitä. Siellä ei myöskään saisi tappaa,
14286: rajat merkittäisiin noudattaen soveltuvin osin        pyydystää eikä hätyyttää eläimiä eikä ottaa tai
14287: tätä päätöstä.                                        vahingoittaa kasveja tai näiden osia. Näistä
14288:    3 §. Pykälään on otettu säännös luonnon-           määräyksistä on kuitenkin tarkoitus säätää
14289: suojelua valvovan viranomaisen haltuunotto-           eräitä        lähinnä       luonnonsuojelualueen
14290: oikeudesta. Säännös on samansisältöinen kuin          asianmukaisen hoidon ja käytön edellyttämiä
14291: vastaava säännös muiden luonnonsuojelualuei-          poikkeuksia. Siten ei paikallisten asukkaiden
14292: den perustamista koskevissa laeissa, kuten mai-       harjoittamaa kalastusta ole tarkoitus rajoittaa
14293: nitun, vuoden 1981 lain 8 § :ssä.                     tähänastista enempää. Jokamiehenoikeuteen
14294:    4 §. Pykälän mukaan voitaisiin luonnonsuo-         perustuvaa liikkumista ei pääosassa aluetta
14295: jelualueeseen välittömästi rajoittuva, valtion        rajoitettaisi. Sen sijaan luonnonsuojelualueella
14296: omistukseen siirtynyt alue liittää ympäristömi-       on tarkoitus kieltää jokamiehenoikeuteen pe-
14297: nisteriön päätöksellä luonnonsuojelualueeseen.        rustuva telttailu ja leiriytyminen sekä rajoittaa
14298: Yksityisten omistamia alueita voidaan hankkia         maihinnousua ja ankkurointia.
14299: valtiolle, jos ne sopivat luonnonsuojelualuee-           Määräykset siitä, mikä on sallittua ja mikä
14300: seen liitettäviksi.                                   kiellettyä Punkaharjun luonnonsuojelualueel-
14301:    5 §. Luonnonsuojelulain 2 §:n 2 momentin           la, on tarkoitus ottaa luonnonsuojelualueen
14302: mukaan erityisen luonnonsuojelualueen rau-            järjestyssääntöön. Siihen kuuluvat yhtäältä
14303: hoitussäännökset annetaan asetuksella. Tämän          asetuksen säännöksiin perustuvat rauhoitus-
14304: lisäksi on tarpeen säätää eräistä muistakin           määräykset ja toisaalta rauhoitusmääräykset,
14305: alueen käyttöä koskevista seikoista.                  jotka valtio maanomistajana on sekä oikeutet-
14306:                                                       tu että velvollinen antamaan luonnonsuojelu-
14307:                                                       alueittensa käytöstä.
14308: 2. Yksityiskohtaiset säännökset                          Luonnonsuojelualueen hoitoa ja käytön oh-
14309:    ja määräykset                                      jaamista varten on tarkoitus laatia hoito- ja
14310:                                                       käyttösuunnitelma.
14311:    Asetuksella, jonka luonnos on esityksen liit-
14312: teenä, säädetään tarkemmin luonnonsuojelu-
14313: alueen rauhoittamisesta. Luonnonsuojelualu-           3. Voimaantulo
14314: eella on tarkoitus kieltää sellaiset toimet, jotka
14315: saattavat muuttaa alueen luonnonoloja tai vai-          Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan heti, kun
14316: kuttaa epäedullisesti sen kasvillisuuden tai eläi-    se on hyväksytty ja vahvistettu.
14317: mistön säilymiseen. Niinpä luonnonsuojelualu-
14318: eella ei saisi ojittaa metsää tai suota eikä sieltä     Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
14319: saisi ottaa maaperän tai kallioperän aineksia.        kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus.
14320: 6                                     1990 vp. -    HE n:o 78
14321: 
14322:                                               Laki
14323:                               Punkaharjun luonnonsuojelualueesta
14324: 
14325:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
14326: 
14327:                        1§
14328:  Luonnonsuojelualueen perustamistarkoitus           ja luonnonsuojelualueen vartijalla on oikeus
14329:                                                     ottaa haltuunsa metsästys-, keräily- tai muut
14330:    Edustavan pitkittäisharjuselänteen ja kansal-    välineet, joita on käytetty tai aiotaan käyttää
14331: lismaiseman suojelemiseksi sekä ympäristön- ja      vastoin luonnonsuojelualueella noudatettavia
14332: metsäntutkimusta, ympäristövalistusta ja luon-      säännöksiä tai määräyksiä. Sama haltuunotto-
14333: nonharrastuksen edistämistä varten muodoste-        oikeus koskee myös alueelta luvattomasti pyy-
14334: taan valtion Punkaharjun kunnassa omista-           dettyjä eläimiä ja luvattomasti otettuja kasveja
14335: malle alueelle luonnonsuojelulain (71/23) mu-       sekä kaikkea muuta sellaista, mitä luonnon-
14336: kaiseksi erityiseksi suojelualueeksi Punkahar-      suojelualueelta on kielletty ottamasta tai siellä
14337: jun luonnonsuojelualue.                             käyttämästä.
14338: 
14339:                        2§                                                 4§
14340:      Luonnonsuojelualueen sijainti ja rajat          Alueen liittäminen luonnonsuojelualueeseen
14341:    Punkaharjun luonnonsuojelualueen pinta-             Jos Punkaharjun luonnonsuojelualueeseen
14342: ala on noin 679 hehtaaria ja sen rajat on           rajoittuva alue siirtyy valtion omistukseen, se
14343: merkitty tämän lain liitteenä olevaan karttaan.     voidaan liittää luonnonsuojelualueeseen ympä-
14344:    Luonnonsuojelualueen rajat on määrättävä         ristöministeriön päätöksellä.
14345: noudattaen soveltuvin osin, mitä jakolaissa
14346: (604/51) on säädetty rajankäynnistä. Luon-                                5 §
14347: nonsuojelualue on merkittävä maastoon siten,
14348:                                                                 Tarkemmat säännökset
14349: että riittävä määrä aluetta osoittavia tunnuskil-
14350: piä sijoitetaan luonnonsuojelualueeseen kuulu-        Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
14351: ville maa-alueille. Luonnonsuojelualueen rajat      töönpanosta annetaan asetuksella.
14352: vesialueilla merkitään vain karttaan.
14353:                                                                           6§
14354:                        3 §                                           Voimaantulo
14355:               Haltuunotto-oikeus
14356:                                                       Tämä laki tulee voimaan       päivänä
14357:     Luonnonsuojelua valvovalla viranomaisella       kuuta 199 .
14358: 
14359: 
14360:      Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1990
14361: 
14362: 
14363:                                       Tasavallan Presidentti
14364:                                        MAUNO KOIVISTO
14365: 
14366: 
14367: 
14368: 
14369:                                                             Ympäristöministeri Kaj Bärlund
14370:                              1990 vp. -   HE n:o 78   7
14371: 
14372: 
14373: 
14374: 
14375: LIITE   PUNKAHARJUN LUONNONSUOJELUALUE
14376:         Punkaharju 4124 03
14377: 8                                     1990 vp. -    HE n:o 78
14378: 
14379: Luonnos                                                                                          Liite
14380: 
14381: 
14382: 
14383: 
14384:                                             Asetus
14385:                               Punkaharjun luonnonsuojelualueesta
14386: 
14387:   Ympäristöministerin esittelystä säädetään 23 päivänä helmikuuta 1923 annetun luonnonsuoje-
14388: lulain (71/23) 2 §:n 2 momentin ja Punkaharjun luonnonsuojelualueesta        päivänä
14389:         kuuta 199 annetun lain ( /9 ) 5 §:n nojalla:
14390: 
14391:                        1§                           semaa ja palauttaa aluee". luontaisen kehityk-
14392:                     Kiellot                         sen edellyttämän luonnontilan;
14393:                                                        4) pitää kunnossa yleisiä teitä ja rautateitä
14394:    Punkaharjun luonnonsuojelualueella ei saa:       sekä entistää ja pitää kunnossa rakennuksia ja
14395:    1) rakentaa rakennuksia, rakennelmia tai         rakennelmia;
14396: teitä;                                                 5) tehdä muinaismuistolain (295/63) mukai-
14397:    2) ottaa maa-aineksia, vahingoittaa maa- tai     sia tutkimuksia;
14398: kallioperää eikä ojittaa metsää tai suota;             6) ryhtyä pelastuspalvelun ja palontorjunnan
14399:    3) ottaa taikka vahingoittaa puita, pensaita     vaatimiin toimiin; sekä
14400: tai muita kasveja tai niiden osia,                     7) kartoittaa ja tehdä maanmittaustöitä.
14401:    4) tappaa, pyydystää tai hätyyttää luonnon-         Paikoissa, jotka on määrätty järjestyssään-
14402: varaisia se1kärankaisia eläimiä tai hävittää nii-   nössä, saa luonnonsuojelualueella tilapäisesti
14403: den pesiä eikä pyydystää tai kerätä selkäran-       nousta maihin, ankkuroida tai pitää venettä
14404: gattomia eläimiä;                                   taikka laivaa sekä tehdä avotulen.
14405:    5) nousta maihin, ankkuroida tai pitää ve-          Jos 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu ra-
14406: nettä taikka laivaa; eikä                           kennus on suojeltu valtion omistamien raken-
14407:    6) leiriytyä tai tehdä avotulta.                 nusten suojelusta annetun asetuksen (480/85)
14408:    Luonnonsuojelualueella on kielletty muutkin      nojalla tai kuuluu rakennushallituksen pitä-
14409: toimet, jotka saattavat vaikuttaa epäedullisesti    mään varjeltavien rakennusten luetteloon, sen
14410: alueen luonnonoloihin, maisemaan taikka             saa entistää tai sitä muuttaa ainoastaan museo-
14411: eläin- tai kasvilajien säilymiseen.                 viraston hyväksymällä tavalla.
14412: 
14413:                       2§                                                 3§
14414:                 Sallitut toimet                     Metsäntutkimuslaitoksen luvalla sallitut toimet
14415:    Punkaharjun luonnonsuojelualueella saa sen          Punkaharjun luonnonsuojelualueella saa sen
14416: perustamistarkoituksen mukaisesti:                  perustamistarkoituksen mukaisesti Metsäntut-
14417:    1) rakentaa ja pitää kunnossa alueen hoitoa,     kimuslaitoksen luvalla:
14418: valvontaa ja tutkimusta, yleisön opastamista,          1) tutkimusta tai muuta tieteellistä tarkoitus-
14419: retkeilyä ja alueeseen tutustumista varten tar-     ta taikka opetusta varten tappaa tai pyydystää
14420: peellisia rakennuksia, rakennelmia ja polkuja;      eläimiä ja vähäisessä määrin kerätä kasveja ja
14421:    2) poimia marjoja ja ruokasieniä;                niiden osia, eläinten pesiä sekä kivennäisnäyt-
14422:    3) asianmukaisin toimin hoitaa kulttuurimai-     teitä;
14423:                                       1990 vp. -    HE n:o 78                                         9
14424: 
14425:    2) vähentää kasvi- tai eläinlajin yksilöiden                             6§
14426: lukumäärää, jos laji on lisääntynyt liikaa tai
14427: käynyt muuten vahingolliseksi;                              Luonnonsuojelualueen hallinta
14428:    3) kerätä metsäpuiden käpyjä ja siemeniä           Punkaharjun luonnonsuojelualuetta hallitsee
14429: sekä ottaa metsäntutkimukseen tarvittavia kas-      ja hoitaa Metsäntutkimuslaitos lukuun otta-
14430: vinosia;                                            matta yleisiä teitä, joita hallitsee tielaitos, sekä
14431:    4) kalastaa;                                     rautatiealuetta, jota hallitsee Valtionrautatiet.
14432:    5) tutkia aluetta geologisesti ja etsiä malme-
14433: ja; sekä
14434:    6) pitää kunnossa kulkuväyliä, vedenotta-                          7§
14435: rnoita ja vesijohtoja, kaapeleita, sähkö- ja              Tarkemmat määräykset ja ohjeet
14436: puhelinlinjoja sekä sähkö- ja puhelinlaitteita.
14437:                                                        Tarkemmat määräykset tämän asetuksen
14438:                        4 §                          täytäntöönpanosta antaa tarvittaessa ympäris-
14439:          Hoito- ja käyttösuunnitelma                töministeriö.
14440:                                                        Ohjeet Punkaharjun luonnonsuojelualueen
14441:    Punkaharjun luonnonsuojelualueen hoitoa          rajojen määräämisestä antaa maanmittaushal-
14442: ja käyttöä varten on laadittava hoito- ja käyt-     litus.
14443: tösuunnitelma.
14444:    Hoito- ja käyttösuunnitelman perusteet (run-                            8§
14445: kosuunnitelman) vahvistaa ympäristöministe-                Voimaantulo- ja siirtymäsäännös
14446: riö. Runkosuunnitelmaa vahvistaessaan minis-
14447: teriö määrää, mitkä runkosuunnitelman nojal-           Tämä asetus tulee voimaan              päivänä
14448: la laadittavat erityissuunnitelmat on alistettava           kuuta 19
14449: ministeriön vahvistettaviksi.                          Luonnonsuojelualueella olevien vuokra-alu-
14450:                                                     eiden vuokrasopimukset jäävät voimaan. Kaar-
14451:                         5§                          naniemen lomakylä ja Kuntoutussairaalan sau-
14452:               Erityisiä säännöksiä                  na Silvonniemessä saavat jatkaa toimintaansa
14453:                                                     voimassa olevien vuokrasopimusten päättymi-
14454:   Säännökset, joiden nojalla eräät toimet Pun-      seen asti. Tämä ei estä saunarakennuksen pur-
14455: kaharjun luonnonsuojelualueella sallitaan, ei-      kamista tai poissiirtämistä Silvonniemestä en-
14456: vät perusta laajempaa oikeutta kuin asiano-         nen vuokrasopimuksen päättymistä, jos alueen
14457: maisella muuten on.                                 vuokraaja ja Metsäntutkimuslaitos näin sopi-
14458:   Ympäristöministeriö voi sallia muitakin kuin      vat. Tiehallitus saa leventää valtatietä 14 veden
14459: 2 ja 3 §:ssä tarkoitettuja toimia, jotka ovat       puolelle pengertämällä Punkasalmen ja Kui-
14460: luonnonsuojelualueen perustaruistarkoituksen        kanniemen välillä sekä rakentaa uuden tasoliit-
14461: mukaisia ja joita sen asianmukainen hoito tai       tymän ympäristöministeriön hyväksymään
14462: käyttö edellyttää.                                  paikkaan.
14463: 
14464: 
14465: 
14466: 
14467: 2   391097F
14468:                      j
14469:                     j
14470:                    j
14471:                   j
14472:                  j
14473:                 j
14474:                j
14475:               j
14476:              j
14477:             j
14478:            j
14479:           j
14480:          j
14481:         j
14482:        j
14483:       j
14484:      j
14485:     j
14486:    j
14487:   j
14488:  j
14489: j
14490:                                       1990 vp. -      HE n:o 79
14491: 
14492: 
14493: 
14494: 
14495:                                     Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Haapasuon ja Syysnie-
14496:                                   men sekä Ruunaan luonnonsuojelualueista
14497: 
14498: 
14499: 
14500: 
14501:                            ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
14502: 
14503:    Esityksen tarkoitus on perustaa valtionmaille      tehdyt valtioneuvoston periaatepäätökset ja
14504: kaksi luonnonsuojelualuetta, jotka ovat luon-         luonnonsuojelualueiden perustamistaimikun-
14505: nonsuojelulain (71123) mukaisia erityisiä suo-        nan ehdotukset vuodelta 1983. Luonnonsuoje-
14506: jelualueita. Perustettavat alueet ovat Haapa-         lualueet ovat valtion omistuksessa ja niiden
14507: suon ja Syysniemen luonnonsuojelualue Lei-            yhteinen pinta-ala on noin 9 460 hehtaaria,
14508: vonmäen kunnassa ja Ruunaan luonnonsuoje-             mistä kasvullista metsämaata on noin 6 510
14509: lualue Lieksan kaupungissa. Näiden luonnon-           hehtaaria sekä kitu- ja joutomaita noin 2 410
14510: suojelualueiden perustamisen tarkoitus on säi-        hehtaaria ja vettä noin 540 hehtaaria.
14511: lyttää edustavia ja monipuolisia osia erämaisis-
14512: ta metsä- ja suoalueista. Esityksellä pantaisiin        Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan heti,
14513: tältä osin täytäntöön vuosina 1979 ja 1987            kun se on hyväksytty ja vahvistettu.
14514: 
14515: 
14516: 
14517: 
14518:                                         YLEISPERUSTELUT
14519: 
14520: 1. Esityksen yhteiskunnallinen                        niillä liikkuminen olisi vapaata muualla kuin
14521:    merkitys                                           rajavyöhykeellä.
14522:                                                          Esityksessä tarkoitetuilla luonnonsuojelu-
14523:                                                       alueilla täydennettäisiin maamme luonnonsuo-
14524:    Suomen luonnonsuojelualueverkon runko              jelualueverkkoa ja suojeltaisiin Etelä- ja Itä-
14525: ovat kansallis- ja luonnonpuistot, jotka turvaa-      Suomen suo- ja metsäluontoa.
14526: vat laajahkoja näytteitä maamme eri osien                Haapasuon ja Syysniemen alue on Etelä-
14527: luonnosta. Kansallis- ja luonnonpuistojen pe-         Suomessa nykyisin vielä harvinaisen laaja ja
14528: rustaminen ei kuitenkaan poista myös toisen-          monipuolinen valtion omistuksessa oleva ko-
14529: laisten luonnonsuojelualueiden perustamistar-         konaisuus, jonka Rutajärvi jakaa kahtia. Jär-
14530: vetta. Niinpä esimerkiksi suoluonnon suojelua         ven eteläpuolella on monimuotoinen Sisä-Suo-
14531: on edistetty perustamalla soidensuojelualueita.       men keidassuoalue reunaharjuineen ja pikku-
14532: Luonnonsuojelualueverkkoa kehitettäessä on            järvineen. Alueen pohjoisosa Syysniemellä taas
14533: tarpeen perustaa myös sellaisia luonnonsuoje-         on rikkonaisempaa vaihtelevine metsineen,
14534: lualueita, jotka säilytettäisiin suurelta osin kos-   harjuineen, kirkkaine lampineen ja pikkusoi-
14535: kemattomina, mutta joilla voitaisiin harjoittaa       neen. Suojeltavaksi tarkoitetun alueen metsä-
14536: varovaista metsätaloutta ja samalla edistää sel-      luonto kokonaisuudessaan on vaihtelevaa. Sii-
14537: laista metsänhoidon menetelmiin liittyvää tut-        hen kuuluu myös ikääntyneitä, aarniometsän
14538: kimusta, joka palvelee luonnonsuojelua ja mo-         luonnetta saaneita metsäkuvioita.
14539: nikäyttöä sekä uhanalaisten eliöiden elinpaik-           Haapasuon ja Syysniemen luonnonsuojelu-
14540: kojen säilyttämistä. Alueisiin tutustuminen ja        alue koostuisi noin 2 130 hehtaarista valtion
14541: 3913618
14542: 2                                   1990 vp. -     HE n:o 79
14543: 
14544: Leivonmäen kunnassa omistamia alueita.             valmistuneessa IV mietinnössään (Komi-
14545: Pinta-alasta on metsämaata noin 1 310 hehtaa-      teanmietintö 1983:38) sitä mieltä, ettei Ruu-
14546: ria sekä kitu- ja joutomaata noin 780 hehtaa-      naan alueeseen kuuluvia soita voida suojella
14547: ria. Valtion vesialueita on rauhoitettavalla       asianmukaisesti, ellei myös niihin kuuluvia ki-
14548: alueella noin 40 hehtaaria.                        vennäismaita rauhoiteta. Siksi toimikunta eh-
14549:    Ruunaan alue on näyte Pohjois-Karjalan          dotti, että Ruunaan alueelle tulisi perustaa
14550: pohjoisosien suuresta salo- ja vesistöalueesta,    kansallispuisto.
14551: josta osaan on perustettu valtion retkeilyalue.       Alueet mainitaan myös hallituksen ympäris-
14552: Rauhoitettavaksi ehdotetuna alueella, Ruu-         tönsuojelusta eduskunnalle vuonna 1984 anta-
14553: naanjärven itäpuolella, on laajoja metsä- ja       massa selonteossa, jonka mukaan niiden suoje-
14554: suoalueita. Soista kohoavat kankaat ovat           lutarve ja -tapa selvitetään. Osaan Ruunaan
14555: yleensä karuhkoja, mäntyvaltaisia metsiä, jois-    aluetta, Ruunaan vesistön koskireitille ja sen
14556: ta suurin osa on ollut metsätalouden käytössä      reunoille, perustettiin vuonna 1987 valtioneu-
14557: mutta ei enää 1970-luvun jälkeen. Suot ovat        voston päätöksellä (368/87) valtion retkeily-
14558: enimmäkseen karuja nevoja ja rämeitä sekä          alue. Valtion retkeilyalueen pinta-ala on noin
14559: puronvarsikorpia. Syrjäinen sijainti ja sankat     3 120 hehtaaria. Huomattava osa kansallis-
14560: metsät antavat alueelle hyvin erämaisen luon-      puistokomitean ehdottamasta kansallispuisto-
14561: teen. Siksi siellä viihtyvät myös erämaille tyy-   alueesta eli alue Ruunaanjärven itäpuolella on
14562: pilliset eliölajit.                                edelleen suojelematta. Esiin tulleiden ristirii-
14563:    Ruunaan luonnonsuojelualue koostuisi noin       taisten näkemysten ratkaisemiseksi valtioneu-
14564: 7 330 hehtaarista valtion Lieksan kaupungissa      vosto teki vuonna 1987 periaatepäätöksen
14565: omistamia alueita. Pinta-alasta on metsämaata      Haapasuon-Rutajärven ja Ruunaan erityisten
14566: noin 5 200 hehtaaria sekä kitu- ja joutomaata      suojelualueiden perustamisesta.
14567: noin 1 630 hehtaaria. Valtion vesialueita on          Ympäristöministeriö ja metsähallitus ovat
14568: rauhoitettavalla alueella noin 500 hehtaaria.      myös päässeet yksimielisyyteen tässä esitykses-
14569:    Esityksessä tarkoitetuilla luonnonsuojelu-      sä tarkoitettujen alueiden suojelutavasta ja ra-
14570: alueilla on tarkoitus jättää täysin koskematto-    jauksesta.
14571: miksi kaikki turvemaat sekä yhtenäisiä suo-,          Esityksessä tarkoitettujen alueiden rauhoit-
14572: pienvesistö- ja metsäalueita. Haapasuon ja         tamisesta erityisinä suojelualueina on pyydetty
14573: Syysniemen luonnonsuojelualueella aarniosat        lausunnot kauppa- ja teollisuusministeriöltä,
14574: ovat pienehköjä, muutaman sadan hehtaarin          maa- ja metsätalousministeriöltä, valtiovarain-
14575: kokonaisuuksia, mutta Ruunaan luonnonsuo-          ministeriöltä, metsähallitukselta, maanmittaus-
14576: jelualueesta noin puolet on yhtenäistä aarni-      hallitukselta, Metsäntutkimuslaitokselta, asi-
14577: osaa.                                              anomaisilta lääninhallituksilta, seutukaavalii-
14578:                                                    toilta ja kunnilta sekä Geologian tutkimus-
14579:                                                    keskukselta ja Suomen luonnonsuojeluliitolta.
14580: 2. Asian valmistelu                                   Lausunnot ovat suurimmalta osin myöntei-
14581:                                                    siä ja ehdotettujen luonnonsuojelualueiden pe-
14582:    Kansallispuistokomitea ehdotti vuonna 1976      rustamista kannatetaan. Eräät lausunnonanta-
14583: valmistuneessa mietinnössään (Komiteanmie-         jat vastustavat ehdotettua rauhoitusmuotoa,
14584: tintö 1976:88) Haapasuon-Rutajärven ja Ruu-        joka sallisi metsätalouden harjoittamisen luon-
14585: naan kansallispuistojen perustamista. Valtio-      nonsuojelualueilla. Myös metsästykseen luon-
14586: neuvoston 24 päivänä helmikuuta 1978 teke-         nonsuojelualueilla suhtaudutaan melko kieltei-
14587: mässä periaatepäätöksessä uusien kansallis- ja     sesti. Ministeriöillä tai keskusvirastoilla ei ole
14588: luonnonpuistojen perustamisesta ei näitä aluei-    muita kuin tarkistusluontoisia huomautuksia
14589: ta ole mainittu. Periaatepäätökset näiden aluei-   esityksestä.
14590: den soiden suojelemisesta valtioneuvosto sitä         Leivonmäen kunta ja Keski-Suomen seutu-
14591: vastoin teki vuonna 1979. Maa- ja metsätalous-     kavaliitto esittävät, että Haapasuon js Syysnie-
14592: ministeriön asettama luonnonsuojelualueiden        men alueen pohjoiseen osaan, Syysniemeen,
14593: perustamistoimikunta, jonka tehtävänä oli laa-     perustettaisiin valtion retkeilyalue. Pohjois-
14594: tia muun muassa mainitun vuoden 1979 valtio-       Karjalan lääninhallitus ja Pohjois-Karjalan
14595: neuvoston periaatepäätökseen sisältyvien val-      seutukaavaliitto katsovat, että esityksellä ei
14596: tion omistamien alueiden rauhoittamiseksi tar-     täysin saavuteta Ruunaan alueen luonnonsuo-
14597: vittavat säädösehdotukset, oli vuonna 1983         jelutavoitteita eikä panna täytäntöön valtio-
14598:                                       1990 vp. -     HE n:o 79                                       3
14599: 
14600: neuvoston periaatepäätöksiä, koska alueella          4. Esityksen taloudelliset ja
14601: sallittaisiin metsätalous ja metsätien rakenta-         muut vaikutukset
14602: minen. Siksi täysin luonnontilaiseksi jäävä alue
14603: ja varovaisen metsänhoidon alaisena oleva alue          Esityksessä tarkoitettujen luonnonsuojelu-
14604: tulisi erottaa esitettyä selvemmin toisistaan tai    alueiden kokonaispinta-ala on noin 9 460 heh-
14605: ne tulisi rauhoittaa erillisinä luonnonsuojelu-      taaria, mistä metsämaata on noin 6 510 heh-
14606: alueina. Suomen luonnonsuojeluliitto vastus-         taaria sekä kitu- ja joutomaata noin 2 410
14607: taa metsätalouden sallimista esitykseen kuulu-       hehtaaria. Huomattava osa alueista on jo met-
14608: villa luonnonsuojelualueilla.                        sätalouden ulkopuolella metsähallituksen pää-
14609:                                                      töksellä. Haapasuon ja Syysniemen alueesta on
14610:    Lausunnoissa esiin tulleista seikoista on neu-
14611:                                                      valtiolle hankittu lunastamalla ja ostamalla
14612: voteltu eri osapuolien kesken. Erityiset suojelu-
14613:                                                      noin 700 hehtaaria ja siellä on noin 230 hehtaa-
14614: alueet, joissa sallittaisiin luonnonmukainen         rin laajuinen luonnonhoitometsä. Ruunaan
14615: metsänhoito siihen liittyvine, luonnonsuojelua       alue on ollut pitkään pois talouskäytöstä. Ruu-
14616: palvelevine tutkimuksineen, ovat tarpeellisia.
14617:                                                      naalla on lisäksi 70 hehtaarin suuruinen luon-
14618: Lisäksi Ruunaan luonnonsuojelualueen täysin
14619:                                                      nonhoitometsä.
14620: taloustoiminnan ulkopuolelle jäävä yhtenäinen           Haapasuon ja Syysniemen sekä Ruunaan
14621: aarniosa on pinta-alaltaan jopa hieman isompi        luonnonsuojelualueilla on tarkoitus sallia sel-
14622: kuin valtioneuvoston 12 päivänä helmikuuta           laiset metsätaloustoimet, jotka mahdollisim-
14623: 1987 tekemä periaatepäätös edellyttäisi. Lau-        man hyvin sopeutuvat maisemaan eivätkä vaa-
14624: sunnoissa esitetyt näkemykset otetaan lisäksi        ranna suojelutavoitteita. Turvemailla ei sallita
14625: mahdollisimman tarkoin huomioon ja eri osa-          mitään toimia. Lisäksi osa alueiden metsistä on
14626: puolia ja etupiirejä kuullaan, kun luonnonsuo-       tarkoitus jättää täysin taloustoiminnan ulko-
14627: jelualueille laaditaan hoito- ja käyttösuunnitel-    puolelle luonnonsuojelualueen aarniosiksi. Nii-
14628: mat. Suunnitelmien tulee lisäksi perustua aluei-     den metsien, jotka aarniosina jäävät lopullises-
14629: den luonnoninventointiin. Aiemmin Haapa-             ti taloustoiminnan ulkopuolelle, pinta-ala on
14630: suon-Rutajärven nimellä esitetty alue on             vähintään noin 2 800 hehtaaria. Alueiden vuo-
14631: muutettu Haapasuon ja Syysniemen luonnon-
14632:                                                      tuinen keskimääräinen tuotto on arvioitu noin
14633: suojelualueeksi, koska tämä nimi kuvaa pa-           8 000 m 3 :ksi ja tämän rahallinen arvo noin
14634: remmin aluetta ja sen sijaintia.                     miljoonaksi markaksi vuodessa. Vaikka alueet
14635:                                                      jäävät metsätalouden ulkopuolelle, ei ehdote-
14636:                                                      tun lain säätäminen vaikuta merkityksellisesti
14637: 3. Esityksen organisatoriset ja                      valtiontalouteen.
14638:    henkilö s töv aik utu kset                           Lailla pantaisiin täytäntöön jo pitkään vireil-
14639:                                                      lä olleet luonnonsuojeluhankkeet, jotka on
14640:                                                      otettu huomioon valtion metsätaloutta kehitet-
14641:    Esityksessä tarkoitettuja luonnonsuojelualu-      täessä.
14642: eita hallitsisi ja hoitaisi, kuten nytkin, metsä-       Luonnonsuojelualueiden       kivennäismaiden
14643: hallitus. Luonnonsuojelualueiden perustamisel-       metsien käytön osittainen kieltäminen vähen-
14644: la ei siis olisi välittömiä organisatorisia vaiku-   tää jonkin verran metsätyöpaikkoja. Toisaalta
14645: tuksia.                                              taloustoimintaan jäävien metsien käsittely ja
14646:    Luonnonsuojelualueiden perustaminen lisää         hoito vaatii tavanomaista enemmän työtä. Esi-
14647: alueiden hoitoon ja käyttöön liittyviä tehtäviä      tyksen johdosta talouskäytön ulkopuolelle siir-
14648: ja töitä metsähallinnossa. Esimerkiksi palvelu-      tyvien metsäalueiden pinta-ala jakautuu kun-
14649: ja retkeilijäitä varten tarvitaan jonkin verran      nittain siten, että Leivonmäen kunnassa pois-
14650: lisää ja alueiden valvontaa täytyy tehostaa.         tuu talouskäytöstä noin 200 hehtaaria ja Liek-
14651: Henkilökunnan sekä hoidon ja käytön rahoi-           san kaupungissa noin 2 600 hehtaaria metsää.
14652: tuksen lisäämistarve otetaan huomioon ehdot-         Luonnonsuojelualueiden perustamisesta aiheu-
14653: tamaila vuosittain määrärahoja valtion tulo- ja      tuu Lieksan kaupungille noin kuuden pysyvän
14654: menoarvioon. Haapasuon ja Syysniemen luon-           metsätyöpaikan menetys.
14655: nonsuojelualueen käyttöön liittyy osittain Lei-         Kuntien metsäverotuloihin lain hyväksymi-
14656: vonmäen kunnan esittämä Rutajoen kalatalou-           nen ei vaikuttaisi, sillä alueiden tultua luon-
14657: den kehittäminen ja venesataman rakentami-            nonsuojelualueiksi valtio luonnonsuojelulain
14658: nen Rutalahteen Päijänteen rannalle.                 5 a §:n nojalla korvaa kunnille alueiden met-
14659: 
14660: 
14661: 
14662: 
14663:                                                  ('
14664: 4                                      1990 vp. -      HE n:o 79
14665: 
14666: sän tuottoa vastaavan metsäverotulon vähenty-          hallitus laatii luonnonsuojelualueiden hoito- ja
14667: misen.                                                 käyttösuunnitelmat, joissa riittävän yksityis-
14668:   Luonnonsuojelualueen perustaminen ei estä            kohtaisesti säännellään alueiden käyttöä ja hoi-
14669: alueen virkistys- ja retkeilykäyttöä eikä rajoita      toa sekä turvataan paikallisen väestön asian-
14670: sanottavasti paikallisten asukkaiden perinteisiä       mukaiset edut.
14671: oikeuksia metsästystä lukuunottamatta. Metsä-
14672: 
14673: 
14674: 
14675: 
14676:                               YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
14677: 
14678: 
14679: 1. Lakiehdotuksen perustelut                           hankkia valtiolle, jos ne muutoin sopivat luon-
14680:                                                        nonsuojelualueisiin liitettäväksi.
14681:    1 §. Pykälässä säädetään, että Haapasuon ja            5 §. Luonnonsuojelualueiden perustamisen
14682: Syysniemen sekä Ruunaan alueiden valtion-              tarkoitus on turvata alueiden luonnonnarvot.
14683: maille perustetaan luonnonsuojelualue. Kum-            Luonnonsuojelualueiden rauhoitusmääräykset
14684: pikin on luonnonsuojelulain (71/23) mukainen           annetaan luonnonsuojelulain 2 §:n 2 momentin
14685: erityinen suojelualue. Samalla säädetään suoje-        nojalla asetuksella. Tämän lisäksi on tarpeen
14686: lualueiden perustamistarkoituksesta.                   säätää eräistä muistakin alueiden käytön ja
14687:    2 §. Luonnonsuojelualueiden rajat on mer-           muun hoidon järjestämistä koskevista seikois-
14688: kitty hallituksen esityksen liitteissä oleviin kart-   ta. Luonnos asetukseksi on esityksen liitteenä.
14689: toihin.
14690:    Pykälässä on myös luonnonsuojelualueiden
14691: rajan käymistä ja merkitsemistä koskeva sään-          2. Yksityiskohtaiset säännökset
14692: nös, joka on samansisältöinen kuin vastaava               ja määräykset
14693: säännös muiden luonnonsuojelualueiden perus-
14694: tamista koskevissa laeissa, kuten eräiden val-            Asetuksella säädetään tarkemmin luonnon-
14695: tion omistamien alueiden muodostamisesta               suojelualueiden rauhoittamisesta. Luonnon-
14696: kansallispuistoiksi ja luonnonpuistoiksi anne-         suojelualueilla on tarkoitus kieltää sellaiset toi-
14697: tun lain (674/81) 6 §:ssä. Maa- ja metsätalous-        met, jotka saattavat muuttaa alueen luonnon-
14698: ministeriö on 15 päivänä kesäkuuta 1982 teh-           oloja tai vaikuttaa epäedullisesti sen kasvilli-
14699: nyt päätöksen eräiden valtion omistamille alu-         suuden tai eläimistön säilymiseen.
14700: eille perustettujen luonnonsuojelualueiden ra-            Luonnonsuojelualueilla ei siten saisi ojittaa,
14701: jojen merkitseruisestä (449/82). Tarkoitus on,         vahingoittaa maa- tai kallioperää eikä ottaa
14702: että myös näiden luonnonsuojelualueiden rajat          maa-aineksia. Niille ei saisi rakentaa rakennuk-
14703: merkittäisiin noudattaen soveltuvin osin tätä          sia, rakennelmia eikä kesäajokelpoisia teitä,
14704: päätöstä.                                              yhtä poikkeusta lukuun ottamatta, eikä niillä
14705:    3 §. Pykälään on otettu säännös luonnon-            saisi tappaa, pyydystää tai hätyyttää eläimiä
14706: suojelua valvovan viranomaisen haltuunotto-            taikka ottaa tai vahingoittaa kasveja tahi näi-
14707: oikeudesta. Säännös on samansisältöinen kuin           den osia. Näistä säännöksistä säädettäisiin kui-
14708: vastaava säännös muiden luonnonsuojelualuei-           tenkin lähinnä luonnonsuojelualueiden asian-
14709: den perustamista koskevissa laeissa, kuten mai-        mukaisen hoidon ja käytön edellyttämiä poik-
14710: nitun, vuoden 1981 lain 8 §:ssä.                       keuksia. Mahdollisimman luonnonmukainen
14711:    4 §. Pykälä on yhdenmukainen muiden jo              metsänhoito olisi osittain sallittu siten kuin
14712: perustettujen luonnonsuojelualueiden vastaa-           hoito- ja käyttösuunnitelmassa määrätään. Ka-
14713: vien säännösten, kuten mainitun, vuoden 1981           lastusta ja jokamiehenoikeuteen perustuvaa
14714: lain 9 §:n, kanssa. Pykälän 2 momentin sään-           liikkumista ei rajoitettaisi. Alueita koskevat
14715: nöksen mukaan voitaisiin myös luonnonsuoje-            määräykset otetaan luonnonsuojelualueiden
14716: lualueeseen välittömästi rajoittuva, valtion           järjestyssääntöihin. Niihin kuuluvat yhtäältä
14717: omistukseen siirtynyt alue liittää ympäristömi-        edellä tarkoitetussa asetuksessa annetut rauhoi-
14718: nisteriön päätöksellä luonnonsuojelualueeseen.         tusmääräykset ja toisaalta sellaiset määräykset,
14719: Yksityisten omistamia alueita on tarkoitus             jotka valtio maanomistajana muutoinkin on
14720:                                       1990 vp. -    HE n:o 79                                          5
14721: 
14722: oikeutettu ja velvollinen antamaan luonnon-         3. Lain voimaan t u 1o
14723: suojelualueidensa käytöstä.
14724:                                                       Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan heti, kun
14725:                                                     se on hyväksytty ja vahvistettu.
14726:    Tarkoitus on laatia hoito- ja käyttösuunni-
14727: telmat kummankin luonnonsuojelualueen hoi-            Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
14728: tamista ja niiden käytön ohjaamista varten.         kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus.
14729: 
14730: 
14731: 
14732: 
14733:                                               Laki
14734:                Haapasuon ja Syysniemen sekä Ruunaan luonnonsuojelualueista
14735: 
14736:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
14737: 
14738:                        1§
14739:                                                     toon siten, että riittävä määrä aluetta osoitta-
14740: Luonnonsuojelualueiden perustamistarkoitus          via tunnusmerkkejä sijoitetaan luonnonsuoje-
14741:                                                     lualueisiin kuuluville maa-alueille.
14742:    Etelä- ja Itä-Suomen luonnontilaisina ja erä-
14743: maisina säilyneiden metsä-, suo- ja pienvesistö-                           3§
14744: luonnon osien suojelemiseksi ja säilyttämiseksi
14745: mahdollisimman luonnontilaisina sekä ympä-                        Haltuunotto-oikeus
14746: ristöntutkimusta ja luonnonharrastusta varten          Luonnonsuojelua valvovalla viranomaisella
14747: muodostetaan valtion Leivonmäen kunnassa ja         ja luonnonsuojelualueiden vartijoilla on oikeus
14748: Lieksan kaupungissa omistamille alueille luon-      ottaa haltuunsa metsästys-, keräily- tai muut
14749: nonsuojelulain (71/23) mukaisiksi erityisiksi       välineet, joita on käytetty tai aiotaan käyttää
14750: suojelualueiksi Haapasuon ja Syysniemen             vastoin luonnonsuojelualueilla noudatettavia
14751: luonnonsuojelualue sekä Ruunaan luonnon-            säännöksiä tai määräyksiä. Sama haltuunotto-
14752: suojelualue.                                        oikeus koskee myös alueilta luvattomasti pyy-
14753:                                                     dettyjä eläimiä ja luvattomasti otettuja kasveja
14754:                       2 §
14755:                                                     sekä kaikkea muuta sellaista, mitä luonnon-
14756:    Luonnonsuojelualueiden sijainti ja rajat         suojelualueilta on kielletty ottamasta tai siellä
14757:                                                     käyttämästä.
14758:    Leivonmäen kunnassa olevan Haapasuon ja
14759: Syysniemen luonnonsuojelualueen pinta-ala on                              4 §
14760: noin 2 130 hehtaaria.                                Alueen liittäminen luonnonsuojelualueeseen
14761:    Lieksan kaupungissa olevan Ruunaan luon-
14762: nonsuojelualueen pinta-ala on noin 7 330 heh-          Jos alue, joka ei ole valtion omistuksessa,
14763: taaria.                                             mutta on tämän lain mukaisen luonnonsuoje-
14764:    Haapasuon ja Syysniemen luonnonsuojelu-          lualueen rajojen sisällä, tulee valtion omistuk-
14765: alueen ja Ruunaan luonnonsuojelualueen rajat        seen, se luetaan kuuluvaksi luonnonsuojelu-
14766: on merkitty tämän lain liitteinä oleviin karttoi-   alueeseen.
14767: hin. Luonnonsuojelualueiden rajat on määrät-           Jos luonnonsuojelualueeseen rajoittuva alue
14768: tävä noudattamalla soveltuvin osin, mitä jako-      tulee valtion omistukseen, se voidaan liittää
14769: laissa (604/51) on säädetty rajankäynnistä.         luonnonsuojelualueeseen ympäristöministeriön
14770:    Luonnonsuojelualueet on merkittävä maas-         päätöksellä.
14771: 6                                1990 vp. -   HE n:o 79
14772: 
14773:                    5§                                               6§
14774:           Tarkemmat säännökset                                  Voimaantulo
14775:   Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-       Tämä laki tulee voimaan       päivänä
14776: töönpanosta annetaan asetuksella.             kuuta 199 .
14777: 
14778: 
14779:     Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1990
14780: 
14781: 
14782:                                   Tasavallan Presidentti
14783:                                   MAUNO KOIVISTO
14784: 
14785: 
14786: 
14787: 
14788:                                                            Ympäristöministeri Kaj Bärlund
14789:                                   1990 vp. -   HE n:o 79   7
14790: 
14791: 
14792: 
14793: 
14794: LIITE 1 HAAPASUON JA SYYSNIEMEN LUONNONSUOJELUALUE
14795:      Leivonmäki 3211 07,08,10)1
14796: 8                                     1990 vp. -   HE n:o 79
14797: 
14798: 
14799: 
14800: 
14801:     LIITE 2        RUUNAAN LUONNONSUOJELUALUE
14802:     Lieksa 4332 09, 11, 12, 4334 03
14803:                                      1990 vp. -     HE n:o 79                                       9
14804: 
14805: Luonnos                                                                                         Liite
14806: 
14807: 
14808: 
14809: 
14810:                                             Asetus
14811:                Haapasuon ja Syysniemen sekä Ruunaan luonnonsuojelualueista
14812: 
14813:    Ympäristöministerin esittelystä säädetään 23 päivänä helmikuuta 1923 annetun luonnonsuoje-
14814: lulain (71123) 2 §:n 2 momentin sekä Haapasuon ja Syysniemen luonnonsuojelualueesta ja
14815: Ruunaan luonnonsuojelualueesta        päivänä           kuuta 199 annetun lain (    /9 ) 5 §:n
14816: nojalla:
14817: 
14818:                        1§                             4) entistää ja pitää kunnossa rakennuksia ja
14819:                     Kiellot                         rakennelmia;
14820:                                                       5) ryhtyä pelastuspalvelun ja palontorjunnan
14821:    Haapasuon ja Syysniemen luonnonsuojelu-          sekä rajavartioinnin vaatimiin toimiin; sekä
14822: alueella ja Ruunaan luonnonsuojelualueella ei         6) kartoittaa ja tehdä maanmittaustöitä.
14823: saa:                                                  Paikoissa, jotka on määrätty järjestyssään-
14824:    1) rakentaa rakennuksia, rakennelmia tai         nössä, saa luonnonsuojelualueella leiriytyä tila-
14825: teitä;                                              päisesti ja tehdä avotulen.
14826:    2) ottaa maa-aineksia, vahingoittaa maa- tai
14827: kallioperää eikä ojittaa metsää tai suota;                                 3§
14828:    3) ottaa taikka vahingoittaa puita, pensaita
14829: tai muita kasveja tai niiden osia;                         Luonnonmukainen metsänhoito
14830:    4) tappaa, pyydystää tai hätyyttää luonnon-        Luonnonsuojelualueiden       kivennäismaiden
14831: varaisia selkärankaisia eläimiä tai hävittää nii-   metsissä saa harjoittaa luonnonmukaista met-
14832: den pesiä eikä pyydystää tai kerätä selkäran-       sänhoitoa. Luonnonmukaisen metsänhoidon
14833: gattomia eläimiä; eikä                              alueista ja menetelmistä sekä talviteistä määrä-
14834:    5) leiriytyä tai tehdä avotulta.                 tään hoito- ja käyttösuunnitelmassa.
14835:    Luonnonsuojelualueilla on kielletty muutkin
14836: toimet, jotka saattavat vaikuttaa epäedullisesti
14837: alueen luonnonoloihin, maisemaan taikka                                    4§
14838: eläin- tai kasvilajien säilymiseen.                    Metsähallituksen luvalla sallitut toimet
14839:                       2 §                              Haapasuon ja Syysniemen luonnonsuojelu-
14840:                                                     alueella ja Ruunaan luonnonsuojelualueella
14841:                 Sallitut toimet                     saa niiden perustamistarkoituksen mukaisesti
14842:   Haapasuon ja Syysniemen luonnonsuojelu-           metsähallituksen luvalla:
14843: alueella ja Ruunaan luonnonsuojelualueella             1) tutkimusta tai muuta tieteellistä tarkoitus-
14844: saa niiden perustamistarkoituksen mukaisesti:       ta taikka opetusta varten tappaa tai pyydystää
14845:    1) rakentaa ja pitää kunnossa alueen hoitoa,     eläimiä ja vähäisessä määrin kerätä kasveja ja
14846: valvontaa ja tutkimusta sekä yleisön opasta-        niiden osia, eläinten pesiä sekä kivennäisnäyt-
14847: mista, retkeilyä ja alueeseen tutustumista var-     teitä;
14848: ten tarpeellisia rakennuksia, rakennelmia ja           2) vähentää kasvi- tai eläinlajien yksilöiden
14849: polkuja;                                            lukumäärää, jos laji on lisääntynyt liikaa tai
14850:   2) poimia marjoja ja ruokasieniä;                 käynyt muuten vahingolliseksi;
14851:   3) palauttaa asianmukaisin toimin alueen             3) kerätä metsäpuiden käpyjä ja siemeniä
14852: luontaisen kehityksen edellyttämän luonnonti-       sekä ottaa metsänjalostukseen tarvittavia kas-
14853: lan;                                                vinosia;
14854: 2 391361S
14855: 10                                   1990 vp.       HE n:o 79
14856: 
14857:    4) metsästää hirveä ja kalastaa;                 mukaisia ja joita sen asianmukainen hoito tai
14858:    5) tutkia aluetta geologisesti ja etsiä malme-   käyttö edellyttää.
14859: ja; sekä
14860:    6) pitää kunnossa kulkuväyliä, sähkö- ja                              7 §
14861: puhelinlinjoja sekä sähkö- ja puhelinlaitteita.
14862:                                                           Luonnonsuojelualueiden hallinta
14863:                        5§                              Edellä 1 §:ssä mainittuja luonnonsuojelualu-
14864:          Hoito- ja käyttösuunnitelma                eita hallitsee ja hoitaa metsähallitus.
14865: 
14866:    Kummankin 1 §:ssä mainitun luonnonsuoje-                               8§
14867: lualueen hoitoa ja käyttöä varten on laadittava           Tarkemmat määräykset ja ohjeet
14868: hoito- ja käyttösuunnitelma.
14869:    Hoito- ja käyttösuunnitelman perusteet (run-       Tarkemmat määräykset tämän asetuksen
14870: kosuunnitelman) vahvistaa ympäristöministe-         täytäntöönpanosta antaa tarvittaessa ympäris-
14871: riö. Runkosuunnitelman vahvistaessaan minis-        töministeriö.
14872: teriö määrää, mitkä runkosuunnitelman nojal-          Ohjeet 1 §:ssä mainittujen luonnonsuojelu-
14873: la laadittavat erityissuunnitelmat on alistettava   alueiden rajojen määräämisestä antaa maan-
14874: ministeriön vahvistettaviksi.                       mittaushallitus.
14875: 
14876:                        6 §                                                9§
14877:              Erityisiä säännöksiä                         Voimaantulo- ja siirtymäsäännös
14878:   Säännökset, joiden nojalla eräät toimet             Tämä asetus tulee voimaan      päivänä
14879: 1 §:ssä mainituilla luonnonsuojelualueilla salli-             kuuta 199 .
14880: taan, eivät perusta laajempaa oikeutta kuin           Sen estämättä, mitä 1 §:ssä säädetään, saa
14881: asianomaisella muuten on.                           Ruunaan luonnonsuojelualueen itäosaan hoito-
14882:   Ympäristöministeriö voi sallia muitakin kuin      ja käyttösuunnitelmassa määrättävällä tavalla
14883: 2-4 §:ssä tarkoitettuja toimia, jotka ovat          rakentaa yhden metsäautotien, jos se on met-
14884: luonnonsuojelualueen perustamistarkoituksen         sänhoidon kannalta välttämätöntä.
14885:                                     1990 vp. -     HE n:o 80
14886: 
14887: 
14888: 
14889: 
14890:                                    Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Valtavaaran ja Pyhä-
14891:                                 vaaran luonnonsuojelualueesta
14892: 
14893: 
14894: 
14895: 
14896:                           ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
14897: 
14898:   Esityksen tarkoitus on perustaa Kuusamon         hon kuuluu muun muassa eteläistä tunturikas-
14899: kunnassa sijaitsevalle Valtavaaran ja Pyhävaa-     villisuutta, vanhoja metsiä, niin sanottujen ete-
14900: ran alueelle luonnonsuojelulain mukainen,          lävuoririnteiden vaateliasta kasvillisuutta sekä
14901: pinta-alaltaan noin 750 hehtaarin suuruinen        reheviä puronvarsikorpia ja lettoja ja näiden
14902: luonnonsuojelualue.                                eläimistöä. Suojeltavalla alueella on useita
14903:   Rauhoituksen tarkoituksena on suojella Val-      uhanalaisia ja harvinaisia eläin- ja kasvilajeja.
14904: tavaaran, Rukatunturin ja Pyhävaaran aluei-        Alueen maisema on tunnettu kauneudestaan.
14905: den luonnontilaisina säilyneet valtionmaat.
14906: Suojeltava alue on yleisilmeeltään karuista          Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan heti,
14907: kvartsiittivaaroista koostuva kokonaisuus, jo-     kun se on hyväksytty ja vahvistettu.
14908: 
14909: 
14910: 
14911: 
14912:                                       YLEISPERUSTELUT
14913: 
14914: 1. Esityksen yhteiskunnallinen                     vuoksi rajusti muuttunut, varsinaisen Valta-
14915:    merkitys                                        vaaran luonnonmaisema on säilynyt ehjänä.
14916:                                                       Vaarajakso on vanhan vuorenpoimutuksen
14917:    Perustettavaksi ehdotettu Valtavaaran ja Py-    kulutusjäännös. Kallioperän rakenne ja koos-
14918: hävaaran luonnonsuojelualue koostuisi kol-         tumus kertovat 1900-1800 miljoonaa vuotta
14919: mesta osasta. Suurin yhtenäinen alueen osa on      sitten svekokarjalaisen vuoriston syntymisestä.
14920: ympäristöstään noin 150-200 metriä korke-          Vaarajakson lakiosat ovat yleensä karuja
14921: ammalle kohoava ja noin viisi kilometriä pitkä     kvartsiittikallioperän vuoksi. Kvartsiittimuo-
14922: vaarajakson pohjoisosa, johon sisältyvät Kont-     dostuman alaosassa on kuitenkin dolomiitti- ja
14923: taisen vaara ja Valtavaara Rukan matkailukes-      amfiboliliuskemuodostuma, jotka ovat tuotta-
14924: kuksen tuntumassa oleville Saaruanlammille         neet hyvin ravinteikasta maaperää.
14925: saakka. Valtavaaran eteläpuolella sijaitsevaan
14926: Rukatunturiin liittyvä Juhannuskallio sekä            Vaarajakson korkeimmat huiput ovat Kont-
14927: vaarajakson eteläisimmän huipun Pyhävaaran         tainen (460 m), Valtavaara (492 m), Rukatun-
14928: lakiosat olisi tarkoitus sisällyttää luonnonsuo-   turi (492 m) ja Pyhävaara (460 m). Vaarajak-
14929: jelualueeseen.                                     son juurella olevien järvien pinnat ovat alle 300
14930:                                                    metrin korkeudella merenpinnasta. Suhteelli-
14931:   Valtavaaran alue on maisemallisesti erittäin     nen korkeusero Valtavaaran kohdalla on run-
14932: arvokas kokonaisuus. Se kohoaa näkyvästi           saat 200 metriä. Joissakin kohdissa Valtavaa-
14933: ympäristöään korkeammalle. Erityisesti vaaro-      ran jyrkällä länsirinteellä se on jopa yli 200
14934: jen länsirinteet ovat jyrkkiä ja jylhiä. Vaikka    metriä puolen kilometrin matkalla. Maisemaan
14935: Rukatunturi      onkin    matkailurakentamisen     olennaisesti vaikuttavia jyrkänteitä onkin alu-
14936: 391218M
14937: 2                                     1990 vp. -      HE n:o 80
14938: 
14939: eella useita, kuten Kanttaisen länsirinne ja          raa, Rukatunturin eteläosaa ja Valtavaaran
14940: Juhannuskallio Rukalla.                               eteläosaa.
14941:    Korkeuserojen aiheuttamat vaihtelevat pai-
14942: kallisilmastot ja maaperän paikoittainen ravin-
14943: teikkuus ovat luoneet elinympäristöjä levinnei-       2. Asian valmistelu
14944: syydeltään sekä pohjoisille että eteläisille kasvi-
14945: ja eläinlajeille. Alueella on vanhaa metsää,
14946:                                                          Rukatunturin alueen tehokas matkailukäyttö
14947: joka omalta osaltaan on mahdollistanut monen
14948:                                                       alkoi 1940-luvun lopulla. Aluksi Rukatunturia
14949: uhanalaisen lajin säilymisen. Vaarajaksolta vir-
14950:                                                       käytettiin talviurheiluun, juhannusjuhliin ja
14951: taavien purojen varsissa on reheviä puronvarsi-
14952:                                                       maiseman ihailuun ilman erityisiä rakennelmia.
14953: korpia, joiden kasvillisuus lisää alueen moni-
14954:                                                       Vuonna 1954 aloitettiin ensimmäisen laskette-
14955: puolisuutta. Valtavaaran-Rukan alueelta onkin
14956:                                                       lurinteen raivaus. Ensimmäinen hiihtohissi val-
14957: löydetty monia harvinaisia tai uhanalaisia eliö-
14958:                                                       mistui vuonna I957. Tuosta ajankohdasta al-
14959: lajeja sekä levinneisyydeltään pohjoisia kasvi-
14960:                                                       kaen Rukatunturille on noin kolmessakymme-
14961: lajeja.
14962:                                                       nessä vuodessa rakennettu II hiihtohissiä ja 16
14963:    Rukatunturin Juhannuskallion pahta on
14964:                                                       laskettelurinnettä sekä kaksi hyppyrimäkeä.
14965: maisemallisesti arvokas jyrkänne. Sitä voidaan
14966:                                                       Alueella risteilee kilpa- ja retkeilykäyttöön tar-
14967: pitää Rukatunturin maisemallisena tunnukse-
14968:                                                       koitettujen latujen uria. Rukatunturin ympä-
14969: na. Sen kallioperässä on emäksisiä kivilajeja ja
14970:                                                       ristöön on rakennettu majoitus- ja ravintolati-
14971: jyrkän rinteen avautuminen etelän suuntaan
14972:                                                       loja siten, että vaaran lähimaastot ovat jo
14973: tekee pienilmaston poikkeuksellisen suotuisak-
14974:                                                       taajaan rakennettua aluetta. Rukatunturin lael-
14975: si. Juhannuskallioita on harvinaisen monipuo-
14976:                                                       la on lisäksi yleisradiotoimintaan liittyviä ra-
14977: lisesti löydetty levinneisyydeltään eteläisiä tai
14978:                                                       kenteita. Tehokas rakentaminen on toistaiseksi
14979: kasvupaikkojensa suhteen vaateliaita jäkäliä ja
14980:                                                       keskittynyt suhteellisen suppealle alueelle, min-
14981: putkilokasveja.                                       kä vuoksi Valtavaaran alue on säilynyt luon-
14982:    Pyhävaara on koko vaarajakson eteläisin
14983:                                                       nontilaisena.
14984: huippu, joka kohoaa Kanttaisen tavoin hieman
14985: erillään Valtavaaran-Rukatunturin yhtenäi-               Tärkeä ulkoilureitti, Karhunkierros, alkaa
14986: sestä vaarajaksosta näyttävästi muuta ympäris-        Rukatunturilta ja kulkee Valtavaaran ja Koot-
14987: töään korkeammalle. Myös Pyhävaaran laki-             taisen kautta Oulangan kansallispuistoon. Ul-
14988: osien kasvilajistoon kuuluu pohjoisia lajeja.         koilureitti on tärkeä osa Kuusamon matkailua.
14989:    Ehdotetuna luonnonsuojelualueella on myös          Valtavaaran ja Kanttaisen maastot tarjoavat
14990: harvinaisia ja uhanalaisia selkärangattomia           retkeilijöille mahdollisuuden tutustua vaara-
14991: eläimiä, joiden viihtymiselle luovat perustan         jakson erikoiseen luontoon ja vaikuttaviin mai-
14992: suurelta osin alueen korkeuserot, eteläisten          semiin. Karhunkierros on myös tehokkaasti
14993: rinteiden edullisuus ja metsien luonnontilai-         ohjannut alueen virkistyskäyttöä ja omalta
14994: suus. Linnusta on kasvilajiston tapaan moni-          osaltaan säästänyt maastoa kulumiselta. Ulkoi-
14995: puolinen. Alueen ominaispiirteet kuvastuvat           lureittiä on tarpeen ylläpitää ja kehittää edel-
14996: myös linnustosta. Alueella pesii sekä pohjoisia       leen luonnonsuojelualueen perustamisen jäl-
14997: että eteläisiä mutta myös itäisiä lintulajeja.        keenkin.
14998:    Esitys koskee valtion omistamia alueita, joi-         Matkailukeskuksen laajeneminen on aiheut-
14999: den suojelu on perustunut alueen haltijan,            tanut ristiriitoja alueen suojelutavoitteiden
15000: metsähallituksen omalla päätöksellä muodoste-         kanssa. Arat, luonnonsuojelulle arvokkaat ja
15001: tun luonnonhoitometsän käyttörajoituksiin             vielä luonnontilaisina säilyneet Rukatunturin
15002: sekä siihen, että suurimmassa osassa aluetta          osat ovat alttiina ohjaamattomalle virkistys-
15003: metsiä ei ole voitu hakata niiden korkeusase-         käytölle. Matkailurakentamisen laajentamisek-
15004: mankaan vuoksi. Rukatunturi on Kuusamon               si Valtavaaran, Juhannuskallion ja Pyhävaa-
15005: matkailun keskus. Sen luontoa ovat rajusti            ran suuntiin on tehty esityksiä. Lakiesityksen
15006: muuttaneet hiihtohissien, laskettelurinteiden ja      tarkoituksena on omalta osaltaan selkeyttää
15007: talviurheilupaikkojen rakentaminen sekä työ-          tilannetta ja määritellä sitovasti ne alueen osat,
15008: koneiden ja maastoajoneuvojen käyttö. Ra-             joiden luonnonolot on turvattava. Luonnon-
15009: kentaminen ja matkailuun liittyvät muut toi-          suojelualueen perustamisella pyritään myös
15010: minnot uhkaavat edelleen erityisesti matkailu-        luomaan alueelle säännönmukainen hoito, oh-
15011: keskuksen läheisyydessä sijaitsevaa Pyhävaa-          jattu käyttö ja valvonta.
15012:                                      1990 vp. -     HE n:o 80                                        3
15013: 
15014:    Metsähallitus perusti Pyhä- ja Rukatunturit         Yleiskaavoitus alkoi Rukatunturin alueella
15015: sekä Valtavaara -nimisen luonnonhoitometsän         vuonna 1982. Kuusamon kunnanvaltuusto hy-
15016: metsätalouden tarkastuksen yhteydessä loka-         väksyi ensimmäisen osayleiskaavan syyskuun 5
15017: kuun 11 päivänä 1961. Sisäasiainministeriön         päivänä 1983. Kaavaan sisältyivät Rukatuntu-
15018: helmikuun 15 päivänä 1980 vahvistamassa             rin tärkeimmät lähialueet ja Pyhävaara. Kaa-
15019: Pohjois-Pohjanmaan seutukaavassa Konttai-           vaa ei alistettu ympäristöministeriön vahvistet-
15020: nen, Valtavaara ja Pyhävaara on merkitty            tavaksi. Laajempi osayleiskaava, johon sisäl-
15021: suojelualueiksi merkinnällä SU. Metsähallituk-      tyisivät myös Valtavaara ja Konttainen, on
15022: sen päätökseen perustuva luonnonhoitometsä          kunnassa laadittavana. Toistaiseksi alueella ei
15023: olisi sinänsä riittävä seutukaavan panemiseksi      siis ole oikeusvaikutuksellista yleiskaavaa.
15024: täytäntöön. Rukatunturin aluetta koskevat va-          Oulun lääninhallitus vahvisti 28 päivänä
15025: raukset LO 1, loma-asutusalue, VI 1, virkistys-     huhtikuuta 1977 ensimmäisen rakennuskaavan
15026: alue, joka on tarkoitettu pääasiassa lähiulkoi-     Rukatunturin alueelle. Rakennuskaava oli tar-
15027: lua ja virkistyskeskuksia varten sekä VI 2,         koitettu pysyvän asutuksen järjestämiseksi
15028: virkistysalue, joka on tarkoitettu pääasiassa       kunnan omistamalla maa-alueella Rukatuntu-
15029: tehokasta retkeilytoimintaa varten. LO 1 -alue      rin alapuolella. Oulun lääninhallitus vahvisti
15030: on tarkentunut rakennuskaavassa vuonna              ensimmäisen rakennuskaavan metsähallituksen
15031: 1985. Sinne ovat sijoittuneet hotellit ja muut      hallinnassa olevalle alueelle 1 päivänä heinä-
15032: majoitusrakennukset. Rukatunturin laskettelu-       kuuta 1986. Rakennuskaavoitusta on jatkettu
15033: rinteet on rakennettu sekä VI 1 että VI 2 -alu-     alue alueelta siten, että vuoden 1988 lopussa oli
15034: eille.                                              vahvistettu rakennuskaava noin 380 hehtaarin
15035:    Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto on           suuruisella alueella. Rakennuskaavoitus on
15036: laatimassa 3. vaihekaavaa, jossa käsitellään        kesken tai suunnitteilla laajoilla alueilla Ruka-
15037: myös Valtavaaran alueen käyttöä. Kaavaluon-         tunturin etelä- ja itäpuolella.
15038: noksessa on Konttainen, Valtavaara ja Pyhä-            Lakiesityksestä on pyydetty ja saatu lausun-
15039: vaara ehdotettu varattaviksi suojelualueiksi        to kauppa- ja teollisuusministeriöltä, maa- ja
15040: merkinnällä SR-1. Merkinnällä tarkoitetaan ra-      metsätalousministeriöltä,       metsähallitukselta,
15041: kennuslain 135 §:n nojalla suojeltuja tai suo-      Oulun lääninhallitukselta, Pohjois-Pohjan-
15042: jeltaviksi tarkoitettuja alueita. Seutukaavan       maan seutukaavaliiton liittohallitukselta, Kuu-
15043: luonnoksen mukaan alueen käytössä tulee nou-        samon kunnanhallitukselta, Oulun yliopistolta
15044: dattaa metsähallituksen päätöksellä annettua        ja Suomen luonnonsuojeluliitolta sekä Poh-
15045: as;anomaista erikoismetsän hoito- ja käyttöoh-      jois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiriltä.
15046: jetta.                                                 Kaikki lausunnonantajat ovat yksimielisiä
15047:    Koko Rukatunturi on ehdotettu varattavaksi       siitä, että etenkin Valtavaaran alue on tärkeä
15048: lähivirkistysalueeksi merkinnällä VL-1. Mer-        luonnon- ja maisemansuojelulle sekä Kuusa-
15049:  kinnällä tarkoitetaan lähivirkistykseen, ulkoi-    mon matkailulle. Alueen lakisääteistä rauhoit-
15050:  luun ja urheiluun varattuja alueita sekä virkis-   tamista ei sinänsä vastusteta. Valtavaaran lou-
15051:  tys- ja urheilukeskuksia. Seutukaavaa yksityis-    naisosan, ns. Saaruan kukkuloiden, käyttöta-
15052:  kohtaisempien kaavojen perusteella alueelle        voitteet ovat sen sijaan ristiriitaisia. Kauppa- ja
15053:  voidaan rakentaa myös matkailupalvelujen           teollisuusministeriö, Pohjois-Pohjanmaan seu-
15054:  alueita. Juhannuskallion tuntumaan on kohde-       tukaavaliiton liittohallitus ja Kuusamon kun-
15055:  merkinnällä RM varattu mahdollisuus matkai-        nanhallitus esittävät Saaruan kukkuloiden jät-
15056:  lupalvelujen rakentamiseen.                        tämistä luonnonsuojelualueen ulkopuolelle Ru-
15057:     Pyhävaaran pohjoispuolella on merkinnällä       kan talvimatkailun laajentumismahdo!lisuuk-
15058:  ER - erityistoimintojen alue - varattu alue        sien turvaamiseksi.
15059:  käytettäväksi arktisen eläinpuiston rakentami-        Metsähallitus ja Oulun lääninhallitus pitävät
15060:  seen.                                              koko Valtavaaran suojelua koko maan kannal-
15061:     Kaavaluonnos on ollut asianomaisten nähtä-      ta tärkeänä, mutta katsovat maa- ja metsäta-
15062:  vänä lausunnonantaa varten. Kuusamon kun-          lousministeriön ohella, että ratkaisua voidaan
15063:  nanvaltuusto edellytti lausunnossaan, että seu-    lykätä lisäselvitysten tekemiseksi alueen luon-
15064:  tukaavaluonnosta tulisi muuttaa siten, että se     nosta ja matkailun vaikutuksista. Oulun yli-
15065:  mahdollistaisi laskettelurinteiden ja hiihtohis-   opisto ja Suomen luonnonsuojeluliitto Poh-
15066:  sien rakentamisen myös Valtavaaran etelä-          jois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin tuke-
15067:  osaan.                                             mana vetoavat lausunnossaan yhtenäisen Vai-
15068: 4                                      1990 vp. -      HE n:o 80
15069: 
15070: tavaaran luonnonsuojelualueen puolesta. Yli-           tään. Matkailijain ja retkeilijäin opastamiseen
15071: opisto mainitsee, että Valtavaaran rehevimmät          sekä alueen valvontaan ja kunnostamiseen tar-
15072: kasvillisuustyypit ja eräiden uhanalaisten kas-        vitaan henkilöstöä ja määrärahoja. Ne pyri-
15073: vien esiintymispaikat keskittyvät nimenomaan           tään ottamaan huomioon ehdottamalla määrä-
15074: Saaruan kukkuloiden alueelle. Metsähallitus,           rahoja vuosittain valtion tulo- ja menoarvioon.
15075: Oulun lääninhallitus, Oulun yliopisto ja Suo-
15076: men luonnonsuojeluliitto tähdentävät lisäksi
15077: lausunnoissaan luonnontHaisen ja ehjän Valta-          4. Esityksen taloudelliset vaiku-
15078: vaaran arvoa tehokkaasti rakennetun Rukan                 tukset
15079: matkailukeskuksen vieressä.
15080:   Valtavaaran alue kuuluu Kuusamon luonnon                Luonnonsuojelualueen pinta-ala on 750 heh-
15081: arvokkaimpiin osiin ja se on myös koko maan            taaria; siitä 32 hehtaaria on vesialuetta. Metsä-
15082: kannalta erikoislaatuinen. Vaaran geologia,            maata on alueesta noin 500 hehtaaria sekä
15083: korkeus- ja ravinneolot sekä rinnetyypit teke-         kitu- ja joutomaata noin 220 hehtaaria. Merki-
15084: vät siitä ekologisesti ja eliölajistollisesti varsin   tyksellistä metsätalouden arvoa ei kuitenkaan
15085: mielenkiintoisen aluekokonaisuuden. Valtavaa-          ole varsin jyrkkien maaston muotojen vuoksi
15086: ran suojeleminen kokonaisuudessaan luonnon-            ja koska alue on lähes kokonaan toimenpidera-
15087: suojelualueena turvaisi luonnon- ja maiseman-          jan (300 metriä merenpinnasta) yläpuolella.
15088: suojeluarvoja, joilla on laaja yleinen merkitys           Kuusamon kunnan metsäverotuloihin lain
15089: ja joiden säilyttämiseen alueen käyttö on jo           hyväksyminen ei vaikuttaisi, sillä Valtavaaran
15090: vuosikymmenet tähdännyt.                               ja Pyhävaaran alueen tultua luonnonsuojelu-
15091:                                                        alueeksi valtio korvaa kunnalle luonnonsuoje-
15092:                                                        lulain nojalla alueen metsäntuottoa vastaavan
15093: 3. Esityksen organisatoriset ja                        metsäverotulon vähentymisen. Luonnonsuoje-
15094:    henkilöstövaikutukset                               lualueen perustaminen ei vaikuttaisi nyt mat-
15095:                                                        kailukäytössä oleviin alueisiin eikä estäisi mat-
15096:   Valtavaaran ja Pyhävaaran luonnonsuojelu-            kailutoimintojen laajentamista luonnonsuoje-
15097: alueeksi tarkoitetut alueet ovat metsähallituk-        lualueen ulkopuolella. Alueen kautta kulkevan
15098: sen hallinnassa ja hoidossa. Luonnonsuojelu-           ulkoilureitin, Karhunkierroksen, käyttö olisi
15099: alueen perustamisella ei ole välittömiä organi-        edelleen mahdollista ja muutoinkin virkistys-
15100: satorisia vaikutuksia.                                 käyttöä on mahdollista kehittää alueella, kui-
15101:    Luonnonsuojelualueen kehittämistä varten            tenkin siten, että luonnonsuojelun tarpeet ote-
15102: on metsähallituksessa tarkoitus laatia hoito- ja       taan huomioon. Muun muassa Karhunkierrok-
15103: käyttösuunnitelma. Alueelle suuntautuvaa ret-          sen varrella olevien alueiden luonnontilan tur-
15104: keilyä on tarpeen ohjata, jotta retkeilystä ei         vaamiseksi on aikaisemmin hankittu valtiolle
15105: aiheutuisi haittaa alueen luonnolle. Luonnon-          erittäin arvokas Kitkanniemen alue huomatta-
15106: suojelualueen opastuskeskuksen tarve selvite-          vin kustannuksin.
15107: 
15108: 
15109: 
15110: 
15111:                               YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
15112: 
15113: 
15114: 1. Lakiehdotuksen perustelut                              2 §. Luonnonsuojelualueen rajat on merkitty
15115:                                                        hallituksen esityksen liitteessä olevaan kart-
15116:                                                        taan.
15117:    1 §. Pykälässä säädetään, että Valtavaaran             Pykälässä on myös luonnonsuojelualueen ra-
15118: ja Pyhävaaran alueelle perustetaan valtion-            jan käcymistä ja merkitsemistä koskeva sään-
15119: maalle luonnonsuojelualue, joka on luonnon-            nös, joka on samansisältöinen kuin vastaava
15120: suojelulain (71/23) mukainen erityinen suojelu-        säännös muiden luonnonsuojelualueiden perus-
15121: alue. Samalla säädetään luonnonsuojelualueen           tamista· koskevissa laeissa, kuten eräiden val-
15122: perustamistarkoituksesta.                              tion omistamien alueiden muodostamisesta
15123:                                     1990 vp. -    HE n:o 80                                       5
15124: 
15125: kansallispuistoiksi ja luonnonpuistoiksi anne-    on tarkoitus kieltää sellaiset toimet, jotka saat-
15126: tun lain (674/81) 6 §:ssä. Maa- ja metsätalous-   tavat muuttaa alueen luonnonoloja tai vaikut-
15127: ministeriö on 15 päivänä kesäkuuta 1982 teh-      taa epäedullisesti sen kasvillisuuden tai eläimis-
15128: nyt päätöksen eräiden valtion omistamille alu-    tön säilymiseen. Niinpä luonnonsuojelualueella
15129: eille perustettujen luonnonsuojelualueiden ra-    ei saisi hakata metsää eikä ojittaa metsää tai
15130: jojen merkitsemisestä (449/82). Tarkoitus on,     suota. Luonnonsuojelualueelta ei saisi ottaa
15131: että myös Valtavaaran ja Pyhävaaran luonnon-      maaperän tai kallioperän aineksia. Sinne ei
15132: suojelualueen rajat merkittäisiin noudattaen      myöskään saisi rakentaa rakennuksia, raken-
15133: soveltuvin osin tätä päätöstä.                    nelmia eikä teitä eikä siellä saisi tappaa, pyy-
15134:    3 §. Pykälään on otettu säännös luonnon-       dystää tai hätyyttää eläimiä taikka ottaa tai
15135: suojelua valvovan viranomaisen haltuunotto-       vahingoittaa kasveja tahi näiden osia. Näistä
15136: oikeudesta. Säännös on samansisältöinen kuin      säännöksistä säädettäisiin kuitenkin lähinnä
15137: vastaava säännös muiden luonnonsuojelualuei-      luonnonsuojelualueen asianmukaisen hoidon
15138: den perustamista koskevissa laeissa, kuten mai-   ja käytön edellyttämiä poikkeuksia. Siten ei
15139: nitun, vuoden 1981 lain 8 §:ssä.                  paikallisten asukkaiden harjoittamaa metsäs-
15140:    4 §. Pykälän mukaan voitaisiin luonnonsuo-     tystä ja kalastusta ole tarkoitus rajoittaa tä-
15141: jelualueeseen välittömästi rajoittuva, valtion    hänastista enempää. Myöskään jokamiehenoi-
15142: omistukseen siirtynyt alue liittää ympäristömi-   keuteen perustuvaa liikkumista ei rajoitettaisi.
15143: nisteriön päätöksellä luonnonsuojelualueeseen.    Alueita koskevat määräykset otetaan luonnon-
15144: Yksityisten omistamia alueita voidaan hankkia     suojelualueen järjestyssääntöihin. Niihin kuu-
15145: valtiolle, jos ne sopivat luonnonsuojelualuee-    luvat yhtäältä edellä tarkoitetussa asetuksessa
15146: seen liitettäviksi.                               annetut rauhoitusmääräykset ja toisaalta sellai-
15147:    5 §. Luonnonsuojelualueen perustamisen         set määräykset, jotka valtio maanomistajana
15148: tarkoitus on turvata alueen luonnontila. Luon-    muutoinkin on oikeutettu ja velvollinen anta-
15149: nonsuojelualueen rauhoitusmääräykset anne-        maan luonnonsuojelualueidensa käytöstä.
15150: taan luonnonsuojelulain 2 §:n 2 momentin no-         Tarkoitus on laatia hoito- ja käyttösuunni-
15151: jalla asetuksella. Tämän lisäksi on tarpeen       telma luonnonsuojelualueen hoitamista ja sen
15152: säätää eräistä muistakin alueen käytön ja         käytön ohjaamista varten.
15153: muun hoidon järjestämistä koskevista seikois-
15154: ta.
15155:                                                   3. Lain voimaantulo
15156: 2. Yksityiskohtaiset säännökset
15157:    ja määräykset                                    Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan heti, kun
15158:                                                   se on hyväksytty ja vahvistettu.
15159:   Asetuksella, jonka luonnos on esityksen liit-
15160: teenä, säädetään tarkemmin luonnonsuojelu-          Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
15161: alueen rauhoituksesta. Luonnonsuojelualueella     kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
15162: 6                                   1990 vp. -   HE n:o 80
15163: 
15164:                                               Laki
15165:                        Valtavaaran ja Pyhävaaran luonnonsuojelualueesta
15166: 
15167:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
15168: 
15169:                       1§                         ja luonnonsuojelualueen vartijalla on oikeus
15170:     Luonnonsuojelualueen perustamistarkoitus     ottaa haltuunsa metsästys-, keräily- tai muut
15171:                                                  välineet, joita on käytetty tai aiotaan käyttää
15172:    Koillismaan luonnontilaisina ja erämaisina    vastoin luonnonsuojelualueella noudatettavia
15173: säilyneen vaara-, metsä- ja suoluonnon osien     säännöksiä tai määräyksiä. Sama haltuunotto-
15174: suojelemiseksi sekä ympäristöntutkimusta ja      oikeus koskee myös alueelta luvattomasti pyy-
15175: luonnonharrastusta varten muodostetaan val-      dettyjä eläimiä ja luvattomasti otettuja kasveja
15176: tion Kuusamon kunnassa omistamille alueille      sekä kaikkea muuta sellaista, mitä luonnon-
15177: luonnonsuojelulain (71/23) mukaiseksi erityi-    suojelualueelta on kielletty ottamasta tai siellä
15178: seksi suojelualueeksi Valtavaaran ja Pyhävaa-    käyttämästä.
15179: ran luonnonsuojelualue.
15180:                                                                        4§
15181:                       2§                          Alueen liittäminen luonnonsuojelualueeseen
15182:      Luonnonsuojelualueen sijainti ja rajat
15183:                                                     Jos Valtavaaran ja Pyhävaaran luonnonsuo-
15184:    Valtavaaran ja Pyhävaaran luonnonsuojelu-     jelualueeseen rajoittuva alue tulee valtion
15185: alueen pinta-ala on noin 750 hehtaaria ja sen    omistukseen, se voidaan liittää luonnonsuoje-
15186: rajat on merkitty tämän lain liitteenä olevaan   lualueeseen ympäristöministeriön päätöksellä.
15187: karttaan.
15188:    Luonnonsuojelualueen rajat on määrättävä                             5§
15189: noudattamalla soveltuvin osin, mitä jakolaissa
15190: (604/51) on säädetty rajankäynnistä. Luon-                   Tarkemmat säännökset
15191: nonsuojelualue on merkittävä maastoon siten,       Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
15192: että riittävä määrä aluetta osoittavia tunnus-   töönpanosta annetaan asetuksella.
15193: merkkejä sijoitetaan luonnonsuojelualueelle
15194: kuuluville maa-alueille.
15195:                                                                        6§
15196:                      3§                                            Voimaantulo
15197:               Haltuunotto-oikeus
15198:                                                    Tämä laki tulee voimaan        päivänä
15199:     Luonnonsuojelua valvovalla viranomaisella    kuuta 199 .
15200: 
15201:        Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1990
15202: 
15203: 
15204:                                     Tasavallan Presidentti
15205:                                      MAUNO KOIVISTO
15206: 
15207: 
15208: 
15209: 
15210:                                                              Ympäristöministeri Kaj Bärlund
15211:                                    1990 vp. -   HE n:o 80   7
15212: 
15213: 
15214: 
15215: 
15216: LIITE   VALTAVAARAN JA PYHÄ VAARAN LUONNONSUOJELUALUE
15217:         Kuusamo 4524 03, 4613 01
15218: 8                                    1990 vp. -     HE n:o 80
15219: 
15220: Luonnos                                                                                         Liite
15221: 
15222: 
15223: 
15224: 
15225:                                             Asetus
15226:                        Valtavaaran ja Pyhävaaran luonnonsuojelualueesta
15227: 
15228:   Ympäristöministerin esittelystä säädetään 23 päivänä helmikuuta 1923 annetun luonnonsuoje-
15229: lulain (71123) 2 §:n 2 momentin sekä Valtavaaran ja Pyhävaaran luonnonsuojelualueesta
15230: päivänä          kuuta 199 annetun lain (      /9 ) 5 §:n nojalla:
15231: 
15232:                        1§                             4) harjoittaa poronhoitoa;
15233:                     Kiellot                           5) palauttaa asianmukaisin toimin alueen
15234:                                                     luontaisen kehityksen edellyttämän luonnonti-
15235:    Valtavaaran ja Pyhävaaran luonnonsuojelu-        lan;
15236: alueella ei saa:                                      6) entistää ja pitää kunnossa rakennuksia ja
15237:    1) rakentaa rakennuksia, rakennelmia tai         rakennelmia;
15238: teitä;                                                7) ryhtyä pelastuspalvelun ja palontorjunnan
15239:    2) ottaa maa-aineksia, vahingoittaa maa- tai     vaatimiin toimiin; sekä
15240: kallioperää eikä ojittaa metsää tai suota;            8) kartoittaa ja tehdä maanmittaustöitä.
15241:    3) ottaa taikka vahingoittaa puita, pensaita       Paikoissa, jotka on määrätty järjestyssään-
15242: tai muita kasveja tai niiden osia;                  nössä, saa luonnonsuojelualueella leiriytyä tila-
15243:    4) tappaa, pyydystää tai hätyyttää luonnon-      päisesti ja tehdä avotulen.
15244: varaisia selkärankaisia eläimiä tai hävittää nii-
15245: den pesiä eikä pyydystää tai kerätä selkäran-
15246: gattomia eläimiä; eikä                                                     3 §
15247:    5) leiriytyä tai tehdä avotulta.                    Metsähallituksen luvalla sallitut toimet
15248:    Luonnonsuojelualueella on kielletty muutkin
15249: toimet, jotka saattavat vaikuttaa epäedullisesti       Valtavaaran ja Pyhävaaran luonnonsuojelu-
15250: alueen luonnonoloihin, maisemaan taikka             alueella saa sen perustaruistarkoituksen mukai-
15251: eläin- tai kasvilajien säilymiseen.                 sesti metsähallituksen luvalla:
15252:                                                        1) tutkimusta tai muuta tieteellistä tarkoitus-
15253:                       2 §                           ta taikka opetusta varten tappaa tai pyydystää
15254:                 Sallitut toimet                     eläimiä ja vähäisessä määrin kerätä kasveja ja
15255:                                                     niiden osia, eläinten pesiä sekä kivennäisnäyt-
15256:    Valtavaaran ja Pyhävaaran luonnonsuojelu-        teitä;
15257: alueella saa sen perustaruistarkoituksen mukai-        2) vähentää kasvi- tai eläinlajien yksilöiden
15258: sesti:                                              lukumäärää, jos laji on lisääntynyt liikaa tai
15259:     1) rakentaa ja pitää kunnossa alueen hoitoa,    käynyt muuten vahingolliseksi;
15260: valvontaa, tutkimusta sekä yleisön opastamis-          3) kerätä metsäpuiden käpyjä ja siemeniä
15261: ta, retkeilyä ja alueeseen tutustumista varten      sekä ottaa metsäntutkimukseen tarvittavia kas-
15262: tarpeellisia rakennuksia, rakennelmia ja polku-     vinosia;
15263: ja;                                                    4) tutkia aluetta geologisesti ja etsiä malme-
15264:    2) poimia marjoja ja ruokasieniä;                ja; sekä
15265:    3) metsästää ja kalastaa siten kuin järjestys-      5) pitää kunnossa kulkuväyliä, sähkö- ja
15266: säännössä tarkemmin määrätään;                      puhelinlinjoja sekä sähkö- ja puhelinlaitteita.
15267:                                      1990 vp. -     HE n:o 80                                   9
15268: 
15269:                        4 §                          mukaisia ja joita sen asianmukainen hoito tai
15270:          Hoito- ja käyttösuunnitelma                käyttö edellyttää.
15271: 
15272:    Valtavaaran ja Pyhävaaran luonnonsuojelu-                           6§
15273: alueen hoitoa ja käyttöä varten on laadittava              Luonnonsuojelualueen hallinta
15274: hoito- ja käyttösuunnitelma.
15275:    Hoito- ja käyttösuunnitelman perusteet (run-       Valtavaaran ja Pyhävaaran luonnonsuojelu-
15276: kosuunnitelman) vahvistaa ympäristöministe-         aluetta hallitsee ja hoitaa metsähallitus.
15277: riö. Runkosuunnitelmaa vahvistettaessa minis-
15278: teriö määrää, mitkä runkosuunnitelman nojal-                          7§
15279: la laadittavat erityissuunnitelmat on alistettava         Tarkemmat määräykset ja ohjeet
15280: ministeriön vahvistettaviksi.
15281:                                                       Tarkemmat määräykset tämän asetuksen
15282:                                                     täytäntöönpanosta antaa tarvittaessa ympäris-
15283:                       5§                            töministeriö.
15284:              Erityisiä säännöksiä                     Ohjeet Valtavaaran ja Pyhävaaran luonnon-
15285:                                                     suojelualueen rajojen määräämisestä antaa
15286:   Säännökset, joiden nojalla eräät toimet Val-      maanmittaushallitus.
15287: tavaaran ja Pyhävaaran luonnonsuojelualueel-
15288: la sallitaan, eivät perusta laajempaa oikeutta                          8§
15289: kuin asianomaisella muuten on.                                      Voimaantulo
15290:   Ympäristöministeriö voi sallia muitakin kuin
15291: 2 ja 3 §:ssä tarkoitettuja toimia, jotka ovat         Tämä asetus tulee voimaan            päivänä
15292: luonnonsuojelualueen perustamistarkoituksen               kuuta 199 .
15293: 
15294: 
15295: 
15296: 
15297: 2 391218M
15298:                                      1990 vp. -     HE n:o 81
15299: 
15300: 
15301: 
15302: 
15303:                                     Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Jonkerinsalon, Siika-
15304:                                  vaaran, Jaaskamonvaaran, Mustanrinnantunturin ja Pitsloman
15305:                                  luonnonsuojelualueista
15306: 
15307: 
15308: 
15309: 
15310:                            ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
15311: 
15312:    Esityksen tarkoitus on perustaa valtionmaille    neistä metsä- ja suoalueista. Esityksellä pantai-
15313: luonnonsuojelualueita, jotka ovat luonnonsuo-       siin tältä osin täytäntöön vuosina 1979 ja 1981
15314: jelulain (71/23) mukaisia erityisiä suojelualuei-   tehdyt valtioneuvoston periaatepäätökset sekä
15315: ta. Perustettavat alueet ovat Jonkerinsalon         luonnonsuojelualueiden perustamistaimikun-
15316: luonnonsuojelualue Kuhmon kaupungissa, Sii-         nan ehdotukset vuodelta 1983. Luonnonsuoje-
15317: kavaaran luonnonsuojelualue Puolangan kun-          lualueet ovat valtion omistuksessa ja niiden
15318: nassa, Jaaskamonvaaran luonnonsuojelualue           yhteinen pinta-ala on noin 10 800 hehtaaria,
15319: Pudasjärven ja Taivalkosken kunnissa, Mus-          mistä kasvullista metsämaata on noin 7 600
15320: tanrinnantunturin luonnonsuojelualue Posion         hehtaaria sekä kitu- ja joutomaita noin 3 200
15321: kunnassa ja Pitsloman luonnonsuojelualue Kit-       hehtaaria.
15322: tilän kunnassa. Näiden luonnonsuojelualuei-
15323: den perustamisen tarkoitus on säilyttää edusta-       Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan heti,
15324: via ja monipuolisia näytteitä erämaisina säily-     kun se on hyväksytty ja vahvistettu.
15325: 
15326: 
15327: 
15328: 
15329:                                       YLEISPERUSTELUT
15330: 
15331: 1. Esityksen yhteiskunnallinen                      laisina säilyneitä metsä-, suo- ja erämaa-aluei-
15332:     merkitys                                        ta. Alueisiin tutustuminen ja niillä liikkuminen
15333:                                                     olisi vapaata eikä niillä liioin rajoitettaisi pai-
15334:                                                     kallisten asukkaiden perinteistä luonnonkäyt-
15335:    Suomen luonnonsuojelualueverkon runko            töä, kuten poronhoitoa, metsästystä, kalastus-
15336: ovat kansallis- ja luonnonpuistot, jotka turvaa-    ta ja marjastusta.
15337: vat laajahkoja näytteitä maamme eri osien
15338: luonnosta. Kansallis- ja luonnonpuistojen pe-          Esityksessä tarkoitetuilla luonnonsuojelu-
15339: rustaminen ei kuitenkaan poista myös toisen-        alueilla voitaisiin olennaisesti täydentää maam-
15340: laisten luonnonsuojelualueiden perustamistar-       me luonnonsuojelualueverkkoa ja suojella
15341: vetta. Niinpä esimerkiksi suoluonnon suojelua       joukko Itä- ja Pohjois-Suomen merkitykselli-
15342: on edistetty perustamalla soidensuojelualueita.     simpiä jäljellä olevia, luonnontilaisina säilynei-
15343: Luonnonsuojelualueverkkoa kehitettäessä on          tä alueita.
15344: tarpeen perustaa myös sellaisia luonnonsuoje-          Jonkerinsalo on näyte Pohjois-Karjalan
15345: lualueita, jotka säilytettäisiin koskemattomina,    pohjoisosien suuresta saloalueesta, joka nykyi-
15346: mutta joita ei kehitettäisi palveluiltaan kansal-   sin on pääosiltaan otettu tehokkaaseen metsä-
15347: lispuistojen kaltaisiksi. Tällaiset alueet ovat     talouskäyttöön. Rauhoitettavaksi ehdotetuna
15348: pääasiassa suurten metsätalousalueiden keskel-      alueella ovat metsät olleet hakkuiden ulkopuo-
15349: lä olevia, ainakin suurimmalta osin luonnonti-      lella melko kauan ja ne ovat vähitellen muuttu-
15350: 391002C
15351: 2                                   1990 vp. -     HE n:o 81
15352: 
15353: massa yhä luonnonmukaisemmiksi. Alueella           tisuon suoylänköä lukuunottamatta isoja tasai-
15354: on luonnontilaisia pieniä soita. Suotyypit ovat    sia suoalueita ei juuri ole, vaan suot ovat
15355: enimmäkseen karuja rämeitä ja korpia sekä          enimmäkseen vaarojen paikoin hyvinkin jyr-
15356: lyhytkortisia nevoja. Kelokkoiset rämeenreu-       kästi viettävissä rinteissä. Karut rääseikkökor-
15357: nat, vanhat puronvarsikuusikot ja jotkin järeät    vet ovat myös yleisiä, mutta reheviä lettoja
15358: männikkökankaat antavat alueelle erämaisen         tavataan vain pieninä laikkuina. Soilta alkunsa
15359: leiman. Alueen jakaa kahteen osaan maise-          saavat purot virtaavat vaara-alueen laidoilta eri
15360: mallisesti ja geologisesti tärkeä Hiidenportin     ilmansuuntiin.
15361: rotkomuodostuma. Alueella elää erämaista ja           Maaston korkeuden ja ilmastollisten seikko-
15362: vanhoista metsistä riippuvaisia eliölajeja.        jen vuoksi Jaaskamonvaaran alueen kivennäis-
15363:    Jonkerinsalon luonnonsuojelualue koostuisi      maiden vallitseva kasvillisuustyyppi ovat tuo-
15364: noin l 320 hehtaarista valtion Kuhmon kau-         reet paksusammalkuusikot. Isovaaran ja Vati-
15365: pungissa omistamia alueita. Pinta-alasta on        suon ympäristössä on täysin luonnontilaisia
15366: metsämaata noin 700 hehtaaria sekä kitu- ja        metsiä. Vaarojen alarinteillä kuusikot ovat pai-
15367: joutomaata noin 600 hehtaaria. Valtion vesi-       koin korkeita ja tiheitä, mutta ylempänä ne
15368: alueita on rauhoitettavalla alueella noin 20       harvenevat valoisiksi lakikuusikoiksi. Metsissä
15369: hehtaaria.                                         on sekapuina jonkin verran raudus- ja hieskoi-
15370:    Siikavaara on maamme arvokkaimpia luon-         vuja sekä paikoin pieniä haaparyhmiä tai yksit-
15371: nonalueita rehevän metsä- ja suokasvillisuuden     täisiä järeitä pylväsmäisiä haapoja.
15372: suojelun kannalta. Se on jylhää Vaara-Kainuu-         Edellä kuvatusta yleismaisemasta poikkeaa
15373: ta. Maisemaa hallitsee korkea Siikavaaran se-      Kouvanjärven ja Latva-Kouvanjärven tienoo.
15374: länne, jota luonnehtivat kumpuilevat vaaran-       Paikoin syvässä laaksossa kulkeva joki ja jär-
15375: laet sekä tasaisesti nousevat rinteet, paikoin     vet heijastelevat molemmilla puolillaan kohoa-
15376: myös syvät rotkot ja jyrkänteet.                   via jyrkkärinteisiä vaaroja ja harjukankaita.
15377:    Metsätyypeistä on rehevimpiä !ehtoja ja leh-    Tällä kohtaa näkyy myös maaperän kalkkipi-
15378: tomaisia metsiä alueella melko paljon. Kasvilli-   toisuus rehevinä kasvillisuuslaikkuina ja pahta-
15379: suuden rikkaus johtuu kallioperässä kvartsiitin    maisilla vaaranrinteillä viihtyvät eräät harvi-
15380: ohella esiintyvästä kalkista. Etenkin rinteiden    naiset kasvilajit.
15381: lehti- ja sekametsää kasvavat notkelmat ovat
15382: kasvistoltaan arvokkaita lehtoja, lehtokorpia         Jaaskamonvaaran luonnonsuojelualue koos-
15383: ja lettoja. Rinnesuot ovat enimmäkseen letto-      tuisi noin 5 500 hehtaarista valtion Pudasjär-
15384: ja. Varsin edustavia ovat myös puronvarsien        ven ja Taivalkosken kunnissa omistamia aluei-
15385: ikikuusikkoa kasvavat saniaiskorvet. Alueella      ta. Pinta-alasta on metsämaata noin 4 000
15386: kasvaa useita uhanalaisia ja harvinaisia kasvi-    hehtaaria sekä kitu- ja joutomaita noin 1 500
15387: lajeja.                                            hehtaaria. Valtion vesialueita on rauhoitetta-
15388:    Siikavaaran luonnonsuojelualue koostuisi        valla alueella noin 30 hehtaaria.
15389: noin 1 850 hehtaarista valtion Puolangan kun-         Mustanrinnantunturin alue on luonnontilai-
15390: nassa omistamia alueita. Pinta-alasta on met-      sena säilynyt, biologisesti monimuotoinen suo-
15391: sämaata noin 1 545 hehtaaria sekä kitu- ja         ja metsäalue Etelä-Lapissa. Se on selväpiirtei-
15392: joutomaata noin 300 hehtaaria. Valtion vesi-       nen aluekokonaisuus Kiekkijärven ja Sunijär-
15393: alueita on rauhoitettavalla alueella noin 5 heh-   ven välisellä alueella. Mustanrinnantunturin
15394: taaria.                                            alue on maisemaltaan varsin vaihtelevaa järvi-
15395:    lson-Syötteen-Raatevaaran vaaraylänkö on        neen, vanhoine metsineen ja tasaisine avosoi-
15396: kaukaa etelästä alkavan Kainuun vaarajakson        neen sekä rinnesuoraitoineen.
15397: pohjoisosaa. Iso-Syöte on seudun korkein              Mustanrinnantunturin rinteitä verhoavat
15398: (431 m), lakiosiltaan tuntureihin kuuluva vaa-     tummat paksusammalkuusikot, mutta alempa-
15399: ra. lson-Syötteen pohjoispuolella kohoaa myös      na Kiekkijärven eteläpuolella on hakkaamatto-
15400: Jaaskamonvaara lähes 400 metrin korkeuteen.        mia ikimänniköitä tasaisilta soilta nousevilla
15401: J aaskamonvaaran seutu on kauttaaltaan varsin      kivennäismailla. Kasvillisuudessa ja rakentees-
15402: ylävää lakimaata loivasti kumpuilevine vaaroi-     sa on piirteitä sekä Pohjanmaan että Perä-
15403: neen ja niiden välissä olevine soineen.            Pohjolan aapasoista. Kasvillisuutta monipuo-
15404:    Korkeiden alueiden kuusikoiden välissä levit-   listaa soiden vahva lähteisyys erityisesti vaaro-
15405: täytyvät rinnesuot ovat luonnonmaantieteelli-      jen rinteissä. Järvistä tai lähteistä alkunsa saa-
15406: sesti ja ekologisesti ainutlaatuisia. Avaraa Va-   vien purojen varsilla on kasvillisuus rehevintä.
15407:                                      1990 vp. -     HE n:o 81                                       3
15408: 
15409:   Mustanrinnantunturin luonnonsuojelualue           valmistuneessa IV mietinnössään (Komi-
15410: koostuisi noin 1 460 hehtaarista valtion Posion     teanmietintö 1983:38) sitä mieltä, ettei näihin
15411: kunnassa omistamia alueita. Pinta-alasta on         alueisiin kuuluvia soita voida suojella asianmu-
15412: metsämaata noin 1 100 hehtaaria sekä kitu- ja       kaisesti, ellei myös niihin kuuluvia kivennäis-
15413: joutomaata noin 300 hehtaaria. Valtion vesi-        maita rauhoiteta. Alueet ovat pääosiltaan pie-
15414: alueita on rauhoitettavalla alueella noin 60        nikuvioisista turve- ja kivennäismaista koostu-
15415: hehtaaria.                                          via sokkeloisia saloalueita.
15416:   Pitsloman alueen luonnontilainen metsä- ja           Ison-Syötteen-Raatevaaran alue mainitaan
15417: suoluonto on Länsi-Lapille tyypillistä, vaihtele-   hallituksen ympäristönsuojelusta vuonna 1984
15418: vaa ja osittain hyvin rehevää. Pitslomajärvet       antamassa selonteossa, jonka mukaan alueen
15419: kuuluvat Länsi-Lapin järville luonteenomaisiin      suojelutarve ja -tapa selvitetään. Osaan aluet-
15420: mataliin, kirkasvetisiin järviin, jotka ovat ka-    ta, Isolle-Syötteelle ja sen luoteispuoliselle
15421: ruja. Sen sijaan muualla kasvillisuus on pai-       vaara-alueelle, perustettiin vuonna 1985 valtio-
15422: koin hyvinkin rehevää. Järvien rannalla suot        neuvoston päätöksellä (340/85) valtion retkei-
15423: ovat lettoja ja Pitslomaojan varrella on laajoja    lyalue. Valtion retkeilyalueen pinta-ala on noin
15424: lähteikköjä sekä kasvistollisesti arvokkaita        4 530 hehtaaria. Huomattava osa kansallis-
15425: runsaslajisia puronvarsilettoja. Myös karuja ja     puistokomitean ehdottamasta kansallispuistos-
15426: karuhkoja suotyyppejä on alueella. Sattasjoen       ta eli Jaaskamonvaaran alue on edelleen suoje-
15427: varrella on lehtomaisia joenvarsimetsiä. Kau-       lematta. Ympäristöministeriö ja metsähallitus
15428: empana joesta metsät ovat kuivia jäkäläkan-         ovat 22 päivänä tammikuuta 1988 sopineet
15429: kaita.                                               Jaaskamonvaaran alueen tulevasta käytöstä.
15430:   Pitsloman luonnonsuojelualue koostuisi
15431: noin 620 hehtaarista valtion Kittilän kunnassa         Esityksestä on pyydetty lausunnot kauppa-
15432: omistamia alueita. Pinta-alasta on metsämaata       ja teollisuusministeriöltä, maa- ja metsätalous-
15433: noin 300 hehtaaria sekä kitu- ja joutomaata         ministeriöitä, valtiovarainministeriöltä, maan-
15434: samoin noin 300 hehtaaria. Valtion vesialueita      mittaushallitukselta, metsähallitukselta, asian-
15435: on rauhoitettavalla alueella noin 20 hehtaaria.     omaisilta lääninhallituksilta, seutukaavaliitoil-
15436:                                                     ta ja kunnilta sekä Geologiselta tutkimus-
15437:                                                     keskukselta ja Suomen luonnonsuojeluliitolta.
15438: 2. Asian valmistelu                                    Lausunnot ovat suurimmalta osin myöntei-
15439:                                                     siä ja ehdotettujen luonnonsuojelualueiden pe-
15440:    Kansallispuistokomitea ehdotti vuonna 1976       rustamista kannatetaan. Eräät lausunnonanta-
15441: valmistuneessa mietinnössään (Komiteanmie-          jat puuttuvat yksittäisten alueiden rajauksiin
15442: tintö 1976:88) Siikavaaran ja lson-Syötteen-        tai rauhoitusmuotoon sekä joihinkin säädös-
15443: Raatevaaran kansallispuistojen perustamista.        tekstien epäjohdonmukaisuuksiin. Kauppa- ja
15444: Jonkerinsalon alue mainittiin mietinnön liittee-    teollisuusministeriö kiinnittää huomiota Jaas-
15445: nä olev,assa luettelossa yhtenä maamme tär-         kamonvaaran koillisosan malmipotentiaaliseen
15446: keimmistä niin sanotuista luonnonsäästiöalu-        alueeseen, missä tulisi voida etsiä malmeja ja
15447: eista. Pitsloman alue puolestaan kuuluu jo          tarvittaessa harjoittaa kaivosteollisuutta. Geo-
15448: vuonna 1969 laadittuun Pohjois-Suomen soi-          logian tutkimuskeskus tähdentää malminet-
15449: den suojelusuunnitelmaan. Valtioneuvoston           sinnän ja geologisen tutkimuksen merkitystä
15450: uusien kansallis- ja luonnonpuistojen perus-        mutta ilmoittaa, että tietoja kallioperässä ole-
15451: tamisesta 24 päivänä helmikuuta 1978 tekemäs-       vista mineraaliesiintymistä ei ·alueilta kuiten-
15452: sä periaatepäätöksessä ei näitä alueita ole mai-    kaan ole. Maa- ja metsätalousministeriö sekä
15453: nittu. Periaatepäätökset lakiehdotuksen mu-         metsähallitus esittävät, että Mustanrinnantun-
15454: kaisten alueiden soiden suojelemisesta valtio-      turin ja Pitsloman alueille perustettaisiin soi-
15455: neuvosto sitä vastoin teki vuosina 1979 ja          densuojelualueet, joilla myös metsätaloustoi-
15456: 1981.                                               met olisivat mahdollisia. Lääninhallitukset,
15457:    Maa- ja metsätalousministeriön asettama          kunnat ja seutukaavaliitot suhtautuvat Kittilän
15458: luonnonsuojelualueiden perustamistoimikunta,        kuntaa lukuun ottamatta myönteisesti esityk-
15459: jonka tehtävänä oli laatia mainittuihin valtio-     seen, kunhan erityisesti paikallisten asukkaiden
15460: neuvoston periaatepäätöksiin sisältyvien val-       perinteiset oikeudet ja alueiden virkistyskäyttö
15461: tion omistamien alueiden rauhoittamiseksi tar-      turvataan lakiehdotuksen perustelujen mukai-
15462: vittavat säädösehdotukset, oli vuonna 1983          sesti. Kittilän kunnanhallitus esittää, että Pits-
15463: 4                                     19% vp. -      HE n:o 81
15464: 
15465: loman alue pysytettäisiin metsähallituksen aar-      nä Jonkerinsalon, Jaaskamonvaaran ja Mus-
15466: nialueena. Oulun lääninhamtus ja Suomen              tanrinnantunturin osien, joiden pinta-ala on
15467: luonnonsuojeluliitto ehdottavat joitakin aluei-      yhteensä noin 2 100 hehtaaria, vuotuinen kes-
15468: den laajennuksia.                                    kimääräinen tuotto on arvioitu noin 3 000-
15469:    Lausuntokierroksen jälkeen ympäristöminis-        4 000 m 3 :ksi ja tämän rahallinen arvo noin
15470: teriö ja metsähallitus ovat neuvotelleet lausun-     puoleksi miljoonaksi markaksi vuodessa. Vaik-
15471: noissa esiin tulleista seikoista ja sopineet esi-    ka alueet jäävät metsätaloudellisen toiminnan
15472: tykseen tehdyistä tarkistuksista, jotka monilta      ulkopuolelle, ei ehdotetun lain säätäminen vai-
15473: osin ottavat huomioon annetut lausunnot.             kuta merkityksellisesti valtiontalouteen. Jaas-
15474:                                                      kamonvaaran alueella on lisäksi tarkoitus sallia
15475:                                                      kuuden leimikon, joiden yhteinen pinta-ala on
15476: 3. Esityksen organisatoriset ja                      noin 200 hehtaaria, kertahakkuu ja tätä seu-
15477:      henkilöstövaikutukset                           raavat uudistamistoimet.
15478:                                                         Lailla pantaisiin täytäntöön jo pitkään vireil-
15479:    Esityksessä tarkoitettuja luonnonsuojelu-         lä  olleita luonnonsuojeluhankkeita, jotka on
15480: alueita hallitsisi ja hoitaisi, kuten nytkin, met- otettu huomioon valtion metsätaloutta kehitet-
15481: sähallitus. Luonnonuojelualueiden perustami- täessä.
15482: sella ei siis olisi välittömiä organisatorisia vai-     Luonnonsuojelualueiden         kivennäismaiden
15483: kutuksia.                                            metsien käytön kieltämisestä aiheutuu jonkun
15484:    Vaikka näitä luonnonsuojelualueita ei ole- verran metsätyöpaikkojen vähenemistä. Esi-
15485: kaan tarkoitus erityisemmin kehittää palvele- tyksen johdosta talouskäytön            ulkopuolelle siir-
15486:                                                                                1 l jakautuu kunnittain
15487: maan matkailua ja retkeilyä, niiden perustami-       tyvien   alueiden pinta-a
15488: nen lisää alueiden hoitoon ja käyttöön liittyviä siten, että Kuhmon kaupungissa poistuu ta-
15489: tehtäviä ja töitä metsähallinnossa. Esimerkiksi louskäytöstä noin 700 hehtaaria (J onkerinsa-
15490: palveluja retkeilijäitä varten tarvitaan jonkin lo ), Pudasjärven kunnassa 850 hehtaaria ja
15491: verran lisää ja alueiden valvontaa täytyy tehos- Taivalkosken kunnassa noin 150 hehtaaria
15492: taa. Henkilökunnan sekä hoidon ja käytön (Jaaskamonvaara) sekä Posion kunnassa noin
15493: rahoituksen lisäämistarve otetaan huomioon 400 hehtaaria (Mustanrinnantunturi).
15494: ehdottamalla vuosittain määrärahoja valtion             Luonnonsuojelualueiden           perustamisesta
15495: tulo- ja menoarvioon.                                kunnille aiheutuvilla työpaikkamenetyksillä on
15496:                                                      merkitystä Kuhmon kaupungille ja Pudasjär-
15497:                                                      ven kunnalle, joissa aiheutuisi yhden pysyvän
15498:                                                      metsätyöpaikan menetys kummallekin. Luon-
15499: 4. Esityksen taloudelliset ja                        nonsuojelualueiden perustamisen johdosta ke-
15500:      muut vaikutukset                                tään ei kuitenkaan sanottaisi välittömästi irti,
15501:                                                      vaan työpaikkojen vähentäminen tapahtuu vä-
15502:    Esityksessä tarkoitettujen luonnonsuojelu- hitellen luontaisen poistuman kautta.
15503: alueiden kokonaispinta-ala on noin 10 800               Kuntien metsäverotuloihin lain hyväksymi-
15504: hehtaaria, mistä metsämaata on noin 7 600 nen ei vaikuttaisi, sillä alueiden tultua luon-
15505: hehtaaria sekä kitu- ja joutomaata noin 3 200 nonsuojelualueiksi valtio luonnonsuojelulain
15506: hehtaaria. Huomattava osa alueista on jo met- 5 a §:n nojalla korvaa kunnille alueiden met-
15507: sätaloustoiminnan ulkopuolella metsähallituk- sän tuottoa vastaavan metsäverotulon vähenty-
15508: sen päätöksellä. Jonkerinsalolla on noin 480 misen.
15509: hehtaarin laajuinen Suolajoen luonnonhoito-            Luonnonsuojelualueen perustaminen ei estä
15510: metsä. Siikavaara on vuodesta 1971 lähtien alueen virkistys- ja retkeilykäyttöä eikä rajoita
15511: ollut lähes kokonaisuudessaan aarnialueena. paikallisten asukkaiden perinteisiä oikeuksia,
15512: Lisäksi se on pääosaltaan lakialuetta. Jaaska- kuten metsästystä ja kalastusta. Luonnonsuo-
15513: monvaaran metsämaasta on myös suurin osa, jelualueiden perustaminen tukee poronhoitoa
15514: noin 3 000 hehtaaria, toimenpiderajan yläpuo- turvaamalla poroille tärkeiden elinalueiden säi-
15515: lella olevia lakimaita (korkeiden alueiden met- lymisen luonnontilaisina. Metsähallitus laatii
15516: siä). Mustanrinnantunturin alueella on myös luonnonsuojelualueiden hoito- ja käyttösuun-
15517: lakimaita yli puolet metsämaan pinta-alasta, nitelmat, joissa riittävän yksityiskohtaisesti
15518: noin 800 hehtaaria. Pitsloman alue on koko- säännellään alueiden käyttöä ja hoitoa sekä
15519: naisuudessaan rauhoitettu aarnialueena.             turvataan paikallisen väestön asianmukaiset
15520:     Taloustoiminnassa olevien alueiden eli lähin- edut.
15521:                                         1990 vp. -     HE n:o 81                                        5
15522: 
15523:                               YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
15524: 
15525: 
15526: 1. Lakiehdotuksen perustelut                           säätää eräistä muistakin alueiden käytön ja
15527:                                                        muun hoidon järjestämistä koskevista seikois-
15528:     1 §. Pykälässä säädetään, että Jonkerinsa-
15529:                                                        ta. Luonnos asetukseksi on esityksen liitteenä.
15530:  lon, Siikavaaran, Jaaskamonvaaran, Mustan-
15531:  rinnantunturin ja Pitsloman alueiden valtion-
15532:  maille perustetaan luonnonsuojelualue. Kukin
15533:  näistä on luonnonsuojelulain (71123) mukai- 2. Yksityiskohtaiset säännökset
15534:                                                            ja määräykset
15535:  nen erityinen suojelualue. Samalla säädetään
15536:  suojelualueiden perustamistarkoituksesta.
15537:    2 §. Luonnonsuojelualueiden rajat on mer-              Asetuksella säädetään tarkemmin luonnon-
15538: kitty hallituksen esityksen liitteissä oleviin kart-   suojelualueiden rauhoittamisesta. Luonnon-
15539:                                                        suojelualueilla on tarkoitus kieltää sellaiset toi-
15540: toihin.                                .        .      met,  jotka saattavat muuttaa alueen luonnon-
15541:    Pykälässä on myös luonnonsuoJelualueiden
15542: rajan käymistä ja merkitsemistä ko~keva sään-          oloja tai vaikuttaa epäedullisesti sen kasvilli-
15543: nös, joka on samansisältöii.len km~ vastaava           suuden tai eläimistön säilymiseen. Luonnon-
15544: säännös muiden luonnonsuoJelualueiden perus-           suojelualueilla   ei siten saisi hakata metsää eikä
15545: tamista koskevissa laeissa, kuten eräiden val-        ojittaa metsää tai suota. Luonnonsuojelualueil-
15546: tion omistamien alueiden muodostamisesta              la ei saisi vahingoittaa maa- tai kallioperää
15547: kansallispuistoiksi ja luonnonpuistoiksi anne-        eikä   niiltä saisi ottaa maa-aineksia. Niille ei
15548: tun lain (674/81) 6 §:ssä. Maa- ja metsätalous-       myöskään saisi rakentaa rakennuksia, raken-
15549: ministeriö on 15 päivänä kesäkuuta 1982 teh-          nelmia eikä teitä eikä niillä saisi tappaa, pyy-
15550: nyt päätöksen eräiden valtion _omista~ille            dystää   tai hätyyttää eläimiä taikka ottaa tai
15551: alueille perustettujen luonnonsuo]elualuei?en         vahingoittaa kasveja tahi näiden osia. Näistä
15552: rajojen merkitsemisestä (449/82).. Tark~Itus          säännöksistä säädettäisiin kuitenkin lähinnä
15553: on, että myös näiden luonnonsuo]~l~alue1den           luonnonsuojelualueiden        asianmukaisen hoidon
15554: rajojen merkitsemisessä noudatctta!Slm sovel-         ja  käytön    edellyttämiä   poikkeuksia. Paikallis-
15555: tuvin osin tätä päätöstä.                             ten   asukkaiden      harjoittamaa   metsästystä  ja
15556:    3 §. Pykälään on otettu säännös luonnon-           kalastusta ei ole tarkoitus rajoittaa tähänastista
15557:                                                      enempää. Myöskään jokamiehenoikeuteen pe-
15558: suojelua valvovan viranomaise~ .. h~.l~uunott?­
15559: oikeudesta. Säännös on samansisaltm!len km!-"1 rustuvaa liikkumista ei rajoitettaisi. Alueita
15560: vastaava säännös muiden luonnonsuojelualue~­         koskevat määräykset otetaan luonnonsuojelu-
15561: den perustamista koskevissa laeissa, kuten mai-      alueiden     järjestyssääntöihin. Niihin kuuluvat
15562: nitun vuoden 1981 lain 8 §:ssä.                      yhtäältä    edellä  tarkoitetussa asetuksessa anne-
15563:    4 ~: Pykälä on yhdenmukainen muiden jo            tut rauhoitusmääräykset ja toisaalta sellaiset
15564: peru;tettujen luonnonsuoj~l~alueiden vastaa-         määräykset, jotka valtio maanomistajana
15565: vien säännösten, kuten mmmtun, vuod_en ~?81          muutoinkin      on oikeutettu ja velvollinen anta-
15566: lain 9 §:n, kanssa. Pykälän 2 momentm sa~n­          maan luonnonsuojelualueidensa käytöstä.
15567: nöksen mukaan voitaisiin myös luonnonsu~Je­              Tarkoitus on laatia hoito- ja käyttösuunni-
15568: lualueeseen välittömästi rajoittuva, ~al~10!1        telmat   kunkin luonnonsuojelualueen hoitamis-
15569: omistukseen siirtynyt alue liittää ympänstomi-       ta ja sen käytön ohjaamista varten.
15570: nisteriön päätöksellä luonnonsuojelualuees~en.
15571: Yksityisten omistamia alueit~ on . tarkoitus
15572: hankkia valtiolle. jos ne muutom sopivat luon- 3. Lain voimaantulo
15573: nonsuojelualueisiin liitettäväksi.
15574:    5 §. Luonnonsuojelualuei_den perustami~en            Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan heti, kun
15575: tarkoitus on turvata aluetden luonnontila. se on hyväksytty ja vahvistettu.
15576: Luonnonsuojelualueiden rauhoitusmääräyks~t
15577: annetaan luonnonsuojelulain 2 §:n 2 momentm             Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
15578: nojalla asetuksella. Tämän lisäksi on tarpeen kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus.
15579: 6                                   1990 vp. -    HE n:o 81
15580: 
15581: 
15582: 
15583: 
15584:                                                Laki
15585:       Jonkerinsalon, Siikavaaran, Jaaskamonvaaran, Mustanrinnantunturin ja Pitsloman
15586:                                     luonnonsuojelualueista
15587: 
15588:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
15589: 
15590:                       1§                          lain liitteinä oleviin karttoihin. Luonnonsuoje-
15591: Luonnonsuojelualueiden perustamistarkoitus        lualueiden rajat on määrättävä noudattamalla
15592:                                                   soveltuvin osin, mitä jakolaissa (604/51) on
15593:    Itä- ja Pohjois-Suomen vaara-, metsä- ja       säädetty rajankäynnistä.
15594: suoluonnon luonnontilaisina ja erämaisina säi-       Luonnonsuojelualueet on merkittävä maas-
15595: lyneiden osien suojelemiseksi sekä ympäristön-    toon siten, että riittävä määrä aluetta osoitta-
15596: tutkimusta ja luonnonharrastusta varten muo-      via tunnusmerkkejä sijoitetaan luonnonsuoje-
15597: dostetaan valtion Kuhmon kaupungissa sekä         lualueille kuuluville maa-alueille.
15598: Puolangan, Pudasjärven, Taivalkosken, Po-
15599: sion ja Kittilän kunnissa omistamille alueille                          3 §
15600: luonnonsuojelulain (71 /23) mukaisiksi erityi-                  Haltuunotto-oikeus
15601: siksi suojelualueiksi J onkerinsalon, Siikavaa-
15602: ran, J aaskamonvaaran, Mustanrinnantunturin          Luonnonsuojelua valvovalla viranomaisella
15603: ja Pitsloman luonnonsuojelualueet.                ja luonnonsuojelualueiden vartijoilla on oikeus
15604:                                                   ottaa haltuunsa metsästys-, keräily- tai muut
15605:                       2§                          välineet, joita on käytetty tai aiotaan käyttää
15606:     Luonnonsuojelualueiden sijainti ja rajat      vastoin luonnonsuojelualueilla noudatettavia
15607:                                                   säännöksiä tai määräyksiä. Sama haltuunotto-
15608:    Kuhmon kaupungissa olevan Jonkerinsalon        oikeus koskee myös alueelta luvattomasti pyy-
15609: luonnonsuojelualueen pinta-ala on noin 1 320      dettyjä eläimiä ja luvattomasti otettuja kasveja
15610: hehtaaria.                                        sekä kaikkea muuta sellaista, mitä luonnon-
15611:    Puolangan kunnassa olevan Siikavaaran          suojelualueilta on kielletty ottamasta tai siellä
15612: luonnonsuojelualueen pinta-ala on noin 1 850      käyttämästä.
15613: hehtaaria.
15614:    Pudasjärven ja Taivalkosken kunnissa ole-                            4 §
15615: van Jaaskamonvaaran luonnonsuojelualueen           Alueen liittäminen luonnonsuojelualueeseen
15616: pinta-ala on noin 5 530 hehtaaria.
15617:    Posion kunnassa oleva Mustanrinnantuntu-          Jos alue, joka ei ole valtion omistuksessa,
15618: rin luonnonsuojelualueen pinta-ala on noin        mutta on tämän lain mukaisen luonnonsuoje-
15619: 1 460 hehtaaria.                                  lualueen rajojen sisällä, tulee valtion omistuk-
15620:    Kittilän kunnassa olevan Pitsloman luon-       seen, se luetaan kuuluvaksi luonnonsuojelu-
15621: nonsuojelualueen pinta-ala on noin 620 heh-       alueeseen.
15622: taaria.                                              Jos luonnonsuojelualueeseen rajoittuva alue
15623:    J onkerinsalon, Siikavaaran, J aaskamonvaa-    tulee valtion omistukseen, se voidaan liittää
15624: ran, Mustanrinnantunturin ja Pitsloman luon-      luonnonsuojelualueeseen ympäristöministeriön
15625: nonsuojelualueiden rajat on merkitty tämän        päätöksellä.
15626:                                  1990 vp. -   HE n:o 81                                    7
15627: 
15628:                    5§                                              6§
15629:           Tarkemmat säännökset                                 Voimaantulo
15630:   Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-       Tämä laki tulee voimaan        päivänä
15631: töönpanosta annetaan asetuksella.             kuuta 199 .
15632: 
15633:    Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1990
15634: 
15635: 
15636:                                  Tasavallan Presidentti
15637:                                   MAUNO KOIVISTO
15638: 
15639: 
15640: 
15641: 
15642:                                                           Ympäristöministeri Kaj Bärlund
15643: 8                            1990 vp. -   HE n:o 81
15644: 
15645: 
15646: 
15647: 
15648:     LIITE 1 JONKERINSALON L:tJONNONSUOJELUALUE
15649:           Kuhmo 4324 07,08
15650:                             1990 vp. -   HE n:o 81   9
15651: 
15652: 
15653: 
15654: 
15655: LIITE 2 SIIKAVAARAN LUONNONSUOJELUALUE
15656:       Puolanka 3533 01,02
15657: 10                                      1990 vp. -       HE n:o 81
15658: 
15659: 
15660: 
15661: 
15662:      LIITE 3 JAASKAMONVAARAN LUONNONSUOJELUALUE
15663:            Pudasjärvi, Taivalkoski 3541 08, 09, 11, 12
15664:                       1990 vp. -   HE n:o 81      11
15665: 
15666: 
15667: 
15668: 
15669: LIITE 4 MUSTANRINNANTUNTURIN LUONNONSUOJELUALUE
15670:       Posio 3631 11
15671: 12                                     1990 vp. -   HE n:o 81
15672: 
15673: 
15674: 
15675: 
15676:      LIITE 5 PITSLOMAN LUONNONSUOJELUALUE
15677:            Kittilä 3712 09,12, 3721 07,10
15678:                                       1990 vp. -    HE n:o 81                                        13
15679: 
15680: Luonnos                                                                                         Liite
15681: 
15682: 
15683: 
15684: 
15685:                                             Asetus
15686:      Jonkerinsalon, Siikavaaran, Jaaskamonvaaran, Mustanrinnantunturin ja Pitsloman
15687:                                    luonnonsuojelualueista
15688: 
15689:   Ympäristöministerin esittelystä säädetään 23 päivänä helmikuuta 1923 annetun luonnonsuoje-
15690: lulain (71123) 2 §:n 2 momentin sekä Jonkerinsalon, Siikavaaran, Jaaskamonvaaran, Mustanrin-
15691: nantunturin ja Pitsloman luonnonsuojelualueista     päivänä           kuuta 199 annetun lain
15692: (    /9 ) 5 §:n nojalla:
15693: 
15694:                        1§                             4) harjoittaa poronhoitoa poronhoitoalueel-
15695:                     Kiellot                         la;
15696:                                                       5) palauttaa asianmukaisin toimin alueen
15697:    J onkerinsalon, Siikavaaran, J aaskamonvaa-      Juontaisen kehityksen edellyttämän luonnonti-
15698: ran, Mustanrinnantunturin ja Pitsloman luon-        lan;
15699: nonsuojelualueilla ei saa:                            6) entistää ja pitää kunnossa rakennuksia ja
15700:    1) rakentaa rakennuksia, rakennelmia tai         rakennelmia;
15701: teitä;                                                7) ryhtyä pelastuspalvelun ja palontorjun-
15702:    2) ottaa maa-aineksia, vahingoittaa maa- tai     nan vaatimiin toimiin; sekä
15703: kallioperää eikä ojittaa metsää tai suota;            8) kartoittaa ja tehdä maanmittaustöitä.
15704:    3) ottaa taikka vahingoittaa puita, pensaita       Paikoissa, jotka on määrätty järjestyssään-
15705: tai muita kasveja tai niiden osia;                  nössä, saa luonnonsuojelualueella leiriytyä tila-
15706:    4) tappaa, pyydystää tai hätyyttää luonnon-      päisesti ja tehdä avotulen.
15707: varaisia selkärankaisia eläimiä tai hävittää nii-
15708: den pesiä eikä pyydystää tai kerätä selkäran-
15709: gattomia eläimiä; eikä                                                      3§
15710:    5) leiriytyä tai tehdä avotulta.                       Metsähallituksen luvalla sallitut toimet
15711:    Luonnonsuojelualueilla on kielletty muutkin
15712: toimet, jotka saattavat vaikuttaa epäedullisesti       Jonkerinsalon, Siikavaaran, Jaaskamonvaa-
15713: alueen luonnonoloihin, maisemaan taikka             ran, Mustanrinnantunturin ja Pitsloman luon-
15714: eläin- tai kasvilajien säilymiseen.                 nonsuojelualueilla saa niiden perustaruistarkoi-
15715:                                                     tuksen mukaisesti metsähallituksen luvalla:
15716:                        2 §                             1) tutkimusta tai muuta tieteellistä tarkoi-
15717:                  Sallitut toimet                    tusta taikka opetusta varten tappaa tai pyydys-
15718:                                                     tää eläimiä ja vähäisessä määrin kerätä kasveja
15719:   J onkerinsalon, Siikavaaran, J aaskamonvaa-       ja niiden osia, eläinten pesiä sekä kivennäis-
15720: ran, Mustanrinnantunturin ja Pitsloman luon-        näytteitä;
15721: nonsuojelualueilla saa niiden perustaruistarkoi-       2) vähentää kasvi- tai eläinlajien yksilöiden
15722: tuksen mukaisesti:                                  lukumäärää, jos laji on lisääntynyt liikaa tai
15723:    1) rakentaa ja pitää kunnossa alueen hoitoa,     käynyt muuten vahingolliseksi;
15724: valvontaa, tutkimusta, yleisön opastamista,            3) kerätä metsäpuiden käpyjä ja siemeniä
15725: retkeilyä ja alueeseen tutustumista varten tar-     sekä ottaa metsänjalostukseen tarvittavia kas-
15726: peellisia rakennuksia, rakennelmia ja polkuja;      vinosia;
15727:    2) poimia marjoja ja ruokasieniä;                   4) tutkia aluetta geologisesti ja etsiä malme-
15728:    3) metsästää ja kalastaa;                        ja; sekä
15729: 14                                   1990 vp. -     HE n:o 81
15730: 
15731:   5) pitää kunnossa kulkuväyliä, sähkö- ja                                6§
15732: puhelinlinjoja sekä sähkö- ja puhelinlaitteita.           Luonnonsuojelualueiden hallinta
15733:                       4§                               Edellä 1 §:ssä mainittuja luonnonsuojelualu-
15734:          Hoito- ja käyttösuunnitelma                eita hallitsee ja hoitaa metsähallitus.
15735: 
15736:    Kunkin 1 § :ssä mainitun luonnonsuojelu-
15737:                                                                           7 §
15738: alueen hoitoa ja käyttöä varten on laadittava
15739: hoito- ja käyttösuunnitelma.                              Tarkemmat määräykset ja ohjeet
15740:    Hoito- ja käyttösuunnitelman perusteet (run-
15741: kosuunnitelman) vahvistaa ympäristöministe-           Tarkemmat määräykset tämän asetuksen
15742: riö. Runkosuunnitelman vahvistaessaan minis-        täytäntöönpanosta antaa tarvittaessa ympäris-
15743: teriö määrää, mitkä runkosuunnitelman nojal-        töministeriö.
15744: la laadittavat erityissuunnitelmat on alistettava     Ohjeet 1 §:ssä mainittujen luonnonsuojelu-
15745: ministeriön vahvistettaviksi.                       alueiden rajojen määräämisestä antaa maan-
15746:                                                     mittaushallitus.
15747:                        5§
15748:              Erityisiä säännöksiä                                         8 §
15749:                                                            Voimaantulo- ja siirtymäsäännös
15750:   Säännökset, joiden nojalla eräät toimet
15751: 1 §:ssä mainituilla luonnonsuojelualueilla salli-      Tämä asetus tulee voimaan        päivänä
15752: taan, eivät perusta laajempaa oikeutta kuin         kuuta 199 .
15753: asianomaisella muuten on.                              Sen estämättä, mitä 1 §:ssä säädetään, saa
15754:   Ympäristöministeriö voi sallia muitakin kuin      Jaaskamonvaaran luonnonsuojelualueella ole-
15755: 2 ja 3 §:ssä tarkoitettuja toimia, jotka ovat       villa, hoito- ja käyttösuunnitelmassa määrättä-
15756: luonnonsuojelualueen perustamistar koituksen        villä kuudella leimikkoalueella tehdä kertaal-
15757: mukaisia ja joita sen asianmukainen hoito tai       leen uudistushakkuun yhteensä noin 200 heh-
15758: käyttö edellyttää.                                  taarin alalla.
15759:                                      1990 vp. -     HE n:o 82
15760: 
15761: 
15762: 
15763: 
15764:                                      Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Saaristomeren kansal-
15765:                                  lispuistosta annetun lain 1 ja 3 §:n muuttamisesta
15766: 
15767: 
15768: 
15769: 
15770:                            ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
15771: 
15772:   Esityksessä ehdotetaan lakia Saaristomeren        mattavasti hyötyä kansallispuiston vielä kesken
15773: kansallispuistosta muutettavaksi niin, että         oleville maanhankinnoille ja niitä koskevan
15774: maanvaihdot tulisivat mahdollisiksi kansallis-      valtioneuvoston periaatepäätöksen toimeenpa-
15775: puiston niin sanotulla intressialueella eli         nolle. Ehdotettu lainmuutos on tarkoitettu tu-
15776: yhteistoimintaalueella, kuten sitä ehdotetaan       lemaan voimaan heti, kun se on hyväksytty ja
15777: nimitettäväksi. Vaihtomenettelystä olisi huo-       vahvistettu.
15778: 
15779: 
15780: 
15781: 
15782:                                           PERUSTELUT
15783: 
15784:    Saaristomeren kansallispuisto perustettiin 20    lispuistoa varten tarkoitus hankkia noin 3 000
15785: päivänä elokuuta 1982 annetulla lailla (645/82)     ha maa-alueita.
15786: Dragsfjärdin, Houtskarin, Korppoon ja Nau-             Yhteistoiminta-alueella on maata kaikkiaan
15787: von kuntiin. Kansallispuisto koostuu valtion        noin 15 000 ha. Suurin osa alueista jää siten
15788: omistamista alueista lain liitteenä olevaan kart-   edelleen yksityisomistukseen. Voimassa oleva
15789: taan merkityn rajauksen sisäpuolella eli niin       laki ei salli alueiden vaihtamista valtion ja
15790: sanotulla intressialueella, jonka nimeksi ehdo-     yksityisten kesken, sillä lain 3 §:n nojalla val-
15791: tetaan "yhteistoiminta-alue". Nimityksen otta-      tiolle hankitut alueet tulevat suoraan osaksi
15792: minen käyttöön on tarpeellista, jotta yhtäältä      lailla rauhoitettua kansallispuistoa.
15793: rajauksen sisäpuolella olevien, kansallispuis-
15794: toon kuuluvien ja siten valtion omistamien             Alueiden hankinnassa luonnonsuojelua var-
15795: alueiden eli nimenomaan kansallispuiston ja         ten on usein käynyt ilmi, että omistamastaan
15796: toisaalta pääasiassa yksityismaista koostuvan       alueesta luopuvan, varsinkin paikallisväestöön
15797: koko yhteistoiminta-alueen välillä voitaisiin       kuuluvan maanomistajan kannalta paras vaih-
15798: käsitteellisesti tehdä selvä ero. Samalla säädet-   toehto olisi, että valtio puolestaan voisi luovut-
15799: täisiin myös siitä, että kansallispuiston tarkoi-   taa muita alueita luonnonsuojelua varten val-
15800: tus on suojella sekä luontoa että Saaristomeren     tiolle hankittavien alueiden vastikkeeksi. Luon-
15801: ainutlaatuista kulttuuria ja niihin liittyviä pe-   nonsuojelun etu ei edellytä, että kaikki Saaris-
15802: rinteisiä luonnonkäyttötapoja.                      tomeren kansallispuiston yhteistoiminta-alueel-
15803:                                                     ta hankittavat alueet tulisivat kansallispuiston
15804:   Lain 3 §:n säännöksen mukaan kansallis-           osiksi. Tämän vuoksi olisi Saaristomeren kan-
15805: puistoon luetaan kuuluviksi myös kaikki             sallispuistosta annettuun lakiin lisättävä mai-
15806: alueet, jotka yhteistoiminta-alueella siirtyvät     ninta siitä, että nimenomaan alueiden vaihtoa
15807: valtion omistukseen lukuun ottamatta sellaisia      varten hankitut alueet eivät kuulu kansallis-
15808: alueita, jotka tulevat puolustusvoimien hallin-     puistoon. Ostetaanko alue osaksi kansallispuis-
15809: taan. Nyt kansallispuistoon kuuluu noin 1 800       toa vai vaihtotarkoitukseen, on mainittava
15810: ha maa-alueita ja noin 16 000 ha vesialueita.       alueen kauppakirjassa. Alueen omistajan kans-
15811: Valtioneuvoston 24 päivänä helmikuuta 1978          sa on siis ennakolta sovittava siitä, mihin
15812: tekemän periaatepäätöksen mukaan on kansa!-         tarkoitukseen hän alueensa valtiolle luovuttaa.
15813: 300300N
15814: 2                                     1990 vp. -     HE n:o 82
15815: 
15816: Jos alue hankitaan osaksi vaihtoa, osaksi luon-         Maa- ja metsätalousministeriötä lukuunotta-
15817: nonsuojelua varten, on siitäkin mainittava           matta lausunnonantajat kannattivat ehdotusta,
15818: kauppakirjassa ja tilan eri osien käyttötarkoi-      jonka mukaan lakiin otetaan käsite "yhteistoi-
15819: tus merkittävä kauppakirjan liitteenä olevaan        minta-alue". Saaristomeren kansallispuiston
15820: karttaan.                                            neuvottelukunta tähdensi, että saaristokulttuu-
15821:    Ennen lain voimaantuloa tehdyin kaupoin           riin nimenomaan pitää kuulua myös saariston
15822: valtiolle siirtyneitä alueita lainmuutos ei koski-   perinteisten luonnon käyttötapojen.
15823: si. Maanomistajat ovat usein myyneet alueensa
15824:                                                         Lakiehdotukseen, josta lausuntoja pyydet-
15825: nimenomaan sitä varten, että ne säilyisivät
15826:                                                      tiin, sisältyi myös ehdotus uudeksi lain 3 §:n 2
15827: rakentamattominaja muutenkin luonnonvarai-
15828:                                                      momentiksi. Sen mukaan lakiin olisi lisätty
15829: sina. Siksi ei ole asianmukaista, että kansallis-
15830:                                                      samanlainen säännös, jollainen yleensä on
15831: puistoon nyt kuuluvia alueita käytettäisiin
15832:                                                      luonnonsuojelualueiden perustamissäädöksissä
15833: vaihtoalueina. Lain siirtymäsäännöksen mu-
15834:                                                      ja jonka mukaan luonnonsuojelualueeseen voi-
15835: kaan periaatteesta kuitenkin tehtäisiin kuusi
15836:                                                      daan liittää myös niihin rajoittuvia alueita.
15837: poikkeusta ja seuraavat alueet voitaisiin vaih-
15838:                                                      Näin on säädetty esimerkiksi eräiden valtion
15839: doin luovuttaa paikallisille saaristolaisille:
15840:                                                      omistamien alueiden muodostamisesta kansal-
15841: Dragsfjärdin Högsåran pääsaaren keskellä ole-
15842:                                                      lispuistoiksi ja luonnonpuistoiksi annetun lain
15843: va, pinta-alaltaan 39,0 ha:n metsäpalsta; Korp-
15844:                                                      (674/81) 9 §:ssä. Lisäksi olisi Saaristomeren
15845: poon Utön pääsaarella kylän keskellä oleva
15846:                                                      kansallispuistoon sen epäyhtenäisen luonteen
15847: noin 0,09 ha:n tonttialue; Nauvon Berghamnin
15848:                                                      takia voitu liittää myös yhteistoiminta-alueen
15849: pääsaarella oleva noin 1,3 ha:n peltoalue ja
15850:                                                      lähellä oleva alue, joka ei rajoitu yhteistoi-
15851: pääsaaren pohjoisrannalla oleva noin 2,0 ha:n
15852:                                                      minta-alueeseen. Koska Saaristomeren kansal-
15853: alue; valtion noin 0,55 ha:n osuus Holmenin
15854: saaresta Nauvon Berghamnissa; Nauvon Bo-             lispuiston neuvottelukunta, Houtskarin kunta
15855: skärissä oleva noin 2,3 ha:n metsäalue. Näillä       ja Nauvon kunta vastustivat tällaista säännöstä
15856: alueilla ei ole merkitystä luonnonsuojelulle ei-     eivätkä metsähallitus ja Turun ja Porin läänin-
15857:                                                      hallituskaan pitäneet sitä tärkeänä, se on pois-
15858: kä muutenkaan kansallispuiston hoidolle tai
15859: käytölle. Högsårassa oleva metsäalue sekä kak-       tettu esityksestä. Tätä asiaa samoin kuin yh-
15860: si Berghamnissa olevaa aluetta ovat tulleet          teistoiminta-alueen rajan mahdollista tarkista-
15861: valtiolle kahdessa laajahkossa maakaupassa ja        mista, jota metsähallitus lausunnossaan ehdot-
15862:                                                      ti, valmistellaan vielä perusteellisesti ja siihen
15863: Utön alue puolestaan on siirtynyt merenkulku-
15864:                                                      palataan tarvittaessa.
15865: hallitukselta metsähallitukselle.
15866:    Lakiehdotuksesta on pyydetty lausunto maa-          Asetusta Saaristomeren kansallispuistosta
15867: ja metsätalousministeriöltä, metsähallitukselta,     (1040/82) on tarkoitus muuttaa siten, että
15868: vesi- ja ympäristöhallitukselta, Turun ja Porin      myös vaihtoa varten hankitut alueet ovat met-
15869: lääninhallitukselta, Varsinais-Suomen seutu-         sähallituksen hallinassa ja hoidossa.
15870: kaavaliitolta sekä Dragsfjärdin, Houtskarin,
15871: Korppoon ja Nauvon kunnanhallituksilta ja
15872:                                                        Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
15873: Saaristomeren kansallispuiston neuvottelukun-
15874:                                                      kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
15875: nalta.
15876:                                       1990 vp. -    HE n:o 82                                       3
15877: 
15878:                                               Laki
15879:             Saaristomeren kansallispuistosta annetun lain 1 ja 3 §:n muuttamisesta
15880: 
15881:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15882:   muutetaan Saaristomeren kansallispuistosta 20 päivänä elokuuta 1982 annetun lain (645/82) 1
15883: ja 3 § näin kuuluviksi:
15884: 
15885:                        1§                              Saaristomeren kansallispuistoon tämän lain
15886:   Saaristomeren luonnon ja kulttuurin suojele-      voimaan tullessa kuuluvista alueista voidaan
15887: miseksi, niihin liittyvien perinteisten luonnon-    alueiden vaihdossa luovuttaa seuraavat alueet:
15888: käyttötapojen turvaamiseksi sekä ympäristön-           1) Dragsfjärdin Högsåran pääsaaren keskel-
15889: tutkimusta ja yleistä luonnonharrastusta varten     lä oleva metsäpalsta, jonka pinta-ala on noin
15890: on Saaristomeren kansallispuisto, joka on           39,0 ha;
15891: luonnonsuojelulaissa (71123) tarkoitettu erityi-       2) Korppoon Utön pääsaarella kylän keskel-
15892: nen luonnonsuojelualue. Kansallispuisto koos-       lä oleva tonttialue, jonka pinta-ala on noin
15893: tuu valtion omistamista, liitteenä olevassa kar-    0,09 ha;
15894: tassa punaisella katkoviivalla rajatulla alueella      3) Nauvon Berghamnin pääsaarella oleva
15895: (yhteistoiminta-alueella) Dragsfjärdin, Hout-       peltoalue, jonka pinta-ala on noin 1,3 ha;
15896: skarin, Korppoon ja Nauvon kunnissa olevista           4) Nauvon Berghamnin pääsaaren pohjois-
15897: maa- ja vesialueista lukuun ottamatta puolus-       rannalla oleva alue, jonka pinta-ala on noin
15898: tusvoimain hallinnassa olevia alueita.              2,0 ha;
15899:                                                        5) valtion osuus, jonka pinta-ala on noin
15900:                         3§                          0,55 ha, Holmenin saaresta Nauvon Bergham-
15901:   Jos yhteistoiminta-alueella oleva alue, jota      nissa; sekä
15902: valtio ei omista, siirtyy valtion omistukseen, se      6) Boskärissä, Nauvon kunnassa oleva met-
15903: luetaan osaksi kansallispuistoa lukuun otta-        säalue, jonka pinta-ala on noin 2,3 ha.
15904: matta alueita, jotka siirtyvät puolustusvoimain        Kansallispuistoa koskevat rauhoitussäännök-
15905: hallintaan, ja alueita, jotka hankitaan alueiden    set ja -määräykset lakkaavat olemasta voimas-
15906: vaihtoa varten.                                     sa luovutettavilla alueilla sen jälkeen kun aluei-
15907:                                                     den vaihtoa koskevat sopimukset on allekirjoi-
15908:   Tämä laki tulee voimaan         päivänä           tettu.
15909: kuuta 1990.
15910: 
15911:       Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1990
15912: 
15913: 
15914:                                       Tasavallan Presidentti
15915:                                       MAUNO KOIVISTO
15916: 
15917: 
15918: 
15919: 
15920:                                                                Ympäristöministeri Kaj Bärlund
15921: 4                           1990 vp. -   HE n:o 82
15922: 
15923: 
15924: 
15925: 
15926:     LIITE   SAARISTOMEREN KANSALLISPUISTO ; YHTEISTOIMINTA- ALUE
15927:                                     1990 vp. -     HE n:o 82                                      5
15928: 
15929:                                                                                               Liite
15930: 
15931: 
15932: 
15933: 
15934:                                              Laki
15935:            Saaristomeren kansallispuistosta annetun lain 1 ja 3 §:n muuttamisesta
15936: 
15937:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15938:   muutetaan Saaristomeren kansallispuistosta 20 päivänä elokuuta 1982 annetun lain (645/82) 1
15939: ja 3 § näin kuuluviksi:
15940: 
15941: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
15942:                        1§                                                 1§
15943:    Luonnonsuojelulain (71/23) mukaiseksi eri-         Saaristomeren luonnon ja kulttuurin suojele-
15944: tyiseksi suojelualueeksi muodostetaan Saaristo-    miseksi, niihin liittyvien perinteisten luonnon-
15945: meren alue, joka käsittää liitteenä olevassa       käyttötapojen turvaamiseksi sekä ympäristön-
15946: karttapiirroksessa punaisella katkoviivalla mer-   tutkimusta ja yleistä luonnonharrastusta varten
15947: kityn rajauksen sisällä olevat valtion omista-     on Saaristomeren kansallispuisto, joka on
15948: mat maa- ja vesialueet lukuun ottamatta puo-       luonnonsuojelulaissa (71 123) tarkoitettu erityi-
15949: lustusvoimain hallinnassa olevia alueita. Suoje-   nen luonnonsuojelualue. Kansallispuisto koos-
15950: lualueen nimi on Saaristomeren kansallispuis-      tuu valtion omistamista, liitteenä olevassa kar-
15951: to.                                                tassa punaisella katkoviivalla rajatulla alueella
15952:                                                    (yhteistoiminta-alueella) Dragsfjärdin, Hout-
15953:                                                    skarin, Korppoon ja Nauvon kunnissa olevista
15954:                                                    maa- ja vesialueista lukuun ottamatta puolus-
15955:                                                    tusvoimain hallinnassa olevia alueita.
15956: 
15957:                        3§                                                  3§
15958:    Mikäli sellainen alue, joka ei ole valtion         Jos yhteistoiminta-alueella oleva alue, jota
15959: omistuksessa, mutta joka sijaitsee liitekarttaan   valtio ei omista, siirtyy valtion omistukseen, se
15960: merkityn kansallispuiston rajauksen sisäpuolel-    luetaan osaksi kansallispuistoa lukuun otta-
15961: la, siirtyy valtion omistukseen, luetaan se kan-   matta alueita, jotka siirtyvät puolustusvoimain
15962: sallispuistoon kuuluvaksi lukuun ottamatta         hallintaan, ja alueita, jotka hankitaan alueiden
15963: puolustusvoimien hallintaan siirtyviä alueita.     vaihtoa varten.
15964: 
15965:                                                       Tämä laki tulee voimaan       päivänä
15966:                                                    kuuta 1990.
15967:                                                       Saaristomeren kansallispuistoon tämän lain
15968:                                                    voimaan tullessa kuuluvista alueista voidaan
15969:                                                    alueiden vaihdossa luovuttaa seuraavat alueet:
15970:                                                      1) Dragsfjärdin Högsåran pääsaaren keskel-
15971:                                                    lä oleva metsäpalsta, jonka pinta-ala on noin
15972:                                                    39,0 ha;
15973:                                                      2) Korppoon Utön pääsaarella kylän keskel-
15974:                                                    lä oleva tonttialue, jonka pinta-ala on noin
15975:                                                    0,09 ha;
15976:                                                      3) Nauvon Berghamnin pääsaarella oleva
15977:                                                    peltoalue, jonka pinta-ala on noin 1,3 ha;
15978: 6                     1990 vp. -   HE n:o 82
15979: 
15980: Voimassa oleva laki                Ehdotus
15981: 
15982:                                       4) Nauvon Berghamnin pääsaaren pohjois-
15983:                                    rannalla oleva alue, jonka pinta-ala on noin
15984:                                    2,0 ha;
15985:                                       5) valtion osuus, jonka pinta-ala on noin
15986:                                    0,55 ha, Holmenin saaresta Nauvon Bergham-
15987:                                    nissa; sekä
15988:                                       6) Boskärissä, Nauvon kunnassa oleva met-
15989:                                    säalue, jonka pinta-ala on noin 2,3 ha.
15990:                                       Kansallispuistoa koskevat rauhoitussäännök-
15991:                                    set ja -määräykset lakkaavat olemasta voimas-
15992:                                    sa luovutettavilla alueilla sen jälkeen kun aluei-
15993:                                    den vaihtoa koskevat sopimukset on allekirjoi-
15994:                                    tettu.
15995:                                        1990 vp. -     HE n:o 83
15996: 
15997: 
15998: 
15999: 
16000:                                        Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkoilulain muuttami-
16001:                                    sesta
16002: 
16003: 
16004: 
16005: 
16006:                             ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
16007: 
16008:    Esityksessä ehdotetaan uudistettaviksi ulkoi-      nastettavia alueita, joilla majoitutaan leirintä-
16009: lulain säännökset leirinnästä. Tarkoituksena          majoihin tai muihin sen tapaisiin rakennuksiin.
16010: on vähentää leirinnän aiheuttamia ympäristö-          Lain säännökset eivät kuitenkaan koskisi ma-
16011: ja terveyshaittoja, lisätä leirintäalueiden turval-   joitus- ja ravitsemisliikkeistä annetun asetuk-
16012: lisuutta ja parantaa niiden viihtyisyyttä. Sa-        sen mukaista toimintaa.
16013: malla pyritään kohentamaan matkailua ja va-              Luvan leirintäalueen perustamiseen ja pitä-
16014: paa-ajan käyttöä edistäviä majoitusmahdolli-          miseen myöntäisi ehdotuksen mukaan vastedes
16015: suuksia. Leirintäalueiden valvontaa tehoste-          kunnan ympäristönsuojelulautakunta, jolle
16016: taan, ja niitä koskevia hallintomenettelyjä yk-       myös kuuluisi alueiden valvonta ulkoilulain
16017: sinkertaistetaan. Myös erilaisiin tilaisuuksiin       nojalla. Leirintäalueita valvoisivat edelleen
16018: liittyvän tilapäisen leirinnän valvontaa tehoste-     muutkin viranomaiset toimialoillaan. Leirintä-
16019: taan.                                                 alueiden luokitus ehdotetaan poistettavaksi ul-
16020:    Leirintäalueen perustamiseen ja pitämiseen         koilulaista, koska se on pääasiassa matkailu-
16021: tarvittaisiin edelleen lupa. Leirintäalueen mää-      asia. Leirintäalueen perusvaatimukset ovat
16022: ritelmää täsmennettäisiin. Leirintäalueita olisi-     suunnilleen samat kuin yhden tähden leirintä-
16023: vat myös muun muassa kuntien telttailualueet          alueen vaatimukset nykyisin.
16024: ja järjestöjen matkailuvaunualueet. Säännök-             Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi-
16025: set leirintäalueista koskisivai myös muita laa-       maan mahdollisimman pian sen tultua hyväk-
16026: dultaan ja laajuudeltaan leirintäalueisiin rin-       sytyksi.
16027: 
16028: 
16029: 
16030: 
16031:                                         YLEISPERUSTELUT
16032: 
16033: 1. Esityksen yhteiskunnallinen                        120 000 henkilölle. Leirintäalueiden leirintäma-
16034:     merkitys                                          joissa on yhteensä 20 000 vuodesijaa. Yöpy-
16035:                                                       misvuorokausia oli yleisillä leirintäalueilla
16036: 1.1. Tavoitteet                                       vuonna 1988 noin 2,4 miljoonaa. Erilaisilla
16037:                                                       matkailuvaunualueilla oli puolestaan tuolloin
16038:    Leirintämatkailusta on viime vuosikymmeni-         yli kaksi miljoonaa yöpymisvuorokautta.
16039: nä lähinnä liikkumismahdollisuuksien parantu-         Ruotsissa on leirintäalueilla vuosittain 13 mil-
16040: misen ja vapaa-ajan lisääntymisen vuoksi tullut       joonaa yöpymistä, Tanskassa samoin 13 mil-
16041: suosittu lomailun ja vapaa-ajan vieton muoto.         joonaa ja Norjassa seitsemän miljoonaa. Arvi-
16042: Ulkoilulain (606/73) mukaisten yleisten leirin-       oiden mukaan leirintämatkailuun käytetään
16043: täalueiden lukumäärä on vuodesta 1957 kasva-          Suomessa noin 300 miljoonaa markkaa vuo-
16044: nut 153:sta noin 360:een. Toiminnassa olevilla        dessa. Suurin osa leirintämatkailijoiden käyttä-
16045: leirintäalueilla on majoituskapasiteettia noin        mästä rahasta jää kuitenkin leirintäalueiden
16046: 391035N
16047: 2                                    1990 vp. -      HE n:o 83
16048: 
16049: liikevaihdon ulkopuolelle. Yleisillä leirintäalu-    tavaksi niin, että lupa tarvittaisiin myös mui-
16050: eilla on kesäaikana töissä yli 3 000 henkilöä.       den sellaisten alueiden pitämiseen, jotka laa-
16051:    Säännökset yleisten leirintäalueiden perus-       dultaan ja laajuudeltaan ovat rinnastettavissa
16052: tamisesta ja pitämisestä matkailua varten ovat       leirintäalueihin. Ulkoilulaki koskisi muun mu-
16053: vuonna 1973 säädetyssä ulkoilulaissa. Ulkoilu-       assa nykyisiä ulkoilulain mukaisia noin 360
16054: lain säätämisen jälkeen leirintämatkailu on          leirintäaluetta, tähän mennessä perustettuja
16055: huomattavasti lisääntynyt ja monella tapaa           matkailuvaunualueita, joita on noin 40, sekä
16056: muuttunut. Matkailuvaunujen lukumäärä on             lomakyliä, joihin voidaan majoittaa yli 40
16057: vuodesta 1973 kasvanut 700:sta yli 40 OOO:een.       henkilöä alle 10 henkilölle tarkoitettuihin ra-
16058: Matkailuvaunuja rekisteröidään vuosittain yli        kennuksiin. Vähäinen pihaleirintä ei olisi lu-
16059: 500. Ruotsissa on nykyisin noin 200 000 mat-         vanvaraista.
16060: kailuvaunua. Suomen matkailuvaunujärjestöt              Ehdotuksen eräs tavoite on edistää matkai-
16061: ovat perustaneet 37 matkailuvaunualuetta mat-        lua palvelevaa majoitustoimintaa leirintäalueil-
16062: kailuvaunuja varten. Matkailuvaunujärjestöi-         la ja muilla niihin rionastettavilla alueilla. Sa-
16063: hin kuuluu noin 25 000 ruokakuntaa. Vuokrat-         malla pyritään vähentämään leirinnän aiheut-
16064: tavien lomamökkien lukumäärä on myös kas-            tamia ympäristö- ja terveyshaittoja, paranta-
16065: vanut jatkuvasti. Niitä on nykyisin noin             maan alueiden turvallisuutta ja lisäämään nii-
16066: 10 000. Lomakyliä arvioidaan olevan yli 300.         den viihtyisyyttä. Ulkoilulain säännökset ja
16067:    Varsinaiseen leirintään käytetään paljon          valvonta ulottuisivat leirintään pysyvästi tar-
16068: muitakin paikkoja kuin leirintäalueita. Yrittä-      koitettujen alueiden lisäksi myös suurehkoihin
16069: jät ovat joutuneet eriarvoiseen asemaan. Lei-        tai muuten merkityksellisiin alueisiin, joita
16070: rintä leirintäalueiden kaltaisilla alueilla on sa-   käytetään tilapäiseen leirintään.
16071: manlaista kuin varsinaisilla leirintäalueillakin.       Menettelyä, jolla lupa haetaan ja jossa siitä
16072: Itse leirintäalueilla on matkailuvaunupaikkoja       päätetään, on tarkoitus yksinkertaistaa, kun
16073: ja lomamökkejä yhä enemmän. Samalla teltta-          taas alueiden valvontaa yritetään tehostaa.
16074: leirintä on vähentynyt. Monet lomakylät ovat         Alueiden luokitus matkailun kannalta ei enää
16075: samalla myös ulkoilulain mukaisia leirintäalu-       kuuluisi lupamenettelyyn. Koska luokituksesta
16076: eita. Koska leirintäalueiden toiminta on laajen-     on saatu hyviä kokemuksia, se tulisi kuitenkin
16077: tunut ja luonteeltaan muuttunut, on vaikeata         säilyttää. Miten leirintäalueet luokitetaan, on
16078: tehdä eroa "yleisten" ja mahdollisten muiden         selvitettävä erikseen. Joka tapauksessa uudis-
16079: leirintäalueiden kesken. Suurin osa leirintämat-     tuksella pyritään samanlaiseen menettelyyn, jo-
16080: kailijoista majoittuu kaikilla alueilla leirintä-    ka on käytössä muissa Pohjoismaissa.
16081: majoihin ja matkailuvaunuihin.
16082:    Leirintään käytettävien erilaisten alueiden          Leirintäalueita koskevien lupahakemusten
16083: terveysoloille, palo- ja henkilöturvallisuudelle     käsittely ja hakemuksista päättäminen siirret-
16084: sekä ympäristönsuojelulle olisi asetettava suun-     täisiin ehdotuksen mukaan lääninhallituksilta
16085: nilleen samat vaatimukset. Siksi alueiden sään-      kunnille, koska useimmat leirintäalueita koske-
16086: tely tulisi yhtenäistää.                             vat, yhteiskunnallisesti merkitykselliset seikat
16087:    Nykyinen leirintäalueiden sääntely on paran-      ovat luonteeltaan paikallisia. Tarpeellista on
16088: tanut alueita. Sääntely takaa, että leirintäalueet   myös, että viranomaisten oikeudet ja velvolli-
16089: nykyisin täyttävät kohtuulliset vähimmäisvaati-      suudet valvoa leirintää yksilöidään nykyistä
16090: mukset. Leirintäalueista johtuvia ympäristö-         paremmin.
16091: haittoja on voitu ehkäistä. Muiden leirintään
16092: käytettävien alueiden kuin varsinaisten ulkoilu-
16093: lain mukaisten leirintäalueiden olot sen sijaan      1.2. Keinot
16094: vaihtelevat suuresti. Myöskään niiden sijoitta-
16095: miseen ei ole voitu vaikuttaa riittävästi muualla       Voimassa olevat ulkoilulain säännökset lei-
16096: kuin yksityiskohtaisesti kaavoitetuilla alueilla.    rintäalueista ja näihin säännöksiin perustuvat
16097:    Muuttamalla ulkoilulakia on tarkoitus uu-         määräykset ovat osoittautuneet tarpeellisiksi.
16098: distaa säännökset leirintäalueista. Näiden sään-     Niiden nojalla on leirintäalueita pystytty ko-
16099: nösten nojalla puolestaan tarkistettaisiin leirin-   hentamaan. Siksi vaadittaisiin vastedeskin lupa
16100: täalueista annetut määräykset. Leirintään käy-       leirintäalueen perustamiseen ja pitämiseen. Lu-
16101: tettävien alueiden lupajärjestelmää ehdotetaan       vanvaraisuus perustuisi alueen käyttötarkoi-
16102: muutettavaksi ja sen soveltamisalaa laajennet-       tukseen ja toiminnan laajuuteen alueella.
16103:                                        1990 vp. -     HE n:o 83                                       3
16104: 
16105:    Lakiehdotuksessa on leirintäalueen määritel-       on lakiehdotuksen mukaan leirintäalue tai sii-
16106: mä. Määritelmää täsmennettäisiin nykyisestä,          hen rinnastettava alue, olisi ilmoitettava.
16107: ja lain soveltamisalaa laajennettaisiin. Nykyi-          Leirintäalueiden valvontaa pyritään paranta-
16108: sen ulkoilulain mukaisten yleisten leirintäaluei-     maan. Siksi kaikki niitä koskevat viranomais-
16109: den lisäksi olisivat ehdotetun lain nojalla leirin-   tehtävät siirrettäisiin lääninhallitukselta kun-
16110: täalueita muun muassa matkailuvaunualueet             nan viranomaiselle. Ympäristönsuojelulauta-
16111: sekä kuntien ja yhteisöjen telttailu- ja leirialu-    kunta ja sen alainen virkamies saisivat tarkas-
16112: eet. Ulkoilulain säännöksiä leirinnästä sovellet-     taa leirintäalueen ja tilapäisen leirintäalueen
16113: taisiin myös joihinkin lomakyliin. Leirintäalu-       sekä selvittää niiden toimintaa ja käyttöä. Val-
16114: eilla ei kuitenkaan tarkoitettaisi niitä majoitus-    vontaa varten olisi annettava valvontaan tarvit-
16115: liikkeitä, joista on säädetty majoitus- ja ravit-     tavat tiedot alueesta ja sen käytöstä. Leirintä-
16116: semisliikkeistä annetussa asetuksessa (502/69).       aluetta ei saisi ottaa käyttöön ennen kuin
16117:    Piha- ja muuhun pienleirintään ei ulkoilulain      ympäristönsuojelulautakunta tai sen alainen
16118: mukaista lupaa tarvittaisi, eikä niitä myöskään       virkamies on tarkastanut sen ja hyväksynyt sen
16119: vaivattaisi tämän lain nojalla. Alue, jolla on        käyttöönoton. Lautakunta voisi antaa mää-
16120: vähemmän kuin 10 leirintäpaikkaa, ei lakieh-          räyksiä tilapäisen leirintäalueen käyttäjien tur-
16121: dotuksen mukaan olisi leirintäalue.                   vallisuuden takaamiseksi ja alueesta aiheutu-
16122:    Ulkoilulain säännökset eivät luontevasti so-       vien ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Poliisi
16123: vellu veneilijöitä varten oleviin vierassatamiin      voisi tarvittaessa määrätä järjestysmiehen lei-
16124: eivätkä muihin sellaisiin alueisiin, joilla yövy-     rintäaluetta varten. Poliisi olisi velvollinen an-
16125: tään veneessä. Siksi ulkoilulaki ei koskisi vie-      tamaan virka-apua ulkoilulain ja sen nojalla
16126: rassatamia.                                           annettujen säännösten ja määräysten panemi-
16127:    Lakiehdotuksessa ehdotetaan uutta käsitet-         seksi täytäntöön.
16128: tä, tilapäistä leirintäaluetta, jota nykyisessä          Ympäristönsuojelulautakunta voisi antaa lei-
16129: ulkoilulaissa ei ole. Viranomaiset saisivat oi-       rintäalueluvan haltijalle huomautuksen, jos lei-
16130: keuden - ja velvollisuuden - valvoa tilapäisiä        rintäalue ei täytä luvan vaatimuksia tai jos sitä
16131: leirintäalueita, joiden perustamiseen ei kuiten-      muuten hoidetaan lain tai sen nojalla annettu-
16132: kaan tarvittaisi lupaa.                               jen säännösten tai määräysten vastaisesti. Jos
16133:     Lakiehdotuksen mukaan leirintäalueen ja ti-       puutteita ei korjata huomautuksesta huolimat-
16134: lapäisen leirintäalueen saisi sijoittaa johonkin      ta tai jos niitä havaitaan toistuvasti, lautakunta
16135: paikkaan vain laissa säädetyin edellytyksin.          voisi sulkea alueen määräajaksi tai peruuttaa
16136: Edellytykset koskisivat myös leirintäalueen pal-      luvan pitää sitä. Leirintäalueen pitämisestä il-
16137: veluja, varusteita ja hoitoa. Edellytyksiä olisi-     man lupaa tai tilapäisen leirintäalueen pitämi-
16138: vat, ettei leirintäalue tai tilapäinen leirintäalue   sestä vastoin viranomaisen nimenomaista kiel-
16139: aiheuta haittaa tai vaaraa terveydelle, vahin-        toa eli leirintäaluetta koskevien säännösten rik-
16140: goita luontoa, roskaa ympäristöä tai vähennä          komisesta voitaisiin tuomita sakkoon.
16141: merkittävästi sen viihtyisyyttä, vaaranna liiken-
16142: teen turvallisuutta taikka loukkaa jollakin näi-
16143: hin rinnastettavalla muulla tavalla yleistä tai       2. Nykyinen tilanne ja asian
16144: yksityistä etua. Leirintäalueen vähimmäisvaati-          valmistelu
16145: muksista antaisi ympäristöministeriö yleiset
16146: määräykset.                                           2.1. Nykyinen tilanne
16147:     Luvassa perustaa leirintäalue ja pitää sitä voi
16148:  olla ehtoja, joilla varmistetaan, että ulkoilula-    2.1.1. Lainsäädäntö ja käytäntö
16149:  kia sekä sen nojalla annettuja säännöksiä ja
16150: määräyksiä noudatetaan. Lupapäätöstä voi-                Ulkoilulaissa on tärkeimmät säännökset lei-
16151:  daan muuttaa, jos leirintäalue tai sen ympäris-      rinnästä. Yleisen leirintäalueen perustamiseen
16152:  tö muuttuvat siten, että muutokset vaikuttavat       ja pitämiseen matkailijoita ja retkeilijäitä var-
16153: edellytyksiin pitää leirintäaluetta. Leirintäalu-     ten vaaditaan ulkoilulain mukaan lääninhalli-
16154:  eesta, joka on toiminnassa, kun ehdotettu laki       tuksen lupa. Lääninhallituksen on puolestaan
16155:  tulee voimaan, olisi ilmoitettava kunnan ympä-       ulkoilulain 21 §:n mukaan selvitettävä, onko
16156:  ristönsuojelulautakunnalle, jos alueen toimin-       alue sijaintinsa ja rakennustensa puolesta tar-
16157:  taa aiotaan jatkaa. Sekä nykyisen lain mukai-        koitukseensa sopiva sekä aiheutuuko siitä mer-
16158:  sesta leirintäalueesta että muusta alueesta, joka    kittävää haittaa lähistön asukkaille ja elinkei-
16159: 4                                     1990 vp. -      HE n:o 83
16160: 
16161:  nonharjoittajille tai ilmeistä vahinkoa luonnol-     nimeä, vaikka niiden tosiasiallinen käyttö olisi
16162:  le tai muulle ympäristölle. Jos tällaisia esteitä    olennaisesti samanlaista kuin varsinaisten lei-
16163:  ei ole, lupa on myönnettävä.                         rintäalueidenkin. Yhteistä näille alueille on,
16164:     Ulkoilulain mukaan leirintäalue on tarkas-        ettei niiden perustamista ja pitämistä varten
16165:  tettava, ennen kuin se otetaan käyttöön, ja          haeta lupaa. Tällaisiin alueisiin kuuluvat eten-
16166:  uudestaan joka kolmas vuosi. Leirintäalueen          kin yhdistysten ja muiden yhteisöjen jäsenille
16167:  tarkastaa ulkoilulain 24 §:n mukaan asian-           tarkoitetut alueet, leirialueet, monenlaisiin ke-
16168:  omaisen kunnan viranomainen tai ympäristö-           sätapahtumiin käytettävät alueet, kuntien
16169:  ministeriön määräämä muu viranomainen, lä-           omille asukkailleen varaamat telttailualueet,
16170:  hinnä lääninhallitus.                                matkailuvaunualueet, joilla ei ole sanottavasti
16171:     Leirintäalueiden terveysoloista ja näiden val-    muuta leirintää, lomamökkialueet ja lomakylät
16172:  vonnasta on säädetty terveydenhoitolaissa            sekä ulkoilureittien levähdysalueet. Ulkoilulain
16173:  (469/65) ja -asetuksessa (55/67). Lääkintöhalli-     30 §:n rangaistukset koskevat leirintäalueen ni-
16174:  tus on antanut yleisiä ja muita leirintäalueita      men käyttämistä. Leirintäaluetta voi siis itse
16175:  koskevat terveydelliset määräykset ja ohjeet.        asiassa pitää, jos ei siitä käytetä leirintäalueen
16176:  Terveysviranomaiset valvovat etenkin leirintä-       nimeä. Leirintäalueen pitäjästä itsestään riip-
16177:  alueiden talousveden ja uimaveden laatua sekä        puu suurimmaksi osaksi, hakeeko hän ulkoilu-
16178:  alueiden ruoanlaitto- ja pesupaikkoja, käymä-        lain mukaista lupaa vai ei.
16179:  läitä ja leirintäalueilla olevia elintarvikehuo-        Leirintää eli sellaista leiriytymistä, joka on
16180:  neistoja, kuten kioskeja ja kahviloita.              keskittynyttä ja jota varten on järjestetty pal-
16181:     Palo- ja pelastustoimesta annetun lain (559/      veluja, on paljon muuallakin kuin ulkoilulain
16182:  75) nojalla sisäasiainministeriö on antanut          mukaisilla leirintäalueilla. Ulkoilulain mukais-
16183:  määräykset leirintäalueiden palo- ja henkilö-        ten leirintäalueiden ja muiden leirintään tai
16184:  turvallisuudesta (N:o 814/630/77). Leirintäalu-      leirinnän kaltaiseen muuhun majoittumiseen
16185:  eilla tehdään vuosittain palotarkastus.              käytettävien alueiden erot ovat hämärtyneet,
16186:     Lääninhallituksen päätöksessä luvan antami-       koska varsinaisilla leirintäalueillakin majoitu-
16187:  sesta leirintäalueen pitämiseen alue on määrät-      taan eniten leirintämajoihin ja matkailuvaunui-
16188:  ty yhden tähden (*), kahden tähden (**) tai          hin.
16189:  kolmen tähden(***) leirintäalueeksi. Nykyinen
16190:  luokitus perustuu luvan hakemisesta leirintä-           Alueet, jotka jäävät ulkoilulain sääntelyn
16191:  alueen perustamiseen ja pitämiseen sekä leirin-      ulkopuolelle, saattavat olla suuria, ja niille
16192:  täalueiden luokitusperusteista annettuun sisä-       majoittuu paljon ihmisiä. Niitä voidaan valvoa
16193:  asiainministeriön päätökseen (336178).               terveydenhoitolain, rakennuslain (370/58) sekä
16194:    Rakennusasetuksessa (266/59, muut. 930/            palo- ja pelastustoimesta annetun lain nojalla.
16195: 89) on säädetty muun kuin ulkoilulain nojalla         Vaikka tällaiset alueet aiheuttavat samanlaisia
16196: perustetun asuntovaunualueen sijoittamisesta          ympäristöhaittoja kuin varsinaiset leirintäalu-
16197: sekä asuntovaunun ja -laivan tai muun liikutel-       eetkin, näihin haittoihin ei voida puuttua siten
16198: tavan laitteen pitämisestä maalla tai vedessä         kuin ulkoilulaissa tarkoitettujen leirintäaluei-
16199: sellaista käyttöä varten, joka ei liity tavan-        den aiheuttamiin ympäristöhaittoihin. Jos ul-
16200: omaiseen retkeilyyn tai veneilyyn. Kuntien jär-       koilulain sääntelyn ulkopuolelle jäävää aluetta
16201: jestyssäännöissä saattaa olla määräyksiä leirin-      ei sijoiteta yksityiskohtaisessa kaavassa varat-
16202: nästä, leiriytymisestä tai telttailusta yleisessä     tuun paikkaan, sen sijoitukseenkaan ei juuri
16203:                                                       voida puuttua.
16204: paikassa.
16205:                                                          Suomessa on nykyisin varsin yhtenäinen lei-
16206:                                                       rintäalueiden verkko. Alueet ovat asianmukai-
16207: 2.1.2. Muutoksen syyt                                 sia ja monet niistä erittäin hyviä. Tämä on
16208:                                                       ainakin osaksi ulkoilulain ansiota. Lain säänte-
16209:    Ulkoilulaki koskee vain matkailijoita ja ret-      lyn ulkopuolella olevat alueet ovat palveluil-
16210: keilijäitä varten olevia yleisiä leirintäalueita.     taan sekalaisia. Ympäristöministeriön tulisi
16211: Suppean tai laajankin, mutta selkeästi määri-         edelleen määrätä leirintäalueille vähimmäisvaa-
16212: tellyn ja rajoitetun käyttäjäryhmän leiriytymis-      timukset ulkoilulain nojalla. Myös terveys-
16213: tä varten perustettuja alueita laki ei koske.         viranomaisten sekä palo- ja pelastusviran-
16214: Ulkoilulakia ei yleensä myöskään sovelleta sel-       omaisten määräyksiä ja ohjeita tarvitaan vast-
16215: laisiin alueisiin, joista ei käytetä leirintäalueen   edeskin.
16216:                                       1990 vp. -     HE n:o 83                                         5
16217: 
16218:    Nykyisessä ulkoilulaissa ei ole riittäviä sään-   täalueen perustamiseen ja pitämiseen sekä lei-
16219: nöksiä siitä, miten leirintäaluetta koskevaa lu-     rintäalueiden luokitusperusteista annettua sisä-
16220: papäätöstä voidaan muuttaa. Periaatteessa on         asiainministeriön päätöstä muutettiin vuonna
16221: muuttamista haettava siten kuin itse lupaakin,        1978 osittain toimikunnan ehdotusten perus-
16222: ja hakemus on käsiteltävä samalla tavoin kuin        teella.
16223: varsinaisen lupahakemuskin. Näin on pitänyt             Ympäristöministeriö asetti 6 päivänä tammi-
16224: menetellä myös silloin kun luvanhaltija on           kuuta 1986 työryhmän selvittämään leirinnän
16225: vaihtunut. Tätä menettelyä pyritään lakiehdo-        nykyisiä muotoja ja tarvetta säännellä sitä sekä
16226: tuksella yksinkertaistamaan.                         tekemään ehdotukset siitä, miten ulkoilulain
16227:    Ulkoilulain mukaiset leirintäalueiden lupa-       säännöksiä leirinnästä ja niiden nojalla annet-
16228: asiat käsittelee nykyisin lääninhallitus. Käsitte-   tuja luokitusperusteita ja muita määräyksiä
16229: lyssä tarvitaan kuitenkin erityisesti paikallista    tulisi muuttaa. Työryhmän jäsenet olivat ym-
16230: asiantuntemusta, joten se sopii parhaiten kun-       päristöministeriöstä, lääninhallituksesta, Mat-
16231: nan viranomaisen tehtäväksi. Nykyisin ulkoilu-       kailun edistämiskeskuksesta, Suomen Kaupun-
16232: lain mukaiset kunnan tehtävät kuuluvat lain          kiliitosta, Suomen Matkailuliitosta ja Matkai-
16233: 28 §:n mukaan kunnanhallitukselle, jollei kun-       luvaunuliitto SF-Caravanista. Työryhmää var-
16234: nanvaltuusto ole määrännyt niitä jollekin kun-       ten ympäristöministeriö teki laajan selvityksen
16235: nan lautakunnalle, esimerkiksi terveyslauta-         leirintäpalveluista kyselyllä, joka lähetettiin
16236: kunnalle. Tämä säännös on jäänyt jokseenkin          kunnille. Työryhmä ehdotti, että ulkoilulain
16237: kuolleeksi kirjaimeksi. Leirintäalueita on val-      säännökset leirinnästä olisi uudistettava. Työ-
16238: vottu heikosti. Ympäristönsuojelu on tärkein         ryhmän ehdotuksista on hankittu lausunnot
16239: seikka, joka täytyy ottaa huomioon leirintäalu-      muun muassa sisäasiainministeriöltä, lääkintö-
16240: een sijoittamisessa ja valvonnassa. Siksi ehdo-      hallitukselta, tie- ja vesirakennushallitukselta,
16241: tetaan, että luvan leirintäalueen perustamiseen      vesi- ja ympäristöhallitukselta, Matkailun edis-
16242: ja pitämiseen antaisi ympäristönsuojelulauta-        tämiskeskukselta, lääninhallituksilta, kirkko-
16243: kunta, joka myös valvoisi leirintäaluetta. On        hallitukselta, kuntien keskusjärjestöiltä, Suo-
16244: asianmukaista säätää jo laissa, että tehtävä         men Kirkon Seurakuntatoiminnan Keskusliitol-
16245: kuuluu ympäristönsuojelulautakunnalle, koska         ta, Suomen Matkailuliitolta, Maataloustuotta-
16246: kunta usein omistaa leirintäalueen ja saattaa        jain Keskusliitolta, Matkailuvaunuliitto SF-
16247: itse pitääkin sitä. Tehtävien siirtäminen läänin-    Caravanilta ja Seutusuunnittelun Keskusliitol-
16248: hallituksilta    ympäristönsuojelulautakunnille      ta. Lausunnoissa puollettiin yleensä työryhmän
16249: nopeuttaisi asioiden käsittelyä ja lujittaisi val-   ehdotuksia. Lausunnoista on ympäristöminis-
16250: vontaa.                                              teriössä tehty tiivistelmä. Hallituksen esitys
16251:    Voimassa olevaa lakia säädettäessä ei huo-        laiksi ulkoilulain muuttamisesta perustuu työ-
16252: mattu, että laissa tarvitaan säännökset myös         ryhmän ehdotuksiin ja niistä saatuihin lausun-
16253: leirintäalueluvan voimassaotosta ja luvan rau-       toihin.
16254: keamisesta, jos aluetta ei käytetä leirintäaluee-
16255: lla. Voimassa onkin yhä useampia lupia, joita
16256: ei käytetä eikä tarvita. Siksi lakiehdotuksessa      3. Esityksen organisatoriset ja
16257:  on säännökset luvan voimassaolosta ja siitä,           taloudelliset vaikutukset
16258: että lupa raukeaa, jos leirintäaluetta ei ole
16259: otettu käyttöön taikka kun leirintäalueen toi-       3.1. Organisatoriset vaikutukset
16260:  minta lopetetaan. Ehdotus vastaa pääpiirteil-
16261: tään rakennuslain säännöksiä rakennusluvan              Lakiehdotuksen mukaan ympäristöministe-
16262: voimassaolosta.                                      riö antaisi yleiset määräykset leirintäalueiden
16263:                                                      perustamisesta ja pitämisestä. Kaikki tehtävät,
16264:                                                      jotka koskevat lupia perustaa ja pitää leirintä-
16265: 2.2. Valmisteluvaiheet ja -aineisto                  alueita, siirrettäisiin lääninhallituksilta kuntien
16266:                                                      ympäristönsuojelulautakunnille. Lääninhalli-
16267:   Sisäasiainministeriö asetti vuonna 1976 toi-       tuksen suoranaisena tehtävänä ei enää olisi
16268: mikunnan tutkimaan, olisiko leirintäalueita          valvoa leirintäalueita. Ulkoilulain ja sen nojal-
16269: koskevia säännöksiä tarkistettava. Toimikun-         la annettujen säännösten ja määräysten ja
16270: nan ehdotuksia ulkoilulain säännösten muutta-        ohjeiden noudattamista valvoisivat ympäris-
16271: misesta ei toteutettu. Luvan hakemisesta leirin-     tönsuojelulautakunnat. Leirintäalueita valvoi-
16272: 6                                      1990 vp. -      HE n:o 83
16273: 
16274: sivat omalta osaltaan myös rakennuslautakun-           kunnan tehtäviä eikä siten myöskään vaadi
16275: nat, terveyslautakunnat, kuntien paloviran-            lisäämään henkilöstöä. Valtionosuutta, jota
16276: omaiset ja poliisi. Leirintäalueiden luokitukses-      maksetaan kuntien ympäristönsuojelutoimen
16277: ta ei enää säädettäisi ulkoilulaissa.                  kustannuksiin, maksettaisiin myös näistä tehtä-
16278:                                                        vistä aiheutuviin kustannuksiin. Tehtävät ovat
16279:                                                        kuitenkin niin vähäisiä, etteivät ne merkityksel-
16280: 3.2. Taloudelliset vaikutukset                         lisesti lisää valtionosuudesta puolestaan valtiol-
16281:                                                        le aiheutuvia kustannuksia.
16282:   Leirintäalueista hallinnolle aiheutuvien teh-
16283: tävien siirtäminen lääninhallituksilta kunnille
16284: ei olennaisesti lisää ympäristönsuojelulauta-
16285: 
16286: 
16287: 
16288: 
16289:                               YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
16290: 
16291: 
16292: 1. Lakiehdotuksen perustelut                           assa kuntien telttailu- ja leirialueet sekä erilais-
16293:                                                        ten yhteisöjen matkailuvaunualueet. Osa näistä
16294: 3 luku. Leirintäalueet                                 alueista, joihin lain sääntely nyt ehdotetaan
16295:                                                        ulotettavaksi, toimii samanlaisella omakustan-
16296:    18 §. Pykälässä määritellään leirintäalue.          nusperiaatteella kuin monet varsinkin kuntien
16297: Leirintäalue on tarkoitettu tilapäiseen majoit-        ja järjestöjen leirintäalueet alun alkaen toimi-
16298: tumiseen. Leirintää harrastetaan yleensä va-           vat. Nykyisin leirintäalueen pitäminen yleensä
16299: paa-aikana. Leirintäalueella majohutaan telt-          on yritystoimintaa, mutta sekä ulkoilulaissa
16300: taan, matkailuautoon tai -perävaunuun taikka           säänneltyjen että nyt säänneltäviksi ehdotettu-
16301: pienehköön, yhdelle ruokakunnalle tai pien-            jen uusien alueiden välillä ei käytännössä ole
16302: ryhmälle tarkoitettuun rakennukseen, jota kut-         eroa. Eräät lomakyliksi nimitetyt alueetkin
16303: sutaan laissa leirintämajaksi.                         ovat selvästi toiminnaltaan samanlaisia kuin
16304:    Alue, jolla yhteensä on vähemmän kuin 10            leirintäalueet, ja uudistetut säännökset koskisi-
16305: leirintämajaa taikka paikkaa teitalle taikka           vatkin tällaisia alueita.
16306: matkailuautolle tai -perävaunulle, ei lain mu-           Ehdotettu leirintäaluesäännöstö sallii aluees-
16307: kaan olisi leirintäalue. Tällaista pihaleirintään      ta käytettävän muutakin nimeä kuin "leirintä-
16308: tarkoitettua aluetta laki ei siis koskisi.             alue''.
16309:    Pihaleirintä, jossa samanaikaisesti majoittuu
16310: alle 10 ruokakuntaa tai muuta pienryhmää, on              Majoitus- ja ravitsemisliikkeistä annetussa
16311: rinnastettavissa esimerkiksi sellaisen majoitus-       asetuksessa tarkoitetut majoitusliikkeet, kuten
16312: liikkeen pitämiseen, jossa on alle 10 majoitus-        hotellit, motellit, matkustajakodit, moottori-
16313: yksikköä. Tällaisen toiminnan tulkitsevat sekä         majat ja yömajat, sekä majoitusalueet, joilla
16314: verohallitus että Maatilatalouden kehittämisra-        yövytään veneissä, kuten vierassatamat, eivät
16315: hasto maatalouden sivuelinkeinoksi, johon ei           ehdotettujenkaan säännösten mukaan ole lei-
16316: tarvita elinkeinolupaa. Majoitus- ja ravitsemis-       rintäalueita. Jos matkailuyrityksessä on sekä
16317: liikkeistä annetun asetuksen mukainen lupa             ulkoilulain mukainen leirintäalue että majoi-
16318: puolestaan tarvitaan majoitusliikkeen pitämi-          tus- ja ravitsemisliikkeistä annetun asetuksen
16319: seen, jos siihen samanaikaisesti voidaan ma-           mukainen majoitusliike, kumpaankin erikseen
16320: joittaa yli 25 henkeä.                                 tarvitaan asianomainen lupa. Majoitus- ja ra-
16321:                                                        vitsemisliikkeistä annetun asetuksen mukainen
16322:    Ulkoilulain mukaisten leirintäalueiden lisäksi      lupa vaaditaan joka tapauksessa sellaisen ma-
16323: on monia muita alueita, joille olisi asetettava        joitusrakennuksen pitämiseen, johon samanai-
16324: suunnilleen samat turvallisuus-, terveellisyys-        kaisesti voidaan majoittaa yli 10 henkilöä.
16325: ja ympäristönsuojeluvaatimukset kuin leirintä-
16326: alueillekin. Tällaisia itse asiassa täysin leirintä-     Uusi säännöstö leirintäalueista koskisi mui-
16327: alueisiin rinnastettavia alueita ovat muun mu-         takin kuin yleisiä leirintäalueita. Siksi ehdote-
16328:                                      1990 vp. -     HE n:o 83                                      7
16329: 
16330: taan, että leirintämaksuja koskevaa säännöstä       luvan hakija. Siksi tehtävä soveltuu kunnassa
16331: (18 § 2 mom.) ei enää otettaisi lakiin.             parhaiten lakisääteiselle lautakunnalle. Leirin-
16332:    19 §. Pykälässä on säännökset leirintäalueen     täalueita koskevat ympäristönsuojelulautakun-
16333: sijoittamisesta, rakentamisesta ja hoitamisesta.    nan tehtävät kuuluisivat niihin kunnan ympä-
16334: Leirintäalueesta voi olla haittaa ympäristölle,     ristönsuojelutoimen tehtäviin, joihin makse-
16335: koska suhteellisen pienelle alueelle majoittuu      taan valtionosuutta.
16336: joskus paljonkin ihmisiä. Leirintäalueesta ai-         21 §. Leirintäaluelupaa olisi haettava kirjal-
16337: heutuu aina melko paljon liikennettä. Ympä-         lisesti. Ympäristönsuojelulautakunnan olisi
16338: ristöhaittoja ovat muun muassa kasvillisuuden       puolestaan annettava rakennuslautakunnalle,
16339: ja maaperän kuluminen, liikenteen melu, pa-         terveyslautakunnalle, kunnan paloviranomai-
16340: kokaasut ja pöly, roskaantuminen, järjestys-        selle ja poliisille mahdollisuus antaa lausunto
16341: häiriöt ja jätevedet. Haitat on ehkäistävä enna-    hakemuksesta. Lisäksi ympäristönsuojelulauta-
16342: kolta mahdollisimman hyvin. Nyt ehdotetaan,         kunnan olisi hankittava muutkin asian käsitte-
16343: että leirintäalue ei saa aiheuttaa haittaa tai      lemiseksi tarpeelliset lausunnot ja selvitykset,
16344: vaaraa terveydelle, vahingoittaa luontoa, ros-      ennen kuin lautakunta ratkaisee asian.
16345: kata ympäristöä, vähentää merkittävästi ympä-          22 §. Lupahakemuksesta olisi tiedotettava
16346: ristön viihtyisyyttä, vaarantaa ympäristössä lii-   sekä kuuluttamalla siitä, kuten julkisista kuu-
16347: kenneturvallisuutta eikä loukata muullakaan         lutuksista annetussa laissa (34/25) on säädetty,
16348: tavoin yleistä tai yksityistä etua. Nämä epä-       että ilmoittamalla sanomalehdessä kuulutuksen
16349: kohdat on estettävä sijoittamalla, rakentamalla     julkaisemisesta. Kuuluttamisesta aiheutuvat
16350: ja hoitamalla leirintäaluetta asianmukaisesti.      kustannukset olisi perittävä hakijalta. Kuulu-
16351:    Leirintäalueen paikkaa ei välttämättä ole        tuksesta täytyy käydä ilmi, mikä on hakijan
16352: varattu rakennuslain mukaisessa kaavassa. Jot-      nimi tai toiminimi, hakijan kotipaikka ja lei-
16353: ta kaavoitus ei leirintäalueen sijoittamisen ta-    rintäalueen mahdollinen nimi. Lisäksi siitä on
16354: kia vaikeutuisi, ehdotetaan säädettäväksi, ettei    käytävä ilmi leirintäalueen sijainti ja toiminnan
16355: leirintäalueen sijoittaminen johonkin paikkaan      luonne ja laajuus sekä, millä tavoin ja mihin
16356: saa vaikeuttaa rakennuslain mukaisen kaavan         mennessä muistutukset hakemusta vastaan on
16357: toteuttamista.                                      tehtävä. Nykyisen 20 §:n 2 momentissa on
16358:    Pykälän 3 momentin mukaan leirintäalueelta       samanlainen saannös hakemusasiakirjojen
16359: edellytetään myös sen noudattamista, mitä           nähtävänä pidosta. Koska muistutuksen teke-
16360: palo- ja henkilöturvallisuus sekä terveyshaitto-    miseen ulkoilulain mukaan varattu aika, 30
16361: jen ehkäiseminen vaativat. Näiden vaatimusten       päivää, on osoittautunut tarpeettoman pitkäk-
16362: noudattamista vaaditaan myös leirintäalueen         si, ehdotetaan, että muistutukset olisi toimitet-
16363: perustamiseen ja pitämiseen annettavan luvan        tava ympäristönsuojelulautakunnalle seitsemän
16364: ehdoissa. Lääkintöhallitus on antanut yleisiä ja    päivän kuluessa kuulutusajan päättymisestä.
16365: muita leirintäalueita koskevat terveydelliset          23 §. Leirintäaluelupa olisi myönnettävä, jos
16366: määräykset ja ohjeet. Sisäasiainministeriö puo-     leirintäalue täyttää 19 §:ssä säädetyt vaatimuk-
16367: lestaan on antanut määräykset järjestelyistä        set. Nämä koskevat alueen sijaintia, sinne
16368: leirintäalueiden palo- ja henkilöturvallisuuden     suunniteltuja rakennuksia ja rakennelmia sekä
16369: lisäämiseksi. Tällaisia ohjeita ja määräyksiä       alueen hoitoa. Edellytykset antaa lupa selvite-
16370: antaisivat vastedeskin samat viranomaiset kuin      tään hakemuksen, siitä saatujen lausuntojen ja
16371: ennen. Ohjeita ja määräyksiä täytyy ulkoilu-        sitä vastaan mahdollisesti tehtyjen muistutus-
16372: lain muuttamisen takia tarkistaa.                   ten sekä tehtyjen selvitysten ja tarkastusten
16373:    20 §. Pykälän säännösten mukaan leirintä-        perusteella.
16374: alueen perustamiseen ja pitämiseen vaaditaan           Jos leirintäalue on rakennuslain mukaisessa,
16375: lupa. Lupaa kutsuttaisiin laissa leirintäaluelu-    vahvistetussa asema-, rakennus- tai rantakaa-
16376: vaksi. Lupaviranomainen olisi leirintäalueen        vassa, ei yleensä tarvitse tutkia, onko alue
16377: sijaintikunnan ympäristönsuojelulautakunta ei-      sijainniltaan asianmukainen. Luvan myöntämi-
16378: kä, kuten tähän asti, lääninhallitus. Koska         sen edellytyksenä on käytännössä lisäksi, että
16379: kunnassa nykyisin on lakisääteinen ympäris-         alue täyttää ympäristöministeriön päätöksessä
16380: tönsuojeluviranomainen, tehtävät voidaan siir-      leirintäalueelle ja sen hoidolle asetetut vähim-
16381: tää sille, etenkin kun lupahakemusta käsiteltä-     mäisvaatimukset.
16382: essä on harkittava pääasiassa ympäristönsuoje-         Kunkin leirintäalueen perustamiseen ja pitä-
16383: lua koskevia seikkoja. Kunta on usein itse          miseen annetaan lupa erikseen. Uutta lupaa ei,
16384: 8                                     1990 vp. -     HE n:o 83
16385: 
16386: toisin kuin nykyisin, tarvitsisi hakea, jos luvan-   kapasiteetin ja käyttötarkoituksen muuttumi-
16387: haltija vaihtuu. Vaihtumisesta olisi kuitenkin       nen. Samanlainen vaikutus voi olla liikenne-
16388: ilmoitettava ympäristönsuojelulautakunnalle          väylien rakentamisella ja asutuksen laajentumi-
16389: (27 a §). Yleensä lupa annettaisiin toistaiseksi,    sella leirintäalueen läheisyyteen.
16390: mutta se voisi olla määräaikainenkin, jos tie-          Jotta lupapäätöksen sisältö ja ehdot pysyisi-
16391: dossa on, että alueen käyttötarkoitus vastedes       vät ajan tasalla, ehdotetaan, että leirintäalueen
16392: muuttuu.                                             pitäjän olisi ilmoitettava ympäristönsuojelulau-
16393:    24 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi,         takunnalle sellaisista toimista leirintäalueella
16394: että lupapäätöksessä on yksilöitävä leirintäalu-     tai sen ympäristössä, jotka saattavat edellyttää
16395: een nimi, rajat ja sijainti. Lisäksi pykälässä       lupapäätöksen muuttamista. Ilmoitus olisi teh-
16396: ehdotetaan säädettäväksi siitä, mitä vaatimuk-       tävä hyvissä ajoin, viimeistään yhtä kuukautta
16397: sia ja muita seikkoja lupaan on sisällytettävä.      ennen kuin toimiin ryhdytään. Ympäristönsuo-
16398: Luvasta kävisi siten ilmi ainakin alueesta käy-      jelulautakunta voi tällöin muuttaa lupapäätös-
16399: tettävä nimi, alueen rajat, sijaintipaikka, osoi-    tä, mikä soveltuvilta osin edellyttää lausunto-
16400: te ja pääasiallinen käyttötarkoitus ja telttojen,    jen pyytämistä ja kuuluttamista, kuten lupaha-
16401: matkailuautojen ja -perävaunujen, leirintäma-        kemusta käsiteltäessäkin.
16402: jojen ja majoitettavien henkilöiden enimmäis-           27 a §. Leirintäaluelupa myönnetään kuta-
16403: määrät sekä luvan voimassaoloaika. Päätök-           kin leirintäaluetta varten erikseen. Lupa on
16404: seen voidaan sisällyttää ehtoja, jotka ovat          siten luonteeltaan tietyn alueen käyttöä koske-
16405: tarpeellisia leirintäalueista ulkoilulaissa annet-   va lupa eikä toiminnan harjoittajaan sidottu
16406: tujen säännösten ja näiden nojalla annettujen        lupa. Tämän johdosta ehdotetaan säädettäväk-
16407: säännösten ja määräysten panemiseksi täYtän-         si, että leirintäalueluvan saanut saa siirtää lu-
16408: töön. Ehdot voivat koskea leirintäalueen ra-         van toiselle. Haltijan vaihtuessa ei lupaa tarvit-
16409: kentamista, palveluja, käyttöä ja hoitoa.            se muuttaa. Koska ympäristönsuojelulautakun-
16410:    25 §. Leirintäaluetta ei saisi ottaa käyttöön,    nan täytyy tietää, kuka on leirintäalueluvan
16411: ennen kuin ympäristönsuojelulautakunta tai           haltija, ehdotetaan säädettäväksi, että uuden
16412: sen alainen viranhaltija on tarkastanut ja hy-       luvanhaltijan tulee ilmoittaa nimensä tai toimi-
16413: väksynyt sen. Voimassa olevan 24 §:n 2 ja 3          nimensä sekä kotipaikkansa ympäristönsuoje-
16414: momentin säännöksiä uusintatarkastuksista ei         lulautakunnalle.
16415: ehdoteta otettavaksi lakiin. Viranomaiset tar-          27 b §. Leirintäalueella olisi oltava tehtä-
16416: kastaisivat yhdessä alueita uudelleen vuosittain     vään sopiva hoitaja. Poliisiviranomainen voisi
16417: ennen leirintäkauden alkua, jos siihen on tar-       leirintäalueen pitäjän pyynnöstä tai omasta
16418: vetta.                                               aloitteestaan määrätä leirintäaluetta varten jär-
16419:    26 §. Nykyisestä laista puuttuu säännös lei-      jestysmiehen. Nämä säännökset ovat sisällöl-
16420: rintäalueluvan raukeamisesta. Monta lupaa on         tään samat kuin nykyisen 25 §:n säännökset.
16421: nykyisin voimassa, vaikka toiminta on lopetet-       Järjestysmiehen oikeudet ja velvollisuudet ovat
16422: tu. Siksi ehdotetaankin, että lupa raukeaisi,        soveltuvilta osin samat kuin huvitilaisuuden
16423: jollei leirintäaluetta ole otettu luvan mukaiseen    järjestysmiehen. Järjestysmieskään ei saa tun-
16424: käyttöön viimeistään kolmen vuoden kuluttua          keutua telttaan, matkailuperävaunuun tai mat-
16425: siitä, kun lupa on annettu. Rakennuslaissa on        kailuautoon taikka leirintämajaan, ellei kysy-
16426: samanlainen säännös annetun rakennusluvan            mys ole esimerkiksi rikoksen estämisestä tai
16427: raukeamisesta. Jos leirintäalue on ollut vähin-      ihmishengen pelastamisesta tulen päästyä irti.
16428: tään kaksi vuotta yhtäjaksoisesti suljettuna,           Leirintäalueen pitäjällä ja hänen henkilö-
16429: lupa myös raukeaisi. Ympäristönsuojelulauta-         kuntaansa kuuluvalla olisi edelleen, kuten ny-
16430: kunta voisi erityisestä syystä pidentää määräai-     kyisen lain 26 §:n nojalla, oikeus järjestyksen-
16431: kaa kummassakin tapauksessa.                         pidon vuoksi kieltää leirintäalueelle pyrkivältä
16432:    27 §. Nykyisessä laissa ei ole säännöksiä         pääsy alueelle ja tarvittaessa poistaa henkilö
16433: siitä, miten leirintäaluelupaa muutetaan, jos        alueelta. Tällöin on huolehdittava siitä, ettei
16434: leirintäalueella tai sen ympäristössä tapahtuu       minkäänlainen syrjintä esimerkiksi iän, rodun
16435: muutoksia, jotka vaikuttavat olennaisesti lei-       tai kansallisuuden perusteella saa tulla kysy-
16436: rintäalueen toimintaedellytyksiin. Nykyisin          mykseen. Nyt ehdotetaan myös säädettäväksi,
16437: muutosta on haettava samalla tavoin kuin             että henkilöltä voitaisiin evätä pääsy leirintä-
16438: lupaakin. Muutoksia lupaan saattavat vaatia          alueelle ja että henkilö voitaisiin poistaa alueel-
16439: muun muassa leirintäalueen rajojen, majoitus-        ta leirintäalueen käyttötarkoituksen perusteet-
16440:                                       1990 vp. -     HE n:o 83                                        9
16441: 
16442: la. Siten olisi mahdollista edelleenkin varata       takunta voisi ennen alueen perustamista tai sitä
16443: alue tietylle käyttäjäryhmälle, kuten jonkin         käytettäessä antaa määräyksiä sille, joka on
16444: yhdistyksen tai yhteisön jäsenille taikka yrityk-    vastuussa tilapäisestä leirintäalueesta, kuten ti-
16445: sen työntekijöille.                                  laisuuden järjestäjälle tai maanomistajalle.
16446:    27 c §. Pykälän mukaan ulkoilulain ja sen         Määräyksissä voitaisiin käsitellä muun muassa
16447: nojalla annettujen leirintäalueita koskevien         leirintäpaikkojen kokoa ja niiden välistä etäi-
16448: säännösten ja määräysten noudattamista val-          syyttä sekä jätehuoltoa ja roskaantumisen tor-
16449: voisi ympäristönsuojelulautakunta. Sen tärkein       juntaa. Jos terveysoloissa, liikennejärjestelyis-
16450: tehtävä olisi valvoa, että kullakin alueella nou-    sä, palo- tai henkilöturvallisuudessa taikka jär-
16451: datetaan leirintäaluelupaa. Leirintäalueita ja       jestyksenpidossa on puutteita, ympäristönsuo-
16452: tilapäisiä leirintäalueita valvoisivat vastedeskin   jelulautakunnan tai sen alaisen viranhaltijan
16453: myös terveyslautakunta, rakennuslautakunta,          tulisi ilmoittaa niistä asianomaisille viranomai-
16454: kunnan paloviranomainen ja poliisi.                  sille, jotta nämä ryhtyisivät toimiin epäkohtien
16455:    Valvontaa varten ympäristönsuojelulauta-          poistamiseksi.
16456: kunta ja sen alainen viranhaltija saisivat tar-         Lakiehdotuksen mukaan ympäristönsuojelu-
16457: kastaa leirintäalueen ja tilapäisen leirintäalueen   lautakunta voisi oikeuttaa lautakunnan alaisen
16458: sekä tehdä muita selvityksiä niiden toiminnasta      viranhaltijan antamaan 27 e §:n 2 momentin
16459: ja käytöstä. Lautakunnalle ja sen alaiselle vi-      mukaisia määräyksiä, jos ne ovat kiireellisiä
16460: ranhaltijalle olisi myös annettava alueesta ja       eikä niiden antaminen ole jonkin muun viran-
16461: sen käytöstä tietoja, joita valvontaan tarvi-        omaisen tehtävä. Jos tilapäisen leirintäalueen
16462: taan.                                                pitäjä vaatii, ympäristönsuojelulautakunnan
16463:    27 d §. Jos leirintäalue ei ole asianmukaises-    olisi kuitenkin otettava asia ratkaistavakseen,
16464: sa kunnossa tai jos sitä muuten hoidetaan            mutta viranhaltijan antamia määräyksiä olisi
16465: ulkoilulain tai sen nojalla annettujen säännös-      noudatettava väliaikaisesti, kunnes lautakunta
16466: ten ja määräysten vastaisesti taikka jos aluetta     mahdollisesti määrää toisin.
16467: vaivaavat järjestyshäiriöt, ympäristönsuojelu-          27 f §. Pykälän säännösten mukaan ympä-
16468: lautakunnalla täytyy olla käytettävissään kei-       ristöministeriö antaisi tarvittaessa yksityiskoh-
16469: noja epäkohtien korjaamiseksi. Näistä säädet-        taiset määräykset siitä, kuinka leirintäaluelu-
16470: täisiin 27 d §:ssä. Keinoja olisivat huomautus,      paa haetaan, sekä siitä, mitkä ovat leirintäalu-
16471: alueen sulkeminen määräajaksi sekä leirintä-         een vähimmäisvaatimukset. Voimassa olevan
16472: alueluvan peruuttaminen.                             lain nojalla annettu sisäasiainministeriön pää-
16473:    Sulkemis- ja peruuttamispäätös voitaisiin va-     tös luvan hakemisesta leirintäalueen perustami-
16474: lituksesta huolimatta panna heti täytäntöön.         seen ja pitämiseen sekä leirintäalueiden luoki-
16475:    27 e §. Pykälässä määriteltäisiin tilapäinen      tusperusteista kumottaisiin.
16476: leirintäalue, josta ei nykyisessä laissa ole sää-       Uudet vähimmäisvaatimukset leirintäalueelle
16477: detty. Leirintäalue olisi tilapäinen, jos sille on   koskisivat sekä kaikkia varsinaisia leirintäalu-
16478: tarkoitus majoittaa enintään 14 vuorokauden          eita että eräiltä osin myös tilapäisiä leirintäalu-
16479: ajaksi telttoihin tai alueella enintään 14 vuoro-    eita. Uudet vaatimukset eivät olisi niin yksityis-
16480: kautta pidettäviin matkailuautoihin tai -perä-       kohtaisia kuin nykyiset.
16481: vaunuihin yli 100 henkilöä.
16482:    Tilapäisiä leirintäalueita olisivat muun muas-
16483: sa erilaisten tilaisuuksien majoitusalueet. Täl-     4 luku. Erinäisiä säännöksiä
16484: laisia majoitusalueita tarvitaan kesäaikana
16485: etenkin viikonloppuisin järjestettävissä tilai-         28 ja 29 §.Nykyisiä säännöksiä olisi muutet-
16486: suuksissa, joissa on paljon osanottajia. Jos         tava, koska luvan antaminen leirintäalueen
16487: aluetta käytetään majoitukseen kauemmin              perustamiseen ja pitämiseen sekä leirintäaluei-
16488: kuin 14 vuorokautta, alue on 18 §:n mukainen         den valvonta ehdotetaan siirrettäviksi läänin-
16489: leirintäalue. Tilapäisen leirintäalueen perus-       hallitukselta kunnan ympäristönsuojelulauta-
16490: vaatimukset olisivat soveltuvilta osin samat         kunnalle.
16491: kuin 19 §:n säännöksiin perustuvat varsinais-           30 §. Nykyistä rangaistussäännöstä ehdote-
16492: ten leirintäalueiden vaatimuksetkin.                 taan muutettavaksi siten, että rangaistavaa oli-
16493:    Ympäristönsuojelulautakunta valvoisi myös         si nimenomaan leirintäalueen luvaton pitämi-
16494: tilapäisiä leirintäalueita ja niistä annettujen      nen, kun taas nykyisin on rangaistavaa ainoas-
16495: säännösten ja määräysten noudattamista. Lau-         taan käyttää nimitystä "leirintäalue" alueesta,
16496: 
16497: 2 391035N
16498: 10                                   1990 vp. -     HE n:o 83
16499: 
16500: jolle ei ole annettu ulkoilulain mukaista lupaa.    3. Voimaantulo
16501: Pykälän 2 momentin mukaan myös sitä, joka
16502: pitää tilapäistä leirintäaluetta vastoin viran-        Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan heti, kun
16503: omaisen kieltoa, voitaisiin rangaista.              se on hyväksytty ja vahvistettu. Lain panemi-
16504:    30 a §. Lakiin on tarpeen ottaa säännös          seksi täytäntöön voitaisiin kuitenkin ryhtyä
16505: siitä, kuinka ympäristönsuojelulautakunnan          toimiin jo ennen kuin se tulee voimaan.
16506: päätökseen haetaan muutosta. Muutosta haet-            Leirintäalueesta, jonka perustamiseen ja pi-
16507: taisiin lääninhallitukselta valittamalla ympäris-   tämiseen lääninhallitus on nykyisin voimassa
16508: tönsuojelulautakunnan päätöksestä 30 päivän         olevien säännösten nojalla antanut luvan, olisi
16509: kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta.             ilmoitettava kunnan ympäristönsuojelulauta-
16510:                                                     kunnalle viimeistään vuoden kuluttua siitä,
16511:    30 b §. Voimassa olevassa laissa ei ole sää-     kun ehdotettu laki on tullut voimaan. Ilmoitta-
16512: detty virka-avusta. Ehdotuksen mukaan poliisi       minen on tarpeellista, koska alueiden luokitta-
16513: olisi velvollinen antamaan virka-apua tämän         misesta ympäristöministeriön ja lääninhallituk-
16514: lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja        sen päätöksin luovuttaisiin. Siten lupien sisältö
16515: määräysten panemiseksi täytäntöön.                  muuttuisi olennaisesti. Ilmoitus olisi tehtävä
16516:                                                     samassa määräajassa niistäkin alueista, jotka
16517:                                                     ehdotettujen säännösten mukaan myös olisivat
16518: 2. Tarkemmat määräykset ja oh-                      leirintäalueita.
16519:    jeet                                                Ympäristönsuojelulautakunnan olisi tehtävä
16520:                                                     päätös ilmoituksen johdosta. Lautakunnan an-
16521:                                                     tamat määräykset koskisivat aluetta siitä al-
16522:    Ehdotetun lain 27 f §:n nojalla annettaisiin     kaen, kun lautakunnan päätös on tullut voi-
16523: ympäristöministeriön päätös leirintäalueiden ja     maan.
16524: tilapäisten leirintäalueiden vähimmäisvaati-           Ilmoitusta käsiteltäessä meneteltäisiin sovel-
16525: muksista. Samalla kumottaisiin luvan hakemi-        tuvilta osin samoin kuin menetellään käsiteltä-
16526: sesta leirintäalueen perustamiseen ja pitämi-       essä hakemusta leirintäalueen perustamiseen ja
16527: seen sekä leirintäalueiden luokitusperusteista      pitämiseen. Jos alueelle on annettu leirintä-
16528: annettu sisäasiainministeriön päätös. Uuden         aluelupa ja alue on luvan mukaisessa kunnos-
16529: päätöksen antaminen on tarpeen, koska ulkoi-        sa, ympäristönsuojelulautakunnan ei kuiten-
16530: lulain leirintäaluesäännösten soveltamisala laa-    kaan tarvitsisi hankkia ilmoituksesta lausunto-
16531: jenisi nykyisestä koskemaan erilaisia leirintä-     ja eikä kuuluttaa siitä, että ilmoitus on tehty.
16532: majoitusalueita. Huomattavin muutos olisi lei-      Aluetta, joka on toiminnassa lain tullessa voi-
16533: rintäalueiden matkailullista luokittamista kos-     maan, ei tarvitsisi tarkastaa sen käyttöönottoa
16534: kevien yksityiskohtaisten määräysten poistami-      varten.
16535: nen. Samalla poistettaisiin luvanhakumenette-          Jos hakemus luvan saamiseksi leirintäalueen
16536: lyä koskevat yksityiskohtaiset määräykset.          perustamiseen ja pitämiseen tai luvan muutta-
16537: Päätöksessä määriteltäisiin siten alueiden vä-      miseen on lääninhallituksen käsiteltävänä, kun
16538: himmäisvaatimustaso.                                laki tulee voimaan, lääninhallituksen olisi siir-
16539:    Myös sisäasiainministeriön leirintäalueiden      rettävä asian käsittely asianomaisen kunnan
16540: palo- ja henkilöturvallisuutta koskevat mää-        ympäristönsuojelulautakunnalle.
16541: räykset sekä lääkintöhallituksen leirintäalueita
16542: koskevat terveydelliset määräykset ja ohjeet          Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
16543: tarkistettaneen.                                    kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
16544:                                       1990 vp. -     HE n:o 83                                      11
16545: 
16546: 
16547: 
16548: 
16549:                                                Laki
16550:                                      ulkoilulain muuttamisesta
16551: 
16552:  Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16553:  muutetaan 13 päivänä heinäkuuta 1973 annetun ulkoilulain (606/73) 3 luku sekä 28-30 § sekä
16554:  lisätään lakiin uusi 30 a ja 30 b § seuraavasti:
16555: 
16556: 
16557:                     3 luku                              Leirintäaluetta ei saa sijoittaa siten, että se
16558:                  Leirintäalueet                      vaikeuttaa rakennuslaissa tarkoitettujen kaavo-
16559:                                                      jen toteuttamista.
16560:                        18 §                             Leirintäalueella on lisäksi noudatettava, mi-
16561:    Leirintäalueella tarkoitetaan tässä laissa        tä palo- ja henkilöturvallisuudesta sekä tervey-
16562: aluetta, jolla majoitutaan tilapäisesti ja yleensä   dellisten haittojen ehkäisemisestä erikseen sää-
16563: vapaa-aikana telttaan, matkailuperävaunuun,          detään ja määrätään.
16564: matkailuautoon tai leirintämajaan ja jolla on
16565: yhteensä vähintään 10 leirintämajaa taikka tel-                            20 §
16566: talle, matkailuautolle tai matkailuperävaunulle        Leirintäalueen perustamiseen ja pitämiseen
16567: varattua paikkaa.                                    on oltava lupa (leirintäaluelupa). Luvan myön-
16568:    Tämän lain säännökset leirintäalueista kos-       tää alueen sijaintikunnan ympäristönsuojelu-
16569: kevat muutakin vastaavanlaiseen majoittumi-          lautakunta.
16570: seen tarkoitettua aluetta, jolla oleviin, enintään
16571: 10 henkilölle tarkoitettuihin rakennuksiin yh-                               21 §
16572: teensä voi majoittua yli 40 henkilöä.                   Leirintäaluelupaa on haettava ympäristön-
16573:    Leirintäalueena tai 2 momentissa tarkoitettu-     suojelulautakunnalta kirjallisesti. Lautakun-
16574: na muuna majoitusalueena ei pidetä majoitus-         nan on varattava rakennuslautakunnalle, ter-
16575: ja ravitsemisliikkeistä annetun asetuksen (502/      veyslautakunnalle, kunnan paloviranomaiselle
16576: 69) mukaista majoitusliikettä.                       ja poliisille tilaisuus antaa lausunto hakemuk-
16577:                                                      sesta sekä hankittava muut sen käsittelemiseksi
16578:                       19 §                           tarpeelliset lausunnot ja selvitykset.
16579:   Leirintäalue on sijoitettava ja rakennettava
16580: ja sitä on hoidettava niin, ettei sen käyttö:                              22 §
16581:    1) aiheuta haittaa tai vaaraa terveydelle;           Lupahakemuksesta on tiedoteHava kuulutta-
16582:   2) vahingoita luontoa;                             maila siitä vähintään 14 päivän ajan kunnan
16583:   3) roskaa ympäristöä;                              ilmoitustaululla siten kuin julkisista kuulutuk-
16584:   4) vähennä merkittävästi ympäristön viihtyi-       sista annetussa laissa (34/25) säädetään. Kuu-
16585: syyttä;                                              lutuksesta tulee käydä ilmi hakijan nimi tai
16586:   5) vaaranna liikenneturvallisuutta; eikä           toiminimi ja kotipaikka sekä leirintäalueen
16587:   6) loukkaa muulla näihin rinnastettavana           mahdollinen nimi, leirintäalueen sijainti, toi-
16588: tavalla yleistä tai yksityistä etua.                 minnan luonne ja sen laajuus sekä se miten ja
16589: 12                                    1990 vp. -      HE n:o 83
16590: 
16591: mihin mennessä niiden, joilla on muistutetta-           Ympäristönsuojelulautakunta voi erityisestä
16592: vaa hakemusta vastaan, on tehtävä muistutuk-          syystä pidentää 1 momentissa mainittuja mää-
16593: sensa. Kunnan on lisäksi riittävän ajoissa il-        räaikoja.
16594: moitettava kuulutuksen julkaisemisesta vähin-
16595: tään yhdessä paikkakunnalla leviävässä sano-
16596: malehdessä. Lehti-ilmoitusten kustannukset                                  27 §
16597: maksetaan kunnan varoista ja peritään hakijal-           Päätöstä, jolla leirintäaluelupa on myönnet-
16598: ta. Kustannukset saadaan periä ilman tuomiota         ty, voidaan muuttaa, jos leirintäalueella tai sen
16599: tai päätöstä siten kuin verojen ja maksujen           ympäristössä tapahtuu muutoksia, jotka vai-
16600: perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa           kuttavat olennaisesti leirintäalueen toiminta-
16601: (367/61) säädetään.                                   edellytyksiin.
16602:    Muistutus hakemusta vastaan on tehtävä                Sellaisista toimista leirintäalueella tai sen
16603: ympäristönsuojelulautakunnalle seitsemän päi-         ympäristössä, jotka saattavat edellyttää lupa-
16604: vän kuluessa kuulutusajan päättymisestä.              päätöksen muuttamista, on leirintäalueen pitä-
16605:                                                       jän ilmoitettava ympäristönsuojelulautakun-
16606:                                                       nalle viimeistään yhtä kuukautta ennen kuin
16607:                       23 §                            toimiin ryhdytään. Päätöstä muutettaessa on
16608:     Leirintäaluelupa on myönnettävä, jos leirin-      soveltuvin osin noudatettava, mitä 21 ja
16609: täalue hakemuksen mukaan sijoitetaan ja ra-           22 §:ssä säädetään lausuntojen pyytämisestä ja
16610: kennetaan niin, että se täyttää 19 §:ssä sääde-       kuuluttamisesta.
16611: tyt vaatimukset.
16612:     Lupa myönnetään toistaiseksi tai määräajak-
16613: si.                                                                        27 a §
16614:                                                          Leirintäalueluvan saanut saa siirtää luvan
16615:                        24 §                           toiselle. Uuden luvanhaltijan on viimeistään
16616:   Päätöksestä, jolla leirintäaluelupa myönne-         kuukauden kuluttua luvanhaltijan vaihtumises-
16617: tään, on käytävä ilmi leirintäalueen mahdolli-        ta ilmoitettava ympäristönsuojelulautakunnalle
16618: nen nimi, rajat, sijaintipaikka, osoite ja pää-       nimensä tai toiminimensä sekä kotipaikkansa.
16619: asiallinen käyttötarkoitus, telttojen, matkailu-
16620: autojen ja -perävaunujen, leirintämajojen ja
16621: muiden majoittumiseen tarkoitettujen raken-                                27 b §
16622: nusten ja majoitettavien henkilöiden enimmäis-           Leirintäaluetta varten tulee olla tehtävään
16623: määrät sekä luvan voimassaoloaika. Päätök-            sopiva hoitaja.
16624: sessä voidaan lupaan liittää sellaisia leirintäalu-      Poliisiviranomainen voi leirintäalueen pitä-
16625: een varustamista, käyttöä ja hoitoa koskevia          jän pyynnöstä tai omasta aloitteestaan määrätä
16626: ehtoja, jotka ovat tarpeen tämän lain ja sen          järjestysmiehen leirintäaluetta varten. J ärjes-
16627: nojalla annettujen leirintäalueita koskevien          tysmiehistä on soveltuvin osin voimassa, mitä
16628: säännösten ja määräysten noudattamiseksi.             huvitilaisuuksien järjestysmiehistä säädetään.
16629:                                                          Leirintäalueen pitäjällä ja leirintäalueen hen-
16630:                                                       kilökuntaan kuuluvalla on leirintäalueen jär-
16631:                        25 §                           jestyksenpidon tai leirintäalueen käyttötarkoi-
16632:   Leirintäalueen saa ottaa käyttöön, kun ym-          tuksen vuoksi oikeus kieltää leirintäalueelle
16633: päristönsuojelulautakunta tai sen alainen vi-         pyrkivältä pääsy alueelle ja tarvittaessa poistaa
16634: ranhaltija on tekemässään tarkastuksessa hy-          henkilö alueelta.
16635: väksynyt sen.
16636: 
16637:                        26 §                                                 27 c §
16638:    Leirintäaluelupa raukeaa, jos leirintäaluetta        Leirintäaluetta koskevien tämän lain ja sen
16639: ei ole otettu hakemuksen mukaiseen käyttöön           nojalla annettujen säännösten ja määräysten
16640: viimeistään kolmen vuoden kuluttua siitä, kun         noudattamista valvoo ympäristönsuojelulauta-
16641: lupa on myönnetty, tai jos käyttöön otettu            kunta.
16642: leirintäalue on ollut kaksi vuotta yhtäjaksoises-       Ympäristönsuojelulautakunnalla ja sen alai-
16643: ti suljettuna.                                        sella viranhaltijalla on oikeus tarkastaa leirin-
16644:                                       1990 vp. -     HE n:o 83                                     13
16645: 
16646:  täalue, selvittää sen toimintaa ja käyttöä sekä                         4 luku
16647:  saada valvontaan tarvittavat tiedot leirintäalu-                 Erinäisiä säännöksiä
16648:  eesta ja sen käytöstä.
16649:                                                                          28 §
16650:                                                        Tämän lain 1 luvun sekä sen nojalla annettu-
16651:                         27 d §                       jen säännösten ja määräysten mukaan kunnalle
16652:     Ympäristönsuojelulautakunta voi antaa lei-       kuuluvat tehtävät hoitaa kunnanhallitus, jollei
16653:  rintäalueen pitäjälle huomautuksen, jos leirin-     kunnanvaltuusto ole määrännyt niitä kunnan
16654:  täalue ei täytä 19 §:ssä säädettyjä vaatimuksia     jonkin lautakunnan hoidettaviksi ja jollei laista
16655:  tai jos se ei ole leirintäalueluvan mukainen tai    muuta johdu.
16656:  jos sitä muuten hoidetaan tämän lain tai sen
16657:  nojalla annettujen säännösten tai määräysten                             29 §
16658:  vastaisesti taikka jos leirintäalueella ilmenee        Lääninhallituksen päätös ulkoilureittisuunni-
16659:  järjestyshäiriöitä. Jos epäkohtia ei korjata        telman vahvistamisesta tai ulkoilureitin lak-
16660:  huomautuksesta huolimatta tai jos ne korjaa-        kauttamisesta sekä kunnan ympäristönsuojelu-
16661:  misen jälkeen toistuvat, ympäristönsuojelulau-      lautakunnan päätös leirintäalueluvan myöntä-
16662:  takunta voi päättää leirintäalueen sulkemisesta     misestä tai muuttamisesta on tehtävä julkipa-
16663:  määräajaksi tai peruuttaa leirintäalueluvan.        rran jälkeen. Päätöksen katsotaan tulleen
16664:     Päätös sulkea leirintäalue määräajaksi tai       asianomaisen tietoon silloin, kun se on annet-
16665:  peruuttaa leirintäaluelupa voidaan panna vali-      tu.
16666:  tuksesta huolimatta heti täytäntöön.
16667:                                                                             30 §
16668:                                                         Joka pitää leirintäaluetta ilman lupaa, on
16669:                          27 e §                      tuomittava leirintäaluetta koskevien säännös-
16670:      Alue, jolle on tarkoitus enintään 14 vuoro-     ten rikkomisesta sakkoon, jollei muualla laissa
16671:   kauden ajaksi majoittaa telttoihin tai enintään    ole säädetty ankarampaa rangaistusta.
16672:   tämän ajan siellä pidettäviin matkailuautoihin        Samalla tavoin on tuomittava se, joka pitää
16673:   tai -perävaunuihin yli 100 henkilöä, on tilapäi-   tilapäistä leirintäaluetta vastoin viranomaisen
16674:   nen leirintäalue. Tilapäiseen leirintäalueeseen    kieltoa.
16675:   sovelletaan 19 ja 27 c §:n säännöksiä leirintä-
16676:   alueista.                                                               30 a §
16677:      Ympäristönsuojelulautakunta voi kieltää ti-       Ympäristönsuojelulautakunnan tämän lain
16678:   lapäisen leirintäalueen pitämisen ja antaa mui-    nojalla tekemään päätökseen haetaan muutos-
16679:   ta määräyksiä, jotka ovat tarpeen tämän lain       ta lääninhallitukselta valittamalla 30 päivän
16680:   tai sen nojalla annettujen säännösten ja mää-      kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta. Muu-
16681:   räysten täytäntöön panemiseksi tilapäisellä lei-   toksenhaussa noudatetaan, mitä muutoksen-
16682:   rintäalueella, jollei määräysten antaminen kuu-    hausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/
16683:   lu jonkin muun viranomaisen toimivaltaan.          50) säädetään.
16684:      Ympäristönsuojelulautakunta voi oikeuttaa
16685:   alaisensa viranhaltijan antamaan 2 momentissa                          30 b §
16686:   tarkoitettuja määräyksiä kiireellisissä tapauk-      Poliisi on velvollinen antamaan virka-apua
16687:   sissa.                                             tämän lain ja sen nojalla annettujen säännös-
16688:      Jos tilapäisen leirintäalueen pitäjä vaatii,    ten ja määräysten panemiseksi täytäntöön.
16689:   ympäristönsuojelulautakunnan on ratkaistava
16690:   asia, jota viranhaltijan antama määräys kos-          Tämä laki tulee voimaan       päivänä
16691: - kee. Viranhaltijan määräystä on kuitenkin          kuuta 199
16692:   noudatettava, jollei lautakunta määrää toisin.        Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä
16693:                                                      toimiin sen panemiseksi täytäntöön.
16694:                                                         Jos leirintäalueen perustamiseen ja pitämi-
16695:                       27 f §                         seen on myönnetty lupa aikaisempien säännös-
16696:    Ympäristöministeriö antaa tarvittaessa tar-       ten nojalla, leirintäalueesta on ilmoitettava
16697:  kemmat määräykset luvanhakumenettelystä             kunnan ympäristönsuojelulautakunnalle vuo-
16698:  sekä leirintäalueen ja tilapäisen leirintäalueen    den kuluessa tämän lain voimaantulosta. Il-
16699:  vähimmäisvaatimuksista.                             moitus on tehtävä myös sellaisista muista alu-
16700: 14                                  1990 vp. -     HE n:o 83
16701: 
16702: eista, joiden perustamiseen ja pitämiseen on          Jos leirintäalueen perustamiseen ja pitämi-
16703: tämän lain mukaan haettava lupa.                   seen myönnettävää lupaa tai myönnetyn luvan
16704:   Ympäristönsuojelulautakunta tekee ilmoi-         muuttamista koskeva hakemus on lain tullessa
16705: tuksen saatuaan 24 §:ssä tarkoitetun päätök-       voimaan lääninhallituksen käsiteltävänä, lää-
16706: sen. Ilmoitusta käsiteltäessä voidaan soveltuvin   ninhallituksen on siirrettävä se asianomaisen
16707: osin noudattaa, mitä 21 ja 22 §:ssä säädetään      kunnan ympäristönsuojelulautakunnan käsitel-
16708: hakemusten käsittelystä.                           täväksi.
16709: 
16710: 
16711:      Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1990
16712: 
16713: 
16714:                                      Tasavallan Presidentti
16715:                                       MAUNO KOIVISTO
16716: 
16717: 
16718: 
16719: 
16720:                                                                Ympäristöministeri Kaj Bärlund
16721:                                      1990 vp. -     HE n:o 84
16722: 
16723: 
16724: 
16725: 
16726:                                      Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi korkeimman oikeuden
16727:                                  ja korkeimman hallinto-oikeuden presidenttien ja jäsenten palve-
16728:                                  lussuhteen ehdoista sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
16729: 
16730: 
16731: 
16732: 
16733:                            ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
16734: 
16735:    Korkeimman oikeuden ja korkeimman hal-           he olisivat työtaistelutoimenpiteiden ulkopuo-
16736: linto-oikeuden presidentit ja jäsenet ovat virka-   lella.
16737: suhteessa valtioon ja heidän palvelussuhteen           Esitykseen sisältyvät ehdotukset laeiksi kor-
16738: ehdoistaan sovitaan valtion virkaehtosopimus-       keimman oikeuden ja korkeimman hallinto-
16739: lain mukaisesti työmarkkinaosapuolten välisis-      oikeuden presidenttien ja jäsenten palvelussuh-
16740: sä neuvotteluissa. He voivat kuulua työtaistelu-    teen ehdoista, korkeimmasta oikeudesta anne-
16741: toimenpiteiden piiriin.                             tun lain 2 §:n muuttamisesta, korkeimmasta
16742:                                                     hallinto-oikeudesta annetun lain 2 §:n muutta-
16743:    Esityksessä ehdotetaan, että korkeimman oi-      misesta, valtion virkaehtosopimuslain 1 §:n
16744: keuden ja korkeimman hallinto-oikeuden pre-         muuttamisesta ja valtion virkamieslain 64 §:n
16745: sidenttien ja jäsenten palvelussuhteen ehdoista     muuttamisesta.
16746: säädettäisiin erillinen laki, jolloin heihin ei        Tarkoituksena on, että lait tulevat voimaan
16747: sovellettaisi valtion virkaehtosopimuslakia ja      vuoden 1991 alusta.
16748: 
16749: 
16750: 
16751: 
16752:                                       YLEISPERUSTELUT
16753: 
16754: 1. Nykyinen tilanne                                   Korkeimmalle oikeudelle ja korkeimmalle
16755:                                                     hallinto-oikeudelle on lainsäädännössä ylim-
16756: 1.1. Ylimpien tuomioistuinten tehtävät              män tuomiovallan käyttämisen lisäksi annettu
16757:                                                     tehtäviä, joiden nopea ratkaiseminen on joko
16758:                                                     nimenomaisen säännöksen mukaan tai asian
16759:    Hallitusmuodon 2 §:ssä on säädetty lainsää-      luonteen vuoksi voitava turvata kaikissa olois-
16760: däntövallan, ylimmän toimeenpanovallan ja           sa. Tuomitsemistoiminnassa tällaisia tehtäviä
16761: tuomiovallan käytöstä. Lainkohdassa maini-          ovat muun muassa seuraavat.
16762: tuista ylimmistä valtioelimistä vain ylintä tuo-
16763:                                                       Korkein oikeus on tasavallan presidentin
16764: miovaltaa käyttävien korkeimman oikeuden ja
16765:                                                     syytetuomioistuin (hallitusmuodon 47 §:n 2
16766: korkeimman hallinto-oikeuden presidentit ja
16767:                                                     momentti).
16768: jäsenet ovat valtion virkamiehiä.
16769:                                                       Kansanedustajain vaaleista annetun lain
16770:    Hallitusmuodon 2 §:n mukaan tuomiois-            21 §:n (370/85) ja kunnallisvaalilain 16 §:n
16771: tuimet ovat riippumattomia. Tuomioistuimet          (372/85) mukaan vaali- ja äänestysluetteloiden
16772: eivät ole eduskunnan, presidentin eivätkä val-      oikaisemista koskevat asiat on korkeimmassa
16773: tioneuvoston alaisia. Tuomari on tuomitsemis-       hallinto-oikeudessa käsiteltävä kiireellisinä.
16774: toiminnassaan velvollinen noudattamaan aino-        Ratkaisu tulee voida antaa ennen varsinaista
16775: astaan voimassa olevaa oikeutta.                    vaali- tai äänestyspäivää.
16776: 
16777: 3005261
16778: 2                                    1990 vp. -      HE n:o 84
16779: 
16780:    Työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhaus-         siä lainsäädäntötoimenpiteisiin ryhtymisestä,
16781: ta työsuojeluasioissa annetun lain 18 §:ssä (29/     milloin ne katsovat tähän olevan aihetta.
16782: 87) ja alusrekisterilain (211/27) 44 §:ssä edelly-      Korkeimman oikeuden on valtion viran-
16783: tetään kiireellistä käsittelyä korkeimmassa oi-      omaisen tai Ahvenanmaan maakuntahallituk-
16784: keudessa tai korkeimmassa hallinto-oikeudes-         sen ilmoituksesta ratkaistava, kuuluuko tietty
16785: sa.                                                  hallintotoimi valtion viranomaisen vai maa-
16786:    Ulkomaalaislain (400/83) 33 §:n mukaan            kuntahallituksen toimivaltaan (Ahvenanmaan
16787: säilöönottoajan pidentämistä, maasta karkoit-        itsehallintolaki, 43 §). Samoin korkeimman oi-
16788: tamista ja työluvan peruuttamista koskevat           keuden on ratkaistava tarvittaessa kysymys
16789: valitukset on korkeimmassa hallinto-oikeudes-        siitä, onko jokin juttu tai asia yleisen tuomiois-
16790: sa, joka on näissä asioissa ainoa muutoksenha-       tuimen vai erikoistuomioistuimen tai hallinto-
16791: kuaste, käsiteltävä kiireellisinä.                   viranomaisen tutkittava (laki korkeimmasta oi-
16792:    Yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun        keudesta, 4 §).
16793: lain 8 §:n mukaan korkein hallinto-oikeus on
16794: tietyissä tapauksissa ainoa muutoksenhakuaste
16795: valitettaessa evätystä oikeudesta saada tieto        1.2. Ylimpien tuomioistuinten tuomareiden
16796: asiakirjasta, ja valitusasiat on myös säädetty            virkamiesasema
16797: viipymättä käsiteltäviksi.
16798:    Ylimmille tuomioistuimille kuuluu tehtäviä
16799:                                                         Valtion virkamieslain (755/86) 3 §:n ja 15
16800: myös eräissä oikeushallintoasioissa, jotka usein
16801:                                                      luvun säännösten mukaan virkamieslakia so-
16802: liittyvät muiden ylimpien valtioelinten toimin-
16803:                                                      velletaan tuomarin virassa olevaan virkamie-
16804: taan. Tällaisia tehtäviä, joissa muiden valtio-
16805:                                                      heen. Valtion virkamieslaissa tarkoitettujen
16806: elinten tulee tehdä ratkaisunsa usein määrä-
16807:                                                      valtion virkamiesten, siis myös tuomioistuinten
16808: ajassa, ovat muun muassa seuraavat.
16809:                                                      tuomareiden, palvelussuhteen ehdoista neuvo-
16810:    Ylimmät tuomioistuimet osallistuvat eri ta-
16811:                                                      tellaan ja sovitaan valtion virkaehtosopimus-
16812: voin tuomareiden nimittämiseen (esimerkiksi
16813:                                                      laissa (664170) säädetyssä järjestyksessä.
16814: hallitusmuoto 87 ja 88 § sekä laki korkeimmas-
16815: ta oikeudesta, 4 §).                                    Valtion virkaehtosopimuslainsäädännön mu-
16816:    Hallitusmuodon 29 §:n mukaan korkeim-             kaan neuvottelu- ja sopimusosapuolina ovat
16817: man oikeuden on annettava presidentille tämän        valtion puolelta valtiovarainministeriö tai hal-
16818: pyynnöstä lausunto armahdusasioissa.                 linnonalan neuvotteluviranomainen, joka on
16819:    Rikoksen johdosta luovutettavaksi pyydetyn        tuomareiden osalta oikeusministeriö, ja virka-
16820: henkilön vaatimuksesta oikeusministeriön tai         miesten puolelta asianomaiset virkamiesyhdis-
16821: sisäasiainministeriön on ennen asian ratkaise-       tykset.
16822: mista pyydettävä korkeimman oikeuden lau-               Virkaehtosopimuksin voidaan sopia palve-
16823: sunto siitä, voidaanko luovuttamispyyntöön           lussuhteen ehdoista, joita ovat esimerkiksi
16824: laillisesti suostua (laki rikoksen johdosta ta-      palkkaus, työaika ja vuosiloma. Virkaehtoso-
16825: pahtuvasta luovuttamisesta, 456170, 16-18 ja         pimuslain 2 §:n mukaan sopia ei saa muun
16826: 21-22 §, ja laki rikoksen johdosta tapahtu-          muassa kelpoisuusehdoista, virkaylennysperus-
16827: vasta luovuttamisesta Suomen ja muiden poh-          teista, virkavelvollisuuksista tai eläkkeistä eikä
16828: joismaiden välillä, 270/60, 10 ja 12 b §).           asioista, joista työehtosopimuksella ei voida
16829:    Korkeimman oikeuden lausunto on välttä-           työntekijöiden osalta sopia. lrtisanomisajoista
16830: mätön myös, jotta tasavallan presidentti voisi       ja irtisanomisen perusteista voidaan lain mu-
16831: määrätä, että Ahvenanmaan maakuntapäivien            kaan virkaehtosopimuksin sopia, mutta koska
16832: hyväksymä maakuntalaki raukeaa (Ahvenan-             tuomareita ei valtion virkamieslain mukaan
16833: maan itsehallintolaki, 670/51, 14 §).                voida irtisanoa, nämä asiat eivät kuitenkaan
16834:    Korkeimmalta oikeudelta ja korkeimmalta           ole tuomareiden osalta sopimuksenvaraisia.
16835: hallinto-oikeudelta voidaan pyytää lausunto la-         Virkaehtosopimuslain mukaan sallittuja työ-
16836: kiesityksiä eduskunnalle annettaessa ja lain         taistelutoimenpiteitä ovat voimassa olevaan
16837: vahvistamisesta päätettäessä (hallitusmuoto, 18      palvelussuhteeseen kohdistuvat lakko ja työn-
16838: ja 19 §).                                            sulku. Myös nämä ovat kiellettyjä, jos niillä
16839:    Korkeimman oikeuden ja korkeimman hal-            pyritään vaikuttamaan muihin kuin sopimuk-
16840: linto-oikeuden tehtävänä on hallitusmuodon           senvaraisiin asioihin. Lisäksi ovat sallittuja
16841: 58 §:n mukaan myös tehdä presidentille esityk-       saarto ja hakukielto.
16842:                                      1990 vp. -     HE n:o 84                                       3
16843: 
16844:    Voimassa oleva virkaehtosopimus sitoo sopi-      kohtaista lisää, jonka suuruus peruspalkan ta-
16845: mukseen osallisia ja osallisten virkamiesyhdis-     solla on 754 markkaa kuukaudessa.
16846: tysten alaisia virkamiesyhdistyksiä sekä sidot-        Oikeusneuvokselle ja hallintoneuvokselle,
16847: tujen virkamiesyhdistysten henkilöjäseniä.          joka on toiminut näissä viroissa vähintään
16848: Korkeimman oikeuden ja korkeimman hal-              seitsemän vuotta, suoritetaan palkkaus A 32
16849: linto-oikeuden tuomarit kuuluvat yleensä Aka-       palkkausluokan mukaisena. Oikeusneuvokselle
16850: va ry:n jäsenjärjestöön Suomen Lakimiesliitto       tai hallintoneuvokselle, joka hoitaa korkeim-
16851: ry:een kuuluviin virkamiesyhdistyksiin. Sopi-       man oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeu-
16852: muksen voimassa ollessa siihen sidottu ei saa       den presidentin tehtäviä viran ollessa avoinna
16853: ryhtyä työtaistelutoimenpiteeseen ja yhdistys       taikka viran haltijan ollessa estyneenä hoita-
16854: on lisäksi velvollinen valvomaan, että sen alai-    masta virkaansa, vähintään yhden kuukauden
16855: set yhdistykset ja virkamiehet eivät riko työ-      ajan, suoritetaan palkkaus presidentin viran
16856: rauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyk-        mukaisesti.
16857: siä.                                                   Virkaehtosopimuksen mukaan tuomareille
16858:    Valtion virkaehtosopimuslain 22 §:n ja val-      maksetaan maksupalkkausluokan mukaisen
16859: tion virkamieslain 64 §:n 2 momentin mukaan         peruspalkan lisäksi ikälisät ja kalliinpaikanlisä.
16860: virkamiehen osallistumista virkamiesyhdistyk-          Ylimpien tuomioistuinten tuomareille suori-
16861: sen päätöksen perusteella yhdistyksen toimeen-      tetaan muutoinkin virkaehtosopimuksista sekä
16862: panemaan työtaistelutoimenpiteeseen ei ole pi-      lainsäädännöstä johtuvat etuudet samalla ta-
16863: dettävä virkarikoksena eikä virkamies ole vel-      voin kuin muillekin virkamiehille.
16864: vollinen suorittamaan valtiolle korvausta tällai-      Ylimmät tuomioistuimet eivät ole olleet vir-
16865: sesta toimenpiteestä aiheutuvasta työnkeskey-       kaehtosopimusjärjestelmän aikana minkään
16866: tyksestä. Toisaalta ei valtiolla ole vahingonkor-   työtaistelutoimenpiteen piirissä.
16867: vausvastuuta virkamiehelle laillisesti toimeen-
16868: panemansa työtaistelutoimenpiteen aiheutta-
16869: masta vahingosta.                                   2. Tilanne eräissä muissa maissa
16870: 
16871:                                                        Ylimpien tuomioistuinten tuomareiden palk-
16872: 1.3. Palvelussuhteen ehdot                          kaukset ovat sopimuksenvaraisia Suomen ohel-
16873:                                                     la vain Tanskassa, jossa, jos neuvottelutulosta
16874:                                                     ei synny, voidaan säätää erillislaki palkkausten
16875:    Valtion virkaehtosopimuslain voimassaoloai-      tarkistamisesta. Norjassa korkeimman oikeu-
16876: kana on tuomareiden useimmista keskeisistä          den presidentin ja jäsenten palkat vahvistaa
16877: palvelussuhteen ehdoista sovittu virkaehtosopi-     suurkäräjät erityisellä päätöksellään suurkärä-
16878: muksin. Eräät palvelussuhteen ehdot perus-          jien puhemiehistön esityksestä. Ruotsissa val-
16879: tuvat lainsäädäntöön ja hallinnollisiin päätök-     tion päällikköpalkkalautakunta, johon kuulu-
16880: siin samalla tavoin kuin muidenkin virkamies-       vat valtion ja palkansaajapuolen edustajat,
16881: ten osalta (esimerkiksi asetus valtion virka-       päättää ylimpien tuomioistuinten jäsenten
16882: miesten vuosilomasta, 692/73). Vuoden 1988          palkkauksesta. Hallitus sen sijaan päättää
16883: alusta saakka on tuomareille voitu maksaa           ylimpien    tuomioistuinten     puheenjohtajien
16884: myös henkilökohtaista lisäpalkkiota.                palkkauksista. Itävallassa, Saksan Iiittotasaval-
16885:    Ylimpien tuomioistuinten tuomarien virat         lassa ja Ranskassa päätetään kaikkien virka-
16886: kuuluvat A-palkkausluokkiin. Palkkaus ja sen        miesten palkkausten tarkistuksista yksipuoli-
16887: taulukkotarkistukset ovat siis määräytyneet         sesti.
16888: palkkausluokan mukaan. Ylimpien tuomiois-              Pohjoismaista vain Suomessa ja muista edel-
16889: tuinten presidentit ovat kuuluneet ylimpään         lä mainituista maista vain Itävallassa ylimpien
16890: valtiolla kulloinkin käytössä olleeseen palk-       tuomioistuinten tuomarit voivat kuulua työ-
16891: kausluokkaan ja jäsenet 1-4 palkkausluokkaa         taistelutoimenpiteiden piiriin.
16892: alempaan palkkausluokkaan.
16893:    Tällä hetkellä korkeimman oikeuden ja kor-
16894: keimman hallinto-oikeuden presidenttien vir-        3. Kansainväliset sopimukset
16895: kojen palkkausluokka on A 34 ja jäsenten
16896: vjrkojen A 31. Lisäksi A 34 palkkausluokkaan          Suomi on ratifioinut neljä sellaista kansain-
16897: kuuluvalle virkamiehelle maksetaan henkilö-         välistä sopimusta, jotka koskevat myös palve-
16898: 4                                    1990 vp. -     HE n:o 84
16899: 
16900: lussuhteen ehtojen sääntelyjärjestelmää ja työ-        Näistä syistä korkeimman oikeuden ja kor-
16901: taistelutoimenpiteiden käyttöä: Kansainvälisen      keimman hallinto-oikeuden tuomareiden palve-
16902: työjärjestön (ILO) sopimuksen n:o 87, joka          lussuhteen ehdoista tulisi säätää lailla sekä
16903: koskee ammatillista järjestäytymisvapautta ja       siirtää ne pois virkaehtosopimusmenettelyn ja
16904: ammatillisen järjestäytymisoikeuden suojelua,       työtaistelutoimenpiteiden käyttömahdollisuu-
16905: yleissopimuksen n:o 151, joka koskee julkisen       den piiristä.
16906: sektorin järjestäytymisoikeuden suojelua ja
16907: palvelussuhteen ehtojen määräämismenettelyä,
16908: ja yleissopimuksen n:o 154, joka koskee kol-        5. Ehdotetut muutokset
16909: lektiivisen neuvottelumenettelyn edistämistä,
16910: sekä YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyk-      Korkeimman oikeuden ja korkeimman hal-
16911: sellisiä oikeuksia koskevan sopimuksen. Suomi       linto-oikeuden presidenttien ja jäsenten palk-
16912: on 9.2.1990 allekirjoittanut Euroopan neuvos-       kauksesta ja palvelussuhteen ehdoista ehdote-
16913: ton sosiaalisen peruskirjan, jonka ratifiointi on   taan säädettäväksi lailla siten, että korkeim-
16914: valmisteilla.                                       man oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeu-
16915:    Näiden sopimusten määräykset, ottaen huo-        den presidentteihin ja jäseniin ei sovellettaisi
16916: mioon niihin sisältyvät poikkeamismahdolli-         valtion virkaehtosopimuslakia eivätkä he voisi
16917: suudet, eivät muodosta estettä ehdotettujen         kuulua työtaistelutoimenpiteiden piiriin. Kor-
16918: lakien säätämiselle.                                keimman oikeuden ja korkeimman hallinto-
16919:                                                     oikeuden presidenttien ja jäsenten palkkauske-
16920:                                                     hitys määräytyisi siten, että palkat seuraisivat
16921: 4. Muutoksen syyt                                   sijoituspalkkausluokaltaan ylimpään kahdessa-
16922:                                                     dasosaan kuuluvien virkojen palkkojen muu-
16923:                                                     toksia ja että virantoimituksen keskeytysajan
16924:    Hallitusmuodon 2 §:ssä on määritelty julki-
16925:                                                     palkkaus, lomaraha ja muut palvelussuhteen
16926: sen vallankäytön ylimmät toimielimet ja niiden
16927:                                                     ehdot vastaisivat lähinnä rinnastettavissa tuo-
16928: keskinäiset suhteet sekä säädetty valtiovallan
16929:                                                     marin viroissa noudatettavana olevaa.
16930: kolmijaosta. Sen mukaan ylin tuomiovalta               Esitykseen sisältyvät myös ehdotukset laeiksi
16931: kuuluu korkeimmalle oikeudelle ja korkeim-
16932:                                                     korkeimmasta oikeudesta annetun lain 2 §:n,
16933: malle hallinto-oikeudelle.
16934:                                                     korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain
16935:    Tuomioistuimet ovat hallitusmuodon 2 §:n         2 §:n, valtion virkaehtosopimuslain 1 §:n ja
16936: mukaan riippumattomia. Erityisesti ylimpien         valtion virkamieslain 64 §:n muuttamisesta.
16937: tuomioistuinten osalta riippumattomuus edel-        Korkeimmasta oikeudesta ja korkeimmasta
16938: lyttää, että niiden tuomitsemistoimintaan ei saa    hallinto-oikeudesta annettuja lakeja muutettai-
16939: mikään ulkopuolinen taho välittömästi tai vä-       siin lakiteknisistä syistä. Valtion virkaehtosopi-
16940: lillisestikään vaikuttaa. Lisäksi ylimmille tuo-    muslain ja valtion virkamieslain muutoksilla
16941: mioistuimille lainsäädännössä asetetut muut         ylimpien tuomioistuinten tuomarit rajattaisiin
16942: tehtävät, jotka usein liittyvät muiden ylimpien     virkaehtosopimuslain ja samalla siis työtaiste-
16943: valtioelinten toimintaan, tulee voida hoitaa        lutoimenpiteiden ulkopuolelle, jolloin työtais-
16944: häiriöittä.                                         teluun ryhtymisestä voisi seurata rikosoikeu-
16945:    Valtion virkaehtosopimusjärjestelmän mu-         dellinen vastuu ja vahingonkorvausvastuu.
16946: kainen neuvottelutoiminta, jossa valtiota neu-
16947: votteluviranomaisena edustavat ministeriöt ja
16948: virkamiehiä edustavat virkamiesyhdistykset          6. Asian valmistelu
16949: pyrkivät sopimaan virkamiesten palkkauksista
16950: ja muista palvelussuhteen ehdoista, saattaa            Korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus
16951: heikentää luottamusta tuomareiden riippumat-        ovat 11 päivänä maaliskuuta 1987 esittäneet
16952: tomuuteen.                                          tasavallan presidentille lainsäädäntötoimenpi-
16953:    Virkaehtosopimusjärjestelmään       kuuluva      teisiin ryhtymistä niiden irrottamiseksi valtion
16954: mahdollisuus käyttää työtaistelutoimenpiteitä       virkaehtosopimuslain mukaisesta neuvottelu-
16955: ei myöskään sovi yhteen ylimpien tuomiois-          ja sopimusjärjestelmästä sekä palvelussuhteen
16956: tuinten valtiasääniöisen aseman, riippumatto-       ehtojen järjestämiseksi erillislailla. Esityksen
16957: muuden ja häiriöttämän toiminnan vaatimus-          perusteena ne ovat viitanneet valtiosääntöiseen
16958: ten kanssa.                                         asemaansa, erityisesti tuomitsemistoiminnan
16959:                                      1990 vp. -     HE n:o 84                                      5
16960: 
16961: riippumattomuuteen, sekä siihen, että ylimpien      7. Esityksen hallinnolliset, orga-
16962: tuomioistuinten toiminta ei saisi häiriintyä työ-      nisatoriset ja taloudelliset
16963: taistelun johdosta.                                    vaikutukset
16964:    Valtiovarainministeriö asetti 25 päivänä hel-
16965: mikuuta 1988 työryhmän, jonka tehtävänä oli
16966:                                                        Ehdotetuna lainsäädännöllä ei muutettaisi
16967: 31 päivänä joulukuuta 1988 mennessä selvittää
16968:                                                     korkeimman oikeuden eikä korkeimman hal-
16969: kysymys ylimpien tuomioistuinten president-
16970:                                                     linto-oikeuden organisaatiota. Ylimpien tuo-
16971: tien ja jäsenten palvelussuhteen ehtojen mää-
16972:                                                     mioistuinten tuomareiden palkkausten tarkista-
16973: räytymisjärjestelmän muutoksista ja tehdä tar-
16974:                                                     miseksi valtiovarainministeriössä tehtävä las-
16975: peelliset ehdotukset. Työryhmässä olivat edus-
16976:                                                     kentatyö ei edellytä lisää resursseja.
16977: tettuina oikeusministeriö ja valtiovarainminis-
16978: teriö. Työryhmä jätti muistionsa 30 päivänä
16979: joulukuuta 1988 (työryhmämuistio 1988:VM               Lakiehdotus merkitsee, että niiden oikeus-
16980: 43). Työryhmän muistiosta pyydettiin lausunto       neuvosten ja hallintoneuvosten, joiden maksu-
16981: oikeusministeriöitä ja virkamiehiä edustaviita      palkkausluokka on nyt A 31, palkkaus nousee
16982: keskusjärjestöiltä.                                 palkkausluokan A 32 mukaiseksi. Lisäksi kai-
16983:    Hallituksen esitys perustuu pääasiallisesti      kille ylimpien tuomioistuinten tuomareille
16984: työryhmän ehdotukseen.                              maksettaisiin kuuden ikälisän mukainen palk-
16985:    Ehdotetusta lainsäädännöstä on käyty val-        kaus. Näistä tarkistuksista aiheutuisi noin
16986: tion viran ja toimen haltijain neuvotteluoikeu-     900 000 markan vuotuiset kustannukset.
16987: desta annetun lain (82/ 43) mukaiset neuvotte-
16988: lut asianomaisten virkamiesyhdistysten kanssa.
16989: 
16990: 
16991: 
16992: 
16993:                             YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
16994: 
16995: 
16996: 1. Lakiehdotusten perustelut                        tuntijajäsenet sekä esittelijät ja muu tuomiois-
16997:                                                     tuinta avustava henkilöstö.
16998: 1.1. Laki korkeimman oikeuden ja korkeim-
16999:      man hallinto-oikeuden presidenttien ja           Pykälän 1 momentin mukaan ylimpien tuo-
17000:      jäsenten palvelussuhteen ehdoista              mioistuinten presidenttien palkka vastaisi lain
17001:                                                     voimaan tullessa niiden virkojen ylimmän käy-
17002:                                                     tössä olevan palkkausluokan mukaista perus-
17003:   1 §. Palkan määräytyminen ja tarkistami-
17004:                                                     palkan, kalliinpaikanlisän ja kuuden ikälisän
17005: nen. Pykälä sisältäisi säännökset korkeimman        yhteismäärää, jotka kuuluvat valtion virka-
17006: oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden
17007:                                                     mieslain ja valtion virkaehtosopimuslain sovel-
17008: presidenttien ja jäsenten eli oikeusneuvosten ja    tamispiiriin ja joiden palkkausmenot on otettu
17009: hallintoneuvosten palkkauksen ja muiden pal-        valtion tulo- ja menoarvioon, eli tällä hetkellä
17010: velussuhteen ehtojen määräytymisestä. Lakia
17011:                                                     palkkausluokkaa A 34 edellä mainittuine lisi-
17012: sovellettaisiin myös korkeimmasta oikeudesta
17013:                                                     neen. Mikäli lain voimaan tullessa vielä makse-
17014: annetun lain 2 §:n 2 momentissa ja korkeim-         taan edellä yleisperustelujen kohdassa 1.3. se-
17015: masta hallinto-oikeudesta annetun lain 2 §:n 2      lostettua tällä hetkellä 754 markan suuruista
17016: momentissa tarkoitettuihin ylimääräisiin jäse-
17017:                                                     henkilökohtaista lisää, rinnastettaisiin se tässä
17018: niin lain 5 §:ään otettavaksi ehdotetun sään-
17019:                                                     peruspalkkaan ja maksettaisiin siis ylimpien
17020: nöksen nojalla.                                     tuomioistuinten presidenteille. Palkkausluok-
17021:    Lain soveltamisen ulkopuolelle jäisivät ylim-    kaan A 34 kuuluvat tällä hetkellä korkeimman
17022: pien tuomioistuinten muut virkamiehet kuin          oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden
17023: jäsenet, kuten vain tiettyjen asioiden käsitte-     presidenttien virkojen lisäksi puolustusvoimain
17024: lyyn osallistuvat tuomioistuinten säännönmu-        komentajan ja oikeuskanslerin virat sekä sopi-
17025: kaiseen kokoonpanoon kuulumattomat asian-           muspalkkaluokkaan S 34 valtiovarainministe-
17026: 6                                   1990 vp. -     HE n:o 84
17027: 
17028: riön valtiosihteerin ja eräiden pääjohtajien vi-   vastaavasti, jotka kuuluvat sijoituspalkkaus-
17029: rat.                                               luokaltaan ylimpään kahdessadasosaan, ottaen
17030:    Oikeusneuvosten ja hallintoneuvosten palk-      kuitenkin huomioon kaikki samaan sijoitus-
17031: ka olisi lain tullessa voimaan kaksi palkkaus-     palkkausluokkaan kuuluvat virat (jäljempänä
17032: luokkaa alemman eli tällä hetkellä palkkaus-       vertailuryhmä).
17033: luokan A 32 mukainen. Hovioikeuksien presi-           Asetuksella on tarkoitus säätää (liitteenä ole-
17034: dentit kuuluvat nykyisin palkkausluokkaan          van asetusluonnoksen 1 §:n 1 momentti), että
17035: A 32 ja hovioikeudenneuvokset palkkausluok-        kysymyksessä olevien tuomareiden palkkoja
17036: kiin A 26-28. Lisäksi A 28 palkkausluokan          tarkistetaan kalenterivuosittain huhtikuun ja
17037: hovioikeudenneuvokselle, joka on toiminut vä-      lokakuun alusta lain 1 §:n 1 momentissa tar-
17038: hintään 10 vuotta jaoston puheenjohtajana,         koitettujen virkojen ylimmän palkkausluokan
17039: suoritetaan palkkaus A 29 palkkausluokan           peruspalkan, kalliinpaikanlisän ja kuuden ikä-
17040: mukaan. Työtuomioistuimen presidentin palk-        lisän yhteismäärän tarkistusajankohtana päät-
17041: kausluokka on A 32 ja vesiylituomari, veroyli-     tyvän kuuden kuukauden aikana tapahtunutta
17042: tuomari ja vakuutusylituomari ovat palkkaus-       muutosta vastaavasti. Ylimpänä palkkausluok-
17043: luokassa A 31. Ministeriöiden kansliapäälliköt     kana pidetään kuUonkin kysymyksessä olevan
17044: ovat palkkausluokassa S 33 ja osastopäälliköt      kuuden kuukauden ajan alussa käytössä ollutta
17045: palkkausluokissa A tai S 30-32. Pääjohtajien       ylintä palkkausluokkaa.
17046: virat ovat palkkaluokissa S 32-34. Kahden             Huhtikuun ja lokakuun alusta toteutettava
17047: palkkausluokan ero presidenttien ja jäsenten       ylimpien tuomioistuinten tuomareiden palkko-
17048: välillä on perusteltu presidentille kuuluvien      jen tarkistus vastaa kulloinkin kysymyksessä
17049: tehtävien erityisen vaativuuden ja vastuullisuu-   olevan kuuden kuukauden ajan alussa eli 2.4.
17050: den vuoksi.                                        tai 2.10. käytössä olleen valtion ylimmän palk-
17051:    Ylimpien tuomioistuinten presidenttien ja jä-   kausluokan mukaisen kyseessä olevan yhteis-
17052: senten palkkaus vastaisi kyseessä olevien palk-    määrän suhteellista muutosta 2.10.-1.4. tai
17053: kausluokkien peruspalkan, kalliinpaikanlisän       2.4.-1.10. välisenä aikana.
17054: ja kuuden ikälisän yhteismäärää. Kuuden ikäli-        Tilanteissa, joissa vertailuryhmän virkamies-
17055: sän mukainen palkkaus on perusteltu, koska         ten palkkauskehitys olisi poikkeuksellisen no-
17056: valtaosalla ylimpien tuomioistuinten tuoma-        peaa, olisi presidenttien ja jäsenten palkkaus-
17057: reista on jo kuusi ikälisää eikä heidän palk-      ten jälkeen jäämisen estämiseksi mahdollista
17058: kauksiensa erotteleminen palvelusvuosien pe-       muuttaa asetusta siten, että palkkausten tarkis-
17059: rusteella ole tarpeen.                             tuksia voitaisiin tehdä lyhyemminkin väliajoin.
17060:    Valtion virkamieslain ja valtion virkaehtoso-      Asetuksella on tarkoitus (asetusluonnoksen
17061: pimuslain soveltamispiirin ulkopuolelle on ra-     1 §:n 2 momentti) säätää, että palkkoja tarkis-
17062: jattu eräät virkamiesryhmät, joista voidaan        tetaan lisäksi kalenterivuosittain huhtikuun
17063: mainita tasavallan presidentin kanslian ja edus-   alusta vertailuryhmän ilman lomarahaa lasket-
17064: kunnan virkamiehet sekä eduskunnan oikeus-         tujen säännöllisen työajan kokonaisansioiden
17065: asiamies ja hänen kansliansa virkamiehet. La-      keskimääräistä muutosta vastaavasti.
17066: kiehdotuksen mukaan myöskään ylimpien tuo-            Asetuksen 1 §:n 2 momentin perusteella suo-
17067: mioistuinten tuomarit itse eivät kuuluisi virka-   ritettavia tarkistuksia laskettaessa otetaan vä-
17068: ehtosopimuslain soveltamispiiriin. Edelleen        hennyksenä huomioon 1 §:n 1 momenttiin pe-
17069: valtion liikelaitoksista annetussa laissa (627 1   rustuvat tarkistukset, jotta vältettäisiin samalla
17070: 87) tarkoitettujen laitosten virkamiesten palk-    tarkasteluajanjaksolla toteutettavien taulukko-
17071: kausmenoja ei mainitun lain mukaan sisällyte-      tarkistusten huomioon ottaminen kahteen ker-
17072: tä valtion tulo- ja menoarvioon. On tarkoituk-     taan.
17073: senmukaista, että ylimpien tuomioistuinten            Tämän momentin perusteella ylimpien tuo-
17074: presidenttien ja jäsenten palkkauksia ei sidota    mioistuinten tuomareiden palkkojen kehityk-
17075: näihin virkoihin.                                  seen vaikuttaisivat virkamiespalkkojen tauluk-
17076:    Pykälän 2 momentin mukaan korkeimman            kotarkistusten lisäksi muun muassa vertailu-
17077: oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden           ryhmän palkkausluokkiin sijoittelun tarkistuk-
17078: presidenttien ja jäsenten palkkoja tarkistettai-   set, muistutusten muodossa toteutetut palk-
17079: siin kalenterivuosittain niin kuin asetuksella     kausluokkien tarkistukset sekä virkarakenteen
17080: tarkemmin säädettäisiin niiden 1 momentissa        muutoksista johtuva peruspalkkojen kehitys,
17081: tarkoitettujen virkojen palkkojen muutosta         vapaat sopimuspalkat sekä henkilökohtaiset
17082:                                        1990 vp. -     HE n:o 84                                       7
17083: 
17084: palkanlisät ja lisäpalkkiot. Kokonaisansioissa        soveltamispiiriin, kuuluisivat he vielä syksyllä
17085: ei oteta huomioon lomarahaa, joka ylimpien             1990 vertailuryhmään, mutta eivät enää syksyl-
17086: tuomioistuinten tuomareille suoritettaisiin lain      lä 1991.
17087: 2 §:n 2 momentin nojalla, jotta vältettäisiin            Valtiovarainministeriö vahvistaisi lain perus-
17088: lomarahan muutosten huomioon ottaminen                teella tar kistetta vat palkat. Valtiovarainminis-
17089: kahteen      kertaan.    Erillistyövelvollisuudesta   teriön päätökseen ei kuitenkaan saisi hakea
17090: maksettavia palkkioita ja työaikakorvauksia ei        muutosta valittamalla (asetusluonnoksen 4 §).
17091: otettaisi huomioon laskettaessa vertailuryhmän        Koska valtiovarainministeriön päätös olisi lä-
17092: säännöllisen työajan kokonaisansioiden keski-         hinnä tilastomatemaattinen lopputulos säädet-
17093: määräistä muutosta.                                   tyjen palkantarkistusperusteiden soveltamises-
17094:    Virkojen ylimpään kahdessadasosaan kuu-            ta, valitusoikeus ei ole tarpeen. Muutoksen-
17095: luisivat sijoituspalkkausluokkansa mukaisen           hausta hallintoasioissa annetun lain (154/50)
17096: peruspalkan suuruuden perusteella järjestyk-          4 §:n 1 momentin mukaan valitusoikeuden
17097: seen asetetuista kaikista 1 §:n 1 momentissa          kiellosta voidaan säätää asetuksella. Valitus-
17098: tarkoitetuista viroista palkkauslookaltaan suu-       kiellon estämättä valtiovarainministeriön pää-
17099: rimmat. Mikäli jonkin palkkausluokan viroista         tökseen voidaan hakea muutosta ylimääräises-
17100: vain osa sisältyisi edellä mainittuun ylimpään        tä muutoksenhausta hallintoasioissa annetun
17101: kahdessadasosaan, kuuluisivat vertailuryh-            lain (200/66) perusteella.
17102: mään kuitenkin kaikki kyseisen A- ja S- tai              2 §. Palkkaus eräissä tapauksissa ja muut
17103: C-palkkausluokan virat. Sopimuspalkkaluok-            palvelussuhteen ehdot. Pykälän 1 momentin
17104: kaan kuuluvien virkojen haltijoiden taulukko-         mukaan jäsenelle, joka presidentin virantoimi-
17105: palkan ylittävää niin sanotun vapaan sopimus-         tuksen keskeytyksen aikana tai presidentin vi-
17106: palkan osaa ei otettaisi huomioon laskettaessa        ran ollessa avoinna hoitaa sitä yhdenjaksoisesti
17107: ylintä kahdessadasosaa viroista. Laskelmaan ei        vähintään kuukauden ajan, maksetaan palkka
17108: otettaisi myöskään tilapäisiä virkamiehiä eikä        tältä ajalta presidentin palkan mukaisesti.
17109: virkoja, joita ei ole sijoitettu palkkausluokkiin,    Ylimpiä tuomioistuimia, hovioikeuksia ja eri-
17110: koska kummassakaan ei ole kysymys perus-              tyistuomioistuimia koskee tällä hetkellä vastaa-
17111: palkasta. Asetukseen otettavana säännöksellä          van sisältöinen muistutus, jonka soveltaminen
17112: (asetusluonnoksen 1 §:n 3 momentti) on tar-           edelleen varmistettaisiin lakiin otettavana sään-
17113: koitus rajata vertailuryhmästä pois osa-aikaiset      nöksellä.
17114: sekä osa-aikaisesti hoidetut virat.                      Pykälän 2 momentin mukaan presidenttien
17115:    Vertailuryhmä, joka tällä hetkellä kattaa          ja jäsenten virantoimituksen keskeytysajan
17116: maksupalkkausluokat A ja S 30-34 ja johon             palkkauksesta ja lomarahasta sekä muista pal-
17117: kuuluu vajaat 600 virkaa, vastaa tehtävien            velussuhteen ehdoista olisi voimassa, mitä niis-
17118: vaativuuden ja aseman suhteen parhaiten ylim-         tä on säädetty taikka mitä niistä on valtion
17119: pien tuomioistuinten tuomareita.                      virkaehtosopimuslain nojalla yleensä noudatet-
17120:    Mikäli laki, kuten tarkoitus on, tulee voi-        tavana lähinnä rinnastettavissa muissa tuoma-
17121: maan 1 päivänä tammikuuta 1991, ensimmäi-             rin viroissa.
17122: set asetuksen 1 §:n 1 ja 2 momentin mukaiset             Sovellettaessa 2 momenttia lähinnä rinnas-
17123: tarkistukset tehtäisiin voimaantulosäännöksen         tettavina muina tuomarin virkoina pidettäisiin
17124: mukaan vuonna 1992. Tarkistusmenettelystä             hovioikeuksien ja eräiden erityistuomioistuin-
17125: säädettäisiin asetuksella lisäksi, että asetus-       ten tuomarin virkoja.
17126: luonnoksen 1 §:n 2 momentissa tarkoitettu ka-            Virantoimituksen keskeytysajan palkkauk-
17127: lenterivuosittain huhtikuun alusta lukien suori-      sella tarkoitetaan tällä hetkellä sairausajan
17128: tettava tarkistus vastaisi palkkojen muutosta         palkkaa ja vuosilomapalkkaa sekä eräitä muita
17129: valtiokonttorin tarkistusajankohtaa edeltänei-        valtion yleisen virkaehtosopimuksen mukaan
17130:  den kahden kalenterivuoden aikana tekemien           virkamiehelle virantoimituksen keskeytyksen
17131:  kummankin vuoden viimeisen valtion henkilö-          ajalta maksettavia palkkauksia. Muita palve-
17132: tiedustelun välisenä aikana. Tällä hetkellä hen-      lussuhteen ehtoja, jotka tulisivat sovellettavik-
17133:  kilötiedustelu tehdään vuosittain syyskuussa,        si, sisältyy esimerkiksi valtion virkamiesten
17134: joten ensimmäinen tarkasteluajanjakso olisi           vuosilomasäännöksiin ja virkaehtosopimuksiin
17135:  syyskuusta 1990 syyskuuhun 1991. Koska ylim-         matkakustannusten korvaoksista sekä valtion
17136: pien tuomioistuinten tuomarit kuuluisivat lain        eläkelakiin (286/60). Lain 2 §:n 2 momentin
17137: voimaantuloon saakka virkaehtosopimuslain             mukaan nämä palvelussuhteen ehdot olisivat
17138: 8                                      1990 vp. -     HE n:o 84
17139: 
17140: edelleen noudatettavissa myös ylimpien tuo-           siltä osin kuin 2 §:n 2 momentissa säädetään.
17141: mioistuinten presidenttien ja jäsenten osalta.        Siten palvelussuhteen ehdoista syntyvää erimie-
17142:    Vain tiettyä virkaryhmää koskevat palvelus-        lisyyttä ei myöskään käsiteltäisi valtion virka-
17143: suhteen ehdot kuten erityiset määrävuosikoro-         ehtosopimusten neuvottelumenettelystä tehdyn
17144: tukset eivät siis voisi tulla sovellettaviksi ylim-   pääsopimuksen mukaisessa järjestyksessä,
17145: pien tuomioistuinten tuomareihin.                     vaan palvelussuhteen ehtoja koskevissa asioissa
17146:    Korkeimman oikeuden ja korkeimman hal-             haettaisiin muutosta siinä järjestyksessä kuin
17147: linto-oikeuden jäsenten 7-vuotiskorotusta ei          valtion virkamieslain 84 §:ssä on säädetty.
17148: lain voimaantulon jälkeen sovellettaisi, koska            Se tarkoittaisi myös sitä, ettei sovellettaisi
17149: virkaehtosopimukset eivät enää olisi heidän           valtion virkaehtosopimuslain 22 §:n säännöstä,
17150: osaltaan sovellettavina ja koska määrävuosiko-        jonka mukaan työtaistelutoimenpiteeseen osal-
17151: rotus ei ole lähinnä rinnastettavissa muissa          listumista ei ole pidettävä virkarikoksena.
17152: tuomarin viroissa yleensä noudatettavana.             Yleensäkään virkaehtosopimuslain säännökset
17153: Myöskään edellä mainittu hovioikeudenneu-             työtaistelutoimenpiteiden käytöstä eivät koskisi
17154: vosten puheenjohtajamuistutus ei viimeksi             näihin virkoihin ja virkamiehiin kohdistuvia
17155:  mainitulla perusteella tule sovellettavaksi.         toimenpiteitä.
17156:    Pykälän 3 momentin mukaan ylimpien tuo-                Valtion virkaehtosopimuslain 2 §:n 4 mo-
17157: mioistuinten presidenttien ulkomailla tehtyjen        mentin säännöstä viroista, joiden haltijain teh-
17158: virkamatkojen kustannusten korvaamiseen so-           täviin kuuluu edustaa valtiota valtion virkaeh-
17159: vellettaisiin, mitä siitä on valtioneuvoston oi-      tosopimuslaissa tarkoitetuissa neuvotteluissa
17160: keuskanslerin ja puolustusvoimain komentajan          tai työtaistelun sattuessa taikka joiden haltijain
17161: osalta noudatettavana. Valtion virkamiesten           tehtäviin muutoin kuuluu toimia työnantajan
17162: ulkomailla tehtyjen virkamatkojen kustannus-          edustajana, ei sovellettaisi korkeimman oikeu-
17163: ten korvaamisesta tehdyn virkaehtosopimuksen          den ja korkeimman hallinto-oikeuden presi-
17164: 5 §:n 3 kohdan mukaan muun muassa puolus-             dentteihin ja jäseniin.
17165: tusvoimain komentajalla, oikeuskanslerilla                Ylimpien tuomioistuinten presidenteille ja
17166: sekä korkeimman oikeuden ja korkeimman                jäsenille ei myöskään voitaisi valtion virkaeh-
17167: hallinto-oikeuden presidentillä on matkustet-         tosopimuslain 5 §:n 2 tai 3 momentin nojalla
17168: tessa lentokoneella oikeus matkustamiskustan-         valtioneuvoston tai valtiovarainministeriön
17169: nusten korvaukseen 1 luokan paikasta. Jotta           päätöksellä myöntää erinäisiä palvelussuhtees-
17170: tämä oikeus säilyisi ylimpien tuomioistuinten         ta johtuvia etuuksia kuten henkilökohtaisia
17171: presidenteillä vastaavana kuin oikeuskansteril-       palkanlisiä.
17172: la ja puolustusvoimain komentajana, on tästä              Valtion virkaehtosopimuslaissa on virkaeh-
17173: otettava säännös lakiin.                              tosopimusmenettelyä koskevien säännösten li-
17174:    3 §. Valtion virkaehtosopimuslain soveltami-       säksi yksittäisiä virkamiehiä koskevia säännök-
17175: nen. Pykälän mukaan korkeimman oikeuden               siä, joita ehdotuksen mukaan ei siis sovellettai-
17176: ja korkeimman hallinto-oikeuden presidenttien         si.
17177: ja jäsenten virkoihin ja niiden haitijoihin ei            Lain 11 §:n mukaan virkamies ei ole velvolli-
17178: sovelleta valtion virkaehtosopimuslakia eikä          nen suorittamaan sallitun työnsulun, lakon ja
17179: mitä sen nojalla on säädetty, määrätty tai            lain 2 §:n mukaan sopimuksenvaraisia asioita
17180: virkaehtosopimuksin sovittu. Valtion virkaeh-         koskevan saarron alaisia tehtäviä. Lisäksi sii-
17181: tosopimuslain 1 §:ää ehdotetaan myös muutet-          hen sisältyy velvollisuus suojelutyön tekemi-
17182: tavaksi siten, että lain soveltamisesta mainittui-    seen. Kun lainsäädännön tavoitteena on ylim-
17183: hin virkoihin säädettäisiin erikseen.                 pien tuomioistuinten toiminnan turvaaminen
17184:    Presidenttien ja jäsenten rajaaminen valtion       kaikissa olosuhteissa, ei edellä tarkoitetun niin
17185: virkaehtosopimuslain soveltamisen ulkopuolel-         sanotun neutraliteettioikeuden säilyttäminen
17186: le tarkoittaisi ensinnäkin, ettei kyseisten virko-    ole mahdollista. Näin ollen korkeimpien oi-
17187: jen palkkauksista ja muista palvelussuhteen           keuksien presidentit ja jäsenet olisivat velvolli-
17188: ehdoista voida sopia virkaehtosopimuksin.             sia suorittamaan kaikki toiminnan jatkuvuu-
17189: Vaikka heihin ei sovellettaisi virkaehtosopi-         den edellyttämät tehtävät muiden virkamiesten
17190: muslakia eikä virkaehtosopimuksia, sopimus-           toimeenpaneman työnseisauksen aikana.
17191: ten soveltamisen lakatessa lain tullessa voi-             Valtion virkaehtosopimuslain 23 § sisältää
17192: maan kesken sopimuskautta, sopimusten ai-             säännöksen, jonka mukaan virkamiestä ei saa
17193: neelliset määräykset tulisivat noudatettaviksi        ilman erittäin pakottavaa syytä estää osallistu-
17194:                                       1990 vp. -     HE n:o 84                                       9
17195: 
17196: masta virkamiesyhdistyksen edustajana kysei-         teen, noudatettaisiin, mitä valtion virkaehtoso-
17197: sessä laissa tarkoitettuihin neuvotteluihin. Kun     pimuslain 19 §:ssä tarkoitetusta työrauhavel-
17198: ylimpien tuomioistuinten presidenttien ja jä-        voitteen rikkomisesta seuraavasta hyvityssa-
17199: senten peruspalkkauksesta ja muista palvelus-         kosta ja sen määräämisestä on säädetty.
17200: suhteen ehdoista ei enää neuvoteltaisi ja sovit-        Tilanteessa, jossa ylimpien tuomioistuinten
17201: taisi valtion virkaehtosopimuslain mukaisesti,       presidentit ja jäsenet olisivat ryhtyneet työtais-
17202: ei säännöstä enää olisi tarpeen soveltaa näiden      telutoimenpiteeseen virkamiesyhdistyksen pää-
17203: virkojen haltijoihin. Presidenteille ja jäsenille    töksen perusteella, virkamiesyhdistyksen päät-
17204: jäisi edelleenkin yleisen yhdistystoimintaa kos-     tävän elimen jäseniin voisi kohdistua rikos- ja
17205: kevan lainsäädännön mukainen mahdollisuus            vahingonkorvausoikeudellisia       seuraamuksia.
17206: osallistua virka-asemastaan jobtuvissa rajoissa      Sen sijaan esimerkiksi hakusaarron julistaneen
17207: yhdistystoimintaan.                                  virkamiesyhdistyksen osalta seuraamuksena
17208:    Yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja lai-     olisi hyvityssakko.
17209: toksissa annettu laki (651188) koskee myös              5 §. Ylimääräiset jäsenet. Korkeimmasta oi-
17210: korkeinta oikeutta ja korkeinta hallinto-            keudesta annetun lain 2 §:n 2 momentin ja
17211: oikeutta. Virastot ja laitokset voivat lain          korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain
17212: 15 §:n nojalla tehdä eräistä yhteistoimintaa         2 §:n 2 momentin mukaan korkeimpaan oikeu-
17213: koskevista asioista asianomaisten virkamiesyh-       teen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen voi-
17214: distysten kanssa sopimuksen, josta on voimas-        daan tarpeen mukaan määrätä enintään kolme
17215: sa, mitä yleissopimuksesta valtion virkaehtoso-      vuotta kestäväksi toimikaudeksi ylimääräisiä
17216: pimuslaissa säädetään. Se, että ylimpien tuo-        oikeus- tai hallintoneuvoksia. Mainituissa la-
17217: mioistuinten tuomarit rajattaisiin virkaehtoso-      eissa on säädetty, että ylimääräisten oikeus- tai
17218: pimuslain soveltamispiirin ulkopuolelle, ei es-      hallintoneuvosten ei katsota nimityksen vuoksi
17219: täisi edellä mainittujen sopimusten tekemistä        eronneen entisistä viroistaan. Selvyyden vuoksi
17220: heidänkin osaltaan yleissopimuksen oikeus-           ehdotetaan lakiin otettavaksi säännös, jonka
17221: vaikutuksin.                                         mukaan lakia sovelletaan myös ylimääräisiin
17222:    4 §. Työrauhan turvaaminen. Pykälän mu-           oikeus- ja hallintoneuvoksiin.
17223: kaan presidentit ja jäsenet eivät saa ryhtyä            6 §. Voimaantulo. Tarkoitus on, että laki
17224: työtaistelutoimenpiteisiin. Valtio ei myöskään       tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991 tai
17225: saa kohdistaa presidentteihin tai jäseniin työ-      mahdollisimman pian sen jälkeen.
17226: taistelutoimenpidettä. Säännöksen tarkoitukse-          Palkkoja tarkistettaisiin ensimmäisen kerran
17227: na on pyrkiä osaltaan turvaamaan korkeim-            1 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla lain
17228: pien oikeuksien toimintaedellytyksiä kaikissa        voimaantulovuotta seuraavana kalenterivuon-
17229: olosuhteissa.                                        na eli siis vuonna 1992.
17230:    Työtaistelulla tarkoitetaan myös muuhun              Pykälän 3 momentin mukaan palkkoja tar-
17231: kuin palvelussuhteen ehtojen parantamiseen           kistettaisiin siirtymäkautena eli lain voimaan-
17232: tähtäävää työtaistelua. Kiellettyjä ovat siten       tulon ja 31 päivän maaliskuuta 1992 välisenä
17233: muun muassa myötätuntotyötaistelu ja poliitti-       aikana 1 §:n 1 momentissa tarkoitettujen lain
17234: nen työtaistelu. Työtaistelu tarkoittaa kaikkia      voimaantuloajankohdan mukaisten palkkaus-
17235: työtaistelumuotoja, siis muun muassa lakkoa,         luokkien peruspalkan, kalliinpaikanlisän ja
17236: työnhidastusta ja osittaista työstä kieltäytymis-    kuuden ikälisän yhteismäärän muutosta vas-
17237: tä sekä vastaavia työnantajapuolen toimenpi-         taavasti. Tämän perusteella suoritetut tarkis-
17238: teitä.                                               tukset otettaisiin kuitenkin vähennyksenä huo-
17239:     Koska valtion virkaehtosopimuslakia ei enää      mioon lain 1 §:n 2 momentissa tarkoitettuja
17240: sovellettaisi ylimpien tuomioistuinten tuomarin      tarkistuksia laskettaessa siten kuin asetuksella
17241: virkoihin ja niiden haltijoihin, ei myöskään         tarkemmin säädetään.
17242: näihin kohdistuviin työtaistelutoimenpiteisiin          Säännös on tarpeen siksi, että jo ennen lain
17243:  voida soveltaa valtion virkaehtosopimuslain         voimaantuloa tehdyissä virkaehtosopimuksissa
17244: työrauhasäännöksiä. Kyseessä olevan pykälän          on määräyksiä lain voimaantulon ja 31 päivä-
17245: 2 momenttiin ehdotetaankin otettavaksi sään-         nä maaliskuuta 1992 välisenä aikana toteutet-
17246:  nös, jolla kiellettäisiin työtaistelutoimenpitei-   tavista valtion virkamiesten peruspalkkausten
17247:  den kohdistaminen tässä laissa tarkoitettuihin      tarkistuksista. Sopimuskaudelle 1. 3.1990-
17248: virkoihin tai virkamiehiin. Jos virkamiesyhdis-      29.2.1992 tehdyssä valtion virkaehtosopimuk-
17249:  tys toimeenpanisi tällaisen työtaistelutoimenpi-    sessa on ensinnäkin sovittu indeksiehdosta,
17250: 
17251: 2 3005261
17252: 10                                   1990 vp. -     HE n:o 84
17253: 
17254: jonka täyttyessä palkkauksia korotetaan vuo-        räistä muutosta samalta tarkasteluajanjaksol-
17255: den 1991 ensimmäisten palkantarkistusten yh-        ta.
17256: teydessä. Vuosille 1990-1991 15 päivänä tam-           Asetuksella säädettäisiin lisäksi (asetusluon-
17257: mikuuta 1990 tehdyn talous- ja tulopoliittisen      noksen 2 §:n 2 momentti), että 2.10.1991-
17258: kokonaisratkaisun mukaan sen osapuolina ole-        1.4.1992 välisenä aikana lain 6 § :n 3 momentin
17259: vat keskusjärjestöt neuvottelevat ja sopivat 15     perusteella toteutetut palkkausten tarkistukset
17260: päivään marraskuuta 1990 mennessä eräistä           otetaan keskimääräisenä vähennyksenä huo-
17261: vuosia 1991 ja 1992 koskevista palkkojen tar-       mioon laskettaessa ensimmäistä lain voimaan-
17262: kistuksista. Vastaavista tarkistuksista tultaneen   tulon jälkeistä 1 §:n 1 momentissa tarkoitettua
17263: tekemään virkaehtosopimus jo ennen tämän            tarkistusta.
17264: lain voimaantuloa. Vaikka ylimpien tuomiois-           Koska ensimmäinen lain voimaantulon jäl-
17265: tuinten tuomareihin ei vuosina 1991 ja 1992         keinen 1 §:n 1 momentissa tarkoitettu tarkistus
17266: sovellettaisikaan virkaehtosopimuksia, toteu-       tapahtuisi lain 6 §:n 2 momentin perusteella
17267: tettaisiin edellä mainitut jo sovitut korotukset    1.4.1992 silloin päättyvän kuuden kuukauden
17268: heidän osaltaan lain 6 §:n 3 momenttiin otetta-     aikana eli 2.10.1991-1.4.1992 tapahtunutta
17269: van siirtymäsäännöksen perusteella. Kuten           kulloinkin ylimmän valtion palkkausluokan
17270: edellä on todettu, tarkistukset suoritettaisiin     peruspalkan, kalliinpaikanlisän ja kuuden ikä-
17271: lain 1 §:n 1 momentin mukaisesti määräytyvien       lisän yhteismäärän muutosta vastaavasti, olisi
17272: palkkausluokkien peruspalkkojen, kalliinpai-        samana aikana lain 6 §:n 3 momentin perus-
17273: kanlisän ja kuuden ikälisän yhteismäärien           teella toteutetut tarkistukset vähennettävä, jot-
17274: muutoksia vastaavasti. Tällä tarkoitetaan lain      ta vältettäisiin niiden huomioon ottaminen
17275: voimaantulohetken mukaisia ylintä ja kolman-        kahteen kertaan.
17276: neksi ylintä palkkausluokkaa. Valtion virka-           Edellä yleisperustelujen kohdassa 1.3. mai-
17277: miesten palkkausluokkiin sijoittelun tarkistuk-     nittu tällä hetkellä 754 markan määräinen hen-
17278: set tai muistutusten muodossa toteutetut palk-      kilökohtainen lisä rinnastettaisiin peruspalk-
17279: kausluokkien tarkistukset eivät siis tänä siirty-   kaan myös sovellettaessa lain 6 §:n 3 moment-
17280: mäaikanakaan välittömästi vaikuttaisi ylimpien      tia ja asetuksen 2 §:ää.
17281: tuomioistuinten tuomareiden palkkauksiin.              Mitä asetuksessa on säädetty jäsenten palk-
17282: Jotta vältettäisiin 6 §:n 3 momentin perusteella    kausten tarkistuksista, sovellettaisiin myös yli-
17283: suoritettavien palkantarkistusten huomioon ot-      määräisiin jäseniin asetuksen 3 §:ään otettavan
17284: taminen kahteen kertaan, ne vähennettäisiin         säännöksen nojalla.
17285: laskettaessa 1 §:n 2 momentissa tarkoitettuja
17286: tarkistuksia siten kuin asetuksella tarkemmin
17287: säädettäisiin.                                      1.2. Laki korkeimmasta oikeudesta ja laki
17288:                                                          korkeimmasta hallinto-oikeudesta
17289:    Asetuksella säädettäisiin (asetusluonnoksen
17290: 2 §:n 1 momentti), että lain voimaantuloa edel-        Korkeimmasta oikeudesta ja korkeimmasta
17291: täneen valtion henkilötiedustelun ja voimaan-       hallinto-oikeudesta annettujen lakien 2 §:n 2
17292: tulon eli tämän hetkisten tietojen mukaan           momentin mukaan korkeimpaan oikeuteen ja
17293: 1.10.-31.12.1990 välisenä aikana sekä lain          korkeimpaan hallinto-oikeuteen voidaan tar-
17294: 6 §:n 3 momentin perusteella lain voimaantu-        peen mukaan määrätä enintään kolme vuotta
17295: lon ja 1 päivän lokakuuta 1991 välisenä aikana      kestäväksi toimikaudeksi ylimääräisiä oikeus-
17296: toteutetut presidenttien ja jäsenten virkojen       neuvoksia ja hallintoneuvoksia. Molempien la-
17297: peruspalkan, kalliinpaikanlisän ja kuuden ikä-      kien 2 §:n 2 momentin toisen virkkeen mukaan
17298: lisän yhteismäärien tarkistukset otettaisiin kes-   ylimääräisille jäsenille maksetaan palkkausta
17299: kimääräisenä vähennyksenä huomioon lasket-          samojen perusteiden mukaan kuin vakinaisille
17300: taessa ensimmäistä lain voimaantulon jälkeistä      jäsenille eikä heidän katsota nimityksen vuoksi
17301: 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua tarkistusta.        eronneen entisistä viroistaan.
17302: Säännös on tarpeen, jotta vältettäisiin tänä           Koska ehdotettua lakia korkeimman oikeu-
17303: aikana suoritettavien tarkistusten huomioon         den ja korkeimman hallinto-oikeuden presi-
17304: ottaminen kahteen kertaan eli sekä presiden-        denttien ja jäsenten palvelussuhteen ehdoista
17305: teille ja jäsenille suoritettavina palkantarkis-    sovellettaisiin sen 5 §:ään otettavan säännök-
17306: tuksina että laskettaessa vertailuryhmän sään-      sen perusteella myös ylimääräisiin oikeus-
17307: nöllisen työajan kokonaisansioiden keskimää-        neuvoksiin ja hallintoneuvoksiin, ehdotetaan
17308:                                      1990 vp. -     HE n:o 84                                    11
17309: 
17310: korkeimmasta oikeudesta ja korkeimmasta             mentin mukaan virkamiehen ei ole suoritettava
17311: hallinto-oikeudesta annettujen lakien 2 §:n 2       valtiolle eikä valtion virkamiehelle korvausta
17312: momentissa olevat säännökset ylimääräisten          vahingosta, joka aiheutuu työtaistelutoimenpi-
17313: jäsenten palkkauksesta poistettaviksi.              teestä johtuvasta työn keskeytymisestä, jos toi-
17314:                                                     menpide on laillinen eikä riko työrauhavelvoi-
17315:                                                     tetta taikka perustuu virkamiesyhdistyksen
17316: 1.3. Valtion virkaehtosopimuslaki                   päätökseen.
17317:                                                        Korkeimman oikeuden ja korkeimman hal-
17318:    Valtion virkaehtosopimuslain 1 § :n mukaan       linto-oikeuden presidenttien ja jäsenten työ-
17319: lakia sovelletaan valtion virkamieslaissa tarkoi-   taistelumahdollisuudet ehdotetaan poistettavik-
17320: tettuihin virkamiehiin. Pykälän 2 momentissa        si siten, että korkeimman oikeuden ja korkeim-
17321: on täsmennetty, että lakia sovelletaan eräisiin     man hallinto-oikeuden presidenttien ja jäsen-
17322: kirkon virkamiehiin. Edelleen momentin mu-          ten palvelussuhteen ehdoista annettavaksi eh-
17323: kaan säädetään erikseen virkaehtosopimuslain        dotetun lain 4 §:ssä säädettäisiin, etteivät he
17324: soveltamisesta eduskunnan virkamiehiin ja           saa ryhtyä työtaistelutoimenpiteeseen. Ryhty-
17325: eräisiin muihin henkilöstöryhmiin.                  mällä työtaistelutoimenpiteeseen he voisivat
17326:    Lailla korkeimman oikeuden ja korkeimman         syyllistyä virkarikokseen. Vastaavasti poistet-
17327: hallinto-oikeuden presidenttien ja jäsenten pal-    taisiin valtion mahdollisuus kohdistaa heihin
17328: velussuhteen ehdoista heidän palkkaustensa ja       työtaistelutoimenpiteitä. Yhdenmukaisesti tä-
17329: muiden palvelussuhteen ehtojensa määräytymi-        män kanssa työtaistelutoimenpiteiden aiheutta-
17330: nen siirrettäisiin pois valtion virkaehtosopi-      mien vahinkojen tulisi kuulua yleisen vahin-
17331: muslain mukaisesta menettelystä. Lisäksi pois-      gonkorvausvastuun piiriin.
17332: tettaisiin mahdollisuus käyttää työtaistelutoi-        Tämän vuoksi ehdotetaan valtion virkamies-
17333: menpiteitä. Säädettäväksi ehdotetulla lailla hei-   lain 64 § :n 2 momenttia muutettavaksi siten,
17334: dät muutoinkin siirrettäisiin pois virkaehtoso-     että vahingonkorvausvelvollisuuden työnsei-
17335: pimuslain soveltamispiiristä.                       sauksen aiheuttamista vahingoista poistava
17336:    Jotta valtion virkaehtosopimuslain 1 §:n 2       säännös rajattaisiin koskemaan vain valtion
17337: momentti vastaisi edellä kuvattua järjestelyä,      virkaehtosopimuslain soveltamispiiriin kuulu-
17338: sitä ehdotetaan muutettavaksi siten, että val-      via virkamiehiä momentissa tarkoitetuissa ta-
17339: tion virkaehtosopimuslain soveltamisesta kor-       pauksissa. Vastaavasti vahingonkorvausvastuu
17340: keimman oikeuden ja korkeimman hallinto-            olisi poistettava valtiolta vain, jos vahinko
17341: oikeuden presidentteihin ja jäseniin säädettäi-     aiheutuu virkaehtosopimuslaissa tarkoitetulle
17342: siin erikseen. Tämän mukaisesti laissa kor-         virkamiehelle. Näin ollen vahingonkorvaus-
17343: keimman oikeuden ja korkeimman hallinto-            velvollisuus voisi koskea kyseessä olevia presi-
17344: oikeuden presidenttien ja jäsenten palvelussuh-     denttejä ja jäseniä sekä valtiota kaikissa kysy-
17345: teen ehdoista säädettäisiin, ettei valtion virka-   mykseen tulevissa työnseisaustapauksissa.
17346: ehtosopimuslakia sovelleta sanottuihin virkoi-
17347: hin ja niiden haltijoihin.
17348:                                                     2. Voimaantulo
17349: 
17350: 1.4. Valtion virkamieslaki                            Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan vuoden
17351:                                                     1991 alusta.
17352:   Valtion virkamieslain 64 §:n 1 momentin
17353: mukaan virkasuhteessa aiheutuneen vahingon             Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
17354: korvaamisesta on voimassa, mitä siitä erikseen      kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
17355: säädetään. Tämä säännös viittaa lähinnä va-         set:
17356: hingonkorvauslakiin (412/74). Pykälän 2 mo-
17357: 12                                  1990 vp. -     HE n:o 84
17358: 
17359: 
17360: 
17361: 
17362: 1.
17363:                                              Laki
17364: korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden presidenttien ja jäsenten palvelussuhteen
17365:                                         ehdoista
17366: 
17367:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
17368: 
17369:                       1§                           sovelletaan, mitä siitä on valtioneuvoston oi-
17370:      Palkan määräytyminen ja tarkistaminen         keuskanslerin ja puolustusvoimain komentajan
17371:                                                    osalta noudatettavana.
17372:    Korkeimman oikeuden ja korkeimman hal-
17373: linto-oikeuden presidenttien palkka vastaa tä-                          3§
17374: män lain voimaan tullessa niiden virkojen           Valtion virkaehtosopimuslain soveltaminen
17375: ylimmän käytössä olevan palkkausluokan mu-
17376: kaista peruspalkan, kalliinpaikanlisän ja kuu-        Korkeimman oikeuden ja korkeimman hal-
17377: den ikälisän yhteismäärää, jotka kuuluvat val-     linto-oikeuden presidenttien ja jäsenten virkoi-
17378: tion virkamieslain (755/86) ja valtion virkaeh-    hin ja niiden haitijoihin ei sovelleta valtion
17379: tosopimuslain (664/70) soveltamispiiriin ja joi-   virkaehtosopimuslakia eikä mitä sen nojalla on
17380: den palkkausmenot on otettu valtion tulo- ja       säädetty, määrätty tai virkaehtosopimuksin
17381: menoarvioon. Korkeimman oikeuden ja kor-           sovittu.
17382: keimman hallinto-oikeuden jäsenten palkka on
17383: kaksi palkkausluokkaa alemman palkkausluo-                               4§
17384: kan mukainen.                                                  Työrauhan turvaaminen
17385:    Palkkoja tarkistetaan kalenterivuosittain
17386: niin kuin asetuksella tarkemmin säädetään nii-        Korkeimman oikeuden ja korkeimman hal-
17387: den 1 momentissa tarkoitettujen virkojen palk-     linto-oikeuden presidentit ja jäsenet eivät saa
17388: kojen muutosta vastaavasti, jotka kuuluvat         ryhtyä työtaistelutoimenpiteeseen. Valtio ei saa
17389: sijoituspalkkausluokaltaan ylimpään kahdessa-      kohdistaa heihin työtaistelutoimenpidettä.
17390: dasosaan, ottaen kuitenkin huomioon kaikki            Muutoinkaan ei saada toimeenpanna työtais-
17391: samaan sijoituspalkkausluokkaan kuuluvat vi-       telutoimenpidettä, joka kohdistuu tässä laissa
17392: rat.                                               tarkoitettuihin virkoihin tai virkamiehiin. Jos
17393:                                                    virkamiesyhdistys toimeenpanee tällaisen työ-
17394:                       2 §                          taistelutoimenpiteen, noudatetaan, mitä val-
17395: Palkkaus eräissä tapauksissa ja muut palvelus-     tion virkaehtosopimuslain 19 §:ssä tarkoitetus-
17396:                 suhteen ehdot                      ta työrauhavelvoitteen rikkomisesta seuraavas-
17397:                                                    ta hyvityssakosta ja sen määräämisestä on
17398:    Jäsenelle, joka presidentin virantoimituksen    säädetty.
17399: keskeytyksen aikana tai presidentin viran olles-
17400: sa avoinna hoitaa sitä yhdenjaksoisesti vähin-                           5§
17401: tään kuukauden ajan, maksetaan palkka tältä                     Ylimääräiset jäsenet
17402: ajalta presidentin palkan mukaisesti.
17403:    Presidenttien ja jäsenten virantoimituksen         Mitä tässä laissa on säädetty korkeimman
17404: keskeytysajan palkkauksesta ja lomarahasta         oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden jä-
17405: sekä muista palvelussuhteen ehdoista on voi-       senistä sekä jäsenten viroista ja niiden haiti-
17406: massa, mitä niistä on säädetty taikka mitä         joista, sovelletaan myös ylimääräisiin jäseniin.
17407: niistä on valtion virkaehtosopimuslain nojalla
17408: yleensä noudatettavana lähinnä rinnastettavis-                           6§
17409: sa muissa tuomarin viroissa.                                        Voimaantulo
17410:    Korkeimman oikeuden ja korkeimman hal-
17411: linto-oikeuden presidenttien ulkomailla tehty-       Tämä laki       tulee    voimaan      päivänä
17412: jen virkamatkojen kustannusten korvaamiseen            kuuta 199
17413:                                     1990 vp. -    HE n:o 84                                      13
17414: 
17415:   Palkkoja tarkistetaan ensimmäisen kerran        luokkien mukaisen peruspalkan, kalliinpaikan-
17416: 1 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla lain     lisän ja kuuden ikälisän yhteismäärän keski-
17417: voimaantulovuotta seuraavana kalenterivuon-       määräistä muutosta vastaavasti. Tämän perus-
17418: na.                                               teella suoritetut tarkistuk~et otetaan vähennyk-
17419:   Palkkoja tarkistetaan lain voimaantulon ja      senä huomioon 1 §:n 2 momentissa tarkoitettu-
17420: 31 päivän maaliskuuta 1992 välisenä aikana        ja tarkistuksia laskettaessa siten kuin asetuksel-
17421: 1 §:n 1 momentissa tarkoitettujen palkkaus-       la tarkemmin säädetään.
17422: 
17423: 
17424: 
17425: 
17426: 2.
17427:                                             Laki
17428:                  korkeimmasta oikeudesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta
17429: 
17430:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
17431:   muutetaan korkeimmasta oikeudesta 22 päivänä heinäkuuta 1918 annetun lain 2 §:n 2
17432: momentti, sellaisena kuin se on 22 päivänä joulukuuta 1949 annetussa laissa (804/49), näin
17433: kuuluvaksi:
17434: 
17435:                       2§                          suus, korkeimman oikeuden jäseniksi korkein-
17436:                                                   taan kolme vuotta kestäväksi toimikaudeksi.
17437:    Jos ratkaisematta olevien asiain lukumää-      Ylimääräisten oikeusneuvosten ei katsota nimi-
17438: rään nähden tai muusta syystä katsotaan tar-      tyksen vuoksi eronneen entisistä viroistaan.
17439: vittavan ylimääräisiä oikeusneuvoksia, tasaval-
17440: lan presidentti voi, korkeimman oikeuden esi-
17441: tyksestä, nimittää enintään neljätoista henki-      Tämä laki tulee voimaan            päivänä
17442: löä, joilla on 1 momentissa mainittu kelpoi-      kuuta 199 .
17443: 
17444: 
17445: 
17446: 
17447: 3.
17448:                                             Laki
17449:              korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta
17450: 
17451:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
17452:   muutetaan korkeimmasta hallinto-oikeudesta 22 päivänä heinäkuuta 1918 annetun lain 2 §:n 2
17453: momentti, sellaisena kuin se on 23 pävänä joulukuuta 1958 annetussa laissa (526/58), näin
17454: kuuluvaksi:
17455: 
17456:                       2§
17457:                                                   jäseniksi enintään kolme vuotta kestäväksi toi-
17458:    Jos ratkaisematta olevien asiain lukumää-      mikaudeksi. Ylimääräisten hallintoneuvosten ei
17459: rään nähden tai muusta syystä katsotaan tar-      katsota nimityksen vuoksi eronneen entisistä
17460: vittavan ylimääräisiä hallintoneuvoksia, tasa-    viroistaan.
17461: vallan presidentti voi, korkeimman hallinto-
17462: oikeuden esityksestä, nimittää enintään kaksi-
17463: toista henkilöä, joilla on 1 momentissa mainit-     Tämä laki tulee voimaan            päivänä
17464: tu kelpoisuus, korkeimman hallinto-oikeuden       kuuta 199 .
17465: 14                                   1990 vp. -     HE n:o 84
17466: 
17467: 4.
17468:                                               Laki
17469:                         valtion virkaehtosopimuslain 1 §:n muuttamisesta
17470: 
17471:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
17472:    muutetaan 6 päivänä marraskuuta 1970 annetun valtion virkaehtosopimuslain (664170) 1 §:n 2
17473: momentti, sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1987 annetussa laissa (1102/87), näin
17474: kuuluvaksi:
17475:                        1§                         eduskunnan oikeusasiamieheen ja apulaisoi-
17476:                                                   keusasiamieheen sekä eduskunnan, tasavallan
17477:    Tätä lakia sovelletaan evankelis-luterilaisten presidentin kanslian, valtiontilintarkastajain,
17478: hiippakuntain arkkipiispaan ja piispoihin sekä eduskunnan oikeusasiamiehen ja Pohjoismai-
17479: tuomiokapitulien virkamiehiin ja ortodoksisen den neuvoston Suomen valtuuskunnan kans-
17480: kirkkokunnan arkkipiispaan, piispaan ja apu- lian ja Eduskunnan kirjaston virkamiehiin sekä
17481: laispiispaan sekä kirkkokunnan muihin virka- Suomen Pankin, Postipankin ja kansaneläke-
17482: miehiin, mikäli muualla ei ole toisin säädetty. laitoksen virkamiehiin ja toimihenkilöihin.
17483: Erikseen säädetään tämän lain soveltamisesta
17484: korkeimman oikeuden ja korkeimman hal-              Tämä laki tulee voimaan        päivänä
17485: linto-oikeuden presidentteihin ja jäseniin, kuuta 199 .
17486: 
17487: 
17488: 5.
17489:                                               Laki
17490:                              valtion virkamieslain 64 §:n muuttamisesta
17491: 
17492:  Eduskunnan päätöksen mukaisesti
17493:  muutetaan 24 päivänä lokakuuta 1986 annetun valtion virkamieslain (755/86) 64 §:n 2
17494: momentti näin kuuluvaksi:
17495: 
17496:                       64 §                          Valtion virkaehtosopimuslain soveltamispiiriin
17497:                                                     kuuluva virkamies ei myöskään ole velvollinen
17498:    Valtion virkaehtosopimuslain soveltamispii-      suorittamaan valtiolle korvausta vahingosta,
17499: riin kuuluvan virkamiehen ei ole suoritettava       joka aiheutuu työtaistelutoimenpiteestä johtu-
17500: valtiolle eikä valtion ole suoritettava sanotussa   vasta työn keskeytymisestä, jos hän virkamies-
17501: laissa tarkoitetulle virkamiehelle korvausta va-    yhdistyksen päätöksen perusteella on osallistu-
17502: hingosta, joka aiheutuu työtaistelutoimenpi-        nut yhdistyksen toimeenpanemaan työtaistelu-
17503: teestä johtuvasta työn keskeytymisestä, ellei       toimenpiteeseen, vaikka työtaistelutoimenpide
17504: työtaistelutoimenpiteeseen ole ryhdytty nou-        on edellä mainittujen säännösten ja määräys-
17505: dattamatta työriitojen sovittelua koskevia          ten vastainen.
17506: säännöksiä tai toimenpide ole valtion virkaeh-
17507: tosopimuslain säännösten tai virkaehtosopi-
17508: muksen määräysten vastainen ja ellei keskey-          Tämä laki tulee voimaan        päivänä
17509: tyksestä aiheutunut haitta ole huomattava.          kuuta 199 .
17510: 
17511: 
17512:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1990
17513: 
17514:                                       Tasavallan Presidentti
17515:                                        MAUNO KOIVISTO
17516: 
17517: 
17518: 
17519: 
17520:                                                         Valtiovarainministeri Matti Louekoski
17521:                                     1990 vp. -      HE n:o 84                                    15
17522: 
17523:                                                                                              Liite 1
17524: 
17525: 
17526: 
17527: 
17528: 2.
17529:                                             Laki
17530:                  korkeimmasta oikeudesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta
17531: 
17532:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
17533:   muutetaan korkeimmasta oikeudesta 22 päivänä heinäkuuta 1918 annetun lain 2 § :n 2
17534: momentti, sellaisena kuin se on 22 päivänä joulukuuta 1949 annetussa laissa (804/49), näin
17535: kuuluvaksi:
17536: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
17537: 
17538:                                                   2§
17539: 
17540:    Jos ratkaisematta olevien asiain lukumää-           Jos ratkaisematta olevien asiain lukumää-
17541: rään nähden tai muusta syystä katsotaan tar-        rään nähden tai muusta syystä katsotaan tar-
17542: vittavan ylimääräisiä oikeusneuvoksia, tasaval-     vittavan ylimääräisiä oikeusneuvoksia, tasaval-
17543: lan presidentti voi, korkeimman oikeuden esi-       lan presidentti voi, korkeimman oikeuden esi-
17544: tyksestä, nimittää enintään neljätoista henki-      tyksestä, nimittää enintään neljätoista henki-
17545: löä, joilla on 1 momentissa mainittu kelpoi-        löä, joilla on 1 momentissa mainittu kelpoi-
17546: suus, korkeimman oikeuden jäseniksi korkein-        suus, korkeimman oikeuden jäseniksi korkein-
17547: taan kolme vuotta kestäväksi toimikaudeksi.         taan kolme vuotta kestäväksi toimikaudeksi.
17548: Täten nimitettyjen, joille maksetaan palkkaus-      Ylimääräisten oikeusneuvosten ei katsota nimi-
17549: ta samojen perusteiden mukaan kuin korkeim-         tyksen vuoksi eronneen entisistä viroistaan.
17550: man oikeuden vakinaisille jäsenille, ei katsota
17551: nimityksen vuoksi eronneen entisistä virois-
17552: taan.
17553: 
17554: 
17555:                                                       Tämä laki tulee voimaan      päivänä
17556:                                                     kuuta 1990.
17557: 
17558: 3.
17559:                                             Laki
17560:              korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta
17561: 
17562:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
17563:   muutetaan korkeimmasta hallinto-oikeudesta 22 päivänä heinäkuuta 1918 annetun lain 2 §:n 2
17564: momentti, sellaisena kuin se on 23 pävänä joulukuuta 1958 annetussa laissa (526/58), näin
17565: kuuluvaksi:
17566: 
17567: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
17568: 
17569:                                                   2 §
17570: 
17571:    Jos ratkaisematta olevien asiain lukumää-           Jos ratkaisematta olevien asiain lukumää-
17572: rään nähden tai muusta syystä katsotaan tar-        rään nähden tai muusta syystä katsotaan tar-
17573: vittavan ylimääräisiä hallintoneuvoksia, tasa-      vittavan ylimääräisiä hallintoneuvoksia, tasa-
17574: 16                                   1990 vp. -      HE n:o 84
17575: 
17576: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
17577: 
17578: vallan presidentti voi, korkeimman hallinto-         vallan presidentti voi, korkeimman hallinto-
17579: oikeuden esityksestä, nimittää enintään kaksi-       oikeuden esityksestä, nimittää enintään kaksi-
17580: toista henkilöä, joilla on 1 momentissa mainit-      toista henkilöä, joilla on 1 momentissa mainit-
17581: tu kelpoisuus, korkeimman hallinto-oikeuden          tu kelpoisuus, korkeimman hallinto-oikeuden
17582: jäseniksi enintään kolme vuotta kestäväksi toi-      jäseniksi enintään kolme vuotta kestäväksi toi-
17583: mikaudeksi. Täten nimitettyjen, joille makse-        mikaudeksi. Ylimääräisten hallintoneuvosten ei
17584: taan palkkausta samojen perusteiden mukaan           katsota nimityksen vuoksi eronneen entisistä
17585: kuin korkeimman hallinto-oikeuden vakinaisil-        viroistaan.
17586: le jäsenille, ei katsota nimityksen vuoksi eron-
17587: neen entisistä viroistaan.
17588: 
17589: 
17590:                                                        Täm(J laki tulee voimaan      päivänä
17591:                                                      kuuta 1990.
17592: 
17593: 
17594: 
17595: 4.
17596:                                               Laki
17597:                        valtion virkaehtosopimuslain 1 §:n muuttamisesta
17598: 
17599:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
17600:   muutetaan 6 päivänä marraskuuta 1970 annetun valtion virkaehtosopimuslain (664170) 1 §:n 2
17601: momentti, sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1987 annetussa laissa (1102/87), näin
17602: kuuluvaksi:
17603: 
17604: Voimassa oleva laki                                      Ehdotus
17605: 
17606:                                                     1§
17607: 
17608:    Tätä lakia sovelletaan evankelis-luterilaisten       Tätä lakia sovelletaan evankelis-luterilaisten
17609: hiippakuntain arkkipiispaan ja piispoihin sekä       hiippakuntain arkkipiispaan ja piispoihin sekä
17610: tuomiokapitulien virkamiehiin ja ortodoksisen        tuomiokapitulien virkamiehiin ja ortodoksisen
17611: kirkkokunnan arkkipiispaan, piispaan ja apu-         kirkkokunnan arkkipiispaan, piispaan ja apu-
17612: laispiispaan sekä kirkkokunnan muihin virka-         laispiispaan sekä kirkkokunnan muihin virka-
17613: miehiin, mikäli muualla ei ole toisin säädetty.      miehiin, mikäli muualla ei ole toisin säädetty.
17614: Erikseen säädetään tämän lain soveltamisesta         Erikseen säädetään tämän lain soveltamisesta
17615: eduskunnan oikeusasiamieheen ja apulaisoi-           korkeimman oikeuden ja korkeimman hal-
17616: keusasiamieheen sekä eduskunnan, tasavallan          linto-oikeuden presidentteihin ja 1aseniin,
17617: presidentin kanslian, valtiontilintarkastajain,      eduskunnan oikeusasiamieheen ja apulaisoi-
17618: eduskunnan oikeusasiamiehen ja Pohjoismai-           keusasiamieheen sekä eduskunnan, tasavallan
17619: den neuvoston Suomen valtuuskunnan kans-             presidentin kanslian, valtiontilintarkastajain,
17620: lian ja Eduskunnan kirjaston virkamiehiin sekä       eduskunnan oikeusasiamiehen ja Pohjoismai-
17621: Suomen Pankin, Postipankin ja kansaneläke-           den neuvoston Suomen valtuuskunnan kans-
17622: laitoksen virkamiehiin ja toimihenkilöihin.          lian ja Eduskunnan kirjaston virkamiehiin sekä
17623:                                                      Suomen Pankin, Postipankin ja kansaneläke-
17624:                                                      laitoksen virkamiehiin ja toimihenkilöihin.
17625: 
17626:                                                            Tämä laki tulee voimaan     päivänä
17627:                                                          kuuta 199 .
17628:                                      1990 vp. -     HE n:o 84                                     17
17629: 
17630: 5.
17631:                                               Laki
17632:                            valtion virkamieslain 64 §:n muuttamisesta
17633: 
17634:  Eduskunnan päätöksen mukaisesti
17635:  muutetaan 24 päivänä lokakuuta 1986 annetun valtion virkamieslain (755/86) 64 §:n 2
17636: momentti näin kuuluvaksi:
17637: 
17638: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
17639: 
17640:                                                 64 §
17641: 
17642:    Virkamiehen ei ole suoritettava valtiolle eikä      Valtion virkaehtosopimuslain soveltamispii-
17643: valtion ole suoritettava virkamiehelle korvaus-     riin kuuluvan virkamiehen ei ole suoritettava
17644: ta vahingosta, joka aiheutuu työtaistelutoimen-     valtiolle eikä valtion ole suoritettava sanotussa
17645: piteestä johtuvasta työn keskeytymisestä, ellei     laissa tarkoitetulle virkamiehelle korvausta va-
17646: työtaistelutoimenpiteeseen ole ryhdytty nou-        hingosta, joka aiheutuu työtaistelutoimenpi-
17647: dattamatta työriitojen sovittelua koskevia          teestä johtuvasta työn keskeytymisestä, ellei
17648: säännöksiä tai toimenpide ole valtion virkaeh-      työtaistelutoimenpiteeseen ole ryhdytty nou-
17649: tosopimuslain säännösten tai virkaehtosopi-         dattamatta työriitojen sovittelua koskevia
17650: muksen määräysten vastainen ja ellei keskey-        säännöksiä tai toimenpide ole valtion virkaeh-
17651: tyksestä aiheutunut haitta ole huomattava. Vir-     tosopimuslain säännösten tai virkaehtosopi-
17652: kamies ei myöskään ole velvollinen suoritta-        muksen määräysten vastainen ja ellei keskey-
17653: maan valtiolle korvausta vahingosta, joka ai-       tyksestä aiheutunut haitta ole huomattava.
17654: heutuu työtaistelutoimenpiteestä johtuvasta         Valtion virkaehtosopimuslain soveltamispiiriin
17655: työn keskeytymisestä, jos hän virkamiesyhdis-       kuuluva virkamies ei myöskään ole velvollinen
17656: tyksen päätöksen perusteella on osallistunut        suorittamaan valtiolle korvausta vahingosta,
17657: yhdistyksen toimeenpanemaan työtaistelutoi-         joka aiheutuu työtaistelutoimenpiteestä johtu-
17658: menpiteeseen, vaikka työtaistelutoimenpide on       vasta työn keskeytymisestä, jos hän virkamies-
17659: edellä mainittujen säännösten ja määräysten         yhdistyksen päätöksen perusteella on osallistu-
17660: vastainen.                                          nut yhdistyksen toimeenpanemaan työtaistelu-
17661:                                                     toimenpiteeseen, vaikka työtaistelutoimenpide
17662:                                                     on edellä mainittujen säännösten ja määräys-
17663:                                                     ten vastainen.
17664: 
17665:                                                       Tämä laki tulee voimaan         päivänä
17666:                                                     kuuta 199 .
17667: 
17668: 
17669: 
17670: 
17671: 3 300526J
17672: 18                                   1990 vp. -     HE n:o 84
17673: 
17674:                                                                                             Liite 2
17675: 
17676: 
17677: 
17678: 
17679:                                             Asetus
17680: korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden presidenttien ja jäsenten palvelussuhteen
17681:                                         ehdoista
17682: 
17683:    Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esitte-
17684: lystä säädetään korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden presidenttien ja jäsenten
17685: palvelussuhteen ehdoista      päivänä      kuuta 199 annetun lain ( 1 ) 1 §:n 2 momentin ja
17686: 6 §:n 3 momentin nojalla:
17687: 
17688:                        1§                                                 2§
17689:    Korkeimman oikeuden ja korkeimman hal-              Lain voimaantuloa edeltäneen henkilötiedus-
17690: linto-oikeuden presidenttien ja jäsenten palk-      telun ja voimaantulon välisenä aikana sekä lain
17691: koja tarkistetaan kalenterivuosittain huhtikuun     5 §:n 3 momentin perusteella lain voimaantu-
17692: ja lokakuun alusta korkeimman oikeuden ja           lon ja 1 päivän lokakuuta 1991 välisenä aikana
17693: korkeimman hallinto-oikeuden presidenttien ja       toteutetut presidenttien ja jäsenten virkojen
17694: jäsenten palvelussuhteen ehdoista annetun lain      peruspalkan, kalliinpaikanlisän ja kuuden ikä-
17695: ( 1) 1 §:n 1 momentissa tarkoitettujen virkojen     lisän yhteismäärien tarkistukset otetaan keski-
17696: ylimmän palkkausluokan peruspalkan, kalliin-        määräisenä vähennyksenä huomioon lasketta-
17697: paikanlisän ja kuuden ikälisän yhteismäärän         essa ensimmäistä lain voimaantulon jälkeistä
17698: tarkistusajankohtana päättyvän kuuden kuu-          1 §:n 2 momentissa tarkoitettua tarkistusta.
17699: kauden aikana tapahtunutta muutosta vastaa-            Vuoden 1991 lokakuun 2 päivän ja vuoden
17700: vasti. Ylimpänä palkkausluokkana pidetään           1992 huhtikuun 1 päivän välisenä aikana lain
17701: kulloinkin kysymyksessä olevan kuuden kuu-          5 §:n 3 momentin perusteella toteutetut palk-
17702: kauden ajan alussa käytössä ollutta ylintä          kausten tarkistukset otetaan keskimääräisenä
17703: palkkausluokkaa.                                    vähennyksenä huomioon laskettaessa ensim-
17704:    Palkkoja tarkistetaan lisäksi kalenterivuosit-   mäistä lain voimaantulon jälkeistä 1 §:n 1
17705: tain huhtikuun alusta lain 1 §:n 2 momentissa       momentissa tarkoitettua tarkistusta.
17706: tarkoitettujen virkojen ilman lomarahaa las-
17707: kettujen säännöllisen työajan kokonaisansioi-                             3§
17708: den keskimääräistä muutosta vastaavasti.               Mitä tässä asetuksessa on säädetty jäsenten
17709: Muutos lasketaan valtiokonttorin tarkistusa-        palkkausten tarkistuksista, sovelletaan myös
17710: jankohtaa edeltäneiden kahden kalenterivuo-         ylimääräisiin jäseniin.
17711: den aikana tekemien kummankin vuoden vii-
17712: meisen valtion henkilötiedustelun väliseltä ajal-                         4§
17713: ta. Tämän momentin perusteella suoritettavia           Valtiovarainministeriö vahvistaa lain perus-
17714: tarkistuksia laskettaessa otetaan vähennyksenä      teella tarkistettavat palkat. Valtiovarainminis-
17715: huomioon 1 momenttiin perustuvat tarkistuk-         teriön päätökseen ei saa hakea muutosta valit-
17716: set.                                                tamalla.
17717:    Lain 1 §:n 2 momentissa tarkoitettu virkojen
17718: piiri ja palkkojen muutos lasketaan kokoai-                              5§
17719: kaisten, kokoaikaisesti hoidettujen virkojen          Tämä asetus tulee voimaan       päivänä
17720: perusteella.                                        kuuta 199 .
17721:                                      1990 vp. -     HE n:o 85
17722: 
17723: 
17724: 
17725: 
17726:                                     Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi ruotsinkielisen kor-
17727:                                  keakouluopetuksen yhteensovittamisesta sekä Åbo Akademi
17728:                                  -nimisestä yliopistosta annetun lain ja Svenska handelshögskolan
17729:                                  -nimisestä korkeakoulusta annetun lain muuttamisesta.
17730: 
17731: 
17732: 
17733: 
17734:                           ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
17735: 
17736:    Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki        terbottens högskolan. Svenska handelshögsko-
17737: ruotsinkielisen korkeakouluopetuksen yhteen-        lanin Vaasassa toimivan yksikön edustajia
17738: sovittamisesta. Lakiehdotuksen mukaan perus-        kuuluisi Österbottens högskolan hallintoeli-
17739: tetaan neuvottelukunta ruotsinkielisen korkea-      meen sen käsitellessä näiden yhteistä toimintaa
17740: kouluopetuksen yhteensovittamiseksi ja kehit-       koskevia asioita. Nykyinen yhteinen hallinto-
17741: tämiseksi. Neuvottelukuntaa johtaisi kansleri,      yksikkö Österbottens högskola lopettaa toi-
17742: joka on samalla Åbo Akademin kansleri.              mintansa.
17743:    Lisäksi ehdotetaan, että Åbo Akademin kas-
17744: vatustieteiden tiedekunta jaettaisiin kahdeksi        Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan
17745: tiedekunnaksi, jotka yhdessä muodostavat Ös-        päivänä tammikuuta 1992.
17746: 
17747: 
17748: 
17749: 
17750:                                       YLEISPERUSTELUT
17751: 
17752: 1. Nykyinen tilanne                                    Åbo Akademissa on humanistinen, mate-
17753:                                                     maattis-luonnontieteellinen, talous- ja valtio-
17754:    Ruotsinkielistä korkeakouluopetusta anne-        tieteellinen, kemiallis-teknillinen, teologinen ja
17755: taan Åbo Akademissa ja Svenska handelshög-          kasvatustieteiden tiedekunta. Kasvatustieteiden
17756: skolanissa, joissa ruotsin kieli on opetus- ja      tiedekunnassa, joka perustettiin vuonna 1974
17757: tutkintokielenä, sekä Helsingin yliopistossa,       ja toimii Vaasassa, on yhteensä kuusi kasvatus-
17758: Teknillisessä korkeakoulussa, Eläinlääketie-        tieteiden kandidaatin tutkintoon johtavaa kou-
17759: teellisessä korkeakoulussa, Taideteollisessa        lutusohjelmaa. Tiedekuntaan kuuluu nykyisin
17760: korkeakoulussa, Sibelius-Akatemiassa ja Teat-       myös valtiotieteellinen jaosto, jossa on yksi
17761: terikorkeakoulussa, joiden opetuskielinä ovat       valtiotieteen kandidaatin tutkintoon johtava
17762: suomen ja ruotsin kieli. Ruotsinkieliset liikun-    koulutusohjelma. Lisäksi tiedekunnassa on
17763: nanopettajat koulutetaan Jyväskylän yliopis-        hoitotieteellinen laitos, jossa on yksi terveyden-
17764: tossa. Helsingin yliopistossa on lisäksi Svenska    huollon kandidaatin tutkintoon johtava koulu-
17765: social- och kommunalhögskolan -niminen yk-          tusohjelma. Tiedekunnan dekaani on samalla
17766: sikkö, jonka opetuskielenä on ruotsi.               Åbo Akademin vararehtori. Tiedekunnalla on
17767:                                                     hallinnollisesti itsenäisempi asema kuin akate-
17768:    Åbo Akademi -nimisestä yliopistosta anne-        mian muilla tiedekunnilla.
17769: tun lain (1057/80) 1 §:n 2 momentin mukaan
17770: akatemian tulee erityisesti tyydyttää ruotsinkie-
17771: lisen väestön tarpeita sekä ottaa huomioon            Åbo Akademissa on yhteensä noin 4 800
17772: maan kaksikielisyydestä johtuvat tarpeet.           opiskelijaa, joista runsaat 20 OJo suomenkieli-
17773: 
17774: 300612C
17775: 2                                    1990 vp. -     HE n:o 85
17776: 
17777: siä. Akatemian opiskelijoista noin 700 opiske-         Ruotsinkielisen opettajankoulutuksen piiris-
17778: lee Vaasassa.                                       sä on tarvetta Vaasassa, Turussa ja Helsingissä
17779:    Svenska handelshögskolanissa on yhteensä         järjestettävän toiminnan yhteensovittamiseen.
17780: kuusi koulutusohjelmaa, jotka johtavat ekono-       Åbo Akademin Vaasassa toimivalla kasvatus-
17781: min tutkintoon. Näistä kolmessa tutkinto voi-       tieteiden tiedekunnalla on päävastuu opetta-
17782: daan suorittaa Vaasassa. Tarkoitus on, että         jankoulutuksesta. Luokanopettajien koulutus
17783: syksyllä 1990 muodostetaan uusi koulutusoh-         tapahtuu kokonaan Vaasassa. Aineenopetta-
17784: jelma, joka olisi vain Vaasassa. Vaasassa           jien koulutuksessa Åbo Akademin tiedekunnat
17785: vuonna 1980 aloitetulla koulutuksella ei ole        Turussa ja Helsingin yliopisto vastaavat pää-
17786: toistaiseksi varsinaista paikallista hallintoa.     osin opetettavien aineiden opetuksesta akate-
17787: Korkeakoulun toisen vararehtorin erityisenä         mian kasvatustieteiden tiedekunnan vastatessa
17788: tehtävänä on johtaa tätä toimintaa. Svenska         aineenopettajien kasvatustieteellisistä opinnois-
17789: handelshögskolanissa on noin 1 800 opiskeli-        ta.
17790: jaa, joista runsaat 15 OJo suomenkielisiä. Vaa-        Lukuvuonna 1988-89 ruotsinkielisiä kor-
17791: sassa opiskelee noin 300 kauppakorkeakoulun         keakouluopiskelijoita oli kaikkiaan 8 000.
17792: opiskelijaa.                                        Heistä 45 OJo opiskeli Åbo Akademissa, 18 OJo
17793:    Åbo Akademin ja Svenska handelshögskola-         Svenska handelshögskolanissa ja 22 Olo Helsin-
17794: nin Vaasan läänissä tapahtuvan toiminnan            gin yliopistossa. Teknillisessä korkeakoulussa
17795: koordinoimiseksi perustettiin vuonna 1986 eri-      heitä oli 8 OJo ja muissa korkeakouluissa 7 OJo.
17796: tyinen hallintoyksikkö, Österbottens högskola,         Aloituspaikkojen kokonaismäärästä on lähes
17797: joka kuuluu hallinnollisesti Åbo Akademin           8 OJo tarkoitettu ruotsinkielisille. Suhteessa suo-
17798: yhteyteen. Österbottens högskola -nimisestä         menkielisiin ruotsinkielisistä opiskelijoista on
17799: hallintoyksiköstä annetun asetuksen (441/86)        verrattain suuri osa yhteiskuntatieteellisessä ja
17800: mukaan toimintaa hoitavat johtaja, jonka ni-        kauppatieteellisessä koulutuksessa. Aliedustet-
17801: mittää Åbo Akademin kansleri, sekä hallitus.        tuina ruotsinkieliset ovat sitävastoin muun mu-
17802: Hallitukseen kuuluu viisi Åbo Akademin ja           assa oikeustieteellisessä, lääketieteellisessä ja
17803: kolme Svenska handelshögskolanin edustajaa.         maatalous- ja metsätieteellisessä koulutukses-
17804:    Myös Helsingin yliopistolla on merkittävä        sa. Tämä on johtanut muun muassa siihen,
17805: asema ruotsinkielisessä korkeakouluopetukses-       että ruotsin kieltä taitavista lääkäreistä ja laki-
17806: sa. Tämä koskee varsinkin niitä koulutusaloja,      miehistä on suuri puute.
17807: joilla yliopisto on maan ainoa ruotsinkielistä
17808: opetusta antava korkeakoulu, eli erityisesti oi-
17809: keustieteellistä, lääketieteellistä sekä maata-     2. Esityksen lähtökohdat ja ta-
17810: lous- ja metsätieteellistä tiedekuntaa. Helsingin      voitteet
17811: yliopiston opetuskielen järjestelystä ja yliopis-
17812: ton viran ja toimen haltijailta vaadittavasta       2.1. Lähtökohdat
17813: kielitaidosta annettuun lakiin (453/ 47) sisälty-
17814: vät säännökset niistä professorin viroista, jot-       Valtioneuvoston vahvistamassa korkeakou-
17815: ka ainakin tulee olla ruotsinkielistä opetusta      lulaitoksen kehittämissuunnitelmassa vuosille
17816: varten.                                             1985-86 todetaan, että tavoitteena on Åbo
17817:    Svenska social- och kommunalhögskolan,           Akademin ja Svenska handelshögskolanin ke-
17818: jossa voidaan suorittaa sosionomin tutkinto,        hittäminen yhdeksi Turussa, Helsingissä ja
17819: on vuodesta 1984 lukien kuulunut yliopiston         Vaasassa toimivaksi yksikköjen erityispiirteitä
17820: valtiotieteelliseen tiedekuntaan erillisenä ruot-   säilyttäväksi yliopistolliseksi kokonaisuudeksi.
17821: sinkielisenä yksikkönä. Sosionomin tutkinnon           Korkeakoululaitoksen kehittämisestä anne-
17822: suorittaneella on oikeus jatkaa opintojaan val-     tussa laissa (1052/86) säädetään koko korkea-
17823: tiotieteellisen tiedekunnan eräiden koulutus-       koululaitosta koskevasta suunnittelujärjestel-
17824: ohjelmien mukaan.                                   mästä. Lain mukaan valtioneuvosto hyväksyy
17825:    Helsingin yliopistossa on noin 1 800 ruotsin-    joka neljäs vuosi suunnitelman korkeakou-
17826: kielistä opiskelijaa. Heistä noin 350 on Svens-     lulaitoksen kehittämisestä. Kehittämissuunni-
17827: ka social- och kommunalhögskolanin kirjoissa.       telman tulee sisältää muun muassa opintonsa
17828: Ruotsinkielisten opiskelijoiden osuus yliopis-      aloittavien määriä koskevat tavoitteet ottaen
17829: ton kaikista opiskelijoista on runsaat kuusi        huomioon koulutuksen kysynnän, yhteiskun-
17830: prosenttia.                                         nan ja eri kieliryhmien tarpeet ja koulutus-
17831:                                      1990 vp. -     HE n:o 85                                       3
17832: 
17833: mahdollisuuksien jakautumisen maan eri aluei-       sesta ehdotetaankin, että kasvatustieteiden tie-
17834: den kesken. Lakia koskeneen esityksen               dekunta jaetaan kahdeksi tiedekunnaksi, kas-
17835: (hall.es. 138/86 vp.) perusteluissa korostettiin    vatustieteelliseksi tiedekunnaksi sekä yhteis-
17836: muun muassa sitä, että eri korkeakouluissa          kunta- ja hoitotieteelliseksi tiedekunnaksi. Nä-
17837: annettavaa ruotsinkielistä koulutusta tarkastel-    mä kaksi tiedekuntaa muodostaisivat yhdessä
17838: laan kokonaisuutena.                                Österbottens högskolan. Tarkoitus on, että
17839:    Ruotsinkielisen korkeakouluopetuksen yh-         asetuksessa Österbottens högskolalle annetaan
17840: teensovittamista koskevia keskusteluja varten       laaja itsenäisyys, johon kuuluu muun muassa
17841: toimii epävirallinen elin, reh~orien kokous,        oma toiminta- ja taloussuunnittelu. Samalla
17842: jonka kokoonkutsujana on Abo Akademin               lakkautettaisiin nykyinen hallintoyksikkö Ös-
17843: kansleri. Osanottajina ovat olleet Helsingin        terbottens högskola, joka eräissä suhteissa
17844: yliopiston, sen yksikkönä toimivan Svenska          merkitsee Åbo Akademin nykyisen tiedekunta-
17845: social- och kommunalhögskolanin sekä Åbo            hallinnon kaksinkertaistamista. Svenska han-
17846: Akademin, Svenska handelshögskolanin, hal-          delshögskolanin kanssa yhteisen toiminnan yh-
17847: lintoyksikkö Österbottens högskolan ja Teknil-      teensovittaminen ja hallinto hoidettaisiin tule-
17848: lisen korkeakoulun edustajat. Rehtorien ko-         vaisuudessa Österbottens högskolan puitteissa.
17849: kouksen epävirallisen luonteen vuoksi sen toi-      Asetuksella on tarkoitus järjestää lisää toimi-
17850: mintaan on kuulunut pääasiallisesti tietojen-       valtaa myös Svenska handelshögskolanin Vaa-
17851: vaihtoa.                                            sassa toimivalle yksikölle.
17852: 
17853: 
17854: 2.2. Tavoitteet ja keinot                           3. Asian valmistelu
17855: 
17856:    Esityksen tavoitteena on luoda edellytyksiä         Kysymys ruotsinkielisen korkeakouluopetuk-
17857: ruotsinkielisen korkeakouluopetuksen suunnit-       sen yhteensovittamiseksi tarvittavasta organi-
17858: telun ja kehittämisen nykyistä parempaan yh-        saatiosta on tullut esille useissa yhteyksissä. Jo
17859: teensovittamiseen. Koska ruotsinkielinen kou-       ruotsalainen koulutuskomitea ehdotti mietin-
17860: lutus on sijoittunut kolmelle eri alueelle, Hel-    nössään (komiteanmietintö 1976: 14), että ruot-
17861: sinkiin, Turkuun ja Vaasaan, ja sitä annetaan       sinkielisen korkeakoulualan toimintaa suunnit-
17862: useissa itsenäisissä korkeakouluissa, tarvitaan     telemaan ja yhteensovittamaan asetettaisiin py-
17863: organisatoriset puitteet, jotta yhteistyö- ja yh-   syvä korkeakouluneuvottelukunta. Myös kysy-
17864: teensovittamiskysymykset voidaan ottaa huo-         mys Vaasassa annettavan ruotsinkielisen kor-
17865: mioon suunnittelussa. Yhteensovittamisen tar-       keakouluopetuksen hallinnosta ja rakenteesta
17866: koituksena on lisätä työnjakoa, tehostaa voi-       on tullut eräissä yhteyksissä ajankohtaiseksi.
17867: mavarojen käyttöä ja laajentaa opiskelumah-         Sekä Åbo Akademissa että Svenska handels-
17868: dollisuuksia. Tärkeänä tavoitteena on poistaa       högskolanissa on tehty suunnitelmia eräistä
17869: eräiden keskeisten ammattialojen koulutuksen        Vaasassa tapahtuvan toiminnan hallinnollisista
17870: puutteet.                                           ja rakenteellisista muutoksista.
17871:    Ehdotetussa laissa ruotsinkielisen korkea-          Tästä syystä opetusministeriössä valmistel-
17872: kouluopetuksen yhteensovittamisesta ehdote-         tiin ehdotus esitykseksi suomenruotsalaisesta
17873: taan perustettavaksi pysyvä neuvottelukunta,        yliopistosta ja ruotsinkielisen korkeakouluope-
17874: jonka tehtävänä on tehdä aloitteita ja antaa        tuksen yhteensovittamisesta. Ehdotuksen mu-
17875: lausuntoja ruotsinkielisen korkeakouluopetuk-       kaan Svenska handelshögskolan sekä Åbo
17876: sen yhteensovittamista ja kehittämistä koske-       Akademi ja sen yksikkö Österbottens högskola
17877: vista asioista. Eräs keskeinen tavoite on myös      muodostaisivat yliopistokokonaisuuden, jolla
17878: parantaa edellytyksiä ruotsinkielisen korkea-       olisi yhteinen kansleri ja neuvottelukunta. Ko-
17879: kouluopetuksen jatkuvaan kehittämiseen Vaa-         ko ruotsinkielisen korkeakouluopetuksen yh-
17880:  sassa.                                             teensovittamista varten neuvottelukunnassa
17881:    Vaasassa annettava ruotsinkielinen korkea-       olisi lisäksi Helsingin yliopiston ja sen yksikön
17882:  kouluopetus on viime vuosina lisääntynyt ja        Svenska social- och kommunalhögskolanin
17883:  laajentunut uusille aloille. Sen vuoksi on tar-    sekä Teknillisen korkeakoulun edustajia. Ase-
17884:  peen tarkistaa tämän koulutukse~ hallinnollisia    tuksella säädettäisiin, kuinka muut ruotsinkie-
17885:  rakenteita. Ehdotetussa laissa Abo Akademi         listä koulutusta antavat korkeakouluyksiköt
17886:  -nimisestä yliopistosta annetun lain muuttami-     olisivat edustettuina lisätyssä neuvottelukun-
17887: 4                                   1990 vp. -     HE n:o 85
17888: 
17889: nassa. Esitykseen sisältyi myös ehdotus, että      delshögskolan vastustivat ehdotusta siltä osin
17890: Åbo Akademin kasvatustieteiden tiedekunta          kuin se koski suomenruotsalaista yliopistoa.
17891: jaettaisiin kahdeksi tiedekunnaksi, jotka muo-       Käsiteltävänä oleva esitys on valmisteltu
17892: dostaisivat Österbottens högskolan ja hoitaisi-    opetusministeriössä ottaen huomioon lausun-
17893: vat myös ne toiminnot, jotka nyt kuuluvat          not ja yhteistyössä asianomaisten korkeakou-
17894: nykyiselle hallintoyksikölle Österbottens hög-     lujen kanssa.
17895: skolalle. Tästä ehdotuksesta pyydettiin lausun-
17896: to Helsingin yliopistolta, Svenska social- och
17897: kommunalhögskolanilta, Teknilliseltä korkea-
17898:                                                    4. Esityksen organisatoriset ja
17899: koululta, Svenska handelshögskolanilta, hallin-
17900:                                                       taloudelliset vaikutukset
17901: toyksikkö Österbottens högskolalta sekä Åbo
17902: Akademilta ja Stiftelsen för Åbo Akademilta.
17903: Lausunnoissa hyväksyttiin ehdotukset erityisen        Lakiehdotukset eivät edellytä henkilöstön li-
17904: toimielimen perustamisesta ruotsinkielisen kor-    säämistä eikä niillä ole muitakaan oleellisia
17905: keakouluopetuksen yhteensovittamista varten        valtiontaloudellisia vaikutuksia.
17906: ja Vaasassa tapahtuvan toiminnan uudelleen-           Ehdotetun neuvottelukunnan toiminnasta ai-
17907: järjestelystä. Helsingin yliopisto, Svenska so-    heutuu eräitä matka- ja vastaavia kustannuk-
17908: cial- och kommunalhögskolan ja Svenska han-        sia.
17909: 
17910: 
17911: 
17912: 
17913:                             YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
17914: 
17915: 
17916: 1. Lakiehdotusten perustelut                       sa mainituissa korkeakouluissa, ehdotetaan py-
17917:                                                    kälän 2 momentissa, että näitä asioita käsitel-
17918: 1.1. Laki ruotsinkielisen korkeakouluopetuk-       täessä tulee neuvottelukuntaan kuulua kysy-
17919:      sen yhteensovittamisesta                      myksessä olevan korkeakoulun edustajia. Py-
17920:                                                    kälässä määritellään vain neuvottelukunnan
17921:    1 §. Pykälän 1 momentin mukaan ruotsin-         kokoonpanon puitteet. Tarkemmat säännökset
17922: kielisen korkeakouluopetuksen neuvottelukun-       neuvottelukunnan kokoonpanosta ja toiminta-
17923: nan tehtävänä on sekä tehdä aloitteita että        muodoista annettaisiin asetuksella.
17924: antaa lausuntoja asioista, jotka koskevat kou-        3 §. Ottaen huomioon neuvottelukunnan
17925: lutuksen yhteensovittamista ja kehittämistä.       aseman eri korkeakouluyksiköiden toimintaa
17926: Pykälän 2 momentissa määritellään ne seikat,       yhteensovittavana toimielimenä ehdotetaan, et-
17927: joihin neuvottelukunnan tulee kiinnittää toi-      tä neuvottelukunnan johto uskottaisiin ylem-
17928: minnassaan erityistä huomiota.                     män viranomaisen määräämälle henkilölle. Py-
17929:    2 §. Pykälässä säädetään neuvottelukunnan       kälän mukaan neuvottelukuntaa johtaisi kans-
17930: kokoonpanosta. Koska yhteensovittaminen            leri, jonka tulee olla tieteen tai korkeakoululai-
17931: koskee pääasiallisesti Helsingin yliopiston,       toksen hyväksi ansiokkaasti toiminut henkilö.
17932: Svenska handelshögskolanin sekä Åbo Akade-         Kanslerin itsenäisenä tehtävänä olisi lisäksi teh-
17933: min ja Österbottens högskolan ruotsinkielistä      dä aloitteita suomenruotsalaisten korkeakou-
17934: opetusta, ehdotetaan 1 momentissa, että näillä     luyksiköiden, Svenska handelshögskolanin
17935: kullakin tulee olla neuvottelukunnassa pysy-       sekä Åbo Akademin ja Österbottens högsko-
17936: västi edustajinaan yhtä monta jäsentä. Jokai-      lan, erityisten yhteistyötarpeiden vaatimiksi
17937: nen näistä valitsee itse edustajansa. Svenska      toimenpiteiksi.
17938: social- ja kommunalhögskolanilla, joka on             Pykälän 2 momentissa ehdotetaan, että
17939: Helsingin yliopiston yksikkö, tulee olla edusta-   kanslerin nimittäisi tasavallan presidentti kol-
17940: jansa niiden jäsenten joukossa, jotka yliopisto    meksi vuodeksi kerrallaan kolmesta vaalikolle-
17941: valitsee.                                          gion asettamasta ehdokkaasta. Vaalikollegion
17942:    Koska neuvottelukunta käsittelee toimintan-     muodostavat edellä mainittujen kolmen ruot-
17943: sa puitteissa myös asioita, jotka koskevat ruot-   sinkielisen korkeakouluyksikön edustajat. Vaa-
17944: sinkielistä koulutusta muissa kuin 1 momentis-     likollegion kokoonpanosta säädettäisiin ase-
17945:                                      1990 vp. -    HE n:o 85                                      5
17946: 
17947: tuksella. Tarkoitus on, että yksiköiden edustus    nassa on nykyisin myös valtiotieteen kandidaa-
17948: vaalikollegiossa järjestettäisiin huomioon ot-     tin ja terveydenhuollon kandidaatin tutkintoon
17949: taen yksiköiden koko ja laajuus. Mikään yksi-      johtavia koulutusohjelmia. Sen vuoksi ehdote-
17950: köistä ei kuitenkaan saisi ehdotonta enemmis-      taan, että tiedekunta jaetaan kasvatustieteelli-
17951: töä vaalikollegiossa.                              seksi tiedekunnaksi sekä yhteiskunta- ja hoito-
17952:    Esitykseen sisältyy ehdotus laiksi Åbo Aka-     tieteelliseksi tiedekunnaksi. Ensin mainittuun
17953: demi -nimisestä yliopistosta annetun lain muut-    tiedekuntaan, joka on akatemian opettajan-
17954: tamisesta, jonka mukaan edellä mainitulla ta-      koulutusyksikkö, siirretään opettajankoulutuk-
17955: valla valittu kansleri olisi myös Åbo Akademin     sen koulutusohjelmat ja erityispedagogiikan
17956: ja siten Österbottens högskolan kansleri.          koulutus. Tiedekunta saa siten noin 50 opetus-
17957:    Koska kanslerilla on itsenäinen oikeus tehdä    virkaa ja runsaat 400 opiskelijaa. Tiedekun-
17958: aloitteita suomenruotsalaisten yksiköiden yh-      taan kuuluu myös Vasa övningsskola, joka on
17959: teensovittamisasioissa ja ottaen huomioon          peruskoulun ala- ja yläasteen sekä lukion käsit-
17960: kanslerin tehtävät, jotka hänellä on Åbo Aka-      tävä harjoittelukoulu. Jälkimmäiseen tiedekun-
17961: demi -nimisestä yliopistosta annetun lain mu-      taan siirretään valtiotieteen kandidaatin ja ter-
17962: kaan, ehdotetaan pykälän 3 momentissa, että        veydenhuollon kandidaatin tutkintoon johta-
17963: Svenska handelshögskolanin, Åbo Akademin           vat koulutusohjelmat sekä kasvatusalan hallin-
17964: tai österbottens högskolan palveluksessa ole-      non, suunnittelun ja tutkimuksen koulutusoh-
17965: vaa ei voida nimittää kansleriksi.                 jelma samoin kuin kehityspsykologian ja ai-
17966:    4 §. Pykälän mukaan tarkemmat säännökset        kuiskasvatuksen koulutus. Tiedekunta saa noin
17967: lain täytäntöönpanosta annettaisiin asetuksel-     20 opetusvirkaa ja noin 300 opiskelijaa. Nämä
17968: la. Tarkoitus on, että asetusehdotuksen laatii     kaksi tiedekuntaa muodostaisivat 2 momentin
17969: valmisteluelin, jossa on edustajia ehdotetun       mukaan yhdessä Österbottens högskolan. Sa-
17970: neuvottelukunnan toimialaan kuuluvista kor-        malla lakkautetaan nykyinen hallintoyksikkö
17971: keakouluista.                                      Österbottens högskola, josta on säädetty voi-
17972:                                                    massa olevassa 5 §:n 4 momentissa.
17973:                                                       Kasvatustieteellinen tiedekunta olisi 2 mo-
17974: 1.2. Laki Åbo Akademi -nimisestä yliopis-          mentin mukaan opettajankoulutuslaissa (844/
17975:      tosta annetun lain muuttamisesta              71) tarkoitettu opettajankoulutusyksikkö. Voi-
17976:                                                    massa olevan 2 momentin säännös on muilta
17977:    2 §. Voimassa olevan 2 §:n mukaan akate-        osin tarpeeton ja ehdotetaan poistettavaksi
17978: mian kotipaikka on Turun kaupunki. Tarvitta-       laista.
17979: essa akatemian laitos voidaan sijoittaa myös          Kuten yleisperusteluista ilmenee, Österbot-
17980: muulle paikkakunnalle. Muutosehdotuksessa          tens högskolan hallinto on tarkoitus järjestää
17981: on otettu huomioon, että Österbottens högsko-      asetuksessa siten, että se saa laajan itsenäisyy-
17982: la on sijoitettu Vaasan kaupunkiin. Akatemial-     den. Sen vuoksi pykälän 3 momentissa ehdote-
17983: la voi olla toimintaa myös muilla paikkakun-       taan, että erillisiä laitoksia voidaan perustaa
17984: nilla.                                             myös Österbottens högskolaan.
17985:    4 §. Pykälän muutos johtuu siitä, että kans-       Pykälän 4 momentin mukaan Österbottens
17986: leria koskevia säännöksiä sisältyy lakiin ruot-    högskola hoitaisi Vaasassa akatemian ja Svens-
17987: sinkielisen korkeakouluopetuksen yhteensovit-      ka handelshögskolanin yhteisen toiminnan hal-
17988: tamisesta. Samalla on tehty eräitä lakiteknisiä    lintoa.
17989: muutoksia.                                            7 §. Voimassa olevan 7 §:n 2 momentin
17990:    Kanslerijärjestelmä on olennainen osa akate-    mukaan vaalikelpoisia akatemian monijäsenis-
17991: mian itsehallintoa. Sen vuoksi kanslerin tehtä-    ten hallintoelinten jäseniksi ovat vain sellaiset
17992: vänä on 1 momentin mukaan valvoa, että             vaalioikeutetut, jotka ovat Suomen kansalaisia
17993: akatemia täyttää tehtävänsä 1 §:n mukaisesti.      tai virkamiehiä Suomessa. Hallitusmuodon
17994: Tällöin on erittäin tärkeä pykälän 2 momentin      84 § on muutettu 1 päivänä elokuuta 1989
17995: säännös, jonka mukaan akatemian tulee erityi-      voimaan tulleella lailla (724/89) siten, että
17996: sesti tyydyttää ruotsinkielisen väestön tarpeita   julkiseen virkaan voidaan pääsääntöisesti ni-
17997: sekä ottaa huomioon maan kaksikielisyydestä        mittää myös muu kuin Suomen kansalainen.
17998: johtuvat tarpeet.                                  Yhdenmukaisesti tämän kanssa ehdotetaan, et-
17999:    5 §. Pykälän 1 momentissa luetellaan akate-     tä vaatimus Suomen kansalaisuudesta tai ase-
18000: mian tiedekunnat. Kasvatustieteiden tiedekun-      masta virkamiehenä Suomessa poistetaan 2
18001: 6                                     1990 vp. -     HE n:o 85
18002: 
18003: momentista. Lisäksi ehdotetaan, että vain Ös-           Koska hallintoyksikkö Österbottens högsko-
18004: terbottens högskolaan kuuluva voisi olla vaali-      la ehdotuksen mukaan lopettaisi toimintansa,
18005: oikeutettu ja -kelpoinen tämän yksikön hallin-       voimassa olevan pykälän 3 momentti jätetään
18006: toelinten jäsenten vaalissa.                         pois laista.
18007:    Pykälän 4 momentin mukaan Svenska han-               4 §. Korkeakoulun Vaasassa toimivan yksi-
18008: delshögskolanin Vaasassa toimivan yksikön            kön yhdessä Österbottens högskolan kanssa
18009: edustajia olisi Österbottens högskolan hallinto-     harjoittaman tmmmnan hallintoa koskeva
18010: elimen jäseninä, kun käsitellään niiden yhteis-      4 §:n 2 momentin säännös ehdotetaan muutet-
18011: toimintaa koskevia asioita. Tällä tavalla luo-       tavaksi yhdenmukaisesti Åbo Akademi -nimi-
18012: daan edellytykset sille, että Vaasan ruotsinkie-     sestä yliopistosta annetun lain 5 §:n 4 momen-
18013: listä korkeakoulutoimintaa voidaan suunnitella       tin ja 7 §:n 2 momentin vastaavien säännösten
18014: kokonaisuutena.                                      kanssa.
18015:    13 §. Pykälän 2 momentissa ehdotetaan laa-           5 §. Koska julkiseen virkaan ei enää vaadita
18016: jennettaviksi mahdollisuuksia käyttää opetuk-        Suomen kansalaisuutta, ehdotetaan pykälän 2
18017: sessa myös muuta kuin ruotsin kieltä.                momenttia muutettavaksi siten, että vaatimus
18018:    Voimassa olevassa 3 momentissa säädetään          kansalaisuudesta tai virkamiesasemasta ei enää
18019: ulkomaalaisen opettajan oikeudesta käyttää           koske vaalikelpoisuutta korkeakoulun monijä-
18020: muuta kuin ruotsin kieltä yksinomaisena ope-         seniseen hallintoelimeen.
18021: tuskielenä. Momentissa viitataan hallitusmuo-           7 §. Pykälän voimassa olevassa 3 momentis-
18022: don 84 §:ään. Koska tätä säännöstä on muu-           sa viitataan hallitusmuodon 84 §:ään. Koska
18023: tettu, viittaus ei enää ole asianmukainen. Eh-       viittaus ei ole enää asianmukainen, ehdotetaan
18024: dotetun 3 momentin mukaan akatemia voi               lainkohtaa tarkistettavaksi siten, että korkea-
18025: oikeuttaa opettajan, joka ei ole syntyperäinen       koulu voi oikeuttaa muun opettajan kuin syn-
18026: Suomen kansalainen, käyttämään yksinomaise-          typeräisen Suomen kansalaisen käyttämään yk-
18027: na opetuskielenä muuta kuin ruotsin kieltä.          sinomaisena opetuskielenä muuta kuin ruotsin
18028:    14 §. Ulkomaalaisia on aikaisemmin voitu          kieltä.
18029: nimittää korkeakouluissa vain opetusvirkoihin.          8 §. Pykälän voimassa olevan 1 momentin
18030: Hallitusmuodon 84 §:n edellä mainitun muu-           mukaan korkeakoulun opettajan virkaan vaa-
18031: toksen mukaan julkiseen virkaan voidaan pää-         ditaan riittävä ruotsin kielen hallinta ja kyky
18032: sääntöisesti nimittää myös muita kuin Suomen         ymmärtää suomen kieltä. Ulkomaalainen ja
18033: kansalaisia.                                         muu kuin syntyperäinen Suomen kansalainen
18034:    Voimassa olevan 14 §:n 1 momentin mukaan          voidaan 2 momentin mukaan kielitaitovaati-
18035: akatemia päättää ruotsin ja suomen kielen            musten estämättä nimittää opettajan virkaan.
18036: taidosta, joka vaaditaan ulkomaalaiselta sekä        Hallitusmuodon 84 §:n edellä mainitun muu-
18037: muilta kuin syntyperäiseltä Suomen kansalai-         toksen takia ehdotetaan, että 1 ja 2 momentin
18038: selta. Tämä mahdollisuus lieventää kielitaito-       säännökset muutetaan myös korkeakoulun tut-
18039: vaatimusta ehdotetaan laajennettavaksi koske-        kimusvirkoja koskeviksi.
18040: maan myös tutkimusvirkoja. Lisäksi 2 mo-                Pykälän 3 momenttiin on tehty teknisiä tar-
18041: menttiin on tehty teknisiä tarkistuksia 1 mo-        kistuksia 1 ja 2 momentin muutosten johdosta.
18042: mentin muutosten johdosta.                           Samalla siihen on tehty kielitaitovaatimuksia
18043:                                                      koskeva selvennys.
18044: 
18045: 1.3. Laki Svenska handelshögskolan -mma-
18046:      sestä korkeakoulusta annetun lain               2. Voimaantulo
18047:      muuttamisesta
18048:                                                         Ruotsinkielisen korkeakouluopetuksen yh-
18049:    2 §. Ekonomien koulutus, jonka korkeakou-         teensovittamisesta annettava laki sekä Åbo
18050: lu aloitti Vaasassa vuonna 1980, on tähän asti       Akademi -nimisestä yliopistosta annetun lain
18051: järjestetty korkeakoulun yhteydessä ilman var-       muuttamisesta ja Svenska handelshögskolan
18052: sinaista paikallista hallintoa. Tarkoitus on, että   -nimisestä korkeakoulusta annetun lain muut-
18053: asetuksessa säädettäisiin Vaasassa toimivan yk-      tamisesta annettavat lait ehdotetaan tuleviksi
18054: sikön omista hallintoelimistä. Sen vuoksi on         voimaan 1 päivänä tammikuuta 1992. Åbo
18055: aiheellista mainita lain 2 §:ssä, että korkeakou-    Akademi -nimisessä yliopistosta annetun lain
18056: lulla on yksikkö Vaasan kaupungissa.                 ja Svenska handelshögskolan -nimisestä kor-
18057:                                       1990 vp. -    HE n:o 85                                      7
18058: 
18059: keakoulusta annetun lain muuttamista annetta-       sen yhteensovittamisesta annettavaksi ehdote-
18060: vien lakien opetuskieltä ja kielitaitovaatimuk-     tun lain mukaisesti jo lain voimaantulopäiväs-
18061: sia koskevia säännöksiä sovellettaisiin kuiten-     tä, ehdotetaan, että ennen ehdotettujen lakien
18062: kin 1 päivästä tammikuuta 1991.                     voimaantuloa nimitettävän kanslerin toimikau-
18063:    Åbo Akademi -nimisestä yliopistosta anne-        si kestäisi 31 päivään joulukuuta 1991.
18064: tun lain voimassa olevan säännöksen mukaan
18065: kansleri nimitetään kolmeksi vuodeksi kerral-
18066: laan. Nykyisen kanslerin toimikausi päättyy 31         Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
18067: päivänä joulukuuta 1990. Jotta kansleri voitai-     kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
18068: siin valita ruotsinkielisen korkeakouluopetuk-      set:
18069: 
18070: 
18071: 1.
18072:                                               Laki
18073:                    ruotsinkielisen korkeakouluopetuksen yhteensovittamisesta
18074: 
18075:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
18076: 
18077:                        1§                           handelshögskolanin sekä Åbo Akademin ja
18078:    Ruotsinkielisen korkeakouluopetuksen yh-         Österbottens högskolan, erityisten yhteistyötar-
18079: teensovittamiseksi ja kehittämiseksi on neuvot-     peiden vaatimiksi toimenpiteiksi. Kanslerin
18080: telukunta, jonka tehtävänä on tehdä aloitteita      tehtävistä Åbo Akademin ja Österbottens hög-
18081: ja antaa lausuntoja asioista, joilla on olennais-   skolan osalta säädetään erikseen.
18082: ta merkitystä ruotsinkieliselle korkeakouluope-        Tasavallan presidentti nimittää kanslerin
18083: tukselle.                                           kolmeksi vuodeksi kerrallaan kolmesta vaali-
18084:    Neuvottelukunnan tulee erityisesti seurata       kollegion aseHamasta ehdokkaasta. Vaalikolle-
18085: ruotsinkielisen korkeakouluopetuksen tarvetta       gion muodostavat 1 momentissa mainittujen
18086: ottaen huomioon koulutuksen kysynnän, työ-          suomenruotsalaisten     korkeakouluyksiköiden
18087: markkinoiden vaatimukset ja alueelliset tar-        edustajat. Jos kansleri eroaa kesken toimikau-
18088: peet.                                               den, uusi kansleri nimitetään jäljellä olevaksi
18089:                                                     toimikaudeksi.
18090:                       2 §                             Kanslerin tulee olla henkilö, joka on ansiok-
18091:    Helsin&in yliopisto, Sve~ska handelshögsko-      kaasti toiminut tieteen tai korkeakoululaitok-
18092: lan sekä Abo Akademi ja Osterbottens högsko-        sen hyväksi. Suomenruotsalaisen korkeakou-
18093: la valitsevat kukin yhtä monta jäsentä neuvot-      luyksikön palveluksessa olevaa ei voida nimit-
18094: telukuntaan. Helsingin yliopiston valitsemien       tää kansleriksi.
18095: jäsenten joukossa tulee olla yliopiston Svenska
18096: social- och kommunalhögskolan -nimisen yksi-                              4§
18097: kön edustajia.                                        Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
18098:    Neuvottelukunnan käsitellessä kysymyksiä         töönpanosta annetaan asetuksella.
18099: ruotsinkielisen opetuksen antamisesta Teknilli-
18100: sessä korkeakoulussa tai muussa sellaisessa                               5§
18101: korkeakoulussa, jota ei mainita 1 momentissa,          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
18102: neuvottelukunnan jäseninä on myös tämän             kuuta 1992.
18103: korkeakoulun valitsemia edustajia.                     Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
18104:                                                     täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toimenpi-
18105:                       3 §                           teisiin.
18106:   Neuvottelukuntaa johtaa kansleri, jonka              Kansleri nimitetään ensimmäisen kerran tä-
18107: tehtävänä on lisäksi tehdä aloitteita suomen-       män lain mukaan toimikaudeksi, joka alkaa 1
18108: ruotsalaisten korkeakouluyksiköiden, Svenska        päivänä tammikuuta 1992.
18109: 8                                     1990 vp. -     HE n:o 85
18110: 
18111: 
18112: 
18113: 2.
18114:                                                Laki
18115:                Åbo Akademi -nimisestä yliopistosta annetun lain muuttamisesta
18116: 
18117:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
18118:   muutetaan Åbo Akademi -nimisestä yliopistosta 30 päivänä joulukuuta 1980 annetun lain
18119: (1057/80) 2, 4 ja 5 §, 7 §:n 2 ja 4 momentti, 13 §:n 2 ja 3 momentti sekä 14 §:n 1 ja 2 momentti
18120:   sellaisina kuin niistä ovat 4 § osittain muutettuna 27 päivänä toukokuuta 1988 annetulla lailla
18121: (469/88), 5 §osittain muutettuna 17 päivänä tammikuuta 1986 annetulla lailla (39/86) sekä 7 §:n
18122: 4 momentti ja 14 §:n 1 ja 2 momentti mainitussa 27 päivänä toukokuuta 1988 annetussa laissa,
18123: seuraavasti:
18124: 
18125:                        2§
18126:   Akatemian kotipaikka on Turun kaupunki.            laitos. Valtion tulo- ja menoarvion raJOissa
18127:   Österbottens högskola, josta säädetään             voidaan perustaa myös muita opetus-, tutki-
18128: 5 §:ssä, on sijoitettu Vaasan kaupunkiin. Aka-       mus- ja palvelulaitoksia. Sellaisia laitoksia voi
18129: temialla voi olla toimintaa myös muilla paikka-      olla myös Österbottens högskolassa.
18130: kunnilla.                                               Österbottens högskolan ja Svenska handels-
18131:                                                      högskolaninVaasassatoimivan yksikön välisen
18132:                        4§                            yhteistoiminnan hallintoa hoitaa Österbottens
18133:    Akatemiassa on kansleri. Kanslerin tehtävä-       högskola.
18134: nä on valvoa, että akatemia täyttää tehtävänsä
18135: 1 §:n mukaisesti.                                                           7 §
18136:    Kansleri toimii muutoksenhakulautakunnan
18137: puheenjohtajana ja nimittää akatemian viran-            Akatemian päätösvaltaa käyttävien monijä-
18138: haltijat ja dosentit, jollei tässä laissa toisin     senisten hallintoelinten jäseniä voidaan valita
18139: säädetä tai nimittämistä asetuksella anneta          akatemian piirissä toimitettavilla vaaleilla siten
18140: akatemian muun hallintoelimen tehtäväksi.            kuin asetuksella säädetään. Vaalioikeutettu on
18141: Kanslerin muista tehtävistä säädetään asetuk-        jokainen, joka kuuluu akatemiaan, ja kun
18142: sella.                                               kysymyksessä on Österbottens högskolan hal-
18143:    Kanslerin nimittämisestä ja kanslerin tehtä-      lintoelin, jokainen tähän yksikköön kuuluva.
18144: vistä ruotsinkielisen korkeakouluopetuksen yh-       Vaalikelpoinen on jokainen täysivaltainen vaa-
18145: teensovittamisesta säädetään ruotsinkielisen         lioikeutettu.
18146: korkeakouluopetuksen       yhteensovittamisesta
18147: annetussa laissa ( 1 ).                                 Käsiteltäessä asioita, jotka koskevat 5 §:n 4
18148:    Kanslerin sijaisesta ja kanslerin palkkiosta      momentissa tarkoitettua toimintaa, Österbot-
18149: säädetään asetuksella.                               tens högskolan hallintoelimen jäseninä on
18150:                                                      myös Svenska handelshögskolanin Vaasassa
18151:                          5§                          toimivan yksikön edustajia.
18152:    Akatemiassa on humanistinen tiedekunta,
18153: matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, ta-
18154: lous- ja valtiotieteellinen tiedekunta, kemiallis-                         13§
18155: teknillinen tiedekunta, teologinen tiedekunta ja
18156: kasvatustieteellinen tiedekunta sekä yhteis-            Muuta kuin ruotsin kieltä saadaan tarpeen
18157: kunta- ja hoitotieteellinen tiedekunta.              vaatiessa käyttää kyseisen kielen ja kirjallisuu-
18158:    Kasvatustieteellinen tiedekunta sekä yhteis-      den opetuksessa. Akatemia voi lisäksi päättää,
18159: kunta- ja hoitotieteellinen tiedekunta muodos-       että muuta kuin ruotsin kieltä saadaan käyttää
18160: tavat yhdessä Österbottens högskolan. Kasva-         ulkomaisille opiskelijoille tarkoitetussa opetuk-
18161: tustieteellinen tiedekunta on opettajankoulu-        sessa sekä erityisistä syistä täydennyskoulutuk-
18162: tuslaissa (844171) tarkoitettu opettajankoulu-       sessa ja tutkijankoulutuksessa.
18163: tusyksikkö.                                             Akatemia voi oikeuttaa muun opettajan
18164:   Akatemiassa on kirjasto, joka on erillinen         kuin syntyperäisen Suomen kansalaisen käyttä-
18165:                                     1990 vp. -    HE n:o 85                                      9
18166: 
18167: mään yksinomaisena opetuskielenä muuta kuin       detty virkaan vaadittavasta kielitaidosta kaksi-
18168: ruotsin kieltä.                                   kielisellä virka-alueella, jossa enemmistön kieli
18169:                                                   on ruotsi.
18170: 
18171:                       14 §
18172:   Akatemian opetus- ja tutkimusvirkoihin vaa-
18173: ditaan täydellinen ruotsin kielen taito ja kyky      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
18174: ymmärtää suomen kieltä. Akatemia päättää          kuuta 1992. Lain 13 §:n 2 ja 3 momenttia sekä
18175: ruotsin ja suomen kielen taidosta, joka tällai-   14 §:n 1 ja 2 momenttia sovelletaan kuitenkin
18176: seen virkaan vaaditaan ulkomaalaiselta tai        1 päivästä tammikuuta 1991.
18177: Suomen kansalaiselta, joka ei ole syntyperäi-        Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
18178: nen.                                              ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin
18179:    Muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun         toimenpiteisiin.
18180: virkaan vaadittavasta kielitaidosta on voimas-       Ennen tämän lain voimaantuloa nimitetyn
18181: sa, mitä valtion virkamiehiltä vaadittavasta      kanslerin toimikausi kestää 31 päivään joulu-
18182: kielitaidosta annetussa laissa (149/22) on sää-   kuuta 1991.
18183: 
18184: 
18185: 
18186: 
18187: 3.
18188:                                             Laki
18189:         Svenska handelshögskolan -nimisestä korkeakoulusta annetun lain muuttamisesta
18190: 
18191:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
18192:   muutetaan Svenska handelshögskolan -nimisestä korkeakoulusta 3 päivänä heinäkuuta 1974
18193: arnetun lain (582/74) 2 §, 4 §:n 2 momentti, 5 §:n 2 momentti, 7 §:n 3 momentti ja 8 §
18194:   sellaisina kuin niistä ovat 2 § osittain muutettuna 17 päivänä tammikuuta 1986 annetulla lailla
18195: (40/86), 4 §:n 2 momentti viimeksi mainitussa laissa, 5 §:n 2 momentti 21 päivänä tammikuuta
18196: 1983 annetussa laissa (125/83) ja 8 § 5 päivänä helmikuuta 1988 annetussa laissa (117 /88),
18197: seuraavasti:
18198: 
18199:                      2§                                                  5§
18200:   Korkeakoulun kotipaikka on Helsingin kau-
18201: punki.                                               Korkeakoulun päätösvaltaa käyttävien mo-
18202:   Korkeakoululla on yksikkö Vaasan kaupun-        nijäsenisten hallintoelinten jäseniä voidaan va-
18203: gissa. Korkeakoululla voi olla toimintaa myös     lita korkeakoulun piirissä toimitettavilla vaa-
18204: muilla paikkakunnilla.                            leilla siten kuin asetuksella säädetään. Vaalioi-
18205:                                                   keutettu on jokainen korkeakouluun kuuluva
18206:                                                   henkilö ja vaalikelpoinen jokainen täysivaltai-
18207:                       4§                          nen vaalioikeutettu.
18208: 
18209:    Korkeakoulun Vaasan kaupungissa toimivan                              7§
18210: yksikön ja Österbottens högskolan yhteistoi-
18211: minnan hallintoa hoitaa Österbottens högsko-        Korkeakoulu voi oikeuttaa muun opettajan
18212: la. Korkeakoulun Vaasassa toimivan yksikön        kuin syntyperäisen Suomen kansalaisen käyttä-
18213: edustajia on Österbottens högskolan hallinto-     mään yksinomaisena opetuskielenä muuta kuin
18214: elimen jäseninä, kun käsitellään tätä toimintaa   ruotsin kieltä.
18215: koskevia asioita.
18216: 
18217: 2    300612C
18218: 10                                  1990 vp. -     HE n:o 85
18219: 
18220:                        8§                          kielitaidosta annetussa laissa (149/22) on sää-
18221:    Korkeakoulun opetus- ja tutkimusvirkoihin       detty virkaan vaadittavasta kielitaidosta kaksi-
18222: vaaditaan riittävä ruotsin kielen taito. Lisäksi   kielisellä virka-alueella, jossa enemmistön kieli
18223: vaaditaan kyky ymmärtää suomen kieltä. Kieli-      on ruotsi.
18224: taidon osoittamisesta säädetään asetuksella.
18225:    Ulkomaalainen sekä Suomen kansalainen,
18226: joka ei ole syntyperäinen, voidaan nimittää 1         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
18227: momentissa tarkoitettuun virkaan sen estämät-      kuuta 1992. Lain 7 §:n 3 momenttiaja 8 §:ää
18228: tä, että hän ei ole osoittanut säädettyä ruotsin   sovelletaan kuitenkin 1 päivästä tammikuuta
18229: ja suomen kielen taitoa.                           1991.
18230:    Muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun             Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
18231: virkaan vaadittavasta kielitaidosta on voimas-     ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin
18232: sa, mitä valtion virkamiehiltä vaadittavasta       toimenpiteisiin.
18233: 
18234: 
18235:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1990
18236: 
18237: 
18238:                                       Tasavallan Presidentti
18239:                                       MAUNO KOIVISTO
18240: 
18241: 
18242: 
18243: 
18244:                                                             Opetusministeri Christoffer Taxell
18245:                                       1990 vp. -     HE n:o 85                                       11
18246: 
18247:                                                                                                   Liite
18248: 
18249: 
18250: 
18251: 
18252: 2.
18253:                                                Laki
18254:                Åbo Akademi -nimisestä yliopistosta annetun lain muuttamisesta
18255: 
18256:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
18257:   muutetaan Åbo Akademi -nimisestä yliopistosta 30 päivänä joulukuuta 1980 annetun lain
18258: (1057/80) 2, 4 ja 5 §, 7 §:n 2 ja 4 momentti, 13 §:n 2 ja 3 momentti sekä 14 §:n 1 ja 2 momentti
18259:   sellaisina kuin niistä ovat 4 § osittain muutettuna 27 päivänä toukokuuta 1988 annetulla lailla
18260: (469/88), 5 §osittain muutettuna 17 päivänä tammikuuta 1986 annetulla lailla (39/86) sekä 7 §:n
18261: 4 momentti ja 14 §:n 1 ja 2 momentti mainitussa 27 päivänä toukokuuta 1988 annetussa laissa,
18262: seuraavasti:
18263: 
18264: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
18265:                        2§                                                2§
18266:   Akatemian kotipaikka on Turun kaupunki.              Akatemian kotipaikka on Turun kaupunki.
18267:   Tarvittaessa voidaan akatemian laitoksia si-         Österbottens högskola, josta säädetään
18268: joittaa myös muille paikkakunnille.                  5 §:ssä, on sijoitettu Vaasan kaupunkiin. Aka-
18269:                                                      temialla voi olla toimintaa myös muilla paikka-
18270:                                                      kunnilla.
18271: 
18272:                        4 §                                              4§
18273:    Akatemiassa on kansleri. Hänen tehtävä-             Akatemiassa on kansleri. Kanslerin tehtävä-
18274: nään on edistää akatemian tarkoitusperien saa-       nä on valvoa, että akatemia täyttää tehtävänsä
18275: vuttamista. Kansleri toimii muutoksenhakulau-        1 §:n mukaisesti.
18276: takunnan puheenjohtajana ja nimittää akate-            Kansleri toimii muutoksenhakulautakunnan
18277: mian viranhaltijat ja dosentit, jollei 11 §:n 1      puheenjohtajana ja nimittää akatemian viran-
18278: tai 2 momentista muuta johdu tai nimittämistä        haltijat ja dosentit, jollei tässä laissa toisin
18279: asetuksella säädetä kuuluvaksi akatemian hal-        säädetä tai nimittämistä asetuksella anneta
18280: lintoelimelle. Kanslerin muista tehtävistä sää-      akatemian muun hallintoelimen tehtäväksi.
18281: detään asetuksella.                                  Kanslerin muista tehtävistä säädetään asetuk-
18282:                                                      sella.
18283:    Kanslerin tulee olla korkeakouluopetukseen          Kanslerin nimittämisestä ja kanslerin tehtä-
18284: ja korkeakouluhallintoon perehtynyt etevä tie-       vistä ruotsinkielisen korkeakouluopetuksen yh-
18285: demies, joka ei ole akatemian viran haltija.         teensovittamisesta säädetään ruotsinkielisen
18286:    Kanslerin nimittää tasavallan presidentti kol-    korkeakouluopetuksen       yhteensovittamisesta
18287: meksi vuodeksi kerrallaan sen jälkeen kun            annetussa laissa ( 1 ).
18288: akatemia on asettanut kolme henkilöä ehdolle.
18289: Jos kansleri eroaa ennen toimikautensa päätty-
18290: mistä, nimitetään uusi kansleri jäljellä olevaksi
18291: toimikaudeksi.
18292:   Kanslerin sijaisesta ja kanslerin palkkiosta         Kanslerin sijaisesta ja kanslerin palkkiosta
18293: säädetään asetuksella.                               säädetään asetuksella.
18294: 
18295:                        5§                                                   5§
18296:   Akatemiassa on humanistinen tiedekunta,              Akatemiassa on humanistinen tiedekunta,
18297: matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, ta-      matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, ta-
18298: lous- ja valtiotieteellinen tiedekunta, kemiallis-   lous- ja valtiotieteellinen tiedekunta, kemiallis-
18299: 12                                    1990 vp. -       HE n:o 85
18300: 
18301: Voimassa oleva laki                                    Ehdotus
18302: 
18303: teknillinen tiedekunta, teologinen tiedekunta ja       teknillinen tiedekunta, teologinen tiedekunta ja
18304: kasvatustieteiden tiedekunta.                          kasvatustieteellinen tiedekunta sekä yhteis-
18305:                                                        kunta- ja hoitotieteellinen tiedekunta.
18306:    Kasvatustieteiden tiedekunta on opettajan-            Kasvatustieteellinen tiedekunta sekä yhteis-
18307: koulutuslain (844/71) 5 §:ssä tarkoitettu opet-        kunta- ja hoitotieteellinen tiedekunta muodos-
18308: tajankoulutusyksikkö. Kasvatustieteiden tiede-         tavat yhdessä Österbottens högskolan. Kasva-
18309: kunnasta on voimassa Abo Akademi -nimises-             tustieteellinen tiedekunta on opettajankoulu-
18310: tä yliopistosta annettujen säädösten ohella,           tuslaissa (844171) tarkoitettu opettajankoulu-
18311: mitä opettajankoulutuslaissa ja sen nojalla on         tusyksikkö.
18312: erikseen säädetty.
18313:    Akatemiassa on kirjasto, joka on erillinen             Akatemiassa on kirjasto, joka on erillinen
18314: laitos. Lisäksi akatemiassa voi olla valtion           laitos. Valtion tulo- ja menoarvion rajoissa
18315: tulo- ja menoarvion rajoissa muitakin opetus-,         voidaan perustaa myös muita opetus-, tutki-
18316: tutkimus- ja palvelulaitoksia.                         mus- ja palvelulaitoksia. Sellaisia laitoksia voi
18317:                                                        olla myös Österbottens högskolassa.
18318:   Akatemian ja svenska handelshögskolan                   Österbottens högskolan ja Svenska handels-
18319: -nimisen korkeakoulun Vaasan läänissä yhteis-          högskolanin Vaasassa toimivan yksikön välisen
18320: työssä harjoittamaa toimintaa varten on Öster-         yhteistoiminnan hallintoa hoitaa Österbottens
18321: bottens högskola -niminen hallintoyksikkö, jo-         högskola.
18322: ka hallinnollisesti kuuluu akatemian yhteyteen.
18323: Hallintoyksiköstä säädetään tarkemmin ase-
18324: tuksella.
18325: 
18326:                                                      7 §
18327: 
18328:    Akatemian päätösvaltaa käyttävien monijä-                 Akatemian päätösvaltaa käyttävien monijä-
18329: senisten hallintoelinten jäsenet voidaan valita            senisten hallintoelinten jäseniä voidaan valita
18330: akatemian piirissä toimitettavilla vaaleilla siten         akatemian piirissä toimitettavilla vaaleilla siten
18331: kuin asetuksella säädetään. Vaalioikeutettu on             kuin asetuksella säädetään. Vaalioikeutettu on
18332: jokainen akatemiaan kuuluva henkilö ja vaali-              jokainen, joka kuuluu akatemiaan, ja kun
18333: kelpoinen jokainen täysivaltainen vaalioikeu-              kysymyksessä on Österbottens högskolan hal-
18334: tettu, joka on Suomen kansalainen tai virka-               lintoelin, jokainen tähän yksikköön kuuluva.
18335: mies Suomessa.                                             Vaalikelpoinen on jokainen täysivaltainen vaa-
18336:                                                            lioikeutettu.
18337: 
18338:   Österbottens högskola -nimisen hallintoyksi-               Käsiteltäessä asioita, jotka koskevat 5 §:n 4
18339: kön monijäsenisessä hallintoelimessä on jäseni-            momentissa tarkoitettua toimintaa, Österbot-
18340: nä akatemiaan kuuluvia henkilöitä ja svenska               tens högskolan hallintoelimen jäseninä on
18341: handelshögskolan mm1seen korkeakouluun                     myös Svenska handelshögskolanin Vaasassa
18342: kuuluvia henkilöitä.                                       toimivan yksikön edustajia.
18343: 
18344: 
18345: 
18346:                                                    13 §
18347: 
18348:   Muuta kuin ruotsin kieltä saadaan tarpeen                  Muuta kuin ruotsin kieltä saadaan tarpeen
18349: vaatiessa käyttää kyseisen kielen ja kirjallisuu-          vaatiessa käyttää kyseisen kielen ja kirjallisuu-
18350: den opetuksessa.                                           den opetuksessa. Akatemia voi lisäksi päättää,
18351:                                                            että muuta kuin ruotsin kieltä saadaan käyttää
18352:                                                            ulkomaisille opiskelijoille tarkoitetussa opetuk-
18353:                                                            sessa sekä erityisistä syistä täydennyskoulutuk-
18354:                                                            sessa ja tutkijankoulutuksessa.
18355:                                        1990 vp. -     HE n:o 85                                     13
18356: 
18357: Voimassa oleva laki                                   Ehdotus
18358:   Ulkomaalainen opettaja, joka on määrätty              Akatemia voi oikeuttaa muun opettajan
18359: joko tilapäisesti tai hallitusmuodon 84 §:n mu-       kuin syntyperäisen Suomen kansalaisen käyttä-
18360: kaisesti vakinaisesti toimimaan opettajana aka-       mään yksinomaisena opetuskielenä muuta kuin
18361: temiassa, saa käyttää yksinomaisena opetuskie-        ruotsin kieltä.
18362: lenään muuta kuin ruotsin kieltä.
18363: 
18364: 
18365:                       14 §                                                    14 §
18366:   Akatemian opettajan virkaan vaaditaan täy-            Akatemian opetus- ja tutkimusvirkoihin vaa-
18367: dellinen ruotsin kielen taito ja kyky ymmärtää        ditaan täydellinen ruotsin kielen taito ja kyky
18368: suomen kieltä. Akatemia päättää ruotsin ja            ymmärtää suomen kieltä. Akatemia päättää
18369: suomen kielen taidosta, joka vaaditaan ulko-          ruotsin ja suomen kielen taidosta, joka tällai-
18370: maalaiselta sekä Suomen kansalaiselta, joka ei        seen virkaan vaaditaan ulkomaalaiselta tai
18371: ole syntyperäinen.                                    Suomen kansalaiselta, joka ei ole syntyperäi-
18372:                                                       nen.
18373:   Muuhun kuin opettajan virkaan vaadittavas-            Muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun
18374: ta kielitaidosta on voimassa, mitä valtion vir-       virkaan vaadittavasta kielitaidosta on voimas-
18375: kamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetus-       sa, mitä valtion virkamiehiltä vaadittavasta
18376: sa laissa (149/22) on säädetty virkaan vaaditta-      kielitaidosta annetussa laissa (149/22) on sää-
18377: vasta kielitaidosta kaksikielisellä virka-alueella,   detty virkaan vaadittavasta kielitaidosta kaksi-
18378: jossa enemmistön kieli on ruotsi.                     kielisellä virka-alueella, jossa enemmistön kieli
18379:                                                       on ruotsi.
18380: 
18381: 
18382:                                                          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
18383:                                                       kuuta 1992. Lain 13 §:n 2 ja 3 momenttia sekä
18384:                                                       14 §:n 1 ja 2 momenttia sovelletaan kuitenkin
18385:                                                       1 päivästä tammikuuta 1991.
18386:                                                         Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
18387:                                                       ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin
18388:                                                       toimenpiteisiin.
18389:                                                         Ennen tämän lain voimaantuloa nimitetyn
18390:                                                       kanslerin toimikausi kestää 31 päivään joulu-
18391:                                                       kuuta 1991.
18392:   14                                   1990 vp. -      HE n:o 85
18393: 
18394:   3.
18395:                                                 Laki
18396:          Svenska handelshögskolan -nimisestä korkeakoulusta annetun lain muuttamisesta
18397: 
18398:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
18399:     muutetaan Svenska handelshögskolan -nimisestä korkeakoulusta 3 päivänä heinäkuuta 1974
18400:   annetun lain (582174) 2 §, 4 §:n 2 momentti, 5 §:n 2 momentti, 7 §:n 3 momentti ja 8 §
18401:     sellaisina kuin niistä ovat 2 § osittain muutettuna 17 päivänä tammikuuta 1986 annetulla lailla
18402:   (40/86), 4 §:n 2 momentti viimeksi mainitussa laissa, 5 §:n 2 momentti 21 päivänä tammikuuta
18403:   1983 annetussa laissa (125/83) ja 8 § 5 päivänä helmikuuta 1988 annetussa laissa (117/88),
18404:   seuraavasti:
18405: 
18406:   Voimassa oleva laki                                    Ehdotus
18407:                         2 §                                                    2§
18408:      Korkeakoulun kotipaikka on Helsingin kau-              Korkeakoulun kotipaikka on Helsingin kau-
18409:   punki.                                                 punki.
18410:      Korkeakoulun laitoksia voidaan tarvittaessa            Korkeakoululla on yksikkö Vaasan kaupun-
18411:   sijoittaa myös muille paikkakunnille.                  gissa. Korkeakoululla voi olla toimintaa myös
18412:      Korkeakoulun ja Abo Akademi -nimisen                muilla paikkakunnilla.
18413:   yliopiston Vaasan läänissä yhteistyössä harjoit-
18414:   tamaa toimintaa varten on Österbottens hög-
18415:   skola -niminen hallintoyksikkö, joka hallinnol-
18416:   lisesti kuuluu Abo Akademi -nimisen yliopis-
18417:   ton yhteyteen. Hallintoyksiköstä säädetään tar-
18418:   kemmin asetuksella.
18419:                                                     4§
18420: 
18421:     Österbottens högskola -nimisen hallintoyksi-            Korkeakoulun Vaasan kaupungissa toimivan
18422:   kön monijäsenisessä hallintoelimessä on jäseni-        yksikön ja Österbottens högskolan yhteistoi-
18423:   nä korkeakouluun kuuluvia henkilöitä ja Åbo            minnan hallintoa hoitaa Österbottens högsko-
18424:   Akademi -nimiseen yliopistoon kuuluvia henki-          la. Korkeakoulun Vaasassa toimivan yksikön
18425:   löitä.                                                 edustajia on Österbottens högskolan hallinto-
18426:                                                          elimen jäseninä, kun käsitellään tätä toimintaa
18427:                                                          koskevia asioita.
18428:                                                       5§
18429: 
18430:      Korkeakoulun päätösvaltaa käyttävien mo-               Korkeakoulun päätösvaltaa käyttävien mo-
18431:   nijäsenisten hallintoelinten jäsenet voidaan va-       nijäsenisten hallintoelinten jäseniä voidaan va-
18432:   lita korkeakoulun piirissä suoritettavilla vaa-        lita korkeakoulun piirissä toimitettavilla vaa-
18433:   leilla siten kuin asetuksella säädetään. Vaalioi-      leilla siten kuin asetuksella säädetään. Vaalioi-
18434:   keutettu on jokainen korkeakouluun kuuluva             keutettu on jokainen korkeakouluun kuuluva
18435:   henkilö ja vaalikelpoinen jokainen täysivaltai-        henkilö ja vaalikelpoinen jokainen täysivaltai-
18436:   nen vaalioikeutettu, joka on Suomen kansalai-          nen vaalioikeutettu.
18437: - nen tai virkamies Suomessa.
18438:                                                     7 §
18439: 
18440:     Ulkomaalainen opettaja, joka on määrätty               Korkeakoulu voi oikeuttaa muun opettajan
18441:   joko tilapäisesti tai hallitusmuodon 84 §:n mu-        kuin syntyperöisen Suomen kansalaisen käyttä-
18442:   kaisesti vakinaisesti toimimaan opettajana kor-        mään yksinomaisena opetuskielenä muuta kuin
18443:   keakoulussa, saa käyttää yksinomaisena ope-            ruotsin kieltä.
18444:   tuskielenään vierasta kieltä.
18445:                                       1990 vp. -     HE n:o 85                                      15
18446: 
18447: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
18448: 
18449:                       8§                                                   8§
18450:    Korkeakoulun opettajan virkaan vaaditaan,            Korkeakoulun opetus- ja tutkimusvirkoihin
18451: että virkaan pyrkivä riittävästi hallitsee ruotsin   vaaditaan riittävä ruotsin kielen taito. Lisäksi
18452: kieltä. Opettajalta vaaditaan lisäksi kyky ym-       vaaditaan kyky ymmärtää suomen kieltä. Kieli-
18453: märtää suomen kieltä. Ruotsin ja suomen kie-         taidon osoittamisesta säädetään asetuksella.
18454: len taidon osoittamisesta säädetään asetuksel-
18455: la.
18456:     Ulkomaalainen sekä Suomen kansalainen,              Ulkomaalainen sekä Suomen kansalainen,
18457: joka ei ole syntyperäinen, voidaan nimittää          joka ei ole syntyperäinen, voidaan nimittää 1
18458: opettajan virkaan sen estämättä, että hän ei ole     momentissa tarkoitettuun virkaan sen estämät-
18459: osoittanut 1 momentissa säädettyä ruotsin ja         tä, että hän ei ole osoittanut säädettyä ruotsin
18460: suomen kielen taitoa.                                ja suomen kielen taitoa.
18461:     Muuhun kuin opettajan virkaan vaadittavas-          Muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun
18462: ta kielitaidosta on voimassa, mitä valtion vir-      virkaan vaadittavasta kielitaidosta on voimas-
18463: kamiehiltä vaadittavasta kielitaidoista annetus-     sa, mitä valtion virkamiehiltä vaadittavasta
18464: sa laissa (149/22) on säädetty.                      kielitaidosta annetussa laissa (149/22) on sää-
18465:                                                      detty virkaan vaadittavasta kielitaidosta kaksi-
18466:                                                      kielisellä virka-alueella, jossa enemmistön kieli
18467:                                                      on ruotsi.
18468: 
18469:                                                         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
18470:                                                      kuuta 1992. Lain 7 § :n 3 momenttiaja 8 § :ää
18471:                                                      sovelletaan kuitenkin 1 päivästä tammikuuta
18472:                                                      1991.
18473:                                                        Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
18474:                                                      ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin
18475:                                                      toimenpiteisiin.
18476: 1
18477: 1
18478:                                            1990 vp. -      HE n:o 86
18479: 
18480: 
18481: 
18482: 
18483:                                            Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Lapin yliopistosta
18484: 
18485: 
18486: 
18487: 
18488:                                 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
18489: 
18490:    Esityksessä ehdotetaan, että Lapin korkea-              tus saattaa laki ajanmukaiseksi muilta osin.
18491: koulun opetus- ja tutkimushallinto järjestetään            Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivä-
18492: tiedekuntapohjaiseksi ja että korkeakoulun ni-             nä tammikuuta 1992.
18493: mi muutetaan yliopistoksi. Samalla on tarkoi-
18494: 
18495: 
18496: 
18497: 
18498:                                             YLEISPERUSTELUT
18499: 
18500: 1. Nykyinen tilanne                                        tutkimusta harjoitetaan ja opetusta annetaan
18501:                                                            myös taiteen alalla.
18502:      Lapin korkeakoulusta annetun lain (8179)                 Korkeakoulussa on lukuvuonna 1989-90
18503: 1 §:n mukaan korkeakoulussa harjoitetaan tut-              kuusi koulutusohjelmaa. Koulutusohjelmat ja
18504: kimusta ja annetaan opetusta lähinnä kasva-                niiden käynnistymisvuodet sekä syksyllä 1989
18505: tustieteiden, oikeustieteiden ja yhteiskuntatie-           sisäänotettujen opiskelijoiden määrät ja nykyi-
18506: teiden aloilla. Elokuun alusta 1990 voimaan                set opiskelijamäärät ilmenevät seuraavasta tau-
18507: tulevan lain 1 §:n muutoksen (159/90) mukaan               lukosta:
18508: 
18509:      Lapin korkeakoulun koulutusohjelmat
18510:                                                                                    sisäänotto     opiskelijoita
18511:                                                                                  syksyllä 1989     yhteensä
18512: Oikeustieteen kandidaatin koulutusohjelma (1979) ................. .                  87               565
18513: Luokanopettajan koulutusohjelma (1979) .......................... .                   64               323
18514: Sosiaalityön koulutusohjelma (1982) ............................... .                 38               201
18515: Kasvatusalan hallinnon, suunnittelun ja tutkimuksen koulutusohjel-
18516: ma (1983) .......................................................... .                24               111
18517: Varanotaarin koulutusohjelma 1 (1987) ............................. .                23                55
18518: Talouden ja hallinnon koulutusohjelma (1986) ..................... .                 40               118
18519: Yhteensä ........................................................... .               278             1373
18520: IJ   Varanotaarin tutkintoon johtava koulutus alkoi täydennyskoulutuskeskuksessa vuonna 1984 yhdellä sisäänotol-
18521:      la. Oikeustieteiden osastossa varanotaarin koulutusohjelma käynnistyi vuonna 1987.
18522: 
18523: 
18524:   Lapin korkeakoulussa on kuluvana luku-                   tettu 818 perus- ja alempaa tutkintoa sekä 11
18525: vuonna yhteensä 1 463 varsinaista opiskelijaa,             lisensiaatin tutkintoa. Lisäksi on hyväksytty 5
18526: joista 1 373 perustutkintoon ja 90 jatkotutkin-            väitöskirjaa.
18527: toon tähtäävässä koulutuksessa. Korkeakou-                    Korkeakoulussa oli vuoden 1990 alussa yh-
18528: lussa on vuoden 1990 alkuun mennessä suori-                teensä 98 peruspalkkaista opetusvirkaa. Koko
18529: 300315E
18530: 2                                       1990 vp. -      HE n:o 86
18531: 
18532: korkeakoulun henkilöstömäärä on 380, mikä               2. Kehitysnäkymät
18533: sisältää myös työllisyysvaroin ja erillisin pro-
18534: jektirahoin palkatut henkilöt sekä laskennalli-            Lapin korkeakoulu keskittää lähivuosina
18535: sen tuntiopetuksen.                                     voimavaransa nykyisen toimintansa sisällölli-
18536:                                                         sen ja laadullisen kehittämisen rinnalla kahden
18537:    Korkeakoulun yleistä hallintoa hoitavat ny-          uuden toimialan, taidekoulutuksen ja Arktisen
18538: kyisen lainsäädännön mukaan hallitus sekä               keskuksen, täysipainoiseen kehittämiseen sekä
18539: rehtori ja hallintovirasto. Korkeakoulun alihal-        matkailualan koulutuksen ja tutkimuksen
18540: lintoyksikkönä toimii osasto. Sen hallintoa             suunnitteluun.
18541: hoitavat osastoneuvosto ja osastonjohtaja.                 Korkeakoulun taideosasto aloittaa toimin-
18542:    Lapin korkeakoulun opiskelijoista noin 50            tansa syksyllä 1990. Opetusministeriön hyväk-
18543: prosenttia tulee Lapin läänin kunnista, 20-25           symän suunnitelman mukaisesti taideosastossa
18544: prosenttia Oulun läänistä ja noin 25 prosenttia         alkaa kuvaamataidonopetuksen koulutusohjel-
18545: muualta Suomesta. Eniten Lapin läänin alueel-           ma syksyllä 1990, kuvallisen viestinnän koulu-
18546: ta tulleita opiskelijoita on talouden- ja hallin-       tusohjelma syksyllä 1992 ja teollisen muotoilun
18547: non koulutusohjelmassa (73 OJo) ja vähiten oi-          koulutusohjelma syksyllä 1994.
18548: keustieteen kandidaatin koulutusohjelmassa                 Olemassa olevan toiminnan tärkeimpiä ke-
18549: (29 %). Opetusministeriön teettämän tutki-              hittämiskohteita ovat oikeusinformatiikan ope-
18550: muksen mukaan Lapin korkeakoulusta valmis-              tus ja tutkimus sekä taloustieteellinen koulu-
18551: tuneet sijoittuvat suhteellisesti useammin val-         tus.
18552: mistumislääniinsä kuin korkeakoululääneissä                Korkeakoulun 2. rakennusvaiheen ensim-
18553: keskimäärin eli 48 prosenttia valmistuneista.           mäisen osan rakennustyöt aloitetaan 1990.
18554: Oulun lääniin sijoittuu valmistuneista noin 25          Hankkeen kokonaislaajuus on 6 148 hyötyne-
18555: prosenttia ja muualle Suomeen vain 27 pro-              liömetriä ja kustannusarvio noin 55,5 miljoo-
18556: senttia. Korkeakoulun perustamisen voidaan              naa markkaa. Rakennusvaihe valmistuu kor-
18557: katsoa tasoittaneen ylemmän korkeakoulutut-             keakoulun suunnitelmien mukaan vuonna
18558: kinnon suorittaneiden alueellista jakautumista.         1992. Rakennushankkeen valmistumisen jäl-
18559:                                                         keenkin osa toiminnoista sijoittuu uudisraken-
18560:    Korkeakoulun konkreettinen tuotos näkyy              nuksen ulkopuolelle. Arktikum-talon rakenta-
18561: korkeakoulutetun työvoiman tarjontana. La-              minen aloitetaan keväällä 1990. Tähän raken-
18562: pin korkeakoululla on kuitenkin ollut myös              nusvaiheeseen liittyvät keskeisimmät näyttelyti-
18563: huomattavia taloudellisia vaikutuksia Rovanie-          lat valmistuvat vuonna 1992. Myös uuden har-
18564: men talousalueella ja laajemmallekin Lapin              joittelukoulun ja Rovaniemen kaupungin ja
18565: läänissä. Korkeakoulussa tehdyn selvityksen             korkeakoulun yhteisen liikuntahallin rakenta-
18566: mukaan sen toiminta on vaikuttanut sekä välit-          minen ajoittuu kuluvalle suunnittelukaudelle.
18567: tömästi että välillisesti positiivisesti alueen työl-      Mikäli nämä kehittämishankkeet toteutuvat,
18568: lisyyteen ja kunnallistalouteen ja ennen kaik-          Lapin korkeakoulussa opiskelee syksyllä 1994
18569: kea vilkastuttanut talouselämää. Esimerkiksi            yhdeksässä koulutusohjelmassa noin 2 000
18570: vuoden 1988 aikana korkeakoulu työllisti Ro-            opiskelijaa, joista uusia opiskelijoita on 410.
18571: vaniemen talousalueella yhteensä 800 henkilöä,          Vuoden 1994 aikana suoritetaan 225 perus-
18572: joiden palkkatuloista kertyi alueen kunnille            tutkintoa, 20 tieteellistä jatkotutkintoa ja 20
18573: noin 11 miljoonan markan verotulot.                     perustutkintoa alempaa tutkintoa. Korkeakou-
18574:   Korkeakoulun täydennyskoulutuskeskuksen               lun henkilöstö (n. 450) työskentelee tuolloin
18575: Lapin läänin alueella järjestämille kursseille          pääosin korkeakoulun omissa toimitiloissa.
18576: osallistuu vuosittain noin 4 000 opiskelijaa.           Arktisen keskuksen kansainvälinen toiminta on
18577: Vuoteen 1990 mennessä keskus on kouluttanut             käynnistynyt keskuksen kaikilla toimintasekto-
18578: noin 700 yrittäjää työllisyyskursseillaan.              reilla.
18579: 
18580:    Korkeakoulun perustaminen on vaikuttanut
18581: positiivisesti myös paikallisen kulttuuri-ilmapii-      3. Ehdotetut muutokset
18582: rin kehittymiseen. Kulttuurimiljöön paranemi-
18583: seen ovat vaikuttaneet myös tieteellisen kirjas-           Lapin korkeakoulun toiminta on laaja-alais-
18584: ton tarjoamat palvelut sekä korkeakoulun jär-           tunut. Syyslukukaudesta 1990 korkeakoulussa
18585: jestämät seminaarit ja muut tapahtumat.                 toimii neljä osastoa: kasvatustieteiden, oikeus-
18586:                                       1990 vp. -     HE n:o 86                                        3
18587: 
18588: tieteiden, yhteiskuntatieteiden ja taiteiden osas-   joka johtaisi yhteiskuntatieteiden kandidaatin
18589: to. Osastoissa on yhteensä seitsemän koulutus-       tutkintoon, ja talouden ja hallinnon koulutus-
18590: ohjelmaa. Lisäksi korkeakoululla on viisi eril-      ohjelma, joka johtaisi hallintotieteiden kandi-
18591: lisiaitosta: kirjasto, kielikeskus, täydennyskou-    daatin tutkintoon. Koulutusohjelman sisältöä
18592: lutuskeskus, pohjoismaisen oikeuden instituut-       tullaan kehittämään lähemmäksi kauppatieteel-
18593: ti ja Arktinen keskus, joista kahta viimeksi         listä koulutusta. Syksyllä 1994 tiedekunnan
18594: mainittua voidaan pitää erillisinä tutkimus-         opiskelijamäärä olisi 675, joista 30 jatko-opis-
18595: laitoksina.                                          kelijoita. Opettajia olisi 35 ja muuta henkilö-
18596:    Korkeakoulussa edustettujen koulutus- ja          kuntaa 30.
18597: tieteenalojen monipuolistuminen on tehnyt               Taiteiden tiedekunta muodostuisi taideosas-
18598: ajankohtaiseksi Lapin korkeakoulun nimen             tosta. Tiedekunnassa toimisivat kuvaamataido-
18599: muuttamisen Lapin yliopistoksi ja opetus- ja         nopettajien koulutusohjelma, kuvallisen vies-
18600: tutkimushallinnon järjestämisen tiedekunta-          tinnän koulutusohjelma ja teollisen muotoilun
18601: pohjaiseksi. Tarkoituksena on, että kaikkia          koulutusohjelma, jotka johtaisivat taiteen kan-
18602: korkeakouluja, joissa on useita tieteenaloja         didaatin tutkintoon taideteollisen alan korkea-
18603: edustettuina, kutsuttaisiin yliopistoiksi. Nykyi-    koulututkinnoista annetun asetuksen mukaises-
18604: sistä monitieteellisistä korkeakouluista vain        ti. Tiedekunnan opiskelijamäärä olisi suunnit-
18605: Lapin kokeakoulu ja Vaasan korkeakoulu ei-           telukauden lopussa 370, opettajia 21 ja muuta
18606: vät ole nimeltän yliopistoja.                        henkilökuntaa seitsemän.
18607:    Ehdotuksen mukaan tiedekunnat olisivat               Tiedekuntien lisäksi Lapin yliopiston erillisiä
18608: kasvatustieteiden, oikeustieteiden, yhteiskunta-     laitoksia olisivat kirjasto, kielikeskus, täyden-
18609: tieteiden ja taiteiden tiedekunta.                   nyskoulutuskeskus, pohjoismaisen oikeuden
18610:    Kasvatustieteiden tiedekunta muodostuisi          instituutti ja Arktinen keskus.
18611: nykyisestä kasvatustieteiden osastosta. Tiede-
18612: kunnassa toimisi luokanopettajan koulutusoh-            Arktisen keskuksen tehtävänä on harjoittaa
18613: jelma ja kasvatusalan hallinnon, suunnittelun        arktisten ja niihin liittyvien pohjoisten alueiden
18614: ja tutkimuksen koulutusohjelma, jotka johtai-        luonnonolojen, kulttuurin, talouden ja teknii-
18615: sivat kasvatustieteiden kandidaatin tutkintoon.      kan tutkimusta koskevaa tietopalvelutoimin-
18616: Syksyllä 1994 tiedekunnan opiskelijamäärä oli-       taa, järjestää näihin aloihin liittyviä näyttelyitä
18617: si 720, joista 25 jatko-opiskelijoita. Opettajia     sekä harjoittaa ja edistää näiden alojen tutki-
18618: olisi 40 ja muuta henkilökuntaa 21.                  musta, opetusta ja kansainvälistä yhteistyötä.
18619:    Oikeustieteiden tiedekunta muodostuisi ny-        Ottaen huomioon laitoksen keskeinen valta-
18620: kyisestä oikeustieteiden osastosta. Tiedekun-        kunnallinen ja kansainvälinen asema, siitä tuli-
18621: nassa toimisi oikeustieteen kandidaatin koulu-       si säätää laissa erikseen.
18622: tusohjelma ja varanotaarin tutkintoon johtava
18623: koulutusohjelma. Tiedekunnan opiskelijamää-
18624: rä syksyllä 1994 olisi 775 opiskelijaa, joista 70    4. Esityksen organisatoriset ja
18625: jatko-opiskelijoita. Opettajia olisi vastaavana         tai o udelli set vaikutukset
18626: ajankohtana 37 ja muuta henkilökuntaa 19.
18627:    Yhteiskuntatieteiden tiedekunta muodostuisi         Lakiehdotus ei edellytä henkilökunnan lisää-
18628: nykyisestä yhteiskuntatieteiden osastosta. Tie-      mistä eikä sillä muutenkaan ole välittömiä
18629: dekunnassa olisi sosiaalityön koulutusohjelma,       valtiontaloudellisia vaikutuksia.
18630: 
18631: 
18632: 
18633: 
18634:                              YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
18635: 
18636: 
18637: 1. Lakiehdotus                                       uusimpien korkeakouluista annettujen lakien
18638:                                                      mukaista tehtävänmäärittelyä.
18639: 
18640:   1 §.   Yliopiston tehtävänmäärittely vastaa          2 §. Pykälän 1 momentti vastaa voimassa
18641: 4                                     1990 vp. -     HE n:o 86
18642: 
18643: olevaa säännöstä Lapin korkeakoulun kotipai-         lusta annetun lain 9 §:n 1 momentin mukaan
18644: kasta.                                               korkeakoulun opettajan virkaan vaaditaan, et-
18645:    Pykälän 2 momentti antaa mahdollisuuden           tä virkaan pyrkivä riittävästi hallitsee suomen
18646: perustaa yliopiston toimintayksiköitä muillekin      kieltä. Opettajalta vaaditaan lisäksi kyky ym-
18647: paikkakunnille.                                      märtää ruotsin kieltä. Ulkomaalainen sekä
18648:    3 §. Pykälä on sisällöltään voimassa olevan       Suomen kansalainen, joka ei ole syntyperäi-
18649: lain ja muiden korkeakoululakien mukainen.           nen, on voimassa olevan lain mukaan voitu
18650: Yliopisto on opetusministeriön alainen ja sillä      nimittää opettajan virkaan sen estämättä, että
18651: on sisäisissä asioissaan itsehallinto kuten muil-    hän ei ole osoittanut säädettyä suomen ja
18652: lakin korkeakouluilla. Yliopistolle on varatta-      ruotsin kielen taitoa.
18653: va tilaisuus antaa lausuntonsa yksinomaan sitä          Korkeakoulujen kannalta on tarkoituksen-
18654: koskevaa lakia tai asetusta valmisteltaessa.         mukaista, että opettajanvirkojen lisäksi myös
18655:                                                      korkeakoulujen tutkimusvirkoihin voidaan ni-
18656:    4 §. Yliopistossa olisi neljä tiedekuntaa.        mittää muita kuin suomen kansalaisia kielitai-
18657: Osastot muutettaisiin vastaaviksi tiedekunnik-       tovaatimusten asettamatta sille estettä. Tämän
18658: si, jolloin niistä muodostuisi kasvatustieteiden     vuoksi ehdotetaan pykälä kirjoitettavaksi siten,
18659: tiedekunta, oikeustieteiden tiedekunta, yhteis-      että opettajan virkojen ohella myös tutkimus-
18660: kuntatieteiden tiedekunta ja taiteiden tiedekun-     virkoihin voitaisiin nimittää ulkomaalainen sen
18661: ta.                                                  estämättä, ettei hän ole osoittanut säädettyä
18662:    5 §. Lapin korkeakoulun Arktisesta keskuk-        suomen tai ruotsin kielen taitoa.
18663: sesta on säädetty erillisellä asetuksella (12111        10 ja 11 §. Pykälissä sana korkeakoulu on
18664: 88). Keskuksen tehtävänä on harjoittaa pohjoi-       muutettu yliopistoksi.
18665: siin alueisiin liittyvää tutkimusta, tietopalvelua      12 §. Pykälän 1 momentti vastaa sisällöltään
18666: ja näyttelytoimintaa. Keskuksen toiminnasta ja       nykyisen lain 12 §:ää. Nykyisen lain 13 §:n 1
18667: tehtävistä säädettäisiin kuten nykyisinkin tar-      momentin mukaan professorin tai muun viran
18668: kemmin asetuksella.                                  perustamisesta lahjoitus- tai testamenttivaroin
18669:    6 §. Yliopistoon kuuluvat lainkohdan mu-          säädetään kussakin tapauksessa annettavana
18670: kaan sen opettajat, tutkijat, muu henkilökunta       asetuksella. Säännökset virkojen perustamises-
18671: ja opiskelijat.                                      ta sisältyvät kuitenkin nykyisin valtion virka-
18672:    7 §. Pykälän 1 momentin mukaan säännök-           mieslakiin (755/86), jonka vuoksi virkojen pe-
18673: set yliopiston hallinnosta annettaisiin muiden       rustamista koskeva säännnös on tullut tarpeet-
18674: korkeakoulujen tapaan asetuksella. Pykälän 2         tomaksi.
18675: momentin tarkoituksena on mahdollistaa yli-             Ehdotetun pykälän 2 momentti vastaa nykyi-
18676: opiston päätösvaltaa käyttävien hallintoelinten      sen lain 13 §:n 2 momenttia, jonka mukaan
18677: valinta yliopiston omassa piirissä. Monijäsenis-     myös lahjoitus- tai testamenttivaroin perus-
18678: ten hallintoelinten kokoonpanosta annettaisiin       tetun viran haltijalla on soveltuvin osin samat
18679: säännökset asetuksella.                              oikeudet ja velvollisuudet kuin yliopiston
18680:    Koska eräiden erillisten laitosten, kuten Ark-    muulla vastaavan viran haltijalla.
18681: tisen keskuksen piirissä tarvitaan myös ulko-           13 §. Pykälässä sana korkeakoulu on muu-
18682: puolista asiantuntemusta, ehdotetaan pykälän         tettu yliopistoksi. Muilta osin pykälä vastaa
18683: 3 momentissa, että erillisen laitoksen päätös-       nykyistä.
18684: valtaa käyttävän monijäsenisen hallintoelimen           14 §. Pykälä on voimassa olevan säännöksen
18685: jäseneksi voidaan määrätä myös yliopistoon           mukainen.
18686: kuulumaton henkilö siten, kuin asetuksella
18687: säädetään.
18688:    8 §. Pykälä sisältää yliopiston opetuskieltä      2. Tarkemmat säännökset
18689: koskevat säännökset
18690:    9 §. Korkeakouluissa on aikaisemmin voitu            Lapin yliopistolla olisi edelleen sisäisissä asi-
18691: nimittää ulkomaalaisia vain opettajan virkoi-        oissa itsehallinto siten kuin asetuksella tarkem-
18692: hin. Hallitusmuodon 84 §:ää on muutettu 1            min säädetään.
18693: päivänä elokuuta 1989 voimaan tulleella lailla          Asetuksella annetaan tarkemmat säännökset
18694: (724/89) siten, että julkiseen virkaan voidaan       yliopiston päätösvaltaa käyttävien monijäsenis-
18695: yleensä nimittää myös muu kuin Suomen kan-           ten hallintoelinten jäsenten vaaleista sekä yksi-
18696: salainen. Voimassa olevan Lapin korkeakou-           tyiskohtaiset säännökset muun muassa yliopis-
18697:                                        1990 vp. -     HE n:o 86                                        5
18698: 
18699: ton hallinnon rakenteesta, asioiden ratkaisemi-         Laitoshallinnosta ei säädettäisi asetuksella,
18700: sesta, virkojen täyttämisestä sekä muutoksen-         vaan laitosten perustaminen jätettäisiin yliopis-
18701: hausta ja muista oikeusturvaan liittyvistä sei-       ton harkinnasta riippuvaksi.
18702: koista.
18703:   Tarkoituksena on, että yliopiston ylin päät-
18704: tävä elin olisi hallitus, johon kuuluisi rehtorin     3. Voimaantulo
18705: ja vararehtorin lisäksi tarpeellinen määrä jäse-
18706: niä ja varajäseniä. Hallituksen jäsenistä enem-          Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 paiva-
18707: mistö valittaisiin vaaleilla.                         nä tammikuuta 1992. Korkeakoulu voisi kui-
18708:    Lisäksi on tarkoituksena kehittää hallintoa        tenkin siirtyä käyttämään yliopiston nimeä jo 1
18709: muutoinkin muun muassa siirtämällä päätös-            päivästä tammikuuta 1991. Ennen lain voi-
18710: valtaa rehtorille ja tiedekuntien dekaaneille.        maantuloa voitaisiin ryhtyä sen täytäntöönpa-
18711:   Opetuksen ja tutkimuksen hallinnon perus-           non edellyttämiin toimiin. Asetuksella säädet-
18712: yksikkö olisi tiedekunta. Sen hallintoa hoitaisi-     täisiin korkeakoulun nykyisten virkojen ja
18713: vat tiedekuntaneuvosto ja dekaani. Tiedekun-          tointen sijoittamisesta tiedekuntiin.
18714: taneuvoston jäsenistä professorit ja apulaispro-
18715: fessorit valitsisivat kolmanneksen, muut opet-          Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
18716: tajat, tutkijat ja muu henkilökunta kolman-           kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
18717: neksen sekä opiskelijat kolmanneksen.
18718: 
18719: 
18720: 
18721:                                                 Laki
18722:                                           Lapin yliopistosta
18723: 
18724:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
18725: 
18726:                       1§                                                    5 §
18727:   Lapin yliopiston tehtävänä on edistää ja               Yliopistossa on Arktinen keskus, jonka teh-
18728: harjoittaa vapaata tutkimusta, antaa siihen           tävänä on harjoittaa pohjoisiin alueisiin liitty-
18729: perustuvaa ylintä opetusta sekä muullakin ta-         vää tutkimusta, koulutusta, tietopalvelua ja
18730: voin palvella yhteiskuntaa.                           näyttelytoimintaa.
18731:   Toiminnassaan yliopiston on pyrittävä kehit-          Tarkemmat säännökset Arktisesta keskuk-
18732: tämään opiskelevaa nuorisoa kykeneväksi pal-          sesta annetaan asetuksella.
18733: velemaan isänmaata ja ihmiskuntaa.                      Yliopistossa voi valtion tulo- ja menoarvion
18734:                                                       rajoissa olla muitakin opetus-, tutkimus- ja
18735:                       2 §                             palvelulaitoksia.
18736:   Yliopiston kotipaikka on Rovaniemen kau-
18737: punki.                                                                   6 §
18738:   Yliopiston laitoksia voidaan tarvittaessa si-        Yliopistoon kuuluvat sen opettajat, tutkijat,
18739: joittaa myös muille paikkakunnille.                   muu henkilökunta ja opiskelijat.
18740: 
18741:                        3§                                                    7§
18742:   Yliopisto on opetusministeriön alainen.                Yliopiston hallinnosta säädetään asetuksella.
18743:   Sisäisissä asioissaan yliopistolla on itsehallin-      Yliopiston päätösvaltaa käyttävien monijäse-
18744: to siten kuin asetuksella säädetään.                  nisten hallintoelinten jäsenet voidaan valita
18745:   Yliopistolle on sitä yksinomaan koskevaa            yliopiston piirissä toimitettavilla vaaleilla siten
18746: lakia tai asetusta valmisteltaessa varattava tilai-   kuin asetuksella säädetään. Vaalioikeutettu on
18747: suus antaa asiasta lausuntonsa.                       jokainen yliopistoon kuuluva henkilö ja vaali-
18748:                                                       kelpoinen jokainen täysivaltainen vaalioikeu-
18749:                      4 §                              tettu.
18750:   Yliopistossa on kasvatustieteiden tiedekunta,          Arktisen keskuksen ja muun 5 §:ssä tarkoi-
18751: oikeustieteiden tiedekunta, yhteiskuntatietei-        tetun laitoksen monijäsenisen hallintoelimen
18752: den tiedekunta ja taiteiden tiedekunta.               jäseneksi voidaan määrätä myös yliopistoon
18753: 6                                   1990 vp. -     HE n:o 86
18754: 
18755: kuulumaton henkilö siten kuin asetuksella sää-                           12 §
18756: detään.                                              Yliopistolla on oikeus ottaa vastaan lahjoi-
18757:                       8§                           tus- ja testamenttivaroja. Niiden vastaanotta-
18758:   Yliopiston virka- ja opetuskielenä on suomi.     misesta, hoitamisesta ja käyttämisestä sääde-
18759:   Muuta kuin suomen kieltä saadaan käyttää         tään asetuksella.
18760: opetuskielenä tarpeen vaatiessa siten kuin ase-      Lahjoitus- tai testamenttivaroin perustetun
18761: tuksella säädetään.                                viran haltijalla on samat oikeudet ja velvolli-
18762:   Yliopisto voi oikeuttaa muun opettajan kuin      suudet kuin yliopiston muulla vastaavan viran
18763: syntyperäisen Suomen kansalaisen käyttämään        haltijalla.
18764: yksinomaisena opetuskielenä muuta kuin suo-
18765: men kieltä.                                                              13 §
18766:   Opiskelijan oikeudesta käyttää kuulusteluis-        Yliopisto ja sen laitokset voivat suorittaa
18767: sa ja opintosuorituksissa muuta kuin suomen        valtion ja kunnan viranomaisille sekä yksityi-
18768: kieltä säädetään asetuksella.                      sille ja yhteisöille näiden tilaamia tieteellisiä
18769:                                                    tutkimuksia ja muita palvelutehtäviä.
18770:                        9§                             Tilatuista tutkimuksista ja palvelutehtävistä
18771:    Yliopiston opetus- ja tutkimusvirkoihin vaa-    perittävistä maksuista säädetään asetuksella.
18772: ditaan riittävä suomen kielen taito. Lisäksi       Maksut määrätään valtion maksuperustelaissa
18773: vaaditaan kyky ymmärtää ruotsin kieltä. Kieli-     (980/73) säädettyjen yleisten perusteiden mu-
18774: taidon osoittamisesta säädetään asetuksella.       kaan.
18775:    Ulkomaalainen sekä Suomen kansalainen,
18776: joka ei ole syntyperäinen, voidaan nimittää 1                         14 §
18777: momentissa tarkoitettuun virkaan sen estämät-        Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
18778: tä, että hän ei ole osoittanut suomen ja ruotsin   töönpanosta annetaan asetuksella.
18779: kielen taitoa.
18780:    Muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun
18781: virkaan vaadittavasta kielitaidosta on voimas-                           15 §
18782: sa, mitä valtion virkamiehiltä vaadittavasta          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
18783: kielitaidosta annetussa laissa (149/22) on sää-    kuuta 1992. Lapin korkeakoulun nimi muute-
18784: detty.                                             taan kuitenkin Lapin yliopistoksi 1 päivästä
18785:                      10§                           tammikuuta 1991.
18786:   Asetuksella säädetään, millä edellytyksillä         Tällä lailla kumotaan Lapin korkeakoulusta
18787: henkilö voi päästä opiskelijaksi yliopistoon.      5 päivänä tammikuuta 1979 annettu laki (8/79)
18788:                                                    siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
18789:                      11 §                             Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
18790:   Sen estämättä, mitä valtion virkamieslain        täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
18791: (755/86) 10 §:n 1 momentissa ja valtion virka-
18792: mieslain voimaanpanolain (756/86) 8 §:n 1
18793: momentissa on säädetty, voidaan avoinna ole-                            16 §
18794: vaan professorin virkaan kutsusta nimittää            Tämän lain voimaan tullessa sijoitetaan La-
18795: henkilö, jonka pätevyys on todettu ja kiistaton    pin korkeakoulun osastojen virat asianomaisiin
18796: ja jonka nimittäminen virkaan on yliopiston        tiedekuntiin siten kuin asetuksella säädetään.
18797: tehtävän kannalta tarkoituksenmukaista.
18798: 
18799:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1990
18800: 
18801: 
18802:                                      Tasavallan Presidentti
18803:                                       MAUNO KOIVISTO
18804: 
18805: 
18806: 
18807:                                                             Opetusministeri Christoffer Taxell
18808:                                       1990 vp. -     HE n:o 87
18809: 
18810: 
18811: 
18812: 
18813:                                       Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Vaasan yliopistosta
18814: 
18815: 
18816: 
18817:                            ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
18818: 
18819:    Esityksessä ehdotetaan, että Vaasan korkea-       tarkoitus saattaa laki ajanmukaiseksi muilta
18820: koulun opetus- ja tutkimushallinto järjestetään      osin. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan
18821: tiedekuntapohjaiseksi ja että korkeakoulun ni-       päivänä tammikuuta 1992.
18822: mi muutetaan Vaasan yliopistoksi. Samalla on
18823: 
18824: 
18825: 
18826: 
18827:                                        YLEISPERUSTELUT
18828: 
18829: 1. Nykyinen tilanne                                  teensä 30 ja muuta vakinaista henkilökuntaa
18830:                                                      71.
18831:    Vaasan korkeakoulusta annetun lain 1 §:n             Vuoden 1989 loppuun mennessä korkeakou-
18832: (130/83) mukaan Vaasan korkeakoulun tehtä-           lussa on suoritettu 2 827 ylempää tai alempaa
18833: vänä on edistää vapaata tutkimusta ja tieteel-       korkeakoulututkintoa sekä 24 lisensiaatin tut-
18834: listä sivistystä ja antaa siihen perustuvaa ylintä   kintoa. Lisäksi on hyväksytty 10 väitöskirjaa.
18835: opetusta sekä muullakin tavoin palvella yhteis-         Korkeakouluun ilmoittautui syyslukukaudel-
18836: kuntaa. Pykälän 2 momentin mukaan korkea-            la 1989 yhteensä 2 048 opiskelijaa, joista 72
18837: koulussa harjoitetaan tutkimusta ja annetaan         jatko-opiskelijoita.
18838: opetusta lähinnä talous- ja kauppatieteiden,            Korkeakoulussa edustettavina olevista kou-
18839: kielitieteiden ja yhteiskuntatieteiden aloilla.      lutusaloista kauppatieteellinen koulutus on
18840:                                                      suurin. Ekonomin tutkinnon voi suorittaa seu-
18841:    Vaasan korkeakoulu aloitti toimintansa val-       raavien koulutusohjelmien puitteissa:
18842: tioneuvoston 27 päivänä tammikuuta 1966 te-
18843:                                                         1) yritysten ja laitosten hallinnon koulutus-
18844: kemän päätöksen mukaisesti yksityisenä, val-
18845:                                                            ohjelma
18846: tionapua nauttivana kauppakorkeakouluna
18847: elokuun 1 päivänä 1968. Valtion korkeakou-              2) laskentatoimen koulutusohjelma
18848: luksi se muuttui elokuun 1 päivästä 1977.               3) kvantitatiivisen yritysanalyysin koulutus-
18849: Vaasan kauppakorkeakoulun nimi muutettiin                  ohjelma
18850: Vaasan korkeakouluksi 1 päivästä elokuuta               4) markkinoinnin koulutusohjelma
18851: 1988 lukien. Korkeakoulussa aloitettiin kaup-           5) kansainvälisen yritystoiminnan koulutus-
18852: patieteellinen koulutus vuonna 1968, kielitie-             ohjelma
18853: teellinen koulutus vuonna 1980 ja hallintotie-          6) kokonais- ja aluetalouden koulutusohjel-
18854: teiden kandidaatin tutkintoon johtava yhteis-              ma
18855: kuntatieteellinen koulutus vuonna 1983. Perus-          7) tietotekniikan koulutusohjelma
18856: tutkintojen lisäksi kaikilla koulutusaloilla voi-       8) tuotantotalouden koulutusohjelma.
18857: daan suorittaa lisensiaatin ja tohtorin tutkin-
18858:                                                         Uusimmat koulutusohjelmat, syksyllä 1988
18859: not.
18860:                                                      aloitetut tietotekniikan ja tuotantotalouden
18861:   Vaasan korkeakoulussa on opettajia päätoi-         koulutusohjelmat, edustavat uutta, teknillis-
18862: miset tuntiopettajat mukaan lukien 110. Pro-         painotteista suuntausta kauppatieteellisessä
18863: fessorin ja apulaisprofessorin virkoja on yh-        koulutuksessa.
18864: 300314D
18865: 2                                     1990 vp. -     HE n:o 87
18866: 
18867:    Kauppatieteellistä perustutkintoa opiskelee       kevan sopimuksen Teknillisen korkeakoulun
18868: 1 465 ja jatkotutkintoja 44 opiskelijaa.             kanssa. Tarkoituksena on muun muassa aloit-
18869:    Humanistisella ja yhteiskuntatieteellisellä       taa lukuvuoden 1990-91 alussa kokeiluluon-
18870: alalla on molemmilla toistaiseksi ainoastaan         teisesti korkeakoulujen välillä diplomi-insinöö-
18871: yksi koulutusohjelma. Filosofian kandidaatin         rin tutkintoon johtava koulutusyhteistyö. Vaa-
18872: tutkintoon johtavassa kielenkääntäjän koulu-         san korkeakoulun opiskelijoilla on mahdolli-
18873: tusohjelmassa on opiskelijoita 362. Korkea-          suus siirtyä 70-80 opintoviikon jälkeen täy-
18874: koulun uusimman koulutusalan, julkishallin-          dentämään opintojaan diplomi-insinöörin tut-
18875: non, hallintotieteiden kandidaatiksi johtavassa      kintoon Teknillisessä korkeakoulussa. Opintoi-
18876: koulutusohjelmassa opiskelijoita on 149.             hin liittyvän diplomityön opiskelijat suorittavat
18877: Jatko-opiskelijoita humanistisella ja yhteiskun-     mahdollisuuksien mukaan Vaasan läänissä si-
18878: tatieteellisellä alalla on yhteensä 28.              jaitsevissa tuotantolaitoksissa ja yrityksissä.
18879:    Kauppatieteellisen alan opiskelijat tulevat          Humanistisella koulutusalalla korkeakoulun
18880: korkeakouluun verrattain tasaisesti maan eri         suunnitelmissa on uudenlaisen humanistisiin
18881: osista, kuitenkin niin, että Vaasan läänin (noin     tiete1snn painottuvan tiedottajakoulutuksen
18882: 28 O?o) lisäksi Oulun ja Lapin läänien osuudet       aloittaminen jo syksyllä 1990.
18883: ovat selvästi läänien väestöpohjaa suuremmat.           Yhteiskuntatieteellistä koulutusta on tarkoi-
18884: Humanistisella ja yhteiskuntatieteellisellä kou-     tus kehittää aloittamalla suunnittelukauden
18885: lutusalalla Vaasan läänistä kotoisin olevat          1991-94 aikana uusi sosiaali- ja terveyshallin-
18886: opiskelijat muodostavat noin kaksi kolmannes-        non koulutusohjelma. Koulutusohjelma johtai-
18887: ta koko opiskelijamäärästä. Vaasan korkea-           si hallintotieteiden kandidaatin tutkintoon.
18888: koulun opiskelijoista (noin 6 O?o) on äidinkielel-      Vaasan korkeakoulu pyrkii näiden kehittä-
18889: tään ruotsinkielisiä. Ruotsinkielisiä opiskelijoi-   missuunnitelmien lisäksi käytettävissään ole-
18890: ta on erityisen runsaasti (noin 35 O?o) kielen-      vien voimavarojen puitteissa kehittämään
18891: kääntäjän koulutusohjelmassa. Heidät otetaan         myös nykyistä koulutusta ja tutkimusta mah-
18892: korkeakouluun omana ryhmänään suoritta-              dollisuuksien mukaan yhteistyössä sekä koti-
18893: maan filosofian kandidaatin tutkintoa suomen         maisten että ulkomaisten yliopistojen ja kor-
18894: kieli pääaineenaan.                                  keakoulujen kanssa. Uumajan yliopiston sa-
18895:    Korkeakoulun yleistä hallintoa hoitavat ny-       moin kuin muiden Keski-Pohjolan yliopistojen
18896: kyisen lainsäädännön mukaan hallitus, rehtori        ja korkeakoulujen kanssa jo vuosia jatkuneen
18897: ja hallintovirasto.                                  yhteistyön lisäksi Vaasan korkeakoulu on sol-
18898:    Opetus- ja tutkimusneuvoston tehtäviin kuu-       minut yhteistyösopimuksen seitsemän ulkomai-
18899: luvat lähinnä esitysten tekeminen opetukseen         sen yliopiston tai korkeakoulun kanssa.
18900: ja tutkimukseen liittyvissä asioissa sekä virka-        Korkeakoulun täydennyskoulutuskeskuksen
18901: ehdotusten tekeminen professorin ja apulais-         samoin kuin korkeakoulun yhteydessä toimi-
18902: professorin virkoja täytettäessä.                    van Länsi-Suomen taloudellisen tutkimus-
18903:    Korkeakoulun alihallintoyksikkö on laitos.        laitoksen toimintaa pyritään tehostamaan en-
18904: Korkeakoulussa on nykyisin viisi laitosta: hal-      nen kaikkea korkeakoulun ympäristön, mutta
18905: linnon ja markkinoinnin laitos, hallintatietei-      myös valtakunnalliset koulutus- ja tutkimus-
18906: den laitos, kielten laitos, laskentatoimen ja        tarpeet huomioon ottaen.
18907: menetelmätieteiden laitos sekä yhteiskuntata-           Vaasan korkeakoulun toimintaedellytykset
18908: louden ja oikeustieteen laitos. Laitosten hallin-    paranevat merkittävästi, kun rakennushank-
18909: toa hoitavat laitosten johtajat ja laitosneuvos-     keet valtion vuonna 1985 tarkoitusta varten
18910: tot.                                                 hankkimalla maa-alueella toteutuvat. Ensim-
18911:    Korkeakoulussa on lisäksi neljä erillistä lai-    mäisen rakennusvaiheen laajuus on 6 978 hyö-
18912: tosta: kirjasto, laskentakeskus, täydennyskou-       tyneliömetriä ja kustannusarvio noin 88 mil-
18913: lutuskeskus ja Länsi-Suomen taloudellinen tut-       joonaa markkaa. Rakennustyöt aloitettaneen
18914: kimuslaitos.                                         vuonna 1992.
18915: 
18916: 
18917: 2. Kehitysnäkymät                                    3. Ehdotetut muutokset
18918: 
18919:   Vaasan korkeakoulu on kesällä 1989 allekir-         Vaasan korkeakoulun toiminnan kasvu ja
18920: joittanut koulutus- ja tutkimusyhteistyötä kos-      monipuolistuminen edellyttävät korkeakoulun
18921:                                      1990 vp. -     HE n:o 87                                       3
18922: 
18923: hallinnon uudistamista. Vanha erikoiskorkea-        noinnin koulutusohjelma, kansainvälisen yri-
18924: koulua varten laadittu hallintojärjestelmä on       tystoiminnan koulutusohjelma ja kokonais- ja
18925: osoittautunut varsinkin opetus- ja tutkimus-        aluetalouden koulutusohjelma. Tiedekunnassa
18926: hallinnon osalta epätarkoituksenmukaiseksi          olisi opiskelijoita noin 850, jatko-opiskelijoita
18927: korkeakoulun toiminnan laajennuttua 1980-           noin 25 ja vakinaisia opettajia 29.
18928: luvulla kokonaan uusille koulutusaloille. Kor-         Kaupallis-teknisessä tiedekunnassa olisivat
18929: keakoulun nimen muuttaminen yliopistoksi te-        ekonomin tutkintoon johtavat laskentatoimen
18930: kisi mahdolliseksi tiedekuntapohjaiseen ope-        koulutusohjelma, kvantitatiivisen yritysanalyy-
18931: tus- ja tutkimushallintoon siirtymisen, jolloin     sin koulutusohjelma, tietotekniikan koulutus-
18932: jokainen koulutusala entistä selvemmin vastaisi     ohjelma ja tuotantotalouden koulutusohjelma.
18933: omaan alaansa kuuluvista tutkimus- ja koulu-        Tiedekunta vastaisi lisäksi yhteistyössä Teknil-
18934: tuskysymyksistä. Tarkoituksena on, että kaik-       lisen korkeakoulun kanssa tapahtuvasta dip-
18935: kia korkeakouluja, joissa on useita tieteenaloja    lomi-insinöörien koulutuksesta. Tiedekunnan
18936: edustettuina, kutsuttaisiin yliopistoiksi. Nykyi-   opiskelijamäärä olisi aluksi arviolta 750 perus-
18937: sistä monitieteellisistä korkeakouluista vain       tutkintoa ja 25 jatkotutkintoja opiskelevaa.
18938: Lapin korkeakoulu ja Vaasan korkeakoulu             Opettajia olisi 26.
18939: eivät ole nimeltään yliopistoja.                       Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta muodos-
18940:    Ehdotuksen mukaan tiedekunnat olisivat hu-       tuisi hallintotieteiden kandidaatin tutkintoon
18941: manistinen, kaupallis-hallinnollinen, kaupallis-    johtavista julkishallinnon koulutusohjelmasta
18942: tekninen ja yhteiskuntatieteellinen tiedekunta.     sekä uudesta sosiaali- ja terveyshallinnon kou-
18943:    Humanistinen tiedekunta käsittäisi nykyisen      lutuksesta. Opiskelijoiden lukumäärä olisi noin
18944: kielten laitoksen. Tiedekunnassa olisivat filoso-   170 ja vakinaisten opettajien 8.
18945: fian kandidaatin tutkintoon johtavat kielen-           Lakiehdotus on valmisteltu korkeakoulun
18946: kääntäjän ja tiedottajan koulutusohjelmat.          esityksen pohjalta.
18947: Tiedekunta vastaisi myös muiden tiedekuntien
18948: kielten opetuksesta. Syksyllä 1990 on arvioitu
18949: perustutkintoa opiskelevia olevan 440 ja jatko-     4. Esityksen organisatoriset ja
18950: tutkintoja opiskelevia 25. Vakinaisten opetta-         taloudelliset vaikutukset
18951: jien lukumäärä on 48.
18952:    Kaupallis-hallinnollisessa tiedekunnassa oli-      Lakiehdotus ei edellytä henkilökunnan lisää-
18953: sivat ekonomin tutkintoon johtavat yritysten ja     mistä, eikä sillä muutenkaan ole välittömiä
18954: laitosten hallinnon koulutusohjelma, markki-        valtiontaloudellisia vaikutuksia.
18955: 
18956: 
18957: 
18958: 
18959:                             YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
18960: 
18961: 
18962: 1. Lakiehdotus                                      on sisäisissä asioissaan itsehallinto kuten muil-
18963:                                                     lakin korkeakouluilla. Yliopistolle on varatta-
18964:    1 §. Yliopiston tehtävän määrittely vastaa       va tilaisuus antaa lausuntonsa yksinomaan sitä
18965: uusimpien korkeakouluista annettujen lakien         koskevaa lakia tai asetusta valmisteltaessa.
18966: mukaista tehtävänmäärittelyä.                          4 §. Yliopistossa olisi neljä tiedekuntaa: hu-
18967:    2 §. Pykälän 1 momentti vastaa voimassa          manistinen tiedekunta, kaupallis-hallinnollinen
18968: olevaa säännöstä Vaasan korkeakoulun koti-          tiedekunta, kaupallis-tekninen tiedekunta ja
18969: paikasta.                                           yhteiskuntatieteellinen tiedekunta.
18970:    Pykälän 2 momentti antaa mahdollisuuden             5 §. Yliopistoon kuuluvat lainkohdan mu-
18971: perustaa yliopiston toimintayksiköitä muillekin     kaan sen opettajat, tutkijat, muu henkilökunta
18972: paikkakunnille.                                     ja opiskelijat.
18973:    3 §. Pykälä on sisällöltään voimassa olevan         6 §. Pykälän 1 momentin mukaan säännök-
18974: lain ja muiden korkeakoululakien mukainen.          set yliopiston hallinnosta annettaisiin muiden
18975: Yliopisto on opetusministeriön alainen ja sillä     korkeakoulujen tapaan asetuksella. Pykälän 2
18976: 4                                    1990 vp. -     HE n:o 87
18977: 
18978: momentin tarkoituksena on mahdollistaa yli-            Ehdotetun pykälän 2 momentti vastaa nykyi-
18979: opiston päätösvaltaa käyttävien hallintoelinten     sen lain 12 §:n 2 momenttia, jonka mukaan
18980: valinta yliopiston omassa piirissä. Monijäsenis-    myös lahjoitus- tai testamenttivaroin perus-
18981: ten hallintoelinten kokoonpanosta annettaisiin      tetun viran haltijalla on samat oikeudet ja
18982: säännökset asetuksella.                             velvollisuudet kuin yliopiston muulla vastaa-
18983:    Koska eräiden erillisten laitosten toiminnassa   van viran haltijalla.
18984: tarvitaan myös ulkopuolista asiantuntemusta,           12 §. Pykälässä sana korkeakoulu on muu-
18985: ehdotetaan pykälän 3 momentissa, että erillisen     tettu yliopistoksi. Muilta osin pykälä vastaa
18986: laitoksen päätösvaltaa käyttävän monijäseni-        nykyistä.
18987: sen hallintoelimen jäseneksi voidaan määrätä           13 §.Pykälä on voimassa olevan säännöksen
18988: myös yliopistoon kuulumaton henkilö siten           mukainen.
18989: kuin asetuksella säädetään.
18990:    7 §. Pykälä sisältää yliopiston opetuskieltä
18991: koskevat säännökset ja on kirjoitettu uusim-        2. Tarkemmat säännökset
18992: pien vastaavien säännösten mukaisesti.
18993:    8 §. Korkeakouluissa on aikaisemmin voitu           Vaasan yliopistolla olisi edelleen sisäisissä
18994: nimittää ulkomaalaisia vain opettajan virkoi-       asioissaan itsehallinto siten kuin asetuksella
18995: hin. Hallitusmuodon 84 §:ää on muutettu 1           säädetään.
18996: päivänä elokuuta 1989 voimaan tulleella lailla         Asetuksella annetaan tarkemmat säännökset
18997: (724/89) siten, että julkiseen virkaan voidaan      yliopiston päätösvaltaa käyttävien monijäsenis-
18998: yleensä nimittää myös muu kuin Suomen kan-          ten hallintoelinten jäsenten vaaleista sekä yksi-
18999: salainen. Voimassa olevan Vaasan korkeakou-         tyiskohtaiset säännökset muun muassa yliopis-
19000: lusta annetun lain 8 §:n 1 momentin mukaan          ton hallinnon rakenteesta, asioiden ratkaisemi-
19001: korkeakoulun opettajan virkaan vaaditaan, et-       sesta, virkojen täyttämisestä sekä muutoksen-
19002: tä virkaan pyrkivä riittävästi hallitsee suomen     hausta ja muista oikeusturvaan liittyvistä sei-
19003: kieltä. Opettajalta vaaditaan lisäksi kyky ym-      koista.
19004: märtää ruotsin kieltä. Ulkomaalainen sekä              Tarkoituksena on, että yliopiston ylin päät-
19005: Suomen kansalainen, joka ei ole syntyperäi-         tävä elin olisi nykyisen käytännön mukaisesti
19006: nen, on voimassa olevan lain mukaan voitu           hallitus. Hallitukseen kuuluisivat rehtori, vara-
19007: nimittää opettajan virkaan sen estämättä, että      rehtori ja tiedekuntien dekaanit sekä tarpeelli-
19008: hän ei ole osoittanut säädettyä suomen ja           nen määrä muita jäseniä ja varajäseniä. Enem-
19009: ruotsin kielen taitoa.                              mistö hallituksen jäsenistä valittaisiin yliopis-
19010:    Korkeakoulujen kannalta on tarkoituksen-         ton piirissä toimitettavilla vaaleilla siten kuin
19011: mukaista, että opettajanvirkojen lisäksi myös       asetuksella säädetään.
19012: korkeakoulujen tutkimusvirkoihin, voidaan ni-          Opetuksen ja tutkimuksen hallinto järjestet-
19013: mittää muita kuin suomen kansalaisia kielitai-      täisiin yliopistojen tapaan tiedekuntapohjaisek-
19014: tovaatimusten asettamatta sille estettä. Tämän      si. Tiedekuntien hallintoa hoitaisivat tiedekun-
19015: vuoksi esitetään pykälä kirjoitettavaksi siten,     taneuvostot ja dekaanit. Tiedekuntaneuvosto-
19016: että opettajan virkojen ohella myös tutkimus-       jen jäsenistä valitsisivat professorit ja apulais-
19017: virkoihin voitaisiin nimittää ulkomaalainen sen     professorit puolet, tiedekunnan muut opetta-
19018: estämättä, ettei hän ole osoittanut säädettyä       jat, tutkijat ja muu henkilökunta neljäsosan ja
19019: suomen tai ruotsin kielen taitoa.                   opiskelijat neljäsosan. Laitosten perustaminen
19020:    9 ja 10 §. Pykälissä sana korkeakoulu on         tiedekuntiin jäisi yliopiston harkinnasta riippu-
19021: muutettu yliopistoksi.                              vaksi.
19022:    11 §. Pykälän 1 momentti vastaa sisällöltään        Yliopistossa tulisi edelleen olemaan erillisiä
19023: nykyisen lain 11 §:ää. Nykyisen lain 12 §:n 1       laitoksia, joilla on yliopiston omaan toimin-
19024: momentin mukaan professorin tai muun viran          taan liittyvien tehtävien lisäksi myös laajem-
19025: perustamisesta lahjoitus- ja testamenttivaroin      malle ulottuvia tehtäviä. Eräiden tällaisten lai-
19026: säädetään kussakin tapauksessa annettavana          tosten monijäsenisiin hallintoelimiin voitaisiin
19027: asetuksella. Säännökset virkojen perustamises-      määrätä myös yliopistoon kuulumattomia hen-
19028: ta sisältyvät kuitenkin nykyisin valtion virka-     kilöitä.
19029: mieslakiin (755/86), jonka vuoksi virkojen pe-         Lisäksi on tarkoituksena kehittää hallintoa
19030: rustamista koskeva säännös on tullut tarpeetto-     muutoinkin korkeakoulujen uusimpien hallin-
19031: maksi.                                              tomallien mukaisesti, muun muassa siirtämällä
19032:                                        1990 vp. -     HE n:o 87                                        5
19033: 
19034: päätösvaltaa rehtorille ja tiedekuntien dekaa-        nimeä jo 1 päivästä tammikuuta 1991. Ennen
19035: neille.                                               lain voimaantuloa voitaisiin ryhtyä sen täytän-
19036:                                                       töönpanon edellyttämiin toimiin. Asetuksella
19037:                                                       säädettäisiin korkeakoulun nykyisten virkojen
19038: 3. Voimaantulo                                        ja tointen sijoittamisesta tiedekuntiin.
19039: 
19040:   Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan pmva-
19041:                                                         Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
19042: nä tammikuuta 1992. Korkeakoulu voisi kui-
19043:                                                       kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
19044: tenkin siirtyä käyttämään Vaasan yliopiston
19045: 
19046: 
19047: 
19048:                                                 Laki
19049:                                          Vaasan yliopistosta
19050: 
19051:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
19052: 
19053:                       1§                                 Yliopiston päätösvaltaa käyttävien monijäse-
19054:   Vaasan yliopiston tehtävänä on edistää va-          nisten hallintoelinten jäsenet voidaan valita
19055: paata tutkimusta ja tieteellistä sivistystä ja        yliopiston piirissä suoritettavilla vaaleilla siten
19056: antaa siihen perustuvaa ylintä opetusta yliopis-      kuin asetuksella säädetään. Vaalioikeutettu on
19057: tossa edustettuina olevilla aloilla.                  jokainen yliopistoon kuuluva henkilö ja vaali-
19058:   Toiminnassaan yliopiston on pyrittävä kehit-        kelpoinen jokainen täysivaltainen vaalioikeu-
19059: tämään opiskelevaa nuorisoa kykeneväksi pal-          tettu.
19060: velemaan isänmaata ja ihmiskuntaa.                       Yliopiston 4 §:n 2 momentissa tarkoitetun
19061:                                                       laitoksen monijäsenisen hallintoelimen jäse-
19062:                       2 §                             neksi voidaan määrätä myös yliopistoon kuu-
19063:   Yliopiston kotipaikka on Vaasan kaupunki.           lumaton henkilö siten kuin asetuksella sääde-
19064:   Yliopistolla voi olla toimintaa myös muilla         tään.
19065: paikkakunnilla.                                                              7 §
19066:                                                          Yliopiston virka- ja opetuskielenä on suomi.
19067:                        3§                                Muuta kuin suomen kieltä saadaan käyttää
19068:   Yliopisto on opetusministeriön alainen.             opetuskielenä tarpeen vaatiessa siten kuin ase-
19069:   Sisäisissä asioissaan yliopistolla on itsehallin-   tuksella säädetään.
19070: to siten kuin asetuksella säädetään.                     Yliopisto voi oikeuttaa muun opettajan kuin
19071:   Yliopistolle on sitä yksinomaan koskevaa            syntyperäisen Suomen kansalaisen käyttämään
19072: lakia tai asetusta valmisteltaessa varattava tilai-   yksinomaisena opetuskielenä muuta kuin suo-
19073: suus antaa asiasta lausuntonsa.                       men kieltä.
19074:                                                          Opiskelijan oikeudesta käyttää kuulusteluis-
19075:                        4 §                            sa ja tutkinnoissa muuta kuin suomen kieltä
19076:    Yliopistossa on humanistinen tiedekunta,           säädetään asetuksella.
19077: kaupallis-hallinnollinen tiedekunta, kaupallis-
19078: tekninen tiedekunta ja yhteiskuntatieteellinen                               8§
19079: tiedekunta.                                              Yliopiston opetus- ja tutkimusvirkoihin vaa-
19080:    Lisäksi yliopistossa voi olla valtion tulo- ja     ditaan riittävä suomen kielen taito. Lisäksi
19081: menoarvion rajoissa opetus-, tutkimus- ja pal-        vaaditaan kyky ymmärtää ruotsin kieltä. Kieli-
19082: velulaitoksia.                                        taidon osoittamisesta säädetään asetuksella.
19083:                                                          Ulkomaalainen sekä Suomen kansalainen,
19084:                        5§                             joka ei ole syntyperäinen, voidaan nimittää 1
19085:  Yliopistoon kuuluvat sen opettajat, tutkijat,        momentissa tarkoitettuun virkaan sen estämät-
19086: muu henkilökunta ja opiskelijat.                      tä, että hän ei ole osoittanut 1 momentissa
19087:                                                       säädettyä suomen ja ruotsin kielen taitoa.
19088:                        6§                                Muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun
19089:    Yliopiston hallinnosta säädetään asetuksella.      virkaan vaadittavasta kielitaidosta on voimas-
19090: 6                                  1990 vp. -     HE n:o 87
19091: 
19092: sa, mitä valtion virkamiehiltä vaadittavasta                            12 §
19093: kielitaidosta annetussa laissa (149/22) on sää-      Yliopisto ja sen laitokset voivat suorittaa
19094: detty.                                            valtion ja kunnan viranomaisille sekä yksityi-
19095:                       9§                          sille ja yhteisöille näiden tilaamia tieteellisiä
19096:   Asetuksella säädetään, millä edellytyksillä     tutkimuksia ja muita palvelutehtäviä.
19097: henkilö voi päästä opiskelijaksi yliopistoon.        Tilatuista tutkimuksista ja palvelutehtävistä
19098:                                                   perittävistä maksuista säädetään asetuksella.
19099:                      10 §                         Maksut määrätään valtion maksuperustelaissa
19100:   Sen estämättä, mitä valtion virkamieslain       (980/73) säädettyjen yleisten perusteiden mu-
19101: (755/86) 10 §:n 1 momentissa ja valtion virka-    kaan.
19102: mieslain voimaanpanolain (756/86) 8 §:n 1
19103: momentissa on säädetty, voidaan avoinna ole-                         13§
19104: vaan professorin virkaan kutsusta nimittää          Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
19105: henkilö, jonka pätevyys on todettu ja kiistaton   töönpanosta annetaan asetuksella.
19106: ja jonka nimittäminen virkaan on yliopiston
19107: tehtävän kannalta tarkoituksenmukaista.                               14 §
19108:                                                     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
19109:                       11 §                        kuuta 1992. Vaasan korkeakoulun nimi muute-
19110:   Yliopistolla on oikeus ottaa vastaan lahjoi-    taan kuitenkin Vaasan yliopistoksi 1 päivästä
19111: tus- ja testamenttivaroja. Niiden vastaanotta-    tammikuuta 1991.
19112: misesta, hoitamisesta ja käyttämisestä sääde-       Tällä lailla kumotaan Vaasan korkeakou-
19113: tään asetuksella.                                 lusta 14 päivänä tammikuuta 1977 annettu laki
19114:   Lahjoitus- tai testamenttivaroin perustetun     (63/77) siihen myöhemmin tehtyine muutoksi-
19115: viran haltijalla on samat oikeudet ja velvolli-   neen.
19116: suudet kuin yliopiston muulla vastaavan viran       Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
19117: haltijalla.                                       täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
19118: 
19119: 
19120:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1990
19121: 
19122: 
19123:                                      Tasavallan Presidentti
19124:                                      MAUNO KOIVISTO
19125: 
19126: 
19127: 
19128: 
19129:                                                            Opetusministeri Christoffer Taxell
19130:                                     1990 vp. -    HE n:o 88
19131: 
19132: 
19133: 
19134: 
19135:                                     Hallituksen esitys Eduskunnalle yksityisiä kouluja koskevan
19136:                                 lainsäädännön muuttamisesta
19137: 
19138: 
19139: 
19140: 
19141:                           ESITYKSEN P ÅÅASIALLINEN SISÅLTÖ
19142: 
19143:    Esityksessä ehdotetaan muutoksia yksityis-     voisi noudattaa myös omaa opetussuunnitel-
19144: ten koulujen ja kasvatuslaitosten perustamises-   maa. Tämä edellyttäisi kuitenkin, että valtio-
19145: ta ja ylläpitämisestä annettuun lakiin sekä       neuvosto on myöntänyt opetussuunnitelman
19146: peruskoululain ja lukiolain yksityisiä kouluja    laatimiseen luvan koulun perustamisen yhtey-
19147: koskeviin säännöksiin. Muutokset laajentaisi-     dessä. Lupa voitaisiin myöntää, jos koulun
19148: vai mahdollisuuksia yksityisten koulujen pe-      toiminta perustuu kansainvälisesti tunnettuun
19149: rustamiseen ja niiden toimimiseen kunnallista     kasvatusopilliseen järjestelmään ja jos koulun
19150: koulujärjestelmää täydentämässä.                  toiminnan on katsottava hyödyttävän maan
19151:    Esityksen ensisijaisena tarkoituksena olisi    opetus- ja kasvatustoimen kehittämistä. Ope-
19152: järjestää nykyisin koululainsäädännön sovelta-    tussuunnitelma tulee alistaa kouluhallituksen
19153: misalan ulkopuolella toimivien yksityisten kou-   ja sijaintikunnan koululautakunnan vahvistet-
19154: lujen asema siten, että nämä koulut voisivat      tavaksi.
19155: saada oikeuden peruskoulun ja lukion oppi-           Myös yksityisen lukion perustamisedellytyk-
19156: määrien suorittamista vastaavien todistusten      siä väljennettäisiin.
19157: antamiseen. Koulujärjestelmän ulkopuolella           Esityksen mukaan omaa opetussuunnitelmaa
19158: toimivista yksityisistä kouluista suurin osa on   noudattaville yksityisille kouluille sallittaisiin
19159: steinerpedagogiikkaa noudattavia kouluja.         myös eräitä muita poikkeamismahdollisuuksia
19160: Tällaisia kouluja on tällä hetkellä maassamme     peruskoulu- ja lukiolainsäädännöstä. Esityksen
19161: kolmetoista ja niissä on runsaat tuhat oppilas-   mukaan kouluissa voitaisiin poiketa eräistä
19162: ta.                                               oppiaineita, tuntijakoa ja hallintoa koskevista
19163:    Peruskoulua korvaava yksityinen koulu pe-      säännöksistä. Omaa opetussuunnitelmaa nou-
19164: rustetaan yksityisten koulujen ja kasvatuslai-    dattavilla peruskoulua korvaavilla kouluilla ei
19165: tosten perustamisesta ja ylläpitämisestä anne-    olisi piiriä, vaan oppilaaksiotosta tulisi sopia
19166: tun lain mukaisesti hankkimalla koulun työoh-     koulun ylläpitäjän ja kunnan kesken. Oppilaita
19167: jelmalle valtioneuvoston hyväksyminen. Esi-       voitaisiin ottaa muistakin kuin koulun sijainti-
19168: tyksessä ehdotetaan koulun perustamista kos-      kunnasta.
19169: keva säännös otettavaksi peruskoululakiin. Pe-
19170: rustamisluvan myöntäisi valtioneuvosto. Kou-         Valtio osallistuisi uusien yksityisten koulujen
19171: lun toiminta peruskoulua korvaavana kouluna       käyttökustannuksiin samalla osuudella kuin se
19172: edellyttää perustamisluvan lisäksi sopimusta      osallistuu toiminnassa olevien yksityiskoulujen
19173: koulun ylläpitäjän ja koulun sijaintikunnan       sekä kunnan peruskoulujen ja lukioiden kus-
19174: kesken. Peruskoululaista kumottaisiin sopi-       tannuksiin.
19175: muksen tekemiselle säädetyt rajoitukset.             Koulujen oppilaiden opintososiaaliset edut
19176:     Opetus peruskoulua korvaavassa koulussa       vastaisivat peruskoulun ja lukion oppilaiden
19177: annetaan koulun sijaintikunnan peruskoulun        saamia etuja.
19178:  opetussuunnitelman mukaan. Esityksessä eh-          Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1
19179:  dotetaan, että peruskoulua korvaava koulu        päivänä tammikuuta 1991.
19180: 
19181: 
19182: 300l38M
19183: 2                                                                     1990 vp. -             HE n:o 88
19184: 
19185: 
19186: 
19187: 
19188:                                                                       SISÅLL YSL UETTELO
19189: 
19190:                                                                                       Sivu                                                                                         Sivu
19191:    YLEISPERUSTELUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                     3   6. Esityksen suhde muihin koululainsäädännön
19192:                                                                                                 uudistamista koskeviin esityksiin . . . . . . . . . . . . . . .                     10
19193: 1. Nykyinen tilanne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          3
19194:    l.l. Yksityiskoulujen perustaminen . . . . . . . . . . .                              3      YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT......                                                  10
19195:    1.2. Koululautakunnan valvonnan alaiset yksi-                                             1. Lakiehdotusten perustelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                 10
19196:         tyiskoulut. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     3       l.l. Laki yksityisten koulujen ja kasvatuslai-
19197:         1.2.1. Peruskoulua korvaavat koulut . . . . .                                   3            tosten perustamisesta ja ylläpitämisestä...                                    10
19198:         1.2.2. Peruskoulua vastaavaksi järjestetyt                                              1.2. Peruskoululaki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .           10
19199:                koulut.............................                                      4       1.3. Lukiolaki.................................                                     II
19200:         1.2.3. Yksityiset lukiot . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                  4
19201:    1.3. Steiner-koulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          5    2. Tarkemmat säännökset........................                                        12
19202:    1.4. Muut yksityiskoulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                 5    3. Voimaantulo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     12
19203:    1.5. Yksityiset koulut muissa Pohjoismaissa...                                       6
19204:                                                                                                 LAKITEKSTIT................................                                         12
19205: 2. Ehdotetut muutokset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              7    1. Laki yksityisten koulujen ja kasvatuslaitosten
19206:    2.1. Muutosten yleiset tavoitteet.. . . . . . . . . . . . . .                        7       perustamisesta ja ylläpitämisestä annetun lain
19207:    2.2. Muutosten sisältö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             7       1 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .           12
19208:         2.2.1. Peruskouluopetus . . . . . . . . . . . . . . . . .                       7
19209:         2.2.2. Lukio-opetus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                 8    2. Laki peruskoululain muuttamisesta . . . . . . . . . . . .                           13
19210: 3. Asian valmistelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       8    3. Laki lukiolain muuttamisesta..................                                      14
19211: 4. Esityksen organisatoriset vaikutukset . . . . . . . . . .                            9       LIITE.........................................                                      15
19212: S. Esityksen taloudelliset vaikutukset . . . . . . . . . . . . .                        9    Rinnakkaistekstit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    15
19213:    5.l. Valtiontaloudelliset vaikutukset . . . . . . . . . .                            9    l. Laki yksityisten koulujen ja kasyatuslaitosten
19214:    5.2. Kunnallistaloudelliset vaikutukset . . . . . . . .                              9       perustamisesta ja ylläpitämisestä annetun lain
19215:    5.3. Yksityisiin kouluihin kohdistuvat vaiku-                                                1 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .           15
19216:         tukset.....................................                                     9    2. Laki peruskoululain muuttamisesta............                                       15
19217:    5.4. Kotitalouksiin kohdistuvat vaikutukset . . .                                   10    3. Laki lukiolain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . .                    17
19218:                                      1990 vp. -     HE n:o 88                                        3
19219: 
19220: 
19221: 
19222: 
19223:                                       YLEISPERUSTELUT
19224: 
19225: 
19226: t. Nykyinen tilanne                                 1.2. Kunnan koululautakunnan valvonnan
19227:                                                          alaiset yksityiset koulut
19228: 1.1. Yksityiskoulujen perustaminen
19229:                                                     1.2.1. Peruskoulua korvaavat koulut
19230:    Suomen hallitusmuodon 82 §:n mukaan oi-
19231: keudesta perustaa yksityiskouluja ja muita yk-         Peruskoulujärjestelmään siirryttiin vuosina
19232: sityisiä kasvatuslaitoksia sekä niissä järjestää    1970-77. Yksityiset ja valtion oppikoulut siir-
19233: opetus säädetään lailla. Kotiopetus ei ole viran-   tyivät lähes kokonaisuudessaan kuntien omis-
19234: omaisten valvonnan alaista.                         tukseen. Poikkeuksena tästä oli Helsingin kau-
19235:    Perussäädös yksityisten koulujen perustami-      punki, jonne jäi parisenkymmentä yksityistä
19236: sesta on vuodelta 1919 oleva laki yksityisten       oppikoulua sekä eräät suomenkieliset kaupun-
19237: koulujen ja kasvatuslaitosten perustamisesta ja     git, joissa jatkoi ruotsinkielinen, yleensä sijain-
19238: ylläpitämisestä, jäljempänä yksityiskoululaki.      tikuntaa laajempaa aluetta palveleva yksityinen
19239: Lain mukaan Suomen kansalaisella on oikeus          koulu.
19240: perustaa yksityinen koulu tai kasvatuslaitos,          Vuonna 1985 voimaan tulleella uudella kou-
19241: ellei sen tarkoitusperä ole lakia ja hyviä tapoja   lulainsäädännöllä yksityisten oppikoulujen pe-
19242: vastaan. Oppilaitoksen perustamiseen ja toi-        ruskoulua vastaavista luokista muodostettiin
19243: minnassa olevan oppilaitoksen laajentamiseen        peruskoulua korvaavia kouluja ja lukiota vas-
19244: yliopistoon johtavaksi tulee saada kuitenkin        taavista luokista yksityisiä lukioita. Perus-
19245: lupa valtioneuvostolta. Lakiin sisältyvät sään-     koulua korvaavia kouluja on tällä hetkellä 18.
19246: nökset luvan myöntämisen edellytyksistä. Yksi-         Peruskoululain mukaan peruskoulua kor-
19247: tyiskoululain nojalla perustettava koulu ei saa     vaavalla koululla tarkoitetaan Suomen kansa-
19248: käyttää nimeä peruskoulu eikä peruskoulua           laisen taikka rekisteröidyn suomalaisen yhtei-
19249: korvaava koulu.                                     sön tai säätiön ylläpitämää yksityistä koulua,
19250:    Yksityiskoulun johto, opetus ja muu toimin-      joka kunnan ja koulun ylläpitäjän sopimuksen
19251: ta tulee olla järjestetty sen tarkoitusperää vas-   perusteella korvaa kunnan peruskoulua ja jos-
19252: taavalla tavalla. Tarpeelliset säännökset näistä    sa opetus annetaan peruskoulun opetussuunni-
19253: seikoista on otettava työohjelmaan, joka on         telman mukaan.
19254: toimitettava valtioneuvoston vahvistettavaksi.         Peruskoulua korvaavia kouluja koskevilla
19255: Todistuksenauto-oikeuden ja valtionavun saa-        säännöksillä oli tarkoituksena ensisijassa tur-
19256: minen edellyttää, että koulu asetetaan "erittäin    vata lain voimaan tullessa toimivien yksityisten
19257: säädetyn tai vastedes säädettävän täydellisem-      koulujen asema. Lakiin otettiin säännös, jonka
19258: män valvonnan ja tarkastuksen alaiseksi asian-      mukaan lain voimaantulon jälkeen korvaavaa
19259: omaisen hallitusviranomaisen puolesta".             koulua koskeva sopimus voidaan tehdä perus-
19260:    Erityissäännöksiä yleissivistävää opetusta       koulun ala-asteen luokkia vastaavien luokkien
19261: antavien yksityiskoulujen perustamisesta sisäl-     osalta vain silloin, kun mainitut luokat toimi-
19262: tyy lukiolakiin (477 /83), iltalukiolakiin (478/    vat peruskoulua korvaavan koulun yläasteen
19263: 83), Steiner-koulusta annettuun lakiin (417/        vuosiluokkia vastaavien luokkien yhteydessä ja
19264: 77), steinerpedagogisista erityiskouluista annet-   sopimus on kielellisen vähemmistön koulutus-
19265: tuun lakiin (932/86) sekä vieraskielisistä yksi-    mahdollisuuksien turvaamiseksi tai muusta eri-
19266: tyisistä kouluista annettuun lakiin (373/63).       tyisestä syystä välttämätön.
19267:  Sikäli kuin on kysymys näissä laeissa tarkoitet-      Eduskunnan perustuslakivaliokunta otti si-
19268:  tujen koulujen perustamisesta, ei yksityiskou-     vistysvaliokunnalle uudesta koululainsäädän-
19269: lulakia sovelleta. Peruskoululakiin (476/83) si-    nöstä antamassaan lausunnossa (perustuslaki-
19270:  sältyy säännökset peruskoulua korvaavien kou-      valiokunnan lausunto 13/1982 vp.) kantaa oi-
19271: lujen ja peruskoulua vastaavaksi järjestettyjen     keuteen perustaa yksityisiä kouluja. Valiokun-
19272:  koulujen ylläpitämisestä.                          ta totesi lausunnossaan, että uusia peruskoulua
19273: 4                                    1990 vp. -     HE n:o 88
19274: 
19275: korvaavia kouluja voi syntyä siten, että yksi-      1.2.2. Peruskoulua vastaavaksi järjestetyt
19276: tyiskoululain nojalla perustetaan yksityinen               koulut
19277: koulu, joka tekee kunnan kanssa sopimuksen
19278: korvaavana kouluna toimimisesta. Sopimuksen            Peruskoulujärjestelmään siirryttäessä oli toi-
19279: tekemistä rajoittavat kuitenkin peruskoululais-     minnassa myös eräitä peruskoulua vastaavaksi
19280: sa säädetyt ehdot.                                  järjestettyjä yksityisiä kouluja. Peruskoulua
19281:                                                     korvaavista kouluista nämä koulut poikkesivat
19282:    Peruskoulua korvaavaa koulua varten mää-         siinä, että ne ottivat oppilaansa koko maan
19283: rätään koulupiiri kunnan koulutoimen johto-         alueelta.
19284: säännössä, joten kaikki piirin alueella asuvat         Uuden peruskoululain voimaan tullessa pe-
19285: oppivelvollisuusikäiset oppilaat käyvät pää-        ruskoulua vastaaviksi järjestettyjä kouluja oli-
19286: sääntöisesti asianomaista koulua. Oppilaiden        vat Aitoon kotitalouskeskikoulu Luopioisten
19287: ottamisesta kouluun päättää kunnan koululau-        kunnassa ja Helsingin juutalainen koulu. Kou-
19288: takunta. Opetus on oppilaille maksutonta ja         lut noudattivat opetuksessaan peruskoulun
19289: kunnan on järjestettävä oppilaiden opintoso-        opetussuunnitelmaa. Aitoon kotitalouskeski-
19290: siaaliset edut, jollei kunta ja koulun ylläpitäjä   koulussa oppilaat suorittavat lisäksi koti- ja
19291: ole toisin sopineet. Opetus peruskoulua kor-        laitostalouden opintolinjan.
19292: vaavassa koulussa annetaan kunnan opetus-
19293:                                                        Koulujen asema turvattiin myös uudessa
19294: suunnitelman mukaisesti.
19295:                                                     lainsäädännössa. Peruskoululain mukaan lain
19296:                                                     voimaan tullessa toiminnassa olevalle perus-
19297:   Peruskoulua korvaavan koulun kustannus-
19298:                                                     koulua vastaavaksi järjestetylle yksityiselle
19299: ten maksamisesta vastaa kunta sen mukaan
19300:                                                     koululle myönnetään käyttökustannuksiin val-
19301: kuin kunnan ja koulun ylläpitäjän kesken on
19302:                                                     tionapua. Valtionavun määrää koskeva sään-
19303: sovittu. Kunta saa puolestaan kustannuksiin
19304:                                                     nös lisättiin peruskoulun, lukion ja yleisen
19305: valtionosuuden ja mahdolliset oppilaiden koti-
19306:                                                     kirjaston valtionosuuksista ja -avustuksista an-
19307: kuntaosuudet samojen perusteiden mukaan
19308:                                                     nettuun lakiin. Laissa valtionavun myöntämi-
19309: kuin peruskoulunkin käyttökustannuksiin.
19310:                                                     nen ja suhteellinen suuruus käyttökustannuk-
19311:                                                     sista on sidottu vuoden 1978 tilanteeseen.
19312:    Peruskoulua korvaavan koulun ylläpitäjän
19313: tulee asettaa koulun hallintoa varten johtokun-        Aitoon kotitalouskeskikoulun asema on sit-
19314: ta. Johtokunnaksi voidaan määrätä myös kou-         temmin järjestetty Anna Tapion koulusta an-
19315: lua ylläpitävän yhdistyksen, osakeyhtiön tai        netulla lailla (1197/88).
19316: säätiön hallitus. Peruskoulua korvaavan kou-
19317: lun johtokuntaan tulee valita opettajien, muun
19318: henkilökunnan ja oppilaiden edustajat kuten         1.2 .3. Yksityiset lukiot
19319: peruskoulun johtokuntaankin. Kun johtokun-
19320: taan ei välttämättä kuulu oppilaiden huoltajien        Säännökset yksityisistä lukioista sisältyvät
19321: edustajia, on peruskoulua korvaavaa koulua          lukiolakiin sekä peruskoulua korvaavasta kou-
19322: varten valittava vanhempainneuvosto. Van-           lusta ja yksityisestä lukiosta annettuun asetuk-
19323: hempainneuvoston valitsee koulun sijaintikun-       seen (720/84). Yksityiset lukiot poikkeavat oi-
19324: nan kunnanvaltuusto. Peruskoulua korvaavas-         keudelliselta asemaltaan eräiltä osin perus-
19325: sa koulussa on opettajakunta ja oppilaskunta        koulua korvaavista kouluista. Yksityisen lu-
19326: kuten peruskoulussakin.                             kion perustamiseen tulee saada lupa valtioneu-
19327:                                                     vostolta. Lukiolain mukaan lupa voidaan
19328:   Peruskoulua korvaavan koulun hallinnosta          myöntää Suomen kansalaiselle taikka rekiste-
19329: on lainsäädäntöä täydentävät määräykset kou-        röidylle suomalaiselle yhteisölle tai säätiölle
19330: lun ohjesäännössä. Ohjesääntö on alistettava        edellyttäen, että lukio on koulutustarpeen vaa-
19331: lääninhallituksen vahvistettavaksi.                 tima. Koulutustarvetta arvioidaan yleisen kou-
19332:                                                     lutustarpeen mukaan. Yksityinen lukio ei tar-
19333:    Peruskoulua korvaavassa koulussa on rehto-       vitse sopimusta sijaintikuntansa kanssa. Yksi-
19334: rin ja opettajan toimia sekä tuntiopettajia.        tyiseen lukioon voi valtioneuvoston luvalla
19335: Näiden asemasta on soveltuvin osin voimassa,        kuulua peruskoulua vastaavia luokkia. Koulu-
19336: mitä peruskoulun viroista, viranhaitijoista ja      hallitus myöntää yksityiselle lukiolle luvan
19337: tuntiopettajista on säädetty.                       kunnan lukion päästötodistuksia vastaavien to-
19338:                                       1990 vp. -     HE n:o 88                                      5
19339: 
19340: distusten antamiseen. Yksityisiä lukioita on         joka olisi omiaan vaikeuttamaan yhteiskunnan
19341: tällä hetkellä toiminnassa 22.                       järjestämän koulutoimen kokonaisvaltaista
19342:    Opetus yksityisessä lukiossa annetaan lukion      suunnittelua. Tämän perusteella Steiner-koulu-
19343: opetussuunnitelman mukaan. Opetussuunnitel-          jen lukumäärä on laissa rajattu kolmeen. Pe-
19344: man hyväksyy kuitenkin lukio itse ja opetus-         rustamisluvan myöntämisen edellytyksenä on,
19345: suunnitelma ja siihen tehdyt muutokset toimi-        että koulu on maan yleisen kasvatus- ja opetus-
19346: tetaan asianomaiselle lääninhallitukselle tie-       toimen kehittämiseksi tarpeellinen ja että kou-
19347: doksi.                                               lun sijaintikunta osallistuu riittävästi koulun
19348:    Yksityisen lukion hallinto ja rehtorin ja         toiminnan avustamiseen.
19349: opettajien asema ovat samanlaiset kuin perus-           Steiner-koulusta annetun lain nojalla on pe-
19350: koulua korvaavassa koulussa.                         rustamislupa myönnetty Helsingin Rudolf Stei-
19351:    Opetusministeriö voi myöntää yksityiselle lu-     ner -koulun lisäksi Lahden ja Tampereen Stei-
19352: kiolle oikeuden saada valtionapua perustamis-        ner-kouluille.
19353: ja käyttökustannuksiin. Valtionavusta on voi-           Vuoden 1987 elokuun alussa voimaan tul-
19354: massa, mitä kunnan lukion valtionavusta sää-         leella steinerpedagogisista erityiskouluista an-
19355: detään. Valtionapu määräytyy lukion sijainti-        netulla lailla säädettiin kahden yksityisen kehi-
19356: kunnan kantokykyluokan mukaan. Valtionapu            tysvammaisille lapsille erityisopetusta antavan
19357: maksetaan suoraan koululle. Lukion oppilai-          koulun oikeusasemasta. Koulut ovat Marjatta-
19358: den kotikunnat ovat velvollisia maksamaan            koulu Helsingissä ja Sylvia-kodin koulu Lah-
19359: koululle siellä käyvistä oppilaistaan korvauk-       dessa. Koulujen yhdeksännen luokan oppimää-
19360: sen valtionosuuteen oikeuttavista käyttökus-         rän suorittaminen tuottaa virkaan tai toimeen
19361: tannuksista, siltä osin kuin koulun saarnat          taikka oppilaitokseen pääsemiseksi saman kel-
19362: valtioavut ja muut tulot eivät kata kustannuk-       poisuuden kuin peruskoulun oppimäärän suo-
19363: sia.                                                 rittaminen. Koulut saavat valtionapua 86 pro-
19364:                                                      senttia valtionapuun oikeuttavista käyttökus-
19365:                                                      tannuksista.
19366: 1.3. Steiner-koulut
19367: 
19368:    Ensimmäinen Steiner-koulu perustettiin            1.4. Muut yksityiset koulut
19369: maahamme vuonna 1955 Helsinkiin. Koulun
19370: tarkoituksena oli oppilasainesta valikoimatta           Suomessa ja monissa muissa Euroopan
19371: ja sitä myöhemmin karsimatta antaa oppilail-         maissa on viime vuosina kasvanut kiinnostus
19372: leen 12-vuotinen yleissivistävä steinerpedago-       niin sanottuja vaihtoehtokouluja kohtaan.
19373: giikkaan pohjautuva peruskoulutus.                   Vaihtoehtokoululla tarkoitetaan koulua, jonka
19374:    Laki Steiner-koulusta ja sen nojalla annettu      opetussuunnitelma ja opetusmenetelmä poik-
19375: asetus Steiner-koulusta (625/77) tulivat voi-        keavat olennaisesti kunkin maan koulujärjes-
19376: maan 1 päivänä elokuuta 1977. Lain mukaan            telmän yleisimmän koulumuodon opetussuun-
19377: Steiner-koulu on poika- ja tyttöoppilaille yhtei-    nitelmasta ja -menetelmistä. Yleinen kehittä-
19378: nen yksityinen koulu, jossa annetaan steinerpe-      missuuntaus on ollut antaa kouluille ja paikal-
19379: dagogiikkaan perustuvaa yleissivistävää kasva-       lisviranomaisille aikaisempaa enemmän va-
19380: tusta ja opetusta. Koulu on kaksitoistavuoti-        pauksia opetussuunnitelmien ja -menetelmien
19381: nen, mutta siihen voi kuulua kolmastoista            valinnassa. Vaihtoehtokouluissa eroavuudet
19382: luokka ja yksivuotinen esiluokka. Steiner-kou-       yleisimmän koulumuodon opetussuunnitelmiin
19383: lun yhdeksännen luokan oppimäärän suoritta-          verrattuna ovat niin suuret, että niitä on pidet-
19384: minen tuottaa samat edut ja oikeudet kuin            tävä omana koulumuotona. Vaihtoehtokoulun
19385: kunnan peruskoulun ja kolmannentoista luo-           olemukseen kuuluu yleensä, että myös niiden
19386: kan oppimäärän suorittaminen samat edut ja           hallinto järjestetään pääsäännöstä poikkea-
19387: oikeudet kuin lukion oppimäärän suorittami-          valla tavalla.
19388: nen. Luvan perustaa Steiner-koulu myöntää               Suomessa vaihtoehtokoulujen asema on tul-
19389: valtioneuvosto. Hallituksen esityksen perus-         lut ajankohtaiseksi lähinnä Steiner-liikkeen
19390: teluissa Steiner-koululaiksi todettiin, ettei tar-   vuoksi. Maassamme on toiminnassa kolmetois-
19391:  koituksena ole luoda Steiner-kouluista uutta        ta epävirallista Steiner-koulua. Näiden koulu-
19392: valtionavun turvin toimivaa yksityistä perus-        jen asemaa ei ole viranomaispäätöksillä tai
19393:  koulun kanssa rinnakkaista kouluverkostoa,          lainsäädännöllä järjestetty, vaan niiden opetus
19394: 6                                   1990 vp. -     HE n:o 88
19395: 
19396: on katsottava yksityisopetukseksi. Kun näistä      koulut. Neljäs ryhmä on Rudolf Steiner-kou-
19397: kouluista ja niiden käymisestä ei ole säännök-     lut. Lisäksi yksityisiä kouluja ovat haja-asutu-
19398: siä, joutuu oppilaiden kotikunnan koululauta-      salueilla sijaitsevat vanhempien ylläpitämät
19399: kunta tutkimaan peruskoululain 43 §:n mukai-       lakkaotusuhan alla olevat vapaakoulut sekä
19400: sesti oppilaiden edistymisen kunkin lukukau-       eräät lähinnä Kööpenhaminassa ja sen ympä-
19401: den lopussa. Koulujen antaman opetuksen pii-       ristössä toimivat vanhat reaalikoulut, joilla ei
19402: rissä on noin 1 000 oppilasta.                     ole mitään erityisiä pedagogisia tai ideologis-
19403:    Epäviralliset  Steiner-koulut    poikkeavat     poliittisia piirteitä.
19404: muista peruskouluopetusta antavista kouluista         Norjassa toimii valtionavun piirissä noin 180
19405: opetussuunnitelmien, -menetelmien, hallinnon       yksityistä koulua. Niissä on oppilaita yhteensä
19406: ja koulun sisäisen organisaation puolesta.         noin 15 000, joista runsaat 6 000 on perus-
19407: Poikkeukset ovat niin suuria, ettei kouluja ole    koulutasolla ja vajaat 9 000 keskiasteella. Jotta
19408: voitu sijoittaa kunnan koululaitokseen. Kun-       yksityiselle koululle voitaisiin myöntää valtion-
19409: nan koululaitokseen kuuluvan Steiner-koulun        apua, tulee koulun tarjota erityinen pedagogi-
19410: järjestäminen ei ole ollut mahdollista edes        nen vaihtoehto kuntien kouluille, antaa ulko-
19411: kokeilusäännösten nojalla.                         mailla opetusta norjalaisille lapsille ja nuorille,
19412:                                                    järjestää sellaista ammatillista opetusta, jota ei
19413:                                                    anneta julkisen vallan ylläpitämissä kouluissa
19414: 1.5. Yksityiset koulut muissa Pohjoismaissa        taikka toimia uskonnollisista tai eettisistä läh-
19415:                                                    tökohdista. Norjassa on valtionavun piirissä 30
19416:    Samoin kuin Suomessa myös muissa Poh-           Steiner-koulua. Yksityisillä kouluilla ei ole
19417: joismaissa kunnat ylläpitävät pääsääntöisesti      koulupiiriä, vaan koko maa muodostaa niiden
19418: peruskouluopetusta antavia kouluja. Kaikissa       oppilaaksiottoalueen. Koulujen opetus tulee ol-
19419: Pohjoismaissa on kuitenkin myös yksityisiä         la järjestetty joko peruskoulu- tai lukiolainsää-
19420: peruskouluopetusta antavia kouluja. Yksityisil-    dännön taikka opetusministeriön hyväksymän
19421: lä kouluilla katsotaan olevan merkitystä koko      opetussuunnitelman mukaisesti.
19422: koululaitoksen kehittämisessä.
19423:    Tanskassa on muihin Pohjoismaihin verrat-          Ruotsissa on yksityisiä kouluja noin 30.
19424: tuna eniten yksityisiä kouluja. Vanhempien         Yksityisten koulujen oppilasmäärä on alle pro-
19425: oikeus valita lastensa opetuksen muoto on          sentin peruskoulujen ja lukioiden koko oppi-
19426: kirjattu perustuslakiin. Opetus voidaan antaa      lasmäärästä. Ruotsin koululakien mukaan lap-
19427: joko kunnan peruskoulussa, yksityisessä kou-       sella on oikeus suorittaa oppivelvollisuutensa
19428: lussa taikka järjestämällä opetus lapsen koto-     yksityisessä koulussa, mikäli koulun sijainti-
19429: na. Nykyisin yksityiskouluissa käy noin 10         kunta on hyväksynyt koulun oppivelvollisuus-
19430: prosenttia ikäluokasta yhteensä noin 57 000        kouluksi. Hyväksymisen edellytyksenä on, että
19431: oppilasta. Yksityisiä kouluja on yhteensä noin     koulu pystyy antamaan sellaiset tiedot ja tai-
19432: 400. Yksityisten koulujen 1-9 vuosiluokkien        dot, jotka laadultaan ja tasoltaan pääasiallises-
19433: opetuksen valvonta kuuluu koulujen sijainti-       ti vastaavat peruskoulun antamia tietoja ja
19434: kuntien kunnanhallituksille ja koulujen van-       taitoja ja että koulu myös muissa suhteissa
19435: hempainneuvostoille. Kulttuuriministeriö val-      pyrkii peruskoulun yleisiin tavoitteisiin. Yksi-
19436: voo 8-10 vuosiluokilla annettavan perus-           tyisiä kouluja ovat kielellisten ja uskonnollis-
19437: koulututkintoon tähtäävän opetuksen tasoa.         ten vähemmistöjen koulut, kansainväliset kou-
19438: Valtio maksaa tietyin edellytyksin 85 prosenttia   lut sekä erityistä ammatillista ja taiteellista
19439: yksityiskoulujen hyväksyttävistä kustannuksis-     opetusta antavat lukiokoulut. Lisäksi yksityisiä
19440: ta. Tanskan yksityiskoulut eli vapaakoulut         kouluja ovat Steiner-koulut. Lähes kaikki yksi-
19441: ovat hyvin erityyppisiä. Suurin ryhmä on alku-     tyiset koulut saavat valtionapua. Steiner-kou-
19442: peräiset vapaakoulut eli niin sanotut Grundtvi-    luista on valtionavun piirissä 15 koulua. Maas-
19443: gilais-Koldilaiset koulut, jotka ovat 9-vuotisia   sa toimii lisäksi useita Steiner-kouluja, jotka
19444: ja vastaavat kunnan peruskouluja. Toinen ryh-      eivät saa valtionapua, mutta joiden toimintaa
19445: mä on 1960-luvun lopussa syntyneet protesti-       kunnat tukevat.
19446: henkiset pienkoulut (lilleskoler), joista suurin      Islannissa on kolme yleisen koulutoimen pii-
19447: osa on aatesuuntaukseltaan sosialistisia. Kol-     rissä toimivaa yksityistä koulua. Koulut nou-
19448: mas ryhmä on kansankirkon sisälähetykseen          dattavat toiminnassaan samoja säännöksiä
19449: tai vapaisiin seurakuntiin kuuluvat kristityt      kuin vastaavat julkisen vallan ylläpitämät kou-
19450:                                      1990 vp. -     HE n:o 88                                      7
19451: 
19452: lut. Valtio vastaa koulujen kaikista kustannuk-     luokka. Oikeutta pidentää koulutusaikaa ei
19453: sista.                                              tulisi myöntää vain jollekin pedagogiselle liik-
19454:                                                     keelle, vaan asia on ratkaistava yleisenä koulu-
19455:                                                     tuspoliittisena kysymyksenä.
19456: 2. Ehdotetut muutokset                                 Toinen vaihtoehto ei olisi tarkoituksenmu-
19457:                                                     kainen, koska hallitus pitää koulutuspoliittises-
19458: 2.1. Muutosten yleiset tavoitteet                   ti toivottavana, että vaihtoehtokoulujen määrä
19459:                                                     jää suppeaksi ja ettei runsaalla erilliskoulujen
19460:    Ehdotetuilla muutoksilla pyritään monipuo-       määrällä vaaranneta yhtenäiskouluperiaatteen
19461: listamaan kouluopetusta. Opetussuunnitelmien        toteutumista.
19462: ja -menetelmien kehittämistyötä tulisi ensisijai-      Kolmannessa vaihtoehdossa koulun järjes-
19463: sesti tehdä kunnan koululaitokseen kuuluvissa       tysmuoto perustuisi korvaavan koulun malliin.
19464: peruskouluissa. Vireillä olevan peruskoulu- ja      Siinä yksityinen omistajayhteisö ja kunta teki-
19465: lukiolainsäädännön tarkistuksen yhteydessä          sivät sopimuksen siitä, että koulu sitoutuu
19466: pyritään kunnallisen päätäntävallan lisäyksen       antamaan sovitulle oppilasmäärälle perus-
19467: ohella myös siihen, että opetussuunnitelmien        koulun tavoitteet toteuttavaa opetusta vaihto-
19468: joustavuutta lisätään. Kuntien päätösvallan li-     ehtoista pedagogiikkaa hyväksi käyttäen. Jär-
19469: säämiseen hallinnon järjestämisen osalta täh-       jestelyssä koulun toiminnan rahoitus järjestet-
19470: tää myös käynnissä oleva vapaakuntakokeilu.         täisiin samalla tavoin kuin toiminnassa olevissa
19471:     Kouluopetuksen monipuolistamiseksi ehdo-        peruskoulua korvaavissa kouluissa ja yksityi-
19472: tetaan yksityiskoulujen asemaa koskevien            sissä lukioissa. Koulu voisi laatia oman opetus-
19473: säännösten tarkistamista. Muutoksilla pyritään      suunnitelman, mikäli koulun ylläpitäjän ja
19474: ensisijaisesti epävirallisten Steiner-koulujen      kunnan kesken näin sovittaisiin ja valtioneu-
19475: aseman järjestämiseen, mutta samalla luomaan        vosto myöntäisi siihen luvan. Koulun laatima
19476: säännökset myös muiden vaihtoehtoista peda-         opetussuunnitelma tulisi alistaa kunnan koulu-
19477: gogiikkaa noudattavien koulujen toiminnalle.        lautakunnan ja kouluhallituksen hyväksyttä-
19478: Nykyinen epävirallisten Steiner-koulujen ase-       väksi. Lukio-opetuksen osalta koulun ylläpitä-
19479: ma on väliaikainen ja se muodostuu ennen            jä voisi hakea valtioneuvostotta luvan lukion
19480:  pitkää kestämättömäksi. Yksityisopetuksessa        perustamiseen. Kouluille annettaisiin rajoitettu
19481: olevien oppilaiden oikeusturva ei ole riittävä.     oikeus poiketa eräistä opetussuunnitelmaa ja
19482:     Epävirallisten Steiner-koulujen asema voi-      hallintoa koskevista peruskoulu- ja lukiolain
19483: daan järjestää periaatteessa kolmella tavalla:      säännöksistä. Hallitus pitää tätä vaihtoehtoa
19484:     1) Steiner-koulusta annettua lakia muutetaan    parhaana ratkaisuna epävirallisten Steiner-kou-
19485:  siten, että Steiner-koulujen lukumäärää koske-     lujen aseman järjestämisessä.
19486:  va rajoitus poistetaan tai luku kolme muute-
19487: taan joksikin muuksi luvuksi;
19488:     2) säädetään erillislaki vaihtoehtokouluista;   2.2. Muutosten sisältö
19489:  taikka
19490:     3) peruskoululainsäädäntöä muutetaan siten,     2.2.1. Peruskouluopetus
19491:  että kunnalle annetaan oikeus sopia yksityisen
19492:  koulun kanssa vaihtoehtoista opetussuunnitel-         Esityksessä ehdotetaan, että peruskoulua
19493:  maa noudattavan koulun muodostamisesta.            vastaavien luokkien osalta yksityisistä kouluis-
19494:     Ensimmäinen vaihtoehto ratkaisisi kyllä epä-    ta voitaisiin muodostaa peruskoululaissa tar-
19495:  virallisten Steiner-koulujen aseman, mutta toi-    koitettuja peruskoulua korvaavia kouluja. Val-
19496:  saalta se asettaisi yhden pedagogisen suuntauk-    tioneuvosto myöntäisi luvan koulun perustami-
19497:  sen erityisasemaan. Muidenkin suuntausten          seen. Koulun ylläpitäjä ja sijaintikunta tekisi-
19498:  toimintamahdollisuuksia tulisi käyttää mahdol-     vät sopimuksen koulun toimimisesta perus-
19499:  lisimman tehokkaasti hyväksi koulutuksen ke-       koulua korvaavana kouluna. Sopimuksen teke-
19500:  hittämiseksi. Steiner-koulusta annetun lain tar-   miselle säädetyistä rajoituksista luovuttaisiin.
19501:  koittamien koulujen lisääminen aiheuttaisi eri-       Kouluille tulisi oikeus käyttää nimitystä pe-
19502:  arvoisuutta muihin peruskouluihin tai perus-       ruskoulua korvaava koulu vasta sopimuksen
19503:  tettaviin muihin vaihtoehtokouluihin nähden        voimaantulon jälkeen. Opetus peruskoulua
19504:  sen vuoksi, että Steiner-koulu on 12-vuotinen      korvaavassa koulussa annetaan koulun sijainti-
19505:  kokonaisuus, johon voi kuulua kolmastoista         kunnan peruskoulun opetussuunnitelman mu-
19506: 8                                     1990 vp. -     HE n:o 88
19507: 
19508: kaan. Esityksessä ehdotetaan, että peruskoulua       lainsäädännön pnrnn ja asianomainen läänin-
19509: korvaava koulu voisi noudattaa myös omaa             hallitus päättäisi koulun aloitusluokkien luku-
19510: opetussuunnitelmaa. Tämä edellyttäisi kuiten-        määrästä.
19511: kin, että valtioneuvosto on myöntänyt opetus-           Lukiolakiin lisättäisiin vastaavasti kuin pe-
19512: suunnitelman laatimiseen luvan koulun perus-         ruskoululakiinkin säännös, joka antaisi uusille
19513: tamisen yhteydessä. Lupa voitaisiin myöntää,         yksityisille lukioille oikeuden poiketa eräistä
19514: mikäli koulun toiminta perustuu kansainväli-         opetussuunnitelmaa ja koulun hallintoa koske-
19515: sesti tunnettuun kasvatusopilliseen järjestel-       vista lain ja asetuksen pykälistä.
19516: mään (esimerkiksi Steiner-, Montessori-, ja
19517: Freinet-pedagogiikka) ja mikäli koulun toimin-
19518: nan on katsottava hyödyttävän maan opetus-           3. Asian valmistelu
19519: ja kasvatustoimen kehittämistä. Jos korvaava
19520: koulu laatisi oman opetussuunnitelman, tulisi           Opetusministeriön kouluosastolla käynnis-
19521: suunnitelma alistaa kouluhallituksen ja koulun       tettiin vuoden 1988 keväällä valmistelutyö stei-
19522: sijaintikunnan koululautakunnan vahvistetta-         nerkoululainsäädännön ulkopuolella olevien
19523: vaksi. Kouluhallitus päättäisi myös todistuk-        yksityisten koulujen aseman järjestämiseksi.
19524: senauto-oikeuden myöntämisestä.                      Työssä oli mukana steinerkoululiikkeen edus-
19525:    Omaa opetussuunnitelmaa noudattavien              tajia. Työn tuloksena laadittiin kouluosastolla
19526: koulujen erityisluonne saattaa edellyttää poik-      muistio "Vaihtoehtokoulujen järjestelyt".
19527: keuksia myös muista peruskoulua korvaavia            Muistiossa esitettiin mainittujen koulujen ase-
19528: kouluja koskevista säännöksistä. Esityksen           man järjestämistä peruskoulua korvaavan kou-
19529: mukaan poikkeaminen sallittaisiin näiden kou-        lun -mallin mukaisesti, jolloin koulut pysyisi-
19530: lujen osalta myös eräistä opetusta, tuntijakoa       vät edelleen yksityisinä, mutta niiden toimin-
19531: ja koulun hallintoa koskevista säännöksistä ja       nan edellytyksenä olisi sopimus koulun sijainti-
19532: määräyksistä. Tällä tavoin mahdollistettaisiin       kunnan kanssa. Muistiossa ei asetettu mitään
19533: esimerkiksi niiden oppiaineiden opetus, joita ei     vaihtoehtopedagogiikkasuuntaa         etusijalle,
19534: peruskoulun opetussuunnitelmaan sisälly, mut-        vaan ehdotukset jättivät kuntien harkintaan,
19535: ta joita opetetaan Steiner-kouluissa. Poikkea-       mitä kouluja niiden alueella voisi toimia.
19536: misoikeus esimerkiksi lisäisi opettajakunnan            Muistiosta pyydettiin lausunnot viideltätois-
19537: vaikutusvaltaa koulun hallinnossa. Poikkea-          ta eri taholta. Lausunnot antoivat valtiovarain-
19538: misten laajuudesta ja sisällöistä voitaisiin sään-   ministeriö, kouluhallitus, Uudenmaan läänin-
19539: nösten rajoissa sopia koulun ylläpitäjän ja          hallitus, Suomen Kaupunkiliitto, Suomen Kun-
19540: sijaintikunnan kesken. Koulujen hallintoa kos-       nallisliitto, Finlands Svenska Kommunför-
19541: kevat määräykset sisältyisivät ohjesääntöön,         bund, Espoon, Helsingin, Seinäjoen, Tampe-
19542: joka tulisi alistaa asianomaisen lääninhallituk-     reen, Turun ja Vantaan kaupungit, Opettajien
19543: sen vahvistettavaksi.                                Ammattijärjestö OAJ, Steinerpedagogiikan
19544:                                                      seura r.y. ja Suomen Montessori-yhdistys r.y.
19545:                                                      Lausunnot olivat enimmäkseen muistiossa teh-
19546: 2.2.2. Lukio-opetus                                  tyjä ehdotuksia tukevia, mutta myös arvoste-
19547:                                                      lua esitettiin.
19548:    Esityksessä ehdotetaan muutoksia myös yk-            Kielteisimmin ehdotuksiin suhtautui koulu-
19549: sityisiä lukioita koskeviin säännöksiin. Esityk-     hallitus. Vaihtoehtopedagogiikkojen soveltami-
19550: sessä ehdotetaan lisättäväksi valtioneuvoston        nen tulisi kouluhallituksen mukaan mahdollis-
19551: harkintavaltaa yksityisen lukion perustamises-       taa lainsäädäntöä muuttamalla peruskouluissa
19552: sa. Perustamisedellytyksenä olisi koulutus-          ja lukioissa. Ehdotusten toteuttaminen synnyt-
19553: tarpeen ohella se, että lukion perustamiselle on     täisi maahan kahdenlaisia steinerkouluja.
19554: muu erityinen syy. Erityinen syy voisi olla          Muun muassa osallistuminen ylioppilastutkin-
19555: esimerkiksi koulun opetuksessaan noudattama          toon olisi mahdollista toisissa kouluissa kol-
19556: niin sanottu vaihtoehtopedagogiikka. Esitys          mentoista vuoden ja toisissa kahdentoista vuo-
19557: mahdollistaisi näin ollen, että toiminnassa ole-     den jälkeen.
19558: ville vaihtoehtokouluille myönnettäisiin lupa           Steinerpedagogiikan seura esitti, että yksin-
19559: lukion perustamiseen. Asia olisi kuitenkin yk-       kertaisin vaihtoehto steinerkoulujen aseman
19560: sittäistapauksittain valtioneuvoston harkinnas-      järjestämiselle on lukumäärärajoitusta koske-
19561: sa. Koulut kuuluisivat keskiasteen kehittämis-       van säännöksen poistaminen Steiner-kouluista
19562:                                       1990 vp. -     HE n:o 88                                       9
19563: 
19564: annetusta laista, mutta se ei näe periaatteellista   toehtokouluissa on runsaat tuhat. Esitys mer-
19565: estettä Steiner-koulujen aseman järjestämiselle      kitsisi siten valtion menojen lisääntymistä tä-
19566: muistiossa esitetyllä tavalla.                       män oppilasjoukon koulunkäynnin järjestämi-
19567:    Suomen Montessori-yhdistys ei pitänyt eril-       sen osalta. Rahoitusjärjestelmän piiriin tule-
19568: listen Montessori-koulujen perustamista tar-         vien koulujen lukumäärä riippuisi kuntien ha-
19569: peellisena, koska Montessori-pedagogiikkaa           lukkuudesta sopimusten tekemiseen perus-
19570: voidaan toteuttaa peruskouluissakin.                 koulua korvaavien luokkien osalta.
19571:    Valmistelua jatkettiin tämän jälkeen opetus-         Lukion osalta lisäkustannukset riipuisivat
19572: ministeriössä virkamiestyönä ja siinä otettiin       siitä, kuinka monelle lukiolle valtioneuvosto
19573: osa lausunnoissa esitetyistä seikoista huo-          myöntäisi perustamisluvan.
19574: mioon.
19575: 
19576:                                                      5.2. Kunnallistaloudelliset vaikutukset
19577: 4. Esityksen organisatoriset vai-
19578:    kutukset                                             Oppilaiden kotikunnilla on maksuvelvolli-
19579:                                                      suus peruskoulua korvaavien koulujen ja yksi-
19580:    Yksityiskoulujen perustamisedellytysten laa-      tyisten lukioiden niiden valtionosuuteen oi-
19581: jentaminen lisäisi valtioneuvoston käsiteltäväk-     keuttavien kustannusten osalta, joita valtion-
19582: si tulevien asioiden määrää. Uusien yksityisten      osuus ja -apu ei kata. Kuntaosuuden suuruus
19583: koulujen perustamista koskevien hakemusten           vaihtelee 14-49 prosenttiin koulun valtion-
19584: määrä jäänee kuitenkin vähäiseksi. Koska lä-         apuun oikeuttavista käyttökustannuksista. Esi-
19585: hes kaikki hakemukset koskisivat sellaisen           tys lisäisi näin ollen kuntien korvauksia yksityi-
19586: koulun perustamista, joka laatii oman opetus-        sille kouluille. Toisaalta peruskoulun käyttö-
19587: suunnitelman, aiheutuisi muutoksesta lisätyötä       kustannuksissa voisi syntyä säästöä, kun osa
19588: myös kouluhallituksessa. Myös valtionapujen          oppilaista hakeutuisi peruskoulua korvaavaan
19589: myöntämisestä ja maksamisesta aiheutuisi lisä-       kouluun. Kun oppilaaksiotosta tulisi sopia pe-
19590: työtä kouluhallituksessa. Yksityisten koulujen       ruskoulua korvaavan koulun ja kunnan kes-
19591: ohjesäännöt tulevat lääninhallitusten vahvistet-     ken, voisivat kunnat vaikuttaa siihen, järjestä-
19592: tavaksi.                                             vätkö ne itse opetuksen vai antavatko ne tehtä-
19593:    Sopimusten tekemisestä peruskoulua korvaa-        vän jonkin oppilasryhmän osalta yksityiselle
19594: vien koulujen kanssa aiheutuisi kunnissa lähi-       koululle. Yksityisen lukion osalta kunnat eivät
19595: vuosina lisätyötä. Uudistus vähentäisi kunnissa      voisi asiaan vaikuttaa, vaan maksuvelvollisuus
19596: oppivelvollisuuden suorittamisen valvontaan          syntyisi jokaisesta yksityiseen lukioon otetusta
19597: liittyviä toimenpiteitä. Jatkossa kunnat valvoi-     oppilaasta.
19598: sivat yleisesti koulujen toimintaa ja hyväksyisi-
19599: vät niiden opetussuunnitelmat sekä maksaisivat
19600: sopimuksessa määritellyn korvauksen perus-           5.3. Yksityisiin kouluihin kohdistuvat vaiku-
19601: koulua korvaaville kouluille.                             tukset
19602: 
19603:                                                         Esitys merkitsisi yksityisten koulujen talou-
19604: 5. Esityksen taloudelliset vaiku-                    dellisen aseman helpottumista. Edellytyksenä
19605:    tukset                                            olisi kuitenkin peruskoululuokkien osalta, että
19606:                                                      koulu pääsisi sijaintikuntansa kanssa sopimuk-
19607: 5.1. Valtiontaloudelliset vaikutukset                seen korvaavana kouluna toimimisesta. Val-
19608:                                                      tionapu maksettaisiin kunnalle ja kunta mak-
19609:    Valtio osallistuu oppivelvollisuusikäisten las-   saisi koululle korvauksen sopimuksen perus-
19610: ten koulunkäynnin rahoittamiseen valtion-            teella. Valtionapuun oikeuttavia käyttökustan-
19611: osuuksin sekä yksityisille kouluille myönnettä-      nuksia olisivat kaikki vastaavat kustannukset
19612: vin valtionavustuksin. Esitys ei merkitsisi muu-     kuin peruskoulussakin. Valtionapuun oikeutta-
19613: tosta tähän velvoitteeseen. Kun suurin osa niin      vat kustannukset luetellaan peruskoulun, lu-
19614: sanotuista vaihtoehtokouluista ei kuulu min-         kion ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja
19615: kään rahoitusta turvaavan lainsäädännön pii-         -avustuksista annetussa laissa. Valtionapu on
19616: riin, ei valtio ole osallistunut tähän mennessä      suuruudeltaan 51-86 prosenttia koulun val-
19617: koulujen rahoitukseen. Oppilaita näissä vaih-        tionapuun oikeuttavista käyttökustannuksista.
19618: 2 300138M
19619: 10                                    1990 vp. -     HE n:o 88
19620: 
19621: Siltä osin kuin valtionapu ei kattaisi valtion-      6. Esityksen suhde muihin koulu-
19622: apuun oikeuttavia kustannuksia, maksaisivat             lainsäädännön uudistamista
19623: oppilaiden kotikunnat erotuksen. Kouluilla ei           koskeviin esityksiin
19624: olisi oikeutta periä lukukausimaksuja oppilail-
19625: ta ja myös oppimateriaalit tulisi luovuttaa             Hallitus antaa samanaikaisesti tämän esityk-
19626: korvaavassa koulussa oppilaille maksutta.            sen kanssa eduskunnalle esityksen peruskoulu-
19627:                                                      lain, lukiolain ja eräiden niihin liittyvien lakien
19628:                                                      muuttamisesta. Viimeksi mainittu esitys sisäl-
19629:    Lukioluokkien osalta valtionapu maksettai-
19630: siin suoraan koululle. Oppilaiden kotikunnat         tää muun muassa ehdotukset koulutoimen
19631:                                                      sääntelyn väljentämiseksi, päätösvallan siirtä-
19632: olisivat maksuvelvollisia siltä osin kuin valtion-
19633:                                                      miseksi monissa asioissa valtion viranomaisilta
19634: apu ei kata koulun valtionapuun oikeuttavia
19635:                                                      kunnille, kuntien päätösvallan lisäämiseksi
19636: kustannuksia. Lukion oppilaille opetus olisi
19637: maksuton. Koulun tulisi lisäksi järjestää mak-       koulutoimen hallinnon järjestämisessä sekä
19638:                                                      opettajien oikeusaseman sekä muutoksenhaku-
19639: suton kouluateria. Lukiossa oppimateriaali ei
19640:                                                      järjestelmän selkeyttämiseksi. Molempiin esi-
19641: ole oppilaille ilmainen.
19642:                                                      tyksiin sisältyvät lait on tarkoitettu tulemaan
19643:                                                      voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991. Mikäli
19644:                                                      eduskunta hyväksyy mainitut koulutoimen
19645:                                                      sääntelyn purkamista ja selkeyttämistä koske-
19646: 5.4. Kotitalouksiin kohdistuvat vaikutukset          vat ehdotukset esitetyssä muodossa, ei tässä
19647:                                                      esityksessä tarkoitetuille uusille yksityisille
19648:                                                      kouluille tarvitse säätää poikkeamismahdolli-
19649:                                                      suuksia lainsäädännöstä esitetyssä laajuudessa,
19650:    Esitys merkitsisi nykyiseen tilanteeseen ver-     vaan koulut voivat jo peruskoululain ja lukio-
19651: rattuna oppilaiden huoltajille 3 500-6 000           lain puitteissa lähes rajoituksetta jakaa hallin-
19652: markan säästöä vuodessa, kun oppilasmaksut           totehtävät koulun toimielinten ja toimenhalti-
19653: jäisivät pois. Myös ruokailumaksut ja perus-         joiden kesken. Myöskään muutoksenhakua
19654: koululuokilla oppimateriaalimaksut poistuisi-        varten ei tarvita tällöin omaa poikkeussäännös-
19655: vat.                                                 tä.
19656: 
19657: 
19658: 
19659: 
19660:                              YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
19661: 
19662: 
19663: 1. Lakiehdotusten perustelut                         1.2. Peruskoululaki
19664: 
19665:                                                         77 §.Ehdotuksen mukaan kuntien mahdolli-
19666: 1.1. Laki yksityisten koulujen ja kasvatuslai-       suudet käyttää peruskouluopetuksen järjestä-
19667:      tosten perustamisesta ja ylläpitämisestä        misessä yksityisiä kouluja lisääntyisivät. Pykä-
19668:                                                      lässä ei nykyiseen lakiin verrattuna säädettäisi
19669:                                                      edellytyksistä, milloin sopimus yksityisen kou-
19670:    1 §. Yksityisten koulujen ja kasvatuslaitos-      lun ottamisesta peruskoulua korvaavaksi kou-
19671: ten perustamisesta ja ylläpitämisestä annetun        luksi voitaisiin tehdä. Peruskoulua korvaavan
19672: lain mukaisesta osittain tulkinnanvaraisesta         koulun perustamiseen tulisi saada lupa valtio-
19673: työohjelman vahvistamismenettelystä yksityi-         neuvostolta. Tarkemmat säännökset hakume-
19674: sen peruskoulua korvaavan koulun perustami-          nettelystä otettaisiin asetukseen. Koulun perus-
19675: sessa ehdotetaan luovuttavaksi ja otettavaksi        tamista koskevaan hakemukseen tulisi liittää
19676: koulun perustamista koskevat säännökset pe-          koulun sijaintikunnan kanssa tehty sopimus tai
19677: ruskoululakiin. Pykälän 3 momenttiin otetaan         esisopimus siitä, että koulu otetaan kunnan
19678: tästä syystä viittaus peruskoululakiin.              peruskoulua korvaavaksi kouluksi.
19679:                                      1990 vp. -     HE n:o 88                                      11
19680: 
19681:    Pykälän 2 momenttiin otettaisiin nykyisen        että varajohtajaa koskevista säännöksistä. Eh-
19682: pykälän 1 ja 3 momentissa olevat säännökset         dotetut säännökset antaisivat mahdollisuuden,
19683: opetussuunnitelmasta ja opetuksen vastaavuu-        että esimerkiksi steinerpedagogiikkaa opetuk-
19684: desta.                                              sessaan noudattavat koulut voisivat järjestää
19685:    77 a §. Lakiin ehdotetaan otettavaksi uusi       hallintonsa Steiner-koululaissa säädetyllä taval-
19686: pykälä, jonka mukaan peruskoulua korvaava           la. Koulujen hallintoa koskevat määräykset
19687: koulu voisi laatia oman opetussuunnitelman.         tulee ottaa niiden ohjesääntöön. Ohjesäännön
19688: Tämä edellyttäisi kuitenkin, että valtioneuvos-     ja siihen tehtävät muutokset vahvistaa asian-
19689: to on antanut siihen luvan. Lupaa tulisi hakea      omainen lääninhallitus. Lääninhallitus voi jät-
19690: samassa yhteydessä koulun perustamisluvan           tää ohjesäännön vahvistamatta sekä laillisuus-
19691: kanssa. Näin ollen jo toiminnassa olevat kou-       että tarkoituksenmukaisuusperusteilla.
19692: lut eivät voisi saada lupaa poiketa kunnan             Opetuksen järjestämisessä koulu voisi poike-
19693: opetussuunnitelmasta.                               ta oppiaineita ja tuntijakoa koskevista sään-
19694:    Pykälän 1 momentissa säädettäisiin edelly-       nöksistä ja määräyksistä. Kun koulun oppi-
19695: tyksistä, joiden mukaan lupa oman opetus-           määrien tulisi kokonaisuudessaan vastata pe-
19696: suunnitelman laatimiseen voitaisiin myöntää.        ruskoulun oppimääriä, eivät suuret poikkea-
19697: Edellytysten täyttyminen, kuten tietyn kasva-       miset olisi kuitenkaan mahdollisia. Pykälässä
19698: tusopillisen järjestelmän kansainvälinen tun-       ei kuitenkaan säädettäisi tarkemmin, miltä osin
19699: nettavuus tai se, hyödyttääkö koulun toiminta       koulu voisi poiketa oppiaineita ja tuntijakoa
19700: maan opetus- ja kasvatustoiminnan kehittämis-       koskevista säännöksistä ja määräyksistä, vaan
19701: tä, olisivat valtioneuvoston harkinnassa. Pel-      kouluhallitus ratkaisi asian koulun opetussuun-
19702: kästään opetussuunnitelmalliset painotukset tai     nitelmaa vahvistaessaan.
19703: tiettyjen arvojen korostaminen opetuksessa ei-         Omaa opetussuunnitelmaa noudattava koulu
19704: vät olisi riittäviä edellytyksiä luvan myöntämi-    ei sovellu piirikouluksi, jota kaikkien tietyllä
19705: seen.                                               alueella asuvien oppivelvollisuusikäisten tulisi
19706:    Opetussuunnitelman alistamisella kouluhalli-     käydä. Pykälän 2 momentissa ehdotetaan tästä
19707: tuksen vahvistettavaksi varmistettaisiin oppi-      syystä, että koulu ja kunta tekevät sopimuksen
19708: määrien vastaavuus peruskoulun oppimäärien          oppilaaksiotosta. Koulu voisi tehdä sopimuk-
19709: kanssa. Ennenkuin opetussuunnitelma toimi-          sen muunkin kuin sijaintikunnan kanssa. Op-
19710: tettaisiin kouluhallitukselle, tulisi kunnan kou-   pilaiden kotikunnat ovat maksuvelvollisia kou-
19711: lulautakunnan vahvistaa se. Viimeksi mainittu       lun käyttökustannuksista oppilasmäärän suh-
19712: toimenpide olisi tarpeellinen, jotta kunta pys-     teessa.
19713: tyisi valvomaan, vastaako koulussa annettu             Oppilaaksiottamisen perusteet eivät saisi olla
19714: opetus kunnan ja koulun ylläpitäjän sopimuk-        epäasiallisia, vaan oppilaat tulisi ottaa esimer-
19715: seen otettuja määräyksiä. Opetussuunnitel-          kiksi ilmoittautumisjärjestyksessä.
19716: maan sisältyvien oppimäärien ei tarvitsisi vas-
19717: tata vuosiluokittain peruskoulun oppimääriä,
19718: kunhan koulussa annettu opetus kaiken kaik-         1.3. Lukiolaki
19719: kiaan, yhdeksän vuoden aikana, sisältäisi vas-
19720: taavat oppimäärät.                                     50§. Nykyisen lain mukaan lupa lukion
19721:    80 a §. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi      perustamiseen voidaan myöntää edellyttäen,
19722: pykälä, joka antaisi omaa opetussuunnitelmaa        että lukio on koulutustarpeen vaatima. Lukio-
19723: noudattavalle peruskoulua korvaavalle koulul-       lakia koskevan hallituksen esityksen perus-
19724: le mahdollisuuden poiketa eräistä peruskoulu-       teluissa todettiin, että koulutustarvetta on arvi-
19725: lain ja sen nojalla annettujen asetusten sään-      oitava ensisijaisesti yleisen koulutustarpeen ei-
19726: nöksistä sekä valtioneuvoston ja kouluhallituk-     kä niinkään paikallisen lukiokäyntihalukkuu-
19727: sen määräyksistä. Siitä, miten laajasti koulu       den perusteella. Jotta valtioneuvosto voisi
19728: käyttää lainsäädännöstä poikkeamismahdolli-         myöntää niin sanotulle vaihtoehtokoululle lu-
19729: suuksia, voitaisiin ottaa määräyksiä myös kun-      van lukion perustamiseen, ehdotetaan pykälän
19730: nan ja koulun ylläpitäjän tekemään sopimuk-         2 momenttia muutettavaksi. Valtioneuvosto
19731: seen.                                               harkitsisi yksittäistapauksittain erityisen syyn
19732:    Hallinnon järjestämisessä koulu voisi poike-     olemassaolon.
19733: ta johtokuntaa, muun henkilökunnan kuin                53 b §. Vastaavasti kuin edellä peruskoulula-
19734: opettajien kokousta sekä johtajaa ja apulais-       kiin ehdotettujen muutosten osalta todettiin,
19735: 12                                  1990 vp. -     HE n:o 88
19736: 
19737: voisi yksityinen lukio poiketa eräistä lukiolain   uusien koulujen poikkeamisen eräistä säännök-
19738: säännöksistä. Poikkeamisoikeus koskisi tämän       sistä, jotka eivät sovellu koulujen erityisluon-
19739: lain voimaantulon jälkeen perustettuja lukioi-     teeseen.
19740: ta. Erona olisi se, että peruskoulua korvaavaan
19741: kouluun ei poikkeamisille tarvittaisi kuiten-
19742: kaan asianomaisen sijaintikunnan suostumus-        3. Voimaantulo
19743: ta.
19744:    Pykälän 2 momentin perusteella kouluhalli-        Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä
19745: tus valvoisi opetuksen vastaavuutta lukion op-     tammikuuta 1991.
19746: pimäärien osalta.                                    Ennen lain voimaantuloa voitaisiin yksityis-
19747:                                                    ten koulujen ylläpitäjien ja kuntien välillä ryh-
19748:                                                    tyä neuvotteluihin peruskoulua korvaavana
19749: 2. Tarkemmat säännökset                            kouluna toimimista koskevan sopimuksen te-
19750:   Ehdotetut lainmuutokset edellyttävät muu-        kemiseksi.
19751: toksia peruskoulua korvaavasta koulusta ja
19752: yksityisestä lukiosta annettuun asetukseen.          Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
19753: Asetukseen olisi tarkoitus lisätä säännös, joka    kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
19754: mahdollistaisi tässä esityksessä tarkoitettujen    set:
19755: 
19756: 
19757: 
19758: 
19759: 1.
19760:                                              Laki
19761: yksityisten koulujen ja kasvatuslaitosten perustamisesta ja ylläpitämisestä annetun lain 1 §:n
19762:                                          muuttamisesta
19763: 
19764:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
19765:   muutetaan yksityisten koulujen ja kasvatuslaitosten perustamisesta ja ylläpitämisestä 5 päivänä
19766: maaliskuuta 1919 annetun lain 1 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 27 päivänä toukokuuta
19767: 1983 annetussa laissa (482/83), seuraavasti:
19768: 
19769:                       1§
19770:                                                    koululaissa (476/83), lukiolaissa (477 /83) ja
19771:    Tämän lain nojalla perustettava koulu ei saa    iltalukiolaissa (478/83).
19772: käyttää nimeä peruskoulu. Peruskoulua kor-
19773: vaavan koulun, kunnan ja yksityisen lukion ja        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
19774: iltalukion perustamisesta säädetään perus-         kuuta 1991.
19775:                                    1990 vp. -     HE n:o 88                                     13
19776: 
19777: 2.
19778:                                             Laki
19779:                                  peruskoululain muuttamisesta
19780: 
19781:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
19782:   muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun peruskoululain (476/83) 77 § ja
19783:   lisätään lakiin uusi 77 a ja 80 a § seuraavasti:
19784: 
19785:                       77§
19786:    Valtioneuvosto voi sen mukaan kuin asetuk-     pimäärän suorittaminen voi yhdeksättä vuosi-
19787: sella säädetään myöntää Suomen kansalaiselle      luokkaa lukuunottamatta poiketa vastaavan
19788: taikka rekisteröidylle suomalaiselle yhteisölle   peruskoulun vuosiluokan oppimäärän suoritta-
19789: tai säätiölle luvan perustaa yksityisen koulun,   misesta sen mukaan kuin asetuksella tarvittaes-
19790: joka kunnan ja koulun ylläpitäjän sopimuksen      sa säädetään.
19791: perusteella korvaa kunnan peruskoulua.
19792:    Opetus peruskoulua korvaavassa koulussa                              80 a §
19793: annetaan peruskoulun opetussuunnitelman              Omaa opetussuunnitelmaa noudattavan
19794: mukaan. Peruskoulua korvaavan koulun kun-         77 a §:ssä tarkoitetun peruskoulua korvaavan
19795: kin vuosiluokan oppimäärän suorittaminen          koulun hallintoa ja opetusta järjestettäessä voi-
19796: vastaa peruskoulun vastaavan vuosiluokan op-      daan, sen mukaan kuin koulun ohjesäännössä
19797: pimäärän suorittamista.                           ja opetussuunnitelmassa määrätään, 78, 78 a
19798:                                                   ja 79 §:n estämättä poiketa siitä, mitä 12,
19799:                     77 a §                        17-21 ja 27-30 §:ssä säädetään ja niiden
19800:    Valtioneuvosto voi perustamisluvan myöntä-     nojalla määrätään peruskoulun hallinnosta ja
19801: misen yhteydessä antaa koulun ylläpitäjälle       opetuksesta. Johtokunnalle ja johtajalle mai-
19802: luvan laatia oman, peruskoulun opetussuunni-      nittujen säännösten mukaan kuuluvat tehtävät
19803: telmasta poikkeavan, opetussuunnitelman. Lu-      hoitaa koulun ohjesäännössä mainittu toimie-
19804: van myöntämisen edellytyksenä on:                 lin tai toimenhaltija. Muutoksenhausta tämän
19805:    1) että koulun opetus perustuu kansainväli-    toimielimen tai toimenhaltijan päätökseen on
19806: sesti tunnettuun kasvatusopilliseen järjestel-    vastaavasti voimassa, mitä muutoksenhausta
19807: mään; ja                                          näitä tehtäviä muutoin hoitavan toimielimen
19808:    2) että koulun toiminta hyödyttää maan         tai toimenhaltijan päätöksiin on säädetty.
19809: opetus- ja kasvatustoiminnan kehittämistä.           Tässä pykälässä tarkoitetulla koululla ei ole
19810:    Koulun laatima opetussuunnitelma on sen        koulupiiriä. Oppilaiden ottamisessa kouluun
19811: vuotuisena osana olevaa työsuunnitelmaa lu-       noudatetaan, mitä kunnan ja koulun ylläpitä-
19812: kuun ottamatta alistettava kunnan koululauta-     jän kesken sovitaan.
19813: kunnan ja kouluhallituksen vahvistettavaksi.
19814:    Omaa opetussuunnitelmaa noudattavan pe-          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
19815: ruskoulua korvaavan koulun vuosiluokan op-        kuuta 1991.
19816: 14                                   1990 vp. -     HE n:o 88
19817: 
19818: 
19819: 3.
19820:                                               Laki
19821:                                      lukiolain muuttamisesta
19822: 
19823:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti
19824:      muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun lukiolain (477/83) 50 §:n 2 momentti ja
19825:      lisätään lakiin uusi 53 b § seuraavasti:
19826:                       50§                           18-20 §:ssä säädetään ja niiden nojalla mää-
19827:                                                     rätään lukion hallinnosta ja opetuksesta. Joh-
19828:    Valtioneuvosto voi myöntää Suomen kansa-         tokunnalle ja rehtorille mainittujen pykälien
19829: laiselle taikka rekisteröidylle suomalaiselle yh-   mukaan kuuluvat tehtävät hoitaa koulun ohje-
19830: teisölle tai säätiölle luvan yksityisen lukion      säännössä mainittu toimielin tai toimenhaltija.
19831: perustamiseen edellyttäen, että se on koulutus-     Muutoksenhausta tämän toimielimen tai toi-
19832: tarpeen vaatima tai lukion perustamiseen on         menhaltijan päätökseen on vastaavasti voimas-
19833: muu erityinen syy.                                  sa, mitä muutoksenhausta näitä tehtäviä muu-
19834:                                                     toin hoitavan toimielimen tai toimenhaltijan
19835:                                                     päätöksiin on säädetty.
19836:                      53 b §                            Milloin yksityinen lukio poikkeaa 1 momen-
19837:   Vuoden 1990 jälkeen perustetun yksityisen         tin nojalla opetussuunnitelmaa koskevista
19838: lukion hallintoa ja opetusta järjestettäessä voi-   säännöksistä, tulee koulun opetussuunnitelma
19839: daan, sen mukaan kuin koulun ohjesäännössä          alistaa kouluhallituksen vahvistettavaksi.
19840: ja opetussuunnitelmassa määrätään, 52, 53 ja
19841: 53 a §:n estämättä poiketa siitä, mitä 8-             Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
19842: 10 §:ssä, 11 §:n 1 ja 3 momentissa, 12, 13 ja       kuuta 1991.
19843: 
19844: 
19845:         Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1990
19846: 
19847: 
19848:                                       Tasavallan Presidentti
19849:                                        MAUNO KOIVISTO
19850: 
19851: 
19852: 
19853: 
19854:                                                             Opetusministeri Christoffer Taxell
19855:                                     1990 vp. -     HE n:o 88                                    15
19856: 
19857:                                                                                              Liite
19858: 
19859: 
19860: 1.
19861:                                             Laki
19862: yksityisten koulujen ja kasvatuslaitosten perustamisesta ja ylläpitämisestä annetun lain 1 §:n
19863:                                          muuttamisesta
19864: 
19865:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
19866:   muutetaan yksityisten koulujen ja kasvatuslaitosten perustamisesta ja ylläpitämisestä 5 päivänä
19867: maaliskuuta 1919 annetun lain 1 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 27 päivänä toukokuuta
19868: 1983 annetussa laissa (482/83), seuraavasti:
19869: 
19870: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
19871:                                                   1§
19872: 
19873:    Tämän lain nojalla perustettava koulu ei saa       Tämän lain nojalla perustettava koulu ei saa
19874: käyttää nimeä peruskoulu eikä peruskoulua          käyttää nimeä peruskoulu. Peruskoulua kor-
19875: korvaava koulu. Kunnan ja yksityisen lukion        vaavan koulun, kunnan ja yksityisen lukion ja
19876: ja iltalukion perustamisesta säädetään lukio-      iltalukion perustamisesta säädetään perus-
19877: laissa (477 /83) ja iltalukiolaissa (478/83).      koululaissa (476183), lukiolaissa (477 /83) ja
19878:                                                    iltalukiolaissa (478/83).
19879: 
19880:                                                      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
19881:                                                    kuuta 1991.
19882: 
19883: 
19884: 
19885: 
19886: 2.
19887:                                              Laki
19888:                                  peruskoululain muuttamisesta
19889: 
19890:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
19891:   muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun peruskoululain (476/83) 77 § ja
19892:   lisätään lakiin uusi 77 a ja 80 a § seuraavasti:
19893: 
19894: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
19895:                       77§                                               77§
19896:    Peruskoulua korvaavana koululla tarkoite-          Valtioneuvosto voi sen mukaan kuin asetuk-
19897: taan Suomen kansalaisen taikka rekisteröidyn       sella säädetään myöntää Suomen kansalaiselle
19898: suomalaisen yhteisön tai säätiön ylläpitämää       taikka rekisteröidylle suomalaiselle yhteisölle
19899: yksityistä koulua, joka kunnan ja koulun yllä-     tai säätiölle luvan perustaa yksityisen koulun,
19900: pitäjän sopimuksen perusteella korvaa kunnan       joka kunnan ja koulun ylläpitäjän sopimuksen
19901: peruskoulua ja jossa opetus annetaan perus-        perusteella korvaa kunnan peruskoulua.
19902: koulun opetussuunnitelman mukaan.
19903:    Tämän lain voimaan tulon jälkeen 1 momen-
19904: tissa tarkoitettu sopimus voidaan tehdä perus-
19905: koulun ala-asteen vuosiluokkien osalta vain
19906: 16                                 1990 vp. -     HE n:o 88
19907: 
19908: Voimassa oleva laki                               Ehdotus
19909: silloin, kun mainitut luokat toimivat perus-
19910: koulua korvaavan koulun ylilasteen vuosiluok-
19911: kien yhteydessli ja sopimus on kielellisen vll-
19912: hemmist6n turvaamiseksi tai muusta erityisestä
19913: syystli vlilttllmlit6n.
19914:   Peruskoulua korvaavan koulun jokaisen             Opetus peruskoulua korvaavussa koulussa
19915: vuosiluokan oppimäärän suorittaminen vastaa       annetaan peruskoulun opetussuunnitelman
19916: peruskoulun vastaavan vuosiluokan oppimää-        mukaan. Peruskoulua korvaavan koulun kun-
19917: rän suorittamista.                                kin vuosiluokan oppimäärän suorittaminen
19918:                                                   vastaa peruskoulun vastaavan vuosiluokan op-
19919:                                                   pimäärän suorittamista.
19920: 
19921:                                                                        77 a§
19922:                                                      Valtioneuvosto voi peruslamistuvan my6ntä-
19923:                                                   misen yhteydessä antaa koulun ylläpitäjälle
19924:                                                   luvan laatia oman, peruskoulun opetussuunni-
19925:                                                   telmasta poikkeavan, opetussuunnitelman. Lu-
19926:                                                   van my6ntämisen edellytyksenä on:
19927:                                                      1) ettli koulun opetus perustuu kansainväli-
19928:                                                   sesti tunnettuun kasvatusopilliseen järjestel-
19929:                                                   mtiän; ja
19930:                                                      2) ettti koulun toiminta hy6dyttäti maan
19931:                                                   opetus- ja kasvatustoiminnan kehittämistä.
19932:                                                      Koulun laatima opetussuunnitelma on sen
19933:                                                   vuotuisena osana olevaa ty6suunnitelmaa lu-
19934:                                                   kuun ottamatta alistettava kunnan koululauta-
19935:                                                   kunnan ja kouluhallituksen vahvistettavaksi.
19936:                                                      Omaa opetussuunnitelmaa noudattavan pe-
19937:                                                   ruskoulua korvaavan koulun vuosiluokan op-
19938:                                                   pimällrlin suorittaminen voi yhdeksättä vuosi-
19939:                                                   luokkaa lukuunottamatta poiketa vastaavan
19940:                                                   peruskoulun vuosiluokan oppimäärän suoritta-
19941:                                                   misesta sen mukaan kuin asetuksella tarvittaes-
19942:                                                   sa stilidettiän.
19943:                                                                        80 a §
19944:                                                      Omaa opetussuunnitelmaa noudattavan
19945:                                                   77 a § :ssä tarkoitetun peruskoulua korvaavan
19946:                                                   koulun hallintoa ja opetusta järjestettäessä voi-
19947:                                                   daan, sen mukaan kuin koulun ohjesäänn6ssä
19948:                                                   ja opetussuunnitelmassa määrätään, 78, 78 a
19949:                                                   ja 79 § :n estämättä poiketa siitä, mitä 12,
19950:                                                   17-21 ja 27-30 §:ssä säädetälin ja niiden
19951:                                                   nojalla mälirätään peruskoulun hallinnosta ja
19952:                                                   opetuksesta. Johtokunnalle ja johtajalle mai-
19953:                                                   nittujen säänn6sten mukaan kuuluvat tehtävät
19954:                                                   hoitaa koulun ohjesäänn6ssä mainittu toimie-
19955:                                                   lin tai toimenhaltija. Muutoksenhausta tämän
19956:                                                   toimielimen tai toimenhaltijan päät6kseen on
19957:                                                   vastaavasti voimassa mitä muutoksenhausta
19958:                                                   nliitä tehtäviä muutoin hoitavan toimielimen
19959:                                                   tai toimenhaltijan päät6ksiin on säädetty.
19960:                                      1990 vp. -     HE n:o 88                                     17
19961: 
19962: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
19963:                                                        Tässä pykälässä tarkoitetulla koululla ei ole
19964:                                                     koulupiiriä. Oppilaiden ottamisessa kouluun
19965:                                                     noudatetaan, mitä kunnan ja koulun ylläpitä-
19966:                                                     jän kesken sovitaan.
19967:                                                       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
19968:                                                     kuuta 1991.
19969: 
19970: 
19971: 
19972: 
19973: 3.
19974:                                               Laki
19975:                                      lukiolain muuttamisesta
19976: 
19977:  Eduskunnan päätöksen mukaisesti
19978:  muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun lukiolain (477 /83) 50 §:n 2 momentti ja
19979:  lisätään lakiin uusi 53 b § seuraavasti:
19980: 
19981: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
19982: 
19983:                                                 50§
19984: 
19985:    Valtioneuvosto voi myöntää Suomen kansa-            Valtioneuvosto voi myöntää Suomen kansa-
19986: laiselle taikka rekisteröidylle suomalaiselle yh-   laiselle taikka rekisteröidylle suomalaiselle yh-
19987: teisölle tai säätiölle luvan yksityisen lukion      teisölle tai säätiölle luvan yksityisen lukion
19988: perustamiseen edellyttäen, että se on koulutus-     perustamiseen edellyttäen, että se on koulutus-
19989: tarpeen vaatima.                                    tarpeen vaatima tai lukion perustamiseen on
19990:                                                     muu erityinen syy.
19991: 
19992:                                                                          53 b §
19993:                                                        Vuoden 1990 jälkeen perustetun yksityisen
19994:                                                     lukion hallintoa ja opetusta järjestettäessä voi-
19995:                                                     daan, sen mukaan kuin koulun ohjesäännössä
19996:                                                     ja opetussuunnitelmassa määrätään, 52, 53 ja
19997:                                                     53 a §:n estämättä poiketa siitä, mitä 8-
19998:                                                     10 §:ssä, ll §:n 1 ja 3 momentissa, 12, 13 ja
19999:                                                     18-20 §:ssä säädetään ja niiden nojalla mää-
20000:                                                     rätään lukion hallinnosta ja opetuksesta. Joh-
20001:                                                     tokunnalle ja rehtorille mainittujen pykälien
20002:                                                     mukaan kuuluvat tehtävät hoitaa koulun ohje-
20003:                                                     säännössä mainittu toimielin tai toimenhaltija.
20004:                                                     Muutoksenhausta tämän toimielimen tai toi-
20005:                                                     menhaltijan päätökseen on vastaavasti voimas-
20006:                                                     sa, mitä muutoksenhausta näitä tehtäviä muu-
20007:                                                     toin hoitavan toimielimen tai toimehaltijan
20008:                                                     päätöksiin on säädetty.
20009:                                                        Milloin yksityinen lukio poikkeaa 1 momen-
20010:                                                     tin nojalla opetussuunnitelmaa koskevista
20011: 3 J00138M
20012: 18                    1990 vp. -   HE n:o 88
20013: 
20014: Voimassa oleva laki                Ehdotus
20015:                                    säännöksistä, tulee koulun opetussuunnitelma
20016:                                    alistaa kouluhallituksen vahvistettavaksi.
20017: 
20018:                                      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
20019:                                    kuuta 1991.
20020:                                        1990 vp. -     HE n:o 89
20021: 
20022: 
20023: 
20024: 
20025:                                      Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtiopäiväjärjestyksen
20026:                                    muuttamisesta ja laiksi edustajanpalkkiosta annetun lain 4 §:n
20027:                                    muuttamisesta
20028: 
20029: 
20030: 
20031: 
20032:                             ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
20033: 
20034:    Esityksessä ehdotetaan eduskunnan valio-           koisvaliokunta, jonka hoidettavaksi nämä teh-
20035: kuntalaitoksen uudistamista eräin osin. Tavoit-       tävät eduskunnan työjärjestyksessä säädettäi-
20036: teena on lähentää erikoisvaliokuntien ja valtio-      siin.
20037: neuvoston ministeriöiden toimialoja.                     Esityksessä ehdotetaan lisäksi eräitä uudis-
20038:    Suuren valiokunnan tehtäviä muutettaisiin          tuksia erikoisvaliokuntien toimintaan, valtio-
20039: siten, että se osallistuisi lakiehdotusten käsitte-   neuvoston selonteon käsittelyyn ja ryhmäpu-
20040: lyyn vain, jos eduskunta on niin päättänyt            heenvuorojen käyttämiseen. Erikoisvaliokun-
20041: ensimmäisessä käsittelyssä tai jos eduskunta on       nalla olisi oikeus saada ministeriöitä selvitys
20042: toisessa käsittelyssä muuttanut käsittelyn poh-       kysymyksestä, joka kuuluu valiokunnan toimi-
20043: jana olevaa valiokunnan ehdotusta. Samalla            alaan. Valiokunta voisi myös määrätä kokouk-
20044: suuren valiokunnan vähimmäisjäsenmäärä pie-           sensa julkiseksi asiantuntijoita kuultaessa.
20045: nennettäisiin neljästäkymmenestäviidestä kah-            Esitykseen liittyy eduskunnan puhemiesneu-
20046: teenkymmeneenviiteen.                                 voston ehdotus eduskunnan työjärjestyksen ja
20047:    Erikoisvaliokuntien organisaation uudista-         eduskunnan vaalisäännön muuttamisesta, joka
20048: minen toteutettaisiin paaosin muuttamalla             annetaan samanaikaisesti eduskunnan käsitel-
20049: eduskunnan työjärjestystä. Tähän liittyen esi-        täväksi.
20050: tyksessä ehdotetaan pankkivaliokunnan lak-               Uusien säännösten on tarkoitus tulla voi-
20051: kauttamista. Sille valtiopäiväjärjestyksessä sää-     maan niin, että niitä voidaan soveltaa seuraa-
20052: detyt tehtävät hoitaisi vastedes se pysyvä eri-       van vaalikauden alusta.
20053: 
20054: 
20055: 
20056: 
20057: 300720U
20058: 2                                                                    1990 vp. -            HE n:o 89
20059: 
20060: 
20061: 
20062: 
20063:                                                                     SISÄLLYSLUETTELO
20064: 
20065:                                                                                     Sivu                                                            Sivu
20066:     YLEISPERUSTELUT.........................                                           3             43 § ... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . ... . . . . . .. .
20067:                                                                                                                                                        9
20068: 1. Esityksen tarkoitus • • • • • • • • . • • • • • • • • • • • • . • • . . . . •      3              50§ .. . . . . . . . . . . . ... .. . . . ... . . . ... . . . . . . . .
20069:                                                                                                                                                       10
20070:                                                                                                      52§ ......................................       10
20071: 2. Ebdotetut muutokset • • • • • . • • . • • • . . • . . . • . . . .. .. •            4              53§......................................        10
20072:    2.1. Valiokunnat ja niiden työskentely . . . . . . . . .                           4              53 a § . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
20073:                                                                                                                                                       11
20074:         2.1.1. Valiokuntalaitoksen organisaatio.. .                                   4              57§ ......................................       12
20075:         2.1.2. Erikoisvaliokuntien kokoontumi-                                                       65 § ......................................      12
20076:                 nen................................                                   4              66 § . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
20077:                                                                                                                                                       12
20078:         2.1.3. Erikoisvaliokunnan oikeus saada                                                       Voimaantulosäännös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
20079:                                                                                                                                                       12
20080:                 selvitys ministeriöitä . . . . . . . . . . . . . . .                  5         1.2. Edustajanpalkkiosta annettu laki..........       12
20081:         2.1.4. Erikoisvaliokunnan oikeus muut-                                                                                                        12
20082:                                                                                                      4 §. ... . . .. ....... .. ..... ... .. . ............
20083:                 taa lakiehdotusta .. .. .. .. .. .. .. .. ..                          5
20084:         2.1.5. Valiokunnan kokouksenjulkisuus .                                       6    2. Tarkemmat säännökset ja määräykset . . • • • . . • . • 13
20085:    2.2. Suuri valiokunta .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. ..                       6    3. Säätämisjärjestys............................... 13
20086:    2.3. Muut ehdotukset..........................                                     8
20087:         2.3.1. Selonteon käsittelyn jatkaminen                                             4. Voimaantulo . . . . . .. . . .. .. .. .. .. .. • .. . .. .. . . . .. •                    13
20088:                 seuraavilla valtiopäivillä . . . . . . . . . . .                      8         LAKITEKSTIT........ .. . . . . . . . . . . . ... . . .. ... .                           13
20089:         2.3.2. Ryhmäpuheenvuoromenettelyn
20090:                 käytettävyyden laajentaminen . . . . .                                 8   1. Laki valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta . . . .                                        13
20091: 3. Asian valmistelu • • . • • • . • • • • . • • • • • • • • • • • • • . • • • • •     8    2. Laki edustajanpalkkiosta annetun lain 4 §:n
20092:                                                                                               muuttamisesta . • • . • • • . • • . . • • . • . . . • • . . . . . • • • . . . .           15
20093: 4. Esityksen vaikutukset • ... ... ... . . . .. .. .. .......                         9
20094:    YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT......                                                 9       LIITTEET. . . . . . . . . . . . .. . . . . . .. .. .. .. .. . . . . . . . .               17
20095: 1. Lakiehdotusten perustelut ••..•.••••••..•••.••••                                   9    Rinnakkaistekstit (liite 1) .. .. • .. .. .. .. .. .. .. .. .. ..                            17
20096:    1.1. Vaitiopäiväjärjestys ...................... .                                 9    1. Laki valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta . . . .                                        17
20097:          16 § ..................................... .                                 9    2. Laki edustajanpalkkiosta annetun lain 4 §:n
20098:          36 § ..................................... .                                 9       muuttamisesta .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .                           21
20099:         40 § ..................................... .                                  9    Eräiden maiden valiokuntalaitoksia koskeva oi-
20100:         42 § ..................................... .                                  9    keusvertaileva katsaus (liite 2). • • • • . • • • . .. • . . • . . . . .                     22
20101:                                      1990 vp. -    HE n:o 89                                        3
20102: 
20103: 
20104: 
20105: 
20106:                                       YLEISPERUSTELUT
20107: 
20108: 1. Esityksen tarkoitus                             tatyöskentelyä. Tällä olisi merkitystä myös sen
20109:                                                    varmistamiseksi, että kuulemistilaisuuksissa
20110:    Eduskunnan valiokuntalaitos ei enaa sen         lausuttu tulee oikeansisältöisenä julkisuuteen.
20111: enempää organisaatioltaan kuin työtavoiltaan-       Esityksen mukaan valiokunnat voisivat päät-
20112: kaan parhaalla mahdollisella tavalla vastaa         tää, että valmistava käsittely muun muassa
20113: eduskuntalaitoksen toimintakyvyn kehittämis-        asiantuntijoita kuultaessa on julkista.
20114: tarpeita. Nyt kysymyksessä olevan valiokun-            Suuren valiokunnan tehtäviä ja tarkoituspe-
20115: talaitoksen uudistamishankkeen tarkoituksena        riä on jo pitkään arvosteltu ja jopa valiokun-
20116: on poistaa keskeisimmät puutteet.                   nan lakkauttamista on harkittu. Kun suuri
20117:    Valiokuntiin jakautuminen on suurimmalta        valiokunta alun perin tarkoitettiin jonkinlai-
20118: osaltaan perua jo viime vuosisadalta ja tämän      seksi toisen kamarin vastineeksi, jonka tehtä-
20119: vuosisadan alkupuolelta. Näin ollen on selvää,     vänä olisi varmistaa myös päätösten poliittinen
20120: että valiokuntien toimialat eivät juurikaan vas-   tarkoituksenmukaisuus, sen tehtäväksi on käy-
20121: taa ministeriöiden toimialoja. Eduskunnan hal-     tännössä jäänyt lähinnä lakiehdotusten tekni-
20122: litukseen kohdistaman valvonnan kannalta tätä      nen tarkastaminen. Tämän johdosta ehdote-
20123: on pidettävä huomattavana puutteena. Tämän         taan, että suureen valiokuntaan lähetettäisiin
20124: johdosta valiokuntauudistuksessa on erityisesti    vain kaikkein merkittävimpiä lainsäädäntöasi-
20125: kiinnitetty huomiota toimialojen vastaavuuden      oita ja että valiokunnan jäsenmäärää samalla
20126: parantumiseen.                                     olennaisesti supistettaisiin. Näin voitaisiin
20127:    Esityksellä pyritään parantamaan myös va-       myös parantaa suuren valiokunnan arvostusta
20128: liokuntien tietojensaantioikeutta. Tarpeen mu-     ja tätä kautta lisätä kokeneempien edustajien
20129: kaan minkä tahansa erikoisvaliokunnan tulisi       halukkuutta osallistua tämän valiokunnan
20130: voida saada asianomaiselta ministeriöitä selvi-    työskentelyyn.
20131: tys jostakin kysymyksestä, joka kuuluu valio-          Valiokunnista ja niiden toiminnasta on suu-
20132: kunnan toimialaan, sekä antaa selvityksen joh-     rimmalta osaltaan säädetty eduskunnan itse
20133: dosta ministeriölle asiassa lausunto. Erikoisva-   antamissa säädöksissä, kuten esimerkiksi edus-
20134: liokuntien tulisi voida myös ilman eduskunnal-     kunnan työjärjestyksessä. Näistä seikoista si-
20135: ta erikseen hankittua lupaa kokoontua valtio-      sältyy valtiopäiväjärjestykseen vain yleispiirtei-
20136: päivien keskeydyttyä, mikäli ajankohtaiset ky-     set säännökset. Tämän johdosta valiokuntauu-
20137: symykset tätä edellyttävät. Näillä uudistuksilla   distus voidaan huomattavalta osaltaan toteut-
20138: yhdessä valiokuntien ministeriövastaavuuden        taa ja sitä tarpeen mukaan myös jatkaa varsin
20139: parantamisen kanssa pyritään parantamaan           joustavasti. Tähän esitykseen liittyykin puhe-
20140: erikoisvaliokuntien mahdollisuuksia seurata        miesneuvoston ehdotus eduskunnan työjärjes-
20141: asioiden käsittelyä omalla toimialallaan.          tyksen ja vaalisäännön muuttamisesta, josta
20142:    Asioiden käsittely valiokunnissa tapahtuu       vasta yksityiskohtaisemmin ilmenee uudistuk-
20143: suljetuin ovin. Tämä onkin valiokuntien työs-      sen koko laajuus, muun muassa uudet erikois-
20144: kentelyrauhan takaamiseksi nykyisen yhä kiih-      valiokunnat.
20145: tyvän työtahdin vallitessa pääosin tarkoituk-          Esityksessä ehdotetaan valiokuntauudistuk-
20146: senmukaista. Toisaalta valitsijoilla tulee ennen   sen lisäksi eräitä uudistuksia myös valtioneu-
20147: kaikkea poliittisesti kaikkein kiinnostaviropien   voston selonteon käsittelyyn ja ryhmäpuheen-
20148: kysymysten käsittelyn osalta voida olla nykyis-    vuorojen käyttämiseen eduskunnassa. Näitä
20149: tä parempi mahdollisuus seurata valiokun-          uudistuksia selvitetään lähemmin jäljempänä.
20150: 4                                    1990 vp. -     HE n:o 89
20151: 
20152: 2. Ehdotetut muutokset                              eduskunnan hajaannuttua. Tällöin kokoonnu-
20153:                                                     taan joko hallituksen pyynnöstä tai valiokun-
20154: 2.1. Valiokunnat ja niiden työskentely              nan omasta aloitteesta, jos vähintään kolmas-
20155:                                                     osa jäsenistä pyytää sitä kirjallisesti puheen-
20156: 2 .1.1. Valiokuntalaitoksen organisaatio            johtajalta. Lisäksi muut erikoisvaliokunnat
20157:                                                     voivat toimia valtiopäivien keskeydyttyä, mil-
20158:    Pysyviä erikoisvaliokuntia on nykyisin kol-      loin eduskunta niin päättää.
20159: metoista. Niistä yli puolet on jo säätyvaltiopäi-
20160: vien tai vuoden 1906 eduskuntauudistuksen              Ei ole tarkoituksenmukaista, että muiden
20161: ajalta. Erikoisvaliokuntien organisaatio ja nii-    erikoisvaliokuntien      kuin    ulkoasiainvalio-
20162: den toimialajako ovat etääntyneet valtioneu-        kunnan mahdollisuus kokoontua valtiopäivien
20163: voston ministeriöjaosta etenkin sen jälkeen,        keskeydyttyä riippuu eduskunnan päätöksestä,
20164: kun ympäristöministeriö perustettiin vuonna         sillä tuo päätös olisi tehtävä ennen kuin edus-
20165: 1983 ja työministeriö aloitti toimintansa vuon-     kunta päättää valtiopäivien keskeytymisestä.
20166: na 1989. Lisäksi on huomattava, että kauppa-        Saattaa nimittäin käydä niin, että valiokuntaan
20167: ja teollisuusministeriön hallinnonalan asioiden     jo lähetetyn asian käsittely vasta eduskunnan
20168: käsittelyä ei ole eduskunnassa selkeästi keski-     jo ollessa lomalla ajankohtaistuu niin paljon,
20169: tetty millekään valiokunnalle.                      että käsittelyn välitön käynnistäminen tai jat-
20170:    Erikoisvaliokuntien toimialajakoa olisi kehi-    kaminen on asian valmistumisen nopeuttami-
20171: tettävä vastaamaan ministeriöiden toimialaja-       seksi yleiseltä kannalta tarpeen. Tämän vuoksi
20172: koa. Vastaavuutta voidaan pitää hyödyllisenä        ehdotetaan, että muutkin erikoisvaliokunnat
20173: muun muassa siksi, että tällä tavoin edistetään     kuin ulkoasiainvaliokunta voivat toimia valtio-
20174: valiokunnan ja asianomaisen ministeriön välis-      päivien keskeydyttyä niiden tarvitsematta tä-
20175: tä kiinteää yhteyttä. Sillä taas on yleisesti       hän eduskunnan päätöstä. Tarvetta ei sen si-
20176: ottaen katsottava olevan myönteinen merkitys.       jaan ole siihen, että näillä muilla valiokunnilla
20177: Yhteistoimintamuotojen vakiintuneisuus pa-          olisi oikeus kokoontua sen jälkeen, kun edus-
20178: rantaa valiokuntien jäsenten mahdollisuuksia        kunta on lopettanut istuntonsa joko säännön-
20179: perehtyä jo etukäteen sellaisiin asioihin, jotka    mukaisen vaalikauden päätteeksi (19 §:n 2 mo-
20180: myöhemmin tulevat valiokunnassa käsiteltä-          mentti) tai presidentin hajotettua eduskunnan
20181: viksi.                                              (20 §).
20182:    Edellä mainittua niin sanottua ministeriövas-       Harkittaessa, millä tavoin valiokunta voitai-
20183: taavuusperiaatetta tarkoittava uudistus voi-        siin kutsua koolle eduskunnan loman aikana
20184: daan suureksi osaksi toteuttaa muuttamalla          voidaan vertailumielessä kiinnittää huomiot~
20185: vain eduskunnan työjärjestystä ja uudistamalla      siihen, että eduskunnan puhemiehellä on val-
20186: tarvittaessa niitä ohjeita, jotka koskevat eri      tiopäiväjärjestyksen 19 §:n 3 momentin mu-
20187: erikoisvaliokuntien toimialoja. Valtiopäiväjär-     kaan oikeus kutsua eduskunta koolle jatka-
20188: jestyksessä mainituista valiokunnista joudu-        maan keskeytyneitä valtiopäiviä. Tähän näh-
20189: taan puuttumaan ainoastaan pankkivalio-             den vaikuttaa soveliaalta, että valiokunnan
20190: kunnan asemaan, joka lakkautettaisiin. Tämä         puheenjohtajalla olisi omasta aloitteestaan sa-
20191: vaatii valtiopäiväjärjestyksen muuttamista,         manlainen oikeus kutsua johtamansa valiokun-
20192: koska sen 40 §:ssä mainitaan pankkivaliokunta       ta kokoukseen valtiopäivien ollessa keskeyty-
20193: yhtenä pysyvänä erikoisvaliokuntana ja koska        neinä.
20194: 50 §:ssä säädetään tämän valiokunnan tehtä-
20195: vistä.                                                 Lisäksi ehdotetaan säädettäväksi, että pu-
20196:                                                     heenjohtajan tulee kutsua valiokunta kokouk-
20197:                                                     seen valtiopäivien keskeydyttyä, jos määräosa
20198:                                                     valiokunnan jäsenistä pyytää sitä häneltä kir-
20199: 2.1.2. Erikoisvaliokuntien kokoontuminen            jallisesti. Ulkoasiainvaliokunnan osalta on ny-
20200:                                                     kyisin voimassa sääntö, jonka mukaan valio-
20201:    Erikoisvaliokunnat saavat pääsäännön mu-         kunta kokoontuu, jos vähintään kolmasosa
20202: kaan kokoontua vain eduskunnan ollessa kool-        valiokunnan jäsenistä pyytää sitä kirjallisesti
20203: la. Ulkoasiainvaliokunta voi kuitenkin ko-          puheenjohtajalta. Tätä sääntöä voidaan pitää
20204: koontua valtiopäivien keskeydyttyä sekä edus-       perusteltuna kaikkien erikoisvaliokuntien osal-
20205: kunnan työn tultua julistetuksi päättyneeksi ja     ta.
20206:                                           1990 vp. -      HE n:o 89                                          5
20207: 
20208: 2.1.3. Erikoisvaliokunnan oikeus saada                    teilla olevista asioista riittävän ajoissa ja hallin-
20209:        selvitys ministeriöitä                             non muustakin ajankohtaisesta toiminnasta.
20210:                                                           Näin edistettäisiin kunkin valiokunnan mah-
20211:    Erikoisvaliokunnat ovat perinteisesti olleet           dollisuuksia kiinnittää valvontatarkoituksessa
20212: asioita täysistuntokäsittelyä varten valmistele-          nopeasti huomiota hallinnon toimintaan omal-
20213: via toimielimiä, jotka käsittelevät yleensä vain          la toimialallaan. Tämän näkökohdan kannalta
20214: niihin täysistunnosta lähetettyjä asioita. Tässä          on merkitystä myös edellä selostetulla ehdotuk-
20215: mielessä valiokuntien työskentely on sidoksissa           sella valiokunnan kokoontumismahdollisuuk-
20216: muualla tehtyihin aloitteisiin, etupäässä halli-          sien lisäämisestä valtiopäivien keskeydyttyä.
20217: tuksen esityksiin. Asioiden valmistelu täysis-               Tällainen valiokunnan tietojensaantioikeus
20218: tuntokäsittelyä varten tulee edelleenkin ole-             parantaa yleisesti eduskunnan mahdollisuuksia
20219: maan valiokuntien keskeisin tehtävä.                      vaikuttaa valiokuntiensa kautta asioiden val-
20220:    Tämän ohella on kuitenkin tärkeää, että                misteluun hallinnossa. Valiokuntien oma-aloit-
20221: valiokunnat voisivat nimenomaan suhteessa                 teellisuus sopii hyvin yhteen myös sen kanssa,
20222: valtioneuvostoon toimia tarpeen mukaan myös               että erikoisvaliokuntien toimialoja pyritään lä-
20223: oman aloitteensa perusteella kysymyksissä, jot-           hentämään valtioneuvoston ministeriöiden toi-
20224: ka kuuluvat valiokunnan toimialaan mutta joi-             mialajakoon. Valiokuntien jäsenet voivat selvi-
20225: ta ei ole vielä esimerkiksi hallituksen esityksinä        tysmenettelyn avulla nykyistä paremmin pereh-
20226: saatettu eduskuntaan. Valiokunnan aloitteelli-            tyä sen ministeriön toimialan asioihin, jossa
20227: suus voi tähdätä lähinnä tietojen saantiin asi-           valmisteltuja hallituksen esityksiä valiokun-
20228: anomaiselta ministeriöitä sellaisesta asiasta, jo-        nassa käsitellään.
20229: ka on ajankohtaistunut siihen julkisuudessa tai
20230: valiokunnan piirissä kohdistuneen huomion ta-
20231: kia.                                                      2.1.4. Erikoisvaliokunnan oikeus muuttaa
20232:     Nykyisin ulkoasiainvaliokunnalla on valtio-                  lakiehdotusta
20233: päiväjärjestyksen 48 §:n 2 momentin mukaan
20234: oikeus saada hallitukselta "selonteko valtakun-              Erikoisvaliokunnan oikeudesta ehdottaa
20235: nan suhteista ulkovaltoihin", jonka johdosta              muutoksia käsittelemiinsä lakiehdotuksiin ei
20236: valiokunta voi tarvittaessa antaa lausuntonsa             ole säännöksiä. Suuren valiokunnan osalta sen
20237: hallitukselle. Muilla valiokunnilla ei ole vastaa-        sijaan voidaan viitata valtiopäiväjärjestyksen
20238: vanlaista oikeutta. Niiden viralliset mahdolli-           66 §:n 2 momenttiin, jonka mukaan valiokun-
20239: suudet saada pyynnöstään tietoja ajankohtai-              nan tulee "tehdä ne ehdotukset, joihin valio-
20240:  siksi tulleista asioista liittyvät ensi sijassa halli-   kunta katsoo olevan aihetta''.
20241: tuksen kertomuksen käsittelyyn. Valiokuntien                 Muutosoikeuteen on käytännössä suhtaudut-
20242:  tietojensaantia yleisesti sääotelevän valtiopäi-         tu joustavasti. Valiokunnan on katsottu voivan
20243:  väjärjestyksen 53 §:n on ymmärretty soveltu-             ehdottaa sellaista käsiteltävään lainsäädäntö-
20244:  van ainoastaan asioihin, jotka on jo muutoin             kokonaisuuteen johdonmukaisuuden perusteel-
20245:  saatettu valiokunnan käsiteltäviksi.                     la kuuluvaa lakiehdotusta, joka ei sinänsä ole
20246:     Selonteon saaminen hallitukselta on osoit-            sisältynyt käsittelyn pohjaan. Esimerkkinä voi-
20247:  tautunut ulkoasiainvaliokunnan toiminnan                 daan mainita sosiaalivaliokunnan mietintö n:o
20248:  kannalta käyttökelpoiseksi tavaksi hankkia tie-          36/1989 vp., jossa valiokunta teki hallituksen
20249:  toja ajankohtaisista ja merkittävistä valiokun-          esitykseen sisältymättömän ehdotuksen kan-
20250:  nan toimialaan kuuluvista kysymyksistä. Me-              sanedustajain perhe-eläkelain hyväksymisestä.
20251:  nettelytapa tarjoaa luonnollisen mallin kehitet-            Kansanedustajan lakialoitteen tekemistä kos-
20252:  täessä säännöksiä muidenkin valiokuntien                 keneet ajalliset ja asialliset rajoitukset poistet-
20253:  oma-aloitteisesta tietojensaanoista tilanteissa,         tiin valtiopäiväjärjestyksen muutoksella vuon-
20254:  joissa tietoja tarvitaan muutoin kuin valiokun-          na 1983. Lakialoite saadaan nykyisin tehdä
20255:  nan käsiteltävänä jo olevan asian johdosta.              milloin tahansa eduskunnan ollessa koolla.
20256:     Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi, että            Tämä uudistus puoltaa sinänsä valiokunnan
20257:  erikoisvaliokunta saisi pyynnöstään asianomai-           muutosoikeudenkin säännösperusteista väljen-
20258:  selta ministeriöitä selvityksen kysymyksestä,            tämistä tai ainakin selventämistä.
20259:  joka kuuluu valiokunnan toimialaan. Selvityk-               Kysymys valiokunnan muutosoikeudesta
20260:  sen saantioikeus parantaisi nykyiseen verrattu-          koskee sitä, millaisia muutoksia käsiteltävänä
20261:  na valiokunnan keinoja hankkia tietoja valmis-           olevaan lainsäädäntökokonaisuuteen valiokun-
20262: 6                                     1990 vp. -     HE n:o 89
20263: 
20264: ta voi tehdä. Muutosoikeuden rajoihin vaikut-           Seminaareissa on tavallisimmin kosketeltu
20265: taa tietenkin se, että erikoisvaliokunnan tehtä-     valiokunnan toimialaan yleisesti kuuluvia ai-
20266: vänä on 63 § :n mukaan käsitellä lakiehdotus         heita kuin valiokunnan käsittelyssä jo olevia
20267: valmistelevasti ennen täysistuntokäsittelyä. Tä-     asioita. Julkinen valiokuntaseminaari ei välttä-
20268: män vuoksi on luonnollista, että muuttamisval-       mättä olekaan valiokunnan kokoukseen verrat-
20269: lan rajat muodostuvat käsittelyn pohjana ole-        tuna sopiva tilaisuus pohtia valiokunnassa kä-
20270: vasta lainsäädäntöaloitteesta. Jos näin muo-         siteltävänä olevaa asiaa muun muassa siitä
20271: toutuvien rajojen ylittäminen sallittaisiin, va-     syystä, että valiokuntaseminaari ei ole samalla
20272: liokunnalla olisi itse asiassa itsenäiseen aloite-   tavalla kuin virallinen kokous valiokunnan pu-
20273: oikeuteen rinnastettava toimintamahdollisuus.        heenjohtajan ja jäsenten ehdoilla etenevä tilai-
20274:    Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan säädet-     suus.
20275: täväksi, että erikoisvaliokunta voi ehdottaa            Valiokunnan virallisen tietojenhankkimisvai-
20276: käsittelemäänsä lainsäädäntöaloitteeseen sellai-     heen tekeminen julkiseksi ei välttämättä vaa-
20277: sia muutoksia, jotka pysyvät aloitteesta ilme-       rantaisi valiokunnan varsinaista työskentely- ja
20278: nevän tarkoituksen rajoissa. Ehdotus selventäi-      päätöksentekorauhaa, sillä käsiteltävää asiaa
20279: si sen edellä mainitun menettelytavan sallitta-      harkitaan arvioivasti ja asia ratkaistaan vasta
20280: vuuden, että valiokunta tekee ehdotuksen käsi-       asiantuntijoiden tultua kuulluiksi. Lisäksi va-
20281: teltävänä olevaan lainsäädäntöaloitteeseen si-       liokuntakäsittelyn poh~a-aineisto on kuitenkin
20282: sältymättömän mutta sen tarkoitukseen mahtu-         julkista (esimerkiksi hallituksen esitykset, edus-
20283: van lain hyväksymisestä. Samoissa rajoissa           kunta-aloitteet ja kertomukset). Näin ollen voi-
20284: valiokunta voisi myös tehdä muutoksia käsitte-       daan valiokunnan päätöksenteossa sittemmin
20285: lyn pohjaksi pääsääntöisesti otettavaan, halli-      esille tulevien perusteiden ja näkökohtien avoi-
20286: tuksen esittämään lakiehdotukseen sen tarvitse-      muuden turvaamiseksi pitää sopivana, että kun
20287: matta ottaa haluamiensa muutosten osalta kä-         tuosta aineistosta esitetään valiokunnan ko-
20288: sittelyn pohjaksi asianmukaisesti tehtyä edusta-     kouksessa asiantuntija- tai edunvalvonta-arvi-
20289: jan lakialoitetta. Muutosoikeus olisi näin ollen     oita, niin kokouksen tämä osuus voisi olla
20290: sidoksissa eräänlaiseen "saman asian" periaat-       julkinen.
20291: teeseen, jonka mukaisesti muutosehdotuksen              Esityksessä ehdotetaankin valiokuntatyön
20292: tulee pysyä käsiteltävän asian puitteissa.           julkisuuden lisäämistä siltä osin kuin valiokun-
20293:                                                      ta hankkii tietoja sen käsiteltävänä olevassa
20294:                                                      asiassa. Ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukais-
20295: 2.1.5. Valiokunnan kokouksen julkisuus               ta, että kyseinen valiokuntatyön vaihe säädet-
20296:                                                      täisiin kaikissa asioissa julkiseksi. Tämä ei olisi
20297:    Valiokunnan kokoukset pidetään nykyisin           mahdollistakaan muun muassa valiokuntien
20298: suljetuin ovin. Valtiopäiväjärjestyksen 52 §:n       käytössä olevat kokoushuonetilat huomioon
20299: säännöksiin nojautuen on myös katsottu, ettei        ottaen. Näin ollen esityksessä on päädytty
20300: valiokunnalla ole oikeutta sallia ulkopuolisten      siihen, että valiokunta voi itse päättää kokouk-
20301: henkilöiden läsnäoloa kokouksissaan.                 sensa julkisuudesta tietojenhankkimisvaiheen
20302:    Voimassa oleva tilanne on pääosin tyydyttä-       osalta.
20303: vä; työskentely-ja päätöksentekorauhan takaa-
20304: miseksi valiokuntatyöskentelyn tulee lähtökoh-
20305: taisesti olla julkisuuden ulottumattomissa. Toi-     2.2. Suuri valiokunta
20306: saalta paineet julkisuuden lisäämiseksi ovat
20307: kasvaneet etenkin silloin, kun valiokunta käsit-        Suuri valiokunta perustettiin vuoden 1906
20308: telee poliittisesti kiinnostavia asioita. Onkin      eduskuntauudistuksessa. Suuren valiokunnan
20309: verraten tavallista, että esimerkiksi valiokun-      mukanaolo lainsäätämismenettelyssä nähtiin
20310: nan tällaisessa asiassa kuulemien asiantuntijoi-     takeeksi asioiden huolellisesta ja seikkaperäi-
20311: den käsityksistä menee tavalla tai toisella tieto-   sestä sekä monipuolisesta ja taitavasta käsitte-
20312: ja julkisuuteen.                                     lystä samoin kuin keinoksi ehkäistä päätökset,
20313:    Valiokunnat voivat nykyisinkin järjestää vi-      jotka eivät perustuisi huolelliseen harkintaan ja
20314: rallisten kokoustensa ulkopuolella valiokun-         maassa vakiintuneeseen mielipiteeseen.
20315: taseminaareja, joihin säännönmukaisesti osal-          Arvioitaessa vuosisadan alussa julki tuotua
20316: listuu useita asiantuntijoita ja jotka saattavat     tavoitteenasettelua on korostettava sitä, että
20317: olla julkisia.                                       nykyisin lakiehdotusten valmisteleva käsittely
20318:                                              1990 vp. -      HE n:o 89                                       7
20319: 
20320: erikoisvaliokunnissa on se vaihe, johon kysei-                  Kehitystä voidaan luonnehtia siten, että suu-
20321: sen tavoitteenasettelun sisältämät laatuvaati-               ren valiokunnan työssä tänä päivänä korostu-
20322: mukset kytkeytyvät ja jossa tällaiset tavoitteet             vat lakitekniset tarkistustehtävät. Vain hyvin
20323: tulisikin saavuttaa. Nykyisin onkin yleisintä,               harvoin suuri valiokunta toimii varsinaisesti
20324: että suuri valiokunta asettuu lakiehdotuksiin                poliittista tai lain sisältöön muuten kohdistu-
20325: nähden samalle kannalle kuin ehdotukset val-                 vaa harkintaa harjoittavana toimielimenä, joka
20326: mistelevasti käsitelleet erikoisvaliokunnat.                 päätyisi lakiehdotuksen sisältökysymyksissä
20327:     Suuren valiokunnan merkitys on nykyisin                  toisenlaiseen käsitykseen kuin asianomainen
20328: siinä, että valiokunta voi korjata lakiehdotuk-              erikoisvaliokunta.
20329: sessa erikoisvaliokunnan valmistelevan käsitte-                 Ei ole tarkoituksenmukaista käyttää suuren
20330: lyn jälkeen havaittuja teknisiä virheitä ja puut-            valiokunnan kaltaista verraten suurta toimi-
20331: teita sekä siinä, että valiokunnan on mahdollis-             elintä lakiteknisiin tarkistustehtäviin. Ne ovat
20332: ta arvioida lakiehdotusta poliittisilla perusteilla          soveliaammin hoidettavissa eduskunnan tarkis-
20333: toisin kuin erikoisvaliokunta on tehnyt. Jäl-                tajien toimesta. Samalla on korostettava jokai-
20334: kimmäinen seikka saattaa johtua siitä, että                  sen erikoisvaliokunnan ja etenkin sen käytössä
20335: suuri valiokunta on suuremman jäsenmääränsä                  olevan virkamiehistön vastuuta valiokunnassa
20336: vuoksi poliittisesti edustavampi kuin erikoisva-             valmistelevasti käsiteltävinä olevien lakiehdo-
20337: liokunta tai että poliittinen suhtautuminen kä-              tusten teknisestä oikeellisuudesta.
20338: siteltävään asiaan on muuttunut erikoisvalio-                   Suuren valiokunnan asema liittyy käytännös-
20339: kuntavaiheen jälkeen. On myös mahdollista,                   sä siihen, että lakiehdotukset tulevat eduskun-
20340: että käsitykset lakiehdotuksen tarkoituksenmu-               nan täysistunnossa kolmeen käsittelyyn. La-
20341: kaisesta asiasisällöstä ovat muuttuneet erikois-             kiehdotusten käsittelyjärjestystä ei ole aihetta
20342: valiokunnan käsittelyn jälkeen tai että lakieh-              tässä yhteydessä erillisenä uudistuksena muut-
20343: dotuksen saama sanamuoto ei joitain osin                     taa.
20344: vastaa tarkoitettua asiasisältöä. Suuri valio-                  Ei ole myöskään perusteita suuren valiokun-
20345: kunta sopii tämänlaatuisten muutosten tekemi-                nan lakkauttamiseen kokonaisuudessaan. Suu-
20346:  seen.                                                       ren valiokunnan tehtäviä on sen sijaan pyrittä-
20347:     Seuraavasta asetelmasta ilmenee suuren va-               vä uudistamaan.
20348: liokunnan nykyisen toiminnan luonnetta ku-                      Tästä syystä esityksessä pyritään siihen, että
20349: vaavia määrällisiä tietoja. Ne koskevat suuren               suuri valiokunta voisi keskittyä poliittisluontei-
20350:  valiokunnan mietintöjen määrää (niin sanottu-               siin ja yhteiskunnallisesti merkittäviin lainsää-
20351:  ja a-mietintöjä lukuun ottamatta) eräinä ajan-              däntöasioihin ja että se toimisi sovittelevana
20352: jaksoina sekä sellaisten mietintöjen absoluut-               toimielimenä asianomaisen erikoisvaliokunnan
20353:  tista ja prosentuaalista määrää, joissa suuri               ja eduskunnan enemmistön tai hallituksen väli-
20354:  valiokunta on muuttanut erikoisvaliokunnan                  sissä ristiriidoissa. Tällainen tavoite on saavu-
20355:  mietintöä.                                                  tettavissa siten, että lakiehdotus lähetetään
20356:                                                              suureen valiokuntaan vain erityistapauksissa.
20357:                    Suuren   Mietinnöt, joissa suuri valio-
20358:                 valiokunnan kunta on muuttanut erikois-
20359:                                                              Näin muodoin suuri valiokunta ei enää osallis-
20360: Vaalikausi       mietinnöt     valiokunnan mietintöä         tuisi kaikkien eikä todennäköisesti edes useim-
20361:                                Määrä              DJo
20362:                                                              pienkaan lakiehdotusten käsittelyyn.
20363: 1970-71            342            35             10,2           Harkittaessa sitä, millä tavoin suuri valio-
20364: 1979-82            892            64              7,2        kunta tulisi kytkeä lakiehdotusten käsittelyyn,
20365: 1983-86            900            39              4,3        on esityksessä päädytty siihen, että suureen
20366:                                                              valiokuntaan on lähetettävä ainakin sellaiset
20367:   Tiedoista näkyy, että suuren valiokunnan                   lakiehdotukset, joita on toisessa käsittelyssä
20368: muutosmietintöjen suhteellinen osuus on tar-                 muutettu erikoisvaliokunnan mietinnössään
20369: kasteluajanjaksona ollut jatkuvasti laskussa,                ehdottamasta. Tällaisessa tapauksessa suuren
20370: jopa jyrkästikin. Viimeisimmän vaalikauden                   valiokunnan asiasta antama mietintö siis tulisi
20371: osalta voidaan vielä todeta, että jopa lähes                 täysistunnossa nykyisenlaiseen jatkettuun toi-
20372: kahdessa tapauksessa kolmesta (23/39) suuren                 seen käsittelyyn.
20373: valiokunnan erikoisvaliokunnan mietintöön te-                   Toisaalta on ilmeistä, ettei suuren valiokun-
20374: kemä muutos johtui lakiteknisistä syistä (esi-               nan osallistumista lakiehdotusten käsittelyyn
20375: merkiksi lain nimikkeen tai johtolauseen kor-                pidä jättää riippumaan vain siitä sittenkin
20376: jaus).                                                       mahdollisesti puhtaan muodollisesta seikasta,
20377: 8                                     1990 vp. -     HE n:o 89
20378: 
20379: onko erikoisvaliokunnan mietintöä muutettu           lakin valtiopäivillä. Tällaisen eron tekeminen
20380: toisessa käsittelyssä. Pyrittäessä tekemään suu-     valtioneuvoston tiedonautoon ja ilmoitukseen
20381: resta valiokunnasta merkittävää yhteiskunnal-        nähden on perusteltavissa, koska selonteon
20382: lista harkintaa ja poliittista sovittelua eduskun-   käsittely on edellä mainitussa valtiopäiväjärjes-
20383: nassa harjoittava toimielin on aiheellista luoda     tyksen muutoksessa nimenomaisin säännöksin
20384: mahdollisuus lähettää mainittujen seikkojen          irrotettu valtioneuvoston tai sen jäsenen edus-
20385: kannalta huomionarvoiseksi koettu lakiehdo-          kunnassa nauttiman luottamuksen mittaami-
20386: tus suureen valiokuntaan jo välittömästi ensim-      sesta, minkä mahdollisuuden olemassaolo si-
20387: mäisestä käsittelystä.                               nänsä vaatisi asian pikaista käsittelyä.
20388:     Tässä tarkoituksessa esityksessä ehdotetaan,        Toisaalta myös selonteon käsittelyn kiireelli-
20389: että eduskunta voi joko puhemiesneuvoston tai        syyttä on tähdennettävä. Tältä osin voidaan
20390: edustajan ehdotuksesta lähettää lakiehdotuk-         viitata eduskunnan työjärjestyksen 18 b §:n 1
20391: sen myös jo ensimmäisen käsittelyn päätteeksi        momentin 1 a kohtaan, jonka mukaan selonte-
20392: suureen valiokuntaan.                                ko on valiokunnassa käsiteltävien asioiden kii-
20393:     Muutettaessa suuren valiokunnan asemaa la-       reellisyysjärjestyksessä varsin korkealla sijalla.
20394: kiehdotusten käsittelyssä on otettava arvioita-      Tämän vuoksi selonteon käsittelyn jatkamista
20395: vaksi myös kysymys siitä, mikä on suuren             seuraavilla valtiopäivillä ei ole syytä tehdä
20396: valiokunnan sopiva kokoonpano. Ehdotetun-            valtiopäiväjärjestyksessä yleisesti mahdollisek-
20397: laiset suuren valiokunnan uudet tehtävät lähen-      si. Esityksen mukaan eduskunta voi päättää,
20398: tävät sen asemaa erikoisvaliokuntien kaltaisek-      että selonteon käsittelyä saadaan jatkaa seu-
20399: si.                                                  raavilla valtiopäivillä. Näin lähinnä puhemies-
20400:     Tämän vuoksi ei ole syytä pysyttää suuren        neuvosto voisi arvioida, tarvitaanko selonteon
20401: valiokunnan kokoonpanoa erityisen suurena.           valiokuntavalmisteluun niin paljon aikaa, että
20402: Toisaalta on kiinnitettävä huomiota myös sii-        käsittelyn on sallittava jatkua seuraavilla val-
20403: hen, että suuri valiokunta olisi eduskunnassa        tiopäivillä.
20404: vallitsevien voimasuhteiden kannalta poliitti-
20405: sesti riittävän edustava. Tästä syystä ehdote-
20406: taan, että suureen valiokuntaan valitaan 25          2.3.2. Ryhmäpuheenvuoromenettelyn käytet-
20407: jäsentä. Varajäsenten vähimmäismäärää kos-                  tävyyden laajentaminen
20408: kevaa valtiopäiväjärjestyksen 42 §:n säännöstä
20409: ei ehdoteta muutettavaksi. Eduskunnan työjär-           Valtiopäiväjärjestyksen 57 §:n 2 momentissa
20410: jestyksessä on tarkoitus säätää, että suureen        valtuutetaan eduskunnan työjärjestyksessä sää-
20411: valiokuntaan valitaan 13 varajäsentä.                tämään täysistunnossa myönnettävien puheen-
20412:                                                      vuorojen tavanomaisesta poikkeavasta järjes-
20413:                                                      tyksestä. Valtuutus on osoittautunut sikäli sup-
20414: 2.3. Muut ehdotukset                                 peaksi, että käytännössä on tapauksittain esiin-
20415:                                                      tynyt tarvetta käyttää niin sanottua ryhmäpu-
20416: 2.3 .1. Selonteon käsittelyn jatkaminen seuraa-      heenvuoromenettelyä muulloinkin kuin valtuu-
20417:         villa valtiopäivillä                         tuksen kattamissa asiaryhmissä. Tämän vuoksi
20418:                                                      valtuutus ehdotetaan laajennettavaksi yleisesti
20419:    Valtiopäiväjärjestyksen 36 §:ää muutettiin        muihinkin asioihin, joilla on huomattava mer-
20420: vuonna 1989 (laki 297 /89) muun muassa siten,        kitys. Tarkoitus on, että työjärjestykseen otet-
20421: että valtioneuvoston selonteko lähetetään pää-       tavan säännöksen perusteella ryhmäpuheen-
20422: säännön mukaan valmistelevasti käsiteltäväksi        vuoromenettelyä voitaisiin näin määritellyssä
20423: valiokuntaan. Selontekomenettelyn uudistami-         asiassa käyttää, kun puhemiesneuvosto niin
20424: sen yhteydessä ei pidetty tarpeellisena uudistaa     päättää.
20425: säännöstä siitä, että selonteon käsittelyä ei
20426: saada jatkaa seuraavilla valtiopäivillä. Kun
20427: selontekoja on kuitenkin melko usein annettu         3. Asian valmistelu
20428: juuri valtiopäivien loppupuolella, on asiaa uu-
20429: delleen harkittaessa päädytty siihen, että asian-      Eduskunnan puhemiesneuvosto asetti 15 päi-
20430: mukaisen valiokuntavalmistelun turvaamiseksi         vänä kesäkuuta 1988 eduskuntatyön kehittä-
20431: tulee avata mahdollisuus jatkaa selonteon kä-        mistyöryhmän. Sen laatimasta ehdotusluon-
20432: sittelyä tarpeen mukaan vaalikauden seuraavil-       noksesta hankittiin lausunto kaikilta eduskun-
20433:                                      1990 vp. -    HE n:o 89                                         9
20434: 
20435: taryhmiltä. Tämän jälkeen esitysluonnoksen         vaikutukset koskevat eduskunnan erikoisvalio-
20436: valmisteli eduskunnan virkamiestyöryhmä,           kuntia, joiden nimet ja toimialat uusiutuisivat
20437: jonka ehdotuksen puhemiesneuvosto hyväksyi.        verraten laajasti, sekä suurta valiokuntaa, jon-
20438:    Esitys on eduskunnassa suoritetun valmiste-     ka asema ja tehtävät muuttuisivat olennaisesti.
20439: lun pohjalta viimeistelty oikeusministeriössä.        Esityksellä ei ole merkittäviä taloudellisia
20440:                                                    vaikutuksia. Taloudellisia vaikutuksia aiheu-
20441:                                                    tuisi siitä, että erikoisvaliokunnat työskentelisi-
20442: 4. Esityksen vaikutukset                           vät valtiopäivien ollessa keskeytyneinä.
20443: 
20444:   Esityksen ja siihen liittyvän eduskunnan työ-
20445: järjestyksen muutosehdotuksen organisatoriset
20446: 
20447: 
20448: 
20449: 
20450:                             YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
20451: 
20452: 
20453: 1. Lakiehdotusten perustelut                       selonteon käsittelyn ollessa vielä kesken. Ilmei-
20454:                                                    sesti tuollainen päätös tulisi kuitenkin tehtä-
20455: 1.1. Valtiopäiväjärjestys                          väksi lähinnä silloin, kun selonteko lähetetään
20456:                                                    erikoisvaliokuntaan.
20457:    16 §. Pykälän 3 momenttia on muutettava,           Valtiopäiväjärjestyksen 35 §:n säännöksistä
20458: koska siinä mainittujen valiokuntien lisäksi       seuraisi, ettei selonteon käsittelyä voitaisi edus-
20459: kaikki muutkin erikoisvaliokunnat voivat           kunnan päätökselläkään jatkaa seuraavilla val-
20460: 43 §:n mukaan toimia valtiopäivien keskeydyt-      tiopäivillä, jos niiden ja selonteon antamis-
20461: tyä.                                               ajankohdan valtiopäivien välillä pidetään edus-
20462:    Tässä yhteydessä säännöksen sanontaa ehdo-      tajainvaalit.
20463: tetaan teknisten tarkistusten lisäksi muutetta-       40 §. Pykälän 1 ja 2 momenttiin on tehty ne
20464: vaksi siten, että momentissa tarkoitettua palk-    poistot, jotka ovat tarpeen pankkivaliokunnan
20465: kiota maksetaan, paitsi kuten nykyisinkin, val-    lakkauttamisen vuoksi.
20466: tiopäivien keskeydyttyä, myös eduskunnan lo-          Tässä erikoisvaliokuntalaitosta koskevassa
20467: petettua istuntonsa. Jälkimmäinen ilmaisu on       yleissäännöksessä ehdotetaan myös ikään kuin
20468: 19 §:n 2 momentin ja 20 §:n asianomaiset           määritelmänomaisesti käytettäväksi erikoisva-
20469: säännökset huomioon ottaen täsmällisempi           liokunta-ilmaisua. Sen käyttö on selkeyssyistä
20470: kuin lain nykyinen muotoilu, sillä voimassa        puollettavissa muun muassa 66 §:n muutosten
20471: olevassa lakitekstissä käytetään sanontaa val-     takia. Ehdotettua ilmaisua käytetään nykyisin-
20472: tiopäivien päättyminen.                            kin esimerkiksi 66 §:n 5 momentissa.
20473:    36 §. Pykälän 4 momenttia ehdotetaan muu-          42 §. Pykälää on muutettu suuren valiokun-
20474: tettavaksi niin, että valtioneuvoston selonteon    nan jäsenmäärän pienentämiseksi. Ehdotuksen
20475: käsittelyä voitaisiin pääsäännöstä poiketen jat-   mukaan suureen valiokuntaan valitaan vähin-
20476: kaa myös seuraavilla valtiopäivillä. Tällaisen     tään kaksikymmentäviisi jäsentä.
20477: eduskunnan työn järjestämistä koskevan pää-           Pykälän viimeinen virke ehdotetaan muutet-
20478: töksen eduskunta voisi tehdä joko puhemies-        tavaksi niin, että suuren valiokunnan jäsenten
20479: neuvoston tai edustajan ehdotuksesta. Puhe-        vaali toimitetaan samalla tavoin kuin pysyvien
20480: miesneuvosto voisi arvioiunissaan päätyä pitä-     erikoisvaliokuntien jäsenten vaali ja että myös
20481: mään tavoitteena esimerkiksi sitä, että selon-     näiden valiokuntien toimikaudet ovat saman-
20482: teon valiokuntakäsittely tulee saada valmiiksi     laiset.
20483: valtiopäivien aikana selonteon täysistuntokäsit-      43 §. Pykälään ehdotetun muutoksen mu-
20484: telyn jäädessä seuraaville valtiopäiville.         kaan kaikki erikoisvaliokunnat voivat kokoon-
20485:    Ehdotuksessa ei ole säännöksiä siitä, missä     tua valtiopäivien keskeydyttyä ilman eduskun-
20486: käsittelyvaiheessa eduskunta voisi tehdä kysei-    nan tästä tekemää päätöstä. Ulkoasiainvalio-
20487: sen päätöksen. Päätös voitaisiin siten tehdä       kunnan mahdollisuus kokoontua myös edus-
20488: 
20489: 2 300720U
20490: 10                                   1990 vp. -    HE n:o 89
20491: 
20492: kunnan työn päättyneeksi julistamisen ja edus-        Koska julkinen kuuleminen tulisi kysymyk-
20493: kunnan hajaantumisen jälkeen säilyisi ennal-       seen vain valiokunnan valmistelevasti eli täysis-
20494: laan. Tätä koskevaa säännöstä tosin ehdote-        tuntokäsittelyä varten käsittelemissä asioissa,
20495: taan muutettavaksi sanonnallisesti 16 §:n muu-     jäisivät tämän menettelytavan ulkopuolelle
20496: toksen kaltaisesti.                                myös 48 §:n 2 momentissa tarkoitetun selon-
20497:    Ehdotuksen mukaan erikoisvaliokunta voi         teon käsittely ulkoasiainvaliokunnassa ja
20498: edellä tarkoitetuissa tilanteissa kokoontua va-    53 §:n 2 momentissa säänneltäväksi ehdotetun
20499: liokunnan puheenjohtajan aloitteesta. Puheen-      selvityksen käsittely erikoisvaliokunnassa.
20500: johtaja voisi kutsua valiokunnan kokoukseen           Asiantuntijoiden kuulemisvaiheen julkisuus
20501: oman harkintansa mukaan. Lisäksi hänen olisi       voitaisiin toteuttaa eri tavoin. Julkisuuden
20502: kutsuttava kokous koolle, jos vähintään kol-       muodoista päättäisi asianomainen valiokunta
20503: masosa valiokunnan jäsenistä pyytää sitä hä-       kussakin tapauksessa. Laajimmillaan julkisuus
20504: neltä kirjallisesti.                               olisi silloin, jos valiokunnan käyttämä kokous-
20505:    50 §. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi si-      paikka antaa mahdollisuuden pitää kokouksen
20506: ten, että siinä mainittuja, nykyisin pankkiva-     kyseisen osan yleisölle avoimena. Julkisuus
20507: liokunnalle kuuluvia tehtäviä hoitaa se pysyvä     voisi toteutua niinkin, että kutsutuille tiedotus-
20508: erikoisvaliokunta, jolle nämä tehtävät sääde-      välineiden edustajille varataan tilaisuus seurata
20509: tään eduskunnan työjärjestyksessä.                 asiantuntijoiden kuulemista. Suppeammasta
20510:                                                    julkisuuden muodosta voidaan esimerkkinä
20511:    Tarkoitus on, että työjärjestyksessä kyseiset   mainita valiokunnan tapauskohtaisesti tekemä
20512: tehtävät säädetään pankkivaliokunnan tilalle       päätös siitä, että kokouksen sinänsä suljetusta
20513: asetettavalle valiokunnalle, joka olisi nimel-     luonteesta ei sillä kertaa aiheudu asiantuntijoi-
20514: tään talousvaliokunta.                             den kuulemisen luottamuksellisuutta. Tällöin
20515:    52 §. Ehdotuksen mukaan valiokunta voi          valiokunnan päättämällä tavalla esimerkiksi
20516: määrätä julkiseksi kokouksensa siltä osin kuin     valiokunnan puheenjohtaja tai jäsenetkin voi-
20517: valiokunta hankkii tietoja sen valmistelevasti     sivat vapaasti käsitellä julkisuudessa asiantun-
20518: käsittelemästä asiasta. Säännöksessä tarkoitet-    tijoita kuultaessa esille tulleita seikkoja.
20519: tua kokouksen osaa kutsutaan käytännössä              Ehdotuksessa ei ole jätetty mitään asiatyyp-
20520: vakiintuneesti asiantuntijoiden kuulemisvai-       piä asiantuntijoiden julkisen kuulemismahdol-
20521: heeksi. Valiokunta voisi tavanomaisella enem-      lisuuden ulkopuolelle. Toisaalta on kuitenkin
20522: mistöpäätöksellään määrätä tuon vaiheen jul-       selvää, ettei julkinen kuuleminen voi olla sovel-
20523: kiseksi tietyssä asiassa. Jos asiantuntijoita      lettavissa kaikissa tapauksissa. Jos asiantunti-
20524: kuullaan useassa kokouksessa, voisi valiokun-      joiden kuulemisessa esille tulevien seikkojen
20525: nan julkisuuspäätös koskea niitä kaikkia. Toi-     esimerkiksi tiedetään poikkeuksellisesti olevan
20526: saalta julkisiksi voitaisiin päättää myös vain     syystä tai toisesta luonteeltaan luottamukselli-
20527: jotkut tällaisista kokouksista, joskin esimer-     sia, ei julkista kuulemista ole syytä käyttää.
20528: kiksi kuultavia asiantuntijoita koskevat tasa-     Tähän liittyen on myös huomattava, että asian-
20529: puolisuusnäkökohdat saattaisivat puoltaa me-       tuntija voisi mahdolliseen vaitiolovelvollisuu-
20530: nettelyn samanlaisuutta.                           teensa vedoten kieltäytyä esiintymästä kokouk-
20531:    Asiantuntijoiden kuulemisvaiheen voisi mää-     sen julkisessa osassa.
20532: rätä julkiseksi vain sellainen valiokunta, joka       53 §. Pykälä ehdotetaan kokonaan muutet-
20533: käsittelee asiaa valmistelevasti. Ehdotuksessa     tavaksi, joskin lakiehdotuksen asiallinen uudis-
20534: tarkoitetaan toisin sanoen sitä valiokuntaa,       tus sisältyy vain 2 momenttiin. Muilta osin
20535: jonka tehtävänä on laatia asiasta mietintö täys-   pykälän tämän hetkistä sanontaa on nykyai-
20536: istunnolle. Rajauksen tarkoituksena on estää,      kaistettu tarkoittamatta muuttaa säännösten
20537: että asiasta lausunnon antava erikoisvaliokunta    sisältöä.
20538: voisi tekemällä oman kuulemisvaiheensa julki-         Uuden 2 momentin mukaan asianomaisen
20539: seksi luoda paineita julkiseen kuulemiseen         ministeriön olisi annettava erikoisvaliokunnalle
20540: myös asiasta mietintöä valmistelevassa valio-      selvitys sellaisesta kysymyksestä, joka kuuluu
20541: kunnassa. Tarkoitetun julkisuusmääräyksen          valiokunnan toimialaan. Valiokunnan tulisi si-
20542: voisi osaltaan antaa myös suuri valiokunta,        tä pyydettyään saada ministeriöitä selvitys. Sen
20543: sillä sen tehtävänä on 66 §:n 2 ja 3 momentin      antaisivat valiokunnan tavanomaisessa ko-
20544: mukaan laatia mietintö juuri täysistuntokäsit-     kouksessa ilmeisesti tavallisimmin ministeriön
20545: telyä varten.                                      virkamiehet suullisesti ja kirjallisesti. Saatuaan
20546:                                        1990 vp. -    HE n:o 89                                       11
20547: 
20548: selvityksen valiokunta käsittelisi asiaa tavan-      kirkolliskokouksella yksinomainen aloiteoi-
20549: omaisin muodoin, ja esimerkiksi asiantuntijoi-       keus. Tämän on vakiintuneen tulkinnan mu-
20550: ta voitaisiin kuulla. Saamansa selvityksen joh-      kaan katsottu merkitsevän muun ohella sitä,
20551: dosta valiokunta voisi pitäessään sitä tarpeelli-    että eduskunta voi vain joko hyväksyä tai
20552: sena antaa lausuntonsa suoraan asianomaiselle        hylätä kirkolliskokouksen aloitteeseen pohjau-
20553: ministeriölle.                                       tuvan lakiehdotuksen. Valiokunnan muutosoi-
20554:    Selvityksen saamisoikeutta ei sinänsä rajoit-     keutta rajoittaisivat myös 73 §:n 2 momentti ja
20555: taisi asian mahdollinen salassa pidettävyys.         73 a § sekä niihin liittyvä 73 b §. Näissä lain-
20556: Tämän seikan johdosta on kuitenkin huomat-           kohdissa tarkoitetuissa tilanteissa lakiehdotus
20557: tava, että jos valiokunta saisi selvityksen yhtey-   on sen ollessa toisen kerran eduskunnan käsi-
20558: dessä sellaisia asiakirjoja tai tietoja, jotka on    teltävänä hyväksyttävä asiasisällöltään muutta-
20559: laissa tai asetuksessa säädetty salassa pidettä-     mattomana tai hylättävä. Valiokunta ei siten
20560: viksi, ne säilyttäisivät tällaisen oikeudellisen     voisi ehdottaa asiasisältöisiä muutoksia. Vielä
20561: luonteensa myös selvityksen käsittelyn päätyt-       on mainittava sellaiset rajoitukset, jotka liitty-
20562: tyä valiokunnassa. Tätä näkökohtaa koros-            vät 69 §:n 1 momenttiin eli kansainvälisten
20563: taakseen ja tilannetta ehkä selventääkseen ky-       sopimusten voimaan saattamiseen valtionsisäi-
20564: seinen valiokunta VOISI painovapauslain              sesti lailla. Valiokunta ei voisi ehdottaa sopi-
20565: 30 §:stä ilmenevän periaatteen nojalla erikseen      muksen voimaan saattavaan lakiin sellaisia
20566: määrätä saamansa selvityksen käsittelyyn liitty-     muutoksia, jotka olisivat ristiriidassa asian-
20567: vät keskustelut ja asiakirjat salaisiksi.            omaisen sopimuksen sisällön kanssa.
20568:    Ehdotettu selvityksensaamismenettely koski-          Tässä yhteydessä on syytä mainita myös lait,
20569: si kaikkia erikoisvaliokuntia. Koska ulko-           joiden säätämiseen vaaditaan Ahvenanmaan
20570: asiainvaliokunnalla kuitenkin on valtiopäivä-        maakuntapäivien suostumus. Koska kuitenkin
20571: järjestyksen 48 §:n mukaan oikeus saada halli-       suostumus on hankittavissa myös lakiehdotuk-
20572: tukselta selonteko valtakunnan suhteista ulko-       sen eduskuntakäsittelyn jälkeen, ei tämä lain-
20573: valtoihin, ehdotetuna uudistuksella olisi ulko-      säädäntömenettelyn erikoisuus rajoittaisi valio-
20574: asiainvaliokunnalle merkitystä vain muunlaisis-      kunnan muutosoikeutta.
20575: sa sen toimialaan kuuluvissa kysymyksissä.              Valiokunnan muutoksenteko-oikeutta rajoit-
20576:     Pykälän 1 momentti vastaisi sisällöltään         taisi vain niin sanottu asiayhteysvaatimus. Va-
20577: eräin sanonnallisin tarkistuksin nykyistä pykä-      liokunnan ehdottamien muutosten tulisi toisin
20578: lää. Ehdotuksen mukaan vain selvennettäisiin,        sanoen pysyä lainsäädäntöaloitteesta ilmene-
20579: että säännöksessä tarkoitettu valiokunnan tie-       vän tarkoituksen rajoissa.
20580: tojensaantioikeus liittyy asic:rl~n valmisteluun        Valiokunta voisi siten ottaa käsiteltävänä
20581: valiokunnassa. Näin säännösta ..;~ vakiintu-         olevan asian harkittavakseen sen koko laajuu-
20582: neesti tulkittukin.                                  dessa ja tehdä sellaisia muutosehdotuksia, jot-
20583:     Pykälän 3 momentiksi on sijoitettu nykyi~en      ka pysyvät esimerkiksi hallituksen esityksen
20584: pykälän loppuosaa vastaavat säännökset.              nimikkeen tai perustelujen taikka esitykseen
20585:     53 a §. Tämän valtiopäiväjärjesty.l\.seen eh-    sisältyvän lakiehdotuksen tarkoituksen osoitta-
20586: dotetun uuden pykälän mukaan erikoisvalio-           man asiakokonaisuuden piirissä. Valiokunta
20587:  kunta voi mietinnössään harkintansa mukaan          voisi asiayhteysvaatimusta rikkomatta ottaa
20588: tehdä ehdotuksia käsittelemänsä lainsäädäntö-        hallituksen ehdottaman lainsäädäntötoimen
20589:  aloitteen muuttamiseksi.                            johdosta esille sellaisiakin kysymyksiä, joista
20590:     Lainsäädäntöaioitteella tarkoitetaan tässä       käsiteltävänä olevassa esityksessä ei ole mai-
20591:  yhteydessä sellaista hallituksen esitystä tai       nintaa tai ehdotusta, mutta jotka sitä välittö-
20592: edustajan lakialoitetta, jonka valiokunta on         mästi sivuavina tai siitä suorastaan johtuvina
20593:  ottanut asian käsittelyn pohjaksi. Uudet sään-      kuuluvat johdonmukaisesti samaan asiakoko-
20594:  nökset olisivat sovellettavissa myös muihin va-     naisuuteen.
20595:  liokunnassa valmistelevasti käsiteltäviin sää-         Asian luonteesta olisi katsottava johtuvan,
20596:  döksiin kuin lakeihin, kuten eduskunnan työ-        että valiokunta voi lainsäädäntöaloitteen joh-
20597:  järjestykseen ja eräisiin ohjesääntöihin.           dosta tehdä vastaavasti myös asiakokonaisuu-
20598:     Muutosoikeutta rajoittaisivat eräät valtiopäi-   teen liittyviä perustelulausumaehdotuksia.
20599:  väjärjestyksen muut säännökset. Rajoituksista          Vaikka ehdotus sanamuotonsa mukaan kos-
20600:  on ensiksikin huomattava, että kirkkolain sää-      keekin erikoisvaliokunnan mietinnössä tehtäviä
20601:  tämiseen on 31 §:n 2 momenttiin perustuen           muutosehdotuksia, ei säännös luonnollisesti-
20602: 12                                    1990 vp. -     HE n:o 89
20603: 
20604: kaan estäisi toista erikoisvaliokuntaa tekemäs-      mantapaisia sanonnallisia muutoksia kuin edel-
20605: tä omasta puolestaan asiasta annettavassa lau-       lisissäkin momenteissa. Toisessa käsittelyssä
20606: sunnossaan muutosehdotuksia asiasta mietin-          olisi käsittelyn pohjana yleensä asianomaisen
20607: nön laativan valiokunnan huomioon otettavik-         erikoisvaliokunnan mietintö, joka tällöin esi-
20608: si.                                                  teitäisiin uudelleen. Edellä 65 §:n 2 momenttiin
20609:     57 §. Ehdotuksen mukaan työjärjestyksen          ehdotetun muutoksen johdosta mainittua mie-
20610: säännöksin voidaan tehdä mahdolliseksi myön-         tintöä ei enää tällöin kuitenkaan voitaisi panna
20611: tää täysistuntopuheenvuorot muussa kuin il-          pöydälle muutoin kuin eduskunnan tekemällä
20612: moittautumisjärjestyksessä myös silloin, kun         päätöksellä.
20613: käsitellään muuta kuin 2 momentissa nyt jo              Jos eduskunta olisi ensimmäisessä käsittelys-
20614: mainittua merkitykseltään huomattavaa asiaa.         sä päättänyt lähettää asian suureen valiokun-
20615:     Tarkoitus on, että työjärjestykseen otettavan    taan, olisi toisessa käsittelyssä käsittelyn poh-
20616: säännöksen nojalla ryhmäpuheenvuoromenet-            jana suuren valiokunnan mietintö, joka tällöin
20617: telyä voitaisiin noudattaa mainitunlaisissa asi-     esiteltäisiin. Sen pöydällepanoa koskevat sään-
20618: oissa puhemiesneuvoston tapauskohtaisesti te-        nökset 65 §:n 2 momentissa jäisivät asiallisesti
20619: kemien päätösten mukaisesti. Ryhmäpuheen-            ennalleen.
20620: vuoromenettely voisi uudistuksen toteuduttua            Käsittelyn pohjana olevan mietinnön esitte-
20621: olla käytössä esimerkiksi käsiteltäessä täysis-       lyn ja mahdollisen pöydällepanon jälkeen asian
20622: tunnossa poliittisesti poikkeuksellisen kiinnos-     toinen käsittely etenisi nykyiseen tapaan.
20623: tavia lakiehdotuksia.
20624:     65 §. Pykälään on tehty ne tekniset tarkis-         Lakiehdotuksen toinen käsittely julistettai-
20625: tukset, jotka ovat aiheellisia suuren valiokun-      siin päättyneeksi, jos käsittelyn pohjana oleva
20626: nan tehtäviin 66 §:ssä ehdotettujen muutosten        erikoisvaliokunnan tai suuren valiokunnan
20627: johdosta.                                            mietintö hyväksytään kaikin osin. Muussa ta-
20628:     Lisäksi ehdotetaan, että esiteltäessä toisessa   pauksessa lakiehdotus lähetettäisiin eduskun-
20629: käsittelyssä erikoisvaliokunnan mietintö uudel-      nan toisessa käsittelyssä hyväksymän sisällön
20630: leen eli silloin, kun asiaa ei ole päätetty lähet-   mukaisena suureen valiokuntaan. Sen tehtävät
20631: tää ensimmäisessä käsittelyssä suureen valio-        olisivat tässä vaiheessa nykyisen kaltaiset. Suu-
20632: kuntaan, mietintöä ei pykälän 2 momentin             ren valiokunnan antaman mietinnön pohjalta
20633: nojalla enää voitaisi panna pöydälle ensim-          lakiehdotusta käsiteltäisiin nykyisen jatketun
20634: mäistä käsittelyä koskevan 1 momentin sään-          toisen käsittelyn tapaan.
20635: nösten mukaisesti. Erikoisvaliokunnan mietin-           Pykälän 4 momenttia on muutettu teknisesti.
20636: nön pöydällepano olisi siten toisessa käsittelys-       Voimaantulosäännös. Ehdotukseen sisältyy
20637: sä mahdollista vain eduskunnan päätöksellä.          tavanomainen voimaantulosäännös. Lisäksi
20638:     Myös pykälän sanontaa on selkeytetty.            ehdotetaan säädettäväksi, että se, mitä pankki-
20639:     66 §. Pykälän 1-4 momentti ehdotetaan            valiokunnasta muualla lainsäädännössä on sää-
20640: muutettaviksi suuren valiokunnan tehtävien           detty, koskee tämän lain voimaan tultua sitä
20641: uudistamisen johdosta yleisperusteluissa selos-      lain 50 §:ssä tarkoitettua valiokuntaa, jonka
20642: tetulla tavalla.                                     tehtäväksi pankkivaliokunnalle tähän asti kuu-
20643:     Pykälän 1 momenttia on johdonmukaisuu-           luneet tehtävät eduskunnan työjärjestyksessä
20644: den vuoksi muutettava, koska jäljempänä seu-         säädetään. Pankkivaliokunnasta on säädetty
20645: raavissa momenteissa on selvyyden vuoksi ai-         muun muassa Suomen Pankin ohjesäännön
20646: heellista käyttää ilmaisuja erikoisvaliokunta ja     17 §:n 12 kohdassa (142/52).
20647: suuri valiokunta.
20648:     Eräiden sanonnallisten muutosten lisäksi 2
20649: momenttia ehdotetaan muutettavaksi niin, että
20650: lakiehdotuksen ensimmäisen käsittelyn päät-
20651: teeksi eduskunta voisi päättää lähettää asian
20652: suureen valiokuntaan. Tällainen eduskunnan           1.2. Edustajanpalkkiosta annettu laki
20653: työn järjestämistä koskeva päätös voitaisiin
20654: tehdä paitsi edustajan, myös puhemiesneuvos-
20655: ton ehdotuksesta.                                      4 §. Pykälän 1 ja 2 momentti ehdotetaan
20656:     Lakiehdotuksen toista käsittelyä koskevaan       muutettaviksi valtiopäiväjärjestyksen 16 ja
20657: 3 momenttiin on tehty niin ikään joitain sa-         43 §:n muutosta vastaavasti.
20658:                                       1990 vp. -     HE n:o 89                                     13
20659: 
20660: 2. Tarkemmat säännökset ja                           67 §:ssä säädetyssä järjestyksessä. Esitykseen
20661:    määräykset                                        sisältyvä toinen lakiehdotus on käsiteltävä val-
20662:                                                      tiopäiväjärjestyksen 70 §:ssä säädetyllä tavalla.
20663:   Tässä esityksessä tarkoitettuja lainmuutoksia
20664: koskevat tarkemmat säännökset annettaisiin
20665: eduskunnan työjärjestyksessä ja eduskunnan           4. Voimaantulo
20666: vaalisäännössä, joiden muuttamisesta eduskun-
20667: nan puhemiesneuvosto antaa erillisen ehdotuk-           Tarkoituksena on, että uudistetut säännök-
20668: sen. Lähempiä säännöksiä ja määräyksiä an-           set olisivat sovellettavina vuonna 1991 toimitet-
20669: nettaisiin lisäksi myöhemmin suuren valiokun-        tavissa kansanedustajain vaaleissa valittavan
20670: nan työjärjestyksessä ja valiokuntia koskevissa      eduskunnan toimikauden alussa. Tämän vuok-
20671: ohjeissa.                                            si on tarkoituksenmukaista, että ehdotetut lait
20672:                                                      tulisivat voimaan tätä ennen vuoden 1991 alku-
20673:                                                      puolella.
20674: 3. Säätämisjärjestys
20675:                                                         Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
20676:   Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen muut-       kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
20677: tamisesta on käsiteltävä valtiopäiväjärjestyksen     set:
20678: 
20679: 
20680: 1.                                             Laki
20681:                                valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta
20682: 
20683:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
20684: tavalla,
20685:   muutetaan valtiopäiväjärjestyksen 16 §:n 3 momentti, 36 §:n 4 momentti, 40, 42 ja 43 §,
20686: 50 §:n 1 ja 2 momentti, 53 §, 57 §:n 2 momentti, 65 § ja 66 §:n 1-4 momentti,
20687:   sellaisina kuin niistä ovat 16 §:n 3 momentti 6 päivänä marraskuuta 1970 annetussa laissa
20688: (663/70), 36 §:n 4 momentti 14 päivänä marraskuuta 1969 annetussa laissa (685/69), 40 ja 42 §
20689: sekä 57 §:n 2 momentti 18 päivänä maaliskuuta 1983 annetussa laissa (278/83) ja 43 §
20690: muutettuna viimeksi mainitulla lailla ja 13 päivänä maaliskuuta 1987 annetulla lailla (316/87),
20691: sekä
20692:   lisätään 52 §:ään uusi 4 momentti ja lakiin uusi 53 a § seuraavasti:
20693: 
20694:                       16 §                                                 40 §
20695:                                                         Vaalikauden ensimmäisillä valtiopäivillä on
20696:   Sanotussa laissa on myös määrättävä sen            seitsemän päivän kuluessa niiden avaamisesta
20697: palkkion perusteet, joka valtiopäivien keskey-       asetettava perustuslakivaliokunta, lakivalio-
20698: dyttyä ja eduskunnan lopetettua istuntonsa           kunta, ulkoasiainvaliokunta ja valtiovarainva-
20699: maksetaan erikoisvaliokuntien ja palkkaval-          liokunta sekä muut pysyvät erikoisvaliokun-
20700: tuuskunnan jäsenille sekä niille edustajille, joi-   nat, joista säädetään eduskunnan työjärjestyk-
20701: den tehtävänä on eduskunnan vastausten ja            sessä.
20702: kirjelmien sekä valtiopäiväpäätöksen tarkista-          Perustuslakivaliokunnassa, lakivaliokunnas-
20703: minen.                                               sa ja ulkoasiainvaliokunnassa on vähintään
20704:                                                      seitsemäntoista jäsentä,     valtiovarainvalio-
20705:                                                      kunnassa vähintään kaksikymmentäyksi jäsen-
20706:                       36 §                           tä ja muussa pysyvässä erikoisvaliokunnassa
20707:                                                      vähintään yksitoista jäsentä. Pysyvässä valio-
20708:    Valtioneuvoston tiedonannon ja ilmoituksen        kunnassa on lisäksi oltava varajäseniä vähin-
20709: käsittelyä ei jatketa seuraavilla valtiopäivillä.    tään neljäsosa jäsenten määrästä.
20710: Myöskään valtioneuvoston selonteon käsittelyä           Eduskunta voi asettaa tilapäisen erikoisva-
20711: ei jatketa seuraavilla valtiopäivillä, ellei edus-   liokunnan valmistelemaan erityistä asiaa. Tila-
20712: kunta toisin päätä.                                  päiseen valiokuntaan on valittava vähintään
20713: 14                                    1990 vp. -     HE n:o 89
20714: 
20715: yksitoista jäsentä sekä varajäseniä vähintään                               52§
20716: neljäsosa jäsenten määrästä.
20717:     Jos erikoisvaliokunta havaitsee tarpeelliseksi     Valiokunta voi määrätä kokouksensa julki-
20718: lisätä valiokunnan jäsenten tai varajäsenten         seksi siltä osin kuin valiokunta hankkii tietoja
20719: määrää, tulee sen tehdä siitä esitys eduskunnal-     asiasta, jota se käsittelee valmistelevasti.
20720: le.
20721:                                                                              53§
20722:                       42 §                              Jos valiokunnan tarvitsee jonkin asian val-
20723:    Vaalikauden ensimmäisillä varsinaisilla val-      mistelua varten saada nähtäväkseen virkatoi-
20724: tiopäivillä on seitsemän päivän kuluessa niiden      missa kertyneitä asiakirjoja joitain viranomai-
20725: avaamisesta asetettava suuri valiokunta. Valio-      selta tai sellaiselta yleiseltä laitokselta, joka ei
20726: kunnassa on vähintään kaksikymmentäviisi jä-         ole eduskunnan hallinnon alainen, taikka saa-
20727: sentä ja varajäseniä vähintään kolmasosa jä-         da niiltä suullisia tai kirjallisia tietoja, on
20728: senten määrästä. Suuren valiokunnan jäsenten         pääministerin tai asianomaisen ministerin ryh-
20729: vaalista ja toimikaudesta on voimassa, mitä          dyttävä valiokunnan pyynnöstä sellaiseen toi-
20730: pysyvän erikoisvaliokunnan jäsenten vaalista         meen, että vaaditut asiakirjat tai tiedot viipy-
20731: ja toimikaudesta on säädetty.                        mättä annetaan valiokunnalle.
20732:                                                         Asianomaisen ministeriön tulee antaa eri-
20733:                                                      koisvaliokunnalle sen pyytämä selvitys kysy-
20734:                       43 §                           myksestä, joka kuuluu valiokunnan toimi-
20735:    Sen estämättä, että valtiopäivät on keskey-       alaan. Selvityksen johdosta valiokunta voi tar-
20736: tetty tai eduskunta on lopettanut istuntonsa,        vittaessa antaa ministeriölle lausunnon.
20737: ulkoasiainvaliokunta kokoontuu hallituksen              Jos asiakirjoja tai tietoja taikka selvitystä ei
20738: pyynnöstä tai valiokunnan puheenjohtajan             voida antaa, on syy siihen valiokunnalle ilmoi-
20739: aloitteesta taikka jos vähintään kolmasosa va-       tettava.
20740: liokunnan jäsenistä pyytää sitä kirjallisesti pu-                        53 a §
20741: heenjohtajalta.                                        Erikoisvaliokunnalla on mietinnössään oi-
20742:    Muu erikoisvaliokunta kokoontuu valtiopäi-        keus ehdottaa muutoksia käsittelemäänsä lain-
20743: vien keskeydyttyä valiokunnan puheenjohtajan         säädäntöaloitteeseen, jollei tämän lain muista
20744: aloitteesta tai jos vähintään kolmasosa valio-       säännöksistä muuta johdu. Muutosten tulee
20745: kunnan jäsenistä pyytää sitä kirjallisesti pu-       pysyä lainsäädäntöaloitteesta ilmenevän tarkoi-
20746: heenjohtajalta.                                      tuksen rajoissa.
20747: 
20748:                        50§                                                  57§
20749:   Suomen Pankin hallintoa ja tilaa, pankkival-
20750: tuusmiesten ja pankin johtokunnan toimintaa             Käsiteltäessä valtion tulo- ja menoarviota,
20751: sekä eduskunnan vastattavana olevien rahasto-        valtioneuvoston tiedonantoa, ilmoitusta tai se-
20752: jen tilaa ja hoitoa tutkii se pysyvä erikoisvalio-   lontekoa sekä välikysymystä samoin kuin muu-
20753: kunta, jolle nämä tehtävät säädetään eduskun-        ta merkitykseltään huomattavaa asiaa edusta-
20754: nan työjärjestyksessä. Valiokunnan tulee antaa       jille voidaan kuitenkin myöntää puheenvuorot
20755: tästä mietintö eduskunnalle.                         1 momentin säännöksestä poiketen siinä järjes-
20756:   Valiokunnan on tehtävä tarpeelliset ehdo-          tyksessä kuin siitä on eduskunnan työjärjestyk-
20757: tukset Suomen Pankin ohjesäännön ja pankki-          sessä säädetty. Tällöinkin on voimassa, mitä 59
20758: valtuusmiesten johtosäännön säätämisestä,            ja 60 §:ssä on puheenvuorojen myöntämisestä
20759: muuttamisesta tai kumoamisesta ja muiden             säädetty.
20760: Suomen Pankkia koskevien määräysten anta-
20761: misesta sekä valmistella kaikki näitä asioita
20762: koskevat hallituksen esitykset ja muut ehdo-                               65 §
20763: tukset. Päätöstä Suomen Pankin voittovarojen           Erikoisvaliokunnan mietintö on, kun se ensi
20764: käyttämisestä ei saa tehdä, ennen kuin valio-        kerran esitellään, pantava pöydälle. Esiteltäes-
20765: kunta on antanut asiasta lausunnon.                  sä mietintö seuraavan kerran ensimmäiseen
20766:                                                      käsittelyyn on se keskustelun jälkeen tai ilman
20767:                                        1990 vp. -    HE n:o 89                                    15
20768: 
20769: keskustelua vielä pantava pöydälle, jos kaksi        nan mietintö, milloin se on asiasta annettu, ja
20770: jäsentä sitä pyytää, mutta kun asia ensimmäi-        eduskunta ryhtyy lakiehdotusta tutkimaan ja
20771: sessä käsittelyssä tapahtuneen pöydällepanon         tekee päätöksen kustakin sen eri kohdasta. Jos
20772: jälkeen tulee siinä uudelleen esille, ei sitä enää   valiokunnan ehdotus kaikin puolin hyväksy-
20773: voida panna pöydälle.                                tään, julistetaan toinen käsittely päättyneeksi.
20774:    Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske           Muussa tapauksessa lähetetään lakiehdotus sa-
20775: toista käsittelyä. Suuren valiokunnan mietintö       namuodoltaan sellaisena kuin se eduskunnan
20776: on kuitenkin sitä ensi kerran esiteltäessä panta-    päätöksellä on hyväksytty suureen valiokun-
20777: va pöydälle, jos kaksi edustajaa sitä pyytää.        taan, joka voi puoltaa ehdotusta sellaisenaan
20778:                                                      tai muutettuna taikka esittää sen hylättäväksi.
20779:                        66 §                          Jos suuri valiokunta on ehdottanut muutoksia,
20780:    Jos erikoisvaliokunnan mietintö koskee la-        päättää eduskunta niiden hyväksymisestä tai
20781: kiehdotuksen hyväksymistä tai hylkäämistä, on        hylkäämisestä, minkä jälkeen asian toinen kä-
20782: asia eduskunnan täysistunnossa otettava kol-         sittely julistetaan päättyneeksi.
20783: men eri käsittelyn alaiseksi.                           Jos valiokunnan mietintö sisältää lakiehdo-
20784:    Ensimmäisessä käsittelyssä esitellään erikois-    tuksen, ei toisessa käsittelyssä saa tehdä ehdo-
20785: valiokunnan mietintö ja annetaan eduskunnan          tusta lakiehdotuksen hylkäämisestä.
20786: jäsenille tilaisuus lausua käsityksensä asiasta.
20787: Kun keskustelu asiasta on julistettu päätty-
20788: neeksi, eduskunta voi lähettää asian, siitä muu-
20789: ta päätöstä tekemättä, suureen valiokuntaan,            Tämä laki tulee voimaan       päivänä
20790: jonka tulee mietinnössään tehdä ne ehdotuk-          kuuta 19
20791: set, joihin valiokunta katsoo olevan aihetta.           Mitä muualla on säädetty pankkivalio-
20792:    Toisessa käsittelyssä esitellään erikoisvalio-    kunnasta, koskee tämän lain voimaan tultua
20793: kunnan mietintö uudelleen tai suuren valiokun-       lain 50 §:ssä tarkoitettua valiokuntaa.
20794: 
20795: 
20796: 
20797: 
20798: 2.
20799:                                                Laki
20800:                       edustajanpalkkiosta annetun lain 4 §:n muuttamisesta
20801: 
20802:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 70 §:ssä säädetyllä
20803: tavalla,
20804:   muutetaan edustajanpalkkiosta 30 päivänä huhtikuuta 1947 annetun lain (328/47) 4 §:n 1 ja 2
20805: momentti, sellaisina kuin ne ovat 18 päivänä maaliskuuta 1983 annetussa laissa (281183),
20806: seuraavasti:
20807: 
20808:                     4§                               saa vuotuisen palkkionsa lisäksi palkkion siltä
20809:   Erikoisvaliokunnan tai kansliatoimikunnan          ajalta, minkä valiokunnan tai toimikunnan työ
20810: jäsen, joka on ottanut osaa valiokunnan tai          on kestänyt ja minkä hän on käyttänyt sitä
20811: toimikunnan kokoukseen valtiopäivien keskey-         varten tehtäviin matkoihin. Palkkio on tällöin
20812: dyttyä tai eduskunnan lopetettua istuntonsa,         puolet 1 §:ssä säädetystä päiväpalkkiosta.
20813: 16                                   1990 vp. -     HE n:o 89
20814: 
20815:    Saman palkkion saavat valtiopäiväjärjestyk-      siltä ajalta, jolta he 2 §:n mukaisesti eivät saa
20816: sen 42 a §:ssä tarkoitetut tarkistajat valtiopäi-   palkkiota, 1 §:ssä säädetty päiväpalkkio.
20817: vien keskeydyttyä tai eduskunnan lopetettua
20818: istuntonsa suorittamaansa työhön ja sitä var-
20819: ten tekemiinsä matkoihin käyttämäitään ajalta.        Tämä laki tulee voimaan         päivänä
20820: Vaalikauden päätyttyä on tarkistajien palkkio       kuuta 19 .
20821: 
20822: 
20823:      Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1990
20824: 
20825: 
20826:                                       Tasavallan Presidentti
20827:                                        MAUNO KOIVISTO
20828: 
20829: 
20830: 
20831: 
20832:                                                                 Oikeusministeri Tarja Halonen
20833:                                     1990 vp. -    HE n:o 89                                      17
20834: 
20835:                                                                                             Liite 1
20836: 
20837: 
20838: 
20839: 
20840: 1.
20841:                                             Laki
20842:                              valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta
20843: 
20844:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
20845: tavalla,
20846:   muutetaan valtiopäiväjärjestyksen 16 §:n 3 momentti, 36 §:n 4 momentti, 40, 42 ja 43 §,
20847: 50 §:n 1 ja 2 momentti, 53 §, 57 §:n 2 momentti, 65 § ja 66 §:n 1-4 momentti,
20848:   sellaisina kuin niistä ovat 16 §:n 3 momentti 6 päivänä marraskuuta 1970 annetussa laissa
20849: (663/70), 36 §:n 4 momentti 14 päivänä marraskuuta 1969 annetussa laissa (685/69), 40 ja 42 §
20850: sekä 57 §:n 2 momentti 18 päivänä maaliskuuta 1983 annetussa laissa (278/83) ja 43 §
20851: muutettuna viimeksi mainitulla lailla ja 13 päivänä maaliskuuta 1987 annetulla lailla (316/87),
20852: sekä
20853:   lisätään 52 §:ään uusi 4 momentti ja lakiin uusi 53 a § seuraavasti:
20854: 
20855: Voimassa oleva laki                               Ehdotus
20856: 
20857:                                               16 §
20858: 
20859:    Sanotussa laissa on myös määrättävä sen          Sanotussa laissa on myös määrättävä sen
20860: palkkion perusteet, joka valtiopäivien keskey-    palkkion perusteet, joka valtiopäivien keskey-
20861: dyttyä ja niiden päätyttyä on tuleva valtiova-    dyttyä ja eduskunnan lopetettua istuntonsa
20862: rainvaliokunnan, ulkoasiainvaliokunnan ja         maksetaan erikoisvaliokuntien ja palkkaval-
20863: palkkavaltuuskunnan jäsenille sekä niille edus-   tuuskunnan jäsenille sekä niille edustajille, joi-
20864: tajille, joiden tehtävänä on eduskunnasta me-     den tehtävänä on eduskunnan vastausten ja
20865: nevien kirjelmien ja valtiopäiväpäätöksen tar-    kirjelmien sekä valtiopäiväpäätöksen tarkista-
20866: kistaminen.                                       minen.
20867: 
20868: 
20869:                                               36 §
20870: 
20871:   Edellä mainittujen asioiden käsittelyä älköön      Valtioneuvoston tiedonannon ja ilmoituksen
20872: seuraavilla valtiopäivillä jatkettako.            käsittelyä ei jatketa seuraavilla valtiopäivillä.
20873:                                                   Myöskään valtioneuvoston selonteon käsittelyä
20874:                                                   ei jatketa seuraavilla valtiopäivillä, ellei edus-
20875:                                                   kunta toisin päätä.
20876: 
20877:                       40 §                                              40 §
20878:    Vaalikauden ensimmäisillä valtiopäivillä on       Vaalikauden ensimmäisillä valtiopäivillä on
20879: seitsemän päivän kuluessa niiden avaamisesta      seitsemän päivän kuluessa niiden avaamisesta
20880: asetettava perustuslakivaliokunta, lakivalio-     asetettava perustuslakivaliokunta, lakivalio-
20881: kunta, ulkoasiainvaliokunta, valtiovarainvalio-   kunta, ulkoasiainvaliokunta ja valtiovarainva-
20882: kunta ja pankkivaliokunta sekä muut pysyvät       liokunta sekä muut pysyvät erikoisvaliokun-
20883: valiokunnat, joista säädetään eduskunnan työ-     nat, joista säädetään eduskunnan työjärjestyk-
20884: järjestyksessä.                                   sessä.
20885:    Perustuslakivaliokunnassa, lakivaliokunnas-       Perustuslakivaliokunnassa, lakivaliokunnas-
20886: sa ja ulkoasiainvaliokunnassa on vähintään        sa ja ulkoasiainvaliokunnassa on vähintään
20887: 
20888: 3 300720U
20889: 18                                   1990 vp. -     HE n:o 89
20890: 
20891: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
20892: 
20893: seitsemäntoista jäsentä,      valtiovarainvalio-    seitsemäntoista jäsentä,     valtiovarainvalio-
20894: kunnassa vähintään kaksikymmentäyksi jäsen-         kunnassa vähintään kaksikymmentäyksi jäsen-
20895: tä sekä pankkivaliokunnassa ja muussa pysy-         tä ja muussa pysyvässä erikoisvaliokunnassa
20896: vässä valiokunnassa vähintään yksitoista jäsen-     vähintään yksitoista jäsentä. Pysyvässä valio-
20897: tä. Pysyvässä valiokunnassa on lisäksi oltava       kunnassa on lisäksi oltava varajäseniä vähin-
20898: varajäseniä vähintään neljäsosa jäsenten mää-       tään neljäsosa jäsenten määrästä.
20899: rästä.
20900:    Eduskunta voi asettaa tilapäisen valiokun-           Eduskunta voi asettaa tilapäisen erikoisva-
20901: nan valmistelemaan erityistä asiaa. Tilapäiseen     liokunnan valmistelemaan erityistä asiaa. Tila-
20902: valiokuntaan on valittava vähintään yksitoista      päiseen valiokuntaan on valittava vähintään
20903: jäsentä sekä varajäseniä vähintään neljäsosa        yksitoista jäsentä sekä varajäseniä vähintään
20904: jäsenten määrästä.                                  neljäsosa jäsenten määrästä.
20905:    Jos valiokunta havaitsee tarpeelliseksi lisätä       Jos erikoisvaliokunta havaitsee tarpeelliseksi
20906: valiokunnan jäsenten tai varajäsenten lukua,        lisätä valiokunnan jäsenten tai varajäsenten
20907: tulee sen tehdä siitä esitys eduskunnalle.          määrää, tulee sen tehdä siitä esitys eduskunnal-
20908:                                                     le.
20909: 
20910:                       42 §                                                42 §
20911:    Vaalikauden ensimmäisillä valtiopäivillä on         Vaalikauden ensimmäisillä varsinaisilla val-
20912: seitsemän päivän kuluessa niiden avaamisesta        tiopäivillä on seitsemän päivän kuluessa niiden
20913: asetettava suuri valiokunta. Valiokunnassa on       avaamisesta asetettava suuri valiokunta. Valio-
20914: vähintään neljäkymmentäviisi jäsentä ja vara-       kunnassa on vähintään kaksikymmentäviisi jä-
20915: jäseniä vähintään kolmasosa jäsenten määräs-        sentä ja varajäseniä vähintään kolmasosa jä-
20916: tä. Suuren valiokunnan jäsenten vaalista ja         senten määrästä. Suuren valiokunnan jäsenten
20917: toimikaudesta on voimassa, mitä valitsijamies-      vaalista ja toimikaudesta on voimassa, mitä
20918: ten vaalista ja toimikaudesta on säädetty.          pysyvän erikoisvaliokunnan jäsenten vaalista
20919:                                                     ja toimikaudesta on säädetty.
20920: 
20921:                       43 §                                                43 §
20922:    Sen estämättä, että valtiopäivät on keskey-         Sen estämättä, että valtiopäivät on keskey-
20923: tetty tai eduskunnan työ on julistettu päätty-      tetty tai eduskunta on lopettanut istuntonsa,
20924: neeksi taikka eduskunta on hajaantunut, ulko-       ulkoasiainvaliokunta kokoontuu hallituksen
20925: asiainvaliokunta kokoontuu hallituksen pyyn-        pyynnöstä tai valiokunnan puheenjohtajan
20926: nöstä tai jos vähintään kolmasosa valiokunnan       aloitteesta taikka jos vähintään kolmasosa va-
20927: jäsenistä pyytää sitä kirjallisesti puheenjohta-    liokunnan jäsenistä pyytää sitä kirjallisesti pu-
20928: jalta.                                              heenjohtajalta.
20929:    Muu erikoisvaliokunta voi toimia valtiopäi-         Muu erikoisvaliokunta kokoontuu valtiopäi-
20930: vien keskeydyttyä, milloin eduskunta niin päät-     vien keskeydyttyä valiokunnan puheenjohtajan
20931: tää.                                                aloitteesta tai jos vähintään kolmasosa valio-
20932:                                                     kunnan jäsenistä pyytää sitä kirjallisesti pu-
20933:                                                     heenjohtajalta.
20934:                       50§                                                 50§
20935:   Pankkivaliokunnan tulee tutkia Suomen               Suomen Pankin hallintoa ja tilaa, pankkival-
20936: Pankin hallinto ja tila sekä pankkivaltuusmies-     tuusmiesten ja pankin johtokunnan toimintaa
20937: ten ja pankin johtokunnan toiminta ynnä edus-       sekä eduskunnan vastattavana olevien rahasto-
20938: kunnan vastattavana olevien rahastojen tila ja      jen tilaa ja hoitoa tutkii se pysyvä erikoisvalio-
20939: hoito sekä antaa tästä kertomukset eduskun-         kunta, jolle nämä tehtävät säädetään eduskun-
20940: nalle.                                              nan työjärjestyksessä. Valiokunnan tulee antaa
20941:                                                     tästä mietintö eduskunnalle.
20942:   Valiokunnan on tehtävä tarpeelliset ehdo-           Valiokunnan on tehtävä tarpeelliset ehdo-
20943: tukset Suomen Pankin ohjesäännön ja pankki-         tukset Suomen Pankin ohjesäännön ja pankki-
20944:                                         1990 vp. -     HE n:o 89                                        19
20945: 
20946: Voimassa oleva laki                                    Ehdotus
20947: valtuusmiesten johtosäännön säätämisestä,              valtuusmiesten johtosäännön säätämisestä,
20948: muuttamisesta tai kumoamisesta ynnä muiden             muuttamisesta tai kumoamisesta ja muiden
20949: Suomen Pankkia koskevien määräysten anta-              Suomen Pankkia koskevien määräysten anta-
20950: misesta sekä valmistella kaikki näitä asioita          misesta sekä valmistella kaikki näitä asioita
20951: koskevat hallituksen esitykset ja muut ehdo-           koskevat hallituksen esitykset ja muut ehdo-
20952: tukset. Älköön päätöstä tehtäkö Suomen Pan-            tukset. Päätöstä Suomen Pankin voittovarojen
20953: kin voittovarojen käyttämisestä, ennenkuin             käyttämisestä ei saa tehdä, ennen kuin valio-
20954: pankkivaliokunta on antanut asiasta lausun-            kunta on antanut asiasta lausunnon.
20955: non.
20956: 
20957: 
20958:                                                    52§
20959: 
20960:                                                           Valiokunta voi määrätä kokouksensa julki-
20961:                                                        seksi siltä osin kuin valiokunta hankkii tietoja
20962:                                                        asiasta, jota se käsittelee valmistelevasti.
20963: 
20964:                        53 §                                                    53 §
20965:    Jos valiokunta katsoo tarvitsevansa saada              Jos valiokunnan tarvitsee jonkin asian val-
20966: joltakulta viranomaiselta tai sellaisesta yleises-     mistelua varten saada nähtäväkseen virkatoi-
20967: tä laitoksesta, joka ei ole eduskunmin hallin-         missa kertyneitä asiakirjoja joitain viranomai-
20968: non alainen, nähdäkseen virkatoimissa kerty-           selta tai sellaiselta yleiseltä laitokselta, joka ei
20969: neitä asiakirjoja taikka saada suullisia tai kir-      ole eduskunnan hallinnon alainen, taikka saa-
20970: jallisia tietoja viranomaiselta tai sellaisesta lai-   da niiltä suullisia tai kirjallisia tietoja, on
20971: toksesta, ryhtyköön pääministeri tai asian-            pääministerin tai asianomaisen ministerin ryh-
20972: omainen ministeri valiokunnan pyynnöstä sel-           dyttävä valiokunnan pyynnöstä sellaiseen toi-
20973: laiseen toimeen, että vaaditut asiakirjat tai          meen, että vaaditut asiakirjat tai tiedot viipy-
20974: tiedot viipymättä annetaan valiokunnalle. Jos          mättä annetaan valiokunnalle.
20975: niitä ei voida antaa, on syy siihen valiokun-
20976: nalle ilmoitettava.                                       Asianomaisen ministeriön tulee antaa eri-
20977:                                                        koisvaliokunnalle sen pyytämä selvitys kysy-
20978:                                                        myksestä, joka kuuluu valiokunnan toimi-
20979:                                                        alaan. Selvityksen johdosta valiokunta voi tar-
20980:                                                        vittaessa antaa ministeriölle lausunnon.
20981:                                                           Jos asiakirjoja tai tietoja taikka selvitystä ei
20982:                                                        voida antaa, on syy siihen valiokunnalle ilmoi-
20983:                                                        tettava.
20984:                                                                              53 a §
20985:                                                           Erikoisvaliokunnalla on mietinnössään oi-
20986:                                                        keus ehdottaa muutoksia käsittelemäänsä lain-
20987:                                                        säädäntöaloitteeseen, jollei tämän lain muista
20988:                                                        säännöksistä muuta johdu. Muutosten tulee
20989:                                                        pysyä lainsäädäntöaloitteesta ilmenevän tarkoi-
20990:                                                        tuksen rajoissa.
20991: 
20992:                                                    57§
20993: 
20994:   Käsiteltäessä valtion tulo- ja menoarviota,              Käsiteltäessä valtion tulo- ja menoarviota,
20995: valtioneuvoston tiedonantoa, ilmoitusta ja se-         valtioneuvoston tiedonantoa, ilmoitusta tai se-
20996: lontekoa sekä välikysymystä edustajille voi-           lontekoa sekä välikysymystä samoin kuin muu-
20997: daan kuitenkin myöntää puheenvuorot 1 mo-              ta merkitykseltään huomattavaa asiaa edusta-
20998: mentin säännöksestä poiketen siinä järjestyk-          jille voidaan kuitenkin myöntää puheenvuorot
20999: 20                                    1990 vp. -     HE n:o 89
21000: 
21001: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
21002: sessä kuin siitä on eduskunnan työjärjestykses-      1 momentin säännöksestä poiketen siinä järjes-
21003: sä säädetty. Tällöinkin on voimassa, mitä 59 ja      tyksessä kuin siitä on eduskunnan työjärjestyk-
21004: 60 §:ssä on puheenvuorojen myöntämisestä             sessä säädetty. Tällöinkin on voimassa, mitä 59
21005: säädetty.                                            ja 60 §:ssä on puheenvuorojen myöntämisestä
21006:                                                      säädetty.
21007: 
21008: 
21009:                        65 §                                                65 §
21010:    Valiokunnan mietintö on, kun se ensi kerran          Erikoisvaliokunnan mietintö on, kun se ensi
21011: esitellään, pantava pöydälle. Seuraavalla ker-       kerran esitellään, pantava pöydälle. Esiteltäes-
21012: ralla esiteltäessä on se, keskusteltua tai keskus-   sä mietintö seuraavan kerran ensimmäiseen
21013: telutta, vielä pöydälle pantava, jos kaksi jäsen-    käsittelyyn on se keskustelun jälkeen tai ilman
21014: tä tai useammat sitä pyytävät, mutta kun asia        keskustelua vielä pantava pöydälle, jos kaksi
21015: kolmannen kerran tulee esille, älköön sitä enää      jäsentä sitä pyytää, mutta kun asia ensimmäi-
21016: pöydälle pantako.                                    sessä käsittelyssä tapahtuneen pöydällepanon
21017:                                                      jälkeen tulee siinä uudelleen esille, ei sitä enää
21018:                                                      voida panna pöydälle.
21019:    Mitä edellisessä momentissa on säädetty, ei          Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske
21020: koske suuren valiokunnan mietintöä, joka kui-        toista käsittelyä. Suuren valiokunnan mietintö
21021: tenkin, kun se ensi kerran esitellään, pöydälle      on kuitenkin sitä ensi kerran esiteltäessä panta-
21022: pantakoon, jos kaksi edustajaa tai useammat          va pöydälle, jos kaksi edustajaa sitä pyytää.
21023: sitä pyytävät.
21024: 
21025:                        66 §                                                 66 §
21026:    Jos valiokunnan mietintö koskee lakiehdo-             Jos erikoisva/iokunnan mietintö koskee la-
21027: tuksen hyväksymistä tai hylkäämistä, on asia         kiehdotuksen hyväksymistä tai hylkäämistä, on
21028: eduskunnan täysistunnossa otettava kolmen eri        asia eduskunnan täysistunnossa otettava kol-
21029: käsittelyn alaiseksi.                                men eri käsittelyn alaiseksi.
21030:    Ensimmäisessä käsittelyssä esitellään valio-         Ensimmäisessä käsittelyssä esitellään erikois-
21031: kunnan mietintö ja annetaan eduskunnan jäse-         valiokunnan mietintö ja annetaan eduskunnan
21032: nille tilaisuus lausua mielensä asiasta. Sitten-     jäsenille tilaisuus lausua käsityksensä asiasta.
21033: kuin keskustelu on julistettu päättyneeksi, lä-      Kun keskustelu asiasta on julistettu päätty-
21034: hetetään kysymys, päätöstä itse asiasta teke-        neeksi, eduskunta voi lähettää asian, siitä muu-
21035: mättä, suureen valiokuntaan, jonka tulee siitä       ta päätöstä tekemättä, suureen valiokuntaan,
21036: antaa lausunto ja tehdä ne ehdotukset, joihin        jonka tulee mietinnössään tehdä ne ehdotuk-
21037: valiokunta katsoo aihetta olevan.                    set, joihin valiokunta katsoo olevan aihetta.
21038:    Toisessa käsittelyssä esitellään suuren valio-       Toisessa käsittelyssä esitellään erikoisva/io-
21039: kunnan mietintö, ja eduskunta ryhtyy lakieh-         kunnan mietintö uudelleen tai suuren valiokun-
21040: dotusta tutkimaan ja tekee päätöksen kustakin        nan mietintö, milloin se on asiasta annettu, ja
21041: sen eri kohdasta. Jos suuren valiokunnan eh-         eduskunta ryhtyy lakiehdotusta tutkimaan ja
21042: dotus kaikin puolin hyväksytään, julistetaan         tekee päätöksen kustakin sen eri kohdasta. Jos
21043: toinen käsittely päättyneeksi. Ellei suuren va-      valiokunnan ehdotus kaikin puolin hyväksy-
21044: liokunnan ehdotusta muuttamattomana hyväk-           tään, julistetaan toinen käsittely päättyneeksi.
21045: sytä, lähetetään lakiehdotus, sanamuodoltaan         Muussa tapauksessa lähetetään lakiehdotus sa-
21046: semmoisena kuin se eduskunnan päätöksellä            namuodoltaan sellaisena kuin se eduskunnan
21047: on hyväksytty, takaisin suureen valiokuntaan,        päätöksellä on hyväksytty suureen valiokun-
21048: jonka tulee puoltaa ehdotusta semmoisenaan           taan, joka voi puoltaa ehdotusta sellaisenaan
21049: tahi muutettuna taikka esittää se hylättäväksi.      tai muutettuna taikka esittää sen hylättäväksi.
21050: Jos suuri valiokunta on ehdottanut muutoksia,        Jos suuri valiokunta on ehdottanut muutoksia,
21051: päättää eduskunta niiden hyväksymisestä tai          päättää eduskunta niiden hyväksymisestä tai
21052: hylkäämisestä, jonka jälkeen asian toinen kä-        hylkäämisestä, minkä jälkeen asian toinen kä-
21053: sittely julistetaan päättyneeksi.                    sittely julistetaan päättyneeksi.
21054:                                       1990 vp. -    HE n:o 89                                     21
21055: 
21056: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
21057:   Jos suuren valiokunnan mietintö sisältää            Jos valiokunnan mietintö sisältää lakiehdo-
21058: lakiehdotuksen, älköön toisessa käsittelyssä        tuksen, ei toisessa käsittelyssä saa tehdä ehdo-
21059: tehtäkö ehdotusta koko lakiehdotuksen hyl-          tusta lakiehdotuksen hylkäämisestä.
21060: käämisestä.
21061: 
21062: 
21063:                                                        Tämä laki tulee voimaan       päivänä
21064:                                                     kuuta 19 .
21065:                                                        Mitä muualla on säädetty pankkivalio-
21066:                                                     kunnasta, koskee tämän lain voimaan tultua
21067:                                                     lain 50 §:ssä tarkoitettua valiokuntaa.
21068: 
21069: 
21070: 
21071: 2.
21072:                                              Laki
21073:                       edustajanpalkkiosta annetun lain 4 §:n muuttamisesta
21074: 
21075:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 70 §:ssä säädetyllä
21076: tavalla,
21077:   muutetaan edustajanpalkkiosta 30 päivänä huhtikuuta 1947 annetun lain (328/47) 4 §:n 1 ja 2
21078: momentti, sellaisina kuin ne ovat 18 päivänä maaliskuuta 1983 annetussa laissa (281183),
21079: seuraavasti:
21080: 
21081:  Voimassa oleva laki                                Ehdotus
21082: 
21083:                        4 §                                                4§
21084:    Ulkoasiainvaliokunnan tai valtiovarainvalio-       Erikoisvaliokunnan tai kansliatoimikunnan
21085: kunnan taikka kansliatoimikunnan jäsen, joka        jäsen, joka on ottanut osaa valiokunnan tai
21086: on ottanut osaa valiokunnan tai toimikunnan         toimikunnan kokoukseen valtiopäivien keskey-
21087: kokoukseen valtiopäivien keskeydyttyä tai           dyttyä tai eduskunnan lopetettua istuntonsa,
21088: eduskunnan työn tultua julistetuksi päätty-         saa vuotuisen palkkionsa lisäksi palkkion siltä
21089: neeksi taikka eduskunnan hajaannuttua, saa          ajalta, minkä valiokunnan tai toimikunnan työ
21090: vuotuisen palkkionsa lisäksi palkkion siltä ajal-   on kestänyt ja minkä hän on käyttänyt sitä
21091: ta, minkä valiokunnan tai toimikunnan työ on        varten tehtäviin matkoihin. Palkkio on tällöin
21092: kestänyt ja minkä hän on käyttänyt sitä varten      puolet 1 §:ssä säädetystä päiväpalkkiosta.
21093: tehtäviin matkoihin. Palkkio on tällöin puolet
21094: 1 §:ssä säädetystä päiväpalkkiosta.
21095:    Saman palkkion saavat valtiopäiväjärjestyk-         Saman palkkion saavat valtiopäiväjärjestyk-
21096: sen 42 a §:ssä mainitut tarkistajat heidän val-     sen 42 a §:ssä tarkoitetut tarkistajat valtiopäi-
21097: tiopäivien keskeydyttyä tai muuna kuin valtio-      vien keskeydyttyä tai eduskunnan lopetettua
21098: päivien koollaoloaikana suorittamaansa työ-         istuntonsa suorittamaansa työhön ja sitä var-
21099: hön ja sitä varten tekemiinsä matkoihin käyttä-     ten tekemiinsä matkoihin käyttämäitään ajalta.
21100: mäitään ajalta. Vaalikauden päätyttyä on tar-       Vaalikauden päätyttyä on tarkistajien palkkio
21101: kistajien palkkio siltä ajalta, jolta he 2 §:n      siltä ajalta, jolta he 2 §:n mukaisesti eivät saa
21102: mukaisesti eivät saa palkkiota, 1 §:ssä säädetty    palkkiota, 1 §:ssä säädetty päiväpalkkio.
21103: päiväpalkkio.
21104: 
21105: 
21106:                                                       Tämä laki tulee voimaan         päivänä
21107:                                                     kuuta 19 .
21108: 22                                       1990 vp. -      HE n:o 89
21109: 
21110:                                                                                                   Liite 2
21111: 
21112: 
21113: 
21114: 
21115:               Eräiden maiden valiokuntalaitoksia koskeva oikeusvertaileva katsaus
21116: 
21117: 1. Yleistä                                                  Selvitys kohdistui Suomen lisäksi 22:een lä-
21118:                                                          hinnä Iänsirnaisiin demokratioihin lukeutuvaan
21119:    Valtiopäivien valiokuntalaitos on keskeinen           valtioon. Yleisvertailuun, jonka pääasiallisim-
21120: tekijä edustuksellisen demokratian päätöksen-            pana aineistona käytettiin Inter-Parlamentary
21121: tekojärjestelmässä. Valiokunnat_ muodos_ta~at            Unionin kokoamaa teosta "Parliaments of the
21122: käytännössä eri kansanedustuslm~os~~n _tom~~~­           World" (1986), otettiin seuraavat maat:
21123: nallisen osan valmistelemalla valtwpaivien paa-             - Pohjoismaista Ruotsi, Norja ja Tanska;
21124: tettäviksi tulevia asioita ja harjoittamalla eten-          - eräät      romaanis-germaanisen      oikeus-
21125: kin toimeenpanovaltaan kohdistuvaa valvon-               ryhmän maat (Saksan liittotasavalta, Ranska,
21126: taa. Tehokas ja tuloksellinen valiokuntatyö              Itävalta, Sveitsi, Hollanti, Belgia, Luxemburg,
21127: saattaa parantaa valtiopäivien työskentelyedel-          Liechtenstein, Italia, Kreikka, Espanja ja Por-
21128: lytyksiä ainakin kahdessa mielessä. Ensinnä~in           tugali);
21129: sen voidaan odottaa korostavan parlamentans-                - anglo-amerikkalaisista maista Iso-Britan-
21130: min periaatetta vahvistamalla valtiopäivien              nia, Irlanti, Yhdysvallat, Kanada, Australia ja
21131: edellytyksiä hallitukseen ja yksittäisiin ministe-       Uusi Seelanti; sekä
21132: reihin kohdistuvan poliittisen - ja samalla                 - Itä- ja Keski-Euroopan maista Unkari.
21133: myös juridisen - vastuunalaisuuden t?teutta-                Vuosia 1976-1986 koskevan kehitysvertai-
21134: miseksi. Toiseksi toimiva valiokuntalaitos luo           lun kohteeksi valittiin 13 maata, joiden valtio-
21135: edellytykset vallanjakoperiaatteen pohjalle r~­          päiville lähetettiin valiokuntalaitost~ kosk~va
21136: kentuvan lainsäädäntöelimen työskentelylle si-           kysely. Nämä valtiot ovat: Ruotsi, Norja,
21137: ten että se nostaa valtiopäivien valmiutta               Tanska, Saksan Liittotasavalta, Ranska, Itä-
21138: muista valtiovallan ilmenemismuodoista itse-             valta, Sveitsi, Hollanti, Belgia, Iso-Britannia,
21139: näiseen norminantoon.                                    Irlanti, Yhdysvallat ja Unkari.
21140:    Oikeusministeriön toimeksiannosta laadittiin             Vaikka eri maiden valiokuntalaitokset näyt-
21141: eräiden maiden valiokuntalaitoksia koskeva oi-           tävätkin olevan varsin muuttumattomia, voi-
21142: keusvertaileva selvitys. 1 Tarkoituksena oli saa-        daan mainita, että eräissä maissa on parhail-
21143: da valaistusta siihen, miten valiokuntalaitos on         laan käynnissä hankkeita valtiopäivien toimin-
21144: järjestetty sekä minkälaisia kehityssuuntia vii-         nan perusedellytysten parantamiseksi, esimer-
21145: meisten 15 vuoden aikana on ollut nähtävissä.            kiksi Norjassa ministeriövastaavuutta paranta-
21146: Tarkasteltaviksi otettiin seuraavat kysymykset:          malla ja Sveitsissä valtiopäivätyöskentelyä jär-
21147:    - valiokuntakokousten järjestäminen istun-            keistämällä.
21148: tokausien ulkopuolella;                                     Yleisesti ottaen voitaneen todeta, että anglo-
21149:    - keskeneräisien asioiden käsittelyn jatku-           amerikkalaiset valiokuntalaitokset erottuvat
21150: minen;                                                   jossain määrin omaksi ryhmäkseen todi~tajien
21151:    - valiokuntakokousten julkisuus;                      kuulemisen ja kuulustelemisen sekä valiokun-
21152:    - valiokuntien oikeus saada asiakirjoja,              takokousten julkisuuden suhteen. Pohjoismaat
21153: tietoja ja selvityksiä;                                  kuuluvat näiden toimintamuotojen kohdalla
21154:    - valiokuntien oikeus tehdä muutoksia kä-             lähinnä vastakkaiseen ryhmittymään, sillä to-
21155: sittelemiinsä esityksiin;                                distajien kuuleminen tai kokousten julkisuus ei
21156:    - valiokuntien oikeus antaa lausuntoja; ja            viime vuosiin asti ole pääsääntöisesti ollut
21157:    - valiokuntien ministeriövastaavuus.                  mahdollista. Ruotsin valiokuntalaitosta uudis-
21158: 1/ Ks. Markku Suksi: Valtiopäivien valiokuntalaitok-
21159:                                                          tettiin 1980-luvun lopulla siten, että julkiset
21160: sista - vertaileva katsaus. Oikeusministeriön lainval-   kuulemiset ja kokoukset tulivat mahdollisiksi,
21161: misteluosaston julkaisu 111990. Valtion painatuskes-     mutta Norjassa vastaavanlainen ehdotus hylät-
21162: kus, Helsinki 1990.                                      tiin. Tietystä staattisuudesta huolimatta on eri
21163:                                       1990 vp. -     HE n:o 89                                        23
21164: 
21165: maiden valiokuntalaitosten uudistaminen 1970-        kuminen seuraavalla istuntokaudella eli yleensä
21166: ja 1980-luvuilla painottunut todistajien kuule-      noin vuoden pituisella valtiopäiväjaksolla
21167: misen ja kuulustelemisen, hallintovirkamiesten       osoittaa varsin selvän jakautuman. Jatkumat-
21168: kuulemisen ja kuulustelemisen sekä valiokun-         tomuusperiaatetta noudattavissa maissa (Tans-
21169: takokousten julkisuuden suuntaan.                    ka, Iso-Britannia) keskeneräisen asian siirtymi-
21170:                                                      nen seuraavalle istuntokaudelle (seuraaville
21171:                                                      valtiopäiville) ei pääsääntöisesti ole mahdollis-
21172: 2. Valiokuntakokousten järjestäminen istunto-        ta, vaikka kysymyksessä olisikin kaksi istunto-
21173:    kausien ulkopuolella                              kautta saman vaalikauden kuluessa. Edellisellä
21174:    Yleisvertailu osoitti, että suurimmalla osalla    istuntokaudella kesken jääneen asian käsittely
21175: eri maiden valiokuntalaitoksista on mahdolli-        saattaa sitä vastoin jatkua seuraavalla istunto-
21176: suus kokousten järjestämiseen myös istunto-          kaudella muun muassa Ruotsissa, Norjassa,
21177:  kausien ulkopuolella. Lisäksi 13 maata käsittä-     Itävallassa, Hollannissa, Belgiassa ja Irlannis-
21178: vän kehitysvertailun perusteella näytti siltä        sa. Unkarissa voidaan kesken jäänyt lakiehdo-
21179: kuin istuntokausien ulkopuolella kokoontumi-         tus lähettää uudella istuntokaudella takaisin
21180: nen olisi ollut mahdollista jo pitkän aikaa, sillä   valiokuntaan, mutta tämä ei ole mahdollista
21181: tätä ei tarkastelujakson aikana ollut lainkaan       hallituksen selontekojen osalta.
21182:  kehitetty. Ainakin Ruotsissa, Tanskassa, Sveit-        Vaalit aiheuttavat käsittelyn katkeamisen ai-
21183: sissä, Hollannissa, Belgiassa, Irlannissa ja Un-     nakin Saksan Liittotasavallassa ja Norjassa,
21184:  karissa valiokuntien puheenjohtajilla on ylei-      joskin Norjassa niin kuin myös Ruotsissa on
21185:  nen oikeus kutsua valiokunta koolle myös            edellisellä vaalikaudella keskeneräisiksi jäänei-
21186: istuntokausien ulkopuolella. Tämä lienee tilan-      tä asioita mahdollisuus lähettää uudelleen va-
21187:  ne myös Yhdysvalloissa. Norjassa tällaiseen         liokuntiin. Sveitsin valtiopäivät eivät toteuta
21188:  kokoukseen tarvitaan puhemiehistön lupa,            minkäänlaista jatkumattomuusperiaatetta, jo-
21189:  Saksan Liittotasavallassa puhemiehistön hy-         ten keskeneräisen asian käsittely jatkuu seuraa-
21190:  väksyntä valiokunnan yksimieliselle kokoontu-       villa valtiopäivillä. Näyttäisi siis siltä, että va-
21191:  mispäätökselle ja Itävallassa valtiopäivien täys-   liokunnissa keskeneräisiksi jääneiden asioiden
21192: istunnon päätös.                                     siirtyminen seuraaville valtiopäiville ja niiden
21193:    Eräissä maissa valiokuntakokous voidaan           valiokunnille on varsin normaali ilmiö ainakin
21194: kutsua kokoon ulkopuolisen tahon pyynnöstä.          siinä määrin, kuin siirtyminen tapahtuu saman
21195: Näin on esimerkiksi Ruotsissa, jossa puhemies        vaalikauden sisällä.
21196: kutsuu kokoon finanssi- tai verovaliokunnan
21197: kokouksen, mikäli maan hallitus sitä pyytää,
21198: ja Saksan Liittotasavallassa, jossa jonkin puo-      4. Valiokuntakokousten julkisuus
21199: lueen eduskuntaryhmä tai vähintään 26 kan-              Yleisvertailun perusteella näyttää siltä, että
21200: sanedustajaa voi sitä vaatia.                        useimpien valtiopäivien valiokunnat, näiden
21201:    Eri maiden valtiopäiväedustajat nauttinevat       joukossa Pohjoismaat, pitävät pääsääntöisesti
21202: jatkuvaa kuukausikorvausta, joten mitään eri         suljettuja kokouksia, vaikka Pohjoismaissa
21203: palkkiota ei istuntokausien ulkopuolisista ko-       esiintyykin tietty tendenssi julkisempien ko-
21204: kouksista yleensä makseta, vaan Norjan ta-           kousten suuntaan. Anglo-amerikkalaiset yh-
21205: paan ne oikeuttanevat valiokuntien jäsenet pe-       teiskunnat tuntuvat sitä vastoin suosivan julki-
21206: rusteiltaan samanlaiseen tuloon kuin istunto-        sia valiokuntakokouksia. Kehitysvertailun pe-
21207: kausien aikana. Ruotsissa ne kuitenkin oikeut-       rusteella voidaan mainita, että Hollanti ja Un-
21208: tavat päivärahaan. Tällaisten ylimääräisten ko-      kari ovat säätäneet valiokuntakokouksensa jul-
21209: kousten aikana valiokunnilla on tavallisesti         kisiksi vuosien 1976 ja 1986 välillä. Irlanti teki
21210: käytettävissään samat palvelut kuin istunto-         samoin 1980-luvun lopulla.
21211: kausien aikanakin, esimerkiksi avustavan hen-           Pääsääntöisesti suljettuja kokouksia pide-
21212: kilökunnan ja työtilojen muodossa.                   tään Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Saksan
21213:                                                      Liittotasavallassa, Sveitsissä, Itävallassa ja Bel-
21214: 3. Keskeneräisien asioiden käsittelyn jatkumi-       giassa. Eräissä edellä mainituista maista, kuten
21215:    nen                                               Ruotsissa, Tanskassa ja Saksan Liittotasaval-
21216:                                                      lassa, valiokunnat voivat erityistapauksissa jär-
21217:   Edellisellä istuntokaudella keskeneräisiksi        jestää julkisia kokouksia, jolloin ne lähinnä
21218: jääneiden asioiden käsittelyn mahdollinen jat-       ovat julkisen kuulemisen muotoisia. Valiokun-
21219: 24                                     1990 vp. -     HE n:o 89
21220: 
21221: takokoukset ovat pääsääntöisesti julkisia Hol-        vollisuutta muutoin kuin suhteessa niitä valvo-
21222: lannissa, Irlannissa, Isossa-Britanniassa, Yh-        vaan perustuslakivaliokuntaan. Hollannissa
21223: dysvalloissa ja Unkarissa, mutta valiokunnilla        valiokunnilla on oikeus saada tietoja ministe-
21224: on tavallisesti mahdollisuus päättää kokouksen        reiltä, mutta ei hallintoviranomaisilta.
21225: järjestämisestä suljetuin ovin esimerkiksi kan-          Valiokunnan oikeus saada selvityksiä hallin-
21226: salliseen turvallisuuteen liittyvää asiaa käsitel-    toviranomaisilta sellaisessa asiassa, joka kuu-
21227: täessä.                                               luu valiokunnan toimialaan on useimmiten yh-
21228:                                                       tenevä valiokunnan asiakirjojen- ja tietojen-
21229:                                                       saantioikeuden kanssa. Mikäli selvityksensaan-
21230: 5. Valiokuntien oikeus saada asiakirjoja, tieto-      tioikeuden katsotaan kulminoituvan mahdolli-
21231:    ja ja selvityksiä                                  suuteen velvoittaa hallintoviranomainen saapu-
21232:                                                       maan kuultavaksi tai kuulusteltavaksi valio-
21233:    Valiokuntien tehokkaan toiminnan kannalta          kunnan kokoukseen, on tämä mahdollisuus
21234: on tiedonsaanti eräs keskeisimpiä tekijöitä.          ainakin yleisvertailun perusteella melkein kaik-
21235: Yleisvertailun valossa mahdollisuus asiakirjo-        kien maiden valiokuntalaitoksilla. Kehitysver-
21236: jen saamiseen onkin eräs eri maiden valiokun-         tailun perusteella näyttäisi lisäksi, että tämä
21237: tia selvimmin yhdistävä ominaisuus. Heikoim-          mahdollisuus on kehittynyt vuosien 1976 ja
21238: massa asemassa tuntuisivat tämän suhteen ole-         1986 välillä ainakin Ranskassa ja Ruotsissa.
21239: van niiden maiden valiokuntalaitokset, joilla ei      Hollannissa selvityksensaantioikeus on rajattu
21240: ole juridista oikeutta vaatia asiakirjoja tai         asianomaiseen ministeriin. Oikeus selvityksen
21241: tietoja hallintoviranomaisilta, kuten esimerkik-      saamiseen asianomaiselta hallintoviranomaisel-
21242: si Norjan, Tanskan, Saksan Liittotasavallan ja        ta vaikuttaa vahvalta ainakin Sveitsissä, Itäval-
21243: Belgian valiokunnilla. Käytäntö on kuitenkin          lassa, Yhdysvalloissa ja Unkarissa. Yhdysval-
21244: yleensä muovautunut sellaiseksi, että valiokun-       loissa hallintoviranomaisen on äärimmäisessä
21245: tien tietojen- ja asiakirjojensaantipyyntöä nou-      tapauksessa laillisen edesvastuun uhalla annet-
21246: datetaan, joskin niillä ei tällöin ole käytettävis-   tava selvitys, ja tämä tapahtunee useimmiten
21247: sään mitään pakkokeinoa pyyntönsä toteutta-           julkisen kuulemisen puitteissa.
21248: miseksi. Esimerkiksi Tanskassa ja Saksan Liit-
21249: totasavallassa mahdolliset tutkiotavaliokunnat
21250: tai -komissiot saanevat kuitenkin säännöllisesti      6. Valiokuntien oikeus tehdä muutoksia käsit-
21251: valtuudet asiakirjojen ja tietojen hankkimi-             telemiinsä esityksiin
21252: seen. Muiden maiden valiokunnilla on useim-
21253: miten varsin laaja asiakirjojen ja tietojensaan-         Yleisvertailun perusteella voitaneen todeta,
21254: tioikeus, ja etenkin Yhdysvaltain, Sveitsin ja        että suurimmalla osalla valiokuntalaitoksista
21255: Unkarin valiokunnat vaikuttavat tässä suhtees-        on oikeus tehdä vaihtoehtoisia esityksiä valtio-
21256: sa hyvin voimakkailta.                                päivien käsiteltäväksi alkuperäisen esityksen
21257:    Asiakirjat ja tiedot toimitettaneen hallituk-      rinnalla. Eräissä maissa valiokunnilla näyttäisi
21258: sen tai asianomaisen ministerin kautta Norjas-        kuitenkin olevan laajempi oikeus käsiteltävän
21259: sa, Tanskassa, Saksan Liittotasavallassa, Hol-        asian perusteellisempaan muokkaamiseen, kun
21260: lannissa, Belgiassa ja Isossa-Britanniassa. Eri-      taas joissakin maissa valiokuntien rooli rajoit-
21261: tyiset tutkiotavaliokunnat saattavat kuitenkin        tunee mielipiteen toimittamiseen valtiopäiville.
21262: pyytää asiakirjansa tai tietonsa suoraan hallin-      Ainakin Ruotsin, Saksan Liittotasavallan,
21263: toviranomaisilta. Muissa maissa (Ruotsi, Sveit-       Sveitsin ja Unkarin valiokunnilla on itsenäinen
21264: si, Itävalta, Irlanti, Yhdysvallat, Unkari) asia-     aloitteenteko-oikeus omaan toimialaansa liitty-
21265: kirjat ja tiedot toimitettaneen suoraan ilman         vissä kysymyksissä. Näiden maiden sekä Nor-
21266: hallituksen tai ministerin välitystä. Asiakirjo-      jan, Ison-Britannian ja Yhdysvaltain valiokun-
21267: jen tai tietojen materiaalista laatua ei yleensä      nilla on oikeus ehdottaa muutoksia käsittele-
21268: ole määritelty, paitsi Itävallassa, jossa materi-     mänsä ehdotuksen puitteissa. Heikoin asema
21269: aali rajoittunee painotuotteisiin. Sitä viran-        tässä suhteessa lienee Hollannin ja Belgian
21270: omaisjoukkoa, jolta valiokunta voi asiakirjoja        valio kunnilla.
21271: tai tietoja vaatia, ei ole rajoittavasti määritelty
21272: kuin muutamissa maissa. Ruotsissa niitä ei voi        7. Oikeus antaa lausuntoja
21273: vaatia kunnilta tai niin sanotuilta välillisen
21274: julkisen hallinnon yksiköiltä, eikä hallituksella       Eri maiden valiokunnilla ei yleensä ole oi-
21275: ja sen ministeriöillä ole yleistä tietojenantovel-    keutta antaa lausuntoja hallintoviranomaisille.
21276:                                       1990 vp. -    HE n:o 89                                     25
21277: 
21278: Tämä mahdollisuus on olemassa oikeastaan            ta. Kehitysvertailun pohjalta näyttäisi siltä,
21279: vain Unkarissa. Sveitsissä valiokunnat voivat       että ainoastaan Unkarin valiokuntalaitosta oli-
21280: itsenäisesti antaa suosituksia hallitukselle tai    si kehitetty ministeriövastaavuuden suuntaan
21281: ministeriöille, mutta tällaisen suosituksen anta-   vuosien 1976 ja 1986 välillä. Ministeriövastaa-
21282: misesta on tiedotettava valtiopäivien kamareil-     vuus toteutuu ainakin jossain muodossa Ruot-
21283: le. Yhdysvalloissa lienee eräiden valiokun-         sissa, Norjassa, Tanskassa, Saksan Liittotasa-
21284: tamuotojen ja hallintoviranomaisten välille         vallassa, Itävallassa, Hollannissa, Belgiassa,
21285: muodostunut käytäntö, joka tosiasiassa mer-         Isossa-Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Unkaris-
21286: kitsee jonkinlaista lausunnonantamisoikeutta.       sa. Sveitsi ja Irlanti lienevät ainoita yksityis-
21287: Muissa maissa, eli lähinnä parlamentarismia         kohtaisemmassa vertailussa olleita maita, jois-
21288: toteuttavissa järjestelmissä, mahdolliset hallin-   sa ministeriövastaavuutta ei toteutettu. Ruot-
21289: toviranomaisia koskevat huomautukset toimi-         sissa ja Norjassa ministeriövastaavuus on hal-
21290: tettaneen valiokuntamietinnöissä valtiopäiville.    linto-organisaation laajentumisen myötä hei-
21291:                                                     kentynyt, sillä valiokuntalaitos ei ole muuttu-
21292:                                                     nut vastaavalla tavalla. Saksan Liittotasaval-
21293: 8. Ministeriövastaavuus                             lassa sitä vastoin ministeriöjaon muutos ai-
21294:                                                     heuttaa jokseenkin automaattisesti muutoksia
21295:    Yleisvertailun perusteella voitaneen todeta,     valiokuntalaitokseen, minkä vuoksi Liittotasa-
21296: että noin puolet tarkastelluista maista toteutti    vallan valiokuntalaitos on jatkuvasti pystynyt
21297: valiokuntalaitoksessaan ministeriövastaavuut-       toteuttamaan hyvää ministeriövastaavuutta.
21298: 
21299: 
21300: 
21301: 
21302: 4 300720U
21303: 1
21304: 1
21305:     1
21306:     1
21307:      1
21308:         1
21309: 
21310: 
21311: 
21312: 
21313:             1
21314:             1
21315:                 1
21316:                 1
21317:                     1
21318:                     1
21319: 
21320: 
21321: 
21322: 
21323:                         1
21324:                         1
21325:                             1
21326:                             1
21327:                                        1990 vp. -     HE n:o 90
21328: 
21329: 
21330: 
21331: 
21332:                                      Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vartioimisliikelain
21333:                                    muuttamisesta
21334: 
21335: 
21336: 
21337: 
21338:                             ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
21339: 
21340:   Esityksessä ehdotetaan vartioimisliikelakia         joka sisältää sitoumuksen huolehtia yleisestä
21341: muutettavaksi.                                        järjestyksestä ja turvallisuudesta. Vartijan val-
21342:   Esityksessä ehdotetaan tarkennettavaksi             tuuksia ehdotetaan tarkennettavaksi.
21343: määritelmät vartioimisliikkeen harjoittamisesta          Lainmuutos on tarkoitettu tulemaan voi-
21344: sekä vartiointialueesta ja -kohteesta. Vartioi-       maan heti sen jälkeen, kun laki on hyväksytty
21345: misliike ei saisi ottaa vastaan toimeksiantoa,        ja vahvistettu.
21346: 
21347: 
21348: 
21349: 
21350:                                             PERUSTELUT
21351: 
21352: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut                      vaa,     toimeksiantosopimukseen        perustuvaa
21353:    muutokset                                          omaisuuden vartiointia tai henkilön koskemat-
21354:                                                       tomuuden suojaamista. Säännöksen muutok-
21355:                                                       sen jälkeenkin niin sanottu omavartiointi jäisi
21356:    Vartioimisliikelain (237 /83) 1 §:II mukaan        lain soveltamisen ulkopuolelle.
21357: vartioimisliikkeen harjoittamisella tarkoitetaan
21358: ammattimaista, toimeksiantosopimukseen pe-               Esiintyneiden tulkintavaikeuksien vuoksi
21359: rustuvaa omaisuuden vartiointia tai henkilön          lain 1 §:n 1 momenttia ehdotetaan täydennet-
21360: koskemattomuuden suojaamista. Käytännössä             täväksi siten, ettei vartioimisliikelain säännök-
21361: myös eräät aatteelliset järjestöt ovat hoitaneet      siä sovelleta järjestysmiespalvelutoimintaan.
21362: ansiotarkoituksessa vartioimistoimeksiantoja.            Vartioimisliikelain 1 §:n 2 ja 3 momentissa
21363: Koska järjestöjen toiminta ei ole ollut ammat-        säännellään sallitut vartiointikohteet. Säännös-
21364: timaista, näihin toimeksiautoihin ei ole sovel-       ten tarkoituksena on osoittaa, missä vartija saa
21365: lettu vartioimisliikelakia, ja toimintaa on siten     käyttää oikeuksiaan. Tosiasiassa säännökset
21366: voitu harjoittaa ilman lupaa. Kysymyksessä on         ilmaisevat sen, millainen alue voi olla vartioin-
21367: kuitenkin samanlaisten toimeksiantojen hoita-         oin kohteena. Säännösten on tulkittu tarkoitta-
21368: minen, joita vartioimisliikkeet hoitavat ammat-       van sitä, ettei vartioimisliike voi ottaa lainkaan
21369: timaisesti. Näin ollen ei ole tarkoituksenmu-         vartioitavakseen esimerkiksi puistoa, toria,
21370: kaista, että tällainen varainhankintatarkoituk-       yleistä uimarantaa tai leirintäaluetta. Kuitenkin
21371: sessa toteutettu vartioimisliikkeen harjoittami-      tulisi voida vartioida puistossa, torilla, yleisellä
21372: nen, joka ei ole ammattimaista, jää lain sovel-       uimarannalla tai leirintäalueella olevaa omai-
21373: tamisalan ulkopuolelle niin, että vartioimislii-      suutta kunhan kansalaisten oikeuteen liikkua
21374: kettä voivat harjoittaa yhteisöt ja henkilöt,         näillä yleisillä paikoilla ei puututa.
21375: joiden tietoja ei ole selvitetty. Tästä syystä lain      Tämän vuoksi ehdotetaan, että laissa määri-
21376: 1 §:n 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi            teltäisiin erikseen vartiointialue ja vartioin-
21377: siten, että vartioimisliikkeen harjoittamisella       tikohde. Vartiointialueella tarkoitettaisiin kiin-
21378: tarkoitettaisiin ansiotarkoituksessa suoritetta-      teistöä, rakennusta, huonetta, rakennelmaa,
21379: 380900X
21380: 2                                      1990 vp. -     HE n:o 90
21381: 
21382: muuta paikkaa tai aluetta taikka niiden osaa,         sisältää sitoumuksen ylläpitää yleistä järjestys-
21383: jonka vartioiunista osapuolet ovat toimeksian-        tä tai turvallisuutta. Vartioimisliike saisi kui-
21384: tosopimuksessa sopineet. Vartiointialueena            tenkin ottaa hoitaakseen toimeksiannon, jossa
21385: voisi olla joko yleinen tai yksityinen paikka.        olisi kysymys järjestysmiestehtävien hoitami-
21386: Vartiointikohteeksi katsottaisiin henkilö sekä        sesta. Vartijan toiminta perustuisi tällöin julki-
21387: esine tai muu omaisuus, jonka vartiointia toi-        sista huvitilaisuuksista annettuun lakiin (492/
21388: meksiantosopimus koskee. Näillä käsitteillä           68) ja asetukseen (687 /68), majoitus- ja ravit-
21389: voitaisiin lain 4 §:ssä täsmällisesti ilmaista se,    semisliikkeistä annettuun asetukseen (502/69)
21390: missä vartija voi käyttää säädettyjä oikeuksi-        tai ulkoilulakiin (606173).
21391: aan. Kansalaisten oikeusturvan ei voida katsoa           Myös vartioimisliikeasetusta (743/83) on tar-
21392: heikkenevän sen johdosta, että esimerkiksi            koitus muuttaa tämän esityksen liitteenä ole-
21393: puistossa olevaa omaisuutta vartioidaan. Se           van luonnoksen mukaisesti.
21394: saattaisi sen sijaan huonontua, jos vartijalla
21395: olisi oikeus estää henkilön pääsy puistoon tai
21396: muulle yleiselle alueelle tai poistaa hänet sieltä.   2. Esityksen taloudelliset ja or-
21397: Tämän vuoksi vartijalla olisi oikeus käyttää             ganisatoriset vaikutukset
21398: oikeuksiaan vain voimassa olevankin lain salli-
21399: missa rajoissa, eli vartiointialueella, joka on          Esityksellä ei ole taloudellisia tai organisato-
21400: yksityinen paikka tai jossa oleskelua viran-          risia vaikutuksia.
21401: omainen on rajoittanut.
21402:    Voimassa olevan lain vartiointikohteen mää-
21403: ritelmästä voidaan katsoa johtuvan, ettei varti-      3. Asian valmistelu
21404: ja saa toimia sellaisissa paikoissa, joissa hänen
21405: toimintansa merkitsisi tosiasiallisesti yleisen          Esitys on valmisteltu sisäasiainministeriössä
21406: järjestyksen voimassa pitämistä. Nimenomais-          virkatyönä. Esityksestä on hankittu lausunnot
21407: ta kieltoa ei ole vartioimisliikelaissa, eikä sitä    Suomen Vartioliikkeiden Liitto ry:ltä, vartioi-
21408: ole siinä tarvittukaan. Vartiointialueen ehdote-      misliikelautakunnalta, Suomen Vakuutusyh-
21409: tun laajentamisen vuoksi olisi kuitenkin nyt          tiöiden Keskusliitolta, Teollisuuden Keskuslii-
21410: aiheellista kieltää vartioimisliikettä ottamasta      tolta, Kaupan Keskusvaliokunnalta, Teknisten
21411: vastaan toimeksiantoa, jossa liike sitoutuisi         ja Erikoisammattien Liitto ry:ltä sekä oikeus-
21412: ylläpitämään yleistä järjestystä ja turvallisuut-     ministeriöitä. Lausunnoissa puolletaan ehdo-
21413: ta. Säännös ei estäisi vartijaa valvomasta esi-       tettuja muutoksia.
21414: merkiksi sitä, ettei puistossa rikota penkkejä ja
21415: tuhota istutuksia. Vartijan liikkuminen puis-
21416: tossa estäisi ennalta rikoksia ja lisäisi turvalli-   4. Voimaantulo
21417: suuden tunnetta. Mahdollisissa rikostilanteissa
21418: vartija kuitenkin toimisi vain niin sanotuin            Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan heti, kun
21419: jokamiehenoikeuksin.                                  eduskunta on sen hyväksynyt.
21420:    Tämän vuoksi ehdotetaan lain 3 §:ää muu-
21421: tettavaksi siten, että vartioimisliikettä kielle-       Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
21422: tään ottamasta vastaan toimeksiantoa, joka            kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
21423:                                         1990 vp. -     HE n:o 90                                       3
21424: 
21425: 
21426:                                                  Laki
21427:                                    vartioimisliikelain muuttamisesta
21428: 
21429:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
21430:   muutetaan 4 päivänä maaliskuuta 1983 annetun vartioimisliikelain (237 /83) 1, 3 ja 4 §
21431: seuraavasti:
21432: 
21433:                         1§                             jestyksen ja turvallisuuden ylläpitämistä. Var-
21434:    Vartioiruisliikkeen harjoittamisella tarkoite-      tioiruisliike saa kuitenkin ottaa vastaan toimek-
21435: taan tässä laissa ansiotarkoituksessa suoritetta-      siannon järjestysmiestehtävien suorittamisesta.
21436: vaa,    toimeksiantosopimukseen perustuvaa
21437: omaisuuden vartiointia tai henkilön koskemat-                                4§
21438: tomuuden suojaamista. Tämän lain säännöksiä               Vartijalla on oikeus poistaa vartiointialueel-
21439: ei sovelleta järjestysmiestoimintaan.                  ta siellä luvatta oleskeleva henkilö, jos aluetta
21440:    Vartiointialueella tarkoitetaan tässä laissa        on pidettävä yksityisenä paikkana tai jos oles-
21441: toimeksiantosopimuksessa yksilöityä kiinteis-          kelua alueella on viranomaismääräyksin rajoi-
21442: töä, rakennusta, huonetta, rakennelmaa, muu-           tettu.
21443: ta paikkaa tai aluetta taikka niiden osaa.                Vartijalla on oikeus poistaa 1 momentissa
21444: Vartiointialue voi olla yleinen tai yksityinen         tarkoitetulta vartiointialueelta tai sen välittö-
21445: paikka.                                                mästä läheisyydestä henkilö, jonka voidaan
21446:    Vartiointikohteena tarkoitetaan henkilöä            todennäköisin perustein epäillä syyllistyvän
21447: sekä esinettä tai muuta omaisuutta, jonka var-         vartiointikohdetta vastaan suunnattuun rikok-
21448: tiointia toimeksiantosopimus koskee.                   seen taikka jonka voidaan hänen väkivaltaisen,
21449:                                                        uhkaavan tai meluavan käyttäytymisensä pe-
21450:                         3§                             rusteella päätellä aiheuttavan häiriötä tai vaa-.
21451:   Vartioiruisliike ei saa ottaa vastaan toimeksi-      rantavan turvallisuutta vartiointialueella.
21452: antoa, joka sisältää sitoumuksen ylläpitää
21453: yleistä järjestystä ja turvallisuutta, eikä vartioi-     Tämä laki tulee voimaan         päivänä
21454: ruisliiketoiminnalla saa vaikeuttaa yleisen jär-       kuuta 19
21455: 
21456: 
21457:     Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1990
21458: 
21459: 
21460:                                         Tasavallan Presidentti
21461:                                          MAUNO KOIVISTO
21462: 
21463: 
21464: 
21465: 
21466:                                                               Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
21467: 4                                      1990 vp. -      HE n:o 90
21468: 
21469:                                                                                                    Liite 1
21470: 
21471:                                                  Laki
21472:                                    vartioimisliikelain muuttamisesta
21473: 
21474:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
21475:   muutetaan 4 päivänä maaliskuuta 1983 annetun vartioimisliikelain (237 /83) 1, 3 ja 4 §
21476: seuraavasti:
21477: 
21478: Voimassa oleva laki                                    Ehdotus
21479: 
21480:                         1§                                                     1§
21481:    Vartioiruisliikkeen harjoittamisella tarkoite-        Vartioiruisliikkeen harjoittamisella tarkoite-
21482: taan tässä laissa ammattimaista, toimeksianto-         taan tässä laissa ansiotarkoituksessa suoritetta-
21483: sopimukseen perustuvaa omaisuuden vartioin-            vaa,    toimeksiantosopimukseen perustuvaa
21484: tia tai henkilön koskemattomuuden suojaamis-           omaisuuden vartiointia tai henkilön koskemat-
21485: ta.                                                    tomuuden suojaamista. Tämän lain säännöksiä
21486:                                                        ei sovelleta järjestysmiestoimintaan.
21487:    Vartiointikohteena tarkoitetaan tässä laissa           Vartiointialueella tarkoitetaan tässä laissa
21488: toimeksiantosopimuksessa yksilöityä kiinteis-          toimeksiantosopimuksessa yksilöityä kiinteis-
21489: töä tai laitosta taikka sellaista yleistä paikkaa      töä, rakennusta, huonetta, rakenne/maa, muu-
21490: tai aluetta, jossa oleskelua julkinen viranomai-       ta paikkaa tai aluetta taikka niiden osaa.
21491: nen on rajoittanut.                                    Vartiointialue voi olla yleinen tai yksityinen
21492:                                                        paikka.
21493:   Vartiointikohteena voi olla myös erillinen              Vartiointikohteella tarkoitetaan henkilöä
21494: esine tai omaisuus riippumatta sen sijaintipai-        sekä esinettä tai muuta omaisuutta, jonka Var-
21495: kasta.                                                 tiointia toimeksiantosopimus koskee.
21496: 
21497:                         3§                                                     3§
21498:    Vartioiruisliikettä on harjoitettava siten, ettei      Vartioimisliike ei saa ottaa vastaan toimeksi-
21499: toiminnalla vaikeuteta viranomaiselle kuuluvaa         antaa, joka sisältää sitoumuksen ylläpitää
21500: tehtävää yleisen järjestyksen ja turvallisuuden        yleistä järjestystä ja turvallisuutta, eikä vartioi-
21501: voimassapitämiseksi.                                   misliiketoiminnalla saa vaikeuttaa yleisen jär-
21502:                                                        jestyksen ja turvallisuuden ylläpitämistä. Var-
21503:                                                        tioimisliike saa kuitenkin ottaa vastaan toimek-
21504:                                                        siannon järjestysmiestehtävien suorittamisesta.
21505: 
21506:                         4§                                                    4§
21507:    Vartijalla on oikeus poistaa vartiointikoh-           Vartijalla on oikeus poistaa vartiointialueel-
21508: teesta siellä luvatta oleskeleva henkilö. Samoin       ta siellä luvatta oleskeleva henkilö, jos aluetta
21509: on vartijalla oikeus poistaa vartiointikohteesta       on pidettävä yksityisenä paikkana tai jos oles-
21510: tai sen välittömästä läheisyydestä henkilö, jon-       kelua alueella on viranomaismääräyksin rajoi-
21511: ka voidaan todennäköisin perustein epäillä             tettu.
21512: syyllistyvän vartiointikohdetta vastaan suun-             Vartijalla on oikeus poistaa 1 momentissa
21513: nattuun rikokseen taikka jonka voidaan hänen           tarkoitetulta vartiointialueelta tai sen välittö-
21514: väkivaltaisen, uhkaavan tai meluavan käyttäy-          mästä läheisyydestä henkilö, jonka voidaan
21515: tymisensä perusteella päätellä todennäköisesti         todennäköisin perustein epäillä syyllistyvän
21516: aiheuttavan häiriötä tai vaarantavan turvalli-         vartiointikohdetta vastaan suunnattuun rikok-
21517: suutta vartiointikohteessa.                            seen taikka jonka voidaan hänen väkivaltaisen,
21518:                                                        uhkaavan tai meluavan käyttäytymisensä pe-
21519:                                                        rusteella päätellä aiheuttavan häiriötä tai vaa-
21520:                                                        rantavan turvallisuutta vartiointialueella.
21521: 
21522:                                                          Tämä laki tulee voimaan           päivänä
21523:                                                        kuuta 19
21524:                                       1990 vp. -    HE n:o 90                                      5
21525: 
21526:                                                                                              Liite 2
21527: 
21528: 
21529: 
21530: 
21531:                                             Asetus
21532:                               vartioimisliikeasetuksen muuttamisesta
21533: 
21534:   Sisäasiainministerin esittelystä
21535:   muutetaan 9 päivänä syyskuuta 1983 annetun vartioimisliikeasetuksen (743/83) 2 §:n 3
21536: momentti, 7 §, 10 §:n 3 momentti, 17 §:n 2 momentti, 18 §:n 1 ja 3 momentti, 25 §:n 1 momentti
21537: ja 27 §:n 1 momentti, sekä
21538:   lisätään asetuksen 8 §:ään uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi,
21539: 11 §:ään uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, 13 §:n 1 momenttiin
21540: uusi 2 kohta, jolloin nykyiset kohdat 2-6 siirtyvät kohdiksi 3-7, seuraavasti:
21541: 
21542:                        2 §                                                11 §
21543: 
21544:   Vartioimisliikelupa myönnetään toistaiseksi.         Vartioimisliikkeellä ja muulla vartijan perus-
21545:                                                     koulutuksen järjestäjällä on oikeus saada polii-
21546:                        7 §                          silta lausunto henkilön sopivuudesta vartijan
21547:      Vartioimisliiketoiminnan jatkaminen            tehtäviin tämän hakeutuessa koulutukseen.
21548: 
21549:   Luvansaajan konkurssi- tai kuolinpesällä on
21550: oikeus jatkaa vartioimisliiketoimintaa pesän
21551: loppuselvittelyä varten enintään yhden vuoden                             13§
21552: ajan Iuvansaajan konkurssin alkamisesta tai                      Toimeksiantosopimus
21553: kuolinpäivästä.
21554:                                                        Toimeksiannosta on ennen sen edellyttämiin
21555:                       8§                            tehtäviin ryhtymistä laadittava kaksin kappa-
21556:                                                     lein sopimus, johon on merkittävä:
21557:   Vastaavan hoitajan erotessa tai muutoin la-
21558: katessa tointaan hoitamasta on hakemus uuden          2) vartiointialueet;
21559: vastaavan hoitajan hyväksymisestä tehtävä lää-        3) vartiointikohteet;
21560: ninhallitukselle yhden kuukauden kuluessa hä-         4) vartiointimuodot;
21561: nen tehtävänsä päättymisestä.                         5) maksun määräytysmisperusteet;
21562:                                                       6) sopimusaika; sekä
21563:                                                       7) päiväys ja sopijapuolten allekirjoitukset.
21564:                       10§
21565: 
21566:   Henkilö, joka ei ole saanut vartijan perus-                             17 §
21567: koulutusta, voidaan kuitenkin hyväksyä varti-
21568: jaksi määräajaksi, enintään neljäksi kuukau-          Myymälätarkkailussa, henkilön koskematto-
21569: deksi (väliaikainen vartija). Vartioimisliikkeel-   muutta suojatessaan ja arvokuljetusten turvaa-
21570: lä saa olla palveluksessaan yksi väliaikainen       mistehtävissä vartija saa käyttää myös muuta
21571: vartija jokaista alkavaa kolmea vartijan perus-     virkapuvusta selvästi erottuvaa asua ilman 1
21572: koulutuksen saanutta vartijaa kohti.                momentissa tarkoitettua merkkiä.
21573: 6                                    1990 vp. -    HE n:o 90
21574: 
21575:                      18 §                          varallisuusaseman heikkenemisestä huolimatta
21576:               Tapahtumailmoitus                    lupa voidaan kuitenkin jättää peruuttamatta,
21577:                                                    jos toiminnan jatkamiseen on 7 §:ssä tarkoite-
21578:    Vartijan toimenpiteisiin johtaneista tapahtu-   tut perusteet.
21579: mista vartiointialueella on laadittava heti kir-
21580: jallinen selvitys (tapahtumailmoitus), josta il-
21581: menevät vartijan havainnot ja toimenpiteet.                              27 §
21582:                                                                Salassapitovelvollisuus
21583:   Toimeksiantajana on oikeus saada jäljennös
21584: vartiointialuetta tai -kohdetta koskevasta ta-        Joka tässä asetuksessa säädettyjä tehtäviä
21585: pahtumailmoituksesta.                              suorittaessaan on saanut tietoja vartiointitoi-
21586:                                                    meksiannon osapuolten turvallisuusjärjestelyis-
21587:                      25 §                          tä, liike- tai ammattisalaisuudesta taikka yksi-
21588:       Luvan peruuttaminen ja varoitus              tyisen henkilökohtaisista asioista, ei saa luvat-
21589:                                                    tomasti ilmaista niitä.
21590:   Lääninhallituksen on peruutettava antaman-
21591: sa vartioimisliikelupa, jos vartioimisliiketoi-
21592: minta on lopetettu tai luvansaaja ei täytä           Tämä asetus tulee voimaan           päivänä
21593: 3 §:ssä säädettyjä vaatimuksia. Luvansaajan        kuuta 19
21594:                                      1990 vp. -     HE n:o 91
21595: 
21596: 
21597: 
21598: 
21599:                                     Hallituksen esitys Eduskunnalle asunto-olojen kehittämis-
21600:                                  rahaston lainanottovaltuuksista vuonna 1990
21601: 
21602:    Hallituksen esityksessä asunto-olojen kehit-        Tarkoituksena on, että valtioneuvosto edus-
21603: tämisrahastosta annetun lain muuttamisesta on       kunnan myöntämien lainanottovaltuuksien pe-
21604: rahastolle ehdotettu annettavaksi oikeus myös       rusteella tekisi asunto-olojen kehittämisrahas-
21605: pitkäaikaiseen lainanottoon. Asunto-olojen ke-      toa varten kehyspäätöksen, jossa annettaisiin
21606: hittämisrahastolla on vuonna 1990 jo annettu        yleisiä määräyksiä lainanotosta. Rahaston joh-
21607: oikeus enintään 300 milj. markan lyhytaikais-       tokunta päättäisi saamissaan rajoissa lainojen
21608: ten lainojen ottamiseen.                            ottamisesta. Lainanoton käytännön toteutta-
21609:    Jotta asunto-olojen kehittämisrahasto voisi      misesta ja tarkemmista lainaehdoista päättäisi-
21610: lyhytaikaisen lainanottovaltuutensa lisäksi ra-     vät asunto-olojen kehittämisrahastosta anne-
21611: hoittaa valtion tulo- ja menoarviossa asetettu-     tun lain (    /90) 4 §:n 2 momentin mukaisesti
21612: jen asuntotuotantotavoitteiden mukaisen mää-        valtiovarainministeriö ja valtiokonttori. Edus-
21613: rän asuntoja, sille pitäisi antaa asunto-olojen     kunnan myönnettyä esitettävät lainanottoval-
21614: kehittämisrahastosta annetun lain muutosesi-        tuudet asunto-olojen kehittämisrahastolle asi-
21615: tyksen mukaisesti myös pitkäaikaiset lainanot-      asta annettaisiin asetus, joka olisi tarkoitus
21616: tovaltuudet, joita tarvittaisiin vuoden 1990 lop-   saattaa voimaan syyskuun 1990 alusta, ja kos-
21617: pupuolella. Tämän pitkäaikaisen lainanottotar-      kisi siten tämän ajankohdan ja vuoden 1990
21618: peen määrä olisi enintään 800 milj. markkaa.        lopun välillä otettavia lainoja.
21619:    Rahaston lainanotto on tarkoitus toteuttaa          Edellä lausutun perusteella ehdotetaan,
21620: valtion normaalin lainanotto-organisaation eli
21621: valtiovarainministeriön ja valtiokonttorin avul-             että Eduskunta oikeuttaisi asunto-
21622: la. Lainat otettaisiin rahaston liikkeeseenlaske-          olojen kehittämisrahaston vuonna 1990
21623: milla Suomen markka -määräisillä joukkovel-                ottamaan asunto-olojen kehittämisra-
21624: kakirjoilla ja lainoilla. Kun pääomamarkki-                hastosta annetun lain ( 190) 2 §:n 2
21625: noilta hankittava rahoitus tulisi olemaan mark-            momentissa tarkoitettua pitkäaikaista
21626: kinaehtoista, riippuisivat käytettävät lainanot-           Suomen markka -määräistä lainaa enin-
21627: tomuodot ja -ehdot kulloisestakin markkinati-              tään 800 000 000 markan määrään asti.
21628: lanteesta. Lähinnä olisi tarkoitus käyttää pit-
21629:  käaikaisia joukkovelkakirjoja.
21630: 
21631:      Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1990
21632: 
21633: 
21634:                                        Tasavallan Presidentti
21635:                                        MAUNO KOIVISTO
21636: 
21637: 
21638: 
21639: 
21640:                                                                        Ministeri Ulla Puolanne
21641: 
21642: 
21643: 
21644: 
21645: 300696T
21646:                                      1990 vp. -    HE n:o 92
21647: 
21648: 
21649: 
21650:                                      Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yhteistoiminnasta val-
21651:                                  tion virastoissa ja laitoksissa annetun lain muuttamisesta
21652: 
21653: 
21654: 
21655: 
21656:                           ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
21657: 
21658:    Esityksessä ehdotetaan valtion virastojen ja    sa, joissa käsiteltävänä olevalla asialla on hen-
21659: niiden henkilöstön välistä yhteistoimintamenet-    kilöstövaikutuksia.
21660: telyä kehitettäväksi. Ehdotetut muutokset vas-        Yhteistoimintamenettelyn asiapiiriä ehdote-
21661: taavat pääpiirteittäin yhteistoiminnasta yrityk-   taan laajennettavaksi. Ehdotuksen mukaan
21662: sissä annetun lain 1 päivänä huhtikuuta 1989       myös viraston tai sen osan tehtävien tai henki-
21663: voimaan tulleita muutoksia.                        löstön siirto toiseen virastoon tai luovuttami-
21664:                                                    nen yksityiselle yritykselle olisi käsiteltävä yh-
21665:    Yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja lai-   teistoimintamenettelyssä. Vastaanottava viras-
21666: toksissa annetussa laissa tarkoitettua neuvotte-   to tai luovutuksen saaja voisi jo ennen siirtoa
21667: luvelvoitetta ehdotetaan laajennettavaksi sel-     tai luovutusta osallistua yhteistoimintamenette-
21668: laisten toimenpiteiden osalta, jotka ilmeisesti    lyyn. Lisäksi ehdotetaan, että valtion uusimuo-
21669: johtavat virkamiehen tai työntekijän osa-          toisissa liikelaitoksissa olisi laadittava erityinen
21670: aikaistamiseen tai irtisanomiseen tai työnteki-    henkilöstö- ja koulutussuunnitelma, joka voi-
21671: jän lomauttamiseen. Myös neuvotteluille ase-       taisiin vahvistaa vasta yhteistoimintamenette-
21672: tettavia muotovaatimuksia ehdotetaan tiuken-       lyn jälkeen.
21673: nettaviksi. Muutokset koskisivat neuvotteluai-        Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi-
21674: neistoa, neuvottelujen tulosten kirjaamista ja     maan noin kolmen kuukauden kuluttua sen
21675: neuvotteluun varattavaa aikaa niissä tapauksis-    hyväksymisestä ja vahvistamisesta.
21676: 
21677: 
21678: 
21679: 
21680:                                      YLEISPERUSTELUT
21681: 
21682: 
21683: 1. Esityksen yhteiskunnallinen                        Valtionhallinnon tehtävien muuttuminen ai-
21684:    merkitys                                        heuttaa muutoksia myös valtion palveluksessa
21685:                                                    olevan henkilöstön asemaan. Esityksen tavoit-
21686: 1.1. Tavoitteet                                    teena on kehittää valtionhallinnon johtamis- ja
21687:                                                    yhteistoimintajärjestelmiä siten, että henkilös-
21688:    Hallitus kiinnittää ohjelmansa mukaisesti       tön asemaan vaikuttavat muutokset pystytään
21689: erityistä huomiota julkisen hallinnon tuotta-      nykyistä paremmin ennakoimaan.
21690: vuuteen ja palvelukyvyn kohottamiseen yhteis-         Julkisen hallinnon kehittämiselle asetettujen
21691: työssä julkisen sektorin henkilöstön edustajien    tavoitteiden toteuttaminen edellyttää osaltaan
21692: kanssa. Ohjelman mukaisesti myös osallistu-        myös valtion henkilöstön entistä parempaa
21693: misjärjestelmiä parannetaan ja kannustavuutta      huomioon ottamista toiminnan muutostilan-
21694: kehitetään. Julkisen hallinnon kehittäminen ta-    teissa siten, että virkamiesten ja työntekijöiden
21695: pahtuu valtioneuvoston 12 päivänä toukokuuta       mahdollisuuksia osallistua toiminnan kehittä-
21696: 1988 ja 9 päivänä maaliskuuta 1989 tekemien        miseen parannetaan.
21697: periaatepäätösten mukaisesti. Mainitut peri-          Esitystä valmisteltaessa on myös ollut tavoit-
21698: aatepäätökset koskevat toimenpiteitä hallinnon     teena, että valtion virastojen ja niiden henki-
21699: uudistamiseksi sekä hallinnon palvelukyvyn         löstön välisessä yhteistoiminnassa noudatettai-
21700: parantamiseksi ja ohjauksen uudistamiseksi.        siin samoja periaatteita kuin yrityksissä nouda-
21701: 300351T
21702: 2                                     1990 vp. -     HE n:o 92
21703: 
21704: tetaan yhteistoiminnasta yrityksissä annetun         neuvotteluvelvoite täyttyisi, jollei yksimielisyy-
21705: lain (725178) nojalla (jäljempänä yritysten yh-      teen päästä, kahden kuukauden kuluttua neu-
21706: teistoimintalaki). Valtionhallinnon erityispiir-     votteluesityksen tekemisestä.
21707: teet on kuitenkin otettu esityksessä huomioon.          Viraston olisi pyynnöstä kirjattava neuvotte-
21708:                                                      lujen tulos tai osapuolten kannanotot niissä
21709:                                                      asioissa, joilla on henkilöstöön kohdistuvia
21710: 1.2. Keinot                                          vaikutuksia.
21711: 
21712: 1.2 .1. Yhteistoimintamenettelyn ja yhteistoi-
21713:         minnan asiapiirin kehittäminen               1.2.2. Yhteistoiminnan kehittäminen hallinnon
21714:                                                             eri tasoilla
21715:    Esityksessä ehdotetaan, että henkilöstön
21716: määrään vaikuttavien toimenpiteiden tarve ja            Esityksen tarkoituksena on tehostaa yhteis-
21717: vaihtoehdot olisi selvitettävä nykyistä yksityis-    toimintamenettelyä tilanteissa, joissa viraston
21718: kohtaisemmin ja nykyistä aikaisemmassa vai-          tai sen osan tehtäviä tai henkilöstöä siirretään
21719: heessa. Tämän vuoksi esitykseen sisältyy ehdo-       toiseen virastoon tai yksityiselle yritykselle.
21720: tus neuvotteluihin liittyviksi määräajoiksi asi-     Kun siirtämiseen liittyvät toimenpiteet edellyt-
21721: oissa, jotka koskevat henkilöstön määrään vai-       tävät useimmissa tapauksissa neuvotteluja sekä
21722: kuttavia toimenpiteitä. Ehdotetut muutokset          luovuttavassa että vastaanottavassa yksikössä,
21723: eivät muuttaisi ratkaisuvallan järjestämistä val-    on tarkoituksenmukaista, että vastaanottava
21724: tionhallinnossa.                                     virasto tai luovutuksen saaja voisi käydä neu-
21725:    Henkilöstön vähentämistoimenpiteitä koske-        votteluja tarvittaessa yhdessä luovuttavan vi-
21726: vien neuvottelujen kohteina olisivat hallinnolli-    raston kanssa. Vastaanottava virasto tai luovu-
21727: sista, tuotannollisista ja taloudellisista syistä    tuksen saaja voisi ehdotuksen mukaan olla
21728: toimeenpantavat osa-aikaistamiset, lomautta-         neuvottelujen osapuolena jo ennen siirtämistä
21729: miset ja irtisanomiset sekä niihin liittyvät kou-    tai luovutusta.
21730: lutus- ja uudelleensijoittamisratkaisut.                Useampaa kuin yhtä virastoa tai hallinnon-
21731:    Asioissa, joilla ilmeisesti on henkilöstön        alaa koskevien laajojen uudistusten valmistelu
21732: määrää tai laatua koskevia vaikutuksia, neu-         tapahtuu ensi vaiheessa ministeriötasolla. Yh-
21733: vottelut käynnistyisivät viraston tekemällä neu-     teistoimintamenettelystä tapauksissa, joissa mi-
21734: votteluesityksellä, josta käyvät ilmi neuvotte-      nisteriössä käsitellään valtionhallinnon tai
21735: luissa käsiteltävät asiat. Virkamiehille ja työn-    asianomaisen hallinnonalan henkilöstöä koske-
21736: tekijöille ja heidän edustajilleen olisi varattava   via asioita, on sovittu valtiovarainministeriön
21737: kolmen päivän valmistautumisaika neuvottelui-        sekä valtion henkilöstöä edustavien pääsopija-
21738: hin. Jos neuvotteluesitys sisältää työvoiman         järjestöjen välillä 1 päivänä maaliskuuta 1990
21739: vähentämistä koskevia toimenpiteitä, se olisi        tehdyssä sopimuksessa yhteistoiminnasta valti-
21740: saatettava työvoimaviranomaisten tietoon neu-        onhallintoa ja hallinnonalaa koskevissa henki-
21741: vottelujen alkaessa.                                 löstöasioissa.
21742:    Neuvotteluissa voidaan päätyä yksimielisyy-
21743: teen niistä toimenpiteistä, joihin työn vähenty-
21744: misen johdosta on ryhdyttävä. Tällöin virasto        2. Nykyinen tilanne
21745: olisi täyttänyt neuvotteluvelvollisuutensa. Jol-
21746: lei yksimielisyyteen päästä, virasto olisi täyttä-   2.1. Laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa
21747: nyt neuvotteluvelvollisuutensa seitsemän päi-             ja laitoksissa ja asiaa koskevat sopimuk-
21748: vän kuluttua neuvottelujen alkamisesta, jos               set
21749: henkilöstön määrään vaikuttavien toimenpitei-
21750: den kohteena on enintään kymmenen henkilöä,             Yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja lai-
21751: ja kolmen kuukauden kuluttua neuvotteluesi-          toksissa annettu laki (651/88), jäljempänä val-
21752: tyksen tekemisestä, jos toimenpiteet kohdistu-       tion yhteistoimintalaki, tuli voimaan vuonna
21753: vat yli kymmeneen henkilöön. Viraston tai sen        1988. Lain 15 §:n nojalla valtion asianomainen
21754: osan tehtävien tai henkilöstön toiseen viras-        viranomainen sekä virkamiesten ja työntekijäin
21755: toon siirtämisen tai virastojen yhdistämisen         yhdistykset, joiden varsinaisiin tarkoituksiin
21756: tapahduttua sen johdosta toimeenpantavia             kuuluu virkamiesten ja työntekijöiden etujen
21757: henkilöstön vähentämistoimenpiteitä koskeva          valvominen virka- ja työsuhteissa ja jotka yh-
21758:                                       1990 vp. -     HE n:o 92                                       3
21759: 
21760: teensä edustavat laajasti sopimuksen piirissä        sesta eduskunnalle (hall.es. 227/1989 vp.). Esi-
21761: olevaa henkilöstöä, voivat tehdä sopimuksen          tyksessä valtion virkamieslakia (755/86) ehdo-
21762: yhteistoiminnasta. Valtion asianomaisia viran-       tetaan muutettavaksi siten, että viran lakkaut-
21763: omaisia ovat valtiovarainministeriö koko val-        tamisesta vapautuvia varoja voitaisiin käyttää
21764: tionhallinnon osalta sekä asetuksella (890/88 ja     uuden viran perustamiseen myös toisessa viras-
21765: 451/89) säädetyt virastot omalta osaltaan ja         tossa ja että virka voitaisiin siirtää myös toi-
21766: niiden alaistensa virastojen osalta, joilla ei ole   seen virastoon. Tämä muutos tekee tarpeelli-
21767: sopimusoikeutta. Valtiovarainministeriön ja          seksi ottaa virastojen väliset virkajärjestelyt
21768: valtion henkilöstöä edustavien pääsopijajärjes-      huomioon myös valtion yhteistoimintalain
21769: töjen välillä tehty sopimus yhteistoiminnasta        asiapiirissä.
21770: valtion virastoissa ja laitoksissa tuli voimaan 1
21771: päivänä marraskuuta 1988. Suurin osa asetuk-
21772: sella säädetyistä virastoista on tehnyt virasto-
21773: kohtaisen yhteistoimintasopimuksen.                  3. Asian valmistelu
21774:    Valtion viran ja toimen haltijain neuvotte-
21775: luoikeudesta annetussa laissa (82143), jäljem-          Valtiovarainministeriö asetti vuonna 1988
21776: pänä neuvotteluoikeuslaki, ja sen soveltamises-      työryhmän, jonka tehtävänä oli muiden muas-
21777: ta annetussa asetuksessa (83/ 43) on säädetty        sa selvittää yritysten yhteistoimintalakiin tuol-
21778: valtion viran ja toimen haltijain oikeudesta         loin valmisteilla olleiden muutosten soveltu-
21779: neuvotella asianomaisen valtion viranomaisen         vuutta valtion yhteistoimintalakiin sekä valmis-
21780: kanssa periaatteellisista tai muutoin yleisluon-     tella tarvittaessa ehdotukset viimeksi mainitun
21781: toisista virkaan tai toimeen ottamista, virka- ja    lain muuttamiseksi. Työryhmässä olivat valtio-
21782: työsuhdetta sekä palkkausta koskevista asioista      varainministeriön lisäksi edustettuina valtion
21783: virkamiesyhdistysten välityksellä. Valtion vir-      henkilöstöä edustavat pääsopijajärjestöt. Työ-
21784: kaehtosopimuslain (664170) tultua voimaan            ryhmän ehdotukset ovat olleet tämän esityksen
21785: edellä mainittu laki on pääosin menettänyt           perustana.
21786: merkityksensä. Sitä on kuitenkin sovellettu
21787: edelleen sellaisissa asioissa, jotka eivät kuulu
21788: sopimusjärjestelmien piiriin. Valtiovarainmi-
21789: nisteriön ja valtion henkilöstöä edustavien pää-     4. Esityksen taloudelliset vaiku-
21790: sopijajärjestöjen välillä tehty sopimus yhteis-         tukset
21791: toiminnasta valtionhallintoa ja hallinnonalaa
21792: koskevissa henkilöstöasioissa tuli voimaan 1
21793:                                                        Yhteistoiminnan asiapnnn laajentaminen ja
21794: päivänä huhtikuuta 1990. Kun sopimuksen voi-
21795:                                                      neuvotteluvelvoitteen tiukentaminen eivät ai-
21796: maantulon jälkeen kaikista neuvotteluoikeus-
21797: laissa tarkoitetuista asioista neuvotellaan myös     heuta merkittäviä muutoksia virastojen työ-
21798:                                                      määrään, eikä esityksellä näin ollen ole valtion
21799: muilla tavoin, eduskunnalle on annettu lain
21800:  kumoamista koskeva hallituksen esitys (hall.es.     menoja lisäävää vaikutusta.
21801: 25/1990 vp.).                                          Esityksen valtiontaloudelliset vaikutukset
21802:                                                      ovat ennen muuta välillisiä. Esitys liittyy pyrki-
21803:                                                      mykseen kehittää valtionhallinnon johtamista-
21804: 2.2. Valtion virkamieslaki                           poja tulosohjauksen mukaisen henkilöstön
21805:                                                      johtamisen ja yhteistoiminnan suuntaan. Vi-
21806:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys        rastojen toiminnan uudistaminen ja tehostami-
21807: lainsäädännöksi valtion virastojen kesken teh-       nen edellyttää myös hyvin toimivaa osallistu-
21808: tävistä virkajärjestelyistä ja niiden ilmoittami-    mis- ja yhteistoimintajärjestelmää.
21809: 4                                     1990 vp. -     HE n:o 92
21810: 
21811:                              YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
21812: 
21813: 
21814: 1. Lakiehdotuksen perustelut                         tettavaksi. Ehdotuksen mukaan olennaisia
21815:                                                      kone- ja laitehankintoja koskevaa neuvottelu-
21816:    2 §. Soveltamisala. Pykälän 2 momenttia           velvoitetta rajattaisiin siten, että tällaiset inves-
21817: ehdotetaan muutettavaksi siten, ettei tasavallan     toinnit olisivat neuvotteluvelvollisuuden piiris-
21818: presidentin toimintaan sovelleta ehdotetun uu-       sä vain niiden henkilöstövaikutusten osalta.
21819: den 15 a §:n säännöksiä. Tasavallan presiden-        Säännös liittyy 9 §:ssä ehdotettuihin neuvotte-
21820: tin virkatoimien lainmukaisuutta koskeva val-        luaikoihin ja sisältää sen, ettei neuvotteluja
21821: vonta on järjestetty hallitusmuodossa sillä ta-      olisi 7 §:n 2 kohdan nojal'a tarpeen käydä
21822: voin tyhjentävästi, että 15 a §:n mukainen vel-      hankintapäätösten perusteista tai muista kuin
21823: vollisuus suorittaa hyvitystä on ulotettavissa       henkilöstövaikutuksista. Lain 9 §:ssä ehdotetut
21824: presidentin toimintaan vain perustuslainsäätä-       neuvotteluajat eivät koskisi itse kone- ja laite-
21825: misjärjestyksessä. Tästä syystä hyvitysvelvolli-     hankintoja, vaan ainoastaan niistä mahdolli-
21826: suus ehdotetaan nimenomaisella säännöksellä          sesti aiheutuvia henkilöstövaikutuksia.
21827: rajattavaksi siten, ettei hyvitysvaatimusta voi-        Pykälän 3 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi
21828: da kohdistaa tasavallan presidentin toimin-          siten, että myös viraston tai sen osan tehtävien
21829: taan.                                                tai henkilöstön siirrosta taikka virkojen lak-
21830:    4 §. Yhteistoiminnan osapuolet. Myös vas-         kauttamisesta vapautuvien määrärahojen siir-
21831: taanottava valtion virasto, sen mukaan mitä 7        rosta toiseen valtion virastoon aiheutuvat hen-
21832: ja 9 §:ssä on ehdotettu säädettäväksi, tai yksi-     kilöstövaikutukset kuuluisivat yhteistoiminta-
21833: tyinen yritys voisi ennalta osallistua yhteistoi-    menettelyn piiriin. Eduskunnalle annetussa
21834: mintamenettelyyn, joka koskee viraston tai sen       hallituksen esityksessä lainsäädännöksi valtion
21835: osan tehtävien tai henkilöstön toiseen viras-        virastojen ja laitosten kesken tehtävistä virka-
21836: toon siirtämisestä tai yksityiselle yritykselle      järjestelyistä ja niiden ilmoittamisesta edus-
21837: luovuttamisesta johtuvia vaikutuksia. Virasto-       kunnalle ehdotetaan valtion virkamieslakia
21838: jen välisissä tehtävä- ja virkajärjestelyissä asi-   muutettavaksi siten, että viran lakkauttamises-
21839: asta tulisi ehdotetun 7 §:n 3 kohdan nojalla         ta vapautuvia varoja voitaisiin käyttää uuden
21840: neuvotella sekä luovuttavassa että vastaanotta-      viran perustamiseen myös toisessa virastossa ja
21841: vassa virastossa.                                    että virka voitaisiin siirtää myös toiseen viras-
21842:    Yritysten yhteistoimintalain 6 ja 8 §:n nojal-    toon.
21843: la luovutuksen saaja voi vastaavasti ennalta            Muutettavaksi ehdotetun 10 kohdan mukaan
21844: osallistua liikkeen luovutuksesta mahdollisesti      yhteistoimintamenettelyn pnrnn kuuluisivat
21845: johtuvia vaikutuksia koskevaan yhteistoiminta-       myös hallinnollisista, tuotannollisista ja talou-
21846: menettelyyn. Mikäli viraston tai sen osan teh-       dellisista syistä toimeenpantavat osa-aikaista-
21847: täviä tai henkilöstöä siirretään yksityiselle yri-   miset, lomauttamiset ja irtisanomiset sekä nii-
21848: tykselle, tämän neuvotteluvelvoite määräytyisi       hin liittyvät koulutus- ja uudelleensijoittamis-
21849: yritysten yhteistoimintalain säännösten mukai-       ratkaisut. Neuvotteluissa olisi näin ollen käsi-
21850: sesti. Ehdotetun säännöksen tarkoituksena ei         teltävä mahdollisuuksia henkilöstön koulutta-
21851: ole estää asianomaisen kunnan viraston mah-          miseen ja uudelleen sijoittamiseen. Neuvotte-
21852: dollisuutta toimia yhteistoiminnan osapuolena        luissa olisi siten selvitettävä henkilöstön am-
21853: tilanteessa, jossa käsitellään yhteistoimintame-     mattitaito ja kyky sijoittua tarjolla oleviin
21854: nettelyssä viraston tai sen osan tehtävien tai       muihin tehtäviin virastossa ja viraston mahdol-
21855: henkilöstön kunnan virastoon siirtämisestä           lisuudet järjestää tähän tarvittavaa koulutusta.
21856: johtuvia vaikutuksia.                                   Myös pykälän 14 kohta ehdotetaan muutet-
21857:    Vastaanottava virasto tai luovutuksen saaja       tavaksi. Kohdan mukaan yhteistoimintamenet-
21858: voisi aientaa neuvotteluja olemalla niiden osa-      telyn piiriin kuuluisi myös henkilöstö- ja kou-
21859: puolena jo ennen siirtämistä tai luovutusta.         lutussuunnitelma, mikäli sellainen virastossa
21860: Vastaanottava virasto tai luovutuksen saaja voi      laaditaan, sekä siihen suunnitelmakaudella teh-
21861: käydä tällaisia neuvotteluja joko yhdessä luo-       tävät muutokset. Ehdotetun 7 a §:n mukaan
21862: vuttavan viraston kanssa tai yksin.                  henkilöstösuunnitelma ja koulutussuunnitelma
21863:    7 §. Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuulu-      tulisi laatia valtion liikelaitoksessa, johon so-
21864: vat asiat. Pykälän 2 kohtaa ehdotetaan muu-          velletaan valtion liikelaitoksista annettua lakia
21865:                                          1990 vp. -     HE n:o 92                                        5
21866: 
21867: (627 /87). Yhteistoimintamenettelyssä tulisi 14         mistautua neuvotteluihin. Säännöstä sovelletta-
21868:   kohdan nojalla käsitellä myös muut yhteistyö-         essa olisi otettava huomioon, ettei lain 7 §:n
21869:   koulutusta, henkilöstökoulutusta ja muuta              1-5 ja 10 kohdassa ole kysymys tilapäisistä
21870:   henkilöstön kehittämistä koskevat suunnitel-          uudelleenjärjestelyistä, joihin kirjallisen neu-
21871:   mat. Yhteistyökoulutuksella tarkoitetaan mui-         votteluesityksen tekemistä koskeva velvoite ei
21872:   den muassa luottamusmieskoulutusta, henki-            siten ulottuisi.
21873:   löstöä tämän lain mukaisessa yhteistoiminnas-            Neuvotteluesitykseen tulisi sisällyttää tiedot
21874:   sa edustavien henkilöiden koulutusta, työsuo-         siitä, mitä asioita neuvotteluissa tulee käsiteltä-
21875:   jelukoulutusta ja rationalisointikoulutusta.          viksi. Tietojen tulisi olla niin yksityiskohtaisia,
21876:   Henkilöstökoulutuksella tarkoitetaan viraston         että ne mahdollistavat alustavan asiaan pereh-
21877:   omalle henkilöstölleen järjestämää tai hankki-        tymisen ja neuvotteluja varten mahdollisesti
21878:   maa ammatillista lisä- tai peruskoulutusta tai        tarvittavien lisätietojen hankkimisen.
21879:   muuta viraston tehtävien vaatimaa koulutusta.            Säännöksessä ehdotetaan mahdolliseksi so-
21880:   Jos yhteistyökoulutuksen järjestäjänä tai hank-       pia yhteistoimintamenettelyssä toisin neuvotte-
21881:   kijana on virasto, kyseistä koulutusta koskevat       luesityksen tekemisestä. Tämä vastaisi lain
21882:   suunnitelmat ja koulutuksen järjestäminen tu-         yleistä tarkoitusta edistää viraston ja sen hen-
21883: , lisi pykälän 14 ja 15 kohdan mukaan käsitellä         kilöstön välistä yhteistoimintaa ja mahdollis-
21884:   yhteistoimintamenettelyssä.                           taisi tapauskohtaisen harkinnan perusteella
21885:       7 a §. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat.       joustavat menettelytavat esimerkiksi kolmen
21886:   Pykälässä edellytetään, että valtion uusimuo-         päivän määräajan suhteen. Lain 15 §:n mu-
21887:   toisessa liikelaitoksessa vuosittain laaditaan        kaan muiden muassa neuvotteluesityksen teke-
21888:   erityinen henkilöstösuunnitelma ja koulutus-          mistä koskevasta säännöksestä voitaisiin poike-
21889:   suunnitelma sekä säädetään tarkemmin niistä           ta 15 §:n mukaisin sopimuksin.
21890:   vaatimuksista, joita 7 §:ssä tarkoitetulle henki-        Pykälän 2 momentin mukaan neuvotteluesi-
21891:   löstö- ja koulutussuunnitelmalle asetetaan.           tys olisi tehtävä myös henkilöstön edustajan
21892:   Säännöksen mukaan henkilöstösuunnitelma               pyynnöstä. Jos virasto pyynnöstä huolimatta
21893:   olisi lain nykyisestä 11 §:stä ilmenevän periaat-     katsoo, ettei kyseessä olevan asian ratkaisemi-
21894:   teen mukaisesti vahvistettava vuosittain ennen        nen vaadi yhteistoimintamenettelyä, voisi tätä
21895:   tilikauden alkua.                                     koskeva perusteltu ilmoitus korvata neuvotte-
21896:       Henkilöstösuunnitelmaan tulisi sisällyttää        luesityksen. Jos neuvottelu henkilöstön edusta-
21897:   tiedot sellaisista lain 7 §:ssä tarkoitetuista asi-   jan pyynnöstä huolimatta on jätetty käymättä
21898:   oista, joilla on henkilöstön rakennetta, määrää       asiassa, joka lain mukaan kuuluisi yhteistoi-
21899:   tai laatua koskevaa merkitystä sekä tiedot tältä      mintamenettelyn piiriin, voitaisiin tämä kuiten-
21900:   osin odotettavissa olevista muutoksista. Koulu-       kin ottaa huomioon 15 a §:ssä tarkoitettua hy-
21901:   tussuunnitelmassa olisi vastaavasti käsiteltävä       vitystä määrättäessä.
21902:   henkilöstösuunnitelmasta ilmenevät koulutus-             8 b §. Ilmoitus työvoimaviranomaisille. Sel-
21903:   tarpeet sekä mahdollisuuksien mukaan henki-           lainen 8 a §:ssä tarkoitettu neuvotteluesitys,
21904:   löstön täydennys-, jatko- ja uudelleenkoulu-          joka sisältää työvoiman vähentämistä koskevia
21905:   tuksen mahdollisuudet samoin kuin koulutuk-           toimenpiteitä, olisi saatettava työvoimaviran-
21906:    sen vuosittainen toteuttamissuunnitelma kun-         omaisen tietoon. Tässä tarkoitettu ilmoitusvel-
21907:   kin henkilöstöryhmän osalta.                          vollisuus olisi täytetty muun muassa silloin,
21908:       8 a §. Neuvotteluesitys. Pykälä on pääosin        kun virasto on tehnyt työsopimuslain 30 b §:n
21909:    saman sisältöinen kuin yritysten yhteistoimin-       (476/78) 2 momentissa tai työllisyyslain (275/
21910:    talain 7 a §. Neuvotteluvelvoitetta ehdotetaan       87) 8 §:ssä taikka työllisyyslain 8 §:n mukaisen
21911:   täsmennettäväksi sekä neuvotteluihin varatta-         ilmoitusvelvollisuuden toimeenpanosta valtion
21912:   van ajan että neuvottelun muodon osalta niissä        virastoissa ja laitoksissa annetussa asetuksessa
21913:   tapauksissa, joissa asian laadulla ilmeisesti on      (1077/87) tarkoitetun ilmoituksen, jos se sisäl-
21914:    henkilöstön määrää tai laatua koskevia vaiku-        täisi tiedot neuvottelun kohteena olevista sei-
21915:   tuksia. Neuvottelu olisi näissä tapauksissa           koista.
21916:    käynnistettävä neuvotteluesityksellä, joka olisi        9 §. Neuvotteluvelvoitteen täyttyminen. Py-
21917:   tehtävä vähintään kolme kalenteripäivää ennen         kälän 1 momenttiin ehdotetaan lisäystä, jonka
21918:    neuvottelujen aloittamista. Tarkoituksena on         mukaan momentin säännöksiä sovellettaisiin
21919:   tällä tavoin varata virkamiehille ja työntekijöil-    vain, jollei 2 tai 3 momentista muuta johdu.
21920:    le tai heidän edustajilleen riittävästi aikaa vai-   Neuvotteluvelvoitteen täyttymisestä voitaisiin
21921: 6                                     1990 vp. -    HE n:o 92
21922: 
21923: myös sopia toisin viraston ja henkilöstön edus-     tetaan koskemaan pienempää virkamies- tai
21924: tajien kesken yhteistoimintamenettelyssä edellä     työntekijämäärää tai lyhyempää lomauttamis-
21925: 8 a §:n perusteluissa todettujen periaatteiden      aikaa kuin neuvottelujen asiallisen ja ajallisen
21926: mukaisesti.                                         yhteyden vuoksi tosiasiallisesti on kysymys.
21927:    Jotta neuvotteluilla 7 §:n 1-5 ja 10 kohdas-        Pykälän 3 momentti koskisi viraston tai sen
21928: sa tarkoitetuissa kysymyksissä olisi tavoiteitua    osan tehtävien tai henkilöstön toiseen viras-
21929: merkitystä, on niihin varattava riittävästi ai-     toon siirtämisen tai virastojen yhdistämisen
21930: kaa. Pykälän 2 momentissa ehdotetaan, ettei         tapahduttua sen johdosta toimeenpantavia osa-
21931: virasto olisi täyttänyt neuvotteluvelvoitettaan     aikaistamisia, lomautuksia tai irtisanomisia.
21932: ennen kuin asiasta on päästy yksimielisyyteen       Näissä tapauksissa viraston ei katsottaisi täyt-
21933: tämän lain mukaisessa yhteistoimintamenette-        täneen neuvotteluvelvoitettaan, ennen kuin asi-
21934: lyssä tai säännöksessä neuvotteluja varten va-      asta on päästy yhteistoimintamenettelyssä yksi-
21935: rattu vähimmäisaika on kulunut. Ajan pituus         mielisyyteen tai kaksi kuukautta on kulunut
21936: vaihtelisi sen mukaan, miten toimenpide vai-        siitä, kun neuvotteluesitys on tehty henkilöstön
21937: kuttaa henkilöstöön.                                edustajille.
21938:    Jollei toimenpide johda henkilöstön irtisano-       Ehdotetun 4 momentin mukaan vastaanotta-
21939: miseen, 1omauttamiseen tai osa-aikaistamiseen,      va virasto voisi lukea hyväkseen myös sellaisen
21940: neuvottelut käydään 1 momentin mukaisesti,          neuvotteluajan, jonka kuluessa neuvotteluja
21941: eikä päätöksenteolle ole asetettu vähimmäisai-      on vapaaehtoisesti käyty ennen viraston tai sen
21942: kamääräyksiä.                                       osan tehtävien tai henkilöstön toiseen viras-
21943:    Jos toimenpide johtaa enintään kymmenen          toon siirtämistä.
21944: virkamiehen tai työntekijän osa-aikaistamiseen         Työsopimuslain 30 a §:n mukaan työnanta-
21945: tai irtisanomiseen taikka lomauttamiseen, neu-      jan on, tuotannollisen lomautuksen välttämät-
21946: votteluja varten olisi varattava vähintään seit-    tömyyden tultua hänen tietoonsa, annettava
21947: semän päivää. Aika laskettaisiin neuvottelujen      ennakkoilmoitus lomautuksesta välittömästi ja
21948: alkamisesta. Ehdotetun 8 a §:n mukaan neu-          mikäli mahdollista viimeistään kolme kuukaut-
21949: votteluesitys olisi tehtävä vähintään kolme päi-    ta ennen lomautuksen alkamista luottamusmie-
21950: vää ennen neuvottelujen alkamista. Henkilös-        helle ja lomautuksen kohdistuessa vähintään
21951: tölie näin varattua valmistautumisaikaa ei siten    kymmeneen työntekijään myös työvoimaviran-
21952: laskettaisi käsiteltävänä olevan momentin mu-       omaiselle. Tällaisen ennakkoilmoitusvelvolli-
21953: kaiseen neuvotteluaikaan.                           suuden on katsottava alkavan kulua siitä ajan-
21954:    Jos neuvoteltavana oleva toimenpide ilmei-       kohdasta, jolloin virasto on tehnyt valtion
21955: sesti johtaa yhteensä yli kymmenen virkamie-        yhteistoimintalain 8 a §:ssä tarkoitetun neuvot-
21956: hen tai työntekijän osa-aikaistamiseen tai irti-    teluesityksen henkilöstön edustajille. Näin ol-
21957: sanomiseen taikka 1omauttamiseen yli 90 päi-        len työsopimuslain 30 a §:ssä tarkoitettu lo-
21958: väksi, eikä ratkaisusta edellä mainitulla tavalla   mautuksen ennakkoilmoitusaika ja valtion yh-
21959: päästä yksimielisyyteen, viraston ei katsottaisi    teistoimintalain 9 §:n tarkoittama neuvottelu-
21960: täyttäneen neuvotteluvelvoitettaan, ennen kuin      aika voivat kulua lomautusta koskevassa asias-
21961: kolme kuukautta on kulunut siitä, kun neuvot-       sa samanaikaisesti, jos ennakkoilmoitus on
21962: teluesitys on tehty henkilöstön edustajille. Kos-   asianmukaisesti tehty.
21963: ka säännös koskisi vain yli 90 päiväksi tapah-         9 a §. Neuvottelutuloksen kirjaaminen. Uu-
21964: tuvia lomautuksia, lyhyemmästä 1omauttami-          dessa 9 a §:ssä ehdotetaan säädettäväksi, että
21965: sesta olisi neuvoteltava vähintään seitsemän        neuvottelujen tulos olisi 7 §:n 1-5 ja 10 koh-
21966: päivää silloinkin, kun toimenpide koskee yli        dassa tarkoitetussa asiassa pyynnöstä kirjatta-
21967: kymmentä henkilöä.                                  va pöytäkirjaan. Pöytäkirja olisi varmennetta-
21968:    Virasto ei saisi ryhtyä neuvottelujen tarkoit-   va neuvotteluosapuolten allekirjoituksin.
21969: tamiin toimenpiteisiin, ennen kuin se on täyttä-       11 §. Tiedottamisvelvollisuus. Koska yhteis-
21970: nyt neuvotteluvelvoitteensa. Neuvotteluvelvoite     toimintamenettelyssä käsiteltäviin asioihin eh-
21971: voisi täyttyä vain siltä osin, kuin neuvotteluja    dotetaan sisällytettäväksi 7 a §:ssä tarkoitetut
21972: käydään. Neuvotteluvelvoitteen sisältö mää-         henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat, käy
21973: räytyisi neuvoteltavina olevien toimenpiteiden      11 §:n 4 momentin 2 kohdan mukainen, samaa
21974: laajuuden ja sisällön mukaan.                       asiaa koskeva, mutta tiedottamisvelvollisuu-
21975:    Säännöksen perusteella ei voida pitää hyväk-     teen rajautuva säännös tarpeettomaksi. Tästä
21976: syttävänä myöskään sitä, että neuvottelut osi-      syystä 4 momenttia ehdotetaan muutettavaksi.
21977:                                        1990 vp. -     HE n:o 92                                        7
21978: 
21979:     15 §. Sopimusoikeus. Kun neuvottelun muo-         arviOI nämä henkilöstövaikutukset vaarin.
21980: toa ja neuvotteluvelvoitteen täyttymistä koske-       Neuvotteluvelvoitteen laiminlyönnin törkeysas-
21981: via säännöksiä ehdotetaan 7 a, 8 a, 9 ja              te voisi vaikuttaa myös tuomittavan hyvityksen
21982: 9 a §:ssä lisättäväksi ja kun valtion yhteistoi-      määrään.
21983: mintalain 15 §:n tarkoituksena on antaa viras-           Ehdotuksen mukaan hyvityksenä olisi mak-
21984: toille mahdollisuus virastossa toimivien henki-       settava enintään 20 kuukauden palkka. Mitään
21985: löstöjärjestöjen kanssa sopia yhteistoiminnan         vähimmäisrajaa hyvityksen määrälle ei ehdote-
21986: yksityiskohtaisesta järjestämisestä asianomai-        ta säädettäväksi. Hyvityksen määrään ei vai-
21987: sessa virastossa tarkoituksenmukaisimmalla ta-        kuttaisi se, ovatko ja kuinka paljon henkilöstö-
21988: valla, ehdotetaan 15 §:n 1 momenttia täyden-          ratkaisun kohteeksi joutuneet virkamiehet tai
21989: nettäväksi mainittuja uusia pykäliä koskevilla        työntekijät kärsineet toimenpiteistä vahinkoa.
21990: viittauksilla.                                           Tuomioistuimen olisi hyvitystä määrätessään
21991:     Pykälän 3 momenttia ehdotetaan muutetta-          2 momentin mukaan otettava huomioon lai-
21992: vaksi siten, että virastojen velvollisuus toimit-     minlyönnin suuruus ja työnantajan olosuhteet
21993: taa neuvottelemansa sopimukset valtiovarain-          yleensä. Tarkoitus on, että hyvityksen määrää
21994: ministeriön tarkastettaviksi poistetaan.              harkittaessa kiinnitettäisiin huomiota myös
21995:     15 a §. Hyvitys. Lain noudattamatta jättä-        työnantajalta     kohtuudella    edellytettävään
21996: misestä voi seurauksena olla sakkorangaistus.         asiantuntemuksen tasoon. Hyvitystä määrättä-
21997: Tämän lisäksi ehdotetaan, että lakiin lisätään        essä olisi säännöksen mukaan otettava huo-
21998: uusi 15 a §,jolla säädettäisiin virkamiehelle tai     mioon sekin, mitä muita korvausvelvollisuuk-
21999: työntekijälle maksettavasta hyvityksestä niissä       sia työnantajalle työvoiman vähentämisen joh-
22000: tilanteissa, joissa 7 §:n 1-5 tai 10 kohdassa         dosta mahdollisesti on aiheutunut, esimerkiksi
22001: tarkoitettu asia on ratkaistu laissa säädettyä        se, onko työnantaja velvoitettu maksamaan
22002: menettelyä noudattamatta ja virkamies tai             työntekijöille korvausta työsopimuksen irtisa-
22003: työntekijä on ratkaisuun liittyvistä syistä irtisa-   nomismenettelystä annetun lain nojalla. Mil-
22004: nottu tai osa-aikaistettu tai työntekijä lomau-       loin laiminlyönti olosuhteet huomioon ottaen
22005: tettu. Hyvitys olisi lain rikkomisesta työnanta-      olisi vähäinen, voitaisiin tuomioistuimen har-
22006: jalle tuleva luonteeltaan yksityisoikeudellinen       kinnan mukaan hyvitys jättää kokonaan mää-
22007: seuraamus. Työnantaja olisi velvollinen suorit-       räämättä. Hyvitystä olisi vaadittava kanteella
22008: tamaan hyvitystä yhteistoimintamenettelyyn            yleisessä alioikeudessa.
22009: liittyvien velvoitteiden laiminlyönnistä riippu-
22010: matta siitä, onko toimenpide, esimerkiksi irti-
22011: sanominen, sinänsä ollut lain mukainen vai ei.
22012: Työnantaja olisi hyvitysvelvollinen silloinkin,
22013: kun voidaan näyttää, ettei neuvotteluvelvoit-
22014: teen asianmukainen täyttäminen olisi johtanut         2. Voimaantulo
22015: muuhun tulokseen. Hyvitysvelvollisuuden syn-
22016: tyminen ei siis edellyttäisi syy-yhteyttä neuvot-
22017: teluvelvoitteen laiminlyönnin ja suoritetun hen-         Lain 7 a §:ssä tarkoitetut henkilöstö- ja kou-
22018:  kilöstöratkaisun välillä.                            lutussuunnitelmat tulisi vahvistaa tilikausittain.
22019:     Työnantaja olisi hyvitysvelvollinen, jos 7 §:n    Jotta suunnitelmien valmistelua varten jäisi
22020:  1-5 tai 10 kohdassa tarkoitettu asia on tahalli-     lain voimaantulon jälkeen riittävästi aikaa,
22021:  sesti tai ilmeisestä huolimattomuudesta ratkais-     ehdotetaan säädettäväksi, että suunnitelmat
22022:  tu noudattamatta, mitä 8, 8 a tai 9 §:ssä on         saataisiin ensimmäisen kerran siirtää vahvistet-
22023: säädetty. Hyvitysvelvollisuus tulisi kysymyk-         tavaksi tilikautena, joka alkaa lain voimaantu-
22024: seen lähinnä silloin, kun työnantaja on tietoi-       lopäivän jälkeen.
22025:  sesti rikkonut yhteistoimintavelvoitteen tai suh-       Ehdotetun lainsäädännön toimivuus edellyt-
22026: tautunut siihen piittaamattomasti. Hyvitys voi-       tää, että virastoille sekä virkamiehille ja työn-
22027: taisiin jättää tuomitsematta, jos kyseessä ei ole     tekijöille ja heidän edustajilleen varataan riittä-
22028:  ollut työnantajan huolimattomuus tai jos huo-        västi aikaa uusiin säännöksiin perehtymistä
22029:  limattomuutta ei voida pitää ilmeisenä. Näin         varten ja tarvittavien koulutustoimenpiteiden
22030:  voi olla esimerkiksi silloin, kun työnantaja ei      järjestämiseksi. Kun ehdotettu lainsäädäntö
22031: vielä ratkaisua tehdessään voinut ymmärtää            edellyttäisi myös valtion yhteistoimintalain
22032:  sillä olevan henkilöstövaikutuksia tai jos hän       15 §:n nojalla tehtyihin sopimuksiin tehtäviä
22033: 8                                     1990 vp. -     HE n:o 92
22034: 
22035: muutoksia, ehdotetaan, että laki tulisi voimaan        Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
22036: kolme kuukautta sen jälkeen, kun se on tullut        kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
22037: eduskunnassa hyväksytyksi.
22038: 
22039: 
22040: 
22041: 
22042:                                                Laki
22043:          yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain muuttamisesta
22044: 
22045:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
22046:   muutetaan yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa 1 päivänä heinäkuuta 1988
22047: annetun lain (651188) 2 §:n 2 momentti, 7 §:n 2, 3, 10 ja 14 kohta, 9 §, 11 §:n 4 momentti ja
22048: 15 §:n 1 ja 3 momentti, sekä
22049:   lisätään 4 §:ään uusi 4 momentti sekä lakiin uusi 7 a, 8 a, 8 b, 9 a ja 15 a § seuraavasti:
22050: 
22051:                        2§                               3) viraston tai sen osan lakkauttaminen tai
22052:                   Soveltamisala                      siirto toiselle paikkakunnalle, viraston tai sen
22053:                                                      osan tehtävien tai henkilöstön siirrosta taikka
22054:                                                      virkojen lakkauttamisesta vapautuvien määrä-
22055:   Lakia ei sovelleta eduskunnan, tasavallan          rahojen siirrosta toiseen virastoon aiheutuvat
22056: presidentin, valtiontilintarkastajain, eduskun-      henkilöstövaikutukset luovuttavassa ja vas-
22057: nan oikeusasiamiehen ja Pohjoismaiden neu-           taanottavassa virastossa sekä viraston tai sen
22058: voston Suomen valtuuskunnan kanslioissa ja           osan toiminnan laajentaminen tai supistami-
22059: eduskunnan kirjastossa, Suomen Pankissa ja           nen;
22060: kansaneläkelaitoksessa. Tasavallan presidentin
22061: toimintaan ei sovelleta 15 a §:n säännöksiä.            10) hallinnollisista, tuotannollisista ja talou-
22062:                                                      dellisista syistä toimeenpantavat osa-aikaista-
22063:                        4 §                           miset, lomauttamiset ja irtisanomiset sekä nii-
22064:            Yhteistoiminnan osapuolet                 hin liittyvät koulutus- ja uudelleensijoittamis-
22065:                                                      ratkaisut;
22066: 
22067:    Jos asia koskee viraston tai sen osan tehtä-         14) henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat ja
22068: vien tai henkilöstön toiseen virastoon siirtämi-     niihin suunnitelmakaudella tehtävät muutok-
22069: sestä tai yksityiselle yritykselle luovuttamisesta   set;
22070: johtuvia vaikutuksia, yhteistoiminnan osapuo-
22071: lena voi olla myös vastaanottava virasto tai
22072: luovutuksen saaja jo ennen siirtämisen tai luo-                          7a §
22073: vuttamisen tapahtumista.                                  Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat
22074:                        7 §                              Valtion liikelaitoksen, johon sovelletaan val-
22075: Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat asiat      tion liikelaitoksista annettua lakia (627 /87),
22076:                                                      tulee vuosittain vahvistaa henkilöstösuunnitel-
22077:     Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat:       ma ja koulutussuunnitelma ennen tilikauden
22078:                                                      alkua.
22079:    2) olennaiset kone- ja laitehankinnat niiden         Henkilöstösuunnitelmaan tulee sisällyttää
22080: henkilöstövaikutusten osalta sekä henkilöstön        sellaiset 7 §:ssä tarkoitetut asiat, joilla ilmeises-
22081: asemaan vaikuttavat viraston organisaation,          ti on henkilöstön rakennetta, määrää tai laatua
22082: tehtävien, palvelutoiminnan ja tuotevalikoi-         koskevaa merkitystä samoin kuin henkilöstön
22083: man muutokset ja olennaiset työtilojen järjes-       määrässä ja laadussa odotettavissa olevat muu-
22084: telyt;                                               tokset.
22085:                                         1990 vp. -     HE n:o 92                                         9
22086: 
22087:   Koulutussuunnitelmassa tulee käsitellä hen-            ka Iomauttamiseen yli 90 päiväksi, eikä ratkai-
22088: kilöstösuunnitelmasta johtuvat yleiset koulu-            susta edellä mainitulla tavalla päästä yksimieli-
22089: tustarpeet sekä koulutuksen vuosittainen to-             syyteen, viraston ei katsota täyttäneen neuvot-
22090: teuttamissuunnitelma henkilöstöryhmittäin.               teluvelvoitettaan, ennen kuin kolme kuukautta
22091:                                                          on kulunut siitä, kun neuvotteluesitys on tehty
22092:                       8a §                               henkilöstön edustajiiie.
22093:                  Neuvotteluesitys                           Jos neuvottelut kuitenkin koskevat viraston
22094:                                                          tai sen osan tehtävien tai henkilöstön toiseen
22095:    Neuvotteluesitys on, jollei yhteistoimintame-       · virastoon siirtämisen tai virastojen yhdistämi-
22096: nettelyssä toisin sovita, 7 §:n 1-5 ja 10 koh-           sen tapahduttua sen johdosta toimeenpantavia
22097: dassa tarkoitetussa asiassa tehtävä kirjallisesti        osa-aikaistamisia, Iomautuksia tai irtisanomi-
22098: vähintään kolme päivää ennen neuvottelun al-             sia, ei viraston katsota täyttäneen neuvottelu-
22099: kamista. Esityksessä on oltava tiedot siitä,             velvoitettaan, ennen kuin asiasta on päästy
22100: mitä asioita neuvottelussa tulee käsiteltäviksi.         yhteistoimintamenettelyssä yksimielisyyteen tai
22101:    Kun henkilöstön edustaja pyytää yhteistoi-            kaksi kuukautta on kulunut siitä, kun neuvot-
22102: mintamenettelyn aloittamista 7 §:n 1-5 tai 10            teluesitys on tehty henkilöstön edustajille.
22103: kohdassa tarkoitetussa asiassa, viraston on an-             Jos yhteistoimintamenettely on aloitettu en-
22104: nettava 1 momentissa tarkoitettu neuvotteluesi-          nen viraston tai sen osan tehtävien tai henkilös-
22105: tys tai kirjallinen ilmoitus siitä, millä perusteel-     tön toiseen virastoon siirtämistä, vastaanotta-
22106: Ia yhteistoimintamenettelyä ei pidetä tarpeelli-         van viraston osalta neuvotteluajaksi lasketaan
22107: sena.                                                    myös se aika, jonka se on ollut neuvotteluissa
22108:                        8b §                              osapuolena.
22109:         Ilmoitus työvoimaviranomaisille                                        9a§
22110:                                                                Neuvottelutuloksen kirjaaminen
22111:    Milloin 8 a §:ssä tarkoitettu neuvotteluesitys
22112: sisältää työvoiman vähentämistä koskevia toi-             Viraston on pyynnöstä huolehdittava siitä,
22113: menpiteitä, on se tai siitä ilmenevät seikat           että 7 §:n 1-5 ja 10 kohdassa tarkoitetun
22114: saatettava työvoimaviranomaisten tietoon neu-          neuvottelun tulos tai osapuolten kannanotot
22115: vottelujen alkaessa, jollei vastaavia tietoja ole      viraston toimesta kirjataan pöytäkirjaan, jon-
22116: aikaisemmin muussa yhteydessä annettu.                 ka neuvotteluosapuolet pöytäkirjan hyväksy-
22117:                                                        misen osoitukseksi allekirjoittavat.
22118:                         9§
22119:       Neuvotteluvelvoitteen täyttyminen                                       11 §
22120:                                                                     Tiedottamisvelvo/lisuus
22121:    Jollei muusta menettelystä ole viraston ja
22122: henkilöstön edustajien kesken yhteistoiminta-
22123: menettelyssä sovittu tai 2 ja 3 momentista                Valtion liikelaitoksen, johon sovelletaan val-
22124: muuta johdu, katsotaan viraston täyttäneen             tion liikelaitoksista annettua lakia (627 /87),
22125: 8 §:ssä tarkoitetun neuvotteluvelvoitteen sil-         tulee lisäksi esittää henkilöstön edustajiile liike-
22126: loin, kun asia on käsitelty 8 §:n 2 tai 3 momen-       laitoksen tilinpäätös viipymättä sen jälkeen,
22127: tissa säädetyllä tavalla taikka 5 §:ssä tarkoite-      kun valtioneuvosto on hyväksynyt sen, sekä
22128: tussa yhteistoimintaelimessä.                          vähintään kerran vuodessa selvitys liikelaitok-
22129:    Jos 7 §:n 1-5 tai 10 kohdan mukaan neuvo-           sen taloudellisesta tilasta sekä viipymättä muu-
22130: teltava toimenpide ilmeisesti johtaa yhden tai         tokset, jotka olennaisesti poikkeavat mainituis-
22131: useamman virkamiehen tai työntekijän osa-              sa selvityksissä esitetystä kehityksestä.
22132: aikaistamiseen tai irtisanomiseen taikka lo-
22133: mauttamiseen, viraston ei kuitenkaan katsota
22134: täyttäneen neuvotteluvelvoitettaan, ennen kuin                                15 §
22135: asiasta on päästy yksimielisyyteen tämän lain                           Sopimusoikeus
22136: mukaisessa yhteistoimintamenettelyssä tai neu-
22137: vottelujen alkamisesta on kulunut vähintään              Valtion asianomainen viranomainen sekä
22138: seitsemän päivää. Jos toimenpide ilmeisesti            virkamiesten ja työntekijäin yhdistykset, joi-
22139: johtaa yli kymmenen virkamiehen tai työnteki-          den varsinaisiin tarkoituksiin kuuluu virka-
22140: jän osa-aikaistamiseen tai irtisanomiseen taik-        miesten ja työntekijöiden etujen valvominen
22141: 
22142: 2 300351T
22143: 10                                   1990 vp. -     HE n:o 92
22144: 
22145: virka- ja työsuhteissa ja jotka yhteensä edusta-                         15 a §
22146: vat laajasti sopimuksen piirissä olevaa henki-                          Hyvitys
22147: löstöä, voivat tehdä henkilöstön edustajista
22148: 4 §:n 2 momentissa tarkoitetun sopimuksen              Milloin 7 §:n 1-5 tai 10 kohdassa tarkoitet-
22149: sekä sopimuksin myös poiketa siitä, mitä on         tu asia on tahallisesti tai ilmeisestä huolimatto-
22150: säädetty 4 ja 5 §:ssä yhteistoiminnan osapuo-       muudesta ratkaistu noudattamatta, mitä 8, 8 a
22151: lista, 7 §:ssä yhteistoimintamenettelyn piiriin     tai 9 §:ssä on säädetty, ja virkamies tai työnte-
22152: kuuluvista asioista, 7 a §:ssä henkilöstö- ja       kijä on asian yhteydessä osa-aikaistettu tai
22153: koulutussuunnitelmista, 8 §:ssä yhteistoiminta-     irtisanottu tai työntekijä lomautettu, on tällä
22154: menettelystä, 8 a §:ssä neuvotteluesityksestä,      oikeus saada työnantajalta hyvityksenä enin-
22155: 9 §:ssä neuvotteluvelvoitteen täyttymisestä,        tään 20 kuukauden palkka.
22156: 9 a §:ssä neuvottelun tuloksen kirjaamisesta,          Hyvityksen suuruutta määrättäessä on otet-
22157: 11 §:ssä työnantajan tiedottamisvelvollisuudes-     tava huomioon yhteistoimintavelvoitteen lai-
22158: ta sekä 14 §:ssä henkilöstön edustajien vapau-      minlyönnin aste ja työnantajan olosuhteet
22159: tuksesta työstä. Lain 8 §:n 4 momentissa sää-       yleensä sekä samoista toimenpiteistä johtuva
22160: dettyä yhteistoimintamenettelyä ei kuitenkaan       muu korvausvelvollisuus. Jos laiminlyöntiä on
22161: voida sopimuksin laajentaa.                         olosuhteet huomioon ottaen pidettävä vähäise-
22162:                                                     nä, voidaan hyvitys jättää tuomitsematta.
22163:    Edellä 1 momentissa tarkoitettuja valtion           Virkamiehen tai työntekijän oikeus hyvityk-
22164: asianomaisia viranomaisia ovat valtiovarainmi-      seen on rauennut, jollei kannetta ole nostettu
22165: nisteriö koko valtionhallinnon osalta sekä ne       vuoden kuluessa oikeuden syntymisestä.
22166: valtion virastot omalta tai oman hallinnon-
22167: alansa osalta, joille tämä tehtävä asetuksella         Tämä laki tulee voimaan       päivänä
22168: määrätään. Virastokohtaisessa sopimuksessa ei       kuuta 19
22169: saa sopia toisin siitä, mitä valtiovarainministe-      Lain 7 a §:ssä tarkoitetut henkilöstö- ja kou-
22170: riön ja virkamiesten ja työntekijäin yhdistysten    lutussuunnitelmat voidaan kuitenkin ensim-
22171: kesken on tämän lain nojalla sovittu.               mäisen kerran vahvistaa tilikautena, joka alkaa
22172:                                                     lain voimaantulopäivän jälkeen.
22173: 
22174: 
22175:      Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1990
22176: 
22177: 
22178:                                       Tasavallan Presidentti
22179:                                        MAUNO KOIVISTO
22180: 
22181: 
22182: 
22183: 
22184:                                                                        Ministeri Ulla Puolanne
22185:                                       1990 vp. -       HE n:o 92                                       11
22186: 
22187:                                                                                                    Liite
22188: 
22189:                                                Laki
22190:         yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain muuttamisesta
22191: 
22192:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
22193:   muutetaan yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa I päivänä heinäkuuta I988
22194: annetun lain (651/88) 2 §:n 2 momentti, 7 §:n 2, 3, 10 ja I4 kohta, 9 §, II §:n 4 momentti ja
22195: I5 §:n I ja 3 momentti, sekä
22196:   lisätään 4 §:ään uusi 4 momentti sekä lakiin uusi 7 a, 8 a, 8 b, 9 a ja I5 a § seuraavasti:
22197: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
22198: 
22199:                                                   2§
22200:                  Sove/tamisala                                          Soveltamisa/a
22201: 
22202:   Lakia ei sovelleta eduskunnan, tasavallan               Lakia ei sovelleta eduskunnan, tasavallan
22203: presidentin, valtiontilintarkastajain, eduskun-        presidentin, valtiontilintarkastajain, eduskun-
22204: nan oikeusasiamiehen ja Pohjoismaiden neu-             nan oikeusasiamiehen ja Pohjoismaiden neu-
22205: voston Suomen valtuuskunnan kanslioissa ja             voston Suomen valtuuskunnan kanslioissa ja
22206: eduskunnan kirjastossa, Suomen Pankissa ja             eduskunnan kirjastossa, Suomen Pankissa ja
22207: kansaneläkelaitoksessa.                                kansaneläkelaitoksessa. Tasavallan presidentin
22208:                                                        toimintaan ei sovelleta 15 a §:n säännöksiä.
22209: 
22210:                                                                               4 §
22211:                                                                  Yhteistoiminnan osapuolet
22212: 
22213:                                                           Jos asia koskee viraston tai sen osan tehtä-
22214:                                                        vien tai henkilöstön toiseen virastoon siirtämi-
22215:                                                        sestä tai yksityiselle yritykselle luovuttamisesta
22216:                                                        johtuvia vaikutuksia, yhteistoiminnan osapuo-
22217:                                                        lena voi olla myös vastaanottava virasto tai
22218:                                                        luovutuksen saaja jo ennen siirtämisen tai /uo-
22219:                                                        vuttamisen tapahtumista.
22220: 
22221:                        7§                                                     7 §
22222: Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat asiat        Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat asiat
22223:   Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat:             Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat:
22224: 
22225:   2) henkilöstön asemaan vaikuttavat viraston             2) olennaiset kone- ja laitehankinnat niiden
22226: organisaation, tehtävien, palvelutoiminnan ja          henkilöstövaikutusten osalta sekä henkilöstön
22227: tuotevalikoiman muutokset sekä olennaiset              asemaan vaikuttavat viraston organisaation,
22228: kone- ja laitehankinnat ja työtilojen järjestelyt;     tehtävien, palvelutoiminnan ja tuotevalikoi-
22229:                                                        man muutokset ja olennaiset työtilojen järjes-
22230:                                                        telyt;
22231:    3) viraston tai sen osan lakkauttaminen tai            3) viraston tai sen osan lakkauttaminen tai
22232: siirto toiselle paikkakunnalle taikka sen toi-         siirto toiselle paikkakunnalle, viraston tai sen
22233: minnan laajentuminen tai supistaminen;                 osan tehtävien tai henkilöstön siirrosta taikka
22234:                                                        virkojen lakkauttamisesta vapautuvien määrä-
22235:                                                        rahojen siirrosta toiseen virastoon aiheutuvat
22236: 12                                   1990 vp. -     HE n:o 92
22237: 
22238: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
22239:                                                     henkilöstövaikutukset luovuttavassa ja vas-
22240:                                                     taanoltavassa virastossa sekä viraston tai sen
22241:                                                     osan toiminnan laajentaminen tai supistami-
22242:                                                     nen;
22243: 
22244:    10) lomautusilmoitusten antamista tai virka-       10) hallinnollisista, tuotannollisista ja talou-
22245: tai työsopimussuhteiden irtisanomista edeltävä      dellisista syistä toimeenpantavat osa-aikaista-
22246: asian käsittely silloin, kun toimenpiteet johtu-    miset, lomauttamiset ja irtisanomiset sekä nii-
22247: vat hallinnollisista, taloudellisista tai tuotan-   hin liittyvät koulutus- ja uudelleensijoittamis-
22248: nollisista syistä tapahtuvasta työn tilapäisestä    ratkaisut;
22249: tai pysyvästä vähentymisestä;
22250: 
22251:    14) yhteistyökoulutusta, henkilöstökoulutus-        14) henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat ja
22252: ta ja muuta henkilöstön kehittämistä koskevat       niihin suunnitelmakaudella tehtävät muutok-
22253: suunnitelmat;                                       set;
22254: 
22255: 
22256:                                                                             7a §
22257:                                                          Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat
22258:                                                        Valtion liikelaitoksen, johon sovelletaan val-
22259:                                                     tion liikelaitoksista annettua lakia (627 /87),
22260:                                                     tulee vuosittain vahvistaa henkilöstösuunnitel-
22261:                                                     ma ja koulutussuunnitelma ennen tilikauden
22262:                                                     alkua.
22263:                                                        Henkilöstösuunnitelmaan tulee sisällyttää
22264:                                                     sellaiset 7 §:ssä tarkoitetut asiat, joilla ilmeises-
22265:                                                     ti on henkilöstön rakennetta, määrää tai laatua
22266:                                                     koskevaa merkitystä samoin kuin henkilöstön
22267:                                                     määrässä ja laadussa odotettavissa olevat muu-
22268:                                                     tokset.
22269:                                                        Koulutussuunnitelmassa tulee käsitellä hen-
22270:                                                     kilöstösuunnitelmasta johtuvat yleiset koulu-
22271:                                                     tustarpeet sekä koulutuksen vuosittainen to-
22272:                                                     teuttamissuunnitelma henkilöstöryhmittäin.
22273:                                                                          8a§
22274:                                                                      Neuvotteluesitys
22275:                                                        Neuvotteluesitys on, jollei yhteistoimintame-
22276:                                                     nettelyssä toisin sovita, 7 §:n 1-5 ja JO koh-
22277:                                                     dassa tarkoitetussa asiassa tehtävä kirjallisesti
22278:                                                     vähintään kolme päivää ennen neuvottelun al-
22279:                                                     kamista. Esityksessä on oltava tiedot siitä,
22280:                                                     mitä asioita neuvottelussa tulee käsiteltäviksi.
22281:                                                        Kun henkilöstön edustaja pyytää yhteistoi-
22282:                                                     mintamenettelyn aloittamista 7 §:n 1-5 tai JO
22283:                                                     kohdassa tarkoitetussa asiassa, viraston on an-
22284:                                                     nettava 1 momentissa tarkoitettu neuvotteluesi-
22285:                                                     tys tai kirjallinen ilmoitus siitä, millä perusteel-
22286:                                                     la yhteistoimintamenettelyä ei pidetä tarpeelli-
22287:                                                     sena.
22288:                                       1990 vp. -     HE n:o 92                                      13
22289: 
22290: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
22291:                                                                            8b§
22292:                                                             Ilmoitus työvoimaviranomaisille
22293:                                                         Milloin 8 a §:ssä tarkoitettu neuvotteluesitys
22294:                                                      sisältää työvoiman vähentämistä koskevia toi-
22295:                                                      menpiteitä, on se tai siitä ilmenevät seikat
22296:                                                      saatettava työvoimaviranomaisten tietoon neu-
22297:                                                      vottelujen alkaessa, jollei vastaavia tietoja ole
22298:                                                      aikaisemmin muussa yhteydessä annettu.
22299: 
22300:                        9§                                                   9§
22301:       Neuvotteluvelvoitteen täyttyminen                    Neuvotteluvelvoitteen täyttyminen
22302:    Jollei muusta menettelystä ole viraston ja           Jollei muusta menettelystä ole viraston ja
22303: siinä toimivien henkilöstöjärjestöjen kesken         henkilöstön edustajien kesken yhteistoiminta-
22304: sovittu, katsotaan viraston täyttäneen 8 §:ssä       menettelyssä sovittu tai 2 ja 3 momentista
22305: tarkoitetun neuvotteluvelvoitteen silloin, kun       muuta johdu, katsotaan viraston täyttäneen
22306: asia on käsitelty 8 §:n 2 tai 3 momentissa           8 §:ssä tarkoitetun neuvotteluvelvoitteen sil-
22307: säädetyllä tavalla tai 5 §:ssä tarkoitetussa yh-     loin, kun asia on käsitelty 8 § :n 2 tai 3 momen-
22308: teistoimintaelimessä.                                tissa säädetyllä tavalla taikka 5 §:ssä tarkoite-
22309:                                                      tussa yhteistoimintaelimessä.
22310:    Jos tässä pykälässä säädetty yhteistoiminta-         Jos 7 §:n 1-5 tai JO kohdan mukaan neuvo-
22311: menettely koskee seikkaa, joka on käsiteltävä        teltava toimenpide ilmeisesti johtaa yhden tai
22312: virka- tai työehtosopimuksen neuvottelujärjes-       useamman virkamiehen tai työntekijän osa-
22313: tyksen mukaisesti, voivat virka- tai työehtoso-      aikaistamiseen tai irtisanomiseen taikka lo-
22314: pimukseen sidottuja virkamiehiä ja työnteki-         mauttamiseen, viraston ei kuitenkaan katsota
22315: jöitä edustava luottamusmies ja työnantaja           täyttäneen neuvotteluvelvoitettaan, ennen kuin
22316: sopia siitä, ettei asiaa käsitellä yhteistoiminta-   asiasta on päästy yksimielisyyteen tämän lain
22317: menettelyssä.                                        mukaisessa yhteistoimintamenettelyssä tai neu-
22318:                                                      vottelujen alkamisesta on kulunut vähintään
22319:                                                      seitsemän päivää. Jos toimenpide ilmeisesti
22320:                                                      johtaa yli kymmenen virkamiehen tai työnteki-
22321:                                                      jän osa-aikaistamiseen tai irtisanomiseen taik-
22322:                                                      ka Iomauttamiseen yli 90 päiväksi, eikä ratkai-
22323:                                                      susta edellä mainitulla tavalla päästä yksimieli-
22324:                                                      syyteen, viraston ei katsota täyttäneen neuvot-
22325:                                                      teluvelvoitettaan, ennen kuin kolme kuukautta
22326:                                                      on kulunut siitä, kun neuvotteluesitys on tehty
22327:                                                      henkilöstön edustajille.
22328:                                                         Jos neuvottelut kuitenkin koskevat viraston
22329:                                                      tai sen osan tehtävien tai henkilöstön toiseen
22330:                                                      virastoon siirtämisen tai virastojen yhdistämi-
22331:                                                      sen tapahduttua sen johdosta toimeenpantavia
22332:                                                      osa-aikaistamisia, lomautuksia tai irtisanomi-
22333:                                                      sia, ei viraston katsota täyttäneen neuvottelu-
22334:                                                      velvoitettaan, ennen kuin asiasta on päästy
22335:                                                      yhteistoimintamenettelyssä yksimielisyyteen tai
22336:                                                      kaksi kuukautta on kulunut siitä, kun neuvot-
22337:                                                      teluesitys on tehty henkilöstön edustajille.
22338:                                                         Jos yhteistoimintamenettely on aloitettu en-
22339:                                                       nen viraston tai sen osan tehtävien tai henkilös-
22340:                                                      tön toiseen virastoon siirtämistä, vastaanotta-
22341: 14                                    1990 vp. -    HE n:o 92
22342: 
22343: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
22344:                                                     van viraston osalta neuvotteluajaksi lasketaan
22345:                                                     myös se aika, jonka se on ollut neuvotteluissa
22346:                                                     osapuolena.
22347: 
22348:                                                                          9a§
22349:                                                             Neuvottelutuloksen kirjaaminen
22350:                                                        Viraston on pyynnöstä huolehdittava siitä,
22351:                                                     että 7 §:n 1-5 ja JO kohdassa tarkoitetun
22352:                                                     neuvottelun tulos tai osapuolten kannanotot
22353:                                                     viraston toimesta kirjataan pöytäkirjaan, jon-
22354:                                                     ka neuvotteluosapuolet pöytäkirjan hyväksy-
22355:                                                     misen osoitukseksi allekirjoittavat.
22356:                                                 11 §
22357:             Tiedottamisvelvollisuus                              Tiedottamisvelvollisuus
22358: 
22359:    Valtion liikelaitoksen, johon sovelletaan val-      Valtion liikelaitoksen, johon sovelletaan val-
22360: tion liikelaitoksista annettua lakia (627 /87),     tion liikelaitoksista annettua lakia (627 /87),
22361: tulee lisäksi esittää henkilöstön edustajille:      tulee lisäksi esittää henkilöstön edustajille liike-
22362:    1) liikelaitoksen tilinpäätös viipymättä sen     laitoksen tilinpäätös viipymättä sen jälkeen,
22363: jälkeen, kun valtioneuvosto on hyväksynyt sen       kun valtioneuvosto on hyväksynyt sen, sekä
22364: sekä vähintään kerran vuodessa selvitys liike-      vähintään kerran vuodessa selvitys liikelaitok-
22365: laitoksen taloudellisesta tilasta;                  sen taloudellisesta tilasta sekä viipymättä muu-
22366:    2) ennen tilivuoden alkua vähintään vuodek-      tokset, jotka olennaisesti poikkeavat mainituis-
22367: si laadittu tulos- ja rahoitussuunnitelmaan pe-     sa selvityksissä esitetystä kehityksestä.
22368: rustuva henkilöstösuunnitelma, josta käyvät
22369: ilmi henkilöstön määrässä ja laadussa odotet-
22370: tavissa olevat muutokset; sekä
22371:    3) viipymättä muutokset, jotka olennaisesti
22372: poikkeavat 1 ja 2 kohdassa mainituissa selvi-
22373: tyksissä esitetystä kehityksestä.
22374: 
22375: 
22376:                       15 §                                                 15 §
22377:                  Sopimusoikeus                                       Sopimusoikeus
22378:    Valtion asianomainen viranomainen sekä              Valtion asianomainen viranomainen sekä
22379: virkamiesten ja työntekijäin ylidistykset, joi-     virkamiesten ja työntekijäin yhdistykset, joi-
22380: den varsinaisiin tarkoituksiin kuuluu virka-        den varsinaisiin tarkoituksiin kuuluu virka-
22381: miesten ja työntekijöiden etujen valvominen         miesten ja työntekijöiden etujen valvominen
22382: virka- ja työsuhteissa ja jotka yhteensä edusta-    virka- ja työsuhteissa ja jotka yhteensä edusta-
22383: vat laajasti sopimuksen piirissä olevaa henki-      vat laajasti sopimuksen piirissä olevaa henki-
22384: löstöä, voivat tehdä henkilöstön edustajista        löstöä, voivat tehdä henkilöstön edustajista
22385: 4 §:n 2 momentissa tarkoitetun sopimuksen           4 §:n 2 momentissa tarkoitetun sopimuksen
22386: sekä sopimuksin myös poiketa siitä, mitä on         sekä sopimuksin myös poiketa siitä, mitä on
22387: säädetty 4 ja 5 §:ssä yhteistoiminnan osapuo-       säädetty 4 ja 5 §:ssä yhteistoiminnan osapuo-
22388: lista, 7 §:ssä yhteistoimintamenettelyn piiriin     lista, 7 §:ssä yhteistoimintamenettelyn piiriin
22389: kuuluvista asioista, 8 §:ssä yhteistoimintame-      kuuluvista asioista, 7 a §:ssä henkilöstö- ja
22390: nettelystä, 11 §:ssä työnantajan tiedottamisvel-    koulutussuunnitelmista, 8 §:ssä yhteistoiminta-
22391: vollisuudesta sekä 14 §:ssä henkilöstön edusta-     menettelystä, 8 a §:ssä neuvotteluesityksestä,
22392:                                        1990 vp. -     HE n:o 92                                      15
22393: 
22394: Voimassa oleva laki                                   Ehdotus
22395: jien vapautuksesta työstä. Lain 8 §:n 4 mo-           9 §:ssä neuvotteluvelvoitteen täyttymisestä,
22396: mentissa säädettyä yhteistoimintamenettelyä ei        9 a §:ssä neuvottelun tuloksen kirjaamisesta,
22397: kuitenkaan voida sopimuksin laajentaa.                11 §:ssä työnantajan tiedottamisvelvollisuudes-
22398:                                                       ta sekä 14 §:ssä henkilöstön edustajien vapau-
22399:                                                       tuksesta työstä. Lain 8 §:n 4 momentissa sää-
22400:                                                       dettyä yhteistoimintamenettelyä ei kuitenkaan
22401:                                                       voida sopimuksin laajentaa.
22402: 
22403:   Edellä 1 momentissa tarkoitettuja valtion              Edellä 1 momentissa tarkoitettuja valtion
22404: asianomaisia viranomaisia ovat valtiovarainmi-        asianomaisia viranomaisia ovat valtiovarainmi-
22405: nisteriö koko valtionhallinnon osalta sekä ne         nisteriö koko valtionhallinnon osalta sekä ne
22406: valtion virastot omalta tai oman hallinnon-           valtion virastot omalta tai oman hallinnon-
22407: alansa osalta, joille tämä tehtävä asetuksella        alansa osalta, joille tämä tehtävä asetuksella
22408: määrätään. Virastojen on toimitettava neuvot-         määrätään. Virastokohtaisessa sopimuksessa ei
22409: te/emansa sopimukset valtiovarainministeriön          saa sopia toisin siitä, mitä valtiovarainministe-
22410: tarkastettaviksi. Virastokohtaisessa sopimuk-         riön ja virkamiesten ja työntekijäin yhdistysten
22411: sessa ei saa sopia toisin siitä, mitä valtiovarain-   kesken on tämän lain nojalla sovittu.
22412: ministeriön ja virkamiesten ja työntekijäin yh-
22413: distysten kesken on tämän lain nojalla sovittu.
22414: 
22415: 
22416:                                                                            15 a §
22417:                                                                           Hyvitys
22418:                                                          Milloin 7 §:n 1-5 tai JO kohdassa tarkoitet-
22419:                                                       tu asia on tahallisesti tai ilmeisestä huolimatto-
22420:                                                       muudesta ratkaistu noudattamatta, mitä 8, 8 a
22421:                                                       tai 9 §:ssä on säädetty, ja virkamies tai työnte-
22422:                                                       kijä on asian yhteydessä osa-aikuistettu tai
22423:                                                       irtisanottu tai työntekijä lomautettu, on tällä
22424:                                                       oikeus saada työnantaja/ta hyvityksenä enin-
22425:                                                       tään 20 kuukauden palkka.
22426:                                                          Hyvityksen suuruutta määrättäessä on otet-
22427:                                                       tava huomioon yhteistoimintavelvoitteen lai-
22428:                                                       minlyönnin aste ja työnantajan olosuhteet
22429:                                                       yleensä sekä samoista toimenpiteistä johtuva
22430:                                                       muu korvausvelvo/lisuus. Jos laiminlyöntiä on
22431:                                                       olosuhteet huomioon ottaen pidettävä vähäise-
22432:                                                       nä, voidaan hyvitys jättää tuomitsematta.
22433:                                                          Virkamiehen tai työntekijän oikeus hyvityk-
22434:                                                       seen on rauennut, jollei kannelta ole nostettu
22435:                                                       vuoden kuluessa oikeuden syntymisestä.
22436:                                                          Tämä laki tulee voimaan       päivänä
22437:                                                       kuuta 19 .
22438:                                                          Lain 7 a §:ssä tarkoitetut henkilöstö- ja kou-
22439:                                                       lutussuunnitelmat voidaan kuitenkin ensim-
22440:                                                       mäisen kerran vahvistaa tilikautena, joka alkaa
22441:                                                       lain voimaantulopäivän jälkeen.
22442:                                       1990 vp. -    HE n:o 93
22443: 
22444: 
22445: 
22446: 
22447:                                      Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maksujen pennimää-
22448:                                  rien pyöristämisestä
22449: 
22450: 
22451: 
22452: 
22453:                            ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
22454: 
22455:   Metallirahat uudistetaan ja samassa yhtey-           Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan sa-
22456: dessä poistetaan viiden pennin raha, joten          manaikaisesti kuin uudet pennimääräiset rahat
22457: pieniarvoisimmaksi käyttörahaksi jää kymme-         lasketaan liikkeeseen eli 1 päivänä marraskuuta
22458: nen penniä. Penni jää kuitenkin edelleen raha-      1990. Sillä kumottaisiin samasta asiasta annet-
22459: ja laskentayksiköksi. Tästä syystä esityksessä      tu laki ja asetus sekä asetuksen nojalla annetut
22460: ehdotetaan, että suoritettaessa Suomen rahan        määräykset.
22461: määräisiä maksuja pennimäärät pyöristetään
22462: lähimpään kymmeneen penniin.
22463: 
22464: 
22465: 
22466: 
22467:                                           PERUSTELUT
22468: 
22469: 1. Nykyinen tilanne ja muutos-                      eli ensin mmmtut ylempään viiden pennin ja
22470:    tarve                                            viimeksi mainitut ylempään kymmenen pennin
22471:                                                     määrään. Tilisiirtoina tapahtuvia maksuja ei
22472:                                                     kuitenkaan tarvitse pyöristää, ja osapuolet voi-
22473:    Voimassa       olevan    metalliraha-asetuksen   vat sopia pyöristämättä jättämisestä muissakin
22474: (1026179) mukaan pienin raha on viisi penniä.       tapauksissa. Laissa olevan valtuutuksen nojalla
22475: Kun mainittu asetus annettiin, penni jäi kuiten-    on asiasta annettu myös asetus (1025179), jon-
22476: kin edelleen lailliseksi maksuvälineeksi ja pie-    ka mukaan maksu voidaan pyöristää jo kirjat-
22477: nimmäksi laskentayksiköksi, vaikka se käyttö-       taessa se maksun sijasta velaksi tai veiottaessa
22478: rahana poistettiinkin liikkeestä. Tästä syystä      sitä kirjallisesti; asetuksen mukaan pankki voi
22479: tulivat tarpeellisiksi säännökset maksujen mää-     pyöristää myös sen välityksellä muuten kuin
22480: rien pyöristämisestä niissä tapauksissa, jolloin    tilisiirtona suoritettavan maksun pennimäärän.
22481: maksettava summa päättyy muuhun kuin vii-           Valtiovarainministeriö sekä valvonnassaan ole-
22482: dellä pennillä jaolliseen määrään. Säädettiin       ville yhteisöille myös pankkitarkastusvirasto
22483: laki maksujen pennimäärien pyöristämisestä          voivat antaa määräyksiä asetuksen soveltami-
22484: (1024179). Sen mukaan Suomen rahassa suori-         sesta. Pankkitarkastusvirasto onkin antanut
22485: tettavat maksut tulee pyöristää lähimpään vii-      rahalaitoksille kehoituksen ottaa pyöristämisen
22486: dellä jaolliseen pennimäärään eli siten, että       vaikutukset huomioon kirjanpidossaan.
22487: yhteen ja kahteen tai kuuteen ja seitsemään
22488: penniin päättyvät määrät pyöristetään alas-            Rahalain (276/62) mukaan metallirahoista,
22489: päin, kaksi ensin mainittua siis alempaan täy-      myös niiden nimellisarvoista, päätetään asetuk-
22490: teen kymmenen pennin ja kaksi viimeksi mai-         sella. Metallirahat on tarkoitus uudistaa vuosi-
22491: nittua alempaan täyden viiden pennin määrään        na 1990-1993 siten, että uudet pennimääräiset
22492: sekä kolmeen ja neljään tai kahdeksaan ja           rahat tulevat käyttöön 1 päivänä marraskuuta
22493: yhdeksään penniin päättyvät määrät ylöspäin         1990 ja markkamääräiset vuoden 1993 aikana.
22494: 300730F
22495: 2                                     1990 vp. -    HE n:o 93
22496: 
22497: Tasavallan presidentti on antanut 17.3.1989         tiokehitykselle, viiden pennin pyöristäminen
22498: asetuksen metalliraha-asetuksen muuttamisesta       ylöspäin johtaa maksettavien määrien, vaikka-
22499: (277 /89). Sen mukaan pennimääräisiä rahoja         kin vähäiseen, nousuun automaattisesti, kun
22500: tulevat olemaan vain 10 ja 50 pennin rahat.         taas alaspäin pyöristämisen vaikutukset pyrit-
22501: Penni on tarkoitus säilyttää edelleen pienimpä-     täisiin mahdollisesti vain tasoittamaan niitä
22502: nä laskentayksikkönä, joten maksut voivat uu-       vastaavilla hintojen korotuksilla siten, että
22503: distuksen jälkeenkin päättyä mihin tahansa          maksettavat määrät säilyisivät keskimäärin en-
22504: pennimäärään.                                       nallaan. Inflaatiota koskevien odotusten ja
22505:    Viiden pennin rahan poistuessa vähitellen        mielialojen kannalta alaspäin pyöristäminen
22506: käytöstä pyöristyssäännökset on muutettava          saattaisi olla parempi ratkaisu. Koulumatema-
22507: siten, että pennimäärät pyöristetään joko alem-     tiikassa luku viisi kuitenkin pyöristetään ylös-
22508: paan tai ylempään täyteen kymmeneen pen-            päin, ja poikkeuksellinen alaspäin pyöristämi-
22509: niin. Nykyinen järjestelmä on pyöristyksen          nen maksuissa saattaisi näin ollen aiheuttaa
22510: lopputuloksen suhteen sikäli neutraali, että        hämmennystä. Lisäksi ne kassa-, lasku- ja
22511: kun pyöristettäviä väliarvoja on parillinen         tietokoneet, joihin luvun viisi pyöristys on
22512: määrä, ne voidaan pyöristää aina arvoltaan          ohjelmoitu, pyöristävät sen niin ikään ylös-
22513: lähimpään kymmeneen tai viiteen penniin. Lu-        päin, ja laitteiden tai ohjelmien muuttaminen
22514: ku viisi sen sijaan on yhtä kaukana sitä alem-      saattaisi olla huomattavan kallista. Näin ollen
22515: masta ja ylemmästä kymmenellä jaollisesta           ehdotetaan säädettäväksi, että yhteen, kahteen,
22516: luvusta. Tästä seuraa, että pyöristettäessä sa-     kolmeen ja neljään päättyvät pennimäärät pyö-
22517: tunnaiseen lukuun päättyviä pennimääriä pyö-        ristetään alaspäin sekä viiteen, kuuteen, seitse-
22518: ristettyjen lukujen keskiarvot ovat systemaatti-    mään, kahdeksaan ja yhdeksään penniin päät-
22519: sesti pyöristämättömien lukujen keskiarvoja         tyvät ylöspäin lähimpään kymmenen pennin
22520: pienempiä, jos viisi on sovittu pyöristettäväksi    määrään.
22521: alaspäin, mutta jos se sovitaan pyöristettäväksi
22522: ylöspäin, keskiarvoista tulee suurempia kuin
22523: alkuperäisten lukujen keskiarvot.
22524:                                                        Maksu vmtmsnn edelleen pyöristää myös
22525:    Luvun viisi pyöristäminen alaspäin tai ylös-
22526:                                                     kirjallisesti veiottaessa tai kirjattaessa maksun
22527: päin on sopimuksenvarainen asia. Kun Ruot-
22528:                                                     sijasta velaksi, samoin pankin vaatimuksesta
22529: sissa poistettiin viiden äyrin raha käytöstä        silloin, kun se suoritetaan pankin välityksellä
22530: vuonna 1985, viiteen äyriin päättyvät määrät
22531:                                                     muulla tavoin kuin tilisiirtona. Näitä seikkoja,
22532: säädettiin pyöristettäviksi ylöspäin. Kun viiteen
22533:                                                     lain aineellista soveltamisalaa koskevat sään-
22534: päättyvien lukujen pyöristäminen säännönmu-
22535:                                                     nökset ehdotetaan kuitenkin siirrettäviksi ase-
22536: kaisesti ylöspäin suurentaa niiden keskiarvoja,
22537:                                                     tuksesta lakiin, jonka säännöksiin ne muuten-
22538: voidaan esimerkiksi kuluttajien ostoksistaan
22539:                                                     kin kiinteästi liittyvät. Asetuksessa pankkitar-
22540: maksamien määrien todeta tällöin kohoavan ja
22541:                                                     kastusvirastolle annettu valtuus antaa mää-
22542: vastaavasti laskevan, jos viisi penniä pyöriste-
22543:                                                     räyksiä näiden säännösten soveltamisesta
22544: tään alaspäin. Pyöristämisen vaikutusta vähen-
22545:                                                     pankkitoiminnassa ei ole tarpeen, sillä viraston
22546: tää kuitenkin huomattavasti se, että pyöristet-
22547:                                                     kirjanpidosta antamat määräykset voidaan an-
22548: täviksi tulevat vain maksettavat (yhteis )sum-
22549:                                                     taa sillä jo muutenkin olevien valtuuksien no-
22550: mat, eivät yksittäiset hinnat sinänsä; eniten
22551:                                                     jalla. Odottamattomien ongelmien varalta on
22552: vaikutusta pyöristämisellä olisikin ilmeisesti
22553:                                                     kuitenkin syytä säilyttää valtiovarainministe-
22554: yksittäin myytävistä tuotteista, kuten kioskita-
22555:                                                     riön valta antaa tarkempia määräyksiä lain
22556: varoista maksettaviin määriin. On kuitenkin
22557:                                                     täytäntöönpanosta. Myös tätä koskeva sään-
22558: huomattava, että hinnoittelun ollessa vapaa
22559:                                                     nös ehdotetaan siirrettäväksi lakiin. Asetuksen
22560: tällaistenkin tuotteiden hinnat voidaan asettaa
22561:                                                     antamiseen ei näin ollen enää olisi tarvetta.
22562: "myyjälle edullisiksi" riippumatta siitä, kumpi
22563: pyöristyssääntö omaksutaan.
22564: 
22565:                                                       Asiasta on pyydetty lausunnot Suomen Pan-
22566: 2. Ehdotetut muutokset                              kilta, Suomen Pankkiyhdistykseltä, kauppa- ja
22567:                                                     teollisuusministeriöltä, elinkeinohallitukselta,
22568:   Vaikka sillä, kumpi pyöristämisvaihtoehto         kuluttaja-asiamieheltä ja Kaupan Keskusvalio-
22569: valitaan, ei liene sanottavaa merkitystä inflaa-    kunnalta.
22570:                                     1990 vp. -    HE n:o 93                                  3
22571: 
22572: 3. Esityksen taloudelliset vaiku-                 määrää on hyvin vaikea arvioida, ne lienevät
22573:    tukset                                         kuitenkin useita miljoonia markkoja.
22574: 
22575:    Aikaisempien ja muualta saatujen kokemus-
22576: ten perusteella pennimäärien pyöristämisellä ei   4. Voimaantulo
22577: ole sanottavaa vaikutusta inflaatiokehitykseen.
22578: Ehdotuksella ei ole muitakaan mainittavia val-      Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan marras-
22579: tiontaloudellisia vaikutuksia. Maksujen pyöris-   kuun alusta 1990 eli samanaikaisesti uusien
22580: tämiseksi käytännössä joudutaan kuitenkin         pennimääräisten rahojen liikkeeseen laskemi-
22581: muun muassa vähittäiskauppojen, kioskien,         sen kanssa. Lailla kumottaisiin nykyinen laki
22582: ravitsemisliikkeiden ja vastaavien myyntipaik-    maksujen pennimäärien pyöristämisestä sekä
22583: kojen kassakoneita tai -järjestelmiä joka ta-     sen nojalla annetut säädökset ja määräykset.
22584: pauksessa muuttamaan tai ohjelmoimaan uu-
22585: den pyöristyssäännön mukaan toimiviksi, mis-        Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
22586: tä saattaa aiheutua myös teknisiä ongelmia.       kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
22587: Näistä muutoksista aiheutuvien kustannusten
22588: 4                                      1990 vp. -     HE n:o 93
22589: 
22590: 
22591:                                                 Laki
22592:                               maksujen pennimäärien pyöristämisestä
22593: 
22594:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
22595: 
22596:                         1§
22597:    Suomen rahan määräinen maksu pyöriste-                Kun maksu suoritetaan pankin välityksellä
22598: tään suoritettaessa seuraavasti:                      muuten kuin tilisiirtona, pankki voi vaatia,
22599:    1) jos suoritettava määrä päättyy yhteen,          että maksun ja maksutositteen määrä pyöriste-
22600: kahteen, kolmeen tai neljään penniin, se pyö-         tään. Jos tällöin suoritetaan useampia maksuja
22601: ristetään lähinnä pienempään kymmenellä jaol-         samanaikaisesti, kukin niistä pyöristetään erik-
22602: liseen pennimäärään,                                  seen.
22603:    2) jos suoritettava määrä päättyy viiteen,
22604: kuuteen, seitsemään, kahdeksaan tai yhdek-                                 3§
22605: sään penniin, se pyöristetään lähinnä suurem-           Valtiovarainministeriö voi tarvittaessa antaa
22606: paan kymmenellä jaolliseen pennimäärään.              tarkempia määräyksiä tämän lain täytäntöön-
22607:    Maksu voidaan pyöristää 1 momentissa sää-          panosta.
22608: detyllä tavalla myös veiottaessa sitä kirjallisesti
22609: tai kirjattaessa se maksamisen sijasta velaksi.                             4 §
22610:                                                         Tämä laki tulee voimaan pmvana marras-
22611:                        2§                             kuuta 1990. Sillä kumotaan maksujen penni-
22612:   Pennimääriä ei tarvitse pyöristää, jos osa-         määrien pyöristämisestä 28 päivänä joulukuuta
22613: puolten kesken on niin sovittu tai jos maksu          1979 annettu laki (1024179) sekä sen nojalla
22614: suoritetaan tilien välisenä siirtona.                 annetut säännökset.
22615: 
22616: 
22617:      Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1990
22618: 
22619: 
22620:                                         Tasavallan Presidentti
22621:                                         MAUNO KOIVISTO
22622: 
22623: 
22624: 
22625: 
22626:                                                                          Ministeri Ulla Puolanne
22627:                                      1990 vp. -    HE n:o 94
22628: 
22629: 
22630: 
22631: 
22632:                                     Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kehitysaluerahasto Oy
22633:                                  -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 11 §:n muuttamisesta
22634: 
22635: 
22636: 
22637: 
22638:                           ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
22639: 
22640:   Esityksessä ehdotetaan korotettavaksi Kehi-      luottotappioiden korvaamista koskevan sitou-
22641: tysaluerahasto Oy:n myöntämien niiden luotto-      muksen piiriin.
22642: jen yhteismäärän ylärajaa, jotka voivat enin-        Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi-
22643: tään kuulua valtioneuvoston yhtiölle antaman       maan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun
22644:                                                    eduskunta on sen hyväksynyt.
22645: 
22646: 
22647: 
22648: 
22649:                                          PERUSTELUT
22650: 
22651: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut                      Luotonantoa ja takausten myöntämistä kos-
22652:    muutokset                                       kevat markkamääräiset rajat määriteltiin siten,
22653:                                                    että niiden arvioitiin vastaavan yhtiön toimin-
22654:                                                    nan tarpeita vuoden 1993 loppuun asti. Kehi-
22655:                                                    tysaluerahasto Oy on kuitenkin vuodesta 1988
22656:    Vaitioneuvosto      on   Kehitysaluerahasto     alkaen voimakkaasti lisännyt ilman turvaavaa
22657: Oy:stä annetun lain (65/71) 11 §:n nojalla         vakuutta myönnettävien lainojen osuutta lai-
22658: voinut antaa sitoumuksia siitä, että valtio kor-   nanannon kokonaismäärästään. Muutoksen
22659: vaa yhtiölle määräämillään ehdoilla sen luoto-     syynä oli yhtiön pyrkimys suunnata toimin-
22660: nantotoiminnassa mahdollisesti syntyviä luot-      taansa riskirahoitukseen ja näin vastata pien-
22661: totappioita. Vuoden 1989 alusta lukien on          ten ja keskisuurten yritysten tarpeisiin muuttu-
22662: luottotappioiden korvaamista koskevan sitou-       neilla rahoitusmarkkinoilla.
22663: muksen piiriin kuuluvan luottokannan enim-
22664: mäismäärä säädetty Kehitysaluerahasto Oy:stä          Vuonna 1989 ilman turvaavaa vakuutta
22665: annetun lain 11 § :n 2 momentissa (1298/88).       myönnettyjen lainojen eli riskilainojen osuus
22666: Tämän säännöksen mukaan sitoumuksen pii-           yrityksille myönnettyjen lainojen kokonais-
22667: riin kuuluvien lainojen pääomaa saa samanai-       määrästä oli noin 74 OJo, kun se vuoteen 1987
22668: kaisesti olla takaisinmaksamatta yhteensä enin-    asti oli noin 50 %. Riskilainat olivat vuonna
22669: tään 2 400 000 000 markkaa. Takaustappioi-         1989 yhteensä 794 737 000 markkaa. Turvaa-
22670: den korvaamista koskevan vastaavan sitou-          vaa vakuutta vastaan, eli kokonaan yhtiön
22671: muksen piirissä kulloinkin olevien takausten       omalla vastuulla myönnettyjen lainojen määrä
22672: kohteena olevien lainojen pääoma saa olla          oli 273 608 000 markkaa ja lainanauto yhteen-
22673: yhteensä enintään 500 000 000 markkaa.             sä sanottuna vuonna 1 068 345 000 markkaa.
22674: Luotto- ja takaustappioiden korvaamista kos-       Vuonna 1989 myönnettyjen riskiluottojen mää-
22675: kevien sitoumusten piiriin tulevat ne yhtiön       rä oli kaksinkertainen vuoteen 1987 verrattuna.
22676: myöntämät lainat ja takaukset, jotka se myön-      Riskitakausten määrä puolestaan nelinkertais-
22677: tää ilman turvaavaa vakuutta tai vastavakuut-      tui ja oli 91 000 000 markkaa vuonna 1989.
22678: ta.                                                Yhtiön tarkoituksena on vuosien 1991-1994
22679: 
22680: 300623P
22681: 2                                    1990 vp. -    HE n:o 94
22682: 
22683: toiminta- ja taloussuunnitelman mukaan mi-            Kehitysaluerahasto Oy:n lainoista ja takauk-
22684: toittaa riskiluottojen ja -takausten osuus enin-   sista on aiheutunut luottotappioita seuraavasti:
22685: tään 70 OJo :iin koko vuotuisesta rahoituksesta.
22686: Kehitysaluerahasto Oy:n myöntämien riskilai-                      Luottotappio 1 000 mk    "'o riski- Valtion
22687:                                                                     (kaikista lainoista)     laina-   suorittama
22688: nojen luottokanta 31 päivänä maaliskuuta                              ja takauksista)      ja takaus    korvaus
22689: 1990 oli 2 036 114 000 markkaa.                                                            kannasta     luotto-
22690:                                                                                                        tappiosta
22691:    Kehitysaluerahasto Oy:n toiminta- ja talous-                                                      1 000 mk 1)
22692: suunnitelman mukaan yhtiön riskiluottokan-
22693:                                                    1984              58 631 000             5,47      22 809
22694: nan arvioidaan olevan vuoden 1992 päättyessä
22695:                                                    1985              68 793 000             6,06      31 184
22696: 3 400 000 000 markkaa. Voimassa olevassa
22697:                                                    1986              74 780 000             6,66      41 064
22698: laissa säädetty valtion vastuusitoumuksen pii-
22699:                                                    1987              54 436 000             4,69      36 590
22700: rissä olevien riskiluottojen enimmäismäärä
22701: 2 400 000 000 markkaa arvioidaan saavutetta-       1988              51 551 000             3,66      39 410
22702: van vuoden 1991 alussa.                            1989              73 295 000             3,59      24 395
22703:    Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan, että
22704:                                                    l)   Valtion suorittaman luottotappiokorvauksen osalta
22705: lain 11 §:n 2 momenttia muutetaan siten, että           on huomattava, että kunakin vuonna suoritetut kor-
22706: valtioneuvoston yhtiölle antaman luottotappioi-         vaukset yhtiölle perustuvat lähes kokonaan aikaisem-
22707: den korvaamista koskevan sitoumuksen piiriin            pina vuosina kirjattuihin luottotappioihin.
22708: kuuluvien lainojen yhteismäärän ylärajaa korote-
22709: taan. Näiden lainojen markkamääräiseksi enim-         Siinä tapauksessa, että Kehitysaluerahasto
22710: mäisrajaksi ehdotetaan 3 500 000 000 markkaa.      Oy:n toiminta- ja taloussuunnitelmassa esitetty
22711:                                                    riskiluottokannan nopea kasvu ja arvioitu ke-
22712:                                                    hitys luottotappioiden osalta toteutuu, syntyisi
22713: 2. Esityksen taloudelliset vaiku-                  vuonna 1992 luottotappioita 134 000 000
22714:    tukset                                          markkaa, mikä on 4 OJo riskiluottojen laina-
22715:                                                    kannasta. Takaustappioita syntyisi vastaavasti
22716:    Valtio korvaa Kehitysaluerahasto Oy:lle sen     18 000 000 markkaa. Valtion osuus tämän suu-
22717: luottotappioista osuuden, joka yhtiölle 17 päi-    ruisista luottotappioista olisi noin 55 OJo eli
22718: vänä kesäkuuta 1971 annetussa luottotappiosi-      yhteensä noin 84 000 000 markkaa.
22719: toumuksessa on määritelty. Valtion korvauso-
22720: suutta yhtiön luottotappioista on muutettu si-
22721: toumuksen voimassaoloaikana useasti. Vuoden
22722:                                                    3. Voimaantulo
22723: 1989 maaliskuun alusta voimaan tulleen ehdon
22724: mukaan valtio korvaa syntyneistä luottotappi-
22725: oista aluepoliittisen 1. perusvyöhykkeen ja eri-      Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdol-
22726: tyisalueen osalta 70 OJo, 2. perusvyöhykkeen       lisimman pian sen jälkeen, kun eduskunta on
22727: osalta 60 OJo ja 3. ja 4. perusvyöhykkeen osalta   sen hyväksynyt.
22728: 50 OJo. Tätä ennen valtion korvausosuus oli
22729: perusvyöhykkeestä ja erityisalueesta riippumat-      Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
22730: ta 50 OJo ja vuoteen 1982 asti 80 OJo.             kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
22731:                                     1990 vp. -    HE n:o 94                                   3
22732: 
22733: 
22734:                                             Laki
22735:      Kehitysaluerahasto Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 11 §:n muuttamisesta
22736: 
22737:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
22738:    muutetaan Kehitysaluerahasto Oy -nimisestä osakeyhtiöstä 22 päivänä tammikuuta 1971
22739: annetun lain 11 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1988 annetussa
22740: laissa (1298/88), näin kuuluvaksi:
22741: 
22742:                      11§
22743:                                                   den korvaamista koskevan sitoumuksen piiris-
22744:   Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun        sä kulloinkin olevien takausten kohteena ole-
22745: luottotappioiden korvaamista koskevan sitou-      vien lainojen pääoma saa olla yhteensä enin-
22746: muksen piiriin kuuluvien lainojen pääomaa saa     tään 500 000 000 markkaa.
22747: samanaikaisesti olla takaisinmaksamatta yh-
22748: teensä enintään 3 500 000 000 markkaa. Mai-         Tämä laki tulee voimaan      päivänä
22749: nitussa lainkohdassa tarkoitetun takaustappioi-   kuuta 199 .
22750: 
22751: 
22752:     Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1990
22753: 
22754: 
22755:                                     Tasavallan Presidentti
22756:                                      MAUNO KOIVISTO
22757: 
22758: 
22759: 
22760: 
22761:                                               Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
22762: 4                                  1990 vp. -    HE n:o 94
22763: 
22764:                                                                                            Liite
22765: 
22766: 
22767: 
22768: 
22769:                                            Laki
22770:       Kehitysaluerahasto Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 11 §:n muuttamisesta
22771: 
22772:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
22773:    muutetaan Kehitysaluerahasto Oy -nimisestä osakeyhtiöstä 22 päivänä tammikuuta 1971
22774: annetun lain 11 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1988 annetussa
22775: laissa (1298/88), näin kuuluvaksi:
22776: 
22777: Voimassa oleva laki                              Ehdotus
22778: 
22779:                                              11 §
22780: 
22781:   Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun          Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun
22782: luottotappioiden korvaamista koskevan sitou-     luottotappioiden korvaamista koskevan sitou-
22783: muksen piiriin kuuluvien lainojen pääomaa saa    muksen piiriin kuuluvien lainojen pääomaa saa
22784: samanaikaisesti olla takaisin maksamatta yh-     samanaikaisesti olla takaisin maksamatta yh-
22785: teensä enintään 2 400 000 000 markkaa. Mai-      teensä enintään 3 500 000 000 markkaa. Mai-
22786: nitussa lainkohdassa tarkoitettujen takaustap-   nitussa lainkohdassa tarkoitettujen takaustap-
22787: pioiden korvaamista koskevan sitoumuksen         pioiden korvaamista koskevan sitoumuksen
22788: piirissä kulloinkin olevien takausten kohteena   piirissä kulloinkin olevien takausten kohteena
22789: olevien lainojen pääoma saa olla yhteensä        olevien lainojen pääoma saa olla yhteensä
22790: enintään 500 000 000 markkaa.                    enintään 500 000 000 markkaa.
22791: 
22792: 
22793:                                                    Tämä laki tulee voimaan       päivänä
22794:                                                  kuuta 199 .
22795:                                        1990 vp. -     HE n:o 95
22796: 
22797: 
22798: 
22799: 
22800:                                        Hallituksen esitys Eduskunnalle maastoliikennelaiksi ja laiksi
22801:                                   tieliikennelain muuttamisesta
22802: 
22803: 
22804: 
22805: 
22806:                            ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
22807: 
22808:     Moottorikäyttöisten ajoneuvojen yhä lisään-       tämisestä saattaisi aiheutua haittaa luonnolle
22809: tyvästä käyttämisestä maastossa aiheutuvien           tai muulle ympäristölle, luontaiselinkeinolle,
22810: haittojen ehkäisemiseksi ehdotetaan säädettä-         luonnon yleiselle virkistyskäytölle tai muulle
22811: väksi uusi maastoliikennelaki, jolla kumottai-        yleiselle edulle.
22812: siin moottorikäyttöisten ajoneuvojen maasto-             Maastossa moottorikeikalla ajamisesta ai-
22813: käytön rajoittamisesta annettu laki.                  heutuvia haittoja ehkäistäisiin myös ohjaamal-
22814:     Maastoliikennelain tarkoituksena olisi suo-       la moottorikeikkoja erityisille reiteille. Laissa
22815: jella luontoa ja muuta ympäristöä, luontaise-         olisi säännökset moottorikeikkailureittien pe-
22816: linkeinoja, luonnon yleistä virkistyskäyttöä ja       rustamisesta, perustamisedellytyksistä ja kor-
22817: muuta yleistä etua. Laissa säädettäisiin maas-        vauksista. Reittien pitäminen kuuluisi yleensä
22818: ton käytön rajoittamisen lisäksi myös mootto-         kunnalle, mutta sellaisia reittejä, joilla on laaja
22819: rikelkkailun ohjaamisesta moottorikelkkailu-          merkitys, pitäisi yllä valtio.
22820: reiteille.
22821:     Moottorikäyttöisten ajoneuvojen maastossa            Valtioneuvosto voisi kieltää erityisen huo-
22822: käyttämisestä aiheutuvien haittojen ehkäisemi-        mattavaa haittaa aiheuttavan, maastossa käy-
22823: seksi tällaisten ajoneuvojen käyttö maastossa         tettävän moottorikäyttöisen ajoneuvomallin
22824: olisi pääsäännöksen mukaan edelleen kiellet-          maastossa käyttämisen taikka rajoittaa niitä.
22825: tyä. Moottorikäyttöisen ajoneuvon käyttämistä            Maastoliikennelain noudattamisen ylin val-
22826: maastossa ei vastedeskään sallittaisi ns. joka-       vonta ja lain täytäntöönpano kuuluisivat vaste-
22827: miehenoikeuden nojalla. Tämän yleisen kiellon         deskin ympäristöministeriölle. Moottorikäyt-
22828: rikkominen säädettäisiin rangaistavaksi sakol-       töisten ajoneuvojen käyttämistä maastossa
22829: la.                                                  sekä haittojen ehkäisemistä valvoisivat läänin-
22830:    Sallittua olisi kuitenkin maa-alueen omista-      hallitus, poliisi ja rajavartiolaitos. Metsähalli-
22831: jan tai haltijan oma taikka hänen luvallaan          tus ja Metsäntutkimuslaitos valvoisivat omilla
22832: tapahtuva ajaminen. Lisäksi tiettyjen tehtävien      maillaan lain noudattamista.
22833: hoitaminen olisi sallittua ilman maanomistajan          Esityksessä ehdotetaan myös tieliikennelakia
22834: lupaa. Tällaisia tehtäviä olisivat sairaankulje-     muutettavaksi. Moottorikeikkailureitti sisälly-
22835: tus, palo- ja pelastustoimi, energia- ja tietolii-   tettäisiin tien määritelmään, jolloin tieliikenne-
22836: kennelaitteiden huoltotyöt, poronhoito ja am-        lain säännöksiä sovellettaisiin myös reiteillä.
22837: mattimainen kalastus. Syrjäisellä seudulla asu-      Näin reiteillä olisi moottorikelkan kuljettajan
22838: valla olisi mahdollisuus maastossa ajamiseen         ikäraja 15 vuotta. Suojakypärän käyttövelvol-
22839: vaikeiden tieolojen ja asunnon sijainnin vuok-       lisuus koskisi myös maastossa ajamista.
22840: si. Ajoneuvon pysäköiminen tien välittömään             Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan la-
22841: läheisyyteen olisi tietyin edellytyksin sallittua    kien vahvistamista seuraavan moottorikeikkai-
22842: ilman maanomistajan lupaa.                           lukauden jälkeisen heinäkuun alusta lukien,
22843:    Lääninhallitus voisi määrätä moottorikäyt-        jotta tarvittavien moottorikeikkailureittien pe-
22844: töisen ajoneuvon maastossa käyttämistä koske-        rustaminen ehtisi riittävän pitkälle.
22845: via kieltoja tai rajoituksia, jos ajoneuvon käyt-
22846: 
22847: 
22848: 
22849: 
22850: 300004R
22851: 2                                                                 1990 vp. -             HE n:o 95
22852: 
22853: 
22854: 
22855: 
22856:                                                                   SISÅLL YSL UETTELO
22857: 
22858:                                                                                   Sivu                                                                                              Sivu
22859:    YLEISPERUSTELUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                 3   2. Tarkemmat säännökset........................                                              12
22860: 1. Nykyinen tilanne . • • • . . • • . • • . . • • • . . . • • • . . • . • • . .      3   3. Voimaantulo .••••.•.• •.. . . . .••• ..•.•..........                                      12
22861: 2. Ehdotetut muutokset • .. . . . • . . . • • . • . . • • . • • . . • • •            4        LAKITEKSTIT.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              13
22862: 3. Valmisteluvaiheet ja -aineisto • • . . . • • • • • • • • • • • • •               5    1. Maastoliikennelaki • • • . • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •               13
22863: 4. Esityksen organisatoriset ja taloudelliset vaiku-                                     2. Laki tieliikennelain muuttamisesta . . • • • • • • • • • • •                             17
22864:    tukset..........................................                                  5      LIITTEET.....................................                                            18
22865:    4.1. Organisatoriset vaikutukset . . . . . . . . . . . . . . .                    5
22866:    4.2. Taloudelliset vaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . . .                  5   1. Rinnakkaisteksti. ••• • • • • . • • • • . • • • • . •• • • • • . • • • • .               18
22867:                                                                                             Laki tieliikennelain muuttamisesta.............                                          18
22868:    YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT . . . . . .                                          6
22869:                                                                                          2. Luonnos maastoliikenneasetukseksi. • . • • • • • . • • •                                 20
22870: 1. Lakiehdotusten perustelut • • . . • • • • . . • • • • • • • • • • •               6
22871:    1.1. Maastoliikennelaki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             6   3. Luonnos asetukseksi ajoneuvoasetuksen muut-
22872:    1.2. Tieliikennelaki............................                                 ll      tamisesta . . . • • • . . • • • . . . • • . . . • • • • • . . . • • . • • • • • • . .    22
22873:                                        1990 vp. -     HE n:o 95                                         3
22874: 
22875: 
22876: 
22877: 
22878:                                         YLEISPERUSTELUT
22879: 
22880: 
22881: 1. Nykyinen tilanne                                   hentynyt puoleen. Tärkein syy lienee lisäänty-
22882:                                                       nyt välinpitämättömyys lakia kohtaan. Tämä
22883:     Moottorikäyttöisten ajoneuvojen käyttämi-         taas johtunee osin siitä, että lain 2 §:ssä sääde-
22884: nen maastossa on 1970-luvun puolen välin              tyn kiellon rikkomisesta ei ole säädetty rangais-
22885: jälkeen lisääntynyt ja monipuolistunut huo-           tusta. Maanomistajan keinot puuttua luvatto-
22886: mattavasti. Erityisesti moottorikeikka on             maan maastokäyttöön ovat vähäiset.
22887: maastotöissä syrjäyttänyt perinteisemmät liik-           Moottorikeikkoja arvioidaan olevan maas-
22888: kumisvälineet. Moottorikelkkailusta saattaa ai-       samme noin 55000-70000, joista noin puolet
22889: heutua haittaa muun muassa metsätaloudelle,           Lapin läänissä. Moottorikeikoista on noin kol-
22890: porotaloudelle ja luonnon yleiselle virkistys-        mannes ammattikäytössä. Uusia moottorikeik-
22891: käytölle. Nykyisen lainsäädännön perusteella ei       koja myydään vuosittain noin 5000. Moottori-
22892: ole voitu osoittaa tarpeelliselle ja olosuhteiden     keikkoja ei rekisteröidä ja vakuutustiedotkin
22893: kannalta hyväksyttävälle maastossa ajamiselle         ovat vajavaisia. Vaikka moottorikeikalla on
22894: riittäviä väyliä.                                     liikennevakuutuslain (279/59) mukaan oltava
22895:     Moottorikäyttöisten ajoneuvojen maasto-           voimassa oleva liikennevakuutus, suurin osa
22896: käyttöä säännellään vuonna 1977 voimaan tul-          keikoista on vakuuttamatta. Liikennevakuu-
22897:  leella moottorikäyttöisten ajoneuvojen maasto-       tusyhdistyksen tilaston mukaan oli vakuutettu-
22898:  käytön rajoittamisesta annetulla lailla (606/77)     ja keikkoja vuonna 1987 noin 19000.
22899: ja sen nojalla annetulla asetuksella (783/77).           Moottorikäyttöisten ajoneuvojen maasto-
22900: Tämän lisäksi tieliikennelaissa (261181) ja esi-      käytön rajoittamisesta annetun lain 3 §:n no-
22901:  merkiksi ajoneuvoasetuksessa (233/82) on tien        jalla lääninhallitus voi kieltää maastoliikenteen
22902:  ulkopuolella liikkumista ja tien ulkopuolella        määräajaksi tai toistaiseksi määrätyllä alueella
22903:  käytettävää ajoneuvoa koskevia säännöksiä.           taikka rajoittaa sitä, jos kielto on tarpeen
22904:      Moottorikäyttöisten ajoneuvojen maasto-          luonnon tai muun ympäristön taikka Iuontaise-
22905:  käytön rajoittamisesta annetun lain 2 §:n mu-        linkeinon suojelemiseksi, yleisen virkistys-
22906:  kaan moottorikäyttöistä ajoneuvoa ei saa käyt-       käytön tai muun yleisen edun vuoksi. Kielto-
22907:  tää maastossa toisen omistamalla tai hallitse-       tai rajoitusaluetta ei siten voida yleensä perus-
22908:  maila maa-alueella ilman maan omistajan tai          taa yksittäisen maanomistajan oman edun suo-
22909:  haltijan lupaa laissa mainituin poikkeuksin.         jelemiseksi, vaan edellytyksenä on yleinen etu.
22910:  Poikkeuksia ovat virka-, sairaankuljetus- tai        Lääninhallituksen määräämän kiellon ja rajoi-
22911:  pelastustoimien suorittamiseksi välttämätön          tuksen noudattamista valvovat lääninhallituk-
22912:  ajo, poronhoitoa ammattinaan harjoittavan            sen lisäksi poliisi ja rajavartiolaitos (7 §). Kiel-
22913:  ajo ammattinsa harjoittamisessa poronhoito-          lon tai rajoituksen rikkoja tuomitaan maasto-
22914:  laissa (444/48) tarkoitetulla poronhoitoalueel-      liikennerikkomuksesta sakkoon.
22915:  la, ammattikalastajan moottorikelkan käyttö             Rikoslain 33 luvun 11 §:n säännös luvatto-
22916:  ammattinsa harjoittamisessa ja syrjäisellä seu-      masta liikkumisesta koskee myös Iuvatonta
22917:  dulla asuvan moottorikelkan käyttö vaikeiden         liikkumista moottorikäyttöisellä ajoneuvolla
22918:   tieolojen ja asunnon sijainnin vuoksi tarpeelli-    säännöksessä tarkoitetuilla alueilla. Tätä sään-
22919:  seen kulkemiseen.                                    nöstä ja rikoslain vahingontekoa koskevia
22920:      Moottorikäyttöisten ajoneuvojen maasto-          säännöksiä ei kuitenkaan voida soveltaa kaikis-
22921:   käytön rajoittamisesta annetun lain voimaan-        sa haittaa aiheuttavissa tilanteissa.
22922:  tulon jälkeen maastoliikenteen kasvu pysähtyi           Moottorikelkkailusta saattaa aiheutua vauri-
22923:   muutamiksi vuosiksi ja maa-alueen omistajan         oita taimikoissa, häiriöitä poroille, haittaa va-
22924:   tai haltijan lupia haettiin runsaasti. Maastolii-   somiselle ja lisätyötä poromiehille, riistan häi-
22925:   kenne on tämän jälkeen moninkertaistunut.           rintää, raskaantomista ja luonnon virkistys-
22926:   Tästä huolimatta esimerkiksi metsähallinnoita       käytön häiriintymistä. Toisaalta moottorikel-
22927:   haettujen lupien määrä on samanaikaisesti vä-       kan avulla voidaan maastotyöt tehdä entistä
22928: 4                                      1990 vp. -     HE n:o 95
22929: 
22930: tehokkaammin ja turvallisemmin. Myös har-             2. Ehdotetut muutokset
22931: rastusmahdollisuudet ovat paremmin yhä use-
22932: ampien saavutettavissa moottorikelkan suo-               Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi
22933: mien kulkuyhteyksien avulla.                          maastoliikennelaki. Sen tavoitteena olisi eh-
22934:    Muita moottorikäyttöisiä ajoneuvoja ei käy-        käistä moottorikäyttöisten ajoneuvojen maas-
22935: tetä maastossa yhtä paljon kuin moottorikelk-         tossa käyttämisestä luonnolle tai muulle ympä-
22936: koja, mutta erityisesti taajamien läheisyydessä       ristölle, luontaiselinkeinoille, luonnon yleiselle
22937: saattaa moottoripyörien ja mopojen luvaton            virkistyskäytölle taikka muulle yleiselle edulle
22938: maastokäyttö huomattavasti kuluttaa puistoja          aiheutuvia haittoja. Samalla luotaisiin paikalli-
22939: ja muita virkistysalueita sekä muuta maastoa,         sille asukkaille, matkailijoille, moottorikelk-
22940: häiritä ulkoilua ja asutusta sekä vaarantaa           kailun harrastajille ja muille maastossa liikku-
22941: turvallisuutta. Viime vuosina erityisesti kesä-       ville mahdollisuus käyttää moottorikeikkaa
22942: käyttöön tarkoitetut maastoajoneuvot, kuten           siellä, missä siitä ei aiheutuisi kohtuutonta
22943: niin sanotut mönkijät, ovat lisääntyneet.             haittaa.
22944:    Käytännössä on nykyisen lainsäädännön                 Moottorikäyttöisten ajoneuvojen maastossa
22945: puutteena pidetty sitä, että moottorikelkan           käyttämisestä aiheutuvien haittojen ehkäisemi-
22946: käyttöä rajoitetaan tarpeettomasti, kun ote-          seksi ehdotetaan uuteen maastoliikennelakiin
22947: taan huomioon erityisesti Lapin läänin olot,          otettavaksi yleinen maastoliikennekielto (4 §)
22948: kulkuyhteydet ja harrastusmahdollisuudet.             eräine poikkeuksineen samalla tavoin kuin voi-
22949:    Tieliikennelakia sovelletaan yleensä liiken-       massa olevassa laissa.
22950: teeseen tiellä. Lain soveltamisesta tien ulko-           Yleinen maastoliikennekielto ei koskisi maa-
22951: puolella on säädetty lain 5 ja 92 §:ssä. Lain         alueen omistajaa tai haltijaa taikka hänen lu-
22952: 5 §:ssä on taajamaa koskeva luvattoman maas-          vallaan ajavaa. Yleiskiellon estämättä saisi
22953: toajon kielto poikkeuksineen ja säännös tien          moottorikäyttöistä kulkuneuvoa käyttää maas-
22954: ulkopuolella noudatettavasta varovaisuudesta          tossa tietyssä toiminnassa kuten sairaankulje-
22955: sekä valtuus antaa asetuksella tien ulkopuolella      tuksessa, palo- ja pelastustoimessa sekä ener-
22956: noudatettavia liikennesääntöjä.                       gia- ja tietoliikennelaitteiden huoltotöissä, po-
22957:    Tieliikennelain 92 §:n mukaan tieliikennelain      ronhoidossa ja ammattimaisessa kalastuksessa.
22958: ajoneuvoa ja liikennetarvikkeita koskevia             Syrjäisellä seudulla asuvalla olisi vaikeiden tie-
22959: säännöksiä sovelletaan eräitä eristettyjä alueita     olosuhteiden takia oikeus maastossa liikkumi-
22960: lukuunottamatta myös tien ulkopuolella. Näis-         seen.
22961: sä säännöksissä säädetään muun muassa ajo-               Moottorikeikalla ajamisen ohjaamiseksi so-
22962: neuvon rakenteesta, varusteista ja kunnosta           piviin paikkoihin ja tarpeellisten liikkumismah-
22963: (83 §), ajoneuvon hyväksymisestä liikenteeseen        dollisuuksien luomiseksi ehdotetaan lakiin
22964: ja rekisteröinnistä (84 §) ja suojakypärän käy-       otettaviksi säännökset moottorikelkkailurei-
22965: töstä (89 §).                                         teistä. Reittien suunnittelua, perustamista ja
22966:    Tieliikennelain nojalla annetut, lakia alem-       pitämistä koskevat säännökset annettaisiin lail-
22967: manasteiset säädökset ja määräykset koskevat          la, yksityiskohtaiset säännökset asetuksella ja
22968: myös eräiltä osin tien ulkopuolella käytettäviä       tarpeelliset ohjeet ympäristöministeriön ohje-
22969: ajoneuvoja. Niihin sovelletaan muun muassa            kirjeellä.
22970: ajoneuvoasetuksen säännöksiä ajoneuvon ra-
22971: kenteista ja varusteista. Sen sijaan ajoneuvo-          Valtioneuvosto voisi kieltää erityistä haittaa
22972: asetuksen säännökset nopeusrajoituksista kos-         aiheuttavan, maastossa käytettävän moottori-
22973: kevat vain liikennettä tiellä.                        käyttöisen ajoneuvomallin käytön taikka ra-
22974:                                                       joittaa niitä (6 §).
22975:    Tieliikennelaissa tarkoitetaan tiellä yleisen ja
22976: yksityisen tien, kadun, rakennuskaavatien, to-           Lääninhallituksella olisi voimassa olevan
22977: rin tai muun yleiselle liikenteelle tarkoitetun       lain tapaan mahdollisuus määrätä moottori-
22978: alueen lisäksi myös muuta sellaista tietä tai         käyttöisen ajoneuvon maastossa käyttämistä
22979: aluetta, jota yleisesti käytetään liikenteeseen.      koskevia kieltoja tai rajoituksia, jos moottori-
22980: Tämän määritelmän perusteella tieliikennelain         käyttöisten ajoneuvojen käyttämisestä aiheu-
22981: soveltamisalan piiriin tulevat myös yleistä           tuisi haittaa luonnolle tai muulle ympäristölle,
22982: moottorikelkkailua varten perustetut reitit ja        luontaiselinkeinoille, luonnon yleiselle virkis-
22983: alueet.                                               tyskäytölle taikka muulle yleiselle edulle (7 §).
22984:                                        1990 vp. -     HE n:o 95                                       5
22985: 
22986:    Lakiin ehdotetaan otettavaksi rangaistus-          sisäasiainministeriö, maa- ja metsätalousminis-
22987: säännökset, joiden nojalla tuomittaisiin sekä         teriö, liikenneministeriö, metsähallitus, Suo-
22988: yleisen maastoliikennekiellon rikkomisesta eli        men kaupunkiliitto, Suomen kunnallisliitto,
22989: Iuvattarnasta maastoliikenteestä toisen maalla        Maataloustuottajain     keskusliitto,  Suomen
22990: että lain nojalla annettujen kieltojen tai rajoi-     luonnonsuojeluliitto ja Suomen moottoriliitto.
22991: tusten rikkomisesta.                                     Maastoliikennelain pääsisältöön suhtautui
22992:    Maastona ei pidettäisi moottorikelkkailureit-      noin kolmannes lausunnonantajista puoltavas-
22993: tejä, joilla liikkumisesta säädettäisiin tieliiken-   ti, noin kolmannes eräin varauksin puoltavasti
22994: nelaissa. Tieliikennelaissa säädettäisiin turvalli-   ja noin kolmannes osittain tai kokonaan vas-
22995: suuden lisäämiseksi suojakypärän käyttöpakko          tustavasti. Lausunnoista on tehty tiivistelmä
22996: moottorikelkan kuljettajalle ja matkustajalle.        (Ympäristöministeriön ympäristön-ja luonnon-
22997:                                                       suojeluosaston julkaisu C 19/1986).
22998: 
22999: 3. Valmisteluvaiheet ja -aineisto
23000:                                                       4. Esityksen organisatoriset ja
23001:    Moottorikäyttöisten ajoneuvojen maasto-               taloudelliset vaikutukset
23002: käytön rajoittamisesta annetun lain voimaan-
23003: tulon jälkeen sisäasiainministeriön asettama          4.1. Organisatoriset vaikutukset
23004: työryhmä laati Lapin läänin moottorikelkka-
23005: reitti- ja -aluesuunnitelman, joka on julkaistu          Ehdotetun maastoliikennelain mukaiset val-
23006: sisäasiainministeriön ympäristönsuojeluosaston        vontatehtävät ja muut viranomaistehtävät on
23007: julkaisuna vuonna 1979. Sisäasiainministeriö          tarkoitus antaa pääasiallisesti samoille viran-
23008: asetti vuoden 1979 lopussa toisen työryhmän,          omaisille, jotka jo nykyään valvovat moottori-
23009: jonka tehtävänä oli laatia ehdotus moottori-          käyttöisten ajoneuvojen maastossa käyttämis-
23010: keikkareitin opasteista, merkitsemisestä, levey-      tä. Valvontaviranomaisiksi hallinnassaan ole-
23011: destä, kaltevuudesta, kaarevuudesta ja muista         villa valtion mailla lisättäisiin metsähallitus ja
23012: standardeista, reitillä noudatettavista liikennöi-    Metsäntutkimuslaitos, joiden virkamiehet liik-
23013: missäännäistä sekä reittien perustamiseen ja          kuvat kysymyksessä olevilla alueilla ja voivat
23014: ylläpitoon liittyvistä vastuu- ja taloudellisista     myös valvoa maastoliikennettä ilman, että hei-
23015: kysymyksistä. Moottorikelkkareittityöryhmän           dän tehtävänsä tästä ratkaisevasti lisääntyvät.
23016: mietintö on julkaistu sisäasiainministeriön ym-          Kunnissa saattaa olla mahdollista antaa
23017: päristönsuojeluosaston julkaisuna C/ 1181             moottorikeikkailureittien perustamista ja pitä-
23018: vuonna 1981. Työryhmien ehdotuksia ei kui-            mistä koskevia tehtäviä tekniselle toimialalle ja
23019: tenkaan ole voitu toteuttaa lainsäädännön             suunnittelutehtäviä ympäristönsuojelutoimelle.
23020: puutteiden takia.                                     Valtion hallinnossa reittien suunnitteluun, pe-
23021:    Voimassa olevan lain puutteiden ja epäkoh-         rustamiseen ja pitämiseen liittyvät tehtävät so-
23022: tien poistamiseksi sisäasiainministeriössä ja sit-    veltuisivat vesi- ja ympäristöpiireille, Lapin
23023: temmin ympäristöministeriössä valmisteltiin           läänissä kuitenkin metsähallinnolle.
23024: virkamiestyönä ehdotusta maastoliikennettä
23025: koskevan lainsäädännön uudistamiseksi. Tä-
23026: män työn osoittauduttua odotettua laajem-             4.2. Taloudelliset vaikutukset
23027: maksi ja eri eturyhmien esitettyä toivomuksen-
23028: sa saada osallistua uudistuksen valmisteluun             Ehdotetun maastoliikennelain mukaisista
23029: ympäristöministeriö asetti syksyllä 1984 toimi-       valvontatehtävistä ja muista viranomaistehtä-
23030: kunnan valmistelemaan virkamiestyön perus-            vistä ei aiheutuisi olennaisia lisäkustannuksia,
23031: teella ehdotuksen uudeksi maastoliikennelain-         kuten palkkakustannuksia, sillä tarkoituksena
23032: säädännöksi.                                          olisi hoitaa tehtävät nykyisellä henkilöstöllä.
23033:    Maastoliikennetoimikunta teki 30. syyskuuta        Etenkin Lapin läänissä tulisi valvonnan tehos-
23034:  1985     jättämässään    mietinnössään      (KM      tamiseksi kuitenkin lisätä poliisin henkilöstöä.
23035: 1985:42) ehdotuksen uuden maastoliikennelain             Kustannuksia aiheutuisi moottorikeikkailu-
23036: säätämisestä sekä siihen liittyvistä säädösmuu-       reittien suunnittelusta, perustamisesta ja kun-
23037: toksista ja lakia alemmanasteisista säädöksistä.      nossapidosta. Ehdotuksen mukaan reittien pi-
23038: Mietinnöstä annettiin 70 lausuntoa. Lausun-           täjänä toimisi yleensä kunta paitsi, jos reitistä
23039: non antoivat muun muassa oikeusministeriö,            merkityksellinen osa olisi valtion maalla tai
23040: 6                                     1990 vp. -    HE n:o 95
23041: 
23042: reitillä olisi huomattava yleinen merkitys, val-       Sisäasiainministeriön moottorikeikkatyöryh-
23043: tio. Kunnat saisivat valtionosuutta kuntien ym-     män selvityksen mukaan 50 kilometriä pitkän
23044: päristönsuojelun hallinnosta annetun lain (64/      reitin perustamisen vähimmäiskustannukset
23045: 86) nojalla maastoliikennelaissa tarkoitettuihin    olisivat vuoden 1979 kustannustason mukaan
23046: tehtäviin.                                          noin 100-300 markkaa kilometriä kohden.
23047:    Valtion ja mahdollisesti kuntienkin pitämiä      Nyt kustannus olisi noin 500 markkaa kilomet-
23048: reittejä voitaisiin rakentaa työllisyystöinä.       riltä. Työn osuus vaihtelisi vajaasta 90 prosen-
23049: Reittien perustamisessa ja ylläpidossa voitaisiin   tista noin 50 prosenttiin kokonaiskustannuksis-
23050: käyttää myös reitistä hyötyvää yritystä ja yh-      ta.
23051: teisöä. Tällaisia olisivat muun muassa matkai-
23052: luyritykset ja moottorikelkkailukerhot. Valtion       Edellä esitettyjen kustannuksien lisäksi kus-
23053: hallinnossa reittien pitäminen soveltuisi Lapin     tannuksia tulisi korvauksista, opastetauluista
23054: läänissä metsähallinnolle ja muualla vesi- ja       ja liikennemerkeistä. Ne vaihtelisivat suuresti
23055: ympäristöpiireille. Ylläpitämisestä ei koituisi     reitin mukaan. Yhden liikennemerkin asenta-
23056: merkityksellisiä lisäkustannuksia.                  miskustannukset olisivat noin 800 markkaa.
23057: 
23058: 
23059: 
23060: 
23061:                              YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
23062: 
23063: 
23064: 1. Lakiehdotusten perustelut                        edulle aiheutuvien haittojen ehkäisemisestä.
23065:                                                     Tieliikennelainsäädännössä puolestaan olisi lä-
23066: 1.1. Maastoliikennelaki                             hinnä liikenneturvallisuuteen liittyviä säännök-
23067:                                                     siä liikkumisesta maastossa ja moottorikeikkai-
23068: 1 luku. Yleisiä säännöksiä                          lureitillä sekä säännöksiä kuljettajaa koskevis-
23069:                                                     ta vaatimuksista ja ajoneuvon varusteista. La-
23070:                                                     kien soveltamisalat olisivat jossain määrin
23071:    1 §. Tarkoitus. Lakiehdotus sisältää mootto-
23072:                                                     päällekkäisiä.
23073: rikäyttöisten ajoneuvojen käyttämisestä maas-
23074: tossa ja moottorikeikkailureitillä aiheutuvien         Nykyinen moottorikäyttöisten ajoneuvojen
23075: haittojen ehkäisemistä koskevat keskeisimmät        maastokäytöstä annettu laki koskee myös jää-
23076: säännökset. Voimassa oleva, kumottavaksi eh-        peitteisiä vesialueita. Niinpä lääninhallitus voi
23077: dotettu moottorikäyttöisten ajoneuvojen maas-       päättää moottorikäyttöisten ajoneuvojen lii-
23078: tokäytön rajoittamisesta annettu laki ei koske      kenteen rajoittamisesta tai kieltämisestä myös
23079: luonnonsuojelulaissa (71/23) tarkoitetulla suo-     näillä alueilla. Kun jokaisella on vesilain (264/
23080: jelualueena eikä ulkoilulaissa (606/73) tarkoi-     61) mukaan oikeus kulkea vesistössä ja jäällä,
23081: tetulla valtion retkeilyalueella ajamista. Tar-     maastoliikennelailla on tarkoitus säännellä
23082: koituksena on, että maastoliikennelaki koskisi      vain maastossa liikkumista. Tarkoituksena on
23083: luonnonsuojelualueita ja valtion retkeilyaluei-     myöhemmin tehdä esitys vesiliikennelaiksi. Tä-
23084: ta. Kuitenkin moottorikeikkailureittien perus-      män lain säännökset koskisivat sekä jääpeit-
23085: tamiseen luonnonsuojelualueille sovellettaisiin     teistä että sulaa vesialuetta.
23086: luonnonsuojelulain säännöksiä.                         3 §. Määritelmät. Pykälässä määriteltäisiin
23087:    Lain tarkoituksena on ehkäistä luonnolle ja      moottorikäyttöinen ajoneuvo. Sillä tarkoitet-
23088: muulle ympäristölle, yleiselle virkistyskäytölle    taisiin maassa tai sen varassa konevoimalla
23089: tai luontaiselinkeinoille, joista porotalous on     liikkumaan tarkoitettua laitetta. Moottorikäyt-
23090: huomattavin, taikka muulle yleiselle edulle ai-     töisiä ajoneuvoa koskevia säännöksiä sovellet-
23091: heutuvia haittoja.                                  taisiin siten muun muassa tieliikennelaissa tar-
23092:    2 §. Soveltamisala. Maastoliikennelaissa oli-    koitettuihin moottorikäyttöisiin ajoneuvoihin
23093: sivat säännökset moottorikäyttöisien ajoneu-        sekä ilmatyynyaluksiin.
23094: vojen maastossa käyttämisestä luonnolle tai            Maastoliikennelaissa tarkoitettaisiin maas-
23095: muulle ympäristölle, yleiselle virkistyskäytölle    tolla sellaista maa-aluetta, jota ei ole tarkoitet-
23096: tai luontaiselinkeinolle taikka muulle yleiselle    tu moottorikäyttöisille ajoneuvoille. Maastoa
23097:                                        1990 vp. -     HE n:o 95                                        7
23098: 
23099: eivät siis olisi yleinen eikä yksityinen tie, katu,   le rauhanaikana annettavista luontaissuorituk-
23100: rakennuskaavatie, tori eikä muu yleiselle lii-        sista annetun lain (94/20) 47 §:ssä. Rajavarti-
23101: kenteelle tarkoitettu alue. Voimassa olevan lain      olaitoksella on ehdotetun 25 §:n 2 momentin
23102: määritelmä, joka perustuu maaston määritel-           mukaisena       valvontaviranomaisena        oikeus
23103: män rajoittamiseen tieliikennelain soveltamis-        maastoliikenteeseen ilman maan omistajan tai
23104: alan ulkopuolelle, on epäjohdonmukainen,              haltijan lupaa.
23105: koska se jättää " maasto"-käsitteen ulkopuo-             Jo voimassa olevan lain sallimaa virka-ajoa
23106: lelle sellaiset alueet, joita ilman suunnitelmia ja   sekä uutena ehdotettua energia- ja tietoliiken-
23107: lupia tosiasiallisesti käytetään yleiseen liiken-     nelaitteiden huoltoajoa rajoitettaisiin kuitenkin
23108: teeseen. Nykyisen määritelmän mukaan esi-             siten, että se olisi lumettomassa maastossa
23109: merkiksi sopimuksitta syntyneet moottorikeik-         sallittua ilman lupaa vain, jos siihen on erityi-
23110: kareitit eivät ole "maastoa", eikä niihin siten       sen painavat syyt. Erityisen painava syy voisi
23111: sovelleta nykyistä lakia. Ehdotetun uuden lain        muun muassa olla se, ettei kysymyksessä ole-
23112: mukaista maaston määritelmää ei pyritäkään            vaa tehtävää voida lykätä sellaiseen ajankoh-
23113: rajaamaan tieliikennelain soveltamisalan mu-          taan, jolloin maa on lumen peittämä.
23114: kaan.                                                    Nyt voimassa olevan lain mukaan sallittua,
23115:    Maastoliikennelakia ei sovellettaisi ilma-         poronhoitotöihin kuuluvaa ajoa ehdotetaan ra-
23116: aluksiin eikä raideliikenteeseen.                     joitettavaksi lumettoman maan aikaan siten,
23117:                                                       että lumettomassa maastossa ajaminen olisi
23118:                                                       sallittua vain tuohon aikaan välttämättömien,
23119: 2. luku. Maastoliikennehaittojen ehkäisemi-           poronhoitoon kuuluvien tehtävien suorittami-
23120:          nen                                          seksi. Paliskunnan poroisännän asiana olisi
23121:                                                       harkita tehtävän välttämättömyys.
23122:    4 §. Maan omistajan tai haltijan lupa maas-           Pykälän 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettu
23123: tossa liikkumiseen. Pykälän 1 momentissa sää-         kalastukseen liittyvä moottorikelkan käyttöoi-
23124: dettäisiin moottorikäyttöisen ajoneuvon käyt-         keus olisi jonkin verran nykyistä laajempi.
23125: täminen maastossa kielletyksi toisen omista-          Enää ei vaadittaisi, että kalastus on ammatti-
23126: malla tai hallitsemaila maa-alueella ilman            maista, vaan ajo kalastusta varten olisi sallit-
23127: maan omistajan tai haltijan lupaa. Poikkeuk-          tua, jos kalastuksesta saadaan merkityksellinen
23128: sista säädettäisiin pykälän 2 momentissa. Kiel-       osa toimeentuloa. Miten säännöstä tulkitaan,
23129: to ei myöskään koskisi moottorikelkkailureitte-       riippuu paikallisista oloista; syrjäisellä seudulla
23130: jä. Kiellettyä olisi sen sijaan muilla, vakiintu-     ovat muut ansiomahdollisuudet rajoitetummat,
23131: neillakin urilla ajaminen ilman lupaa muussa          joten siellä ei voida asettaa niin tiukkoja edel-
23132: kuin 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa.         lytyksiä kalastuksesta tulevan tulon osuudelle
23133:    Pykälän 2 momentissa säädettäviksi ehdote-         kokonaistulosta kuin asutuskeskusten läheisyy-
23134: tut poikkeukset maastoliikennekiellosta ovat          dessä, missä kalastuksella saattaa olla pää-
23135: osittain samat kuin voimassa olevassa laissa.         asiassa harrastuksen luonne.
23136: Siten sallittuja olisivat virka-, sairaankuljetus-,      Syrjäisellä seudulla asuvalla on nykyisen lain
23137: palo- ja pelastustoimissa välttämätön ajami-          mukaan oikeus maastoliikenteeseen toisen
23138: nen, poronhoitoon kuuluvissa töissä ajaminen,         maalla ilman maan omistajan tai haltijan lu-
23139: toimeentulon kannalta merkitykselliseen kalas-        paa, mikäli tieolot ovat vaikeat ja asunnon
23140: tukseen liittyvä moottorikelkan käyttö ja syr-        etäinen sijainti tiestä sitä edellyttää. Tämä
23141: jäisellä seudulla asuvan vaikeiden tieolojen ta-      säännös ehdotetaan otettavaksi 2 momentin 5
23142: kia tarpeellinen maastoliikenne. Näiden lisäksi       kohtaan. Säännöksessä tarkoitetaan syrjäisellä
23143: ehdotetaan sallittavaksi energia- ja tietoliiken-     seudulla asuvan henkilön välttämätöntä kulke-
23144: nelaitteiden huoltotöiden suorittamiseksi tar-        mista asunnolleen.
23145: peellinen maastossa ajaminen. Lisäksi ajami-             Luonnossa liikkumiseen tulisi jokaisella olla
23146: nen olisi sallittua vaikeasti liikuntavammaisille     tasavertainen mahdollisuus. Luonnossa virkis-
23147: ja heidän saattajilleen, jotta heilläkin olisi        täytyminen saattaa olla vammautuneelle erityi-
23148: mahdollisuus liikkua luonnossa.                       sen merkityksellistä. Tämän vuoksi ehdotetaan
23149:    Puolustusvoimien harjoituksia varten ei vaa-       2 momentin 6 kohtaan säännös, jonka mukaan
23150: dittaisi maan omistajan tai haltijan lupaa. Tätä      vaikeasti liikuntavammainen ja hänen saatta-
23151:  koskevaa säännöstä ei ole otettu maastoliiken-       jansa saisivat liikkua maastossa ilman maan
23152:  nelakiin, koska asiasta säädetään sotalaitoksel-     omistajan tai haltijan lupaa.
23153: 8                                     1990 vp. -     HE n:o 95
23154: 
23155:    Monilla alueilla ajoneuvon jättäminen tielle      täisiin ajoneuvoihin vaan ajoneuvotyyppeihin.
23156: on tieliikennelain nojalla kielletty, koska se on    Päätös pantaisiin toimeen tyyppikatsastuksin.
23157: liikenneturvallisuudelle haitallista. Tällöin esi-   Valtioneuvoston päätöksen valmistelu kuuluisi
23158: merkiksi marjastuksen, sienestyksen tai luon-        ympäristöministeriölle yhteistyössä liikennemi-
23159: nossa järjestettävän joukkotapahtuman, kuten         nisteriön kanssa, mutta päätöksen noudattami-
23160: suunnistuksen, takia olisi välttämätöntä voida       sen valvonnasta vastaisivat tulli- ja liikennevi-
23161: pysäköidä ajoneuvo tilapäisesti maastoon. Kun        ranomaiset.
23162: maanomistajan selvittäminen ja löytäminen lu-           7 §. Alueelliset kiellot ja rajoitukset. Koska
23163: van saamiseksi olisi erityisen hankalaa, tulisi      4 §:n 1 momenttiin ehdotetun maastoliikenne-
23164: pysäköiminen sallia ilman maanomistajan lu-          kiellon rikkominen olisi 22 §:n nojalla rangais-
23165: paa. Tällöin olisi kuitenkin edellytyksenä, ettei    tavaa, lienee vastedes tähänastista vähemmän
23166: pysäköimisestä saa aiheutua kohtuutonta hait-        tarvetta perustaa lääninhallituksen päätöksellä
23167: taa. Asiasta ehdotetaan otettavaksi säännös 2        erityisiä kielto- tai rajoitusalueita. Tällaisten
23168: momentin 7 kohtaan.                                  alueiden perustamismahdollisuus täytyy kui-
23169:    Tieliikennelain 5 §:n 1 momentin mukaan           tenkin säilyttää uudessakin laissa, sillä se on
23170: taajamassa on kielletty moottorikäyttöisen ajo-      tarpeen yleisen edun kannalta.
23171: neuvon pysäyttäminen ja pysäköinti alueella,            Säännökset lääninhallituksen määräämistä
23172: jota ei ole tarkoitettu moottorikäyttöisten ajo-     kielto- tai rajoitusalueista vastaisivat sisällöl-
23173: neuvojen liikenteelle. Hallituksen esityksessä       tään voimassa olevan lain säännöksiä. Koska
23174: ehdotetaan tämän momentin kumoamista. Jot-           uuden lain kielto- ja rangaistusjärjestelmä kui-
23175: ta mainittu kielto pysyisi voimassa, ehdotetaan      tenkin poikkeaisi voimassa olevasta, saattavat
23176: momentin 7 kohta koskemaan vain taajaman             kiellon tai rajoituksen määräämisen perusteet
23177: ulkopuolella tapahtuvaa pysäyttämistä ja pysä-       käytännössä poiketa nykyisistä. Lääninhallitus
23178: köintiä.                                             voisi päätöksessään määrätä myös ajoneuvojen
23179:    5 §.Maastossa liikkuminen. Pykälään ehdo-         nopeusrajoituksista maastossa.
23180: tetaan otettavaksi säännös siitä, että maastossa        8 §. Kielto- ja rajoitusasian käsittely. Pykä-
23181: moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajettaessa on       lässä ehdotetaan säädettäväksi kieltoa tai rajoi-
23182: vältettävä vahingon tai haitan aiheuttamista.        tusta koskevissa asioissa noudatettavista me-
23183: Säännöksen merkitys on lähinnä ohjaava, sillä        nettelyistä, kuten kunnan ja muiden asian-
23184: sen rikkomista ei ehdoteta rangaistavaksi.           osaisten kuulemisesta, esityksenteko-oikeudes-
23185: Säännös kohdistuu maastoliikenteestä aiheutu-        ta ja kunnan tekemän esityksen erityisasemas-
23186: vien ympäristöhaittojen ehkäisyyn, sillä tielii-     ta. Nämä säännökset ovat eräin tarkistuksin
23187: kennelainsäädännössä on erikseen säädetty tien       samanlaisia kuin voimassa olevassa laissa. Yk-
23188: ulkopuolisessa moottoriliikenteessä noudatet-        sityiskohtaiset säännökset annettaisiin asetuk-
23189: tavasta varovaisuudesta liikenneturvallisuuden       sella. Nykyisiä asetuksella säädettyjä menette-
23190: kannalta. Tieliikennelainsäädännön annettuja         lytapoja on tarkoitus yksinkertaistaa. Asian-
23191: liikennesääntöjä ja liikennemerkkejä noudate-        osaisten, kuten maastoliikenteestä tai sen ra-
23192: taan soveltuvin osin myös moottorikelkkailu-         joittamisesta haittaa kärsivien kuulemista ei
23193: reiteillä.                                           kuitenkaan voida yleisten hallinnollisten peri-
23194:    Maastossa ajettaessa tulisi yleensä pyrkiä        aatteidenkaan vuoksi juuri supistaa.
23195: käyttämään sellaisia linjoja, talviteitä, polkuja       9 §. Kiellon ja rajoituksen voimaantulo. Py-
23196: tai muita reittejä, joilla ajamisesta on mahdol-     kälään ehdotetaan otettavaksi voimassa olevan
23197: lisimman vähän haittaa ja joilla ajaminen on         lain asianomaisen säännöksen kaltainen sään-
23198: sallittua.                                           nös siitä, että lääninhallituksen määräämä kiel-
23199:    6 §. Ajoneuvomallia koskevat kiellot ja ra-       to tai rajoitus tulee voimaan valituksesta huoli-
23200: joitukset. Ehdotetun kaltainen, tuotteeseen          matta. Valitusviranomainen voisi kuitenkin
23201: kohdistuva kieltojen ja rajoitusten antamisval-      määrätä toisinkin. Voimaantulo edellyttää pää-
23202: tuus on voimassa olevassa ympäristönsuojelu-         töksestä tiedottamista asetuksella säädettävällä
23203: lainsäädännössä muun muassa jätehuoltolaissa         tavalla.
23204: (673178) ja ilmansuojelulaissa (67 /82). Tällai-        10 §. Kiellon ja rajoituksen merkitseminen.
23205: nen säännös on tarpeellinen, jotta tarvittaessa      Pykälään ehdotetaan otettavaksi lääninhalli-
23206: voitaisiin puuttua erityistä ympäristöhaittaa ai-    tuksen määräämän kiellon tai rajoituksen mer-
23207: heuttaviin moottorikäyttöisiin ajoneuvoihin.         kitsemistä koskevat säännökset. Nykyisessä
23208: Tarkoituksena ei kuitenkaan ole puuttua yksit-       laissa ei tällaisia säännöksiä ole. Merkeistä on
23209:                                       1990 vp. -     HE n:o 95                                       9
23210: 
23211: tarkoitus säätää erikseen asetuksella. Myös          Näiden alueiden luonteen takia maastoliiken-
23212: muunlainen merkitseminen esimerkiksi alueen          teen ohjaamisen luonnonsuojelualueille täytyy
23213: lähellä olevalle ilmoitus- ja opastustaululle si-    olla sopusoinnussa luonnonsuojelun tavoittei-
23214: joitettuun karttaan saattaa olla tarpeen. Tar-       den kanssa. Tästä määrätään asianmukaisim-
23215: koituksena ei kuitenkaan ole sijoittaa runsaasti     min luonnonsuojelualueiden hoito- ja käyttö-
23216: merkkejä maastoon. Merkitsemisvelvollisuu-           suunnitelmissa. Tämän vuoksi mahdollisten
23217: desta olisi määrättävä lääninhallituksen pää-        moottorikeikkailureittien perustamisessa luon-
23218: töksessä.                                            nonsuojelualueille noudatettaisiin luonnonsuo-
23219:    11 §. Päätöksen muuttaminen. Lääninhalli-         jelulaissa säädettyä menettelyä.
23220: tuksen päätöstä kiellosta tai rajoituksesta saat-       13 §. Reittisuunnitelma. Pykälän mukaan
23221: taa olla tarpeen muuttaa olojen muututtua            olisi reitin pitäjän laadittava moottorikeikkai-
23222: olennaisesti taikka niitä koskevien uusien tieto-    lureitistä suunnitelma, jonka hyväksyisi kun-
23223: jen johdosta. Erityisesti luontaiselinkeinojen       nan ympäristönsuojelulautakunta. Silloin, kun
23224: suojelemiseksi tarpeellisten alueiden sijainti       reitti ulottuisi useamman kuin yhden kunnan
23225: saattaa muuttua. Tutkimusten ja selvitysten          alueelle, lautakuntien hyväksymispäätökset oli-
23226: myötä saattaa tulla uusia tietoja sellaisista        si alistettava lääninhallituksen vahvistettaviksi.
23227: seikoista, jotka olisi pitänyt ottaa huomioon        Tällaiset monen kunnan alueelle ulottuvat reitit
23228: päätöksen perusteina. Tällöin lääninhallitus         olisi mieluimmin suunniteltava kuntien ja lää-
23229: voi asianomaisen esityksestä tai omasta aloit-       ninhallitusten kesken. Alistamismenettely olisi
23230: teestaan muuttaa päätöstä. Päätöksen muutta-         tarpeen, jotta voitaisiin sovittaa yhteen sellais-
23231: misessa on noudatettava soveltuvin osin 8-           ten reittien perustamista, joilla on yleistä tai
23232:  10 § :n säännöksiä sekä asetuksella erikseen        muuten laajaa merkitystä.
23233: säädettäviä menettelyjä muun muassa asian               Reittisuunnitelman laadintaa ja hyväksymis-
23234: tiedottamisessa.                                     tä koskevassa menettelyssä ehdotetaan sovellet-
23235:                                                      tavaksi soveltuvin osin ulkoilulain (606/73) 3
23236:                                                      ja 4 §:n säännöksiä sen lisäksi, mitä 1 momen-
23237: 3 luku. Moottorikeikkailureitit                      tissa ehdotetaan säädettäväksi.
23238:    Lakiin ehdotetaan otettaviksi moottorikeik-          14 §. Moottorikeikkailureitin perustaminen.
23239: kailureittejä koskevat säännökset. Moottori-         Ehdotetun pykälän mukaan moottorikeikkailu-
23240: keikkailureittejä koskevien säännösten puute         reitti perustetaan reittisuunnitelman mukaisesti
23241: on yksi tärkeimpiä syitä uudistaa maastoliiken·      reittitoimituksessa. Reitin perustaminen toisen
23242: nettä koskevaa lainsäädäntöä. Maastoliikenne-        omistamalle maa-alueelle olisi mahdollista il-
23243: laissa tarkoitetun moottorikelkkailureittikäsit-     man maa-alueen omistajan tai haltijan suostu-
23244: teen ulkopuolelle jäisivät sellaiset reitit, jotka   musta, jos reitti on tarpeen yleisen kulkuyhtey-
23245: on perustettu sopimuksin ilman reittitoimitus-       den luomiseksi tai yleisen virkistyskäytön kan-
23246: ta.                                                  nalta ja jollei reitistä aiheudu omistajalle tai
23247:    12 §. Moottorikelkkailureitti. Pykälän 1 mo-      haltijalle kohtuutonta haittaa. Kiinteistölle,
23248: mentin sanamuodolla on pyritty tähdentä-             maa-alueen omistajalle tai haltijalle sekä po-
23249: mään, ettei kysymyksessä ole tietyn maa-alu-         ronhoidolle aiheutuva mahdollinen haitta olisi
23250: een ottaminen moottorikelkkailuväyläksi, vaan        korvattava.
23251: oikeuden perustaminen kulkemiseen moottori-             15 §. Reittitoimitus. Kun kysymyksessä olisi
23252: keikalla määrätyn alueen kautta suunnitelman         luonteeltaan pysyvä oikeuden perustaminen
23253: mukaista ja maastoon merkittyä reittiä pitkin.       moottorikeikalla yleisesti kulkemiseen määrä-
23254: Tarkoituksena on mahdollisimman lievä puut-          tyn kiinteistön kautta, olisi oikeus määriteltävä
23255: tuminen maastoon ja luonnonesteisiin.                erityisessä reittitoimituksessa. Reittitoimituk-
23256:    Moottorikeikkailureittejä on tarkoitus käyt-      sessa noudatettaisiin ulkoilulain ja osin yksityi-
23257: tää työhön ja vapaa-aikaan liittyvään mootto-        sistä teistä annetun lain (358/62) säännöksiä.
23258: rikeikalla liikkumiseen sekä peräreellä tehtäviin    Vaikka oikeus moottorikeikkailureittiin rajoit-
23259: kuljetuksiin. Matkailuun liittyviin "moottori-       taa maan omistajan tai haltijan oikeuksia vä-
23260: kelkkasafareihin" käytettäisiin nimenomaan           hemmän kuin oikeus ulkoilureittiin, on asian-
23261: moottorikelkkailureittejä.                           mukaista käyttää soveltuvin osin aikaisemmin
23262:     Maastoliikennelaki koskisi myös luonnon-         säädettyjä toimitusmenettelyjä sen sijaan, että
23263: suojelulain mukaisesti rauhoitettuja alueita.        säädettäisiin kokonaan uudesta menettelystä.
23264: 2 300004R
23265: 10                                      1990 vp. -     HE n:o 95
23266: 
23267:    16 §. Käyttöoikeuden syntyminen. Pykälässä          sesti muuttaa kunnan ympäristönsuojelulauta-
23268: säädettäisiin siitä, milloin reitti voitaisiin ottaa   kunnan päätöksellä, jos maan omistaja tai
23269: yleisesti käyttöön. Säännöksellä pyrittäisiin          haltija siihen suostuu.
23270: suojaamaan erityisesti maa-alueen omistajaa               Paikalliset olot vaikuttavat etenkin siihen,
23271: tai haltijaa, sillä reittitoimituksen tulisi olla      mitä voidaan pitää vähäisenä muutoksena.
23272: lainvoiman saanut, korvausten suoritettu ja            Syrjäseudulla tai pitkällä reitillä tällaiset muu-
23273: reitti merkitty ennen käytön aloittamista.             tokset voivat olla laajempia kuin esimerkiksi
23274:    Pykälän 2 momentin mukainen reitin pitäjän          lähellä asutusta.
23275: oikeus poistaa tiettyjä vähäisiä luonnonesteitä           20 §. Reitin lakkauttaminen. Pykälässä sää-
23276: syntyisi reittitoimituksen saatua lainvoiman ja        dettäisiin, millä edellytyksellä kunnan ympäris-
23277: reitin pitäjän suoritettua mahdolliset korvauk-        tönsuojelulautakunta ja, jos reitti ulottuu use-
23278: set. Esteiden poistamisen tulisi yleensä ilmetä        amman kuin yhden kunnan alueelle, lääninhal-
23279: jo suunnitelmasta, ja se tulisi kirjata reittitoi-     litus voisivat lakkauttaa reitin kokonaan tai
23280: mituksessa mahdollisena korvausperusteena.             osittain. Reitin tai sen osan lakkauttamisesta
23281: Mahdollista olisi kuitenkin käsitellä esteiden         säädettäisiin tehtäväksi merkinnät maarekiste-
23282: poistamista koskeva korvausasia myös erikseen          riin.
23283: pidettävässä toimituksessa.                               21 §. Ajaminen metsätiellä. Pykälässä ehdo-
23284:    17 §. Reitin pitäjä. Koska kysymys olisi            tetaan, että ajaminen moottorikeikalla yksityi-
23285: yleisestä oikeudesta ajaa moottorikeikalla tie-        sistä teistä annetun lain (358/61) 5 §:n 2 mo-
23286: tyllä reitillä ja tämän oikeuden perustamisen          mentissa tarkoitetulla metsätiellä olisi tietyin
23287: edellytyksenä olisi tietynasteinen yleinen tarve,      edellytyksin sallittua. Edellytyksenä olisi, että
23288: moottorikeikkailureitin pitäminen sopisi lähin-        metsätien pitäjä sulkisi tien muiden moottori-
23289: nä julkisyhteisön tehtäväksi. Tästä syystä eh-         käyttöisten ajoneuvojen kuin moottorikeikko-
23290: dotetaan, että reitin pitäminen olisi yleensä          jen liikenteeltä. Mikäli metsätien pitämiseen on
23291: kunnan asiana. Silloin, kun reitistä merkityk-         saatu yksityisistä teistä annetun lain 13 luvussa
23292: sellinen osa olisi valtion maalla tai, jos reitillä    mainittua valtion- ja kunnanavustusta, tie voi-
23293: olisi huomattava yleinen merkitys, pitäjänä            taisiin sulkea edellyttäen, että kunta hyväksyy
23294: toimisi valtio.                                        sulkemisen. Näin suljetulle metsätielle voitai-
23295:    Koska moottorikeikkailureittien perustami-          siin perustaa moottorikeikkailureitti ja tien
23296: nen ja pitäminen kunnossa ovat usein erityisen         pitäjä voisi antaa yleisen oikeuden ajaa moot-
23297: merkityksellisiä jollekin harrastus- tai elinkei-      torikeikalla metsätiellä. Moottorikeikalla aja-
23298: notoimintaa harjoittavalle yhteisölle taikka yri-      minen metsätiellä olisi muutoin kielletty ajo-
23299: tykselle, ehdotetaan, että reitin pitäjä voisi         neuvoasetuksen (233/82) 48 §:n mukaan.
23300: luovuttaa reitin suunnitteluun ja pitämiseen
23301: liittyviä tehtäviä yhteisölle tai elinkeinonhar-
23302: joittajalle. Kunta tai valtio vastaisi kuitenkin       4 luku. Rangaistukset
23303: aina reitin turvallisuudesta.
23304:     18 §. Reitin pitäjän tehtävät. Kun moottori-         22 §. Maastoliikennerikkomus. Pykälässä
23305: keikkailureitit olisivat ehdotetun tieliikennelain     ehdotetaan säädettäväksi rangaistus valtioneu-
23306: muutoksen tultua voimaan yleisiä kulkuväyliä,          voston 6 §:n nojalla antaman moottorikäyttöi-
23307: on niillä liikkumisen turvallisuuden varmista-         sen ajoneuvomallin maastossa käyttämisen
23308: minen tarpeen. Tämän vuoksi reitin pitäjän             kieltoa tai rajoittamista koskevan yleisen mää-
23309: velvollisuutena olisi huolehtia siitä, että reitti     räyksen taikka lääninhallituksen 7 §:n nojalla
23310: on ajettavassa kunnossa silloin, kun se on             antaman moottorikäyttöisen kulkuneuvon
23311: tähän tarkoitukseen liikennemerkein osoitettu.         käyttämistä koskevan erityisen kiellon tai ra-
23312:     19 §. Reitin siirtäminen. Olojen muuttumi-         joituksen rikkomisesta. Kysymyksessä olisi
23313: nen saattaisi edellyttää reitin siirtämistä. Jos       maastoliikennerikkomus, josta olisi tuomittava
23314: siirto olisi pysyvä, tulisi menetellä soveltuvin       sakkoon.
23315: osin kuten reitin perustamisessa. Koska reitin            23 §. Luvaton maastoliikenne toisen maalla.
23316: maastossa kulun muuttaminen olisi usein vä-            Pykälässä säädettäisiin rangaistus 4 §:n mukai-
23317: häistä tai tilapäistä, muodollisen perustamiskä-       sen yleiskiellon rikkomisesta. Luvattarnasta
23318: sittelyn vaatiminen olisi kohtuutonta. Siksi eh-       maastoliikenteestä toisen maalla tuomittaisiin
23319: dotetaan säädettäväksi, että reitin kulkua             sakkoon. Yleiskiellon rikkomisen säätäminen
23320: maastossa voitaisiin vähäiseltä osin tai tilapäi-      rangaistavaksi on tarpeen nykyisten epäkohtien
23321:                                        1990 vp. -     HE n:o 95                                      11
23322: 
23323: poistamiseksi. Voimassa olevan lain mukaan            etenkin siellä, missä poliisin ja rajavartiolai-
23324: rangaistavaa on ainoastaan lääninhallituksen          toksen voimavarat ovat riittämättömät.
23325: erityisen kiellon tai rajoituksen rikkominen,
23326: mikä käytännössä on johtanut siihen, että
23327: yleistä maastoliikennekieltoa ei ole noudatettu       1.2. Tieliikennelaki
23328: eikä maa-alueen omistajan tai haltijan lupaa
23329: liikkumiseen ole haettu. Koska moottorikeik-             2 §. Määritelmiä. Voimassa olevasta tielii-
23330: kailureittien perustamista koskevin säännöksin        kennelain 2 §:n 1 kohdassa säädetystä tien
23331: parannettalSlm     mahdollisuuksia sallittuun         määritelmästä johtuu, että moottorikeikkareit-
23332: kelkkailuun, olisi toisaalta syytä tiukentaa          teihin on nykyisinkin sovellettava tieliikennela-
23333: säännöksiä luvattoman kelkkailun seuraamuk-           kia. Moottorikeikkailureitti on tarkoitettu ni-
23334: sista.                                                menomaan moottorikeikkojen yleiselle liiken-
23335:                                                       teelle. Tieliikennelain soveltamista ei sulje pois
23336:                                                       sekään, että reitti on myös virkistyskäytössä.
23337: 5 luku. Erinäisiä säännöksiä                             Selvyyden vuoksi ehdotetaan säännökseen
23338:                                                       otettavaksi maininta moottorikelkkailureitistä.
23339:    24 §. Lääninhallituksen erityislupa. Läänin-       Moottorikeikkailureitillä tarkoitettaisiin uudes-
23340: hallitukselle ehdotetaan säädettäväksi mahdol-        sa maastoliikennelaissa tarkemmin määriteltyjä
23341: lisuus antaa henkilölle, jonka liikuntakyky on        moottorikelkkailureittejä.
23342: iän, vamman tai sairauden vuoksi rajoittunut,            5 §. Moottoriliikenne tien ulkopuolella. Py-
23343: lupa poiketa laissa säädetystä tai sen nojalla        kälän 1 ja 2 momentissa on nykyisin säännök-
23344: annetusta kiellosta tai rajoituksesta.                set maastoajakiellosta taajamassa. Näitä sään-
23345:    25 §. Lupa kilpailuihin ja harjoituksiin. Py-      nöksiä ei enää ehdoteta otettaviksi lakiin. Eh-
23346: kälän 1 momenttiin ehdotetaan otettavaksi             dotetun maastoliikennelain 4 §:n mukaan
23347: säännös, jonka mukaan moottorikäyttöisillä            moottorikäyttöisen ajoneuvon luvaton käyttä-
23348: ajoneuvoilla maastossa suoritettavien kilpailu-       minen, pysäyttäminen tai pysäköiminen maas-
23349: jen ja harjoitusten järjestämiseen tarvittaisiin      tossa on kielletty. Kiellon rikkomisesta ehdote-
23350: kunnan ympäristönsuojelulautakunnan lupa.             taan säädettäväksi rangaistus maastoliikenne-
23351: Luvanvaraisuus ei koskisi palo- ja pelastustoi-       lain 23 §:ssä.
23352: men viranomaisten eikä puolustusvoimien jär-             Ehdotetun maastoliikennelain 4 §:n mukai-
23353: jestämiä harjoituksia.                                sen kiellon ulkopuolelle jäävät esimerkiksi pi-
23354:    Ympäristönsuojelulautakunta voisi päätök-          hoilla olevat pysäköintialueet. Moottorikäyt-
23355: sessään tarkastella kilpailuista ja harjoituksista    töisen ajoneuvon luvattoman käytön kielto
23356: mahdollisesti aiheutuvaa haittaa luonnolle tai        näillä alueilla sisältyy kuitenkin riittävällä ta-
23357: muulle ympäristölle, luontaiselinkeinoille taik-      valla muuhun voimassa olevaan lainsäädän-
23358: ka yleiselle virkistyskäytölle tai muulle yleiselle   töön, kuten rikoslain (33: 11 ja 24:3 a) sään-
23359: edulle. Sen lisäksi toiminnan hyväksyttävyyttä        nöksiin Iuvattarnasta liikkumisesta ja kotirau-
23360: voidaan arvioida muun muassa terveydenhoi-            han rikkomisesta.
23361: tolain ja meluntorjuntalain nojalla. Luvan               89 §. Moottoripyöräilijän, mopoilijan ja
23362: myöntämisen edellytyksistä säädettäisiin pykä-        moottorikelkkai/ijan suojakypärän käyttö. Lii-
23363: län 2 momentissa. Lupa myönnettäisiin, mikäli         kennevakuutusyhdistyksen selvityksen mukaan
23364: edellytykset täyttyvät.                               vuosien 1980 ja 1987 välisenä aikana liikenne-
23365:    26 §. Valvonta. Pykälään ehdotetaan otetta-        vakuutetuille kelkoille tapahtuneiden vahinko-
23366: vaksi säännös siitä, että ympäristöministeriö         jen määrä on kasvanut viisinkertaiseksi. Arvi-
23367: johtaa ja valvoo maastoliikennelain täytän-           oiden mukaan keikkailuvahingoissa loukkaan-
23368: töönpanoa. Lääninhallitus toimisi edelleen lää-       tuu vuosittain jopa 1000 ihmistä, joista noin 80
23369: nissä valvontaviranomaisena. Paikallinen val-         vakavasti. Päähän kohdistuneiden vammojen
23370: vonta kuuluisi vastedeskin poliisille ja rajavar-     osuus on noin 15 OJo. Moottorikeikalla maas-
23371: tiolaitokselle.                                       tossa tapahtuvan ajamisen turvallisuuden on
23372:    Valtion mailla valvonnasta huolehtisivat li-       saatujen kokemusten perusteella todettu paran-
23373: säksi metsähallitus ja Metsäntutkimuslaitos           tuvan, jos käytetään suojakypärää. Suojakypä-
23374: hallinnassaan olevilla mailla. Niiden henkilö-        rän käytön saattaminen pakolliseksi moottori-
23375: kunta liikkuu muissa virkatoimissa maastossa,         keikalla ajettaessa on mahdollista myös kypä-
23376: jolloin se voi myös valvoa maastoliikennettä          rämallien kehittymisen takia.
23377: 12                                    1990 vp. -    HE n:o 95
23378: 
23379: 2. Tarkemmat säännökset                             perustaa riittävästi eri puolille maata ennen
23380:                                                     kuin rangaistussäännökset tulevat voimaan.
23381:    Viimeistään ehdotetun maastoliikennelain         Tätä ennen moottorikeikalla olisi ajettava lä-
23382: tullessa voimaan on tarkoitus lain 27 §:n nojal-    hes yksinomaan maanomistajan tai haltijan
23383: la antaa asetus, jossa säädettäisiin lääninhalli-   luvalla. Lapin läänissä, missä moottorikeikois-
23384: tuksen antamia kieltoja ja rajoituksia, mootto-     ta suurin osa on käytössä, on valmiina käyt-
23385: rikeikkailureittejä ja eräitä lupa-asioita koske-   töön otettaviksi reittejä noin 1500 kilometriä ja
23386: vien asioiden käsittelystä.                         suunniteltuina noin 5500 kilometriä. Suunnitel-
23387:    Maastoliikennelain säännösten voimaantu-         man täytäntöönpanoa odoteltaessa metsähal-
23388: lon jälkeen ryhdytään valmistelemaan lain 28        linto voi antaa hallinnassaan olevilla valtion
23389: §:ssä tarkoitettuja, yksityiskohtaisia ohjeita      mailla luvan reittien käyttöön ennen niiden
23390: ympäristönsuojeluviranomaisten ja liikennevi-       muodollista perustamista. Myös eräissä muissa
23391: ranomaisten yhteistoimin. Ohjeita tarvitaan         lääneissä on reittien suunnittelu aloitettu.
23392: muun muassa alueellisten kieltojen ja rajoitus-        Maastoliikennelaissa ehdotetaan säädettä-
23393: ten määräämisperusteiden yhdenmukaistami-           väksi lääninhallituksen kielloista ja rajoituksis-
23394: sesta, moottorikeikkailureittien perustamistar-     ta samoin kuin voimassa olevassa laissa. Tä-
23395: peen arvioimisesta ja reittien rakentamisesta.      män vuoksi ei ole tarpeen käsitellä tehtyjä
23396:                                                     lääninhallitusten päätöksiä uudelleen muulloin
23397:                                                     kuin silloin, kun olot ovat muuttuneet päätök-
23398:      3. Voimaantulo                                 sen antamisen jälkeen.
23399: 
23400:    Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan niiden           Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
23401: vahvistamista seuraavan keikkailukauden jäl-        kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
23402: keisen heinäkuun alusta lukien. Laissa tarkoi-      set:
23403: tettuja moottorikeikkailureittejä olisi ehdittävä
23404:                                        1990 vp. -     HE n:o 95                                       13
23405: 
23406: 1.
23407:                                       Maastoliikennelaki
23408:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
23409: 
23410:                       1 luku                             Lupaa ei kuitenkaan tarvita:
23411:                Yleisiä säännöksiä                        1) sairaankuljetukseen eikä palo- ja pelastus-
23412:                                                       toimen tehtäviin;
23413:                         1§                               2) muihin kuin 1 kohdassa tarkoitettuihin
23414:                     Tarkoitus                         virkatehtäviin taikka energia- tai tietoliikenne-
23415:                                                       laitteiden huoltotöihin lumipeitteen aikana eikä
23416:    Tämän lain tarkoituksena on moottorikäyt-          liikkumiseen näissä tehtävissä tai töissä lumet-
23417: töisien ajoneuvojen käyttämisestä maastossa ja        tamassa maastossa erityisen tärkeistä syistä;
23418: moottorikeikkailureitillä luonnolle tai muulle           3) poronhoitoon kuuluviin töihin poronhoi-
23419: ympäristölle, luontaiselinkeinoille taikka ylei-      tolaissa (444/48) tarkoitetulla poronhoitoalu-
23420: selle virkistyskäytölle tai muulle yleiselle edulle   eena lumipeitteen aikana eikä liikkumiseen näi-
23421: aiheutuvien haittojen ehkäiseminen. Haittojen         hin töihin kuuluvissa välttämättömissä tehtä-
23422: ehkäisemisessä on noudatettava sen lisäksi,           vissä lumettomassa maastossa;
23423: mitä muualla laissa säädetään, tätä lakia ja sen         4) kalastuksen vaatimaan, siitä merkitykselli-
23424: nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä.           sen osan toimeentulostaan saavan henkilön
23425:                                                       kulkemiseen moottorikeikalla lumipeitteen ai-
23426:                                                       kana;
23427:                        2§
23428:                                                          5) syrjäisellä seudulla asuvan vaikeiden tie-
23429:                   Soveltamisa/a                       olosuhteiden ja asunnon sijainnin vuoksi vält-
23430:                                                       tämättömään kulkemiseen;
23431:    Tätä lakia sovelletaan moottorikäyttöisen
23432:                                                          6) vaikeasti liikuntavammaisen henkilön ja
23433: ajoneuvon käyttämiseen maastossa ja mootto-
23434:                                                       hänen saattajansa liikkumiseen luonnossa; eikä
23435: rikelkkailureitillä.
23436:                                                          7) taajaman ulkopuolella moottorikäyttöisen
23437:                      3§                               ajoneuvon pysäyttämiseen ja pysäköimiseen
23438:                                                       tien välittömään läheisyyteen, jos liikennetur-
23439:                   Määritelmät                         vallisuus sitä vaatii eikä siitä aiheudu maan
23440:                                                       omistajalle tai haltijalle kohtuutonta haittaa.
23441:    Tässä laissa tarkoitetaan:
23442:    1) moottorikäyttöisellä ajoneuvolla konevoi-
23443: malla liikkuvaa kulkuvälinettä, joka kulkee                                  5§
23444: maalla tai kulkiessaan tukeutuu maahan eikä                       Maastossa liikkuminen
23445: liiku kiskoilla; ja
23446:    2) maastolla muuta aluetta kuin moottori-            Moottorikäyttöistä ajoneuvoa on maastossa
23447: ajoneuvo-, kisko- tai ilmaliikenteeseen tarkoi-       käytettävä siten, että vältetään vahingon ja
23448: tettua maa-aluetta tai kevyen liikenteen väylää.      haitan   aiheuttamista luontaiselinkeinoille,
23449:                                                       luonnolle ja muulle ympäristölle.
23450: 
23451: 
23452:                      2 luku                                                  6§
23453:      Maastoliikenteen haittojen ehkäiseminen          Ajoneuvomallia koskevat kiellot ja rajoitukset
23454:                        4§                                Jos    moottorikäyttöisen      ajoneuvomallin
23455:                                                       maastossa käyttämisestä aiheutuu erityisen
23456: Maan omistajan tai haltijan lupa maastossa
23457:                                                       huomattavaa haittaa luonnolle tai muulle ym-
23458:               liikkumiseen                            päristölle, luontaiselinkeinolle taikka yleiselle
23459:   Moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ei saa liik-       virkistyskäytölle tai muulle yleiselle edulle, val-
23460: kua maastossa ilman maan omistajan tai halti-         tioneuvosto voi kieltää ajoneuvomallin käytön
23461: jan lupaa.                                            maastossa taikka rajoittaa sitä.
23462: 14                                    1990 vp. -     HE n:o 95
23463: 
23464:                        7§                            tai rajoitusta koskevassa päätöksessä. Velvolli-
23465:        Alueelliset kiellot ja rajoitukset            suus kiellon tai rajoituksen merkitsemiseen val-
23466:                                                      tion maalla on sillä viranomaisella, jonka hal-
23467:    Lääninhallitus voi 1 §:ssä tarkoitettujen         linnassa maa on.
23468: haittojen ehkäisemiseksi kieltää moottorikäyt-          Kieltoa tai rajoitusta osoittavat merkit saa-
23469: töisen ajoneuvon käyttämisen tietyllä maa-alu-       daan asettaa toisen omistamalle tai hallitsemat-
23470: eella muuhun kuin 4 §:n 2 momentin 1 tai 2           Ie maa-alueelle riippumatta maan omistajan tai
23471: kohdassa tarkoitettuun liikkumiseen taikka ra-       haltijan suostumuksesta, jos merkeistä ei ai-
23472: joittaa sitä. Kielto tai rajoitus on voimassa        heudu omistajalle tai haltijalle haittaa.
23473: määräajan tai toistaiseksi. Lääninhallitus voi
23474: myös määrätä muuhun kuin sairaankuljetuk-                                  11§
23475: seen tai palo- ja pelastustoimen tehtäviin käy-                 Päätöksen muuttaminen
23476: tettävän ajoneuvon nopeusrajoituksesta maas-
23477: tossa.                                                  Lääninhallitus voi muuttaa 7 §:n nojalla an-
23478:    Kielto tai rajoitus ei nopeusrajoitusta lukuun    nettua päätöstä, jos sitä tehtäessä vallinneet
23479: ottamatta koske 4 §:n 2 momentin 3-6 koh-            olot ovat olennaisesti muuttuneet tai jos pää-
23480: dassa tarkoitettua ajoa, ellei lääninhallitus eri-   töksen perusteiden myöhemmin todetaan ol-
23481: tyisen painavista syistä toisin määrää.              leen olennaisesti erilaiset, kuin päätöstä annet-
23482:                                                      taessa on edellytetty. Tällöin on soveltuvin osin
23483:                        8 §                           noudatettava, mitä 8-10 §:ssä on säädetty.
23484:        Kielto- ja rajoitusasian käsittely
23485:    Esityksen kiellon tai rajoituksen määräämi-
23486: sestä voi tehdä kunta tai kunnan jäsen, palis-                          3 luku
23487: kunta taikka sellainen viranomainen, yhteisö                     Moottorikeikkailureitit
23488: tai maanomistaja, jota asia koskee.
23489:    Lääninhallituksen on ennen kiellon tai rajoi-                           12 §
23490: tuksen määräämistä kuultava kuntaa, jonka                        Moottorikeikkailureitti
23491: aluetta kielto tai rajoitus koskee, sekä varatta-
23492: va niille viranomaisille, yhteisöille ja maan-          Tässä laissa säädetyllä tavalla voidaan perus-
23493: omistajille sekä muille, joita asia koskee, tilai-   taa yleinen oikeus ajaa moottorikeikalla maas-
23494: suus tulla kuulluksi.                                toon merkityllä reitillä (moottorikelkkailureit-
23495:    Jos kielto tai rajoitus määrätään kunnan          tl) lumipeitteen aikaan.
23496: esityksestä, se on määrättävä esityksen mukai-          Moottorikeikkailureittiin     voivat   kuulua
23497: sena, jollei esityksestä poikkeaminen ole tar-       myös pysyvästi tarvittavat levähdysalueet ja
23498: peen kansalaisten tasapuolisen kohtelun tai          reitin huoltoalueet.
23499: alueellisen yhtenäisyyden vuoksi taikka muusta          Moottorikeikkailureitin perustamisesta ja
23500: erityisestä syystä.                                  lakkauttamisesta luonnonsuojelulaissa (71/23)
23501:                                                      tarkoitetulla suojelualueelia päättää alueen hal-
23502:                        9§                            linnan mukaan metsähallitus tai Metsäntutki-
23503:                                                      muslaitos. Tämän luvun säännösten sijasta näi-
23504:      Kiellon ja rajoituksen voimaantulo              hin reitteihin sovelletaan metsähallituksen tai
23505:   Kielto tai rajoitus tulee voimaan muutoksen-       Metsäntutkimuslaitoksen päätöksessä määrät-
23506: hausta huolimatta lääninhallituksen päätökses-       tyjä ehtoja.
23507: sä määrätyllä tavalla sen jälkeen, kun päätök-                              13§
23508: sestä on tiedotettu, jollei muutoksenhakuvira-
23509:                                                                     Reittisuunnitelma
23510: nomainen toisin määrää.
23511:                                                         Moottorikeikkailureitin perustamiseksi on
23512:                       10§                            reitin pitäjän laadittava reittisuunnitelma, jon-
23513:      Kiellon ja rajoituksen merkitseminen            ka hyväksymisestä päättää kunnan ympäris-
23514:                                                      tönsuojelulautakunta. Jos reitti kulkee useiden
23515:    Kielto tai rajoitus on merkittävä alueelle,       kuntien alueella, on lautakuntien päätökset
23516: jota se koskee, tai sen läheisyyteen. Lääninhal-     alistettava lääninhallituksen vahvistettaviksi.
23517: lituksen tulee määrätä merkitsemisestä kieltoa       Lääninhallitus voi muuttaa reittisuunnitelmaa
23518:                                        1990 vp. -     HE n:o 95                                        15
23519: 
23520: reitin kulun yhteensovittamiseksi eri kuntien            Reitin pitäjällä on oikeus poistaa reitiltä
23521: alueella.                                             ajoa haittaavia puita, pensaita sekä muita vä-
23522:   Reittisuunnitelman laadinnassa, hyväksymi-          häisiä Iuonnonesteitä. Reitin pitäjän on tarvit-
23523: sessä ja vahvistamisessa on 1 momentin lisäksi        taessa tehtävä reitillä olevaan aitaan sellainen
23524: soveltuvin osin noudatettava, mitä ulkoilulain        portti, veräjä tai muu laite, ettei reitistä aiheu-
23525: (606/73) 3 ja 4 §:ssä säädetään.                      du haittaa kiinteistön tarkoituksenmukaiselle
23526:                                                       käytölle eikä poronhoidolle, ja pidettävä se
23527:                        14 §                           kunnossa.
23528:     Moottorikeikkailureitin perustaminen                                     17 §
23529:                                                                         Reitin pitäjä
23530:    Moottorikeikkailureitti perustetaan reitti-
23531: suunnitelman perusteella reittitoimituksessa.            Reitin pitäjänä voi olla kunta, jos reitti on
23532:    Moottorikeikkailureittiä ei saa perustaa, jos      paikallinen tai koko seudun kannalta merki-
23533: sen käyttämisestä aiheutuisi luonnolle tai            tyksellinen.
23534: muulle ympäristölle, luontaiselinkeinolle, maa-          Reitin pitäjänä voi olla myös valtio, jos
23535: ja metsätaloudelle, yleiselle virkistyskäytölle tai   merkityksellinen osa reitistä on valtion maalla
23536: muulle yleiselle edulle kohtuutonta haittaa.          tai jos reitillä on huomattava yleinen merkitys.
23537:    Moottorikeikkailureitti voidaan perustaa              Reitin pitäjä voi uskoa reitin suunnitteluun
23538: riippumatta maa-alueen omistajan tai haltijan         ja pitämiseen liittyviä tehtäviä yhteisölle tai
23539: suostumuksesta, jos reitin perustaminen on            elinkeinonharjoittajalle. Reitin pitäjän on kui-
23540: tarpeen yleisen kulkuyhteyden luomiseksi tai          tenkin myös tällöin huolehdittava siitä, että
23541: yleisen virkistyskäytön kannalta, eikä reitistä       reittiä voidaan käyttää turvallisesti.
23542: aiheudu maa-alueen omistajalle tai haltijalle
23543: eikä poronhoidolle kohtuutonta haittaa.                                      18 §
23544:    Moottorikeikkailureitistä kiinteistölle, maa-
23545:                                                                   Reitin pitäjän tehtävät
23546: alueen omistajalle tai haltijalle sekä poronhoi-
23547: dolle aiheutuva haitta on korvattava.                    Reitin pitäjän tehtävänä on huolehtia siitä,
23548:                                                       että moottorikeikkailureitti on moottorikeikal-
23549:                        15 §                           la ajettavassa kunnossa ja että reitin varrelle
23550:                   Reittitoimitus                      sijoitetaan reitin kulkua osoittavat ja muut
23551:                                                       tarpeelliset liikennemerkit. Jos reittiä ei lumen
23552:    Moottorikeikkailureitin perustamiseksi pi-         sulamisen takia tai muusta syystä enää voida
23553: dettävässä reittitoimituksessa on soveltuvin          käyttää tarkoitukseensa taikka jos liikkuminen
23554: osin noudatettava, mitä ulkoilulain 5-8 §:ssä         reitillä ei ole turvallista, reitin pitäjän on osoi-
23555: säädetään ulkoilureittitoimituksen hakemises-         tettava se liikennemerkein.
23556: ta, kustannuksista, toimitusmiehistä, toimituk-
23557: sen kulusta sekä korvauksista, jollei tämän lain                             19 §
23558: säännöksistä muuta johdu.
23559:                                                                      Reitin siirtäminen
23560:    Muusta menettelystä reittitoimituksessa, toi-
23561: mituksen tarkastamisesta, muutoksenhausta               Moottorikeikkailureitin pysyvästä siirtämi-
23562: toimituksessa annettuun päätökseen tai suori-         sestä on soveltuvin osin voimassa, mitä reitin
23563: tettuun toimenpiteeseen sekä maarekisteriin           perustamisesta säädetään.
23564: merkitsemisestä on soveltuvin osin voimassa,            Kunnan ympäristönsuojelulautakunta voi
23565: mitä näistä seikoista säädetään yksityisistä teis-    antaa reitin pitäjälle luvan tilapäisesti tai vä-
23566: tä annetun lain (358/62) säännöksissä tietoimi-       häisiltä osin siirtää reitin kulkua maastossa, jos
23567: tuksesta, jollei tämän lain säännöksistä muuta        maa-alueen omistaja tai haltija siihen suostuu.
23568: johdu.
23569:                        16 §                                                  20 §
23570:           Käyttöoikeuden syntyminen                                Reitin lakkauttaminen
23571:   Kun reittitoimitus on saanut Iainvoiman,              Jollei moottorikeikkailureittiin tai sen osaan
23572: korvaukset on suoritettu ja reitti on merkitty        olojen muututtua enää ole yleistä tarvetta taik-
23573: maastoon, reitti voidaan ottaa yleiseen käyt-         ka jos ilmenee muuta erityistä syytä, voi kun-
23574: töön.                                                 nan ympäristönsuojelulautakunta tai usean
23575: 16                                     1990 vp. -    HE n:o 95
23576: 
23577: kunnan lautakuntien päätökset vahvistanut                                   25 §
23578: lääninhallitus lakkauttaa reitin tai sen osan.
23579:                                                            Lupa kilpailuihin ja harjoituksiin
23580:   Reitin tai sen osan lakkauttamisesta on teh-
23581: tävä merkinnät maarekisteriin.                          Moottorikäyttöisellä ajoneuvolla suoritetta-
23582:                                                      van kilpailun tai harjoituksen järjestämiseen
23583:                       21 §                           maastossa on haettava sen lisäksi, mitä muista
23584:              Ajaminen metsätiellä                    tällaisen kilpailun tai harjoituksen järjestämi-
23585:                                                      seen vaadittavista luvista säädetään, kunnan
23586:    Moottorikeikalla saa ajaa metsätiellä lumi-       ympäristönsuojelulautakunnan lupa. Lupaa ei
23587: peitteen aikana, jos tien pitäjä on sulkenut tien    kuitenkaan tarvita palo- ja pelastustoimen vi-
23588: muiden moottorikäyttöisien ajoneuvojen kuin          ranomaisten tai puolustusvoimien harjoituk-
23589: moottorikeikkojen liikenteeltä.                      siin.
23590:   Kunnan on hyväksyttävä metsätien sulkemi-             Luvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei
23591: nen, jos tien pitämiseen on saatu valtion tai        kilpailusta tai harjoituksesta aiheudu kohtuu-
23592: kunnan avustusta.                                    tonta haittaa luonnolle tai muulle ympäristölle,
23593:    Suljetune metsätielle voidaan perustaa moot-      luontaiselinkeinoille taikka yleiselle virkistys-
23594: torikelkkailureitti. Tien pitäjä voi antaa yleisen   käytölle tai muulle yleiselle edulle.
23595: oikeuden ajaa moottorikeikalla suljetulla met-
23596: sätiellä.                                                                  26 §
23597:                                                                          Valvonta
23598:                      4 luku
23599:                                                         Tämän lain täytäntöönpano ja lain noudat-
23600:                  Rangaistukset
23601:                                                      tamisen ylin valvonta kuuluvat ympäristömi-
23602:                       22 §                           nisteriölle. Tämän lain ja sen nojalla annettu-
23603:            Maastoliikennerikkomus                    jen säännösten ja määräysten noudattamisen
23604:                                                      yleinen valvonta läänissä kuuluu lääninhalli-
23605:    Joka rikkoo valtioneuvoston 6 §:n tai lää-        tukselle.
23606: ninhallituksen 7 §:n nojalla määräämää kieltoa          Moottorikäyttöisien ajoneuvojen käyttämis-
23607: tai rajoitusta, on tuomittava, jollei teosta muu-    tä maastossa ja moottorikeikkailureitillä valvo-
23608: alla laissa ole säädetty ankarampaa rangaistus-      vat poliisi ja rajavartiolaitos.
23609: ta, maastoliikennerikkomuksesta sakkoon.                Metsähallitus ja Metsäntutkimuslaitos valvo-
23610:                                                      vat hallinnassaan olevilla mailla moottorikäyt-
23611:                       23 §                           töisien ajoneuvojen käyttämistä maastossa ja
23612:                                                      moottorikelkkailureitillä.
23613:      Luvaton maastoliikenne toisen maalla
23614:    Joka kuljettaa moottorikäyttöisiä ajoneuvoa
23615:                                                                            27 §
23616: toisen omistamalla tai hallitsemaHa alueella
23617: vastoin 4 §:n säännöksiä, on tuomittava, jollei                  Tarkemmat säänn6kset
23618: teosta ole muualla laissa säädetty ankarampaa
23619:                                                        Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
23620: rangaistusta, luvatlomasta maastoliikenteestä
23621:                                                      töönpanosta annetaan asetuksella.
23622: toisen maalla sakkoon.
23623: 
23624:                                                                            28 §
23625:                      5 luku                                   Ympäristöministeriön ohjeet
23626:              Erinäisiä säännöksiä
23627:                                                         Ympäristöministeriö antaa tarvittaessa ohjei-
23628:                       24 §                           ta moottorikäyttöisien ajoneuvojen maastossa
23629:          Lääninhallituksen erityislupa               käyttämistä koskevien kieltojen ja rajoitusten
23630:                                                      määräämisestä, moottorikelkkailureiteistä ja
23631:    Lääninhallitus voi hakemuksesta myöntää           niiden suunnittelusta sekä muusta moottori-
23632: henkilölle, jonka liikuntakyky on iän, vamman        käyttöisten ajoneuvojen käyttämisestä luonnol-
23633: tai sairauden vuoksi rajoittunut, luvan poiketa      le tai muulle ympäristölle, luonnon yleiselle
23634: tämän lain 4 tai 7 §:ssä säädetystä kiellosta tai    virkistyskäytölle taikka luontaiselinkeinoille ai-
23635: rajoituksesta.                                       heutuvien haittojen ehkäisemisestä.
23636:                                        1990 vp. -     HE n:o 95                                    17
23637: 
23638:                      29 §                                Lääninhallituksen aikaisemman lain nojalla
23639:                   Voimaantulo                         määräämä kielto tai rajoitus on voimassa sitä
23640:                                                       koskevassa päätöksessä mainitun ajan, jollei
23641:   Tämä laki tulee voimaan     päivänä                 päätöstä tämän lain nojalla muuteta tai kumo-
23642: kuuta 199 . Tällä lailla kumotaan moottori-           ta.
23643: käyttöisten ajoneuvojen maastokäytön rajoit-             Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
23644: tamisesta 5 päivänä elokuuta 1977 annettu laki        ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
23645: (606/77).                                             miin.
23646: 
23647: 
23648: 2.
23649:                                                 Laki
23650:                                     tieliikennelain muuttamisesta
23651: 
23652:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
23653:   muutetaan 3 päivänä huhtikuuta 1981 annetun tieliikennelain (267/81) 2 §:n 1 kohta sekä 5 ja
23654: 89 § seuraavasti:
23655: 
23656:                        2§                                                  89 §
23657:                   Määritelmiä                         Mottoripyöräilijän, mopoilijan ja moottori-
23658:                                                             kelkkailijan suojakypärän käyttö
23659:    Tieliikennelainsäädännössä tarkoitetaan:
23660:    1) tiellä yleisnimityksenä yleistä ja yksityistä      Moottoripyörän, mopon ja moottorikelkan
23661: tietä, katua, rakennuskaavatietä, moottori-           kuljettajan sekä 15 vuotta täyttäneen matkus-
23662: kelkkailureittiä, toria sekä muuta yleiselle lii-     tajan on ajon aikana käytettävä maliiltaan
23663: kenteelle tarkoitettua aluetta;                       hyväksyttyä suojakypärää, jollei hänen sairau-
23664:                                                       tensa tai vammansa taikka muu erityinen syy
23665:                                                       sitä estä. Asetuksella voidaan säätää ajoneu-
23666:                         5§                            von erityisestä rakenteesta tai ajotehtävän eri-
23667:                                                       tyislaadusta johtuvia vapautuksia.
23668:       Moottoriliikenne tien ulkopuolella
23669:    Moottorikäyttöistä ajoneuvoa tien ulkopuo-           Tämä laki tulee voimaan       päivänä
23670: lella kuljetettaessa on noudatettava olosuhtei-       kuuta 199 .
23671: den edellyttämää varovaisuutta vaaran ja va-
23672: hingon välttämiseksi.
23673: 
23674:      Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1990
23675: 
23676: 
23677:                                        Tasavallan Presidentti
23678:                                        MAUNO KOIVISTO
23679: 
23680: 
23681: 
23682: 
23683:                                                                  Ympäristöministeri Kaj Bärlund
23684: 18                                    1990 vp. -     HE n:o 95
23685: 
23686:                                                                                                Liite 1
23687: 
23688: 
23689: 
23690: 
23691: 2.
23692:                                               Laki
23693:                                    tieliikennelain muuttamisesta
23694: 
23695:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
23696:   muutetaan 3 päivänä huhtikuuta 1981 annetun tieliikennelain (267/81) 2 §:n 1 kohta sekä 5 ja
23697: 89 § seuraavasti:
23698: 
23699: Voimassa oleva laki:                                 Ehdotus:
23700:                                                    2§
23701:                                             Määritelmiä
23702:                              Tieliikennelainsäädännössä tarkoitetaan:
23703:    1) tiellä yleisnimityksenä yleistä ja yksityistä   1) tiellä yleisnimityksenä yleistä ja yksityistä
23704: tietä, katua, rakennuskaavatietä, toria sekä tietä, katua, rakennuskaavatietä, moottori-
23705: muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua tai ylei- kelkkailureittiä, toria sekä muuta yleiselle lii-
23706: sesti liikenteeseen käytettyä aluetta;              kenteelle tarkoitettua aluetta;
23707: 
23708: 
23709:                                                     5§
23710:                                 Moottoriliikenne tien ulkopuolella
23711:    Taajamassa ei moottorikäyttöisiä ajoneuvoa             (1 mom. kumotaan)
23712: saa luvattomasti kuljettaa, pysäyttää, tai pysä-
23713: köidä tien ulkopuolella sellaisella maa-alueella,
23714: jota ei ole tarkoitettu moottorikäyttöisien ajo-
23715: neuvojen liikenteelle.
23716:   Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske                 (2 mom. kumotaan)
23717: välttämätöntä huoltoajoa, sairaan kuljetusta
23718: tai muuta näihin verrattavasta syystä välttämä-
23719: töntä tilapäistä liikennettä.
23720:    Moottorikäyttöistä ajoneuvoa tien ulkopuo-              Moottorikäyttöistä ajoneuvoa tien ulkopuo-
23721: lella kuljetettaessa on noudatettava olosuhtei-         lella kuljetettaessa on noudatettava olosuhtei-
23722: den edellyttämää varovaisuutta vaaran ja va-            den edellyttämää varovaisuutta vaaran ja va-
23723: hingon välttämiseksi sekä asetuksella säädettä-         hingon välttämiseksi.
23724: viä liikennesääntöjä.
23725:                                                  89 §
23726:                        Mottoripyöräilijän, mopoilijan ja moottori-
23727:                              kelkkailijan suojakypärän käyttö
23728:   Moottoripyörän, ja mopon kuljettajan sekä      Moottoripyörän, mopon ja moottorikelkan
23729: 15 vuotta täyttäneen matkustajan on ajon ai-            kuljettajan sekä 15 vuotta täyttäneen matkus-
23730: kana käytettävä malliltaan hyväksyttyä suoja-           tajan on ajon aikana käytettävä maliiltaan
23731: kypärää, jollei hänen sairautensa tai vamman-           hyväksyttyä suojakypärää, jollei hänen sairau-
23732: sa taikka muu erityinen syy sitä estä. Asetuk-          tensa tai vammansa taikka muu erityinen syy
23733:                                      1990 vp. -    HE n:o 95                                     19
23734: 
23735: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
23736: 
23737: sella voidaan säätää ajoneuvon erityisestä ra-     sitä estä. Asetuksella voidaan säätää ajoneu-
23738: kenteesta tai ajotehtävän erityislaadusta johtu-   von erityisestä rakenteesta tai ajotehtävän eri-
23739: via vapautuksia.                                   tyislaadusta johtuvia vapautuksia.
23740: 
23741:                                                      Tämä laki tulee voimaan       päivänä
23742:                                                    kuuta 199 .
23743: 20                                    1990 vp. -      HE n:o 95
23744: 
23745: Luonnos                                                                                        Liite 2
23746: 
23747: 
23748: 
23749: 
23750:                                    Maastoliikenneasetus
23751:   Ympäristöministerin esittelystä säädetään         päivänä            kuuta 199 annetun maastolii-
23752: kennelain ( 1 ) 27 §:n nojalla:
23753: 
23754:                     1 luku                            kuuluttamalla vähintään 14 päivän ajan asian-
23755:        Kielto- ja rajoitusasian käsittely             omaisen kunnan ilmoitustaululla siten kuin
23756:                                                       julkisista kuulutuksista annetussa laissa (34/
23757:                        1§                             25) on säädetty. Kuulutuksen julkaisemisesta
23758:              Esityksen tekeminen                      on lisäksi ilmoitettava riittävän ajoissa vähin-
23759:                                                       tään yhdessä paikkakunnalla yleisesti leviäväs-
23760:    Maastoliikennelain 8 §:n 1 momentissa tar-         sä sanomalehdessä. Kuulutuskustannukset
23761: koitettu esitys moottorikäyttöisen ajoneuvon          maksetaan valtion varoista.
23762: käyttöä maastossa koskevan kiellon tai rajoi-            Esitystä koskevat tiedot tulee olla saatavilla
23763: tuksen määräämisestä on tehtävä kirjallisesti         asianomaisessa kunnassa kuulutusajan.
23764: kolmin kappalein sen läänin lääninhallituksel-          Muistutukset esityksen johdosta on läänin-
23765: le, jossa esityksessä tarkoitettu alue sijaitsee.     hallitukselle osoitettuina toimitettava kunnan-
23766:    Esityksestä tulee ilmetä haetut kiellot tai        hallitukselle seitsemän päivän kuluessa kuulu-
23767: rajoitukset ja niiden voimassaoloaika sekä kiel-      tusajan päättymisestä. Kunnan on toimitettava
23768: lon tai rajoituksen perusteet ja muut asian           muistutukset lääninhallitukselle.
23769: käsittelyn kannalta tarpeelliset seikat. Kielto-
23770: tai rajoitusalue on osoitettava soveltuvassa
23771: mittakaavassa olevalla kartalla.                                            4§
23772:                                                                 Kuulutlaminen päätöksestä
23773:                       2§
23774:            Lausuntojen pyytäminen                        Lääninhallituksen on tiedotettava päätökses-
23775:                                                       tään noudattamalla soveltuvin osin, mitä
23776:    Lääninhallituksen on pyydettävä esityksestä        3 §:ssä on säädetty. Päätöstä koskevasta kuu-
23777: asianomaisen kunnan lausunto, jollei kysy-            lutuksesta on käytävä ilmi päätöksen antaja,
23778: myksessä ole kunnan oma esitys. Asianomai-            antopäivä, päätöksen pääasiallinen sisältö sekä
23779: selle maan omistajalle tai haltijalle, asianomai-     kieltojen ja rajoitusten voimaantulo. Kuulu-
23780: selle patiskunnalle sekä valvontaviranomaisille       tuksesta tulee myös ilmetä, mistä päätöstä
23781: on varattava tilaisuus antaa lausunto esitykses-      koskevat tarkemmat tiedot on saatavilla.
23782: tä.
23783: 
23784:                     3§                                                       5§
23785:           Kuulutlaminen esityksestä                           Päätöksen tiedoksi antaminen
23786:   Lääninhallituksen tai, jos kunta on esityksen         Lääninhallituksen on annettava päätös tie-
23787: tekijänä, kunnan on tiedotettava esityksestä          doksi esityksen tekijälle, asianomaiselle kun-
23788:                                      1990 vp. -    HE n:o 95                                    21
23789: 
23790: nalle, maan omistajalle tai haltijalle sekä asi-                      2 luku
23791: anomaisille valvontaviranomaisille hyvissä                     Erinäisiä säännöksiä
23792: ajoin ennen kiellon tai rajoituksen voimaantu-
23793: loa. Poronhoitoalueelle annettavia kieltoja tai                         6§
23794: rajoituksia koskeva päätös on annettava tie-         Moottorikäyttöisen ajoneuvon suurin sallittu
23795: doksi asianomaiselle paliskunnalle. Päätöstä       nopeus maastossa on 60 km/h.
23796: koskevat tiedot tulee pitää kunnassa saatavilla
23797: niin kauan kuin kiellot ja rajoitukset ovat          Tämä asetus tulee voimaan        päivänä
23798: voimassa.                                          kuuta 199 .
23799: 22                                     1990 vp. -    HE n:o 95
23800: 
23801: Luonnos                                                                                    Liite 3
23802: 
23803: 
23804: 
23805: 
23806:                                              Asetus
23807:                                  ajoneuvoasetuksen muuttamisesta
23808: 
23809:   Liikenneministerin esittelystä
23810:   muutetaan 26 päivänä maaliskuuta 1982 annetun ajoneuvoasetuksen (233/82) 48 §:n 1 kohta ja
23811: 63 §:n 1 d   kohta seuraavasti:
23812: 
23813:                       48 §                                               63 §
23814:    1. Jalaksin ohjattavaa ajoneuvoa ei saa käyt-         Ajoneuvokohtaiset nopeusrajoitukset
23815: tää muulla tiellä kuin moottorikelkkailureitillä.
23816: Tällaisella ajoneuvolla saa kuitenkin tarvittaes-     1. Moottorikäyttöisten ajoneuvojen suurim-
23817: sa ylittää muunkin tien taikka sillan. Jos tällai-   mat tiellä sallitut nopeudet ovat:
23818: sella ajoneuvolla suoritettava kuljetustehtävä
23819: tai maaston olosuhtet tekevät maastossa liikku-         d) mopon ja maastoajoneuvon 40 km/h,
23820: misen kohtuuttoman vaikeaksi taikka jos sitä         kuitenkin moottorikelkan moottorikeikkailu-
23821: on pidettävä tien turvallisen ylittämisen kan-       reitillä 60 km/h, jollei liikennemerkillä ole
23822: nalta tarpeellisena, saa ajoneuvoa tarpeellista      osoitettu alhaisempaa nopeutta;
23823: varovaisuutta noudattaen tilapäisesti kuljettaa
23824: myös muualla tiellä käyttäen kuitenkin ensisi-
23825: jaisesti tien auraamatonta osaa.                       Tämä asetus tulee voimaan      päivänä
23826:                                                      kuuta 199 .
23827:                                        1990 vp. -     HE n:o 96
23828: 
23829: 
23830: 
23831: 
23832:                                       Hallituksen esitys Eduskunnalle liikevaihtoverolaiksi
23833: 
23834: 
23835: 
23836: 
23837:                             ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
23838: 
23839:     Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että voi-     kin teollisuusrakennusinvestointeihin sekä val-
23840: massa oleva liikevaihtoverolainsäädäntö kumo-         mistustoiminnan kone- ja laiteinvestointeihin
23841: taan ja korvataan uudella liikevaihtoverolailla.      sisältyvän liikevaihtoveron osalta täysi vähen-
23842:     Ehdotus uuden liikevaihtoverolain säätämi-        nysoikeus. Vähennysjärjestelmään ehdotetut
23843: seksi on ennen kaikkea lakitekninen ja muo-           muutokset vähentäisivät valtion verotuloja
23844: dostaa osan liikevaihtoverotuksen kokonaisuu-         noin 3,3 miljardilla markalla vuodessa.
23845: distuksesta. Uudistuksen tarkoituksena on                Liikevaihtoveron laskemisen osalta ehdote-
23846: muuttaa Suomen liikevaihtoverolainsäädäntöä           taan siirryttäväksi kansainväliseen käytäntöön,
23847: siten, että se lainsäädäntöteknisesti vastaa ny-      jonka mukaan vero laskettaisiin hyödykkeen
23848: kyajan vaatimuksia ja mahdollistaa jatkossa-          verottoman myyntihinnan perusteella. Veron
23849: kin liikevaihtoverotuksen kehittämisen vastaa-        Iaskemistavan muutos merkitsisi käytännössä
23850: maan kansainvälistä käytäntöä ja kilpailija-          sitä, että esimerkiksi vuoden 1990 aikana väli-
23851: maiden verotusta.                                     aikaisena voimassa oleva 17 prosentin liike-
23852:     Verollisessa liiketoiminnassa käytettävien        vaihtoverokanta muuttuisi 20,48 prosentin ve-
23853: tuotantopanosten vähennysjärjestelmää ehdo-           rokannaksi. Veron Iaskemistavan muutos on
23854: tetaan kehitettäväksi siten, että uuteen liike-       tekninen eikä sellaisenaan lisäisi valtion verotu-
23855: vaihtoverolakiin sisällytettäisiin arvonlisävero-     loja. Hallinnollisista syistä verokanta ehdote-
23856: järjestelmän mukaiset laajaa vähennysoikeutta         taan pyöristettäväksi 20,5 prosentiksi.
23857:  koskevat periaatteet. Verotuoton vähenemisen            Lisäksi esityksessä ehdotetaan muutoksia
23858: rajoittamiseksi yleinen vähennysoikeus koskisi        muun muassa verovelvollisuuden määrittelyyn,
23859: ehdotuksen mukaan kuitenkin verollisessa lii-         ulkomaisten yritysten mahdollisuuksiin rekiste-
23860:  ketoiminnassa käytettävän vaihto-omaisuuden          röityä verovelvolliseksi Suomessa sekä eräiden
23861:  lisäksi vain sellaista käyttöomaisuutta, jonka       tuotannollisten investointien ja energiainves-
23862:  todennäköinen taloudellinen käyttöaika on            tointien vähennysoikeuksien laajuuteen.
23863: enintään kolme vuotta. Tuotannollista toimin-            Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1
23864:  taa harjoittavilla verovelvollisilla olisi kuiten-   päivänä lokakuuta 1991.
23865: 
23866: 
23867: 
23868: 
23869: 300444U
23870: 2                                                                          1990 vp. -              HE n:o 96
23871: 
23872: 
23873: 
23874: 
23875:                                                                            SISÄLLYSLUETTELO
23876: 
23877:                                                                                             Sivu                                                                                      Sivu
23878:     YLEISPERUSTELUT.........................                                                   3       YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT . . . . . .                                         11
23879: 1. Lakiteknisen uudistamisen tarve liikevaihtove-                                                  1. Lakiehdotuksen perustelut.....................                                    11
23880:      rotuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     3         1 luku. Yleinen soveltamisala . . . . . . . . . . . . . . . .                   11
23881:      1.1. Voimassa oleva lainsäädäntö . . . . . . . . . . . . .                               3         2 luku. Tavarat ja verolliset palvelut.........                                 11
23882:      1.2. Kansainvälinen käytäntö..................                                           4         3 luku. Myynti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      12
23883:      1.3. Suomen liikevaihtoverojärjestelmän erot                                                       4 luku. Verovelvollisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              13
23884:           arvonlisäverojärjestelmään . . . . . . . . . . . . . . .                            4         5 luku. Veron peruste........................                                   15
23885:      1.4. Syyt uudistustarpeelle.....................                                         4         6 luku. Verokanta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         17
23886:                                                                                                         7 luku. Veroton myynti......................                                    17
23887: 2. Uudistuksen tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                    5
23888:                                                                                                         8 luku. Tavaran maahantuonti . . . . . . . . . . . . . .                        18
23889: 3. Liikevaihtoverojärjestelmän muuttaminen . . . . .                                          5         9 luku. Vähennettävä vero...................                                    19
23890:    3 .1. Säädösrakenne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                  5        10 luku. Vähennetyn laskennallisen veron pa-
23891:    3.2. Muutokset nykyiseen oikeustilaan . . . . . . . .                                      5                 lauttaminen..........................                                  24
23892:          3 .2.1. Lainsäädäntötekniset ehdotukset . .                                          5        11 luku. Ajallinen kohdistaminen.............                                   25
23893:          3.2.2. Verovelvollisuus...................                                           6        12 luku. Veron maksaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . .                   26
23894:          3.2.3. Vähennysjärjestelmä...............                                            6        13 luku. Veroviranomaiset....................                                   26
23895:          3.2.4. Ajallinen kohdistaminen...........                                            7        14 luku. Ilmoittamisvelvollisuus . . . . . . . . . . . . . .                    26
23896:          3.2.5. Ulkomaankauppa . . . . . . . . . . . . . . . . .                              7        15 luku. Rekisteröinti.........................                                 27
23897:          3.2.6. Yritysjärjestelyt . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                       7        16 luku. Veron määrääminen . . . . . . . . . . . . . . . . .                    27
23898:          3.2.7. Energian verotus . . . . . . . . . . . . . . . . . .                          8        17 luku. Ohjaus ja ennakkotieto . . . . . . . . . . . . . .                     28
23899:                                                                                                        18 luku. Oikaisu ja muutoksenhaku . . . . . . . . . .                           28
23900: 4. Asian valmistelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . .               8
23901:    4.1. Valmisteluelimet ja -aineisto . . . . . . . . . . . . . .                              8       19 luku. Erityisiä säännöksiä . . . . . . . . . . . . . . . . .                 28
23902:    4.2. Lausunnonantajat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                       8       20 luku. Voimaantulo-ja siirtymäsäännökset.                                     28
23903: 5. Esityksen taloudelliset vaikutukset . . . . . . . . . . . . .                               9
23904:                                                                                                    2. Tarkemmat säännökset ja määräykset . . . . . . . . .                              30
23905:    5.1. Vähennysjärjestelmän kehittäminen . . . . . .                                          9   3. Voimaantulo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. .. . . . . . .     30
23906:    5.2. Muut ehdotukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                     10
23907:    5.3. Verokannan korottaminen................                                               10   4. Säätämisjärjestys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     31
23908:    5 .4. Ehdotusten kansantaloudellisista vaiku-
23909:          tuksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       10       LAKITEKSTI . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     32
23910:                                      1990 vp. -     HE n:o 96                                         3
23911: 
23912: 
23913: 
23914: 
23915:                                       YLEISPERUSTELUT
23916: 
23917: 
23918: 1. Lakiteknisen uudistamisen                        apulaisten käyttämisen avulla, on vapautettu
23919:    tarve liikevaihtoverotuksessa                    verovelvollisuudesta. Lisäksi eräät tilapäistä,
23920:                                                     vähäistä tai laadultaan erityistä toimintaa har-
23921: 1.1. Voimassa oleva lainsäädäntö                    joittavat yritykset on vapautettu verovelvolli-
23922:                                                     suudesta. Alkutuotannon harjoittajat eivät ole
23923:     Nykyinen liikevaihtoverolaki (532/63) tuli      verovelvollisia.
23924: voimaan 1 päivänä tammikuuta 1964. Liike-              Veron kertaantumista liikevaihtoverotukses-
23925: vaihtoverojärjestelmä on usean portaan yleinen      sa vähennetään ostovähennysjärjestelmän avul-
23926: kulutusverojärjestelmä. Veroa peritään verol-       la. Vähennysoikeus on kuitenkin rajoitettu.
23927: listen tavaroiden ja palveluiden myynnistä kai-     Verovelvollinen saa tehdä ostovähennyksen
23928: kissa jalostus- ja jakeluportaissa. Jokainen        vain myyntitarkoitukseen käytettävistä tava-
23929: vaihdannan porras suorittaa veroa saman pro-        roista. Lisäksi pääosa tuotannollisista inves-
23930: sentin mukaan tavaran myynti- ja ostohinnan         toinneista on kokonaan tai osittain vapautettu
23931: erotuksesta eli tuotteelle yrityksessä muodostu-    verosta. Tuotannollisessa toiminnassa käytettä-
23932: neesta arvonlisästä. Periaatteessa vero kohdis-     vät rakennukset ovat kokonaan verottomia.
23933: tuu siten kertaalleen tuotteen koko kuluttaja-      Valmistustoiminnassa käytettävien koneiden ja
23934: hintaan.                                            laitteiden ostohinnasta saadaan tehdä 90 pro-
23935:     Liikevaihtoveroa on suoritettava liiketoimin-   sentin vähennys. Vuoden 1991 alusta koneiden
23936: nan muodossa tapahtuvasta tavaran myynnis-          ja laitteiden vähennysoikeus on tarkoitus eh-
23937: tä. Käsitteellä tavaran myynti tarkoitetaan         dottaa korotettavaksi täysimääräiseksi erikseen
23938: myös tavaran muuta luovuttamista, vuokraa-          annettavana hallituksen esityksellä. Energiain-
23939: mista, tarjoilua, omaa käyttöä, tavaran valmis-     vestointeihin sovelletaan vastaavanlaisia vähen-
23940: tustyötä sekä eräitä tavaraan kohdistuvia työ-      nyssäännöksiä kuin tuotannollisiin investoin-
23941: suorituksia. Tavaran maahantuonti on kaikille       teihin mutta energiapoliittisista syistä osin ra-
23942: verollista. Myynti ulkomaille on verotonta.         joitettuina. Muuta kuin tuotannollista toimin-
23943:     Liikevaihtoverolain soveltamisalan ulkopuo-     taa harjoittavilla verovelvollisilla, esimerkiksi
23944: lelle jäävät lukuisat elinkeinoelämän käyttämät     kaupanalan yrityksillä ja verollista palvelutoi-
23945: palvelut kuten esimerkiksi kuljetus-, suunnit-      mintaa harjoittavilla yrityksillä, ei ole oikeutta
23946: telu-, konsultointi- ja mainostoimistopalvelut      vähentää rakennus- eikä kone- ja laiteinves-
23947: samoin kuin yksityiseen kulutukseen myytävät        tointeihin sisältyvää veroa. Vähennysjärjestel-
23948: palvelut. Verotuksen ulkopuolelle jää myös          män rajoituksista johtuen vero kohdistuu edel-
23949: sellaisten hyödykkeiden myynti, jotka eivät ole     leen osittain yritysten investointeihin. Tämä
23950: liikevaihtoverolaissa tarkoitettuja tavaroita.      aiheuttaa piilevää liikevaihtoverorasitusta ja
23951: Koska rakennukset eivät ole liikevaihtovero-        veron kertaantumista tuotteiden hintoihin.
23952: laissa tarkoitettuja tavaroita, jää varsinainen        Veronisten tavaroiden ja palvelujen myynti
23953:  rakennustyö verotuksen ulkopuolelle. Sen si-       on jokaisessa vaihdannan vaiheessa verollista
23954:  jaan rakennusmateriaalit samoin kuin useat         saman veroprosentin mukaan. Verokanta on
23955: rakennustoimintaan liittyvät tyypilliset aliura-    vuoden 1990 ajaksi säädetty 17 prosentiksi.
23956:  koitsijan tekemät työt ovat verollisia.            Pysyvä verokanta on 16 prosenttia. Vero laske-
23957:     Verovelvolliseksi on säädetty periaatteessa     taan hinnasta, johon vero sisältyy. Maahan-
23958:  jokainen, joka harjoittaa liiketoiminnan muo-      tuonnissa vero on väliaikaisesti 20,48 prosent-
23959: dossa tavaran myyntiä. Verovelvollisia ovat         tia ja pysyvästi 19,05 prosenttia tavaran tul-
23960:  näin ollen teollisuuden, tukkukaupan ja vähit-     lausarvosta.
23961:  täiskaupan harjoittajat sekä ravitsemis- ja työ-      Sosiaalisista, talouspoliittisista ja verotustek-
23962:  liikkeet. Pienimuotoinen elinkeinotoiminta, jo-    nisistä syistä eräiden tavaroiden hintaa rasitta-
23963:  ka on määritelty liiketoimipaikkakäsitteen ja      va vero on poistettu joko kokonaan tai osit-
23964: 4                                    1990 vp. -     HE n:o 96
23965: 
23966: tain. Verottomia tavaroita ovat muun muassa         ovat pääsääntöisesti verotuksen ulkopuolella.
23967: tilatut sanoma- ja aikakauslehdet, pyöreä puu-      Toisaalta tavaroiden valmistus- ja jakelutoi-
23968: tavara, maa-ainekset, elävät eläimet sekä ilma-     mintaan liittyvien tuotantopanosten vähennys-
23969: ja vesialukset. Peruselintarvikkeet on vapautet-    oikeus ei ole täydellinen. Liikevaihtoverotuk-
23970: tu verosta osittain. Lievempi verotus on toteu-     sen soveltamisalan suppeudesta ja vähennysoi-
23971: tettu siten, että jalostamattomien alkutuottei-     keuksien rajoittamisesta aiheutuu veron ker-
23972: den ostajalla on oikeus tehdä vähennys alku-        taantumista lopputuotteiden hinnoissa.
23973: tuottajalta tapahtuneesta verottomasia ostosta.        Suomessa valmistettujen kotimaahan myytä-
23974: Näin jalostamattoman alkutuotteen osuus ta-         vien tavaroiden hintoihin veron kertaantumi-
23975: varan hinnasta jää verottomaksi veron rasitta-      sesta aiheutuva piilevä vero vaikuttaa siten,
23976: essa vain teollisuuden jalostuskustannuksia ja      että tavaroiden hinnoissa on liikevaihtoveroa
23977: kaupan myyntipalkkiota. Osittain verollisia ta-     enemmän kuin verokanta sinänsä osoittaa.
23978: varoita ovat elintarvikkeiden lisäksi rehut ja      Vaikka vienti on verotonta, sisältyy vientituot-
23979: lannoitteet sekä lääkkeet.                          teisiin piilevän liikevaihtoveron muodossa ve-
23980:                                                     roa. Suomessa valmistettujen tavaroiden asema
23981:                                                     vastaaviin arvonlisäverojärjestelmää soveltavis-
23982: 1.2. Kansainvälinen käytäntö                        ta maista tuotaviin tavaroihin verrattuna on
23983:                                                     piilevän veron verran huonompi. Tästä syystä
23984:    Kansainvälinen kehityssuunta yleisessä kulu-     on tuontituotteista vuodesta 1971 alkaen perit-
23985: tusverotuksessa on ollut siirtyminen muista         ty tuonnin tasausveroa tasausverolain (922171)
23986: verojärjestelmistä arvonlisäverojärjestelmään.      nojalla.
23987: Arvonlisäverojärjestelmässä lain soveltamisala         Edellä selostettujen liikevaihtoverojärjestel-
23988: on laaja kattaen yksityisen kulutuksen mahdol-      män ja arvonlisäverojärjestelmän peruseroa-
23989: lisimman tehokkaasti. Järjestelmään kuuluva         vaisuuksien lisäksi Suomen liikevaihtoverojär-
23990: tuotantopanosten laaja vähennysoikeus yhdes-        jestelmään sisältyy verojärjestelmien erilaisuu-
23991: sä laajan veropohjan kanssa poistaa veron           desta johtuvien erojen lisäksi ratkaisuja, jotka
23992: kertaantumisen lähes kokonaan.                      poikkeavat arvonlisäverojärjestelmissä yleisesti
23993:    Tällä hetkellä arvonlisäverotyyppinen ylei-      sovellettavista menettelytavoista. Tällaisina
23994: nen kulutusverojärjestelmä on käytössä 20:ssä       voidaan mainita muun muassa rakennustoi-
23995: OECD:n 24:stä jäsenvaltiosta. Muunlaista            minnan ja elintarvikkeiden verokohtelu sekä
23996: yleistä kulutusverojärjestelmää sovelletaan täl-    verovelvollisuuden määrittely ja veron laske-
23997: lä hetkellä Australiassa, Kanadassa, Sveitsissä     mistapa.
23998: ja Yhdysvalloissa. Kanadassa on tarkoitus siir-
23999: tyä arvonlisäverotyyppiseen järjestelmään vuo-
24000: den 1991 alusta.                                    1.4. Syyt uudistustarpeelle
24001:    Tärkeä syy arvonlisäverojärjestelmään siirty-
24002: miseen on ollut se, että sitä on pidetty neutraa-      Suomen liikevaihtoverojärjestelmä on arvon-
24003: leimpana ja tehokkaimpana yleisen kulutusve-        lisäverojärjestelmän ja kertaantuvan järjestel-
24004: rotuksen muotona. Arvonlisäverojärjestelmän         män yhdistelmä. Liikevaihtoverojärjestelmä on
24005: levinneisyyteen Länsi-Euroopassa on vaikutta-       lukuisten osittaisuudistusten kautta sisällölli-
24006: nut merkittävästi myös Euroopan Yhteisöissä         sesti kehittynyt kohti arvonlisäverojärjestel-
24007: arvonlisäverojärjestelmän pohjalta tapahtunut       mää. Tämä kehitys on kuitenkin tapahtunut
24008: yleisten kulutusverojärjestelmien yhdenmukais-      alkuperäisen tavarakeskeisen ja investointihyö-
24009: taminen.                                            dykkeiden vähennyskelvottomuudesta lähtevän
24010:                                                     lakisystematiikan pohjalta.
24011:                                                        Liikevaihtoverolaissa vähennysoikeus on
24012: 1.3. Suomen liikevaihtoverojärjestelmän erot        määritelty myyntitarkoituskäsitteen avulla.
24013:      arvonlisäverojärjestelmään                     Tuotannollisten investointien ja energiainves-
24014:                                                     tointien vähennysoikeudet on vähennysoikeuk-
24015:    Suomen liikevaihtoverojärjestelmä eroaa          sia laajennettaessa määritelty toisella perusteel-
24016: puhdaslinjaisesta arvonlisäverojärjestelmästä       la. Teknisesti vanhentuneen verojärjestelmän
24017: olennaisesti kahdella alueella. Ensinnäkin eri-     pohjalta tapahtunut kehitys on johtanut vai-
24018: laiset yritystoiminnan käyttämät palvelut sekä      keaselkoisen, vaikeasti hallittavan ja monimut-
24019: yksityiseen kulutukseen tarkoitetut palvelut        kaisen verojärjestelmän muotoutumiseen.
24020:                                      1990 vp. -     HE n:o 96                                      5
24021: 
24022:    Nykyinen liikevaihtoverojärjestelmä ei täytä     3. Liikevaihtoverojärjestelmän
24023: hyvälle verojärjestelmälle asetettavia vaatimuk-       muuttaminen
24024: sia. Verotus kohdistuu kulutuksen lisäksi osit-
24025: tain yritysten tuotantopanoksiin, mikä aiheut-      3.1. Säädösrakenne
24026: taa veron kertaantumista.
24027:    Järjestelmä ei täytä riittävästi hallinnoita-       Nykyinen liikevaihtoverojärjestelmä muo-
24028: vuuteen ja oikeusvarmuuteen liittyviä odotuk-       dostuu liikevaihtoverolain lisäksi seuraavista
24029: sia. Aineellisten säännösten monimutkaisuu-         laintasoisista säädöksistä:
24030: desta, tulkinnanvaraisuudesta ja epäjohdon-            Laki eräitä elintarvikkeita koskevista poik-
24031: mukaisuudesta aiheutuu kustannuksia ja epä-         keuksista liikevaihtoverolakiin (915/78);
24032: varmuutta suoritettavan veron määrästä.                Laki eräitä tuotannollisia investointeja kos-
24033:                                                     kevista poikkeuksista liikevaihtoverolakiin
24034:                                                     (848/80);
24035: 2. Uudistuksen tavoitteet                              Laki energiainvestointien liikevaihtoverovä-
24036:                                                     hennyksistä (547 /86); laki on voimassa vuoden
24037:    Uudistuksen keskeisenä kehittämistavoittee-      1995 loppuun.
24038: na on liikevaihtoverojärjestelmän toiminnalli-         Esityksessä ehdotetaan voimassa oleva liike-
24039: nen selkeys. Taloudellisten ilmiöiden monimut-      vaihtoverolaki kumottavaksi ja sen tilalle sää-
24040: kaistuessa on tärkeää, että verojärjestelmä ei      dettäväksi uusi liikevaihtoverolaki. Samassa
24041: sisällä epärationaalisuudesta johtuvaa moni-        yhteydessä ehdotetaan myös muut nykyiseen
24042: mutkaisuutta. Tavoitteeksi voidaan tältä osin       liikevaihtoverojärjestelmään kuuluvat edellä
24043: asettaa, että liikevaihtoverolaki on systemaatti-   mainitut lait kumottavaksi ja niiden sisältö
24044: sesti ja lainsäädäntöteknisesti johdonmukainen      tarvittavilta osin siirrettäväksi ehdotettavaan
24045: sekä verojärjestelmän hallinnollisen toimivuu-      uuteen liikevaihtoverolakiin. Lainsäädännön
24046: den ja tehokkuuden vaatimukset huomioon             yhdistämisellä pyritään järjestelmän selkeyden
24047: ottava.                                             ja hallittavuuden parantamiseen.
24048:    Liikevaihtoverotuksen selkeyden ja ymmär-
24049: rettävyyden parantaminen edellyttää nykyisen
24050: hajanaisen ja moniportaisen liikevaihtovero-        3.2. Muutokset nykyiseen oikeustilaan
24051: tusta koskevan säädöskokonaisuuden yhdistä-
24052: mistä. Tavoitteena on pidettävä kaikkien liike-     3.2.1. Lainsäädäntötekniset ehdotukset
24053: vaihtoverotukseen kuuluvien aineellisoikeudel-
24054: listen säännösten sisällyttämistä samaan lakiin.       Liikevaihtoverolakia on sovellettu vuoden
24055: Esimerkiksi vähennysoikeuksien laajuutta kos-       1964 alusta alkaen. Lakiin on sen voimassaolo-
24056: kevien säännösten sisältymistä useaan erillisla-    aikana tehty lukuisia muutoksia, jotka yhdessä
24057: kiin ei voida pitää perusteltuna.                   muun liikevaihtoverotusta koskevan lainsää-
24058:    Muussa verolainsäädännössä ja kirjanpidos-       dännön kanssa ovat johtaneet systemaattiselta
24059: sa käytettävien käsitteiden omaksuminen myös        rakenteeltaan vaikeaselkoisen ja vaikeasti hal-
24060: liikevaihtoverotukseen lisäisi liikevaihtovero-     littavan liikevaihtoverojärjestelmän muotoutu-
24061: järjestelmän ymmärrettävyyttä suhteessa muu-        miseen.
24062: hun lainsäädäntöön ja helpottaisi liikevaihto-         Uuden liikevaihtoverolain perusrakenteessa
24063: verotuksen hallinnoitavuutta. Tämän vuoksi          mahdollisuuksien mukaan on otettu huomioon
24064: tavoitteena on tuloverotuksessa ja kirjanpito-      muun muassa veropohjan määrittelyn, veron
24065: lainsäädännössä käytettävän terminologian ja        laskemistavan ja vähennysoikeuksien laajuu-
24066: sääntelyn hyödyntäminen mahdollisuuksien            den osalta arvonlisäverotuksessa sovellettava!
24067: mukaan liikevaihtoverotuksessa.                     periaatteet. Lain rakenteessa on pyritty otta-
24068:    Verotuksen tulevat kehittämistarpeet on          maan huomioon myös kansainvälinen käytäntö
24069: myös otettava uudistuksessa huomioon. Ta-           sekä varautumaan tuleviin lainsäädännön ke-
24070: voitteena tältä osin on, että lainsäädäntö jous-    hittämistarpeisiin. Ehdotus merkitsee olennai-
24071: tavasti luo mahdollisuudet veropohjan ja vä-        sia muutoksia voimassa olevan liikevaihtovero-
24072: hennysoikeuksien laajentamiseen ja verotuksen       lain säännöstelytekniikkaan ja rakenteeseen.
24073:  kehittämiseen niin, että se paremmin vastaa            Veron laskeminen. Esityksessä ehdotetaan,
24074:  kansainvälistä käytäntöä ja kilpailijamaiden       että liikevaihtovero laskettaisiin kansainvälisen
24075: verotusta.                                          käytännön mukaisesti hyödykkeen verottoman
24076: 6                                    1990 vp. -     HE n:o 96
24077: 
24078: myyntihinnan perusteella verolliseen myynti-        toimipaikan ja apulaisten käyttämisen avulla.
24079: hintaan perustuvan veron Iaskemistavan ase-         Pienyrittäjien verotuksellista asemaa on paran-
24080: mesta. Tällä tavoin laskettuna nykyisen laske-      nettu myös huojennuspalautusjärjestelmän
24081: ruistavan mukaista väliaikaisena voimassaole-       avulla. Sen mukaan verovelvolliselle luonnolli-
24082: vaa 17 prosentin verokantaa vastaisi 20,48          selle henkilölle voidaan palauttaa edellisen ka-
24083: prosentin verokanta. Vastaavasti pysyvässä          lenterivuoden aikana suoritetut tiettyä määrää
24084: muodossa voimassa olevaa 16 prosentin vero-         vähäisemmät verot kokonaan tai osittain.
24085: kantaa vastaisi 19,05 prosentin verokanta. Ve-         Vähäisen liiketoiminnan määrittelyn osalta
24086: ron Iaskemistavan tekninen muutos ei korota         Suomen liikevaihtoverojärjestelmä eroaa ar-
24087: hyödykkeiden verosisältöä eikä lisää valtion        vonlisäverojärjestelmää soveltavissa maissa
24088: verotuloja. Hallinnollisista syistä verokanta eh-   yleisesti käytössä olevasta liikevaihdon alara-
24089: dotetaan pyöristettäväksi 20,5 prosentiksi.         jaan perustuvasta määrittelystä. Verovelvolli-
24090:    Veron laskeruistapaa ehdotetaan muutetta-        suuden alarajan markkamääräinen määrittely
24091: vaksi myös siten, että valtiolle tilitettävä vero   kohdistuu tarkemmin vähäisen liiketoiminnan
24092: määräytyisi verollisiin myynteihin sisältyvän       harjoittajiin sekä kohtelee tasapuolisemmin eri
24093: veron ja verollisiin ostoihin sisältyvän veron      toimialoja ja saman toimialan sisällä toimivia
24094: erotuksen perusteella. Nykyisin vero lasketaan      yrittäjiä. Edellä mainituilla perusteilla ehdote-
24095: myynnin verotusarvosta, joka on verollisten         taan liiketoiminnan vähäisyys määriteltäväksi
24096: myyntihintojen ja vähennyskelpoisten ostohin-       tilikauden verollisen liikevaihdon perusteella.
24097: tojen erotus. Veron tilittämisperuste vastaa        Markkamääräinen alaraja koskisi luonnollisia
24098: kansainvälistä käytäntöä ja muutos on tekni-        henkilöitä ja luonnollisten henkilöiden muo-
24099: nen.                                                dostamia yhtymiä. Liikevaihtoverolaissa tar-
24100:    Palvelujen määrittely. Liikevaihtoverotus        koitetuksi liiketoiminnaksi ei katsottaisi toi-
24101: kohdistuu tavaroihin, kun taas palvelut ovat        mintaa, jossa verollinen liikevaihto 12 kuukau-
24102: pääsääntöisesti verotuksen ulkopuolella. Ny-        den ajanjaksona olisi enintään 75 000 mark-
24103: kyisen lain tavarakeskeinen perusrakenne estää      kaa. Jos liikevaihto olisi enintään 150 000
24104: verotuksen soveltamisalan luontevan laajenta-       markkaa, veroa alennettaisiin portaittain.
24105: misen palveluihin. Jotta palvelujen saattami-          Yleishyödyllisten yhteisöjen verovelvollisuu-
24106: nen verotuksen piiriin olisi järjestelmää edel-     den osalta ehdotetaan, että yhteisö olisi vero-
24107: leen kehitettäessä helposti toteutettavissa, eh-    velvollinen silloin, kun yhteisön toiminnasta
24108: dotetaan palvelun käsite erotettavaksi nykyisin     saatua tuloa pidettäisiin tulo- ja varallisuusve-
24109: sovellettavasta tavaran myynnin käsitteestä.        rolaissa (1240/88) tarkoitettuna liiketulona.
24110: Verolliset palvelut määriteltäisiin erillisessä        Ulkomaisten yritysten verotuksellisen ase-
24111: luettelossa.                                        man parantamiseksi ehdotetaan, että niiden
24112:    Käsitteiden yhdenmukaistaminen. Verolain-        rekisteröityminen verovelvolliseksi Suomessa
24113: säädännössä käytettävien käsitteiden yhdenmu-       olisi mahdollista.
24114: kaistamiseksi on ehdotetussa laissa mahdolli-
24115: suuksien mukaan käytetty hyväksi tuloverotuk-
24116: sen ja kirjanpidon terminologiaa ja sääntelyä.      3 .2.3. Vähennysjärjestelmä
24117: Näin on menetelty muun muassa vähennysoi-
24118: keuksien, omaan käyttöön otettavien tavaroi-           Liikevaihtoverojärjestelmä eroaa kilpailija-
24119: den arvon ja yleishyödyllisten yhteisöjen vero-     maissa sovellettavista arvonlisäverojärjestel-
24120: velvollisuuden määrittelyssä sekä ehdotettaessa     mistä muun muassa siinä, että yritystoimintaan
24121: suoriteperusteen soveltamista verollisten myyn-     liittyvät verolliset tuotantopanokset ovat vain
24122: tien ja ostojen ajalliseen kohdistamiseen.          rajoitetusti vähennyskelpoisia. Vähennysoi-
24123:                                                     keuksien rajoituksista aiheutuu veron kertaan-
24124:                                                     tumista. Vähennysjärjestelmän toimivuuden
24125: 3.2.2. Verovelvollisuus                             kannalta suurimmat vaikeudet liittyvät tuotan-
24126:                                                     topanosostojen vähennyskelpoisuuden moni-
24127:   Liikevaihtoveroa on suoritettava tavaroiden       mutkaiseen toteuttamistapaan.
24128: myynnistä ja verollisista työsuorituksista, jotka      Liikevaihtoverotukseen kuuluva vähennys-
24129: tapahtuvat liiketoiminnan muodossa. Liike-          järjestelmä on rakennettavissa yksinkertaiseksi
24130: vaihtoverolaissa vähäinen, verotuksen ulko-         vain, jos pääsääntöisesti kaikki verollisessa
24131: puolelle jäävä liiketoiminta on määritelty liike-   liiketoiminnassa käytettävät tuotantopanokset
24132:                                        1990 vp. -     HE n:o 96                                      7
24133: 
24134: ovat vähennyskelpoisia. Vähennysoikeuksien            tannukset nykyisestä poiketen säädettäväksi
24135: laajentaminen arvonlisäverojärjestelmän peri-         vähennyskelpoisiksi.
24136: aatteiden mukaiseksi aiheuttaisi kuitenkin               Energiainvestointien vähennysoikeuksien eri-
24137: olennaisia muutoksia nykyjärjestelmän vero-           tyissääntelystä ehdotetaan luovuttavaksi. Ener-
24138: vaikutuksissa ja johtaisi valtion verotulojen         gian tuotantoon liittyviin rakennuksiin ja pysy-
24139: merkittävään vähenemiseen.                            viin rakennelmiin sekä koneisiin ja laitteisiin
24140:     Uuteen liikevaihtoverolakiin ehdotetaan si-       sovellettaisiin lakiehdotuksen mukaan vähen-
24141: sällytettäväksi arvonlisäverojärjestelmän tuo-        nysoikeuksien osalta samoja periaatteita kuin
24142: tantopanosten laajaa vähennysoikeutta koske-          muihinkin tuotannollisiin investointeihin.
24143: vat periaatteet. Valtion verotulojen vähenemi-
24144: sen rajoittamiseksi yleinen vähennysoikeus ei
24145: kuitenkaan koskisi sellaista käyttöomaisuutta,        3.2.4. Ajallinen kohdistaminen
24146: joka elinkeinotulon verottamisesta annetun
24147: lain (360/68) mukaan on aktivointipakon alais-           Myyntien ja ostojen ajallisessa kohdistami-
24148: ta. Verovelvollinen saisi ehdotuksen mukaan           sessa eri veronmaksukuukausille ehdotetaan
24149: pääsääntöisesti vähentää kaikkiin tuotantopa-         siirryttäväksi pääsääntöisesti suoriteperiaatteen
24150: nosostoihinsa sisältyvän liikevaihtoveron lu-         käyttämiseen. Nykyisin noudatettavan lasku-
24151: kuun ottamatta tuotantopanosostoja, joiden            tusperiaatteen käyttäminen olisi kuitenkin
24152: taloudellinen käyttöaika on yli kolme vuotta.         mahdollista tilikauden aikana.
24153:     Ehdotetun vähennysjärjestelmän kehittämi-
24154: seen liittyen tuotannollisia investointeja ja
24155:  energiainvestointeja koskevat poikkeuslait ku-       3.2.5. Ulkomaankauppa
24156:  mottaisiin, mutta niiden erityiskohtelu toteu-
24157: tettaisiin uuteen liikevaihtoverolakiin sisällytet-     Liikevaihtovero on tarkoitettu perittäväksi
24158: tävien tuotannollisten investointien vähennys-        vain Suomessa kulutettavista verollisista hyö-
24159:  oikeutta koskevien säännösten avulla. Siten          dykkejstä. Tämän vuoksi viennistä ei suoriteta
24160:  tuotannollisessa toiminnassa käytettävien ra-        veroa. Tavaroiden viennin verottomuus ei kui-
24161:  kennusten ja pysyvien rakenneimien hankinta-         tenkaan aina toteudu verotuskäytännössä
24162:  hintaan sisältyvä liikevaihtovero olisi edelleen     omaksuttujen tulkintojen johdosta. Verotto-
24163:  säädetty vähennyskelpoiseksi. Myös valmistus-        man viennin määrittelyn selkeyttämiseksi esi-
24164:  toiminnassa käytettävien koneiden ja laitteiden      tyksessä ehdotetaan tulkinnallisiksi osoittautu-
24165:  hankinnasta maksettava liikevaihtovero olisi         neita vientitilanteita koskevien erityissäännös-
24166:  kokonaisuudessaan vähennyskelpoinen.                 ten ottamista lakiin.
24167:     Lähinnä neutraalisuus- ja tarkoituksenmu-           Maahantuontiin liittyen esityksessä ehdote-
24168:  kaisuussyistä esityksessä ehdotetaan lisäksi         taan ulkomaisen tavarantoimittajan antamat
24169:  tuotannollisten investointien ja energiainves-       takuu- ja muut vastaavat hyvitykset säädettä-
24170:  tointien verokohtelun tarkistamista eräiltä          väksi verottomiksi. Ulkomailta Suomeen toi-
24171:  osin. Muun muassa tuotannolliseen toimintaan         mitettaviin kokonaisurakoihin liittyvät veron
24172:  välittömästi liittyvät toimisto- ja sosiaaliraken-   kertaantumisongelmat ehdotetaan ratkaista-
24173:  nukset sekä pysyvät rakennelmat olisivat vä-         vaksi mahdollistamaila ulkomaisen yrityksen
24174:  hennyskelpoisia. Nykyiset säännökset edellyt-        rekisteröiminen verovelvolliseksi Suomessa ve-
24175:  tävät vähennysoikeuden toteutumiseksi fyysistä       roedustajaa käyttämällä.
24176:  liittymistä tuotannolliseen toimintaan. Vähen-
24177:  nysoikeutta ehdotetaan laajennettavaksi kos-
24178:  kemaan uudisrakentamisen ohella myös                 3.2.6. Yritysjärjestelyt
24179:  teollisuusrakennuksen perusparannusmenoja.
24180:  Vuokrattujen koneiden ja laitteiden saattami-           Yritysjärjestelytilanteiden verokohtelun sel-
24181:  seksi vähennysoikeuden osalta samaan ase-            keyttämiseksi ehdotetaan, että tavaravaraston
24182:  maan ostettujen koneiden ja laitteiden kanssa        ja käyttöomaisuuden luovutus liiketoiminnan
24183:  ehdotetaan vähennysoikeutta laajennettavaksi         tai sen osan luovuttamisen yhteydessä olisi
24184:  koskemaan myös valmistustoiminnassa käytet-          liikevaihtoverotonta. Luovutus olisi verotonta
24185:  täviä vuokrattuja koneita ja laitteita. Samoin       kuitenkin vain, jos liiketoiminnan jatkaja käyt-
24186:  ehdotetaan koneiden ja laitteiden korjauskus-        tää tavaraa verollisessa liiketoiminnassa.
24187: 8                                      1990 vp. -     HE n:o 96
24188: 
24189: 3 .2. 7. Energian verotus                             liikevaihtoverolainsäädäntöön kuuluvat saan-
24190:                                                       nökset. Säännösehdotuksensa toimikunnan oli
24191:    Energiainvestointien vähennysoikeuksiin eh-        laadittava siten, että niiden puitteissa on tarvit-
24192: dotettujen muutosten lisäksi esitykseen sisältyy      taessa mahdollista vaikuttaa tekijöihin, jotka
24193: kaksi energian liikevaihtoverotusta koskevaa          liikevaihtoverojärjestelmässämme aiheuttavat
24194: muutosta, joiden tarkoituksena on vähentää            verovelvollisten epäneutraalia kohtelua ja ve-
24195: nykyistä epäneutraalisuutta ja tulkinnanvarai-        ron kertaantumista lopputuotteiden hinnoissa.
24196: suutta.                                               Toimikunnan oli tällöin kiinnitettävä huomiota
24197:    Kiinteistöyhtiön tiloissa ja vuokratiloissa toi-   muun muassa liikevaihtoverovelvollisuuden
24198: mivien verovelvollisten yritysten saattamiseksi       määrittelyyn ja vähäisenä pidettävän liiketoi-
24199: käyttämänsä energian osalta samaan asemaan            minnan osalta sovellettavaan huojennuspalau-
24200: muiden yritysten kanssa ehdotetaan, että ne           tusjärjestelmään. Lisäksi toimikunnan oli kiin-
24201: voisivat vähentää käyttämänsä energian osto-          nitettävä huomiota palvelutoimialojen, raken-
24202: hintaan sisältyvän veron siltä osin kuin vuok-        nustoiminnan ja peruselintarvikkeiden verotus-
24203: ranantaja tai kiinteistöyhtiö on maksanut ve-         kohteluun sekä liikevaihtoverotuksen vähen-
24204: ron energialaitokselta tapahtuvasta ostosta.          nysjärjestelmän yksinkertaistamiseen.
24205:    Lisäksi ehdotetaan, että polttohakkeen, polt-         Liikevaihtoverotoimikunnan mietinnön (ko-
24206: topuupuristeen sekä polttoaineena yleisesti           miteanmietintö 1989:22) ehdotusten ja mietin-
24207: käytettävien teollisuuden jäteaineiden verotto-       nöstä pyydettyjen lausuntojen pohjalta on hal-
24208: man ostohinnan vähennysoikeus määräytyisi             lituksen esitykseen sisältyvä lakiehdotus val-
24209: siinä suhteessa kuin niitä käytetään kaukoläm-        misteltu valtiovarainministeriössä yhteistyössä
24210: mön tuotannossa. Nykyisin vähennysoikeuden            liikevaihtoverohallintoon kuuluvien tahojen
24211: edellytyksenä on, että polttoainetta käytetään        kanssa.
24212: pääasiallisesti kaukolämmön tuotannossa.                 Lakiehdotuksen valmistelussa on Euroopan
24213:                                                       Yhteisöissä arvonlisäverotuksen harmonisoin-
24214:                                                       nissa tapahtunut kehitys mahdollisuuksien mu-
24215: 4. Asian valmistelu                                   kaan otettu huomioon.
24216: 
24217: 4.1. Valmisteluelimet ja -aineisto
24218:                                                       4.2. Lausunnonantajat
24219:    Liikevaihtoverotuksen kokonaisuudistuksen
24220: nyt kyseessä olevan lakiteknisen uudistusvai-            Hallituksen esitykseen sisältyvä ehdotus uu-
24221: heen toteutumismahdollisuuksia on selvitelty          deksi liikevaihtoverolaiksi perustuu lakiteknis-
24222: liikevaihtoverolain rakennetyöryhmän muisti-          ten ratkaisujen osalta pääosin liikevaihtovero-
24223: ossa (työryhmämuistio 1988:VM 14). Työryh-            toimikunnan ehdotuksiin.
24224: mä hahmotteli sellaista lakirakennetta, joka            Liikevaihtoverotoimikunnan mietinnöstä on
24225: antaa mahdollisuuden veropohjan ja vähennys-          hankittu lausunnot valtiovarainministeriön asian-
24226: oikeuksien laajentamiseen arvonlisäverojärjes-        omaisilta osastoilta, sisäasiainministeriöltä,
24227: telmän periaatteiden mukaisesti.                      maa- ja metsätalousministeriöltä, kauppa- ja
24228:    Valmistelutyötä jatkettiin siten, että valtio-     teollisuusministeriöltä, ympäristöministeriöltä,
24229: varainministeriö asetti 25 päivänä toukokuuta         korkeimmalta hallinto-oikeudelta, liikevaihto-
24230: 1988 toimikunnan, jonka tehtävänä oli edellä          vero-oikeudelta, tullihallitukselta ja verohalli-
24231: mainitun työryhmämuistion pohjalta laatia eh-         tukselta. Lisäksi mietinnöstä ovat antaneet lau-
24232: dotuksensa liikevaihtoverolain aineellisoikeu-        suntonsa muiden muassa keskeiset kaupan ja
24233: dellisten säännösten lakitekniseksi uudistami-        teollisuuden järjestöt sekä keskeiset työmarkki-
24234: seksi ja lain rakenteen selkiyttämiseksi aineelli-    najärjestöt.
24235: soikeudellisten säännösten osalta. Toimikun-            Annetuissa lausunnoissa liikevaihtoverolain-
24236: nan oli erityisesti selvitettävä mahdollisuudet       säädännön uudistamista ja kehittämistä vastaa-
24237: yhdenmukaistaa liikevaihtoverotuksessa käy-           maan nykyistä paremmin kansainvälistä käy-
24238: tettävää käsitteistöä muussa lainsäädännössä,         täntöä pidetään yleisesti tärkeänä ja välttämät-
24239: erityisesti elinkeinotulon verottamisesta anne-       tömänä toimenpiteenä.
24240: tussa laisså, käytettävän käsitteistön kanssa.          Toimikunnan yksityiskohtaisemmista ehdo-
24241: Lisäksi oli erityisesti selvitettävä tarve ja mah-    tuksista on erityistä vastustusta saanut osak-
24242: dollisuudet yhdistää liikevaihtoverolakiin muut       seen ehdotus rakennustoiminnan saattamisesta
24243:                                       1990 vp. -    HE n:o 96                                      9
24244: 
24245: verotuksen piiriin. Ehdotusta ovat vastustaneet       Esityksessä vähennysjärjestelmää on ehdo-
24246: lähinnä rakennusalan etujärjestöt. Ehdotus ra-     tettu laajennettavaksi nykyisestä siten, että
24247: kennustoiminnan verokohtelun muuttamisesta         yleinen vähennysoikeus koskisi verollisessa lii-
24248: ei sisälly lakiehdotukseen.                        ketoiminnassa käytettävää vaihto-omaisuutta
24249:    Arvonlisäverotyyppiseen laajaan vähennys-       sekä sellaista käyttöomaisuutta, jonka toden-
24250: oikeusjärjestelmään liittyvää toimikunnan eh-      näköinen taloudellinen käyttöaika on enintään
24251: dotusta erillisen tuotantopanoksiin kohdistu-      kolme vuotta. Vähennysoikeuden määrittely
24252: van veron käyttöönotosta ei myöskään sisälly       edellä mainitulla tavalla nykyisin sovellettavan
24253: hallituksen esitykseen. Vähennysoikeuksien ra-     myyntitarkoituskäsitteen sijasta vähentäisi val-
24254: joitukset, jotka on toteutettu taloudellisista     tion verotuloja vuoden 1991 tasolla ja 17
24255: syistä, sisältyvät liikevaihtoverolakiehdotuk-     prosentin verokannalla arvioituna noin 3,2 mil-
24256: seen.                                              jardilla markalla vuodessa.
24257:    Annetuissa lausunnoissa esitetyt yksityiskoh-      Esitykseen sisältyy lisäksi eräitä vähennysjär-
24258: tia koskevat huomautukset on pyritty otta-         jestelmän kehittämiseen liittyviä tuotannollisia
24259: maan mahdollisuuksien mukaan huomioon esi-         investointeja ja energiainvestointeja koskevia
24260: tyksen valmistelussa.                              muutoksia, joista aiheutuisi verotulojen mene-
24261:    Liikevaihtoverotoimikunnan mietinnöstä an-      tyksiä. Seuraavassa näiden yksittäisten ehdo-
24262: netuista lausunnoista on laadittu valtiovarain-    tusten osalta esitettävät verotuoton menetykset
24263: ministeriössä yhteenveto (moniste, valtiova-       on arvioitu vuoden 1991 tasolla ja 17 prosentin
24264: rainministeriön vero-osasto 2.10.1989).            verokannalla. Arviot ovat ehdotusten tuotto-
24265:                                                    vaikutusten suuruusluokkaa osoittavia, silloin
24266:                                                    kun tuottovaikutus on ollut arvioitavissa.
24267:                                                       Tuotanno!lisia investointeja koskevat ehdo-
24268: S. Esityksen taloudelliset vaiku-
24269:                                                    tukset. Ehdotus, jonka mukaan teollisuuden
24270:     tukset
24271:                                                    toimisto- ja sosiaalirakennukset sekä pysyvät
24272:                                                    rakennelmat olisivat aina vähennyskelpoisia
24273:    Lakiehdotuksen taloudelliset vaikutukset liit- silloin, kun ne toiminnallisesti liittyvät tuotan-
24274: tyvät lähinnä liikevaihtoverotuksen vähennys- toalueelia tuotannolliseen toimintaan, vähen-
24275: järjestelmän kehittämiseen sekä liikevaihtove- täisi valtion verotuloja noin 40 miljoonalla
24276: rokannan korottamiseen. Vähennysjärjestel- markalla vuodessa. Rakennusten peruskorjaus-
24277: maan ehdotetuilla muutoksilla pienennetään menojen hyväksyminen vähennyskelpoisiksi
24278: veron kertaantuvuutta merkittävästi.               vähentäisi valtion verotuloja lisäksi arviolta 10
24279:                                                    miljoonalla markalla vuodessa.
24280:                                                       Ehdotus vuokrattujen koneiden ja laitteiden
24281: 5.1. Vähennysjärjestelmän kehittäminen             saattamisesta vähennysoikeuden osalta samaan
24282:                                                    asemaan ostettujen koneiden ja laitteiden kans-
24283:    Liikevaihtoverotuksen vähennysjärjestelmän sa vähentäisi valtion verotuloja noin 30 miljoo-
24284: avulla vähennetään veron kertaantumista hyö- nalla markalla vuodessa. Ehdotus, jonka mu-
24285: dykkeiden tuotanto- ja jakeluketjussa myöntä- kaan koneiden ja laitteiden korjaustyöt olisivat
24286: mällä verovelvollisille oikeus vähentää tuotan- ·vähennyskelpoisia, vähentäisi valtion verotulo-
24287: topanoksiin sisältyvä liikevaihtovero. Suomen ja noin 15 miljoonalla markalla vuodessa.
24288: liikevaihtoverojärjestelmässä verovelvollisten        Energian liikevaihtoverotusta koskevat eh-
24289: tuotantopanosostoihin sisältyvän veron vähen- dotukset. Energiantuotantoinvestointien vä-
24290: nysoikeus on rajoitettu.                           hennysoikeuksien erityissääntelystä ehdotetaan
24291:    Tehtyjen selvitysten perusteella voidaan arvi- luovuttavaksi. Tämä merkitsisi sitä, että nykyi-
24292: oida, että nykyisin verovelvollisilla toimialoilla sin vähennyskelvottomat energiatuotannossa
24293: yritysten vähennyskelvottomiin tuotantopa- käytettävät uudisrakennukset tulisivat vähen-
24294: noksiin sisältyvä avoin liikevaihtovero on vuo- nysoikeuden piiriin. Myös vanhoihin energian-
24295: den 1991 tasolla 5-6 miljardia markkaa. Täy- tuotantorakennuksiin hankittavat koneet ja
24296: sien arvonlisäverotyyppisten vähennysoikeuk- laitteet olisivat vähennyskelpoisia. Ehdotuksen
24297: sien myöntäminen tällä hetkellä verovelvollisil- mukaan energiainvestointeihin sovellettaisiin
24298: le yrityksille vähentäisi siten valtion verotuloja vähennysoikeuksien osalta samoja periaatteita
24299: ja välitöntä kertaantuvaa veroa tuolla määräl- kuin muihinkin tuotannollisiin investointeihin.
24300: lä.                                                Energiainvestointien vähennysoikeuksiin ehdo-
24301: 
24302: 2   300444U
24303: 10                                   1990 vp. -     HE n:o 96
24304: 
24305: tetut muutokset vähentäisivät verotuloja arvi-         Myyntien ja vähennysten jaksottamisessa
24306: olta 30 miljoonalla markalla vuodessa.              asianomaiselle kalenterikuukaudelle ehdote-
24307:    Esitykseen sisältyy myös ehdotus, jonka mu-      taan siirryttäväksi laskutusperiaatteesta suori-
24308: kaan kiinteistöyhtiön tiloissa tai vuokratiloissa   teperiaatteeseen. Suoriteperiaatteeseen siirtymi-
24309: toimivat verovelvolliset yritykset voisivat vä-     sellä ei pääsääntöisesti olisi vaikutusta verotu-
24310: hentää käyttämänsä energian hintaan sisälty-        lojen määrään. Suoriteperiaatetta sovellettai-
24311: neen liikevaihtoveron. Ehdotettu vähennysoi-        siin myös osamaksukauppaan, jolloin vero
24312: keuden laajennus vähentäisi valtion verotuloja      suoritettaisiin toimitusajankohdan mukaan ko-
24313: noin 5 miljoonalla markalla vuodessa.               ko myyntihinnasta. Voimassa olevan lain mu-
24314:    Vähennysjärjestelmän laajentamista koske-        kaan veron suorittamisvelvollisuus osamaksu-
24315: vat ehdotukset pienentävät liikevaihtoveron         kaupassa syntyy osamaksuerien laskutuksen tai
24316: kertaantumista ja tavaroiden valmistuskustan-       kertymisen perusteella. Osamaksukaupan osal-
24317: nuksiin sisältyvän piilevän liikevaihtoveron        ta suodieperiaatteen omaksuminen merkitsee
24318: määrää. Tämä edellyttää Suomeen tuotavista          verokertymän nopeutumista ja osamaksukaup-
24319: tavaroista perittävän tasausveron kantamispe-       paan liittyvien rahoituskustannusten lisäänty-
24320: rusteiden tarkistamista, mikä merkitsee tasaus-     mistä.
24321: veron tuoton vähenemistä.
24322: 
24323:                                                     5.3. Verokannan korottaminen
24324: 5.2 Muut ehdotukset
24325:                                                        Liikevaihtoveron laskemistavan osalta ehdo-
24326:    Muut kuin vähennysjärjestelmän uudistamis-       tettu muutos merkitsee käytännössä sitä, että
24327: ta koskevat ehdotukset ovat pääosin liikevaih-      17 prosentin verokanta muuttuu 20,48 prosen-
24328: toverojärjestelmän kehittämiseen liittyviä ra-      tin verokannaksi. Hallinnollisista syistä vero-
24329: kenteellisia ja lakiteknisiä muutoksia, joilla ei   kanta on ehdotettu pyöristettäväksi 20,5 pro-
24330: ole suoraan mitattavia taloudellisia vaikutuk-      sentiksi. Ehdotettu 0,02 prosenttiyksikön vero-
24331: sia. Eräiltä osin taloudellisia vaikutuksia tai     kannan korotus lisäisi valtion verotuloja vuosi-
24332: ainakin niiden suuntaa voidaan kuitenkin arvi-      tasolla arviolta 50 miljoonalla markalla.
24333: oida.
24334:    Esityksessä ehdotetaan, että verotuksen ul-
24335: kopuolelle jätettävän vähäisen liiketoiminnan       5.4. Ehdotusten kansantaloudellisista vaiku-
24336: määrittely toteutettaisiin liikevaihdon suuruu-          tuksista
24337: den perusteella nykyisen liiketoimipaikkaan ja
24338: apulaisten käyttämiseen perustuvan määritte-           Tuotantopanosten vähennysoikeuksien laa-
24339: lyn sijasta. Vähäisen liiketoiminnan määrittely-    jentaminen ehdotetuna tavalla merkitsee piile-
24340: tavan muutos ja nykyisin sovellettavasta huo-       vän liikevaihtoveron vähenemistä hyödykkei-
24341: jennuspalautusjärjestelmästä luopuminen lisäi-      den hinnoissa. Vientiteollisuuden kannalta tä-
24342: si arvioiden mukaan hieman liikevaihtoveron         mä merkitsee vientituotteiden hintakilpailuky-
24343: tuottoa.                                            vyn paranemista. Vähennysoikeuksien laajen-
24344:    Itse valmistetun ja omaan käyttöön otetta-       nus suuntautuisi teollisuuteen ja osittain myös
24345: van tavaran verotusperustetta ehdotetaan neut-      kauppaan. Toimenpide kohottaisi teollisuuden
24346: raalisuussyistä muutettavaksi siten, että veron     kannattavuutta sekä parantaisi mahdollisuuk-
24347: peruste olisi tavaran todennäköinen luovutus-       sia lisätä tuotantokapasiteettia ja vientiä. Vä-
24348: hinta. Voimassa olevassa laissa veron peruste       hennysoikeuksien laajennus on nähtävä paitsi
24349: on 80 prosenttia tavaran käyvästä myyntihin-        kulutusverojärjestelmän ominaisuuksia paran-
24350: nasta. Verotusperusteen muutoksen arvioidaan        tavana rakenteellisena toimenpiteenä myös toi-
24351: lisäävän liikevaihtoveron tuottoa 160 miljoo-       menpiteenä, joka osaltaan parantaa talouden
24352: nalla markalla vuodessa.                            ulkoista tasapainoa.
24353:                                      1990 vp. -     HE n:o 96
24354:                                                                                                     11
24355: 
24356: 
24357: 
24358: 
24359:                             YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
24360: 
24361: 1. Lakiehdotuksen perustelut                         1 momentissa ehdotetaan tavara määriteltäväk-
24362:                                                      si irtaimeksi esineeksi. Tätä täydentäisi nykyis-
24363: 1 luku. Yleinen soveltamisala                        tä vastaava säännös, jonka mukaan tavarana
24364:                                                      pidetään myös sähköä, lämpöenergiaa ja muu-
24365:    Luvussa säänneltäisiin lain yleinen aineelli-     ta niihin verrattavaa energiahyödykettä.
24366: nen ja alueellinen soveltamisala. Aineellisen           Pykälän 2 momentissa lueteltaisiin ne hyö-
24367: soveltamisalan sääntelyä täydennettäisiin la-        dykkeet, joita ei pidetä tavaroina. Ei-tavaroi-
24368: kiehdotuksen 2-4 ja 8 luvussa.                       den luettelo olisi tyhjentävä. Koska tavara
24369:    1 §. Pykälään ehdotetaan sisällytettäväksi        määriteltäisiin irtaimeksi esineeksi, ei nykyises-
24370: voimassa olevasta laista puuttuva nykyistä käy-      sä laissa olevaa maa-aluetta ole tarpeen maini-
24371: täntöä vastaava nimenomainen säännös lain            ta erikseen. Rakennustoiminta jäisi nykyiseen
24372: alueellisesta soveltamisalasta. Vero kohdistuisi     tapaan verotuksen ulkopuolelle, minkä vuoksi
24373: periaatteessa vain niihin tavaroihin ja palvelui-    rakennusta ja pysyvää rakennelmaa ei pidettäi-
24374: hin, joiden kulutus tapahtuu Suomessa. Tä-           si tavarana. Ei-tavaroita olisivat edelleen tietyn
24375: män vuoksi veroa suoritettaisiin vain Suomessa       oikeuden todisteena oleva asiakirja ja yksilölli-
24376: tapahtuvasta myynnistä ja maahantuonnista.           sesti suunniteltu tietokoneohjelma. Tällaisen
24377: Lakia sovellettaisiin myös ulkomaille tapahtu-       tietokoneohjelman luovuttamisesta tietokone-
24378: vaan myyntiin. Myynti ulkomaille olisi kuiten-       laitteiston yhteydessä säädetään lakiehdotuk-
24379: kin lakiehdotuksen 30 §:n mukaan verotonta.          sen 22 §:n 4 momentissa.
24380:    2 §. Pykälässä määriteltäisiin verotuksen ai-        Vesi ei voimassa olevan lain mukaan ole
24381: neellinen soveltamisala. Määrittely tapahtuisi       tavara. Tarkoituksena on ollut jättää veden
24382: verotuksen kohteena olevien hyödykkeiden ja          myynti verotuksen ulkopuolelle lähinnä silloin,
24383: niiden toimintojen avulla, jotka tekevät hyö-        kun myynti tapahtuu muutoin kuin kauppaliik-
24384: dykkeiden tarjoamisen kulutukseen verollisek-        keiden välityksellä. Vettä myydään kuitenkin
24385: si. Voimassa olevan lain 1 §:n mukaan veroa          myös vähittäismyyntierissä kaupoissa ja ravin-
24386: suoritetaan liiketoiminnan muodossa tapahtu-         toloissa. Vähittäismyyntierissä myytävä vesi
24387: vasta tavaran ja telepalvelun myynnistä. Veroa       ehdotetaan säädettäväksi verolliseksi tavaraksi.
24388: suoritetaan myös eräistä palveluista, jotka on          4 §. Verollinen palvelutoiminta määriteltäi-
24389: laissa säädetty tavaran myynniksi, sekä tavaran      siin luettelemalla verotuksen piiriin kuuluvat
24390: maahantuonnista. Säännösehdotuksessa on ta-          palvelut. Luettelo olisi tyhjentävä. Muun kuin
24391: varan myynnin ja verollisen palvelun käsitteet       luettelossa mainitun palvelun tekemisestä ei
24392: erotettu toisistaan. Veroa suoritettaisiin liike-    suoritettaisi veroa.
24393: toiminnan muodossa tapahtuvasta tavaran ja              Pykälän 1 momentin mukaan verollisia pal-
24394: verollisen palvelun myynnistä sekä tavaran           veluja olisivat tavaraan kohdistuvat valmistus-,
24395:  maahantuonnista. Tavaran ja verollisen palve-       muutos-, puhdistus-, korjaus-, kunnostamis- ja
24396: lun käsitteiden sisältöä on täsmennetty lakieh-      asentamistyöt kuten nykyisinkin. Tarpeetto-
24397: dotuksen 2 luvussa. Myynnin käsite on määri-         man veron kertaantumisen estämiseksi ja tul-
24398:  telty 3 luvussa.                                    kintahankaluuksien poistamiseksi verollisten
24399:                                                      työsuoritusten luetteloon ehdotetaan lisättä-
24400:                                                      väksi tavaraan kohdistuvat purkamis-, lajit-
24401: 2 luku. Tavarat ja verolliset palvelut               telu- ja pakkaustyöt. Kuljetus- ja ahtaustoi-
24402:                                                     ·mintaan liittyvinä nämä työsuoritukset jäisivät
24403:    Luvussa määriteltäisiin tavaran käsite ja lue-    kuitenkin edelleen verotuksen ulkopuolelle.
24404: teltaisiin verolliset palvelut.                      Työsuoritukset olisivat nykyiseen tapaan verol-
24405:    3 §. Voimassa olevassa laissa ei tavaran käsi-    lisia myös silloin, kun ne kohdistuvat raken-
24406: tettä ole positiivisesti määritelty. Käytännössä     nukseen tai pysyvään rakennelmaan kuuluvaan
24407: tavaralla tarkoitetaan samaa kuin yksityisoi-        koneistoon, kalusteeseen, johtoon tai laittee-
24408: keudessa irtaimella esineellä. Selkeyden vuoksi      seen. Lisäksi verollisia palveluja olisivat edel-
24409: 12                                    1990 vp. -    HE n:o 96
24410: 
24411: leenkin tavaran vuokraaminen ja muu tavaran         si. Myynnillä tarkoitettaisiin niitä tavaroiden ja
24412: käyttöoikeuden luovuttaminen, tarjoilu sekä         verollisten palvelujen luovutustoimia, joista ve-
24413: telepalvelu.                                        roa on suoritettava.
24414:    Pykälän 2 momentissa määriteltäisiin verolli-       5 §. Pykälän 1 momentin mukaan myyntinä
24415: nen telepalvelu vastaavasti kuin voimassa ole-      pidettäisiin tavaran tai palvelun vastikkeellista
24416: vassa laissa.                                       luovuttamista. Määrittely kattaisi kaikki hyö-
24417:    Pykälän 3 momentin mukaan veroa ei edel-         dykkeiden vastikkeelliset luovutustoimet.
24418: leenkään suoritettaisi elokuvan esittämisoikeu-        Pykälän 2 momentti sisältäisi komissiokaup-
24419: den luovuttamisesta. Säännökseen otettaisiin        paa koskevan nykyistä vastaavan erityissään-
24420: nykyistä käytäntöä vastaava maininta siitä,         nöksen.
24421: että verottomuus koskee vain julkista esittä-          6 §. Tavaran ottamista omaan käyttöön pi-
24422: misoikeuden luovuttamista eikä esimerkiksi vi-      dettäisiin nykyiseen tapaan neutraalisuussyistä
24423: deoelokuvien luovuttamista kotikatseluun.           laissa tarkoitettuna myyntinä. Oman käytön
24424:    Lakiehdotukseen ei sisälly voimassa olevan       verotus ei koskisi palveluja. Riittävä neutraali-
24425: liikevaihtoveroasetuksen (439/88) 1 §:n 3 koh-      suus saavutettaisiin tässä vaiheessa verottamal-
24426: taa vastaavaa erityissäännöstä. Ehdotetussa         la palvelujen omassa käytössä kulutettavia ta-
24427: järjestelmässä koneen tai laitteen vuokraamista     varoita.
24428: sen käyttäjän ohella pidettäisiin liiketoimen          Pykälän 2 momentissa määriteltäisiin verolli-
24429: tosiasiallisen sisällön mukaisesti pääsääntöises-   nen oma käyttö. Verollista omaa käyttöä olisi
24430: ti työsuorituksen myyntinä. Ajoneuvon vuok-         verovelvollisen valmistaman tavaran tai vähen-
24431: raaminen sen kuljettajan ohella jäisi edelleen      nykseen oikeuttavaan käyttöön hankitun tava-
24432: verotuksen ulkopuolelle sillä perusteella, ettei    ran ottaminen yksityiskäyttöön, henkilökun-
24433: se ole verollisten palvelujen luettelossa mainit-   nan kulutukseen tai muutoin muuhun kuin 9
24434: tu palvelu.                                         luvussa määriteltyyn vähennykseen oikeutta-
24435:    Tavaran myynnin ja verollisten palvelujen        vaan käyttöön. Omasta käytöstä suoritettaisiin
24436: erottaminen toisistaan merkitsisi lakiteknistä      veroa kuten nykyisinkin vain silloin, kun se
24437: muutosta nykyiseen verrattuna. Tällä erottelul-     tapahtuu muun verollisen liiketoiminnan yh-
24438: la olisi kuitenkin myös aineellista merkitystä      teydessä. Yritykset, jotka eivät muulla perus-
24439: erityisesti silloin, kun on tulkinnanvaraista,      teella ole verovelvollisia, eivät tulisi verovelvol-
24440: kuuluuko jokin liiketoiminta lain soveltamis-       lisiksi pelkästä omaan käyttöön tapahtuvasta
24441: alan piiriin vai ei. Nykyisin on eräitä palvelun    tavaroiden valmistuksesta. Neutraalisuussyistä
24442: luonteisia toimintoja katsottu veroniseksi tava-    rakennusliikkeet joutuisivat kuitenkin nykyi-
24443: ran myynniksi sen vuoksi, että palvelusuoritus      seen tapaan suorittamaan veroa rakennustoi-
24444: luovutetaan muodollisesti tavaran välityksellä.     minnan yhteydessä harjoittamastaan rakennus-
24445: Esimerkkinä voidaan mainita erilaisista tieto-      elementtien ynnä muiden sellaisten tavan-
24446: pankeista paperilla, tarralla tai vastaavalla       omaisten myyntituotteiden valmistuksesta sil-
24447: alustalla tapahtuva tietojen luovutus. Ehdote-      loinkin, kun rakennusliike ei harjoita muuta
24448: tussa järjestelmässä tällaiset liiketoimet voi-     verollista toimintaa. Rakennustoiminnalla tar-
24449: daan tosiasioita paremmin vastaavasti katsoa        koitettaisiin verotuksen ulkopuolella olevaa ra-
24450: palvelujen myynniksi ja siten verotuksen ulko-      kennustoimintaa. Verollisten asennustyösuori-
24451: puolelle jääväksi toiminnaksi, koska ne eivät       tusten yhteydessä valmistetut ja asennetut tava-
24452: kuulu verollisten palvelujen luetteloon.            rat tulisivat verotetuiksi osana tuon verollisen
24453:                                                     palvelun myyntihintaa.
24454:                                                        Pykälän 3 momentin mukaan oman käytön
24455: 3 luku. Myynti                                      verotusta koskevia säännöksiä sovellettaisiin
24456:                                                     myös verovelvollisen haltuun verovelvollisuu-
24457:    Luvussa määriteltäisiin myynnin käsite. Voi-     den päättyessä jääneisiin tavaroihin. Voimassa
24458: massa olevassa laissa tavaran myynnillä tarkoi-     olevaan lakiin nähden sanontaa tarkennettai-
24459: tetaan myös tavaran muuta luovuttamista,            siin koskemaan kaikkia niitä tapauksia, joissa
24460: vuokrausta, tarjoilua ja omaa käyttöä. Lisäksi      verovelvollisuus päättyy. Säännöstä ei sovellet-
24461: verolliset työsuoritukset katsotaan lain mukaan     taisi tilanteisiin, joissa verovelvollinen lopettaa
24462: tavaran myynniksi. Lakiehdotuksessa on tava-        tietyn liiketoiminnan osan harjoittamisen, mut-
24463: ran vuokraus, tarjoilu ja tavaraan kohdistuvat      ta jatkaa edelleen toimintaansa verovelvollise-
24464: työsuoritukset määritelty veronisiksi palveluik-    na. Tällöin haltuun jääneistä tavaroista vero
24465:                                       1990 vp. -     HE n:o 96                                      13
24466: 
24467: suoritettaisiin vasta silloin, kun ne myydään tai    vista poikkeuksista säädettäisiin kaikissa ta-
24468: otetaan lopullisesti muuhun kuin vähennykseen        pauksissa laissa.
24469: oikeuttavaan käyttöön. Tätä periaatetta sovel-          8 §. Pykälän 1 momenttiin sisältyisi nykyistä
24470: lettaisiin nykyisestä poiketen myös tuotannolli-     vastaava verovelvollisuutta koskeva yleissään-
24471: siin koneisiin ja laitteisiin.                       nös, jonka mukaan verovelvollinen on jokai-
24472:    Tavanomaisen lahjan verottomuutta koske-          nen, joka liiketoiminnan muodossa harjoittaa
24473: va erityissäännös sisältyy lakiehdotuksen vä-        tavaran tai verollisen palvelun myyntiä.
24474: hennysoikeutta koskevan luvun 42 §:n 8 koh-             Pykälän 2 momentissa oleva telepalvelun
24475: taan. Tavanomaisen lahjan maahantuonnin ve-          myynnin verollisuutta rajoittava erityissäännös
24476: rotus on säännelty kattavasti tulliverolaissa        vastaisi voimassa olevaa lakia.
24477: (575/78), minkä vuoksi maahantuonnin verot-             9 §. Lakiin ehdotetaan otettavaksi voimassa
24478: tomuutta koskevaa nykyistä vastaavaa sään-           olevasta laista puuttuvat ulkomaisen yrityksen
24479: nöstä ei ole otettu lakiehdotukseen.                 verovelvollisuutta koskevat säännökset. Pykä-
24480:    Lakiehdotukseen ei sisälly voimassa olevan        län 1 momentin mukaan ulkomaalaisen vero-
24481: lain 13 §:n 2 momentin ensimmäistä virkettä          velvollisuuden edellytyksenä olisi nykykäytän-
24482: vastaavaa säännöstä omaan tavaraan kohdistu-         nön mukaisesti kiinteän toimipaikan pitäminen
24483: vien palvelujen verottomuudesta. Lakiehdo-           Suomessa. Verolainsäädännön käsitteiden yh-
24484: tukseen ei myöskään ole otettu voimassa ole-         denmukaistamiseksi kiinteä toimipaikka määri-
24485: van liikevaihtoveroasetuksen 1 §:n 2 kohtaa          teltäisiin viittaamalla verotuslain 60 §:ssä
24486: vastaavaa säännöstä, jonka mukaan verollise-         (1040/85) olevaan kiinteän toimipaikan määri-
24487:                                                      telmään.
24488: na liiketoimintana ei pidetä vesilaitoksen
24489:                                                         Pykälän 2 momentin mukaan ilman kiinteää
24490: omaan verkostoon kuuluvan mittarin tai muun
24491:                                                      toimipaikkaa toimiva ulkomaalainen voisi lää-
24492: sellaisen tavaran vuokrausta eikä omaan ver-
24493:                                                      ninverovirastolle tehtävän hakemuksen perus-
24494:  kostoon kohdistuvia työsuorituksia. Tällaiset
24495:  palvelut olisivat lain yleisten periaatteiden mu-   teella tulla verovelvolliseksi. Nykyisin tällaista
24496:  kaisesti verottomia ilman erityissäännöstäkin.      mahdollisuutta ei ole, mikä on aiheuttanut
24497:                                                      eräissä tilanteissa tarpeetonta veron kertaantu-
24498:     7 §. Pykälässä määriteltäisiin liiketoimet,      mista. Hakemuksen hyväksymisen edellytykse-
24499: joita ei pidetä laissa tarkoitettuna myyntinä ja     nä olisi, että ulkomaalaisella on Suomessa
24500:  joista ei siten suoriteta veroa. Verotuksen ulko-   kotipaikan omaava lääninveroviraston hyväk-
24501:  puolelle jäisi muun kuin verollisen liiketoimin-    symä edustaja, joka hoitaa verovelvollisuudes-
24502:  nan yhteydessä asiakaspalveluna tapahtuva vä-       ta aiheutuvat hallinnolliset velvollisuudet. Ha-
24503:  häinen myyntitoiminta. Säännösehdotus vastaa        kemuksen hyväksymisen edellytyksistä sekä
24504:  voimassa olevan liikevaihtoveroasetuksen 1 § :n     edustajan velvollisuuksista on tarkemmin sää-
24505:  1 kohtaa. Lisäksi lakiin ehdotetaan selkeyden       detty lakiehdotuksen 88 §:ssä.
24506:  vuoksi otettavaksi nykyistä käytäntöä vastaava         Pykälän 3 momentin mukaan ei-verovelvolli-
24507:  säännös, jonka mukaan veroa ei suoriteta vä-        sen ulkomaalaisen Suomessa tekemästä työsuo-
24508:  hennyskelvottomaan käyttöön hankittujen tai         rituksesta olisi velvollinen suorittamaan veroa
24509:  tällaiseen käyttöön itse valmistettujen tavaroi-    työsuorituksen vastaanottaja. Säännösehdotus
24510:  den myynnistä.                                      vastaa voimassa olevan lain 6 §:n 2 momenttia.
24511:                                                      Menettelyn yksinkertaistaiDiseksi ehdotetaan,
24512:                                                      että sellainen myynti, jossa tilaaja nykyisen
24513: 4 luku. Verovelvollisuus                             käytännön mukaan on sekä velvollinen suorit-
24514:                                                      tamaan veron että oikeutettu vähentämään
24515:    Luvussa määriteltäisiin yleinen verovelvolli-     suorittamaosa veron, säädetään verottomaksi.
24516: suus ja siitä tehtävät poikkeukset. Voimassa            JO§. Valtio ja sen laitokset eivät nykyistä
24517: olevan liikevaihtoveroasetuksen verovelvolli-        vastaavan pääsäännön mukaan olisi verovel-
24518: suutta koskevat säännökset ehdotetaan sisälly-       vollisia. Voimassa olevan lain mukaan liikepe-
24519: tettäväksi lakiin. Lakiehdotukseen ei sisälly        riaatteiden mukaisesti hoidettavat valtion lai-
24520: nykyisen lain 85 §:n 2 momenttia vastaavaa           tokset säädetään asetuksella verovelvolliseksi.
24521: valtuussäännöstä, jolla annetaan mahdollisuus        Lakiehdotukseen ei sisälly vastaavaa säännös-
24522: asetuksella säätää tilapäinen, vähäinen tai laa-     tä, vaan valtion laitokset säädettäisiin verovel-
24523: dultaan erityinen liiketoiminta verotuksen ul-       vollisiksi lailla. Tämän mukaisesti lakiehdotuk-
24524: kopuolelle. Verovelvollisuudesta ja sitä koske-      seen on sisällytetty voimassa olevan liikevaih-
24525: 14                                     1990 vp. -     HE n:o 96
24526: 
24527: toveroasetuksen luettelo verovelvollisiksi sää-       verrattaisiin 75 000 markan rajaan verovelvol-
24528: detyistä valtion laitoksista. Posti- Ja telelaitos    lisuuden edellytyksiä arvioitaessa.
24529: olisi verovelvollinen teletoiminnasta ja Suomen          13 §. Alkutuotannon harjoittajat eivät olisi
24530: Pankki jalometallien myynnistä voimassa ole-          verovelvollisia omasta alkutuotannosta saatu-
24531: van lain mukaisesti.                                  jen tuotteiden myynnistä. Jos tuotteet myytäi-
24532:    11 §. Kunnan, maakunnan ja kuntainliiton           siin jalostettuina tai myynti tapahtuisi erillises-
24533: oman käytön verollisuutta rajoittava säännös-         tä myyntipaikasta, olisi toiminta neutraalisuus-
24534: ehdotus vastaa nykyistä oikeustilaa. Sanontoja        syistä tältä osin verollista. Erillisenä myynti-
24535: on täsmennetty.                                       paikkana ei pidettäisi ulkona sijaitsevaa yleistä
24536:    12 §. Pykälässä määriteltäisiin verotuksen         myyntipaikkaa. Alkutuotanto määriteltäisiin 3
24537: ulkopuolelle jäävä vähäinen liiketoiminta. Ny-        momentissa. Uusina alkutuotannon muotoina
24538: kyisestä liiketoimipaikan ja apulaisen avulla         mainittaisiin muun muassa metsästys, ravustus
24539: tapahtuvasta määrittelystä ehdotetaan luovut-         ja käpyjen poiminta. Säännösehdotukset vas-
24540: tavaksi ja siirryttäväksi kansainvälisesti yleises-   taavat nykyistä oikeustilaa.
24541: ti noudatetun käytännön mukaiseen tilikauden             14 §. Pykälään otettaisiin voimassa olevan
24542: verollisen liikevaihdon suuruuden perusteella         liikevaihtoveroasetuksen 1 §:n 12 kohtaa vas-
24543: tapahtuvaan määrittelyyn. Liikevaihtoon pe-           taava säännös eräiden alkutuottajien muodos-
24544: rustuva verovelvollisuuden määrittely kohdis-         tamien yhteisöjen ja yhtymien toiminnan ve-
24545: tuisi nykyistä sääntelyä tarkemmin vähäisen           rottomuudesta. Yksittäistä alkutuottajaa kos-
24546: liiketoiminnan harjoittajiin.                         kevaa voimassa olevan liikevaihtoveroasetuk-
24547:                                                       sen 1 §:n 13 kohtaa vastaavaa säännöstä ei
24548:    Verotuksen ulkopuolelle rajattaisiin hallin-       sisälly lakiehdotukseen, koska tällaiseen alku-
24549: nollisista syistä lähinnä harrastusluonteinen         tuottajaan voitaisiin soveltaa lakiehdotuksen
24550: toiminta. Neutraalisuussyistä verovelvollisuu-        12 §:n vähäisen liiketoiminnan verottomuutta
24551: den alarajaa ei voida asettaa kovin korkealle,        koskevaa yleissäännöstä.
24552: jotta samankaltaisissa olosuhteissa toimivat             15 §. Pykälään sisältyisivät voimassa olevan
24553: pienyritykset eivät joutuisi verotuksellisesti eri-   liikevaihtoveroasetuksen 1 §:n 15 ja 16 kohtaa
24554: arvoiseen asemaan. Pykälän 1 momentin mu-             vastaavat säännökset sanonnallisin täsmennyk-
24555: kaan liiketoiminta jäisi verotuksen ulkopuolel-
24556:                                                       sin.
24557: le, jos verollinen liikevaihto tilikaudelta on           Lakiehdotukseen ei ole otettu nykyistä liike-
24558: enintään 75 000 markkaa. Säännöstä sovellet-          vaihtoveroasetuksen 1 §:n 14 kohtaa vastaavaa
24559: taisiin vain luonnollisiin henkilöihin ja näiden      säännöstä turkiseläinkasvattajien kalajäähdyt-
24560: muodostamiin lakiehdotuksen 104 §:n 2 mo-             tämöiden ja rehusekoittamoiden toiminnan ve-
24561: mentissa tarkoitettuihin yhtymiin. Yhtiömuo-          rottomuudesta. Itse valmistetun rehun myyn-
24562: toisten yritysten verovelvollisuus määräytyisi        tiin sovellettaisiin lakiehdotuksen 28 § :n mu-
24563: liikevaihdon suuruudesta riippumatta 8 §:n            kaan nollaverokantaa, joten tuotantopanosten
24564: pääsäännön mukaan.                                    vähennysoikeuden vuoksi tällaisen yrityksen
24565:    Tilikauden verolliseen liikevaihtoon luettai-      edun mukaista olisi olla verovelvollinen.
24566: siin tavaroiden ja verollisten palvelujen myyn-          16 §. Pykälässä säädettäisiin verotuksen ul-
24567: tihinnat. Verolliseen liikevaihtoon sisällytettäi-    kopuolelle jäävästä tarjoilutoiminnasta. Voi-
24568: siin myös veroton eli nollaverokannan alainen         massa olevan liikevaihtoveroasetuksen 1 §:n 4
24569: myynti, esimerkiksi vientimyynti. Verolliseen         kohdan mukaan tarjoilutoiminnan verollisuus
24570: liikevaihtoon ei sen sijaan luettaisi käyttöomai-     riippuu siitä, edellyttääkö toiminta majoitus-
24571: suuden myyntihintoja eikä liikevaihtoveron            ja ravitsemisliikkeistä annetussa asetuksessa
24572: osuutta. Käyttöomaisuuden käsite määräytyisi          (502/69) säädettyä lupaa tai ilmoitusta. Tarjoi-
24573: kirjanpitolainsäädännön perusteella.                  lutoiminnan verollisuuden sitominen majoitus-
24574:    Pykälän 2 momentti koskisi tilanteita, joissa      ja ravitsemusliikkeistä annetun asetuksen sään-
24575: yrityksen tilikausi olisi lyhyempi tai pitempi        nöksiin ei ole tarkoituksenmukaista, varsin-
24576: kuin 12 kuukautta. Tilikauden verollinen liike-       kaan kun mainitun asetuksen säännökset eivät
24577: vaihto olisi tällöin muunnettava vastaamaan 12        yksinään riitä määrittelemään verotuksen ulko-
24578: kuukauden verollista liikevaihtoa. Muuntami-          puolelle Jaavaa tarjoilutoimintaa. Tämän
24579: nen tapahtuisi kertomalla tilikauden verollinen       vuoksi ehdotetaan, että majoitus- ja ravitse-
24580: liikevaihto luvulla 12 ja jakamalla se tilikauden     misliikkeistä annetun asetuksen säännöksillä ei
24581: kuukausien lukumäärällä. Muunnettua määrää            enää olisi merkitystä toiminnan verollisuutta
24582:                                        1990 vp. -     HE n:o 96                                        15
24583: 
24584: arviOitaessa. Tämä merkitsisi muun ohessa pi-         massa olevan liikevaihtoveroasetuksen 1 §:n 8
24585: topalvelutoiminnan sekä maatilamatkailun yh-          ja 9 kohdan.
24586: teydessä tapahtuvan tarjoilun verollisuuden              18 §. Pykälän mukaan verotuksen ulkopuo-
24587: määräytymistä lain yleisten säännösten perus-         lelle jäisi huoltolaitoksissa hoito-, askartelu- tai
24588: teella.                                               opetustarkoituksessa valmistettujen tavaroiden
24589:     Pykälän I momentin mukaan verotuksen              tai tehtyjen työsuoritusten myynti. Säännöseh-
24590: ulkopuolelle jäisi henkilöstöruokalassa tapah-        dotus vastaa voimassa olevan liikevaihtovero-
24591: tuva tarjoilu. Säännösehdotus vastaa voimassa         asetuksen I §:n II kohtaa. Erityissäännös on
24592: olevan liikevaihtoveroasetuksen I §:n 4 ja 5          tarpeen, jotta mainittu toiminta jäisi verotuk-
24593: kohtaa. Asiakaspiirin määrittelyä ehdotetaan          sen ulkopuolelle myös muun kuin yleishyödyl-
24594: kuitenkin väljennettäväksi siten, ettei ruokalan      lisen yhteisön, esimerkiksi kunnan harjoitta-
24595: tarkoituksenmukainen käyttö esty. Kaikilla            mana.
24596: työnantajan tiloissa työskentelevillä henkilöillä        19§. Veroa ei suoritettaisi ammattiopetuk-
24597: olisi oikeus ruokailla henkilöstöruokalassa il-       sen yhteydessä valmistettujen tavaroiden
24598: man veroseuraamuksia, vaikka he olisivat toi-         myynnistä. Säännösehdotus vastaa voimassa
24599: sen työnantajan palveluksessa. Nykyisten epä-         olevan lain 9 §:n 3 momenttia siten täydennet-
24600: kohtien poistamiseksi verottomuuden edelly-           tynä, että veroa ei suoriteta myöskään ammat-
24601: tykseksi ehdotetaan säädettäväksi, että tarjoi-       tiopetuksen yhteydessä tehtyjen palvelujen
24602: lutoiminnan harjoittaja ei saa olla verovelvolli-     myynnistä. Verotuksen ulkopuolelle jäisi siten
24603: nen muusta tarjoilutoiminnasta.                       muun muassa ammattiopetuksen yhteydessä
24604:     Pykälän 2 momentin mukaan verotuksen              tapahtuva autojen korjaustoiminta.
24605:  ulkopuolelle jäisi oppilaitosruokalatoiminta.           20 §. Invalidin toiminnan verottomuutta
24606: Säännösehdotus vastaa voimassa olevan liike-          koskeva säännösehdotus vastaa voimassa ole-
24607:  vaihtoveroasetuksen I §:n 4 ja 6 kohtaa. Ve-         van liikevaihtoveroasetuksen 1 §:n 10 kohtaa.
24608:  rottomuuden edellytyksiä ehdotetaan kuitenkin        Verottomuuden edellytyksistä ehdotetaan kui-
24609:  tarkennettaviksi siten, ettei tarjoilutoiminnan      tenkin poistettavaksi tarpeettomana maininta
24610:  harjoittaja saa olla muusta tarjoilutoiminnasta      siitä, että työkyvyn alentumisen tulee johtua
24611:  verovelvollinen.                                     jonkin elimen puuttumisesta tai toimintavaja-
24612:     Pykälän 3 momentin mukaan henkilöstö- ja          vuudesta. Jälkeläisen ikäraja ehdotetaan aleu-
24613:  oppilaitosruokalatoiminta jäisi verotuksen ul-       nettavaksi nykyisestä 21 vuodesta yleiseen täys-
24614:  kopuolelle myös silloin, kun se tapahtuu auto-       ikäisyysikärajaan 18 vuoteen.
24615:  maattien välityksellä. Säännösehdotus vastaa            21 §. Vähäisen liiketoiminnan harjoittajilla,
24616:  voimassa olevan liikevaihtoveroasetuksen I §:n       yleishyödyllisillä yhteisöillä, huoltolaitoksilla,
24617:  7 kohtaa.                                            ammattioppilaitoksilla ja invalideilla olisi oi-
24618:     17 §. Pykälään sisältyisi yleishyödyllisen. yh-   keus päästä hakemuksesta verovelvolliseksi.
24619:  teisön verovelvollisuutta koskeva erityissään-       Voimassa olevan lain mukaan hakeutumismah-
24620:  nös. Nykyisin yleishyödyllinen yhteisö on vero-      dollisuus on vähäistä liiketoimintaa harjoitta-
24621:  velvollinen liiketoiminnan muodossa tapahtu-         villa sekä liikevaihtoveroasetuksen perusteella
24622:  vasta tavaran myynnistä verovelvollisuutta           verovelvollisuudesta vapautetuilla. Hakeutu-
24623:  koskevan yleissäännön perusteella. Voimassa          malla verovelvolliseksi tällaiset yritykset voisi-
24624:  olevaan liikevaihtoveroasetukseen sisältyy li-       vat vähennysoikeuden avulla poistaa tuotanto-
24625:  säksi aatteellisen yhdistyksen buffetmyynnin         panoshankintoihin sisältyvän veron lakiehdo-
24626:  sekä yleishyödyllisen yhteisön tavarankeräyk-        tuksen 9 luvussa sallitussa laajuudessa. Tämä
24627:  sellä saamien tavaroiden myynnin verotto-            olisi yrityksen edun mukaista lähinnä silloin,
24628:  muutta koskevat erityissäännökset. Tulovero-         kun se myy tuotteensa verovelvollisen jälleen-
24629:  tuksessa yleishyödylliset yhteisöt ovat valtion-     myyjän kautta tai kun se tekee alihankintatöitä
24630:  verotuksessa verovelvollisia vain Iiiketulostaan.    verovelvolliselle yritykselle.
24631:  Verolainsäädännön käsitteiden yhtenäistämi-
24632:   seksi ja verotuksen yksinkertaistaiDiseksi ehdo-
24633:  tetaan, että yleishyödyllinen yhteisö olisi liike-   5 luku. Veron peruste
24634:   vaihtoverovelvollinen vain sellaisesta tavaroi-
24635:   den ja palvelujen myynnistä, josta saatua tuloa        Luvussa säädettäisiin veron perusteesta eli
24636:   tulo- ja varallisuusverolain mukaan pidettäisiin    siitä arvosta, josta myynnistä suoritettava ve-
24637:   sen liiketulona. Säännösehdotus korvaa voi-         rokannan suuruinen vero lasketaan. Voimassa
24638: 16                                    1990 vp. -     HE n:o 96
24639: 
24640: olevan lain mukaan vero lasketaan myynnin            verottamista, joita ei käytännössä hankita ul-
24641: verotusarvosta, joka on kalenterikuukauden           kopuolisilta. Tällaisten tavaroiden osalta riit-
24642: verollisten myyntihintojen ja vähennyskelpois-       tää, että niiden valmistuksessa käytettävä ma-
24643: ien ostohintojen erotus. Käsitteestä myynnin         teriaali verotetaan. Todennäköinen luovutus-
24644: verotusarvo ehdotetaan luovuttavaksi. Lakieh-        hinta on työläästi selvitettävissä juuri sellaisten
24645: dotuksessa veron perusteella tarkoitetaan yksit-     valmisteiden kohdalla, joilla ei ole markkina-
24646: täisestä luovutustoimesta suoritettavan veron        hintaa.
24647: määräytymisperustetta.                                  Tarjoilutoiminnan harjoittajan omaan käy-
24648:    22 § . Pykälän 1 momentin 1 kohdan mu-            töön valmistaman aterian veron peruste määri-
24649: kaan myynnistä suoritettavan veron peruste           teltäisiin vastaavasti kuin voimassa olevassa
24650: olisi ostajalta tavarasta tai verollisesta palve-    laissa.
24651: lusta veloitettava määrä. Telepalvelun myyntiä          Pykälän 2 momentin mukaan veron peruste
24652: koskevaa voimassa olevan lain 17 a § :ää vas-        ei sisältäisi veron osuutta. Vero laskettaisiin
24653: taavaa erityissäännöstä ei ole sisällytetty la-      siten verottomasia hinnasta, kun se voimassa
24654: kiehdotukseen. Tämä ei kuitenkaan merkitsisi         olevan lain mukaan lasketaan hinnasta, johon
24655: telepalvelujen verokohtelun muuttumista. Pää-        veroa vastaava lisä sisältyy. Ehdotus veron
24656: omansijoituksena saadut erät ja pääomanluon-         laskentatavan muuttamiseksi vastaa kansainvä-
24657: teiset liittymismaksut olisivat verottomia, kos-     listä käytäntöä.
24658: ka ne eivät ole palvelun myynnistä veloitettavia        Pykälän 3 momentti vastaisi voimassa ole-
24659: eriä. Vastaavat energian myynnin yhteydessä          van lain 17 §:n 3 momenttia, kuitenkin siten
24660: perittävät pääomanluonteiset maksut on oi-           tarkennettuna, että kuljetuskustannukset olisi-
24661: keuskäytännössä katsottu ilman erityissäännös-       vat verottomia myös silloin, kun niiden suu-
24662: täkin verottomiksi.                                  ruus riippuu kuljetukseen käytettävästä ajasta.
24663:    Pykälän 1 momentin 2-4 kohdassa säädet-              Pykälän 4 momentti vastaisi voimassa ole-
24664: täisiin omasta käytöstä suoritettavan veron          van lain 2 §:n 5 momenttia.
24665: perusteesta. Ostetun tavaran osalta veron pe-           23-24 §. Lakiehdotuksen 23 ja 24 §:ssä ole-
24666: ruste määriteltäisiin vastaavasti kuin voimassa      via säännöksiä myyntihinnan tai sitä vastaavan
24667: olevassa laissa. Nykyisin käytetty sanonta käy-      arvon osittaisesta lukemisesta veron perus-
24668: pä myyntihinta korvattaisiin kuitenkin vero-         teeseen ei sisälly voimassa olevaan lakiin.
24669: lainsäädäännön käsitteiden yhdenmukaistami-             Veron kertaantumisen estämiseksi tavaran
24670: seksi elinkeinotulon verottamisesta annetussa        myynnistä olisi suoritettava veroa vain siltä
24671: laissa käytetyllä asiallisesti samaa tarkoittaval-   osin kuin tavaran hankinnasta olisi voitu tehdä
24672: la ilmaisulla todennäköinen luovutushinta.           vähennys. Sama periaate ilmenee lakiehdotuk-
24673:    Itse valmistetun tavanomaisena myyntituot-        sen 7 §:n 2 kohdasta.
24674: teena pidettävän tavaran ottamisesta omaan              Osittain omaan käyttöön otetusta tavarasta
24675: käyttöön on voimassa olevan lain mukaan              suoritettaisiin veroa vain siltä osin, joka vastaa
24676: suoritettava veroa arvosta, joka on 80 prosent-      oman käytön osuutta tavaran koko käyttötar-
24677: tia tavaran käyvästä myyntihinnasta. Omaan           koituksesta. Käytännön syistä veron perus-
24678: käyttöön valmistettujen tavaroiden verottami-        teena pidettäisiin kuitenkin tavaran koko hin-
24679: sen tarkoituksena on saattaa itse valmistetut        taa, jos oman käytön osuus on vähintään 90
24680: tavarat samaan asemaan kuin ulkopuolisilta           prosenttia. Vastaavasti veroa ei suoritettaisi
24681: ostetut tavarat. Tämän vuoksi itse valmistetun       miltään osin, jos oman käytön osuus on enin-
24682: tavanomaisen myyntituotteen oman käytön ve-          tään 10 prosenttia.
24683: ron perusteeksi ehdotetaan säädettäväksi tava-          25 §. Pykälän 1 momentin 1 kohdan mu-
24684: ran todennäköinen luovutushinta.                     kaan veron perusteesta saataisiin vähentää os-
24685:    Nykyisen käytännön yksinkertaistaiDiseksi         tajalle annetut, verollista myyntiä koskevat
24686: tavanomaisena myyntituotteena pidettävien ta-        alennukset ja muut vastaavat oikaisuerät.
24687: varoiden piiriä ehdotetaan supistettavaksi. Ta-      Säännösehdotus vastaa voimassa olevan lain
24688: vanomaisia myyntituotteita eivät olisi yksin-        19 §:ää sanonnallisesti yhdenmukaistettuna
24689: omaan sisäiseen käyttöön valmistettavat eri-         elinkeinotulon verottamisesta annetun lain
24690: koistyökalut ja muut tavarat, joita vastaavia        18 §:n 1 kohdan kanssa.
24691: verovelvollinen ei itse myy tai joita vastaavia ei      Pykälän 1 momentin 2 kohdan mukaan ve-
24692: yleisesti maassa valmisteta tai tuoda maahan.        ron perusteesta voitaisiin vähentää verollisena
24693: Neutraalisuus ei edellytä sellaisten valmisteiden    ilmoitettua myyntiä koskeva luottotappio. Voi-
24694:                                      1990 vp. -     HE n:o 96                                        17
24695: 
24696: massa olevassa laissa vähentämisen edellytyk-       lehdet ehdotetaan säädettäväksi verottomiksi
24697: senä on ostajan maksukyvyttömyys. Menette-          silloinkin, kun ne luovutetaan vähintään kuu-
24698: lyn yksinkertaistamiseksi luottotappioiden vä-      kauden ajaksi ilmaiseksi esimerkiksi henkilö-
24699: hentäminen tehtäisiin nykyistä joustavammak-        kunnalle. Muutoksella poistettaisiin se nykyi-
24700: si. Kaikki hyvän kirjanpitotavan mukaan luot-       sestä tulkinnasta aiheutuva tilanne, että samo-
24701: totappioksi kirjatut erät ehdotetaan säädettä-      jen lehtien kuukausi- ja vuosikertojen maksul-
24702: väksi vähennyskelpoisiksi.                          linen luovuttaminen on verotonta mutta mak-
24703:    Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan sisällytet-      suton verollista. Säännöstä ei sovellettaisi il-
24704: täväksi nykyistä verotuskäytäntöä vastaava          maisjakelulehtiin.
24705: säännös, jonka mukaan verovelvollisen tulee            Pykälän 1 momentin 2 kohdan mukaan ve-
24706: ilmoittaa luottotappiona vähentämiensä saata-       rotonta olisi sanoma- tai aikakauslehden pai-
24707: vien kertyminen verollisena myyntinä.               noksen myynti yleishyödylliselle yhteisölle.
24708:                                                     Voimassa olevan lain mukaan verottomuus
24709:                                                     koskee aatteellisten yhdistysten jäsenlehtiä. Ta-
24710: 6 luku. Verokanta                                   sapuolisuussyistä verottomuutta ehdotetaan
24711:                                                     laajennettavaksi koskemaan kaikkia yleishyö-
24712:    Luvussa säädettäisiin myyntiin sovellettavas-    dyllisiä yhteisöjä, joilla tarkoitettaisiin tulo- ja
24713: ta verokannasta.                                    varallisuusverolain 21 §:ssä määriteltyjä yhtei-
24714:    26§. Voimassa olevan lain 16 §:n mukaan,         söjä. Voimassa olevan lain mukaan verotto-
24715: sellaisena kuin se on väliaikaisesti muutettuna     muuden edellytyksenä on, että lehteä julkais-
24716: 15 päivänä joulukuuta 1989 annetulla lailla         taan pääasiallisesti yhdistyksen tai sen jäsenyh-
24717: (1121/89), verokanta on 17 prosenttia laskettu-     distyksen henkilöjäseniä varten. Verottomuu-
24718: na hinnasta, johon veroa vastaava lisä sisältyy.    den edellytyksenä olevalle henkilöjäseniä kos-
24719: Veron laskemisessa ehdotetaan siirryttäväksi        kevalle vaatimukselle ei ole esitettävissä riittä-
24720: järjestelmään, jossa vero kansainvälisen käy-       viä perusteita, minkä vuoksi siitä ehdotetaan
24721: tännön mukaisesti lasketaan verottomasia hin-       luovuttavaksi.
24722: nasta. Verottarnasta hinnasta laskettava ny-           Pykälän 1 momentin 6 kohdan mukaan hal-
24723: kyistä vastaava verokanta olisi 20,48 prosent-      kojen ja pilkkeiden myynti olisi nykyiseen
24724: tia. Veron laskentatavan tekninen muutos ei         tapaan verotonta. Mainittuja tuotteita myy-
24725: merkitsisi verorasituksen eikä verotuoton kas-      dään yleisesti muun muassa huoltoasemilla.
24726: vua. Hallinnollisista syistä verokanta ehdote-      Koska vähittäiskaupan välityksellä tapahtuvaa
24727: taan korotettavaksi 20,5 prosentiksi.               myyntiä ei ole tarkoitettu vapautettavaksi ve-
24728:                                                     rosta, ehdotetaan vähittäismyyntierissä tapah-
24729:                                                     tuva myynti säädettäväksi verolliseksi.
24730: 7 luku. Veroton myynti                                 Verottomia tavaroita olisivat nykyiseen ta-
24731:                                                     paan tekijän omistama kuvataiteen tuote, po-
24732:    Lukuun sisältyisivät verotonta myyntiä kos-      ronjäkälä, pyöreä puutavara, kotimaiset polt-
24733: kevat säännökset. Verotonta olisi muun muas-        toaineet, eräät lentotoiminnassa käytettävät
24734: sa voimassa olevan lain 3 §:ssä lueteltujen         poltto- ja voiteluaineet, raa'at mineraalipohjai-
24735: verottomien tavaroiden myynti, 4 §:ssä tarkoi-      set öljyt, maa-ainekset, elävät eläimet sekä
24736: tettujen rehujen, lannoitteiden ja lääkkeiden       ilma- ja vesialukset.
24737: myynti sekä ulkomaille tapahtuva myynti. Täl-          Pykälän 2 momentin mukaan verotonta olisi
24738: laista niin sanotun nollaverokannan alaista         verottoman tavaran, esimerkiksi verottoman
24739: myyntiä harjoittavat yritykset olisivat verovel-    vesialuksen, vuokraaminen.
24740: vollisia. Ne eivät suorittaisi myynnistä veroa,        Pykälän 3 ja 4 momentin säännökset koski-
24741: mutta saisivat vähennysmenettelyn avulla tuo-       sivat verottorniin tavaroihin kohdistuvia työ-
24742: tantopanosostoista maksetun veron takaisin          suorituksia. Ne olisivat nykyisen käytännön
24743: lain sallimassa laajuudessa.                        mukaisesti verottomia, mikäli tavara ei työsuo-
24744:    27 §. Pykälässä lueteltaisiin voimassa olevan    rituksen tekemisen jälkeen muuttaisi luonnet-
24745: lain 3 §:ssä mainitut verottornai tavarat.          taan. Pykälän 4 momenttiin sisältyisi nykyistä
24746:    Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan ve-           vastaava erityissäännös ilma- ja vesialuksiin
24747: rotonta olisi edelleenkin sanoma- ja aikakaus-      kohdistuvien työsuoritusten ja työn yhteydessä
24748: lehtien myynti vähintään kuukauden ajaksi           tapahtuvien tavaraluovutusten verottomuudes-
24749: tilattuina. Lisäksi yleisesti tilattuina myytävät   ta.
24750: 
24751: 3   300444U
24752: 18                                    1990 vp. -     HE n:o 96
24753: 
24754:    28§. Voimassa olevan lain 4 §:n 2 momen-          puuttuva säännös poistaisi nykyisestä käytän-
24755: tissa mainittujen lannoite- ja rehuaineiden          nöstä johtuvan kotimaisten ja ulkomaisten val-
24756: myynti olisi nykyiseen tapaan verotonta, kun         misteiden eriarvoisen verokohtelun.
24757: myyjänä on tavaran valmistaja. Verotonta olisi          33 §. Yrityksen tai sen osan luovutuksen
24758: myös mainittujen lannoite- ja rehuaineiden           yhteydessä tapahtuva liikeomaisuuden myynti
24759: valmistustyö silloin, kun se kohdistuu työn          toiminnan jatkajalle ehdotetaan säädettäväksi
24760: tilaajan omistamiin raaka-aineisiin.                 verottomaksi. Tällaisista luovutuksista ei ny-
24761:    29 §. Lääketuotteiden myynnin verotto-            kyisin kerry valtiolle veroa, koska myyjän
24762: muutta koskeva säännösehdotus vastaa voi-            veronmaksuvelvollisuus ja ostajan vähennysoi-
24763: massa olevan lain 4 §:n 3 momenttia.                 keus vastaavat sekä määrällisesti että ajallisesti
24764:    30 §. Myynti ulkomaille olisi nykyiseen ta-       toisiaan. Verottomuus koskisi myös palveluja,
24765: paan verotonta. Tätä koskeva yleissäännös si-        esimerkiksi keskeneräisiä asennustöitä. Liike-
24766: sältyisi pykälän 1 momenttiin.                       omaisuuden osto tai muu saanto olisi toimin-
24767:    Nykyisen verotuskäytännön selkeyttämiseksi        nan jatkajalle vähennyskelvoton.
24768: ehdotetaan 2 momenttiin sisällytettäväksi ni-           Pykälän 1 momenttia voitaisiin soveltaa sekä
24769: menomaiset säännökset eräistä tyypillisistä          ulkopuoliselle tapahtuvaan liikeomaisuuden
24770: vientitilanteista. Luettelo ei olisi tyhjentävä.     myyntiin että kaikkiin yritysmuodon muutok-
24771: Ulkomaille myynnistä olisi kysymys kaikissa          siin ja yritysjärjestelytilanteisiin. Verottomuus
24772: niissä tapauksissa, joissa voidaan luotettavasti     ei kuitenkaan koskisi pelkkää loppuvaraston
24773: osoittaa, että Suomessa myyty tavara on viety        realisointia, vaan edellyttäisi, että luovutus sa-
24774: maasta sitä täällä käyttämättä. Kohta 1 koskisi      malla käsittää liiketoiminnan tai sen osan luo-
24775: normaalitilannetta, jossa tavara myyjän nimis-       vutuksen. Säännös soveltuisi myös apporttina
24776: sä ja hänen toimestaan tai toimeksiannostaan         tapahtuvaan luovutukseen. Verottomuus kos-
24777: lähetetään tai kuljetetaan ulkomaille. Kohdas-       kisi vain sitä omaisuutta, joka tulee jatkajalle
24778: sa 2 säädettäisiin ex-works-ehdoin tapahtuvas-       vähennykseen oikeuttavaan käyttöön. Muun
24779: ta myynnistä ulkomaiselle ostajalle. Kohta 3         omaisuuden verokohtelu määräytyisi yleisten
24780: koskisi tavaratoimituksia niin sanotuille rahti-     sääntöjen mukaisesti. Uuden liikevaihtovero-
24781: työliikkeille ja kohta 4 toimituksia tullilaissa     lain perusteella annettavassa asetuksessa sää-
24782: tarkoitetulle vapaa-alueelle, tulli- tai muonitus-   dettäisiin, että ostajan olisi annettava myyjälle
24783: varastoon ja verovapaiden tavaroiden myymä-          vakuutus omaisuuden käyttötarkoituksesta.
24784: lään. Kohdassa 5 olisi nykyistä käytäntöä vas-          Pykälän 2 momenttiin otettaisiin selkeyden
24785: taava säännös kuriiripostin välityksellä tapah-      vuoksi konkurssipesää koskeva erityissäännös.
24786: tuvan myynnin verottomuudesta.                       Verottomuus koskisi tilanteita, joissa verovel-
24787:    Telepalvelun myynnin ja tax free -myynnin         vollisen liiketoiminta päättyy konkurssin joh-
24788: verottomuutta koskevat nykyistä vastaavat eri-       dosta ja konkurssipesä jatkaa toimintaa itse-
24789: tyissäännökset sisällytettäisiin 3 ja 4 moment-      näisenä verovelvollisena.
24790: tiin.                                                   Pykälän 3 momentin mukaan luovutuksen-
24791:    31 §. Pykälä vastaisi voimassa olevan lain        saajan olisi suoritettava veroa omaa käyttöä
24792: 3 §:n 4 momenttia vähennysjärjestelmän muu-          koskevien säännösten perusteella, jos hän myö-
24793: tos huomioon otettuna. Säännöstä sovellettai-        hemmin ottaa luovutettua omaisuutta muuhun
24794: siin myös niihin Suomessa tapahtuviin tuotan-        kuin vähennykseen oikeuttavaan käyttöön. Jos
24795: nollisia koneita ja laitteita koskeviin tavaratoi-   luovutuksensaaja myy sellaista liikeomaisuu-
24796: mituksiin ja työsuorituksiin, jotka verovelvolli-    teen kuuluvaa käyttöomaisuutta, jonka han-
24797: nen ulkomaista ostajaa veloittaen toimittaa          kinnasta luovuttaja ei ole voinut tehdä vähen-
24798: toiselle verovelvolliselle yritykselle vähennyk-     nystä, ei myynnistä lakiehdotuksen 7 §:n 2
24799: seen oikeuttavaan käyttöön. Uuden liikevaih-         kohdan perusteella suoritettaisi veroa.
24800: toverolain perusteella annettavaan liikevaihto-
24801: veroasetukseen otettaisiin säännös, jonka mu-
24802: kaan tilaajan tulisi tällaisissa tapauksissa antaa   8 luku. Tavaran maahantuonti
24803: myyjälle vakuutus hyödykkeen käyttötarkoi-
24804: tuksesta.                                              Lukuun sisältyisivät tavaran maahantuonnin
24805:    32 §. Ulkomailta saadut takuu- ja muut            verotusta koskevat säännökset.
24806: vastaavat hyvitykset ehdotetaan säädettäväksi          34 §. Pykälässä säädettäisiin, kuka on vel-
24807: verottomiksi. Tämä voimassa olevasta laista          vollinen suorittamaan veroa tavaran maahan-
24808:                                        1990 vp. -     HE n:o 96                                      19
24809: 
24810: tuonnista. Veronsuorittamisvelvollinen olisi          perivät palautuksen takaisin. Lääninveroviras-
24811: voimassa olevan lain mukaisesti tavaran maa-          tolie sen sijaan palautetaan tehdyn vähennyk-
24812: hantuoja kuten muissakin tuontiverotusta kos-         sen määrä silloin, kun maasta viedään tavaraa,
24813: kevissa laeissa. Lakiin ehdotetaan lisäksi otet-      jonka raaka-aineesta on tehty verottoman os-
24814: tavaksi verovastuuta koskeva nimenomainen             tohinnan vähennys. Nykyisen käytännön yk-
24815: viittaussäännös tullilakiin (573178). Velvollinen     sinkertaistamiseksi ehdotetaan, että viejän olisi
24816: suorittamaan veron tullihuutokaupassa myy-            maksettava myös lakiehdotuksen 37 §:ssä tar-
24817: dystä tavarasta olisi kuten nykyisinkin tavaran       koitettu palautus veron tilittämisen yhteydessä
24818: ostaja.                                               lääninverovirastolle.
24819:    35 §. Pykälässä määriteltäisiin veron peruste         39 §. Lakiin ehdotetaan otettavaksi säännös,
24820: maahantuonnissa. Veron perusteeseen luettavi-         joka mahdollistaisi lakiehdotuksen 37 §:ssä
24821: na erinä mainittaisiin 1 momentissa nimen-            tarkoitetun palautuksen perimisen myös sil-
24822: omaisesti auto- ja moottoripyörävero, tasaus-         loin, kun maahantuonnista suoritettava vero
24823: vero sekä varmuusvarastointimaksu. Nykyisin           maksetaan maahantuojalle takaisin erityispa-
24824: ne luetaan maahantuodun tavaran arvoon                lautuksena tulliverolain 23 §: ssä tarkoitetuissa
24825: muun lainsäädännön perusteella.                       tapauksissa. Palautuksen perisi tulliviranomai-
24826:     Ulkomailla korjattavana olleen tavaran ve-        nen. Voimassa olevassa laissa ei ole vastaavaa
24827: ron perustetta koskevaa voimassa olevan lain          säännöstä.
24828: 27 §:n 2 momentin 1 virkettä vastaavaa sään-             40 §. Pykälän 1 momentti sisältäisi nykyistä
24829: nöstä ei sisälly lakiehdotukseen. Tällaisiin ta-      vastaavan viittaussäännöksen, jonka mukaan
24830: varoihin sovellettaisiin lakiehdotuksen 40 §: n 1     tavaran maahantuonnista on soveltuvin osin
24831:  momentin viittaussäännöksen perusteella vas-         voimassa, mitä tullista on säädetty.
24832: taavan sisältöisiä tulliverolain 9 §:n 1 moment-         Verovelvollisella maahantuojalla ei ole tar-
24833: tia (289/83).                                         vetta vaatia liikevaihtoveron takaisinmaksua
24834:     36 §. Pykälään koottaisiin voimassa olevan        muuta veroa koskevan oikaisu-, valitus- tai
24835:  lain verotonta maahantuontia koskevat sään-          hakemusasian käsittelyn yhteydessä, jos hän
24836:  nökset. Paahtamattoman kahvin maahantuonti           on voinut vähentää maahantuonnin yhteydessä
24837:  olisi verollista eräitä elintarvikkeita koskevista   suoritetun veron kalenterikuukaudelta tilitettä-
24838:  poikkeuksista liikevaihtoverolakiin annetun          vää veroa laskiessaan. Veron takaisinmaksu
24839:  lain 2 §:n mukaisesti, sellaisena kuin se on         aiheuttaisi vain sen, että verovelvollisen olisi
24840:  väliaikaisesti muutettuna (1075/89).                 oikaistava kotimaan verotuksessa liian suurena
24841:     Selkeyden vuoksi 2 momenttiin ehdotetaan          tehty vähennys. Tämän vuoksi 2 momentissa
24842:  otettavaksi voimassa olevassa laissa mainittu-       ehdotetaan, ettei liikevaihtoveroa tällaisissa ti-
24843:  jen seikkojen lisäksi nimenomainen maininta          lanteissa palautettaisi. Vastaavaa säännöstä ei
24844:  siitä, ettei maahantuonnin tullittomuus pää-         sisälly voimassa olevaan lakiin.
24845:  sääntöisesti aiheuta verottomuutta silloin, kun
24846:  tullittomuus perustuu tulleja koskevaan kan-
24847:  sainväliseen sopimukseen.                            9 luku. Vähennettävä vero
24848:     37 §. Pykälässä säädettäisiin verollisen elin-
24849:  tarvikejalosteen maahantuojalle maksettavasta           Luvussa säädettäisiin tuotantopanoshankin-
24850:  alkutuotevähennysjärjestelmään perustuvasta          tojen perusteella tehtävistä vähennyksistä. Vä-
24851:  palautuksesta. Säännösehdotus vastaa voimas-         hennysten ensisijaisena tarkoituksena on estää
24852:  sa olevan liikevaihtoverolain 28 § :ää ja eräitä     veron kertaantumista. Eräiden verottoman os-
24853:  elintarvikkeita koskevista poikkeuksista liike-      tohinnan perusteella tehtävien vähennysten ta-
24854:  vaihtoverolakiin annetun lain 5 §:ää. Pykälään       voitteena on alentaa elintarvikkeiden, rehujen
24855:  sisällytettäisiin palautuksen laskemistapaa kos-     ja lannoitteiden, lääkkeiden sekä eräiden ener-
24856:  keva säännös, joka vastaa nykyistä liikevaihto-      gian tuotannossa käytettävien polttoaineiden
24857:  verolain alkutuotevähennyksen ja palautuksen         hintoja.
24858:  laskemisperusteista annetun valtiovarainminis-          Voimassa olevassa laissa vähennysoikeus on
24859:  teriön päätöksen (1333/87) 4 §:ää.                   määritelty myyntitarkoituskäsitteen avulla. Li-
24860:     38 §. Pykälään sisältyisi lakiehdotuksen          säksi eräät tuotannolliset investoinnit on poik-
24861:   37 § :ssä tarkoitetun palautuksen takaisin peri-    keuslaeilla säädetty kokonaan tai osaksi vähen-
24862:   mistä vientitilanteissa koskeva säännös. Voi-       nyskelpoisiksi. Myyntitarkoituskäsitteestä eh-
24863:   massa olevan lain mukaan tulliviranomaiset          dotetaan luovuttavaksi ja vähennysoikeutta eh-
24864: 20                                     1990 vp. -     HE n:o 96
24865: 
24866: dotetaan laajennettavaksi arvonlisäverojärjes-        dostaisivat pykälän 1 ja 2 kohdan käyttöomai-
24867: telmän suuntaan. Pääsäännön mukaan kaikki             suutta koskevat säännökset, joilla vähennysoi-
24868: verollisessa toiminnassa käytettävät tuotanto-        keutta on fiskaalisista syistä rajoitettu. Muut
24869: panoshankinnat olisivat vähennyskelpoisia.            rajoitukset koskisivat henkilökunnan kulutuk-
24870: Fiskaalisista syistä pääsääntöön tehtäisiin kui-      seen tai edustuskäyttöön hankittavia hyödyk-
24871: tenkin merkittäviä poikkeuksia. Eräitä tuotan-        keitä tai johtuisivat nykyjärjestelmän sovelta-
24872: nollisia investointeja koskevista poikkeuksista       misalan suppeudesta aiheutuvista neutraali-
24873: liikevaihtoverolakiin annettu laki ja energiain-      suusnäkökohdista.
24874: vestointien liikevaihtoverovähennyksistä annet-          Pykälän 1 kohdassa tarkoitettu vähennyskel-
24875: tu laki ehdotetaan kumottavaksi ja tuotannolli-       voton käyttöomaisuus määriteltäisiin vastaa-
24876: sia investointeja koskevat vähennysoikeudet si-       vasti kuin aktivointipakon alainen käyttöomai-
24877: sällytettäväksi liikevaihtoverolakiin. Energiain-     suus elinkeinotulon verottamisesta annetussa
24878: vestointien erityissääntelystä ehdotetaan luo-        laissa. Vähennyskielto koskisi siten vain sellais-
24879: vuttavaksi.                                           ta käyttöomaisuutta, jonka taloudellinen käyt-
24880:    Valtiolle tilitettävän veron laskemisessa eh-      töaika on yli kolme vuotta. Jos tavaran talou-
24881: dotetaan siirryttäväksi kansainvälisesti yleiseen     dellinen käyttöaika on tätä lyhyempi, olisi
24882: vero-verosta menetelmään. Vero-verosta mene-          hankinta 41 §:n pääsäännön mukaisesti vähen-
24883: telmässä myynneistä suoritettavista veroista vä-      nyskelpoinen. Neutraalisuussyistä sellaiset ta-
24884: hennetään ostoista ja maahantuonneista suori-         varat, joiden taloudellinen käyttöaika on yli
24885: tettavat verot. Voimassa olevan lain mukaan           kolme vuotta, olisivat vähennyskelvottomia
24886: vero lasketaan myynnin verotusarvosta, joka           myös vuokraussopimuksen perusteella hankit-
24887: on verollisten myyntihintojen ja vähennyskel-         tuina. Vuokrakauden pituudella ei olisi merki-
24888: poisien ostohintojen erotus.                          tystä tavaran taloudellista käyttöaikaa arvioita-
24889:    41 §. Pykälän 1 momentti sisältäisi vähen-         essa. Käyttöomaisuushankinnat olisivat nykyi-
24890: nysoikeutta koskevan pääsäännön. Verovelvol-          seen tapaan vähennyskelpoisia silloin, kun nii-
24891: linen saisi tilitettävää veroa laskiessaan vähen-     tä käytetään verollisessa vuokraustoiminnassa.
24892: tää verollisen tuotantopanososton perusteella            Pykälän 2 kohdan mukaan vähennystä ei
24893: sen veron, jonka tuotantopanoksen myyjä on            saisi tehdä 1 kohdassa tarkoitettuun vähennys-
24894: velvollinen suorittamaan. Lisäksi verovelvolli-       kelvottomaan käyttöomaisuuteen kohdistuvista
24895: nen saisi vähentää maahantuomastaan tavaras-          perusparannusmenoista. Perusparannusmenot
24896: ta suoritettavan veron. Vähennysoikeuden              vastaisivat niitä menoja, joita elinkeinotulon
24897: edellytyksenä olisi, että tavara tai palvelu tulee    verottamisesta annetun lain mukaan ei voida
24898: käytettäväksi verollisessa liiketoiminnassa. Vä-      vähentää vuosikuluina. Käyttöomaisuuteen
24899: hentää saataisiin se vero, joka ostosta tai           kohdistuvien huolto- ja kunnossapitotöiden,
24900: maahantuonnista on lain mukaan suoritettava.          suurehkojenkin korjaustöiden sekä tällaisten
24901: Merkitystä ei vähennysoikeuden suhteen olisi          töiden yhteydessä asennettujen tavaroiden han-
24902: sillä, onko veron osuus eritelty ostolaskussa tai     kinnat olisivat 41 §:n pääsäännön mukaisesti
24903: onko vero tosiasiallisesti maksettu.                  vähennyskelpoisia.
24904:    Pykälän 2 momentissa määriteltäisiin tar-             Kuljetusalan yritykset eivät ole verovelvolli-
24905: kemmin, milloin tavara tai palvelu hankitaan          sia eivätkä siten voisi vähennysoikeuden avulla
24906: vähennykseen oikeuttavaan tarkoitukseen. Vä-          poistaa kuljetusvälineiden tai liikennepoltto-
24907: hennys saataisiin pääsäännön mukaan tehdä             nesteiden hankinnan yhteydessä suoritettavaa
24908: kaikista verollisessa liiketoiminnassa käytettä-      veroa. Neutraalisuussyistä myöskään verollista
24909: vistä tai kulutettavista tavaroista ja verollisista   liiketoimintaa, esimerkiksi teollisuutta tai tava-
24910: palveluista. Käyttöomaisuushankintojen vä-            rakauppaa harjoittava yritys ei saisi tehdä vä-
24911: hennysoikeutta on kuitenkin rajoitettu lakieh-        hennystä tällaisten tavaroiden hankinnasta.
24912: dotuksen 42 §:ssä. Verollisella liiketoiminnalla      Tämän vuoksi vähennysoikeus ei pykälän 3 ja
24913: tarkoitettaisiin toimintaa, joka aiheuttaa vero-      4 kohdan mukaan koskisi käyttöomaisuudeksi
24914: velvollisuuden. Vähennysoikeus koskisi siten          hankittuja moottoriajoneuvoja eikä niiden pe-
24915: esimerkiksi vientikauppaa harjoittavan yrityk-        rävaunuja. Vähennyskelvottomia olisivat myös
24916: sen hankkimia tavaroita ja palveluja.                 verolliset vesialukset, jotka yleensä hankitaan
24917:    42 §. Pykälässä lueteltaisiin 41 §:n pääsään-      huvi- tai virkistyskäyttöön. Mainitut tavarat
24918: nöstä tehtävät poikkeukset. Luettelo olisi tyh-       olisivat vähennyskelvottomia myös vuokraus-
24919: jentävä. Merkittävimmän poikkeuksen muo-              sopimuksen perusteella hankittuina. Vähentää
24920:                                        1990 vp. -     HE n:o 96                                       21
24921: 
24922: ei myöskään saisi hankintoja, jotka koskevat          la. Lakiehdotukseen ei sisälly teletoiminnan
24923: tällaisia ajoneuvoja ja aluksia varten hankittu-      harjoittajaa koskevaa voimassa olevan lain
24924: ja varaosia, tarvikkeita, moottoribensiiniä, die-     14 a §:ää vastaavaa erityissäännöstä asiakkaal-
24925: selöljyä sekä mainittuihin ajoneuvoihin ja            le luovutettavien telepäätelaitteiden ja muiden
24926: aluksiin kohdistuvia työsuorituksia. Verollista       tavaroiden vähennyskelpoisuudesta. Niistä voi-
24927: vuokraustoimintaa varten hankittuina edellä           taisiin kuitenkin nykyiseen tapaan tehdä vä-
24928: mainitut hyödykkeet olisivat kuitenkin vähen-         hennys lakiehdotuksen 41 §:n pääsäännön pe-
24929: nyskelpoisia.                                         rusteella.
24930:    Koska rakennustoiminta jäisi edelleen vero-           43 §. Merkittävän poikkeuksen aktivoitavan
24931: tuksen ulkopuolelle, uudisrakennuksen tai var-        käyttöomaisuuden vähennyskiellosta muodos-
24932: sinaisen rakennustyön ostohintaan ei sisältyisi       taisivat lakiehdotuksen 43 ja 44 §:ssä olevat
24933: avointa liikevaihtoveroa eikä ostosta siten voi-      tuotannollisia investointeja koskevat säännök-
24934: taisi tehdä vähennystä. Neutraalisuussyistä vä-       set. Kone- ja laiteinvestointivähennystä koske-
24935: hennystä ei pykälän 5 kohdan mukaan saisi             vat säännökset sisältyisivät 43 §:ään.
24936: tehdä myöskään verovelvollisen itse hankki-              Vähennysoikeus koskisi edelleen vain välittö-
24937: masta rakennusmateriaalista tai verollisista          mästi tuotantotoiminnassa käytettäviä koneita,
24938: työsuorituksista. Vähennysoikeuden rajoitus           laitteita ja työkaluja. Tämä merkitsisi toisaalta
24939: koskisi vain käyttöomaisuudeksi tai vuokraoi-         vähennysoikeuden rajoittamista periaatteessa
24940: keudella hankittuja rakennuksia. Rakennuk-            vain tuotantoalueena käytettäviin koneisiin ja
24941: seen kohdistuvan verollisen työsuorituksen            laitteisiin mutta toisaalta myös sitä, että tuo-
24942: myyjä saisi edelleen tehdä vähennyksen verol-         tantoalueelia tapahtuvaa toimintaa olisi tarkas-
24943: lista myyntiä varten hankkimastaan materiaa-          teltava kokonaisuutena. Välittömästi tuotanto-
24944: lista ja verollisista työsuorituksista. Teollisuus-   toiminnassa käytettäviä olisivat siten varsinais-
24945: rakennuksesta tehtävästä erityisvähennyksestä         ten tuotantokoneiden lisäksi esimerkiksi tuo-
24946: säädettäisiin lakiehdotuksen 44 §:ssä.                tantotoiminnan valvontaan ja seurantaan sekä
24947:    Tasapuolisuussyistä vähennysoikeus ei pykä-        tuotannon apuvälineinä käytettävät laitteet,
24948: län 6 kohdan mukaan koskisi työsuhdeasunto-           tuotantokoneiden sähkön jakeluun liittyvät
24949: ja taikka vapaa-ajan- tai virkistystiloja varten      laitteet sekä tuotantokoneiden huoltoon ja kor-
24950: hankittua energiaa eikä myöskään muita mai-           jaukseen käytettävät laitteet. Sen sijaan muual-
24951: nittuja tiloja palvelevia hyödykkeitä.                la kuin tuotantoalueelia raaka-aineiden han-
24952:     Pykälän 7 kohdan mukaan vähennysoikeus            kintaan käytettäviä koneita ja laitteita samoin
24953: ei koskisi edustuskäyttöön hankittuja alkoholi-       kuin toimisto- ja sosiaalitiloissa käytettäviä
24954: juomia ja tupakkatuotteita. Vähennyskielto            laitteita ei edelleenkään katsottaisi käytettävän
24955:  koskisi sekä omissa tiloissa että ravintolassa       välittömästi tuotantotoiminnassa.
24956: tapahtuvaa edustamista. Sen sijaan aterioiden            Vähennysoikeutta ehdotetaan laajennetta-
24957: ja elintarvikkeiden hankinnat olisivat lakiehdo-      vaksi koskemaan koneiden ja laitteiden lisäksi
24958:  tuksen 41 §:n pääsäännön mukaisesti vähen-           tuotannollisessa toiminnassa välittömästi käy-
24959:  nyskelpoisia.                                        tettävää kalustoa, tuotantoalueelia käytettäviä
24960:     Vähennystä ei pykälän 8 kohdan mukaan             moottoriajoneuvoja sekä niissä ja muissa tuo-
24961:  saisi tehdä lahjoitustarkoitukseen hankituista       tannollisissa koneissa käytettävää moottoriben-
24962:  tavaroista. Itse valmistettujen sekä alunperin       siiniä ja dieselöljyä. Vähennysoikeuden edelly-
24963:  vähennykseen oikeuttavaan käyttöön hankittu-         tyksiä ehdotetaan tarkistettavaksi siten, että
24964:  jen tavaroiden lahjoittamisesta suoritettaisiin      ratkaisevaa ei enää olisi pääasiallinen käyttö
24965:  vastaavasti veroa omaa käyttt,ä koskevien            vähennykseen oikeuttavassa toiminnassa, vaan
24966:  säännösten perusteella. Tavanomaisiksi mai-          vähennys tehtäisiin kuten muistakin tavaroista
24967:  noslahjoiksi tapahtuvat tavarahankinnat olisi-       vähennykseen oikeuttavan käytön suhteessa.
24968:  vat vähennyskelpoisia. Henkilökunnalle esi-             Voimassa olevan energiainvestointeja koske-
24969:  merkiksi merkkipäivälahjoina luovutettavista         van lain mukaan vähennyskelpoisia ovat vain
24970:  tavaroista ei vähennystä voitaisi tehdä. Niin        sellaiset energian tuotannossa käytettävät ko-
24971:  sanotut pakolliset ilmaisluovutukset olisivat        neet ja laitteet, jotka liittyvät mainitussa laissa
24972:  säännöksen estämättä verottomia.                     määriteltyyn vähennykseen oikeuttavaan ra-
24973:     Pykälän 9 kohdan mukaan telepalvelujen            kennusinvestointiin sitä käyttöön otettaessa.
24974:  vähennysoikeutta rajoitettaisiin fiskaalisista       Energian tuotannossa käytettävien koneiden ja
24975:  syistä voimassa olevaa lakia vastaavalla taval-      laitteiden erityissääntelystä ehdotetaan luovut-
24976: 22                                     1990 vp. -     HE n:o 96
24977: 
24978: tavaksi. Energian tuotantoon sovellettaisiin sa-      12,76 prosenttia rakennuksen hankintamenos-
24979: moja periaatteita kuin muuhunkin tavaroiden           ta. Vähennys vastaisi suuruudeltaan nykyistä
24980: tuotantoon. Vähennysoikeus koskisi tällöin            ostohinnasta tehtävää 75 prosentin vähennystä
24981: kaikkia välittömästi energian tuotannossa käy-        ja keskimäärin rakennuksen hintaan sisältyvän
24982: tettäviä koneita, laitteita ynnä muita sellaisia      piilevän veron määrää ehdotettu verokannan
24983: tavaroita.                                            korotus huomioon otettuna.
24984:    Voimassa olevan lainsäädännön mukaan vä-              Pykälän 2 momentissa vähennysoikeutta eh-
24985: hennysoikeus ei koske vuokrasopimuksen no-            dotetaan laajennettavaksi koskemaan uudisra-
24986: jalla hankittuja koneita ja laitteita. Työsuori-      kentamisen lisäksi teollisuusrakennuksen pe-
24987: tuksista vähennyskelpoisia ovat tuotannollisia        rusparannusmenoja. Vähennyskelpoisia olisi-
24988: investointeja koskevan lain mukaan tuotannol-         vat sellaiset perusparannusmenot, jotka koh-
24989: listen koneiden, laitteiden ja niiden osien han-      distuvat vanhaan teollisuusrakennukseen tai
24990: kinnan yhteydessä suoritettavat verolliset asen-      jotka aiheutuvat muussa käytössä olleen raken-
24991: nustyöt. Energiainvestointien osalta vähenny-         nuksen muuttamisesta teollisuusrakennukseksi.
24992: soikeus rajoittuu nykyisin niihin asennustöihin,      Perusparannusmenot vastaisivat niitä menoja,
24993: jotka liittyvät vähennyskelpoiseen rakennusin-        jotka elinkeinotulon verottamisesta annetun
24994: vestointiin sitä käyttöön otettaessa. Pykälän 2       lain mukaan on aktivoitava. Vähennystä ei
24995: momentissa ehdotetaan vähennysoikeutta laa-           voitaisi tehdä sellaisista vanhojen rakennusten
24996: jennettavaksi koskemaan vuokrasopimuksen              suurehkoistakaan korjaustöistä aiheutuvista
24997: perusteella hankittuja tavaroita sekä kaikkia         menoista, jotka tuloverotuksessa voidaan vä-
24998: verollisia työsuorituksia, jotka kohdistuvat          hentää vuosikuluina.
24999: tuotannollisessa toiminnassa välittömästi käy-           Pykälän 3 momentissa säädettäisiin vähen-
25000: tettäviin tavaroihin. Vähennyskelpoisiksi tulisi-     nyksen laskemisen perusteesta. Nykyisestä ra-
25001: vat siten myös mainittujen tavaroiden huolto-         kennuksen ostohinnan yksityiskohtaisesta mää-
25002: ja korjaustyöt.                                       rittelystä ehdotetaan luovuttavaksi. Hankinta-
25003:    Pykälän 3 momentin mukaan vähennys saa-            meno määriteltäisiin vastaavasti kuin elinkei-
25004: taisiin tehdä myös sellaisista koneista, laitteista   notulon verottamisesta annetussa laissa. Han-
25005: ja kalustosta, jotka tavaran valmistuuaja luo-        kintamenona pidettäisiin rakennuksen hankin-
25006: vuttaa korvauksetta alihankkijalle valmistutta-       nasta ja valmistuksesta tai perusparannustyös-
25007: jalle tapahtuvassa työssä käytettäväksi. Nykyi-       tä johtuneiden välittömien menojen määrää.
25008: sessä käytännössä tällaisia hankintoja ei ole         Rakennuttajalta hankitun rakennuksen han-
25009: katsottu vähennyskelpoisiksi.                         kintamenon määrittely tapauksissa, joissa han-
25010:    Lakiehdotukseen ei sisälly voimassa olevan         kintamenoa ei voida luotettavasti selvittää,
25011: lain 14 §:n 2 momentissa olevaa muotteja,             vastaisi nykyistä sääntelyä.
25012: malleja, painolaattoja, puristin- ja kuivaus-            Pykälän 4 momentissa määriteltäisiin teolli-
25013: huopia sekä viiroja koskevaa erityissäännöstä.        suusrakennus. Teollisuusrakennuksia olisivat
25014: Mainittujen tavaroiden hankinnat olisivat kui-        nykyiseen tapaan sellaiset rakennukset ja pysy-
25015: tenkin nykyiseen tapaan vähennyskelpoisia,            vät rakennelmat, joita käytetään tehtaana tai
25016: koska niitä käytetään aina välittömästi tavaran       työpajana taikka joissa harjoitetaan romun tai
25017: valmistustoiminnassa tai niiden taloudellinen         jätteen käsittelyä uudelleen käyttöä varten.
25018: käyttöaika ei ylitä kolmea vuotta.                    Voimassa olevan energiainvestointeja koskevan
25019:    44 §. Nykyistä teollisuusrakennusvähennystä        lain mukaan energian tuotantolaitosten vähen-
25020: koskevat säännökset sisältyisivät 44 ja               nysoikeus on rajattu koskemaan tiettyjä uusin-
25021: 45 §:ään.                                             vestointeja. Energian tuotannossa käytettävät
25022:    Pykälän 1 momentin mukaan verovelvolli-            rakennukset ehdotetaan rinnastettavaksi mui-
25023: nen saisi tehdä laskennallisen vähennyksen            hin teollisuusrakennuksiin, jolloin vähennys
25024: teollisuusrakennukseen sisältyvän piilevän ve-        voitaisiin tehdä kaikista uusista energian tuo-
25025: ron poistamiseksi. Vähennys voitaisiin tehdä          tantolaitoksista.
25026: rakennustyön suorittajalta tai rakennuttajalta           Teollisuusrakennuksilla pidettäisiin 4 mo-
25027: hankitusta taikka itse rakennetusta verollisessa      mentin 3 kohdan mukaan myös liitännäis-
25028: liiketoiminnassa käytettävästä uudesta teolli-        rakennuksia. Vähennys saataisiin nykyiseen ta-
25029: suusrakennuksesta. Vero-verosta menetelmästä          paan tehdä rakennuksesta ja pysyvästä raken-
25030: johtuen vähennettävä määrä ilmaistaisiin las-         nelmasta, jota käytetään tuotannolliseen toi-
25031: kennallisena verona. Vähennettävä määrä olisi         mintaan välittömästi liittyvänä käyttö-, tutki-
25032:                                        1990 vp. -     HE n:o 96                                     23
25033: 
25034: mus- tai kehittämislaboratoriona, jätteenpuh-         koskee vain rakennusvientiä. Vähennysoikeus
25035: distus- tai käsittelylaitoksena taikka varastona.     koskisi myös käyttöomaisuushankintoja.
25036: Energialaitosten osalta ehdotetaan luovutta-             47 §. Pykälän 1 momentissa lueteltaisiin ne
25037: vaksi siitä voimassa olevaan lainsäädäntöön           tapaukset, joissa voimassa olevan lain 18, 18 a
25038: sisältyvästä vaatimuksesta, että liitännäisraken-     ja 23 §:n mukaan saadaan tehdä vähennys
25039: nukset on rakennettava tuotantolaitoksen ra-          verottomasta ostohinnasta. Vero-verosta mene-
25040: kentamistyön yhteydessä.                              telmästä johtuen vähennettävä määrä ilmaistai-
25041:    Nykyistä tuotannollisia investointeja koske-       siin laskennallisena verona. Vähennettävä mää-
25042: vaa lakia on tulkittu siten, että vähennystä ei       rä olisi 17,01 prosenttia tavaran ostohinnasta
25043: saada tehdä toimisto- ja sosiaalitiloista, jotka      tai maahantuodun tavaran veron perusteesta.
25044: eivät fyysisesti liity tehtaaseen tai työpajaan.      Vähennys vastaisi suuruudeltaan nykyistä osto-
25045: Lisäksi mainittujen tilojen vähennyskelpoisuu-        hinnan perusteella tehtävää vähennystä ehdo-
25046: den edellytyksenä on, että ne pääasiallisesti         tettu verokannan korotus huomioon otettuna.
25047: palvelevat juuri siinä rakennuksessa harjoitet-          Valmistajalta ostetun lannoite- ja rehuaineen
25048: tua toimintaa, jonka yhteyteen ne on rakennet-        vähennyskelpoisuuden edellytyksiä ehdotetaan
25049: tu. Koska mainittujen rakennusten vähennys-           tarkistettavaksi sanonnallisesti. Nykyisin laissa
25050: kelpoisuus on perusteltua myös silloin, kun ne        olevaa mainintaa siitä, että valmistajan tulee
25051: lainsäädännöllisistä, kaavoituksellisista tai tar-    olla alkuperäinen valmistaja, ei sisälly säännös-
25052: koituksenmukaisuussyistä on rakennettava eril-        ehdotukseen. Kaukolämmön tuotannossa käy-
25053: leen itse tehdas- tai työpajarakennuksesta, eh-       tettävän polttohakkeen, -puupuristeen ja polt-
25054: dotetaan, että toimisto- ja sosiaalitilojen vä-       toaineena yleisesti käytettävän teollisuuden jä-
25055: hennyskelpoisuuden edellytykseksi säädettäi-          teaineen vähennyskelpoisuuden edellytyksiä eh-
25056: siin toiminnallinen liittyminen tuotannolliseen       dotetaan neutraalisuussyistä muutettavaksi si-
25057: toimintaan. Vastaava periaate on nykyisin             ten, että vähennystä ei nykyiseen tapaan tehtäi-
25058: omaksuttu energ1amvestointeja koskevassa              si polttoaineen pääasiallisen käyttötarkoituk-
25059: laissa. Toimisto- ja sosiaalirakennusten lisäksi      sen perusteella, vaan siltä osin kuin polttoai-
25060: vähennysoikeus laajenisi koskemaan periaat-           netta käytetään kaukolämmön tuotannossa.
25061: teessa kaikkia tuotantoalueelia olevia tuotan-
25062:                                                          Pykälän 2 momentissa määriteltäisiin mai-
25063: nollista toimintaa palvelevia rakennuksia ja
25064: pysyviä rakennelmia, esimerkiksi prosessiput-         don ja teuraseläimen vähennyksen perusteena
25065:                                                       oleva ostohinta voimassa olevan lainsäädännön
25066: kistojen ja kuljetinlaitteiden kannatinrakennel-
25067:                                                       mukaisesti.
25068: mia.
25069:     Pykälän 5 momenttiin sisältyisi kaukoläm-            Pykälän 3 momentin mukaan laskennallinen
25070: pöverkon vähennyskelpoisuutta koskeva ny-             vero voitaisiin vähentää myös silloin, kun alku-
25071:  kyistä vastaava säännös.                             tuottaja ottaa jalostamattoman alkutuotteen
25072:    45 §. Pykälään sisältyisi teollisuusrakennuk-      käytettäväksi verollisessa liiketoiminnassa, tai
25073:  sen osittaista vähennysoikeutta koskeva ny-          kun kotimaisen polttoaineen alkutuottaja ottaa
25074:  kyistä vastaava säännös. Voimassa olevan lain        valmistaruansa tavaran vähennykseen oikeutta-
25075:  mukaan valtiovarainministeriö vahvistaa ne pe-       vaan käyttöön. Vähennyksen peruste olisi
25076:  rusteet, joiden mukaan vähennyskelpoinen             kummassakin tapauksessa tavaran käypää os-
25077:  suhteellinen osuus rakennuksen ostohinnasta          tohintaa vastaava arvo. Säännösehdotukset
25078:  lasketaan. Tällaista yksityiskohtaista sääntelyä     vastaavat voimassa olevaa lakia.
25079:  ei lakiehdotuksessa ole pidetty tarpeellisena.          Eräitä elintarvikkeita koskevista poikkeuk-
25080:  Vähennyskelpoinen suhteellinen osuus lasket-         sista liikevaihtoverolakiin annetun lain 2 §:n
25081:  taisiin pykälään sisältyvän jakosäännön perus-       mukaan, sellaisena kuin se on pysyvässä muo-
25082:  teella.                                              dossaan, paahtamattoman kahvin maahan-
25083:     46 §. Koska veron tarkoituksena on kohdis-        tuonti on verotonta. Lisäksi mahaantuoja saa
25084:  tua vain Suomessa tapahtuvaan kulutukseen,           vähentää kahvin verottoman maahantuontiar-
25085:  verosta ehdotetaan vapautettavaksi kaikki ve-        von. Mainittu lainkohta on ollut vuodesta 1985
25086:  rovelvollisen Suomesta ulkomaille viemät tava-       lähtien vuosittain annetuilla laeilla (viimeksi
25087:  rat ja palvelut, joita ei ole käytetty Suomessa.      1075/89) väliaikaisesti kumottuna. Kahviin eh-
25088:  Merkitystä ei olisi sillä, käytetäänkö niitä ulko-   dotetaan sovellettavaksi nykyistä väliaikaisesti
25089:  mailla verollisessa vai verotuksen ulkopuolises-     voimassa olevaa verokohtelua, jonka mukaan
25090:  sa toiminnassa. Nykyisin vastaava verottomuus        kahvi on normaalisti verotettava tavara. Tä-
25091: 24                                    1990 vp. -    HE n:o 96
25092: 
25093: män vuoksi pykälään ei sisälly kahvia koske-        roita, joten se ei soveltuisi tapaukseen, jossa
25094: vaa erityissäännöstä.                               alunperin muuhun käyttöön hankittu rakennus
25095:    48 §. Laskennallinen vähennys tehtäisiin li-     otetaan myöhemmin teollisuusrakennuksena
25096: hasta 1,5-kertaisena sekä maidosta 1,6-kertai-      käytettäväksi.
25097: sena. Säännösehdotus vastaa kumottavaksi eh-           Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan selkeyden
25098: dotetun eräitä elintarvikkeita koskevista poik-     vuoksi otettavaksi nimenomainen säännös sii-
25099: keuksista liikevaihtoverolakiin annetun lain        tä, että 1 momentissa tarkoitettu laskennalli-
25100: 3 §:ää (443/80) sekä 4 §:ää, sellaisena kuin se     nen vähennys saadaan tehdä myös alkuvaras-
25101: on väliaikaisesti muutettuna (1075/89).             tosta.
25102:    49 §. Pykälässä lueteltaisiin ne jalostamatto-      53 §. Pykälässä säädettäisiin vähennysoikeu-
25103: mat alkutuotteet, joista voidaan tehdä lasken-      desta tilanteissa, joissa samaa hyödykettä käy-
25104: nallinen vähennys lakiehdotuksen 47 §:n 1 mo-       tetään sekä vähennykseen oikeuttavaan että
25105: mentin 1 kohdan nojalla. Luettelo vastaisi          muuhun tarkoitukseen. Nykykäytännön mu-
25106: voimassa olevan lain 4 §:n 1 momenttia. Alku-       kaan vähennysoikeus määräytyy tavaran tai
25107: tuoteluettelo ryhmiteltäisiin kuitenkin uudel-      palvelun pääasiallisen käyttötarkoituksen pe-
25108: leen.                                               rusteella. Liian kaavamaisena nykyinen menet-
25109:    50 §. Verovelvollinen apteekkari saisi tehdä     tely johtaa epäneutraaleihin tilanteisiin. Tämän
25110: laskennallisen vähennyksen lääketehtaalta tai       vuoksi ehdotetaan, että vähennys tehtäisiin
25111: lääketukkukaupalta ostamastaan tai itse maa-        siltä osin kuin tavaraa tai palvelua käytetään
25112: hantuomastaan lääketuotteesta. Säännösehdo-         vähennykseen oikeuttavaan tarkoitukseen.
25113: tus vastaa voimassa olevan lain 18 §:n 1 mo-        Käytännön syistä vähennys tehtäisiin täysimää-
25114: mentin e kohtaa.                                    räisenä, jos vähennykseen oikeuttava käyttö
25115:    Lääketuotteista tehty laskennallinen vähen-      olisi vähintään 90 prosenttia. Vastaavasti vä-
25116: nys olisi lakiehdotuksen 10 luvun säännösten        hennystä ei tehtäisi lainkaan, jos vähennykseen
25117: mukaisesti palautettava samoin perustein kuin       oikeuttava käyttö olisi enintään 10 prosenttia.
25118: alkutuotteista, rehuista ja lannoitteista tehty        54 §. Vähennettyä veroa olisi oikaistava saa-
25119: vähennys. Tämän vuoksi lakiehdotukseen ei           tujen ostohyvitysten johdosta. Viittauksena la-
25120: sisälly voimassa olevan lain 18 §:n 3 moment-       kiehdotuksen 25 §:n 1 momentin 1 kohtaan
25121: tia vastaavaa säännöstä.                            järjestettäisiin osto- ja myyntipuolen oikaisu-
25122:    51 §. Vuokratiloissa tai kiinteistöyhtiön ti-    erien verokohtelun vastaavuus.
25123: loissa toimivat verovelvolliset eivät voi nykyi-
25124: sin tehdä vähennystä käyttämästään energiasta
25125: silloin, kun vuokranantaja tai kiinteistöyhtiö      JO luku. Vähennetyn laskennallisen veron
25126: veloittaa energiasta. Veron kertaantumisen es-               palauttaminen
25127: tämiseksi verovelvolliselle ehdotetaan myön-
25128: nettäväksi vähennysoikeus myös tällaisissa ti-         Vähennetyn laskennallisen veron palauttami-
25129: lanteissa. Vähentää saataisiin vain määrä, joka     nen tulisi kysymykseen vastaavissa tilanteissa,
25130: vastaa vuokranantajan tai kiinteistöyhtiön os-      joissa verottoman ostohinnan vähennys on voi-
25131: tamasta energiasta tai polttoaineesta suoritetta-   massa olevan lain 18 §:n 2 momentin (604/89)
25132: vaa veroa.                                          sekä eräitä elintarvikkeita koskevista poik-
25133:    52 §. Pykälän 1 momentti koskisi tilanteita,     keuksista liikevaihtoverolakiin annetun lain
25134: joissa alunperin muuhun käyttöön hankittu           6 §:n (1075/89) nojalla palautettava. Lakieh-
25135: tavara otetaan myöhemmin vähennykseen oi-           dotukseen ei sisälly viimeksi mainitun lain
25136: keuttavaan käyttöön. Verovelvolliselle ehdote-      7 §:ää vastaavaa säännöstä. Laskennallinen ve-
25137: taan tällöin myönnettäväksi oikeus laskennalli-     ro palautettaisiin siten yhdenmukaisin perus-
25138: sen vähennyksen tekemiseen. Vähennettävä            tein riippumatta siitä, onko kysymys maidon ja
25139: määrä olisi 17,01 prosenttia tavaran alkuperäi-     lihan korotetusta vähennyksestä vai yhdenker-
25140: sestä ostohinnasta tai tätä alemmasta todennä-      taisesta vähennyksestä.
25141: köisestä luovutushinnasta. Verollisesta hinnas-        55 §. Pykälä sisältäisi maastaviennin yhtey-
25142: ta tehtävä vähennys vastaisi verottomasta hin-      dessä tapahtuvaa laskennallisen veron palaut-
25143: nasta 20,5 prosentin verokannan mukaan las-         tamista koskevat säännökset.
25144: kettavaa vähennystä. Voimassa olevassa laissa          56 §. Pykälä koskisi kotimaan myynnin yh-
25145: ei ole vastaavaa säännöstä, mistä aiheutuu          teydessä tapahtuvaa laskennallisen veron pa-
25146: epäneutraalisuutta. Säännös koskisi vain tava-      lauttamista.
25147:                                       1990 vp. -     HE n:o 96                                      25
25148: 
25149:    57§. Pykälä sisältäisi nykyistä vastaavan         sen, kohdistettaisiin veloittamatta olevat erät
25150: valtuussäännöksen. Voimassa olevan lain mu-          verollisen liiketoiminnan viimeiselle kalenteri-
25151: kaan tehtyä vähennystä ei ole palautettava, jos      kuukaudelle.
25152: vähennyksen määrä on vähemmän kuin kolme                60 §. Ehdotetun ajallista kohdistamista kos-
25153: prosenttia maastavietävän tuotteen myyntihin-        kevan pääsäännön mukaan verovelvolliset so-
25154: nasta. Vastaava määräys sisällytettäisiin uuden      veltaisivat suoriteperustetta siten, että tilikau-
25155: liikevaihtoverolain nojalla annettavaan valtio-      den aikana voitaisiin soveltaa laskutusperustet-
25156: varainministeriön päätökseen.                        ta. Voimassa olevan lain mukaan vähittäis-
25157:                                                      kauppaa tai siihen verrattavaa toimintaa har-
25158:                                                      joittavat verovelvolliset saavat jaksottaa myyn-
25159: 11 luku. Ajallinen kohdistaminen                     tinsä maksuperusteen mukaisesti. Vähittäis-
25160:                                                      kauppojen oikeutta pääsäännöstä poikkeavan
25161:    Luvussa säädettäisiin yksittäisten myyntien       maksuperusteen käyttöön ei ole enää pidettävä
25162: ja vähennysten jaksottamisesta asianomaiselle        tarkoituksenmukaisena. Sen sijaan ammatin-
25163: kalenterikuukaudelle veron tilittämistä varten.      harjoittajille, jotka kirjanpitolain mukaan saa-
25164: Voimassa olevan lain ajallista kohdistamista         vat pitää maksuperusteista kirjanpitoa, ehdote-
25165: koskevat säännökset perustuvat laskutusperi-         taan myönnettäväksi oikeus tilittää vero mak-
25166: aatteeseen. Elinkeinotulon verottamisesta an-        suun perustuen. Verovelvollisuuden päättyessä
25167: netun lain vastaavat säännökset perustuvat           olisi maksuperustetta käyttäneen verovelvolli-
25168: suoriteperiaatteeseen. Pääkirjanpidon ja liike-      sen suoritettava vero kertymättä olevista myyn-
25169: vaihtoverolaskennan vertailtavuuden paranta-         tihinnoista verollisen liiketoiminnan viimeiseltä
25170: miseksi ehdotetaan, että myös liikevaihtovero-       kalenterikuukaudelta.
25171: tuksessa otettaisiin käyttöön suoriteperiaate.          61 §. Nykyisin myynnin oikaisuerät vähen-
25172:    58§. Pykälä sisältäisi myynnin ajallista koh-     netään niiden autokuukaudelta ja luottotap-
25173: distamista koskevan pääsäännön. Vero suori-          piot silloin, kun ne ovat syntyneet. Oikaisu-
25174: tettaisiin siltä kalenterikuukaudelta, jonka ai-     erien ja luottotappioiden vähennysajankohta
25175: kana myyty tavara on toimitettu tai palvelu          ehdotetaan sidottavaksi kirjanpitokäytäntöön.
25176: suoritettu.     Suoriteperustetta sovellettaisiin    Vähennykset tehtäisiin siltä kuukaudelta, jolle
25177: myös osamaksukauppaan, jolloin vero suori-           mainitut erät on hyvän kirjanpitotavan mu-
25178: tettaisiin toimittamisajankohdan perusteella         kaan kirjattava. Pykälän 2 momenttiin ehdote-
25179: koko myyntihinnasta. Vuokrauksessa veroa             taan sisällytettäväksi voimassa olevasta laista
25180: suoritettaisiin vuokra-ajan perusteella kullekin     puuttuva säännös verovelvollisuuden päättymi-
25181: kalenterikuukaudelle kohdistuvasta vuokra-           sen jälkeen tehtävien oikaisujen ajallisesta koh-
25182: maksusta. Merkitystä ei tällöin olisi sillä, mil-    distamisesta.
25183: loin vuokraesine on toimitettu tai milloin              62 §. Lakiin ehdotetaan otettavaksi nykyistä
25184: vuokramaksu on veloitettu tai maksettu. Oma          verotuskäytäntöä vastaava säännös laskennalli-
25185: käyttö kohdistettaisiin nykyiseen tapaan sille       sen veron palauttamisen ajallisesta kohdistami-
25186: kalenterikuukaudelle, jonka aikana tavara ote-       sesta.
25187: taan omaan käyttöön.                                    63 §. Myös vähennyksiin ehdotetaan sovel-
25188:    59§. Käytännössä kirjaukset tehdään lasku-        Iettavaksi nykyisen laskutusperusteen asemesta
25189: jen perusteella ja kirjanpito vasta tilinpäätöstä    suoriteperustetta. Pykälään sisältyisi vähennys-
25190: laadittaessa oikaistaan suoriteperusteiseksi.        ten ajallista kohdistamista koskeva pääsääntö.
25191: Kun liikevaihtovero on suoritettava kuukausit-       Vähennys kohdistettaisiin sille kalenterikuu-
25192: tain, aiheuttaisi ehdoton suoriteperusteen nou-      kaudelle, jonka aikana tavara tai palvelu on
25193:  dattaminen lisätyötä veroa laskettaessa. Tämän      vastaanotettu. Osamaksuehdoin ostetusta tava-
25194: vuoksi pykälässä ehdotetaan, että verovelvolli-      rasta vähennys tehtäisiin kokonaisuudessaan
25195:  sella olisi oikeus tilikauden aikana käyttää        vastaanottoajankohdan perusteella. Vuokralle
25196:  laskutusperustetta. Tilikauden päättyessä ve-       otetusta tavarasta vähennys tehtäisiin vuokra-
25197:  loittamatta olevat erät tulisi ilmoittaa tilikau-   ajan perusteella kullekin kalenterikuukaudelle
25198:  den viimeisen kalenterikuukauden myyntinä ja        kohdistuvasta vuokramaksusta. Jos alun perin
25199:  maksaa valtiolle tältä kalenterikuukaudelta tili-   muuhun käyttöön hankittu tavara otettaisiin
25200:  tettävän veron maksamisen yhteydessä. Jos           myöhemmin vähennykseen oikeuttavaan käyt-
25201:  verovelvollinen kesken tilikautta lopettaisi ko-    töön, vähennys tehtäisiin tavaran käyttöönot-
25202:  konaan verollisen liiketoiminnan harjoittami-       tohetken perusteella. Maahantuodusta tavaras-
25203: 4   300444U
25204: 26                                      1990 vp. -     HE n:o 96
25205: 
25206: ta vähennys tehtäisiin kuten nykyisinkin siltä            70§. Pykälän 2 ja 3 momentissa tarkoitetuil-
25207: kalenterikuukaudelta, jonka aikana tavara on           le takaisinmaksun ennakkoa koskeville hake-
25208: tullattu.                                              muksille ei voimassa olevassa laissa ole asetettu
25209:    64 §. Voimassa olevan tuotannollisia inves-         markkamääräistä alarajaa. Hakemusmenette-
25210: tointeja koskevan lain mukaan teollisuusraken-         lyn käyttöä vähäisten palautusten maksamiseen
25211: nusvähennyksen tekoajankohta vaihtelee ra-             ei voida pitää hallinnollisesti tarkoituksenmu-
25212: kennushankkeen toteuttamistavasta riippuen.            kaisena. Tämän vuoksi ehdotetaan, että vero-
25213: Menettelyn yhdenmukaistamiseksi ehdotetaan,            hallitukselle annettaisiin oikeus määrätä hake-
25214: että vähennys tehtäisiin kaikissa tapauksissa          muksesta palauteHavan veron pienin palautet-
25215: maksuun perustuen. Mikäli verovelvollinen ot-          tava määrä. Tätä määrää pienemmät palautuk-
25216: taisi rakennustyössä käytettäväksi itse valmis-        set maksettaisiin verovelvolliselle pykälän 1
25217: tamaansa rakennusmateriaalia tai alunperin             momentin mukaisesti tilikausi-ilmoituksen kä-
25218: muuhun käyttöön hankkimiaan tavaroita, vä-             sittelyn yhteydessä.
25219: hennys tehtäisiin kuitenkin siltä kuukaudelta,
25220: jonka aikana tavara otettaisiin rakennustyössä
25221: käytettäväksi.                                         13 luku. Veroviranomaiset
25222:    65 § . Ostoista tehtäviin vähennyksiin voitai-
25223: siin tilikauden aikana soveltaa laskutusperus-            Luku (71-74 §) sisältäisi veroviranomaisia
25224: tetta vastaavasti kuin lakiehdotuksen 59 §:ssä         koskevat nykyistä vastaavat säännökset seuraa-
25225: on myynnin osalta ehdotettu.                           vin muutoksin ja lisäyksin.
25226:    66 § . Ammatinharjoittajalla olisi oikeus teh-         72 §. Pykälässä määriteltäisiin lääninverovi-
25227: dä vähennys maksuun perustuen vastaavasti              raston alueellinen toimivalta nykyiseen tapaan
25228: kuin lakiehdotuksen 60 §:ssä on myynnin osal-          verovelvollisen kotikunnan perusteella. Liike-
25229: ta ehdotettu. Vastaava säännös puuttuu nykyi-          vaihtoveron ja työnantajasuoritusten valvonta-
25230: sestä laista.                                          menettelyn yhdenmukaistamiseksi kotikunnan
25231:    67 §. Vähennyksen oikaisun ajankohta si-            määrittelyä ehdotetaan täsmennettäväksi siten,
25232: dottaisiin kirjanpitokäytäntöön vastaavasti            että kotikuntana pidettäisiin kuntaa, jossa ve-
25233: kuin lakiehdotuksen 61 §:ssä on myynnin oi-            rovelvolliselle verotuslain (482/58) mukaan on
25234: kaisuerien osalta ehdotettu. Jos oikaisuerä saa-       määrättävä valtionvero. Säännösehdotus vas-
25235: taisiin ja luottotappio palautuisi verovelvolli-       taa ennakkoperintälain (418/59) 56 §:ää. Ulko-
25236: suuden päätyttyä, nämä erät kohdistettaisiin           maalaisen osalta toimivaltainen lääninverovi-
25237: toiminnan viimeiselle kalenterikuukaudelle.            rasto olisi verotuslain säännösten perusteella
25238: Vastaavat säännökset puuttuvat voimassa ole-           Uudenmaan lääninverovirasto.
25239: vasta laista.
25240: 
25241:    Luvut 12-19 koskevat lähinnä verotusme-             14 luku. Ilmoittamisvelvollisuus
25242: nettelyä, muutoksenhakua ja hallintoa. Sään-
25243: nöksiin ehdotetaan tehtäväksi aineellisen lain-           Luku (75-85 §) sisältäisi ilmoittamisvelvol-
25244: säädännön muuttamisesta johtuvat tarkistuk-            lisuutta koskevat nykyistä vastaavat säännök-
25245: set.                                                   set seuraavin muutoksin ja lisäyksin.
25246:                                                           76 §. Pykälään ei otettaisi nykyisessä laissa
25247:                                                        olevaa nimenomaista säännöstä siitä, että kuu-
25248: 12 luku. Veron maksaminen                              kausi-ilmoitus voidaan antaa myös pyhäpäivän
25249:                                                        jälkeisenä arkipäivänä. Tätä periaatetta sovel-
25250:   Lukuun (68-70 §) sisältyisivät veron tilittä-        lettaisiin kuitenkin edelleen säädettyjen määrä-
25251: mistä koskevat nykyistä vastaavat säännökset           aikain laskemisesta annetun lain nojalla (150/
25252: seuraavin muutoksin ja lisäyksin.                      30).
25253:   68 §. Pykälässä ehdotetaan otettavaksi käyt-            80 § . Pykälän 1 momenttia täydennettäisiin
25254: töön käsite tilitettävä vero, jolla tarkoitettaisiin   yhteisön ilmoittamisvelvollisuutta koskevalla
25255: kalenterikuukaudelta suoritettavien verojen ja         säännöksellä, joka vastaa verotuslain 51 § :n 2
25256: vähennettävien verojen erotusta. Tilitettävä ve-       momenttiin sisältyvää säännöstä. Lisäksi pykä-
25257: ro maksettaisiin valtiolle nykyiseen tapaan vii-       län 2 momenttia täydennettäisiin ulkomaalai-
25258: meistään kalenterikuukautta seuraavan toisen           sen edustajan ilmoittamisvelvollisuutta koske-
25259: kuukauden 25. päivänä.                                 valla säännöksellä.
25260:                                       1990 vp. -     HE n:o 96                                     27
25261: 
25262: 15 luku. Rekisteröinti                               antaa verovelvolliselle tiedoksi kirjatulla kir-
25263:                                                      jeellä saantitodistusta vastaan tai muutoin to-
25264:    Luku (86-89 §) sisältäisi verovelvolliseksi       distettavasti.
25265: rekisteröintiä koskevat nykyistä vastaavat              102 §. Lakiehdotuksen 12 §:n mukaan vero-
25266: säännökset seuraavin muutaksin ja lisäyksin.         tuksen ulkopuolelle jäävä vähäinen liiketoimin-
25267:    87 §. Pykälään ehdotetaan sisällytettäväksi       ta määriteltäisiin tilikauden verollisen liike-
25268: nykyistä verotuskäytäntöä vastaavat määräyk-         vaihdon perusteella. Liikevaihdon alarajan
25269: set siitä, mistä lukien verovelvollinen rekiste-     ylittymisestä johtuvien verovaikutusten lieven-
25270: röidään tai poistetaan rekisteristä. Pykälän 1       tämiseksi ehdotetaan, että maksettavan veron
25271: momenttiin ehdotetaan lisäksi otettavaksi            määrä liikevaihdon kasvaessa vasta vähitellen
25272: säännös, jonka mukaan yritys voidaan rekiste-        nousisi täyteen määrään. Järjestelmä merkitsisi
25273: röidä verovelvolliseksi jo toiminnan perus-          nykyistä huojennuspalautusta vastaavan me-
25274: tamisvaiheessa, kun se ryhtyy tekemään vähen-        nettelyn liittämistä verovelvollisuuden markka-
25275: nyskelpoisia hankintoja verollista liiketoimin-      määräiseen alarajaan. Myös sellaiset vähäisen
25276: taa varten.                                          liiketoiminnan harjoittajat, jotka ovat hakeu-
25277:    88 §. Ulkomaalaisella, jolla ei ole Suomessa      tuneet verovelvolliseksi tai jotka ovat arvioi-
25278: kiinteää toimipaikkaa, olisi lakiehdotuksen          neet liikevaihtonsa toteutunutta suuremmaksi,
25279: 9 §:n 2 momentin mukaan oikeus hakemukses-           saisivat pykälässä säädetyin edellytyksin mak-
25280: ta tulla verovelvolliseksi. Hakemuksen hyväk-        samansa veron tai osan siitä takaisin.
25281: symisen edellytyksenä olisi pykälän 1 momen-            Pykälän mukaan verovelvolliset luonnolliset
25282: tin mukaan, että ulkomaalaisella on lääninve-        henkilöt ja näiden muodostamat lakiehdotuk-
25283: roviraston hyväksymä Suomessa kotipaikan             sen 104 §:n 2 momentissa tarkoitetut yhtymät
25284: omaava edustaja. Lisäksi lääninverovirasto           saisivat tilikaudelta maksamansa veron tai
25285: voisi tarvittaessa vaatia vakuuden veron suorit-     osan siitä takaisin, jos 12 kuukauden pituisen
25286: tamisesta.                                           tilikauden verollinen liikevaihto ei ylittäisi
25287:    Pykälän 2 momentissa ehdotetaan, että ul-         150 000 markkaa. Jos verollisen liikevaihdon
25288: komaalaisen edustajalle asetetaan velvollisuus       määrä olisi enintään 75 000 markkaa, vero
25289: pitää sellaista kirjanpitoa, että siitä luotetta-    palautettaisiin kokonaan. Jos verollisen liike-
25290: vasti saadaan selville veron määräytymisen           vaihdon määrä olisi 75 000-150 000 markkaa,
25291:  kannalta merkitykselliset seikat. Kirjanpitoai-     vero palautettaisiin tasaisesti alenevan asteikon
25292:  neisto tulisi säilyttää Suomessa viisi vuotta sen   mukaisesti. Tilikauden verollinen liikevaihto
25293: tilikauden päättymisestä, jota aineisto koskee.      on määritelty lakiehdotuksen 12 §:ssä.
25294:    Pykälän 3 momentin mukaan edustajan olisi            Verovelvollisen tulisi maksaa vero normaa-
25295:  veroviranomaisen kehotuksesta esitettävä kir-       listi kuukausittain ja hän saisi liikaa maksa-
25296: janpitoaineisto tarkastettavaksi.                    mansa veron takaisin tilikausi-ilmoituksen kä-
25297:                                                      sittelyn yhteydessä. Maksamatta jääneelle mää-
25298:                                                      rälle määrättäisiin tavanomaiset viivästysseu-
25299: 16 luku. Veron määrääminen                           raamukset.
25300:                                                         104 §. Pykälään sisältyisivät verovastuuta
25301:    Luku (90-104 §) sisältäisi veron maaraa-          koskevat säännökset. Nykyisen käytännön sel-
25302: mistä koskevat nykyistä vastaavat säännökset         keyttämiseksi pykälän 3 momenttiin ehdote-
25303: seuraavin muutaksin ja lisäyksin.                    taan otettavaksi säännös verovastuun alkami-
25304:    95 §. Pykälä sisältäisi veron kiertämistä kos-    sesta. Säännöksen mukaan avoimen yhtiön tai
25305: kevan yleissäännöksen. Voimassa olevan lain          yhtymän osakkaan ja kommandiittiyhtiön hen-
25306: 48 § :n veronkiertosäännöksen 3 momenttia            kilökohtaisesti vastuunalaisen yhtiömiehen vas-
25307: vastaavaa säännöstä ei suoriteperusteeseen siir-     tuu alkaisi sen kuukauden alusta, jonka aikana
25308: tymisen johdosta otettaisi lakiin.                   hän liittyy yhtiöön tai yhtymään, ja jatkuisi
25309:    JOI§. Voimassa olevan lain 54 §:n 2 mo-           sen kuukauden loppuun, jonka aikana hän
25310: mentin mukaan maksuunpanopäätös ja vero-             eroaa yhtiöstä tai yhtymästä.
25311: lippu voidaan lähettää verovelvolliselle saanti-        Voimassa olevan lain mukaan verosta vas-
25312: todistusta vaatimatta, jos vero on määrätty          tuussa olevat henkilöt merkitään veron maksa-
25313: annetun ilmoituksen mukaisesti. Menettelyä           mista koskevaan päätökseen ja verolippuun.
25314: ehdotetaan yhdenmukaistettavaksi siten, että         Käytännön syistä vastuumerkintää ei pykälän 4
25315: myös tällaisissa tapauksissa tulisi asiakirjat       momentin mukaan enää tehtäisi verolippuun.
25316: 28                                    1990 vp. -     HE n:o 96
25317: 
25318: 17 luku. Ohjaus ja ennakkotieto                      19 luku. Erityisiä säännöksiä
25319: 
25320:   Luku (105-106 §) sisältäisi ohjausta ja en-          Luku (126-138 §) sisältäisi nykyistä vastaa-
25321: nakkotietoa koskevat nykyistä vastaavat sään-        vat säännökset, jotka koskevat muun muassa
25322: nökset seuraavin lisäyksin.                          veronhuojennusta, tietojen antamista sekä ran-
25323:                                                      gaistusseuraamuksia. Lisäksi lukuun sisältyisi
25324:    106 §. Pykälän 4 momenttiin ehdotetaan            säännös lain täytäntöönpanoa koskevasta ylei-
25325: selkeyden vuoksi otettavaksi nimenomainen            sestä asetuksenantovaltuudesta.
25326: maininta siitä, että ennakkotietoasia on myös
25327: lääninverovirastossa käsiteltävä kiireellisenä.
25328:                                                      20 luku. Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
25329: 
25330: 18 luku. Oikaisu ja muutoksenhaku                       Lukuun sisältyisivät lain voimaantuloa ja
25331:                                                      siirtymävaihetta koskevat säännökset.
25332:                                                         139 §. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1
25333:   Luku (107-125 §) sisältäisi oikaisua ja            päivänä lokakuuta 1991.
25334: muutoksenhakua koskevat nykyistä vastaavat              Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan sisällytet-
25335: säännökset seuraavin lisäyksin.                      täväksi lain voimaantuloa koskeva pääsääntö,
25336:   115 §. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan             jonka mukaan lakia sovellettaisiin, kun myyty
25337: otettavaksi säännös, jonka mukaan liikevaihto-       tavara on toimitettu, palvelu suoritettu tai
25338: vero-oikeuden päätökseen, jolla lääniveroviras-      tavara otettu omaan käyttöön lain voimaantu-
25339: ton antama ennakkotieto on poistettu, ei saa         lopäivänä tai sen jälkeen. Lakia sovellettaisiin
25340: hakea muutosta valittamalla.                         sellaisten tavaroiden maahantuontiin, jotka on
25341:                                                      luovutettu tullivalvonnasta lain voimaantulo-
25342:    120 §. Menettelyn yhtenäistämiseksi välittö-      päivänä tai sen jälkeen. Toimitusperiaatteen
25343: män verotuksen kanssa ehdotetaan, että lakiin        mukainen säännösehdotus vastaa muun muas-
25344: sisällytettäisiin voimassa olevasta laista puuttu-   sa verokannan muutostilanteissa aikaisemmin
25345: va verotuslain 97 §:ää (74/87) vastaava sään-        sovellettua lainsäädäntökäytäntöä.
25346: nös. Pykälän mukaan valitusviranomaisen tuli-           Aikaisemmissa verokannan muutostilanteis-
25347: si havaitessaan, että veron määrääminen ei ole       sa on tavaran vuokrauksen osalta ratkaisevaksi
25348: tapahtunut oikeassa lääninverovirastossa, siir-      muodostunut se, milloin vuokraesine on toimi-
25349: tää asia toimivaltaiselle lääninverovirastolle.      tettu vuokralleottajalle. Koska tavaran vuok-
25350: Maksuunpano- tai jälkiverotuspäätöksen ku-           raus olisi lakiehdotuksen mukaan verollinen
25351: moamisen jälkeen vero voitaisiin määrätä oike-       palvelu, ei vuokraesineen toimittamisajankoh-
25352: assa lääninverovirastossa veron määräämiselle        dalla enää olisi merkitystä. Uutta lakia ja
25353: säädetyistä määräajoista riippumatta.                korotettua verokantaa sovellettaisiin kaikkiin
25354:    121 §. Menettelyn yhtenäistämiseksi välittö-      lain voimaantulon jälkeiseen vuokrakauteen tai
25355: män verotuksen kanssa ehdotetaan, että lakiin        sen osaan kohdistuviin vuokramaksuihin.
25356: otettaisiin voimassa olevasta laista puuttuva           Pykälän 3 momentissa ehdotetaan kumotta-
25357: verotuslain 100 a §:ää (74/87) vastaava sään-        vaksi ennen tämän lain voimaantuloa voimassa
25358: nös. Pykälässä tarkoitettu oikaisumenettely          ollut liikevaihtoverolainsäädäntö. Kumotta-
25359: koskisi tapauksia, joissa verovelvollisen tietyltä   vaksi ehdotettua lainsäädäntöä sovellettaisiin
25360: tilikaudelta suoritettavan tai vähennettävän ve-     kuitenkin tavaraan ja palveluun, joka on toi-
25361: ron määrää on tarpeen oikaista toista tilikautta     mitettu tai luovutettu tullivalvonnasta ennen
25362: koskevan päätöksen johdosta. Tällainen tilan-        lain voimaantuloa.
25363: ne syntyy esimerkiksi silloin, kun suoritettava         140 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi,
25364: tai vähennettävä vero on valituksen johdosta         että lakia ei sovellettaisi sellaisiin lain voimaan-
25365: poistettu väärälle tilikaudelle kohdistuvana.        tullessa keskeneräisiin tavaratoimituksiin tai
25366: Oikaisu voitaisiin suorittaa, vaikka maksuun-        työsuorituksiin, jotka nykyisen liikevaihtovero-
25367: panon tai jälkiverotuksen edellytykset puuttui-      lain nojalla jäisivät verotuksen ulkopuolelle.
25368: sivat. Ehdotettu menettely parantaisi oikeaa ja      Pykälä koskisi muun muassa ilman liiketoimi-
25369: tasapuolista verotusmenettelyä ja vähentäisi sa-     paikkaa ja apulaista toimivien putki- ja sähkö-
25370: malla valtionasiamiesten valitustarvetta oikeu-      alan ammatinharjoittajien sekä ilman kiinteää
25371: dellisesti riidattornissa asioissa.                  toimipaikkaa toimivien ulkomaalaisten asen-
25372:                                       1990 vp. -     HE n:o 96                                      29
25373: 
25374: nustöitä. Tällaiset yritykset eivät olisi verovel-   lanteissa, joissa alunperin muuhun käyttöön
25375: vollisia lain voimaantullessa keskeneräisistä        hankittu tavara otetaan myöhemmin vähen-
25376: urakoista. Niillä ei myöskään olisi vähennysoi-      nykseen oikeuttavaan käyttöön. Säännöstä so-
25377: keutta mainittuihin urakoihin kohdistuvien           vellettaisiin tavaraan, joka otetaan vähennyk-
25378: tuotantopanosten hankinnoista. Verovelvolli-         seen oikeuttavaan käyttöön lain voimaantulo-
25379: suutta ja vähennysoikeutta arvioitaisiin näissä      päivänä tai sen jälkeen. Jotta lakiehdotuksen
25380: tilanteissa toimituskohtaisesti. Keskeneräisten      mukainen vähennysoikeus ei laajenisi koske-
25381: ulkomaalaistyösuoritusten osalta verovelvolli-       maan voimassa olevan lainsäädännön aikana
25382: nen olisi edelleen työsuorituksen vastaanottaja.     tehtyjä vähennyskelvottomia hankintoja, ehdo-
25383:     Pykälää ei sovellettaisi sellaisiin toimituk-    tetaan, että mainittua lainkohtaa sovellettaisiin
25384: siin, jotka voimassa olevan lain mukaan kuu-         vain niihin tavaroihin, jotka on hankittu tai
25385: luisivat verotuksen piiriin. Nykyisin verovelvol-    itse valmistettu lain voimaantulopäivänä tai
25386: listen yritysten toimituksiin sovellettaisiin la-    sen jälkeen.
25387: kiehdotuksen 139 §:n nojalla toimitusperiaatet-         Vähennysoikeuksien laajentamisen mahdol-
25388: ta. Tämä merkitsisi muun muassa sitä, että           listaman verokeinottelun estämiseksi ehdote-
25389: tällaisista toimituksista suoritettava vero las-     taan, että vähennysoikeutta rajoitettaisiin sel-
25390: kettaisiin koko urakkahinnasta toimitushetkel-       laisten tavaroiden hankintojen osalta, jotka
25391: lä voimassa olevan verokannan perusteella.           ovat jonakin ajankohtana kahden vuoden ai-
25392:     141 §. Veron kertaanlumisen estämiseksi py-      kana ennen lain voimaantuloa olleet verovel-
25393: kälässä ehdotetaan säädettäväksi verottomaksi        vollisen omistuksessa. Vähennysoikeuden ra-
25394: sellaisen ennen lain voimaantuloa hankitun           joitus ei koskisi tavaroita, joista on voitu tehdä
25395: käyttöomaisuuden myynti, josta ennen tämän           täysimääräinen tai osittainen vähennys ennen
25396: lain voimaantuloa voimassa olleen lainsäädän-        lain voimaantuloa voimassa olleiden säännös-
25397: nön perusteella ei ole voitu tehdä vähennystä.       ten perusteella.
25398: Voimaantuloa koskevan pääsäännön mukaan                 Lakiehdotuksen 44 ja 45 §:n teollisuusraken-
25399: veroa olisi kuitenkin suoritettava sellaisen         nuksesta tehtävää vähennystä koskevia sään-
25400: käyttöomaisuuden myynnistä, jonka hankin-            nöksiä sovellettaisiin niihin teollisuusrakennuk-
25401: nasta on voitu tehdä kone- ja laiteinvestointi-      siin, joiden rakentamiseen on ryhdytty lain
25402:  vähennys. Veroa suoritettaisiin tavaran koko        voimaantulopäivänä tai sen jälkeen. Lain voi-
25403: myyntihinnan perusteella riippumatta siitä,          maantullessa keskeneräisiin teollisuusraken-
25404: minkä suuruinen tehty vähennys on ollut. Eh-         nuksiin sovellettaisiin ennen lain voimaantuloa
25405: dotettu menettely vastaa kone- ja laiteinves-        voimassa olleita säännöksiä. Säännösehdotus
25406:  tointivähennystä muutettaessa aikaisemmin           vastaa teollisuusrakennusvähennystä muutetta-
25407:  noudatettua lainsäädäntökäytäntöä.                  essa aikaisemmin sovellettua lainsäädäntökäy-
25408:     142 §. Lain vähennettävää veroa koskevia 9       täntöä. Lain voimaantullessa keskeneräisestä
25409:  luvun säännöksiä ehdotetaan sovellettavaksi         teollisuusrakennuksesta tehtävät vähennykset
25410:  toimitusperiaatteen mukaisesti vain niihin tava-    ilmoitettaisiin lain voimaantulon jälkeisiltä ka-
25411:  roihin ja palveluihin, jotka on toimitettu tai      lenterikuukausilta vähennettävänä verona. Vä-
25412:  luovutettu tullivalvonnasta vähennykseen oi-        hennyksen määrä laskettaisiin ennen lain voi-
25413:  keutetulle verovelvolliselle lain voimaantulo-      maantuloa voimassa olleen verokannan mu-
25414:  päivänä tai sen jälkeen. Mainittua ajankohtaa       kaan.
25415:  aikaisemmin toimitettuihin tavaroihin ja palve-        143 §. Pykälässä ehdotetaan, että verovel-
25416:  luihin sovellettaisiin ennen lain voimaantuloa      vollinen saisi tehdä lain voimaantullessa hallus-
25417:  voimassa olleita säännöksiä. Jos ennen lain         saan olevasta tämän lain mukaan vähennyk-
25418:  voimaantuloa toimitetusta tavarasta tehtävä         seen oikeuttavaan käyttöön hankitusta tavaras-
25419:  vähennys tulisi ajallista kohdistamista koske-      ta tai palvelusta 9 luvussa tarkoitetun vähen-
25420:  vien säännösten nojalla tehtäväksi lain voi-        nyksen. Vähennysoikeus koskisi yksinomaan
25421:  maantulon jälkeisiltä kalenterikuukausilta, vä-     lain voimaantulon jälkeen harjoitettavassa toi-
25422:  hennettävä ostohinta tulisi muuntaa vähennet-       minnassa käytettäviä hyödykkeitä. Vähennys-
25423:  täväksi veroksi. Vähennettävä vero laskettai-       oikeus ei koskisi sellaisia tavaroita tai palvelu-
25424:  siin toimitusajankohtana voimassa olleen vero-      ja, joita on ennen lain voimaantuloa käytetty
25425:  kannan perusteella.                                 verollisessa tai verottomassa liiketoiminnassa.
25426:     Lakiehdotuksen 52 §:ssä on verovelvolliselle     Vähennysoikeuden edellytyksenä olisi lisäksi,
25427:  myönnetty laskennallinen vähennysoikeus ti-         ettei vähennystä ole voitu tehdä ennen tämän
25428: 30                                    1990 vp. -     HE n:o 96
25429: 
25430: lain voimaantuloa voimassa olleen lainsäädän-           147 §. Siirtymäkauden verotusmenettelyn
25431: nön perusteella.                                     selkeyttämiseksi lain voimaantulo ehdotetaan
25432:    Säännöstä sovellettaisiin yrityksiin, jotka ei-   toteutettavaksi siten, että verovelvollisen tili-
25433: vät voimassa olevan lain mukaan ole verovel-         kausi päättyisi liikevaihtoverotuksessa tämän
25434: vollisia, mutta jotka ovat hankkineet tuotanto-      lain voimaantullessa. Jos verovelvollisen tili-
25435: panoksia ennen tämän lain voimaantuloa käy-          kausi olisi tällöin kesken, se jaettaisiin verotuk-
25436: tettäväksi lain voimaantulon jälkeen harjoitet-      sessa kahteen osaan. Kummaltakin tilikauden
25437: tavassa verollisessa toiminnassa. Lisäksi sään-      osalta annettaisiin erilliset tilikausi-ilmoitukset.
25438: nös soveltuisi nykyisin verovelvollisiin yrityk-     Ennen lain voimaantuloa alkaneeseen tilikau-
25439: siin, jotka ovat ennen lain voimaantuloa hank-       den osaan sovellettaisiin nykyisen liikevaihto-
25440: kineet sellaisia tämän lain mukaan vähennys-         verolain säännöksiä ja sen jälkeiseen tilikauden
25441: kelpoisia tuotantopanoksia, jotka eivät aikai-       osaan lakiehdotuksen säännöksiä.
25442: semmin olleet vähennyskelpoisia. Vähennys               148 §. Arvioitaessa vähäisen liiketoiminnan
25443: tehtäisiin lain voimaantulokuukaudelta.              harjoittajan verovelvollisuutta lain voimaantu-
25444:    144 §. Pykälän mukaan lakiehdotuksen              lon jälkeiseltä tilikauden osalta sovellettaisiin
25445: 36 §:n 1 momentin 4 kohdan ja 47 §:n 1               12 kuukauden verollisen liikevaihdon laskemi-
25446: momentin 5 kohdan maakaasun maahantuon-              seen vastaavaa laskentakaavaa, joka sisältyy
25447: nin verottomuutta ja veroUoman maahantuon-           lakiehdotuksen 12 §:n 2 momentiin.
25448: tiarvon vähennysoikeutta koskevat säännökset            149 §. Voimassa olevan lain 55 b §:ssä
25449: olisi väliaikaisina voimassa vuoden 2001 lop-        (1047 /88) tarkoitettu huojennuspalautus mak-
25450: puun. Säännösehdotus vastaa voimassa olevaa          settaisiin viimeisen kerran lain voimaantuloa
25451: lainsäädäntöä.                                       edeltävältä kalenterivuoden osalta. Mainitussa
25452:    145 §. Lakiehdotuksen 10 luvun vähennetyn         lainkohdassa säädetyt palautuksen edellytykse-
25453: laskennallisen veron palauttamista koskevia          nä olevat markkamäärät muunnettaisiin vas-
25454: säännöksiä ehdotetaan sovellettavaksi toimi-         taamaan kalenterivuoden osan pituutta. Liike-
25455: tusperiaatteen mukaisesti silloin, kun tavara on     vaihdon perusteella määräytyvää verovelvolli-
25456: viety maasta, toimitettu tai otettu omaan käyt-      suutta ja siihen liittyvää palautusjärjestelmää
25457: töön lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen.        koskevia säännöksiä sovellettaisiin ensimmäi-
25458: Mainittuja säännöksiä sovellettaisiin myös sil-      sen kerran lain voimaantulon jälkeiseen tili-
25459: loin, kun tavarasta on voitu tehdä vastaava          kauteen tai tilikauden osaan.
25460: vähennys ennen lain voimaantuloa voimassa               150 §. Pykälään sisältyisi valtuussäännös,
25461: olleiden säännösten perusteella.                     jonka mukaan ennen lain voimaantuloa voi-
25462:    146 §. Myyntien ja vähennysten ajalliseen         daan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttä-
25463: kohdistamiseen ehdotetaan sovellettavaksi en-        miin toimenpiteisiin.
25464: nen lain voimaantuloa voimassa olleita sään-
25465: nöksiä silloin, kun toimitus on tapahtunut
25466: ennen lain voimaantuloa ja veloitus sen jäl-         2. Tarkemmat säännökset ja
25467: keen. Tällaisiin myynteihin ja vähennyksiin             määräykset
25468: sovellettaisiin muutoin lakiehdotuksen veron
25469: tiliitämistä koskevia säännöksiä. Vero-verosta          Hallituksen tarkoituksena on, että erikseen
25470: menetelmän käyttöön otto olisi otettava huo-         annetaan asetus liikevaihtoverolakiin liittyviksi
25471: mioon tällaisten toimitusten laskutuksessa.          tarkemmiksi säännöksiksi. Asetus vastaisi lain
25472:    Pykälän 2 momentin mukaan lain voimaan-           muuttamisesta johtuvin muutaksin nykyistä lii-
25473: tullessa keskeneräisestä teollisuusrakennukses-      kevaihtoveroasetusta. Lisäksi lain soveltami-
25474: ta tehtävän vähennyksen ajalliseen kohdistami-       nen edellyttää valtiovarainministeriön ja vero-
25475: seen sovellettaisiin ennen lain voimaantuloa         hallituksen päätösten antamista.
25476: voimassa olleita säännöksiä.
25477:    Pykälän 3 ja 4 momentissa säädettäisiin
25478: sellaisten lain voimaantullessa kirjattujen          3. Voimaantulo
25479: myynnin oikaisuerien, luottotappioiden ja os-
25480: tojen oikaisuerien ajallisesta kohdistamisesta,        Lakiehdotus sisältää sellaisia muutoksia voi-
25481: joita ei ole ennen tämän lain voimaantuloa           massa olevaan liikevaihtoverojärjestelmään,
25482: voimassa olleen lainsäädännön perusteella voi-       jotka merkittävästi vaikuttaisivat liikevaihtove-
25483: tu ottaa huomioon.                                   ron laskemiseksi tarvittaviin tietoihin. Lisäksi
25484:                                       1990 vp. -     HE n:o 96                                     31
25485: 
25486: verovelvollisiksi tulisi yrityksiä, jotka nykyisen   tosiasiallinen mahdollisuus menetellä uuden
25487: lain mukaan eivät sitä ole.                          järjestelmän edellyttämällä tavalla. Myös vero-
25488:    Merkittävimmät nykyjärjestelmää muuttavat         hallinnon sisäiset verotusteknisistä muutoksista
25489: säännökset liittyvät vähennysoikeuden laajen-        ja koulutuksen järjestämisestä aiheutuvat toi-
25490: tamista koskeviin ehdotuksiin. Nämä muutok-          menpiteet vaativat tietyn valmistautumisajan.
25491: set koskisivat kaikkia verovelvollisia.                 Edellisen perusteella uusi liikevaihtoverolaki
25492:    Veron laskemista ja ajallista kohdistamista       ehdotetaan tulevaksi voimaan vuoden 1991
25493: koskevien säännösten muutokset koskisivat            lokakuun alusta.
25494: myös kaikkia verovelvollisia. Suoriteperiaat-
25495: teen omaksuminen myyntien ja vähennysten
25496: ajallisessa kohdistamisessa edellyttää tietyn        4. Säätämisjärjestys
25497: siirtymäajan varaamista verovelvollisille, jotta
25498: he voivat kirjanpidossaan ottaa huomioon uu-
25499: den järjestelmän asettamat vaatimukset. Myös            Koska ehdotettuun liikevaihtoverolakiin si-
25500: veron laskemisen muuttaminen vero-verosta            sältyy verotusta kiristäviä säännöksiä, olisi eh-
25501: menetelmän mukaiseksi edellyttää muutoksia           dotus käsiteltävä valtiopäiväjärjestyksen 68 §:n
25502: kirjanpitoon.                                        mukaisessa uutta tai lisättyä, yhtä vuotta pi-
25503:    Riittävä aika lain vahvistamisen ja sen voi-      demmältä ajalta kannettavaa veroa koskevassa
25504: maantulon välillä on tarpeen myös verohallin-        säätämisjärjestyksessä.
25505: non kannalta. Uudesta järjestelmästä ja sen
25506: soveltamisesta on voitava tiedottaa verovelvol-        Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
25507: lisille niin, että näillä on lain voimaantullessa    kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
25508: 32                                     1990 vp. -     HE n:o 96
25509: 
25510: 
25511: 
25512:                                       Liikevaihtovero laki
25513:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
25514: 
25515:                      1 luku                             4) tarjoilu;
25516:               Yleinen soveltamisala                     5) telepalvelu.
25517:                                                         Telepalveluna pidetään puhelin-, lennätin-,
25518:                         1§                            datasiirto- ja muun sellaisen palvelun sekä
25519:   Liikevaihtoveroa suoritetaan valtiolle tava-        muun teletoimintaan kuuluvan palvelun suorit-
25520: roiden ja palvelujen Suomessa tapahtuvasta            tamista. Telepalveluna ei pidetä yleisradiolähe-
25521: myynnistä sekä maahantuonnista sen mukaan             tystoiminnan harjoittamista.
25522: kuin tässä laissa säädetään.
25523:                                                         Elokuvan julkisen esittämisoikeuden luovut-
25524:                                                       tamista ei pidetä 1 momentin 3 kohdassa tar-
25525:                        2 §
25526:                                                       koitettuna palveluna.
25527:   Liikevaihtoveroa suoritetaan:
25528:   1) liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta ta-
25529: varan ja verollisen palvelun myynnistä;
25530:   2) tavaran maahantuonnista.                                             3 luku
25531:                                                                           Myynti
25532: 
25533:                      2 luku                                                 5§
25534:                                                          Myyntinä pidetään tavaran tai palvelun vas-
25535:           Tavarat ja verolliset palvelut              tikkeellista luovuttamista.
25536:                        3 §                               Kun tavara myydään komissiokaupan muo-
25537:    Tavaralla tarkoitetaan irtainta esinettä sekä      dossa, pidetään komitentin myyntinä tavaran
25538: sähköä, lämpöenergiaa ja muuta niihin verrat-         toimittamista komissiovarastoon ja komissio-
25539: tavaa energiahyödykettä.                              näärin myyntinä tavaran myyntiä komissiova-
25540:    Tavaroita eivät ole:                               rastosta.
25541:    1) rakennus ja muu pysyvä rakennelma;
25542:    2) vesi, lukuun ottamatta pakkauksissa tai                                6§
25543: muissa vähittäismyyntierissä myytävää vettä;             Myyntinä pidetään tavaran ottamista omaan
25544:    3) asiakirja, joka on tietyn oikeuden todis-       käyttöön.
25545: teena;
25546:                                                          Tavara katsotaan otetuksi omaan käyttöön,
25547:   4) tietovälineelle tallennettu tietokonelaitteis-   kun:
25548: ton käyttäjän yksilöllisiä tarpeita varten suun-
25549: niteltu tietokoneohjelma.                                1) 9 luvussa tarkoitettuun vähennykseen oi-
25550:                                                       keuttavaan käyttöön hankittu tai verollisen
25551:                        4§                             liiketoiminnan yhteydessä valmistettu tavara
25552:   Verollisia palveluja ovat:                          otetaan verovelvollisen tai hänen henkilökun-
25553:   1) tavaraan kohdistuva valmistus-, muutos-,         tansa yksityiseen käyttöön taikka muutoin
25554: puhdistus-, korjaus-, kunnostamis- ja asenta-         muuhun kuin vähennykseen oikeuttavaan käyt-
25555: mistyö sekä tavaraan kohdistuva muu kuin              töön;
25556: kuljetus- ja ahtaustoimintaan liittyvä purka-            2) liiketoiminnan muodossa harjoitettavan
25557: mis-, lajittelu- ja pakkaustyö;                       rakennustoiminnan yhteydessä valmistettu
25558:   2) rakennukseen tai pysyvään rakennelmaan           22 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu ta-
25559: kuuluvaan koneistoon, kalusteeseen, vesi-, vie-       vanomainen myyntituote otetaan käytettäväksi
25560: märi-, lämpö-, kaasu- ja sähköjohtoon tai             tässä toiminnassa.
25561: muuhun sellaiseen laitteeseen kohdistuva 1               Kun verovelvollisuus päättyy, suoritetaan ve-
25562: kohdassa tarkoitettu työsuoritus;                     rovelvollisen haltuun jääneistä tavaroista veroa
25563:   3) tavaran vuokraaminen ja muu tavaran              niin kuin tavaran ottamisesta omaan käyttöön
25564: käyttöoikeuden luovuttaminen;                         on säädetty.
25565:                                       1990 vp. -     HE n:o 96                                       33
25566: 
25567:                        7 §                           valtion margariinitehdas, Valtion painatuskes-
25568:    Myyntinä ei pidetä:                               kus, valtion pukutehdas, Valtion tietokonekes-
25569:    I) muun kuin verollisen liiketoiminnan yh-        kus, valtion varmuusvarastorahasto, Valtion
25570: teydessä asiakaspalveluna tapahtuvaa ja siihen       viljavarasto ja Vammaskosken tehdas.
25571: tavanomaisesti liittyvää vähäistä tavaran tai           Posti- ja telelaitos on verovelvollinen telepal-
25572: palvelun myyntiä;                                    velujen myynnistä sekä teletoiminnan harjoit-
25573:    2) muuhun kuin 9 luvussa tarkoitettuun            tamisen yhteydessä tapahtuvasta tavaran ja
25574: vähennykseen oikeuttavaan käyttöön hankitun          verollisen palvelun myynnistä.
25575: tai tällaiseen käyttöön valmistetun tavaran vas-        Suomen Pankki on verovelvollinen jalome-
25576: tikkeellista luovuttamista.                          tallien myynnistä.
25577: 
25578:                                                                           II §
25579:                      4 luku                            Kunta, maakunta ja kuntainliitto eivät ole
25580:                                                      verovelvollisia yhdyskunnan käyttöön valmis-
25581:                Verovelvollisuus
25582:                                                      tamiensa tavaroiden omasta käytöstä. Ne ovat
25583:                         8§                           kuitenkin verovelvollisia liiketoiminnan muo-
25584:    Verovelvollinen on jokainen, joka harjoittaa      dossa harjoitetun energiahyödykkeiden myyn-
25585: liiketoiminnan muodossa tavaran tai verollisen       nin yhteydessä tapahtuvasta energiahyödykkei-
25586: palvelun myyntiä.                                    den omasta käytöstä.
25587:    Muun telepalvelun kuin datasiirtopalvelun
25588: myynnistä on verovelvollinen kuitenkin vain                                 I2 §
25589: Posti- ja telelaitos sekä muu, joka luvan nojal-        Luonnollinen henkilö tai luonnollisten hen-
25590: la harjoittaa teletoimintaa.                         kilöiden muodostama I04 §:n 2 momentissa
25591:    Velvollisuudesta suorittaa veroa tavaran          tarkoitettu yhtymä ei ole verovelvollinen, jos
25592: maahantuonnista säädetään 8 luvussa.                 tavaroiden ja verollisten palvelujen myyntien
25593:                                                      yhteismäärä ilman käyttöomaisuuden myynti-
25594:                        9 §                           hintoja ja veron osuutta (verollinen liikevaihto)
25595:     Muualla kuin Suomessa asuva henkilö taik-        tilikaudelta on enintään 75 000 markkaa.
25596: ka ulkomainen yhteisö, laitos tai säätiö (ulko-         Jos tilikausi on lyhyempi tai pitempi kuin 12
25597: maalainen) on verovelvollinen vain, jos 8 §:ssä      kuukautta, I momentissa tarkoitettuna tilikau-
25598: tarkoitettua toimintaa harjoitetaan Suomessa         den verollisena liikevaihtona pidetään määrää,
25599: olevasta verotuslain 60 §:ssä tarkoitetusta kiin-    joka saadaan, kun I2 kuukautta lyhyemmän
25600: teästä toimipaikasta.                                tai pitemmän tilikauden verollinen liikevaihto
25601:     Jos ulkomaalainen harjoittaa toimintaansa        kerrotaan luvulla I2 ja jaetaan tilikauden kuu-
25602: pitämättä Suomessa kiinteää toimipaikkaa, hä-        kausien lukumäärällä.
25603: nellä on kuitenkin oikeus tulla 88 §:ssä sääde-
25604: tyin edellytyksin hakemuksesta verovelvollisek-                             I3 §
25605: si.                                                     Alkutuotannon harjoittaja ei ole verovelvol-
25606:     Jos ulkomaalainen ei ole Suomessa verovel-       linen omasta alkutuotannosta saatujen tuottei-
25607: vollinen, velvollinen suorittamaan veroa ulko-       den myynnistä.
25608: maalaisen tekemästä 4 §:n I momentin I ja 2             Jos alkutuottaja myy alkutuotantonsa tuot-
25609: kohdassa tarkoitetusta verollisesta palvelusta       teet jalostettuina tai muuhun kuin tavanomai-
25610: on se, jolle palvelu on luovutettu. Veroa ei         seen myyntikuntoon saatettuina taikka jos
25611: kuitenkaan suoriteta, jos palvelu tulee sen          myynti tapahtuu alkutuotannosta erillisestä
25612: vastaanottajalle vähennykseen oikeuttavaan           myyntipaikasta, hän on kuitenkin tästä jalos-
25613: käyttöön.                                            tus- ja myyntitoiminnasta verovelvollinen.
25614:                                                      Myyntipaikkana ei pidetä ulkona sijaitsevaa
25615:                        IO §                          yleistä myyntipaikkaa.
25616:    Valtio ja sen laitokset eivät ole verovelvolli-      Alkutuotantoa on maatalouden, metsätalou-
25617: sia.                                                 den, puutarhatalouden, metsästyksen, kalas-
25618:    Verovelvollisia valtion laitoksia ovat kuiten-    tuksen, ravustuksen, kalankasvatuksen, turkis-
25619: kin Karttakeskus, Lapuan patruunatehdas, Tu-         tarhauksen ja poronhoidon harjoittaminen
25620: run asennuspaja, valtion hankintakeskus, val-        sekä sienien, metsämarjojen ja käpyjen poi-
25621: tion maitotalouden tutkimuslaitoksen meijeri,        minta tai muun tällaisen luonnontuotteen tai-
25622: 
25623: 5   300444U
25624: 34                                      1990 vp. -     HE n:o 96
25625: 
25626: teenottaminen. Alkutuotantona pidetään myös               Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu tarjoilu-
25627: maatalouden tutkimuskeskuksen yhteydessä               toiminnan harjoittaja ei ole verovelvollinen
25628: toimivien Jokioisten siemenkeskuksen, Siemen-          silloinkaan, kun myynti tapahtuu automaateis-
25629: perunakeskuksen ja tervetaimiaseman harjoit-           ta.
25630: tamaa siemen- ja taimiaineiston viljelyttämistä.
25631:                                                                              17 §
25632:                        14 §                               Tulo- ja varallisuusverolaissa (1240/88) tar-
25633:   Alkutuottajien yksinomaan keskenään muo-             koitettu yleishyödyllinen yhteisö on verovelvol-
25634: dostamat, osakkaittensa elinkeinotoiminnassa           linen vain, jos sen harjoittamasta toiminnasta
25635: tarvittavien koneiden ja laitteiden hankintaa          saatua tuloa pidetään mainitun lain mukaan
25636: helpottamaan perustetut sellaiset yhteisöt ja          yhteisön veronalaisena liiketulona.
25637: yhtymät, jotka myyvät vain osakkailleen ja
25638: vähäisessä määrin muille alkutuottajille 2 mo-                               18 §
25639: mentissa tarkoitettuja palveluja, eivät ole tästä         Sairaala, vanhainkoti, erityishuollon toimin-
25640: toiminnasta verovelvollisia.                           tayksikkö, vammaisille tarkoitettu laitos ja
25641:    Edellä 1 momentissa tarkoitettuja palveluja         muu sellainen huoltolaitos tai huoltola ei ole
25642: ovat:                                                  verovelvollinen harjoittamastaan hoito-, askar-
25643:    1) viljan puinti-, kuivaus-, lajittelu- ja peit-    telu- tai opetustarkoituksessa valmistettujen
25644: taustyö, kun se suoritetaan 1 momentissa mai-          tuotteiden tai mainitussa tarkoituksessa suori-
25645: nituilla koneilla ja laitteilla;                       tettujen 4 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa
25646:    2) mainittujen koneiden ja laitteiden vuok-         tarkoitettujen työsuoritusten myynnistä.
25647: raaminen;
25648:    3) maatalouskoneiden ja -laitteiden korjaus-                              19 §
25649: ja huoltotyö.                                             Ammattioppilaitos ei ole verovelvollinen vä-
25650:                                                        littömästi ammattiopetuksen yhteydessä val-
25651:                           15 §                         mistettujen tavaroiden ja suoritettujen palvelu-
25652:    Turkiseläinkasvattaja ei ole verovelvollinen        jen myynnistä.
25653: pääasiallisesti omaa toimintaa varten hanki-
25654: tuissa tiloissa ja sitä varten hankituilla koneilla                          20 §
25655: ja laitteilla toiselle turkiseläinkasvattajalle suo-      Henkilö, jonka työ- ja toimintakyky on
25656: ritettavasta tämän kasvattamien tarhaturkise-          alentunut vähintään 70 prosenttia, ei ole vero-
25657: läinten nahkomisesta.                                  velvollinen toiminnasta, joka käsittää yksin-
25658:    Turkiseläinkasvattajien yksinomaan keske-           omaan hänen valmistamiensa tavaroiden tai
25659: nään muodostamat nahoituskeskukset, jotka              hänen suorittamiensa 4 §:n 1 momentin 1 ja 2
25660: vain osakkailleen tai jäsenilleen ja vain vähäi-       kohdassa tarkoitettujen työsuoritusten myyn-
25661: sessä maann muille turkiseläinkasvattajille            tiä, jos hän ei käytä toiminnassaan apulaisina
25662: suorittavat tarhaturkiseläinten nahkomista, ei-        muita kuin aviopuolisoa tai 18 vuotta nuorem-
25663: vät ole tästä toiminnasta verovelvollisia.             pia jälkeläisiä ja enintään yhtä muuta henki-
25664:                                                        löä.
25665:                          16 §
25666:    Tarjoilutoiminnan harjoittaja ei ole verovel-                             21 §
25667: vollinen työnantajan hallinnassa olevissa tilois-         Liiketoiminnan harjoittaja voi sen estämät-
25668: sa tapahtuvasta työnantajan tai työnantajien           tä, mitä edellä 12 ja 17-20 §:ssä on säädetty,
25669: yhdessä järjestämästä tarjoilusta henkilökun-          hakemuksesta tulla verovelvolliseksi.
25670: nalle, sen vieraille tai muille työnantajan tilois-
25671: sa työskenteleville, jos hän ei ole muusta tar-
25672: joilutoiminnasta verovelvollinen.                                          5 luku
25673:    Tarjoilutoiminnan harjoittaja ei ole verovel-                        Veron peruste
25674: vollinen oppilaitoksessa tapahtuvasta tarjoilus-
25675: ta oppilaitoksen tai oppilaitosten oppilaille,                               22 §
25676: opettajille ja muulle henkilökunnalle, jos hän           Myynnistä suoritettavan veron peruste on:
25677: ei ole muusta tarjoilutoiminnasta verovelvolli-          1) määrä, jolla ostajaa on tavarasta tai
25678: nen.                                                   verollisesta palvelusta veloitettu;
25679:                                       1990 vp. -    HE n:o 96                                      35
25680: 
25681:   2) otettaessa tavara omaan käyttöön sen           määrä kokonaan. Jos oman käytön osuus on
25682: ostohinta tai itse maahan tuodun tavaran            enintään 10 prosenttia, mainittua määrää ei
25683: 35 § :ssä tarkoitettu veron peruste taikka niitä    lueta veron perusteeseen miltään osin.
25684: alempi todennäköinen luovutushinta;
25685:    3) otettaessa omaan käyttöön itse valmistettu                          25 §
25686: tavara, jota vastaavia verovelvollinen valmis-        Veron perusteesta saadaan vähentää:
25687: taa myytäväksi taikka jota vastaavia Suomessa          1) ostajalle annettu, verollista myyntiä kos-
25688: yleisesti valmistetaan myyntiä varten tai ylei-     keva vuosi- ja vaihtoalennus, osto- ja myynti-
25689: sesti tuodaan maahan (tavanomainen myynti-          hyvitys, ylijäämänpalautus sekä muu sellainen
25690: tuote), sen todennäköinen luovutushinta;            oikaisuerä;
25691:   4) tarjoilua harjoittavan verovelvollisen otta-     2) verollisena ilmoitettua myyntiä koskeva
25692: essa valmistamaosa aterian omaan käyttöön,          luottotappio.
25693: enoakanpidätystä varten vahvistettu ravinto-          Edellä 1 momentin 2 kohdan perusteella
25694: edun raha-arvo.                                     vähennetystä luottotappiosta myöhemmin ker-
25695:    Veron peruste ei sisällä veron osuutta.          tynyt määrä lisätään veron perusteeseen.
25696:    Veron peruste sisältää myös ne tavaran toi-
25697: mittamisesta aiheutuneet kustannukset, joilla
25698: myyjä on ostajaa veloittanut. Valtiovarainmi-                            6 luku
25699: nisteriö voi kuitenkin asettamillaan ehdoilla
25700: määrätä, että veron peruste ei sisällä sellaisten                      Verokanta
25701: tavaroiden tai tavararyhmien erikseen veloitet-                         26 §
25702: tavia kuljetuskustannuksia, joiden hinnasta nä-
25703:                                                       Suoritettava vero on 20,5 prosenttia veron
25704: mä kustannukset muodostavat poikkeukselli-          perusteesta.
25705: sen suuren ja kuljetusmatkan tai -ajan pidenty-
25706: essä kasvavan lisän.
25707:    Veron perusteeseen ei lueta tietokonelaitteis-
25708:                                                                          7 luku
25709: ton myynnin tai vuokrauksen yhteydessä veloi-
25710: tettavaa korvausta käyttäjän yksilöllisiä tarpei-                   Veroton myynti
25711: ta varten suunnitellun tietokoneohjelman luo-
25712:                                                                        27 §
25713: vuttamisesta.
25714:    Tavaran maahantuonnista suoritettavan ve-          Verotonta on seuraavien tavaroiden myynti
25715: ron perusteesta säädetään 8 luvussa.                (verottomat tavarat):
25716:                                                        l) sanoma- ja aikakauslehdet vähintään kuu-
25717:                       23 §                          kauden ajaksi tilattuina sekä yleisesti tilattuina
25718:    Kun vain osittain vähennykseen oikeutta-         myytävät sanoma- ja aikakauslehdet vähintään
25719: vaan käyttöön hankittu tai tällaiseen käyttöön      kuukauden ajaksi ilmaiseksi luovutettuina;
25720: itse valmistettu tavara myydään, veron peruste         2) vähintään neljä kertaa vuodessa ilmesty-
25721: on se osa 22 §:ssä tarkoitetusta määrästä, joka     vän sanoma- tai aikakauslehden painos, kun se
25722: vastaa vähennykseen Oikeuttavan käytön              myydään yleishyödylliselle yhteisölle, joka jul-
25723: osuutta tavaran koko käyttötarkoituksesta. Jos      kaisee sanoma- tai aikakauslehteä pääasiassa
25724: vähennykseen oikeuttavan käytön osuus on            jäseniään tai osakkaitaan taikka jäsenyhteisö-
25725: vähintään 90 prosenttia, veron perusteeseen         jensä jäseniä tai osakkaita varten ja joka ei ole
25726: luetaan edellä mainittu määrä kokonaan. Jos         sanoma- tai aikakauslehtien myynnistä verovel-
25727: vähennykseen oikeuttavan käytön osuus on            vollinen;
25728: enintään 10 prosenttia, mainittua määrää ei            3) tekijän omistama kuvataiteen tuote;
25729: lueta veron perusteeseen miltään osin.                 4) poronjäkälä;
25730:                                                        5) pyöreä puutavara, myös kyllästettynä tai
25731:                      24 §                           lahosuojattuna;
25732:    Kun tavara otetaan osittain omaan käyt-             6) halot ja pilkkeet, ei kuitenkaan silloin,
25733: töön, veron peruste on se osa 22 §:ssä tarkoite-    kun niiden myynti tapahtuu pakkauksis~ a tai
25734: tusta määrästä, joka vastaa oman käytön             muissa vähittäismyyntierissä;
25735: osuutta tavaran koko käyttötarkoituksesta. Jos         7) polttoturve ja polttoaineena yleisesti käy-
25736: oman käytön osuus on vähintään 90 prosent-          tettävät turvejalosteet;
25737: tia, veron perusteeseen luetaan edellä mainittu        8) polttohake ja -puupuristeet sekä polttoai-
25738: 36                                    1990 vp. -     HE n:o 96
25739: 
25740: neena yleisesti käytettävät teollisuuden jäteai-                           29 §
25741: neet;                                                  Verotonta on lääkelaissa (395/87) tarkoite-
25742:    9) jätelipeä;                                     tun lääkkeen ja lääkelain 71 §:n mukaisesti
25743:    10) kotimaan lentoliikennettä säännöllisin        vain apteekista myytäväksi tarkoitetun lääk-
25744: vuoroin harjoittavan lentoyhtiön sekä puolus-        keenomaisen tuotteen myynti (lääketuotteet),
25745: tusvoimien ja rajavartiolaitoksen lentotoimin-       kun myyjänä on lääkelaissa tarkoitettu lääke-
25746: nassa käytettävät poltto- ja voiteluaineet;          tehdas tai lääketukkukauppa.
25747:    11) raa'at maaöljyt ja bitumisista kivennäi-
25748: sistä saadut raa'at öljyt;                                                  30 §
25749:    12) maa, hiekka, sora ja kivi, sellaisenaan,         Verotonta on tavaran tai palvelun myynti
25750: kuiva- tai pesuseulottuna, louheena tai murs-        ulkomaille.
25751: keena, ei kuitenkaan silloin, kun niiden myynti          Myynniksi ulkomaille katsotaan muun ohes-
25752: tapahtuu pakkauksissa tai muissa vähittäis-          sa:
25753: myyntierissä;                                            1) tavaran myynti, kun tavara myyjän nimis-
25754:    13) nautaeläimet, hevoset, porot, siat, lam-      sä ja hänen toimestaan tai toimeksiannostaan
25755: paat, vuohet, kaniinit, koirat, kissat, kanat,       lähetetään tai kuljetetaan ulkomaille;
25756: ankat, hanhet, kalkkunat ja mehiläiset sekä              2) tavaran myynti ulkomaiselle yritykselle,
25757: tarhaturkiseläimet, kaikki elävinä;                  joka ei ole Suomessa verovelvollinen ja joka
25758:    14) ilma-alukset sekä sellaiset vesialukset,      noutaa tavaran maasta viedäkseen sen välittö-
25759: joiden rungon suurin pituus on vähintään 10          mästi ulkomaille;
25760: metriä, eivät kuitenkaan rakenteeltaan pää-              3) tavaran myynti ulkomaiselle ostajalle, jo-
25761: asiallisesti huvi- tai urheilukäyttöön tarkoitetut   ka ei ole Suomessa verovelvollinen, jos tavara
25762: vesialukset.                                         toimitetaan hänen toimeksiannostaan ja häntä
25763:    Verotonta on 1 momentissa tarkoitetun tava-       veloittaen verovelvolliselle Iiikkeenharjoittajal-
25764: ran vuokraaminen.                                    Ie työsuorituksen tekemistä ja edelleen ulko-
25765:    Verotonta on 1 momentin 4-13 kohdassa             maille toimittamista varten;
25766: mainittuihin tavaroihin kohdistuvan työsuori-            4) tavaran myynti, kun tavara toimitetaan
25767: tuksen myynti, jos tavara työsuorituksen jäl-        tullilain 20 §:ssä tarkoitetulle vapaa-alueelle ja
25768: keenkin on 1 momentissa tarkoitettu veroton          tullilain 25 §:ssä tarkoitettuun tullivarastoon;
25769: tavara.                                                  5) tavaran myynti ulkomailla olevalle osta-
25770:    Verotonta on 1 momentin 14 kohdassa tar-          jalle, kun tavaran vienti tapahtuu kuriiriposti-
25771: koitettuihin verottorniin ilma- tai vesialuksiin     na ulkoasiainministeriön toimesta tai Suomessa
25772: sekä tällaisesta aluksesta korjattavaksi irrotet-    toimivan diplomaattisen edustuston välityksel-
25773: tuihin tavaroihin kohdistuvan työsuorituksen         lä.
25774: sekä työhön käytetyn ja työn yhteydessä aluk-           Telepalvelun myynniksi ulkomaille katso-
25775: seen asennetun tavaran luovutus.                     taan televerkon käyttö saapuvassa liikenteessä
25776:                                                      ja läpikulkuliikenteessä.
25777:                        28 §                             Verotonta on myös muiden tavaroiden kuin
25778:    Verotonta on seuraavien tavaroiden myynti,        elintarvikkeiden myynti henkilölle, joka ei asu
25779: kun myyjänä on tavaran valmistaja:                   Suomessa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa,
25780:    1) lannoitteet ja niiden valmistuksessa käy-      jos hänen selvitetään, sen mukaan kuin asetuk-
25781: tettäväksi tarkoitetut raaka- ja lisäaineet,         sella säädetään, itse vieneen tavarat Suomesta
25782: maanviljelyskalkki sekä lannoitettu ja lannoit-      niitä täällä käyttämättä.
25783: tamaton kasvuturve (lannoiteaineet);
25784:    2) rehut ja rehuseokset sekä niiden valmis-                              31 §
25785: tuksessa käytettäväksi tarkoitetut raaka- ja            Verotonta on myynti ulkomaiselle ostajalle,
25786: lisäaineet, eläinten ruokana käytettävät teolli-     joka ei ole Suomessa verovelvollinen, jos tava-
25787: suuden jäteaineet sekä rehukala (rehuaineet).        ra tai palvelu toimitetaan hänen toimeksian-
25788:    Verotonta on myös 1 momentissa tarkoitet-         nostaan ja häntä veloittaen suoraan verovelvol-
25789: tujen lannoite- ja rehuaineiden valmistustyön        liselle Iiikkeenharjoittajalie vähennykseen oi-
25790: myynti.                                              keuttavaan käyttöön.
25791:                                        1990 vp. -    HE n:o 96                                      37
25792: 
25793:                      32 §                               Tullihuutokaupassa myydystä tavarasta suo-
25794:   Veroton on korvaus, jonka ulkomaalainen,           ritettavan veron peruste on tavaran huuto-
25795: joka ei ole Suomessa verovelvollinen, anta-          kauppahinta.
25796: mansa takuu- tai muun vastaavan sitoumuksen
25797: nojalla suorittaa maahan tuotuun tavaraan                                   36 §
25798: tehdystä korjaustyöstä tai viallisen tilalle anne-      Verotonta on seuraavien tavaroiden maa-
25799: tusta tavarasta.                                     hantuonti:
25800:                                                         1) 27 §:n 1 momentissa tarkoitetut verotto-
25801:                       33 §                           mat tavarat;
25802:    Verotonta on liikkeen tai sen osan luovutuk-         2) 28 §:ssä tarkoitetut lannoite- ja rehuaineet
25803: sen yhteydessä tapahtuva tavaroiden ja palve-        sekä 29 § :ssä tarkoitetut lääketuotteet;
25804: lujen myynti tai muu luovutus liiketoiminnan            3) 49 §:ssä tarkoitetut jalostamattomat alku-
25805: jatkajalle, joka ryhtyy käyttämään luovutettu-       tuotteet;
25806: ja tavaroita ja palveluja vähennykseen oikeut-          4) maakaasu.
25807: tavaan tarkoitukseen.
25808:    Verotonta on myös konkurssin yhteydessä              Verotonta on myös sellaisen tavaran maa-
25809:                                                      hantuonti, joka lain, asetuksen tai muun mää-
25810: tapahtuva tavaroiden ja palvelujen luovutus
25811: verovelvollisen liiketoimintaa jatkavalle kon-       räyksen mukaan on tulliton, jollei laissa, ase-
25812:                                                      tuksessa tai määräyksessä ole toisin säädetty
25813: kurssipesälle 1 momentissa säädetyin edellytyk-
25814:                                                      tai määrätty taikka jollei valtioneuvosto ole
25815: sin.
25816:                                                      joidenkin tavaroiden tai tavararyhmien osalta,
25817:    Jos luovutuksen saaja ottaa 1 tai 2 momen-
25818: tissa tarkoitetun tavaran muuhun kuin vähen-         niiden saattamiseksi samaan asemaan kuin vas-
25819: nykseen oikeuttavaan käyttöön, hänen on suo-         taavaan tarkoitukseen käytettävä kotimainen
25820:                                                      tavara, toisin määrännyt. Maahantuonti ei kui-
25821: ritettava veroa niin kuin tavaran ottamisesta
25822:                                                      tenkaan ole verotonta silloin, kun tullittomuus
25823: omaan käyttöön on säädetty.
25824:                                                      perustuu tullitariffilakiin (660/87) tai tulleja
25825:                                                      koskevaan kansainväliseen sopimukseen, jollei
25826:                      8 luku                          mainitussa säädöksessä tai sopimuksessa ole
25827:                                                      toisin säädetty tai määrätty. Maahantuonti ei
25828:             Tavaran maahantuonti                     myöskään ole verotonta silloin, kun tullitto-
25829:                      34 §                            muus perustuu tulliverolain 19 §:n vientietua
25830:   Velvollinen suorittamaan veroa tavaran             tai 20 §:n alusrakennusetua koskeviin säännök-
25831:                                                      siin.
25832: maahantuonnista on maahantuoja.
25833:   Veron suorittamisesta on vastuussa maahan-
25834: tuojan lisäksi se, joka tullilain (573/78) mu-                            37 §
25835: kaan on vastuussa tullin suorittamisesta.               Jos verollisena maahan tuodun jalosteen
25836:   Velvollinen suorittamaan veroa tullihuuto-         raaka-aineena on 49 §:ssä tarkoitettua tavaraa,
25837: kaupassa myydystä tavarasta on sen ostaja.           maahantuojalla on oikeus saada veronpalau-
25838:                                                      tus, jonka suuruus on 17,01 prosenttia raaka-
25839:                       35 §                           aineen osalta suoritettavan veron perusteesta.
25840:    Maahantuonnista suoritettavan veron perus-           Jos verollisena maahan tuodun jalasteen
25841: te vahvistetaan tullausarvolain (906/80) nojalla     raaka-aineena on 48 §:ssä tarkoitettuja tava-
25842: määräytyvän tullausarvon perusteella. Veron          roita, maahantuojana on oikeus saada 1 mo-
25843: perustetta vahvistettaessa tullausarvoon lisä-       mentissa tarkoitettu veronpalautus lihasta 1,5-
25844: tään tavarasta suoritettava tulli, tuontimaksu,      kertaisena ja maidosta 1,6-kertaisena.
25845: valmistevero, tasausvero, auto- ja moottori-            Valtiovarainministeriö vahvistaa perusteet,
25846: pyörävero sekä varmuusvarastointimaksu. Ve-          joiden mukaan veronpalautus eri jalosteista
25847: ron perustetta vahvistettaessa ei sovelleta tul-     lasketaan.
25848: lausarvolain 10 a §:ää.
25849:    Jos maahan tuotu tavara on valmistettu                                   38 §
25850: ulkomailla kokonaan tai osaksi Suomesta vie-           Jos maasta viedään sellaisenaan tai muuhun
25851: dyistä tarvikkeista, veron perustetta vahvistet-     tavaraan sisältyvänä tavaraa, josta on makset-
25852: taessa tullausarvoa alennetaan Suomesta verol-       tu 37 §:ssä tarkoitettu veronpalautus, noudate-
25853: lisina vietyjen tarvikkeiden arvolla.                taan soveltuvin osin, mitä jäljempänä 55 §:ssä
25854: 38                                    1990 vp. -     HE n:o 96
25855: 
25856: säädetään vähennetyn laskennallisen veron pa-        hankittu 4 §:n momentin 3 kohdassa tarkoi-
25857: lauttamisesta.                                       tetulla tavalla vuokrattavaksi;
25858:                                                         2) edellä 1 kohdassa tarkoitettuun tavaraan,
25859:                      39 §                            jonka hankinnasta vähennystä ei saa tehdä,
25860:   Jos tavaran maahantuonnista suoritettava           kohdistuva laajennus-, muutos-, uudistus- ja
25861: vero palautetaan maahantuojalle tulliverolain        muu vastaava perusparannustyö tai tällaisessa
25862: 23 §:n nojalla, tulliviranomainen perii maa-         työssä käytettävä tavara;
25863: hantuojalta 37 §:ssä tarkoitetun veronpalau-            3) käyttöomaisuudeksi taikka vuokra- tai
25864: tuksen takaisin.                                     muulla käyttöoikeudella hankitut moottoriajo-
25865:                                                      neuvot ja niiden perävaunut sekä vesialukset,
25866:                        40 §                          ellei niitä ole hankittu 4 § :n 1 momentin 3
25867:    Tavaran maahantuonnista suoritettavasta           kohdassa tarkoitetulla tavalla vuokrattavaksi;
25868: verosta, tavaran viennin tai tuonnin yhteydessä         4) edellä 3 kohdassa tarkoitettuun ajoneu-
25869: tapahtuvasta veronpalautuksesta ja muutoin-          voon ja vesialukseen, jonka hankinnasta vä-
25870: kin tavaran maahantuonnista on, ellei tässä          hennystä ei saa tehdä, kohdistuva työsuoritus
25871: laissa toisin säädetä, soveltuvin osin voimassa,     tai työssä käytettävä tavara sekä tällaisessa
25872: mitä tullista on erikseen säädetty.                  ajoneuvassa ja aluksessa käytettävä moottori-
25873:    Liikevaihtoveroa ei palauteta tullinoikaisu-      bensiini ja dieselöljy;
25874: asiaan, valitukseen, erityispalautushakemuk-            5) käyttöomaisuudeksi taikka vuokra- tai
25875: seen tai osittaispalautushakemukseen annetta-        muulla käyttöoikeudella hankittuun rakennuk-
25876: vana päätöksellä, jos maahan tuodusta tava-          seen, siinä olevaan tilaan tai pysyvään raken-
25877: rasta suoritettu vero on tämän lain 9 luvun          nelmaan kohdistuva työsuoritus tai tällaisessa
25878: säännösten nojalla vähennetty.                       työssä käytettävä tavara;
25879:                                                         6) verovelvollisen tai hänen henkilökuntansa
25880:                                                      pysyvänä asuntona, lastentarhana, urheilu-,
25881:                      9 luku                          harrastus- tai askartelutilana taikka loma-asun-
25882:               Vähennettävä vero                      tona tai muuna vapaa-ajanviettopaikkana käy-
25883:                                                      tettävää rakennusta, siinä olevaa tilaa tai pysy-
25884:                       41 §
25885:                                                      vää rakennelmaa varten hankittu energiahyö-
25886:    Verovelvollinen saa vähentää, ellei jäljempä-     dyke ja polttoaine, muu tällaisen rakennuksen
25887: nä toisin säädetä, verollista liiketoimintaa var-    tai rakennelman käyttötarkoitusta palveleva ta-
25888: ten:                                                 vara sekä tällaiseen tavaraan kohdistuva työ-
25889:    1) toiselta verovelvolliselta ostamastaan ta-     suoritus;
25890: varasta tai palvelusta suoritettavan veron;
25891:                                                         7) edustustarkoitukseen käytettävä alkoholi-
25892:    2) maahan tuomastaan tavarasta suoritetta-        juoma ja tupakkavalmiste;
25893: van veron.
25894:    Verollisella liiketoiminnalla tarkoitetaan toi-      8) lahjoitustarkoitukseen käytettävä tavara,
25895:                                                      lukuun ottamatta tavaranäytettä ja tavan-
25896: mintaa, joka tämän lain mukaan aiheuttaa
25897:                                                      omaista mainoslahjaa;
25898: verovelvollisuuden. Tavara tai palvelu on han-
25899: kittu verollista liiketoimintaa varten, kun tava-       9) telepalvelu, lukuun ottamatta verovelvolli-
25900: ra on tarkoitettu vaihto- tai käyttöomaisuudek-      sen teletoiminnan harjoittajan käyttämää tele-
25901: si taikka tavara tai palvelu on muutoin tarkoi-      palvelua, joka tulee välittömästi kuluteltavaksi
25902: tettu käytettäväksi tai kulutettavaksi tässä toi-    teletoiminnan yhteydessä.
25903: minnassa.
25904:                                                                            43 §
25905:                       42 §                             Sen estämättä, mitä 42 §:n 1-4 kohdassa on
25906:   Edellä 41 §:ssä tarkoitettua vähennystä ei         säädetty, 41 §:ssä tarkoitettu vähennys saa-
25907: saa tehdä, kun hankinta koskee seuraavia tava-       daan tehdä, kun hankinta koskee tavaraa, jota
25908: roita ja palveluja:                                  käytetään välittömästi:
25909:   1) sellaiset käyttöomaisuudeksi taikka                1) tavaran valmistustoiminnassa;
25910: vuokra- tai muulla käyttöoikeudella hankitut           2) uudelleen käyttöä varten tapahtuvassa
25911: koneet, kalusto ja muut niihin verrattavat ta-       romun tai jätteen käsittelyssä;
25912: varat, joiden todennäköinen taloudellinen              3) edellä 1 tai 2 kohdassa tarkoitettuun
25913: käyttöaika on yli kolme vuotta, ellei niitä ole      toimintaan liittyvässä tutkimus- ja kehittämis-
25914:                                       1990 vp. -    HE n:o 96                                      39
25915: 
25916: toiminnassa, ilmanpuhdistuksessa, jäteveden-          Mitä edellä on säädetty teollisuusrakennuk-
25917: puhdistuksessa tai jätteenkäsittelyssä.             sesta tehtävästä vähennyksestä, sovelletaan
25918:    Vähennys saadaan tehdä myös vuokra- tai          myös kaukolämpöverkkoon.
25919: muulla käyttöoikeudella hankitusta 1 momen-
25920: tissa tarkoitetusta tavarasta samoin kuin 1                              45 §
25921: momentissa tarkoitettuun tavaraan kohdistu-           Teollisuusrakennuksesta, jonka verovelvolli-
25922: vasta verollisesta työsuorituksesta.                nen on hankkinut tai rakentanut vain osittain
25923:    Vähennys saadaan tehdä myös silloin, kun         vähennykseen oikeuttavaan käyttöön, saadaan
25924: hankinta koskee tavaraa, joka luovutetaan           44 §:ssä tarkoitettu vähennys tehdä vain siltä
25925: korvauksetta alihankkijalle käytettäväksi välit-    osin kuin rakennusta käytetään tähän tarkoi-
25926: tömästi tavaran luovuttajalle tapahtuvassa 1        tukseen. Jos vähennykseen oikeuttava käyttö
25927: momentissa tarkoitetussa toiminnassa.               on vähintään 90 prosenttia, vähennys tehdään
25928:                                                     täysimääräisenä. Jos vähennykseen oikeuttava
25929:                         44 §                        käyttö on enintään 10 prosenttia, vähennystä ei
25930:    Verovelvollinen saa vähentää, 41 §:n ja          tehdä miltään osin.
25931: 42 §:n 5 kohdan säännöksistä poiketen, raken-
25932: nustyön suorittajalta tai rakennuttajalta osta-                            46 §
25933: mastaan tai itse rakentamastaan verollisessa           Sen estämättä, mitä 41 §:n 2 momentissa ja
25934: liiketoiminnassa käyttämästään uudesta teolli-      42 §:ssä on säädetty, pidetään verollista liike-
25935: suusrakennuksesta laskennallisen veron, jonka       toimintaa varten hankittuina sellaisia tavaroita
25936: suuruus on 12,76 prosenttia rakennuksen han-        ja verollisia palveluja, jotka verovelvollinen vie
25937: kintamenosta (teollisuusrakennusvähennys).          maasta niitä Suomessa käyttämättä.
25938:    Mitä 1 momentissa on säädetty uudesta teol-
25939: lisuusrakennuksesta, sovelletaan myös laajen-                              47 §
25940: nus-, muutos-, uudistus- ja muuhun vastaa-             Verovelvollinen saa vähentää, ellei 42 §:ssä
25941: vaan perusparannustyöhön ja työhön käytet-          toisin säädetä, seuraavista verollista liiketoi-
25942: tyyn tavaraan, jos työ kohdistuu teollisuusra-      mintaa varten verottomina hankkimistaan ta-
25943: kennukseen tai aiheutuu muussa käytössä ol-         varoista laskennallisen veron, jonka suuruus
25944: leen rakennuksen tai rakennelman muuttami-          on 17,01 prosenttia tavaran ostohinnasta tai
25945: sesta teollisuusrakennukseksi.                      maahan tuodun tavaran 35 §:ssä tarkoitetusta
25946:    Vähennystä laskettaessa teollisuusrakennuk-      veron perusteesta:
25947: sen hankintamenona pidetään rakennuksen                1) alkutuottajalta ostettu tai itse maahan
25948: hankinnasta ja rakentamisesta tai perusparan-       tuotu 49 §:ssä tarkoitettu jalostamaton alku-
25949: nuksesta johtuneiden välittömien menojen            tuote;
25950: määrää. Rakennuttajalta ostetun rakennuksen            2) alkutuottajalta ostettu tai itse maahan
25951: hankintamenona pidetään rakennuttajalle ai-         tuotu teuraseläimeksi sellaisenaan sen omista-
25952: heutunutta hankintamenoa. Jos rakennuttajal-        jan liiketoiminnassa käytettävä 27 §:n 1 mo-
25953: le aiheutunutta hankintamenoa ei voida luotet-      mentin 13 kohdassa tarkoitettu eläin;
25954: tavasti selvittää, hankintamenoksi katsotaan 80        3) valmistajalta ostettu tai itse maahan tuotu
25955: prosenttia rakennuksesta maksetusta hinnasta.       28 §:ssä tarkoitettu lannoite- tai rehuaine;
25956:    Teollisuusrakennuksena pidetään rakennusta          4) energiahyödykkeiden valmistuksessa tai
25957: tai pysyvää rakennelmaa, jota käytetään:            polttoaineena itse käytettävä 27 §:n 1 momen-
25958:     1) tehtaana, työpajana tai energian tuotanto-   tin 7 kohdassa tarkoitettu poHtoturve ja turve-
25959: laitoksena;                                         jaloste sekä kaukolämmön tuotannossa itse
25960:    2) uudelleen käyttöä varten tapahtuvaan ro-      käytettävä 27 §:n 1 momentin 8 kohdassa tar-
25961: mun tai jätteen käsittelyyn;                        koitettu tavara;
25962:     3) edellä 1 tai 2 kohdassa tarkoitettuun           5) itse maahan tuotu maakaasu;
25963: toimintaan välittömästi liittyvänä käyttö-, tut-       6) myyjän omassa käytössä ollut tavara sekä
25964:  kimus- tai kehittämislaboratoriona, ilmanpuh-      muulta kuin verovelvolliselta ostettu teolli-
25965: distus-, jätevedenpuhdistus- tai jätteenkäsitte-    suuden raaka-aineena yleisesti käytettävä käy-
25966:  lyrakennuksena tai -rakennelmana, varastona,       tetty tavara, lukuun ottamatta 27 §:ssä tarkoi-
25967:  toimisto- tai sosiaalirakennuksena taikka muu-     tettuja verottomia tavaroita.
25968:  hun mainittuun toimintaan välittömästi liitty-        Vähennystä laskettaessa maidon ostohintana
25969:  vään tarkoitukseen.                                pidetään toimitusajankohdan tavoitehintaa ja
25970: 40                                     1990 vp. -      HE n:o 96
25971: 
25972: 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun eläimen              kea maissi, melooni, paprika, parsa, pinaatti,
25973: ostohintana hintaa alkutuotantopaikalla.               raparperi, tomaatti ja maustevihannekset, ku-
25974:    Jos verovelvollinen on alkutuotannostaan            ten persilja, tilli, meirami ja vihantakrassi,
25975: siirtänyt 49 §:ssä tarkoitetun tavaran vähen-          kaikki tuoreina tai kuivattuina, myös paloitel-
25976: nykseen oikeuttavaan käyttöön tai jos verovel-         tuina;
25977: vollinen on edellä 1 momentin 4 kohdassa                  11) luonnonvaraiset tai viljellyt syötävät sie-
25978: tarkoitetun tavaran alkutuottaja, hän saa teh-         net tuoreina, myös kuivattuina tai suolattuina;
25979: dä 1 momentissa tarkoitetun vähennyksen ta-               12) luonnonvarainen tai viljelty herukka,
25980: varan käypää ostohintaa vastaavan arvon pe-            juolukka, karpalo, karviaismarja, mansikka,
25981: rusteella.                                             mesimarja, mustikka, muurain, pihlajanmarja,
25982:                                                        puolukka, ruusunmarja, tyrnimarja, vadelma
25983:                        48 §                            ja variksenmarja tuoreina tai kuivattuina;
25984:    Edellä 47 §:ssä tarkoitettu vähennys tehdään           13) luonnonhunaja;
25985: lihasta ruhoina, ruhon osina tai luuttomaksi              14) kotivoi, -kerma, -piimä ja -juusto;
25986: leikattuna sekä 47 §:n 1 momentin 2 kohdassa              15) kirsikka, kriikuna, luumu ja omena tuo-
25987: tarkoitetuista teuraseläimistä 1,5-kertaisena.         reena;
25988:    Maidosta tehdään 47 §:ssä tarkoitettu vä-              16) pelto-, puutarha- ja koristekasvien sekä
25989: hennys 1,6-kertaisena.                                 hedelmä- ja metsäpuiden kylvösiemenet;
25990:                                                           17) karkearehu, kuten heinät, heinäjauho,
25991:                         49 §                           oljet, viljankuoret, ruumenet, laidunruohot
25992:    Edellä 47 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoi-         tuoreina tai kuivattuina, rehukaali ja säilöre-
25993: tettuja jalostamattomia alkutuotteita ovat:            hu;
25994:    1) ruis, vehnä, ohra ja kaura jyvinä, myös             18) elävät kasvit ja kukkaviljelyn tuotteet,
25995: kuivattuina ja lajiteltuina;                           kuten istutustarkoitukseen myytävät juuri- ja
25996:    2) herne, myös palasta poistettuna, kuivattu-       varsimukulat, juurakot, pistokkaat, sipulit,
25997: na ja lajiteltuna;                                     varrennusoksat ja taimet sekä irrallaan tai
25998:    3) peruna, myös lajiteltuna;                        astioissa kasvavina myytävät kasvit tai kasvin-
25999:    4) maito, myös kuorittuna;                          osat, viherkasvit ja leikkovihreä.
26000:    5) kananmunat, myös lajiteltuina;
26001:    6) liha ruhona, ruhon osina tai luuttomaksi                               50§
26002: leikattuna sekä muut syötävät eläinten osat               Verovelvollinen    apteekkari   saa   tehdä
26003: tuoreina, myös jäähdytettyinä, jäädytettyinä,          47 §:ssä tarkoitetun laskennallisen vähennyk-
26004: suolattuina tai ulkokuivattuina;                       sen lääketehtaalta tai lääketukkukaupalta oste-
26005:    7) ahven, ankerias, Grönlannin pallas, har-         tusta taikka itse maahan tuodusta 29 §:ssä
26006: jus, hauki, järvitaimen, kampela, kiiski, kilo-        tarkoitetusta lääketuotteesta.
26007: haili, myös maustettuna, kirjolohi, kolja, ku-
26008: ha, kuore, lahna, lohi, made, molva, muikku,                                 51 §
26009: nahkiainen, nieriä, pasuri, puna-ahven, puna-             Verovelvollinen saa tehdä 41 §:ssä tarkoite-
26010: kampela, puronieriä, purotaimen, Ruijan pal-           tun vähennyksen ostetusta energiahyödykkees-
26011: las, salakka, seiti, siika, silakka, siili, sulkava,   tä silloinkin, kun veloitus sisältyy rakennuksen
26012: suutari, särki, säyne, taimen, turska ja vimpa         tai siinä olevan tilan vuokraan tai muuhun
26013: tuoreina, kuivattuina, suolattuina tai savustet-       vastikkeeseen. Vähentää saadaan kuitenkin
26014: tuina, myös sisälmykset poistettuina, sekä mai-        vain rakennuksen omistajan tai haltijan osta-
26015: nittujen kalojen mäti;                                 masta energiahyödykkeestä tai polttoaineesta
26016:    8) syötävät linnut ja muut riistaeläimet tuo-       suoritettavaa veroa vastaava määrä.
26017: reina, myös kynittyinä, nyljettyinä ja sisälmyk-
26018: set poistettuina;                                                           52§
26019:    9) juuriselleri, lanttu, maa-artisokka, musta-        Kun verovelvollinen ottaa vähennykseen oi-
26020: juuri, nauris, palsternakka, piparjuuri, pork-         keuttavaan käyttöön omassa käytössä olleen
26021: kana, punajuuri, retiisi ja retikka tuoreina tai       muun kuin 27 §:ssä tarkoitetun verottoman
26022: kuivattuina, myös puhdistetti.Iina, lajiteltuina       tavaran, hän saa vähentää laskennallisen ve-
26023: ja paloiteltuina;                                      ron, jonka suuruus on 17,01 prosenttia tavaran
26024:    10) kaalikasvit, palkokasvit, salaattikasvit ja     alkuperäisestä ostohinnasta tai sitä vastaavasta
26025: sipulikasvit, kurkku, kurpitsa, lehtiselleri, ma-      arvosta. Jos tavaran todennäköinen luovutus-
26026:                                      1990 vp. -    HE n:o 96                                     41
26027: 
26028: hinta on sen alkuperäistä ostohintaa tai sitä      ja sellaisinaan tai muuhun tavaraan sisältyvinä.
26029: vastaavaa arvoa alempi, vähennettävä vero
26030: lasketaan tavaran todennäköisen luovutushin-                             56§
26031: nan perusteella. Vähennys tehdään 47 §:ssä            Jos tavaraa, jonka hankinnan yhteydessä on
26032: tarkoitetusta lihasta ja maidosta korotettuna      voitu tehdä 47 §:n 1 momentin 1-3 kohdassa
26033: siten kuin 48 §:ssä on säädetty.                   taikka 48 tai 50 §:ssä tarkoitettu vähennys, on
26034:    Verollisen liiketoiminnan alkaessa verovel-     käytetty sellaisen 28 §:ssä tarkoitetun Jannaite-
26035: vollinen saa tehdä hallussaan olevasta vähen-      tai rehuaineen valmistamiseen, jonka valmista-
26036: nykseen oikeuttavaan tarkoitukseen käytettä-       ja on myynyt tai ottanut omaan käyttöön,
26037: västä tavarasta 1 momentissa tarkoitetun vä-       valmistajan on palautettava vähennetty lasken-
26038: hennyksen.                                         nallinen vero.
26039: 
26040:                       53 §                                               57§
26041:    Tavarasta tai palvelusta, jonka verovelvolli-      Valtiovarainministeriö voi määrättyjen tava-
26042: nen on hankkinut tai ottanut vain osittain         roiden tai tavararyhmien kohdalta vahvistaa ne
26043: vähennykseen oikeuttavaan käyttöön, saadaan        perusteet, joiden mukaan palautettavan vähen-
26044: tässä luvussa tarkoitettu vähennys tehdä vain      netyn laskennallisen veron määrä lasketaan,
26045: siltä osin kuin tavaraa tai palvelua käytetään     sekä määrätä siitä, milloin vähennetyn lasken-
26046: tähän tarkoitukseen. Jos vähennykseen oikeut-      nallisen veron maara on niin vähäinen, ettei
26047: tava käyttö on vähintään 90 prosenttia, vähen-     sitä ole palautettava.
26048: nys tehdään täysimääräisenä. Jos vähennyk-
26049: seen oikeuttava käyttö on enintään 10 prosent-
26050: tia, vähennystä ei tehdä miltään osin.                                 11 luku
26051:                      54§                                       Ajallinen kohdistaminen
26052:    Jos myyjä hyvittää ostajaa 25 §:n 1 momen-                           58§
26053: tin 1 kohdassa tarkoitetuilla määrillä, vähen-
26054:                                                      Myynnistä suoritetaan vero siltä kalenteri-
26055: nettyä veroa on vastaavasti oikaistava.
26056:                                                    kuukaudelta, jonka aikana:
26057:                                                      1) tavara on toimitettu tai palvelu suoritettu;
26058:                     10 luku                          2) tavara on otettu omaan käyttöön.
26059:        Vähennetyn laskennallisen veron                                   59§
26060:                palauttaminen                          Tilikauden aikana vero saadaan suorittaa
26061:                       55 §                         tilikaudelle 58 §:n mukaan kuuluvasta myyn-
26062:    Jos tavaraa, jonka hankinnan yhteydessä on      nistä siltä kalenterikuukaudelta, jonka aikana
26063: voitu tehdä 47 §:n 1 momentin 1-3 kohdassa         ostajaa on veloitettu. Jos veloitusta ei käytetä,
26064: taikka 48 tai 50 §:ssä tarkoitettu vähennys, on    vero saadaan suorittaa siltä kalenterikuukau-
26065: sellaisenaan tai muuhun tavaraan sisältyvänä       delta, jonka aikana myyntihinta tai sen osa on
26066: viety maasta, maastaviejän on veron tilittämi-     kertynyt.
26067: sen yhteydessä palautettava vähennetty lasken-        Tilikauden päättyessä veloittamatta tai, jos
26068: nallinen vero.                                     veloitusta ei käytetä, kertymättä olevista 1
26069:    Veroa ei kuitenkaan palauteta, kun:             momentissa tarkoitetuista myyntihinnoista ve-
26070:    1) maasta viedään meijerivoita, juustoa, ras-   ro suoritetaan tilikauden viimeiseltä kalenteri-
26071: vaista maitojauhetta, kananmunia, kananmu-         kuukaudelta. Verovelvollisuuden päättyessä
26072: namassaa, viljaa tai lihaa sellaisenaan ja maas-   vero suoritetaan toiminnan viimeiseltä kalente-
26073: taviejälle maksetaan hinnanerokorvausta;           rikuukaudelta.
26074:    2) maasta sellaisinaan ensi kertaa viedään
26075: Suomessa poimittuja luonnonvaraisia musti-                              60 §
26076: koita tai puolukoita tuoreina tai jäädyttämällä      Verovelvollinen, jolla kirjanpitolain (655/73)
26077: säilytettyinä taikka Suomessa poimittuja luon-     mukaan on oikeus pitää maksuperusteista kir-
26078: nonvaraisia syötäviä sieniä tuoreina, kuivattui-   janpitoa, saa suorittaa myynnistä veron siltä
26079: na tai suolattuina;                                kalenterikuukaudelta, jonka aikana myyntihin-
26080:    3) maasta viedään eläimen vuotia tai nahko-     ta tai sen osa on kertynyt.
26081: 6   300444U
26082: 42                                    1990 vp. -     HE n:o 96
26083: 
26084:    Verovelvollisuuden päättyessä vero suorite-       nys tehdään toiminnan viimeiseltä kalenteri-
26085: taan kertymäitä olevista 1 momentissa tarkoi-        kuukaudelta.
26086: tetuista myyntihinnoista toiminnan viimeiseltä
26087: kalenterikuukaudelta.                                                      66 §
26088:                                                        Verovelvollinen, jolla kirjanpitolain mukaan
26089:                        61 §                          on oikeus pitää maksuperusteista kirjanpitoa,
26090:    Edellä 25 §:ssä tarkoitettu oikaisuerä ja luot-   saa tehdä vähennyksen siltä kalenterikuukau-
26091: totappio vähennetään siltä kalenterikuukaudel-       delta, jonka aikana ostohinta tai sen osa on
26092: ta, jolle se on hyvän kirjanpitotavan mukaan         maksettu.
26093: kirjanpidossa kirjattava.
26094:                                                        Verovelvollisuuden päättyessä vähennys teh-
26095:    Verovelvollisuuden päättyessä 1 momentissa
26096: mainitut erät vähennetään toiminnan viimeisel-       dään maksamatta olevist:1 1 momentissa tar-
26097: tä kalenterikuukaudelta.                             koitetuista ostoista toiminnan viimeiseltä ka-
26098:                                                      lenterikuukaudelta.
26099:                        62 §
26100:    Edellä 10 luvussa tarkoitettu vähennetty las-                          67 §
26101: kennallinen vero palautetaan siltä kalenteri-          Edellä 54 §:ssä tarkoitettu oikaisu sekä
26102: kuukaudelta, jonka aikana 55 §:ssä tarkoitettu       25 §:n 2 momentissa tarkoitettu kertyneestä
26103: tavara on viety maasta taikka 56 §:ssä tarkoi-       luottotappiosta tehtävä lisäys otetaan huo-
26104: tettu lannoite- tai rehuaine on myyty tai otettu     mioon siltä kalenterikuukaudelta, jolle se on
26105: omaan käyttöön.                                      hyvän kirjanpitotavan mukaan kirjanpidossa
26106:                                                      kirjattava.
26107:                        63 §                            Verovelvollisuuden päätyttyä 1 momentissa
26108:    Edellä 9 luvussa tarkoitetut vähennykset teh-     mainitut erät otetaan huomioon toiminnan vii-
26109: dään siltä kalenterikuukaudelta, jonka aikana:       meiseltä kalenterikuukaudelta.
26110:    1) ostettu tavara tai palvelu on vastaanotet-
26111: tu;
26112:    2) tavara on otettu vähennykseen oikeutta-                             12 luku
26113: vaan käyttöön;
26114:    3) maahan tuotu tavara on tullattu.                             Veron maksaminen
26115:                                                                             68 §
26116:                       64 §
26117:                                                         Kalenterikuukaudelta 11 luvun mukaan suo-
26118:    Edellä 44 §:ssä tarkoitettu teollisuusraken-
26119:                                                      ritettavien verojen ja vähennettävien verojen
26120: nusvähennys tehdään siltä kalenterikuukaudel-
26121:                                                      erotus (tilitettävä vero) maksetaan valtiolle vii-
26122: ta, jonka aikana:
26123:                                                      meistään kalenterikuukautta seuraavan toisen
26124:    1) rakennuksen hankintameno tai sen osa on
26125:                                                      kuukauden 25 päivänä. Jos mainittu päivä on
26126: maksettu;
26127:                                                      pyhäpäivä, arkilauantai tai juhannusaatto, ve-
26128:    2) verovelvollisen valmistama tai alunperin
26129:                                                      ron saa maksaa ensimmäisenä arkipäivänä sen
26130: muuhun käyttöön hankkima tavara on otettu
26131:                                                      jälkeen.
26132: rakennustyössä käytettäväksi.
26133: 
26134:                       65 §                                                 69 §
26135:    Tilikauden aikana saadaan tilikaudelle              Edellä 68 §:ssä säädetyn määräajan jälkeen
26136: 63 §:n 1 kohdan mukaan kuuluva vähennys              maksettu vero katsotaan maksetuksi siltä ka-
26137: tehdä siltä kalenterikuukaudelta, jonka aikana       lenterikuukaudelta, jolta verovelvollinen on
26138: vähennykseen oikeutettua on veloitettu. Jos          kuukausi-ilmoituksessaan ilmoittanut sen mak-
26139: veloitusta ei käytetä, vähennys saadaan tehdä        saneensa tai jolta hänen on muutoin katsottava
26140: siltä kalenterikuukaudelta, jonka aikana osto-       sen maksaneen.
26141: hinta tai sen osa on maksettu.                         Tilikausi-ilmoituksen antamiselle säädetyn
26142:    Tilikauden päättyessä veloittamatta tai, jos      määräajan jälkeen maksettu vero käytetään
26143: veloitusta ei käytetä, maksamatta olevista 1         maksuunpannun maksamatta olevan veron, ve-
26144: momentissa tarkoitetuista ostoista vähennys          ronkorotuksen ja veronlisäyksen sekä perittä-
26145: tehdään tilikauden viimeiseltä kalenterikuu-         vän viivästyskoron ja jäämämaksun suorituk-
26146: kaudelta. Verovelvollisuuden päättyessä vähen-       seksi.
26147:                                        1990 vp. -     HE n:o 96                                     43
26148: 
26149:                        70 §                                                74 §
26150:    Jos 9 luvussa tai 25 §:ssä tarkoitettuja vä-         Maahan tuotujen tavaroiden verotuksesta ja
26151: hennyksiä ei voida tehdä täysimääräisinä ka-          sen valvonnasta vastaa tullilaitos sen mukaan
26152: lenterikuukauden tilitettävää veroa laskettaes-       kuin siitä erikseen on säädetty.
26153: sa, vähentämättä jäänyt määrä saadaan vähen-
26154: tää tilikauden seuraavilta kalenterikuukausilta.
26155: Jos vähennystä ei näinkään voida tehdä koko-                              14 luku
26156: naan, verovelvolliselle maksetaan vähentämät-                     Ilmoittamisvelvollisuus
26157: tä jäänyttä veroa vastaava määrä.
26158:    Jos tilikaudelta vähennettävät verot ovat                                75 §
26159: todennäköisesti suuremmat kuin myynneistä                Sen, joka ryhtyy harjoittamaan verollista
26160: suoritettavat verot, verovelvolliselle maksetaan      liiketoimintaa, on tehtävä ennen toiminnan
26161: 1 momentin säännöksistä poiketen tilikauden           aloittamista kirjallinen ilmoitus Iääninverovi-
26162: aikana kalenterikuukausittain kalenterikuu-           rastolie tai verotoimistolle.
26163: kaudelta vähentämättä jäänyt vero.                       Verollisen liiketoiminnan päättymisestä on
26164:    Verovelvolliselle voidaan erityisistä syistä ti-   viipymättä tehtävä ilmoitus Iääninverovirastol-
26165: likauden aikana maksaa vero, jonka hän                Ie tai verotoimistolle.
26166: 1 momentin m'~ kaan todennäköisesti saa takai-
26167: sin, kun tilikaudelta maksetut verot sekä to-                               76 §
26168: dennäköiset myynneistä suoritettavat verot ja            Verovelvollisen on annettava kultakin kalen-
26169: vähennettävät verot otetaan huomioon.                 terikuukaudelta kuukausi-ilmoitus viimeistään
26170:    Edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitettu vero          kalenterikuukautta seuraavan toisen kuukau-
26171: maksetaan verovelvolliselle esitetyn selvityksen      den 25 päivänä. Ilmoitus siitä, että veroa ei ole
26172: perusteella hakemuksesta. Hakemus tehdään             maksettava, voidaan antaa etukäteen usealta
26173: Iääninverovirastolie vahvistettua lomaketta           kuukaudelta.
26174: käyttäen. Verohallitus antaa tarkemmat mää-              Verovelvollisen on kultakin tilikaudelta an-
26175: räykset siitä, milloin verovelvolliselle hake-        nettava tilikausi-ilmoitus kolmen kuukauden
26176: muksesta maksettavan veron määrä on niin              kuluessa tilikauden päättymisestä.
26177: vähäinen, ettei sitä palauteta.                          Lääninverovirasto voi erityisistä syistä vero-
26178:                                                       velvollisen pyynnöstä pidentää tilikausi-ilmoi-
26179:                                                       tuksen jättämiselle säädettyä aikaa enintään
26180:                                                       kahdella kuukaudella.
26181:                      13 luku
26182:                 Veroviranomaiset                                            77§
26183:                        71 §                              Kuukausi- ja tilikausi-ilmoituksessa annetta-
26184:                                                       vista tiedoista säädetään asetuksella. Tiedot
26185:    Verotuksen yleinen valvonta kuuluu verohal-
26186:                                                       annetaan verohallituksen vahvistamilla lomak-
26187: litukselle.                                           keilla.
26188:    Lääninveroviraston tehtävänä on veron mää-            Kuukausi- ja tilikausi-ilmoituksessa saadaan
26189: rääminen, veron suorittamisen ja maksamisen           verojen raha-arvot ilmoittaa täysin markoin
26190: valvonta sekä veronkanto.                             siten, että markkojen yli menevät pennit jäte-
26191:                                                       tään ottamatta lukuun. Täysin markoin ilmoi-
26192:                        72§                            tettavia määriä laskettaessa otetaan suoritetta-
26193:   Verovelvollista koskevat asiat kuuluvat sen         vat ja vähennettävät verot sekä muut yksittäi-
26194: lääninveroviraston käsiteltäviin, jonka toimi-        set erät kuitenkin lukuun pennin tarkkuudella.
26195: alueella verovelvollisen kotikunta on. Kotikun-
26196: tana pidetään kuntaa, jossa verovelvolliselle                               78 §
26197: verotuslain (482/58) mukaan on määrättävä               Kuukausi-ilmoitus ja tilikausi-ilmoitus anne-
26198: valtion vero.                                         taan 72 §:ssä tarkoitetulle lääninverovirastolle.
26199:                                                         Veron maksamisen yhteydessä annettu kuu-
26200:                      73 §                             kausi-ilmoitus katsotaan annetuksi silloin, kun
26201:    Verohallitus määrää yhden tai useamman             maksu on suoritettu rahalaitokseen.
26202: lääninveroviraston virkamiehen toimimaan val-           Postitse saapunut ilmoitus katsotaan anne-
26203: tion etua valvovana valtionasiamiehenä.               tuksi silloin, kun ilmoituksen sisältävä postilä-
26204: 44                                   1990 vp. -     HE n:o 96
26205: 
26206: hetys on jätetty postiin lääninverovirastolle       tuksesta esitettävä Suomessa sanotun viran-
26207: osoitettuna.                                        omaisen tai tämän määräämän asiantuntevan
26208:                                                     ja esteettömänä pidettävän henkilön tarkastet-
26209:                       79 §                          tavaksi liike- ja tilikirjansa, inventaarinsa ja
26210:   Ilmoittamisvelvollisen on allekirjoitettava       tase-erittelynsä liitteineen samoin kuin tositeai-
26211: kuukausi-ilmoitus, tilikausi-ilmoitus ja muut       neisto ja kaikki muu laskentatoimeen kuuluva
26212: veroviranomaisille annettavat asiakirjat. Yhtei-    aineisto, sopimus- ja velkakirjat, pöytäkirjat,
26213: sön ilmoitusten ja asiakirjojen tulee olla toimi-   kirjeenvaihto, koneellisen kirjanpidon menetel-
26214: nimen kirjoittamiseen oikeutetun henkilön tai       mäkuvaus sekä muut asiakirjat, jotka saattavat
26215: henkilöiden allekirjoittamia.                       olla tarpeen häntä verotettaessa, verotarkastus-
26216:                                                     ta toimitettaessa tai hänen verotustaan koske-
26217:                       80 §                          vaa muutoksenhakua käsiteltäessä, sekä näy-
26218:    Yhteisön ilmoittamisvelvollisuuden täyttämi-     tettävä liiketoimintaan kuuluvat varastot ja
26219: nen kuuluu yhteisön hallitukselle tai hallinnol-    muu omaisuus. Tarkastus voidaan toimeen-
26220: le. Avoimen yhtiön, kommandiittiyhtiön ja           panna jo tilikauden aikana.
26221: yhtymän ilmoittamisvelvollisuuden täyttämi-            Asiakirjan tarkastus on, mikäli mahdollista,
26222: nen on sellaisen osakkaan velvollisuutena, joka     toimitettava verovelvollisen liikehuoneistossa
26223: 104 §:n 2 momentin mukaan on verosta vas-           tai hänen käyttämässään kirjanpito- tai palve-
26224: tuussa.                                             lutoimistossa. Jos tarkastus toimitetaan edellä
26225:    Ilmoittamisvelvollisuuden täyttämisestä ul-      mainitussa huoneistossa tai toimistossa, vero-
26226: komaalaisen puolesta vastaa myös Suomessa           velvollisen on asetettava tarkastajan käytettä-
26227: oleva edustaja. Edellä 9 §:n 2 momentissa           väksi tarkoituksenmukaiset tilat sekä tarpeelli-
26228: tarkoitetun ulkomaalaisen ilmoittamisvelvolli-      set apuneuvot ja apulaiset. Jos tarkastusta ei
26229: suuden täyttämisestä vastaa Suomessa oleva          voida haitatta toimittaa edellä tarkoitetussa
26230: 88 §:ssä tarkoitettu edustaja.                      paikassa, tarkastus voidaan toimittaa lääninve-
26231:    Ilmoittamisvelvollinen on holhottavan puo-       rovirastossa. Asiakirjat on esitettävä tarkastet-
26232: lesta holhooja, poissa olevan puolesta hänelle      taviksi siellä tai toimitettava sinne, missä tar-
26233: määrätty uskottu mies ja kuolinpesän puolesta       kastus suoritetaan. Valokuvaamalla tai muulla
26234: se, jolla on pesä hallussaan tai, jos pesä on       vastaavalla tavalla valmistettuina jäljennöksinä
26235: jaettu, se, jonka hallussa pesä oli jaon aikana.    säilytettävistä asiakirjoista on 1 momentissa
26236:    Joka poissaolon tai muun laillisen esteen        tarkoitetun viranomaisen kehotuksesta valmis-
26237: vuoksi on estynyt täyttämästä ilmoittamisvel-       tettava jäljennökset tarkastusta suorittavan
26238: vollisuuttaan, saa asettaa sijaansa soveliaan       henkilön käyttöön. Suoritetusta tarkastuksessa
26239: henkilön. Verovelvollinen vastaa kuitenkin sii-     on laadittava kertomus.
26240: tä, mitä sijainen tekee tai jättää tekemättä.
26241:                                                                             84 §
26242:                      81 §
26243:   Lääninveroviraston on vaadittaessa annetta-          Jokaisen on annettava lääninveroviraston tai
26244: va todistus asiakirjan vastaanottamisesta.          verohallituksen kehotuksesta sellaisia toisen ve-
26245:                                                     rotusta, verotarkastusta tai verotusta koskevaa
26246:                        82 §                         muutoksenhakuasiaa varten välttämättömiä
26247:    Sen, joka on laiminlyönyt kuukausi-ilmoi-        muita tietoja, jotka selviävät hänen hallussaan
26248: tuksen tai tilikausi-ilmoituksen antamisen sää-     olevista asiakirjoista tai muutoin ovat hänen
26249: detyssä ajassa tai antanut ilmoituksen puutteel-    tiedossaan, jos hänellä ei lain mukaan ole
26250: lisena, tulee lääninveroviraston kehotuksesta       oikeutta kieltäytyä todistamasta asiasta. Toisen
26251: asetetun määräajan kuluessa täyttää velvolli-       verotukseen vaikuttavia, hänen taloudellista
26252: suutensa.                                           asemaansa koskevia tietoja ei kuitenkaan saa
26253:    Verovelvollisen on myös kehotuksesta annet-      kieltäytyä antamasta.
26254: tava määräajassa ne täydentävät selvitykset,           Posti- ja telelaitoksen on 1 momentissa mai-
26255: jotka ovat tarpeen veron määräämistä varten.        nitun viranomaisen kirjallisesta kehotuksesta
26256:                                                     annettava tiedot asiakkaalle saapuneista posti-
26257:                      83 §                           osoituksista ja postiennakko-osoituksista sekä
26258:   Verovelvollisen on lääninveroviraston tai ve-     muusta postin välityksellä tapahtuneesta raha-
26259: rohallituksen asianomaisen virkamiehen keho-        liikkeestä.
26260:                                       1990 vp. -     HE n:o 96                                        45
26261: 
26262:    Edellä 1 momentissa mainituilla viranomai-           Edellä 1 momentissa tarkoitetun edustajan
26263: silla on oikeus 83 §:ssä mainituin tavoin tar-       on pidettävä verovelvollisen liiketoiminnasta
26264: kastaa tai tarkastuttaa ne liike- ja muut asia-      sellaista kirjanpitoa, että siitä luotettavasti saa-
26265: kirjat, joista 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja       daan selville veron määräytymisen kannalta
26266: tietoja voi olla saatavissa.                         merkitykselliset seikat. Kirjanpitoaineisto on
26267:                                                      säilytettävä Suomessa viisi vuotta sen tilikau-
26268:                       85 §                           den päättymisestä, jota aineisto koskee.
26269:   Viranomaisen ja julkisen laitoksen tulee              Mitä 83 §:ssä on säädetty verovelvollisen
26270: 84 §:ssä tarkoitetun viranomaisen pyynnöstä          velvollisuuksista, sovelletaan myös 1 momen-
26271: antaa verotusta varten tarpeellisia tietoja taik-    tissa tarkoitettuun edustajaan.
26272: ka sallia sellaisen viranomaisen määräämän
26273: henkilön ottaa niistä selko, mikäli ne eivät                                89 §
26274: koske sellaista asiaa, josta lain mukaan ei saa         Lääninverovirasto ilmoittaa asianomaiselle
26275: todistaa.                                            rekisteröinnistä ja rekisteristä poistamisesta
26276:   Maistraatin ja nimismiehen on ennen tammi-         sekä siitä, ettei asianomaista ilmoituksesta tai
26277: kuun ja heinäkuun loppua maksutta toimitet-          hakemuksesta poiketen ole merkitty rekisteriin
26278: tava lääninverovirastolle luettelot niistä ilmoi-    tai poistettu rekisteristä.
26279: tuksista, jotka edellisenä puolivuotiskautena           Lääninverovirasto antaa asianomaisen tai
26280: on tehty liiketoiminnan aloittamisesta tai lopet-    valtionasiamiehen pyynnöstä päätöksen rekis-
26281: tamisesta.                                           teröintiasiassa.
26282: 
26283:                     15 luku
26284:                                                                           16 luku
26285:                   Rekisteröinti
26286:                                                                    Veron määrääminen
26287:                        86 §                                                90 §
26288:    Verovelvolliset merkitään liikevaihtoverovel-
26289: vollisten rekisteriin.                                 Lääninverovirasto määrää saatujen ilmoitus-
26290:    Lääninverovirasto antaa tarvittaessa tiedon       ten ja muun selvityksen perusteella maksamat-
26291: siitä, onko henkilö, yhtymä tai yhteisö merkit-      ta olevan veron verovelvollisen maksettavaksi.
26292: ty rekisteriin.                                         Veron määräämisessä on tunnollisesti sekä
26293:                                                      valtion että verovelvollisen etua silmällä pitäen
26294:                         87 §                         harkittava, mitä verovelvollisen liiketoimista
26295:    Lääninverovirasto merkitsee verovelvollisen       sekä muista asiaan vaikuttavista seikoista on
26296: rekisteriin siitä lukien, kun verollinen liiketoi-   ilmoituksista tai muutoin käynyt selville taikka
26297: minta alkaa. Verovelvollinen voidaan kuiten-         muulla perusteella on katsottava oikeaksi.
26298: kin merkitä rekisteriin jo siitä lukien, kun hän
26299: ryhtyy hankkimaan tavaroita ja palveluja ve-                                91 §
26300: rollista liiketoimintaa varten.                         Jos verovelvollinen on laiminlyönyt veron
26301:    Lääninverovirasto poistaa verovelvollisen re-     maksamisen tai maksanut sitä ilmeisesti liian
26302: kisteristä siitä lukien, kun verollinen liiketoi-    vähän eikä ole kehotuksesta huolimatta anta-
26303: minta on päättynyt.                                  nut veron määräämistä varten tarvittavia tieto-
26304:    Edellä 9 §:n 2 momentin tai 21 §:n perusteel-     ja, lääninveroviraston on määrättävä maksa-
26305: la verovelvollinen merkitään rekisteriin ja pois-    matta oleva vero arvioimalla.
26306: tetaan rekisteristä aikaisintaan hakemuksen te-         Maksamatta olevan veron määrä on pyrittä-
26307: kemisestä lukien.                                    vä selvittämään tavaraostojen, tavanomaisten
26308:                                                      myyntipalkkioiden, palkkojen tai muiden sel-
26309:                      88 §                            laisten kustannuserien perusteella laadittujen
26310:    Edellä 9 §:n 2 momentissa tarkoitetun hake-       laskelmien avulla taikka muiden samalla alalla
26311: muksen hyväksymisen edellytyksenä on, että           ja vastaavanlaisissa olosuhteissa toimivien ve-
26312: ulkomaalaisella on Suomessa kotipaikan               rovelvollisten liiketoimintaan vertaamalla.
26313: omaava lääninveroviraston hyväksymä edusta-             Ennen veron määräämistä on verovelvollisel-
26314: ja. Lääninverovirasto voi lisäksi vaatia asetet-     le varattava tilaisuus selvityksen antamiseen
26315: tavaksi vakuuden veron suorittamisesta.              veron määräytymistä koskevasta laskelmasta
26316: 46                                  1990 vp. -     HE n:o 96
26317: 
26318: sekä niistä seikoista, joiden vuoksi vero aio-       Jälkiverotus voidaan jättää toimittamatta
26319: taan määrätä arvion mukaan.                        myös silloin, kun maksamatta jäänyttä tai liian
26320:    Veron määräämistä koskevaan päätökseen          suurena palauteitua veroa on pidettävä vähäi-
26321: on otettava veron määräytymistä koskeva las-       senä eikä verotuksen tasapuolisuus tai muu syy
26322: kelma sekä merkittävä ne syyt, joiden perus-       vaadi veron määräämistä. Verohallitus antaa
26323: teella vero on määrätty arvion mukaan.             tarkemmat määräykset siitä, milloin jälkivero-
26324:                                                    tus voidaan jättää toimittamatta.
26325:                       92 §
26326:    Lääninverovirasto tarkistaa tilikausi-ilmoi-                           95 §
26327: tuksen perusteella tilikauden kalenterikuukau-        Jos jollekin olosuhteelle tai toimenpiteelle on
26328: silta maksettavan veron määrän.                    annettu sellainen oikeudellinen muoto, joka ei
26329:    Tilikausi-ilmoituksen tai muun saadun selvi-    vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitus-
26330: tyksen perusteella lääninverovirasto määrää ti-    ta, on verotusta toimitettaessa meneteltävä niin
26331: likauden kalenterikuukausilta maksamatta ole-      kuin asiassa olisi käytetty oikeata muotoa.
26332: van veron verovelvollisen maksettavaksi tai           Milloin tavaran tai palvelun myynnistä tule-
26333: maksaa verovelvolliselle tilikaudelta palauteHa-   va vastike on sovittu tai määrätty kohtuullise-
26334: van veron.                                         na pidettävää pienemmäksi tai muuhun toi-
26335:    Tilikaudelta maksettava vero on määrättävä      menpiteeseen on ryhdytty ilmeisesti siinä tar-
26336: vuoden kuluessa tilikauden päättymisestä.          koituksessa, että maksettavan veron määrä
26337:                                                    vähentyisi, voidaan arvion mukaan vahvistaa,
26338:                       93 §                         mistä määrästä veroa on maksettava.
26339:    Edellä 92 §:n 3 momentissa säädetyn määrä-
26340: ajan jälkeen voidaan toimittaa jälkiverotus.                              96 §
26341: J älkiverotuksin verovelvollisen maksettavaksi         Veroa voidaan korottaa, jos:
26342: on määrättävä se vero, joka on jäänyt maksa-           1) verovelvollinen on jättänyt kalenterikuu-
26343: matta tai on palautettu liikaa sen johdosta,       kaudelta maksettavan veron säädetyssä ajassa
26344: että hän on jättänyt antamatta ilmoituksen         kokonaan maksamatta tai maksanut sitä ilmei-
26345: taikka antanut puutteellisen, erehdyttävän tai     sesti liian vähän, enintään 30 prosentilla;
26346: väärän ilmoituksen, muun tiedon tai asiakir-           2) kuukausi-ilmoituksessa, tilikausi-ilmoi-
26347: jan. Jälkiverotus voidaan toimittaa kolmen         tuksessa tai muussa tiedossa tai asiakirjassa on
26348: vuoden kuluessa sen tilikauden päättymisestä,      vähäinen puutteellisuus eikä verovelvollinen
26349: johon kuuluvalta kalenterikuukaudelta vero         ole noudattanut saamaansa kehotusta sen kor-
26350: olisi tullut maksaa.                               jaamiseen, enintään 10 prosentilla;
26351:    Verovelvollisen kuoltua jälkiverotus kohdis-        3) verovelvollinen ilman pätevää syytä on
26352: tetaan kuolinpesään. Jälkiverotus on toimitet-     laiminlyönyt kuukausi-ilmoituksen, tilikausi-
26353: tava vuoden kuluessa sen kalenterivuoden           ilmoituksen tahi muun tiedon tai asiakirjan
26354: päättymisestä, jona perukirja on annettu oi-       oikeassa ajassa antamisen taikka antanut sen
26355: keuteen.                                           olennaisesti vaillinaisena, enintään 20 prosen-
26356:    Ennen jälkiverotuksen toimittamista verovel-    tilla ja, jos hän säädetyn kehotuksen saatuaan-
26357: volliselle tai verovelvollisen kuolinpesälle on    kin on ilman hyväksyttävää estettä jättänyt
26358: varattava tilaisuus selityksen antamiseen.         velvollisuutensa kokonaan tai osaksi täyttä-
26359:                                                    mättä, enintään kaksinkertaiseksi;
26360:                        94 §                            4) verovelvollinen on törkeästä huolimatto-
26361:    Jos 93 §:ssä tarkoitettu veron maksamatta       muudesta laiminlyönyt ilmoittamisvelvollisuu-
26362: jääminen tai liian suuri palautus johtuu sellai-   tensa tai antanut olennaisesti väärän kuukausi-
26363: sesta virheestä, jonka johdosta toisen verovel-    ilmoituksen, tilikausi-ilmoituksen taikka muun
26364: vollisen maksettavaksi on tullut liikaa veroa,     tiedon tai asiakirjan, enintään kaksinkertaisek-
26365: voidaan jälkiverotus jättää toimittamatta, jos     si.
26366: verovelvollinen esittää palautukseen oikeutetun        Jos 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu lai-
26367: verovelvollisen antaman sitoumuksen siitä, että    minlyönti tai väärän ilmoituksen, tiedon taikka
26368: tämä luopuu oikeudestaan vaatia oman veron-        asiakirjan antaminen on tapahtunut veron ka-
26369: sa määrää alennettavaksi. Sitoumuksen anta-        valtamisen tarkoituksessa, veroa on korotetta-
26370: neelle verovelvolliselle ei makseta veroa takai-   va vähintään 50 prosentilla ja enintään kolmin-
26371: sin.                                               kertaiseksi.
26372:                                       1990 vp. -     HE n:o 96                                      47
26373: 
26374:   Veronkorotus määrätään vain siitä verosta,                               98 §
26375: jota 1 ja 2 momentissa tarkoitettu puutteelli-         Kun verovelvollisen maksettavaksi maara-
26376: suus tai vaillinaisuus on koskenut.                  tään veroa, veronlisäystä tai veronkorotusta,
26377:                                                      verovelvolliselle on annettava tiedoksi verolip-
26378:                        97 §                          pu sekä päätös, johon on liitetty valitusosoitus.
26379:    Jos kalenterikuukaudelta tilitettävää veroa ei    Vero on maksettava valtiovarainministeriön
26380: ole maksettu 68 §:ssä säädetyssä määräajassa,        määräämänä aikana.
26381: määrätään maksamatta jääneelle verolle veron-          Veron takaisin maksamista koskeva päätös
26382: lisäystä.                                            on annettava verovelvolliselle tiedoksi. Päätök-
26383:    Veronlisäystä määrätään yksi markka kulta-        seen on liitettävä valitusosoitus.
26384: kin täydeltä sadalta markalta jokaiselta kalen-
26385: terikuukaudelta sen kuukauden alusta, jona                                 99 §
26386: vero olisi tullut maksaa, verolle määrättävää          Jos valtionasiamies katsoo, että verovelvolli-
26387: eräpäivää edeltävän kuukauden loppuun. Jos           sen maksettavaksi olisi määrättävä veroa, ve-
26388: kalenterikuukaudelta tilitettävä vero on mak-        ronlisäystä tai veronkorotusta, lääninveroviras-
26389: settu määräajan jälkeen, eikä verovelvollinen        ton on hänen pyynnöstään tehtävä asiassa
26390: ole oma-aloitteisesti maksanut veronlisäystä 4       päätös.
26391: momentissa säädetyllä tavalla, veronlisäystä
26392: määrätään sen kuukauden alusta, jona vero
26393:                                                                           100§
26394: olisi tullut maksaa, sen kuukauden loppuun,
26395: jona vero on maksettu.                                  Vero maksetaan, määrätään maksettavaksi
26396:    Jos vero on määrätty kokonaan tai osittain        ja maksetaan takaisin täysin markoin jättämäl-
26397: arvioimalla kalenterikuukautta pidemmältä            lä yli menevät pennit lukuun ottamatta. Sama
26398: ajalta taikka jos muutoin ilman kohtuutonta          koskee 96 §:ssä mainittua veronkorotusta,
26399: lisätyötä ei ole selvitettävissä, miltä kalenteri-   97 §:ssä mainittua veronlisäystä ja 103 §:ssä
26400: kuukaudelta veroa on jäänyt maksamatta, voi-         mainittua korkoa.
26401: daan veronlisäyksen laskemisen aikaruisajan-
26402: kohta arvioida ottaen huomioon maksamatta                                  101 §
26403: jääneen veron todennäköinen jakautuminen eri            Kun verotusta koskevia kehotuksia, päätök-
26404: kuukausille.                                         siä ja verolippuja annetaan verovelvollisen tai
26405:    Jos verovelvollinen maksaa kalenterikuukau-       muun henkilön tiedoksi, ne on lähetettävä
26406: delta tilitettävää veroa ilman maksuunpanoa          postitse kirjatussa kirjeessä saantitodistusta
26407: 68 §:ssä säädetyn määräajan jälkeen, hänen on        vastaan taikka annettava muutoin todistetta-
26408: veron maksamisen yhteydessä oma-aloitteisesti        vasti. Samalla on ilmoitettava aika, jonka ku-
26409: maksettava veronlisäystä yksi markka kultakin        luessa kehotusta on noudatettava, ja seuraa-
26410: täydeltä sadalta markalta jokaiselta kalenteri-      mus, jonka laiminlyönti aiheuttaa. Postitse
26411: kuukaudelta sen kuukauden alusta, jona vero          toimitettu asiakirja katsotaan annetun tiedoksi
26412: olisi tullut maksaa, sen kuukauden loppuun,          saantitodistuksen osoittamana aikana.
26413: jona vero on maksettu.
26414:    Jos vero määrätään myöhemmin viranomai-                                  102§
26415: sen toimenpitein, veronlisäystä on maksettava          Jos verovelvollisen luonnollisen henkilön tai
26416:  1-3 momentissa säädetyllä tavalla tällekin          luonnollisten      henkilöiden     muodostaman
26417: veromäärälle. Milloin veron määrääminen pe-          104 §:n 2 momentissa tarkoitetun yhtymän 12
26418:  rustuu valtion puolesta tehtyyn valitukseen         §:ssä tarkoitetulla tavalla laskettu tilikauden
26419: sekä milloin valtiolle on perittävä verovelvolli-    verollinen liikevaihto on enintään 75 000 mark-
26420:  sen jo maksama, mutta hänelle takaisin mak-         kaa, verovelvolliselle maksetaan takaisin tili-
26421:  settu vero, veronlisäystä on määrättävä saman       kaudelta maksettu vero kokonaan. Jos tilikau-
26422:  perusteen mukaan kuin palautukselle on mak-         den verollinen liikevaihto on yli 75 000 mark-
26423:  settava korkoa.                                     kaa mutta alle 150 000 markkaa, tilikaudelta
26424:    Erityisestä syystä viranomainen voi laskea        maksetusta verosta maksetaan takaisin määrä,
26425:  veronlisäyksen myöhemmästä kuin 2 ja 3 mo-          joka saadaan, kun veroa pienennetään yhdellä
26426:  mentissa säädetystä ajankohdasta.                   prosentilla jokaisen täyden 750 markan mää-
26427:    Veronkorotukselle ei maksuunpanna veronli-        rän osalta, jolla tilikauden verollinen liikevaih-
26428:  säystä.                                             to ylittää 75 000 markkaa.
26429: 48                                    1990 vp. -     HE n:o 96
26430: 
26431:                        103 §                            Hakemuksessa on ilmoitettava yksilöitynä
26432:    Verovelvolliselle takaisin maksettava vero on     kysymys, josta ennakkotietoa haetaan, ja esi-
26433: maksettava viivytyksettä.                            tettävä asian ratkaisemiseksi tarvittava selvitys.
26434:    Takaisin maksettavalle verolle maksetaan             Ennakkotieto annetaan määräajaksi, kuiten-
26435: asetuksella säädettävä korko. Korko lasketaan        kin enintään antamista seuraavan kalenterivuo-
26436: tilikautta seuraavan toisen kalenterikuukauden       den loppuun. Lainvoiman saanutta ennakko-
26437: lopusta tai, jos kysymys on verosta, jonka           tietoa noudatetaan ennakkotiedon saajan vaa-
26438: verovelvollinen on maksanut vasta mainitun           timuksesta sitovana siltä ajalta, jolle se on
26439: ajankohdan jälkeen, maksupäivästä.                   annettu.
26440:    Korkoa ei makseta 102 §:n mukaan takaisin            Ennakkotietoa koskeva asia on käsiteltävä
26441: maksettavalle verolle eikä verolle, joka on          lääninverovirastossa, liikevaihtovero-oikeudes-
26442: asetuksella säädettävää määrää pienempi.             sa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa kiireel-
26443:                                                      lisenä.
26444:                       104 §                             Maahantuonnista suoritettavaa veroa koske-
26445:    Vero määrätään verovelvollisen ja verosta         van ennakkotiedon antamisesta on soveltuvin
26446: vastuussa olevien henkilöiden yhteisvastuulli-       osin voimassa, mitä tullista on erikseen säädet-
26447: sesti maksettavaksi.                                 ty.
26448:    Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön ve-
26449: rosta ovat yhteisvastuullisesti vastuussa avoi-
26450: men yhtiön osakas ja kommandiittiyhtiön hen-                              18 luku
26451: kilökohtaisesti vastuunalainen yhtiömies. Sama                 Oikaisu ja muutoksenhaku
26452: vastuu yhtymän verosta on sellaisen yhtymän
26453: osakkaana, jonka kaksi tai useampia henkilöi-                               107 §
26454: tä on muodostanut liikkeen harjoittamista var-          Jos verovelvollinen on ilmoittanut kalenteri-
26455: ten ja joka on tarkoitettu toimimaan osakkai-        kuukaudelta suoritettavan veron liian suurena
26456: den yhteiseen lukuun.                                tai vähennettävän veron liian pienenä, hän saa
26457:    Osakkaan ja yhtiömiehen vastuu alkaa sen          korjata virheen vähentämällä liikaa ilmoitetun
26458: kuukauden alusta, jonka aikana hän liittyy           veron tilikauden seuraavilta kalenterikuukau-
26459: yhtiöön tai yhtymään ja päättyy sen kuukau-          silta.
26460: den lopussa, jonka kuluessa hän eroaa yhtiöstä          Verovelvolliselle, joka ei ole tehnyt 1 mo-
26461: tai yhtymästä.                                       mentissa tarkoitettua korjausta, maksetaan tili-
26462:    Verosta vastuussa olevat henkilöt merkitään       kauden päätyttyä liikaa maksettu tai palautta-
26463: lääninveroviraston päätökseen. Jos päätökseen        matta jäänyt vero tilikausi-ilmoituksen tai
26464: ei ole merkitty 2 momentissa tarkoitettua ve-        muun saadun selvityksen perusteella. Vero voi-
26465: rosta vastuussa olevaa henkilöä, lääninverovi-       daan palauttaa kolmen vuoden kuluessa sen
26466: raston on määrättävä, edellä tarkoitettua hen-       tilikauden päättymisestä, jolta verovelvollinen
26467: kilöä kuultuaan, hänet verovelvollisen kanssa        on ilmoittanut liikaa veroa, tai verovelvollisen
26468: yhteisvastuullisesti vastuuseen veron maksami-       sanotun ajan kuluessa tekemän vaatimuksen
26469: sesta.                                               perusteella myöhemminkin.
26470: 
26471:                                                                            108 §
26472:                   17 luku                              Lääninveroviraston päätökseen sisältyvän il-
26473:            Ohjaus ja ennakkotieto                    meisen kirjoitus- tai laskuvirheen korjaamises-
26474:                                                      sa noudatetaan, mitä hallintomenettelylaissa
26475:                     105 §                            (598/82) on säädetty.
26476:   Lääninverovirasto antaa ohjausta liikevaih-
26477: toverotukseen kuuluvassa asiassa.                                          109 §
26478:                                                         Jos lääninverovirasto verovelvollisen hake-
26479:                       106§                           muksesta, valituksen johdosta tai muutoin to-
26480:    Jos asia on hakijalle erityisen tärkeä, läänin-   teaa, että sen päätös on verovelvollisen vahin-
26481: verovirasto antaa hakemuksesta ennakkotie-           goksi virheellinen, lääninveroviraston on oi-
26482: don siitä, miten lakia sovelletaan hakijan liike-    kaistava päätöksessä oleva virhe ja maksettava
26483: toimeen.                                             verovelvolliselle virheen johdosta liikaa mak-
26484:                                       1990 vp. -     HE n:o 96                                     49
26485: 
26486: settu tai patauttamatta jäänyt vero, jollei asiaa    kirjelmä vastineineen, vastaselityksineen ja lau-
26487: ole valitukseen annetulla päätöksellä ratkaistu.     suntoineen sekä asian käsittelyssä syntyneet
26488:    Oikaisu voidaan tehdä kolmen vuoden kulu-         muut asiakirjat on viipymättä lähetettävä liike-
26489: essa sen tilikauden päättymisestä, jota oikaista-    vaihtovero-oikeudelle.
26490: va päätös koskee tai, jos päätös koskee useita
26491: tilikausia, niistä viimeisen päättymisestä taikka                         112 §
26492: verovelvollisen sanotun ajan kuluessa tekemän           Liikevaihtovero-oikeus voi siirtää antamansa
26493: vaatimuksen perusteella myöhemminkin.                päätöksen tiedoksiantamisen lääninveroviras-
26494:                                                      tolle.
26495:                         110 §
26496:    Lääninveroviraston tämän lain nojalla teke-                            113 §
26497: mään liikevaihtoverotusta koskevaan päätök-            Liikevaihtovero-oikeuden on korjattava pää-
26498: seen haetaan muutosta valittamalla liikevaihto-      töksessään oleva laskuvirhe tai siihen verratta-
26499: vero-oikeuteen. Valtion puolesta on valitus-         va erehdys.
26500: oikeus lääninverovirastossa olevalla valtion-
26501: asiamiehellä. Muutoksenhaku on tehtävä kir-                                114 §
26502: jallisesti, ja valituskirjelmä on toimitettava va-     Maahan tuodusta tavarasta kannetusta liike-
26503: litusajan kuluessa lääninverovirastoon.              vaihtoverosta sekä tavaran viennin tai tuonnin
26504:    Verovelvollisen valitusaika on kolme vuotta       yhteydessä palautetusta verosta tehtävästä oi-
26505: tilikauden tai, jos päätös koskee useita tilikau-    kaisusta ja valituksesta on soveltuvin osin voi-
26506: sia, niistä viimeisen päättymisestä lukien, kui-     massa, mitä tullista on erikseen säädetty.
26507: tenkin aina vähintään 60 päivää päätöksen
26508: tiedoksisaannista. Rekisteröintiä ja ennakko-                               115 §
26509: tietoa koskevasta päätöksestä verovelvollinen           Liikevaihtovero-oikeuden päätökseen tyyty-
26510: saa valittaa 30 päivän kuluessa päätöksen tie-       mätön saa valittaa korkeimpaan hallinto-
26511: doksisaannista. Valtionasiamiehen valitusaika        oikeuteen. Valtion puolesta on valitusoikeus
26512: on 30 päivää päätöksen tekemisestä.                  liikevaihtovero-oikeudessa olevalla valtionasia-
26513:    Päätökseen, jolla on päätetty olla antamatta      miehellä. Päätökseen, jolla annettu ennakko-
26514: ennakkotietoa, sekä 70 §:n 4 momentissa tar-         tieto on poistettu, ei saa hakea muutosta valit-
26515: koitetun hakemuksen johdosta annettuun pää-          tamalla.
26516: tökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.             Valittaa ei kuitenkaan saa, paitsi milloin
26517:    Tässä laissa tarkoitettuihin asioihin ei sovel-   asianomaiselle myönnetään 116 §:ssä säädetty
26518: leta verojen ja maksujen periruisestä ulosotto-      valituslupa, liikevaihtovero-oikeuden päätök-
26519: toimin annetun lain (367 /61) perustevalitusta       sestä veron määrää koskevassa asiassa, jos se
26520: koskevia säännöksiä.                                 veron määrä, jonka osalta päätös on asianosai-
26521:                                                      selle vastainen, ilmeisesti on pienempi kuin
26522:                        111 §                         4 000 markkaa.
26523:    Lääninveroviraston tulee varata valtionasia-         Valituskirjelmä on toimitettava korkeimmal-
26524: miehen tekemästä valituksesta verovelvolliselle      le hallinto-oikeudelle 30 päivän kuluessa pää-
26525: sekä verovelvollisen tekemästä valituksesta val-     töksen tiedoksisaannista. Valtionasiamiehelle
26526: tionasiamiehelle tilaisuus vastineen ja tarvitta-    lasketaan valitusaika liikevaihtovero-oikeuden
26527: essa myös vastaselityksen antamiseen.                päätöksen tekemisestä.
26528:    Jos lääninverovirasto oikaisee päätöstään            Valituskirjelmään on liitettävä valituksen-
26529: 109 §:ssä tarkoitetulla tavalla verovelvollisen      alainen päätös. Verovelvollisen on liitettävä
26530: vaatimuksen mukaisesti, valitus raukeaa.             valituskirjelmään myös selvitys siitä, milloin
26531:    Siltä osin kuin lääninverovirasto katsoo, että    päätös on annettu valittajalle tiedoksi.
26532: verovelvollisen valituksessaan esittämä vaati-          Valituskirjelmä voidaan toimittaa myös lii-
26533: mus ei anna aihetta päätöksen oikaisemiseen,         kevaihtovero-oikeuteen, jonka on viipymättä
26534: lääninveroviraston on annettava valituksen           lähetettävä valituskirjelmä ja asiassa kertyneet
26535: johdosta lausuntonsa ja varattava verovelvolli-      asiakirjat korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
26536: selle tilaisuus antaa määräajassa lausuntoon
26537: vastine.                                                                 116 §
26538:    Valtionasiamiehen valituskirjelmä ja vero-          Valituslupaa haetaan korkeimmalta hallinto-
26539: velvollisen 3 momentissa tarkoitettu valitus-        oikeudelta.
26540: 
26541: 7   300444U
26542: 50                                   1990 vp. -     HE n:o 96
26543: 
26544:    Lupa voidaan myöntää ainoastaan, jos:                                  121 §
26545:    1) lain soveltamisen kannalta muissa saman-         Jos verovelvollisen joltakin tilikaudelta suo-
26546: laisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhte-      ritettavan tai vähennettävän veron määrää on
26547: näisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa asia kor-      maksuunpano-, jälkiverotus-, palautus-, oi-
26548: keimman hallinto-oikeuden tutkittavaksi; tai        kaisu- tai uudelleenkäsittelypäätöksellä taikka
26549:    2) asianomainen näyttää, että valituksella on    valitukseen annetulla päätöksellä muutettu toi-
26550: hänelle erittäin suuri merkitys muutoinkin kuin     selta tilikaudelta suoritettavan tai vähennettä-
26551: siinä asiassa.                                      vän veron määrään vaikuttavana tavalla, vii-
26552:    Liikevaihtovero-oikeudessa olevalle valtion-     meksi mainitulta tilikaudelta suoritettavan tai
26553: asiamiehelle voidaan myöntää lupa vain 2 mo-        vähennettävän veron määrää oikaistaan muu-
26554: mentin 1 kohdan nojalla.                            tosta vastaavasti. Oikaisu voidaan tehdä, vaik-
26555:                                                     ka jälkiverotuksen edellytykset puuttuisivat.
26556:                      117 §
26557:    Valituslupaa koskeva hakemus on tOimitet-                              122 §
26558: tava korkeimpaan hallinto-oikeuteen tai liike-         Verovelvollinen ja muu verosta vastuussa
26559: vaihtovero-oikeuteen viimeistään kolmantena-        oleva henkilö on siitä huolimatta, että verotuk-
26560: kymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona           seen haetaan muutosta, velvollinen maksa-
26561: päätöksen tiedoksisaanti on tapahtunut. Liike-      maan määrätyn veron.
26562: vaihtovero-oikeudessa olevalle valtionasiamie-         Jos vero on liikevaihtovero-oikeuden tai kor-
26563: helle luetaan sanottu määräaika päätöksen te-       keimman hallinto-oikeuden päätöksellä pois-
26564: kemisestä.                                          tettu tai sitä on alennettu, liikaa maksettu tai
26565:    Muutoin on noudatettava muutoksenhausta          palauttamatta jäänyt vero on 103 §:ssä sääde-
26566: hallintoasioissa annetun lain 12 §:n 6 momen-       tyin tavoin maksettava asianomaiselle.
26567: tin sekä 13 b ja 14 §:n valituslupaa koskevia
26568: säännöksiä.                                                              123 §
26569:                                                        Jos liikevaihtovero-oikeus tai korkein hal-
26570:                       118 §                         linto-oikeus on muutoksenhaun johdosta kat-
26571:    Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä         sonut jonkun verovelvolliseksi, korottanut ve-
26572: on annettava valittajalle kappale sekä lisäksi      ron määrää tai pienentänyt verovelvolliselle
26573: lähetettävä jäljennös kahtena tai, kun muutos-      maksettavaa määrää, jäljennös päätöksestä on
26574: ta on haettu valtion puolesta, kolmena kappa-       toimitettava lääninverovirastolle. Lääninvero-
26575: leena liikevaihtovero-oikeudelle. Liikevaihto-      viraston tulee viivytyksettä määrätä veron
26576: vero-oikeus saattaa korkeimman hallinto-            maksamiselle jälkimaksuaika ja antaa verolip-
26577: oikeuden päätöksen asianomaisen tietoon sil-        pu niin kuin 98 §:ssä on säädetty.
26578: loin, kun muutosta liikevaihtovero-oikeuden
26579: päätökseen on haettu valtion puolesta.                                   124 §
26580:                                                        Liikevaihtovero-oikeus ja korkein hallinto-
26581:                      119 §                          oikeus voivat määrätä verotusta koskevaan
26582:    Jos liikevaihtovero-oikeus tai korkein hal-      valitukseen annettavassa päätöksessä, että ve-
26583: linto-oikeus valtionasiamiehen valituksen joh-      rovelvolliselle on suoritettava valtion varoista
26584: dosta muuttaa 89 §:n 2 momentissa tarkoitet-        oikeudenkäyntikulujen korvausta asian laadun
26585: tua rekisteröintiä koskevaa päätöstä, sen on        ja oikeudenkäymiskaaren 21 luvussa säädetty-
26586: samalla määrättävä se ajankohta, josta alkaen       jen perusteiden mukaan.
26587: ratkaisua on sovellettava.
26588:                                                                            125 §
26589:                       120 §                            Jos tämän lain nojalla tehtyä muutoksenha-
26590:    Jos valitusta käsiteltäessä havaitaan, että      kua ratkaistaessa ilmaantuu eri mieliä, tulee
26591: veroa ei ole määrätty tai palautettu oikeassa       päätökseksi se mielipide, jota useimpien on
26592: lääninverovirastossa, liikevaihtovero-oikeuden      katsottava kannattaneen. Äänten jakautuessa
26593: tai korkeimman hallinto-oikeuden on, jos ne         tasan päätökseksi tulee se mielipide, joka on
26594: eivät katso voivansa ratkaista asiaa välittömäs-    verovelvolliselle edullisempi, tai, jollei tätä pe-
26595: ti, siirrettävä se toimivaltaiselle lääninverovi-   rustetta käy soveltaminen, se mielipide, jota
26596: rastolle.                                           puheenjohtaja on kannattanut.
26597:                                       1990 vp. -     HE n:o 96                                       51
26598: 
26599:                     19 luku                          Tämä ei kuitenkaan estä liikevaihtovero-oikeu-
26600:              Erityisiä säännöksiä                    den ja korkeimman hallinto-oikeuden päätös-
26601:                                                      ten julkaisemista sanamuodon mukaisina tai
26602:                         126 §                        lyhennettyinä, asianosaisten nimiä kuitenkaan
26603:   Verovelvollisen on järjestettävä kirjanpitoo-      mainitsematta.
26604: sa sellaiseksi, että siitä saadaan veron määrää-        Verotuksen toimittamista, verovalvontaa,
26605: mistä varten tarvittavat tiedot. Tarkemmat kir-      veron perimistä, verotuksesta tehtyjen valitus-
26606: janpitoa koskevat määräykset annetaan ase-           ten tutkimista ja verorikosta koskevaa syyttee-
26607: tuksella.                                            seen panoa sekä ulosottoa varten on veroilmoi-
26608:                                                      tukset sekä muut veroviranomaisille kertyneet
26609:                        127 §                         asiakirjat annettava asianomaisen viranomai-
26610:    Valtiovarainministeriö voi erityisistä syistä     sen tai sen edustajan käytettäväksi. Pakkokei-
26611: hakemuksesta määräämillään ehdoilla alentaa          nolain 5 luvun 1 §:ssä säädetyin edellytyksin
26612: suoritettua tai suoritettavaa liikevaihtoveroa,      on verotusasiakirjat tai niistä ilmenevät tiedot
26613: veronlisäystä, viivästyskorkoa, jäämämaksua          annettava pidättämiseen oikeutetun virkamie-
26614: sekä lykkäyksen vuoksi suoritettavaa korkoa          hen käytettäväksi muunkin rikoksen kuin vero-
26615: taikka poistaa ne kokonaan.                          rikoksen selvittämistä varten. Syyttäjällä ja
26616:    Verohallituksella tai, mikäli tulliviranomai-     poliisilla on oikeus saada verotusasiakirjoista
26617: nen kantaa veron, tullihallituksella on oikeus       ilmeneviä päiväsakon suuruuden määräämistä
26618: ratkaista 1 momentissa tarkoitettu hakemus,          varten tarvittavia tietoja sen mukaan kuin
26619: milloin poistettavaksi tai palautettavaksi pyy-      verohallitus tarkemmin määrää.
26620: detty määrä on enintään 100 000 markkaa.                Puolisalla tai kuolleen puolison oikeuden-
26621: Valtiovarainministeriö voi kuitenkin ratkaista       omistajilla samoin kuin tuomioistuimen tai
26622: periaatteellisesti tärkeän asian silloinkin, kun     tuomarin määräämällä pesänselvittäjällä ja pe-
26623: poistettavaksi tai palautettavaksi pyydetty          sänjakajalla on oikeus saada verotusasiakir-
26624: määrä on 100 000 markkaa tai sitä pienempi.          joista ilmeneviä pesän selvittämiseksi ja osituk-
26625:    Mitä tässä pykälässä säädetään verovelvolli-      sen tai perinnönjaon toimiaarniseksi tarvittavia
26626: sesta, sovelletaan vastaavasti myös tämän lain       tietoja.
26627: mukaan verosta vastuussa olevaan.                       Valtion ja kuntien viranomaisilla sekä julkis-
26628:    Tämän pykälän nojalla annettuun päätök-           yhteisöillä on oikeus saada verohallitukselta
26629: seen ei saa valittamalla hakea muutosta.             rekisterien ja tilastojen pitämisessä tarvittavia
26630:                                                      verovelvollisen yksilöimistä tarkoittavia tietoja
26631:                      128 §                           (tunnistamistieto).
26632:    Lääninverovirasto voi erityisistä syistä hake-       Verohallitus voi erityisistä syistä määrätä
26633: muksesta myöntää veron maksamisen lykkäys-           verotusasiakirjoista ilmeneviä tietoja annetta-
26634: tä. Verohallitus voi erityisistä syistä ottaa lyk-   vaksi valtion ja kunnan viranomaisille sekä
26635: käysasian ratkaistavakseen. Lääninverovirasto        julkisyhteisölle myös muussa kuin edellä tässä
26636: ja verohallitus myöntävät lykkäyksen valtiova-       pykälässä säädetyssä tarkoituksessa.
26637: rainministeriön määräämin ehdoin. Valtiova-             Verohallitus voi määrätä verotustiedot ja
26638: rainministeriö voi niin ikään ottaa lykkäysa-        -asiakirjat annettavaksi tilastollista tai tieteel-
26639: sian ratkaistavakseen. Ministeriö määrää täl-        listä tutkimusta varten tällaista tutkimusta suo-
26640: löin lykkäysehdot hakemukseen antamassaan            rittavan viranomaisen tai henkilön käytettä-
26641: päätöksessä.                                         väksi.
26642:    Maahantuonnista suoritettavan veron mak-             Veroviranomaisilta tämän pykälän nojalla
26643: samisen lykkäyksestä on voimassa, mitä tullis-       saatuja tietoja saa käyttää ainoastaan siihen
26644: ta on erikseen säädetty.                             tarkoitukseen, johon ne on luovutettu. Tietoja
26645:    Tämän pykälän nojalla annettuun päätök-           ei saa luovuttaa edelleen, ellei toisin ole säädet-
26646: seen ei saa valittamalla hakea muutosta.             ty tai tietoja annettaessa niin määrätty.
26647: 
26648:                      129 §                                                 130 §
26649:   Tietoja ja asiakirjoja, jotka ilmoittamisvel-        Jokainen on velvollinen pitämään salassa ja
26650: vollisuuden täyttämiseksi on esitetty, ei saa        olemaan hyväkseen käyttämättä, mitä hän vi-
26651: antaa muiden kuin veroviranomaisten ja näi-          rassaan, julkisessa toimessaan, 129 §:ssä tar-
26652: den kutsumien asiantuntijoiden nähtäväksi.           koitetuissa tapauksissa taikka muutoin on kuu-
26653: 52                                    1990 vp. -     HE n:o 96
26654: 
26655: kausi-ilmoituksesta tai tilikausi-ilmoituksesta         Edellä 1 momentissa tarkoitetusta jäljennök-
26656: taikka verotusta varten annetuista muista tie-       sestä voidaan asetuksella säätää perittäväksi
26657: doista tai asiakirjoista saanut tietää toisen        lunastusta, joka määrätään eräiden viran-
26658: liiketoimista, niin myös mitä lääninveroviras-       omaisten toimituskirjoista ja virkatoimista
26659: tossa tai verohallituksessa on niistä lausuttu.      suoritettavain maksujen perusteista annetussa
26660:                                                      laissa (806/ 42) säädettyjen yleisten perusteiden
26661:                                                      mukaan. Lunastusta ei kuitenkaan voida mää-
26662:                        131 §                         rätä otettavaksi verolipun jäljennöksestä.
26663:    Verotusta tai siitä tehtyä valitusta varten voi
26664: se viranomainen, joka asiaa käsittelee, myön-                              135 §
26665: tää verovelvolliselle sekä valtionasiamiehelle          Joka hankkiakseen itselleen tai toiselle hyö-
26666: oikeuden kuulustuttaa valallisesti todistajia sii-   tyä antamalla väärän veroilmoituksen tai muun
26667: nä yleisessä alioikeudessa, missä se saattaa         verotuksen ohjeeksi tarkoitetun tiedon taikka
26668: sopivasti käydä päinsä. Todistajain kuuluste-        muulla vilpillä pidättää tai yrittää pidättää
26669: lussa on myös toisella asianosaisella tällöin        valtiolta veroa, on rangaistava, niin kuin rikos-
26670: oikeus kuulustuttaa todistajia.                      laissa säädetään.
26671:                                                         Joka ilman sanottua tarkoitusta jättää anta-
26672:                        132§                          matta ilmoituksen, tiedon tai asiakirjan, joka
26673:    Edellä 131 § :ssä tarkoitetulle todistajalle on   tämän lain mukaan on veroviranomaiselle an-
26674: sen viranomaisen, joka on todistajaa kuullut,        nettava, taikka muutoin rikkoo tämän lain tai
26675: määrättävä suoritettavaksi palkkio, ja tällöin       sen nojalla annettuja säännöksiä, on rangaista-
26676: on soveltuvin osin noudatettava, mitä on voi-        va sakolla.
26677: massa todistajain palkkioiden määräämisestä             Edellä 2 momentissa tarkoitettu laiminlyönti
26678: yleisessä tuomioistuimessa vireillä olevassa asi-    voidaan jättää syytteeseen ilmoittamatta, syyte
26679: assa.                                                nostamatta tai rangaistus tuomitsematta, jos
26680:    Milloin todistajaa on kuultu valtion nimeä-       laiminlyönti on ollut vähäinen ja se on viivytte-
26681: mänä, maksetaan hänelle tuleva palkkio ylei-         lemättä korjattu.
26682: sistä varoista niiden perusteiden mukaan, jotka
26683: ovat voimassa korvauksen suorittamisesta val-                             136 §
26684: tion varoista tuomioistuimessa kuullulle todis-        Rangaistus virkamiehen ja julkisyhteisön
26685: tajalle. Muussa tapauksessa on palkkio sen           työntekijän salassapitovelvollisuuden rikkomi-
26686: suoritettava, joka on todistajan nimennyt.           sesta on säädetty rikoslain 40 luvun 5 § :ssä.
26687:    Mitä tässä pykälässä säädetään todistajasta,
26688: on soveltuvin kohdin noudatettava asiantunti-                             137 §
26689: jaan.                                                  Jos muu kuin 136 §:ssä tarkoitettu henkilö
26690:                                                      luvattomasti ilmaisee, mitä hän 130 §:n nojalla
26691:                        133 §                         on velvollinen pitämään salassa, hänet on tuo-
26692:    Ulosotonhaltija sekä nimismies ja poliisilai-     mittava sakkoon tai vankeuteen enintään kuu-
26693: tos ovat velvollisia antamaan veroviranomaisil-      deksi kuukaudeksi.
26694: le tarpeellista virka-apua. Ulosotonhaltijalla on
26695: myös oikeus veroviranomaisen esityksestä uh-                            138 §
26696: kasakolla velvoittaa se, joka ei ole noudattanut       Tarkempia määräyksiä tämän lain täytän-
26697: 82 ja 83 §:n nojalla annettua kehoitusta, täyt-      töönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.
26698: tämään velvollisuutensa.
26699: 
26700:                       134 §
26701:   Verovelvollisella ja ennakkotiedon hakijalla
26702: on oikeus saada ote hänen verotustaan koske-                             20 luku
26703: vasta lääninveroviraston ja liikevaihtovero-              Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
26704: oikeuden pöytäkirjasta sekä jäljennös asiassa
26705: annetuista päätöksistä, lausunnoista, vastineis-                         139 §
26706: ta ja 83 §:n mukaan toimitetussa tarkastukses-         Tämä laki tulee voimaan       päivänä
26707: sa laaditusta kertomuksesta.                         kuuta 19
26708:                                       1990 vp. -     HE n:o 96                                     53
26709: 
26710:    Lakia sovelletaan, ellei jäljempänä toisin                               I42 §
26711: säädetä, kun myyty tavara on toimitettu tai             Tämän lain 9 luvun vähennettävää veroa
26712: palvelu suoritettu, maahan tuotu tavara on            koskevia säännöksiä sovelletaan silloin, kun
26713: luovutettu tullivalvonnasta tai tavara on otettu      myyty tavara on toimitettu tai palvelu suoritet-
26714: omaan käyttöön lain voimaantulopäivänä tai            tu taikka maahan tuotu tavara on luovutettu
26715: sen jälkeen.                                          tullivalvonnasta vähennyksen tekemiseen oi-
26716:    Tällä lailla kumotaan 5 päivänä joulukuuta         keutetulle verovelvolliselle lain voimaantulo-
26717: I963 annettu liikevaihtoverolaki (532/63, jäl-       päivänä tai sen jälkeen. Ennen tämän lain
26718: jempänä vanha liikevaihtoverolaki), eräitä elin-     voimaantuloa vähennykseen oikeutetulle vero-
26719: tarvikkeita koskevista poikkeuksista liikevaih-      velvolliselle toimitetusta tavarasta tai suorite-
26720: toverolakiin I päivänä joulukuuta I978 annet-        tusta palvelusta taikka tullivalvonnasta luovu-
26721: tu laki (9I5/78), eräitä tuotannollisia investoin-   tetusta tavarasta tehtävään vähennykseen so-
26722: teja koskevista poikkeuksista liikevaihtoverola-     velletaan ennen lain voimaantuloa voimassa
26723: kiin I9 päivänä joulukuuta 1980 annettu laki         olleita säännöksiä kuitenkin siten, että jos
26724: (848/80) sekä energiainvestointien liikevaihto-      vähennys tulee tehtäväksi lain voimaantulo-
26725: verovähennyksistä II päivänä heinäkuuta I986         kuukaudelta tai sen jälkeisiltä kalenterikuu-
26726: annettu laki (547 /86) niihin myöhemmin teh-         kausilta, vähennetään vähennyskelpoisia osto-
26727: tyine muutoksineen. Edellä mainittuja lakeja         hintaa vastaava määrä veroa.
26728: on kuitenkin sovellettava, ellei jäljempänä toi-        Tämän lain 52 §:ää sovelletaan silloin, kun
26729: sin säädetä, kun myyty tavara on toimitettu tai
26730:                                                      vähennykseen oikeuttavaan käyttöön on lain
26731: palvelu suoritettu, maahan tuotu tavara on
26732:                                                      voimaantulopäivänä tai sen jälkeen otettu sel-
26733: luovutettu tullivalvonnasta tai tavara on otettu
26734:                                                      lainen tavara, joka on toimitettu tai luovutettu
26735: omaan käyttöön ennen lain voimaantuloa.
26736:                                                      tullivalvonnasta vähennyksen tekemiseen oi-
26737:                                                      keutetulle verovelvolliselle tai otettu omaan
26738:                                                      käyttöön lain voimaantulopäivänä tai sen jäl-
26739:                                                      keen.
26740:                       I40 §
26741:    Tätä lakia ei sovelleta sellaisiin lain voi-         Verovelvollinen ei kuitenkaan saa tehdä 9
26742: maantullessa keskeneräisiin tavaratoimituksiin       luvussa tarkoitettua vähennystä sellaisesta oste-
26743: tai työsuorituksiin, jotka vanhan liikevaihtove-     tusta tai vuokratusta tavarasta, joka on ollut
26744: rolain säännösten perusteella jäisivät liikevaih-    hänen omistuksessaan jonakin ajankohtana
26745: toverotuksen soveltamisalan ulkopuolelle.            kahden vuoden aikana ennen tämän lain voi-
26746:                                                      maantuloa ja jonka hankinnasta hän ei ole
26747:                                                      saanut tehdä vähennystä ennen lain voimaan-
26748:                                                      tuloa voimassa olleiden säännösten perusteella.
26749:                        I4I §                            Tämän lain 44 ja 45 §:ää sovelletaan niihin
26750:    Tätä lakia ei sovelleta sellaisen muuhun kuin     rakennuksiin ja pysyviin rakennelmiin, joiden
26751: vanhassa liikevaihtoverolaissa tarkoitettuun         rakentamiseen on ryhdytty lain voimaantulo-
26752: myyntitarkoitukseen hankitun tai tällaiseen          päivänä tai sen jälkeen. Rakentamiseen katso-
26753: tarkoitukseen valmistetun tavaran myyntiin,          taan ryhdytyn, jolleivät erityiset seikat muuta
26754: joka on toimitettu tai luovutettu tullivalvon-       osoita, kun mahdollisia kaivutöitä lukuun otta-
26755: nasta myyjälle tai jonka myyjä on ottanut            matta rakennuksen tai rakennelman perus-
26756: omaan käyttöön ennen tämän lain voimaantu-           tustyöt on aloitettu. Tämän lain voimaantulles-
26757: loa.                                                 sa keskeneräisiin rakennuksiin ja pysyviin ra-
26758:    Sen estämättä, mitä I momentissa on säädet-       kennelmiin sovelletaan ennen lain voimaantu-
26759: ty, tätä lakia sovelletaan sellaisen tavaran         loa voimassa olleita säännöksiä kuitenkin si-
26760: myyntiin, josta verovelvollinen on voinut tehdä      ten, että lain voimaantulokuukaudelta ja sen
26761: vanhaan liikevaihtoverolakiin väliaikaisesti li-     jälkeisiltä kalenterikuukausilta vähennetään
26762: sätyn I8 b §:n tai eräitä tuotannollisia inves-      ostohinnan vähennyskelpoista osaa vastaava
26763: tointeja koskevista poikkeuksista liikevaihtove-     määrä veroa.
26764: rolakiin annetun lain 4 §:n I momentin tai                                  I43 §
26765: energiainvestointien liikevaihtoverovähennyk-           Verovelvollinen saa tehdä lain voimaantul-
26766: sistä annetun lain 2 §:n 3 momentin mukaisen         lessa hallussaan olevasta 9 luvussa tarkoitet-
26767: vähennyksen.                                         tuun vähennykseen oikeuttavaan käyttöön
26768: 54                                    1990 vp. -     HE n:o 96
26769: 
26770: hankitusta tavarasta ja palvelusta maJmtussa         verovähennyksistä annetussa laissa tarkoitetun
26771: luvussa tarkoitetun vähennyksen, jos tavara tai      rakennuksen tai pysyvän rakennelman rakenta-
26772: palvelu on hankittu käytettäväksi yksinomaan         minen on tämän lain voimaantullessa kesken,
26773: lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen harjoi-      teollisuusrakennuksesta tehtävän vähennyksen
26774: tettavassa verollisessa liiketoiminnassa ja jos      ajalliseen kohdistamiseen sovelletaan ennen tä-
26775: tavarasta tai palvelusta ei ole voitu tehdä          män lain voimaantuloa voimassa olleita sään-
26776: vähennystä ennen tämän lain voimaantuloa             nöksiä.
26777: voimassa olleiden säännösten perusteella.               Myynnin oikaisuerä ja luottotappio, joka
26778:    Edellä 1 momentissa tarkoitettu vähennys          ennen tämän lain voimaantuloa on hyvän kir-
26779: tehdään lain voimaantulokuukaudelta.                 janpitotavan mukaan vähennetty kirjanpidos-
26780:                                                      sa, mutta jota ei ole vanhan liikevaihtoverolain
26781:                                                      nojalla vähennetty, vähennetään tämän lain
26782:                    144 §                             voimaantulokuukaudelta.
26783:   Tämän lain 36 §:n 1 momentin 4 kohdan ja              Ostojen oikais!Jerä, joka on ennen tämän
26784: 47 §:n 1 momentin 5 kohdan maakaasun vero-           lain voimaantuloa hyvän kirjanpitotavan mu-
26785: tonta maahantuontia ja vähennysoikeutta kos-         kaan kirjattu, mutta jolla ei ole vanhan liike-
26786: kevat säännökset ovat väliaikaisina voimassa         vaihtoverolain nojalla oikaistu tehtyjä vähen-
26787: vuoden 2001 loppuun.                                 nyksiä, otetaan huomioon tämän lain voi-
26788:                                                      maantulokuukaudelta.
26789: 
26790:                       145 §
26791:    Tämän lain 10 luvun vähennetyn laskennalli-                             147 §
26792: sen veron palauttamista koskevia säännöksiä             Tämän lain 76 §:n 2 momentissa tarkoitettu
26793: sovelletaan, kun tavara on viety maasta, toimi-      tilikausi-ilmoitus annetaan ensimmäisen kerran
26794: tettu tai otettu omaan käyttöön lain voimaan-        lain voimaantulon jälkeiseltä tilikaudelta tai
26795: tulopäivänä tai sen jälkeen.                         tilikauden osalta. Tämän lain voimaantuloa
26796:    Jos tavarasta on voitu tehdä vanhan liike-        edeltävältä tilikaudelta tai tilikauden osalta
26797: vaihtoverolain 18 §:n 1 momentissa tai eräitä        verovelvollisen on annettava tilikausi-ilmoitus
26798: elintarvikkeita koskevista poikkeuksista liike-      kolmen kuukauden kuluessa lain voimaantu-
26799: vaihtoverolakiin annetussa laissa tarkoitettu        losta noudattaen muutoin vanhan liikevaihto-
26800: vähennys tai jos maahan tuodusta tavarasta on        verolain säännöksiä.
26801: maksettu vanhan liikevaihtoverolain 28 §:ssä            Edellä 1 momentissa tarkoitettuun tämän
26802: tai eräitä elintarvikkeita koskevista poikkeuk-      lain voimaantuloa edeltävään tilikauden osaan
26803: sista liikevaihtoverolakiin annetussa laissa tar-    sovelletaan vanhassa liikevaihtoverolaissa ole-
26804: koitettu veronpalautus ja tavara on viety maas-      via tilikautta koskevia säännöksiä. Tämän lain
26805: ta, toimitettu tai otettu omaan käyttöön lain        voimaantulon jälkeiseen tilikauden osaan so-
26806: voimaantulopäivänä tai sen jälkeen, veroa on         velletaan tässä laissa olevia tilikautta koskevia
26807: suoritettava tehdyn vähennyksen määrästä ja          säännöksiä.
26808: saatu veronpalautus on maksettava takaisin
26809: noudattaen tämän lain 10 luvun säännöksiä.
26810:                                                                            148 §
26811:                       146 §                             Jos 147 §:ssä tarkoitettu tämän lain voi-
26812:    Myynnin ja vähennyksen ajalliseen kohdista-       maantulon jälkeinen tilikauden osa on lyhyem-
26813: miseen sovelletaan ennen tämän lain voimaan-         pi tai pitempi kuin 12 kuukautta, sovelletaan
26814: tuloa voimassa olleita säännöksiä silloin, kun       12 §:ssä tarkoitettuun verovelvollisuuden mää-
26815: ennen tämän lain voimaantuloa toimitetusta           rittelyyn sekä 102 §:ssä tarkoitettuun palautuk-
26816: tavarasta tai suoritetusta palvelusta on veloitet-   seen lain 12 §:n 2 momentin mukaista lasken-
26817: tu, myyntihinta on kertynyt tai ostohinta on         tasääntöä.
26818: maksettu      lain voimaantulopäivänä tai sen
26819: jälkeen.
26820:    Jos eräitä tuotannollisia investointeja koske-                        149 §
26821: vista poikkeuksista liikevaihtoverolakiin anne-        Huojennuspalautusta koskevaa vanhan liike-
26822: tussa laissa tai energiainvestointien liikevaihto-   vaihtoverolain 55 b §:ää sovelletaan viimeisen
26823:                                   1990 vp. -    HE n:o 96                                   55
26824: 
26825: kerran tämän lain voimaantuloa edeltävältä         Edellä 1 momentin nojalla takaisin makset-
26826: kalenterivuodelta tai sen osalta maksettavaan   tavalle verolle ei makseta 103 §:n 2 momentissa
26827: veroon. Jos veron takaisinmaksuun oikeuttava    mainittua korkoa.
26828: ajanjakso on lyhyempi kuin kalenterivuosi,
26829: pienennetään edellä mainitussa lainkohdassa                          150 §
26830: säädettyjä markkamääriä kunkin puuttuvan          Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
26831: kalenterikuukauden osalta yhdellä kahdennel-    ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
26832: latoista osalla.                                menpiteisiin.
26833: 
26834: 
26835:     Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1990
26836: 
26837: 
26838:                                    Tasavallan Presidentti
26839:                                    MAUNO KOIVISTO
26840: 
26841: 
26842: 
26843: 
26844:                                                      Valtiovarainministeri Matti Louekoski
26845:                    j
26846:                   j
26847:                  j
26848:                 j
26849:                j
26850:               j
26851:              j
26852:             j
26853:            j
26854:           j
26855:          j
26856:         j
26857:        j
26858:       j
26859:      j
26860:     j
26861:    j
26862:   j
26863:  j
26864: j
26865:                                     1990 vp. -    HE n:o 97
26866: 
26867: 
26868: 
26869: 
26870:                                    Hallituksen esitys Eduskunnalle yhteismetsälaiksi
26871: 
26872: 
26873: 
26874: 
26875:                          ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
26876: 
26877:   Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi       sen edellytyksiä, lisätä yhteismetsäosuuksien
26878: yhteismetsälaki. Esityksen tarkoituksena on       vaihdantakelpoisuutta,   ehkäistä osuuksien
26879: selkiinnyttää yhteismetsän tarkoitusperiä, tar-   pirstoutumista, tehostaa yhteismetsien hallin-
26880: jota vaihtoehto metsien kiinteistörakenteen pa-   toa ja vähentää tarpeetonta valvontaa.
26881: rantamiselle mahdollistamaHa metsän liittämi-
26882: nen yhteismetsään osakkuutta vastaan ja pa-         Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan
26883: rantamalla yhteismetsien lisämaan hankkimi-       päivänä tammikuuta 1991.
26884: 
26885: 
26886: 
26887: 
26888: 300255P
26889: 2                                            1990 vp. -        HE n:o 97
26890: 
26891: 
26892: 
26893: 
26894:                                              SISÄLLYSLUETTELO
26895: 
26896:                                                         Sivu                                                          Sivu
26897:     YLEISPERUSTELUT ........................ .             3      Yleisiä säännöksiä (l-3 §) ................... .       8
26898:                                                                   Yhteismetsän alue (4-8 §) .................... .       9
26899: 1. Nykyinen tilanne ..........•.....•.............        3       Yhteismetsäosuus (9-11 §) ................... .       10
26900:    1.1. Yleistä ................................... .     3       Ohjesääntö (12-14 §) ........................ .       11
26901:    1.2. Yhteismetsälainsäädännön pääperiaatteet.          4       Osakaskunnan kokous (15-24 §) ............ .          11
26902: 2. Uudistuksen tarve ............................ .       4       Hoitokunta (25-31 §) ........................ .       12
26903:                                                                   Osakaskunnan talous (32-37 §) .............. .        12
26904: 3. Uudistusehdotus .............................. .       5       Maanmittaustoimituksia koskevat erityissään-
26905: 4. Asian valmistelu .............................. .      7       nökset (38-48 §) ............................. .     12
26906:                                                                   Erinäisiä säännöksiä (49-57 §) ............... .     14
26907: S. Esityksen organisatoriset ja henkilöstövaiku-                  Voimaantulo-ja siirtymäsäännökset (58-61 §)          15
26908:    tukset ......................................... .     7
26909:                                                                2. Tarkemmat säännökset ja määräykset ........ .        15
26910: 6. Esityksen taloudelliset vaikutukset ............ .      8
26911:                                                                3. Voimaantulo ................................. .      15
26912: 7. Muita esitykseen liittyviä seikkoja ............ .     8
26913:                                                                   LAKITEKSTI ................................ .        16
26914:     YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT ..... .                  8
26915:                                                                Yhteismetsälaki .................................. .    16
26916: 1. Lakiehdotuksen perustelut .................... .       8
26917:                                     1990 vp. -     HE n:o 97                                       3
26918: 
26919: 
26920: 
26921: 
26922:                                       YLEISPERUSTELUT
26923: 
26924: 
26925: 1. Nykyinen tilanne                                   Yhteismetsän osakastila on keskimäärin lä-
26926:                                                    hes muiden tilojen suuruinen. Yhä pienempien
26927: 1.1. Yleistä                                       osakastilojen määrä kasvaa kuitenkin koko
26928:                                                    ajan tilojen pirstoutumisen seurauksena. Tämä
26929:    Yhteismetsää voidaan voimassa olevien           merkitsee vastaavasti myös osakkaan keski-
26930: säännösten nojalla luonnehtia pysyväisluontei-     määrin saaman tulon pienenemistä.
26931: seksi tilojen yhteisalueeksi, jonka tarkoitukse-      Ensimmäiset yhteismetsät on perustettu jo
26932: na on suunnitelmallisen ja hyvän metsätalou-        100 vuotta sitten vuoden 1886 metsälain nojal-
26933: den avulla tukea sen osakkaina olevien maati-      la. Yhteisomistuksen katsottiin silloisissa olois-
26934: lojen toimintaa.                                   sa olevan yksi keino metsien liikahakkuiden
26935:    Yhteismetsiä on nykyisin 134 yhteispinta-       estämiseksi puun kysynnän lisääntyessä. Pää-
26936: alaltaan noin 490 000 hehtaaria, joka on vajaa     osa yhteismetsistä on perustettu asutuslainsää-
26937: 3,5 OJo yksityismetsien pinta-alasta ja noin       dännön nojalla tilattoman väestön asuttami-
26938: 1,8 % koko maan metsäalasta. Osakkaita yh-         seksi ja pienten tilojen tukemiseksi kuluvan
26939: teismetsissä on noin 15 000.                       vuosisadan alkupuolella ja keskivaiheilla.
26940:     Yhteismetsien pinta-alat ja osakasmäärät
26941:                                                       Nykyisin yhteismetsiä voidaan perustaa maa-
26942: vaihtelevat suuresti. Pienimmän yhteismetsän
26943:                                                    talousviranomaisten toimenpitein maatilalain
26944: pinta-ala on hieman alle 20 hehtaaria ja suu-
26945:                                                    (188/77) ja maanomistajien vapaaehtoiseen yh-
26946: rimman noin 90 000 hehtaaria. Osakasmääräl-
26947:                                                    teistoimintaan perustuen jakolain (604/51) no-
26948: tään pienimmissä yhteismetsissä on vain muu-
26949:                                                    jalla. Maatilalain nojalla yhteismetsiä on tähän
26950: tama osakas ja suurimmassa yhteismetsässä on
26951:                                                    mennessä perustettu kahdeksan. Oleellista pe-
26952: yli 5 000 osakasta.
26953:                                                    rustamisessa on ollut, että maatilahallituksen
26954:     Yhteismetsiä on lukumääräisesti eniten Lou-
26955:                                                    hallinnassa on ollut tarkoitukseen soveltuvia
26956: nais-Suomessa ja Lapissa. Sen sijaan Keski-
26957:                                                    valtion metsämaita. Maanomistajien aloittee-
26958: Suomessa, Savossa ja Pohjois-Karjalassa on
26959:                                                    seen perustuvia jakolain mukaisia yhteismetsiä
26960: yhteismetsiä vähän. Huomattava merkitys yh-
26961:                                                    ei ole perustettu ainuttakaan.
26962: teismetsillä on Lapissa, jossa sijaitsevat muun
26963: muassa pinta-alaltaan suuret isojaoissa muo-          Yhteismetsää voidaan pitää saatujen koke-
26964: dostetut yhteismetsät ja porotilayhteismetsät.     musten perusteella varsin tarkoituksenmukaise-
26965:     Yhteismetsien osakkaista kaikki ovat olleet    na metsätalouden harjoittamisen muotona.
26966: alunperin maatilatalouden harjoittajia. Aikaa      Vaikka yhteismetsiin kuuluvien metsämaiden
26967: myöten tilanne on muuttunut. Nykyisin pää-         maapohjat ovat merkittävästi huonompia kuin
26968: asiallisen toimeentulon maatilataloudesta saa      yksityismetsissä yleensä, yhteismetsien ja mui-
26969: ainoastaan vajaat 60 % osakkaista.                 den yksityismetsien puustojen keskitilavuudet
26970:     Eri omistajaryhmien osuudet yhteismetsistä     ja -kasvu eivät juuri eroa toisistaan. Hakkuu-
26971: jakautuvat siten, että yksityiset henkilöt omis-   mahdollisuuksiin nähden yhteismetsistä myy-
26972: tavat niistä hieman yli 90 %, puutavarayhtiöt      dään enemmän puuta kuin yksityismetsistä.
26973: vajaat 5 % ja loppuosa on valtion, kuntien ja      Yhteismetsien metsänhoito- ja metsänparan-
26974: muiden yhteisöjen omistuksessa.                    nustöihin sijoitetaan hehtaaria kohti enemmän
26975:     Osakkaiden saarnat tulot yhteismetsästä        varoja kuin yksityismetsissä keskimäärin.
26976: vaihtelevat osakkuuden suuruudesta johtuen            Yhteismetsien toimintaa sääntelevät vuoden
26977:  melkoisesti. Vuoteen 1981 kohdistuneen selvi-     1969 yhteismetsälaki (485/69) sekä yhteismet-
26978:  tyksen mukaan yhden kolmanneksen tulot oli-       säosuuksien lunastamisesta vuonna 1971 annet-
26979: vat alle 2 500 markkaa, toisen kolmanneksen        tu laki (455/71). Nämä säädökset ovat monelta
26980:  alle 5 000 markkaa ja kolmannen kolmannek-        kohdin vanhentuneita ja siten uudistamisen
26981:  sen yli 5 000 markkaa vuodessa.                   tarpeessa.
26982: 4                                    1990 vp. -     HE n:o 97
26983: 
26984: 1.2. Yhteismetsälainsäädännön pääperiaatteet        teismetsäosuuksia sekä kaikkia yhtiön, yhtei-
26985:                                                     sön tai säätiön omistukseen siirtyneitä osuuk-
26986:    Yhteismetsälainsäädännön johtoajatuksena         sia. Lunastusmenettelyn käyttö on jäänyt vä-
26987: on ollut luoda maatilojen tueksi suunnitelmal-      häiseksi, mistä johtuen yhteismetsäosuuksia on
26988: lista ja muutoinkin hyvää metsänhoitoa har-         varsin laajasti siirtynyt viljelijäväestön ulko-
26989: joittavia pysyviä yksityismetsiä, joiden säilymi-   puolelle. Yhteismetsät ovat kuitenkin säilyneet
26990: nen maatilojen yhteydessä olisi taattu.             maanviljelijöiden omistuksessa paremmin kuin
26991:    Yhteismetsien pysyvyyteen on pyritty pidät-      maatilametsät keskimäärin.
26992: tämällä yhteismetsän purkamista koskeva pää-           Yhteismetsälain mukaan osakaskunta voi
26993: tösvalta maa- ja metsätalousministeriölle. Yh-      hankkia maa- ja metsätalousministeriön luvalla
26994: teismetsien olosuhteet ovat kuitenkin siten         metsätalouden harjoittamiseen soveltuvaa lisä-
26995: muuttuneet, että kaiken kaikkiaan joka kolmas       maata. Lain mukaan lupa voidaan kuitenkin
26996: lähinnä 1900-luvun alkupuolella perustetuista       evätä silloin, kun maan käyttäminen yksittäis-
26997: yhteismetsistä on ennen pitkää purettu. Tosin       ten tilojen elinkelpoisuuden parantamiseen tai
26998: enää vain muutama yhteismetsä on nykyisen           muuhun taloudelliseen tarkoitukseen harkitaan
26999: yhteismetsälain voimassaoloaikana purkautu-         tarkoituksenmukaisemmaksi. Osakaskunta voi
27000: nut. Pysyvyyteen tähtää myös yhteismetsälain        lisäksi hankkia yhteismetsän hoidon ja käytön
27001: säännös, jonka mukaan yhteismetsän alue on          kannalta tarpeellista maata kuten esimerkiksi
27002: säilytettävä pääsääntöisesti vähentymättömä-        puutavaran varastoalueita, toimihenkilöiden
27003: nä. Yhteismetsään kuuluvan alueen myynti            asuntotontteja ja taimitarhamaata. Yhteismet-
27004: edellyttää aina maa- ja metsätalousministeriön      sät ovat saaneet valtaosaan lisämaahakemuk-
27005: lupaa. Maan luovutukset ovatkin olleet vähäi-       sistaan ministeriöitä myönteisen päätöksen.
27006: siä. Alueita on myyty vain noin 400 hehtaaria.         Yhteismetsien aktiivisuus lisämaan hankin-
27007: Myynnin kohteena on ollut lähinnä asunto- ja        nassa on vaihdellut. Viimeisten kymmenen
27008: huvilatontteja ja muita erityiskäyttöön tarkoi-     vuoden aikana yhteismetsät ovat hankkineet
27009: tettuja alueita.                                    lisämaita noin 4 000 hehtaaria eli lisänneet
27010:    Yhteismetsän jatkuvuus on pyritty turvaa-        pinta-alaansa vajaalla prosentilla. Vastaavana
27011: maan myös säätämällä metsänkäsittelyn peri-         aikana yksittäiset maatilat ja myös puutavara-
27012: aatteeksi kestävän metsätalouden harjoittami-       yhtiöt ovat hankkineet metsälisäalueita yhteis-
27013: nen metsälautakunnan vahvistaman metsäta-           metsiä enemmän.
27014: loussuunnitelman mukaan. Yhteismetsiä onkin            Metsälautakunnat valvovat yhteismetsien
27015: käytännössä yleensä hoidettu hyvän metsän-          toimintaa. Valvonta kohdistuu ennen muuta
27016: hoidon vaatimusten mukaisesti ja metsän tuot-       yhteismetsien metsätaloustoimintaan ja sen tar-
27017: tokyvyn täysimääräiseen hyväksikäyttöön pyr-        koituksenmukaisuuteen. Laissa on lisäksi ver-
27018: kien.                                               raten yksityiskohtaisia säännöksiä yhteismet-
27019:    Yhteismetsien säilyminen maatilojen yhtey-       sien taloudenpidon ja varojen käytön valvon-
27020: dessä ja viljelijäväestön hallussa on pyritty       nasta.
27021: turvaamaan sitomalla osuudet tiukasti tilaan.
27022: Yhteismetsäosuutta ei voida pääsääntöisesti
27023: luovuttaa tilan maa-alueista irrallaan. Poik-       2. Uudistuksen tarve
27024: keuksena on lähinnä se, että yhteismetsän osa-
27025: kaskunta voi maa- ja metsätalousministeriön            Yhteismetsälainsäädännöstä ilmenevien yh-
27026: luvalla ostaa yhteismetsäosuuden tilasta, jota      teiskuntapoliittisten tavoitteiden kannalta yh-
27027: ei enää käytetä pääasiallisesti maatilatalouden     teismetsien voidaan katsoa vastanneen pääosin
27028: harjoittamiseen.                                    tarkoitustaan. Ne ovat tukeneet ennen muuta
27029:    Yhteismetsäosuuksien siirtyminen viljelijä-      asutustoiminnan seurauksena syntynyttä pien-
27030: väestön ulkopuolelle perinnönjakojen ja maa-        tilavaltaista maataloutta ja samalla osaltaan
27031: kauppojen yhteydessä on pyritty estämään an-        vahvistaneet lähes yksinomaan maatilatalou-
27032: tamalla yhteismetsäosuuksien lunastamisesta         den varaan viime vuosiin saakka rakennetun
27033: annetulla lailla osakaskunnalle tietyin edelly-     maaseudun elinvoimaa.
27034: tyksin lunastusoikeus tällaiseen yhteismetsä-          Olosuhteet ovat aikaa myöten muuttuneet.
27035: osuuteen. Tämä lunastusoikeus koskee enin-          Maatilatalouden rakennemuutos jatkuu ja vai-
27036: tään kahden hehtaarin pientiloihin ja pinta-        kuttaa välittömästi myös yhteismetsiin. Osa-
27037: alasta riippumatta metsätiloihin kuuluvia yh-       kastilat ja niiden yhteismetsäosuudet ovat pirs-
27038:                                       1990 vp. -      HE n:o 97                                       5
27039: 
27040: toutumassa yhä pienemmiksi. Samalla muiden            suunnan. Metsätalous ja siihen perustuva met-
27041: kuin perinteisten maatalouden harjoittajien           säteollisuus ovat kansantaloutemme keskeisiä
27042: määrä yhteismetsien osakasten joukossa kas-           ja merkitykseltään kasvavia tekijöitä. Metsien
27043: vaa. Osakkaan yhteismetsästä saama lisätulo           tehokas ja taloudellinen hoito ja käyttö tarjoa-
27044: on yhä useammassa tapauksessa jäämässä ta-            vat maaseudulla työtä samalla, kun ne ovat
27045: solle, jolla ei ole saajansa kannalta s:mottavaa      kannattavan ja kansainvälisesti kilpailukykyi-
27046: merkitystä.                                           sen teollisuuden perusedellytyksiä.
27047:    Samanaikaisesti kansainvälinen kehitys lisää          Metsien jatkuvan pirstoutumisen myötä tul-
27048: paineita maatilataloutta ja sen rationalisointia      lee yhteismetsien kaltaisten suurten metsäta-
27049: kohtaan. Tilojen kannattavuuteen joudutaan            lousyksiköiden merkitys puuntuotannossa ja
27050: kiinnittämään aikaisempaa enemmän huomio-             puuhuollossa entisestään korostumaan.
27051: ta, mikä muiden seikkojen ohessa edellyttää
27052: tilojen lukumäärän vähentämistä ja koon suu-
27053: rentamista.                                           3. Uudistusehdotus
27054:    Edellä kuvattu kehitys merkitsee sitä, että
27055: yhteismetsien alkuperäinen pääajatus, pienten,           Yhteismetsälainsäädännössä on monia puut-
27056: perinteistä maataloutta harjoittavien tilojen tu-     teita ja rajoituksia, jotka haittaavat yhteismet-
27057: keminen on menettämässä ajankohtaisuuttaan.           sien toimintaa ja vaikeuttavat niiden tarkoituk-
27058:    Metsätalouden näkökulmasta yhteismetsät            senmukaista kehittämistä metsätalouden kan-
27059: ovat täyttäneet hyvin niille asetetut tavoitteet.     nalta ja muutenkin tämän päivän vaatimuksia
27060: Metsätaloussuunnitelmiin perustuvana yhteis-          vastaavasti.
27061: metsien metsänhoito on ollut hyvää ja suunni-            Yhteismetsän tarkoitusta ja toimintaa koske-
27062: telmallista ja saanut aikaan puuntuotannon            vien säännösten puutteellisuus on aiheuttanut
27063: kohoamisen. Metsätaloussuunnitelman velvoit-          epäselvyyttä yhteismetsien maankäytöstä, va-
27064: tavuuden vuoksi puun myynnit ovat tapahtu-            rainkäytöstä ja hallinnosta päätettäessä. Tä-
27065: neet säännönmukaisesti, eivätkä vuosittaiset          män vuoksi on katsottu tarkoituksenmukaisek-
27066: myyntimäärätkään ole sanottavasti vaihdelleet.        si selventää ja täydentää yhteismetsän tarkoi-
27067: Maatalouden harjoittajien ulkopuolisten osak-         tusperiä koskevia säännöksiä. Esityksen mu-
27068: kaiden lisääntymisen ei ole todettu haittaavan        kaan yhteismetsän tarkoituksena olisi kestävän
27069: yhteismetsien metsätaloustoimintaa.                   metsätalouden harjoittaminen osakkaiden hy-
27070:    Osakkaiden kannalta yhteismetsien toimin-          väksi. Vaikka määritelmä ei rajaakaan osak-
27071: taa voidaan pitää pääosin taloudellisesti edulli-     kuutta maatilatalouteen, säilyttäisivät maatilat
27072: sena ja tarkoituksenmukaisena. Hyvä metsän-           muun muassa yhteismetsäosuuksien lunastami-
27073: hoito ja suuri metsälökoko ovat merkinneet            sesta annetun lain säännöksistä johtuen tietyn
27074: keskimääräistä alhaisempia metsänhoitotöiden          erityisaseman yhteismetsien osakkaina.
27075: kustannuksia ja korkeampia puunmyyntihinto-              Monilla yhteismetsillä on alueita, joiden
27076: ja. Haittapuolina taas on pidettävä lähes koko-       käyttäminen muuhun tarkoitukseen kuin met-
27077: naan puuttuvaa yhteismetsäosuuksien vaihdan-          sätalouden harjoittamiseen olisi taloudellisesti
27078: takelpoisuutta ja osuuksiin kohdistuvaa lunas-        kannattavampaa. Tällaisia ovat muun muassa
27079: tusuhkaa. Ne ovat osaltaan vähentäneet maan-          loma- ja virkistystoimintaan soveltuvat ranta-
27080: omistajien halukkuutta uusien yhteismetsien           alueet sekä soranottopaikat ja turvetuotantoon
27081: perustamiseen.                                        sopivat maat. On myös otaksuttavissa, että
27082:    Yhteismetsälainsäädännöstä ilmenevät yh-           monet yhteismetsät olisivat valmiita osoitta-
27083: teiskuntapoliittiset tavoitteet eivät enää kaikilta   maan alueita suojelutarkoituksiin, jossain
27084: osin vastaa tämän päivän vaatimuksia. Lain-           määrin jopa puuntuotantotavoitteista tinkien,
27085: säädännössä olevat puutteet vaikeuttavat muu-         mikäli alue tästä huolimatta voitaisiin säilyttää
27086: tenkin yhteismetsien toimintaa ja niiden tarkoi-      osakaskunnan omistuksessa.
27087: tuksenmukaista kehittämistä. Yhteismetsien               Kun yhteismetsän tarkoituksena olisi metsä-
27088: yhteiskuntapoliittisia tarkoitusp•~riä tulisikin      talouden harjoittaminen, tulisi edellä kuvatusta
27089: arvioida uudestaan ja laajentaa näkökulmaa            muun toiminnan mahdollisuudesta ottaa oma
27090: perinteisen maatalouden ulkopuolelle.                 säännöksensä lakiin. Tämän vuoksi ehdotetaan
27091:    Yhteismetsien kehittäminen maatalouden             säädettäväksi, että yhteismetsä saisi käyttää
27092: ohella myös metsätalouden tarpeista lähtien           aluetta, joka sopii paremmin muuhun tarkoi-
27093: tarjoaa uudistamistoimenpiteille luonnollisen         tukseen kuin metsätalouden harjoittamisen,
27094: 6                                    1990 vp. -      HE n:o 97
27095: 
27096: sen erityisluonteen edellyttämällä tavalla yh-       tuksenmukaisinta. Kohtuuttomana on pidettä-
27097: teismetsän yhteydessä, mikäli tällaisesta käy-       vä myös sitä, että osakas voi nykyisin luovut-
27098: töstä metsätalouden harjoittamiselle aiheutuva       taa tilaansa kuuluvaa maata helpommin kuin
27099: haitta on vähäinen. Mikäli puheena olevien           tilan yhteismetsäosuuden. Tämän vuoksi yh-
27100: alueiden käyttötarkoituksen muutos olisi pysy-       teismetsäosuuden luovuttamista koskevia rajoi-
27101: väisluonteinen, voitaisiin tällainen alue enti-      tuksia esitetään helpotettaviksi.
27102: seen tapaan maa- ja metsätalousministeriön              Esityksen mukaan osuus voitaisiin aikaisem-
27103: luvalla luovuttaa pois yhteismetsästä.               masta poiketen vapaasti luovuttaa yhteismet-
27104:    Maatilojen pirstoutuminen ja siirtyminen          sän osakaskunnalle. Luovuttavan tilan olosuh-
27105: pois maatalousväestön omistuksesta ja maati-         teilla ei enää olisi vaikutusta asiaan. Maa- ja
27106: latalouden piiristä on muuttanut myös yhteis-        metsätalousministeriön luovutuslupa kävisi
27107: metsien osakasrakennetta, koska halkomisessa         näissä tapauksissa tarpeettomaksi.
27108: ja lohkomisessa muodostettavat tilat saavat             Yhteismetsäosuuden myyjän valintamahdol-
27109: pääsäännön mukaan automaattisesti osaluku-           lisuuksien lisäämiseksi myös tilojen välinen
27110: aan vastaavan osuuden kantatilan yhteismetsä-        yhteismetsäosuuksien luovuttaminen on tar-
27111: osuudesta. Yhteismetsäosuudet ovat tästä syys-       peen tehdä eräin edellytyksin mahdolliseksi.
27112: tä pirstoutuneet ja pirstoutumassa niin pieniin      Jotta tilojen kehittämistä koskevat tavoitteet
27113: osuuksiin, ettei niillä ole merkitystä tilan elin-   eri laeissa olisivat yhdensuuntaiset, ehdotetaan,
27114: kelpoisuuden parantamisessa.                         että osuuden hankkivan tilan tulisi olla olosuh-
27115:    Kun osuuksien omistajista yhä suurempi osa        teiltaan sellainen, joka täyttää maatilalain mu-
27116: saa pääasiallisen toimeentulonsa muualta kuin        kaisen tuensaannin yleiset edellytykset. Tämän
27117: maatilataloudesta, yhteismetsän alkuperäinen         toteamiseksi tilojen välinen osuuksien luovut-
27118: tarkoitus, kestävän metsätalouden harjoittami-       taminen olisi mahdollista asianomaisen maata-
27119: nen nimenomaisesti viljelijäväestön hyväksi,         louspiirin luvalla. Kun lähinnä Pohjois-Suo-
27120: on menettänyt merkitystään.                          men alueella sijaitsevia luontaiselinkeinotiloja
27121:    Edellä kuvattu pirstoutumiskehitys ei peri-       ei tueta maatilalain, vaan porotalouslain (161/
27122: aatteessa ole ristiriidassa yhteismetsien kehittä-   90), luontaiselinkeinolain (610/84) ja kohtalain
27123: mistä koskevien metsätaloudellisten pyrkimys-        (611/84) nojalla, ehdotetaan lisäksi, että yh-
27124: ten kanssa. Käytännössä pirstoutumista ja run-       teismetsäosuus voidaan maatalouspiirin luvalla
27125: sasta pienten osuuksien omistajajoukkoa on           luovuttaa tilalle, jonka omistaja voi päästä
27126: kuitenkin pidettävä enemmänkin yhteismetsien         osalliseksi mainittujen lakien mukaisista tuki-
27127: toimintaa haittaavana kuin edistävänä tekijä-        toimenpiteistä.
27128: nä. Kun pirstoutuminen lisäksi monimutkais-             Tarkoituksenmukaista olisi edelleen, että
27129: taa kiinteistöjärjestelmää, ei kehityksen jatku-     maatilahallitus voi vapaasti järjestellä hallin-
27130: mista nykyisellään voida pitää tarkoituksenmu-       nassaan olevien tilojen yhteismetsäosuuksia.
27131: kaisena.                                             Samoin on pidettävä kohtuullisena pidättää
27132:    Esityksellä pyritäänkin ehkäisemään entistä       yhteismetsäosuus kokonaisuudessaan kantati-
27133: paremmin yhteismetsäosuuksien pirstoutumis-          lalle tai siirtää saman omistajan muuhun tilaan
27134: ta. Tämä tapahtuisi poistamalla yhteismetsä-         silloin, kun maata luovutetaan kunnalle tai
27135: osuuden automaattinen jakaantuminen kaik-            valtiolle yhdyskuntarakentamiseen tai muihin
27136: kien lohkomisessa muodostettavien tilojen kes-       yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Yhteismetsä-
27137: ken sekä lisäämällä sopimusvapautta ja toimi-        osuuden pidättämismahdollisuus pakkolunas-
27138: tusmiesten päätösvaltaa sen suhteen, mitkä           tusten yhteydessä säilytettäisiin. Pidättämisen
27139: halkomisessa muodostettavat tilat saavat osuu-       tulisi olla mahdollista myös silloin, kun valtion
27140: den yhteismetsään. Tavoitteena on, että yhteis-      omistaman tilan koko alue liitetään valtion
27141: metsäosuus annettaisiin vain yhdelle lohkomi-        metsämaahan tai kun tilan koko alue liitetään
27142: sessa tai halkomisessa muodostettavista tilois-      pakkolunastusyksikköön sen mukaan kuin liit-
27143: ta.                                                  tämisestä on jakolaissa säädetty.
27144:    Tilan ja yhteismetsäosuuden nykyisenkaltai-          Yhteismetsän mahdollisuus hankkia metsäta-
27145: nen tiukka yhteenkuuluvuus ei ole enää perus-        louden harjoittamiseen soveltuvaa lisämaata
27146: teltua. Päinvastoin se saattaa esimerkiksi estää     ehdotetaan säilytettäväksi luvanvaraisena lä-
27147: sellaisten uusien osakkaiden liittymistä yhteis-     hinnä sen vuoksi, että maa- ja metsätalous-
27148: metsään, joille osakkuus yhteismetsässä olisi        maan hankinta on muutenkin luvanvaraista.
27149: metsätalouden harjoittamisen kannalta tarkoi-        Lupakäytännön yhdenmukaistamiseksi ja sen
27150:                                       1990 vp. -     HE n:o 97                                         7
27151: 
27152: vuoksi, että yksittäiset lupapäätökset soveltu-      tuhannen osakkaan yhteismetsässä osakas-
27153: vat huonosti ministeriön tehtäviin, lupien kä-       kunnan kokouksen järjestäminen on jo käy-
27154: sittely ehdotetaan siirrettäväksi maa- ja metsä-     tännön syistä hankalaa. Tämän vuoksi yhteis-
27155: talousministeriöitä maatalouspiireille.              metsien sisäistä päätöksentekoa koskevat sään-
27156:    Luvan myöntämisedellytysten selkiinnyttä-         nökset ehdotetaan uudistettaviksi.
27157: miseksi ehdotetaan, että lupa olisi aina myön-          Keskeisimmät yhteismetsää koskevat asiat
27158: nettävä, mikäli maanhankinta on yhteismetsän         päättäisi edelleen osakaskunta kokouksessaan.
27159: kannalta tarkoituksenmukaista ja edellyttäen,        Nämä asiat on tarkoitus nimenomaisesti luetel-
27160: että maa ei olisi sopivarumin käytettävissä          la laissa. Voimassa olevassa laissa on edustajis-
27161: yksityisen tilan lisämaaksi. Mikäli lupa evättäi-    toa koskevat säännökset. Vastaavia säännöksiä
27162: siin sillä perusteella, että maan harkittaisiin      ei enää tarpeettomina ehdoteta otettaviksi la-
27163: sopivan paremmin yksityisen tilan lisämaaksi         kiin.
27164: kuin yhteismetsään liitettäväksi, olisi maa lu-         Yhteismetsän käytännön toiminnasta vastaa-
27165: nastettava valtiolle lisämaatarkoituksiin. Lu-       van hoitokunnan toimivaltuuksia ehdotetaan
27166: nastaminen toteutettaisiin noudattaen soveltu-       lisättäviksi siten, että siitä tulisi myös ratkaisu-
27167: vin osin oikeudesta hankkia maa- ja metsäta-         valtaa käyttävä toimielin. Osakaskunnan pää-
27168: lousmaata annetun lain (391178) säännöksiä.          tösten toimeenpanon ohella hoitokunta päät-
27169:    Yhteismetsän käyttöä ja hoitamista varten         täisi kaikista niistä asioista, joita laissa ei ole
27170: tarpeellisen maan hankkimiselta lupamenettely        säädetty osakaskunnalle. Samalla hoitokunnal-
27171: poistettaisiin kokonaan. Metsälautakuntien           le annettaisiin mahdollisuus siirtää sille kuulu-
27172: asiana olisi valvoa, että yhteismetsät hankkivat     via juoksevia asioita yhteismetsän palvelukses-
27173: tällaista maata vain lain sallimiin tarkoituksiin.   sa olevien toimihenkilöiden hoidettaviksi.
27174:    Voimassa olevan lain mukaan yhteismetsään            Yhteismetsien toiminnan valvonta ehdote-
27175: ei voi liittyä uusia osakkaita. Tätä on pidettävä    taan säilytettäväksi metsälautakunnilla. Val-
27176: puutteena erityisesti ottaen huomioon metsien        vonta kohdistuisi lähinnä vain yhteismetsien
27177: jatkuva pirstoutuminen. Metsänomistajalla,           metsätaloustoimintaan. Muuta taloudenpitoa
27178: joka haluaisi välttää pirstoutumisen haittoja, ei    ja varainkäyttöä koskevasta valvonnasta ei
27179: ole tällä hetkellä käytettävissään mitään tarkoi-    enää ehdoteta otettaviksi säännöksiä lakiin.
27180: tukseen      soveltuvaa     yhteisomistusmuotoa.
27181: Vaikka yhteismetsien avulla pirstoutumiskehi-
27182: tykseen ei voitane merkittävästi vaikuttaa, voi-     4. Asian valmistelu
27183: sivat ne kuitenkin tarjota halukkaille metsän-
27184: omistajille erään kanavan maansa saattamiseen           Esitys perustuu 30 päivänä huhtikuuta 1987
27185: tehokkaan metsätalouden piiriin. Tämän vuok-         mietintönsä jättäneen yhteismetsätyöryhmän
27186: si ehdotettuun lakiin sisältyy säännös, jonka        ehdotuksiin. Ehdotuksia on jatkovalmisteltu
27187: mukaan sellainen alue, joka olisi tarkoituksen-      virkatyönä maa- ja metsätalousministeriössä
27188: mukaisella tavalla käytettävissä metsätalouden       niistä annettujen lausuntojen pohjalta.
27189: harjoittamiseen yhteismetsän yhteydessä, voi-           Työryhmän ehdotuksista ovat antaneet lau-
27190: taisiin liittää osaksi yhteismetsää vastikkeeksi     sunnon valtiovarainministeriö, maanmittaus-
27191: saatavaa yhteismetsäosuutta vastaan. Vaihto          hallitus, maatilahallitus, metsähallitus, Keskus-
27192: edellyttäisi luonnollisesti osakaskunnan ja alu-     metsälautakunta Tapio, metsälautakunnat,
27193: een omistajan välistä sopimusta. Liittyminen         Suomen Metsäteollisuuden Keskusliitto, Maa-
27194: yhteismetsään soveltuisi esimerkiksi sellaisille     taloustuottajain Keskusliitto, Eteläisen Suo-
27195: metsänomistajille, joilla itsellään ei ole mah-      men yhteismetsät r.y., Kemijärven yhteismetsä,
27196: dollisuutta huolehtia metsänhoidon ja puukau-        Kuusamon yhteismetsä ja Sallan yhteismetsä.
27197: pan edellyttämistä toimenpiteistä, mutta jotka
27198: haluavat säilyttää yhteytensä metsätalouteen ja
27199: metsän omistamiseen.                                 5. Esityksen organisatoriset ja
27200:    Esityksen yhtenä tavoitteena on poistaa yh-          henkilöstövaikutukset
27201: teismetsien hallinnossa olevat puutteet. Se seik-
27202: ka, että vain osakaskunnalla on voimassa ole-           Esityksen toteuttaminen aiheuttaisi maan-
27203: van lain mukaan oikeus käyttää ratkaisuvaltaa        mittaustoimistoille jossakin määrin lisätyötä
27204: yhteismetsää koskevissa asioissa, on hidastanut      lähinnä yhteismetsäosuuksien käsittelyn lisään-
27205: ja monimutkaistanut päätöksentekoa. Usean            tyessä. Myös maatalouspiirien työmäärä Ii-
27206: 8                                     1990 vp. -      HE n:o 97
27207: 
27208: sääntyisi jonkin verran niille siirtyvien lupa-asi-   lunastaa perinteisen maanviljelijäväestön ulko-
27209: oiden vuoksi. Vaikutukset olisivat kuitenkin          puolisten käsiin joutuneet yhteismetsäosuudet,
27210: niin vähäisiä, etteivät ne aiheuta organisaatio-      ei ole kaikilta osin vastannut sille asetettuja
27211: tai henkilöstömuutoksia.                              tavoitteita.
27212:    Yhteismetsien kannalta ehdotuksen toteutu-            Lunastusmahdollisuudesta huolimatta yh-
27213: minen merkitsisi hallinnollisten toimintaedelly-      teismetsäosuudet ovat enenevässä määrin siir-
27214: tysten parantumista ja mahdollisuutta lisätä          tyneet pois maatalouden piiristä.
27215: metsätalouteen käytettävää työpanosta.                   Lunastusjärjestelmä ei ole kaikilta osin so-
27216:                                                       pusoinnussa maatilalainsäädännön kanssa.
27217:                                                       Tästä on esimerkkinä metsätilan yhteismetsä-
27218: 6. Esityksen taloudelliset vaiku-                     osuuteen kohdistuva lunastusmahdollisuus. Sa-
27219:    tukset                                             manaikaisesti metsätila kuitenkin voi saada
27220:                                                       maatilalain mukaista tukea.
27221:    Kansantalouden kannalta esityksen toteutta-           Lunastusjärjestelmän olemassaolo vaikeut-
27222: minen vaikuttaisi myönteiseen suuntaan. Yh-           taa osaltaan metsänomistajien sopimukseen pe-
27223: teismetsien toimintaedellytykset suurina metsä-       rustuvien uusien yhteismetsien perustamista
27224: talousyksikköinä paranisivat entisestään. Met-        pien- ja metsätilaosakkaiden joutuessa välittö-
27225: sän liittämismahdollisuus yhteismetsään osak-         mästi lunastusuhan alaisiksi. Samat ongelmat
27226: kuutta vastaan samoin kuin yhteismetsien lisä-        koskevat uusia osakkaita, jotka tämän esityk-
27227: maan hankintaa koskevien edellytysten selven-         sen mukaisesti voisivat liittyä yhteismetsään.
27228: täminen edesauttaisivat osaltaan metsien kiin-           Edellä mainitun johdosta voidaan aiheelli-
27229: teistörakenteen parantamista ja pirstoutumises-       sesti kysyä, onko nykyisenkaltaisen yhteismet-
27230: ta aiheutuvien haittojen vähentämistä.                säosuuksien lunastamisjärjestelmän olemassa-
27231:    Valtiontalouteen esityksellä ei ole sanottavia     olo vielä tänäänkin perusteltua.
27232: vaikutuksia.                                             Yhteismetsäosuuksien lunastamisesta anne-
27233:                                                       tun lain liittyminen muihin tärkeisiin maa- ja
27234:                                                       metsäpoliittisiin kysymyksiin ja sen muuttami-
27235: 7. Muita esitykseen liittyviä                         sen edellyttämä perustuslainsäätämisjärjestys
27236:    seikkoja                                           ovat aiheuttaneet sen, ettei sitä koskevia tar-
27237:                                                       peellisia ehdotuksia ole voitu loppuun saakka
27238:   Yhteismetsäosuuksien lunastamisesta annet-          valmistella uutta yhteismetsälakia koskevan eh-
27239: tuun lakiin perustuva lunastamisjärjestelmä,          dotuksen kanssa. Valmistelutyötä tullaan kui-
27240: jonka mukaisesti yhteismetsän osakaskunta voi         tenkin jatkamaan.
27241: 
27242: 
27243: 
27244: 
27245:                               YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
27246: 
27247: 
27248: 1. Lakiehdotuksen perustelut                          yhteismetsälaissa ei ole nimenomaista säännös-
27249:                                                       tä yhteismetsän tarkoitusperistä.
27250: Yleisiä säännöksiä                                       2 §. Pykälän 1 momentissa määritellään yh-
27251:                                                       teismetsän osakas. Osakas olisi nykyiseen ta-
27252:    1 §. Pykälän 1 momentissa määritellään lain        paan sellaisen tilan omistaja, johon kuuluu
27253: soveltamisala. Laki koskisi tiloihin kuuluvan         osuus yhteismetsään. Osakkaat muodostaisivat
27254: yhteismetsän hallintoa ja käyttöä. Säännös oli-       yhteismetsän osakaskunnan.
27255: si samansisältöinen voimassa olevan yhteismet-
27256: sälain soveltamisalaa koskevan säännöksen               Pykälän 2 momentin tarkoituksena on, että
27257: kanssa.                                               maatilalain nojalla muodostetun tilan omistaja
27258:    Pykälän 2 momentissa määritellään yhteis-          voisi olla yhteismetsän täysivaltainen osakas
27259: metsän yleinen tarkoitus. Yhteismetsän tarkoi-        heti sen jälkeen, kun sanotun lain mukaiset
27260: tuksena olisi kestävän metsätalouden harjoitta-       perustaruistoimenpiteet on saatettu loppuun.
27261: minen osakkaiden hyväksi. Voimassa okvassa              Pykälän 3 momentti sisältää säännöksen
27262:                                      1990 vp. -     HE n:o 97                                       9
27263: 
27264: osakasluettelosta ja siihen merkittävistä asiois-      5 §. Pykälän 1 momentti sisältää säännökset
27265: ta.                                                 yhteismetsän jakamisesta osakastilojen kesken
27266:    3 §. Pykälän 1 momentin mukaan yhteismet-        ja yhteismetsän myymisestä osakkaiden lu-
27267: sän osakaskunta olisi oikeustoimikelpoinen          kuun. Nämä toimenpiteet olisivat mahdollisia
27268: tässä laissa tarkoitettujen tehtäviensä toteutta-   ainoastaan osakaskunnan hakemuksesta annet-
27269: miseksi. Säännös ei muuta nykytilannetta.           tavalla maa- ja metsätalousministeriön luvalla.
27270:    Pykälän 2 momentissa ehdotetaan selvyyden        Lupa voitaisiin myöntää, milloin olosuhteiden
27271: vuoksi säädettäväksi, että yhteismetsän osak-       olennainen muuttuminen tai muut erityiset syyt
27272: kaana ei ole henkilökohtaista vastuuta osakas-      vaativat yhteismetsän jakamista tai myymistä.
27273: kunnan velvoitteista.                               Olosuhteiden muuttumisella tarkoitetaan lähin-
27274:                                                     nä yhteismetsän sisäisessä tilanteessa tapahtu-
27275:                                                     neita muutoksia, kuten esimerkiksi osakkaiden
27276:                                                     lukumäärän pienenemistä niin vähäiseksi, että
27277: Yhteismetsän alue                                   yhteismetsän hallinto ja käyttö lain edellyttä-
27278:                                                     mällä tavalla siitä merkittävästi vaikeutuisivat.
27279:    4 §. Pykälän tarkoituksena on turvata yh-        Muuna erityisenä syynä voisi tulla kysymyk-
27280: teismetsän tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen        seen myös yhteismetsän ulkopuolinen tekijä,
27281: metsätalouden harjoittamisedellytykset.             kuten esimerkiksi merkittävä julkinen tarve
27282:    Yhteismetsään voi kuitenkin kuulua alueita,      yhteismetsän alueen käyttöön. Edellytyksenä
27283: jotka soveltuvat paremmin muuhun tarkoituk-         yhteismetsän jakamiselle olisi lisäksi, että jaka-
27284: seen kuin metsätalouden harjoittamiseen. Täl-       malla saataisiin muodostetuksi osakastiloille
27285: laisia ovat esimerkiksi kaavoissa rakennustar-      soveliaita metsäpalstoja. Ellei se olisi mahdol-
27286: koituksiin osoitetut alueet, sora- ja turvealueet   lista tai jos jakaminen johtaisi metsän haitalli-
27287: sekä virkistys- ja suojelutarkoituksiin soveltu-    seen pirstoutumiseen, maa- ja metsätalousmi-
27288: vat maa- ja vesialueet. Kun tarkoituksena ei        nisteriö voisi antaa luvan yhteismetsän myymi-
27289: ole, että yhteismetsä merkittävästi laajentaisi     seen.
27290: toimintaansa metsätalouden ulkopuolelle, mut-          Pykälän 2 momentin mukaan yhteismetsä
27291: ta ei myöskään olisi mainitunlaisten alueiden       voitaisiin jakaa maa- ja metsätalousministeriön
27292: tarkoituksenmukaisen käytön esteenä, alueiden       luvalla kahdeksi tai useammaksi yhteismetsäk-
27293: luovuttaminen yhteismetsästä erotettavaksi          si, milloin sen hallinto ja käyttö yhtenä koko-
27294: säädettäisiin 1 momentissa edelleen mahdolli-       naisuutena olisi ilmeisen epätarkoituksenmu-
27295: seksi. Luovuttamismahdollisuus koskisi lähin-       kaista. Harkittaessa, ovatko jakamisen edelly-
27296: nä alueita, joiden käyttötarkoituksen muutos        tykset olemassa, huomiota olisi kiinnitettävä
27297: olisi pysyvää laatua. Luovuttaminen sallittai-      ennen muuta siihen, voidaanko yhteismetsään
27298: siin vain osakaskunnan hakemuksesta annetta-        kuuluvista alueista niiden koko ja sijainti huo-
27299: vana maa- ja metsätalousministeriön luvalla ja      mioon ottaen muodostaa aikaisempaa tarkoi-
27300: sen määräämin ehdoin täyttä vastiketta vas-         tuksenmukaisempia metsätalousyksiköitä, sekä
27301: taan.                                               siihen, parantaisiko jakaminen merkittävällä
27302:    Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettä-        tavalla yhteismetsän hallintoa. Säännösten si-
27303: väksi, että osakaskunnalla olisi oikeus käyttää     sältö ei muuttuisi nykyisestä.
27304: aluetta, joka soveltuu paremmin muuhun tar-            6 §. Osakaskunnalla olisi edelleen oikeus
27305: koitukseen kuin metsätalouden harjoittami-          hankkia metsätalouden harjoittamiseen sovel-
27306: seen, sen erityisluonteen edellyttämällä tavalla    tuvaa lisämaata. Tällaista maata saisivat seura-
27307: myös yhteismetsän yhteydessä, mikäli siitä ai-      ta vähäiset vesi- ja peltoalueet. Luvan maan
27308: heutuva haitta osakaskunnan harjoittamalle          hankkimiseen myöntäisi asianomainen maata-
27309: metsätaloudelle olisi vähäinen. Haitan vähäi-       louspiiri.
27310: syyttä arvioitaessa olisi kiinnitettävä huomiota       Maanhankintaluvan edellytyksiä on täsmen-
27311: muun muassa alueen kokoon, metsätalouden            netty voimassa olevaan lakiin verrattuna. Py-
27312: harjoittamisen edellytyksiin sillä sekä niihin      kälän 1 momentin mukaan yhteismetsälle olisi
27313: tuloihin, joita osakaskunta alueen muusta käy-      myönnettävä lupa lisämaan hankkimiseen, mi-
27314: töstä verrattuna metsätalouden tuottoon tulisi      käli maa olisi tarkoituksenmukaisella tavalla
27315:  saamaan. Säännöksen tarkoituksena olisi sel-       käytettävissä metsätalouden harjoittamiseen
27316: kiinnyttää yhteismetsän alueen käyttöperiaat-       yhteismetsän yhteydessä. Luvan epääminen tu-
27317:  teita nykyiseen verrattuna.                        lisi kysymykseen tällaisissa tapauksissa ainoas-
27318: 2   300255P
27319: 10                                    1990 vp. -     HE n:o 97
27320: 
27321: taan silloin, kun puheena oleva maa sop1s1           keää, että jo lupaa myönnettäessä asian oikea
27322: yksittäisen tilan lisämaaksi yhteismetsäkäyttöä      tila varmistetaan.
27323: paremmin ja edellyttäen, että se voitaisiin tar-        Lupa-asian käsittelyssä noudatettaisiin sovel-
27324: koitukseen käytettävissä olevien varojen puit-       tuvin osin oikeudesta hankkia maa- ja metsäta-
27325: teissa lunastaa valtiolle. Siitä, milloin maa on     lousmaata annetun lain säännöksiä. Tätä kos-
27326: tarkoituksenmukaisella tavalla käytettävissä         keva säännös ehdotetaan otettavaksi 2 mo-
27327: metsätalouden harjoittamiseen yhteismetsän           menttiin.
27328: yhteydessä, säädettäisiin tarkemmin asetuksel-          Pykälän 3 momentin mukaan osakaskunta
27329: la. Soveltuvuus lisämaaksi yksityisille tiloille     saisi, kuten nykyisinkin, hankkia yhteismetsän
27330: taas arvioitaisiin maatilalainsäädännön mukai-       tarkoituksenmukaista käyttöä ja hoitamista
27331: sin perustein.                                       varten tarvittavaa maata. Tällaisia alueita voi-
27332:    Kiinteistöjärjestelmän mukaan yhteisellä alu-     sivat olla puutavaran varastoalueet, toimihen-
27333: eella ei voi olla osuutta yhteisiin alueisiin eikä   kilöiden asuntotontit, taimituotantoon sopivat
27334: oikeutta erityisiin etuuksiin. Ne voivat kuulua      maat ja muut niiden kaltaiset alueet. Näihin
27335: vain kiinteistöille. Yhteismetsä on tällainen        hankintoihin ei tarvittaisi voimassa olevasta
27336: yhteinen alue. Tämän vuoksi voimassa olevan          laista poiketen enää viranomaisen lupaa.
27337: lain mukaan yhteismetsään ei voida liittää              7 §. Pykälän tarkoituksena on voimassa ole-
27338: sellaista maata, jota seuraisi sanotunlainen         vasta laista poiketen mahdollistaa uuden osak-
27339: osuus tai etuus.                                     kaan liittyminen yhteismetsään. Tämä tapah-
27340:    Yhdenmukaisesti voimassa olevan lain kans-        tuisi siten, että maanomistaja luovuttaa tilaan-
27341: sa ehdotetaankin, että lupa lisämaan hankki-         sa kuuluvan alueen osaksi yhteismetsää vastik-
27342: miseen voitaisiin myöntää vain, jos maata ei         keeksi saamaansa yhteismetsäosuutta vastaan.
27343: seuraa 41 § :ssä tarkoitettu erityinen etuus tai     Liitettävä alue voi yhtä hyvin olla määräala
27344: muu osuus yhteiseen alueeseen kuin yhteismet-        kuin käsittää koko tilan tilusalueen. Liittämi-
27345: säosuus. Maatalouspiirin tulisikin siis selvittää    nen perustuisi aina osakaskunnan ja maan-
27346: asia ja, milloin lisämaana on kokonainen tila,       omistajan sopimukseen. Liittämisen edellytyk-
27347: pyytää asiassa tarvittaessa maanmittauskontto-       senä olisi lisäksi, että liitettävä alue on tarkoi-
27348: rin lausunto. Mikäli ei ole varmaa, että tilalla     tuksenmukaisella tavalla käytettävissä metsäta-
27349: ei ole tällaisia etuuksia ja osuuksia, lupa olisi    louden harjoittamiseen yhteismetsän yhteydes-
27350: evättävä. Tällöin osakaskunta voisi neuvotella       sä, mistä säädettäisiin tarkemmin asetuksella.
27351: luovuttajan kanssa kauppakirjan muuttamises-            8 §. Pykälän mukaan asetuksella säädettäi-
27352: ta tai selvityttää lainvoimaisesti kysymyksen        siin tarkemmin, millä edellytyksillä alue on
27353: tilan oikeudesta tällaisiin etuuksiin ja osuuk-      tarkoituksenmukaisella tavalla käytettävissä
27354: siin. On näet huomattava, että jos lupa myön-        metsätalouden harjoittamiseen yhteismetsän
27355: nettäisiin puheena olevaa asiaa varmistamatta,       yhteydessä.
27356: tila olisi sekä lainhuudatuskelpoinen että lain-
27357: huudatusvelvollisuuden alainen.
27358:    Tilan yhteismetsään liittämisen edellytyksenä     Yhteismetsäosuus
27359: on 41 §:n mukaan, että osakaskunta on saanut
27360: tilaan lainhuudon. Jos tilalla vasta liittämis-         9 §. Pykälä sisältää voimassa olevan lain
27361: päätöksen antamisen jälkeen havaittaisiin ole-       mukaisen pääsäännön siitä, että tila ja sen
27362: van puheena olevan laatuisia osuuksia tai            osuus yhteismetsään kuuluvat yhteen. Osuutta
27363: etuuksia, johtaisi se liittämispäätöksen purka-      ei saisi erikseen luovuttaa toiselle tai siirtää
27364: miseen. Jos taas asia havaittaisiin liittämistä      eikä pidättää. Kielto koskisi yhtä hyvin tilan
27365: haettaessa, voidaan menetellä siten kuin             kuin yhteismetsäosuuden erikseen tapahtuvaa
27366: 43 §:ssä ehdotetaan säädettäväksi. Kummassa-         kauppaa, vaihtoa tai lahjaa samoin kuin yh-
27367: kin tapauksessa asian korjaaminen merkitsisi,        teismetsäosuuden muuta erikseen tapahtuvaa
27368: että osakaskunnan olisi luovutettava osuudet         siirtämistä.
27369: ja etuudet alkuperäiselle luovuHajalle tai, jollei      10 §. Pykälässä säädetään tilanteista, joissa
27370: sellaista enää olisi, johonkin muuhun tilaan.        yhteismetsäosuus 9 §:stä poiketen saataisiin ti-
27371: Tällöin saajasta tulisi vastoin alkuperäistä tar-    lasta erikseen luovuttaa, pidättää tai siirtää.
27372: koitusta lainhuudatusvelvollinen leimaverovel-       Säännösten tarkoituksena olisi lisätä yhteismet-
27373: vollisuuksineen. Mainituista syistä on siis tär-     säosuuksien vaihdantakelpoisuutta.
27374:                                       1990 vp. -     HE n:o 97                                      11
27375: 
27376:     Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan yh-           dotusta, myös toimitusmiesten tulisi voida
27377: teismetsäosuuden luovuttaminen asianomaisel-         päättää osuuden jakamisesta. Mikäli 1 tai 2
27378: le yhteismetsälle olisi nykyisestä poiketen aina     momentissa tarkoitettua sopimusta ei ole otet-
27379: ilman lupaa sallittua riippumatta siitä, käyte-      tu luovutuskirjaan, voitaisiin yhteismetsäosuu-
27380: täänkö luovuttavaa tilaa pääasiallisesti maati-      den järjestelystä 3 momentin mukaan sopia
27381: latalouden harjoittamiseen vai ei. Asianomai-        vielä asianomaisen maanmittaustoimituksen
27382: sella yhteismetsällä tarkoitetaan sitä yhteismet-    yhteydessä.
27383: sää, johon kuuluvasta osuudesta on kysymys.
27384:     Pykälän 1 momentin 2 kohdassa tarkoite-
27385: taan tilanteita, joissa tila ilman sen yhteismet-
27386:                                                      Ohjesääntö
27387: säosuutta tyydyttäisi ne tarpeet, joiden vuoksi
27388: tilan lunastamiseen on ryhdytty. Säännös vas-
27389: taa tältä osin aikaisempaa.                             12 §. Pykälässä säädetään osakaskunnan
27390:     Kun jakolain 340 d ja 340 f §:n mukaan           velvollisuudesta laatia toimintaansa varten oh-
27391: valtion metsämaahan ja pakkolunastusyksik-           jesääntö sekä ohjesäännön vahvistamismenet-
27392:  köön voidaan liittää eräin edellytyksin tila,       telystä.
27393: jolla ei ole yhteismetsäosuutta, ehdotetaan
27394:                                                         13 §. Pykälässä säädetään ohjesäännössä
27395:  myös näiden tapausten varalta yhteismetsä-
27396:                                                      määrättävistä asioista. Luettelo on voimassa
27397:  osuuden tilasta erottaminen sallituksi.
27398:                                                      olevan lain mukainen lukuun ottamatta mää-
27399:     Pykälän 1 momentin 3 kohdan mukaan yh-
27400:                                                      räystä osakaskunnan nimenkirjoittamisoikeu-
27401:  teismetsäosuus voitaisiin aina luovuttaa sellai-
27402:                                                      desta, josta päättäisi 25 § :n nojalla hoito kun-
27403:  selle tilalle, joka täyttää maatilalain mukaisen
27404:                                                      ta.
27405:  tuensaannin yleiset edellytykset taikka tilalle,
27406:  jonka omistaja voi päästä osalliseksi porota-          14 §. Pykälä sisältää valtuutussäännöksen,
27407:  louslain, luontaiselinkeinolain tai kolttalain      jonka mukaan asetuksella annettaisiin tarkem-
27408:  mukaisista tukitoimenpiteistä. Näiden arvioi-       mat säännökset ensimmäisen ohjesäännön laa-
27409:  miseksi osuuden hankkimiselle tarvittaisiin         timisesta ja siitä, miten yhteismetsän hallintoa
27410:  asianomaisen maatalouspiirin lupa.                  on hoidettava ennen hoitokunnan valintaa.
27411:     Pykälän 1 momentin 4 kohta antaisi maatila-
27412:  hallitukselle mahdollisuuden järjestellä sen hal-
27413:  linnassa olevien tilojen yhteismetsäosuuksia ti-
27414:                                                      Osakaskunnan kokous
27415:  larakenteen kehittämisen kannalta tarkoituk-
27416:  senmukaisimmalla tavalla.
27417:     Pykälän 1 momentin 5 kohdan mukaan yh-              15 §. Pykälässä säädetään niistä yhteismet-
27418:  teismetsäosuus voitaisiin pidättää kantatilaan      sän asioista, jotka kuuluvat osakaskunnan
27419:  silloin, kun tilan koko alue luovutetaan valtiol-   päätettäviin. Luettelo on tyhjentävä. Siten osa-
27420:  le tai kunnalle. Pykälän 1 momentin 3-5             kaskunta ei voisi ottaa ratkaistavakseen muuta
27421:  kohdan ja osittain 2 kohdan säännökset ovat         yhteismetsää koskevaa asiaa, vaan ratkaisuval-
27422:   uusia.                                             ta muissa asioissa kuuluisi 25 §:n nojalla hoito-
27423:      11 §. Pykälän 1 momentin tarkoituksena on       kunnalle. Säännös merkitsee periaatteellista
27424:   nykyisestä poiketen estää yhteismetsäosuuden       muutosta yhteismetsän aikaisempaan ratkaisu-
27425:   automaattinen jakaantuminen lohkomisessa           vallan järjestelyyn, jolloin osakaskunta päätti
27426:   muodostettavien tilojen kesken ja siten vähen-     kaikista yhteismetsää koskevista asioista.
27427:   tää pirstoutumista. Samalla on laajennettu
27428:                                                         Pykälän 1 momentin 8 kohdassa mainitulla
27429:   asianosaisten sopimusvapautta yhteismetsä-         muulla käytöllä tarkoitetaan esimerkiksi yh-
27430:   osuuden järjestelyn suhteen.
27431:                                                      teismetsän alueen käyttämistä pysyväisluontei-
27432:      Pykälän 2 momentin säännöksellä pyritään
27433:                                                      sesti loma- ja virkistystarkoituksiin, soran-
27434:   rajoittamaan yhteismetsäosuuksien pirstoutu-
27435:                                                      ottopaikkana tai muihin niiden kaltaisiin tar-
27436:   mista ja edistämään niiden tarkoituksenmu-         koituksiin sekä metsästys- ja kalastuskäyttöä.
27437:   kaista käyttöä halkomisen yhteydessä antamal-
27438:   la asianasaisille mahdollisuus sopia siitä, että      16-24 §. Pykälät sisältävät osakaskunnan
27439:   yhteismetsäosuus ei jakaantuisi kaikkien muo-      kokousta koskevia hallinnollisia säännöksiä.
27440:   dostettavien tilojen kesken. Koska yhteismetsä-    Niihin ei sisälly asiallisesti merkittäviä muutok-
27441:   osuuden jakaminen on osa halkomisen jakoeh-        sia voimassa olevaan lakiin verrattuna.
27442: 12                                    1990 vp. -     HE n:o 97
27443: 
27444: Hoitokunta                                           loussuunnitelma, jossa tulee ottaa huomioon
27445:                                                      kestävän metsätalouden harjoittamisen asetta-
27446:    25 §. Pykälän momentissa säädetään hoi-           mat vaatimukset. Metsätaloussuunnitelma on
27447: tokunnan tehtävistä. Keskeisin muutos aikai-         yhteismetsän hoidossa ja käytössä velvoittava.
27448: sempaan verrattuna on, että hoitokunnasta            Yhtä hyvin metsänhoitotoimenpiteet kuin hak-
27449: tulisi ratkaisuvaltaa käyttävä hallintoelin, jon-    kuut on toteutettava suunnitelmaa noudattaen.
27450: ka toimivalta olisi yleinen. Se päättäisi kaikista   Hoitokunnan asiana olisi huolehtia metsäta-
27451: niistä yhteismetsän asioista, jotka eivät 15 § :n    loussuunnitelman valmistelusta ja saattamises-
27452: mukaan kuulu osakaskunnalle.                         ta 15 §:n mukaisesti osakaskunnan vahvistetta-
27453:    26 §. Pykälä sisältää säännökset hoitokun-        vaksi. Mikäli metsätaloussuunnitelman laatimi-
27454: nan jäsenten ja varajäsenten vähimmäis- ja           nen laiminlyödään, on metsälautakunnan 2
27455: enimmäismäärästä. Jotta osakaskunnan koosta          momentin mukaan huolehdittava suunnitelman
27456: ja mahdollisista muista erityisolosuhteista joh-     laatimisesta osakaskunnan kustannuksella.
27457: tuvat seikat voitaisiin ottaa huomioon, on              35 §. Pykälän 1 momentin mukaan metsäta-
27458: yhteismetsäkohtainen hoitokunnan jäsenten lu-        loussuunnitelman vahvistaisi entiseen tapaan
27459: kumäärä jätetty ohjesäännöllä määrättäväksi.         metsälautakunta. Vahvistamispäätöstä ei kui-
27460:    27 §. Pykälässä on säädetty mahdollisuudes-       tenkaan enää alistettaisi keskusmetsälautakun-
27461: ta siirtää hoitokunnalle kuuluvaa toimivaltaa        nan vahvistettavaksi. Vahvistamispäätöksestä
27462: ohjesäännössä määrätyissä asioissa hoitokun-         saisi valittaa maa- ja metsätalousministeriölle.
27463: nan jäsenelle tai osakaskunnan palveluksessa            Pykälän 2 momentin mukaan yhteismetsästä
27464: olevalle toimihenkilölle. Juoksevien asioiden        voitaisiin pätevästä syystä ennen metsätalous-
27465: hoitoa koskeva valtuutus olisi mahdollista il-       suunnitelman vahvistamista luovuttaa puita ja
27466: man ohjesäännön määräystä. Säännösten tar-           muita hyödykkeitä, mikäli metsälautakunta
27467: koituksena on lisätä joustavuutta yhteismetsän       antaa siihen luvan. Säännös on voimassa ole-
27468: asioiden hoidossa. Koko osakaskunnan kan-            van lain mukainen.
27469: nalta tärkeitä asioita ei kuitenkaan siirrettäisi       36 §. Pykälässä säädetään niistä tehtävistä ja
27470: pois hoitokunnalta.                                  velvoitteista, joista aiheutuvat menot olisi
27471:    28 ja 29 §. Pykälissä säädetään hoitokunnan       maksettava ennen kuin ylijäämä jaetaan osak-
27472: kokoontumisesta, päätösvaltaisuudesta ja pää-        kaille tai käytetään muuhun yhteismetsän tar-
27473: töksentekomenettelystä sekä pöytäkirjasta.           koitusperiä edistävään tarkoitukseen. Tällaisi-
27474:    30 §. Pykälän mukaan haasteen ja muun             na menoina lainkohdassa on lueteltu esimer-
27475: ilmoituksen voi ottaa laillisesti vastaan osakas-    kinomaisesti yhteismetsän hallinnosta, talou-
27476: kunnan puolesta hoitokunnan jäsen tai osakas-        den hoidosta ja omaisuuden kunnossapidosta
27477: kunnan palveluksessa oleva toimihenkilö.             sekä metsätaloussuunnitelmassa edellytetyistä
27478:    31 §. Yhdenmukaisesti osakaskunnan ko-            metsänhoitotoimenpiteistä aiheutuvat menot.
27479: kousta koskevien säännösten kanssa pykälässä         Säännöksen tarkoituksena on osaltaan turvata
27480: on säännös siitä, että hoitokunnan kokoukses-        yhteismetsän pysyvyys ja toiminnan perusta
27481: sa ei saa tehdä päätöstä, jolla osakasten tai        sekä mahdollistaa yhteismetsän asioiden teho-
27482: osakaskunnan       kustannuksella     annettaisiin   kas ja tarkoituksenmukainen hoito. Säännöstä
27483: osakkaalle tai jollekin muulle ilmeisesti epäoi-     on selkiinnytetty nykyiseen verrattuna siten,
27484: keutettua etua.                                      että se selvästi koskisi myös osakaskunnan
27485:                                                      omaisuuden hoitoa ja kunnossapitoa.
27486:                                                         37 §. Pykälän mukaan yhteismetsän toimin-
27487: Osakaskunnan talous                                  nasta kertyvä ylijäämä jaettaisiin osakkaille
27488:                                                      entiseen tapaan tilojen yhteismetsäosuuden
27489:    32 ja 33 §. Pykäliin sisältyvät säännökset        mukaisessa suhteessa.
27490: tilinpäätöksestä, tilintarkastuksesta ja tilintar-
27491: kastajista. Osakaskunnan 15 §:n mukaan valit-
27492: seman yhden tai useamman tilintarkastajan            Maanmittaustoimituksia koskevat
27493: lisäksi metsälautakunta määräisi aina yhden          erityissäännökset
27494: tilintarkastaj an.
27495:    34 §. Pykälän 1 momentti sisältää yhteismet-         38 §. Pykälän 1 momentissa säädetään yh-
27496: sän metsätaloutta koskevan perussäännöksen.          teismetsästä luovutetun alueen muodostamises-
27497: Yhteismetsää varten olisi aina oltava metsäta-       ta tilaksi. Se tapahtuisi lohkomalla. Yhteismet-
27498:                                       1990 vp. -      HE n:o 97                                        13
27499: 
27500: sän osakastilojen rasitusten kohdistuminen            kuulua yksityistä eikä yhteistä erityistä etuutta
27501: myös sellaiseen tilaan, joka lohkomisessa muo-        tai myöskään osuutta muihin yhteisiin alueisiin
27502: dostetaan yhteismetsästä erotettavasta aluees-        tai etuuksiin kuin osakaskunnan hallinnassa
27503: ta, aiheuttaisi sen, että tila vastaisi kaikkien      olevaan yhteismetsään. Jos hankittu lisämaa
27504: osakastilojen kiinnityksistä niiden yhteismetsä-      olisi määräala, se olisi ennen liittämistä Jobot-
27505: osuuksien mukaisessa suhteessa. Kun tämä              tava edellä sanotunlaiseksi tilaksi ja huudatet-
27506: johtaisi vaikeaselkoiseen kiinnitysvastuuseen ja      tava. Liittää ei saisi myöskään tilaa, joka on
27507: kun tilan vapauttaminen kiinnitysvastuusta ei         kiinnityksen tai muun rasitustodistukseen mer-
27508: sanottavasti vähentäisi kiinnitysvakuutta, sää-       kityn oikeuden tai rekisteröimisen tai niitä
27509: detään lainkohdassa, että lohkotila on osakas-        koskevan hakemuksen kohteena tai jota rasit-
27510: tilojen rasituksista vapaa.                           taa maksamauoman kauppahinnan panttioi-
27511:     Pykälän 2 momentissa säädetään tilaksi            keus, ellei oikeuden haltija tai hakija ole anta-
27512: muodostamisesta Iohkomalla silloin, kun koko          nut suostumustaan siihen, että tila vapautuu
27513: yhteismetsä myydään. Tässä tilanteessa lohko-         puheena olevasta vastuusta. Yhteismetsään lii-
27514: tila vastaisi osakastilojen rasituksista edellä       tetty tila olisi rasituksista vapaa, kun liittämi-
27515: sanotun määräosaperiaatteen mukaisesti. Sel-          nen on merkitty maarekisteriin tai kiinteistöre-
27516: vyyden vuoksi ehdotetaan kuitenkin säädettä-          kisteriin.
27517: väksi, että koko yhteismetsän lohkomiseen ei
27518:                                                          43 §. Pykälä sisältää säännökset sen varalta,
27519: tarvittaisi osakastilojen panttioikeuden halti-
27520:                                                       että osakaskunta on ehtinyt huudattaa yhteis-
27521: joiden suostumuksia. Tässä pykälässä tarkoi-
27522:                                                       metsään liitettävän tilan, vaikka siihen kuuluu
27523: tettujen lohkotilojen manttaalit määrättäisiin
27524:                                                       osuus muihin yhteisiin alueisiin kuin kysymyk-
27525: noudattaen, mitä jakolain 343 §:ssä on säädet-
27526:                                                       sessä olevaan yhteismetsään tai oikeus erityisiin
27527: ty manttaalin määräämisestä muodostettaessa
27528:                                                       etuuksiin. Tällaisessa tilanteessa maanmittaus-
27529: tilaksi erillistä aluetta.
27530:                                                       konttorin tulisi varata osakaskunnalle tilaisuus
27531:     39 §. Kun yhteismetsä 5 §:n mukaan jaetaan
27532:                                                       panna kahden kuukauden kuluessa vireille
27533: joko osakastilojen kesken tai useammaksi yh-
27534:                                                       maanmittaustoimitus, jossa osuudet yhteisiin
27535:  teismetsäksi, ehdotetaan, että jako toimitetaan
27536:                                                       alueisiin tai oikeudet erityisiin etuuksiin asian-
27537:  noudattaen soveltuvin osin, mitä jakolaissa on
27538:                                                       osaisten sopimuksesta siirretään pois yhteis-
27539:  säädetty erillisen yhteisen alueen ja yhteismet-
27540:                                                       metsään liitettävästä tilasta. Tällaisen vaikean
27541:  sän jaosta.                                          tilanteen välttämiseksi osakaskunnan tulisi jo
27542:     40 §. Pykälässä säädetään menettelystä liitet-
27543:                                                       ennen lainhuudon hakemista varmistaa maan-
27544:  täessä 7 §:ssä tarkoitettu tilan alue yhteismet-
27545:                                                       mittauskonttorista, ettei silloin, kun osakas-
27546:  sään tilalle annettavaa yhteismetsäosuutta vas-
27547:                                                       kunta on ostanut kokonaisen tilan, tilalla ole
27548:  taan. Yhteismetsäosuuden suuruus määrättäi-
27549:                                                       osuutta sanotunlaisiin yhteisiin alueisiin eikä
27550:  siin maanmittaustoimituksessa jyvittämällä lii-
27551:                                                       oikeutta erityisiin etuuksiin. Myös maatalous-
27552:  tettävä alue ja toisaalta yhteismetsän tilukset
27553:                                                       piirin tulisi käsitellessään 6 §:n 1 momentin
27554:  liittämisen jälkeisessä tilanteessa sekä määrää-
27555:                                                       mukaisia lupahakemuksia koko tilaa koskevien
27556:  mällä näiden jyvitysarvojen suhde. Ne omai-
27557:                                                       luovutustapausten osalta huolellisesti varmis-
27558:  suusarvot, joita ei olisi jyvitetty, korvattaisiin
27559:                                                       tua siitä, ettei tilaan kuulu tällaisia osuuksia tai
27560:  rahana tileissä. Toimitukseen olisi saatava kiin-
27561:                                                       etuuksia.
27562:  nityksen haltijoiden suostumukset, koska kiin-
27563:  nitysvakuus muuttuisi maasta osittain tai ko-           44 §. Tilaan, jota ollaan liittämässä yhteis-
27564:  konaan yhteismetsäosuudeksi. Muutoin nouda-          metsään, ei saa vahvistaa kiinnitystä eikä
27565:  tettaisiin soveltuvin osin jakolain vapaaehtoista    myöntää rekisteröimistä vuokraoikeuden va-
27566:  tilusvaihtoa koskevia säännöksiä paitsi, että        kuudeksi sen jälkeen, kun 41 §:ssä tarkoitettu
27567:  toimituskustannukset maksaisi yhteismetsän           liittämishakemus tai lohkomishakemus on mer-
27568:  osakaskun ta.                                        kitty kiinnitysasiainpöytäkirjaan tai kiinnitys-
27569:     41 ja 42 §. Pykälät sisältävät säännökset         rekisteriin taikka lainhuuto- ja kiinnitysrekiste-
27570:  yhteismetsän 6 §:n 1 momentin nojalla hankki-        riin. Tämän vuoksi asianomaisen maanmit-
27571:  man lisämaan tai sellaisen osakaskunnan hank-        tausviranomaisen velvollisuutena olisi viivytyk-
27572:  kiman tilan, johon kuuluu vain osuus yhteis-         settä ilmoittaa asianomaisen alioikeuden kans-
27573:  metsään, liittämisestä yhteismetsään. Liitettä-      liaan liittämis- tai lohkomishakemuksesta mer-
27574:  vän alueen tulisi aina olla tila, johon yhteis-      kinnän tekemistä varten sanottuihin rekisterei-
27575:   metsä on saanut lainhuudon ja johon ei saa          hin.
27576: 14                                     1990 vp. -     HE n:o 97
27577: 
27578:    Siltä varalta, että tila yhteismetsään liitettä-   Erinäisiä säännöksiä
27579: essä olisi vastuussa muusta kuin 42 §:n 1 mo-
27580: mentissa tarkoitetusta suorituksesta tai että tila
27581:                                                          49 §. Pykälän mukaan yhteismetsälain nou-
27582: 1 momentissa tarkoitetun merkinnän tekemisen
27583:                                                       dattamisen valvonta kuuluu entiseen tapaan
27584: jälkeen olisi joutunut vastuuseen kiinnittämät-
27585:                                                       metsälautakunnille. Kunkin yhteismetsän toi-
27586: tä voimassa olevasta suorituksesta, ehdotetaan,
27587:                                                       mintaa valvoisi se metsälautakunta, jonka toi-
27588: että siitä vastaa osakaskunta, mikäli sitä ei
27589:                                                       mialueella yhteismetsä tai suurin osa siitä si-
27590: saada perityksi velalliselta.
27591:                                                       jaitsee.
27592:    45 §. Pykälän 1 momentti sisältää säännök-
27593: sen siitä, että osakaskunnan hankkimat yhteis-           50 ja 51 §. Säännöksillä on haluttu korostaa
27594: metsäosuudet siirrettäisiin osakkaiden tiloihin       metsätalouden merkitystä ja metsätaloussuun-
27595: niiden yhteismetsäosuuksien mukaisessa suh-           nitelman noudattamisen tärkeyttä yhteismetsän
27596: teessa. Pykälän 2 momentissa säädetään siitä,         toiminnassa. Kun kymmenvuotiskauden aika-
27597: missä jakolain mukaisissa maanmittaustoimi-           na, jonka metsätaloussuunnitelma on voimas-
27598: tuksissa ja millä edellytyksillä osuudet siirret-     sa, olosuhteet metsässä muuttuvat eri syistä
27599: täisiin.                                              vuosittain siten, ettei suunnitelman noudatta-
27600:    Pykälän 3 momentissa säädetään, että yh-           minen kaikilta osin ole tarkoituksenmukaista,
27601: teismetsään liitettävää tilaa seurannut yhteis-       ehdotetaan suunnitelmasta poikkeaminen met-
27602: metsäosuus siirtyisi liittämisen johdosta ilman       sälautakunnan luvalla säilytettäväksi edelleen
27603: eri toimenpidettä osakasten tiloihin niiden yh-       mahdollisena.
27604: teismetsäosuuksien mukaisessa suhteessa.
27605:                                                         52 §. Pykälän tarkoituksena on luoda jous-
27606:    46 §. Pykälässä säädetään, että tilojen väli-
27607:                                                       tava menettely sen varalta, että osakaskunnan
27608: set 9 §:ssä tarkoitetut yhteismetsäosuuden siir-
27609:                                                       velkojien tyydyttämiseksi jouduttaisiin puuttu-
27610: rot suoritettaisiin noudattaen, mitä jakolaissa
27611:                                                       maan yhteismetsän puuvaroihin.
27612: on säädetty yhteiseen alueeseen kuuluvan osuu-
27613: den siirrosta tällaiseen tilaan. Tilojen ei kuiten-      53 §. Osakaskunnan on viivytyksettä ilmoi-
27614: kaan tarvitse kuulua samaan kuntaan eikä              tettava metsälautakunnalle maan ja yhteismet-
27615: siihen kuntaan, jossa yhteismetsä on. Tähän           säosuuden hankkimisesta. Ilmoituksen perus-
27616: jakolaissa säädetyn yleisen rajoituksen poista-       teella metsälautakunta voisi valvoa, että osa-
27617: miseen on katsottu voitavan mennä sen vuoksi,         kaskunnalle hankittu metsätalousmaa liitetään
27618: että jo nyt yhteismetsän osakastiloja on eri          yhteismetsään tai yhteismetsäosuus osakasten
27619: kunnissa ja muissakin kunnissa, kuin missä            tiloihin säädetyn kolmen vuoden määräajan
27620: yhteismetsä on. Siirtoon on aina saatava pant-        kuluessa. Mikäli sanottu määräaika kuluu um-
27621: tioikeuden haltijan suostumus osuuden vapaut-         peen ilman, että liittäminen on edes vireillä,
27622: tamiseksi panttioikeuksista ja 10 §:n 1 momen-        olisi metsälautakunnan ryhdyttävä toimenpitei-
27623: tin 3 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa lisäksi      siin maan tai yhteismetsäosuuden myymiseksi.
27624: 10 §:n 2 momentissa säädetty lupa. Tilojen
27625:                                                          54 §. Pykälän mukaan metsälautakunnan
27626: manttaaleja ei siirron johdosta tarvitsisi muut-
27627:                                                       asiana olisi valvoa, ettei osakaskunta hanki
27628: taa, koska panttivastuu ei jakaannu.
27629:                                                       itselleen muuta maata, kuin mitä se todella
27630:    47 §. Yhteismetsäosuuden luovuttaminen ti-
27631:                                                       tarvitsee yhteismetsän hoitoa ja käyttöä varten.
27632: lasta toiseen tai yhteismetsän osakaskunnalle
27633: voidaan kiinnitysjärjestelmän selvyyden vuoksi           55 §. Säännöksen tarkoituksena on varmis-
27634: sallia vain, jos tilaan kohdistuvan panttioikeu-      taa, että kiinnitysrekisteri saatetaan ajan tasal-
27635: den haltija antaa kirjallisen suostumuksensa          le sen jälkeen, kun osakaskunnan hankkima
27636: siihen, että yhteismetsäosuus vapautuu vastaa-        tila on liitetty yhteismetsään tai siirtynyt pois
27637: masta luovuttavan tilan panttioikeuksista.            osakaskunnan omistuksesta.
27638:    48 §. Jotta metsälautakunta voisi huolehtia
27639:                                                          56 §. Pykälässä säädetään metsälautakunnan
27640: sille säädetyistä valvontatehtävistä, olisi maan-
27641:                                                       velvollisuudeksi rekisterin pito yhteismetsien
27642: mittauskonttorin ilmoitettava metsälautakun-
27643:                                                       osakaskunnista ja metsätaloussuunnitelmista.
27644: nalle, kun tilan tai alueen yhteismetsään liittä-
27645:                                                       Mitä rekisteriin on merkitty, on katsottava
27646: mistä taikka yhteismetsäosuuden osakas-
27647:                                                       tulleen ulkopuolisten tietoon.
27648: kunnalle siirtoa koskeva toimitus on rekisteröi-
27649: ty. Samoin on ilmoitettava siitä, jos sanotut           57 §. Pykälä sisältää yleisen asetuksenanto-
27650: toimitukset raukeavat.                                valtuuden.
27651:                                     1990 vp. -     HE n:o 97                                    15
27652: 
27653: Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset                 2. Tarkemmat säännökset ja
27654:                                                       määräykset
27655:    58 §. Pykälä sisältää tavanomaisen voimaan-
27656: tulosäännöksen.                                       Tarkemmat säännökset lain täytäntöönpa-
27657:    59 §. Pykälän mukaan ennen tämän lain           nosta annettaisiin asetuksella. Yksityiskohtai-
27658: voimaantuloa vireille pantu maanmittaustoimi-      set yhteismetsien toimintaa koskevat määräyk-
27659: tus ja tehty maan tai yhteismetsäosuuden           set sisältyisivät yhteismetsien ohjesääntöihin,
27660: hankkimista koskeva lupahakemus käsiteltäi-        jotka metsähallitus vahvistaisi. Tarkoitus on,
27661: siin aikaisemman lain säännösten mukaisesti.       että viranomaisten ja yhteismetsien yhteistyönä
27662:    60 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi,       valmistellaan malliohjesääntö, jota soveltuvin
27663: että myös ennen tämän lain voimaantuloa            osin noudattaen vahvistetaan yhteismetsäkoh-
27664: muodostetuille yhteismetsille on laadittava uu-    taiset ohjesäännöt.
27665: den lain mukainen ohjesääntö.
27666:    61 §. Lakitekstin yksinkertaistamiseksi pykä-
27667: lässä ehdotetaan säädettäväksi, että se, mitä      3. Voimaantulo
27668: tässä laissa säädetään merkinnästä kiinteistöre-
27669: kisteriin tai lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin
27670:                                                      Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan     päivä-
27671: taikka niihin tehtäviä merkintöjä koskevista
27672:                                                    nä tammikuuta 1991.
27673: ilmoituksista, koskisi vastaavasti merkintää
27674: maarekisteriin ja kiinnitysasiain pöytäkirjaan
27675: tai kiinnitysrekisteriin sekä ilmoituksia niihin     Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
27676: tehtävistä merkinnöistä.                           kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
27677: 16                                    1990 vp. -      HE n:o 97
27678: 
27679: 
27680: 
27681:                                         Yhteismetsälaki
27682:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
27683: 
27684:                Yleisiä säännöksiä                                            5§
27685:                                                          Maa- ja metsätalousministeriö voi, milloin
27686:                      1§
27687:                                                       olosuhteiden olennainen muuttuminen tai muu
27688:   Tiloihin kuuluvan yhteismetsän hallinnosta          erityinen syy niin vaatii, osakaskunnan hake-
27689: ja käytöstä säädetään tässä laissa.                   muksesta myöntää luvan yhteismetsän jakami-
27690:   Yhteismetsä on tarkoitettu käytettäväksi kes-       seen niiden tilojen kesken, joihin kuuluu osuus
27691: tävän metsätalouden harjoittamiseen yhteis-           yhteismetsään. Jos yhteismetsästä ei jakamalla
27692: metsän osakkaiden hyväksi.                            voitaisi muodostaa osakastiloille soveliaita
27693:                                                       metsäpalstoja tai jos jakaminen muuten ei ole
27694:                         2§                            tarkoituksenmukaista, lupa voidaan myöntää
27695:    Yhteismetsän osakas on se, jonka omista-           yhteismetsän myymiseen osakkaiden hyväksi.
27696: maan tilaan kuuluu osuus yhteismetsään.                  Yhteismetsä, jonka hallinto ja käyttö yhtenä
27697: Osakkaat muodostavat yhteismetsän osakas-             kokonaisuutena on ilmeisen epätarkoituksen-
27698: kunnan.                                               mukaista, voidaan osakaskunnan hakemukses-
27699:    Maatilalain (188/77) nojalla muodostetun           ta maa- ja metsätalousministeriön luvalla jakaa
27700: tilan omistaja on yhteismetsän osakas, vaikka         kahdeksi tai useammaksi yhteismetsäksi.
27701: tilaa ei ole merkitty tilana kiinteistörekisteriin.
27702:                                                                               6 §
27703:    Osakkaista pidetään osakasluetteloa, johon
27704:                                                          Osakaskunta saa maatalouspiirin luvalla
27705: merkitään osakkaat ja heidän tilojensa yhteis-
27706:                                                       hankkia yhteismetsään liitettäväksi lisämaata.
27707: metsäosuudet.
27708:                                                       Lupa on myönnettävä, mikäli maa on tarkoi-
27709:                                                       tuksenmukaisella tavalla käytettävissä metsäta-
27710:                        3§                             louden harjoittamiseen yhteismetsän yhteydes-
27711:    Osakaskunta kantaa ja vastaa yhteismetsää          sä ja mikäli maa ei ole sopivammin käytettävis-
27712: koskevissa asioissa ja voi saada nimiinsä oi-         sä maatilalain mukaan tilakoon suurentami-
27713: keuksia sekä tehdä sitoumuksia tässä laissa           seen eikä sitä voida maatilatalouden kehittä-
27714: tarkoitettujen tehtäviensä toteuttamiseksi.           misrahaston vuotuisessa käyttösuunnitelmassa
27715:    Yhteismetsän osakkaat eivät ole henkilökoh-        tarkoitukseen osoitetuin varoin lunastaa valti-
27716: taisesti vastuussa osakaskunnan velvoitteista.        olle. Luvan myöntämisen edellytyksenä on li-
27717:                                                       säksi, ettei liitettävää maata seuraa yksityinen
27718:                                                       erityinen etuus, osuus yhteiseen erityiseen etuu-
27719:                Yhteismetsän alue                      teen eikä muuhun yhteiseen alueeseen kuin
27720:                                                       osakaskunnan hallinnossa olevaan yhteismet-
27721:                        4 §                            sään. Jos lupa koskee kokonaista tilaa, maata-
27722:    Yhteismetsän alue on pysytettävä vähenty-          louspiirin tulee ennen luvan myöntämistä pyy-
27723: mättömänä. Alue, joka soveltuu paremmin               tää maanmittauskonttorin lausunto siitä, onko
27724: muuhun tarkoitukseen kuin metsätalouden               tilalla sanottuja etuuksia, osuuksia etuoksiin
27725: harjoittamiseen, saadaan kuitenkin maa- ja            tai osuuksia yhteisiin alueisiin.
27726: metsätalousministeriön luvalla ja sen määrää-            Edellä 1 momentissa tarkoitetun lupa-asian
27727: millä ehdoilla täyttä vastiketta vastaan luovut-      käsittelystä on soveltuvin osin voimassa, mitä
27728: taa yhteismetsästä erotettavaksi.                     oikeudesta hankkia maa- ja metsätalousmaata
27729:    Aluetta, joka soveltuu paremmin muuhun             annetun lain (391/78) 4 §:ssä, 5 §:n 1 momen-
27730: tarkoitukseen kuin metsätalouden harjoittami-         tin ensimmäisessä ja neljännessä virkkeessä, 2
27731: seen, saadaan käyttää sen erityisluonteen edel-       momentin ensimmäisessä virkkeessä sekä 3
27732: lyttämällä tavalla myös yhteismetsän yhteydes-        momentissa, 6 ja 7 §:ssä, 8 §:n 1 ja 3 momen-
27733: sä, mikäli siitä aiheutuva haitta osakaskunnan        tissa, 10 ja 11 §:ssä, 12 §:n 1 momentissa ja 2
27734: harjoittamalle metsätaloudelle on vähäinen.           momentin ensimmäisessä virkkeessä sekä 14-
27735:                                       1990 vp. -     HE n:o 97                                    I7
27736: 
27737: I6 §:ssä säädetään. Sanotun 6 §:n mukaista           90), luontaiselinkeinolain (6I0/84) tai koltta-
27738: lunastusoikeutta ja -velvollisuutta sovelletaan      Iain (6Il/84) mukaisista tukitoimenpiteistä;
27739: kuitenkin vain silloin, kun lupa on evätty sillä        4) kun maata, johon kuuluu osuus yhteis-
27740: perusteella, että maa on I momentissa tarkoite-      metsään, käyttävät viranomaiset maatilalain
27741: tulla tavalla käytettävissä tilakoon suurentami-     nojalla; tai
27742: seen ja lunastettavissa valtiolle. Jos lupa on          5) kun yhteismetsäosuus pidätetään luovutet-
27743: evätty muulla perusteella, on hankittu maa           taessa tila tai tilan koko alue valtiolle tai
27744: myytävä 53 §:ssä säädetyllä tavalla.                 kunnalle.
27745:    Osakaskunta saa ilman I momentissa tarkoi-           Edellä I momentin 3 kohdassa tarkoitetussa
27746: tettua lupaa hankkia maata, jota tarvitaan           tapauksessa yhteismetsäosuuden hankkimiseen
27747: yhteismetsän tarkoituksenmukaista käyttöä ja         on saatava maatalouspiirin lupa.
27748: hoitamista varten.
27749:    Osakaskunnan hankkiman maan yhteismet-                                   II §
27750: sään liittämisen edellytyksistä säädetään 4I-           Kun tila, johon kuuluu yhteismetsäosuus,
27751: 43 §:ssä.                                            lohotaan, yhteismetsäosuus jää kantatilaan,
27752:                                                      jolleivät asianosaiset toisin sovi.
27753:                       7 §
27754:                                                         Kun tila, johon kuuluu yhteismetsäosuus,
27755:    Tilaan kuuluva alue, joka on tarkoituksen-        halotaan, saavat muodostettavat tilat osalu-
27756: mukaisella tavalla käytettävissä metsätalouden       kunsa mukaisen osuuden yhteismetsään, jollei-
27757: harjoittamiseen yhteismetsän yhteydessä, voi-        vät asianosaiset toisin sovi tai toimitusmiehet
27758: daan tilan omistajan ja yhteismetsän osakas-         toisin päätä.
27759: kunnan sopimuksesta liittää yhteismetsään ti-
27760:                                                         Edellä I tai 2 momentissa tarkoitettu sopi-
27761: lalle annettavaa yhteismetsäosuutta vastaan.
27762:                                                      mus on pätevä, jos se on otettu luovutuskir-
27763: Liittämisen edellytyksistä säädetään 40 §:ssä.
27764:                                                      jaan taikka jos se on otettu toimituspöytäkir-
27765:                                                      jaan ja toimitusmiehet ovat vahvistaneet sen
27766:                         8§                           noudatettavaksi.
27767:    Siitä, milloin 6 §:n I momentissa tarkoitettu
27768:                                                         Maanmittauskonttorin on ilmoitettava osa-
27769: lisämaa tai 7 §:ssä tarkoitettu alue on tarkoi-
27770:                                                      kaskunnalle lohkomisen ja halkomisen merkit-
27771: tuksenmukaisella tavalla käytettävissä metsäta-
27772:                                                      semisestä kiinteistörekisteriin.
27773: louden harjoittamiseen yhteismetsän yhteydes-
27774: sä, säädetään tarkemmin asetuksella.
27775:                                                                       Ohjesääntö
27776:                Yhteismetsäosuus                                           I2 §
27777:                        9 §                             Osakaskunnan on laadittava tOimmtaansa
27778:   Tilan osuutta yhteismetsään (yhteismetsä-          varten ohjesääntö. Ohjesäännön vahvistaa
27779:                                                      maa- ja metsätalousministeriö.
27780: osuus) ei saa erikseen luovuttaa tai siirtää eikä
27781: pidättää, ellei jäljempänä toisin säädetä.             Maa- ja metsätalousministeriö saa ennen
27782:                                                      ohjesäännön vahvistamista tehdä siihen tar-
27783:                        10§                           peelliseksi katsomiaan muutoksia. Jos maa- ja
27784:    Yhteismetsäosuus saadaan erikseen luovut-         metsätalousministeriö pitää tarpeellisena tehdä
27785: taa, siirtää tai pidättää:                           ohjesääntöön olennaisen muutoksen tai täy-
27786:    I) kun yhteismetsäosuus luovutetaan sen yh-       dennyksen, on osakaskunnalle varattava tilai-
27787: teismetsän osakaskunnalle, johon se kuuluu;          suus lausunnon antamiseen.
27788:    2) kun tila tai tilan koko alue lunastetaan
27789: taikka pyydetään liitettäväksi valtion metsä-                              13 §
27790: maahan tai kun tila pyydetään liitettäväksi            Ohjesäännössä on mainittava:
27791: pakkolunastusyksikköön sen mukaan kuin                 I) yhteismetsän osakaskunnan mm1 Ja se
27792: erikseen säädetään;                                  kunta, joka on osakaskunnan kotipaikka;
27793:    3) kun yhteismetsäosuus luovutetaan tilalle,        2) milloin osakaskunnan varsinainen kokous
27794: joka täyttää maatilalain mukaisen tuensaannin        pidetään ja, jos sellaisia kokouksia on useita,
27795: yleiset edellytykset taikka tilalle, jonka omista-   mitkä asiat kussakin kokouksessa käsitellään;
27796: ja voi päästä osalliseksi porotalouslain (161/         3) hoitokunnan jäsenmäärä ja toimikausi;
27797: 3   300255P
27798: 18                                     1990 vp. -       HE n:o 97
27799: 
27800:    4) miten metsäntuotteiden myynti yhteismet-          ellei sen puolesta ole annettu vähintään kaksi
27801: sästä on järjestettävä;                                 kolmasosaa äänestykseen osaa ottaneiden ää-
27802:    5) tilikausi ja milloin tilinpäätös on tehtävä;      nistä.
27803:    6) mitä hoitokunnan vuosikertomuksen tulee
27804: sisältää;                                                                       16 §
27805:    7) millä tavoin osakaskunnan hallinnon ja               Osakaskunnan varsinaisesta kokouksesta ja
27806: varainhoidon tarkastus on järjestettävä; sekä           siinä käsiteltävistä asioista määrätään ohje-
27807:    8) miten osakaskunnan kokous on kutsutta-            säännössä.
27808: va koolle ja muut tiedonannot osakkaille toi-              Osakaskunnan ylimääräinen kokous on pi-
27809: mitettava.                                              dettävä, jos hoitokunta katsoo sen tarpeellisek-
27810:                                                         si tai osakkaat, jotka edustavat vähintään
27811:                       14 §                              kymmenesosaa osakasten koko äänimäärästä,
27812:   Tarkemmat säännökset ensimmmsen ohje-                 ilmoitettua osakaskunnan käsiteltävää asiaa
27813: säännön laatimisesta sekä siitä, miten yhteis-          varten sitä kirjallisesti vaativat. Kutsu osakkai-
27814: metsän hallintoa on hoidettava ennen kuin               den vaatimaan kokoukseen on annettava kah-
27815: ohjesäännön mukainen hoitokunta on valittu,             den viikon kuluessa vaatimuksen tekemisestä.
27816: annetaan asetuksella.
27817:                                                                              17 §
27818:                                                           Osakaskunnan kokouksessa osakkaana on
27819:              Osakaskunnan kokous                        äänioikeus osakasluetteloon merkityn yhteis-
27820:                                                         metsäosuuden mukaan. Kukaan ei saa kuiten-
27821:                           15 §                          kaan äänestää suuremmalla äänimäärällä kuin
27822:     Osakaskunta päättää kokouksessaan asiois-           kymmenesosalla kokouksessa edustettuina ole-
27823: ta, jotka koskevat:                                     vien yhteisestä äänimäärästä.
27824:     1) ohjesääntöä;                                       Osakkaan, jota ei ole merkitty osakasluette-
27825:     2) hoitokunnan jäsenten ja heidän varajäsen-        loon tai jonka osuuden suuruus on muuttunut,
27826: tensä valitsemista ja vapauttamista tehtäväs-           on voidakseen käyttää äänivaltaa osakas-
27827: tään sekä jäsenistä jonkun valitsemista hoito-          kunnan kokouksessa esitettävä selvitys osak-
27828: kunnan puheenjohtajaksi ja jonkun varapu-               kuudestaan ja osuutensa suuruudesta osakas-
27829: heenjohtajaksi, jollei puheenjohtajan ja vara-          luetteloon merkitsemistä varten.
27830: puheenjohtajan valinta ohjesäännön mukaan
27831: kuulu hoitokunnalle;                                                          18 §
27832:     3) osakaskunnan toimintasuunnitelmaa ja                Kun useat omistavat tilan, johon kuuluu
27833: talousarvio ta;                                         osuus yhteismetsään, saa saapuville tullut yh-
27834:     4) metsätaloussuunnitelmaa;                         teisomistaja käyttää tilan yhteismetsäosuuden
27835:     5) tilinpäätöstä, tilintarkastajan valitsemista     mukaista äänioikeutta. Jos useita yhteisomis-
27836: sekä tili- ja vastuuvapauden myöntämistä;               tajia on saapuvilla, he saavat käyttää äänioi-
27837:     6) ylijäämän käyttämistä;                           keutta vain yhteisesti.
27838:     7) hoitokunnan puheenjohtajan ja muiden                Äänioikeuden käyttöä valtuutetun välityksel-
27839: jäsenten sekä tilintarkastajain palkkioita;             lä voidaan ohjesääntöön otetulla määräyksellä
27840:     8) yhteismetsään kuuluvan alueen käyttämis-         rajoittaa.
27841: tä yhteismetsän yhteydessä muuhun tarkoituk-
27842: seen kuin metsätalouden harjoittamiseen, jollei                              19 §
27843: asia ohjesäännön mukaan kuulu hoitokunnal-                Kokouksessa osakas ei saa osallistua sellai-
27844: le;                                                     sen asian ratkaisemiseen, jossa hänen yksityi-
27845:     9) edellä 7 § :ssä tarkoitettua alueen liittämis-   nen etunsa ilmeisesti on ristiriidassa osakas-
27846: tä yhteismetsään, jollei asia ohjesäännön mu-           kunnan edun kanssa.
27847: kaan kuulu hoitokunnalle;
27848:     10) alueen luovuttamista yhteismetsästä ero-                             20 §
27849: tettavaksi taikka alueen vuokraamista puun-               Kokouksen päätökseksi katsotaan 15 §:n 2
27850: otto-oikeuksin; sekä                                    momentissa säädetyin poikkeuksin se mielipi-
27851:     11) yhteismetsän jakamista tai myymistä.            de, jonka puolesta useimmat äänet on annettu.
27852:     Edellä 1 momentin 10 tai 11 kohdassa tar-           Äänten mennessä tasan tulee päätökseksi se
27853: koitettua asiaa koskeva päätös ei ole pätevä,           mielipide, jota pääluvun mukaan useimmat
27854:                                     1990 vp. -     HE n:o 97                                      19
27855: 
27856: ovat kannattaneet. Jos äänet myös siten lasket-      4) päättää niistä asioista, jotka eivät 15 § :n
27857: tuina menevät tasan, tulee äänestyksen tulok-      nojalla kuulu osakaskunnalle; sekä
27858: seksi se mielipide, johon puheenjohtaja on           5) pitää osakasluetteloa.
27859: yhtynyt, mikäli hän on osakas, mutta muussa
27860: tapauksessa asian ratkaisee arpa.
27861:                                                                          26 §
27862:   Ohjesäännössä voidaan antaa tarkempia
27863: määräyksiä päätöksentekomenettelystä.                 Hoitokuntaan kuuluu, sen mukaan kuin oh-
27864:                                                    jesäännössä määrätään, vähintään kolme ja
27865:                        21 §                        enintään viisitoista varsinaista jäsentä. Varajä-
27866:   Kokouksessa ei saa päättää muista asioista       seniä on sama määrä kuin varsinaisia jäseniä.
27867: kuin niistä, jotka lain tai ohjesäännön mukaan
27868: on siinä käsiteltävä tai jotka kokouskutsussa                            27 §
27869: on erikseen mainittu.                                 Ohjesäännössä voidaan määrätä, että hoito-
27870:   Kokouksessa ei saa tehdä päätöstä, jolla         kunta saa antaa yhdelle tai useammalle hoito-
27871: osakkaiden tai osakaskunnan kustannuksella         kunnan jäsenelle tai osakaskunnan toimihenki-
27872: annetaan osakkaalle tai jollekin muulle ilmei-     lölle oikeuden toimia osakaskunnan puolesta
27873: sesti epäoikeutettua etua.                         hoitokunnan toimivaltaan kuuluvissa asioissa
27874:                                                    ja tällöin kirjoittaa osakaskunnan nimen. Osa-
27875:                     22 §                           kaskunnan juoksevien asioiden hoitoa koske-
27876:   Osakaskunnan kokouksesta on laadittava           vasta valtuutuksesta hoitokunta voi päättää
27877: pöytäkirja. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheen-     ilman ohjesäännössä olevaa määräystä.
27878: johtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä.
27879:                                                                          28 §
27880:                       23 §
27881:    Osakkaalla, joka katsoo, ettei osakaskunnan       Hoitokunta kokoontuu puheenjohtajan tai
27882: kokouksen päätös ole syntynyt laillisessa jär-     tämän ollessa estynyt varapuheenjohtajan kut-
27883: jestyksessä taikka että se on lain tai ohjesään-   susta. Hoitokunta on kutsuttava koolle, jos
27884: nön vastainen, on oikeus moittia päätöstä nos-     vähintään kaksi hoitokunnan jäsentä määrätyn
27885: tamalla osakaskuntaa vastaan kanne 30 päivän       asian käsittelyä varten kirjallisesti sitä vaatii.
27886: kuluessa päätöksen tekemisestä. Tuomioistuin          Hoitokunnan kokouksesta on laadittava
27887: saa ennen asian lopullista ratkaisemista kieltää   pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen
27888: päätöksen täytäntöönpanon.                         puheenjohtaja ja sihteeri. Hoitokunnan jäse-
27889:                                                    nellä on oikeus saada eriävä mielipiteensä mer-
27890:                        24 §                        kityksi pöytäkirjaan.
27891:    Jollei se, jonka tehtävänä on kutsun antami-
27892: nen, kutsu koolle osakaskunnan kokousta, jo-                             29 §
27893: ka lain, ohjesäännön tai kokouksessa tehdyn
27894: päätöksen mukaan on pidettävä, lääninhalli-           Hoitokunta on päätösvaltainen, kun saapu-
27895: tuksen tulee oikeuttaa osakas tai hoitokunnan      villa on vähintään puolet sen jäsenistä, joista
27896: jäsen hakemuksesta toimittamaan kutsu osa-         yksi on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.
27897: kaskunnan kustannuksella.                          Päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmistö
27898:                                                    on kannattanut, tai äänten mennessä tasan se
27899:                                                    mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt.
27900:                   Hoitokunta
27901:                                                                         30 §
27902:                      25 §
27903:                                                      Haaste ja muu ilmoitus katsotaan osakas-
27904:   Hoitokunnan tehtävänä on:
27905:                                                    kunnalle toimitetuksi, kun se on annettu tie-
27906:   1) huolehtia yhteismetsän hallinnosta ja toi-
27907:                                                    doksi jollekin hoitokunnan jäsenelle tai osa-
27908: minnan asianmukaisesta järjestämisestä;
27909:                                                    kaskunnan toimihenkilölle.
27910:   2) valmistella osakaskunnan kokouksessa
27911: käsiteltävät asiat ja huolehtia osakaskunnan
27912: päätösten täytäntöönpanosta;                                             31 §
27913:   3) edustaa osakaskuntaa ja päättää, kenellä        Mitä 21 §:n 2 momentissa säädetään, koskee
27914: on oikeus kirjoittaa osakaskunnan nimi;            vastaavasti hoitokunnan kokousta.
27915: 20                                   1990 vp. -     HE n:o 97
27916: 
27917:              Osakaskunnan talous                    teismetsän tarkoitusperiä edistävään tarkoituk-
27918:                                                     seen.
27919:                       32 §
27920:    Kultakin tilikaudelta on laadittava tilinpää-                           37 §
27921: tös, joka käsittää tuloslaskelman, taseen ja
27922:                                                       Osakkaille jaettavasta ylijäämästä kukin
27923: vuosikertomuksen.
27924:                                                     osakas saa omistamansa tilan yhteismetsä-
27925:    Edellä 1 momentissa mainitut asiakirjat on       osuutta vastaavan osan.
27926: annettava tilintarkastajille vähintään kuukaut-
27927: ta ennen sitä varsinaista osakaskunnan ko-
27928: kousta, jossa tilinpäätös on vahvistettava.                Maanmittaustoimitusta koskevat
27929:    Tilinpäätös voidaan vahvistaa sekä tili- ja                   erityissäännökset
27930: vastuuvapaus myöntää sen jälkeen, kun tilin-
27931: tarkastajain kirjallinen lausunto on esitetty                              38 §
27932: osakaskunnan kokoukselle.                              Yhteismetsästä 4 §:n 1 momentin mukaan
27933:                                                     luovutettu alue muodostetaan tilaksi lohkomal-
27934:                      33 §                           la. Tilalle määrätään manttaali noudattaen,
27935:    Osakaskunnalla on oltava vähintään kaksi         mitä jakoasetuksen (407 /52) 42 §:ssä sääde-
27936: tilintarkastajaa. Yhden tilintarkastajista valit-   tään. Tila vapautuu yhteismetsän osakastilojen
27937: see metsälautakunta.                                rasituksista. Lohkomisen tultua merkityksi
27938:                                                     kiinteistörekisteriin maanmittauskonttorin on
27939:                      34 §                           lähetettävä siitä ilmoitus asianomaisen alioi-
27940:    Yhteismetsää on hoidettava ja käytettävä         keuden kansliaan vapautumisen merkitsemi-
27941: vahvistetun metsätaloussuunnitelman mukaan.         seksi lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin.
27942: Metsätaloussuunnitelmaa laadittaessa on otet-          Edellä 5 §:n 1 momentin mukaan myyty
27943: tava huomioon kestävän metsätalouden har-           yhteismetsä muodostetaan tilaksi lohkomalla.
27944: joittamisen asettamat vaatimukset.                  Tilalle määrätään manttaali noudattaen, mitä
27945:    Jos osakaskunta ei laadi metsätaloussuunni-      jakoasetuksen 42 §:ssä säädetään. Lohkomi-
27946: telmaa, on metsälautakunnan huolehdittava           seen ei tarvita osakastilaan kohdistuvan pantti-
27947: suunnitelman laatimisesta osakaskunnan kus-         oikeuden haltijan suostumusta.
27948: tannuksella.
27949:                                                                            39 §
27950:                      35 §                              Kun yhteismetsän jakamiseen on myönnetty
27951:    Metsätaloussuunnitelman vahvistaa metsä-         5 §:ssä tarkoitettu lupa, osakaskunnan on ha-
27952: lautakunta. Vahvistamispäätöksestä saa valit-       ettava asianomaiselta maanmittaustoimistolta
27953: taa metsähallitukseen siinä järjestyksessä kuin     jaon suorittamista. Jaossa noudatetaan sovel-
27954: muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa          tuvin osin, mitä jakolaissa (604/51) säädetään
27955: laissa (154/50) säädetään. Metsähallituksen         erillisen yhteisen alueen jaosta ja yhteismetsän
27956: asiassa antamaan päätökseen ei saa hakea            jaosta.
27957: muutosta valittamalla.
27958:    Ennen kuin metsätaloussuunnitelma on vah-                                40 §
27959: vistettu, metsälautakunta voi myöntää luvan            Edellä 7 § :ssä tarkoitettu tilaan kuuluva alue
27960: puiden ja muiden hyödykkeiden luovuttami-           liitetään yhteismetsään maanmittaustoimituk-
27961: seen yhteismetsästä, milloin siihen on pätevä       sessa.
27962: syy.                                                   Toimituksen suorittamisen edellytyksenä on,
27963:                                                     ettei tilaan määräalan erottamisoikeuden va-
27964:                       36 §                          kuudeksi vahvistettu kiinnitys eikä rekisteröity
27965:   Yhteismetsän hallinnosta, talouden hoidosta       vuokrasopimus tai vuokraoikeuden pysyvyy-
27966: ja metsätaloussuunnitelmassa edellytetyistä         den vakuudeksi vahvistettu kiinnitys koske lii-
27967: metsänhoidollisista toimenpiteistä samoin kuin      tettävää aluetta ja että muun 42 §:n 1 momen-
27968: osakaskunnan omaisuuden kunnossapidosta             tissa tarkoitetun oikeuden haltija on antanut
27969: sekä muista tehtävistä ja velvoitteista johtuneet   liittämiseen suostumuksensa.
27970: menot on suoritettava tai niiden suorittamista         Toimituksessa tilalle annettava yhteismetsä-
27971: varten varattava varat ennen ylijäämän jaka-        osuus määrätään liitettävän alueen jyvitysar-
27972: mista osakkaille tai käyttämistä muuhun yh-         von ja sillä lisätyn yhteismetsän jyvitysarvon
27973:                                       1990 vp. -      HE n:o 97                                      21
27974: 
27975: mukaisessa suhteessa kaikista yhteismetsä-               Yhteismetsään liitetty tila vapautuu rasituk-
27976: osuuksista. Siltä osin kuin puuston arvoa,            sista, kun liittäminen merkitään kiinteistörekis-
27977: erikoisarvoa tai muuta omaisuusarvoa ei ole           teriin. Tästä merkitseruisestä on maanmittaus-
27978: otettu huomioon liitettävän alueen tai yhteis-        konttorin lähetettävä asianomaisen alioikeuden
27979: metsän jyvitysarvossa, siitä suoritetaan käyvän       kansliaan ilmoitus vapautumisen merkitsemi-
27980: hinnan mukainen tilikorvaus. Muutoin toimi-           seksi lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin.
27981: tuksesta on soveltuvin osin voimassa, mitä
27982: jakolaissa säädetään vapaaehtoisesta tilusvaih-                             43 §
27983: dosta. Toimituskustannukset maksaa kuitenkin             Jos maanmittauskonttori 41 §:ssä tarkoitet-
27984: yhteismetsän osakaskunta.                             tua liittämistä käsitellessään havaitsee, että yh-
27985:                                                       teismetsään liitettävään tilaan kuuluu yksityi-
27986:                       41 §                            nen erityinen etuus, osuus yhteiseen erityiseen
27987:   Edellä 6 §:n 1 momentissa tarkoitettu lisä-         etuuteen tai osuus muuhun yhteiseen alueeseen
27988: maa tai sellainen osakaskunnan hankkima tila,         kuin osakaskunnan hallinnossa olevaan yhteis-
27989: johon kuuluu vain osuus yhteismetsään, liite-         metsään, sen on ennen kuin se tekee päätöksen
27990: tään yhteismetsään osakaskunnan hakemukses-           liittämisestä varattava osakaskunnalle tilaisuus
27991: ta annettavana maanmittauskonttorin päätök-           panna kahden kuukauden kuluessa vireille
27992: sellä yhteismetsän osakastilojen manttaaleita         maanmittaustoimitus, jossa etuudet, osuudet
27993: muuttamatta.                                          niihin tai osuudet yhteisiin alueisiin asianosais-
27994:    Jos liitettävä maa on tila, liittämisen edelly-    ten sopimuksesta siirretään luovuttajan omista-
27995: tyksenä on sen lisäksi, mitä 42 §:n 1 momentis-       maan muuhun tilaan tai lohotaan Iuovuttajalle
27996: sa säädetään, että osakaskunta on saanut ti-          eri tilaksi. Jollei sopimusta luovuttajan kanssa
27997: laan lainhuudon ja että tilalla ei ole yksityistä     aikaansaada, osakaskunnalla on oikeus luovut-
27998: erityistä etuutta, osuutta yhteiseen erityiseen       taa sanotut osuudet tai etuudet muullekin hen-
27999: etuuteen eikä osuutta muuhun yhteiseen aluee-         kilölle. Toimituksessa noudatetaan, mitä jako-
28000: seen kuin osakaskunnan hallinnossa olevaan            laissa säädetään yhteiseen alueeseen olevan
28001: yhteismetsään.                                        osuuden ja erityisen etuuden siirrosta tai erot-
28002:    Jos liitettävä maa on määräala, liittämisen        tamisesta.
28003: edellytyksenä on, että määräala on osakas-
28004: kunnan hakemuksesta lohottu tilaksi, jonka                                  44 §
28005: vapauttamiseen 42 § :n 1 momentissa tarkoite-            Maanmittauskonttorin on viivytyksettä lähe-
28006: tusta vastuusta oikeuden haltija on antanut           tettävä 41 §:n 1 momentissa tarkoitetusta liittä-
28007: suostumuksensa ja jolla ei ole yksityistä erityis-    mishakemuksesta ja maanmittaustoimiston
28008: tä etuutta, osuutta yhteiseen erityiseen etuuteen     41 §:n 3 momentissa tarkoitetusta lohkomisha-
28009: eikä osuutta muuhun yhteiseen alueeseen kuin          kemuksesta ilmoitus asianomaisen alioikeuden
28010: osakaskunnan hallinnossa olevaan yhteismet-           kansliaan merkinnän tekemiseksi lainhuuto- ja
28011: sään sekä, että osakaskunta on saanut tilaan          kiinnitysrekisteriin.
28012: lainhuudon.                                              Edellä 1 momentissa tarkoitetun merkinnän
28013:                                                       tekemisen jälkeen vireille pannusta hakemuk-
28014:                        42 §                           sesta ei liitettävään tilaan saa vahvistaa kiinni-
28015:    Jos yhteismetsään 41 §:n nojalla liitettävää       tystä eikä tilasta tehtyä vuokrasopimusta rekis-
28016: tilaa rasittaa tai määräalasta muodostettavaa         teröidä.
28017: tilaa tulisi rasittamaan kiinnitys tai rekisteröity      Jos tila oli liitettäessä vastuussa muusta kuin
28018: vuokrasopimus tai jos kiinnitystä tai vuokraso-       42 § :n 1 momentissa tarkoitetusta suoritukses-
28019: pimuksen rekisteröimistä koskeva hakemus on           ta taikka jos se on tämän pykälän 1 momentis-
28020: vireillä taikka tila on vastuussa muusta lain-        sa tarkoitetun merkinnän tekemisen jälkeen
28021: huuto- ja kiinnitysrekisteriin merkitystä oikeu-      joutunut vastuuseen sellaisesta 42 § :ssä maini-
28022: desta tai maksamaUoman kauppahinnan oi-               tusta suorituksesta, joka on kiinnittämättä voi-
28023: keutta koskevien säännösten nojalla saamisesta        massa, vastaa suorituksesta osakaskunta, mi-
28024: tai eläkkeestä, ei päätöstä liittämisestä saa         käli sitä ei saada perityksi velalliselta.
28025: tehdä eikä määräalaa lohkoa, ellei oikeuden
28026: haltija ole kirjallisesti suostunut siihen, että                            45 §
28027: liitettävä tila tai määräalasta muodostettava            Osakaskunnan hankkima yhteismetsäosuus
28028: tila vapautuu rasituksista.                           siirretään yhteismetsän osakkaiden tiloihin nii-
28029: 22                                   1990 vp. -     HE n:o 97
28030: 
28031: den yhteismetsäosuuksien mukaisessa suhtees-        rekisteröimisestä. Samoin on ilmoitettava liit-
28032: sa.                                                 tämisen tai toimituksen raukeamisesta.
28033:    Jos yhteismetsäosuus on hankittu 10 §:n 1
28034: momentin 1 kohdan nojalla tai se on seurannut
28035: osakaskunnan 6 §:n 3 momentin nojalla hank-                      Erinäisiä säännöksiä
28036: kimaa tilaa, osuus siirretään osakaskunnan
28037:                                                                            49 §
28038: hakemassa maanmittaustoimituksessa. Menet-
28039: telystä toimituksessa on soveltuvin osin voi-          Tämän lain noudattamista valvovat metsä-
28040: massa, mitä jakolaissa säädetään yhteiseen alu-     lautakunnat. Toimivaltainen on se metsälauta-
28041: eeseen olevan osuuden siirrosta. Mikäli yhteis-     kunta, jonka toimialueella yhteismetsä tai suu-
28042: metsäosuus on seurannut osakaskunnan 6 §:n          rin osa siitä sijaitsee.
28043: 3 momentin nojalla hankkimaa määräalaa,
28044: osuus siirretään kuitenkin osakaskunnan hake-                            50§
28045: man määräalan erottamista koskevan lohko-              Metsälautakunnan tulee erityisesti valvoa,
28046: mistoimituksen yhteydessä. Yhteismetsäosuu-         että metsätaloussuunnitelmaa noudatetaan.
28047: den siirtämisen edellytyksenä on, mitä 47 §:ssä     Metsälautakunta voi erityisestä syystä myöntää
28048: säädetään. Niiden tilojen manttaaleja, joiden       luvan poiketa metsätaloussuunnitelmasta.
28049: kesken siirtäminen toimitetaan, ei siirron vuok-
28050: si muuteta.                                                               51 §
28051:    Jos 41 §:n mukaan yhteismetsään liitettä-           Jos yhteismetsän käytössä on ilman metsä-
28052: vään tilaan kuuluu osuus sanottuun yhteismet-       lautakunnan lupaa poikettu olennaisella tavalla
28053: sään, siirtyy tämä osuus samalla, kun tila          metsätaloussuunnitelmasta, noudatetaan, vaik-
28054: liitetään yhteismetsään, osakkaiden tiloihin nii-   ka käyttäminen ei ole ollut metsän hävittämis-
28055:  den yhteismetsäosuuksien mukaisessa suhtees-       tä, mitä yksityismetsälaissa (412/ 67) säädetään
28056: sa.                                                 metsän hävittämisen seuraamuksista. Osakas-
28057:                                                     kunnasta on tällöin voimassa, mitä yksityis-
28058:                      46 §                           metsälaissa säädetään maanomistajasta.
28059:   Yhteismetsäosuus siirretään 10 §:n 1 mo-
28060: mentin 3 tai 4 kohdan nojalla tilasta toiseen                             52§
28061: noudattaen, mitä jakolaissa säädetään yhtei-           Osakaskunnan velasta voidaan yhteismetsäs-
28062: seen alueeseen olevan osuuden siirrosta. Tilo-      tä metsälautakunnan osoituksen mukaan ulos-
28063: jen ei kuitenkaan tarvitse kuulua samaan kun-       mitata ja myydä puita noudattaen, mitä ulos-
28064: taan eikä siihen kuntaan, jossa yhteismetsä on.     ottolaissa säädetään irtaimen omaisuuden ulos-
28065: Siirtoon on saatava 47 §:ssä tarkoitettu suostu-    mittauksesta ja myymisestä.
28066: mus ja 10 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoite-          Antaessaan 1 momentissa tarkoitetun osoi-
28067: tussa tapauksessa lisäksi 10 §:n 2 momentissa       tuksen ulosmitattavista puista metsälautakunta
28068: säädetty lupa. Tilojen manttaaleja ei siirron       ei ole sidottu metsätaloussuunnitelmaan.
28069: johdosta muuteta.
28070:                                                                               53 §
28071:                         47 §                            Osakaskunnan on viivytyksettä ilmoitettava
28072:    Tilasta, jota rasittaa maksamaUoman kaup-        metsälautakunnalle 6 §:n 1 tai 3 momentissa
28073: pahinnan panttioikeus tai lainhuuto- ja kiinni-     taikka 7 §:ssä tarkoitetun maan sekä 10 §:n 1
28074: tysrekisteriin merkitty panttioikeus, saadaan       momentin 1 kohdassa tarkoitetun yhteismetsä-
28075: yhteismetsäosuus luovuttaa osakaskunnalle tai       osuuden hankkimisesta.
28076: siirtää toiseen tilaan vain, jos panttioikeuden         Jos 1 momentissa tarkoitettua maata ei ole
28077: haltija on antanut kirjallisen suostumuksensa       liitetty yhteismetsään taikka osakaskunnan
28078: siihen, että yhteismetsäosuus vapautuu sano-        hankkimaa yhteismetsäosuutta ei ole siirretty
28079: tusta rasituksesta.                                 osakkaiden tiloihin kolmen vuoden kuluessa
28080:                                                     siitä, kun maa tai yhteismetsäosuus on hankit-
28081:                      48 §                           tu, eikä liittämistä koskevaa hakemusta ole
28082:   Maanmittauskonttorin on ilmoitettava met-         tel-J.ty tai siirtämistä koskevaa toimitusta pantu
28083: sälautakunnalle 41 §:ssä tarkoitetun liittämisen    vireille, on hankittu maa tai yhteismetsäosuus
28084: sekä 40 tai 45 §:ssä tarkoitetun toimituksen        myytävä.
28085:                                      1990 vp. -     HE n:o 97                                       23
28086: 
28087:    Jollei osakaskunta myy 1 momentissa tarkoi-                         57§
28088: tettua maata tai yhteismetsäosuutta kuuden            Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
28089: kuukauden kuluessa siitä lukien, kun 2 mo-          töönpanosta annetaan asetuksella.
28090: mentissa tarkoitettu määräaika on päättynyt
28091: taikka hakemus tai toimitus rauennut, on met-
28092: sälautakunnan ilmoitettava siitä lääninhallituk-
28093: selle. Lääninhallituksen tulee määrätä maa tai
28094:                                                          Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
28095: yhteismetsäosuus myytäväksi julkisella huuto-                            58 §
28096: kaupalla. Määräys on voimassa, vaikka maa             Tämä laki tulee voimaan      päivänä
28097: tai yhteismetsäosuus olisi mainitun kuuden          kuuta 199 .
28098: kuukauden määräajan päättymisen jälkeen
28099: luovutettu toiselle.                                  Tällä lailla kumotaan 14 päivänä heinäkuuta
28100:                                                     1969 annettu yhteismetsälaki (485/69) siihen
28101:                        54§                          myöhemmin tehtyine muutoksineen.
28102:    Jos metsälautakunta havaitsee, että osakas-
28103: kunta on 6 §:n 3 momentin nojalla hankkinut                             59§
28104: maata, jota se ei tarvitse sanotussa momentissa        Ennen tämän lain voimaantuloa vireille pan-
28105: säädettyyn tarkoitukseen, metsälautakunnan          tuun maanmittaustoimitukseen sekä ennen tä-
28106: tulee kehottaa osakaskuntaa myymään maa.            män lain voimaantuloa tehdyn maan tai yhteis-
28107: Mikäli osakaskunta ei myy maata kuuden kuu-         metsäosuuden hankkimista koskevan lupaha-
28108: kauden kuluessa kehotuksesta tiedon saatuaan,       kemuksen käsittelyyn sovelletaan aikaisemman
28109: on asiasta ilmoitettava lääninhallitukselle. Lää-   lain säännöksiä.
28110: ninhallituksen tulee määrätä maa myytäväksi
28111: julkisella huutokaupalla.
28112:                                                                         60 §
28113:                         55 §                           Ennen tämän lain voimaantuloa muodoste-
28114:    Kun asianomaiseen alioikeuden kansliaan on       tun yhteismetsän osakaskunnalle on laadittava
28115: toimitettu selvitys siitä, että 6 §:n 1 momentis-   tämän lain mukainen ohjesääntö. Se on toimi-
28116: sa tarkoitettu maa, josta on tehty 44 §:n 1         tettava maa- ja metsätalousministeriön vahvis-
28117: momentissa tarkoitettu ilmoitus, on liitetty yh-    tettavaksi vuoden kuluessa lain voimaantulos-
28118: teismetsään tai siirtynyt pois osakaskunnan         ta.
28119: omistuksesta, tehdään lainhuuto- ja kiinnitys-
28120: rekisteriin merkintä siitä, että 44 §:n 2 momen-                            61 §
28121: tissa tarkoitettu kielto on rauennut.                  Mitä tässä laissa säädetään merkinnästä kiin-
28122:                                                     teistörekisteriin tai lainhuuto- ja kiinnitysrekis-
28123:                     56§                             teriin taikka niihin tehtäviä merkintöjä koske-
28124:    Metsälautakunnan on pidettävä yhteismet-         vista ilmoituksista, koskee vastaavasti merkin-
28125: sien osakaskunnista rekisteriä.                     tää maarekisteriin ja merkintää kiinnitysasiain-
28126:    Mitä 1 momentissa mainittuun rekisteriin on      pöytäkirjaan tai kiinnitysrekisteriin sekä ilmoi-
28127: merkitty, katsotaan tulleen sivullisen tietoon.     tuksia niihin tehtävistä merkinnöistä.
28128: 
28129: 
28130:      Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1990
28131: 
28132: 
28133: 
28134:                                        Tasavallan Presidentti
28135:                                        MAUNO KOIVISTO
28136: 
28137: 
28138: 
28139: 
28140:                                                 Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
28141:                                       1990 vp. -     HE n:o 98
28142: 
28143: 
28144: 
28145: 
28146:                                       Hallituksen esitys Eduskunnalle sotilastapaturmalaiksi sekä
28147:                                   cräiksi siihen liittyviksi laeiksi
28148: 
28149: 
28150: 
28151: 
28152:                            ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
28153: 
28154:    Esityksessä ehdotetaan sotilastapaturmien ja        Määrältään sotilastapaturmakorvaus seuraisi
28155: -sairauksien korvaaruisjärjestelmä uudistetta-       soveltuvin osin tapaturmavakuutuslainsäädän-
28156: vaksi. Asevelvollisten, Yhdistyneiden Kansa-         nön korvauksia. Lakiin ehdotetaan kuitenkin
28157: kuntien suomalaisissa valvontajoukoissa palve-       otettavaksi erityinen säännös vähimmäisvuosi-
28158: levien sekä eräiden puolustusvoimien palveluk-       työansiosta, jotta nuorille ja usein vailla am-
28159: sessa olevien henkilöiden korvausturva ehdote-       matillista koulutusta oleville asevelvollisille tur-
28160: taan järjestettäväksi sotilastapaturmalain no-       vattaisiin riittävä vähimmäiskorvaus.
28161: jalla. Ehdotettu järjestelmä vastaisi voimassa          Sotilasvammalaki jää voimaan niin, että nii-
28162: olevaa lakisääteistä tapaturmavakuutusjärjes-        den henkilöiden korvausturva, joiden asepalve-
28163: telmää. Nuorten asevelvollisten erityistarpeet       luksesta johtuva vammautuminen tai sairastu-
28164: ja asevelvollisuuden suorittamiseen liittyvät eri-   minen on sattunut ennen ehdotetun lainsää-
28165: tyisolosuhteet on kuitenkin ehdotuksessa otettu      dännön voimaantuloa, järjestettäisiin edelleen-
28166: huomioon.                                            kin sotilasvammalain nojalla. Ehdotettu lain-
28167:    Sotilastapaturmalain nojalla korvattaisiin
28168:                                                      säädäntö ei näin ollen vaikuttaisi sotainvalidien
28169: sotilastapaturmat ja palvelussairaudet. Asevel-      korvausturvaan.
28170: vollisuutta suoritettaessa vallitsevat erityiset
28171: olosuhteet on otettu huomioon ehdotuksessa              Samalla ehdotetaan säädettäväksi laki taiste-
28172: niin, että tapaturmasuoja kattaisi myös sään-        luvälineiden siviilihenkilöille aiheuttamien ta-
28173: nönmukaisella vapaa-ajalla ja palvelukseen liit-     paturmien korvaamisesta. Sen nojalla korvat-
28174: tyvillä lomilla tapahtuneet vahingoittumiset.        taisiin siviilihenkilöille puolustusvoimille kuu-
28175: Tapaturmien lisäksi ehdotetaan palvelussairau-       luvista taisteluvälineistä aiheutuneet ruumiin-
28176: det korvattaviksi. Ehdotettu järjestelmä mah-        vammat.
28177: dollistaisi myös ammatillisen kuntoutuksen ny-          Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voi-
28178: kyistä tehokkaamman järjestämisen.                   maan 1 päivänä tammikuuta 1991.
28179: 
28180: 
28181: 
28182: 
28183: 300414M
28184: 2                                                                     1990 vp. -              HE n:o 98
28185: 
28186: 
28187: 
28188: 
28189:                                                                      SISÄLLYSLUETTELO
28190: 
28191:                                                                                        Sivu                                                                                                       Sivu
28192:     YLEISPERUSTELUT                 o o   00o o o o o   00
28193:                                                          o o o o o   00000 00o o          3             mintaan annetun lain 18 §:n muuttamises-
28194:                                                                                                         ta        0000     0000000.
28195:                                                                                                                o o o o o o o        o    000000. 00000
28196:                                                                                                                                         o o o o                   o o o o o                        13
28197: 1. Esityksen yhteiskunnallinen merkitys . . . . . . . . . .                              3         1.30 Laki taisteluvälineiden siviilihenkilöille ai-
28198:    1.1. Tavoitteet 000000 00000000 00 00 0000 00000000 0                                 3
28199:                                                                                                         heuttamien tapaturmien korvaamisesta 000                                                   13
28200:    1020 Keinot 000o o     0000 00000 0000000000000
28201:                         o o o o o         o o o          o                               4
28202:         1.201. Sotilastapaturmat. 00000000000000000                                      4    2. Voimaantulo . ... . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . ... . . . . .                        13
28203:         1.2020 Korvaukset 00 00 00 00 00 00 0000 00 00 00            o             o     6
28204:         10203 0 Taisteluvälineiden siviilihenkilöille                                              LAKITEKSTIT 0                o   o o o o o     000   o o o o o o o o   00000 o o o o   00000    14
28205:                 aiheuttamat tapaturmat 0000 000000                    o o                8
28206:                                                                                               1. Sotilastapaturmalaki...........................                                                   14
28207: 2. Nykyinen tilanne ja asian valmistelu . . . . . . . . . . .                            8
28208:    201. Nykyinen tilanne 000 000.. 00 00 00 000 00
28209:                                           o o o                      o o           o     8    2. Laki Suomen osallistumisesta Yhdistyneiden
28210:    2020 Valmisteluvaiheet ja -aineisto 0000000000000                                    10       Kansakuntien rauhanturvaamistoimintaan an-
28211:                                                                                                  netun lain 18 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . .                                     15
28212: 3. Esityksen organisatoriset ja henkilöstövaiku-
28213:    tukset..... ................. ... .. ... ........ ... .                              10    3. Laki taisteluvälineiden siviilihenkilöille aiheut-
28214:                                                                                                  tamien tapaturmien korvaamisesta.............                                                     15
28215: 4. Esityksen taloudelliset vaikutukset ......... 0...                                   11
28216:     YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 00000                                             o    11         LIITE       o o o   000 o o o. o o   0000      o o o o o o   000 0 000000000000
28217:                                                                                                                                                                     o     o o                       17
28218: 1. Lakiehdotusten perustelut .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .                            11    Rinnakkaisteksti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . .. . . . .                   17
28219:    1010 Sotilastapaturmalaki    00000 000000 000000
28220:                                           o o o          o               o              11    20 Laki Suomen osallistumisesta Yhdistyneiden
28221:    1020 Laki Suomen osallistumisesta Yhdistynei-                                                 Kansakuntien rauhanturvaamistoimintaan an-
28222:         den Kansakuntien rauhanturvaamistoi-                                                     netun lain 18 §:n muuttamisesta 00 0000 00000000                           o                      17
28223:                                        1990 vp. -      HE n:o 98                                        3
28224: 
28225: 
28226: 
28227: 
28228:                                          YLEISPERUSTELUT
28229: 
28230: 
28231: 1. Esityksen yhteiskunnallinen                         voin, korkeintaan yksi tapaus vuodessa. Va-
28232:    merkitys                                            hingoittunut on usein lapsi.
28233:                                                           Sotilasvammalaki on vuodelta 1948. Lakiin
28234: 1.1. Tavoitteet                                        on tehty viime vuosina useita muutoksia. Muu-
28235:                                                        tosten myötä laista on kehittynyt hyvin moni-
28236:    Vuosittain määrätään varusmiespalvelukseen          mutkainen ja vaikeaselkoinen. Muutosten ta-
28237: noin 31 000 asevelvollista. Varusmiespalvelusta        voitteena on ollut ensisijaisesti ikääntyvien so-
28238: suoriitaville asevelvollisille sattuu vuosittain       tainvalidien korvausturvan parantaminen. Tä-
28239: noin 1 000 sellaista vahingoittumista tai sairas-      män johdosta muutokset palvelevat ensisijai-
28240: tumista, joka johtaa myönteiseen korvauspää-           sesti ikääntyvän väestön tarpeita.
28241: tökseen. Korvaukset suoritetaan sotilasvamma-             Sotilasvammalain kautta myös muut sotilas-
28242: lain (404/48) nojalla.                                 vammalain korvausturvan piiriin kuuluvat hen-
28243:    Yli puolet vahingoittumisista ja sairastumi-        kilöryhmät, ensisijaisesti asevelvollisuuttaan
28244: sista on sellaisia, joissa haitta-aste palveluksen     suorittavat, ovat tulleet osallisiksi näistä etuuk-
28245: päättymisen jälkeen jää alle 10 OJo :n. Jatkuvaa       sista. Samalla eräät nuorten asevelvollisten eri-
28246: korvausta suoritetaan vuosittain noin 100 ta-          tyistarpeet, esimerkiksi ammatillinen kuntou-
28247: pauksessa. Näistä suurin osa on sellaisia, joissa      tus, ovat jääneet vaille riittävää huomiota.
28248: sotilasvammalain nojalla vahvistettu haitta-           Sotilasvammalain yksinkertaistaminen ei ole
28249: aste jää alle 25 %:n. Vaikeasti vammautuneita          mahdollista ilman, että sotainvalidien etuudet
28250: on vuosittain noin 10. Korvattavia kuoleman-           voivat kärsiä.
28251: tapauksia aiheutuu niin ikään vuosittain noin             Varusmiespalveluksen suorittaminen perus-
28252: 10.                                                    tuu lakisääteiseen velvollisuuteen. Tänä aikana
28253:    Suurimman ryhmän vaikeasti vammautu-                asevelvollisen mahdollisuudet vaikuttaa sosiaa-
28254: neista muodostavat liikenneonnettomuuksissa            liturvansa tasoon ovat rajoitetut. Varusmies-
28255: loukkaantuneet. Myös kuolemantapaukset sat-            palvelusaikana ei asevelvollisella ole pääsään-
28256: tuvat pääosin liikenneonnettomuuksien aiheut-          töisesti työansioita. Usein hänellä ei ole ansioi·
28257: tamina. Suuri osa liikenneonnettomuuksista ai-         ta myöskään varusmiespalvelusta edeltäneeltä
28258: heutuu lomamatkoilla. Vamman sattumisen tai            ajalta, jos palvelusta tullaan suorittamaan suo-
28259: sairauden ilmenemisen ajankohdalla on merki-           raan koulun päätyttyä. Tuleva elämänmakaan
28260: tystä sille, suoritetaanko korvausta.                  ei monessa tapauksessa ole vielä hahmottunut.
28261:    Kertausharjoituksiin kutsutaan vuosittain              Varusmiespalveluksen suorittaminen muo-
28262: noin 50 000 reserviläistä. Myönteisiä korvaus-         dostaa erityiset olosuhteet siihen osallistuvalle.
28263: päätöksiä tehdään vuosittain noin 250, mutta           Terveysriskien on katsottu asepalveluksessa
28264: jatkuvaa korvausta suoritetaan vuosittain noin         olevan suuremmat kuin muussa toiminnassa,
28265: 5-10 uudelle tapaukselle.                              koska olosuhteet muun muassa edesauttavat
28266:    Suomen Yhdistyneiden Kansakuntien käyt-             tartuntariskejä. Tämän lisäksi usein raskaissa
28267: töön asettamaan rauhanturvaamisjärjestel-              olosuhteissa suoritettavat harjoitukset voivat
28268: mään kuuluvia on noin 1 500 henkilöä. Heille           vaikuttaa asevelvollisen henkiseen ja ruumiilli-
28269: sattuu vuosittain noin 60 vammaa tai sairautta,        seen tilaan.
28270: joista korvaus tulee suoritettavaksi.                     Yhteiskunnan vastuuta asevelvollisesta on
28271:    Kadeteille, soitto-oppilaille ja siviilipalvelus-   pidettävä suurempana kuin työnantajan vas-
28272: miehille sattuu harvoin korvauksiin johtavia           tuuta työntekijästä. Näiden syiden johdosta
28273: ruumiinvammoja tai sairauksia. Puolustusvoi-           yhteiskunnan tulisi turvata varusmies tehok-
28274: mille kuuluvista erilaisista taisteluvälineistä ai-    kaasti tapaturmien ja sairastumisien aiheutta-
28275:  heutuu siviiliväestölle ruumiinvammoja har-           mien menetysten varalta.
28276: 4                                    1990 vp. -     HE n:o 98
28277: 
28278:    Tavoitteena on luoda varusmiesten, Yhdisty-      mälle. Tämän johdosta ehdotetaan säädettä-
28279: neiden Kansakuntien palveluksessa olevien           väksi oma erillinen, mutta kuitenkin olemassa
28280: sekä eräiden muiden ryhmien turvaksi korvaus-       olevaan korvausjärjestelmään kytkeytyvä laki
28281: järjestelmä, joka luo palveluksessa tapahtunei-     sotilastapaturmien ja sairauksien korvaamista
28282: den tapaturmien ja sairauksien varalle katta-       varten.
28283: van korvausjärjestelmän. Uuden korvausjär-             Varusmiespalveluksessa ja palveluun liitty-
28284: jestelmän tulisi mahdollisimman läheisesti nou-     vissä olosuhteissa tapahtuvien tapaturmien ja
28285: dattaa voimassa olevia yleisiä järjestelmiä, jot-   sairauksien korvaaminen ehdotetaan toteutet-
28286: ka ovat osoittautuneet käyttökelpoisiksi. Ensi-     tavaksi erillisin säännöksin säätämällä tapatur-
28287: sijaisesti tällainen järjestelmä on lakisääteinen   mavakuutuslakiin kytkeytyvä sotilastapatur-
28288: tapaturmavakuutusjärjestelmä. Ehdotus soti-         malaki. Samalla ehdotetaan muutettavaksi
28289: lastapaturmien korvausjärjestelmän uudistami-       Suomen osallistumisesta YK:n rauhanturvaa-
28290: sesta noudattelee pääpiirteissään tätä järjestel-   ruistoimintaan annetun lain (514/84) 18 §.
28291: mää. Sotilasvammalaki jätettäisiin voimaan             Ehdotuksen mukaan korvausta suoritettai-
28292: koskemaan niiden henkilöiden korvausturvaa,         siin sotilastapaturman ja palvelussairauden
28293: joiden korvaustapahtuma on sattunut ennen           johdosta asevelvolliselle, Suomen osallistumi-
28294: ehdotetun uuden järjestelmän voimaantuloa.          sesta Yhdistyneiden Kansakuntien rauhantur-
28295: Ehdotuksella ei olisi näin ollen vaikutusta so-     vaamistoimintaan annetun lain 2 §:ssä tarkoi-
28296: tainvalidien korvausturvaan.                        tettuun rauhanturvaamisorganisaatioon kuulu-
28297:    Uudistuksen tarkoituksena on säännellä lä-       valle henkilölle sekä sanotun lain 5 §:ssä tar-
28298: hinnä rauhanajan palvelusta. Asevelvollisten        koitetussa koulutuksessa olevalle sekä sellaisel-
28299: osalta ehdotettu järjestelmä mahdollisesti vas-     le puolustusvoimien palveluksessa olevalle hen-
28300: taisi sellaisenaan tarpeita myös poikkeusolois-     kilölle, jolla ei ole oikeutta saada valtion virka-
28301: sa. Muutostarpeita saattaisi syntyä muun mu-        miesten tapaturmakorvauksesta annetun lain
28302: assa kantahenkilökunnan korvausturvan osal-         (    1 ) tai tapaturmavakuutuslain mukaista
28303: ta, mutta tämän ehdotuksen yhteydessä ei ole        korvausta vamman tai sairauden johdosta.
28304: katsottu tarpeelliseksi ehdottaa muutosta tä-       Kuolemantapauksessa oikeus eräisiin korvauk-
28305: hän.                                                siin olisi mainittujen henkilöiden tapaturmava-
28306:    Edellä selostettujen asevelvollisuuden suorit-   kuutuslaissa tarkoitetuilla omaisilla. Sotilas-
28307: tamiseen liittyvien erityisten olosuhteiden         tapaturmalain soveltamisalan ulkopuolelle jäisi
28308: vuoksi tulee tapaturmavakuutusjärjestelmää          puolustusvoimien palkattu henkilökunta, joka
28309: täydentää niin, että myös palveluksen aikana        on virka- tai työsopimussuhteinen.
28310: tapahtuneet sairaudet korvattaisiin. Tarkoituk-        Paitsi varusmiespalveluksen ajalta korvausta
28311: sena on riittävän kattavan turvan saavuttami-       suoritettaisiin myös ennen varsinaisen palve-
28312: seksi, että myös tapaturmat, jotka sattuvat         luksen alkamista lakisääteiseen ennakkoter-
28313: säännönmukaisten lomien aikana, korvattai-          veystarkastukseen, kutsuntatilaisuuteen sekä
28314: siin.                                               sotilaspiirin esikunnan määräämään tarkastuk-
28315:    Tapaturmavakuutuslain (608/ 48) mukaisten        seen taikka varusmiespalvelusta tai sotilas-
28316: ansionmenetyskorvausten perusteena käytetään        virkaan valmistavaa koetta edeltävään valinta-
28317: korvauksensaajan vuosityöansiota. Vammais-          tai pääsykokeeseen taikka testiin osallistuvien
28318: ten ikärakenteen ja elämäntilanteen johdosta ei     henkilöiden tapaturmien johdosta. Tämä mer-
28319: järjestelmä ilman muuta sovellu varusmiehen         kitsisi laajennusta voimassa olevaan sotilas-
28320: elämäntilanteeseen. Tämä tulee ottaa huo-           vammalain mukaiseen korvausturvaan verrat-
28321: mioon vuosityöansion määräytymisessä.               tuna.
28322:                                                        Sotilastapaturmalain soveltamisalan pnnm
28323:                                                     kuuluvalle henkilölle korvattaisiin sotilastapa-
28324: 1.2. Keinot                                         turmina palveluspaikalla tai siihen kuuluvalla
28325:                                                     alueella taikka palveluksen edellyttämällä mat-
28326: 1.2 .1. Sotilastapaturmat                           kalla sattunut tapaturma, joka on aiheuttanut
28327:                                                     vamman tai sairauden. Korvattaviksi tulisivat
28328:   Voimassa olevassa lainsäädännössä ei ole          myös palveluspaikalla tai siihen kuuluvalla alu-
28329: säännöksiä, jotka riittävän kattavasti takaisi-     eella vapaa-aikana sattuvat vahingoittumiset.
28330: vat korvausturvan nykyisin sotilasvammalain            Varusmiesten vapaa-aika ja lomat ovat olen-
28331: soveltamisalan piiriin kuuluvalle henkilöryh-       naisesti lisääntyneet. Tämä aiheuttaa erityistar-
28332:                                        1990 vp. -      HE n:o 98                                       5
28333: 
28334: peen säännellä myös vapaa-aikana ja tavan-             koterveystarkastuksessa, kutsuntatilaisuudessa
28335: omaisilla lomilla sattuvia vahingoittumisia soti-      tai vastaavassa. Perusteena näiden korvaami-
28336: lastapaturmalaissa. Lomien saattaminen tapa-           seen on velvollisuus saapua tarkastukseen ja
28337: turmakorvauksen piiriin on perusteltua myös            kutsuntaan.
28338: siksi, että varusmiehen mahdollisuudet kustan-             Sotilastapaturmana korvattaisiin myös muun
28339: taa itselleen yksityistapaturmasuoja ovat palve-       kuin sotilastapaturman aiheuttaman vamman
28340: luksen aikana rajoitetut. Tapaturmasuojaa eh-          tai sairauden olennainen paheneminen, jos pa-
28341: dotetaan laajennettavaksi nykyisestä näiltä            heneminen on todennäköisesti aiheutunut soti-
28342: osin.                                                  lastapaturmasta. Korvausta maksettaisiin täl-
28343:     Varusmiehillä on oikeus henkilökohtaiseen          löin vamman tai sairauden pahenemisen ajalta.
28344: lomaan, joka myönnetään ilman erikseen esi-                Jos vamma tai sairaus on toisen henkilön
28345: tettävää syytä. Palvelusaikanaan erityisesti           tahallaan aiheuttama, mutta se on tapahtunut
28346: kunnostautuneelle varusmiehelle voidaan antaa          vahingoittuneen tai sairastuneen sotilastoimen
28347: myös kuntoisuuslomaa. Lisäksi voidaan myön-            vuoksi tai hänen suorittaessaan saamaansa teh-
28348: tää tietyin edellytyksin henkilökohtaista syylo-·      tävää, korvattaisiin tällaiset vahingoittumiset
28349: maa. Varusmiesten vapaa-ajan ja henkilökoh-            ja sairastumiset henkilön palvelusasemasta joh-
28350: taisen loman ja mahdollisen kuntoisuusloman            tuvina sotilastapaturmina. Tämä vastaa tapa-
28351: toisistaan erottaminen olisi vaikeaa ja tulisi         turmavakuutuslaissa noudatettavaa korvaus-
28352: todennäköisesti aiheuttamaan korvauskäytän-            käytäntöä. Esityksessä ei ole ehdotettu muutet-
28353: nössä epätyydyttäviä ratkaisuja. Tämän joh-            tavaksi vallitsevaa käytäntöä suhtautumisessa
28354: dosta ehdotetaan, että varusmiehille vapaa-            omaan myötävaikutukseen palveluksessa saa-
28355: aikana ja henkilökohtaisilla lomilla sekä kun-         dun vamman tai sairauden johdosta korvausta
28356: toisuuslomilla sattuvat vahingoittumiset kor-          myönnettäessä.
28357: vattaisiin sotilastapaturmalain nojalla. Koska             Palvelussairaudella tarkoitettaisiin ammatti-
28358: henkilökohtaista syylomaa myönnetään pakot-            tautia taikka muuta sellaista sairautta, joka
28359: tavista henkilökohtaisista syistä opiskelun, ta-       todennäköisesti olisi palveluksesta aiheutunut
28360: loudellisten tai sosiaalisten syiden perusteella       taikka todennäköisesti palveluksen olennaisesti
28361: pitkäksikin aikaa, ei tällaisilla pitkillä, selvästi   pahentama sairaus tai vamma.
28362: tiettyä tarkoitusta varten myönnetyillä palve-             Ammattitautilaissa (1343/88) ja -asetuksessa
28363: lukseen kuulumattomilla lomilla sattuvien va-          (1347 /88) toteutettu ammattitaudin määrittely
28364: hingoittumisten korvaamista pidetä perusteltu-         ehdotetaan otettavaksi käyttöön myös sotilas-
28365: na.                                                    tapaturmalain palvelussairauden määrittelyssä.
28366:     Vapaa-aikana ja tavanomaisilla lomilla sat-        Palveluksen erityispiirteet otettaisiin kuitenkin
28367:  tuvien vahingoittumisten korvaaminen merkit-          huomioon korvattavuudessa. Näin ollen palve-
28368:  sisi selvää periaatteellista laajennusta nykyiseen    lussairauden käsite olisi ammattitaudin käsitet-
28369:  sotilasvammalakiin verrattuna. Korvattaviksi          tä laajempi. Myös muut palveluksen todennä-
28370: tulevien vapaa-ajalla ja lomalla tapahtuvien           köisesti aiheuttamat sairaudet tai sen olennai-
28371: vahingoittumisten määrän arvioiminen on vai-           sesti pahentamat sairaudet ja vammat korvat-
28372:  keata. Vakavimmat vammat, jotka johtavat              taisiin, koska on todennäköistä, että vain am-
28373:  pidempiaikaiseen työkyvyttömyyteen, yleensä           mattitauteina kaikki palvelukseen liittyvät sai-
28374:  sattuvat lomamatkoilla. Liikennevahingot ovat         raudet ja vammat eivät tulisi korvattaviksi.
28375:  merkittävin yksittäinen vahinkoryhmä. Liiken-         Palvelussairauksien syntymiseen vaikuttavat ne
28376:  nevahingoissa korvaus suoritettaisiin sotilas-        erikoiset olosuhteet, joissa palvelusta suorite-
28377:  tapaturmalain mukaan, mutta maksetut kor-             taan. Erityisillä olosuhteilla tarkoitetaan kaik-
28378:  vaukset perittäisiin siltä vakuutuslaitokselta,       kia niitä erityispiirteitä, jotka palveluksen suo-
28379:  jossa ajoneuvo on vakuutettu.                         rittamisessa ilmenevät ja jotka merkitsevät sel-
28380:     Voimassa olevaan sotilasvammalakiin mer-           viä eroja tavanomaiseen elämiseen ja päivittäi-
28381:  kitsisi laajennusta myös ehdotus, jonka mu-           seen työntekoon. Esimerkkeinä voidaan maini-
28382:  kaan muustakin kuin palveluksesta aiheutuneet         ta palveluspaikalla tapahtuva ympärivuorokau-
28383:  tapaturmaisesti saadut vammat ja sairaudet            tinen oleskeleminen, palvelukseen olennaisesti
28384:  korvattaisiin asevelvollisille sotilastapaturmina,    liittyvä yhteismajoitus, harjoitusten ja toimin-
28385:  jos vahingoittuminen on sattunut ennen varsi-         nan tapahtuminen maasto-olosuhteissa ulkoil-
28386:  naisen palveluksen alkamista asevelvollisuuden        massa erilaisissa vaihtelevissa sääoloissa, palve-
28387:  suorittamiseen liittyvässä lakisääteisessä ennak-     lukseen usein liittyvä huomattava fyysinen rasi-
28388: 6                                    1990 vp. -     HE n:o 98
28389: 
28390: tus ja nopeasti tapahtuvat siirtymiset paikasta        Myös tapaturmaeläkettä suoritettaisiin paa-
28391: toiseen.                                            sääntöisesti vasta palveluksen päättymisen jäl-
28392:    Myös muun kuin sotilastapaturmaksi tai pal-      keen. Tapaturmaeläkkeen suorittaminen vahin-
28393: velussairaudeksi katsottavan vamman tai sai-        goittuneelle tai sairastuneelle tulisi kysymyk-
28394: rauden olennainen paheneminen korvattaisiin,        seen silloin, kun vamma tai sairaus ei ole
28395: jos paheneminen palveluksessa on todennäköi-        parantunut sinä aikana, jona päivärahaa lain
28396: sesti aiheutunut palvelukseen liittyvistä olosuh-   mukaan on voitu suorittaa tai kun päivärahan
28397: teista. Palvelussairauksina korvattaviksi tule-     maksaminen muuten on päättynyt sekä silloin,
28398: vat sairaudet korvattaisiin vakuutuslääketie-       kun päivärahaa ei ole lainkaan maksettu. Ta-
28399: teessä noudatettavien periaatteiden mukaisina,      paturmaeläkkeen myöntämisen edellytyksenä
28400: eikä korvauskäytäntöä olisi tarkoitus nykyises-     olisi, että vahingoittuneen tai sairastuneen työ-
28401: tä muuttaa muuta kuin siltä osin, mitä lainsää-     kyvyn voidaan korvattavan vamman tai sairau-
28402: dännön muuttaminen sinänsä aiheuttaa. Lisä-         den johdosta arvioida alentuneen tapaturmava-
28403: vammoja tai -sairauksia, jotka ilmenevät sai-       kuutuslaissa tarkoitetulla tavalla.
28404: rauden tai vamman vaikutuksesta, ei nykyises-          Haittarahalla on tarkoitus korvata niitä vai-
28405: tä poiketen enää korvattaisi, vaikka ne ilmei-      keuksia, jotka sotilastapaturman tai palvelus-
28406: sesti liittyisivätkin korvatun sairauden synnyt-    sairauden seurauksena syntyneestä vammasta
28407: tämään poikkeukselliseen alttiuteen tai taipu-      tai sairaudesta voi vahingoittuneelle tai sairas-
28408: mukseen.                                            tuneelle aiheutua muussa kuin ansiotoiminnas-
28409:    Palvelussairaudeksi tai sen seuraukseksi kat-    sa, kuten perhe-elämässä, virkistys- ja harras-
28410: sottaisiin myös sellainen sairaus sekä pahene-      tustoiminnassa tai osallistumisessa yhteiskunta-
28411: ruistapauksessa myös vamma, joka ilmenee            elämään. Haittarahan määräämisessä käytettä-
28412: vasta myöhemmin palvelussuhteen päättymisen         vä haittaluokitus soveltuisi myös sotilastapa-
28413: jälkeen, jos sitä todennäköisesti voidaan pitää     turmalaissa tarkoitettuihin palvelussairauksiin.
28414: korvattavana ammattitautina tai muuten palve-          Tapaturmavakuutuslain ja samalla sotilas-
28415: luksen aiheuttamana.                                tapaturmalain mukaisen päivärahan, tapatur-
28416:                                                     maeläkkeen ja perhe-eläkkeen tarkoituksena
28417:                                                     on korvata tapaturman tai ammattitaudin ai-
28418: 1.2.2. Korvaukset                                   heuttamaa ansionmenetystä. Ansionmenetys
28419:                                                     määräytyy vuosityöansion perusteella. Tapa-
28420:    Korvauksen hakemisesta, korvausvelvolli-         turmavakuutuslain mukaan vuosityöansiona
28421: suudesta, korvauksesta, korvausasioiden käsit-      pidetään työntekijän saamaa työansiota, jonka
28422: telystä, korvauksensaajan puhevallan käyttä-        hän tapaturman sattuessa olisi vuoden pituisen
28423: misestä, osallistumisesta tapaturmalautakun-        ajanjakson kuluessa todennäköisesti saanut.
28424: nan toiminnasta aiheutuviin kustannuksiin,          Tapaturmavakuutuslaissa on säädetty myös
28425: muutoksenhausta, takautumisoikeudesta ja tie-       muun muassa ne tapaukset, joissa työntekijän
28426: tojen antamisvelvollisuudesta olisi soveltuvia      vuosityöansiota ei voida luotettavasti selvittää,
28427: osin voimassa, mitä tapaturmavakuutuslaissa,        jolloin arviointi täytyy tehdä muilla perusteilla,
28428: ammattitautilaissa ja tapaturmakorvausta saa-       ottaen huomioon muun muassa työntekijän
28429: vien invaliidihuollosta annetussa laissa (592/      työkyky ja ammattitaito. Koska sotilastapatur-
28430: 63) on säädetty. Korvauksena suoritettaisiin        malain mukaan korvaukseen oikeutetuista suu-
28431: muun muassa päivärahaa, tapaturmaeläkettä,          ri osa olisi opiskelijoita, tulisivat heihin sovel-
28432: haittarahaa, perhe-eläkettä ja korvattaisiin        lettaviksi tapaturmavakuutuksessa opiskelijoi-
28433: kuntoutuksesta aiheutuneet kustannukset.            den vuosityöansioiden määräämisessä nouda-
28434:    Päivärahaa suoritettaisiin pääsääntöisesti       tettavat periaatteet.
28435: vasta palveluksen päättymisen jälkeen jokaisel-        Jos työntekijän vuosityöansio alittaa tapa-
28436: ta päivältä, kunnes vamma tai sairaus on            turmavakuutuslain 16 § :n 6 momentissa sääde-
28437: parantunut, kuitenkin enintään yhden vuoden         tyn vuosityöansion vähimmäismäärän, käyte-
28438: ajan sotilastapaturman sattumispäivästä tai         tään korvauksen perusteena vuosityöansion vä-
28439: palvelussairauden ilmeneruispäivästä lukien tä-     himmäismäärää. Taustalla on ajattelu, että
28440: tä päivää lukuun ottamatta. Päivärahan suorit-      tietty vähimmäistoimeentulo voidaan taata sil-
28441: tamisen edellytyksenä olisi, että työkyky on        loinkin, kun ansiotulot ovat vuosityöansion
28442: alentunut tapaturmavakuutuslaissa tarkoitetul-      vähimmäismäärää pienemmät. Erityisesti nuor-
28443: la tavalla.                                         ten asevelvollisuutta suorittavien henkilöiden
28444:                                       1990 vp. -     HE n:o 98                                      7
28445: 
28446: kohdalla on keskeistä heidän vuosityöansionsa           Terveydenhuollon järjestämisestä puolustus-
28447: määrittely. Tapaturmavakuutuslain työnteki-          voimissa annetun lain (322/87) mukaan sen
28448: jää koskevat säännökset, jotka rakentuvat            piiriin kuuluvat henkilöt ovat palvelusaikanaan
28449: työnantajan ilmoittamaan työpaikkaan, eivät          puolustusvoimien terveydenhuollon vastuulla.
28450: sellaisenaan sovellu sotilastapaturmalain piiriin    Myös lääkinnällinen kuntoutus, jota järjeste-
28451: kuuluviin tilanteisiin.                              tään palvelusaikana, on järjestetty mainitun
28452:    Varusmiespalveluksen suorittaminen tapah-         lain nojalla. Ammatillisen kuntoutuksen aloit-
28453: tuu nykyisin aikaisempaa nuorempana. Huo-            tamiseen ei yleensä ole tarvetta palvelusaikana
28454: mattava osa palvelukseen tulevista nuorista on       palvelusajan lyhyyden vuoksi.
28455: keskiasteen koulutuksen tai lukion päättäneitä,         Voimassa olevassa sotilasvammalaissa on
28456: vailla ammattia tai opiskelupaikkaa tai ilman        ammatillinen kuntootus kokonaan sääntele-
28457: työpaikkaa olevia taikka vain tilapäistyössä         mättä. Nuorten henkilöiden kuntouttamismah-
28458: olleita. Näin ollen heidän ammatinvalintaa           dollisuudet on todettu hyviksi ja tällöin on
28459: koskevat suunnitelmansa ja mahdollisuutensa          todennäköistä, että suurin osa heistä pystyy
28460: päästä opiskelemaan eivät useinkaan ole selvil-      palaamaan tai siirtymään kuntoutuksen jäl-
28461: lä. Vuosityöansion arvioiminen jouduttaisiin         keen normaaliin työelämään. Ammatillisen
28462: näissä tapauksissa perustamaan vain oletta-          kuntoutuksen järjestämisessä juuri nuorten
28463: muksiin, ja arvioiminen käy sitä vaikeammak-         korvauksensaajien erityistarpeet tulisi ottaa
28464: si, mitä nuorempi henkilö on kysymyksessä.           huomioon.
28465:    Nuorten asevelvollisten kohtuulliselle kor-          Tapaturmavakuutuslainsäädännössä kuntou-
28466: vaustasolle johtavan vähimmäisvuosityöansion         tus on järjestetty nykyajan vaatimuksia vastaa-
28467: määräämisperusteen löytäminen on heidän              vaksi. Ehdotettu uudistus merkitsisi sotilas-
28468: merkittävimpiä erityistarpeitaan. Tämä edellyt-      tapaturmalain soveltamisalaan kuuluvien hen-
28469: tää, että sotilastapaturmalaissa otettaisiin tapa-   kilöiden pääsemistä ammatillisen kuntoutuksen
28470: turmavakuutuslaista poikkeava periaate käyt-         piiriin sen jälkeen, kun palvelus on päättynyt.
28471: töön. Nuoren asevelvollisen kohdalla olisi tur-         Palveluksen päättymisen jälkeen vahingoit-
28472: vattava nykyisen lain tapaan riittävä vähim-         tuneella tai sairastuneelia olisi oikeus tapatur-
28473: mäiskorvaustaso erityisesti tapaturmaeläke- ja       makorvausta saavien invaliidihuollosta anne-
28474: perhe-eläketapauksissa. Tämä ehdotetaan to-          tussa laissa tarkoitettuun kuntoutukseen. Kun-
28475: teutettavaksi ottamalla näissä tapauksissa vä-       tootus olisi osa sotilastapaturman tai palvelus-
28476: himmäisvuosityöansion määräämisen perus-             sairauden korvausta. Sen tarpeen tulisi olla
28477: teeksi keskimääräinen ansiotaso työssä käyvillä      syysuhteessa korvattavaan sotilastapaturmaan
28478: suomalaisilla.                                       tai palvelussairauteen.
28479:    Keskimääräiseksi ansiotasaksi on arvioitu            Kuntoutustoimenpiteinä tulisivat kysymyk-
28480: vuonna 1989 noin 70 000 markkaa. Tapatur-            seen tarpeellisiksi katsottavat tutkimukset,
28481: mavakuutuslain 16 §:n 6 momentissa tarkoitet-        kuntouttamishoito työ- ja toimintakyvyn edis-
28482: tu vuosityöansion vähimmäismäärä, johon teh-         tämiseksi tai säilyttämiseksi, ammattikoulutus
28483: dään vuosittain TEL-indeksin mukainen tarkis-        yleisissä ammattioppilaitoksissa tai kursseilla
28484: tus, on 35 300 markkaa vuonna 1989. Tämä             tai erityisissä vammaisten ammattioppilaitok-
28485: kerrottuna kahdella vastaisi likimäärin keski-       sissa. Muita kuntootustoimenpiteitä olisivat
28486: määräistä ansiotasoa. Kaksinkertainen vähim-         työhönvalmennus entisessä tai uudessa työpai-
28487: mäisvuosityöansio tulisi sovellettavaksi vain        kassa tai työklinikassa, laina tai avustus työvä-
28488: niissä tapauksissa, joissa tapaturma- tai perhe-     lineiden ja koneiden hankkimista tai oman
28489: eläkettä tulee suoritettavaksi eikä henkilön         yrityksen perustamista varten sekä tuki työhön
28490: vuosityöansiota tapaturmavakuutuslain sään-          sijoittumiselle joko entiseen työpaikkaan tai
28491: nösten mukaan laskettuna olisi pidettävä tätä        uuteen työhön.
28492: suurempana. Menettely vuosityöansion arvioi-            Kuntootusajan toimeentulon turvaamista
28493: miseksi ei näin ollen eroaisi siitä, mitä tapatur-   varten maksettaisiin vakuutuksesta täysimää-
28494: mavakuutuksessa tällä hetkellä noudatetaan,          räinen päiväraha tai tapaturmaeläke. Lisäksi
28495: mutta se varmistaisi riittävän vähimmäiskor-         korvattaisiin tarvittaessa vahingoittuneen vält-
28496: vaustason. Näitä lukumäärältään vähäisiä ta-         tämättömät elatusmenot. Kuntoutusasiassaan
28497:  pauksia lukuun ottamatta sovellettaisiin tapa-      vahingoittuneella olisi oikeus valittaa vakuu-
28498: turmavakuutuslaissa yleisesti noudatettavia          LUSlaitoksen päätöksestä, kuten tapaturmava-
28499: vuosityöansion määräämisperusteita.                  kuutusasioissa yleensäkin.
28500: 8                                   1990 vp. -     HE n:o 98
28501: 
28502:    Sotilasvammalain nojalla suoritettavat kor-     jalta, ei nykyinen verovapauteen perustuva ti-
28503: vaukset eivät ole veronalaista tuloa. Ansionme-    lanne ole tarkoituksenmukainen. Yhtenäiseen
28504: netyskorvaukset eivät nykylainsäädännössä          korvausjärjestelmään siirtyminen edellä mai-
28505: yleensä ole verosta vapaita. Yhdenmukaisesti       nittujen henkilöiden osalta on tarpeellista.
28506: tapaturmavakuutuslain korvausten kanssa eh-
28507: dotetaan, että sotilastapaturmalain nojalla suo-
28508: ritettavat ansionmenetyskorvaukset olisivat ve-    1.2.3. Taisteluvälineiden siviilihenkilöille
28509: ronalaista tuloa.                                         aiheuttamat tapaturmat
28510:    Työntekijäin eläkelaissa (395/61), kansan-
28511: eläkelaissa (347 156) ja liikennevakuutuslaissa       Sotilasvammalain mukaan suoritetaan kor-
28512: (279/59) on säännökset tapaturmavakuutuslain       vausta Suomen kansalaisen tapaturmaisesti
28513: mukaisten etuuksien huomioon ottamisesta           saamasta ruumiinvammasta, jos se on aiheutu-
28514: määrättäessä sanotuissa laeissa säädettyjä         nut puolustusvoimille kuuluvista taisteluväli-
28515: etuuksia. Lakisääteinen tapaturmavakuutus on       neistä. Tällaisista välineistä aiheutuneiden
28516: ensisijainen korvausjärjestelmä, jota muut so-     vammojen korvaaminen ei edellytä, että joku
28517: siaalivakuutusjärjestelmät täydentävät. Koska      henkilö olisi huolimattomuudellaan aiheutta-
28518: sotilastapaturmalaki kytkeytyy tapaturmava-        nut vahingon. Kuitenkin korvaus tämäntyyppi-
28519: kuutuslakiin, ehdotetaan, että ensisijaisuuden     sistä vahingoista määräytyy normaalisti vahin-
28520: suhteen noudatettaisiin samoja periaatteita        gonkorvausoikeudellisin perustein. Tämän joh-
28521: kuin tapaturmavakuutuslaissa. Näin ollen soti-     dosta ehdotetaan säädettäväksi sotilastapatur-
28522: lastapaturmalain mukaiset korvaukset olisivat      malain säätämisen yhteydessä vahingonkor-
28523: etuuksien yhteensovitustapauksissa ensisijaisia.   vauslakiin (412174) kytkeytyvä erillislaki, jossa
28524:    Sotilasvammalaki jäisi muuttumattomana          valtiolle asetettaisiin tuottamuksesta riippuma-
28525: voimaan, koska niiden henkilöiden korvaustur-      ton vastuu puolustusvoimille kuuluvien taiste-
28526: va, joiden vamma tai sairaus on ilmennyt           luvälineiden aiheuttamasta ruumiinvammasta.
28527: ennen ehdotetun uuden lain voimaantuloa, jär-      Näiden tapausten siirtäminen tapaturmavakuu-
28528: jestettäisiin edelleen sotilasvammalain nojalla.   tusjärjestelmään ei ole korvauksen määräämi-
28529:    Suomen osallistumisesta Yhdistyneiden Kan-      seen nähden perusteltua, koska käytännössä
28530: sakuntien rauhanturvaamistoimintaan annet-         näissä tapauksissa vahingon kärsinyt on usein
28531: tua lakia ehdotetaan muutettavaksi niin, että      lapsi ja tapaturmavakuutuslainsäädäntö taas
28532: nykyisin sotilasvammalaissa ja laissa Suomen       koskee työssä olevia henkilöitä.
28533: osallistumisesta Yhdistyneiden Kansakuntien           Oikeus saada korvausta olisi niillä henkilöil-
28534: rauhanturvaamistoimintaan säänneltyjen hen-        lä, jotka eivät saa korvausta sotilastapaturma-
28535: kilöryhmien oikeus korvaukseen vamman ja           lain mukaan tai joiden korvaus ei määräydy
28536: sairauden johdosta sekä korvaukset järjestet-      valtion virkamiesten tapaturmakorvauksesta
28537: täisiin uudelle pohjalle. Muutos koskisi Suo-      annetun lain tai tapaturmavakuutuslain mu-
28538: men osallistumisesta Yhdistyneiden Kansakun-       kaan. Korvausoikeuden syntyminen edellyttäisi
28539: tien rauhanturvaamistoimintaan annetun lain        ruumiinvammaa, kuten nykyinen sotilas-
28540: 2 §:ssä tarkoitettuun rauhanturvaamisorgani-       vammalakikin.
28541: saatioon kuuluvia henkilöitä ja mainitun lain         Korvausta määrättäessä noudatettaisiin so-
28542: 5 §:ssä tarkoitetussa koulutuksessa olevia sekä    veltuvin osin vahingonkorvauslain säännöksiä.
28543: sellaisia puolustusvoimien palveluksessa olevia
28544: henkilöitä, joilla ei ole oikeutta saada valtion
28545: virkamiesten tapaturmakorvauksesta annetun         2. Nykyinen tilanne ja asian val-
28546: lain tai tapaturmavakuutuslain mukaista kor-          mistelu
28547: vausta vamman tai sairauden johdosta.
28548:    Nykyisin näiden henkilöiden korvaukset          2.1. Nykyinen tilanne
28549: määräytyvät joko sotilasvammalain tai tapa-
28550: turmavakuutuslain mukaan siitä riippuen,              Sotilasvammalain mukaan suoritetaan kor-
28551: kumpi on korvauksensaajalle edullisempaa.          vausta palveluksessa aiheutuneen ruumiinvam-
28552: Korvaukset ovat verovapaat siinäkin tapauk-        man tai sairauden johdosta asevelvolliselle,
28553: sessa, että ne on määrätty tapaturmavakuutus-      puolustuslaitoksen palveluksessa olevalle hen-
28554: lain mukaan. Kun tapaturmavakuutuksessa            kilölle, jonka oikeudesta saada ruumiinvam-
28555: etuudet on mitoitettu niiden verollisuuden poh-    man johdosta korvausta ei säädetä valtion
28556:                                        1990 vp. -     HE n:o 98                                      9
28557: 
28558: viran- ja toimenhaltijain tapaturmakorvaukses-        ovat sekä valtion verotuksessa että kunnallisve-
28559: ta annetussa laissa eikä tapaturmavakuutuslais-       rotuksessa saajansa verovapaata tuloa.
28560: sa, ja puolustuslaitoksen työssä olevalle työvel-        Sairaanhoitokorvauksina korvataan lääkärin
28561: volliselle. Kysymykseen tulevat varusmiespal-         antama tai määräämä tarpeellinen hoito, lää-
28562: velusta suorittavat henkilöt ja kertausharjoi-        kärin määräämät lääkkeet sekä puhdistus- ja
28563: tuksissa olevat reserviläiset sekä siviilipalvelus-   sidostarvikkeet. Lisäksi korvataan muun muas-
28564: ta suorittavat henkilöt, kadetit, soitto-oppilaat     sa apuvälineet, asuntoon kuuluvat välineet ja
28565: sekä toimiupseerioppilaat ensimmäisen vuosi-          laitteet sekä asunnon muutostyöt sekä kerran
28566: kurssin aikana. Lain soveltamisalan ulkopuo-          vuodessa tapahtuva lääkärintarkastus yleisen
28567: lelle jää puolustusvoimien palkattu henkilö-          terveydentilan selvittämiseksi sekä erikoistutki-
28568: kunta.                                                mus. Lisäksi sairaanhoitokorvauksena korva-
28569:     Suomen osallistumisesta Yhdistyneiden Kan-        taan lääkinnällinen kuntoutus.
28570: sakuntien rauhanturvaamistoimintaan annetun              Ammatillisen työkyvyttömyyden korvaus
28571: lain mukaan rauhanturvaamisorganisaation              suoritetaan päivärahana. Päivärahaa annetaan
28572: kokoonpanoihin kuuluvan ja koulutuksessa              siihen saakka, kunnes vamma tai sairaus on
28573: olevan oikeus korvaukseen ratkaistaan ja kor-         parantunut tai ryhdytään suorittamaan elin-
28574: vaukset suoritetaan sotilasvammalain mukaan.          korkoa, kuitenkin enintään siihen asti, kun
28575: Korvaus on kuitenkin suoritettava sen mu-             vamman syntymisestä tai sairauden ilmaantu-
28576: kaan, mitä tapaturmavakuutuslaissa sääde-             misesta on kulunut yksi vuosi. Sotilasvamma-
28577: tään, jos niin määräytyvä korvaus on suurempi         lain elinkoron tarkoituksena on vammasta tai
28578: kuin sotilasvammalain mukainen korvaus.               sairaudesta aiheutuvan yleisen haitan korvaa-
28579:                                                       minen. Elinkoron suuruus vahvistetaan korvat-
28580:     Myös muu kuin edellä mainittuihin henkilö-
28581:                                                       tavan vamman tai sairauden vakuutuslääketie-
28582: ryhmiin kuuluva Suomen kansalainen, joka on
28583:                                                       teellisesti arvioitavan haitta-asteen osoittamak-
28584: saanut ruumiinvamman puolustusvoimille kuu-
28585:                                                       si osaksi elinkoron laissa mainitusta täydestä
28586: luvista taisteluvälineistä, jotka eivät ole oikeu-
28587:                                                       määrästä.
28588: dettomasti olleet muun kuin puolustusvoimien
28589:                                                          Päiväraha ja elinkorko maksetaan sille, jon-
28590: hallussa, on oikeutettu sotilasvammalain mu-
28591:                                                       ka elätettävänä on aviovaimo ja laissa tarkoi-
28592:  kaiseen korvaukseen. Korvausta suoritetaan
28593:                                                       tettuja 17 vuotta nuorempia lapsia. Lisäksi
28594: palvelusvammoista, puolustusvoimille kuulu-
28595:                                                       voidaan elinkoron lisäysosina suorittaa avutto-
28596:  vista taisteluvälineistä aiheutuneista ruumiin-
28597:                                                       muus- ja haittalisää, vaatelisää, moottoriajo-
28598: vammoista, palvelussairauksista, seuraus- ja
28599:                                                       neuvolisää ja opaskoiralisää.
28600:  liitynnäisvammoista ja sairauksista, kuoleman-
28601:                                                          Toimeentulon tukikorvauksena voidaan
28602: tapauksista sekä katoamistapauksista.
28603:                                                       myöntää tietyin edellytyksin sairausapulisää ja
28604:     Palvelussairauksista oikeuttaa korvaukseen        korotettua sairausapulisää. Korotettua sairaus-
28605:  sairaus, jos palvelukseen liittyneiden erikoisten    apulisää voidaan myöntää korvauksen saajalle
28606:  olosuhteiden todennäköisillä syillä voidaan          silloin kun hänen toimeentulonsa on korvauk-
28607:  katsoa aiheuttaneen sen tai olennaisesti vaikut-     seen oikeutettujen sairauksien ja vammojen
28608:  taneen sen ilmaantumiseen tai pahentumiseen.         hoitotoimenpiteistä johtuvien kustannusten ta-
28609:  Jos korvatun vamman tai sairauden vaikutuk-          kia tai muusta erityisestä syystä vaikeutunut.
28610:  sesta ilmaantuu lisävamma tai -sairaus, voi-         Tällöin otetaan huomioon myös omaisten ai-
28611:  daan se katsoa korvattavaksi, jos sillä voidaan      heuttamat kustannukset. Korotettua sairaus-
28612:  todeta olevan syysuhde perusvammaan tai sai-         apulisää annetaan vaikeasti vammaiselle, jonka
28613:  rauteen. Liitynnäisvamma tai -sairaus korva-         selviytyminen kotihoidossa edellyttää sellaisia
28614:  taan kokonaan tai osaksi sen mukaan, miten           hoito-, apu-, kuljetus- tai muita vastaavia jär-
28615:  olennaisena korvatun perusvaruman tai sairau-        jestelyjä, joista aiheutuu jatkuvasti huomatta-
28616:  den vaikutusta liitynnäiseen vammaan tai sai-        via toimeentuloa vaikeuttavia kustannuksia.
28617:  rauteen on pidettävä.                                Täydennyskorko on toimeentulon tueksi tar-
28618:      Korvauksena annetaan vahingoittuneelle tai       koitettu korvaus, jos korvauksen saajan tulot
28619:  sairastuneelle sairaanhoitoa, päivärahaa ja          alittavat erikseen vahvistetun kohtuullisena pi-
28620:  elinkorkoa sekä niiden lisäysosia ja täydennys-      detyn tulotason, eikä tulojen vähäisyys tai
28621:  korkoa, hänen omaisilleen huoltoeläkettä ja          puute ole tilapäistä.
28622:  lisähuoltoeläkettä sekä kuolinpesälle hautausa-         Kuoleman johdosta suoritetaan hautausapua
28623:  pua. Sotilasvammalain mukaiset korvaukset            omaisille, ja eräissä tapauksissa heihin verrat-
28624:  2   3004!4M
28625: 10                                    1990 vp. -    HE n:o 98
28626: 
28627: taville henkilöille suoritetaan tai voidaan         huonettavien omaistensa vakuutusturva vapaa-
28628: myöntää huoltoeläkettä. Huoltoeläke voidaan         ehtoisilla vakuutuksilla.
28629: suorittaa täysimääräisenä tai osittaisena. Vas-        Muun muassa puolustusministeriö, pääesi-
28630: taavasti kuin täydennyskorkoa voidaan myön-         kunta, vakuutusoikeus ja Sotainvalidien Vel-
28631: tää myös lisähuoltoeläkettä leskelle, jonka toi-    jesliitto yhtyvät toimikunnan enemmistön mie-
28632: meentulo on vaikeutunut.                            lipiteeseen, jonka mukaan nuorten asevelvollis-
28633:    Sotilasvammalaissa tarkoitetut korvausasiat      ten korvausturva laajennettaisiin koskemaan
28634: käsittelee tapaturmavirasto. Tapaturmaviras-        myös säännönmukaisella vapaa-ajalla ja tavan-
28635: ton antamaan päätökseen voi hakea muutosta          omaisilla lomilla sattuvat vahingoittumiset ja
28636: vakuutusoikeuteen tehtävällä valituksella. Va-      ehdotukseen vähimmäisvuosityöansion mää-
28637: kuutusoikeuden päätöksestä voi valittaa sil-        räämisestä.
28638: loin, kun kysymys on oikeudesta korvaukseen,           Oikeusministeriöllä ei ollut huomauttamista
28639: korkeimpaan oikeuteen.                              ehdotuksen suhteen.
28640:                                                        Ehdotus sotilastapaturmalaiksi perustuu
28641:                                                     pääosiltaan toimikunnan ehdotukseen.
28642: 2.2. Valmisteluvaiheet ja -aineisto
28643: 
28644:    Sosiaali- ja terveysministeriön asettama soti-   3. Esityksen organisatoriset ja
28645: lastapaturmien korvaustoimikunta ehdotti mie-          henki 1östövaik utu kset
28646: tinnössään (1989: 12) sotilastapaturmakorvaus-
28647: järjestelmän uudistamista.                             Sotilastapaturmalain        täytäntöönpanosta
28648:    Toimikunnan ehdotus ei ollut yksimielinen.       huolehtisi tapaturmavirasto. Tapaturmavirasto
28649: Toimikunta oli kuitenkin yksimielinen siitä         on perinteisesti käsitellyt asevelvollisten ja vas-
28650: periaatteesta, että sotilasvammalaki korvattai-     taavien sotilastapaturmalaissa tarkoitettujen
28651: siin sotilastapaturmalailla. Erimielisyydet kos-    henkilöryhmien korvausasioita. Korvaustapah-
28652: kivat esitetyn järjestelmän yksityiskohtia.         tumina olevien sotilastapaturmien ja erityisesti
28653:    Ehdotuksista käytiin laajahko lausuntokier-      palvelussairauden käsitteiden huomattava yh-
28654: ros. Toimikunnan mietinnöstä pyydettiin lau-        denmukaisuus sotilasvammalain mukaan kor-
28655: sunnot seuraavilta: puolustusministeriö, oi-        vattavien palvelusvammojen ja -sairauksien
28656: keusministeriö, valtiovarainministeriö, pääesi-     kanssa puoltaa tapaturmavirastoa sotilastapa-
28657: kunta, tapaturmavirasto, korkein oikeus, va-        turmakorvauksia käsitteleväksi laitokseksi. Tä-
28658: kuutusoikeus, valtiokonttori, kansaneläke-          män johdosta ehdotetaan, että tehtävää hoitai-
28659: laitos, eläketurvakeskus, Vakuutusalan Kun-         si tapaturmavirasto.
28660: touttamiskeskus, Sotainvalidien Veljesliitto,          Sotilastapaturmalaissa tarkoitettu muutok-
28661: Tapaturmavakuutuslaitosten Liitto, Työelä-          senhakujärjestelmä olisi sama kuin työntekijöi-
28662: kelaitosten Liitto, Suomen Varusmiesliitto,         den tapaturmavakuutuksessa. Ensimmäiseksi
28663: Maatalousyrittäjien eläkelaitos, Liikenneva-        muutoksenhakuasteeksi tulisi tapaturmalauta-
28664: kuutusyhdistys ja tapaturmalautakunta.              kunta. Uudistuksen toteuttaminen ei vaatisi
28665:    Lausunnonantajat olivat toimikunnan kans-        erityisj ärj estelyj ä tapaturmalautakunnan ko-
28666: sa samaa mieltä, että ehdotuksessa mainittujen      koonpanossa. Vakuutusoikeudesta tulisi toinen
28667: henkilöryhmien korvausturvan järjestäminen          muutoksenhakuaste. Eräissä asioissa vakuutus-
28668: palveluksessa sattuneen kuoleman, tapaturman        oikeuden päätökseen saisi vielä hakea muutos-
28669: tai sairastumisen johdosta olisi saatava sellai-    ta korkeimmalta oikeudelta valittamalla.
28670: sen korvausjärjestelmän alaiseksi, joka mah-
28671: dollisimman hyvin seuraisi yleistä maan kor-
28672: vauslainsäädännössä tapahtuvaa kehitystä.           4. Esityksen taloudelliset vaiku-
28673:    Pääesikunnan mielestä toimikunnan esitys            tukset
28674: merkitsee palvelukseen kutsuttujen asevelvol-
28675: listen osalta merkittävää parannusta olemassa          Sotilastapaturmalain nojalla korvattavaksi
28676: olevaan vakuutusturvaan nähden. Pääesikun-          arvioidaan tulevan vuosittain 1 100-1 300 ta-
28677: nan mielestä tulisi ottaa huomioon, että varus-     pausta. Arvio perustuu tapaturmavirastolta
28678: miespalvelukseen kutsutut ovat taloudellisilta      saatuihin tilastolukuihin vuonna 1986 sattu-
28679: lähtökohdiltaan siinä tilanteessa, että heiltä      neista ja korvaukseen johtaneista tapaturma-
28680: yleensä puuttuvat edellytykset järjestää oma ja     ja sairaustapauksista. Vain kulukorvaustyyppi-
28681:                                       1990 vp. -     HE n:o 98                                       11
28682: 
28683: seen korvaukseen johtaneita tapauksia oli noin       järjestelmän nettokustannukset julkiselle sek-
28684: 600, päivärahakorvaukseen johtaneita tapauk-         torille alkuvaiheessa arviolta 5 miljoonaa
28685: sia vajaat 400, pysyvään haitta-asteeseen johta-     markkaa vuodessa. Kun sotilasvammalain no-
28686: neita tapauksia 68 ja kuolemantapauksia 13.          jalla suoritetaan nykyisin korvauksia vastaa-
28687:    Ehdotetun sotilastapaturmalain nojalla kor-       valle kohderyhmälle noin 4,5 miljoonaa mark-
28688: vattaviksi tulevista korvaustapahtumista arvi-       kaa vuodessa, syntyisi julkiselle sektorille net-
28689: oidaan vastaavasti noin puolen johtavan vain         tolisäkustannuksia näin ollen nykyiseen tilan-
28690: kulukorvausten suorittamiseen. Päivärahata-          teeseen verrattuna noin 0,5 miljoonaa markkaa
28691: pauksia arvioidaan tapahtuvan vuosittain noin        vuodessa.
28692: 400, pysyvään haitta-asteeseen johtavia ta-             Ehdotuksen mukainen uusi järjestelmä toi-
28693: pauksia 80 ja kuolemantapauksia 10. Viimeksi         misi täysipainoisesti 35-40 vuoden kuluttua.
28694: mainituista useimmat eivät johtane perhe-eläk-       Tällöin kustannukset olisivat arviolta 110 mil-
28695: keen maksamiseen.                                    joonaa markkaa, josta nettokustannukset ny-
28696:    Alkuvaiheessa uuden järjestelmän vuotuiset        kyisen verotuksen perusteiden mukaisesti arvi-
28697: kokonaiskustannukset arvioidaan 6 miljoonak-         oituina olisivat noin 85 miljoonaa markkaa.
28698: si markaksi. Jos ehdotetun sotilastapaturma-         Vastaavat kustannukset nykyisen järjestelmän
28699: lain mukaisen järjestelmän ansionmenetyskor-         mukaisesti olisivat noin 70 miljoonaa mark-
28700: vauksista maksettaisiin veroa, olisivat uuden        kaa.
28701: 
28702: 
28703: 
28704: 
28705:                              YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
28706: 
28707: 
28708: 1. Lakiehdotusten perustelut                         keen, sotilasopetuslaitoksen pääsykokeen sekä
28709:                                                      palveluspaikan ulkopuolella vietetyn säännön-
28710: 1.1. Sotilastapaturmalaki                            mukaisen vapaa-ajan ja palvelukseen liittyvän
28711:                                                      loman yhteydessä sattuneet tapaturmat.
28712:    1 §. Oikeus korvaukseen. Laki koskisi sekä           Tarkoitus on, että tapaturmaturva koskisi
28713: aseellista että aseetonta varusmiespalvelusta        kaikkia palvelukseen ja vapaa-aikaan sekä lo-
28714: suorittavaa asevelvollista, siviilipalvelusmiestä,   miin liittyviä matkoja mukaan lukien tarkas-
28715: kertausharjoituksissa olevaa reserviläistä, ka-      tukseen ja valinta- tai pääsykokeeseen välittö-
28716: dettia, päällystöopiston oppilasta ensimmäisen       mästi liittyvät matkat. Palveluspaikan ulko-
28717: vuosikurssin ajan sekä sotilasmusiikkikoulun         puolella vietetyllä säännönmukaisella vapaa-
28718: soitto-oppilasta. Laki koskisi myös niitä ase-       ajalla tarkoitettaisiin päivittäistä iltavapaata ja
28719: velvollisia nuoria, jotka osallistuvat kutsunta-     viikonloppuvapaata. Palvelukseen liittyvällä
28720: tarkastukseen tai muuhun heidän palveluskel-         lomalla tarkoitettaisiin kuntoisuuslomaa ja
28721: poisuutensa selvittämistä varten järjestettyyn       henkilökohtaista lomaa. Henkilökohtaista syy-
28722: tarkastukseen, ja erityisjoukko-osastoon, ka-        lomaa, jota on mahdollista saada erityisestä
28723: dettikouluun tai päällystöopistoon pyrkiviä          syystä anomuksesta, ei ehdotettu lainsäädäntö
28724: henkilöitä silloin, kun he osallistuvat pääsyko-     koskisi.
28725: keeseen eivätkä ole valtion virkamiesten tapa-          Korvattavan matkan tarkempi määrittely ei
28726: turmakorvauksesta annetun lain tai tapaturma-        ole mahdollista, koska vapaa-ajan tai loman
28727: vakuutuslain alaisia.                                tosiasiallista käyttötarkoitusta ja viettopaikkaa
28728:    Omaisella tarkoitetaan samaa kuin tapatur-        ei käytännössä pystyttäisi selvittämään. Luva-
28729: mavakuutuslaissa.                                    ton poistuminen palveluspaikalta tai siihen
28730:    2 §. Sotilastapaturma. Sotilastapaturmalla        kuuluvalta alueelta ja tällaisen poistumisen
28731: tarkoitettaisiin pykälässä mainituissa olosuh-       aikana sattunut vahingoittuminen ei oikeuttaisi
28732: teissa sattunutta tapaturmaa. Pääosin olosuh-        ehdotetun lain mukaiseen korvaukseen. Koska
28733: teet ovat vastaavat kuin voimassa olevassa           myös vapaa-aikana ja tavanomaisilla lomilla
28734: sotilasvammalaissa. Laajennuksena nykyiseen          tapahtuneet vahingoittumiset ehdotetaan kor-
28735: järjestelmään korvattaisiin myös asevelvolli-        vattaviksi, olisi vahingoittuneen tai sairastu-
28736: suuteen liittyvän tarkastuksen tai valintako-        neen mahdollista omaa myötävaikutusta arvi-
28737: 12                                    1990 vp. -     HE n:o 98
28738: 
28739: oitaessa omaksuttava tapaturmavakuutusjär-           kuutuslain mukaiset etuudet. Ehdotettu pykälä
28740: jestelmän käytäntöä tiukempi tulkinta.               koskisi paitsi etuuksien yhteensovitusta myös
28741:    Ehdotetun pykälän mukaan eräät lyhyehkö-          muita tilanteita, joissa laissa säädetyistä kor-
28742: nä aikana syntyneet vammat, joita ei pidetä          vauksista säädetään.
28743: palvelussairauksina, korvattaisiin. Vastaavan-          7 §.   Vuosityöansio. Sotilastapaturmalain
28744: lainen säännös sisältyy tapaturmavakuutusla-         mukaiset ansionmenetyskorvaukset määräytyi-
28745: kiin.                                                sivät pääosin samalla tavalla kuin tapaturma-
28746:    Sotilastapaturmana korvattaisiin pykälän          vakuutuslain mukaiset ansionmenetyskorvauk-
28747: mukaan myös vamman tai sairauden olennai-            set. Poikkeuksena olisi tilanne, joka aiheuttaa
28748: nen paheneminen, kun paheneminen olisi to-           tarpeen suorittaa tapaturma- tai perhe-eläket-
28749: dennäköisesti aiheutunut sotilastapaturmasta.        tä. Tällöin korvauksen perusteena käytettäisiin
28750: Säännös vastaa tapaturmavakuutuslaissa ole-          vähintään tapaturmavakuutuslain 16 §:n 6 mo-
28751: vaa säännöstä.                                       mentissa säädettyä vuosityöansion vähimmäis-
28752:    3 §. Palvelussairaus. Palvelussairaudella tar-    määrää kahdella kerrottuna.
28753: koitettaisiin lain soveltamisalan piiriin kuulu-        8 §. Korvauksen suorittaminen. Korvauksia
28754: van henkilön saamaa sairautta, joka todennä-         ryhdyttäisiin suorittamaan vasta sen jälkeen,
28755: köisesti on pääasiallisesti aiheutunut fysikaali-    kun vahingoittunut tai sairastunut vapautuu
28756: sista, kemiallisista tai biologisista tekijöistä     palveluksesta eikä kuulu enää valtion ylläpidon
28757: palveluksessa, sekä muuta todennäköisesti pal-       piiriin.
28758: veluksesta aiheutunutta sairautta ja sen olen-          Haittaraha, joka on korvausta yleisestä hai-
28759: naisesti paheotamaa sairautta tai vammaa.            tasta, sekä sotilas~apaturmasta tai palvelussai-
28760:    Palvelussairauden käsite vastaisi nykyisin so-    raudesta johtuva tarpeellinen sairaanhoito, jos
28761: tilasvammalaissa olevaa palvelussairauden kä-        valtio ei ole velvollinen sitä muulla perusteella
28762: sitettä ja olisi näin ollen laajempi kuin ammat-     antamaan, olisi mahdollista myöntää myös
28763: titautilain ammattitaudin käsite. Palvelussai-       palvelusajalta.
28764: rauden käsitteeseen sisältyisivät myös muun             9 §. Voimaantulo. Pykälässä on lain voi-
28765: muassa sellaiset väestössä yleisesti esiintyvät      maantulosäännös.
28766: tartuntataudit, joihin sairastumiselle palveluso-       Laki koskisi niitä sotilastapaturmia, jotka
28767: losuhteilla on olennainen vaikutus. Rauhana-         sattuvat lain tultua voimaan ja niitä palvelus-
28768: jan palveluksessa psyykkisten sairauksien kor-       sairauksia, jotka ilmenevät lain tultua voi-
28769: vattavuuteen suhtauduttaisiin samalla tavoin         maan.
28770: kuin ammattitautilainsäädännössä yleensäkin.            Palvelussairauksien osalta saattaa sairauden
28771:    Tarkoitus on, että nykyinen sotilasvamma-         ilmenemishetken tarkka määrittäminen olla
28772: lain mukainen korvauskäytäntö palvelussai-           vaikeata. Tällöin olisi kiinnitettävä huomiota
28773: rauksien osalta jatkuisi. Palvelussairaudet tuli-    palvelusaikaan. Sotilastapaturmalain säännök-
28774: si jatkossakin korvata mahdollisimman katta-         set vastaavat pitkälti nykyisin sotilasvamma-
28775: vasti.                                               lain mukaan sovellettavaa säännöstä, jonka
28776:    4 §. Korvauksen suorittaja. Ehdotetun lain        mukaan, jollei erityisestä syystä muuta johdu,
28777: mukaisia korvausasioita käsittelisi tapaturma-       sairauden ilmenemishetkenä pidetään sitä ajan-
28778: virasto.                                             kohtaa, jona henkilö ensimmäisen kerran ha-
28779:    5 §. Korvaukset. Pykälässä mainituissa asi-       keutuu lääkärin tutkittavaksi silloin tai myö-
28780: oissa noudatettaisiin tapaturmavakuutuslain,         hemmin palvelussairaudeksi todetun sairauden
28781: ammattitautilain ja tapaturmakorvausta saa-          johdosta.
28782: vien invaliidihuollosta annetun lain säännök-
28783: siä.
28784:    Korvausasia pantaisiin vireille joukko-osas-      1.2. Laki Suomen osallistumisesta Yhdisty-
28785: tossa tai sotilasopetuslaitoksessa taikka sotilas-        neiden Kansakuntien rauhanturvaamis-
28786: esikunnassa. Siviilipalvelusmiesten osalta vi-            toimintaan annetun lain 18 §:n muutta-
28787: reillepano tapahtuisi siviilipalveluslaitoksen ta-        misesta
28788: paturma-asiamiehen välityksellä.
28789:    6 §. Muun lain mukainen korvaus. Sotilas-            18 §. Sairaus- ja tapaturmakorvaukset. Py-
28790: tapaturmalain mukaiset etuudet otettaisiin           kälä sisältää viittauksen rauhanturvaamishen-
28791: huomioon muussa laissa säädettyä korvausta           kilöstön ja rauhanturvaamistehtäviin koulutet-
28792: määrättäessä samalla tavoin kuin tapaturmava-        tavien henkilöiden sotilastapaturmien ja palve-
28793:                                     1990 vp. -     HE n:o 98                                    13
28794: 
28795: Iussairauksien korvaamisesta sotilastapaturma-        4 §. Pykälän mukaan korvausta olisi vaadit-
28796: lain mukaan.                                       tava kymmenen vuoden kuluessa vahingon ta-
28797:                                                    pahtumisesta. Erityise~tä syystä korvaus voitai-
28798:                                                    siin maksaa myöhemminkin tehdystä vaati-
28799: 1.3. Laki taisteluvälineiden siviilihenkilöille    muksesta.
28800:      aiheuttamien tapaturmien korvaamisesta           Valtion puhevaltaa käyttäisi pääesikunta.
28801:                                                       5 §. Henkilö saattaa olla oikeutettu saamaan
28802:       §. Ehdotetun lain piiriin kuuluisivat Suo-   korvausta muunkin lain mukaan. Muun lain
28803: men kansalaiset ja Suomessa pysyvästi asuvat       mukaista korvausta määrättäessä tämän lain
28804: ulkomaalaiset, jos heille on aiheutunut ruu-       mukaiset korvaukset käyttäytyvät kuten tapa-
28805: miinvamma puolustusvoimille kuuluvista tais-       turmavakuutuslain mukaiset korvaukset.
28806: teluvälineistä silloin, kun henkilön korvaus ei       6 §. Pykälässä on lain voimaantulosäännös.
28807: määräydy valtion virkamiesten tapaturmakor-
28808: vauksesta annetun lain, tapaturmavakuutuslain
28809: tai sotilastapaturmalain mukaan. Edellytykse-      2. Voimaantulo
28810: nä olisi lisäksi, etteivät vahingon aiheuttaneet
28811: taisteluvälineet ole olleet oikeudettomasti           Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan päivänä
28812: muun kuin puolustusvoimien hallussa.               tammikuuta 1991.
28813:     2 §. Valtiolla olisi pykälän mukaan huoli-        Sotilastapaturmalaki koskisi niitä sotilas-
28814: mattomuudesta riippumaton, ankara vastuu,          tapaturmia, jotka sattuvat lain tultua voimaan,
28815: jolloin kenenkään syyllisyys ei olisi korvaami-    sekä niitä palvelussairauksia, jotka ilmenevät
28816: sen edellytyksenä.                                 lain tultua voimaan.
28817:     3 §. Vahingonkorvausta lain mukaan mää-           Sotilasvammalaki jäisi sellaisenaan voimaan
28818: rättäessä noudatettaisiin soveltuvin osin, mitä    toistaiseksi koskemaan niiden henkilöiden kor-
28819: vahingonkorvauslaissa on korvattavasta vahin-      vausturvaa, joiden korvaukseen oikeuttava
28820: gosta, myötävaikutuksesta vahingon syntyyn,        vamma tai sairaus on ilmennyt ennen ehdote-
28821: kuolinpesän osakkaiden oikeudesta kanteen          tun sotilastapaturmalain voimaantuloa. Soti-
28822: nostoon ja laillisesta oikeuspaikasta säädetty.    lasvammalakia ei ehdoteta kumottavaksi, kos-
28823: Korvaus käsittäisi hyvityksen ruumiinvammas-       ka sen nojalla tullaan korvauksia suorittamaan
28824: ta, mikä merkitsisi sitä, että vahingoittuneella   vielä useiden vuosien ajan. Tällöin korvaustur-
28825:  olisi oikeus saada korvausta esimerkiksi sai-     va saattaa edellyttää lain muuttamista. Jos laki
28826:  raanhoitokuluista, tulojen vähentymisestä, sä-    kumotaan, ei sen muuttaminen ole mahdollis-
28827:  rystä, viasta tai muusta pysyvästä haitasta.      ta, jolloin sotainvalidien korvausturvan kehit-
28828:  Oikeus olisi myös korvaukseen elatuksen vä-       täminen keskeytyisi.
28829:  hentymisestä ja hautauskuluista kuolemanta-
28830:  pauksessa. Jos vahingoittuneen puolelta olisi        Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
28831:  myötävaikutettu vahingon syntymiseen, olisi       kunnan hyväksyttäviksi seuraavat Iakiehdotuk-
28832:  korvaus soviteltavissa.                           set:
28833: 14                                   1990 vp. -     HE n:o 98
28834: 
28835: 
28836: 
28837: 
28838: 1.
28839:                                    Sotilastapaturmalaki
28840:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
28841: 
28842:                        1§                              Sotilastapaturmana korvataan myös muun
28843:               Oikeus korvaukseen                    kuin sotilastapaturman aiheuttaman vamman
28844:                                                     tai sairauden olennainen paheneminen, jos pa-
28845:   Sotilastapaturmasta ja palvelussairaudesta        heneminen on todennäköisesti aiheutunut soti-
28846: vahingoittuneella tai sairastuneelia ja hänen       lastapaturmasta.
28847: omaisenaan on oikeus korvaukseen valtion va-
28848: roista niin kuin tässä laissa säädetään.                                  3§
28849:   Oikeutta korvaukseen ei ole sellaisella puo-                      Palvelussairaus
28850: lustusvoimien palveluksessa olevalla henkilöllä
28851: eikä hänen omaisellaan, jonka oikeus korvauk-         Palvelussairaudella tarkoitetaan tässä laissa:
28852: seen määräytyy valtion virkamiesten tapatur-          1) ammattitautilain (1343/88) mukaiseksi
28853: makorvauksesta annetun lain (     1 ) tai tapa-     ammattitaudiksi katsottavaa sairautta;
28854: turmavakuutuslain (608/ 48) mukaan.                   2) muuta sairautta, jos se todennäköisesti on
28855:                                                     palveluksesta aiheutunut; sekä
28856:                       2 §                             3) muuta sairautta tai vammaa, jos se toden-
28857:                 Sotilastapaturma                    näköisesti on palveluksen olennaisesti pahenta-
28858:                                                     ma.
28859:    Sotilastapaturmalla tarkoitetaan tässä laissa
28860: tapaturmaa, joka on aiheuttanut vamman tai                                4 §
28861: sairauden:                                                      Korvauksen suorittaja
28862:    1) asevelvollisuuden suorittamiseen liittyväs-
28863: sä tarkastuksessa tai valintakokeessa, sotilas-       Tämän lain mukaisia korvauksia koskevat
28864: opetuslaitoksen pääsykokeessa taikka näihin         asiat käsittelee tapaturmavirasto.
28865: välittömästi liittyvällä matkalla;
28866:    2) palvelukseen astumiseen ja siitä kotiutta-                          5§
28867: miseen sekä vapaa-aikaan ja lomiin välittömäs-                        Korvaukset
28868: ti liittyvillä matkoilla;
28869:    3) palveluksessa, palveluspaikalla tai siihen       Korvauksen hakemisesta, korvausvelvolli-
28870: kuuluvalla alueella taikka palveluksen edellyt-     suudesta, korvauksesta, korvausasioiden käsit-
28871: tämällä matkalla; taikka                            telystä, korvauksensaajan puhevallan käyttä-
28872:    4) palveluspaikan ulkopuolella vietetyllä        misestä, osallistumisesta tapaturmalautakun-
28873: säännönmukaisella vapaa-ajalla ja palveluk-         nan toiminnasta aiheutuviin kustannuksiin,
28874: seen liittyvällä lomalla.                           muutoksenhausta, takautumisoikeudesta ja
28875:    Henkilön 1 momentissa tarkoitetuissa olo-        velvollisuudesta tietojen antamiseen on, jollei
28876: suhteissa saama vamma, joka on syntynyt             tästä laista muuta seuraa, soveltuvin osin voi-
28877: lyhyehkönä, enintään yhden vuorokauden pi-          massa, mitä tapaturmavakuutuslaissa, ammat-
28878: tuisena aikana ja jota ei korvata palvelussai-      titautilaissa ja tapaturmakorvausta saavien in-
28879: rautena, voidaan sen mukaan mitä työtapatur-        valiidihuollosta annetussa laissa (592/63) sää-
28880: mista on säädetty, katsoa sotilastapaturman         detään. Tapaturmavirastosta on tällöin voi-
28881: aiheuttamaksi.                                      massa, mitä vakuutuslaitoksesta säädetään.
28882:                                     1990 vp. -     HE n:o 98                                    15
28883: 
28884:                       6§                                                 8§
28885:         Muun lain mukainen korvaus                           Korvauksen suorittaminen
28886:   Muussa laissa säädettyä korvausta määrättä-         Korvaus suoritetaan vahingoittuneelle ja sai-
28887: essä tämän lain mukaiset etuudet otetaan huo-      rastuneelle palveluksesta vapautumisen jälkei-
28888: mioon samalla tavoin kuin tapaturmavakuu-          seltä ajalta.
28889: tuslain mukaiset etuudet.                             Haittaraha voidaan suorittaa ja sairaanhoito
28890:                                                    korvata myös palvelusajalta.
28891:                      7§
28892:                 Vuosityöansio
28893:                                                                         9§
28894:   Tapaturma- ja perhe-eläkettä määrättäessä                         Voimaantulo
28895: vuosityöansioksi on katsottava vähintään tapa-
28896: turmavakuutuslain 16 §:ssä tarkoitettu vuosi-         Tämä laki tulee voimaan       päivänä
28897: työansio. Vuosityöansion vähimmäismäärä on         kuuta 199 .
28898: kuitenkin tapaturmavakuutuslain 16 §:n 6 mo-          Tätä lakia sovelletaan vammoihin ja sairauk-
28899: nentissa tarkoitettu vuosityöansio kahdella ker-   siin, jotka ilmenevät lain tultua voimaan.
28900: rottuna.
28901: 
28902: 
28903: 
28904: 
28905: 2.
28906:                                              Laki
28907: Suomen osallistumisesta Yhdistyneiden Kansakuntien rauhanturvaamistoimintaan annetun lain
28908:                                    18 §:n muuttamisesta
28909: 
28910:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Suomen osallistumisesta Yhdistyneiden Kansa-
28911: kuntien rauhanturvaamistoimintaan 29 päivänä kesäkuuta 1984 annetun lain (514/84) 18 §
28912: seuraavasti:
28913: 
28914:                     18 §                           settavasta korvauksesta säädetään sotilastapa-
28915:       Sairaus- ja tapaturmakorvaukset              turmalaissa ( 1 ).
28916: 
28917:    Rauhanturvaamishenkilöstöön kuuluvalle ja
28918: 5 §:ssä tarkoitetussa koulutuksessa olevalle so-     Tämä laki tulee voimaan        päivänä
28919: tilastapaturmasta ja palvelussairaudesta mak-      kuuta 199 .
28920: 
28921: 
28922: 
28923: 
28924: 3.
28925:                                              Laki
28926:           taisteluvälineiden siviilihenkilöille aiheuttamien tapaturmien korvaamisesta
28927: 
28928:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
28929: 
28930:                       1§                           asuvan ulkomaalaisen tapaturmaisesti saamas-
28931:   Tämän lain mukaan suoritetaan korvausta          ta ruumiinvammasta, jos se on aiheutunut
28932: Suomen kansalaisen ja Suomessa pysyvästi           puolustusvoimille kuuluvista aseista, ammuk-
28933: 16                                 1990 vp. -     HE n:o 98
28934: 
28935: sista, miinoista, räjähdysaineista tai muista                          4§
28936: taisteluvälineistä, jotka eivät ole oikeudetto-     Korvausta on vaadittava kymmenen vuoden
28937: masti olleet muun kuin puolustusvoimien hal-      kuluessa vahingon tapahtumisesta. Erityisestä
28938: lussa. Korvausta ei suoriteta, jos vahingoittu-   syystä korvaus voidaan maksaa, vaikka kor-
28939: neella on oikeus korvaukseen valtion virka-       vausta on haettu tätä myöhemmin.
28940: miesten tapaturmakorvauksesta annetun lain          Valtion puhevaltaa tämän lain mukaisissa
28941: (    1 ), tapaturmavakuutuslain (608/48) tai      korvausasioissa käyttää pääesikunta.
28942: sotilastapaturmalain ( 1 ) mukaan.
28943:                                                                        5§
28944:                      2 §                            Samasta ruumiinvammasta muun lain mu-
28945:    Valtio vastaa vahingosta tuottamuksesta        kaan maksettavasta korvauksesta vähennetään
28946: riippumatta.                                      tämän lain mukaan suoritettu korvaus.
28947: 
28948:                       3§                                               6 §
28949:   Korvauksesta on soveltuvin osin voimassa          Tämä laki tulee voimaan       päivänä
28950: mitä vahingonkorvauslain (412174) 5 luvussa,      kuuta 199 .
28951: 6 luvun 1 §:ssä sekä 7 luvun 3 ja 4 §:ssä           Tätä lakia sovelletaan ruumiinvammaan, jo-
28952: säädetään.                                        ka on syntynyt lain tultua voimaan.
28953: 
28954: 
28955:      Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1990
28956: 
28957: 
28958:                                     Tasavallan Presidentti
28959:                                      MAUNO KOIVISTO
28960: 
28961: 
28962: 
28963: 
28964:                                                               Ministeri Tuulikki Hämäläinen
28965:                                     1990 vp. -     HE n:o 98                                     17
28966: 
28967:                                                                                               Liite
28968: 
28969: 2.
28970:                                              Laki
28971: Suomen osallistumisesta Yhdistyneiden Kansakuntien rauhanturvaamistoimintaan annetun lain
28972:                                    18 §:n muuttamisesta
28973: 
28974:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Suomen osallistumisesta Yhdistyneiden Kansa-
28975: kuntien r~uhanturvaamistoimintaan 29 päivänä kesäkuuta 1984 annetun lain (514/84) 18 §
28976: seuraavasti:
28977: 
28978: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
28979: 
28980:                       18 §                                              18 §
28981:         Sairaus- ja tapaturmakorvaukset                  Sairaus- ja tapaturmakorvaukset
28982: 
28983:   Rauhanturvaamishenkilöstöön kuuluvalle ja           Rauhanturvaamishenkilöstöön kuuluvalle ja
28984: 5 §:ssä tarkoitetussa koulutuksessa olevalle       5 §:ssä tarkoitetussa koulutuksessa olevalle so-
28985: palveluksessa tai matkalla palvelukseen palve-     ti/astapaturmasta ja palvelussairaudesta mak-
28986: lussuhteen alkaessa taikka kotipaikkakunnalle      settavasta korvauksesta säädetään sotilastapa-
28987: välittömästi palvelussuhteen päättyessä aiheu-     turmalaissa ( 1 ).
28988: tuneen ruumiinvamman ja sairauden johdosta
28989: valtion varoista vahingoittuneelle tai sairastu-
28990: neelle itselleen, hänen omaisilleen sekä kuolin-
28991: pesälle kotimaassa suoritettavasta korvaukses-
28992: ta on voimassa, mitä sotilasvammalaissa (404/
28993: 48) on säädetty. Korvaus on kuitenkin suoritet-
28994: tava valtion viran- ja toimenhaltijain tapatur-
28995: makorvauksesta annetun lain (154/35) sään-
28996: nösten mukaisena, jos siten määräytyvä kor-
28997: vaus on suurempi kuin sotilasvammalain mu-
28998: kainen korvaus.
28999: 
29000:                                                      Tämä laki tulee voimaan        päivänä
29001:                                                    kuuta 199 .
29002: 
29003: 
29004: 
29005: 
29006: 3    300414M
29007:                                       1990 vp. -     HE n:o 99
29008: 
29009: 
29010: 
29011: 
29012:                                       Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi rajoitetusti verovel-
29013:                                   vollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain sekä
29014:                                   verotuslain 63 §:n muuttamisesta
29015: 
29016: 
29017: 
29018: 
29019:                            ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
29020: 
29021:    Esityksessä ehdotetaan eräitä tarkistuksia ul-    ehdotetaan, että ulkomailla asuville opiskeli-
29022: komailla asuvien verovelvollisten eli rajoitetus-    joille ja harjoittelijoille myönnettävään, pal-
29023: ti verovelvollisten verotukseen. Näillä uudis-       kasta tehtävään vähennykseen oikeutettujen
29024: tuksilla pyritään siihen, että Suomessa asuvien      piiriä laajennettaisiin. Esityksessä ehdotetaan
29025: ja ulkomailla asuvien verovelvollisten verotus       myös eräitä teknisiä tarkistuksia.
29026: Suomessa olisi mahdollisimman tasapuolista.             Ehdotetut muutokset ovat tarkoitetut tule-
29027: Nämä tarkistukset ovat osittain kokonaisve-          maan voimaan niin pian kuin lait on hyväksyt-
29028: rouudistuksesta johtuvia ja osittain verotekni-      ty ja vahvistettu, ja niitä sovellettaisiin tulove-
29029: siä.                                                 rotuksessa tuloon, joka saadaan 1 päivänä
29030:    Esityksessä ehdotetaan ulkomailla asuvien         tammikuuta 1991 tai sen jälkeen, sekä varalli-
29031: luonnollisten henkilöiden Suomessa omistaman         suusverotuksessa vuodelta 1991 toimitettavasta
29032: varallisuuden verotuksen lieventämistä. Lisäksi      verotuksesta alkaen.
29033: 
29034: 
29035: 
29036: 
29037:                                        YLEISPERUSTELUT
29038: 
29039: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut                     puolisuudella tarkoitetaan tässä sitä, että rajoi~
29040:    muutokset                                         tetusti verovelvollisen olisi maksettava veroa
29041:                                                      suunnilleen yhtä paljon kuin yleisesti verovel-
29042: 1.1. Varallisuuden verotus                           vollinen maksaisi vastaavan suuruisesta varalli-
29043:                                                      suudesta.
29044:    Suomessa asuva henkilö eli yleisesti verovel-        Rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varalli-
29045: vollinen on varallisuusverotuksessa verovelvol-      suuden verottamisesta annetun lain (627 /78),
29046: linen sekä Suomessa että ulkomailla olevasta         jäljempänä lähdeverolaki, 14 §:n 1 momentin
29047: varallisuudesta. Rajoitetusti verovelvollinen        mukaan ulkomaisen yhteisön on suoritettava
29048: taas on varallisuusverotuksessa verovelvollinen      varallisuusveroa tulo- ja varallisuusverolaissa
29049: Suomessa ainoastaan täällä olevasta varallisuu-      tarkoitetun varallisuusveroprosentin mukaan.
29050: desta. Yleisesti verovelvollisten ja rajoitetusti    Saman säännöksen mukaan muiden rajoitetusti
29051: verovelvollisten varallisuusverotuksessa käytet-     verovelvollisten on suoritettava verotettavasta
29052: tävät veropohjat poikkeavat siten toisistaan.        varallisuudesta varallisuusveroa yksi prosentti.
29053: Tämä poikkeavuus on kansainvälisessä vero-              Lähdeverolain 15 §:n 2 momentin mukaan
29054: oikeudessa yleisesti noudatettavan periaatteen       rajoitetusti verovelvollisen luonnollisen henki-
29055: mukainen. Poikkeavuudesta huolimatta ylei-           lön Suomessa olevan kiinteistön verotusarvosta
29056: sesti verovelvollisten ja rajoitetusti verovelvol-   saadaan vähentää 40 000 markkaa. Vähennys
29057: listen verotuksen tulisi olla tasapuolista. Tasa-    on kiinteistökohtainen. Vähennystä ei kuiten-
29058: 300698V
29059: 2                                     1990 vp. -     HE n:o 99
29060: 
29061: kaan myönnetä, jos kiinteistöä käytetään va-         tuskäytännön muuttaminen aiheuttaa lisätyötä
29062: paa-ajan viettoon. Koska vähennys koskee ai-         verohallinnolle. Lisäksi muutoksista tiedotta-
29063: noastaan kiinteistöjä, ei esimerkiksi Suomessa       minen ulkomailla asuville on hankalaa. Oi-
29064: olevan osakehuoneiston verotusarvosta myön-          keusturvan kannalta taas on tärkeää, että vero-
29065: netä kyseistä vähennystä ennen varallisuusve-        velvollinen on tietoinen itseään koskevista
29066: ron määräämistä.                                     säännöksistä. Esityksessä on päädytty ehdotta-
29067:    Yleisesti verovelvollisen luonnollisen henki-     maan, että alaraja olisi 800 000 markkaa.
29068: lön     varallisuusveroasteikon     alaraja     on
29069: 1 060 000 markkaa vuodelta 1990 toimitetta-             Lähdeverolain säännöksiä ehdotetaankin
29070: vassa verotuksessa. Alarajan kohdalla vero on        muutettavaksi siten, että rajoitetusti verovel-
29071: 500 markkaa ja alarajan ylittävästä varallisuu-      vollisten luonnollisten henkilöiden varallisuus-
29072: den osasta vero on 0,9 prosenttia.                   veroprosentti olisi 0,9 prosenttia, heidän Suo-
29073:    Valtiovarainministeriö asetti 9 päivänä mar-      messa verotettavaa varallisuuttaan verotettai-
29074: raskuuta 1988 työryhmän, jonka tehtävänä oli         siin yhtenä kokonaisuutena ja heidän verotet-
29075: muun muassa selvittää, miten rajoitetusti vero-      tavan varallisuutensa alaraja olisi 800 000
29076: velvollisten varallisuuden verotusta olisi tarkis-   markkaa.
29077: tettava. Työryhmä sai selvityksensä valmiiksi
29078:                                                         Verotuslain 63 §:n 1 momentin 3 kohdan
29079: 30 päivänä tammikuuta 1989 (työryhmämuistio
29080:                                                      (74/87) mukaan sellaisen Suomessa olevan
29081: 1989:VM 4). Luonnollisten henkilöiden varalli-
29082:                                                      kiinteistön osalta, josta rajoitetusti verovelvol-
29083: suusverotuksen osalta työryhmä ehdotti,
29084:                                                      linen on saanut kiinteistötuloa, verotuksen toi-
29085:    1) että varallisuusveroprosentti laskettaisiin
29086:                                                      mittaa valtion tulo- ja varallisuusveronkin
29087: yhdestä prosentista 0,9 prosenttiin ja
29088:                                                      osalta sen kunnan verolautakunta tai verotoi-
29089:    2) että varallisuutta käsiteltäisiin kokonai-
29090:                                                      misto, jolle kunnallisvero tästä kiinteistötulos-
29091: suutena ja verotettavaksi alarajaksi otettaisiin
29092:                                                      ta kuuluu. Tämä säännös on poikkeus siitä
29093: 400 000 markkaa.
29094:                                                      saman momentin 4 kohdassa olevasta säännök-
29095:    Kiinteistökohtaisen vähennyksen myöntämi-
29096:                                                      sestä, jonka mukaan rajoitetusti verovelvolli-
29097: nen voi loukata oikeudenmukaisen ja tasapuo-
29098:                                                      sen verotuksen toimittaa Ahvenanmaata kos-
29099: lisen verotuksen periaatetta. Sen vuoksi ehdo-
29100:                                                      kevin poikkeuksin kunnallisveronkin osalta
29101: tetaankin, että luovuttaisiin kiinteistökohtai-
29102:                                                      Helsingin verolautakunta tai verovirasto. Edel-
29103: sesta vähennysjärjestelmästä ja siirryttäisiin so-
29104:                                                      lä mainittu työryhmä tiedusteli nykyisen järjes-
29105: veltamaan alarajajärjestelmää, jolloin Suomes-
29106:                                                      telmän toimivuutta eräistä verotoimistoista.
29107: sa olevaa verotettavaa varallisuutta tarkastel-      Saatujen tietojen mukaan nykyinen hajautettu
29108: taisiin kokonaisuutena.
29109:                                                      järjestelmä toimii hyvin ja siihen ovat tyytyväi-
29110:    Rajoitetusti verovelvollisen luonnollisen hen-
29111:                                                      siä sekä veroviranomaiset että verovelvolliset.
29112: kilön Suomessa olevaa asuntoa pidetään muu-
29113: na kuin vakituisena asuntona eli oletetaan, että        Nykyisessä verotusjärjestelmässä ei ole tar-
29114: verovelvollisella on vakituinen asunto asuin-        kasteltu rajoitetusti verovelvollisten luonnollis-
29115: valtiossaan. Tätä vakituista asuntoa ei kuiten-      ten henkilöiden kokonaisvarallisuutta. Jotta
29116: kaan veroteta Suomessa, koska se ei ole Suo-         voitaisiin soveltaa työryhmän ehdottamaa
29117: messa. Tämän vuoksi ei ole perusteltua säätää        muutosta, jonka mukaan siirryttäisiin kiinteis-
29118: rajoitetusti verovelvollisten luonnollisten hen-     tökohtaisesta vähennysjärjestelmästä Suomessa
29119: kilöiden varallisuusverotuksessa alarajaa sa-        verotettavan kokonaisvarallisuuden alarajajär-
29120: man suuruiseksi kuin yleisesti verovelvollisten      jestelmään, on edellytyksenä, että verovirano-
29121: luonnollisten henkilöiden.                           maisella on tiedossaan verovelvollisen koko-
29122:    Rajoitetusti verovelvollisten luonnollisten       naisvarallisuus.
29123: henkilöiden varallisuuden verotusta koskevia
29124: säännöksiä on tarkistettu viimeksi vuonna               Verotuslain säännöksiä ehdotetaan muutet-
29125: 1978. Edellä mainittu työryhmä on ehdottanut         tavaksi siten, että silloin, kun rajoitetusti vero-
29126: alarajaksi 400 000 markkaa. Koska rajoitetusti       velvollisella luonnollisella henkilöllä on Suo-
29127: verovelvollisia luonnollisia henkilöitä, joilla on   messa kiinteistö kahdessa tai useammassa kun-
29128: verotettavaa varallisuutta Suomessa, on vain         nassa taikka kiinteistön lisäksi muuta verotet-
29129: noin 15 000, ei voida pitää tarkoituksenmukai-       tavaa varallisuutta, hänen valtionverotuksensa
29130: sena, että tällaisen varallisuuden verotusta kos-    toimittaisi Helsingin verolautakunta tai verovi-
29131: kevia säännöksiä muutetaan kovin usein. Vero-        rasto.
29132:                                          1990 vp. -      HE n:o 99                                        3
29133: 
29134: 1.2. Opiskelijoiden verotus                              Suomessa vallitsevan työvoimatilanteen ja eri-
29135:                                                          tyisesti kausiluontoisen työvoiman tarpeen joh-
29136:     Lähdeverolain mukaan rajoitetusti verovel-           dosta tällaista kehitystä on pidettävä myöntei-
29137: vollisen Suomesta saamasta palkkatulosta peri-           senä. Huomattava osa näistä opiskelijoista on
29138: tään 35 prosentin suuruinen lopullinen lähde-            ulkosuomalaisten jälkeläisiä, jotka haluavat pi-
29139: vero. Verokanta on suhteellinen eli sekä pienis-         tää yhteyttä vanhempiensa entiseen kotimaa-
29140: tä että suurista palkkatuloista peritään lähde-          han ja jotka ovat saaneet työpaikan sukulais-
29141: veroa saman prosentin mukaisesti. Lähdevero-             ten tai tuttavien välityksellä. Koska valtion
29142: järjestelmälle on ominaista myös, että vero              viranomainen ei ole välittänyt heille työpaik-
29143: peritään tulon kokonaismäärästä eli vähennyk-            kaa, he eivät ole oikeutettuja edellä mainittuun
29144: siä ei myönnetä. Lähdeverolain mukaan rajoi-             palkasta tehtävään vähennykseen. He ovat
29145: tetusti verovelvollinen saa kuitenkin eräissä            usein myös koululaisia, joten heihin ei voida
29146: tapauksissa vähentää Suomessa tehdystä työstä            soveltaa verosopimusten opiskelijoita koskevia
29147: saamastaan palkasta määrän, jota on pidettävä            määräyksiä. Tällaiset nuoret, joiden palkka
29148: välttämättömänä hänen elatustaan varten tääl-            useinkin on hyvin pieni, joutuisivat maksa-
29149: lä. Tällainen vähennys myönnetään lähdevero-             maan Suomessa saamastaan palkasta 35 pro-
29150: lain mukaan silloin, kun seuraavat kolme edel-           sentin suuruisen lähdeveron.
29151: lytystä täyttyvät:                                          Lähdeverolakia ehdotetaan muutettavaksi si-
29152:     1) verovelvollinen oleskelee Suomessa kalen-         ten, että enintään 25 vuotta palkanansaitseruis-
29153: terivuoden aikana enintään sadan päivän ajan,            vuotena täyttävät rajoitetusti verovelvolliset,
29154:     2) verovelvollinen tekee työtä valtion viran-        jotka työskentelevät Suomessa kalenterivuoden
29155: omaisen välittämässä työpaikassa ja                      aikana enintään sadan päivän ajan ja jotka
29156:     3) verovelvollisen työ liittyy välittömästi hä-      opiskelevat päätoimisesti jossakin ulkomaises-
29157: nen opiskeluunsa tai harjoitteluunsa taikka              sa oppilaitoksessa, ovat oikeutettuja lähdeve-
29158: verovelvollisen työ kuuluu lomatyön tai muun             rolain 6 §:n mukaiseen palkasta tehtävään vä-
29159: sellaisen työn vaihtoa koskevan pohjoismaisen            hennykseen. Vähennyksen myöntämisen edel-
29160: ohjelman piiriin.                                        lytyksenä ei tällöin olisi, että rajoitetusti vero-
29161:     Verohallitus vahvistaa tämän vähennyksen             velvollisen työpaikka on valtion viranomaisen
29162: määrän. Rajoitetusti verovelvollisen opiskeli-           välittämä eikä myöskään se, että työ liittyy
29163: jan tai harjoittelijan tai pohjoismaisen työn-           välittömästi verovelvollisen opiskeluun tai har-
29164: vaihto-ohjelman piirissä työskentelevän palkas-          joitteluun.
29165: ta tehtävästä vähennyksestä annetun verohalli-
29166: tuksen päätöksen (1189/89) mukaan vähennys
29167: on 3 000 markkaa kuukaudessa tai, jos palkka             1.3. Tekniset tarkistukset
29168: maksetaan kuukautta lyhyemmältä ajalta, 100
29169:  markkaa päivältä.                                          Lähdeverolakiin ehdotetut tekniset muutok-
29170:     Myös Suomen tekemiin tulo- ja varallisuus-           set johtuvat toisaalta yhtiöveron hyvityksestä
29171: veroja koskeviin kaksinkertaisen verotuksen              annetusta laista (1232/88) ja sen muutoksista
29172: välttämiseksi tehtyihin sopimuksiin eli niin sa-         (1192/89) sekä toisaalta henkilöstörahastolais-
29173:  nottuihin verosopimuksiin on otettu opiskeli-           ta (814/89).
29174: joiden ja harjoittelijoiden verotusta koskevia
29175:  määräyksiä. Näitä määräyksiä sovelletaan
29176:  yleensä kuitenkin ainoastaan silloin, kun Suo-          2. Esityksen hallinnolliset vaiku-
29177:  messa tehtävä työ liittyy opiskeluun tai harjoit-          tukset
29178: teluun.
29179:     Työministeriö on esittänyt, että edellä mai-           Esityksellä ei ole organisatorisia eikä henki-
29180:  nittu palkasta tehtävä vähennys myönnettäisiin          löstövaikutuksia.
29181:  työministeriön harjoittelijavaihdon kautta tul-
29182:  leiden lisäksi sellaisille alle 30-vuotiaille nuoril-
29183:  le, jotka osoittavat olevansa päätoimisina opis-        3. Esityksen taloudelliset vaiku-
29184:  kelijoina oppilaitoksen kirjoilla jossakin muus-           tukset
29185:  sa valtiossa.
29186:     Suomeen on viime vuosina tullut kesätöihin             Ulkomailla asuviita verovelvollisilta lähdeve-
29187:  enenevässä määrin ulkomaalaisia opiskelijoita.          ron muodossa perityn veron tuotto valtiolle oli
29188: 4                                    1990 vp. -     HE n:o 99
29189: 
29190: 181 miljoonaa markkaa vuonna 1989. Esitys           800 000 markan varallisuuden verotuksesta.
29191: merkitsee sitä, että veronsaajat luopuvat varal-    Ehdotettujen säännösten valtiontaloudellinen
29192: lisuusverotuksessa rajoitetusti verovelvollisella   merkitys on olematon.
29193: luonnollisella henkilöllä Suomessa olevan alle
29194: 
29195: 
29196: 
29197: 
29198:                             YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
29199: 
29200: 
29201: 1. Lakiehdotusten perustelut                           15 § 2 mom. Momentti ehdotetaan kumotta-
29202:                                                     vaksi. Kiinteistöstä tehtävän vähennyksen si-
29203: 1.1. Lähdeverolaki                                  jaan noudatettaisiin 14 §:n 1 momentissa ehdo-
29204:                                                     tettua alarajajärjestelmää.
29205:    3 § 1 mom. Säännökseen ehdotetaan lisäys-
29206: tä, jonka mukaan lähdevero olisi suoritettava
29207: myös henkilöstörahastosta saaduista tuloista.       1.2. Verotuslaki
29208:    6 §. Pykälän 1 momentin mukaan rajoitetus-
29209: ti verovelvollisen edellytetään oleskelevan Suo-       63 § 1 mom. 3 kohta. Säännöstä ehdotetaan
29210: messa kalenterivuoden aikana enintään sadan         muutettavaksi siten, että jos rajoitetusti vero-
29211: päivän ajan. Verovelvollisen Suomessa oleske-       velvollisella on kiinteistötuloa useammasta
29212: lun valvonta on kuitenkin osoittautunut vai-        kuin yhdestä kunnasta Suomessa tai jos hänel-
29213: keaksi. Säännöstä ehdotetaankin muutettavak-        lä on kiinteistötulon lisäksi muuta veronalaista
29214: si siten, että tarkasteltaisiin verovelvollisen     varallisuutta Suomessa, hänen verotuksensa
29215: Suomessa työskentelyaikaa. Momentin kohta-          valtionveron osalta toimittaa Helsingin vero-
29216: merkintää ehdotetaan tarkistettavaksi siten, et-    lautakunta tai verovirasto.
29217: tä se olisi yhdenmukainen lähdeverolaissa
29218: muuten käytettävän merkintätavan kanssa.
29219:    Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 mo-      2. Voimaantulo
29220: mentti, joka merkitsisi 1 momentissa säädet-
29221: tyyn palkasta tehtävään vähennykseen oikeu-
29222:                                                       Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan heti nii-
29223: tettujen piirin laajentamista.                      den tultua hyväksytyiksi ja vahvistetuiksi. Nii-
29224:    Uudeksi 3 momentiksi muuttuva nykyinen 2
29225:                                                     tä on tarkoitus soveltaa tulon verottamista
29226: momentti säilyisi ennallaan.
29227:                                                     koskevien säännösten osalta tuloon, joka saa-
29228:    7 §. Säännökseen tehtäisiin henkilöstörahas-
29229:                                                     daan 1 päivänä tammikuuta 1991 tai sen jäl-
29230: tolaista johtuva tarkistus.                         keen, sekä varallisuuden verottamista koske-
29231:    9 §. Pykälän 1 momentin toinen virke sa-
29232:                                                     vien säännösten osalta vuodelta 1991 toimiiet-
29233: moin kuin 3 momentin osinkoja ja sijoitusra-
29234:                                                     tavasta verotuksesta alkaen.
29235: haston voitto-osuuksia koskeva poikkeus ehdo-
29236: tetaan poistettavaksi epätarkoituksenmukaisi-
29237: na ja vanhentuneina.
29238:    14 § 1 mom. Rajoitetusti verovelvollisten        3. Säätämisjärjestys
29239: luonnollisten henkilöiden varallisuusverotusta
29240: ehdotetaan muutettavaksi siten, että varalli-          Koska lakiehdotukset eivät koske uutta tai
29241: suusveroprosenttia alennettaisiin yhdestä pro-      lisättyä veroa, ne voidaan käsitellä valtiopäivä-
29242: sentista 0,9 prosenttiin, Suomessa olevaa vero-     järjestyksen 66 §:n mukaisessa tavallisessa
29243: tettavaa varallisuutta käsiteltäisiin kokonaisuu-   lainsäätämisjärjestyksessä.
29244: tena ja varallisuusveroa suoritettaisiin ainoas-
29245: taan siitä verotettavan varallisuuden osasta,         Edellä olevan perusteella annetaan Eduskun-
29246: joka ylittää 800 000 markkaa.                       nan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:
29247:                                       1990 vp. -     HE n:o 99                                        5
29248: 
29249: 1.
29250:                                                Laki
29251: rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain muuttamisesta
29252: 
29253:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
29254:   kumotaan rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta 11 päivänä elokuuta
29255: 1978 annetun lain (627 /78) 15 §:n 2 momentti sekä
29256:   muutetaan 3 §:n 1 momentti, 6 ja 7 §, 9 §:n 1 ja 3 momentti sekä 14 §:n 1 momentti,
29257:   sellaisina kuin niistä ovat 3 § :n 1 momentti ja 7 § 30 päivänä kesäkuuta 1989 annetussa laissa
29258: (616/89), 6 § osittain muutettuna 20 päivänä helmikuuta 1987 annetulla lailla (164/87) ja 9 §:n 3
29259: momentti 29 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa (1242/88), seuraavasti:
29260: 
29261:                         3 §                                                 7 §
29262:    Lähdevero on suoritettava osingosta, yh-             Lähdevero on 25 prosenttia osingosta, 30
29263: tiöveron    hyvityksestä,     henkilöstörahaston     prosenttia korosta ja rojaltista sekä 35 prosent-
29264: maksamasta rahasto-osuudesta ja henkilöstö-          tia yhtiöveron hyvityksestä, henkilöstörahaston
29265: rahaston jäsenilleen jakamasta ylijäämästä,          maksamasta rahasto-osuudesta ja henkilöstö-
29266: korosta ja rojaltista, mikäli 13 §:n 2 momentis-     rahaston jäsenilleen jakamasta ylijäämästä,
29267: ta ei muuta johdu, sekä palkasta, eläkkeestä ja      palkasta, eläkkeestä ja muusta ennakkoperin-
29268: muusta ennakkoperintälain 5 §:ssä tarkoitetus-       tälain 5 §:ssä tarkoitetusta suorituksesta. Läh-
29269: ta suorituksesta.                                    devero menee kokonaisuudessaan valtiolle.
29270: 
29271:                                                                            9 §
29272:                         6 §                            Lähdevero on perittävä, kun lähdeveron
29273:    Rajoitetusti verovelvollinen, joka työskente-     alainen määrä maksetaan asianomaiselle tai
29274: lee Suomessa kalenterivuoden aikana enintään         merkitään tilille hänen hyväkseen.
29275: sadan päivän ajan, saa vähentää valtion viran-
29276: omaisen välittämässä työpaikassa tehdystä              Milloin tulon saajalle kalenterikuukauden
29277:    1) opiskeluunsa tai harjoitteluunsa välittö-      aikana samalta maksajalta tulevasta lähdeve-
29278: mästi liittyvästä työstä tai                         ron alaisesta tulosta perittävän veron määrä on
29279:    2) lomatyön tai muun sellaisen työn vaihtoa       enintään asetuksella säädettävä määrä, veroa ei
29280: koskevan pohjoismaisen ohjelman piiriin kuu-         peritä.
29281: luvasta työstä
29282:    saamastaan palkasta määrän, jota on pidet-                               14 §
29283: tävä välttämättömänä hänen elatustaan varten           Rajoitetusti verovelvollisen on suoritettava
29284: täällä. Saadakseen tässä pykälässä tarkoitetun       varallisuusveroa siten, että yhteisöt suorittavat
29285: vähennyksen verovelvollisen on esitettävä työn-      veroa tulo- ja varallisuusverolaissa tarkoitetun
29286: antajalle sellainen selvitys kuin asetuksella tar-   yhteisön varallisuusveroprosentin mukaan ve-
29287: kemmin säädetään.                                    rotettavasta varallisuudesta ja muut verovel-
29288:    Edellä 1 momentissa tarkoitettuun palkasta        volliset 0,9 prosenttia siitä verotettavan varalli-
29289: tehtävään vähennykseen on lisäksi oikeutettu         suuden osasta, joka ylittää 800 000 markkaa.
29290: rajoitetusti verovelvollinen, joka:
29291:    1) työskentelee Suomessa kalenterivuoden
29292: aikana enintään sadan päivän ajan; ja                   Tämä laki tulee voimaan      pmvana
29293:    2) täyttää enintään 25 vuotta palkanansaitse-     kuuta 199 . Lakia sovelletaan tulon verotta-
29294: misvuotena; sekä                                     mista koskevien säännösten osalta tuloon, joka
29295:    3) opiskelee päätoimisesti jossakin ulkomai-      saadaan 1 päivänä tammikuuta 1991 tai sen
29296: sessa oppilaitoksessa.                               jälkeen, sekä varallisuuden verottamista koske-
29297:    Verohallituksen asiana on vahvistaa 1 mo-         vien säännösten osalta ensimmäisen kerran ve-
29298: mentissa tarkoitetun vähennyksen määrä.              rovuodelta 1991.
29299: 6                                     1990 vp. -     HE n:o 99
29300: 
29301: 2.
29302:                                                Laki
29303:                                  verotuslain 63 §:n muuttamisesta
29304: 
29305:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
29306:   muutetaan 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun verotuslain (482/58) 63 §:n 1 momentin 3
29307: kohta,
29308:   sellaisena kuin se on 30 päivänä tammikuuta 1987 annetussa laissa (74/87), seuraavasti:
29309: 
29310:                       63 §                           tai verotoimisto siinä tapauksessa, että verovel-
29311:     Verotuksen toimittaa:                            vollisella ei ole muuta veronalaista varallisuut-
29312:                                                      ta Suomessa;
29313:    3) valtionveron osalta silloin, kun rajoitetus-
29314: ti verovelvollisella on ollut kiinteistötuloa Suo-
29315: messa yhdestä tai useammasta saman kunnan              Tämä laki tulee voimaan   pa1vana
29316: alueella sijaitsevasta kiinteistöstä, kiinteistön    kuuta 199 . Lakia sovelletaan ensimmäisen
29317: tai kiinteistöjen sijaintikunnan verolautakunta      kerran verovuodelta 1991.
29318: 
29319: 
29320:       Helsingissä 16 päivänä heinäkuuta 1990
29321: 
29322: 
29323:                                        Tasavallan Presidentti
29324:                                        MAUNO KOIVISTO
29325: 
29326: 
29327: 
29328: 
29329:                                                           Valtiovarainministeri Matti Louekoski
29330:                                     1990 vp. -     HE n:o 99                                       7
29331: 
29332:                                                                                                 Liite
29333: 
29334: 
29335: 
29336: 
29337: 1.
29338:                                              Laki
29339: rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain muuttamisesta
29340: 
29341:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
29342:   kumotaan rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta 11 päivänä elokuuta
29343: 1978 annetun lain (627178) 15 §:n 2 momentti sekä
29344:   muutetaan 3 §:n 1 momentti, 6 ja 7 §, 9 §:n 1 ja 3 momentti sekä 14 §:n 1 momentti,
29345:   sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 1 momentti ja 7 § 30 päivänä kesäkuuta 1989 annetussa laissa
29346: (616/89), 6 § osittain muutettuna 20 päivänä helmikuuta 1987 annetulla lailla (164/87) ja 9 §:n 3
29347: momentti 29 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa (1242/88), seuraavasti:
29348: 
29349: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
29350:                       3§                                                  3§
29351:    Lähdevero on suoritettava osingosta, yh-           Lähdevero on suoritettava osingosta, yh-
29352: tiöveron hyvityksestä, korosta ja rojaltista,      tiöveron   hyvityksestä,  henkilöstörahaston
29353: mikäli 13 §:n 2 momentista ei muuta johdu,         maksamasta rahasto-osuudesta ja henkilöstö-
29354: sekä palkasta, eläkkeestä ja muusta ennakko-       rahaston jäsenilleen jakamasta ylijäämästä,
29355: perintälain 5 §:ssä tarkoitetusta suorituksesta.   korosta ja rojaltista, mikäli 13 §:n 2 momentis-
29356:                                                    ta ei muuta johdu, sekä palkasta, eläkkeestä ja
29357:                                                    muusta ennakkoperintälain 5 §:ssä tarkoitetus-
29358:                                                    ta suorituksesta.
29359: 
29360: 
29361:                       6 §                                                  6§
29362:    Rajoitetusti verovelvollinen, joka oleskelee       Rajoitetusti verovelvollinen, joka työskente-
29363: Suomessa kalenterivuoden aikana enintään sa-       lee Suomessa kalenterivuoden aikana enintään
29364: dan päivän ajan, saa vähentää valtion viran-       sadan päivän ajan, saa vähentää valtion viran-
29365: omaisen välittämässä työpaikassa tehdystä          omaisen välittämässä työpaikassa tehdystä
29366:    a) opiskeluunsa tai harjoitteluunsa välittö-       1) opiskeluunsa tai harjoitteluunsa välittö-
29367: mästi liittyvästä työstä, tai                      mästi liittyvästä työstä tai
29368:    b) lomatyön tai muun sellaisen työn vaihtoa        2) lomatyön tai muun sellaisen työn vaihtoa
29369: koskevan pohjoismaisen ohjelman piiriin kuu-       koskevan pohjoismaisen ohjelman piiriin kuu-
29370: luvasta työstä saamastaan palkasta määrän,         luvasta työstä
29371: jota on pidettävä välttämättömänä hänen ela-          saamastaan palkasta määrän, jota on pidet-
29372: tustaan varten täällä. Saadakseen tässä pykä-      tävä välttämättömänä hänen elatustaan varten
29373: lässä tarkoitetun vähennyksen verovelvollisen      täällä. Saadakseen tässä pykälässä tarkoitetun
29374: on esitettävä työnantajalle sellainen selvitys     vähennyksen verovelvollisen on esitettävä työn-
29375: kuin asetuksella tarkemmin säädetään.              antajalle sellainen selvitys kuin asetuksella tar-
29376:                                                    kemmin säädetään.
29377:                                                      Edellä 1 momentissa tarkoitettuun palkasta
29378:                                                    tehtävään vähennykseen on lisäksi oikeutettu
29379:                                                    rajoitetusti verovelvollinen, joka:
29380:                                                       1) työskentelee Suomessa kalenterivuoden
29381:                                                    aikana enintään sadan päivän ajan; ja
29382: 8                                    1990 vp. -     HE n:o 99
29383: 
29384: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
29385:                                                         2) täyttää enintään 25 vuotta palkanansaitse-
29386:                                                      misvuotena; sekä
29387:                                                         3) opiskelee päätoimisesti jossakin ulkomai-
29388:                                                      sessa oppi!aitoksessa.
29389:  Verohallituksen asiana on vahvistaa 1 mo-            Verohallituksen asiana on vahvistaa 1 mo-
29390: mentissa tarkoitetun vähennyksen määrä.              mentissa tarkoitetun vähennyksen määrä.
29391: 
29392:                        7 §                                                  7 §
29393:    Lähdevero on 25 prosenttia osingosta, 30             Lähdevero on 25 prosenttia osingosta, 30
29394: prosenttia korosta ja rojaltista sekä 35 prosent-    prosenttia korosta ja rojaltista sekä 35 prosent-
29395: tia yhtiöveron hyvityksestä, palkasta, eläkkees-     tia yhtiöveron hyvityksestä, henkilöstörahaston
29396: tä ja muusta ennakkoperintälain 5 §:ssä tarkoi-      maksamasta rahasto-osuudesta ja henkilöstö-
29397: tetusta suorituksesta. Lähdevero menee koko-         rahaston jäsenilleen jakamasta ylljäämästä,
29398: naisuudessaan valtiolle.                             palkasta, eläkkeestä ja muusta ennakkoperin-
29399:                                                      tälain 5 §:ssä tarkoitetusta suorituksesta. Läh-
29400:                                                      devero menee kokonaisuudessaan valtiolle.
29401: 
29402:                       9§                                                   9§
29403:   Lähdevero on perittävä, kun lähdeveron                Lähdevero on perittävä. kun lähdeveron
29404: alainen määrä maksetaan asianomaiselle tai           alainen määrä maksetaan asianomaiselle tai
29405: merkitään tilille hänen hyväkseen. Lähdevero         merkitään tilille hänen hyväkseen.
29406: osingosta, korosta ja rojaltista on perittävä
29407: kuitenkin viimeistään kuukauden kuluessa sii-
29408: tä, kun osinko, korko tai rojalti on ollut
29409: asianomaisen nostettavana.
29410: 
29411:   Milloin tulon saajalle kalenterikuukauden            Milloin tulon saajalle kalenterikuukauden
29412: aikana samalta maksajalta tulevasta lähdeve-         aikana samalta maksajalta tulevasta lähdeve-
29413: ron alaisesta tulosta perittävän veron määrä on      ron alaisesta tulosta perittävän veron määrä on
29414: enintään asetuksella säädettävä määrä, veroa ei      enintään asetuksella säädettävä määrä, veroa ei
29415: peritä muusta tulosta kuin osingosta ja sijoi-       peritä.
29416: tusrahaston voitto-osuudesta.
29417: 
29418:                       14 §                                                  14 §
29419:   Rajoitetusti verovelvollisen on suoritettava         Rajoitetusti verovelvollisen on suoritettava
29420: varallisuusveroa siten, että yhteisöt suorittavat    varallisuusveroa siten, että yhteisöt suorittavat
29421: veroa tulo- ja varallisuusverolaissa tarkoitetun     veroa tulo- ja varallisuusverolaissa tarkoitetun
29422: yhteisön varallisuusveroprosentin mukaan ja          yhteisön varallisuusveroprosentin mukaan ve-
29423: muut verovelvolliset yhden prosentin verotetta-      rotettavasta varallisuudesta ja muut verovel-
29424: vasta varallisuudesta.                               volliset 0,9 prosenttia siitä verotettavan varalli-
29425:                                                      suuden osasta, joka ylittää 800 000 markkaa.
29426: 
29427: 
29428:                                                   15 §
29429: 
29430:    Rajoitetusti verovelvollisen luonnollisen hen-        (2 mom. kumotaan)
29431: kilön Suomessa olevan kiinteistön, ei kuiten-
29432: kaan verovelvollisen tai hänen perheensä va-
29433: paa-ajan viettoon käytettäväksi tarkoitetun ra-
29434: kennuksen ja sen tonttimaan eikä tonttirekiste-
29435: riin merkityn tontin, verotusarvosta vähenne-
29436:                                       1990 vp. -     HE n:o 99                                       9
29437: 
29438: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
29439: 
29440: tään ennen varallisuusveron         määräämistä
29441: 40 000 markkaa.
29442:                                                         Tämä laki tulee voimaan     pazvana
29443:                                                      kuuta 199 . Lakia sovelletaan tulon verotta-
29444:                                                      mista koskevien säännösten osalta tuloon, joka
29445:                                                      saadaan 1 päivänä tammikuuta 1991 tai sen
29446:                                                      jälkeen, sekä varallisuuden verottamista koske-
29447:                                                      vien säännösten osalta ensimmäisen kerran ve-
29448:                                                      rovuodelta 1991.
29449: 
29450: 
29451: 
29452: 
29453: 2.
29454:                                                Laki
29455:                                  verotuslain 63 §:n muuttamisesta
29456: 
29457:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
29458:   muutetaan 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun verotuslain (482/58) 63 §:n 1 momentin 3
29459: kohta,
29460:   sellaisena kuin se on 30 päivänä tammikuuta 1987 annetussa laissa (74/87), seuraavasti:
29461: 
29462: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
29463: 
29464:                                                63 §
29465:                              Verotuksen toimittaa:
29466: 
29467:    3) valtionveron osalta silloin, kun rajoitetus-      3) valtionveron osalta silloin, kun rajoitetus-
29468: ti verovelvollisella on ollut kiinteistötuloa Suo-   ti verovelvollisella on ollut kiinteistötuloa Suo-
29469: messa veron saavan kunnan verolautakunta tai         messa yhdestä tai useammasta saman kunnan
29470: verotoimisto;                                        alueella sijaitsevasta kiinteistöstä, kiinteistön
29471:                                                      tai kiinteistöjen sijaintikunnan verolautakunta
29472:                                                      tai verotoimisto siinä tapauksessa, että verovel-
29473:                                                      vollisella ei ole muuta veronalaista varallisuut-
29474:                                                      ta Suomessa;
29475: 
29476: 
29477:                                                        Tämä laki tulee voimaan   päivänä
29478:                                                      kuuta 199 . Lakia sovelletaan ensimmäisen
29479:                                                      kerran verovuodelta 1991.
29480: 
29481: 
29482: 
29483: 
29484: 2 300698V
29485:                                      1990 vp. -     HE n:o 100
29486: 
29487: 
29488: 
29489: 
29490:                                     Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion paikallishallin-
29491:                                  non kehittämisen perusteista
29492: 
29493: 
29494: 
29495: 
29496:                           ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
29497: 
29498:   Esityksen tarkoituksena on parantaa valtion         Pääsääntönä olisi, että kihlakunnassa on
29499: paikallishallinnon toimintaedellytyksiä luomal-     kaikkia edellätarkoitettuja tehtäväryhmiä hoi-
29500: la perusteet sen nykyistä yhtenäisemmälle ja        tava kihlakunnanvirasto. Väestömääriltään
29501: palvelukykyä parantavalle järjestämiselle.          suurimmissa ja tiheimmin asutuissa kihlakun-
29502:   Uudelleenjärjestely koskisi aluksi poliisitoi-    nissa voisi kuitenkin olla vastaavia tehtäväryh-
29503: men, syyttäjäntoimen, ulosottotoimen ja yleis-      miä hoitavat erilliset virastot.
29504: hallinnon tehtäviä, mutta tekisi mahdolliseksi
29505: ottaa mukaan myöhemmin myös muita tehtä-               Uudistus käynnistettäisiin säätämällä laki
29506: viä.                                                valtion paikallishallinon kehittämisen perus-
29507:    Esityksen mukaan valtion paikallishallinto       teista. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan
29508: järjestettäisiin kihlakunnittain. Se edellyttää,    heti, kun se on vahvistettu. Kihlakuntajako
29509: että kihlakuntajako irroitetaan nykyisestä väes-    uudistettaisiin vuoden 1992 loppuun mennessä.
29510: tökirjahallintoon kytketystä käytöstä ja uudis-     Kihlakunnanvirastot ja kihlakuntien erilliset
29511: tetaan niin, että se soveltuu laaja-alaisempaan     virastot perustettaisiin niin, että ne olisivat
29512: valtion paikallishallinnon käyttöön.                toiminnassa koko maassa vuoden 1997 alussa.
29513: 
29514: 
29515: 
29516: 
29517:                                       YLEISPERUSTELUT
29518: 
29519: 1. Esityksen tavoitteet                             yleiset lainsäädännölliset perusedellytykset ja
29520:                                                     määrittää yhteenkootumman organisaation pe-
29521:    Esityksen tarkoituksena on parantaa valtion      rusosat. Uudelleenorganisointi koskisi aluksi
29522: paikallishallinnon toimintaedellytyksiä luomal-     poliisitointa, syyttäjäntointa, ulosottotointa ja
29523: la puitteet sen nykyistä yhtenäisemmälle järjes-    yleishallintotehtäviä. Muita tehtäviä voitaisiin
29524: tämiselle. Yhteenkokoamisen tavoitteena on          kytkeä uudistettuun paikallishallintojärjestel-
29525: valtionhallinnon paikallisten toimintojen laa-      mään myöhemmin. Ensimmäisenä tällaisena
29526: dun ja taloudellisuuden parantaminen. Se edel-      tehtäväryhmänä voisivat tulla kysymykseen
29527: lyttää järjestelyjä, jotka tekevät mahdolliseksi    väestökirjatehtävät.
29528: voimavarojen joustavan käytön, toiminnoissa            Uudistuksella luotaisiin maahamme kihla-
29529: tarpeellisen yhteensovittamisen, päätösvallan       kuntajaon pohjalla toimiva edellä tarkoitettuja
29530: siirtämisen mahdollisimman suuressa määrin          tehtäväryhmiä hoitava paikallishallinto. Pää-
29531: paikalliselle tasolle ja palvelusten mahdollisim-   sääntönä olisi, että kihlakunnassa on kihlakun-
29532: man tasapuolisen tarjonnan sekä kansalaisten        nanvirasto joka jakautuu eri tehtäväryhmiä
29533: oikeusturvan varmistamisen.                         hoitaviin toiminnallisesti itsenäisiin yksiköihin.
29534:    Esityksen tavoitteena on luoda valtion pai-      Väkimääriltään suurissa ja tiheästi asutuissa
29535: kallishallinnon yhteenkokoamista edistävät          kihlakunnissa olisi kuitenkin eri tehtäväryhmiä
29536: 
29537: 3004780
29538: 2                                      1990 vp. -      HE n:o 100
29539: 
29540: hoitavat erilliset virastot. Uudistuksella saatai-     pohjalta päädyttiin johtopäätökseen, että uu-
29541: siin aikaan myös oikeusturvan kannalta tar-            distus vaatii lisäselvitystä.
29542: peellisena pidetty poliisitoimen ja syyttäjäntoi-         Sisäasiainministeriö asetti vuonna 1975 toi-
29543: men toiminnallinen eriyttäminen. Tarkoituk-            mikunnan, jonka tehtävänä oli toimittaa selvi-
29544: senmukaisen voimavarojen käytön mahdollis-             tys ja laatia sen perusteella ehdotus valtion
29545: tamiseksi organisaatioperusteet säädettäisiin          paikallishallinnon järjestysmuodon kehittämi-
29546: sillä tavoin joustaviksi, että tiettyjä tehtäviä tai   sestä. Paikallishallintotoimikunta katsoi, että
29547: tehtäväryhmiä voitaisiin määrätä hoidettaviksi         valtion paikallishallinnon yhteenkokoamista ei
29548: useamman kihlakunnan alueella tai useamman             voida ehdottaa niin laajasti kuin edellämainittu
29549: kihlakunnan viranomaisten keskinäisenä yh-             komitea oli esittänyt. Se ehdotti II mietinnös-
29550: teistoimintana.                                        sään (komiteanmietintö 1977:64) väestökirjan-
29551:    Paikallishallinnon uudistaminen edellyttää          pidon ja paikallispoliisin tehtävien yhteenko-
29552: ennen yksityiskohtaiseen valmistelutyöhön ryh-         koamista sekä valtion paikallishallinnon ja
29553: tymistä sen yleisten suuntaviivojen vahvista-          kunnallishallinnon välisen tehtäväjaon selvittä-
29554: mista. Sen vuoksi on päädytty esittämään               mistä ynnä eräitä muita tehtäväsiirtoja, alueja-
29555: eduskunnalle näiden perusteiden vahvistamista          kaja ja yhteistoimintaa koskevia kannanottoja.
29556: erityisen suunnittelulain muodossa.                       Käsillä olevaan asiakokonaisuuteen liittyen
29557:                                                        valtioneuvosto asetti vuonna 1967 kaupunkien
29558:                                                        erityisrasituskomitean. Komitea esitti mietin-
29559: 2. Nykyinen tilanne ja asian                           nössään (komiteanmietintö 1970:A 20) vanho-
29560:    valmistelu                                          jen kaupunkien ylläpitämien maistraattien sekä
29561:                                                        uusien kaupunkien ja silloisten kauppaloiden
29562: 2.1. Valtion paikallishallinto kokonaisuutena          järjestysoikeuksien lakkauttamista ja niille
29563:                                                        kuuluvien tehtävien hoidon järjestämistä niin,
29564:    Valtion tehtävien hoito paikallisella tasolla       että tehtävistä huolehtisi erityinen viranomai-
29565: on eriytynyt moniin erillisinä toimiviin organi-       nen, paikallishallintovirasto, tai, että ne hoi-
29566: saatioihin. Samalla on käynyt niin, että halli-        dettaisiin lähinnä lääninhallituksen ja nimis-
29567: tusmuodossa yleiseksi valtion paikallishallin-         miehen toimesta.
29568: non aluejaoksi tarkoitettu kihlakuntajako on              Edellä mainittujen paikallishallintokomitean
29569: menettänyt tämän merkityksensä ja toimii vain          ja -toimikunnan ehdotuksia ei ole joitakin
29570: yhden tehtäväryhmän, väestökirjahallinnon,             yksittäisiä järjestelyjä lukuunottamatta toistai-
29571: aluejakona.                                            seksi toteutettu. Kaupunkien erityisrasitusko-
29572:    Valtion paikallishallinnon järjestäruisestä         mitean esittämä vanhojen kaupunkien erioi-
29573: yhtenäisempään ja keskitetympään organisaati-          keuksien ja erityisrasitusten lakkauttaminen on
29574: oon on laadittu useita selvityksiä.                    sen sijaan eräin poikkeuksin tapahtunut. Rat-
29575:    Valtioneuvoston vuonna 1967 asettama pai-           kaisut on kuitenkin tehty erityistä paikallishal-
29576: kallishallintokomitea käsitteli mietinnössään          lintovirastoa perustamatta.
29577: (komiteanmietintö 1972:A 20) periaatteessa                Tämän esityksen aihepiiriin liittyvinä selvi-
29578: kaikkien valtion paikallishallintoon silloin luet-     tyksinä mainittakoon edelleen oikeusministe-
29579: tujen viranomaisten (maistraatit ja järjestysoi-       riön asettaman syyttäjälaitoksen uudistamis-
29580: keudet, vanhojen kaupunkien ulosottotoimi,             työryhmän mietintö (Oikeusministeriön lain-
29581: vanhojen kaupunkien poliisitoimi, nimismie-            säädäntöosaston julkaisu 1111974) sekä valtio-
29582: het, henkikirjoittajat, verotoimistot, kansan-         neuvoston asettaman Oikeushallintokomitean
29583: eläkelaitoksen vakuutuspiirit ja piiriasiamiehet,      mietintö (komiteanmietintö 1978:35).
29584: sairausvakuutustoimistot, maanmittaushallin-              Mainittujen selvitysten jälkeen asiaa on val-
29585: to, vakauslaitoksen vakaajat, autokatsastus-           misteltu edelleen lähinnä sisäasiainministeriön
29586: miehet, tiemestarit, työsuojeluhallinto ja työ-        ja oikeusministeriön piirissä.
29587: voimahallinto) tehtäviä ja esitti niistä nimis-
29588: miehen, henkikirjoittajan, verotmm1stojen,
29589: kansaneläke- ja sairausvakuutuksen piiritoi-           2.2. Esityksen kohteena oleva paikallishallin-
29590: mistojen, tiemestarien, ajoneuvojen katsastus-              to
29591: miesten ja alkoholitarkastajien tehtävien koko-
29592: amista yhtenäiseen paikallishallintojärjestel-            Nyt ehdotettavassa uudistuksessa uudelleen-
29593: mään. Mietinnöstä annettujen lausuntojen               järjestelyjen kohteeksi tarkoitettujen poliisitoi-
29594:                                        1990 vp. -     HE n:o 100                                        3
29595: 
29596: men, syyttäjäntoimen, ulosottotoimen ja yleis-           Poliisitoimen, syyttäjäntoimen, ulosottotoi-
29597: hallintotehtävien organisointi noudattaa vielä        men ja yleishallintotehtävien henkilöstö paikal-
29598: vanhaa jakoa kaupungin ja maaseudun hallin-           lisella tasolla käy ilmi seuraavasta taulukosta
29599: non järjestämisessä eri tavoin. Useimmissa niin
29600: sanotuissa vanhoissa kaupungeissa poliisilaitos       poliisipiirit (poliisilaitokset
29601: vastaa poliisitoimesta, kaupunginvouti ulos-          ja nimismiespiirit)
29602: ottotoimesta, kaupunginviskaali syyttäjäntoi-                poliisimiehet .................... .   7 350
29603: mesta ja maistraatti toimii yleisenä hallintovi-        - muu henkilöstö ................. .        3 047
29604: ranomaisena. Muualla maassa nimismies hoi-
29605: taa vastaavat tehtävät. Kaupunginvoudinviras-         kaupunginviskaalinvirastot
29606: to, kaupunginviskaalinvirasto ja maistraatti               syyttäjät ........................ .       76
29607: ovat suoraan oikeusministeriön alaisia virasto-         - muu henkilöstö ................. .          51
29608: ja. Nimismies ja poliisilaitm; toimivat läänin-
29609: hallituksen alaisina sisäasia,nministeriön hal-       kaupunginvoudinvirastot
29610: linnonalalla. Syyttäjäntoimen ja ulosottotoi-              ulosottomiehet .................. .        40
29611: men kehittämisvastuu siltäkin osin kuin niitä              ulosottoapulaiset ................ .      291
29612: hoitavat sisäasiainministeriön hallinnon alaiset           muu henkilöstö ................. .        326
29613: viranomaiset kuuluu oikeusministeriölle. Syyt-
29614: täjäntoiminnassaan syyttäjät ovat oikeuskans-         maistraatit
29615: lerin ja lääninsyyttäjän alaisia. Yleisissä hallin-        oma henkilöstö
29616: toasioissa maistraatit ja nimismiehet hoitavat             (3 maistraatissa) ................ .       76
29617: eri hallinnonalojen lainsäädännön osoittamia               raastuvanoikeuksien henkilöstö
29618: tehtäviä.
29619:    Voimassa oleva lainsäädäntö edellyttää, että       Yhteensä .............................. . II 255
29620: sellaisessa kaupungissa, jossa tuomioistuimena
29621: on raastuvanoikeus, on syyttäjänä kaupungin-              Vajaa puolet syyte- ja ulosottoasioista käsi-
29622: viskaali, ulosottomiehenä kaupunginvouti sekä         tellään kaupunginviskaalin- ja kaupunginvou-
29623: ulosotonhaltijana maistraatti ja poliisivirano-       dinvirastoissa ja loput nimismiespiireissä.
29624: maisena poliisilaitos. Muualla maassa tuomio-            Uudistuksen kohteena olevien kaikkien vi-
29625: istuimena on kihlakunnanoikeus (tuomiokun-            ranomaisten tehtävämäärät ovat jatkuvasti
29626: ta) ja poliisi-, syyttäjä-, ulosotto- ja yleisenä     kasvaneet.
29627: hallintoviranomaisena nimismies. Raastuvanoi-            Nykyisen järjestelmän ylläpito ja kehittämi-
29628: keuden tuomiopiiriin ei voida liittää muita           nen on vaikeutumassa. Tehtävämäärien kasva-
29629: kuntia kuin asianomainen kaupunki. Tästä              minen on kärjistänyt vallitsevasta piirijaosta
29630: syystä poliisi-, syyttäjä- ja ulosottopiirien uu-     aiheutuvia ongelmia. Nykyinen piirijaotus pe-
29631: delleen järjestely tällaisella alueella edellyttää    rustuu sille ajattelulle, että sama virkamies
29632: aina raastuvanoikeuden, maistraatin, kaupun-          kykenee hoitamaan kaikkien eri hallintosekto-
29633: ginviskaalinviraston, kaupunginvoudinviraston         reiden tehtäviä. Aikaisemmin poliisimies toimi
29634: ja poliisilaitoksen lakkauttamista ja niiden ti-      poliisitehtävien ohella myös ulosottoapulaisena
29635: lalle tuomiokunnan ja nimismiespiirin perus-          ja haastemiehenä. Nimismies puolestaan osal-
29636: tamista. Tällainen toimenpide on toteutettu 8         listui huomattavassa määrin varsinaisten kent-
29637: vanhassa kaupungissa.                                 tätehtävien hoitamiseen. Poliisin nykyiset työ-
29638:    Maassamme on 250 poliisipiiriä, joista ni-         aikasäännökset vaativat piiriä kohden huomat-
29639: mismiespiirejä on 222 ja poliisilaitoksia 27 sekä     tavasti suuremman poliisihenkilökunnan kuin
29640: Ahvenanmaan poliisipiiri.                             aikaisemmin, jotta poliisitoiminta voidaan var-
29641:    Paikallisena syyttäjänä on 27 kaupungissa          mistaa kaikkina viikon päivinä ja vuorokauden
29642: kaupunginviskaali, Ahvenanmaan maakunnas-             aikoina. Tästä johtuen on jo 1960-luvulta läh-
29643: sa maakunnansyyttäjä sekä muualla maassa              tien ollut pakko kehittää piirien välistä yhteis-
29644: nimismies ja apulaisnimismies.                        toimintaa, joka on toteutettu muodostamaila
29645:    Paikallisena ulosottoviranomaisena on 27           poliisin yhteistoiminta-alueita. Erilaiset kansli-
29646: kaupungissa kaupunginvouti, Ahvenanmaalla             atehtävät ovat lisääntyneet ja niiden vaatimus-
29647: maakunnanvouti ja muualla maassa nimismies.           taso on noussut.
29648:    Yleisenä hallintoviranomaisena ja ulosoton-           Tehtävämäärien kasvaessa ja piirijaon pysy-
29649: haltijana toimii 27 kaupungissa maistraatti.          essä nykyisellään, voimavarojen kohdentami-
29650: 4                                      1990 vp. -     HE n:o 100
29651: 
29652: nen käy yhä vaikeammaksi. Piirikoon vaihte-           törekisterikeskusta lukuunottamatta esitys-
29653: lun ja piirien suuren lukumäärän vuoksi eri           luonnosta kannatettavana tai ainakin hyväk-
29654: tehtäviä hoitava henkilöstö jakautuu epätar-          syttävänä. Väestörekisterikeskuksenkin vastus-
29655: koituksenmukaisesti. Piirijakoa uudistamalla          tus liittyi sen omaan asemaan uudistuksessa. Se
29656: olisi mahdollista siirtää henkilöresursseja varsi-    katsoi, että jos kihlakuntajako siirretään sen
29657: naisiin palvelutehtäviin.                             vastustuksesta huolimatta uudistuksen kautta
29658:    Nykyinen kaksijakoinen järjestelmä vaikeut-        muodostuvan laaja-alaisemman valtion paikal-
29659: taa piirien uudelleen järjestämistä. Vanhojen         lishallinnon käyttöön, pitäisi myös rekisteritoi-
29660: kaupunkien erillisorganisaation piireihin ei ole      roistoille kuuluvat tehtävät, vaikka väestörekis-
29661: lainsäädännöllisistä syistä voitu liittää ympä-       terikeskus ei pidä sitäkään sinänsä kannatetta-
29662: röiviä alueita, vaikka siihen olisi ollut tarvetta.   vana, liittää uuden viraston (kihlakunnanviras-
29663: Pienissä nimismiespiireissä toiminnan kehittä-        ton) tehtäväkokonaisuuteen. Lausunnoissa ei
29664: minen aiheuttaa vaikeuksia, koska sama henki-         esitetty muilta osin merkittäviä tai esityksen
29665: löstö hoitaa useita eri tehtäviä. Myös tehtävien      sisältöön vaikuttavia yksilöityjä muutoseh-
29666: vaatimustason nousu puoltaa niiden eriyttämis-        dotuksia.
29667: tä. Oikeusturvan kannalta on katsottu tarpeel-
29668: liseksi esitutkintatehtävien ja syyttäjäntehtä-
29669: vien erottaminen toisistaan. Selkeiden vastuu-
29670: alueiden luominen eri toimintasektoreille on          3. Esityksen organisatoriset ja
29671: siten välttämätöntä.                                     henkilöstövaikutukset
29672: 
29673: 
29674: 2.3. Esityksen valmisteluvaiheet                         Uudistus merkitsisi aluksi nykyisten nimis-
29675:                                                       miespiirien ja vanhojen kaupunkien erillisorga-
29676:    Käsillä oleva hallituksen esitys perustuu edel-    nisaatiopiirien korvaamista kihlakuntajaolla.
29677: lämainittujen sisäasiainministeriön ja oikeus-        Kihlakuntajako olisi sen vuoksi irroitettava
29678: ministeriön selvitysten jälkeen sisäasiainminis-      nykyisestä - väestökirjahallintoon kytketystä
29679: teriön asettaman työryhmän vuonna 1989 laati-         -   käytöstään ja uudistettava niin, että se
29680: maan luonnokseen. Työryhmä kutsui luonnos-            sopiSI sekä poliisitoimen, syyttäjäntoimen,
29681: ta Jaatiessaan kuultaviksi 27 viranomaista tai        ulosottotoimen ja valtion yleishallintotehtävien
29682: yhteisöä ja sai niistä 22:n kannanotot käyt-          että mahdollisuuksien mukaan muidenkin val-
29683: töönsä. KuuUnista valtaosa piti työryhmän toi-        tion paikallishallintotehtävien hoidon alueja-
29684: meksiantoon sisältyviä lähtökohtia ja alusta-         oksi.
29685: vasti hahmoteitoja uudistuskaavailuja kanna-
29686: tettavina tai ainakin hyväksyttävinä. Hyväksyt-          Kihlakuntiin perustettaisiin nimismiesorgani-
29687: tävyyden edellytyksenä korostettiin kuitenkin         saation sekä vanhojen kaupunkien erillisorga-
29688: useissa kannanotoissa sitä, että palveluiden          nisaatioiden ja maistraattien nykyisin hoitamia
29689: saatavuus ei saa uudistusten johdosta yleisesti       tehtäviä varten yhteinen kihlakunnanvirasto
29690: eikä harvaanasutuillakaan alueilla heiketä,           taikka tarvittavat erilliset virastot. Näin muo-
29691: vaan tavoitteena tulee olla sen parantuminen.         dostuvalle paikallishallintojärjestelmälle voitai-
29692: 1oissakin kannanotoissa asetettiin varauksia          siin siirtää myöhemmin myös muita valtion
29693: aluejako- ja kielikysymyksiin sekä uudistuksen        paikallishallintotehtäviä.
29694: piiriin otettaviin tehtäväryhmiin. Niinikään
29695: kiinnitettiin huomiota uudistuksesta muuhun              Uudistus mahdollistaisi lisääntyvien tehtä-
29696: hallinto-organisaatioon aiheutuviin heijastus-        vien hoitamisen henkilöstöä uudelleen kohden-
29697: vaikutuksiin ja muutostarpeisiin. Työryhmä            tarualla ja helpottaisi henkilöiden keskinäisten
29698: otti esitetyt näkökohdat huomioon ja laati            työmääräerojen tasoittamista.
29699: luonnoksensa esitykseksi sekä luovutti sen sisä-
29700: asiainministeriölle.                                     Uudistuksella sinänsä ei olisi henkilöstövoi-
29701:    Sisäasiainministeriö lähetti työryhmän laati-      mavaroja kasvattavia tai vähentäviä vaikutuk-
29702: man esitysluonnoksen lausunnolle ministeriöi-         sia. Se edellyttäisi virkojen uudelleen kohden-
29703: hin, oikeuskanslerinvirastoon, väestörekisteri-       tamista. Se voitaisiin kuitenkin toteuttaa niin,
29704: keskukseen, lääninhallituksiin ja kuntien kes-        että muutokset eivät aiheuttaisi henkilöiden
29705: kusjärjestöihin. Lausunnonantajat pitivät väes-       etuisuuksien heikentymistä.
29706:                                        1990 vp.       HE n:o 100                                      5
29707: 
29708: 4. Esityksen taloudelliset vaiku-                     tenkin kertaluontoisia ja korvautuisivat voima-
29709:    tukset                                             varojen uudelleenjärjestelystä syntyvillä sääs-
29710:                                                       töillä.
29711:   Alkuvaiheessa esityksen toteuttaminen ai-
29712: heuttaisi vähäisiä lisämenoja. Ne olisivat kui-
29713: 
29714: 
29715: 
29716: 
29717:                               YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
29718: 
29719: 
29720: 1. Lakiehdotuksen perustelut                          tarkoituksenmukaista järjestää seuraavassa
29721:                                                       vaiheessa tämän lain mukaisesti.
29722:     1 §. Lain 1 §:ssä ilmaistaan sen soveltamis-         2 §. Pykälässä luetellaan valtion paikallishal-
29723: ala. Laki koskisi valtion paikallishallinnon ja       linnon kehittämisen keskeiset tavoitteet.
29724: sen aluejaon kehittämistä. Kehittäminen tar-
29725:                                                          Uudistuksella on tarkoitus turvata poliisitoi-
29726: koittaa kaikkia niitä muutoksia, joilla valtion
29727:                                                       men, syyttäjäntoimen ja ulosottotoimen sekä
29728: paikallishallinnolle luodaan nykyistä paremmat        yleishallinnon palvelujen laatu, tasapuolinen
29729: edellytykset huolehtia kansalaisten tarpeista.
29730:                                                       saatavuus ja taloudellinen tuottaminen. Näiden
29731: Kehittämällä valtion paikallishallintoa paran-
29732:                                                       tavoitteiden saavuttamista edistää yhtenäiseen
29733: netaan siitä vastaavien viranomaisten ja viras-
29734:                                                       aluejakoon pohjautuva uusi valtion paikallis-
29735: tojen toimintaedellytyksiä ja palvelukykyä.           hallinto-organisaatio, johon kuuluvien yksiköi-
29736: Aluejaon uudistaminen johtaa tiettyjen valtion
29737:                                                       den tehtäväjako ja ohjaussuhteet voidaan jär-
29738: paikallishallintotehtävien hoitamiseen yhtenäi-
29739:                                                       jestää nykyistä selkeämmiksi.
29740: sen piirijaon pohjalta. Järjestelyt lisäisivät
29741: mahdollisuuksia siirtyä tarkoituksenmukaiseen            Yksikköjen palvelu- ja toimintakyvyn paran-
29742: tehtäväjakoon ja voimavarojen käyttöön.               taminen edellyttää voimavarojen uudelleen-
29743:     Ehdotetun pykälän 2 momentissa luetellaan         suuntaamista. Perustettavien yksikköjen henki-
29744: ne valtion paikallishallinnon tehtäväalueet, jot-     löstö pyritään mitoittamaan työmäärien ja pal-
29745: ka tässä vaiheessa on tarkoitus järjestää tämän       velujen kysynnän mukaisesti. Palvelua voidaan
29746: lain mukaan. Uudistus koskisi välittömästi po-        parantaa myös hyödyntämällä erikoistumisen
29747: liisitoimeen, syyttäjäntoimeen ja ulosottotoi-        edut ja ottamalla käyttöön nykyaikaista tieto-
29748: meen sekä yleishallintoon luettavia tehtäviä.         tekniikkaa. Palvelujen saatavuudesta huolehdi-
29749:     Poliisitoimeen kuuluvat poliisilaitokselle ja     taan säilyttämällä tai perustamalla tarvittavat
29750: nimismiespiirille säädetyt poliisitehtävät, polii-    palvelutoimistot kihlakunnan eri osiin ja jär-
29751: sin lupahallintotehtävät sekä muut yleisen jär-       jestämällä ne hallitusmuodon 14 §:ssä edellyte-
29752: jestyksen ja turvallisuuden voimassapitämiseen        tyllä tavalla.
29753: liittyvät paikallispoliisin tehtävät.                    Järjestelyillä luodaan edellytykset toiminto-
29754:     Syyttäjäntoimi tarkoittaa paikallisten syyttä-    jen kokoamiselle yhteen ja päätösvallan siirtä-
29755: jien nimismiehen, apulaisnimismiehen ja kau-          miselle paikallistasolle. Uudistus luo pohjan
29756: punginviskaalin tehtäviä yleisinä syyttäjinä.         hallinnon kehittämishankkeiden yhteydessä
29757:     Ulosottotoimeen sisältyvät nimismiehelle ja       asetettujen tavoitteiden toteuttamiselle. Palve-
29758:  kaupunginvoudille ulosottomiehenä sekä mais-         lut on mahdollista järjestää osittain niin sanot-
29759: traatille ulosotonhaltijana kuuluvat täytän-          tua yhden luukun periaatetta noudattaen. Asi-
29760: töönpanotehtävät.                                     oinnin tarvetta voidaan samalla vähentää lie-
29761:     Yleishallintotehtävillä tarkoitetaan lähinnä      ventämällä kotipaikka- ja asuinpaikkasidon-
29762: sellaisia, nimismiehelle tai maistraatille kuulu-     naisuutta etenkin lupa-asioissa. Päätösvaltaa
29763:  via tehtäviä, joita ei voida pitää poliisi-, syyt-   voidaan siirtää paikallistasolle sekä alue- että
29764: täjä-, ulosotto- tai lupahallintotehtävinä.           keskushallinnosta. Myös päätösvallan käyttö
29765:     Lakia sovellettaisiin muiden valtion paikal-      virastoissa ja yksiköissä saadaan nykyistä tar-
29766:  lishallintotehtävien järjestämiseen sen mukaan       koituksenmukaisemmaksi. Parantuva palvelu
29767:  kuin erikseen säädetään. Väestökirjahallinnolle      edistää myös oikeusturvaa. Esitutkinnan ja
29768:  kuuluvien tehtävien hoitaminen saattaisi olla        syyttäjäntoimen erottaminen selvästi toisistaan
29769: 6                                       1990 vp. -     HE n:o 100
29770: 
29771: parantaa oikeusturvan muodollisia edellytyk-              Kuntien kieliolot otetaan huomioon kihla-
29772: siä.                                                   kuntia muodostettaessa, niin että se voi tapah-
29773:    3 §. Suomi on hallitusmuodon 50 §:n mu-             tua hallitusmuodon 50 §:n 3 momentissa edel-
29774: kaan jaettu yleistä hallintoa varten lääneihin,        lytetyllä tavalla.
29775: kihlakuntiin ja kuntiin.                                  Ehdotetussa säännöksessä ei mainita nimen-
29776:    Ehdotetun pykälän 1 momentissa säädetään,           omaan talousaluejakoa, mutta sillä on merki-
29777: että valtion paikallishallinto järjestetään kihla-     tystä kihlakuntajakoa harkittaessa, koska se
29778: kunnittain. Perustuslain säännös saisi näin al-        vaikuttaa työmatkaliikenteen ja muun asioin-
29779: kuperäisen tarkoituksen mukaisen sisällön. Eh-         nin suuntautumiseen.
29780: dotuksen mukaan kihlakuntajaosta päättää
29781:                                                           4 §. Valtioneuvosto päättäisi kihlakuntajaon
29782: valtioneuvosto. Järjestely olisi sopusoinnussa
29783:                                                        ohella siitä, miten paikallishallintotehtäviä hoi-
29784: mainitun hallitusmuodon säännöksen kanssa.
29785:                                                        tavat viranomaiset organisoidaan kussakin kih-
29786: Koska valtion paikallishallintoa koskevilla jär-
29787:                                                        lakunnassa. Pääsääntöisesti kihlakunnassa olisi
29788: jestelyillä on huomattava merkitys läänin pal-
29789:                                                        poliisi-, syyttäjä- ja ulosottoyksiköstä muodos-
29790: velujen kannalta, säännöksessä edellytetään
29791:                                                        tuva kihlakunnanvirasto. Kihlakunnanviras-
29792: lääninhallituksen lausuntoa kihlakuntajaon
29793:                                                        toon saattaisi kuulua myös erityinen yleishal-
29794: valmistelun yhteydessä. Lausunnon hankkisi
29795:                                                        lintoasioita hoitava yksikkö. Erilliset virastot
29796: sisäasiainministeriö, jolle kihlakuntajakoa kos-
29797:                                                        vastaisivat nykyisiä poliisilaitoksia, kaupungin-
29798: kevien päätösten valmistelu kuuluu muutenkin.
29799:                                                        viskaalinvirastoja ja kaupunginvoudinvirasto-
29800:    Kihlakuntajako toteutettaisiin lääneittäin
29801:                                                        ja. Maistraatille kuuluvat tehtävät siirrettäisiin
29802: kuntajakoa noudattaen. Kihlakuntaan voisi
29803:                                                        edellä tarkoitetuille virastoille, lääninhallituk-
29804: kuulua vain yhteen lääniin kuuluvia kuntia.
29805:                                                        sille tai muille viranomaisille. Erillisten virasto-
29806: Kihlakuntia muodostettaessa on ehdotuksen
29807:                                                        jen säilyttäminen on perusteltua niissä suurissa
29808: mukaan otettava huomioon alueen asukasmää-
29809:                                                        kaupungeissa, joissa sellaiset on nykyisinkin.
29810: rä, asukastiheys, laajuus, liikenneyhteydet ja
29811:                                                        Toiminnallisista syistä näihin tapauksiin rin-
29812: kieliolot. Kihlakunnat olisi muodostettava tältä
29813:                                                        nastettavana voitaisiin pitää kihlakuntaa, jossa
29814: pohjalta niin, että syntyy edellytykset laissa
29815:                                                        viraston tehtävämäärä on poikkeuksellisen
29816: mainittujen tavoitteiden saavuttamiselle.
29817:                                                        suuri tai josta olennaisen osan muodostaa niin
29818:    Ehdotetun pykälän 2 momentissa määritel-
29819:                                                        sanottu vanha kaupunki, jossa on perustellusti
29820: lyillä edellytyksillä halutaan varmistaa se, että
29821:                                                        pitkään ollut erilliset viranorhaiset.
29822: kihlakunnat muodostetaan riittävän laajoiksi,
29823: mutta ei niin suuriksi, että palvelujen kohtuul-          Lääninhallitus päättäisi 3 momentin perus-
29824: linen saatavuus vaarantuu.                             teella ja asianomaisia kuntia kuultuansa viras-
29825:    Asukastiheys vaikuttaa palvelujen saatavuu-         tojen muiden toimipaikkojen (palvelu toimisto)
29826: teen. Tiheästi asutuilla alueilla etäisyydet kes-      määrästä ja sijainnista. Palvelutoimistot sijoi-
29827: kustaajamaan olisivat kohtuulliset, vaikka kih-        tettaisiin ensisijaisesti niihin paikkoihin, joissa
29828: lakunnat muodostettaisiin asukasmäärältään             on nykyisin poliisipiirin kanslia tai sivutoimi-
29829: 30 000-50 000 hengen piireiksi ja suurimpien           piste. Palvelutoimistoissa olisi saatavana ylei-
29830: kaupunkien yhteydessä suuremmiksikin. Har-             simmin käytetyt poliisin ja ulosottotoimen
29831: vaanasutuilla seuduilla voi olla tarpeen muo-          kansliapalvelut. Niissä hoidettaisiin tarvittaessa
29832: dostaa asukasmäärältään ja siten myös tehtä-           myös poliisipalveluja ja tiedoksiautoja sekä
29833: vämäärältään selvästi pienempiä kihlakuntia.           muita tehtäviä.
29834: Kihlakuntien pitäisi kuitenkin olla kooltaan              5 §. Valtion paikallishallinnon yksiköt poik-
29835: sellaisia, että virastot ja yksiköt olisivat toimin-   keaisivat voimavaroiltaan huomattavasti toisis-
29836: takykyisiä. Näiden perusteiden mukaan arvioi-          taan uudistuksesta huolimatta. Varsinkaan
29837: den kihlakuntia tulisi olemaan vähemmän kuin           harvaan asutuilla alueilla ei ole mahdollista
29838: puolet poliisipiirien nykyisestä määrästä              sijoittaa kaikkiin kihlakuntiin päätoimisia vir-
29839: 250:stä.                                               kamiehiä hoitamaan jokaista toimintalohkoa.
29840:    Kulkuyhteydet vaikuttavat asukkaiden mah-           Säännöksessä annettaisiin mahdollisuus järjes-
29841: dollisuuksiin käyttää niitä palveluja, joissa tar-     tää esimerkiksi syyttäjäntehtävien hoito yhtei-
29842: vitaan henkilökohtaista asioimista. Kulkumah-          sesti useamman kihlakunnan alueella. Muun
29843: dollisuudet riippuvat alueen laajuudesta, muo-         muassa eräät poliisitehtävät voitaisiin määrätä
29844: dosta ja muista maantieteellisistä ominaisuuk-         hoidettavaksi yhteistoiminnassa eri kihlakun-
29845: sista sekä liikenneyhteyksistä.                        tien alueella. Säännös ei estä muodostamasta
29846:                                        1990 vp. -    HE n:o 100                                       7
29847: 
29848: yhteistoiminta-aluetta, joka käsittää eri läänei-       Uudistuksen yhteydessä olisi 3 momentin
29849: hin kuuluvia kihlakuntia.                            mukaan huolehdittava siitä, ettei järjestelyjen
29850:    6 §. Samoja tehtäviä hoidettaisiin uudistuk-      piiriin kuuluvissa yksiköissä lain voimaan tul-
29851: sen jälkeenkin kahden ministeriön alaisuudes-        lessa olevan vakinaisen henkilöstön etuja hei-
29852: sa. Jotta tästä aiheutuvat haitat jäisivät mah-      kennetä. Henkilöstö sijoitettaisiin uudessa or-
29853: dollisimman vähäisiksi, otettaisiin lakiin johto-    ganisaatiossa vastaaviin tai vastaavantasoisiin
29854: suhteita selventävät säännökset.                     tehtäviin. Tarvittavissa siirroissa noudatettai-
29855:    Ehdotetun pykälän 1 momentti koskee kihla-        siin niitä koskevia valtion virkamieslain ja
29856: kunnanvirastojen ja erillisten virastojen hallin-    yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitok-
29857: nollista ohjausta. Kihlakunnanvirastot sekä          sissa annetun lain säännöksiä.
29858: poliisitoimesta ja yleishallintotehtävistä vastaa-      Kihlakuntajaosta ja virastotyypeistä päättä-
29859: va erillinen virasto olisivat lääninhallituksen ja   minen ovat keskeinen osa uudistuksen toteutta-
29860: sisäasiainministeriön alaisia. Syyttäjäntehtäviä     mista. Niistä päättäisi valtioneuvosto. Uutta
29861: ja ulosottotehtäviä hoitavat erilliset virastot      kihlakuntajakoa tämän lain nojalla ensimmäis-
29862: kuuluisivat oikeusministeriön hallinnonalaan.        tä kertaa valmisteltaessa sisäasiainministeriö
29863:    Virastojen ja yksiköiden toiminnallinen oh-       antaisi lääninhallituksille ohjeet esityksen laati-
29864:                                                      miseksi alueensa kihlakuntajaoksi. Tässä yh-
29865: jaus määräytyisi ministeriöiden toimialan poh-
29866: jalta. Ulosottotoimen ohjauksesta huolehtisi         teydessä on kuultava myös kuntia ja muita
29867: oikeusministeriö. Valtioneuvoston oikeuskans-        tarpeellisia tahoja, joten valmisteluun pitää
29868: leri ohjaisi syyttäjätoimintaa kuten nykyisin-       varata riittävästi aikaa. Pykälän 4 momentin
29869:                                                      mukaan valtioneuvoston päätös kihlakuntaja-
29870: kin. Muilta osin valtion paikallishallintovira-
29871: nomaisten toiminnallinen ohjaus kuuluisi sisä-       osta olisi valmisteltava niin, että se voidaan
29872: asiainministeriölle, jollei sitä ole säädetty        antaa vuoden 1992 kuluessa. Sisäasiainministe-
29873: muun viranomaisen tehtäväksi.                        riö ja oikeusministeriö huolehtisivat muusta
29874:                                                      tarvittavasta säädösvalmistelusta kumpikin toi-
29875:    7 §. Tämä pykälä sisältäisi valtuutuksen an-      mialansa osalta. Uudistus pyritään toteutta-
29876: taa tarkemmat määräykset kihlakunnanviras-           maan koko maassa mahdollisimman yhtenäi-
29877: tosta asetuksella. Erillisistä virastoista sääde-    sen aikataulun mukaisesti. Eräät järjestelyt
29878: tään yleensä lailla, jossa on tarvittava asetukse-   joudutaan todennäköisesti silti suorittamaan
29879: nantovaltuutus.                                      vaiheittain. Uuteen järjestelmään pyritään siir-
29880:    8 §. Pykälässä todettaisiin, että Ahvenan-        tymään mahdollisimman pian ja joka tapauk-
29881: maan maakunnan osalta sovelletaan erityis-           sessa viimeistään vuoden 1997 alusta koko
29882: säännöksiä.                                          maassa.
29883:    9 §. Ehdotetun pykälän 1 momentissa olisi
29884: voimaantulosäännös. Muut momentit koskisi-
29885: vat siirtymävaiheen järjestelyjä.                    2. Voimaantulo
29886:    Ehdotettu valtion paikallishallinnon uudista-
29887: minen edellyttää muutoksia lukuisiin säädök-           Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan heti kun
29888: siin sekä tehtävien hoitamisen järjestämistä         se on hyväksytty ja vahvistettu.
29889: suurelta osin uudelleen. Eräisiin järjestelyihin
29890: on välttämätöntä ryhtyä jo ennen lain voi-             Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
29891:  maantuloa.                                          kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
29892: 8                                    1990 vp. -     HE n:o 100
29893: 
29894: 
29895: 
29896: 
29897:                                               Laki
29898:                         valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista
29899: 
29900:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
29901: 
29902:                        1 §
29903:    Tämä laki koskee valtion paikallishallinnon      täjä- ja ulosottoyksikkö sekä tarvittavat muut
29904: ja sen aluejaon kehittämistä.                       yksiköt. Kihlakunnan erilliset virastot hoitavat
29905:    Lakia sovelletaan poliisitoimen, syyttäjäntoi-   vastaavia tehtäväalueita.
29906: men, ulosottotoimen ja yleishallintotehtävien          Virastoilla voi olla palvelutoimistoja, joiden
29907: sekä, sen mukaan kuin erikseen säädetään,           sijaintipaikasta päättää lääninhallitus.
29908: muiden valtion paikallishallintotehtävien jär-
29909: jestämiseen.                                                              5§
29910:                                                       Kihlakunnanviraston yksikkö tai kihlakun-
29911:                       2 §                           nan erillinen virasto voidaan määrätä hoita-
29912:   Tavoitteena on parantaa palvelujen laatua,        maan tehtäviä myös toisen kihlakunnan alueel-
29913: tasapuolista saatavuutta ja kansalaisten oikeus-    la tai virastot voidaan määrätä hoitamaan
29914: turvaa sekä luoda edellytykset toimintojen ko-      tehtäviä yhteistoiminnassa keskenään siten
29915: koamiselle yhteen, päätösvallan siirtämiselle       kuin siitä erikseen säädetään.
29916: paikallistasolle ja palvelujen taloudelliselle
29917: tuottamiselle.                                                             6 §
29918:   Palveluja ja kansalaisten oikeusturvaa pa-           Kihlakunnanvirasto on lääninhallituksen ja
29919: rannettaessa on otettava varteen, mitä hallitus-    sisäasiainministeriön alainen ja erilliset virastot
29920: muodon 14 §:ssä on säädetty.                        ovat asianomaisen ministeriön alaisia, jollei
29921:                                                     toisin ole säädetty.
29922:                        3§                              Kihlakunnanviraston yksiköt ja kihlakunnan
29923:    Valtion paikallishallinto järjestetään kihla-
29924:                                                     erilliset virastot ovat toiminnallisesti asian-
29925: kunnittain. Läänin alue jaetaan kihlakuntiin        omaisen ministeriön ja, milloin niin on säädet-
29926: kuntien rajoja noudattaen. Jaosta päättää val-      ty, muun viranomaisen alaisia.
29927: tioneuvosto lääninhallituksen annettua lausun-
29928: tonsa.
29929:    Kihlakuntia muodostettaessa tulee ottaa                                  7 §
29930: huomioon alueen asukasmäärä, asukastiheys,             Tarkemmat säännökset kihlakunnanvirastos-
29931: laajuus, liikenneyhteydet ja kieliolot niin, että   ta annetaan tarvittaessa asetuksella. Kihlakun-
29932: syntyy edellytykset 2 §:ssä mainittujen tavoit-     nan erillisistä virastoista säädetään erikseen.
29933: teiden saavuttamiselle.
29934:                                                                            8 §
29935:                         4§                            Tässä laissa tarkoitettujen tehtävien järjestä-
29936:    Kihlakunnassa on joko kihlakunnanvirasto         misestä Ahvenanmaan maakunnassa on sää-
29937: tai erillisiä virastoja sen mukaan kun valtio-      detty erikseen.
29938: neuvosto päättää. Erilliset virastot perustetaan
29939: sellaisiin kihlakuntiin, joihin kuuluvassa suu-                          9 §
29940: ressa kaupungissa on erilliset virastot tämän         Tämä     laki tulee voimaan        päivänä
29941: lain tullessa voimaan, sekä erityisestä syystä                kuuta 199 .
29942: muihin niihin rinnastettaviin kihlakuntiin.           Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
29943:    Kihlakunnanvirastossa on toiminnallisesti it-    ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
29944: senäistä päätösvaltaa käyttävät poliisi-, syyt-     menpiteisiin.
29945:                                       1990 vp. -     HE n:o 100                                   9
29946: 
29947:   Paikallishallintotehtäviä tässä laissa tarkoite-   ensimmäistä kertaa tämän lain nojalla valmis-
29948: tulla tavalla järjestettäessä niitä hoitava vaki-    teltaessa. Valtioneuvoston tulee päättää uudes-
29949: nainen henkilöstö siirretään etuja heikentämät-      ta kihlakuntajaosta vuoden 1992 loppuun men-
29950: tä vastaaviin tai vastaavantasoisiin tehtäviin.      nessä. Kihlakunnanvirastot ja kihlakuntien
29951:    Sisäasiainministeriön tulee antaa lääninhalli-    erilliset virastot perustetaan koko maahan vuo-
29952: tuksille ohjeet menettelystä kihlakuntajakoa         den 1996 loppuun mennessä.
29953: 
29954: 
29955:      Naantalissa 3 päivänä elokuuta 1990
29956: 
29957: 
29958:                                        Tasavallan Presidentti
29959:                                        MAUNO KOIVISTO
29960: 
29961: 
29962: 
29963: 
29964:                                                                     Ministeri Toivo T. Pohjala
29965: 
29966: 
29967: 
29968: 
29969: 2   3004780
29970:                                     1990 vp. -     HE n:o 101
29971: 
29972: 
29973: 
29974: 
29975:                                     Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yhteistoiminnasta yri-
29976:                                  tyksissä annetun lain muuttamisesta
29977: 
29978: 
29979: 
29980: 
29981:                           ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
29982: 
29983:   Esityksessä ehdotetaan, että henkilöstön            Jos yrityksen ja henkilöstön välillä ei sovita
29984: osallistumis- ja tiedonsaantioikeuksia konserni-   konserniyhteistyöstä puolentoista vuoden kulu-
29985: muotoisissa yrityksissä laajennetaan. Esitys       essa siitä, kun laki tulee voimaan, on konserni-
29986: koskee konserneja, joiden Suomessa työskente-      yhteistyö toteutettava lain vähimmäisehdot
29987: levän henkilöstön määrä on säännöllisesti vä-      täyttäväliä tavalla. Tällöin edellytetään, että
29988: hintään 500. Ehdotetut velvoitteet tulevat so-     konsernin johto vuosittain antaa henkilöstölle
29989: vellettaviksi niissä konserniin kuuluvissa Suo-    konsernin taloudellista tilaa koskevan yhtenäi-
29990: messa toimivissa yrityksissä, joissa säännölli-    sen selvityksen siihen liittyvine tuotantoa, työl-
29991: sesti on vähintään 30 työntekijää tai toimihen-    lisyyttä, kannattavuutta ja kustannusrakennet-
29992: kilöä.                                             ta koskevine tietoineen. Erikseen on annettava
29993:                                                    tiedot konserniin kuuluvan yrityksen toimintaa
29994:    Konserniyhteistyö tulisi lakiehdotuksen mu-     henkilöstön kannalta olennaisesti muuttavista
29995: kaan ensisijaisesti pyrkiä järjestämään yrityk-    päätöksistä. Yhteistoimintaa varten on valitta-
29996: sen ja henkilöstön välisin sopimuksin. Sopi-       va henkilöstön edustajat pääsääntöisesti kaikis-
29997: muksessa voitaisiin vapaasti määrätä esimer-       ta konserniin kuuluvista yrityksistä siten, että
29998: kiksi konserniyhteistyön muodoista, henkilös-      kaikki henkilöstöryhmät tulevat edustetuiksi
29999: tön edustuksesta sekä tiedottamiseen, neuvot-      konserniyhteistyössä.
30000: teluihin ja henkilöstön keskinäiseen vuorovai-        Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1
30001: kutukseen liittyvistä järjestelyistä.              päivänä tammikuuta 1991.
30002: 
30003: 
30004: 
30005: 
30006: 300692P
30007: 2                                            1990 vp. -         HE n:o 101
30008: 
30009: 
30010: 
30011: 
30012:                                              SISÄLLYSLUETTELO
30013: 
30014:                                                          Sivu                                                                                                  Sivu
30015:     YLEISPERUSTELUT ........................ .              3   4. Esityksen taloudelliset vaikutukset . . . . . . . . . . . . .                                 5
30016: 1. Esityksen tavoitteet ja keinot ................. .      3         YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT......                                                          5
30017: 2. Nykyinen tilanne ja asian valmistelu .......... .       3
30018:                                                                 1. Lakiehdotuksen perustelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                           5
30019:    2.1. Yhteistoiminta konserniyrityksissä ....... .       3
30020:         2. 1.1. Lainsäädäntö ja sopimukset ...... .        3    2. Voimaantulo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .               9
30021:         2.1.2. Lainsäädäntö ja sopimuskäytäntö
30022:                 muissa Pohjoismaissa ............ .        3      LAKITEKSTI . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . .                   10
30023:         2.1.3. Konserniyhteistyötä koskevat kan-                Laki yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain
30024:                 sainväliset suositukset ............ .     4    muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .           10
30025:         2.1.4. Konserniyhteistyötä koskevat EY-
30026:                 normit ............................ .      4         LIITE . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    13
30027:    2.2. Valmistelun vaiheet ja aineisto ........... .      5    Rinnakkaisteksti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            13
30028: 3. Esityksen organisatoriset ja henkilöstövaiku-                Laki yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain
30029:    tukset ......................................... .      5    muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .           13
30030:                                        1990 vp. -      HE n:o 101                                      3
30031: 
30032: 
30033: 
30034: 
30035:                                          YLEISPERUSTELUT
30036: 
30037: 
30038: 1. Esityksen tavoitteet ja keinot                      olevia noin 570 OOO:ta työntekijää ja toimihen-
30039:                                                        kilöä.
30040:    Pyrkimykset tehostaa yritysten toimintaa
30041: ovat viime vuosina lisänneet konsernityyppisen
30042: yritysrakenteen suosiota. Työntekijöiden kan-          2. Nykyinen tilanne ja asian
30043: nalta tämä muutos on saattanut merkitä tie-               valmistelu
30044: donkulun ja työsuhdeturvan heikentymistä,
30045: kun työpaikan olosuhteita koskeva päätöksen-           2.1. Yhteistoiminta konserniyrityksissä
30046: teko on siirtynyt toiseen yritykseen. Kehitys voi
30047: myös vähentää osallistumisjärjestelmien piiris-        2.1.1. Lainsäädäntö ja sopimukset
30048: sä olevien henkilöiden määrää ja heikentää
30049: muutoinkin työntekijöiden vaikuttamismah-                 Yhteistoimintavelvoitteet rajoittuvat yhteis-
30050: dollisuuksia. Työpaikan pysyvyyteen ja työs-           toimintalain mukaan kunkin yrityksen sisäi-
30051: kentelyolosuhteisiin liittyvä epävarmuus saat-         seen toimintaan. Henkilöstörahastolaissa (814/
30052: taa huonontaa myös yrityksen kehittämisedel-           89) yhteistoimintalain menettelytapasäännöksiä
30053: lytyksiä. Esimerkiksi uuden teknologian ja uu-         edellytetään rajoitetusti sovellettaviksi myös
30054: sien työskentelymuotojen käyttöönotolla ei ole         konsernitasolla. Yhteistoimintalakia ei kuiten-
30055: selvitysten mukaan aina saavutettu asetettuja          kaan muutoin sovelleta konsernin ja sen henki-
30056: tavoitteita juuri sen vuoksi, että työntekijöitä       löstön välisissä suhteissa. Toisaalta kuitenkin
30057: ei ole pidetty ajan tasalla eikä otettu mukaan         myös työehtosopimuksiin sisältyy määräyksiä
30058: uudistuksia koskevaan suunnitteluun ja pää-            konserneissa sovellettavista osallistumisjärjes-
30059: töksentekoon. Näistä syistä on tarpeen pyrkiä          telmistä.
30060: laajentamaan osallistumisjärjestelmien sovellu-
30061: tuksia myös konsernin johdon ja konserniin
30062: kuuluvien yritysten työntekijöiden välille. Nyt        2.1.2. Lainsäädäntö ja sopimuskäytäntö
30063: ehdotettavilla muutoksilla yhteistoiminnasta                  muissa Pohjoismaissa
30064: yrityksissä annettuun lakiin (725/78), jäljem-
30065: pänä yhteistoimintalaki, pyritään edistämään              Ruotsissa lainsäädäntö vastaa lähtökohtai-
30066: konsernin johdon ja konsernin henkilöstön              sesti Suomen lainsäädäntöä siinä, että vuoden
30067: välistä sekä henkilöstön keskinäistä vuorovai-         1976 yhteistoimintalaki (SFS 1976:580; lagen
30068: kutusta Suomessa.                                      om medbestämmande i arbetslivet) koskee vain
30069:    Samaan konserniin kuuluvat yritykset voivat         kutakin juridisen henkilöllisyyden omaavaa
30070: olla tosiasiallisesti riippuvaisia toistensa ratkai-   yritystä sinänsä. Emoyrityksellä ei siten ole
30071: suista. Yhteistoiminnan tavoitteita ei konserni-       velvollisuuksia suhteessa tytäryritystensä hen-
30072: muotoisessa yrityskokonaisuudessa saavuteta,           kilöstöön. Käytännössä oikeuskäytäntö on yh-
30073: jos yhteistoiminta jätetään hoidettavaksi erik-        teistoimintalain valmistelutöiden pohjalta kui-
30074: seen kussakin tytäryrityksessä. Tämän vuoksi           tenkin laajentanut lain soveltamisalaa siten,
30075: tiettyjä tiedottamis- ja yhteistoimintavelvoittei-     että emoyhtiöllä katsotaan olevan välillinen
30076: ta ehdotetaan otettavaksi käyttöön myös kon-           vastuu siitä, että konsernijohto varaa tytäryri-
30077: sernitasolla. Ehdotettuihin yhteistoimintavel-         tyksen johdolle mahdollisuuden käydä neuvot-
30078: voitteisiin sisältyy paitsi tiedottamisesta sekä       teluja asioista, jotka lain mukaan kuuluisivat
30079: konsernin johdon ja henkilöstön välisestä vuo-         neuvotteluvelvollisuuden piiriin.
30080: rovaikutuksesta huolehtiminen myös henkilös-              Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen välisillä
30081: tön oikeus keskinäiseen vuorovaikutukseen.             sopimuksilla erityisesti tiedottamisvelvollisuut-
30082:    Ehdotuksen mukainen konserniyhteistyö               ta mutta myös muita yhteistoimintavelvoitteita
30083: koskisi noin 250:tä konsernia ja niiden piirissä       on laajennettu konserneja koskeviksi. Tämän
30084: 4                                    1990 vp. -      HE n:o 101
30085: 
30086: sopimuksen mukaan edellytetään muun muas-            tekijöiden ja työnantajan välisiä suhteita kos-
30087: sa, että yhteistoimintamenettelystä koko kon-        kevista muista sopimuksista sellaisten työnan-
30088: sernia koskevassa asiassa sovitaan yrityskohtai-     tajapuolen edustajien kanssa, joilla on valtuu-
30089: sesti. Sopimuksen mukaan konserniyrityksen           det tehdä päätöksiä kyseessä olevissa asioissa.
30090: työntekijöiden ammattiyhdistyksillä on myös-            Myös Kansainvälisen työjärjestön (ILO)
30091: kin oikeus nimetä työntekijäedustajat konser-        vuonna 1977 hyväksymässä kolmikantaisessa
30092: nijohdon kanssa käytäviä neuvotteluja varten.        periaatejulistuksessa, joka koskee ylikansallisia
30093:    Norjassa ei ole lakiin perustuvia säännöksiä      yrityksiä ja sosiaalipolitiikkaa, on otettu kan-
30094: konsernitason osallistumisjärjestelmistä. Työ-       taa työntekijöiden mahdollisuuteen saada yri-
30095: markkinoiden keskusjärjestöjen väliseen sopi-        tystä koskevia tietoja.
30096: mukseen sisältyy kuitenkin määräyksiä yhteis-           Julkilausuman kollektiivineuvotteluja koske-
30097: toimintamenettelystä konserneissa. Niiden mu-        van osan 54 kohdan mukaan ylikansallisten
30098: kaan suunnitelmat, jotka koskevat useita sa-         yritysten on annettava työntekijöiden edustajil-
30099: maan konserniin kuuluvia yrityksiä ja joilla voi     le sellaiset yritystä koskevat tiedot, jotka ovat
30100: olla olennaista merkitystä taloudelle, tuotan-       tarpeen esillä olevaa yksittäistä asiaa koskevien
30101: nolle tai työllisyydelle, on käsiteltävä neuvotte-   neuvottelujen käymiseksi. Lisäksi yritysten on
30102: lukunnassa, johon nimetään työntekijöiden ja         annettava työntekijöille, ottaen huomioon pai-
30103: yrityksen johdon edustus. Sopimuksen mukaan          kallinen lainsäädäntö ja käytäntö, sellaiset yri-
30104: on konsernin työntekijöillä mahdollisuus valita      tystä koskevat tiedot, joiden perusteella on
30105: myös yhteinen luottamushenkilö. Sopimuksella         mahdollista muodostaa tuotantoyksikön toi-
30106: pyritään kuitenkin siihen, että yhteistyön muo--     minnasta tai koko yrityksestä totuudenmukai-
30107: doista voitaisiin yritystasolla mahdollisimman       nen käsitys.
30108: joustavasti sopia.                                      Julkilausuman edellä mainitun osan 51 koh-
30109:    Myös Tanskassa konsernitason osallistumis-        dan mukaan ylikansallisten yritysten on annet-
30110: järjestelmät perustuvat työehtosopimuksiin.          tava jokaisessa asemamaassaan työntekijöiden
30111: Niiden mukaan konsernin, jonka tytäryrityksil-       edustajille tilaisuus neuvotella sellaisten yritys-
30112: lä on myyntiin tai tuotantoon liittyvää yhteis-      johdon edustajien kanssa, jotka tekevät pää-
30113: toimintaa, tulee asettaa neuvottelukunta, jo-        tökset kulloinkin kyseessä olevissa asioissa.
30114: hon kuuluu edustus kunkin yrityksen yhteis-
30115: työneuvottelukunnasta. Yrityskohtaiseen yh-
30116: teistyöneuvottelukuntaan kuuluu sekä työnte-         2.1.4. Konserniyhteistyötä koskevat EY-nor-
30117: kijöiden että yritysjohdon edustajia.                       mit
30118: 
30119:                                                         Eräisiin Euroopan yhteisöjen (EY) yhteisö-
30120: 2 .1.3. Konserniyhteistyötä koskevat kansain-        lainsäädäntöä koskeviin direktiiviehdotuksiin
30121:         väliset suositukset                          sisältyy määräyksiä konsernitason yhteistoi-
30122:                                                      minnasta. Näistä keskeisimpinä voidaan pitää
30123:    Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjes-    ehdotuksia viidenneksi ja yhdeksänneksi yh-
30124: tö (OECD) hyväksyi vuonna 1979 kansainväli-          tiödirektiiviksi. Kummassakin direktiiviehdo-
30125: siä investointeja ja monikansallisia yrityksiä       tuksessa on -      hallintoedustusta koskevien
30126: koskevan julkilausuman, jonka liitteenä olivat       määräysten ohella - määräyksiä myös toisis-
30127: niin sanotut monikansallisten yritysten menet-       taan riippuvista yrityksistä ja niiden työnteki-
30128: telyohjeet.                                          jöiden tiedonsaanti- ja osallistumisoikeuksista.
30129:    Menettelyohjeiden työllisyyttä ja työmarkki-      Näiden ehdotusten toteutuminen näyttää tällä
30130: noita koskevan 3 kohdan mukaan yritysten             hetkellä edelleen epävarmalta. Vuodesta 1980
30131: tulee antaa jokaisessa asemamaassaan työnte-         lähtien on myös ollut vireillä erityinen konser-
30132: kijöiden edustajille paikallisen lainsäädännön       neja ja monikansallisia yrityksiä koskeva di-
30133: ja käytännön edellyttämissä tapauksissa tieto-       rektiiviehdotus (ns. Vredeling-direktiivi). Tä-
30134: ja, joiden avulla työntekijöillä on mahdollisuus     män ehdotuksen mukaan yritysjohdon tulisi
30135: saada tarkka ja totuudenmukainen käsitys toi-        määräajoin antaa yritysryhmän henkilöstölle
30136: mintayksikön tai tarvittaessa koko yrityksen         tietoja sen rakenteesta, taloudellisesta tilantees-
30137: toiminnasta. Lisäksi yritysten tulee huolehtia       ta, tuotannon ja kysynnän kehityssuunnista
30138: siitä, että työntekijöiden edustajat voivat käy-     sekä -suunnitelmista. Ehdotus sisältää myös
30139: dä neuvotteluja työehtosopimuksista tai työn-        määräyksiä työnantajan neuvotteluvelvollisuu-
30140:                                      1990 vp. -      HE n:o 101                                       5
30141: 
30142: desta. Yrityksissä tapahtuvista muutoksista oli-      jain Keskusliitto STK ja Liiketyönantajain
30143: si tiedotettava hyvissä ajoin ja samalla tulisi       Keskusliitto L TK ry. julkistivat 25 päivänä
30144: selvittää myös muutosten perusteet sekä oikeu-        maaliskuuta 1990 yksimielisen esityksensä niis-
30145: delliset ja sosiaaliset seuraukset. Direktiivieh-     tä päälinjoista, joita konserniyhteistyön järjes-
30146: dotuksen tarkoittamia muutoksia, joista myös          tämisessä järjestöjen käsityksen mukaan olisi
30147: olisi neuvoteltava, ovat esimerkiksi yrityksen        noudatettava. Nyt eduskunnalle annettava esi-
30148: sulkeminen tai siirto samoin kuin olennaiset          tys perustuu tähän järjestöjen yhteiseen ehdo-
30149: uuden teknologian käyttöön perustuvat muu-            tukseen ja se on valmisteltu yhteistyössä niiden
30150: tokset yrityksen toiminnassa.                         kanssa.
30151: 
30152: 
30153: 2.2. Valmistelun vaiheet ja aineisto                  3. Esityksen organisatoriset ja
30154:                                                          henkilöstövaikutukset
30155:   Yhteistoimintamenettelyn tarvetta konserni-
30156: tasolla on käsitelty sosiaali- ja terveysministe-
30157:                                                          Esityksessä on pidetty lähtökohtana sitä,
30158: riön työryhmämuistiossa vuodelta 1984 (STM
30159:                                                       että konserniyhteistyö voidaan toteuttaa viran-
30160: 1984:14). Työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen
30161:                                                       omaisorganisaatiota muuttamatta. Samoin on
30162: jyrkästi toisistaan eronneet näkemykset johti-
30163:                                                       lähtökohtana ollut, että henkilöstön edustus
30164: vat tuolloin kuitenkin siihen, ettei työryhmä
30165:                                                       toteutetaan yritysten jo olemassa olevassa or-
30166: tehnyt asiaa koskevia ehdotuksia. Pääministeri
30167:                                                       ganisaatiossa sen rakennetta muuttamatta.
30168: Harri Holkerin hallituksen ohjelman mukaan
30169: palkansaajien mahdollisuuksia vaikuttaa tuo-
30170: tannon muutoksiin, uuden teknologian käyt-
30171: töön, koulutukseen ja työaikajärjestelyihin pa-       4. Esityksen taloudelliset vaiku-
30172: rannetaan osallistumismahdollisuuksia tehosta-           tukset
30173: malla. Talous- ja tulopoliittisessa kokonaisrat-
30174: kaisussa vuosille 1990-91 sovittiin, että järjes-        Esityksellä ei ole valtiontaloudellisia vaiku-
30175: töt jatkavat käynnissä olevia neuvotteluja kon-       tuksia. Sen sijaan esityksellä tulisi olemaan
30176: serniyhteistyöstä.                                    elinkeinotoimintaan kohdistuvia taloudellisia
30177:    Tähän liittyen Suomen Ammattiliittojen             vaikutuksia. Esityksen mukaan yrityksen on
30178: Keskusjärjestö SAK ry., Toimihenkilö- ja Vir-         pääsääntöisesti korvattava konserniyhteistyös-
30179: kamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK ry., Akava         tä aiheutuvat kustannukset. Niiden määrää ei
30180: ry., Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestö-           kuitenkaan voida pitää yritystaloudellisesti
30181: jen Keskusliitto STTK ry., Suomen Työnanta-           merkittävinä.
30182: 
30183: 
30184: 
30185: 
30186:                              YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
30187: 
30188: 
30189: 1. Lakiehdotuksen perustelut                          niin kuuluvien eri yritysten henkilöstöjen oi-
30190:                                                       keus keskinäiseen vuorovaikutukseen. Tämän
30191:    1 §. Lain tarkoitus. Yhteistoimintalakiin si-      vuoksi lain 1 §:ään ehdotetaan otettavaksi uu-
30192: sällytettävät uudet säännökset koskevat kon-          si, konserniyhteistyön sisältöä ja tarkoitusta
30193: sernissa noudatettavaa yhteistoimintaa eli kon-       koskeva 2 momentti.
30194: serniyhteistyötä. Tämä lähtökohta laajentaa
30195: periaatteellisesti tärkeässä suhteessa lain sovel-       Osallistumisjärjestelmiä koskevana uutena
30196: tamisaluetta. Konserniyhteistyö sisältää uuden,       säännöstönä tulee 1 päivänä tammikuuta 1991
30197: konsernin johdon ja henkilöstön välisen yhteis-       voimaan laki henkilöstön oikeudesta osallistua
30198: työmuodon, johon kuuluu sekä konsernin joh-           yritysten hallintoon. Kun tällä lailla on yhteis-
30199: don tiedottamisvelvollisuus että johdon ja hen-       toimintalain suuntainen tavoite, on pykälän
30200: kilöstön välinen muu vuorovaikutus. Konserni-         uudeksi 3 momentiksi ehdotettu otettavaksi
30201: yhteistyön keskeisenä osana on myös konser-           täydentävä ja opastava viittaus tähän lakiin.
30202: 6                                  1990 vp. -      HE n:o 101
30203: 
30204:    2 §. Soveltamisa/a. Konsernia koskevista yh-    myös sellaiseen yrityskokonaisuuteen, jossa
30205: teistoimintavelvoitteista ehdotetaan säädettä-     emo- tai tytäryrityksenä on muu kuin osakeyh-
30206: väksi lain 11 b-11 e § :ssä. Koska konserniyh-     tiön muodossa toimiva yritys. Yrityskokonai-
30207: teistyön soveltamisalamääräykset osin poikkea-     suutta ei kuitenkaan voida pitää konsernina,
30208: vat 2 §:ssä säädetyistä pääperiaatteista, on       jollei yritysten välillä tosiasiallisesti vallitse sel-
30209: 2 §:ään ehdotettu lisättäväksi uusi 3 momentti,    laista määräämissuhdetta, joka sisältyy osa-
30210: joka sisältää viittauksen mainittuihin konserni-   keyhtiölain mukaiseen konsernin käsitteeseen.
30211: yhteistyötä koskeviin säännöksiin. Samalla 4          Myös monitoimipaikkayritykseen, joka har-
30212: momentiksi muuttuvaa entistä 3 momenttia           joittaa liiketoimintaa eri paikkakunnalla sijait-
30213: ehdotetaan tarkistettavaksi sen johdosta, että     sevien, hallinnollisesti laajan itsenäisyyden
30214: sosiaali- ja terveysministeriön tehtävät yhteis-   omaavien toimintayksiköiden välityksellä, on
30215: toimintalain valvonnassa ovat 13 päivänä tam-      ehdotetun 2 momentin mukaan sovellettava
30216: mikuuta 1989 annetulla lailla (31189) siirtyneet   konserniyhteistyötä koskevia säännöksiä. Täl-
30217: työministeriölle. Myös konserniyhteistyön so-      löin toimintayksikköä pidettäisiin laissa tarkoi-
30218: veltamisalasta voitaisiin pyytää työneuvoston      tettuna tytäryrityksenä.
30219: ratkaisu.                                             Pykälän 3 momentissa ehdotetaan konserni-
30220:    11 b §. Konserni ja konserniyhteistyö. Pykä-    yhteistyön soveltamisalaa rajattavaksi sellaisen
30221: län 1 momenttiin on sisällytetty konsernin         yrityksen osalta, jolla ei ole konsernin varsinai-
30222: määritelmä konserniyhteistyön tarpeita varten.     seen tuotannolliseen toimintaan liittyviä tehtä-
30223: Lähtökohtana on osakeyhtiölain (734/78) 1          viä ja jota ei voida pitää merkittävänä koko
30224: luvun 2 §:ään sisältyvä konserniyrityksen mää-     konsernin henkilöstön aseman kannalta. Täl-
30225: ritelmä. Mainitun säännöksen mukaan konser-        laisina yrityksinä voidaan pitää mainituin edel-
30226: ni muodostuu emoyhtiöstä ja tytäryhtiöistä.        lytyksin esimerkiksi kiinteistö- tai sijoitusyri-
30227: Emoyhtiöksi katsotaan osakeyhtiö, joka omis-       tyksiä taikka muita aputoimintoja ylläpitäviä
30228: taa niin monta toisen kotimaisen osakeyhtiön       yrityksiä. Tässä tarkoitettuina aputoimintoina
30229: tai ulkomaisen osakeyhtiön taikka siihen rin-      ei sen sijaan ole pidettävä hallinnollisia palve-
30230: nastettavan yhtiön osaketta, että sillä on enem-   luja. Esimerkiksi teollisuustuotantoon ja palve-
30231: män kuin puolet kaikkien osakkeiden tuotta-        lutoimintoihin liittyvät varsinaiset toimistotyöt
30232: mista äänistä. Jos emoyhtiö tytäryhtiöineen tai    ovat siten konserniyhteistyön piirissä.
30233: sen tytäryhtiö taikka useammat tytäryhtiöt yh-        11 c §. Sopimus konserniyhteistyöstä. Pykä-
30234: teensä omistavat edellä tarkoitetun määrän         län 1 momentissa ehdotetaan säädettäväksi
30235: jonkin muun yhtiön osakkeita, on myös vii-         konserniyhteistyötä koskevan sopimusjärjeste-
30236: meksi mainittu yhtiö emoyhtiön tytäryhtiö.         lyn ensisijaisuudesta sekä yhteistoimintavel-
30237: Toisaalta mainitun osakeyhtiölain säännöksen       voitteiden     soveltamisalarajoista       konsernin
30238: mukaan emoyhtiöksi katsotaan sellainenkin          koon mukaan. Säännösehdotuksen mukaan
30239: osakeyhtiö, joka muutoin osakkeiden omistuk-       konserniyhteistyöstä on sovittava konsernin
30240: sen tai sopimuksen perusteella pitää määrää-       johdon ja henkilöstön välillä.
30241: misvaltaa toisessa osakeyhtiössä ja jolla on          Konsernin johdolla tarkoitetaan sitä emoyri-
30242: huomattava osuus sen toiminnan tuloksesta.         tyksen ylintä johtoa, joka sovellettavan yhtiö-
30243: Myös pankki- ja vakuutusyhtiölainsäädännös-        tai yritysoikeudellisen säännöstön mukaan on
30244: sä tarkoitetut konsernit kuuluisivat säännöseh-    vastuussa yrityksen toiminnasta. Konserniyh-
30245: dotuksen mukaan konserniyhteistyövelvoittei-       teistyön sisällöstä voidaan vapaasti sopia. Kon-
30246: den piiriin. Jos tytäryhtiö samalla on myös        serniyhteistyötä koskevassa sopimuksessa voi-
30247: emoyhtiö, tarkoitetaan emoyhtiöllä tällöin en-     vat tulla käsiteltäviksi kaikki konserniyhteis-
30248: sin mainitun tytäryhtiön emoyhtiötä eikä ensin     työn kannalta tarpeelliset järjestelyt kuten esi-
30249: mainittua tytäryhtiötä. Näin ollen sellaisessa-    merkiksi tiedottamisvelvollisuus, neuvottelu-
30250: kin konsernissa, johon kuuluu yksi tai useam-      menettely ja henkilöstön edustus sekä henkilös-
30251: pia alakonserneja, tai yrityksissä, jotka har-     tön keskinäisen vuorovaikutuksen toteuttami-
30252: joittavat toimintaa eri paikkakunnilla, on vain    nen. Sopimus voitaisiin tehdä määräajaksi tai
30253: yksi yksikkö, joka katsotaan emoyritykseksi        toistaiseksi voimassa olevana. Jos määräaikaa
30254: konserniyhteistyötä koskevia säännöksiä sovel-     tai irtisanomislauseketta ei ole sisällytetty sopi-
30255: lettaessa.                                         mukseen, olisi sopimuspuolilla oikeus vaatia
30256:    Konserniyhteistyötä koskevat velvoitteet        sopimusta tältä osin täydennettäväksi tai irtisa-
30257: ulottuisivat ehdotetun säännöksen mukaan           noa se päättymään kohtuulliseksi katsottavan
30258:                                     1990 vp. -       HE n:o 101                                          7
30259: 
30260: ajan kuluttua. Tällä tavoin pyritään varmista-        sopia, ehdotetaan säädettäväksi, että konserni-
30261: maan se, että sopimuksen kehittäminen voi              yhteistyö olisi järjestettävä lakiin sisällytettyjen
30262: aika ajoin tulla uudelleen harkittavaksi.             vähimmäisvelvoitteiden mukaisesti. Nämä vel-
30263:    Lain tarkoittaman konserniyhteistyön käsit-         voitteet tulisivat ehdotetun uuden 3 momentin
30264: teeseen sisältyy myös henkilöstön edustajien          mukaan sovellettaviksi vuoden kuluttua siitä,
30265: keskinäinen tietojen vaihto ja neuvonpito nii-         kun 11 c §:ssä tarkoitetut, konsernin ja siihen
30266: hin mahdollisesti liittyvine kokous- ja matka-         kuuluvien yritysten kokoa koskevat edellytyk-
30267: järjestelyineen. Tällaisesta samoin kuin konser-       set ovat täyttyneet. Jos siis mainitut sovelta-
30268: nin johdon ja henkilöstön välisestä yhteistyöstä      misalarajat ylittyvät muutoin kuin kausiluon-
30269: aiheutuvat ansionmenetykset ja muut kustan-           teisten syiden ja yritykseen tilapäisesti otetun
30270: nukset tulevat korvattavaksi niin kuin niistä         työvoiman vuoksi, tulee konserniyhteistyö jär-
30271: sovitaan. Sopimusta koskevat tältäkin osin 2          jestää 11 d ja 11 e §:n säännöksiä noudattaen
30272: momentissa asetetut edellytykset. Milloin sopi-       vuoden kuluessa mainittujen edellytysten täyt-
30273: musta ei ole ja 11 d §:n velvoitteet tulevat          tymisestä. Tämänkin jälkeen voitaisiin konser-
30274: noudettaviksi, on työnantajan korvattava kon-         nissa siirtyä sopimusperusteiseen konserniyh-
30275: serniyhteistyöstä aiheutuvat kustannukset lain        teistyöhön. Myös tätä mahdollisuutta koskeva
30276: 13 §:n mukaisesti.                                    säännös on sisällytetty momenttiin.
30277:    Lakiehdotuksen mukaan konserniyhteistyötä              11 d §. Tiedottamisvelvo!lisuus konsernissa.
30278: koskeva sopimisvelvoite koskee sellaista suo-         Konserniyhteistyön keskeinen osa on lakiehdo-
30279: malaista konsernia, jonka Suomessa työskente-         tuksen mukaan se tiedottamisvelvollisuus, joka
30280: levän työsuhteisen henkilöstön määrä säännöl-         konsernin johdolla on tytäryhtiön henkilöstöl-
30281: lisesti on vähintään 500. Säännösehdotuksen           le. Tästä velvollisuudesta säädetään pykälän 1
30282: mukaan konserniyhteistyötä koskevat velvoit-          momentissa. Sen mukaan konsernin palveluk-
30283: teet tulisivat noudatettaviksi niissä Suomessa        sessa Suomessa olevalle henkilöstölle on vuo-
30284: toimivissa yrityksissä, joissa säännöllisesti on      sittain annettava yhtenäinen taloudellinen sel-
30285: vähintään 30 työntekijää. Mainittuja henkilös-        vitys, joka sisältää joko konsernitilinpäätöksen
30286: tömääriä arvioitaessa tulee lähtökohtana pitää        tai mikäli sellaista ei ole lain mukaan laaditta-
30287: yhteistoimintalain 2 §:n tulkinnassa omaksut-         va, vastaavan käytettävissä olevan selvityksen.
30288: tuja periaatteita. Niiden mukaan yrityksessä          Lisäksi tällaisessa vuosittain annettavassa selvi-
30289: säännöllisesti työskenteleviksi henkilöiksi ei        tyksessä on oltava tiedot konsernin tuotannon,
30290: katsota sellaisia henkilöitä, jotka lyhyehkön         työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusra-
30291: ajan tai vain kausiluonteisesti tai poikkeukselli-    kenteen kehitysnäkymistä sekä arvio henkilös-
30292: sesti toimivat yrityksen palveluksessa. Toisaal-      tön määrässä ja laadussa odotettavissa olevista
30293: ta ei myöskään henkilöstön määrän hetkellinen         muutoksista. Nämä velvoitteet muistuttavat lä-
30294: aleneminen alle säädetyn määrän vaikuta lain          heisesti yhteistoimintalain II §:ssä yrityskoh-
30295: soveltamisen edellytyksiin. Jos aleneminen on         taisesti noudatettaviksi säädettyjä tiedottamis-
30296: pysyvää, ei yrityksellä ole velvollisuutta ylläpi-    velvoitteita. Tässäkin tapauksessa kysymykses-
30297: tää konserniyhteistyöjärjestelyjä. Henkilöstön        sä olevien määräaikaisselvitysten muoto, esittä-
30298: katsotaan työskentelevän Suomessa, jos työtä          mistapa ja -ajankohta on laissa jätetty avoi-
30299: ei tehdä yksinomaan Suomen rajojen ulkopuo-           meksi.
30300: lella.                                                   Konsernin johdon tiedottamisvelvollisuus
30301:    Pykälän 2 momentin mukaan konserniyh-              ehdotetaan ulotettavaksi myös konsernin joh-
30302: teistyötä koskeva sopimus voitaisiin tehdä va-        dossa tehtäviin erillisiin päätöksiin siltä osin,
30303:  paamuotoisesti. Jos sopimuksen riidattomuut-         kuin näillä on katsottava olevan olennaista
30304: ta ei muutoin voida varmistaa, se voidaan             merkitystä yrityksen henkilöstölle. Tällaisina
30305: tehdä kokouksessa, jossa ovat edustettuina            asioina pidetään momentin mukaan tehtäviä
30306:  konsernin johto ja henkilöstön edustajat kusta-      tai vireillä olevia ratkaisuja, jotka koskevat
30307:  kin tytäryhtiöstä. Henkilöstön edustajilla tar-      konserniin kuuluvan yrityksen toiminnan olen-
30308: koitetaan yhteistoimintalain 3 §:ssä lueteltuja       naista laajentamista, supistamista tai lopetta-
30309: henkilöstön edustajia tai henkilöstöryhmien           mista sekä päätöksiä, joilla konserniin kuulu-
30310: tällaista kokousta varten vaituottamia yrityk-        van yrityksen tuotevalikoimaa tai palvelutoi-
30311:  sen työntekijöitä taikka toimihenkilöitä.            mintaa taikka muuta näihin rinnastettavaa tuo-
30312:    Siltä varalta, ettei konserniyhteistyöstä voida    tannollista seikkaa olennaisesti muutetaan hen-
30313:  pykälän 1 ja 2 momentissa tarkoitetuin tavoin        kilöstön asemaan vaikuttavana tavalla.
30314: 8                                   1990 vp. -      HE n:o 101
30315: 
30316:    Jos konserniin kuuluva yritys on laskenut        töön. Käytånnön tarpeen ja henkilöstön keski-
30317: liikkeelle arvopaperin, jolla käydään julkista      näisen vuorovaikutuksen niin vaatiessa on
30318: kauppaa, saattavat tiedot koskea seikkaa, joka      mahdollista sekin, että keskustelut konsernia
30319: on omiaan olennaisesti vaikuttamaan arvopa-         koskevista tiedoista käydään henkilöstön edus-
30320: perin arvoon. Koska tiedot annetaan henkilös-       tajien keskuudestaan valitsemassa suppeam-
30321: tön edustajille heidän asemansa, toimensa tai       massa ryhmässä ja tämän ryhmän sekä konser-
30322: tehtävänsä nojalla, tulee sovellettavaksi myös      nin johdon tai sen edustajan välillä.
30323: arvopaperimarkkinalain (495/89) 5 luvun                Erityisesti ehdotetaan säädettäväksi, että
30324: 1 §:ään sisältyvä luottamuksellisen yritystiedon    muutostilanteita koskevat, 1 momentin 2 ja 3
30325: väärinkäytön kielto. Tällaisen luottamukselli-      kohdassa tarkoitetut tiedot on aina annettava
30326: sen yritystiedon väärinkäytöstä ja luvattomasia     kaikille niille henkilöstön edustajille, joita asia
30327: hyväksikäytöstä on säädetty rangaistukset mai-      koskee. Jos asia koskee vain yhtä henkilöä tai
30328: nitun lain 8 luvun 1 §:ssä.                         henkilöstöryhmää, on riittävää, että tieto anne-
30329:    Tavoitteena on, että tiedottamisvelvollisuus     taan tämän henkilöstöryhmän edustajalle. Toi-
30330: lisäisi konsernin johdon ja sen henkilöstön         saalta konsernin johdolla ei myöskään olisi
30331: välistä vuorovaikutusta. Tämän vuoksi ehdote-       velvollisuutta antaa tietoja muille henkilöstön
30332: taan säädettäväksi, että tiedottamisvelvollisuus    edustajille. Nimenomaisena vaatimuksena on
30333: kuuluisi konsernin johdolle siten, että se vastaa   sekin, että tiedot annetaan siten, että yritykses-
30334: tiedottamisen oikeellisuudesta. Ehdotuksen          sä voidaan toteuttaa yhteistoimintamenettely
30335: mukaan tiedotustehtävä voidaan konsernin            lain edellyttämällä tavalla. Näiden neuvottelu-
30336: johdon toimesta antaa tiedotettaviin asioihin       jen kohteena ovat kuitenkin vain ne vaikutuk-
30337: perehtyneelle henkilölle. Vuorovaikutuksen to-      set, joita tiedottamisen kohteena olevilla rat-
30338: teutuminen edellyttää, että hänellä on riittävä     kaisuilla arvioidaan tytäryrityksessä olevan.
30339: yhteys konsernin johtoon. Esimerkiksi tytäryh-      Konsernijohdossa valmisteltava ratkaisu ei siis
30340: tiön johto voidaan valtuuttaa tällaisten tietojen   tässä yhteydessä tule neuvottelun kohteeksi.
30341: antajaksi.                                             Lainkohtaan on lisäksi ehdotettu otettavaksi
30342:    Tietoja annettaessa on huolehdittava siitä,      erityinen säännös annettavien tietojen kieli-
30343: että läsnä olevilla henkilöstön edustajilla on      asusta. Tältä osin on noudatettava soveltuvin
30344: tilaisuus keskustella annetuista tiedoista sekä     osin lain 11 §:ään sisältyvää velvoitetta, jonka
30345: konsernin johdon kanssa että keskenään. Ti-         mukaan tiedot tietyissä tapauksissa on annetta-
30346: lanteesta ja yrityksen tarpeista riippuen voi-      va molemmilla kotimaisilla kielillä. Samaan
30347: daan lainkohdan edellyttämä vuorovaikutus           yhteyteen on sisällytetty viittaus lain 12 §:ssä
30348: toteuttaa esimerkiksi siten, että tiedot annetaan   tarkoitettuihin salassapitosäännöksiin, jotka
30349: yhteisessä tilaisuudessa, johon henkilöstön         siis tulisivat soveltuvin osin noudatettavaksi
30350: edustajat kaikista konserniin kuuluvista yrityk-    myös konserniyhteistyössä. Näin ollen konser-
30351: sistä osallistuvat. Tällöin tulee henkilöstön       nin johdon liike- ja ammattisalaisuuksiksi il-
30352: edustajilla olla mahdollisuus keskustella sekä      moittamia tietoja saa käsitellä vain niiden
30353: konsernin johdon tai sitä edustavan henkilön        työntekijöiden ja toimihenkilöiden tai henki-
30354: kanssa että keskenään. Tiedot voidaan antaa         löstön edustajien kesken, joita asia koskee.
30355: myös toimiaJoittain tai muutoin konsernin           Tietoja ei myöskään saa ilmaista muille.
30356: kannalta tarkoituksenmukaisin toiminnallisin           Kehitysnäkymiä koskevaa tiedottamisvelvol-
30357: tai alueeliisin kokonaisuuksin järjestettävissä     lisuutta on muun kuin Suomessa toimivan
30358: tilaisuuksissa. Tällöin kysymys voi olla myös       yrityksen osalta rajattu siten, ettei tietoja ole
30359: yksittäisestä yrityksestä. Tiedotustilaisuuksissa   tarpeen antaa, jollei niillä ole katsottava ole-
30360: annettavan konsernia koskevan perusinfor-           van olennaista merkitystä konserniyrityksen
30361: maation tulisi kuitenkin olla sama.                 Suomessa olevan henkilöstön kannalta. Ehdo-
30362:    Mikäli tiedot annetaan toimialakohtaisissa       tuksen 11 d §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa
30363: tai muutoin toiminnallisia tai alueellisia koko-    tarkoitettu tiedottamisvelvollisuus koskee vain
30364: naisuuksia koskevissa tilaisuuksissa, on selvi-     Suomessa sijaitsevissa yrityksissä tehtäviä
30365: tettävä, miten konsernin henkilöstön keskinäi-      muutoksia ja niiden mahdollisia vaikutuksia
30366: nen vuorovaikutus voi näissä tapauksissa to-        suomalaisissa tytäryksiköissä. Tämän rajauk-
30367: teutua. Tämä edellyttää, että samalla yhteisesti    sen estämättä voivat vastaavat tiedot kuitenkin
30368: arvioidaan, mitkä tietojen vaihdon tai keskus-      tulla annettaviksi 1 momentin 1 kohdassa tar-
30369: teluyhteyksien muodot kulloinkin tulevat käyt-      koitetun määräaikaisselvityksen osana, jos niil-
30370:                                       1990 vp. -      HE n:o 101                                       9
30371: 
30372: lä on olennaista merkitystä Suomessa olevalle         tarkistettavaksi siten, että siitä ilmenee työnan-
30373: henkilöstölle.                                        tajan kustannusvastuu myös tällaisten kustan-
30374:     11 e §. Henkilöstön edustajat konserniyh-         nusten osalta.
30375: teistyössä. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi,          14 §. Sopimusoikeus. Sopimusoikeutta kos-
30376: että kunkin konserniin kuuluvan suomalaisen           kevaa 14 §:ää ehdotetaan täydennettäväksi
30377: yrityksen henkilöstöllä olisi sopimuksettomassa       konserniyhteistyön osalta. Ehdotuksen mu-
30378: tilanteessa oikeus nimetä konserniyhteistyötä         kaan myös konserniyhteistyön soveltamis-
30379: varten erityiset henkilöstön edustajat yhteistoi-     alasta, sisällöstä ja sekä sopimus- että velvoite-
30380: mintalain 3 §:n 2 momentissa tarkoitetuista           vaihetta koskevista järjestelyistä voitaisiin so-
30381: henkilöistä. Tällöinkään ei kuitenkaan ole es-        pia työmarkkinoiden keskusjärjestöjen ja nii-
30382: tettä sille, että henkilöstön ja konsernin johdon     den jäsenliittojen välillä.
30383: välillä sovitaan muusta menettelystä 11 d §:ssä          15 §. Valvonta. Valvontaa koskevaa sään-
30384: tarkoitettujen velvoitteiden hoitamiseksi.            nöstä ehdotetaan selvyyden vuoksi tarkistetta-
30385:     Henkilöstön edustajat tulee valita säännös-       vaksi siten, että laista suoraan ilmenee työmi-
30386: ehdotuksen mukaan siten, ettei mikään henki-          nisteriön asema lain valvonnasta vastaavana
30387: löstöryhmä jää vaille edustusta. Tämän vaati-         viranomaisena.
30388: muksen toteuttaminen edellyttänee yleensä si-            16 §. Rangaistussäännökset. Yhteistoiminta-
30389: tä, että valintamenettelystä ja ehdokkaista neu-      lain noudattamatta jättämisestä seuraava sak-
30390: votellaan eri yritysten henkilöstöryhmien välil-      korangaistus ehdotetaan ulotettavaksi myös
30391: lä. Lakiehdotuksen mukaan riittää, että sama          konserniyhteistyötä koskeviin velvoitteisiin.
30392: henkilö edustaa tiettyyn alueelliseen kokonai-        Sopimisoikeutta koskevan 11 c §:n 1 momen-
30393: suuteen kuuluvia toimipaikkoja tai yrityksiä          tin osalta rangaistavuus kuitenkin rajoittuisi
30394: taikka tiettyä toiminnallista kokonaisuutta.          tapauksiin, joissa sopimuksessa määriteltyä tie-
30395:     Henkilöstön edustajat ovat lain mukaan            dottamisvelvollisuutta sisällön tai menettelyta-
30396: pääsääntöisesti työehtosopimusten edellyttämiä        van osalta ei ole noudatettu.
30397: luottamus- tai yhdysmiehiä. Heidän oikeudes-
30398: taan saada vapautusta luottamusmiestehtäviä
30399: varten on sovittu yksityiskohtaisesti eri alojen
30400:                                                       2. Voimaantulo
30401: työehtosopimuksissa. Lähtökohtana on lain
30402: tarkoitusta vastaavasti, että työnantaja vastaa
30403: tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista,         Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan pmva-
30404: jotka konserniyhteistyöstä aiheutuvat. Lain           nä tammikuuta 1991. Tällöin tulisivat sovellet-
30405:  13 §:ää ehdotetaan konserniyhteistyön osalta         taviksi sopimusperusteista konserniyhteistyötä
30406: tämän mukaisesti täydennettäväksi.                    koskevat säännökset. Velvoitteet niiden tilan-
30407:     13 §. Vapautus työstä ja korvaukset. Yhteis-      teiden varalta, joissa sopimukseen ei päästä,
30408:  toimintalain 13 §:n mukaan työnantaja on vel-        tulisivat noudatettaviksi 18 kuukautta myö-
30409: vollinen antamaan henkilöstön edustajille va-         hemmin. Ne olisivat kuitenkin viimeistään ja
30410:  pautusta työstä ajaksi, jonka nämä tarvitsevat       kaikilta osin sovellettavina vuoden 1993 alusta.
30411:  yhteistoimintamenettelyä varten ja korvaa-           Konserniyhteistyötä koskevat, aikaisemmin to-
30412:  maan tästä aiheutuvat ansionmenetykset. Py-          teutetut järjestelyt katsottaisiin lain vaatimuk-
30413:  kälässä on säädetty myös kokouksista makset-         set täyttäviksi. Toisaalta tällaisten järjestelyjen
30414:  tavista korvauksista. Konserniyhteistyötä kos-       tarkoituksenmukaisuus voidaan lain voimaan-
30415:  kevien uusien säännösten lähtökohtana on vas-        tultua ottaa joka tapauksessa tarkasteltavaksi
30416:  taavasti, että henkilöstön edustaja saa vapau-       henkilöstön ja konsernin johdon kesken. Sa-
30417:  tusta työstä konserniyhteistyötä varten sekä         moin kuin voimaantulon jälkeen tehtävät sopi-
30418:  että työnantaja vastaa edustajalle aiheutuvan        mukset myös ennen voimaantuloa toteutetut
30419:  ansionmenetyksen korvaamisesta. Koska kon-           järjestelyt voitaisiin irtisanoa päättymään koh-
30420:  serniyhteistyö usein edellyttää matkustamista        tuullisen ajan kuluessa riippumatta siitä, sisäl-
30421:  ja majoittumista sekä saattaa aiheuttaa muita        tyykö järjestelyyn irtisanomislauseke.
30422:  sellaisia kustannuksia, joita yksittäisiin yrityk-
30423:  siin sovellettavasta yhteistoimintamenettelystä        Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
30424:  ei pääsääntöisesti synny, pykälää ehdotetaan         kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
30425: 
30426: 
30427: 
30428: 2   300692P
30429: 10                                   1990 vp. -      HE n:o 101
30430: 
30431: 
30432:                                                Laki
30433:                     yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain muuttamisesta
30434: 
30435:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
30436:   muutetaan yhteistoiminnasta yrityksissä 22 päivänä syyskuuta 1978 annetun lain (725178)
30437: 2 §:n 3 ja 4 momentti, 13 §:n 1 momentti, 14 §:n 1 momentti, 15 § ja 16 §:n 1 momentti,
30438:   sellaisena kuin niistä on 14 §:n 1 momentti 29 päivänä heinäkuuta 1988 annetussa laissa
30439: (724/88), sekä
30440:   lisätään 1 §:ään uusi 2 ja 3 momentti, 2 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 1
30441: päivänä heinäkuuta 1988 annetulla lailla (625/88), uusi 3 momentti, jolloin muutetut 3 ja 4
30442: momentti siirtyvät 4 ja 5 momentiksi, sekä lakiin uusi 11 b-11 e § seuraavasti:
30443: 
30444:                        1§                            konserniin kuuluvilla yhtiöillä on omistuksen
30445:                                                      tai sopimuksen perusteella määräämisvalta
30446:                  Lain tarkoitus
30447:                                                      konserniin kuulumattomassa yhteisössä ja huo-
30448:                                                      mattava osuus sen tuloksessa, myös viimeksi
30449:   Konsernissa noudatettavan yhteistoiminnan,         mainittua yhteisöä pidetään konserniin kuulu-
30450: jäljempänä konserniyhteistyö, tarkoituksena          vana tytäryrityksenä tätä lakia sovellettaessa.
30451: on edistää konsernin johdon ja konsernin hen-        Tämän lain konsernia koskevia säännöksiä on
30452: kilöstön välistä sekä henkilöstön keskinäistä        sovellettava myös edellä tässä momentissa mai-
30453: vuorovaikutusta Suomessa.                            nittuihin konserneihin rinnastettaviin yritysko-
30454:    Henkilöstön oikeudesta osallistua yritysten       konaisuuksiin, joissa emoyrityksen yritysmuo-
30455: hallintoon on säädetty henkilöstön edustukses-       to on muu kuin edellä mainittu.
30456: ta yritysten hallinnossa annetussa laissa               Tämän lain konserniyhteistyötä koskevia
30457: (     1    ).                                        säännöksiä sovelletaan myös yritykseen, joka
30458:                                                      harjoittaa liiketoimintaa eri paikkakunnilla si-
30459:                        2 §                           jaitsevien, hallinnollisesti itsenäisten toiminta-
30460:                  Soveltamisala                       yksiköiden välityksellä. Toimintayksikköön on
30461:                                                      tällöin sovellettava, mitä tytäryrityksestä sää-
30462:                                                      detään.
30463:    Konserniyhteistyöstä     säädetään      11 b-        Jos konserniin kuuluvan yrityksen toimiala
30464: 11 e §:ssä.                                          ei liity konsernin varsinaisiin tuotannollisiin
30465:   Työministeriön, virallisen syyttäjän taikka        toimintoihin eikä yritys ole merkittävä henki-
30466: työnantajain, työntekijöiden tai toimihenkilöi-      löstön aseman kannalta, voidaan konserniyh-
30467: den keskusjärjestöjen pyynnöstä on työneuvos-        teistyötä koskevia säännöksiä jättää sovelta-
30468: ton ratkaistava, onko yritystä tai laitosta pidet-   matta yritykseen.
30469: tävä sellaisena, johon tätä lakia on sovelletta-
30470: va.                                                                        11 c §
30471:    Jos tuomioistuimessa vireillä olevan asian                Sopimus konserniyhteistyöstä
30472: ratkaisu riippuu 4 momentissa tarkoitetusta
30473: kysymyksestä, voi tuomioistuin siirtää tämän            Suomalaisessa konsernissa, jonka Suomessa
30474: kysymyksen ratkaisemisen työneuvostolle, mil-        työskentelevän henkilöstön määrä säännöllises-
30475: loin tuomioistuin katsoo sen tarpeelliseksi tai      ti on vähintään 500, on konserniyhteistyöstä
30476: asianosainen sitä vaatii. Tuomioistuin voi täl-      niiden konserniin kuuluvien yritysten tai itse-
30477: löin päättää asian vasta se jälkeen, kun työneu-     näisten toimintayksiköiden osalta, joissa sään-
30478: voston ratkaisu on sille toimitettu.                 nöllisesti on vähintään 30 työntekijää, voimas-
30479:                                                      sa, mitä siitä konsernin johdon ja henkilöstön
30480:                      11 b §                          edustajien välillä on määräajaksi tai toistaisek-
30481:         Konserni ja konserniyhteistyö                si sovittu.
30482:                                                         Jollei henkilöstön ja konsernin johdon yh-
30483:   Konsernilla tarkoitetaan tässä laissa osa-         teisymmärrystä asiassa muutoin voida varmis-
30484: keyhtiöitä, pankkeja ja vakuutusyhtiöitä kos-        taa, 1 momentissa tarkoitettu sopimus voidaan
30485: kevan lainsäädännön mukaista konsernia. Jos          tehdä kokouksessa, jossa ovat edustettuna
30486:                                     1990 vp. -      HE n:o 101                                      11
30487: 
30488: konsernin johto ja henkilöstön edustajat kusta-      merkitystä Suomessa olevan henkilöstön kan-
30489: kin tytäryhtiöstä.                                   nalta.
30490:    Jollei konserniyhteistyöstä ole 1 ja 2 momen-
30491: tissa tarkoitetuin tavoin sovittu vuoden kulues-                          11 e §
30492: sa siitä, kun 1 momentissa mainitut, yritysko-        Henkilöstön edustajat konserniyhteistyössä
30493: koa koskevat edellytykset ovat täyttyneet, kon-
30494: serniyhteistyö on järjestettävä niin kuin 11 d ja       Jollei muusta ole sovittu 11 c §:n mukaisesti,
30495: 11 e §:ssä säädetään. Konserniyhteistyötä kos-       kunkin konserniin kuuluvan yrityksen henki-
30496: keva sopimus voidaan kuitenkin tehdä senkin          löstöllä on oikeus valita konserniyhteistyötä
30497: jälkeen, kun sanotut velvoitteet ovat tulleet        varten keskuudestaan vähintään yksi edustaja.
30498: noudatettaviksi.                                     Henkilöstön edustajat on valittava siten, että
30499:                                                      kaikki konsernin henkilöstöryhmät tulevat
30500:                      11 d §                          edustetuiksi. Jos yrityksellä on useita toimi-
30501:       Tiedottamisvelvollisuus konsernissa            paikkoja, on riittävää, että henkilö edustaa
30502:                                                      tiettyyn alueelliseen taikka toiminnalliseen ko-
30503:    Jollei muusta ole sovittu 11 c §:n mukaisesti,    konaisuuteen kuuluvien toimipaikkojen henki-
30504: konsernin palveluksessa Suomessa olevalle            löstöä.
30505: henkilöstölle on annettava:
30506:    1) vuosittain yhtenäinen taloudellinen selvi-                           13§
30507: tys, johon sisältyy konsernitilinpäätös tai, jol-            Vapautus työstä ja korvaukset
30508: lei sellaista ole lain mukaan laadittava, vastaa-
30509: va käytettävissä oleva selvitys sekä tiedot kon-        Työnantajan on annettava tässä laissa tar-
30510: sernin tuotannon, työllisyyden, kannattavuu-         koitetuille henkilöstön edustajille vapautusta
30511: den ja kustannusrakenteen kehitysnäkymistä           säännönmukaisesta työstä ajaksi, jonka nämä
30512: samoin kuin arvio odotettavissa olevista henki-      tarvitsevat tämän lain mukaista yhteistoiminta-
30513: löstön määrän ja laadun muutoksista;                 menettelyä tai konserniyhteistyötä sekä välittö-
30514:    2) tiedot konsernin johdossa tehtävistä pää-      mästi niihin liittyvää henkilöstön edustajien
30515: töksistä, jotka koskevat konserniin kuuluvan         keskinäistä valmistautumista varten, sekä kor-
30516: yrityksen toiminnan olennaista laajentamista,        vattava heille tästä aiheutuva ansionmenetys.
30517: supistamista tai lopettamista; sekä                  Muusta vapautuksesta työstä ja ansionmene-
30518:    3) tiedot konsernin johdossa tehtävistä pää-      tyksen korvaamisesta on kussakin tapauksessa
30519: töksistä, jotka koskevat konserniin kuuluvan         sovittava asianomaisen henkilöstön edustajan
30520: yrityksen tuotevalikoiman tai palvelutoiminnan       ja työnantajan välillä. Työnantaja korvaa
30521: tai muun näihin rinnastettavan tuotannollisen        myös muut tämän lain mukaisesta konserniyh-
30522: seikan olennaista muuttamista henkilöstön ase-       teistyöstä aiheutuvat kustannukset.
30523: maan vaikuttavana tavalla.
30524:    Konsernin johtoon kuuluvan tai sen valtuut-
30525: taman, tiedotettaviin asioihin perehtyneen hen-                            14 §
30526: kilön tulee antaa 1 momentissa tarkoitetut                            Sopimusoikeus
30527: tiedot siten, että konsernin johdon ja henkilös-
30528: tön sekä henkilöstön keskinäinen vuorovaiku-            Työnantajien, työntekijöiden ja toimihenki-
30529: tus asiaa käsiteltäessä voi toteutua. Tiedot 1       löiden yhdistykset, joiden toimintapiiri käsittää
30530: momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuista asiois-      koko maan, voivat sopimuksin poiketa siitä,
30531: ta on annettava niille henkilöstön edustajille,      mitä on säädetty 2 §:n 1 momentissa lain
30532: joita asia koskee, ja siten, että asianomaisessa     soveltamisalasta, 3 ja 4 §:ssä yhteistoiminnan
30533: yrityksessä voidaan käydä 7 §:ssä tarkoitetut        osapuolista, 6 §:ssä yhteistoimintamenettelyn
30534: neuvottelut. Tietoja annettaessa ja käsiteltäes-     piiriin kuuluvista asioista, 6 a §:ssä neuvottelu-
30535: sä on lisäksi soveltuvin osin noudatettava, mitä     velvoitteen toteamisesta liikkeen luovutuksen
30536:  11 §:n 3 momentissa ja 12 §:ssä säädetään.          tai sulautumisen jälkeen, 6 b §:ssä henkilöstö-
30537:    Muualla kuin Suomessa toimivasta yritykses-       ja koulutussuunnitelmista, 7 § :ssä yhteistoi-
30538: tä on tässä pykälässä tarkoitetun konsernitilin-     mintamenettelystä, 7 a §:ssä neuvotteluesityk-
30539: päätöksen ohella annettava vain ne 1 momen-          sestä, 8 §:ssä neuvotteluvelvoitteen täyttymi-
30540: tin 1 kohdassa tarkoitettuun määräaikaisselvi-       sestä, 8 a §:ssä neuvottelun tuloksen kirjaami-
30541: tykseen liittyvät tiedot, joilla on olennaista       sesta, 11 §:ssä työnantajan tiedottamisvelvolli-
30542: 12                                  1990 vp. -      HE n:o 101
30543: 
30544: suudesta, 11 a §:ssä koulutus-ja uudelleensijoit-    7, 9, 11, 11 d, 11 e tai 13 §:ssä on säädetty
30545: tamisvelvollisuudesta, 11 b-11 e §:ssä konserni-     taikka olennaisesti laiminlyö noudattaa mitä
30546: yhteistyöstä sekä 13 §:ssä henkilöstön edustajien    11 c §:n 1 momentissa tarkoitetussa sopimuk-
30547: vapautuksesta työstä ja maksettavista korvauk-       sessa on sovittu tiedottamisvelvollisuudesta, on
30548: sista.                                               tuomittava yhteistoimintavelvoitteen rikkomi-
30549:                                                      sesta sakkoon.
30550: 
30551:                       15 §
30552:                    Valvonta
30553:                                                         Tämä laki tulee voimaan          päivänä
30554:    Tämän lain soveltamista valvovat työminis-        kuuta 199 .
30555: teriö sekä ne työnantajien, työntekijöiden ja           Lain 11 d ja 11 e § :ssä tarkoitetut velvoitteet
30556: toimihenkilöiden yhdistykset, joiden tekemän         sekä 16 §:n rangaistussäännökset tulevat kui-
30557: valtakunnallisen työehtosopimuksen määräyk-          tenkin noudatettaviksi        pmvana        kuuta
30558: siä yrityksen työsuhteissa olisi noudatettava.       19     siten, että konserniyhteistyötä koskevat
30559:                                                      järjestelyt on toteutettava kuuden kuukauden
30560:                      16 §                            kuluessa tästä ajankohdasta.
30561:              Rangaistussäännökset                       Ennen lain voimaantuloa toteutettuja kon-
30562:                                                      serniyhteistyötä koskevia järjestelyjä pidetään
30563:   Joka jättää noudattamatta, mitä tämän lain         11 c §:n mukaisina.
30564: 
30565: 
30566:      Naantalissa 3 päivänä elokuuta 1990
30567: 
30568: 
30569:                                       Tasavallan Presidentti
30570:                                        MAUNO KOIVISTO
30571: 
30572: 
30573: 
30574: 
30575:                                                                      Työministeri Matti Puhakka
30576:                                    1990 vp. -     HE n:o 101                                         13
30577: 
30578:                                                                                                   Liite
30579: 
30580: 
30581: 
30582: 
30583:                                             Laki
30584:                    yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain muuttamisesta
30585: 
30586:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
30587:   muutetaan yhteistoiminnasta yrityksissä 22 päivänä syyskuuta 1978 annetun lain (725/78) 2 § :n
30588: 3 ja 4 momentti, 13 §:n 1 momentti, 14 §:n 1 momentti, 15 § ja 16 §:n 1 momentti,
30589:   sellaisena kuin niistä on 14 §:n 1 momentti 29 päivänä heinäkuuta 1988 annetussa laissa
30590: (724/88), sekä
30591:   lisätään 1 §:ään uusi 2 ja 3 momentti, 2 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 1
30592: päivänä heinäkuuta 1988 annetulla lailla (625/88), uusi 3 momentti jolloin muutetut 3 ja 4
30593: momentti siirtyvät 4 ja 5 momentiksi, sekä lakiin uusi 11 b-11 e § seuraavasti:
30594: 
30595: Voimassa oleva laki                                   Ehdotus
30596:                                                   §
30597:                                          Lain tarkoitus
30598: 
30599:                                                      Konsernissa noudatettavan yhteistoiminnan,
30600:                                                   jäljempänä konserniyhteistyö, tarkoituksena
30601:                                                   on edistää konsernin johdon ja konsernin hen-
30602:                                                   kilöstön välistä sekä henkilöstön keskinäistä
30603:                                                   vuorovaikutusta Suomessa.
30604:                                                      Henkilöstön oikeudesta osallistua yritysten
30605:                                                   hallintoon on säädetty henkilöstön edustukses-
30606:                                                   ta yritysten hallinnossa annetussa laissa
30607:                                                   (        1     ).
30608:                                                 2 §
30609:                                          Soveltamisala
30610: 
30611:                                                         Konserniyhteistyöstä      säädetään      11 b-
30612:                                                       11 e §:ssä.
30613:     Sosiaali- ja terveysministeriön, virallisen          Työministeriön, virallisen syyttäjän taikka
30614: syyttäjän ja työnantajain, työntekijöiden tai         työnantajain, työntekijöiden tai toimihenkilöi-
30615: toimihenkilöiden keskusjärjestöjen pyynnöstä          den keskusjärjestöjen pyynnöstä on työneuvos-
30616: on työneuvoston ratkaistava, onko yritystä tai        ton ratkaistava, onko yritystä tai laitosta pidet-
30617: laitosta pidettävä sellaisena, johon tätä lakia       tävä sellaisena, johon tätä lakia on sovelletta-
30618: on sovellettava.                                      va.
30619:     Jos tuomioistuimessa vireillä olevan asian           Jos tuomioistuimessa vireillä olevan asian
30620: ratkaisu riippuu 3 momentissa mainitusta kysy-        ratkaisu riippuu 4 momentissa tarkoitetusta
30621: myksestä, voi tuomioistuin siirtää tämän kysy-        kysymyksestä, voi tuomioistuin siirtää tämän
30622: myksen ratkaisemisen työneuvostolle, milloin          kysymyksen ratkaisemisen työneuvostolle, mil-
30623: katsoo sen tarpeelliseksi tai asianosainen sitä       loin tuomioistuin katsoo sen tarpeelliseksi tai
30624: vaatii. Tuomioistuin voi tällöin päättää asian        asianosainen sitä vaatii. Tuomioistuin voi täl-
30625: vasta se jälkeen, kun työneuvoston ratkaisu on        löin päättää asian vasta se jälkeen, kun työneu-
30626:  sille toimitettu.                                    voston ratkaisu on sille toimitettu.
30627: 14                    1990 vp. -   HE n:o 101
30628: 
30629: Voimassa oleva laki                Ehdotus
30630: 
30631:                                                         11 b §
30632:                                              Konserni ja konserniyhteistyö
30633:                                       Konserni/la tarkoitetaan tässä laissa osa-
30634:                                    keyhtiöitä, pankkeja ja vakuutusyhtiöitä kos-
30635:                                    kevan lainsäädännön mukaista konsernia. Jos
30636:                                    konserniin kuuluvilla yhtiöillä on omistuksen
30637:                                    tai sopimuksen perusteella määräämisvalta
30638:                                    konserniin kuulumattomassa yhteisössä ja huo-
30639:                                    mattava osuus sen tuloksessa, myös viimeksi
30640:                                    mainittua yhteisöä pidetään konserniin kuulu-
30641:                                    vana tytäryrityksenä tätä lakia sovellettaessa.
30642:                                    Tämän lain konsernia koskevia säännöksiä on
30643:                                    sovellettava myös edellä tässä momentissa mai-
30644:                                    nittuihin konserneihin rinnastettaviin yritysko-
30645:                                    konaisuuksiin, joissa emoyrityksen yritysmuo-
30646:                                    to on muu kuin edellä mainittu.
30647:                                       Tämän lain konserniyhteistyötä koskevia
30648:                                    säännöksiä sovelletaan myös yritykseen, joka
30649:                                    harjoittaa liiketoimintaa eri paikkakunnilla si-
30650:                                    jaitsevien, hallinnollisesti itsenäisten toiminta-
30651:                                    yksiköiden välityksellä. Toimintayksikköön on
30652:                                    tällöin sovellettava, mitä tytäryrityksestä sää-
30653:                                    detään.
30654:                                       Jos konserniin kuuluvan yrityksen toimiala
30655:                                    ei liity konsernin varsinaisiin tuotannollisiin
30656:                                    toimintoihin eikä yritys ole merkittävä henki-
30657:                                    löstön aseman kannalta, voidaan konserniyh-
30658:                                    teistyötä koskevia säännöksiä jättää sovelta-
30659:                                    matta yritykseen.
30660:                                                           11 c §
30661:                                              Sopimus konserniyhteistyöstä
30662:                                       Suomalaisessa konsernissa, jonka Suomessa
30663:                                    työskentelevän henkilöstön määrä säännöllises-
30664:                                    ti on vähintään 500, on konserniyhteistyöstä
30665:                                    niiden konserniin kuuluvien yritysten tai itse-
30666:                                    näisten toimintayksiköiden osalta, joissa sään-
30667:                                    nöllisesti on vähintään 30 työntekijää, voimas-
30668:                                    sa, mitä siitä konsernin johdon ja henkilöstön
30669:                                    edustajien välillä on määräajaksi tai toistaisek-
30670:                                    si sovittu.
30671:                                       Jollei henkilöstön ja konsernin johdon yh-
30672:                                    teisymmärrystä asiassa muutoin voida varmis-
30673:                                    taa, 1 momentissa tarkoitettu sopimus voidaan
30674:                                    tehdä kokouksessa, jossa ovat edustettuna
30675:                                    konsernin johto ja henkilöstön edustajat kusta-
30676:                                    kin tytäryhtiöstä.
30677:                                       Jollei konserniyhteistyöstä ole 1 ja 2 momen-
30678:                                    tissa tarkoitetuin tavoin sovittu vuoden kulues-
30679:                                    sa siitä, kun 1 momentissa mainitut, yritysko-
30680:                                    koa koskevat edellytykset ovat täyttyneet, kon-
30681:                                    serniyhteistyö on järjestettävä niin kuin 11 d ja
30682:                       1990 vp. -   HE n:o 101                                    15
30683: 
30684: Voimassa oleva laki                Ehdotus
30685:                                    11 e §:ssä säädetään. Konserniyhteistyötä kos-
30686:                                    keva sopimus voidaan kuitenkin tehdä senkin
30687:                                    jälkeen, kun sanotut velvoitteet ovat tulleet
30688:                                    noudatettaviksi.
30689:                                                        11 d §
30690:                                          Tiedottamisvelvollisuus konsernissa
30691:                                       Jollei muusta ole sovittu 11 c §:n mukaisesti,
30692:                                    konsernin palveluksessa Suomessa olevalle
30693:                                    henkilöstölle on annettava:
30694:                                       1) vuosittain yhtenäinen taloudellinen selvi-
30695:                                    tys, johon sisältyy konsernitilinpäätös tai, jol-
30696:                                    lei sellaista ole lain mukaan laadittava, vastaa-
30697:                                    va käytettävissä oleva selvitys sekä tiedot kon-
30698:                                    sernin tuotannon, työllisyyden, kannattavuu-
30699:                                    den ja kustannusrakenteen kehitysnäkymistä
30700:                                    samoin kuin arvio odotettavissa olevista henki-
30701:                                    löstön määrän ja laadun muutoksista;
30702:                                       2) tiedot konsernin johdossa tehtävistä pää-
30703:                                    töksistä, jotka koskevat konserniin kuuluvan
30704:                                    yrityksen toiminnan olennaista laajentamista,
30705:                                    supistamista tai lopettamista; sekä
30706:                                       3) tiedot konsernin johdossa tehtävistä pää-
30707:                                    töksistä, jotka koskevat konserniin kuuluvan
30708:                                    yrityksen tuotevalikoiman tai palvelutoiminnan
30709:                                    tai muun näihin rinnastettavan tuotannollisen
30710:                                    seikan olennaista muuttamista henkilöstön ase-
30711:                                    maan vaikuttavalla tavalla.
30712:                                       Konsernin johtoon kuuluvan tai sen valtuut-
30713:                                    taman, tiedotettaviin asioihin perehtyneen hen-
30714:                                    kilön tulee antaa 1 momentissa tarkoitetut
30715:                                    tiedot siten, että konsernin johdon ja henkilös-
30716:                                    tön sekä henkilöstön keskinäinen vuorovaiku-
30717:                                    tus asiaa käsiteltäessä voi toteutua. Tiedot 1
30718:                                    momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuista asiois-
30719:                                    ta on annettava niille henkilöstön edustajille,
30720:                                    joita asia koskee, ja siten, että asianomaisessa
30721:                                    yrityksessä voidaan käydä 7 §:ssä tarkoitetut
30722:                                    neuvottelut. Tietoja annettaessa ja käsiteltäes-
30723:                                    sä on lisäksi soveltuvin osin noudatettava, mitä
30724:                                    11 §:n 3 momentissa ja 12 §:ssä säädetään.
30725:                                       Muualla kuin Suomessa toimivasta yritykses-
30726:                                    tä on tässä pykälässä tarkoitetun konsernitilin-
30727:                                    päätöksen ohella annettava vain ne 1 momen-
30728:                                    tin 1 kohdassa tarkoitettuun määräaikaisselvi-
30729:                                    tykseen liittyvät tiedot, joilla on olennaista
30730:                                    merkitystä Suomessa olevan henkilöstön kan-
30731:                                    nalta.
30732:                                                           11 e §
30733:                                      Henkilöstön edustajat konserniyhteistyössä
30734:                                      Jollei muusta ole sovittu 11 c §:n mukaisesti,
30735:                                    kunkin konserniin kuuluvan yrityksen henki-
30736: 16                                   1990 vp. -      HE n:o 101
30737: 
30738: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
30739:                                                      löstöllä on oikeus valita konserniyhteistyötä
30740:                                                      varten keskuudestaan vähintään yksi edustaja.
30741:                                                      Henkilöstön edustajat on valittava siten, että
30742:                                                      kaikki konsernin henkilöstöryhmät tulevat
30743:                                                      edustetuiksi. Jos yrityksellä on useita toimi-
30744:                                                      paikkoja, on riittävää, että henkilö edustaa
30745:                                                      tiettyyn alueelliseen taikka toiminnalliseen ko-
30746:                                                      konaisuuteen kuuluvien toimipaikkojen henki-
30747:                                                      löstöä.
30748: 
30749:                       13§                                                  13 §
30750:         Vapautus työstä ja korvaukset                        Vapautus työstä ja korvaukset
30751:    Työnantajan on annettava tässä laissa tar-           Työnantajan on annettava tässä laissa tar-
30752: koitetuille henkilöstön edustajille vapautusta       koitetuille henkilöstön edustajille vapautusta
30753: säännönmukaisesta työstä ajaksi, jonka nämä          säännönmukaisesta työstä ajaksi, jonka nämä
30754: tarvitsevat tämän lain mukaista yhteistoiminta-      tarvitsevat tämän lain mukaista yhteistoiminta-
30755: menettelyä sekä välittömästi siihen liittyvää        menettelyä tai konserniyhteistyötä sekä välittö-
30756: henkilöstön edustajien keskinäistä valmistautu-      mästi niihin liittyvää henkilöstön edustajien
30757: mista varten sekä korvattava heille tästä aiheu-     keskinäistä valmistautumista varten, sekä kor-
30758: tuva ansionmenetys. Muusta vapautuksesta             vattava heille tästä aiheutuva ansionmenetys.
30759: työstä ja ansionmenetyksen korvaamisesta on          Muusta vapautuksesta työstä ja ansionmene-
30760: kussakin tapauksessa sovittava asianomaisen          tyksen korvaamisesta on kussakin tapauksessa
30761: henkilöstön edustajan ja työnantajan välillä.        sovittava asianomaisen henkilöstön edustajan
30762:                                                      ja työnantajan välillä. Työnantaja korvaa
30763:                                                      myös muut tämän lain mukaisesta konserniyh-
30764:                                                      teistyöstä aiheutuvat kustannukset.
30765: 
30766: 
30767:                       14 §                                                 14 §
30768:                  Sopimusoikeus                                        Sopimusoikeus
30769:    Työnantajien, työntekijöiden ja toimihenki-          Työnantajien, työntekijöiden ja toimihenki-
30770: löiden yhdistykset, joiden toimintapiiri käsittää    löiden yhdistykset, joiden toimintapiiri käsittää
30771: koko maan, voivat sopimuksin poiketa siitä,          koko maan, voivat sopimuksin poiketa siitä,
30772: mitä on säädetty 2 §:n 1 momentissa lain             mitä on säädetty 2 §:n 1 momentissa lain
30773: soveltamisalasta, 3 ja 4 §:ssä yhteistoiminnan       soyeltamisalasta, 3 ja 4 §:ssä yhteistoiminnan
30774: osapuolista, 6 §:ssä yhteistoimintamenettelyn        osapuolista, 6 §:ssä yhteistoimintamenettelyn
30775: piiriin kuuluvista asioista, 6 a §:ssä neuvottelu-   piiriin kuuluvista asioista, 6 a §:ssä neuvottelu-
30776: velvoitteen toteamisesta liikkeen luovutuksen        velvoitteen toteamisesta liikkeen luovutuksen
30777: tai sulautumisen jälkeen, 6 b §:ssä henkilöstö-      tai sulautumisen jälkeen, 6 b §:ssä henkilöstö-
30778: ja koulutussuunnitelmista, 7 §:ssä yhteistoi-        ja koulutussuunnitelmista, 7 §:ssä yhteistoi-
30779: mintamenettelystä, 7 a §:ssä neuvotteluesityk-       mintamenettelystä, 7 a §:ssä neuvotteluesityk-
30780: sestä, 8 §:ssä neuvotteluvelvoitteen täyttymi-       sestä, 8 § :ssä neuvotteluvelvoitteen täyttymi-
30781: sestä, 8 a §:ssä neuvottelun tuloksen kirjaami-      sestä, 8 a §:ssä neuvottelun tuloksen kirjaami-
30782: sesta, 11 §:ssä työnantajan tiedottamisvelvolli-     sesta, 11 §:ssä työnantajan tiedottamisvelvolli-
30783: suudesta, 11 a §:ssä koulutus-ja uudelleensi-        suudesta, 11 a §:ssä koulutus-ja uudelleensijoit-
30784: joittamisvelvollisuudesta sekä 13 §:ssä henki-       tamisvelvollisuudesta, 11 b-11 e §:ssä konserni-
30785: löstön edustajien vapautuksesta työstä ja mak-       yhteistyöstä sekä 13 §:ssä henkilöstön edustajien
30786: settavista korvauksista.                             vapautuksesta työstä ja maksettavista korvauk-
30787:                                                      sista.
30788:                                     1990 vp. -     HE n:o 101                                    17
30789: 
30790: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
30791: 
30792:                       15 §                                               15 §
30793:                    Valvonta                                            Valvonta
30794:    Tämän lain soveltamista valvovat sosiaali- ja      Tämän lain soveltamista valvovat työminis-
30795: terveysministeriö sekä ne työnantajien, työnte-    teriö sekä ne työnantajien, työntekijöiden ja
30796: kijöiden ja toimihenkilöiden yhdistykset, joi-     toimihenkilöiden yhdistykset, joiden tekemän
30797: den tekemän valtakunnallisen työehtosopimuk-       valtakunnallisen työehtosopimuksen määräyk-
30798: sen määräyksiä yrityksen työsuhteissa olisi        siä yrityksen työsuhteissa olisi noudatettava.
30799: noudatettava.
30800: 
30801:                       16 §                                               16 §
30802:             Rangaistussäännökset                                Rangaistussäännökset
30803:    Työnantaja, joka jättää noudattamatta, mi-        Joka jättää noudattamatta, mitä tämän lain
30804: tä tämän lain 7, 9, 11 ja 13 §:ssä on säädetty,    7, 9, 11, 11 d, 11 e tai 13 §:ssä on säädetty
30805: on tuomittava yhteistoimintavelvoitteen rikko-     taikka olennaisesti laiminlyö noudattaa mitä
30806: misesta sakkoon.                                   II c §:n I momentissa tarkoitetussa sopimuk-
30807:                                                    sessa on sovittu tiedottamisvelvollisuudesta, on
30808:                                                    tuomittava yhteistoimintavelvoitteen rikkomi-
30809:                                                    sesta sakkoon.
30810: 
30811: 
30812:                                                       Tämä laki tulee voimaan       päivänä
30813:                                                    kuuta I99 .
30814:                                                      Lain II d ja II e §:ssä tarkoitetut velvoitteet
30815:                                                    sekä I6 §:n rangaistussäännökset tulevat kui-
30816:                                                    tenkin noudatettaviksi     parvana        kuuta
30817:                                                    I9 siten, että konserniyhteistyötä koskevat
30818:                                                    järjestelyt on toteutettava kuuden kuukauden
30819:                                                    kuluessa tästä ajankohdasta.
30820:                                                      Ennen lain voimaantuloa toteutettuja kon-
30821:                                                    serniyhteistyötä koskevia järjestelyjä pidetään
30822:                                                    II c §:n mukaisina.
30823: 
30824: 
30825: 
30826: 
30827: 3 300692P
30828:                                       1990 vp. -      HE n:o 102
30829: 
30830: 
30831: 
30832: 
30833:                                       Hallituksen esitys Eduskunnalle takaisinsaantia konkurssipe-
30834:                                    sään koskevaksi lainsäädännöksi
30835: 
30836: 
30837: 
30838: 
30839:                             ESITYKSEN P ÅÅASIALLINEN SISÅL TÖ
30840: 
30841:    Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ta-      kiota, ositusta, velan maksua, kuittausta, pant-
30842: kaisinsaannista konkurssipesään. Lailla kor-          tia tai muuta vakuutta sekä ulosmittauksella
30843: vattaisiin nykyisin konkurssisääntöön sisälty-        saatua maksua koskevia erityisiä takaisinsaan-
30844: vät takaisinsaantisäännökset. Takaisinsaanti-         tisäännöksiä. Yleisen takaisinsaantisäännöksen
30845: säännösten nojalla voidaan peräyttää konkurs-         soveltaminen edellyttäisi vastaajan vilpillistä
30846: sivelallisen ennen konkurssia tekemät velkojien       mieltä. Muita takaisinsaantisäännöksiä voitai-
30847: oikeuksia loukkaavat oikeustoimet. Takaisin           siin soveltaa, vaikka vastaaja olisi vilpittömäs-
30848: saatu omaisuus kuuluu konkurssipesään.                sä mielessä.
30849:    Ehdotetuilla takaisinsaantisäännöksillä pyri-         Takaisinsaantikanteen hyväksymisen johdos-
30850: tään tehostamaan velkojien mahdollisuuksia            ta vastaajalle syntyvää palautus- tai maksuvel-
30851: takaisinsaantiin ja siten lisäämään velkojien         vollisuutta voitaisiin painavasta syystä sovitel-
30852: välistä tasa-arvoa. Takaisinsaantimahdolli-           la. Myös takaisinsaantimenettelyä koskeviin
30853: suuksia lisäisi erityisesti takaisinsaantiaikojen     säännöksiin ehdotetaan muutoksia.
30854: eli niiden konkurssia edeltävien määräaikojen            Takaisinsaantia konkurssipesään koskevien
30855: pidentäminen, joiden aikana tehdyt oikeus-            säännösten lisäksi esityksessä ehdotetaan eräitä
30856: toimet voidaan peräyttää. Nämä takaisinsaan-          muita konkurssivelkojien oikeusasemaan vai-
30857: tiajat olisivat eri pituisia sen mukaan, onko         kuttavia muutoksia. Palkkasaatavaa ei voitaisi
30858: peräytettävä oikeustoimi vastikkeellinen vai          vahvistaa maksettavaksi konkurssipesän va-
30859: vastikkeeton ja kenen kanssa oikeustoimi on           roista siltä osin kuin se on kohtuuton, mikäli
30860: tehty.                                                se tällä perusteella riitautettaisiin. Tällaiselle
30861:    Esityksessä on erityisesti puututtu velallisen     saamiselle ei myöskään voitaisi vahvistaa työ-
30862: lähipiiriinsä kuuluvan (velallisen läheinen)          palkkasaamisen etuoikeutta. Konkurssissa ta-
30863: kanssa ennen konkurssia tekemiin varallisuu-          pahtuvan saamisoikeuksien kuittauksen edelly-
30864: densiirtoihin ja muihin järjestelyihin. Velalli-      tyksiä tiukennettaisiin ja selvennettäisiin. Ta-
30865: sen läheisiä olisivat velallisen lähisukulaiset ja,   kaisinsaantia koskevat uudistukset edellyttävät
30866: milloin velallinen on elinkeinonharjoittaja, yh-      muutoksia paitsi konkurssisääntöön myös
30867: teisö tai säätiö, se jolla on osakkuuden tai          akordilakiin, lain veroiseen etuoikeusasetuk-
30868: siihen rinnastettavan taloudellisen seikan pe-        seen, vakuutussopimuslakiin ja ulosottolakiin.
30869: rusteella olennainen etujen yhteys velallisen            Avioliittolaissa säädetty aviopuolisoiden vä-
30870: kanssa tai johtavan aseman perusteella olen-          linen lahjoituskielto samoin kuin avioliittolais-
30871: nainen vaikutusvalta sen toimintaan. Läheisten        sa olevat toissijaista velkavastuuta koskevat
30872: kanssa tehtyjen oikeustointen osalta sovellet-        säännökset ehdotetaan kumottaviksi. Avioliit-
30873: taisiin pidempiä takaisinsaantiaikoja. Myös           tolakia ehdotetaan muutettavaksi myös siten,
30874: eräissä muissa suhteissa heidän asemansa velal-       että velkojilla ei olisi enää oikeutta osituksessa
30875: lisen velkojiin nähden olisi muita velallisen         saada hyväkseen velallisen puolisolle kuuluvaa
30876: sopimuskumppaneita heikompi.                          omaisuutta.
30877:    Takaisinsaantiperusteita koskevat säännök-            Lahjanlupauslakia ehdotetaan muutettavaksi
30878: set uudistettaisiin. Lakiin ehdotetaan otetta-        siten, että puolisoiden ja eräiden muiden lä-
30879: vaksi ensiksikin niin sanottu yleinen takaisin-       heisten henkilöiden välisistä lahjoista olisi teh-
30880: saantisäännös. Sen lisäksi lakiin ehdotetaan          tävä tuomioistuimelle kirjallinen ilmoitus. Il-
30881:  lahjaa, kohtuuttoman suurta palkkaa tai palk-        moitus olisi tarpeen, jotta lahjansaaja voisi
30882: 
30883: 300573K
30884: 2                                 1990 vp. -     HE n:o 102
30885: 
30886: saada suojaa antajan velkojien takaisinsaanti-      Esitys on osa oikeusministeriössä vireillä ole-
30887: vaatimuksilta konkurssissa ja ulosotossa.        vaa konkurssilainsäädännön uudistusta. Takai-
30888:   Perintökaareen ehdotetaan otettavaksi sään-    sinsaantisäännöstön uudistaminen perustuu yh-
30889: nökset, joiden mukaan perillisen oikeus vaatia   teispohjoismaiseen valmisteluun, ja ehdotettu
30890: lakiosaa tai hänen oikeutensa moittia testa-     säännöstö on olennaisesti samansisältöinen
30891: menttia ei siirry hänen velkojilleen. Perintö-   Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa voimassa
30892: kaareen, konkurssisääntöön ja ulosottolakiin     olevien säännösten kanssa.
30893: ehdotetaan myös otettavaksi säännökset, jotka
30894: koskevat perinnöstä tai testamenttiin perus-
30895: tuvasta oikeudesta luopumista perinnönjättä-       Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voi-
30896: jän kuoltua ja luopumisen sitovuutta suhteessa   maan noin kuuden kuukauden kuluttua niiden
30897: luopujan velkojiin.                              hyväksymisestä ja vahvistamisesta.
30898:                                               1990 vp. -        HE n:o 102                                                 3
30899: 
30900: 
30901: 
30902: 
30903:                                              SISÄLLYSLUETTELO
30904: 
30905:                                                          Sivu                                                           Sivu
30906:   YLEISPERUSTELUT ........................ .                5              9.1.2. Esityöt ......................... .     31
30907:                                                                            9.1.3. Puolisoiden väliset lahjoitukset
30908: 1. Konkurssilainsäädäntö ...................... .           5                     muiden pohjoismaiden lainsää-
30909: 2. Hankkeet konkurssilainsäädännön uudistami-                                     dännössä ....................... .      31
30910:    seksi .................................... · .... .     5               9.1.4. Uudistusehdotus ja sen syyt .... .      31
30911:    2.1. Uudistushankkeet Suomessa ........... .            5        9.2.   Lahjoituksesta tehtävä ilmoitus ....... .      33
30912:    2.2. Pohjoismainen valmistelu ............. .           6    10. Puolison asema maksukyvyttömän puolison
30913:    2.3. Takaisinsaantisännöstö erillisenä osit-                     velkojiin nähden ............................. .      34
30914:           taisuudistuksena ....................... .       6        10.1. Puolison vastuu maksukyvyttämän
30915:    2.4. Konkurssilainsäädännön jatkovalmiste-                             puolison velasta ....................... .      34
30916:           lu ..................................... .       7        10.2. Puolison oikeus olla luovuttamatta ta-
30917: 3. Nykyinen takaisinsaantisäännöstö ........... .          7              sinkoa toisen puolison velkojille ....... .     35
30918:    3.1. Yleistä ................................ .         7    11. Perillisen velkojien asema ................... .      38
30919:    3.2. Takaisinsaantiajat ..................... .         8        11.1. Perillisen oikeus luopua perinnöstä .... .      38
30920:    3.3. Takaisinsaantiperusteet ............... .          8               11.1.1. Yleistä ........................ .     38
30921:    3.4. Takaisinsaannin vaikutukset .......... .          10               11.1.2. Voimassa oleva oikeus ........ .       38
30922:    3.5. Takaisinsaantivaatimuksen käsittely ... .         11               11.1.3. Perinnöstä ja testamenttiin pe-
30923:    3.6. Muussa lainsäädännössä olevia takai-                                        rustuvasta oikeudesta luopumi-
30924:         sinsaantisäännöksiä ................... .         11                        nen muissa pohjoismaissa ..... .      39
30925: 4. Lainsäädäntö Ruotsissa, Norjassa ja Tanskas-                            11.1.4. Ehdotus ....................... .      39
30926:    sa ....................................... · .... .    II        11.2. Perillisen oikeus moittia testamenttia ja
30927:                                                                            vaatia lakiosaa ........................ .    40
30928: 5. Keskeiset uudistukset ja niiden syyt .......... .      13               11.2.1. Voimassa oleva oikeus ........ .      40
30929:    5.1. Yleistä ................................ .        13               11.2.2. Muut pohjoismaat ............ .       40
30930:    5.2. Takaisinsaantiperusteet ............... .         14               11.2.3. Ehdotus ....................... .     40
30931:    5.3. Takaisinsaantiajat ..................... .        16
30932:    5.4. Oikeustoimen vahingollisuudesta ...... .          17    12. Asian valmistelu ja lausunnonantajat ........ .      41
30933:    5.5. Maksukyvyttömyys ja ylivelkaisuus ta-                   13. Esityksen organisatoriset ja henkilöstövaiku-
30934:          kaisinsaannin edellytyksenä ........... .        18        tukset ....................................... .     42
30935:    5.6. Määräpäivä ........................... .          20
30936:    5.7. Lainhuudatuksen merkitys takaisin-                      14. Esityksen taloudelliset vaikutukset ........... .    42
30937:          saantiajan alkamisen kannalta ......... .        21    15. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja ........ .     42
30938:    5.8. Velallisen läheiset ..................... .       21
30939:    5.9. Takaisinsaannin vaikutukset .......... .          22
30940:    5.10. Omaisuuden edelleen luovuttaminen .. .           23        YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT .... .                  42
30941:    5.11. Sovittelu .............................. .       24    1. Lakiehdotusten perustelut ................... .       42
30942:    5.12. Kolmannen asettaman vakuuden pa-                          1.1. Laki takaisinsaannista konkurssipesään           42
30943:          lauttaminen ........................... .        24       1.2. Konkurssisääntö ...................... .         73
30944:    5.13. Takaisinsaannin vaatiminen ........... .         25       1.3. Laki konkurssisäännön väliaikaisesta
30945: 6. Eräitä erityiskysymyksiä ..................... .       26             muuttamisesta ......................... .       79
30946:    6.1. Kohtuuttoman suuri palkka, palkkio tai                     1.4. Akordilaki ............................ .        79
30947:          muu siihen rinnastettava etuus ........ .        26       1.5. Etuoikeusasetus ....................... .        79
30948:    6.2. Eläke- ja henkivakuutusmaksujen pe-                        1.6. Vakuutussopimuslaki ................. .          81
30949:          räyttäminen ........................... .        28       1. 7. Ulosottolaki ........................... .      81
30950:                                                                    1.8. Avioliittolaki .......................... .      81
30951: 7. Kuittaus konkurssissa ....................... .        29       1.9. Lahjanlupauslaki ...................... .        85
30952: 8. Takaisinsaantisäännöstön edellyttämät muu-                      1.10. Laki eräistä kansainvälisluontoisista
30953:    tokset muuhun lainsäädäntöön .............. .          30             perheoikeudellisista suhteista .......... .     86
30954:                                                                    1.11. Perintökaari ........................... .      87
30955: 9. Läheisten väliset lahjat ...................... .      30
30956:    9.1. Puolisoiden välinen lahjoituskielto .... .        30    2. Tarkemmat säännökset ja määräykset ....... .          88
30957:          9 .1.1. Nykyinen tilanne ............... .       30    3. Voimaantulo ................................ .        88
30958: 4.                                                             1990 vp. -             HE n:o 102
30959: 
30960:                                                                                Sivu                                                                                         Sivu
30961:      LAKITEKSTIT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    89    11. Laki perintökaaren muuttamisesta............                                      101
30962:  1. Laki takaisinsaannista konkurssipesään . . . . . .                          89          LIITE........................................                                   102
30963:  2. Laki konkurssisäännön muuttamisesta . . . . . . .                           94    Rinnakkaistekstit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   102
30964:                                                                                        2. Laki konkurssisäännön muuttamisesta                                               102
30965:  3. Laki konkurssisäännön väliaikaisesta muutta-                                       3. Laki konkurssisäännön väliaikaisesta muutta-
30966:     misesta annetun lain 85 §:n muuttamisesta . . .                             96        misesta annetun lain 85 §:n muuttamisesta                                         110
30967:  4. Laki akordilain 34 ja 40 §:n muuttamisesta...                               96     4. Laki akordilain 34 ja 40 §:n muuttamisesta...                                     110
30968:                                                                                        5. Laki etuoikeusasetuksen muuttamisesta . . . . . .                                 112
30969:  5. Laki etuoikeusasetuksen muuttamisesta . . . . . .                           97     6. Laki vakuutussopimuslain 117 §:n muuttami-
30970: 6. Laki vakuutussopimuslain 117 §:n muuttami-                                             sesta..........................................                                   113
30971:    sesta ..................................... ,....                            98     7. Laki ulosottolain 3 ja 4 luvun muuttamisesta .                                    114
30972:                                                                                        8. Laki avioliittolain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . .                       116
30973:  7. Laki ulosottolain 3 ja 4 luvun muuttamisesta .                              98     9. Laki lahjanlupauslain muuttamisesta.........                                      119
30974:  8. Laki avioliittolain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . .                 99    10. Laki eräistä kansainvälisluontoisista perheoi-
30975:                                                                                           keudellisista suhteista annetun lain 16 §:n
30976: 9. Laki lahjanlupauslain muuttamisesta . . . . . . . . . 100
30977:                                                                                           muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     120
30978: 10. Laki eräistä kansainvälisluontoisista perheoi-                                    11. Laki perintökaaren muuttamisesta............                                      120
30979:     keudellisista suhteista annetun lain 16 §:n
30980:     muuttamisesta................................ 101
30981:                                       1990 vp. -     HE n:o 102                                     5
30982: 
30983: 
30984: 
30985: 
30986:                                        YLEISPERUSTELUT
30987: 
30988: 
30989: 1. Konkurssilainsäädäntö                             moin kuin irtaimistokiinnityksen sekä sen myö-
30990:                                                      hemmin korvauneen yrityskiinnityksen etuoi-
30991:    Konkurssisääntö, joka on keskeisin konkurs-       keutta.
30992: sioikeudellinen säädöksemme, on jo vuodelta
30993: 1868. Siinä on säännökset muun muassa kon-
30994: kurssin edellytyksistä, konkurssin alkamisen         2. Hankkeet konkurssilainsäädän-
30995: vaikutuksista, konkurssimenettelystä tuomiois-          nön uudistamiseksi
30996: tuimessa ja konkurssihallinnosta. Suuri osa
30997: konkurssisäännön pykälistä on edelleen alku-         2.1. Uudistushankkeet Suomessa
30998: peräisessä asussaan. Perusperiaatteiltaan kon-
30999: kurssisääntö on pysynyt yli vuosisadan lähes            Konkurssilainsäädännön kokonaisuudistusta
31000: samansisältöisenä, ja siihen tehdyt muutokset        on pidetty tarpeellisena viime vuosisadan lop-
31001: ovat yleensä liittyneet jonkin muun oikeuden-        pupuolelta lähtien. Jo vuosien 1904-05 valtio-
31002: alan uudistuksiin. Muutoksia ovat aiheuttaneet       päiville annettiin ehdotus konkurssilaiksi. Sitä
31003: muun muassa rikoslaki (1889), ulosottolaki           ei kuitenkaan ehditty käsitellä. Kokonaisuudis-
31004: (1895), avioliittolaki (1929) ja perintökaari        tus oli vireillä 1930-luvulla, mutta työ joudut-
31005: (1965). Muista laajemmista muutoksista voi-          tiin sittemmin lopettamaan. Vuonna 1956 ase-
31006: daan mainita takaisinsaantia ja kuittausta kon-      tettiin komitea valmistelemaan yhteistoimin-
31007: kurssissa koskevien säännösten uudistaminen          nassa toisten pohjoismaiden vastaavien komi-
31008: (1935) sekä velkojain valasäännöstön kumo-           teoiden kanssa ehdotusta konkurssilainsäädän-
31009: aminen (1965).                                       nön uudistamiseksi. Tämä konkurssilakikomi-
31010:     Konkurssisäännön väliaikaisesta muuttami-        tea ehti saada valmiiksi julkaisemauoman
31011: sesta annetulla lailla (55/32) sisällytettiin kon-   luonnoksen ehdotukseksi uudeksi konkurssi-
31012: kurssisääntöön säännökset pakkoakordista.            laiksi ennen toimintansa päättymistä vuonna
31013: Tämä lainmuutos teki pakkoakordin (velkojen          1968.
31014: osittaisen anteeksiantamisen) mahdolliseksi             Vuonna 1974 asetettiin komitea, jonka teh-
31015: konkurssin yhteydessä. Samana vuonna anne-           tävänä oli konkurssilainsäädännön uudistuksen
31016: tulla akordilailla (148/32) tehtiin mahdolliseksi    periaatteiden selvittäminen. Komitean tehtävä-
31017: pakkoakordi myös konkurssin ulkopuolella.            nä oli muun muassa selvittää nykyisen kon-
31018: Kumpikin laki säädettiin odotettavissa olleen        kurssijärjestelmän tosiasiallinen sisältö ja toi-
31019: konkurssilainsäädännön kokonaisuudistuksen           minta sekä verrata sitä muiden pohjoismaiden
31020: vuoksi väliaikaiseksi, ja niiden voimassaoloa        konkurssijärjestelmiin, selvittää konkurssi-
31021:  on jatkettu määräajoin, viimeksi vuonna 1987        säännöstön yhteiskuntapoliittinen merkitys ja
31022:  annetuilla laeilla (982 ja 983/87) viideksi vuo-    tutkia, miten säännöstö palvelee eri yhteiskun-
31023: deksi.                                               taryhmiä, sekä valmistaa ehdotus konkurssijär-
31024:     Samanaikaisesti konkurssisäännön kanssa          jestelmän uudistamisen yleisiksi suuntaviivoiksi
31025:  säädettiin lain veroinen etuoikeusasetus. Sen       ja periaatteiksi. Komitean mietintö valmistui
31026:  mukaan määräytyy, missä järjestyksessä velko-       vuonna 1978 (komiteanmietintö 1978:37). Mie-
31027: jien saamiset suoritetaan konkurssiin luovute-       tinnöstä annetuista lausunnoista on laadittu
31028: tuista varoista. Etuoikeusasetusta sovelletaan       tiivistelmä (Oikeusministeriön lainvalmisteluo-
31029:  myös irtaimen omaisuuden ulosotossa. Etuoi-         saston julkaisu 14/1980).
31030:  keusasetusta on muutettu useita kertoja. Eri-          Etuoikeussäännöstön uudistamista on tutki-
31031:  tyisesti voidaan mainita muutokset, jotka kos-      nut vuonna 1964 asetettu etuoikeuslakikomi-
31032:  kivat kiinteistöpantin haltijan asemaa konkurs-     tea. Komitean vuonna 1965 antaman välimie-
31033:  sissa sekä työpalkkasaatavan, erilaisten jul-       tinnön pohjalta muutettiin vuonna 1966 anne-
31034:  kisoikeudellisten saatavien, kuten verojen sa-      tulla lailla (536/66) muun muassa työpaikka-
31035: 6                                    1990 vp. -     HE n:o 102
31036: 
31037: saatavien etuoikeutta. Lopullisen mietintönsä       tuli voimaan 1978. Norjan uudet konkurssilait
31038: komitea antoi vuonna 1972 (komiteanmietintö         (Lov om gjeldsforhandling og konkurs, lov om
31039: 1972:A 27), joka sisälsi ehdotuksen uudeksi         fordringshavernes dekningsret) tulivat voimaan
31040: etuoikeuslaiksi. Ehdotuksesta annetuista lau-       vuonna 1986. Ruotsissa on edetty osittaisuudis-
31041: sunnoista on laadittu tiivistelmä (Oikeusminis-     tusten tietä. Ensimmäinen laajempi osittaisuu-
31042: teriön lainsäädäntöosaston julkaisu 311974).        distus, joka käsitti aineelliseen konkurssioikeu-
31043: Lainsäädäntötoimiin esityksen pohjalta ei ole       teen kuuluvia säännöksiä, toteutettiin jo vuon-
31044: kuitenkaan ryhdytty.                                na 1975. Vuoden 1988 alusta tuli Ruotsissa
31045:   Oikeusministeriö asetti vuonna 1982 työryh-       voimaan uusi konkurssilaki (Konkurslag), jolla
31046: män valmistelemaan konkurssilainsäädännön           konkurssilainsäädännön kokonaisuudistus saa-
31047: kokonaisuudistusta. Valmistelutyössään työ-         tiin päätökseen. Uusi laki rakentuu oleellisilta
31048: ryhmän tuli ottaa huomioon konkurssioikeu-          osin aikaisemman lainsäädännön pohjalle.
31049: den kehittämiskomitean ehdotukset ja niistä            Pohjoismailla on ollut yhteistyötä konkurssi-
31050: annetut lausunnot sekä konkurssioikeuden uu-        oikeutta koskevissa kysymyksissä aikaisemmin-
31051: distamisen pohjoismaisessa lakiyhteistyössä hy-     kin. Vuonna 1933 Suomi, Tanska, Islanti,
31052: väksytyt yhteiset periaatteet. Tehtävä oli määrä    Norja ja Ruotsi tekivät konkurssia koskevan
31053: toteuttaa osittaisuudistuksina.                     sopimuksen (SopS 35/35), jossa määrätään
31054:                                                     muun muassa, mitä vaikutuksia jossakin poh-
31055:                                                     joismaassa alkaneella konkurssilla on toisessa
31056: 2.2. Pohjoismainen valmistelu                       pohjoismaassa. Tätä sopimusta tarkistettiin
31057:                                                     vuonna 1983 (SopS 22/83).
31058:    Norjan, Tanskan ja Suomen komiteat val-
31059: mistelivat uutta konkurssilainsäädäntöä lähei-
31060: sessä yhteistyössä 1950-luvun puolivälistä al-      2.3. Takaisinsaantisäännöstö erillisenä osit-
31061: kaen. Konkurssilainsäädäntö oli kaikissa näis-           taisuudistuksena
31062: sä maissa hyvin vanha; Norjan tuollainen kon-
31063: kurssilaki oli vuodelta 1863 ja Tanskan vuodel-        Takaisinsaantia konkurssipesään koskevan
31064: ta 1872. Ruotsi tuli mukaan yhteispohjoismai-       säännöstön valitsemista erilliseksi uudistuksek-
31065: seen valmisteluun vasta vuonna 1962. Ruotsis-       si voidaan perustella useilla seikoilla. Säännös-
31066: sa tuolloin voimassa ollut konkurssilaki oli        tö on selvästi uudistamisen tarpeessa. Erityises-
31067: vuodelta 1921 ja siten uudempi kuin muissa          ti takaisinsaantiajat (niin sanotut kriittiset ajat)
31068: pohjoismaissa. Islanti ei osallistunut tähän työ-   ovat liian lyhyet. Velallisen ja velalliseen lähei-
31069: hön.                                                sessä suhteessa olevien (niin sanottu riskiryh-
31070:    Pohjoismainen yhteistyö konkurssioikeuden        mä) välisiin oikeustoimiin tulisi pystyä puuttu-
31071: alueella rajoittui lähinnä aineelliseen konkurs-    maan nykyistä tehokkaammin. Takaisinsaanti-
31072: sioikeuteen: säännökset, jotka koskivat kon-        säännöstön uudistaminen on myös nähty erää-
31073: kurssin edellytyksiä, konkurssivelallisen vallin-   nä osana niitä kiireellisiksi katsottuja toimen-
31074: taoikeutta, konkurssipesän laajuutta, takaisin-     piteitä, joilla voidaan ehkäistä taloudellista
31075: saantia, kuittausta ja yhteisvastuullisia velka-    rikollisuutta. Takaisinsaantisäännöstö muo-
31076: suhteita, oli tarkoitus saada eri pohjoismaissa     dostaa myös yhtenäisen kokonaisuuden, joka
31077: mahdollisimman samansisältöisiksi. Konkurssi-       on sopivasti erillisenä uudistettavissa. Uudistus
31078: menettelyä koskevien säännösten yhdenmu-            on mahdollista toteuttaa ennen kuin eräistä
31079: kaistamista ei sitä vastoin pidetty aiheellisena.   keskeisistä konkurssilainsäädäntöä koskevista
31080: Konkurssimenettely oli näet jo ennestään var-       periaatekysymyksistä, erityisesti etuoikeussään-
31081: sin erilainen eri pohjoismaissa, ja oikeuden-       nöstön uudistamisesta, on tehty ratkaisu. Uu-
31082: käyntimenettelyä koskevissa säännöksissä oli        distustyö voidaan rakentaa yhteispohjoismai-
31083: paljon eroavaisuuksia.                              sessa valmistelussa hyväksyttyjen periaatteiden
31084:    Yhteispohjoismainen konkurssilainsäädän-         pohjalle. Takaisinsaantisäännöstöthän ovat
31085: nön valmistelu päättyi 1960- ja 1970-luvun          oleellisesti samansisältöiset tähän valmisteluun
31086: vaihteessa siihen, että Norjassa, Ruotsissa ja      osallistuneissa muissa pohjoismaissa.
31087: Tanskassa valmistuivat konkurssilainsäädän-            Uuden takaisinsaantisäännöstön sisällyttämi-
31088: nön uudistamista koskevat ehdotukset. Nämä          nen konkurssisääntöön tuottaisi lakiteknisiä
31089: ehdotukset johtivatkin uuteen lainsäädäntöön.       vaikeuksia, eikä sitä muutoinkaan voida enää
31090: Tanskassa uusi konkurssilaki (Konkursloven)         tässä vaiheessa pitää tarkoituksenmukaisena.
31091:                                       1990 vp. -     HE n:o 102                                     7
31092: 
31093: Esityksessä ehdotetaankin säädettäväksi asiasta      rasittaa varallisuusoikeudellisista oikeustoimis-
31094: täysin erillinen laki, laki takaisinsaannista kon-   ta annetussa laissa (228/29) tarkoitettu päte-
31095: kurssipesään, johon otetut säännökset voidaan        mättömyysperuste, voi konkurssipesä vedota
31096: konkurssilainsäädännön kokonaisuudistuksen           tällaiseen perusteeseen takaisinsaantiin turvau-
31097: valmistuttua siirtää uuteen konkurssilakiin.         tumatta. Eräät osakeyhtiölaissa (734178) sään-
31098:   Esitykseen sisältyy myös eräitä aviovaralli-       nellyt varallisuusoikeudelliset toimet voivat
31099: suusjärjestelmään ja perintöoikeuteen liittyviä      konkurssitilanteessakin tulla arvioitaviksi yh-
31100: uudistuksia, joilla on läheinen yhteys takaisin-     tiöoikeudellisten, esimerkiksi osakeyhtiölain 12
31101: saantisäännöstöön. Nämä uudistusehdotukset           luvun voitonjakoa koskevien säännösten nojal-
31102: koskevat muun muassa puolisoiden välisiä lah-        la.
31103: joituksia ja puolison asemaa toisen puolison            Takaisinsaantisäännöstön tarkoituksena on
31104: velkojiin nähden samoin kuin perillisen oikeut-      mahdollistaa sellaisten oikeustointen peräyttä-
31105: ta luopua perinnöstä.                                minen, joilla on aiheutettu vahinkoa konkurs-
31106:                                                      sivelkojille. Vahinko voi syntyä esimerkiksi
31107:                                                      niin, että velallinen luovuttaa vastikkeetta
31108: 2.4. Konkurssilainsäädännön jatkovalmistelu          omaisuuttaan lähiomaiselleen pyrkien siten
31109:                                                      saattamaan omaisuutensa velkojien ulottumat-
31110:   Konkurssilainsäädännön muiden osien val-           tomiin. Jollei tällaista luovutusta voitaisi pe-
31111: mistelu on vireillä. Uudistustyö on laajamittai-     räyttää ja omaisuutta saada takaisin konkurssi-
31112: nen. Ensiksi tullaan suoritetun valmistelutyön       pesään, velkojille konkurssissa tuleva jako-
31113: pohjalta tekemään periaateratkaisu etuoikeus-        osuus pienenisi. Myös yhtä tai useampaa vel-
31114: lainsäädännön uudistamisen suuntaviivoista.          kajaa voidaan suosia muiden velkojien kustan-
31115:                                                      nuksella, esimerkiksi siten, että velallinen en-
31116:                                                      nen konkurssia käyttää varansa tiettyjen velko-
31117: 3. Nykyinen takaisinsaantisään-                      jien saatavien maksamiseen. Tämä loukkaa
31118:    nöstö                                             sitä yleistä konkurssioikeudellista periaatetta,
31119:                                                      että konkurssissa velkojia kohdellaan tasapuo-
31120: 3.1. Yleistä                                         lisesti käyttämällä konkurssivelallisen varat yh-
31121:                                                      täaikaa kaikkien velkojien tyydyttämiseen näi-
31122:    Takaisinsaantia koskevat säännökset sisälty-      den saatavien suuruuden mukaisessa suhteessa.
31123: vät konkurssisäännön 46-48 §:ään. Nämä               Maksamalla etuoikeudeton velka voidaan
31124: lainkohdat      muutettiin    kokonaisuudessaan      myös estää etuoikeusjärjestelmän toteutumi-
31125: vuonna 1935 annetulla lailla (62/35), jolla          nen. Mahdollisuus takaisinsaantiin perustuu
31126: lähinnä kuitenkin vain pidennettiin takaisin-        siihen, että velallisella on maksuvaikeuksiin
31127: saantiaikoja. Konkurssisäännön 46 ja 48 §:ään        jouduttuaan taipumus siirtää omaisuuttaan
31128: on tehty myöhemmin eräitä yksittäisiä, lähinnä       velkojien ulottumattomiin tai painostuksen
31129: muusta lainsäädännöstä johtuvia muutoksia.           alaisena suosia yhtä tai useampaa velkajaa
31130: Keskeisiltä osiltaan takaisinsaantisäännöstö on      muiden kustannuksella.
31131: kuitenkin alkuperäisessä asussaan.
31132:    Takaisinsaannissa velallisen ennen omaisuu-          Konkurssisäännössä on säännelty ne perus-
31133: den konkurssiin luovuttamista tekemä, sinänsä        teet, joilla oikeustoimi voidaan vaatia peräytet-
31134: pätevä oikeustoimi peräytyy konkurssipesän tai       täväksi (takaisinsaantiperusteet) samoin kuin
31135: konkurssivelkojan vaatimuksesta. Takaisin-           se, minä aikana tehty oikeustoimi voidaan
31136: saannilla pesään saatu omaisuus kuuluu kon-          peräyttää (takaisinsaantiaika). Tämä aika on
31137: kurssisäännön 45 §:n mukaan konkurssipe-             eri pituinen sen mukaan, minkälaista oikeus-
31138: sään. Takaisinsaannilla on tarkoitus palauttaa       tointa peräyttäminen koskee ja keiden välillä
31139: tilanne ennalleen, siis sellaiseksi kuin se oli      oikeustoimi on tehty. Laissa on myös säädetty
31140: ennen peräytyvää oikeustointa. Takaisinsaanti        siitä, mitä vaikutuksia peräyttämisellä on yh-
31141: on nimenomaan konkurssivelkojien suojaksi            täältä konkurssipesän ja toisaalta peräytettä-
31142: säädetty erillinen järjestely, ja se on pidettävä    vän oikeustoimen osapuolen kannalta (takai-
31143: erillään siviilioikeuden yleisistä tehottomuus-      sinsaannin vaikutukset). Lisäksi laissa on sään-
31144: ja mitättömyysperusteista. Jos oikeustointa ei       nökset siitä, missä järjestyksessä ja menettelys-
31145: voida sen osapuoltenkaan kesken pitää pätevä-        sä takaisinsaantia voidaan vaatia.
31146: nä, esimerkiksi sen vuoksi, että oikeustointa           Takaisinsaanti on mahdollinen myös ulos-
31147: 8                                    1990 vp. -      HE n:o 102
31148: 
31149: oton yhteydessä. Takaisinsaantiperusteet ovat        3.3. Takaisinsaantiperusteet
31150: samat kuin konkurssissa.
31151:                                                          Yleisiä näkökohtia. Milloin oikeustoimi pe-
31152:                                                      räytyy riippumatta siitä, tiesikö velallinen tai
31153:                                                      hänen sopimuskumppaninsa oikeustoimen
31154: 3.2. Takaisinsaantiajat                              merkityksestä velallisen taloudellisille oloille,
31155:                                                      sanotaan takaisinsaantiperusteen rakentuvan
31156:    Takaisinsaantiajalla tarkoitetaan sitä aikaa      objektiiviselle tunnusmerkistölle, ja milloin pe-
31157: ennen konkurssia, jona oikeustoimen tulee olla       räytymisen edellytyksenä on, että velallinen tai
31158: tehty, jotta se voidaan peräyttää. Takaisin-         hänen sopimuskumppaninsa on ollut vilpillises-
31159: saantiaika lasketaan taaksepäin konkurssisään-       sä mielessä, subjektiiviselle tunnusmerkistölle.
31160: nön 9 §:ssä tarkoitetusta konkurssin alkamis-        Eri valtioiden lainsäädännössä ja eri aikakausi-
31161: ajankohdasta, siis siitä päivästä, jona konkurs-     na on subjektiivisille ja objektiivisille seikoille
31162: sihakemus on annettu tuomioistuimelle, jos           annettu erilainen merkitys. Esimerkiksi Ruot-
31163: konkurssi seuraa samasta hakemuksesta. Vel-          sin vuoden 1862 konkurssilaissa vain yhteen
31164: koja-aloitteisessa konkurssissa luetaan takai-       takaisinsaantisäännökseen sisältyi subjektiivi-
31165: sinsaantiaikaan myös hakemuspäivän ja kon-           nen seikasto, kun taas vuoden 1921 konkurssi-
31166: kurssiin asettamispäivän välinen aika, joka voi      laissa useissa takaisinsaantisäännöksissä edelly-
31167: muodostua pitkäksikin, jos konkurssiin asetta-       tettiin myös subjektiivisen seikaston täyttymis-
31168: mista koskevan asian käsittelyä lykätään.            tä. Vuoden 1975 uudistuksessa jälleen supistet-
31169:    Takaisinsaantiajan pituus vaihtelee oikeus-       tiin subjektiivisen puolen merkitystä oleellises-
31170: toimittain. Vastikkeettornia oikeustoimia kos-       ti.
31171: kevat takaisinsaantiajat ovat pidemmät, esi-             Konkurssisääntömme perustuu suurelta osin
31172: merkiksi lahjan takaisinsaantiaika on kuusi          Ruotsin vuoden 1862 konkurssilakiin, ja takai-
31173: kuukautta, kun esimerkiksi velan maksun ta-          sinsaantisäännöksetkin       vastaavat     pitkälle
31174: kaisinsaantiaika on 60 päivää. Jos oikeus-           Ruotsin silloista lakia. Takaisinsaantisäännös-
31175: toimen osapuolena on puoliso tai muu kon-            tömme rakentuu siten keskeisiltä osiltaan ob-
31176: kurssisäännön 46 §:n g kohdassa tarkoitettu          jektiivisille tunnusmerkistöille. Vain muuta-
31177: velalliselle läheinen henkilö, on takaisinsaanti-    massa tapauksessa takaisinsaannin menestymi-
31178: aika yleensä pidempi, yksi vuosi. Osakeyhtiö-        nen riippuu velallisen tai hänen sopimuskump-
31179: lainsäädännön uudistamisen yhteydessä lisät-         paninsa vilpillisestä mielestä. Käytännössä eh-
31180: tiin konkurssisäännön 46 §:n g kohtaan uusi 2        kä tärkeimmät takaisinsaantiperusteet, lahjan
31181: kappale. Sen mukaan osakeyhtiön konkurssis-          (46 § b kohta) sekä velan maksun takaisinsaan-
31182: sa sovelletaan pidempää yhden vuoden takai-          ti (46 § d kohta) ovat siitä riippumattomia.
31183: sinsaantiaikaa osakeomistuksen perusteella tai           Takaisinsaantisäännöstön soveltamisen kan-
31184: muutoin yhtiössä määräävässä asemassa ole-            nalta ei merkitystä ole myöskään sillä, oliko
31185: vaan tai tälle läheiseen henkilöön.                  velallinen oikeustoimeen ryhdyttäessä maksu-
31186:                                                       kyvytön tai olivatko konkurssin edellytykset
31187:    Sitä tapausta varten, että velallinen on luo-      silloin olemassa vai eivät. Eräistä takaisinsaan-
31188: vuttanut omaisuutta rikoslain 39 luvun 1 §:ssä       tisäännöksistä kuitenkin ilmenee nimenomai-
31189: tai 2 § :n 2 kohdassa tarkoitetulla luovutustoi-      sesti, että oikeustoimi peräytyy vain, jos sillä
31190: mella, ei ole säädetty erityistä takaisinsaantiai-    on aiheutettu velkojille vahinkoa.
31191: kaa.                                                     Eräät vilpilliseen mieleen perustuvat takai-
31192:    Yleensä takaisinsaannin edellytyksenä on,         sinsaantiperusteet. Konkurssisäännön 46 §:ään
31193: että peräytettäväksi vaadittu oikeustoimi on         sisältyy eräitä yksittäisiä vilpilliseen mieleen
31194: tehty takaisinsaantiajan kuluessa. Vaadittaessa      perustuvia takaisinsaantisäännöksiä. Konkurs-
31195: kiinteän omaisuuden lahjoitusta peräytyväksi         sisäännön 46 §:n b kohdan 2 virkkeen mukaan
31196: ratkaisevaa on kuitenkin se, että lahjoitukselle     lahjan peräytymistä koskevaa säännöstä sovel-
31197: on haettu lainhuutoa takaisinsaantiajan kulu-        letaan myös sellaiseen velallisen omaisuudesta
31198: essa (konkurssisäännön 46 § b kohta). Osituk-        tehtyyn sopimukseen, jonka esillä olevista asi-
31199: sen peräyHämistä vaadittaessa ratkaisevaa on         anhaaroista voidaan havaita tarkoittavan vel-
31200: vastaavasti se, että osituskirja on annettu tuo-     kojain oikeuden loukkaamista. Konkurssisään-
31201: mioistuimelle takaisinsaantiaikana (46 § h koh-      nön 46 §:n c kohdan mukaan purkautuu sellai-
31202: ta).                                                 nen sitoumus, johon velallinen on viimeisinä
31203:                                      1990 vp. -      HE n:o 102                                      9
31204: 
31205: kuutena kuukautena ennen konkurssin alkua            suuden arvoa (46 § b kohta 2 virke). Konkurs-
31206: mennyt velkojiensa vahingoksi asianhaarain ol-       sisäännön 46 § :n h kohdassa on erityissäännös
31207: lessa sellaiset, että sopimuskumppanilla on pe-      osituksen peräytymisestä: jos velallinen on hä-
31208: rusteltu syy otaksua velallisella olleen vilpilli-   nen ja hänen puolisonsa tai tämän perillisten
31209: nen aikomus. Lainkohdassa tarkoitettuna si-          välisessä osituksessa huomattavassa määrin
31210: toumuksena on pidetty esimerkiksi aiheetonta         luopunut oikeudestaan, peräytyy ositus. Velal-
31211: sitoutumista takausvastuuseen. Lisäksi kon-          lisen katsotaan luopuneen oikeudestaan sekä
31212: kurssisäännön 46 §:n h kohdan 2 kappaleessa          silloin, kun hän luovuttaa toiselle osapuolelle
31213: on säännökset siitä, että konkurssiin luovute-       enemmän kuin hän olisi ositusta koskevien
31214: tun kuolinpesän puolesta velkojain vahingoksi        säännösten mukaan velvollinen luovuttamaan
31215: tehty sopimus purkautuu, jos sillä, jonka kans-      että silloin, kun hän jättää vaatimatta, mitä
31216: sa sopimus tehtiin, oli pätevä syy olettaa, että     hänelle olisi jaossa näiden säännösten mukaan
31217: pesän varat saattavat käydä riittämättömiksi         tuleva.
31218: velkojen maksamiseen.                                   Niin kuin aiemmin on todettu, takaisinsaan-
31219:   Konkurssirikosperusteinen       takaisinsaanti.    tiaika vastikkeettomien luovutusten osalta on
31220: Konkurssisäännön 46 §:n a kohdan mukaan              kuusi kuukautta ja, milloin lahjoituksen osa-
31221: konkurssipesään peräytyy lunastuksetta omai-         puolena on konkurssisäännön 46 §:n g kohdas-
31222: suus, jonka velallinen on velkojiensa vahingok-      sa tarkoitettu henkilö, yksi vuosi. Erityisen
31223: si luovuttanut toiselle rikoslain 39 luvun           vaarallisina lainsäätäjä on pitänyt puolisoiden
31224: 1 §:ssä tai 2 §:n 2 kohdassa tarkoitetulla rikol-    välisiä lahjoituksia. Tällaiset lahjoitukset ovat
31225: lisella teolla. Konkurssisäännön 46 §:n a koh-       tavanomaisia lahjoja lukuunottamatta itses-
31226: dalla on merkitystä ainoastaan, kun se, jolle        tään mitättömiä avioliittolain 45 §:n nojalla.
31227: velallinen on luovuttanut omaisuutta, ei omai-
31228: suuden vastaanottaessaan itse ole syyllistynyt          Vastikkeelliset oikeustoimet. Vastikkeellisia
31229: rikolliseen menettelyyn. Erityistä takaisinsaan-     oikeustoimia koskevat takaisinsaantiperusteet
31230: tiaikaa ei ole säädetty. Kanne on kuitenkin          sisältyvät konkurssisäännön 46 §:n d kohtaan
31231: nostettava konkurssisäännön 47 §:ssä säädetys-       (velan maksun peräytyminen), 46 §:n e koh-
31232: sä määräajassa.                                      taan (panttauksen peräytyminen) ja 46 §:n f
31233:    Rikoslainsäädännön kokonaisuudistukseen           kohtaan (ulosmittauksen peräytyminen). Ta-
31234: tähtäävässä esityksessä ehdotetaan konkurssiri-      kaisinsaantiaika näissä tapauksissa on lyhyem-
31235: koksia koskevat säännökset korvattaviksi ve-         pi kuin vastikkeettornissa ja mainituissa vilpil-
31236: lallisen rikoksia koskevilla säännöksillä, joita     liseen mieleen perustuvissa oikeustoimissa. Ve-
31237: sovellettaessa ei ratkaisevaa merkitystä olisi       lan maksun ja panttauksen peräytymisen takai-
31238: sillä, onko velallinen asetettu konkurssiin. Tä-     sinsaantiaika on 60 päivää ja ulosmittauksen
31239: män uudistuksen yhteydessä on konkurssisään-         vain 30 päivää. Laissa on lisäksi säädetty
31240: nön 46 § :n a kohta ehdotettu kumottavaksi.          pidempi takaisinsaantiaika (yksi vuosi) niitä
31241: Käytännössä säännöksen merkitys onkin jää-           tapauksia varten, joissa maksun saajana tai
31242: nyt vähäiseksi.                                      ulosmittauksen hakijana on velallisen puoliso.
31243:   Lahjoitus ja muut vastikkeettornai oikeus-         Kun velallisena on osakeyhtiö, on takaisin-
31244: toimet. Velkojien oikeuksia vaarannetaan eri-        saantiaika yhtiössä määräävässä asemassa ole-
31245: tyisesti lahjoituksilla ja lahjanluontoisilla oi-    vaan sekä tälle läheiseen henkilöön nähden
31246: keustoimilla, koska velallinen ei saa niistä hy-     sama kuin vastikkeettornissa oikeustoimissa,
31247: väksyttävää vastiketta. Lainsäätäjä onkin suh-       yksi vuosi (46 § g kohta 2 kappale). Niin kuin
31248: tautunut vastikkeettorniin oikeustoimiin anka-       aiemmin esitetystä ilmenee, puheena olevien
31249: rammin sikäli, että takaisinsaantiajat ovat nii-     takaisinsaantisäännösten tunnusmerkistöissä ei
31250: den osalta pidemmät kuin vastikkeellisten oi-        subjektiivisille seikoille ole annettu mitään
31251: keustointen osalta.                                  merkitystä.
31252:    Vastikkeettornia oikeustoimia koskevat ta-           Velan maksu voidaan vaatia peräytettäväksi
31253: kaisinsaantiperusteet tarkoittavat yhtäältä var-     ensinnäkin silloin, kun takaisinsaantiaikana on
31254: sinaisia lahjoituksia, joissa velallinen on luo-     maksettu velka, joka ei olisi erääntynyt ennen
31255: vuttanut omaisuutta ilman mitään vastiketta          konkurssin alkamista. Toiseksi maksu voidaan
31256: (46 § b kohta 1 virke) ja toisaalta sellaisia        vaatia peräytettäväksi silloinkin, kun velka oli-
31257: oikeustoimia, joissa vastikkeesta tosin on           si erääntynyt ennen konkurssin alkamista, jos
31258: sovittu, mutta tämä ei vastaa luovutetun omai-       maksu on tapahtunut sijaissuorituksin ja siihen
31259: 
31260: 2 300573K
31261: 10                                    1990 vp. -      HE n:o 102
31262: 
31263: on käytetty velallisen ammattiin nähden epäta-        konkurssin alkaessa, keskeytyy ulosmittaus.
31264: vallisia maksuvälineitä.                              Jos omaisuus on jo ehditty myydä, mutta rahat
31265:    Velan maksun peräytymiseen liittyy läheises-       ovat ulosottomiehen hallussa konkurssin alka-
31266: ti konkurssisäännön 46 §:n e kohdassa sään-           essa, kuuluvat nämä varat konkurssisäännön
31267: nelty panttauksen peräytyminen. Konkurssivel-         45 §:n 1 momentin nojalla konkurssipesään
31268: kojia tulee turvata yhtä lailla, jos velallinen       riippumatta siitä, milloin ulosmittaus on toimi-
31269: velan maksamisen sijasta takaisinsaantiaikana         tettu. Kiinteän omaisuuden samoin kuin aluk-
31270: luovuttaa velkojalle tämän saatavan turvaavan         sen, aluksessa olevan tavaran sekä ilma-aluk-
31271: pantin. Jos velallinen on takaisinsaantiaikana        sen ulosmittauksesta on laissa erityiset sään-
31272: antanut pantin velasta, jota otettaessa sellaista     nökset. Irtaimen omaisuuden ulosmittauksella
31273: vakuutta ei ole määrätty, panttaus peräytyy.          syntyneen etuoikeuden peruutumisesta sääde-
31274: Säännöstä sovellettaessa on siis ratkaisevaa,         tään etuoikeusasetuksen 8 § :n 2 momentissa.
31275: onko pantista sovittu velkaa otettaessa. Jos
31276: näin on tehty, ei panttaus peräydy, vaikka
31277: pantti olisi luovutettu takaisinsaantiaikana.         3.4. Takaisinsaannin vaikutukset
31278:    Konkurssisäännön 46 §:n e kohtaan liittyy
31279: puolestaan läheisesti saman pykälän k kohdan             Oikeustoimen peräytymisestä aiheutuva pa-
31280: säännös kiinteään omaisuuteen vahvistetun             lautusvelvollisuus. Oikeustoimen peräytyessä
31281: kiinnityksen tehottomuudesta. Tämän lainkoh-          on peräytettäväksi julistetulla oikeustoimena
31282: dan mukaan viimeisinä 60 päivänä ennen kon-           luovutettu omaisuus palautettava konkurssipe-
31283: kurssin alkua velallisen kiinteään omaisuuteen        sään. Jos omaisuus on hukattu tai hävitetty
31284: vahvistettu kiinnitys on tehoton, jollei kiinni-      niin, ettei sitä voida antaa takaisin taikka jos
31285: tystä ole perustettu velan syntyessä tehtyyn          omaisuus on luovutettu kolmannelle henkilölle
31286: lupaukseen tai maksamauoman kauppahinnan              sellaisen saannon nojalla, että hänen havaitaan
31287: oikeutta koskeviin säännöksiin tai konkurssia         olevan oikeutettu pitämään omaisuuden, on
31288: edeltäneitä 60 päivää aikaisemmin myönnet-            konkurssipesä omaisuuden palauttamisen sijas-
31289: tyyn nautinta- tai muuhun oikeuteen. Vastaa-          ta konkurssisäännön 46 §:n i kohdan 3 mo-
31290: vanlainen säännös on voimassa velallisen irtai-       mentin nojalla oikeutettu saamaan korvauksen
31291: meen omaisuuteen vahvistetusta kiinnityksestä.        siltä, joka on vastaanottanut omaisuuden ve-
31292: Lisäksi mainitussa lainkohdassa on säännökset         lalliselta.
31293: kuolleen henkilön jälkeen jääneeseen omaisuu-            Konkurssisäännön 46 §:n i kohdan 2 kappa-
31294: teen annetun kiinnityksen tehottomuudesta.            leen mukaan konkurssipesälle on luovutettava
31295: Konkurssisäännön 10 §:n 1 momentissa kielle-          myös se korko tai tuotto, mikä omaisuudesta
31296: tään vastaavanlaisissa tapauksissa myöntämäs-         on saatu. Koron tai tuoton luovuttamisvelvolli-
31297: tä konkurssin alettua kiinnitystä velallisen kiin-    suus koskee sitä aikaa, jona omaisuus on ollut
31298: teään omaisuuteen.                                    palautusvelvollisen hallussa, riippumatta siitä,
31299:    Konkurssisäännön 46 §:n k kohta eroaa              onko tämä ollut vilpillisessä tai vilpittömässä
31300: edellä selostetuista takaisinsaantiperusteista sii-   mielessä.
31301: nä, että kiinnityksen tehottomuuteen voidaan             Konkurssipesä on saadessaan omaisuuden
31302: vedota myös väitteellä.                               takaisin velvollinen luovuttamaan, mitä velalli-
31303:    Jos viimeisten 30 päivän aikana ennen kon-         nen on vastikkeena saanut taikka sen arvon.
31304: kurssin alkua on ulosmitattu kiinteää omai-           Konkurssipesä on velvollinen korvaamaan pa-
31305: suutta velkojan saamisesta, joka ei ole ollut         lautusvelvolliselle myös tämän omaisuuteen pa-
31306: sen velan panttina, tai irtainta tavaraa, johon       nemat tarpeelliset kustannukset (46 § i kohta 2
31307: velkojalla ei ole ollut panttioikeutta, niin kon-     kappale).
31308: kurssisäännön 46 §:n f kohdan mukaan ulos-               Kolmannen henkilön palautusve/vollisuus.
31309: mitattu omaisuus, taikka mitä sen myymisellä          Edellä selostetusta konkurssisäännön 46 §:n i
31310: on saatu, mikäli se vielä on ulosottomiehen           kohdan 3 kappaleesta ilmenee, että milloin
31311: tallessa, peräytyy konkurssipesään. Tämän ta-         omaisuus on luovutettu edelleen kolmannelle,
31312: kaisinsaantiperusteen ovat käytännössä syr-           tämä voi saada suojan konkurssipesän palau-
31313: jäyttäneet konkurssisäännön 10 §:n 2 momen-           tusvaatimusta vastaan. Konkurssisäännössä ei
31314: tin säännökset. Niiden mukaan konkurssilla on         ole kuitenkaan säädetty niitä edellytyksiä, joi-
31315: pääsääntöisesti ulosmittauksen katkaiseva vai-        hin tämä suojan saaminen perustuu. Oikeus-
31316: kutus. Jos omaisuuden ulosmittaus on vireillä         kirjallisuudessa on yleensä katsottu, että edel-
31317:                                       1990 vp. -      HE n:o 102                                    11
31318: 
31319: lytykset määräytyvät yleisten esineoikeudellis-       ja hän on kolmena viimeisenä vuotena ennen
31320: ten periaatteiden mukaan. Irtaimen omaisuu-           konkurssin alkua käyttänyt vakuutusmaksui-
31321: den osalta on kuitenkin katsottu, ettei kon-          hin määriä, jotka eivät ole olleet kohtuullisessa
31322: kurssipesällä ole lunastusoikeutta. Milloin kol-      suhteessa hänen oloihinsa ja varoihinsa, voi
31323: mas henkilö, jolta omaisuus voidaan vaatia            konkurssipesä vaatia vakuutuksenantajalta ta-
31324: palautettavaksi, on hävittänyt omaisuuden tai         kaisin liikaa suoritetun määrän. Edellytyksenä
31325: luovuttanut sen edelleen, voidaan tällöin velal-      kuitenkin on, että vakuutukseen perustuva saa-
31326: lisen alkuperäinen sopimuskumppani ja sanot-          minen vakuutuksenantajalta riittää siihen. J ol-
31327: tu kolmas henkilö velvoittaa yhteisvastuullises-      lei vakuutuksenottaja suostu liikaa suoritetun
31328: ti korvaamaan konkurssipesälle omaisuuden             määrän palauttamiseen, on konkurssipesän
31329: arvo.                                                 nostettava kanne vakuutuksenaitajaa vastaan
31330:                                                       kolmen kuukauden kuluessa paikalletulopäi-
31331:                                                       västä. Vakuutussopimuslain 117 §:n käytän-
31332: 3.5. Takaisinsaantivaatimuksen käsittely              nön merkitys on toistaiseksi ollut vähäinen.
31333:                                                           Ulosmittaustakaisinsaanti. Velkoja voi vaa-
31334:    Konkurssisäännön 47 §:n mukaan takaisin-           tia omaisuuden luovutuksen tai muun häntä
31335: saantia vaaditaan kanteella. Takaisinsaanti-          vahingoittavan oikeustoimen peräytymistä
31336: kannetta konkurssipesän puolesta voivat ajaa          myös ulosmittauksen yhteydessä. Ulosottolain
31337: uskotut miehet, toimitsijamiehet tai velkojat.        3 luvun 35 §:ssä säädetään, että jos velallinen,
31338: Veikajalla on rinnakkainen kanneoikeus; hä-           jonka omaisuuden ulosmittaamista on haettu,
31339: nen on kuitenkin ennen asian tuomioistuinkä-          on velkojan vahingoksi sitä luovuttanut, men-
31340: sittelyä annettava vaatimuksestaan tieto usko-        nyt sitoumukseen tai suosinut määrättyä velka-
31341: tuille miehille tai toimitsijamiehille. Jos velkoja   jaa sellaisissa olosuhteissa, että takaisinsaanti
31342: tämän laiminlyö, ei hänen vaatimustaan oteta          konkurssipesään olisi ollut luvallinen, jos ulos-
31343: tutkittavaksi. Takaisinsaantikanne on pantava         mittauksen sijasta olisi haettu konkurssia, pe-
31344: vireille kolmen kuukauden kuluessa paikalletu-        räytyy luovutus, sitoumus tai muu oikeustoimi,
31345: lopäivästä. Jos kysymyksessä on kiinteän              jos ulosmittausta hakenut velkoja sitä kanteel-
31346: omaisuuden luovutuksen tai osituksen peräyty-         la vaatii. Takaisinsaantiperusteet ovat siten
31347: minen eikä luovutukselle ole haettu lainhuutoa        samat kuin takaisinsaannissa konkurssipesään.
31348: tai osituskirjaa ole annettu tuomioistuimeen          Tällaista kannetta on kutsuttu myös ulosoton
31349: ennen paikalletulopäivää, kanneaika alkaa ku-         sietämiskanteeksi; kanteen hyväksyvä ratkaisu
31350: lua siitä päivästä, jona lainhuutoa haettiin tai      ei näet aiheuta oikeustoimen kumoutumista,
31351: osituskirja annettiin tuomioistuimeen.                vaan sen, että oikeustoimi ei estä omaisuuden
31352:    Laissamme ei ole erityisiä säännöksiä takai-       käyttämistä pakkoperintään velkojan saamises-
31353: sinsaantiasioiden oikeuspaikasta, vaan tämä           ta.
31354: määräytyy yleisten oikeuspaikkasääntöjen mu-             Ulosottolain 3 luvun 35 §:n 2 momentissa on
31355: kaisesti.                                             säännökset takaisinsaannin johdosta syntyväs-
31356:    Jos takaisinsaantivastaaja ei ole ehtinyt val-     tä palautusvelvollisuudesta. Saman luvun
31357: voa hänelle takaisinsaantikanteen johdosta eh-        36 §:n mukaan kanne on nostettava pääsään-
31358: kä syntyvää saamista paikalletulopäivänä, hä-         nön mukaan 60 päivän kuluessa siitä, kun
31359: nellä on konkurssisäännön 48 §:n mukaan               velkoja sai ulosottomieheltä tiedon siitä, ettei
31360: mahdollisuus valvoa saatava myöhempänä                hänen saamisensa ole tullut ulosottoyrityksessä
31361: ajankohtana.                                          täysin suoritetuksi.
31362: 
31363: 
31364: 3.6. Muussa lainsäädännössä olevia takaisin-          4. Lainsäädäntö Ruotsissa, Nor-
31365:      saantisäännöksiä                                    jassa ja Tanskassa
31366: 
31367:    Vakuutusmaksuja koskeva takaisinsaanti.               Konkurssilainsäädännön yli vuosikymmenen
31368: Vakuutussopimuslain (132/33) 117 § :ään sisäl-        kestäneessä yhteispohjoismaisessa valmistelus-
31369: tyy erityinen takaisinsaantia koskeva säännös.        sa yhtenä keskeisenä tavoitteena oli yhdenmu-
31370: Jos vakuutuksenottajan omaisuus on luovutet-          kaistaa takaisinsaantisäännökset pohjoismais-
31371: tu konkurssiin ennen kuin kymmenen vuotta             sa. Tämän valmistelun pohjalta Norjassa,
31372: on kulunut vakuutussopimuksen päättäruisestä          Ruotsissa ja Tanskassa voimaan tulleet takai-
31373: 12                                    1990 vp. -      HE n:o 102
31374: 
31375: sinsaantisäännöstöt ovatkin rakenteeltaan ja          hän voi näyttää, ettei velallinen ollut maksuky-
31376: sisällöltään olennaisesti samanlaiset. Ruotsissa      vytön tai oikeustoimen vuoksi tullut maksuky-
31377: vuoden 1988 alusta voimaan tulleeseen uuteen          vyttömäksi.
31378: konkurssilakiin sisältyy eräitä takaisinsaanti-          Vastikkeettomien oikeustointen osalta takai-
31379: säännösten muutoksia, jotka poikkeavat yh-            sinsaantiaika on porrastettu jonkin verran eri
31380: teispohjoismaisesti valmistelluista säännöksis-       tavoin. Ruotsissa ja Tanskassa lahja peräytyy,
31381: tä.                                                   jos se on täytetty myöhemmin kuin kuusi
31382:    Norjan, Ruotsin ja Tanskan laissa on ylei-         kuukautta ennen määräpäivää - joka tavalli-
31383: nen sopimattomaan menettelyyn ja velallisen           sesti on se päivä, jona konkurssihakemus teh-
31384: sopimuskumppanin vilpilliseen mieleen perus-          tiin - ja myös, jos se on täytetty tätä aikai-
31385: tuva takaisinsaantisäännös ja sen lisäksi tietyn-     semmin mutta myöhemmin kuin vuosi ennen
31386: laisia tilanteita sääntelevät, objektiivisille sei-   määräpäivää, eikä näytetä, ettei velallinen sa-
31387: kastoiile perustuvat takaisinsaantisäännökset.        nottuna pidempänä takaisinsaantiaikana ollut
31388: Viimeksi mainitut koskevat lahjan, velan mak-         lahjaa täytettäessä maksukyvytön (Tanska) tai
31389: sun, kuittauksen, vekselin ja shekin maksun,          ylivelkainen (Ruotsi) tai tullut lahjan vuoksi
31390: vakuuden luovuttamisen ja ulosmittauksella            maksukyvyttömäksi tai ylivelkaiseksi. Norjassa
31391: saadun maksun peräytymistä. Norjan ja Ruot-           ehdoton, kaikkia koskeva takaisinsaantiaika
31392: sin laissa on lisäksi nimenomaiset säännökset         on pidempi, yksi vuosi. Milloin lahja on luovu-
31393: osituksen peräytymisestä sekä Norjan ja Tans-         tettu velallisen läheiselle, on takaisinsaantiaika
31394: kan laissa myös perinnöstä luopumisen peräy-          Norjassa ja Tanskassa kaksi vuotta (Norjassa
31395: tymisestä. Ruotsissa on lisäksi säännös, joka         on lisäksi puolisaa koskeva erityissäännös).
31396: koskee eläkesäätiöön luovutettujen varojen pe-        Ruotsin uudessa konkurssilaissa läheisiä koske-
31397: räytymistä.                                           va takaisinsaantiaika on pidennetty kahdesta
31398:    Yhteispohjoismaisessa valmistelussa pidettiin      vuodesta kolmeen vuoteen. Velallisen läheisellä
31399: oleellisen tärkeänä, että takaisinsaantisäännök-      on mahdollisuus välttyä tänä pidempänä takai-
31400: set rakentuvat objektiivisille seikastoille. Tä-      sinsaantiaikana täytetyn lahjoituksen peräyty-
31401: män tavoitteen toteuttaminen edellytti Ruotsis-       miseltä näyttämällä, ettei velallinen lahjaa täy-
31402: sa ja Tanskassa suurempia muutoksia kuin              tettäessä ollut eikä lahjan vuoksi tullut maksu-
31403: Norjassa. Ruotsissa ja Tanskassa aikaisempi           kyvyttömäksi (Norja, Tanska) tai ylivelkaiseksi
31404: lainsäädäntö oli vahvasti subjektiivissävyttei-       (Ruotsi).
31405: nen, kun sitä vastoin Norjan lainsäädäntö jo             Yleisen takaisinsaantisäännöksen mukainen
31406: ennestään rakentui objektiivisille seikoille. Tär-    takaisinsaantiaika on säännelty epäyhtenäises-
31407: keä uudistus oli myös se, että velallisen lähipii-    ti. Norjassa aikaisemmin kuin kymmenen
31408: riinsä kuuluvien kanssa tekemiin oikeustoimiin        vuotta ennen määräpäivää tehtyä oikeustointa
31409: suhtaudutaan aikaisempaa ankarammin. Tä-              ei voida peräyttää. Ruotsin laissa vastaava,
31410: hän lähipiiriin kuuluvaa kutsutaan velallisen         muita kuin läheisiä koskeva aika on viisi vuot-
31411: läheiseksi (närstående, naerstående). Säännök-        ta. Läheisten osalta ei ole säädetty mitään
31412: set, joissa velallisen läheinen on määritelty,        enimmäisaikaa. Tanskan lakiin ei sisälly yli-
31413: ovat lähes yhdenmukaisia.                             päätänsä minkäänlaista takaisinsaantiaikaa sen
31414:    Merkittävä uudistus oli myös takaisinsaanti-       enempää läheisen kuin muidenkaan osalta.
31415: aikojen pidentäminen. Tällä tähdättiin siihen,           Merkittävimmät eroavaisuudet pohjoismai-
31416: että takaisinsaanti tulisi mahdolliseksi entistä      den takaisinsaantisäännöstöissä koskevat ta-
31417: useammin. Takaisinsaantiajat ovat eri pituisia        kaisinsaannin vaikutuksia. Erityisesti Ruotsin
31418: sen mukaan, onko oikeustoimi vastikkeellinen          ja toisaalta Norjan ja Tanskan säännökset
31419: vai vastikkeeton, sekä sen mukaan, onko oi-           poikkeavat toisistaan. Ruotsin lakiin on otettu
31420: keustoimen osapuolena velallisen läheinen vai         varsin yksityiskohtaiset säännökset oikeus-
31421: joku muu. Vastikkeellisia oikeustoimia koske-         toimen peräytymisen johdosta konkurssipesälle
31422: vissa säännöksissä takaisinsaantiaika on eri          ja takaisinsaantivastaajalle syntyvästä palau-
31423: pohjoismaissa saman pituinen: perustapaukses-         tus- ja korvausvelvollisuudesta. Pääsääntönä
31424: sa kolme kuukautta ja, milloin oikeustoimen           on, että palautusvelvollisuus on luonteeltaan
31425: osapuolena on velallisen läheinen, kaksi vuot-        esinekohtainen: takaisinsaantivastaajan on pa-
31426: ta. Läheiselle on kuitenkin annettu mahdolli-         lautettava konkurssipesälle velalliselta saaman-
31427: suus välttyä tänä pidempänä takaisinsaantiai-         sa omaisuus. Laissa on erikseen mainittu, mil-
31428: kana tehdyn oikeustoimen peräytymiseltä, jos          loin palautusvelvollinen voidaan esinekohtai-
31429:                                        1990 vp. -     HE n:o 102                                     13
31430: 
31431: sen palautuksen sijasta velvoittaa korvaamaan         säännösten tiukentamista pidettiin tarpeellisena
31432: omaisuuden arvo. Laissa on myös nimenomai-            erityisesti niissä tapauksissa, joissa oikeus-
31433: set säännökset koron ja tuoton palauttamisesta        toimen osapuolena on velallisen läheinen. Osa
31434: samoin kuin omaisuuteen pantujen kustannus-           ehdotuksista sisällytettiin sittemmin uutta kon-
31435: ten korvaamisesta. Lakiin sisältyy nimenomai-         kurssilakia koskevaan hallituksen esitykseen.
31436: nen säännös siitäkin, että muun kuin konkurs-         Näistä vuoden 1988 alusta voimaan tulleista
31437: sipesän palautus- ja korvausvelvollisuutta voi-       uudistuksista voidaan mainita takaisinsaantiai-
31438: daan sovitella.                                       kojen pidentäminen läheisten osalta kahdesta
31439:    Norjassa ja Tanskassa takaisinsaannin vai-         vuodesta kolmeen vuoteen, eräiden todistus-
31440: kutukset määräytyvät ''berikelse' '-periaatteen       taakkaa koskevien säännösten muuttaminen
31441: pohjalta. Takaisinsaantivastaaja on velvollinen       takaisinsaantivastaajan kannalta ankarammik-
31442: luovuttamaan konkurssipesälle peräytyvällä oi-        si samoin kuin kohtuuttoman suurta palkkaa
31443: keustoimella saamansa edun (berikelse). Beri-         koskevan takaisinsaantiperusteen laajentami-
31444: kelsen sisältöä ei ole pidetty tarpeellisena sään-    nen koskemaan muitakin kuin velallisen lähei-
31445: nellä laissa tarkemmin. Erityisesti Norjassa,         siä. Eräät näistä uudistuksista on otettu huo-
31446: jossa berikelse-periaate on ollut vanhastaan          mioon myös nyt käsiteltävänä olevaa esitystä
31447: voimassa, sillä on vakiintunut oikeuskäytän-          valmisteltaessa.
31448: töön ja -tieteeseen perustuva sisältö. Palautus-
31449: velvollisuus käsittää pääsääntöisesti rahamää-
31450: räisen korvauksen.                                    5. Keskeiset uudistukset ja nii-
31451:    Ruotsin sekä toisaalta Norjan ja Tanskan              den syyt
31452: säännösten ero ilmenee erityisesti siinä kum-
31453: malla, konkurssipesällä vai takaisinsaantivas-        5.1. Yleistä
31454: taajalla, on riski siitä, että peräytetyllä oikeus-
31455: toimena luovutettu omaisuus tuhoutuu tai va-             Takaisinsaantisäännökset sisältävä konkurs-
31456: hingoittuu. Norjan ja Tanskan laki on vastaa-         sisäännön 46 § on edelleen keskeisiltä osiltaan
31457: jalle lievempi, sillä hän voi kokonaan välttyä        alkuperäisessä asussaan. On ymmärrettävää,
31458: korvausvelvollisuudesta.       Korvausvelvollisuu-    ettei säännöstö voi enää vastata nykyajan vaa-
31459: den sovittelumahdollisuus lieventää kuitenkin         timuksia. Useat säännökset ovat ilmeisen van-
31460: eroavuuksia.                                          hentuneita ja jääneet käytännössä vaille merki-
31461:    Määräajat takaisinsaantikanteen nostamisel-        tystä. Konkurssisäännön 46 §:ään myöhemmin
31462: le vaihtelevat. Ruotsissa kanne on nostettava         eri aikoina tehdyt muutokset ovat tehneet
31463: vuoden kuluessa konkurssipäätöksestä ja Nor-          säännöstöstä varsin vaikeaselkoisen ja epäyhte-
31464: jassa vuoden kuluessa määräpäivästä. Kum-             näisen kokonaisuuden. Yleisesti ottaen voidaan
31465: mankin maan laissa on vielä säädetty erityinen        siis todeta, että säännöstömme on - niin kuin
31466: kanneaika, joka alkaa kulua siitä, kun takai-         konkurssilainsäädäntömme yleensäkin - ny-
31467: sinsaantivaatimuksen aihe on tullut konkurssi-        kyaikaistamisen tarpeessa.
31468: pesän tietoon. Tanskassa takaisinsaantia on              Takaisinsaantisäännöstön uudistaminen on
31469: vaadittava kuudessa kuukaudessa siitä, kun            tarpeen konkurssivelkojien suojaamiseksi ny-
31470: pesän hallinnolla on ollut mahdollisuus esittää       kyistä tehokkaammin. Velallisen maksuvaikeu-
31471: sitä koskeva vaatimus. Yhteispohjoismaisessa          det voivat alkaa ja maksukyvyttömyys voidaan
31472: valmistelussa ei sovittu yhteisestä kannasta sii-     ennakoida jo kauan ennen konkurssia, ja vel-
31473: nä, kenellä on oikeus vaatia takaisinsaantia.         kojia loukkaaviin järjestelyihin voidaan ryhtyä
31474: Tämä kysymys näet liittyy läheisesti siihen,          jo niin aikaisessa vaiheessa, ettei takaisinsaan-
31475: miten konkurssihallinto on järjestetty.               tia nykyisten säännösten nojalla enää voida
31476:    Taloudellisen rikollisuuden ehkäisemiseen          vaatia. Takaisinsaannin tulisikin olla mahdol-
31477: tähtäävän uudistustyön yhteydessä on Ruotsis-         lista nykyistä useammin. Takaisinsaantimah-
31478:  sa 1980-luvulla otettu myös takaisinsaantisään-      dollisuuksia laajentamalla voidaan lisätä myös
31479:  nökset erikseen tarkasteltaviksi. Vuonna 1983        säännöstön ennalta estävää vaikutusta. Takai-
31480: julkaistussa mietinnössä ehdotettiin takaisin-        sinsaannin uhka on omiaan hillitsemään paitsi
31481:  saantimahdollisuuksien laajentamista entises-        velallista velkojia loukkaaviita toimenpiteiltä
31482:  tään (Återvinning i konkurs. Delbetänkande av        myös yksittäisten velkojien velalliseen kohdis-
31483:  kommissionen mot ekonomisk brottslighet,             tamaa painostusta. Takaisinsaantisäännösten
31484:  SOU 1983/60). Vuoden 1975 takaisinsaanti-            vaikutusten tehostaminen edellyttää erityisesti
31485: 14                                    1990 vp. -      HE n:o 102
31486: 
31487: takaisinsaantiaikojen pidentämistä ja nykyistä        sittely on yleistynyt. Erityisesti silloin, kun
31488: parempia mahdollisuuksia puuttua velallisen ja        oikeustoimen osapuolena on iso yritys tai jul-
31489: velallisen lähipiiriin kuuluvien välisiin taloudel-   kisyhteisö, voi olla vaikeaa osoittaa sellaista
31490: lisiin järjestelyihin.                                henkilöä, jonka vilpitöntä mieltä tulisi selvit-
31491:    Takaisinsaannin vaikutuksista tulisi laissa ol-    tää.
31492: la nykyistä tyhjentävämmät ja eri osapuolten             Niin kuin aiemmasta esityksestä ilmenee,
31493: tarpeita paremmin vastaavat säännökset. Myös          takaisinsaantisäännöstömme perustuu keskei-
31494: säännöksiä takaisinsaantimenettelystä on uu-          siltä osin objektiivisille seikastoille ja siten
31495: distettava. Erityisen tärkeätä on pidentää ta-        vastaa yhteispohjoismaista linjaa.
31496: kaisinsaantikanteen nostamiselle säädettyä               Ehdotetuissa objektiivisille tunnusmerkistöil-
31497: määräaikaa.                                           le rakentuvissa säännöksissä on kuvattu ne
31498:    Niin kuin aiemmin esitetystä ilmenee, Nor-         perustapaukset, joissa oikeustoimet tyypillisesti
31499: jan, Ruotsin ja Tanskan takaisinsaantisäännös-        ovat sopimattomia ja konkurssin vaikutusten
31500: töt perustuvat yhteispohjoismaiseen valmiste-         kiertämiseksi tehtyjä. Oikeustoimi peräytyy,
31501: luun, johon Suomikin on osallistunut. Tässä           vaikka yksittäistapauksessa näin ei olisi. Hy-
31502: valmistelussa omaksutut ratkaisut täyttävät           vässä uskossa toiminut velallisen sopimus-
31503: yleisesti ottaen lainsäädäntöömme kohdistuvat         kumppani ei voi välttyä takaisinsaannilta ve-
31504: muutostarpeet. Ehdotus uudeksi takaisinsaan-          toamalla vilpittömään mieleensä. Takaisin-
31505: tia konkurssipesään koskevaksi laiksi noudat-         saannin kannalta merkitystä olisi siten vain
31506: taakin yhteispohjoismaista linjaa. Eräissä ky-        ulkonaisesti havaittavissa olevilla tunnusmer-
31507: symyksissä on pidetty tarpeellisena lisätä vielä      keillä.
31508: tästä velkojien suojaa, erityisesti suhteessa ve-        Objektiiviset takaisinsaantiperusteet koskisi-
31509: lallisen läheisiin. Tältä osin ehdotus vastaa         vat ensinnäkin lahjan, osituksen, velan mak-
31510: lähinnä Ruotsin uutta lakia. Tässä esityksessä        sun, vakuuden luovutuksen sekä ulosmittauk-
31511: ehdotetut muutokset avioliittolakiin, erityisesti     sella saadunmaksun peräytymistä. Ne korvaisi-
31512: ehdotus puolisoiden välisen lahjoituskiellon          vat konkurssisäännön 46 §:n b, d, e ja f
31513: kumoamisesta, myös osaltaan edellyttävät täl-         kohdan sekä h kohdan 1 kappaleen vastaavat
31514: laista velkojien suojan lisäämistä.                   säännökset.
31515:    Yhtäältä Ruotsin ja toisaalta Norjan ja               Lahjanluontoisten sopimusten peräyttämi-
31516: Tanskan lainsäädännön eroavaisuudet takai-            nen olisi ehdotuksen mukaan mahdollista ny-
31517: sinsaannin vaikutusten sääntelyssä pohjautuvat        kyistä useammissa tapauksissa. Enää ei vaadit-
31518: aiempaan oikeuskehityksen eriytymiseen. Suo-          taisi, että sopimuksen katsotaan pääasiallisesti
31519: men lainsäädäntö on näissä kysymyksissä pal-          olevan lahjan laatuinen; ehdotuksen mukaan
31520: jon läheisemmin yhteydessä Ruotsin oikeus-            riittäisi, että sopimusta on osaksi pidettävä
31521: kehitykseen, ja esitys vastaakin tässä suhteessa      lahjana. Uudistuksella pyritään kaventamaan
31522: pääpiirteissään Ruotsin voimassa olevaa sään-         velallisen mahdollisuuksia vähentää varalli-
31523: nöstöä.                                               suuttaan ennen konkurssia. Lakiin ehdotetaan
31524:                                                       otettavaksi myös erityinen säännös kohtuutto-
31525:                                                       man suuren palkan, palkkion tai muun siihen
31526: 5.2. Takaisinsaantiperusteet                          rinnastettavan etuuden peräytymisestä.
31527:                                                          Käytännössä ehkä tärkein takaisinsaantipe-
31528:    Objektiiviset takaisinsaantiperusteet. Yhteis-     ruste koskee velan maksun peräyttämistä. Yh-
31529: pohjoismaisessa valmistelussa suuntautumista          teispohjoismaisessa valmistelussa oli pyrkimyk-
31530: subjektiivisista objektiivisiin tunnusmerkistöi-      senä, että vain objektiivisesti arvostellen epä-
31531: hin perusteltiin ennen kaikkea tarpeella laajen-      normaalit maksut peräytyisivät. Tämä ilmenee
31532: taa mahdollisuuksia takaisinsaantiin. Viipilli-       erityisesti siinä, ettei maksun takaisinsaannissa
31533: sen mielen toteennäyttäminen on näet yleensä          anneta enää merkitystä velan muodolliselle
31534: vaikeaa silloinkin, kun oikeustoimi on tyypilli-      erääntymispäivälle, vaan sille, onko maksua
31535: sesti tehty konkurssin vaikutusten kiertämisek-       pidettävä ennenaikaisena. Periaatteena tulisi
31536: si. Takaisinsaantiperusteiden objektiivisuutta        olemaan, että maksu peräytyy, jos se on suori-
31537: on pidetty myös tärkeänä taloudellisten järjes-       tettu ennen sitä ajankohtaa, jota voidaan pitää
31538: telyjen ja liike-elämän toimintojen uudistumi-        normaalina silloin, kun velallinen on maksuky-
31539: sen ja monipuolistumisen vuoksi. Esimerkiksi          kyinen. Maksun peräytymiseltä ei siten voitaisi
31540: maksutoimituksissa automaattinen tietojenkä-          välttyä pelkästään sillä, että velka on irtisanot-
31541:                                        1990 vp. -     HE n:o 102                                     15
31542: 
31543: tu esimerkiksi lyhennyksen maksun laiminlyön-         sellaisen maksun suorittamista voitaisi myös-
31544: nin vuoksi.                                           kään pitää ennenaikaisena. Ehdotuksella pyri-
31545:    Velan maksu voitaisiin edelleenkin peräyt-         tään siis estämään se, että velkoja voisi maksu-
31546: tää, jos maksu on suoritettu epätavallisin mak-       kyvyttömyystilanteessa yksipuolisin toimenpi-
31547: suvälinein.                                           tein saada etua muiden velkojien kustannuksel-
31548:    Lakiin sisältyisi myös kokonaan uusi velan         la ja siten kiertää konkurssin vaikutuksia.
31549: maksun peräytymisperuste: velan maksu mää-               Konkurssia edeltävän tilanteen rauhoittami-
31550: rällä, jota pesän varoihin nähden on pidettävä        seen tähtää myös ehdotus, jonka mukaan ta-
31551: huomattavana. Milloin velallinen hieman en-           kaisinsaantiaikana tehty pesän varoihin nähden
31552: nen konkurssia maksaa yhden velan niin suu-           huomattava maksu voitaisiin peräyttää, vaikka
31553: rella määrällä, ettei hänelle jää riittävästi varo-   maksu ei olisi ennenaikainen. Tyydyttävänä
31554: ja muiden velkojen maksamiseen, velallinen on         asiantilana ei pidetä sitä, että velallinen pystyy
31555: tällöin tyypillisesti suosinut yhtä velkajaa mui-     juuri ennen konkurssia suosimaan yhtä velko-
31556: den kustannuksella. Siksi velan maksu olisi           jaa suorittamalla tälle velallisen taloudelliseen
31557: tällöinkin voitava peräyttää.                         asemaan nähden merkittävän maksun muiden
31558:    Vaikka velan maksu muutoin täyttää takai-          velkojien jäädessä tämän maksun vuoksi jako-
31559: sinsaantitunnusmerkistön, se ei kuitenkaan ni-        osuudetta. Tätä ehdotusta pidetään takaisin-
31560: menomaisen säännöksen mukaan peräytyisi sil-           saantisäännöstön uudistuksessa erityisen tär-
31561: loin, kun sitä voidaan olosuhteet huomioon             keänä. Se on merkityksellinen myös siinä, että
31562: ottaen pitää tavanomaisena. Tämä säännös               takaisinsaantiperusteen piiriin tulee myös vero-
31563: julkituo selvästi sen periaatteen, että vain ob-       velkoja.
31564: jektiivisesti arvostellen epänormaalit maksut            Edellä mainittuja maksun ennenaikaisuutta
31565: peräytyvät. Peräytymättä voisivat siten jäädä         ja maksun suuruutta vastaavat takaisinsaanti-
31566: esimerkiksi liiketoiminnassa suoritetut tavan-        perusteet sisältyvät myös Ruotsin, Norjan ja
31567: omaiset juoksevat maksut, joilla ei voida kat-        Tanskan lainsäädäntöön. Ruotsissa ja Tans-
31568: soa olevan yhteyttä tulevaan konkurssiin.             kassa niitä on sovellettu jo yli kymmenen
31569:    Eräissä oikeusministeriön työryhmän mietin-        vuoden ajan. Tiedossa ei ole, että nämä takai-
31570: nöstä annetuissa lausunnoissa arvosteltiin ve-        sinsaantisäännökset olisivat luoneet häiriöitä
31571: lan maksun peräyHämistä koskevia muutoseh-            liike-elämään.
31572: dotuksia. Erityisesti ilmaisuja "maksun ennen-           Esityksellä pyritään siihen, että velkojien
31573: aikaisuus" ja "maksu pesän varoihin nähden            oikeutta loukkaava velan maksu voitaisiin pe-
31574: huomattavalla määrällä" pidettiin tulkinnan-          räyttää riippumatta siitä, millä tavoin velkoja
31575: varaisina ja niiden katsottiin voivan tuoda           on maksun saanut. Siten ehdotuksen mukaan
31576: epävarmuutta liike-elämään. Näiden lausumi-           tulisi mahdolliseksi myös ulosmittauksella saa-
31577: nen vuoksi on syytä todeta vielä seuraavaa:           dun maksun peräytyminen silloin, kun ulos-
31578: Velkasuhteissa käytetyt erääntymis- ja irtisano-      mittaus on toimitettu takaisinsaantiaikana.
31579: mislausekkeet mahdollistavat sen, että velka             Tässä vaiheessa ei vielä puututa niihin sään-
31580: voidaan velkojan yksipuolisin toimenpitein            nöksiin, jotka koskevat sitä, miten konkurssi
31581: saattaa erääntymään velallisen jouduttua mak-         vaikuttaa konkurssin alkaessa vireillä olleeseen
31582: suvaikeuksiin ja tätä eräännyttämistä hyväksi         ulosmittaukseen. Tämä jää edelleen säänneltä-
31583: käyttäen velkoja saa suojan muiden velkojien          väksi konkurssisäännön 10 §:n 2 ja 3 momen-
31584: takaisinsaantivaatimuksilta. Maksun takaisin-         tissa.
31585: saantia koskevien säännösten tarkoituksena on            Lakiin ehdotetaan otettavaksi nimenomaiset
31586:  rauhoittaa konkurssia välittömästi edeltävä ai-      säännökset myös vekselin ja shekin maksun
31587: ka niin, ettei kukaan velkoja siinä tilanteessa       peräytymisestä. Ne ovat tarpeen sen selventä-
31588: pääse hyötymään muiden velkojien kustannuk-           miseksi, ettei maksun saanut vekseli- tai shek-
31589: sella. Tähän nähden ei muodolliselle eräänty-         kivelkoja voi joutua huonompaan asemaan
31590:  mispäivälle, jonka velkoja siis nykyisin pystyy      kuin jos maksua ei olisi suoritettu. Kuittauksen
31591: usein tosiasiassa määräämään, tulisi antaa            peräytymistä koskevassa säännösehdotuksessa
31592:  maksun takaisinsaannissa ratkaisevaa merki-          vahvistetaan se periaate, että konkurssin aika-
31593:  tystä. Nyt ehdotettua muutosta ei voida pitää         na toimitettavan kuittauksen sallittavuus ja
31594:  kuitenkaan olennaisena, sillä niissä tapauksis-      ennen konkurssia toimitetun kuittauksen pe-
31595: sa, joissa maksu on alkuperäisen maksusuunni-         räytyminen määräytyvät samanlaisten periaat-
31596:  telman tai -sopimuksen mukaan erääntynyt, ei         teiden pohjalta. Nykyisessä laissa ei ole
31597: 16                                    1990 vp. -     HE n:o 102
31598: 
31599: säännöksiä kuittauksen peräytymisestä. Tässä         muksia, joilla vaaditaan velallisen tekemän
31600: esityksessä ehdotetaan tarkistettavaksi myös         oikeustoimen julistamista pätemättömäksi ylei-
31601: konkurssisäännön 33 §:n säännöksiä kuittauk-         sellä pätemättömyysperusteella.
31602: sesta konkurssissa.
31603:    Konkurssisäännön 46 §:n k kohdassa olevaa
31604: säännöstä kiinnityksen tehottomuudesta ei ole        5.3. Takaisinsaantiajat
31605: pidetty enää tarpeellisena. Se ehdotetaan tässä
31606: esityksessä kumottavaksi ilman, että vastaavaa          Mahdollisuus takaisinsaantiin luo taloudelli-
31607: säännöstä otettaisiin ehdotettuun takaisinsaan-      sissa toiminnoissa epävarmuutta, etenkin sil-
31608: tia konkurssipesään koskevaan lakiin. Velko-         loin, kun takaisinsaanti perustuu objektiivisiin
31609: jien oikeuden turvaamiseksi on ehdotettuja           seikastoihin. Osapuolelle, joka ei oikeustointa
31610: säännöksiä vakuuden peräytymisestä pidetty           tehtäessä ole ollut tietoinen sopimuskumppa-
31611: riittävinä. Konkurssisäännön 46 §:n k kohtaa         ninsa taloudellisesta tilasta, voi takaisinsaanti-
31612: vastaavaa säännöstä ei sisälly muidenkaan            vaatimus tulla yllättäen. On selvää, ettei talou-
31613: pohj oismaiden konkurssilainsäädäntöön.              dellisissa toiminnoissa voida antaa paljon tilaa
31614:    Konkurssisäännön 46 § :n h kohdan 2 kappa-        tällaiselle epävarmuustekijälle. Takaisinsaanti-
31615: leessa olevia kuolinpesää koskevia erityisiä ta-     aikojen pituudella on siis hyvin tärkeä merki-
31616: kaisinsaantisäännöksiä ei ole pidetty enää ai-       tys. Liike-elämän varmuus ja tarve luottaa
31617: heellisina lakiin ehdotetun erityisen määräpäi-      oikeustointen pysyvyyteen puoltavat lyhyitä ta-
31618: väsäännöksen vuoksi (ks. 5.6.).                      kaisinsaantiaikoja. Toisaalta velkojien etujen
31619:    Subjektiivinen takaisinsaantiperuste. Muiden      turvaaminen edellyttää pidempiä takaisinsaan-
31620: pohjoismaiden tavoin lakiin ehdotetaan otetta-       tiaikoja.
31621: vaksi yleinen subjektiivinen takaisinsaantisään-        Yhteispohjoismaisessa valmistelussa päädyt-
31622: nös, jonka nojalla oikeustoimi peräytyisi sil-       tiin ratkaisuun, jossa liike-elämän varmuuden
31623: loin, kun velallinen on menetellyt velkojia          ja velkojien suojan asettamat vaatimukset on
31624: kohtaan sopimattomasti ja oikeustoimen toi-          voitu järkevästi sovittaa yhteen. Normaaliin
31625: nen osapuoli on ollut vilpillisessä mielessä.        liiketoimintaan kuuluvissa vastikkeellisissa oi-
31626: Tämä säännös korvaisi ne voimassa olevan lain        keustoimissa, jotka voidaan peräyttää objektii-
31627: takaisinsaantisäännökset, joiden soveltamisen        visin perustein, takaisinsaantiaika on varsin
31628: edellytyksenä on velallisen tai hänen sopimus-       lyhyt, vain kolme kuukautta. Suomen osalta
31629: kumppaninsa vilpillinen mieli (konkurssisään-        tämä merkitsisi sitä, että esimerkiksi velan
31630: nön 46 § b kohdan viimeinen virke, c kohta ja        maksua ja vakuuden peräyHämistä koskeva
31631: h kohta 2 kappale). Ehdotettu säännös koskisi        takaisinsaantiaika pitenisi 60 päivästä kolmeen
31632: kaikenlaisia oikeustoimia ja sitä voitaisiin so-     kuukauteen. Tällaisen pidennyksen ei voida
31633: veltaa myös silloin, kun peräytyminen objektii-      katsoa harjuttavan liike-elämän varmuutta.
31634: visin perustein olisi mahdollista. Subjektiivisel-   Vastikkeettornissa oikeustoimissa, jotka yleen-
31635: la takaisinsaantiperusteella on merkitystä eri-      sä eivät kuulu normaaliin liiketoimintaan, on
31636: tyisesti, kun oikeustoimi on tehty ennen erityis-    velkojien suojan tarve erityisen suuri, ja takai-
31637: tilannetta koskevassa takaisinsaantisäännök-         sinsaantiajat ovat pidemmät.
31638: sessä tarkoitettua takaisinsaantiaikaa. Takai-          Nykyistä kuuden kuukauden takaisinsaanti-
31639: sinsaannin vaikutukset voivat myös olla vas-         aikaa vastikkeettomien oikeustointen osalta on
31640: taajalle ankarammat.                                 pidettävä liian lyhyenä. Konkurssi voidaan
31641:    Konkurssisäännön 46 § :n a kohtaa, jonka          usein ennakoida jo paljon aikaisemmin. Takai-
31642: kumoamista ehdotetaan rikoslain uudistusesi-         sinsaantiaika ehdotetaankin pidennettäväksi
31643: tyksessä, vastaavaa rikosperusteista takaisin-       yhteen vuoteen.
31644: saantisäännöstä ei enää ehdoteta otettavaksi            Nykyisten säännösten mukaan takaisinsaan-
31645: lakiin. Tämän seurauksena vilpittömässä mie-         tiaika on pidempi silloin, kun oikeustoimen
31646: lessä olevan luovutuksensaajan asema paranisi.       osapuolena on velallisen puoliso taikka velalli-
31647: Takaisinsaannin ohella voitaisiin kuitenkin          sen tai hänen puolisonsa lähisukulainen sekä
31648: edelleen vaatia vahingonkorvausta ja omaisuu-        silloin, kun velallisena on osakeyhtiö ja oikeus-
31649: den palauttamista rikoksen perusteella. Ehdo-        toimen osapuolena on yhtiössä määräävässä
31650: tetut takaisinsaantisäännökset eivät koskisi täl-    asemassa oleva tai tällaisessa asemassa olevan
31651: laista palauttamisvelvollisuutta ja vahingon-        puoliso tai lähisukulainen. Pidempi takaisin-
31652: korvausvelvollisuutta sen enempää kuin vaati-        saantiaika on perusteltu siksi, että velallista
31653:                                       1990 vp. -      HE n:o 102                                      17
31654: 
31655: lähellä oleva on yleensä selvillä velallisen talou-   tuvan takaisinsaantisäännöksen mukaan takai-
31656: dellisesta tilanteesta, ja usein velallinen voi       sinsaanti voisi olla ajallisesti täysin rajoittama-
31657: välittömästi tai välillisesti saada itse hyödyn       ton. Esitetyn arvostelun johdosta voidaan to-
31658: hänen ja läheisensä välisestä oikeustoimesta.         deta, että takaisinsaanti mainitun säännöksen
31659: Myöskään vaihdannan varmuus ei näissä ta-             nojalla on lakiehdotuksessa sidottu sellaisiin
31660: pauksissa edellytä lyhyitä takaisinsaantiaikoja.      edellytyksiin, että niiden toteen näyttäminen
31661:     Velkojien kannalta on erityisen vaarallista,      muodostuu sitä vaikeammaksi, mitä pitempi
31662: että velallinen luovuttaa vastikkeetta tai käy-       aika on kulunut oikeustoimen ja konkurssin
31663: pää arvoa pienemmästä vastikkeesta omaisuut-          välillä. Takaisinsaantikanteet, jotka koskevat
31664: taan läheiselleen. Kokemusten mukaan velalli-         kauan ennen konkurssia tehtyjä oikeustoimia,
31665: sella on taipumus siirtää omaisuuttaan omaisil-       jäänevät siten jo näyttövaikeuksien vuoksi har-
31666: leen tai muille läheisilleen suojaan maksuky-         vinaisiksi. Jos kauan ennen konkurssia tehdyn
31667: vyttömyyden varalta, usein huomattavastikin           oikeustoimen osalta takaisinsaannin edellytyk-
31668: ennen konkurssia. Myös yritystoiminnassa ta-          set ovat kiistatta olemassa ja velallisen sopi-
31669: pahtuu velkojia vahingoittavia omaisuuden             muskumppanin vilpillinen mieli näytetty, on
31670: siirtoja toisiinsa läheisissä siteissä olevien yri-   velkojien loukkaus tällöin niin ilmeinen, että
31671: tysten kesken, esimerkiksi niin, että yrityksen       takaisinsaantia voidaan pitää perusteltuna siitä
31672: omaisuus siirretään riittävän ajoissa velkojilta      huolimatta, että velkojia Ioukkaavan oikeus-
31673: turvaan samojen henkilöiden omistamaan toi-           toimen tekemisestä on kulunut pitkä aika.
31674: seen yritykseen. Jotta tällaisiin usein keinotte-     Tässä yhteydessä on myös syytä ottaa huo-
31675: luluonteisiin varallisuusjärjestelyihin päästäi-      mioon, että puolisoiden väliset lahjat ovat
31676: siin tehokkaasti puuttumaan, pitäisi takaisin-        voimassa olevan oikeuden mukaan mitättömiä
31677: saantiaikojen läheisten välisten oikeustointen        ja sen vuoksi peräytettävissä ilman aikarajoi-
31678: osalta olla riittävän pitkät. Esityksessä ehdote-     tuksia. Kuten jäljempänä selostetaan, mainittu
31679: taankin niiden osalta yhtä pitkää takaisinsaan-       lahjoituskielto ehdotetaan kumottavaksi, mikä
31680: tiaikaa kuin Ruotsin uudessa laissa, siis kolmea      merkitsee puolisoiden välisten lahjojen peräyt-
31681: vuotta. Tätä pitkää takaisinsaantiaikaa sovel-        tämisedellytysten tiukentumista. Erityisesti lä-
31682: lettaisiin myös läheisessä yhteydessä toisiinsa       heisten - muidenkin kuin puolisoiden - väli-
31683: olevien, esimerkiksi samaan yrityskokonaisuu-         siä vastikkeettornia varallisuussiirtoja silmällä
31684: teen kuuluvien muodollisesti itsenäisten yritys-      pitäen on kuitenkin aiheellista, että luovuttajan
31685: ten välisiin oikeustoimiin. Pitkää takaisinsaan-      velkojien suoja ajallisesti ulottuu riittävän pit-
31686: tiaikaa on pidetty tarpeellisena myös siksi, ettei    källe silloin, kun varallisuutta puheena olevas-
31687: velkojien suoja vaarantuisi, kun tässä esityk-        sa takaisinsaantisäännöksessä kuvatulla moitit-
31688: sessä aviopuolisoiden välinen lahjoituskielto         tavalla tavalla on siirretty velkojien ulottuvilta.
31689: ehdotetaan kumottavaksi. Puolisoiden ja eräi-
31690: den muiden läheisten välisten irtainta omai-
31691: suutta koskevien lahjoitusten osalta takaisin-        5.4. Oikeustoimen vahingollisuudesta
31692: saantiaika ei alkaisi kulua ennen kuin lahjoi-
31693: tuksesta on tehty tuomioistuimelle ilmoitus              Ehdotetun lain yleisenä tavoitteena on velko-
31694: (ks.9.2.).                                            jien oikeuksia loukkaavien oikeustoimien en-
31695:     Vastapuolen vilpillistä mieltä edellyttävässä     nalta ehkäiseminen ja, jos niihin kuitenkin on
31696: takaisinsaantisäännöksessä takaisinsaantiaika         ryhdytty, niiden vahingollisten vaikutusten
31697: olisi oleellisesti pitempi kuin muissa säännök-       korjaaminen oikeustointen peräyttämisen avul-
31698:  sissä, viisi vuotta. Läheisten osalta erityistä      la. Takaisinsaantiuhka kohdistuu siis vain vel-
31699: takaisinsaantiaikaa ei olisi lainkaan. Ehdotus        kojien kannalta vahingollisina pidettäviin oi-
31700: vastaa Ruotsin voimassa olevaa oikeutta. To-          keustoimiin. Oikeustoimen vahingollisuudella
31701: dettakoon, että Tanskassa näitä tapauksia var-        ymmärretään tässä yhteydessä sitä, että oikeus-
31702: ten ei ole lainkaan säädetty erityistä takaisin-      toimi on joko yksinään tai yhdessä muiden
31703: saantiaikaa. Norjan laissa takaisinsaantiaika         seikkojen kanssa ollut omiaan vähentämään
31704: on kymmenen vuotta.                                   yhden tai useamman velkojan jako-osuutta
31705:     Eräät lausunnonantajat, myös laintarkastus-       konkurssissa. Oikeustoimen vahingollisuus ei
31706:  kunta, arvostelivat takaisinsaantiaikojen ehdo-      kuitenkaan ole peräyttämisen oikeudellinen
31707: tettua pidentämistä. Arveluttavana pidettiin          edellytys siinä mielessä, että takaisinsaantia
31708:  erityisesti sitä, että vilpilliseen mieleen perus-   vaativan tulisi yksittäisessä tapauksessa selvit-
31709: 
31710: 3 300573K
31711: 18                                    1990 vp. -      HE n:o 102
31712: 
31713: tää, että peräytettäväksi vaaditulla oikeus-          aiheutti maksukyvyttömyyden tai ylivelkaisuu-
31714: toimena on todellisuudessa ollut jako-osuutta         den.
31715: pienentävä vaikutus. Mutta takaisinsaantivas-            Sekä subjektiivisen takaisinsaantisäännöksen
31716: taaja voi eräissä tapauksissa torjua kanteen          että objektiivisten säännösten kuvaamissa ti-
31717: osoittamalla, että oikeustoimi oli velkojien          lanteissa voi esiintyä tapauksia, joissa - velal-
31718: kannalta vaaraton.                                    lisen yleistä taloudellista asemaa tarkemmin
31719:    Objektiivisille seikoille rakentuvien takaisin-    selvittelemättä - voidaan todeta, että takaisin-
31720: saantisäännösten perusteena on ajatus, että           saantivaatimuksen perusteena oleva menettely
31721: niissä tarkoitetut, vähän ennen konkurssin al-        ei ole voinut aiheuttaa velkojille vahinkoa.
31722: kua tehdyt oikeustoimet ovat velkojien kannal-        Kyseisissä tilanteissa on toisin sanoen niin, että
31723: ta arvioiden tyypillisesti vahingollisia. Tällaiset   oikeustoimi on velkojien kannalta merkitykse-
31724: toimet peräytyvät riippumatta esimerkiksi siitä,      tön riippumatta siitä, onko velallinen oikeus-
31725: olisivatko velallisen ulosmittauskelpoiset varat      tointa tehtäessä ollut maksukyvytön tai ylivel-
31726: oikeustoimen tekemisen jälkeenkin riittäneet          kainen. Tyypillinen esimerkki mainitunlaisesta
31727: kaikkien silloisten velkojen maksuun tai siitä,       tilanteesta on velan maksu velkojalle, jolla on
31728: mikä vaikutus oikeustoimena oli velallisen            ollut saamisen turvaava esinevakuus sekä myös
31729: maksukykyyn. Kantajan ei siis takaisinsaantia         velan maksu kolmannelta henkilöltä juuri sii-
31730: vaatiessaan tarvitse esittää selvitystä velallisen    hen tarkoitukseen lainatuilla varoilla. Ensin
31731: taloudellisesta asemasta oikeustoimen aikana          mainitussa tapauksessa velkoja saisi maksun
31732: tai sen jälkeen. Toisaalta vastaaja ei voi välttyä    peräytyessäkin joka tapauksessa suorituksen
31733: takaisinsaannilta osoittamalla, että velallinen       saamisestaan separatistiasemansa perusteella.
31734: oikeustoimen jälkeen oli vielä maksukykyinen          1os taas velallinen maksaa velan kolmannelta
31735: tai että hänen ulosmittauskelpoiset varansa           lainatuilla varoilla, kysymys on vain velkojan
31736: vielä tuolloin olisivat riittäneet velkojen mak-      vaihdoksesta. Velallisen menettely ei tällöin
31737: suun. Tämä ilmenee jo pitempinä takaisinsaan-         vaikuta muiden velkojien asemaan edellyttäen,
31738: tiaikoina tehtyjen oikeustoimien osalta velalli-      ettei uudella velkojalla ole parempaa etuoi-
31739: sen läheisille annetusta mahdollisuudesta tor-        keutta kuin sillä, jonka saaminen on maksettu.
31740: jua takaisinsaantikanne vetoamalla siihen, ettei      Koska velkojille ei tällaisissa tapauksissa ole
31741: velallinen ollut maksukyvytön tai ylivelkainen        voinut aiheutua vahinkoa, takaisinsaanti ei
31742: tai oikeustoimen vuoksi tullut sellaiseksi. Käy-      tällöin ole mahdollinen.
31743: tännössä velallinen yleensä on oikeustointa teh-         Lakiehdotus ei puheena olevassa suhteessa
31744: täessä ollut sekä maksukyvytön että ylivelkai-        merkinne muutosta nykyiseen oikeustilaan (ks.
31745: nen, vaikka konkurssi olisikin seurannut vasta        esim. KKO 1986 II 133).
31746: joidenkin kuukausien kuluttua. Velallisen lä-
31747: heisiä koskevina pitempinä takaisinsaantiaikoi-
31748: na tehtyjen oikeustointen osalta vastaajalla          5.5. Maksukyvyttömyys ja ylivelkaisuus
31749: olisi sitä vastoin - niin kuin jäljempänä tar-             takaisinsaannin edellytyksenä
31750: kemmin selostetaan - mahdollisuus välttyä
31751: takaisinsaannilta osoittamalla, ettei velallinen         Milloin objektiivisen takaisinsaantisäännök-
31752: oikeustointa tehtäessä ollut maksukyvytön tai,        sen tunnusmerkistön täyttävä oikeustoimi on
31753: milloin kysymyksessä on vastikkeeton oikeus-          tehty edellä mainittuna pidempänä takaisin-
31754: toimi, ylivelkainen eikä myöskään oikeus-             saantiaikana, voisi olla kohtuutonta, jos oi-
31755: toimen johdosta tullut maksukyvyttömäksi tai          keustoimi aina ilman muuta peräytyisi riippu-
31756: ylivelkaiseksi.                                       matta siitä, oliko ehkä jo kauan ennen kon-
31757:    Subjektiivinen takaisinsaantisäännös eroaa         kurssin alkua tehdyllä oikeustoimena vaikutus-
31758: puheena olevassa suhteessa objektiivisista            ta velallisen taloudelliseen asemaan. Velallinen-
31759: säännöksistä. Takaisinsaantivaatimus ei näet          han on saattanut oikeustointa tehtäessä olla
31760: menesty, jollei kantaja osoita, että velallinen       täysin maksukykyinen, ja oikeustoimesta riip-
31761: oli oikeustointa tehtäessä maksukyvytön tai,          pumattomat seikat ovat myöhemmin johtaneet
31762: milloin kysymyksessä on vastikkeeton oikeus-          konkurssiin. Tämän vuoksi muissa pohjois-
31763: toimi, ylivelkainen tai että velallinen oikeus-       maissa on yllä tarkoitetuissa tapauksissa annet-
31764: toimen vuoksi tuli maksukyvyttömäksi tai yli-         tu vastaajalle mahdollisuus välttyä takaisin-
31765: velkaiseksi. Riittää, että oikeustoimi osaltaan,      saannilta osoittamalla, ettei velallinen oikeus-
31766: siis vasta yhdessä muiden seikkojen kanssa            tointa tehtäessä ollut maksukyvytön tai sen
31767:                                         1990 vp. -      HE n:o 102                                     19
31768: 
31769: vuoksi tullut maksukyvyttömäksi. Ruotsin lain           senä konkurssiedellytyksenä puolsivat sitä
31770: mukaan läheisen on vastikkeettoman oikeus-              myös vastanäytön aiheena.
31771: toimen osalta näytettävä, että velallinen ei                Ruotsin uudessa konkurssilaissa on poikettu
31772: oikeustointa tehtäessä ollut ylivelkainen eikä           yhteispohjoismaisesta linjasta siinä, että vasta-
31773: sen vuoksi tullut ylivelkaiseksi.                       näyttö koskee vastikkeettornissa oikeustoimissa
31774:    Maksukyvyttömyydellä tarkoitetaan pohjois-           maksukyvyttömyyden sijasta velallisen ylivel-
31775: maiden lainsäädännössä sitä, ettei velallinen           kaisuutta. Vastanäytön esittämistä ylivelkai-
31776: kykene maksamaan velkojaan sitä mukaa kuin              suudesta pidettiin tarkoituksenmukaisena eri-
31777: ne erääntyvät, eikä tätä voida pitää tilapäisenä.       tyisesti vastikkeettomien oikeustoimien osalta,
31778: Maksukykyä arvioitaessa ei oteta huomioon               jotka vähentävät aina vastaavalla määrällä ve-
31779: pelkästään velallisen varoja ja velkoja, vaan           lallisen varallisuutta. Muutoksen tueksi esitet-
31780: myös velallisen mahdollisuudet hankkia tuloja           tiin myös, että vuoden 1975 laissa olleessa
31781: tai muuta varallisuutta ja saada luottoa. Arvi-         osituksen peräyHämistä koskevassa säännök-
31782: oinnilla on siis ennusteen luonne. Ylivelkaisuu-        sessä vastanäyttömahdollisuus koski poikkeuk-
31783: della tarkoitetaan puolestaan sitä, että velat          sellisesti juuri ylivelkaisuutta.
31784: ylittävät velallisen ulosmittauskelpoiset varat.           Myös tässä esityksessä ehdotetaan, että vas-
31785: Maksukyvyttömyydestä ja ylivelkaisuudesta on            tanäyttö koskisi vastikkeettornissa oikeus-
31786: vielä erotettava tilapäinen maksukyvyttömyys            toimissa velallisen ylivelkaisuutta. Vastanäytön
31787: (illikviditeetti), jolla tarkoitetaan, ettei velalli-   mahdollisuus koskee tilanteita, joissa peräytet-
31788: sella ole välittömästi käytettävinään varoja,           täväksi vaaditun oikeustoimen (lahjan) ja kon-
31789: jotka vastaisivat hänen senhetkistä tarvettaan.         kurssin välillä on kulunut pitkähkö aika, ken-
31790:                                                         ties useita vuosia. Tällaisissa tapauksissa se
31791:    Konkurssilainsäädännön yhteispohjoismai-             seikka, että velallinen on joutunut konkurssiin
31792: sen valmistelun pohjalta on Norjan, Ruotsin ja          vasta pitkän ajan kuluttua oikeustoimen teke-
31793: Tanskan uudessa konkurssilainsäädännössä                misestä, on jo sinänsä omiaan heikentämään
31794: maksukyvyttömyys valittu yleiseksi konkurssin           sitä olettamaa, että velallinen on oikeustoimen
31795: edellytykseksi. Suomessakin konkurssin edelly-          ajankohtana ollut tai sen vuoksi tullut maksu-
31796: tykseksi katsotaan yleensä velallisen maksuky-          kyvyttömäksi ja että tämä tila on jatkunut aina
31797: vyttömyys. Maksukyvyttömyys ei kuitenkaan               konkurssin alkamiseen saakka. Kuitenkin oi-
31798: ole konkurssiin asettamisen riittävä eikä edes          keustoimi on voinut huomattavastikin vähen-
31799: välttämätön edellytys. Konkurssisäännön 5 ja            tää velallisen varallisuutta ja siten huonontaa
31800: 6 §:ssä on tyhjentävästi lueteltu ne perusteet,         hänen taloudellista asemaansa. Jos velallinen
31801: joiden nojalla velkoja voi vaatia velallisen            on lahjoittanut omaisuutta läheiselleen, lahjoi-
31802: asettamista konkurssiin. Ellei jotakin laissa           tuksen vaikutukset velallisen kykyyn maksaa
31803: nimenomaan mainittua perustetta ole olemas-             velkojaan saattavat ilmetä ehkä vasta paljon
31804: sa, velkojan konkurssihakemusta ei voida hy-            myöhemmin. Maksukyvyttömyyden asettami-
31805: väksyä, vaikka velallinen todellisuudessa olisi         nen vastanäytön aiheeksi voisi näin ollen pe-
31806: maksukyvytön. Toisaalta velallinen mainittu-            rusteettomasti heikentää takaisinsaantimahdol-
31807: jen lainkohtien nojalla voi joutua konkurssiin,         lisuuksia silloinkin, kun oikeustoimi on johta-
31808: vaikka hän olisikin maksukykyinen.                      nut velallisen ylivelkaisuuteen ja siten myötä-
31809:    Yhteispohjoismaisissa neuvotteluissa keskus-         vaikuttanut myöhempään konkurssiin aiheut-
31810: teltiin lähinnä lahjan peräytymistä käsiteltäessä       taen velkojille ilmeistä vahinkoa.
31811: siitä, tulisiko vastaajan välttyäkseen pidempä-            Ehdotuksen mukaan pidempi takaisinsaanti-
31812: nä takaisinsaantiaikana tehdyn oikeustoimen             aika ja siten myös vastanäyttömahdollisuus
31813: takaisinsaannilta esittää vastanäyttöä velallisen       koskisivat velallisen ja velallisen läheisen väli-
31814:  maksukyvyttömyydestä vai velallisen ylivelkai-         siä oikeustoimia. Voidaan olettaa, että läheiset
31815: suudesta. Ruotsin edustajat puolsivat ylivelkai-        ovat yleensä tietoisia tai heillä on ainakin
31816: suuden valitsemista vastanäytön aiheeksi lähin-         mahdollisuus saada tieto velallisen varoista ja
31817:  nä ylivelkaisuuden ja maksukyvyttömyyden to-           veloista. Tähänkin nähden ylivelkaisuuden va-
31818:  disteluun liittyvillä seikoilla. Neuvotteluissa        litseminen vastanäytön aiheeksi on perusteltua.
31819:  päädyttiin kuitenkin siihen, että vastanäytön             Kysymyksellä velallisen maksukyvyttömyy-
31820:  aiheeksi valittiin velallisen maksukyvyttömyys.        destä tai ylivelkaisuudesta on merkitystä myös
31821:  Tämän valinnan tueksi esitettiin, että samat           subjektiiviseen seikastoon perustuvaa yleis-
31822:  syyt, jotka puolsivat maksukyvyttömyyttä ylei-         säännöstä sovellettaessa. Muiden pohjoismai-
31823: 20                                    1990 vp. -      HE n:o 102
31824: 
31825: denlakien mukaan peräytyminen yleissäännök-           varsin vähäiseksi. Ne koskevat vain kuoleman-
31826: sen nojalla edellyttää, että velallinen peräyty-      tapauksen jälkeen tehtyjä oikeustoimia tai suo-
31827: väksi vaadittavaa oikeustointa tehtäessä tai          ritettuja maksuja. Oikeustoimen tai maksun
31828: oikeustoimen vuoksi tuli maksukyvyttömäksi.           peräytyminen edellyttää lisäksi toisen osapuo-
31829: Tämän esityksen mukaan vaadittaessa vastik-           len vilpillistä mieltä.
31830: keetonta oikeustointa peräytettäväksi yleis-             Niin kuin aiemmin on todettu, ei vastaavaa
31831: säännöksen nojalla, olisi todisteluu aiheena          kuolinpeää koskevaa takaisinsaantisäännöstä
31832: maksukyvyttömyyden sijasta ylivelkaisuus. Tä-         ole pidetty enää tarpeellisena. Pesän osakkai-
31833: tä muiden pohjoismaiden lainsäädännöstä               den ja pesänselvittäjän harkinta-aika on kui-
31834: poikkeavaa ehdotusta puoltavat samat syyt             tenkin syytä säilyttää. Tämä toteutettaisiin ot-
31835: kuin edellä on esitetty käsiteltäessä vastanäy-       tamalla lakiin erityinen määräpäiväsäännös.
31836: tön todisteluaihetta. Kun yleissäännöksen no-         Määräpäivänä pidettäisiin näet päivää, jona
31837: jalla voidaan vaatia peräytyväksi huomatta-           hakemus pesänselvittäjän määräämiseksi on
31838: vankin kauan ennen konkurssia tehtyjä vastik-         tehty, jos pesän omaisuuden luovuttamista
31839: keettornia oikeustoimia, tulisi erityisesti tällöin   konkurssiin haetaan kolmen kuukauden kulu-
31840: todisteluu koskea ylivelkaisuutta. Perusteltuna       essa siitä, kun pesänselvittäjä on määrätty.
31841: ei myöskään pidetä sitä, että todisteluu ja           Harkinta-aika pitenisi siis kuukaudesta kol-
31842: vastanäytön aihe olisi erilainen sen mukaan,          meen kuukauteen. Esitys vastaa Ruotsin lakia.
31843: vaaditaanko vastikkeetonta oikeustointa peräy-        Myös Norjassa ja Tanskassa on erityissään-
31844: tyväksi yleissäännöksen vai asianomaisen eri-         nöksiä siitä, mitä päivää on pidettävä määrä-
31845: tyistilannetta koskevan säännöksen nojalla.           päivänä kuolinpesän konkurssissa.
31846: Ratkaisevana ei ole pidetty sitä, kummalla
31847: osapuolella on asiassa todistustaakka.                   Osakeyhtiö voidaan asettaa selvitystilaan eri-
31848:                                                       laisista syistä. Osakeyhtiölain 13 luvun 2 §:n
31849:                                                       mukaan osakeyhtiö on asetettava selvitysti-
31850: 5.6. Määräpäivä                                       laan, jos yhtiön oma pääoma tietyllä määrällä
31851:                                                       alittaa osakepääoman. Selvitystilaa varten ase-
31852:    Takaisinsaantiajat laskettaisiin ehdotuksen        tetut selvitysmiehet hoitavat yhtiön asioita sel-
31853: mukaan määräpäivästä. Määräpäivä olisi pää-           vitystilan aikana ja heidän tulee mahdollisim-
31854: säännön mukaan se päivä, jona konkurssiha-            man pian muuttaa rahaksi selvitystä varten
31855: kemus on tehty. Määräpäivä vastaisi siten kon-        tarvittava määrä yhtiön omaisuutta sekä mak-
31856: kurssisäännön 9 §:ssä määriteltyä konkurssin          saa yhtiön velat. Yhtiön liiketoimintaa saadaan
31857: alkamisajankohtaa. Laissa olisi erityissäännök-       jatkaa ainoastaan siinä määrin kuin tarkoituk-
31858: set määräpäivästä sitä tapausta varten, jossa         senmukainen selvittely sitä vaatii (OYL 13 luku
31859: sittemmin konkurssiin luovutettu kuolinpesä           10 §). Jos yhtiön varat eivät riitä velkojen
31860: on asetettu pesänselvittäjän hallintoon tai jossa     maksuun, selvitysmiesten on luovutettava yh-
31861: osakeyhtiön konkurssia on edeltänyt pakkosel-         tiön omaisuus konkurssiin (OYL 13 luku
31862: vitystila.                                            11 a §).
31863:    Konkurssisäännön 46 §:n h kohdan 2 kappa-             Selvitystilaan asettaminen mainitulla perus-
31864: leessa olevien säännösten tarkoituksena on an-        teella on yleensä velkojille merkki siitä, että
31865: taa kuolinpesän osakkaille aikaa harkita kuo-         yhtiö on maksuvaikeuksissa ja että konkurssi
31866: linpesän luovuttamista konkurssiin tai pesän-         on odotettavissa. Tällöin velkojat voivat selvi-
31867: selvittäjän hallintoon välttääkseen henkilökoh-       tystilasta huolimatta kiirehtiä hakemaan yhtiön
31868: taisen vastuun pesän veloista. Tänä harkinta-         konkurssiin esimerkiksi säilyttääkseen mahdol-
31869: aikana velkojien ei tarvitse hakea kuolinpesän        lisuudet takaisinsaantiin. Selvitystilan aikana
31870: omaisuuden luovuttamista konkurssiin säilyt-          suoritetut toimenpiteet voivat palvella myös
31871: tääkseen mahdollisuutensa takaisinsaantiin.           tulevan konkurssin tarkoitusperiä. 1otta selvi-
31872: Samanpituinen harkinta-aika on myös pesän-            tysmiehille jäisi aikaa yhtiön taloudellisen tilan
31873: selvittäjällä, jos kuolinpesän omaisuus on luo-       selvittämiseen, tulisi määräpäivänä pitää jo sitä
31874: vutettu pesänselvittäjän hallintoon. Edellä tar-      päivää, jona yhtiö on edellä mainitun säännök-
31875: koitettuna aikana pesän puolesta velkojien va-        sen perusteella asetettu selvitystilaan. Sopivana
31876: hingoksi tehty sopimus purkautuu. Samoin              aikana selvitystoimia varten on pidetty kolmea
31877: peräytyy kuolemantapauksen jälkeen suoritettu         kuukautta. Velkojien ei siten tarvitsisi takaisin-
31878: maksu. Näiden säännösten merkitys on jäänyt           saantimahdollisuuksien säilyttämiseksi hakea
31879:                                       1990 vp. -     HE n:o 102                                      21
31880: 
31881: yhtiön asettamista konkurssiin kolmeen kuu-          5.8. Velallisen läheiset
31882: kauteen selvitystilaan asettamisesta.
31883:    Lainsäädännössämme on säännöksiä myös                Velkojien kannalta erityisen vaarallisia ovat
31884: osuuskunnan, pankkien ja eräiden muiden yh-          velallisen ja velalliseen läheisessä suhteessa ole-
31885: teisöjen pakollisesta selvitystilaan asettamises-    vien väliset omaisuusjärjestelyt. Velallisella on
31886: ta. Tällaisten yhteisöjen konkurssit ovat harvi-     usein houkutus siirtää konkurssin uhatessa va-
31887: naisia. Pankkien ja eräiden muiden yhteisöjen        rallisuuttaan lähipiiriinsä kuuluvalle tätä suosi-
31888: varallisuustilanteen seuranta on sitä paitsi erik-   akseen tai saadakseen ainakin välillisesti hyö-
31889: seen järjestetty. Siksi erityistä määräpäiväsään-    dyn itselleen. Takaisinsaantisäännöstön yhteis-
31890: nöstä niitä varten ei ole pidetty tarpeellisena.     pohjoismaisessa valmistelussa pidettiinkin eri-
31891: Avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä           tyisen tärkeänä takaisinsaantimahdollisuuksien
31892: annetussa l2i~:sa (389/88) on avoimen yhtiön         laajentamista suhteessa velallisen läheisiin.
31893: selvitystilaa kc ;kevat säännökset. Avoimen yh-      Norjan, Ruotsin ja Tanskan laissa on konkurs-
31894: Lön selvitystila poikkeaa oleellisesti osakeyh-      sivelkojien kannalta vaarallinen velallisen lähi-
31895: tiön pakkoselvitystilasta. Tarpeellisena ei ole-     piiri rajattu lähes yhdenmukaisesti. Toisilleen
31896: kaan pidetty erityistä määräpäiväsäännöstä sitä      läheiset ovat tietenkin aviopuolisot ja lähisuku-
31897: tapausta varten, jossa avoin yhtiö on joutunut       laiset, joihin konkurssisäännönkin mukaan so-
31898: selvitys tilaan.                                     velletaan pidempiä takaisinsaantiaikoja. Uu-
31899:                                                      sien pohjoismaisten säännösten mukaan lähei-
31900:    Muissa pohjoismaissa ei ole vastaavaa osa-        syyssuhteen voi muodostaa myös omistukseen
31901: keyhtiön tai muun yhteisön selvitystilaa koske-      tai muuhun taloudelliseen seikkaan perustuva
31902: vaa määräpäiväsäännöstä.                             etujen yhteys taikka määräävä asema yhteisön
31903:                                                      toiminnassa.
31904:                                                         Myös Suomessa on tarvetta soveltaa pitem-
31905: 5.7. Lainhuudatuksen merkitys takaisinsaanti-        piä takaisinsaantiaikoja nykyistä laajempaan
31906:      ajan alkamisen kannalta                         henkilöpiiriin. Esitykseen onkin sisällytetty sa-
31907:                                                      mankaltainen velallisen läheisen määritelmä
31908:    Milloin on lahjoitettu kiinteätä omaisuutta       kuin muissa pohjoismaissa. Lähipiirin käsit-
31909: taikka kiinteän omaisuuden luovutus on lahjan        teen laajeneminen merkitsee sitä, että takaisin-
31910: luontoinen, alkaa takaisinsaantiaika kulua vas-      saanti tulisi entistä useammin mahdolliseksi
31911: ta siitä, kun saannalle on haettu lainhuudatus-      esimerkiksi silloin, kun oikeustoimi tai muu
31912: ta.                                                  järjestely on tehty samaan yrityskokonaisuu-
31913:                                                      teen kuuluvien, muodollisesti itsenäisten yritys-
31914:    Esitystä valmisteltaessa on päädytty siihen,      ten, esimerkiksi emo- ja tytäryhtiöiden kesken.
31915: ettei lainhuudolle enää annettaisi merkitystä           Velallisen läheiset on pidempien takaisin-
31916: takaisinsaantiaikojen laskemisessa. Takaisin-        saantiaikojen lisäksi muutenkin asetettu esityk-
31917: saantiaika laskettaisiin myös kiinteän omaisuu-      sessä erityisasemaan. Milloin velallinen on ta-
31918: den luovutuksissa oikeustoimen tekemisestä.          kaisinsaantiaikana luovuttanut läheiselleen
31919:    Kiinteän omaisuuden luovutusta koskevat           omaisuutta tai tehnyt tämän kanssa muun
31920: muotomääräykset ja erityisesti kaupanvahvis-         oikeustoimen, on usein aihetta epäillä, että
31921: tajajärjestelmä tarjoavat jo vahvan luotetta-        luovutus tai oikeustoimi on lahja tai lahjan
31922: vuuden luovutuksen sisällöstä ja ajankohdasta.       luontoinen. Tällöin on kohtuullista asettaa lä-
31923: Kiinteän omaisuuden luovutusklrjaa ei voida          heiselle velvollisuus osoittaa, että kysymykses-
31924: esimerkiksi takaisinsaannin vältt:imiseksi päi-      sä ei ole lahja tai lahjan luontoinen oikeus-
31925: vätä todellista aikaisempaan ajankohtaan.            toimi. Läheisellä on yleensä paremmat mah-
31926: Kaupanvahvistajan on toimitettava tieto luovu-       dollisuudet osoittaa esimerkiksi, että omaisuu-
31927: tuksesta eri viranomaisille, ja velkojat voivat      den luovutuksesta on maksettu käypä vastike,
31928: tarvittaessa saada tiedon luovutuksesta jo en-       kuin konkurssipesällä on osoittaa, että vasti-
31929: nen lainhuudon hakemista. Tarkoitus on, että         ketta ei ole maksettu. Vastaavanlainen puoli-
31930: asteittain siirrytään järjestelmään, jossa kiin-     soiden välisiä lahjoituksia koskeva todistus-
31931: teän omaisuuden luovutusta koskevat tiedot           taakkasäännös sisältyy tässä esityksessä ku-
31932: välittömästi tietojenkäsittelyn avulla tulevat       mottavaksi ehdotettuun avioliittolain 61 §:ään.
31933: kaikkien halukkaiden saataville riippumatta          Jos velkoja väittää, että puolisoiden välinen
31934: siitä, milloin lainhuudatusta haetaan.               omaisuuden luovutus on avioliittolain 45 §:ssä
31935: 22                                   1990 vp. -     HE n:o 102
31936: 
31937: olevan lahjoituskiellon alainen lahja, on puoli-    taan kuitenkin lievennettäväksi. Esineen arvon
31938: son näytettävä, ettei näin ole asianlaita. Ehdo-    korvaaminen olisi mahdollista esineen palaut-
31939: tettua todistustaakkasäännöstä ei sisälly mui-      tamisen sijasta paitsi silloin, kun esinettä ei
31940: den pohjoismaiden takaisinsaantisäännöstöi-         voida enää palauttaa, myös silloin, kun omai-
31941: hin. Kysymys ratkenneekin muissa pohjois-           suuden palauttaminen tuottaisi siihen velvolli-
31942: maissa todistustaakan jakoa koskevien yleisten      selle haittaa. Näin lievennettäisiin erityisesti
31943: sääntöjen mukaan.                                   vilpittömässä mielessä olevalle takaisinsaanti-
31944:    Puolisoiden välinen lahjoituskielto ehdote-      vastaajalle esinekohtaisesta palautusvelvolli-
31945: taan kumottavaksi. Sen vastapainoksi lahjan-        suudesta mahdollisesti aiheutuvia vaikeuksia.
31946: lupauslakia ehdotetaan muutettavaksi siten, et-        Tilannetta ei voida aina saattaa sellaiseksi
31947: tä puolisoiden, tiettyjen lähiomaisten ja samas-    kuin se oli ennen peräytyvää oikeustointa pel-
31948: sa taloudessa elävien läheisten välisestä lahjas-   kästään molemminpuolisella palautusvelvolli-
31949: ta olisi tehtävä tuomioistuimelle ilmoitus, jolla   suudella. Ongelmia aiheuttaa erityisesti esineen
31950: lahjoitus saatettaisiin julkiseksi. Lahjan takai-   arvon aleneminen esineen ollessa takaisinsaan-
31951: sinsaantiaika laskettaisiin ilmoituksen tekemi-     tivastaajan hallussa. Kysymys on siitä, kum-
31952: sestä. Lisäksi mahdollisuuksia velallisen lähei-    man osapuolen, konkurssipesän vai takaisin-
31953: selleen tekemien lahjoitusten takaisinsaantiin      saantivastaajan vahingoksi esineen arvon ale-
31954: laajennetaan edellä esitetyllä tavalla takaisin-    neminen koituu. Muissa pohjoismaissa omai-
31955: saantiaikoja pidentämällä.                          suuden arvon alenemisen korvaamiseen liitty-
31956:                                                     vät kysymykset on ratkaistu lähinnä oikeus-
31957:                                                     käytännössä ja tieteisopissa. Nimenomaisia
31958: 5.9. Takaisinsaannin vaikutukset                    lain säännöksiä asiasta ei ole niin kuin ei
31959:                                                     myöskään Suomen voimassa olevassa oikeu-
31960:    Esinekohtainen palautusvelvollisuus ja omai-     dessa. Oikeuskäytännössämme näyttää omak-
31961: suuden arvon korvaaminen. Niin kuin aikai-          sutun se kanta, että takaisinsaantivastaaja voi-
31962: semmin on todettu, suurimmat erot muiden            daan velvoittaa suorittamaan korvausta esi-
31963: pohjoismaiden takaisinsaantisäännöksissä kos-       neen arvon alenemisesta. Tähänastisen oikeus-
31964: kevat takaisinsaannin vaikutuksia, siis oikeus-     käytännön perusteella ei voida kuitenkaan pi-
31965: toimen peräytymisestä aiheutuvaa palautus-,         tää täysin selvänä, millä edellytyksin korvaus-
31966: korvaus- tai muuta suoritusvelvollisuutta.          velvollisuus määräytyy.
31967:    Suomen nykyinen lainsäädäntö vastaa pää-            Konkurssioikeuden kehittämiskomitea suh-
31968: linjailtaan Ruotsin lakia. Keskeinen periaate       tautui omaisuuden arvon erilliseen korvaami-
31969: on, että tilanne on pyrittävä palauttamaan          seen pääsäännön mukaan kielteisesti. Komitea
31970: sellaiseksi kuin se oli ennen peräytyvää oikeus-    katsoi, että tämä kysymys aiheuttaisi ilmeisesti
31971: tointa. Tämä edellyttää, että takaisinsaantivas-    oikeusriitoja silloin, kun takaisinsaantivaati-
31972: taaja luovuttaa konkurssipesälle velalliselta       mus on muutoin selvä. Tätä ei kuitenkaan
31973: saamansa omaisuuden ja vastaavasti konkurs-         voida pitää todennäköisenä, sillä nykyisinkin
31974: sipesä palauttaa sopimuskumppanin velalliselle      vastaaja on velvoitettu suorittamaan korvausta
31975: ehkä antaman vastikkeen. Niin kuin aiemmin          omaisuuden arvon alenemisesta. Komitean
31976: on todettu, Norjassa ja Tanskassa vastaaja on       mielestä vahingonkorvauksen pitäisi olla mah-
31977: sitä vastoin velvollinen palauttamaan pesälle       dollinen vain silloin, kun palautusvelvollinen ei
31978: peräytyvästä oikeustoimesta saamansa edun           enää pysty palauttamaan pesälle velalliselta
31979: ("berikelse").                                      saamaansa omaisuutta.
31980:    Esityksen mukaan oikeustoimen peräytymi-            Kysymys palauteHavan omaisuuden arvon
31981: sestä aiheutuva palautusvelvollisuus olisi edel-    alenemisen korvaamisesta tulee usein esille ta-
31982: leenkin pääsääntöisesti esinekohtainen. Palau-      kaisinsaantioikeudenkäynneissä. Koska siitä ei
31983: tettavan esineen arvon korvaaminen sen pa-          ole kovin vakiintunutta oikeuskäytäntöä, on
31984: lauttamisen sijasta on usein konkurssipesän         pidetty aiheellisena ehdottaa lakiin asiasta ni-
31985: edun mukaista, sillä se joutuu joka tapaukses-      menomaisia säännöksiä.
31986: sa muuttamaan omaisuuden rahaksi. Esine-               Takaisinsaantioikeudenkäynti voi kestää
31987: kohtaisen palautusvelvollisuuden merkitys on        kauan. Konkurssipesän ja konkurssivelkojien
31988: ennen muuta siinä, että se suojaa konkurssipe-      etujen suojaamiseksi on oltava mahdollisuus
31989: sää takaisinsaantivastaajan konkurssin varalta.     velvoittaa takaisinsaantivastaaja korvaamaan
31990: Esinekohtaista palautusvelvollisuutta ehdote-       omaisuuden arvon aleneminen. Muuten oikeu-
31991:                                      1990 vp. -     HE n:o 102                                    23
31992: 
31993: denkäynti voi olla konkurssipesälle turha, eri-     velvollinen ei ole ollut tietoinen oikeustoimen
31994: tyisesti silloin, kun asia koskee nopeasti arvon-   velkojia loukkaavasta luonteesta ennen kuin
31995: sa menettävää omaisuutta. Jos peräytyvää oi-        hän on saanut palautusvaatimuksesta tiedon,
31996: keustointa ei olisi tehty ja omaisuus olisi ollut   olisi kohtuutonta velvoittaa häntä palautta-
31997: konkurssin alkaessa pesän hallussa, olisi pesä      maan tai korvaamaan korkoa ja tuottoa tätä
31998: voinut muuttaa omaisuuden korkeammasta              ajankohtaa edeltäneeltä ajalta.
31999: hinnasta rahaksi. Toisaalta pesän omaisuutta            Konkurssisäännöstä ei selviä, minkä korko-
32000: ei aina pystytä heti muuttamaan rahaksi, ja         tason mukaan koronmaksuvelvollisuus mää-
32001: pesään kuuluvasta omaisuudesta saadut myyn-         räytyy oikeustoimen peräytyessä. Korkolaissa
32002: tihinnat eivät aina vastaa niiden käypää arvoa.     (633/82) ei säännellä velvollisuutta maksaa
32003: Tapaukset vaihtelevat. Siksi ei ole pidetty pe-     korkoa palautettavalle rahamäärälle palautus-
32004: rusteltuna, että vastaajalla olisi kaikissa ta-     vaatimusta edeltävältä ajalta. Tämän vuoksi
32005: pauksissa velvollisuus korvata omaisuuden ar-       takaisinsaantia konkurssipesään koskevaan la-
32006: von aleneminen täysimääräisesti, vaan kor-          kiin ehdotetaan otettavaksi säännös siitä, että
32007: vausvelvollisuuden laajuus jäisi ratkaistavaksi     tällöin sovelletaan korkolain mukaista niin sa-
32008: tapauksittain. Tällöin huomioon tulisi ottaa        nottua juoksevan koron korkokantaa.
32009: muun muassa, miten konkurssipesä olisi voinut           Konkurssisäännön tuotto-käsitteen sisällöstä
32010: hyödyntää omaisuutta, jos se olisi ollut pesän      ei meillä ole muodostunut vakiintunutta oi-
32011: hallussa.                                           keuskäytäntöä. On jossakin määrin kyseenalai-
32012:     Milloin omaisuuden arvo on merkittävästi        sta, voidaanko ja missä laajuudessa tuottoa
32013: alentunut omaisuuden kulumisen tai vahingoit-       koskevia säännöksiä soveltaa siihen hyötyyn,
32014: tumisen vuoksi, korvausvelvollisuus olisi vielä     mitä omaisuuden käytöstä on saatu.
32015: ankarampaa. Omaisuuden arvon alenemisesta               Takaisinsaantivastaajana oleva omaisuus voi
32016: olisi konkurssipesän vaatimuksesta aina suori-      tuottaa vastaajalle taloudellista etua riippumat-
32017: tettava korvaus. Arvon aleneminen olisi kor-        ta siitä, myykö hän sen voiton saamiseksi,
32018: vattava oikeustoimen tekemisen jälkeiseltä          vuokraako hän sen toiselle tai käyttääkö hän
32019: ajalta.                                             sitä itse. Konkurssipesä puolestaan kärsii va-
32020:     Tuotto, hyöty ja korko. Lakiin ehdotetaan       hinkoa siitä, ettei omaisuus ole ollut sen käy-
32021: otettavaksi nykyistä konkurssisäännön 46 §:n i      tettävissä. Siksi on pidetty kohtuullisena, että
32022: kohdan 2 kappaletta seikkaperäisemmät sään-         takaisinsaantivastaaja voitaisiin eräissä tapauk-
32023:  nökset koron ja tuoton suoritus- ja palautus-      sissa velvoittaa korvaamaan myös omaisuudes-
32024: velvollisuudesta. Säännösehdotukset rakentu-        ta saamansa hyöty. Korvausvelvollisuuden laa-
32025: vat pääosin samoille periaatteille kuin Ruotsin     juus tulisi ratkaistavaksi tapauksittain sen mu-
32026: lain säännökset. Kun Norjassa ja Tanskassa          kaan kuin harkitaan kohtuulliseksi. Korvaus-
32027:  palautusvelvollisuus käsittää perusteettoman       velvollisuuden alkamisajankohta määräytyisi
32028:  hyödyn ("berikelse"), ei erillisiä säännöksiä      samojen periaatteiden mukaan kuin tuoton ja
32029: korosta ja tuotosta ole näissä maissa pidetty       koronkin korvausvelvollisuus, siis sen mukaan,
32030: tarpeellisina.                                      onko vastaaja ollut vilpittömässä mielessä vai
32031:     Keskeinen muutos nykyiseen lakiin koskisi       ei.
32032:  sitä, mistä ajankohdasta tuoton ja koron suori-
32033: tus- tai palautusvelvollisuus alkaisi. Konkurssi-
32034:  säännön 46 §:n i kohdan 2 kappaleesta ilme-        5.10. Omaisuuden edelleen luovuttaminen
32035:  nee, että takaisinsaantivastaaja on velvollinen
32036:  antamaan tuoton ja koron jo siitä ajankohdas-         Norjan, Ruotsin ja Tanskan lakiin sisältyy
32037: ta, kun hän sai omaisuuden haltuunsa, riippu-       yhteispohjoismaisesti valmisteltu säännös kol-
32038:  matta siitä, mihin perusteeseen takaisinsaanti     mannen henkilön palautusvelvollisuudesta.
32039:  nojautuu. Säännösehdotusten mukaan tuoton          Vastaavanlainen säännös ehdotetaan otetta-
32040:  ja koron palautus- tai suoritusvelvollisuus al-    vaksi myös Suomen lakiin. Milloin velallisen
32041:  kaisi sitä vastoin siitä, kun vastaaja on saanut   sopimuskumppani on luovuttanut omaisuuden
32042:  tiedon takaisinsaantivaatimuksesta, jos hän on     edelleen, on konkurssipesällä sama oikeus vaa-
32043:  ollut vilpittömässä mielessä. Tämä vastannee       tia takaisinsaantia luovutuksensaajalta, jos tä-
32044:  nykyistä lakia paremmin perusteettoman edun        mä tiesi tai tämän olisi pitänyt tietää oikeus-
32045:  palautusvelvollisuutta koskevia periaatteita.      toimen peräyttämiseen oikeuttavista seikoista.
32046:  Kun vilpittömässä mielessä ollut palautus-         Kolmannen henkilön ja konkurssipesän välinen
32047: 24                                   1990 vp. -      HE n:o 102
32048: 
32049: suhde tulisi laissa nimenomaisesti säännellyksi      sovittelumahdollisuuden tarvetta korostaa eri-
32050: toisin kuin nykyisin. Muutos voimassa olevaan        tyisesti takaisinsaantiaikojen pidentyminen.
32051: oikeuteen ei kuitenkaan olisi merkittävä. Kol-          Mahdollisuus sovitteluun aiheuttaa tietyn-
32052: mannen henkilön asema olisi pääpiirteittäin          laista oikeudellista epävarmuutta. Kun oikeu-
32053: samanlainen kuin nykyisin.                           denkäynnin lopputulos ei tämän mahdollisuu-
32054:                                                      den vuoksi ole aina varmuudella ennakoitavis-
32055:                                                      sa, tämä saattaa joissakin tapauksissa, varsin-
32056: 5.11. Sovittelu                                      kin ennen kuin on asiasta syntynyt oikeus-
32057:                                                      käytäntöä, aiheuttaa oikeudenkäyntejä, joilta
32058:                                                      ehkä muuten olisi vältytty. Pyrkimys kohtuu-
32059:    Yhteispohjoismaisessa valmistelussa pidettiin     denmukaisiin lopputuloksiin on kuitenkin pai-
32060: tarpeellisena erityisesti takaisinsaantiperustei-    navampi näkökohta kuin sovittelusta mahdolli-
32061: den objektivisoinnin vuoksi, että takaisinsaan-
32062:                                                      sesti aiheutuva tietty oikeudellinen epä var-
32063: nin vaikutuksia tulisi olla mahdollista sovitella.
32064:                                                      muus.
32065: Mahdollisuus lieventää palautusvelvollisuutta
32066: onkin muissa pohjoismaissa toteutettu, mutta
32067: osin eri tavoin. Nämä erot johtuvat lähinnä           5.12. Kolmannen asettaman vakuuden palaut-
32068: siitä, että takaisinsaannin vaikutukset määräy-
32069:                                                             taminen
32070: tyvät osaksi eri periaatteiden pohjalta.
32071:    Ruotsin laissa, joka takaisinsaannin vaiku-          Takaisinsaannissa pyritään palauttamaan ti-
32072: tusten osalta lähinnä vastaa tässä esityksessä       lanne sellaiseksi kuin se oli ennen peräytynyttä
32073: olevia säännösehdotuksia, on yleinen sovittelu-      oikeustointa. Milloin velallinen oli antanut en-
32074: säännös. Sen mukaan muun kuin konkurssipe-           nen konkurssia maksamastaan velasta pantin,
32075: sän palautus- tai korvausvelvollisuutta voidaan      konkurssipesä on maksun peräytyessä velvolli-
32076: sovitella, jos siihen on erityinen syy. Myös         nen palauttamaan sen velkojalle. Toisinaan
32077: Tanskan laissa on yleinen sovittelusäännös,          kolmas henkilö on saattanut asettaa vakuuden
32078: jota pidettiin tarpeellisena lähinnä silloin, kun    velallisen velasta. Tällöin voi käydä niin, että
32079: palautusvaade on rahamääräinen. Tällöin näet         velkoja saatuaan sittemmin peräytyväksi julis-
32080: Tanskan lain nimenomaisen säännöksen mu-             tetun maksun on palauttanut kolmannelle tä-
32081: kaan muista tilanteista poiketen palautus-           män asettaman vakuuden. Tällaisessa tapauk-
32082: velvollisuuteen ei vaikuta se, miten nämä raha-      sessa on ratkaistava, suojataanko konkurssipe-
32083: varat on käytetty. Norjassa puolestaan on            sää, velkojaa vai vakuuden takaisin saanutta
32084: erityinen sovittelusäännös niitä tapauksia var-      kolmatta henkilöä. Jos maksu peräytyy ilman,
32085: ten, joissa takaisinsaanti perustuu subjektiivi-     että vakuutta otetaan lainkaan huomioon, jou-
32086: seen perusteeseen. Oikeustoimena saadun edun         tuu velkoja huonompaan asemaan kuin jos
32087: palauttamiseen perustuvassa järjestelmässä so-       hän ei olisi lainkaan saanut suoritusta. Jos taas
32088: vittelusäännöstä ei pidetty tarpeellisena objek-     velkoja voi vakuuden palauttamiseen vedoten
32089: tiivisissa takaisinsaantitapauksissa. Muutenkin      torjua takaisinsaantivaatimuksen, konkurssi-
32090: sovittelusäännökseen suhtauduttiin Norjassa          velkojien asema huononee, koska heidän etu-
32091: kielteisesti: sen katsottiin voiyan aiheuttaa yk-    jaan loukkaava maksu on tapahtunut eikä
32092: sittäistapauksissa oikeudellista epävarmuutta.       palautettu vakuus ole tullut konkurssipesän
32093:    Esityksessä ehdotetaan, että lakiin otetaan       hyväksi. Kolmannen suojaamiseen on puoles-
32094: niin kuin Ruotsissa ja Tanskassa yleinen sovit-      taan katsottu olevan tarvetta esimerkiksi sil-
32095: telusäännös, jonka mukaan takaisinsaantivas-         loin, kun hän on saanut pantin takaisin sellai-
32096: taajan palautus- tai muuta velvollisuutta voi-       sissa olosuhteissa, että hänellä on ollut perus-
32097: taisiin lieventää tai se voitaisiin poistaa koko-    teltu aihe pitää vastuutaan lakanneena.
32098: naan. Tarkoituksena on erityisesti estää se, että       Konkurssisäännössä ei ole säännelty vakuu-
32099: vilpittömässä mielessä oleva takaisinsaantivas-      den palauttamiseen liittyviä ongelmia. Oikeus-
32100: taaja voisi joutua takaisinsaannin johdosta          tieteellisessä kirjallisuudessa on puollettu sitä
32101: kohtuuttamaan tilanteeseen. Näin saattaa käy-        käsitystä, että konkurssipesän ei tulisi kärsiä
32102: dä esimerkiksi, jos hän tulisi huonompaan            sen vuoksi, että vakuus on palautettu kolman-
32103: asemaan kuin hän olisi ollut ilman peräytyvää        nelle. Ei ole pidetty asianmukaisena sitä, että
32104: oikeustointa. Kun Suomessa takaisinsaantipe-         konkurssipesän oikeus olisi riippuvainen takai-
32105: rusteet nytkin ovat enimmäkseen objektiivisia,       sinsaantivastaajana olevan velkojan ja kolman-
32106:                                      1990 vp. -     HE n:o 102                                      25
32107: 
32108: nen henkilön välisestä suhteesta. Oikeus-           47 §). Konkurssisäännön 46 §:n f kohdassa
32109: käytännössä on ennakkotapauksena ratkaistu          tarkoitetussa tapauksessa riittää, että ulosotto-
32110: vain velkojan ja vakuuden takaisin saaneen          viranomainen saa tiedon konkurssista. Tällöin
32111: kolmannen henkilön välinen suhde; kolmannen         hän on viran puolesta velvollinen toteamaan,
32112: henkilön on katsottu olevan tietyin edellytyksin    raukeaako ulosmittaus vai onko ulosmittauk-
32113: velvollinen palauttamaan pantti velkojan hal-       sella saadut ulosottoviranomaisen hallussa ole-
32114: tuun (KKO 1984 II 121).                             vat varat palautettava konkurssipesään. Oi-
32115:    Norjan, Ruotsin ja Tanskan laissa suojataan      keustieteellisessä kirjallisuudessa on esitetty kä-
32116: vilpittömässä mielessä olevaa velkojaa. Tämä        sitys, että jo nykyistenkin säännösten mukaan
32117: ei saa joutua huonompaan asemaan kuin jos           takaisinsaantia tulisi voida vaatia väitteellä tai
32118: maksua ei olisi tapahtunut. Jos vakuus on           tekemällä muistutus valvontaa vastaan silloin,
32119: velvoitteen täyttämisen johdosta palautettu         kun velallisen sopimuskumppani on esittänyt
32120: kolmannelle henkilölle, vilpittömässä mielessä      oikeustoimen perusteella vaatimuksen pesää
32121: oleva velkoja on suorituksen peräytyessä vel-       vastaan. Konkurssipesä voi näin säästyä turhil-
32122: vollinen palauttamaan vain sen osan maksusta,       ta oikeudenmenetyksiltä eikä pesän myöskään
32123: joka mahdollisesti ylittää vakuuden arvon, jos      varmuuden vuoksi tarvitse nostaa kannetta
32124: hän ei voi saada vakuutta takaisin. Lopullinen      velallisen sopimuskumppania vastaan. Ulos-
32125: vastuu on asetettu kolmannelle henkilölle. Tätä     ottolain 4 luvun 10 §:n 4 momentin mukaan
32126: on perusteltu lähinnä hänen vakuussitoumuk-         ulosmittausvelkoja voi oikeudenkäynnissä, jos-
32127: sensa oikeudellisella luonteella. Vastuu ei voi     sa sivullinen vaatii omistusoikeutta irtaimeen
32128: raueta ennen kuin päävelka on pätevästi lakan-      omaisuuteen, väitteellä vedota ulosmittausta-
32129: nut. Jos vakuuden takaisin saanut olisi maksa-      kaisinsaantia koskeviin perusteisiin. Nyt lakiin
32130: nut vakuussitoumuksen perusteella velan vel-        ehdotetaan otettavaksi nimenomaiset säännök-
32131: kojalle, olisi hän saanut takautumissaamisen        set siitä, että konkurssissakin takaisinsaantia
32132: velallista vastaan. Jos velallinen olisi maksanut   voitaisiin vaatia väitteellä tai muistutuksena.
32133: tämän takautumisvelan kolmannelle henkilölle,          Konkurssipesä ja velallisen sopimuskumppa-
32134: olisi velan maksu tällöinkin peräytynyt. Tämän      ni sopivat usein takaisinsaantia koskevan rii-
32135: mukaisesti on kolmannen henkilön vastuuta           dan ilman oikeudenkäyntiä. Tällöin konkurssi-
32136: rajoitettu siten, että hän on velvollinen asetta-   pesä välttyy ehkä useitakin vuosia kestävältä
32137: maan vakuuden uudelleen tai korvaamaan sen          oikeudenkäynniltä, mikä jouduttaa pesän sel-
32138: arvon veikajalle tai pesälle niiden edellytysten    vittämistä. Takaisinsaantivastaajan palautus-
32139: vallitessa, jotka olisivat oikeuttaneet maksun      velvollisuus voi puolestaan jäädä pienemmäksi,
32140: peräyttämiseen, jos hän velkajana olisi saanut      ja hän välttyy oikeudenkäyntikulujen korvaa-
32141: maksun saamisestaan. Samoille perusteille ra-       miselta. Vapaaehtoisiin sovintoratkaisuihin pi-
32142: kentuva säännösehdotus on otettu myös tähän         täisi luoda niin hyvät edellytykset kuin mah-
32143: esitykseen.                                         dollista. Tällä uudistuksella ei kuitenkaan tässä
32144:    Kysymys konkurssipesän, velkojan ja kol-         suhteessa ole kovin suurta merkitystä. Niin
32145: mannen henkilön välisistä suhteista voi tulla       kuin konkurssioikeuden kehittämiskomitea on
32146: esiin myös vekseli- ja shekkivelkasuhteissa.        arvioinut, korostamalla konkurssipesän hoita-
32147: Näitäkin tilanteita varten ehdotetaan lakiin        jan asemaa ja itsenäisyyttä suhteessa velkojiin
32148: otettavaksi Ruotsin, Norjan ja Tanskan lakia        konkurssimenettelyn eri vaiheissa on mahdol-
32149: vastaava säännös. Se perustuu siihen, että vel-     lista luoda entistä paremmat edellytykset takai-
32150: kajaa ei saa asettaa huonompaan asemaan             sinsaantikysymysten ratkaisemiselle oikeuden-
32151: kuin jos peräytyvää maksua ei olisi tapahtu-        käynnin ulkopuolella. Konkurssipesän hoitajan
32152: nut. Lopullisen vastuun kantaa se, joka muu-        aseman sääntely tulee kuitenkin ajankohtaisek-
32153: ten tulisi hyötymään maksusta velkojan kus-         si vasta konkurssilainsäädännön kokonaisuu-
32154: tannuksella.                                        distuksen myöhemmissä vaiheissa.
32155:                                                        Velkajan asema takaisinsaantioikeudenkäyn-
32156:                                                     nissä. Takaisinsaantikanteen nostaa yleensä
32157: 5.13. Takaisinsaannin vaatiminen                    konkurssihallinto: uskottu mies tai toimitsija-
32158:                                                     mies. Myös yksittäisenä velkojalla, joka on
32159:   Käytettävissä olevat keinot. Takaisinsaantia      valvonut saatavansa, on oikeus omissa nimis-
32160: vaaditaan pääsäännön mukaan nostamalla              sään nostaa takaisinsaantikanne. Hänen tulee
32161: kanne tuomioistuimessa (konkurssisäännön            kuitenkin antaa tästä uskotuille miehille tai
32162: 
32163: 4   300573K
32164: 26                                    1990 vp. -     HE n:o 102
32165: 
32166: toimitsijamiehille todisteellineo ilmoitus uhal-        Esityksen mukaan kanne voitaisiin nostaa
32167: la, että jos hän sen laiminlyö, hänen vaatimus-      vielä kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun
32168: taan ei oteta tutkittavaksi (konkurssisäännön        konkurssipesä havaitsi takaisinsaannin perus-
32169: 47 §). Yksittäisistä velkojista käytännössä vain     teen tai sen olisi pitänyt se havaita. Samanta-
32170: valtio etuoikeutettuna verovelkajana panee vi-       painen säännös on Ruotsin, Norjan ja Tanskan
32171: reille takaisinsaantikanteita, lähinnä silloin,      laissa. Eräissä lausunnoissa toissijaista kanne-
32172: kun konkurssipesän varojen ei oleteta riittävän      aikaa arvosteltiin. Sen katsottiin voivan johtaa
32173: oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen, jos kan-         erityisen pitkiin kanneaikoihin. Tavallisesti lii-
32174: ne hylätään. Sellaisilla velkojilla, joilla ei ole   ketoimintaan kuuluvat suoritukset, esimerkiksi
32175: etuoikeutta saamiselleen, ei yleensä ole mitään      velan maksut, ilmenevät velallisen kirjanpidos-
32176: hyötyä ajaa takaisinsaantikannetta pesän hy-         ta. Niiden osalta ei ainakaan pääsääntöisesti
32177: väksi.                                               voida vedota konkurssipesän tietämättömyy-
32178:    Yksittäisen velkojan oikeutta nostaa takai-       teen takaisinsaannin perusteesta. Toissijaista
32179: sinsaantikanne on pidetty jossakin määrin on-        kanneaikaa onkin pidetty perusteltuna erityi-
32180: gelmallisena. On esitetty harkittavaksi, tulisiko    sesti niiden tapausten varalta, joissa oikeus-
32181: pesän hallinnolla olla yksinomainen tai ainakin      toimi tai sen velkojia loukkaava luonne on
32182: ensisijainen oikeus panna vireille takaisinsaan-     tietoisesti pyritty salaamaan konkurssipesältä.
32183: tikanne. Konkurssioikeuden kehittämiskomitea            Takaisinsaantikanteen oikeuspaikka. Kon-
32184: puolsi velkojien kanneoikeuden säilyttämistä.        kurssioikeuden kehittämiskomitea käsitteli
32185: Pesänhoitajahan saattaa kieltäytyä ryhtymästä        mietinnössään kysymystä takaisinsaantikan-
32186: takaisinsaantiin esimerkiksi arvoidessaan kan-       teen oikeuspaikasta. Komitea päätyi puolta-
32187: teen menestymisen mahdollisuudet pieniksi tai        maan sitä, että takaisinsaantikanteen oikeus-
32188: oikeudenkäynnin merkityksettömäksi takaisin-         paikkana tulisi olla konkurssiforum, siis se
32189: saantivastaajan varattomuuden vuoksi. Velko-         tuomioistuin, jossa konkurssimenettely on tai
32190: jilla tulisi komitean mielestä kuitenkin olla        on ollut vireillä. Komitean mielestä takaisin-
32191: oikeus panna takaisinsaantikanne vireille vain       saantijuttujen keskittäminen konkurssituomio-
32192: silloin, kun pesänhoitaja ei ole ryhtynyt oikeu-     istuimeen olisi tarpeellista prosessitaloudellisis-
32193: denkäyntiin tai tehnyt asiassa sovintoa.             ta syistä ja myös omiaan helpottamaan kon-
32194:    Ennen konkurssihallintoa ja riitojen vapaa-       kurssituomarin työtä saman konkurssimenette-
32195: ehtoista selvittämistä koskevien säännösten uu-      lyn kaikenpuolisessa arvioinnissa.
32196: distamista ei ole pidetty aiheellisena ehdottaa         Laintarkastuskunnan mielestä erityisen ta-
32197: muutoksia nykyiseen kanneoikeuden järjeste-          kaisinsaantikanteiden oikeuspaikan säätäminen
32198: lyyn.                                                olisi perusteltua. Samaan konkurssiin liittyvien
32199:    Yksittäisenkin velkojan ajamassa jutussa pa-      takaisinsaantikanteiden käsittelemisestä samas-
32200: lautettavaksi määrätty omaisuus tulee konkurs-       sa tuomioistuimessa olisi laintarkastuskunnan
32201: sipesälle. On tarpeellista, että konkurssipesälle    mukaan merkittävää hyötyä.
32202: varataan tilaisuus lausua oikeudenkäynnissä             Valmistelussa on katsottu, että kysymys ta-
32203: käsityksensä takaisinsaantikanteesta. Oikeu-         kaisinsaantikanteiden oikeuspaikasta on rat-
32204: denkäyntimenettelyä ollaan uudistamassa si-          kaistava silmälläpitäen muitakin konkurssiin
32205: ten, että milloin joku on kutsuttava tuomiois-       liittyviä juttuja kuin takaisinsaantikanteita.
32206: tuimeen kuultavaksi, tuomioistuimen on huo-          Asiaa ei ole pidetty niin kiireellisenä, että siitä
32207: lehdittava tästä. Tämän mukaisesti ehdotetaan,       olisi säädettävä ennen konkurssilainsäädännön
32208: että tuomioistuin kantajan asemesta kutsuisi         muiden osien uudistamista. Oikeuspaikka mää-
32209: pesän hallinnon asiassa kuultavaksi.                 räytyisi siis edelleen yleisten oikeuspaikkaa
32210:    Kanteen vireillepanoaika. Konkurssisäännön        koskevien säännösten mukaisesti.
32211: 47 §:n mukaan takaisinsaantikanne on pantava
32212: vireille kolmessa kuukaudessa paikalletulopäi-
32213: västä. Tätä määräaikaa on pidetty liian lyhye-       6. Eräitä erityiskysymyksiä
32214: nä. Takaisinsaantiperusteen selviäminen voi
32215: edellyttää erikoistilintarkastusta tai muuten        6.1. Kohtuuttoman suuri palkka, palkkio tai
32216: laajamittaista velallisen kirjanpitoaineiston lä-         muu siihen rinnastettava etuus
32217: pikäymistä, mihin edellä sanottu määräaika ei
32218: aina riitä. Esityksessä ehdotetaankin vireillepa-       Konkurssisäännön 46 §:n g kohdan 2 kappa-
32219: noajan pidentämistä kuuteen kuukauteen.              leen toisen virkkeen mukaan siltä, jolla osake-
32220:                                       1990 vp. -     HE n:o 102                                     27
32221: 
32222: omistuksen perusteella tai muutoin on tai on         vaus työsuhteeseen vai ei. Todettakoon, että
32223: ollut määräämisvalta osakeyhtiössä, tai tällai-      viimeaikaisessa oikeuskäytännössä ei osakeyh-
32224: sen henkilön puolisoita, hänen tai hänen puoli-      tiön toimitusjohtajan ole katsottu olevan työ-
32225: sonsa suoraan etenevässä tai takenevassa pol-        suhteessa yhtiöön, eikä esimerkiksi etuoikeus-
32226: vessa olevalta sukulaiselta tai sukulaisen puoli-    asetuksen 4 §:n 1 momentin säännös näin ollen
32227: soita voidaan vaatia peräytettäväksi tämän           koske toimitusjohtajan palkkasaatavaa.
32228: osakeyhtiöstä saama palkka tai muu palkkio,             Pohjoismaisissa neuvotteluissa keskusteltiin
32229: jota on nostettu viimeiseltä tai kuluvalta vuo-      myös siitä, tulisiko säännöstä voida soveltaa
32230: delta, siltä osin kuin tällainen palkka tai palk-    silloinkin, kun palkan tai palkkion vastaan-
32231: kio ylittää sen, mitä hän olisi oikeutettu etuoi-    ottanut henkilö ei ole velallisen läheinen. Näin
32232: keudella valvomaan yhtiön konkurssissa työ-          laajan soveltamisalan katsottiin kuitenkin voi-
32233: suhteesta johtuvana saatavana. Etuoikeusase-         van aiheuttaa liiallista epävarmuutta. Lisäksi
32234: tuksen 4 §:n 1 momentin viimeisen virkkeen           viitattiin siihen, että tärkeimmissä tapauksissa
32235: mukaan edellä tarkoitetulla henkilöllä ei ole        voitaisiin joka tapauksessa soveltaa vilpilliseen
32236: etuoikeutta mainitunlaiseen palkka- tai muu-         mieleen perustuvaa yleistä takaisinsaantisään-
32237: hun saatavaan yhtiön konkurssissa paitsi siltä       nöstä. Samalla kielteisellä kannalla oli myös
32238: osin kuin voidaan osoittaa saatavan olevan           konkurssioikeuden kehittämiskomitea.
32239: kohtuullisena pidettävä korvaus yhtiön hyväksi          Ruotsin uuteen konkurssilakiin sisältyvää
32240: tehdystä työstä. Konkurssisäännön 46 §:n g           kohtuuttoman suurta palkkaa koskevaa takai-
32241: kohdan 2 kappaleen säännös mahdollistaa siis         sinsaantiperustetta sovelletaan myös muihin
32242: sen, että siinä tarkoitetut jo maksetut palkat       kuin vain velallisen läheisiin. Tätä muutosta on
32243: tai palkkiot voidaan peräyttää konkurssipe-          perusteltu muun muassa sillä, että kohtuutto-
32244: sään, ja etuoikeusasetuksen 4 §:n 1 momentti         mia palkkoja on havaittu maksetun konkurs-
32245: estää sen, että palkkaa tai palkkiota koskeva        siin joutuneen yrityksen palveluksessa olleille,
32246: saatava voitaisiin määrätä maksettavaksi etuoi-      esimerkiksi konsulteille. On ilmennyt, että
32247: keudella konkurssipesän varoista kohtuullista        maksun saajalla on usein ollut suuri vaikutus-
32248: määrää ylittävältä osalta. Käytännössä etuoi-        valta yrityksessä ilman, että häntä olisi voitu
32249: keusasetuksen 4 §:n 1 momentilla lienee suurin       kuitenkaan pitää laissa tarkoitettuna velallisen
32250: merkitys palkkaturvajärjestelmässä. Palkka-          läheisenä.
32251: turvalain (649/73) 2 §:n 1 momentin mukaan              Tässäkin esityksessä on päädytty ehdotta-
32252: palkkaturvana maksetaan vain sellaiset työsuh-       maan, että säännös kohtuuttoman suuren pal-
32253: teesta johtuvat palkka- ja muut saatavat, joilla     kan tai palkkion peräytymisestä tulisi sovellet-
32254: olisi etuoikeusasetuksen 4 §:n 1 momentin mu-        tavaksi muihinkin kuin velallisen läheisiin.
32255: kainen etuoikeus työnantajan konkurssissa.           Työpanokseen nähden kohtuuttoman suuri
32256:    Yhteispohjoismaiseen valmisteluun perus-          vastike on itse asiassa eräs lahjoituksen muoto:
32257: tuva, Norjan, Ruotsin ja Tanskan lakiin sisäl-       suoritus (työpanos) ja vastasuoritus (maksettu
32258: tyvä säännös kohtuuttoman suuren palkan pe-          vastike) ovat epäsuhteessa toisiinsa. Periaat-
32259: räyttämisestä vastaa perusajatukseltaan edellä       teessa velallisen läheiselle tai muulle maksettu
32260:  selostettua konkurssisäännön 46 §:n g kohdan        palkka, siltä osin kuin se ylittää kohtuullisena
32261:  2 kappaletta, mutta on laajempi sikäli, että sitä   pidettävi1n määrän, olisi peräytettävissä lahjoi-
32262: sovelletaan riippumatta siitä, onko velallinen       tuksen peräyttämistä koskevien yleisten sään-
32263: osakeyhtiö vai ei. Uudessa laissa ei ole mitään      nösten nojalla. Erityisen takaisinsaantisään-
32264:  syytä tehdä eroa sen perusteella, mikä on           nöksen merkitys onkin siinä, että säännöksessä
32265:  velallisyrityksen yhtiömuoto. Yhteispohjois-        ilmaistaan ne seikat, joiden perusteella voidaan
32266:  maisessa valmistelussa päädyttiin myös siihen,      arvioida suoritusten mahdollinen epäsuhde.
32267:  että puheena oleva säännös ei rajoittuisi vain      Yhtä hyvin kuin lahjan peräyltämistä koskevaa
32268:  työsuhteesta johtuviin saataviin, vaan että se      säännöstä tulisi voida soveltaa kaikkiin lahjan-
32269:  koskisi myös esimerkiksi hallituksen jäsenille      saajiin, tulisi myös nyt puheena olevan sään-
32270:  sekä avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön           nöksen nojalla voida peräyttää muillekin kuin
32271:  osakkaille suoritettuja palkkioita. Tällainen       velallisen läheisille maksetut palkat tai palkkiot
32272:  laajennus on myös Suomen oikeuden kannalta          siltä osin kuin ne ylittävät kohtuullisena pidet-
32273:  perusteltu. Takaisinsaannin kannalta ei tulisi      tävän määrän. Myös käytännön syyt puoltavat
32274:  olla merkitystä sillä, perustuuko velallisyrityk-   tätä. Suomessakin on voitu havaita, esimerkik-
32275:  sen hyväksi tehdystä panoksesta maksettu kor-       si palkkaturvakäytännössä, että perusteetto-
32276: 28                                    1990 vp. -     HE n:o 102
32277: 
32278: man suurien palkkasitoumusten tekeminen on           vaatia myös väitteellä tai tekemällä muistutus
32279: eräs tapa siirtää varoja turvaan velkojilta ja       valvontaa vastaan. Näin myös mainitunlainen
32280: että tähän tarkoitukseen käytetään muitakin          palkkasaatava voitaisiin riitauttaa asianomai-
32281: kuin velallisen läheisiä.                            seen takaisinsaantiperusteeseen viittaamalla.
32282:    Usein voi olla vaikeaa arvioida, kuinka hy-       Selvyyden vuoksi on kuitenkin pidetty tarpeel-
32283: vin työpanos ja siitä annettu vastike vastaavat      lisena, että asiasta otetaan konkurssisääntöön
32284: toisiaan. Työpanoksen suuruuteen voi vaikut-         nimenomainen säännös. Kun etuoikeusasetuk-
32285: taa moni eri tekijä. Joskus taloudellisiin vai-      sen 4 §:n 1 momentin viimeinen virke ehdote-
32286: keuksiin joutunutta yritystä johtamaan otetulle      taan kumottavaksi, voisi käytännössä ilman
32287: maksetaan tehtävän vaikeuden vuoksi huomat-          tällaista säännöstä syntyä epätietoisuutta edellä
32288: tavan suuri palkka. On selvää, että tällöin          tarkoitetun saatavan asemasta konkurssissa.
32289: tehtävän erityisluonne on otettava huomioon.
32290: Tarkoitus on, että ehdotettua säännöstä sovel-
32291: lettaisiin vain silloin, kun työpanoksen ja siitä    6.2. Eläke- ja henkivakuutusmaksujen pe-
32292: annetun vastikkeen välinen epäsuhde on ilmei-             räyttäminen
32293: nen. Säännöksellä ei siis pyritä siihen, että
32294: pesänhoitajat järjestelmällisesti selvittäisivät        Lisäeläketurvan järjestäminen on yleistynyt
32295: kunkin palkan maksun asianmukaisuuden,               yhtenä palkan maksun muotona. Esimerkiksi
32296: vaan että sitä sovellettaisiin lähinnä vain sil-     yrityksen johtoon kuuluvien kanssa voidaan
32297: miinpistävissä tapauksissa.                          sopia palkkaan kuuluvana etuna työeläkelain-
32298:    Kun konkurssissa on valvottu palkkasaata-         säädännön mukaista eläke- ikää alemmasta
32299: va, voi myös tulla esiin kysymys siitä, onko         eläkeiästä tai suuremmasta eläkkeestä. Lisäelä-
32300: saatavaa pidettävä työpanokseen nähden koh-          keturva voidaan järjestää usealla eri tavalla,
32301: tuuttomana. Palkkasaatavan osalta kysymys            esimerkiksi siten, että yritys ottaa työntekijäl-
32302: on ratkaistu etuoikeusasiana: onko saatavalla        leen vapaaehtoisen eläkevakuutuksen. Lisäelä-
32303: etuoikeusasetuksen 4 §:n 1 momentin mukai-           keturvan järjestämiseen voidaan myös käyttää
32304: nen etuoikeus vai ei. Jos saatavalle ei ole          avustuskassaa, eläkesäätiötä tai eläkesääntöä.
32305: määrätty etuoitceutta, ei sille yleensä riitä kon-   Lisäeläketurva voidaan työntekijäin eläkelain
32306: kurssissa lainkaan jako-osuutta.                      11 §:n 1 momentin (1059/82) mukaan rekiste-
32307:    Konkurssissa valvottua saatavaa, joka olisi       röidä eläketurvakeskuksessa, jolloin noudate-
32308: voitu peräyttää, jos se olisi maksettu ennen         taan soveltuvin osin sanotun lain säännöksiä.
32309: konkurssin alkua, ei esityksen mukaan voida             Yrityksen johtotehtävissä toimiville lisäelä-
32310: määrätä maksettavaksi konkurssipesän varois-         keturva järjestetään usein yksityisellä elä-
32311: ta. Käytännössä ei ole suurta merkitystä siinä,      kevakuutuksella. Vakuutuksen ehdot, kuten
32312: onko saatava jako-osuuskelvoton vai ainoas-          edunsaajan määrääminen, eläkeikä, eläkkeen
32313: taan etuoikeudeton. Etuoikeudettomille saata-        suuruus ja mahdollisuus vakuutuksen takaisin-
32314: ville kertyy konkurssissa nykyisen etuoikeus-        ostoon voivat vaihdella paljonkin. Vakuutuk-
32315: järjestelmän vallitessa vain harvoin jako-osuut-     senottajana on yleensä työnantaja ja edunsaa-
32316: ta. Milloin kuitenkin näin on, ei voida pitää        jana johtavassa asemassa oleva toimihenkilö
32317: kohtuullisena sitä, että perusteettomiksi katsot-    tai hänen omaisensa. Yksityistä eläkevakuutus-
32318: tavat saatavat voisivat kilpailla muiden etuoi-      ta voidaan käyttää myös velkojia loukkaavana
32319: keudettomien saatavien kanssa.                       tavalla. Eläkevakuutuksesta sen ottaneelle yri-
32320:    Etuoikeudetontakin saatavaa voidaan täy-          tykselle aiheutuvat kustannukset voivat olla
32321: teen määrään asti käyttää kuittaukseen. Sen          yrityksen toiminnan kannattavuuteen nähden
32322: vuoksi konkurssisääntöön ehdotetaan otetta-          suuria. Jos vakuutettu kuuluu yrityksen omis-
32323: vaksi nimenomainen säännös, jonka mukaan             tajiin, kysymys on eräänlaisesta peitellystä
32324: edellä tarkoitettua saatavaa ei voida määrätä        osingonjaosta.
32325: maksettavaksi konkurssipesään kuuluvasta                Myös henkivakuutusta voidaan käyttää yhte-
32326: omaisuudesta eikä sitä voida myöskään käyt-          nä palkan maksun muotona. Vakuutusyhtiöt
32327: tää kuittaukseen edellyttäen, että saatava on        markkinoivat yksilöllisiä henkivakuutusjärjes-
32328: mainitulla perusteella riitautettu tai sen oikeus-   telmiä, joita muun muassa yritykset voivat
32329: peruste kiistetty. Samaan voitaisiin tosin pää-      ottaa palveluksessaan oleville. Tällaisiin va-
32330: tyä ilman nimenomaista säännöstäkin. Tämän           kuutuksiin suoritetut maksut voidaan peräyt-
32331: esityksen mukaan näet takaisinsaantia voidaan        tää vakuutussopimuslain 117 §:n mukaisesti.
32332:                                        1990 vp. -     HE n:o 102                                        29
32333: 
32334:    Konkurssin yhteydessä voi tulla ilmi muita-         tautuminen kuittaukseen konkurssissa. Sano-
32335: kin kysymyksiä, jotka liittyvät yrityksen otta-        tun lainkohdan mukaan mahdollisuudet kuit-
32336: rniin eläke- tai muihin henkivakuutuksiin, ku-         taukseen konkurssissa ovat jopa laajemmat
32337: ten pesän oikeus määrätä vakuutuksesta kon-            kuin sen ulkopuolella, sillä velkoja voi käyttää
32338: kurssin aikana. Nämä kysymykset ovat yhtey-            kuittaukseen myös erääntymätöntä saamis-
32339: dessä siihen, miten vakuutuksenottajan ja              taan. Kuittaukseen käytettävää saatavaa ei
32340: -antajan sekä vakuutetun suoja velkojatahoon           myöskään tarvitse valvoa (konkurssisäännön
32341: nähden järjestetään. Tässä yhteydessä näitä            33 § 1 mom.). Kuittausmahdollisuuden väärin-
32342: ongelmia ei ole katsottu tarkoituksenmukaisek-         käytön estämiseksi lisättiin vuonna 1935 anne-
32343: si ottaa pohdittavaksi.                               tulla lailla (62/35) konkurssisäännön 33 §:n 2
32344:    Yrittäjä voi järjestää työntekijöidensä lisä-       momenttiin säännökset, jotka rajoittavat kuit-
32345: eläketurvan myös käyttämällä hyväksi eläkkei-          tauksen sallittavuutta konkurssissa. Säännös-
32346: den ja muiden etuuksien myöntämistä varten            ten tarkoituksena on estää osapuolia tarkoituk-
32347: perustettua itsenäistä avustuskassaa tai elä-         sellisesti aikaansaamasta tilannetta, jossa kuit-
32348: kesäätiötä. Periaatteessa tällöin voi olla mah-        tausta voitaisiin sopimattomalla tavalla käyttää
32349: dollista, että yritys käyttää esimerkiksi yrityk-      hyväksi velallisen konkurssissa. Tällainen tilan-
32350: sen omistajapiiriin kuuluvien työntekijöiden          ne voidaan saada aikaan kahdella tavalla. En-
32351: eläketurvan järjestämiseksi kohtuuttoman suu-         sinnäkin on mahdollista, että velalliselle velkaa
32352: ria maksuja. Ilman nimenomaista säännöstä ei           oleva hankkii kolmannelta saatavan velallista
32353: liene mahdollista vaatia avustuskassaha tai elä-      vastaan käyttääkseen tuon saatavan kuittauk-
32354: kesäätiöltä takaisin yrityksen taloudelliseen         seen konkurssissa. Toiseksi on mahdollista,
32355: asemaan ja muihin seikkoihin nähden kohtuut-           että velkoja, jolla jo on saatava velalliselta, itse
32356: toman suuria eläkemaksuja ainakaan, jos kas-          velkaantuu velalliselle voidakseen käyttää ve-
32357: san tai säätiön ei näytetä toimineen vilpillisessä    lalliselta olevan saatavan kuittaukseen. Vii-
32358: mielessä. Ilmeisesti myöskään työntekijäitä ei        meksi mainittu voi tapahtua esimerkiksi osta-
32359: tällaisissa tapauksissa voida vaatia mitään ta-       malla velalliselta tavaroita velaksi.
32360: kaisin. Ruotsin laissa on nimenomainen sään-             Koska kuittausta konkurssissa koskevat
32361: nös eläkesäätiöön siirrettyjen varojen peräyttä-      säännökset liittyvät maksun takaisinsaantia
32362: misestä.                                               koskeviin säännöksiin, tähän esitykseen on si-
32363:    Vaara avustuskassan tai eläkesäätiön käyttä-       sällytetty yhteispohjoismaiseen valmisteluun
32364: misestä edellä sanotulla velkojien etuja louk-        perustuvat säännösehdotukset kuittauksesta
32365: kaavalla tavalla on pieni. Näiden avustuskasso-        konkurssissa.
32366: jen ja säätiöiden toiminta on lailla tarkoin             Yhteispohjoismaisessa valmistelussa keskus-
32367: säännelty. Avustuskassan ja eläkesäätiön              teltiin kuittauksen yleisestä sallittavuudesta
32368: myöntämien etujen tulee koskea yhtäläisesti           konkurssissa. Kuittausoikeutta on näet arvos-
32369: suurempia työntekijäryhmiä. Niitä ei voida            teltu, ja eräiden valtioiden lainsäädännössä
32370: käyttää niin kuin vapaaehtoista vakuutusta            siihen on suhtauduttu tiukasti. Pohjoismaisissa
32371: yksilöllisesti, esimerkiksi tiettyjen omistajia lä-   keskusteluissa päädyttiin ehdottamaan, että
32372: hellä olevien henkilöiden eduksi. Siksi esityk-       kuittauksen tulisi edelleenkin olla sallittua kon-
32373: seen ei ole katsottu tarpeelliseksi ottaa erityisiä   kurssissa. Kuittausta pidettiin perusteltuna eri-
32374: säännöksiä avustuskassaan tai eläkesäätiöön           tyisesti, kun kuittausmahdollisuudella on selvä
32375: siirrettyjen maksujen peräyttämisestä. Käytän-        vakuuden luonne. Näin on esimerkiksi, kun
32376:  nössäkään tällaista tarvetta ei liene ilmennyt.      velka on annettu siinä tarkoituksessa, että se
32377:                                                       voidaan tarvittaessa käyttää kuittaukseen. Toi-
32378:                                                       saalta sääntelyn katsottiin tulevan liian moni-
32379: 7. Kuittaus konkurssissa                              mutkaiseksi, jos kuittausmahdollisuus määräy-
32380:                                                       tyisi eri tavoin sen mukaan, onko se syntynyt
32381:   Mahdollisuus kuittaukseen konkurssissa              vakuustarkoituksessa vai vain satunnaisesti.
32382: merkitsee konkurssivelkojalle huomattavaa ta-         Tarpeellisena pidettiin vain rajoittaa entistä
32383: loudellista etua. Hänen ei tarvitse tyytyä hänel-     tiukemmin keinotekoisten kuittaustilanteiden
32384: le konkurssissa mahdollisesti tulevaan jako-          syntymistä.
32385: osuuteen, vaan hän saa maksun saatavastaan               Konkurssisäännön 33 §:ssä olevia kuittaus-
32386: kuittauksen kattamalta osalta. Konkurssisään-         kieltoja ehdotetaan muutettavaksi yhteispoh-
32387: nön 33 §:stä ilmenee lainsäätäjän suopea suh-         joismaisen linjan mukaisiksi. Uudistus kaven-
32388: 30                                   1990 vp. -- HE n:o 102
32389: 
32390: taisi oikeutta käyttää velalliselta olevaa vasta-    tuimeen, siitä päivästä, jona lainhuudatusta
32391: saatavaa kuittaukseen. Muutokset ovat erityi-        haetaan tai osituskirja annetaan tuomiois-
32392: sesti yhteydessä maksun peräyttämistä koske-         tuimeen. Tätä takaisinsaantikanteen vireillepa-
32393: vien takaisinsaantiaikojen pidentämiseen. Se         noaikaa on pidettävä liian lyhyenä, minkä
32394: aika, jonka kuluessa aikaansaadut kuittausti-        vuoksi kanneaika ehdotetaan pidennettäväksi
32395: lanteet eivät perustaisi kuittausoikeutta, piden-    kuuteen kuukauteen. Kanneaikaa ei kiinteistön
32396: tyisi näet vastaavasti.                              osalta laskettaisi enää lainhuudon hakemisesta.
32397: 
32398: 
32399: 8. Takaisinsaantisäännöstön edel-                    9. Läheisten väliset lahjat
32400:    lyttämät muutokset muuhun
32401:    lainsäädäntöön                                    9.1. Puolisoiden välinen lahjoituskielto
32402: 
32403:    Tarkoituksena on, että ehdotetun uuden ta-        9.1.1. Nykyinen tilanne
32404: kaisinsaantilain säätämisen yhteydessä muuhun
32405: konkurssilainsäädäntöön tehdään vain tämän              Avioliittolaissa on omaksuttu puolisoiden
32406: uuden säännöstön edellyttämät välttämättömät         sopimusvapauden         periaate.    Avioliittolain
32407: muutokset. Esimerkiksi konkurssipesän laa-           33 §:n 2 momentissa ilmaistun pääsäännön
32408: juutta koskevaan konkurssisäännön 45 §:ään           mukaan puolisot saavat tehdä sopimuksia
32409: tehtäisiin vain uusista takaisinsaantisäännök-       myös keskenään. Merkittävä poikkeus tästä
32410: sistä johtuvat tarpeelliset sanonnalliset muu-       sopimusvapauden periaatteesta on, että avio-
32411: tokset. Eräitä konkurssisäännön ja etuoikeus-        liittolain 45 §:n 1 momentin mukaan puoliso ei
32412: asetuksen muutosehdotuksia on käsitelty edel-        saa avioliiton aikana lahjoittaa omaisuutta toi-
32413: lä. Akordilakia tarkistettaisiin siten, että sään-   selle puolisolle. Sallittuja ovat vain tavan-
32414: nökset kuittauskiellosta akordin yhteydessä          mukaiset lahjat, joiden arvo ei ole epäsuhtees-
32415: saatettaisiin vastaamaan konkurssisäännön            sa antajan oloihin.
32416: kuittauskieltoa koskevia säännösehdotuksia.             Avioliittolain 45 §:n 1 momentissa säädetään
32417:    Eräitä muutoksia ehdotetaan tehtäväksi            myös avioliittoon aikovien välisistä lahjoituk-
32418: myös ulosmittaustakaisinsaantia koskeviin            sista. Kihlakumppanit voivat vapaasti antaa
32419: ulosottolain 3 luvun 35 ja 36 §:n säännöksiin.       lahjoja toisilleen, jos lahjoitus täytetään ennen
32420: Koska ulosmittaustakaisinsaannissa sovelletaan       avioliittoa. Jos kihlakumppani tahtoo antaa
32421: samoja takaisinsaantiperusteita kuin konkurs-        kihlatulleen omaisuutta, joka tulee tälle avio-
32422: sissa, näiden uudistaminen vaikuttaa välittö-        liittoa solmittaessa, on tällainen lahjoitus ol-
32423: mästi myös ulosmittaustakaisinsaantiin.              lakseen pätevä sanotun lainkohdan mukaan
32424:    Ulosottolain 3 luvun 35 §:n 2 ja 3 momentis-      tehtävä avioehtoa koskevia muotomääräyksiä
32425: sa on säännökset peräytyneeksi julistetun oi-        noudattaen. Lahjoituksesta on siis tehtävä lah-
32426: keustoimen kohteena olleesta omaisuudesta            jakirja ja se on annettava tuomioistuimelle,
32427: saadun koron ja tuoton luovuttamisesta, omai-        joka toimittaa sen kouluttamista varten viralli-
32428: suuden arvon korvaamisesta sekä vastaajan            seen lehteen.
32429: omaisuudesta antaman vastikkeen sekä sen                Avioliittolain 45 §:n 1 momentissa olevan
32430: arvon samoin kuin omaisuuteen pantujen kus-          lahjoituskiellon vastaista luovutusta pidetään
32431: tannusten korvaamisesta. Näitä säännöksiä eh-        itsestään mitättömänä. Mitättömyys on otetta-
32432: dotetaan tarkistettaviksi siten, että ne vastaisi-   va viran puolesta huomioon esimerkiksi lain-
32433: vat takaisinsaantia konkurssipesään koskevan         huudatusmenettelyssä ja ulosmittauksessa.
32434: lakiehdotuksen säännöksiä.                           Kiellon vastainen lahjoitus on mitätön kaikkiin
32435:    Ulosottolain 3 luvun 36 § :n mukaan ulos-         henkilötahoihin nähden: puolisoiden kesken
32436: ottovelkojan on nostettava kanne omaisuuden          sekä suhteessa kolmansiin, lähinnä luovuttajan
32437: luovutuksen tai muun oikeustoimen peräyttä-          velkojiin ja perillisiin nähden. Velkojien kan-
32438: misestä 60 päivässä siitä, kun hän sai ulosotto-     nalta lahjoituskielto merkitsee, että sen vastai-
32439: mieheltä tiedon siitä, ettei hänen saamisensa        sesti siirretty omaisuus kuuluu konkurssissa
32440: ole tullut ulosottoyrityksessä täysin suoritetuk-    olevan luovuttajan konkurssipesään ja se voi-
32441: si tai, jos kysymys on kiinteistöstä, johon ei       daan myös ulosmitata lahjanantajan velasta.
32442: ollut haettu lainhuudatusta, tai osituksesta,           Vallitsevan käsityksen mukaan lahjoituksen
32443: josta osituskirjaa ei ollut annettu tuomiois-        tehottomuuteen voidaan vedota periaatteessa
32444:                                       1990 vp. -     HE n:o 102                                     31
32445: 
32446: milloin tahansa. Kuitenkin on katsottu, että         suutta. Puolisoiden välisiä lahjoituksia koske-
32447: puolisoiden kesken tehottomuus voisi karjau-         vat kuitenkin tietyt erityismääräykset. Pää-
32448: tua tietyin edellytyksin. On esitetty esimerkiksi,   sääntö on, että lahjoitus on tehtävä avioehto-
32449: että lahjanantajan oikeus vedota tehoHornuu-         sopimuksen muodossa ja se on rekisteröitävä.
32450: teen katkeaa osituksen tultua toimitetuksi.          Eroavaisuuksia on kuitenkin siinä, missä hen-
32451:    Avioliittolain 45 §:n 3 momentissa on lisäksi     kilösuhteissa näillä muotomääräyksillä on mer-
32452: säännös siitä, että jos kihlakumppani on sitou-      kitystä. Ruotsin uuden, vuoden 1988 alusta
32453: tunut avioliiton aikana vastikkeetta antamaan        voimaan tulleen avioliittokaaren (äktenskaps-
32454: toiselle puolisolle rahaa tai muuta omaisuutta,      balk) mukaan muotomääräysten noudattami-
32455: tämä sitoumus ei ole velvoittava, vaikka siitä       nen aikaansaa sen, että lahjoitus sitoo velkojia.
32456: olisi annettu todiste.                               Puolisoiden kesken lahjoituksen pätevyys mää-
32457:    Avioliittolain 45 §:n edellä selostettuja lah-    räytyy sitä vastoin yleisten sääntöjen mukaan.
32458: joitussäännöksiä täydentävät ja tehostavat lain      Norjassa ja Tanskassa lahjoitus on pätevä
32459: 61 §:n todistustaakkasäännökset. Jos puoliso         myös puolisoiden kesken vain, jos lahjoitus on
32460: on luovuttanut ennen avioliittoa tai sen aikana      tehty avioehtosopimuksen muodossa. Avio-
32461: toiselle puolisolle omaisuutta ja velkojat väittä-   liiton aikana tehty avioehtosopimus, jolla siir-
32462: vät, että luovutus on avioliittolain 45 §:n 1        retään vastikkeetta omaisuutta toiselle puoli-
32463: momentissa tarkoitettu lahja, on puolison näy-       solle, on Tanskan lain mukaan lisäksi pätevä
32464: tettävä, ettei näin ole asianlaita.                  vain, jos oikeusministeriö tai sen valtuuttama
32465:                                                      viranomainen on tämän omaisuuden siirron
32466:                                                      hyväksynyt. Hyväksymismenettelyllä on pyrit-
32467: 9.1.2. Esityöt                                       ty erityisesti turvaamaan se, ettei heikommassa
32468:                                                      asemassa olevan vaimon etuja loukattaisi avio-
32469:    Lahjoituskielto sisällytettiin avioliittolakiin   ehtosopimuksin.
32470: vasta moninaisten vaiheiden jälkeen. Lainval-           Avioehto- tai rekisteröintivaatimus ei muissa
32471: mistelukunnan laatimaan ehdotukseen uudeksi          pohjoismaissa koske tavanomaisia lahjoja.
32472: aviokaareksi (Lainvalmistelukunnan julkaisuja        Norjan ja Tanskan lain mukaan puolisot voi-
32473: n:o 1/1924) ei lahjoituskieltoa ollut otettu.        vat muotomääräyksiä noudattamatta luovuttaa
32474: Tämän ehdotuksen mukaan puolisot olisivat            toisilleen myös määrätyn osuuden tiettynä ai-
32475: voineet lahjoittaa toisilleen omaisuutta. Lah-       kana saamistaan ansioista, jollei sitä tarvita
32476: joitus olisi edellyttänyt kuitenkin muotomää-        velkojen katteeksi.
32477: räisyyttä ja julkisuuteen saattamista. Ehdotus
32478: lähti siitä, että velkojia voitaisiin riittävästi
32479: suojata tämän lisäksi muilla keinoilla (lahjan       9.1.4. Uudistusehdotus ja sen syyt
32480: saajan vastuu lahjanantajan veloista, velkojien
32481: eduksi säädettävä poikkeuksellinen todistus-            Puolisoiden välistä lahjoituskieltoa on oi-
32482: taakka, puolison saatavan väistyminen eräissä        keustieteellisessä kirjallisuudessamme arvostel-
32483: tapauksissa muiden velkojien tieltä ja takaisin-     tu. On viitattu siihen, että lahjoituskiellosta
32484: saantimahdollisuuksien laajentaminen).               huolimatta käytännössä suoritetaan kiellon
32485:    Lahjoituskiellon säätämiseen päädyttiin lo-       vastaisia järjestelyjä, yleensä vapaamuotoisesti
32486: pulta kuitenkin siksi, ettei edellä tarkoitettujen   ja julkisuutta karttaen. Näitä luovutuksia ei
32487: keinojen katsottu riittävästi suojaavan velko-       yleensä pystytä mitenkään valvomaan. Lahjoi-
32488: jia. Lahjoituskieltoa pidettiin tarpeellisena        tuskiellon kiertämiseksi saatetaan tehdä ulos-
32489: myös puolisoiden itsensä kannalta. Kiellon us-       päin vastikkeellisilta näyttäviä, tosiasiassa vas-
32490: kottiin voivan estää tai rajoittaa harkitsematto-    tikkeettornia oikeustoimia tai käyttää kolmatta
32491: mia tai toisen puolison vaikutuksen alaisena         henkilöä välikätenä lahjoituksen toteuttami-
32492: tehtyjä varallisuuden siirtoja.                      seksi. Vaikka tällaisia omaisuuden siirtoja voi-
32493:                                                      daan pitää pätemättöminä, voivat ne siitä huo-
32494:                                                      limatta jäädä voimaan ja olla perusteena uusil-
32495: . 9.1.3. Puolisoiden väliset lahjoitukset muiden     le toimille .
32496:          pohjoismaiden lainsäädännössä                  Lähinnä edellä selostetuista syistä avioliitto-
32497:                                                      lakikomitea esitti luopumista lahjoituskiellos-
32498:    Muiden pohjoismaiden lainsäädännön mu-            ta. Avioliittolakikomitean mietintöön II (komi-
32499:  kaan puolisot voivat lahjoittaa toisilleen omai-    teanmietintö 1976:29) sisältyneen puolisoiden
32500: 32                                   1990 vp. -      HE n:o 102
32501: 
32502: varallisuussuhteita koskevan lakiehdotuksen          joituskielto kumottaisiin, ei puoliso jää ilman
32503: mukaan puolisot olisivat voineet lahjoittaa          suojaa. Yleiset oikeustointen pätemättömyys-
32504: omaisuutta toisilleen. Tullakseen voimaan kol-       ja sovitteluperusteet koskevat myös puolisoi-
32505: manteen nähden lahjoitus oli ehdotuksen mu-          den välisiä oikeustoimia. Jos puoliso lahjoittaa
32506: kaan kuitenkin tehtävä samassa järjestyksessä        omien ja lastensa etujen vastaisesti toiselle
32507: kuin avioehtosopimuksesta on säädetty. Avio-         puolisolle omaisuutta, josta avioehtosopimuk-
32508: ehtosopimuksen muotoa ei kuitenkaan olisi            sen nojalla tulee tämän puolison avio-oikeu-
32509: vaadittu arvoltaan tavanomaisiin lahjoihin.          desta vapaata omaisuutta, tämä saattaa avio-
32510: Komitea katsoi, että lahjoituksen julkisuuteen       liiton purkautuessa johtaa osituksen sovitte-
32511: saattaminen suojaisi riittävästi velkojia. Komi-     luun avioliittolain 103 b §:n nojalla.
32512: tea viittasi vireillä olevaan konkurssilainsää-          Ei myöskään ole perusteltua säilyttää nykyis-
32513: dännön kokonaisuudistukseen ja edellytti, että        tä jyrkkää eroa yhtäältä aviopuolisoiden ja
32514: velkojien suoja konkurssissa ja ulosotossa säi-       toisaalta muiden läheisten, etenkin avioliiton-
32515: lytettäisiin vähintään voimassa olevan oikeu-         omaisissa olosuhteissa elävien välillä. Tällais-
32516: den mukaisella tasolla. A vialiitto lakikomitean      ten läheisten toisilleen tekemät lahjoitukset
32517: ehdotus vastasi pääpiirteissään Ruotsissa vuo-        eivät nykyisin ole minkäänlaisten rajoitusten
32518: den 1988 alusta voimaan tulleita uusia sään-          alaisia.
32519: nöksiä.                                                 Esityksen mukaan puolisot voisivat tehdä
32520:                                                      lahjoituksia keskinäisessä suhteessa sitovin vai-
32521:    Lahjoituskielto on ankara erityisesti puoli-      kutuksin samoin edellytyksin kuin ne, jotka
32522: soiden välisessä suhteessa. Puolisoiden tarpei-      eivät ole keskenään avioliitossa. Mitään lahjoi-
32523: den mukaiset vastikkeettomat varallisuuden           tuksen julkisuuteen saattamista tai rekisteröin-
32524: siirrot eivät ole sallittuja silloinkaan, kun ne     tiä ei ole pidetty tarpeellisena, jotta lahjoitus
32525: ovat velkojien kannalta täysin vaarattomia.          olisi puolisoiden keskinäisessä suhteessa päte-
32526: Toisaalta puolisoiden kesken tapahtuu vastik-        vä. Siten jo lahjanlupaus voisi lahjanlupaus-
32527: keettornia varallisuuden siirtoja, joista myö-       laissa säädetyin edellytyksin sitoa lahjan luvan-
32528: hemmin saattaa aiheutua epätoivottavia oi-           uutta puolisoa.
32529: keusriitoja puolisoiden taikka puolison ja toi-         Puolisoiden välinen lahjoituskielto on sää-
32530: sen puolison perillisten kesken. Seuraavanlai-       detty erityisesti velkojien etujen turvaamiseksi.
32531: nen tilanne, joka voi syntyä, kun puolisoilla ei     Kiellon kumoaminen edellyttää, että velkojien
32532: ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, on          edut muuten riittävästi turvataan. Merkitystä
32533: varsin tyypillinen: puolisoiden yhteisiin nimiin     on erityisesti takaisinsaantisäännöksillä ja sillä,
32534: ostetaan omaisuutta, esimerkiksi puolisoiden         että takaisinsaantiajat ovat puolisoiden välisten
32535: yhteiseen käyttöön tarkoitettu asunto, toisen        lahjoitusten osalta riittävän pitkiä. Velkojien
32536: puolison yksin rahoittaessa hankinnan. Kun           turvaamiseksi esitykseen on sisällytetty ehdo-
32537: puolisoiden välit ovat ehkä useidenkin vuosien       tus, jonka mukaan puolisoiden - samoin kuin
32538: kuluttua rikkoutuneet, hankinnan rahoittanut         eräiden muiden läheisten - välisen lahjoituk-
32539: puoliso vetoaa avioliittolain 45 § :n lahjoitus-     sen takaisinsaantiaika ei alkaisi kulua ennen
32540: kieltoon ja vaatii sen vahvistamista, että yhtei-    kuin lahjoituksesta on tehty ilmoitus tuomiois-
32541: siin nimiin hankittu omaisuus kuuluu yksin           tuimelle (ks. 9.2). Kiellon kumoamisen kytkey-
32542: hänelle. Tällaisen riidan yhteydessä on joudut-      tyminen oleellisesti velkojien suojan tehostami-
32543: tu ottamaan kantaa muun muassa siihen, mikä          seen oli syynä siihen, ettei äskettäisessä avioliit-
32544: merkitys toisen puolison kotityölle on annetta-      tolain uudistuksessa asiaan puututtu.
32545: va luovutuksen vastikkeellisuutta arvioitaessa.         Ehdotetut uudet takaisinsaantisäännökset
32546: Kohtuuttomien lopputulosten estämiseksi on           antavat velkojille nykyistä huomattavasti pa-
32547: tällöin kuitenkin mahdollista soveltaa osituk-       remmat mahdollisuudet puuttua velallisen ja
32548: sen sovittelua koskevaa avioliittolain uutta         hänen läheisensä välisiin vastikkeettorniin va-
32549: 103 b §:ää.                                          rallisuusjärjestelyihin. Erityisesti on syytä mai-
32550:   Tarve suojata puolisaa harkitsemattomUta           nita vastikkeettornia oikeustoimia koskevien
32551: varallisuuden siirroilta ei nykyoloissa ole enää     takaisinsaantiaikojen pidentäminen. Muu kuin
32552: sellainen syy, jolla lahjoituskiellon säilyttämis-   tavanomainen lahja peräytyisi aina, jos se on
32553: tä voitaisiin perustella. Avioehtosopimuksen         täytetty viimeisen vuoden kuluessa ennen mää-
32554: tekeminen tai peruuttaminen voi olla puolison        räpäivää. Läheisten välisen lahjoituksen osalta
32555: kannalta paljon merkittävämpi oikeustoimi            takaisinsaantiaika olisi nykyisen vuoden sijasta
32556: kuin lahjoitus toiselle puolisolle. Vaikka lah-      kolme vuotta. Läheisellä olisi kuitenkin mah-
32557:                                       1990 vp. -     HE n:o 102                                     33
32558: 
32559: dollisuus välttyä takaisinsaannilta osoittamal-      avioehtosopimuksen rekisteröintiä ja kuulutta-
32560: la, ettei velallinen ollut tai lahjoituksen vuoksi   mista. Ilmoituksen merkitys olisi siinä, ettei
32561: tullut ylivelkaiseksi. Valittaessa ylivelkaisuus     takaisinsaantiaika alkaisi kulua ennen kuin
32562: maksukyvyttömyyden sijasta vastanäytön ai-           lahjoitus on siten saatettu julkiseksi. Tavan-
32563: heeksi on pidetty silmällä erityisesti puolisoi-     omaisista lahjoituksista ei ilmoitusta tarvitsisi
32564: den välisiä lahjoituksia. Velkojia suojaisi myös     tehdä.
32565: takaisinsaantia konkurssipesään koskevaan la-           Ilmoitusten perusteella esimerkiksi luotanan-
32566: kiin ehdotettu, avioliittolain 61 §:ää olennai-      tajat voisivat seurata, vaarantaako ilmoitettu
32567: sesti vastaava todistustaakkasäännös. Ehdote-        lahjoitus lahjanantajan luotonmaksukykyä, ja
32568: tut takaisinsaantisäännökset mahdollistavatkin       ilmoitus tarjoaisi tarvittaessa luotettavan poh-
32569: sen, että puolisoiden välisestä lahjoituskiellosta   jan sen arvioimiselle, onko lahjoituksen pe-
32570: voidaan luopua velkojien etuja vaarantamatta.        räyttämiseen edellytyksiä. Tarkoitus olisi
32571:                                                      myös, että ilmoituksesta toimitettaisiin viran
32572:                                                      puolesta tieto veroviranomaisille.
32573: 9.2. Lahjoituksesta tehtävä ilmoitus                    Ne syyt, jotka tekevät tarpeelliseksi puolisoi-
32574:                                                      den välisten lahjoitusten saattamisen julkisuu-
32575:    Lahjanlupauslain 1 §:n 2 momentin mukaan          teen, puhuvat myös sen puolesta, että saman-
32576: irtainta omaisuutta koskeva lahjanlupaus on          laiset vaatimukset asetetaan edellytykseksi mui-
32577: pätemätön lahjanantajan velkojia kohtaan niin        den yhteisessä taloudessa asuvien välisten lah-
32578: kauan kuin lahjoitusta ei ole täytetty. Pääsään-     joitusten sitovuudelle lahjanantajan velkojiin
32579: tö on, ettei lahjoitusta katsota täytetyksi ennen    nähden. Mitään perusteltua syytä ei ole siihen,
32580: kuin lahjan saaja on saanut haltuunsa, mitä on       että esimerkiksi avioliitonomaisissa olosuhteis-
32581: luvattu. Tästä poikkeavasti on lahjoituksen          sa elävien välisiin lahjoituksiin tulisi suhtautua
32582: täyttäruisajankohta määritelty muun muassa           lievemmin kuin puolisoiden välisiin lahjoituk-
32583: saamisten ja rahalaitokseen tehtävien talletus-      siin. Yhdessä asuminen luo otolliset olosuhteet
32584: ten osalta.                                          velkojia loukkaaville varallisuusjärjestelyille.
32585:    Erityisesti puolisoiden välisen lahjoituksen      Yhteisessä taloudessa elävien kesken vaatimuk-
32586: osalta saattaa lahjoituksen täyttymisajankoh-        sena, jonka mukaan omaisuuden hallinnan
32587: dan luotettava osoittaminen aiheuttaa vaikeuk-       tulee velkojia sitovan vaikutuksen aikaansaa-
32588: sia. On vaarana, että lahjanantajan jouduttua        miseksi siirtyä lahjan antajalta saajalle, ei ole
32589: maksuvaikeuksiin järjestetään tosiasioiden vas-      samaa merkitystä kuin erillään asuvien kesken.
32590: taista näyttöä siitä, että luovutus on tapahtu-      Hallinnan siirtymistä ei tällöin yleensä voida
32591: nut todellista aikaisempana ajankohtana niin,        riidattomasti todeta. Vaikka omistusoikeus on
32592: ettei takaisinsaanti enää edes nyt ehdotettuja       muodollisesti siirretty, pystyy samassa talou-
32593: pidempiäkään takaisinsaantiaikoja sovelletta-        dessa asuva lahjanantaja yleensä kuitenkin
32594: essa olisi mahdollinen. Tämä voisi tyypillisesti     käyttämään luovutettua esinettä ja mahdolli-
32595: tapahtua niin, että luovutuskirja päivätään to-      sesti myös siitä tosiasiallisesti määräämään.
32596: dellista aikaisemmaksi. Velkojien olisi tällöin         Kokemukset ovat myös selvästi osoittaneet,
32597: yleensä vaikeata esittää vastanäyttöä siitä, että    että vanhemmilla on houkutus siirtää joko
32598: luovutus onkin todellisuudessa tapahtunut            maksuvaikeuksien uhatessa taikka muulloinkin
32599: asiakirjasta ilmenevää myöhempänä ajankoh-           esimerkiksi riskialttiisiin liiketoimiin ryhdyttä-
32600: tana.                                                essä varmuuden vuoksi omaisuuttaan lastensa
32601:    Muissa pohjoismaissa puolisoiden välisiä          nimiin. Tällaisissa varallisuuden siirroissa yh-
32602: lahjoituksia koskevia muotomääräyksiä ja lah-        tyy toisaalta vanhempien luontainen halu tur-
32603: joitusten saattamista julkiseksi onkin pidetty       vata taloudellisesti lastensa tulevaisuus ja toi-
32604: tarpeellisena siksi, että näiden toimenpiteiden      saalta pyrkimys estää omaisuutensa joutumi-
32605: avulla saadaan luotettava selvitys lahjan sisäl-     nen velkojille. Tällainen tarve suosia omaisia
32606: löstä ja ajankohdasta. Samasta syystä ehdote-        velkojien kustannuksella on olemassa riippu-
32607: taan, että puolisoiden samoin kuin eräiden           matta siitä, asuvatko luovuttaja ja luovutuksen
32608:  muiden jäljempänä mainittavien läheisten väli-      saaja samassa taloudessa. Lähiomaisilla on
32609: sestä lahjoituksesta olisi tehtävä tuomiois-         myös keskimääräistä paremmat mahdollisuu-
32610: tuimelle ilmoitus, jolla lahjoitus saatettaisiin     det toteuttaa varallisuuden siirto siten, etteivät
32611: julkiseksi. Ilmoitukset näet kuulutettaisiin vi-     velkojat pääse siihen puuttumaan. Edellä sano-
32612:  rallisessa lehdessä. Menettely vastaisi siten       tuista syistä ehdotetaan, että samoin kuin puo-
32613: 
32614: 5 300573K
32615: 34                                    1990 vp. -      HE n:o 102
32616: 
32617: lisoiden välisistä lahjoituksista pitäisi yhteises-   soa asuvan yhteisessä taloudessa tai voidaanko
32618: sä taloudessa elävien läheisten välisistä sekä        heitä pitää toisilleen läheisinä. Tällaiset ta-
32619: suoraan etenevässä ja takenevassa polvessa            paukset ovat ilmeisesti kuitenkin hyvin harvi-
32620: olevien sukulaisten välisistä lahjoituksista teh-     naisia. Jos asiasta on epätietoisuutta, voidaan
32621: dä ilmoitus tuomioistuimelle. Niin kauan kuin         ilmoitus aina varmuuden vuoksi tehdä. On
32622: ilmoitusta ei ole tehty, olisi takaisinsaantimah-     myös korostettava, että lakiehdotuksen mu-
32623: dollisuus olemassa.                                   kaan ilmoituksen tekemisellä on merkitystä
32624:    Vaatimus lahjoituksen julkistamisesta ilmoi-       vain suhteessa lahjanantajan velkojiin nähden.
32625: tuksella koskisi vain irtaimen omaisuuden luo-        Jos ei ole vaaraa siitä, että lahjoittaja myö-
32626: vutusta. Kiinteän omaisuuden luovutus on teh-         hemmin tulee maksukyvyttömäksi, ei ilmoituk-
32627: tävä määrämuodossa, joten lahjoituksen sisäl-         sen tekeminen ole tarpeen. On myös huomatta-
32628: tö ja ajankohta voidaan todeta luotettavasti.         va, että ilmoituksen tekemiselle ei ole säädetty
32629:    Muissa pohjoismaissa puolisoiden välinen           mitään määräaikaa, vaan se voidaan siis tehdä
32630: lahjoitus katsotaan täytetyksi, kun asianomai-        missä vaiheessa tahansa. Ilmoituksen ajankoh-
32631: sia muotovaatimuksia on noudatettu. Lahjoi-           ta vaikuttaa kuitenkin takaisinsaantimahdolli-
32632: tus sitoo velkojia, vaikka esineen hallintaa ei       suuksiin.
32633: olisi siirretty tai muuta vastaavaa toimenpidet-         Ilmoituksen tekemisestä ja sen tuomiois-
32634: tä tehty.                                             tuimeen toimittamisesta aiheutuu tietenkin lah-
32635:    Tämän esityksen mukaan lahjoituksen julki-         joituksen osapuolille jonkin verran vaivaa. Tä-
32636: seksi saattaminen osoittaisi sen, mistä ajankoh-      tä ei voida kuitenkaan pitää kohtuuttomana
32637: dasta takaisinsaantiaika alkaa kulua. Lahjan          siihen yleiseen hyötyyn nähden, mitä läheisten
32638: täyttymishetki määräytyisi periaatteessa ny-          välisten lahjoitusten julkiseksi saattamisella
32639: kyisten säännösten mukaan. Niin kauan kuin            saadaan aikaan. Säännösehdotuksessa tarkoi-
32640: lahjaa ei ole lahjanlupauslain säännösten mu-         tetuista lahjoituksista on sitä paitsi yleensä
32641: kaan täytetty, lahja voidaan takaisinsaantiin         tehtävä muitakin ilmoituksia, esimerkiksi lah-
32642: turvautumatta käyttää lahjanantajan velkojien         javeroilmoitus. Milloin on lahjoitettu osakkei-
32643: tyydyttämiseen, vaikka lahjasta olisikin tehty        ta, on saanto ilmoitettava osakeyhtiölle osake-
32644: edellä selostettu ilmoitus. Milloin kysymys on        luetteloon merkitsemistä varten.
32645: samassa taloudessa elävien, kuten puolisoiden
32646: välisistä lahjoituksista, lahjoituksen julkiseksi
32647: saattaminen käytännössä kuitenkin useimmiten          10. Puolison asema maksu-
32648: korvannee vaatimuksen siitä, että lahjan saa-             kyvyttömän puolison velkojiin
32649: jan on saatava lahjoitettu omaisuus haltuunsa.            nähden
32650: Jos esimerkiksi tämä omaisuus kuuluu koti-
32651: irtaimistoon tai on yhteisesti molempien puoli-       10.1. Puolison vastuu maksukyvyttömän
32652: soiden käytössä, voi olla mahdotonta osoittaa,              puolison velasta
32653: että esineen hallinta on siirtynyt puolisoita
32654: toiselle, eikä tällaisissa tapauksissa siten ole         Avioliittolaissa suojataan puolison velkojia
32655: mielekästä edellyttää näyttöä hallinnan siirty-       muutenkin kuin lahjoituskielloin. Jos joku lah-
32656: misestä. Tällöin ilmoituksen tekeminen useim-         joittaa kihlakumppanilleen omaisuutta, joka
32657: missa tapauksissa riittäisi osoittamaan, että         tälle tulee avioliittoa päätettäessä, ja lahjan
32658: lahjoitus on katsottava täytetyksi. Myös yhtei-       antanut puoliso ei sittemmin kykene maksa-
32659: sessä taloudessa elävillä voi kuitenkin olla sel-     maan velkaa, josta hän oli vastuussa lahjan
32660: laista omaisuutta, jonka osalta hallintasuhteille     tullessa voimaan tai josta hän on tullut vastuu-
32661: on annettava merkitystä arvioitaessa, voidaan-        seen vuoden kuluessa sen jälkeen, vastaa avio-
32662: ko lahja katsoa täytetyksi. Esimerkkinä voi-          liittolain 62 §:n mukaan lahjan saanut puoliso
32663: daan mainita yksinomaan henkilökohtaiseen             puuttuvasta määrästä lahjan arvolla. Lahjan
32664: käyttöön tarkoitettu omaisuus.                        saajan vastuu on siis toissijainen. Laissa on
32665:    Joissakin tapauksissa lahjanantaja ja saaja        jäänyt säätelemättä se, miten lahjanantajan
32666: voivat olla epätietoisia siitä, onko lahjoitukses-    maksukyvyttömyys on todettava. Oikeuskirjal-
32667: ta edellä sanotun mukaisesti ilmoitettava vai ei,     lisuudessa on katsottu, että toissijaiseen vas-
32668: esimerkiksi onko lahjaa pidettävä tavanomai-          tuuseen voidaan vedota vain, jos lahjanantajat-
32669: sena. Samoin joskus voi ilmetä epätietoisuutta        ta on todettu ulosmittauksessa puuttuvan riit-
32670: siitä, voidaanko lahjoituksen osapuolien kat-         tävästi varoja. Kun lahjanantaja on joutunut
32671:                                         1990 vp. -      HE n:o 102                                      35
32672: 
32673: konkurssiin, ei avioliittolain 62 §:n nimeno-              Takaisinsaantiaikojen pidentäminen erityi-
32674: maisen säännöksen mukaan vaadita selvitystä             sesti läheisten välisten oikeustointen osalta ai-
32675: siitä, mitä antajalta puuttuu. Lahjan saajan            heuttaa myös sen, ettei velkavastuusäännöksil-
32676: vastuu rajoittuu vain lahjaksi saadun omaisuu-          le jää käyttöä konkurssissa. Näiden soveltami-
32677: den arvoon.                                             nen voi aiheuttaa konkurssin yhteydessä jopa
32678:    Avioliittolain 104 §:ssä on vastaavanlainen          ongelmia esimerkiksi, jos velkavastuusäännök-
32679: ositusta koskeva velkavastuusäännös. Jos puo-           siin perustuvan kanteen vireillä ollessa noste-
32680: liso luopuu oikeudestaan osituksessa eikä sit-          taan takaisinsaantikanne tai päinvastoin. Vel-
32681: temmin kykene maksamaan ennen ositusta                  kavastuusäännökseen vetoavalla ei voine olla
32682: syntynyttä velkaansa, joutuvat kuolleen puoli-          parempaa oikeutta kuin (muilla) konkurssivel-
32683: son perilliset tai toinen puoliso vastuuseen            kojilla, ja takaisinsaantikanteelle täytyykin an-
32684: puuttuvasta määrästä liiaksi saadun omaisuu-            taa etusija. Epäselvää on, miten tällöin on
32685: den arvolla. Säännös täydentää ja turvaa osi-           meneteltävä velkavastuukanteen osalta.
32686: tuksen netto-omaisuusperiaatetta.                          Edellä selostettujen velkavastuusäännösten
32687:    Avioliittolain 62 ja 104 §:n velkavastuusään-        kumoamista puoltaa myös pyrkimys siihen,
32688: nöksiä on pidetty tarpeellisina ensisijaisesti sik-     että läheisten välisiin oikeustoimiin sovellettai-
32689: si, että ne tarjoavat velkojille keinon saada           siin suhteessa velkojatahoon samanlaisia sään-
32690: lahjan tai omaisuutta osituksessa liikaa saa-           nöksiä, olipa velallisen sopimuskumppanina
32691: neelta puolisoita suorituksen turvautumatta ta-         hänen puolisonsa tai muu läheinen. Tämän
32692: kaisinsaantiin. Milloin puoliso on joutunut             tavoitteen mukaista ei olisi, että toisin kuin
32693: konkurssiin, mutta takaisinsaanti ei ole enää           esimerkiksi avioliitonomaisissa olosuhteissa
32694: mahdollinen takaisinsaantiajan umpeuduttua,             elävien välisiä lahjoituksia varten puolisoiden
32695: voi velkoja kuitenkin vaatia lahjan tai osituk-         välisiä lahjoituksia varten olisi voimassa erityi-
32696: sessa omaisuutta liikaa saaneelta puolisoita            set velkavastuusäännökset.
32697: suoritusta. Velkajan vaadeoikeuden vanhene-
32698: minen määräytyy yleisten varallisuusoikeudel-
32699: listen periaatteiden mukaisesti. Velkavastuu-           10.2. Puolison oikeus olla luovuttamatta tasin-
32700: säännösten käytännön merkitys on jäänyt vä-                   koa toisen puolison velkojille
32701: häiseksi.
32702:    Tässä esityksessä ehdotettujen velkojien ase-           Avioliittolaissa on omaksuttu omaisuuden
32703: maa parantavien uudistusten vuoksi edellä se-           erillisyyden ja erillisen velkavastuun periaate.
32704: lostettuja velkavastuusäännöksiä ei ole pidetty         Avioliiton solmiminen ei sinänsä aiheuta muu-
32705: enää tarpeellisina, ja ne ehdotetaan kumotta-           tosta puolisoiden varallisuussuhteissa: kumpi-
32706: viksi. Milloin puoliso on avioliiton aikana             kin puoliso määrää itse hänelle kuuluvasta
32707: lahjoittanut taikka osituksessa antanut toiselle        omaisuudesta ja vastaa itse tekemästään velas-
32708:  puolisolle liikaa omaisuutta, voi velkoja kon-         ta. Avioliiton ollessa voimassa eivät esimerkik-
32709:  kurssimenettelyyn turvautumatta vaatia velko-          si konkurssissa olevan puolison konkurssivel-
32710: jia Ioukkaavan lahjoituksen peräyHämistä                kojat voi saattaa toista puolisaa vastuuseen
32711:  ulosmittauksen yhteydessä. Tähän hänellä on            velallispuolison velasta vaatimalla ositusta toi-
32712:  entistä paremmat mahdollisuudet, sillä esityk-         mitettavaksi saadakseen konkurssiin joutuneen
32713:  sessä ehdotetut pidemmät takaisinsaantiajat tu-        puolison avio-oikeuden nojalla osituksessa siir-
32714:  levat sovellettaviksi myös ulosmittaustakaisin-        retyksi toisen puolison omaisuutta konkurssi-
32715:  saannissa. Esityksessä ehdotetaan myös ulos-           pesälle. Tällaisessa tilanteessa konkurssivelalli-
32716:  mittaustakaisinsaantia koskevan kanneajan              sen puoliso voi suojata asemansa myös vastais-
32717:  oleellista pidentämistä. Näin ollen on tuskin          ta ositusta silmällä pitäen esittämällä avioliitto-
32718:  ajateltavissa sellaisia tilanteita, joissa velkojal-   lain 35 §:n 4 momentissa tarkoitetun vaati-
32719:  la voisi olla erityinen tarve toissijaiseen velka-     muksen kummankin puolison avio-oikeuden
32720:  vastuuseen perustuvaan kanteeseen. Menettely           poistamisesta.
32721:  on sitä paitsi varsin samanlainen vaadittaessa            Tilanne suhteessa toisen puolison velkojiin
32722:  takaisinsaantia tai velkavastuun toteuttamista.        muuttuu kuitenkin olennaisesti sen jälkeen,
32723:  Myös viimeksi mainitussa tapauksessa velkoja           kun ositusperuste on syntynyt. Vuoden 1988
32724:  joutunee ensiksi ulosmittausteitse hakemaan            alusta voimaan tulleiden avioliittolain uusien
32725:  saatavaansa velasta ensisijaisesti vastuussa ole-      säännösten mukaan ositusta voidaan vaatia
32726:  valta puolisoita.                                      toimitettavaksi, kun avioeroa koskeva asia on
32727: 36                                   1990 vp. -      HE n:o 102
32728: 
32729: vireillä taikka kun avioliitto on purkautunut        nut enintään vuosi siitä, kun osituskirja annet-
32730:  puolison kuoleman tai avioeron vuoksi (85 §).       tiin oikeuteen.
32731: Tällöin velallisen oikeus saada avio-oikeuden
32732: nojalla toisen puolison omaisuutta muuttuu              Edellä kuvattua järjestelmää, jonka mukaan
32733:  sellaiseksi varallisuusvaateeksi, joka on käytet-   velallispuolison avio-oikeus toisen puolison
32734: tävissä myös velallispuolison velkojen suoritta-     omaisuuteen on sellainen varallisuusetuus, jon-
32735: miseen toteuttamalla avio-oikeus osituksessa.        ka velkojat voivat lukea hyväkseen, voidaan
32736:                                                      pitää epätyydyttävänä. Ensiksikin avio-oikeu-
32737:    Jos puoliso on konkurssissa ja ositusperuste      den oikeuspoliittiset perusteet liittyvät ennen
32738: on olemassa, voi konkurssipesä vaatia ositusta       muuta oikeudenmukaisuuden toteuttamiseen
32739: toimitettavaksi. Se omaisuus (tasinko), joka         nimenomaan puolisoiden keskinäisessä suh-
32740: osituksessa tulee avio-oikeuden nojalla kon-         teessa: avio-oikeuden tarkoituksena on turvata
32741: kurssissa olevalle puolisolle, kuuluu konkurssi-     se, että avioliiton purkautuessa toimitettavan
32742: pesän varoihin ja on käytettävissä konkurssi-        osituksen lopputulos ei ratkaisevasti riipu siitä,
32743: velkojien saamisten suorittamiseen. Käytän-          millä tavoin puolisoiden työnjako ja heidän
32744: nössä tämä yleensä merkitsee sitä, että toinen       taloudellisten panostensa käyttö on järjestetty
32745: puoliso joutuu luovuttamaan puolet omasta            avioliiton aikana. Se, että myös puolison vel-
32746: omaisuudestaan toisen puolison konkurssivel-         kojat voivat - takaisinsaantiperusteista riip-
32747: kojille.                                             pumatta - saada velallisen avio-oikeuden no-
32748:    Jos ositus sen sijaan toimitetaan silloin, kun    jalla hyväkseen toisen puolison omaisuutta, ei
32749: velallispuoliso ei ole konkurssissa, jolloin vel-    sitä vastoin ole avio-oikeuden tarkoitusperien
32750: kojat eivät voi välittömästi valvoa oikeuttaan       mukaista ja sopii myös huonosti yhteen sen
32751: osituksessa, on velkojien asema velallispuoli-       periaatteen kanssa, että kumpikin puoliso vas-
32752: son avio-oikeuden toteuttamisessa ollut suojat-      taa vain omasta velastaan. Viimeksi mainitun
32753: tu niillä säännöksillä, jotka koskevat oikeudes-     periaatteen ilmentymänä voidaan pitää muun
32754: ta luopumista osituksessa ja osituksen peräyty-      muassa sitä, että puolisolle on avioliittolain
32755: mistä. Näiden säännösten perusperiaatteena on        35 §:n 4 momentissa annettu mahdollisuus yk-
32756: se, että velallispuolisolla ei ole oikeutta omai-    sipuolisella toimenpiteellä suojautua puolison
32757: suuden osituksessa luopua suhteessa velkojiin-       konkurssivelkojien tasinkovaatimukselta sil-
32758: sa vaatimasta toiselta puolisolta kaikkea sitä       loin, kun konkurssin alkaessa ei ole käsillä
32759: omaisuutta, mitä hän ositusta koskevien sään-        ositusperustetta. Ei voida pitää perusteltuna,
32760: nösten nojalla olisi oikeutettu vaatimaan.           että tilanne on ratkaisevasti toisenlainen siinä
32761:    Jos velallispuoliso on vastoin tätä periaatetta   tapauksessa, että ositusperuste on konkurssin
32762: luopunut vaatimasta toiselta puolisolta kaikkea      alkaessa olemassa.
32763: sitä omaisuutta (tasinkoa), mikä hänelle olisi          Päin vastoin, nykyiset säännökset voivat an-
32764: tuleva, vastaavat edellä selostetun ja tässä esi-    taa velkojille sellaisen sattumanvaraisen edun,
32765: tyksessä kumottavaksi ehdotetun avioliittolain       jota he eivät ole perustellusti voineet ottaa
32766: 104 §:n mukaan toinen puoliso taikka, jos            huomioon velallisen luotanmaksukykyä ja va-
32767: avioliitto on purkautunut puolison kuoleman          rallisuusasemaa arvioidessaan. Luotonannossa
32768: johdosta, toisen puolison perilliset saamatta        tulisi ottaa huomioon ainoastaan puolisolle
32769: jääneestä tasingosta liikaa saamansa omaisuu-        kuuluva varallisuus, mutta ei sen sijaan sitä
32770: den arvoon saakka. Silloin, kun velallispuoliso      omaisuutta, jonka velallinen tulevaisuudessa
32771: on omaisuuden osituksen jälkeen joutunut             toimitettavassa osituksessa ehkä tulisi saamaan
32772: konkurssiin ja velallinen on aikaisemmin toi-        toiselta puolisolta. Luotonanto, joka on perus-
32773: mitetussa osituksessa luopunut vaatimasta            tunut jonkin tulevaisuudessa mahdollisesti saa-
32774: kaikkea hänelle kuuluvaa tasinkoa, ositusta on       tavan ja suuruudeltaan määrittelemättömän
32775: voitu vaatia peruutettavaksi takaisinsaantikan-      etuuden, kuten osituksessa saatavan tasingon
32776: teella. Osituksen peruutuneeksi julistaminen         taikka vastaisuudessa saatavan perinnön va-
32777: edellyttää kuitenkin, että velallispuolison voi-     raan, on epäterveellä pohjalla. Lainsäädännön
32778: daan katsoa huomattavassa määrin luopuneen           ei tule suojata velkojaa, joka on perustanut
32779: oikeudestaan jättäessään vaatimatta koko ta-         luotonantonsa tällaisiin seikkoihin.
32780: singon määrää (konkurssisäännön 46 § h koh-             Laintarkastuskunta on lausunnossaan katso-
32781: ta). Tämän lisäksi peruutumista voidaan vaatia       nut, että jos ehdotus toteutetaan, voitaisiin
32782: vain silloin, kun konkurssin alkaessa on kulu-       yhtä hyvin puhua tasingonluovutusvelvolliselle
32783:                                      1990 vp. -     HE n:o 102                                      37
32784: 
32785: puolisolle koituvasta sattumanvaraisesta edusta      jien mahdollisuuden saada hyväkseen velallis-
32786: kuin velkojille koituvasta sattumanvaraisesta        puolison avio-oikeuden nojalla toisen puolison
32787: edusta nykyjärjestelmässä. Tällä laintarkastus-      omaisuutta, tulisi siten olemaan merkitystä
32788: kunta lienee tarkoittanut viitata siihen, että       nimenomaan silloin, kun puolisot eivät -
32789: tilanne muodostuisi enemmän omistavan puoli-         kenties tietämättömyydestä - ole käyttäneet
32790: son kannalta erilaiseksi riippuen siitä, alkaako     hyväkseen mahdollisuutta avioehtosopimuksen
32791: toisen puolison konkurssi ositusperusteen syn-       tekemiseen.
32792: tymisen ja osituksen toimittamisen välisenä             Edellä esitetyistä syistä ehdotetaan, että puo-
32793: aikana vai vasta sen jälkeen, kun ositus on          lison velkojilla ei enää olisi oikeutta lukea
32794: ehditty toimittaa ja tasingonluovutusvelvolli-       hyväkseen sitä tasinkoa, jonka velallispuoliso
32795: suus on tullut lainvoimaisesti vahvistetuksi. On     mahdollisesti olisi saava omaisuuden ositukses-
32796: totta, että tämä seikka vaikuttaisi puolison         sa. Avioliittolain 103 §:n 2 momenttiin ehdote-
32797: asemaan: jos konkurssi alkaa ennen kuin osi-         taan tämän vuoksi lisättäväksi uusi säännös,
32798: tus on toimitettu, puoliso saisi pitää omaisuu-      jonka mukaan puoliso ei ole velvollinen avio-
32799: tensa koskemattomana, mutta jos konkurssi            oikeuden nojalla luovuttamaan omaisuuttaan
32800: alkaa vasta osituksen toimittamisen ja tasingon      (tasinkoa), jos ositus toimitetaan, kun toisen
32801: vahvistamisen jälkeen, tasinko koituisi toisen       puolison omaisuus on luovutettu konkurssiin.
32802: puolison hyväksi. Tämän ja sen sattumanvarai-        Kun ositus toimitetaan puolison ollessa kon-
32803: suuden välillä, joka lakiehdotuksella halutaan       kurssissa, voisi konkurssivelallisen aviopuoliso
32804: poistaa, on kuitenkin merkittäviä eroja.             siten osituksessa ilmoittaa, että hän pitää
32805:    Lakiehdotuksen mukaan vältettäisiin tilan-        omaisuutensa koskemattomana. Puolison vel-
32806: ne, jossa tietystä velkojien kannalta sattuman-      kojat voisivat näin ollen saada hyväkseen toi-
32807: varaisesta seikasta riippuu, saadaanko kon-          sen puolison omaisuutta vain, jos puolisoiden
32808: kurssipesään - ilman takaisinsaantiperustetta        välillä on tapahtunut sellaisia varallisuuden
32809: - kolmannelle henkilölle kuuluvaa varallisuut-       siirtoja, jotka ehdotettujen takaisinsaantisään-
32810: ta. Ehdotuksella toisin sanoen estettäisiin sat-     nösten mukaan ovat peräytettävissä.
32811: tumanvaraisen seikan aiheuttama varallisuus-            Avioliittolain 104 §:n 1 momenttia ehdote-
32812: siirto puolisoita toisen puolison velkojille.        taan vastaavasti muutettavaksi siten, että mil-
32813: Laintarkastuskunnan mainitsema ''sattuman-           loin puoliso on osituksessa huomattavassa
32814: varainen etu" puolisolle sitä vastoin merkitsee,     määrin vähentänyt omaa varallisuuttaan ja
32815: että varallisuussiirto jää tapahtumatta ja velal-    luovuttanut vastapuolelle huomattavasti enem-
32816: lisen puoliso saa pitää oman omaisuutensa.           män omaisuutta kuin mitä hän olisi lain mu-
32817: Laintarkastuskunnan tarkoittama sattumanva-          kaan ollut velvollinen antamaan, olisi ositus
32818: raisuus on lisäksi väistämätöntä silloin, kun        peräytettävissä takaisinsaantia konkurssipe-
32819: tietty suoja tai muu erityisasema jonkin tapah-      sään koskevan lakiehdotuksen säännösten no-
32820: tuman, kuten osituksen, yhteydessä annetaan          jalla. Milloin puoliso on ennen konkurssia
32821: henkilölle vain suhteessa määrättyyn henkilöta-      toimitetussa osituksessa luopunut vaatimasta
32822: hoon. Jos esimerkiksi vähemmän omistava              sitä tasinkoa, johon hän olisi oikeutettu, eivät
32823: puoliso kuolee osituksen ollessa vireillä, enem-     velkojat siten, yhdenmukaisesti avioliittolain
32824: män omistava puoliso saa avioliittolain voi-         103 §:n 2 momentista ilmenevän periaatteen
32825: massa olevan 103 §:n 2 momentin nojalla pitää        kanssa, voisi puuttua tällaiseen menettelyyn
32826: koko omaisuutensa; jos taas vähemmän omis-           takaisinsaantiteitse.
32827: tava puoliso kuolee osituksen tultua jo toimite-        Edellä selostetuilla ehdotuksilla on merkitys-
32828: tuksi, eloonjäänyt puoliso ei voi mitään sille,      tä myös ulosottolainsäädännön kannalta. Voi-
32829: että hänen suorittamansa tasinko siirtyy kuol-       massa olevan oikeuden mukaan on epäselvää,
32830: leen puolison perillisille. Toisen puolison kon-     onko puolison tasinko-osuus ulosmitattavissa
32831: kurssin yhteydessä tilanne olisi samankaltai-        ositusperusteen syntymisen jälkeen ennen kuin
32832: nen: suojaa ei saa, jos konkurssi sattuu alka-       lainvoimainen ositus on toimitettu. Ulosotto-
32833: maan vasta sen jälkeen, kun ositus on jo             lain uudistamista valmisteleva työryhmä on
32834: toimitettu.                                          vuonna 1989 julkaistussa mietinnössä (Ehdotus
32835:    Lisäksi on otettava huomioon, että puolisot       ulosoton realisointi- ja tilityssäännösten uudis-
32836: voivat avioehtosopimuksella poistaa velallis-       tamisesta, oikeusministeriön lainvalmistelu-
32837: puolison avio-oikeuden toisen puolison omai-        osaston julkaisu 2/ 1989) ehdottanut, että osi-
32838: suuteen. Säännöksellä, joka sulkisi pois velka-     tuksessa puolisolle tuleva osuus olisi ulos-
32839: 38                                    1990 vp. -     HE n:o 102
32840: 
32841: mittauskelpoinen sen jälkeen, kun avioerotuo-        läheisesti myös kysymys siitä, siirtyykö perilli-
32842: mio on saanut lainvoiman tai puoliso on avio-        sen oikeus moittia testamenttia tai vaatia laki-
32843: eroa koskevan asian tultua vireille vaatinut         osaansa hänen velkojillensa. Tätä kysymystä
32844: ositusta. Esillä olevassa esityksessä omaksuttu      käsitellään jaksossa 11.2.
32845: periaate merkitsee, että avio-oikeuteen perus-
32846: tuvan varallisuusetuuden ei tule olla myöskään
32847: ulosmitattavissa niin kauan kuin tasinkoa ei         11.1.2. Voimassa oleva oikeus
32848: ole lainvoimaisesti vahvistettu ja että edellä
32849: mainittua ulosottolain muutosehdotusta ei täl-          Perintökaaren 17 luvun 1 §:n 2 momentin
32850: tä osin pidä toteuttaa.                              mukaan perillisellä on oikeus perittävän eläessä
32851:    Kun ositus on toimitettu, on avioliittolain       luopua perinnöstä. Perillinen saa kuitenkin
32852: 105 §:n mukaan puolison tai kuolleen puolison        lakiosansa, jollei hän ole saanut siitä kohtuul-
32853: perillisten annettava osituskirja oikeuteen. Osi-    lista vastiketta taikka hänen puolisolleen testa-
32854: tuskirjan oikeuteen antamisella on merkitystä        mentin tahi jälkeläisilleen lain tai testamentin
32855: vain suhteessa puolisoiden velkojiin. Konkurs-       nojalla tule lakiosaa vastaavaa omaisuutta.
32856: sisäännön 46 §:n h kohdan mukaan osituksen           Luopuminen tapahtuu siten, että perillinen hy-
32857: peruutumista koskeva yhden vuoden takaisin-          väksyy testamentin tai muulla tavoin kirjalli-
32858: saantiaika samoin kuin kolmen kuukauden              sesti ilmoittaa perittävälle luopuvansa perin-
32859: aika nostaa takaisinsaantikanne alkavat näet         nöstä. Velallisen on katsottu tällä tavoin voi-
32860: kulua vasta sanotusta ajankohdasta. Ulos-            van luopua perinnöstä myös kenkurssinsa ai-
32861: mittaustakaisinsaannille ulosottolain 3 luvun        kana. Tällainen luopuminen ei ole takaisin-
32862: 36 §:ssä säädetty kanneaika on myös sidoksissa       saantiteitse peräytettävissä.
32863: osituskirjan oikeuteen jättämiseen. Osituksen           Konkurssisäännön 45 §:n 1 momentin mu-
32864: pätevyyteen osituskirjan jättäminen oikeuteen        kaan konkurssipesään kuuluu se omaisuus,
32865: ei vaikuta. Käytännössä osituskirja toimitetaan      mikä velallisella konkurssin alkaessa oli tai
32866: tuomioistuimeen varsin harvoin, vain muuta-          mikä hänelle konkurssin aikana tulee. Kun
32867: massa kymmenessä tapauksessa vuosittain.             perittävä on kuollut, katsotaan oikeus perin-
32868: Avioliittolain 105 §:ään ei tässä esityksessä eh-    töön perilliselle tulleeksi omaisuudeksi, joka
32869: doteta muutoksia. Myös uusien takaisinsaanti-        kuuluu hänen konkurssipesäänsä ja josta hän
32870: säännösten mukaan takainsinsaantiaika osituk-        ei voi määrätä velkojia sitovasti. Lakimme on
32871: sen osalta laskettaisiin edelleen siitä, kun osi-    mennyt vieläkin pidemmälle siinä, että kon-
32872: tuskirja on annettu tuomioistuimeen.                 kurssisäännön 46 §:n 1 kohdan mukaan velko-
32873:                                                      jilla on oikeus velallisen sijasta ajaa kannetta,
32874:                                                      jos havaitaan perittävän testamentilla, lahjalla
32875: 11. Perillisen velkojien asema                       tai muulla oikeustoimena loukanneen perillisen
32876:                                                      laillista oikeutta. Lainkohdan mukaan kanteel-
32877: 11.1. Perillisen oikeus luopua perinnöstä            la voitettu omaisuus kuuluu konkurssipesään.
32878:                                                         Voimassa olevan oikeuden kanta ei ole täy-
32879: 11.1.1. Yleistä                                      sin selvä siinä, voidaanko perittävän kuoltua
32880:                                                      mutta ennen kenkurssia tapahtunut perinnöstä
32881:     Konkurssilainsäädännön yhteispohj oismai-        luopuminen peräyttää lahjan takaisinsaantia
32882: sessa valmistelussa keskusteltiin siitä, tulisiko    koskevien säännösten nojalla. Nimenomaista
32883: velallisella olla oikeus velkojia sitovasti luopua   säännöstä asiasta ei ole. Kysymys on lähinnä
32884: perinnöstä tai testamenttiin perustuvasta oi-        siitä, onko luopumista pidettävä konkurssi-
32885: keudesta. Kysymys on ensinnäkin siitä, onko          säännön 46 §:n b kohdassa tarkoitettuna lah-
32886: konkurssissa olevalla perillisellä oikeus luopua     joituksena. Oikeuskäytännössä kysymys ei ole
32887: perinnöstä konkurssin aikana. Tämä kysymys           tiettävästi ollut esillä. Eräs viimeaikainen kor-
32888: liittyy asiallisesti konkurssipesän laajuutta kos-   keimman oikeuden ratkaisu antanee kuitenkin
32889: keviin säännöksiin. Toiseksi kysymys on siitä,       tukea sille käsitykselle, etteivät velkojat voisi
32890: voidaanko ennen kenkurssia tapahtunut perin-         vedota ennen kenkurssia tapahtuneeseen perin-
32891: nöstä luopuminen peräyttää konkurssipesään.          nöstä luopumiseen (KKO 1982 II 54).
32892: Tavoitteena pidettiin, että kummassakin tilan-          Aivan selvää ei ole myöskään se, voiko
32893: teessa säätelyn tulee rakentua yhtäläisille peri-    testamentin saaja ennen kenkurssia luopua
32894: aatteille. Oikeuteen luopua perinnöstä liittyy       velkojia sitovasti testamenttiin perustuvasta oi-
32895:                                       1990 vp. -      HE n:o 102                                      39
32896: 
32897: keudesta. Vallitsevana voidaan pitää kuitenkin        vissä. Ehdotusta perusteltiin muun muassa sil-
32898: sitä käsitystä, että testamentin valvonnan lai-       lä, että perinnön jättäjä voi yleensä joka ta-
32899: minlyöntiä ei voida peräyttää. Samoin on kat-         pauksessa järjestää asiat niin, ettei perintö tule
32900: sottu, että sen jälkeen, kun testamentin saaja        perillisen velkojien hyväksi. Tämän vuoksi sel-
32901: on vastaanottanut testamentatun omaisuuden,           laisen säännöksen merkitys, jonka mukaan
32902: hän ei voi luopua oikeudestaan testamenttiin.         langennut perintö kuuluu konkurssipesään, jää
32903:                                                       rajoitetuksi. Jos velallinen saa perinnön kon-
32904:                                                       kurssin aikana, on tämä säännönmukaisesti
32905: 11.1.3. Perinnöstä ja testamenttiin perus-            seikka, jota kukaan ei ole voinut ottaa lukuun.
32906:        tuvasta oikeudesta luopuminen muissa              Norjan konkurssilainsäädäntöä koskeva hal-
32907:        pohjoismaissa                                  lituksen esitys poikkesi komitean ehdotuksesta
32908:                                                       ja esitys rakentui Ruotsissa ja Tanskassa
32909:    Yhteispohjoismaisessa valmistelussa ei saa-        omaksutuille periaatteille. Uuteen lakiin tuli
32910: vutettu täyttä yksimielisyyttä siinä, tulisiko        esityksen mukainen säännös, jonka mukaan
32911: velallisella olla oikeus velkojia sitovasti luopua    langenneesta perinnöstä luopuminen on peräy-
32912: perinnöstä tai testamenttiin perustuvasta oi-         tettävissä lahjan takaisinsaantia koskevien
32913: keudestaan. Ruotsin ja Tanskan ehdotukset             säännösten mukaisesti.
32914: lähtivät siitä, että velalliselle langennut perintö
32915: ei eroa muista taloudellisista oikeuksista sellai-
32916: sella tavalla, että velallinen voisi luopua siitä
32917: velkojien kustannuksella. Tämän kannan puo-
32918: lesta vedottiin muun muassa siihen, että velalli-     11.1.4. Ehdotus
32919: sen luovuttua perinnöstä tämä perintö yleensä
32920: tulee hänen rintaperillisilleen tai muille lähisu-       Tähän esitykseen sisältyvässä ehdotuksessa
32921: kulaisilleen. Tällöin voi perinnöstä luopunut         laiksi avioliittolain muuttamisesta on omaksut-
32922: velallinen ainakin välillisesti saada perinnöstä      tu se kanta, että velallispuolison avio-oikeus
32923: itselleen hyödyn. Jos perintö lankeaa velallisel-     toisen puolison omaisuuteen on sellainen varal-
32924: le tämän ollessa konkurssissa, kuuluu perintö         lisuusetuus, jota velkojien ei tulisi voida laskea
32925: siis konkurssipesään, ja jos velallinen on ennen      hyväkseen. Tämän kannanoton tueksi esitetyt
32926: konkurssia luopunut perinnöstä, on tämä luo-          perusteet puoltavat myös sitä, että velallisella
32927: puminen peräytettävissä lahjan peräyHämistä           tulisi olla perittävän kuoltuakin oikeus luopua
32928: koskevien säännösten mukaisesti. Periaate si-         velkojia sitovasti perinnöstä. Velallisen saama
32929: sällytettiin lainsäädäntöön kuitenkin eri tavoin.     perintö on velkojille sattumanvarainen etuus,
32930: Tanskassa lakiin otettiin nimenomainen perin-         jota ei yleensä ole velkasuhteen syntyessä otet-
32931: nöstä luopumista koskeva peräyttämissäännös.          tu lukuun tai jonka huomioon ottamista ei
32932:  Ruotsissa erityissäännöksiä ei pidetty tarpeelli-    ainakaan voida pitää perusteltuna. Tässäkin
32933: sina, vaan asia määräytyy lahjan peräyHämistä
32934:                                                       yhteydessä pätee se käsitys, että luotonanto,
32935: koskevien yleisten säännösten mukaan.
32936:    Ruotsin taholta esitettiin harkittavaksi, pitäi-   joka on perustunut tällaisille sattumanvaraisille
32937: sikö velallisella olla oikeus luopua hänen hy-        seikoille, on epätervettä eikä sitä pidä erityises-
32938: väkseen tehdystä testamentista. Norjan ja             ti suojata.
32939: Tanskan puolelta ei kuitenkaan haluttu tehdä             Niin kuin aiemmin on tuotu esiin, perittävä
32940: eroa perinnön ja testamentin välillä. Näin pää-       pystyy yleensä järjestämään asiat perillisen
32941: dyttiin siihen, että oikeus luopua testamentista      kanssa niin, että perintö joutuu perillisen vel-
32942: määräytyy samojen periaatteiden pohjalta kuin         kojien ulottumattomiin. Perillinen voi ennen
32943: oikeus luopua perinnöstä.                             konkurssia hyväksyä perittävän tekemän testa-
32944:    Norjan komitean tekemä ehdotus poikkesi            mentin, eikä tätä hyväksymistä voida peräyt-
32945:  Ruotsissa ja Tanskassa omaksutusta linjasta.         tää. Tällöinkin on velkojien kannalta hyvin
32946: Sen mukaan velallisella on oikeus neljän viikon       sattumanvaraista, ovatko perittävä ja perilli-
32947:  aikana perintötapahtumasta tai siitä, kun hän        nen huomanneet ennen konkurssia ryhtyä jär-
32948:  on saanut tiedon perintöoikeudestaan, luopua         jestelyihin, joilla perintö on ohjattu muille
32949:  perinnöstä. Jos luopuminen sitä vastoin on           perillistahoille vai eivät. Perintöön liittyvillä
32950:  tapahtunut sanotun ajankohdan jälkeen, on            seikoilla on hyvin henkilökohtainen luonne ja
32951:  luopuminen määrätyin edellytyksin peräytettä-        perinnöstä luopumisen sääntelyssä pitääkin eri-
32952: 40                                    1990 vp. -      HE n:o 102
32953: 
32954: tyistä huomiota kiinnittää perittävän ilmaise-        keutta. Oikeuskirjallisuudessa on esitetty erilai-
32955: malle tai oletetulle tahdolle. Yleisesti ottaen       sia käsityksiä siitä, siirtyykö velallisen moiteoi-
32956: voidaan olettaa, että perittävä ei halua, että        keus velkojille vain silloin, kun testamentti
32957: hänen jäämistönsä menee hänen perillisensä            loukkaa perillisen lakiosaa, vai tarkoittaako
32958: velkojien hyväksi.                                    lainkohta jokaista moitteenvaraista testament-
32959:    Edellä esitetyn vuoksi ehdotetaan, että velal-     tia. Lain esitöiden perusteella on viimeksi mai-
32960: lisella tulisi olla mahdollisuus perittävän kuol-     nittu kanta ollut vallitseva. Sen mukaan velko-
32961: tua luopua velkojiaan sitovasti perinnöstä tai        jat voivat moittia testamenttia esimerkiksi sillä
32962: testamenttiin perustuvasta oikeudestaan. Tämä         perusteella, että sitä rasittaa muotovirhe.
32963: oikeus ei kuitenkaan saisi olla ajallisesti rajoit-      Velkojilla on sanotun lainkohdan nojalla
32964: tamaton. Konkurssivelkojille on tärkeätä saada        oikeus jatkaa velallisen ennen kenkurssia vi-
32965: pian tietää, mikä omaisuus kuuluu konkurssi-          reille panemaa moitekannetta samoin kuin
32966: pesään. Tieto siitä, tuleeko velallisen saama         panna konkurssin aikana itse kanne vireille.
32967: perintö konkurssivelkojien jaettavaksi voi vai-       Testamentin valvontapöytäkirja on tämän
32968: kuttaa esimerkiksi siihen, jatkuuko konkurssi-        vuoksi annettava tiedoksi konkurssipesälle.
32969: menettely vai ei. Ei ole myöskään asianmukais-        Konkurssipesälle ei siirry kuitenkaan parempaa
32970: ta, että velallinen voisi pitkittää päätöstään        oikeutta kuin velallisella oli moittia testament-
32971: konkurssin jälkeiseen aikaan. Esityksessä eh-         tia. Konkurssisäännön 46 §:n l kohdasta käy
32972: dotetaankin, että velallinen voisi kolmen kuu-        nimenomaisesti ilmi, että velkojilla on moiteoi-
32973: kauden kuluessa siitä, kun hän sai tiedon             keus vain, jos moiteaika ei ole vielä kulunut
32974: perittävän kuolemasta ja oikeudestaan perin-          umpeen. Samoin jos velallinen on ennen ken-
32975: töön, luopua tästä oikeudesta.                        kurssia hyväksynyt testamentin, ei velkojilla-
32976:    Ehdotuksella tähdätään ensiksi siihen, että        kaan enää ole moiteoikeutta.
32977: perilliselle jäisi perittävän kuoleman jälkeen
32978: tietty aika harkita sitä, ottaako hän perinnön
32979: vastaan. Toiseksi ehdotuksella pyritään siihen,       11.2.2. Muut pohjoismaat
32980: että luopumisesta päätettäisiin varsin pian kuo-
32981: lemantapauksen jälkeen. Jos harkinta-aika on             Kysymys konkurssipesän moiteoikeudesta on
32982: päättynyt ennen konkurssin alkamista, ei luo-         ollut esillä konkurssilainsäädännön yhteispoh-
32983: pumismahdollisuutta enää olisi. Harkinta-aika         joismaisessa valmistelussa. Ruotsissa ja Tans-
32984: olisi yleensä käytännössä saman pituinen kuin         kassa omaksuttiin se kanta, että velallisen asi-
32985: se aika, jona perunkirjoitus on viimeistään           ana on yksin päättää siitä, tuleeko testamentin
32986: toimitettava. Todisteluu kannalta olisikin sel-       saajan tahtoa kunnioittaa vai ei. Kysymystä
32987: keätä, jos luopumisesta saataisiin merkintä           moitekanteen nostamisesta pidettiin luontel-
32988: perukirjaan.                                          taan niin henkilökohtaisena asiana, ettei peril-
32989:    Kysymys siitä, missä vaiheessa velallinen voi      lisen velkojille haluttu antaa siitä päätäntäval-
32990: luopua perinnöstä velkojiaan sitovasti, voi tul-      taa. Norjassa kysymys moiteoikeuden käyttä-
32991: la esiin myös ulosmittauksen yhteydessä. Esi-         misestä on jätetty oikeuskäytännön varaan.
32992: tyksessä tämä ehdotetaan ratkaistavaksi siten,
32993: että velallisella olisi tämä oikeus vielä ulos-
32994: mittaukseen saakka.                                   11.2.3. Ehdotus
32995: 
32996:                                                          Kun tämän esityksen mukaan perillisellä olisi
32997: 11.2. Perillisen oikeus moittia testamenttia          oikeus luopua perinnöstä tai testamenttiin pe-
32998:             ja vaatia lakiosaa                        rustuvasta oikeudesta velkojiakin sitovasti, on
32999:                                                       tämän ehdotuksen kanssa sopusoinnussa se,
33000: 11.2.1. Voimassa oleva oikeus                         että perillisellä on yksin oikeus päätää moite-
33001:                                                       kanteen tai lakiosan täydennystä koskevan
33002:    Niin kuin edellä on todettu, konkurssivelko-       kanteen nostamisesta. Tässä yhteydessä on
33003: jilla on konkurssisäännön 46 §:n l kohdan             myös syytä korostaa moiteoikeuden henkilö-
33004: mukaan oikeus velallisen sijasta ajaa kannetta,       kohtaista luonnetta, johon Ruotsissa ja Tans-
33005: jos havaitaan, että joku, jonka perillinen velal-     kassa on viitattu ja jota suomalaisessakin oi-
33006: linen on, on testamentilla, lahjalla tai muulla       keustieteellisessä kirjallisuudessa on korostet-
33007: oikeustoimena loukannut velallisen laillista oi-      tu. On esitetty, että moiteoikeudenkäynti saat-
33008:                                     1990 vp. -     HE n:o 102                                    41
33009: 
33010: taa olla hienotunteisuussyistä vastenmielinen ja   erosäännöstön johdosta. Valiokunta ei sen si-
33011: perittävän henkilön suojaamisen kannalta epä-      jaan pitänyt tarkoituksenmukaisena tarkistaa
33012: toivottava. Kun moiteoikeudenkäynti voi joh-       muun muassa konkurssisääntöön liittyviä puo-
33013: taa lähisukulaisten ja muutoin läheisten henki-    lison omaisuudensuojasääntöjä.
33014: löiden väliseen oikeudenkäyntiin, sillä voi olla      Edellä mainitun työryhmän ehdotuksesta an-
33015: myös sosiaalisesti arveluttava vaikutus.           toivat lausunnon valtiovarainministeriö, työ-
33016:    Edellä esitetyn nojalla konkurssisäännön        voimaministeriö, verohallitus, keskusrikospo-
33017: 46 §:n 1 kohta ehdotetaan kumottavaksi sekä        liisi, ulosottoasiain neuvottelukunta, Turun
33018: perintökaaren 7 lukuun otettavaksi uusi 11 §,      hovioikeus, Vaasan hovioikeus, Helsingin ho-
33019: jonka mukaan perillisen oikeus vaatia laki-        vioikeus, Helsingin raastuvanoikeus, Turun
33020: osaansa ei siirry hänen velkojilleen. Vastaavas-   yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, Lapin
33021: ti 14 lukuun ehdotetaan otettavaksi uusi 6 §,      korkeakoulun oikeustieteiden osasto, Suomen
33022: jonka mukaan velkojille ei myöskään siirry         Asianajajaliitto, Keskuskauppakamari, Suo-
33023: perillisen oikeus moittia testamenttia.            men Lakimiesliitto, Työeläkelaitosten liitto,
33024:                                                    Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto, Teol-
33025:                                                    lisuuden Keskusliitto, Suomen Työnantajain
33026: 12. Asian valmistelu ja lausun-                    Keskusliitto, Suomen Ammattiliittojen Keskus-
33027:     nonantajat                                     järjestö, Suomen Tukkukauppiaiden Liitto,
33028:                                                    Kaupan keskusvaliokunta, Pankkien neuvotte-
33029:    Esitys on valmisteltu oikeusministeriössä.      lukunta, Luottomiehet r.y. sekä Kehitys-
33030: Oikeusministeriön työryhmän ehdotus takai-         aluerahasto Oy.
33031: sinsaantia konkurssipesään koskevaksi lainsää-        Takaisinsaantisäännösten uudistamista pi-
33032: dännöksi valmistui toukokuussa 1988 (oikeus-.      dettiin yleisesti ottaen tarpeellisena ja työryh-
33033: ministeriön lainvalmisteluosaston julkaisu 7l      män ehdotuksiin suhtauduttiin pääasiallisesti
33034: 1988).                                             myönteisesti. Arvostelua ja huomautuksia esi-
33035:    Työryhmän mietinnössä otettiin huomioon         tettiin muun muassa takaisinsaantiaikojen pi-
33036: ne avioliittolakikomitean ehdotukset puolisoi-     dentämisestä sekä eräistä takaisinsaantiperus-
33037: den varallisuussuhteiden järjestämisestä, jotka    teista. Erityistä huomiota saivat maksun takai-
33038: koskivat puolisoiden välisen lahjoituskiellon      sinsaantia koskevat ehdotukset. Eräiden lau-
33039: kumoamista (avioliittolakikomitean mietintö        sunnonantajien mielestä säännösehdotuksiin si-
33040: II; komiteanmietintö 1976/29).                     sältyi tulkinnanvaraisia käsitteitä, minkä arvel-
33041:    Avioliittolain 103 §:n 2 momentin muutos-       tiin heikentävän sopimusten pysyvyyttä ja siten
33042: ehdotusta vastaava ehdotus puolison asemasta       myös vaihdantaa.
33043: suhteessa toisen puolison velkojiin sisältyi          Valtioneuvosto pyysi 22 päivänä maaliskuu-
33044: myös vuoden 1986 valtiopäivillä annettuun hal-     ta 1989 lausuntojen perusteella tarkistetusta
33045: lituksen esitykseen laeiksi avioliittolain sekä    ehdotuksesta laintarkastuskunnan lausunnon.
33046: siihen liittyvien lakien muuttamisesta (hall.es.   Seuranneen elokuun 4 päivänä antamassaan
33047: 62/1986 vp.). Eduskunta ei lakivaliokunnan         lausunnossa laintarkastuskunta totesi, että ny-
33048: antaman mietinnnön pohjalta (n:o 14) hyväk-        kyistä tehokkaampi takaisinsaannin uhka on
33049: synyt eräitä puolisoiden varallisuussuhteita       omiaan hillitsemään sekä velallista ryhtymästä
33050: koskevia säännösehdotuksia, muun muassa            velkojia loukkaaviin toimenpiteisiin että myös
33051: mainittua 103 §:n 2 momentin muutosehdotus-        yksittäistä velkajaa kohdistamasta painostusta
33052: ta. Lakivaliokunnan mietinnön mukaan halli-        velalliseen. Esitysehdotuksessa ilmoitetut ta-
33053: tuksen esitykseen sisältyneitä puolisoiden va-     voitteet ovat laintarkastuskunnan käsityksen
33054: rallisuussuhteita koskevia säännösehdotuksia       mukaan ainakin osittain saavutettavissa vali-
33055: oli asiantuntijalausunnoissa arvosteltu voimak-    tuilla keinoilla. Takaisinsaantiaikojen pidentä-
33056: kaasti ja katsottu muun muassa, ettei kaikkien     minen lisäisi takaisinsaantimahdollisuuksia.
33057:  säännösten seurausvaikutuksia ollut riittävästi   Epävarmaa laintarkastuskunnan mielestä sen
33058: selvitetty eivätkä kaikki muutosehdotukset so-     sijaan on, johtavatko muut ehdotetut keinot
33059: pineet Suomen voimassa olevaan oikeuteen.          toivottuun lopputulokseen. Laintarkastuskunta
33060: Valiokunta piti mahdollisena toteuttaa siinä       kiinnitti erityistä huomiota siihen, että takai-
33061: vaiheessa vain ne muutokset, joita oli oikeus-     sinsaantia konkurssipesään koskeva lakiehdo-
33062: käytännössä pitkään odotettu ja ne muutokset,      tus sisältää suuren määrän tulkinnanvaraisia
33063: jotka olivat välttämättömiä uuden av10-            käsitteitä, jotka lisäävät tuomioistuinten har-
33064: 
33065: 6   300573K
33066: 42                                   1990 vp. -     HE n:o 102
33067: 
33068: kintavaltaa ja samalla aiheuttavat sen, että        14. Esityksen taloudelliset
33069: lainkohtien soveltaminen todennäköisesti muo-           vaikutukset
33070: dostuu epäyhtenäiseksi. Tulkintaa voidaan
33071: laintarkastuskunnan mielestä tuskin riittävästi        Takaisinsaantimahdollisuuksien laajentami-
33072: yhtenäistää korkeimman oikeuden ennakko-            nen esityksessä ehdotetuna tavalla lisäisi kon-
33073: päätöksilläkään. Tulkinnanvaraisuus voi olla        kurssivelkojille jaettavan jako-osuuden mää-
33074: omiaan houkuttelemaan tuloksettamiksi jää-          rää. Voidaan olettaa, että konkurssipesään
33075: viin oikeudenkäynteihin ja johtamaan myös           kuuluvan omaisuuden lisääntyminen tulee pää-
33076: siihen, että lopputuloksen ennalta-arvaamatto-      asiassa etuoikeutettujen velkojien hyväksi.
33077: muuden vuoksi ja suurten kulujen pelossa            Etuoikeudettomien velkojien, erityisesti tilivel-
33078: pidättäydytään oikeudenkäynneistä.                  kojien asemaa uudistus ei olennaisesti paran-
33079:    Laintarkastuskunta kiinnitti laajemmin huo-      taisi.
33080: miota myös muun muassa läheisten piirin mää-
33081: rittelyyn sekä siihen, miten puolison asema on
33082: ehdotettu järjestettäväksi maksukyvyttämän          15. Muita esitykseen vaikuttavia
33083: puolison velkojiin nähden. Laintarkastuskunta           seikkoja
33084: esitti myös monia yksittäisiä pykäliä koskevia
33085: huomautuksia.
33086:                                                        Samanaikaisesti tämän esityksen kanssa on
33087:    Esityksen jatkovalmistelussa on esityseh-        eduskunnan käsiteltävänä hallituksen esitys ri-
33088: dotukseen tehty laintarkastuskunnan lausun-         koslainsäädännön kokonaisuudistuksen ensim-
33089: non perusteella useita tarkistuksia. Olennaisilta   mäisen vaiheen käsittäväksi rikoslain ja eräi-
33090: osin esitys perustuu aiemmin mainittuun oi-         den muiden lakien muutoksiksi (hall.es. 66/
33091: keusministeriön työryhmän ehdotukseen.              1988 vp.). Mainittuun esitykseen sisältyvät
33092:                                                     säännökset muun muassa velallisen rikoksista
33093:                                                     (39 luku), jotka korvaisivat nykyiset rikoslain
33094: 13. Esityksen organisatoriset ja                    konkurssirikoksia koskevat säännökset. Näi-
33095:     henkilöstövaikutukset                           den rikossäännösten mukaan rangaistaviksi voi
33096:                                                     tulla sellaisia tekoja, jotka nyt käsillä olevan
33097:    Esityksellä ei ole organisatorisia eikä henki-   esityksen mukaan voisivat johtaa oikeustoimen
33098: löstövaikutuksia.                                   peräytymiseen.
33099: 
33100: 
33101: 
33102: 
33103:                              YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
33104: 
33105: 1. Lakiehdotusten perustelut                        velkojia vahingoittava oikeustoimi tuomiOiS-
33106:                                                     tuimen päätöksellä määrätä peräytymään eh-
33107: 1.1. Laki takaisinsaannista konkurssipesään         dotetun lain mukaisesti. Samoin voitaisiin
33108:                                                     määrätä peräytymään menettely, järjestely tai
33109: 1 luku. Yleisiä säännöksiä                          muu toimenpide, joka on vaikutukseltaan oi-
33110:                                                     keustoimeen rinnastettava.
33111:   1 §. Soveltamisala. Pykälässä on lain sovel-         Ehdotettu laki korvaisi konkurssisäännön
33112: tamisalaa koskeva säännös. Kun velallisen           46-48 §:n takaisinsaantisäännökset. Konkurs-
33113: omaisuus on luovutettu konkurssiin, voitaisiin      sisäännön 47 ja 48 § ehdotetaan tässä esityk-
33114: ennen konkurssia tehty, sinänsä pätevä, mutta       sessä     kumottaviksi.    Konkurssisäännön
33115:                                      1990 vp. -     HE n:o 102                                      43
33116: 
33117: 46 §:ään tulisi vain viittaussäännös puheena        kemuksen tekemispäivä. Voimassa olevan oi-
33118: olevaan lakiin.                                     keuden osalta tämä ilmenee nimenomaisestikin
33119:    Ehdotetusta laista huolimatta jäisivät voi-      konkurssisäännön 9 §:stä. Erityistä säännöstä
33120: maan vakuutussopimuslain 117 § :n säännök-          sitä vastoin on pidetty tarpeellisena sitä tapaus-
33121: set, jotka koskevat vakuutusmaksujen peräyt-        ta varten, että samanaikaisesti on ollut vireillä
33122: tämistä konkurssipesään. Takaisinsaannista          yhtä useampi hakemus. Määräpäivänä pidet-
33123: ulosmittauksen yhteydessä säädettäisiin edel-       täisiin tällöin päivää, jona ensiksi vireille pantu
33124: leen ulosottolaissa. Voimassa olevan lain mu-       hakemus tehtiin, edellyttäen, että lailliset edel-
33125: kaan takaisinsaanti akordilain mukaisen akor-       lytykset velallisen asettamiselle konkurssiin sa-
33126: dimenettelyn yhteydessä ei ole mahdollinen.         notun hakemuksen perusteella ovat olleet ole-
33127: Myöskään tässä esityksessä ei ehdoteta tällaista    massa. Nykyäänkin konkurssisäännön 9 §:ssä
33128: takaisinsaantimahdollisuuksien laajentamista.       tarkoitettu konkurssin alkamispäivä vahviste-
33129:    Ehdotetun lain nojalla voitaisiin peräyttää      taan tämän periaatteen mukaisesti (KKO 1972
33130: varsinainen oikeustoimi, kuten kauppa tai lah-      II 73).
33131: ja, mutta myös oikeustoimeen vaikutukseltaan           Pykälän 2 momentin mukaan määräpäivä
33132: rinnastettava menettely, järjestely tai muu toi-    voisi olla edellä sanottua aikaisempikin päiVä,
33133: menpide. Viimeksi mainituilla tarkoitetaan kai-     jos kuolinpesän konkurssia on edeltänyt pesän-
33134: kenlaisia velallisen varallisuutta koskevia toi-    selvittäjän hallinto tai jos osakeyhtiö on ennen
33135: menpiteitä, joilla on samankaltaisia oikeus-        konkurssiosa alkua ollut pakkoselvitystilassa.
33136: vaikutuksia kuin oikeustoimilla yleensä. Tällai-
33137: nen on esimerkiksi velan maksu, jota yleensä ei        Jos kuolinpesän konkurssia on edeltänyt pe-
33138: pidetä oikeustoimena. Myös johonkin toimen-         sänselvittäjän hallinto, määräpäivällä tarkoi-
33139: piteeseen ryhtymättä jättäminen (passiivisuus),     tettaisiin esityksen mukaan jo päivää jona
33140: esimerkiksi velan päästäminen vanhentumaan,         pesänselvittäjän hallintoon luovutettu kuolin-
33141: voi olla ehdotetun lain nojalla peräytettävissä,    pesä asetetaan konkurssiin hakemuksesta, joka
33142: voitiinpa passiivisuutta pitää oikeustoimena tai    on tehty kolmen kuukauden kuluessa pesänsel-
33143: ei. Käsitettä oikeustoimi käytettäisiin laissa      vittäjän määräämisestä.
33144: laajassa merkityksessä. Sillä tarkoitettaisiin         Ehdotettu säännös vastaa tarkoitukseltaan
33145: varsinaisen oikeustoimen lisäksi edellä selostet-   yleisperusteluissa selostettuja konkurssisään-
33146: tua menettelyä, järjestelyä ja muuta toimenpi-      nön 46 §:n h kohdan 2 kappaleen säännöksiä;
33147: dettä.                                              pyrkimyksenä on turvata tietty rauhoitusaika
33148:    2 §. Määräpäivä. Pykälässä on säännökset         pesän selvittämistä varten. Tämä aika pitenisi
33149: siitä, mistä päivästä velallisen omaisuutta kos-    nykyisestä yhdestä kuukaudesta kolmeksi kuu-
33150: kevien oikeustoimien takaisinsaantiajat luetaan     kaudeksi. Ehdotettu pidennys koskisi myös
33151: (määräpäivä).                                       ennen kuolemaa tehtyjä oikeustoimia eikä pel-
33152:   Pykälän 1 momentissa olevan pääsäännön            kästään kuolinpesän omaisuudesta tehtyjä oi-
33153: mukaan määräpäivällä tarkoitettaisiin päivää,       keustoimia. On huomattava, että puheena ole-
33154: jona velallinen tai velkoja on tehnyt konkurssi-    va säännös määrittelee vain määräpäivän, kun
33155: hakemuksen. Ehdotus ei tältä osin poikkea           konkurssisäännön 46 §:n h kohdan 2 kappa-
33156: voimassa olevasta laista. Konkurssisäännön          leessa on taas säädetty takaisinsaannin edelly-
33157: 9 §:n mukaan konkurssi katsotaan näet alka-         tyksistä kuolinpesän konkurssissa.
33158: neeksi päivänä, jona hakemus velallisen asetta-        Osakeyhtiölain 13 luvun 2 §:ssä on säännök-
33159: miseksi konkurssiin on tehty, ja konkurssi-         set osakeyhtiön pakollisesta selvitystilasta. Yh-
33160: säännön 46 §:n mukaiset takaisinsaantiajat las-     tiökokous on kutsuttava koolle käsittelemään
33161: ketaan tästä ajankohdasta. Ehdotetun määrä-         yhtiön asettamista selvitystilaan, jos hallitus
33162: päiväsäännöksen vuoksi konkurssisäännön 9 §         tilinpäätöstä laadittaessa tai muutoin havait-
33163: tulee tarpeettomaksi, ja se ehdotetaan tässä        see, että yhtiön oma pääoma on pienempi kuin
33164: esityksessä kumottavaksi.                           kolmasosa osakepääomasta. Yhtiö on asetetta-
33165:    Jos velallisen konkurssiin asettamista koske-    va selvitystilaan, jollei viimeistään seuraavana
33166: va hakemus on rauennut ja velallinen asetetaan      tilikautena tilinpäätöstä käsittelevässä varsinai-
33167: vasta hakemuksen raukeamisen jälkeen tehdyn         sessa yhtiökokouksessa hyväksytä kokouskut-
33168: uuden hakemuksen perusteella konkurssiin, on        sun toimittamisaikana vallitsevaa tilannetta
33169: ilman erityistä säännöstäkin pidettävä selvänä,     osoittavaa, yhtiön tilintarkastajien tarkasta-
33170: että määräpäivä olisi tällöin jälkimmäisen ha-      maa tasetta, jonka mukaan yhtiön oma pää-
33171: 44                                   1990 vp. -      HE n:o 102
33172: 
33173: oma on vähintään puolet osakepääomasta.                 3 §. Läheiset. Pykälässä on säännökset siitä,
33174: Milloin mainitusta syystä selvitystilassa olevan     ketkä ovat velallisen läheisiä. Säännökset kor-
33175: yhtiön omaisuutta haetaan konkurssiin, pidet-        vaisivat konkurssisäännön 46 §:n g kohdan
33176: täisiin määräpäivänä jo päivää, jona osakeyh-        säännökset siitä, mihin velallisen sopimus-
33177: tiö asetettiin selvitystilaan. Edellytyksenä kui-    kumppaneihin nähden sovelletaan pidempiä ta-
33178: tenkin olisi, että konkurssihakemus on tehty         kaisinsaantiaikoja. Takaisinsaantiaikojen li-
33179: kolmen kuukauden kuluessa selvitystilaan aset-       säksi kysymyksellä siitä, keitä on pidettävä
33180: tamisesta. Säännös koskisi vain sitä tapausta,       velallisen läheisinä, on merkitystä erityisesti
33181: että osakeyhtiö on selvitystilassa konkurssiha-      eräitä ehdotettuja todistustaakkasäännöksiä
33182: kemusta tehtäessä. Jos selvitystila on lakannut      sovellettaessa.
33183: aikaisemmin, määräpäivä määräytyisi pääsään-            Pykälän 1 momentin mukainen läheisyys
33184: nön mukaan. Osakeyhtiö voidaan asettaa selvi-        määräytyisi avioliiton ja sukulaisuussuhteen tai
33185: tystilaan myös vapaaehtoisesti. Tällöinkin           muun henkilökohtaisen siteen perusteella. Mo-
33186: määräpäivä konkurssissa määräytyisi ehdote-          mentin 1 kohdan mukaan toistensa läheisiä
33187: tun pykälän 1 momentissa olevan pääsäännön           olisivat velallinen ja hänen puolisonsa. Mo-
33188: mukaan.                                              mentin 2 kohdan mukaan toistensa läheisiä
33189:    Erityistä määräpäiväsäännöstä ei ole pidetty      olisivat ensinnäkin velallinen ja hänen suoraan
33190: tarpeellisena niitä tapauksia varten, joissa eräi-   etenevässä tai takenevassa polvessa oleva suku-
33191: den muiden yhteisöjen, kuten osuuskunnan ja          laisensa, sisaruksensa ja veli- ja sisarpuolensa.
33192: pankkien konkurssia on edeltänyt pakollinen          Lisäksi velallisen läheisiä olisivat näiden suku-
33193: selvitystila.                                        laisten puolisot. Niin ikään 2 kohdan mukaan
33194:                                                      toistensa läheisiä olisivat velallinen ja hänen
33195:    Erityinen määräpäivää koskeva säännös on          puolisoansa mainitussa sukulaisuussuhteessa
33196: myös akordilain 40 §:ssä, jota tässä esityksessä     olevat sekä näiden puolisot. Momentin 1 ja 2
33197: ehdotetaan tarkistettavaksi. Periaatteena olisi      kohdassa tarkoitettuihin sovelletaan myös kon-
33198: edelleen, että jos konkurssia on edeltänyt akor-     kurssisäännön 46 §:n g kohdan 1 kappaleen
33199: dikäsittely, takaisinsaantiajat laskettaisiin jo     mukaan pidempiä takaisinsaantiaikoja. Otto-
33200: siitä päivästä, jona päätös akordikäsittelyn         lapsisuhdetta ei enää erikseen mainittaisi laissa,
33201: aloittamisesta tehtiin. Akordikäsittely ei siten     sillä lapseksiottamisesta annetun lain (153/85)
33202: heikennä velkojien mahdollisuuksia takaisin-          12 §:n mukaan ottolasta pidetään ottovanhem-
33203: saantiin.                                            pien lapsena sovellettaessa, mitä sukulaisuuden
33204:     Konkurssisäännön 46 §:n säännösten mu-           ja lankouden oikeudellisesta vaikutuksesta on
33205: kaan oikeustoimi peräytyy, jos se on tehty           voimassa.
33206: tiettynä aikana ennen konkurssisäännön                  Momentin 3 kohdan mukaan toistensa lähei-
33207: 9 §:ssä tarkoitettua konkurssin alkamisajan-         siä olisivat lisäksi velallinen ja hänelle muuten
33208: kohtaa. Käytetyn sanamuodon mukaan kon-              erityisen läheinen henkilö. Säännös merkitsisi
33209: kurssisäännön 46 § :n takaisinsaantisäännöksiä       laajennusta voimassa olevaan oikeuteen. Kon-
33210: ei siten voitaisi soveltaa, jos oikeustoimi on       kurssisäännön 46 § :n g kohdan 1 kappaleessa
33211: tehty sanotun ajankohdan jälkeen, mutta en-          tarkoitettuja pidempiä takaisinsaantiaikoja
33212: nen kuin velallisen omaisuus on velkojan hake-       voidaan näet soveltaa vain niihin, jotka ovat
33213: muksesta luovutettu konkurssiin. Oikeus-             velalliseen lainkohdassa nimenomaisesti maini-
33214: käytännössä takaisinsaantiaikaan on kuitenkin        tussa avio- tai sukulaisuussuhteessa. Ehdote-
33215: luettu myös tämä konkurssihakemuksen ja              tussa säännöksessä ei mainita niitä perusteita,
33216: konkurssiin asettamisen välinen aika. Ehdote-        joiden nojalla henkilöitä olisi pidettävä toisil-
33217: tussa laissa takaisinsaantiaikaa määriteltäessä      leen erityisen läheisinä. Tämä johtuu henkilöi-
33218: käytettäisiin konkurssisäännön 46 §:stä poik-        den välisten suhteiden moninaisuudesta. Erityi-
33219: keavaa ilmaisua: oikeustoimi peräytyy, jos se        sen läheisyyden perustavien seikkojen tyhjentä-
33220: on tehty "myöhemmin" kuin tiettynä ajankoh-          väksi tarkoitettu luettelointi olisi omiaan ai-
33221: tana ennen määräpäivää. Ehdotettu sanamuo-           heuttamaan säännöksen soveltamisessa tosiasi-
33222: to ilmaisisi nyt selvästi sen, että myös määrä-      allisia olosuhteita vastaamatonta kaavamai-
33223: päivän ja konkurssiin asettamisen välisenä ai-       suutta. Toisaalta millään luetteloinnilla ei kui-
33224: kana tehdyt oikeustoimet voivat peräytyä. Vas-       tenkaan kyettäisi tyydyttävästi kattamaan
33225: taavaa ilmaisua käytetään myös muiden poh-           kaikkia niitä tilanteita, joita varten puheena
33226: j oismaiden takaisinsaantisäännöstöissä.             olevaa säännöstä ehdotetaan. Sen vuoksi on
33227:                                        1990 vp. -      HE n:o 102                                     45
33228: 
33229: pidetty tarkoituksenmukaisena jättää säännök-          yhteisomistajia on useampia kuin kaksi, mikäli
33230: sen soveltaminen riippumaan tuomioistuimen             heidän omistusosuutensa ovat niin suuret, että
33231: tapauskohtaisesta kokonaisarvioinnista siitäkin         etuyhteyttä voidaan pitää olennaisena. Osak-
33232: huolimatta, että ratkaisun ennustettavuus voi           kuuden tuomalla päätösvallalla on kuitenkin
33233: joissakin tapauksissa olla vaikea. Tarkoitus           etuyhteyden olennaisuutta arvioitaessa merki-
33234: on, että läheisyys 3 kohdan nojalla perustuisi         tystä sikäli, että suhteellisen pienenkin osuuden
33235: lähinnä yhteistaloudessa asumiseen tai muuhun          omistamisessa voisi olla kysymys olennaisesta
33236: kiinteään henkilökohtaiseen siteeseen. Toisten-         osakkuuteen perustuvasta etujen yhteydestä sil-
33237: sa läheisiä olisivat siten tyypillisesti esimerkiksi   loin, kun muut osakkeet ovat hajautuneina
33238: kihlatut, keskenään avioliitonomaisessa suh-           lukuisille eri osakkaille. Yritykset, jotka osa-
33239: teessa elävät henkilöt sekä kasvattivanhemmat           keyhtiölain 1 luvun 2 §:n nojalla ovat emoyh-
33240: ja -lapset.                                            tiö-tytäryhtiösuhteessa keskenään, olisivat 1 tai
33241:    Pykälän 2 momentissa olisivat säännökset            3 kohdan nojalla aina toistensa läheisiä.
33242: taloudellisiin seikkoihin perustuvasta läheisyy-          Myös avoimen yhtiön yhtiömiehen tai kom-
33243: destä. Säännös vastaa tarkoitusperiitään kon-          mandiittiyhtiön vastuunalaisen yhtiömiehen ja
33244: kurssisäännön 46 §:n g kohdan 2 kappaletta;            yhtiön etujen yhteys olisi aina olennainen.
33245: läheisten piiri olisi kuitenkin laajempi kuin             Osakkuuteen rinnastettavaan taloudelliseen
33246: viimeksi mainitun lainkohdan mukaan. Sään-             seikkaan perustuvalla etujen yhteydellä tarkoi-
33247: nösehdotus eroaa nykyisestä laista muun muas-          tetaan sitä, että velallisella ja velallisen sopi-
33248: sa siinä, että se koskisi muitakin velallisyhtei-      muskumppanilla on yhteisiä taloudellisia etuja,
33249: söjä kuin osakeyhtiötä. Myös yhteisö voisi olla        lähinnä siis, että toinen on osallinen toisen
33250: konkurssissa olevan osakkaansa tai toimihen-           voitoista ja tappioista. On tavallista, että yri-
33251: kilönsä läheinen. Niin ikään yhteisöt voisivat         tyksen saavuttama tulos hyödyttää välittömästi
33252: olla toistensa läheisiä.                               toista yritystä tai henkilöä ja päinvastoin, esi-
33253:    Pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan tois-            merkiksi kun provisiota maksetaan tuloksen
33254: tensa läheisiä olisivat yksityinen elinkeinonhar-      perusteella. Mikä tahansa taloudelliseen seik-
33255: joittaja, yhtiö, muu yhteisö tai säätiö sekä se,       kaan perustuva etujen yhteys ei kuitenkaan
33256: jolla yksin tai yhdessä läheisensä kanssa on           vielä loisi läheisyyssuhdetta. Tämän yhteyden
33257: osakkuuden tai siihen rinnastettavan taloudelli-       tulisi olla osakkuuteen rinnastettava ja olennai-
33258: sen seikan perusteella olennainen etujen yhteys        nen. Näin voi olla esimerkiksi silloin, kun
33259: mainitun elinkeinonharjoittajan, yhteisön tai          yritys harjoittaa liiketoimintaa toisen yrityksen
33260: säätiön etujen kanssa. Säännöksessä tarkoitet-         välityksellä, josta se ei omista ainakaan mää-
33261: tu läheisyys olisi molemminpuolista: merkitys-         räävään asemaan riittävää osuutta, mutta jon-
33262: tä ei olisi sillä, kumpi osapuolista on kulloin-       ka toimintaa se rahoitus- tai muilla sopimus-
33263: kin konkurssivelallinen.                               järjestelyillä tosiasiallisesti ohjaa. Niin kuin
33264:    Osakkuuteen perustuva etujen yhteys liittyisi       osakeyhtiölain 1 luvun 2 §:n 2 momentista
33265: omistamiseen. Siihen rinnastettavaan taloudel-         ilmenee, tällöin voi olla kysymyksessä konser-
33266: liseen seikkaan perustuva etujen yhteys sitä           nisuhde, jollainen edellä todetun mukaisesti
33267: vastoin liittyisi muihin seikkoihin.                   aikaansaa yhtiöiden välille myös tässä lakieh-
33268:    Lainkohdan mukaan osakkuuteen tai siihen            dotuksessa tarkoitetun läheisyyssuhteen. Mai-
33269: rinnastettavaan seikkaan perustuvan etujen yh-         nitunlaisia järjestelyjä tavataan niin ikään
33270: teyden tulisi olla olennainen. Osakkuuteen pe-         muun muassa hyödykkeiden ja tavaroiden ja-
33271: rustuva etujen yhteys olisi aina olennainen            kelutoiminnan alalla. Luotonantoa ei yleensä
33272: silloin, kun joku itse tai yhdessä läheistensä         yksin voida pitää sellaisena seikkana, jonka
33273: kanssa omistaa enemmistön osakeyhtiön osa-             vuoksi luotonautajaa ja velallista olisi pidettä-
33274: kekannasta. Olennainen etujen yhteys voi olla          vä toistensa läheisinä.
33275:  olemassa myös, vaikka osakeomistus ei aikaan-            Etujen yhteys yksityiseen elinkeinonharjoit-
33276: saa määräysvaltaa yhtiössä. Esimerkiksi jos            tajaan, osuuskuntaan, yhdistykseen tai sääti-
33277:  kaksi luonnollista henkilöä tai yhtiötä omistaa       öön voisi muodostua vain mainitun osakkuu-
33278: yhtä suuren osuuden tietyn osakeyhtiön osak-           teen rinnastettavan taloudellisen seikan perus-
33279:  keista (niin sanottu yhteinen yhtiö), kummalla-       teella. Olennainen etujen yhteys säätiön kanssa
33280:  kaan ei ole yksin määräysvaltaa yhtiössä, mut-        voisi olla esimerkiksi sellaisella yhdistyksellä,
33281: ta molempia on pidettävä omistamansa yhtiön            jonka toiminnan tukemista varten säätiö on
33282:  läheisinä ja päin vastoin. Sama on tilanne, jos       perustettu.
33283: 46                                    1990 vp. -     HE n:o 102
33284: 
33285:    Pykälän 2 momentin 2 kohdan mukaan tois-          kuitenkaan pelkän omistamisen perusteella ole
33286: tensa läheisinä pidettäisiin yksityistä elinkei-     johtavassa asemassa, vaan yhteisön ja sen
33287: nonharjoittajaa, yhteisöä tai säätiötä sekä sitä,    omistajan välinen läheisyys tulisi arvioitavaksi
33288: jolla johtavan asemansa perusteella on olennai-      momentin 1 tai 3 kohdan mukaan.
33289: nen vaikutusvalta elinkeinonharjoittajan, yh-           Momentin 3 kohdan mukaan toistensa lähei-
33290: teisön tai säätiön toimintaan. Pelkkä muodolli-      sinä pidettäisiin yksityistä elinkeinonharjoitta-
33291: nen asema ei välttämättä merkitsisi, että johta-     jaa, yhteisöä tai säätiötä sekä sitä, joka on
33292: vassa asemassa oleva olisi elinkeinonharjoitta-      momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetun yksityi-
33293: jan, yhteisön tai säätiön läheinen. Lisäksi edel-    sen henkilön tai oikeushenkilön läheinen pykä-
33294: lytettäisiin, että johtavassa asemassa olevalla      län 1 tai 2 momentin nojalla. Toistensa läheisiä
33295: tosiasiallisesti on ollut olennainen vaikutusval-    olisivat siten esimerkiksi osakeyhtiöt, jotka
33296: ta tämän toimintaan. Olennaista olisi se, että       ovat saman emoyhtiön tytäryhtiöitä, sekä osa-
33297: johtavassa asemassa olevalla on sellainen valta,
33298:                                                      keyhtiöt, joiden osake-enemmistön omistaa sa-
33299: että hän pystyy vaikuttamaan itsensä kanssa
33300:                                                      ma luonnollinen henkilö tai sama muu kuin
33301: tehtyihin taloudellisiin järjestelyihin. Tällöin
33302:                                                      osakeyhtiömuotoinen yritys (niin sanotut sisar-
33303: on tyypillisesti olemassa vaara, että johtavassa
33304:                                                      yhtiöt), samoin kuin niin sanotun yhteisen
33305: asemassa olevalle annetaan etuja, jotka voivat
33306:                                                      yhtiön osakkaat keskenään. Niin ikään toisten-
33307: vahingoittaa asianomaisen yrityksen velkojia.
33308:                                                      sa läheisiä olisivat osakeyhtiö ja sen pääosak-
33309:    Yhteisön tai säätiön hallintoa haitavien hen-
33310:                                                      kaan tai toimitusjohtajan aviopuoliso sekä yh-
33311: kilöiden, esimerkiksi osakeyhtiön toimitus-
33312:                                                      tiö ja toisen samaan konserniin kuuluvan yh-
33313: johtajan ja hallituksen jäsenen johtava asema
33314:                                                      tiön toimitusjohtaja.
33315: on jo lakisääteisesti niin merkittävä, että heillä
33316: voidaan yleensä katsoa olevan olennainen vai-           Niin kuin 2 kohdan yhteydessä on todettu,
33317: kutusvalta edustamansa yhteisön toimintaan.          yhtiön hallituksen jäsenen olisi säännönmukai-
33318: Vailla tällaista vaikutusvaltaa voisi olla halli-    sesti katsottava olevan sellaisessa johtavassa
33319: tuksen jäsen, joka ei tosiasiassa lainkaan osal-     asemassa, joka 2 kohdan nojalla aikaansaa
33320: listu yhteisön hallintoon. Samaa voidaan sanoa       läheisyyssuhteen yhtiön ja hallituksen jäsenen
33321: myös sellaisesta hallituksen jäsenestä, joka on      välille. Esillä olevasta säännöksestä seuraa
33322: valittu hallitukseen esimerkiksi määrätyn etu-       puolestaan tällöin, että jos sama henkilö on
33323: ryhmän edustajana, mutta jolla ei ole tosiasial-     hallituksen jäsenenä kahdessa tai useammassa
33324: lista vaikutusvaltaa yhtiön asioissa.                yhtiössä, myös nämä yhtiöt ovat läheisyyssuh-
33325:    Tietty henkilö voi olla yhtiön hallituksessa      teessa keskenään. Toisinaan, etenkin kun kysy-
33326: valvomassa tai toteuttamassa toisen yhtiön,          myksessä ovat suuret yhtiöt, joissa hallitukset
33327: esimerkiksi työnantajansa etuja. Kyseisen hen-       saattavat olla monijäsenisiä ja joissa hallituk-
33328: kilön asema hallituksen jäsenenä voi tällöin         seen usein kuuluu myös yhtiön omistajapiirin
33329: perustaa läheisyyssuhteen paitsi hänen ja ensin      ulkopuolelta valittuja, etäisempiä sidosryhmiä
33330: mainitun yhteisön myös molempien yhteisöjen          edustavia henkilöitä, ei siihen seikkaan perus-
33331: välille, mikäli viimeksi mainitulla yhteisöllä on    tuvalla läheisyyssuhteella, että sama henkilö on
33332: sanotun edustajan välityksellä katsottava ol-        jäsenenä eri yhtiöiden hallituksissa, kenties ole
33333: leen olennainen vaikutusvalta ensin mainitun         merkitystä oikeustoimeen ryhtymisen tai sen
33334: yhteisön toiminnassa. Tällä voi olla merkitystä      sisällön kannalta. Yhtiöiden välillä saatetaan
33335: tapauksissa, joissa läheisyyssuhdetta ei muo-        tehdä liiketoimia, joista päättäminen kuuluu
33336: dostu 3 kohdan perusteella.                          hallitusta aiemmalle tasolle ja jotka välttämät-
33337:    Yhteisön palveluksessa johtavassa asemassa        tä eivät edes tule hallituksen tietoon. Tämän
33338: olevalla työntekijällä voi myös olla sellainen       vuoksi ei ole perusteltua, että sanotunlaiselle
33339: vaikutusvalta yhteisössä, että häntä voitaisiin      läheisyyssuhteelle annettaisiin merkitystä pel-
33340: pitää yhteisön läheisenä, vaikka hän ei kuului-      kästään sen vuoksi, että sama yhtiöiden ulko-
33341: sikaan yhteisön hallintoelimiin. Tällainen vai-      puolista sidosryhmää edustava henkilö sattuu
33342: kutusvalta voi olla esimerkiksi jonkin yrityksen     kuulumaan molempien yhtiöiden hallitukseen.
33343: tuotantolaitoksen johtajalla, jolla johtavan         Pykälään ehdotetun 3 momentin mukaan 2
33344: asemansa perusteella on varsin itsenäinen pää-       momentin 3 kohtaan perustuvalla läheisyydellä
33345: tösvalta taloudellisissa kysymyksissä.               ei olisikaan merkitystä, jos saatetaan todennä-
33346:    Olennainen vaikutusvalta yhteisön toimin-         köiseksi, ettei sillä ole ollut yhteyttä kyseiseen
33347: taan voi olla myös sen omistajilla. He eivät         oikeustoimeen.
33348:                                        1990 vp. -      HE n:o 102                                    47
33349: 
33350:    Ehdotetussa pykälässä tarkoitettu läheisyys         nen velkojensa maksamiseen niiden erääntymi-
33351: arvioitaisiin peräytettävän oikeustoimen teke-         seen mennessä.
33352: misen ajankohdan mukaan. Merkitystä ei olisi              Jos velallisen varat ovat vähintään yhtä suu-
33353: läheisyydellä, joka on lakannut ennen oikeus-          ret kuin hänen velkansa, hän voi yleensä mak-
33354: tointa tai alkanut vasta sen jälkeen. Jos kuiten-      saa velkansa muuttamalla omaisuuttaan rahak-
33355: kin esimerkiksi puolisot eivät enää oikeustointa       si sitä mukaa kuin hänen velkansa erääntyvät.
33356: tehtäessä ole keskenään avioliitossa, saatetaan        Velallinen ei tällöin yleensä ole maksukyvytön.
33357: olosuhteiden mukaan heidän katsoa olleen toi-          Poikkeuksellisesti hän kuitenkin voi olla mak-
33358: silleen erityisen läheisiä henkilöitä vielä oikeus-    sukyvytön, jos hänen omaisuuttaan ei voida
33359: tointa tehtäessä.                                      käyttää velkojen maksuun niiden erääntyessä.
33360:    4 §. Maksukyvyttömyys ja ylivelkaisuus. Py-         Vaikka velallisen varat olisivatkin hänen velko-
33361: kälässä määritellään ehdotetussa laissa käytetyt       jaan pienemmät, velallinen on maksukykyinen,
33362: maksukyvyttömyyden ja ylivelkaisuuden käsit-           jos hänellä on rahaa tai vaivattomasti rahaksi
33363: teet. Maksukyvyttömyydellä ja ylivelkaisuudel-         muutettavaa omaisuutta erääntyneiden velko-
33364: la olisi merkitystä arvioitaessa, peräytyykö oi-       jensa maksamiseen ja hänelle kertyy riittävästi
33365: keustoimi yleisen takaisinsaantisäännöksen             varoja ja tuloja myöhemmin erääntyvien vel-
33366: mukaan tai peräytyykö pidempänä takaisin-              kojensa maksamiseen niiden erääntyessä.
33367: saantiaikana tehty oikeustoimi erityisten takai-          Velallista ei ehdotetun pykälän mukaan kui-
33368: sinsaantisäännösten mukaan. Ehdotettu pykälä           tenkaan pidetä maksukyvyttömänä, jos se, että
33369: ei vaikuttaisi siihen, millä edellytyksillä velalli-   hän ei kykene maksamaan velkojaan niiden
33370: nen voidaan asettaa konkurssiin, vaan tämä             erääntyessä, on vain tilapäistä. Tilapäistä tämä
33371: määräytyisi edelleen konkurssisäännön 5 ja             voisi olla esimerkiksi, jos velallinen ei kykene
33372: 6 §:n mukaan. Maksukyvyttömyydellä olisi eh-           muuttamaan rahaksi velkojen maksamiseen
33373: dotuksen mukaan samanlainen sisältö kuin               tarvittavia varoja, ennen kuin vasta jonkin
33374: sillä on esimerkiksi Ruotsissa.                        aikaa velkojen erääntymisen jälkeen, tai jos
33375:                                                        velkojen maksamiseen tarvittava tulo esimer-
33376:     Pykälän mukaan maksukyvyttömyydellä tar-           kiksi velallisen kausiluontoisen toimialan vuok-
33377: koitetaan sitä, että velallinen muuten kuin            si kertyy vasta jonkin aikaa velkojen eräänty-
33378: tilapäisesti on kykenemätön maksamaan velko-           misen jälkeen.
33379: jaan niiden erääntyessä. Ylivelkaisuudella puo-
33380:  lestaan tarkoitetaan sitä, että velallisen velat
33381: ovat suuremmat kuin hänen ulosmittauskelpoi-           2 luku. Takaisinsaantiperusteet
33382: set varansa. Velallisen maksukyvyttömyyttä ja
33383: ylivelkaisuutta on jo lyhyesti käsitelty yleispe-         5 §. Yleinen takaisinsaantiperuste. Pykälässä
33384:  rusteluissa. Niin kuin niissä on todettu, ylivel-     on yleinen takaisinsaantisäännös, joka voi kos-
33385:  kaisuus kuvaa velallisen tietynhetkistä talou-        kea kaikkia velallisen omaisuudesta tehtyjä
33386: dellista tilaa, joka ilmenee esimerkiksi kirjanpi-     oikeustoimia. Säännös eroaa erityistilanteita
33387:  dosta. Maksukyvyttömyydellä sitä vastoin on           koskevista takaisinsaantisäännöksistä siinä, et-
33388:  osaksi myös ennusteen luonne.                         tä oikeustoimen peräytymisen edellytyksenä on
33389:     Velallisen maksukykyä arvioitaessa kiinnitet-      velallisen sopimuskumppanin vilpillinen mieli.
33390: täisiin huomiota velallisen kykyyn maksaa              Oikeustoimi voitaisiin peräyttää ehdotetun py-
33391:  erääntyneiden velkojen lisäksi myös myöhem-           kälän nojalla silloinkin, kun se olisi mahdollis-
33392:  min erääntyneet velat. Sen vuoksi arvioitaessa,       ta myös 6-14 §:ssä olevien takaisinsaantipe-
33393:  onko velallinen oikeustointa tehtäessä ollut          rusteiden nojalla. Oikeustoimen peräytyminep
33394:  maksukyvytön, otettaisiin huomioon sekä ve-           ehdotetun pykälän nojalla saattaisi kuitenkin
33395:  lallisen taloudellinen tila arvioinnin kohteena       olla konkurssipesän kannalta edullisempaa, sil-
33396:  olevana ajankohtana että se, miten hänen ta-          lä tällöin vastaajan palautus- ja korvausvelvol-
33397:  loudellisen tilansa on tuolloin voitu odottaa         lisuus saattaa 16 ja 17 § :n nojalla olla laajem-
33398:  kehittyvän. Velallisella olevia ja hänelle kerty-     pi.
33399:  viä varoja ja tuloja verrattaisiin hänen olemas-         Pykälän nojalla olisivat peräytettävissä oi-
33400:  sa oleviin ja odotettavissa oleviin velkoihinsa.      keustoimet, joilla on sopimattomasti suosittu
33401:  Tämän perusteella arvioitaisiin, onko velallisel-     velkojaa toisten velkojien kustannuksella, siir-
33402:  la tai tuleeko hänelle kertymään riittävästi          retty omaisuutta velkojien ulottumattomiin tai
33403:  rahaksi muutettavaa omaisuutta tai tuloja hä-         lisätty velkoja velkojien vahingoksi. Peräyty-
33404: 48                                     1990 vp. -      HE n:o 102
33405: 
33406: misen yhdeksi edellytykseksi asetettu sopimat-            Pykälän 1 momentin mukaan oikeustoimen
33407: tomuus koskisi siis kaikkia edellä lueteltuja          peräytymisen edellytyksenä olisi vastikkeellis-
33408: tekomuotoja. Merkitystä ei olisi sillä, minkä          ten oikeustoimien osalta, että velallinen on
33409: tyyppisellä oikeustoimena velkojille näin on           ollut maksukyvytön oikeustointa tehtäessä tai
33410: aiheutettu vahinkoa. Peräytymisen kannalta ei          että oikeustoimi osaltaan, siis joko yksin tai
33411: liioin olisi ratkaisevaa, onko oikeustoimi ollut       yhdessä muiden toimenpiteiden kanssa, on joh-
33412: velallisen tekemä tai edes hänen aloitteestaan         tanut velallisen maksukyvyttömyyteen. Vastik-
33413: tehty. Siten velkojankin menettely, esimerkiksi        keettomien oikeustoimien osalta edellytyksenä
33414: kuittaus, voisi olla pykälän nojalla peräytettä-       olisi vastaavasti, että velallinen on ollut ylivel-
33415: vissä.                                                 kainen oikeustointa tehtäessä tai että oikeus-
33416:    Oikeustoimen velkojia vahingoittava vaiku-          toimi osaltaan on johtanut ylivelkaisuuteen.
33417: tus voi seurata oikeustoimesta välittömästi esi-       Ratkaisevaa merkitystä ei siten olisi sillä, minä
33418: merkiksi, kun velallinen lahjoittaa omaisuut-          ajankohtana maksukyvyttömyyden tai ylivel-
33419: taan niin, että hän tulee ylivelkaiseksi. Yleisen      kaisuuden tila on syntynyt. Edellytys täyttyisi,
33420: takaisinsaantisäännöksen mukaan oikeustoimi            jos oikeustoimi ja velallisen myöhempi maksu-
33421: voisi kuitenkin peräytyä myös silloin, kun sillä       kyvyttömyys tai ylivelkaisuus ovat riittävässä
33422: on vasta yhdessä muiden toimenpiteiden kans-           syy-yhteydessä keskenään siten, että oikeus-
33423: sa aiheutettu velkojille vahinkoa. Oikeus-             toimen voidaan katsoa yksin tai yhdessä mui-
33424: toimesta välillisesti aiheutunut vahinko olisi         den seikkojen kanssa johtaneen maksukyvyttö-
33425: siis riittävä. Näin vahinkoa voi aiheutua esi-         myyteen tai ylivelkaisuuteen. Oikeustoimen ja
33426: merkiksi, kun velallinen myy omaisuuttaan              velallisen maksukyvttömyyden tai ylivelkaisuu-
33427: käypään hintaan, mutta käyttää kauppahinnan            den tilan välinen aika saattaa näin ollen olla
33428: sellaisella tavalla, että se ei tule velkojien         hyvinkin pitkä.
33429: hyväksi, vaikkapa ylellisyyskulutukseen. Täl-             Oikeustoimi peräytyy 1 momentin mukaan
33430: lainen välillinen vahinko voi ilmetä myöhem-           vain, jos sillä on sopimattomasti aiheutettu
33431: minkin oikeustoimen tekemisen jälkeen. Oi-             velkojille vahinkoa. Asettamalla sopimatto-
33432: keustoimi kuitenkin peräytyisi pykälän mu-             muus peräytymisen edellytykseksi pyritään
33433: kaan vain, jos velallisen sopimuskumppani tie-         yleissäännöksen soveltamisalaa rajamaan siten,
33434: si tai hänen olisi pitänyt tietää velallisen aikeis-   että sen nojalla peräytyisivät vain sellaiset oi-
33435: ta saattaa vastike velkojien ulottumattomiin.          keustoimet, jotka olosuhteista päätellen on
33436:    Oikeustoimen ja velkojille vahinkoa aiheut-         tehty mahdollisen konkurssin vaikutusten kier-
33437: taneen menettelyn välillä tulee olla riittävä          tämiseksi. Menettelyä voitaisiin pitää siten so-
33438: syy-yhteys. Se olisi olemassa esimerkiksi, jos         pimattomana erityisesti silloin, kun jokin pe-
33439: velallinen on myynyt omaisuuttaan voidakseen           räytymisen edellytyksistä on täyttynyt silmiin-
33440: saattaa vastikkeen velkojien ulottumattomiin.          pistäväliä tavalla.
33441: Riittävää syy-yhteyttä ei sitä vastoin olisi esi-         Menettely olisi sopimaton ainakin silloin,
33442: merkiksi, jos vakavarainen henkilö huomatta-           kun olosuhteet osoittavat velallisen nimen-
33443: van lahjoituksen tehtyään on odottamatta jou-          omaisena tarkoituksena olleen vähentää kon-
33444: tunut vastuuseen suuresta vahingonkorvaus-             kurssipesään kuuluvia varoja tai kun oikeus-
33445: velasta ja sen vuoksi tullut ylivelkaiseksi. Vaik-     toimen toinen osapuoli on ollut erityisen hyvin
33446: ka lahjoitus onkin mainitussa tapauksessa osal-        selvillä velallisen heikosta taloudellisesta tilan-
33447: taan johtanut velallisen ylivelkaisuuteen ja syy-      teesta. Niin ikään menettely voisi olla sopima-
33448: yhteys siten on olemassa, velkojille lahjoituk-        ton, jos oikeustoimi on koskenut huomattavan
33449: sesta aiheutuneen vahingon ennalta arvaamat-           arvokasta omaisuutta ja sillä on aiheutettu
33450: tomuuden vuoksi syy-yhteyttä ei voida pitää            velkojille tuntuvaa vahinkoa. Mitä lähempänä
33451: riittävänä. Jos oikeustointa ja vahinkoa aiheut-       konkurssia velkojia vaarantava oikeustoimi on
33452: tanutta menettelyä voidaan pitää yhtenä koko-          tehty, sitä selvemmin sitä voidaan pitää osoi-
33453: naisuutena, on syy-yhteyskin yleensä riittävä.         tuksena menettelyn sopimattomuudesta. Toi-
33454: Syy-yhteyden riittävyyttä arvioitaessa voidaan         saalta myös paljon etukäteen mahdollisen kon-
33455: ottaa huomioon, onko velallisen sopimus-               kurssin varalta tehdyt oikeustoimet voivat olla
33456: kumppani ollut vilpillisessä mielessä. Niin            sopimattomia etenkin, mikäli niitä leimaa
33457: ikään merkitystä voi olla myös sillä, kuinka           suunnitelmallinen pyrkimys velkojien vahin-
33458: pian oikeustoimen jälkeen vahinko on synty-            goittamiseen esimerkiksi siten, että velallisen
33459: nyt.                                                   varallisuutta hyvissä ajoin tai vähitellen siirre-
33460:                                       1990 vp. -      HE n:o 102                                       49
33461: 
33462: tään lahjana tai alihintaan velallisen läheiselle.    oikeustoimen merkityksestä velallisen taloudel-
33463: Vastaavasti sopimattomuusedellytys saattaa            lisille oloille tarkoittaa sitä, että oikeustoimen
33464: puuttua, jos esimerkiksi syy-yhteys oikeus-           osapuoli on tiennyt tai hänen olisi pitänyt
33465: toimen ja velkojille vahinkoa aiheuttaneen me-        tietää, mikä merkitys oikeustoimella on velalli-
33466: nettelyn välillä ei ole kovin vahva tai kun           sen tulevan maksukyvyttömyyden tai ylivelkai-
33467: oikeustoimen toinen osapuoli, vaikka hänen            suuden kannalta.
33468: olisi pitänyt tietää velallisen maksukyvyttö-            Viipillisen mielen tulee ulottua vahingon ai-
33469: myydestä tai ylivelkaisuudesta, on hyväksyttä-        heuttaneeseen menettelyyn kokonaisuudessaan
33470: vin perustein uskonut velallisen taloudellisen        sekä siihen, miten tämä menettely on vaikutta-
33471: tilanteen kohentuvan.                                 nut velallisen taloudelliseen tilanteeseen. Jos
33472:    Sopimaton voisi olla esimerkiksi velan mak-        peräytettävänä on oikeustoimi, josta on aiheu-
33473: su, kun velkoja on nimenomaan velallisen              tunut välillisesti vahinkoa, peräytyminen edel-
33474: heikosta taloudellisesta tilanteesta tietoisena       lyttää, että velallisen sopimuskumppani on
33475: vaatinut velalliselta maksun ennenaikaisesti tai      tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää myös
33476: epätavallisin maksuvälinein. Maksu pesän va-          velallisen aikeesta ryhtyä velkojiaan vahingoit-
33477: roihin nähden huomattavalla määrällä voisi            taviin toimenpiteisiin. Sitä vastoin ei edellytet-
33478: taas olla sopimaton esimerkiksi silloin, kun          täisi, että velallisen sopimuskumppani on pitä-
33479: velkojalla on ollut syytä olettaa velallisen jättä-   nyt oikeustointa sopimattomana, vaan riittä-
33480: vän muut erääntyneet velat maksamatta. Kuit-          vää olisi, että hän on tiennyt tai että hänen
33481: taus voisi olla sopimattomana menettelynä pe-         olisi pitänyt tietää niistä seikoista, joiden vuok-
33482: räytettävissä, kun velkoja on velkaantunut ve-        si oikeustoimi oli sopimaton.
33483: lalliselle vain voidakseen käyttää velalliselta          Oikeustoimen peräytyminen ei edellyttäisi
33484: olevan saatavansa kuittaukseen. Ulosmittauk-          velallisen vilpillistä mieltä. Merkitystä ei siis
33485: sen sopimattomuus taas voisi ilmetä esimerkik-        olisi sillä, onko velallinen mieltänyt aiheutta-
33486: si niin, että velallinen ja velkoja ovat yhdessä      vansa vahinkoa velkojilleen, tai sillä, onko hän
33487: sopineet ulosmittauksesta muiden velkojien            mieltänyt oikeustoimen sopimattomaksi.
33488: syrjäyttämiseksi.     Vastikkeettornia     oikeus-       Pääsääntönä olisi, että takaisinsaantia vaati-
33489: toimia, lahjoituksia ja lahjan luonteisia sopi-       van on näytettävä, että oikeustoimen peräyty-
33490: muksia, sekä oikeustoimia, joilla velallinen on       misen edellytykset ovat olemassa. Pykälän 2
33491: vaihtanut ulosmittauskelpoista omaisuuttaan           momenttiin ehdotetaan otettavaksi tästä pää-
33492: ulosmittauskelvottomaan, voitaisiin pitää sopi-       säännöstä poikkeava säännös, joka koskee ve-
33493: mattomina, jos ne on tehty nimenomaan omai-           lallisen ja hänen läheisensä välisiä oikeus-
33494: suuden vähentämiseksi. Sopimatonta velkojen           toimia. Sen mukaan velallisen läheisen katsot-
33495: lisäämistä voisi olla, että velallinen heikossa       taisiin tienneen maksukyvyttömyydestä tai yli-
33496: taloudellisessa tilanteessa ilman täyttä vastiket-    velkaisuudesta taikka oikeustoimen merkityk-
33497: ta ottaa vastatakseen kolmannen henkilön ve-          sestä velallisen taloudellisille oloille sekä sei-
33498: lasta. Niin ikään lainan ottaminen epäedullisin       koista, joiden vuoksi oikeustoimi oli sopima-
33499: ehdoin, esimerkiksi kohtuuttoman korkealla            ton, jollei hän saata todennäköiseksi, että hän
33500: korolla, voi olla sopimatonta. Vastaavasti vel-       ei tiennyt ja että hänen ei olisi pitänytkään
33501: kaantuminen ylellisyyskulutukseen olisi yleensä       tietää niistä. Tällaista myös Ruotsin uuteen
33502: sopimatonta. Huomattava on, että sopimatto-           konkurssilakiin sisältyvää todistustaakkasään-
33503: mana ei voitaisi pitää välttämättömien kulutus-       nöstä on pidetty perusteltuna siksi, että velalli-
33504: hyödykkeiden hankkimista luotolla tavan-              sen läheinen yleensä on selvillä velallisen talou-
33505: mukaisin lainaehdoin. Sopimattomana ei                dellisesta tilanteesta sekä siitä, miten oikeus-
33506: myöskään voitaisi pitää omaisuuden myymistä           toimi siihen vaikuttaa.
33507: tällaisten hyödykkeiden hankkimiseksi, ellei             Koska ehdotetun pykälän nojalla voisivat
33508: omaisuutta ole ilman hyväksyttävää syytä myy-         tulla peräytettäviksi varsin kauankin ennen
33509: ty selvään alihintaan.                                konkurssia tehdyt oikeustoimet, olisi kohtuu-
33510:    Oikeustoimi peräytyisi vain, jos toinen osa-       tonta vaatia, että velallisen läheisen olisi esitet-
33511: puoli tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää velalli-   tävä täysi näyttö siitä, ettei hän tiennyt ja ettei
33512: sen maksukyvyttömyydestä tai ylivelkaisuudes-         hänen olisi pitänytkään tietää edellä mainittu-
33513: ta taikka oikeustoimen merkityksestä velallisen       jen seikkojen olemassaolosta. Siksi olisi riittä-
33514: taloudellisille oloille sekä seikoista, joiden        vää, että läheinen saattaa todennäköiseksi vil-
33515: vuoksi oikeustoimi oli sopimaton. Tietoisuus          pittömän mielensä.
33516: 
33517: 7   300573K
33518: 50                                     1990 vp. -      HE n:o 102
33519: 
33520:    Pykälän 3 momentin mukaan takaisinsaanti-           olevalle sukulaiselle taikka yhteisessä taloudes-
33521: aika olisi viisi vuotta. Jos velallisen läheinen on    sa asuvalle muulle erityisen läheiselle henkilöl-
33522: ollut oikeustoimessa osapuolena, ei erityistä          le. Jos ilmoitusta ei ole määräpäivään mennes-
33523: takaisinsaantiaikaa olisi, vaan kysymys takai-         sä lainkaan tehty, lahjoitus peräytyisi. Jos
33524: sinsaantivaatimuksen       toteuttamisesta     JatSI   ilmoitus on tehty lahjan täyttämisen jälkeen,
33525: yleisten esine- ja velvoiteoikeudellisten periaat-     peräytyisi lahja 1 momentin säännösten mukai-
33526: teiden varaan.                                         sesti muuten paitsi, että takaisinsaantiaika las-
33527:    6 §. Lahjan ja lahjanluontoisen sopimuksen          kettaisiin lahjan täyttämisen sijasta ilmoituk-
33528: peräytyminen. Pykälän 1 ja 2 momentissa on             sen tekemisestä. Näin ollen jos ilmoitus on
33529: säännökset lahjan ja 3 momentissa lahjanluon-          tehty myöhemmin kuin vuosi ennen määräpäi-
33530: toisen sopimuksen peräytymisestä. Säännökset           vää, lahja peräytyisi ilman muuta riippumatta
33531: korvaisivai konkurssisäännön 46 §:n b kohdan           siitä, mikä velallisen taloudellinen tilanne oli
33532: vastaavat säännökset. Lahjoitus ja lahjanluon-         lahjaa täytettäessä. Jos ilmoitus on tehty tätä
33533: toinen sopimus peräytyisivät pykälässä sääde-          aikaisemmin, mutta myöhemmin kuin kolme
33534: tyin edellytyksin riippumatta siitä, onko velalli-     vuotta ennen määräpäivää, vastaaja voisi vält-
33535: nen tai lahjansaaja ollut vilpillisessä mielessä.      tyä takaisinsaannilta näyttämällä, ettei velalli-
33536:    Lahjoituksen takaisinsaantiaika pitenisi kuu-       nen lahjaa täytettäessä ollut eikä lahjan vuoksi
33537: desta kuukaudesta vuoteen. Tänä aikana tehty           tullut ylivelkaiseksi. Lahjanautajan taloudelli-
33538: lahjoitus peräytyisi 1 momentin 1 virkkeen             nen tilanne arvioitaisiin siis lahjan täyttymis-
33539: mukaan ilman muuta, riippumatta siitä, min-            ajankohdan mukaan. Niin kuin yleisperuste-
33540: kälainen velallisen taloudellinen tila oli lahjoi-     luissa on todettu, erityisesti samassa taloudessa
33541: tuksen tultua täytetyksi, ja kuka oli lahjansaa-       asuvien läheisten osalta voi olla vaikeata osoit-
33542: ja.                                                    taa sitä, milloin lahja on täytetty, esimerkiksi
33543:    Jos lahja on annettu velallisen läheiselle,         sitä, milloin esineen hallinta on siirtynyt lähei-
33544: takaisinsaantiaika olisi 2 virkkeen mukaan ny-         selle. Tämä voi merkitä sitä, että luotettavan
33545: kyisen vuoden sijasta kolme vuotta. Velallisen         selvityksen puuttuessa lahjoitus katsottaisiin
33546: läheinen voisi kuitenkin välttyä tänä pidempä-         täytetyksi silloin, kun ilmoitus lahjoituksesta
33547: nä takaisinsaantiaikana täytetyn lahjoituksen          on tehty tuomioistuimelle, ja velallisen talou-
33548: peräyttämiseltä näyttämällä, että velallinen ei        dellinen tilanne arvioitaisiin sinä ajankohtana
33549: lahjan antaessaan ollut ylivelkainen eikä sen          vallinneiden olosuhteiden mukaan.
33550: vuoksi tullut ylivelkaiseksi. Ratkaisevaa vii-            Milloin ilmoitus on tehty ennen kuin lahja
33551: meksi mainitussa suhteessa olisi - toisin kuin         on lahjanlupauslain säännösten mukaisesti täy-
33552: 5 §:n mukaan - lahjoituksen välitön vaikutus           tetty, lasketaan takaisinsaantiaika 1 momentin
33553: velallisen taloudelliseen asemaan. Velallisen lä-      mukaan eli siitä, kun lahja on täytetty.
33554: heinen voisi siten torjua takaisinsaantivaati-            Jos ilmoitusta ei ole tehty, lahjoitus peräytyy
33555: muksen osoittamalla, ettei velallinen lahjoituk-       Iahjanautajan konkurssipesään, vaikka lahjoi-
33556: sen jälkeen ollut ylivelkainen.                        tuksen täyttymisestä olisi kulunut ehkä jo lu-
33557:    Pykälän 1 momentin mukaan lahjan takai-             kuisia vuosia. Jos lahjoituksella ei ole tällöin
33558: sinsaantiaika laskettaisiin lahjan täyttämisestä.      mitään yhteyttä Iahjanautajan konkurssiin, ja
33559: Siitä, mistä ajankohdasta irtaimen omaisuuden          lahjan palauttaminen johtaisi kohtuuttamaan
33560: lahjoitus katsotaan täytetyksi, säädetään lah-         lopputulokseen,      on     palautusvelvollisuutta
33561: janlupauslaissa. Ennen kuin lahjoitus katso-           mahdollista sovitella 22 § :n nojalla.
33562: taan täytetyksi, se ei ole Iahjanautajan velko-           Ehdotuksessa ei, niin kuin ei konkurssisään-
33563: jiin nähden sitova eikä velkojien tarvitse tur-        nön 46 § :n b kohdassakaan, määritellä sitä,
33564: vautua takaisinsaantiin. Kiinteän omaisuuden           mitä on pidettävä lahjana. Lahjoina voisivat
33565: lahjoitus katsotaan täytetyksi, kun luovutus on        edelleenkin olla peräytettävissä kaikenlaisen
33566: tehty maakaaren 1 luvun 2 §:n mukaisesti.              omaisuuden, kuten esineiden tai erilaisten oi-
33567:    Pykälän 2 momentti koskee tapauksia, joissa         keuksien vastikkeettornai luovutukset. Myös
33568: lahjoituksesta olisi tässä esityksessä muutetta-       velan anteeksiauto voisi olla lahjoituksena pe-
33569: vaksi ehdotetun lahjanlupauslain 6 §:n mu-             räytettävissä. Niin ikään voisivat peräytettävik-
33570: kaan tehtävä tuomioistuimelle ilmoitus. Ilmoi-         si tulla velallisen velvoitteita lisäävät vastik-
33571: tus olisi sanotun lainkohdan mukaan tehtävä            keettornai oikeustoimet.
33572: lahjoitettaessa irtainta omaisuutta puolisolle,           Pykälän 3 momentin mukaan lahjan tavoin
33573: suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa            perätyisi myös kauppa-, vaihto- ja muu sopi-
33574:                                       1990 vp. -     HE n:o 102                                    51
33575: 
33576: mus, jos sopijapuolten suoritusten välinen epä-         Kauppa ja vaihto mmmtaan ehdotetussa 2
33577: suhde on siinä määrin ilmeinen, että sopimusta        momentissa vain esimerkkeinä eri tyyppisistä
33578: on pidettävä osaksi lahjana. Säännös vastaa           sopimuksista, joiden lahjanluontoisuus saattaa
33579: konkurssisäännön 46 §:n b kohdan säännöstä,          tulla arvioitavaksi. Lainkohdan nojalla voisi-
33580: mutta on sitä tiukempi siinä, että lahjanluon-       vat peräytyä muutkin vastikkeelliset sopimuk-
33581: toisen sopimuksen peräyttäminen olisi mahdol-        set, esimerkiksi velallisen omaisuudesta tehty
33582: lista silloinkin, kun sopimusta ei voida pitää       vuokrasopimus, kun vuokran määrä on ilmei-
33583: pääasiallisesti lahjanluontoisena. Pelkästään        sessä epäsuhteessa käypään vuokratasoon.
33584: se, että esimerkiksi velallisen luovuttamasta           Lahjanluontoinen sopimus peräytyisi pää-
33585: omaisuudesta maksettu vastike on alittanut           säännön mukaan kokonaan. Tämä merkitsisi
33586: käyvän hinnan, ei kuitenkaan riittäisi edelly-       esimerkiksi velallisen omaisuudesta tehdyn
33587: tykseksi sopimuksen peräytymiselle, vaan sopi-       kaupan osalta sitä, että vastaajan olisi palau-
33588: japuolten suoritusten välisen epäsuhteen tulisi      tettava ostamansa omaisuus ja konkurssipesän
33589: olla ilmeinen. Tällainen vaatimus on perusteltu      annettava takaisin velallisen saama vastike.
33590: siksi, että takaisinsaanti ei ole mielekäs, mikäli   Takaisinsaannin vaikutuksia koskevat sään-
33591: molemminpuolisesta palautusvelvollisuudesta          nökset antaisivat kuitenkin mahdollisuuden sii-
33592: johtuva erotus konkurssipesän hyväksi jäisi          hen, että vastaaja veivoitetaan esimerkiksi kor-
33593: kovin pieneksi.                                      vaamaan käyvän hinnan ja kauppahinnan väli-
33594:                                                      nen erotus omaisuuden jäädessä vastaajalle.
33595:    Sitä, milloin suoritusten välistä epäsuhdetta
33596:                                                      Kaikissa tapauksissahan suoritusten molem-
33597: on pidettävä ilmeisenä, ei voida tyhjentävästi
33598:                                                      minpuolinen palauttaminen ei ole edes mahdol-
33599: määritellä, vaan se on ratkaistava tapauksit-
33600:                                                      lista.
33601: tain. Perintö- ja lahjaverolain (378/40) 18 §:n
33602:                                                         Pykälän nojalla ei voitaisi vaatia sellaisten
33603: 3 momentin mukaan käyvän hinnan ja vastik-
33604:                                                      avustusten ja tavanmukaisten lahjojen peräyt-
33605: keen välinen ero katsotaan lahjaksi, kun
33606:                                                      tämistä, jotka eivät ole olleet epäsuhteessa
33607: kauppa- tai vaihtosopimuksen ehdoista selviää,
33608:                                                      velallisen taloudelliseen asemaan. Säännös täs-
33609: että sovittu vastike on enintään kolme neljän-
33610:                                                      tä otettaisiin 4 momenttiin. Vastaavaa sään-
33611: nestä käyvästä hinnasta. Tämä säännös on
33612:                                                      nöstä ei ole voimassa olevassa laissa, mutta
33613: yksinomaan vero-oikeudellinen, eikä siinä il-
33614:                                                      samaan lopputulokseen päädytään sillä, että
33615: maistu suhdeluku määrää sitä, milloin sopi-
33616:                                                      konkurssisäännön 46 §:n b kohdan mukaan
33617: musta olisi nyt puheena olevan säännöksen
33618:                                                      lahjoitus peräytyy vain, jos siitä on tullut
33619: mukaan pidettävä lahjanluontoisena. Silloin-
33620:                                                      velkojille tuntuva vahinko. Aviopuolisoiden
33621: kin kun velallisen saama vastike on ollut enem-
33622:                                                      välinen lahjoituskielto ei liioin avioliittolain
33623: män kuin kolme neljäsosaa luovutetun omai-
33624:                                                      45 §:n 2 momentissa olevan nimenomaisen
33625: suuden käyvästä arvosta, sitoumusten välistä
33626:                                                      säännöksen mukaan koske tavanmukaisia lah-
33627: epäsuhdetta saatetaan joissakin tapauksissa pi-
33628:                                                      joja, joiden arvo ei ole epäsuhteessa antajan
33629: tää ilmeisenä. Mitä suurempi velallisen luovut-
33630: taman omaisuuden arvo on, sitä vähäisempää           oloihin. Lahjan tavanomaisuuden arvioinnissa
33631: epäsuhdetta omaisuuden ja siitä annetun vas-         merkitystä olisi sekä lahjan tarkoituksella että
33632:                                                      sen arvolla. Tavanomaisia olisivat esimerkiksi
33633: tikkeen välillä voitaisiin pitää ilmeisenä.
33634:                                                      syntymäpäivä- ja muut merkkipäivälahjat, joi-
33635:    Sopimuksen lahjanluontoisuus arvioitaisiin        den arvo lahjan tarkoitukseen verrattuna on
33636: pelkästään velallisen ja tämän sopimuskump-          kohtuullinen. Säännöksen mukaan merkitystä
33637: panin välisten suoritusten arvoa vertaamalla.        olisi kuitenkin myös velallisen taloudellisilla
33638: Merkitystä ei olisi sillä, onko velallinen mieltä-   oloilla. Tavanomainenkin lahja olisi peräytet-
33639: nyt sopimuksen lahjanJuontoiseksi vai ei. Mo-        tävissä, jos se on ollut epäsuhteessa velallisen
33640: mentista käy nimenomaisesti ilmi, että ratkai-       taloudelliseen asemaan. Näin olisi esimerkiksi,
33641: seva ajankohta sopijapuolten suoritusten väli-       jos taloudellisissa vaikeuksissa oleva velallinen
33642: sen suhteen arvioinoille olisi sopimuksen teko-      lahjoittaa puolisolleen merkkipäivälahjaksi ar-
33643: hetki, eikä se ajankohta, jona sopimuksen            vokkaan esineen.
33644: käsittämä lahjoitus olisi lahjaa koskevien sään-        7 §. Kohtuuttoman etuuden peräytyminen.
33645: nösten mukaan katsottava täytetyksi. Takaisin-       Pykälään ehdotetaan otettavaksi lahjan peräy-
33646: saantiajan alkamisen suhteen olisi sitä vastoin      tymistä täydentävä säännös palkan, palkkion
33647: viimeksi mainitulla ajankohdalla ratkaiseva          tai siihen rinnastettavan etuuden maksun pe-
33648: merkitys.                                            räytymisestä. Siltä osin kuin maksu on ilmei-
33649: 52                                   1990 vp. -     HE n:o 102
33650: 
33651: sessä epäsuhteessa siihen, mitä tehtyyn työhön,        Maksettujen korvausten kohtuullisuus arvi-
33652: siitä saatuun hyötyyn ja muihin olosuhteisiin       oitaisiin niiden ansaitsemishetken mukaan.
33653: nähden voidaan pitää kohtuullisena, siihen so-      Kannattavuussyyt ovat tietyllä hetkellä saatta-
33654: vellettaisiin 6 §:n 1 momentin säännöksiä lah-      neet puoltaa poikkeuksellisen suurten palkkioi-
33655: jan peräytymisestä. Ehdotetuna säännöksellä         den maksamista vaativista tehtävistä tietyllä
33656: on sama tarkoitus kuin konkurssisäännön             toiminta-alueella, esimerkiksi tietyn urakan
33657: 46 §:n g kohdalla, mutta se poikkeaa tästä          päättämiseksi sovitussa ajassa, vaikka yrityk-
33658: siinä, että se koskisi kaikkien velallisten, niin   sen toiminta kokonaisuudessaan onkin myö-
33659: osakeyhtiöiden kuin myös muiden yhteisöjen          hemmin osoittautunut kannattamattomaksi.
33660: ja säätiöiden sekä luonnollisten henkilöiden        Epäsuhde maksetun ja kohtuullisena pidettä-
33661: maksamia palkkoja, palkkioita ja siihen rin-        vän määrän välillä ei sinänsä vielä riittäisi
33662: nastettavia etuuksia. Peräytettävissä voisi olla    maksun peräyttämiseen, vaan epäsuhteen olisi
33663: myös muulle kuin velallisen läheiselle maksettu     oltava ilmeinen.
33664: palkka, palkkio tai etuus.                             Lahjan peräytymistä koskevien säännösten
33665:    Pykälä koskisi kaikkia työstä maksettuja         soveltaminen palkan, palkkion tai muun siihen
33666: korvauksia siitä riippumatta, onko korvausta        rinnastettavan etuuden maksun peräytymiseen
33667: nimitetty palkaksi vai ei. Työsuhteesta johtu-      merkitsisi, että velallisen läheiselle suoritetun
33668: vien korvausten ohella pykälä koskisi myös          maksun osalta takaisinsaantiaika olisi kolme
33669: esimerkiksi osakeyhtiön hallituksen jäsenille       vuotta ja muulle suoritetun maksun osalta
33670: sekä avoimen yhtiön yhtiömiehille maksettuja        vuosi. Pidemmän takaisinsaantiajan kuluessa
33671: palkkioita. Säännös soveltuisi myös yritykselle     suoritetun maksun peräytymiseltä velallisen lä-
33672: tämän työsuorituksesta maksettuihin vastikkei-      heinen voisi välttyä näyttämällä, että velallinen
33673: siin. Esimerkiksi emoyhtiön tytäryhtiölleen         ei maksaessaan ollut ylivelkainen eikä maksun
33674: maksama kohtuuttoman suuri konsultointi-            vuoksi tullut ylivelkaiseksi.
33675: palkkio saattaisi olla pykälän nojalla peräytet-       Avioliittolain 64 §:ssä on erityissäännös sitä
33676: tävissä. Palkkaan rinnastettavana etuutena voi-     tapausta varten, että puoliso on avustanut
33677: si peräytyä esimerkiksi työnantajan suoraan         toista puolisoa tämän ansiotoiminnassa ja tah-
33678: työntekijälle maksama eläke.                        too siitä saada korvauksen. Tällöin tämän
33679:                                                     puolison on näytettävä, että korvauksesta oli
33680:    Tarkoitus on, että maksetun palkan, palk-        sovittu tai että korvausta oli tarkoitettu annet-
33681: kion ja siihen rinnastettavan etuuden määrän        tavaksi tai että sen suorittamista työn laatuun
33682: kohtuullisuutta arvioitaisiin olennaisesti sa-      ja muihin olosuhteisiin niihden on pidettävä
33683: moin perustein kuin nykyisen etuoikeusasetuk-       kohtuullisena. Ellei korvauksesta ollut sovittu,
33684: sen 4 § :n 1 momentin mukaan arvioidaan sitä,       kannetta ei 2 momentin mukaan saa nostaa sen
33685: onko työsuhteesta johtuvaa saatavaa pidettävä       jälkeen, kun vuosi on kulunut sen kalenteri-
33686: kohtuullisena korvauksena yhtiön hyväksi teh-       vuoden päättymisestä, jonka aikana työ suori-
33687: dystä työstä. Suoritettu työ on ehdotetussa         tettiin. Tällainen korvaus, joka suoritetaan
33688: pykälässä mainittu eräänä arvioinnissa huo-         myöhemmin, on lainkohdan mukaan katsotta-
33689: mioon otettavana seikkana. Jos jollekulle on        va lahjaksi.
33690: maksettu palkkaa tai palkkiota, vaikka työtä ei        8 §. Lahjaolettama. Pääsääntö on, että ta-
33691: ole lainkaan tehty, voidaan tällaista suoritusta    kaisinsaantia vaativan on näytettävä oikeus-
33692: pitää lahjana. Kysymyksessä voi mahdollisesti       toimen peräytymisen edellytykset. Lain 8 §:ään
33693: olla jopa valeoikeustoimi.                          otettaisiin tästä poikkeava todistustaakkasään-
33694:    Kohtuullisena pidettävän palkan, palkkion        nös. Se tulisi sovellettavaksi silloin, kun kon-
33695: tai muun siihen rinnastettavan etuuden määrän       kurssipesä väittää velallisen ja velallisen lähei-
33696: arviointi edellyttää tapauksittaista kokonais-      sen välistä oikeustointa lahjaksi tai lahjan
33697: har kintaa. Joissakin tapauksissa taloudellisissa   luonteiseksi. Samankaltainen puolisoiden väli-
33698: vaikeuksissakin olevan yrityksen hyväksi teh-       siä omaisuuden luovutuksia koskeva todistus-
33699: dystä työstä suoritettu tavallista korkeampi        taakkasäännös on tässä esityksessä kumotta-
33700: korvaus on voinut olla puolustettavissa. Yri-       vaksi ehdotetussa avioliittolain 61 § :ssä, jota
33701: tykseen on esimerkiksi saattanut olla tarkoi-       on selostettu yleisperusteluissa. Kysymys siitä,
33702: tuksenmukaista palkata erityisen kyvykäs ja         onko puolisoiden välistä omaisuuden luovutus-
33703: siten yleensä myös suuripaikkainen johtaja yri-     ta pidettävä lahjana, tulisi vastaisuudessa arvi-
33704: tyksen pelastamiseksi.                              oitavaksi puheena olevan pykälän mukaisesti.
33705:                                        1990 vp. -      HE n:o 102                                      53
33706: 
33707:   Pykälä voi tulla sovellettavaksi, kun velalli-       välisessä osituksessa huomattavassa maann
33708: nen on luovuttanut läheiselleen omaisuutta tai         luopunut oikeudestaan ja jos konkurssin alka-
33709: tehnyt tämän kanssa kauppa-, vaihto- tai               essa on kulunut enintään vuosi siitä, kun
33710: muun sopimuksen taikka maksanut tälle palk-            osituskirja annettiin tuomioistuimeen. Avioliit-
33711: kaa, palkkiota tai muuta siihen rinnastettavaa         tolain voimassa olevien säännösten mukaan
33712: etuutta. Jos väitetään, että luovutus on tapah-        oikeudesta luopumisella osituksessa on tarkoi-
33713: tunut vastikkeetta tai että sopimusta on sitou-        tettu yhtäältä sitä, että velallinen on luovutta-
33714: musten välisen epäsuhteen perusteella pidettä-         nut toiselle puolisolle enemmän omaisuuttaan
33715: vä ainakin osaksi lahjana taikka että palkan,          kuin hän olisi ollut velvollinen ja toisaalta sitä,
33716: palkkion tai muun siihen rinnastettavan etuu-          että velallinen on luopunut vaatimasta itselleen
33717: den maksu on epäsuhteessa siihen, mitä teh-            omaisuutta toiselta puolisoita tasinkona.
33718: tyyn työhö•, ja muihin olosuhteisiin nähden               Esillä olevaan pykälään ehdotetaan otetta-
33719: voidaan pitä~t kohtuullisena, on pykälän mu-           vaksi konkurssisäännön 46 §:n h kohdan 1
33720: kaan luovutusta, sopimusta tai maksua pidet-           kappaletta vastaava säännös osituksen peräyty-
33721: tävä kokonaan tai osaksi lahjana, jollei muuta         misestä. Ositus peräytyisi, niin kuin nykyisin-
33722: saateta todennäköiseksi. Pykälä voi tulla sovel-       kin, milloin velallinen on huomattavassa mää-
33723: lettavaksi myös vaadittaessa lahjan peräytymis-        rin luopunut oikeudestaan osituksessa. A vio-
33724: tä 5 § :n yleissäännöksen nojalla.                     liittolain 104 §:ään ehdotetaan otettavaksi
33725:                                                        säännös siitä, milloin velallispuolison katso-
33726:    Pykälä koskisi ensinnäkin tapauksia, joissa
33727:                                                        taan luopuneen oikeudestaan osituksessa sellai-
33728: velallinen on luovuttanut läheiselleen esimer-         sella tavalla, että luopuminen voidaan peräyt-
33729: kiksi kaupan muodossa omaisuutta, mutta
33730:                                                        tää. Niin kuin yleisperusteluissa on selostettu,
33731: konkurssipesä epäilee, että vastaaja ei todelli-
33732:                                                        oikeudesta luopumisena osituksessa pidettäisiin
33733: suudessa ole suorittanut velalliselle luovutus-
33734:                                                        vain sitä, että velallinen on luovuttanut omai-
33735: kirjassa mainittua vastiketta. Toiseksi pykälä         suuttaan enemmän kuin hän olisi ollut velvolli-
33736: koskisi tapauksia, joissa riitaa ei ole siitä, onko
33737:                                                        nen. Tämä merkitsisi sitä, että jos velallispuoli-
33738: ja kuinka paljon vastiketta suoritettu, vaan
33739:                                                        so on osituksessa luopunut vaatimasta itselleen
33740: siitä, vallitseeko velallisen ja velallisen läheisen
33741:                                                        tasinkoa, ositusta ei voitaisi tällaisen luopumi-
33742: sitoumusten välillä epäsuhde. Vastaaja voisi
33743:                                                         sen osalta enää peräyttää. Tässä suhteessa
33744: joutua saattamaan todennäköiseksi, että hänen
33745:                                                        ositusta koskevan peräytymissäännöksen käyt-
33746: velallisen luovuttamasta kiinteistöstä maksa-
33747:                                                        töala supistuisi merkittävästi. Tässä yhteydessä
33748: maosa kauppahinta on käyvän arvon mukai-
33749:                                                         voidaan lisäksi viitata avioliittolain 104 §:ää
33750: nen. Väitettäessä, että velallisen maksama              koskevan säännösehdotuksen perusteluihin.
33751: palkka ylittää kohtuullisen määrän, vastaaja
33752:                                                           Osituksen peräytymisen osalta takaisinsaan-
33753: voisi joutua selvittämään tekemänsä työn mää-
33754:                                                        tiaika ja vastaajan vastanäyttöoikeus on sään-
33755: rän tai sen, miksi suoritettua palkkaa voidaan
33756:                                                        nelty samalla tavoin kuin lahjan peräytymistä
33757: pitää kohtuullisena.                                   koskevassa 6 §:ssä. Takaisinsaantiaika lasket-
33758:    Vastaaja voisi kumota pykälässä olevan olet-        taisiin edelleen siitä, kun osituskirja on jätetty
33759: taman saattamalla todennäköiseksi, ettei oi-           tuomioistuimeen. Jos osituskirjaa ei ole jätetty
33760: keustoimi ole ollut vastikkeeton tai ettei sitä        määräpäivään mennessä tuomioistuimeen (1
33761: ole osaksikaan pidettävä lahjana. Se, kuinka           kohta), velkojia loukkaava omaisuuden luovu-
33762: vahvaa näyttöä vastaajan on kulloinkin esitet-         tus voitaisiin peräyttää riippumatta siitä, mil-
33763: tävä, vaihtelee tietenkin tapauksittain. Joissa-       loin ositus on toimitettu. Tässä suhteessa ehdo-
33764: kin tapauksissa hyvin vähäinenk'n näyttö voi           tus vastaa voimassa olevaa lakia. Sama on
33765: riittää kumoamaan olettaman ja siirtämään              laki, jos osituskirja on annettu tuomiois-
33766: todistustaakan konkurssipesälle.                       tuimeen myöhemmin kuin vuosi ennen määrä-
33767:    Pykälässä oleva todistustaakkasäännös kos-          päivää (2 kohta). Jos osituskirja on annettu
33768: kisi vain sitä tapausta, jossa riitaa on siitä,        tuomioistuimeen sanottua aikaisemmin, mutta
33769: onko oikeustointa pidettävä lahj'lna tai lahjan        myöhemmin kuin kolme vuotta ennen määrä-
33770: luonteisena, mutta ei kysymyst:i paremmasta            päivää, ositus peräytyy niin ikään, jollei näyte-
33771: oikeudesta esineeseen.                                 tä, ettei velallinen ositusta toimitettaessa ollut
33772:    9 §. Osituksen peräytyminen. Ositus peräy-          tai osituksen vuoksi tullut ylivelkaiseksi (3
33773: tyy nykyisin konkurssisäännön 46 §:n h koh-            kohta).
33774: dan 1 kappalen mukaan, jos velallinen on                  JO §. Velan maksun peräytyminen. Pykäläs-
33775: hänen ja hänen puolisonsa tai tämän perillisten        sä on velan maksun peräytymistä koskevat
33776: 54                                   1990 vp. -      HE n:o 102
33777: 
33778: säännökset. Eräistä velan maksun peräytymi-          vallisin maksuvälinein, ja maksu on peräyty-
33779: seen läheisesti liittyvistä kysymyksistä, nimit-     nyt. 1os sitä vastoin esimerkiksi tavaran toimi-
33780: täin vekselin ja shekin maksun, ulosmittauksel-      tuksista on sovittu jo velkasuhteen syntyessä ja
33781: la saadun maksun, kuittauksen, sekä vakuuden         toimitukset liittyvät velallisen elinkeinotoimin-
33782: peräytymisestä, olisi säännökset 11-14 §:ssä.        taan, maksu ei yleensä ole peräytynyt. Maksu-
33783:    Kun velallinen on tehnyt velkojalle suorituk-     välinettä ei yleensä myöskään ole pidetty epä-
33784: sen käyttäen rahaa, shekkiä tai vastaavaa mak-       tavallisena, jos velallisen ja velkojan välisissä
33785: suvälinettä, on yleensä selvää, että kysymys on      liikesuhteissa on jo kauan käytetty vastaavan-
33786: velan maksusta. Muissa tapauksissa saattaa           laisia suorituksia maksuvälineinä.
33787: tulla arvioitavaksi, onko maksun asemesta ky-           Oikeuskäytännössä on jouduttu ottamaan
33788: symys esimerkiksi kuittauksesta, vakuuden            kantaa myös järjestelyihin, joiden seurauksena
33789: asettamisesta, kaupasta tai kaupan purkami-          velkoja on saanut maksun saatavastaan kol-
33790: sesta. Esitys ei aiheuta muutosta siihen, mitä       mannen välityksellä. Tällaisissa järjestelyissä
33791: on pidettävä maksuna.                                käytetään yleensä maksuosoitusta, perimisval-
33792:    Velan maksu voitaisiin ehdotetun pykälän          takirjaa tai saamisen siirtoa siten, että sittem-
33793: mukaan peräyttää kolmella eri perusteella: vel-      min konkurssiin joutuneen velallisen velallinen
33794: ka on maksettu epätavallisin maksuvälinein,          suoraan maksaa ensin mainitun velkojalle. Täl-
33795: ennenaikaisesti tai määrällä, jota pesän varoi-      laisia menettelyjä on esiintynyt esimerkiksi ra-
33796: hin nähden on pidettävä huomattavana.                kennusurakoiden yhteydessä: pääurakoitsija
33797:    Nykyiseen lakiin sisältyy säännös sijaissuori-    on ennen konkurssiaan oikeuttanut aliurakoit-
33798: tuksin, epätavallisia maksuvälineitä käyttäen        sijan saamaan pääurakoitsijalta olevasta saata-
33799: tapahtuneen velan maksun peräyttämisestä.            vastaan maksun suoraan rakennuttajalta. Mel-
33800: Tätä takaisinsaantiperustetta koskevia kor-          ko runsaasti oikeuskäytäntöä on siitä, milloin
33801: keimman oikeuden ratkaisuja on hyvin paljon.         näin tapahtunut maksu on rinnastettu velalli-
33802: Epätavallisin maksuvälinein tapahtunut erään-        sen itsensä tekemään rahasuoritukseen, milloin
33803: tyneen velan maksu voidaan voimassa olevan           taas on katsottu, että maksu on tapahtunut
33804: oikeuden mukaan peräyttää vain, jos kysymyk-         epätavallisin maksuvälinein.
33805: sessä on samalla sijaissuoritus, siis jos velkoja       Ehdotus eroaa nykyisestä maksuvälineiden
33806: on suostunut maksun asemesta ottamaan vas-           epätavallisuutta koskevasta takaisinsaantipe-
33807: taan muun kuin sellaisen suorituksen, johon          rusteesta siinä, ettei epätavallisuutta enää arvi-
33808: velallinen on velvollinen. Tämä on johtanut          oitaisi yksinomaan velallisen ammatin kannal-
33809: siihen, että jos velan maksamiseen käytetystä        ta. Huomioon tulisi ottaa käytäntö sekä velalli-
33810: epätavallisesta maksuvälineestä on sovittu jo        sen että velkojan toimialalla samoin kuin
33811: velkaa otettaessa, erääntyneen velan maksua ei       muutkin olosuhteet. Muutoksella lienee vähäi-
33812: ole voitu peräyttää konkurssisäännön 46 §:n d        nen käytännön merkitys.
33813: kohdan nojalla. Ehdotetussa pykälässä ei olisi          Konkurssisäännön 46 §:n d kohdan mukaan
33814: enää mainintaa sijaissuorituksesta. Kysymys          velan maksu viimeisten 60 päivän aikana ennen
33815: siitä, mikä merkitys annetaan sille, että velalli-   konkurssin alkua peräytyy, jos velka "ei ollut
33816: sen suoritus vastaa hänen velkaa ottaessaan          joutunut maksettavaksi", siis erääntynyt ennen
33817: antamaa sitoumusta, jäisi oikeuskäytännössä          konkurssin alkua. Ehdotuksen mukaan mak-
33818: ratkaistavaksi.                                      sun peräytymisen kannalta ratkaisevaa olisi se,
33819:    Säännönmukaisesti velka maksetaan rahaa,          onko velan maksu ollut ennenaikainen. Eräissä
33820: shekkiä tai muuta vastaavaa maksuvälinettä           tapauksissa erääntyneenkin velan maksua voi-
33821: käyttäen velkojalle joko suoraan tai pankin          taisiin pitää ennenaikaisena. Ratkaisevaa mer-
33822: välityksellä. Jos velkasuhteen syntyessä rahassa     kitystä ei enää annettaisi muodolliselle eräänty-
33823: maksettavaksi sovitun tai edellytetyn velan          mispäivälle, vaan sille, onko maksu suoritettu
33824: maksuun on käytetty muuta maksuvälinettä,            aikaisemmin kuin asianomaisella alalla ja
33825: sitä voidaan yleensä pitää epätavallisena.           asianomaisten noudattama käytäntö huomioon
33826:    Varsin tavallinen tilanne on se, että elinkei-    ottaen on pidettävä normaalina. Maksun enne-
33827: nonharjoittaja tai elinkeinotoimintaa harjoitta-     naikaisuutta arvioitaisiin maksun ajankohdan
33828: va yhtiö luovuttaa velan maksuksi käyttö- tai        mukaan. Merkitystä ei enää annettaisi sille,
33829: vaihto- omaisuuttaan, esimerkiksi tavaraa liik-      olisiko velan maksua pidettävä ennenaikaisena,
33830: keen varastosta. Oikeuskäytännössä on tällöin        jos se olisi suoritettu vasta konkurssin alkaes-
33831: yleensä katsottu, että velka on maksettu epäta-      sa.
33832:                                       1990 vp. -     HE n:o 102                                    55
33833: 
33834:    Pääsääntönä olisi, että velka on maksettu         vuuden ja selkeyden vuoksi on näet perus-
33835: ennenaikaisesti vain, jos se on maksettu ennen       teltua, että tavanomaisten laskusaatavien mak-
33836: eräpäivää. Sanottu koskee tapauksia, joissa          samista arvioitaisiin takaisinsaannin kannalta
33837: velan eräpäivä on ennalta kiinteästi määrätty.       yhdenmukaisesti riippumatta velkojien lasku-
33838: Käytännössä on tavallista, että velkasopimuk-        tuskäytännössä esiintyvistä eroavuuksista. Tä-
33839: seen sisältyy erityinen erääntymislauseke, jon-      mä vastannee myös nykyistä oikeuskäytäntöä
33840: ka mukaan velka voidaan irtisanoa eräänty-           (KKO 1982 II 129).
33841: mään jonkin tapahtuman, esimerkiksi lyhen-              Velkojan maksuvaatimuksen perusteella suo-
33842: nyksen tai koron maksun laiminlyönnin taikka         ritettu maksu voisi kuitenkin olla ennenaikai-
33843: velallisen maksukyvyttömyyden vuoksi. Arvi-          nen, jos on poikettu velallisen ja velkojan
33844: oitaessa velan maksun ennenaikaisuutta niissä        kesken noudatetusta käytännöstä. Jos esimer-
33845: tapauksissa, joissa velka on irtisanottu velalli-    kiksi tavarantoimittajalla on ollut tapana lä-
33846: sen maksukyvyttömyyteen liittyvillä perusteil-       hettää lasku velalliselle aina pitkähkön ajan
33847: la, ratkaisevana ei olisi pidettävä sanotun          kuluttua toimituksesta ja siten myöntää tilive-
33848: erääntymislausekkeen mukaan määräytyvää,             lalliselle maksuaikaa, ja hän on tästä käytän-
33849: vaan alunperin edellytettyä eräpäivää. Samalla       nöstä poiketen vaatinut maksua velallisen mak-
33850: tavoin arvioitaisiin tilannetta, jossa on sovittu    suvaikeuksien vuoksi tavallista aikaisemmin,
33851: tai edellytetty taikka ollut käytäntönä, että        tästä syystä erääntyneen velan maksua voitai-
33852: velkasuhdetta jatketaan aina esimerkiksi kolme       siin pitää ennenaikaisena.
33853: kuukautta kerrallaan, mutta näin ei velallisen          Silloinkin, kun velkaa ei ole maksettu epäta-
33854: heikentyneen taloudellisen tilanteen vuoksi ole      vallisin maksuvälinein eikä maksu ole ennenai-
33855: menetelty.                                           kainen, maksu voisi kuitenkin peräytyä, jos se
33856:     Velan, jonka erääntymispäivää ei ole ennalta     on suoritettu määrällä, jota pesän varoihin
33857: määrätty, on katsottava erääntyvän, kun vel-         nähden on pidettävä huomattavana. Tämä ta-
33858: koja esimerkiksi laskun lähettämällä vaatii          kaisinsaantiperuste on uusi ja perustuu yhteis-
33859: suoritusta, vaikka esimerkiksi viivästyskorkoa       pohjoismaiseen valmisteluun. Säännöksen si-
33860: korkolain 6 §:n mukaan on maksettava vasta           sältö vaihtelee jonkin verran eri pohjoismaissa.
33861: kuukauden kuluttua laskun lähettämisestä tai            Ehdotuksen mukaan ratkaisevaa ei olisi
33862: muulla tavalla tapahtuneesta maksun vaatimi-         maksun suuruus sinänsä, vaan sen suhde pesän
33863: sesta. Suorituksen vaatimisen vuoksi eräänty-        varoihin. Tämä merkitsee sitä, että mitä enem-
33864: neen velan maksua ei siten yleensä voitaisi          män pesässä on varoja, sitä suurempi täytyisi
33865:  pitää ennenaikaisena, vaikka maksu olisi suori-     maksun olla, jotta se peräytyisi, ja vastaavasti,
33866: tettu ennen sitä ajankohtaa, jona viivästyskor-      mitä vähemmän pesässä on varoja, sitä pie-
33867:  ko alkaa juosta.                                    nempi maksu peräytyisi. Olennaista olisi se,
33868:     Käytännössä on tavallista, että esimerkiksi      miten maksu on vaikuttanut jako-osuuden ko-
33869:  tavarantoimittaja (velkoja) laskussa myöntää        konaismäärään. Merkitystä ei olisi tällöin sillä,
33870:  ostajalle (velalliselle) lyhyehkön maksuajan,       kuinka paljon velkojia on tai kuinka suuret
33871: jonka kuluessa velka voidaan maksaa korotta          pesän velat ovat. Maksun suuruutta verrattai-
33872:  tai jonka kuluessa maksaessaan velallinen saa       siin lakiehdotuksen mukaan pesän varoihin, ei
33873:  tietyn kassa-alennuksen. Toisinaan taas velko-      esimerkiksi velallisella maksun suorittamisa-
33874: jan lähettämässä laskussa on merkintä eräpäi-        jankohtana olleisiin varoihin. Tällä on pyritty
33875:  västä, joka yleensä on enintään kuukauden           erityisesti siihen, että takaisinsaantiperusteen
33876:  kuluttua laskun päiväyksestä. Riippumatta sii-      olemassaolo voitaisiin helposti todeta. Vertai-
33877:  tä, voidaanko laskuun sisältyvät maksuaikaa         lukohtana olisi yleensä pesäluettelosta ilmene-
33878:  koskevat merkinnät tulkita niin, että velkoja       vä pesän varojen määrä. Mahdollista olisi tie-
33879:  on yksipuolisella ilmoituksella lykännyt saata-     tenkin esittää näyttöä siitä, että pesän varojen
33880:  van erääntymistä, on ehdotusta laadittaessa         määrä on pesäluettelossa ilmoitettua suurempi
33881:  lähdetty siitä, että maksun ei tulisi olla peräy-   tai pienempi.
33882:  tettävissä, vaikka se olisi suoritettu maksun          Säännöksestä ei ilmene, milloin maksua olisi
33883:  vaatimisen (laskutuksen) jälkeen, mutta ennen       pidettävä huomattavana. Tämän arviointi jää-
33884:  laskusta ilmenevää ajankohtaa. Vaikka maksu         kin viime kädessä oikeuskäytännön varaan.
33885:  tällöin muodollisesti voitaisiin katsoa ennenai-    Niin kuin yleisperusteluissa on todettu, periaat-
33886:  kaiseksi, sitä olisi pidettävä säännöksessä tar-    teena maksun peräyttämistä koskevassa sään-
33887:  koitetulla tavalla tavanomaisena. Ennustetta-       nöksessä on, että objektiivisesti arvioiden epä-
33888: 56                                    1990 vp. -     HE n:o 102
33889: 
33890: normaalina pidettävä, siis tyypillisesti konkurs-    tai veroja. Mutta kuten pohjoismaisessa lain-
33891: sin vaikutusten kiertämiseksi suoritettu maksu       valmisteluaineistossa ja oikeuskirjallisuudessa
33892: peräytyisi. Kysymys on tällöin siis siitä, milloin   on aiheellisesti korostettu, jo pitkään eräänty-
33893: kolmen kuukauden aikana välittömästi ennen           neinä maksamatta olleiden velkojen suoritta-
33894: konkurssia suoritettua maksua voidaan pitää          mista ei tällöinkään olisi perusteltua pitää ta-
33895: huomiota herättävänä. Todettakoon, että              vanomaisena. Onhan todennäköistä, että vel-
33896: Ruotsissa annetun ennakkoratkaisun mukaan            kojat ovat saaneet suorituksensa vasta painos-
33897: maksua, joka on ollut noin 10 prosenttia pesän       tettuaan maksuvaikeuksissa ollutta velallis-
33898: varoista, on jo pidetty huomattavana (NJA            taan.
33899: 1982 s .13 5). Vaikka maksua pidettäisiinkin            Velan maksun takaisinsaantiaika ehdotetaan
33900: pesän varoihin nähden huomattavana, se ei            pidennettäväksi nykyisestä 60 päivästä kolmek-
33901: kuitenkaan momentin toisen virkkeen mukaan           si kuukaudeksi. Velallisen läheiselle suoritettu
33902: peräytyisi, jos sitä on pidettävä olosuhteet         maksu voisi kuitenkin peräytyä, jos maksu on
33903: huomioon ottaen tavanomaisena.                       suoritettu myöhemmin kuin kaksi vuotta ennen
33904:    Pykälän toisen virkkeen mukaan velan mak-         määräpäivää. Jos maksu on suoritettu aikai-
33905: su ei peräytyisi, vaikka velka olisi maksettu        semmin kuin kolme kuukautta ennen määrä-
33906: epätavallisin maksuvälinein tai ennenaikaisesti      päivää, velallisen läheinen voi ehdotuksen mu-
33907: taikka määrällä, jota pesän varoihin nähden          kaan välttyä maksun peräytymiseltä näyttämäl-
33908: on pidettävä huomattavana, jos maksua olo-           lä, että velallinen ei velan maksaessaan ollut
33909: suhteet huomioon ottaen on pidettävä tavan-          maksukyvytön eikä maksun vuoksi liioin tullut
33910: omaisena. Vastaavanlainen maksun peräyty-            maksukyvyttömäksi.
33911: mistä rajoittava säännös on myös muiden poh-            11 §. Vekselin tai shekin maksun peräytymi-
33912: joismaiden laeissa. Konkurssisäännön 46 §:ssä        nen. Vekselin ja shekin maksun peräytymiseen
33913: vastaavaa säännöstä ei ole. Niinpä esimerkiksi       sovellettaisiin velan maksun peräytymistä kos-
33914: takaisinsaantiaikana suoritettu ennen konkurs-       kevia säännöksiä. Ehdotuksen 11 §:ään otettai-
33915: sin alkua erääntymättömän velan maksu peräy-         siin kuitenkin erityiset säännökset sitä tilannet-
33916: tyy nykyisin poikkeuksetta.                          ta varten, että vekselivelallinen on vekselin
33917:    Tavanomaisina voitaisiin yleensä pitää sellai-    lunastettuaan joutunut konkurssiin. Vastaa-
33918: sia maksuja, joiden ei objektiivisesti arvioiden     vanlaisia säännöksiä ei sisälly nykyiseen lakiin.
33919: voida olettaa olevan yhteydessä velallisen mak-         Säilyttääkseen takautumisoikeutensa vekse-
33920: sukyvyttömyyteen ja tulevaan konkurssiin. Yk-        lin maksamisesta toissijaisessa vastuussa olevia
33921: siselitteisesti ei kuitenkaan voida määritellä,      vekselin asettajaa ja siirtäjää kohtaan vekselin
33922: milloin maksua voidaan pitää tavanomaisena.          haltijan on vekselilaissa (242/32) säädettyjen
33923: Tavanomaisuuden merkitys voi olla erilainen          määräaikojen kuluessa esitettävä vekseli mak-
33924: eri takaisinsaantiperusteiden osalta. Esimerkik-     settavaksi ja protestoitava vekseli maksamatta
33925: si epätavallisten maksuvälineiden käyttöä ja         jättämisen vuoksi (vekselilain 53 §). Vekselin
33926: velan maksun tavanomaisuutta arvioitaisiin           haltija ei liioin voi takautumisoikeuttaan me-
33927: olennaisesti samoin kriteerein, ja epätavallisin     nettämättä eräpäivänä kieltäytyä vastaanotta-
33928: maksuvälinein tapahtunutta maksua voitaneen-         masta maksua (vekselilain 43 §). Näistä vekse-
33929: kin pitää vain harvoin tavanomaisena.                lioikeudellisista säännöksistä seuraakin, että
33930:    Ennenaikaista velan maksua voitaisiin usein       vekselin haltija voi joutua kohtuuttamaan ti-
33931: pitää tavanomaisena, jos velka on maksettu           lanteeseen, jos maksukyvytön tai maksukyvyt-
33932: vain muutamia päiviä ennen normaalia maksu-          tömäksi tulemaisillaan oleva velallinen eräpäi-
33933: päivää, eikä velkojan voida objektiivisesti arvi-    vänä tarjoaa maksua vekselistä. Kieltäytymi-
33934: oiden katsoa vaikuttaneen ennenaikaiseen             nen tarjotusta maksusta merkitsee takautumis-
33935: maksuun. Näin voi olla esimerkiksi, kun mak-         oikeuden menettämistä muita vekselivelallisia
33936: su on suoritettu pankkisiirtona tai muulla vas-      vastaan. Myös maksun vastaan ottaminen mer-
33937: taavalla tavalla ja tällainen menettely on asi-      kitsee takautumisoikeuden menettämistä, mut-
33938: anomaisella alalla tyypillinen tai sitä on asian-    ta lisäksi maksu saattaa myöhemmin peräytyä.
33939: omaisten kesken aikaisemmin noudatettu.              Maksun peräydyttyä vekselin haltija saattaa
33940:    Pesän varoihin nähden huomattavalla mää-          olla heikommassa asemassa kuin hän olisi ollut
33941: rällä tapahtunut velan maksu voisi olla tavan-       maksukyvyttämän velallisen laiminlyötyä mak-
33942: omainen, jos maksu on koskenut juoksevia,            sun kokonaan. Vekselin haltija kärsii tällöin
33943: toistuvia kuluja, esimerkiksi vuokria, palkkoja      tappion siltä osin kuin hän olisi voinut saada
33944:                                       1990 vp. -     HE n:o 102                                     57
33945: 
33946: maksun joltakulta toissijaiselta vekselivelalli-        Ehdotetun pykälän säännöksiä sovellettaisiin
33947: selta. Ehdotetun pykälän säännöksin estettäi-        myös shekin maksun peräyttämiseen. Vekseli-
33948: siin vekselin haltijaa joutumasta heikompaan         laki ja shekkilaki vastaavat vastuusuhteiden
33949: asemaan kuin jos hän ei olisi saanut maksua.         sääntelyssään läheisesti toisiaan, ja shekkivelal-
33950:    Pykälän 1 momentissa olisi poikkeus velan         listen vastuu toteutetaan samanlaisten takautu-
33951: maksun peräytymistä koskevasta säännöksestä.         ruissäännösten mukaan kuin vekselivelallisten
33952: Vekselin maksu peräytyisi vain siltä osin kuin       vastuu. Käytännössä pykälällä olisi kuitenkin
33953: maksun saaja olisi voinut kieltäytyä vastaan-        huomattavasti suurempi merkitys vekselivelka-
33954: ottamasta maksua menettämättä vekselioikeut-         suhteissa.
33955: taan jotakuta toista vastaan, jolta hän olisi           Ehdotetun lain 21 §:n 1 momentissa olisi
33956: voinut saada suorituksen.                            säännös kolmannen henkilön korvausvelvolli-
33957:                                                      suudesta niitä tapauksia varten, joissa maksu
33958:    Takaisinsaannilta välttyminen edellyttäisi en-
33959:                                                      ei 1 momentin mukaan peräytyisi. Viittaus
33960: sinnäkin, että veikajalla ylipäätänsä on ollut
33961:                                                      21 §:n 1 momenttiin otettaisiin 2 momenttiin.
33962: vekseliin perustuva takautumisoikeus jotakuta
33963:                                                         12 §. Ulosmittauksella saadun maksun pe-
33964: vastaan. Toiseksi se edellyttäisi, että veikajalla   räytyminen. Konkurssisäännön 46 §:n f koh-
33965: ei olisi ollut oikeutta kieltäytyä maksun vas-
33966:                                                      dan mukaan kolmekymmentä päivää ennen
33967: taanottamisesta menettämättä tuota takautu-
33968:                                                      konkurssin alkua ulosmitattu velallisen kiinteä
33969: misoikeuttaan. Niin kuin edellä on esitetty,
33970:                                                      tai irtain omaisuus, johon veikajalla ei ole
33971: vekselin haltija ei yleensä voi kieltäytyä mak-
33972:                                                      ollut panttioikeutta, peräytyy konkurssipesään.
33973: sun vastaanottamisesta. Vekselilain 40 §:n ni-
33974:                                                      Jos omaisuus on ehditty myydä, omaisuuden
33975: menomaisen säännöksen mukaan vekselin hal-           myynnistä saatu hinta peräytyy konkurssipe-
33976: tija ei kuitenkaan ole velvollinen vastaanotta-      sään, mikäli se on vielä ulosottomiehen hallus-
33977: maan maksua ennen erääntymispäivää. Yleisis-
33978:                                                      sa.
33979: tä velvoiteoikeudellisista periaatteista seuraa,
33980:                                                         Konkurssisäännön 10 §:n 2 momentin sään-
33981: ettei hän liioin ole velvollinen vastaanottamaan
33982:                                                      nökset konkurssin vaikutuksesta ulosmittauk-
33983: maksua epätavallisin maksuvälinein. Velkajan
33984:                                                      seen liittyvät läheisesti konkurssisäännön
33985: välttyminen      takaisinsaannilta     ehdotetussa
33986:                                                      46 §:n f kohdan säännöksiin. Periaatteena on,
33987: säännöksessä tarkoitetussa tapauksessa edellyt-
33988:                                                      että konkurssilla on ulosmittauksen katkaiseva
33989: tää lisäksi, että menetetyllä takautumisoi-
33990:                                                      vaikutus. Konkurssin alkamisen jälkeen kon-
33991: keudella olisi ollut vekselin haltijalle merkitys-
33992:                                                      kurssipesään kuuluvaa omaisuutta ei saa ulos-
33993: tä, siis että joku vekselin maksamisesta toissi-
33994:                                                      mitata. Ulosottomiehen on keskeytettävä en-
33995: jaisessa vastuussa ollut oli maksukykyinen.
33996:                                                      nen konkurssia aloitettu ulosmittaus. Jos kiin-
33997:    Ehdotuksen mukaan myös osittainen takai-          teän omaisuuden, aluksen, aluksessa olevan
33998: sinsaanti olisi mahdollinen. Jos vekselin haltija    tavaran tai ilma-aluksen huutokauppa on jo
33999: olisi voinut saada esimerkiksi jako-osuutena         koulutettu, omaisuus saadaan konkurssista
34000: toissijaisen vekselivelallisen konkurssissa 25       huolimatta myydä. Se, mitä myyntihinnasta
34001: prosenttia vekselin määrästä, maksusta peräy-        jää jäljelle ulosmittauskulujen ja muiden ulos-
34002: tyisi vain 75 prosenttia. Takaisinsaantia vaati-     haettua saamista paremmalla etuoikeudella
34003: van olisi näytettävä, että maksun vastaan otta-      maksettavien saamisten tultua siitä erotetuiksi,
34004: nut vekselin haltija ei olisi voinut saada katetta   on luovutettava konkurssipesälle. Konkurssi-
34005: vekselin maksamisesta toissijaisessa vastuussa       säännön 10 §:n 3 momentissa mainitusta saa-
34006: olleelta.                                            misesta, kuten saamisesta, josta kiinteistö on
34007:    Ehdotettu 11 § rajoittaisi velan maksun pe-       panttina, voidaan konkurssin estämättä toimit-
34008: räytymistä vain 10 §:n, mutta ei 5 §:n yleis-        taa ulosmittaus.
34009: säännöksen perusteella. Mahdollista olisi siis,         Käytännössä edellä mainittuja säännöksiä
34010: että vekselin maksu voitaisiin peräyttää ehdo-       tulkittaessa etusija on annettu konkurssisään-
34011: tuksen 5 §:n nojalla, jos maksulla on pykälässä      nön 10 §:n säännöksille. Silloinkin, kun ulos-
34012: tarkoitetulla tavalla sopimattomasti suosittu        mittaus on toimitettu ennen konkurssisäännön
34013: velkojaa. Tanskan ja Norjan lakien mukaan            46 §:n f kohdassa mainittua takaisinsaa.ltiai-
34014: rajoitus on yleinen ja koskee siis myös takai-       kaa, mutta ulosmittauksesta kertyneitä varoja
34015: sinsaantia yleisen takaisinsaantisäännöksen no-      ei ole ehditty toimittaa ulosmittausvelkojalle
34016: jalla. Ruotsin laki sitä vastoin vastaa nyt ehdo-    ennen konkurssin alkua, ne on tilitettävä kon-
34017: tettua säännöstä.                                    kurssipesälle. Viimeksi mainitun lainkohdan
34018: 
34019: 8 300573K
34020: 58                                    1990 vp. -     HE n:o 102
34021: 
34022: itsenäinen merkitys on siksi vähäinen. Siitä         suorituksen. Mainituilla perusteilla on päädyt-
34023: vain saadaan tukea sille oikeuskäytännössä           ty ehdottamaan säännöstä, jonka mukaan vel-
34024: omaksutulle kannalle, että jos ulosmittauksesta      kojan ulosmittausteitse saama maksu peräytyy,
34025: kertyneet varat on ennen konkurssin alkamista        jos ulosmittaus on toimitettu myöhemmin kuin
34026: tilitetty velkojalle, tätä suoritusta ei voida pe-   kolme kuukautta ennen määräpäivää. Takai-
34027: räyttää konkurssipesään.                             sinsaantiaika on sama kuin 10 §:n mukaan
34028:    Lakiehdotuksen 12 § poikkeaa edellä seloste-      velan maksun osalta. Jos ulosmittausvelkoja
34029: tusta konkurssisäännön 46 §:n f kohdasta sii-        on sanottuna aikana toimitetun ulosmittauksen
34030: nä, että sen nojalla voitaisiin peräyttää velko-     johdosta saanut maksun, maksu peräytyisi
34031: jan ulosmittauksella saama maksu. Kysymys            riippumatta siitä, olisiko velallisen vapaaehtoi-
34032: on siis maksun, ei ulosmittauksen peräytymi-         sesti suorittama maksu peräytynyt 10'§:n mu-
34033: sestä. Konkurssin vaikutusta ulosmittauksen          kaan. Merkitystä ei ole siten sillä, oliko maksu
34034: pysyvyyteen sääntelisivät edelleen konkurssi-        pesän varoihin nähden huomattava tai voi-
34035: säännön 10 §:n säännökset. Se, miten ulosotto-       daanko sitä olosuhteet huomioon ottaen pitää
34036: miehen on meneteltävä silloin, kun varoja ei         tavanomaisena.
34037: konkurssin alkaessa ole toimitettu velkojalle,          Pykälän 1 momentin toisessa virkkeessä on
34038: määräytyisi myös edelleen konkurssisäännön           säännös velallisen läheisen hyväksi toimitetusta
34039: 10 ja 45 §:stä ilmenevien periaatteiden mukai-       ulosmittauksesta. Takaisinsaantiaika olisi kak-
34040: sesti.                                               si vuotta, ja velallisen läheinen voisi välttyä
34041:    Säännöstä valmisteltaessa on jouduttu har-        takaisinsaanoilta näyttämällä, että velallinen ei
34042: kitsemaan kumpi toimenpide, ulosottohake-            ulosmittausta toimitettaessa ollut maksukyvy-
34043: muksen tekeminen vai ulosmittauksen toimitta-        tön eikä ulosmittauksen vuoksi tullut maksu-
34044: minen, olisi ratkaisevaa säännöksen soveltami-       kyvyttömäksi.
34045: sen kannalta. Säännöksen laatimista sellaisek-          Takaisinsaantisäännöstön yhteispohjoismai-
34046: si, että velkojan ulosmittauksella saama maksu       sessa valmistelussa todettiin, ettei läheisiä kos-
34047: peräytyisi, jos ulosottoa olisi haettu takaisin-     kevaan kahden vuoden takaisinsaantiaikaan
34048: saantiajan kuluessa, puoltaisi jossain määrin        ole yhtä painavia perusteita ulosmittauksen
34049: se, että ulosoton hakemisen ja ulosmittauksen        yhteydessä kuin esimerkiksi lahjan tai epäta-
34050: toimittamisen välinen aika saattaa joskus ve-        vallisin maksuvälinein tapahtuneen maksun pe-
34051: nyä pitkäksi. Velkojahan ei juuri voi vaikuttaa      räyttämisessä, koska ulosmittaus saa säännön-
34052: ulosmittauksen toimittamisajankohtaan. Ulos-         mukaisesti siinä määrin julkisuutta, ettei vää-
34053: ottovelkojan kannalta voi siten vaikuttaa koh-       rinkäytöksiä ole pelättävissä. Suomen edusta-
34054: tuuttomalta, jos hänelle tilitetty maksu olisi       jat katsoivatkin, ettei erityinen pitempi takai-
34055: peräytettävissä      ulosmittauksen     viipymisen   sinsaantiaika läheisiä varten olisi tarpeen.
34056: vuoksi. Säännös olikin tässä muodossa siinä          Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on kuitenkin
34057: työryhmän ehdotuksessa, josta pyydettiin lau-        päädytty siihen, että läheisiä varten on oltava
34058: sunnot. Lausunnonantajat eivät juuri kiinnittä-      pidempi takaisinsaantiaika. Tämän ratkaisun
34059: neet huomiota tähän kysymykseen. Toisaalta           puolesta on esitetty, ettei ole syytä poiketa
34060: on havaittu syitä, joiden perusteella ulos-          pantin tai muun vakuuden takaisinsaannin
34061: mittauksen toimittamishetken tulisi olla ratkai-     sääntelystä ja että toisistaan poikkeavat takai-
34062: seva. Ensiksikin kysymys on juuri sen maksun         sinsaantiajat saattavat johtaa epätyydyttävään
34063: peräyttämisestä, joka on saatu ulosmittauksen        tilanteeseen. Tästä syystä myös tässä esitykses-
34064: avulla. Toiseksi voidaan huomauttaa, että            sä on tultu samalle kannalle kuin muissa poh-
34065: ulosmittauksen toimittamishetki määrää velko-        joismaissa.
34066: jan suojan etuoikeusasetuksen 8 §:n 1 momen-            Lapselle tai puolisolle tulevan elatusavun
34067: tin mukaan. Lisäksi voidaan viitata siihen yllä      ulosmittauksen osalta olisi 2 momentissa eri-
34068: mainittuun seikkaan, että ulosottohakemuksen         tyissäännös, jota on pidetty tarpeellisena elatu-
34069: ja ulosmittauksen välinen aika saattaa olla          sapuvelan poikkeuksellisen luonteen vuoksi.
34070: varsin pitkä. Ei olisi oikeuspoliittisesti perus-    Sosiaaliset syyt puhuvat sen puolesta, että vel-
34071: teltua, että ulosottohakemuksen tehnyt velkoja       kojan elatukseen tarkoitettuihin, ulosmittauk-
34072: voisi huomattavastikin myöhemmin - velalli-          sella saatuihin maksuihin ei suhtauduta yhtä
34073: sen ollessa jo lähellä konkurssia ja syvässä         ankarasti kuin muihin ulosmittauksella perit-
34074: maksukyvyttömyyden tilassa - ulosmittauk-            tyihin maksuihin. Lisäksi elatusavun maksa-
34075: sen avulla saada velalliselta peräytymättömän        matta jääminen voi johtua elatusvelvollisen ja
34076:                                       1990 vp. -     HE n:o 102                                     59
34077: 
34078: velkojan välisistä henkilökohtaisista, eikä niin-       Ehdotuksen mukaan kuittaus vOitaisun pe-
34079: kään velallisen maksukykyyn liittyvistä syistä.      räyttää siten kuin maksun peräytymisestä on
34080: Ulosmittauksella saatu maksu peräytyisikin eh-       säädetty, jos velkoja ei olisi ollut oikeutettu
34081: dotuksen mukaan vain siltä osin kuin lasta tai       kuittaamaan saatavaansa konkurssissa. Niin
34082: puolisaa on sopimattomasti suosittu. Ehdotus         kuin yleisperusteluista ilmenee, kuittaus kon-
34083: vastaa tältä osin Norjan ja Tanskan lakia.           kurssissa tulisi olemaan edelleenkin sallittu
34084: Ruotsissa ei muitakaan takaisinsaantisäännök-        eräin rajoituksin. Jos veikajalla olisi ollut oi-
34085: siä voida soveltaa erääntyneeseen elatusapuvel-      keus kuittaukseen konkurssissa, ei ennen kon-
34086: kaan, jollei elatusapuun oikeutettua ole sopi-       kurssia toteutettua kuittausta voitaisi ehdote-
34087: mattomalla tavalla suosittu.                         tun pykälän nojalla peräyttää. Peräyttäminen-
34088:    Sopimatonta suosimista 2 momentin mu-             hän ei olisi mielekästä, jos velkoja voisi kon-
34089: kaan voisi olla esimerkiksi suuren kertamaksu-       kurssissa toteuttaa kuittauksen. On muun mu-
34090: na suoritetun elatusavun ulosmittaus samanai-        assa huomattava, että jos kuittauksella on
34091: kaisesti, kun muut erääntyneet velat ovat jää-       aikaansaatu velan lakkaaminen ennenaikaisesti
34092: neet maksamatta. Merkitystä ei olisi sillä, onko     tai jos velka on kuitattu huomattavalla määräl-
34093: velallinen myötävaikuttanut ulosmittaukseen.         lä, ei takaisinsaanti vielä sen takia tule mahdol-
34094:                                                      liseksi, koska nämä seikat eivät estä kuittausta
34095:    Nykyisen konkurssisäännön 46 §:n f kohdan
34096:                                                      konkurssissa. Käytännössä kuittauksen peräy-
34097: mukaan ulosmitattu omaisuus ei peräydy, jos
34098:                                                      tyminen tulisi kysymykseen lähinnä silloin, kun
34099: ulosmittausvelkojalla on ollut siihen panttioi-
34100:                                                      veikajalla ei olisi ollut oikeutta kuittaukseen
34101: keus. Vaikka ehdotettuun 12 §:ään vastaavaa
34102:                                                      konkurssisäännön 33 §:ssä olevien erityisten
34103: rajoitusta ei sisällykään, ei sellaisen panttivel-
34104:                                                      kuittauskieltojen vuoksi.
34105: kojan asema kuitenkaan muuttuisi, jonka saa-
34106: misen suorittamiseksi on ennen konkurssin al-           Nykyisin konkurssisäännön 33 §:n 2 mo-
34107: kua kohdistettu ulosmittaus velallisen omista-       mentissa olevia erityisiä kuittauskieltoja ehdo-
34108: maan panttioikeuden alaiseen omaisuuteen.            tetaan tässä esityksessä laajennettaviksi. Sa-
34109: Siltä osin kuin pantti vastaa saatavan arvoa, ei     moin konkurssisäännön 26 §:ään ehdotetaan
34110: muille velkojille aiheudu maksusta vahinkoa          otettavaksi säännökset siitä, ettei kohtuutto-
34111: eikä takaisinsaanti ole siten mahdollista.           man suurta palkka- tai muuta vastaavaa saata-
34112:    Etuoikeusasetuksen 8 § :n 1 momentin mu-          vaa voida käyttää kuittaukseen.
34113: kaan on velkojalla, jonka saamisesta irtainta           Kuittaukseen ei voitaisi konkurssissa käyttää
34114: omaisuutta on ulosmitattu, etuoikeus maksun          ensinnäkään konkurssisäännön 33 §:n muutet-
34115: saantiin ulosmitatusta omaisuudesta. Saman           tavaksi ehdotetussa 2 momentissa säädetyin
34116: pykälän 2 momentin mukaan irtaimen omai-             edellytyksin velalliselta olevaa saatavaa, jonka
34117: suuden ulosmittaus ei kuitenkaan tuota etuoi-        velalliselle itse velkaa oleva on hankkinut kol-
34118: keutta, jos konkurssi seuraa kuukauden kulu-         mannelta henkilöltä. Toiseksi kuittaus ei olisi
34119: essa ulosmittauksen jälkeen tehdystä hakemuk-        mainitun pykälän uuden 3 momentin mukaan
34120: sesta. Tätä 2 momenttia ehdotetaan tässä esi-        mahdollista, kun velkoja, jolla on saatava
34121: tyksessä muutettavaksi siten, että ulosmittaus       velalliselta, turvatakseen saatavansa itse sitou-
34122: ei tuota etuoikeutta, jos sitä seuraa konkurssi      tuu tälle maksuun sanotussa lainkohdassa tar-
34123: ja maksu, jonka velkoja saisi ulosmittauksella,      koitetuissa olosuhteissa.
34124: voitaisiin takaisinsaantisäännösten nojalla pe-         Jos kuittaus on edellä tarkoitetuissa tapauk-
34125: räyttää.            ,                                sissa toteutettu ennen konkurssia, kuittaus voi-
34126:    13 §. Kuittauksen peräytyminen. Pykälään          taisiin peräyttää, jos velkojan saatava on kat-
34127: ehdotetaan otettavaksi säännökset ennen kon-         sottava suoritetun epätavallisin maksuvälinein,
34128: kurssia toteutetun kuittauksen peräyttämisestä.      ennenaikaisesti tai pesän varoihin nähden huo-
34129: Konkurssisäännössä vastaavia säännöksiä ei           mattavalla määrällä. Useimmissa tapauksissa
34130: ole, ja oikeustieteellisessä kirjallisuudessa on-    peräytymisen perusteena olisi velan maksu epä-
34131: kin keskusteltu siitä, voidaanko kuittaus pe-        tavallisin maksuvälinein. Esimerkiksi velallisel-
34132: räyttää soveltaen analogisesti konkurssisään-        ta olevan saamisen siirtämistä kolmannelle voi-
34133: nön 46 §:ssä olevia takaisinsaantisäännöksiä.        taneen pitää epätavallisena maksuvälineenä ai-
34134: Tietyissä tilanteissa kuittaus voidaan tehdä te-     nakin silloin, kun velallinen on myötävaikutta-
34135: hottomaksi peräyttämällä se oikeustoimi, jolla       nut saamisen siirtoon. Myös milloin velkoja
34136: kuittaustilanne on aikaansaatu.                      sitoutuu velalliselle maksuun, esimerkiksi ostaa
34137: 60                                   1990 vp. -     HE n:o 102
34138: 
34139: tältä velaksi osan tavaravarastosta, on tyypilli-      Kuittaus voitaisiin peräyttää myös 5 § :n
34140: sesti kysymys epätavallisesta maksuvälineestä.      yleissäännöksen nojalla. Tämän pykälän sovel-
34141:                                                     taminen saattaisi tulla kysymykseen esimerkik-
34142:    Kuittauksen peräyttämisessä noudatettaisiin
34143:                                                     si konkurssisäännön 33 §:n 2 momentin viimei-
34144: maksun peräyHämistä koskevia takaisinsaanti-
34145: aikoja. Ratkaisevaa olisi kuittauksen toimitta-     sessä virkkeessä tarkoitetuissa tapauksissa,
34146:                                                     joissa velkojalla on ollut perusteltua aihetta
34147: misajankohta. Milloin kuittaus on toimitettu
34148:                                                     olettaa velallinen maksukyvyttömäksi. Sanotun
34149: myöhemmin kuin kolme kuukautta ennen
34150:                                                     pykälän 3 momentissa tarkoitetussa tilanteessa
34151: määräpäivää, kuittaus peräytyisi edellä maini-
34152:                                                     olisi tämän lain 5 §:llä merkitystä myös arvioi-
34153: tuin edellytyksin riippumatta esimerkiksi siitä,
34154:                                                     taessa sitä, olisiko kuittaus ollut konkurssissa
34155: oliko velkoja velallisen läheinen ja oliko hän
34156:                                                     sallittu.
34157: vilpittömässä mielessä. Milloin kuittaus on toi-
34158: mitettu edellä sanottua ajankohtaa aikaisem-           Velan maksun peräyHämistä koskevien
34159: min, olisi kuittauksen peräytymisen kannalta         10 §:ssä olevien säännösten soveltaminen mer-
34160: merkitystä ensinnäkin sillä, millä perusteella      kitsisi toisaalta, että kuittaus ei peräytyisi, jos
34161: kuittaus konkurssissa ei olisi sallittu. Jos tämä   kuittauksella aikaansaatua velan maksua on
34162: johtuu siitä konkurssisäännön 33 §:n 2 mo-          olosuhteet huomioon ottaen pidettävä tavan-
34163: mentissa mainitusta syystä, että velkojalla oli     omaisena. Kuittaus voisi jäädä siten peräyty-
34164: perusteltua aihetta olettaa velallinen maksuky-     mättä esimerkiksi, jos vastaavalla tavalla on
34165: vyttömäksi, kuittaus voitaisiin peräyttää 13 § :n   menetelty jo pitemmän aikaa velallisen ja vel-
34166: nojalla vain, jos velkojana on velallisen lähei-    kojan välisissä liikesuhteissa.
34167: nen ja tällöinkin edellyttäen, että kuittaus on        Milloin velkoja on käyttänyt kuittaukseen
34168: toimitettu myöhemmin kuin kaksi vuotta en-          konkurssisäännön 26 §:ssä tarkoitettua palkka-
34169: nen määräpäivää. Jos mainitunlaisessa tapauk-       tai muuta vastaavaa saatavaa, sovellettavaksi
34170: sessa on näytetty, että kuittaus konkurssissa ei    tulisivat 7 § :n säännökset. Tällöin takaisin-
34171: olisi mahdollinen sen vuoksi, että velkojalla on    saantiaikakin on pitempi.
34172: ollut perusteltua aihettaa olettaa velallinen          Kuittauksen peräytyessä peräytyisi kuittaus,
34173: maksukyvyttömäksi, merkitsee tämä samalla           mutta ei se oikeustoimi, jolla kuittaustilanne
34174: sitä, ettei velkoja voi turvautua vastanäyttö-      on syntynyt. Milloin velkoja on velkaantunut
34175: mahdollisuuteen ja siten välttyä kuittauksen        velalliselle synnyttääkseen kuittaustilanteen, on
34176: peräyttämiseltä.                                    hänen kuittauksen peräytyessä tyydyttävä kon-
34177:    Velkojan sitouduttua velalliselle maksuun        kurssissa jako-osaansa, ja konkurssipesällä on
34178: sellaisissa olosuhteissa, että tämä menettely on    vastaavasti hänen sitoumuksensa perusteella
34179: rinnastettavissa velallisen suorittamaan velan      velkojaan kohdistuva saaminen.
34180: maksuun, ei konkurssisäännön 33 §:n 3 mo-              14 §. Vakuuden peräytyminen. Pykälässä on
34181: mentin mukaan kuittaus olisi sallittu siltä osin    säännökset pantin ja muun vakuuden peräyty-
34182: kuin tällainen maksu olisi voitu peräyttää kon-     misestä ja ne vastaisivat olennaisesti konkurssi-
34183: kurssipesään. Arvioitaessa sitä, olisiko kuittaus   säännön 46 §:n e kohdan säännöksiä. Niin
34184: konkurssissa sanotun lainkohdan mukaan ollut        kuin yleisperusteluissa on esitetty, konkurssi-
34185: mahdollinen, jouduttaisiin kantaa ottamaan          säännön 46 §:n k kohtaa vastaavia erityissään-
34186: myös maksun peräytymistä koskeviin edelly-          nöksiä ennen konkurssin alkua vahvistetun
34187: tyksiin. Jos tämän harkinnan perusteella katso-     kiinnityksen tehottomuudesta ei enää ehdoteta
34188: taan, että kuittaus konkurssissa ei olisi ollut     otettavaksi lakiin.
34189: sallittu esimerkiksi sen vuoksi, että menettely        Ehdotetuna sääntelyllä haluttaisiin - sa-
34190: on rinnastettavissa epätavallisin maksuvälinein     moin kuin voimassa olevilla panttauksen pe-
34191: tapahtuneeseen peräytettävissä olevaan velan        räytymistä koskevilla säännöksillä - estää se,
34192: maksuun, merkitsisi tämä yleensä sitä, että         että velallinen voisi suosia tiettyä velkojaa
34193: kuittaus myös voidaan peräyttää. Jos velkoja-       toisten velkojien kustannuksella asettamalla
34194: na on velallisen läheinen, sovelletaan tällöin      vakuuksia vanhoista veloista. Vakuuden anta-
34195: pitempiä takaisinsaantiaikoja yhtäältä arvioita-    minen vanhasta velasta on rinnastettavissa ve-
34196: essa sitä, olisiko kuittaus konkurssissa ollut      lan maksuun, koska velallinen ei tällöin vakuu-
34197: mahdollinen ja toisaalta sitä, olisiko pidempä-     den antaessaan saa vakuudesta minkäänlaista
34198: nä takaisinsaantiaikana toteutettu kuittaus pe-     vastiketta. Juuri viimeksi mainittuihin tilantei-
34199: räytettävissä.                                      siin ehdotetuna sääntelyllä halutaan puuttua.
34200:                                        1990 vp. -      HE n:o 102                                     61
34201: 
34202:    Pykälän mukaan peräytyisi velallisen myö-           kin olisi tehty aikaisemmin, lainan takaisin-
34203: hemmin kuin kolme kuukautta ennen määrä-               maksuvelvollisuus syntyy tietenkin vain sillä
34204: päivää velastaan luovuttama pantti tai asetta-         edellytyksellä, että velallinen saa lainavarat
34205: ma muu vakuus, jos vakuudesta ei ollut sovittu         itselleen. Tätä ajankohtaa olisi näin ollen pi-
34206: velan syntyessä tai jos pantin hallintaa ei ollut      dettävä ratkaisevana. Vastaavasti luottokau-
34207: luovutettu tai muita vakuusoikeuden syntymi-           passa velan olisi katsottava syntyvän, kun kau-
34208: sen vaatimia toimia tehty ilman aiheetonta             pan kohde luovutetaan velallisen hallintaan,
34209: viivytystä velan syntymisen jälkeen. Pykälä            vaikka kauppasopimus olisi tehty jo aikaisem-
34210: koskisi - niin kuin konkurssisäännön 46 §:n e          min. On huomattava, että irtaimen tavaran
34211: kohtakin - vain velallisen omasta velastaan            kaupassa myyjä on suojattu ostajan velkojia
34212: antamaa vakuutta. Velallisen kolmannen hen-            kohtaan ainakin niin kauan kuin tavaraa ei ole
34213: kilön velasta antaman vakuuden peräyttäminen           luovutettu ostajan hallintaan. Kauppalain
34214: voisi tulla arvioitavaksi lähinnä lahjan peräyty-      (355/87) 11 luvun säännösten nojalla myyjällä
34215: mistä koskevien säännösten perusteella.                on ostajan ennakoidun sopimusrikkomuksen
34216:    Ehdotetun pykälän nojalla voitaisiin peräyt-        perusteella oikeus muun muassa keskeyttää
34217: tää kaikenlaiset vakuudet, kuten käteispantit,         sopimuksen täyttäminen ja pidättäytyä suori-
34218: kiinnitysperusteiset panttioikeudet ja omistuk-        tuksestaan tai estää tavaran luovuttaminen vas-
34219: senpidätysehdot. Suoraan lakiin perustuvia eli         tapuolen hallintaan (61 §). Tähänkin nähden
34220: legaalisia pantti- ja pidätysoikeuksia, kuten          on pidetty perusteltuna katsoa velan syntyvän
34221: käsityöläisen pidätysoikeutta, pykälä ei sitä          takaisinsaantisäännöksiä sovellettaessa vasta
34222: vastoin koskisi. Sanotuilta osin säännös vas-          kaupan kohteen hallinnan luovutushetkellä.
34223: tannee voimassa olevaa oikeutta, vaikka kon-           Jos myyjä on siten luottokaupassa kauppalain
34224: kurssisäännön 46 §:n e kohdassa puhutaan               61 §:n 4 momentissa tarkoitetussa tilanteessa
34225: vain panttauksen peräytymisestä.                       toimittanut ostajalle tavaran vasta tämän ase-
34226:    Takaisinsaantiaikana luovutettu vakuus pe-          tettua sopimuksen täyttämisestä vakuuden,
34227: räytyisi kahdessa eri tapauksessa. Näin kävisi         josta alunperin kauppaa tehtäessä ei oltu sovit-
34228: ensiksikin silloin, kun vakuudesta ei ollut            tu, ei vakuutta tällöin katsottaisi annetuksi
34229: sovittu velkojan kanssa viimeistään velan syn-         vanhasta velasta.
34230: tyessä. Periaatteeltaan tämä vanhasta velasta
34231: otetun vakuuden peräyttämisen mahdollistava               Velan uudistaminen ei merkitse velan synty-
34232: säännösehdotus        vastaa     konkurssisäännön      mistä pykälässä tarkoitetussa merkityksessä.
34233: 46 §:n e kohtaa. Toiseksi vakuus peräytyisi,           Myöskään muut velkasuhteeseen liittyvät uu-
34234: jos pantin hallintaa ei ollut luovutettu tai           delleenjärjestelyt, kuten se, että tilivelkasuh-
34235: muita vakuusoikeuden syntymisen vaatimia               teen velkasaidosta tehdään velkakirja tai että
34236: toimia tehty ilman aiheetonta viivytystä velan         velkasuhteen ehtoja muutetaan esimerkiksi uu-
34237: syntymisen jälkeen. Tällaista perustetta ei ole        desta lyhennyssuunnitelmasta sopimalla, ei
34238: nykyisessä laissa ja säännös laajentaisikin mah-       merkitse uuden velan syntymistä. Uuden velan
34239: dollisuuksia takaisinsaantiin.                         syntymistä ei merkitse myöskään velkojanvaih-
34240:    Vakuus peräytyisi siis sekä silloin, kun vel-       dos. Jos siten velkasuhteen ehtoja edellä tar-
34241: koja ei viimeistään lainasumman velalliselle           koitetuin tavoin muutettaessa tai velkojanvaih-
34242: luovuttaessaan tai velan muuten syntyessä ole          doksen yhteydessä on luvattu vakuus, se olisi
34243: sopinut velallisen kanssa vakuudesta, vaan on          ehdotetun pykälän nojalla peräytettävissä. Jos
34244: vaatinut sen vasta myöhemmin, että silloin,            sitä vastoin lainan määrää velkasuhteen uudel-
34245: kun vakuudesta on tosin tällöin sovittu, mutta         leenjärjestelyn yhteydessä nostetaan, lainan li-
34246: syystä tai toisesta vakuusoikeus ei kuitenkaan         säyksen määrällä syntyy uutta velkaa, ja lainan
34247: ole syntynyt ilman aiheetonta viivytystä velan         määrää nostettaessa luvattu vakuus olisi hy-
34248: syntymisen jälkeen. Edellä kuvatun kaltaiset           väksyttävissä siltä osin kuin vakuus on tarpeen
34249: tilanteet viittaavat siihen, että vakuus ei tosiasi-   lainan lisäystä vastaavan velkamäärän maksa-
34250: allisesti ole ollut velan syntymisen edellytykse-      misen turvaamiseksi. Tilivelkasuhteissa ja
34251: nä ja että vakuus on annettu vasta velallisen          muissa kestovelkasuhteissa velkaa syntyy useis-
34252: maksuvaikeuksien ilmettyä.                             sa erissä, ja tilillepanojen tai tavaratoimitusten
34253:    Tätä lakia sovellettaessa velan katsottaisiin       vuoksi velkasaldon suuruus vaihtelee jatkuvas-
34254: syntyvän, kun velkoja luovuttaa lainasumman            ti. Viimeistään kunkin velkaerän syntymiseen
34255: velalliselle. Vaikka lainasitoumus ja velkakirja-      mennessä luvattu vakuus ei peräytyisi.
34256: 62                                   1990 vp. -      HE n:o 102
34257: 
34258:    Ehdotetussa pykälässä tarkoitettujen esine-       tanut kiinnityssuostumuksella varustetun halti-
34259: vakuusoikeuksien syntymisajankohdan määräi-          javelkakirjan luoton jo antaneen velkojan hal-
34260: sivät yleiset esineoikeudelliset periaatteet. Nii-   tuun kiinnityksen hakemista varten. Tällöin
34261: den mukaan vakuus on katsottava annetuksi            panttioikeus syntyy kiinnityksen vahvistamis-
34262: silloin, kun asianomaiselle vakuustyypille omi-      päätöksellä. Jos viimeksi mainitussa esimerkis-
34263: nainen erityinen etuoikeus syntyy.                   sä kiinnityksen hakijana olisi velallinen, pantti-
34264:    Panttioikeus irtaimeen omaisuuteen perus-         oikeus syntyisi vasta kiinnitetyn velkakirjan
34265: tetaan pääsääntöisesti luovuttamalla panttiesi-      luovuttamisella velkojalle.
34266: ne panttaustarkoituksessa velkojan eli pantin-          Kaikissa edellä tarkoitetuissa tilanteissa,
34267: saajan haltuun. Panttioikeus syntyy hallinnan        joissa vakuusoikeus syntyy velkasuhdetta myö-
34268: luovutuksella, jos turvattava saamisoikeus on        hemmin, velallisen tai velkojan olisi mahdolli-
34269: jo olemassa. Kolmannen henkilön hallussa ole-        simman pian huolehdittava vakuusoikeuden
34270: van irtaimen esineen ja arvopaperin panttaus         perustamiseksi tarpeellisista toimista, kuten
34271: voidaan suorittaa panttausilmoituksin tosiasi-       kiinnityksen hakemisesta tai kiinnitetyn velka-
34272: allisia ulkonaisia hallintasuhteita muuttamatta.     kirjan luovuttamisesta velkojalle. Ehdotetun
34273: Tällöin vakuusoikeus syntyy, kun paniinomis-         pykälän mukaan vakuusoikeus olisi näet peräy-
34274: taja on vapaamuotoisesti ilmoittanut panttauk-       tettävissä, ellei sen perustamisen vaatimia toi-
34275: sesta kolmannelle tai kun velkoja on esittänyt       mia ole tehty ilman aiheetonta viivytystä velan
34276: tälle paniinomistajan kirjallisen panttaustodis-     syntymisen jälkeen. Tällaisen säännöksen sisäl-
34277: tuksen. Tietynlaiseen irtaimeen omaisuuteen          lyttämistä lakiin on pidetty perusteltuna eten-
34278: voidaan vahvistaa kiinnitys. Kiinnityskelpoista      kin siksi, että vakuusoikeuksille ominainen jul-
34279: irtainta omaisuutta ei yleensä voida luovuttaa       kisuus saataisiin syntymään mahdollisimman
34280: käteispantiksi. Irtaimistollista kiinnitystä kos-    pian velanoton ja vakuusjärjestelyistä sopimi-
34281: kevia säännöksiä on muun muassa autokiinni-          sen jälkeen. Mainittakoon, että muiden poh-
34282: tyslaissa (81 0/72), kiinnityksestä ilma-aluksiin    joismaiden voimassa oleviin konkurssilakeihin
34283: annetussa laissa (211/28), alusrekisterilaissa       sisältyy samankaltainen säännös. Ruotsin kon-
34284: (211/27) ja yrityskiinnityslaissa (634/84). Va-      kurssilain mukaan vakuusoikeuden syntymi-
34285: kuusoikeus syntyy näissä tapauksissa olennai-        seksi tarpeelliset toimet on tehtävä viivytykset-
34286: sesti samalla tavoin kuin kiinteistökiinnityksis-    tä ("utan dröjsmål") velkasuhteen syntymisen
34287: sä. Myös eräät immateriaalioikeudet, kuten           jälkeen; jos kysymys on kirjaamista edellyttä-
34288: patentti-, tavaramerkki- ja mallioikeudet voi-       västä vakuusoikeudesta, viivytyksen katsotaan
34289: daan pantata panttausrekisteröinnein.                olevan olemassa, jos kirjaamista ei ole haettu
34290:    Panttioikeus kiinteään omaisuuteen syntyy         viimeistään ensimmäisenä mahdollisena päivä-
34291: tavallisesti kirjaamismenettelyllä siinä järjes-     nä kaksi viikkoa velan syntymisen jälkeen.
34292: tyksessä kuin kiinnityksestä kiinteään omaisuu-      Tätä säännöstä on Ruotsin oikeuskäytännössä
34293: teen annetussa asetuksessa on säädetty. Panui-       tulkittu varsin tiukasti. Niinpä esimerkiksi vii-
34294: oikeuden syntyminen edellyttää muun muassa           vyttelyä kiinnityshakemuksen tekemisessä ei
34295: kiinnitetyn velkakirjan luovuttamista velkojan       sillä perusteella, ettei kaikkia kiinnityksen vah-
34296: haltuun. Panttioikeus ei kuitenkaan välttämät-       vistamiseksi tarpeellisia asiakirjoja ole valmiik-
34297: tä synny juuri velkakirjan luovuttamisella,          si hankittu, ole pidetty hyväksyttävänä. On
34298: vaan sen syntyhetki riippuu panttivakuuden           edellytetty, että hakemus on tehtävä, vaikkei
34299: järjestämisessä valituista käytännön menettely-      siihen voida suostua ennen sen täydentämistä
34300: tavoista. Jos velkoja ei vielä ole luovuttanut       (NJA 1980 s. 530). Meillä ei valmistelussa ole
34301: velalliselle luottovaluuttaa, panttioikeus ei ole    pidetty tarkoituksenmukaisena ehdottaa mi-
34302: syntynyt, vaikka kiinnitys olisi vahvistettu,        tään määräaikaa, jonka kuluessa vakuusoikeus
34303: panttaussopimus syntynyt ja kiinnitetty velka-       olisi velan syntymisen jälkeen ehdottomasti
34304: kirja jo luovutettu velkojalle. Panttioikeus syn-    perustettava, vaan ehdotus sisältää tältä osin
34305: tyy tällöin samanaikaisesti velkasuhteen kanssa      myös Tanskan ja Norjan laeissa käytetyn jous-
34306: eli sillä hetkellä, kun velkoja antaa luottova-      tavamman ilmaisun "ilman aiheetonta viivy-
34307: luutan. Mutta jos luottovaluutta on annettu jo       tystä". Aiheettoman viivytyksen olemassaolo
34308: aikaisemmin, panttioikeus syntyy vasta jossain       ratkaistaisiin tapauksittain vakuustyyppi, va-
34309: vaiheessa velan syntymisen jälkeen. Tilanne voi      kiintuneet menettelytavat ja kulloinkin vallitse-
34310: olla sellainen, että luottoneuvottelut on käyty,     vat olosuhteet huomioon ottaen. Esimerkiksi
34311: panttaussopimus syntynyt ja velallinen luovut-       käteispanttauksessa on jo nyt yleinen käytäntö,
34312:                                      1990 vp. -     HE n:o 102                                      63
34313: 
34314: että pantti annetaan pantinsaajan haltuun vii-      lautusvelvollisuus olisi aina ensisijaisesti esine-
34315: meistään velan syntyessä. Siten vasta tätä myö-     kohtainen.
34316: hemmin annettu käteispantti olisi ehdotetun            Pykälän 1 momentissa olisi säännös, jonka
34317: pykälän nojalla yleensä peräytettävissä, jollei     mukaan velalliselta saatu omaisuus olisi oi-
34318: velkoja näytä, että viivyttelyyn on ollut hyväk-    keustoimen peräytyessä palautettava konkurs-
34319: syttävä syy. Toisaalta kirjausta edellyttävien      sipesään. Pykälän 2 momentin mukaan kon-
34320: vakuusoikeuksien kohdalla tarpeellisen asiakir-     kurssipesän olisi puolestaan palautettava tästä
34321: ja-aineiston hankkimisesta ehkä aiheutuva ly-       omaisuudesta maksettu vastike.
34322: hytaikainen tavanomainen viive ei vielä oikeut-        Vastaajan palautusvelvollisuuden tarkem-
34323: taisi vakuusoikeuden peräyttämiseen.                paan sisältöön vaikuttaa tietenkin se, mikä on
34324:    Vakuuden osalta takaisinsaantiaika olisi sa-     ollut se oikeustoimi, joka on peräytetty. Mak-
34325: ma kuin velan maksun osalta, kolme kuukaut-         sun peräytyessä palautettava omaisuus on tie-
34326: ta. Kahden vuoden pituista takaisinsaantiaikaa      tynsuuruinen rahamäärä. Kiinnitysvakuuden
34327: sovellettaisiin, kun vakuus on annettu velalli-     peräytyessä palautetaan vain kiinnitetyt velka-
34328: sen läheiselle. Velallisen läheisellä olisi niin    kirjat. Takaisinsaantihall ei vaikuta kiinnityk-
34329: ikään samanlainen vastanäyttöoikeus kuin ve-        seen sinänsä, vaan vakuuden peräytyminen
34330: lan maksun peräyttämistä koskevan pykälän           merkitsee ainoastaan velkojan erityisen oikeus-
34331: mukaan. Ratkaiseva ajankohta takaisinsaanti-        aseman lakkaamista. Kiinnitysasiakirjojen pa-
34332: ajan kulumiselle olisi päivä, jona vakuusoikeus     lauttamista koskevaa erityissäännöstä, jollai-
34333: syntyi.                                             nen sisältyy Ruotsin lakiin, ei ole pidetty ai-
34334:                                                     heellisena. Niin ikään vastaajalle palautettava
34335:                                                     "vastike" voi olla esimerkiksi se, että hänen
34336:                                                     velan maksun vuoksi lakannut saatavansa ve-
34337: 3 luku. Takaisinsaannin vaikutukset                 lan maksun peräytyessä syntyy uudelleen, jol-
34338:                                                     loin se voidaan valvoa konkurssissa tavallisena
34339:   15 §. Omaisuuden palauttaminen tai arvon          etuoikeudettomana saatavana.
34340: korvaaminen. Säännökset oikeustoimen peräy-            Ehdotetun pykälän 2 momenttiin sisältyisi
34341: tymisen vaikutuksista ehdotetaan otettaviksi        poikkeus konkurssipesän velvollisuudesta pa-
34342: 15-19 §:ään. Lain 15 §:ssä olisi säännökset         lauttaa oikeustoimen peräytyessä velallisen luo-
34343: peräytyvällä oikeustoimella luovutetun omai-        vuttamasta omaisuudesta velalliselle suoritettu
34344: suuden palauttamisesta ja sen arvon korvaami-       vastike. Sen mukaan pesällä ei olisi palautus-
34345: sesta. Lain 16 §:ssä olisi säännökset palautetta-   velvollisuutta, jos vastike on saatettu velkojien
34346: van omaisuuden arvon alenemisen korvaami-           ulottumattomiin ja vastiketta suorittanut tiesi
34347: sesta ja 17 § :ssä säännökset omaisuudesta saa-     tai hänen olisi pitänyt tietää, että tämä oli
34348: dun tuoton luovuttamisesta, siitä saadun hyö-       velallisen tarkoitus. Tämä poikkeus palautus-
34349: dyn korvaamisesta sekä velvollisuudesta mak-        velvollisuudesta on perusteltu siksi, että muu-
34350: saa korkoa palautettavalle määrälle. Omaisuu-       toin velallisen aikeista tietoinen vastaaja olisi
34351: teen pantujen kustannusten korvaamisesta sää-       samassa tilanteessa kuin hän oli ennen peräy-
34352: dettäisiin 18 §:ssä. Ehdotuksen 19 §:ään sisäl-     tettävää oikeustointa, kun taas velkojat kärsisi-
34353: tyvät säännökset velkojan palautusvelvollisuu-      vät vastikkeen suuruisen vahingon. Sääntelyn
34354: desta silloin, kun kolmannen henkilön velko-        tarkoituksena on siis estää vilpillisessä mielessä
34355: jalle asettama vakuus on palautettu. Lain           olevaa takaisinsaantivastaajaa toteuttamasta
34356: 22 §:ssä olisi säännökset oikeustoimen peräyty-     vastikevaadettaan konkurssiin osallistuvien vel-
34357: essä syntyvien velvollisuuksien sovittelemisesta.   kojien vahingoksi. Vastikesaamista ei tässä
34358:    Voimassa olevan oikeuden mukaan takaisin-        tapauksessa voitaisi suorittaa pesän varoista
34359: saantivastaajan on palautettava peräytyvällä        päältäpäin eikä se olisi myöskään konkurssissa
34360: oikeustoimella saamansa omaisuus sellaise-          valvottava saaminen. On huomattava, että
34361: naan. Toisin sanoen hänen palautusvelvollisuu-      säännös koskee vain mahdollisuutta saada vas-
34362: tensa on ensisijaisesti esinekohtainen. Kon-        tike konkurssiin luovutetuista varoista. Se ei
34363: kurssipesänkin palautusvelvollisuutta on aina-      koske takaisinsaantivastaajan oikeutta vaatia
34364: kin oikeuskirjallisuudessa pidetty ensisijaisesti   velalliselta vastiketta konkurssin ulkopuolella.
34365: esinekohtaisena, vaikka laista tämä ei suoraan         Säännöksen soveltaminen edellyttäisi, että
34366: ilmene. Lakiehdotuksen mukaan niin takaisin-        velallinen on saattanut peräytyvästä oikeus-
34367:  saantivastaajan kuin myös konkurssipesän pa-       toimesta saamansa vastikkeen velkojien ulottu-
34368: 64                                     1990 vp. -- HE n:o 102
34369: 
34370: mattomiin. Tämä ei merkitse sitä, että vastik-            Takaisinsaantikantajan olisi vaadittava, että
34371: keen tulisi ehdottomasti olla pesässä konkurs-         konkurssipesä olisi vapautettava sille pääsään-
34372: sin alkaessa. Jos velallinen on käyttänyt vastik-      nön mukaan kuuluvasta velvollisuudesta pa-
34373: keensa velkojensa maksuun, varat ovat voineet          lauttaa takaisinsaantivastaajalle tämän velalli-
34374: tosin jakautua velkojille konkurssissa nouda-          selle suorittama vastike.
34375: tettavien säännösten vastaisesti. Tämä ei kui-            Pykälän 3 momentissa olisi säännökset ta-
34376: tenkaan merkitsisi vielä sitä, ettei vastiketta        kaisinsaannissa syntyvän palautusvelvollisuu-
34377: suorittaneella olisi oikeutta saada vastike takai-     den täyttämisestä omaisuuden arvon korvaami-
34378: sin pesän varoista. Konkurssipesällä olisi näet        sella. Säännökset koskisivat sekä konkurssipe-
34379: joka tapauksessa lakiehdotuksen 5 ja 10 §:n            sän että takaisinsaantivastaajan palautusvelvol-
34380: mukainen mahdollisuus peräyttää yksittäisten           lisuutta. Momentin ensimmäisen virkkeen mu-
34381: velkojien hyväksi vastikkeella suoritetut velan        kaan palauteHavan omaisuuden arvo olisi kor-
34382: maksut. Konkurssivelkojien etu saattaa kuiten-         vattava, jos omaisuus ei ole tallella tai muusta
34383: kin myös joissakin sellaisissa tilanteissa, joissa     syystä palautettavissa. Omaisuus ei olisi tallella
34384: velallinen on käyttänyt vastikkeen velan mak-          silloin, kun se on hävinnyt tai tuhoutunut tai
34385: suun, oikeuttaa katsomaan, että vastike on             luovutettu edelleen kolmannelle henkilölle.
34386: saatettu pykälässä tarkoitetulla tavalla velko-        Omaisuuden ei katsottaisi olevan palautettavis-
34387: jien ulottumattomiin. Tällainen arviointi saat-        sa, jos se on esimerkiksi yhdistetty osaksi toista
34388: taisi olla perusteltua etenkin silloin, kun velalli-   esinettä niin, että sen irrottaminen ei käy
34389: nen on käyttänyt määrältään huomattavan                päinsä tai jos omaisuus on niin huonossa
34390: suuren vastikkeen yksittäisen etuoikeudetto-           kunnossa, ettei palautukseen oikeutetun voida
34391: man velan maksuun sellaisissa olosuhteissa,            edellyttää ottavan sitä vastaan.
34392: ettei maksua voida saada takaisinsaantiteitse             Asiallisesti säännös vastaa konkurssisäännön
34393: konkurssipesään. Tällöin vastikkeesta olisi vel-       46 §:n i kohdan 3 kappaleen säännöstä siitä,
34394: kojien hyväksi katsottava tulleen vain sitä            milloin omaisuuden arvo on korvattava. Kon-
34395: jako-osuutta vastaava määrä, jonka tuo velko-          kurssipesä voisi vaatia omaisuuden arvon mu-
34396: ja olisi saanut saamiselleen.                          kaista korvausta velallisen sopimuskumppanil-
34397:    Tyypillisesti velallinen voisi saattaa vastik-      ta silloinkin, kun omaisuus on luovutettu edel-
34398: keen velkojien ulottumattomiin esimerkiksi             leen ja omaisuuden palauttamista voidaan vaa-
34399: siirtämällä sen ulkomaille tai käyttämällä sen         tia kolmannelta henkilöltä. Kantajalla olisi va-
34400: velkojia hyödyttämättömään ylellisyyskulutuk-          linnanvapaus siinä, kohdistaako se vaatimuk-
34401: seen. Vastikkeen käyttämistä tavallisten elin-         sensa velallisen sopimuskumppaniin vai siihen,
34402: kustannusten suorittamiseen ei voitaisi pitää          jolle omaisuus on edelleen luovutettu. Mahdol-
34403: puheena olevassa säännöksessä tarkoitettuna            lista on, että samanaikaisesti vaaditaan luovu-
34404: menettelynä.                                           tuksensaajalta omaisuuden palauttamista ja ve-
34405:    Säännös saattaisi tulla sovellettavaksi erityi-     lallisen sopimuskumppanilta omaisuuden ar-
34406: sesti silloin, kun takaisinsaanti perustuu 5 §:n       von korvaamista. Tuomion tulee tällöin tieten-
34407: yleissäännökseen ja peräytyvällä oikeustoimel-         kin olla sisällöltään sellainen, etteivät konkurs-
34408: la on aiheutettu välillistä vahinkoa. On kuiten-       sivelkojat voi saada oikeustoimen peräytymi-
34409: kin huomattava, että nyt ehdotetun säännök-            sen johdosta kaksinkertaista hyvitystä.
34410: sen mukaan vastaajan vilpillisen mielen tulee             Milloin omaisuus on tallella vain osittain,
34411: koskea nimenomaan velallisen tarkoitusta saat-         esimerkiksi jos peräytetyksi julistetulla oikeus-
34412: taa vastike velkojien ulottumattomiin, kun taas        toimena luovutetuista osakkeista osa on siirret-
34413: ehdotuksen 5 §:n mukaan oikeustoimen peräy-            ty edelleen, tallella oleva osa olisi palautettava
34414: tyminen edellyttää vastaajan vilpillistä mieltä        sellaisenaan ja loppuosan arvo olisi korvatta-
34415: velallisen maksukyvyttömyydestä tai ylivelkai-         va.
34416: suudesta sekä seikoista, joiden vuoksi oikeus-            Korvausvelvollisuus olisi riippumaton siitä,
34417: toimi oli sopimaton. Konkurssipesä ei siten            onko esimerkiksi esineen häviäminen tai tu-
34418: voisi kaikissa 5 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa      houtuminen johtunut palautusvelvollisen tuot-
34419: välttyä vastikkeen palauttamiselta. Oikeus-            tamuksesta. Korvausvelvollisuutta voitaisiin
34420: toimen sopimattomuus voi tosin perustua juuri          kuitenkin 22 §:n mukaan sovitella, esimerkiksi
34421: oikeustoimen toisen osapuolen tietoisuuteen            silloin, kun omaisuuden tuhoutuminen on joh-
34422: velallisen aikeista saattaa vastike velkojien          tunut palautusvelvollisesta riippumattomista
34423: ulottumattomiin.                                       syistä.
34424:                                       1990 vp. -     HE n:o 102                                    65
34425: 
34426:    Pykälän 3 momentin toisen virkkeen mu-            mukainen korvaus omaisuuden palauttamisen
34427: kaan tuomioistuin voisi oikeuttaa omaisuuden         sijasta.
34428: palauttamiseen veivoitetun omaisuuden palaut-           16 §. Arvon aleneminen. Yleisperusteluissa
34429: tamisen sijasta maksamaan omaisuuden arvon           mainituista syistä lakiin ehdotetaan otettaviksi
34430: mukaisen korvauksen, jos omaisuuden palaut-          säännökset myös palaotettavan omaisuuden ar-
34431: taminen tuottaisi hänelle haittaa. Voimassa          von alenemisen korvaamisesta.
34432: oleva laki ei tarjoa tällaista mahdollisuutta           Pykälän 1 momentin mukaan palautus-
34433: poiketa esinekohtaisesta palautusvelvollisuu-        velvollinen olisi velvollinen korvaamaan palao-
34434: desta. Myös tämä säännös koskisi sekä takai-         tettavan omaisuuden arvon alenemisen, jos
34435: sinsaantivastaajan että konkurssipesän palau-        omaisuuden arvo on merkittävästi alentunut
34436: tusvelvollisuutta. Oikeus omaisuuden arvon           omaisuuden kulumisen tai vahingoittumisen
34437: korvaamiseen voitaisiin myöntää vain palau-          vuoksi. Säännösehdotus ilmentää palautus-
34438: tusvelvollisen vaatimuksesta. Siten esimerkiksi      velvollisen ankaraa vastuuta; hänen olisi kor-
34439: konkurssipesällä ei olisi oikeutta vaatia, että      vattava arvon aleneminen, johtuipa se hänen
34440: vastaaja on omaisuuden palauttamisen sijasta         tuottamuksestaan tai ei. Johdonmukaisuuden
34441: velvoitettava korvaamaan palaotettavissa ole-        vuoksi arvon alenemisen korvaamiseen tulee
34442: van omaisuuden arvo.                                 soveltaa samoja periaatteita kuin silloin, kun
34443:    Palautusvelvollisuudesta voitaisiin poiketa       omaisuus ei ole tallella tai muuten palautetta-
34444: esimerkiksi silloin, kun omaisuuden palautta-        vissa.
34445: minen tulisi huomattavasti kalliimmaksi kuin            Omaisuuden arvon aleneminen olisi korvat-
34446: omaisuuden arvon korvaaminen. Haittaa saat-          tava, johtuipa se esineen varsinaisesta käytöstä
34447: taisi lainkohdassa tarkoitetussa merkityksessä       tai ulkopuolisista tekijöistä. Korvausvelvolli-
34448: aiheutua myös, jos palautusvelvollinen on            suus olisi kuitenkin olemassa vain, jos omai-
34449: hankkinut omaisuuden käytettäväksi raaka-            suuden arvo on alentunut merkittävästi. Kor-
34450: aineena tuotannossaan eikä hän voi hankkia           vausvelvolliseksi 1 momentin nojalla voisi jou-
34451: vastaavia raaka-aineita enää muualta tuotan-         tua myös konkurssipesä.
34452: non seisahtumatta. Myös sellaisen omaisuuden            Pykälän 2 momentissa olisi säännökset ta-
34453: palauttaminen, jonka perusparantamiseen on           kaisinsaantivastaajan velvollisuudesta korvata
34454: käytetty runsaasti voimavaroja, saattaisi ai-        omaisuuden arvon aleneminen silloin, kun ar-
34455: heuttaa haittaa, vaikka omaisuuteen pannuista        von aleneminen on johtunut muusta kuin 1
34456: kustannuksista maksettaisiinkin korvaus. Niin        momentissa mainitusta syystä. Tämä lainkohta
34457: ikään oikeus omaisuuden arvon mukaiseen              tulisi sovellettavaksi silloin, kun omaisuus on
34458: korvaukseen voitaisiin myöntää silloin, kun          sinänsä samassa kunnossa kuin se oli velallisen
34459: omaisuus on yhdistetty osaksi jotakin kokonai-       luovuttaessa sen, mutta omaisuudesta ei enää
34460: suutta niin, että sen irrottaminen ja palautta-      saada samaa hintaa kuin siitä olisi saatu luovu-
34461: minen tosin olisi mahdollista, mutta ei vors1        tusajankohtana. Säännöksessä tarkoitetaan
34462: tapahtua esimerkiksi palautusvelvollisen elin-       näin ollen lähinnä sellaisia tilanteita, joissa
34463: keinotoimintaa haittaamatta.                         omaisuuden markkina-arvo on alentunut kurs-
34464:     Ilman nimenomaista säännöstäkin on pidetty       simuutosten tai sesonkivaihteluiden taikka pel-
34465: selvänä, että palautusvelvollisuus voitaisiin        kästään omaisuuden ikääntymisen vuoksi. Esi-
34466: täyttää omaisuuden arvon korvaamisella, jos          merkiksi pörssiosakkeet ovat tyypillisesti kurs-
34467:  molemmat osapuolet siitä sopivat. Tällainen         simuutoksille alttiita. Myös tietyn tuotteen tek-
34468: sopimus on yleensä konkurssipesälle esinekoh-        ninen vanhentuminen uuden kehittyneemmän
34469:  taista palauttamista edullisempi, koska sillä       tuotteen tullessa markkinoille voisi johtaa ar-
34470: vain harvoin on mielenkiintoa omaisuuteen            von alenemisen korvaamiseen.
34471:  sellaisenaan, kun se joutuu lopulta kuitenkin          Pykälän 2 momentin korvaussäännös eroaa
34472:  muuttamaan omaisuuden rahaksi.                      1 momentin säännöksistä siinä, että takaisin-
34473:     Lakiehdotuksessa ei ole, niin kuin ei nykyi-     saantivastaajan olisi korvattava arvon alenemi-
34474:  sessäkään laissa, säännöksiä siitä, miten omai-     nen vasta siitä ajankohdasta, jona hän sai
34475:  suuden arvo on laskettava, vaan tämä määräy-        tiedon takaisinsaantivaatimuksesta. Milloin
34476:  tyisi edelleen yleisten korvausoikeudellisten pe-   vaatimus perustuu 5 §:n yleiseen takaisinsaan-
34477:  riaatteiden mukaan. Näitä periaatteita olisi        tisäännökseen, arvon alenemisesta voidaan
34478:  sovellettava myös silloin, kun palautusvelvolli-    vaatia korvausta jo siitä ajankohdasta, jona
34479:  sella on oikeus maksaa omaisuuden arvon             velallisen sopimuskumppani sai omaisuuden
34480: 
34481: 9   300573K
34482: 66                                   1990 vp. -      HE n:o 102
34483: 
34484: haltuunsa. Momentti eroaa 1 momentista lisäk-        sesta 16 §:n mukaan suoritettavaan korvauk-
34485: si siinä, että sen mukaan vain takaisinsaanti-       seen.
34486: vastaaja voi olla korvausvelvollinen.                   Se, olisiko tuotto luovutettava sellaisenaan
34487:    Takaisinsaantivastaaja olisi 2 momentin no-       vai sen arvo korvattava, määräytyisi 15 §:n
34488: jalla velvollinen suorittamaan arvon alenemi-        säännösten perusteella. Tuotto olisi siis pää-
34489: sesta kohtuullisen korvauksen. Se voisi siis         sääntöisesti luovutettava sellaisenaan. Jos se ei
34490: jäädä todellista arvon alenemista pienemmäksi.       ole tallella tai muutoin luovutettavissa, sen
34491: Korvausvelvollisuuden määrää yksittäistapauk-        arvo olisi korvattava. Tuoton luovuttamiseen
34492: sessa harkittaessa olisi otettava erityisesti huo-   velvolliselle voitaisiin myös myöntää oikeus
34493: mioon se, mitä pesä on menettänyt sen johdos-        tuoton arvon korvaamiseen, jos tuoton luovut-
34494: ta, että omaisuus ei ole ollut pesän hallussa        taminen tuottaisi hänelle haittaa.
34495: eikä sitä ole voitu muuttaa rahaksi. Niin kuin          Tuottoa olisi kaikki se, mikä omaisuudesta
34496: yleisperusteluissa on todettu, konkurssipesä ei      säännönmukaisesti kertyy. Tuottoa olisivat esi-
34497: aina voi heti muuttaa omaisuutta rahaksi. Pe-        merkiksi osakkeista saadut osingot, metsän
34498: sään kuuluvasta omaisuudesta ei myöskään             kasvu, pellon vilja ja eläinten poikaset. Hyötyä
34499: käytännössä saada läheskään aina käypää hin-         puolestaan olisi muunlainen omaisuuden käy-
34500: taa. Nämäkin seikat olisi otettava huomioon          töstä saatu etu, esimerkiksi se etuus, jonka
34501: korvausvelvollisuutta määrättäessä.                  palautusvelvollinen on saanut asuessaan peräy-
34502:                                                      tyvällä oikeustoimella luovutetussa asunnossa
34503:    Saman omaisuuserän osalta voisivat tulla          tai käyttäessään peräytyvällä oikeustoimella
34504: samanaikaisesti sovellettavaksi sekä 1 että 2
34505:                                                      luovutettuja koneita tai laitteita elinkeinotoi-
34506: momentin säännökset, jos osa arvon alenemi-
34507:                                                      minnassa tulon hankkimiseksi. Aina ei ole
34508: sesta johtuu omaisuuden käytöstä ja osa sen          yksiselitteisen selvää, onko saatua etuutta pi-
34509: markkina-arvon alenemisesta. Näin voi käydä
34510:                                                      dettävä tuottona vai hyötynä. Tällä ei kuiten-
34511: esimerkiksi silloin, kun palautettavana on hen-
34512:                                                      kaan käytännössä olisi suurta merkitystä, sillä
34513: kilöauto, jonka arvo määräytyy yleensä osin          tuoton ja hyödyn korvausvelvollisuus voitaisiin
34514: vuosimallin ja osin ajetun kilometrimäärän           määrätä samoin perustein.
34515: mukaan. Tuomioistuimen olisi yksittäistapauk-           Palautusvelvollisen olisi suoritettava saamas-
34516: sissa harkittava, kuinka suuri osa arvon alene-
34517:                                                      taan hyödystä kohtuullinen korvaus. Korvauk-
34518: misesta johtuu 1 tai 2 momentissa tarkoitetuis-      sen kohtuullisuus on luonnollisesti ratkaistava
34519: ta syistä ja tuomittava korvausvelvollisuus tä-      tapauskohtaisesti. Korvausta määrättäessä on
34520: män mukaisesti.                                      vähennyksenä otettava huomioon omaisuudes-
34521:    17 §. Tuotto hyöty ja korko. Uudet sään-          ta aiheutuneet säännölliset käyttö- ja hoitome-
34522: nökset velvollisuudesta luovuttaa palautetta-        not. Lisäksi on otettava huomioon se, missä
34523: vasta omaisuudesta saatu tuotto sekä maksaa          määrin konkurssipesälle on aiheutunut vahin-
34524: korkoa palautettavalle määrälle ehdotetaan           koa siitä, että omaisuus ei ole ollut sen hyö-
34525: otettaviksi 17 §:ään. Nämä säännökset eroavat        dynnettävissä: sellaisen hyödyn korvaamista,
34526: nykyisestä konkurssisäännön 46 §:n i kohdan 2        jota ei voida katsoa saadun konkurssipesän
34527: kappaleesta siinä, mistä ajankohdasta korkoa         kustannuksella, ei yleensä voida pitää perus-
34528: ja tuottoa koskeva suoritusvelvollisuus alkaa.       teltuna. Jos kysymyksessä on omaisuus, josta
34529: Ero aikaisempaan lakiin on myös se, että lakiin      kuka tahansa olisi voinut saada tietyn mark-
34530: tulisi nimenomaiset säännökset korkokannas-          kina-arvon mukaisen hyödyn, sen mukaan
34531: ta. Pykälässä olisi lisäksi säännös velvollisuu-     määräytyvää täyttä korvausta voitaisiin tavalli-
34532: desta korvata palautettavasta omaisuudesta           sesti pitää myös kohtuullisena. Jos vastaajan
34533: saatu hyöty. Säännökset koskisivat sekä takai-       saama hyöty sitä vastoin perustuu lähinnä vain
34534: sinsaantivastaajan että konkurssipesän velvolli-     hänen omaan toimintaansa, sitä ei yleensä olisi
34535: suutta luovuttaa tuotto ja maksaa korkoa.            korvattava. Tällöin näet konkurssipesälle ei ole
34536:    Pykälän 1 momentin mukaan palautus-               aiheutunut vastaavaa menetystä.
34537: velvollisen olisi luovutettava palautettavasta          Joissakin tapauksissa palautettavasta omai-
34538: omaisuudesta saamansa tuotto tai korvattava          suudesta on saatu hyötynä korvattavaa etuutta
34539: sen arvo. Palautusvelvollinen olisi vastaavasti      samalla kun palauteHavan omaisuuden arvo on
34540: velvollinen suorittamaan korvausta omaisuu-          alentunut korvausvelvollisuuteen johtavalla ta-
34541: desta saamastaan hyödystä, jollei tämän voida        valla. Näin voi olla esimerkiksi, kun peräyty-
34542: katsoa sisältyvän omaisuuden arvon alenemi.-         vällä oikeustoimena luovutetulta kiinteistöitä
34543:                                       1990 vp. -      HE n:o 102                                     67
34544: 
34545: on louhittu kiveä tai otettu soraa. Tällöin olisi     nös koskisi nimenomaisesti paitsi konkurssipe-
34546: korvausta ensisijaisesti suoritettava omaisuu-        sän myös takaisinsaantivastaajan velvollisuutta
34547: den arvon alenemisesta, millä siis hyvitettäisiin      korvata vastapuolelle palautettavaan omaisuu-
34548: pesän kärsimä vahinko; korvausta hyödystä             teen pannut kustannukset. Korvausta olisi
34549: olisi pykälässä olevan nimenomaisen säännök-          maksettava tarpeellisten kustannusten lisäksi
34550: sen mukaan suoritettava vain, jos sen ei voida        myös muista kustannuksista sen mukaan kuin
34551: katsoa sisältyvän omaisuuden arvon alenemi-           harkitaan kohtuulliseksi.
34552: sesta suoritettavaan korvaukseen. Säännöksen             Tarpeellisilla kustannuksilla tarkoitetaan sel-
34553: tarkoituksena on estää se, että palautusvelvolli-     laisia kustannuksia, joita omaisuuden huolelli-
34554: nen joutuisi suorittamaan samasta asiasta kak-        nen ja järkevä hoito vaatii ja jotka eivät kuulu
34555: sinkertaisen korvauksen.                              juokseviin käyttö- ja ylläpitomenoihin. Tar-
34556:    Velvollisuus luovuttaa tuotto tai korvata sen      peelliset kustannukset korvattaisiin kokonaan.
34557: arvo taikka suorittaa korvausta omaisuudesta          Muista kustannuksista palautusvelvollinen voi-
34558: saadusta hyödystä koskisi pääsääntöisesti vain        si saada harkinnan mukaan kohtuullisen kor-
34559: oikeustoimen peräytymistä koskevan vaati-             vauksen. Korvattavaksi voisivat tulla lähinnä
34560: muksen esittämisen, siis käytännössä haasteen         omaisuuden arvoa kohottaneet tai muuten
34561: tiedoksiantamisen jälkeiseltä ajalta omaisuu-         hyödylliset kustannukset. Samat säännöt kos-
34562: desta kertynyttä tuottoa tai siitä saatua hyötyä.     kisivat sekä kiinteää että irtainta omaisuutta.
34563: Jos palautusvelvollisuus perustuisi ehdotuksen           19 §. Kolmannen asettama vakuus. Pykälän
34564: 5 §:ään, jolloin vastaajan on näytetty olleen         säännökset koskevat tilannetta, jossa velkoja
34565: vilpillisessä mielessä, vastaaja voitaisiin kuiten-   on maksun saatuaan luovuttanut kolmannelle
34566: kin velvoittaa suorittamaan korvaus tuotosta          henkilölle tämän konkurssivelallisen velasta
34567: ja hyödystä jo siitä, kun hän sai omaisuuden          asettaman vakuuden. Ehdotetun sääntelyn tar-
34568: haltuunsa. Tämä vilpillisessä mielessä olleen         koituksena on estää vilpittömässä mielessä ol-
34569: vastaajan korvausvelvollisuus olisi yhtä laaja        lutta velkojaa, jolle velallinen on täyttänyt
34570: kuin voimassa olevan oikeuden mukainen vel-           velvoitteensa, joutumasta huonompaan ase-
34571: vollisuus tuoton palauttamiseen.                      maan kuin jos velallinen olisi laiminlyönyt
34572:    Tuotolla ja hyödyllä tarkoitettaisiin pykäläs-     velvoitteensa. Tarkoitus olisi siis sama kuin
34573: sä omaisuuden nettotuottoa ja -hyötyä. Tuo-           vekselin ja shekin maksun peräytymistä koske-
34574: ton tai hyödyn saamiseksi omaisuuteen kustan-         vassa 11 § :ssä. Säännöksiä sovellettaisiin vas-
34575: nuksia panneella olisi siis oikeus luovutettavas-     taavasti silloin, kun kolmas henkilö on mennyt
34576: ta tuotosta tai korvattavasta hyödystä vähen-         takaukseen velallisen velasta.
34577: tää nuo kustannukset.                                    Milloin velkoja on velallisen velvoitteen täyt-
34578:    Säännökset velvollisuudesta maksaa oikeus-         tämisen vuoksi palauttanut kolmannen henki-
34579: toimen peräytyessä suoritettavalle rahamääräl-        lön asettaman vakuuden, velkoja olisi 1 mo-
34580: le korkoa olisivat 2 momentissa.                      mentin mukaan velallisen suorituksen peräyty-
34581:    Milloin oikeustoimen peräytyminen perustuu         essä velvollinen palauttamaan ainoastaan va-
34582: erityistilanteita koskeviin objektiivisiin takai-     kuuden arvon ylittävän osuuden, jollei hän voi
34583: sinsaantisäännöksiin, palautusvelvollisen olisi       saada vakuutta takaisin eikä hän vakuuden
34584: suoritettava korkolain 4 §:n viivästyskoron           palauttaessaan tiennyt eikä hänen olisi pitänyt
34585: mukaista korkoa siitä lähtien, kun peräytymis-        tietää velallisen maksukyvyttömyydestä. Velal-
34586: tä koskeva vaatimus on esitetty. Jos palautus-        lisen maksukyvyttömyyden suhteen vilpittö-
34587: velvollisuus perustuu 5 § :ään, palautusvelvolli-     mässä mielessä ollut velkoja, joka ei voi saada
34588: nen voitaisiin velvoittaa maksamaan korkolain         vakuutta takaisin, olisi siten palautusvelvolli-
34589: 3 §:n 2 momentin mukaista, siis Suomen Pan-           nen konkurssipesälle vain siltä osin kuin velal-
34590: kin kulloinkin voimassa olevaa peruskorkoa            lisen suorituksen arvo on ylittänyt vakuuden
34591: vastaavaa korkoa siitä, kun hän sai maksun            arvon. Velkoja, joka on ollut vilpillisessä mie-
34592: taikka omaisuuden haltuunsa siihen, kun vii-          lessä tai joka voi saada vakuuden takaisin, olisi
34593: västyskorko alkaa juosta.                             sitä vastoin velvollinen takaisinsaannissa pa-
34594:   18 §. Omaisuuteen pannut kustannukset.              lauttamaan velallisen tekemän suorituksen ko-
34595: Pykälässä on säännös oikeustoimen peräytyes-          konaan.
34596: sä palautettavaan omaisuuteen pantujen kus-              Vilpittömässä mielessä ollut velkoja, jolla on
34597: tannusten korvaamisesta. Konkurssisäännön             ollut velallisen suorituksesta riittävä vakuus ja
34598: 46 §:n i kohdan 2 kappaleesta poiketen sään-          joka ei voi saada vakuutta takaisin, ei siis olisi
34599: 68                                  1990 vp. -     HE n:o 102
34600: 
34601: lainkaan palautusvelvollinen. Ehdotetun pykä-      toimen peräyttämiseen oikeuttavista seikoista.
34602: län ilmauksena "mikäli hän ei voi saada va-        Säännöstä sovellettaisiin sekä vastikkeellisiin
34603: kuutta takaisin" ei tarkoiteta pelkästään sitä,    että vastikkeettorniin luovutuksiin. Säännös ei
34604: että kolmannella on oikeudellinen velvollisuus     tietenkään koskisi takaisinsaantia niiltä, jotka
34605: asettaa vakuus uudelleen tai korvata sen arvo,     ovat saaneet omaisuutta yleisseuraannolla, sillä
34606: vaan sitä, että kolmas todellisuudessa myös        nämä eivät voi saada omaisuuteen parempaa
34607: kykenee siihen. Vilpittömässä mielessä ollutta     oikeutta kuin velallisen sopimuskumppanilla
34608: velkajaa suojataan siten muun muassa kol-           oli. Säännös voisi tulla sovellettavaksi myös
34609: mannen maksukyvyttömyydeltä. Jos velkojan          silloin, kun kolmas henkilö on luovuttanut
34610: vakuus on ollut riittämätön, hän olisi velvolli-    omaisuuden edelleen.
34611: nen palauttamaan vakuuden arvon ylittävän              Vaatimuksen kohdistaminen luovutuksen-
34612: osan suorituksesta. Kolmannen henkilön vel-        saajaan edellyttäisi, että takaisinsaanti velalli-
34613: vollisuudesta asettaa vakuus uudelleen tai kor-     sen sopimuskumppanilta olisi ollut mahdolli-
34614: vata sen arvo on säännökset 21 §:n 2 momen-         nen. Luovutuksensaaja ei olisi palautusvelvolli-
34615: tissa.                                             nen, jos velallisen sopimuskumppaniin sovel-
34616:   Säännöksiä velkojan palautusvelvollisuudes-      lettava takaisinsaantiaika on kulunut umpeen.
34617: ta sovellettaisiin momentin viimeisen virkkeen     Toisaalta luovutuksensaaja voisi olla palautus-
34618: mukaan vastaavasti, jos kolmas henkilö on          velvollinen aina, jos velallisen sopimuskump-
34619: mennyt takaukseen velallisen velvoitteesta ja      paniin sovellettava takaisinsaantiaika ei ole
34620: velallinen on täyttänyt velvoitteensa. Jos ta-     kulunut umpeen riippumatta siitä, onko luovu-
34621: kaaja on maksukyvytön, velkoja olisi velvolli-     tuksensaaja velallisen läheinen vai ei. Takaisin-
34622: nen palauttamaan suorituksen kokonaisuudes-        saantiin perustuvaa palautusvelvollisuutta voi-
34623: saan.                                              daan pyrkiä kiertämään siten, että omaisuus
34624:                                                    siirretään sen lopulliseksi saajaksi tarkoitetulle
34625:                                                    läheiselle sellaisen kolmannen välityksellä, jo-
34626:                                                    hon ei sovelleta pitempiä takaisinsaantiaikoja.
34627:                                                    Tämäntapaisia tilanteita on perusteltua arvioi-
34628:                                                    da ikään kuin omaisuus olisi välittömästi luo-
34629: 4 luku. Kolmannen asema                            vutettu läheiselle. Takaisinsaantiaikojen um-
34630:                                                    peutuminen suhteessa muodollisena välikätenä
34631:    20 §. Luovutuksensaajan asema. Jos omai-        toimineeseen kolmanteen ei siten estäisi takai-
34632: suus, joka konkurssipesällä olisi oikeus saada     sinsaantia läheiseltä.
34633: takaisin, ei ole tallella sen vuoksi, että se on       Luovutuksensaajan         palautusvelvollisuus
34634: luovutettu edelleen, konkurssipesällä olisi        edellyttäisi, että näytetään hänen tienneen tai
34635: 15 §:n 3 momentin mukaan oikeus saada velal-       pitäneen tietää oikeustoimen peräyttämiseen
34636: lisen sopimuskumppanilta korvaus omaisuuden        oikeuttavista seikoista omaisuuden saadessaan.
34637: arvosta. Niin kuin viimeksi mainitun lainkoh-      Oikeustoimen peräyttämiseen oikeuttavilla sei-
34638: dan perusteluista ilmenee, konkurssipesällä oli-   koilla tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että kaup-
34639: si tietyin edellytyksin oikeus vaatia takaisin-    pa on ollut lahjanluontoinen tai että velka on
34640: saantia suoraan siltä, jolle omaisuus on luovu-    maksettu epätavallisin maksuvälinein. Palau-
34641: tettu. Tämä oikeus olisi tarpeen erityisesti ve-   tusvelvollisuuden kannalta ei yleensä olisi mer-
34642: lallisen sopimuskumppanin maksukyvyttömyy-         kitystä sillä, tiesikö luovutuksensaaja velallisen
34643: den varalta, mutta myös silloin, kun konkurs-      ja tämän sopimuskumppanin välisen oikeus-
34644: sipesän etujen mukaista on saada esine hal-        toimen ajankohdasta. Jos luovutuksensaajalla
34645: tuunsa.                                            on ollut perusteltua aihetta olettaa, että oikeus-
34646:    Säännökset konkurssipesän oikeudesta vaa-       toimi oli tehty jo niin kauan sitten, ettei
34647: tia omaisuutta luovutuksensaajalta ehdotetaan      takaisinsaanti olisi sen vuoksi mahdollinen,
34648: otettaviksi 20 §:ään. Jos omaisuus, joka tämän     hänen palautusvelvollisuuttaan olisi kuitenkin
34649: lain säännösten mukaisesti voitaisiin vaatia       aiheellista sovitella 22 §:n nojalla. Tietoisuutta
34650: palautettavaksi konkurssipesään, on luovutettu     velallisen maksukyvyttömyydestä tai ylivelkai-
34651: edelleen, voidaan omaisuuden palauttamista         suudesta edellytettäisiin vain takaisinsaannin
34652: tai sen arvon korvaamista pykälän mukaan           perustuessa 5 § :ään. Tällöin edellytettäisiin li-
34653: vastaavasti vaatia luovutuksensaajalta, jos tä-    säksi tietoisuutta seikoista, joiden vuoksi oi-
34654: mä tiesi tai tämän olisi pitänyt tietää oikeus-    keustoimi oli sopimaton. Palauttamista vaati-
34655:                                       1990 vp. -      HE n:o 102                                     69
34656: 
34657: van tehtävänä olisi näyttää luovutuksensaajan         maksukyvyttömäksi. Juuri hänellehän koituisi
34658: olleen vilpillisessä mielessä.                        muutoin hyöty siitä, että velallinen on maksa-
34659:    Ehdotetun säännöksen mukaan kolmas hen-            nut vekselin. Ehdotetulla sääntelyllä pyrittäi-
34660: kilö olisi edellä käsitellyin edellytyksin irtaimen   siin myös estämään 11 §:n säännöksen väärin-
34661: omaisuuden osalta suojattu konkurssipesän ta-         käyttäminen.
34662: kaisinsaantivaatimuksilta myös siinä tapauk-             Ilmaisulla "se, joka olisi kärsinyt lopullisen
34663: sessa, että hän ei ole saanut luovutuksen koh-        tappion siinä tapauksessa, että maksua ei olisi
34664: teena ollutta omaisuutta hallintaansa.                suoritettu" tarkoitettaisiin lähinnä vekselivelal-
34665:    Jos kolmas henkilö on palautusvelvollinen,         lista, jolla ei lainkaan ole takautumisoikeutta
34666: konkurssipesän ja kolmannen henkilön palau-           muita vekselivelallisia kohtaan sen vuoksi, että
34667: tusvelvollisuudesta on pykälän toisen virkkeen        hän itse on takautumisjärjestyksessä viimeise-
34668: mukaan voimassa, mitä 15-18 §:ssä on sää-             nä, tai jonka takautumisoikeudella ei ole mer-
34669: detty peräytymisen vaikutuksista. Tämä mer-           kitystä sen vuoksi, että takautumisjärjestykses-
34670: kitsee esimerkiksi, että konkurssipesän velvolli-     sä hänen jälkeensä tulevat ovat maksukyvyttö-
34671: suus palauttaa luovutuksensaajalle vastiketta         miä. Korvausta voitaisiin vaatia myös siltä,
34672: määräytyisi velallisen sopimuskumppanin ve-           jonka nimi ei lainkaan näy vekselistä, mutta
34673: lalliselle mahdollisesti maksaman vastikkeen          joka vekselivelallisten keskinäisen oikeus-
34674: mukaan. Jos luovutuksensaaja siis on ostanut          suhteen perusteella on viime kädessä vastuussa
34675: velallisen sopimuskumppanilta tämän velalli-          vekselin maksusta.
34676: selta lahjaksi saamaa omaisuutta, hänellä ei             Kolmannen henkilön korvausvelvollisuutta
34677: olisi oikeutta vaatia konkurssipesäitä saanto-        arvioitaisiin takaisinsaantia koskevien säännös-
34678: miehelleen maksamaansa vastiketta. Tätä vas-          ten mukaan ikään kuin maksu olisi suoritettu
34679: tiketta koskevan vaatimuksen palautusvelvolli-        hänelle velkojana. Hänen korvausvelvollisuu-
34680: nen voisi kohdistaa vain saantomieheensä. Niin        tensa pesää kohtaan arvioitaisiin itsenäisenä
34681: ikään kolmannella henkilöllä olisi oikeus saada       kysymyksenä. Jos siis esimerkiksi lopullisen
34682: korvaus omaisuuteen panemistaan kustannuk-            tappion kärsinyt olisi velallisen läheinen, sovel-
34683: sista. Ehdotetun 16 §:n 1 momentin mukaan             lettaisiin pidempiä takaisinsaantiaikoja riippu-
34684: palautusvelvollisen on korvattava omaisuuden          matta siitä, onko maksun saanut velkoja velal-
34685: arvon aleneminen, joka on johtunut omaisuu-           lisen läheinen vai ei. Ratkaiseva ajankohta olisi
34686: den kulumisesta tai vahingoittumisesta. Kun           se, milloin maksu on suoritettu 11 §:ssä tarkoi-
34687: omaisuus on luovutettu kolmannelle, olisi koh-        tetulle velkojalle.
34688: tuutonta, jos tämä joutuisi korvaamaan arvon             Pykälän 2 momentti koskisi vakuuden takai-
34689: alenemisen saantoaan edeltäneeltä ajalta. Siksi       sin saaneen kolmannen henkilön asemaa
34690: 20 §:ään on otettu säännös, joka rajoittaa            19 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa. Kolmas
34691: kolmannen henkilön korvausvelvollisuutta              henkilö olisi velvollinen asettamaan vakuuden
34692: edellä sanotun mukaisesti.                            uudelleen tai korvaamaan sen arvon velkojalle.
34693:    Myös kolmannen henkilön palautusvelvolli-          Edellytyksenä tälle olisi, että maksu, jos se
34694: suutta voitaisiin 22 § :n nojalla sovitella.          olisi suoritettu hänelle velkojana, voitaisiin
34695:    21 §. Vekseli- ja shekkivelallisen korvausvas-     tuomita peräytymään. Mahdollista lakiehdo-
34696: tuu sekä vakuuden palauttaminen. Pykälän 1            tuksen mukaan olisi, että velkojan sijasta kon-
34697: momentissa olisi säännös kolmannen henkilön           kurssipesä vaatii suoritusta suoraan kolman-
34698: korvausvelvollisuudesta niitä tapauksia varten,       nelta henkilöltä. Mitä edellä on sanottu vakuu-
34699: joissa vekselin tai shekin maksu ei 11 §:n            den asettaneesta kolmannesta henkilöstä, kos-
34700: mukaan peräydy. Jos maksu ei peräytyisi, olisi        kisi myös takaajaa.
34701: säännöksen mukaan se, joka olisi kärsinyt                Tässäkin tapauksessa kolmannen henkilön
34702: lopullisen tappion siinä tapauksessa, että mak-       velvollisuus asettaa vakuus uudelleen tai korva-
34703: sua ei olisi suoritettu, velvollinen suorittamaan     ta sen arvo velkojalle arvioitaisiin itsenäisesti.
34704: konkurssipesälle korvausta. Edellytyksenä kor-        Jos siis velkoja on velallisen läheinen ja suori-
34705: vausvelvollisuudelle olisi, että maksu, jos se        tus on tehty pidempänä takaisinsaantiaikana,
34706: olisi suoritettu hänelle velkojana, voitaisiin        kolmas henkilö olisi velvollinen vakuuden aset-
34707: tuomita peräytymään. Näin lopullinen vahinko          tamiseen tai sen arvon korvaamiseen vain, jos
34708: ei jäisi konkurssipesän, vaan sen kärsittäväksi,      hänkin on velallisen läheinen.
34709: joka muutoinkin olisi ollut vastuussa maksusta           Ongelmallinen on sitä vastoin kysymys siitä,
34710: varsinaisen vekselivelallisen osoittauduttua          voitaisiinko vaatimus kohdistaa kolmanteen
34711: 70                                    1990 vp. -      HE n:o 102
34712: 
34713: henkilöön, joka on velallisen läheinen, jos           vilpillisessä mielessä tai voidessa saada vakuu-
34714: takaisinsaantia ei voitaisi vaatia velkojalta,        den kolmannelta takaisin, että silloin, kun
34715: koska hän ei ole velallisen läheinen. Ruotsin         velkojan saama suoritus ei ole peräytettävissä
34716: valmisteluasiakirjoissa ja oikeustieteellisessä       siitä syystä, että velkojaa suhteessa konkurssi-
34717: kirjallisuudessa asiasta on esitetty erilaisia kan-   pesään suojaavat ehdotetun lain 19 §:n 1 mo-
34718: toja. Vallitsevana pidettävän kannan mukaan           mentin säännökset. Kolmannen henkilön vel-
34719: vaatimusta ei tällöin voida kohdistaa kolman-         vollisuudet riippuisivat siitä, olisiko takaisin-
34720: teen henkilöön, koska tämän vastuu on luon-           saanti häneltä ollut mahdollinen, jos hän vel-
34721: teeltaan liitännäinen pääsitoumukseen. Vastak-        kajana olisi saanut velallisen suorituksen.
34722: kaisen kannan tueksi on viitattu muun muassa             Pykälän 2 momentin säännöksiä sovellettai-
34723: siihen, että takaisinsaanti olisi puheena olevas-     siin myös, kun joku on mennyt takaukseen
34724: sa tilanteessa mahdollinen, jos esimerkiksi ta-       velallisen velvoitteesta ja velallinen on täyttä-
34725: kaaja maksettuaan takaussitoumuksen perus-            nyt velvoitteensa.
34726: teella velan on saanut takautumissaatavastaan
34727: maksun velalliselta. Esityksen valmistelussa on
34728: lähdetty edellä mainitusta Ruotsin vallitsevan         5 luku. Sovittelu sekä takaisinsaanti-
34729: kannan mukaisesta vaihtoehdosta. Jos takai-                    menettely
34730: sinsaantivaatimusta ei puheena olevassa tilan-
34731: teessa voitaisi kohdistaa velkojaan, joka siten          22 §. Sovittelu. Pykälään ehdotetaan otetta-
34732: saisi pitää saamansa suorituksen, lienee kol-         vaksi erityinen säännös mahdollisuudesta sovi-
34733: mannen henkilön vastuun liitännäisyyteen näh-         tella oikeustoimen peräytymisen vaikutuksia.
34734: den perusteltua katsoa, ettei vaatimusta enää         Takaisinsaannista muulle kuin konkurssipesäl-
34735: voitaisi kohdistaa häneenkään.                        le tämän lain mukaan syntyvää velvollisuutta
34736:    Esityksen mukaan konkurssipesällä olisi            voidaan painavasta syystä sovitella. Nykyiseen
34737: mahdollisuus ajaa kannetta sekä velkojaa että         lakiin ei sisälly vastaavaa säännöstä.
34738: vakuuden asettauutta ja sen sittemmin takaisin           Säännöksen mukaan kaikkia takaisinsaanti-
34739: saanutta kolmatta kohtaan. Vastuukysymysten           vastaajalle oikeustoimen peräytyessä syntyviä
34740: selvittäminen takaisinsaantitilanteessa alkanee       velvollisuuksia voitaisiin sovitella. Sovittelu
34741: tavallisesti sillä, että konkurssipesä nostaa vel-    voisi siis koskea niin omaisuuden ja siitä saa-
34742: kajaa vastaan maksun peräyHämistä koskevan            dun tuoton palauttamista kuin niiden arvon
34743: takaisinsaantikanteen. On täysin mahdollista,         korvaamista. Niin ikään voitaisiin sovitella
34744: ettei konkurssipesä edes tiedä kolmannen aset-        vastaajan velvollisuutta maksaa palautettavalle
34745: tamasta vakuudesta. Velkoja voi tällöin vedota        määrälle korkoa sekä velvollisuutta korvata
34746: siihen, että hän on maksun saatuaan vilpittö-         omaisuuden arvon aleneminen tai omaisuudes-
34747: mässä mielessä palauttanut vakuuden kolman-           ta saatu hyöty ja omaisuuteen pannut kustan-
34748: nelle.                                                nukset. Sovitella voitaisiin myös muunlaisia
34749:    Jos velkoja oli vilpittömässä mielessä, takai-     kuin varsinaisesti omaisuuden palauttamista tai
34750: sinsaantikanne voisi menestyä vain, jos velkoja       rahallista korvausta merkitseviä velvollisuuk-
34751: voisi saada vakuuden takaisin. Tutkinnan koh-         sia. Siten esimerkiksi kuittauksen peräytyessä
34752: teeksi nousisi siten velkojan ja kolmannen            voitaisiin kuittausta sovitella niin, että määrä-
34753: välinen suhde. Takaisinsaantikanteen torjuak-         tyltä saamisen osalta saamiset kuittautuisivat.
34754: seen velkoja joutuisi tällöin näyttövelvolliseksi        Pykälä ei lainkaan koskisi konkurssipesän
34755: siitä, ettei hän voisi saada vakuutta takaisin.       velvollisuuksien sovittelemista. Sitä vastoin
34756: Tavallisimmin tämä tapahtuisi siten, että vel-        kolmannen henkilön palautus- ja korvausvel-
34757: koja vaatisi, tarvittaessa kanneteitse, kolmatta      vollisuutta voitaisiin sovitella.
34758: asettamaan vakuuden uudelleen. Kysymys vel-              Sovittelu merkitsisi yleensä palautusvelvolli-
34759: kojan ja kolmannen henkilön välisestä suhtees-        suuden alentamista. Mahdollista voisi joissakin
34760: ta olisi ennakkoluonteinen konkurssipesän ja          tapauksissa olla sekin, että palautusvelvollisuus
34761: velkojan välisessä takaisinsaantisuhteessa.           poistetaan kokonaan. Sovittelu voitaisiin to-
34762:    Toisaalta konkurssipesä voi kohdistaa vaati-       teuttaa myös siten, että tuomiossa annettaisiin
34763: muksensa suoraan vakuuden takaisin saanee-            vastaajalle maksuaikaa.
34764: seen kolmanteen. Tällainen kanne voisi tulla             Sovitella voitaisiin vain, kun siihen on paina-
34765: ajettavaksi sekä silloin, kun suoritus voitaisiin     va syy. Sovittelun edellytysten olemassaoloa
34766: saada takaisin myös velkojalta tämän ollessa          arvioitaessa otettaisiin huomioon kaikki asiaan
34767:                                        1990 vp. -      HE n:o 102                                    71
34768: 
34769: vaikuttavat seikat, erityisesti oikeustoimen           yleisessä tuomioistuimessa. Laillinen oikeus-
34770: luonne ja ajankohta, vastaajan tietoisuus oi-          paikka määräytyisi yleisten oikeuspaikkaa kos-
34771: keustoimeen liittyvistä seikoista, vastaajan pe-       kevien säännösten mukaisesti. Kanteen nosta-
34772: räytyvästä oikeustoimesta saama hyöty samoin           misen määräajasta säädettäisiin 24 §:ssä.
34773: kuin se suhde, mikä vastaajan ja konkurssive-             Velkojien oikeuksia loukkaava järjestely voi
34774: lallisen välillä vallitsee.                            perustua oikeustoimeen, jolla velallinen on si-
34775:    Painava syy sovitella oikeustoimen peräyty-         toutunut johonkin suoritukseen siten, että vel-
34776: essä syntyviä velvollisuuksia olisi erityisesti sil-   kojan on suorituksen saadakseen valvottava
34777: loin, kun palautusvelvollinen joutuisi takaisin-       saatavansa konkurssissa. Pykälän 2 momentin
34778: saannin vuoksi huonompaan asemaan kuin jos             mukaan takaisinsaantia voitaisiinkin vaatia
34779: peräytyvää oikeustointa ei olisi lainkaan tehty.       myös tekemällä muistutus tällaisen saatavan
34780: Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi palau-        valvontaa vastaan. Takaisinsaannin vaatimisel-
34781: tettavanomaisuuden arvon muuttumisen vuok-             la tarkoitetaan tässä yhteydessä siis valvotun
34782: si tai myös siksi, että palautettava omaisuus on       saatavan riitauttamista sillä perusteella, että
34783: tuhoutunut palautusvelvollisen tuottamuksetta.         saatava perustuu takaisinsaantiin oikeuttavaan
34784: Myös muunlaiset kohtuussyyt voisivat olla pai-         oikeustoimeen. Takaisinsaantiperusteella rii-
34785: nava syy sovittelemiseen. Sovittelu voisi siten        tautetun saatavan suhteen meneteltäisiin sa-
34786: tulla kysymykseen esimerkiksi, jos palautus-           malla tavoin kuin menetellään muulla perus-
34787: velvollinen muutoin joutuisi taloudelliseen ah-        teella riitautetun saatavan suhteen noudattaen
34788: dinkoon.                                               konkurssisäännön 96 ja 97 §:stä ilmeneviä pe-
34789:     Sovittelun määrä olisi ratkaistava tapauksit-      riaatteita. Ehdotettu säännös poikkeaa kon-
34790: tain. Joissakin tapauksissa sovittelu saattaisi        kurssisäännön 97 §:stä siinä, että myös uskotut
34791: merkitä, että palautusvelvollisen olisi palautet-      miehet ja toimitsijamiehet voisivat tehdä muis-
34792: tava vain peräytyvällä oikeustoimella saamansa         tutuksen takaisinsaantiperusteella, mutta tätä
34793: hyöty. Joissakin tapauksissa palautusvelvolli-         oikeutta ei olisi velallisella.
34794: suutta voitaisiin sovitella enemmänkin. Jos               Saatavan ja sitä vastaan esitetyn muistutuk-
34795: palautettava omaisuus on tuhoutunut, koh-              sen tueksi voidaan esittää näyttöä esiinhuu-
34796: tuullista voisi olla sovitella palautusvelvollisuus    doissa. Jos tarjottua näyttöä ei voida ottaa
34797: vakuutuksesta saadun korvauksen määrään.               vastaan eikä asiaa voida ratkaista konkurssi-
34798:     Vastaajan tehtävänä olisi näyttää, että sovit-     menettelyssä, asia voidaan siirtää vahvistetta-
34799:  teluun on edellytykset.                               vaksi eri oikeudenkäynnissä. Konkurssituomi-
34800:     23 §. Takaisinsaannin vaatiminen. Pykälän 1        ossa ratkaistaan yleisten prosessioikeudellisten
34801:  momentin mukaan oikeus vaatia takaisinsaan-           periaatteiden mukaan, määrätääntä muistuk-
34802: tia sekä tehdä muita ehdotettuun lakiin perus-         sen tekijä vai saatavan valvonut velkoja nosta-
34803:  tuvia vaatimuksia konkurssipesän puolesta oli-        maan eri oikeudenkäynti. Konkurssituomiossa
34804:  si uskotuilla miehillä, toimitsijamiehillä sekä       saatava määrätään maksettavaksi sen suuruise-
34805:  velkojalla, joka on valvonut saatavan konkurs-        na kuin se eri oikeudenkäynnissä vahvistetaan.
34806:  sissa. Väliaikaisilla pesänhoitajilla ei tätä oi-        Selvää on, etteivät takaisinsaantikanteen vi-
34807:  keutta olisi, sillä heidän hallintovaiheensa aika-    reillepanoa koskevat lain 24 §:n säännökset
34808:  na konkurssimenettelyn jatkuminen ei vielä ole        koske takaisinsaantiperusteella tehtävää muis-
34809:  varmaa. Myös voimassa olevan konkurssisään-           tutusta valvontaa vastaan. Eri oikeudenkäynti
34810:  nön 47 §:n mukaan oikeus vaatia takaisinsaan-         on pantava vireille konkurssituomiossa määrä-
34811:  tia on uskotuilla miehillä, toimitsijamiehillä        tyssä ajassa.
34812:  sekä velkojilla.                                         Peräytyväksi voidaan vaatia myös oikeus-
34813:     Velkojalla ei, niin kuin ei nykyisinkään, olisi    tointa, jolla luovutettu omaisuus on jäänyt
34814:  kannevaltaa, jos hänen valvontansa on lainvoi-        velalliselle ja on siten konkurssipesän hallussa.
34815:  man saaneella tuomiolla hylätty tai jos hän on        Konkurssisäännön 54 §:n 1 momentin mukaan
34816:  saanut konkurssissa täyden jako-osuuden saa-          konkurssipesän hallussa olevan omaisuuden
34817:  miselleen. Velkojalta puuttuu tällöin oikeudel-       omistaja voi, jolleivät uskotut miehet pidä
34818:  linen tarve kanteen ajamiseen. Nimenomaista           hänen oikeuttaan riidattomana ja luovuta
34819:  säännöstä näistä velkojan kannevallan rajoi-          omaisuutta hänelle, nostaa kanteen konkurssi-
34820:  tuksista ei ole pidetty tarpeellisena ottaa lakiin.   pesää vastaan oikeutensa toteuttamiseksi. Py-
34821:     Pykälän 2 momentin mukaan takaisinsaantia          kälän 2 momentin mukaan uskotut miehet ja
34822:  voitaisiin vaatia ensinnäkin nostamalla kanne         toimitsijamiehet voisivat vaatia takaisinsaantia
34823: 72                                    1990 vp. -     HE n:o 102
34824: 
34825: myös tekemällä tällaisessa oikeudenkäynnissä         6 luku. Voimaantulo
34826: väitteen konkurssipesään kohdistettua vaati-
34827: musta vastaan.                                          26 §. Voimaantulo- ja siirtymäsäännös. Py-
34828:   24 §. Kanteen vireillepano. Pykälässä olisi        kälän 1 momentissa on säännös lain voimaan-
34829: säännökset takaisinsaantikanteen nostamisen          tuloajankohdasta. Laki ehdotetaan tulevaksi
34830: määräajasta. Kanteen vireillepanon määräaika         voimaan noin kuuden kuukauden kuluttua sen
34831: ehdotetaan pidennettäväksi nykyisestä kolmes-        hyväksymisestä.
34832: ta kuukaudesta kuudeksi kuukaudeksi. Määrä-             Pykälän 2 momentissa on siirtymäsäännök-
34833: aika laskettaisiin edelleen paikalletulopäivästä.    set. Momentin ensimmäisessä virkkeessä ole-
34834:                                                      van pääsäännön mukaan uutta lakia sovellet-
34835:    Lisäksi pykälään ehdotetaan otettavaksi           taisiin, jos hakemus velallisen asettamiseksi
34836: säännös toissijaisesta kanneajasta. Kanne voi-       konkurssiin on tehty lain tultua voimaan. Jos
34837: taisiin ehdotuksen mukaan panna vireille vielä       konkurssihakemus on tehty ennen lain voi-
34838: kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun kon-            maantuloa, konkurssia edeltäneitä oikeus-
34839: kurssipesä havaitsi takaisinsaannin perusteen        toimia arvioitaisiin kaikilta osin aikaisemman
34840: tai sen olisi pitänyt se havaita. Yksittäisen        lain nojalla, vaikka esimerkiksi konkurssiin
34841: velkojan tietoisuudella ei siis olisi merkitystä.    asettaminen olisi tapahtunut vasta lain tultua
34842: Jos konkurssipesän hallinnon edustajien olisi        voimaan. Tällöin noudatettaisiin myös aikai-
34843: tullut havaita jokin takaisinsaantiin liittyvä       semman lain menettelysäännöksiä.
34844: seikka normaalilla huolellisuudella, ei sen lai-        Pääsäännön mukaan uuden lain säännöksiä
34845: minlyönti voi tietenkään pidentää kannemäärä-        sovellettaisiin riippumatta siitä, onko peräytet-
34846: aikaa.                                               tävä oikeustoimi tehty uuden vai aikaisemman
34847:    Ehdotettu kuuden kuukauden määräaika              lain voimassaoloaikana, kunhan vain konkurs-
34848: koskisi vain takaisinsaantikanteen vireillepa-       sihakemus on tehty lain voimaantulon jälkeen.
34849: noa. Takaisinsaannin vaatiminen muistutuksel-        Momentin toisessa virkkeessä olisi kuitenkin
34850: la valvontaa vastaan tai väitteellä muuta kon-       tästä poikkeussäännös. Sen mukaan oikeus-
34851: kurssipesään kohdistettua vaatimusta vastaan         toimiin, jotka on tehty ennen lain voimaantu-
34852: ei olisi sidoksissa mainittuun määräaikaan.          loa, sovellettaisiin lain 1-22 §:n säännösten
34853:                                                      asemesta aikaisempaa lakia. Uuden lain mu-
34854:    Jos yksittäinen velkoja on nostanut kanteen,      kaiset takaisinsaantisäännökset ovat yleisesti
34855: tuomioistuimen olisi 2 momentin mukaan va-           ottaen velallisen sopimuskumppanin kannalta
34856: rattava uskotuille miehille tai toimitsijamiehille   ankarampia kuin aikaisemman lain säännök-
34857: tilaisuus tulla asiassa kuulluiksi. Ehdotus poik-    set. Tämän vuoksi on perusteltua noudattaa
34858: keaa konkurssisäännön 47 §:stä siinä, että vii-      sitä yleistä periaatetta, että tietyn oikeustoimen
34859: meksi mainitun lainkohdan mukaan velkojan            oikeusvaikutukset määräytyvät oikeustoimen
34860: on ilmoitettava pesänhoitajille kanteesta ennen      tekoaikana voimassa olleiden säännösten mu-
34861: jutun käsittelyä tuomioistuimessa. Momentin          kaan. Koska konkurssisäännön mukaiset takai-
34862: viimeisen virkkeen mukaan velkojan nostamas-         sinsaantiajat ovat pisimmällään noin vuoden
34863: ta takaisinsaantikanteesta voitaisiin ilmoittaa      mittaisia, voisivat aikaisemman lain takaisin-
34864: pesänhallinnon edustajille virkakirjeellä. Haas-     saantisäännökset tulla sovellettaviksi enintään
34865: tetiedoksianto ei siis ole tarpeen.                  vuoden aikana lain voimaantulon jälkeen vi-
34866:    25 §. Jälkivalvonta. Pykälään ehdotetaan          reille pannuissa konkursseissa.
34867: otettavaksi nyt konkurssisäännön 48 §:ään si-           Ehdotetun lain menettelysäännöksiä eli sään-
34868: sältyvät säännökset vastaajan oikeudesta val-        nöksiä takaisinsaannin vaatimisesta (23 ja
34869: voa oikeustoimen peräytymistä koskevan kan-          24 §) ja jälkivalvonnasta (25 §) sovellettaisiin
34870: teen hyväksymisen vuoksi syntynyt saatavansa         silloinkin, kun oikeustoimi on tehty ennen lain
34871: vielä valvontapäivän jälkeen sekä hänen oikeu-       voimaantuloa. Näin myös aikaisemman lain
34872: destaan vähentää jako-osuutensa palautetta-          aikana tehdyn oikeustoimen peräytymistä voi-
34873: vasta määrästä. Koska takaisinsaantia voitai-        taisiin vaatia tekemällä muistutus valvontaa
34874: siin ehdotuksen mukaan vaatia myös väitteellä,       vastaan tai väite konkurssipesään kohdistettua
34875: pykälässä olisi lisäksi säännös siitä, että sillä,   muuta vaatimusta vastaan konkurssissa, jota
34876: jonka konkurssipesään kohdistamaa vaatimus-          koskeva hakemus on tehty uuden lain tultua
34877: ta vastaan on tehty 23 §:n 2 momentissa tar-         voimaan. Myös uuden lain mukaisia pidempiä
34878: koitettu väite, olisi samanlainen oikeus.            kanneaikoja sovellettaisiin.
34879:                                       1990 vp. -     HE n:o 102                                    73
34880: 
34881:    Mahdollista on, että oikeustoimi peräytyisi       velkakiinnityksiä että kiinnityksiä nautinta- tai
34882: vanhan lain, mutta ei uuden lain mukaan.             muun oikeuden pysyvyyden vakuudeksi. Lain
34883: Näin voisi olla esimerkiksi, kun erääntymättö-       46 §:n k kohdan mukaan viimeisten 60 päivän
34884: män velan maksua on pidettävä olosuhteet             kuluessa ennen konkurssin alkua vahvistettu
34885: huomioon ottaen tavanomaisena. Tällaisissa           kiinnitys velallisen omaisuuteen on tehoton,
34886: tapauksissa on pidetty perusteltuna sitä, että       jollei kiinnitystä ole perustettu velan syntyessä
34887: sovellettavaksi tulisi uusi lievempi laki, joka on   tehtyyn lupaukseen tai maksamauoman kaup-
34888: laadittu vastaamaan nykyolojen vaatimuksia.          pahinnan oikeutta koskeviin säännöksiin taik-
34889: Siirtymäsäännösten mukaan ennen lain voi-            ka ennen mainittua aikaa tehtyyn nautinta- tai
34890: maantuloa tehdyn oikeustoimen peräytymistä           muun oikeuden myönnytykseen.
34891: arvioitaisiinkin velallisen sopimuskumppanin            Nautinta- tai muun oikeuden pysyvyyden
34892: kannalta lievemmän lain mukaan. Tätä peri-           vakuudeksi ennen konkurssin alkua vahviste-
34893: aatetta ilmentäisi momentin viimeisen virkkeen       tun kiinnityksen tehottomuudesta ei enää otet-
34894: säännös, jonka mukaan ennen uuden lain voi-          taisi lakiin 46 §:n k kohtaa vastaavaa säännös-
34895: maantuloa tehty oikeustoimi ei peräytyisi, jos       tä. Jos oikeustoimi, johon kiinnitys perustuu,
34896: se ei peräytyisi uuden lain nojalla. Tämä mer-       loukkaa velkojien oikeuksia, se voidaan pe-
34897: kitsisi muun muassa, että konkurssissa, jota         räyttää ehdotetun takaisinsaantia konkurssipe-
34898: koskeva hakemus on tehty lain tultua voimaan,        sään koskevan lain nojalla, jolloin kiinnitys
34899: ei enää voitaisi peräyttää ennen lain voimaan-       raukeaa tai muuten menettää merkityksensä.
34900: tuloa toimitettua ositusta, jossa velallinen on         Muutettavaksi ehdotetun 1 momentin mu-
34901: luopunut vaatimasta tasinkoa. Lievemmän lain         kaan voitaisiin velallisen kiinteään omaisuu-
34902: periaatetta sovellettaisiin myös palautusvelvol-     teen vahvistaa kiinnitys nautinta- tai muun
34903: lisuuteen. Jos esimerkiksi vastaajan palautus-       oikeuden pysyvyyden vakuudeksi, jos kiinni-
34904: velvollisuutta olisi soviteltava uuden lain mu-      tystä on haettu ennen konkurssin alkua. Mer-
34905: kaan, ei vastaaja olisi vastaavalta osin palau-      kitystä ei enää olisi sillä, milloin kiinnityksen
34906: tusvelvollinen, vaikka oikeustoimi olisi tehty       hakija on saanut sen oikeuden, johon kiinnitys
34907: ennen lain voimaantuloa.                             perustuisi. Jos se oikeustoimi, jonka perusteel-
34908:                                                      la kiinnitystä haetaan, on peräytynyt, ei sen
34909:                                                      nojalla voida kiinnitystäkään myöntää.
34910: 1.2. Konkurssisääntö                                    Säännöksiä, joilla kielletään myöntämästä
34911:                                                      kiinnitystä konkurssivelallisen irtaimeen omai-
34912: 1 luku. Omaisuuden luovuttamisesta kon-              suuteen, sisältyy eräisiin lakeihin. Niinpä esi-
34913:         kurssiin                                     merkiksi autokiinnityslain 4 §:n 2 momentin
34914:                                                      mukaan kiinnitystä rahamääräisen kirjallisen
34915:    9 §. Pykälän mukaan konkurssi luetaan al-         sitoumuksen täyttämisen vakuudeksi ei saa
34916: kaneeksi sinä päivänä, jolloin konkurssiin joh-      vahvistaa autoon, joka kuuluu konkurssipe-
34917: tanut hakemus tehtiin. Konkurssisäännön              sään. Tämän lainkohdan mukaan merkitystä ei
34918: 9 §:n mukainen konkurssin alkamisajankohta           ole sillä, voidaanko kiinnitys perustaa velan
34919: on ollut ratkaiseva vain konkurssisäännön            syntyessä annettuun lupaukseen. Näihin eri-
34920: 46 §:ssä mainittuja takaisinsaantiaikoja lasket-     tyissäännöksiin ei tässä esityksessä puututa.
34921: taessa. Koska ehdotettuun lakiin takaisinsaan-          Konkurssipesään kuuluvaan kiinteään omai-
34922: nista konkurssipesään sisältyy säännös määrä-        suuteen voitaisiin konkurssin alettua edelleen-
34923: päivästä, konkurssisäännön 9 §:ää ei enää tar-       kin vahvistaa velan vakuudeksi kiinnitys, jos
34924: vita, joten se esitetään kumottavaksi.               kiinnityshakemus perustuu maksamauoman
34925:    JO §. Pykälän 1 momentissa kielletään kon-        kauppahinnan oikeutta koskeviin säännöksiin
34926: kurssin alettua vahvistamasta kiinnitystä velal-     taikka jos kiinnitystä on haettu ennen konkurs-
34927: lisen kiinteään omaisuuteen, jollei hakemus          sin alkua ja hakemus voidaan perustaa velan
34928: perustu maksamattoman kauppahinnan oi-               syntyessä annettuun lupaukseen.
34929: keutta koskeviin säännöksiin taikka kiinnitystä         Mitä tulee kiinnityksen vahvistamiseen mää-
34930: ole ennen konkurssin alkua haettu sellaisen          räalan erottamisoikeuden vakuudeksi, oikeus-
34931: asianhaaran nojalla, joka 46 §:n k kohdan            kirjallisuudessamme nykyisin vallitsevana pi-
34932: mukaan on siinä mainituissa tapauksissa kiin-        dettävän kannan mukaan velallisen ennen kon-
34933: nitysvakuuden pätevyyden ehtona. Momentissa          kurssiaan tekemä määräalan luovutus sitoo
34934: oleva viittaus 46 §:n k kohtaan tarkoittaa sekä      kiinnittämättömänäkin konkurssivelkojia, jo-
34935: 
34936: 10   300573K
34937: 74                                   1990 vp. -     HE n:o 102
34938: 
34939: ten määräalan saaja voi konkurssista huolimat-      eroaa etuoikeusasetuksesta, sillä kaikkien,
34940: ta ilman kiinnitysturvaakin hakea lohkomista.       myös etuoikeusasetuksen 4 §:n 1 momentissa
34941: Sanotusta seikasta on katsottu johtuvan, ettei      tarkoitettujen saatavien etuoikeus tutkitaan vi-
34942: voimassa olevan konkurssisäännön 10 §:n 1           ran puolesta. Käytännössä muutos lienee kui-
34943: momentin saannös estä erottamisoikeuden             tenkin vähäinen.
34944: kiinnittämistä luovuttajan konkurssin aikana.           Riitauttajana olisi puheena olevissa tapauk-
34945: Tässä suhteessa lain sisältöön ei esitetä muu-       sissa usein palkkaturva-asiaa hoitava työvoi-
34946: tosta.                                               maviranomainen. Palkkaturvalain 7 a §:n mu-
34947:    26 §. Takaisinsaantia konkurssipesään kos-       kaan tällä viranomaisella on oikeus tehdä
34948: kevan lakiehdotuksen 7 § koskee jo maksetun         muistutus sellaista konkurssissa valvottua saa-
34949: kohtuuttoman palkan, palkkion tai siihen rin-       tavaa vastaan, joka on haettu palkkaturvana,
34950: nastettavan etuuden peräyttämistä. Uuteen            vaikkei tämä viranomainen olekaan konkurs-
34951: 26 §:ään ehdotetaan otettavaksi säännös, jon-       sissa velkojana.
34952: ka mukaan tällaista etuutta koskevaa saatavaa           Puheena olevan pykälän mukaan siinä tar-
34953: ei voitaisi määrätä maksettavaksi konkurssipe-       koitettua saatavaa ei voitaisi myöskään käyttää
34954: sään kuuluvista varoista. Voimassa olevan           kuittaukseen. Jos siis konkurssipesä velkoo
34955: etuoikeusasetuksen 4 §:n 1 momentin mukaan          saatavaa esimerkiksi velallisyrityksen palveluk-
34956: nyt mainituissa tapauksissa työsuhteesta johtu-     sessa olleelta, tämä ei voisi kuitata velkaa tässä
34957: valla saatavalla ei ole konkurssissa etuoikeutta.    pykälässä tarkoitetulla perusteettomalla työ-
34958: Ehdotuksen mukaan tällaista saatavaa ei voi-        tai muulla saatavana. Riitauttamisella tarkoite-
34959: taisi määrätä maksettavaksi etuoikeudettoma-        taan tässä yhteydessä sitä, että vastasaamisen
34960: nakaan saatavana.                                   oikeusperuste kiistetään 33 §:n 1 momentin
34961:    Se, milloin palkkaa, palkkiota tai siihen        mukaisesti.
34962: rinnastettavaa etuutta koskeva saatava ylittää          29 §. Pykälässä luetellaan ne tapaukset, jois-
34963: kohtuullisena pidettävän määrän, arvioitaisiin      sa saatavan valvomatta jättäminen paikalletu-
34964: samoin perustein kuin silloin, kun maksu on jo      lopäivänä ei johtaisi oikeuden menetykseen.
34965: tapahtunut. Kysymys tullee käytännössä use-         Pykälässä oleva viittaus 48 §:ään, joka ehdote-
34966: ammin arvioitavaksi valvonnan yhteydessä            taan kumottavaksi, muutettaisiin viittaukseksi
34967: kuin maksua peräytettäessä. Etenkin silloin,        takaisinsaantia konkurssipesään koskevan lain
34968: kun velallisyritys on ollut hyvin vähävarainen,     25 §:ään.
34969: yrityksen palveluksessa olevat, erityisesti omis-       33 §. Kuittaus on sallittu myös konkurssissa.
34970: tajatahoa lähellä olevat henkilöt saattavat pyr-    Tämä ilmenee pykälän 1 momentista, jota ei
34971: kiä saamaan itselleen taloudellista etua vaati-     ehdoteta muutettavaksi.
34972: malla kohtuuttoman palkkasaatavansa suori-              Kuittaukseen voidaan käyttää vain saatavaa,
34973: tettavaksi palkkaturvalain nojalla. Niin kuin       joka on syntynyt ennen konkurssin alkua.
34974: aiemmin on jo mainittu, palkkaturvana makse-        Tämä käy ilmi 25 §:stä, jonka mukaan kon-
34975: taan ne tiettynä aikana ennen palkkaturvaha-        kurssissa voidaan valvoa vain sellaisia saami-
34976: kemuksen jättämistä erääntyneet työsuhteesta        sia, joiden oikeusperuste on syntynyt ennen
34977: johtuvat saatavat, joilla olisi etuoikeusasetuk-    kuin velallinen haki omaisuutensa luovuttamis-
34978: sen 4 §:n 1 momentin mukainen etuoikeus             ta konkurssiin tai velallinen velkojan hake-
34979: työnantajan konkurssissa. Nyt ehdotetun sään-       muksesta asetettiin konkurssiin. Ilman nimen-
34980: nöksen vuoksi ei palkkaturvalain mainittua          omaista säännöstäkin on pidetty selvänä, että
34981: 2 §:n 1 momenttia tarvitse muuttaa; jos kon-        vastaavasti vain sellainen konkurssivelallisen
34982: kurssissa valvottua palkkasaatavaa ei voida         velkojaan kohdistuva saatava voidaan kuitata,
34983: ehdotetun 26 §:n nojalla määrätä maksettavak-       joka on syntynyt ennen konkurssia. Kuittaus
34984: si konkurssipesän varoista, ei sillä myöskään       edellyttää siis, että kuitattavat saatavat ovat
34985: tällöin ole etuoikeusasetuksen 4 §:n 1 momen-       olleet vastakkain jo ennen konkurssin alkamis-
34986: tin mukaista etuoikeutta eikä saatavaa niin         ta. Myös erääntymätön saatava voidaan 34 §:n
34987: muodoin voida maksaa palkkaturvana.                 mukaan valvoa tai käyttää kuittaukseen. Ilman
34988:    Tuomioistuimen ei tarvitsisi viran puolesta      nimenomaista säännöstäkin on katsottu myös,
34989: tutkia, ylittääkö valvottu saatava kohtuullisen     että lykkääväehtoinen saatava voidaan kon-
34990: määrän, vaan pykälässä olevan nimenomaisen          kurssissa käyttää kuittaukseen. Kuittaus edel-
34991: säännöksen mukaan valvonta olisi tällä perus-       lyttää tällöin kuitenkin, että ehto ehtii täyttyä
34992: teella riitautettava. Tässä suhteessa ehdotus       ennen konkurssin päättymistä.
34993:                                       1990 vp. -      HE n:o 102                                      75
34994: 
34995:     Pykälän nykyisessä 2 momentissa on sään-          saamisen käyttämistä kuittaukseen. Kuittaus-
34996: nökset kuittauskielloista konkurssissa. Oikeut-       kielto ei liioin koskisi muita tapauksia kuin
34997: ta kuittaukseen konkurssissa ei ole ensinnä-          niitä, joissa kuittaukseen käytettävä velallisen
34998: kään, kun joku muun kuin velallisen kanssa            saaminen velkojalta oli olemassa jo silloin, kun
34999: suoritetun toimen nojalla on hankkinut velalli-       velalliselta olevan saamisen luovutus tapahtui.
35000: seen kohdistuvan saatavan sellaisissa olosuh-         Nykyisen lain mukaan merkitystä ei liene sillä,
35001: teissa, että jos tämän toimen sijasta velallinen      oliko luovutuksen saaja velkaa velalliselle jo
35002: olisi silloin maksanut velan, maksu olisi voitu       luovutushetkellä. Kuittauksen sallittavuuteen ei
35003: vaatia peräytymään.                                   vaikuttaisi se, onko luovuttaja tai luovutuksen-
35004:     Pykälän 2 momentissa evätään oikeus kuit-         saaja ollut tietoinen konkurssivelallisen maksu-
35005: taukseen konkurssissa myös, kun velkoja tultu-        kyvyttömyydestä.
35006: aan velallisen saamamieheksi on velallisen               Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan lisäksi
35007: kanssa suorittamansa toimen nojalla sitoutu-          otettavaksi subjektiivinen säännös, jonka mu-
35008: nut tälle maksuun sellaisissa olosuhteissa, että,     kaan kuittaus konkurssissa olisi kielletty sil-
35009: jos velallinen mainitun toimen sijasta olisi          loinkin, kun saaminen on luovutuksen nojalla
35010: silloin maksanut velan, maksu olisi voitu vaa-        saatu kolmannelta kolme kuukautta ennen
35011: tia peräytymään. Tyypillinen tilanne on se, että      määräpäivää tai sitä aikaisemmin, jos velkojal-
35012: velkoja ostaa viimeisten 60 päivän aikana en-         la luovutuksen tapahtuessa oli perusteltua ai-
35013: nen konkurssin alkua velalliselta velaksi tava-       hetta olettaa velallinen maksukyvyttömäksi.
35014: roita, joita velkoja ei itse tarvitse, voidakseen     Saamisen luovutuksen ajankohdalla ei siis olisi
35015: kuittauksin saada suorituksen omasta saatavas-        tämän kuittauskiellon osalta merkitystä. Näyt-
35016: taan.                                                 tövelvollisuus siitä, että luovutuksensaaja tiesi
35017:     Pykälän 2 momenttia ehdotetaan nyt muu-           velallisen maksukyvyttömyydestä tai että hä-
35018: tettavaksi siten, että siihen tulisivat ne sään-      nellä ainakin oli perusteltua aihetta epäillä sitä,
35019: nökset, jotka koskevat kolmannelta konkurssi-         olisi konkurssipesällä.
35020: velallisen velalliselle siirretyn saatavan käyttä-       Pykälän 3 momentissa olisi säännös kuit-
35021: mistä kuittaukseen. Säännökset kuittauksen            tauksen sallittavuudesta silloin, kun velkoja,
35022:  sallittavuudesta silloin, kun velkoja, jolla jo on   jolla jo on saatava velalliselta, itse velkaantuu
35023: saatava velalliselta, on itse velkaantunut velal-     velalliselle. Velkojalla, joka on sitoutunut ve-
35024: liselle, otettaisiin uuteen 3 momenttiin.             lalliselle maksuun sellaisissa olosuhteissa, että
35025:     Pykälän 2 momentin mukaan velalliselta ole-       tämä menettely on rinnastettavissa velallisen
35026: vaa saatavaa, joka on luovutuksen nojalla             suorittamaan velan maksuun, ei olisi kuittau-
35027: saatu kolmannelta myöhemmin kuin kolme                soikeutta siltä osin kuin tämä maksu olisi voitu
35028:  kuukautta ennen takaisinsaantia konkurssipe-         peräyttää konkurssipesään. Säännös vastaa pe-
35029:  sään koskevan lain 2 §:ssä tarkoitettua määrä-       riaatteessa nykyisen 2 momentin toisessa virk-
35030:  päivää, ei voitaisi konkurssissa käyttää kuit-       keessä olevaa säännöstä. Kuittauskiellon laa-
35031: taukseen sellaista saamista vastaan, joka velal-      juuteen vaikuttaisivat kuitenkin tässä esitykses-
35032:  lisella luovutuksen tapahtuessa oli velkojalta.      sä ehdotetut muutokset velan maksun peräyHä-
35033:  Jos saatava on luovutettu säännöksessä tarkoi-       mistä koskeviin säännöksiin. Kuittauskielto siis
35034:  tetuissa olosuhteissa, sitä ei voida käyttää kuit-   tosiasiallisesti laajenisi, koska velan maksun
35035:  taukseen silloinkaan, kun maksu ei olisi peräy-      peräytyminen olisi ehdotuksen mukaan nykyis-
35036:  tynyt, jos velallinen mainitun toimen sijasta        tä useammin mahdollinen jo senkin vuoksi,
35037:  olisi maksanut velan. Tässä suhtessa säännös         että velan maksun takaisinsaantiaika pitenisi
35038:  eroaa voimassa olevasta laista. Merkitystä ei        60 päivästä kolmeksi kuukaudeksi.
35039:  olisi esimerkiksi sillä, oliko luovutettu saatava       Ehdotetun säännöksen mukaan kuittausoi-
35040:  luovutushetkellä erääntynyt vai ei.                  keutta ei siten yleensä olisi silloin, kun velkoja
35041:     Kun velan maksun takaisinsaantiaika ehdo-         on maksun takaisinsaaantiaikana sitoutunut
35042:  tetaan pidennettäväksi kolmeksi kuukaudeksi,         velalliselle maksuun sellaisissa olosuhteissa, et-
35043:  kuittaus konkurssissakin olisi kielletty, jos saa-   tä jos kuittaustilanteen synnyttämisen asemesta
35044:  minen on luovutettu myöhemmin kuin kolme             velallinen olisikin kysymyksessä olevalla järjes-
35045:  kuukautta ennen määräpäivää. Lainkohdassa            telyllä suoraan maksanut velkojan saamisen,
35046:  tarkoitettaisiin vain luovutuksen nojalla saatua     maksua olisi pidetty epätavallisena, ennenai-
35047:  saamista. Säännös ei siten edelleenkään estäisi      kaisena tai takaisinsaantia konkurssipesään
35048:  esimerkiksi perintönä tai osituksessa saadun         koskevan lakiehdotuksen 10 §:ssä tarkoitetulla
35049: 76                                   1990 vp. -     HE n:o 102
35050: 
35051: tavalla huomattavana. Velan maksun ollessa          joka on menettänyt saamisen luovutuksen
35052: tavanomainen kuittaus olisi kuitenkin mahdol-       vuoksi oikeutensa kuittaukseen, on oikeus vaa-
35053: linen.                                              tia pesäitä korvausta.
35054:    Ehdotetun 3 momentin viittaus velan mak-            Myös Norjan, Ruotsin ja Tanskan laissa on
35055: sun peräytymiseen koskisi myös velan maksun         velkajaa suojaava säännös. Jos konkurssipesä
35056: peräytymistä takaisinsaantia konkurssipesään        luovuttaa saamisen siten, että velkoja menettää
35057: koskevan lain 5 §:n nojalla. Sen vuoksi kuit-       mahdollisuutensa kuittaukseen, konkurssipe-
35058: taus ei olisi mahdollinen myöskään silloin, kun     sän on korvattava siitä velkojalle aiheutunut
35059: vastasaaminen on hankittu ennen velan mak-          vahinko. Samanlainen säännös ehdotetaan
35060: sun peräyHämistä koskevassa erityisessä pykä-       otettavaksi uuden 33 a §:n 2 momenttiin. Kon-
35061: lässä sanottuja takaisinsaantiaikoja, jos maksu     kurssipesä olisi tietenkin korvausvelvollinen
35062: olisi voitu peräyttää mainitun 5 §:n yleisen        vain, jos velkoja olisi voinut kuitata saataval-
35063: takaisinsaantisäännöksen nojalla.                   laan. Konkurssipesä olisi korvausvelvollinen
35064:    33 a §. Jos joku on mennyt takaukseen ja         riippumatta siitä, tiesikö se velkojalla olleesta
35065: päävelallisen jouduttua konkurssiin on joutu-       vastasaatavasta saamisen luovuttaessaan. Kor-
35066: nut täyttämään takaussitoumuksensa, on va-          vaus olisi enintään luovutetun saatavan suurui-
35067: kiintuneesti katsottu, että takaajan takautu-       nen. Se maksettaisiin pesän varoista päältä
35068: ruissaaminen (regressisaaminen) päävelalliselta     päin.
35069: on ollut olemassa jo hänen mennessään ta-
35070: kaukseen ja siis ennen konkurssin alkua. Näin
35071: takaaja on voinut käyttää takautumissaamisen-
35072: sa konkurssivelallisella häntä vastaan olleen       4   luku. Konkurssipesään kuuluva omaisuus
35073: saatavan kuittaukseen. Sama koskee muitakin
35074: yhteisvelkasuhteita, joissa joku on saanut ta-
35075: kautumisvaateen konkurssivelallista kohtaan            Luvun otsikko sekä 45, 46, 47 ja 48 §.
35076: sen vuoksi, että hän on suorittanut kolmannel-      Säännökset siitä, mikä omaisuus kuuluu velal-
35077: le henkilölle velan, josta myös konkurssivelalli-   lisen konkurssipesään, ovat 45 §:ssä. Pykälän
35078:  nen on ollut vastuussa. Vaikka selvänä pide-       1 momentin mukaan konkurssipesään kuuluu
35079: tään, että kuittaussäännöksiä sovellettaessa        muun ohella omaisuus, joka voidaan 46 §:n
35080: ratkaiseva ajankohta on takautumisvaateen           nojalla saada takaisin pesään. Koska takaisin-
35081: haltijan velvoitteen syntyruisajankohta eikä        saannista konkurssipesään säädettäisiin erilli-
35082: velvoitteen täyttämisajankohta, on pidetty ai-      sessä laissa, 45 §:n 1 momenttia muutettaisiin
35083: heellisena ottaa tästä lakiin nimenomainen          siten, että siinä viitattaisiin 46 §:n asemesta
35084: säännös. Säännös, jonka mukaan takauksen            mainittuun lakiin. Lain 46 §:ään otettaisiin
35085: tai muun velvoitteen täyttämisestä johtuva oi-      vain viittaus siitä, että takaisinsaannista kon-
35086: keus korvaukseen katsotaan 33 §:n säännöksiä        kurssipesään säädetään erikseen. Muilta osin
35087: sovellettaessa saaduksi silloin, kun velvoite       46 ja 47 § kumottaisiin uuden takaisinsaantia
35088: syntyi, ehdotetaan otettavaksi uuden 33 a §:n 1     konkurssipesään koskevan lain vuoksi. Niin
35089: momenttiin. Myös Norjan, Ruotsin ja Tanskan         ikään kumottaisiin 48 §, jota vastaavat sään-
35090: lakiin on otettu erityissäännös siitä, milloin      Rökset olisivat mainitun lain 25 §:ssä. Luvun
35091: takaajan tai yhteisvastuullisessa velkasuhteessa    otS"ikkoa muutettaisiin niin, että se vastaisi
35092: olevan takautumissaaminen on katsottava syn-        siihen jäävän 45 § :n sisältöä.
35093: tyneeksi.                                             45 a § . Pykälään tulisivat säännökset perin-
35094:    Lainsäädännössämme ei ole kielletty kon-         nöstä luopumisen sitovuudesta velallisen kon-
35095: kurssipesää luovuttamasta saatavaa siten, että      kurssivelkojiin nähden. Jos velallinen on perin-
35096: konkurssivelkoja menettää kuittausoikeutensa.       tökaaren 17 luvun 2 a § :n mukaisesti perittä-
35097: Konkurssipesä voikin pyrkiä torjumaan kuit-         vän kuoleman jälkeen luopunut perinnöstä en-
35098: tauksen luovuttamalla konkurssivelallisen vel-      nen konkurssia, tämä luopuminen sitoo luopu-
35099: kojalta olevan saatavan kolmannelle henkilöl-       jan velkojia. Perintö ei siis kuulu konkurssipe-
35100: le. Velkakirjalain 18 ja 28 §:ssä tarkoitetuissa    sään eivätkä konkurssivelkojat voi vaatia pe-
35101: tapauksissa velallisena oleva konkurssivelkoja      rinnönjakoa. Ennen konkurssin alkua perintö-
35102: on kuitenkin oikeutettu kuittaamaan luovutuk-       kaaren 17 luvun 2 a §:n mukaisesti tapahtunut-
35103: sesta huolimatta. Oikeustieteellisessä kirjalli-    ta luopumista ei voida myöskään peräyttää
35104: suudessa on puollettu käsitystä, että velkojalla,   konkurssipesään. Konkurssin alkamisella tar-
35105:                                       1990 vp. -     HE n:o 102                                      77
35106: 
35107: koitetaan tässä sitä, että velallinen on omasta      pam on usein vaikea selvittää, kuuluuko esi-
35108: tai velkojan hakemuksesta asetettu konkurs-          merkiksi puolisoiden yhteisessä hallinnassa ole-
35109: siin.                                                va asuntoirtaimisto yksin toiselle puolisolle vai
35110:     Jos velallinen on ennen konkurssiin asetta-      onko se yhteistä omaisuutta. Konkurssisään-
35111: mistaan luopunut perinnöstä, luopuminen si-          nön 54 §:n 2 momentin todistustaakkasäännös
35112: too konkurssivelkojia riippumatta kuolinta-          sisältää sen olennaisen vaaran, että velallisen
35113: pahtuman ajankohdasta tai siitä, koska velalli-      konkurssipesään tulee kuulumaan myös velalli-
35114: nen sai tiedon oikeudestaan perintöön. Velalli-      sen puolison omaisuutta. Valmistelussa on
35115: sella on myös aina oikeus kolmen kuukauden           päädytty siihen, ettei mainittu säännös ole
35116: kuluessa siitä, kun hän sai tiedon perittävän        tarpeellinen. Jos syntyy riitaa siitä, kuuluuko
35117: kuolemasta ja oikeudestaan perintöön, luopua         jokin varallisuusetu konkurssipesään, tällaisen
35118: perinnöstä velkojiaan sitovasti, olipa hän kon-      riidan ratkaisemiseen riittävät yleiset siviilipro-
35119: kurssissa tai ei. Jos siten konkurssin alkaessa      sessioikeudelliset todistustaakkasäännöt.
35120: on jo kulunut kolme kuukautta mainitusta
35121: ajankohdasta, ei luopumismahdollisuutta enää         6 luku. Velallisen maksuvelvollisuudesta
35122: ole. Vaikka konkurssivelallinen ei olisikaan                 konkurssin jälkeen
35123: luopunut perinnöstä, ei hänen oikeutensa vaa-
35124: tia lakiosaa tai moittia testamenttia siirtyisi
35125: kuitenkaan hänen velkojillensa. Tästä ehdote-           Luvun otsikko ja 85 §. Vuoden 1988 alusta
35126: taan säädettäväksi perintökaaren 7 luvun             voimaan tulleen avioliittolain uudistuksen yh-
35127:  11 §:ssä ja 14 luvun 6 §:ssä.                       teydessä kumottiin avioliittolain 55 §. Jos avio-
35128:     Konkurssivelallisen tai hänen sijaansa tullei-   liiton purkautuessa on miehen erityisten tarpei-
35129: den perillisten on tarvittaessa osoitettava kon-     den tyydyttämiseksi tehtyä velkaa, vaimo ei
35130: kurssihallinnolle, että velallinen on perintökaa-    kumotun lainkohdan mukaan ollut velvollinen
35131: ren 17 luvun 2 a §:n mukaisesti ja säädetyssä        vastaamaan siitä sellaisella omaisuudella, min-
35132: ajassa luopunut perinnöstä tai testamentista.        kä hän purkautumisen jälkeen on työllään
35133:     54 §. Jos sivullinen väittää, että konkurssi-    ansainnut. Mainittua pykälää pidettiin puoli-
35134:  pesässä oleva omaisuus kuuluu hänelle, uskot-       soiden tasa-arvoa loukkaavana ja nykyaikaan
35135:  tujen miesten on voimassa olevan 1 momentin         soveltumattomana. Avioliittolain säätämisen
35136:  mukaan luovutettava omaisuus tälle, jos hänen       yhteydessä vuonna 1929 lisättiin konkurssi-
35137:  oikeutensa on riidaton. Jos uskotut miehet          säännön 85 §:n 1 momenttiin viimeinen virke,
35138:  eivät vaadittaessa luovuta omaisuutta, on si-       joka liittyy avioliittolain kumottuun 55 §:ään.
35139:  vullisomistajan pyydettävä ulosotonhaltijalta       Sen mukaan nainen, joka on naimisissa ja
35140:  virka-apua taikka nostettava omistusoikeuten-       jonka omaisuus on luovutettu konkurssiin, ei
35141:  sa vahvistamiseksi erillinen kanne. Tähän sään-     ole velvollinen konkurssin jälkeen työllään saa-
35142:  nökseen ei ehdoteta muutoksia.                      dulla omaisuudella vastaamaan sitä ennen
35143:     Pykälän voimassa oleva 2 momentti eroaa 1        avioliiton aikana miehen erityisten tarpeiden
35144:  momentista siinä, että sen mukaan velallisen        tyydyttämiseksi tehdystä velasta. Avioliittolain
35145:  puolison on näytettävä omistusoikeutensa to-        55 §:n kumoamisen vuoksi olisi tämä säännös
35146:  teen silloinkin, kun omaisuus ei ole pesän          poistettava puheena olevasta momentista.
35147:  hallussa. Velallisen puolisolla on siis todistus-      Konkurssituomioon liittyy meillä samanlai-
35148:  taakka myös, jos pesä väittää, että tämän           nen sitova vaikutus kuin tavallisessa riita-asiain
35149:  puolison hallussa oleva omaisuus kuuluu velal-      käsittelyjärjestyksessä annettuun tuomioon.
35150:  lispuolisolle ja kanteella vaatii omaisuuden        Kun valvonta on asiallisesti hyväksytty tai
35151:  luovuttamista pesälle. Tämä todistustaakka-         hylätty, ratkaisu on sitova myös myöhemmässä
35152:  säännös voi tulla periaatteessa sovellettavaksi     oikeudenkäynnissä. Ratkaisun sitomiksi tule-
35153:  silloinkin, kun velallisen puolisolla oleva omai-   vat kaikki konkurssimenettelyn asianosaiset eli
35154:  suus ei ole lainkaan ollut puolisoiden yhteisessä   konkurssivelallinen ja kilpailevat velkojat.
35155:   käytössä.                                          Konkurssissa riitautetun saamisen vahvistamis-
35156:      Näyttää siltä, ettei puheena oleva todistus-    ta koskevassa oikeudenkäynnissä annettuun
35157:  taakkasäännös enää vastaa käytännön tarpeita.       ratkaisuun soveltuvat samat säännöt. Saamis-
35158:   Nykyään on varsin tavallista, että molemmilla      vaatimuksesta annettu asiaratkaisu on siinäkin
35159:   puolisoilla on työtuloja ja että he kummatkin      lopullinen ja myös konkurssimenettelyn ulko-
35160:  osallistuvat omaisuuden hankintaan. Jälkeen-        puolella sitova.
35161: 78                                    1990 vp. -     HE n:o 102
35162: 
35163:    Konkurssilainsäädännön jatkovalmistelussa         keustoimen peräytymisen ja sen vaikutusten
35164: on tarkoitus luopua siitä periaatteesta, että        osalta, jos oikeustoimi on tehty ennen lain
35165: konkurssimenettelyssä annetulla ratkaisulla oli-     voimaantuloa. Ennen lain voimaantuloa tehty
35166: si sitova vaikutus konkurssin ulkopuolella.          oikeustoimi ei siten peräytyisi, jos se ei peräydy
35167: Tässä vaiheessa on pidetty tarkoituksenmukai-        46 §:n säännösten mukaan.
35168: sena poiketa tästä periaatteesta vain eräissä           Yhtäpitävästi takaisinsaantia konkurssipe-
35169: takaisinsaantia konkurssipesään koskevassa           sään koskevan lakiehdotuksen kanssa sovellet-
35170: laissa tarkoitetuissa tilanteissa.                   taisiin tämänkin lain osalta lievemmän lain
35171:    Muun muassa sellainen oikeustoimi, jolla on       periaatetta. Jos oikeustoimi on tehty ennen
35172: sopimattomasti lisätty konkurssivelallisen vel-      tämän lain voimaantuloa ja uusi laki on oi-
35173: koja, peräytyy sanotun lain 5 §:stä tarkemmin        keustoimen peräytymisen edellytysten tai pe-
35174: ilmenevin edellytyksin. Esimerkkeinä peräyty-        räytymisen vaikutusten osalta lievempi, sovel-
35175: vistä veloista on tuon pykälän perusteluissa         lettaisiin tällöin uutta lakia. Menettelyä kos-
35176: mainittu velkaantuminen ylellisyyskulutukseen        kevien säännösten osalta ratkaiseva olisi kon-
35177: ja lainan ottaminen kohtuuttoman korkealla           kurssihakemuksen eikä oikeustoimen tekemi-
35178: korolla. Yhteistä tällaisille tilanteille on, että   sen ajankohta.
35179: velkojan valvoessa sanotunlaisen, sinänsä mah-          Vaikka konkurssihakemus olisi tehty tämän
35180: dollisesti täysin pätevän saamisensa, vaatimus       lain tultua voimaan, sovellettaisiin kuittaus-
35181: voidaan konkurssissa kokonaan tai osaksi tor-        kieltojen osalta uuden lain 33 §:n 2 ja 3 mo-
35182: jua riitauttamaila se takaisinsaantiperusteella.     mentin asemesta aikaisemman lain vastaavia (2
35183: Tämän jälkeen saamisvaatimus ratkaistaan asi-        momentti) säännöksiä, jos uuden lain 2 mo-
35184: allisesti joko suoraan konkurssituomiolla tai        mentissa tarkoitettu saaminen on siirretty tai 3
35185: eri oikeudenkäynnissä. Takaisinsaantiperus-          momentissa tarkoitettuun maksuun on sitou-
35186: teen hyväksyminen johtaa siihen, että valvonta       duttu ennen tämän lain voimaantuloa. Aikai-
35187: on kokonaan tai osaksi hylättävä. Ehdotetuilla       semman lain säännöksiä sovellettaisiin siis, jos
35188: takaisinsaantisäännöksillä ei pyritä siihen, että    kuittauksen edellytykset ovat syntyneet aikai-
35189: velkoja hylkäävän ratkaisun vuoksi menettäisi        semman lain voimassaoloaikana.
35190: lopullisesti sanotunlaisen saamisensa, vaan sii-        Pykälän 3 momentissa olisi säännös uuden
35191: hen ettei peräytyviä velkoja voida periä kon-        lain 26 §:n soveltamisesta, siis siitä, milloin
35192: kurssivelalliselta muiden velkojien oikeutta         26 § :ssä tarkoitettua saatavaa ei voitaisi mää-
35193: loukkaamalla. Sen vuoksi momentin viimeisen          rätä maksettavaksi konkurssipesän varoista.
35194: virkkeen tilalle ehdotetaan otettavaksi säännös      Sääntönä olisi, että jos saatava on erääntynyt
35195: siitä, että jos konkurssissa valvottua saamista      ennen lain voimaantuloa, ei uutta lakia sovel-
35196: on vaadittu peräytymään takaisinsaantiperus-         lettaisi, vaikka konkurssihakemus olisikin teh-
35197: teella ja vaatimus on sen vuoksi kokonaan tai        ty uuden lain voimassaoloaikana. Tällaisissa
35198: osaksi hylätty, ratkaisulla on tältä osin vaiku-     tapauksissa ei saatavalta siten voitaisi evätä
35199: tusta vain konkurssimenettelyssä.                    jako-osuuskelpoisuutta.       Etuoikeusasetuksen
35200:    Voimaantulo- ja siirtymäsäännös. Laki eh-         muuttamista koskevan lakiehdotuksen mukaan
35201: dotetaan tulevaksi voimaan samanaikaisesti eh-       tällöin sovellettaisiin asetuksen 4 § :n 1 mo-
35202: dotetun takaisinsaantia konkurssipesään kos-         menttia sellaisena kuin se oli ennen nyt ehdote-
35203: kevan lain kanssa. Yhdenmukaisesti viimeksi          tun lainsäädännön voimaantuloa. Tästä saat-
35204: mainitun lain kanssa tämän lain säännöksiä           taa seurata, ettei saatavalla katsottaisi olevan
35205: sovellettaisiin, jos konkurssihakemus on tehty       etuoikeutta velallisen konkurssissa.
35206: tämän lain voimaan tultua. Jos siis konkurssi-          Pykälän 4 momentti sääntelee kysymyksen
35207: hakemus on tehty ennen tämän lain voimaan-           siitä, miten perillisen velkojien asema määräy-
35208: tuloa, sovellettaisiin konkurssissa kaikilta osin    tyy siirtymävaiheen aikana. Ehdotettujen sään-
35209: aikaisemman lain säännöksiä.                         nösten mukaan 46 §:n kumottavaa 1 kohtaa
35210:    Säännöksen 2 momentissa olisi poikkeus-           sovellettaisiin lain voimaan tultuakin, jos perit-
35211: säännöksiä niitä tapauksia varten, joissa aikai-     tävä on kuollut ja konkurssi on alkanut ennen
35212: sempaa lakia olisi sovellettava, vaikka kon-         lain voimaantuloa. Vastaavin perustein mää-
35213: kurssihakemus on tehty lain tultua voimaan.          räytyisi se, milloin sovelletaan uutta 45 a §:ää.
35214: Takaisinsaantia konkurssipesään koskevan la-         Jos perittävä on kuollut ja konkurssi on alka-
35215: kiehdotuksen siirtymäsäännösten mukaan ai-           nut ennen lain voimaantuloa, ei uutta
35216: kaisemman lain säännöksiä sovellettaisiin oi-        45 a §:ää sovellettaisi. Jos konkurssi alkaa vas-
35217:                                        1990 vp. -     HE n:o 102                                   79
35218: 
35219: ta lain tultua voimaan, olisi velallisella            kurssipesään koskevan lain 5-14 § :ssä tarkoi-
35220: 45 a §:ssä säädetty oikeus luopua perinnöstä,         tettuihin takaisinsaantiaikoihin.
35221: vaikka perittävä olisi kuollut ennen lain voi-           Pykälästä ehdotetaan lisäksi jätettäväksi
35222: maantuloa.                                            pois maininta siitä, että jos ulosottoa on haet-
35223:                                                       tu, määräajat lasketaan pykälässä tarkoitetusta
35224:                                                       ajankohdasta. Tämä on nimittäin selvää jo
35225: 1.3. Laki konkurssisäännön väliaikaisesta             ulosottolain 3 luvun 35 §:n 1 momentin sään-
35226:      muuttamisesta                                    nösten perusteella.
35227:                                                          Voimaantulosäännös. Laki ehdotetaan tule-
35228:    85 §. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muu-          vaksi voimaan samanaikaisesti muiden esityk-
35229: tettavaksi samalla tavoin kuin konkurssisään-         sessä ehdotettujen lakien kanssa. Aikaisemman
35230: nön 85 §:n 1 momenttia.                               lain kuittausta koskevia 34 §:n säännöksiä so-
35231:    Ehdotettu laki tulisi voimaan samanaikaises-       vellettaisiin, jos pykäläehdotuksen 2 momentis-
35232:                                                       sa tarkoitettu saaminen on siirretty tai 3 mo-
35233: ti muiden tässä esityksessä ehdotettujen lakien
35234:                                                       mentissa tarkoitettuun maksuun on sitouduttu
35235: kanssa.
35236:                                                       ennen tämän lain voimaantuloa. Tämä siirty-
35237:                                                       mävaiheen järjestely vastaa konkurssisäännön
35238:                                                       33 §:n osalta noudatettavaa periaatetta.
35239: 1.4. Akordilaki
35240: 
35241:    34 § . Pykälän mukaan velkojalla, jolla on         1.5. Etuoikeusasetus
35242: saaminen velalliselta silloin, kun päätös akor-
35243: dikäsittelyn aloittamisesta annetaan, on oikeus          4 §. Pykälän 1 momentin mukaisella etuoi-
35244: akordista huolimatta käyttää saamisensa hänen         keudella suoritetaan konkurssiin luovutetuista
35245: sanottuna aikana velalliselle olevan velkansa         varoista muun muassa työntekijän työsuhteesta
35246: kuittaamiseen. Pykälään ei sisälly konkurssi-         johtuvat palkka- ja muut saatavat viimeiseltä
35247: säännön 33 §:ssä olevia kuittauskieltoja vas-         ja kuluvalta vuodelta. Konkurssisääntöön lisät-
35248: taavia kuittauskieltoja. Tämän on katsottu voi-       täväksi ehdotetun uuden 26 §:n vuoksi esillä
35249: van johtua siitä, että kun kuittauskiellot vuon-      olevan pykälän 1 momentin viimeinen virke
35250: na 1935 annetulla lailla lisättiin konkurssisään-     ehdotetaan kumottavaksi. Sen mukaan lain-
35251: töön, tätä ennen säädetty akordilaki jäi epä-         kohdan mukaista etuoikeutta ei osakeyhtiön
35252: huomiossa täydentämättä vastaavilla kielloilla.       konkurssissa ole henkilöllä, jolla osakeomis-
35253: Eräänä mahdollisena syynä on mainittu myös,           tuksen perusteella tai muutoin on tai on ollut
35254: että akordilaki oli tarkoitettu väliaikaiseksi ja     määrääruisvalta osakeyhtiössä, hänen puolisol-
35255: ettei lain täydentämistä sen vuoksi pidetty tar-      laan, hänen taikka hänen puolisonsa suoraan
35256: peellisena.                                           takenevassa tai etenevässä polvessa olevalla
35257:     Ei voida pitää perusteltuna sitä, että kuittaus   sukulaisella eikä tällaisen henkilön puolisolla
35258: akordin yhteydessä olisi sallittu silloin, kun se     paitsi siltä osin kuin saatavan voidaan osoittaa
35259: olisi vastaavassa tilanteessa kielletty konkurs-      olevan kohtuullisena pidettävä korvaus yhtiön
35260: sissa. Sen vuoksi pykälään ehdotetaan lisättä-        hyväksi tehdystä työstä.
35261: väksi uusi 2 ja 3 momentti, joissa olisivat              Köyhäinsadannesta eli niin sanottua vaivais-
35262: konkurssisäännön 33 §:n 2 ja 3 momentin               tenosaa koskevat säännökset on kumottu 1
35263: säännöksiä vastaavat kuittauskiellot. Pykälään        päivänä tammikuuta voimaan tulleella lailla
35264: ehdotetaan myös lisättäväksi uusi 4 ja 5 mo-          (744/80). Momentista onkin vaivaistenosan
35265: mentti, joissa olisivat konkurssisäännön uutta        etuoikeutta koskeva säännös poistettu merki-
35266: 33 a §:ää vastaavat säännökset.                       tyksensä menettäneenä.
35267:     40 §. Konkurssin seuratessa akordia takai-           8 §. Pykälän 1 momentin mukaan velkojal-
35268: sinsaantiajat lasketaan pykälässä mainituin           la, jonka saamisesta irtainta omaisuutta on
35269: edellytyksin päivästä, jona päätös akordikäsit-       ulosmitattu, on pykälän mukainen etuoikeus
35270: telyn aloittamisesta on annettu eikä siis kon-        maksun saantiin ulosmitatusta omaisuudesta.
35271:  kurssisäännön 9 §:ssä tarkoitetusta päivästä.        Pykälän 2 momentin mukaan ulosmittaus ei
35272:  Pykälää muutettaisiin siten, että siinä viitattai-   kuitenkaan tuota etuoikeutta, jos konkurssi
35273:  siin konkurssisäännön 46 §:ssä tarkoitettujen        seuraa kuukauden kuluessa sen jälkeen tehdys-
35274:  määräaikojen asemesta takaisinsaantia kon-           tä hakemuksesta. Lisäksi momentissa on erityi-
35275: 80                                  1990 vp. -     HE n:o 102
35276: 
35277: nen kuolinpesän omaisuudesta tehtävää ulos-        ratkaisevaa, vaan paremman oikeuden haltija
35278: mittausta koskeva säännös.                         voi saada maksun takaisin jaettavaksi etuoi-
35279:    Johdonmukaisuuden vaatimana pääperiaat-         keusasetuksen säännösten mukaisesti. Lisäksi
35280: teena tulisi olla, ettei ulosmittaus tuottaisi 1   myöhemmälle täyttä suoritusta vaille jääneelle
35281: momentin mukaista etuoikeutta niissä tapauk-       ulosottovelkojalle jäisi mahdollisuus niin halu-
35282: sissa, joissa maksu, jonka velkoja saisi ulos-     tessaan hakea velallinen konkurssiin, jolloin
35283: mittauksella, voitaisiin peräyttää takaisinsaan-   aikaisemmalle ulosmittausvelkojalle tässä yleis-
35284: tia koskevien säännösten nojalla. Erityissään-     täytäntöönpanossa ei ehkä syntyisi etuoikeusa-
35285: nös ulosmittauksella saadun maksun peräyty-        setuksen 8 §:n 1 momentin mukaista etuoikeut-
35286: misestä on takaisinsaantia konkurssipesään         ta.
35287: koskevan lakiehdotuksen 12 §:ssä. Sen mu-             Näillä perusteilla pykälän 2 momenttia ehdo-
35288: kaan ulosmittauksella saatu maksu peräytyy,        tetaan muutettavaksi siten, että ulosmittaus ei
35289: jos ulosmittaus on toimitettu myöhemmin kuin       tuota etuoikeutta, jos ulosmittausta seuraa
35290: kolme kuukautta ennen määräpäivää. Tämän           konkurssi ja maksu, jonka velkoja saisi ulos-
35291: periaatteen omaksuminen ei näytä konkurssiti-      mittauksella, voitaisiin peräyttää takaisinsaan-
35292: lanteiden osalta ongelmalliselta. Ulosottome-      tia konkurssipesään koskevien säännösten no-
35293: nettelyn kannalta asiaa voidaan arvioida toisin.   jalla.
35294:    Takaisinsaantia konkurs.s_ipesään koskevia         Muutettavaan momenttiin ei jäisi sen viimei-
35295: säännöksiä sovelletaan myös ulosoton yhtey-        sen virkkeen säännöstä. Sen mukaan ulos-
35296: dessä. Velan maksun peräytysedellytyksiä laa-      mittaus ei tuota etuoikeutta, jos ulosmittaus on
35297: dittaessa on ollut periaatteena, ettei maksuta-    toimitettu velallisen kuoleman jälkeen ja kon-
35298: paa ole pidettävä ratkaisevana, vaan että myös     kurssi seuraa hakemuksesta, joka on tehty
35299: ulosmittauksella saatu maksu tulee olla peräy-     kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta tai sen
35300: tettävissä. Tätä linjaa on haluttu noudattaa       toimittamisen määräajan päättymisestä taikka
35301: myös ulosotto-oikeudellisessa takaisinsaannis-     kuukauden kuluessa siitä, kun pesänselvittäjä
35302: sa. Ulosmittauksella saatu maksu voidaan siis      saman ajan kuluessa tehdystä hakemuksesta
35303: peräyttää ulosotto-oikeudellisen takaisinsaanti-   määrättiin. Tämä säännös on tarpeeton takai-
35304: kanteen johdosta. Itse ulosmittausta ei sitä       sinsaantia konkurssipesään koskevan lain mää-
35305: vastoin peräytetä. Mitä tulee aikaisemman          räpäiväsäännöksen (2 § 2 mom. 1 kohta) vuok-
35306: ulosmittauksen tuottamaan etuoikeuteen, val-       SI.
35307: mistelussa on kuitenkin pidetty epätyydyttävä-
35308: nä sitä, jos ulosmittausvelkojalle etuoikeusase-      20 §. Pykälässä on ulosmittauksessa toteu-
35309: tuksen 8 §:n 1 momentin perusteella tuleva         tettavia etuoikeuksia koskevia säännöksiä. Py-
35310: etuoikeus jäisi aina syntymättä, kun samaan        kälän 2 momenttiin ehdotetaan 4 §:n 1 mo-
35311: irtaimeen esineeseen kohdistuisi lyhyehkön         mentin muuttamisen vuoksi lisättäväksi sään-
35312: ajan kuluessa sellaisia myöhempiä ulos-            nös, jonka mukaan työntekijän 4 §:n 1 mo-
35313: mittauksia, joiden nojalla asianomaisia velko-     mentissa tarkoitetulla työsuhteesta johtuvalla
35314: jia ei voitaisi täysin tyydyttää. Ulosottomenet-   saatavalla ei olisi etuoikeutta ulosmittauksessa
35315: telyn yhteydessä on haluttu pitää kiinni etuoi-    siltä osin kuin sitä ei voitaisi määrätä makset-
35316: keusasetuksen 8 §:n 1 momentin periaatteesta,      tavaksi konkurssipesään kuuluvista varoista
35317: jonka mukaan, jos sama irtain omaisuus on          konkurssisäännön 26 §:n johdosta.
35318: ulosmitattu useampien saamisesta, parempi oi-         Voimaantulosäännös. Laki ehdotetaan tule-
35319: keus on sillä, jonka saamisesta ulosmittaus on     vaksi voimaan samanaikaisesti muiden esityk-
35320: ensin toimitettu. Tämän mukaisesti vain sellai-    sessä ehdotettujen lakien kanssa. Aikaisemman
35321: sella velkojalla, jonka saamisella olisi parempi   lain 4 §:n 1 momenttia sovellettaisiin, jos siinä
35322: kuin etuoikeusasetuksen 8 §:n 1 momentin mu-       tarkoitettu saatava on erääntynyt ennen tämän
35323: kainen etuoikeus, voisi olla oikeudellista etua    lain voimaantuloa. Tällaisten saatavien osalta
35324: ajaa ulosmittauksella saadun maksun peräyHä-       sovellettaisiin myös aikaisemman lain 20 §:n 2
35325:  mistä ulosottopesään tarkoittavaa kannetta. Ja    momenttia.
35326: toisaalta, jos myöhemmän ulosottovelkojan             Lain 8 §:n 2 momentin osalta sovellettava
35327: saamisella on alusta alkaen ollut parempi          laki määräytyisi ulosmittauksen toimittamisa-
35328: etuoikeus kuin aikaisemmalla ulosmittausvel-       jankohdan mukaan. Jos ulosmittaus on toimi-
35329:  kojalla, ei se sattumanvarainen seikka, että      tettu ennen tämän lain voimaantuloa, sovellet-
35330: aikaisempi on jo ehtinyt saada maksun, ole         taisiin aikaisempaa lakia.
35331:                                      1990 vp. -     HE n:o 102                                   81
35332: 
35333: 1.6. Vakuutussopimuslaki                            1. 7. Ulosottolaki
35334: 
35335:                                                     3 luku. Yleisiä säännöksiä tuomioiden ja
35336:                                                             päätösten täytäntöönpanosta
35337:    117 § . Säännökset liikaa suoritettujen va-         35 § . Pykälän 1 momentissa on saannös
35338: kuutusmaksujen peräyttämisestä konkurssipe-         ulosmittaustakaisinsaannin edellyksistä. Sään-
35339: sään jäisivät edelleen vakuutussopimuslakiin.       nöksen mukaan peräytyy luovutus, sitoumus
35340: Lain 117 § :n 1 momenttia ehdotetaan kuiten-        tai muu oikeustoimi, jolla ulosmittausta hake-
35341: kin muutettavaksi. Liikaa suoritettujen vakuu-      neen velkojan oikeutta on loukattu, jos oikeus-
35342: tusmaksujen peräytymisen edellytyksenä ei           toimi on tehty sellaisissa olosuhteissa, että
35343: enää olisi, että vakuutussopimuksen päättärui-      takaisinsaanti konkurssipesään olisi luvallinen,
35344: sestä on kulunut alle kymmenen vuotta. Va-          jos ulosmittauksen sijasta olisi haettu konkurs-
35345: kuutusmaksujen määrää ei aina ennalta sovita        sia. Säännös ehdotetaan täsmennettäväksi si-
35346: vakuutussopimusta tehtäessä, vaan vakuutus-         ten, että peräytyvästä oikeustoimesta säädettäi-
35347: maksusta voidaan vakuutuksenantajan ja va-          siin vastaavalla tavalla kuin takaisinsaantia
35348: kuutuksenottajan kesken sopia esimerkiksi           konkurssipesään koskevan lain 1 §:ssä.
35349: vuosittain vakuutuksenottajan maksukyvyn ja            Pykälän 2 ja 3 momentissa on säännökset
35350: -halun mukaan. Tämän vuoksi onkin perus-            ulosmittaustakaisinsaannin vaikutuksista. Näi-
35351: teltua, että vakuutuksenottajan varoihin ja         tä säännöksiä ehdotetaan muutettavaksi siten,
35352: oloihin nähden kohtuuttomat vakuutusmaksut          että ne vastaisivat takaisinsaantia konkurssipe-
35353: voitaisiin peräyttää riippumatta siitä, milloin     saan koskevan lain vastaavia säännöksiä.
35354: itse vakuutussopimus on tehty.                      Säännökset otettaisiin 2 ja 3 momenttiin sekä
35355:                                                     uuteen 4 ja 5 momenttiin.
35356:                                                        Pykälän 2 momentissa olisi säännös, jonka
35357:   Konkurssipesän kannevallan sekä kanneajan         mukaan peräytyneen oikeustoimen tarkoittama
35358: osalta pykälässä viitattaisiin takaisinsaantia      omaisuus, siitä saatu tuotto tai korko sekä
35359: konkurssipesään koskevan lain 23 §:n 1 mo-          korvaus omaisuuden arvon alenemisesta tai
35360: menttiin ja 24 §:ään. Peräytymistä saisivat         omaisuudesta saadusta hyödystä olisi luovutet-
35361: konkurssipesän puolesta vaatia uskotut miehet,      tava ulosottomiehelle sikäli kuin se on tarpeen
35362: toimitsijamiehet sekä velkoja, joka on valvo-       kantajan saatavan suorittamiseksi.Omaisuutta
35363: nut saatavansa konkurssissa. Kanneaika olisi        olisi siis luovutettava ulosottomiehelle vain
35364: nykyisen kolmen kuukauden asemesta kuusi            kantajan saatavaa vastaava määrä.
35365: kuukautta, ja se laskettaisiin edelleen paikalle-      Pykälän 3 momentissa olisi nykyisin 2 mo-
35366: tulopäivästä. Lisäksi sovellettavaksi voisi tulla   mentissa oleva säännös siitä, että takaisinsaan-
35367: toissijainen kanneaika; kanne voitaisiin nostaa     tivastaajalle on palautettava hänen peräyty-
35368: vielä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun          neellä oikeustoimena luovutetusta omaisuudes-
35369: konkurssipesä havaitsi takaisinsaannin perus-       ta velalliselle maksamaosa vastike.
35370: teen tai sen olisi pitänyt se havaita.                 Ulosottomiehelle luovutettavan sekä vastaa-
35371:                                                     jalle palaotettavan omaisuuden arvon korvaa-
35372:                                                     misesta, tuotosta ja korosta, omaisuuden ar-
35373:                                                     von alenemisen, omaisuudesta saadun hyödyn
35374:    Voimaantulosäännös. Laki ehdotetaan tule-        ja omaisuuteen pantujen kustannusten korvaa-
35375: vaksi voimaan samanaikaisesti takaisinsaantia       misesta sekä vastaajalle oikeustoimen peräyty-
35376: konkurssipesään koskevan lain kanssa. Sitä          essä syntyvien velvollisuuksien sovittelemisesta
35377: sovellettaisiin lain voimaantulon jälkeen vireil-   olisi uuden 4 momentin mukaan soveltuvin
35378: le tulleissa konkursseissa. Jos lain voimaantul-    osin voimassa, mitä takaisinsaantia konkurssi-
35379: lessa on kulunut kymmenen vuotta vakuutus-          pesään koskevassa laissa säädetään.
35380: sopimuksen päättämisestä, ei vakuutusmaksuja           Pykälän uudessa 5 momentissa olisi nykyistä
35381: voitaisi kuitenkaan peräyttää, vaikka konkurs-      3 momenttia vastaava säännös, jossa oleva
35382: sihakemus olisi tehty tämän lain tultua voi-        viittaus kuitenkin muutettaisiin viittaukseksi 3
35383: maan. Tällöinhän vakuutusmaksujen peräyttä-         ja 4 momenttiin.
35384: minen ei olisi aikaisemman lain mukaan mah-            36 §. Pykälän 1 momentissa on säännökset
35385: dollista.                                           oikeustoimen peräytymistä koskevan kanteen·
35386: 11   300573K
35387: 82                                    1990 vp. -      HE n:o 102
35388: 
35389: nostamisen määräajasta. Nykyinen 60 päivän               Ehdotettu saannös koskee vain luopumisen
35390: määräaika ehdotetaan pidennettäväksi kuudek-          sitovuutta ulosmittausvelkojia kohtaan, ei luo-
35391: si kuukaudeksi. Määräaika laskettaisiin siitä,        pumisen pätevyyttä yleensä. Velallinen voi luo-
35392: kun velkoja sai ulosottomieheltä tiedon siitä,        pua perinnöstä, vaikka hänen pesäosuutensa
35393: ettei hänen saamisensa ole tullut ulosottoyri-        olisikin ulosmitattu. Tällöin se osa perinnöstä,
35394: tyksessä täysin suoritetuksi, taikka, jos on          mikä ei mene ulosmittausvelkojien tyydyttämi-
35395: kysymys osituksesta, josta osituskirjaa ei ollut      seen, jää hänen sijaansa tulleiden perillisten
35396: annettu tuomioistuimeen, siitä päivästä lukien,       jaettavaksi.
35397: jolloin osituskirja annetaan tuomioistuimeen.            Voimaantulosäännös. Laki ehdotetaan tule-
35398: Kiinteistön osalta määräaikaa ei enää laskettai-      vaksi voimaan samanaikaisesti ehdotetun ta-
35399: si lainhuudon hakemisesta.                            kaisinsaantia konkurssipesään koskevan lain
35400:                                                       kanssa. Pääsääntö olisi, että 3 luvun muutetta-
35401:                                                       via säännöksiä sovellettaisiin, jos ulosottoa,
35402:                                                       jonka perusteella ulosmittaustakaisinsaantia
35403: 4 luku. Ulosmittauksesta                              vaaditaan, on haettu tämän lain tultua voi-
35404:                                                       maan. Milloin oikeustoimi on tehty ennen
35405:     11 a §. Jos velallisena on kuolinpesän osa-       tämän lain voimaantuloa, tällaisen oikeus-
35406: kas, voidaan 4 luvun 11 §:n mukaan hänen              toimen peräytymisen vaikutukset, muun muas-
35407: pesäosuutensa ulosmitata velasta. Pesäosuutta         sa palautusvelvollisuuden laajuus, määräytyisi-
35408: ei kuitenkaan ole lupa myydä, vaan velkojalla         vät aikaisemman lain mukaan. Tällöinkin so-
35409: on oikeus saada suoritus siitä omaisuudesta,          vellettavaksi tulisi lievemmän lain periaate.
35410: mikä velkojan osalle tulee perinnönjaossa. Jos        Siltä osin kuin uuden lain mukaan ei olisi
35411: velallinen on pesän ainoa osakas, luetaan pe-         palautusvelvollisuutta, ei sitä olisi myöskään
35412: sän omaisuus velallisen varallisuuteen ja ulos-       aikaisemman lain mukaan. Edellä sanottu seu-
35413: mittaus toimitetaan yleisten sääntöjen mukai-         raa siitä, että ulosottolain 3 luvun 35 §:n mu-
35414: sesti. Uusi 11 a § sisältäisi kiellon ulosmitata      kaan oikeustoimen peräytymisen edellytykset
35415: perintöön tai testamenttiin perustuvaa oikeut-        ja vaikutukset ulosoton yhteydessä määräyty-
35416: ta, jos velallinen on perittävän kuoleman jäl-        vät niiden säännösten mukaan, jotka koskevat
35417: keen perintökaaren 17 luvun 2 a § :n mukaisesti       takaisinsaantia konkurssipesään.
35418: ennen ulosmittausta luopunut tästä oikeudes-             Säännöksen 2 momentin viimeisen virkkeen
35419: taan.                                                 mukaan 4 luvun uutta 11 a §:ää ei sovelleta,
35420:     Jos velallinen on ennen ulosmittausta luopu-      jos ulosmittaus on toimitettu ennen lain voi-
35421:  nut oikeudestaan perintöön tai testamenttin, ei      maantuloa.
35422:  tämä luopuminen ole vättämättä ulosottomie-
35423:  hen tiedossa. Näin voi käydä esimerkiksi sil-
35424: loin, kun luopumisesta ei ole tehty merkintää         1.8. Avioliittolaki
35425: perukirjaan eikä velallinen ole läsnä ulos-
35426:  mittausta toimitettaessa. Jos ulosmittaus täl-          44 § . Pykälän 2 momentissa (308/86) sääde-
35427:  löin toimitetaan luopumisesta huolimatta, voi-       tään sen avioehtosopimuksen raukeamisesta,
35428:  vat sijaan tulleet perilliset käyttää sivulliselle   jolla lahjoitetaan kihlakumppanille tälle avio-
35429:  ulosottolain mukaan kuuluvia oikeussuojakei-         liittoa päätettäessä tulevaa omaisuutta. Puoli-
35430:  noja.                                                soiden välisen lahjoituskiellon kumoamisen
35431:     Ehdotetun säännöksen mukaan velallisen            vuoksi momentti ehdotetaan kumottavaksi.
35432:  mahdollisuus luopua perinnöstä tai testament-           Pykälän nykyisen 3 momentin mukaan avio-
35433:  tiin perustuvasta oikeudesta on ajallisesti var-     ehtosopimus ei tule voimaan, jos se on jätetty
35434:  sin rajoitettu. Ulosmittaus voidaan toimittaa        tuomioistuimelle vasta sen jälkeen, kun puoliso
35435:  periaatteessa heti kuolintapahtuman jälkeen,         on kuollut tai avioliitto on tuomiolla purettu
35436:  kun perillisasema on ulosottomiehen tiedossa.        tai puolisoille on myönnetty asumusero. Peri-
35437:  Jos perillinen siten haluaa varmistautua, ettei      aatteena on ollut, että avioehtosopimus ei tule
35438:  perintöä käytetä hänen velkojiensa tyydyttämi-       voimaan, jos se on jätetty tuomioistuimelle sen
35439:  seen, hänen on viivytyksettä käytettävä perin-       jälkeen kun puolisalia tai kuolleen puolison
35440:  tökaaren 17 luvun 2 a § :n mukaista oikeuttaan       perillisillä on oikeus vaatia osituksen toimitta-
35441:  ja saatettava luopuminen muiden perillistaho-        mista. Vuoden 1988 alusta avioliittolain
35442:  jen tietoon.                                         85 §:ää muutettiin siten, että osituksen toimit-
35443:                                        1990 vp. -      HE n:o 102                                     83
35444: 
35445: tamista voidaan vaatia, kun avioeroa koskeva           sinsaantia konkurssipesään koskevaan lakiin
35446: asia on vireillä tai avioliitto on purkautunut.        (8 §) otettaisiin todistustaakkasäännös, joka
35447: Puheena olevaa 3 momenttia ehdotetaan tässä            koskisi myös puolisoiden välisiä lahjoituksia.
35448: yhteydessä tarkistettavaksi niin, että se vastaisi     Uuden säännöksen vuoksi todistustaakan ja-
35449: sanottua avioliittolain uutta 85 §:ää.                 kautuminen velkojien ja velallispuolison puoli-
35450:     45 §. Yleisperusteluissa esitetyistä syistä py-    son kesken pysyisi olennaisesti samanlaisena
35451: kälässä nykyisin olevat säännökset avioliittoon        näiden riidellessä siitä, onko velallispuoliso
35452: aikavien välisistä, avioliittoa päätettäessä voi-      luovuttanut toiselle puolisolle omaisuutta vas-
35453: maan tulevista lahjoituksista samoin kuin avio-        tikkeetta tai vastikkeellisesti.
35454: puolisoiden välisestä lahjoituskiellosta ehdote-          62 §. Pykälässä on nykyisin kihlakumppa-
35455: taan kumottaviksi. Näiden säännösten kumo-             nien välisiin lahjoituksiin liittyvä säännös lah-
35456: amisen jälkeen puolisot voisivat keskenään teh-        jansaajan toissijaisesta velkavastuusta. Jos
35457: dä lahjoituksia siten kuin ketkä tahansa muut.         puoliso on 45 §:n 1 momentin mukaisesti en-
35458: Irtaimen omaisuuden lahjoitukset olisivat puo-         nen avioliittoa lahjoittanut toiselle puolisolle
35459: lisoiden keskinäisessä suhteessa sitovia niin          omaisuutta eikä sittemmin kykene maksamaan
35460: kuin lahjanlupauslaissa säädetään. Lahjoituk-          velkaa, josta hän oli vastuussa lahjan tullessa
35461: sen sitovuus velkojiin nähden määräytyisi              voimaan tai josta hän on tullut vastuuseen
35462: myös lahjanlupauslain mukaan. Niin kuin                vuoden kuluessa sen jälkeen, toinen puoliso
35463: yleisperusteluissa on esitetty, lahjanlupauslakia      vastaa puuttuvasta määrästä lahjan arvolla.
35464: ehdotetaan tässä esityksessä muutettavaksi si-            Puolisoiden välisen lahjoituskiellon kumo-
35465: ten, että lahjoitettaessa irtainta omaisuutta          amisen vuoksi pykälä menettäisi nykyisen mer-
35466: puolisolle tai eräille muille läheisille, olisi lah-   kityksensä. Toissijaisen velkavastuun säilyttä-
35467: joituksesta ilmoitettava kirjallisesti tuomiois-       mistä ei yleisperusteluissa mainituista syistä ole
35468: tuimelle. Ilmoituksen tekemättä jättäminen ei          pidetty muutenkaan enää aiheellisena. Sen
35469:  kuitenkaan aiheuttaisi lahjoituksen pätemättö-        vuoksi pykälä kumottaisiin.
35470:  myyttä. Ilmoituksen merkitys olisi siinä, että           66 §. Pykälässä on muun muassa lahjakirjaa
35471: ilmoituksen tekemisestä alkaisi kulua takaisin-        ja avioehtosopimusta koskevia muotomääräyk-
35472: saantiaika. Niin kauan kuin ilmoitusta ei ole          siä. Pykälää muutettaisiin niin, että siinä oleva
35473:  tehty, lahjoitus olisi aina peräytettävissä.          viittaus 45 §:ään poistettaisiin.
35474:     Kiinteän omaisuuden lahjoituksista ei tulisi          103 §. Pykälän 2 momentissa on nykyisin
35475:  puolisoiden tai muiden läheisten osalta erityis-      säännös eloonjääneen puolison oikeudesta olla
35476:  säännöksiä. Sekä lahjoituksen pätevyys puoli-         luovuttamatta toisen puolison kuoleman jäl-
35477:  soiden keskinäisessä suhteessa että sen sitovuus      keen toimitettavassa osituksessa omaisuuttaan
35478:  Iahjanaotajan velkojiin nähden edellyttäisivät        kuolleen puolison perillisille. Momenttiin eh-
35479:  siten, että lahjoitus on tehty maakaaren 1            dotetaan nyt lisättäväksi vastaavanlainen tasin-
35480:  luvun 2 §:n muotomääräyksiä noudattaen.               gon luovuttamisvelvollisuutta rajoittava sään-
35481:     On syytä korostaa, että avioliittolakiin ehdo-     nös niitä tilanteita varten, joissa puolison
35482:  tetuilla muutoksilla ei puututa siihen kysymyk-       omaisuus on luovutettu konkurssiin ja ositus
35483:  seen, milloin omaisuuden luovutusta on pidet-         toimitetaan konkurssin aikana. Säännösehdo-
35484:  tävä puolison toiselle puolisolle antamana lah-       tus on saman sisältöinen kuin hallituksen esi-
35485:  jana. Esitys ei siten aiheuta muutosta esimer-        tyksessä eduskunnalle laeiksi avioliittolain sekä
35486:  kiksi siihen, miten puolison kotona tekemä työ        siihen liittyvien lakien muuttamisesta ollut
35487:  on otettava huomioon arvioitaessa luovutuksen         säännösehdotus, jota eduskunta ei hyväksynyt.
35488:  vastikkeettomuutta.                                      Ehdotetun säännöksen mukaan toinen puoli-
35489:     Ehdotettujen muutosten vuoksi pykälässä            so tai tämän perilliset eivät olisi velvollisia
35490:  viitattaisiin lahjanlupauslakiin ja todettaisiin,     luovuttamaan omaisuuttaan konkurssipesälle,
35491:  mikä merkitys ilmoituksen tekemisellä on lah-         kun puolison tai kuolleen puolison omaisuus
35492:  jansaajalle ja lahjan antajan takaisinsaantivel-      on luovutettu konkurssiin. Velallispuolison
35493:   kojille.                                             mahdollista tasinkovaadetta ei toisin sanoen
35494:     61 §. Pykälässä on 45 §:n lahjoituskieltoa         voitaisi toteuttaa velkojien hyväksi, vaan toi-
35495:  täydentävät todistustaakkasäännökset. Puoli-          sella puolisolla olisi osituksessa oikeus pitää
35496:  soiden välisen lahjoituskiellon kumoamisen            oma omaisuutensa, ja toisen puolison perillisil-
35497:  vuoksi pykälä menettäisi nykyisen merkityk-           lä olisi vastaavasti oikeus säilyttää jäämistöön
35498:   sensä, ja se ehdotetaan kumottavaksi. Takai-         kuuluva omaisuus koskemattomana. Perillisel-
35499: 84                                   1990 vp. -      HE n:o 102
35500: 
35501: lä tarkoitetaan tässä yhteydessä myös yleistes-      velallispuoliso on osituksessa luopunut vaati-
35502: tamentin saajaa.                                     masta itselleen tasinkoa.
35503:    Konkurssipesällä on katsottu olevan oikeus           Ositus olisi säännösehdotuksessa mainitussa
35504: vaatia osituksen toimittamista, jos ositusperus-     tapauksessa peräytettävissä vain, jos puoliso
35505: te on olemassa eli avioliitto on purkautunut         on luovuttanut toiselle puolisolle omaisuuttaan
35506: jommankumman puolison kuoleman johdosta              huomattavasti enemmän kuin hän olisi ollut
35507: tai avioeroa koskeva asia on vireillä tai puoli-     velvollinen. Tältä osin säännös vastaa konkurs-
35508: sot on tuomittu avioeroon. Esillä olevan sään-       sisäännön 46 §:n h kohdan 1 kappaletta. Osi-
35509: nöksen mukaan osituksella ei kuitenkaan olisi        tuksen luonteen vuoksi ei ole järkevää, että
35510: saatavissa konkurssipesään tasingon muodossa         vähäiset poikkeamat laissa säädetyistä ositus-
35511: lisävaroja velkojien tyydyttämiseksi, joten osi-     periaatteista voisivat johtaa takaisinsaantiin.
35512: tuksen vaatiminen ei tuottaisi konkurssipesälle         Harkittaessa mahdollisuutta peräyttää ositus
35513: taloudellista etua.                                  olisi otettava huomioon ositusta koskevat
35514:    104 §. Pykälässä on nykyisin säännökset osi-      säännökset kokonaisuudessaan. Huomioon oli-
35515: tukseen perustuvasta toissijaisesta velkavas-        si otettava myös avioliittolain osituksen sovit-
35516: tuusta. Velkoja, jolle puoliso ei ole kyennyt        telua koskeva säännös. Esimerkiksi hyvin ly-
35517: maksamaan ennen ositusta syntynyttä velkaan-         hytaikaisen avioliiton jälkeen toimitetussa osi-
35518: sa, voi saattaa toisen puolison vastuuseen suo-      tuksessa saattaisi tasajaon periaatteen noudat-
35519: rittamatta jääneestä määrästä, jos velallispuoli-    taminen enemmän omistavan puolison velko-
35520: so on osituksessa luopunut siitä, mitä hänelle       jien asemaa arvioitaessa merkitä luovutusvel-
35521: olisi ollut tuleva. Toisen puolison vastuu mak-      vollisuuden ylittämistä ehdotetussa pykälässä
35522: samatta jääneestä velasta rajoittuu kuitenkin        tarkoitetulla tavalla. Toisaalta normaalien osi-
35523: liikaa saadun omaisuuden arvoon. Yleisperus-         tussäännösten mukaisen luovutusvelvollisuu-
35524: teluissa mainituista syistä pykälässä olevat vel-    den ylittämista voidaan joissakin tapauksissa
35525: kavastuusäännökset ehdotetaan kumottaviksi.          perustella sillä, että sovittelusäännösten sovel-
35526: Velkojien suoja toteutettaisiin takaisinsaanti-      taminen on sitä edellyttänyt. Tällöin vastaajan
35527: säännöksin.                                          asiana olisi osoittaa, että sovittelun edellytyk-
35528:    Nyt esillä olevaan pykälään ehdotetaan otet-      set ovat olleet olemassa.
35529: taviksi velkavastuusäännösten tilalle säännök-          Osituksen peräytymisestä olisi säännökset ta-
35530: set siitä, milloin ositus voitaisiin peräyttää.      kaisinsaantia konkurssipesään koskevan lain
35531:    Osituksen peräytymisestä on nykyisin erityis-     9 §:ssä. Ne vastaisivat lahjan peräytymistä kos-
35532: säännös konkurssisäännön 46 §:n h kohdan 1           kevia säännöksiä takaisinsaantiajan ja vasta-
35533: kappaleessa. Ositus peräytyy, jos velallinen on      näyttömahdollisuuden osalta. Takaisinsaantiai-
35534: takaisinsaantiaikana hänen ja hänen puolison-        ka laskettaisiin edelleen siitä, kun osituskirja
35535: sa tai tämän perillisten välisessä osituksessa       on annettu tuomioistuimeen.
35536: huomattavassa määrin luopunut oikeudestaan.             Osituksen peräytyessä voidaan pesään saatu
35537: Oikeudesta luopumisella on tarkoitettu ensin-        omaisuus käyttää myös sellaisten velkojien hy-
35538: näkin sitä, että velallispuoliso on luovuttanut      väksi, joiden saatava on syntynyt vasta osituk-
35539: toiselle puolisolle enemmän omaisuuttaan kuin        sen toimittamisen jälkeen. Tässä suhteessa
35540: hän olisi ollut velvollinen ja toiseksi sitä, että   omaisuutta liikaa saaneen puolison asema
35541: velallinen on luopunut vaatimasta itselleen          poikkeaisi siitä, mikä se on kumottavaksi eh-
35542: omaisuutta toiselta puolisoita tasinkona. Kum-       dotetun velkavastuusäännöksen mukaan. Se
35543: massakin tapauksessa toinen puoliso on nyt           puoliso, jonka hyväksi toinen puoliso on osi-
35544: kumottaviksi ehdotettujen velkavastuusään-           tuksessa luopunut oikeudestaan, vastaa vain
35545: nösten mukaan toissijaisessa vastuussa velallis-     sellaisesta toisen puolison velasta, joka on
35546: puolison velasta.                                    syntynyt ennen ositusta. Joissakin tapauksissa
35547:    Tässä esityksessä on lähdetty siitä, että puo-    voi olla kohtuutonta, mikäli ositus peräytyisi
35548: lison velkojien ei tule saada hyväkseen toisen       ja liikaa omaisuutta saanut puoliso joutuisi
35549: puolison omaisuutta. Tämän periaatteen mu-           palautusvelvolliseksi vasta osituksen jälkeen ta-
35550: kaisesti ehdotetaan, että ositus voitaisiin pe-      pahtuneen velkaantumisen vuoksi. Näin voi
35551: räyttää vain, mikäli velallispuoliso on luovutta-    olla esimerkiksi silloin, kun tasinkovelvollisuu-
35552: nut osituksessa enemmän omaisuutta kuin hän          den ylityksellä on pyritty siihen, että liikaa
35553: olisi ollut velvollinen. Konkurssivelkojat eivät     omaisuutta saanut puoliso voisi ostaa itselleen
35554: voisi enää vaatia ositusta peräytymään, jos          ja lapsilleen uuden asunnon. Jos tasinkovelvol-
35555:                                       1990 vp. -      HE n:o 102                                      85
35556: 
35557: lisuus on ylitetty poikkeamaHa puolisoiden vä-        teen vireille aikaisemman lain voimassaoloai-
35558: lisestä avioehtosopimuksesta, jolla omaisuutta        kana.
35559: luovuttaneen puolison varallisuus tai osa siitä          Säännöksen 3 momentin siirtymäsäännökset
35560: on määrätty avio-oikeudesta vapaaksi ja toinen        koskisivat puolison oikeutta olla luovuttamatta
35561: puoliso on saanut enintään puolet ositettavan         osituksessa omaisuuttaan velallispuolison vel-
35562: netto-omaisuuden säästöstä, vastaajana olevan         kojille. Aikaisempaa lakia sovellettaisiin, jos
35563: puolison asemaa turvaavat kuitenkin avioliitto-       konkurssihakemus on tehty ennen tämän lain
35564: lain säännökset osituksen sovittelusta, joiden        voimaantuloa. Tällöin konkurssin seuratessa
35565: perusteella saatetaan katsoa, että puoliso ei ole     velallispuolison tasinkovaade voitaisiin käyttää
35566: saanut mainitun kaltaisessa tilanteessa liikaa        konkurssivelkojien hyväksi. Edellytyksenä kui-
35567: omaisuutta. Vastaajan palautus- tai muuta vel-        tenkin olisi, että osituksen toimittamista olisi
35568: vollisuutta olisi myös mahdollista sovitella ta-      voitu vaatia ennen lain voimaantuloa.
35569: kaisinsaantia konkurssipesään koskevan lain
35570: 22 §:n nojalla. Samankaltaisia tilanteita saat-
35571: taa syntyä ::nyös muiden kuin puolisoiden väli-       1.9. Lahjanlupauslaki
35572: sissä suhteissa, kun velallinen on lahjoittanut
35573: omaisuutta esimerkiksi läheiselleen sekä sittem-         6 §. Lahjanlupauslain 6 § :ssä on nykyisin
35574: min velkaantunut ja tullut maksukyvyttömäk-           viittaussäännös, jonka mukaan kihlakumppa-
35575: si. Tällöinkin takaisinsaannin mahdolliset koh-       nin tai puolison sitoumuksesta avioliiton aika-
35576: tuuttomat seuraukset ovat korjattavissa maini-        na antaa toiselle puolisolle rahaa tai muuta
35577: tun sovittelusäännöksen avulla.                       omaisuutta on noudatettava, mitä siitä avioliit-
35578:     Voimaantulosäännös. Laki ehdotetaan tule-         tolain mukaan on voimassa. Lainkohdassa vii-
35579: vaksi voimaan samanaikaisesti muiden esityk-          tataan tässä esityksessä muutettavaksi ehdotet-
35580: sessä ehdotettujen lakien kanssa.                     tuon avioliittolain 45 §:ään.
35581:                                                          Pykälään ehdotetaan otettavaksi mainitun
35582:     Säännöksen 2 ja 3 momentissa olevista siir-       viittaussäännöksen tilalle säännös puolisoiden
35583: tymäsäännöksistä ilmenisivät ne tapaukset,            ja eräiden muiden toisilleen läheisten henkilöi-
35584: joissa uuden lain sijasta olisi sovellettava aikai-   den välisistä lahjoituksista. Lahjansaaja voisi
35585:  sempaa lakia tämän lain tultua voimaan. Jos          saada suojaa luovuttajan velkojien mahdollisil-
35586:  puoliso on lahjoittanut toiselle puolisolle omai-    ta takaisinsaantivaatimuksilta ilmoittamalla
35587:  suuttaan ennen tämän lain voimaantuloa, olisi        lahjoituksesta kirjallisesti tuomioistuimelle.
35588:  pykälän 2 momentin mukaan lahjoitukseen                 Pykälä koskisi ensinnäkin lahjoituksia puoli-
35589:  sovellettava aikaisempaa lakia. Jos ennen lain       solle ja suoraan etenevässä tai takenevassa
35590:  voimaantuloa on toiselle puolisolle lahjoitettu      polvessa olevalle sukulaiselle tai tämän puoli-
35591:  omaisuutta lahjoituskiellon vastaisesti, voitai-     solle riippumatta siitä, asuvatko lahjan antaja
35592:  siin tämän luovutuksen mitättömyyteen vedota         ja lahjan saaja yhteisessä taloudessa vai eivät.
35593:  siten tämän lain voimaan tultuakin ja myös           Lisäksi pykälä koskisi lahjoituksia muulle ta-
35594:  puolisoiden keskinäisessä suhteessa.                 kaisinsaantia konkurssipesään koskevan lain
35595:     Säännöksen 2 momentissa olisi myös 104 §:n        3 § :n 1 momentissa tarkoitetulle erityisen lähei-
35596:  velkavastuusäännöksiä koskeva siirtymäsään-          selle henkilölle, joka asuu lahjan antajan kans-
35597:  nös. Jos ositus on toimitettu tämän lain tultua      sa samassa taloudessa.
35598:  voimaan, ei aikaisemman lain 104 §:n velka-             Pykälä koskisi vain irtaimen omaisuuden
35599:  vastuusäännöksiä sovellettaisi. Jos ositus on        lahjoituksia niin kuin lahjanlupauslaki yleensä-
35600:  toimitettu ennen tämän lain voimzantuloa, vel-       kin. Takaisinsaantia konkurssipesään koske-
35601:  kavastuusäännökseen voitaisiin vedota, mikäli        van lakiehdotuksen 6 § :ssä tarkoitetuissa lah-
35602:  velallispuoliso on osituksessa luovuttanut           jan luonteisissa sopimuksissa lahjansaajan suo-
35603:  enemmän omaisuuttaan kuin hän olisi ollut            ja luovuttajan velkojien takaisinsaantivaati-
35604:  velvollinen. Jos velallispuoliso on ennen lain       muksilta määräytyisi yleisten sääntöjen mukai-
35605:  voimaantuloa toimitetussa ositul~sessa luopu-        sesti. Jos omaisuutta on luovutettu vastiketta
35606:  nut vaatimasta hänelle kuuluvaa tasinkoa, vel-       vastaan, mutta vastike on niin pieni, että sitä
35607:  koja voisi lain voimaan tultua saattaa toisen        on pidettävä näennäisenä ja luovutus on sen
35608:  puolison vastuuseen velallispuolison velasta         vuoksi tosiasiallisesti katsottava lahjaksi, on
35609:  vain sillä edellytyksellä, että hän on pannut        tätä tosiasiallista tarkoitusta pidettävä ratkaise-
35610:  aikaisemman lain 104 §:ään perustuvan kan-           vana arvioitaessa, kuuluuko luovutus esillä
35611: 86                                    1990 vp. -      HE n:o 102
35612: 
35613: olevassa pykälässä säädetyn ilmoitusvelvolli-          1.10. Laki eräistä kansainvälisluontoisista
35614: suuden piiriin.                                             perheoikeudellisista suhteista
35615:    Ilmoituksen oikeusvaikutukset ilmenevät tar-
35616: kemmin takaisinsaantia konkurssipesään kos-               16 §. Kansainvälisluontoisista perheoikeu-
35617: kevan lakiehdotuksen 6 §:n säännöksistä. Peri-         dellisista suhteista annetun 14 §:n 2 momentis-
35618: aate on, ettei lahjan takaisinsaantiaika ala           ta ilmenevän pääsäännön mukaan avioliiton
35619: kulua ennen kuin ilmoitus on tehty. Ilmoituk-          oikeudelliset vaikutukset puolisoiden varalli-
35620: sen tekemisellä voisi käytännössä olla merki-          suussuhteisiin määrää sen valtion laki, johon
35621: tystä muissakin suhteissa. Niin kuin yleisperus-       mies avioliittoa päätettäessä kuului. Tästä pää-
35622: teluissa on todettu, samassa taloudessa elävien        säännöstä on poikkeuksia lain 16 §:ssä. Sen
35623: välisessä lahjoituksessa, kirjallinen ilmoitus         mukaan puoliso voi Suomessa vedota kolmatta
35624: voisi usein käytännössä korvata lahjoitetun            henkilöä vastaan edellä tarkoitettuun lakiin
35625: omaisuuden hallinnan luovutusta koskevan               taikka avioehtosopimukseen vain, jos hän on
35626: vaatimuksen.                                           ilmoittanut siitä lainkohdassa tarkoitetulle
35627:                                                        Suomen tuomioistuimelle. Mahdollisuutta näin
35628:    Ilmoitusvelvollisuus ei koskisi sellaisia omai-     vedota ulkomaan lakiin on pykälän 1 momen-
35629: suuden lahjoituksia, jotka ovat luonteeltaan           tissa rajoitettu puolisoiden välisten vastikkeet-
35630: tavanmukaisia eivätkä arvoltaan ole epäsuh-            tomien varallisuudensiirtojen osalta. Jos omai-
35631: teessa antajan oloihin. Vastaava poikkeus on           suutta on siirretty vastikkeetta avioehtosopi-
35632: ollut voimassa puolisoiden välisen lahjoitus-          muksella, sopimukseen voidaan vedota kon-
35633: kiellon osalta.                                        kurssin ulkopuolella vain sitä vastaan, jonka
35634:    Pykälän 2 momentin mukaan ilmoitus lah-             näytetään siitä tienneen, ja konkurssissa sellai-
35635: joituksesta tehtäisiin lahjanantajan kotipaikan        nen sopimus on tehoton. Momentin viimeisen
35636: tuomioistuimelle. Jos hänellä ei ole kotipaik-         virkkeen mukaan puolisoiden välisistä lahjoista
35637: kaa Suomessa, ilmoitus tehtäisiin Helsingin            on muutoin voimassa, mitä siitä Suomen laissa
35638: raastuvanoikeudelle. Ilmoitus olisi kirjallinen,       säädetään.
35639: ja siitä tulisi käydä ilmi lahjanantaja ja -saaja,        Koska tässä esityksessä puolisoiden välinen
35640: lahjan kohde sekä antamisajankohta. Tarkoi-            lahjoituskielto ehdotetaan kumottavaksi, olisi
35641: tus on, että tehdyn ilmoituksen perusteella            myös pykälän 1 momenttia vastaavasti tarkis-
35642: lahjoitus rekisteröitäisiin ja siitä julkaistaisiin    tettava. Siitä ehdotetaan poistettavaksi sään-
35643: kuulutus virallisessa lehdessä samoin kuin             nökset, jotka koskevat puolisoiden välisiä
35644: avioehdoista on säädetty (ks. avioliittoasetus,        avioehtosopimuksella tai muutoin toteutettuja
35645: 820/87, 14 §). Momentin viimeisen virkkeen             lahjoituksia. Lahjoituksen sitovuus kolman-
35646: mukaan tästä säädettäisiin asetuksella. Myö-           teen henkilöön ei olisi enää aviovarallisuusjär-
35647: hemmin tulee harkittavaksi, olisiko ilmoituk-          jestelmään kuuluva kysymys ja sen arviointi
35648: sista toimitettava jäljennös veroviranomaisille.       jäisi yleisten säännösten varaan silloinkin, kun
35649:    Pykälässä tarkoitettu määrämuoto ei koskisi         vedotaan ulkomaan lakiin tai avioehtosopi-
35650: lahjoitusta sinänsä, vaan ainoastaan lahjoituk-        mukseen. Jos siten esimerkiksi Suomessa ole-
35651: sesta tehtävää ilmoitusta. Irtainta omaisuutta         van irtaimen omaisuuden luovutusta ei ole
35652: voitaisiin siis edelleenkin lahjoittaa vapaamuo-       pidettävä lahjanlupauslain 2-4 §:n säännösten
35653: toisesti.                                              mukaan velkojia kohtaan sitovana, ei ulko-
35654:                                                        maan lakiin tai avioehtosopimukseen vetoami-
35655:    7 § . Lahjanlupauslakiin ehdotetaan lisättä-        sella voida rajoittaa velkojien oikeuksia. Sama
35656: väksi uusi 7 §, jonka sisältämän viittaussään-         koskisi myös irtaimen omaisuuden lahjoituk-
35657: nöksen mukaan velkojien oikeudesta vaatia              sesta lahjanlupauslain uuden 6 §:n nojalla teh-
35658: lahjan peräytymistä säädetään takaisinsaannis-         tävän ilmoituksen oikeusvaikutuksia.
35659: ta konkurssipesään annetussa laissa ja ulos-              Jos avioehtosopimuksesta on ilmoitettu tä-
35660: ottolaissa.                                            män momentin mukaisesti tuomioistuimelle,
35661:    Voimaantu!osäännös. Laki ehdotetaan tule-           voitaisiin tällaista ilmoitusta pitää samalla lah-
35662: vaksi voimaan samanaikaisesti muiden esityk-           janlupauslain uudessa 6 §:ssä tarkoitettuna il-
35663: sessä ehdotettujen lakien kanssa. Se koskisi           moituksena edellyttäen, että siitä ilmenevät
35664: vain lain voimaantulon jälkeen tehtyjä lahjoi-         sanotun pykälän 2 momentissa mainitut seikat.
35665: tuksia. Erityistä siirtymäsäännöstä ei sen vuok-          Erityissäännöksiä puolisoiden varallisuus-
35666: si ole lakiin otettu.                                  suhteisiin sovellettavasta laista sisältyy Suo-
35667:                                        1990 vp. -      HE n:o 102                                       87
35668: 
35669: 
35670: men, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan              testamentin moitekannetta myös esimerkiksi
35671: kesken tehtyyn, avioliittoa, lapseksiottamista         sillä perusteella, että testamentin muotoa kos-
35672: ja holhousta koskevia kansainvälis-yksityisoi-         kevia määräyksiä ei ole noudatettu. Yhdenmu-
35673: keudellisia määräyksiä sisältävän sopimuksen           kaisesti 7 lukuun lisättäväksi ehdotetun uuden
35674: (S 20/3I) 3 ja 4 artiklaan. Näihin määräyksiin         II §:n kanssa ehdotetaan tähän lukuun lisättä-
35675: ei tässä esityksessä puututa.                          väksi uusi 6 §, jonka mukaan perillisen oikeus
35676:    Voimaantulosäännös. Tarkoitus on, että eh-          moittia testamenttia ei siirtyisi hänen velkojil-
35677: dotettu laki tulisi voimaan samanaikaisesti            leen.
35678: muiden tässä esityksessä ehdotettujen lakien
35679: kanssa. Avioliittolain 45 §:ää koskevan siirty-
35680: mäsäännöksen mukaisesti aikaisempaa lakia              17 luku. Perinnöstä luopumisesta ja perintö-
35681: sovellettaisiin lahjoitukseen, jonka puoliso on                 osuuden luovuttamisesta
35682: tehnyt ennen tämän lain voimaantuloa.
35683:                                                           2 a §. Perintökaaren 17 luvun 1 § :ssä sääde-
35684:                                                        tään perillisen oikeudesta luopua perinnöstä
35685: 1.11. Perintökaari                                     perittävän eläessä. Tällainen luopuminen on
35686:                                                        pätevä, jos perillinen hyväksymällä testamentin
35687: 7 luku. Lakiosasta                                     tai muulla tavoin kirjallisesti ilmoittaa perittä-
35688:                                                        välle luopuvansa perinnöstä.
35689:    JI §. Konkurssisäännön 46 §:n 1 kohdan                 Nyt esillä olevassa 2 a § :ssä säädettäisiin pe-
35690: mukaan konkurssivelkojilla on oikeus ajaa ve-          rillisen ja testamentinsaajan oikeudesta luopua
35691: lallisen sijasta kannetta, jos se, jonka perillinen    perinnöstä ja testamenttiin perustuvasta oikeu-
35692: velallinen on, testamentilla, lahjalla tai muulla      desta perittävän kuoltua. Perillisellä on katsot-
35693: oikeustoimena on loukannut velallisen laillista        tu olevan tällainen oikeus jo voimassa olevan
35694: oikeutta. Niin kuin yleisperusteluissa esitetään,      oikeuden mukaan, vaikka nimenomaisia sään-
35695: velallisella tulisi olla mahdollisuus velkojia si-     nöksiä ei tästä ole laissa. Oikeuskäytännössä-
35696: tovasti luopua perinnöstä sekä itse päättää            kin on tällainen oikeus hyväksytty. Perintöve-
35697: lakiosaoikeutensa toteuttamisesta silloinkin,          rotuksessa on vakiintunut kanta, jonka mu-
35698: kun hän on konkurssissa. Konkurssisäännön              kaan perillinen voi vapautua perintöverovelvol-
35699: 46 §:n 1 kohta ehdotetaaukio tässä esityksessä         lisuudesta luopumalla perinnöstä.
35700: kumottavaksi eikä vastaavaa säännöstä tulisi              Luopuminen olisi tehtävä kirjallisesti. Se,
35701: uuteen takaisinsaantia konkurssipesään koske-          milloin tämä muotovaatimus katsotaan täyte-
35702: vaan lakiin.                                           tyksi, jäisi oikeuskäytännössä ratkaistavaksi.
35703:    Selvyyden vuoksi perintökaaren 7 luvun                 Oikeutta luopua perinnöstä perinnönjättäjän
35704:  II §:ään ehdotetaan vielä otettavaksi nimen-          kuoltua ei kuitenkaan säännösehdotuksen mu-
35705: omainen säännös siitä, ettei perillisen oikeus         kaan olisi, jos perillinen tai testamentin saaja
35706: vaatia lakiosaansa siirtyisi hänen velkojilleen.       on jo ryhtynyt sellaisiin toimiin, että hänen on
35707: Silloinkin, kun perillinen on konkurssissa, olisi      katsottava ottaneen perinnön vastaan.
35708: hänellä yksin oikeus tehdä tämän luvun 5 §:ssä            Perintökaaren I6 luvun 2 §:n 2 momentin
35709: tarkoitettu lakiosailmoitus ja nostaa 10 § :ssä        mukaan perillisen on katsottava vastaanotta-
35710: tarkoitettu lakiosan täydennyskanne. Konkurs-          neen perinnön, jos hän on yksin tai muiden
35711: sivelkojilla ei olisi puhevaltaa perillisen vireille   kanssa ottanut pesän hoitoonsa, osallistunut
35712:  panemassa oikeudenkäynnissä. Jos konkurssi-           perunkirjoitukseen tai perinnönjakoon taikka
35713:  velallinen lakiosaoikeuttaan toteuttaessaan jo-       perillisenä muutoin ryhtynyt jäämistöä koske-
35714:  takin voittaa, kuuluu se kuitenkin konkurssi-         viin toimiin. Tämä lainkohta osoittaa siis sen,
35715:  säännön 45 §:stä ilmenevän periaatteen mukai-         että jo tiettyihin tosiasiallisiin toimiin ryhtymi-
35716:  sesti konkurssipesään.                                nen aiheuttaa sen, ettei perillisellä ole enää
35717:                                                        oikeutta luopua perinnöstä. Perinnöstä luopu-
35718:                                                        misesta on pidettävä erillään 3 § :ssä tarkoitettu
35719: 14 luku. Testamentin valvonnasta, tiedoksi-            pesäosuuden luovutus. Milloin perillinen on
35720:          antamisesta ja moitteesta                     määrännyt perinnöstään luovuttamalla sen toi-
35721:                                                        selle, esimerkiksi yhdelle useista sijaisperillisis-
35722:   6 §. Velkojilla on konkurssisäännön 46 §:n 1         tä, on perillisen katsottu tällaisella pesäosuu-
35723: kohdan nojalla katsottu olevan oikeus ajaa             den luovutuksella ryhtyneen pesään. Tästä seu-
35724: 88                                  1990 vp. -     HE n:o 102
35725: 
35726: raa muun muassa, että perillisestä tulee perin-    2. Tarkemmat säännökset ja
35727: töverovelvollinen. Jos luovutus on ollut vastik-      määräykset
35728: keeton, luovutuksensaaja voi joutua maksa-
35729: maan lahjaveron.                                      Ehdotettu lainsäädäntö edellyttää vain vä-
35730:                                                    hän asetuksentasoisia säännöksiä. Lahjanlu-
35731:                                                    pauslain muutosten vuoksi olisi asetuksella
35732:   Perinnöstä ja testamenttiin perustuvasta oi-
35733:                                                    säädettävä lahjoituksesta tehtävien ilmoitusten
35734: keudesta luopumisen sitovuudesta luopujan
35735:                                                    lähettämisestä ja ilmoitusten perusteella pidet-
35736: valkojiin säädettäisiin konkurssisäännössä ja
35737:                                                    tävistä rekistereistä. Asetusluonnoksia ei ole
35738: ulosotto laissa.
35739:                                                    liitetty tähän esitykseen.
35740: 
35741:    Voimaantulosäännös. Laki ehdotetaan tule-
35742: vaksi voimaan samanaikaisesti muiden tässä         3. Voimaantulo
35743: esityksessä ehdotettujen lakien kanssa. Kon-
35744: kurssisäännön muuttamista koskevan lakieh-            Tarkoitus on, että esityksessä ehdotetut lait
35745: dotuksen siirtymäsäännöksestä ilmenee, että        tulisivat voimaan noin puolen vuoden kuluttua
35746: konkurssivelkojilla on lainsäädännön voimaan       niiden hyväksymisestä.
35747: tultuakin oikeus ajaa velallisen sijasta 7 ja 14
35748: luvussa tarkoitettua kannetta, jos perittävä on       Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
35749: kuollut ja konkurssi alkanut ennen lain voi-       kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
35750: maantuloa.                                         set:
35751:                                       1990 vp. -   HE n:o 102                                     89
35752: 
35753: 
35754: 
35755: 
35756: 1.
35757:                                               Laki
35758:                                   takaisinsaannista konkurssipesään
35759: 
35760:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
35761: 
35762: 
35763:                      1 luku                        keyhtiön omaisuus luovutetaan konkurssiin ha-
35764:                 Yleisiä säännöksiä                 kemuksesta, joka on tehty kolmessa kuukau-
35765:                                                    dessa siitä, kun yhtiö osakeyhtiölain 13 luvun
35766:                        1§                          2 § :ssä mainitusta syystä asetettiin selvitysti-
35767:                   Soveltamisala                    laan, ja yhtiön ollessa edelleen selvitystilassa,
35768:                                                    määräpäivällä tarkoitetaan päivää, jona yhtiö
35769:    Kun velallisen omaisuus on luovutettu kon-      asetettiin selvitystilaan.
35770: kurssiin, voidaan velallisen omaisuutta koske-
35771: va oikeustoimi tuomioistuimen päätöksellä                                 3 §
35772: määrätä peräytymään siten kuin tässä laissa                            Läheiset
35773: säädetään. Mitä tässä laissa säädetään oikeus-
35774: toimesta, koskee myös menettelyä, järjestelyä         Tätä lakia sovellettaessa toistensa läheisinä
35775: tai muuta toimenpidettä, joka on vaikutuksel-      pidetään velallista sekä:
35776: taan oikeustoimeen rinnastettava.                     1) hänen puolisoaan;
35777:                                                       2) hänen tai hänen puolisonsa suoraan etene-
35778:                        2 §                         vässä tai takenevassa polvessa olevaa sukulais-
35779:                    Määräpäivä                      ta, sisarusta, veli- ja sisarpuolta ja tällaisen
35780:                                                    henkilön puolisoa; sekä
35781:    Määräpäivällä tarkoitetaan tässä laissa pm-        3) hänelle muuten erityisen läheistä henkilöä.
35782: vää, jona konkurssihakemus tehtiin tuomiois-          Toistensa läheisinä pidetään lisäksi yksityistä
35783: tuimelle. Jos samanaikaisesti on ollut vireillä    elinkeinonharjoittajaa, yhtiötä, muuta yhteisöä
35784: useita konkurssihakemuksia, määräpäivänä pi-       tai säätiötä sekä:
35785: detään sitä päivää, jona ensiksi vireille pantu       1) sitä, jolla yksin tai yhdessä läheisensä
35786: hakemus tehtiin.                                   kanssa on osakkuuden tai siihen rinnastettavan
35787:    Jos pesänselvittäjän hallintoon luovutettu      taloudellisen seikan perusteella olennainen etu-
35788: kuolinpesä asetetaan konkurssiin hakemukses-       jen yhteys elinkeinonharjoittajan, yhteisön tai
35789: ta, joka on tehty kolmessa kuukaudessa pesän-      säätiön kanssa;
35790: selvittäjän määräämisestä, määräpäivällä tar-         2) sitä, jolla johtavan aseman perusteella on
35791: koitetaan kuitenkin päivää, jona hakemus pe-       olennainen vaikutusvalta elinkeinonharjoitta-
35792: sänselvittäjän määräämiseksi tehtiin. Jos osa-     jan, yhteisön tai säätiön toiminnassa; sekä
35793: 
35794: 12    300573K
35795: 90                                    1990 vp. -    HE n:o 102
35796: 
35797:   3) sitä, joka on 1 tai 2 kohdassa tarkoitetun                          6§
35798: läheinen.                                           Lahjan ja lahjanluontoisen sopimuksen peräy-
35799:   Edellä 2 momentin 3 kohtaan perustuvalla                             tyminen
35800: läheisyyssuhteella ei ole merkitystä, jos saate-       Lahja peräytyy, jos se on täytetty myöhem-
35801: taan todennäköiseksi, ettei sillä ole ollut yh-     min kuin vuosi ennen määräpäivää. Lahja,
35802: teyttä oikeustoimeen.                               joka on täytetty tätä aikaisemmin mutta myö-
35803:                                                     hemmin kuin kolme vuotta ennen määräpäi-
35804:                        4 §                          vää, peräytyy, jos se on annettu velallisen
35805:      Maksukyvyttömyys ja ylivelkaisuus              läheiselle eikä näytetä, ettei velallinen ollut
35806:                                                     ylivelkainen eikä lahjan vuoksi tullut ylivelkai-
35807:    Maksukyvyttömyydellä tarkoitetaan tässä          seksi.
35808: laissa sitä, että velallinen muuten kuin tilapäi-      Lahjanlupauslain 6 §:ssä tarkoitettu lahja
35809: sesti on kykenemätön maksamaan velkojaan            peräytyy lisäksi, jos sanotussa lainkohdassa
35810: niiden erääntyessä. Ylivelkaisuudella tarkoite-     tarkoitettua ilmoitusta ei ole tehty ennen mää-
35811: taan sitä, että velallisen velat ovat suuremmat     räpäivää. Lahja peräytyy myös silloin, kun
35812: kuin hänen ulosmittauskelpoiset varansa.            ilmoitus on tehty lahjan täyttämisen jälkeen:
35813:                                                        1) jos ilmoitus on tehty myöhemmin kuin
35814:                                                     vuosi ennen määräpäivää; tai
35815:                     2 luku                             2) jos ilmoitus on tehty tätä aikaisemmin
35816:                                                     mutta myöhemmin kuin kolme vuotta ennen
35817:             Takaisinsaantiperusteet                 määräpäivää eikä näytetä, ettei velallinen ollut
35818:                       5§                            lahjaa täytettäessä ylivelkainen eikä lahjan
35819:                                                     vuoksi tullut ylivelkaiseksi.
35820:          Yleinen takaisinsaantiperuste                 Kauppa, vaihto tai muu sopimus peräytyy
35821:    Oikeustoimi peräytyy, jos sillä yksin tai yh-    siten kuin 1 momentissa säädetään lahjasta, jos
35822: dessä muiden toimenpiteiden kanssa on sopi-         sopijapuolten suoritusten välinen epäsuhde so-
35823: mattomasti suosittu velkajaa toisten velkojien      pimusta tehtäessä oli siinä määrin ilmeinen,
35824: kustannuksella, siirretty omaisuutta pois velko-    että sopimusta osaksi on pidettävä lahjana.
35825: jien ulottuvilta tai lisätty velkoja velkojien         Tämän pykälän nojalla ei voida vaatia sel-
35826: vahingoksi. Peräytymisen edellytyksenä on, et-      laisten avustusten ja tavanmukaisten lahjojen
35827: tä velallinen oli oikeustointa tehtäessä maksu-     peräyttämistä, jotka eivät ole olleet epäsuhtees-
35828: kyvytön tai että oikeustoimi osaltaan johti         sa velallisen taloudelliseen asemaan.
35829: velallisen maksukyvyttömyyteen. Jos peräytet-
35830: tävänä on 6 tai 9 §:ssä tarkoitettu oikeustoimi,                           7 §
35831: peräytymisen edellytyksenä on kuitenkin, että           Kohtuuttoman etuuden peräytyminen
35832: velallinen oli oikeustointa tehtäessä ylivelkai-
35833: nen tai että oikeustoimi osaltaan johti ylivel-        Palkan, palkkion tai muun siihen rinnastet-
35834: kaisuuteen. Lisäksi edellytetään, että toinen       tavan etuuden maksuun sovelletaan 6 §:n 1
35835: osapuoli tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää       momentin säännöksiä lahjan peräytymisestä
35836: maksukyvyttömyydestä tai ylivelkaisuudesta          siltä osin kuin maksu on ilmeisessä epäsuhtees-
35837: taikka oikeustoimen merkityksestä velallisen        sa siihen, mitä tehtyyn työhön ja muihin olo-
35838: taloudellisille oloille sekä seikoista, joiden      suhteisiin nähden voidaan pitää kohtuullisena.
35839: vuoksi oikeustoimi oli sopimaton.
35840:    Jos 1 momentissa tarkoitetussa oikeus-                                  8§
35841: toimessa on ollut osapuolena velallisen lähei-                      Lahjaoletlama
35842: nen, tämän katsotaan tienneen sanotussa mo-
35843: mentissa tarkoitetuista seikoista, jollei saateta      Jos velallinen on luovuttanut läheiselleen
35844: todennäköiseksi, ettei hän tiennyt eikä hänen       omaisuutta tai tehnyt tämän kanssa kauppa-,
35845: olisi pitänytkään tietää niistä.                    vaihto- tai muun sopimuksen taikka maksanut
35846:    Jos oikeustoimi on tehty aikaisemmin kuin        tälle palkkaa, palkkiota tai muuta siihen rin-
35847: viisi vuotta ennen määräpäivää, se peräytyy         nastettavaa etuutta ja väitetään, että luovutus
35848: ainoastaan, jos velallisen läheinen on ollut        on tapahtunut vastikkeetta tai että sopimusta
35849: siinä osapuolena.                                   on suoritusten välisen epäsuhteen perusteella
35850:                                      1990 vp. -     HE n:o 102                                      91
35851: 
35852: pidettävä ainakin osaksi lahjana taikka että        vasta korvausvelvollisuudesta on voimassa, mi-
35853: palkan, palkkion tai muun siihen rinnastetta-       tä 21 §:n 1 momentissa säädetään.
35854: van etuuden maksu on epäsuhteessa siihen,
35855: mitä voidaan 7 §:n perusteella pitää kohtuulli-
35856: sena, on luovutusta, sopimusta tai maksua                                  12 §
35857: pidettävä kokonaan tai osaksi lahjana, jollei
35858: muuta saateta todennäköiseksi.
35859:                                                     Ulosmittauksella saadun maksun peräytyminen
35860: 
35861:                        9 §                             Velkojan ulosmittauksella saama maksu pe-
35862:            Osituksen peräytyminen                   räytyy, jos ulosmittaus on toimitettu myöhem-
35863:                                                     min kuin kolme kuukautta ennen määräpäi-
35864:    Jos velallinen on luopunut oikeudestaan osi-     vää. Maksu peräytyy myös, jos ulosmittaus on
35865: tuksessa avioliittolain 104 § :ssä tarkoitetulla    toimitettu velallisen läheisen hyväksi sanottua
35866: tavalla, ositus peräytyy:                           aikaisemmin mutta myöhemmin kuin kaksi
35867:    1) jos osituskirjaa ei ollut annettu tuomiois-   vuotta ennen määräpäivää, jollei näytetä, ettei
35868: tuimeen ennen määräpäivää;                          velallinen ollut maksukyvytön eikä ulos-
35869:    2) jos osituskirja on annettu tuomiois-          mittauksen vuoksi tullut maksukyvyttömäksi.
35870: tuimeen myöhemmin kuin vuosi ennen määrä-
35871: päivää; tai                                            Mitä 1 momentissa on säädetty, sovelletaan
35872:    3) jos osituskirja on annettu tuomiois-          lapselle tai puolisolle tulevan elatusavun ulos-
35873: tuimeen tätä aikaisemmin mutta myöhemmin
35874:                                                     mittaukseen vain siltä osin kuin lasta tai puoli-
35875: kuin kolme vuotta ennen määräpäivää eikä            saa on ulosmittauksella sopimattomasti suosit-
35876: näytetä, ettei velallinen ositusta toimitettaessa   tu.
35877: ollut ylivelkainen eikä osituksen vuoksi tullut
35878: ylivelkaiseksi.
35879: 
35880:                       10§                                                 13 §
35881: 
35882:          Velan maksun peräytyminen                             Kuittauksen peräytyminen
35883: 
35884:    Velan maksu myöhemmin kuin kolme kuu-
35885: kautta ennen määräpäivää peräytyy, jos velka          Mitä tässä laissa säädetään maksun peräyty-
35886: on maksettu epätavallisin maksuvälinein tai         misestä, on vastaavasti sovellettava kuittauk-
35887: ennenaikaisesti taikka määrällä, jota pesän         seen, jos velkoja ei olisi ollut oikeutettu kuit-
35888: varoihin nähden on pidettävä huomattavana.          taamaan saatavaansa konkurssissa.
35889: Maksu ei kuitenkaan peräydy, jos sitä voidaan
35890: pitää olosuhteet huomioon ottaen tavanomai-
35891: sena. Jos maksu on suoritettu velallisen lähei-                           14 §
35892: selle edellä sanottua aikaisemmin mutta myö-                    Vakuuden peräytyminen
35893: hemmin kuin kaksi vuotta ennen määräpäivää,
35894: maksu peräytyy vastaavasti, jollei näytetä, ettei
35895: velallinen ollut maksukyvytön eikä maksun              Velallisen myöhemmin kuin kolme kuukaut-
35896: vuoksi tullut maksukyvyttömäksi.                    ta ennen määräpäivää velastaan luovuttama
35897:                                                     pantti ~ai asettama muu vakuus peräytyy, jos
35898:                       11 §                          sellaisesta vakuudesta ei ollut sovittu velan
35899:   Vekselin tai shekin maksun peräytyminen           syntyessä tai jos pantin hallintaa ei ollut luovu-
35900:                                                     tettu tai muita vakuusoikeuden syntymisen
35901:   Vekselin tai shekin maksu peräytyy 10 §:n         vaatimia toimia tehty ilman aiheetonta viivy-
35902: mukaan ainoastaan siltä osin kuin maksun            tystä velan syntymisen jälkeen. Jos vakuus on
35903: saaja olisi voinut kieltäytyä vastaanottamasta      asetettu velallisen läheiselle tätä aikaisemmin
35904: maksua menettämättä vekseli- tai shekkioi-          mutta myöhemmin kuin kaksi vuotta ennen
35905: keuttaan jotakuta toista vastaan, jolta hän olisi   määräpäivää, vakuus peräytyy, jollei näytetä,
35906: voinut saada suorituksen.                           ettei velallinen ollut maksukyvytön eikä va-
35907:   Jollei maksu 1 momentin mukaan peräydy,           kuusjärjestelyn vuoksi tullut maksukyvyttö-
35908: tämän vuoksi kolmannelle henkilölle aiheutu-        mäksi.
35909: 92                                    1990 vp. -      HE n:o 102
35910: 
35911:                    3 luku                             tämän voida katsoa sisältyvän omaisuuden ar-
35912:          Takaisinsaannin vaikutukset                  von alenemisesta suoritettavaan korvaukseen.
35913:                                                       Jos takaisinsaanti perustuu 5 §:ään, palautus-
35914:                        15 §                           velvolliselle voidaan määrätä edellä tarkoitettu
35915: Omaisuuden palauttaminen tai arvon korvaa-            korvausvelvollisuus jo siitä, kun hän sai omai-
35916:                   minen                               suuden haltuunsa.
35917:                                                          Jos palautettava omaisuus on rahaa tai jos
35918:    Oikeustoimen peräytyessä on velalliselta saa-      omaisuuden arvo on korvattava, takaisinsaan-
35919: tu omaisuus palautettava konkurssipesään.             tivastaajan on maksettava korkoa korkolain
35920:    Konkurssipesän on palautettava 1 momentis-         (633/82) 4 §:n mukaisesti oikeustoimen peräyt-
35921: sa tarkoitetusta omaisuudesta velalliselle suori-     tämistä koskevan vaatimuksen esittämisestä lu-
35922: tettu vastike. Mikäli vastike on saatettu velko-      kien. Jos takaisinsaanti perustuu 5 §:ään, vas-
35923: jien ulottumattomiin ja vastiketta suorittanut        taaja voidaan myös velvoittaa suorittamaan
35924: tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että tämä oli   korkolain 3 §:n 2 momentin mukaista korkoa
35925: velallisen tarkoitus, ei palautusvelvollisuutta       siitä, kun hän sai omaisuuden haltuunsa.
35926: kuitenkaan ole.
35927:    Jos 1 tai 2 momentin mukaan palautettava                                 18 §
35928: omaisuus ei ole tallella tai muuten palautetta-             Omaisuuteen pannut kustannukset
35929: vissa, sen arvo on korvattava. Jos tietyn omai-
35930: suuden palauttaminen tuottaisi siihen velvolli-          Palautusvelvollisella on oikeus saada kor-
35931: selle haittaa, tuomioistuin voi oikeuttaa hänet       vaus palautettavaan omaisuuteen panemistaan
35932: maksamaan omaisuuden palauttamisen sijasta            tarpeellisista ja, sen mukaan kuin harkitaan
35933: omaisuuden arvon mukaisen korvauksen.                 kohtuulliseksi, myös muista kustannuksista.
35934: 
35935:                        16 §                                                 19 §
35936:                Arvon aleneminen                                Kolmannen asettama vakuus
35937:    Jos palautettavan omaisuuden arvo on mer-             Milloin kolmas henkilö on asettanut velalli-
35938: kittävästi alentunut kulumisen tai vahingoittu-       sen velasta vakuuden ja tämä vakuus on vel-
35939: misen vuoksi, palautusvelvollinen on velvolli-        voitteen täyttämisen johdosta palautettu hänel-
35940: nen korvaamaan omaisuuden arvon alenemi-              le, velkoja on suorituksen peräytyessä velvolli-
35941: sen.                                                  nen palauttamaan vain vakuuden arvon ylittä-
35942:    Milloin omaisuuden arvo on alentunut               vän osuuden, mikäli hän ei voi saada vakuutta
35943: muusta kuin 1 momentissa mainitusta syystä,           takaisin eikä hän vakuuden palauttaessaan
35944: takaisinsaantivastaaja on velvollinen suoritta-       tiennyt eikä hänen olisi pitänytkään tietää ve-
35945: maan kohtuullisen korvauksen omaisuuden ar-           lallisen maksukyvyttömyydestä. Mitä edellä on
35946: von alenemisesta oikeustoimen peräyttämistä           säädetty, on vastaavasti sovellettava, milloin
35947: koskevan vaatimuksen esittämisen jälkeiseltä          joku on mennyt takaukseen velallisen velvoit-
35948: ajalta. Jos palautusvelvollisuus perustuu             teesta ja velallinen on täyttänyt velvoitteensa.
35949: 5 §:ään, vastaaja voidaan velvoittaa suoritta-           Vakuuden takaisin saaneen kolmannen hen-
35950: maan korvausta jo siitä, kun hän sai omaisuu-         kilön samoin kuin takaajan korvausvelvolli-
35951: den haltuunsa.                                        suudesta säädetään 21 §:n 2 momentissa.
35952: 
35953:                        17 §
35954:             Tuotto, hyöty ja korko                                      4 luku
35955:                                                                     Kolmannen asema
35956:   Palautusvelvollisen on luovutettava oikeus-
35957: toimen peräyHämistä koskevan vaatimuksen                                   20 §
35958: esittämisen jälkeen omaisuudesta saamansa                       Luovutuksensaajan asema
35959: tuotto tai korvattava sen arvo noudattaen vas-
35960: taavasti, mitä 15 §:n 3 momentissa säädetään.           Jos omaisuus, joka tämän lain säännösten
35961: Palautusvelvollisen on myös suoritettava koh-         mukaisesti voidaan vaatia palautettavaksi kon-
35962: tuullinen korvaus omaisuudesta mainitun ajan-         kurssipesään, on luovutettu edelleen, voidaan
35963: kohdan jälkeen saamastaan hyödystä, jollei            omaisuuden palauttamista tai sen arvon kor-
35964:                                      1990 vp. -     HE n:o 102                                    93
35965: 
35966: vaamista vastaavasti vaatia luovutuksensaajal-      miehet voivat vaatia takaisinsaantia myös teke-
35967: ta, jos tämä tiesi tai tämän olisi pitänyt tietää   mällä väitteen konkurssipesään kohdistettua
35968: oikeustoimen peräyttämiseen oikeuttavista sei-      muuta vaatimusta vastaan.
35969: koista. Tällöin on myös voimassa, mitä 15-
35970: 18 §:ssä säädetään peräytymisen vaikutuksista.                            24 §
35971: Luovutuksensaaja ei kuitenkaan ole 16 §:n 1                      Kanteen vireillepano
35972: momentissa tarkoitetussa tapauksessa velvolli-
35973: nen korvaamaan omaisuuden arvon alenemista             Takaisinsaantikanne on pantava vireille kuu-
35974: saantoaan edeltäneeltä ajalta.                      den kuukauden kuluessa paikalletulopäivästä.
35975:                                                     Kanne voidaan kuitenkin panna vireille vielä
35976:                       21 §                          kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun kon-
35977: Vekseli- ja shekkivelallisen korvausvastuu sekä     kurssipesä havaitsi takaisinsaannin perusteen
35978:             vakuuden palauttaminen                  tai sen olisi pitänyt se havaita.
35979:                                                        Jos velkoja on nostanut kanteen, tuomiOIS-
35980:    Jos vekselin tai shekin maksu jää 11 §:n         tuimen on varattava uskotuille miehille tai
35981: mukaan peräytymättä, on se, joka olisi kärsi-       toimitsijamiehille tilaisuus tulla asiassa kuul-
35982: nyt lopullisen tappion siinä tapauksessa, että      luiksi. Ilmoitus asian käsittelystä saadaan lä-
35983: maksua ei olisi suoritettu, velvollinen suoritta-   hettää uskotuille miehille tai toimitsijamiehille
35984: maan korvausta konkurssipesälle. Edellytykse-       postitse.
35985: nä korvausvelvollisuudelle on, että maksu, jos
35986: se olisi suoritettu hänelle velkojana, voitaisiin                         25 §
35987: tuomita peräytymään.                                                 Jälkivalvonta
35988:    Edellä 19 § :ssä tarkoitetussa tapauksessa va-
35989: kuuden takaisin saanut kolmas henkilö taikka           Milloin takaisinsaantikanne nostetaan niin
35990: takaaja on velvollinen asettamaan vakuuden          myöhään, että vastaaja, joka tahtoo kanteen
35991: uudelleen tai korvaamaan sen arvon velkojalle       johdosta valvoa saatavan konkurssissa, ei voi
35992: tai, jos niin vaaditaan, suoraan pesälle. Edelly-   tehdä sitä paikalletulopäivänä, hän saa valvoa
35993: tyksenä tälle on, että maksu, jos se olisi          saatavansa mainitun päivän jälkeen. Jos saata-
35994: suoritettu hänelle velkojana, voitaisiin tuomita    va vahvistetaan maksettavaksi ja pesästä on jo
35995: peräytymään.                                        jaettu varoja konkurssivelkojille, hän saa siitä,
35996:                                                     mitä hänen on konkurssipesään palautettava,
35997:                                                     vähentää sen, mitä hän olisi saanut nostaa
35998:                     5 luku                          jako-osuutena, jos hän olisi valvonut saatavan-
35999:     Sovittelu sekä takaisinsaantimenettely          sa paikalletulopäivänä. Samanlainen oikeus on
36000:                                                     sillä, jolle 23 §:n 2 momentissa tarkoitetun
36001:                       22 §                          väitteen johdosta syntyy tarve valvoa saatavan-
36002:                    Sovittelu                        sa konkurssissa paikalletulopäivän jälkeen.
36003: 
36004:    Muulle kuin konkurssipesälle takaisinsaan-
36005: nin johdosta tämän lain mukaan syntyvää                                 6 luku
36006: velvollisuutta voidaan painavasta syystä sovi-                       Voimaantulo
36007: tella.
36008:                                                                           26 §
36009:                       23 §                                 Voimaantulo- ja siirtymäsäännös
36010:          Takaisinsaannin vaatiminen
36011:                                                        Tämä laki tulee voimaan     päivänä
36012:   Takaisinsaantia saavat vaatia uskotut mie-        kuuta 19
36013: het, toimitsijamiehet sekä velkoja, joka on            Tätä lakia sovelletaan, jos konkurssihake-
36014: valvonut saatavansa konkurssissa. Sama kos-         mus on tehty lain tultua voimaan. Jos oikeus-
36015: kee muita tämän lain nojalla konkurssipesän         toimi on tehty ennen tämän lain voimaantuloa,
36016: puolesta tehtäviä vaatimuksia.                      1-22 §:n säännösten asemesta sovelletaan tä-
36017:   Takaisinsaantia vaaditaan nostamalla kanne        män lain voimaan tullessa voimassa olleita
36018: tuomioistuimessa tai tekemällä muistutus val-       säännöksiä. Ennen tämän lain voimaantuloa
36019: vontaa vastaan. Uskotut miehet ja toimitsija-       tehty oikeustoimi ei kuitenkaan peräydy, jos se
36020: 94                                 1990 vp. -- HE n:o 102
36021: 
36022: ei tämän lain nojalla peräytyisi. Ennen tämän     vastaavaa velvollisuutta siltä osin kuin sitä ei
36023: lain voimaantuloa tehdyn oikeustoimen osalta      olisi tämän lain mukaan.
36024: ei ole myöskään palautus-, korvaus- tai muuta
36025: 
36026: 
36027: 
36028: 
36029: 2.
36030:                                             Laki
36031:                                konkurssisäännön muuttamisesta
36032: 
36033:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
36034:   kumotaan 9 päivänä marraskuuta 1868 annetun konkurssisäännön 9, 47 ja 48 § ja 54 §:n 2
36035: momentti,
36036:   sellaisina kuin niistä ovat 47 § 31 päivänä tammikuuta 1935 annetussa laissa (62/35), 48 § 7
36037: päivänä toukokuuta 1965 annetussa laissa (246/65) sekä 54 §:n 2 momentti 13 päivänä kesäkuuta
36038: 1929 annetussa laissa (242/29),
36039:   muutetaan 10 §:n 1 momentti, 29 §, 33 §:n 2 momentti, 4 luvun otsikko, 45 §:n 1 momentti,
36040: 46 §, 6 luvun otsikko ja 85 §:n 1 momentti,
36041:   sellaisina kuin ne ovat, 10 §:n 1 momentti ja 33 §:n 2 momentti mainitussa 31 päivänä
36042: tammikuuta 1935 annetussa laissa, 29 § mainitussa 7 päivänä toukokuuta 1965 annetussa laissa,
36043: 45 §:n 1 momentti 3 päivänä joulukuuta 1895 annetussa laissa, 46 § muutettuna mainitulla 31
36044: päivänä tammikuuta 1935 annetulla lailla sekä 5 päivänä syyskuuta 1951, 5 päivänä helmikuuta
36045: 1965 ja 29 päivänä syyskuuta 1978 annetuilla laeilla (473/51, 47/65 ja 740178) sekä 85 §:n 1
36046: momentti mainitussa 13 päivänä kesäkuuta 1929 annetussa laissa, sekä
36047:   lisätään lakiin mainitulla 7 päivänä toukokuuta 1965 annetulla lailla kumotun 26 §:n tilalle
36048: uusi 26 §, 33 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna mainituilla 31 päivänä tammikuuta 1935 ja
36049: 7 päivänä toukokuuta 1965 annetuilla laeilla, uusi 3 momentti sekä lakiin uusi 33 a ja 45 a §,
36050: seuraavasti:
36051: 
36052:                       10 §                        ja muihin olosuhteisiin nähden voidaan pitää
36053:    Konkurssipesään kuuluvaan kiinteään omai-      kohtuullisena, jos saatava on tällä perusteella
36054: suuteen saadaan vahvistaa kiinnitys vain, jos     riitautettu.
36055: kiinnityshakemus perustuu maksamauoman
36056: kauppahinnan oikeutta koskeviin säännöksiin                            29 §
36057: taikka kiinnitystä on haettu ennen konkurssin       Velkoja, joka ei viimeistään paikalletulopäi-
36058: alkamista ja, milloin sitä haetaan velan vakuu-   vänä ilmoita saatavaansa niin kuin 24 §:ssä
36059: deksi, se voidaan perustaa velan syntyessä        säädetään, menettää oikeuden maksun saami-
36060: annettuun lupaukseen. Vastoin tätä säännöstä      seen konkurssipesästä 30, 32 ja 33 §:ssä sekä
36061: vahvistettu kiinnitys on tehoton.                 takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain
36062:                                                   (   1 ) 25 §:ssä tarkoitettuja tapauksia lu-
36063:                                                   kuunottamatta.
36064:                       26 §
36065:    Palkkaa, palkkiota tai muuta siihen rinnas-                         33 §
36066: tettavaa etuutta koskevaa saatavaa ei voida
36067: määrätä maksettavaksi konkurssipesään kuulu-        Velalliselta olevaa saamista, joka luovutuk-
36068: vasta omaisuudesta eikä käyttää konkurssissa      sen nojalla on saatu kolmannelta myöhemmin
36069: kuittaukseen siltä osin kuin saatava on ilmei-    kuin kolme kuukautta ennen takaisinsaannista
36070: sessä epäsuhteessa siihen, mitä tehtyyn työhön    konkurssipesään annetun lain 2 §:ssä tarkoitet-
36071:                                     1990 vp. -     HE n:o 102                                    95
36072: 
36073: tua määräpäivää, ei voida käyttää kuittaukseen                          6 luku
36074: saamista vastaan, joka velallisella luovutuksen
36075:                                                    Velallisen   maksuvelvollisuudesta   konkurssin
36076: tapahtuessa oli velkojalta. Sama koskee myös
36077:                                                                       jälkeen
36078: saamista, joka mainituin tavoin on saatu aikai-
36079: semmin, jos velkojalla luovutuksen tapahtues-                            85 §
36080: sa oli perusteltua aihetta olettaa velallinen         Jolleivät velkojat suostu vapauttamaan ve-
36081: maksukyvyttömäksi.                                 lallista maksamasta osaa hänen velastaan ja
36082:    Velkojalla, joka on sitoutunut velalliselle     jollei luovutettu omaisuus riitä kaikkien niiden
36083: maksuun sellaisissa olosuhteissa, että tämä me-    saamisten suorittamiseen, jotka konkurssissa
36084: nettely on rinnastettavissa velallisen suoritta-   on ilmoitettu ja hyväksytty, on velkojilla valta
36085: maan velan maksuun, ei ole kuittausoikeutta        ottaa puuttuva osa siitä omaisuudesta, jonka
36086: siltä osin kuin tällainen maksu olisi voitu        velallinen vastaisuudessa saa. Velkoja, joka
36087: peräyttää konkurssipesään.                         laiminlyömisen kautta on menettänyt osalli-
36088:                                                    suusoikeutensa konkurssipesään, saa sen estä-
36089:                      33 a §                        mättä vastaisuudessa saamisensa maksun velal-
36090:   Takauksen tai muun velvoitteen täyttämises-      lisen varoista, jos saaminen on muutoin lailli-
36091: tä johtuva oikeus korvaukseen katsotaan            nen. Jos konkurssissa saapuvilla olevat velko-
36092: 33 § :n säännöksiä sovellettaessa saaduksi sil-    jat myöntävät velalliselle velan maksamisen
36093: loin, kun velvoite syntyi.                         helpotusta, hän saa yhtäläisen helpotuksen
36094:    Jos konkurssipesä luovuttaa saamisen siten,     myös poissaolleiden velkojien saamisista. Jos
36095: että velkoja menettää mahdollisuutensa kuit-       konkurssissa valvottua saamista on vaadittu
36096: tauksen toimittamiseen, konkurssipesän on          peräytymään takaisinsaannista konkurssipe-
36097: korvattava velkojalle siitä aiheutunut vahinko.    sään annetussa laissa säädetyillä perusteilla ja
36098:                                                    saamisvaade on sen johdosta kokonaan tai
36099:                                                    osaksi hylätty, on näin ratkaistu vain, mikä
36100:                                                    oikeus saamisella on siinä konkurssissa.
36101:                       4 luku
36102:      Konkurssipesään kuuluva omaisuus
36103:                                                       Tämä laki tulee voimaan               päivänä
36104:                       45 §                               kuuta 19
36105:    Konkurssipesään luetaan kaikki se omai-            Tätä lakia sovelletaan, jos konkurssihake-
36106: suus, mikä sinä aikana, jolloin velallinen luo-    mus on tehty tämän lain tultua voimaan. Jos
36107: vutushakemuksensa tuomioistuimeen antoi ta-        oikeustoimi on tehty ennen tämän lain voi-
36108: hi tuomioistuin, velkojan pyynnöstä, teki pää-     maantuloa, sovelletaan tällöin kuitenkin oi-
36109: töksen hänen omaisuutensa luovuttamisesta,         keustoimen peräyttämisen ja sen vaikutusten
36110: oli velallisen omaa tahi ennen konkurssin lop-     osalta tämän lain voimaan tullessa voimassa
36111: pua hänelle tulee, ja mikä laillisesti saadaan     olleita säännöksiä, jollei takaisinsaannista kon-
36112: ulosmitata, sekä kaikki mitä takaisinsaannista     kurssipesään annetun lain 26 §:n 2 momentista
36113: konkurssipesään annetun lain nojalla voidaan       muuta johdu. Aikaisempaa lakia sovelletaan
36114: pesään takaisin saada.                             myös tämän lain 33 §:n 2 ja 3 momentin
36115:                                                    asemesta, jos mainitussa 2 momentissa tarkoi-
36116:                                                    tettu saaminen on luovutettu tai 3 momentissa
36117:                      45 a §                        tarkoitettuun maksuun on sitouduttu ennen
36118:    Velallisen oikeus perintöön tai testamenttiin   tämän lain voimaantuloa.
36119: ei kuulu hänen konkurssipesäänsä, jos velalli-        Jos edellä 26 §:ssä tarkoitettu saaminen on
36120: nen perittävän kuoleman jälkeen on ennen           erääntynyt ennen tämän lain voimaantuloa,
36121: konkurssin alkamista luopunut tai viimeistään      sovelletaan tällöin aikaisempaa lakia sen estä-
36122: kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hän sai       mättä, mitä edellä 2 momentissa on säädetty.
36123: tiedon perittävän kuolemasta ja oikeudestaan          Velkojien oikeuteen ajaa velallisen sijasta
36124: perintöön, luopuu perinnöstä perintökaaren 17      kannetta 46 §:n 1 kohdassa tarkoitetuissa ta-
36125: luvun 2 a §:n mukaisesti.                          pauksissa sekä velallisen oikeuteen luopua pe-
36126:                                                    rinnöstä konkurssivelkojia sitovasti sovelletaan
36127:                        46 §                        aikaisempaa lakia, jos perittävä on kuollut ja
36128:   Takaisinsaannista     konkurssipesään   sääde-   velallisen omaisuus on luovutettu konkurssiin
36129: tään erikseen.                                     ennen tämän lain voimaantuloa.
36130: 96                                  1990 vp. -     HE n:o 102
36131: 
36132: 
36133: 3.
36134:                                              Laki
36135:         konkurssisäännön väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain 85 §:n muuttamisesta
36136: 
36137:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan konkurssisäännön väliaikaisesta muuttamisesta
36138: 12 päivänä helmikuuta 1932 annetun lain (55/32) 85 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
36139: 
36140:                       85 §                         kuitenkin voimassa, mitä 93 c §:ssä säädetään.
36141:    Jolleivät velkojat suostu vapauttamaan ve-      Jos konkurssissa valvottua saamista on vaadit-
36142: lallista maksamasta osaa hänen velastaan ja        tu peräytymään takaisinsaannista konkurssipe-
36143: jollei luovutettu omaisuus riitä kaikkien niiden   sään annetussa laissa (     1 ) säädetyillä pe-
36144: saamisten suorittamiseen, jotka konkurssissa       rusteilla ja saamisvaade on sen johdosta koko-
36145: on ilmoitettu ja hyväksytty, on velkojilla valta   naan tai osaksi hylätty, on näin ratkaistu vain,
36146: ottaa puuttuva osa siitä omaisuudesta, jonka       mikä oikeus saamisella on siinä konkurssissa.
36147: velallinen vastaisuudessa saa. Velkoja, joka
36148: laiminlyömisen kautta on menettänyt osalli-
36149: suusoikeutensa konkurssipesään, saa sen estä-        Tämä laki tulee voimaan     päivänä
36150: mättä vastaisuudessa saamisensa maksun velal-      kuuta 19
36151: lisen varoista, jos saaminen on muutoin lailli-      Tätä lakia sovelletaan, jos konkurssihake-
36152: nen. Jos oikeus on vahvistanut akordin, on         mus on tehty tämän lain tultua voimaan.
36153: 
36154: 
36155: 
36156: 
36157: 4.
36158:                                              Laki
36159:                              akordilain 34 ja 40 §:n muuttamisesta
36160: 
36161:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti
36162:      muutetaan 10 päivänä toukokuuta 1932 annetun akordilain (148/32) 40 § sekä
36163:      lisätään 34 §:ään uusi 2-5 momentti seuraavasti:
36164: 
36165:                       34 §
36166:                                                    siltä osin kuin tällainen maksu olisi peräytynyt
36167:    Velalliselta olevaa saamista, joka luovutuk-    konkurssipesään, jos velallinen olisi konkurs-
36168: sen nojalla on saatu kolmannelta myöhemmin         sissa.
36169: kuin kolme kuukautta ennen akorditoimiisijan          Takauksen tai muun velvoitteen täyttämises-
36170: määräämistä koskevan hakemuksen tekemistä,         tä johtuva oikeus korvaukseen katsotaan tä-
36171: ei voida käyttää kuittaukseen saamista vas-        män pykälän säännöksiä sovellettaessa saaduk-
36172: taan, joka velallisella luovutuksen tapahtuessa    si silloin, kun velvoite syntyi.
36173: oli velkojalta. Sama koskee myös saamista,            Jos velallinen luovuttaa saamisen siten, että
36174: joka mainituin tavoin on saatu aikaisemmin,        velkoja menettää mahdollisuutensa kuittauk-
36175: jos velkojalla luovutuksen tapahtuessa oli pe-     sen toimittamiseen, velallisen on korvattava
36176: rusteltua aihetta olettaa velallinen maksukyvyt-   velkojalle siitä aiheutunut vahinko.
36177: tömäksi.
36178:    Velkojalla, joka on sitoutunut velalliselle                           40 §
36179: maksuun sellaisissa olosuhteissa, että tämä me-      Jos akordikäsittely raukeaa velallisen kon-
36180: nettely on rinnastettavissa velallisen suoritta-   kurssin vuoksi tai jos velallisen konkurssi seu-
36181: maan velan maksuun, ei ole kuittausoikeutta        raa hakemuksesta, joka on tehty neljäntoista
36182:                                      1990 vp. -      HE n:o 102                                  97
36183: 
36184: pmvan kuluessa sen jälkeen, kun kuulutus               Tämä laki tulee voimaan             päivänä
36185: akordikäsittelyn päättymisestä julkaistiin viral-         kuuta 19
36186: lisessa lehdessä, takaisinsaannista konkurssipe-        Aikaisemman lain kuittausta koskevia sään-
36187: sään annetun lain (      1 ) 5-14 §:ssä tarkoi-      nöksiä sovelletaan, jos 34 §:n 2 momentissa
36188: tettuna määräpäivänä pidetään päivää, jona           tarkoitettu saaminen on luovutettu tai 3 mo-
36189: päätös akordikäsittelyn aloittamisesta annet-        mentissa tarkoitettuun maksuun on sitouduttu
36190: tiin.                                                ennen tämän lain voimaantuloa.
36191: 
36192: 
36193: 
36194: 
36195: 5.
36196:                                                Laki
36197:                                 etuoikeusasetuksen muuttamisesta
36198: 
36199:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 9 päivänä marraskuuta 1868 annetun etuoikeus-
36200: asetuksen 4 §:n 1 momentti, 8 §:n 2 momentti ja 20 §:n 2 momentti,
36201:   sellaisina kuin ne ovat, 4 §:n 1 momentti 29 päivänä syyskuuta 1978 annetussa laissa (739/78),
36202: 8 §:n 2 momentti 5 päivänä helmikuuta 1965 annetussa laissa (48/65) ja 20 §:n 2 momentti 24
36203: päivänä elokuuta 1984 annetussa laissa (639/84), näin kuuluviksi:
36204: 
36205:                       4 §
36206:    Sen jälkeen kun edellä mainittu tavara on         ta, oikeutettu maksun saamiseen ulosmitatusta
36207: erotettu, maksetaan luovutetuista varoista           omaisuudesta samalla etuoikeudella, mikä hä-
36208: työntekijän työsuhteesta johtuvat palkka- ja         nellä edellä olevien säännöksien mukaan olisi
36209: muut saatavat viimeiseltä ja kuluvalta vuodelta      konkurssissa. Siltä osin kuin työntekijän 4 §:n
36210: sekä huoltoapulain 5 §:ssä tarkoitetun eläk-         1 momentissa tarkoitettua työsuhteesta johtu-
36211: keen pääomitettu määrä. Pääomittaminen suo-          vaa saatavaa ei voitaisi määrätä maksettavaksi
36212: ritetaan niiden perusteiden mukaisesti, jotka        konkurssipesään kuuluvista varoista konkurssi-
36213: sosiaali- ja terveysministeriö viimeksi on vah-      säännön 26 §:n johdosta, ei sillä ole myöskään
36214: vistanut noudatettaviksi laskettaessa työelä-        etuoikeutta ulosmittauksessa. Maanomistajalle
36215: kelainsäädännön mukaisen vanhuuseläkkeen             tuleva rakennusten tai tilusten rappion kor-
36216: kertasuoritusta, jos kertasuoritus tapahtuisi        vaus, 7 §:ssä tarkoitetut verot ja maksut, saa-
36217: konkurssin alkaessa. Jos velallinen on kuollut,      minen, joka on mainittu 4 §:ssä, 4 a §:n 1 ja 2
36218: suoritetaan kuitenkin ensin hänen hautaamises-       momentissa, 9 tai 10 §:ssä, sekä 13 §:ssä tar-
36219: taan aiheutuneet kohtuulliset menot sekä sen         koitetut korvaukset ja varat suoritetaan etuoi-
36220: jälkeen perunkirjoituskulut.                         keudella kuitenkin vain siinä tapauksessa, että
36221:                                                      omaisuus on siitäkin saamisesta ulosmitattu
36222:                                                      taikka maanomistajana on ulosmitattuun
36223:                        8§                            omaisuuteen korvaussaamisestaan pidätysoi-
36224:                                                      keus.
36225:   Ulosmittaus ei tuota etuoikeutta, jos ulos-
36226: mittausta seuraa konkurssi ja maksu, jonka
36227: velkoja saisi ulosmittauksella, voitaisiin peräyt-     Tämä laki tulee voimaan              päivänä
36228: tää takaisinsaantia konkurssipesään koskevien            kuuta 19
36229: säännösten nojalla.                                    Aikaisemman lain 4 §:n 1 momenttia ja
36230:                                                      20 §:n 2 momenttia sovelletaan, jos saatava on
36231:                       20 §                           erääntynyt ennen tämän lain voimaantuloa.
36232:                                                      Aikaisemman lain 8 §:n 2 momenttia sovelle-
36233:   Muutoin on velkoja myös ulosmittauksessa,          taan, jos ulosmittaus on toimitettu ennen tä-
36234: joka toimitetaan toisen velkojan hakemukses-         män lain voimaantuloa.
36235: 
36236: 
36237: 13   300573K
36238: 98                                   1990 vp. -     HE n:o 102
36239: 
36240: 6.
36241:                                               Laki
36242:                           vakuutussopimuslain 117 §:n muuttamisesta
36243: 
36244:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 12 päivänä toukokuuta 1933 annetun vakuutus-
36245: sopimuslain (132/33) 117 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
36246: 
36247:                       117§                          varten nostamaan kanteen vakuutuksenottajaa
36248:    Jos vakuutuksenottaja asetetaan konkurssiti-     vastaan. Sellaisesta kanteesta on voimassa, mi-
36249: laan ja vakuutuksenottajan havaitaan myö-           tä takaisinsaannista konkurssipesään annetun
36250: hemmin kuin kolme vuotta ennen takaisinsaan-        lain 23 §:n 1 momentissa ja 24 §:ssä on säädet-
36251: nista konkurssipesään annetun lain (         1 )    ty.
36252: 2 §:ssä tarkoitettua määräpäivää käyttäneen
36253: vakuutusmaksuihin määriä, jotka, silloin kuin
36254: ne suoritettiin, eivät olleet kohtuullisessa suh-      Tämä laki tulee voimaan              päivänä
36255: teessa hänen oloihinsa ja varoihinsa, konkurs-           kuuta 19
36256: sipesällä on oikeus vakuutuksenantajalta vaa-          Tätä lakia sovelletaan, jos konkurssihake-
36257: tia takaisin, mitä siten on liikaa suoritettu,      mus on tehty tämän lain tultua voimaan. Jos
36258: mikäli vakuutukseen perustuva saaminen va-          vakuutussopimuksen päättäruisestä on lain tul-
36259: kuutuksenantajalta siihen riittää. Jollei vakuu-    lessa voimaan kulunut vähintään kymmenen
36260: tuksenottaja ole antanut tähän suostumustaan,       vuotta, konkurssipesällä ei kuitenkaan ole oi-
36261: konkurssipesä on velvollinen, puhevallan me-        keutta vaatia liikaa suoritettuja maksuja takai-
36262: nettämisen uhalla, oikeutensa vahvistamista         sin.
36263: 
36264: 
36265: 
36266: 7.
36267:                                              Laki
36268:                             ulosottolain 3 ja 4 luvun muuttamisesta
36269: 
36270:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
36271:   muutetaan ulosottolain 3 luvun 35 § ja 36 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat 18 päivänä
36272: toukokuuta 1973 annetussa laissa (389/73), sekä
36273:   lisätään 4 lukuun uusi 11 a § seuraavasti:
36274: 
36275:                    3 luku                           siitä saatu tuotto tai korko sekä korvaus omai-
36276:                                                     suuden arvon alenemisesta tai omaisuudesta
36277: Yleisiä säännöksiä tuomioiden ja päätösten
36278:                                                     saadusta hyödystä on luovutettava ulosotto-
36279:              täytäntöönpanosta
36280:                                                     miehelle sikäli kuin se on tarpeen kantajan
36281:                        35 §                         saatavan suorittamiseksi. Ulosottomiehelle luo-
36282:    Kun velkoja on hakenut ulosottoa ja havai-       vutettavat varat ulosmitataan kantajan saata-
36283: taan, että velallisen omaisuutta koskeva oi-        van suorittamiseksi.
36284: keustoimi olisi voitu peräyttää konkurssipe-           Vastaajalle on palautettava hänen peräyty-
36285: sään, jos ulosoton sijasta olisi haettu konkurs-    neellä oikeustoimena luovutetusta omaisuudes-
36286: sia, peräytyy oikeustoimi, jolla ulosottoa hake-    ta velalliselle maksamansa vastike.
36287: neen velkojan oikeutta on loukattu, jos velkoja        Edellä 2 tai 3 momentin mukaan palauteHa-
36288: sitä kanteella vaatii. Mitä edellä on säädetty,     van omaisuuden arvon korvaamisesta, tuotosta
36289: koskee myös menettelyä, järjestelyä tai muuta       ja korosta, omaisuuden arvon alenemisen,
36290: toimenpidettä, joka on vaikutukseltaan oikeus-      omaisuudesta saadun hyödyn ja omaisuuteen
36291: toimeen rinnastettava.                              pantujen kustannusten korvaamisesta sekä oi-
36292:    Velkojan kanteen johdosta peräytyneeksi ju-      keustoimen peräytyessä vastaajalle syntyvien
36293: listetun oikeustoimen tarkoittama omaisuus,         velvollisuuksien sovittelemisesta on soveltuvin
36294:                                       1990 vp. -    HE n:o 102                                      99
36295: 
36296:  osin voimassa, mitä takaisinsaannista konkurs-                         4 luku
36297:  sipesään annetussa laissa ( 1 ) säädetään.
36298:    Vastaajalle 3 ja 4 momentin mukaan ehkä                          Ulosmittauksesta
36299: tuleva määrä, jollei kantaja tai velallinen ole                           II a §
36300: sitä suorittanut, otetaan päältä ulosmitatuista        Velallisen oikeutta perintöön tai testament-
36301: varoista.                                           tiin ei voida häneltä ulosmitata, jos velallinen
36302:                       36 §                          perittävän kuoleman jälkeen ennen ulos-
36303:    Ulosottovelkojan kanne omaisuuden luovu-         mittausta luopuu oikeudestaan perintökaaren
36304: tuksen tai muun oikeustoimen peräyttämisestä        _17 luvun 2 a § :n mukaisesti.
36305: 35 §:n nojalla on nostettava kuudessa kuukau-
36306: dessa siitä lukien, kun velkoja sai ulosottomie-       Tämä laki tulee voimaan              päivänä
36307: heltä tiedon siitä, ettei hänen saamisensa ole           kuuta I9
36308: tullut ulosottoyrityksessä täysin suoritetuksi,        Tämän lain 3 luvun 35 ja 36 §:n I momentin
36309: taikka, jos on kysymys osituksesta, josta osi-      säännöksiä ei sovelleta, jos ulosmittausta on
36310: tuskirjaa ei ollut annettu tuomioistuimeen, sii-    haettu ennen tämän lain voimaantuloa. Tämän
36311: tä päivästä lukien, jolloin osituskirja annetaan    lain 4 luvun II a § :ää ei sovelleta, jos ulos-
36312: tuomioistuimeen.                                    mittaus on toimitettu ennen tämän lain voi-
36313:                                                     maantuloa.
36314: 
36315: 
36316: 
36317: 
36318: 8.
36319:                                               Laki
36320:                                     avioliittolain muuttamisesta
36321: 
36322:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
36323:    kumotaan I3 päivänä kesäkuuta I929 annetun avioliittolain (234/29) 44 §:n 2 momentti sekä
36324: 6I ja 62 §,
36325:    näistä 44 §:n 2 momentti sellaisena kuin se on 30 päivänä huhtikuuta I986 annetussa laissa
36326: (308/86), sekä
36327:    muutetaan 44 §:n 3 momentti, 45 ja 66 § sekä 103 §:n 2 momentti ja I04 §,
36328:    sellaisina kuin niistä ovat 44 §:n 3 momentti mainitussa 30 päivänä huhtikuuta I986 annetussa
36329: laissa ja I03 §:n 2 momentti 5 päivänä syyskuuta I975 annetussa laissa (705175), seuraavasti:
36330: 
36331:                       44 §                          säädetään takaisinsaannista konkurssipesään
36332:                                                     annetussa laissa ( 1 ) ja ulosottolaissa.
36333:    Avioehtosopimus ei tule voimaan, jos se on
36334: jätetty tuomioistuimelle avioliiton purkaudut-                             66 §
36335: tua tai sen jälkeen, kun avioeroa koskeva asia         Lahjakirjan, kirjallisen suostumuksen, avio-
36336: on tullut vireille.                                 ehtosopimuksen ja luettelon, joista puhutaan
36337:                                                     35 §:n 2 momentissa sekä 38, 42 ja 60 §:ssä,
36338:                       45 §                          tulee, jotta ne olisivat päteviä, olla päivättyjä,
36339:    Jos puoliso lahjoittaa toiselle puolisolle ir-   asianmukaisesti allekirjoitettuja ja kahden es-
36340: tainta omaisuutta, lahjoituksesta on ilmoitetta-    teettömän henkilön oikeaksi todistamia.
36341: va tuomioistuimelle siten kuin lahjanlupauslain
36342: 6 §:ssä säädetään, jotta lahjansaaja voisi saada                          103§
36343: suojaa antajan velkojien takaisinsaantivaati-
36344: muksilta konkurssissa ja ulosotossa.                  Kun puolison tai kuolleen puolison omaisuus
36345:    Puolisoiden välisen lahjan takaisinsaannista     on luovutettu konkurssiin, toinen puoliso tai
36346: 100                                   1990 vp. -     HE n:o 102
36347: 
36348: tämän perilliset eivät kuitenkaan ole velvolliset        Jos puoliso on lahjoittanut toiselle puolisolle
36349: luovuttamaan omaisuutta osituksessa. Osituk-         omaisuutta ennen tämän lain voimaantuloa,
36350: sessa, joka toimitetaan ensiksi kuolleen puoli-      sovelletaan lahjoitukseen tämän lain voimaan
36351: son kuoleman jälkeen, ei eloonjäänyt puoliso         tullessa voimassa olleita säännöksiä. Lain
36352: ole velvollinen luovuttamaan omaisuuttaan en-        104 §:ää sovelletaan sen aikaisemmassa muo-
36353: siksi kuolleen puolison perillisille.                dossa, jos puoliso on ennen tämän lain voi-
36354:                                                      maantuloa toimitetussa osituksessa luovuttanut
36355:                                                      omaisuuttaan enemmän kuin hän olisi ollut
36356:                                                      velvollinen tai jos tämän lain tullessa voimaan
36357:                       104§                           on vireillä 104 §:ään perustuva oikeudenkäyn-
36358:    Jos puoliso on osituksessa luovuttanut puoli-     ti.
36359: solleen tai tämän perillisille omaisuuttaan huo-         Jos omaisuuden ositusta olisi voitu vaatia
36360: mattavasti enemmän kuin hän olisi ollut vel-         toimitettavaksi ennen tämän lain voimaantu-
36361: vollinen luovuttamaan, ositus voidaan peräyt-        loa, on konkurssipesän oikeuteen saada osituk-
36362: tää konkurssipesään siten kuin takaisinsaannis-      sessa omaisuutta toiselta puolisoita sovellettava
36363: ta konkurssipesään annetussa laissa säädetään.       tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita
36364:                                                      säännnöksiä edellyttäen, että hakemus puoli-
36365:   Tämä laki      tulee   voimaan          päivänä    son omaisuuden luovuttamisesta konkurssiin
36366:     kuuta 19                                         on tehty ennen tämän lain voimaantuloa.
36367: 
36368: 
36369: 
36370: 
36371: 9.
36372:                                                Laki
36373:                                    lahjanlupauslain muuttamisesta
36374: 
36375:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
36376:   muutetaan 31 päivänä heinäkuuta 1947 annetun lahjanlupauslain (625/47) 6 § sekä
36377:   lisätään lakiin uusi 7 § seuraavasti:
36378: 
36379:                          6§
36380:    Jos joku lahjoittaa irtainta omaisuutta puo-      ta1, JOS hänellä ei ole kotipaikkaa Suomessa,
36381: lisolleen, suoraan etenevässä tai takenevassa        Helsingin raastuvanoikeudelle. Ilmoituksesta
36382: polvessa olevalle sukulaiselleen tai tämän puo-      tulee käydä ilmi lahjanantaja ja -saaja, lahjan
36383: lisolle taikka sellaiselle muulle erityisen lähei-   kohde sekä antamisajankohta. Lahjoituksen
36384: selle henkilölle, jonka kanssa hän asuu yhtei-       rekisteröimisestä ja kuuluttamisesta säädetään
36385: sessä taloudessa, on lahjoituksesta ilmoitettava     asetuksella.
36386: tuomioistuimelle, jotta lahjansaaja voisi saada
36387: suojaa lahjan antajan velkojien takaisinsaanti-                            7 §
36388: vaatimuksilta konkurssissa ja ulosotossa. Edel-        Velkojien oikeudesta vaatia lahjan peräyty-
36389: lä sanottu ei kuitenkaan koske sellaisia tavan-      mistä säädetään takaisinsaannista konkurssipe-
36390: mukaisia lahjoja, jotka eivät ole epäsuhteessa       sään annetussa laissa (   1 ) ja ulosottolais-
36391: antajan taloudelliseen asemaan.                      sa.
36392:    Edellä 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus teh-
36393: dään kirjallisesti sen paikkakunnan tuomiois-          Tämä laki      tulee   voimaan          päivänä
36394: tuimelle, jossa lahjanantajana on kotipaikka             kuuta 19
36395:                                       1990 vp. -     HE n:o 102                                    101
36396: 
36397: 
36398: 10.
36399:                                                Laki
36400: eräistä kansainvälisluontoisista perheoikeudellisista suhteista annetun lain 16 §:n muuttamisesta
36401: 
36402:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan eräistä kansainvälisluontoisista perheoikeudelli-
36403: sista suhteista 5 päivänä joulukuuta I929 annetun lain (379/29) 16 §:n 1 momentti näin
36404: kuuluvaksi:
36405: 
36406:                       I6 §                           on kotipaikka, tai, jollei hänellä ole kotipaik-
36407:    Jos puoliso, jonka suhteet toiseen puolisoon      kaa Suomessa, Helsingin raastuvanoikeudelle.
36408: I4 §:n 2 tai 3 momentin mukaan määräytyvät
36409: ulkomaan lain mukaan, tahtoo pidättää itsel-
36410: leen oikeuden Suomessa kolmatta henkilöä               Tämä laki tulee voimaan               päivänä
36411: vastaan vedota sanottuun lakiin tai avioehtoso-           kuuta I9
36412: pimukseen, hänen on ilmoitettava siitä sen             Jos puoliso on lahjoittanut toiselle puolisolle
36413: paikkakunnan tuomioistuimelle, missä hänellä         omaisuutta ennen tämän lain voimaantuloa,
36414:                                                      lahjoitukseen sovelletaan aikaisempaa lakia.
36415: 
36416: 
36417: 
36418: 11.
36419:                                                Laki
36420:                                     perintökaaren muuttamisesta
36421: 
36422:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 5 päivänä helmikuuta I965 annetun perintökaaren
36423: (40/65) 7 lukuun uusi II § ja I4 lukuun uusi 6 § sekä 17 lukuun uusi 2 a § seuraavasti:
36424: 
36425:                      7 luku                                               I7 luku
36426:                    Lakiosasta                        Perinnöstä luopumisesta ja perintöosuuden
36427:                                                                    luovuttamisesta
36428:                       11§
36429:   Perillisen oikeus vaatia lakiosaansa ei siirry                             2a§
36430: hänen velkojilleen.                                     Perillisellä ja testamentinsaajalla on oikeus
36431:                                                      luopua oikeudestaan perittävän kuoltua, jollei-
36432:                                                      vät he ole jo ryhtyneet sellaisiin toimiin, että
36433:                                                      heidän on katsottava ottaneen perinnön vas-
36434:                     I4 luku                          taan. Luopuminen on tehtävä kirjallisesti.
36435: Testamentin valvonnasta, tiedoksiantamisesta         Luopumisen sitovuudesta perillisen ja testa-
36436:                ja moitteesta                         mentinsaajan velkojiin säädetään konkurssi-
36437:                                                      säännössä ja ulosottolaissa.
36438:                       6§
36439:   Perillisen oikeus moittia testamenttia ei siirry     Tämä laki      tulee   voimaan        päivänä
36440: hänen velkojilleen.                                      kuuta I9
36441: 
36442:       Helsingissä I7 päivänä elokuuta I990
36443: 
36444:                                        Tasavallan Presidentti
36445:                                        MAUNO KOIVISTO
36446: 
36447: 
36448:                                                                    Oikeusministeri Tarja Halonen
36449: 102                                1990 vp. -     HE n:o 102
36450: 
36451:                                                                                             Liite
36452: 
36453: 2.
36454:                                             Laki
36455:                                konkurssisäännön muuttamisesta
36456: 
36457:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
36458:   kumotaan 9 päivänä marraskuuta 1868 annetun konkurssisäännön 9, 47 ja 48 § ja 54 §:n 2
36459: momentti,
36460:   sellaisina kuin niistä ovat 47 § 31 päivänä tammikuuta 1935 annetussa laissa (62/35), 48 § 7
36461: päivänä toukokuuta 1965 annetussa laissa (246/65) sekä 54 §:n 2 momentti 13 päivänä kesäkuuta
36462: 1929 annetussa laissa (242/29),
36463:   muutetaan 10 §:n 1 momentti, 29 §, 33 §:n 2 momentti, 4 luvun otsikko, 45 §:n 1 momentti,
36464: 46 §, 6 luvun otsikko ja 85 §:n 1 momentti,
36465:   sellaisina kuin ne ovat, 10 §:n 1 momentti ja 33 §:n 2 momentti mainitussa 31 päivänä
36466: tammikuuta 1935 annetussa laissa, 29 § mainitussa 7 päivänä toukokuuta 1965 annetussa laissa,
36467: 45 §:n 1 momentti 3 päivänä joulukuuta 1895 annetussa laissa, 46 § muutettuna mainitulla 31
36468: päivänä tammikuuta 1935 annetulla lailla sekä 5 päivänä syyskuuta 1951, 5 päivänä helmikuuta
36469: 1965 ja 29 päivänä syyskuuta 1978 annetuilla laeilla (473/51, 47/65 ja 740/78) sekä 85 §:n 1
36470: momentti mainitussa 13 päivänä kesäkuuta 1929 annetussa laissa, sekä
36471:   lisätään lakiin mainitulla 7 päivänä toukokuuta 1965 annetulla lailla kumotun 26 §:n tilalle
36472: uusi 26 §, 33 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna mainituilla 31 päivänä tammikuuta 1935 ja
36473: 7 päivänä toukokuuta 1965 annetuilla laeilla, uusi 3 momentti sekä lakiin uusi 33 aja 45 a §,
36474: seuraavasti:
36475: 
36476: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
36477: 
36478:                       9§
36479:   Konkurssi luetaan sinä päivänä alkaneeksi,        (Kumotaan)
36480: jona hakemus siitä on annettu sisään, kun
36481: konkurssi samasta hakemuksesta seuraa.
36482: 
36483:                      10 §                                              10 §
36484:    Konkurssin alettua älköön velallisen kiinte-      Konkurssipesään kuuluvaan kiinteään omai-
36485: ään omaisuuteen annettako kiinnitystä, ellei      suuteen saadaan vahvistaa kiinnitys vain, jos
36486: hakemus perustu maksamaUoman kauppahin-           kiinnityshakemus perustuu maksamattoman
36487: nan oikeutta koskeviin säännöksiin taikka ellei   kauppahinnan oikeutta koskeviin säännöksiin
36488: kiinnitystä ole ennen konkurssin alkua haettu     taikka kiinnitystä on haettu ennen konkurssin
36489: sellaisen asianhaaran nojalla, joka 46 §:n k      alkamista ja, milloin sitä haetaan velan vakuu-
36490: kohdan mukaan on, siinä mainituissa tapauk-       deksi, se voidaan perustaa velan syntyessä
36491: sissa, kiinnitysvakuuden pätevyyden ehtona.       annettuun lupaukseen. Vastoin tätä säännöstä
36492: Vastoin tätä säännöstä annettu kiinnitys ol-      vahvistettu kiinnitys on tehoton.
36493: koon tehoton.
36494: 
36495: 
36496:                                                                        26 §
36497:                                                      Palkkaa, palkkiota tai muuta siihen rinnas-
36498:                                                   tettavaa etuutta koskevaa saatavaa ei voida
36499:                                                   määrätä maksettavaksi konkurssipesään kuulu-
36500:                                                   vasta omaisuudesta eikä käyttää konkurssissa
36501:                                                   kuittaukseen siltä osin kuin saatava on ilmei-
36502:                                                   sessä epäsuhteessa siihen, mitä tehtyyn työhön
36503:                                                   ja muihin olosuhteisiin nähden voidaan pitää
36504:                                     1990 vp. -      HE n:o 102                                   103
36505: 
36506: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
36507:                                                      kohtuullisena, jos saatava on tällä perusteella
36508:                                                      riitautettu.
36509: 
36510:                      29 §                                                 29 §
36511:   Velkoja, joka ei viimeistään paikalletulopäi-        Velkoja, joka ei viimeistään paikalletulopäi-
36512: vänä ilmoita saatavaansa niin kuin 24 §:ssä          vänä ilmoita saatavaansa niin kuin 24 §:ssä
36513: säädetään, menettää oikeuden maksun saami-           säädetään, menettää oikeuden maksun saami-
36514: seen konkurssipesästä, 30, 32, 33 ja 48 §:ssä        seen konkurssipesästä 30, 32 ja 33 §:ssä sekä
36515: tarkoitettuja tapauksia lukuun ottamatta.            takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain
36516:                                                      ( 1 ) 25 §:ssä tarkoitettuja tapauksia lu-
36517:                                                      kuunottamatta.
36518: 
36519:                                                   33 §
36520: 
36521:    Edellä 1 momentissa mainittua kuittausoi-            Velalliselta olevaa saamista, joka luovutuk-
36522: keutta ei ole saamamiehellä, joka muun henki-        sen nojalla on saatu kolmannelta myöhemmin
36523: lön kuin velallisen kanssa suoritetun toimen         kuin kolme kuukautta ennen takaisinsaannista
36524: nojalla on hankkinut velalliseen kohdistuvan         konkurssipesään annetun lain 2 §:ssä tarkoitet-
36525: saamisen sellaisissa olosuhteissa, että, jos tä-     tua määräpäivää, ei voida käyttää kuittaukseen
36526: män toimen sijasta velallinen silloin olisi mak-     saamista vastaan, joka velallisella luovutuksen
36527: sanut velan, se maksu olisi voitu vaatia peräy-      tapahtuessa oli velkoja/ta. Sama koskee myös
36528: tymään. Sama olkoon lakina velkojasta, joka,         saamista, joka mainituin tavoin on saatu aikai-
36529: tultuaan velallisen saamamieheksi, on velalli-       semmin, jos veikajalla luovutuksen tapahtues-
36530: sen kanssa suorittamaosa toimen nojalla sitou-       sa oli perusteltua aihetta olettaa velallinen
36531: tunut tälle maksuun sellaisissa olosuhteissa,        maksukyvyttömäksi.
36532: että, jos velallinen mainitun toimen sijasta
36533: silloin olisi maksanut velan, se maksu olisi
36534: voitu vaatia peräytymään.
36535:                                                          Ve/kojalla, joka on sitoutunut velalliselle
36536:                                                      maksuun sellaisissa olosuhteissa, että tämä me-
36537:                                                      nettely on rinnastettavissa velallisen suoritta-
36538:                                                      maan velan maksuun, ei ole kuittausoikeutta
36539:                                                      siltä osin kuin tällainen maksu olisi voitu
36540:                                                      peräyltää konkurssipesään.
36541: 
36542:                                                                           33 a §
36543:                                                         Takauksen tai muun velvoitteen täyttämises-
36544:                                                      tä johtuva oikeus korvaukseen katsotaan
36545:                                                      33 §:n säännöksiä sovellettaessa saaduksi sil-
36546:                                                      loin, kun velvoite syntyi.
36547:                                                         Jos konkurssipesä luovuttaa saamisen siten,
36548:                                                      että velkoja menettää mahdollisuutensa kuit-
36549:                                                      tauksen toimittamiseen, konkurssipesän on
36550:                                                      korvattava veikajalle siitä aiheutunut vahinko.
36551: 
36552: 
36553:                     4 luku                                         4 luku
36554: Mikä konkurssipesään kuuluu ja miten siitä           Konkurssipesään    kuuluva              omai-
36555:     hukattu tavara on takaisin saatava                              suu s
36556:                     45 §                                                  45 §
36557:   Konkurssipesään luetaan kaikki se omai-             Konkurssipesään luetaan kaikki se omai-
36558: suus, mikä sinä aikana, jolloin velallinen luo-     suus, mikä sinä aikana, jolloin velallinen luo-
36559: 104                                 1990 vp. -      HE n:o 102
36560: 
36561: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
36562: vutushakemuksensa Oikeuteen antoi tahi Oi-          vutushakemuksensa tuomioistuimeen antoi ta-
36563: keus, velkojan pyynnöstä, teki päätöksen hä-        hi tuomioistuin, velkojan pyynnöstä, teki pää-
36564: nen omaisuutensa luovuttamisesta, oli velalli-      töksen hänen omaisuutensa luovuttamisesta,
36565: sen omaa tahi ennen konkurssin loppua hänelle       oli velallisen omaa tahi ennen konkurssin lop-
36566: tulee, ja mikä laillisesti saadaan ulosmitata,      pua hänelle tulee, ja mikä laillisesti saadaan
36567: sekä kaikki mitä 46 § :n nojalla voidaan pesään     ulosmitata, sekä kaikki mitä takaisinsaannista
36568: takaisin saada.                                     konkurssipesään annetun lain nojalla voidaan
36569:                                                     pesään takaisin saada.
36570: 
36571: 
36572:                                                                           45 a §
36573:                                                        Velallisen oikeus perintöön tai testamenttiin
36574:                                                     ei kuulu hänen konkurssipesäänsä, jos velalli-
36575:                                                     nen perittävän kuoleman jälkeen on ennen
36576:                                                     konkurssin alkamista luopunut tai viimeistään
36577:                                                     kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hän sai
36578:                                                     tiedon perittävän kuolemasta ja oikeudestaan
36579:                                                     perintöön, luopuu perinnöstä perintökaaren 17
36580:                                                     luvun 2 a §:n mukaisesti.
36581: 
36582:                        46 §                                              46 §
36583:     Takaisinsaannista olkoon noudatettava:            Takaisinsaannista konkurssipesään sääde-
36584:    a) Kaikki, mitä velallinen sellaisella teolla,   tään erikseen.
36585: josta rikoslain 39 luvun 1 §:ssä ja 2 §:n 2           (Ks. ehdotusta laiksi takainsinsaannista kon-
36586: kohdassa puhutaan, on velkojainsa vahingoksi        kurssipesään)
36587:  toiselle luovuttanut, peräytyköön lunastuksetta
36588: konkurssipesään.
36589:     b) Jos velallinen on Iahjoittama/la hukannut
36590: sen arvoista omaisuutta, että velkojille on siitä
36591: tullut tuntuva vahinko, ja jos ennen konkurs-
36592: sin alkua on kulunut enintään kuusi kuukautta
36593: siitä, kun irtaimen tavaran lahjaksi antaminen
36594: tapahtui taikka kiinteän omaisuuden lahjoituk-
36595: selle haettiin lainhuudatusta, niin se lahja pe-
36596: räytyköön. Sama olkoon lakina, milloin josta-
36597: kin velallisen omaisuudesta on tehty myynti-,
36598: vaihto-, vuokra- tahi muu sellainen sopimus ja
36599: esillä olevista asianhaaroista voidaan havaita
36600: sopimuksen pääasiallisesti olevan lahjan laatui-
36601: sen taikka tarkoittavan velkojain oikeuden
36602: loukkaamista.
36603:    c) Jos velallinen viimeisinä kuutena kuukau-
36604: tena ennen konkurssin alkua on tehnyt välipu-
36605: heen, jonka kautta hän, velkojien vahingoksi,
36606: on ruvennut johonkin sitoumukseen asianhaa-
36607: rain ollessa sellaiset, että sillä, jonka kanssa
36608: välipuhe tehtiin, on ollut perusteltu syy otak-
36609: sua velallisella olevan Viipillinen aikomus, niin
36610: sekin välipuhe purkautukoon.
36611:    d) Jos velallinen viimeisenä kuutenakymme-
36612: nenä päivänä ennen konkurssin alkua on mak-
36613: sanut velan, joka ennen konkurssin alkua ei
36614:                                      1990 vp. -     HE n:o 102   105
36615: 
36616: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
36617: ollut joutunut maksettavaksi, niin se maksu
36618: peräytyköön. Mitä tässä on sanottu, sovelletta-
36619: koon myös, milloin maksu on tapahtunut si-
36620: jaissuorituksin. Mikäli tällaiseen suoritukseen
36621: on käytetty velallisen ammattiin nähden epäta-
36622: vallisia maksuvälineitä, voidaan suorituksen
36623: peräytymistä vaatia silloinkin, kun velka oli
36624: ennen konkurssin alkua joutunut maksettavak-
36625: si.
36626:     e) Jos velallinen viimeisinä kuutenakymme-
36627: nenä päivänä ennen konkurssin alkua on anta-
36628: nut pantin velasta, jota otettaessa semmoista
36629: vakuutta ei ole määrätty, niin panttaus peräy-
36630: tyköön.
36631:    f) Jos viimeisinä kolmenakymmenenä päivä-
36632: nä ennen konkurssin alkua on jonkun velkojan
36633: saamisesta ulosmitattu kiinteää omaisuutta, jo-
36634: ka ei ole ollut sen velan panttina, tahi irtainta
36635: tavaraa, johon velkojalla ei ole ollut panttioi-
36636: keutta, niin peräytyköön ulosmitattu omaisuus
36637: tahi mitä sen myymisellä on saatu, mikäli se
36638: vielä on ulosottomiehen tallessa, konkurssipe-
36639: sään.
36640:     g) Mikäli b kohtaa käy soveltaminen puoli-
36641: soihin, niin myös milloin c, d ja f kohdassa
36642: mainituissa tapauksissa toinen asianosainen ta-
36643: hi ulosmittauksen hakija on velallisen puoliso,
36644: voidaan peräytymistä vaatia, jos konkurssin
36645: alkaessa on kulunut enintään vuosi siitä, kun
36646: sellainen toimi, jota kussakin tapauksessa tar-
36647: koitetaan, on suoritettu. Sama olkoon lakina,
36648: milloin b ja c kohdassa mainituissa tapauksissa
36649: velallisen tekemä oikeustoimi kohdistuu henki-
36650: löön, joka on velallisen tai hänen puolisonsa
36651: suoraan takenevassa tai etenevässä polvessa
36652: oleva sukulainen taikka velallisen tai hänen
36653: puolisonsa ottovanhempi tahi ottolapsi, veli tai
36654: sisar tahi veli- tai sisarpuoli taikka näiden
36655: henkilöiden puoliso.
36656:     Jos jollakin henkilöllä osakeomistuksen pe-
36657: rusteella tai muutoin on tai on ollut määrää-
36658: misvalta osakeyhtiössä, voidaan yhtiön kon-
36659: kurssissa peräytymistä b, c, d, e ja f kohdassa
36660: mainituissa tapauksissa vaatia tällaiselta henki-
36661: löltä, hänen puolisoltaan, hänen tai hänen
36662: puolisonsa suoraan takenevassa tai etenevässä
36663: polvessa olevalta sukulaiselta sekä tällaisen
36664: henkilön puolisoita, jos konkurssin alkaessa on
36665: kulunut enintään vuosi siitä, kun sellainen
36666: toimi, jota kussakin tapauksessa tarkoitetaan,
36667: on suoritettu. Jos joku edellä tarkoitettu hen-
36668: kilö on osakeyhtiöstä nostanut palkkaa tai
36669: 
36670: 14   300573K
36671: 106                                  1990 vp. -     HE n:o 102
36672: 
36673: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
36674: muuta palkkiota viimeiseltä tai kuluvalta vuo-
36675: delta enemmän kuin mitä hän etuoikeudella
36676: olisi oikeutettu työsuhteesta johtuvana saata-
36677: vana valvomaan yhtiön konkurssissa, peräyty-
36678: köön myös sellainen maksu konkurssipesän
36679: vaatimuksesta.
36680:    h) Jos velallinen on hänen ja hänen puoli-
36681: sonsa tahi tämän perillisten välisessä osituksesa
36682: huomattavassa määrin luopunut oikeudestaan
36683: ja jos konkurssin alkaessa on kulunut enintään
36684: vuosi siitä, kun osituskirja annettiin oikeuteen,
36685: peräytyköön ositus.
36686:    Milloin kuolinpesän omaisuus on luovutettu
36687: konkurssiin hakemuksesta, joka on tehty kuu-
36688: kauden kuluessa perunkirjoituksesta tai sen
36689: määräajan päättymisestä tahi kuukauden kulu-
36690: essa siitä, kun pesänselvittäjä ensiksi mainitun
36691: kuukauden kuluessa tehdystä hakemuksesta
36692: määrättiin, purkautukoon pesän puolesta vel-
36693: kojan vahingoksi tehty sopimus, jos sillä, jon-
36694: ka kanssa sopimus tehtiin, oli pätevä syy olet-
36695: taa, että pesän varat saattavat käydä riittämät-
36696: tömiksi velkojen maksamiseen. Jos velkoja
36697: kuolemantapauksen jälkeen on muiden velko-
36698: jain vahingoksi saanut maksun, on sovelletta-
36699: va, mitä tässä on sanottu sopimuksen purkau-
36700: tumisesta. Jos kuolinpesän osakkaat ovat, en-
36701: nen kuin kuukausi on kulunut perunkirjoituk-
36702: sesta tai sen määräajan päättymisestä, luovut-
36703: taneet pesään kuuluvaa kiinteätä omaisuutta
36704: tai sellaisen toisen maalla olevan laitoksen,
36705: joka hallintaoikeuksineen maahan voidaan
36706: maanomistajaa kuulematta luovuttaa kolman-
36707: nelle henkilölle, on luovutus vainajan velkojiin
36708: nähden tehoton, jos pesän omaisuus sanotun
36709: ajan kuluessa luovutetaan konkurssiin.
36710:    i) Kun omaisuutta saadaan takaisin konkurs-
36711: sipesaan, olkoon konkurssipesä velvollinen
36712: luovuttamaan, mitä velallinen ehkä on vastik-
36713: keena saanut, tai sen arvon.
36714:    Kun omaisuus tuodaan takaisin, annetta-
36715: koon konkurssipesälle myöskin se korko tahi
36716: tuotto, mikä siitä sillä välin on saatu. Jos
36717: omaisuuteen on pantu tarpeellisia kusatannuk-
36718: sia, on konkurssipesän ne korvattava.
36719:    Jos omaisuus, joka olisi tuotava takaisin
36720: konkurssipesään, on joutunut kolmannelle
36721: henkilölle sellaisen saannon nojalla, että hänen
36722: havaitaan olevan oikeutettu pitämään omai-
36723: suuden, taikka jos omaisuus muuten on niin
36724: hukattu tahi hävitetty, ettei sitä voida antaa
36725: takaisin, saakoon konkurssipesä omaisuuden
36726:                                     1990 vp. -      HE n:o 102     107
36727: 
36728: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
36729: arvon mukaan vahingostaan korvauksen siltä,
36730: joka omaisuuden on velalliselta vastaanotta-
36731: nut.
36732:    j) Jos velallisen puolisoita saadaan takaisin
36733: omaisuutta, jonka tämä on saanut lahjaksi,
36734: taikka jos velallisen ja hänen puolisonsa tahi
36735: tämän perillisten välinen ositus peräytyy, ja jos
36736: puoliso tahi perilliset ovat sen johdosta, mitä
36737: säädetään avioliittolain 62 tai 104 §:ssä, ennen
36738: konkurssin alkua maksaneet jonkin velallisen
36739: velan, olkoon konkurssipesä velvollinen suorit-
36740: tamaan takaisin, mitä siten on maksettu kor-
36741: koineen.
36742:    k) Kiinnitys, joka viimeisinä kuutenakymme-
36743: nenä päivänä ennen konkurssin alkua on an-
36744: nettu velallisen kiinteään omaisuuteen, olkoon
36745: tehoton, ellei kiinnitystä ole perustettu velan
36746: syntyessä tehtyyn lupaukseen tahi maksamatlo-
36747: man kauppahinnan oikeutta koskeviin sään-
36748: nöksiin taikka ennen nyt mainittua aikaa teh-
36749: tyyn nautinta- tahi muun oikeuden myönny-
36750: tykseen. Jos viimeisten kuudenkymmenen päi-
36751: vän kuluessa ennen konkurssin alkua on vah-
36752: vistettu kiinnitys velallisen irtaimeen omaisuu-
36753: teen velasta, jonka syntyessä sellaista vakuutta
36754: ei ole luvattu, olkoon kiinnitys tehoton. Kiinni-
36755: tys, joka on annettu kuolleen henkilön jälkeen-
36756: jääneeseen omaisuuteen, olkoon, jos pesä lail-
36757: lisessa ajassa luovutetaan konkurssiin, pätevä
36758: ainoastaan, milloin se on annettu tässä maini-
36759: tulla perusteella ja se peruste on saanut alkun-
36760: sa ennen kuolemantapausta.
36761:    1) Jos havaitaan, että joku, jonka perillinen
36762: velallinen on, testamenti/la, lahjalla tai muulla
36763: oikeustoimella on loukannut jälkimmäisen lail-
36764: lista oikeutta, saavat tämän velkojat velallisen
36765: sijassa ajaa kannelta, jollei aika sen nostami-
36766: seen ole päättynyt; ja menköön konkurssipe-
36767: sään, mitä kanteella voitetaan.
36768: 
36769:                       47 §
36770:    Jos uskotut miehet, toimitsijamiehet tahi          (Kumotaan)
36771: velkojat tahtovat 46 §:n a-i kohdan mukaan
36772: voittaa jotakin takaisin pesään, on haaste siitä
36773: viimeistäänkin kolmen kuukauden kuluessa
36774: paikalletulopäivästä otettava ja annettava tie-
36775: doksi sille, jota vastaan semmoista vaatimusta
36776: ajetaan. Jollei lainhuudatusta ole velallisen
36777: hukkaamalle kiinteälle omaisuudelle haettu tai,
36778: milloin on kysymys osituksen peräytymisestä,
36779: osUuskirjaa annettu oikeuteen ennenkuin pai-
36780: kalletulopäivän jälkeen, luettakoon moiteaika
36781: 108                                  1990 vp. -      HE n:o 102
36782: 
36783: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
36784: siitä päivästä, jona huudatusta haettiin tai
36785: osituskirja oikeuteen annettiin. Yksityisellä vel-
36786: kojalla olkoon myöskin oikeus ajaa takaisin-
36787: saannin vaatimusta sillä tapaa; kuin on mainit-
36788: tu; kuuluttakaan kuitenkin siitä, ennenkuin
36789: asia tuomioistuimessa tulee esille, uskotuille
36790: miehille tai toimitsijamiehille. Jos hän se lai-
36791: minlyö, älköön hänen vaatimustaan otettako
36792: tutkittavaksi.
36793: 
36794:                       48 §
36795:    Milloin takaisinsaantikanne nostetaan niin           (Kumotaan)
36796: myöhään, että vastaaja, joka tahtoo kanteen
36797: johdosta valvoa saatavan konkurssissa, ei voi
36798: tehdä sitä paikalletulopäivänä, hän saa valvoa
36799: saatavansa mainitun päivän jälkeen. Jos saata-
36800: va vahvistetaan maksettavaksi ja pesästä on jo
36801: jaettu varoja konkurssivelkojille, hän saa siitä,
36802: mitä hänen on konkurssipesään palautettava,
36803: vähentää sen, mitä hän olisi saanut nostaa
36804: jako-osuutena, jos hän olisi valvonut saatavan-
36805: sa paikalletulopäivänä.
36806: 
36807:                                              5 luku
36808:                                     Konkurssipesän hallinnosta
36809:                                                   54§
36810: 
36811:    Milloin velallisen puoliso väittää sellaisen         (Kumotaan)
36812: irtaimen omaisuuden, jota konkurssipesä vaatii
36813: itselleen, kuuluvan hänelle, olkoon velvollinen
36814: näyttämään oikeutensa, riippumatta siitä, ku-
36815: ka oikeudenkäynnissä on kantajana.
36816: 
36817: 
36818:                      6 luku                                              6 luku
36819:  Velallisen maksuvelvollisuudesta konkurssin            Velallisen maksuvelvollisuudesta
36820:    jälkeen ja siitä edesvastauksesta, joka                     konkurssin jälkeen
36821:  hänellä on petoksesta, niskoittelemisesta tai
36822:              huolimattomuudesta
36823:                       85 §                                                 85 §
36824:    Jolleivät velkojat suostu vapauttamaan ve-           Jolleivät velkojat suostu vapauttamaan ve-
36825: lallista maksamasta suurempaa tahi vähäisem-         lallista maksamasta osaa hänen velastaan ja
36826: pää osaa hänen velastansa ja ellei luovutettu        jollei luovutettu omaisuus riitä kaikkien niiden
36827: omaisuus riitä kaikkien niiden saamisten suo-        saamisten suorittamiseen, jotka konkurssissa
36828: rittamiseen, joita konkurssissa on ilmoitettu ja     on ilmoitettu ja hyväksytty, on velkojilla valta
36829: hyväksytty, olkoon velkojilla valta ottaa se,        ottaa puuttuva osa siitä omaisuudesta, jonka
36830: mikä puuttuu, siitä omaisuudesta, jonka velal-       velallinen vastaisuudessa saa. Velkoja, joka
36831: linen vastaisuudessa saa. Velkoja, joka laimin-      laiminlyömisen kautta on menettänyt osallisuu-
36832: lyömisen kautta on menettänyt osallisuusoi-          soikeutensa konkurssipesään, saa sen estämät-
36833: keutensa konkurssipesään, saakoon sen estä-          tä vastaisuudessa saamisensa maksun velallisen
36834:                                     1990 vp. -     HE n:o 102                                   109
36835: 
36836: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
36837: mättä vastaisuudessa saamisensa maksun velal-      varoista, jos saaminen on muutoin laillinen.
36838: lisen varoista, jos saaminen muuten havaitaan      Jos konkurssissa saapuvilla olevat velkojat
36839: lailliseksi. Mutta jos konkurssissa saapuvilla     myöntävät velalliselle velan maksamisen helpo-
36840:  olevat velkojat myöntävät velalliselle velan      tusta, hän saa yhtäläisen helpotuksen myös
36841:  maksamisen helpotusta, niin olkoon hänellä        poissaolleiden velkojien saamisista. Jos kon-
36842:  yhtäläinen helpotus poissaolleidenkin velkojain   kurssissa valvottua saamista on vaadittu peräy-
36843: saamisista. Nainen, joka on naimisissa ja jon-     tymään takaisinsaannista konkurssipesään an-
36844: ka omaisuus on luovutettu konkurssiin, älköön      netussa laissa säädetyillä perusteilla ja saamis-
36845:  olko velvollinen konkurssin jälkeen työllään      vaade on sen johdosta kokonaan tai osaksi
36846: saadulla omaisuudella vastaamaan sitä ennen        hylätty, on näin ratkaistu vain, mikä oikeus
36847: avioliiton aikana miehen erityisten tarpeiden      saamisella on siinä konkurssissa.
36848: tyydyttämiseksi tehdystä velasta.
36849: 
36850: 
36851:                                                       Tämä laki tulee voimaan               päivänä
36852:                                                          kuuta 19
36853:                                                       Tätä lakia sovelletaan, jos konkurssihake-
36854:                                                    mus on tehty tämän lain tultua voimaan. Jos
36855:                                                    oikeustoimi on tehty ennen tämän lain voi-
36856:                                                    maantuloa, sovelletaan tällöin kuitenkin oi-
36857:                                                    keustoimen peräyttämisen ja sen vaikutusten
36858:                                                    osalta tämän lain voimaan tullessa voimassa
36859:                                                    olleita säännöksiä, jollei takaisinsaannista kon-
36860:                                                    kurssipesään annetun lain 26 §:n 2 momentista
36861:                                                    muuta johdu. Aikaisempaa lakia sovelletaan
36862:                                                    myös tämän lain 33 §:n 2 ja 3 momentin
36863:                                                    asemesta, jos mainitussa 2 momentissa tarkoi-
36864:                                                    tettu saaminen on luovutettu tai 3 momentissa
36865:                                                    tarkoitettuun maksuun on sitouduttu ennen
36866:                                                    tämän lain voimaantuloa.
36867:                                                       Jos edellä 26 §:ssä tarkoitettu saaminen on
36868:                                                    erääntynyt ennen tämän lain voimaantuloa,
36869:                                                    sovelletaan tällöin aikaisempaa lakia sen estä-
36870:                                                    mättä, mitä edellä 2 momentissa on säädetty.
36871:                                                       Velkojien oikeuteen ajaa velallisen sijasta
36872:                                                    kannelta 46 §:n 1 kohdassa tarkoitetuissa ta-
36873:                                                    pauksissa sekä velallisen oikeuteen luopua pe-
36874:                                                    rinnöstä konkurssivelkojia sitovasti sovelletaan
36875:                                                    aikaisempaa lakia, jos perittävä on kuollut ja
36876:                                                    velallisen omaisuus on luovutettu konkurssiin
36877:                                                    ennen tämän lain voimaantuloa.
36878: 110                                 1990 vp. -     HE n:o 102
36879: 
36880: 3.
36881:                                              Laki
36882:       konkurssisäännön väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain 85 §:n muuttamisesta
36883: 
36884:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan konkurssisäännön väliaikaisesta muuttamisesta
36885: 12 päivänä helmikuuta 1932 annetun lain (55/32) 85 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
36886: 
36887: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
36888: 
36889:                        85 §                                              85 §
36890:    Jolleivät velkojat suostu vapauttamaan ve-         Jolleivät velkojat suostu vapauttamaan ve-
36891: lallista maksamasta suurempaa tahi vähäisem-       lallista maksamasta osaa hänen velastaan ja
36892: pää osaa hänen velastansa ja ellei luovutettu      jollei luovutettu omaisuus riitä kaikkien niiden
36893: omaisuus riitä kaikkien niiden saamisten suo-      saamisten suorittamiseen, jotka konkurssissa
36894: rittamiseen, joita konkurssissa on ilmoitettu ja   on ilmoitettu ja hyväksytty, on velkojilla valta
36895: hyväksytty, olkoon velkojilla valta ottaa se,      ottaa puuttuva osa siitä omaisuudesta, jonka
36896: mikä puuttuu, siitä omaisuudesta, jonka velal-     velallinen vastaisuudessa saa. Velkoja, joka
36897: linen vastaisuudessa saa. Velkoja, joka laimin-    laiminlyömisen kautta on menettänyt osallisuu-
36898: lyömisen kautta on menettänyt osallisuusoi-        soikeutensa konkurssipesään, saa sen estämät-
36899: keutensa konkurssipesään, saakoon sen estä-        tä vastaisuudessa saamisensa maksun velallisen
36900: mättä vastaisuudessa saamisensa maksun velal-      varoista, jos saaminen on muutoin laillinen.
36901: lisen varoista, jos saaminen muuten havaitaan      Jos oikeus on vahvistanut akordin, on kuiten-
36902: lailliseksi. Jos oikeus on vahvistanut akordin,    kin voimassa, mitä 93 c §:ssä säädetään. Jos
36903: olkoon kuitenkin voimassa, mitä 93 c § :ssä        konkurssissa valvottua saamista on vaadittu
36904: säädetään. Nainen, joka on naimisissa ja jonka     peräytymään takaisinsaannista konkurssipe-
36905: omaisuus on luovutettu konkurssiin, älköön         sään annetussa laissa ( 1 ) säädetyillä pe-
36906: olko velvollinen konkurssin jälkeen työllään       rusteilla ja saamisvaade on sen johdosta koko-
36907: saadulla omaisuudella vastaamaan sitä ennen        naan tai osaksi hylätty, on näin ratkaistu vain,
36908: avioliiton aikana miehen erityisten tarpeiden      mikä oikeus saamisella on siinä konkurssissa.
36909: tyydyttämiseksi tehdystä velasta.
36910: 
36911: 
36912:                                                      Tämä laki tulee voimaan           päivänä
36913:                                                        kuuta 19
36914:                                                      Tätä lakia sovelletaan, jos konkurssihake-
36915:                                                     mus on tehty tämän lain tultua voimaan.
36916: 
36917: 
36918: 4.
36919:                                              Laki
36920:                              akordilain 34 ja 40 §:n muuttamisesta
36921: 
36922:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
36923:   muutetaan 10 päivänä toukokuuta 1932 annetun akordilain (148/32) 40 § sekä
36924:   lisätään 34 §:ään uusi 2-5 momentti seuraavasti:
36925: 
36926: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
36927: 
36928:                                                  34 §
36929: 
36930:                                                       Velalliselta olevaa saamista, joka luovutuk-
36931:                                                    sen nojalla on saatu kolmannelta myöhemmin
36932:                                                    kuin kolme kuukautta ennen akorditoimitsijan
36933:                                     1990 vp. -     HE n:o 102                                   111
36934: 
36935: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
36936:                                                    määräämistä koskevan hakemuksen tekemistä,
36937:                                                    ei voida käyttää kuittaukseen saamista vas-
36938:                                                    taan, joka velallisella luovutuksen tapahtuessa
36939:                                                    oli velkoja/ta. Sama koskee myös saamista,
36940:                                                    joka mainituin tavoin on saatu aikaisemmin,
36941:                                                    jos velkojalla luovutuksen tapahtuessa oli pe-
36942:                                                    rusteltua aihetta olettaa velallinen maksukyvyt-
36943:                                                    tömäksi.
36944:                                                        Velkoja/la, joka on sitoutunut velalliselle
36945:                                                    maksuun sellaisissa olosuhteissa, että tämä me-
36946:                                                    nettely on rinnastettavissa velallisen suoritta-
36947:                                                    maan velan maksuun, ei ole kuittausoikeutta
36948:                                                    siltä osin kuin tällainen maksu olisi peräytynyt
36949:                                                    konkurssipesään, jos velallinen olisi konkurs-
36950:                                                    sissa.
36951:                                                        Takauksen tai muun velvoitteen täyttämises-
36952:                                                    tä johtuva oikeus korvaukseen katsotaan tä-
36953:                                                    män pykälän säännöksiä sovellettaessa saaduk-
36954:                                                    si silloin, kun velvoite syntyi.
36955:                                                       Jos velallinen luovuttaa saamisen siten, että
36956:                                                    velkoja menettää mahdollisuutensa kuittauk-
36957:                                                    sen toimittamiseen, velallisen on korvattava
36958:                                                    velkojalle siitä aiheutunut vahinko.
36959: 
36960:                        40 §                                               40 §
36961:    Jos akordikäsittely raukeaa velallisen kon-        Jos akordikäsittely raukeaa velallisen kon-
36962: kurssin vuoksi tai jos velallisen konkurssi seu-   kurssin vuoksi tai jos velallisen konkurssi seu-
36963: raa hakemuksesta, joka on tehty neljäntoista       raa hakemuksesta, joka on tehty neljäntoista
36964: päivän kuluessa sen jälkeen, kun kuulutus          päivän kuluessa sen jälkeen, kun kuulutus
36965: akordikäsittelyn päättymisestä oli julkaistuna     akordikäsittelyn päättymisestä julkaistiin viral-
36966: virallisessa lehdessä, taikka jos ulosmittausta    lisessa lehdessä, takaisinsaannista konkurssipe-
36967: on haettu samassa ajassa, lasketaan konkurssi-     sään annetun lain ( 1 ) 5-14 §:ssä tarkoi-
36968: säännön 46 §:ssä mainitut määräajat siitä päi-     tettuna määräpäivänä pidetään päivää, jona
36969: västä, jona päätös akordikäsittelyn aloittami-     päätös akordikäsittelyn aloittamisesta annet-
36970: sesta on annettu.                                  tiin.
36971: 
36972:                                                       Tämä laki tulee voimaan           päivänä
36973:                                                         kuuta 19
36974:                                                      Aikaisemman lain kuittausta koskevia sään-
36975:                                                    nöksiä sovelletaan, jos 34 §:n 2 momentissa
36976:                                                    tarkoitettu saaminen on luovutettu tai 3 mo-
36977:                                                    mentissa tarkoitettuun maksuun on sitouduttu
36978:                                                    ennen tämän lain voimaantuloa.
36979: 112                                  1990 vp. -     HE n:o 102
36980: 
36981: 5.
36982:                                                Laki
36983:                                  etuoikeusasetuksen muuttamisesta
36984: 
36985:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 9 päivänä marraskuuta 1868 annetun etuoikeusa-
36986: setuksen 4 §:n 1 momentti, 8 §:n 2 momentti ja 20 §:n 2 momentti,
36987:   sellaisina kuin ne ovat, 4 §:n 1 momentti 29 päivänä syyskuuta 1978 annetussa laissa (739/78),
36988: 8 §:n 2 momentti 5 päivänä helmikuuta 1965 annetussa laissa (48/65) ja 20 §:n 2 momentti 24
36989: päivänä elokuuta 1984 annetussa laissa (639/84), näin kuuluviksi:
36990: 
36991: Voimassa oleva laki                                    Ehdotus
36992: 
36993:                       4 §                                                   4 §
36994:    Sen jälkeen kun edellä mainittu tavara on              Sen jälkeen kun edellä mainittu tavara on
36995: erotettu, maksetaan luovutetuista varoista             erotettu, maksetaan luovutetuista varoista
36996: työntekijän työsuhteesta johtuneet palkka- ja          työntekijän työsuhteesta johtuvat palkka- ja
36997: muut saatavat viimeiseltä ja kuluvalta vuodelta        muut saatavat viimeiseltä ja kuluvalta vuodelta
36998: sekä huoltoapulain 5 §:ssä tarkoitetun eläk-           sekä huoltoapulain 5 §:ssä tarkoitetun eläk-
36999: keen pääomitettu määrä. Pääomittaminen suo-            keen pääomitettu määrä. Pääomittaminen suo-
37000: ritetaan niiden perusteiden mukaisesti, jotka          ritetaan niiden perusteiden mukaisesti, jotka
37001: sosiaali- ja terveysministeriö viimeksi on vah-        sosiaali- ja terveysministeriö viimeksi on vah-
37002: vistanut noudatettaviksi laskettaessa työelä-          vistanut noudatettaviksi laskettaessa työelä-
37003: kelainsäädännön mukaisen vanhuuseläkkeen               kelainsäädännön mukaisen vanhuuseläkkeen
37004: kertasuoritusta, jos kertasuoritus tapahtuisi          kertasuoritusta, jos kertasuoritus tapahtuisi
37005: konkurssin alkaessa. Jos velallinen on kuollut,        konkurssin alkaessa. Jos velallinen on kuollut,
37006: suoritetaan kuitenkin ensin hänen hautaamises-         suoritetaan kuitenkin ensin hänen hautaamises-
37007: taan aiheutuneet kohtuulliset menot sekä sen           taan aiheutuneet kohtuulliset menot sekä sen
37008: jälkeen perunkirjoituskulut ja vaivaisten osa.         jälkeen perunkirjoituskulut.
37009: Jos jollakin henkilöllä osakeomistuksen perus-
37010: teella tai muutoin on tai on ollut määräämis-
37011: valta osakeyhtiössä, ei se, mitä edellä on sanot-
37012: tu palkka- ja muusta saatavasta, yhtiön kon-
37013: kurssissa koske tällaisen henkilön, hänen puo-
37014: lisonsa, hänen tai hänen puolisonsa suoraan
37015: takenevassa tai etenevässä polvessa olevan su-
37016: kulaisen eikä tällaisen henkilön puolison saata-
37017: vaa paitsi siltä osin, kuin voidaan osoittaa
37018: saatavan olevan kohtuullisena pidettävä kor-
37019: vaus yhtiön hyväksi tehdystä työstä.
37020: 
37021: 
37022:                                                   8§
37023: 
37024:    Ulosmittaus ei tuota etuoikeutta, jos kon-         Ulosmittaus ei tuota etuoikeutta, jos ulos-
37025: kurssi seuraa kuukauden kuluessa sen jälkeen        mittausta seuraa konkurssi ja maksu, jonka
37026: tehdystä hakemuksesta. Sama on laki, kun            velkoja saisi ulosmittauksella, voitaisiin peräyl-
37027: ulosmittaus on toimitettu velallisen kuoleman       tää takaisinsaantia konkurssipesään koskevien
37028: jälkeen ja konkurssi seuraa hakemuksesta, jo-       säännösten nojalla.
37029: ka on tehty kuukauden kuluessa perunkirjoi-
37030: tuksesta tai sen toimittamisen määräajan päät-
37031: tymisestä taikka kuukauden kuluessa siitä, kun
37032: pesänselvittäjä saman ajan kuluessa tehdystä
37033: hakemuksesta määrättiin.
37034:                                       1990 vp. -      HE n:o 102                                     113
37035: 
37036: Voimassa oleva laki                                    Ehdotus
37037:                                                     20 §
37038: 
37039:    Muutoin on velkoja myös ulosmittauksessa,              Muutoin on velkoja myös ulosmittauksessa,
37040: joka toimitetaan toisen velkojan hakemukses-           joka toimitetaan toisen velkojan hakemukses-
37041: ta, oikeutettu maksun saamiseen ulosmitatusta          ta, oikeutettu maksun saamiseen ulosmitatusta
37042: omaisuudesta samalla etuoikeudella, mikä hä-           omaisuudesta samalla etuoikeudella, mikä hä-
37043: nellä edellä olevien säännöksien mukaan olisi          nellä edellä olevien säännöksien mukaan olisi
37044: konkurssissa. Maanomistajalle tuleva raken-            konkurssissa. Siltä osin kuin työntekijän 4 §:n
37045: nusten tai tilusten rappionkorvaus, 7 § :ssä tar-      1 momentissa tarkoitettua työsuhteesta johtu-
37046: koitetut verot ja maksut, saaminen, joka on            vaa saatavaa ei voitaisi määrätä maksettavaksi
37047: mainittu 4, 4 a § :n 1 ja 2 momentissa, 9 tahi         konkurssipesään kuuluvista varoista konkurssi-
37048: 10 §:ssä, sekä 13 §:ssä tarkoitetut korvaukset         säännön 26 §:n johdosta, ei sillä ole myöskään
37049: ja varat suoritetaan etuoikeudella kuitenkin           etuoikeutta ulosmittauksessa. Maanomistajalle
37050: vain siinä tapauksessa, että omaisuus on siitä-        tuleva rakennusten tai tilusten rappion kor-
37051: kin saamisesta ulosmitattu taikka maanomis-            vaus, 7 §:ssä tarkoitetut verot ja maksut, saa-
37052: tajana on ulosmitattuun omaisuuteen korvaus-           minen, joka on mainittu 4 § :ssä, 4 a § :n 1 ja 2
37053: saamisestaan pidätysoikeus.                            momentissa, 9 tai 10 §:ssä, sekä 13 §:ssä tar-
37054:                                                        koitetut korvaukset ja varat suoritetaan etuoi-
37055:                                                        keudella kuitenkin vain siinä tapauksessa, että
37056:                                                        omaisuus on siitäkin saamisesta ulosmitattu
37057:                                                        taikka maanomistajana on ulosmitattuun
37058:                                                        omaisuuteen korvaussaamisestaan pidätysoi-
37059:                                                        keus.
37060: 
37061: 
37062:                                                           Tämä laki tulee voimaan             päivänä
37063:                                                             kuuta 19
37064:                                                          Aikaisemman lain 4 §:n 1 momenttia ja
37065:                                                        20 §:n 2 momenttia sovelletaan, jos saatava on
37066:                                                        erääntynyt ennen tämän lain voimaantuloa.
37067:                                                        Aikaisemman lain 8 §:n 2 momenttia sovelle-
37068:                                                        taan, jos ulosmittaus on toimitettu ennen tä-
37069:                                                        män lain voimaantuloa.
37070: 
37071: 6.
37072:                                                Laki
37073:                            vakuutussopimuslain 117 §:n muuttamisesta
37074: 
37075:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 12 päivänä toukokuuta 1933 annetun vakuutus-
37076: sopimuslain (132/33) 117 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
37077: 
37078: Voimassa oleva laki                                   Ehdotus
37079: 
37080:                       117 §                                                  117 §
37081:    Jos vakuutuksenottaja asetetaan konkurssiti-          Jos vakuutuksenottaja asetetaan konkurssiti-
37082: laan, ennenkuin kymmenen vuotta on kulunut            laan ja vakuutuksenottajan havaitaan myö-
37083: vakuutussopimuksen päättämisestä, ja vakuu-           hemmin kuin kolme vuotta ennen takaisinsaan-
37084: tuksenottajan havaitaan kolmena viimeisenä            nista konkurssipesään annetun lain ( 1 )
37085: vuotena ennen konkurssin alkua käyttäneen             2 §:ssä tarkoitettua määräpäivää käyttäneen
37086: vakuutusmaksuihin määriä, jotka, silloinkuin          vakuutusmaksuihin määriä, jotka, silloin kuin
37087: ne suoritettiin, eivät olleet kohtuullisessa suh-     ne suoritettiin, eivät olleet kohtuullisessa suh-
37088: 15   300573K
37089: 114                                  1990 vp. -      HE n:o 102
37090: 
37091: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
37092: teessa hänen oloihinsa ja varoihinsa, olkoon         teessa hänen oloihinsa ja varoihinsa, konkurs-
37093: konkurssipesällä oikeus vakuutuksenantajalta         sipesällä on oikeus vakuutuksenantajalta vaa-
37094: vaatia takaisin, mitä siten on liikaa suoritettu,    tia takaisin, mitä siten on liikaa suoritettu,
37095: mikäli vakuutukseen perustuva saaminen va-           mikäli vakuutukseen perustuva saaminen va-
37096: kuutuksenantajalta siihen riittää. Ellei vakuu-      kuutuksenantajalta siihen riittää. Jollei vakuu-
37097: tuksenottaja ole antanut tähän suostumustaan,        tuksenottaja ole antanut tähän suostumustaan,
37098: olkoon konkurssipesä kuitenkin, puhevallan           konkurssipesä on velvollinen, puhevallan me-
37099: menettämisen uhalla, velvollinen oikeutensa          nettämisen uhalla, oikeutensa vahvistamista
37100: vahvistamista varten haastattamaan vakuutuk-         varten nostamaan kanteen vakuutuksenaltajaa
37101: senottajan oikeuteen kolmen kuukauden kulu-          vastaan. Sellaisesta kanteesta on voimassa, mi-
37102: essa paikalletulopäivästä.                           tä takaisinsaannista konkurssipesään annetun
37103:                                                      lain 23 §:n 1 momentissa ja 24 §:ssä on säädet-
37104:                                                      ty.
37105: 
37106: 
37107:                                                         Tämä laki tulee voimaan              päivänä
37108:                                                           kuuta 19
37109:                                                         Tätä lakia sovelletaan, jos konkurssihake-
37110:                                                      mus on tehty tämän lain tultua voimaan. Jos
37111:                                                      vakuutussopimuksen päättämisestä on lain tul-
37112:                                                      lessa voimaan kulunut vähintään kymmenen
37113:                                                      vuotta, konkurssipesällä ei kuitenkaan ole oi-
37114:                                                      keutta vaatia liikaa suoritettuja maksuja takai-
37115:                                                      sin.
37116: 
37117: 
37118: 7.
37119:                                                Laki
37120:                              ulosottolain 3 ja 4 luvun muuttamisesta
37121: 
37122:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
37123:   muutetaan ulosottolain 3 luvun 35 § ja 36 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat 18 päivänä
37124: toukokuuta 1973 annetussa laissa (389173), sekä
37125:   lisätään 4 lukuun uusi 11 a § seuraavasti:
37126: 
37127: 
37128: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
37129:                                                3 luku
37130:                             Yleisiä säännöksiä tuomioiden ja päätösten
37131:                                          täytäntöönpanosta
37132:                       35 §                                                  35 §
37133:    Kun velallinen, jonka omaisuuden ulos-               Kun velkoja on hakenut ulosottoa ja havai-
37134: mittaamista on ulosotonhaltijalta tai ulosotto-      taan, että velallisen omaisuutta koskeva oi-
37135: mieheltä haettu, on velkojan vahingoksi sitä         keustoimi olisi voitu peräyltää konkurssipe-
37136: luovuttanut, mennyt sitoutumukseen tai suosi-        sään, jos ulosoton sijasta olisi haettu konkurs-
37137: nut määrättyä velkojaa sellaisissa olosuhteissa,     sia, peräytyy oikeustoimi, jolla ulosottoa hake-
37138: että takaisinsaanti konkurssipesään olisi ollut      neen velkojan oikeutta on loukattu, jos velkoja
37139: luvallinen, jos ulosmittauksen sijasta olisi haet-   sitä kanteella vaatii. Mitä edellä on säädetty,
37140: tu konkurssia, peräytyy luovutus, sitoumus tai       koskee myös menettelyä, järjestelyä tai muuta
37141:                                       1990 vp. -     HE n:o 102                                   115
37142: 
37143: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
37144: muu sellainen oikeustoimi, jolla ulosmittausta       toimenpidettä, joka on vaikutukseltaan oikeus-
37145: hakeneen velkojan oikeutta on loukattu, mikä-        toimeen rinnastettava.
37146: li velkoja kanteella sitä vaatii.
37147:    Velkojan kanteen johdosta peräytyneeksi ju-          Velkojan kanteen johdosta peräytyneeksi ju-
37148: listetulla oikeustoimena luovutettu omaisuus,        listetun oikeustoimen tarkoittama omaisuus,
37149: siitä saatu korko tai tuotto sekä, milloin velal-    siitä saatu tuotto tai korko sekä korvaus omai-
37150: lisen suorittama maksu peräytyy, maksuna vas-        suuden arvon alenemisesta tai omaisuudesta
37151: taanotettu rahamärää kuuden prosentin kor-           saadusta hyödystä on luovutettava ulosotto-
37152: koineen maksun vastaanottamisesta lukien on          miehelle sikäli kuin se on tarpeen kantajan
37153: luovutettava ulosottomiehelle, sikäli kuin varat     saatavan suorittamiseksi. Ulosottomiehelle luo-
37154: ovat tarpeen kantajan saatavan suorittamiseen.       vutettavat varat ulosmitataan kantajan saata-
37155: Jos omaisuus ei ole tallella, on sen arvo vastaa-    van suorittamiseksi.
37156: vasti korvattava. Ulosottomiehelle luovutetta-          Vastaajalle on palautettava hänen peräyty-
37157: vat varat ulosmitataan kantajan saatavan suo-        neellä oikeustoimella luovutetusta omaisuudes-
37158: rittamiseksi. Vastaajalle on kuitenkin suoritet-     ta velalliselle maksamansa vastike.
37159: tava tämän peräytyvästä omaisuudesta velalli-
37160: selle antama vastike tai sen arvo sekä korvaus
37161: hänen omaisuuteen panemistaan tarpeellisista
37162: kustannuksista, niin kuin konkurssisäännössä
37163: on säädetty.
37164:                                                         Edellä 2 tai 3 momentin mukaan palautetta-
37165:                                                      van omaisuuden arvon korvaamisesta, tuotosta
37166:                                                      ja korosta, omaisuuden arvon alenemisen,
37167:                                                      omaisuudesta saadun hyödyn ja omaisuuteen
37168:                                                      pantujen kustannusten korvaamisesta sekä oi-
37169:                                                      keustoimen peräytyessä vastaajalle syntyvien
37170:                                                      velvollisuuksien sovittelemisesta on soveltuvin
37171:                                                      osin voimassa, mitä takaisinsaannista konkurs-
37172:                                                      sipesään annetussa laissa ( 1 ) säädetään.
37173:   Vastaajalle 2 momentin mukaan ehkä tuleva             Vastaajalle 3 ja 4 momentin mukaan ehkä
37174: määrä, jollei kantaja tai velallinen ole sitä        tuleva määrä, jollei kantaja tai velallinen ole
37175: suorittanut, otetaan päältä ulosmitatuista va-       sitä suorittanut, otetaan päältä ulosmitatuista
37176: roista.                                              varoista.
37177: 
37178:                        36 §                                                36 §
37179:    Ulosottovelkojan kanne omaisuuden luovu-             Ulosottovelkojan kanne omaisuuden luovu-
37180: tuksen tai muun oikeustoimen peräyttämisestä         tuksen tai muun oikeustoimen peräyttämisestä
37181: 35 §:n nojalla on nostettava 60 päivässä siitä       35 §:n nojalla on nostettava kuudessa kuukau-
37182: lukien, kun velkoja sai ulosottomieheltä tiedon      dessa siitä lukien, kun velkoja sai ulosottomie-
37183: siitä, ettei hänen saamisensa ole tullut ulosotto-   heltä tiedon siitä, ettei hänen saamisensa ole
37184: yrityksessä täysin suoritetuksi, taikka, jos ky-     tullut ulosottoyrityksessä täysin suoritetuksi,
37185: symys on kiinteistöstä, johon ei ollut silloin       taikka, jos on kysymys osituksesta, josta osi-
37186: haettu lainhuudatusta, tai osituksesta, josta        tuskirjaa ei ollut annettu tuomioistuimeen, sii-
37187: osituskirjaa ei ollut annettu tuomioistuimeen,       tä päivästä lukien, jolloin osituskirja annetaan
37188: siitä päivästä lukien, jolloin lainhuudatusta        tuomioistuimeen.
37189: haetaan tai osituskirja annetaan tuomiois-
37190: tuimeen.
37191: 116                                 1990 vp. -    HE n:o 102
37192: 
37193: Voimassa oleva laki                               Ehdotus
37194:                                              4 luku
37195:                                         Ulosmittauksesta
37196:                                                                         11 a §
37197:                                                      Velallisen oikeutta perintöön tai testament-
37198:                                                   tiin ei voida häneltä ulosmitata, jos velallinen
37199:                                                   perittävän kuoleman jälkeen ennen ulos-
37200:                                                   mittausta luopuu oikeudestaan perintökaaren
37201:                                                   17 luvun 2 a §:n mukaisesti.
37202: 
37203:                                                      Tämä laki tulee voimaan            päivänä
37204:                                                        kuuta 19
37205:                                                      Tämän lain 3 luvun 35 ja 36 §:n 1 momentin
37206:                                                   säännöksiä ei sovelleta, jos ulosmittausta on
37207:                                                   haettu ennen tämän lain voimaantuloa. Tämän
37208:                                                   lain 4 luvun 11 a §:ää ei sovelleta, jos ulos-
37209:                                                   mittaus on toimitettu ennen tämän lain voi-
37210:                                                   maantuloa.
37211: 
37212: 8.
37213:                                             Laki
37214:                                    avioliittolain muuttamisesta
37215: 
37216:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
37217:    kumotaan 13 päivänä kesäkuuta 1929 annetun avioliittolain (234/29) 44 §:n 2 momentti sekä
37218: 61 ja 62 §,
37219:    näistä 44 §:n 2 momentti sellaisena kuin se on 30 päivänä huhtikuuta 1986 annetussa laissa
37220: (308/86), sekä
37221:    muutetaan 44 §:n 3 momentti, 45 ja 66 § sekä 103 §:n 2 momentti ja 104 §,
37222:    sellaisina kuin niistä ovat 44 § :n 3 momentti mainitussa 30 päivänä huhtikuuta 1986 annetussa
37223: laissa ja 103 §:n 2 momentti 5 päivänä syyskuuta 1975 annetussa laissa (705175), seuraavasti:
37224: 
37225: Voimassa oleva laki                               Ehdotus
37226: 
37227:                                               44 §
37228: 
37229:    Jäljempänä 45 §:ssä tarkoitettu avioehtoso-        (Kumotaan)
37230: pimus, jolla lahjoitetaan kihlakumppanille täl-
37231: le avioliittoa päätettäessä tulevaa omaisuutta,
37232: raukeaa, jollei avioehtosopimusta ole jätetty
37233: tuomioistuimelle kuukauden kuluessa siitä päi-
37234: västä, jona avioliitto on päätetty.
37235:    Avioehtosopimus ei tule voimaan, jos se on        Avioehtosopimus ei tule voimaan, jos se on
37236: jätetty tuomoistuimelle vasta sen jälkeen, kun    jätetty tuomioistuimelle avioliiton purkaudut-
37237: puoliso on kuollut tai avioliitto on tuomiolla    tua tai sen jälkeen, kun avioeroa koskeva asia
37238: purettu tai puolisoille on myönnetty asumus-      on tullut vireille.
37239: ero.
37240: 
37241:                    45 §                                                 45 §
37242:   Jos kihlakumppani tahtoo antaa kihlatulleen        Jos puoliso lahjoittaa toiselle puolisolle ir-
37243: omaisuutta, joka on tälle tuleva avioliittoa      tainta omaisuutta, lahjoituksesta on ilmoitetta-
37244:                                      1990 vp. -     HE n:o 102                                    117
37245: 
37246: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
37247: päätettäessä, noudattakoon, mitä 42 §:ssä           va tuomioistuimelle siten kuin lahjanlupauslain
37248: avioehtosopimuksista säädetään. Tällaiseen          6 §:ssä säädetään, jotta lahjansaaja voisi saada
37249: lahjaan on myös sovellettava, mitä 43 ja            suojaa antajan velkojien takaisinsaantivaati-
37250: 44 §:ssä on määrätty. A vialiiton aikana älköön     muksilta konkurssissa ja ulosotossa.
37251: puliso lahjoittako omaisuutta toiselle puolisol-      Puolisoiden välisen lahjan takaisinsaannista
37252: le.                                                 säädetään takaisinsaannista konkurssipesään
37253:     Mitä edellä sanotaan, ei koske tavanmukai-      annetussa laissa ( 1 ) ja ulosottolaissa.
37254: sia iahjoja, joiden arvo ei ole epäsuhteessa
37255: antajan oloihin.
37256:     Jos kihlukumppani on sitoutunut avioliiton
37257: aikana vastikkretta antamaan toiselle puolisol-
37258: le rahaa tai muuta omaisuutta, älköön sitou-
37259: mus olko velvoittava, vaikka siitä olisi annettu
37260: kirjailinen todiste.
37261: 
37262:                       61 §
37263:    Jos puoliso on, noudattamatta mitä 45 §:n 1        (Kumotaan)
37264: momentissa on säädetty, ennen avioliittoa luo-
37265: vuttanut omaisuutta toiselle puolisolle ja vel-
37266: koja sittemmin väittää, että luovutus on sellai-
37267: nen lahja, josta mainitussa momentissa puhu-
37268: taan, on puolison näytettävä, ettei niin ole
37269: laita.
37270:    Mitä edellä on sanottu todistamisvelvollisuu-
37271: desta on vastaavasti sovellettava, milloin puoli-
37272: so on avioliiton aikana antanut omaisuutta
37273: toiselle puolisolle.
37274: 
37275:                       62 §
37276:    Jos puoliso on, sillä tavoin kuin 45 §:n 1         (Kumotaan)
37277: momentissa sanotaan, ennen avioliittoa lahja-
37278: kirjalla luovuttanut omaisuutta toiselle puoli-
37279: solle eikä sittemmin voi maksaa velkaa, josta
37280: hän oli vastuussa lahjan tullessa voimaan tai
37281: josta hän on tullut vastuuseen vuoden kuluessa
37282: sen jälkeen, vastatkoon toinen puoliso puuttu-
37283: vasta määrästä lahjan arvolla. Milloin vastiket-
37284: ta on annettu, on se siitä vähennettävä. Jos
37285: lahja on saajan tuottamuksetta kokonaan tai
37286: osaksi hukkaantunut, olkoon hän samassa
37287: määrässä vastuusta vapaa. Lahjan antajan ol-
37288: lessa konkurssitilassa älköön vaadittaka selvi-
37289: tystä siitä, mitä antaja/ta puuttuu.
37290: 
37291:                       66 §                                                 66 §
37292:   Lahjakirjan, kirjallisen suostumuksen, avio-         Lahjakirjan, kirjallisen suostumuksen, avio-
37293: ehtosopimuksen ja luettelon, jo;sta puhutaan        ehtosopimuksen ja luettelon, joista puhutaan
37294: 35 §:n 2 momentissa sekä 38, 42, 45 ja              35 §:n 2 momentissa sekä 38, 42 ja 60 §:ssä,
37295: 60 §:ssä, tulee, jotta ne olisivat päteviä, olla    tulee, jotta ne olisivat päteviä, olla päivättyjä,
37296: päivättyjä, asianmukaisesti allekirjoitettuja ja    asianmukaisesti allekirjoitettuja ja kahden es-
37297: kahden esteettämän henkilön oikeaksi todista-       teettömän henkilön oikeaksi todistamia.
37298: mia.
37299: 118                                 1990 vp. -     HE n:o 102
37300: 
37301: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
37302:                                               103 §
37303: 
37304:    Osituksessa, joka toimitetaan ensiksi kuol-         Kun puolison tai kuolleen puolison omaisuus
37305: leen puolison kuoleman jälkeen, eloonjäänyt         on luovutettu konkurssiin, toinen puoliso tai
37306: puoliso ei ole kuitenkaan velvollinen luovutta-     tämän perilliset eivät kuitenkaan ole velvolliset
37307: maan omaisuuttaan ensiksi kuolleen puolison         luovuttamaan omaisuutta osituksessa. Osituk-
37308: perillisille.                                       sessa, joka toimitetaan ensiksi kuolleen puoli-
37309:                                                     son kuoleman jälkeen, ei eloonjäänyt puoliso
37310:                                                     ole velvollinen luovuttamaan omaisuuttaan en-
37311:                                                     siksi kuolleen puolison perillisille.
37312: 
37313: 
37314:                       104 §                                               104 §
37315:    Jos puoliso on osituksessa luopunut siitä,          Jos puoliso on osituksessa luovuttanut puoli-
37316: mitä hänelle olisi ollut tuleva, eikä sittemmin     solleen tai tämän perillisille omaisuuttaan huo-
37317: voi maksaa ennen ositusta syntynyttä velkaa,        mattavasti enemmän kuin hän olisi ollut vel-
37318: vastatkoon kuolleen puolison perilliset, kukin      vollinen luovuttamaan, ositus voidaan peräyt-
37319: omasta ja toistensa puolesta, tai toinen puoliso    tää konkurssipesään siten kuin takaisinsaannis-
37320: siitä, mikä puuttuu, liiaksi saamansa omaisuu-      ta konkurssipesään annetussa laissa säädetään.
37321: den arvolla. Jos puoliso on konkurssitilassa,
37322: älköön vaadittaka selvitystä siitä, mitä häneltä
37323: puuttuu.
37324:    Mitä 1 momentissa sanotaan, älköön sovel-
37325: lettako, milloin ositus on tapahtunut puolison
37326: kuoleman johdosta, sellaiseen velkaan, josta
37327: kuollut puoliso on vastuussa.
37328:                                                        Tämä laki tulee voimaan               päivänä
37329:                                                          kuuta 19
37330:                                                        Jos puoliso on lahjoittanut toiselle puolisolle
37331:                                                    omaisuutta ennen tämän lain voimaantuloa,
37332:                                                    sovelletaan lahjoitukseen tämän lain voimaan
37333:                                                    tullessa voimassa olleita säännöksiä. Lain
37334:                                                    104 §:ää sovelletaan sen aikaisemmassa muo-
37335:                                                    dossa, jos puoliso on ennen tämän lain voi-
37336:                                                    maantuloa toimitetussa osituksessa luovuttanut
37337:                                                    omaisuuttaan enemmän kuin hän olisi ollut
37338:                                                    velvollinen tai jos tämän lain tullessa voimaan
37339:                                                    on vireillä 104 §:ään perustuva oikeudenkäyn-
37340:                                                    ti.
37341:                                                        Jos omaisuuden ositusta olisi voitu vaatia
37342:                                                    toimitettavaksi ennen tämän lain voimaantu-
37343:                                                    loa, on konkurssipesän oikeuteen saada osituk-
37344:                                                    sessa omaisuutta toiselta puolisoita sovellettava
37345:                                                    tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita
37346:                                                    säännnöksiä edellyttäen, että hakemus puoli-
37347:                                                    son omaisuuden luovuttamisesta konkurssiin
37348:                                                    on tehty ennen tämän lain voimaantuloa.
37349:                                      1990 vp. -     HE n:o 102                                    119
37350: 
37351: 9.
37352:                                               Laki
37353:                                   lahjanlupauslain muuttamisesta
37354: 
37355:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
37356:   muutetaan 31 päivänä heinäkuuta 1947 annetun lahjanlupauslain (625/47) 6 § sekä
37357:   lisätään lakiin uusi 7 § seuraavasti:
37358: 
37359: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
37360: 
37361:                        6§                                                    6§
37362:    Kihlakumppanin tai puolison sitoumuksesta           Jos joku lahjoittaa irtainta omaisuutta puo-
37363: avioliiton aikana antaa toiselle puolisolle rahaa   lisolleen, suoraan etenevässä tai takenevassa
37364: tai muuta omaisuutta on noudatettava, mitä          polvessa olevalle sukulaisel/een tai tämän puo-
37365: siitä avioliittolain mukaan on voimassa.            lisol/e taikka sellaiselle muulle erityisen lähei-
37366:                                                     selle henkilölle, jonka kanssa hän asuu yhtei-
37367:                                                     sessä taloudessa, on /ahjoituksesta ilmoitettava
37368:                                                     tuomioistuimel/e, jotta lahjansaaja voisi saada
37369:                                                     suojaa lahjan antajan velkojien takaisinsaanti-
37370:                                                     vaatimuksilta konkurssissa ja u/osotossa. Edel-
37371:                                                     lä sanottu ei kuitenkaan koske sellaisia tavan-
37372:                                                     mukaisia lahjoja, jotka eivät ole epäsuhteessa
37373:                                                     antajan taloudelliseen asemaan.
37374:                                                         Edellä 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus teh-
37375:                                                      dään kirjallisesti sen paikkakunnan tuomiois-
37376:                                                      tuimel/e, jossa lahjanantajalla on kotipaikka
37377:                                                      tai, jos hänellä ei ole kotipaikkaa Suomessa,
37378:                                                      Helsingin raastuvanoikeudelle. Ilmoituksesta
37379:                                                      tulee käydä ilmi lahjanantaja ja -saaja, lahjan
37380:                                                      kohde sekä antamisajankohta. Lahjoituksen
37381:                                                      rekisteröimisestä ja kuuluttamisesta säädetään
37382:                                                      asetuksella.
37383:                                                                              7 §
37384:                                                         Velkojien oikeudesta vaatia lahjan peräyty-
37385:                                                     mistä säädetään takaisinsaannista konkurssipe-
37386:                                                     sään annetussa laissa ( 1 ) ja ulosottolais-
37387:                                                     sa.
37388: 
37389:                                                       Tämä laki      tulee    voimaan        päivänä
37390:                                                         kuuta 19
37391: 120                                 1990 vp. -     HE n:o 102
37392: 
37393: 10.
37394:                                              Laki
37395: eräistä kansainvälisluontoisista perheoikeudellisista suhteista annetun lain 16 §:n muuttamisesta
37396: 
37397:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan eräistä kansainvälisluontoisista perheoikeudelli-
37398: sista suhteista 5 päivänä joulukuuta 1929 annetun lain (379/29) 16 §:n 1 momentti näin
37399: kuuluvaksi:
37400: 
37401: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
37402: 
37403:                       16 §                                               16 §
37404:    Jos puoliso, jonka suhteet toiseen puolisaan       Jos puoliso, jonka suhteet toiseen puolisoon
37405: 14 §:n 2 tai 3 momentin mukaan määrää ulko-        14 §:n 2 tai 3 momentin mukaan määräytyvät
37406: maan laki, tahtoo pidättää itselleen oikeuden      ulkomaan lain mukaan, tahtoo pidättää itsel-
37407: tässä valtakunnassa kolmatta henkilöä vastaan      leen oikeuden Suomessa kolmatta henkilöä
37408: vedota sanottuun lakiin tai avioehtosopimuk-       vastaan vedota sanottuun lakiin tai avioehtoso-
37409: seen, ilmoittakoon siitä sen paikkakunnan tuo-     pimukseen, hänen on ilmoitettava siitä sen
37410: mioistuimelle, missä hänen kotipaikkansa on,       paikkakunnan tuomioistuimelle, missä hänellä
37411: tai, ellei hänellä ole kotipaikkaa Suomessa,       on kotipaikka, tai, jollei hänellä ole kotipaik-
37412: Helsingin raastuvanoikeudelle. A vioehtosopi-      kaa Suomessa, Helsingin raastuvanoikeudelle.
37413: mukseen, jolla vastikkeetta siirretään omai-
37414: suutta jommallekummalle puolisolle, vedotta-
37415: koon kuitenkin konkurssin ulkopuolella vain
37416: sitä vastaan, jonka näytetään siitä tienneen, ja
37417: konkurssin sattuessa olkoon sellainen sopimus
37418: tehoton. Puolisoiden välisistä lahjoista olkoon
37419: muutoin voimassa, mitä siitä Suomen laissa
37420: säädetään.
37421: 
37422: 
37423:                                                      Tämä laki tulee voimaan               päivänä
37424:                                                         kuuta 19
37425:                                                      Jos puoliso on lahjoittanut toiselle puolisolle
37426:                                                    omaisuutta ennen tämän lain voimaantuloa,
37427:                                                    lahjoitukseen sovelletaan aikaisempaa lakia.
37428: 
37429: 11.
37430:                                              Laki
37431:                                   perintökaaren muuttamisesta
37432: 
37433:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 5 päivänä helmikuuta 1965 annetun perintökaaren
37434: (40/65) 7 lukuun uusi 11 § ja 14 lukuun uusi 6 § sekä 17 lukuun uusi 2 a § seuraavasti:
37435: 
37436: 
37437: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
37438: 
37439:                                               7 luku
37440:                                             Lakiosasta
37441:                                                                          11§
37442:                                                      Perillisen oikeus vaatia lakiosaansa ei siirry
37443:                                                    hänen velkojilleen.
37444:                                1990 vp. -   HE n:o 102                                     121
37445: 
37446: Voimassa oleva laki                          Ehdotus
37447:                                         14 luku
37448:                       Testamentin valvonnasta, tiedoksiantamisesta
37449:                                      ja moitteesta
37450:                                                                        6 §
37451:                                                Perillisen oikeus moittia testamenttia ei siirry
37452:                                              hänen velkojilleen.
37453: 
37454: 
37455:                                         17 luku
37456:                       Perinnöstä luopumisesta ja perintöosuuden
37457:                                     luovuttamisesta
37458:                                                                    2a§
37459:                                                Perillisellä ja testamentinsaajalla on oikeus
37460:                                              luopua oikeudestaan perittävän kuoltua, jollei-
37461:                                              vät he ole jo ryhtyneet sellaisiin toimiin, että
37462:                                              heidän on katsottava ottaneen perinnön vas-
37463:                                              taan. Luopuminen on tehtävä kirjallisesti.
37464:                                              Luopumisen sitovuudesta perillisen ja testa-
37465:                                              mentinsaajan velkojiin säädetään konkurssi-
37466:                                              säännössä ja ulosottolaissa.
37467: 
37468:                                                   Tämä laki    tulee    voimaan       päivänä
37469:                                                     kuuta 19
37470: 
37471: 
37472: 
37473: 
37474: 16   300573K
37475:                                     1990 vp. -      HE n:o 103
37476: 
37477: 
37478: 
37479: 
37480:                                    Hallituksen esitys Eduskunnalle NORSAD-rahaston ja NOR-
37481:                                  SAD-sihteeristön perustamista koskevan sopimuksen eräiden
37482:                                  määräysten hyväksymisestä
37483: 
37484: 
37485: 
37486: 
37487:                            ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
37488: 
37489:   Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hy-         maiden kesken sovittavina erinä. Mahdollisesta
37490: väksyisi Lusakassa 31 päivänä tammikuuta             lisärahoituksesta osapuolet sopivat erikseen.
37491: 1990 Angolan, Botswanan, Lesothon, Mosam-               Rahasto sijoitetaan Kööpenhaminaan Tans-
37492: bikin, Sambian, Swazimaan, Tansanian, Zim-           kan ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyö-
37493: babwen, Tanskan, Suomen, Norjan ja Ruotsin           osaston Danidan yhteyteen. Rahastolla on hal-
37494: välillä allekirjoitetun sopimuksen NORSAD-           lintoneuvosto, johon kukin sopijapuolena ole-
37495: rahaston ja NORSAD-sihteeristön perustami-           va hallitus nimeää yhden edustajan. Hallinto-
37496: sesta siihen liittyvine sääntöineen.                 neuvosto päättää rahaston toiminnan suunta-
37497:    Rahaston tarkoituksena on edistää sopimuk-        linjoista. Rahaston toimeenpanevaksi elimeksi
37498: seen liittyneiden eteläisen Afrikan alueellisen      perustetaan sihteeristö, joka sijoitetaan johon-
37499: yhteistyöjärjestön (SADCC) jäsenmaiden ta-           kin SADCC-maahan. Sihteeristöllä on johto-
37500: loudellista kehitystä ja riippumattomuutta           kunta, jossa Pohjoismailla on neljä ja
37501: asettamalla vaihdettavaa valuuttaa Pohjois-          SADCC-mailla kolme edustajaa. Johtokunta
37502: maista ja SADCC-maista olevien osapuolten            päättää muun muassa rahoituskohteista. Sih-
37503: välisten yhteishankkeiden käytettäväksi. Ra-         teeristön käytännön toimintaa johtaa toimitus-
37504: hoitusta voidaan myöntää hankkeille, jotka           johtaja.
37505: täyttävät kyseisen SADCC-maan yleiset kehi-
37506: tyskriteerit ja ovat sopusoinnussa pohjoismai-          Sekä rahastolla että toimeenpanevalla sihtee-
37507: sen teollisen kehitysyhteistyön toimintaperiaat-     ristöllä on oikeushenkilön asema. Rahastolle,
37508: teiden kanssa. Tarkoitus on tukea vientiin           sihteeristölle ja niiden toimielinten jäsenille ja
37509: suuntautuvia hankkeita, joiden tulee täyttää         henkilökunnalle myönnetään eräitä erioikeuk-
37510: erikseen määritellyt yleiset taloudelliset ehdot.    sia ja vapaotuksia sopijapuolina olevissa valti-
37511: Rahasto ei voi tukea hankkeita, joissa eteläaf-      oissa.
37512: rikkalaiset intressit ovat merkittäviä tai joiden       Sopimus tulee voimaan kolmenkymmenen
37513: voidaan olettaa toimivan Pohjoismaiden ja            päivän kuluttua siitä, kun Tanskan, Suomen,
37514: Etelä-Afrikan välisen kaupan välikäsinä.             Norjan ja Ruotsin hallitukset sekä vähintään
37515:    Rahaston peruspääoma on 200 miljoonaa             kaksi SADCC:n jäsenvaltiota ovat allekirjoit-
37516: Tanskan kruunua, josta Suomen osuus on 41,0          taneet sen tai, missä sellaista menettelyä nou-
37517: miljoonaa Tanskan kruunua eli noin 25 mil-           datetaan, kolmenkymmenen päivän kuluttua
37518: joonaa Suomen markkaa. Tanskan osuus on              siitä kun nämä maat ovat tallettaneet ratifioin-
37519: 40,4 miljoonaa, Norjan 43,4 miljoonaa ja             tia tai hyväksymistä koskevat asiakirjat tallet-
37520: Ruotsin 75,2 miljoonaa Tanskan kruunua. Va-          tajan huostaan. Esitykseen sisältyy lakiehdotus
37521: rat Suomen maksuosuuteen on tarkoitus ottaa          sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien
37522: kansainvälisten järjestöjen kautta ohjattavaan       määräysten hyväksymisestä. Laki on tarkoitus
37523:  kehitysapuun osoitetoista varoista. Pääoma          saattaa voimaan samanaikaisesti sopimuksen
37524:  maksetaan rahoitukseen osallistuvien Pohjois-       kanssa.
37525: 
37526: 
37527: 
37528: 
37529: 300893H
37530: 2                                  1990 vp. -     HE n:o 103
37531: 
37532: 
37533: 
37534:                                      YLEISPERUSTELUT
37535: 
37536: 1. Nykyinen tilanne ja asian                      1986 kuudessa SADCC-maassa keskustelemas-
37537:    valmistelu                                     sa NORSAD-ehdotuksesta näiden maiden kes-
37538:                                                   kuspankkien ja valtiovarainministeriöiden
37539:    Alueellinen yhteistyö Pohjoismaiden ja ete-    kanssa. Syyskuussa 1987 Pohjoismaiden
37540: läisen Afrikan alueellisen yhteistyöjärjestön     SADCC-koordinaatioryhmä hyväksyi periaat-
37541: (SADCC) jäsenvaltioiden välillä käynnistyi        teessa työryhmän raportin pohjalta työstetyn
37542: 1980-luvun puolivälissä. Tammikuussa 1986         ehdotuksen NORSAD-rahastoksi. Tärkeää ky-
37543: nämä maat antoivat laajennettua taloudellista     symystä rahaston suhteesta Etelä-Afrikkaan
37544: ja kultturiyhteistyötä koskevan niin sanotun      käsiteltiin edelleen syksyn aikana. Ehdotus esi-
37545: Hararen julistuksen. Yhteistyön tavoitteena on    tettiin SADCC-maille saman vuoden marras-
37546: muun muassa tuotantotoiminnan laajentami-         kuussa ja nämä antoivat periaatteellisen hyväk-
37547: nen ja investointien edistäminen SADCC-alu-       syntänsä rahaston perustamiselle SADCC:n
37548: eella sekä Pohjoismaiden ja SADCC-alueen          vuosikokouksessa Arushassa tammikuussa
37549: välisen ja SADCC-alueen sisäisen kaupan edis-     1988.
37550: täminen. Näiden tavoitteiden yhtenä keskeise-        Tanskan kehitysyhteistyöviranomainen Da-
37551: nä esteenä on ollut vaihdettavien valuuttojen     nida sai maaliskuussa 1988 tehtäväkseen val-
37552: niukkuus alueella. Vaihdettavan valuutan puu-     mistella ja koordinoida NORSAD-asiaa edel-
37553: te vaikeuttaa yritysten toimintaedellytyksiä ja   leen Pohjoismaiden lukuun. Jo vuoden alussa
37554: haittaa uusia investointeja. Helpottaakseen       oli asetettu pohjoismainen asiantuntijaryhmä,
37555: näitä ongelmia ja kannustaakseen uusia poh-       jonka tehtävänä oli laatia NORSAD-rahaston
37556: joismaisia investointeja SADCC-alueella Poh-      organisaatiota, hallintoa ja oikeudellista perus-
37557: joismaat ja SADCC-maat ovat päättäneet pe-        taa koskeva ehdotus. Asiantuntijaryhmän eh-
37558: rustaa NORSAD-rahaston, jonka päämääränä          dotus valmistui huhtikuussa 1988. Se sisälsi
37559: on asettaa ulkomaanvaluuttaa Pohjoismaista        ajatuksen kaksijakoisesta hallintomallista ja
37560: ja SADCC-maista olevien osapuolten välisten       erillisen sihteeristön perustamisesta rahaston
37561: yhteishankkeiden käytettäväksi.                   toimeenpanevaksi elimeksi.
37562:    NORSAD-rahaston perustamisen valmistelut          SADCC:n sisäinen ministerikokous käsitteli
37563: käynnistyivät Tanskan Kehitysmaiden teollista-    ehdotusta heinäkuussa 1988. Kokouksen mie-
37564: misrahaston (IFU) aloitteesta kesäkuussa 1986.    lestä ehdotus poikkesi aikaisemmasta ehdotuk-
37565: IFU sai Hararen julistuksen seurantaa hoita-      sesta, jolle SADCC-maat olivat antaneet peri-
37566: valta Pohjoismaiden SADCC-koordinaatioryh-        aatteellisen hyväksyntänsä. Ministerikokous
37567: mältä toimeksi tehdä yhteistyössä muun muas-      katsoi, että rahaston varainkäyttö kohdistuisi
37568: sa SADCC:n sihteeristön kanssa esitutkimuk-       ehdotuksen mukaan liiaksi vientiin suuntautu-
37569: sen, joka selvittää mahdollisuuksia perustaa      neiden yritysten tukemiseen eikä siten voisi
37570: yhteispohjoismaisesti rahoitettu ulkomaisen       auttaa vähentämään alueen riippuvuutta tuon-
37571: valuutan takuurahasto SADCC-aluetta varten.       nista eikä myöskään edistää SADCC-maiden
37572:    Jo alun alkaen suunniteltiin, että Pohjois-    välistä kauppaa. Lisäksi katsottiin, ettei ehdo-
37573: maiden kehitysrahoituslaitoksilla, toisin sa-     tuksessa ollut otettu huomioon SADCC-mai-
37574: noen Tanskan IFUlla, Norjan kehitysyhteistyö-     den halua osallistua rahaston perusrahoituk-
37575: viranomaisen NORADin teollisen ja kaupalli-       seen ja että SADCC-maiden omille laitoksille,
37576: sen yhteistyön osastolla, Suomen Teollisen Ke-    erityisesti alueellisille kehitysrahoituslaitoksille,
37577: hitysyhteistyön Rahasto Oy:llä (FINNFUND)         oli annettu liian pieni osa.
37578: ja Ruotsin Kehitysmaiden teollisen yhteistyön        SADCC-osapuolen kommentit johtivat sii-
37579: rahastolla (Swedfund) olisi keskeinen rooli ra-   hen, että SADCC-maat ja Pohjoismaat nimitti-
37580: haston käytännön tmmmnassa. Elokuussa             vät yhdessä työryhmän, joka koostui yhdestä
37581: 1986 yhtyivät myös muut kehitysrahoituslai-       Pohjoismaiden ja yhdestä SADCC-maiden
37582: tokset periaatteessa IFUn tekemään aloittee-      edustajasta ja jonka tehtävänä oli kehittää ja
37583: seen.                                             selventää NORSAD-ehdotusta. Työryhmän tu-
37584:    Tutkimustyön seuraavassa vaiheessa kävi        li myös käydä yrityksissä, jotka saattalSlvat
37585: pohjoismainen työryhmä marras-joulukuussa         olla tulevan NORSAD-rahaston asiakkaita
37586:                                     1990 vp. -     HE n:o 103                                       3
37587: 
37588: sekä SADCC-maiden asianomaisten viran-             2. Sopimuksen ja sääntöjen pää-
37589: omaisten luona. Työryhmän suositusten perus-          asiallinen sisältö
37590: teella laadittiin uusi NORSAD-ehdotus, joka
37591: tyydytti kaikkia osapuolia. Hallintomallia oli        NORSAD-rahaston ja NORSAD-sihteeris-
37592: selkeytetty, mutta se säilyi kaksijakoisena.       tön perustava sopimuskokonaisuus koostuu
37593:    Pohjoismaiden ja SADCC-maiden välisessä         kolmesta asiakirjasta, sopimustekstistä ja sen
37594: ministerikokouksessa Luandassa tammi-helmi-        liitteinä olevista NORSAD-rahaston ja NOR-
37595: kuussa 1989 Pohjoismaat ja SADCC-maat al-          SAD-sihteeristön säännöistä.
37596: lekirjoittivat yhteisymmärrysmuistion, joka on        Sopimuksella perustetaan NORSAD-rahas-
37597: ollut lopullisen NORSAD-rahaston ja NOR-           to, joka asettaa vaihdettavaa ulkomaanvaluut-
37598: SAD-sihteeristön perustamista koskevan sopi-       taa sellaisten Pohjoismaista ja SADCC-maista
37599: muksen pohjana.                                    olevien yhteishankkeiden käytettäväksi, jotka
37600:    Vuoden 1989 aikana jatkettiin sopimusteks-      täyttävät tietyt kriteerit. Hankkeiden tulee olla
37601: tien muotoilua ja keskusteltiin edelleen eräistä   sopusoinnussa kyseisten SADCC-maiden kehi-
37602: erityiskysymyksistä kuten NORSAD-rahaston          tysehtojen ja pohjoismaisen teollisen kehitys-
37603: kotipaikasta sekä rahaston varojen talletusta-     yhteistyön toimintaperiaatteiden kanssa. Tar-
37604: vasta. Tammikuussa 1990 oli kaikista kysy-         koitus on tukea vientiin suuntautuneita hank-
37605: myksistä päästy yksimielisyyteen. NORSAD-          keita, joiden on täytettävä erikseen määritellyt
37606: rahaston ja NORSAD-sihteeristön perustamis-        kehitysehdot. Rahastosta tuettavien hankkei-
37607: ta koskeva sopimus allekirjoitettiin SADCC:n       den valinnassa kiinnitetään lisäksi huomiota
37608: vuosikokouksessa Lusakassa tammikuun 31            siihen, että ne osaltaan edistävät kyseisen
37609: päivänä 1990. Allekirjoittajina olivat kaikki      SADCC-maan taloudellista riippumattomuutta
37610: Pohjoismaat lukuunottamatta Islantia ja kaik-      ja että niillä on myönteinen vaikutus maan
37611: ki silloiset SADCC-maat lukuunottamatta Ma-        kauppa- ja maksutaseeseen. Niinikään edellyte-
37612: lawia.                                             tään, että hanke on ympäristövaikutuksiltaan
37613:                                                    hyväksyttävä.
37614:    Pohjoismaiden kehitysrahoituslaitokset ovat        Hankkeet, jotka ovat omiaan vähentämään
37615: koko valmisteluprosessin ajan yhdessä käsitel-     SADCC-maiden riippuvuutta alueen taloudelli-
37616: leet NORSAD-rahaston perustamiseen ja sen          sesta suurvallasta, Etelä-Afrikasta, asetetaan
37617: käytännön toimintaan liittyviä kysymyksiä.         etusijalle. Rahasto ei voi tukea hankkeita tai
37618: Syksyllä 1989 NORSAD-sihteeristölle nimitet-       yrityksiä, joissa on tai voidaan olettaa olevan
37619: tiin väliaikainen johtokunta, jonka tehtävänä      merkittävää eteläafrikkalaista intressiä. Rahas-
37620: on ollut rahaston ja sihteeristön käytännön        toa ei myöskään saa käyttää Etelä-Afrikan
37621: toiminnan valmisteleminen ja jossa aluksi ai-      vastaisen kauppasaarron kiertämiseen.
37622: noastaan Pohjoismaat olivat kehitysrahoitus-
37623: laitostensa edustajien kautta mukana. Sopi-           Rahasto voi myöntää vaihdettavaa valuuttaa
37624: muksen allekirjoittamisen jälkeen myös             käytettäväksi vain, mikäli sellaista ei ole riittä-
37625: SADCC-maat nimittivät edustajansa väliaikai-       vän helposti, varmasti tai nopeasti saatavilla
37626: seen johtokuntaan.                                 tavanomaisista lähteistä. Asiakasyritysten on
37627:                                                    maksettava rahaston tilille vastaava määrä pai-
37628:    Pohjoismaiden kehitysrahoituslaitokset an-      kallisvaluuttaa ja palautettava käyttöön saa-
37629: toivat tammikuussa 1990 kukin sitoumuksen,         mansa varat rahastolle sitten, kun niiden avulla
37630: jossa ne lupautuvat olemaan yhteistyössä           toteutetut liiketoimet ovat tuottaneet vastaa-
37631: NORSAD-sopimuksen osapuolten kanssa sekä           vasti valuuttaa.
37632: osallistumaan NORSAD-sihteeristön toimin-             Rahaston peruspääoma on 200 miljoonaa
37633: taan siten kuin NORSAD-sopimus edellyttää.         Tanskan kruunua eli noin 124 miljoonaa Suo-
37634: Lisäksi Pohjoismaiden kehitysrahoituslaitokset     men markkaa. Suomen osuus tästä on 41
37635: ovat sitoutuneet vaihtamaan tietoja ja ilmoitta-   miljoonaa Tanskan kruunua eli noin 25 mil-
37636: maan kukin maansa hallitukselle, mikäli mah-       joonaa Suomen markkaa. Pääoma on jaettu
37637: dollisissa rahoituskohteissa saattaa olla muka-    Suomen, Tanskan, Norjan ja Ruotsin kesken
37638: na eteläafrikkalaisia intressejä.                  Pohjoismaisen ministerineuvoston yhteispoh-
37639:    NORSAD-rahaston       perustamisvalmistelut     joismaista rahoitustoimintaa varten määrää-
37640: Suomen osalta on hoidettu ulkoasiainministe-       män jakoperusteen mukaisesti. Maksueristä so-
37641: riön kehitysyhteistyöosastolla.                    vitaan erikseen, samoin mahdollisesta lisäpää-
37642: 4                                     1990 vp. -     HE n:o 103
37643: 
37644: oman myöntämisestä, johon voivat osallistua             Tämä on sopusoinnussa SADCC:n ensisi-
37645: myös Islanti ja SADCC-maat.                          jaisten päämäärien kanssa. SADCC on viime
37646:    Rahaston hallintomalli perustuu kaksijakoi-       vuosina kiinnittänyt yhä kasvavaa huomiota
37647: suuteen. Rahastoa avustaa toimeenpaneva sih-         tuotannon ja kaupan investointien tukemiseen.
37648: teeristö. Sekä rahasto että sihteeristö ovat itse-   On korostettu sekä ulkopuolisten että paikallis-
37649: näisiä oikeushenkilöitä. Rahasto sijoitetaan         ten investointien merkitystä työpaikkojen luo-
37650: Kööpenhaminaan Tanskan kehitysyhteistyövi-           misen ja elinkeinoelämän kehityksen kannalta.
37651: ranomaisen Danidan yhteyteen. Sihteeristön              SADCC-alueella toimivien yritysten vaikeim-
37652: kotipaikka on erikseen sovittavassa SADCC-           pia ongelmia on vaihdettavan valuutan puute.
37653: maassa. Samoin rahaston vaihdettavissa valuu-        Alueella on tällä hetkellä järjestelyjä, jotka
37654: toissa olevat varat sijoitetaan pohjoismaiseen       tarjoavat valuuttaa yritysten pitkäaikaiseen va-
37655: pankkiin, kun taas SADCC-maiden valuutois-           luutantarpeeseen, esimerkiksi alueelliset ja pai-
37656: sa olevat varat sijoitetaan kyseisten maiden         kalliset kehityspankit, samoin yritysten lyhyt-
37657: pankkeihin.                                          aikaiseen valuutantarpeeseen, esimerkiksi niin
37658:    Rahastolla on hallintoneuvosto; sihteeristön      kutsutut viennin esirahoitusjärjestelmät (export
37659: toimielimiä ovat johtokunta ja toimitusjohta-        pre-financing schemes). Sitä vastoin ei ole jär-
37660: ja. Kukin sopimuksen osapuolena oleva halli-         jestelyjä, jotka tarjoaisivat valuuttaa yritysten
37661: tus nimeää yhden edustajan hallintoneuvos-           keskipitkän aikavälin Operatiivisiin kuluihin.
37662: toon. Johtokunnassa on neljä Pohjoismaiden           Tarkoitus on, että NORSAD-rahasto auttaisi
37663: ja kolme SADCC-maiden edustajaa. Tarkoitus           poistamaan tätä puutetta Pohjoismaista ja
37664: on, että johtokunnan pohjoismaiset jäsenet           SADCC-maista olevien osapuolten välisten yh-
37665: ovat kukin maansa kehitysrahoituslaitoksesta.        teishankkeiden osalta.
37666: Hallintoneuvosto päättää rahaston toimintalin-          NORSAD-rahaston         perustaminen tukee
37667: joista ja ratkaisee kaikki keskeiset rahaston        myös pohjoismaisten yritysten kansainvälisty-
37668: hoitoon liittyvät kysymykset. Johtokunta on          mispyrkimyksiä. Rahaston kautta entistä use-
37669: hallinnoivan sihteeristön päätöksentekoelin,         ammille pohjoismaisille yrityksille tulee mah-
37670: joka päättää muun muassa rahoituskohteista.          dollisuus saada riskirahoitusta, joka tukee nii-
37671:                                                      den investointeja SADCC-alueelle. Alueella on
37672:    Sopimusta voidaan muuttaa kaikkien sopija-        tällä hetkellä noin 20 pohjoismaista ja
37673: puolien suostumuksella. Kukin sopijapuoli voi        SADCC-maista olevien osapuolten välistä yh-
37674: irtisanoa sopimuksen 30 päivän irtisanomis-          teisyritystä. On arvioitu, että NORSAD-rahas-
37675: ajalla. Sopimus sisältää lisäksi määräykset          ton avulla voitaisiin perustaa noin 40 uutta
37676: muun muassa rahaston, sihteeristön sekä nii-         yhteishanketta viiden vuoden aikana. Näistä
37677: den toimielinten ja henkilökunnan hyväksi tu-        noin 20 olisi osakkuuspohjaisia yhteisyrityksiä.
37678: levista erioikeuksista ja vapautuksista, samoin         NORSAD-rahaston perustamisella luodaan
37679: rahaston ja sihteeristön lakkauttamisesta ja         toinen yhteispohjoismainen kehitysyhteistyön
37680: varojen käytöstä lakkaamistapauksessa. Ra-           rahoitusjärjestelmä vuoden 1989 alussa toimin-
37681: haston toimintaa on tarkoitus arvioida noin          tansa aloittaneen Pohjoismaiden kehitysrahas-
37682: neljän toimintavuoden kuluttua, jolloin sopi-        ton (NDF) rinnalle. Näillä kahdella rahastolla
37683: mukseen osallisille hallituksille tehdään esitys     on kuitenkin selvästi omat toimintakenttänsä.
37684: mahdollisesti tarvittavista muutoksista sääntöi-     Pohjoismaiden kehitysrahasto rahoittaa hank-
37685: hin tai muista tarvittavista toimenpiteistä.         keita pehmeäehtoisilla luotoilla, joissa lainan-
37686:                                                      saajina ovat pääasiassa valtiot. NORSAD-
37687:                                                      rahaston tarkoituksena taas on myöntää ulko-
37688: 3. Sopimuksen merkitys                               maanvaluuttaa paikallisvaluutassa maksettavaa
37689:                                                      talletusta vastaan, ja edunsaajina ovat Pohjois-
37690:    NORSAD-rahaston ja NORSAD-sihteeris-              maista ja SADCC-maista olevien osapuolten
37691: tön perustaminen on osa Suomen kehitysyh-            väliset yhteishankkeet. Lisäksi NORSAD-
37692: teistyötä ja se tukee Pohjoismaiden ja               rahaston toiminta rajoittuu SADCC-alueeseen.
37693: SADCC-maiden välisen yhteistyön laajenta-               NORSAD-rahaston ja NORSAD-sihteeris-
37694: mista. Tarkoitus on, että rahasto antaa pontta       tön perustamisella tulee myös olemaan merki-
37695: investointien ja kaupan lisäämiselle alueella        tystä yrityselämän käytännön organisointiin
37696: tarjoamalla yrityksille muuten puuttuvaa va-         SADCC-alueella. NORSAD-rahaston käytän-
37697: luuttaarahoitusta.                                   nön toiminnasta vastaavan itsenäisen sihteeris-
37698:                                     1990 vp. -      HE n:o 103                                     5
37699: 
37700: tön perustamisella vahvistetaan esimerkiksi ky-     kehitysrahoituslaitokset). Myös tulevat maksu-
37701: kyä valmistella ja arvioida mahdollisesti tuloa     erät on tarkoitus sisällyttää kunkin vuoden
37702: tuottavia hankkeita alueella.                       valtion tulo- ja menoarvioehdotuksen kehitys-
37703:                                                     yhteistyömäärärahojen kansainvälisiä kehitys-
37704:                                                     rahoituslaitoksia koskevaan osaan Pohjoismai-
37705: 4. Esityksen taloudelliset vaiku-                   den kesken sovittavan maksuaikataulun mu-
37706:    tukset                                           kaisesti.
37707:                                                        Tämän lisäksi Suomen valtiolle aiheutuu vä-
37708:    Suomen osuus NORSAD-rahaston pääomas-
37709:                                                     häisiä kustannuksia lähinnä rahaston hallinto-
37710: ta on 41,0 miljoonaa Tanskan kruunua. Tämä
37711:                                                     neuvoston jäsenyyteen liittyvistä virkamatkois-
37712: vastaa 29.5.1990 noteeratun kurssin mukaan
37713:                                                     ta sekä Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto
37714: noin 25 miljoonaa Suomen markkaa. Pääoma
37715:                                                     Oy:lle maksettavista johtokuntajäsenyyteen
37716: maksetaan erinä siten kuin siitä rahaston pää-
37717:                                                     liittyvistä korvauksista. Rahaston ja sihteeris-
37718: omanmuodostukseen osallistuvien Pohjoismai-
37719:                                                     tön varsinaiset hallintokulut on tarkoitus kat-
37720: den kesken tarkemmin sovitaan. Alustavasti on       taa sijoitetun pääoman tuotoilla eivätkä ne niin
37721: suunniteltu, että pääoma maksettaisiin kolme-
37722:                                                     ollen aiheuta lisäkuluja Suomelle.
37723: na jokseenkin tasasuuruisena eränä vuosina
37724: 1990-92.                                               Koska rahaston ja sihteeristön toimipaikat
37725:    Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa        sijaitsevat ulkomailla, tullevat sopimuksen
37726: on varauduttu Suomen pääomaosuuden mak-             vero- ja maksuvapautuksia merkitsevät mää-
37727: samiseen kansainvälisten järjestöjen kautta oh-     räykset vain poikkeustapauksissa sovellettavik-
37728: jattavan kehitysavun momentilta 24.30.66.           si. Tällöinkään ei ole kysymys valtiontalouden
37729: käyttösuunnitelman kohdasta 5 (kansainväliset       kannalta merkittävistä määristä.
37730: 
37731: 
37732: 
37733: 
37734:                             YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
37735: 
37736: 
37737: 1. Sopimuksen sekä NORSAD-                          sessa vuodelta 1986. Sopimuksen tarkoitus on
37738:    rahaston ja NORSAD-sihtee-                       antaa tukea tuotantosektorille vaihdettavien
37739:    ristön sääntöjen sisältö                         valuuttojen puutteesta aiheutuvien haittojen
37740:                                                     vähentämiseksi. Johdannossa todetaan myös,
37741:    NORSAD-rahaston ja NORSAD-sihteeris-             että pohjoismaiset kehitysrahoituslaitokset
37742: tön perustamista koskeva sopimus luo perustan       ovat sitoutuneet osallistumaan NORSAD-sih-
37743: rahaston ja sihteeristön oikeudelliselle asemalle   teeristön toimintaan ja Pohjoismaista ja
37744: sopimusvaltioiden viranomaisiin ja lainsäädän-      SADCC-maista olevien osapuolten välisten yh-
37745: töön nähden. Sopimuskokonaisuuteen kuulu-           teishankkeiden perustamisen edistämiseen.
37746: vat sopimuksen 1 d ja 2 b artiklan mukaan           Edelleen todetaan SADCC-maiden kehitysra-
37747: myös sen liitteinä A ja B olevat NORSAD-            hoituslaitosten keskeinen rooli yhteishankkei-
37748: rahaston säännöt ja NORSAD-sihteeristön             den edistämisessä.
37749: säännöt, jotka sisältävät yksityskohtaisempia          Sopimuksen 1 a artikla sisältää määräyksen
37750: määräyksiä rahaston ja sihteeristön toiminnas-      NORSAD-rahaston perustamisesta ja päämää-
37751: ta ja organisaatiosta. Sopimuksen johtolau-         rästä. Rahaston päämääränä on tukea siihen
37752: seessa määritellään rahaston perustamisen           osallistuvien SADCC:n jäsenmaiden taloudel-
37753: taustalla olevat tavoitteet ja periaatteet. Kes-    lista kehitystä ja riippumattomuutta asettamal-
37754: keisenä ajatuksena on, että rahasto tukee Poh-      la ulkomaanvaluuttaa sellaisten yhteishankkei-
37755: joismaiden ja eteläisen Afrikan alueellisen yh-     den käytettäväksi, jotka täyttävät kyseisen
37756: teistyöjärjestön SADCC:n jäsenvaltioiden yh-        SADCC:n jäsenvaltion yleiset kehitysehdot ja
37757: teistyötä niiden periaatteiden mukaisesti, jotka    ovat sopusoinnussa pohjoismaisen teollisen ke-
37758: on ilmaistu Pohjoismaiden ja SADCC-maiden           hitysyhteistyön toimintaperiaatteiden kanssa.
37759: laajennettua taloudellista ja kulttuuriyhteistyö-   Rahaston sääntöjen 1 kohdassa edellytetään
37760: tä koskevassa niin sanotussa Hararen julistuk-      tuettavan erityisesti sellaisia hankkeita, joiden
37761: 6                                     1990 vp. -      HE n:o 103
37762: 
37763: voidaan olettaa vaikuttavan positiivisesti hank-      rahastolle sitten kun niiden avulla toteutetut
37764: keen isäntämaan kauppataseeseen. Rahaston             liiketoimet ovat tuottaneet vastaavasti valuut-
37765: sääntöjen 11 kohdassa on tarkemmin määritel-          taa. Asiakasyrityksen on ulkomaanvaluuttaa
37766: ty, millaiset hankkeet voivat olla tuen saajina.      saadakseen maksettava rahaston tilille vastaava
37767: Kysymykseen tulevat ensi sijassa pohjoismais-         määrä paikallisvaluuttaa ja sen on sitouduttava
37768: ten ja SADCC-maista olevien osapuolten väli-          varojen takaisinmaksun turvaamiseen tähtää-
37769: set yhteisyritykset, joissa pohjoismaisilla sijoit-   viin ehtoihin. Asiakasyritysten voidaan myös
37770: tajilla on tai tulee olemaan merkittävä osuus.        edellyttää maksavan korvausta varojen käyt-
37771: Hankkeiden tulee olla arvioitu kykeneviksi            töön saamisesta.
37772: tuottamaan vientituotteita tai sisältää vientiä          Rahaston sääntöjen 13 kohdan mukaisesti
37773: tukevaa tavaroiden tai palvelusten tuotantoa.         varoja myönnettäessä asetetaan etusijalle tuo-
37774: Vienniksi lasketaan myös myynti muihin                tannon ylläpitämiseksi tarpeellisten kompo-
37775: SADCC-maihin edellyttäen, että tulot siitä saa-       nenttien, raaka-aineiden ja varaosien tuonti.
37776: daan ainakin osittain vaihdettavassa valuutas-        Kuitenkin myös muun muassa pääomatavarat,
37777: sa.                                                   tietotaito sekä lisenssi- ja osinkomaksut voivat
37778:    Ensisijaisena tukikohteena ovat yhteishank-        tulla kysymykseen, mikäli ne ovat oleellisia
37779: keet, joissa osapuolet ovat yritysten osakkee-        tuetun hankkeen toiminnan kannalta.
37780: nomistajina. Näiden sijoitusmuotoisten yhteis-           Rahaston peruspääoma on sopimuksen 1 b
37781: hankkeiden ohella voidaan määrätyin edelly-           artiklan ja rahaston sääntöjen 2 a kohdan
37782: tyksin tukea myös muita Pohjoismaista ja              mukaan 200 miljoonaa Tanskan kruunua eli
37783: SADCC-maista olevien osapuolten välisiä yh-           noin 124 miljoonaa Suomen markkaa, jonka
37784: teishankkeita. Voimassaolevan pohjoismaisen           Pohjoismaiden hallitukset myöntävät lahjava-
37785: kehitysyhteistyöpolitiikan mukaisesti etualalle       roina. Suomen osuus pääomasta on 41,0 mil-
37786: asetetaan hankkeet, jotka vähentävät sopija-          joonaa Tanskan kruunua eli noin 25 miljoonaa
37787: puolina olevien SADCC-maiden riippuvuutta             Suomen markkaa. Tanskan osuus on 40,4
37788: Etelä-Afrikasta ja kielletään nimenomaan sel-         miljoonaa, Norjan 43,4 miljoonaa ja Ruotsin
37789: laisten hankkeiden tukeminen, joissa eteläaf-         75,2 miljoonaa Tanskan kruunua. Pääoma on
37790: rikkalaiset intressit ovat merkittäviä tai joiden     jaettu näiden maiden kesken kunkin maan
37791: voidaan olettaa toimivan Etelä-Afrikan ja             bruttokansantuotteen perusteella Pohjoismai-
37792: Pohjoismaiden välisen kaupan välikäsinä.              sen ministerineuvoston yhteispohjoismaista ra-
37793:    Rahaston sääntöjen 12 kohdassa määritel-           hoitustoimintaa varten määräämään jakope-
37794: lään edelleen tuettaville hankkeille asetettavat      rusteen mukaisesti ja ottaen huomioon, että
37795: kehitysehdot. Näistä keskeiset ovat hankkeen          Islanti ei ainakaan tässä vaiheessa osallistu
37796: taloudellinen elinkelpoisuus, sen odotettavissa       rahoitukseen.
37797: oleva suotuisa vaikutus isäntämaan maksuta-              Peruspääoman maksueristä ja niiden suu-
37798: seeseen sekä maan teknologiseen kehitykseen           ruudesta tullaan sopimaan tarkemmin rahas-
37799: ja työvoiman ammattitaidon kohottamiseen.             toon osallistuvien Pohjoismaiden hallitusten
37800: Lisäksi edellytetään, että hanke tuottaa lisäar-      kesken. Alustavasti on suunniteltu, että pää-
37801: voa paikallisessa tuotantoprosessissa käyttä-         oma maksetaan kolmena jokseenkin tasasuu-
37802: mällä ja jalostamalla paikallisia raaka-aineita       ruisena eränä vuosina 1990-92. Rahaston
37803: ja että se edistää yleistä taloudellista aktiivi-     pääoma on tarkoitus sijoittaa siten, että sen
37804: suutta. Hankkeen ympäristövaikutusten tulee           ostovoima säilyy ja korkoja voidaan käyttää
37805: olla hyväksyttävät.                                   mahdollisesti syntyvien luottotappioiden katta-
37806:    Rahaston sääntöjen 10 kohdassa säännellään         miseen. Sopimuksen 1 c artiklan ja rahaston
37807: tarkemmin rahaston valuutan käyttöä. Rahas-           sääntöjen 2 b kohdan mukaan sopimuspuolet
37808: to voi asettaa vaihdettavaa valuuttaa käytettä-       voivat sopia lisäpääoman myöntämisestä ra-
37809: väksi vain, mikäli sellaista ei ole riittävän         hastolle, mitä koskevat sopimuksen ja sääntö-
37810: helposti, varmasti tai nopeasti saatavilla tavan-     jen määräykset ilman, että niihin on tarpeen
37811: omaisista lähteistä. Koska rahaston valuuttava-       tämän vuoksi tehdä muutoksia. Ajatuksena on
37812: rat ovat rajoitetut, on tarkoitus, että yritykset     ollut, että myös SADCC-maille varataan jat-
37813: kääntyvät rahaston puoleen vain, milloin mui-         kossa mahdollisuus osallistua rahaston pää-
37814: ta tapoja saada valuuttaa ei ole. Suunnitellun        omanmuodostukseen. Rahaston sääntöjen 2 c
37815: valuuttajärjestelmän periaatteena on, että asia-      kohdan mukaan rahaston vaihdettavissa valuu-
37816: kasyritys palauttaa käyttöön saamansa varat           toissa olevat varat talletetaan pohjoismaiseen
37817:                                     1990 vp. -      HE n:o 103                                       7
37818: 
37819: pankkiin ja SADCC-maiden valuutoissa olevat            Yhteishankkeiden edistämiseen liittyvät teh-
37820: varat kussakin maassa olevaan pankkiin. Pe-         tävät on tarkemmin määritelty sihteeristön
37821: rusteena pohjoismaisen pankin käyttöön ovat         sääntöjen 12 kohdassa. Sen mukaisesti näihin
37822: pankkitoimintoja         koskevat     rajoitukset   kuuluu SADCC-alueen ja Pohjoismaiden kehi-
37823: SADCC-alueella.                                     tysrahoituslaitosten yhteistoiminnan edistämi-
37824:    Rahastolla on kaksijakoinen hallintomalli.       nen ja erityisesti alueen riippuvuuden vähentä-
37825: Rahastoa avustavana elimenä toimii rahaston         minen Etelä-Afrikasta. Yhteishankkeiden edis-
37826: sääntöjen 3 b kohdan mukaan sihteeristö. Ra-        täminen ei sisällä taloudellista osallisuutta
37827: hastolla on rahaston sääntöjen 3 a kohdan           hankkeisiin.
37828: mukaan hallintoneuvosto; sihteeristön toimieli-        Sihteeristö on rahaston toimeenpaneva elin.
37829: miä ovat sihteeristön sääntöjen 4 kohdan mu-        Rahaston sääntöjen 6 c kohta ja sihteeristön
37830: kaan johtokunta ja toimitusjohtaja. Rahaston        sääntöjen 13 kohta sisältävät tarkemmat mää-
37831: ja sihteeristön kesken solmitaan rahaston sään-     räykset toimeenpanotehtävän hoidosta. Sihtee-
37832: töjen 5 v ja 6 a kohdan sekä sihteeristön sään-     ristö myöntää valuuttaa aikaisemmin mainitut
37833: töjen 3 kohdan mukaan sopimus, jossa määri-         edellytykset täyttäville hankkeille, solmii tarvit-
37834: tellään tarkemmin muun muassa sihteeristön          tavat sopimukset ja huolehtii muista sitoumuk-
37835: asema ja sihteeristölle rahaston tehtävien hoi-     sista ja järjestelyistä eri maiden viranomaisten
37836: dosta maksettava korvaus.                           ja muiden osapuolien kanssa. Se huolehtii
37837:    Rahaston sääntöjen 4 kohdan mukaan jokai-        rahaston velvoitteiden täyttämisestä ja sen va-
37838: nen sopimuksen osapuolena oleva hallitus ni-        rojen hoidosta. Sihteeristön sääntöjen 2 koh-
37839: meää yhden edustajan hallintoneuvostoon. Pu-        dan mukaan sihteeristö on yhteistyössä
37840: heenjohtajuus on vuoroin Pohjoismailla ja           SADCC-alueen ja pohjoismaisten kehitysra-
37841: vuoroin SADCC-mailla. Sihteeristön toimitus-        hoituslaitosten kanssa.
37842: johtaja toimii hallintoneuvoston sihteerinä.           Sihteeristön johtokunnan kokoonpanoa ja
37843: Hallintoneuvoston päätökset edellyttävät jä-        toimintaa koskevat säännöt sisältyvät sihteeris-
37844: senten yksimielisyyttä. Hallintoneuvosto on         tön sääntöjen 5 kohtaan. Johtokunnassa on
37845: päätösvaltainen, kun yli puolet jäsenistä on        seitsemän jäsentä, joista Pohjoismaat nimittä-
37846: paikalla. Sääntökohta sisältää myös määräyk-        vät yhteensä neljä ja SADCC-maat yhteensä
37847: set puheenjohtajan valinnasta ja hallintoneu-       kolme kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Johto-
37848: voston kokoontumisesta.                             kunnan pohjoismaiset jäsenet nimitetään yh-
37849:    Hallintoneuvoston tehtävät on määritelty ra-     teistyössä pohjoismaisten kehitysrahoituslaitos-
37850: haston sääntöjen 5 kohdassa. Hallintoneuvosto       ten kanssa; tarkoitus on, että johtokunnan
37851: päättää rahaston toiminnan ja sen varainhoi-        pohjoismaiset jäsenet ovat nimenomaan kun-
37852: don yleisistä toimintalinjoista sekä ratkaisee      kin maan kehitysrahoituslaistosten edustajia.
37853: sääntökohdassa tarkemmin määritellyt keskei-        Johtokunnan puheenjohtajuutta, kokoontu-
37854: set rahaston hoitoon liittyvät asiat. Hallinto-     mista, päätöksentekoa ja päätösvaltaisuutta
37855: neuvoston jäsenille ei rahaston sääntöjen 9         koskevat säännöt ovat pääpiirteissään samat
37856: kohdan mukaan makseta palkkiota ja kunkin           kuin hallintoneuvoston osalta.
37857: maan hallitus vastaa edustajansa matkustusku-          Johtokunnan tehtävät on määritelty sihtee-
37858: luista.                                             ristön sääntöjen 6 kohdassa. Johtokunta hy-
37859:    Sopimuksen 2 a artikla, rahaston sääntöjen       väksyy sihteeristön toimintaa ohjaavat yleiset
37860: 6 kohta ja sihteeristön sääntöjen 1 kohta sisäl-    toimintalinjat, johtaa ja valvoo sihteeristön
37861: tävät määräykset NORSAD-sihteeristön perus-         toimintaa ja tekee hallintoneuvostolle sen eräi-
37862: tamisesta, tarkoituksesta ja päätehtävistä. Nii-    tä ratkaisuja koskevat esitykset. Johtokunta
37863: den mukaan sihteeristön tulee edistää teollisen     ratkaisee kaikki sihteeristön toimeenpanotehtä-
37864: kehitysyhteistyön hankkeita, joiden osapuolet       vään kuuluvat merkittävimmät asiat, muun
37865: ovat Pohjoismaista ja SADCC-maista sekä             muassa valuutan myöntämisen rahastosta.
37866:  hoitaa NORSAD-rahaston puolesta tehtäviä           Johtokunnan jäsenille ei sihteeristön sääntöjen
37867: NORSAD-rahaston sääntöjen ja sihteeristön           11 kohdan mukaan makseta palkkiota, mutta
37868: sääntöjen sekä NORSAD-rahaston hallinto-            heidän matkustaruiskulunsa korvataan sihtee-
37869:  neuvoston antamien ohjeiden mukaisesti. Sih-       ristön varoista.
37870:  teeristö vastaa tarvittavan organisaation perus-      Sihteeristön käytännön toiminnan johdossa
37871: tamisesta ja ylläpitämisestä. Sihteeristö rapor-    on toimitusjohtaja. Toimitusjohtajan nimittää
37872:  toi toiminnastaan hallintoneuvostolle.             hallintoneuvosto johtokunnan esityksestä ja
37873: 8                                   1990 vp. -      HE n:o 103
37874: 
37875: hänet katsotaan sihteeristön työntekijäksi. Toi-    roin tuetun rahaston taloutta. Erioikeudet ja
37876: mitusjohtajan tehtävät on tarkemmin määritel-       vapautukset ovat päälinjoiltaan kehitysyhteis-
37877: ty sihteeristön sääntöjen 8 kohdassa .              työssä ja yleisemmin kansainvälisten järjestö-
37878:    Rahaston sääntöjen 7 kohta ja sihteeristön       jen aseman määrittelyssä noudatetun käytän-
37879: sääntöjen 9 kohta sisältävät määräykset rahas-      nön mukaisia. Suomen kannalta niiden merki-
37880: ton ja sihteeristön kirjanpidosta ja tilintarkas-   tys on käytännössä lähinnä periaatteellinen,
37881: tuksesta.                                           koska rahaston alaiset toimielimet sijaitsevat
37882:    Rahaston, sihteeristön ja niiden toimielinten    muualla.
37883: jäsenten ja henkilökunnan oikeudellinen asema          Sopimuksessa ja sääntöjen mainituissa koh-
37884: on määritelty sopimuksen 3 artiklassa, rahas-       dissa on lisäksi määräyksiä, jotka koskevat
37885: ton sääntöjen 8 kohdassa ja sihteeristön sään-      vain osapuolina olevia SADCC-valtioita. Sih-
37886: töjen 10 kohdassa. Sekä rahastolla että sihtee-     teeristön ja sen henkilökunnan asemaa isäntä-
37887: ristöllä on itsenäisen oikeushenkilön asema ja      maassa järjestellään myös isäntämaan ja sih-
37888: niiden tehtävien edellyttämä oikeuskelpoisuus.      teeristön välillä soimittavassa pääkonttorisopi-
37889: Rahastoa edustaa hallintoneuvoston nimeämä          muksessa.
37890: ja sihteeristöä johtokunnan nimeämä yksi tai           Sopimuksen 4-9 artiklat sisältävät määräyk-
37891: useampi luonnollinen tai oikeushenkilö. Ra-         set sopimuksen osapuolista, tallettajasta, voi-
37892: haston kotipaikkana on Kööpenhamina, jossa          maantulosta ja muuttamisesta, rahaston ja sih-
37893: se sijoitetaan Tanskan ulkoasiainministeriön        teeristön lakkauttamisesta sekä sopimuksen ir-
37894: alaisen kehitysyhteistyöelimen Danidan yhtey-       tisanomisesta. Sopimuksen voivat allekirjoittaa
37895: teen. Sihteeristön kotipaikka on erikseen valit-    tai siihen voivat liittyä kaikki viisi Pohjoismaa-
37896: tavassa SADCC-maassa. Kaupallisten suhteit-         ta ja kaikki SADCC:n jäsenvaltiot. Sopimuk-
37897: ten osalta rahasto on Tanskan ja sihteeristö sen    sen tallettajana toimii Tanskan ulkoasiainmi-
37898: isäntämäänä olevan SADCC-maan tuomioval-            nisteriö. Sopimusmuutokset vaativat kaikkien
37899: lan alainen, mutta tällaisia asioita koskevissa     osapuolten yksimielisen hyväksynnän.
37900: sopimuksissa voidaan sopia myös välimiesme-            Rahaston lakkauttaminen voi tapahtua hal-
37901: nettelyn käyttämisestä tai asioiden alistamises-    lintoneuvoston yksimielisellä päätöksellä. Ra-
37902: ta kyseisen SADCC-maan tuomiovallan alai-           haston lakkauttaminen ei välttämättä käsitä
37903: suuteen.                                            sihteeristön lakkauttamista, vaan tämä vaatii
37904:    Sopimuksen 3 artiklassa sekä rahaston sään-      johtokunnan ja, mikäli hallintoneuvosto on
37905: töjen ja sihteeristön sääntöjen 14 kohdassa         vielä olemassa, hallintoneuvoston yksimielistä
37906: määritellään rahaston ja sihteeristön sekä nii-     päätöstä. Purkautumistapauksissa hallintoneu-
37907: den toimielinten jäsenten ja henkilökunnan          vosto ja johtokunta päättävät jäljellä olevien
37908: hyväksi myönnetyt erioikeudet ja vapautukset.       varojen käytöstä tarkoituksiin, jotka voivat
37909: Rahasto ja sihteeristö vapautetaan sopijapuoli-     edistää SADCC:n jäsenvaltioiden taloudellista
37910: na olevissa maissa voimassa olevista säännök-       kehitystä näiden maiden ja Pohjoismaiden yh-
37911: sistä, jotka koskevat vastaavanlaisten järjestö-    teistyön puitteissa.
37912: jen rekisteröitymistä, rakennetta, tarkoitusta,        Sopimuspuolina olevilla hallituksilla on oi-
37913: tehtäviä ynnä muuta sekä tulo- ja välittömistä      keus irtisanoa sopimus 30 päivän irtisanomis-
37914: varallisuusveroista ja tulleista ja muista julki-   aikaa noudattaen. Mikäli tällaisten irtisanomis-
37915: sista maksuista, jotka koskevat niiden varoja       ten tuloksena sopimuksen osapuolina olisi vä-
37916: tai toimia. Erityisesti todetaan, että nämä eri-    hemmän kuin kolme rahaston peruspääoman
37917: oikeudet ja vapautukset eivät koske tuettavia       lahjoitukseen osallistuneista Pohjoismaista tai
37918: yrityksiä. Rahastolle, sihteeristölle, hallinto-    vähemmän kuin kaksi SADCC-maata, sekä
37919: neuvoston ja johtokunnan jäsenille sekä sihtee-     rahasto että sihteeristö lakkautetaan ja sopi-
37920: ristön henkilökunnalle myönnetään sellaiset         muksen voimassaolo lakkaa vuoden kuluttua
37921: vapautukset ja erioikeudet kuin tavallisesti        irtisanomisten voimaantulosta.
37922: myönnetään vastaaville kansainvälisille järjes-        Rahaston toimintaa on tarkoitus arvioida
37923: töille.                                             noin neljän toimintavuoden kuluttua. Rahas-
37924:    Erioikeuksien ja vapautusten perusteena on       ton sääntöjen 5 vii kohdan mukaan hallinto-
37925: muun muassa se, ettei rahaston ja sihteeristön      neuvosto esittää tuolloin rahastoon osallistuvil-
37926: toimipaikkana olevan maan tule saada erityisiä      le hallituksille mahdollisesti tarvittavia muu-
37927: verotuksen muodossa syntyviä etuja, jotka toi-      toksia rahaston sääntöihin tai muita tarvittavia
37928: saalta rasittaisivat kehitysyhteistyön lahjava-     toimenpiteitä.
37929:                                      1990 vp. -      HE n:o 103                                   9
37930: 
37931: 2. Voimaantulo                                       lan sekä sopimuskokonaisuuteen kuuluvien ra-
37932:                                                      haston sääntöjen 8 ja 14 kohdan ja sihteeristön
37933:    Sopimus NORSAD-rahaston ja NORSAD-                sääntöjen 10 ja 14 kohdan määräykset rahas-
37934: sihteeristön perustamisesta liitteineen tulee voi-   ton ja sihteeristön sekä niiden toimielinten
37935: maan 30 päivän kuluttua siitä, kun Tanskan,          jäsenten ja henkilökunnan oikeudellisesta ase-
37936: Suomen, Norjan ja Ruotsin hallitukset sekä           masta, erioikeuksista ja vapautuksista poikkea-
37937: vähintään kaksi SADCC:n jäsenvaltiota ovat           vat eräiltä osin Suomen voimassa olevasta
37938: allekirjoittaneet sen tai, missä sellaista menet-    lainsäädännöstä. Kun lisäksi rahaston pääoma-
37939: telyä noudatetaan, 30 päivän kuluttua siitä kun      osuuksien suorittaminen saattaa aiheuttaa val-
37940: mainitut osapuolet ovat tallettaneet sopimuk-        tiolle menoja tulevinakin budjettivuosina,
37941: sen ratifiointia tai hyväksymistä koskevat asia-     eduskunnan suostumus on tämänkin vuoksi
37942: kirjat tallettajan huostaan. Suomen lainsää-         tarpeen.
37943: dännön mukaan sopimuksen voimaantulo edel-             Edellä olevan perusteella ja hallitusmuodon
37944: lyttää ratifiointia tai hyväksymistä. Sopimuk-       33 §:n mukaisesti esitetään:
37945: seen sen voimaantulon jälkeen liittyvät halli-
37946: tukset tulevat sopimuksen osapuoliksi 30 päi-
37947: vän kuluttua liittymisestä tahi ratifioinnista tai            että Eduskunta hyväksyisi ne Lusa-
37948: hyväksymisestä.                                             kassa 31 päivänä tammikuuta 1990 teh-
37949:    Esitykseen liittyvä laki on tarkoitettu tule-            dyn NORSAD-rahaston ja NORSAD-
37950: maan voimaan samana ajankohtana kuin sopi-                  sihteeristön perustamista koskevan so-
37951: muskin.                                                     pimuksen määräykset, jotka vaativat
37952:                                                             Eduskunnan suostumuksen.
37953: 
37954: 3. Eduskunnan suostumuksen
37955:    tarpeellisuus                                       Koska sopimus sisältää määräyksiä, jotka
37956:                                                      kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan sa-
37957:                                                      malla Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava
37958:   NORSAD-rahaston ja NORSAD-sihteeris-
37959:                                                      laki ehdotus:
37960: tön perustamista koskevan sopimuksen 3 artik-
37961: 
37962: 
37963: 
37964: 
37965:  2 300893H
37966: 10                                 1990 vp. -     HE n:o 103
37967: 
37968:                                               Laki
37969: NORSAD-rahaston ja NORSAD-sihteeristön perustamista koskevan sopimuksen eräiden mää-
37970:                              räysten hyväksymisestä
37971: 
37972:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
37973: 
37974:                        1§                                             2§
37975:   Lusakassa 31 päivänä tammikuuta 1990 teh-         Tarkempia säännöksiä tämän lain ja sopi-
37976: dyn NORSAD-rahaston ja NORSAD-sihteeris-          muksen soveltamisesta annetaan tarvittaessa
37977: tön perustamista koskevan sopimuksen mää-         asetuksella.
37978: räykset ovat, mikäli ne kuuluvat lainsäädän-
37979: nön alaan, voimassa niin kuin siitä on sovittu.                          3 §
37980:                                                     Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädet-
37981:                                                   tävänä ajankohtana.
37982: 
37983:        Helsingissä 24 päivänä elokuuta 1990
37984: 
37985: 
37986:                                      Tasavallan Presidentti
37987:                                      MAUNO KOIVISTO
37988: 
37989: 
37990: 
37991: 
37992:                                                               Ulkoasiainministeri Pertti Paasio
37993:                                   1990 vp. -     HE n:o 103                                  11
37994: 
37995: 
37996: 
37997: 
37998:                  SOPIMUS                                        AGREEMENT
37999: NORSAD-rahaston ja NORSAD-sihteeristön                establishing the NORSAD fund and
38000:             perustamisesta                                     the NORSAD agency
38001: 
38002:                 JOHDANTO                                         PREAMBLE
38003: 
38004:    Tämän sopimuksen osapuolina olevat halli-        The Governments Parties to this Agreement,
38005: tukset,
38006:   OTTAEN HUOMIOON eteläisen Afrikan                 CONSIDERING the development objectives
38007: alueellisen yhteistyöjärjestön (Southern Afri-    of the Southern African Development Coor-
38008: can Development Coordination Conference,          dination Conference (SADCC) as stated in the
38009: SADCC) kehitystavoitteet sellaisina kuin ne on    Lusaka Declaration: "SOUTHERN AFRICA
38010: ilmaistu Lusakan julistuksessa "Eteläinen Af-     - TOW ARDS ECONOMIC LIBERA TION"
38011: rikka - kohti taloudellista vapautusta" (Sout-    of April 1, 1980.
38012: hern Africa - Towards Economic Liberation)
38013: 1 päivältä huhtikuuta 1980,
38014:    PAINOTTAEN niiden tavoitteiden saavutta-        UNDERLINING the importance attached to
38015: misen tärkeyttä, jotka on määritelty Pohjois-    the realization of the objectives of the "Joint
38016: maiden ja SADCC:n jäsenmaiden yhteisessä         Declaration on Expanded Economic and
38017: julkilausumassa laajennetusta talous- ja kult-   Cultural Cooperation between the Nordic
38018: tuuriyhteistyöstä (Joint Declaration on Expan-   Countries and the SADCC Member States" of
38019: ded Economic and Cultural Cooperation bet-       January 29, 1986.
38020: ween the Nordic Countries and the SADCC
38021: Member States) 29 päivältä tammikuuta 1986,
38022:    VIITATEN NORSAD-rahastoa koskevaan              HA VINO regard to "The NORSAD Fund
38023: Pohjoismaiden hallitusten esitykseen (The        Proposal by the Nordic Governments" of
38024: NORSAD Fund Proposal by the Nordic               November, 1987; to the agreement in principle
38025: Governments) marraskuulta 1987, tätä esitystä    on this proposal expressed by the joint Nordic/
38026: koskevaan      periaatteelliseen  yhteisymmär-   SADCC Ministerial Meeting held in Arusha in
38027: rykseen, joka ilmaistiin Pohjoismaiden ja        January, 1988; and to the Joint Nordic/
38028: SADCC-maiden välisessä ministerikokouksessa      SADCC Memorandum of Understanding
38029: Arushassa tammikuussa 1988 sekä Pohjoismai-      agreed upon by the joint Nordic/SADCC
38030: den ja SADCC-maiden väliseen yhteisymmär-        Ministerial Meeting on February 1, 1989, in
38031: rysmuistioon, josta sovittiin Pohjoismaiden ja   Luanda.
38032: SADCC-maiden välisessä ministerikokouksessa
38033: Luandassa 1 päivänä tammikuuta 1989,
38034:    TUNNUSTAEN tarpeen edelleen tukea                 RECOGNIZING the necessity of further
38035:  SADCC:n jäsenvaltioiden ponnistuksia tuotan-     contributions to the efforts of the SADCC
38036: tokykynsä parantamiseksi, säilyttämiseksi ja      Member States to build up, maintain and
38037:  kuntoon saattamiseksi,                           rehabilitate their productive capacity.
38038:    HALUTEN ROHKAISTA SADCC:n jäsen-                  WISHING TO ENCOURAGE the cooper-
38039: valtioiden ja Pohjoismaiden tuotantosektorien     ation between the productive sectors of the
38040: välistä yhteistyötä,                              SADCC Member States and the Nordic
38041:                                                   countries.
38042: 12                                  1990 vp. -      HE n:o 103
38043: 
38044:   PITÄEN MIELESSÄ ne vaikeudet, joita                  HA VING IN MIND the difficulties which
38045: vaihdettavan valuutan puute saattaa aiheuttaa       may be created by the shortage of convertible
38046: mainittujen kehitystavoitteiden toteuttamiselle,    currency for the achievement of the develop-
38047:                                                     ment objectives mentioned.
38048:   OTTAEN HUOMIOON, että pohjoismaiset                  CONSIDERING that the Nordic Develop-
38049: kehitysrahoituslaitokset, jotka ovat Tanskassa      ment Finance Institutions, namely the Indus-
38050: Kehitysmaiden teollistamisrahasto (Industriali-     trialization Fund for Developing Countries, the
38051: seringsfonden for udviklingslandene), Suomes-       Finnish Fund for Industrial Development Co-
38052: sa Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto Oy,          operation Ltd., the Department of Industrial
38053: Norjassa kehitysyhteistyöviranomaisen NO-           and Commercial Cooperation of NORAD, and
38054: RAD:n teollisen ja kaupallisen yhteistyön osas-     the Swedish Fund for Industrial Cooperation
38055: to ja Ruotsissa Kehitysmaiden teollisen yhteis-     with Developing Countries, have deposited
38056: työn rahasto (Fonden för industriellt samarbe-      with the Danish Ministry of Foreign Affairs
38057: te med u-länder), ovat tallettaneet Tanskan         their commitments to participate in the ac-
38058: ulkoasiainministeriöön sitoumuksensa osallis-       tivities of an Agency with the aim of assisting
38059: tua sellaisen sihteeristön toimintaan, jonka tar-   the proposed NORSAD Fund in its activities
38060: koituksena on avustaa ehdotetun NORSAD-             and promoting the establishment of joint ven-
38061: rahaston toimintaa sekä edistää Pohjoismaista       tures between Nordic/SADCC enterprises and
38062: ja SADCC-maista olevien yritysten välisten          other projects.
38063: yhteishankkeiden ja muiden hankkeiden perus-
38064: tamista,
38065:   OTTAEN HUOMIOON myös SADCC-alu-                      CONSIDERING also the important role that
38066: een kehitysrahoituslaitosten merkittävän osan        the Development Finance lnstitutions in the
38067: SADCC-talouksissa ja tunnustaen niiden osan          SADCC region play in the SADCC economies
38068: Pohjoismaista ja SADCC-maista olevien osa-           and recognizing their role in the promotion of
38069: puolten välisten yhteishankkeiden edistämises-       Nordic/SADCC joint ventures.
38070: sä,
38071:   PÄÄTETTYÄÄN näiden päämäärien to-                    DETERMINED, to these ends, to provide
38072: teuttamiseksi asettaa käytettäväksi ulkomaan-        foreign exchange facilities and to further by
38073: valuuttaa ja edistää muilla sopivilla tavoilla       other appropriate means the industrial deve-
38074: SADCC:n jäsenvaltioiden teollista kehitystä          lopment of the SADCC Member States in
38075: yhteistyössä Pohjoismaiden kanssa,                   cooperation with the Nordic countries.
38076:   SOPIVAT seuraavasta:                                 AGREE as follows:
38077: 
38078:                     1 artikla                                           Article
38079:    a) Täten perustetaan NORSAD-rahasto, jon-            a) "The NORSAD Fund" is hereby estab-
38080: ka päämääränä on tukea siihen osallistuvien          lished with the aim of contributing to the
38081: SADCC:n jäsenvaltioiden taloudellista kehitys-       economic development and self reliance of the
38082: tä ja riippumattomuutta asettamalla käytettä-        participating SADCC Member States by exten-
38083: väksi ulkomaanvaluuttaa Pohjoismaista ja             ding foreign exchange facilities to joint ven-
38084: SADCC-maista olevien osapuolten yhteishank-          tures between Nordic/SADCC enterprises and
38085: keille ja muille hankkeille, jotka täyttävät         other projects meeting the general development
38086: hankkeiden isäntämaana olevan SADCC:n jä-            criteria laid down by the SADCC Member
38087: senvaltion yleiset kehitysehdot ja ovat sopu-        State hosting the projects and meeting the
38088: soinnussa Pohjoismaiden teollisen kehitysyh-         requirements of the Nordic industrial develop-
38089: teistyön toimintaperiaatteiden kanssa.               ment cooperation policies.
38090:    b) NORSAD-rahaston peruspääoma on 200                b) The initial capital of "The NORSAD
38091: miljoonaa Tanskan kruunua. Tanskan, Suo-             Fund" shall be in Danish Kroner 200 million.
38092: men, Norjan ja Ruotsin hallitukset sopivat           The Governments of Denmark, Finland, Nor-
38093: täten tämän pääoman myöntämisestä lahjava-           way and Sweden hereby agree to grant this
38094: roina NORSAD-rahastolle seuraavin Tanskan            capital to "The NORSAD Fund" by con-
38095: kruunun määräisin osuuksin:                          tributing the following amounts in Danish
38096:                                                      Kroner:
38097:                                      1990 vp. -     HE n:o 103                                   13
38098: 
38099: Tanska                          40,4 miljoonaa      Denmark                            40.4 million
38100: Suomi                           41,0 miljoonaa      Finland                            41.0 million
38101: Norja                           43,4 miljoonaa      Norway                             43.4 million
38102: Ruotsi                          75,2 miljoonaa      Sweden                             75.2 million
38103: Yhteensä                       200,0 miljoonaa      Total                             200.0 million
38104: 
38105:    Mainitut määrät maksetaan erinä siten kuin          The said amounts will be paid in tranches as
38106: siitä näiden Pohjoismaiden hallitusten välillä      further agreed between these Nordic Govern-
38107: lähemmin sovitaan.                                  ments.
38108:    c) Pohjoismaiden ja sopimuspuolina olevien          c) The Governments of the Nordic countries
38109: SADCC:n jäsenvaltioiden hallitukset voivat so-      and of the participating SADCC Member
38110: pia lisäpääoman myöntämisestä NORSAD-               States may agree to contribute further capital
38111: rahastolle, mitä koskevat tämän sopimuksen ja       to "The NORSAD Fund" which shall be
38112: NORSAD-rahaston sääntöjen määräykset il-            governed by this Agreement and the "Statutes
38113: man että niihin on tarpeen tehdä muutoksia.         of the NORSAD Fund" without necessitating
38114:                                                     any amendments thereto.
38115:    d) NORSAD-rahaston tarkoitusta, rakennet-           d) The rules concerning the purpose, structu-
38116: ta, kotipaikkaa, toimintaa ja muita yksityis-       re, domicile, operations, and other particulars
38117: kohtia koskevat määräykset sisältyvät NOR-          of "The NORSAD Fund" are contained in the
38118: SAD-rahaston sääntöihin, jotka ovat tämän           "Statutes of the NORSAD Fund" at-
38119: sopimuksen liitteenä A ja jotka muodostavat         tached hereto as Annex A which shall form an
38120: tämän sopimuksen kokonaisuuteen kuuluvan            integral part of this Agreement.
38121: osan.
38122: 
38123:                    2 artikla                                           Article 2
38124:   a) Täten perustetaan NORSAD-sihteeristö,             a) "The NORSAD Agency" is hereby estab-
38125: jonka tavoitteena on edistää teollisia yhteistyö-   lished with the aim of promoting industrial
38126: hankkeita, joiden osapuolet ovat Pohjoismai-        cooperation projects with participation of par-
38127: den ja SADCC:n alueilta ja hoitamaan NOR-           ties from the SADCC and Nordic regions and
38128: SAD-rahaston toimintaa.                             to manage "The NORSAD Fund".
38129:   b) NORSAD-sihteeristön tarkoitusperiä, ra-           b) The rules concerning the purposes, finan-
38130: hoitusta, rakennetta, kotipaikkaa, toimintaa ja     cing, structure, domicile, operations and other
38131: muita yksityiskohtia koskevat säännöt sisälty-      particulars of "The NORSAD Agency" are
38132: vät NORSAD-sihteeristön sääntöihin, jotka           contained in the "Statutes of the NORSAD
38133: ovat tämän sopimuksen liitteenä B ja jotka          Agency" attached hereto as Annex B which
38134: muodostavat tämän sopimuksen kokonaisuu-            shall form an integral part of this Agreement.
38135: teen kuuluvan osan.
38136: 
38137:                     3 artikla                                         Article 3
38138:   a) NORSAD-rahasto on oikeushenkilö niin             a) "The NORSAD Fund" shall have legal
38139: kuin siitä on määrätty NORSAD-rahaston              personality as stated in Statute 8 of the
38140: sääntöjen 8 kohdassa. Tämän sopimuksen osa-         "Statutes of the NORSAD Fund". The Fund
38141: puolina olevat hallitukset myöntävät rahastolle     and the members of its Board of Governors
38142: ja sen hallintoneuvoston jäsenille kaikki erioi-    shall be accorded by the Governments Parties
38143: keudet ja vapautukset, jotka on määritelty          to this Agreement all such Privileges and Im-
38144: NORSAD-rahaston sääntöjen 14 kohdassa.              munities specified in Statute 14 of the
38145:                                                     "Statutes of the NORSAD Fund".
38146:    b) NORSAD-sihteeristö on oikeushenkilö             b) "The NORSAD Agency" shall have legal
38147: niinkuin siitä on määrätty NORSAD-sihteeris-        personality as stated in Statute 10 of the
38148: tön sääntöjen kohdassa 10. Tämän sopimuksen         "Statutes of the NORSAD Agency". The
38149: osapuolina olevat hallitukset myöntävät sihtee-     Agency and the members of Its Board of
38150: ristölle ja sen johtokunnan jäsenille ja sen        Directors and staff in their official capacity
38151: henkilökunnalle heidän toimiessaan tässä omi-       shall be accorded by the Governments Parties
38152: 14                                  1990 vp. -      HE n:o 103
38153: 
38154: naisuudessa kaikki ne erioikeudet ja vapautuk-       to this Agreement all such Privileges and Im-
38155: set, jotka on määritelty NORSAD-sihteeristön         mumties specified in Statute 14 of the
38156: sääntöjen 14 kohdassa.                               "Statutes of the NORSAD Agency".
38157:    c) Sen maan hallitus, joka on NORSAD-sih-           c) The Government of the country in which
38158: teeristön kotipaikkana solmii erillisen pääkont-     "The NORSAD Agency" is to be domiciled
38159: torisopimuksen sihteeristön kanssa suodakseen        will conclude a separate Headquarters
38160: sihteeristölle, sen toimitusjohtajalle, henkilö-     Agreement with the Agency to grant the Agen-
38161: kunnalle ja työntekijöille sellaiset erioikeudet     cy, its Chief Executive, staff and employees
38162: ja vapautukset kuin tavallisesti suodaan vas-        Privileges and lmmunities normally granted to
38163: taaville kansainvälisille järjestöille ja niiden     similar international organizations and their
38164: henkilökunnalle kotipaikkana olevassa valtios-       personnel by the State of domicile.
38165: sa.
38166:                     4 artikla                                            Article 4
38167:    a) Tähän sopimukseen, NORSAD-rahaston               a) Any amendments to this Agreement, to
38168: sääntöihin tai NORSAD-sihteeristön sääntöi-         the "Statutes of the NORSAD Fund" or to the
38169: hin tehtävät muutokset edellyttävät kaikkien        "Statutes of the NORSAD Agency" require
38170: tämän sopimuksen osapuolina olevien hallitus-       the consensus of all Governments Parties to
38171: ten yksimielisyyttä.                                this Agreement.
38172:    b) NORSAD-rahaston hallintoneuvosto voi             b) The Board of Governors of "The
38173: yksimielisellä päätöksellä päättää rahaston lak-    NORSAD Fund" may, by consensus, decide to
38174: kauttamisesta ja päättää rahaston varojen           dissolve the Fund, and decide on the utilization
38175: käyttämisestä niihin tarkoituksiin, jotka on        of the Fund's assets for the purposes specified
38176: määritelty NORSAD-rahaston sääntöjen 15             in Statute 15 of the "Statutes of the NORSAD
38177: kohdassa.                                           Fund".
38178:    c) NORSAD-rahaston lakkauttaminen ei au-            c) The dissolution of "The NORSAD Fund"
38179: tomaattisesti käsitä NORSAD-sihteeristön lak-       shall not automatically entail the dissolution of
38180: kauttamista, vaan sihteeristö voi jatkaa toimin-    "The NORSAD Agency", which may continue
38181: taansa NORSAD-sihteeristön sääntöjen mukai-         its activities according to the "Statutes of the
38182: sesti. Rahaston tultua lakkautetuksi määräyk-       NORSAD Agency". Upon dissolution of the
38183: set, jotka koskevat NORSAD-rahaston hoitoa          Fund, the provisions regarding the Agency's
38184: ja rahaston toimivaltaa sihteeristöön nähden,       management of "The NORSAD Fund" and
38185: lakkaavat olemasta voimassa.                        authority of the Fund in matters concerning
38186:                                                     the Agency shall cease to have effect.
38187:    d) NORSAD-sihteeristön lakkauttaminen               d) The dissolution of "The NORSAD Agen-
38188: vaatii sen johtokunnan yksimielistä päätöstä ja     cy" requires the consensus decision of its
38189: NORSAD-rahaston hallintoneuvoston yksimie-          Board of Directors and the consensus approval
38190: listä hyväksyntää, jos viimeksi mainittu vielä      of the Board of Governors of "The NORSAD
38191: on olemassa. Sihteeristön tultua lakkautetuksi      Fund" if the latter is still in existence. Upon
38192: sen varat käytetään NORSAD-sihteeristön             dissolution of "The NORSAD Agency" its
38193: sääntöjen 15 kohdan mukaisesti.                     assets shall be utilized in accordance with
38194:                                                     Statute 15 of the "Statutes of the NORSAD
38195:                                                     Agency''.
38196:    e) Mikäli hallitukset käyttäisivät tämän sopi-      e) In the event that Governments should
38197: muksen 8 artiklan mukaisesti oikeuttaan irtisa-     exercise their right to withdraw from this
38198: noa sopimuksen siten, että 7 artiklassa määri-      Agreement according to Article 8, such that
38199: tellyt voimaantulon edellytykset eivät enää täy-    the requirements specified in Article 7 for its
38200: ty, lakkautetaan sekä NORSAD-rahasto että           entry into force are no longer fulfilled, both
38201: NORSAD-sihteeristö, ja tämän sopimuksen             "The NORSAD Fund" and "The NORSAD
38202: voimassaolo päättyy 12 kuukauden kuluttua           Agency" shall be dissolved and this Agreement
38203: siitä, kun irtisanomiset ovat tulleet voimaan.      shall terminate 12 months after the with-
38204: Jos vain yksi neljästä 7 artiklan a kohdassa        drawals have become effective. However, such
38205: mainituista Pohjoismaiden hallituksista irtisa-     dissolution and termination shall not result
38206: noo sopimuksen, ei irtisanominen kuitenkaan         from the withdrawal of only one of the four
38207: johda rahaston ja sihteeristön lakkauttamiseen      Nordic Governments mentioned in Article
38208: eikä sopimuksen päättymiseen.                       7 (a).
38209:                                      1990 vp. -      HE n:o 103                                    15
38210: 
38211:                     5 artikla                                            Article 5
38212:    Tämän sopimuksen voivat allekirjoittaa ja            This Agreement shall be open for signature
38213: siihen voivat liittyä Tanskan, Suomen, Islan-         or accession to the Governments of Denmark,
38214: nin, Norjan ja Ruotsin hallitukset sekä kaikki        Finland, Iceland, Norway and Sweden and to
38215: eteläisen Afrikan alueellisen yhteistyöjärjestön      the Governments of the Member States of the
38216: (SADCC) jäsenvaltiot.                                 Southern African Development Coordination
38217:                                                       Conference (SADCC).
38218: 
38219:                    6 artikla                                              Article 6
38220:    Tämä sopimus on tehty Lusakassa 31 päivä-             This Agreement is done at Lusaka on 31
38221: nä tammikuuta 1990. Sopimus on tästä päiväs-          J anuary 1990. The Agreement shall from this
38222: tä lukien ja siihen asti kun se 7 artiklan            date and until it enters into force according to
38223: mukaisesti tulee voimaan allekirjoitettavissa         Article 7 be open for signature in Copenhagen
38224: Kööpenhaminassa 6 kuukauden ajan, ja sen              for a period of 6 months and shall thereafter
38225: jälkeen siihen voivat liittyä kaikki artiklassa 5     remain open for accession by all Governments
38226: mainitut hallitukset.                                 mentioned in Article 5.
38227: 
38228:                      7 artikla                                          Article 7
38229:    a) Tämä sopimus, NORSAD-rahaston sään-              a) This Agreement, the "Statutes of the
38230: nöt ja NORSAD-sihteeristön säännöt tulevat           NORSAD Fund" and the "Statutes of the
38231: voimaan 30 päivän kuluttua siitä, kun Tans-          NORSAD Agency" shall come into force 30
38232: kan, Suomen, Norjan ja Ruotsin hallitukset ja        days after it has been duly signed, or where
38233: kaksi SADCC:n jäsenvaltiota ovat asianmukai-         applicable, after instruments of ratification,
38234: sesti allekirjoittaneet sen tai, missä sellaista     acceptance or approval have been deposited in
38235: menettelyä noudatetaan, siitä, kun mainitut          accordance with Article 9 by the Governments
38236: osapuolet ovat tallettaneet ratifiointia tai hy-     of Denmark, Finland, Norway, Sweden and of
38237: väksymistä koskevat asiakirjat 9 artiklan mu-        two Memeber States of SADCC.
38238: kaisesti.
38239:    b) Ne hallitukset, jotka liittyvät tähän sopi-        b) Governments acceding to this Agreement
38240: mukseen tai tallettavat ratifiointia koskevat         or depositing their instrument of ratification
38241: asiakirjat sen jälkeen kun tämä sopimus on            after the Agreement has entered into force
38242: tullut voimaan, tulevat sopimuksen osapuoliksi        shall become Parties to this Agreement 30 days
38243: 30 päivän kuluttua liittymisestä, joka ei edelly-     after they have acceded, not subject to ratifi-
38244: tä ratifiointia tai hyväksymistä tai 30 päivän        cation, acceptance or approval, or 30 days
38245: kuluttua siitä kun ne ovat tallettaneet ratifioin-    after they have deposited their instrument of
38246: tia tai hyväksymistä koskevat asiakirjat tallet-      ratification, acceptance or approval with the
38247: tajan huostaan.                                       Depositary.
38248: 
38249:                     8 artikla                                           Article 8
38250:   Tämän sopimuksen osapuolena oleva halli-             Any Government Party to this Agreement
38251: tus voi irtisanoa sopimuksen tallettajalle vähin-    may withdraw from this Agreement by giving
38252: tään 30 päivää ennen irtisanomisen voimaantu-        notice in writing to the Depositary not later
38253: loa annettavalla kirjallisella ilmoituksella.        than 30 days before the day on which such
38254:                                                      withdrawal shall take effect.
38255: 
38256:                     9 artikla                                           Article 9
38257:   a) Tanskan ulkoasiainministeriö toimii tä-            a) The Danish Ministry of Foreign Affairs
38258: män sopimuksen alkuperäistekstin, sen allekir-       shall be the Depositary for the original text of
38259: joitusten ja siihen liittymisten, kaikkien ratifi-   this Agreement and signatures and accessions
38260: oimista tai hyväksymistä koskevien asiakirjo-        thereof, for any instruments of ratification,
38261: jen sekä sopimusmuutosten, irtisanomista kos-        acceptance or approval, for any amendments,
38262: kevien ilmoitusten, pohjoismaisten kehitysra-        for any notices of withdrawal, for the commit-
38263: hoituslaitosten sitoumusten ja NORSAD-               ments of the Nordic Development Finance
38264: 16                                      1990 vp. -       HE n:o 103
38265: 
38266: rahaston ja/tai NORSAD-sihteeristön lakkaut-              lnstitutions, and for any decisions to dissolve
38267: tamista koskevien päätösten tallettajana.                 "The NORSAD Fund" and/or                     "The
38268:                                                           NORSAD Agency".
38269:   b) Tallettaja lähettää tämän sopimuksen al-                b) The Depositary shall send certified copies
38270: lekirjoittajina oleville ja siihen liittyneille halli-    of this Agreement to the Governments having
38271: tuksille varmennetut kopiot tästä sopimuksesta            signed or acceded to this Agreement and
38272: ja ilmoittaa viivytyksettä näille hallituksille           promptly inform these Governments of receipt
38273: tämän artiklan a kohdassa mainittujen asiakir-            of each document mentioned in {a) of this
38274: jojen vastaanottamisesta, samoin kuin tämän               present Article as well as of the entry into force
38275: sopimuksen voimaantulosta ja sen päättymises-             of this Agreement and of its termination ac-
38276: tä 4 artiklan e kohdan mukaisesti.                        cording to Article 4 (e).
38277: 
38278:   TÄMÄN VAKUUDEKSI allekirjoittaneet                        IN WITNESS WHEREOF the undersigned,
38279: ovat kukin hallituksensa asianmukaisesti val-             duly authorized by their respective Govern-
38280: tuuttamana allekirjoittaneet tämän sopimuk-               ments, have signed this Agreement.
38281: sen.
38282: 
38283:   Tehty Lusakassa 31 päivänä tammikuuta                     Done at Lusaka on this 31st day of January
38284: 1990 yhtenä englanninkielisenä kappaleena.                1990 in a single original in the English lan-
38285:                                                           guage.
38286:                                     1990 vp. -      HE n:o 103                                   17
38287: 
38288: 
38289: 
38290: 
38291:                     LIITE A                                          ANNEX A
38292:      31 päivänä tammikuuta 1990 tehtyyn                  to Agreement of 31 Jaonari 1990
38293:                  sopimukseen
38294:      NORDSAO-RAHASTON SÄÄNNÖT                          STATUTES OF THE NORSAD FUND
38295: 
38296:    NORSAD-rahastoa, jäljempänä 'rahasto',              The NORSAD Fund, hereinafter referred to
38297: joka on perustettu NORSAD-rahaston ja               as the Fund, established by the Agreement
38298: NORSAD-sihteeristön perustamista koskevalla         Establishing The NORSAD Fund and The
38299: sopimuksella, jäljempänä '31 päivänä tammi-         NORSAD Agency hereinafter referred to as
38300: kuuta 1990 tehty sopimus', jonka voivat alle-       the Agreement of 31 January 1990, open to
38301: kirjoittaa tai johon voivat liittyä Tanskan,        signature or accession by the Governments of
38302: Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin hallituk-       Denmark, Finland, Iceland, Norway and
38303: set sekä kaikki eteläisen Afrikan alueellisen       Sweden and the Governments of the Member
38304: yhteistyöjärjestön (Southern African Develop-       States of the Southern African Development
38305: ment Coordination Conference), jäljempänä           Coordination Conference, hereinafter referred
38306: 'SADCC', jäsenvaltioiden hallitukset, sitovat       to as SADCC, shall be governed by the fol-
38307: seuraavat säännöt:                                  lowing Statutes:
38308: 
38309:                       kohta                                            Statute 1
38310:                  Päätarkoitus                                       Main Purpose
38311:    Rahaston päätarkoituksena on tukea siihen           The main purpose of the Fund is to con-
38312: osallistuvien SADCC:n jäsenvaltioiden talou-        tribute to the economic development and self
38313: dellista kehitystä ja riippumattomuutta näiden      reliance of the participating SADCC Member
38314: maiden ja Pohjoismaiden välisen taloudellisen       States, within the framework of economic
38315: yhteistyön puitteissa asettamalla käytettäväksi     cooperation between these countries and the
38316: ulkomaanvaluuttaa Pohjoismaista ja SADCC-           Nordic countries, by extending foreign ex-
38317: maista olevien osapuolten yhteishankkeiden ja       change facilities for the current operations of
38318: muiden hankkeiden juoksevaa toimintaa var-          joint ventures between Nordic/SADCC enter-
38319: ten. Hankkeiden tulee täyttää hankkeiden isän-      prises and other projects meeting the general
38320: tämaana olevan SADCC:n jäsenvaltion yleiset         development criteria laid down by the SADCC
38321: kehitysehdot ja olla sopusoinnussa Pohjois-         Member State hosting the projects, and meet-
38322: maiden teollisen kehitysyhteistyön toimintape-      ing the requirements of the Nordic industrial
38323: riaatteiden kanssa. Erityisesti tuetaan sellaisia   development cooperation policies, and es-
38324: yrityksiä, jotka saattavat tasapainottaa koti-      pecially to such enterprises which have a poten-
38325: maansa kauppatasetta.                               tial of making a positive contribution to the
38326:                                                     trade balance of their country of domicile.
38327: 
38328:                     2 kohta                                            Statute 2
38329:               Rahaston pääoma                                    The Fund,s Capital
38330:   a) Rahaston peruspääoma on 200 miljoonaa             a) The Fund shall have an initial capital of
38331: Tanskan kruunua, jonka Tanskan, Suomen,             Danish Kroner 200 million which will be con-
38332: Norjan ja Ruotsin hallitukset myöntävät lahja-      tributed by grants from the Governments of
38333: varoina 31 päivänä tammikuuta 1990 tehdyn           Denmark, Finland, Norway and Sweden in
38334: sopimuksen mukaisesti.                              accordance with the Agreement of 31 January
38335:                                                     1990.
38336: 
38337: 3   300893H
38338: 18                                  1990 vp. -       HE n:o 103
38339: 
38340:    b) Pohjoismaiden ja SADCC:n jäsenvaltioi-             b) The Governments of the Nordic countries
38341: den hallitukset voivat sopia lisäpääoman              and of the SADCC Member States may agree
38342: myöntämisestä NORSAD-rahastolle, mitä kos-            to contribute further capital to the Fund,
38343: kevat näiden sääntöjen määräykset ilman, että         which shall be governed by these present
38344: niihin on tarpeen tehdä muutoksia.                    Statutes without necessitating any amendments
38345:                                                       thereto.
38346:   c) Rahaston vaihdettavassa valuutassa oleva            c) The Fund's assets in convertible currencies
38347: pääoma talletetaan pohjoismaiseen pankkiin.           will be deposited in a Nordic bank. The Fund's
38348: Tammikuun 31 päivänä 1990 tehdyn sopimuk-             assets in currencies of SADCC countries Par-
38349: sen osapuolina olevien SADCC-maiden valuu-            ties to the Agreement of 31 J anuary 1990 will
38350: toissa oleva rahaston pääoma talletetaan kun-         be deposited in banks in the respective
38351: kin maan pankkeihin.                                  countries.
38352: 
38353:                      3 kohta                                             Statute 3
38354:                 Rahaston rakenne                                The Structure of the Fund
38355:      a) Rahastoila on hallintoneuvosto.                 a) The Fund shall have a Board of Govern-
38356:                                                       ors.
38357:    b) NORSAD-sihteeristö, joka niinikään on             b) The NORSAD Agency, also established
38358: perustettu 31 päivänä tammikuuta 1990 tehdyl-         by the Agreement of 31 J anuary 1990, shall,
38359: lä sopimuksella, avustaa rahastoa näiden sään-        under general guidelines issued by the Board of
38360: töjen ja sopimuksen liitteenä olevien NOR-            Governors, provide assistance to the Fund in
38361: SAD-sihteeristön sääntöjen sekä hallintoneu-          accordance with these present Statutes and the
38362: voston antamien yleisten ohjesääntöjen mukai-         "Statutes of the NORSAD Agency" annexed
38363: sesti.                                                to the Agreement.
38364:    c) NORSAD-sihteeristön toimitusjohtaja,              c) The Chief Executive of the NORSAD
38365: jonka hallintoneuvosto nimittää sihteeristön          Agency, who shall be appointed by the Board
38366: johtokunnan esityksestä, toimii hallintoneu-          of Governors on the recommendation of the
38367: voston sihteerinä.                                    Agency's Board of Directors, shall provide
38368:                                                       secretarial services to the Board of Governors.
38369:   d) Kukin mainittu toimielin tai yksikkö toi-          d) Each of the said bodies and entities shall
38370: mii niiden valtuuksien rajoissa, jotka nämä           act within the limits of the powers that are
38371: säännöt tai NORSAD-sihteeristön säännöt sille         conferred upon them by these present Statutes
38372: suovat.                                               or the "Statutes of the NORSAD Agency".
38373: 
38374:                      4 kohta                                             Statute 4
38375:                  Hallintoneuvosto                                The Board of Governors
38376:    a) Jokainen 31 päivänä tammikuuta 1990                a) Each Government Party to the Agreement
38377:  tehdyn sopimuksen osapuolena oleva hallitus          of 31 January 1990 shall appoint one member
38378:  nimittää yhden jäsenen hallintoneuvostoon,           of the Board of Governors unless the Govern-
38379:  mikäli hallitus ei väliaikaisesti tai pysyvästi      ment should renounce such right temporarily
38380:  luovu tästä oikeudesta. Tammikuun 31 päivä-          or permanently. Any of the Governments Par-
38381:  nä 1990 tehdyn sopimuksen osapuolena oleva           ties to the Agreement of 31 J anuary 1990 may
38382:  hallitus voi milloin tahansa hallintoneuvoston       at any time by written notice to the Chairman
38383:  puheenjohtajalle osoitetulla kirjallisella ilmoi-    of the Board of Governors replace its member
38384:  tuksella vaihtaa edustajaansa hallintoneuvos-        of the Board of Governors or authorize an
38385:  tossa tai valtuuttaa varajäsenen toimimaan hä-       alternate to act on behalf of such member.
38386:  nen puolestaan.
38387:    b) Hallintoneuvosto nimittää puheenjohta-            b) The Chairman of the Board of Governors
38388: jan keskuudestaan kahden vuoden toimikau-             shall be appointed for a two year period by
38389: deksi. Puheenjohtajuus vuorottelee Pohjois-           and from among the members of the Board of
38390: maiden edustajien ja SADCC-maiden edusta-             Governors. The Chairmanship shall rotate
38391: jien välillä. Puheenjohtaja kutsuu hallintoneu-       between the Nordic and the SADCC side. The
38392:                                     1990 vp. -      HE n:o 103                                   19
38393: 
38394: voston koolle ja toimii kokousten puheenjoh-        Chairman shall call and preside at meetings of
38395: tajana sekä valmistelee sihteeristön toimitus-      the Board and shall, assisted by the Chief
38396: johtajan avustuksella näiden kokouksien esi-        Executive of the Agency, prepare the agenda
38397: tyslistat.                                          for such meetings.
38398:    c) Hallintoneuvosto kokoontuu vähintään            c) The Board of Governors shall meet at
38399: kerran vuodessa jäsenilleen sopivana aikana ja      !east once a year at a time and venue con-
38400: sopivassa paikassa.                                 venient to its members.
38401:    d) Hallintoneuvoston jäsen voi, mikäli yksi         d) Any member of the Board of Governors
38402: kolmasosa hallintoneuvoston jäsenistä sitä          may, subject to the support of one third of the
38403: kannattaa, pyytää puheenjohtajaa kutsumaan          members of the Board of Governors, request
38404: hallintoneuvoston koolle tai ottamaan esitys-       the Chairman to convene a meeting of the
38405: listalle hallintoneuvoston toimivaltaan kuulu-      Board of Governors or to include in the
38406: van asian.                                          agenda any item falling within its functions.
38407:    e) NORSAD-rahaston toimitusjohtaja toimii           e) The functions of Secretary of the Board
38408: hallintoneuvoston sihteerinä. Siihen saakka         of Governors shall be performed by the Chief
38409: kun toimitusjohtajan toimisto on täysin käyn-       Executive of the NORSAD Agency. Until such
38410: nistynyt ja riittävän toimintakykyinen, Tans-       time as the Office of the Chief Executive is in
38411: kan ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyö-         full operation and has adequate capacity, these
38412: osasto Danida ja SADCC:n sihteeristö hoitavat       services will be provided jointly by the Danish
38413: yhdessä näitä tehtäviä.                             Ministry of Foreign Affairs, Danida, and the
38414:                                                     SADCC Secretariat.
38415:   f) Hallintoneuvoston tekemät päätökset ja            f) Ali decisions and recommendations to be
38416: suositukset edellyttävät kaikkien jäsenten yksi-    made by the Board of Governors require the
38417: mielistä hyväksyntää. Hallintoneuvosto on           consensus approval of the Board. The Board
38418: päätösvaltainen, kun yli puolet sen jäsenistä       of Governors forms a quorum when more than
38419: asianmukaisesti valtuutetut varajäsenet mu-         half the members of the Board, including duly
38420: kaanlukien on läsnä.                                authorized alternates, are present.
38421: 
38422: 
38423:                     5 kohta                                            Statute 5"
38424:          Hallintoneuvoston tehtävät                    Functions of the Board of Governors
38425:  Hallintoneuvostolla on näiden        sääntöjen       The Board of Governors shall have the
38426: mukaisesti seuraavat tehtävät:                      following functions within the scope of these
38427:                                                     present Statutes:
38428:   i) hyväksyä rahaston toimintaperiaatteita ja        i) To adopt general guidelines regarding the
38429: toimintaa koskevat yleiset ohjesäännöt;             policy and operation of the Fund.
38430:   ii) antaa rahaston varainhoitoa koskevat            ii) To issue general policy guidelines regard-
38431: yleiset ohjeet;                                     ing the management of the Fund's assets.
38432:   iii) hyväksyä NORSAD-sihteeristön johto-            iii) To accept, on recommendations
38433: kunnan esityksestä SADCC:n jäsenvaltion tar-        presented by the Board of Directors of the
38434: jous toimia NORSAD-sihteeristön isäntämaa-          NORSAD Agency, the offer by a SADCC
38435: na;                                                 Member State to host the NORSAD Agency.
38436:    iv) nimittää ja erottaa NORSAD-sihteeristön        iv) To appoint and replace the Chief Ex-
38437: toimitusjohtaja sihteeristön johtokunnan esi-       ecutive of the NORSAD Agency on the recom-
38438: tyksestä;                                           mendation of the Agency's Board of Directors.
38439:    v) hyväksyä rahaston ja NORSAD-sihteeris-          v) To approve an agreement between the
38440: tön välinen sopimus, joka koskee sihteeristölle     Fund and the NORSAD Agency regarding the
38441: näissä säännöissä, erityisesti niiden 6 kohdassa,   Agency's performance of the tasks conferred
38442: sekä NORSAD-sihteeristön säännöissä annet-          upon it by these present Statutes, especially
38443: tuja tehtäviä;                                      Statute 6, and the "Statutes of the NORSAD
38444:                                                     Agency''.
38445: 20                                   1990 vp. -      HE n:o 103
38446: 
38447:   vi) tehdä päätökset NORSAD-sihteeristön               vi) To decide on reports and recommenda-
38448: johtokunnan antamien raporttien ja esitysten         tions presented by the Board of Directors of
38449: perusteella;                                         the NORSAD Agency.
38450:   vii) arvioida noin neljän toimintavuoden ku-          vii) To evaluate the future development of
38451: luttua rahaston tulevaa kehitystä ja esittää         the Fund after a period of operation of ap-
38452: rahastoon osallistuville hallituksille mahdollisia    proximately four years and to recommend to
38453: muutoksia näihin sääntöihin tai muita toimen-        the participating Governments any amend-
38454: piteitä, joihin arviointi antaa aihetta;             ments to the present Statutes or other measures
38455:                                                      indicated by such evaluation.
38456:    viii) päättää rahaston lakkauttamisesta ja           viii) To decide on the dissolution of the
38457: sen omaisuuden käyttämisestä 15 kohdan mu-           Fund and the utilization of its assets in accord-
38458: kaisesti;                                            ance with Statute 15.
38459:    ix) nimittää rahaston tilintarkastajat 7 b           ix) To appoint the Fund's auditors in ac-
38460: kohdan mukaisesti;                                   cordance with Statute 7 (b).
38461:    x) hyväksyä rahaston tarkastetut vuotuiset           x) To approve the audited annual financial
38462: tilinpäätökset ja vuotuinen tulo- ja menoarvio.      statements of the Fund and its annual budgets.
38463: 
38464: 
38465:                     6 kohta                                           Statute 6
38466:         NORSAD-sihteeristön tehtävät                    The Functions oj the NORSAD Agency
38467:    a) NORSAD-sihteeristö on rahaston toi-               a) The NORSAD Agency shall be the
38468: meenpaneva elin sen mukaisesti kuin siitä mää-        effective manager of the Fund in accordance
38469: rätään NORSAD-sihteeristön säännöissä ja              with the "Statutes of the NORSAD Agency",
38470: näiden sääntöjen 5 v kohdan mukaisesti tehtä-         and the agreement to be concluded in accord-
38471: vässä sopimuksessa, jossa määritellään muun           ance with Statute 5 (v) of these present Statutes
38472: ohessa rahaston toimeenpanotehtävän hoitami-          that shall, inter alia, specify the fees payable
38473: sesta maksettavat korvaukset ja muut yksityis-        for the said management and other details.
38474: kohdat.
38475:    b) NORSAD-sihteeristö vastaa näiden tehtä-           b) It is the responsibility of the NORSAD
38476: vien suorittamiseen tarvittavan organisaation        Agency to establish and maintain the organiza-
38477: perustamisesta ja ylläpitämisestä sekä vuosira-      tion necessary to carry out these functions and
38478: porttien ja muiden sellaisten raporttien esittä-     to submit to the Board of Governors yearly
38479: misestä hallintoneuvoston tarkastettaviksi, joi-     reports on the activities of the Fund and such
38480: ta voidaan pitää tarpeellisina tai joita hallinto-   other reports that may be deemed necessary or
38481: neuvosto vaatii.                                     required by the Board of Governors.
38482:    c) Näillä säännöillä valtuutetaan erityisesti        c) ln particular the Board of Directors of the
38483: NORSAD-sihteeristön johtokunta 31 päivänä            NORSAD Agency is, by these present Statutes,
38484: tammikuuta 1990 tehdyn sopimuksen ja NOR-            within the scope of the Agreement of 31
38485: SAD-sihteeristön sääntöjen puitteissa sekä hal-      January 1990, and the "Statutes of the
38486: lintoneuvoston antamien yleisten ohjeiden mu-        NORSAD Agency'' and in accordance with the
38487: kaisesti sopimaan kunkin sopimusosapuolena           general guidelines adopted by the Board of
38488: olevan SADCC:n jäsenvaltion keskuspankin             Governors, authorized to conclude arrange-
38489: tai muiden asianomaisten viranomaisten kans-         ments with the Central Banks and other re-
38490: sa rahaston toteuttamiseen ja toimintaan liitty-     levant Authorities in each participating
38491: vistä järjestelyistä, myöntämään rahastosta ul-      SADCC Member State on the implementation
38492: komaanvaluuttaa sellaisille hankkeille, jotka        and operations of the Fund, to extend foreign
38493: täyttävät mainituissa asiakirjoissa edellytetyt      exchange facilities from the Fund to projects
38494: vaatimukset ja solmimaan rahaston puolesta           qualifying to meet the requirements specified
38495: sopimuksia ja tekemään muita asiakirjoja, jot-       in said documents and to enter, on behalf of
38496: ka liittyvät rahaston varojen hallintoon ja nii-     the Fund, any agreements and other docu-
38497: den hyvään huolenpitoon.                             ments with regard to the management and safe
38498:                                                      keeping of the Fund's assets.
38499:                                      1990 vp. -     HE n:o 103                                    21
38500: 
38501:                     7 kohta                                            Statute 7
38502:           Kirjanpito ja tilintarkastus                           Accounting and Audit
38503:    a) NORSAD-sihteeristö vastaa tulojen, me-            a) The NORSAD Agency shall be respon-
38504: nojen, varojen ja velkojen kirjanpidosta siten,     sible for the keeping of accounting records of
38505: että se osoittaa ja selvittää rahaston maksulii-    receipts and payments and assets and liab-
38506: kenteen ja kuvastaa jatkuvasti rahaston talou-      ilities, to show and explain the Fund's transac-
38507: dellista tilannetta, sekä vuotuisten tilinpäätök-   tions and to reflect at any time the financial
38508: sien ja tulo- ja menoarvioiden valmistelemises-     position of the Fund, as well as for the
38509: ta.                                                 preparation of annual financial statements and
38510:                                                     annual budgets.
38511:    b) Rahaston tilit tarkastaa kaksi tilintarkas-       b) The accounts of the Fund shall be audited
38512: tajaa, jotka nimitetään 5 ix kohdan mukaisesti.     by two auditors appointed in accordance with
38513: Kummankin tilintarkastajan on oltava riippu-        Statute 5 (ix). Each of the two auditors shall be
38514: mattomien valantehneiden tilintarkastajien hy-      a reputable firm of independent public
38515: vämaineisia yrityksiä. Tilintarkastajilla tulee     chartered accountants. The auditors shall pos-
38516: olla sekä kansainvälisten että SADCC-alueen         sess knowledge of exchange transactions both
38517: sisällä tapahtuvien valuuttatoimien tuntemusta      internationally and within the SADCC region
38518: ja suotavaa olisi, että toinen yritys olisi Poh-    and they shall preferably be one firm from the
38519: joismaiden alueelta ja toinen yritys SADCC-         Nordic region and one firm from the SADCC
38520: alueelta.                                           region.
38521:                      8 kohta                                            Statute 8
38522:  Oikeushenkilön asema, edustus, kotipaikka           Legal Personality, Representation, Domicile,
38523:               ja tuomiovalta                                      and Jurisdiction
38524:   a) Rahasto on oikeushenkilö.                         a) The Fund shall have legal personality.
38525:   b) Rahastolla on sen tehtävien suorittamisen         b) The Fund shall enjoy the full capacity
38526: ja tavoitteiden saavuttamisen edellyttämä oi-        necessary for the exercise of its functions and
38527: keuskelpoisuus, ja se voi erityisesti:               the achievement of its purposes, and may in
38528:                                                      particular:
38529:    i) tehdä sopimuksia;                                i) enter into contracts;
38530:    ii) hankkia, vuokrata, omistaa ja luovuttaa         ii) acquire, lease, hold and dispose of mov-
38531: irtainta ja kiinteätä omaisuutta;                    able and immovable property;
38532:    iii) toimia kantajana ja vastaajana oikeudes-       iii) be a party to legal proceedings;
38533: sa;
38534:    iv) tehdä sopimuksia valtioiden ja kansain-         iv) conclude agreements with States or inter-
38535: välisten järjestöjen kanssa.                        national organizations.
38536:    c) Rahaston edustajana oikeudessa ja sen           c) The Fund shall be represented in and out
38537: ulkopuolella on hallintoneuvoston siihen val-       of court by any person(s) or legal entity auth-
38538: tuuttama yksi tai useampi luonnollinen tai          orized for that purpose by the Board of Gov-
38539: oikeushenkilö.                                      ernors.
38540:    d) Rahaston kotipaikka on Kööpenhamina,            d) The Fund shall have its domicile in
38541: ja se toimii Tanskan ulkoasiainministeriön ke-      Copenhagen, Denmark, in the offices of the
38542: hitysyhteistyöosaston Danidan tiloissa. Dani-       Danish Ministry of Foreign Affairs, Danida,
38543: dalla on toimiessaan tallettajana oikeus vas-       which is authorized to receive any legal notices,
38544: taanottaa kaikki oikeudelliset tiedonannot,         writs and other documents on behalf of the
38545: määräykset ja muut asiakirjat, ja sen tulee         Fund, in respect of its role as depositary, for
38546: antaa ne välittömästi tiedoksi rahaston asian-      immediate communication to the proper
38547: mukaisille elimille.                                organs of the Fund.
38548:    e) Kaupallisten sopimusten ja muiden liike-        e) With regard to commercial contracts with
38549: asioiden osalta rahasto on Tanskan tuomioval-       the Fund and other business issues the Fund
38550: lan alainen. Rahaston tekemissä sopimuksissa        shall be subject to the jurisdiction of the
38551: voidaan kuitenkin sopia välimiesmenettelyn          Danish courts of law. However, agreements
38552: käyttämisestä tai siitä, että sopimuksesta joh-     entered into by the Fund may stipulate arbitra-
38553: 22                                    1990 vp. -      HE n:o 103
38554: 
38555: tuvat asiat ovat kyseisen SADCC-maan tuo-             tion procedures or confer jurisdiction upon the
38556: miovallan alaisia.                                    courts of law of the SADCC country involved.
38557: 
38558:                      9 kohta                                            Statute 9
38559:                 Tulot ja menot                                     Income and Expenses
38560:   Rahaston pääomaa, siitä kertynyttä korkoa             The Fund's capital, interest gained thereon
38561: ja kaikkia muita tuloja käytetään näissä sään-        and any other income shall be utilized for the
38562: nöissä määriteltyihin tarkoituksiin sen jälkeen       purposes specified in these present Statutes
38563: kun kaikki kustannukset mukaanlukien NOR-             after deduction of any expenses incurred, in-
38564: SAD-sihteeristölle maksettavat korvaukset on          cluding fees payable to the NORSAD Agency.
38565: vähennetty. Hallintoneuvoston jäsenille ei            The members of the Board of Governors will
38566: makseta palkkiota, ja kukin hallitus vastaa           renounce any fees and be reimbursed for their
38567: oman jäsenensä kuluista.                              expenses by their respective Governments.
38568: 
38569:                     10 kohta                                             Statute 10
38570:        Ulkomaanvaluutan myöntäminen                           The Foreign Exchange Facility
38571:    a) Rahastosta myönnetään ulkomaanvaluut-              a) The Fund's Foreign Exchange Facility
38572: taa seuraavien periaatteiden mukaisesti:              shall be based on the principles that
38573:    i) varojen myöntäminen on mahdollista vain            i) this facility is only available to the extent
38574: sikäli kuin tarpeellista vaihdettavaa valuuttaa       that the convertible exchange necessary for the
38575: ei 13 kohdan mukaisesti avustuskelpoisiin va-         Eligible Exchange Costs specified in Statute 13
38576: luuttakustannuksiin ole saatavissa kohtuullisel-      cannot be obtained with reasonable ease or
38577: la vaivalla tai varmuudella tai kohtuullisessa        certainty or within a reasonable short span of
38578: ajassa tavanomaisista lähteistä tai muista ole-       time from ordinary sources or other existing
38579: massaolevista ulkomaanvaluutan lähteistä, ja          foreign exchange facility schemes, and
38580:    ii) asiakasyrityksiltä voidaan edellyttää vaih-       ii) the client enterprises may be expected to
38581: dettavan valuutan palauttamista rahastolle            recycle the convertible foreign exchange to the
38582: kohtuullisessa ajassa.                                Fund within a reasonable period of time.
38583:    b) Vaihdettava ulkomaanvaluutta asetetaan             b) The convertible foreign exchange shall be
38584: käytettäväksi hallintoneuvoston hyväksymällä          made available in the manner approved by the
38585: tavalla vain asiakasyrityksen paikallisessa va-       Board of Governors only against payment by
38586: luutassa suorittamaa maksua vastaan.                  the client enterprise in local currency.
38587:    c) Asiakasyritysten tulee sitoutua suoritta-          c) The client enterprise shall undertake such
38588: maan rahastolle vastaisuudessa saatavia ulko-         obligations to offer future earnings in convert-
38589: maanvaluutanmääräisiä tuloja paikallista va-          ible foreign currency to the Fund for exchange
38590: luuttaa vastaan sen mukaan kuin NORSAD-               against local currency as decided by the Board
38591: sihteeristön johtokunta on hallintoneuvoston          of Directors of the NORSAD Agency, in
38592: antamien ohjesääntöjen mukaisesti päättänyt.          accordance with the guidelines issued by the
38593: Ulkomaanvaluutan takaisinmaksuehtojen tulee           Board of Governors. The terms and conditions
38594: kannustaa asiakasyrityksiä mahdollisimman pi-         for returning the foreign currency shall give the
38595: kaiseen takaisinmaksuun.                              client enterprises an incentive to make such
38596:                                                       return as soon as possible.
38597:    d) Asiakasyritysten tulee maksaa hallinto-            d) The client enterprises shall pay such fees,
38598: neuvoston antamissa ohjesäännöissä määritel-          and undertake such other obligations towards
38599: lyt korvaukset ja ottaa suorittaakseen muut           the Fund as set forth in the guidelines issued by
38600: ohjesäännöissä määritellyt velvoitteet.               the Board of Governors.
38601: 
38602:                     11 kohta                                             Statute 11
38603:           A vustuskelpoiset hankkeet                                  Eligible Projects
38604:    a) Rahaston tulee ensisijaisesti avustaa sellai-      a) The Fund shall primarily assist ex1stmg
38605: sia nykyisiä ja uusia SADCC-maissa sijaitsevia         and new joint Nordic/SADCC enterprises,
38606:                                      1990 vp. -      HE n:o 103                                       23
38607: 
38608: Pohjoismaista ja SADCC-maista olevien osa-            domiciled in a SADCC country, in which
38609: puolten välisiä yhteisyrityksiä, joissa pohjois-      Nordic investors maintain or establish a signifi-
38610: maisilla sijoittajilla on tai joihin ne saavat        cant participation. Priority shall be given to
38611: merkittävän osuuden. Vasta perustetut hank-           newly established projects. The projects shall
38612: keet asetetaan etusijalle. Hankkeiden tulee olla      be deemed capable of producing exportable
38613: arvioitu kykeneviksi tuottamaan vientituottei-        products.
38614: ta.
38615:    b) Hankkeet, jotka tuottavat sellaisia tava-         b) Projects producing goods and services
38616: roita tai palveluja, jotka ovat hyvin tarpeellisia    essential for the export performance of other
38617: muun SADCC-teollisuuden vientiä varten,               SADCC industries shall also be eligible, pro-
38618: ovat myös avustuskelpoisia, mikäli rahaston           vided the currencies supplied by the Fund can
38619: myöntämä valuutta voidaan palauttaa määrä-            be recycled in due time according to Statute 10.
38620: ajassa 10 kohdan mukaisesti.
38621:     c) Rahasto voi myös tukea muita vientiin            c) Other export oriented projects than equity
38622: suuntautuneita hankkeita kuin sijoitusmuotoi-         joint ventures may be supported by the Fund
38623: sia yhteishankkeita edellyttäen, että:                provided that
38624:     i) niihin sisältyy yhden tai useamman poh-           i) they include a contractual and Iong term
38625: joismaisen yrityksen ja yhden tai useamman            relationship between one or several Nordic
38626: SADCC-osapuolen välinen sopimuspohjainen              business entities and one or several SADCC
38627: ja pitkäaikainen suhde, joka sisältää teknolo-        counterparts comprising an element of technol-
38628: gian tai tietotaidon siirtoa,                         ogy /know-how transfer,
38629:     ii) tämä suhde muodostaa hankkeen ulko-              ii) this relationship constitutes the principal
38630: maisen liikkeenjohdon, tuotanto- tai markki-          source of foreign management, production or
38631:  nointitekniikan ja tietotaidon pääasiallisen läh-    marketing technology and know-how of the
38632:  teen, ja                                             project, and
38633:     iii) hankkeesta on mahdollista muodostaa             iii) the project has the potential of eventually
38634:  sijoitusmuotoinen yhteishanke.                       becoming an equity joint venture.
38635:      d) Muihin SADCC-jäsenvaltioihin suuntau-            d) Sales to other SADCC Member States
38636:  tuvaa myyntiä rohkaistaan ja se luetaan vien-        shall be encouraged and shall be counted as
38637:  niksi edellyttäen, että maksut saadaan koko-         exports provided payments will be received
38638:  naan tai osittain vaihdettavassa ulkomaanva-         wholly or partly in convertible foreign ex-
38639:  luutassa.                                            change.
38640:      e) Hankkeen vaikutus alueellisen ja kansalli-       e) A project's contribution to reducing re-
38641:  sen riippuvuuden vähentämiseen tavaroiden,           gional and national dependency on import/ex-
38642:  palvelujen, raaka-aineiden tai puolivalmistei-       port of goods, services and raw materials or
38643:  den tuonnista tai viennistä erityisesti Etelä-       semiprocessed products, particularly from/to
38644:  Afrikasta tai Etelä-Afrikkaan asetetaan etusi-       South Africa, shall be given priority in the
38645:  jalle hankkeiden avustuskelpoisuutta arvioita-       appraisal of eligible projects.
38646:  essa.
38647:      f) Rahasto ei tue yhteistyöhankkeita, joissa       f) The Fund shall not support cooperation
38648:  eteläafrikkalaiset yritykset tai Etelä-Afrikan      projects in which one or more parties are
38649:  kansalaiset ovat - omistuksen, hallintojärjes-      dominated or considerably influenced
38650:  telyjen tai muuta kautta - hallitsevassa tai        through ownership, management arrangements
38651:  huomattavan vaikuttavassa asemassa yhteen           or otherwise - by South African companies or
38652:  tai useampaan osapuoleen nähden. Rahasto ei         nationals. Neither shall the Fund support pro-
38653:  myöskään tue sellaisia hankkeita, jotka toimi-      jects which function, or can with reason be
38654:  vat tai joiden syystä voidaan olettaa toimivan      presumed to function as intermediary vehicles
38655:  Etelä-Afrikan ja Pohjoismaiden välisinä väli-       between South Africa and the Nordic countries
38656:  käsinä jalostamalla tuotteita ja/tai uudelleen-     through the processing and/or re-export of
38657:  viemällä niitä.                                     goods.
38658: 24                                   1990 vp. -      HE n:o 103
38659: 
38660:                     12 kohta                                            Statute 12
38661:                   Kehitysehdot                                    Development Criteria
38662:   a) Rahaston tukemien hankkeiden tulee täyt-           a) The projects supported by the Fund shall
38663: tää hankkeiden isäntämaana olevien SADCC:n            meet the general development criteria laid
38664: jäsenvaltioiden asettamat yleiset kehitysehdot        down by the SADCC Member States hosting
38665: sekä olla sopusoinnussa Pohjoismaiden teolli-         the projects, and meeting the requirements of
38666: sen kehitysyhteistyön toimintaperiaatteiden           the Nordic industrial development cooperation
38667: kanssa.                                               policies.
38668:   b) Erityisesti hankkeen tulee:                        b) In particular a project shall:
38669:   i) olla varainkäytön osalta ja liiketaloudelli-       i) be financially and economically viable,
38670: sesti elinkelpoinen,
38671:    ii) vaikuttaa suoraan tai epäsuorasti isäntä-         ii) contribute towards the improvement of
38672: maan vaihtotaseen parantamiseen viennin kas-          the host country's balance of payments by
38673: vun kautta ja esittää suunnitelmat, joiden mu-        increased exports, directly or indirectly, and
38674: kaan toiminnasta vaihdettavissa ulkomaanva-           present projections showing a balance between
38675: luutoissa saatavat suorat tulot ja menot ovat         their direct income and outlays in convertible
38676: noin viiden vuoden tähtäyksellä tasapainossa,         currencies for their operations within a time
38677:                                                       frame of approximately five years,
38678:    iii) sisältää teknologian siirtoa isännöivään         iii) include a transfer of technology to the
38679: SADCC-maahan ja siten vaikuttaa teknologi-            host SADCC Member State and thus con-
38680: seen kehitykseen,                                     tribute to the development of technology,
38681:    iv) suunnitellusti parantaa johdon ja työvoi-         iv) constitute a planned improvement of the
38682: man ammattitaitoa,                                    skills of the management and workforce,
38683:    v) käyttää ja jalostaa paikallisia raaka-ainei-       v) make use of and process local raw mater-
38684: ta ja täten tuottaa lisäarvoa paikallisessa tuo-      ials, and thereby give value added in the local
38685: tantoprosessissa,                                     production process,
38686:    vi) vauhdittaa muuta taloudellista toimintaa,         vi) give an impetus to other economic ac-
38687: ja                                                    tivities, and
38688:    vii) olla ympäristövaikutuksiltaan hyväksyt-          vii) have an acceptable environmental
38689: tävä.                                                 impact.
38690: 
38691:                     13 kohta                                            Statute 13
38692:      A vustuskelpoiset valuuttakustannukset                      Eligible Exchange Costs
38693:    Rahaston tulee asettaa toiminnassaan etusi-          The Fund shall give priority in its operations
38694: jalle ulkomaanvaluutan järjestäminen tuotan-          to providing foreign exchange for the import-
38695: non ylläpitoon tarvittavien komponenttien,            ation of components, raw materials and spare
38696: raaka-aineiden ja varaosien tuontia varten.           parts necessary for maintaining production.
38697: Ulkomaanvaluutan toimittamista pääomatava-            The foreign exchange needs for capital goods,
38698: roita, liikkeenjohtoa, tietotaitoa, lisenssimak-      for management, know how and licence fees
38699: suja ja osinkoja jne. varten voidaan harkita          and for dividends etc. may be considered
38700: aina kuin nämä katsotaan hankkeen jatkuvuu-           whenever these are deemed to be essential for
38701: den ja tehokkaan toiminnan kannalta oleelli-          the ongoing and effective operations of the
38702: siksi.                                                project.
38703: 
38704:                     14 kohta                                            Statute 14
38705:           Erioikeudet ja vapautukset                            Privileges and lmmunities
38706:   a) Rahasto vapautetaan sellaisista lainsää-          a) The Fund shall be exempt from complying
38707: dännön vaatimuksista, jotka koskevat rahas-          with any demands of the legislation regarding
38708: ton kaltaisten oikeushenkilöiden rekisteröintiä,     registration, structure, purpose, functions etc.
38709: rakennetta, tavoitteita, toimintoja jne. kaikissa    of legal entities such as the Fund in any of the
38710: 31 päivänä tammikuuta 1990 tehdyn sopimuk-           States Parties to the Agreement of 31 J anuary
38711:                                    1990 vp. -      HE n:o 103                                     25
38712: 
38713: sen osapuolina olevissa valtioissa. Rahasto va-     1990, and in particular be exempt from such
38714: pautetaan erityisesti rahaston kotipaikassa         legislation ("Lov om fonde og visse forenin-
38715: Tanskassa voimassa olevasta tällaisesta lain-       ger" and "Lov om erhvervsdrivende fonde")
38716: säädännöstä (' 'Lov om fonde og visse forenin-      in force in Denmark where the Fund is
38717: ger" ja "Lov om erhvervsdrivende fonde"),           domiciled.
38718: joka koskee säätiöitä, tiettyjä yhdistyksiä sekä
38719: tuottavia rahastoja.
38720:    b) Rahasto ja sen omaisuus on vapautettu            b) Within the scope of activities authorized
38721: näiden sääntöjen mukaisen toimintansa osalta        by these present Statutes the Fund and its
38722: kaikkien 31 tammikuuta 1990 tehdyn sopimuk-         property shall, in the territory of all States
38723: sen osapuolina olevien valtioiden alueella tulo-    Parties to the Agreement of 31 J anuary 1990
38724: ja välittömästä varallisuusverosta sekä tulleis-    be exempt from income and direct property
38725: ta, leimaveroista ja kaikista muista julkisista     taxation and from customs duties, stamp
38726: veroista ja maksuista, jotka koskevat rahaston      duties and any other public duties on the
38727: varoja tai sen tekemiä toimia.                      Fund's assets or on transactions performed by
38728:                                                     the Fund.
38729:    c) Tammikuun 31 päivänä 1990 tehdyn sopi-           c) The Governments Parties to the
38730: muksen osapuolina olevat hallitukset ryhtyvät       Agreement of 31 January 1990 will take any
38731: kaikkiin asiaankuuluviin toimenpiteisiin hel-       proper steps to facilitate the operation of the
38732: pottaakseen rahaston valuuttatoimia, mukaan-        Foreign Exchange Facility, including the
38733: lukien tarpeelliset järjestelyt keskuspankkien      necessary arrangements with the Central Banks
38734: kanssa asiakasyritysten vastaisten ulkomaanva-      for the recycling to the Fund of future foreign
38735: luutan määräisten tulojen palauttamiseksi ra-       exchange earnings by the client enterprises. A
38736: hastolle. Jokaisessa 31 tammikuuta 1990 teh-        retention scheme for income in convertible
38737: dyn     sopimuksen      osapuolena      olevassa    currency shall be applied, or be established,
38738: SADCC:n jäsenvaltiossa sovelletaan vaihdetta-       where it does not exist, in each SADCC Mem-
38739: vissa valuutoissa saatavia tuloja varten luotua     ber State Party to the Agreement of 31
38740: vientitulojen valuutankäyttöjärjestelmää tai,       January 1990. The Central Banks or other
38741: missä tällaista järjestelmää ei ole, luodaan        SADCC Government Agencies shall have no
38742: sellainen. SADCC-maiden keskuspankeilla tai         direct obligation to fill the gaps in the ability
38743: muilla valtion viranomaisilla ei ole suoranaista    of a project to repay the currencies provided
38744: velvollisuutta suorittaa erotusta, mikäli jokin     by the Fund to such project. The Fund,
38745: hanke ei kykene palauttamaan rahaston sille         through the NORSAD Agency, shall agree
38746: suorittamaa valuuttaa. Rahasto sopii NOR-           with the relevant Authorities in each SADCC
38747: SAD-sihteeristön välityksellä kunkin 31 tammi-      Member State Party to the Agreement of 31
38748: kuuta 1990 tehdyn sopimuksen osapuolena ole-        January 1990 on the practical implementation
38749: van SADCC:n jäsenvaltion asianomaisten vi-          and arrangements for the current operations of
38750: ranomaisten kanssa rahaston juoksevan toi-          the Fund. Project companies supported by the
38751: minnan käytännön toteutuksesta ja sen vaati-        Fund shall, however, require the same licenses,
38752: mista järjestelyistä. Rahaston tukemien han-        permits, etc. for their establishment and
38753: keyritysten tulee kuitenkin hakea niiden perus-     operations as any other industrial venture in
38754: tamista ja toimintaa varten samat lisenssit,        the country concerned.
38755: luvat jne., kuin muidenkin teollisuusyritysten
38756: kyseisessä maassa.
38757:    d) Tammikuun 31 päivänä 1990 tehdyn sopi-           d) The Governments of the SADCC Member
38758: muksen osapuolina olevien SADCC:n jäsenval-         States Parties to the Agreement of 31 J anuary
38759: tioiden hallitukset suovat rahastolle oikeuden      1990 shall grant to the Fund the right to hold
38760: pitää korkoa tuottavia talletuksia kunkin maan      interest bearing deposits in their respective
38761: valuutassa riippumatta siitä, lankeavatko nämä      currencies, whether such deposits are payable
38762: talletukset maksettaviksi vaadittaessa tai sovi-    on sight or after an agreed period of time.
38763: tun ajan kuluttua.
38764:    e) Tammikuun 31 päivänä 1990 tehdyn sopi-         e) The Governments Parties to the
38765: muksen osapuolina olevat hallitukset myöntä-       Agreement of 31 J anuary 1990 shall grant to
38766: vät rahastolle ja hallintoneuvoston jäsenille      the Fund and to the members of the Board of
38767: 4   300893H
38768: 26                                     1990 vp. -       HE n:o 103
38769: 
38770: kaikki muut asianmukaiset erioikeudet ja va-             Governors any other appropriate privileges and
38771: pautukset jotka normaalisti myönnetään sellai-           immunities as are normally granted to such
38772: sille kansainvälisille järjestöille. Erityisesti hal-    international organizations. ln particular the
38773: lintoneuvoston jäsenet vapautetaan oikeudelli-           members of the Board of Governors shall be
38774: sesta vastuusta sellaisten toimien ja kirjallisten       granted immunity from legal process in respect
38775: tai suullisten lausuntojen osalta, jotka liittyvät       of acts done or words written or spoken in the
38776: heidän tehtäviensä suorittamiseen heidän vel-            exercise of their functions and within the limits
38777: vollisuuksiensa rajoissa.                                of their duties.
38778: 
38779:                      15 kohta                                               Statute 15
38780:            Rahaston lakkauttaminen                                   Dissolution of the Fund
38781:    a) Rahasto lakkautetaan hallintoneuvoston               a) The Fund shall be dissolved by the con-
38782: siitä yksimielisesti päättäessä tai 31 päivänä           sensus decision of the Board of Governors or
38783: tammikuuta 1990 tehdyn sopimuksen 4 artik-               in the event specified in Article 4 (e) of the
38784: lan e kohdassa määritellyssä tilanteessa.                Agreement of 31 January 1990.
38785:    b) Mikäli rahasto lakkautetaan, hallintoneu-            b) ln the event of the dissolution of the
38786: vosto päättää rahaston nettovarojen käytöstä             Fund, the Board of Governors shall decide on
38787: tarkoituksiin, jotka voivat edistää SADCC:n              the utilization of the Fund's net assets for
38788: jäsenvaltioiden taloudellista kehitystä näiden           purposes which can further the economic de-
38789: maiden ja Pohjoismaiden yhteistyön puitteissa.           velopment of the SADCC Member States
38790:                                                          within the framework of cooperation between
38791:                                                          these countries and the Nordic countries.
38792:                                       1990 vp. -       HE n:o 103                                    27
38793: 
38794: 
38795: 
38796: 
38797:                     LIITE B                                               ANNEX B
38798:     31 päivänä tammikuuta 1990 tehtyyn                       to Agreement of 31 January 1990
38799:                 sopimukseen
38800: 
38801:    NORSAD-SIHTEERISTÖN SÄÄNNÖT                           STATUTES OF THE NORSAD AGENCY
38802: 
38803:    NORSAD-sihteeristöä, jäljempänä 'sihteeris-             The NORSAD Agency, hereinafter referred
38804: tö', joka on perustettu NORSAD-rahaston ja              to as the Agency, established by the Agreement
38805: NORSAD-sihteeristön perustamista koskevalla             Establishing The NORSAD Fund and the
38806: sopimuksella, jäljempänä '31 päivänä tammi-             NORSAD Agency hereinafter referred to as
38807: kuuta 1990 tehty sopimus', jonka voivat alle-           the Agreement of 31 January 1990, open to
38808: kirjoittaa tai johon voivat liittyä Tanskan,            signature or accession by the Governments of
38809: Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin hallituk-           Denmark, Finland, Iceland, Norway and
38810: set sekä kaikki eteläisen Afrikan alueellisen           Sweden and the Governments of the Member
38811: yhteistyöjärjestön (Southern African Develop-           States of the Southern African Development
38812: ment Coordinaation Conference), jäljempänä              Coordination Conference, hereinafter referred
38813: 'SADCC', jäsenvaltioiden hallitukset, sitovat           to as SADCC, shall be governed by the fol-
38814: seuraavat säännöt:                                      lowing Statutes:
38815: 
38816:                         kohta                                              Statute 1
38817:               Sihteeristön tehtävät                               Functions oj the Agency
38818:    a) Sihteeristön päätehtävät ovat:                      a) The main functions of the Agency are to:
38819:    i) edistää aktiivisesti sellaisten teollisten yh-      i) actively promote the establishment of in-
38820: teistyöhankkeiden perustamista, joiden osa-             dustrial cooperation projects with participation
38821: puolet ovat Pohjoismaiden ja SADCC:n alu-               of parties from the SADCC and Nordic re-
38822: eelta,                                                  gions.
38823:    ii) hoitaa niinikään 31 tammikuuta 1990                ii) perform such functions for the Norsad
38824: tehdyllä sopimuksella perustetun NORSAD-                Fund, also established by the Agreement of 31
38825: rahaston puolesta sellaisia tehtäviä, jotka on          January 1990, as are outlined in the "Statues
38826: määritelty sopimuksen liitteenä olevissa NOR-           of the NORSAD Fund" annexed to the
38827: SAD-rahaston säännöissä ja näissä säännöissä.           Agreement and in these present Statutes.
38828:    b) Hoitaessaan NORSAD-rahaston puolesta                b) In performing its functions for the
38829: tehtäviä, jotka on tarkemmin määritelty koh-            Norsad Fund, further outlines in Statute 13,
38830: dassa 13, NORSAD-sihteeristö toimii 31 tam-             the Agency shall act within the scope of the
38831: mikuuta 1990 tehdyn sopimuksen, NORSAD-                 Agreement of 31 January 1990, the "Statutes
38832: rahaston sääntöjen, näiden sääntöjen ja rahas-          of the Norsad Fund", these present Statutes
38833: ton ja sihteeristön välisen sopimuksen puitteis-        and the agreement between the Fund and the
38834: sa sekä hallintoneuvoston antamien yleisten             Agency, as well as in accordance with the
38835: ohjesääntöjen mukaisesti.                               general guidelines issued by the Fund's Board
38836:                                                         of Governors.
38837: 
38838:                    2 kohta                                                Statute 2
38839:     Kehitysrahoituslaitosten osallistuminen                Participation of Development Finance
38840:                                                                          !nstitutions
38841:   a) Sihteeristö on yhteistyössä SADCC-alueen             a) The Agency shall cooperate with the
38842: kehitysrahoituslaitosten kanssa ja Tanskan,             Development Finance Institutions m the
38843: 28                                  1990 vp. -     HE n:o 103
38844: 
38845: Suomen, Norjan ja Ruotsin kehitysrahoituslai-       SADCC region and with the Development
38846: tosten kanssa, jotka ovat Tanskassa Kehitys-        Finance Institutions of Denmark, Finland,
38847: maiden teollistamisrahasto (Industrialiserings-     Norway and Sweden, namely the Industrializ-
38848: fonden for udviklingslandene), Suomessa Teol-       ation Fund for Developing Countries, The
38849: lisen Kehitysyhteistyön Rahasto Oy, Norjassa        Finnish Fund for Industrial Development Co-
38850: kehitysyhteistyöviranomaisen NORAD:n teolli-        operation Ltd., the Department of Industrial
38851: sen ja kaupallisen yhteistyön osasto ja Ruotsis-    and Commercial Cooperation of NORAD, and
38852: sa Kehitysmaiden teollisen yhteistyön rahasto       the Swedish Fund for Industrial Cooperation
38853: (Fonden för industriellt samarbete med u-län-       with Developing Countries, hereinafter collec-
38854: der), joista jäljempänä käytetään yhteisnimi-       tively referred to as the "Nordic DFI:s".
38855: tystä 'pohjoismaiset kehitysrahoituslaitokset'.
38856:    b) Pohjoismaiset kehitysrahoituslaitokset           b) The Nordic DFI:s have agreed to par-
38857: ovat sopineet osanistuvansa sihteeristöön siten     ticipate in the Agency as stipulated in these
38858: kuin näissä säännöissä määrätään.                   present Statutes.
38859: 
38860:                    3 kohta                                            Statute 3
38861:                    Rahoitus                                           Financing
38862:    a) NORSAD-rahasto maksaa sihteeristölle            a) The NORSAD Fund will pay fees for the
38863: korvauksia tehtävien hoidosta NORSAD-               Agency's functions for the Fund as specified in
38864: rahaston puolesta siten kuin tarkemmin määri-       the agreement to be made between the Fund
38865: tellään sopimuksessa, jonka rahasto ja sihtee-      and the Agency according to Statute 5 (v) and
38866: ristö solmivat NORSAD-rahaston sääntöjen 5          Statute 6 of the "Statutes of the NORSAD
38867: v ja 6 kohdan mukaisesti.                           Fund".
38868:    b) Sihteeristö voi myös ottaa vastaan muita        b) The Agency may accept such other contri-
38869: johtokunnan hyväksymiä avustuksia tai teh-          butions or fees for services rendered which
38870: dyistä palveluista maksettavia korvauksia il-       may be made available and accepted by the
38871: man että näihin sääntöihin on tarpeen tehdä         Board of Directors without necessitating any
38872: muutoksia.                                          amendments to these present Statutes.
38873: 
38874:                    4 kohta                                            Statute 4
38875:              Sihteeristön rakenne                           The Structure oj the Agency
38876:   Sihteeristöllä on johtokunta ja toimitus-           The Agency shall have a Board of Directors
38877: johtaja.                                            and a Chief Executive.
38878: 
38879:                    5 kohta                                            Statute 5
38880:                   Johtokunta                                    The Board oj Directors
38881:    a) Johtokunnassa on seitsemän jäsentä. Poh-         a) The Board of Directors shall be composed
38882: joismaiset hallitukset nimittävät neljä jäsentä     of seven members. Four members shall be
38883: yksimielisellä päätöksellä yhteistyössä pohjois-    appointed by the Nordic Governments in con-
38884: maisten kehitysrahoituslaitosten ja Pohjois-        sultation with the Nordic DFI:s and the Nordic
38885: maiden kehitysyhteistyöviranomaisten kanssa.        Development Cooperation Agencies by consen-
38886: Tammikuun 31 päivänä 1990 tehdyn sopimuk-           sus. Three members shall be appointed by the
38887: sen osapuolina olevat SADCC:n jäsenvaltiot          SADCC Member States Parties to the
38888: nimittävät kolme jäsentä yksimielisellä päätök-     Agreement of 31 January 1990 by consensus.
38889: sellään. Kaikki johtokunnan jäsenet nimitetään      All members of the Board of Directors shall be
38890: kahden vuoden toimikaudeksi, mutta nimityk-         appointed for a period of twenty-four months
38891: set voidaan uusia. Jäsenen nimittäneet halli-       but appointments may be renewed. The
38892: tukset voivat milloin tahansa vaihtaa jäsenen       Governments which have appointed a member
38893: toiseen henkilöön tai valtuuttaa varajäsenen        of the Board of Directors may at any time
38894: toimimaan hänen puolestaan. Johtokunnan             replace the said member or authorize an
38895: kulloinenkin kokoonpano tulee saattaa NOR-          alternate to act on his or her behalf. The
38896:                                     1990 vp. -     HE n:o 103                                     29
38897: 
38898: SAD-rahaston hallintoneuvoston puheenjohta-        composition of the Board of Directors shall at
38899: jan tiedoksi kirjallisin ilmoituksin.              all times be communicated in writing to the
38900:                                                    Chairman of the Board of Governors of the
38901:                                                    NORSAD Fund.
38902:   b) Johtokunta nimittää puheenjohtajan kes-          b) The Chairman of the Board of Directors
38903: kuudestaan vuoden toimikaudeksi. Puheenjoh-        shall be elected by and from among the mem-
38904: taja kutsuu johtokunnan koolle ja toimii ko-       bers of the Board of Directors for periods of
38905: kousten puheenjohtajana sekä valmistelee toi-      twelve months. The Chairman shall call and
38906: mitusjohtajan avustamana näiden kokousten          preside at meetings of the Board of Directors
38907: esityslistan.                                      and shall prepare the agenda for such meet-
38908:                                                    ings, assisted by the Chief Executive.
38909:    c) Johtokunta kokoontuu silloin kun toimin-        c) The Board of Directors shall convene as
38910: ta sitä edellyttää, kuitenkin vähintään kerran     and when the operations so require and at least
38911: vuodessa. Kokoukset pidetään sihteeristön ko-      once a year. Meetings shall be held at the
38912: tipaikassa tai muussa johtokunnan määrää-          domicile of the Agency or at such other place
38913: mässä paikassa. Johtokunta voi kokousten vä-       determined by the Board of Directors. The
38914: lillä tehdä päätöksiä kirjallisten yhteyksien,     Board of Directors may, in between its meet-
38915: teleksien tai telekopiosanomien kautta.            ings, reach decisions by written communi-
38916:                                                    cations, telex or telefax.
38917:    d) NORSAD-rahaston hallintoneuvoston pu-           d) The Chairman of the Board of Governors
38918: heenjohtaja voi pyytää johtokunnan puheen-         of the NORSAD Fund may request the Chair-
38919: johtajaa kutsumaan johtokunnan koolle tai          man of the Board of Directors to convene a
38920: ottamaan esityslistalle johtokunnan toimival-      meeting or to include in the Agenda any items
38921: taan kuuluvan asian. Tämä oikeus on myös           falling within the functions of the Board of
38922: jokaisella johtokunnan jäsenellä, mikäli yksi      Directors. Any member of the Board of Direc-
38923: kolmasosa johtokunnan jäsenistä kannattaa          tors may exercise the same right, subject to the
38924: kokoonkutsumista tai asian ottamista esitys-       support of one third of members of the Board
38925: listalle.                                          of Directors.
38926:    e) Johtokunnan tekemät päätökset ja suosi-         e) All decisions and recommendations to be
38927: tukset edellyttävät kaikkien jäsenten yksimie-     made by the Board of Directors require the
38928: listä hyväksyntää. Johtokunta on päätösvaltai-     consensus approval of the Board. The Board
38929: nen kun yli puolet sen jäsenistä asianmukaises-    of Directors shall form a quorum when more
38930: ti valtuutetut varajäsenet mukaanlukien on         than half the members of the Board, including
38931: läsnä.                                             duly authorized alternates, are present.
38932: 
38933:                    6 kohta                                            Statute 6
38934:             Johtokunnan tehtävät                       Functions oj the Board oj Directors
38935:   Johtokunnalla on seuraavat tehtävät:                The Board of Directors shall have the fol-
38936:                                                    lowing functions:
38937:   i) hyväksyä toimintasuunnitelmat ja -ohjeet,        i) to adopt plans and guidelines for activities
38938: jotka voivat edistää sihteeristön tavoitteita 31   which can promote the purposes of the Agency
38939: päivänä tammikuuta 1990 tehdyn sopimuksen,         within the scope of the Agreement of 31
38940: näiden sääntöjen ja NORSAD-rahaston sään-          January 1990, these present Statutes and the
38941: töjen puitteissa;                                  "Statutes of the NORSAD Fund".
38942:   ii) valvoa yleisesti sihteeristön hallintoa ja      ii) to exercise general control of the manage-
38943: toimintaa, johon kuuluu myös tehtävien hoita-      ment and operations of the Agency, including
38944: minen NORSAD-rahaston puolesta;                    its functions for the NORSAD Fund.
38945:    iii) tehdä NORSAD-rahaston hallintoneu-            iii) to make recommendations to the Board
38946: vostolle toimitusjohtajan nimittämistä ja erot-    of Governors of the NORSAD Fund on the
38947: tamista koskevat esitykset;                        appointment and replacement of the Chief
38948:                                                    Executive.
38949:   iv) hyväksyä NORSAD-rahaston ja sihteeris-          iv) to approve the agreement to be made
38950: tön välillä tehtävä sopimus;                       between the NORSAD Fund and the Agency.
38951: 30                                   1990 vp. -      HE n:o 103
38952: 
38953:    v) tehdä NORSAD-rahaston puolesta 31 päi-            v) to conclude agreements and arrangements
38954: vänä tammikuuta 1990 tehdyn sopimuksen               on behalf of the NORSAD Fund with the
38955: osapuolina olevien valtioiden hallitusten, kes-      Governments, Central Banks and other re-
38956: kuspankkien ja muiden asianomaisten viran-           levant authorities in the States Parties to the
38957: omaisten kanssa sopimukset ja järjestelyt, jot-      Agreement of 31 J anuary 1990, regarding the
38958: ka koskevat rahaston valuuttatoimia ja rahas-        functioning of the Foreign Exchange Facility
38959: ton paikallisissa valuutoissa olevien varojen        and management of the Fund's assets in local
38960: hoitoa;                                              currencies.
38961:    vi) esittää hallintoneuvoston hyväksyttäväksi        vi) to recommend to the Board of Governors
38962: SADCC:n jäsenvaltion tarjous toimia sihteeris-       to accept the offer by a SADCC Member State
38963: tön isäntämaana;                                     to host the Agency.
38964:    vii) hyväksyä sihteeristön kotipaikkana ole-         vii) to approve a Headquarters Agreement
38965: van maan hallituksen kanssa tehtävä pääkont-         with the Government of the country in which
38966: torisopimus;                                         the Agency is domiciled.
38967:    viii) päättää 1 b kohdan mukaisesti ja toimi-        viii) to decide in accordance with Statute 1
38968: tusjohtajan tekemien esitysten perusteella ulko-     (b), on the proposals from the Chief Executive
38969: maanvaluutan        myöntämisestä      NORSAD-       to extend Foreign Exchange Facilities from the
38970: rahastosta sellaisille hankkeille, jotka täyttävät   NORSAD Fund to projects qualifying to meet
38971: NORSAD-rahaston säännöissä määritellyt vaa-          the requirements stipulated in the "Statutes of
38972: timukset;                                            the NORSAD Fund".
38973:    ix) valtuuttaa toimitusjohtaja tai muut sih-         ix) to authorize the Chief Executive or other
38974: teeristön henkilökunnan jäsenet tekemään             Agency Staff Members to execute all
38975: kaikki sopimukset, vakuusjärjestelyt ja muut         agreements, guarantees, and other documents
38976: asiakirjat, jotka ovat tarpeen rahaston valuut-      necessary for the operation of the Foreign
38977: tatoimien järjestämiseksi;                           Exchange Facility.
38978:    x) hyväksyä sopimukset ja järjestelyt, jotka         x) to approve agreements and arrangements
38979: koskevat NORSAD-rahaston ja sihteeristön             regarding the management and safe keeping of
38980: varojen hallintoa ja hyvää huolenpitoa;              the assets of the NORSAD Fund and of the
38981:                                                      Agency.
38982:   xi) esittää NORSAD-rahaston hallintoneu-              xi) to submit to the Board of Governors of
38983: vostolle vuosiraportit NORSAD-rahaston ja            the NORSAD Fund yearly reports on the
38984: sihteeristön toiminnasta, samoin kuin muut           activities of the NORSAD Fund and of the
38985: hallintoneuvoston vaatimat raportit, suunnitel-      Agency, and such other reports, plans, and
38986: mat ja suositukset;                                  recommendations required by the Board of
38987:                                                      Governors.
38988:    xii) tarkastaa ehdotukset NORSAD-rahaston            xii) to consider draft annual financial state-
38989: vuotuisiksi tilinpäätöksiksi ja tulo- ja menoar-     ments and annual budgets of the NORSAD
38990: vioiksi sekä tehdä esitykset rahaston hallinto-      Fund and make recommendations to the Board
38991: neuvostolle;                                         of Governors of the Fund.
38992:    xiii) hyväksyä sihteeristön tarkastetut vuotui-     xiii) to approve the audited annual financial
38993: set tilinpäätökset ja vuotuiset tulo- ja menoar-     statements and the annual budgets of the
38994: viot;                                                Agency.
38995:    xiv) hyväksyä sihteeristön kanssa tehtävien          xiv) to approve the terms and conditions for
38996: työsopimusten ehdot toimitusjohtajan esityk-         employment with the Agency, upon the recom-
38997: sestä;                                               mendation of the Chief Executive.
38998:   xv) hyväksyä kaikki muut sihteeristön mer-           xv) to approve any other major decisions to
38999: kittävät päätökset.                                  be taken by the Agency
39000: 
39001:                     7 kohta                                             Statute 7
39002:                 Toimitusjohtaja                                   The Chief Executive
39003:   NORSAD-rahaston hallintoneuvosto mmlt-               The Chief Executive shall be appointed by
39004: tää toimitusjohtajan johtokunnan esityksestä.        the Board of Governors of the NORSAD Fund
39005: Toimitusjohtaja katsotaan sihteeristön työnte-       on the recommendation of the Board of Direc-
39006:                                       1990 vp. -      HE n:o 103                                    31
39007: 
39008: kijäksi, mutta hän on hallintoneuvoston sihtee-       tors. The Chief Executive shall be considered
39009: rin tehtäviensä osalta vastuussa suoraan hallin-      an employee of the Agency but shall in his
39010: toneuvostolle. Hänen työsuhteensa kesto, palk-        duties as secretary of the Board of Governors,
39011: kansa ja muut yksityiskohdat määritellään so-         be directly responsible to the Board of Gover-
39012: pimuksessa, jonka johtokunta hyväksyy.                nors. Duration of his or her employment,
39013:                                                       salary and other particulars are to be specified
39014:                                                       in a contract to be approved by the Board of
39015:                                                       Directors.
39016: 
39017:                      8 kohta                                             Statute 8
39018:            Toimitusjohtajan tehtävät                        Functions oj the Chiej Executive
39019:    Toimitusjohtajan tehtäviin kuuluu seuraa-             The functions of the Chief Executive shall
39020: vaa:                                                  include the following:
39021:    i) vastata sihteeristön päivittäisestä tmmm-          i) to be responsible for the day-to-day opera-
39022: nasta, johon kuuluu myös tehtävien hoitami-           tions of the Agency, including its func-
39023: nen NORSAD-rahaston puolesta;                         tions for the NORSAD Fund.
39024:    ii) toimia NORSAD-rahaston hallintoneu-               ii) to act as secretary for the Board of
39025: voston ja sihteeristön johtokunnan sihteerinä         Governors of the NORSAD Fund and for the
39026: ja hoitaa sihteeristön 12 ja 13 kohdissa määri-       Board of Directors, and to arrange for the
39027: teltyjen tehtävien toimeenpano johtokunnan            fulfilment of the Agency's tasks specified in
39028: hyväksymien suunnitelmien ja ohjesääntöjen            Statutes 12 and 13, in accordance with the
39029: mukaisesti;                                           plans and guidelines adopted by the Board of
39030:                                                       Directors.
39031:   iii) hoitaa johtokunnan hyväksynnän mukai-             iii) to make necessary arrangements for emp-
39032: sesti tarpeelliset työntekijöitä ja henkilökuntaa     loyees and staff as well as office premises,
39033: sekä toimistotiloja, välineitä ja muita tarvik-       equipment and other facilities for the opera-
39034: keita koskevat järjestelyt;                           tions of the Agency, subject to the approval of
39035:                                                       the Board of Directors.
39036:   iv) vastata sihteeristön asianmukaisen toi-            iv) to be responsible for the installation and
39037: minnan kannalta tarpeellisten järjestelmien           implementation of the systems and controls
39038: sekä valvonnan ja ohjauksen luomisesta ja             necessary for the proper running of the Agen-
39039: toteutuksesta;                                        cy.
39040:    v) tehdä johtokunnalle esityksiä ulkomaan-            v) to submit proposals to the Board of
39041: valuutan myöntämisestä NORSAD-rahastosta              Directors to extend Foreign Exchange Facilities
39042: sellaisille    hankkeille,     jotka      täyttävät   from the NORSAD Fund to projects qualify-
39043: NORSAD-rahaston säännöissä määritellyt eh-            ing to meet the requirements stipulated in the
39044: dot;                                                  "Statutes of the NORSAD Fund".
39045:    vi) vastata tulojen, menojen, varojen ja vel-         vi) to be responsible for the keeping of
39046: kojen kirjanpidosta siten, että se osoittaa ja        accounting records of receipts and payments
39047: selvittää maksuliikennettä ja kuvastaa jatku-         and assets and liabilities, to show and explain
39048: vasti taloudellista tilannetta; tällainen kirjanpi-   the transactions and to reflect at any time the
39049: to on erikseen sihteeristön ja NORSAD-rahas-          financial position at that time; such records to
39050: ton osalta;                                           be kept separately for the Agency and for the
39051:                                                       NORSAD Fund.
39052:    vii) valmistaa hyvissä aJOin sihteeristön ja          vii) to prepare, in a timely manner, the
39053: NORSAD-rahaston vuotuiset tulo- ja menoar-            annual budgets and the annual financial state-
39054: viot ja vuositilinpäätökset. Tarkastetut vuositi-     ments of the Agency and of the NORSAD
39055: linpäätökset esitetään hallintoneuvostolle kol-       Fund. The audited annual financial statements
39056: men kuukauden kuluessa varainhoitovuoden              shall be presented to the Board of Directors
39057: päättymisestä. Sihteeristön tilikauden tulee          within three months following the end of the
39058: vastata NORSAD-rahaston tilikautta.                   fiscal year. The fiscal year of the Agency shall
39059:                                                       correspond to that of the NORSAD Fund.
39060: 32                                    1990 vp. -      HE n:o 103
39061: 
39062:                      9 kohta                                             Statute 9
39063:                   Tilintarkastus                                          Audit
39064:    Sihteeristön tilintarkastajina ovat ne tilintar-     The accounts of the Agency shall be audited
39065: kastajat, jotka on nimitetty NORSAD-rahas-            by the same auditors which are appointed in
39066: ton sääntöjen 5 ix ja 7 b kohdan mukaisesti.          accordance with Statute 5 (ix) and Statute 7 (b)
39067: Mikäli sellaisia tilintarkastajia ei ole nimitetty,   of the "Statutes of the NORSAD Fund". ln
39068: sihteeristön tilintarkastajien tulee täyttää ne       the event that no such auditors have been
39069: vaatimukset, jotka on määritelty mainitussa 7         appointed, the auditors of the Agency shall
39070: b kohdassa, ja heidät nimittää johtokunta.            meet the same requirements as stated in said
39071:                                                       Statute 7 (b) and be appointed by the Board of
39072:                                                       Directors.
39073: 
39074:                     10 kohta                                            Statute 10
39075:  Oikeushenkilön asema, edustus, kotipaikka             Legal personality, Representation, Domicile,
39076:               ja tuomiovalta                                         and Jurisdiction
39077:   a) Sihteeristö on oikeushenkilö.                      a) The Agency shall have legal personality.
39078:   b) Sihteeristöllä on sen tehtävien suorittami-        b) The Agency shall enjoy the full capacity
39079: sen ja tavoitteiden saavuttamisen edellyttämä         necessary for the exercise of its functions and
39080: oikeuskelpoisuus, ja se voi erityisesti:              the achievement of its purposes, and may in
39081:                                                       particular:
39082:   i) tehdä sopimuksia;                                  i) enter into contracts;
39083:   ii) hankkia, vuokrata, omistaa ja hallita sekä        ii) acquire, lease, hold and dispose of mov-
39084: luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta;            able and immovable property;
39085:    iii) toimia kantajana ja vastaajana oikeudes-        iii) be a party to legal proceedings;
39086: sa;
39087:    iv) tehdä sopimuksia valtioiden ja kansain-           iv) conclude agreements with States or inter-
39088: välisten järjestöjen kanssa.                          national organizations.
39089:    c) Sihteeristön edustajana oikeudessa ja sen          c) The Agency shall be represented in and
39090: ulkopuolella on johtokunnan siihen valtuutta-         out of court by any person(s) or legal entity
39091: ma yksi tai useampi luonnollinen tai oikeus-          authorized for that purpose by the Board of
39092: henkilö.                                              Directors.
39093:    d) Sihteeristön vakituinen kotipaikka on              d) The Agency shall have its permanent
39094: SADCC:n jäsenvaltiossa, jossa sen toimisto            domicile in a SADCC Member State where its
39095: tulee sijaitsemaan ja josta käsin sen NORSAD-         administrative office shall be situated and from
39096: rahaston puolesta suoritettavat tehtävät tullaan      which the functions to be performed by the
39097: hoitamaan.                                            Agency for the NORSAD Fund will be carried
39098:                                                       out.
39099:   e) Kaupallisten sopimusten ja muiden liike-            e) With regard to commercial contracts and
39100: asioiden osalta sihteeristö on isäntämaan tuo-        other business issues the Agency shall be
39101: miovallan alainen. Sihteeristön tekemissä sopi-       subject to the jurisdiction of the courts of Jaw
39102: muksissa voidaan kuitenkin sopia välimiesme-          of the host country. Agreements entered into
39103: nettelyn käyttämisestä tai siitä, että sopimuk-       by the Agency may, however, stipulate arbitra-
39104: sesta johtuvat asiat ovat kyseisen SADCC-             tion procedures or confer jurisdiction upon the
39105: maan tuomiovallan alaisia.                            courts of Jaw of the SADCC country involved.
39106: 
39107:                     11 kohta                                            Statute 11
39108:                  Tulot ja menot                                    Income and Expenses
39109:    Sihteeristön nettotuloja ja kertynyttä netto-         The Agency's net income and any net capital
39110: pääomaa käytetään näissä säännöissä määritel-         generated shall be utilized for the purposes
39111: tyihin tarkoituksiin sen jälkeen kun kaikki           specified in these present Statutes after deduc-
39112: kustannukset on vähennetty. Johtokunnan jä-           tion of any expenses incurred. The members of
39113:                                       1990 vp. -      HE n:o 103                                    33
39114: 
39115: senille ei makseta palkkiota, mutta sihteeristö       the Board of Directors will renounce any fees
39116: korvaa heidän matka-, majoitus- ja niihin liit-       but shall be reimbursed for their travel, Iodg-
39117: tyvät kustannuksensa.                                 ing and related expenses by the Agency.
39118: 
39119:                     12 kohta                                             Statute 12
39120:                    Tukitoimet                                      Promotion Activities
39121:    a) Sihteeristö voi ryhtyä sellaisiin johtokun-       a) The Agency may undertake such activities
39122: nan hyväksymiin toimenpiteisiin, jotka voivat         approved by the Board of Directors which can
39123: tukea 1 a i kohdassa määritellyn tarkoituksen         contribute to the purpose specified in Statute 1
39124: saavuttamista.                                        (a) (i).
39125:    b) Sihteeristön tulee erityisesti edistää             b) The Agency shall especially contribute to
39126: SADCC-alueen teollisten kehitysrahoituslaitos-        a close cooperation between the Industrial
39127: ten ja pohjoismaisten kehitysrahoituslaitosten        Development Finance Institutions in the
39128: välistä yhteistyötä.                                  SADCC region and the Nordic DFI:s.
39129:    c) Tukitoimet eivät voi sisältää sihteeristön         c) The promotion activities cannot include
39130: taloudellista osallistumista hankkeisiin.             any financial participation by the Agency in
39131:                                                       the projects.
39132:    d) Hankkeen vaikutus alueellisen ja kansalli-         d) A project's contribution to reducing
39133: sen riippuvuuden vähentämiseen tavaroiden,            regional and national dependence on import/
39134: palveluiden, raaka-aineiden tai puolivalmistei-       export of goods, services and raw materials or
39135: den tuonnista tai viennistä erityisesti Etelä-        semiprocessed products, particularly from/to
39136: Afrikasta tai Etelä-Afrikkaan asetetaan etusi-        South Africa, shall be given priority in the
39137: jalle arvioitessa hankkeen tuettavuutta.              appraisal of projects eligible for promotion.
39138:    e) Sihteeristö ei edistä yhteistyöhankkeita,          e) The Agency shall not promote cooper-
39139: joissa eteläafrikkalaiset yritykset tai Etelä-Afri-   ation projects in which one or more parties are
39140: kan kansalaiset ovat - omistuksen, hallinto-          dominated or considerably influenced
39141: järjestelyjen tai muuta kautta - hallitsevassa        through ownership, management arrangements
39142: tai huomattavan vaikuttavassa asemassa yh-            or otherwise - by South African companies or
39143: teen tai useampaan osapuoleen nähden. Sihtee-         nationals. Neither shall the Agency promote
39144: ristö ei myöskään edistä sellaisia hankkeita,         projects which function or can with reason be
39145: jotka toimivat tai joiden syystä voidaan olettaa      presumed to function as intermediary vehicles
39146: toimivan Etelä-Afrikan ja Pohjoismaiden väli-         between South Africa and the Nordic
39147: sinä välikäsinä jalostamalla tuotteita ja/tai uu-     countries, through the processing and/or re-
39148: delleenviemällä niitä.                                export of goods.
39149: 
39150:                     13 kohta                                             Statute 13
39151:   Tehtävien hoitaminen NORSAD-rahaston                      Functions jor the NORSAD Fund
39152:                   puolesta
39153:    a) Sihteeristö hoitaa NORSAD-rahaston                 a) The Agency shall perform all such func-
39154: puolesta kaikkia sellaisia tehtäviä, jotka on         tions for the NORSAD Fund that are specified
39155: määritelty NORSAD-rahaston saannmssa,                 in the "Statutes of the NORSAD Fund", these
39156: näissä säännöissä ja rahaston ja sihteeristön         present Statutes and the agreement to be con-
39157: välillä soimittavassa sopimuksessa sekä kaikkia       cluded between the Fund and the Agency, and
39158: muita erityisesti mainitsemauomia tavanomai-          all such other functions not specifically men-
39159: sia sihteeristötehtäviä, jotka liittyvät rahaston     tioned which form part of the normal func-
39160: päivittäiseen toimintaan.                             tions of a secretariat with regard to the day-to-
39161:                                                       day operations of the Fund.
39162:    b) Sihteeristö vastaa niiden esitysten valmis-        b) The Agency shall be responsible for
39163: telusta ja päätöksenteosta, jotka koskevat            preparing and deciding on proposals to extend
39164: NORSAD-rahastosta annettavan ulkomaanva-              Foreign Exchange Facilities from the Fund in
39165: luutan myöntämistä NORSAD-rahaston sään-              accordance with the "Statutes of the NORSAD
39166: töjen ja rahaston hallintoneuvoston antamien          Fund", and guidelines issued by the Fund's
39167: ohjesääntöjen mukaisesti.                             Board of Governors.
39168: 5 300893H
39169: 34                                   1990 vp. -      HE n:o 103
39170: 
39171:    c) Sihteeristö antaa hyväksytyille hankkeille       c) The Agency shall make commitments to
39172: maksusitoumukset ja tekee rahaston puolesta          the approved projects and execute on behalf of
39173: kaikki sellaiset sopimukset, vakuusjärjestelyt       the Fund such agreements, guarantees, and
39174: ja muut asiakirjat, jotka ovat tarpeen näiden        other documents necessary to fulfil such com-
39175: sitoumusten täyttämiseksi.                           mitments.
39176:    d) Sihteeristö huolehtii siitä, että kaikki ra-     d) The Agency shall arrange for the fulfil-
39177: haston velvoitteet tulevat määräaikoina täyte-       ment of any obligations on the part of the
39178: tyiksi.                                              Fund when due.
39179:    e) Sihteeristö vastaa NORSAD-rahaston va-           e) The Agency shall be responsible for the
39180: rojen asianmukaisesta hoidosta ja on yhteis-         proper management of the assets of the
39181: työssä niiden pankkien kanssa, joille varojen        NORSAD Fund and cooperate with the banks
39182: hoito on uskottu.                                    entrusted with the management.
39183: 
39184:                     14 kohta                                            Statute 14
39185:           Erioikeudet ja vapautukset                           Privileges and lmmunities
39186:    a) Sikäli kuin sihteeristön kotipaikkana ole-       a) Having complied with any requirements
39187: van maan hallituksen kanssa tehtävässä pää-          specified in the Headquarters Agreement to be
39188: konttorisopimuksessa määritellyistä vaatimuk-        made with the Government of its country of
39189: sista ei muuta johdu, sihteeristö vapautetaan        domicile, the Agency shall be exempt from
39190: sellaisista lainsäädännön vaatimuksista, jotka       complying with any demands of the legislation
39191: koskevat sihteeristön kaltaisten oikeushenkilöi-     regarding registration, structure, purpose,
39192: den rekisteröintiä, rakennetta, tavoitteita, toi-    functions etc. of legal entities such as the
39193: mintoja jne. kaikissa 31 päivänä tammikuuta          Agency in force in any of the States Parties to
39194: 1990 tehdyn sopimuksen osapuolina olevissa           the Agreement of 31 January 1990.
39195: valtioissa.
39196:    b) Sihteeristö ja sen omaisuus on vapautettu         b) Within the scope of activities authorized
39197: näiden sääntöjen mukaisen toimintansa osalta         by these present Statutes, the Agency and its
39198: kaikkien 31 päivänä tammikuuta 1990 tehdyn           property shall be exempt in the territory of all
39199: sopimuksen osapuolina olevien valtioiden alu-        States Parties to the Agreement of 31 J anuary
39200: eella tulo- ja välittömästä varallisuusverosta       1990 from income and direct property taxation
39201: sekä tulleista ja leimaveroista ja kaikista muis-    and from customs duties, stamp duties and any
39202: ta julkisista veroista ja maksuista, jotka koske-    other public duties on the Agency's assets or
39203: vat sihteeristön varoja tai sen tekemiä toimia.      on transactions performed by the Agency.
39204:    c) Tammikuun 31 päivänä 1990 tehdyn sopi-            c) The Governments Parties to the
39205: muksen osapuolina olevat hallitukset myöntä-         Agreement of 31 J anuary 1990 will grant to the
39206: vät sihteeristölle sen hoitaessa tehtäviä            Agency in its performance of functions on
39207: NORSAD-rahaston puolesta kaikki ne erioi-            behalf of the NORSAD Fund all such Privi-
39208: keudet ja vapautukset jotka on myönnetty             leges and Immunities provided to the Fund by
39209: rahastolle 31 päivänä tammikuuta 1990 tehdyn         the Agreement of 31 January 1990 and the
39210: sopimuksen ja NORSAD-rahaston sääntöjen              "Statutes of the NORSAD Fund".
39211: mukaisesti.
39212:    d) Tammikuun 31 päivänä 1990 tehdyn sopi-            d) The Governments of the SADCC States
39213: muksen osapuolina olevien SADCC:n jäsenval-          Parties to the Agreement of 31 J anuary 1990
39214: tioiden hallitukset suovat sihteeristölle oikeu-     shall grant to the Agency the right to hold
39215: den pitää korkoa tuottavia talletuksia asian-        interest bearing deposits in their respective
39216: omaisen maan valuutassa riippumatta siitä,           currencies, whether such deposits are payable
39217: lankeavatko nämä talletukset maksettaviksi           on sight or after an agreed period of time.
39218: vaadittaessa vai sovitun ajan kuluttua.
39219:    e) Tammikuun 31 pävänä 1990 tehdyn sopi-              e) The States Parties to the Agreement of 31
39220: muksen osapuolina olevat valtiot myöntävät            January 1990 shall grant to the Agency and its
39221: sihteeristölle ja sen henkilökunnalle ja sen          staff and to the members of the Board of
39222: johtokunnan jäsenille kaikki muut asianmukai-         Directors any other appropriate Privileges and
39223: set erioikeudet ja vapautukset jotka normaalis-       Immunities normally granted to such interna-
39224:                                       1990 vp. -      HE n:o 103                                   35
39225: 
39226: ti myönnetään tällaisille kansainvälisille järjes-    tional organizations. In particular the members
39227: töille. Erityisesti johtokunnan jäsenet ja sihtee-    of the Board of Directors and the staff of the
39228: ristön henkilökunta vapautetaan oikeudellises-        Agency shall be granted immunity from legal
39229: ta vastuusta sellaisten toimien tai kirjallisten ja   process in respect of acts done or words
39230: suullisten lausuntojen osalta, jotka liittyvät        written or spoken in the exercise of their
39231: heidän tehtäviensä suorittamiseen heidän vel-         functions and within the Iimits of their duties.
39232: vollisuuksiensa rajoissa.
39233: 
39234:                     15 kohta                                            Statute 15
39235:           Sihteeristön lakkauttaminen                          Dissolution of the Agency
39236:   a) Sihteeristö lakkautetaan niissä tapauksissa        a) The Agency shall be dissolved in the event
39237: ja sellaista menettelyä noudattaen kuin on            and by the procedures specified in Article 4 (d)
39238: määritelty 31 päivänä tammikuuta 1990 tehdyn          and (e) of the Agreement of 31 January 1990.
39239: sopimuksen 4 artiklan d ja e kohdassa.
39240:    b) Mikäli sihteeristö lakkautetaan, johtokun-         b) In the event of the dissolution of the
39241: ta päättää sihteeristön nettovarojen käytöstä         Agency the Board of Directors shall decide on
39242: tarkoituksiin, jotka voivat edistää SADCC:n           the utilization of the Agency's net assets for
39243: jäsenvaltioiden taloudellista kehitystä näiden        purposes which can further the economic de-
39244: maiden ja Pohjoismaiden yhteistyön puitteissa.        velopment of the SADCC Member States
39245:                                                       within the framework of cooperation between
39246:                                                       these countries and the Nordic contries.
39247:                                      1990 vp. -      HE n:o 104
39248: 
39249: 
39250: 
39251: 
39252:                                     Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arvo-osuusjärjestel-
39253:                                   mästä sekä siihen liittyväksi lainsäädännöksi
39254: 
39255: 
39256: 
39257: 
39258:                            ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
39259: 
39260:    Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi niin         mään liitettyjen osakkeiden ja muiden sellais-
39261: kutsuttua arvo-osuusjärjestelmää koskeva lain-       ten arvo-osuuksien liikkeeseenlaskijat. Osake-
39262: säädäntö. Arvo-osuusjärjestelmässä luovuttai-        keskusrekisteri pitäisi lisäksi arvo-osuusrekiste-
39263: siin järjestelmään liitettyjen osakkeiden, jouk-     riä, jonka tehtävänä olisi arvo-osuustilien pitä-
39264: kovelkakirjaosuuksien ja muiden vastaavien           minen sellaisille sijoittajille, jotka eivät halua
39265: osuus- ja saaruisoikeuksien (arvo-osuuksien)         käyttää toisten arvo-osuusrekisterien palveluk-
39266: osalta arvopapereista ja korvattaisiin ne erityi-    sia.
39267: sille arvo-osuustileille tehtävillä merkinnöillä.       Arvo-osuusjärjestelmä olisi pankkitarkastus-
39268: Tileille kirjattaisiin tilinhaltijalle kuuluvat      viraston valvonnassa.
39269: arvo-osuudet sekä niihin kohdistuvat oikeudet
39270: ja rajoitukset. Arvo-osuustilejä pidettäisiin au-       Ehdotus sisältää arvo-osuusjärjestelmän or-
39271: tomaattisen tietojenkäsittelyn avulla.               ganisaatiota koskevien säännösten lisäksi sään-
39272:    Osakkeiden ja niihin rinnastuvien arvo-           nökset arvo-osuusjärjestelmään liittyvistä si-
39273: osuuksien omistuksen muutokset olisi päivit-         viili- ja yhtiöoikeudellisista kysymyksistä,
39274: täin ilmoitettava merkittäväksi omistajista pi-      muun muassa arvo-osuustilien merkintöjen oi-
39275: dettävään luetteloon. Arvo-osuusjärjestelmä          keusvaikutuksista ja tilinpitäjien korvausvas-
39276: johtaisi osakkeenomistuksen julkisuusperiaat-        tuusta sekä osakeyhtiön osakkeiden liittämises-
39277: teen toteutumiseen. Ulkomaisten omistajien           tä järjestelmään. Arvo-osuusjärjestelmä olisi
39278: osalta sallittaisiin kuitenkin niin kutsuttu hal-    pakollinen pörssiyhtiöille, muille liikkeeseen-
39279: lintarekisteröinti, jossa omistajan sijasta omis-    laskijoille järjestelmään liittyminen olisi vapaa-
39280: tajaluetteloon merkittäisiin arvo-osuuksien          ehtoista.
39281: hoitaja.                                                Tarkoituksena on, että ehdotuksien voi-
39282:     Arvo-osuustilejä pidettäisiin arvo-osuusre-      maantulosta säädettäisiin erillisellä täytäntöön-
39283: kistereissä. Arvo-osuusrekisterin pitäjiä olisivat   panolailla. Täytäntöönpallolakia koskeva halli-
39284: muun muassa sitä varten toimiluvan saaneet           tuksen esitys on tarkoitus antaa niin pian kuin
39285: talletuspankit ja arvopaperinvälitysliikkeet.        se on mahdollista ottaen huomioon arvo-
39286: Arvo-osuusrekisterien pitäjät olisivat arvo-         osuusjärjestelmän edellyttämän tietoteknisen
39287:  osuusjärjestelmän yhteisistä toiminnoista huo-      suunnittelun aikana ratkaistavat keskeiset toi-
39288: lehtivan arvo-osuusyhdistyksen jäseniä.              minnalliset kysymykset. Samassa yhteydessä
39289:     Osakas- ja muita sellaisia omistajaluetteloita   on tarkoitus antaa hallituksen esitys arvo-
39290:  pitäisi erityinen osakekeskusrekisteri, jota hoi-   osuusjärjestelmästä johtuvista muutoksista
39291:  tavan osuuskunnan jäseniä olisivat järjestel-       pankkitarkastuslakiin ja leimaverolakiin.
39292: 
39293: 
39294: 
39295: 
39296: 300936E
39297: 2                                                         1990 vp. -            HE n:o 104
39298: 
39299: 
39300: 
39301: 
39302:                                                            SISÄLLYSLUETTELO
39303: 
39304:                                                                          Sivu                                                              Sivu
39305:     YLEISPERUSTELUT ........................ .                              4   4. Esityksen taloudelliset vaikutukset ............ .        37
39306: 1. Esityksen yhteiskunnallinen merk!tys . : ...... :.                       4
39307:                                                                                    4.1. Vaikutukset julkiseen talouteen .......... .         37
39308:     1.1. Arvopaperinkäsittelyn kehlttämmen Ja                                      4.2. Kotitalouksiin ja elinkeinotoimintaan
39309:          esityksen tavoitteet ...................... .                     4
39310:                                                                                         kohdistuvat vaikutukset ................. .         38
39311:     1.2. Keinot ................................... .                      5
39312:                                                                                    4.3. Kokonaistaloudelliset vaikutukset ....... .         38
39313: 2. Nykyinen tilanne ja asian valmistelu .......... .                        7
39314:                                                                                 5. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja ......... .        39
39315:    2.1. Voimassa oleva oikeus .................. ·..                        7      YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT ..... .                     40
39316:         2.1.1. Arvopaperioikeuden yleiset pen-                                  1. Lakiehdotusten perustelut .................... .
39317:                aatteet ............................ .                                                                                       40
39318:                                                                            7       1.1.   Laki arvo-osuusjärjestelmästä .......... .
39319:         2.1.2. Arvopaperit ja niiden liikkeeseen-                                                                                           40
39320:                lasku ........................... · ..                      11      1.2.   Laki arvo-osuustileistä ................. .       52
39321:                                                                                    1.3.   Asetus määräajasta velkomisasioissa
39322:         2.1.3. Arvopaperimarkkinoiden kehitys                                             sekä julkisesta haasteesta velkojille ..... .
39323:                1980-luvulla ...................... .                                                                                        71
39324:                                                                            17      1.4. Ulosottolaki ............................ .
39325:         2.1.4. Käytäntö ......................... .                                                                                         72
39326:                                                                           18
39327:                2.1.4.1. Osake- ja osakasluetteloi-                                 1.5. Laki rahan, arvopaperien tai asiakirjain
39328:                          den hoito ............... ..                      18             tallettamisesta velan maksuna tai vapau-
39329:                2.1.4.2. Valtion obligaatiolainan                                          tumiseksi muusta suoritusvelvollisuudes-
39330:                          liikkeeseenlasku- ja lunas-                                      ta ................................... · ... .    72
39331:                          tusmenettely ............. .                     19       1.6. Lahjanlupauslaki ....................... .          73
39332:                2.1.4.3. Arvopaperien vaihdan ta                                    1. 7. Osakeyhtiölaki ......................... .         73
39333:                          ja käsittely ............... .                            1. 8. Yrityskiinnityslaki ...................... .       78
39334:                                                                            19
39335:                2.1.4.4. Arvopaperikäsittelyn kus-                                  1. 9. Sijoitusrahastolaki ..................... .        78
39336:                          tannukset ................ .                              1.10. Laki ulkomaalaisten sekä eräiden yhtei-
39337:                                                                           22
39338:                2.1.4.5. Arvopaperien selvityskes-                                         söjen oikeudesta omistaa ja hallita kiin-
39339:                          kus -suunnitelma ........ .                      23              teätä omaisuutta ja osakkeita ........... .       78
39340:                2.1.4.6. Osakekeskusrekisteri        ja                             1. 11. Laki ulkomaalaisten oikeudesta omistaa
39341:                          arvo-osuusyhdistys ...... .                      24              suomalaisen luottolaitoksen osakkeita ja
39342:         2.1.5. Vertaileva katsaus ................ .                      25              harjoittaa pankkitoimintaa Suomessa .. .          78
39343:                2.1.5 .1. Yleistä ................... .                    25       1.12. Vakuutusyhtiölaki ...................... .         78
39344:                2.1.5 .2. Arvopaperittomat järjes-                                  1.13. Kaupparekisterilaki ..................... .        78
39345:                          telmät ................... .                     25       1.14. Laki elinkeinon harjoittamisen oikeudes-
39346:                2.1.5.3. Arvopaperittornia        vaih-                                    ta ................... ·····················      78
39347:                          dantakäytäntöjä arvopa-                                2. Tarkemmat säännökset ja määräykset ........ .            79
39348:                          pereihin      pohjautuvissa
39349:                          järjestelmissä ............ .                    30    3. Voimaantulo ................................. .          79
39350:                2.1.5.4. Ehdotus yli rajojen tapah-                              4. Säätämisjärjestys ............................. .        79
39351:                          tuvien arvopaperikauppo-
39352:                          jen helpottamisesta Eu-                                   LAKITEKSTIT ............................... .            80
39353:                          roopan yhteisöissä ja mui-                                1.1. Laki arvo-osuusjärjestelmästä .......... .          80
39354:                          ta kansainvälisiä hankkei-                                1.2. Laki arvo-osuustileistä ................. .         86
39355:                                                                           32       1.3. Laki määräajasta velkomisasioissa sekä
39356:                          ta ................ ··.······                                   julkisesta haasteesta velk_ojille annetun
39357:         2.1.6. Muutoksen syyt .................. .                        32
39358:    2.2. Valmisteluvaiheet ja -aineisto ............ .                     33             asetuksen 19 §:n muuttamisesta ........ .          92
39359:         2.2.1. Valmisteluelimet .................. .                      33       1.4. Laki ulosottolain muuttamisesta ........ .          93
39360:         2.2.2. Lausunnonantajat ................ .                                 1.5. Laki rahan, arvopaperien tai asiakirjain
39361:                                                                           36
39362:                                                                                          tallettamisesta velan maksuna tai vapau-
39363: 3. Esityksen organisatoriset ja henkilöstövaiku-                                         tumiseksi muusta suoritusvelvollisuudes-
39364:    tukset ........................ · · · · · · · · · · · · · · · · · ·    37             ta annetun lain muuttamisesta .......... .         94
39365:    3.1. Organisaatiomuutokset .................. .                        37       1.6. Laki lahjanlupauslain muuttamisesta ... .           94
39366:    3.2. Henkilöstövaikutukset ................... .                       37       1. 7. Laki osakeyhtiölain muuttamisesta ..... .          95
39367:                                       1990 vp. -       HE n:o 104                                                                             3
39368: 
39369: 1.8. Laki yrityskiinnityslain muuttamisesta ...   98      LIITE
39370: 1.9. Laki sijoitusrahastolain muuttamisesta ..    99   Rinnakkaistekstit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   102
39371: 1.10. Laki ulkomaalaisten sekä eräiden yhtei-          4. Laki ulosottolain muuttamisesta..............                                      102
39372:       söjen oikeudesta omistaa ja hallita kiin-        5. Laki rahan, arvopaperien tai asiakirjain tallet-
39373:       teätä omaisuutta ja osakkeita annetun                tamisesta velan maksuna tai vapautumiseksi
39374:       lain 8 §:n muuttamisesta ................ 99         muusta suoritusvelvollisuudesta annetun lain
39375: 1.11. Laki ulkomaalaisten oikeudesta omistaa               muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     103
39376:       suomalaisen luottolaitoksen osakkeita ja         6. Laki lahjanlupauslain muuttamisesta . . . . . . . . .                              104
39377:       harjoittaa pankkitoimintaa Suomessa an-          8. Laki yrityskiinnityslain muuttamisesta........                                     105
39378:       netun lain 3 a §:n muuttamisesta ........ JOO    !3. Laki kaupparekisterilain 18 §:n muuttamises-
39379: 1.12. Laki vakuutusyhtiölain 3 a luvun 5 §:n               ta.............................................                                   106
39380:       muuttamisesta ........................... JOO    14. Laki elinkeinon harjoittamisen oikeudesta an-
39381: 1.13. Laki kaupparekisterilain 18 §:n muutta-              netun lain 3 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . .                      107
39382:       misesta .................................. 100
39383: 1.14. Laki elinkeinon harjoittamisen oikeudes-
39384:       ta annetun lain 3 §:n muuttamisesta ..... 101
39385: 4                                    1990 vp. -      HE n:o 104
39386: 
39387:                                        YLEISPERUSTELUT
39388: 
39389: 
39390: 
39391: 1. Esityksen yhteiskunnallinen                        edustamaa varallisuusarvoa voitu käyttää va-
39392:    merkitys                                           kuutena, kun siitä annettu arvopaperi on voitu
39393:                                                       pantata irtaimen esineen käteispanttausta kos-
39394: 1.1. Arvopaperinkäsittelyn kehittäminen ja            kevien oikeussäännösten mukaisesti.
39395:      esityksen tavoitteet                                Arvopaperin vaihdaotakelpoisuuden synty
39396:                                                       on merkinnyt sitä, että arvopaperin luovutuk-
39397:    Arvopaperimarkkinat ohjaavat paaomavir-            sensaajan oikeudellista asemaa on parannettu
39398: toja. Ne saattavat yhteen pääomaa tarvitsevat         suhteessa luovuttajan velkojiin, kilpaileviin
39399: yksityis- tai julkisoikeudelliset yhteisöt ja hen-    luovutuksensaajiin ja arvopaperin liikkeeseen-
39400: kilöt tai yhteisöt, jotka haluavat sijoittaa varo-    laskijaan.    Arvopaperin     luovutuksensaajaa
39401: jaan yhteisöihin hankkimalla näiden liikkee-          kohtaan ei yleensä voida vedota sellaisiin seik-
39402: seen laskemia arvopapereita. Ihannetilanteessa        koihin, jotka eivät ilmene arvopaperista, sen
39403: sijoitukset ohjautuvat kannattavaan, hyvin            hallintasuhteista ja siihen tehdyistä merkin-
39404: hoidettuun toimintaan, koska siihen liittyvien        nöistä. Toisaalta on arvopaperin kohteena ole-
39405: arvopaperien uskotaan antavan riskit huo-             van oikeuden käyttö sidottu arvopaperin hal-
39406: mioon ottaen korkeimman tuoton.                       lintaan siten, että arvopaperin hallinta on pää-
39407:    Arvopaperien ensimarkkinoilla yhteisöt voi-        säännön mukaan oikeuden käytön välttämätön
39408: vat hankkia omaa ja vierasta pääomaa. Oman            edellytys. Arvopaperin vaihdaotakelpoisuus on
39409: pääoman hankinta tapahtuu laskemalla liik-            samalla merkinnyt sitä, että arvopaperit ovat
39410: keeseen osakkeita tai muita osuuksia omaan            oikeudellisesti eriytyneet tavallisista todistusa-
39411: pääomaan ja vieraan pääoman hankinta laske-           siakirjoista, jolloin arvopaperin kohteeseen on
39412: malla liikkeeseen joukkovelkakirjoja tai muita        voinut syntyä sivullissuojaa nauttivia esineoi-
39413: haltijavelkakirjoja. Yhtiöt voivat laskea myös        keuksia pelkkien velvoiteoikeudellisesti suojat-
39414: liikkeeseen yhdistelmiä omaan ja vieraaseen           tujen saamisoikeuksien lisäksi.
39415: pääomaan liittyvistä osuuksista eli velkakirjo-          Tiettyjen arvopaperien muodostuminen mas-
39416: ja, jotka voidaan vaihtaa osakkeisiin tai joiden      saluonteisina oikeustoimina toteutuvan vaih-
39417: omistaja saa maksua vastaan merkitä yhtiön            dannan kohteeksi on johtanut siihen, etteivät
39418: osakkeita.                                            arvopapereihin liittyvät oikeudelliset ja talou-
39419:    Ensimarkkinoiden tehokkaan toiminnan               delliset toimet ole kohtuullisin kustannuksin
39420: edellytyksenä ovat hyvin toimivat toissijais- eli     toteutettavissa pelkästään fyysisen arvopaperin
39421: jälkimarkkinat, joilla sijoittajat voivat käydä       hallintaan perustuvassa järjestelmässä. Arvo-
39422: kauppaa liikkeeseen lasketuilla arvopapereilla.       paperiin liittyvien kuponkien käyttö arvopape-
39423: Sijoittajat voivat jälkimarkkinoilla jatkuvasti       riin perustuvien tuotto- ja merkintäoikeuksien
39424: ohjata varojaan sellaisten yritysten markkinoil-      välityksessä liikkeeseenlaskijalta arvopaperin
39425: le saattamiin arvopapereihin, joiden myynti-          haltijalle aiheuttaa huomattavia kustannuksia.
39426: tai tuottoarvon nousuun he uskovat.                   Myös arvopaperien kauppojen selvittely siten,
39427:    Arvopaperimarkkinoiden kehittyminen pää-           että arvopaperin hallinta samalla siirtyy, on
39428: omavirtoja ohjaavaksi taloudelliseksi järjestel-      osoittautunut kalliiksi ja virhealttiiksi. Tämän
39429: mäksi on perustunut siihen, että yritysten            vuoksi on kehittyneiden arvopaperimarkkinoi-
39430: omaan ja vieraaseen pääomaan tehdyt sijoituk-         den maissa ollut jo pitkään käytössä järjestel-
39431: set on tehty oikeudellisesti vaihdantakelpoisik-      miä, joissa arvopaperien vaihdaotakelpoisuus
39432: si. Vaihdaotakelpoisuuden oikeudellisena to-          on pyritty toteuttamaan arvopaperin hallintaan
39433: teuttamistapana on ollut sijoitukseen perus-          nähden vaihtoehtoisen oikeudellisen järjestel-
39434: tuvan osuus-·tai saamisoikeuden muuntaminen           män, kirjaamislaitoksen, avulla. Kirjaamislai-
39435: oikeudellisilta ominaisuuksiltaan esineeseen          toksen käyttö arvopaperin omistus- ja hallinta-
39436: rinnastuvaksi kytkemällä se fyysiseen asiakir-        järjestelmänä tarkoittaa sitä, että arvopaperin
39437: jaan, arvopaperiin, jolloin sijoitusten vaihdan-      sisältö ja hallinta korvataan oikeustosiseikkoi-
39438: ta on voitu toteuttaa käymällä kauppaa arvo-          na osittain tai kokonaan tiedostoilla, joiden
39439: paperilla irtaimen kauppaa koskevien säännös-         sisällöstä arvopaperin kohteeseen liittyvät oi-
39440: ten mukaisesti. Vastaavasti on sijoituksen            keussuhteet ilmenevät.
39441:                                        1990 vp. -      HE n:o 104                                      5
39442: 
39443:    Kirjaamisen asettaminen arvopaperin hallin-         nuksia ja se on osoittautunut alttiiksi virheille
39444: nan sijaan on voitu toteuttaa kahdella tavalla.        ja viivästyksille nopeutuneessa kaupankäynnis-
39445: Ensimmäinen, useissa markkinatalousmaissa              sä. Nykyinen järjestelmä poikkeaa myös muis-
39446: toteutettu ratkaisu, on ollut yleisen vaihdannan       sa pohjoismaissa ja Euroopan talousyhteisön
39447: kohteena olevien arvopaperien pysäyttäminen,           jäsenmaissa vallitsevasta käytännöstä, mitä ei
39448: jolloin arvopapereja säilytetään niin kutsuttu-        voida pitää tyydyttävänä odotettavissa olevan
39449: na kollektiivisäilytyksenä arvopaperien talle-         pääomamarkkinoidemme lisääntyvän kansain-
39450: tuslaitoksissa. Arvopaperien talletuslaitokset         välistymisen näkökulmasta.
39451: toimivat usein myös arvopaperinvälittäjien vä-
39452: lisen arvopaperikaupan selvityskeskuksina.
39453: Talletuslaitokset pitävät tilejä arvopapereita         1.2. Keinot
39454: omaisuudenhoitosopimuksen tai välityssopi-
39455: muksen nojalla hallitsevien arvopaperinvälittä-           Fyysisistä arvopapereista ja niiden käsittelys-
39456: jien lukuun ja nämä puolestaan edelleen tilejä         tä aiheutuvien epäkohtien ja kustannusten
39457: arvopaperien omistajien lukuun. Arvopaperien           poistamiseksi esityksessä ehdotetaan otettavak-
39458: omistuksen tapahtuneet muutokset toteutetaan           si käyttöön arvo-osuusjärjestelmä eli paperiton
39459: tilisiirtoina Iiikuttelematta itse arvopapereita,      arvo-osuuksien käsittely- ja hallintajärjestel-
39460: jotka ovat koko ajan talletuslaitoksen tai sen         mä. Arvo-osuusjärjestelmässä korvaavat auto-
39461: lukuun toimivien tilinpitäjäpankkien hallinnas-        maattisen tietojenkäsittelyn avulla pidettäviin
39462: sa. Lainsäädännössä on arvopapereita koske-            tiedostoihin tehtävät merkinnät fyysiset arvo-
39463: ville tileille tehtäville kirjauksille annettu samat   paperit. Arvo-osuuksien omistus sekä niihin
39464: oikeusvaikutukset kuin niiden hallinnan siirrol-       kohdistuvat pantti- ja muut sellaiset oikeudet
39465: Ie. Myös itse talletuslaitosten toiminta on sään-      ja rajoitukset olisivat voimassa sen sisältöisinä
39466: neltyä ja ne ovat viranomaisten valvonnassa.           kuin ne on merkitty näihin tiedostoihin. Arvo-
39467:    Kollektiivisäilytystä kehittyneempi arvopape-       osuuden iuovutuksen kirjaaminen tilisiirtona
39468: rin hallinnan kirjaaruisjärjestelmä on niin kut-       myyjältä ostajalle korvaisi järjestelmässä arvo-
39469: suttu arvopaperitao järjestelmä, jossa on ko-          paperin hallinnan Iuovutuksen. Myös arvo-
39470: konaan luovuttu fyysisistä arvopapereista ja           osuuksien tuotto ja niihin perustuvat merkintä-
39471:  korvattu ne yleensä automaattisen tietojenkä-         oikeudet välitettäisiin saajalle tilitietojen tai
39472: sittelyn avulla ylläpidettävällä tilijärjestelmällä.   niihin perustuvien omistajaluetteloiden tietojen
39473: Arvopaperitao järjestelmä on toteutettu Tans-          perusteella.
39474: kassa, Norjassa ja Ranskassa ja osittain Ruot-            Arvo-osuudella tarkoitettaisiin arvopaperi-
39475: sissa.                                                 markkinalain (495/89) 1 luvun 2 §:n 1 momen-
39476:    Suomessa arvopaperien hallinta- ja käsittely-       tissa tarkoitettua osaketta, osuutta ja muuta
39477: järjestelmä on sangen vanhakantainen. Lain-            sellaista oikeutta. Arvo-osuuksia olisivat siten
39478: säädännössä ei ole lainkaan mahdollistettu ar-         muun muassa osakkeet, sijoitusosuudet ja
39479:  vopaperien kollektiivisäilytystä tai muuta arvo-      osuudet      joukkovelkakirjalainoihin.     Arvo-
39480:  papereihin kohdistuvaa kirjaamisjärjestelmää,         osuusjärjestelmä olisi pakollinen pörssiyhtiöi-
39481: jolla olisi esineoikeudellisia oikeusvaikutuksia.      den osakkeille, koska arvopaperijärjestelmän
39482:  Myös arvopaperien omistajien ja liikkeeseen-          epäkohdat liittyvät nimenomaan näihin laaja-
39483:  laskijoiden välinen tuotonmaksu ja merkintä-          mittaisen vaihdannan kohteina oleviin arvopa-
39484:  oikeuksien liikkeeseenlasku on toteutettu ku-         pereihin ja koska arvo-osuusjärjestelmästä osa-
39485:  ponkijärjestelmällä eikä niin kutsuttua osake-        kekäsittelylle saatavien etujen toteutuminen
39486:  todistusjärjestelmää, jossa omistuksesta anne-        edellyttää kaikkien näiden osakkeiden liittä-
39487:  taan yksi osakekirja ja osingot ja osakemerkin-       mistä järjestelmään. Muiden arvo-osuuksien
39488:  nät toteutetaan osakeluettelon nojalla, ole otet-     liittäminen järjestelmään olisi vapaaehtoista ja
39489:  tu käyttöön.                                          edellyttäisi lupaa. Arvo-osuusjärjestelmää val-
39490:     Suomen arvopaperimarkkinat ovat viikastu-          voisi pankkitarkastusvirasto.
39491:  neet huomattavasti 1980-luvulla. Samalla on              Järjestelmään kuuluvia tiedostoja olisivat
39492:  käynyt ilmeiseksi, ettei fyysisiin arvopapereihin     yhtäältä arvo-osuustilit ja toisaalta arvopape-
39493:  perustuva käsittely- ja hallintajärjestelmä täytä     rien omistajista ja haitijoista pidettävät osakas-
39494:  vilkastuneiden markkinoiden tarpeita. Nykyi-          sekä muut omistaja-ja velkojaluettelot. Omis-
39495:  nen järjestelmä aiheuttaa tarpeettomia arvopa-        tajien kannalta arvo-osuustili vastaisi nykyistä
39496:  perien painatus-, käsittely- ja säilytyskustan-       arvopapereiden avointa säilytystä, mutta sille
39497: 6                                    1990 vp. -      HE n:o 104
39498: 
39499: olisi lisäksi kirjattava panttioikeudet sekä muut       Ulkomaisten SIJOittajien osalta sallittaisiin
39500: oikeudet ja rajoitukset, jotka kohdistuvat tilille   tietyin edellytyksin niin kutsuttu hallintarekis-
39501: kirjattuihin arvo-osuuksiin. Arvo-osuustileille      teröinti, jossa omistajan sijasta omistajaluette-
39502: merkittäisiin siten arvo-osuuksien omistajat ja      loon merkittäisiin arvo-osuuksien hoitaja. Hal-
39503: muut arvo-osuuksiin kohdistuvien oikeuksien          lintarekisteröidyillä osakkeilla ei kuitenkaan
39504: haltijat, tilinhaltijan omistamien arvo-osuuk-       saisi käyttää äänivaltaa yhtiökokouksessa. Ul-
39505: sien laji ja määrä sekä arvo-osuuksiin kohdis-       komailla liikkeessä olevista arvo-osuuksista
39506: tuvat oikeudet ja rajoitukset ja näiden oikeuk-      voitaisiin arvopaperittomuuden periaatteesta
39507: sien haltijat.                                       poiketen myös antaa arvopaperinluontoinen
39508:    Arvo-osuustilejä pidettäisiin erityisissä arvo-   kansainvälinen hallintatodistus.
39509: osuusrekistereissä, jotka toimisivat muun mu-           Osakekeskusrekisterin tehtävänä olisi lisäksi
39510: assa pankkien ja arvo-paperinvälitysliikkeiden       pitää arvo-osuusrekisteriä sellaisille sijoittajille,
39511: yhteydessä. Arvo-osuusrekisterin pitäminen           jotka eivät halua käyttää kaupallisten arvo-
39512: olisi luvanvaraista. Arvo-osuusrekisterin pitäjä     osuusrekisterien palveluksia. Osakekeskusre-
39513: olisi huolimattomuudesta riippumatta velvolli-       kisterin arvo-osuusrekisteri tarjoaisi näille si-
39514: nen korvaamaan rekisterin pitämisestä aiheutu-       joittajille arvo-osuuksien liikkeeseenlaskijoiden
39515: vat vahingot. Arvo-osuusrekisterin pitäjällä         kustannuksella arvo-osuuksien omistukseen
39516: olisi oikeus periä maksamansa korvaus vahin-         liittyvät peruspalvelut. Rekisteri korvaisi siten
39517: gon aiheuttajalta.                                   itse hoidettavan arvopaperien säilytyksen, joka
39518:    Arvo-osuusrekisterien pitäjien pakollisena        ei ole mahdollista arvopaperittomassa järjestel-
39519: lakisääteisenä yhdyselimenä toimisi arvo-osuu-       mässä.
39520: syhdistys, jolle kuuluisi eräitä järjestelmän yh-
39521:                                                         Osakekeskusrekisterin yhteydessä toimiva
39522: teisiin toimintoihin, kehittämiseen ja valvon-
39523:                                                      arvo-osuusrekisteri voisi lisäksi toimia arvo-
39524: taan liittyviä tehtäviä. Jos arvo-osuusrekisterin
39525:                                                      osuusjärjestelmän ja kansainväliset arvopape-
39526: pitäjä ei kykenisi täyttämään korvausvelvolli-
39527:                                                      rinkäsittelyjärjestelmät yhdistävänä linkkinä.
39528: suuttaan, vastaisi vahingonkorvauksesta arvo-
39529:                                                      Toiminta tapahtuisi arvo-osuusyhdistyksen lu-
39530: osuusyhdistys, jonka olisi perustettava tätä
39531:                                                      kuun. Tällaisen elimen olemassaoloa edellyttää
39532: tarkoitusta varten vakuusrahasto.
39533:                                                      esimerkiksi Euroopan talousyhteisössä suunni-
39534:    Osakkeista, jotka kuuluvat arvo-osuusjärjes-
39535:                                                      teltu kansainvälisten arvopaperikauppojen sel-
39536: telmään, sekä niihin rinnastuvista osuuksista        vitysjärjestelmä sekä pohjoismaisten arvopape-
39537: pidettäisiin liikkeeseenlaskijan lukuun omista-
39538:                                                      rikeskusten kesken harjoitettava yhteistoimin-
39539: jaluetteloa erityisessä osakekeskusrekisterissä.
39540:                                                      ta.
39541: Osakekeskusrekisteri olisi yhteinen järjestel-
39542: mään kuuluville yhtiöille ja sitä hoitaisi osuus-       Arvo-osuustilien tiedot olisivat pankkisalai-
39543: kunta, jonka jäseniä olisivat asianomaiset liik-     suuteen rinnastuvan salassapitovelvollisuuden
39544: keeseenlaskijat. Tiedot osakkeiden ja niihin         alaisia. Koska tilimerkinnäillä on sivullisten
39545: rinnastuvien osuuksien omistuksen muutoksis-         asemaan ulottuvia oikeudellisia vaikutuksia,
39546: ta tulisi ilmoittaa päivittäin arvo-osuusrekiste-    ehdotetaan kysymys tilitietojen antamisesta
39547: reistä osakekeskusrekisteriin, joten omistajalu-     säänneltäväksi yksityiskohtaisesti. Osakasluet-
39548: ettelot olisivat ajan tasalla. Osakasluettelot       telojen tiedot olisivat osakeyhtiölaissa omaksu-
39549: olisivat julkisia. Arvo-osuusjärjestelmä toteut-     tun julkisuusperiaatteen mukaisesti julkisia.
39550: taisi näin ollen osakkeenomistuksen pakollisen          Arvo-osuusjärjestelmässä on keskeisesti ky-
39551: rekisteröinnin, mitä on pidetty välttämättömä-       symys arvo-osuuksiin kohdistuvista varalli-
39552: nä eräiden osakemarkkinoiden luotettavaa toi-        suusoikeuksista ja niiden suojasta. Näistä ky-
39553: mintaa haittaavien ilmiöiden torjumiseksi.           symyksistä ehdotetaan säädettäväksi arvo-
39554:    Muiden kuin oman pääoman ehtoisten arvo-          osuustileistä annettavassa laissa. Tämä l<.lki
39555: osuuksien osalta ei omistuksen julkisuusperi-        sisältäisi säännökset arvo-osuustilien sisällöstä,
39556: aatteen toteutuminen sen sijaan ole samalla          tileille kirjattavista oikeuksista, kelpoisuudesta
39557: tavalla tarpeellista. Tämän vuoksi velkojaluet-      kirjaamishakemuksen esittämiseen, kirjaamis-
39558: teloita järjestelmään kuuluvien joukkovelka-         päätöksen tekemisestä ja korjaamisesta, kir-
39559: kirjalainaosuuksien omistajista ei pidettäisi        jauksen oikeusvaikutuksesta eri henkilösuhteis-
39560: osakekeskusrekisterissä vaan tiedot laina-           sa, arvo-osuusrekisterin pitäjän korvausvas-
39561: osuuksien omistajista ilmenisivät arvo-osuusre-      tuusta sekä arvo-osuustilejä koskevien tietojen
39562: kisterien tiedostoista.                              antamisesta.
39563:                                      1990 vp. -      HE n:o 104                                       7
39564: 
39565:    Arvo-osuusjärjestelmän rakenteesta ja toi-        2. Nykyinen tilanne ja asian
39566: minnasta säädettäisiin arvo-osuusjärjestelmäs-          valmistelu
39567: tä annettavassa laissa. Tässä laissa säädettäisiin
39568: muun muassa arvo-osuusrekisterien pitämises-         2.1. Voimassa oleva oikeus
39569: tä, arvo-osuusjärjestelmän valvonnasta, arvo-
39570: osuusyhdistyksen ja osakekeskusrekisterin teh-       2.1.1. Arvopaperioikeuden yleiset periaatteet
39571: tävistä ja toiminnasta, arvo-osuuksien liittämi-
39572: sestä arvo-osuusjärjestelmään sekä oikaisulau-        Yleistä
39573: takunnasta, jonka tehtävänä olisi ratkaista
39574: arvo-osuusrekisterien päätöksiä koskevat oi-            Arvopaperien alkuperäinen oikeudellinen
39575: kaisuhakemukset. Arvo-osuusyhdistyksen, osa-         tehtävä on ollut toimia todisteena oikeus-
39576: kekeskusrekisterin ja oikaisulautakunnan toi-        suhteesta tai oikeustosiseikasta. Erityisesti
39577: minnan tarkempi sääntely ehdotetaan annetta-         vaihdannan kohteena olevien arvopaperien eri-
39578: vaksi asetuksella, jolloin asianomaiset etutahot     ytyminen muista todistusasiakirjoista ilmenee
39579: voisivat olla tiiviisti mukana valmistelussa. Yh-    siitä, että asiakirjan hallinta on pääsäännön
39580: distyksen ja osakekeskusrekisterin sisäistä hal-     mukaan tullut sen osoittaman oikeuden käyttä-
39581: lintoa koskevat säännöt edellyttäisivät valtio-      misen välttämättömäksi edellytykseksi ja että
39582: varainministeriön vahvistusta. Koska arvo-           arvopaperin osoittaman oikeuden siirrettävyyt-
39583: osuusjärjestelmä on keskeisesti arvo-osuuksiin       tä on edistetty parantamalla vilpittömässä mie-
39584: kohdistuvien omistus- ja muiden varallisuusoi-       lessä olevan luovutuksensaajan oikeusasemaa
39585:  keuksien turvallista kirjaamista ja vaihdantaa      verrattuna arvopaperin alkuperäisen haltijan
39586: koskeva järjestelmä ja vaikuttaa siten keskei-       oikeusasemaan.
39587: sesti asianomaisten oikeudenhaltijoiden oikeus-         Oikeudellisesti arvopaperien erityispiirteet il-
39588: turvaan, on lopullinen ratkaisuvalta myös jär-       menevät siinä suojassa, jota niiden haltija
39589: jestelmän yksityiskohtien osalta pidätettävä         nauttii ja jonka tehtävänä on edistää arvopape-
39590:  valtiovallalle.                                     rien vaihdantaa. Suojamuodoista on säädetty
39591:                                                      velkakirjalain (622/47) 2 luvussa sekä varalli-
39592:                                                      suusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain
39593:                                                      (228/29) eli oikeustoimilain 34 ja 35 §:ssä.
39594:   Arvo-osuudesta olisi soveltuvin osin voimas-
39595:                                                         Suojamuodot vaikuttavat yhtäältä arvopape-
39596: sa, mitä vastaavasta arvopaperista on säädetty.
39597:                                                      rin liikkeeseenlaskijan ja arvopaperin omista-
39598: Näin vältytään tarpeelta muuttaa jokaista lain-
39599:                                                      jan välisessä oikeussuhteessa ja toisaalta arvo-
39600: kohtaa, joka koskee arvopapereita. Tämän
39601:                                                      paperin luovutuksensaajan ja sivullistahon vä-
39602: vuoksi ehdotetaan arvopapereita koskevia
39603:                                                      lisessä oikeussuhteessa. Edellisiä suojamuotoja
39604: säännöksiä muutettavaksi tässä yhteydessä
39605:                                                      ovat väitesuoja ja maksusuoja. Luovutuksen-
39606: vain siltä osin kuin lainsäädännön selkeys tai
39607:                                                      saajan ja sivullistahon suhdetta koskevat saan-
39608: arvo-osuuksilta puuttuva fyysisen hallinnan
39609:                                                      tasuoja ja vaihdantasuoja. Väitesuojalla tar-
39610: mahdollisuus sitä edellyttävät. Arvo-osuusjär-
39611:                                                      koitetaan arvopaperin omistajan suojaa sellai-
39612: jestelmän käyttöön ottamisen perusteella ehdo-
39613:                                                      sia arvopaperin liikkeeseenlaskijan väitteitä
39614: tetaan muutoksia yhteensä kahteentoista eri
39615:                                                      vastaan, jotka koskevat arvopaperin kohteena
39616: lakiin.                                              olevaa oikeutta. Maksusuoja tarkoittaa velalli-
39617:                                                      sen mahdollisuutta täyttää suoritusvelvollisuu-
39618:                                                      tensa tietyt edellytykset täyttävälle velkajana
39619:   Tarkoituksena on, että arvo-osuusjärjestel-        tai tämän asiamiehenä esiintyvälle henkilölle
39620: mään voitaisiin liittää myös osuuskuntien mah-       siten, että velka katsotaan pätevästi suoritetuk-
39621: dolliset sijoitusosuudet ja säästöpankkeihin         si huolimatta siitä, että maksunsaaja ei mah-
39622: suunnitellut kantarahasto-osuudeL Tästä joh-         dollisesti ollutkaan oikeutettu ottamaan vas-
39623: tuvia muutoksia osuuskuntalakiin ja säästö-          taan suoritusta. Saantosuojalla tarkoitetaan ar-
39624: pankkilakiin ei ole tässä vaiheessa sisällytetty     vopaperin luovutuksensaajan suojaa arvopape-
39625: ehdotukseen. Myös tarve mahdollistaa keski-          rin oikeaa omistajaa vastaan tapauksissa, jois-
39626: näisten vakuutusyhtiöiden, vakuutusyhdistys-         sa arvopaperin on luovuttanut henkilö, jolla ei
39627: ten ja avustuskassojen takuuosuuksien liittämi-      ollut siihen laillista oikeutta. Vaihdantasuojalla
39628: nen arvo-osuusjärjestelmään on tarkoitus sel-        tarkoitetaan arvopaperin luovutuksensaajan
39629: vittää myöhemmin.                                    suojaa luovuttajan seuraajia ja velkojia vas-
39630: 8                                     1990 vp. -     HE n:o 104
39631: 
39632: taan. Arvopaperia, jonka luovutuksensaajalle         hentumisen, prekluusion tai pakkoakordin joh-
39633: myönnetään väitesuojaa ja saantosuojaa, kut-         dosta. Velkakirjalain 16 §:n mukaan voidaan
39634: sutaan vaihdantapaperiksi.                           myös vilpittömässä mielessä olevaa velkojaa
39635:    Velkakirjalain 2 luvun juoksevia velkakirjo-      kohtaan lisäksi vedota koron tai velkakirjassa
39636: ja (haltija- ja määrännäisvelkakirjoja) koske-       määrättynä aikana tehtävän lyhennyksen suori-
39637: vien säännösten varaan rakentuu myös yleinen         tukseen, jos uusi velkoja on saanut velkakirjan
39638: arvopaperioikeus, vaikka säännökset on pää-          vasta suorituksen eräännyttyä.
39639: osin laadittu pitäen silmällä yksittäistä velka-        Velkakirjalain lisäksi säädetään arvopaperin
39640: suhdetta koskevaa velkakirjaa. Näitä säännök-        luovutuksensaajan väitesuojasta oikeustoimi-
39641: siä samoin kuin oikeustoimilain 35 §:n sään-         lain 34 ja 35 §:ssä. Oikeustoimilain 34 §:n
39642: nöstä voidaan analogisesti soveltaa myös sään-       mukaan voi vilpittömässä mielessä oleva siir-
39643: telemättömiin arvopaperimarkkinoilla kehitty-        ronsaaja vedota asiakirjan sisällön mukaiseen
39644: neisiin arvopaperityyppeihin. Osakeyhtiölain         oikeuteen myös siinä tapauksessa, että on kyse
39645: (734178) 3 luvun 9 § :ssä on erityisesti säädetty    valeasiakirjasta. Oikeustoimilain 35 §:n 1 mo-
39646: velkakirjalain 2 luvun eräiden säännösten so-        mentin mukaan sitoo haltijalle asetettu tai muu
39647: veltamisesta osakkeisiin liittyviin arvopaperei-     sellainen asiakirja henkilöä, joka on sen alle-
39648: hin.                                                 kirjoittanut, vaikka asiakirja olisi hänen tahto-
39649:                                                      mattaan joutunut pois hänen hallustaan, jos
39650:                                                      asiakirjan on siirron perusteella saanut hal-
39651: Väitesuoja                                           tuunsa vilpittömässä mielessä oleva henkilö.
39652:                                                         Velkakirjalain 23 §:n 1 momentin mukaan
39653:    Obligaatiot, debentuurit ja muut joukkovel-       rinnastetaan obligaatioiden ja muiden joukko-
39654: kakirjat sekä sijoitustodistukset ja muut jou-       velkakirjojen maksuliput haltijavelkakirjoihin.
39655: koittain liikkeeseen laskettavat niin sanotut        Väitesuojan osalta maksulipun haltijaa sitovat
39656: lyhyen rahan arvopaperit ovat juoksevia velka-       kuitenkin pääsitoumuksen yhteisten tekstien
39657: kirjoja, ja niihin sovelletaan velkakirjalain 15     määräykset. Jos maksulippu havaitaan luovu-
39658: ja 17 § :n säännöksiä väitesuojasta.                 tetuksi ilman pääsitoumusta aikaisemmin kuin
39659:    Velkakirjalain 15 §:n mukaan vilpittömässä        kuukautta ennen erääntymispäivää, ei velkoja
39660: mielessä olevaa velkakirjan luovutuksensaajaa        saa väitesuojaa velkakirjalain 15 §:ssä tarkoi-
39661: kohtaan ei voida vedota siihen, että velkakirja      tettujen seikkojen osalta (23 §:n 3 momentti).
39662: on pätemätön muun oikeustoimilaissa säädetyn            Joukkovelkakirjojen suhteen väitesuojaa
39663: pätemättömyysperusteen kuin törkeän pakon            koskevat säännökset eivät käytännössä yleensä
39664: nojalla. Liioin ei voida vedota siihen, että         tule sovellettaviksi, koska joukkovelkakirjat
39665: velkakirjasta ei ole saatu sovittua vastiketta tai   ovat vakioehtoisia painotuotteita ja koska nii-
39666: muuhun sellaiseen velkakirjan antamisen ai-          den liikkeeseenlaskuun, käsittelyyn ja maksa-
39667: heuttanutta oikeussuhdetta koskevaan seik-           miseen ei liity sellaista velkojan ja velallisen
39668: kaan, tai siihen, että velkasuhde on lakannut        välistä kosketusta, johon väitesuojan tunnus-
39669: ennen luovutusta tehdyn maksun tai muun              merkistöt saattaisivat soveltua. Yllä sanottu
39670: sellaisen perusteen nojalla, josta ei ole tehty      pätee myös sijoitustodistusten kaltaisiin sitou-
39671: merkintää velkakirjaan. Uuden velkojan ei            muksiin, jotka eivät kuulu joukkovelkakirja-
39672: katsota olleen vilpittömässä mielessä, jos hän       lain soveltamisalaan, mutta jotka käytännössä
39673: tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää väiteperus-     lasketaan liikkeeseen sisällöltään yhdenmukai-
39674: teesta (15 §:n 1 momentti).                          sina painettuina todistuksina.
39675:    Velkakirjalain 17 § :ssä säädetään väitteistä,       Osakekirjan osalta väitesuoja liittyy osak-
39676: joihin voidaan vedota myös vilpittömässä mie-        keenomistajan ja osakeyhtiön väliseen suhtee-
39677: lessä olevaa uutta velkojaa kohtaan. Näitä           seen. Osakeyhtiölain 3 luvun 5 §:n 3 momentin
39678: väitteitä ovat velkakirjan väärentäminen tai         mukaan yhtiöjärjestyksen määräys, joka kos-
39679: antaminen ilman laillista oikeutusta, velkakir-      kee osakkeen lajia, osakkeenomistajan maksu-
39680: jan pätemättömyys törkeän pakon johdosta             velvollisuutta, osakkeen lajin muuntamismah-
39681: sekä se, että velkakirjan on antanut holhoukse-      dollisuutta, lunastus- tai suostumuslauseketta
39682: nalainen tai sieluntoiminnaltaan häiriintynyt        taikka mahdollisuutta lunastaa osake yhtiölle
39683: henkilö. Vilpittömässä mielessä olevaa vastaan       osakepääomaa alentamalla, on merkittävä osa-
39684: voidaan lisäksi vedota myös velkasuhteen päät-       kekirjaan. Osakkeenomistajan väitesuojan laa-
39685: tymiseen kuoletuksen, maksutalletuksen, van-         juus ei kuitenkaan ole selkeä. Väitesuojaa ei
39686:                                      1990 vp. -      HE n:o 104                                      9
39687: 
39688: voitane myöntää tapauksissa, jotka koskevat          sen tiedossa olevalle velkakirjaan merkitylle
39689: yhtiön olemassaoloon tai rakenteeseen vaikut-        myöhemmälle haltijalle.
39690: tavia seikkoja, tai jos väitesuojan myöntämi-           Koska joukkovelkakirjan maksulippu rin-
39691: nen vaikuttaisi kielteisesti toisten osakkeeno-      nastuu velkakirjalain 23 §:n 1 momentin mu-
39692: mistajien asemaan. Sen sijaan on pidetty mah-        kaan haltijavelkakirjaan, lainanottaja saa
39693: dollisena myöntää väitesuojaa osakkeenomis-          maksusuojaa maksulipun oikeaa omistajaa
39694: tajalle tapauksessa, jossa vilpittömässä mieles-     kohtaan samassa määrin kuin haltijavelkakir-
39695: sä olevat henkilöt ovat saaneet haltuunsa sa-        jan velallinenkin. Poikkeuksena tähän sääde-
39696: moja osakkeita koskevat osakekirjat, eikä ole        tään velkakirjalain 23 §:n 3 momentissa, ettei
39697: mahdollista selvittää, onko jompikumpi kak-          velkakirjalain 19 §:ää ole sovellettava, kun
39698: soisosakekirjoista väärennös.                        maksu suoritetaan kuukautta ennen eräänty-
39699:    Osinkolipun haltija on velkakirjalain 24 §:n      mispäivää jollekulle muulle kuin pääsitoumuk-
39700: 1 momentin mukaan sidottu yhtiöjärjestyksen          sen haltijalle.
39701: osinkolippuja koskeviin määräyksiin. Pykälän            Velkakirjalain 4 §:n mukaan obligaatiolai-
39702: 2 momentin mukaan osinkolipun haltija, joka          nan ottajalla tai muulla velallisella, joka on
39703: on hankkinut lipun osakekirjasta erillisinä en-      antanut huomattavan määrän yleiseen liikkee-
39704: nen osingonjakopäätöstä, ei saa suojaa velka-        seen laskettavaksi tarkoitettuja velkakirjoja,
39705: kirjalain 15 §:ssä tarkoitettuja väitteitä vas-      on oikeus suorittaa velkakirjan maksu omassa
39706: taan.                                                liikehuoneistossaan. Tässä tapauksessa sovelle-
39707:                                                      taan velkakirjalain 3 §:n pääsäännöstä poike-
39708:                                                      ten maksupaikkaan niin sanottua noutovelka-
39709:                                                      periaatetta, jonka mukaan velkojan on noudet-
39710: Maksusuoja                                           tava suoritus.
39711:                                                         Velkakirjalain 24 §:n 1 momentin mukaan
39712:    Velallisen maksusuojasta säädetään velkakir-      osinkolippu rinnastuu haltijavelkakirjaan siitä
39713: jalaissa, jota sovelletaan myös joukkovelkakir-      lähtien, kun päätös osingonjaosta on tehty,
39714: jalainan ottajan maksusuojaan. Velkakirjalain ·      edellyttäen, että osakkeen tuottama oikeus on
39715: 19 §:n 1 momentin mukaan haltijavelkakirjan          pätevä. Maksusuojan osalta sovelletaan osin-
39716: haltijalle suoritettu maksu on pätevä, paitsi jos    kolippuun edellä kuvattuja haltijavelkakirjaa
39717: velallinen tiesi tai hänen piti tietää maksun        koskevia säännöksiä.
39718: joutuvan väärälle henkilölle. Pykälän 2 mo-
39719: mentin mukaan sama koskee määrännäisvelka-
39720: kirjaa, jos maksu on suoritettu henkilölle, joka     Saantosuoja ja vaihdantasuoja
39721: voi vedota velkakirjaan merkittyyn itseensä tai
39722: avoimeen siirtoon päättyvään katkeamatto-              Saantosuoja ja vaihdantasuoja vaikuttavat
39723: maan luovutussarjaan, vaikka luovutussarjaan         oikeudenhaltijan ja kolmannen henkilön väli-
39724: sisältyisi haltijalle osoitettuja tai avoimia luo-   sessä henkilösuhteessa. Saantosuoja on luovu-
39725: vutuksia. Velallinen ei ole ilman erityistä aihet-   tuksensaajan suojaa suhteessa niihin, joiden
39726: ta velvollinen tutkimaan velkakirjan saannon         oikeus nojautuu aikaisempaan perusteeseen
39727: pätevyyttä.                                          kuin luovutuksensaajan oikeus. Vaihdantasuo-
39728:    Erääntyneen koron ja velkakirjassa määrät-        ja on vastaavasti suojaa suhteessa luovuttajan
39729: tynä aikana suoritettavan lyhennyksen suoritus       velkojiin tai sellaisiin seuraajiin, joiden oikeu-
39730: velkakirjan luovuttajalle on velkakirjalain 20 §     den syntyperuste on uudempi kuin luovutuk-
39731: 1 momentin mukaan pätevä, jollei velallinen          sensaajalla. Saantosuoja ja vaihdantasuoja
39732: tiennyt eikä hänen pitänyt tietää velkakirjan        ovat näin ollen vastakkaisia ilmiöitä. Esimer-
39733: luovutuksesta. Velkakirjalain 21 §:n 1 momen-        kiksi kaksoisluovutustilanteessa voi luovutuk-
39734: tin mukaan velallinen ei ole velvollinen maksa-      sensaajien saantojen välinen ristiriita ratketa
39735: maan juoksevaa velkakirjaa, ellei velkakirjaa        joko siten, että ensimmäinen luovutuksensaaja
39736: anneta hänelle takaisin. Pykälän 2 momentin          saa vaihdantasuojaa, tai siten, että jälkimmäi-
39737: mukaan velallisella on oikeus vaatia koron tai       nen luovutuksensaaja saa saantosuojaa. Koska
39738: lyhennyksen maksusta erillistä kuittia sekä          nämä suojamuodot vaikuttavat sivullisen oi-
39739: merkinnän tekemistä velkakirjaan, jos maksu          keusasemaan, on niiden voimassaolon edelly-
39740: suoritetaan muulle henkilölle kuin velkakirjan       tykseksi asetettu julkisuusvaatimus. Sivullis-
39741: osoittamalle ensimmäiselle haltijalle tai velalli-   suojaa annetaan pääsäännön mukaan vain sel-
39742: 
39743: 2   300936E
39744: 10                                   1990 vp. -     HE n:o 104
39745: 
39746: taisille oikeuksille, jotka perustuvat ulkopuoli-   tuun velkakirjaan eikä sitä rajoita oikean omis-
39747: sen havaittavissa oleviin tosiseikkoihin. Sivut-    tajan lunastusoikeus. Velkakirjalain esitöiden
39748: lissuojan edellytyksenä on lisäksi se, että oi-     mukaan saantosuoja korjaa myös luovuttajan
39749: keuden kohteena on erillinen esine tai muutoin      vajaavaltaisuuteen, konkurssiin tai edustusval-
39750: muusta vastaavanlaisesta omaisuudesta erotet-       lan puuttumiseen perustuvat virheet. Joukko-
39751: tu kokonaisuus, esimerkiksi lajiesinevarastosta     velkakirjan maksulippuun sovelletaan haltija-
39752: tietyn henkilön lukuun fyysisesti erotettu erä.     velkakirjoja koskevia säännöksiä. Velkakirja-
39753: Tämän vuoksi osuuksia ja saamisia koskevien         lain 14 §:ää ei kuitenkaan sovelleta, jos lippu
39754: oikeuksien saantosuoja ja vaihdaotasuoja edel-      havaitaan luovutetuksi ilman pääsitoumusta
39755: lyttävät sitä, että oikeudesta on annettu arvo-     aikaisemmin kuin kuukautta ennen eräänty-
39756: paperin luontoinen todistus, jonka hallinnan        mispäivää (23 §:n 3 momentti).
39757: muutoksiin sivullissuoja on sidottu. Esimerkik-        Osakeyhtiölain 3 luvun 9 §:n 1 momentin
39758: si lahjoituksen suhteen korkein oikeus on rat-      mukaan sovelletaan velkakirjalain 14 §:n saan-
39759: kaisussaan 1945 I 14 katsonut, ettei osakkeiden     tasuojasäännöksiä osakekirjan tai väliaikaisto-
39760: laillista lahjoitusta ollut tehty huolimatta lah-   distuksen luovutukseen ja panttaukseen. Sillä,
39761: jan saajan merkitsemisestä osakerekisteriin         jolla osakekirja tai väliaikaistodistus on hallus-
39762: osakkeiden omistajaksi, kun osakekirjojen hal-      saan ja joka yhtiön toimesta asiakirjaan teh-
39763: lintaa ei ollut luovutettu hänelle.                 dyn merkinnän mukaan on merkitty omistaja-
39764:    Julkisuusvaatimusta toteuttavat kirjaamislai-    na osakeluetteloon, on velkakirjalain 13 §:n 2
39765: tos ja esineen hallinta. Arvopaperien samoin        momentin mukainen määrännäisvelkakirjan
39766: kuin muiden irtainten esineiden hallinta on         velkojaan rinnastettava asema. Luovutuksen-
39767: ollut se keino, jolla niihin liittyvät oikeudet     saajan tutkimisvelvollisuus kohdistuu siten ai-
39768: tehdään julkisiksi. Hallinnan siirto on ratkaise-   noastaan osakeluettelomerkinnän jälkeiseen
39769: va tunnusmerkistö arvioitaessa arvopaperin          osaan siirtoketjusta.
39770: omistusoikeuden siirtymistä, panttioikeuden            Osakeyhtiölain 3 luvun 9 §:n 2 momentin
39771: syntymistä ja samaan arvopaperiin kohdistu-         mukaan osakeantitodistus ja optiotodistus sekä
39772: vien, keskenään ristiriidassa olevien oikeuksien    osakepääoman korotuspäätöksen jälkeisenä ai-
39773: etusijajärjestystä. Tietyt arvopaperiin kohdis-     kana myös osakeantilippu rionastuvat haltija-
39774: tuvat oikeudet ovat kuitenkin hallinnasta riip-     velkakirjaan, joten niihin on sovellettava vel-
39775: pumattomia. Esimerkiksi arvopaperin jälki-          kakirjalain 14 §:n saantosuojasäännöksiä. Jos
39776: panttaus toteutetaan käteispantinhaltijalle teh-    osakeantilippu on luovutettu ennen osakepää-
39777: tävällä ilmoituksella.                              oman korotuspäätöstä,          ei velkakirjalain
39778:    Joukkovelkakirjan luovutuksensaajan saan-         14 §:ää sovelleta. Osakeantilipun haltijan on
39779: tasuojaan sovelletaan juoksevia velkakirjoja        noudatettava yhtiöjärjestyksen määräyksiä
39780: koskevia velkakirjalain saantosuojasäännök-         osakeantilipusta eikä hän saa lippuun parem-
39781: siä. Velkakirjalain 14 §:n 1 momentin mukaan        paa oikeutta kuin osakekirjaankaan, jos lippu
39782: vilpittömässä mielessä olevan haltijavelkakir-      havaitaan hankituksi yhdessä osakekirjan
39783: jan luovutuksensaajan oikeutta ei estä se, ettei    kanssa. Sama on velkakirjalain 24 §:n 1 mo-
39784: luovuttajalla ollut oikeutta määräätä velkakir-     mentin nojalla voimassa osinkolipusta, johon
39785: jasta, jos velkakirja oli luovutushetkellä luo-     sovelletaan haltijavelkakirjaa koskevia sään-
39786: vuttajalla ja sen hallinta on siirtynyt luovutuk-   nöksiä, kun päätös osingonjaosta on tehty, jos
39787: sensaajalle. Nimetylle henkilölle tai hänen         osakkeen tuottama oikeus on pätevä. Osinko-
39788: määräämälleen asetetun velkakirjan osalta           lippuun, joka on hankittu erillään osakekirjas-
39789: sääntö on sama, jos luovuttajalla on velkakir-      ta ennen osingonjakopäätöksen tekemistä, ei
39790: jalain 13 §:n 2 momentin mukaan edellytettävä       sovelleta velkakirjalain 14 §:n saaotasuoja-
39791: olleen oikeus toimia velkakirjan omistajan          säännöksiä (24 §:n 2 momentti).
39792: puolesta. Luovutuksensaaja ei ole ilman eri-           Juoksevien velkakirjojen luovutuksensaajan
39793: tyistä syytä velvollinen tutkimaan velkakirjan      vaihdaotasuoja        perustuu      velkakirjalain
39794: aikaisempien luovutusten oikeellisuutta ja pä-      22 §:ään, jota sovelletaan myös joukkovelka-
39795: tevyyttä.                                           kirjoihin. Pykälän 1 momentin mukaan ei
39796:    Juoksevan velkakirjan luovutuksensaajan          juoksevan velkakirjan luovutus sido luovutta-
39797: saantosuoja on velkakirjalain nojalla vahvempi      jan velkojia, jos luovutuksensaaja ei ole saanut
39798: kuin irtaimen esineen luovutuksensaajan saan-       velkakirjaa haltuunsa. Jos velkakirjan hallinta
39799: tasuoja yleensä. Se kohdistuu myös varastet-        on siirtynyt, saa luovutuksensaaja vaihdanta-
39800:                                      1990 vp. -      HE n:o 104                                    11
39801: 
39802: suojaa eli luovutus sitoo luovuttajan velkojia       7 §:n 1 momentin mukaan osakeyhtiön hallitus
39803: ja seuraajia. Pykälän 2 momentin mukaan              on osakkeenomistajan pyynnöstä velvollinen
39804: pankin tai muun rahalaitoksen suorittama             antamaan osakkeesta osakekirjan. Osakekirjo-
39805: juoksevan velkakirjan myynti sitoo kuitenkin         jen käyttö ei siten ole pakollista, jos yksikään
39806: rahalaitoksen velkojia, vaikka velkakirja olisi      osakkeenomistaja ei sitä vaadi, eikä yhdenmie-
39807: jäänyt säilytettäväksi rahalaitokseen.               henyhtiöissä tai pienissä perheyhtiöissä aina
39808:    Velkakirjalain 22 § asettaa niin kutsutun         käytetä osakekirjoja. Yhtiössä, jossa omistus-
39809: aikaprioriteettisäännön kilpailevien Iuovutuk-       pohja on laaja ja jonka osakkeet ovat vaihdan-
39810: sensaajien välisen ristiriidan ratkaisuperusteek-    nan kohteena, ovat osakekirjat käytännössä
39811: si: etusijan saa Iuovutuksensaaja, joka ensim-       välttämättömiä.
39812: mäisenä saa velkakirjan haltuunsa. Aikapriori-          Osakeyhtiölain 3 luvun 5 §:n 2 momentin
39813: teettisääntö koskee omistusoikeuden siirtymi-        mukaan osakekirjassa on mainittava yhtiön
39814: sen lisäksi pantti- ja muita sellaisia oikeuksia.    toiminimi, osakkeen tai osakekirjan järjestys-
39815: Luovuttajan perillisiä ja yleisseuraautoon saan-     numero ja osakkeen nimellisarvo.
39816: tonsa perustavia seuraajia kohtaan Iuovutuk-            Osakeyhtiölain 3 luvun 1 §:n 1 momentin
39817: sensaaja saa suojaa jo sopimuksen nojalla,
39818:                                                      mukaan kaikki osakkeet tuottavat yhtiössä yh-
39819: eikä hallinnan saaminen ole suojan edellytykse-
39820:                                                      täläiset oikeudet. Yhtiöjärjestyksessä voidaan
39821: nä.                                                  kuitenkin määrätä, että yhtiössä on tai voi olla
39822:    Osakeyhtiölain 3 luvun 9 §:n mukaan sovel-
39823:                                                      erilajisia osakkeita. Tuolloin on yhtiöjärjestyk-
39824: letaan velkakirjalain 22 §:n säännöksiä osake-
39825:                                                      sessä mainittava eri osakelajien väliset erot,
39826:  kirjaan, väliaikaistodistukseen, osakeantitodis-
39827:                                                      kunkinlajisten osakkeiden lukumäärä ja osak-
39828:  tukseen, optiotodistukseen ja osakeantilip-
39829:                                                      keenomistajien etuoikeus uusiin osakkeisiin
39830:  puun.                                               osakepääomaa korotettaessa. Osakkeen tuotta-
39831:                                                      maa äänimäärää ei saa määrätä yli 20 kertaa
39832:                                                      toisen osakkeen tuottama äänimäärää suurem-
39833: 2.1.2. Arvopaperit ja niiden liikkeeseenlasku        maksi ja osakkeen tulee oikeuttaa ainakin yh-
39834:                                                      teen ääneen yhtiökokouksessa (9 luvun 3 §:n 1
39835: Osake                                                momentti). Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrä-
39836:                                                      tä tietynlajisen osakkeen muuntamisesta toi-
39837:   Osakeyhtiön osakkeella tarkoitetaan lasken-
39838:                                                      senlajiseksi.
39839: nallista osuutta osakeyhtiöstä. Osakkeilla on
39840: kiinteä nimellisarvo ja kaikkien osakkeiden             Osakekirjassa on osakeyhtiölain 3 luvun
39841: suhteellinen pääomaosuus on sama. Joskus             5 §:n 1 momentin mukaan mainittava osak-
39842: käsitteellä osake viitataan myös yhtiöosuuteen       keen laji, jos osakeyhtiössä voi osakekirjaa
39843: perustuvaan osakkaan oikeusasemaan osa-              annettaessa olla erilajisia osakkeita. Osakekir-
39844: keyhtiössä.                                          jassa on samaten mainittava, jos osakkeeno-
39845:                                                      mistajalle voidaan yhtiöjärjestyksen nojalla
39846:                                                      asettaa velvollisuus suorittaa erityisiä maksuja
39847: Osakekirja                                           yhtiölle tai jos yhtiöjärjestys sisältää määräyk-
39848:                                                      siä erilajisten osakkeiden muuntamisesta toi-
39849:    Osakekirja on arvopaperi, joka annetaan           senlajisiksi, lunastuksesta osakkeen luovutuk-
39850: todistukseksi osakeyhtiön yhtiöosuuden tai           sen yhteydessä, mahdollisuudesta asettaa yh-
39851: -osuuksien, siis osakkeiden, omistusoikeudes-        tiön suostumus Iuovutuksen edellytykseksi
39852: ta. Osakeyhtiölain 3 luvun 5 §:n 1 momentin          taikka mahdollisuudesta alentaa osakepää-
39853: mukaan osakekirja voidaan asettaa vain nime-         omaa Iunastamalla osakkeita.
39854: tylle henkilölle. Haltijalle asetettujen osakekir-      Osakeyhtiölain 3 luvun 8 §:n mukaan yhtiö
39855: jojen antaminen ei siten ole sallittua. Osakekir-    voi ennen osakekirjan antamista antaa nimetyl-
39856: jaa ei saa antaa, ellei osakkeenomistajaa ole        le henkilölle asetetun todistuksen (väliaikaisto-
39857: merkitty osakeluetteloon, eikä sitä saa antaa        distus), joka koskee oikeutta yhteen tai useam-
39858: ennen kuin yhtiö tai osakepääomaa korotetta-         paan osakkeeseen ja joka sisältää ehdon osake-
39859: essa korotus on rekisteröity kaupparekisteriin       kirjan antamisesta todistuksen palauttamista
39860: ja täysi maksu osakkeesta on suoritettu.             vastaan. Väliaikaistodistukseen on pyynnöstä
39861:    Osakekirja voidaan antaa yhdestä tai useam-       tehtävä merkintä osakkeesta suoritetuista mak-
39862: masta osakkeesta. Osakeyhtiölain 3 luvun             suista. Väliaikaistodistuksen allekirjoittamises-
39863: 12                                  1990 vp. -      HE n:o 104
39864: 
39865: ta sekä siihen otettavista tiedoista on voimassa,   nettavien osakkeiden määrästä päättävät yh-
39866: mitä osakekirjasta on säädetty.                     tiön perustajat. Perustajalie on annettava vä-
39867:    Osakeyhtiölain 3 luvun 14 §:n mukaan yhtiö       hintään se määrä osakkeita, jonka hän on
39868: voi pidättää osakkeelle tulevan voitonjaon sekä     perustamiskirjassa ilmoittanut merkitsevänsä.
39869: osakeantitodistuksen, kunnes osakekirja on             Osakeyhtiötä rekisteröitäessä on yhtiön osa-
39870: esitetty yhtiölle varustettavaksi osakeyhtiölain    kepääoman oltava vähintään vähimmäispää-
39871: edellyttämällä merkinnällä. Sama pätee silloin,     oman suuruinen ja vähintään puolet osakepää-
39872: kun osakekirja on yhtiökokouksen osakkeiden         omasta sekä vastaava osa nimellisarvon ylittä-
39873: jakoa koskevan päätöksen perusteella vaihdet-       västä merkintähinnasta (ylikurssi) on oltava
39874: tu kahteen tai useampaan osakekirjaan tai kun       maksettu. Osake on maksettava täysin vuoden
39875: se on vaihdettava sen johdosta, että tietynlaji-    kuluessa rekisteröinnistä. Jos osaketta ei ole
39876: neo osake on yhtiöjärjestyksessä olevan mää-        säädetyssä ajassa maksettu, yhtiön hallitus voi
39877: räyksen mukaan muunnettava toisenlajiseksi          julistaa sen menetetyksi (kadusointi).
39878: osakkeeksi.
39879:    Osakekirjaan voi liittyä kuponkeja, joiden
39880: avulla helpotetaan osingon maksamista ja osa-       Osakeanti
39881: keannin toteuttamista. Osingon maksamisen
39882: edellytykseksi voidaan asettaa erityisen osinko-
39883: lipun luovuttaminen yhtiölle ja vastaavasti osa-       Osakeyhtiön osakepääomaa voidaan sen toi-
39884: keantiin osallistumisen edellytykseksi voidaan      minnan aikana korottaa joko antamalla uusia
39885: asettaa osakeantilipun luovuttaminen yhtiölle,      osakkeita tai nostamalla osakkeiden nimellisar-
39886: jolloin uudet osakkeet merkitään antilippua         voa. Osakepääoman korottamista maksua vas-
39887: vastaan. Osinko- ja osakeantiliput voivat olla      taan kutsutaan uusmerkinnäksi ja maksutonta
39888: kiinnitettyjä erilliseen kantalippuun eli talon-    osakepääoman korottamista rahastoanniksi.
39889: kiin, jota vastaan annetaan uusi kantalippu         Uusmerkintä ja rahastoanti voidaan suorittaa
39890: osinko- ja osakeantilippuineen, kun entiset on      samanaikaisesti, jolloin kyseessä on yhdistetty
39891: käytetty loppuun.                                   anti. Uusmerkinnän ja rahastoanoin yhdistel-
39892:                                                     mä on myös kyseessä sekaemissiossa, jossa
39893:                                                     osakkeita merkitään nimellisarvoa alhaisem-
39894:                                                     paan kurssiin.
39895: Osakkeiden liikkeeseenlasku
39896:                                                        Osakkeenomistajilla on osakepääomaa koro-
39897:    Osakeyhtiön osakkeiden merkintä niiden           tettaessa etuoikeus uusiin osakkeisiin entisen
39898: liikkeeseenlaskun yhteydessä yhtiötä perus-         osakkeenomistuksensa suhteessa (merkintä-
39899: tettaessa tai yhtiön toiminnan aikana uusmer-       etuoikeus). Erilajisten osakkeiden etuoikeudes-
39900: kinnässä muodostaa osakkeen ensimarkkinat.          ta on voimassa, mitä yhtiöjärjestyksessä on
39901:    Osakeyhtiölain 1 luvun 1 §:n 3 momentin          määrätty. Yhtiökokous voi kuitenkin 2/3:n
39902: mukaan osakeyhtiöllä tulee olla vähintään           enemmistöllä annetuista äänistä ja kokoukses-
39903: 15 000 markan suuruinen osakepääoma, joka           sa edustetuista osakkeista päättää merkintä-
39904: jakautuu vähintään kolmeen samanmääräiseen          etuoikeudesta poikkeamisesta (suunnattu anti)
39905: osakkeeseen. Yhtiöjärjestyksessä on määrättä-       uusmerkinnässä. Suunnattu anti voi olla niin
39906: vä yhtiön osakepääoma tai sen vähimmäis- ja         sanottu yleisöanti, joka suunnataan sijoittaval-
39907: enimmäispääomat, jos osakepääomaa voidaan           le yleisölle yleensä, tai se voidaan suunnata
39908: yhtiöjärjestystä muuttamatta korottaa, sekä         tietylle sijoittajalle tai sijoittajaryhmälle.
39909: osakkeen nimellisarvo. Osakeyhtiön perus-              Uusmerkintää koskevassa päätöksessä on
39910: tamiskirjassa on määrättävä aika, jonka kulu-       osakeyhtiölain 4 luvun 5 §:n mukaan mainitta-
39911: essa osakkeet on merkittävä, osakkeen maksu-        va korotuksen määrä, uusien osakkeiden laji,
39912: aika sekä osakkeesta yhtiölle maksettava mää-       etuoikeus merkintään, merkinnän ja etuoikeu-
39913: rä. Osakkeesta maksettavan määrän tulee olla        den käyttämisen määräaika, osakkeen nimelli-
39914: vähintään sen nimellisarvon suuruinen.              sarvo ja osakkeesta maksettava määrä, maksu-
39915:    Osakkeen merkitseminen on osakeyhtiölain         aika sekä peruste, jonka mukaan jaetaan yli-
39916: 2 luvun 5 §:n 1 momentin mukaan tehtävä             merkityt tai sellaiset osakkeet, joiden osalta
39917: perustamiskirjaan tai erityiseen perustamiskir-     merkintäetuoikeutta ei ole käytetty. Edelleen
39918: jan jäljennöksen sisältävään merkintälistaan.       on päätöksessä mainittava ne seikat, jotka on
39919: Merkinnän hyväksymisestä ja merkitsijälle an-       merkittävä osakekirjaan. Uusien osakkeiden
39920:                                     1990 vp. -     HE n:o 104                                      13
39921: 
39922: merkintä tehdään merkintälistaan, joka sisäl-      laisten sekä eräiden yhteisöjen oikeudesta
39923: tää korottamispäätöksen.                           omistaa ja hallita kiinteätä omaisuutta ja osak-
39924:    Osakkeenomistajalla on osakepääomaa ko-         keita eli rajoituslaki, 219/39). Rajoitusten kier-
39925: rotettaessa oikeus saada erityinen osakeantito-    tämisen ehkäisemiseksi ulkomaalaisia koskevia
39926: distus jokaista omistamaansa osaketta kohti,       rajoituksia sovelletaan lain 2 §:n nojalla sellai-
39927: jollei korottamisessa ole päätetty käyttää osa-    seen suomalaiseen osakeyhtiöön, jonka yh-
39928: keantilippuja.                                     tiöjärjestys ei lain 3 § :n nojalla rajoita ulko-
39929:    Rahastoanti voidaan osakeyhtiölain 4 luvun      maalaisten sekä ulkomaisten ja niihin rinnas-
39930: 13 §:n nojalla suorittaa käyttämällä hyväksi       tettavien kotimaisten yhteisöjen oikeutta omis-
39931: jaettavissa olevaa vapaata omaa pääomaa, ar-       taa yhtiön osakkeita yhteen viidennekseen tai
39932: vonkorotusrahastoa, käyttöomaisuuden arvon-        valtioneuvoston luvalla kahteen viidennekseen
39933: korotusta taikka vararahastoa. Osakkeenomis-       ja jonka muita osakkeita ei ole varustettu
39934: tajan on viiden vuoden kuluessa käytettävä         merkinnällä, joka kieltää niiden luovuttamisen
39935: oikeuttaan saada uusi osake rahastoannissa         ulkomaalaiselle tai ulkomaiselle yhteisölle (si-
39936: osakkeen menettämisen uhalla.                      dottu osake). Osakkeilla, joita ei ole varustettu
39937:    Sekaemissio voidaan osakeyhtiölain 4 luvun      rajoitusmerkinnällä (vapaa osake), saa yh-
39938: 12 §:n nojalla toteuttaa yhtiössä, jonka osak-     tiökokouksessa äänestää korkeintaan neljäs-
39939: keita tai velkakirjoja noteerataan arvopaperi-     osalla muiden kokouksessa edustettujen osak-
39940: pörssissä taikka jos yhtiön palveluksessa on       keiden äänimäärästä. Määräenemmistöpäätök-
39941: kahden viimeksi kuluneen tilikauden aikana         siä tehtäessä sellaisen yhtiön yhtiökokouksessa,
39942: ollut keskimäärin yli viisisataa henkilöä. Edel-   jossa valtioneuvoston luvalla vapaita osakkeita
39943: lytyksenä on, että uusien osakkeiden yhteenlas-    on yli yhden viidenneksen, vapaista osakkeista
39944: ketun nimellisarvon ja osakkeista maksetun         otetaan huomioon enintään neljäsosaa vastaa-
39945: määrän erotus siirretään osakepääomaan             va osa kaikkien muiden taikka kokouksessa
39946: muusta omasta pääomasta.                           edustettujen muiden osakkeiden lukumäärästä
39947:                                                    riippuen määräenemmistösäännöksen sisällös-
39948:                                                    tä. Vapaa osake ei saa tuottaa parempaa oi-
39949: Vaihtovelkakirja- ja optiolainan ottaminen         keutta kuin sidottu osake. Sidottujen ja vapai-
39950:                                                    den osakkeiden erossa ei sinänsä ole kysymys
39951:    Osakeyhtiölain 5 luvun 1 §:n nojalla yh-        oikeudellisesti eri osakelajeista.
39952: tiökokous voi päättää velkakirjalainan ottami-
39953: sesta ehdoin, että velkojalla on oikeus vaihtaa      Rajoituslain 8 §:n mukaan osakeluetteloon,
39954: velkakirjansa kokonaan tai osittain yhtiön         osakekirjaan, väliaikaistodistukseen sekä ta-
39955: osakkeisiin (vaihtovelkakirjalaina) tai oikeus     lonkiin on tehtävä merkintä siitä, että kyseessä
39956: merkitä maksullisia osakkeita (optiolaina). Vii-   on sidottu osake. Sidotun osakkeen luovutus
39957: meksi mainitussa tapauksessa lainan antajalle      ulkomaalaiselle, ulkomaiselle yhteisölle tai nii-
39958: voidaan antaa erityinen optiotodistus, joka on     hin rinnastettavalle kotimaiselle yhteisölle il-
39959: luovutettava yhtiölle osakkeita merkittäessä.      man valtioneuvoston lupaa on mitätön (13 §:n
39960: Velkakirjojen vaihto ja osakkeiden merkintä        1 momentti).
39961: on voitava toteuttaa yhtiöjärjestystä muutta-
39962: matta. Vaihtovelkakirjalaina tai optiolaina voi-      Liikepankkeja, kiinnitysluottopankkeja ja
39963: daan ottaa myös joukkovelkakirjalainana.           luotto-osakeyhtiöitä koskee laki ulkomaalais-
39964:    Samalla tavalla kuin uusmerkinnässä voi-        ten oikeudesta omistaa suomalaisen luottolai-
39965: daan lainan ottamisessa poiketa osakkeenomis-      toksen osakkeita ja harjoittaa pankkitoimintaa
39966: tajan merkintäetuoikeudesta ja valtuuttaa hal-     Suomessa (684/78). Näissä yhtiöissä osakkeet
39967: litus lainan ottamiseen.                           ovat sidottuja, jollei niitä ole yhtiöjärjestykses-
39968:                                                    sä määrätty vapaiksi. Luottolaitoksen sidotun
39969:                                                    osakkeen luovutus ulkomaalaiselle tai ulkomai-
39970: Rajoituslainsäädäntö                               selle yhteisölle on mitätön (3 b §). Vakuutus-
39971:                                                    yhtiölakiin on 15 päivänä heinäkuuta 1989
39972:    Ulkomaalaisten oikeutta harjoittaa elinkei-     voimaan tulleella muutoksella (632/89) otettu
39973: noa ja omistaa kiinteää omaisuutta ja osakkei-     ulkomaalaisten ja ulkomaisten yhteisöjen oi-
39974: ta Suomessa on rajoitettu kansantaloudellisista    keutta omistaa suomalaisen vakuutusyhtiön
39975: ja elinkeinopoliittisista syistä (laki ulkomaa-    osakkeita rajoittavia säännöksiä.
39976: 14                                 1990 vp. -     HE n:o 104
39977: 
39978: Joukkovelkakirjat                                 ottamiseen. Obligaatiot on painettava valtiova-
39979:                                                   rainministeriön hyväksymällä tavalla.
39980:    Obligaatioiden, debentuurien ja muiden
39981: joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskusta ja si-
39982: sällöstä on säädetty obligaatio- ja debentuuri-
39983: lainoista sekä muista joukkovelkakirjalainoista   Debentuurit
39984: annetussa laissa eli joukkovelkakirjalaissa
39985: (553/69). Joukkovelkakirjalain soveltamisalan
39986:                                                      Joukkovelkakirjalain 16 §:n mukaan kirjan-
39987: ulkopuolelle jäävät valtion (1 §:n 2 momentti)
39988: sekä Pohjoismaiden Investointipankin (34 a §)     pitovelvollinen suomalainen elinkeinonharjoit-
39989:                                                   taja ja siihen rinnastettava ulkomaalainen voi
39990: liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjalainat.
39991: Joukkovelkakirjalain 2 §:n mukaan Suomen          laskea liikkeeseen debentuurilainan. Debentuu-
39992:                                                   rilaina on joko luottodebentuurilaina tai vas-
39993: Pankki pitää rekisteriä joukkovelkakirjalai-
39994:                                                   tuudebentuurilaina. Luottodebentuurilainalla
39995: noista.
39996:                                                   on sama oikeus kuin muilla Iainanoitajan si-
39997:                                                   toumuksilla. Vastuudebentuurilla on huonom-
39998:                                                   pi etuoikeus kuin lainanottajan muilla sitou-
39999: Obligaatiot
40000:                                                   muksilla. Debentuurilainan maksamisesta ei
40001:   Obligaatiolainan liikkeeseenlasku edellyttää    saa antaa vakuutta (15 §).
40002: valtioneuvoston lupaa, jonka myöntämisen             Debentuurilainasta on joukkovelkakirjalain
40003: edellytyksenä on Suomen Pankin johtokunnan        17 § :n mukaan tehtävä rekisteröinti-ilmoitus
40004: puoltava lausunto. Muun Iainanoitajan kuin        Suomen Pankille, eikä sitä saa laskea liikkee-
40005: kunnan tai kuntainliiton on asetettava vakuus     seen ennen lainan rekisteröintiä. Lainan vä-
40006: obligaatiolainan pääoman, koron ja muun lai-      himmäismäärä on 50 000 markkaa tai vastaava
40007: naehdoissa määrätyn hyvityksen suorittamises-     määrä ulkomaan rahaa. Laina-ajan on oltava
40008: ta (joukkovelkakirjalain 4 §).                    vähintään 5 ja korkeintaan 50 vuotta. Lainasta
40009:   Obligaatiolainan määrän on oltava vähin-        annettavan saamistodisteen eli debentuurin ni-
40010: tään miljoona markkaa tai vastaava määrä          mellisarvon on oltava vähintään 50 markkaa
40011: ulkomaan rahaa. Laina-aika saa olla enintään      tai vastaava määrä ulkomaan rahaa, ja deben-
40012: 50 vuotta ja kotimaassa liikkeeseen laskettavan   tuurien lukumäärän tulee olla vähintään 50.
40013: obligaation nimellisarvon on oltava vähintään     Lainan määrä ei saa ylittää lainanottajan omia
40014: 100 markkaa (6 §).                                varoja. Jos lainanottaja on laskenut liikkee-
40015:   Myöntäessään luvan obligaatiolainan otta-       seen useita debentuurilainoja, ei niiden maksa-
40016: miseen valtioneuvosto määrää liikkeeseenlas-      matta oleva määrä saa ylittää Iainanoitajan
40017: kun ehdot, jotka on rekisteröitävä Suomen         omia varoja. Lainan ja lainanottajan omien
40018: Pankin pitämään obligaatiolainojen rekisteriin    varojen välistä suhdetta koskevat säännökset
40019: (8 §).                                            eivät koske pankkia, hypoteekkiyhdistystä tai
40020:    Obligaatiolainasta annettavaa velkakirjaa      luotto-osakeyhtiötä (18 §).
40021: kutsutaan obligaatioksi. Obligaatiossa on
40022: joukkovelkakirjalain 9 §:n mukaan mainittava         Debentuurilainan ehdoissa ei saa asettaa ra-
40023: lainan määrä, obligaatioiden lukumäärä ja ni-     joituksia sen suhteen, ketkä saavat omistaa
40024: mellisarvo, mahdolliset sarjat, maksusuunnitel-   debentuureja. Lainanottaja ei saa ostaa deben-
40025: ma ja korko, muu mahdollinen lainasta suori-      tuureja takaisin ennen eräpäivää, ellei lainaeh-
40026: tettava hyvitys, obligaatioiden lunastamisesta    doissa ole pidätetty oikeutta takaisinostoon.
40027: asetettu vakuus ja sen säilytyspaikka, obligaa-   Lainanottaja ei saa ottaa liikkeeseen laskemi-
40028: tioiden sekä korko- ja maksulippujen lunastus-    aan debentuureja pantiksi (19 §).
40029: paikka, ilmoitus siitä, milloin korko- ja mak-
40030: sulippujen lunastamisen on viimeistään tapah-        Debentuurissa on mainittava lainan rekiste-
40031: duttava, sekä muut lainan ehdot. Edelleen on      röinnin päiväys, lainan rekisterinumero, onko
40032: obligaatiossa mainittava lainan muuntamis-        kyseessä vastuu- vai luottodebentuuri sekä ne
40033: mahdollisuudesta, jos lainanottaja on pidättä-    seikat, jotka joukkovelkakirjalain 20 §:n mu-
40034: nyt siihen itselleen oikeuden. Obligaatioon on    kaan on ilmoitettava lainaa rekisteröitäessä
40035: merkittävä lainan rekisterinumero sekä päivä,     (23 §). Debentuurit on painettava Suomen
40036: jolloin valtioneuvosto on antanut luvan lainan    Pankin hyväksymällä tavalla.
40037:                                        1990 vp. -      HE n:o 104                                      15
40038: 
40039: Muut joukkovelkakirjat                                 mukaisesti ja se tulisi toimittaa virastolle ennen
40040:                                                        merkinnän aloittamista.
40041:     Muun joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlas-
40042: kijan on ennen lainan liikkeeseenlaskua ilmoi-
40043: tettava kirjallisesti Suomen Pankille lainan           Sijoitus-, yritys- ja kuntatodistus sekä val-
40044: määrä, siitä annettujen saaruistodistusten luku-       tion velkasitoumus
40045: määrä, lainan ehdot sekä muut Suomen Pan-
40046: kin määräämät tiedot. Suomen Pankin on                    Suomeen ovat 1980-luvulla kehittyneet pank-
40047: rekisteröitävä laina joukkovelkakirjalainoista         kien, suurten sijoittajien ja yritysten keskeiset
40048: pidettävään rekisteriin ja annettava rekisteröin-      rahamarkkinat. Keskuspankki säätelee markki-
40049: nistä todistus hakijalle (27 §).                       nakorkoja näillä rahamarkkinoilla toteutetta-
40050:     Nimitystä obligaatio tai debentuuri saa käyt-      villa operaatioilla. Rahamarkkinoilla käydään
40051: tää vain joukkovelkakirjalain säännösten mu-           kauppaa pääasiassa eri osapuolten liikkeeseen
40052: kaisesti liikkeeseen lasketun obligaatio- tai de-      laskemilla lyhytaikaisilla sitoumuksilla. Tällai-
40053: bentuurilainan saaruistodistuksesta (30 §).            sia rahamarkkinainstrumentteja ovat sijoitus-,
40054:     Valtiovarainministeriön asettama joukkovel-        yritys- ja kuntatodistukset sekä valtion velkasi-
40055: kakirjalakityöryhmä on helmikuussa 1989 luo-           toumukset.
40056: vutetussa mietinnössään (1988:6 VM) ehdotta-              Sijoitustodistus on pankin asettama haltija-
40057: nut joukkovelkakirjalain kumoamista. Ehdo-             velkakirja. Todistuksen liikkeeseen laskenut
40058: tuksen mukaan arvopaperimarkkinalakiin si-             pankki maksaa todistuksen haltijalle eräpäivä-
40059: sällytettäisiin säännökset joukkovelkakirjalai-        nä siinä mainitun rahamäärän, joka sisältää
40060: noista. Joukkovelkakirjalaina olisi ehdotuksen         alkuperäisen velkasumman ja sille laina-aika-
40061: mukaan laina, josta annetaan samansisältöisiä          na, joka on enintään viisi vuotta, kertyneen
40062: ilmeisesti yleisen vaihdannan kohteeksi tarkoi-        koron.
40063: tettuja velkakirjoja tai joka muutoin on jaettu           Yritystodistus eroaa sijoitustodistuksesta
40064: ilmeisesti yleisen vaihdannan kohteeksi tarkoi-        vain siinä, että sen laskee liikkeeseen muu
40065: tettuihin samanehtoisiin osuuksiin.                    yritys kuin pankki. Yleensä yritys tekee yritys-
40066:     Joukkovelkakirjalainan saisi laskea liikkee-       todistusten liikkeeseenlaskusta pankin kanssa
40067: seen valtio, muu julkinen yhteisö, julkinen            sopimuksen, jonka ehtojen mukaisesti yritysto-
40068: laitos, kaupparekisteriin merkitty elinkeinon-         distuksia lasketaan liikkeeseen yrityksen rahoi-
40069: harjoittaja sekä näihin verrattava ulkomainen          tustarpeen mukaan. Todistuksesta käy ilmi,
40070: oikeushenkilö. Joukkovelkakirjalaina, joka             mikä pankki sen lunastaa, ja onko pankki
40071: tuottaa huonoruman etuoikeuden kuin liikkee-           mahdollisesti sitoutunut sen maksamisesta
40072: seenlaskijan muut sitoumukset, olisi debentuu-         omavelkaiseen takaukseen.
40073:  rilaina, ja tällaisen lainan velkakirja tai osuus        Kuntatodistus on kunnan liikkeeseen laske-
40074: olisi debentuuri. Liikkeeseenlaskija ei saisi vas-     ma yritystodistusta vastaava haltijavelkakirja.
40075:  tiketta vastaan hankkia debentuuria takaisin             Valtion velkasitoumus on valtion liikkeeseen
40076:  ennen eräpäivää, ellei lainaehdoissa ole pidä-        laskema haltijavelkakirja ja vastaa periaatteil-
40077:  tetty siihen oikeutta, eikä ottaa debentuuria         taan sijoitustodistusta. Velkasitoumukset las-
40078:  pantiksi. Pankkitarkastusvirasto pitäisi luet-        ketaan yleensä liikkeeseen valtiokonttorin jär-
40079:  teloa joukkovelkakirjalainoista ja niiden liik-       jestämällä tarjoushuutokaupalla, jossa tarjoa-
40080:  keeseenlaskijoista. Luettelo olisi julkinen. Lai-     jina on pankkeja ja pankkiiriliikkeitä. Velkasi-
40081:  naa ei saisi laskea liikkeeseen, ennen kuin siitä     toumusten laina-aika on vaihdellut kolmesta
40082:  on ilmoitettu pankkitarkastusvirastolle. Jouk-        kuukaudesta puoleentoista vuoteen.
40083:  kovelkakirjat tulisi painaa pankkitarkastusvi-           Yllä mainitut todistukset ja valtion velkasi-
40084:  raston hyväksymällä tavalla.                          toumus ovat velkakirjalain 4 §:ssä mainittuja
40085:     Liikkeeseenlaskijan tulisi laatia joukkovelka-     yleiseen liikkeeseen laskettaviksi tarkoitettuja
40086:  kirjalainasta tarjousesite. Tarjousesite tulisi pi-   velkakirjoja, joita on laskettu liikkeeseen huo-
40087:  tää saatavilla merkintäpaikoissa ennen merkin-        mattava määrä. Niihin siis sovelletaan maksu-
40088:  nän aloittamista. Tarjousesitteessä tulisi olla       paikan osalta noutovelkaperiaatetta. Koska
40089:  selvitys lainan ehdoista sekä liikkeeseenlaskijan     niin sijoitus-, yritys- kuin kuntatodistuksiakin
40090:  taloudellisesta asemasta. Tarjousesite tulisi laa-    voidaan laskea liikkeeseen jatkuvasti eikä näin
40091:  tia pankkitarkastusviraston antamien ohjeiden         ollen lainan määrää ja siitä annettujen saamis-
40092: 16                                  1990 vp. -      HE n:o 104
40093: 
40094: todisteiden lukumäärää etukäteen tiedetä, nii-      Vakioidut optiot ja termiinit
40095: hin ei ole sovellettu joukkovelkakirjalakia.
40096:                                                        Kaupankäynti arvopaperien jälkimarkkinoil-
40097:                                                     la koskee välittömästi toteutettavia luovutuk-
40098: Sijoitusrahasto-osuus                               sia. Kehittyneillä sijoitusmarkkinoilla on kui-
40099:                                                     tenkin tarvetta käydä kauppaa tulevaisuudessa
40100:                                                     täytettävillä sopimuksilla, jotta markkinaosa-
40101:    Toukokuun 8 päivänä 1987 annettiin sijoi-
40102:                                                     puolet voisivat suojautua kurssitason muutok-
40103: tusrahastolaki (480/87), joka tuli voimaan 1
40104:                                                     silta tai käyttää niitä hyväkseen. Tulevaisuu-
40105: päivänä syyskuuta 1987. Sijoitusrahastolla tar-
40106:                                                     dessa täytettäviä luovutuksia koskevat sopi-
40107: koitetaan pääasiallisesti osakkeista ja muista
40108:                                                     mukset muodostavat johdannaismarkkinat.
40109: arvopapereista koostuvaa rahastoa, jonka
40110:                                                     Johdannaismarkkinoilla käytettäviä sijoitusvä-
40111: omistavat siihen sijoittaneet henkilöt ja yhtei-
40112:                                                     lineitä ovat vakioidut optiot ja termiinit. Opti-
40113: söt. Kullakin sijoitusrahastolla on oltava pank-
40114:                                                     olla tarkoitetaan sopimusta, jossa toinen osa-
40115: kitarkastusviraston vahvistamat säännöt. Sijoi-
40116:                                                     puoli (optionsaaja) saa toiselta osapuolelta
40117: tusrahastotoiminnalla tarkoitetaan varojen
40118:                                                     (optionasettaja) vastiketta (preemio) vastaan
40119: hankkimista yleisöltä sijoitusrahastoon ja näi-
40120:                                                     oikeuden sovitusta lunastushinnasta tulevai-
40121: den varojen edelleen sijoittamista arvopaperei-
40122:                                                     suudessa ostaa (osto-optio) taikka myydä
40123: hin sekä rahaston hallintoa (1 §). Sijoitusra-
40124:                                                     (myyntioptio) tietyn määrän arvopapereita tai
40125: hastoa edustaa ja hallinnai sijoitusrahastotoi-
40126:                                                     hyödykkeitä tai muuta varallisuutta (kohde-
40127: minnan harjoittamiseen valtiovarainministe-
40128:                                                     etuus) taikka oikeuden saada kohde-etuuden
40129: riöltä luvan saanut rahastoyhtiö, jonka halli-
40130:                                                     hinnan kehitystä kuvaavan tunnusluvun muu-
40131: tuksessa on oltava myös sijoitusrahaston omis-
40132:                                                     toksen perusteella laskettavan suorituksen (in-
40133: tajien edustus.
40134:                                                     deksioptio). Termiinillä tarkoitetaan puoles-
40135:    Sijoitusrahastoon varoja sijoittaneella on oi-   taan kohde-etuutta koskevaa kauppasopimus-
40136: keus rahasto-osuuteen. Ulkomaalaisilla, ulko-       ta, jossa sovitaan hinnasta sekä määräpäivästä,
40137: maisilla yhteisöillä tai niihin rinnastettavilla    jolloin suoritusta tai suorituksen korvaavaa
40138: kotimaisilla yhteisöillä ei ole oikeutta omistaa    hyvitystä on viimeistään vaadittava, tai vastaa-
40139: sijoitusrahaston rahasto-osuuksia (27 §). Ra-       vaa kohde-etuuden hinnan kehityksen nojalla
40140: hasto-osuuksien on oltava keskenään saman-          laskettavaan suoritukseen molemminpuolisesti
40141: suuruisia ja niiden tulee tuottaa yhtäläiset oi-    oikeuttavaa sopimusta (indeksitermiini). Joh-
40142: keudet rahastossa olevaan omaisuuteen. Ra-          dannaissopimuksen vakioimisella tarkoitetaan
40143: hasto-osuuksien arvo on laskettava kunakin          sitä, että sopimuksen ehdot lukuun ottamatta
40144: arkipäivänä ja sijoitusrahaston arvoa lasketta-     option osalta preemiota ja termiinin osalta
40145: essa siihen kuuluville arvopapereille määrätään     kohde-etuuden hintaa (termiinihinta) tai sitä
40146: arvo niiden markkina-arvojen mukaan (22 §).         vastaavaa tunnuslukua on määritelty optioyh-
40147: Rahasto-osuuden omistajille rahastoyhtiö on         teisön säännöissä.
40148: velvollinen antamaan osuustodistukset, joista          Johdannaismarkkinoita koskeva laki kau-
40149: on pidettävä rekisteriä (29 §). Osuustodistuk-      pankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termii-
40150: siin sovelletaan niitä luovutettaessa tai pantat-   neillä (772/88) tuli voimaan 1 päivänä marras-
40151: taessa edellä selostettuja velkakirjalain 13, 14    kuuta 1988. Lakia sovelletaan arvopapereihin,
40152: ja 22 §:n suojasäännöksiä. Osuustodistukseen        joukkovelkakirjalainoihin ja muuhun varalli-
40153: liitetystä osinkolipusta säädetään samoin vel-      suuteen kohdistuviin optio- ja termiinisopi-
40154: kakirjalain 24 ja 25 §:ssä (32 §).                  muksiin, joiden ehdot optioyhteisö on vakioi-
40155:    Rahasto-osuuden omistajana on oikeus saa-        nut. Optioyhteisöllä tarkoitetaan osakeyhtiötä
40156: da rahasto-osuudestaan lunastus rahastoyhtiöl-      tai osuuskuntaa, joka harjoittaa optiopörssi-
40157: tä luovuttamalla tälle osuustodistuksensa. Si-      toimintaa tai optioita ja termiinejä koskevien
40158: joitusrahaston säännöissä on määrättävä lu-         kauppojen selvitystoimintaa. Optioyhteisön
40159: nastustavasta. Lunastamisen tulee tapahtua ra-      toiminta on luvanvaraista. Optioyhteisöjä sa-
40160: hasto-osuuden lunastuspäivän arvoon vähen-          moin kuin johdannaismarkkinoilla toimivia vä-
40161: nettynä sijoitusrahaston sääntöjen mukaisella       littäjiä ja markkinatakaajia sekä näitä edusta-
40162: mahdollisella lunastusvähennyksellä. Pääsään-       via meklareita valvoo pankkitarkastusvirasto.
40163: nön mukaan lunastamisen tulee tapahtua välit-       Optioyhteisön toiminnassa noudatettavat sään-
40164: tömästi sijoitusrahaston varoista.                  nöt vahvistaa valtiovarainministeriö.
40165:                                       1990 vp. -      HE n:o 104                                     17
40166: 
40167:   Laki sisältää säännöksiä muun muassa opti-          637:ään. Osakesarjoista 45 on vapaita osakkei-
40168: oiden ja termiinien kohde-etuuksista, markki-         ta käsittäviä sarjoja.
40169: noilla vaadittavista vakuuksista, kaupankäyn-            Vuonna 1989 pörssiyhtiöt korottivat osake-
40170: nin rajoittamisesta tiettyjen sisäpiiriin kuulu-      pääomaa yhteensä noin 8,8 miljardilla markal-
40171: vien henkilöiden osalta, kaupankäynnin val-           la eli yli 30-kertaisesti vuoteen 1981 verrattuna,
40172: vonnasta sekä eräisiin väärinkäytöksiin liitty-       jolloin osakepääomaa hankittiin noin 270 mil-
40173: vistä rangaistusseuraamuksista.                       joonaa markkaa. Myös osakeantien kohdalla
40174:                                                       on tapahtunut muutosta: uusmerkinnät ovat
40175:                                                       yleistyneet rahastoantien jäädessä harvinaisem-
40176: 2.1.3. Arvopaperimarkkinoiden kehitys                 miksi. Pörssiyhtiöiden osakeanneista vuonna
40177:        1980-luvu/la                                   1989 uusmerkintöjen kokonaismäärä oli 2.958
40178:                                                       miljoonaa markkaa ja rahastoantien kokonais-
40179: Arvopaperimarkkinoiden laajeneminen                   määrä 325 miljoonaa markkaa.
40180:                                                          Kurssikehitys meklarilista- ja OTC-lista-
40181:                                                       markkinoilla on ollut samansuuntainen kuin
40182:    Suomen arvopaperimarkkinoiden voimakas
40183: kasvu on 1980-luvulla ilmennyt muun muassa            pörssissä. Meklarilistan osakkeiden vaihto on
40184: sijoittajien määrän kasvuna, Helsingin Arvo-          kasvanut vuoden 1982 16,9 miljoonasta noin
40185: paperipörssissä kaupan kohteena olevien arvo-         771 miljoonaan markkaan vuonna 1989. Mek-
40186: paperien vaihdon ja lukumäärän kasvuna ja             larilistalla oli vuoden 1989 lopulla 43 yhtiön 67
40187: osakeindeksin jyrkkänä nousuna, arvopaperien          osakesarjaa. Pienten ja keskisuurten yhtiöiden
40188: liikkeeseenlaskun vilkastumisena sekä uusien          OTC-listaa kohtaan tunnettu kiinnostus on
40189: arvopaperimarkkinoiden perustamisena.                 pysynyt voimakkaana ja vuoden 1989 lopulla
40190:                                                       listalla oli 55 yhtiön 69 osakesarjaa. OTC-lis-
40191:    Sijoittajien kiinnostus arvopapereihin on li-      tan kokonaisvaihto vuonna 1989 oli 934,7 mil-
40192: sääntynyt viime vuosina. Suomen Pankkiyhdis-          joonaa markkaa oltuaan vielä vuonna 1986
40193: tyksen huhtikuussa 1987 teettämän tutkimuk-           vain 41 miljoonaa markkaa.
40194: sen mukaan maassamme oli noin 800 000 arvo-              Vuoden 1990 viiden ensimmäisen kuukauden
40195: papereita omistavaa luonnollista henkilöä, kun        vaihto Helsingin Arvopaperipörssissä on ollut
40196: heitä Helsingin Arvopaperipörssin vuonna              puolet vuoden 1989 vastaavan ajankohdan
40197: 1981 teettämän haastattelututkimuksen perus-          vaihdosta. Vuosi 1989 oli voimakkaan kurssi-
40198: teella arvioitiin olevan vajaa 400 000. Pörssi-       nousun aikaa, jolloin kurssihuippu saavutettiin
40199: säätiön toukokuussa 1990 teettämän tutkimuk-          huhtikuussa 1989 erään käytetyn yleisindeksin
40200: sen mukaan runsas viidennes suomalaisista ko-         noustessa kaikkien aikojen korkeimpaan piste-
40201: titalouksista omistaa osakkeita.                      lukuun 815,8. Vuodenvaihteessa saman yleisin-
40202:     Helsingin Arvopaperipörssin arvopaperien          deksin pistemäärä oli 609,0 ja kevätkesän 1990
40203: kokonaisvaihto on vuosien 1980 ja 1989 välise-        yleisindeksiluvut ovat laskeneet vieläkin alem-
40204: nä aikana kasvanut 699 miljoonasta yli 40             mas. Osakkeiden hinnat Helsingin Arvopaperi-
40205: miljardiin markkaan. Pörssin kokonaisvaih-            pörssissä ovat laskeneet toukokuun 1990 lopus-
40206: dosta osakkeiden osuus oli lähes 85 OJo vuonna        sa 4,8 OJo vuodenvaihteen tasosta. Toukokuun
40207:  1989 sen oltua vuonna 1981 vain 23 OJo. Pörs-        lopussa alkuvuoden 1990 kokonaisvaihto Hel-
40208: stssa tapahtuvasta arvopaperien vaihdosta             singin Arvopaperipörssissä oli 45 OJo pienempi
40209: joukkovelkakirjojen        osuus    on    laskenut    kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana.
40210:  18 OJo :iin oltuaan aina vuoteen 1986 asti yli          Vuonna 1989 otettiin Helsingin Arvopaperi-
40211:  puolet pörssin kokonaisvaihdosta. Laskun pää-        pörssissä käyttöön osakkeiden atk-pohjainen
40212:  syinä ovat osakekaupan vilkastumisen lisäksi         kaupankäyntijärjestelmä (HETI-järjestelmä).
40213: joukkovelkakirjakauppojen siirtyminen pörs-           Järjestelmän käyttöönotto pidensi päivittäistä
40214:  sin ulkopuolelle.                                    kaupankäyntiaikaa pörsSISsa sekä paransi
40215:     Pörssissä kaupankäynnin kohteena olevien          kauppojen selvittelyä täsmäyttäessään auto-
40216:  arvopaperien määrä on kasvanut etenkin sen           maattisesti samalla hintatasolla olevat myynti-
40217:  jälkeen, kun vuoden 1984 alusta alettiin vah-        ja ostotarjoukset kaupoiksi. Joulukuussa 1989
40218:  vistaa erilliset noteeraukset vaihdetuimmille va-    allekirjoitettiin myös pohjoismaisten pörssitie-
40219:  paille osakkeille. Pörssilistalla olevien osake-     tojen välittämistä koskeva sopimus. Neljän
40220:  sarjojen määrä on noussut 1980-luvulla 65:stä        pohjoismaisen pörssin NORDIX-pörssitieto-
40221:  145:een      ja    joukkovelkakirjojen     118:sta   verkko kokoaa tosiaikaiset osakekurssitiedot
40222: 
40223:  3   300936E
40224: 18                                   1990 vp. -     HE n:o 104
40225: 
40226: keskuspaikkaansa Tukholmaan, josta ne väli-         nöstä sekä rajoituslaista ja elinkeinolainsää-
40227: tetään edelleen. Helsingin pörssi aloitti poh-      dännöstä johtuvia rajoituksia.
40228: joismaisen pörssitiedonvälityksen kesällä 1990.        Vuonna 1984 Pohjoismaiden neuvosto suo-
40229:    Kaupankäynti vakioiduilla johdannaisopti-        sitteli ministerineuvostolle, että se edistäisi ta-
40230: oilla on Suomessa varsin uusi ilmiö. Suomen         loudellista ja teollista kehitystä Pohjoismaissa
40231: Optiopörssi Oy -niminen osakeyhtiö aloitti ke-      muun muassa vapaampia pääomanliikkeitä
40232: sällä 1987 kaupankäynnin vakioiduilla optioil-      koskevilla toimenpiteillä sekä vapaampiin poh-
40233: la. Syksyllä 1987 perustettiin Suomen Optio-        joismaisiin osakemarkkinoihin pyrkivillä aloit-
40234: meklarit Oy -niminen osakeyhtiö, joka aloitti       teilla. Vuonna 1986 Pohjoismaiden ministeri-
40235: kaupankäynnin ja selvitystoiminnan indeksiop-       neuvosto asetti virkamiestyöryhmän selvittä-
40236: tioilla toukokuussa 1988. Syksyllä 1988 käyn-       maan mahdollisuuksia kehittää yhteistyötä
40237: nistettiin kauppa myös osakeoptioilla.              pohjoismaisilla pääomamarkkinoilla. Työryh-
40238:                                                     mä sai keväällä 1986 valmiiksi suoria sijoituk-
40239:                                                     sia koskevan ehdotuksensa. Työryhmän työn
40240: Markkinoiden kansainvälistyminen                    toinen osuus, salkku- eli portfolioinvestointien
40241:                                                     ja sijoitustoiminnan esteiden selvittäminen,
40242:    Suomalaiset yhteisöt ovat yhä enemmän            saatiin valmiiksi lokakuussa 1987. Jatkotyössä
40243: hankkineet ulkomailta sekä omaa että vierasta       tullaan ilmeisesti pyrkimään pääomamarkki-
40244: pääomaa. Omaa pääomaa on hankittu suun-             noiden toiminnan parantamiseen yhdenmu-
40245: taamalla osakeanteja ulkomaille. Huomattava         kaistamaHa tulevaa lainsäädäntöä.
40246: osa vieraasta pääomasta on hankittu laskemal-          Euroopan talousyhteisön (EEC) perustamis-
40247: la liikkeeseen joukkovelkakirjoja.                  sopimuksen eli Rooman sopimuksen 67 artik-
40248:    Ensimmäisen kerran suomalaisosakkeita no-        lan mukaan pääomien vapaa liikkuvuus on
40249: teerattiin ulkomailla, kun Kone Oy:n osakkei-       saatava aikaan siltä osin kuin se on tarpeen
40250: siin kohdistuvat talletustodistukset otettiin no-   yhteismarkkina-alueen luomiseksi. Pääoma-
40251: teerattaviksi Tukholman pörssissä vuonna            markkinoiden sääntelyssä talousyhteisötasolla
40252: 1982. Tukholman pörssin lisäksi suomalaisia         on kuljettu kahta tietä. Ensinnäkin on säädetty
40253: osakkeita noteerataan tällä hetkellä Lontoon,       pääomamarkkinoiden vapauttamista koskevia
40254: Pariisin ja Frankfurtin arvopaperipörsseissä        jäsenmaita sitovia ohjeita ja toiseksi on pyritty
40255: sekä OTC-listalla New Yorkissa. Kone Oy:n           yhtenäistämään jäsenmaiden sisäistä pääoma-
40256: talletustodistusten noteeraamisen aloittamiseen     markkinoilla toimiviin tahoihin liittyvää lain-
40257: Tukholman pörssissä ei liittynyt osakeantia.        säädäntöä. Lähivuosina on tarkoitus poistaa
40258: Sen sijaan useimmissa myöhemmissä tapauk-           muun muassa pankkitoiminnan ja arvopaperi-
40259: sissa yhtiö on pannut toimeen osakeannin sil-       markkinoiden yhdentämistä rajoittavat esteet.
40260: loin, kun sen osakkeiden noteeraaminen on
40261: aloitettu ulkomaisilla arvopaperimarkkinoilla.
40262:    Suomalaisten yritysten vapaita osakkeita on      2.1.4. Käytäntö
40263: erikseen noteerattu Helsingin Arvopaperipörs-
40264: sissä vuodesta 1984 lähtien. Ulkomaalaisten         2.1.4.1. Osake- ja osakasluetteloiden hoito
40265: hallussa olevaa osuutta vapaista osakkeista ei
40266: voida varmuudella määrittää, koska osakkeen-           Kaupparekisteriin oli vuoden 1989 lopussa
40267: omistusta ei ole pakko rekisteröidä.                merkitty 56 353 asunto-osakeyhtiötä ja 115 790
40268:                                                     muuta osakeyhtiötä. Osakeyhtiölain edellyttä-
40269:                                                     mä osake- ja osakasluettelo pidetään pienissä
40270: Kansainvälinen yhteistyö                            ja keskisuurissa yhtiöissä yleensä käsin. Pörs-
40271:                                                     sissä noteerattujen yhtiöiden osakerekisterit
40272:   Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjes-    hoidetaan automaattista tietojenkäsittelyä apu-
40273: tön (OECD) neuvosto hyväksyi vuonna 1961            na käyttäen. ATK:n avulla pidettävässä osake-
40274: pääomanliikkeiden vapauttamista koskevan            rekisterissä osakkeenomistaja on käytännössä
40275: säännöstön, jossa luetellaan muun muassa ne         yksilöity henkilötunnuksella tai vastaavalla
40276: pääomansiirrot, jotka jäsenmaiden on sallitta-      tunnistetiedolla.
40277: va. Jäsenmailla on kuitenkin ollut mahdolli-           Käytännössä pankit ja arvopaperinvälitys-
40278: suus tehdä luettelon osalta varaumia. Suomen        liikkeet, jotka muutenkin hoitavat asiakkait-
40279: varaumat ovat koskeneet valuuttalainsäädän-         tensa arvopaperiomaisuutta, välittävät omis-
40280:                                      1990 vp. -     HE n:o 104                                     19
40281: 
40282: 
40283: tuksensa rekisteröintiä haluavien osakkeeno-        antavat merkintä- eli väliaikaistodistuksen,
40284: mistajien rekisteröintipyynnöt asianomaiselle       koska obligaatiot toimitetaan jälkikäteen.
40285: yhtiölle. Tällöin rekisteröintiä haluava osak-         Obligaatiot niihin liittyvine maksulippuineen
40286: keenomistaja esittää edellisen rekisteriin merki-   painetaan Suomen Pankin setelipainossa. Pai-
40287: tyn omistajan siirtämän tai avoimella siirrolla     nettavien obligaatioiden määrä ja litterakohtai-
40288: varustetun osakekirjan ja saantoaan osoittavan      nen jakaantuminen vahvistetaan vasta sitten,
40289: asiakirjan palveluyksikölle. Palveluyksikkö         kun lainan myynti on loppunut ja pankit ovat
40290: tarkastaa rekisteröintikelpoisuuden ja välittää     ilmoittaneet valtiokonttoriin yleisön merkitse-
40291: aineiston ja toimeksiannon edelleen yhtiön osa-     mien litteroiden jakautumat. Obligaatioiden
40292: kerekisterin pitäjälle.                             painaminen yleisön vapaan valinnan mukaan
40293:    Osakerekisterin pitäjä tutkii saannon saanto-    muodostuneella litterajaolla merkitsee huomat-
40294: asiakirjasta, tarkastaa siirron sekä osake- ja      tavaa viivytystä niille, jotka merkitsevät obli-
40295: osakasluettelon tiedot ja tekee sen jälkeen         gaatioita ensimmäisten myyntiviikkojen aika-
40296: omistajavaihdosta koskevat rekisterimerkinnät       na. Obligaatioiden toimitusajaksi ensimmäisi-
40297: sekä rekisteröintiä koskevat merkinnät osake-       nä liikkeeseenlaskupäivinä merkinnän tehneelle
40298: kirjaan ja saantokirjaan, minkä jälkeen osake-      muodostuu 4-5 kuukautta.
40299: kirja ja saantokirja palautetaan palveluyksiköl-       Setelipainosta obligaatiot toimitetaan myyn-
40300: le. Osakkeenomistaja voi asioida myös suoraan       tipisteiden välityksellä merkitsijöille. Obligaa-
40301: yhtiön osakerekisterin pitäjän kanssa. Rekiste-     tiot luovutetaan merkintätodistusta vastaan.
40302: röintipalvelu voi liittyä säilytyspalveluun, jol-   Lainan myynnin loppumisesta siihen, kun obli-
40303: loin rekisteröidyt osakkeet liitetään säilytyk-     gaatiot ovat merkintäpaikasta noudettavissa,
40304: seen.                                               kuluu aikaa normaalisti noin 8-10 viikkoa.
40305:                                                        Obligaatioiden    maksulippuja       lunastavat
40306: 2.1.4.2. Valtion obligaatiolainan liikkeeseen-      pankkien konttorit ja postitoimipaikat valtion
40307:          lasku ja lunastusmenettely                 ja talletuspankkien tekemän lunastussopimuk-
40308:                                                     sen nojalla. Pankit tekevät lunastamistaan
40309:    Suurin yksittäinen joukkovelkakirjalainojen      maksulipuista tilityksen pääkonttoriensa tai
40310: liikkeeseenlaskija on valtio. Seuraavassa selos-    keskusrahalaitostensa kautta valtiokonttorille.
40311: tetaan joukkovelkakirjojen käsittelyä valtion       Viime vuosina maksulippuja on lunastettu vuo-
40312: obligaatioiden ja valtiokonttorin kannalta.         sittain noin 3 miljoonaa kappaletta.
40313:    Eduskunnan valtioneuvostolle antamien val-
40314: tuuksien nojalla valtioneuvosto päättää valtion
40315: lainojen otosta itse tai delegoi päätösvaltaa       2.1.4.3. Arvopaperien vaihdanta ja käsittely
40316: valtiovarainministeriölle tai valtiokonttorille.
40317: Valtiokonttori hoitaa lainojen liikkeeseenlas-      Osto ja myynti
40318: kun valtioneuvoston tai valtiovarainministe-
40319: riön päätösten ja ohjeiden mukaisesti sekä             Arvopaperien vaihdantaprosessi käynnistyy
40320: huolehtii liikkeeseenlaskun vaatimista käytän-      siitä, kun arvopaperien ostoa tai myyntiä halu-
40321: nön toimenpiteistä, lainojen markkinoinnista        ava henkilö antaa ostoa tai myyntiä koskevan
40322: ja obligaatioiden painattamisesta.                  toimeksiannon sille pankille tai muulle arvopa-
40323:    Talletuspankkien konttoriverkosto, postitoi-     perinvälittäjälle, jonka palveluja hän arvopa-
40324: mipaikat ja valtiokonttori toimivat obligaatioi-    periasioissa muutenkin käyttää. Toimeksianto
40325: den myyntipisteinä. Myynti talletuspankkien         voi liittyä myös arvopapereiden hoito- ja säily-
40326: kautta on järjestetty yhtäältä tekemällä sopi-      tyspalveluun. Nyttemmin on kuitenkin yleisty-
40327: mus verottomien obligaatioiden myynnistä            nyt pörssierää pienempien arvopaperimäärien
40328: vuodeksi kerrallaan, toisaalta muodostamaila        osalta niin kutsuttu suorakauppa, jossa arvo-
40329: myyntisyndikaatteja       yksittäisten lainojen     papereita myydään ja ostetaan suoraan arvo-
40330: myynnistä pankeilta pyydettyjen kilpailevien        paperinvälittäjän salkun ja asiakkaan välillä.
40331: tarjousten perusteella.                             Tällöin ei tarvita alla selostettuja toimenpitei-
40332:    Pankit tilittävät pankkiryhmittäin pääkont-      tä, vaan arvopaperit luovutetaan välittömästi
40333: toriensa tai keskusrahalaitostensa kautta mer-      maksua vastaan.
40334:  kitsijäiden myyntipisteissä maksamat varat Val-       Jos kyseessä on osakkeiden myynti, niiden
40335: tiokonttorilie ja jakavat obligaatiot merkitsi-     myyntikelpoisuus tarkastetaan samalla tavalla
40336: jöille. Merkinnästä pankit ja valtiokonttori        kuin rekisteröintikelpoisuus. Myytävät osak-
40337: 20                                   1990 vp. -      HE n:o 104
40338: 
40339: keet toimitetaan palveluyksikön arvopaperisel-          Arvopaperikaupoista maksettava leimavero
40340: vitykseen odottamaan myyntiä tai määräyksen          tilitetään verottajalle leimaverolain säännösten
40341: peruuntumista.                                       mukaisesti.
40342:    Toimeksiannot taltioidaan palveluyksikön
40343: palvelurekisteriin, jossa on myös toimeksianta-
40344: jan tiliyhteys. Pörssikauppaa varten tuotetaan       Osinkokupongit ja niiden lunastus
40345: kauppalista, johon on koottu välittäjän saarnat
40346: toimeksiannot.                                          Osinkojen maksussa käytetään nykyisin
40347:    Helsingin Arvopaperipörssissä tapahtuvia          yleensä osakekirjaan tai sitä seuraavaan taion-
40348: arvopaperikauppoja koskevat Helsingin Arvo-          kilehteen kiinnitettyä samannumeroista kupon-
40349: paperipörssin ohjesääntö ja järjestyssääntö.         kia, joka on painettu samaan arkkiin. Yhtiö
40350: Arvopapereiden hinnat muodostuvat markki-            päättää osingonjakopäätöksessään, mitä ku-
40351: noilla, joissa pörssivälittäjiä edustavat meklarit   ponkia maksussa käytetään.
40352: tekevät toimeksiantoihinsa nojautuvia tarjouk-          Osinkokuponki irtoaa itsenäiseksi haltijapa-
40353: sia. Tehdyt kaupat sitovat meklaria toimitus-        periksi osingonjakoa koskevan päätöksen jäl-
40354: ajan ja maksuajan suhteen. Pörssi pitää kirjaa       keen. Osakekaupassa tämä merkitsee sitä, että
40355: tehdyistä kaupoista ja huolehtii leimaveron          osinko kuuluu sille osakkeenomistajalle, joka
40356: tilittämisestä.                                      omisti osakkeen silloin, kun osingonjakopää-
40357:    Kauppojen tultua tehdyksi meklari ilmoittaa       tös tehtiin. Tämä edellyttää myytävänä olevien
40358: tekemänsä kaupat palveluyksikön palvelurekis-        osakkeiden kohdalla toimeksiantaa koskevien
40359: teriin ja jakaa kaupat toimeksiannoille. Myy-        ohjeiden tarkistamista ja myymättä olevien
40360: jälle toimitetaan myyntilaskelma, johon kaup-        osakkeiden osinkokuponkien toimittamista
40361: pa, kulut ja leimavero on eritelty. Myyntitulos      myyjälle lunastusta varten.
40362: tilitetään joko myyjän tilille tai maksetaan            Palveluyksikkö lunastaa kupongit niiden
40363: käteisenä kassasta.                                  esittäjältä, jos se on sopinut tästä lunastajayh-
40364:    Ostajalle erotetaan vastaavasti ostolaskel-       tiön kanssa, tai sitten se välittää kupongit
40365: man osoittama määrä ostettuja osakkeita, jot-        asiakkaansa puolesta lunastettavaksi joko lu-
40366: ka toimitetaan hänelle viiden pankkipäivän           nastavaan palveluyksikköön taikka suoraan
40367: kuluessa. Toisen välittäjän kautta toimitettavat     yhtiölle. Lunastamatta jätetyt kupongit vanhe-
40368: osakkeet on lähetettävä niin, että ne voidaan        nevat määräajassa. Käytännössä useat yhtiöt
40369: luovuttaa ostajalle saman määräajan puitteis-        lunastavat myös vanhentuneita kuponkeja.
40370: sa. Arvopaperikaupan yleinen erittäin huomat-           Lunastuksessa noudatetaan ennakkoperintä-
40371: tava vilkastuminen ja kauppojen yhä useam-           lain (418/59) säännöksiä. Verollisissa lunastuk-
40372: min tapahtuva ketjuuntuminen siten, että sa-         sissa käytetään saajakohtaista osinkoverokir-
40373: masta osake-erästä tai sen osasta saatetaan          jaa, johon verovapaasti maksettu sekä verolli-
40374: tehdä uusia, joissakin tapauksissa useitakin         nen määrä ja veron määrä merkitään. Jos
40375: perättäisiä kauppoja sanotun viiden pankkipäi-       saaja käyttää säilytys- ja omaisuudenhoitopal-
40376: vän toimitusajan puitteissa, on aiheuttanut on-      velua, on palveluyksiköllä osinkoverovaltakir-
40377: gelmia määräajan noudattamisen suhteen. Vii-         ja, joka oikeuttaa verotietojen merkitsemiseen
40378: västykset saattavat olla joskus useitakin viik-      verolomakkeeksi hyväksyttyyn tositteeseen.
40379: koja. Erityisen ongelmalliseksi tilanne muodos-         Maksettavan määrän ja veron määrän laske-
40380: tuu, kun myydyn osake-erän ja ostettujen             minen ja erittely suoritetaan palveluyksikön
40381: osakkeiden osakekirjakoko ei täsmää. Esimer-         palvelurekisterissä, joka on yhteisnimitys niille
40382: kiksi tapauksessa, jossa on myyty 100 osaketta       ATK-sovellutuksille, joita lunastuksissa käyte-
40383: yhtenä osakekirjana mutta ostajat tarvitsevat        tään. Maksettava määrä hyvitetään saajan tilil-
40384: osakekirjansa 10 osakkeen kirjoina, osakekirja       le tai maksetaan käteisenä ja veloitetaan yh-
40385: on lähetettävä jaettavaksi asianomaiseen yh-         tiöltä. Palveluyksikkö tekee lunastuksia koske-
40386: tiöön.                                               van tilityksen yhtiölle. Tilitykseen liittyy ku-
40387:    Ostetut osakkeet ja arvopaperilaskelma luo-       ponkiaineiston toimittaminen sovitulla tavalla.
40388: vutetaan maksua vastaan ostajalle. Maksu voi-           Yhtiö tekee kaikkia lunastuksia koskevan
40389: daan periä tiliveloituksena tai käteismaksuna.       yhteistilityksen verottajalle ennakkoperintälain
40390: Osto voi liittyä säilytyspalveluun ja sitä voi       33 §:n mukaisessa määräajassa. Yhden kuu-
40391: välittömästi seurata myös rekisteröintivälitys,      kauden määräajan päätyttyä osinkoa ei voida
40392: jos toimeksiannossa on sitä koskeva määräys.         maksaa suorittamatta ennakonpidätystä. Yh-
40393:                                     1990 vp. -     HE n:o 104                                     21
40394: 
40395: tiön tekemään tilitykseen liittyy veron maksa-     kiinnostunut antaa palveluyksikölle merkin-
40396: minen myös nostamatta jääneen osingon osal-        tään oikeuttavat osakeantiliput ja merkintää
40397: ta.                                                koskevan toimeksiannon. Merkinnästä täyte-
40398:                                                    tään merkintälista, jonka allekirjoittamisella
40399:                                                    merkitsijä sitoutuu noudattamaan osakeannin
40400: Osakeanti                                          ehtoja. Tehdystä merkinnästä annetaan mer-
40401:                                                    kitsijälle väliaikaistodistus, joka antaa oikeu-
40402:    Arvopaperien käsittely osakeannissa sujuu       den sen mukaisiin uusiin osakkeisiin osakekir-
40403: nykyisin pääpiirteittäin seuraavasti. Yhtiön       jojen valmistuttua. Tätä ennen voidaan väliai-
40404: tehtyä osakepääoman korotuspäätöksen paine-        kaistodistus siirtää uudelle omistajalle samoin
40405: taanannintoteuttamista varten merkinnässä ja       periaattein kuin osakekirja. Väliaikaistodistuk-
40406: merkinnän maksussa käytettävät lomakkeet.          silla käydään kauppaa kuten osakkeilla.
40407: Osakeannin ehdot on painettu merkintälistaan          Merkintälistan tiedot tallennetaan palveluyk-
40408: ja väliaikaistodistukseen. Osakemerkinnässä        sikön osakeantirekisteriin, jos yhtiö käyttää
40409: käytettävä aineisto - lomakkeet ja tarjousesit-    tätä palvelua. Muussa tapauksessa merkintälis-
40410: teet - toimitetaan merkintäpaikkoihin osake-       tat ja osakeantiliput toimitetaan yhtiön käsitel-
40411: annin ja sen ehtojen julkistamisen jälkeen.        täviksi. Merkintälistat ja kupongit voidaan ar-
40412: Kirjapainokustannukset ovat suuret, koska          kistoida yhtiölle myös palveluyksikössä erik-
40413: osakeantia koskeva materiaali lähes aina paine-    seen sovitulla tavalla.
40414: taan kiireellisenä ja salassa.                        Maksullisessa osakeannissa lasketaan mer-
40415:    Jos osakemerkinnässä käytetään merkintä-        kintämaksun määrä osakeantiehtojen mukai-
40416: lippuja, on kunkinlajista merkintää, esimerkik-    sesti. Maksettava määrä voidaan palveluyksi-
40417: si rahastoanti ja uusmerkintä, varten yhtiön       köstä riippuen laskea käsin tai automaattisesti.
40418: päätöksellä määrätty, mitä merkintälippua          Maksu kohdistetaan merkintään käyttäen mer-
40419: käytetään. Merkintälippu liittyy osakekirjaan      kintänumeroa, joka on yhteinen myös väliai-
40420: tai sen taionkilehteen ja siinä olevaa merkintä-   kaistodistukselle. Merkintämaksun vastaanotto
40421: oikeutta rajoittavat samat rajoitukset kuin ky-    kuitataan väliaikaistodistukseen. Maksu tilite-
40422: seistä osakettakin (esimerkiksi ulkomaalaislau-    tään yhtiölle. Maksullisten osakkeiden luovut-
40423: seke). Merkintäoikeuksien lukumäärä on sama        tamisen edellytyksenä on se, että merkintähinta
40424: kuin osakekirjan sisältämien osakkeiden luku-      on antiehtojen mukaisesti kokonaan maksettu.
40425: määrä. Merkintälipussa ja osakekirjassa on         Jollei yhtiö käytä jonkin palveluyksikön mer-
40426: painettuna sama osakenumero.                       kintärekisteripalvelua, sen on varmistettava
40427:    Osakeantilippu irtoaa itsenäiseksi haltijapa-   merkinnän ja sitä koskevan maksun vastaa-
40428: periksi osakeyhtiölain 3 luvun 9 §:n 2 momen-      vuus.
40429: tin mukaan osakepääoman korottamispäätök-             Osakkeiden merkintä on suoritettava mer-
40430: sen tekemisen jälkeen. Pörssikaupassa antiliput    kintäaikana, joka on määritetty osakeantieh-
40431: seuraavat osakekirjoja kuitenkin merkinnän         doissa. Kuitenkin oikeus uusien rahastoannin
40432: alkamiseen saakka ja ne irtoavat osakekirjoista    osakkeiden merkintään säilyy sillä, jolla on
40433: osakemerkinnän alkamispäivänä. Arvopaperi-         niitä koskeva merkintäoikeus. Yhtiö päättää
40434:  kaupassa tämä merkitsee samantapaisia toimia      merkitsemättä tai maksamatta jääneiden mui-
40435:  kuin osingon maksun alkaessa; myymättä ole-       den osakkeiden käsittelystä (kadusointi). Osa-
40436:  vien osakkeiden merkintäliput leikataan ja toi-   kepääoman korotus ilmoitetaan kaupparekiste-
40437:  mitetaan myyjälle, myyntimääräys voi koko-        riin.
40438:  naan raueta tai merkintäoikeuksien myynnistä         Arvopaperikaupassa joudutaan usein jaka-
40439:  annetaan uusi myyntimääräys. Osakeannin al-       maan myytävänä oleva väliaikaistodistus, kos-
40440:  kamispäivää edeltävänä patvana myytyjen           ka sen sisältämä osakemäärä vain harvoin
40441:  osakkeiden merkintäoikeus on uudella omista-      menee kokonaan uudelle omistajalle. Täten
40442:  jalla. Merkintäoikeuksien kauppaa käydään         kaupankäynti väliaikaistodistuksilla on hanka-
40443:  samoin periaattein kuin osakekauppaakin. Eri      laa ja vaatii tavallista osakekauppaa suurem-
40444:  välittäjillä voi olla kauppaa nopeuttavia mene-   man työmäärän. Koska uutta osaketta ei voida
40445:  telmiä.                                           luovuttaa sellaiselle, jota ei ole merkitty osake-
40446:     Palveluyksikkö voi omaisuuden hoitajana        rekisteriin osakkeenomistajaksi, on väliaikais-
40447:  suorituttaa osakemerkinnän jossakin toisessa      todistukseen perustuva uusien osakkeiden
40448:  palveluyksikössä. Osakkeiden merkinnästä          saanto aina rekisteröitävä.
40449: 22                                  1990 vp. -      HE n:o 104
40450: 
40451:    Uudet painettavai osakkeet numeroidaan yh-       lut;
40452: tiön osakeluettelosta saatavien tietojen perus-        3) tuotonmaksun (osinko, korko) hoitoku-
40453: teella. Painaminen suoritetaan luotettavassa        lut;
40454: painossa. Suurten osakemäärien painaminen              4) osakerekisterien ylläpitokulut ja -palk-
40455: edellyttää kehittynyttä painotekniikkaa. Siinä      kiot;
40456: on otettu huomioon rationaalisuusvaatimus,             5) arvopaperikaupan provisiot;
40457: joka liittyy talongin ja sen sisältämien kupon-        6) avointen säilytysten hoitopalkkiot;
40458: kien sekä osakekirjan käsittelyyn. Menettelyta-        7) tallelokeroiden vuokrat; sekä
40459: vat vaihtelevat yhtiöittäin. Helsingin Arvopa-         8) kadonneiden ja turmeltuneiden paperien
40460: peripörssissä· noteerattavien arvopaperien pai-     arvo.
40461: natuksesta on pörssi vahvistanut erityiset mää-        Kohdissa 1-4 tarkoitetut kustannukset koh-
40462: räykset.                                            distuvat liikkeeseenlaskijoihin, joille ne merkit-
40463:    Osake- ja osakastiedot tallennetaan osakean-     sevät arvopaperien avulla hankittavan pää-
40464: nin päättymisen jälkeen yhtiön rekistereihin.       oman lisähintaa. Kohdissa 5-8 tarkoitetut
40465: Jos osakerekisteri on ATK-pohjainen, päivite-       erät ovat sijoittajien kuluja, jotka vähentävät
40466: tään sen tiedot ATK-tekniikalla. Käsin pidettä-     pääomasta saatavaa tuottoa.
40467: viä rekistereitä varten tehdään rekisterikortit        Arvopaperikäsittelyn kustannuksia arvioitiin
40468: tai vastaavat joko ATK-avusteisesti tai käsin.      edellä mainitussa arvopaperikäsittelyn kehittä-
40469:    Painetut osakkeet toimitetaan merkintälistan     mistoimikunnan mietinnössä. Jäljempänä esi-
40470: osoittamaan merkintäpaikkaan, josta ne ovat         teitävät kustannusarviot ovat tästä mietinnöstä
40471: noudettavissa. Uudet osakekirjat luovutetaan        ja perustuvat kyseisen vuosikymmenen puolen-
40472: merkinnästä annetun väliaikaistodistuksen esit-     välin kustannustasoon ja arvopaperivaihdan-
40473: täjälle. Luovuttamisen edellytyksenä on mak-        nan tasoon.
40474: sullisten osakkeiden merkintähinnan maksua             Arvopaperien painatuskulut ovat vuosittain
40475: koskeva kuittaus väliaikaistodistuksessa ja siir-    10-20 miljoonaa markkaa. Niitä vastaavan
40476: retyn väliaikaistodistuksen kohdalla osakkei-       tuoton saavat varmuuspainolaitokset, paa-
40477: den rekisteröinti. Väliaikaistodistukseen ote-      asiassa Suomen Pankin setelipaino, joille ker-
40478: taan vastaanottajan kuittaus. Käytännössä vä-       tyy vastaavasti erilaisia tuotantokustannuksia.
40479: liaikaistodistukset arkistoidaan mahdollisia jäl-   Nämä ovat kokonaan fyysisten arvopaperien
40480: kiselvittelyjä varten.                              aiheuttamia.
40481:                                                        Osakerekisterien ylläpitokulujen pääosa ai-
40482:                                                     heutuu rekisteröintien käsittelytyöstä. Käytössä
40483: Käsittelyn laajuudesta                              on myös ATK-järjestelmiä ja mikrotietokonei-
40484:                                                     ta, joista kertyy palvelu-, hankinta- ja huolto-
40485:    Osakevaihdella on hallitseva osuus arvopa-       kuluja. Parin suuren rekisterin pohjalta arvioi-
40486: pereiden fyysisestä liikkuvuudesta. Lainavaih-      dut osakerekisterikulut Suomessa ovat suu-
40487: don arvioidaan edustavan vain 15 prosenttia         ruusluokaltaan 20 miljoonaa markkaa vuodes-
40488: kaupanteon seurauksena siirrettävästä arvopa-       sa.
40489: perimäärästä.                                          Arvopaperikäsittelyihin liittyvien palkkioi-
40490:    Arvopaperikäsittelyn kehittämistoimikunnan       den ja provisioiden saajina ovat pääosin pankit
40491: mietinnössä (komiteanmietintö 1986:32) arvioi-      ja arvopaperinvälitysliikkeet. Koska palkkiot
40492: tiin, että vuonna 1986 olisi osakekirjamäärä        usein perustuvat tehtäväkohtaisiin tarjouksiin
40493: ollut arvopaperimarkkinoillamme yli 30 mil-         tai kilpailunalaiseen hinnoitteluun, ei niiden
40494: joonaa ja lainakirjamäärä vastaavasti 4 miljoo-     kokonaissummaa voida luotettavasti arvioida.
40495: naa.                                                Aikaisemmin voimassa olleiden ohjetariffien
40496:                                                     mukaan olisi pörssiyhtiöiden osakkeisiin koh-
40497:                                                     distuvien emissio-, lunastus- ja säilytyspalvelu-
40498: 2.1.4.4. Arvopaperikäsittelyn kustannukset          jen arvo yhteensä runsaat 100 miljoonaa mark-
40499:                                                     kaa vuodessa ja vastaavat välitysprovisiot 60
40500:   Arvopapereista ja niiden käsittelystä aiheu-      miljoonaa markkaa vuodessa. Joukkovelkakir-
40501: tuvia kustannuksia eri osapuolet maksavat ny-       jojen osuus nostaa summia vielä merkittävästi.
40502: kyisin seuraavissa muodoissa:                          Palkkiotuottojen vastapainona arvopaperi-
40503:   1) emissioiden käsittelyn kulut ja palkkiot;      palvelujen tuottajilla on lähinnä henkilöstö- ja
40504:   2) arvopaperien painatus- ja alkujakeluku-        tilakustannuksia. Koska toimintaan liittyy
40505:                                       1990 vp. -     HE n:o 104                                      23
40506: 
40507: myös merkittävien pääomien käsittelyä ja kor-        2.1.4.5. Arvopaperien selvityskeskus -suunni-
40508: kovaikutuksia, ei tuottojen ja kustannusten                   telma
40509: vastaavuus ole välttämättä täsmällinen. Suurin
40510: osa tarvittavasta työpanoksesta kuluu sellaisiin
40511: palvelun perustehtäviin kuten asiakaskontaktit,          Kaksi suurinta liikepankkia perustivat ke-
40512: tiedonvälitys ja välitystoiminta ja pienempi,         väällä 1988 APC-Keskus Oy -nimisen arvopa-
40513: joskin merkittävä osuus fyysisten paperien kä-        perikaupan selvittely-yhtiön. Yhtiön alkuperäi-
40514: sittelyyn ja säilytykseen. Tilakustannukset joh-      senä tarkoituksena oli säilyttää arvopaperi-
40515: tuvat lähes kokonaan fyysisten arvopapereiden         markkinoilla vaihdannan kohteina olevia arvo-
40516: säilytyksestä.                                        papereita holvissaan ja pitää arvopaperinvälit-
40517:     Pankkien sisäisiä volyymi- ja kustannustieto-     täjien lukuun tilejä, joiden saldot osoittavat
40518: ja käyttäen on arvioitu fyysisten arvopaperien        kunkin välittäjän ja sen asiakkaiden arvopape-
40519: palvelutuottajille aiheuttamien kustannusten          rien yhteismäärän. Arvopaperien omistus-
40520: summaksi 50-70 miljoonaa markkaa vuodes-              suhteet selviäisivät välittäjien pitämistä asia-
40521: sa. Palveluna hoidetaan noin kolmannes arvo-          kasrekistereistä.    Tavoitteena     APC-Keskus
40522: papereiden säilytyksestä sekä lähes koko väli-        Oy:Ilä oli helpottaa kasvavaan arvopaperinvä-
40523: tys, emissio ja tuotonmaksu.                         litykseen liittyviä käsittelyongelmia.
40524:                                                          Arvopaperien talletuslaitoksen luotettava
40525:     Sijoittajien itse hoitamat kaksi kolmannesta
40526:                                                       toiminta muuna kuin välivaiheena arvo-osuus-
40527: arvopaperisäilytyksistä aiheuttavat tallelokero-
40528:                                                       järjestelmään siirryttäessä ei ole mahdollista
40529: kuluja, omaa työtä ja katoamishävikkiä, joi-
40530:                                                      ilman lainsäädäntötoimia. Koska talletuslaitos-
40531: den rahallinen arvo ei ole arvioitavissa. Pape-      järjestelmä ei mahdollistaisi arvopaperimarkki-
40532: rinsa itse säilyttävien palvelulaitoksiin, lähinnä    noiden luotettavan toiminnan kannalta tärke-
40533: pankkeihin, tuomien emissio- ja tuottokupon-          änä pidettyä osakkeenomistuksen kattavaa re-
40534: kien vastaanotto ja käsittely aiheuttavat mer-        kisteröintiä, ei ole katsottu aiheelliseksi ryhtyä
40535: kittävän osan edellä todetuista palvelulaitosten      arvo-osuusjärjestelmän sijasta tai ohella val-
40536: kustannuksista.                                      mistelemaan säännöksiä arvopaperipohjaisesta
40537:     Fyysisten arvopaperien painatuksen ja käsit-      arvopaperien talletuslaitoksesta.
40538: telyn sekä osakerekisterien ylläpidon arvioitiin         Arvo-osuuslainsäädännön       valmistelemisen
40539: siis vuoden 1986 hinta- ja markkinatasolla           eteneminen vaikutti APC-Keskus Oy:n tulevai-
40540: aiheuttavan Suomessa seuraavat vuosikustan-          suudensuunnitelmiin: talletuslaitoshanke syr-
40541: nukset:                                              jäytyi. Alkuvuonna 1990 APC-Keskus Oy siir-
40542:     1) painatus ja alkujakelu 10-20 miljoonaa        tyi Helsingin Arvopaperipörssin omistukseen.
40543: markkaa;                                             Nykyisten suunnitelmien mukaan syksyllä 1990
40544:     2) osakerekisterien ylläpito 20 miljoonaa        aloittaa toimintansa Helsingin Arvopaperipörs-
40545: markkaa;                                             sin yhteydessä arvopaperinvälittäjien välisten
40546:                                                      kauppojen selvittelykeskus, joka tulee toimi-
40547:     3) palveluna tehtävä arvopaperin käsittely
40548:                                                      maan ilman keskitettyä arvopaperien talletus-
40549: 50-70 miljoonaa markkaa, jos säilytyksessä
40550:                                                      ta. Clearing-keskuksen tilijärjestelmä kytke-
40551: on kolmannes arvopapereista ja yli 90 07o ku-
40552:                                                      tään myös Helsingin Arvopaperipörssin ATK:n
40553: pongeista käsitellään palveluna; sekä
40554:                                                      avulla ylläpidettävään kaupankäynti- ja tieto-
40555:     4) itse säilyttävien työ ja kulut noin 100       järjestelmään eli HETI-järjestelmään arvopa-
40556:  miljoonaa markkaa.                                  perikaupan maksuliikenteen selvittelyn paran-
40557:     Osakkeenomistuksen pakollisen rekisteröin-       tamiseksi. Arvopapericlearingkeskuksen on
40558:  nin toteuttaminen arvopaperipohjaisessa arvo-       määrä aloittaa toimintansa syksyllä 1990 ja
40559:  paperinkäsittelyssä olisi arvopaperinkäsittelyn     kaikkien arvopaperinvälittäjien toivotaan ole-
40560:  kehittämistoimikunnan käsityksen mukaan             van järjestelmän piirissä vuoden 1990 loppuun
40561:  merkittävästi lisännyt arvopaperikäsittelyn         mennessä.
40562:  kustannuksia. Yllä todetut kustannukset ovat           Tarkoituksena on suunnitellun tietojärjestel-
40563:  alle puolet arvopaperikäsittelyn kokonaiskus-       män avulla voitaisiin huolehtia arvo-osuusvaih-
40564:  tannuksista, jotka pääosin aiheutuvat liikkee-      dannan clearingista ja ulkomaisten sijoittajien
40565:  seenlaskuihin, tuotonmaksuun ja välitykseen         keskinäisten kauppojen selvittelystä clearing-
40566:  liittyvästä muusta työstä kuin varsinaisesta fyy-   toiminnan kansainvälisiä suosituksia noudat-
40567:  sisten paperien käsittelystä.                       taen.
40568: 24                                     1990 vp. -     HE n:o 104
40569: 
40570: 2.1.4.6. Osakekeskusrekisteri ja arvo-osuusyh-        suhteellisen laajaan palveluvalikoimaan. Omis-
40571:          distys                                       tajaluetteloiden ylläpidon ja siihen läheisesti
40572:                                                       liittyvien osakasmuutosten seurantapalvelun,
40573: Osakekeskusrekisteri                                  yhtiökokouspalveluiden ja omistustietopalve-
40574:                                                       lun lisäksi voitaisiin ilmeisesti mm. antaa hal-
40575:     Kaavaillussa arvo-osuusjärjestelmässä arvo-       lintatodistuksia sekä huolehtia yhteisöjen pois-
40576: osuusrekistereitä pitäisivät lähinnä toimiluvan       tamisesta arvo-osuusjärjestelmästä.
40577:  saaneet pankit ja muut yhteisöt. Toisista Poh-          Suomen Osakekeskusrekisteri Osuuskunta
40578: joismaista poiketen arvo-osuusrekisterit toimi-       on perustamisensa jälkeen ryhtynyt perusselvi-
40579: sivat hajautetusti eikä järjestelmään kuuluisi        tystyöhön arvo-osuusjärjestelmään siirryttäessä
40580: keskitettyä valtakunnallista arvo-osuustilirekis-     tarvittavien järjestelmien luomiseksi. Alusta-
40581: teriä (arvopaperikeskus). Pakolliseksi lakieh-        vien suunnitelmien mukaan tietojärjestelmän
40582: dotus määrää vain yhden arvo-osuusrekisterin          pilottikäyttö olisi mahdollista aloittaa vuonna
40583: pitämisen, joka sijaitsee Osakekeskusrekisteris-      1992 ja vuoteen 1995 mennessä olisi jo pääosa
40584: sä. Myös liikkeeseenlaskijakohtaiset osakas-          yhtiöistä siirretty uuteen käytäntöön. Aikatau-
40585: luettelot ja muut oman pääoman ehtoisten              lun seuraamisen edellytyksenä on tarpeellisten
40586: arvo-osuuksien omistajaluettelot pidettäisiin         lainsäädäntötoimien edistyminen suunnitel-
40587: keskitetysti asianomaisten yhtiöiden omista-          mien mukaisesti.
40588: massa Osakekeskusrekisterissä, jonne omistuk-
40589: sen muutokset päivittäin ilmoitettaisiin atk:n
40590: avulla. Hallituksen esitykseen sisältyvien suun-      Arvo-osuusyhdistys
40591: taratkaisujen pohjalta ja niitä edelleen kehit-
40592: täen on käynnistetty hanke osakekeskusrekiste-           Arvo-osuusjärjestelmän yleistä koordinoi-
40593: rin aikaansaamiseksi ja mahdollisimman nope-          mista ja turvallisuuskysymysten hoitamista
40594: aksi käyttöönottamiseksi.                             varten on ehdotettu perustettavaksi julkisoi-
40595:     Suomen Osakekeskusrekisteri Osuuskunta            keudellinen arvo-osuusyhdistys, jonka päätän-
40596: perustettiin kesällä 1989 kaikkiaan 129 pörssi-       tävalta jakaantuisi puoliksi arvo-osuusrekiste-
40597: ja sopimusmarkkinayhtiön toimesta. Osuus-             rien pitäjien ja osakekeskusrekisterin kesken.
40598: kunnan jäsenyys perustuu yhtiön osakepää-             Rekisterinpitäjien jäsenyys arvo-osuusyhdis-
40599: oman suuruuden perusteella määräytyvään               tyksessä olisi pakollinen. Asianomaiset tahot
40600: osuuteen osuuskunnassa. Osuus tai osuudet,            perustivat talvella 1990 Arvo-osuusyhdistys ry
40601: joita yhtiöllä voi olla enintään 20, tuovat sille     -nimisen aatteellisen yhdistyksen valmistele-
40602: äänioikeuden lukumääränsä mukaisessa suh-             maan ja ennakoimaan lakisääteisen yhdistyk-
40603: teessa. Osakekeskusrekisterin sääntöjen mu-           sen toimintaa sekä edesauttamaan arvopaperit-
40604: kaan osuuskunnan tarkoituksena on taloudel-           toman järjestelmän käyttöönottoa niin, että
40605: lista voittoa tavoittelemaita pitää osakekeskus-      lainsäädännön voimaantullessa sijaantuleva
40606: rekisteriä jäsentensä elinkeinon tukemiseksi          julkisoikeudellinen yhdistys voisi täyttää sille
40607: sekä tarjota vähintään kustannukset kattavasta        määrätyt tehtävät.
40608: maksusta muitakin palveluja.                             Ensivaiheissa talvella 1990 perustettu Arvo-
40609:     Suunnitellussa arvo-osuusjärjestelmässä osa-      osuusyhdistys toimii aatteellisena yhdistyksenä
40610: kekeskusrekisterin tehtävänä on pitää lakieh-         ja myöhemmin valtioneuvoston mahdollisesti
40611: dotuksen mukaiset omistajaluettelot. Jatkuva          asettamana väliaikaisena hoitokuntana. Arvo-
40612: rekisteröinti ja omistuksen julkisuusperiaate         osuusjärjestelmästä annettavan lainsäädännön
40613: toteutuisivat omistajaluetteloissa jatkuvan           tullessa voimaan yhdistys on tarkoitus muuttaa
40614: muutosten kirjauksen ansiosta. Osakeyhtiöiden         lainsäädännön määräämällä tavalla julkisoi-
40615: osakasluetteloiden ja muiden yhteisömuotojen          keudelliseksi yhdistykseksi.
40616: vastaavien omistajaluetteloiden lisäksi pidettäi-        Kaavaillun julkisoikeudellisen arvo-osuusyh-
40617: siin omistajaluetteloita myös optiolainoista,         distyksen päätehtävänä olisi toimia vastuullise-
40618: optiotodistuksista ja vaihtovelkakirjoista. Mai-      na keskuskoordinaattorina ja valvojana arvo-
40619: nitun päätehtävänsä lisäksi osakekeskusrekiste-       osuusjärjestelmässä. Tehtäviksi tulisi myös eri-
40620: ri pitäisi arvo-osuusrekisteriä sellaisille omista-   laisten järjestelmän yleiseen toimintaan liitty-
40621: jille, jotka eivät halua käyttää muita rekisterin-    vien sääntöjen ja menettelytapojen vahvistami-
40622: pitäjiä. Määritellessään osakekeskusrekisterin        nen. Tällaisia olisivat muun muassa yksilöinti-
40623: tehtäviä lakiehdotus antaa sille mahdollisuuden       tunnukset, rekisterinpitäjän kelpoisuusvaati-
40624:                                       1990 vp. -      HE n:o 104                                     25
40625: 
40626: mukset ja määräykset selvitysajan pituudesta          2.1.5.2.   Arvopaperitlomat järjestelmät
40627: eri tilanteissa. Lisäksi yhdistykselle kuuluisi
40628: arvo-osuusrekisterien     pitämisen    valvonta.       Tanska ja Norja
40629: Arvo-osuusyhdistyksellä olisi arvo-osuusrekis-
40630: terinpitäjien jälkeen toissijainen vastuu vahin-         Tanskassa hyväksyttiin toukokuussa 1980 la-
40631: kojen korvaamisesta. Arvo-osuusyhdistyksen            ki arvopaperikeskuksesta ( Vaerdipapircentral);
40632: yhteydessä toimisi oikaisulautakunta, jonka           laki tuli voimaan heinäkuussa 1980. Arvopape-
40633: tehtävänä olisi käsitellä arvo-osuuksiin liitty-      rikeskus aloitti toimintansa vuonna 1983. Ar-
40634: vien kirjausten oikeellisuus.                         vopaperikeskusjärjestelmässä voidaan kirjata
40635:                                                       ja käsitellä tanskalaisten oikeushenkilöiden
40636:                                                       liikkeeseen laskemia Kööpenhaminan pörssissä
40637:   Arvo-osuusjärjestelmään siirryttäessä Osake-        noteerattavia osakkeita ja obligaatioita lukuun
40638: keskusrekisterin ja Arvo-osuusyhdistyksen on          ottamatta palkinto-obligaatioita. Teollisuusmi-
40639: määrä tarjota informaatiota siirtyvien yritysten      nisteriö voi sallia myös muiden arvopaperien
40640: omistajille ja oikeudenhaitijoille sekä huolehtia     kirjaamisen. Pörssiosakkeet on siirretty järjes-
40641: järjestelmää koskevasta yleisestä neuvonnasta.        telmään keväällä 1988. Keskus toimii lisäksi
40642:                                                       Tanskan arvopaperimarkkinoiden yhteisenä
40643:                                                       tietokonekeskuksena ja ylläpitää tähän liittyen
40644:                                                       Kööpenhaminan pörssin elektronista kaupan-
40645:                                                       käyntijärjestelmää, arvopaperikauppojen selvi-
40646: 2.1.5. Vertaileva katsaus                             tysjärjestelmää sekä optio- ja termiinikauppo-
40647:                                                       jen selvitysjärjestelmää ja toimii tilinpitäjänä
40648: 2.1.5.1. Yleistä                                      ulkomaisten arvopaperikeskusten lukuun.
40649:                                                          Arvopaperikeskus on yksityinen säätiötyyp-
40650:                                                       pinen laitos, joka ei tavoittele voittoa. Laitosta
40651:   Arvopaperikäsittelyn ja -vaihdannan tekniset        johtaa hallitus, johon kuuluvat teollisuusminis-
40652: toteutukset ja käytännöt vaihtelevat eri mark-        teriön nimeämä puheenjohtaja sekä arvopape-
40653: kinatalousmaissa huolimatta siitä, että arvopa-       rien Iiikkeeseenlaskijoiden, pankkien ja mui-
40654: perioikeuden keskeiset arvolähtökohdat ja pe-         den arvopaperinvälittäjien, keskuspankin, ar-
40655: rusperiaatteet ovat talousjärjestelmän ja oi-         vopaperien omistajien ja keskuksen henkilö-
40656: keuskulttuurin yhteneväisyyksien takia melko          kunnan edustajat. Keskuksen rahoituksesta
40657: samanlaiset. Suomen arvopaperikäsittely edus-         vastaavat arvopaperien liikkeeseenlaskijat ja
40658: taa erityisesti osakkeiden osalta sangen vanha-       tilinpitäjät. Keskuksen säännöt vahvistaa teol-
40659: kantaista järjestelmää. Muualla on pyritty ar-        lisuusministeriö. Keskus on julkisen valvonnan
40660: vopaperittomaan osakekäsittelyyn ja vaihdan-          alainen. Arvopaperikeskuksella on yksinoikeus
40661: taan joko arvopaperikeskusjärjestelmän tai ar-        toimialallaan.
40662: vopaperien talletuspankkien keskinäisten selvi-          Arvopaperikeskus on keskusrekisteri, joka
40663: tysjärjestelyjen (clearing) avulla tai otettu käyt-   koostuu sijoittajien nimissä olevista arvopape-
40664: töön osaketodistusjärjestelmä, jossa omistaja         ritileistä. Arvopaperikeskus ei kuitenkaan itse
40665: saa pääsäännön mukaan vain yhden osakekir-            ota vastaan tilejä koskevia muutosilmoituksia,
40666: jan omistamistaan saman yhtiön osakkeista.            vaan sen suorittavat hajautetusti niin sanotut
40667:                                                       tilinpitäjät. Sijoittajat valitsevat tilinpitäjän,
40668:                                                       jonka luona he avaavat arvopaperitilin, ja he
40669:    Selkeä ero eri maiden kesken on havaittavis-       voivat halutessaan jakaa omistuksensa eri tilin-
40670: sa arvopaperikäsittelyn ja -vaihdannan sekä           pitäjien hoitoon. Tilinpitäjiä ovat Tanskan
40671: toisaalta omistuksen julkisuutta ja hallinnolli-      keskuspankki, pankit ja säästöpankit, julkisen
40672: sia osakasoikeuksia palvelevien rekisterien suh-      tarkastuksen alaiset osuuskassat, pankkien tai
40673: teessa. Manner-Euroopassa osakkeiden käsitte-         säästöpankkien yhteenliittymät, joiden tehtä-
40674: ly ja vaihdaota on erotettu osakkaan yhtiölle         vänä on arvopaperien hallinta, arvopaperinvä-
40675: ilmoittautumisesta, joka on hallinnollisten           litysliikkeet sekä omien obligaatioidensa osalta
40676: osakkuusoikeuksien käytön edellytyksenä.              myös kiinnitysluottolaitokset ja muut obligaa-
40677: Ruotsissa ja Norjassa on osakkeiden käsittelyä        tioiden liikkeeseenlaskijat. Viimeksi mainituilla
40678: ja vaihdantaa palvelevat tietojärjestelmät sen        on sopimuspakko toimia tilinpitäjinä omien
40679: sijaan pyritty kytkemään osakerekisteriin.            obligaatioidensa osalta, eivätkä ne siis voi kiel-
40680: 4   300936E
40681: 26                                    1990 vp. -      HE n:o 104
40682: 
40683: täytyä pitämästä tiliä liikkeeseen laskemistaan       meisenä päivänä sekä veroilmoitusta varten
40684: obligaatioista asiakkaan lukuun. Arvopaperi-          tarvittavat tiedot. Tilinhaitija voi lisäksi mil-
40685: keskuksella ei ole suoria asiakaskontakteja si-       loin tahansa vaatia tilinpitäjältään tiliotetta.
40686: joittajiin. Tietoliikenne arvopaperikeskuksen            Arvopaperitilille voidaan kirjata tilinhaltijan
40687: ja tilinpitäjien välillä tapahtuu ATK:n avulla.       oikeutta rajoittavia ehtoja kuten etuosto-
40688: Arvopaperikeskuksen kautta ei kulje rahalii-          oikeus tai oikeus nostaa osinko tai korko.
40689: kennettä lukuun ottamatta osinkoja, kuoletuk-         Valtuutusta suorittaa tilille kirjattuja arvopa-
40690: sia ja korkoja, jotka keskus siirtää automaatti-      pereita koskevia oikeustoimia ei voida kirjata,
40691: sesti sille ilmoitetulle arvopaperin omistajan        vaan valtuutetun kelpoisuus selvitetään rekiste-
40692: pankkitilille.                                        röitäessä hänen suorittamiaan oikeustoimia.
40693:    Arvopaperikeskusjärjestelmään on sopimus-          Yleisvaltuutus tilillä olevien arvopaperien val-
40694: pohjaisesti liitetty arvopaperikaupan maksulii-       lintaan tai niiden tuoton nostamiseen tai omis-
40695: kenteen selvitys siten, että arvopaperikeskus         tusoikeuden rajoituksen luonteiset valtuutukset
40696: kirjaa tietyn pörssipäivän arvopaperikaupat ar-       voidaan kuitenkin kirjata.
40697: vopaperitileille vasta sen jälkeen, kun keskus-          Panttioikeus, takavarikko tai ulosmittaus on
40698: pankki on ilmoittanut asianomaisen päivän             kirjattava. Jos ne koskevat vain osaa tilille
40699: maksujen tulleen selvitetyiksi arvopaperienvä-        merkityistä arvopapereista, on niiden kohteena
40700: littäjillä keskuspankissa olevien selvitystilien      oleville arvopapereille avattava eri tili, johon
40701: kesken.                                               rajoitus kirjataan. Myös holhoukseen ja kon-
40702:    Uutta obligaatiolainaa tai osakelajia rekiste-     kurssiin perustuvat tilinhaltijan vallintaoikeu-
40703: röitäessä ilmoittaa liikkeeseenlaskija lainaeh-       den rajoitukset on kirjattava. Tilinhaltijan
40704: dot ja lainamäärän tai vastaavasti osaketta           kuoltua on hänen kuolinpesänsä ja perinnön-
40705: koskevat tiedot arvopaperikeskukselle. Arvo-          jaon jälkeen arvopaperit saanut perillinen kir-
40706: paperit kirjataan aluksi liikkeeseenlaskijan tilil-   jattava.
40707: le. Arvopaperit, joita ei numeroida, kirjataan           Saantosuoja arvopaperitilille kirjattuihin ar-
40708: merkinnän tapahduttua sijoittajan arvopaperi-         vopapereihin ratkeaa tilikirjauksen perusteella.
40709: tilille. Kaupan välittänyt arvopaperinvälittäjä       Vilpittömässä mielessä olevaa luovutuksensaa-
40710: vastaa siitä, että arvopaperit siirretään hänen       jaa vastaan voidaan vedota ainoastaan tilille
40711: tiliitään ostajan tilille. Myynnissä myyjä val-       kirjattuihin luovutukseen vaikuttaviin seikkoi-
40712: tuuttaa välittäjän siirtämään kauppaerään kuu-        hin. Tästä säännöstä ovat poikkeuksena luovu-
40713: luvat arvopaperit tiliitään arvopaperinvälittä-       tussopimuksen väärentäminen ja törkeä pak-
40714: jän tilille maksupäivänä. Maksuaika on yleensä        ko, joihin voidaan vedota vilpittömässä mieles-
40715: 3 vuorokautta. Arvopaperit siirtyvät siten myy-       sä olevaa luovutuksensaajaa kohtaan. Tilille
40716: jältä ostajalle välittäjien tilien kautta. Toimet     kirjattujen oikeuksien oikeusvaikutus syntyy
40717: edellyttävät tilinhaltijan kirjallista suostumus-     päivästä, jolloin ne on ilmoitettu tilinpitäjälle.
40718: ta.                                                   Samana päivänä tehdyillä ilmoituksilla on sa-
40719:     Arvopaperikeskus tarkastaa koneellisesti          ma etuoikeus. Arvopaperien on kuitenkin kat-
40720: päivän tilitapahtumat sen jälkeen, kun pää-           sottu siirtyvän pois myyjän konkurssipesästä,
40721: teyhteydet on virka-ajan päätyttyä suljettu.          kun maksu niistä on saatu, vaikka konkurssi
40722: Tarkastuksen tarkoituksena on paljastaa mah-          ehdittäisiin samana päivänä kirjata ennen
40723: dolliset ristiriidat, välittäjäkauppojen osto- ja     kauppaa.
40724: myyntipuolen täsmääntymisen sekä myyjien ja              Oikeuden kirjaamista hakevan on näytettävä
40725: myyjien välittäjien tilien kate. Lisäksi tarkiste-    oikeutensa peruste, osoitettava henkilöllisyy-
40726: taan keskuspankista, että kauppa on asianmu-          tensä sekä yksilöitävä oikeuden kohde ja tili ja
40727: kaisesti maksettu. Tarkastuksen jälkeen arvo-         tilinomistaja. Epäselvissä tapauksissa tilinpitä-
40728: paperikeskus kirjaa sille ilmoitetut muutokset        jä voi tehdä väliaikaisen kirjauksen, jolloin
40729: tileille. Arvopaperikeskus toimittaa jokaisesta       arvopaperikeskus tekee päätöksen lopullisesta
40730: muutoksesta ilmoituksen suoraan tilinhaltijalle       kirjaamisesta.
40731: ja muille tilille merkityille oikeudenhaltijoille,       Arvopaperikeskus on huolimattomuudesta
40732: esimerkiksi pantinhaltijalle. Samassa yhteydes-       riippumattomassa vahingonkorvausvastuussa
40733: sä valmistetaan tuloste päivän tilitapahtumista.      tilikirjauksen aiheuttamasta oikeudenmenetyk-
40734:     Muutosilmoituksien lisäksi arvopaperikeskus       sestä tai muusta vahingosta. Sillä on takautu-
40735: toimittaa vuosittain tammikuussa tilinhaltijoil-      misoikeus suhteessa tilinpitäjään, jos tämä on
40736: le tiliotteen tilanteesta edellisen joulukuun vii-    myötävaikuttanut vahingon syntymiseen.
40737:                                      1990 vp. -      HE n:o 104                                     27
40738: 
40739:   Arvopaperikeskuksen tiedot arvopaperien            Ranska
40740: omistuksista eivät ole julkisia. Tilinpitäjällä on
40741: oikeus periä tilinhaltijalta maksuja, ei kuiten-        Ranskassa siirryttiin marraskuussa 1984 ar-
40742: kaan itse liikkeeseenlaskemistaan obligaatioista     vopaperittomaan osake- ja joukkolainaosuus-
40743: pidettävän tilin hoidosta.                           järjestelmään. Järjestelmän keskuselimenä toi-
40744:                                                      mii SICOV AM (Societe interprofessionnelle
40745:    Arvopaperikeskuksessa oli vuonna 1989 noin        pour Ia compensation des valeurs mobilit::res).
40746: 2,4 miljoonaa arvopaperitiliä. Kirjauksia suori-     SICOV AM on vuonna 1949 perustettu Iakisää-
40747: tettiin vuodessa noin 15 miljoonaa. Pörssiosak-      teinen osakeyhtiö, josta pankit ja arvopaperi-
40748: keiden liittäminen järjestelmään on kasvatta-        välittäjät omistavat 950Jo. Yhtiö toimi ennen
40749: nut huomattavasti kirjausten määrää. Keskuk-         vuoden 1984 uudistusta arvopaperien talletus-
40750: sessa oli vuonna 1989 rekisteröitynä 2239 obli-      laitoksena ja arvopaperikaupan selvityskeskuk-
40751: gaatiolainaa vastaten arvoltaan 1102 miljardia       sena. Sen toimintaa sääntelee asetus ja sen
40752: kruunua ja 644 osakesarjaa vastaten arvoltaan        säännöt vahvistaa valtiovarainministeriö. Yh-
40753: 46 miljardia kruunua. Keväästä 1989 on sallit-       tiö ei tavoittele voittoa.
40754: tu Kööpenhaminan pörssissä kaupankäynnin                Vuoden 1984 uudistuksella siirryttiin puhtaa-
40755: kohteena olevien ulkomaisten arvopaperien re-        seen arvopaperitilijärjestelmään. Samassa yh-
40756: kisteröinti arvopaperikeskuksessa. Vuonna            teydessä laajennettiin SICOVAM-järjestelmän
40757: 1988 arvopaperikeskuksen palveluksessa oli           soveltamisala kattamaan periaatteessa kaikki
40758: keskimäärin 119 henkilöä.                            kotimaiset arvopaperit lukuun ottamatta niitä
40759:                                                      obligaatioita, joiden Iunastusjärjestys perustuu
40760:   Norjan suurkäräjät hyväksyi kesällä 1985           arvontaan. Viimeksi mainitut on numeroitava,
40761: hallituksen esityksen, jolla päätettiin perustaa     mikä ei ole mahdollista SICOVAM-järjestel-
40762: arvopaperikeskus ja siirtyä pörssissä noteerat-
40763:                                                      mässä. Järjestelmään kuuluu siten haltija- ja
40764: tavien osakkeiden ja obligaatioiden osalta ar-
40765:                                                      nimennäisosakkeita, obligaatioita, sijoitusra-
40766: vopaperittomaan järjestelmään. Uusi järjestel-       hasto-osuuksia sekä vaihtovelkakirja-, optio-
40767: mä, joka sekä oikeudellisesti että teknisten
40768:                                                      ja muita vastaavia lainoja. Ulkomaille liikkee-
40769: ratkaisujen osalta vastaa pääpiirteittäin Tans-
40770:                                                      seen Iaskettavista arvopapereistä SICOV AM
40771: kan arvopaperikeskusjärjestelmää, otettiin
40772:                                                      voi antaa arvopaperinluontoisen todistuksen.
40773: käyttöön 1 päivänä kesäkuuta 1986.                      Arvopaperitilijärjestelmä on kaksiportainen
40774:    Arvopaperikeskuksessa rekisteröidään norja-       ja koostuu toisaalta SICOVAMissa pidettävis-
40775: laisia haltijaobligaatioita, norjalaisia osakkeita   tä tileistä ja toisaalta asiakastileistä. SICOV A-
40776: sekä osuuksia norjalaisiin osakerahastoihin.         Missa pidettävien tilien avulla valvotaan arvo-
40777: Vuodesta 1987 on järjestelmään liittyminen           paperinvälittäjien keskinäisten Iuovutusten to-
40778: ollut pakollista pörssiyhtiöille. Myös muiden        teutumista sekä sitä, että liikkeessä olevien
40779: arvopaperien rekisteröimiseen voidaan antaa          arvopaperien lukumäärä vastaa liikkeeseenlas-
40780: lupa. Kesäkuussa 1989 Norjan suurkäräjät hy-         kettua määrää.
40781: väksyi eräitä muutoksia arvopaperikeskusta ja           SICOVAMissa pidetään yhtäältä liikkeeseen-
40782: arvopaperijärjestelmää koskeviin lakeihin. Nä-       laskijakohtaisia tilejä, toisaalta arvopaperinvä-
40783: mä lähinnä käytännön toimintajärjestelyjä ku-        Iittäjäkohtaisia tilejä. SICOV AM-järjestel-
40784: ten panttauksen rekisteröimistä koskevat muu-        mään kuuluvia arvopapereita ei voi omistaa
40785: tokset eivät heti vuodenvaihteessa 1990 tulleet      muuten kuin kirjaamaila ne arvopaperitilille.
40786: voimaan.                                             Valtaosa järjestelmään kuuluvista arvopape-
40787:                                                      reista on luonteeltaan haltijasitoumuksia eli
40788:    Vuoden 1989 päättyessä oli arvopaperikes-         niiden omistaja jää Iiikkeeseenlaskijalie tunte-
40789: kukseen rekisteröity 201 osakeyhtiötä, joiden        mattomaksi. Nämä arvopaperit kirjataan arvo-
40790: yhteenlaskettu osakepääoma oli 176 miljardia         paperinvälittäjien (intermediaire jinancier ha-
40791: Norjan kruunua. Obligaatiolainoja oli rekiste-       bilite) pitämille arvopaperitileille. Arvopape-
40792: röity 1534 vastaten 284 miljardin kruunun            rinvälittäjinä toimivat pankit ja arvopaperinvä-
40793: lainapääomaa. Arvopaperikeskus välitti korko-        Iitysliikkeet. Toiminta on Iuvanvaraista. Arvo-
40794: ja ja osinkoja 59 miljardia Norjan kruunua.          paperinvälittäjä voi liittyä SICOVAM-järjestel-
40795: Arvopaperitilejä oli rekisteröity 538 000 ja niil-   mään myös toisen arvopaperinvälittäjän väli-
40796: le kirjattujen arvopaperien yhteisarvo oli 461       tyksellä, jolloin viimeksi mainittu pitää SICO-
40797: miljardia kruunua.                                   VAM-tiliä ensiksi mainitun lukuun.
40798: 28                                     1990 vp. -       HE n:o 104
40799: 
40800:    Nimennäissitoumukset kirjataan liikkeeseen-          välisiä muutoksia vastaavat siirrot SICOV A-
40801: laskijan luona pidettävälle tilille. Arvopaperin-       Missa toteutuvat vasta tietyn aikavälin jälkeen.
40802: välittäjät voivat kuitenkin asiakkaidensa lu-           SICOV AMin tehtävänä on yhtäältä arvopape-
40803: kuun pitää näiden omistamista nimennäissitou-           rinvälittäjien välisten siirtymien valvonta ja
40804: muksista niin sanottuja hallintatilejä, jotka           selvittely ja toisaalta asiakastilejä koskevien
40805: ovat asianomaisen liikkeeseenlaskijan pitämän           määräysten antaminen ja niiden noudattamisen
40806: tilin varjotilejä. Hallintatilit mahdollistavat         valvonta, eikä se näin ollen luonteeltaan vastaa
40807: myös nimennäissitoumuksien hoidon uskomi-               Tanskan ja Norjan arvopaperikeskuksia.
40808: sen arvopaperinvälittäjille. Haltijaosake voi-             SICOV AMilla on lisäksi kansainväliseen ar-
40809: daan väliaikaisesti muuntaa nimennäisosak-              vopaperikauppaan liittyviä tehtäviä. Se muun
40810: keeksi yhtiökokoukseen osallistumista varten.           muassa pitää vastaavien ulkomaisten arvopa-
40811: Arvopaperien luovutukset kirjataan SICOV A-             perien talletuslaitosten lukuun tilejä, jotka kos-
40812: Min tileille, sikäli kuin ne koskevat nettosiirty-      kevat asianomaisen valtion kansalaisten omis-
40813: miä arvopaperinvälittäjältä toiselle.                   tamia ranskalaisia arvopapereita.
40814:    Arvopaperien omistajilla ei ole suoraa yh-              Vuonna 1987 oli SICOV AMiin rekisteröity
40815: teyttä SICOV AMiin eikä heidän henkilöllisyy-           5935 arvopaperinimikettä vastaten arvoltaan
40816: tensä tule tämän tietoon. Asiakastilejä koske-          707 miljardia Yhdysvaltojen dollaria. Keskus
40817: vat muutokset suoritetaan arvopaperinvälittä-           mainittuna vuonna kirjasi yli 9 miljoonaa tili-
40818: jien tai liikkeeseenlaskijoiden luona, joiden           siirtoa.
40819: pitämien tilien kirjaukset ovat myös oikeudelli-
40820: sesti ratkaisevia omistusoikeuden siirtymisen,
40821: panttioikeuden syntymisen ja muiden vastaa-             Ruotsi
40822: vien seikkojen suhteen. Arvopaperinvälittäjä
40823: on velvollinen välittömästi asianmukaisen ha-              Ruotsissa on vuodesta 1971 alkaen ollut
40824: kemuksen saatuaan suorittamaan tilille sijoitet-        käytössä niin kutsuttu yksinkertaistettu osak-
40825: tuja arvopapereita koskevan kirjaamisen. Hän            keenkäsittelyjärjestelmä, joka rakentuu arvo-
40826: vastaa myös kirjauksen oikeellisuudesta ja sii-         paperikeskuksena toimivan lakisääteisen Vär-
40827: tä, että hakija oli oikeutettu esittämään kirjaa-       depapperscentralen VPC Ab -nimisen osakeyh-
40828: mishakemuksen. Arvopaperien luovutus kirja-             tiön pohjalle. Yhtiön omistavat puoliksi pankit
40829: taan veloittamalla myyjän tiliä ja hyvittämällä         ja muut arvopaperinvälittäjät ja puoliksi Ruot-
40830: vastaavasti ostajan tiliä. Jos ostajan tiliä pitää      sin valtio. Järjestelmää sääntelee vuonna 1987
40831: eri arvopaperinvälittäjä kuin myyjän tiliä, mer-        uudistettu laki (lag (1987:623) om förenklad
40832: kitsee luovutus samalla tilisiirtoa asianomais-         aktiehantering).
40833: ten SICOV AM-tilien kesken. Arvopaperinvä-                 Arvopaperikeskus on palveluyritys, joka yl-
40834: littäjien on vuosittain toimitettava tiliote asia-      läpitää järjestelmään liittyneiden osakeyhtiöi-
40835: kastilistä sijoittajalle. Sijoittaja voi lisäksi vaa-   den (avstämningsbolag) osakeluetteloita. Arvo-
40836: tia milloin tahansa tiliotteen valmistamista ar-        paperikeskus välittää edelleen järjestelmään
40837: vopaperitilistään omalla kustannuksellaan.              kuuluvien yhtiöiden osingot ja merkintäoikeu-
40838:    Tiedonsiirto SICOV AMin sekä liikkeeseen-            det osakeluetteloon merkityille omistajille.
40839: laskijoiden ja arvopaperinvälittäjien kesken ta-        Osinkolippuja tai merkintäoikeuskuponkeja ei
40840: pahtuu joko kirjallisesti tai ATK-tallenteiden          käytetä. Arvopaperikeskusjärjestelmässä anne-
40841: luovutuksen avulla. Suoraa ATK-perusteista              taan osakkeenomistajalle yksi osakekirja (osa-
40842: tietoliikennejärjestelmää ei toistaiseksi ole. Jär-     ketodistus), joka kattaa kaikki hänen tietyssä
40843: jestelmää ei liioin ole toistaiseksi kytketty yh-       osakeyhtiössä omistamansa osakkeet. Osaketo-
40844: teen pörssin ATK-pohjaisten kaupankäyntijär-            distukset ovat optisesti luettavissa tietokoneel-
40845: jestelmien kanssa eikä arvopaperikauppojen              la. Omistuksen muuttuessa toimitetaan vanha
40846: maksuliikennettä ole kytketty siihen, joskin            osaketodistus makuloitavaksi arvopaperikes-
40847: kumpaakin on suunniteltu. Järjestelmä onkin             kukseen ja omistajalle annetaan uutta omistus-
40848: pikemminkin arvopaperitilien kirjanpito- ja             ta vastaava osaketodistus. Käytännössä ei peri-
40849: valvontajärjestelmä kuin varsinainen ATK-               aatetta yhdestä omistajakohtaisesta osaketodis-
40850: pohjainen arvopaperirekisterijärjestelmä, kos-          tuksesta ole voitu täydellisesti noudattaa, vaan
40851: ka asiakastilejä ei välttämättä pidetä A TK:n           esimerkiksi henkilölle, joka on ostanut lisää jo
40852: avulla ja koska ATK-pohjaisen tiedonsiirron             ennestään omistamiaan osakkeita, on annettu
40853: puuttuminen johtaa siihen, että asiakastilien           niistä uusi todistus sisällyttämättä entistä omis-
40854:                                       1990 vp. -      HE n:o 104                                        29
40855: 
40856: tusta siihen ja makuloimatta entistä omistusta         distusta alettiin käytännössä toteuttaa. Tarkoi-
40857: koskevaa todistusta.                                   tuksena on siirtyä tilipohjaiseen järjestelmään
40858:    Korkeintaan viisisataa osaketta omistava            ennen vuoden 1990 loppua kaikkien yhtiöiden
40859: henkilö voi halutessaan jättäytyä osakeluette-         osalta.
40860: lon ulkopuolelle, jolloin hänen sijastaan osake-          Ruotsissa uuden lainsäädännön mukaan ar-
40861: luetteloon merkitään (hallintarekisteröinti)           vopaperitilillä tarkoitetaan sijoittajan omistus-
40862: osakkeita hoitava pankki tai arvopaperivälittä-        ta kunkin liikkeellelaskijan liikkeellelaskemien
40863: jä, joka puolestaan pitää kirjaa hallintarekiste-      arvopaperien suhteen. Esimerkiksi osakkeiden
40864: röityjen osakkeiden omistajista. Myös ulko-            osalta osakkeenomistajalla on tili kussakin
40865: mailla liikkeessä olevien osakkeiden osalta voi-       osakeyhtiössä, jonka osakkeita hän omistaa.
40866: daan myöntää lupa hallintarekisteröintiin. Hal-        Ehdotuksen mukaan arvopaperikeskus pitää
40867: lintarekisteröidyistä osakkeista laaditaan säilyt-     kahdenlaisia arvopaperitilejä. Niin sanotut
40868: täjäkohtainen osakekirja, joka kattaa useiden          normaalitilit ovat arvopaperikeskuksessa pidet-
40869: omistajien omistamat osakkeet.                         täviä omistajakohtaisia tilejä, joille kirjataan
40870:     Yksinkertaistettu osakekäsittelyjärjestelmä        osakkeita, obligaatioita ja muita joukkovelka-
40871: on todettu kustannuksiltaan edullisemmaksi             kirjalainaosuuksia sekä niihin kohdistuvia oi-
40872: kuin perinteinen osinkolippuihin ja kädestä            keuksia ja rajoituksia.
40873: toiseen kiertävään osakekirjaan perustuva jär-            Toinen tilityyppi muodostuu hallintatileistä,
40874: jestelmä. Arvopaperimarkkinoiden vilkastumi-           joilla tarkoitetaan arvopaperikeskuksen arvo-
40875: nen 1980-luvulla on kuitenkin johtanut siihen,         paperinvälittäjäkohtaista arvopaperitiliä, joka
40876: ettei arvopaperikeskus ole riittävän nopeasti          ilmaisee tilinhaltijan hallinnassa olevien arvo-
40877: kyennyt käsittelemään osakerekisteröintejä.            paperien kokonaismäärän, muttei yksittäisiä
40878: Tämä sekä eräät arvopaperikeskuksen toimin-            sijoittajia ja hänen arvopapereihinsa kohdistu-
40879: nassa havaitut epäkohdat ovat olleet perustelu-        via oikeuksia ja rajoituksia. Viimeksimainitut
40880:  na kokonaan arvopaperittomaan järjestelmään           tiedot selviävät asianomaisen arvopaperien hoi-
40881:  siirtymistä koskevalle suunnittelulle.                tajan omista rekistereistä. Hallintarekisteröin-
40882:     Ruotsin arvopaperikeskuksen piirissä käyn-         nin edellytykset vastaisivat voimassa olevaa
40883:  nistettiin syksyllä 1984 arvopaperittomaan jär-       lainsäädäntöä.
40884:  jestelmään siirtymistä koskeva selvitys. Selvi-          Myöskään normaalitilien haltijat eivät pää-
40885:  tys, joka jakautui oikeudelliseen ja systeemi-        säännön mukaan ole suorassa yhteydessä arvo-
40886:  suunnitteluprojektiin, sai ehdotuksensa val-          paperikeskukseen vaan heidän on asioitava
40887:  miiksi vuonna 1986. Arvopaperikeskuksen sel-          tiliään koskevien seikkojen suhteen niin sano-
40888:  vitysten pohjalta on valmistelua jatkettu Ruot-       tun tilinpitäjän luona. Tilinpitäjinä toimivat
40889:  sin valtiovarain- ja oikeusministeriöissä. Arvo-      muun muassa auktorisoidut pankit ja arvopa-
40890:  paperitonta järjestelmää koskeva hallituksen          perinvälitysliikkeet. Tarkoituksena on lisäksi,
40891:  esitys annettiin toukokuussa 1989 ja muutok-          että järjestelmään kuuluu yksi neutraali tilinpi-
40892:  sen toteuttava lakipaketti hyväksyttiin Ruotsin       täjä, jonka asiakkaina ovat sellaiset arvopape-
40893:  valtiopäivillä loppuvuodesta 1989. Uusia lakeja       risijoittajat, jotka eivät esimerkiksi kilpailu- tai
40894:  olivat: laki yksinkertaistetun osakekäsittelyjär-     yksityisyydensuojasyistä halua käyttää pank-
40895:  jestelmän kumoamisesta, laki arvopaperikes-           kien tai arvopaperinvälitysliikkeiden palveluk-
40896:  kuksesta (lag om värdepapperscentralen VPC            sia. Neutraali tilinpitäjä olisi arvopaperikes-
40897:  aktiebolag) sekä arvopaperiuoman järjestel-           kuksen tytäryhtiö.
40898:  män toteuttava Aktiekontolag. Arvopaperitto-             Arvopaperikeskuksen pitämän normaalitilin
40899:  maan järjestelmään siirtyminen haluttiin tehdä        sisältö on seuraava:
40900:  mahdollisimman joutuisaksi ja joustavaksi.                1) osakkeenomistajan nimi, henkilö- tai muu
40901:  Lakien voimaantuleminen jätettiinkin hyväksy-         yksilöintitunnus sekä postiosoite;
40902:  ruisvaiheessa avoimeksi ja hallituksen vastais-          2) pantinhaltijan ja muun osakkeen vapaata
40903:  ten määräysten varaan. Mahdolliseksi tuli             luovuttamista rajoittavan oikeuden haltijan ni-
40904:  myös eri liikkeellelaskijoiden eriaikainen siirty-    mi, henkilö- tai muu yksilöintitunnus sekä
40905:  minen järjestelmän piiriin                            osoite;
40906:     Arvopaperittomaan osakkeiden käsittelyjär-            3) tilin käsittämien osakkeiden määrä ja
40907:  jestelmään siirtyminen aloitettiin Ruotsissa          osakkeiden nimellisarvo ja jokaisen osakkeen
40908:  vuodenvaihteessa 1990, vakuutusyhtiö Trygg-           osalta tieto siitä, onko osake kokonaan mak-
40909:  Hansan ollessa ensimmäinen yhtiö, jossa uu-           settu yhtiölle;
40910: 30                                   1990 vp. -      HE n:o 104
40911: 
40912:    4) osakkeen laji, jos yhtiöjärjestyksen mu-       leesta tilitapahtumasta ilmoituksen tilinhaltijal-
40913: kaan voi olla useita osakelajeja;                    le mahdollistaen näille täten tiEnpitäjien toi-
40914:    5) osakkeen lajin muuntamismahdollisuus;          menpiteiden valvonnan. Arvopaperikeskus on
40915:    6) onko osake sidottu;                            edelleen huolimattomuudesta riippumattomas-
40916:    7) lunastuslauseke;                               sa vastuussa rekisteritoimintaan liittyvistä va-
40917:    8) osakkeen lunastuksen, nimellisarvon alen-      hingoista, mutta sillä on takautumisoikeus suh-
40918: tamisen ja yhtiön varojen jaon yhteydessä            teessa tiEnpitäjään tai muuhun vahingonai-
40919: maksettava määrä;                                    heuttajaan. Arvopaperikeskuksen yhteydessä
40920:    9) osakkeiden hoitaja, jos on;                    toimisi osaketililautakunta, joka antaisi suosi-
40921:    10) osakkeen panttaus;                            tuksia osaketilien pitoon liittyvissä riidoissa.
40922:    11) osakkeenomistajan konkurssi sekä osak-
40923: keen tai osaketta koskevan panttioikeuden
40924: ulosmittaus, takavarikko ja vakuustakavarik-         2. 1.5.3. Arvopaperittornia vaihdantakäytäntö-
40925: ko;                                                            jä arvo papereihin pohjautuvissa jär-
40926:    12) osakeyhtiölain (1975:1385) 3 luvun 12 ja                jestelmissä
40927: 15 §:n, vakuutusliikelain (1982:713) 3 luvun 12
40928: ja 15 §:n sekä liikepankkilain (1987:618) 3             Skandinavian ulkopuolella on kehittynyt ar-
40929: luvun 13 ja 16 §:n mukainen osakkeen luovut-         vopaperikäsittelyjärjestelmiä, jotka käytännös-
40930: tamista koskeva rajoitus;                            sä toimivat pitkälti ilman arvopaperien liikutte-
40931:    13) vanhempainkaaren 15 luvun 8 §:n mu-           lua ja käsittelyä huolimatta siitä, että fyysiset
40932: kainen ehto.                                         arvopaperit on säilytetty. Näissä arvopaperien
40933:    Hallintatilien kattamista arvopapereista on       selvityskeskus- ja talletuslaitosjärjestelmissä
40934: pidettävä vastaavia tiedostoja. Tilien tietojen      pankkien tai arvopaperinvälitysliikkeiden hoi-
40935: yhteenveto osakeyhtiöittäin muodostaa yhtiön         toon uskotut arvopaperit on talletettu erityisen
40936: omistajarekisterin (avstämningsregister), jonka      talletuslaitoksen huostaan, eivätkä paperit jou-
40937: tiedoista muodostuu yhtiön osakeluettelo. Ar-        du liikkeeseen muiden kuin sellaisten margi-
40938: vopaperikeskus pitää edellä mainittuja rekiste-      naalierien osalta, jotka siirtyvät yhdeltä talle-
40939: reitä liikkeeseenlaskijakohtaisesti.                 tuslaitokselta toiselle. Keskitettyjä talletuslai-
40940:    Arvopaperitilejä koskevat tiedot kirjataan        tosjärjestelmiä ovat muun muassa Saksan Iiit-
40941: ensiksi päiväkirjaan. Sen jälkeen kun luovutus       totasavallan Kassenverein- järjestelmä, Rans-
40942: tai muu kirjaamisen perustana oleva tapahtu-         kan SICOVAM ennen arvopaperittomaan jär-
40943: ma on lopullinen - esimerkiksi osakkeiden            jestelmään siirtymistä ja New Yorkin Deposi-
40944: kauppahinta on suoritettu - siirretään päivä-        tory Trust Company DTC Yhdysvalloissa.
40945: kirjan tiedot päärekisteriin, joka on arvopape-      Vastaavia järjestelmiä on käytössä lisäksi
40946: ritietojen perusrekisteri. Kirjaamisen oikeus-       Sveitsissä, Hollannissa, Belgiassa, Itävallassa,
40947: vaikutukset on sidottu hetkeen, jolloin rekiste-     Italiassa, Kanadassa ja Japanissa. Myös kan-
40948: röitävä tieto on viety päiväkirjaan tai vastaava     sainväliset arvopaperikaupan clearing-järjestel-
40949: ilmoitus on saapunut arvopaperien hoitajalle.        mät Eurodear ja CEDEL toimivat vastaavalla
40950: Kirjatut oikeudet ja rajoitukset saavat etuoi-       periaatteella.
40951: keuden suhteessa kirjaamattomiin ja aikaisem-           Saksan Iiittotasavallassa on vuodesta 1949
40952: min kirjatut suhteessa myöhemmin kirjattui-          lähtien toiminut seitsemään arvopaperitalletus-
40953: hin, paitsi jos aikaisemmin kirjatun oikeuden        laitokseen (Kassenverein) perustuva järjestel-
40954: haltija oli vilpillisessä mielessä saadessaan oi-    mä. Talletuslaitokset ovat luottolaitosten omis-
40955: keutensa.                                            tamia osakeyhtiöitä, joihin sovelletaan pankke-
40956:    Arvopaperikeskus valmistaa järjestelmään          ja koskevia säännöksiä. Pörssikohtaisia koti-
40957: kuuluvien osakeyhtiöiden osakeluettelot ja           maisia talletuslaitoksia on kuusi, minkä lisäksi
40958: joukkovelkakirjalainojen lainanottajien velka-       ulkomaisia arvopapereja varten toimii erityi-
40959: luettelot. Se huolehtii edelleen osakeantioi-        nen Auslandskassenverein (AKV), jossa suori-
40960: keuksien ja arvopaperien tuoton välittämisestä       tetaan hallintarekisteröintejä ulkomaisille arvo-
40961: sijoittajille tai arvopaperien hoitajille. Keskuk-   papereille, jotka on talletettu liikkeeseenlaski-
40962: selle kuuluu myös järjestelmän toiminnan val-        jan kotimaahan.
40963: vonta mukaan luettuna liikkeessä olevia arvo-           Arvopaperitalletuslaitokset toimivat talletus-
40964: papereita koskeva summasaldokontrolli. Arvo-         keskuksina pankkien huostassa oleville haltija-
40965: paperikeskus lähettää jokaisesta tietoonsa tul-      arvopapereille ja avosiirrolla varustetuille ni-
40966:                                        1990 vp. -     HE n:o 104                                    31
40967: 
40968: mennäisarvopapereille. Ne huolehtivat myös            huolta osakkeesta, hän joutuu suorittamaan
40969: arvopaperien luovutuksista tilisiirroin (Ejjekti-     melko suuren maksun saadakseen osakekirjan.
40970: vengiroverkehr) ja maksuista asianomaisten               Omistajanvaihdos ja muut esineoikeudelliset
40971: osavaltiokeskuspankkien (Landeszentralbank)           oikeusvaikutukset on lainsäädännössä liitetty
40972: kautta. Arviolta 90 OJo pörssikaupasta toteutuu       arvopapereita hoitavan laitoksen suorittamaan
40973: "paperittomasti" talletuslaitosten välityksellä.      kirjaukseen, jos arvopaperien hoitaja on tallet-
40974: Eri talletuslaitosten hallinnassa olevia talletuk-    tanut ne talletuslaitokseen.
40975: sia pidetään oikeudellisesti yhtenä kokonaisuu-          Englannissa arvopapereihin kohdistuvat oi-
40976: tena, mikä tekee arvopaperien fyysisen siirron        keudet perustuvat fyysisiin arvopapereihin.
40977: pörssipaikalta toiselle tarpeettomaksi. Sijoitta-     Yleisessä liikkeessä olevia arvopapereita koskee
40978: jat omistavat talletuslaitokseen talletut arvopa-     kuitenkin niin sanottu Talisman-järjestelmä,
40979: perit arvopaperitiliensä saldojen suhteessa, ei-      jossa vaihdanta toteutuu ilman arvopaperien
40980: kä arvopapereita ole fyysisesti eroteltu omis-        käsittelyä.
40981: tajakohtaisiin säilytyksiin. Talletuslaitosten           Talisman-järjestelmä on pakollinen pörssissä
40982: ATK-järjestelmät on integroitu pankkien ja            kaupattaville arvopapereille. Talisman-järjes-
40983: pörssien järjestelmiin, mikä on mahdollistanut        telmän toiminta perustuu SEPON Ltd.-nimi-
40984: kauppojen ja maksujen selvitysajan (likvidiai-        seen selvityskeskukseen, joka on Lontoon
40985: ka) laskemisen pörssikaupoissa kahteen vuoro-         pörssin tytäryhtiö. Vaihdannan kohteena ole-
40986: kauteen.                                              vat arvopaperit rekisteröidään SEPONiin
40987:    Saksan Iiittotasavallassa järjestelmä perus-       myyntitoimeksiannon ja lopullisen ostajan yh-
40988: tuu periaatteessa arvopapereihin, jotka yleensä       tiölle tai Iiikkeeseenlaskijalie ilmoittautumisen
40989: on asetettu haltijalle. Liikkeessä on joitakin        väliajaksi (dealing and settlement periods), joi-
40990: valtionobligaatiolainoja, joista ei ole annettu       ta on vuodessa 26. Vastaavasti rekisteröidään
40991: arvopapereita. Talletuslaitoksissa pidetään ar-       SEPON arvopaperien omistajaksi puheena ole-
40992: vopaperitilejä pankkien tai muiden välittäjien        vaksi ajaksi. SEPON pitää kirjaa arvopaperien
40993: nimissä. Tilit ovat summasaldotilejä eikä niistä      todellisista omistajista rekisteröinnin aikana.
40994: ilmene yksittäisen arvopaperierän todellinen             Arvopaperien omistajan ilmaisee osakeyh-
40995: omistaja. Omistajatiedot talletetuille arvopape-      tiön osakerekisteri tai obligaatiolainan liikkee-
40996:  reille sisältyvät sen sijaan pankkien ja muiden      seen laskijan velkojaluettelo. Hallintarekiste-
40997: arvopaperien hallintoa haitavien laitosten re-        röinti (as nominee) omistajan sijasta on kuiten-
40998:  kistereihin. Omistajan ja talletuslaitoksen välil-   kin yleistä. Osakeyhtiön osakerekisteri on jul-
40999: lä ei ole tietoliikennettä, vaan se kulkee arvo-      kinen. Äänivallan käyttö perustuu osakerekis-
41000:  paperin hoitajan välityksellä. Talletuslaitosten     teriin. Hallintarekisteröityjen omistusten osalta
41001:  ulkopuolisista arvopapereista ei ole omistajare-     käytetään äänioikeutta siten, että osakkeiden
41002:  kisterejä ja niiden käsittely tapahtuu yksin-        hoitaja tiedustelee omistajalta äänestysohjeita
41003:  omaan pankeissa tai arvopaperinvälittäjien           yhtiökokousta varten. Arvopaperien kaupat
41004:  luona. Talletuslaitokset valmistavat usein hal-      toteutetaan yleensä pankkien tai arvopaperin-
41005:  lussaan olevista tietynlajisista arvopapereista      välitysliikkeiden välityksellä. Talisman-järjes-
41006:  niin sanottuja kokonaistodistuksia, mikä hel-        telmän täydentäminen kokonaan arvopaperit-
41007:  pottaa muun muassa säilytystä ja osingonmak-         tomalla T AURUS-järjestelmällä on vireillä.
41008:  suja. Arviolta 60-70 % säilytyksessä olevista        Valtionobligaatioiden osalta on Englannissa
41009:  osakkeista on yhdistetty kokonaistodistuksiksi.      toteutettu kokonaan arvopaperiton Central
41010:     Haltijaosakkaista ei pidetä osakeluetteloa;       Gilts Office (CGO)-järjestelmä, jota ylläpitä-
41011:  ennen yhtiökokousta laaditaan yhtiöille ilmoit-      vät keskuspankki ja Lontoon pörssi.
41012:  tautuneista osakkeenomistajista osakeluettelo,          Eurodear on vuonna 1968 perustettu kan-
41013:  johon äänioikeus yhtiökokouksessa perustuu.          sainvälinen arvopaperikaupan selvitysjärjestel-
41014:  Tämä niin sanottu äänestysosakeluettelo on           mä, joka käsittää yli 2000 pankkia ja vastaa-
41015:  julkinen.                                            vaa laitosta. Arvopaperit säilytetään niiden
41016:     Osakkeiden antaminen pankin hoitoon ei ole        liikkeeseenlaskumaassa, jossa pidetään myös
41017:  pakollista, mutta valtaosa osakkeenomistajista       arvopaperikauppaa koskevat rahatilit. Arvopa-
41018:  antaa arvopaperinsa pankin hoidettavaksi ja          peritilit pidetään keskitetysti Brysselissä. 1är-
41019:  sitä kautta talletuslaitosjärjestelmän piiriin.      jestelmä mahdollistaa kansainvälisen arvopa-
41020:  Kulut osakkaalle ovat melko alhaiset. Jos            perikaupan tilisiirtoina ilman paperien fyysistä
41021:  osakkeenomistaja haluaa sen sijaan itse pitää        liikuttelua. Euroclearissa rekisteröitiin vuonna
41022: 32                                   1990 vp. -      HE n:o 104
41023: 
41024: 1987 yli 7 200 000 arvopaperikauppaa. Cedel          osalta yhteistyössä toisten maiden vastaavien
41025: on Luxemburgissa toimiva Euroclearia vastaa-         laitosten kanssa. Arvopaperikeskusten tulisi
41026: va kansainvälisen arvopaperikaupan selvitysyh-       kehittää arvopaperittornia arvopaperikäsittely-
41027: tiö. Cedelissä rekisteröitiin vuonna 1987 yli        järjestelmiä ja aikaansaada mahdollisimman
41028: 4 3000 000 kauppaa.                                  nopea ja turvallinen arvopaperikauppojen sel-
41029:                                                      vitysjärjestelmä.
41030:                                                         Kolmenkymmenen kansainvälisillä pääoma-
41031: 2.1.5.4. Ehdotus yli rajojen tapahtuvien arvo-       markkinoilla keskeisessä asemassa olevan yksi-
41032:          pa perikauppojen helpottamisesta Eu-        tyisen rahoituslaitoksen muodostama yhteis-
41033:          roopan yhteisöissä ja muita kansain-        työryhmä "Group of Thirty" on keväällä 1989
41034:          välisiä hankkeita                           julkaissut suosituksen arvopaperikauppojen ti-
41035:                                                      litys- ja selvitysjärjestelmien kehittämisestä.
41036:    Euroopan yhteisöjen (EY) komissiossa on           Suosituksen mukaan tulisi kauppojen selvitys-
41037: käynnissä valmistelu, jonka tarkoituksena on         ja tilitysaika lyhentää kolmeen arkipäivään
41038: helpottaa jäsenvaltioiden rajojen yli tapahtu-       vuoteen 1992 mennessä. Kauppojen täsmäyty-
41039: vien arvopaperikauppojen toteuttamista. Val-         saika tulisi vuoteen 1990 mennessä lyhentää
41040: mistelu liittyy yhteisön pääomamarkkinoiden          yhteen päivään kaikkien markkinaosapuolien
41041: yhdentämiseen vuonna 1992. Julkaistujen eh-          osalta. Kaikkialla tulisi ottaa käyttöön maa-
41042: dotusten mukaan eri jäsenvaltioiden kansalliset      kohtainen arvopaperikeskus, joka toimisi joko
41043: arvopaperien selvitys- ja talletuslaitokset (arvo-   kokonaan paperittomasti tai arvopaperien py-
41044: paperikeskukset) muodostaisivat yhteistyöjär-        säyttämiseen perustuvana talletuslaitoksena.
41045: jestelmän, joka mahdollistaisi vaivattoman ar-       Kauppojen selvityksessä tulisi harkita osapuol-
41046: vopaperikaupan käymisen yli jäsenvaltioiden          ten suoritusten netotusmenettelyn käyttöön ot-
41047: välisten rajojen. Kunkin jäsenvaltion kansalli-      tamista vuoteen 1992 mennessä. Kaikki arvo-
41048: nen arvopaperikeskus pitäisi tilejä toisten mai-     paperikaupat tulisi vuoteen 1992 mennessä voi-
41049: den kansallisten arvopaperikeskusten lukuun,         da selvittää luovutus maksua vastaan -periaat-
41050: jolloin viimeksi mainittujen maiden kansalaiset      teen mukaisesti. Kaikilla markkinoilla tulisi
41051: voisivat käydä kauppaa ja omistaa arvopape-          ottaa käyttöön yhtenäinen maksujen arvopäi-
41052: reita ensiksi mainitussa maassa ilman tarvetta       väkäytäntö ja maksuliikenteen elektronisen sel-
41053: arvopaperien liikutteluun maasta toiseen. Ar-        vityksen yhdistämistä kauppojen selvitykseen
41054: vopaperikeskukset myös välittäisivät osingot ja      tulisi selvittää. Selvitysjärjestelmien yhteydessä
41055: merkintäoikeudet jäsenvaltiosta toiseen. Jär-        tulisi toimitusten joustavuuden takaamiseksi
41056: jestelmään voisi kuulua sekä arvopaperipohjai-       suosia arvopaperien lainaaruisjärjestelmiä ja
41057: sia että arvopaperittornia arvopaperikeskuksia.      arvopaperin lainaamista rajoittavat lainsäädän-
41058:    Järjestelmään kuuluva kansallinen arvopa-         nölliset esteet tulisi poistaa. Kansainvälisen
41059: perikeskus on jo olemassa useimmissa EY :n           standardointijärjestön (ISO) suosittelema stan-
41060: jäsenmaissa. Niissä maissa, joissa kansallinen       dardi 6166 (International Securities Identifica-
41061: arvopaperikeskus ei ole julkinen laitos, sen         tion System, ISIN) tulisi ottaa käyttöön kaikki-
41062: tulisi ehdotuksen mukaan olla viranomaisten          alla. "Group of Thirty" harjoittaa myös suosi-
41063: valvonnassa ja neutraali suhteessa arvopaperi-       tustensa käytännön toteuttamisen laajamittais-
41064: markkinoihin. Tämä edellyttää keskuksen              ta seurantaa.
41065: omistuksen tasapuolista hajauttamista arvopa-
41066: perimarkkinoiden eri instituutioiden kesken.
41067: Arvopaperikeskukset eivät saisi tavoitella voit-     2.1.6. Muutoksen syyt
41068: toa ja niiden tulisi olla vakavaraisia.
41069:    Kansainvälinen arvopaperinsäilyttäjien jär-         Arvopaperikäsittelyn pääongelmaksi on pit-
41070: jestö (International Society of Securities Admi-     kään nähty fyysisten arvopaperien käsittelyn
41071: nistrators, ISSA), jonka jäseniä ovat eräät          aiheuttamat kustannukset. Ne muodostuvat ar-
41072: keskeiset kansainväliset suurpankit, on julkis-      vopaperien painatuksesta ja jakelusta, säilytyk-
41073: tanut toukokuussa 1988 suosituksen kansain-          sen aiheuttamista tila- ja työkustannuksista
41074: välisen arvopaperien selvitysjärjestelmän kehit-     sekä kuponkien leikkaamisen ja laskennan ai-
41075: tämisestä. Suosituksen mukaan jokaisessa             heuttamista kustannuksista. Arvopaperikäsitte-
41076: maassa tulisi olla yksi arvopaperikeskus, joka       lyn kehittämistoimikunta arvioi näiden kustan-
41077: olisi kansainvälisten arvopaperimarkkinoiden         nusten suuruudeksi vuoden 1986 kustannusta-
41078:                                       1990 vp. -      HE n:o 104                                     33
41079: 
41080: son mukaan laskettuna noin 100 miljoonaa              perustuvia järjestelmiä. Se, ettei Suomessa ole
41081: markkaa vuodessa. Fyysisten arvopaperien kä-          arvopaperikäsittelystä kokonaisvastuussa ole-
41082: sittely lisäksi hidastaa arvopaperikauppaa ja         via viranomaisvalvonnassa olevia organisaati-
41083: aiheuttaa virheitä ja selvittelytöitä. Varsinkin      oita, vaikeuttaa kansainvälisten yhteyksien luo-
41084: arvopaperien toimitusten myöhästymistä on pi-         mista. Esimerkiksi joissakin maissa on osak-
41085: detty vakavana epäkohtana sijoittajien kannal-        keen pörssilistalle ottamisen edellytykseksi ase-
41086: ta. Haltijapaperien muodossa oleva omaisuus           tettu se, että asianomaiset osakekirjat on yh-
41087: on altis tuhoutumis- ja katoamisriskille, josta       tiön kotimaassa talletettu arvopaperien talle-
41088: johtuvia vahinkoja ei voida kokonaisuudes-            tuslaitokseen, jolla on virallinen asema. Arvo-
41089: saan välttää arvopaperien kuolettamismenette-         paperikaupan kansainvälistyminen edellyttää
41090: lyllä.                                                muutenkin sellaista viranomaisvalvonnassa ole-
41091:    Arvopaperimarkkinoiden valvonta, muun              vaa organisaatiota, jonka asema perustuu lain-
41092: muassa sisäpiirin kaupankäynnin ja kurssien           säädäntöön ja joka voi olla yhteistyössä toisten
41093: vääristämisen ehkäiseminen, edellyttää luotet-        maiden vastaavien kansallisten organisaatioi-
41094: tavia ja ajan tasalla olevia tietoja arvopaperien     den kanssa.
41095: kaupasta ja omistuksesta. Myös arvopaperi-               Viime aikoina on julkisen kaupankäynnin
41096: markkinoiden terveen kehityksen edellyttämä           kohteena olevien osakkeiden anonyymiä omis-
41097: julkisuuden edistäminen voi kitkattomimmin            tusta alettu pitää ongelmana, koska yhtiön
41098: toteutua silloin, kun arvopaperikäsittelyjärjes-      todellinen omistusrakenne ei ole muiden osak-
41099: telmät on muovattu sellaisiksi, että ne auto-         keenomistajien, yhtiön johdon ja arvopaperi-
41100: maattisesti tuottavat julkiseksi säädetyt omis-       markkinoilla toimivien sijoittajien tiedossa.
41101: tus- ja vaihdantatiedot.                              Toisaalta ei omistuksen anonymiteettiä ole sa-
41102:    Nykyisen      arvopaperikäsittelyjärjestelmän      malla tavalla pidetty ongelmallisena joukkovel-
41103: hyviin puoliin kuuluu se, että fyysisiä arvopa-       kakirjojen osalta, koska ne rionastuvat sijoi-
41104: pereita koskevat oikeusperiaatteet ovat kehitty-      tuksina tavallisiin pankkitalletuksiin, joihin so-
41105: neet sangen selkeiksi. Arvopaperimarkkinoiden         velletaan pankkisalaisuutta.
41106: laajentuminen on käytännössä johtanut kuiten-
41107: kin siihen, ettei arvopaperinvälittäjän luona
41108: säilytyksessä olevia arvopapereita välttämättä        2.2. Valmisteluvaiheet ja -aineisto
41109: ole omistajakohtaisesti eroteltu, minkä takia
41110: saanto- ja vaihdaotasuojan edellytyksenä oleva        2.2.1. Valmisteluelimet
41111: oikeuden kohteen yksilöinti ei toteudu. Esimer-
41112: kiksi usein noudatetaan käytäntöä, jossa asiak-          Oikeusministeriö asetti 14 pa1vana tammi-
41113: kaiden omistamat arvopaperit ovat yhtenä ko-          kuuta 1982 toimikunnan, jonka tehtäväksi an-
41114: konaisuutena. Tällöin asianomaisen henkilön           nettiin muun ohessa selvittää osaketodistusjär-
41115: omistamaa arvopaperia ei välttämättä edes ole         jestelmän käyttöön ottamiseen liittyvät edut ja
41116: olemassa, jos säilytyksessä on vain asianomais-       haitat ja olisiko toteutettava arvopaperikeskus-
41117: ta omistusta suurempiarvoisia arvopapereita.          järjestelmä sekä laatia näitten selvitysten nojal-
41118: Vaikkakin tällaisiin tilanteisiin liittyvät velvoi-   la tarpeelliseksi katsomansa säännösehdotuk-
41119: teoikeudelliset suhteet voitaisiinkin ratkaista       set.
41120: arvopaperin säilyttäjien omaisuudenhoitotie-             Toimikunta, joka otti nimekseen osaketodis-
41121: dostojen avulla, eivät esimerkiksi vaihdanta-         tustoimikunta,     antoi    mietintönsä (komi-
41122: suojan antamisen edellytykset toteudu tällaises-      teanmietintö 1983 :46) 24 päivänä toukokuuta
41123: sa käytännössä (velkakirjalain 22 §). Ongel-          1984. Mietinnössä ehdotettiin osakeyhtiöille
41124: man ratkaisu edellyttää säännöksiä arvopape-          osakekäsittelystä aiheutuvien kustannusten vä-
41125: rien säilytystiedostojen oikeusvaikutuksista.         hentämiseksi osakeyhtiölakiin otettavaksi sään-
41126:    Suomen pääomamarkkinoiden laajeneminen             nökset, joilla tehtäisiin mahdolliseksi siirtyä
41127: ja kansainvälistyminen ovat kasvattaneet arvo-        nykyistä yksinkertaisempaan menettelyyn eri-
41128: paperinkäsittelylle asetettavia vaatimuksia. Vil-     tyisesti osakeannissa ja osingonjaossa. Yhtiö
41129: kastunut kauppa edellyttää mahdollisimman             olisi voinut luopua käyttämästä osakekirjoihin
41130: nopeaa ja luotettavaa kauppojen ja niihin liit-       liittyviä osakeanti- ja osinkolippuja, jolloin
41131: tyvien maksujen selvitysmenettelyä, jota ei voi-      niiden käsittelystä aiheutuvat kustannukset oli-
41132: da saavuttaa ilman automaattiseen tietojenkä-         sivat jääneet pois. Osingot olisi maksettu ja
41133: sittelyyn ja konekielisiin tietoliikenneyhteyksiin    etuoikeus osakeannissa määräytynyt ehdotet-
41134: 
41135: 5   300936E
41136: 34                                   1990 vp. -     HE n:o 104
41137: 
41138: tuun järjestelmään siirtyneessä yhtiössä yleensä    maan osake- ja joukkolainaosuusjärjestel-
41139: osakeluetteloon merkittyjen tietojen perusteel-     maan, jota kutsuttaisiin arvo-osuuksien käsit-
41140: la. Järjestelmän käyttöönotto olisi ollut yh-       telyjärjestelmäksi. Järjestelmässä saisi rekiste-
41141: tiöille vapaaehtoista. Toimikunta ei pitänyt        röinti arvo-osuustilille nykyisin arvopaperin si-
41142: tarkoituksenmukaisena keskitetyn arvopaperi-        sältöön ja hallintaan liittyvät oikeusvaikutuk-
41143: keskuksen perustamista.                             set.
41144:    Saatuaan lausunnot osaketodistustoimikun-           Ehdotuksen mukaan pitäisivät arvo-osuusti-
41145: nan mietinnöstä oikeusministeriö asetti 20 päi-     lejä palvelurekisterit, jotka jakautuisivat arvo-
41146: vänä maaliskuuta 1985 toimikunnan, jonka            osuusvälityksen palvelurekistereihin ja liikkee-
41147: tehtäväksi annettiin selvittää A TK-rekisteröin-    seenlaskijan palvelurekistereihin. Arvo-osuus-
41148: tiin perustuvan osake- ja obligaatiojärjestel-      välityksen palvelurekisterejä pitäisivät siihen
41149: män mahdollistamisen aiheuttama tarve tarkis-       toimiluvan saaneet pankit ja arvopaperinväli-
41150: taa lainsäädäntöä. Toimikunnan tuli myös sel-       tysliikkeet. Arvo-osuuksien käsittelyjärjestel-
41151: vittää tarvetta toteuttaa ATK-rekisteröintiin       mään kuuluvia osakkeita liikkeeseen laskenut
41152: perustuvan osakejärjestelmän ohella myös osa-       osakeyhtiö olisi velvollinen pitämään liikkee-
41153: ketodistusjärjestelmä sekä tietojen rekisteröin-    seenlaskijan palvelurekisteriä; järjestelmään
41154: tiin ja rekisterinpitoon liittyvää menettelyä.      kuuluvan joukkolainan liikkeeseenlaskija olisi
41155: Toimikunnan tuli laatia selvitysten nojalla tar-    oikeutettu, muttei velvollinen pitämään liikkee-
41156: peelliseksi katsomansa ehdotukset lainsäädän-       seenlaskijan palvelurekisteriä.
41157: nöksi.                                                 Arvo-osuustilit palvelurekistereissä pidettäi-
41158:     Oikeusministeriö täsmensi 18 päivänä mar-       siin automaattisen tietojenkäsittelyn avulla.
41159: raskuuta 1985 toimikunnan, joka oli ottanut         Palvelurekisterit olisivat yhteydessä toisiinsa,
41160: nimekseen arvopaperikäsittelyn kehittämistoi-       liikkeeseenlaskijoihin ja valvontaviranomai-
41161: mikunta, tehtäviä sillä tavoin, että toimikun-      seen automaattisen tietojenkäsittelyn avulla.
41162: nan tuli laatia ehdotuksensa siten, että osa-       Valvontaviranomaiselle olisi toimitettava auto-
41163: keyhtiön osake- ja osakasluettelosta voidaan        maattisen tietojenkäsittelyn avulla arkistoita-
41164: kulloinkin saada mahdollisimman luotettavat         vaksi tieto tilitapahtumista.
41165: tiedot siitä, ketkä omistavat yhtiön osakkeita,        Palvelurekisterit olisivat automaattisen tieto-
41166: missä määrin omistajat ovat ulkomaalaisten          jenkäsittelyn välityksellä yhteydessä liikkee-
41167: sekä eräiden yhteisöjen oikeudesta omistaa ja       seenlaskijoihin, jotka valmistaisivat palvelure-
41168: hallita kiinteätä omaisuutta ja osakkeita anne-     kistereistä tulleiden tietojen perusteella osakas-
41169: tussa laissa tarkoitettuja hankintarajoitusten      luettelot ja lainaosuusluettelot. Osakasluette-
41170: alaisia oikeussubjekteja sekä kunkin tällaisen      loista ilmenisivät osakkeiden omistajat ja hei-
41171: oikeussubjektin omistuksen suuruus. Toimi-          dän omistuksensa suuruus. Lainaosuusluettelot
41172: kunnan tuli edelleen selvittää, miten osakkei-      eivät sisältäisi omistajakohtaista jakautumaa
41173: den hankinta olisi rekisteröitävissä välittömästi   vaan pelkästään osuuksien jakautumisen säilyt-
41174: luovutuksen yhteydessä. Osakkeisiin perus-          täjinä toimivien palvelurekistereiden kesken.
41175: tuvan oikeuden, myös osinko-oikeuden käytön         Palvelurekisterit toimittaisivat tiedot liikkee-
41176: edellytykseksi olisi asetettava, että osakkeet on   seenlaskijoille pankkipäivittäin, joten ne olisi-
41177: rekisteröity asianomaisen nimiin.                   vat pääsäännön mukaan ajan tasalla.
41178:     Syyskuun 10 päivänä 1986 oikeusministeriö          Arvo-osuuksien käsittelyjärjestelmässä saisi
41179: täsmensi toimikunnan tehtäviä siten, että toi-      rekisteröity arvo-osuuteen kohdistuva oikeus
41180: mikunnan tuli työssään perehtyä muissa poh-         etusijan suhteessa rekisteröimättömään oikeu-
41181: joismaissa omaksuttuihin arvo-osuuksien käsit-      teen ja aikaisempi rekisteröinti etusijan suh-
41182: telyn kehittämisratkaisuihin ja siellä vireillä     teessa myöhempään rekisteröintiin. Palvelure-
41183: oleviin kehityssuunnitelmiin. Toimikunnan tuli      kisterien pitäjät olisivat huolimattomuudesta
41184: ehdotuksessaan kiinnittää erityistä huomiota        riippumattomassa vahingonkorvausvastuussa
41185: siihen, että arvo-osuuksien vaihdannassa nou-       järjestelmän teknisen virheen taikka rekiste-
41186: datettavien velvoite- ja yhtiöoikeudellisten pe-    röinnin tai rekisterin pidon yhteydessä sattu-
41187:  riaatteiden yhdenmukaisuus Suomen ja muiden        neen laiminlyönnin aiheuttamasta vahingosta.
41188: pohjoismaiden välillä säilyy.                          Toimikunta ei pitänyt toisten pohjoismaiden
41189:     Arvopaperikäsittelyn kehittämistoimikunta       mallin mukaista arvopaperikeskusta tarpeelli-
41190: antoi mietintönsä 17 lokakuuta 1986. Mietin-        sena. Arvo-osuuksien käsittelyjärjestelmässä
41191: nössä ehdotettiin siirtymistä arvopaperitto-        sekä valvontaviranomainen että liikkeeseenlas-
41192:                                        1990 vp. -      HE n:o 104                                     35
41193: 
41194: kijat valvoisivat sitä, että arvo-osuustileille kir-      Arvopaperikäsittelyn kehittämistoimikunnan
41195: jattujen arvo-osuuksien määrä vastaisi liikkee-        työn aikana käynnistivät arvopaperikäsittelyyn
41196: seen laskettua määrää (summasaldokontrolli).           osallistuvat etutahot teknisen määrittelyprojek-
41197: Valvontaviranomainen olisi lisäksi arkistoinut         tin, joka määritteli arvo-osuuksien käsittelyjär-
41198: tilitapahtumia koskevat ilmoitukset mahdolli-          jestelmään edellyttämiä tieto- ja tietoliikenne-
41199: sia selvittelyjä varten.                               järjestelmiä sekä esitti kustannusarviot arvo-
41200:     Toimikunnan ehdotuksen mukaan olisi jär-           osuuksien käsittelyjärjestelmän käyttöön otta-
41201: jestelmän valvontaviranomaisena voinut toimia          misesta. Projektin työ valmistui huhtikuussa
41202: esimerkiksi pankkitarkastusvirasto. Luvan yh-          1987.
41203: tiön osakkeiden liittämiselle järjestelmään olisi         Oikeusministeriössä aloitettiin arvo-osuuk-
41204: antanut kauppa- ja teollisuusministeriö; jouk-         sien käsittelyjärjestelmän edellyttämää lainsää-
41205: kolainan liittäminen järjestelmään olisi edellyt-      däntöä koskeva valmistelu sen jälkeen, kun
41206: tänyt joko valtioneuvoston tai Suomen Pankin           arvopaperikäsittelynkehittämistoimikunnan
41207: lupaa. Palvelurekisterin perustamiselle olisi an-      mietinnöstä oli saatu lausunnot ja teknisen
41208: tanut toimiluvan valtioneuvosto.                       määrittelyprojektin työ oli valmistunut. Arvo-
41209:                                                        paperikäsittelyn kehittämistoimikunnan mie-
41210:     Arvopaperikäsittelyn kehittämistoimikunta
41211:                                                        tinnöstä annettujen lausuntojen sekä toimikun-
41212: katsoi, ettei tuossa vaiheessa ollut syytä ehdot-      nan ehdotuksesta muiden pohjoismaiden edus-
41213: taa osaketodistusjärjestelmän käyttöön otta-
41214:                                                        tajilta saadun palautteen johdosta päätettiin
41215: mista ehdotetun arvo-osuusjärjestelmän ja
41216:                                                        oikeusministeriössä syyskuussa 1987 ottaa j at-
41217: vanhan osakekirjajärjestelmän rinnalle.
41218:                                                        kovalmistelun lähtökohdaksi ratkaisu, jossa
41219:     Osakkeenomistuksen pakollisen rekisteröi-          osakasluetteloita pitäisi liikkeeseenlaskijoiden
41220:  misen osalta toimikunta totesi arvo-osuusjär-         sijasta erityinen osakerekisterikeskus, jonka jä-
41221:  jestelmän käyttöön ottamisen johtavan siihen,         seniä olisivat järjestelmään kuuluvat osakeyh-
41222:  että osakkeenomistuksen suhteen tapahtuvat            tiöt. Järjestelmän yhteisiä toimintoja varten
41223:  muutokset tulevat pääsäännön mukaan välittö-          olisi lakisääteinen palvelurekisterien ja liikkee-
41224:  mästi rekisteröidyiksi osakasluetteloon. Järjes-      seenlaskijoiden yhteiselin. Järjestelmään liitty-
41225:  telmässä on esineoikeudellisen omistajan ase-         mistä koskeva lupajärjestelmä olisi yksinkertai-
41226:  man saaminen sekä kaikkien yhtiöoikeudellis-          sempi kuin toimikunnan ehdotuksessa eikä val-
41227:  ten oikeuksien synty sidottu omistuksen kirjaa-       vontaviranomaisella olisi operatiivisia tehtäviä
41228:  miseen arvo-osuustilille, jolta tiedot siirretään     järjestelmässä. Oikeusministeriössä laadittu
41229:  päivittäin osakasluetteloihin. Järjestelmä ei         jatkovalmistelua koskeva muistio annettiin tie-
41230:  kuitenkaan poistaisi mahdollisuutta salata            doksi arvo-osuuksien käsittelyjärjestelmän tek-
41231:  omistuksen muutoksia esisopimusten ja ehdol-          nisen määrittelyprojektin johtoryhmälle sekä
41232:  listen luovutusten avulla. Näihin menettelyihin       lausuntoa varten Valtion tietokonekeskukselle.
41233:  puuttumista toimikunta ehdotti harkittavaksi          Samassa yhteydessä oikeusministeriön taholta
41234:  arvopaperikauppaa koskevassa sääntelyssä,             huomautettiin, että mahdollinen tarve toteut-
41235:  jolloin sääntely voitaisiin kohdistaa luovutuk-       taa arvopaperikaupan maksuliikenteen keski-
41236:  sensaajien sijasta arvopaperinvälittäjiin.            tetty selvitysjärjestelmä tulee selvittää ennen
41237:      Toimikunta ehdotti, että ulkomaisten osak-        arvo-osuuksien käsittelyjärjestelmää koskevaa
41238:  keenomistajien osalta sallittaisiin niin kutsuttu     päätöksentekoa.
41239:   hallintarekisteröinti, jolloin omistajan sijaan         Toukokuussa 1988 julkistettiin hanke arvo-
41240:   osakasluetteloon merkittäisiin niitä hoitava         paperikaupan keskitetystä selvityslaitoksesta.
41241:   palvelurekisterin pitäjä. Hallintarekisteröinti         Hallituksen esitys perustuu pääosin arvopa-
41242:   olisi toimikunnan käsityksen mukaan tarpeen          perikäsittelyn kehittämistoimikunnan mietin-
41243:   sen vuoksi, etteivät ulkomaiset sijoittajat ym-      töön sekä siitä ja oikeusministeriössä laaditusta
41244:   märrä suomalaiseen osakeyhtiöoikeuteen kuu-          yllä mainitusta järjestelmäehdotuksesta saatui-
41245:   luvaa omistuksen julkisuuden periaatetta, min-       hin lausuntoihin. Esitys on laadittu virkatyönä.
41246:   kä vuoksi hallintarekisteröintimahdollisuuden        Järjestelmän käytännön toteutettavuutta kos-
41247:   puuttuminen saattaisi estää ulkomaisen pää-          kevia kysymyksiä on kevään 1989 aikana selvi-
41248:   oman saamista suomalaisiin osakeyhtiöihin.           telty työryhmässä, jossa olivat edustettuina
41249:   Hallintarekisteröidyillä osakkeilla ei ehdotuk-      oikeusministeriö, Suomen Pankki ja pankki-
41250:   sen mukaan voisi osallistua päätöksentekoon          tarkastusvirasto sekä arvopaperinvälittäjiä,
41251:   yhtiössä.                                            liikkeeseenlaskijoita ja sijoittajia edustavat ta-
41252: 36                                    1990 vp. -     HE n:o 104
41253: 
41254: hot. Valmistelussa ovat osaltaan vaikuttaneet        tietokonekeskuksen käsityksen mukaan käsitel-
41255: muissa pohjoismaissa, ennen kaikkea Ruotsis-         ty riittävän laajalti raportissa. Oikeusministe-
41256: sa, omaksutut ratkaisut sekä Euroopan yhtei-         riön ehdottarua keskitetty liikkeeseenlaskijare-
41257: söjen komissiossa valmisteltavat hankkeet kan-       kisteri helpotti tietokonekeskuksen mukaan
41258: sainvälisen arvopaperikaupan selvittelyjärjes-       selvästi arvo-osuuksien käsittelyjärjestelmän
41259: telmästä.                                            hallittavuutta ja vähensi tiedonsiirron tarpeita
41260:                                                      järjestelmässä.
41261:                                                         Teknisen määrittelyprojektin johtoryhmän
41262: 2.2.2. Lausunnonantajat                              oikeusministeriölle toimittamassa muistiossa
41263:                                                      todettiin, että keskitetty liikkeeseenlaskijarekis-
41264:    Oikeusministeriö pyysi marraskuussa 1986          teri on ilmeisen hyödyllinen lisäys järjestel-
41265: arvopaperikäsittelyn      kehittämistoimikunnan      mään, mutta sitä ei pitäisi tehdä pakolliseksi.
41266: mietinnöstä lausunnot seuraavilta 27 viran-          Myös liikkeeseenlaskijarekisterin yhteydessä
41267: omaiselta ja järjestöltä: valtiovarainministeriö,    toimiva palvelurekisteri on hyväksyttävä lisäys
41268: kauppa- ja teollisuusministeriö, sosiaali- ja ter-   toimikunnan ehdotukseen. Muistiossa todettiin
41269: veysministeriön      vakuutusosasto,     Suomen      edelleen, että liikkeeseenlaskijoiden näkemyk-
41270: Pankki, patentti- ja rekisterihallitus, posti- ja    sen mukaan tulisi valvontatehtävät uskoa vi-
41271: telehallitus, verohallitus, valtiokonttori, pank-    ranomaiselle perustamatta valvontaa varten
41272: kitarkastusvirasto, Valtion tietokonekeskus,         erillistä elintä. Arvo-osuuksien kaupan selvitte-
41273: Helsingin Arvopaperipörssi, Kaupan Keskus-           lytilejä osapuolet pitivät tarpeettomina.
41274: valiokunta, Keskuskauppakamari, KHT -yhdis-             Myös Pankkien Neuvottelukunta antoi oi-
41275: tys r.y., Kulutusosuustoiminnan Keskusliitto         keusministeriön muistiosta lausunnon. Neuvot-
41276: r.y., Osakesäästäjien keskusliitto r.y., Pank-       telukunta ilmoitti pitävänsä keskitettyä liikkee-
41277: kien Neuvottelukunta, Pankkiiriliikkeiden yh-        seenlaskijarekisteriä ja siihen liittyvää palvelu-
41278: distys r.y., Pankkitoimihenkilöliitto r.y., Pel-     rekisteriä sekä arvopaperikaupan maksujen sel-
41279: lervo-Seura r.y., Pienteollisuuden Keskusliitto      vitysmenettelyä tarpeettomana. Sen sijaan
41280: r.y., Suomen Asianajajaliitto, Suomen Pörssi-        arvo-osuusjärjestelmän yhteiselimenä toimivaa
41281: meklarit r.y., Suomen Vakuutusyhtiöiden Kes-         yhteisöä neuvottelukunta piti tarkoituksenmu-
41282: kusliitto r.y., Suomen Yrittäjäin Keskusliitto       kaisena.
41283: r.y., Teollisuuden Keskusliitto r.y. ja Tilintar-       Oikeusministeriö järjesti joulukuussa 1988
41284: kastajayhdistys HTM r.y. Kulutusosuustoimin-         kuuleruistilaisuuden ministeriössä valmistu-
41285: nan Keskusliitto r.y. ja Pankkiiriliikkeiden yh-     neesta ehdotuksesta hallituksen esitykseksi
41286: distys eivät antaneet lausuntoa mietinnöstä.         arvo-osuusjärjestelmää koskevaksi lainsäädän-
41287: Pyydettyjen lausuntojen lisäksi oikeusministe-       nöksi. Tilaisuuteen osallistuivat edustajat val-
41288: riöön saapui Arvopaperinvälittäjien yhdistyk-        tiovarainministeriöstä, kauppa- ja teollisuusmi-
41289: sen lausunto mietinnöstä.                            nisteriöstä, Suomen Pankista, pankkitarkastus-
41290:    Enemmistö lausunnonantajista suhtautui eh-        virastosta, APC-Keskus Oy:stä, Helsingin Ar-
41291: dotettuun järjestelmään myönteisesti tai va-         vopaperipörssistä,       Keskuskauppakamarista,
41292: rauksellisen myönteisesti. Epäilyt ehdotetun         Osuuspankkien Keskusliitto ry:stä, Pankkiiri-
41293: järjestelmän oikeusvarmuuden, turvallisuuden         liikkeiden      Yhdistys   r.y:stä,   Postipankki
41294: ja puolueettomuuden sekä sen valvonnan asi-          Oy:stä, Rahamarkkinayhdistyksestä, Suomen
41295: anmukaisuuden suhteen herättivät kuitenkin           Pankkiyhdistys ry:stä, Suomen Säästöpankki-
41296: huolta useissa lausunnonantajissa.                   liitto r.y:stä, Suomen Vakuutusyhtiöiden Kes-
41297:    Edellä selostettu oikeusministeriössä valmis-     kusliitto r.y:stä ja Teollisuuden Keskusliitto
41298: teltu arvo-osuuksien käsittelyjärjestelmän jat-      r.y:stä.
41299: kovalmistelua koskeva muistio annettiin tie-            Arvo-osuusjärjestelmän käytännön toteutta-
41300: doksi arvo-osuuksien käsittelyjärjestelmän tek-      mista selvittänyt oikeusministeriön työryhmä
41301: nisen määrittelyprojektin johtoryhmälle sekä         on hankkinut asiantuntija-arvion ehdotusten
41302: yhdessä määrittelyprojektin raportin kanssa          tietoteknisestä toimivuudesta.
41303: lausuntoa varten Valtion tietokonekeskukselle.          Valtioneuvosto päätti 31.8.1989 pyytää lain-
41304: Tietokonekeskuksen lausunnon mukaan mää-             tarkastuskunnan lausunnon ehdotuksesta halli-
41305: rittelyprojektin raportin pohjalta voidaan           tuksen esitykseksi Eduskunnalle laiksi arvo-
41306: suunnitella ja toteuttaa järjestelmän edellyttä-     osuusjärjestelmästä sekä siihen liittyväksi lain-
41307: mät sovellutukset. Turvaaruisnäkökohdat oli          säädännöksi. Laintarkastuskunnan lausunto
41308:                                      1990 vp. -      HE n:o 104                                    37
41309: 
41310: (N:o 4/1989) valmistui 12.10.1989. Lausunnon         viraston uusia arvopaperimarkkinoiden val-
41311: mukaan ehdotettu lainsäädäntö on esityseh-           vontaan liittyviä tehtäviä. Arvo-osuusjärjestel-
41312: dotuksessa mainituista syistä tarpeellinen ja        mää koskevat valvontatehtävät otetaan huo-
41313: asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa valikoi-       mioon pankkitarkastusviraston toiminnan ke-
41314: duilla keinoilla siltä osin kuin on kysymys          hittämisessä.
41315: sääntelystä lailla. Tavoitteiden toteutuminen
41316: jää kuitenkin osittain riippumaan alemmanas-
41317: teisista säännöksistä, määräyksistä ja ohjeista      3.2. Henkilöstövaikutukset
41318: sekä ennen kaikkea tietoteknisistä ratkaisuista.
41319: Uudistuksen taloudellisista vaikutuksista esi-
41320: tysehdotuksessa esitetyt arviot ovat laintarkas-        Esityksessä pankkitarkastusvirastolle usko-
41321: tuskunnan käsityksen mukaan ylimalkaisia.            tut tehtävät lisäävät viraston työmäärää. Tältä
41322:    Laintarkastuskunnan lausunnossa esitettiin        osin on lisäresurssien tarve selvitettävä samassa
41323: lukuisia huomautuksia esitysehdotuksen kieli-        yhteydessä, kun arvioidaan arvopaperimarkki-
41324: asun ja selkeyden osalta. Nämä huomautukset          noiden valvonnasta yleensä virastolle aiheutu-
41325: on mahdollisuuksien mukaan pyritty ottamaan          via resurssitarpeita. Valtiovarainministeriön 16
41326: huomioon hallituksen esityksessä. Laintarkas-        päivänä elokuuta 1988 asettaman pankkitar-
41327: tuskunta ehdotti lisäksi sitä, että oikeussuojan     kastusviraston organisaatiotyöryhmän muisti-
41328: turvaamiseksi tulisi kielteinen kirjaamisasiassa     ossa (työryhmämuistio 1988: VM 22) esitetyissä
41329: annettu päätös sekä kirjaamisasiassa annettua        henkilöstönlisäysehdotuksissa on osittain otet-
41330: ratkaisua koskevan oikaisun- tai muutoksen-          tu huomioon arvo-osuusjärjestelmästä aiheutu-
41331: haun vireillä oleminen kirjata arvo-osuustilille,    via voimavaratarpeita. Arvion mukaan järjes-
41332: ja antaa näille kirjauksille esineoikeudellinen      telmän valvonta edellyttää kahden henkilön
41333: estevaikutus. Tämän ehdotuksen huomioon ot-          työpanosta. Henkilö- ja laiteresurssien tarve on
41334: tamista hallituksen esityksessä ei ole pidetty       kuitenkin selvitettävä erikseen, kun järjestel-
41335: mahdollisena, koska se saattaisi käytännössä         män ATK-tekniset ratkaisut ovat selkiintyneet.
41336: merkitä arvo-osuustilin haltijan ja tilille kirja-
41337: tun oikeuden haltijan oikeusaseman olennaista
41338:  heikkenemistä arvopaperin haltijan nykyiseen        4. Esityksen taloudelliset vaiku-
41339: oikeusasemaan verrattuna.                               tukset
41340: 
41341:                                                      4.1. Vaikutukset julkiseen talouteen
41342: 3. Esityksen organisatoriset ja
41343:    henkilöstövaikutukset                               Pankkitarkastusviraston kehittäminen ai-
41344:                                                      heuttaa määrärahatarpeita sekä viraston henki-
41345: 3 .1. Organisaatiomuutokset                          lökunnan että automaattisen tietojenkäsittelyn
41346:                                                      osalta. Nämä lisätarpeet katetaan vaivattaviita
41347:    Ehdotettu arvo-osuusjärjestelmä muodostui-        perittävillä valvontamaksuilla, joten ne eivät
41348: si lähinnä pankkien ja arvopaperinvälitysliik-       lopullisesti jää rasittamaan valtion taloutta.
41349: keiden yhteydessä toimivista arvo-osuusrekiste-
41350: reistä sekä tietyistä järjestelmän kokonaistoi-         Arvo-osuusjärjestelmään siirtyminen vähen-
41351: mintaan liittyvistä tehtävistä vastuussa olevista    tää joukkovelkakirjamarkkinoilta valtiolle ja
41352: itsesääntelyelimistä eli arvo-osuusyhdistyksestä     kunnille hankittavan rahoituksen kustannuk-
41353: ja osakekeskusrekisteriä hoitavasta osuuskun-        sia. Valtion osalta säästöt muodostuvat valtio-
41354: nasta. Arvo-osuusjärjestelmän valvonta ehdo-         konttorin obligaatiolainojen liikkeeseenlas-
41355: tetaan esityksessä uskottavaksi pankkitarkas-        kuun, korkojen maksuihin ja lunastuksiin liit-
41356: tusvirastolle. Arvo-osuusrekisterien ensisijai-      tyvien henkilökuntamenojen alenemisesta sekä
41357: nen operatiivinen valvontavastuu olisi kuiten-       obligaatioiden painatuskustannusten poistumi-
41358: kin uskottu laissa ehdotetuille itsesääntelyeli-     sesta lähes kokonaan. Järjestelmä ei edellytä
41359: mille, joten pankkitarkastusviraston pääasial-       merkittäviä lisäinvestointeja valtiokonttorin
41360: lisena tehtävänä olisi valvoa, että asianomais-      tietojärjestelmiin.
41361: ten toimielimien harjoittama valvonta on asi-           Luopuminen arvopapereista vähentää Suo-
41362: anmukaista ja riittävää. Pankkitarkastusviras-       men Pankin setelipainossa turvapainettujen
41363: ton organisaatiota on kehitetty silmällä pitäen      asiakirjojen määrää.
41364: 38                                    1990 vp.       HE n:o 104
41365: 
41366: 4.2. Kotitalouksiin ja elinkeinotoimintaan           väkseen jo olemassa olevia tietojärjestelmiä.
41367:      kohdistuvat vaikutukset                         Osakekeskusrekisterin kustannusten vastapai-
41368:                                                      nona ovat arvopaperien painatuksesta sekä
41369:    Arvo-osuusjärjestelmä poistaa kotitalouksil-      merkintöihin ja tuotonmaksuihin liittyvästä
41370: ta itse säilytettyihin arvopapereihin kohdistu-      työstä aiheutuvien kustannusten säästöt. Osa-
41371: vat työ- ja säilytystilakustannukset järjestel-      kasluetteloiden keskitetty hoito ja osinkojen ja
41372: mään siirrettyjen arvopaperien osalta. Järjes-       merkintäoikeuksien keskitetty välitys saa ai-
41373: telmästä aiheutuvat säästöt arvopaperikäsitte-       kaan yrityksille kokonaissäästöä ja mahdollis-
41374: lyn kustannuksissa alentavat vastaavasti kotita-     taa näihin toimintoihin yrityksissä sijoitettujen
41375: louksilta näistä palveluksista perittäviä maksu-     ATK- ja henkilöstöresurssien uudelleen koh-
41376: ja. Järjestelmästä liikkeeseenlaskijoille aiheu-     dentamisen. Osakekeskusrekisterin toiminnasta
41377: tuvat säästöt lisäävät niiden mahdollisuuksia        aiheutuvat kustannukset on mahdollisuuksien
41378: suorittaa pääomatuloja arvo-osuuksia omista-         mukaan rahoitettava aiheuttamisperiaatteen
41379: ville kotitalouksille. Osakerekisterikeskuksen       mukaisesti jäseniltä perittävillä korvauksilla.
41380: yhteydessä toimiva arvo-osuusrekisteri mah-          Korvausten perusteista on määrättävä sään-
41381: dollistaa arvo-osuuksien omistamisen sekä nii-       nöissä, joille on saatava valtiovarainministe-
41382: hin liittyvien tuottojen noston ja merkintäoi-       riön vahvistus. Arvo-osuusjärjestelmässä voi
41383: keuksien käytön edelleenkin ilman omistajalta        syntyä kustannuksia, joiden osalta nousee esil-
41384: perittäviä korvauksia.                               le kysymys rahoitusvastuun jakautumisesta
41385:    Arvo-osuusrekisterien perustaminen aiheut-        arvo-osuusyhdistyksen ja osakekeskusrekiste-
41386: taa investointikustannuksia asianomaisille yri-      rin kesken. Tästä kysymyksestä voidaan tarvit-
41387: tyksille. Nämä rekisterit voitaneen kuitenkin        taessa antaa tarkempia säännöksiä asetuksella.
41388: pääosin perustaa jo olemassa oleviin omaisuu-
41389: denhoitojärjestelmiin.     Arvo-osuusrekisterieli
41390: ylläpitäjille aiheutuu edelleen investointikus-
41391: tannuksia arvo-osuusyhdistyksen perustamises-        4.3. Kokonaistaloudelliset vaikutukset
41392: ta ja sen vastuualueeseen kuuluvien tehtävien
41393: hoidosta. Näiden kustannusten suuruutta ei              Arvopaperikäsittelyn kehittämistoimikunta
41394: voida tässä vaiheessa arvioida, koska päätöksiä      arvioi arvo-osuuksien käsittelyjärjestelmän ai-
41395: siitä, miten arvo-osuusjärjestelmän edellyttämä      heuttavan noin 30 miljoonan markan kertain-
41396: tiedonsiirtoverkko toteutetaan, ei vielä ole teh-    vestoinnilla noin 100 miljoonan markan koko-
41397: ty. Arvo-osuusyhdistyksen kustannusten rahoi-        naistaloudellisen vuotuissäästön. Arvo-osuuk-
41398: tuksen tulisi mahdollisuuksien mukaan perus-         sien käsittelyjärjestelmän teknisen määrittely-
41399: tua aiheuttamisperiaatteeseen, jolloin jäsenten      projektin raportin pohjalta voidaan arvioida
41400: järjestelmälle aiheuttama rasitus olisi korvaus-     esitetyn järjestelmän perustamiskustannukset
41401: ten perusteena. Tietyin osin voi järjestelmään       jonkin verran toimikunnan arvioimia suurem-
41402: kuitenkin liittyä sellaisia kiinteitä kustannuk-     miksi menojen suuruusluokan kuitenkaan
41403: sia, joita ei voida kohdentaa aiheuttamisperi-       muuttumatta. Toisaalta lienevät järjestelmän
41404: aatteen mukaisesti. Tältä osin on kustannusten       avulla saavutettavat kokonaistaloudelliset sääs-
41405: jaon perusteista määrättävä yhdistyksen sään-        töt toimikunnan arvioimaa suuremmat, mikä
41406: nöissä, joille on saatava valtiovarainministe-       johtuu yhtäältä arvopaperivaihdannan olennai-
41407: riön vahvistus. Toisaalta arvopaperittomaan          sesta vilkastumisesta ja toisaalta osakekeskus-
41408: järjestelmään siirtyminen saa aikaan huomat-         rekisteristä johtuvasta rationalisointihyödystä
41409: tavia säästöjä arvopaperien säilytystiloihin ja      verrattuna hajautetun osakasluettelojärjestel-
41410: liikutieluun sekä kuponkien käsittelyyn liitty-      män aiheuttamaan tietoliikennetarpeeseen ja
41411: vien työkustannusten poistuessa.                     moninkertaisiin osakasluettelojen ylläpitojär-
41412:    Osakeyhtiöille ja muille liikkeeseenlaskijoille   jestelmäinvestointeihin.
41413: arvo-osuusjärjestelmä aiheuttaa kustannuksia
41414: osakekeskusrekisterin perustamisen ja ylläpi-           Välittömien kustannusvaikutusten lisäksi
41415: don osalta. Näitä kustannuksia vähentää kui-         arvo-osuusjärjestelmä lisännee tehokuutta ar-
41416: tenkin se, että osakekeskusrekisteri voinee tie-     vopaperimarkkinoilla. Tähän johtavat yhtäältä
41417: tyissä tapauksissa ostaa toiminnan edellyttämiä      järjestelmästä seuraava markkinainformaation
41418: tietoteknisiä palveluja esimerkiksi asianomai-       lisääntyminen ja toisaalta järjestelmän mah-
41419: selta liikkeeseenlaskijalta ja siten käyttää hy-     dollistama nopeampi kaupankäynti.
41420:                                      1990 vp.        HE n:o 104                                      39
41421: 
41422: 5. Muita esitykseen vaikuttavia                      vat riittäneet suojaamaan tietojärjestelmään
41423:    seikkoja                                          taltioitua tietoa. Nykyisinkin rangaistavia ti-
41424:                                                      lanteita on tunkeutuminen henkilörekisterilain
41425:    Ehdotettu arvo-osuusyhdistys olisi muiden         mukaiseen henkilörekisteriksi luonnehditta-
41426: markkinatalousmaiden kansallisia arvopape-           vaan tietojärjestelmään. Rangaistavaa on myös
41427: rien talletuslaitoksia vastaava julkisen valvon-     liikesalaisuuksia sisältävien rekisteritietojen oi-
41428: nan alainen arvopaperikeskus; tekniset yhtey-        keudeton hankkiminen. Keskeisimmiksi vielä
41429: det arvo-osuusyhdistyksen jäseninä olevien           voimassaolevan rikoslain rangaistussäätelyn
41430: arvo-osuusrekisterien ja ulkomaiden arvopape-        ongelmiksi muodostuivat ATK-tallenteen vää-
41431: rikeskusten välillä toteutuisivat esimerkiksi        rentämistä, tietokonepetosta ja taltioidun tie-
41432: osakekeskusrekisteriin liittyvän arvo-osuusre-       don vahingoittamista koskevien säännösten
41433: kisterin kautta. Arvo-osuusjärjestelmän toteut-      puutteellisuus.
41434: taminen mahdollistaisi näin ollen Suomen osal-          Rikoslain kokonaisuudistuksen ensimmäisen
41435: listumisen muissa pohjoismaissa ja Euroopan          vaiheen säännöksiin sisältyy sellaisia muutok-
41436: talousyhteisön piirissä suunniteltuihin ylikan-      sia, jotka tulevat selvästi lisäämään arvopape-
41437: sallisiin arvopaperikauppojen selvitysjärjestel-     rittomien todistuskappaleiden suojaa. Väären-
41438: miin.                                                nystä käsittelevään rikoslain 33 lukuun on
41439:    Lakiehdotus sisälsi aikaisemmissa vaiheis-        lainuudistuksessa tulossa uusi väärennöksen
41440: saan arvo-osuusjärjestelmän johdosta tarpeelli-      kohteen yleisluonnehdinta, joka kattaa erityyp-
41441: seksi katsotut muutokset rikoslain vahingonte-       pisten asiakirjojen lisäksi myös automaattiseen
41442: korikoksia, petosrikoksia ja väärennysrikoksia       tietojenkäsittelyyn soveltuvat tiedostot. Rikos-
41443: koskeviin säännöksiin. Eduskunnan hyväksyt-          lain 35 luvun säännöksiä on uudistuksessa
41444: tyä keväällä 1990 rikoslain kokonaisuudistuk-        täydennetty siten, että vahingonteosta tuomit-
41445: sen ensimmäisen vaiheen, jossa mainittuja ri-        tavissa on myös se, joka toista vahingoittaak-
41446: koksia koskevat säännökset uudistettiin, ei          seen oikeudettomasti hävittää, turmelee, kät-
41447: mainittuihin rikoslainmuutoksiin ole enää tar-       kee tai salaa tietovälineelle tallennetun tiedon
41448: vetta.                                               tai muun tallennuksen. Koska uusi säännös
41449:    Arvo-osuusjärjestelmän ongelmallisuus ai-         tulee koskemaan vain tallennetun sisällön va-
41450:  kaisempien     rikoslain   rangaistussäännösten     hingoittamista, sellainen sisällön vahingoitta-
41451:  kannalta johtui lähinnä kahdesta syystä; järjes-    minen, joka tapahtuu vahingoittamalla tietovä-
41452: telmän rekisterit on tarkoitus tallentaa auto-       linettä myös fyysisesti, arvostellaan edelleen
41453: maattisen tietojenkäsittelyn avulla ja järjestel-    perinteisenä vahingontekona. Petosrikos puo-
41454:  mää tulevat ylläpitämään yksityiset yhteisöt.       lestaan on vastaisuudessa mahdollista tehdä
41455: Arvo-osuusjärjestelmään kuuluva laaja vahin-         tietokonepetoksen muodossa. Tietokonepetok-
41456: gonkorvausvastuu oli lisäksi sellaisenaan riittä-    sen tunnusmerkistö täyttyy, kun hyötymis- tai
41457:  mätön turvaamaan järjestelmän toimivuutta.          vahingoittamistarkoituksessa syötetään tieto-
41458:     Vielä voimassaolevien rikoslain väärennystä,     jenkäsittelylaitteeseen vääriä tietoja tai muuten
41459:  petosta ja vahingontekoa koskevien säännösten       koneelliseen tietojenkäsittelyyn puuttumalla
41460:  soveltaminen automaattiseen tietojenkäsitte-        vääristetään tietojenkäsittelyn lopputulosta ja
41461:  lyyn perustuviin ja arvopaperittorniin rekiste-     aiheutetaan toiselle taloudellista vahinkoa.
41462:  reihin ei ainakaan lakia tiukasti tulkiten olisi       Ehdotetun arvo-osuusjärjestelmän voimaan-
41463:  ollut mahdollista. Esimerkiksi nykyisen rikos-      tulemisesta ja sen suhtautumisesta muuhun
41464:  lain petosta koskeva säännös edellyttää, että       lainsäädäntöön on tarkoitus säätää erillisellä
41465:  säännöksessä tarkoitetun erehdyttämisen koh-        lailla. Tarkoituksena on, että rikoslain uudiste-
41466:  teena olisi joku ihminen, kun taas tietokoneen      tut säännökset tulevat voimaan 1.1.1991, joten
41467:  "erehdyttäminen" toimimaan siten, että lop-         rikoslain osalta yhdenmukaistaruistoimet arvo-
41468:  putulos on väärä, ei täytä perinteisen petoksen     osuusjärjestelmään siirryttäessä on jo toteutet-
41469:  tunnusmerkkejä. Ainoastaan muutamissa ti-           tu.
41470:  lanteissa nykyisetkin rikoslain säännökset olisi-
41471: 40                                  1990 vp. -      HE n:o 104
41472: 
41473: 
41474: 
41475: 
41476:                             YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
41477: 
41478: 1. Lakiehdotusten perustelut                         mukaiseen oikeusasemaan liittyvistä erilaatui-
41479:                                                      sista oikeuksista ja velvoitteista. Arvo-osuus-
41480: 1.1. Laki arvo-osuusjärjestelmästä                   järjestelmässä korvautuu esinetaso kirjaamis-
41481:                                                      järjestelmällä siten, että arvopaperiin esineenä
41482:    Ehdotus sisältää arvo-osuusjärjestelmän toi-      liittyvät toimet korvautuvat arvo-osuustileille
41483: mintaa koskevat organisatoriset säännökset.          tehtävillä kirjauksilla. Arvo-osuuden tuotta-
41484: Järjestelmän sisältöä koskevat lähinnä siviilioi-    maan oikeusasemaan ja tämän oikeusaseman
41485: keudelliset säännökset ehdotetaan sijoitettavik-     sisällön muodostaviin oikeuksiin ja velvoittei-
41486: si arvo-osuustileistä annettavaksi ehdotettuun       siin arvopaperien poistaminen ei sinänsä vaiku-
41487: lakiin.                                              ta. Osakkeiden osalta arvo-osuusjärjestelmän
41488:                                                      toteuttaminen edellyttää kuitenkin tiettyjä
41489:                                                      muutoksia osakkeenomistajan oikeuksien käyt-
41490: 1. luku                                              tämisedellytysten ja -tavan suhteen.
41491:                                                         Pykälän 2 momentissa ilmaistaan arvo-
41492: Yleiset säännökset                                   osuusjärjestelmän keskeinen periaate eli arvo-
41493:                                                      paperittomuus. Arvo-osuuksia ei säännöksen
41494:    1 §. Arvo-osuusjärjestelmä Pykälässä määri-       mukaan numeroida, joten sekä arvopaperikoh-
41495: tellään arvo-osuusjärjestelmä tietojärjestel-        tainen että osuusoikeuskohtainen numerointi
41496: mäksi, jonka muodostavat arvo-osuustilit ja          jäävät pois. Säännös johtaa muun muassa
41497: omistajaluettelot. Kun laissa puhutaan arvo-         siihen, ettei arvo-osuuksia koskevissa oikeus-
41498: osuusjärjestelmästä, sillä viitataan tähän tieto-    toimissa niitä yksilöidä numeroilla vaan ilmai-
41499: järjestelmään, ei niihin organisaatioihin ja ta-     semalla laji, määrä ja arvo-osuustili, jolle
41500: hoihin, jotka osallistuvat arvo-osuusjärjestel-      arvo-osuudet on kirjattu.
41501: män ylläpitämiseen.
41502:    2 §. Arvo-osuus Pykälän mukaan tarkoite-             Pykälän 3 momentin mukaan sovelletaan
41503: taan arvo-osuudella arvopaperimarkkinalain 1         arvo-osuuteen vastaavasti soveltuvin osin, mitä
41504: luvun 2 §:n 1 momentissa mainittua osaketta,         muuten on voimassa arvopaperista. Lainsää-
41505: osuutta ja muuta sellaista oikeutta, joka on         dännössä on lukuisia arvopapereita koskevia
41506: liitetty arvo-osuusjärjestelmään. Arvo-osuuk-        säännöksiä, erityisesti yhteisöjen sijoitustoi-
41507: sia ovat siten osakkeet, sijoitusrahasto-osuudet     mintaa ja verotusta koskevissa säädöksissä.
41508: ja muut niihin rinnastuvat osuusoikeudet lii-        Lakiteknisesti ei ole mielekästä muuttaa niitä
41509: tännäisine tuotto-, optio- ja merkintäoikeuksi-      kaikkia arvo-osuusjärjestelmää koskevan lain-
41510: neen. Edelleen ovat arvo-osuuksia joukkovel-         säädännön yhteydessä. Tämän vuoksi rajoite-
41511: kakirjalainaosuudet ja muut samanehtoiset            taan arvo-osuuksien maininta lisättäväksi vain
41512: haltijasitoumukset liitännäisine korko-oikeuk-       niihin säännöksiin, joissa se on selvyyden
41513: sineen, esimerkiksi sijoitustodistukset ja muut      vuoksi tai arvo-osuuksilta puuttuvan fyysisen
41514: sellaiset rahamarkkinavälineet. Oman paa-            hallinnan vuoksi välttämätöntä. Muilta osin
41515: oman ehtoisten osuuksien ja lainaosuuksien           säännellään arvopapereita koskevien säännös-
41516: yhdistelmät kuten optio- ja vaihtovelkakirjalai-     ten sovellettavuus arvo-osuuksiin momentin
41517: nojen tuottamat oikeudet olisivat samaten            yleisviittauksel!a.
41518: arvo-osuuksia.                                          3 §. Arvo-osuustilit Pykälän 1 momentin
41519:    Arvopaperipohjaisessa järjestelmässä voi-         mukaan arvo-osuudet ja niihin kohdistuvat
41520: daan erotella toisistaan esinetaso, joka muo-        oikeudet ja rajoitukset on kirjattava arvo-
41521: dostuu asianomaisista arvopapereista, osuus-         osuusrekistereissä pidettäville arvo-osuustileil-
41522: ja saamisoikeuksien taso, joka muodostuu ar-         le. Tilien pitämisen osalta viitataan pykälässä
41523: vopaperien sisällön mukaisista oikeusasemista,       arvo-osuustileistä annettavaksi ehdotettuun la-
41524: sekä oikeustaso, joka muodostuu arvopaperin          kiin.
41525:                                       1990 vp. -      HE n:o 104                                    41
41526: 
41527:    Selvyyden vuoksi säädetään pykälän 3 mo-           terissä, jossa arvo-osuutta on kirjattuna, jou-
41528: mentissa, että kirjaus arvo-osuustilille saa sa-      dutaan pitämään velkojatiedostaa niistä arvo-
41529: mat oikeusvaikutukset kuin arvopaperin anta-          osuustileistä, joille asianomaista arvo-osuutta
41530: minen ja luovuttaminen. Arvo-osuuden liik-            on kirjattuna, jotta korkojen ja kuoletusten
41531: keeseenlaskussa on huomattava, että merkin-           välittäminen arvo-osuusrekisterien välityksellä
41532: nän yhteydessä tapahtuva kirjaus vastaa mer-          lainaosuuksien omistajille kävisi päinsä. Velko-
41533: kintä- tai väliaikaistodistuksen antamista ja         jaluettelo muodostuu siten näiden eri arvo-
41534: merkinnän kaikkien edellytysten toteuduttua           osuusrekistP-rien tiedostojen yhdistelmästä.
41535: tehtävä kirjaus velkakirjan, osakekirjan tai          Koska velkojaluetteloon ei sinänsä liity mitään
41536: muun arvopaperin antamista. Arvo-osuusjär-            oikeusvaikutuksia, ei laissa ole tarpeen säätää
41537: jestelmän kannalta merkitsijän oikeus ja lopul-       tarkemmin sen sisällöstä ja muodosta, jotka
41538: linen oikeus arvo-osuuteen muodostavat eri            ratkaistaan siten asianomaisen arvo-osuuden
41539: arvo-osuuslajit.                                      käsittelyn aiheuttamien käytännön tarpeiden
41540:    4 §. Luettelot Pykälän 1 momentin mukaan           perusteella.
41541: arvo-osuusjärjestelmään kuuluvien osakkeiden             5 §. Kansainvälinen hallintatodistus Pykälän
41542: ja niihin rinnastuvien oman pääoman ehtoisten         mukaan voidaan ulkomailla liikkeessä olevista
41543: osuuksien omistajista pidetään liikkeeseenlas-        tai sinne liikkeeseen laskettavista arvo-osuuk-
41544: kijakohtaiset omistajaluettelot osakekeskusre-        sista antaa haltijalle tai nimetylle henkilölle
41545: kisterissä. Omistajaluettelo on asianomaisesta        kirjoitettu kansainvälinen hallintatodistus. Tä-
41546: yhteisölainsäädännöstä riippuen osakasluette-         mä mahdollisuus on tarpeen sen vuoksi, että
41547: lo,     sijoitusosuusomistajaluettelo,   kantara-     joidenkin maiden lainsäädäntö voi edellyttää
41548: hasto-osuusluettelo, takuuosuusluettelo tai si-       fyysisen arvopaperiasiakirjan olemassaoloa,
41549: joitusrahasto-osuusluettelo. Luettelon sisältö        jotta arvopapereita koskevia säännöksiä voi-
41550: ja luetteloon merkitsemisen oikeusvaikutukset         daan soveltaa. Todistuksen antamisesta päät-
41551: riippuvat samaten asianomaista yhteisöä kos-          tää liikkeeseenlaskijan hakemuksesta arvo-
41552: kevan lain säännöksistä. Myös oman ja vieraan         osuusyhdistys. Kansainvälisen hallintatodistuk-
41553: pääoman ehtoisten arvo-osuuksien yhdistelmis-         sen antaa se arvo-osuusrekisteri, jossa pidetään
41554: tä eli vaihtovelkakirja- ja optiolainoista pidet-     liikkeeseenlaskutiliä arvo-osuudesta, osakkei-
41555: täisiin omistajaluettelot osakekeskusrekisteris-      den ja niihin rinnastuvien arvo-osuuksien osal-
41556: sä, jotta lainan muuntaminen osakkeeksi olisi         ta siis osakekeskusrekisteri.
41557: toteutettavissa ongelmitta. Siltä osin kuin op-          Jos kansainväliset hallintatodistukset on tar-
41558: tio-oikeus voi optiolainan ehtojen mukaan ir-         koitettu fyysisesti kiertämään kansainvälisillä
41559: rota lainaosuudesta erikseen luovutettavissa          arvopaperimarkkinoilla, rajoittuu niitä koske-
41560: olevaksi arvo-osuudeksi, joka siis vastaa erillis-    va kirjaaminen Suomessa sen toteamiseen liik-
41561: tä optiotodistusta, on säännös tarkoitettu so-        keeseenlaskutilillä, että arvo-osuuksista on an-
41562: vellettavaksi siten, että optio-oikeuden haltijat     nettu hallintatodistukset. Liikkeeseenlaskutilil-
41563:  merkitään 1 momentissa tarkoitettuun luet-           le on myös tarvittaessa kirjattava se taho, joka
41564:  teloon kun taas lainaosuuden haltijat merki-         edustaa todistusten haltijoita suhteessa liikkee-
41565: tään 2 momentin mukaisiin luetteloihin.               seenlaskijaan. Jos todistukset on tarkoitettu
41566:     Muista kuin 1 momentissa tarkoitetuista           säilytettäviksi ulkomaisessa arvopaperikeskuk-
41567:  oman pääoman ehtoisista arvo-osuuksista pi-          sessa, pitää arvo-osuusyhdistys valitsemassaan
41568:  detään 2 momentin mukaan luetteloita arvo-           arvo-osuusrekisterissä niistä kirjaa 16 §:n no-
41569:  osuusrekistereissä. Näiden luetteloiden tehtävä-     jalla. Sama koskee tilannetta, jossa yhdistys
41570:  nä on mahdollistaa arvo-osuuteen perustuvien         säilyttää hallintatodistukset Suomessa. Suo-
41571:  saamisoikeuksien käyttö. Niiden sisältöä ei          messa pidettävien luetteloiden sisältö riippuu
41572:  säädetä ilmoitettavaksi liikkeeseenlaskijalle, ei-   tällöin siitä, pidetäänkö varsinaista omistajista
41573:  vätkä ne siten liioin ole julkisia. Käytännössä      kirjaa Suomessa vai ulkomailla. Jos kansainvä-
41574:  tärkeimmän tapauksen muodostavat velkojalu-          liset hallintatodistukset säilytetään ulkomaises-
41575:  ettelot obligaatio- ja debentuurilainojen saa-       sa tai suomalaisessa pankissa, voi niiden omis-
41576:  mamiehistä. Tällaista luetteloa pidetään siinä       tajista pitää kirjaa myös muu arvo-osuusrekis-
41577:  arvo-osuusrekisterissä, jossa arvo-osuuden liik-     teri. Osakkeet ja niihin rionastuvat arvo-osuu-
41578:  keeseenlaskutili pidetään, säilytyspaikkaluette-     det, joista on annettu hallintatodistukset, on
41579:  lona, josta ilmenevät osuuden määrät eri arvo-       28 §:n 1 momentin nojalla hallintarekisteröitä-
41580:  osuusrekistereissä. Jokaisessa arvo-osuusrekis-      vä. Jos arvo-osuudesta on annettu kansainväli-
41581: 
41582: 6   300936E
41583: 42                                   1990 vp. -      HE n:o 104
41584: 
41585: nen hallintatodistus, ei arvo-osuuteen kohdis-       män vuoksi ehdotetaan säädettäväksi, että val-
41586: tuvia oikeuksia ja rajoituksia kirjata suomalai-     tio voi pitää arvo-osuusrekisteriä. Käytännössä
41587: sille arvo-osuustileille.                            tällainen rekisteri toimisi valtiokonttorin yhtey-
41588:    Kansainvälisen hallintatodistuksen antami-        dessä.
41589: sen edellytyksenä on se, että asianomaiset              Pykälän 1 momentin 2 kohdan mukaan Suo-
41590: arvo-osuudet on suunnattu ulkomaisille sijoit-       men Pankki voi pitää arvo-osuusrekisteriä.
41591: tajille. Ne eivät kuitenkaan menetä arvopape-        Suomen Pankin rahapoliittisten tehtävien hoi-
41592: rin luonnettaan, vaikka niiden omistusoikeus         don kannalta voi olla perusteltua, että sillä on
41593: siirrettäisiin suomalaiselle. Koska hallintarekis-   mahdollisuus itse hoitaa omia arvo-osuuksi-
41594: teröintiä ei kuitenkaan ole sallittu suomalaisil-    aan.
41595: le, on suomalaisen omistajan annettava kan-
41596: sainvälinen hallintatodistus arvo-osuusrekiste-         Pykälän 1 momentin 3 kohdan mukaan
41597: rin pitäjälle ja kirjautettava omistuksensa          arvo-osuusrekisteriä voi pitää tätä varten toi-
41598: arvo-osuustilille, jos hän haluaa käyttää arvo-      miluvan saanut talletuspankki, arvopaperinvä-
41599: osuuteen perustuvia oikeuksiaan. Kansainväli-        litysliike ja muu yhteisö. Talletuspankkeja ovat
41600: siä hallintatodistuksia saadaan ottaa käyttöön       pankit, joilla pankkilainsäädännön mukaan on
41601: ainoastaan, jos siihen asianomaisessa tapauk-        oikeus ottaa vastaan yleisöltä talletuksia, siis
41602: sessa on kansainvälisten arvopaperimarkkinoi-        liikepankit, säästöpankit, osuuspankit ja Posti-
41603: den käytäntöihin perustuva asiallinen syy. Jos       pankki Oy. Arvopaperinvälitysliikkeistä anne-
41604: voidaan epäillä, että kansainvälisten hallintato-    tun lain (499/89) 17 §:ssä on arvopaperinväli-
41605: distusten tarkoituksena on kiertää arvo-osuus-       tysliikkeille sallittu asiakkaan omaisuuden ja
41606: järjestelmään liittyvää osakkeenomistuksen           varojen säilyttäminen ja hoito, johon tehtä-
41607: julkisuutta suomalaisten osakkeenomistajien          vään arvo-osuusrekisterin pitäminen voi luon-
41608: osalta, ei lupaa todistusten antamiseen tule         tevasti liittyä.
41609: myöntää.                                                Talletuspankin ja arvopaperinvälitysliikkeen
41610:    6 §. Valvonta Pykälän mukaan kuuluu lain          lisäksi arvo-osuusrekisteriä voisi ehdotuksen
41611: noudattamisen valvonta pankkitarkastusviras-         mukaan pitää myös muu yhteisö. Tällaisia
41612: tolle, jolle arvopaperimarkkinoiden valvonta         yhteisöjä voivat olla esimerkiksi arvopaperi-
41613: on muutenkin uskottu. Laki ei aiheuta muutos-        pörssit, optioyhteisöt ja joukkovelkakirjalaino-
41614: ta tietosuojaviranomaisten henkilörekisterilain      jen liikkeeseenlaskuun erikoistuneet rahoitus-
41615: (471/87) mukaiseen toimivaltaan, mistä selvyy-       laitokset kuten kiinnitysluottopankit ja luotto-
41616: den vuoksi mainitaan pykälässä erikseen.             osakeyhtiöt. Arvopaperimarkkinalain 3 luvun
41617:                                                      3 §:n 1 momentissa on arvopaperipörsseille
41618:                                                      sallittu arvopaperien vaihdantaan ja säilytyk-
41619: 2. luku                                              seen liittyvien selvitys- ja tietojenkäsittelypalve-
41620:                                                      lusten antaminen. Ulkomailla ovat arvopaperi-
41621: Arvo-osuusrekisterit                                 keskukset usein läheisessä yhteydessä arvopa-
41622:                                                      peripörsseihin. Optioyhteisöjen harjoittamaan
41623:    7 §. Arvo-osuusrekisterin pitäjä Pykälässä        selvitystoimintaan liittyvä johdannaistilien pi-
41624: säädetään siitä, kuka voi pitää arvo-osuusre-        täminen edellyttää tietojärjestelmää, joka on
41625: kisteriä. Pykälän säännökset koskevat arvo-          vaivatta sovellettavissa myös arvo-osuusrekis-
41626: osuusjärjestelmän juridista organisaatiota.          terin pitämiseen. Toisaalta optioyhteisöiltä
41627: Niillä ei oteta kantaa siihen, missä määrin on       edellytetyn vakuusjärjestelmän järkevän hallin-
41628: tarkoituksenmukaista tai välttämätöntä organi-       non kannalta voi olla hyödyllistä pitää arvo-
41629: soida eri arvo-osuusrekisterit integroiduksi tai     osuusrekisteriä optioyhteisön yhteydessä. Suur-
41630: keskitetyksi tietojärjestelmäksi.                    ten yhteisösijoittajien kuten vakuutusyhtiöi-
41631:    Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan                den, työeläkelaitosten ja säätiöiden intressissä
41632: arvo-osuusrekisteriä voi pitää valtio. Valtio on     voi olla perustaa pankeista ja arvopaperinvälit-
41633: huomattava joukkovelkakirjalainojen liikkee-         täjistä riippumaton arvo-osuusrekisteri ja estää
41634: seenlaskija. Valtio on samaten valtioenemmis-        tällä tavoin sijoitustoimintaansa ja liikesuhtei-
41635: töisten osakeyhtiöiden enemmistöosakkaana            taan arvopaperimarkkinoilla koskevien tietojen
41636: merkittävä sijoittaja arvopaperimarkkinoilla.        tulo niiden kanssa sijoittajina kilpailevien
41637: Näiden tehtävien kannalta voi olla perusteltua,      pankkien ja arvopaperinvälitysliikkeiden tie-
41638: että valtiolla on oma arvo-osuusrekisteri. Tä-       toon.
41639:                                        1990 vp. -      HE n:o 104                                    43
41640: 
41641:     Suomen Pankin johdolla on valmisteltu eri-         sen omistuksessa. Tällaistä tytäryhtiönä toimi-
41642: tyistä rahamarkkinakeskusta, jota varten on            vaa arvo-osuusrekisteriä voidaan pitää suota-
41643: perustettu osakeyhtiö kesällä 1989. Keskuksen          vana, koska se poistaa ne soveltamisongelmat,
41644: osakkaina olisivat Suomen Pankki, valtio ja            jotka liittyvät rekisterinpitäjän muuta toimin-
41645: markkinaosapuolet. Tarkoituksena on, että ra-          taa koskevan lainsäädännön ja arvo-osuusjär-
41646: hamarkkinakeskuksen toiminta tapahtuisi oi-            jestelmää koskevan lainsäädännön keskinäi-
41647: keudellisesti arvo-osuusjärjestelmän puitteissa,       seen suhteeseen. Erillisenä oikeushenkilönä toi-
41648: jossa se muodostaisi asianomaisia arvo-osuus-          miva arvo-osuusrekisteri mahdollistaa myös
41649: lajeja koskevan erillisen kauppojen selvitysjär-       selkeän salassapitokäytännön syntymisen suh-
41650: jestelmän. Keskus pitäisi itse arvo-osuusrekis-        teessa rekisterinpitäjän sellaiseen toimintaan,
41651: teriä, jossa olisivat liikkeeseenlaskutilit asiano-    joka kilpailee arvo-osuusrekisterin asiakkaiden
41652: maisista rahamarkkinavälineistä, jotka olisivat        kanssa sen takia, että rekisterinpitäjä itse toi-
41653: lähinnä sijoitus-, yritys- ja kuntatodistuksia,        mii arvopaperimarkkinoilla myös sijoittajana
41654: valtion velkasitoumuksia sekä mahdollisesti            ja välittäjänä.
41655: myös joukkovelkakirjalainoja. Myös arvo-                  Pykälän 2 momentissa veivoitetaan osake-
41656: osuustilit arvopaperinvälittäjien ja muiden sel-       keskusrekisteriä hoitava osuuskunta pitämään
41657: laisten markkinaosapuolten asemista pidettäi-          arvo-osuusrekisteriä. Tämän rekisterin tehtävä-
41658: siin keskuksessa. Samassa tietojärjestelmässä          nä on ensinnäkin olla neutraali arvo-osuusre-
41659: olisivat myös markkinaosapuolten arvo-osuus-           kisteri, jonka palveluksia voivat käyttää lähin-
41660: rekisterit, joissa pidetään tilejä sijoittajien ase-   nä ne piensijoittajat, jotka ovat aikaisemmin
41661: mista. Järjestelmään liittyisi lisäksi rahaliiken-     itse säilyttäneet arvopaperinsa. Arvo-osuusjär-
41662:  teen selvittely arvo-osuustilien välisten siirtojen   jestelmän kansainväliset yhteydet toisiin poh-
41663:  maksuista. Tällä tavalla voidaan toteuttaa yk-        joismaihin sekä Euroopan yhteisöjen jäsenmai-
41664: sinkertainen, varma ja nopea kaupankäynti              hin saattavat tulevaisuudessa edellyttää sitä,
41665:  rahamarkkinainstrumenteilla. Rahamarkkina-            että järjestelmässä on julkinen ei-kaupallinen
41666:  keskuksen muodostama selvitysjärjestelmä oli-         rekisteri. Osakekeskusrekisterin arvo-osuusre-
41667:  si osana arvo-osuusjärjestelmää arvo-osuusyh-         kisteri voisi hoitaa arvo-osuusyhdistyksen lu-
41668:  distyksen ohjausvallan alaisuudessa ja sen toi-       kuun teknisesti tätä kansallisen arvopaperikes-
41669:  mintaa sääntelisivät yksityiskohtien osalta osa-      kuksen tehtävää.
41670:  puolten keskinäiset sopimukset. Koska arvo-              Pykälän 3 momentissa veivoitetaan arvo-
41671:  osuusyhdistyksen päätöksentekoon osallistuvat         osuusrekisterin pitäjät kuulumaan arvo-osuu-
41672:  samat yhteisöt kuin rahamarkkinakeskusjärjes-         syhdistykseen. Säännöksestä seuraa toisaalta
41673:  telmäänkin, ei ole tarpeen laissa tarkemmin           se, ettei arvo-osuusyhdistys voi kieltäytyä hy-
41674:  erikseen säännellä rahamarkkinakeskuksen toi-         väksymästä arvo-osuusrekisterin pitäjää jäse-
41675:  mintaa. Ehdotettu lainsäädäntö ei estä sitä,          nekseen.
41676:  että arvo-osuusjärjestelmän puitteissa muodos-           8 §. Toimiluvan myöntäminen Pykälän 1
41677:  tetaan myös muita arvo-osuustyyppejä kuin             momentin mukaan 7 §:n 1 momentin 3 koh-
41678:  rahamarkkinavälineitä koskevia kauppojen sel-         dassa tarkoitetulle arvo-osuusrekisterille myön-
41679:  vitysjärjestelmiä.                                    tää toimiluvan valtiovarainministeriö. Ministe-
41680:      Mikään ei estä sitä, että eri osapuolet perus-    riön on ennen asia ratkaisemista pyydettävä
41681:  tavat yhteisiä arvo-osuusrekistereitä, mikä voi       pankkitarkastusviraston ja arvo-osuusyhdis-
41682:  tulla kysymykseen esimerkiksi paikallispankki-        tyksen lausunto hakemuksesta. Valtio, Suomen
41683:  ryhmittymissä. Mahdollista on myös toteuttaa          Pankki ja osakekeskusrekisteri eivät sen sijaan
41684:  vapaaehtoista tietä skandinaavista arvopaperi-        tarvitse toimilupaa arvo-osuusrekisterin pitä-
41685:   keskusjärjestelmää muistuttava järjestelmä,          miseen.
41686:  jossa markkinaosapuolilla olisi yhteinen arvo-           Pykälän 2 momentissa säädetään toimiluvan
41687:   osuusrekisteri, jonka tilinpitäjäasiamiehinä         edellytyksistä. Toimilupa voidaan säännöksen
41688:  markkinaosapuolet toimisivat. Myös arvopape-          mukaan myöntää, jos hakijan suunnittelema
41689:   rikaupan selvityskeskukset voisivat toimia täl-      rekisteri täyttää toiminnan vaatimat tekniset ja
41690:   laisina yhteisinä arvo-osuusrekistereinä.            taloudelliset edellytykset ja jos hakijan voidaan
41691:      Momentin sanamuoto mahdollistaa sen, että         aikaisemman toimintansa nojalla tai muutoin
41692:   1 momentissa mainittu taho perustaa yksin            perustellusti katsoa täyttävän tehtävässä tarvit-
41693:   erillisenä oikeushenkilönä tOimivan arvo-            tavaa oikeudellista asiantuntemusta ja eettistä
41694:   osuusrekisterin, joka on kokonaisuudessaan           tasoa koskevat vaatimukset. Toimiluvan haki-
41695: 44                                    1990 vp. -      HE n:o 104
41696: 
41697: jaa koskevia edellytyksiä ovat siten turvallinen      arvo-osuustilejä liikkeeseenlaskijoiden kustan-
41698: ja luotettava tietojenkäsittelyjärjestelmä, riittä-   nuksella niille arvo-osuuksien omistajille, jotka
41699: vä taloudellinen vastuukyky ja oikeudellisesti        eivät halua käyttää muita arvo-osuusrekistere-
41700: pätevä henkilökunta, joka ei ole syyllistynyt         jä. Nämä arvo-osuustilit ovat samanlaisia kuin
41701: aikaisemmassa toiminnassaan väärinkäytöksiin          muissa arvo-osuusrekistereissä pidettävät tilit
41702: tai moitittavaan menettelyyn.                         eli ne pidetään arvo-osuuksien omistajien ni-
41703:    Lisäksi edellytetään, että rekisterin perus-       missä.
41704: taminen ei vaaranna arvo-osuusjärjestelmän               Osakekeskusrekisterin arvo-osuusrekisterin
41705: luotettavaa ja tarkoituksenmukaista toimintaa.        tarkoituksena on tarjota maksuton passiiviseen
41706: Hajautettuun rekisterirakenteeseen perustuvan         säilytykseen rinnastuva peruspalvelu niille, jot-
41707: arvo-osuusjärjestelmän turvallisen ja tehok-          ka arvopaperipohjaisessa järjestelmässä olisi-
41708: kaan toiminnan edellytykset riippuvat keskei-         vat itse huolehtineet arvopapereistaan. Koh-
41709: sesti eri rekisterien välisen tiedonsiirron tar-      tuullisena ei kuitenkaan voida pitää sitä, että
41710: peesta ja toteuttamistavasta sekä riittävän yh-       aktiivisesta kaupankäynnistä tai muista erityi-
41711: denmukaisista käytännöistä. Tämän vuoksi on           sistä palveluksista johtuvat kustannukset tulisi-
41712: välttämätöntä, että toimiluvan myöntämistä            vat liikkeeseenlaskijoiden kannettaviksi. Tä-
41713: harkittaessa voidaan ottaa huomioon myös ne           män takia olisi osakekeskusrekisteriä hoitaval-
41714: tarkoituksenmukaisuusnäkökohdat, jotka liit-          la osuuskunnalla oikeus periä korvaus tilinhal-
41715: tyvät arvo-osuusjärjestelmän kokonaisuuden            tijalta sellaisesta kirjauksesta ja tili-ilmoituk-
41716: tietotekniseen toteuttamiseen, ja tarvittaessa        sesta, joka johtuu arvo-osuuden siirtämisestä
41717: säädellä järjestelmään hyväksyttävien rekiste-        tililtä toiseen arvo-osuusrekisteriin, taikka
41718: rien lukumäärää.                                      panttauksesta, luovutusrajoituksesta tai arvo-
41719:    9 §. Toimiluvan peruuttaminen Valtiova-            osuustileistä annetun lain 5 § :ssä tarkoitetusta
41720: rainministeriö voi pykälän mukaan pankkitar-          valtuutuksesta, tilinkäyttöoikeudesta ja arvo-
41721: kastusviraston esityksestä peruuttaa arvo-            osuuden tuotto-oikeuden siirrosta. Osakkeen-
41722: osuusrekisterin toimiluvan, jos rekisterin pitäjä     omistajalle     maksuttomaan       peruspalveluun
41723: ei enää täytä toimiluvan myöntämiselle säädet-        kuuluisivat siten esimerkiksi tilin avaaminen ja
41724: tyjä edellytyksiä. Peruuttamisperusteena voi          hoito, arvo-osuuden kirjaaminen tilille, arvo-
41725: siten olla rekisterin tekninen puutteellisuus,        osuuden muuntaminen, osingon vastaanotta-
41726: rekisterinpitäjän taloudellisen aseman olennai-       minen ja näistä palveluksista johtuvat tili-
41727: nen heikkeneminen tai rekisterinpidossa tai           ilmoitukset sekä vuotuinen tiliote.
41728: rekisterinpitäjän muussa toiminnassa ilmenneet            Osakekeskusrekisterin arvo-osuusrekisterissä
41729: väärinkäytökset. Valtiovarainministeriön pää-         pidettäville tileille voidaan rekisteröidä samalla
41730: töstä arvo-osuusrekisterin toimiluvan peruutta-       tavalla kuin muillekin tileille valtuutuksia,
41731: misesta on valituksesta huolimatta noudatetta-        panttioikeuksia ja luovutusrajoituksia ja niiltä
41732: va, jollei korkein hallinto-oikeus toisin mää-        voidaan siirtää arvo-osuuksia toisten rekiste-
41733: rää.                                                  rien tileille normaalissa järjestyksessä. Myös
41734:    Jos valtiovarainministeriö peruuttaa toimilu-      tuoton ja merkintäoikeuksien välityksen osalta
41735: van, siirtyy rekisteri 2 momentin mukaan välit-       rekisteri on samassa asemassa kuin muut arvo-
41736: tömästi arvo-osuusyhdistyksen hoitoon. Pe-            osuusrekisterit. Tilinhaltija voi myös käyttää
41737: ruuttamispäätöksen tultua lainvoimaiseksi on          osakekeskusrekisterin       arvo-osuusrekisterissä
41738: yhdistyksen tehtävänä huolehtia rekisterin lo-        pidettävälle arvo-osuustilille kirjattuja merkin-
41739: pettamisen edellyttämistä toimenpiteistä. Tämä        täoikeuksiaan osakeannissa.
41740: tarkoittaa rekisterin arvo-osuustilien siirtämis-         Ratkaisu, jossa osakekeskusrekisterin arvo-
41741: tä toisiin arvo-osuusrekistereihin ja siitä huo-      osuusrekisteri tarjoaa arvo-osuuksien omista-
41742: lehtimista, etteivät tilinhaltijat ja muut oikeu-     jille maksuUoman mahdollisuuden passiiviseen
41743: denhaltijat kärsi vahinkoa rekisterin lopettami-      omistamiseen, mahdollistaa sen, ettei ole tar-
41744: sesta. Rekisterin siirtyminen arvo-osuusyhdis-        peen säätää kaupallisten arvo-osuusrekisterien
41745: tyksen hoitoon ei vähennä rekisterin pitäjän          palvelujen hinnoittelusta. Liikkeeseenlaskijoi-
41746: taloudellista vastuuta kaikista rekisterin toi-       den kesken jaetaan tilien pitämisestä syntyvät
41747: minnan lopettamiseen liittyvistä toimenpiteistä.      kustannukset osakekeskusrekisteriä hoitavan
41748:    JO §. Osakekeskusrekisterin arvo-osuusrekis-       osuuskunnan säännöissä määrätyllä tavalla.
41749: terin kustannukset Pykälän mukaan osakekes-           Kustannusten jaon tulee perustua aiheuttamis-
41750: kusrekisterin arvo-osuusrekisterissä pidetään         perusteeseen eli liikkeeseenlaskijoilta tulee pe-
41751:                                      1990 vp. -     HE n:o 104                                    45
41752: 
41753: riä niiden liikkeeseenlaskemien arvo-osuuksien      3. luku
41754: käsittelystä aiheutuvat kustannukset.
41755:                                                     Arvo-osuusyhdistys ja osakekeskusrekisteri
41756:    11 §. Arvo-osuusrekisterin hoitaja Pykälässä
41757:                                                        Luvussa säädetään arvo-osuusjärjestelmän
41758: säädetään arvo-osuusrekisterin hoitajasta ja
41759:                                                     toiminnan edellyttämistä yhteisistä elimistä ja
41760: hänen tehtävistään. Arvo-osuusrekisterien luo-
41761:                                                     niiden toiminnasta. Arvo-osuusjärjestelmän
41762: tettava toiminta edellyttää korkeatasoista hen-
41763:                                                     yhteisenä organisaationa toimii julkisoikeudel-
41764: kilökuntaa. Koska vaikeammat arvo-osuusre-
41765:                                                     linen arvo-osuusyhdistys. Oman pääoman eh-
41766: kisterissä tehtävät päätökset edellyttävät sa-
41767:                                                     toisten arvo-osuuksien omistajista pidettävien
41768: manlaista saantoketjujen oikeudellista tutkin-
41769:                                                     luetteloiden sekä liikkeeseenlaskijoiden kustan-
41770: taa kuin lainhuudatusmenettelyssä, on rekiste-
41771:                                                     nuksella toimivan arvo-osuusrekisterin pitämis-
41772: rien palveluksessa oltava pätevää lakimiestyö-
41773:                                                     tä varten on osakekeskusrekisteri, jota hoitaa
41774: voimaa.                                             asianomaisten liikkeeseenlaskijoiden muodos-
41775:                                                     tama osuuskunta. Arvo-osuusjärjestelmän oi-
41776:    Pykälän momentin mukaan arvo-osuusre-            keussuojaelimenä toimii arvo-osuusyhdistyksen
41777: kisterin pitäjän on määrättävä vähintään yksi       oikaisulautakunta.
41778: arvo-osuusrekisterin hoitaja. Arvo-osuusrekis-         Päätöksenteon kannalta arvo-osuusyhdistys
41779: terin hoitajan on oltava täysivaltainen henkilö,    muodostuu kahdesta osapuolesta eli yhtäältä
41780: jota ei ole asetettu konkurssiin tai liiketoimin-   yhdistyksen jäseninä olevista arvo-osuusrekis-
41781: takieltoon. Vähintään yhden arvo-osuusrekis-        terien pitäjistä ja toisaalta osakekeskusrekiste-
41782: terin hoitajista tulee olla oikeustieteen kandi-    riä hoitavasta osuuskunnasta. Arvo-osuusyh-
41783: daatin tutkinnon suorittanut Suomessa asuva         distyksen jäsenet voivat liikkeeseenlaskijan
41784: henkilö. Tämä kelpoisuusedellytys on välttä-        ominaisuudessa olla myös osakekeskusrekiste-
41785: mätön, jotta rekisterissä voitaisiin ratkaista      riosuuskunnan jäseniä ja osuuskunta osallistuu
41786: Suomen lainsäädännön soveltamista edellyttä-        yhdistyksen jäsenenä yhdistyksen toimintaan.
41787: vät vaikeat kirjaamispäätökset. Momentin mu-           Yhdistyksen ja osakekeskusrekisterin toimin-
41788: kaan arvo-osuusyhdistys voi määrätä lain vä-        taa ja keskinäistä suhdetta koskevat tarkem-
41789: himmäisvaatimuksia tiukemmista kelpoisuus-          mat säännökset ehdotetaan annettavaksi ase-
41790: vaatimuksista, esimerkiksi erityisestä arvo-        tuksella, jonka valmistelussa on asianomaisilla
41791: osuusrekisterin hoitajan tutkinnosta tai vaadit-    tahoilla keskeinen rooli. Niiden sisäistä hallin-
41792: tavasta käytännön kokemuksesta.                     toa koskevien sääntöjen osalta ehdotetaan vah-
41793:                                                     vistusmenettelyä. Yhdistyksen toiminta ja pää-
41794:                                                     töksenteko tullaan järjestämään siten, että
41795:   Arvo-osuusrekisterin hoitajan määräämises-
41796:                                                     muut arvo-osuusrekisterien pitäjät kuin osake-
41797: tä ja tehtävästään vapauttamisesta on 2 mo-         keskusrekisteriosuuskunta päättävät niitä kos-
41798: mentin mukaan ilmoitettava arvo-osuusyhdis-
41799:                                                     kevista asioista ja osuuskunnan jäsenet sitä
41800: tykselle. Yhdistys voi täten valvoa kelpoisuus-
41801:                                                     koskevista asioista kun taas koko järjestelmää
41802: vaatimusten noudattamista.
41803:                                                     koskevaan päätöksentekoon osallistuvat mo-
41804:                                                     lemmat osapuolet. Yhdistyksen hallituksessa
41805:    Arvo-osuusrekisterien ratkaisujen turvaami-      on myös julkisen vallan edustus.
41806: seksi ehdotetaan pykälän 3 momentiin sään-             12 §. Arvo-osuusyhdistys Pykälän 1 momen-
41807: nöstä, jonka mukaan ainoastaan arvo-osuusre-        tin mukaan on arvo-osuusjärjestelmän yhteis-
41808: kisterin hoitajalla on toimivalta hylätä kirjaa-    ten toimintojen hoitamista varten arvo-osuus-
41809: mishakemus. Hänen ratkaistavakseen kuuluvat         yhdistys, jonka jäseniä ovat osakekeskusrekis-
41810: myös muut oikeudellista asiantuntemusta edel-       teriä hoitava osuuskunta ja muut arvo-osuusre-
41811: lyttävät kirjaamispäätökset sekä päätös tiliä       kisterien pitäjät. Jäsenyys on pakollinen.
41812: koskevien tietojen ja selvitysten antamisesta          Pykälän 2 momentin mukaan käyttävät pää-
41813: muulle kuin tilinhaltijalle. Arvo-osuusrekiste-     täntävaltaa yhdistyksessä valtuutetut ja halli-
41814: rien henkilökunnan koulutuksessa on kiinnitet-      tus. Päätöksenteon tasapuolisuuden turvaami-
41815: tävä erityistä huomiota siihen, että muu henki-     seksi on jokaisella muulla jäsenellä kuin osake-
41816: lökunta kykenee tunnistamaan oikeudellisesti        keskusrekisteriosuuskunnalla yksi valtuutettu
41817: ongelmalliset tapaukset ja ohjaamaan ne arvo-       ja tälle henkilökohtainen varamies ja osuus-
41818: osuusrekisterin hoitajan ratkaistavaksi.            kunnalla yhtä monta valtuutettua ja varamies-
41819: 46                                   1990 vp. -      HE n:o 104
41820: 
41821: tä kuin muilla jäsenillä yhteensä. Jotta tasa-       rät eri rekistereissä. Yhdistys keräisi tmmm-
41822: puolisuus toteutuisi myös yhdistyksen hallituk-      taansa varten liittymis-, jäsen- ja lisäjäsenmak-
41823: sessa, ehdotetaan säädettäväksi, että siihen         suja, käyttökorvauksia ja muita palvelumaksu-
41824: kuuluu kahdeksan valtuutettujen suhteellisilla       ja sekä vakuusrahastoaan varten kannatus-
41825: vaaleilla valitsemaa jäsentä ja näiden henkilö-      maksuja. Yhdistyksen jäseniltään perimien
41826: kohtaiset varamiehet. Yleisen edun ja hallituk-      maksujen ja korvausten tulee perustua aiheut-
41827: sen toimintakyvyn turvaamiseksi hallituksen          tamisperiaatteeseen siten, että liittymis- ja jä-
41828: puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan nimit-          senmaksut perustuisivai jäsenyydestä yhdistyk-
41829: täisi valtioneuvosto.                                selle aiheutuvaan perusrasitukseen kun taas
41830:    Yhdistyksen tehtävien hoito edellyttää luo-       jäsenen toiminnasta aiheutuvat kulut olisi ka-
41831: tettavaa ja asiantuntevaa tilintarkastusta. Tä-      tettava käyttökorvaoksilla ja palvelumaksuilla.
41832: män takia tulisi yhdistyksellä olla kaksi Kes-       Vakuusrahaston kannatusmaksujen tulee pe-
41833: kuskauppakamarin hyväksymää tilintarkasta-           rustua kunkin jäsenen toiminnasta yhdistyksel-
41834: jaa tai tilintarkastusyhteisöä. Yhdistyksen val-     le aiheutuvan riskin suuruuteen. Yhdistyksen
41835: tuutetut valitsevat tilintarkastajat (3 moment-      jäsenten vastuussa on kyse toissijaisesta vas-
41836: ti).                                                 tuusta, joka kanavoidaan yhdistyksen kautta,
41837:    Koska yhdistyksellä on keskeinen asema            joten yhdistyksen velkoja ei voi suoraan vaatia
41838: arvo-osuusjärjestelmän luotettavan toiminnan         suoritusta jäseneltä yhdistyksen vastuun perus-
41839: kannalta, on yhdistyksen säännäille 4 momen-         teella. Toisaalta yhdistys on velvollinen kerää-
41840: tin mukaan saatava valtiovarainministeriön           mään jäseniltään maksuja ja korvauksia siten,
41841: vahvistus.                                           että se kykenee aina suoriutumaan velvoitteis-
41842:     13 §. Yhdistyslain soveltaminen Yhdistysla-      taan.
41843: kia (503/89) ei lain 2 §:n 2 momentin mukaan            15 §. Arvo-osuusyhdistyksen tehtävät Koska
41844: sovelleta lakisääteisiin yhdistyksiin, ellei niin    arvo-osuusyhdistys on lakisääteinen pakolli-
41845: ole erikseen säädetty. Siltä osin kuin arvo-         seen jäsenyyteen perustuva yhteisö, sen tehtä-
41846: osuusyhdistyksestä ei ole säädetty tässä laissa      vät on tarkkaan määriteltävä laissa. Pykälän 1
41847: tai määrätty yhdistyksen säännöissä, on tar-         momentin 1 kohdan mukaan arvo-osuusyhdis-
41848: peellista säätää yhdistyslain 2-6 luvun sään-        tys vahvistaa arvo-osuusrekisterien keskinäistä
41849: nökset soveltuvin osin sovellettaviksi. Nämä         konekielistä tiedonvaihtoa koskevat säännöt ja
41850: toissijaisesti sovellettavat yhdistyslain säännök-   periaatteet, arvo-osuuksien ja oikeudenhaltijoi-
41851: set koskevat yhdistyksen perustamista, jäseniä,      den yksilöimisessä käytettävät tunnukset sekä
41852: päätösvaltaa, päätöksentekoa ja hallintoa. Tie-      muut arvo-osuusyhdistyksen edellyttämät yh-
41853: tyt yhdistyslain 2-6 luvun säännökset eivät          teiset käytännöt. Viimeksi mainittuja ovat esi-
41854: kuitenkaan soveltuisi arvo-osuusyhdistyksen          merkiksi vakioilmaisut, joita käytetään merkit-
41855: toimintaan muun muassa sen takia, että jäse-         täessä erityyppisiä oikeuksia ja rajoituksia
41856: nyys yhdistyksessä on pakollinen eikä sitä re-       arvo-osuustilille, päätösten tiedonannossa käy-
41857: kisteröidä yhdistysrekisteriin. Koska arvo-          tettävät lomakkeet ja niin edelleen.
41858: osuusyhdistyksen säännöillä voidaan poiketa             Pykälän 1 momentin 2 kohdan mukaan yh-
41859: yhdistykseen sovellettavista yhdistyslain sään-      distykselle kuuluu rekisteripäivistä päättämi-
41860: nöksistä, on sääntöjä laadittaessa riittävän tar-    nen. Arvo-osuusrekisterien on oltava toimin-
41861: kasti selvitettävä, miltä osin yhdistyksen toi-      nassa rekisteripäivinä ja summasaldovalvon-
41862: minnan laatu edellyttää poikkeamista yhdistys-       nan ja omistuksen rekisteröimisen edellyttämät
41863: laista.                                              ilmoitukset on arvo-osuostiteistä annettavaksi
41864:     14 §. Yhdistyksen jäsenen osallistuminen         ehdotettavan lain 25 §:n mukaan toimitettava
41865: kustannuksiin ja vastuu velvoitteista Pykälän        rekisteripäivinä. Yhdistyksen on määrättävä
41866: mukaan arvo-osuusyhdistyksen jäsenet vastaa-         rekisteripäiviksi ainakin pörssin aukiolopäivät.
41867: vat yhdistyksen velvoitteista yhdistyksen sään-      Arvopaperimarkkinoiden kehittyessä voi olla
41868: nöissä määrätyssä suhteessa ja ottavat osaa          aiheellista velvoittaa arvo-osuusrekisterit toimi-
41869: yhdistyksen toiminnasta aiheutuviin kustan-          maan myös viikonloppuisin ja pyhäpäivinä.
41870: nuksiin yhdistyksen säännöissä määrätyllä ta-           Pykälän 1 momentin 3 kohdan mukaan yh-
41871: valla. Tämä vastuu, joka siis tarkennetaan           distys määrää arvo-osuusrekisterien välisissä
41872: yhdistyksen säännöissä, ottaisi huomioon yh-         siirroissa tapahtuneiden virheiden ja epäsel-
41873: täältä eri rekistereissä kirjattujen arvo-osuuk-     vyyksien selvityksessä noudatettavasta menet-
41874: sien arvon ja toisaalta kirjaamispäätösten mää-      telystä. Arvo-osuusjärjestelmän hajaotettu ra-
41875:                                       1990 vp. -      HE n:o 104                                     47
41876: 
41877: kenne mahdollistaa sen, että tilisiirron otto- ja      tämistä toimenpiteistä, siltä osin kuin se ei
41878: panokirjaukset eri rekistereissä eivät vastaa          kuulu osakekeskusrekisterille. Kohdassa tar-
41879: toisiaan. Yhdistyksen tehtävänä on määrätä             koitettu kehitystyö koskee erityisesti arvo-
41880: menettelytavoista, joilla tällaiset tilanteet voi-     osuusjärjestelmän ja arvopaperimarkkinoiden
41881: daan mahdollisimman ripeästi ja luotettavasti          markkinapaikkojen ja selvitysjärjestelmien yh-
41882: oikaista.                                              teistoimintaa sekä kansainvälistä yhteistoimin-
41883:    Pykälän 1 momentin 4 kohdan mukaan                  taa muiden maiden arvopaperikeskusten kans-
41884: arvo-osuusyhdistys määrää arvo-osuustilien pi-         sa.
41885: tämisessä noudatettavista tieto- ja rekisteritur-         16 §. Arvopaperikeskus Pykälän mukaan
41886: vallisuuden edellyttämistä menettelytavoista           arvo-osuusyhdistys toimii kansainvälisessä yh-
41887: sekä kirjaamispäätöksiä koskevien asiakirjajäl-        teistoiminnassa ulkomaisten kansallisten arvo-
41888: jennösten säilyttämisestä. Kohdassa tarkoitet-         osuusrekisterien ja arvopaperien selvitys- ja
41889: tuja määräyksiä voidaan antaa muun muassa              talletuslaitosten (arvopaperikeskusten) kanssa
41890: tietojen salauksesta, käyttäjäoikeuksista sekä         Suomen kansallisena arvopaperikeskuksena, si-
41891: varmuustallenteiden valmistamisesta ja säily-          ten kuin siitä säädetään asetuksella. Tämän
41892: tyksestä. Olennainen osa arvo-osuusjärjestel-          yhteistoiminnan edellyttämät luettelot ja tilit
41893: män rekisteriturvallisuudesta muodostuu arvo-          pidetään yhdistyksen valitsemassa yhdessä tai
41894: osuusrekisterien haavoittuvuus- ja riskianalyy-        jopa useammassa arvo-osuusrekisterissä yhdis-
41895: sien suorittamisesta. Yhdistyksen vastuulle            tyksen lukuun. Vaikka on luontevaa, että luet-
41896: kuuluu muun muassa arvo-osuusjärjestelmän              telot ja tilit pidetään osakekeskusrekisterin
41897: kriisivalmiudesta huolehtiminen, mikä edellyt-         arvo-osuusrekisterissä, saattaa muukin ratkai-
41898: tää etukäteen laadittuja suunnitelmia, joilla          su riippuen järjestelmän edelleenkehittelystä,
41899: järjestelmän toiminta voidaan kriisioloissa tur-       olla tarkoituksenmukainen. Tämän vuoksi ei
41900: vata ja mahdollisesti väliaikaisesti siirtää ilman     ole katsottu aiheelliseksi tässä vaiheessa tar-
41901: automaattista tietojenkäsittelyä tapahtuvaksi.         kemmin säätää asiasta.
41902:     Pykälän 1 momentin 5 kohdan mukaan                    Arvopaperimarkkinoiden kansainvälistymi-
41903: arvo-osuusyhdistykselle kuuluu niin kutsuttu           nen on luonut tarvetta kansainvälisen arvopa-
41904: summasaldokontrolli eli sen valvominen, ettei          perikaupan selvittelyn kehittämiseen. Ylikan-
41905:  arvo-osuustileille ole kirjattuna arvo-osuuksia       sallisten arvopaperien selvitysjärjestelmien ku-
41906: enempää tai vähempää kuin niitä järjestelmäs-          ten belgialais-amerikkalaisen Euroelearin ja lu-
41907: sä on laskettu liikkeeseen. Tämän kontrollin           xemburgilaisen Cedelin lisäksi on vireillä kan-
41908: mahdollistamiseksi on arvo-osuusrekisterit vel-        sainvälisiä yhteistyösuunnitelmia sekä pohjois-
41909:  voitettu arvo-osuustileistä annetun lain 25 §:n       maisten arvopaperikeskusten ja Euroopan ta-
41910:  1 momentissa ilmoittamaan yhdistykselle päi-          lousyhteisön jäsenmaiden kansallisten arvopa-
41911:  vittäin arvo-osuuslajikohtaiset saldot rekisteris-    perien talletuslaitosten kesken. Tällainen yh-
41912: sään. Yhdistykselle kuuluu myös sen valvomi-           teistoiminta voi koskea muun muassa ulko-
41913:  nen, että sen antamia turvallisuuteen ja yhte-        maalaisten omistamien arvo-osuuksien kaup-
41914:  näisiin käytäntöihin liittyviä määräyksiä nou-        pojen selvittämistä ja arvo-osuuksien tuoton ja
41915:  datetaan arvo-osuusrekistereissä.                     merkintäoikeuksien välittämistä. Siltä osin
41916:     Pykälän 1 momentin 6 kohdassa yhdistys             kuin nämä suunnitelmat edellyttävät toteutues-
41917:  veivoitetaan pitämään luetteloa arvo-osuusre-         saan kansallisen aseman omaavan julkisen ar-
41918:  kisterien pitäjien nimiin niiden omassa rekiste-      vopaperikeskuksen olemassaoloa Suomessa,
41919:  rissä rekisteröidyistä panttioikeuksista. Nämä        olisi arvo-osuusyhdistyksellä tämä tehtävä ja
41920:  panttioikeudet tulevat arvo-osuustileistä anne-       osakekeskusrekisterin arvo-osuusrekisteri voisi
41921:  tun lain 7 §:n 1 momentin nojalla voimaan             olla kansainväliseen yhteistoimintaan osallistu-
41922:  hetkestä, jolloin niitä koskeva ilmoitus on           va virallinen yhdysrekisteri. Yhteistoiminta voi
41923:  saapunut arvo-osuusyhdistykseen. Edelleen             edellyttää sitä, että osakekeskusrekisterin arvo-
41924:  kuuluu yhdistykselle 1 momentin 7 kohdan              osuusrekisterissä pidetään arvo-osuustilejä tai
41925:  mukaan arvo-osuusrekisterin hoitajan muista           muita luetteloita ulkomaisten arvopaperikes-
41926:  kuin 11 §:n 1 momentissa säädetyistä kelpoi-          kusten lukuun. Toiminta voi myös edellyttää
41927:  suusvaatimuksista päättäminen.                        sitä, että yhdistys säilyttää ulkomaisessa arvo-
41928:     Pykälän 1 momentin 8 kohdassa määrätään            paperikeskuksessa rekisteröityjen omistajien
41929:  yhdistys huolehtimaan arvo-osuusjärjestelmän          omistamia suomalaisia arvopapereita. Koska
41930:  luotettavan toiminnan ja kehittämisen edellyt-        toiminnan lopullinen sisältö ei tässä vaiheessa
41931: 48                                  1990 vp. -      HE n:o 104
41932: 
41933: ole vakiintunut, ehdotetaan tarkemmat sään-         yhdistyksen suoritettavaksi tulleet keskimääräi-
41934: nökset asiasta annettavaksi asetuksella.            set vuotuiset korvaukset. Rahaston vähimmäis-
41935:    Säännöksessä tarkoitettuja ulkomaisia kan-       pääoman tulee kuitenkin olla vähintään 10
41936: sallisia arvopaperikeskuksia ovat muun muassa       miljoonaa markkaa, jonka suuruisen pääoman
41937: Ruotsin Värdepapperscentralen VPC, Norjan           tuotolla kyettäisiin Norjan ja Tanskan koke-
41938: Verdipapirsentralen VPS, Tanskan V rerdipa-         musten mukaan suorittamaan kaikki arvo-
41939: pircentralen VP, Ranskan SICOV AM, Saksan           osuusjärjestelmän toiminnasta johtuvat kor-
41940: Iiittotasavallan Auslandskassenverein AKV ja        vaukset, siis myös sellaiset, jotka tulisivat eh-
41941: Englannin SEPON. Sen sijaan Euroelearin ja          dotuksen mukaan ensisijassa arvo-osuusrekis-
41942: Cedelin kaltaiset luonteeltaan täysin yksityiset    terien pitäjien vastattaviksi.
41943: arvopaperikauppojen selvityskeskukset eivät            Pykälän 2 momentin mukaan liitetään yhdis-
41944: olisi säännöksessä tarkoitettuja kansallisia ar-    tyksen takautumisoikeutensa nojalla saarnat
41945: vopaperikeskuksia.                                  korvaukset vakuusrahaston pääomaan. Arvo-
41946:    17 §. Arvo-osuusyhdistyksen vastuu Arvo-         osuustileistä annettavaksi ehdotetun lain 36 §:n
41947: osuusjärjestelmän nauttiman luottamuksen            3 momentin mukaan suoritetaan yhdistyksen
41948: kannalta on välttämätöntä, että uuden tekno-        varoista korvaus oikaisunhausta yhdistyksen
41949: logian käyttöön ottamisesta johtuvat vahingot       oikaisulautakunnassa aiheutuneista kuluista,
41950: tulevat täysimääräisesti korvatuiksi. Tämän         jos muutoksenhakemus hyväksytään. Näiden
41951: turvaamiseksi on arvo-osuusrekisterien pitäjille    korvausten mahdollinen takaisin periminen asi-
41952: säädetty ankara korvausvastuu arvo-osuusti-         anomaiselta rekisterinpitäjältä jätetään yhdis-
41953: leistä annetun lain 30 §:n 1 momentissa vahin-      tyksen säännöissä ratkaistavaksi.
41954: goista, jotka johtuvat arvopaperittomuuden
41955:                                                        Pykälän 3 momentin mukaan yhdistys voi
41956: periaatteen toteuttamisesta. Jotta korvauksen
41957:                                                     velvoittaa jäsenen ottamaan yhdistyksen hy-
41958: saaminen ei vaarantuisi arvo-osuusrekisterinpi-
41959:                                                     väksymän vastuuvakuutuksen vahingonkor-
41960: täjän mahdollisen maksukyvyttömyyden joh-
41961:                                                     vausvastuunsa kattamiseksi. Yhdistyksellä on
41962: dosta, ehdotetaan arvo-osuusyhdistykselle tois-
41963:                                                     oikeus ottaa vastuuvakuutus oman vastuunsa
41964: sijaista korvausvastuuta tällaisesta vahingosta.
41965:                                                     kattamiseksi ja käyttää vakuusrahastoa tämän
41966: Norjan ja Tanskan kokemukset osoittavat kui-
41967:                                                     vastuuvakuutuksen omavastuuosuutena. Näillä
41968: tenkin, että korvausvastuun sääntelyllä on
41969:                                                     vakuutusjärjestelyillä voidaan vahingonkärsi-
41970: enemmän periaatteellista kuin käytännöllistä
41971:                                                     jän oikeus korvaukseen turvata kaikissa olo-
41972: merkitystä. Huolellisesti toteutetussa arvo-
41973:                                                     suhteissa.
41974: osuusjärjestelmässä ovat vahingot marginaali-
41975: sia järjestelmässä käsiteltävien arvo-osuuksien        19 §. Osakekeskusrekisteriä hoitava osuus-
41976: arvoon verrattuna.                                  kunta Pykälässä säädetään osakekeskusrekiste-
41977:    Pykälän mukaan vahingonkärsineellä on oi-        riä hoitavasta osuuskunnasta. Osuuskunnan
41978: keus saada arvo-osuusyhdistykseltä korvaus,         jäseniä ovat niiden arvo-osuuksien liikkeeseen-
41979: jos arvo-osuusrekisterin pitäjä ei kykene täyt-     laskijat, joista on 4 §:n 1 momentin mukaan
41980: tämään arvo-osuustileistä annetussa laissa sää-     pidettävä omistajaluetteloa rekisterissä. J äse-
41981: dettyä korvausvastuutaan. Yhdistyksen vastuu        nyys olisi pakollinen tällaisen arvo-osuuden
41982: kohdistuu 14 §:n nojalla viime kädessä koko         arvo-osuusjärjestelmään liittäneelle liikkee-
41983: sen jäsenkuntaan. Yhdistyksen vastuu on tois-       seenlaskijalle. Muille liikkeeseenlaskijoille kuin
41984: sijainen ja edellyttää arvo-osuusrekisterin pitä-   pörssiyhtiöille ei osakkeiden tai muiden arvo-
41985: jän osoittautumista maksukyvyttömäksi. Arvo-        osuuksien liittäminen arvo-osuusjärjestelmään
41986: osuusyhdistykselle syntyy sen suorittamaa kor-      kuitenkaan olisi pakollista. Pakkojäsenyyden
41987: vausta vastaava takautumisoikeus suhteessa          ja osuuskunnan lakisääteisen tehtävän takia on
41988: ensisijaiseen korvausvelvolliseen ja siihen, jo-    tarpeen asettaa sen säännöt valtiovarainminis-
41989: hon arvo-osuusrekisterin pitäjällä olisi takau-     teriön vahvistusta edellyttäviksi.
41990: tumisoikeus.                                           Pykälän 2 momentin mukaan osuuskunnan
41991:    18 §. Vakuusrahasto ja vastuuvakuutus Py-        hallitukseen kuuluu kuudesta yhdeksään jäsen-
41992: kälässä veivoitetaan yhdistys perustamaan va-       tä, joilla on henkilökohtaiset varamiehet. Py-
41993: kuusrahasto 17 §:ssä säädetyn vastuunsa va-         kälän 3 momentin mukaan osakekeskusrekiste-
41994: kuudeksi. Vakuusrahaston suuruuden tulee            rillä on kaksi tilintarkastajaa, joiden tulee olla
41995: vastata pääomaa, jonka tuotolla kyettäisiin         Keskuskauppakamarin hyväksymiä tilintarkas-
41996: korvaamaan viiden edellisen vuoden aikana           tajia tai tilintarkastusyhteisöjä. Muilta osin jää
41997:                                     1990 vp. -      HE n:o 104                                      49
41998: 
41999: osuuskunnan hallinto säännöissä ja osuuskun-        män kansainvälisiin yhteyksiin ja osakekeskus-
42000: talaissa säänneltäväksi.                            rekisterin    tietojärjestelmässä    yhdistykselle
42001:    Kesällä 1989 on perustettu Suomen Osake-         mahdollisesti tuotettavaan arvo-osuusrekiste-
42002: keskusrekisteri Osuuskunta, jonka jäseniä ovat      rien välisen tietoverkon ylläpitämiseen ja arvo-
42003: pörssiyhtiöt ja valtaosa sopimusmarkkinayhti-       osuuksien summasaldokontrollin hoitamiseen.
42004: öistä.                                              Rekisterillä olisi oikeus tarjota edellä mainittu-
42005:    20 §. Osuuskuntalain soveltaminen Selvyy-        ja palveluksia sekä liikkeeseenlaskutilin ylläpi-
42006: den vuoksi ehdotetaan säädettäväksi, että           toa myös ulkopuolisille (2 momentti). Muita
42007: osuuskuntaan sovelletaan tämän lain ja vahvis-      ulkopuolisille tarjottavia palveluksia voivat ol-
42008: tettujen sääntöjen ohella osuuskuntalakia           la esimerkiksi liikkeeseenlaskutilin pitäminen
42009: (274/54).                                           joukkovelkakirjalainasta. Osuuskunnalle kuu-
42010:    21 §. Maksut ja korvaukset Pykälän mukaan        luu edelleen rekisterin luotettavan toiminnan
42011: osakekeskusrekisterin jäsenet ottavat osaa kes-     kehittämisen edellyttämistä toimenpiteistä huo-
42012: kuksen toiminnasta aiheutuviin kustannuksiin        lehtiminen (1 momentin 3 kohta).
42013: sen säännöissä määrätyllä tavalla ja vastaavat
42014:                                                        23 §. Oikaisulautakunta Pykälän 1 momen-
42015: säännöissä määrätyssä suhteessa sen velvoit-
42016:                                                     tin mukaan arvo-osuusyhdistyksen yhteydessä
42017: teista. Tämä vastuu edellyttää sitä, että osuus-
42018:                                                     toimii oikaisulautakunta. Lautakunnan tehtä-
42019: kunnan sääntöihin otetaan osuuskuntalain
42020:                                                     vänä on ratkaista arvo-osuustileistä annetun
42021: 7 §:n 1 momentin 3 kohdassa mainittu rajoitta-
42022:                                                     lain 36 §:ssä tarkoitettuja oikaisuhakemuksia
42023: maton lisämaksuvelvollisuus. Osakekeskusre-
42024:                                                     arvo-osuusrekisterien päätöksistä. Erityisen si-
42025: kisteriä hoitava osuuskunta voi periä jäsenil-
42026:                                                     tovan oikaisumenettelyn järjestäminen arvo-
42027: tään liittymis-, osuus- ja lisämaksuja sekä
42028:                                                     osuusjärjestelmään on katsottu tarpeelliseksi,
42029: käyttökorvauksia ja muita palvelumaksuja in-
42030:                                                     jotta kirjaamisasioita koskeviin riitoihin saatai-
42031: vestointi- ja käyttömenojensa rahoittamiseksi.
42032:                                                     siin mahdollisimman nopeasti ja asiantuntevas-
42033: Näiden maksujen ja korvausten kohdentami-
42034:                                                     ti lainvoimainen ratkaisu. Lautakunnan on
42035: sessa on mahdollisuuksien mukaan sovellettava
42036:                                                     noudatettava asioiden käsittelyssä laillista oi-
42037: aiheuttamisperiaatetta. Ulkopuolisille tarjo-
42038:                                                     keudenkäyntijärjestystä ja sen jäsenet toimivat
42039: tuista palveluksista syntyvät kustannukset tulisi
42040:                                                     tuomarin vastuulla. Lautakunnan on ratkaisu-
42041: aina kattaa palveluksen saajalta perittävillä
42042:                                                     toiminnassaan noudatettava siten sellaisia lail-
42043: korvauksilla (2 momentti).
42044:                                                     liseen oikeudenkäyntijärjestykseen sisältyviä
42045:    22 §. Osakekeskusrekisterin tehtävät Koska
42046:                                                     prosessuaalisia periaatteita kuin objektiviteetti-
42047: osakekeskusrekisteriä hoitava osuuskunta on
42048:                                                     periaate ja kuulemisperiaate.
42049: lakisääteinen ja pakolliseen jäsenyyteen perus-
42050: tuva yhteisö, sen tehtävät on tarkkaan määri-          24 §. Oikaisulautakunnan kokoonpano ja
42051: teltävä laissa. Osuuskunnan tehtävänä on py-        päätösvaltaisuus Oikaisulautakuntaan kuuluu
42052: kälän 1 momentin 1 kohdan mukaan osakas-            kuusi valtioneuvoston kolmeksi vuodeksi ni-
42053: ja muiden vastaavien omistajaluetteloiden pitä-     mittämää jäsentä. Kahden jäsenen kelpoisuus-
42054: minen (4 §:n 1 momentti), oman arvo-osuusre-        vaatimuksena on oikeustieteen kandidaatin tut-
42055: kisterin pitäminen (7 §:n 2 momentti) sekä          kinto ja kokemusta tuomarin tehtävissä. Toi-
42056: siihen liittyen toiminta arvo-osuusjärjestelmän     nen heistä määrätään puheenjohtajaksi ja toi-
42057: kansainvälisenä yhteysrekisterinä arvo-osuus-       nen varapuheenjohtajaksi. Heidän tulee olla
42058: yhdistyksen lukuun (16 §).                          riippumattomia suhteessa arvo-osuusrekisterin
42059:    Osuuskunnalla olisi 1 momentin 2 kohdan          pitäjiin, arvo-osuuksien liikkeeseenlaskijoihin
42060: mukaan oikeus tarjota jäsenilleen rekisterissä      ja sijoittajiin. Kaksi muuta valtioneuvoston
42061: pidettävien luetteloiden tietojen hyväksikäyt-      nimittämistä jäsenistä edustaa sijoittajia ja hei-
42062: töön liittyviä palveluksia. Tällaiset palvelukset   dät nimitetään sijoittajien etuja valvovien val-
42063: voivat olla esimerkiksi yhtiökokouksen äänilu-      takunnallisten järjestöjen esityksestä. Tarkoi-
42064: ettelon laatiminen, osingonmaksun välittämi-        tuksena on, että toinen sijoittajien edustajista
42065: nen ja emission järjestämisessä avustaminen         edustaisi arvopaperisäästäjiä ja toinen säätiöi-
42066: sekä osakaskantaa koskevat tilastolliset analyy-    den sekä vakuutus- ja eläkelaitosten kaltaisia
42067: sit. Osakekeskusrekisterillä olisi myös oikeus      suursijoittajia. Kaksi lautakunnan jäsentä ni-
42068: tuottaa arvo-osuusyhdistykselle sen tarvitsemia     mitettäisiin arvo-osuusyhdistyksen valtuutettu-
42069: tietoteknisiä palveluksia. Tällaiset palvelukset    jen esittämistä henkilöistä. Sijoittajien järjestö-
42070: voivat liittyä muun muassa arvo-osuusjärjestel-     jen ja arvo-osuusyhdistyksen valtuutettujen
42071: 
42072: 7   300936E
42073: 50                                   1990 vp. -     HE n:o 104
42074: 
42075: esityksissä on mainittava kummassakin vähin-        vaihtovelkakirjalainan osuus, sijoitusrahasto-
42076: tään neljä ehdokasta.                               osuus, osuus säästöpankin kantarahastoon,
42077:   Huolimatta siitä, ettei oikeustieteellistä kou-   osuuskunnan sijoitusosuus tai keskinäisen va-
42078: lutusta ole asetettu muiden jäsenten kuin pu-       kuutusyhtiön, vakuutusyhdistyksen tai avus-
42079: heenjohtajan ja varapuheenjohtajan kelpoi-          tuskassan takuuosuus. Luvan momentissa tar-
42080: suusvaatimukseksi, johtuu lautakunnan tehtä-        koitetun arvo-osuuden liittämiseen arvo-osuus-
42081: vien luonteesta se, että jäsenten tulisi olla       järjestelmään antaa osakekeskusrekisteriä hoi-
42082: perehtyneitä siviilioikeuteen. Jäsenten nimittä-    tava osuuskunta. Asunto- ja kiinteistöyhteisö-
42083: mismenettelyn tarkoituksena on taata lauta-         jen osakkeita ja osuuksia ei kuitenkaan saisi
42084: kunnalle riittävä asiantuntemus arvo-osuusre-       liittää arvo-osuusjärjestelmään, koska niissä
42085: kisterin pitämiseen liittyvistä kysymyksistä, ei-   osakkeeseen tai osuuteen liittyy hallintaoikeus,
42086: kä kysymys siten ole varsinaisesta intressiedus-    jonka kohdetta koskevia tietoja ei ilman ylivoi-
42087: tuksesta. Lautakunta olisi päätösvaltainen,         maisia vaikeuksia voida kirjata arvo-osuustilil-
42088: kun läsnä on puheenjohtaja tai varapuheenjoh-       le, mikä puolestaan olisi välttämätöntä väite-
42089: taja sekä kaksi muuta jäsentä.                      suojan toteuttamiseksi.
42090:                                                        26 §. Muut arvo-osuudet Muut kuin 26 §:ssä
42091:                                                     tarkoitetut arvo-osuudet liitettäisiin arvo-
42092: 4 luku                                              osuusjärjestelmään liikkeeseenlaskijaa edusta-
42093:                                                     van arvo-osuusrekisterin pitäjän hakemukses-
42094: Liittyminen arvo-osuusjärjestelmään                 ta. Luvan arvo-osuuden liittämiseen arvo-
42095:                                                     osuusjärjestelmään myöntäisi arvo-osuusyhdis-
42096:    25 § . Osakkeet ja niihin rinnastuvat arvo-      tys. Tällaisten velkakirjatyyppisten arvo-
42097: osuudet Pykälän 1 momentin mukaan suoma-            osuuksien osalta ei ole pidetty mahdollisena
42098: laisen pörssiyhtiön on liitettävä osakkeensa        sallia arvopaperin muuntamista arvo-osuudek-
42099: arvo-osuusjärjestelmään. Tätä on pidetty vält-      si, joten arvo-osuusjärjestelmään liittäminen
42100: tämättömänä, jotta arvo-osuusjärjestelmästä         tulee kysymykseen ainoastaan uusien lainojen
42101: johtuvat kustannushyödyt ja omistuksen julki-       osalta.
42102: suus toteutuisivat käytännössä. Suomessa pörs-         27 §.   Liikkeeseenlaskutili Arvopaperien
42103: silistalle oleville ulkomaisille yhtiöille ei sen   poistuessa on arvo-osuusjärjestelmän sisällettä-
42104: sijaan ehdoteta vastaavaa velvollisuutta, koska     vä perustiedot arvo-osuuden ominaisuuksista
42105: niiden osakkeiden käsittely perustuu yleensä        ja määrästä arvo-osuusjärjestelmässä. Nämä
42106: yhtiön kotimaan järjestelmään, jonka sovitta-       tiedot ovat välttämättömiä yhtäältä väitesuo-
42107: minen yhteen arvo-osuusjärjestelmän kanssa          jan edellytysten synnyttämiseksi ja toisaalta
42108: voidaan toteuttaa 16 §:n mukaisessa järjes-         summasaldokontrollin         mahdollistamiseksi.
42109: tyksessä. Pankkitarkastusvirasto voi erityisestä    Teknisesti voidaan arvo-osuutta koskevat pe-
42110: syystä myöntää poikkeuksen tästä velvoittees-       rustiedot vaivattomirumin siirtää arvo-osuus-
42111: ta. Säännöksessä tarkoitettu erityinen syy voi      järjestelmään erityisen liikkeeseenlaskutilin
42112: olla esimerkiksi päätös yhtiön sulautumisesta.      avulla. Arvo-osuusjärjestelmän arvo-osuustilit
42113:    Tarkoituksena on, että momentissa säädetty       muodostavat yhtenäisen kaksinkertaisen kir-
42114: velvollisuus tulisi voimaan muuta lakia myö-        janpidon periaatteeseen nojautuvan järjestel-
42115: hemmin sen jälkeen, kun on tiedossa ajankoh-        män. Liikkeeseenlaskutilit ovat kaikkien mui-
42116: ta, johon mennessä pörssiyhtiöt kohtuudella         den tilien vastatilinä siten, että muille tileille
42117: voivat liittää osakkeensa arvo-osuusjärjestel-      kirjattujen arvo-osuuksien yhteismäärän tulee
42118: mään. Tästä ajankohdasta säädettäisiin asetuk-      vastata liikkeeseenlaskutilin saldoa. Arvo-
42119: sella. Jollei yhtiö momentin tultua voimaan         osuuksia ei voi tulla järjestelmään tai poistua
42120: liitä osakkeitaan arvo-osuusjärjestelmään, tu-      sieltä muutoin kuin liikkeeseenlaskutilille teh-
42121: lee pankkitarkastusviraston 32 §:n nojalla aset-    tävien kirjausten kautta.
42122: taa uhkasakko yhtiölle.                                Osakkeiden ja muiden oman pääoman eh-
42123:    Pykälän 2 momentin mukaan voidaan muu            toisten arvo-osuuksien osalta on liikkeeseenlas-
42124: kuin 1 momentissa mainittu osake liikkeeseen-       kutili avattava osakekeskusrekisterin arvo-
42125: laskijan hakemuksesta hyväksyä arvo-osuus-          osuusrekisterissä. Muiden arvo-osuuksien osal-
42126: järjestelmään. Arvo-osuusjärjestelmään voi-         ta voidaan liikkeeseenlaskutili avata missä ta-
42127: daan vastaavasti hyväksyä, siltä osin kuin se       hansa arvo-osuusrekisterissä. Tässä tapaukses-
42128: on yhteisöoikeudellisesti mahdollista, optio- ja    sa pidettäneen liikkeeseenlaskutiliä yleensä
42129:                                       1990 vp. -     HE n:o 104                                      51
42130: 
42131: 26 §:ssä tarkoitetussa arvo-osuusrekisterissä.       osakasluetteloon omistajan sijasta ulkomaises-
42132: Tietyissä tilanteissa, esimerkiksi kaavaillun ra-    sa omistuksessa olevien osakkeiden osalta. Py-
42133: hamarkkinakeskusjärjestelmän yhteydessä, oli-        kälässä ehdotetaan pohjoismaisen käytännön
42134: si osapuolten mahdollista päättää, että kaikista     seuraamista ja hallintarekisteröinnin sallimista
42135: tietynlajisista arvo-osuuksista on pidettävä liik-   ulkomaisten sijoittajien osalta.
42136: keeseenlaskutiliä yhdessä rekisterissä.                 Pykälän l momentin mukaan voidaan 4 §:n
42137:    Liikkeeseenlaskutilille on kirjattava arvo-       l momentissa tarkoitetun oman pääoman eh-
42138: osuuden liikkeeseen laskettu määrä sekä ne           toisen arvo-osuuden omistajan sijasta merkitä
42139: tiedot, jotka olisi lain mukaan merkittävä asi-      omistajaluetteloon sellainen arvo-osuusrekiste-
42140: anomaisesta arvo-osuudesta annettavaan arvo-         rin pitäjä, ulkomainen arvopaperikeskus taik-
42141: paperiin. Esimerkiksi osakkeen liikkeeseenlas-       ka arvo-osuusyhdistyksen hyväksymä ulkomai-
42142: kutilille tulee merkitä osakeyhtiölain 3 luvun       nen pankki, arvopaperinvälitysliike tai muu
42143: 5 §:n 2 ja 3 momentissa sekä rajoituslaissa          yhteisö, jonka hoidossa arvo-osuudet ovat toi-
42144: säädetyt merkinnät ja lainaosuuden liikkee-          meksiannon perusteella. Jos osakkeesta tai sii-
42145: seenlaskutilille velkasuhteen ehdot sekä muut        hen rinnastuvasta arvo-osuudesta on annettu
42146: joukkovelkakirjalain mukaan velkakirjaan             kansainvälinen hallintatodistus, ne on hallinta-
42147: merkittävät seikat.                                  rekisteröitävä. Hallintarekisteröinnin edelly-
42148:    Liikkeeseenlaskijan on toimitettava liikkee-      tyksenä on, että arvo-osuuden omistaa ulko-
42149: seenlaskutilille merkittävät tiedot tietokoneella    maalainen tai ulkomainen yhteisö tai säätiö.
42150: luettavassa muodossa, siis tietovälineellä tai       Asianomainen omaisuudenhoitaja on velvolli-
42151: suorana tiedonsiirtona. Näin varmistetaan se,        nen valvomaan sitä, etteivät suomalaiset henki-
42152: että liikkeeseenlaskutilin tiedot, jotka on edel-    löt ja yhteisöt hallintarekisteröi omistuksiaan.
42153: leen välitettävä merkittäväksi arvo-osuusrekis-      Kauppa- ja teollisuusministeriölle ehdotetaan
42154: terien arvo-osuuslajiluetteloihin arvo-osuusti-      oikeutta rajoittaa mahdollisuutta hallintarekis-
42155: leistä annettavaksi ehdotetun lain 4 §:n 2 mo-       teröidä sellaisia arvo-osuuksia, jotka eivät ole
42156: mentin nojalla, ovat kaikissa arvo-osuusrekis-       julkisen kaupankäynnin kohteena ulkomailla.
42157: tereissä samansisältöisinä. Väitesuojaa koske-       Tällaisten rajoitusten tarve voi perustua rajoi-
42158: van arvo-osuustileistä annetun lain 28 §:n no-       tuslain mukaiseen ulkomaalaisomistuksen val-
42159: jalla nämä tiedot sitovat liikkeeseenlaskijaa        vontaan ja kilpailuolojen seurantaan.
42160:  suhteessa vilpittömässä mielessä olevaan arvo-         Jotta hallintarekisteröinti ei olisi mahdollista
42161:  osuuden saajaan.                                    silloin, kun omistuksen tarkoituksena on pää-
42162:                                                      tösvallan käyttäminen yhteisössä, ehdotetaan
42163:                                                      säädettäväksi,     ettei   hallintarekisteröityjen
42164: 5 luku                                               arvo-osuuksien perusteella saisi käyttää muita
42165:                                                      kuin taloudellisia oikeuksia yhteisössä. Tämän
42166: Erinäisiä säännöksiä                                 vuoksi ei hallintarekisteröidyn osakkeen tai
42167:                                                      siihen rinnastuvan arvo-osuuden perusteella
42168:   28 §. Hallintarekisteröinti Arvo-osuusjärjes-      voi käyttää muita omistajalle liikkeeseenlaski-
42169: telmä tuottaa periaatteessa lähes tosiaikaisen       jan suhteen olevia oikeuksia kuin oikeutta
42170: julkisen tiedon osakkeiden ja niihin rinnastu-       nostaa varoja tai osallistua osakkeiden tai mui-
42171: vien arvo-osuuksien omistuksesta. Pohjois-           den arvo-osuuksien antiin (2 momentti). Niillä
42172: maissa omistuksen julkisuusperiaate on toteu-        ei siten voida käyttää äänivaltaa eikä niiden
42173: tettu laajemmin kuin useissa muissa maissa,          omistus perusta esimerkiksi oikeutta yh-
42174: joissa siitä on yleensä säädetty arvopaperi-         tiökokouksen päätöksen moiUimiseen tai vä-
42175: markkinoita koskevassa lainsäädännössä ja se         hemmistön tilintarkastajan valitsemiseen.
42176: on rajoitettu koskemaan suuromistajia. Julki-           Liikkeseenlaskijan edun turvaamiseksi pykä-
42177: suusperiaatteen poikkeukseton toteuttaminen          län 3 momentissa veivoitetaan arvo-osuuksien
42178: saattaisi vähentää ulkomaisten sijoittajien kiin-    hoitaja pyynnöstä ilmoittamaan todellinen
42179: nostusta asianomaisten osakkeiden hankkimi-          omistaja liikkeeseenlaskijalle, jos omistaja on
42180: seen ja vaikeuttaa siten yhtiöiden mahdolli-         tiedossa, sekä omistajalla olevien arvo-osuuk-
42181: suuksia hankkia osakepääomaa ulkomailta,             sien määrä. Kansainvälisessä arvopaperisijoi-
42182: minkä vuoksi pohjoismaisissa arvopaperikes-          tustoiminnassa on kuitenkin mahdollista, että
42183: kuslaeissa on mahdollistettu hallintarekiste-        hallintarekisteröityjen arvo-osuuksien osalta
42184: röinti eli omaisuuden hoitajan merkitseminen         on useita päällekkäisiä hoitosuhteita, jolloin
42185: 52                                    1990 vp. -      HE n:o 104
42186: 
42187: suomalaiselle arvo-osuuksien hoitajalle voi esi-      asettamassa määräajassa liittänyt osakkeitaan
42188: merkiksi ulkomaisen salassapitokäytännön ta-          arvo-osuusjärjestelmään, on yhtiön kotipaikan
42189: kia olla mahdotonta saada tietoonsa todellista        lääninhallituksen tuomittava uhkasakko mak-
42190: omistajaa.                                            settavaksi. Niskoittelun jatkuessa voidaan
42191:    29 § . Salassapitovelvollisuus Pykälän 1 mo-       määrätä uusia uhkasakkoja. Huolimatta siitä,
42192: mentissa säädetään arvo-osuusrekisterien pitä-        että nykyisin pyritään yleensä uskomaan uhka-
42193: jän, arvo-osuusyhdistyksen, osakekeskusrekis-         sakon asettaminen ja tuomitseminen samalle
42194: teriä hoitavan osuuskunnan ja oikaisulauta-           viranomaiselle, on valvonnan tehokuuden ja
42195: kunnan toimielimen jäsenen ja toimihenkilön           oikeussuojan yhteensovittamisen kannalta pi-
42196: salassapitovelvollisuudesta. Edellisen pykälän 3      detty perusteltuna niiden uskomista tässä ta-
42197: momentissa tarkoitetun todellisen omistajan           pauksessa eri viranomaisille.
42198: henkilöllisyyden ja muiden tässä ominaisuudes-           33 §. Tarkemmat säännökset Lain täytän-
42199: saan saamiensa tietojen osalta salassapitovel-        töönpanosta voitaisiin tarvittaessa antaa tar-
42200: vollisuus koskee myös liikkeeseenlaskijan edus-       kempia säännöksiä asetuksella. Erityisesti ase-
42201: tajia. Pykälässä säädetyn salassapitovelvolli-        tustasoisen sääntelyn tarve saattaa liittyä arvo-
42202: suuden syrjäyttää muualla laissa säädetty tai         osuusyhdistyksen ja osakekeskusrekisterin toi-
42203: viranomaisen lain nojalla määräämä tietojen-          mintaan ja keskinäiseen suhteeseen, mistä mai-
42204: antamisvelvollisuus, esimerkiksi arvo-osuusti-        nitaan erikseen säännöksessä.
42205: leistä annetun lain 33 § :ssä tarkoitettu velvolli-
42206:                                                          34 §. Voimaantulo Pykälän mukaan sääde-
42207: suus antaa tietoja arvo-osuustilien sisällöstä.
42208:                                                       tään lain voimaantulosta erikseen. Tarkoituk-
42209: Salassapitovelvollisuus ei koske tietoja, jotka
42210:                                                       sena on antaa hallituksen esitys arvo-osuusjär-
42211: on laissa, esimerkiksi arvopaperimarkkinalain
42212:                                                       jestelmään liittyvän lainsäädännön täytäntöön-
42213: 2 luvun 4 tai 7 §:ssä, säädetty ilmaistavaksi.
42214:                                                       panosta niin pian kuin se on mahdollista ot-
42215:    Pykälän 2 momentissa oleva viittaus tarkoit-
42216:                                                       taen huomioon järjestelmään liittyvän tietotek-
42217: taa pankkitarkastuslain 9 §:ää, joka koskee
42218:                                                       nisen suunnittelutyön eteneminen. Toisaalta ei
42219: viraston oikeutta saada tietoja valvottavalta, ja
42220:                                                       tällaista suunnittelutyötä voida aloittaa tehok-
42221: 17 §:ää, joka koskee pankkitarkastusviraston
42222:                                                       kaasti, ennen kuin järjestelmää koskevan sään-
42223: oikeutta antaa ulkomaan viranomaiselle tietoja
42224:                                                       telyn keskeisestä sisällöstä on saatu riittävä
42225: valvonnassaan olevasta yhteisöstä.                    varmuus. Tarkoitus on, että ennen arvo-osuus-
42226:    30 §. Salassapitovelvollisuuden rikkominen         yhdistyksen perustamista valtioneuvosto ni-
42227: Pykälässä säädetään rangaistusuhka 29 §:n 1
42228:                                                       mittää väliaikaisen hoitokunnan huolehtimaan
42229: momentin rikkomisesta. Rangaistusasteikko on
42230:                                                       sen perustamiseen liittyvistä toimista. Tällai-
42231: sakkoa tai korkeintaan 6 kuukautta vankeutta.
42232:                                                       seksi hoitokunnaksi on kaavailtu jo toimivaa
42233: Teko on asianomistajarikos. Muualla laissa
42234:                                                       Arvo-osuusyhdistys r.y:tä. Hoitokunnan toimi-
42235: säädetty ankarampi rangaistusuhka samasta te-
42236:                                                       kausi päättyisi, kun julkisoikeudellisen yhdis-
42237: osta syrjäyttää säännöksen soveltamisen. Jos
42238:                                                       tyksen säännöt on vahvistettu ja sille on valittu
42239: henkilö esimerkiksi rikkoo sekä tätä pykälää
42240:                                                       tässä laissa säädetty hallitus. Käytännössä lie-
42241: että arvopaperimarkkinalain 5 luvun 1 § :ssä
42242:                                                       nee tarkoituksenmukaisinta, että hoitokuntana
42243: säädettyä luottamuksellisen yritystiedon vää-
42244:                                                       toimiva yhdistys muuttuu julkisoikeudelliseksi
42245: rinkäytön kieltoa, sovelletaan tekoon viimeksi
42246:                                                       siten kuin siitä myöhemmin säädetään.
42247: mainittuun säännökseen liittyvää rangaistus-
42248: säännöstä arvopaperimarkkinalain 8 luvun
42249: 1 §:ssä.
42250:    31 §. Vakioidut optiot ja termiinit Pykälässä      1.2. Laki arvo-osuustileistä
42251: todetaan selvyyden vuoksi, ettei arvo-osuusjär-
42252: jestelmästä annettuja säännöksiä sovelleta kau-          Arvo-osuusjärjestelmä on arvopaperitao
42253: pankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termii-        arvo-osuuksien omistus- ja hallintajärjestelmä.
42254: neillä annetussa laissa (772/88) säänneltyihin        Keskeisen osan järjestelmästä muodostavat
42255: optioihin ja termiineihin.                            arvo-osuustilit, joille tehdyt kirjaukset ja rekis-
42256:    32 §. Uhkasakko Jos pörssiyhtiö on vastoin         teröinnit saavat arvopaperin sisältöä ja hallin-
42257: 25 §:n 1 momentin säännöstä jättänyt osak-            tasuhteita vastaavat oikeusvaikutukset. Arvo-
42258: keensa liittämättä arvo-osuusjärjestelmään, voi       osuustileihin liittyvistä kysymyksistä ehdote-
42259: pankkitarkastusvirasto asettaa uhkasakon yh-          taan säädettäväksi arvo-osuustileistä annetta-
42260: tiölle. Jollei yhtiö ole pankkitarkastusviraston      vassa laissa.
42261:                                      1990 vp. -     HE n:o 104                                       53
42262: 
42263:    Säännökset on mahdollisuuksien mukaan            sa ja koska mahdolliset kansainväliset hallinta-
42264: pyritty laatimaan siten, ettei uuden teknisen       todistukset saattavat edellyttää kirjaaruisjärjes-
42265: ratkaisun omaksuminen aiheuta muutoksia ar-         telmän ohella myös arvopaperin hallintaan pe-
42266: vopapereita koskevissa oikeussuhteissa ja peri-     rustuvia järjestelyjä, on katsottu välttämättö-
42267: aatteissa. Laissa pyritään siten toteuttamaan       mäksi ehdottaa valtuutta asetuksella säätää
42268: vakiintuneet arvopapereita koskevat oikeus-         kussakin tapauksessa tarkoituksenmukaisesta
42269: säännöt uudessa teknisessä ympäristössä. Esi-       ratkaisusta. Siltä osin kuin hallintarekisteröi-
42270: merkiksi panttioikeuden osalta säännökset on        dyistä arvo-osuuksista pidetään Suomen lain-
42271: laadittu siten, että arvo-osuuden panttaus edel-    säädännön mukaisia arvo-osuustilejä, sovelle-
42272: leenkin muistuttaisi käteispanttausta eikä hy-      taan niihin aina kirjauksen oikeusvaikutuksia,
42273: poteekkijärjestelmää.                               tilinpitäjän vastuuta sekä tilitietojen antamista
42274:    Arvo-osuusjärjestelmä on oikeuksien kirjaa-      koskevia säännöksiä.
42275: misjärjestelmä. Arvo-osuuksiin liittyvät aineel-
42276: lisoikeudelliset kysymykset on myös uudessa
42277: järjestelmässä ratkaistava asianomaisten siviili-   Arvo-osuustilin tietosisältö
42278: oikeudellisten säännösten ja periaatteiden mu-
42279: kaisesti.                                              2 §. Arvo-osuustilien tarkoituksena on kuva-
42280:                                                     ta omistajakohtaisesti arvo-osuuksien omistus
42281:                                                     sekä arvo-osuuksiin kohdistuvat oikeudet ja
42282: Soveltamisala                                       rajoitukset. Arvo-osuusrekisterien arvo-osuus-
42283:                                                     tilejä voidaan havainnollistaa taulukkona, jon-
42284:    1 §. Pykälän    momentin mukaan laki kos-        ka vaaka-akselilla ovat tilinhaltijat ja pystyak-
42285: kee arvo-osuustilejä, niille tehtyjen merkintöjen   selilla arvo-osuuslajit. Tällöin taulukon pysty-
42286: oikeusvaikutuksia sekä tilinpitäjän korvausvas-     sarakkeet muodostavat arvo-osuustilit siten,
42287: tuuta. Pykälän 2 momentissa valtuutetaan sää-       että jokaisen omistajan kohdalle taulukkoon
42288: tämään asetuksella hallintarekisteröityjen arvo-    merkitään hänen omistuksessaan oleva määrä
42289: osuuksien osalta poikkeuksia lain 2-25 §:n          arvo-osuuslajia. Taulukon vaakarivien summat
42290: säännöksistä.                                       osoittavat asianomaisen arvo-osuuslajin koko-
42291:    Hallintarekisteröinti on arvo-osuusjärjestel-    naissaldon asianomaisessa arvo-osuusrekiste-
42292: mästä annetun lain 28 §:n nojalla mahdollinen       rissä. Taulukkoon on lisäksi merkittävä arvo-
42293: ulkomaalaisten sekä ulkomaisten yhteisöjen          osuuksiin kohdistuvat oikeudet ja rajoitukset
42294: omistamien osakkeiden ja niihin rinnastuvien        sekä tiedot näiden oikeuksien ja rajoituksien
42295: arvo-osuuksien osalta. Ulkomailla liikkeessä        haltijoista:
42296: olevista arvo-osuuksista voidaan antaa kan-
42297: sainvälinen hallintatodistus. Osakkeet ja niihin
42298: rinnastuvat arvo-osuudet, joista on annettu         Arvo-osuustilit
42299: kansainvälinen hallintatodistus, on aina hallin-    omistajat      Al     82    CJ    D      yhteissaldo
42300: tarekisteröitävä. Kansainväliset hallintatodis-     arvo-
42301: tukset voidaan tapauksesta riippuen säilyttää       osuuslajit
42302: Suomessa tai ulkomailla ulkomaisessa pankissa           X          10    10    50    20         90
42303:                                                          y          5    10     5    30 4       50
42304: tai arvopaperikeskuksessa.                              z                10    35               45
42305:    Myös hallintarekisteröityjen arvo-osuuksien
42306: osalta on pääsäännön mukaan pidettävä arvo-         Huomautukset:
42307: osuustilejä. Hallintarekisteröinti ei itsessään      - 1) tili pantattu D:lle 50.000 mk:n saatavasta
42308:                                                      - 2) B julistettu konkurssiin pp.kk.l991
42309: vaikuta tilinpitoon vaan se koskee arvo-osuuk-       - 3) Helsingin ulosottovirasto ulosmitannut tilin
42310: sia hoitavan omaisuudenhoitajan rekisteröimis-            D:n 20.000 mk:n saatavasta pp.kk.l992
42311: tä todellisen omistajan sijasta omistajaluette-      - 4) myyntivaraus 1 X pankki
42312: loon. Näin ollen myös hallintarekisteröidyistä
42313: arvo-osuuksista on pidettävä arvo-osuusrekis-
42314: tereissä omistajakohtaisia tilejä, joille arvo-        Pykälän 1 momentin 1 kohdassa todetaan
42315: osuuteen kohdistuvat oikeudet ja rajoitukset        edellä selostetun mukaisesti, että arvo-osuusti-
42316: kirjataan. Koska hallintarekisteröinnin yhtey-      lit sisältävät tiedot arvo-osuuksien omistajista
42317: dessä saattaa kuitenkin olla välttämätöntä pi-      ja vastaavasti 2 kohdassa, että arvo-osuustilit
42318: tää rinnakkaisia kirjaaruisjärjestelmiä eri mais-   sisältävät tiedot niille kirjatuista arvo-osuuksis-
42319: 54                                    1990 vp. -      HE n:o 104
42320: 
42321: ta sekä tiedon tilillä olevasta määrästä asiano-      mittausvelkoja sekä asianomainen ulosottovi-
42322: maista arvo-osuutta. Teknisesti toteutetaan oi-       ranomainen, jos tili on ulosmitattu tai arvo-
42323: keudenhaltijoiden       yksilöinti  viittauksena      osuudet on takavarikoitu taikka julistettu myy-
42324: 3 §:ssä säädettyyn oikeudenhaltijaluetteloon ja       ruis- ja hukkaamiskieltoon. Myös arvo-osuu-
42325: arvo-osuuslajien yksilöinti viittauksena 4 § :ssä     den liikkeeseenlaskija on merkittävä oikeuden-
42326: säädettyyn arvo-osuuslajiluetteloon.                  haltijaluetteloon silloin, kun sillä esimerkiksi
42327:    Arvo-osuustilille on lisäksi 1 momentin 3          osakeyhtiölain kadusointia koskevien säännös-
42328: kohdan mukaan kirjattava tiliin ja sille kirjat-      ten nojalla voi olla oikeus määrätä osakkeesta.
42329: luihin arvo-osuuksiin kohdistuvat oikeudet ja            Oikeudenhaltijaksi voidaan tietyissä tapauk-
42330: rajoitukset. Säännöksessä tarkoitettuja oikeuk-       sissa merkitä myös oikeuskelpoisuutta vailla
42331: sia ja rajoituksia ovat muun muassa panttioi-         oleva subjekti. Esimerkiksi rahasto tai muu
42332: keudet, tilinkäyttöä koskevat valtuudet, tilin-       epäitsenäinen säätiö voi olla tilinhaltijana, sa-
42333: haltijan konkurssi ja holhottavaksi julistami-        moin yksinkertaisena yhtiönä pidettävä yhteen-
42334: nen sekä arvo-osuuksien ulosmittaus.                  liittymä. Merkinnän edellytyksenä on tällöin
42335:    Jos oikeus tai rajoitus koskee vain osaa           luotettava selvitys siitä, kuka tilille kirjatut
42336: arvo-osuustilille kirjattuja arvo-osuuksia, on        arvo-osuudet omistaa ja miten oikeudesta
42337: oikeuden tai rajoituksen kohde yksilöitävä (2         käyttää tiliä päätetään. Perinnön- tai lahjan-
42338: momentti). Tarkoituksena on, että arvo-osuus-         saajana voidaan tilinhaltijaksi merkitä myös
42339: yhdistys vahvistaa oikeuksien ja rajoitusten          perintökaaren (40/65) 1 luvun 1 §:ssä ja 9
42340: yksilöimisessä käytettävät vakioidut käytän-          luvun 2 §:ssä tarkoitettu vastaisuudessa synty-
42341: nöt. Oikeuksien ja rajoitusten yksilöimisessä         vä lapsi, jolle perintökaaren voimaanpanosta
42342: saataisiin käyttää arvo-osuusyhdistyksen vah-         annetun lain (41165) 10 §:n nojalla voidaan
42343: vistamia lyhenteitä.                                  pätevästi siirtää varallisuutta.
42344:                                                           Oikeudenhaltijaluetteloon on pykälän 2 mo-
42345:                                                       mentin mukaan merkittävä oikeudenhaltijan
42346: Oikeudenhaltijaluettelo                               nimi, kansalaisuus, kotipaikka ja postiosoite.
42347:                                                       Myös oikeudenhaltijan maksuosoite on merkit-
42348:    3 §. Pykälässä säädetään arvo-osuuksien            tävä luetteloon, jos se on tarpeen oikeuden
42349: omistajista sekä muista arvo-osuuksiin kohdis-        luonteen vuoksi. Oikeushenkilön osalta on
42350: tuvien oikeuksien haitijoista rekisteröitävistä       kansalaisuuden sijasta merkittävä rekisteröi-
42351: tiedoista. Pykälän 1 momentin mukaan arvo-            misvaltio. Oikeudenhaltijasta on samaten mer-
42352: osuusrekisterissä on pidettävä luetteloa arvo-        kittävä luetteloon suomalainen henkilötunnus.
42353: osuustileille kirjatluihin arvo-osuuksiin kohdis-     Oikeushenkilöiden sekä sellaisten luonnollisten
42354: tuvien oikeuksien haltijoista. Kysymyksessä           henkilöiden, joilla ei ole suomalaista henkilö-
42355: oleva luettelo on viitetietokanta, johon arvo-        tunnusta, osalta korvataan henkilötunnus
42356: osuustileissä viitataan.                              arvo-osuusyhdistyksen vahvistamalla yksilöin-
42357:     Oikeudenhaltijalla tarkoitetaan ensinnäkin        titunnuksella. Sopiva yksilöintitunnus yritysten
42358: arvo-osuuksien omistajaa, omistajan lakimää-          osalta voi olla esimerkiksi verotuksessa käytet-
42359: räisiä edustajaa, kuten holhoojaa ja uskottua         tävä liike- ja yhteisötunnus. Luonnollisten hen-
42360: miestä sekä tilinhaltijan konkurssipesän tai          kilöiden yksilöintitunnuksesta on käytävä ilmi
42361: kuolinpesän edustajia. Oikeudenhaltijoita ovat        syntymäaika. Oikeudenhaltijaluetteloon tulee
42362: lisäksi arvo-osuuksiin kohdistuvien panttioi-         edelleen merkitä suomalaisten oikeushenkilöi-
42363: keuksien paniinhaltijat sekä henkilöt, joilla on      den osalta, onko niiden oikeutta omistaa suo-
42364: tiEnhaltijan valtuuttamana oikeus käyttää tiliä       malaisia osakkeita rajoitettu rajoituslain nojal-
42365: tai joille tilinhaltija on siirtänyt oikeuden saada   la.
42366: tilille kirjatuille arvo-osuuksille tuleva tuotto
42367: tai tilille kirjattuihin arvo-osuuksiin perustuva
42368: oikeus saada toisia arvo-osuuksia. Oikeuden-          Arvo-osuuslajiluettelo
42369: haltijalla tarkoitetaan edelleen henkilöä, jonka
42370: suostumus on kirjattu tilille arvo-osuuksien             4 § . Pykälän 1 momentissa säädetään velvol-
42371: siirron edellytykseksi. Tällainen luovutusrajoi-      lisuudesta pitää arvo-osuusrekisterissä luet-
42372: tus voi perustua esimerkiksi voimassa olevaan         teloa, joka sisältää tiedot niistä arvo-osuusla-
42373: myyntitoimeksiantoon tai ehdolliseen luovu-           jeista, joita on kirjattuna rekisterissä pidettä-
42374: tukseen. Luetteloon on merkittävä myös ulos-          ville arvo-osuustileille. Puheena oleva luettelo
42375:                                      1990 vp. -      HE n:o 104                                      55
42376: 
42377: on viitetietokanta, johon arvo-osuustileissä vii-    Osinkojen ja korkojen maksujen perustana on
42378: tataan arvo-osuuslajien tunnusmerkkien osal-         osingonjaon osalta osakasluettelo erityisenä
42379: ta.                                                  yhtiön määräämänä täsmäytyspäivänä ja kor-
42380:    Pykälän 2 momentin mukaan tämän luet-             koerän osalta arvo-osuustilien sisältö eräänty-
42381: telon sisältö muodostuu niistä arvo-osuuslaji-       mispäivänä. Tuona päivänä osakasluetteloon
42382: kohtaisista tiedoista, jotka arvo-osuusjärjestel-    tai vastaavasti asianomaiselle arvo-osuustilille
42383: mästä annettavaksi ehdotetun lain 27 §:n no-         kirjattu tilinhaltija tai se, jonka oikeus suori-
42384: jalla on kirjattava arvo-osuuslajin liikkeeseen-     tukseen on merkitty osakasluetteloon tai kirjat-
42385: laskutilille. Arvo-osuuslajin kokonaismäärää ei      tu omistajan tilille, on oikeutettu vastaanotta-
42386: kuitenkaan tarvitse sisällyttää näihin arvo-         maan suorituksen; tuon ajankohdan jälkeisiin
42387: osuusrekisterikohtaisiin tiedostoihin. Tarkoi-       arvo-osuuksien luovutuksiin ei sisälly eräänty-
42388: tuksena on, että liikkeeseenlaskutilin arvo-         nyt osinko tai korko.
42389: osuuslajikohtaiset tiedot tOimitetaan arvo-
42390: osuusrekistereihin joko suorana konekielisenä
42391: tiedonsiirtona tai tietokoneella luettavassa         5-10§§
42392: muodossa tietovälineellä, jotta tiedot olisivat
42393: kaikissa arvo-osuusrekistereissä virheettöminä          Lain 5-10 §:ään sisältyy säännöksiä tär-
42394: ja samansisältöisinä.                                keimmistä arvo-osuustilille kirjattavista oi-
42395:     Pykälän 3 momentin mukaan arvo-osuuslajit        keuksista ja rajoituksista. Lakia ei ole tarkoi-
42396: merkitään tähän niin kutsuttuun objektitiedos-       tettu tulkittavaksi siten, ettei laissa mainitse-
42397: toon arvo-osuuslajeittain. Arvo-osuuslajilla         mauomia oikeuksia tai rajoituksia saataisi kir-
42398: tarkoitetaan sitä, että arvo-osuus joidenkin         jata. Arvo-osuustilille voidaan kirjata kaikkia
42399: ominaisuuksiensa osalta eroaa muista arvo-           oikeuksia ja rajoituksia, jotka ovat sisällöltään
42400: osuuksista. Esimerkiksi sama osakelaji voi           riittävän täsmällisiä ja jotka yleisten periaattei-
42401: arvo-osuusjärjestelmän kannalta muodostaa            den mukaan voivat saada sivullissuojaa.
42402:  useita eri arvo-osuuslajeja, jos osa osakelajista
42403: on vapaita ja osa sidottuja osakkeita tai jos
42404: osaketta ei uusmerkinnän yhteydessä vielä ole         Valtuus ja tilinkäyttöoikeus
42405:  kokonaisuudessaan maksettu tai antia ei ole
42406: vielä rekisteröity. Arvo-osuuslajien yksilöimi-         5 §. Pykälässä säädetään valtuuden luontois-
42407: sessä on käytettävä arvo-osuusyhdistyksen vah-       ista oikeuksista, jotka voidaan kirjata arvo-
42408:  vistamaa käytäntöä, jonka perustaksi muodos-        osuustilille. Pykälän l momentin l kohdan
42409:  tunee kansainvälisen standardointijärjestön         mukaan tilille voidaan kirjata rajoittamaton
42410:  ISO:n standardi 6 166 (International Securities     oikeus siirtää arvo-osuuksia tililtä tai muuten
42411:  Identification System, ISIN).                       vallita tilille kirjattuja arvo-osuuksia. Tällainen
42412:     Arvo-osuuteen liittyvät optio- ja merkintäoi-    omaisuudenhoitovaltuus voi liittyä esimerkiksi
42413:  keudet merkitään erillisiksi arvo-osuuslajeiksi,    niin kutsuttuun salkunhoitosopimukseen tai si-
42414:  kun ne ovat irtautuneet erillisiksi siirtokelpoi-   tä voidaan käyttää, kun esimerkiksi asianajaja
42415:  siksi oikeuksiksi, mikä tapahtuu osakeyhtiöla-      hoitaa epäitsenäisen säätiön taikka asiakkaan-
42416:  kiin ehdotetun säännöksen mukaan merkinnän          sa omaisuutta.
42417:  alkaessa. Oikeus merkintäoikeuteen syntyy yh-          Pykälän 1 momentin 2 kohdan mukaan voi-
42418:  tiön määräämänä täsmäytyspäivänä, eivätkä           daan arvo-osuustilille kirjata oikeus siirtää
42419:  merkintäoikeudet sisälly sen jälkeisiin luovu-      määrätyt arvo-osuudet tililtä. Tällainen koh-
42420:  tuksiin. Täsmäytyspäivän ja merkinnän alka-         teeltaan tarkasti määritelty valtuus voi liittyä
42421:  misen välisenä aikana eivät merkintäoikeudet        esimerkiksi arvopaperinvälittäjälle annettavaan
42422:  vielä ole erikseen luovutettavissa, mutta ne        myyntitoimeksiantoon. Pykälän l momentin 3
42423:  eivät toisaalta myöskään enää sisälly osakkeen      kohdan mukaan voidaan tilille kirjata oikeus
42424:  luovutukseen.                                       saada tietoja tilin sisällöstä ja pykälän 1 mo-
42425:     Osinko- ja korko-oikeuksien muodostamista        mentin 4 kohdan mukaan voidaan tilille kirjata
42426:  itsenäisiksi arvo-osuuksiksi ei sen sijaan ole      oikeus saada tilille kirjatuille arvo-osuuksille
42427:  pidetty tarkoituksenmukaisena, koska osinko-        tuleva tuotto, optio- tai merkintäoikeus tai
42428:  ja korkokuponkien siirrettävyyden perusteluna       pääomanlyhennys.
42429:  oleva perinnän helpottaminen ei enää ole mer-          Pykälän 1 momentin 1-3 kohdassa mainitut
42430:  kityksellinen seikka arvo-osuusjärjestelmässä.      oikeudet ovat tilinhaltijan perustamia kelpuu-
42431: 56                                    1990 vp. -     HE n:o 104
42432: 
42433: tuksia, joilla hän myöntää toiselle valtuuden        set, olisi lisäksi tarjolla vaara, että arvo-osuus-
42434: hoitaa omaisuuttaan tai saada tietoja siitä.         rekisterin pitäjät suoraan tiliehdoissa vahvistai-
42435: Yleisten periaatteiden mukaan tällaisen kelpuu-      sivat itselleen parhaassa etuoikeusasemassa ole-
42436: tuksen tulee olla peruutettavissa myös silloin,      via yleispanttauksia, jotka voisivat käsittää
42437: kun se olisi vastoin tilinhaltijan ja valtuuden      myös tulevaisuudessa syntyviä saatavia. Ehdo-
42438: saajan välistä sopimusta, ja voisi siten perustaa    tus ei sinänsä estä yleispanttauksia, mutta kos-
42439: tilinhaltijalle vahingonkorvausvelvollisuuden.       ka järjestelmä ei mahdollista nykyisen kaltaista
42440: Jotta tilinhaltijan oikeus ei aiheuttaisi vahin-     arvopaperin hallinnan paluuta omistajalle sil-
42441: koa valtuuden saajalle, ei 1 momentin 1-3            loin, kun mitään panttivastuun kohteena ole-
42442: kohdassa mainittua kirjausta saa tilinhaltijan       vaa saatavaa ei enää ole, on katsottu aiheetto-
42443: hakemuksesta poistaa tililtä, ennen kuin tilin-      maksi sallia järjestely, joka saattaisi merkitä
42444: haltija on ilmoittanut siitä oikeuden saajalle.      yleisten periaatteiden nojalla mitättömien, ole-
42445: Käytännössä valtuuden kirjauksen poistaminen         massa oleviin saataviin perustumattomien
42446: edellyttää siten joko valtuuden saajan suostu-       panttioikeuksien kirjausten yleistymistä.
42447: musta tai sitä, että tilinhaltija osoittaa anta-        Edellä selostetuin perustein ehdotetaan sää-
42448: neensa poistaruishakemuksensa valtuuden saa-         dettäväksi, että panttioikeuden kohde tulisi
42449: jalle tiedoksi. Pykälän 1 momentin 4 kohdassa        aina erottaa erilliseksi arvo-osuustiliksi, joka
42450: mainittu oikeus voi sen sijaan olla joko oikeu-      olisi kokonaisuudessaan asianomaisen saami-
42451: denhaltijan subjektiivinen varallisuusoikeus,        sen vakuutena. Tällöin toissijaisten panttioi-
42452: jonka kirjausta ei voida poistaa ilman hänen         keuksien suoja riippuisi nykyiseen tapaan ensi-
42453: suostumustaan, taikka tilinhaltijan yksipuoli-       pantin haltijalle tehtävästä ilmoituksesta, ja
42454: seen tahdonilmaukseen perustuva lahjanluon-          ensipantin haltijalla olisi yleisten periaatteiden
42455: teinen oikeus käyttää tiliä. Oikeuden kirjauk-       nojalla      huolenpitovelvollisuus     tmsSIJaisten
42456: sesta on ilmettävä, voiko tilinhaltija yksipuoli-    panttioikeuksien haltijoita kohtaan siitä, että
42457: sesti vaatia sen poistamista.                        nämä voivat käyttää omaa panttioikeuttaan.
42458:                                                         Arvo-osuustilille voidaan pykälän 1 momen-
42459:                                                      tin mukaan kirjata panttaus, ei kuitenkaan
42460: Panttaus ja ulosmittaus                              yrityskiinnitystä. Koska ulosmittaus tuottaa
42461:                                                      ulosottolain 4 luvun 30 §:n 1 momentin mu-
42462:    6 § . Olennainen osa arvopaperien vaihdan-        kaan panttioikeuden, on arvo-osuuksien ulos-
42463: taa on niiden käyttäminen vakuutena. Arvo-           mittauksen suhteen noudatettava arvo-osuuk-
42464: osuusjärjestelmässä on arvo-osuustileille tehtä-     sien panttausta koskevia säännöksiä. Panttioi-
42465: villä kirjauksilla saatava aikaan järjestelmä,       keuden kohteena on koko arvo-osuustili. Jos
42466: joka mahdollistaa arvo-osuuksien käyttämisen         panttaus tai ulosmittaus koskee vain osaa arvo-
42467: vakuutena noudattaen mahdollisimman pitkäl-          osuustilille kirjatuista arvo-osuuksista, on niille
42468: ti samoja periaatteita kuin arvopapereihin pe-       avattava erillinen arvo-osuustili, jolle panttaus
42469: rustuvassa järjestelmässä.                           tai ulosmittaus kirjataan. Vastaavasti on ulos-
42470:    Panttioikeuksien osalta arvo-osuusjärjestel-      ottolaissa, verojen ja maksujen perimisen tur-
42471: mä saattaisi johtaa siihen, että arvo-osuustileil-   vaamisesta annetussa laissa (395173) ja pakko-
42472: le kiinteistökiinnityksen tavoin kirjattaisiin       keinolaissa (450/87) tarkoitetun turvaaruistoi-
42473: etuoikeusasemaltaan toisistaan poikkeavia oi-        menpiteen kirjaamisen yhteydessä toimeenpi-
42474: keuksia. Tätä ei kuitenkaan voida pitää suota-       teen kohteena oleville arvo-osuuksille avattava
42475: vana, koska se voisi johtaa kiinteistökiinnityk-     erillinen tili, jos toimenpide koskee vain osaa
42476: sessä käytettävän kaksoisvelkakirjajärjestel-        arvo-osuustilille kirjatuista arvo-osuuksista.
42477: män syntyyn myös arvo-osuuksien vakuuskäy-              Pykälän 2 momentin mukaan on panttauk-
42478: tännössä, jolloin panttioikeus vahvistettaisiin      sen, ulosmittauksen ja turvaaruistoimenpiteen
42479: panttivelkakirjan sisällön mukaisena ja saarui-      kirjauksessa mainittava saatavan määrä ja pe-
42480: soikeuden todellinen sisältö ilmenisi erillisestä    ruste sekä se, kenelle arvo-osuuksille tuleva
42481: käärevelkakirjasta. Suotavana ei liioin voida        tuotto tai pääoma on suoritettava. Selvyyden
42482: pitää sitä, että arvo-osuusrekisterin pitäjät,       vuoksi on momentissa tahdonvaltainen sään-
42483: jotka eivät ole viranomaisia, ratkaisisivat pant-    nös, jonka mukaan osinko, korko tai muu
42484: tioikeuksien keskinäistä etuoikeusasemaa kos-        sellainen tuotto suoritetaan tilinhaltijalle ja
42485: kevia kirjaamishakemuksia. Koska arvo-osuus-         lyhennykset, merkintä- ja optio-oikeudet, oi-
42486: rekistereitä pitäisivät suurelta osin rahalaitok-    keus saada uusi osake ja muut sellaiset pää-
42487:                                      1990 vp. -     HE n:o 104                                    57
42488: 
42489: omana pidettävät suoritukset pantinhaltijalle.         Arvopaperien avoimissa säilytyssopimuksis-
42490: Ulosmittauksen yhteydessä määrätään yleensä,        sa ja hoitosopimuksissa on yleensä myönnetty
42491: että myös tuotto on suoritettava ulosottomie-       arvopaperien hoitajalle pidätys- ja panttioikeus
42492: hen välityksin ulosmittausvelkojalle. Ulosotto-     arvopapereihin niiden hoidosta johtuvien saa-
42493: lain 7 luvussa tarkoitetussa takavarikossa, jo-     tavieosa vakuudeksi. Arvopaperin säilyttäjällä
42494: hon irtaimen osalta sovelletaan ulosottolain 7      olisi oikeus palkkiosaatavansa ja kulujensa
42495: luvun 5 §:n nojalla ulosmittausta koskevia          korvaamiseen säilytyksessä olevien arvopape-
42496: säännöksiä, voi sen sijaan olla mahdollista         rien arvosta jo kauppakaaren 12 luvun 8 §:n ja
42497: noudattaa momentin tahdonvaltaista säännös-         18 luvun 5 § :n sekä elinkeinonharjoittajan oi-
42498: tä ja antaa tilinhaltijan nostaa arvo-osuuksien     keudesta myydä noutamatta jätetty esine anne-
42499: tuotto.                                             tun lain (688/88) nojalla ilman erityistä sopi-
42500:    Pykälän 3 momentin mukaan ei kirjattuun          mustakin. Arvopaperin säilyttäjän mahdolli-
42501: panttioikeuteen voida kirjata edelleenpanttaus-     suus saatavieosa turvaamiseen on käytännössä
42502: ta. Panttioikeuden siirto on sen sijaan mahdol-     perustunut siihen, että asianomaiset arvopape-
42503: linen samoin kuin se, että panttioikeudella on      rit ovat olleet hänen hallussaan.
42504: useita pantinhaltijoita, mikä voi tulla kysy-          Arvo-osuusrekisterin pitäjän oikeuden tur-
42505: mykseen varsinkin ulosmittauspanttioikeudes-        vaamiseksi uudessa teknisessä ympäristössä eh-
42506: sa. Momentin säännös, jonka mukaan pantat-          dotetaan hänelle 2 momentissa legaaliseen
42507: tuun arvo-osuuteen ei voida kirjata panttioi-       panttioikeuteen rinnastuvaa oikeutta myydä
42508: keutta toisesta saatavasta, estää myös arvo-        arvo-osuustilille kirjatut arvo-osuudet tilin pi-
42509: osuuksien jälkipanttauksen rekisteröinnin,          tämisestä johtuvien saatavieosa turvaamiseksi.
42510: mutta tällainen panttaus voidaan nykyiseen          Säännöstä ei sen sijaan voida käyttää arvo-
42511: tapaan toteuttaa ensipantin haltijalle tehtävällä   osuusrekisterin pitäjällä olevien muiden saa-
42512: ilmoituksella.                                      misten, esimerkiksi arvopaperinvälityspalkkioi-
42513:    Pantattujen arvo-osuuksien rahaksi muutta-       den turvaamiseksi, vaan niiden osalta on joko
42514: misessa on noudatettava vuonna 1988 uudiste-        kirjattava panttioikeus arvo-osuustilille tai pi-
42515: tussa kauppakaaren 10 luvun 2 §:ssä (687 /88)       dätettävä      arvo-osuudet     rekisterinpitäjän
42516: säädettyä menettelyä. Ulosmitattujen arvo-          16 § :ssä tarkoitetulle kaupintatilille, kunnes
42517: osuuksien realisoimiseen sovellettaisiin ulos-      maksu on saatu.
42518: ottolakia, johon ehdotetaan lisättäväksi sään-         Säännöksessä tarkoitettu oikeus on voimassa
42519: nökset arvo-osuuksien ulosmittauksessa nou-         vain kahdentoista kuukauden aikana eräänty-
42520: datettavasta menettelystä.                          neiden rekisterin pitäjän saatavien vakuudeksi.
42521:    7 § . Pykälään on sisällytetty säännökset kah-   Rekisterin pitäjän on siis reagoitava tässä ajas-
42522: desta tapauksesta, jotka koskevat arvo-osuus-       sa uhalla, että vakuusoikeus raukeaa. Asetetun
42523: rekisterin pitäjän oikeusasemaa. Arvo-osuusre-      määräajan tarkoituksena on estää se, että pu-
42524: kisterien pitäjillä voi olla luotonantoosa joh-     heena olevat saatavat, jotka ovat käytännössä
42525: dosta panttioikeuksia pitämiinsä arvo-osuusti-      suhteellisen pieniä suhteessa arvo-osuuksien ar-
42526: leihin. Koska tällaiseen tilanteeseen liittyy in-   voon, muodostuisivat esimerkiksi arvo-osuuk-
42527: tressiristiriidan mahdollisuus, on 1 momentissa     sien vakuusarvoa alentaviksi. Jos arvo-osuus-
42528: säädetty, että panttioikeus arvo-osuusrekisterin    rekisterin pitäjä joutuu turvautumaan sään-
42529: pitäjän lukuun tulee voimaan hetkenä, jolloin       nöksen mukaiseen oikeuteensa, on arvo-osuuk-
42530: sitä koskeva ilmoitus on saapunut arvo-osuus-       sien realisoimisessa noudatettava kauppakaa-
42531: yhdistykseen. Yhdistyksen on ilmoitettava tä-       ren 10 luvun 2 §:n säännöksiä pantin myymi-
42532: mä ajankohta arvo-osuusrekisterin pitäjälle,        sestä. Nämä vuonna 1988 uudistetut säännök-
42533: jonka on merkittävä se arvo-osuustilille oikeu-     set ovat arvo-osuuksien realisoimisen osalta
42534: den kirjaamishetkeksi. Momentissa säädetyllä        tahdonvaltaisia, joten lai~sa säädetystä myy-
42535: ilmoitusmenettelyllä luodaan puheena olevien        mismenettelystä poikkeamisesta voidaan sopia
42536: panttausten osalta järjestely, jossa oikeus tulee   arvo-osuustilin ehdoissa.
42537: esineoikeudellisessa mielessä julkiseksi eli mui-
42538: den kuin sopimuspuolten havaittavaksi. Arvo-
42539: osuusrekisterin pitäjän on säännöksen mukaan         Yhteisomistus
42540: oma-aloitteisesti poistettava panttioikeutensa
42541: rekisteröinti välittömästi, kun panttioikeus on       8 §. Arvo-osuudet voivat olla maaraosaisen
42542: lakannut.                                           yhteisomistuksen kohteena. Koska olisi epätar-
42543: 
42544: 8   300936E
42545: 58                                   1990 vp. -      HE n:o 104
42546: 
42547: koituksenmukaista sallia arvo-osuusjärjestel-        luovutuksen perusteella kuitenkaan saa osak-
42548: mässä käsiteltävän arvo-osuuksien murto-osiin        keenomistajan oikeutta suhteessa yhtiöön, eh-
42549: kohdistuvia oikeuksia, ehdotetaan, että yhteis-      dotetaan osakeyhtiölakiin säännöksiä erityises-
42550: omistuksen kohteena olevat arvo-osuudet tulisi       tä odotusluettelosta, jolle tällaiset saannot kir-
42551: kirjata tilille, jonka tilinhaltijoiksi merkitään    jataan ennen niiden merkitsemistä osakasluet-
42552: kaikki yhteisomistajat. Säännös tilinkäytön yh-      teloon. Luovutuksensaajan tilille olisi säännök-
42553: teisyydestä ei estä kaikkien yhteisomistajien        sessä tarkoitettuna luovutusrajoituksena kirjat-
42554: suostumuksin kirjaamasta tilille eri omistajilla     tava, että luovutuksensaajan määräämisvaltaa
42555: olevien murto-osuuksien suuruutta.                   rajoittaa se, ettei saanto ole lopullinen lunas-
42556:    Selvyyden vuoksi on todettava, ettei sään-        tusoikeuden tai suostumusvaatimuksen takia.
42557: nöstä yhteisesti omistetuista arvo-osuuksista           10 §. Pykälän mukaan arvo-osuutta ei saa
42558: sovelleta niin kutsutun jaottoman yhteisomis-        siirtää pois arvo-osuustililtä ilman asianomai-
42559: tuksen tapauksiin, esimerkiksi jakamattamaan         sen oikeudenhaltijan suostumusta, jos luovutus
42560: kuolinpesään tai avoimeen yhtiöön. Jaottoman         loukkaisi tilille kirjattuja oikeuksia tai rajoi-
42561: yhteisomistuksen alaisen arvo-osuustilin käy-        tuksia. Esimerkiksi tilinhaltijan vaatimuksesta
42562: tön suhteen on sovellettava, mitä asianomaista       arvo-osuuksia ei voida siirtää arvo-osuustililtä,
42563: oikeussuhdetta koskevissa laeissa on säädetty.       jos tilinhaltijan konkurssi on kirjattu tilille.
42564:                                                      Pantattua arvo-osuutta ei säännöksen mukaan
42565:                                                      saa siirtää tililtä ilman paniinhaltijan suostu-
42566: Luovutusrajoitus                                     musta. Näin ollen paniinhaltijan suostumus
42567:                                                      tarvitaan myös sille, että arvo-osuudet siirret-
42568:    9 § . Arvo-osuuksien luovutukset voivat olla      täisiin panttioikeus säilyttäen toiselle arvo-
42569: ehdollisia tai niiden toteutumista voi rajoittaa     osuustilille.
42570: esimerkiksi omistuksenpidätysehto. Vaikutuk-
42571: seltaan ehdolliseen luovutukseen rinnastuu
42572: myös arvopaperinvälittäjänä oleva pidätysoi-         11-15 §§
42573: keus: hänen ei tarvitse suostua arvo-osuuksien
42574: siirtämiseen ostajan tilille, ennen kuin kauppa-       Arvo-osuusrekisterien luotettavan ratkaisu-
42575: hinta on maksettu. Arvopaperin hallinnan             käytännön takaamiseksi on tärkeää, ettei sen
42576: poistuminen arvo-osuusjärjestelmässä edellyt-        suhteen, kenellä on oikeus esittää tiliä koskevia
42577: tää säännöstä siitä, että arvo-osuustileille voi-    hakemuksia, synny epäselvyyksiä. Tämän takia
42578: daan kirjata luovutuksia, jotka eivät vielä ole      on pidetty tarpeellisena antaa laissa yksityis-
42579: käyneet lopullisiksi, tai rajoituksia, jotka pe-     kohtaiset, voimassaoleviin siviilioikeudellisiin
42580: rustuvat siihen, että arvo-osuuden luovuttami-       periaatteisiin nojautuvat säännökset kirjaamis-
42581: sesta on tehty sopimus. Nämä luovutukset tai         hakemuksen esittämistä koskevasta kelpoisuu-
42582: rajoitukset voidaan kirjata joko luovuttajan tai     desta eri tilanteissa.
42583: iuovutuksensaajan tilille hänen vallintaoikeu-
42584: teensa kohdistuvina rajoituksina riippuen siitä,
42585: onko omistusoikeus luovuttajan ja luovutuk-          Kelpoisuus kirjaamishakemuksen esittämiseen
42586: sensaajan välisessä suhteessa siirtynyt vai ei.
42587: Myyjän tai arvopaperinvälittäjän pidätysoikeu-          11 §. Pykälässä säädetään siitä, kenellä on
42588: den perustana on tarve turvata kauppahinta-          kelpoisuus esittää arvo-osuustiliä koskevia kir-
42589: saatava. Tämä tarkoitus voidaan ehdollisen           jaamishakemuksia. Pykälän 1 momentin mu-
42590: luovutuksen kirjaamisen sijasta toteuttaa ha-        kaan voi kirjaamishakemuksen esittää tilinhal-
42591: luttaessa myös siten, että arvo-osuudet siirre-      tija tai tilinhaltijan nimissä hänen lakimääräi-
42592: tään ostajan tilille, jolle samanaikaisesti kirja-   nen edustajansa. Luonnollisen henkilön laki-
42593: taan panttioikeus myyjän tai välittäjän saata-       määräisiä edustajia ovat holhooja sekä uskottu
42594: van vakuudeksi.                                      mies, joka on holhouslain 7 luvun säännösten
42595:    Osakeyhtiölain 3 luvun 3 §:ssä tarkoitetun        mukaisesti määrätty hoitamaan henkilön asioi-
42596: lunastuslausekkeen ja 4 § :ssä tarkoitetun suos-     ta. Oikeushenkilön lakimääräisiä edustajia
42597: tumuslausekkeen alaisten osakkeiden luovutus         ovat ne elimet ja henkilöt, joilla asianomaiseen
42598: ei ole ehdollinen luovutus, koska luovutus on        oikeushenkilöön sovellettavien säännösten no-
42599: luovuttajan ja luovutuksensaajan välisessä suh-      jalla on kelpoisuus edustaa oikeushenkilöä.
42600: teessa pysyvä. Koska luovutuksensaaja ei vielä       Konkurssissa olevan henkilön osalta oikeus
42601:                                        1990 vp. -      HE n:o 104                                      59
42602: 
42603: vallita hänen varallisuuttaan kuuluu konkurssi-           12 §. Pykälän mukaan panttaus kirjataan
42604: pesälle, jonka edustajia on pidettävä säännök-         pantin saajan vaatimuksesta. Kirjaamisen edel-
42605: sessä tarkoitettuna Iakimääräisenä edustajana.         lytyksenä on tilinhaltijan antama kirjallinen
42606: Edelleen on kelpoisuus kirjaamishakemuksen             suostumus. Tämän suostumuksen on katsotta-
42607: esittämiseen tilinhaltijan kuolinpesällä, jota         va kattavan myös oikeuden uuden arvo-osuus-
42608: edustavat perintökaaren mukaan joko kaikki             tilin avaamiseen tilinhaltijan nimiin, jos pant-
42609: osakkaat yhdessä, kaikkien osakkaiden val-             taus koskee vain osaa olemassaolevalle tilille
42610: tuuttama henkilö tai pesänselvittäjä. Yhteis-          kirjattuja arvo-osuuksia. Niin kutsuttu omista-
42611: omistajat voisivat esittää tilille kirjattuja arvo-    jankiinnitys eli panttioikeuden kirjaaminen ti-
42612: osuuksia koskevia kirjaamishakemuksia vain             Iinhaltijan itsensä vaatimuksesta pantin saajaa
42613: yhdessä, jollei toisin ole sovittu. Tällainen          ilmoittamatta ei siten olisi mahdollinen.
42614: sopimus edellyttää kaikkien yhteisomistajien               13 §. Pykälän mukaan ulosmittaus ja tur-
42615: osallisuutta.                                          vaamistoimenpide kirjataan asianomaisen vi-
42616:     Jos tilille kirjattu arvo-osuus, oikeus tai        ranomaisen ilmoituksesta. Ulosottolaissa sää-
42617: rajoitus on siirtynyt yleis- tai erityisseuraannol-    detyistä turvaamistoimenpiteistä kirjataan ta-
42618: Ia, siirtyy legitimaatio vastaavasti. Käytännös-       kavarikko samalla tavalla kuin ulosmittaus.
42619: sä kysymykseen tuleva tapaus, jossa omistuk-           Myymis- ja hukkaamiskielto kirjataan omista-
42620: sen siirtyminen on kirjattava ilman tilinhaltijan      jan arvo-osuustilille tilinhaltijan valliotaoikeu-
42621: suostumusta, liittyy pantattujen arvo-osuuk-           den rajoituksena. Arvo-osuusrekisterin pitäjäl-
42622: sien realisoimiseen. Arvo-osuudet on siirrettä-        lä ei ole oikeutta tutkia asiallisesti ulosmittauk-
42623: vä ostajan tilille, kun pantinhaltija on myynyt        sen tai turvaamistoimenpiteen pätevyyttä. Ky-
42624:  ne kauppakaaren 10 luvun 2 §:ssä säädetyllä           symys toimenpiteen oikeellisuudesta ratkais-
42625: tavalla.                                               taan ulosottolaissa säädetyssä järjestyksessä.
42626:                                                        Sama koskee muissa Iaeissa säänneltyjä turvaa-
42627:     Sijoitusrahasto-osuudet samoin kuin jouk-
42628:                                                        mistoimenpiteitä.
42629:  kovelkakirjoja ja niin kutsuttuja sijoitus- ja
42630:                                                            Velallinen voi välttääkseen ulosmittausta jät-
42631:  kuntatodistuksia sekä valtion velkasitoumuksia
42632:                                                        tää oman saantonsa kirjaamatta. Samoin pe-
42633:  vastaavat arvo-osuudet ovat esimerkkinä ta-
42634:                                                        rustein kuin omistajan arvopaperi voidaan
42635:  pauksesta, jossa arvo-osuus on poistettava
42636:                                                        ulosmitata myös silloin, kun sen hallintaa ei
42637:  arvo-osuustililtä liikkeeseenlaskijan hakemuk-
42638:                                                        ole siirretty omistajalle, on myös arvo-osuus-
42639:  sesta, kun tämä lunastaa osuuden tilinhaltijalta
42640:                                                        järjestelmässä oltava mahdollisuus estää ulos-
42641:  kirjauksen poistamista vastaan. Kun tuomiois-
42642:                                                        mittauksen väittely todellisten omistussuhtei-
42643:  tuin on lainvoimaisesti ratkaissut arvo-osuuden
42644:                                                        den peittelyyn tähtäävillä järjestelyillä. Tämän
42645:  omistusoikeutta koskevan riidan, on arvo-
42646:                                                        vuoksi ehdotetaan, että ulosmittaus ja turvaa-
42647:  osuustileillä tehtävä päätöksen edellyttämät
42648:                                                        mistoimenpide voidaan kirjata myös omistajan
42649:  kirjaukset.                                           saaotamiehen arvo-osuustilille, jos arvo-osuuk-
42650:     Yleisten periaatteiden mukaan voidaan va-          sia ei ole kirjattu omistajan arvo-osuustilille.
42651:  rallisuusoikeuksia käyttää valtuutetun välityk-       Vastuu siitä, että ulosmittaus on oikeudellisesti
42652:  sellä. Kysymykseen tuleva valtuutus on yleensä        perusteltu, on myös tässä tapauksessa asiano-
42653:  valtakirjavaltuutus. Kirjaamishakemuksen esit-        maisella viranomaisella.
42654:  täjän on osoitettava kelpoisuutensa, mikä voi             Pykälän 2 momentin mukaan kirjataan kon-
42655:  edellyttää paitsi henkilöllisyyden todistamista       kurssi konkurssipesän vaatimuksesta. Kon-
42656:  myös tapauksesta riippuen saantoasiakirjojen,         kurssi voidaan kirjata velallisen saaotamiehen
42657:  tuomioistuimen päätöksen tai perukirjan esit-         arvo-osuustilille vastaavin edellytyksin kuin
42658:  tämistä.                                              ulosmittauskin. Tässä tapauksessa on kirjaus
42659:     Selvyyden vuoksi ehdotetaan pykälän 2 mo-          tehtävä siten, että merkitään asianomaisten
42660:  mentiin säännöstä, jonka mukaan arvo-osuus-           arvo-osuuksien kuuluvan velallisen konkurssi-
42661:  tilille kirjatun oikeuden haltija ja hänen seu-       pesään.
42662:  raajansa voi esittää kirjaamishakemuksia oi-              14 §. Pykälän mukaan holhous kirjataan
42663:   keutensa rajoissa. Esimerkiksi henkilö, jolle        holhouslautakunnan tai holhoojan ilmoitukses-
42664:   panttioikeus on siirretty, voi vaatia itsensä        ta. Kirjaamisen edellytyksenä on tuomiois-
42665:   kirjaamista pantinhaltijaksi, jos hän antaa tilil-   tuimen antama päätös holhottavaksi julistami-
42666:  le kirjatun pantinhaltijan allekirjoittaman sel-      sesta. Ikänsä nojalla vajaavaltaisten holhousta
42667:   vityksen panttioikeuden siirrosta.                   ei tarvitse kirjata, vaan arvo-osuusrekisterin on
42668: 60                                   1990 vp. -      HE n:o 104
42669: 
42670: otettava se huomioon jo oikeudenhaltijaluette-       Kaupintatili
42671: losta ilmenevän tilinhaltijan syntymäajan pe-
42672: rusteella. Uskotun miehen määrääminen mer-               16 §. Arvopaperien pörssikauppa on niin
42673: kitään holhouslautakunnan, uskotun miehen            kutsuttua komissiokauppaa, jossa ostajaa ja
42674: tai tilinhaltijan ilmoituksesta. Uskotun miehen      myyjää edustavat komissionsaajina pörssivälit-
42675: määrääminen ei, päinvastoin kuin hoihoita-           täjät. Myös muu yleisessä liikkeessä olevien
42676: vaksi julistaminen, poista tilinhaltijalta kelpoi-   arvopaperien kauppa tapahtuu pitkälti komis-
42677: suutta vallita tililleen kirjattuja arvo-osuuksia.   siokauppana. Komissiokaupassa voi toimeksi-
42678: Holhouslain 75 §:n (368/83) mukaan tuomiois-         annon antanut asiakas peruuttaa toimeksian-
42679: tuimen päätöstä, jolla henkilö on julistettu         non ennen kuin välittäjä on toimeksiannon
42680: holhottavaksi tai joka koskee holhoojan tai          nojalla tehnyt sitovan kaupan. Välittäjän asi-
42681: uskotun miehen määräämistä tai vapauttamista         akkaalleen toimittama ilmoitus kaupan synty-
42682: tehtävästään, on noudatettava, vaikka päätös         misestä merkitsee samalla sitä, että kauppa
42683: ei olekaan saanut lainvoimaa. Jos holhottavak-       sitoo välittäjää suhteessa asiakkaaseen myös
42684: si julistaminen kumotaan, on tällaista päätöstä      siinä tapauksessa, että vastapuoli ei täyttäisi
42685: noudatettava vasta sen saatua lainvoiman.            kauppaa (del credere -vastuu).
42686: Holhousasiassa tuomioistuin voi tehdä myös               Jotta edellä kuvattu arvopaperikomissio eli
42687: väliaikaisen ratkaisun, jota on heti noudatetta-     kaupinta olisi mahdollista myös arvo-osuusjär-
42688: va. Holhottavaksi julistaminen tarkoitus sa-         jestelmässä, ehdotetaan 16 §:ään säännöksiä
42689: moin kuin arvo-osuusjärjestelmän luotettavuus        arvopaperinvälittäjien lukuun pidettävistä kau-
42690: edellyttävät sitä, että tieto holhouksen alaisuu-    pintatileistä. Kaupintatilit mahdollistavat myös
42691: desta kirjataan edellä sanotun mukaisesti mah-       arvopaperinvälittäjän pidätysoikeuteen rinnas-
42692: dollisimman pikaisesti.                              tuvan järjestelyn toteuttamisen arvo-osuusjär-
42693:                                                      jestelmässä. Kaupintatilin käyttö ei kuitenkaan
42694:                                                      ole pakollista, vaan kauppojen kirjaaminen
42695:                                                      arvo-osuustileille saadaan toteuttaa suorina os-
42696:                                                      tajan ja myyjän arvo-osuustilien välisinä siir-
42697:    15 §. Julkisen hallinnon ja oikeuslaitoksen       toina, jos se on teknisesti mahdollista. Kaupin-
42698: toimintojen siirtäminen automaattiselle tieto-       tatilit ovat laissa tarkoitettuja arvo-osuustilejä,
42699: jenkäsittelylle voi johtaa tilanteeseen, jossa       joten kaupintatilille kirjattu arvo-osuus ei voi
42700: eräät tilinhaltijaa koskevat tiedot ovat vaivatta    samanaikaisesti olla jollakin muulla arvo-
42701: siirrettävissä myös arvo-osuusjärjestelmään.         osuustilillä.
42702: Koska oikeusvarmuuden edistämisen ja väärin-             Sillä aikaa kun arvo-osuudet ovat kirjattuna
42703: käytösten estämisen kannalta on toivottavaa,         kaupintatilille, ilmenevät niitä koskevat omis-
42704: että vailiutaoikeuden poistavat tai sitä rajoitta-   tussuhteet asianomaisen välittäjän asiakastie-
42705: vat seikat mahdollisimman pikaisesti kirjattai-      dostoista. Näillä tiedostoilta ei kuitenkaan ole
42706: siin arvo-osuustileille, ehdotetaan säädettäväk-     arvo-osuustilien merkintöjen kaltaisia esineoi-
42707: si, että oikeudenhaltijan kuolema, konkurssi,        keudellisia vaikutuksia. Jos arvo-osuuksien
42708: holhous ja uskotun miehen määrääminen voi-           kaupankäynnin selvityksessä käytetään järjes-
42709: taisiin asetuksella määrätä kirjattavaksi myös       telmää, jossa lopulliset omistuksen siirrot kir-
42710: rekisteriviranomaisen tai tuomioistuimen il-         jataan suorina tilisiirtoina sijoittajien tilien vä-
42711: moituksen nojalla. Ilmoitus voitaisiin tehdä         lillä, voidaan kauppojen selvittelyssä käyttää
42712: joko arvo-osuusrekisterin pitäjälle tai arvo-        välittäjäkohtaisia kaupintatilien kaltaisia luet-
42713: osuusyhdistykselle. Jälkimmäisessä tapaukses-        teloita. Myöskään tällaiset selvitysjärjestelmän
42714: sa kyseessä olevat seikat tulisivat arvo-osuusre-    tiedostot eivät olisi laissa tarkoitettuja kaupin-
42715: kistereihin siten, että rekisteriviranomainen tai    tatilejä.
42716: tuomioistuin toimittaisi asiasta automaattisen           Kaupintatiliä voitaisiin pitää arvo-osuusre-
42717: tietojenkäsittelyn avulla ilmoituksen arvo-          kisterissä arvopaperimarkkinalain l luvun
42718: osuusyhdistykseen välitettäväksi sen tietover-       4 §:n 3 momentissa mainitun arvopaperinvälit-
42719: kon kautta kaikkiin arvo-osuusrekistereihin.         täjän lukuun. Säännöksessä olevia arvopape-
42720: Ulosottolakiin ehdotettavassa uudessa 4 luvun        rinvälittäjiä ovat arvopaperinvälitysliikkeet ja
42721: 18 a §:ssä ehdotetaan säädettäväksi, että vas-       pankit. Arvo-osuus saadaan kirjata kaupintati-
42722: taava menettely olisi mahdollinen myös ulos-         lille kun sitä koskeva myyntitoimeksianto on
42723: mittauksen yhteydessä.                               annettu tai kun arvopaperinvälittäjä on anta-
42724:                                       1990 vp. -     HE n:o 104                                       61
42725: 
42726: nut itse omistamansa arvo-osuuden myytäväk-          tioyhteisöissä toteutunutta yhden vuorokauden
42727: si. Arvo-osuus pidetään myyntivälittäjän kau-        selvittelyaikaa.
42728: pintatilillä, kunnes maksu arvo-osuudesta on
42729: saatu. Maksun saamisen jälkeen se siirretään
42730: joko suoraan ostajan arvo-osuustilille tai osta-     Kirjaamismenettely
42731: jan välittäjän kaupintatilille. Viimeksi mainittu
42732: vaihtoehto mahdollistaa välittäjälle pidätysoi-         Arvo-osuusjärjestelmä on oikeuksien kirjaa-
42733: keuteen rinnastuvan oikeuden käytön kaupasta         misjärjestelmä. Arvo-osuusrekisterin pitäjä
42734: johtuvien saamisten turvaamiseksi.                   joutuu tekemään arvo-osuustileille tehtävistä
42735:     Kaupintatilien käyttö mahdollistaa arvo-         kirjauksista samanlaisia ratkaisuja kuin alioi-
42736: osuuskaupan maksuliikenteen selvittelyn kyt-         keudet ja muut kirjaaruisviranomaiset kiinteis-
42737: kemisen arvo-osuusjärjestelmään. Esimerkiksi         töjä ja irtainta omaisuutta koskevissa kirjaa-
42738: tiettynä pörssipäivänä myytävät arvo-osuudet         misjärjestelmissä. Huolimatta siitä, että valta-
42739: kirjataan ensiksi myyntivälittäjän kaupintatilil-    osa arvo-osuustilille tehtävistä kirjauksista on
42740: le. Kauppojen tekemisen jälkeen myyjän välit-        arvo-osuuksien vaihdannan massaluonteisiin
42741: täjä suorittaa kauppojen jaon ostajavälittäjä-       oikeustoimiin perustuvia tilisiirtoja, joudutaan
42742: kohtaisesti ja ostajan välittäjä jakaa kaupat        arvo-osuusjärjestelmässä ratkaisemaan myös
42743: asiakkaidensa kesken sekä toimittaa kauppa-          oikeudellisesti vaativia kirjaamisasioita. Tämä
42744: hinnat myyntivälittäjälle. Maksujen selvittely       asettaa suuret vaatimukset arvo-osuusrekiste-
42745: voidaan toteuttaa arvopaperinvälittäjien kes-        rien oikeudelliselle asiantuntemukselle; arvo-
42746:  keisenä selvittelynä, jossa ainoastaan nettosiir-   osuusrekisterin hoitajien ratkaisukäytännön on
42747: tymät tilitetään arvo-osuusvälittäjien maksulii-     laadultaan vastattava vapaaehtoista oikeuden-
42748:  kenteen selvittelytilien kesken. Maksujen tultua    hoitoa.
42749:  selvitellyiksi siirretään myydyt arvo-osuudet          Arvopaperipohjaisessa järjestelmässä tekee
42750:  edellä selostetun mukaisesti ostajien tai osta-     arvopaperin hallintaan perustuva legitimaatio
42751: jien välittäjien tileille.                           tarpeettomaksi useiden sellaisten oikeudellisten
42752:                                                      kysymysten selvittämisen, jotka tulevat ajan-
42753:     Arvo-osuuksien kauppojen selvitysjärjestel-      kohtaiseksi arvo-osuusjärjestelmässä. Esimer-
42754:  miin voi liittyä maksujen luototusjärjestelmiä,     kiksi henkilö, joka jättää arvopaperin pankkiin
42755:  joissa kaupan kohteena olevat arvo-osuudet          säilytettäväksi avoimena säilytyksenä, ei ole
42756:  ovat rahalaitoksen kauppojen selvityksen tili-      velvollinen selvittämään saantoaan, jos arvo-
42757:  tysten yhteydessä antaman Juototuksen pantti-       paperin siirtomerkinnät synnyttävät omistaja-
42758:  na. Tähän liittyen ehdotetaan, että arvo-osuu-      olettaman. Arvo-osuusjärjestelmässä joudu-
42759:  syhdistyksen hyväksymän arvo-osuuksien kau-         taan sen sijaan samalla tavalla kuin lainhuu-
42760:  pan selvitys- ja tilitysjärjestelmän rahoitusme-    dossa selvittämään saantoketju edellisestä
42761:  nettelyn yhteydessä arvopaperinvälittäjä saisi      arvo-osuustilille kirjatusta omistajasta luovu-
42762:  arvopaperimarkkinalain 4 luvun 5 §:n 1 mo-          tuksensaajaan.
42763:  mentin kiellon estämättä pantata kaupintatilille       On korostettava, että luovutuksensaajien ja
42764:  kirjatut arvopaperit. Menettely tulisi kysymyk-     muiden oikeudenhaltijoiden oikeusturva edel-
42765:  seen esimerkiksi kaavaillussa rahamarkkina-         lyttää sitä, että siviilioikeudellisesti moitteetto-
42766:  keskusjärjestelmässä.                               maan asiakirjaselvitykseen perustuvat oikeudet
42767:      Lakiin ei ehdoteta säännöksiä arvo-osuuk-       ja rajoitukset on kirjattava, vaikka tilinhaltija
42768:  sien kauppojen selvittelyajasta. Arvo-osuusjär-     riitauttaisikin kirjaamishakemuksen. Arvo-
42769:  jestelmä yhdessä maksuliikenteen selvittelyn ja     osuusrekisterin pitäjä ei siten voi asettaa siviili-
42770:  pörssikaupan automatisoinnin kanssa mahdol-         oikeudellisesti perusteettornia lisäedellytyksiä
42771:  listaa nykyisen viiden päivän selvittelyajan        päätökselleen. Esimerkiksi arvo-osuuksien asi-
42772:   olennaisen lyhentämisen. Näiden tietojärjestel-    anmukaisesti allekirjoitetun kauppakirjan vah-
42773:   mien integrointi mahdollistaa teoriassa sen,       vistamista ei voida asettaa ostajan saannon
42774:   että osto- ja myyntitarjousten yhtyminen pörs-     kirjaamisen edellytykseksi, ellei kauppakirjaa
42775:  sissä toteuttaa automaattisen tietojenkäsittelyn    ole syytä epäillä väärennetyksi. Arvo-osuusre-
42776:   avulla suoraan maksujen selvityksen ja omis-       kisterin pitäjä voi sen sijaan yleensä vaatia
42777:   tusoikeuden siirtymisen kirjaamisen. Käytän-       vaatimuksessa tarkoitettujen arvo-osuuksien
42778:   nössä on tavoitteena pidettävä sitä, että myös     yksilöintiä saantoselvityksessä arvo-osuusrekis-
42779:   arvo-osuuksien pörssikaupassa lähestytään op-      terin tai, jos luovuttajalla on useita tilejä
42780: 62                                    1990 vp. -      HE n:o 104
42781: 
42782: samassa rekisterissä, arvo-osuustilin ilmoitta-          18 §. Pykälän       momentin mukaan arvo-
42783: misella.                                              osuusrekisterin pitäjän on suoritettava väliai-
42784:                                                       kainen kirjaus, jos vaatimuksen perusteluksi
42785:    17 §. Pykälässä veivoitetaan arvo-osuusre-
42786:                                                       esitetty selvitys on puutteellinen, mutta sitä ei
42787: kisterin pitäjä välittömästi tekemään vaadittu
42788:                                                       ole heti jätettävä tutkimatta tai hylättävä. Ha-
42789: kirjaus arvo-osuustilille, kun kirjaamishake-
42790:                                                       kemus on hylättävä heti silloin, kun vaaditun
42791: muksen esittäjä on selvittänyt vaatimuksensa
42792:                                                       merkinnän tekeminen on mahdotonta tai vaati-
42793: oikeusperusteen. Päätöstä, jolla kirjaamisha-
42794:                                                       mus on ilmeisen lainvastainen esimerkiksi siitä
42795: kemus on hylätty tai jätetty tutkimatta, ei
42796:                                                       syystä, että vaaditaan sidotun osakkeen omis-
42797: kuitenkaan ehdoteta merkittäväksi tilille. Täl-
42798:                                                       tusoikeuden kirjaamista ulkomaalaisen nimissä
42799: laisesta ratkaisusta olisi annettava erillinen
42800:                                                       olevalle arvo-osuustilille. Hakemus on jätettä-
42801: päätös, jonka yhteydessä on mainittava pää-
42802:                                                       vä tutkimatta esimerkiksi silloin, kun vaadi-
42803: töksen peruste ja mahdollisuudesta hakea oi-
42804:                                                       taan oikeuden tai rajoituksen kirjaamista tilil-
42805: kaisua. Kielteisestä päätöksestä ei ehdoteta teh-
42806:                                                       le, jota ei ole asianomaisessa arvo-osuusrekis-
42807: täväksi merkintää tilille sen takia, että tällaisen
42808:                                                       terissä. Jollei vaatimus ole edellä kuvatulla
42809: merkinnän oikeusvaikutukset eivät olisi selviä.
42810:                                                       tavalla ilmeisen perusteeton, voidaan suorittaa
42811: Käytännössä tilanne sattaisi muodostua sellai-
42812:                                                       väliaikainen kirjaus ja asettaa samalla määrä-
42813: seksi, että esittämällä perusteetloman kirjaa-
42814:                                                       aika vaadittavan lisäselvityksen esittämistä var-
42815: mishakemuksen voisi saada aikaan tilin pant-
42816:                                                       ten uhalla, että hakemus jätetään tutkimatta
42817: taamiseen rinnastuvan tilanteen, mitä ei voitai-
42818:                                                       tai hylätään. Kysymykseen tuleva tapaus on
42819: si pitää tilinhaltijan oikeusturvan kannalta
42820:                                                       esimerkiksi perintösaannon väliaikainen kirjaa-
42821: kohtuullisena. Oikeusperusteen selvittämisen
42822:                                                       minen, jos asiakirjoista puuttuu jostakin pe-
42823: osalta on noudatettava yleisiä siviilioikeudelli-
42824:                                                       sänosakkaasta virkatodistus.
42825: sia legitimaatiosääntöjä, jollei tässä laissa ole
42826:                                                          Väliaikaisen kirjaamisen yhteydessä on haki-
42827: toisin säädetty. Arvo-osuusyhdistyksen yleiseen
42828:                                                       jalle ilmoitettava, millä tavoin hakemus on
42829: ohjaustehtävään kuuluu eri tapauksissa vaadit-
42830:                                                       puutteellinen. Alioikeuksissa noudatetun käy-
42831: tavaa selvitystä koskevien ohjeiden antaminen
42832:                                                       tännön tavoin voidaan tavallisimpia tapauksia
42833: ja sen valvominen, että arvo-osuusrekisterien
42834:                                                       varten laatia kirjallisia täydennysohjeita. Täy-
42835: henkilökunta osaa tunnistaa oikeudellista asi-
42836: antuntemusta edellyttävät hakemukset ja ohja-         dennyskehotuksessa on mainittava kehotuksen
42837:                                                       noudattamatta jättämisen seuraamuksista.
42838: ta ne arvo-osuusrekisterin hoitajan ratkaista-
42839:                                                       Tarvittaessa voidaan antaa uusi täydennyske-
42840: viksi.
42841:                                                       hotus. Täydennyskehotuksen antamista koske-
42842:    Arvo-osuusjärjestelmässä ei ehdoteta otetta-       va sääntely vastaa sisällöllisesti lainhuuto- ja
42843: vaksi käyttöön muissa kirjaamisjärjestelmissä         kiinnitysrekisteristä annetun lain (353/87)
42844: toteutettua päiväkirjajärjestelmää, jossa kir-        6 §:n 1 momenttia.
42845: jaamisvaatimus merkitään ensiksi päiväkirjaan            Jos vaadittu lisäselvitys on annettu ja kirjaa-
42846: ja vaatimuksen tutkimisen jälkeen varsinaiseen        misen 17 § :n mukaiset edellytykset ovat ole-
42847: kirjaamisrekisteriin, jolloin kirjaamisen oi-         massa, on kirjaus tehtävä. Merkintä arvo-
42848: keusvaikutukset syntyvät päiväkirjaan merkit-         osuustilille katsotaan tällöin tehdyksi väliaikai-
42849: semisestä, jos lopullinen merkintä toteutuu.          sen kirjauksen tekohetkellä. Pykälän 2 mo-
42850: Arvo-osuusjärjestelmässä on oikeusvaikutusten         mentin mukaan jää väliaikainen kirjaus tai
42851: syntyhetkenä päätöksestä arvo-osuustilille teh-       rekisteröinti vaille vaikutuksia.
42852: tävän merkinnän tarkka kellonaika. Tämä                  19 §. Arvo-osuusjärjestelmän on oltava eh-
42853: ajankohta on merkittävä arvo-osuustilille arvo-       dottoman turvallinen. Arvo-osuustilien sisällön
42854: osuusyhdistyksen antamien ohjeiden mukaisel-          on aina oltava rekonstruoitavissa, jos niiden
42855: la tavalla. Jos merkinnän tekeminen arvo-             sisältö väärinkäytösten tai teknisten virheiden
42856: osuustilille viivästyy aiheettomasti ja tästä ai-     takia tuhoutuu. Tämän takaamiseksi veivoite-
42857: heutuu vahinkoa, syntyy rekisterin pitäjälle          taan arvo-osuusrekisterin pitäjä valmistamaan
42858: vahingonkorvausvelvollisuus. Päiväkirjajärjes-        jokaisesta kirjaamispäätöksestä arvo-osuusyh-
42859: telmää muistuttavat oikeusvaikutukset liittyvät       distyksen antamien määräysten mukaisesti var-
42860: kuitenkin 18 §:ssä säädettyyn väliaikaiseen kir-      muustallenne. Varmuustallenteet on laadittava
42861: jaukseen, joka on mahdollinen, jos vaatimus           siten, ettei niitä voida muuttaa jälkikäteen.
42862: on perusteltu, mutta sen tueksi esitetty selvitys     Teknisesti tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi
42863: on puutteellinen.                                     siten, että arvo-osuustileille tehtävät merkinnät
42864:                                      1990 vp. -      HE n:o 104                                       63
42865: 
42866: tallentuvat automaattisesti tietovälineelle, jon-    Merkinnän korjaaminen
42867: ka muuttaminen on estetty ohjelmallisesti, tek-
42868: nisesti tai käyttäjäoikeuksia koskevilla järjeste-
42869: lyillä. Varmuustallenteet on säilytettävä arvo-         21-23 §. Pykälissä säädetään arvo-osuusti-
42870: osuusyhdistyksen määräämällä tavalla. Säily-         lien pidossa tapahtuneiden virheiden korjaami-
42871: tyspaikan on oltava fyysisesti erillään arvo-        sesta. Säännökset vastaavat sisällöltään pää-
42872: osuusrekisteristä, jottei esimerkiksi ensiksi        osin Iainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä annetun
42873: mainitun tuhoutuminen tulipalossa johda var-         lain I0-12 §:ää. Korjaaruisasiat on säännök-
42874: muustallenteiden tuhoutumiseen.                      sissä jaettu asiavirheisiin sekä kirjoitus- tai
42875:                                                      teknisiin virheisiin. Asiavirheellä tarkoitetaan
42876:    Arvo-osuustileille tehtävät merkinnät perus-      kirjausta, joka perustuu selvästi virheelliseen
42877: tuvat asiakirjaselvityksiin. Tämä todistusai-        tai puutteelliseen selvitykseen taikka ilmeisen
42878: neisto on samaten säilytettävä arvo-osuusyh-         väärään lain soveltamiseen. Tällaisen virheen
42879: distyksen määräämällä tavalla. Koska säilytet-       korjaamisen edellytyksenä on se, että kaikkia
42880: tävä aineisto voi muodostua sangen laajaksi,         niitä, joita asia koskee, on kuultu, ja että että
42881: ehdotetaan asiakirjaselvityksestä säilytettäväksi    asianosaiset, joiden oikeus korjaamisen joh-
42882: jäljennökset, jotka ovat käytännössä mikrojäl-
42883:                                                      dosta heikkenee, ovat antaneet korjaamiseen
42884: jennöksiä.                                           suostumuksensa (21 §). Jollei suostumusta
42885:    Lakiin ei ehdoteta säännöstä varmuustallen-       asiavirheen korjaamiseen saada, on hakijan
42886: teiden ja asiakirjajäljennösten säilytysajasta.      nostettava asianomaista vastaan kanne tuomio-
42887: Nykyisellä tekniikalla ei näiden aineistojen fyy-    istuimessa paremmasta oikeudesta arvo-osuu-
42888: sinen säilytys aiheuta merkittäviä tila- ja työ-     teen ja vaadittava samalla kirjauksen korjaa-
42889: kustannuksia. Erityisesti omistusoikeutta kos-       mista. Lain 36 §:n 2 momentista ilmenee, ettei
42890: kevat tiedot tulisi periaatteessa säilyttää pysy-    oikaisumenettely tule tällaisessa tapauksessa
42891: västi, mikä onkin käytäntänä muun muassa             kysymykseen.
42892: lainhuudatusrekisterien suhteen. Jos käytän-
42893: nössä myöhemmin osoittautuu, että säilytettä-           Ilmeinen kirjoitus- tai Iaskuvirhe, teknisestä
42894: vä aineisto muodostuu liian laajaksi, voidaan        viasta aiheutuva virhe tai niihin rinnastuva
42895: säilytysajasta säätää tarkemmin.                     virhe on korjattava asianmukaisin korjausmer-
42896:                                                      kinnäin (22 §). Koska nämä tilanteet liittyvät
42897:    Arvo-osuusjärjestelmässä ei arvopaperin
42898: kuoletus tule kysymykseen. Jos arvo-osuusti-         yleensä virheelliseen tietokoneajoon, ei ole pi-
42899: lien tiedot tuhoutuvat, on tilit rekonstruoitava     detty mahdollisena tai tarkoituksenmukaisena
42900: varmuustallenteiden ja mahdollisesti myös            asettaa arvo-osuusrekisterin pitäjälle kuuleruis-
42901: omistajaluetteloiden perusteella. Tällöin on         tai tiedottamisvelvollisuutta tällaisen virheen
42902: noudatettava teknisen virheen oikaisemista           korjaamisasiassa. Toisaalta on tällaisen vir-
42903: koskevaa 22 §:ää. Koska kielteisistä arvo-           heen käsite tulkittava suppeasti. Kaikki ne
42904: osuusrekisterin pitäjän päätöksistä ei ole tehtä-    virheet, joissa ei selkeästi ole kyse virheellisestä
42905: vä tilimerkintää ja sitä koskevaa varmuustal-        teknisestä suorituksesta tilin hoidossa vaan vir-
42906: Iennetta, veivoitetaan arvo-osuusrekisterin pi-      heellisesta harkinnasta tai puutteellisesta selvi-
42907: täjä pykälän 3 momentissa pitämään erillistä         tyksestä, ovat asiavirheitä.
42908: luetteloa tutkimatta jätetyistä ja hylätyistä kir-      Virheen korjaaruisasiassa on 23 §:n mukaan
42909: jaamishakemuksista.                                  soveltuvin osin noudatettava 17-19 §:n sään-
42910:    20 §. Pykälän 1 momentin mukaan tulee             nöksiä. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä,
42911: ulosmittaus ja turvaamistoimenpide, konkurssi        että jos korjaus johtaa tilin kirjausten muutta-
42912: sekä holhous ja uskotun miehen määrääminen           miseen, on päätöksestä tehtävä varmuustallen-
42913:  kirjata kaikissa arvo-osuusrekistereissä mak-       ne. Jos korjaaruishakemus jätetään tutkimatta
42914: sutta. Pykälän 2 momentissa viitataan selvyy-        tai hylätään, on päätös merkittävä 19 §:n 2
42915:  den vuoksi arvo-osuusjärjestelmästä annetta-        momentissa tarkoitettuun luetteloon. Jos asiaa
42916:  vaksi ehdotetun lain lO §:ään osakekeskusre-        ei heti voida ratkaista, on korjaaruisasian vi-
42917:  kisterin arvo-osuusrekisterissä liikkeeseenlaski-   reilläolosta 18 § :n mukaisesti tehtävä merkintä
42918:  joiden kustannuksella pidettävien tilien osalta.    asianomaiselle arvo-osuustilille. Korjaaruispää-
42919:  Muiden kuin edellä tarkoitettujen kirjaamisten      tös on annettava tiedoksi muutoksenhakueli-
42920:  osalta on palvelusten hinnoittelu arvo-osuusre-     melle, siis oikaisulautakunnalle tai tuomiois-
42921:  kisterin pitäjien omassa harkinnassa.               tuimelle, jos asia on vireillä siellä.
42922: 64                                    1990 vp. -      HE n:o 104
42923: 
42924: Tili-ilmoitukset                                         25 § . Pykälän       momentissa veivoitetaan
42925:                                                       arvo-osuusrekisterin pitäjä toimittamaan arvo-
42926:    24 §. Pykälän 1 momentti sisältää säännök-         osuusyhdistykselle jokaisena rekisteripäivänä
42927: set arvo-osuusrekisterin pitäjän velvollisuudes-      ilmoitus rekisterin tilien arvo-osuuslajeittaisista
42928: ta ilmoittaa kirjaamis- ja asiavirheen korjaa-        yhteissaldoista. Rekisteripäivällä tarkoitetaan
42929: mispäätöksen suorittamisesta asianosaisille.          päiviä, jolloin arvo-osuusrekisterien on oltava
42930: Koska arvo-osuuden omistusoikeus ja muut              toiminnassa. Rekisteripäivät maaraa arvo-
42931: siihen kohdistuvat oikeudet perustuisivai arvo-       osuusjärjestelmästä annettavaksi ehdotetun
42932: osuusjärjestelmässä yksinomaan arvo-osuusti-          lain 15 §:n 2 kohdan nojalla arvo-osuusyhdis-
42933: lien merkintöihin, on oikeussuojan kannalta           tys. Saldoilmoitukset on toimitettava arvo-
42934: välttämätöntä, että arvo-osuusrekisterin pitäjät      osuusyhdistykselle automaattiseen tietojenkä-
42935: veivoitetaan ilmoittamaan välittömästi merkin-        sittelyyn soveltuvassa muodossa, siis joko tie-
42936: nän tekemisen jälkeen siitä tilinhaltijalle. Il-      donsiirtona tietoverkossa tai tietovälineellä.
42937: moitus on lisäksi tehtävä myös muille tilille         Saldotietojen ilmoitusvelvollisuuden tarkoituk-
42938: kirjattujen oikeuksien haltijoille, jos päätös        sena on mahdollistaa arvo-osuusyhdistykselle
42939: koskee heidän oikeuttaan. Ilmoituksessa on            arvo-osuusjärjestelmästä annettavaksi ehdote-
42940: mainittava päätöksen sisällön lisäksi sen perus-      tun lain 15 §:n 5 kohdassa säädetyn summasal-
42941: teesta sekä mahdollisuudesta hakea oikaisua           dovalvonnan toteuttaminen.
42942: päätökseen arvo-osuusyhdistyksen oikaisulau-             Pykälän 2 momentin mukaan on arvo-osuus-
42943: takunnalta.                                           rekisterin ilmoitettava arvo-osuusjärjestelmästä
42944:                                                       annetun lain 4 §:n 1 ja 2 momentin jälkimmäi-
42945:    Pykälän 1 momentissa tarkoitetut ilmoituk-
42946:                                                       sessä virkkeessä säädetyn luettelon pitäjälle
42947: set ovat yleensä tiliotteen kaltaisia selvityksiä.
42948:                                                       välittömästi arvo-osuuksien siirtämisestä toi-
42949: Ne eivät olisi oikeudelliselta luonteeltaan arvo-
42950:                                                       seen arvo-osuusrekisteriin ja vastaanottamises-
42951: papereita, mutta niillä olisi luonnollisesti tietty
42952:                                                       ta toisesta rekisteristä. Ilmoituksen vastaanoi-
42953: todistusvaikutus. Momentin sanamuoto ei estä
42954:                                                       tajana on siten joko osakekeskusrekisteri tai
42955: sitä, että arvo-osuusrekisteri sopisi joidenkin
42956:                                                       lainaosuuksien ja niihin rinnastuvien arvo-
42957: tilinhaltijoiden kanssa muun välineen kuin pa-
42958:                                                       osuuksien osalta liikkeeseenlaskutiliä pitävä
42959: perille tulostetun asiakirjan käyttämisestä il-
42960:                                                       arvo-osuusrekisteri. Osakeskusrekisterille teh-
42961: moituksessa. Esimerkiksi suurten yhteisösijoit-
42962:                                                       tävissä ilmoituksissa on lisäksi mainittava tili,
42963: tajien kanssa voidaan sopia ilmoitusten kone-
42964:                                                       jolta arvo-osuudet on siirretty. Osakekeskusre-
42965: kielisestä toimittamisesta tietoverkon kautta.
42966:                                                       kisterille on myös tehtävä vastaavat ilmoitukset
42967: Sen sijaan siitä, ettei ilmoituksia lainkaan toi-
42968:                                                       vastaanotetuista tai rekisterin sisällä tililtä toi-
42969: mitettaisi, ei voitaisi sopia.
42970:                                                       selle siirretyistä arvo-osuuksista. Ilmoitusvel-
42971:    Muiden pohjoismaiden arvopaperikeskusjär-          vollisuus johtaa siihen, että osakkeiden ja mui-
42972: jestelmissä saavat arvo-osuuksien omistajat           den oman pääoman ehtoisten arvo-osuuksien
42973: tili-ilmoituksia sekä tilinpitäjältä että arvopa-     omistajat, tai hallintarekisteröityjen osalta nii-
42974: perikeskukselta. Tällöin omaisuutta haitavien         den hoitajat ja kaupintatileille kirjattujen osal-
42975: tilinpitäjien toimintaa voidaan kontrolloida          ta asianomaiset välittäjät, ovat viimeistään siir-
42976: riippumattomasta lähteestä eli arvopaperikes-         toa seuraavana päivänä merkittävissä osakas-
42977: kuksesta tulevien ilmoitusten avulla. Arvo-           tai muuhun omistajaluetteloon.
42978: osuusjärjestelmässä ei tätä oikeussuojan ja val-
42979: vottavuuden kannalta sinänsä perusteltua rat-
42980: kaisua voida toteuttaa rekisterien hajautuksen        Kirjauksen oikeusvaikutukset
42981: takia.
42982:    Pykälän 2 momentin mukaan arvo-osuusre-               Arvo-osuusjärjestelmässä saavat arvo-osuus-
42983: kisterien tulee toimittaa tilinhaltijalle tiliote     tilien kirjaukset aikaan ne oikeusvaikutukset,
42984: vuoden päättyessä voimassa olleista kirjauksis-       jotka arvopaperijärjestelmässä liittyvät arvopa-
42985: ta hyvissä ajoin ennen seuraavan tammikuun            perin sisältöön ja hallintaan. Arvo-osuusjärjes-
42986: 31. päivää. Tällainen tiliote on tarpeen veroil-      telmässä on oikeudellisena pääperiaatteena se,
42987: moituksen laatimista varten. Veroviranomaiset         että arvo-osuustilien tiedoilla on vilpittömän
42988: ja arvo-osuusyhdistys voivat sopia, että tiliot-      mielen suojaamiseen tähtäävä positiivinen ja
42989: teeseen liittyy verotuksessa tarvittavat tiedot       negatiivinen julkinen luotettavuus. Positiivisel-
42990: sisältävä jäljenne.                                   la julkisella luotettavuudella tarkoitetaan sitä,
42991:                                        1990 vp. -      HE n:o 104                                       65
42992: 
42993: että vilpittömässä mielessä oleva henkilö on           tykseksi, että oikeus olisi voimassa suhteessa
42994: oikeutettu luottamaan siihen, että arvo-osuus-          kolmanteen mieheen, esimerkiksi luovuttajan
42995: tilille kirjatut oikeudet ovat päteviä. Negatiivi-     velkojiin tai kilpaileviin luovutuksensaajiin.
42996: nen julkinen luotettavuus puolestaan tarkoittaa        Tapauksessa, jossa oikeuden tilille merkitse-
42997: sitä, että vilpittömässä mielessä olevalla on          mäitä jääminen johtuu arvo-osuusrekisterin pi-
42998: oikeus luottaa siihen, ettei tilille kirjaamatto-      täjästä, hän on huolimattomuudesta riippu-
42999: mia oikeuksia ole olemassa. Julkisen luotetta-         mattomassa korvausvastuussa 30 §:n 1 mo-
43000: vuuden perustaminen vilpittömän mielen suo-            mentin 1 kohdan nojalla.
43001: jaan merkitsee toisaalta sitä, ettei tilimerkin-           Selvennyksenä vahvistetaan 2 momentissa se
43002: nöillä ole niin kutsuttua konstitutiivista vaiku-      yleinen periaate, ettei yleisseuraannan kautta
43003: tusta siten, että kirjaaminen pätevöittäisi ai-        voida saada parempaa oikeutta kuin luovutta-
43004: neellisoikeudellisesti virheelliset toimet myös        jalla oli. Näin ollen aikaisempaan oikeusperus-
43005: suhteessa vilpillisessä mielessä oleviin tai oikeu-    teeseen nojautuva oikeus saa kirjaamisesta
43006: denhaltijan yleisseuraajiin.                           riippumatta etusijan suhteessa oikeuteen, joka
43007:     Poikkeusta julkisen luotettavuuden periaat-        on saatu perintönä, avio-oikeuden nojalla taik-
43008: teeseen merkitsee kuitenkin 7 § :ssä tarkoitettu       ka sulautumisen, oikeushenkilön purkautumi-
43009: arvo-osuusrekisterin pitäjän rajoitettu panttioi-      sen tai yhteisen omaisuuden jaon kautta. Lah-
43010: keus arvo-osuustilin hoitoon perustuvien saata-        joitus sen sijaan saa suojaa aikaisemmin synty-
43011: vien vakuutena. Koska jälkipanttaus ehdote-            neitä oikeuksia kohtaan, jos se on kirjattu.
43012: taan vastaisuudessakin toteutettavaksi ensipan-        Momentin 2 kohdan mukaan syrjäytyy 1 mo-
43013: tin haltijalle tehtävällä ilmoituksella, ei arvo-      mentin pääsääntö myös silloin, kun arvo-
43014: osuustileillä ole negatiivista julkista luotetta-      osuuksien luovutuksensaaja tai muu oikeuden-
43015: vuutta jälkipanttioikeuksien suhteen. Erään-           haltija saantohetkellä tai saadessaan oikeuten-
43016: laista poikkeusta positiiviseen julkiseen luotet-      sa tiesi tai hänen piti tietää aikaisemmasta
43017: tavuuteen merkitsee myös mahdollisuus kirjata          saannosta tai oikeudesta. Esimerkiksi osakkei-
43018: konkurssi tai ulosmittaus omistajan saantomie-         den kaksoisluovutuksen tapauksessa ei jälkim-
43019: hen tilille, jolloin arvo-osuustilin synnyttämä        mäinen luovutuksensaaja, vaikka hän ehtisikin
43020: omistajaolettama syrjäytyy konkurssin tai              kirjata saantonsa ennen aikaisemman luovu-
43021: ulosmittauksen kirjauksen johdosta.                    tuksen saajaa, saa suojaa suhteessa tähän, jos
43022:     26 § . Pykälän 1 momentin mukaan saa arvo-         hän luovutushetkellä tiesi tai hänen piti tietää
43023: osuustilille kirjattu saanto ja arvo-osuuteen          aikaisemmasta luovutuksesta.
43024: kohdistuva arvo-osuustilille kirjattu oikeus etu-          Pykälän säännökset koskevat esineoikeudel-
43025: sijan suhteessa saantoon ja oikeuteen, jota ei         lista suojaa kollisiotilanteissa. Kysymys oikeus-
43026: ole merkitty tilille. Säännös ilmaisee arvo-           toimen pätemättömyydestä osapuolten välises-
43027: osuusjärjestelmän nojautuvan periaatteeseen            sä suhteessa tai mahdollisuus takaisinsaantiin
43028: kirjattujen oikeuksien etusijasta suhteessa kir-       ratkaistaan muiden säännösten perusteella.
43029: jaamattomiin. Ristiriidassa olevien arvo-osuus-        Säännöksen soveltamisalan ulkopuolelle jää sa-
43030: tilille kirjattujen oikeuksien osalta saa aikai-       maten kysymys arvo-osuustilille kirjaamatto-
43031: sempi kirjaus yleensä etuoikeuden.                     mien oikeuksien keskinäisestä etusijajärjestyk-
43032:     Oikeudenhaltijan oikeussuojan edellytyksenä        sestä.
43033: on se, että hän aktiivisesti hakee oikeussuojaa           Säännös tilille kirjatun oikeuden etusijasta
43034: esittämällä vaatimuksen oikeuden kirjaamista           suhteessa tilille kirjaamattomaan ja aikaisem-
43035: arvo-osuustilille. 1 os arvo-osuustilille on kirjat-   man kirjauksen etusijasta suhteessa myöhem-
43036: tu keskenään ristiriidassa olevia oikeuksia, saa       pään on yleinen oikeuksien voimassapysyttä-
43037:  aikaisemmin arvo-osuustilille kirjattu oikeus         mistä koskeva säännös, jota sovelletaan muo-
43038: etusijan suhteessa myöhemmin kirjattuun näh-           dollisesti riittävään legitimaatioon perustuvien
43039: den, vaikka myöhemmin kirjattu oikeus perus-           kirjausten tuottamaan etuoikeusasemaan. Se ei
43040:  tuisi aikaisempaan oikeusperusteeseen. Myös           estä sitä, että tilille kirjaamattoman oikeuden
43041:  tässä tapauksessa edellyttää oikeussuojan saa-        haltija vaatii kilpailevan kirjauksen poistamista
43042:  minen aktiviteettia eli kirjaamishakemuksen           tililtä, jos kirjaamispäätös on ollut muodolli-
43043: esittämistä.                                           sesti virheellinen, taikka itsensä toteamista tilil-
43044:     Säännös ei merkitse sitä, että arvo-osuustilil-    le kirjatun oikeuden oikeaksi haltijaksi, jos
43045:  le kirjaamattomat oikeudet olisivat pätemättö-        kilpaileva kirjaus on aineellisesti virheellinen.
43046:  miä, mutta se asettaa kirjaamisen sen edelly-         1os arvo-osuus tai oikeus on tällaisessa tilan-
43047: 9   300936E
43048: 66                                     1990 vp. -     HE n:o 104
43049: 
43050: teessa luovutettu edelleen eikä luovutuksensaa-       jan edellytyksenä on kuitenkin suoritusvelvolli-
43051: jan oikeutta ole kirjattu tilille, ratkaistaan        sen vilpitön mieli. Maksusuojaa saa sekä liik-
43052: luovutuksensaajan oikeus saantosuojaa koske-          keeseenlaskija että arvo-osuusrekisterin pitäjä,
43053: van 27 §:n mukaisesti.                                jos tämä välittää suorituksen liikkeeseenlaski-
43054:    27 §. Pykälässä säädetään arvo-osuustilin le-      jalta sen lopulliselle vastaanottajalle.
43055: gitimaatiovaikutuksesta ja siihen perustuvasta           Säännöksessä ei määritellä ajankohtaa, jon-
43056: arvo-osuuden luovutuksensaajan saantosuojas-          ka mukainen tilimerkintä luo maksusuojan.
43057: ta. Säännös vastaa pääosin asiallisesti velkakir-     Korkojen ja lyhennysten osalta synnyttää erä-
43058: jalain 14 §:ää arvo-osuusjärjestelmään sovel-         päivän mukainen arvo-osuustilin sisältö mak-
43059: lettuna.                                              susuojan. Merkintäoikeuksien osalta osakeyh-
43060:    28 §. Pykälässä säädetään arvo-osuuden luo-        tiölakiin ehdotetaan jäljempänä säännöstä,
43061: vutuksensaajan väitesuojasta. Koska arvo-             jonka mukaan osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä
43062: osuusjärjestelmässä ei ole olemassa arvopape-         on määrättävä merkinnän alkamista edeltävä
43063: reita, joiden sisältö loisi väitesuojaa arvo-osuu-    täsmäytyspäivä, jonka mukainen omistus luo
43064: den tuottaman oikeuden osalta, ehdotetaan 1           velkojaolettaman. Järjestely on välttämätön,
43065: momentissa säädettäväksi, että arvo-osuusre-          jotta merkintäoikeudet ehdittäisiin jakaa niihin
43066: kisterin arvo-osuuslajiluettelon sisältö saisi vas-   oikeutetuille ennen merkinnän aloittamista.
43067: taavan väitesuojaa luovan vaikutuksen. Tähän          Myös osinkojen osalta ehdotetaan vastaavaa
43068: luetteloon on merkittävä ne tiedot, jotka olisi       täsmäytyspäiväjärjestelmää. Maksusuojan syn-
43069: merkittävä arvo-osuutta vastaavaan arvopape-          ty ei edellytä, että oikea vastaanottaja olisi
43070: riin. Arvo-osuusjärjestelmästä annettavaksi eh-       suoritusvelvollisen tiedossa sinä päivänä, joka
43071: dotetun lain 27 §:n 2 momentin nojalla liikkee-       on maksusuojan synnyn osalta ratkaisevaa,
43072: seenlaskija toimittaa nämä tiedot arvo-osuus-         mikä ei käytännössä olisikaan mahdollista.
43073: järjestelmään tietokoneella luettavassa muo-          Osinkojen osalta ei maksusuojan kannalta rat-
43074: dossa. Väitesuojan edellytyksenä on kuitenkin         kaiseva ajankohta ole sama asia kuin suorituk-
43075: se, että luovutuksensaaja oli vilpittömässä mie-      sen eräpäivä, koska osinko voi yhtiöjärjestyk-
43076: lessä saadessaan arvo-osuuden tai oikeuden            sen tai yhtiökokouksen päätöksen nojalla
43077: siihen. Väitesuojan synnyn kannalta ratkaise-         erääntyä vasta myöhemmin suoritettavaksi tai
43078: vaa on arvo-osuusrekisterin sisältö hetkellä,         se voi erääntyä suoritettavaksi vaadittaessa.
43079: jolloin arvo-osuus tai oikeus luovutettiin. Saa-         Joukkovelkakirjalainojen lyhennysten ja
43080: dakseen väitesuojaa on arvo-osuuden luovu-            korkojen maksujen sekä merkintäoikeuksien ja
43081: tuksensaajan siten vaadittava luovuttajalta sel-      uusien arvo-osuuksien toimitusten kannalta
43082: vitys arvo-osuusrekisterin tiedostoissa olevista      maksusuojaa koskeva säännös merkitsee sitä,
43083: luovutettavaa arvo-osuutta koskevista merkin-         että liikkeeseenlaskija toimittaa suoritukset
43084: nöistä.                                               maksusuojan kannalta ratkaisevan ajankohdan
43085:    Pykälän 2 momentissa säädetään, että myös          mukaisen omistaja- tai velkojaluettelon tieto-
43086: arvo-osuusjärjestelmässä on noudatettava vel-         jen perusteella arvo-osuusrekistereihin edelleen
43087: kakirjalain 15-17 § :n väitesuojasäännöksiä.          Iopuliisilie  vastaanottajille   toimitettaviksi.
43088: Liikkeeseenlaskija voi siten vedota esimerkiksi       Osingot yhtiö voi halutessaan maksaa esimer-
43089: siihen, että liikkeeseenlaskutilin merkintöjä on      kiksi osakekeskusrekisterin avustuksella suo-
43090: väärennetty.                                          raan niihin oikeutetuille. Jos oikeus osingon
43091:    29 §. Pykälässä säädetään maksusuojasta            saamiseen on osakasluettelon mukaan muulla
43092: arvo-osuusjärjestelmässä. Pykälän mukaan              kuin omistajalla, on osingot maksettava tältä
43093: voidaan arvo-osuuteen perustuva maksuvelvol-          osin asianomaisten arvo-osuusrekisterien väli-
43094: lisuus (1 momentti) ja muu suoritusvelvollisuus       tyksellä. Arvo-osuusrekisterit puolestaan toi-
43095: (2 momentti) vapauttavin vaikutuksin täyttää          mittavat suoritukset henkilölle, jolle suoritus
43096: suorittamalla maksu tai muu suoritus sille,           arvo-osuustilin tietojen mukaan kuului edellä
43097: jolla oman pääoman ehtoisten arvo-osuuksien           mainittuna päivänä.
43098: osalta omistajaluettelon ja muiden arvo-osuuk-           Maksusuojasääntelyllä on merkitystä lähin-
43099: sien osalta arvo-osuustilin tietojen mukaan oli       nä tapauksissa, joissa luovutus on tapahtunut
43100: oikeus ottaa vastaan suoritus. Pykälän 2 mo-          ennen maksusuojan synnyn kannalta ratkaise-
43101: mentissa tarkoitettu muu suoritusvelvollisuus         vaa ajankohtaa, mutta luovutus ilmoitetaan
43102: on esimerkiksi oikeus saada merkintäoikeus            kirjattavaksi vasta tämän ajankohdan jälkeen,
43103: uusmerkinnässä tai rahastoannissa. Maksusuo-          tai jossa todellinen omistaja ei lainkaan kirjaa
43104:                                      1990 vp. -     HE n:o 104                                      67
43105: 
43106: saantoaan. Esimerkiksi tapauksessa, jossa osa-         Ehdotuksessa säännelty korvausvastuu voi
43107: ke on luovutettu ennen täsmäytyspäivää, mutta       liittyä sopimusvastuuseen tai sopimuksen ulko-
43108: kauppa on ilmoitettu kirjattavaksi vasta sen        puoliseen vastuuseen. Lakiin ei kuitenkaan eh-
43109: jälkeen, on osinko maksettavissa pätevästi          doteta sisällytettäväksi viittausta vahingonkor-
43110: myyjälle, jos yhtiö ei maksuhetkellä ole tietoi-    vauslakiin (412/74) tai yleisiin vahingonkor-
43111: nen kaupasta.                                       vausoikeudellisiin periaatteisiin, joita siitä huo-
43112:                                                     limatta on sovellettava, siltä osin kuin 30-
43113:                                                     33 §:stä ei muuta johdu. Näiden säännösten ja
43114: Vahingonkorvausvelvollisuus                         periaatteiden nojalla on siten arvosteltava esi-
43115:                                                     merkiksi kysymystä korvausvastuun sovittelus-
43116:                                                     ta, korvausvastuun jakautumisesta useiden va-
43117:    Arvopaperien poistaminen synnyttää mah-
43118:                                                     hingonaiheuttajien kesken, vahingon kärsineen
43119: dollisuuden uudenlaisiin vahinkoihin samalla
43120:                                                     myötävaikutuksen vaikutuksesta sekä rekiste-
43121: kun se toisaalta poistaa arvopaperin katoami-
43122:                                                     rinpitäjän takautumisoikeudesta suhteessa
43123: seen, fyysiseen tuhoutumiseen, anastamiseen ja
43124:                                                     muihin vahingonaiheuttajiin ja korvausvelvol-
43125: väärentämiseen liittyvät riskit. Arvo-osuusjär-
43126:                                                     lisiin.
43127: jestelmä on automaattisen tietojenkäsittelyn           30§. Pykälän 1 momentissa luetellaan ta-
43128: avulla yllä pidettävä julkisen luotettavuuden
43129:                                                     paukset, joissa arvo-osuusrekisterin pitäjälle
43130: omaava oikeuksien kirjaamisjärjestelmä. Jär-
43131:                                                     syntyy huolimattomuudesta riippumaton (ob-
43132: jestelmässä voi aiheutua vahinkoja väärinkäy-
43133:                                                     jektiivinen) vahingonkorvausvastuu. Tällainen
43134: tösten ja käsittelyvirheiden lisäksi myös puh-
43135:                                                     vastuu syntyy ensinnäkin, jos vahingon syynä
43136: taasti teknisten vahinkojen sekä kirjausten esi-
43137:                                                     on virheellinen kirjaamista tai korjaamista kos-
43138: neoikeudellisten vaikutusten takia. Osa vahin-
43139:                                                     keva ratkaisu, arvo-osuustilille tehty merkintä
43140: goista on sellaisia, että ne voivat syntyä ilman
43141:                                                     tai tili-ilmoitus taikka muu sellainen virheelli-
43142: rekisterinpitäjän tahallisuutta tai huolimatto-
43143:                                                     syys tai puutteellisuus arvo-osuusrekisterin tai
43144: muutta.                                             arvo-osuustiEn pitämisessä. Virheellinen kir-
43145:    Pohjoismaiden lainsäädännössä on katsottu        jaamista tai korjaamista koskeva päätös tar-
43146: oikeussuojan kannalta välttämättömäksi aset-        koittaa sitä, että arvo-osuusrkeisterin pitäjän
43147: taa rekisterinpitäjälle ankara korvausvastuu re-    ratkaisu ei ole lain mukainen. Tällainen virhe
43148: kisterin pidosta johtuvista vahingoista. Suo-       voi johtua väärästä lain soveltamisesta tai pää-
43149: messa valtiolla on vastaava korvausvastuu au-       töksen perustana olevien selvitysten virheelli-
43150: tomaattisen tietojen käsittelyn avulla pidettä-     syydestä tai puutteellisuudesta. Virheellinen ti-
43151: vän lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin osalta        limerkintä on kysymyksessä silloin, kun sinän-
43152: lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä annetun lain    sä oikea ratkaisu on kirjattu virheellisesti tai
43153:  14 §:n mukaan. Näiden ratkaisujen oikeus-          puutteellisesti. Sen sijaan pelkästään se, että
43154: poliittiset perustelut pätevät myös arvo-osuus-     kirjaus esimerkiksi oikeudenhaltijan passiivi-
43155:  järjestelmässä. Jotta siirtyminen arvopaperitto-   suuden takia ei vastaa aineellisoikeudellisia
43156:  maan järjestelmään olisi hyväksyttävä sijoitta-    oikeussuhteita, ei tee tilimerkinnästä virheellis-
43157:  van yleisön oikeussuojan kannalta, ehdotetaan      tä säännöksen tarkoittamassa mielessä.
43158:  arvo-osuusrekisterien pitäjille huolimattomuu-         Toiseksi syntyy huolimattomuudesta riippu-
43159:  desta riippumatonta korvausvastuuta. Kor-          maton korvausvastuu, kun vahingon syynä on
43160:  vausvastuuta täydentäisivät arvo-osuusjärjes-      tekninen virhe tai toiminnan keskeytyminen
43161:  telmästä annetun lain 17 § :ssä säädetty arvo-     arvo-osuusrekisterin tiedostojen käsittelyssä,
43162:  osuusyhdistyksen toissijainen korvausvelvolli-     ylläpidossa tai tiedonsiirrossa toiseen arvo-
43163:  suus arvo-osuusrekisterin pitäjän maksukyvyt-      osuusrekisteriin, osakekeskusrekisteriin tai
43164:  tömyyden varalta sekä siihen liittyvä vakuusra-    arvo-osuusyhdistykseen. Rekisterin pitäjällä on
43165:  hastoj ärj estely.                                 siten vastuu siitä, että arvo-osuusrekisterit ja
43166:     Arvo-osuusjärjestelmän hajautetun raken-        niiden tietoliikenne toimivat asianmukaisesti.
43167:  teen takia korvausvastuun rajat ja sisältö on          Kolmas tapaus, jossa arvo-osuusrekisterin
43168:  haluttu säännellä tarkemmin kuin muiden poh-       pitäjä vastaa huolimattomuudesta riippumatta,
43169:  joismaiden lainsäädännössä. Käytännön koke-         koskee arvo-osuusrekisterin tietojen luvatonta
43170:  mukset Norjasta ja Tanskasta osoittavat, että      luovuttamista, paljastamista ja hyväksi käyttä-
43171:   korvaussäännökset tulevat käytännössä sovel-       mistä. Rekisterin pitäjä vastaa siten siitä, ettei
43172:  lettaviksi erittäin harvoin.                       sen henkilökunta loukkaa arvo-osuustilejä kos-
43173: 68                                    1990 vp. -       HE n:o 104
43174: 
43175: kevaa salassapitovelvollisuutta ja etteivät ulko-      pään huolimattomuuteen, jää korvausvelvolli-
43176: puoliset pääse luvatta tunkeutumaan rekisterin         suuden ulottuvuus edellä mainittujen välillisten
43177: tietojärjestelmiin.                                    vahinkojen osalta tuomionistuimen ratkaista-
43178:    Pykälän 2 momentin mukaan arvo-osuusre-             vaksi yleisten vahingonkorvausoikeudellisten
43179: kisterin pitäjä on velvollinen korvaamaan              periaatteiden mukaisesti.
43180: muusta kuin 1 §:ssä tarkoitetusta syystä ai-             32 §. Pykälän 1 momentissa viitataan selvyy-
43181: heuttamansa vahingon, jos sen syynä on tämän           den vuoksi arvo-osuusyhdistyksen toissijaista
43182: lain tahallinen tai huolimattomuudesta johtuva         korvausvastuuta koskevaan arvo-osuusjärjes-
43183: rikkominen. Säännöksen soveltamisalaan kuu-            telmästä annettavaksi ehdotetun lain 17 § :ään.
43184: luva vahinko voi johtua esimerkiksi laissa sää-        Pykälän 2 momentin mukaan ei arvo-osuusre-
43185: detyn tiliotteen viivästymisestä.                      kisterin pitäjä voi ennen vahingon syntymistä
43186:    Pykälän 1 ja 2 momentin soveltamisalaan             tehdyllä sopimuksella alentaa korvausvastuu-
43187: kuuluvat myös vahingot, jotka syntyvät sen             taan. Säännös on tarpeen, jottei korvauksen
43188: johdosta, että arvo-osuusrekisterin tiedoilla on       saajan asemaa heikennettäisi tiliehtoihin otet-
43189: julkinen luotettavuus. Rekisterin pitäjä on vel-       tavilla vastuunrajoitusehdoilla. Tällainen sopi-
43190: vollinen korvaamaan vahingon, joka aiheutuu            mus on tehoton. Sen sijaan on mahdollista
43191: oikealle omistajalle tai muulle oikeudenhalti-         sopia korvausvastuun alentamisesta sen jäl-
43192: jalle taikka liikkeeseenlaskijalle esineoikeudel-      keen, kun vahinko on syntynyt. Koska sään-
43193: lisen suojan (26 ja 27 §), väitesuojan (28 § :n 1      nöksessä on ratkaisevaksi ajankohdaksi asetet-
43194: momentti) ja maksusuojan (29 §) myöntämi-              tu vahingon syntyminen, koskee tehottomuus
43195: sestä, jos arvo-osuusrekisterin päätökset tai          myös sopimuksia, jotka on tehty vahinkota-
43196: tilien tiedot ovat olleet virheellisiä tai puutteel-   pahtuman jälkeen, mutta ennen vahingon syn-
43197: lisia taikka kirjaamisessa on aiheettomasti vii-       tymistä. Täten arvo-osuusrekisterin pitäjä ha-
43198: vytelty.                                               vaittuaan esimerkiksi vahinkoa aiheuttavan
43199:    Pykälässä säädetty korvausvastuu koskee so-         teknisen vian järjestelmissään ei voi vapautua
43200: pimussuhteen ulkopuolella myös niin kutsuttua          korvausvastuustaan muuttamalla tiliehtojaan
43201: puhdasta varallisuusvahinkoa, vaikka tällaisen         ennen kuin tilinhaltijat havaitsevat vahingon
43202: vahingon korvaamisen vahingonkorvauslain 5             syntymisen.
43203: luvun 1 §:ssä säädetyt edellytykset eivät täyt-
43204: tyisikään.
43205:    31 §. Pykälässä rajoitetaan arvo-osuusrekis-         Tietojen antaminen arvo-osuustileistä
43206: terin pitäjän korvausvastuuta tapauksessa, jos-
43207: sa vastuuperusteena on 30 §:ssä säädetty anka-            33 §. Arvo-osuusrekisterien pitäjiä koskee
43208: ra vastuu tai jossa arvo-osuusrekisterin pitäjän       arvo-osuusjärjestelmästä annetun lain 29 §:ssä
43209: viaksi jää vain lievä huolimattomuus. Tällai-          säädetty salassapitovelvollisuus, joka syrjäyt-
43210: sessa tapauksessa ei korvausvastuu kata välil-         tää arvo-osuusrekisterien tietojen osalta rekis-
43211: listä vahinkoa, joka muodostuu siitä, ettei            terinpitäjän harjoittamaa muuta toimintaa, esi-
43212: osakkeeseen tai muuhun arvo-osuuteen perus-            merkiksi pankkitoimintaa tai arvopaperinväli-
43213: tuvaa äänivaltaa ole voitu tietyllä hetkellä           tysliikettä koskevat salassapitosäännökset.
43214: käyttää tai siitä, ettei arvo-osuutta ole määrät-      Arvo-osuusjärjestelmää koskevan lainsäädän-
43215: tynä ajankohtana voitu myydä. Arvo-osuuden             nön lähtökohtana on se, että arvo-osuustilien
43216: arvo voi satunnaisesti muodostua huomattavan           tiedot eivät ole julkisia, mutta osakasluetteloi-
43217: korkeaksi esimerkiksi silloin, kun sen omista-         den ja muiden vastaavien luetteloiden julkisuus
43218: minen merkitsisi enemmistöaseman saavutta-             määräytyy asianomaisen yhteisölainsäädännön
43219: mista osakeyhtiössä, mikä voisi merkitä koh-           nojalla. Näin ollen sijoittajan arvopaperiomis-
43220: tuutonta korvausvelvollisuutta arvo-osuusre-           tuksen kokonaisuus ei ole julkinen eikä liioin
43221: kisterin pitäjälle. Koska korvausvelvollisuuden        hänen omistuksensa sellaisten arvo-osuuksien
43222: 30 §:ssä mainitusta vahingosta tulisi usein olla       osalta, joita koskevaa omistajaluetteloa ei ole
43223: täytettävissä vastaavien arvo-osuuksien kate-          säädetty julkiseksi. Sen sijaan esimerkiksi
43224: luovutuksella ja vahingonkärsijän välittömän           osakkeenomistus on julkista, koska kenellä
43225: raha- tai korkotappion korvaamisella, on sel-          tahansa on oikeus tutustua osakasluetteloon.
43226: vyyden vuoksi paikallaan rajoittaa vastuun                Arvo-osuusjärjestelmässä noudatettava sa-
43227: sisältöä ehdotetuna tavalla. Jos arvo-osuusre-         laisuusperiaate on ristiriidassa kirjaamisjärjes-
43228: kisterin pitäjä on syyllistynyt lievää törkeäm-        telmissä yleensä noudatettavan julkisuusperiaat-
43229:                                       1990 vp. -      HE n:o 104                                      69
43230: 
43231: teen kanssa. Tätä ei kuitenkaan voida pitää           jäitä. Tästä arvo-osuusjärjestelmän ja arvopa-
43232: epäkohtana, koska julkiset lainhuuto- ja kiin-        perimarkkinoiden valvontaan liittyvästä tie-
43233: nitysrekisterit koskevat fyysisiä esineitä, jotka     donsaantioikeudesta säädettäisiin pankkitar-
43234: ovat olemassa kirjaamisjärjestelmän ulkopuo-          kastuslaissa, mikä ilmenee arvo-osuusjärjestel-
43235: lella ja joiden osalta siten on välttämätöntä         mästä annettavaksi ehdotetun lain 29 §:n 2
43236: varata velkojille ja muille ulkopuolisille mah-       momentista. Arvo-osuusjärjestelmän käyttöön
43237: dollisuus saada tietoonsa esinettä koskevat oi-       ottaminen ei saa johtaa siihen, että arvopaperi-
43238: keussuhteet. Arvo-osuusjärjestelmässä ei sen          sijoitukset joutuisivat salaisuussäännösten ta-
43239: sijaan ole käytännössä mahdollista synnyttää          kia laillisen ulosmittauksen ulkopuolelle tai
43240: tosiasiallista legitimaatiota hallintasuhteiden       että niitä koskevien oikeussuhteiden selvittämi-
43241: avulla. Tämän takia ei sitä, että tutustuminen        nen ei olisi mahdollista. Tiedonsaantioikeutta
43242: kirjaamisrekisteriin      edellyttää  tilinhaltijan   koskevia säännöksiä sovelletaan paitsi tietojen
43243: suostumusta tai tilinhaltijasta johdettavaa oi-       saamiseen arvo-osuusrekisterin pitäjäitä tilin
43244: keusperustetta, voida sinänsä pitää epäkohta-         sisällöstä myös tiedon saamiseen arvo-osuusyh-
43245: na.                                                   distykseltä ja osakekeskusrekisteriä haitavalta
43246:     Koska arvo-osuusjärjestelmä kuitenkin mer-        osuuskunnalta siitä, missä arvo-osuusrekiste-
43247:  kitsee omistusoikeuden ja muiden esineoikeu-         rissä tietyn henkilön arvo-osuustiliä pidetään.
43248: dellisesti suojattujen oikeuksien sitomista peri-
43249:                                                            Edellä selostetuin perustein ehdotetaan en-
43250: aatteessa salaiseen kirjaamisjärjestelmään, on
43251:                                                        sinnäkin, että ulosottoviranomaisilla on oikeus
43252: tarpeen tarkasti säätää edellytyksistä, joilla
43253:                                                        saada tietoja arvo-osuustileistä siltä osin, kuin
43254:  arvo-osuusrekisterin pitäjä on velvollinen pal-
43255:                                                        se on tarpeen ulosmittauksen tai turvaamistoi-
43256: jastamaan tietoja arvo-osuustileistä.
43257:                                                        menpiteen toteuttamiseksi. Oikeuskirjallisuu-
43258:     Pykälän 1 momentin mukaan tilinhaltijalla
43259:                                                        dessa on katsottu, että pankkisalaisuus estäisi
43260: on rajoittamaton oikeus saada tietoja omasta
43261:                                                        pankkeja vastaamasta ulosottoviranomaisen
43262:  tilistään. Vastaava oikeus on tilinhaltijan laki-
43263:                                                        tiedusteluun siitä, onko velallisella varoja pan-
43264:  määräisellä edustajalla sekä tilinhaltijan kuo-
43265:                                                        kissa, jollei varoja jo ole yksilöity ulosmittaus-
43266:  linpesällä ja sen pesänselvittäjällä ja pesänja-
43267:                                                        pöytäkirjassa. Koska ei ole oikeuspoliittisia
43268:  kajalla. Avioliittolain 60 §:n nojalla puolisolla
43269:                                                        perusteita sille, että arvo-osuuksien arvoa ei
43270:  on oikeus vaatia, että toinen puoliso ottaa osaa
43271:                                                        saataisi samalla tavoin kuin kiinteää omaisuut-
43272:  luettelon laatimiseen kummankin puolison ir-
43273:                                                        takin käyttää ulosottoon ja koska tämä edellyt-
43274:  taimesta omaisuudesta. Jos toinen puoliso kiel-
43275:                                                        tää sitä, että viranomaisilla on todellisuudessa
43276:  täytyy tästä, voi tuomioistuin määrätä uskotuo
43277:                                                        mahdollisuus myös velallisen niskoitellessa sel-
43278:  miehen edustamaan puolisoa luettelon laatimi-         vittää tällaisten varojen olemassaolo, on ulos-
43279:  sessa. Tällaisella uskotulla miehellä samoin
43280:                                                        ottoviranomaisille annettava tiedonsaantioi-
43281:  kuin ositusta toimittamaan määrätyllä pesänja-
43282:                                                        keus arvo-osuustileille kirjatuista arvo-osuuk-
43283:  kajalla olisi oikeus saada tietoja tilinhaltijan
43284:                                                        sista. Arvo-osuusrekisterin pitäjä on siten vel-
43285:  arvo-osuustilistä. Tällainen tiedonsaantioikeus
43286:                                                        vollinen vastaamaan ulosottoviranomaisen tie-
43287:  on välttämätön, jotta lainmukainen ositus
43288:                                                        dustellessa, onko asianomaisella arvo-osuustili
43289:  aviopuolisoiden kesken olisi toteutettavissa.
43290:                                                        arvo-osuusrekisterissä ja mitä arvo-osuuksia
43291:  Pykälän 2 momentissa on selvyyden vuoksi
43292:                                                        tilille on kirjattu. Vastaamisen edellytykseksi ei
43293:  säännös, jonka mukaan sillä, jolle oikeus tilille
43294:                                                        voida asettaa sitä, että arvo-osuudet olisi jo
43295:  kirjattuihin arvo-osuuksiin on siirtynyt tai jolla
43296:                                                        yksilöity ulosmittauspöytäkirjassa, koska tuol-
43297:  on niihin kohdistuva rajoitettu oikeus, on oi-
43298:                                                        loin tiedonsaantioikeus kävisi merkityksettö-
43299:  keus saada tietoja tilin sisällöstä oman oikeu-
43300:                                                        mäksi.
43301:  tensa puitteissa. Säännöksen nojalla on esimer-
43302:   kiksi pantinhaltijalla oikeus saada tietoja pan-        Arvo-osuustili ei muodosta velkasuhdetta re-
43303:  tatun tilin sisällöstä.                               kisterinpitäjän ja tilinhaltijan välillä, vaan ky-
43304:      Yleisistä periaatteista seuraa, että 1 ja 2       symys on osuusoikeuksien ja saamisoikeuksien
43305:   momentissa säädettyä tiedonsaantioikeutta voi        kirjaamisjärjestelmästä. Rekisterinpitäjän ja ti-
43306:   käyttää valtuutetun välityksellä.                    linhaltijan välinen suhde rinnastuu sopimus-
43307:      Pykälän 3 momentissa säädetään viran-             tyyppinä talletukseen eikä velaksiantoon. Näin
43308:   omaisten tiedonsaantioikeudesta. Momentti ei         ollen ulosottoviranomaisen tiedonsaantioikeut-
43309:   kuitenkaan koske pankkitarkastusviraston oi-         ta ei rajoita ulosmittausaatavan arvo, vaan
43310:   keutta saada tietoja arvo-osuusrekisterin pitä-      arvo-osuudet on ilmoitettava myös siltä osin
43311: 70                                    1990 vp. -      HE n:o 104
43312: 
43313: kuin niiden markkina-arvo ylittää ulosmittaus-        rilaissa tarkoitettuja henkilörekistereitä. Sel-
43314: saatavan määrän.                                      vyyden vuoksi säädetään, etteivät arvo-osuusti-
43315:    Rikosasioissa arvo-osuusrekisterin pitäjällä       lejä koskevat säännökset rajoita henkilörekis-
43316: on velvollisuus antaa tietoja arvo-osuustilin         terilaissa säädettyä oikeutta tutustua henkilöre-
43317: sisällöstä poliisi- ja syyttäjäviranomaisille.        kisteriin ja vaatia sen tietojen oikaisemista.
43318: Asianomaisten viranomaisten tiedonsaantioi-
43319: keuden sisältö määräytyy rikostutkintaa koske-
43320: vien säännösten nojalla. Päinvastoin kuin             Oikaisumenettely ja muutoksenhaku
43321: pankkisalaisuuden osalta on oikeuskirjallisuu-
43322: dessa tulkittu, ei rekisterinpitäjällä ole oikeutta      36 §. Pykälässä säädetään oikaisun hakemi-
43323: harkita, milloin se pitää rikosta niin vakavana,      sesta arvo-osuusrekisterin pitäjän päätökseen.
43324: että se suostuu antamaan tietoja rikostutkintaa       Oikaisua voidaan hakea kirjaamista, virheen
43325: varten. Koska pykälä koskee ainoastaan tieto-         korjaamista ja tietojen antamista koskevaan
43326: jen antamista tileistä, ei poliisiviranomaisen        päätökseen sekä päätökseen, jolla hakemus on
43327: oikeuteen saada tilille tehtyjen merkintöjen          hylätty tai jätetty tutkimatta. Väliaikaiseen
43328: perustana olevat asiakirjat tai tehdä etsintä         kirjaamiseen ei saisi erikseen hakea muutosta.
43329: arvo-osuusrekisterissä sovelleta tätä pykälää         Viranomaisen päätökseen tietojen antamisesta
43330: vaan esitutkintaa koskevia säännöksiä.                haetaan kuitenkin muutosta 39 §:ssä tarkoite-
43331:    Todistelusta tuomioistuimessa on säädetty          tussa järjestyksessä eikä oikaisumenettelyssä.
43332: oikeudenkäymiskaaren 17 luvussa. Luvun                Oikaisua voi hakea jokainen, jonka oikeutta
43333: säännökset koskevat sekä riita- että rikosasioi-      päätös koskee. Arvo-osuuden kirjaamista kos-
43334: ta. Selvyyden vuoksi 3 momentissa säädetään,          kevaan päätökseen voi lisäksi hakea oikaisua
43335: että todistelua, todistamisesta kieltäytymistä ja     myös osakekeskusrekisteriä hoitava osuuskun-
43336: todistuskeinoja koskevaan tuomiovallan käyt-          ta ja arvo-osuuden liikkeeseenlaskija.
43337: töön sovelletaan myös arvo-osuustilien osalta            Oikaisua on haettava 14 päivän kuluessa
43338: yksinomaan yleistä prosessilakia eikä arvo-           siitä, kun päätös on annettu asianosaiselle
43339: osuusrekisterin pitäjää koskevia salassapito-         tiedoksi, tai jos tiedoksiantaa ei ole tapahtu-
43340: säännöksiä. Verotusta koskevan tietojenanto-          nut, 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen
43341: velvollisuuden osalta viitataan 3 momentissa          on saanut päätöksestä tiedon. Osakekeskusre-
43342: asianomaisiin verotusta koskevan lainsäädän-          kisteriä hoitavan osuuskunnan osalta oikaisun
43343: nön säännöksiin. Arvo-osuusrekisterin pitäjän         hakemisen määräaika olisi siten yleensä 14
43344: osalta tulee siten sovellettavaksi verotuslain        päivää 25 §:n 2 momentissa tarkoitetusta il-
43345: 47 §:ssä (1243/88) säädetty tiedonantovelvolli-       moituksesta. Oikaisunhakuelimenä on arvo-
43346: suus.                                                 osuusyhdistyksen oikaisulautakunta.
43347:    34 §. Arvo-osuusjärjestelmässä eivät osa-             Selvyyden vuoksi todetaan 2 momentissa,
43348: keyhtiöt ja muut oman pääoman ehtoisten               ettei lautakunta voi tutkia kysymystä parem-
43349: osuuksien liikkeeseenlaskijat enää itse tutki         masta oikeudesta arvo-osuuteen. Tämä aineel-
43350: saannon pätevyyttä. Joukkovelkakirjalainan            lisoikeudellinen kysymys kuuluu yleisen tuo-
43351: ottajilta poistuu vastaavasti mahdollisuus tut-       mioistuimen toimivaltaan. Lautakunnassa rat-
43352: kia velkakirjaa ja siihen tehtyjä merkintöjä.         kaistavia asioita ovat siten kysymykset riittä-
43353: Koska sekä oman että vieraan pääoman ehtois-          västä muodollisesta ja aineellisesta legitimaati-
43354: ten arvo-osuuksien liikkeeseenlaskijoilla on oi-      osta kirjaaruishakemuksen tai tiedonsaantioi-
43355: keudellinen intressi valvoa, että niiden omista-      keuden osalta.
43356: jaksi tai velkojaksi kirjattu on saanut aseman-          Pykälän 3 momentin mukaan asian käsittely
43357: sa oikeudellisesti pätevällä tavalla, myönnetään      lautakunnassa on maksutonta asianosaiselle.
43358: osakekeskusrekisteriä hoitavalle osuuskunnalle        Jos hakemus kuitenkin hyväksytään, on haki-
43359: ja arvo-osuuden Iiikkeeseenlaskijalie oikeus          jalla oikeus saada arvo-osuusyhdistykseltä kor-
43360: saada arvo-osuusrekisterin pitäjäitä jäljennök-       vaus muutoksenhausta aiheutuneista kuluis-
43361: set niistä asiakirjoista ja selostukset muista        taan. Arvo-osuusjärjestelmästä annettavaksi
43362: selvityksistä, joiden nojalla arvo-osuuden saan-      ehdotetun lain 23 §:stä ilmenee, että asian
43363: ta on kirjattu arvo-osuustilille.                     käsittelystä oikaisulautakunnassa on noudatet-
43364:    35 §. Arvo-osuusrekistereissä sekä arvo-           tava laillista oikeudenkäyntijärjestystä.
43365: osuusyhdistyksessä ja osakekeskusrekisterissä            37 ja 38 §. Pykäliin sisältyvät säännökset
43366: pidettävistä tiedostoista on osa henkilörekiste-      muutoksen hakemisesta oikaisulautakunnan
43367:                                       1990 vp. -      HE n:o 104                                    71
43368: 
43369: päätöksiin. Valitusoikeus olisi asianosaisella        pitäjän on oikaistava kirjaus oikaisulautakun-
43370: sekä asianomaisella arvo-osuusrekisterin pitä-        nan tai tuomioistuimen lainvoimaisen päätök-
43371: jällä. Viimeksi mainitulla voidaan katsoa aina        sen mukaiseksi.
43372: olevan oikeudellinen intressi selvittää ratkaisu-
43373: jensa lain mukaisuus. Valituselimenä olisi Tu-
43374: run hovioikeus. Koska oikaisulautakunnalla ei         Tarkemmat säännökset
43375: olisi selkeää alueellista liittymää mihinkään
43376: hovioikeuspiiriin, on tämä erityistehtävä halut-        43 §. Pykälän mukaan tarvittaessa voitaisiin
43377: tu hovioikeuksien työmäärän tasaamiseksi us-          antaa tarkempia säännöksiä lain täytäntöönpa-
43378: koa muulle hovioikeudelle kuin Helsingin hovi-        nosta asetuksella. Asetustasoisen sääntelyn tar-
43379: oikeudelle.                                           ve selvitetään samassa yhteydessä, kun asiano-
43380:    39 §. Muutosta viranomaisen päätökseen             maiset tahot päättävät arvo-osuusjärjestelmän
43381: velvoittaa arvo-osuusrekisterin pitäjä anta-          teknisistä yksityiskohdista.
43382: maan tietoja 33 §:n 3 momentissa mainitulle
43383: viranomaiselle haetaan asianomaisen viran-
43384: omaisen päätöstä koskevassa muutoksenhaku-            Voimaantulo
43385: järjestyksessä eli tapauksesta riippuen ulos-
43386: ottovalituksena, hallintovalituksena tai tuo-            44 §. Lain voimaantulosta ehdotetaan jäl-
43387: mioistuinvalituksena, mistä ehdotetaan selvyy-        jempänä selostettavin perustein säädettäväksi
43388: den vuoksi säännöstä lakiin. Muutosta voi             erikseen lailla.
43389: hakea arvo-osuusrekisterin pitäjä ja tilinhalti-
43390: ja.
43391:     40 §. Pykälän mukaan tässä laissa tarkoite-       1.3. Asetus määräajasta velkomisasioissa
43392: tut valitusasiat tulee käsitellä kiireellisinä. Tä-        sekä julkisesta haasteesta velkojille
43393: mä perustuu tarpeeseen saada mahdollisimman
43394: nopeasti lainvoimainen ratkaisu kirjaamisasi-            Saaruisoikeuksien vanhentumisesta on saa-
43395: aan. Samasta syystä on oikaisun ja valituksen         detty vuonna 1868 määräajasta velkomisasiois-
43396: määräajaksi edellä ehdotettu 14 päivää. Ei ole        sa sekä julkisesta haasteesta velkojille annetus-
43397: todennäköistä, että arvo-osuusjärjestelmää            sa lainveroisessa asetuksessa (vanhentumisase-
43398: koskevia valituksia olisi niin paljon, että niillä    tus). Vanhentumisasetuksen vuonna 1965 an-
43399: olisi vaikutusta muiden asiaryhmien käsittely-        netun 19 § :n mukaan ei yleinen velvoitteen
43400: nopeuteen.                                            synnystä laskettava 10 vuoden vanhentumisai-
43401:     41 §. Arvo-osuusrekisterit ja oikaisulauta-       ka koske joukkovelkakirjoja ja setelejä, vaan
43402:  kunta eivät ole viranomaisia. Tämän vuoksi on        niiden osalta on noudatettava, mitä asiasta on
43403: tarpeen ottaa tähän lakiin säännökset niiden          erikseen säädetty. Lainsäädäntöörnrue ei kui-
43404: päätösten tiedoksiannosta. Arvo-osuusrekiste-         tenkaan sisälly joukkovelkakirjoja koskevia
43405:  rin päätökset annetaan tavallisissa tapauksissa      vanhentumisaikasäännöksiä, vaan ne vanhen-
43406: tiedoksi postitse toimitettavalla tili-ilmoituksel-   tuvat lainaehtojen mukaisesti. Vanhentumisa-
43407: la. Tällainen päätös katsotaan saaduksi tiedok-       setuksen 19 §:n säännös onkin ymmärrettävä
43408: si seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun il-         poikkeukseksi yleisen vanhentumisajan pakot-
43409: moitus on postitettu. Lähetin välityksellä toi-       tavuudesta.
43410:  mitettu ilmoitus katsotaan saaduksi tiedoksi,           J oukkovelkakirjoihin,        sijoitusrahasto-
43411:  kun asiakirja on annettu lähetille. Jos arvo-        osuuksiin ja osakekirjoihin liittyviä maksulip-
43412: osuusrekisteri ja tilinhaltija ovat sopineet ko-      puja koskee sen sijaan velkakirjalain 25 §:n 1
43413:  nekielisenä tiedonsiirtona tehtävistä tili-ilmoi-    momentissa säädetty viiden vuoden vanhentu-
43414: tuksista, tuottanee asianomainen tietojärjestel-      misaika, joka luetaan erääntymispäivästä. Pi-
43415:  mä luotettavan tiedon tiedoksi saamisen ajan-        temmästä kuin viiden vuoden vanhentumisa-
43416:  kohdasta, minkä takia asiasta ei tältä osin          jasta on mahdollista sopia tai määrätä lainaeh-
43417:  ehdoteta säännöstä. Oikaisulautakunnan pää-          doissa, yhtiöjärjestyksessä tai sijoitusrahaston
43418: tösten tiedoksiautoon ehdotetaan sovelletta-          säännöissä.
43419:  vaksi tiedoksiautoa hallintoasioissa koskevia           Arvo-osuusjärjestelmään liittyen ehdotetaan
43420: säännöksiä.                                           vanhentumisasetuksen 19 § :ään lisättäväksi uu-
43421:     42 § . Selvyyden vuoksi ehdotetaan pykälään       si 2 momentti, jonka mukaan velkakirjalain
43422:  säännöstä, jonka mukaan arvo-osuusrekisterin         25 §:n 1 momentin mukainen sääntely koskisi
43423:  72                                    1990 vp. -     HE n:o 104
43424: 
43425:   arvo-osuuteen perustuvia korko-, osinko- ja         Tämän vuoksi ehdotetaan pykälän 3 momen-
43426:   tuotto-oikeuksia sekä arvo-osuuksien kuole-         tiin säännöstä, jonka mukaan asetuksella voi-
43427:   tuksia ja pääomanpalautuksia. Pääomanpalau-         daan säätää, että kirjallisen ulosmittausilmoi-
43428:   tus tarkoittaisi rahamääräistä suoritusta, joten    tuksen sijasta tieto ulosmittauksesta voidaan
43429:   osakeyhtiölain 4 luvun 14 §:ssä säädetty rahas-     toimittaa automaattisen tietojenkäsittelyn tie-
43430:   toantia koskeva osakkeensaamisoikeuden van-         donsiirtona.
43431:   hentumista koskeva säännös jäisi voimaan en-            Ulosmittauksen kirjaamisessa arvo-osuusti-
43432:   tisen sisältöisenä. Edelleen säädetään uudessa 2    lille on noudatettava arvo-osuustileistä annet-
43433:   momentissa, että 19 § :n 1 momenttia tulisi         tavaksi ehdotetun lain 6 §:n säännöksiä. Ulos-
43434:   soveltaa arvo-osuuden itsensä tuottamaan oi-        ottolain 7 luvun 5 §:n 1 momentin mukaan on
43435:   keuteen, johon ei siten sovellettaisi yleistä 10    takavarikossa noudatettava samaa menettelyä
43436: 1 vuoden vanhentumisaikaa.                            kuin ulosmittauksessa.
43437:      1oukkovelkakirj alainatyyppisten sitoumus-           30 § . Tämän niin kutsuttua ulosmittauspani-
43438:   ten tuottamien saaruisoikeuksien osalta tulisi      tioikeutta koskevan pykälän 1 momenttiin eh-
43439:   siten sovellettavaksi 5 vuoden vanhentumisaika      dotetaan       lisättäväksi   viittaus    uuteen
43440:   lainaehtojen mukaisesta erääntymis- tai kuole-      18 a §:ään. Ulosmittauspanttioikeuden tuotta-
43441:   tuspäivästä, jollei lainehdoissa olisi määrätty     masta etuoikeudesta säädetään etuoikeusase-
43442:   pitemmästä vanhentumisajasta. Osakkeiden ja         tuksen 8 §:ssä (48/65).
43443:   muiden sellaisten arvo-osuuksien osalta samoin
43444:   kuin lainatyyppisten arvo-osuuksien omistus-
43445:   oikeuden ja niihin kohdistuvien esineoikeuk-        5 luku
43446:   sien osalta noudatettaisiin yleistä periaatetta,
43447:   jonka mukaan omistusoikeus ja muut esineoi-           3 §. Ulosmitattujen arvopaperien myymistä
43448:   keudet eivät itsessään ole vanhentumissäännös-      koskevaan pykälään ehdotetaan lisättäväksi
43449:   ten alaisia. Merkintäoikeuksien vanhentumisen       maininta arvo-osuuksista. Samalla ehdotetaan
43450:   osalta tulisi osakeyhtiölain 4 luvun 5 §:n nojal-   säännöstä täsmennettäväksi vastaamaan arvo-
43451:   la noudattaa merkintäehtoja.                        paperimarkkinalaissa omaksuttuja käsitteitä.
43452: 
43453: 
43454:  1.4. Ulosottolaki                                    1.5. Laki rahan, arvopaperien tai asiakirjain
43455:                                                            tallettamisesta velan maksuna tai va-
43456:    Ehdotus sisältää arvo-osuusjärjestelmästä               pautumiseksi muusta suoritusvelvollisuu-
43457:  johtuvat muutokset ja lisäykset ulosottolain              desta
43458:  ulosmittausmenettelyä, ulosmittauksen tuotta-
43459:  maa oikeutta ja ulosmitatun omaisuuden reali-           Vuonna 1931 annettu laki rahan, arvopape-
43460:  soimista koskeviin säännöksiin.                      rien ja asiakirjain tallettamisesta velan maksu-
43461:                                                       na tai vapautumiseksi muusta suoritusvelvolli-
43462:                                                       suudesta (281 /31) eli maksutalletuslaki koskee
43463:  4 luku                                               menettelyä, jolla suoritusvelvollinen voi turva-
43464:                                                       ta oikeutensa niin kutsutussa velkojan viiväs-
43465:     18 a §. Ulosottolain 4 lukuun ehdotetaan          tyksessä. Velkajan viivästyksellä tarkoitetaan
43466:  lisättäväksi 18 a §,joka koskisi arvo-osuuksien      sitä, ettei tarjottua suoritusta oteta vastaan
43467:  ulosmittauksessa noudatettavaa menettelyä.           eräpäivänä. Laissa säädettyä talletusmenettelyä
43468:  Koska arvo-osuusjärjestelmässä luovutaan ar-         voidaan käyttää myös silloin, kun suorituksen
43469:  vopapereista, ulosottomies ei enää voi toteut-       oikea vastaanottaja ei ole suoritusvelvollisen
43470:  taa ulosmittausta arvopaperin haltuun ottami-        tiedossa. Suoritusvelvollinen voi turvata itsensä
43471:  sella, vaan ulosmittaus on toteutettava ilmoit-      viivästysseuraamuksilta tallettamalla suorituk-
43472:  tamalla siitä arvo-osuusrekisterin pitäjälle ja      sen ulosotonhaltijan huostaan.
43473:  kirjaamalla ulosmittaus arvo-osuustilille, mistä        1 §. Arvo-osuusjärjestelmässä ei arvopaperin
43474:  on otettu säännös 1 momenttiin. Pykälän 2            fyysinen talletus ulosotonhaltijan luona olisi
43475:  momentissa on tarpeelliset säännökset ulos-          mahdollinen. Tämän takia ehdotetaan lain
43476:  mittausilmoituksen sisällöstä.                       1 §:ään lisättäväksi uusi 3 momentti, joka
43477:     Ulosottotoimen kehittämisessä pyritään hyö-       koskisi lain säännösten soveltamista arvo-
43478:  dyntämään automaattisesta tietojenkäsittelyä.        osuuksiin. Maksutalletuslain nimikettä ehdote-
43479:                                     1990 vp. -      HE n:o 104                                    73
43480: 
43481: taan samalla muutettavaksi siten, että siinä         1. 7. Osakeyhtiölaki
43482: mainittaisiin arvo-osuudet.
43483:                                                        Osakeyhtiölakiin ehdotetaan lisättäväksi uu-
43484:                                                     si 3 a luku, joka sisältäisi arvo-osuusjärjestel-
43485:                                                     mään liitettyjä osakkeita koskevat säännökset.
43486: 1.6. Lahjanlupauslaki                               Lakiteknisesti on pidetty selkeimpänä koota
43487:                                                     arvo-osuusjärjestelmään liittyvät säännökset
43488:                                                     yhteen lukuun osakeyhtiölaissa, sen sijaan että
43489:    Velkakirjalain säätämisen yhteydessä vuon-       ne olisi hajautettu aihepiirin mukaan lain eri
43490: na 1 947 annettu lahjanlupauslaki (625/47)          lukuihin.
43491: koskee lahjanlupauksen velvoiteoikeudellisia
43492: vaikutuksia, lahjan täyttämistä siten, että lah-
43493: joitus tulee myös esineoikeudellisesti sitovaksi,    3 a luku
43494: sekä lahjanlupauksen peruuttamista. Lakiin
43495: ehdotetaan lisättäväksi säännökset arvo-osuu-       Arvo-osuusjärjestelmään kuuluvat osakkeet
43496: den lahjoittamisesta, koska hallinnan siirtoon
43497: perustuvia lahjoituksen täyttämistä koskevia           1 §. Pykälän mukaan päätetään osakkeiden
43498: säännöksiä ei voida soveltaa arvo-osuuksiin.        liittämisestä arvo-osuusjärjestelmään ottamalla
43499:    3 §. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi arvo-
43500:                                                     siitä maininta yhtiöjärjestykseen. Päätöksessä
43501: osuuksista muodostuvan lahjoituksen täyttä-         on siten noudatettava yhtiöjärjestyksen muut-
43502:                                                     tamista koskevia yhtiöjärjestyksen määräyksiä
43503: mistä koskeva uusi 2 momentti. Arvo-osuuden
43504: lahjoitus katsottaisiin täytetyksi, kun arvo-       ja osakeyhtiölain säännöksiä. Arvo-osuusjär-
43505: osuus on kirjattu vastaanottajan arvo-osuusti-      jestelmään voidaan siirtää vain yhtiön koko
43506: lille. Jos arvo-osuuteen perustuva saaminen         osakekanta, ei sen osaa. Jos vain osa osake-
43507: annetaan anteeksi, katsottaisiin lahjoitus täyte-   kannasta olisi liitettävissä arvo-osuusjärjestel-
43508: tyksi, kun arvo-osuus on kirjattu suoritusvel-      mään, jouduttaisiin yhtiössä myös siirtymävai-
43509: vollisen arvo-osuustilille. Viimeksi mainittu ta-   heen jälkeen toiminaan samanaikaisesti osake-
43510: paus tulee kysymykseen esimerkiksi silloin,         kirjoihin perustuvan osake- ja osakasluettelon
43511: kun joukkovelkakirjalainaan perustuva saata-        ja arvo-osuusjärjestelmän mukaisen osakas-
43512: va annetaan anteeksi. Pykälän entiseen 2 mo-        luettelon varassa, mitä ei voida pitää suotava-
43513: menttiin, joka nyt siirtyy 3 momentiksi, ehdo-      na. Sen sijaan päätös osakkeiden liittämisestä
43514: tetaan lisättäväksi viittaus uuteen 2 moment-       arvo-osuusjärjestelmään ei velvoita yhtiötä liit-
43515: tiin. Lisäksi säännökseen ehdotetaan tehtäväk-      tämään esimerkiksi optio- tai vaihtovelkakirja-
43516: si kielellinen korjaus.                             lainojaan arvo-osuusjärjestelmään.
43517:                                                        Osakkeiden arvo-osuusjärjestelmään liittä-
43518:   4 §. Lain 4 §:ssä säädetään niin kutsutusta       mistä koskevassa päätöksessä on 1 momentin
43519: notariaattilahjasta, jolla tarkoitetaan lahjan      mukaan määrättävä erityinen ajanjakso, jonka
43520: täyttämistä tallettamalla lahjoitettava raha-       kestäessä osakkeet liitetään arvo-osuusjärjes-
43521: määrä tai irtain omaisuus pankkiin tai muuhun       telmään. Myös hallitus voidaan valtuuttaa
43522: rahalaitokseen vastaanottajan nimiin pidättä-       määräämään tämä ajanjakso. Päätös arvo-
43523: mättä Iahjoittajalie oikeutta määrätä lahjoite-     osuusjärjestelmään siirtymisestä on 2 momen-
43524: tusta omaisuudesta.                                 tin mukaan ilman aiheetonta viivytystä ilmoi-
43525:                                                     tettava kaupparekisteriin rekisteröitäväksi. Tie-
43526:    Pykälän 1 momenttia ehdotetaan täydennet-        tyissä erityislainsäädännön alaisissa osakeyhti-
43527: täväksi arvo-osuuksien lahjoitusta koskevalla       öissä on yhtiöjärjestyksen muutoksella saatava
43528: sääntelyllä. Lahjan täyttäminen olisi tässä ta-     viranomaisen vahvistus ennen kuin se voidaan
43529: pauksessa sidottu kirjaukseen lahjan saajan         ilmoittaa rekisteröitäväksi. Osakeyhtiölain 9
43530: arvo-osuustilille. Pykälää ehdotetaan samalla       luvun 14 §:n 2 momentista seuraa, ettei päätös-
43531: täydennettäväksi säännöksellä, jonka mukaan         tä saa panna täytäntöön, ennen kuin se on
43532: arvopaperien notariaattilahjoituksen voi tehdä      rekisteröity. Näin ollen päätöksen ja siirtymä-
43533: myös arvopaperinvälitysliikkeessä. Pykälän 3        ajan välinen aika tulee määrätä niin pitkäksi,
43534: momenttiin, joka vastaa voimassa olevan lain        että yhtiöjärjestyksen muutos ehditään rekiste-
43535: 2 momenttia, ehdotetaan tehtäväksi 1 momen-         röidä. Kaupparekisteri-ilmoitukseen on liitettä-
43536: tin uudesta sisällöstä johtuvat muutokset.          vä osakekeskusrekisteriä hoitavan osuuskun-
43537: 
43538: 10 300936E
43539: 74                                  1990 vp. -      HE n:o 104
43540: 
43541: nan suostumus osakkeiden liittämiselle arvo-         muun oikeudenhaltijan on esitettävä oikeudes-
43542: osuusjärjestelmään, jos yhtiö ei ole pörssiyh-       taan arvo-osuustileistä annettavaksi ehdotetun
43543: tiö.                                                 lain 17 § :ssä tarkoitettu selvitys. Tässä yhtey-
43544:    2 §. Pykälän 1 momentin mukaan osakekir-          dessä on omistajan nimiin avattava hakijan
43545: jat on 1 §:n 1 momentissa mainitun ajanjakson        vaatimuksesta arvo-osuustili, jolle hakijan oi-
43546: päättymispäivään eli ilmoittautumispäivään           keus kirjataan, jollei omistajalla ole arvo-
43547: mennessä toimitettava johonkin arvo-osuusre-         osuustiliä. Arvo-osuusrekisterin pitäjä selvittää
43548: kisteriin omistusoikeuden kirjaamista varten.        tilin olemassaolon osakekeskusrekisteristä ja
43549: Osakekirjat voi toimittaa omistaja, omaisuu-         ohjaa hakijan tarvittaessa toiseen rekisteriin,
43550: denhoitaja, jolle osakekirjat on talletettu, tai     jos omistajalla on siellä arvo-osuustili. Arvo-
43551: esimerkiksi käteispantin haltija, jonka on toi-      osuustileistä annettavaksi ehdotetun lain 12 § :n
43552: mitettava osakekirjat vaatiessaan oikeutensa         säännöksestä poiketen ei panttauksen kirjaami-
43553: kirjaamista 2 momentissa tarkoitetulla tavalla.      nen tässä tapauksessa edellytä tilinhaltijan kir-
43554:    Omistajan saannon selvittää arvo-osuusre-         jallista suostumusta.
43555: kisterin pitäjä. Saannon kirjaamisen edellytyk-         Siirrettäessä osakkeet arvo-osuusjärjestel-
43556: senä on ottaen huomioon osakeyhtiölain 3             mään tulee osakkeenomistajan toimittaa osa-
43557: luvun 9 §:n 1 momentin säännökset se, että           kekirjat johonkin arvo-osuusrekisteriin. Arvo-
43558: kirjaamisvaatimuksen esittäjällä on osakekirja       osuusrekisterinä voi olla omistajan valinnan
43559: hallussaan ja että hänet on merkitty osakekir-       mukaan joko jokin kaupallinen arvo-osuusre-
43560: jaan osakeluettelon mukaiseksi omistajaksi tai       kisteri tai osakekeskusrekisterin yhteydessä toi-
43561: että osakekirjaan on merkitty häneen ulottuva        miva arvo-osuusrekisteri. Kun osakkeenomis-
43562: luovutussarja, joka alkaa viimeisestä osakelu-       taja luovuttaa osakekirjat ja, jos häntä ei ole
43563: etteloon merkitystä omistajasta. Luovutussar-        merkitty osakekirjaan osakeluettelon mukai-
43564: jassa saa velkakirjalain 13 §:n 2 momentin           seksi omistajaksi osakeyhtiölain 3 luvun 9 §:n
43565: mukaisesti olla haltijalle asetettuja tai avoimia    1 momentissa tarkoitetulla tavalla, esittää sel-
43566: siirtoja. Pankeissa talletettujen osakekirjojen      vityksen saannostaan, kirjataan asianomaiset
43567: osalta voidaan menetellä siten, että täsmäyte-       osakkeet hänen arvo-osuustililleen. Arvo-
43568: tään omaisuudenhoitotiedostoihin merkityt            osuusrekisterin pitäjä mitätöi osakekirjat ja
43569: omistukset vastaavaan määrään avoimella siir-        ilmoittaa osakkeiden siirtämisen osakekeskus-
43570: rolla varustettuja osakekirjoja. Omistuksen          rekisterille osakasluetteloon merkitsemistä var-
43571: kirjaamisen yhteydessä ei tarvitse tallentaa tie-    ten. Myös pantinhaltijan ja muun oikeuden-
43572: toa siitä, minkänumeroisen osakekirjan nojalla       haltijan on vastaavasti selvitettävä osakkeeno-
43573: tietty omistus kirjattiin. Sen sijaan siirron yh-    mistajan saanto, jos tätä ei ole rekisteröity
43574: teydessä on ylläpidettävä tiedot siitä, minkänu-     osakeluetteloon.
43575: meroisien osakekirjojen kattamat osakkeet on            3 §. Koska on mahdollista, etteivät kaikki
43576: siirretty arvo-osuusjärjestelmään.                   osakkeenomistajat kirjaa omistustaan ilmoit-
43577:    Koska arvo-osuusjärjestelmään siirryttäessä       tautumispäivään mennessä, pykälään on otettu
43578: on pysytettävä asianomaisiin arvo-osuuksiin          säännökset tässä tapauksessa noudatettavasta
43579: kohdistuvat käteispanttioikeudet, on sellaiseen      menettelystä. Pykälän 1 momentin mukaan on
43580: osakkeeseen tai siihen rinnastuvaan arvo-osuu-       niille osakkeenomistajille, jotka eivät ole il-
43581: teen kohdistuva panttioikeus, josta on annettu       moittautumispäivään mennessä toimittaneet
43582: osakekirja tai muu arvopaperi, voitava liitettä-     osakekirjaansa omistusoikeuden kirjaamista
43583: essä arvo-osuus arvo-osuusjärjestelmään kirja-       varten, ilmoittautumispäivänä avattava yhtei-
43584: ta paniinhaltijan vaatimuksesta ilman omista-        nen arvo-osuustili osakekeskusrekisterin arvo-
43585: jan antamaa todistusta, jos pantattu osakekirja      osuusrekisterissä. Tilinhaltijaksi merkitään yh-
43586: tai vastaava arvopaperi annetaan kirjaamisha-        tiö ilmoittautumatta jääneiden osakkeenomis-
43587: kemuksen yhteydessä arvo-osuusrekisterin pi-         tajien lukuun.
43588: täjälle. Panttioikeuden sisältö on paniinhalti-          Osakkeenomistajista on osakekeskusrekiste-
43589: jan osoitettava panttaussopimuksella tai muul-       rissä laadittava erillinen luettelo. Luettelon pe-
43590: la vastaavalla selvityksellä. Pykälän 2 momen-       rustana on yhtiön osakeluettelo, jossa on otet-
43591: tin mukaan on paniinhaltijan ja muun oikeu-          tu huomioon ilmoittautumispäivänä arvo-
43592: denhaltijan ilmoittautumispäivään mennessä il-       osuusjärjestelmään siirretyt osakkeet. Siirtymi-
43593: moitettava oikeutensa kirjattavaksi osakkeen-        nen järjestelmään on toteutettava siten, että
43594: omistajan arvo-osuustilille. Paniinhaltijan ja       myös siirtämättä jääneiden osakkeiden osake-
43595:                                      1990 vp. -      HE n:o 104                                     75
43596: 
43597: kirjojen tai osakkeiden numerot ovat tarvitta-          5 §. Pykälässä säädetään menettelystä, jota
43598: essa selvitettävissä (2 momentti). Oikeuden-         noudatetaan tiedotettaessa arvo-osuusjärjestel-
43599: haltijalla, joka esittää selvityksen oikeudestaan    mään liittymistä koskevasta päätöksestä osak-
43600: tilille kirjattuihin osakkeisiin sekä asianomaiset   keenomistajille ja muille oikeudenhaltijoille.
43601: osakekirjat, on oikeus vaatia oikeutensa kir-        Pykälän mukaan arvo-osuusyhdistys voi lisäksi
43602: jaamista arvo-osuustilille 2 §:ssä säädetyllä ta-    tarvittaessa antaa tarkempia määräyksiä nou-
43603: valla.                                               datettavasta menettelystä.
43604:     4 §. Jotta mahdollisimman moni osakkeen-            6 §. Pykälässä säädetään arvo-osuusjärjes-
43605: omistaja hakisi asianmukaisesti omistuksensa         telmään kuuluvien osakkeiden omistajista pi-
43606: kirjaamista, ehdotetaan, että osakkeeseen pe-        dettävästä osakasluettelosta. Pykälässä tode-
43607: rustuvaa taloudellista oikeutta ei voida ilmoit-     taan ensiksi selvyyden vuoksi, ettei arvo-osuus-
43608: tautumispäivän jälkeen käyttää ennen kuin            järjestelmään kuuluvista osakkeista pidetä osa-
43609: osakekirja on toimitettu arvo-osuusrekisteriin       keluetteloa, mikä ei olisi mahdollistakaan, kos-
43610: omistusoikeuden kirjaamista varten, jos oikeus       ka arvo-osuusjärjestelmään kuuluvia osakkeita
43611: on syntynyt ilmoittautumispäivän jälkeen. Ta-        ei numeroida. Arvo-osuusjärjestelmään kuulu-
43612: loudellisia oikeuksia olisivat oikeus osinkoon       vista osakkeista pidettävä osakasluettelo on
43613: ja muihin yhtiössä jaettaviin varoihin sekä          pidettävä     automaattisen     tietojenkäsittelyn
43614: osakkeeseen perustuva merkintäoikeus eli oi-         avulla. Arvo-osuusjärjestelmästä annetun lain
43615: keus merkitä osakkeita uusmerkinnässä ja saa-        4 §:n 1 momentin mukaisesti osakasluettelo
43616: da osakkeita rahastoannissa.                         pidetään osakekeskusrekisterissä.
43617:     Omistusoikeuden kirjaamisen laiminlyönti ei
43618: sen sijaan poista niitä osallisturuisoikeuksia          7 §. Arvo-osuusjärjestelmässä osakkeen-
43619: joiden käyttöön omistaja on saanut oikeude~          omistajan oikeudet suhteessa yhtiöön on sidot-
43620: ilmoittaessaan saantonsa rekisteröitäväksi osa-      tu osakasluettelomerkintään. Koska kaikki
43621: keluetteloon (2 momentti). Myöskään taloudel-        omistuksen muutoksia koskevat kirjaukset
43622: listen oikeuksien osalta ei säännös merkitse         arvo-osuustileillä on ilmoitettava osakekeskus-
43623: oikeuksien menettämistä vaan ainoastaan nii-         rekisteriin, on välttämätöntä pitää osakasluet-
43624: den käyttämisen väliaikaista estymistä. Jos          telon ohella erikseen luetteloa, johon merki-
43625: omistusoikeuden kirjaamisen laiminlyönti jat-        tään luovutuksensaajat ja oikeudenhaltijat
43626: kuu, voivat puheena olevat taloudellisten oi-        joiden oikeus suhteessa yhtiöön ei vielä tai
43627:  keudet kuitenkin vanhentua, sen mukaan kuin         enää rinnastu täydelliseen osakkeenomistajan
43628: siitä on erikseen säädetty.                          asemaan. Tämän vuoksi ehdotetaan osakekes-
43629:     Sen jälkeen kun osakkeet on liitetty arvo-       kusrekisterissä pidettäväksi erityistä odo-
43630: osuusjärjestelmään, on osakekirjoilta poistet-       tusluetteloa. Siihen olisi merkittävä luovutuk-
43631: tava niiden luonne arvopaperina sekä yhtiö-          sensaajat, joiden saannosta on tehty arvo-
43632: että siviilioikeudellisesti. Tämän vuoksi osake-     osuustileistä annettavaksi ehdotetun lain
43633: kirjalla ei pykälän 3 momentin mukaan ole            18 §:ssä tarkoitetut väliaikaiset kirjaukset,
43634: ilmoittautumispäivän jälkeen muuta yh-               osakkeenomistajat, joiden osakkeet on kirjattu
43635: tiöoikeudellista vaikutusta kuin 3 §:n 3 mo-         kaupintatilille, luovutuksensaajat, joiden saan-
43636: mentissa säädetty legitimaatiovaikutus, jonka        toon kohdistuu osakeyhtiölain 3 luvun 3 ja
43637: mukaan osakekirjan esittäjällä on oikeus saada       4 § :ssä tarkoitettu lunastus- tai suostumuslau-
43638: oikeutensa kirjatuksi arvo-osuustilille. Ilmoit-     seke, sekä, ennen kuin osakepääoman korotus
43639: tautumispäivän jälkeen osakekirja menettää           on rekisteröity ja osake on maksettu koko-
43640: arvopaperinluonteensa myös vaihdannassa.             naan, henkilöt, joilla on merkitsijän oikeus.
43641: Tämä ilmenee momentista siten, että osakekir-        Kolmessa ensiksi mainitussa tapauksessa on
43642: jan luovutuksen vaikutukseen sovelletaan il-         osakkeensaajan saantomies tai osakeen myytä-
43643:  moittautumispäivän jälkeen niin kutsuttua ta-       väksi antanut osakkeenomistaja vastaavasti
43644:  vallista velkakirjaa koskevia velkakirjalain 3      poistettava osakasluettelosta ja merkittävä
43645: luvun säännöksiä. Vaikka osakekirja onkin            odotus! uetteloon.
43646:  menettänyt arvopaperinluonteensa, se voidaan           8 §. Arvo-osuusjärjestelmää koskevan lain-
43647:  momentin mukaan edelleenkin kuolettaa. Sillä,       säädännön keskeisiä tavoitteita on osakkeen-
43648:  jonka hakemuksesta osakekirja on kuoletettu,        omistuksen julkisuuden lisääminen. Osakeyh-
43649:  on asiakirjain kuolettamisesta annetun lain         tiölain 3 luvun 12 §:ää vastaavasti osakasluet-
43650:  16 § :n nojalla oikeus vaatia oikeutensa kirjaa-    telo olisi julkinen ja kenellä tahansa olisi oi-
43651: mista arvo-osuustilille.                             keus tutustua siihen osakekeskusrekisterissä.
43652: 76                                   1990 vp. -     HE n:o 104
43653: 
43654: Myös odotusluettelo olisi julkinen. Jos yhtiöllä       JO§. Pykälä sisältää Ruotsin osakeyhtiölain
43655: on pääteyhteys osakekeskusrekisteriin, voitai-      mallin mukaiset säännökset erityisestä täsmäy-
43656: siin tutustumisoikeutta käyttää myös yhtiön         tyspäivästä. Täsmäytyspäiväjärjestelmän avul-
43657: pääkonttorissa. Säännöksessä ehdotetaan käy-        la voidaan toteuttaa yhtiön maksusuoja tilan-
43658: tettäväksi verbiä "tutustua" osakeyhtiölain 3       teessa, jossa taloudelliset oikeudet yhtiössä on
43659: luvun 12 §:n 1 momentissa käytetyn ilmaisun         sidottu osakasluettelon merkintöihin. Osak-
43660: "pitää nähtävänä" sijasta, koska arvo-osuus-        keensa arvo-osuusjärjestelmään liittäneen yh-
43661: järjestelmän mukainen osakasluettelo ei ATK-        tiön tulisi ottaa yhtiöjärjestykseensä määräys,
43662: tiedostona voi olla välittömästi nähtävissä.        jonka mukaan oikeus saada yhtiöstä jaettavia
43663: Arvo-osuusjärjestelmään kuuluvien yhtiöiden         varoja sekä etuoikeus merkitä uusia osakkeita
43664: osakasluettelot voivat ääritapauksissa jopa sa-     uusmerkinnässä ja oikeus saada uusia osakkei-
43665: toja tuhansia osakkeenomistajia käsittävinä li-     ta rahastoanoissa olisi vain sillä, joka olisi
43666: säksi muodostua niin laajoiksi ettei niistä ole     määrättynä täsmäytyspäivänä merkitty osak-
43667: järkevää laatia paperitulostetta kuin poikkeuk-     keenomistajaksi osakasluetteloon tai jonka oi-
43668: sellisesti. Yhtiön velvollisuuteen antaa jäljen-    keus on täsmäytyspäivänä kirjattu osakasluet-
43669: nös osakasluettelosta tai sen osasta sovellettai-   teloon merkityn osakkeenomistajan arvo-
43670: siin 3 luvun 12 §:n 2 momenttia.                    osuustilille ja merkitty osakasluetteloon. Vas-
43671:    Tietosuojasyistä osakkeenomistajan, osak-        taava oikeus olisi hallintarekisteröityjen osak-
43672: keen merkitsijän ja luovutuksensaajan henkilö-      keiden osalta osakkeenomistajalla, jonka arvo-
43673: tunnusta ja maksuyhteyttä ei kuitenkaan saisi       osuustilille osake on täsmäytyspäivänä kirjattu
43674: ilmaista ilman heidän suostumustaan. Sama           ja jonka osakkeiden hoitaja on täsmäytyspäi-
43675: koskee kaupintatilille kirjattujen osakkeiden       vänä merkitty osakasluetteloon. Täsmäytyspäi-
43676: osalta sitä, kenen arvopaperinvälittäjän kau-       vän osakasluettelomerkintä luo edellytykset yh-
43677: pintatilille osakkeenomistajan myytäväksi an-       tiön maksusuojalle, joten yhtiö voi vapauttavin
43678: tamat osakkeet on kirjattu.                         vaikutuksin tehdä suorituksen täsmäytyspäivän
43679:    Odotusluettelon julkisuudesta johtuu, että       osakasluettelon mukaiselle saajalle, vaikka täl-
43680: kaupintatilille siirretyn osakkeenomistajan         lä esimerkiksi luovutuksen, jota ei ole kirjattu,
43681: myyntiaikomus voitaisiin saada selville. Osak-      takia ei enää olisikaan oikeutta ottaa vastaan
43682: keiden myyjä voi kuitenkin vaihtoehtoisesti         suoritusta. Edellytyksenä on kuitenkin se, että
43683: käyttää myyntivarausjärjestelmää jos hän ei         yhtiö on maksuhetkellä vilpittömässä mielessä.
43684: halua myyntiaikeittensa tulevan julkisiksi. Jär-    Tämä edellytys ilmenee arvo-osuustileistä an-
43685: jestelmää edelleen kehiteltäessä ja osakeyhti-      nettavaksi ehdotetun lain 29 §:stä.
43686: ölakia uudistettaessa pyritään löytämään jär-          Täsmäytyspäivästä päättäisi yhtiö. Ruotsissa
43687: jestelmä, jossa kaupintatilin käyttö annettaessa    täsmäytyspäivä on yleensä osingosta ja Osake-
43688: osakkeita myytäviksi ja myynninvarausjärjes-        annista päättävän yhtiökokouksen jälkeen.
43689: telmä ovat julkisuuden suhteen samassa ase-         Varsinkin osinko-oikeutta koskevan täsmäytys-
43690: massa.                                              päivän osalta lienee välttämätöntä, että osake-
43691:    9 §. Selvyyden vuoksi ehdotetaan pykälään        keskusrekisteriä hoitavan osuuskunnan toimes-
43692: säännöstä, jonka mukaan arvo-osuusjärjestel-        ta saadaan aikaan yhtenäinen, osakekeskusre-
43693: mään kuuluvan osakkeen omistajalla ei ole           kisterin työmäärää ajallisesti tasaava käytäntö.
43694: oikeutta käyttää osakkeenomistajalle yhtiössä       Täsmäytyspäivän aikaisiin ja sen jälkeisiin luo-
43695: kuuluvia oikeuksia, ennen kuin hänet on mer-        vutuksiin ei sisältyisi osinko-oikeutta tai mer-
43696: kitty omistajaksi osakasluetteloon. Hallintare-     kintäoikeutta. Pörssissä ja muussa organisoi-
43697: kisteröidyn osakkeen omistajalla on kuitenkin       dussa arvopaperikaupassa on sopimusteitse
43698: oikeus käyttää taloudellisia oikeuksia yhtiössä,    määrättävä ajankohdasta, jonka jälkeen
43699: vaikka häntä ei olekaan merkitty osakasluette-      osinko- ja merkintäoikeus ei enää seuraa osa-
43700: loon. Sama koskee osallisturuisoikeuksia ta-        ketta. Ratkaisu riippuu tältä osin kauppojen
43701: pauksessa, jossa osakkeenomistaja on ennen          selvitysajasta.
43702: ilmoittautumispäivää selvittänyt saantonsa yh-         Jos osakkeen omistus on täsmäytyspäivänä
43703: tiölle tai merkitty osakeluetteloon. Pykälässä      merkitty odotusluetteloon, kuuluisi oikeus 2
43704: säädetty osakasluetteloon merkitseminen oi-         momentin mukaan sille, joka osoittaa, että
43705: keuden käyttämisen edellytyksenä koskee niitä       osake on täsmäytyspäivänä kuulunut hänelle.
43706: oikeuksia, joiden käytöstä ei ole säädetty jäl-     Esimerkiksi täsmäytyspäivänä kaupintatilille
43707: jempänä 10-12 §:ssä.                                kirjattujen osakkeiden osalta osingon tai mer-
43708:                                       1990 vp. -     HE n:o 104                                     77
43709: 
43710: kintäoikeuden saisi myyjä, jos kauppaa ei ollut         14 §. Pykälässä säädetään yhtiön osakkeiden
43711: tehty vielä täsmäytyspäivänä, ja ostaja, jos         poistamisesta arvo-osuusjärjestelmästä. Tällai-
43712: kauppa oli jo tehty. Odotusluetteloon merkit-        nen päätös voi tulla kysymykseen esimerkiksi
43713: tyjen osalta jouduttaisiin osinkojen ja merkin-      silloin, kun yhtiön luonne muuttuu suljetuksi.
43714: täoikeuksien osalta tekemään erillinen selvitys      Pörssiyhtiö ei voi päättää poistaa osakkeitaan
43715: osakekeskusrekisterin ja asianomaisten oikeu-        arvo-osuusjärjestelmästä ennen kuin ne on
43716: denhaltijoiden tai näitä edustavien arvo-osuus-      poistettu pörssilistalta. Poistamismenettelyssä
43717: rekisterien välillä.                                 on soveltuvin osin noudatettava 1 ja 5 §:n
43718:     11 §. Pykälään ehdotetaan säännöstä, jonka       säännöksiä. Päätöksessä, joka on tehtävä yh-
43719: mukaan arvo-osuusjärjestelmään osakkeensa            tiöjärjestystä muuttamalla, on siten määrättä-
43720: siirtäneissä yhtiöissä on oikeus osallistua yh-      vä muun muassa ilmoittautumispäivä, jolloin
43721: tiökokoukseen vain sellaisella osakkeenomista-       paluu osakekirjajärjestelmään tapahtuu. Vä-
43722: jalla, joka on viimeistään kymmenen päivää           hemmistön oikeuksien turvaamiseksi ja riittä-
43723: ennen yhtiökokousta merkitty osakkeenomista-         vän kypsän harkinnan takaamiseksi asetetaan
43724: jaksi osakasluetteloon. Tämän jälkeen osakas-        päätöksen edellytykseksi kuitenkin vähintään
43725: luetteloon merkittyä osaketta ei liioin otettaisi    kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja yli yh-
43726: huomioon osakkeenomistajan äänimäärää las-           deksän kymmenesosaa kokouksessa edustetuis-
43727: kettaessa. Arvo-osuusjärjestelmään kuuluvissa        ta osakkeista.
43728: yhtiöissä voi olla kymmeniä tuhansia tai jopa
43729: satoja tuhansia osakkeenomistajia ja yh-
43730: tiökokousjärjestelyjen käytännön toteuttami-             Pykälän 2 momentin mukaan on poistettaes-
43731:  nen edellyttää sitä, että ääniluettelon laatimi-    sa osakkeet arvo-osuusjärjestelmästä osakekir-
43732: sen perustana oleva osakasluettelo voidaan täs-      jat asetettava ja annettava osakasluettelon mu-
43733: mäyttää hyvissä ajoin ennen yhtiökokousta.           kaisille omistajille, jollei omistajan arvo-osuus-
43734:  Säännöksen sanamuodosta ilmenee, ettei hen-         tilille kirjatoista merkinnöistä ei muuta johdu.
43735:  kilö, joka ei enää ole osakkeenomistaja huoli-      Esimerkiksi pantatusta osakkeesta annettava
43736:  matta siitä, että hän on täsmäytyspäivänä ollut     osakekirja on kirjoitettava osakasluettelon mu-
43737:  osakasluettelon mukainen omistaja, saa osallis-     kaiselle omistajalle, mutta se on annettava
43738:  tua yhtiökokoukseen. Yhtiöjärjestyksessä voi-       pantinhaltijalle. Hallintarekisteröidyistä osak-
43739:  daan yhtiökokoukseen osallistumisen edelly-         keista on hoitajan ilmoitettava todelliset omis-
43740:  tykseksi 9 luvun 1 §:n 2 momentin mukaisesti        tajat viimeistään ilmoittautumispäivänä, jotta
43741:  asettaa lisäksi yhtiökokoukseen ilmoittautumi-      osakekirjat voitaisiin hänen välityksellään an-
43742:  nen.                                                taa heille. Pykälän 3 momentin mukaan ei 1 ja
43743:      12 §. Arvo-osuusjärjestelmä ei aiheuta muu-     2 momentin säännöksiä sovelleta, jos yhtiön
43744:  tosta merkintäoikeuksien luovutettavuuteen.         osakkeiden poistaminen arvo-osuusjärjestel-
43745:  Merkintäoikeudet irtoavat itsenäisiksi arvo-        mästä johtuu yhtiön purkautumisesta tai sulau-
43746:  osuuksiksi merkinnän alkaessa ja ne on pykä-        tumisesta.
43747:  län mukaan kirjattava tuolloin asianomaisille
43748:  arvo-osuustileille. Sillä, jolle merkintäoikeus
43749:  on merkinnän alkamisen jälkeen siirretty, on           15 §. Pykälässä säädetään vaihtovelkakirja-
43750:  oikeus merkitä osakkeita merkinnän ehtojen          ja optiolainan liikkeeseen laskemisesta arvo-
43751:  mukaisesti uusmerkinnässä tai rahastoannissa,       osuusjärjestelmässä. Säännöksessä todetaan
43752:  jos merkintäoikeus on kirjattu hänen arvo-          selvyyden vuoksi arvo-osuusjärjestelmän kir-
43753:  osuustililleen ja merkintäoikeuden on siirtänyt     jausten korvaavan vastaavat velkakirjaa ja op-
43754:  hänelle täsmäytyspäivän tilanteen mukaan            tiotodistusta koskevat toimet. Lainoihin liitty-
43755:  merkintäoikeuteen oikeutettu henkilö tai tästä      vän vaihtamis- tai merkintäoikeuden toteutta-
43756:  oikeutensa johtava henkilö.                         miseksi osakekeskusrekisterissä pidetään velka-
43757:      13 §. Pykälässä ehdotetaan selvyyden vuoksi     kirjojen ja optiotodistusten haitijoista luet-
43758:  säädettäväksi, ettei arvo-osuusjärjestelmään lii-   teloa, johon sovelletaan vastaavasti osakas- ja
43759:  tetystä osakkeesta anneta osakeyhtiölaissa sää-     odotusluetteloa koskevia 6 ja 7 §:n säännöksiä.
43760:  dettyjä arvopapereita. Säännöksessä viitataan       Osakasluettelon julkisuutta koskevaa 8 §:ää ei
43761:  lisäksi arvo-osuustileistä annettavaksi ehdotet-    sen sijaan sovellettaisi, joten tieto vaihtovelka-
43762:  tuon lakiin osakkeeseen kohdistuvien oikeuk-        kirjojen ja optiotodistusten omistajista olisi
43763:   sien osalta.                                       yhtiön tiedossa, muttei julkinen.
43764: 78                                   1990 vp. -     HE n:o 104
43765: 
43766: 1.8. Yrityskiinnityslaki                            ti, jonka mukaan 1 momentin nojalla osakkee-
43767:                                                     seen tehtävä merkintä tehdään arvo-osuusjär-
43768:    Yrityskiinnitys on vakuusmuoto, joka mah-        jestelmään liitettyjen osakkeiden osalta arvo-
43769: dollistaa elinkeinonharjoittajan liiketoimintaan    osuusjärjestelmästä annetun lain 27 §:ssä tar-
43770: kuuluvan irtaimiston panttaamisen kokonai-          koitetulle liikkeeseenlaskutilille.
43771: suudessaan. Yrityskiinnityksestä on säädetty
43772: yrityskiinnityslaissa (634/84). Yrityskiinnitys
43773: käsittää myös elinkeinonharjoittajan elinkeino-
43774: toimintaan kuuluvat arvopaperit (3 §:n 1 mo-        1.11. Laki ulkomaalaisten oikeudesta omis-
43775: mentin 4 kohta). Poikkeuksena yrityskiinnitys-            taa suomalaisen luottolaitoksen osak-
43776: lain pääsäännöstä, jonka mukaan yrityskiinni-             keita ja harjoittaa pankkitoimintaa
43777: tyksen kohteena olevaa omaisuutta ei saa pan-             Suomessa
43778: tata, on lain 4 §:n 3 momentissa mahdollistettu
43779: yrityskiinnityksen alaisten arvopaperien pant-         3 a §. Pankkeja ja luottolaitoksia koskevan
43780: taus. Vireillä on yrityskiinnityslain muutos,       erityisen rajoituslain 3 a §:ään ehdotetaan vas-
43781: joka ei kuitenkaan tule vaikuttamaan nyt esi-       taavaa muutosta kuin lakiehdotuksessa 1.11.
43782: tettyjen muutosten sisältöön.                       on ehdotettu yleiseen rajoituslakiin.
43783:    3 ja 4 §. Ottaen huomioon yrityskiinnityksen
43784: keskeisen merkityksen elinkeinotoiminnan va-
43785: kuusmuotona on katsottu perustelluksi lisätä
43786: lain 3 §:n 1 momentin 4 kohtaan sekä 4 §:n 3        1.12. Vakuutusyhtiölaki
43787: momenttiin maininta arvo-osuuksista, joiden
43788: vakuutena käyttämisen suhde yrityskiinnityk-        3 a luku
43789: seen olisi siten sama kuin arvopapereilla.
43790:                                                       5 §. Vakuutusyhtiöiden ulkomaalaisomistus-
43791:                                                     ta koskevaan rajoitussääntelyyn ehdotetaan
43792: 1.9. Sijoitusrahastolaki
43793:                                                     vastaavaa muutosta kuin lakiehdotuksissa 1.11
43794:                                                     ja 1.12.
43795:    33 a §. Arvo-osuusjärjestelmään voidaan
43796: liittää sijoitusrahasto-osuuksia, joiden omista-
43797: jista pidetään luetteloa osakekeskusrekisterissä
43798: arvo-osuusjärjestelmästä annetun lain 2 §:n 2       1.13. Kaupparekisterilaki
43799: momentin nojalla. Sijoitusrahastolakiin (238/
43800: 87) ehdotetaan lisättäväksi uusi 33 a §, joka
43801: koskee rahasto-osuuksien liittämistä arvo-             18 §. Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan li-
43802: osuusjärjestelmään. Arvo-osuusjärjestelmään         säystä, jonka mukaan osakeyhtiön osakkeiden
43803: liitetyistä rahasto-osuuksista ei anneta osuusto-   liittämisestä arvo-osuusjärjestelmään tehtäväs-
43804: distuksia ja jo annetut rahasto-osuustodistuk-      tä ilmoituksesta on säädetty erikseen. Viittaus
43805: set on toimitettava johonkin arvo-osuusrekiste-     tarkoittaa osakeyhtiölain uuden 3 a luvun
43806: riin omistusoikeuden kirjaamista varten.            1 §:n 2 momenttia. Viittaus kattaa, ottaen
43807: Pantti- ja muut sellaiset oikeudet on vastaavas-    huomioon osakeyhtiölain 3 a luvun 14 §:n 1
43808: ti ilmoitettava kirjattavaksi omistajan arvo-       momentin säännöksen, myös osakkeiden pois-
43809: osuustilille. Arvo-osuusyhdistys voi antaa tar-     tamisen arvo-osuusjärjestelmästä.
43810: kempia määräyksiä menettelystä, jota on nou-
43811: datettava siirrettäessä rahasto-osuudet arvo-
43812: osuusjärjestelmään.
43813:                                                     1.14. Laki elinkeinon harjoittamisen oikeu-
43814:                                                           desta
43815: 1.10. Laki ulkomaalaisten sekä eräiden
43816:       yhteisöjen oikeudesta omistaa ja halli-         Elinkeinon harjoittamisen oikeudesta anne-
43817:       ta kiinteätä omaisuutta ja osakkeita          tun lain 3 §:n luetteloon luvanvaraisista ja
43818:                                                     ohjesääntöisistä elinkeinoista ehdotetaan lisät-
43819:   8 §. Tämän niin kutsutun rajoituslain             täväksi sen 27 kohtaan arvo-osuusrekisterin
43820: 8 §:ään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 moment-      pitäminen.
43821:                                     1990 vp. -     HE n:o 104                                     79
43822: 
43823: 2. Tarkemmat säännökset ja                         simman pian. Sen antamisen edellytyksenä on
43824:    määräykset                                      kuitenkin eräiden keskeisten järjestelmän to-
43825:                                                    teutukseen liittyvien tietoteknisten kysymysten
43826:    Arvo-osuusjärjestelmää koskeva lakiehdotus      ratkaiseminen.
43827: sisältää asetuksenantovaltuudet kansainvälisen
43828: yhteistoiminnan sekä arvo-osuusyhdistyksen ~a
43829: osakekeskusrekisterin keskinäisen suhteen ja       4. Säätämisjärjestys
43830: toiminnan osalta. Lakiehdotuksessa on lisäksi
43831: yleinen asetuksenantaa koskeva s~ä~n?,s. Vas-         Arvo-osuusjärjestelmää koskeva lainsäädän-
43832: taava säännös sisältyy arvo-osuustileista annet-   tö ei muuta voimassaolevia oikeussuhteita,
43833: tavaksi ehdotettuun lakiin, jossa on lisäksi       mutta se liittää niiden nauttiman oikeussuojan
43834: erityinen valtuus hallintarekisteröityjä arvo-     edellytykseksi uudenlaisen siviilioikeudellisen
43835: osuuksia koskevasta tilinpidosta ja rekisterivi-   suo j aj ärj estelmän.  Arvopaperijärjestelmästä
43836: ranomaisen konekielisestä kirjaamisilmoituk-       arvo-osuusjärjestelmään siirtyminen edellyttää
43837: sesta. Arvo-osuusjärjestelmästä annettavaksi       osakkeenomistajilta ja muilta oikeudenhalti-
43838: ehdotetun lain 28 §:n 1 momentissa oikeute-        jailta oikeutensa saattamista merkittäväksi
43839: taan kauppa- ja teollisuusministeriö rajoitta-     arvo-osuustilille. Tämä ei kuitenkaan merkitse
43840: maan mahdollisuutta hallintarekisteröidä sel-      puuttumista itse osakkuusoikeuteen tai sen si-
43841: laisia arvo-osuuksia, jotka eivät ole julkisen     sältöön vaan se on vaikutukseltaan rinnastetta-
43842: kaupankäynnin kohteena Suomen ulkopuolel-          vissa esimerkiksi osakeyhtiölain 3 luvun
43843: la.                                                14 §:ään sisältyvään sääntelyyn. Arvo-osuus-
43844:     Edellä tarkoitettujen asetusten ja päätösten   järjestelmästä johtuva osakkeenomistuksen
43845: tarkempi sisältö voidaan ratkaista, kun arvo-      julkisuusperiaatteen nykyistä laajempi toteutu-
43846: osuusjärjestelmän teknisestä toteuttamistavasta    minen ei loukkaa omistusoikeuden suojaa,
43847: ja sen ulkomaisista yhteyksis~ä on saatu. se!~     vaan kysymys on uuden tekniikan käyttöön
43848: vyys. Näin ollen niitä koskevia. Iuonnoksi~ ei     ottamisesta johtuvasta osakeyhtiölain 3 luvun
43849: voida toimittaa eduskunnalle esityksen kasJtte-    12 §:ään sisältyvän julkisuusperiaatteen ny-
43850: lyn yhteydessä käytettäväksi.                      kyistä laajemmasta toteutumisesta. Myöskään
43851:                                                    pörssiyhtiöille asetettua pakollista arvo-osuus-
43852:                                                    järjestelmään liittymistä ei voida pitää hallitus-
43853: 3. Voimaantulo                                     muodon 6 §:ssä säädetyn omaisuudensuojan
43854:                                                    loukkauksena, koska tavallisessa lainsäädäntö-
43855:    Arvo-osuusjärjestelmää koskeva lainsäädän-      järjestyksessä voidaan asettaa edellytyksiä, jot-
43856: tö sisältää järjestelmän oikeudelliset puitteet.   ka arvo-osuuden on täytettävä, jotta sillä saisi
43857: Järjestelmän käyttöön ot~amine? riipp~u sen        käydä julkista kauppaa. Muille liikkeeseenlas-
43858: tietojärjestelmien systeemisuunmttelun ja. ra-     kijoille liittyminen arvo-osuusjärjestelmään oli-
43859: kentamisen aikataulusta. Osakekeskusrekiste-       si vapaaehtoista.
43860: rin jäsenet ovat kesällä 1989 perustaneet Suo-
43861: men Osakekeskusrekisteri-osuuskunnan. Lain-           Koska esitykseen sisältyvät ehdotukset eivät
43862: säännön voimassaolo on edellytyksenä lakisää-      edellä esitetyin perustein merkitse hallitusmuo-
43863: teisen arvo-osuusyhdistyksen perustamiselle.       dossa säädetyn omaisuudensuojan tai muiden
43864:    Arvo-osuusjärjestelmää koskevan lainsää-        perusoikeuksien loukkaamista, ei esitystä ole
43865: dännön voimaantulon ajankohdasta ehdote-           käsiteltävä valtiopäiväjärjestyksen 67 §:n mu-
43866: taan säädettäväksi erikseen täytäntöönpano-        kaisessa järjestyksessä.
43867: lailla. Täytäntöönpanolakia koskeva ehdotus,
43868: johon on tarkoitus sisällyttää arvo-osuusjärjes-      Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
43869: telmästä johtuvat muutokset pankkitarkastus-       kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
43870: lakiin ja leimaverolakiin, annetaan mahdolli-      set:
43871: 80                                   1990 vp. -     HE n:o 104
43872: 
43873: 
43874: 
43875: 
43876: 1.
43877:                                               Laki
43878:                                      arvo-osuusjärjestelmästä
43879: 
43880:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
43881: 
43882: 
43883:                      1 luku                                                4§
43884:                Yleiset säännökset                                       Luettelot
43885:                        1§                              Arvo-osuusjärjestelmään kuuluvien arvopa-
43886:              Arvo-osuusjärjestelmä                  perimarkkinalain 1 luvun 2 § :n 1 momentin 1,
43887:                                                     3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen arvo-osuuksien
43888:   Arvo-osuustilit ja luettelot niille kirjattujen   omistajista pidetään liikkeeseenlaskijoiden lu-
43889: arvo-osuuksien omistajista muodostavat arvo-        kuun liikkeeseenlaskijakohtaiset osakasluette-
43890: osuusjärjestelmän.                                  lot ja muut vastaavat omistajaluettelot osake-
43891:                                                     keskusrekisterissä.
43892:                        2§                              Arvo-osuusjärjestelmään kuuluvien arvopa-
43893:                                                     perimarkkinalain 1 luvun 2 §:n 1 momentin 2
43894:                   Arvo-osuus                        kohdassa tarkoitettujen arvo-osuuksien omis-
43895:                                                     tajista pidetään luettelot arvo-osuusrekistereis-
43896:    Arvo-osuudella tarkoitetaan sellaista arvopa-    sä. Arvo-osuusrekisterissä, jossa pidetään liik-
43897: perimarkkinalain (495/89) 1 luvun 2 §:n 1           keeseenlaskutiliä tässä momentissa tarkoite-
43898: momentissa mainittua osaketta, osuutta tai          tuista arvo-osuuksista, on pidettävä luetteloa
43899: muuta oikeutta, joka on liitetty arvo-osuusjär-     näiden arvo-osuuksien lukumääristä eri arvo-
43900: jestelmään.                                         osuusrekistereissä.
43901:   Arvo-osuudesta ei anneta osakekirjaa, velka-
43902: kirjaa tai muuta sellaista oikeuden olemassa-                            5§
43903: oloa ja sisältöä koskevaa arvopaperia, ellei
43904: 5 §:stä muuta johdu. Arvo-osuuksia ei nume-                 Kansainvälinen hallintatodistus
43905: roida.
43906:                                                        Liikkeeseenlaskijan hakemuksesta voidaan
43907:   Mitä arvopaperista muuten on voimassa,            Suomen ulkopuolella liikkeessä olevasta tai
43908: sovelletaan vastaavasti soveltuvin osin arvo-       sinne liikkeeseen laskettavasta arvo-osuudesta
43909: osuuteen.                                           2 §:n 2 momentista poiketen antaa haltijalle tai
43910:                                                     nimetylle henkilölle kirjoitettu kansainvälinen
43911:                        3 §                          hallintatodistus. Todistuksen antaa arvo-
43912:                                                     osuusyhdistyksen luvalla se arvo-osuusrekiste-
43913:                  Arvo-osuustilit                    ri, jossa arvo-osuudesta pidetään liikkeeseen-
43914:                                                     laskutiliä. Mitä 3 §:n 2 momentissa on säädet-
43915:    Arvo-osuudet on kirjattava arvo-osuustileil-     ty, ei sovelleta arvo-osuuteen, josta on annettu
43916: le, joita pidetään arvo-osuusrekistereissä.         kansainvälinen hallintatodistus.
43917: Arvo-osuustileistä säädetään arvo-osuustileistä
43918: annetussa laissa (   1 ).
43919:                                                                            6§
43920:    Arvo-osuuteen kohdistuvat oikeudet ja ra-
43921: joitukset on kirjattava sille arvo-osuustilille,
43922:                                                                         Valvonta
43923: jolle arvo-osuus on kirjattu.                          Pankkitarkastusvirasto valvoo tämän lain
43924:   Mitä arvopaperin antamisesta ja luovuttami-       noudattamista. Tämä laki ei aiheuta muutosta
43925: sesta on voimassa, sovelletaan vastaavasti          tietosuojaviranomaisten henkilörekisterilaissa
43926: arvo-osuuden kirjaamiseen arvo-osuustilille.        (471187) säädettyyn toimivaltaan.
43927:                                       1990 vp. -    HE n:o 104                                   81
43928: 
43929:                      2 luku                                              10 §
43930:                Arvo-osuusrekisterit                   Osakekeskusrekisterin arvo-osuusrekisterin
43931:                                                                    kustannukset
43932:                        7 §
43933:           Arvo-osuusrekisterin pitäjä                   Osakekeskusrekisterin arvo-osuusrekisterissä
43934:                                                     pidetään arvo-osuuksien omistajien nimissä
43935:   Arvo-osuusrekisteriä voi pitää                    arvo-osuustilejä, joista aiheutuvista kustan-
43936:   1) valtio;                                        nuksista vastaavat arvo-osuuksien liikkeeseen-
43937:   2) Suomen Pankki; sekä                            laskijat. Osakekeskusrekisteriä hoitava osuus-
43938:   3) tätä varten toimiluvan saanut talletus-        kunta saa kuitenkin periä tilin haltijalta kor-
43939: pankki, arvopaperinvälitysliike ja muu yhteisö.     vauksen sellaisesta kirjaamisesta ja tili-ilmoi-
43940:   Osakekeskusrekisteriä hoitava osuuskunta          tuksesta, joka johtuu arvo-osuuden siirtämises-
43941: on velvollinen pitämään arvo-osuusrekisteriä.       tä toisessa arvo-osuusrekisterissä pidettävälle
43942:   Arvo-osuusrekisterin pitäjän on kuuluttava        tilille, arvo-osuuden panttauksesta, luovutusra-
43943: arvo-osuusyhdistykseen.                             joituksesta tai arvo-osuustileistä annetun lain
43944:                                                     5 § :ssä tarkoitetusta toimenpiteestä.
43945:                        8§
43946:                                                                          11 §
43947:              Toimiluvan myöntäminen
43948:                                                              Arvo-osuusrekisterin hoitaja
43949:    Edellä 7 §:n 1 momentin 3 kohdassa maini-
43950: tun toimiluvan myöntää valtiovarainministe-            Arvo-osuusrekisterin pitäjän on määrättävä
43951: riö. Ministeriön on hankittava toimilupaa kos-      vähintään yksi arvo-osuusrekisterin hoitaja.
43952: kevasta hakemuksesta pankkitarkastusviraston        Arvo-osuusrekisterin hoitajan on oltava täysi-
43953: ja arvo-osuusyhdistyksen lausunto.                  valtainen henkilö, joka ei ole konkurssissa ja
43954:    Toimiluvan myöntämisen edellytyksenä on          jota ei ole asetettu liiketoimintakieltoon. Vä-
43955: se:                                                 hintään yhden arvo-osuusrekisterin hoitajista
43956:     1) että hakijan suunnittelema rekisteri täyt-   tulee olla oikeustieteen kandidaatin tutkinnon
43957: tää toiminnan edellyttämät tekniset ja taloudel-    suorittanut Suomessa asuva henkilö. Arvo-
43958: liset vaatimukset;                                  osuusrekisterin hoitajan on lisäksi täytettävä
43959:    2) että hakijan voidaan aikaisemman toimin-      arvo-osuusyhdistyksen asettamat kelpoisuus-
43960: tansa perusteella tai muutoin perustellusti kat-    vaatimukset.
43961: soa täyttävän tehtävässä tarvittavaa oikeudel-         Arvo-osuusrekisterin hoitajan määräämises-
43962: lista asiantuntemusta ja eettistä tasoa koskevat    tä ja vapauttamisesta tehtävästään on ilmoitet-
43963: vaatimukset; ja                                     tava arvo-osuusyhdistykselle.
43964:    3) että rekisterin perustaminen ei vaaranna         Arvo-osuusrekisterin hoitaja tekee päätök-
43965: arvo-osuusjärjestelmän luotettavaa ja tarkoi-       sen kirjaamishakemuksen hylkäämisestä sekä
43966: tuksenmukaista toimintaa.                           muut oikeudellista asiantuntemusta edellyttä-
43967:                                                     vät kirjaamispäätökset. Hän tekee myös pää-
43968:                         9§                          töksen arvo-osuustiliä koskevien tietojen tai
43969:                                                     selvitysten antamisesta muulle kuin tilinhalti-
43970:              Toimiluvan peruuttaminen               jalle.
43971:    Valtiovarainministeriö voi pankkitarkastus-
43972: viraston esityksestä peruuttaa toimiluvan, jos
43973: arvo-osuusrekisterin pitäjä ei enää täytä toimi-                        3 luku
43974: luvalle säädettyjä edellytyksiä. Peruuttamista                   Arvo-osuusyhdistys ja
43975: koskevaa päätöstä on valituksesta huolimatta                      osakekeskusrekisteri
43976: noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus
43977: toisin määrää.                                                           12 §
43978:    Kun toimilupa on peruutettu, arvo-osuusre-                     Arvo-osuusyhdistys
43979: kisteri siirtyy välittömästi arvo-osuusyhdistyk-
43980: sen hoitoon. Valtiovarainministeriön päätök-          Arvo-osuusjärjestelmän yhteisten tehtävien
43981: sen saatua lainvoiman yhdistyksen on huoleh-        hoitamista varten on arvo-osuusyhdistys. Yh-
43982: dittava rekisterin toiminnan lopettamisesta.        distyksen jäseniä ovat osakekeskusrekisteriä
43983: 
43984: II 300936E
43985: 82                                   1990 vp. -     HE n:o 104
43986: 
43987: hoitava osuuskunta ja muut arvo-osuusrekiste-       ja periaatteet sekä arvo-osuuksien ja oikeuden-
43988: rin pitäjät.                                        haltijoiden yksilöimisessä käytettävät tunnuk-
43989:    Arvo-osuusyhdistyksen päätäntävaltaa käyt-       set ja muut arvo-osuusjärjestelmän edellyttä-
43990: tävät valtuutetut ja hallitus. Jokainen arvo-       mät yhteiset käytännöt;
43991: osuusrekisterin pitäjä asettaa yhden valtuute-         2) määrätä päivät (rekisteripäivät), jolloin
43992: tun ja tälle henkilökohtaisen varamiehen. Osa-      arvo-osuusrekisterien on oltava toiminnassa;
43993: kekeskusrekisteriä hoitava osuuskunta asettaa          3) määrätä arvo-osuusrekisterien välisissä
43994: kuitenkin yhtä monta valtuutettua ja varamies-      siirroissa tapahtuneiden virheiden ja epäsel-
43995: tä kuin muut arvo-osuusrekisterin pitäjät yh-       vyyksien selvityksessä noudatettavasta menet-
43996: teensä. Yhdistyksen hallituksen puheenjohta-        telystä;
43997: jan sekä varapuheenjohtajan nimittää valtio-           4) määrätä arvo-osuustilien pitämisessä nou-
43998: neuvosto. Hallitukseen kuuluu lisäksi kahdek-       datettavista tieto- ja rekisteriturvallisuuden
43999: san yhdistyksen valtuutettujen suhteellisilla       edellyttämistä menettelytavoista sekä arvo-
44000: vaaleilla valitsemaa jäsentä. Jokaisella heistä     osuusrekistereissä tehtyjä päätöksiä koskevien
44001: on henkilökohtainen varamies, joka valitaan         asiakirjojen tai niiden jäljennösten säilyttämi-
44002: samassa järjestyksessä.                             sestä;
44003:    Arvo-osuusyhdistyksellä on kaksi valtuutet-         5) valvoa 1-4 kohdassa tarkoitettujen mää-
44004: tujen valitsemaa tilintarkastajaa, joiden tulee     räysten noudattamista ja sitä, että arvo-osuus-
44005: olla Keskuskauppakamarin hyväksymiä tilin-          tileille kirjattujen arvo-osuuksien määrä vastaa
44006: tarkastajia tai tilintarkastusyhteisöjä.            liikkeessä olevaa määrää;
44007:    Arvo-osuusyhdistyksen hallinnosta määrä-
44008:                                                        6) pitää luetteloa arvo-osuustileistä annetun
44009: tään tarkemmin säännöissä, joille on saatava
44010:                                                     lain 7 § :n 1 momentissa tarkoitetuista panttioi-
44011: valtiovarainministeriön vahvistus.
44012:                                                     keuksista;
44013:                       13§                              7) vahvistaa arvo-osuusrekisterin hoitajan
44014:                                                     kelpoisuusvaatimukset; sekä
44015:           Yhdistyslain soveltaminen                    8) huolehtia muista arvo-osuusjärjestelmän
44016:   Arvo-osuusyhdistykseen sovelletaan soveltu-       luotettavan toiminnan ja kehittämisen edellyt-
44017: vin osin yhdistyslain (503/89) 2-6 luvun sään-      tämistä toimenpiteistä, siltä osin kuin se ei
44018: nöksiä, jollei tästä laista tai yhdistyksen sään-   kuulu osakekeskusrekisteriä hoitavalle osuus-
44019: nöistä muuta johdu.                                 kunnalle.
44020: 
44021:                       14 §                                                16 §
44022:       Yhdistyksen jäsenten osallistuminen                          Arvopaperikeskus
44023:      kustannuksiin ja vastuu velvoitteista              Yhteistoiminnassa ulkomaisten kansallisten
44024:   Arvo-osuusyhdistyksen jäsenet ottavat yh-         arvo-osuusrekisterien ja arvopaperien selvitys-
44025: distyksen säännöissä määrätyllä tavalla osaa        ja talletuslaitosten (arvopaperikeskus) kanssa
44026: yhdistyksen toiminnasta aiheutuviin kustan-         arvo-osuusyhdistys toimii Suomen kansallisena
44027: nuksiin ja vastaavat yhdistyksen säännöissä         arvopaperikeskuksena, siten kuin siitä asetuk-
44028: määrätyssä suhteessa yhdistyksen velvoitteista.     sella säädetään. Yhteistoiminnan edellyttämät
44029: Yhdistyksen jäsenet ovat näiden kustannusten        tilit ja luettelot pidetään yhdistyksen lukuun
44030: ja velvoitteiden kattamiseksi velvollisia suorit-   sen osoittamassa arvo-osuusrekisterissä.
44031: tamaan liittymis-, jäsen- ja lisäjäsenmaksuja,
44032: käyttökorvauksia ja muita palvelumaksuja                                  17 §
44033: sekä kannatusmaksuja yhdistyksen vakuusra-                  Arvo-osuusyhdistyksen vastuu
44034: hastoon.
44035:                                                        Jos arvo-osuusrekisterin pitäjä ei kykene
44036:                       15 §                          täyttämään arvo-osuustileistä annetussa laissa
44037:        Arvo-osuusyhdistyksen tehtävät               säädettyä vahingonkorvausvelvollisuuttaan, on
44038:                                                     vahingonkärsineellä oikeus saada korvaus
44039:    Arvo-osuusyhdistyksen tehtävänä on:              arvo-osuusyhdistykseltä. Yhdistyksellä on täl-
44040:    1) vahvistaa arvo-osuusrekisterien keskinäis-    löin oikeus periä maksamansa korvaus siltä,
44041: tä konekielistä tiedonvaihtoa koskevat säännöt      joka on korvauksen suorittamisesta vastuussa.
44042:                                      1990 vp. -     HE n:o 104                                   83
44043: 
44044:                       18 §                                               21 §
44045:       Vakuusrahasto ja vastuuvakuutus                            Maksut ja korvaukset
44046:    Arvo-osuusyhdistyksellä tulee olla vakuusra-        Osakekeskusrekisteriä hoitavan osuuskun-
44047: hasto. Vakuusrahastoon on kerättävä arvo-           nan jäsenet ottavat säännöissä määrätyllä ta-
44048: osuusrekisterien pitäjiltä kannatusmaksuja si-      valla osaa osakekeskusrekisterin toiminnasta
44049: ten, että vakuusrahaston pääoman vuotuinen          aiheutuviin kustannuksiin ja vastaavat sään-
44050: tuotto vastaa viiden vuoden kuluttua tämän          nöissä määrätyssä suhteessa sen velvoitteista.
44051: lain voimaantulosta määrää, jonka yhdistys on       Osuuskunnan jäsenet ovat näiden kustannus-
44052: sanottuna aikana keskimäärin joutunut 17 § :n       ten ja velvoitteiden kattamiseksi velvollisia
44053: nojalla suorittamaan vuotuisina korvauksina.        suorittamaan liittymis-, osuus- ja lisämaksuja
44054: Vakuusrahaston pääoman tulee viiden vuoden          seki;i käyttökorvauksia ja muita palvelumaksu-
44055: kuluttua tämän lain voimaantulosta kuitenkin        ja.
44056: olla vähintään 10 miljoonaa markkaa.                   Osuuskunnan muulle kuin jäsenelleen suorit-
44057:    Arvo-osuusyhdistyksen 17 §:n nojalla kor-        tamista palveluksista syntyvät kustannukset on
44058: vauksen suorittamisesta vastuussa olevalta pe-      aina katettava palveluksen saajalta perittävällä
44059: rimät korvaukset on liitettävä vakuusrahaston       korvauksella.
44060: pääomaan.
44061:                                                                          22 §
44062:    Arvo-osuusyhdistys voi velvoittaa jäsenensä
44063: ottamaan yhdistyksen hyväksymän vastuuva-                  Osakekeskusrekisteriä hoitavan
44064: kuutuksen tämän arvo-osuustileistä annetussa                   osuuskunnan tehtävät
44065: laissa säädetyn vahingonkorvausvastuun varal-
44066: ta. Yhdistyksellä on oikeus ottaa vastuuvakuu-         Osakekeskusrekisteriä hoitavan osuuskun-
44067: tus 17 § :ssä tarkoitetun vastuunsa varalta ja      nan tehtävänä on:
44068: käyttää vakuusrahastoa tämän vakuutuksen               1) pitää 4 §:n 1 momentissa tarkoitettuja
44069: omavastuuosuutena.                                  luetteloja sekä 7 §:n 2 momentissa tarkoitettua
44070:                                                     arvo-osuusrekisteriä;
44071:                       19 §                             2) tarjota jäsenilleen ja arvo-osuusyhdistyk-
44072:                                                     selle muita osakekeskusrekisterissä pidettävien
44073:   Osakekeskusrekisteriä hoitava osuuskunta          luetteloiden tietojen hyväksikäyttöön ja käsit-
44074:                                                     telyyn sekä arvo-osuusjärjestelmän ylläpitämi-
44075:    Osakekeskusrekisterille tämän lain nojalla
44076:                                                     seen liittyviä palveluksia; ja
44077: kuuluvia tehtäviä hoitaa osuuskunta, jonka
44078: jäseniä ovat ne arvo-osuuksien liikkeeseenlas-         3) huolehtia muista osakekeskusrekisterin
44079: kijat, joiden liikkeeseenlaskemien arvo-osuuk-      luotettavan toiminnan ja sen kehittämisen edel-
44080: sien omistajista on 4 §:n 1 momentin mukaan         lyttämistä toimenpiteistä.
44081: pidettävä luetteloa osakekeskusrekisterissä.           Osakekeskusrekisteriä hoitava osuuskunta
44082: Osuuskunnan säännöille on saatava valtiova-         saa tarjota 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu-
44083: rainministeriön vahvistus.                          ja palveluksia myös muille kuin jäsenilleen ja
44084:                                                     arvo-osuusyhdistykselle sekä pitää liikkeeseen-
44085:    Osuuskunnan hallitukseen kuuluu vähintään
44086:                                                     laskutiliä ja 4 §:n 2 momentissa mainittua
44087: kuusi ja enintään yhdeksän jäsentä. Kullakin
44088:                                                     luetteloa muiden kuin jäsentensä liikkeeseen
44089: on henkilökohtainen varamies.                       laskemista arvo-osuuksista.
44090:    Osuuskunnalla on kaksi tilintarkastajaa, joi-
44091: den tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksy-                              23 §
44092: miä tilintarkastajia tai tilintarkastusyhteisöjä.
44093:                                                                   Oikaisulautakunta
44094:                       20 §                            Arvo-osuusyhdistyksen yhteydessä toimii oi-
44095:          Osuuskuntalain soveltaminen                kaisulautakunta, jonka tehtävänä on käsitellä
44096:                                                     ja ratkaista arvo-osuustileistä annetun lain
44097:   Osakekeskusrekisteriä hoitavaan osuuskun-         36 § :ssä tarkoitetut oikaisuhakemukset. Lauta-
44098: taan sovelletaan osuuskuntalain (247 /54) sään-     kunnan on toiminnassaan noudatettava laillista
44099: nöksiä, jollei tästä laista tai osuuskunnan sään-   oikeudenkäyntijärjestystä ja sen jäsenet toimi-
44100: nöistä muuta johdu.                                 vat tuomarin vastuulla.
44101: 84                                   1990 vp. -     HE n:o 104
44102: 
44103:                       24 §                          Sellaista arvo-osuutta, josta on annettu velka-
44104:      Oikaisulautakunnan kokoonpano ja               kirja tai muu sellainen arvopaperi, ei kuiten-
44105:               päätösvaltaisuus                      kaan saa liittää arvo-osuusjärjestelmään.
44106: 
44107:    Oikaisulautakunnassa on puheenjohtaja, va-                             27 §
44108: rapuheenjohtaja ja neljä muuta jäsentä. Val-
44109: tioneuvosto määrää puheenjohtajan, varapu-                        Liikkeeseenlaskutili
44110: heenjohtajan ja muut jäsenet kolmeksi vuo-             Liitettäessä arvo-osuus arvo-osuusjärjestel-
44111: deksi. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan         mään on avattava liikkeeseenlaskutili. Edellä
44112: tulee olla oikeustieteen kandidaatin tutkinnon      25 §:ssä tarkoitetusta arvo-osuudesta on liik-
44113: suorittaneita henkilöitä, joilla on kokemusta       keeseenlaskutili avattava osakekeskusrekisterin
44114: tuomarin tehtävissä ja joiden ei voida katsoa       arvo-osuusrekisterissä. Edellä 26 §:ssä tarkoi-
44115: edustavan arvo-osuusrekisterin pitäjien, arvo-      tetusta arvo-osuudesta voidaan avata liikkee-
44116: osuuksien liikkeeseenlaskijoiden tai sijoittajien   seenlaskutili missä tahansa arvo-osuusrekiste-
44117: etua. Kaksi jäsenistä on nimitettävä sijoittajien   rissä.
44118: etuja valvovien valtakunnallisten yhdistysten
44119:                                                        Liikkeeseenlaskutilille on kirjattava ne tie-
44120: esittämistä henkilöistä ja kaksi arvo-osuusyh-
44121:                                                     dot, jotka olisi lain mukaan merkittävä asiano-
44122: distyksen valtuutettujen esityksestä. Esityksissä
44123:                                                     maisesta arvo-osuudesta annettavaan arvopa-
44124: on mainittava kummassakin vähintään neljä
44125:                                                     periin, sekä liikkeeseenlaskettava lukumäärä.
44126: ehdokasta.
44127:                                                     Liikkeeseenlaskijan on toimitettava tässä mo-
44128:    Lautakunta on päätösvaltainen, kun ko-
44129:                                                     mentissa mainitut tiedot liikkeeseenlaskutilin
44130: kouksessa on läsnä puheenjohtaja tai varapu-
44131:                                                     pitäjälle tietokoneella luettavassa muodossa.
44132: heenjohtaja sekä kaksi muuta jäsentä.
44133: 
44134: 
44135:                     4 luku                                              5 luku
44136:      Liittyminen arvo-osuusjärjestelmään                         Erinäisiä säännöksiä
44137: 
44138:                       25 §                                                28 §
44139: 
44140: Osakkeet ja niihin rinnastuvat arvo-osuudet                       Hallintarekisteröinti
44141: 
44142:    Suomalaisen pörssiyhtiön on asetuksella sää-         Jos arvo-osuusjärjestelmään kuuluvan 4 §:n
44143: dettävään ajankohtaan mennessä liitettävä               momentissa tarkoitetun osakkeen tai arvo-
44144: osakkeensa arvo-osuusjärjestelmään, jollei          osuuden omistaa ulkomaalainen tai ulkomai-
44145: pankkitarkastusvirasto erityisestä syystä myön-     nen yhteisö tai säätiö, voidaan osakas- tai
44146: nä tästä poikkeusta.                                muuhun omistajaluetteloon merkitä omistajan
44147:    Osakekeskusrekisteriä hoitava osuuskunta         sijasta sellainen arvo-osuusrekisterin pitäjä, ul-
44148: voi liikkeeseenlaskijan hakemuksesta hyväksyä       komainen arvopaperikeskus taikka arvo-osuus-
44149: arvo-osuusjärjestelmään liitettäväksi muut          yhdistyksen hyväksymä ulkomainen pankki,
44150: kuin 1 momentissa mainitut osakkeet sekä            arvopaperinvälitysliike tai muu yhteisö, jonka
44151: muut 4 §:n 1 momentissa tarkoitetut arvo-           hoidossa arvo-osuudet ovat omistajan antaman
44152: osuudet. Osaketta tai osuutta, joka yksin tai       toimeksiannon perusteella (hallintarekisteröin-
44153: yhdessä muiden osakkeiden tai osuuksien kans-       ti). Sellaiset osakkeet ja muut 4 §:n 1 momen-
44154: sa tuottaa oikeuden hallita määrättyä huoneis-      tissa tarkoitetut arvo-osuudet, joista on annet-
44155: toa tai kiinteistön osaa, ei kuitenkaan saa         tu kansainvälinen hallintatodistus, on hallinta-
44156: liittää arvo-osuusjärjestelmään.                    rekisteröitävä. Kauppa- ja teollisuusministeriö
44157:                                                     voi rajoittaa oikeutta hallintarekisteröidä arvo-
44158:                       26 §                          osuuksia, jotka eivät ole julkisen kaupankäyn-
44159:                                                     nin kohteena ulkomailla.
44160:               Muut arvo-osuudet
44161:                                                        Hallintarekisteröityjen osakkeiden tai mui-
44162:    Muun kuin 25 §:ssä mainitun arvo-osuuden         den arvo-osuuksien nojalla ei voida käyttää
44163: liittämisestä arvo-osuusjärjestelmään päättää       muita omistajalle liikkeeseenlaskijaa kohtaan
44164: liikkeeseenlaskijaa edustavan arvo-osuusrekis-      arvo-osuuden omistajana kuuluvia oikeuksia
44165: terin pitäjän hakemuksesta arvo-osuusyhdistys.      kuin oikeutta nostaa varoja, muuntaa tai vaih-
44166:                                        1990 vp. -    HE n:o 104                                     85
44167: 
44168: taa arvo-osuus ja osallistua osake- tai muuhun       rangaistusta, arvo-osuusjärjestelmää koskevan
44169: arvo-osuusantiin.                                    salassapitovelvollisuuden rikkomisesta sak-
44170:    Hallintarekisteröityjen osakkeiden tai mui-       koon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuu-
44171: den arvo-osuuksien hoitaja on pyynnöstä vel-         kaudeksi.
44172: vollinen ilmoittamaan pankkitarkastusvirastol-         Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä 1
44173: le ja Iiikkeeseenlaskijalie todellisen omistajan     momentissa tarkoitetusta rikoksesta, jos sillä
44174: nimen, jos se on tiedossa, ja sen, kuinka            on loukattu vain yksityistä etua, ellei se, jonka
44175: monta osaketta tai muuta arvo-osuutta omista-        hyväksi salassapitovelvollisuus on säädetty, il-
44176: jalla on.                                            moita rikosta syytteeseen pantavaksi.
44177:                       29 §                                                 31 §
44178:              Salassapitovelvollisuus                          Vakioidut optiot ja termiinit
44179:    Arvo-osuusrekisterin pitäjän, arvo-osuusyh-
44180: distyksen tai osakekeskusrekisteriä hoitavan            Vakioitujen optioiden ja termiinien käsitte-
44181: osuuskunnan toimielimen jäsen tai oikaisulau-        lystä ja niitä koskevien tilien pitämisestä sääde-
44182: takunnan jäsen sekä niiden palveluksessa oleva       tään kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja
44183: ei saa ilmaista tai muuten paljastaa, mitä hän       termiineillä annetussa laissa (772/88).
44184: on tehtävässään saanut tietää arvo-osuuden
44185: omistajan, liikkeeseenlaskijan tai muun henki-                             32 §
44186: lön taloudellisesta asemasta tai yksityisestä olo-                      Uhkasakko
44187: suhteesta. Edellä 28 §:n 3 momentissa tarkoi-
44188: tettujen ja muiden sellaisten tietojen, jotka           Jos pörssiyhtiö ei ole 25 §:n     momentin
44189: arvo-osuuden liikkeeseenlaskija on tässä omi-        mukaisesti päättänyt liittää osakkeitaan arvo-
44190: naisuudessa saanut, osalta salassapitovelvolli-      osuusjärjestelmään, pankkitarkastusvirasto voi
44191: suus koskee myös liikkeeseenlaskijan toimieli-       sakon uhalla velvoittaa yhtiön määräpäivään
44192: men jäsentä ja palveluksessa olevaa. Tiedon          mennessä päättämään arvo-osuusjärjestelmään
44193: saa kuitenkin paljastaa, jos se on julkistettu tai   liittymisestä. Uhkasakon tuomitsee maksetta-
44194: jos se, jonka hyväksi salassapitovelvollisuus on     vaksi yhtiön kotipaikan lääninhallitus.
44195: säädetty, antaa suostumuksensa sen ilmaisemi-
44196: seen taikka jos se on säädetty tai asianmukai-                             33 §
44197: sessa järjestyksessä määrätty ilmaistavaksi.
44198:    Pankkitarkastusviraston oikeudesta saada                       Tarkemmat säännökset
44199: tietoja osakekeskusrekisteriä haitavalta osuus-        Tarkemmat säännökset arvo-osuusyhdistyk-
44200: kunnalta ja muulta arvo-osuusrekisterin pitä-        sen ja osakekeskusrekisterin toiminnasta ja
44201: jäitä sekä antaa tietoja ulkomaan viranomai-         keskinäisestä suhteesta sekä tämän lain muusta
44202: selle säädetään pankkitarkastuslaissa ( 1 ).         täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa ase-
44203:                                                      tuksella.
44204:                       30 §
44205:     Salassapitovelvollisuuden rikkominen                                   34 §
44206:   Joka rikkoo 29 §:n 1 momentissa säädetyn                             Voimaantulo
44207: salassapitovelvollisuuden, on tuomittava, jollei
44208: teosta ole muualla laissa säädetty ankarampaa          Tämän lain voimaantulosta säädetään lailla.
44209: 86                                     1990 vp. -      HE n:o 104
44210: 
44211: 
44212: 
44213: 2.
44214:                                                  Laki
44215:                                             arvo-osuostiteistä
44216: 
44217:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
44218: 
44219:                   Soveltamisala                        laista ei ole, arvo-osuusyhdistyksen vahvistama
44220:                                                        yksilöintitunnus, josta luonnollisten henkilöi-
44221:                         1§                             den osalta on ilmettävä syntymäaika. Suoma-
44222:    Arvo-osuusjärjestelmään kuuluvista arvo-            laisesta oikeushenkilöstä on myös mainittava,
44223: osuustileistä ja niille tehtyjen merkintöjen oi-       onko sen oikeus omistaa suomalaisia osakkeita
44224: keusvaikutuksista sekä tilejä pitävien korvaus-        rajoitettu ulkomaalaisten sekä eräiden yhteisö-
44225: vastuusta on voimassa, mitä tässä laissa sääde-        jen oikeudesta omistaa ja hallita kiinteätä
44226: tään.                                                  omaisuutta ja osakkeita annetun lain (219/39)
44227:    Hallintarekisteröityjen arvo-osuuksien osalta       nojalla.
44228: voidaan asetuksella säätää poikkeuksia tämän
44229: lain 2-25 §:stä.
44230:                                                                     Arvo-osuuslajiluettelo
44231:                                                                                4§
44232:            Arvo-osuustilin tietosisältö
44233:                                                           Arvo-osuusrekisterissä on pidettävä luetteloa
44234:                         2 §                            arvo-osuuksista, joita on kirjattu arvo-osuusre-
44235:    Arvo-osuustilille on merkittävä tieto:              kisterissä pidettäville arvo-osuustileille.
44236:    1) tilinhaltijasta sekä muista tilille kirjattui-      Arvo-osuuksista pidettävään luetteloon on
44237: hin arvo-osuuksiin kohdistuvien oikeuksien             merkittävä arvo-osuusjärjestelmästä annetun
44238: haltijoista;                                           lain 27 §:n nojalla arvo-osuudesta liikkeeseen-
44239:    2) tilille kirjattujen arvo-osuuksien lajista ja    laskutilille rekisteröitävät seikat lukuun otta-
44240: lukumäärästä; sekä                                     matta arvo-osuuksien lukumäärää.
44241:    3) tiliin ja sille kirjattuihin arvo-osuuksiin         Arvo-osuudet merkitään luetteloon arvo-
44242: kohdistuvista oikeuksista ja rajoituksista.            osuuslajeittain. Optio- ja merkintäoikeudet
44243:    Jos 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetut oi-           merkitään itsenäisiksi arvo-osuuksiksi, kun ne
44244: keudet ja rajoitukset koskevat vain osaa tilille       ovat irtautuneet osakkeesta, osuudesta tai pää-
44245: kirjatuista arvo-osuuksista, on oikeuden tai           sitoumuksesta erillisiksi siirtokelpoisiksi oi-
44246: rajoituksen kohteena olevat arvo-osuudet yksi-         keuksiksi.
44247: löitävä arvo-osuusyhdistyksen määräämällä ta-
44248: valla. Oikeudet ja rajoitukset voidaan ilmaista
44249: käyttämällä arvo-osuusyhdistyksen vahvista-                      Valtuus ja tilinkäyttöoikeus
44250: mia lyhenteitä.                                                                5§
44251:                                                           Arvo-osuustilille voidaan kirjata:
44252:                                                            1) rajoittamaton oikeus siirtää arvo-osuuksia
44253:              Oikeudenhaltijaluettelo                   tililtä tai muuten vallita tilille kirjattuja arvo-
44254:                         3 §                            osuuksia (omaisuudenhoitovaltuus);
44255:    Arvo-osuustileille kirjattuihin arvo-osuuksiin         2) oikeus siirtää määrätyt arvo-osuudet tilil-
44256: kohdistuvien oikeuksien haitijoista on pidettä-        tä;
44257: vä luetteloa arvo-osuusrekisterissä.                      3) oikeus saada tietoja tilin sisällöstä; ja
44258:    Oikeudenhaltijasta on merkittävä luetteloon            4) oikeus saada tilille kirjatuille arvo-osuuk-
44259: nimi, kansalaisuus, kotipaikka ja postiosoite          sille tuleva tuotto, optio- tai merkintäoikeus
44260: sekä, milloin se on tarpeen, maksuosoite. Oi-          taikka pääomanlyhennys tai muu suoritus.
44261: keudenhaltijasta on lisäksi merkittävä luet-              Sen estämättä, mitä 1 momentin 1-3 koh-
44262: teloon suomalainen henkilötunnus tai, jos se!-         dassa mainitun oikeuden voimassaoloajasta on
44263:                                      1990 vp. -      HE n:o 104                                       87
44264: 
44265: sovittu, on sen kirjaus tilinhaltijan hakemuk-       mitä kauppakaaren 10 luvun 2 §:ssä on säädet-
44266: sesta poistettava, jos tilinhaltija osoittaa anta-   ty.
44267: neensa oikeuden saajalle tiedoksi kirjauksen
44268: poistamista koskevan hakemuksensa.
44269:                                                                        Yhteisom istus
44270:            Panttaus ja ulosmittaus                                           8§
44271:                                                          Arvo-osuudet, jotka kuuluvat yhteisesti kah-
44272:                          6§                          delle tai useammalle henkilölle, on kirjattava
44273:    Arvo-osuustilille voidaan kirjata arvo-osuu-      tilille, jonka tilinhaltijoiksi merkitään kaikki
44274: den panttaus, ei kuitenkaan yrityskiinnitystä,       yhteisomistajat.
44275: sekä ulosmittaus ja arvo-osuuksiin kohdistuva
44276: turvaamistoimenpide.       Tällaisen kirjauksen
44277: kohteena on koko arvo-osuustili. Jos kirjaus                         Luovutusrajoitus
44278: halutaan kohdistaa vain osaan arvo-osuustilille
44279: kirjatuista arvo-osuuksista, on näitä varten                               9§
44280: avattava erillinen tili.                               Arvo-osuustilille voidaan kirjata, että arvo-
44281:    Edellä 1 momentissa mainitun oikeuden,            osuus on luovutettu, mutta luovutus ei omis-
44282: rajoituksen tai toimenpiteen kirjauksessa on         tuksen pidätysehdon tai muun sellaisen seikan
44283: mainittava sen saatavan määrä ja peruste,            johdosta vielä ole käynyt lopulliseksi.
44284: josta arvo-osuudet ovat vastuussa, sekä se,
44285: onko arvo-osuuksille tuleva tuotto tai pääoma                                10§
44286: suoritettava tilinhaltijalle vai pantinhaltijalle      Arvo-osuutta ei ilman asianomaisen oikeu-
44287: tai asianomaiselle ulosottoviranomaiselle. J ol-     denhaltijan suostumusta saa siirtää pois arvo-
44288: lei toisin ole sovittu tai määrätty, suoritetaan     osuustililtä, jos luovutus loukkaisi tilille kirjat-
44289: osinko, korko tai muu sellainen tuotto tilinhal-     tuja oikeuksia tai rajoituksia. Pantattua arvo-
44290: tijalle ja lyhennykset, merkintä- ja optio-oikeu-    osuutta ei saa siirtää tililtä ilman pantinhaltijan
44291: det, oikeus saada uusi osake ja muut sellaiset       suostumusta.
44292: pantattujen arvo-osuuksien pääomana pidettä-
44293: vät suoritukset pantinhaltijalle tai asianomai-
44294: selle ulosottoviranomaiselle.                        Kelpoisuus kirjaamishakemuksen esittämiseen
44295:    Arvo-osuustilille kirjattuun panttioikeuteen
44296: ei voida kirjata panttausta. Pantattuun arvo-                                 11 §
44297: osuuteen ei myöskään saa kirjata panttioikeut-          Arvo-osuustiliä koskevan kirjaamishake-
44298: ta toisesta saatavasta.                              muksen on kelpoinen esittämään tilinhaltija,
44299:                                                      tämän lakimääräinen edustaja tai kuolinpesä ja
44300:                          7§                          se, jolle tilille kirjattu arvo-osuus, oikeus tai
44301:    Arvo-osuusrekisterin pitäjän lukuun arvo-         rajoitus on siirtynyt. Yhteisomistajilla on oi-
44302: osuustilille kirjattu panttioikeus tulee voimaan     keus vain yhdessä esittää tiliä koskevia kirjaa-
44303: siitä hetkestä, jolloin sitä koskeva ilmoitus on     mishakemuksia, jollei toisin ole sovittu.
44304: saapunut arvo-osuusyhdistykseen. Yhdistyksen            Arvo-osuustilille kirjatun oikeuden haltija ja
44305: on ilmoitettava tämä saapumishetki arvo-             hänen seuraajansa voi esittää hakemuksia tilille
44306: osuusrekisterin pitäjälle ja se on merkittävä        kirjatun oikeutensa rajoissa.
44307: arvo-osuustilille oikeuden kirjaamishetkeksi.
44308: Arvo-osuusrekisterin pitäjän on oma-aloittei-                             12 §
44309: sesti poistettava panttioikeutensa kirjaus välit-      Panttaus kirjataan pantinsaajan hakemuk-
44310: tömästi panttioikeuden lakattua.                     sesta. Kirjauksen edellytyksenä on tilinhaltijan
44311:    Arvo-osuusrekisterin pitäjällä on 26 §:n es-      antama kirjallinen suostumus.
44312: tämättä oikeus saada arvo-osuustilille kirjaitu-
44313: jen arvo-osuuksien arvosta suoritus niille                                13 §
44314: asianomaisen arvo-osuustilin pitämisestä joh-          Ulosmittaus ja turvaamistoimenpide kirja-
44315: tuville saatavilleen, joiden erääntymisestä ei ole   taan asianomaisen viranomaisen ilmoituksesta.
44316: kulunut yli kahtatoista kuukautta. Arvo-             Kirjaus voidaan suorittaa myös arvo-osuuden
44317: osuuksien myymisessä on tällöin noudatettava,        omistajan saantomiehen arvo-osuustilille, jos
44318: 88                                   1990 vp. -      HE n:o 104
44319: 
44320: arvo-osuutta ei ole kirjattu omistajan arvo-         kokonaan tai osaksi hylätään tai jätetään tutki-
44321: osuustilille.                                        matta, siitä on kuitenkin annettava erillinen
44322:    Konkurssi kirjataan konkurssipesän ilmoi-         päätös, jonka yhteydessä on mainittava pää-
44323: tuksesta. Jollei velallisen arvo-osuutta ole kir-    töksen peruste ja ilmoitettava mahdollisuudes-
44324: jattu hänen arvo-osuustililleen, voidaan kon-        ta hakea oikaisua.
44325: kurssipesän oikeus kirjata velallisen saantomie-
44326: hen arvo-osuustilille.                                                      18 §
44327:                                                         Jos kirjaamishakemuksen perusteeksi esitet-
44328:                     14 §                             ty selvitys on puutteellinen eikä hakemusta ole
44329:   Holhous kirjataan holhouslautakunnan tai           heti jätettävä tutkimatta tai hylättävä, rekiste-
44330: holhoojan ilmoituksesta. Uskotun miehen              rin pitäjän on tehtävä väliaikainen kirjaus ja
44331: määrääminen kirjataan holhouslautakunnan,            kehotettava hakijaa esittämään riittävä lisäsel-
44332: uskotun miehen tai tilinhaltijan ilmoituksesta.      vitys. Hakijalle on ilmoitettava, millä tavoin
44333:                                                      hakemus on puutteellinen, minä päivänä hänen
44334:                         15 §                         on viimeistään täydennettävä hakemustaan ja
44335:   Asetuksella voidaan säätää oikeudenhaltijan        mitkä ovat täydennyskehotuksen noudattamat-
44336: kuolema, konkurssi, holhous ja uskotun mie-          ta jättämisen seuraukset. Tarvittaessa voidaan
44337: hen määrääminen kirjattavaksi myös rekisteri-        antaa uusi täydennyskehotus.
44338: viranomaisen tai tuomioistuimen arvo-osuusre-           Jollei hakija viimeistään 1 momentissa tar-
44339: kisterin pitäjälle tai arvo-osuusyhdistykselle te-   koitettuna määräpäivänä täydennä hakemus-
44340: kemän ilmoituksen nojalla.                           taan tarpeellisella tavalla, hakemus jätetään
44341:                                                      tutkimatta tai hylätään.
44342:                                                         Jos hakija asetetussa määräajassa esittää
44343:                   Kaupintatili                       vaaditun selvityksen, kirjaus katsotaan tehdyk-
44344:                                                      si väliaikaisen kirjauksen tekohetkellä. Muussa
44345:                       16 §                           tapauksessa väliaikainen kirjaus jää vaille vai-
44346:    Arvopaperimarkkinalain (495/89) 1 luvun           kutuksia.
44347: 4 §:n 3 momentissa mainitun arvopaperinvälit-
44348: täjän lukuun voidaan arvopaperinvälittäjän ja                              19 §
44349: tämän asiakkaiden arvo-osuuksista pitää eri-            Jokaisesta kirjaamispäätöksestä on valmis-
44350: tyistä arvo-osuustiliä (kaupintatili), jolle saa-    tettava arvo-osuusyhdistyksen antamien mää-
44351: daan kirjata myytäväksi annettu arvo-osuus.          räysten mukaisesti tallenne, jota ei voida jälki-
44352: Luovutettu arvo-osuus siirretään kaupintatilil-      käteen muuttaa. Varmistustallenteet sekä pää-
44353: tä luovutuksen saajan arvo-osuustilille tai hä-      töksen perusteita koskevien asiakirjojen jäljen-
44354: nen arvopaperinvälittäjänsä kaupintatilille          nökset on säilytettävä arvo-osuusyhdistyksen
44355: arvo-osuuden maksua vastaan.                         määräämällä tavalla.
44356:    Arvopaperinvälittäjä saa arvopaperimarkki-           Arvo-osuusrekisterin pitäjän on arvo-osuus-
44357: nalain 4 luvun 5 § :n 1 momentin estämättä           yhdistyksen antamien määräysten mukaisesti
44358: pantata kaupintatilin, jos järjestely perustuu       pidettävä luetteloa tutkimatta jätetyistä ja hy-
44359: arvo-osuusyhdistyksen hyväksymään arvo-              lätyistä kirjaamishakemuksista.
44360: osuuksien kauppojen selvittämisen ja tilittämi-
44361: sen rahoitusjärjestelyyn.                                                20 §
44362:                                                        Arvo-osuusrekisterin pitäjä ei saa periä mak-
44363:                                                      sua 13-15 §:ssä mainitusta kirjaamisesta.
44364:               Kirjaamismenettely                       Osakekeskusrekisterin arvo-osuusrekisterin
44365:                                                      kustannuksista säädetään arvo-osuusjärjestel-
44366:                      17§
44367:                                                      mästä annetun lain 10 §:ssä.
44368:    Kirjaamishakemuksen esittäjän on selvitettä-
44369: vä hakemuksensa oikeusperuste.
44370:    Päätös kirjaamisesta tehdään merkitsemällä                   Merkinnän korjaaminen
44371: ratkaisu asianomaiselle arvo-osuustilille. Mer-
44372: kintä on tehtävä viivyttelemättä. Päätöksen                               21 §
44373: kellonaika on merkittävä tilille arvo-osuusyh-         Arvo-osuusrekisterin pitäjä voi poistaa kir-
44374: distyksen määräämällä tavalla. Jos hakemus           jauksen, joka perustuu selvästi virheelliseen tai
44375:                                       1990 vp. -      HE n:o 104                                        89
44376: 
44377: puutteelliseen selvitykseen taikka ilmeisen vää-      jälle arvo-osuuksien siirtämisestä toiseen arvo-
44378: rään lain soveltamiseen, ja ratkaista asian uu-       osuusrekisteriin ja arvo-osuuden vastaanotta-
44379: delleen.                                              misesta toisesta arvo-osuusrekisteristä. Luet-
44380:    Edellytyksenä asiavirheen korjaamiselle on,        telon pitäjälle on myös ilmoitettava tilinhaltija,
44381: että kaikkia niitä, joiden oikeutta asia koskee,      jonka tililtä arvo-osuusjärjestelmästä annetun
44382: on kuultu ja että ne, joiden oikeus korjaamisen       lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetut arvo-osuu-
44383: vuoksi heikkenee, ovat antaneet korjaamiseen          det on siirretty toiseen arvo-osuusrekisteriin tai
44384: suostumuksensa.                                       toisen tilinhaltijan tilille samassa arvo-osuusre-
44385:                                                       kisterissä ja vastaavasti tilinhaltija, jonka tilille
44386:                        22 §                           toisesta arvo-osuusrekisteristä vastaanotettu tai
44387:    Jos arvo-osuustilin tiedoissa on ilmeinen kir-     samassa arvo-osuusrekisterissä siirretty arvo-
44388: joitus- tai laskuvirhe, teknisestä viasta aiheutu-    osuus on kirjattu.
44389: nut virhe taikka muu näihin verrattava virhe
44390: tai puute, on arvo-osuusrekisterin pitäjän teh-
44391: tävä tarpeelliset korjaukset merkintöihin.                     Kirjauksen oikeusvaikutukset
44392: 
44393:                       23 §                                                   26 §
44394:   Virheen korjaamisasiassa noudatetaan sovel-            Arvo-osuustilille kirjattu saanto ja arvo-
44395: tuvin osin, mitä 17-19 §:ssä on säädetty.             osuuteen kohdistuva arvo-osuustilille kirjattu
44396:   Jos kirjaamista koskeva asia on vireillä oi-        oikeus saa etusijan suhteessa saantoon ja oi-
44397: kaisulautakunnassa tai tuomioistuimessa, sille        keuteen, jota ei ole kirjattu tilille. Jos samaan
44398: on ilmoitettava korjaamisasian vireilletulosta        arvo-osuuteen kohdistuu keskenään ristiriidas-
44399: ja toimitettava asiassa tehty ratkaisu.               sa olevia oikeuksiil, saa aikaisemmin arvo-
44400:                                                       osuustilille kirjattu oikeus etusijan myöhem-
44401:                                                       min kirjattuon nähden.
44402:                  Tili-ilmoitukset                        Aiemmin syntynyt saanto tai oikeus saa 1
44403:                                                       momentin estämättä etusijan myöhempään
44404:                         24 §                          nähden, jos:
44405:     Arvo-osuusrekisterin pitäjän on toimitettava         1) myöhempi saanto tai oikeus perustuu
44406: välittömästi ilmoitus tilinhaltijalle jokaisesta      ositukseen tai perintöön taikka sulautumiseen,
44407: tilille tehdystä kirjauksesta ja 21 §:ssä tarkoite-   oikeushenkilön purkautumiseen tai yhteisen
44408: tusta ratkaisusta. Muille tilille kirjattujen oi-     omaisuuden jakoon; tai
44409: keuksien haitijoille on toimitettava vastaava            2) myöhempään saantoon tai oikeuteen veto-
44410: ilmoitus, jos päätös koskee heidän oikeuttaan.        ava saannon hetkellä tai oikeuden saadessaan
44411: Ilmoituksessa on mainittava päätöksen peruste
44412:                                                       tiesi tai hänen piti tietää aikaisemmasta saan-
44413: ja ilmoitettava mahdollisuudesta hakea oikai-
44414:                                                       nosta tai oikeudesta.
44415: sua.
44416:     Arvo-osuusrekisterin pitäjän on joka vuosi
44417: hyvissä ajoin ennen tammikuun loppua toimi-                                 27 §
44418: tettava tilinhaltijalle tiliote, josta ilmenevät         Jos arvo-osuuden tai siihen kohdistuvan oi-
44419: edellisen vuoden lopussa voimassa olleet kir-         keuden on luovuttanut joku, jolla arvo-osuus-
44420: jaukset.                                              tilin kirjausten mukaan oli siihen oikeus, ei
44421:                                                       saajan oikeutta estä se, ettei luovuttajalla ollut
44422:                      25 §                             oikeutta määräätä arvo-osuudesta, paitsi jos
44423:    Arvo-osuusrekisterin pitäjän on ilmoitettava       saaja saannon hetkellä tai oikeuden saadessaan
44424: arvo-osuusyhdistykselle rekisteripäivinä muu-         tiesi tai hänen piti tietää siitä.
44425: tokset arvo-osuustileille kirjattujen arvo-
44426: osuuksien yhteissaldoissa lajeittain. Ilmoitus                             28 §
44427: on toimitettava automaattiseen tietojenkäsitte-         Arvo-osuuden tai siihen kohdistuvan oikeu-
44428: lyyn soveltuvassa muodossa.                           den saajaa kohtaan ei voida vedota sellaiseen
44429:    Arvo-osuusrekisterin pitäjän on välittömästi       4 §:n 2 momentissa tarkoitettua seikkaa koske-
44430: ilmoitettava arvo-osuusjärjestelmästä annetun         vaan väitteeseen, joka ei ilmennyt sen arvo-
44431: lain 4 §:n 1 momentissa ja 2 momentin jälkim-         osuusrekisterin tiedoista, jossa pidettävälle
44432: mäisessä virkkeessä tarkoitetun luettelon pitä-       arvo-osuustilille hänen hankkimansa arvo-
44433: 
44434: 12 300936E
44435: 90                                   1990 vp. -      HE n:o 104
44436: 
44437: osuus oli luovutushetkellä kirjattu, jos saaja ei    arvo-osuusrekisterin pitäjä on velvollinen kor-
44438: tiennyt eikä hänen pitänyt tietää seikasta.          vaamaan vain, jos vahinko on aiheutettu tahal-
44439:     Arvo-osuuden liikkeeseenlaskija ei voi 1 mo-     lisesti tai huolimattomuudesta.
44440: mentissa mainittua saajaa kohtaan vedota vel-
44441: kakirjalain (622/47) 15 §:n 1 momentissa tar-                             31 §
44442: koitettuun seikkaan. Hän voi kuitenkin vedota           Vahingon, joka johtuu siitä, ettei osakkee-
44443: siihen, että arvo-osuus tai siihen perustuva         seen tai muuhun arvo-osuuteen perustuvaa ää-
44444: oikeus on pätemätön tai menetetty velkakirja-        nivaltaa ole voitu käyttää tai arvo-osuutta
44445: lain 16 ja 17 §:ssä tarkoitetun perusteen nojal-     tietystä hinnasta myydä tiettynä ajankohtana,
44446: la.                                                  arvo-osuusrekisterin pitäjä on velvollinen kor-
44447:                                                      vaamaan vain, jos hänen viakseen jää lievää
44448:                        29 §                          törkeämpi huolimattomuus.
44449:    Jos arvo-osuuteen perustuva suoritus on
44450: maksettu sille, jolla arvo-osuustilin tai, sen                             32 §
44451: mukaan kuin siitä on erikseen säädetty, arvo-
44452:                                                         Arvo-osuusyhdistyksen vastuusta 30 § :ssä
44453: osuusjärjestelmästä annetun lain 4 §:n 1 mo-
44454:                                                      tarkoitetusta vahingosta säädetään arvo-osuus-
44455: mentissa tarkoitetun luettelon tietojen mukaan       järjestelmästä annetun lain 17 § :ssä.
44456: oli oikeus ottaa vastaan suoritus, mutta sitten
44457: käy ilmi ettei hänellä ollutkaan oikeutta ottaa        Ennen vahingon syntymistä tehty sopimus,
44458: vastaan suoritusta, on suoritus kuitenkin päte-      jolla alennetaan tässä laissa säädettyä arvo-
44459: vä, paitsi jos suoritusvelvollinen tiesi tai hänen   osuusrekisterin pitäjän korvausvastuuta, on te-
44460: piti tietää maksun joutuvan väärälle henkilölle.     hoton.
44461:    Mitä 1 momentissa on säädetty, sovelletaan
44462: vastaavasti uuden arvo-osuuden sekä merkintä-
44463: tai muun sellaisen oikeuden antamiseen sille,             Tietojen antaminen arvo-osuustilistä
44464: jolla arvo-osuustilin tai, sen mukaan kuin siitä                             33 §
44465: on erikseen säädetty, arvo-osuusjärjestelmästä
44466:                                                         Arvo-osuustilin haltijalla, tilinhaltijan laki-
44467: annetun lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun
44468:                                                      määräisellä edustajalla, tilinhaltijan kuolinpe-
44469: luettelon tietojen mukaan oli oikeus saada
44470:                                                      sällä ja sen pesänselvittäjällä ja pesänjakajalla,
44471: osuus tai oikeus.                                    uskotulla miehellä, joka on avioliittolain (234/
44472:                                                      29) 60 §:n nojalla määrätty laatimaan luettelo
44473:                                                      tilinhaltijan omaisuudesta, ja pesänjakajalla,
44474:          Vahingonkorvausvelvollisuus                 joka on määrätty toimittamaan ositus tilinhal-
44475:                        30 §                          tijan ja tilinhaltijan puolison tai tämän kuolin-
44476:    Arvo-osuusrekisterin pitäjä on huolimatto-        pesän välillä, on oikeus saada tietoonsa tilille
44477: muudestaan riippumatta velvollinen korvaa-           kirjatut arvo-osuudet ja muut tilille kirjatut
44478: maan vahingon, joka aiheutuu:                        seikat.
44479:    1) virheellisestä kirjaamista tai korjaamista        Henkilöllä, jolle oikeus arvo-osuustilille kir-
44480: koskevasta ratkaisusta, arvo-osuustilille teh-       jattuihin arvo-osuuksiin on siirtynyt tai jolla
44481: dystä merkinnästä tai tili-ilmoituksesta taikka      on pantti- tai muu rajoitettu oikeus tilille
44482: muusta sellaisesta virheellisyydestä tai puutteel-   kirjattuihin arvo-osuuksiin, on oikeus saada
44483: lisuudesta arvo-osuusrekisterin hoidossa tai         tietoja tilin sisällöstä, siltä osin kuin tiedot
44484: arvo-osuustilin pitämisessä;                         koskevat hänen oikeuttaan.
44485:    2) teknisestä virheestä tai toiminnan keskey-        Ulosottoviranomaisella on oikeus saada tie-
44486: tyksestä arvo-osuusrekisterin tiedostojen käsit-     toja arvo-osuustileistä, siltä osin kuin se on
44487: telyssä, ylläpidossa tai tiedonsiirrossa toiseen     tarpeen ulosmittauksen tai turvaamistoimenpi-
44488: arvo-osuusrekisteriin,     osakekeskusrekisteriin    teen toteuttamiseksi. Syyttäjä- ja poliisivirano-
44489: tai arvo-osuusyhdistykseen; tai                      maisella on oikeus saada tietoja arvo-osuusti-
44490:    3) siitä, että arvo-osuusrekisterin tietoja on    leistä rikoksen selvittämiseksi. Arvo-osuusre-
44491: luvattomasti luovutettu, paljastettu tai käytetty    kisterin pitäjän velvollisuudesta antaa tietoja
44492: hyväksi.                                             tuomioistuimelle säädetään oikeudenkäymis-
44493:    Muusta kuin 1 momentista mainitusta syystä        kaaren 17 luvussa. Arvo-osuustilejä koskevien
44494: tätä lakia rikkomalla aiheuttamansa vahingon         tietojen antamisesta verotuksen toimittamista
44495:                                     1990 vp. -     HE n:o 104                                     91
44496: 
44497: varten on voimassa, mitä siitä on erikseen         kisterin pitäjä voivat valittaa oikaisulautakun-
44498: säädetty.                                          nan päätöksestä Turun hovioikeuteen.
44499:                                                      Määräaika valituksen tekemiseen on 14 päi-
44500:                       34 §                         vää siitä päivästä, jona päätös annettiin muu-
44501:   Osakekeskusrekisteriä hoitavalla osuuskun-       toksenhakijalle tiedoksi. Viimeistään valitus-
44502: nalla ja arvo-osuuden liikkeeseenlaskijalla on     ajan päättymispäivänä on muutoksenhakijan
44503: oikeus saada arvo-osuusrekisterin pitäjäitä jäl-   puhevallan menettämisen uhalla toimitettava
44504: jennökset niistä asiakirjoista ja selostukset      valituskirjelmä oikaisulautakunnalle.
44505: muista selvityksistä, joiden nojalla arvo-osuu-      Muutoksenhaussa noudatetaan tässä laissa
44506: den saanto on kirjattu arvo-osuustilille.          säädetyn lisäksi soveltuvin osin, mitä oikeu-
44507:                                                    denkäymiskaaren 25 luvussa on säädetty. Mitä
44508:                      35 §                          mainitussa luvussa on sanottu alioikeudesta tai
44509:   Tämä laki ei rajoita henkilörekisterilaissa      sen kansliasta, koskee tätä lakia sovellettaessa
44510: (471187) säädettyä oikeutta tutustua henkilöre-    oikaisulautakuntaa.
44511: kisteriin ja vaatia sen tietojen oikaisemista.
44512:                                                                          38 §
44513:                                                       Muutosta hovioikeuden päätökseen tässä
44514:      Oikaisumenettely ja muutoksenhaku             laissa tarkoitetussa asiassa haetaan korkeim-
44515:                                                    malta oikeudelta siten kuin oikeudenkäymis-
44516:                       36 §                         kaaren 30 luvussa on säädetty.
44517:    Arvo-osuusrekisterin pitäjän päätökseen kir-
44518: jaamisen tai korjaamisen suorittamisesta                                 39 §
44519: muussa kuin 18 §:n 1 momentissa tarkoitetussa        Arvo-osuusrekisterin pitäjällä ja asianomai-
44520: tapauksessa taikka tietojen antamisesta arvo-      sen tilin haltijalla on oikeus hakea muutosta
44521: osuustilistä muussa kuin 33 §:n 3 momentissa       33 §:n 3 momentissa tarkoitettuun viranomai-
44522: tarkoitetussa tapauksessa sekä päätökseen, jol-    sen päätökseen siinä järjestyksessä kuin asian-
44523: la kirjaamis- tai korjaamishakemus tai hake-       omaisen viranomaisen päätökseen kohdistuvas-
44524: mus saada tietoja arvo-osuustilistä on hylätty     ta muutoksenhausta on säädetty.
44525: tai jätetty tutkimatta, saa jokainen, jonka
44526: oikeutta päätös koskee, hakea muutosta oikai-                             40 §
44527: sulautakunnalta 14 päivän kuluessa siitä kun          Tässä laissa tarkoitetut valitusasiat on käsi-
44528: päätös on annettu asianomaiselle tiedoksi tai,     teltävä kiireellisinä.
44529: jos päätöstä ei ole annettu asianomaiselle tie-
44530: doksi, 14 päivän kuluessa siitä kun hän sai                               41 §
44531: päätöksestä tiedon. Osakekeskusrekisteriä hoi-        Jos tili-ilmoitus arvo-osuusrekisterin pitäjän
44532: tavalla osuuskunnalla, jos kyse on arvo-osuus-     päätöksestä tai päätöksen sisältävä asiakirja on
44533: järjestelmästä annetun lain 4 §:n 1 momentissa     lähetetty asianosaiselle tai hänen valtuuttamal-
44534: tarkoitetusta arvo-osuudesta, sekä asianomai-      leen asiamiehelle postitse tai lähetin välityksel-
44535: sen arvo-osuuden liikkeeseenlaskijalla on sa-      lä, katsotaan asianosaisen saaneen tiedon pää-
44536: massa määräajassa oikeus hakea muutosta            töksestä, jollei muuta näytetä, seitsemäntenä
44537: päätökseen, jolla arvo-osuus on kirjattu arvo-     päivänä sen päivän jälkeen, ~ona tili-ilmoitus
44538: osuustilille.                                      tai asiakirja asianosaisen ilmoittamalla osoit-
44539:    Oikaisulautakunnassa ei voida ottaa ratkais-    teella varustettuna on annettu postin kuljetet-
44540: tavaksi kysymystä paremmasta oikeudesta            tavaksi saantitodistusta vaatimatta, tai sinä
44541: arvo-osuuteen.                                     päivänä, jona asiakirja on annettu lähetille.
44542:    Asian käsittely lautakunnassa on asianasai-        Oikaisulautakunnan päätöksen tiedoksian-
44543: sille maksutonta. Jos vaatimus hyväksytään,        nosta asianosaiselle on voimassa, mitä tiedok-
44544: on oikaisun hakijalla oikeus saada arvo-           siannosta hallintoasioissa on säädetty.
44545: osuusyhdistykseltä korvaus asiasta aiheutuneis-
44546: ta kuluistaan.                                                          42 §
44547:                                                      Jos oikaisulautakunta tai tuomioistuin hy-
44548:                     37 §                           väksyy 36 §:ssä tarkoitetun hakemuksen, on
44549:   Asianosainen ja asianomaisen arvo-osuusre-       arvo-osuusrekisterin pitäjän oikaistava kirjaus
44550: 92                                 1990 vp. -    HE n:o 104
44551: 
44552: päätöksen mukaiseksi, sen jälkeen kun se on                      Voimaantulo
44553: tullut lainvoimaiseksi.
44554:                                                                    44 §
44555:                                                    Tämän lain voimaantulosta säädetään lailla.
44556:            Tarkemmat säännökset
44557:                    43 §
44558:   Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
44559: töönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.
44560: 
44561: 
44562: 
44563: 
44564: 3.
44565:                                             Laki
44566: määräajasta velkomisasioissa sekä julkisesta haasteesta velkojille annetun asetuksen 19 §:n
44567:                                        muuttamisesta
44568: 
44569:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään määräajasta velkomisasioissa sekä julkisesta
44570: haasteesta velkojille 9 päivänä marraskuuta 1868 annetun asetuksen 19 §:ään, sellaisena kuin se
44571: on 5 päivänä helmikuuta 1965 annetussa laissa (49/65), uusi 2 momentti seuraavasti:
44572: 
44573:                      19 §
44574:                                                  hentuu viiden vuoden kuluessa erääntymispäi-
44575:    Mitä 1 momentissa on säädetty, sovelletaan    västä, jollei pitemmästä vanhentumisajasta ole
44576: myös arvo-osuuteen. Oikeus nostaa arvo-osuu-     sovittu tai määrätty.
44577: teen perustuva korko, osinko tai muu tuotto
44578: taikka kuoletus tai muu pääomanpalautus van-       Tämän lain voimaantulosta säädetään lailla.
44579:                                      1990 vp. -      HE n:o 104                                   93
44580: 
44581: 
44582: 4   0
44583: 
44584: 
44585: 
44586:                                                Laki
44587:                                      ulosottolain muuttamisesta
44588: 
44589:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
44590:    muutetaan 3 päivänä joulukuuta 1895 annetun ulosottolain 4 luvun 30 §:n 1 momentti sekä 5
44591: luvun 3 §, niistä viimeksi mainittu sellaisena kuin se on 13 päivänä kesäkuuta 1986 annetussa
44592: laissa (470/86), ja
44593:    lisätään lain 4 lukuun siitä 18 päivänä toukokuuta 1973 annetulla lailla (389/73) kumotun
44594: 18 a §:n tilalle uusi 18 a § seuraavasti:
44595: 
44596:                      4 luku                                               30 §
44597:                Ulosmittauksesta                         Kun irtaimen omaisuuden ulosmittaus on
44598:                       18 a §                         toimitettu niin kuin 14 §:ssä ja 16-18, 18 a,
44599:                                                      19 tai 20 §:ssä on säädetty, velkoja saa pantti-
44600:   Arvo-osuus tai arvo-osuuteen perustuva tai         oikeuden siihen mitä on ulosmitattu, samoin
44601: kohdistuva oikeus ulosmitataan ilmoittamalla         myös etuoikeuden sen mukaan kuin siitä on
44602: ulosmittauksesta kirjallisesti sille arvo-osuusre-   erikseen säädetty. Jos ulosmittaus peräytyy,
44603: kisterille, jolla pidettävälle arvo-osuustilille     raukeaa pantti- ja etuoikeus.
44604: ulosmitattava osuus tai oikeus on kirjattu.
44605:    Edellä 1 momentissa mainitussa ulosmittaus-
44606: ilmoituksessa on mainittava velallinen ja velko-
44607: ja, heidän henkilötunnuksensa tai heistä arvo-                           5 luku
44608: osuusjärjestelmässä käytettävät yksilöintitun-                  Ulosmitatun omaisuuden
44609: nukset, sen saatavan määrä, josta ulosmittaus                    rahaksi muuttamisesta
44610: on tehty, sekä täytäntöönpanon peruste. Ilmoi-
44611: tuksessa on samaten yksilöitävä ulosmittauk-                              3 §
44612: sen kohde. Jos ulosmitattavaa osuutta tai oi-           Julkisen kaupankäynnin kohteena olevat ar-
44613: keutta ei ole kirjattu velallisen nimiin, on         vopaperit ja arvo-osuudet saadaan myydä ar-
44614: velallisen saantomiehestä tai oikeuden haltijas-     vopaperinvälittäjän välityksin arvopaperipörs-
44615: ta ilmoitettava vastaavat tiedot kuin velallises-    sissä tai arvopaperimarkkinalain (495/89) 3
44616: ta. Ulosmittauksen peruutus ja kumoaminen            luvun 13 §:ssä tarkoitetussa menettelyssä.
44617: on vastaavasti ilmoitettava.                         Huutokaupalla myytäessä ei niitä saa myydä
44618:    Asetuksella voidaan säätää, että 1 ja 2 mo-       alle myyntipäivää lähinnä edeltäneen julkiste-
44619: mentissa tarkoitettu ilmoitus voidaan toimittaa      tun ostonoteerauksen.
44620: arvo-osuusrekisterin pitäjälle automaattisen
44621: tietojenkäsittelyn avulla.                             Tämän lain voimaantulosta säädetään lailla.
44622: 94                                 1990 vp. -     HE n:o 104
44623: 
44624: 5.
44625:                                             Laki
44626: rahan, arvopaperien tai asiakirjain tallettamisesta velan maksuna tai vapautumiseksi muusta
44627:                     suoritusvelvollisuudesta annetun lain muuttamisesta
44628: 
44629:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
44630:    muutetaan rahan, arvopaperien tai asiakirjain tallettamisesta velan maksuna tai vapautumisek-
44631: si muusta suoritusvelvollisuudesta 9 päivänä lokakuuta 1931 annetun lain (281 /31) nimike, ja
44632:    lisätään lain 1 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:
44633: 
44634: 
44635:                                             Laki
44636: rahan, arvo-osuuksien, arvopaperien tai asiakirjain tallettamisesta velan maksuna tai vapautumi-
44637:                             seksi muusta suoritusvelvollisuudesta
44638: 
44639:                       1§                          osuusrekisterin pitäjän on heti tilin avaamisen
44640:                                                   jälkeen ilmoitettava talletuksesta suorituspai-
44641:    Jos 1 tai 2 momentissa tarkoitettu suoritus-   kan ulosotonhaltijalle tai, jos suorituspaikka ei
44642: velvollisuus koskee arvo-osuutta, suoritetaan     ole tiedossa, Helsingin maistraatille. Mitä jäl-
44643: talletus avaamalla arvo-osuusrekisterissä arvo-   jempänä on säädetty ulosotonhaltijasta, sovel-
44644: osuustili, jolle asianomaiset arvo-osuudet kir-   letaan siihen ulosotonhaltijaan, jolle ilmoitus
44645: jataan. Tilin haltijaksi on merkittävä velkoja,   on tehty. Arvo-osuuksien siirtämiseen tililtä,
44646: jos velkoja on tiedossa, tai "tuntematon velko-   veikajalle tehtävään ilmoitukseen sekä suori-
44647: ja", ja tilille on merkittävä 2 § 1 momentissa    tusvelvollisuudesta vapautumiseen sovelletaan,
44648: tarkoitettu suorituspaikka sekä maininta siitä,   mitä jäljempänä on säädetty.
44649: että kysymys on suoritusvelvollisuudesta va-
44650: pautumiseksi tehdystä suorituksesta. Arvo-           Tämän lain voimaantulosta säädetään lailla.
44651: 
44652: 
44653: 
44654: 
44655: 6.
44656:                                             Laki
44657:                                 lahjanlupauslain muuttamisesta
44658: 
44659:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
44660:   muutetaan 31 päivänä heinäkuuta 1947 annetun lahjanlupauslain (625/47) 3 §:n 2 momentti ja
44661: 4 § sekä
44662:   lisätään 3 §:ään uusi 2 momentti, jolloin muutettu 2 momentti siirtyy 3 momentiksi,
44663: seuraavasti:
44664: 
44665:                       3§
44666:                                                       Muuta kuin 1 ja 2 momentissa mamlttua
44667:    Arvo-osuuden lahjoitusta pidetään täytetty-     saamista lahjoitettaessa lahjoitusta pidetään
44668: nä, kun lahjoitettu arvo-osuus on kirjattu vas-    täytettynä, kun lahjoittaja on ilmoittanut velal-
44669: taanottajan arvo-osuustilille. Jos arvo-osuu-      liselle saamisen luovuttamisesta. Jos lahjoitus
44670: teen perustuva saaminen annetaan anteeksi,         on tehty 1 §:n 1 momentissa mainituin kirjalli-
44671: katsotaan lahjoitus täytetyksi vasta, kun arvo-    sin sitoumuksin tai siinä tarkoitettujen olosuh-
44672: osuus on kirjattu suoritusvelvollisen arvo-        teiden vallitessa ja ilmoituksen saamisen luo-
44673: osuustilille.                                      vuttamisesta tekee lahjan saaja, pidetään lah-
44674:                                      1990 vp. -      HE n:o 104                                      95
44675: 
44676: joitusta niin ikään täytettynä. Milloin tällainen     tusta täytettynä, kun pankki tai arvopaperinvä-
44677: saaminen annetaan anteeksi, katsotaan lahjoi-         litysliike on on vastaanottanut lahjoitetun
44678: tus heti täytetyksi.                                  omaisuuden lahjan saajan lukuun tai kun lah-
44679:                                                       joitetut arvo-osuudet on kirjattu lahjan saajan
44680:                         4 §                           arvo-osuustilille.
44681:    Jos joku lahjoittamisen tarkoituksessa on             Mitä 1 momentissa on säädetty, on voimas-
44682: toisen nimiin                                         sa, vaikka talletuksesta tai siirrosta annettu
44683:    1) pankkiin tallettanut rahaa, arvopapereita       todistus on jäänyt lahjan antajan haltuun.
44684: tai muuta irtainta omaisuutta,                           Mitä 1 momentissa on säädetty, on vastaa-
44685:    2) arvopaperinvälitysliikkeeseen tallettanut       vasti voimassa, kun lahjan antaja on siirtänyt
44686: arvopapereita taikka                                  lahjan saajan nimiin varoja tililtä tai talletuk-
44687:    3) arvo-osuusrekisteriin siirtänyt toisen arvo-    sesta, joka hänellä on pankissa, arvopaperin-
44688: osuustilille kirjattavaksi arvo-osuuksia              välitysliikkeessä tai arvo-osuusrekisterissä.
44689:    pidättämättä itselleen oikeutta määrätä siitä,
44690: mitä on talletettu tai siirretty, pidetään lahjoi-      Tämän lain voimaantulosta säädetään lailla.
44691: 
44692: 
44693: 
44694: 
44695: 7.
44696:                                                Laki
44697:                                    osakeyhtiölain muuttamisesta
44698: 
44699:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 29 päivänä syyskuuta 1978 annetun osakeyhtiöla-
44700: kiin (734/78) uusi 3 a luku seuraavasti:
44701: 
44702: 
44703:                     3 a luku                          (    1 ). Osakkeenomistajan on omistusoikeu-
44704:  Arvo-osuusjärjestelmään kuuluvat osakkeet            tensa kirjaamisen yhteydessä luovutettava osa-
44705:                                                       kekirja rekisterin pitäjälle, jonka on varustet-
44706:                        1 §                            tava se merkinnällä osakkeiden liittämisestä
44707:    Osakkeiden liittämisestä arvo-osuusjärjestel-      arvo-osuusjärjestelmään.
44708: mään päättää yhtiökokous ottamalla siitä mai-            Pantinhaltijan ja muun oikeudenhaltijan on
44709: ninnan yhtiöjärjestykseen. Päätöksessä on             viimeistään ilmoittautumispäivänä ilmoitettava
44710: määrättävä tai valtuutettava hallitus määrää-         oikeutensa kirjattavaksi osakkeenomistajan
44711: mään aika, jonka kestäessä osakkeet liitetään         arvo-osuustilille. Jos osakkeenomistajalla ei
44712: arvo-osuusjärjestelmään.                              ole arvo-osuustiliä ja hakija esittää tarpeellisen
44713:    Päätös osakkeiden liittämisestä arvo-osuus-        selvityksen oikeudestaan ja luovuttaa osakekir-
44714: järjestelmään on ilman aiheetonta viivytystä          jan arvo-osuusrekisterin pitäjälle, arvo-osuus-
44715: ilmoitettava rekisteröitäväksi. Ilmoitukseen on       rekisterin pitäjän on avattava osakkeenomista-
44716: oheistettava osakekeskusrekisteriä hoitavan           jan nimiin arvo-osuustili, jolle osake ja hakijan
44717: osuuskunnan suostumus, jos yhtiö ei ole pörs-         oikeus kirjataan. Panttaus voidaan tässä ta-
44718: siyhtiö.                                              pauksessa kirjata ilman tilinhaltijan kirjallista
44719:                                                       suostumusta.
44720:                       2§
44721:   Viimeistään 1 §:n 1 momentissa mainitun                                    3§
44722: ajanjakson päättymispäivänä (ilmoittautumis-             Osakkeenomistajille, jotka eivät ole tOimit-
44723: päivä) osakekirjat on toimitettava johonkin           taneet osakekirjaansa omistusoikeuden kirjaa-
44724: arvo-osuusrekisteriin omistusoikeuden kirjaa-         mista varten arvo-osuusrekisteriin, on ilmoit-
44725: mista varten. Arvo-osuusrekisterin pitäjä sel-        tautumispäivänä avattava osakekeskusrekiste-
44726: vittää omistajan saannon siten kuin siitä on          rin arvo-osuusrekisterissä yhteinen arvo-osuus-
44727: säädetty arvo-osuustileistä annetussa laissa          tili, jonka tilinhaltijaksi merkitään yhtiö il-
44728: 96                                     1990 vp. -     HE n:o 104
44729: 
44730: moittautumatta jääneiden osakkeenomistajien               Päätöksestä on tiedotettava siten kuin kutsu
44731: lukuun.                                               yhtiökokoukseen on yhtiöjärjestyksen mukaan
44732:    Osakekeskusrekisterissä on laadittava erilli-      toimitettava. Siitä on lisäksi julkaistava tieto
44733: nen luettelo, johon merkitään ne yhtiön osake-        virallisessa lehdessä ja yhtiön kotipaikalla le-
44734: luettelon mukaiset osakkeenomistajat, joiden          viävässä sanomalehdessä. Ohjeet ja tiedotteet
44735: osakekirjoja ei ilmoittautumispäivään mennes-         on lähetettävä myös arvo-osuusrekisterin pitä-
44736: sä ollut 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla toimitettu     jille.
44737: kirjattaviksi. Lisäksi on voitava selvittää tilille      Arvo-osuusyhdistys voi tarvittaessa antaa
44738: kirjatuista osakkeista annettujen osakekirjojen       tarkempia määräyksiä 1 ja 2 momentissa tar-
44739: tai osakkeiden numerot.                               koitetusta menettelystä.
44740:    Sillä, joka esittää selvityksen oikeudestaan 1
44741: momentissa mainitulle tilille kirjattuihin osak-                              6§
44742: keisiin sekä asianomaiset osakekirjat, on oi-            Arvo-osuusjärjestelmään kuuluvista osak-
44743: keus vaatia oikeutensa kirjaamista siten kuin         keista ja niiden omistajista pidetään automaat-
44744: 2 §:ssä on säädetty.                                  tisen tietojenkäsittelyn avulla osakasluetteloa,
44745:                         4 §                           johon on merkittävä osakkeenomistajan nimi,
44746:    Edellä 3 §:ssä tarkoitetuille osakkeille tule-     kansalaisuus, henkilötunnus tai muu yksilöinti-
44747: vaa voitonjakoa taikka niille tulevia maksuja         tunnus, maininta siitä, onko kysymyksessä ul-
44748: tai varoja, joista yhtiössä on päätetty ilmoit-       komaalaisten sekä eräiden yhteisöjen oikeudes-
44749: tautumispäivän jälkeen, ei voida nostaa eikä          ta omistaa ja hallita kiinteätä omaisuutta ja
44750: ilmoittautumispäivän jälkeen syntynyttä, osak-        osakkeita annetun lain 3 §:ssä tarkoitettu koti-
44751: keeseen perustuvaa oikeutta merkitä osakkeita         mainen yhteisö tai säätiö, postiosoite, mahdol-
44752: uusmerkinnässä tai oikeutta saada osakkeita           linen maksuosoite, osakkeiden lukumäärä ja se
44753: rahastoannissa (merkintäoikeus) voida käyttää,        arvo-osuusrekisteri, jossa pidettävälle arvo-
44754: ennen kuin osakekirja on toimitettu arvo-             osuustilille osakkeet on kirjattu.
44755: osuusrekisteriin omistusoikeuden kirjaamista             Jos yhtiössä on erilajisia osakkeita tai osak-
44756: varten.                                               keita, jotka voidaan luovuttaa ulkomaalaiselle,
44757:    Osakkeenomistaja, joka on ennen ilmoittau-         ulkomaiselle yhteisölle tai säätiölle tai ulkomai-
44758: tumispäivää merkitty osakeluetteloon tai joka         seen yhteisöön tai säätiöön verrattavalle koti-
44759: on yhtiölle ilmoittanut ja selvittänyt saantonsa,     maiselle yhteisölle tai säätiölle, on niiden luku-
44760: voi käyttää yhtiössä muita kuin edellä lueteltu-      määrät ilmoitettava eriteltyinä osakasluettelos-
44761: ja oikeuksiaan, vaikka hän ei olisikaan toimit-       sa.
44762: tanut osakekirjaa omistusoikeuden kirjaamista            Hallintarekisteröidyt osakkeet on erikseen
44763: varten.                                               merkittävä osakasluetteloon siten, että siihen
44764:    Ilmoittautumispäivän jälkeen ei osakekirja         merkitään osakkeiden haitajasta ne tiedot, jot-
44765: tuota yhtiössä muuta kuin 3 §:n 3 momentissa          ka edellä on säädetty merkittäviksi osakkeen-
44766: säädetyn oikeuden. Osakekirjan luovutuksen            omistajasta, sekä maininta hallintarekisteröin-
44767: vaikutukseen on ilmoittautumispäivän jälkeen          nistä.
44768: vastaavasti sovellettava, mitä velkakirjalain 27         Hallintarekisteröityjen osakkeiden osalta sa-
44769: ja 29-31 §:ssä on säädetty. Osakekirja voi-           moin kuin sellaisten osakkeiden, joiden osalta
44770: daan ilmoittautumispäivän jälkeenkin kuolet-          muu kuin osakkeenomistaja on arvo-osuustilin
44771: taa, niin kuin siitä on erikseen säädetty.            merkintöjen mukaan oikeutettu ottamaan vas-
44772:                                                       taan osakkeeseen perustuvat suoritukset, on
44773:                        5 §                            maksuosoitteeksi merkittävä osakasluetteloon
44774:     Osakeyhtiön on viimeistään neljä kuukautta        asianomainen arvo-osuusrekisteri.
44775: ennen ilmoittautumispäivää ilmoitettava niille
44776: osakkeenomistajille, joiden osoite on yhtiön                                 7 §
44777: tiedossa, 1 § :ssä mainitusta päätöksestä sekä           Jos luovutuksensaajan saannosta on tehty
44778: siitä, miten osakkeenomistajan tai sen, jonka         arvo-osuustileistä annetun lain 18 §:ssä tarkoi-
44779: hallussa osakekirja on, on meneteltävä saadak-        tettu väliaikainen kirjaus, ei luovutuksensaajaa
44780: seen oikeus osakkeeseen kirjatuksi arvo-osuus-        ole merkittävä osakasluetteloon, vaan osake-
44781: tilille. Vastaavat ohjeet on annettava myös           keskusrekisterissä on pidettävä erillistä luet-
44782: siitä, miten osakkeeseen kohdistuvat muut oi-         teloa (odotusluettelo), johon saanto merkitään,
44783: keudet voidaan kirjata.                               kunnes lopullinen kirjaus on tapahtunut. Väli-
44784:                                      1990 vp. -      HE n:o 104                                   97
44785: 
44786: aikaisen kirjauksen tapauksessa on luovutuk-         nomistajan myytäväksi antamat osakkeet on
44787: sensaajan saantomies samaten poistettava osa-        kirjattu, ei kuitenkaan saa ilmaista ilman hä-
44788: kasluettelosta ja merkittävä odotusluetteloon.       nen suostumustaan.
44789:    Kaupintatilille kirjatut osakkeet on vastaa-
44790: vasti merkittävä asianomaisen arvopaperinvä-                               9 §
44791: littäjän nimiin odotusluetteloon ja osakkeet            Arvo-osuusjärjestelmään kuuluvan osakkeen
44792: myytäväksi antanut osakkeenomistaja on pois-         saajalla ei ole oikeutta käyttää osakkeenomis-
44793: tettava osakasluettelosta ja merkittävä odo-         tajalle yhtiössä kuuluvia oikeuksia, ennen kuin
44794: tusluetteloon.                                       hänet on merkitty osakasluetteloon, ellei 4 §:n
44795:    Jos    arvo-osuusjärjestelmään     kuuluvaan      2 momentista tai arvo-osuusjärjestelmästä an-
44796: osakkeeseen sovelletaan 3 luvun 3 tai 4 §:ää ja      netun lain 28 §:n 2 momentista muuta johdu.
44797: luovutuksensaajan saanto on ilmoitettu merkit-
44798: täväksi osakasluetteloon, on luovutuksensaa-                               10§
44799: jan saanto ensiksi merkittävä odotusluetteloon.         Yhtiön, joka on päättänyt liittää osakkeensa
44800: Osakkeenomistajan saanto saadaan merkitä             arvo-osuusjärjestelmään, on otettava yhtiöjär-
44801: osakasluetteloon kun on selvinnyt, ettei lunas-      jestykseensä määräys, jonka mukaan ilmoit-
44802: tusoikeutta käytetä tai kun suostumus on an-         tautumispäivän jälkeen oikeus saada yhtiöstä
44803: nettu tai katsotaan annetuksi. Ennen kuin            jaettavia varoja sekä merkintäoikeus osakepää-
44804: luovutuksensaajan saanto on 3 luvun 3 §:ssä          omaa korotettaessa on vain sillä:
44805: tarkoitetussa tapauksessa merkitty osakasluet-          I) joka on määrättynä täsmäytyspäivänä
44806: teloon, on luovutuksensaajan osakkeeseen pe-         merkitty osakkeenomistajaksi osakasluette-
44807: rustuvasta oikeudesta voimassa, mitä 3 luvun         loon;
44808: 3 §:n 4 momentissa on säädetty. Ennen kuin 3            2) jonka oikeus suorituksen saamiseen on
44809: luvun 4 §:ssä tarkoitettu suostumus on annettu       täsmäytyspäivänä kirjattu osakasluetteloon
44810: tai katsotaan annetuksi, ei osakkeen luovutus        merkityn osakkeenomistajan arvo-osuustilille
44811: tuota luovutuksensaajalle oikeutta yhtiötä koh-      ja 6 §:n 4 momentin mukaisesti merkitty osa-
44812: taan.                                                kasluetteloon; tai
44813:    Ennen kuin osakepääoman korotus on rekis-            3) jos osake on hallintarekisteröity, jonka
44814: teröity sekä täysi maksu osakkeesta on suori-        arvo-osuustilille osake on täsmäytyspäivänä
44815: tettu, on se, jolla on oikeus yhteen tai useam-      kirjattu ja jonka osakkeiden hoitaja on täs-
44816: paan osakkeeseen, merkittävä odotusluette-           mäytyspäivänä arvo-osuujärjestelmästä anne-
44817: loon. Luetteloon on hänen kohdalleen tehtävä         tun lain 28 § nojalla merkitty osakasluetteloon
44818: merkintä osakkeesta suoritetusta maksusta.           osakkeiden hoitajaksi.
44819: Kun osakepääoman korotus on rekisteröity ja             Jos osakkeen omistus on täsmäytyspäivänä
44820: täysi maksu osakkeesta on suoritettu, on osak-       merkitty odotusluetteloon, kuuluu I momentis-
44821: keenomistaja merkittävä osakasluetteloon. Mi-        sa mainittu oikeus sille, joka osoittaa, että
44822: tä tässä momentissa on säädetty, on vastaavas-       osake on täsmäytyspäivänä kuulunut hänelle.
44823: ti sovellettava, jos yhtiön osakkeet on yhtiötä
44824: perustettaessa päätetty liittää arvo-osuusjärjes-                           II §
44825: telmään.                                                Oikeus osallistua yhtiökokoukseen yhtiössä,
44826:                                                      jonka osakkeet on liitetty arvo-osuusjärjestel-
44827:                        8§                            mään, on vain osakkeenomistajalla, joka on
44828:    Jokaisella on oikeus tutustua osakasluette-       viimeistään kymmenen päivää ennen yh-
44829: loon ja odotusluetteloon osakekeskusrekisteris-      tiökokousta merkitty osakkeenomistajaksi osa-
44830: sä sekä, jos yhtiöllä on pääteyhteys osakekes-       kasluetteloon, jollei 4 §:n 2 momentista muuta
44831: kusrekisteriin, myös yhtiön pääkonttorissa.          johdu. Osakkeenomistajan äänimäärää lasket-
44832: Yhtiön velvollisuudesta antaa jäljennös osakas-      taessa ei oteta huomioon hänelle edellä maini-
44833: luettelosta ja odotusluettelosta tai niiden osasta   tun päivän jälkeen osakasluetteloon merkittyjä
44834: on voimassa, mitä 3 luvun I2 §:n 2 momentis-         osakkeita.
44835: sa on säädetty.                                                            12~
44836:    Osakkeenomistajan, luovutuksensaajan ja              Uusmerkinnässä tai annettaessa uusia osak-
44837:  7 §:n 4 momentissa tarkoitetun henkilön hen-        keita rahastoannissa merkintäoikeudet on mer-
44838:  kilötunnusta ja maksuosoitetta tai sitä, kenen      kinnän alkaessa kirjattava IO §:ssä tarkoitettu-
44839:  arvopaperinvälittäjän kaupintatilille osakkee-      jen oikeudenhaltijoiden arvo-osuustileille.
44840: 
44841: 13 300936E
44842: 98                                   1990 vp. -     HE n:o 104
44843: 
44844:    Sillä, jolle merkintäoikeus on siirretty mer-    yhdeksän kymmenesosaa kokouksessa eduste-
44845: kinnän alkamisen jälkeen, on oikeus osallistua      tuista osakkeista, ovat sitä kannattaneet.
44846: merkintäehtojen mukaisesti uusmerkintään tai          Osakekirja osakkeesta on 1 momentissa tar-
44847: rahastoantiin, jos:                                 koitetussa tapauksessa annettava asianomaisen
44848:    1) merkintäoikeus on kirjattu hänen arvo-        arvo-osuusrekisterin pitäjän välityksellä sille,
44849: osuustililleen; ja                                  joka oli päätöksessä mainittuna ilmoittautu-
44850:    2) merkintäoikeuden on siirtänyt hänelle 1       mispäivänä kirjattu arvo-osuustilille osakkeen
44851: momentissa mainittu oikeudenhaltija tai henki-      omistajaksi, jollei omistajan arvo-osuustilille
44852: lö, joka johtaa oikeutensa 1 momentissa mai-        kirjatuista merkinnöistä muuta johdu.
44853: nitusta oikeudenhaltijasta.                            Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty, ei
44854:                                                     sovelleta, jos yhtiön osakkeiden poistaminen
44855:                       13 §                          arvo-osuusjärjestelmästä johtuu yhtiön pur-
44856:   Arvo-osuusjärjestelmään kuuluvasta osak-          kautumisesta tai sulautumisesta.
44857: keesta ei anneta osakekirjaa, väliaikaistodistus-
44858: ta tai osakeantitodistusta. Oikeudesta tällai-                             15 §
44859: seen osakkeeseen sekä osakkeeseen perustuvan           Yhtiön hallitus voi päättää, että vaihtovelka-
44860: suoritusvelvollisuuden täyttämisestä on säädet-     kirja- tai optiolaina lasketaan liikkeeseen arvo-
44861: ty arvo-osuustileistä annetussa laissa.             osuusjärjestelmässä. Tuolloin arvo-osuusrekis-
44862:                                                     terin lainaosuutta ja optio-oikeutta koskevat
44863:                      14 §                           kirjaukset korvaavat 5 luvussa säädetyt velka-
44864:    Yhtiökokous voi yhtiöjärjestystä muuttamal-      kirjaa ja optiotodistusta koskevat toimet. Osa-
44865: la päättää, että yhtiön osakkeet poistetaan         kekeskusrekisterissä pidetään velkakirjojen ja
44866: arvo-osuusjärjestelmästä. Tällöin on soveltuvin     optiotodistusten haitijoista luetteloa, johon so-
44867: osin noudatettava, mitä 1 ja 5 §:ssä on säädet-     velletaan soveltuvin osin, mitä 6 ja 7 §:ssä on
44868: ty. Päätös on kuitenkin pätevä vain, jos osak-      säädetty.
44869: keenomistajat, joilla on vähintään kaksi kol-
44870: masosaa annetuista äänistä ja enemmän kuin            Tämän lain voimaantulosta säädetään lailla.
44871: 
44872: 
44873: 
44874: 
44875: 8.
44876:                                               Laki
44877:                                  yrityskiinnityslain muuttamisesta
44878: 
44879:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun yrityskiinni-
44880: tyslain (634/84) 3 §:n 1 momentin 4 kohta ja 4 §:n 3 momentti näin kuuluviksi:
44881: 
44882:                       3 §                                                  4 §
44883:   Kiinnityskelpoinen omaisuus. Yrityskiinnitys
44884: koskee 1 §:ssä tarkoitetun elinkeinonharjoitta-       Yrityskiinnityksen kohteena olevaa omai-
44885: jan elinkeinotoimintaan kuuluvasta irtaimesta       suutta ei saa antaa pantiksi muulla tavoin kuin
44886: omaisuudesta:                                       tämän lain säännöksiä noudattaen eikä sellai-
44887:                                                     nen panttaus sido kiinnityksenhaltijaa. Sanottu
44888:   4) kassavaroja, saatavia, arvopapereita,          ei kuitenkaan koske arvopapereita, arvo-
44889: arvo-osuuksia ja muuta rahoitusomaisuutta.          osuuksia eikä saatavia.
44890: 
44891:                                                       Tämän lain voimaantulosta säädetään lailla.
44892:                                    1990 vp. -     HE n:o 104                                  99
44893: 
44894: 
44895: 9.
44896:                                             Laki
44897:                                sijoitusrahastolain muuttamisesta
44898: 
44899:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 8 päivänä toukokuuta 1987 annettuun sijoitusrahas-
44900: tolakiin (480/87) uusi 33 a § seuraavasti:
44901: 
44902:                      33 a §                       suuden tehosteeksi on määrättävä, että osuu-
44903:    Sen estämättä mitä edellä 29-33 §:ssä on       delle tulevaa osinkoa ei makseta rahasto-osuu-
44904: säädetty, voidaan sijoitusrahaston sääntöihin     den omistajalle ennen kuin kirjaus on suoritet-
44905: ottaa määräys, että rahasto-osuudet liitetään     tu. Pantinhaltijan ja muun oikeudenomistajan
44906: arvo-osuusjärjestelmään. Osuustodistuksia ei      on viimeistään ilmoittautumispäivänä ilmoitet-
44907: tällöin anneta. Oikeudesta tällaiseen rahasto-    tava oikeutensa kirjattavaksi rahasto-osuuden
44908: osuuteen sekä osuuteen perustuvan suoritusvel-    omistajan arvo-osuustilille.
44909: vollisuuden täyttämisestä on säädetty arvo-         Arvo-osuusyhdistyksen on annettava tar-
44910: osuustileistä annetussa laissa (  1 ).            kempia määräyksiä menettelystä, jota on nou-
44911:    Päätöksessä rahasto-osuuksien liittämisestä    datettava liitettäessä rahasto-osuuksia arvo-
44912: arvo-osuusjärjestelmään on määrättävä, että jo    osuusjärjestelmään sekä tiedotettaessa ilmoit-
44913: annetut osuustodistukset on päätöksessä mää-      tautumispäivästä.
44914: rättyyn ilmoittautumispäivään mennessä toimi-
44915: tettava johonkin arvo-osuusrekisteriin omistus-
44916: oikeuden kirjaamista varten. Kirjaamisvelvolli-     Tämän lain voimaantulosta säädetään lailla.
44917: 
44918: 
44919: 
44920: 
44921: 10.
44922:                                             Laki
44923: ulkomaalaisten sekä eräiden yhteisöjen oikeudesta omistaa ja hallita kiinteätä omaisuutta ja
44924:                         osakkeita annetun lain 8 §:n muuttamisesta
44925: 
44926:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään ulkomaalaisten sekä eräiden yhteisöjen oikeudesta
44927: omistaa ja hallita kiinteätä omaisuutta 28 päivänä heinäkuuta 1939 annetun lain (219/39) 8 §:ään
44928: uusi 2 momentti seuraavasti:
44929: 
44930:                      8§                           annetun lain (       1 ) 27 §:ssä tarkoitetulle
44931: -  - - - - -              - - - - - -             liikkeeseenlaskutilille.
44932:   Jos osakeyhtiön osakkeet on liitetty arvo-
44933: osuusjärjestelmään, on 1 momentissa tarkoitet-
44934: tu merkintä tehtävä arvo-osuusjärjestelmästä        Tämän lain voimaantulosta säädetään lailla.
44935: 100                                 1990 vp. -     HE n:o 104
44936: 
44937: 
44938: 11.
44939:                                              Laki
44940: ulkomaalaisten oikeudesta omistaa suomalaisen luottolaitoksen osakkeita ja harjoittaa pankkitoi-
44941:                     mintaa Suomessa annetun lain 3 a §:n muuttamisesta
44942: 
44943:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään ulkomaalaisten oikeudesta omistaa suomalaisen
44944: luottolaitoksen osakkeita ja harjoittaa pankkitoimintaa Suomessa 31 päivänä elokuuta 1978
44945: annetun lain 3 a §:ään, sellaisena kuin se on 29 päivänä maaliskuuta 1985 annetussa laissa
44946: (288/85), uusi 2 momentti seuraavasti:
44947: 
44948:                      3a §                          (     1    ) 27 §:ssä tarkoitetulle liikkeeseenlasku-
44949:                                                    tilille.
44950:   Jos osakkeet on liitetty arvo-osuusjärjestel-
44951: mään, on 1 momentissa tarkoitettu merkintä
44952: tehtävä arvo-osuusjärjestelmästä annetun lain          Tämän lain voimaantulosta säädetään lailla.
44953: 
44954: 
44955: 
44956: 
44957: 12.
44958:                                              Laki
44959:                        vakuutusyhtiölain 3 a luvun 5 §:n muuttamisesta
44960: 
44961:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 28 päivänä joulukuuta 1979 annetun vakuutus-
44962: yhtiölain 3 a luvun 5 §:ään, sellaisena kuin se on 30 päivänä kesäkuuta 1989 annetussa laissa
44963: (632/89), uusi 2 momentti seuraavasti:
44964: 
44965:                       5§                            mästä annetun lain (       1 ) 27 §:ssä tarkoite-
44966:                                                     tulle liikkeeseenlaskutilille.
44967:   Jos osakkeet tai takuuosuudet on liitetty
44968: arvo-osuusjärjestelmään, on 1 momentissa tar-
44969: koitettu merkintä tehtävä arvo-osuusjärjestel-         Tämän lain voimaantulosta säädetään lailla.
44970: 
44971: 
44972: 
44973: 
44974: 13.
44975:                                              Laki
44976:                             kaupparekisterilain 18 §:n muuttamisesta
44977: 
44978:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 2 päivänä helmikuuta 1979 annetun kauppare-
44979: kisterilain 18 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 29 päivänä huhtikuuta 1988 annetussa laissa
44980: (390/88), näin kuuluvaksi:
44981: 
44982:                      18 §                          sen ja osakeyhtiön osakkeiden arvo-osuusJar-
44983:                                                    jestelmään liittämisen johdosta rekisterivirano-
44984:    Avoimen yhtiön, kommandiittiyhtiön, osa-        maiselle toimitettavista tiedonannoista ja il-
44985: keyhtiön, osuuskunnan, säästöpankin ja va-         moituksista on säädetty erikseen.
44986: kuutusyhdistyksen selvitys- ja suoritustilan sa-
44987: moin kuin avoimen yhtiön, kommandiittiyh-
44988: tiön, osakeyhtiön ja osuuskunnan sulautumi-            Tämän lain voimaantulosta säädetään lailla.
44989:                                    1990 vp. -     HE n:o 104                                 101
44990: 
44991: 
44992: 14.
44993:                                             Laki
44994:            elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta
44995: 
44996:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan elinkeinon harjoittamisen oikeudesta 27 päivänä
44997: syyskuuta 1919 annetun lain 3 §:n 27 kohta, sellaisena kuin se on 26 päivänä toukokuuta 1989
44998: annetussa laissa (498/89), näin kuuluvaksi:
44999: 
45000:                       3 §                          musmarkkinatoiminta ja muun julkisen kau-
45001:   Seuraavien elinkeinojen harjoittamisesta sää-    pankäynnin järjestäminen arvopapereilla sekä
45002: detään erikseen lailla tai asetuksella:            arvo-osuusrekisterin pitäminen.
45003: 
45004:   27) arvopaperinvälitysliikkeen ja optioyhtei-
45005: sön toiminta, arvopaperipörssitoiminta, sopi-        Tämän lain voimaantulosta säädetään lailla.
45006: 
45007: 
45008:     Helsingissä 24 päivänä elokuuta 1990
45009: 
45010: 
45011:                                      Tasavallan Presidentti
45012:                                      MAUNO KOIVISTO
45013: 
45014: 
45015: 
45016: 
45017:                                                                Oikeusministeri Tarja Halonen
45018: 102                                1990 vp. -     HE n:o 104
45019: 
45020:                                                                                                Liite
45021: 
45022: 
45023: 4.
45024:                                             Laki
45025:                                   ulosottolain muuttamisesta
45026: 
45027:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
45028:    muutetaan 3 päivänä joulukuuta 1895 annetun ulosottolain 4 luvun 30 §:n 1 momentti sekä 5
45029: luvun 3 §, niistä viimeksi mainittu sellaisena kuin se on 13 päivänä kesäkuuta 1986 annetussa
45030: laissa (470/86), ja
45031:    lisätään lain 4 lukuun siitä 18 päivänä toukokuuta 1973 annetulla lailla (389/73) kumotun
45032: 18 a §:n tilalle uusi 18 a § seuraavasti:
45033: 
45034: Voimassa oleva laki                               Ehdotus
45035: 
45036:                                             4 luku
45037:                                        Ulosmittauksesta
45038:                                              18 a §
45039:                                                      Arvo-osuus tai arvo-osuuteen perustuva tai
45040:                                                   kohdistuva oikeus ulosmitataan ilmoittamalla
45041:                                                   ulosmittauksesta kirjallisesti sille arvo-osuusre-
45042:                                                   kisterille, jolla pidettävälle arvo-osuustilille
45043:                                                   ulosmitattava osuus tai oikeus on kirjattu.
45044:                                                      Edellä 1 momentissa mainitussa ulosmittaus-
45045:                                                   ilmoituksessa on mainittava velallinen ja velko-
45046:                                                   ja, heidän henkilötunnuksensa tai heistä arvo-
45047:                                                   osuusjärjestelmässä käytettävät yksilöintitun-
45048:                                                   nukset, sen saatavan määrä, josta ulosmittaus
45049:                                                   on tehty, sekä täytäntöönpanon peruste. Ilmoi-
45050:                                                   tuksessa on samaten yksilöitävä ulosmittauk-
45051:                                                   sen kohde. Jos ulosmitattavaa osuutta tai oi-
45052:                                                   keutta ei ole kirjattu tai velallisen nimiin, on
45053:                                                   velallisen saantomiehestä tai oikeuden haltijas-
45054:                                                   ta ilmoitettava vastaavat tiedot kuin velallises-
45055:                                                   ta. Ulosmittauksen peruutus ja kumoaminen
45056:                                                   on vastaavasti ilmoitettava.
45057:                                                      Asetuksella voidaan säätää, että 1 ja 2 mo-
45058:                                                   mentissa tarkoitettu ilmoitus voidaan toimittaa
45059:                                                   arvo-osuusrekisterin pitäjälle automaattisen
45060:                                                   tietojenkäsittelyn avulla.
45061: 
45062: 
45063:                      30 §                                               30 §
45064:    Kun irtaimen omaisuuden ulosmittaus on            Kun irtaimen omaisuuden ulosmittaus on
45065: niin tapahtunut, kuin 14 §:ssäja 16, 17, 18,19    toimitettu niin kuin 14 §:ssä ja 16-18, 18 a,
45066: tahi 20 §:ssä on määrätty, saakoon velkoja        19 tai 20 §:ssä on säädetty, velkoja saa panUi-
45067: panttioikeuden siihen mitä on ulosmitattu, niin   oikeuden siihen mitä on ulosmitattu, samoin
45068: myös etuoikeuden sen mukaan kuin siitä on         myös etuoikeuden sen mukaan kuin siitä on
45069: erittäin säädetty. Jos ulosmittaus peräytyy,      erikseen säädetty. Jos ulosmittaus peräytyy,
45070: rauetkoon pantti- ja etuoikeus.                   raukeaa pantti- ja etuoikeus.
45071:                                     1990 vp. -     HE n:o 104                                 103
45072: 
45073: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
45074: 
45075:                                              5 luku
45076:                                     Ulosmitatun omaisuuden
45077:                                      rahaksi muuttamisesta
45078:                       3§                                                 3 §
45079:   Arvopaperipörssissä noteeratut arvopaperit          Julkisen kaupankäynnin kohteena olevat ar-
45080: saadaan myydä pörssin välityksellä. Huuto-         vopaperit ja arvo-osuudet saadaan myydä ar-
45081: kaupalla myytäessä niitä ei saa myydä alle         vopaperinvälittäjän välityksin arvopaperipörs-
45082: myyntiä lähinnä edeltäneen arvopaperipörssin       sissä tai arvopaperimarkkinalain (495/89) 3
45083: ostonoteerauksen.                                  luvun 13 §:ssä tarkoitetussa menettelyssä.
45084:                                                    Huutokaupalla myytäessä ei niitä saa myydä
45085:                                                    alle myyntipäivää lähinnä edeltäneen julkiste-
45086:                                                    tun ostonoteerauksen.
45087:   Arvopaperit, joille arvopaperivälittäjät sään-
45088: nöllisesti noteeraavat julkistettavat kurssit
45089: muutoin kuin pörssissä, saadaan myydä arvo-
45090: paperivälittäjän välityksellä.
45091: 
45092:                                                       Tämän lain voimaantulosta säädetään lailla.
45093: 
45094: 
45095: 
45096: 
45097: 5.
45098:                                              Laki
45099: rahan, arvopaperien tai asiakirjain tallettamisesta velan maksuna tai vapautumiseksi muusta
45100:                     suoritusvelvollisuudesta annetun lain muuttamisesta
45101: 
45102:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
45103:    muutetaan rahan, arvopaperien tai asiakirjain tallettamisesta velan maksuna tai vapautumisek-
45104: si muusta suoritusvelvollisuudesta 9 päivänä lokakuuta 1931 annetun lain (281/31) nimike, ja
45105:    lisätään lain 1 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:
45106: 
45107: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
45108: 
45109:                       Laki                                             Laki
45110:  rahan, arvopaperien tai asiakirjain tallettami-     rahan, arvo-osuuksien, arvopaperien tai asia-
45111: sesta velan maksuna tai vapautumiseksi muus-        kirjain tallettamisesta velan maksuna tai va-
45112:            ta suoritusvelvollisuudesta              pautumiseksi muusta suoritusvelvollisuudesta
45113: 
45114:                                                                          1§
45115: 
45116:                                                       Jos 1 tai 2 momentissa tarkoitettu suoritus-
45117:                                                    velvollisuus koskee arvo-osuutta, suoritetaan
45118:                                                    talletus avaamalla arvo-osuusrekisterissä arvo-
45119:                                                    osuustili, jolle asianomaiset arvo-osuudet kir-
45120:                                                    jataan. Tilin haltijaksi on merkittävä velkoja,
45121:                                                    jos velkoja on tiedossa, tai "tuntematon velko-
45122:                                                    ja", ja tilille on merkittävä 2 § 1 momentissa
45123:                                                    tarkoitettu suorituspaikka sekä maininta siitä,
45124: 104                                  1990 vp. -     HE n:o 104
45125: 
45126: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
45127:                                                     että kysymys on suoritusvelvollisuudesta va-
45128:                                                     pautumiseksi tehdystä suorituksesta. Arvo-
45129:                                                     osuusrekisterin pitäjän on heti tilin avaamisen
45130:                                                     jälkeen ilmoitettava talletuksesta suorituspai-
45131:                                                     kan ulosotonhaltijalle tai, jos suorituspaikka ei
45132:                                                     ole tiedossa, Helsingin maistraatille. Mitä jäl-
45133:                                                     jempänä on säädetty ulosotonhaltijasta, sovel-
45134:                                                     letaan siihen ulosotonhaltijaan, jolle ilmoitus
45135:                                                     on tehty. Arvo-osuuksien siirtämiseen tililtä,
45136:                                                     velkojalle tehtävään ilmoitukseen sekä suori-
45137:                                                     tusvelvollisuudesta vapautumiseen sovelletaan,
45138:                                                     mitä jäljempänä on säädetty.
45139: 
45140:                                                       Tämän lain voimaantulosta säädetään lailla.
45141: 
45142: 
45143: 
45144: 
45145: 6.
45146:                                               Laki
45147:                                  lahjanlupauslain muuttamisesta
45148: 
45149:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
45150:   muutetaan 31 päivänä heinäkuuta 1947 annetun lahjanlupauslain (625/47) 3 §:n 2 momentti ja
45151: 4 § sekä
45152:   lisätään 3 §:ään uusi 2 momentti, jolloin muutettu 2 momentti siirtyy 3 momentiksi,
45153: seuraavasti:
45154: 
45155: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
45156: 
45157:                        3 §                                                 3 §
45158: 
45159:                                                        Arvo-osuuden lahjoitusta pidetään täytetty-
45160:                                                     nä, kun lahjoitettu arvo-osuus on kirjattu vas-
45161:                                                     taanottajan arvo-osuustilille. Jos arvo-osuu-
45162:                                                     teen perustuva saaminen annetaan anteeksi,
45163:                                                     katsotaan lahjoitus täytetyksi vasta, kun arvo-
45164:                                                     osuus on kirjattu suoritusvelvollisen arvo-
45165:                                                     osuustilille.
45166:    Muuta kuin 1 momentissa mainittua saamis-           Muuta kuin 1 ja 2 momentissa mainittua
45167: ta lahjoitettaessa pidetään lahjoitus täytettynä,   saamista lahjoitettaessa lahjoitusta pidetään
45168: kun lahjoittaja on ilmoittanut velalliselle saa-    täytettynä, kun lahjoittaja on ilmoittanut velal-
45169: misen luovuttamisesta. Jos lahjoitus on tehty       liselle saamisen luovuttamisesta. 1os lahjoitus
45170: 1 §:n 1 momentissa mainituin kirjallisin sitou-     on tehty 1 §:n 1 momentissa mainituin kirjalli-
45171: muksin tai siinä tarkoitettujen erikoisten asian-   sin sitoumuksin tai siinä tarkoitettujen olosuh-
45172: haarain vallitessa ja ilmoituksen saamisen luo-     teiden vallitessa ja ilmoituksen saamisen luo-
45173: vuttamisesta tekee lahjan saaja, pidetään lah-      vuttamisesta tekee lahjan saaja, pidetään lah-
45174: joitus niin ikään täytettynä. Milloin tällainen     joitusta niin ikään täytettynä. Milloin tällainen
45175: saaminen annetaan anteeksi, katsotaan lahjoi-       saaminen annetaan anteeksi, katsotaan lahjoi-
45176: tus heti täytetyksi.                                tus heti täytetyksi.
45177:                                     1990 vp. -     HE n:o 104                                    105
45178: 
45179: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
45180: 
45181:                        4 §                                              4 §
45182:    Jos joku lahjoittamisen tarkoituksessa on          Jos joku lahjoittamisen tarkoituksessa on
45183: tallettanut pankkiin tai muuhun rahalaitokseen     toisen nimiin
45184: toisen nimeen rahaa tai muuta irtainta omai-          1) pankkiin tallettanut rahaa, arvopapereita
45185: suutta pidättämättä itselleen oikeutta määrätä     tai muuta irtainta omaisuutta,
45186: siitä, mikä on talletettu, pidetään lahjoitus         2) arvopaperinvälitysliikkeeseen tallettanut
45187: täytettynä, kun pankki tai rahalaitos on otta-     arvopapereita taikka
45188: nut vastaan lahjoitetun omaisuuden lahjan saa-       3) arvo-osuusrekisteriin siirtänyt toisen arvo-
45189: jan lukuun; ja on tämä voimassa siinäkin           osuustilille kirjattavaksi arvo-osuuksia
45190: tapauksessa, että talletuksesta annettu todistus      pidättämättä itselleen oikeutta määrätä siitä,
45191: on jäänyt lahjan antajan haltuun.                  mitä on talletettu tai siirretty, pidetään lahjoi-
45192:                                                    tusta täytettynä, kun pankki tai arvopaperinvä-
45193:                                                    litysliike on on vastaanottanut lahjoitetun
45194:                                                    omaisuuden lahjan saajan lukuun tai kun lah-
45195:                                                    joitetut arvo-osuudet on kirjattu lahjan saajan
45196:                                                    arvo-osuustilille.
45197:                                                       Mitä 1 momentissa on säädetty, on voimas-
45198:                                                    sa, vaikka talletuksesta tai siirrosta annettu
45199:                                                    todistus on jäänyt lahjan antajan haltuun.
45200:    Mitä 1 momentissa on sanottu, on vastaa-           Mitä 1 momentissa on säädetty, on vastaa-
45201: vasti voimassa myös, milloin lahjan antaja on      vasti voimassa, kun lahjan antaja on siirtänyt
45202: siirtänyt varoja talletuksesta, joka hänellä on    lahjan saajan nimiin varoja tililtä tai talletuk-
45203: pankissa tai muussa rahalaitoksessa, lahjan        sesta, joka hänellä on pankissa, arvopaperin-
45204: saajan nimeen.                                     välitysliikkeessä tai arvo-osuusrekisterissä.
45205: 
45206:                                                      Tämän lain voimaantulosta säädetään lailla.
45207: 
45208: 
45209: 
45210: 
45211: 8.
45212:                                              Laki
45213:                                 yrityskiinnityslain muuttamisesta
45214: 
45215:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun yrityskiinni-
45216: tyslain (634/84) 3 §:n 1 momentin 4 kohta ja 4 §:n 3 momentti näin kuuluviksi:
45217: 
45218: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
45219: 
45220:                      3§                                                   3 §
45221:   Kiinnityskelpoinen omaisuus. Yrityskiinnitys       Kiinnityskelpoinen omaisuus. Yrityskiinnitys
45222: koskee 1 §:ssä tarkoitetun elinkeinonharjoitta-    koskee 1 §:ssä tarkoitetun elinkeinonharjoitta-
45223: jan elinkeinotoimintaan kuuluvasta irtaimesta      jan elinkeinotoimintaan kuuluvasta irtaimesta
45224: omaisuudesta:                                      omaisuudesta:
45225: 
45226:  4) kassavaroja, saatavia, arvopapereita ja          4)   kassavaroja,   saatavia,   arvopapereita,
45227: muuta rahoitusomaisuutta.                          arvo-osuuksia ja muuta rahoitusomaisuutta.
45228: 
45229: 14 300936E
45230: 106                                 1990 vp. -     HE n:o 104
45231: 
45232: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
45233: 
45234:                       4 §                                                4§
45235: 
45236:    Yrityskiinnityksen kohteena olevaa omai-          Yrityskiinnityksen kohteena olevaa omai-
45237: suutta ei saa antaa pantiksi muulla tavoin kuin    suutta ei saa antaa pantiksi muulla tavoin kuin
45238: tämän lain säännöksiä noudattaen eikä sellai-      tämän lain säännöksiä noudattaen eikä sellai-
45239: nen panttaus sido kiinnityksenhaltijaa. Sanottu    nen panttaus sido kiinnityksenhaltijaa. Sanottu
45240: ei kuitenkaan koske arvopapereita eikä saata-      ei kuitenkaan koske arvopapereita, arvo-
45241: via.                                               osuuksia eikä saatavia.
45242: 
45243:                                                      Tämän lain voimaantulosta säädetään lailla.
45244: 
45245: 
45246: 
45247: 
45248: 13.
45249:                                              Laki
45250:                              kaupparekisterilain 18 §:n muuttamisesta
45251: 
45252:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 2 päivänä helmikuuta 1979 annetun kauppare-
45253: kisterilain 18 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 29 päivänä huhtikuuta 1988 annetussa laissa
45254: (390/88), näin kuuluvaksi:
45255: 
45256: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
45257: 
45258:                       18 §                                               18 §
45259: 
45260:    Avoimen yhtiön, kommandiittiyhtiön, osa-           Avoimen yhtiön, kommandiittiyhtiön, osa-
45261: keyhtiön, osuuskunnan, säästöpankin ja va-         keyhtiön, osuuskunnan, säästöpankin ja va-
45262: kuutusyhdistyksen selvitys- ja suoritustilan sa-   kuutusyhdistyksen selvitys- ja suoritustilan sa-
45263: moin kuin avoimen yhtiön, kommandiittiyh-          moin kuin avoimen yhtiön, kommandiittiyh-
45264: tiön, osakeyhtiön ja osuuskunnan sulautumi-        tiön, osakeyhtiön ja osuuskunnan sulautumi-
45265: sen johdosta rekisteriviranomaiselle toimitetta-   sen ja osakeyhtiön osakkeiden arvo-osuusjär-
45266: vista tiedonannoista ja ilmoituksista on säädet-   jestelmään liittämisen johdosta rekisterivirano-
45267: ty erikseen.                                       maiselle toimitettavista tiedonannoista ja il-
45268:                                                    moituksista on säädetty erikseen.
45269: 
45270: 
45271:                                                       Tämän lain voimaantulosta säädetään lailla.
45272:                                    1990 vp. -     HE n:o 104                                  107
45273: 
45274: 
45275: 14.
45276:                                             Laki
45277:            elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta
45278: 
45279:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan elinkeinon harjoittamisen oikeudesta 27 päivänä
45280: syyskuuta 1919 annetun lain 3 §:n 27 kohta, sellaisena kuin se on 26 päivänä toukokuuta 1989
45281: annetussa laissa (498/89), näin kuuluvaksi:
45282: 
45283: Voimassa oleva laki                               Ehdotus
45284: 
45285:                       3§                                                3§
45286:   Seuraavien elinkeinojen harjoittamisesta sää-     Seuraavien elinkeinojen harjoittamisesta sää-
45287: detään erikseen lailla tai asetuksella            detään erikseen lailla tai asetuksella:
45288: 
45289:   27) arvopaperinvälitysliikkeen ja optioyhtei-     27) arvopaperinvälitysliikkeen ja optioyhtei-
45290: sön toiminta, arvopaperipörssitoiminta, sopi-     sön toiminta, arvopaperipörssitoiminta, sopi-
45291: musmarkkinatoiminta ja muun julkisen kau-         musmarkkinatoiminta ja muun julkisen kau-
45292: pankäynnin järjestäminen arvopapereille.          pankäynnin järjestäminen arvopapereilla sekä
45293:                                                   arvo-osuusrekisterin pitäminen.
45294: 
45295:                                                     Tämän lain voimaantulosta säädetään lailla.
45296:                                      1990 vp. -      HE n:o 105
45297: 
45298: 
45299: 
45300: 
45301:                                     Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi huoneenvuokralain
45302:                                   muuttamisesta
45303: 
45304: 
45305: 
45306: 
45307:                            ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
45308: 
45309:   Esityksessä ehdotetaan huoneenvuokralakia          edelleen voimaan, ehdotetaan kehitettäväksi.
45310: muutettavaksi siten, että alueilla, joilla vuokra-   Huoneenvuokrasuhteen osapuolten sopimisva-
45311: asuntojen kysyntä ja tarjonta ovat osapuilleen       pautta vuokran suuruudesta ehdotetaan lisättä-
45312: tasapainossa, luovutaan asuinhuoneistojen            väksi. Tasoyleisohjetta on myös tarkoitus
45313: vuokrien sääntelystä uusien eli vuonna 1991 tai      muuttaa niin, että se kuvaisi paremmin kysyn-
45314: myöhemmin valmistuvien vuokra-asuntojen              nän ja tarjonnan mukaan määräytyviä vuok-
45315: osalta. Ehdotuksen mukaan säännöksiä asuin-          ria. Lisäksi ehdotetaan määräaikaisten vuokra-
45316: huoneiston vuokrien sääntelystä ja siihen lähei-     sopimusten sopimuskäytäntöä kehitettäväksi
45317: sesti liittyviä säännöksiä muun muassa hallin-       pidentämällä tilapäisen vuokrasuhteen enim-
45318: nan suojasta ei sovellettaisi määrätyissä lää-       mäispituutta kuudesta kuukaudesta kahteen
45319: neissä korkeakoulupaikkakuntia lukuun otta-          vuoteen ja luomalla uusi, pitkäaikainen määrä-
45320: matta uusia vuokra-asuntoja koskeviin vuokra-        aikainen vuokrasuhdetyyppi, jonka päättymi-
45321: suhteisiin vaan niihin sovellettaisiin liikehuo-     nen ei edellyttäisi erityistä päättymisperustetta.
45322: neistojen vuokrasuhteita koskevia vastaavia
45323: säännöksiä.
45324:    Samalla asuinhuoneiston vuokrien nykyistä           Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan
45325: sääntelyä, joka muissa vuokrasuhteissa jäisi         päivästä tammikuuta 1991.
45326: 
45327: 
45328: 
45329: 
45330:                                        YLEISPERUSTELUT
45331: 
45332: 1. Esityksen yhteiskunnallinen                          Tasapainoiset asuntomarkkinat edellyttävät
45333:     merkitys                                         riittävää vuokra-asuntojen tarjontaa. Vuokra-
45334:                                                      asuntojen saatavuuden parantamiseksi on ara-
45335:                                                      vavuokra-asuntojen osuutta valtion lainaitta-
45336:   Vuokra-asuntojen tuntuvasti tarjontaa suu-         massa asuntotuotannossa viimeisten vuosien
45337: rempi kysyntä on vaikeuttanut asunto-olojen          aikana nostettu. Samanaikaisesti on pyritty
45338: kehittämistä nopeasti kasvavissa keskuksissa ja      varmistamaan vapaarahoitteisten vuokra-asun-
45339: myös koko maassa.                                    tojen riittävä tarjonta.
45340:   Eräänä keskeisimpänä tavoitteena asunto-              Vakinaisesti asutuista asunnoista runsaat
45341: olojen kehittämisessä on tasapainoiset asunto-       510 000 asuntoa oli vuonna 1987 vuokra-asun-
45342: markkinat. Näiden aikaansaamiseksi asunto-           toja. Niiden osuus koko asuntokannasta oli
45343: tuotantoa on lisätty muun muassa kiihdyttä-          noin 27 prosenttia. Vapaarahoitteisten vuokra-
45344: mällä rakennusmaan käyttöönottoa ja suunta-          asuntojen osuus vuokra-asuntokannasta oli
45345: maila rakentamisen kapasiteetti mahdollisim-         noin puolet ja aravavuokra-asuntojen osuus
45346: man laajasti asuntojen rakentamiseen.                niin ikään noin puolet.
45347: 
45348: 391357N
45349: 2                                  1990 vp. -      HE n:o 105
45350: 
45351:    Vuokra-asuntojen määrä laski vuodesta 1970          Vuonna 197 4 voimaan tulleen asuinhuoneis-
45352: vuoteen 1987 yli kuudella prosentilla, kun          tojen vuokrien sääntelyn, jolla lopetettiin sii-
45353: asuntojen kokonaismäärä kasvoi samaan ai-           hen saakka voimassa ollut säännöstely, on
45354: kaan lähes 40 prosentilla.                          katsottu vähentäneen vuokra-asuntosijoituksen
45355:    Poistuma vuokra-asuntokannasta on kohdis-        kiinnostavuutta muihin mahdollisiin sijoitus-
45356: tunut etupäässä vapaarahoitteisiin vuokra-          kohteisiin verrattuna. Sijoitusratkaisuihin on
45357: asuntoihin. Vapaarahoitteisten vuokra-asunto-       jossakin määrin vaikuttanut se, että vuokra-
45358: jen vähenemiseen on useita syitä. Tilastoista       asuntojen tuoton ei ole uskottu vuokrien sään-
45359: voidaan päätellä, että tähän on vaikuttanut         telyn vuoksi kehittyvän vaihtoehtoisiin sijoi-
45360: muun muassa huonokuntoisten vuokra-asunto-          tuksiin verrattuna tyydyttävällä tavalla.
45361: jen poistuminen kokonaan asuinkäytöstä, työ-           Erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muissa
45362: suhdeasuntojen tuntuva väheneminen sekä             kasvukeskuksissa vuokra-asuntojen tarjonnan
45363: omakotitalojen yläkertojen siirtyminen omista-      nopea lisääminen luopumalla asuinhuoneisto-
45364: jien omaan käyttöön. Myös vuokratuoton ke-          jen vuokrien sääntelystä ei kuitenkaan ole
45365: hitys muihin sijoituskohteisiin verrattuna on       mahdollista. Näillä alueilla rakentamisen kapa-
45366: ilmeisesti vaikuttanut poistumaan.                  siteetti on jo kokonaan käytössä ja rakentami-
45367:                                                     sen kysyntä ylittää käytettävissä olevat voima-
45368:    Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen poistu-
45369:                                                     varat. Asuntotuotannon määrää ei ole näissä
45370: man hillitsemiseksi ja niiden tarjonnan lisäämi-
45371:                                                     olosuhteissa mahdollista nopeasti lisätä. Sitä
45372: seksi huoneenvuokralainsäädäntö uudistettiin
45373:                                                     paitsi uustuotannon osuus koko asuntokannas-
45374: vuoden 1987 joulukuun alusta. Uuden huo-
45375:                                                     ta eli asuntojen tarjonnan kokonaismäärästä
45376: neenvuokralain (653/87) eräänä keskeisimpänä
45377:                                                     on alle kolme prosenttia.
45378: tavoitteena oli, että vuokrasuhteesta johtuvat
45379:                                                        Vuokrien sääntelystä luopuminen sellaisilla
45380: oikeudet ja velvollisuudet olisivat sopimus-
45381:                                                     alueilla, joissa tarjonta pystyy joustamaan ky-
45382: suhteen osapuolten kesken sellaisessa tasapai-
45383:                                                     synnän mukaan, saattaisi tehostaa markkina-
45384: nossa, ettei yksittäisessä tapauksessa toisen
45385:                                                     mekanismien toimivuutta ja yleisemminkin li-
45386: osapuolen ole mahdollista käyttää hyväkseen
45387:                                                     sätä luottamusta vuokra-asuntosijoituksiin.
45388: sopijapuolensa joko hetkellisesti tai pysyvästi
45389:                                                     Yhdessä samanaikaisesti toteutettavien, muual-
45390: heikompaa asemaa.
45391:                                                     la maassa voimaan jäävän sääntelyjärjestelmän
45392:    Samalla kun eduskunnalle annettiin esitys        kehittämistoimenpiteiden kanssa tämä voisi li-
45393: huoneenvuokralainsäädännön uudistamisesta           sätä kiinnostusta vuokra-asuntosijoituksiin.
45394: (hall.es.127/1984 vp.), päätettiin myös joukos-        Asuinhuoneistojen vuokrien sääntelystä luo-
45395: ta muita toimenpiteitä vuokra-asuntojen tar-        puminen määrätyillä alueilla johtaa muutok-
45396: jonnan lisäämiseksi. Verolainsäädäntöä muun         siin vuokralaisen irtisanomissuojajärjestelmäs-
45397: muassa päätettiin muuttaa peruskorjausvaraus-       sä näillä alueilla. Nykyisen kaltaisesta vuokra-
45398: ten mahdollistamiseksi asuintalojen verotuk-        laisen irtisanomissuojasta voi nimittäin seura-
45399: sessa. Vuokratalojen peruskorjaustoimintaan         ta, että vuokrasuhde jatkuu siitä huolimatta,
45400: päätettiin myöntää korkotukea ja arava-             että vuokranantaja haluaisi sen päättyvän. Tä-
45401: vuokra-asuntojen tuotantoa päätettiin lisätä.       mä taas saattaisi johtaa siihen, että vuokranan-
45402:    Uusi huoneenvuokralaki on ollut voimassa         taja ei saisi sovittua vuokralaisen kanssa vuok-
45403: runsaat kaksi vuotta. Sen vaikutuksesta vapaa-      ran korottamisesta vuokrasuhteen aikana. Var-
45404: rahoitteisten vuokra-asuntojen tarjontaan ei        mistaakseen mahdollisuuden vuokran tarkista-
45405: ole vielä valmistunut selvitystä. Tilastokeskuk-    miseen vuokrasuhteen aikana vuokranantajan
45406: sen vuoden 1989 vuokratiedustelun ennakko-          tulisi edellyttää vuokrasopimukseen sisällytet-
45407: tietojen perusteella näyttäisi kuitenkin siltä,     täväksi tätä koskeva ehto. Vuokran tarkista-
45408: että vuokra-asuntokannan väheneminen olisi          mista koskevat ehdot, varsinkin silloin kun
45409: pysähtynyt. Myös vapaarahoitteisten vuokra-         indeksisidonnaisuudet ovat kiellettyjä, käytän-
45410: asuntojen korkotukilainojen määrän kasvu            nössä syrjäyttäisivät irtisanomissuojan.
45411: osoittaa kiinnostuksen vuokra-asuntoihin li-           Nykyinen liikehuoneiston vuokralaisen irti-
45412: sääntyneen. Vuonna 1987 korkotukilainoilla          sanomissuoja, jossa vuokrasuhteen irtisano-
45413: lainoitettujen vuokra-asuntojen määrä nousi         misperusteita ei ole erikseen lueteltu mutta
45414: lähes 2 000 asuntoon ja vuonna 1989 hake-           jossa kohtuuton irtisanominen voidaan julistaa
45415: muksia tuli käsiteltäväksi yli kaksi kertaa bud-    tehottomaksi ja irtisanotulle vuokralaiselle voi-
45416: jetoitu määrä eli yli 4 000 asunnon verran.         daan määrätä maksettavaksi eräissä tapauksis-
45417:                                     1990 vp. -     HE n:o 105                                     3
45418: 
45419: sa vahingonkorvausta, antaisi selkeän ja toimi-    harkittaessa on otettava huomioon vuokra-
45420: van irtisanomissuojan myös asuinhuoneiston         arvoltaan samanveroisten huoneistojen vuok-
45421: vuokralaiselle niillä alueilla, joilla asuin-      rataso    paikkakunnalla      sekä    huoneiston
45422: huoneiston vuokrien sääntelystä luovuttaisiin.     vuokra-arvoon vaikuttavat tekijät. Valtioneu-
45423: Muissa kuin vuokran määräytymiseen vaikut-         vosto voi antaa yleisohjeen kohtuullisena pi-
45424: tavissa tilanteissa vuokralaisen irtisanomissuo-   dettävistä vuokrista sekä vuokra-arvoa korot-
45425: ja on tarkoitus säilyttää mahdollisuuksien mu-     tavista ja alentavista perusteista. Tasoyleisohje
45426: kaan ennallaan.                                    ei ole vuokrasuhteen osapuolia eikä tuomiois-
45427:                                                    tuinta sitova.
45428:                                                       Vuokralainen voi saattaa asuinhuoneiston
45429:                                                    vuokran kohtuullisuuden tuomioistuimen tut-
45430: 2. Nykyinen tilanne ja ehdotetut                   kittavaksi. Tuomioistuin voi alentaa vuokran
45431:    muutokset                                       määrää ja määrätä liikaa perityn vuokran
45432:                                                    maksettavaksi takaisin.
45433: 2.1. Nykyinen tilanne                                 Kun vuokralainen voi vaatia vuokrasuhteen
45434:                                                    jatkamista vuokranantajan tahdosta riippu-
45435: 2.1.1. Asuinhuoneiston vuokra huoneen-             matta, on vuokranantajana oikeus yksipuoli-
45436:        vuokralain mukaan                           sesti korottaa vuokraa vuokrasuhteen aikana.
45437:                                                    Valtioneuvoston on vuosittain todettava, kuin-
45438:    Asuinhuoneistoa koskeva vuokrasopimus on        ka paljon vuokria on kiinteistökustannusten
45439: pääsäännön mukaan voimassa toistaiseksi, ja        muutosten perusteella aiheellista yleisesti ko-
45440: se päättyy irtisanomisen johdosta. Jos vuokra-     rottaa. Vuokranantaja voi valtioneuvoston an-
45441: lainen haluaa jatkaa vuokrasopimusta irtisano-     tamassa yleisohjeessa vahvistetulla määrällä
45442: misesta huolimatta, irtisanominen on tehokas       korottaa vuokraa pelkällä ilmoituksenaan
45443: vain, jos siihen on olemassa jokin laissa sääde-   vuokralaiselle.    Suurempikin       yksipuolinen
45444: tyistä irtisanomisperusteista.                     vuokrankorotus vuokrasuhteen kestäessä on
45445:    Vuokrasopimus voidaan tehdä myös määrä-         mahdollinen, mutta se edellyttää, että tuomio-
45446: ajaksi. Tällöinkin sopimuksen päättyminen          istuin etukäteen tutkii vaaditun uuden vuokran
45447: sovittuna ajankohtana edellyttää jonkin laissa     kohtuullisuuden.
45448: säädetyn päättymisperusteen olemassa oloa,            Asuinhuoneiston vuokrien sääntely on siis
45449: joka tulee olla tiedossa jo sopimishetkellä.       vuokranantajan yksipuolisten korotusten sään-
45450: Määräaikaisen sopimuksen päättymisperusteet        telyä ja vallitsevaan kohtuulliseen vuokrata-
45451: ovat samat kuin toistaiseksi voimassa olevan       soon perustuvaa ohjausta. Järjestelmän tarkoi-
45452: sopimuksen irtisanomisperusteet. Tilapäiseksi      tuksena on saada vuokrat kohtuullisiksi ja
45453: tarkoitettu vuokrasopimus voidaan kuitenkin        pitää ne kohtuullisina ilman, että sovittuja
45454: tehdä ilman tällaista perustetta. Tilapäisen       vuokria olisi viranomaisten toimesta muutetta-
45455: vuokrasopimuksen pituus voi olla enintään          va.
45456: kuusi kuukautta.
45457:    Vuokrasuhteen osapuolet voivat vuokrasopi-
45458: musta tehtäessä sopia vuokrasta vapaasti. Jos
45459: huoneisto on ollut aikaisemmin vuokrattuna         2.1.2. Aravavuokra huoneenvuokralain ja
45460: eikä edellisen vuokrasuhteen päättymisestä ole            asuntotuotantolain mukaan
45461: kulunut kahta vuotta, vuokraa ei kuitenkaan
45462: saa sopia korkeammaksi kuin mitä edellisen           Aravavuokra-asuntoihin sovelletaan huo-
45463: vuokrasuhteen aikana olisi saanut sopia perit-     neenvuokralakia niin kuin muihinkin asuin-
45464: täväksi; tämä rajoitus ei koske asuntoa, joka      huoneistoja koskeviin vuokrasuhteisiin lukuun
45465: annetaan vuokralle peruskorjauksen jälkeen.        ottamatta eräitä huoneenvuokralaissa erikseen
45466: Jos vuokranantaja haluaa periä uudelta vuok-       säädettyjä poikkeuksia. Muun muassa vuokran
45467: ralaiselta korkeampaa vuokraa, siihen tulee        määräytymisestä on aravavuokra-asuntoja kos-
45468: hakea tuomioistuimen hyväksyminen kuukau-          kevia erityissäännöksiä.
45469: den kuluessa uuden vuokrasuhteen alkamises-          Myös aravavuokraa voidaan korottaa vuok-
45470: ta.                                                rasuhteen aikana yksipuolisesti vuokrananta-
45471:    Asuinhuoneiston vuokran tulee kaikissa olo-     jan ilmoituksen perusteella. Korotuksen mää-
45472: suhteissa olla kohtuullinen. Kohtuullisuutta       rää ei kuitenkaan ohjata valtioneuvoston koro-
45473: 4                                   1990 vp. -      HE n:o 105
45474: 
45475: tusyleisohjeella, vaan asuntohallituksen määri-      vuokralaisen irtisanoessa vuokrasopimuksen
45476: tysohjeilla. Vuokranantajan ei myöskään tar-         yksi kuukausi. Irtisanomisajoista voidaan so-
45477: vitse yleisohjetta suuremmissa korotuksissa          pia toisinkin.
45478: saattaa vaatimustaan etukäteen tuomiois-                Vuokranantajan irtisanoessa vuokrasopi-
45479: tuimen tutkittavaksi. Vuokrien korotusten            muksen on vuokralaiselle annettava kirjallinen
45480: sääntelyä koskevien huoneenvuokralain sään-          irtisanomisilmoitus. Ilmoituksessa on mainitta-
45481:  nösten sijasta aravavuokriin sovelletaan asun-      va vuokrasuhteen päättymisajankohta ja irtisa-
45482: totuotantolakiin (247 /66) perustuvaa vuokra-        nomisen peruste. Vuokralainen voi vaatia tuo-
45483: valvontaa.                                           mioistuimessa irtisanomisen julistamista tehot-
45484:     Päättäessään lainan myöntämisestä vuokra-        tomaksi taikka vahingonkorvausta vuokrasuh-
45485:  talon rakentamista tai vuokra-asunnon hankki-       teen päättymisen vuoksi, jos hän itse on valmis
45486:  mista varten asuntohallitus vahvistaa kullekin      jatkamaan vuokrasuhdetta. Tuomioistuimen
45487:  asunnolle alkuvuokran. Vuokraa voidaa vuok-         on julistettava irtisanominen tehottomaksi, jos
45488:  rasuhteen kestäessä tarkistaa asuntohallituksen     sen perusteena on ollut pyrkimys saada huo-
45489:  antamien vuokranmääritysohjeiden perusteel-         neistosta suoritettava vuokra ilmeisesti koh-
45490:  la. Näiden ohjeiden mukaan tarkistus voidaan        tuuttomalle tasolle. Irtisanominen on julistetta-
45491:  tehdä yleensä kerran vuodessa. Asuntohallitus       va tehottomaksi myös, jos irtisanomista on
45492:  voi ohjeillaan antaa mahdollisuuden useam-          vuokralaisen olosuhteet huomioon ottaen pi-
45493:  paankin tarkistukseen. Vuokranantajan tulee         dettävä kohtuuttomana eikä irtisanomiseen ole
45494:  kussakin yksittäistapauksessa hakea vuokran         hyväksyttävää syytä.
45495:  tarkistukselle kunnan hyväksyminen. Kunnan
45496:  tehtävänä on valvoa, että aiottu vuokran tar-
45497:  kistus on asuntohallituksen vahvistamien vuok-         Liikehuoneiston vuokrasopimus saadaan
45498:  ranmääritysohjeiden mukainen.                       tehdä myös määräaikaiseksi. Määräaikainen
45499:                                                      vuokrasuhde päättyy sovittuna ajankohtana il-
45500:     Asuntohallituksen vahvistama alkuvuokra ja
45501:                                                      man irtisanomista. Määräaikaisessa vuokra-
45502:  kunnan hyväksymät tarkistukset perustuvat
45503:                                                      suhteessa molemmat sopijapuolet ovat sidottu-
45504:  kunkin vuokratalon osalta laadittuun yksityis-      ja sovitun ajan. Sopimusta ei voi puolin eikä
45505:  kohtaiseen hyväksyttyjen kulujen ja tuottojen       toisin irtisanoa. Määräaikaa voidaan muuttaa
45506:  erittelyyn. Aravavuokrien valvonta on itse asi-     vain osapuolten yhtäpitävillä tahdon ilmauksil-
45507:  assa varsin tiukkaa säännöstelyä.
45508:                                                      la.
45509:     Aravavuokrankin kohtuullisuus voidaan
45510:  saattaa vuokralaisen vaatimuksesta tuomiois-
45511:  tuimen tutkittavaksi. Vuokran kohtuullisuutta          Liikehuoneistosta perittävästä vuokrasta so-
45512:  harkittaessa on aravavuokrankin osalta otetta-      vitaan vuokrasopimusta tehtäessä. Vuokraso-
45513:  va huomioon paikkakunnalla vuokra-arvoltaan         pimuksessa voidaan myös sopia vuokran tar-
45514:  samanveroisista huoneistoista yleensä maksetut      kistamisesta vuokrasuhteen aikana. Jollei
45515:  vuokrat sekä huoneiston vuokra-arvoon vai-          vuokran tarkistamisesta ole muuta sovittu,
45516:  kuttavat korottavat ja alentavat seikat. Jos        vuokraa voidaan vuokrasuhteen aikana korot-
45517:   vuokra yksittäistapauksessa näin arvioituna on     taa vain vuokralaisen suostumuksella. Vuokra-
45518:   kohtuuton, tuomioistuin voi alentaa vuokraa,       laisen kieltäytyessä vuokran korotuksesta
45519:  vaikka se ei ylittäisikään asuntohallituksen tai    vuokranantajan mahdollisuudeksi korottaa
45520:   kunnan hyväksymää vuokraa.                         vuokraa jää vain irtisanoa sopimus. Irtisano-
45521:                                                      misperusteita ei ole laissa erikseen lueteltu.
45522:                                                      Määräaikaisessa vuokrasopimuksessa irtisano-
45523:                                                      misen mahdollisuutta ei luonnollisestikaan ole.
45524: 2.1.3. Liikehuoneiston vuokra huoneenvuok-
45525:        ralain mukaan                                    Vuokralainen voi tuomioistuimessa vaatia
45526:                                                      myös liikehuoneiston vuokran alentamista, jos
45527:   Liikehuoneiston vuokrasopimus on pääsään-          vuokra olennaisesti ylittää vuokra-arvoltaan
45528: nön mukaan myös voimassa toistaiseksi ja             samanveroisista ja samaan tarkoitukseen käy-
45529: päättyy irtisanomisen johdosta. Irtisanomis-         tettävistä huoneistoista paikkakunnalla makse-
45530: aika on lain mukaan vuokranantajan irtisano-         tun kohtuullisen käyvän vuokran eikä tällai-
45531: essa vuokrasopimuksen kolme kuukautta ja             seen ylitykseen ole hyväksyttävää syytä.
45532:                                        1990 vp. -      HE n:o 105                                    5
45533: 
45534: 2.2. Ehdotetut muutokset                               nen antaisi yksittäiseen korotukseen erikseen
45535:                                                        suostumuksensa.
45536: 2.2.1. Asuinhuoneiston vuokrien sääntelystä              Muutos ei koskisi aravavuokra-asuntoja,
45537:        luopuminen määrätyillä alueilla                 jotka jäisivät edelleen asuntotuotantolakiin pe-
45538:                                                        rustuvan säännöstelyn piiriin.
45539:    Huoneenvuokralakia ehdotetaan muutetta-
45540: vaksi siten, että asuinhuoneiston vuokrien
45541: sääntelystä luovuttaisiin määrätyillä alueilla.        2.2.2. Vuokran määrää koskevan sopimisva-
45542: Tässä tarkoituksessa huoneenvuokralakiin eh-                  pauden lisääminen
45543: dotetaan sisällytettäväksi säännökset, joilla
45544: asuinhuoneiston vuokrien sääntelyä koskevien              Voimassa olevan asuinhuoneiston vuokrien
45545: sekä siihen läheisesti liittyvien, muun muassa         sääntelyjärjestelmän aikana korotusyleisohjeet
45546: hallinnan suojasta annettujen säännösten so-           ovat perustuneet huoneenvuokralain mukaan
45547: veltamisalaa rajattaisiin.                             kiinteistökustannusten muutoksiin. Näihin on
45548:    Tarkoituksena on, että sääntelystä luovuttai-       uuden huoneenvuokralain nimenomaisen sään-
45549: siin uuden asuntokannan osalta ensisijaisesti          nöksen mukaan vuodesta 1987 sisältynyt myös
45550: niillä alueilla, joilla vuokra-asuntojen kysyntä       kohtuullinen tuotto. Korotusyleisohjeita las-
45551: ja tarjonta ovat osapuilleen tasapainossa. Tä-         kettaessa on perusteina käytetty yleensä keski-
45552: män mukaisesti sääntelystä ehdotetaan luovut-          määräisiä arvoja. Joissakin osissa asuntokan-
45553: tavaksi Mikkelin, Kuopion, Pohjois-Karjalan,           taa vuokrien kehitys on useana vuonna saatta-
45554: Vaasan, Keski-Suomen, Oulun ja Lapin läänis-           nut olla keskimääräistä kustannuskehitystä
45555: sä korkeakoulupaikkakuntia eli Kuopion, Jo-            suurempi. Tällöin vuokrat saattava vanhoissa
45556: ensuun, Vaasan, Jyväskylän, Oulun ja Rova-             vuokrasuhteissa jäädä todellisesta kehityksestä
45557: niemen kaupunkia lukuunottamatta ja se jäisi           jälkeen. Jos näin pääsee tapahtumaan, vuok-
45558: voimaan muilla alueilla. Sääntelystä luopumi-          rien nostaminen yli korotusyleisohjeessa vah-
45559: nen koskisi 1 päivänä tammikuuta 1991 tai sen          vistetun määrän edellyttää tuomioistuimen hy-
45560: jälkeen valmistuneita asuntoja.                        väksymistä. Tuomioistuimen hyväksyminen on
45561:     Niihin vuokrasuhteisiin, joihin asuinhuoneis-      tällöin tarpeen paitsi vuokrasuhteen aikana
45562: ton vuokrien sääntelyä koskevia ja siihen lähei-       toteutettaviin vuokrankorotuksiin myös vuok-
45563: sesti liittyviä huoneenvuokralain muita sään-          ralaisen vaihtuessa ja uutta vuokrasopimusta
45564:  nöksiä ei enää sovellettaisi, sovellettaisiin näil-   tehtäessä toteutettaviin korotuksiin.
45565:  tä osin, mitä huoneenvuokralaissa on vastaa-             Nykyistä asuinhuoneistojen vuokrien säänte-
45566: vasti säädetty liikehuoneiston vuokrasuhteesta.        lyjärjestelmää ehdotetaan kehitettäväksi niin,
45567:     Sääntelystä luopuminen merkitsisi muun             että vuokrat voisivat yksittäistapauksessa seu-
45568:  muassa sitä, että vuokra olisi vuokrasuhteen          rata nykyistä paremmin todellista vuokratason
45569:  osapuolten vapaasti sovittavissa sekä sopimus-        kehitystä. Tässä tarkoituksessa vuokrasta sopi-
45570:  ta tehtäessä että vuokrasuhteen aikana. Tosin         misen vapautta ehdotetaan laajennettavaksi
45571:  vuokra ei tällöinkaan saisi olla kohtuuton.           niin, että vuokrasopimusta tehtäessä vuokra
45572:  Osapuolet voisivat sopia vapaasti myös siitä,         voitaisiin aina sopia enintään tasoyleisohjeen
45573:  onko vuokrasuhde toistaiseksi voimassa oleva          mukaiseksi riippumatta siitä, kuinka pitkä aika
45574:  vai määräaikainen. Vuokrasuhteen päättymi-            edellisen vuokrasuhteen päättymisestä on kulu-
45575:  sestä voitaisiin niin ikään sopia vapaasti. Jollei    nut. Vuokrasuhteen aikana vuokraa tulisi
45576:  toisin sovittaisi, vuokranantaja voisi irtisanoa      myös voida korottaa enintään tasoyleisohjeen
45577:  vuokrasuhteen päättymään kolmen kuukauden             mukaiseen määrään, jos vuokrasuhteen osa-
45578:  tai, jos vuokrasuhde on kestänyt vuoden, kuu-         puolet ovat siitä yhtä mieltä. Tuomioistuimen
45579:  den kuukauden kuluttua ja vuokralainen yh-            vahvistusta korotusyleisohjetta suuremmalle
45580:  den kuukauden kuluttua irtisanomisesta ilman          vuokran korotukselle ei näissä tilanteissa olisi
45581:  erityisiä irtisanomisperusteita. Vuokralaisella       enää tarpeen hankkia.
45582:  olisi edelleen mahdollisuus saada muuttopäivä            Tasoyleisohjeiden soveltaminen ja vuokratie-
45583:  siirretyksi tuomioistuimen päätöksellä enintään       dustelujen perusteella tarkistettavat taulukko-
45584:  vuodella. Vuokraa ei vuokrasuhteen aikana             vuokrat sekä korotusyleisohjeisiin nykyisen so-
45585:  voisi yksipuolisesti nostaa, vaan vuokran koro-       veltamiskäytännön mukaan sisältyvä kustan-
45586:  tus edellyttäisi joko että korottamisesta on          nustason nousulle laskettava neljän prosentin
45587:   sovittu vuokrasopimuksessa tai että vuokralai-       tuotto-osuus johtavat yhdessä muiden tekijöi-
45588: 6                                      1990 vp. -       HE n:o 105
45589: 
45590: den kanssa lähivuosina siihen, että vuokriin             teissa annettu 1rt1sanomissuoja. Erityisen pit-
45591: tulee sisältymään kohtuullinen tuotto huoneis-           käaikaiset vuokrasopimukset voisivat edistää
45592: ton arvolle. Vuokra-arvoon vaikuttavat lukui-            jälleenvuokraukseen perustuvaa työsuhdeasun-
45593: sat seikat, joita ei voida ottaa huomioon taso-          tojen ja monien erityisryhmien asuntojen
45594: yleisohjeen taulukkovuokrissa. Vuokralainen              hankkimista.
45595: ja vuokranantaja voivat jo nyt, ottaen huo-
45596: mioon 25 §:n säännöksen, sopia vuokrasopi-
45597: musta tehtäessä vuokrasta, joka merkitsee                2.3. Valmisteluvaiheet ja -aineisto
45598: kohtuullisen tuoton sisältymistä vuokraan, mi-
45599: kä tuomioistuimessa otetaan huomioon sovel-                 Ympäristöministeriö asetti vuoden 1989 tou-
45600: lettaessa 33 §:n säännöstä vuokran määrää uu-            kokuussa työryhmän laatimaan selvitystä sään-
45601: sissa sopimuksissa ratkaistaessa. Hallitus kat-          telyn vaikutuksesta vuokra-asuntojen tarjon-
45602: soo kuitenkin, että vuokranantajalle ei voida            taan ja tekemään ehdotusta toimenpiteiksi
45603: vuokramarkkinoilla taata jotakin vähimmäis-              sääntelystä luopumiseksi asteittain. Työryhmä,
45604: vuokratasoa ja että myöskään tiettyyn tuottop-           joka otti nimekseen vuokrauudistustyöryhmä,
45605: rosenttiin pyrkiminen ei sinänsä ole peruste             on elokuussa 1989 valmistuneessa muistiossaan
45606: vuokran korotusvaatimukselle.                            kartoittanut vaihtoehtoisia menettelelytapoja
45607:                                                          sääntelystä luopumiseen.
45608:                                                             Muistiossa on tarkasteltu sääntelyn purka-
45609: 2.2.3. Vuokrasuhteen kesto                               mista ensinnäkin siten, että asuinhuoneiston
45610:                                                          vuokrien säänntelyä koskevat huoneenvuokra-
45611:    Voimassa olevan lain mukaan, vuokrasuhde              lain säännökset kumottaisiin. Kumoaminen
45612: saadaan sopia päättymään ilman irtisanomista             voisi tapahtua asteittain joko niin, että sään-
45613: ja ilman ertyisiä päättymisperusteita enintään           nösten soveltamisalaa rajoitettaisiin alueellises-
45614: kuuden kuukauden kuluttua vuokrasuhteen al-              ti taikka niin, että niiden soveltamisalaa rajoi-
45615: kamisesta, jos vuokrasuhteen päättymiselle on            tettaisiin vuokra-asuntojen valmistumis- tai pe-
45616: peruste, joka osoittaa, että vuokrasuhde on              ruskorjausajankohdan perusteella.
45617: tarkoitettu tilapäiseksi. Käytännössä kuuden                Toisena vaihtoehtona muistiossa on tarkas-
45618: kuukauden enimmäisaika on osoittautunut                  teltu sääntelyn purkamista siten, että sopimis-
45619: liian lyhyeksi useisiin tilanteisiin, joissa tilapäi-    vapautta lisättäisiin ja taso- ja korotusyleisoh-
45620: nen vuokrasuhde on tarkoituksenmukainen                  jeita väljennettäisiin, jolloin voitaisiin asteit-
45621: vaihtoehto. Kuusi kuukautta on yleensä liian             tain saavuttaa tilanne, jossa yleisohjeet parem-
45622: vähän esimerkiksi kuolinpesän selvittämistä ja           min kuvaisivat kysynnän ja tarjonnan mukaan
45623: jakamista varten. Usein myös ulkomaille suun-            määräytyviä vuokria. Molempia menettelyta-
45624: tautuvat opinto- ja työjaksot ovat kuutta kuu-           poja voidaan käyttää samanaikaisesti.
45625: kautta pitempiä. Tällaisissa tilanteissa huoneis-           Vuokrauudistustyöryhmä ehdotti, että vuo-
45626: to monasti jätetään mieluummin tyhjäksi kuin             den 1990 alusta asuinhuoneistojen vuokrien
45627: annetaan vuokralle täydellä irtisanomissuojal-           sääntelystä luovuttaisiin vuonna 1990 tai sen
45628: la. Osa tyhjillään olevista asunnoista voitaneen         jälkeen valmistuneiden tai peruskorjattujen
45629: saada vuokralle, jos tilapäisen vuokrasuhtee-            asuntojen osalta. Työryhmän yksi jäsen kui-
45630: seen enimmäisaikaa pidennetään. Tässä tarkoi-            tenkin katsoi, että kaikista toimenpide-ehdo-
45631: tuksessa ehdotetaan, että tilapäinen vuokra-             tuksista, joilla pyritään luopumaan asuin-
45632: suhde voitaisiin kuuden kuukauden enimmäi-               huoneistojen vuokrien sääntelystä asteittain,
45633: sajan sijasta sopia enintään kahdeksi vuodeksi.          tulisi luopua, ja yksi jäsen katsoi, että työryh-
45634:    Sopimuskäytäntöön voidaan saada jousta-               män ehdottamaa valtuutta rajoittaa asetuksella
45635: vuutta myös tekemällä mahdolliseksi erityisen            sääntelyä koskevien ja siihen läheisesti liitty-
45636: pitkäaikaiset määräaikaiset sopimukset, jotka            vien säännösten soveltamista voitaisiin käyttää
45637: voidaan sopia päättymään ilman irtisanomista             ensisijaisesti alueelliseen vuokrasääntelyn pois-
45638: ja edellyttämättä jonkin laissa erikseen sääde-          tamiseen tai enintään uustuotantoa koskevana.
45639: tyn päättymisperusteen olemassaoloa. Tällai-             Lisäksi kaksi jäsentä jättivät ottamatta kantaa
45640: nen pitkä määräaikainen vuokrasopimus tulisi             ehdotetun valtuuden käyttöön.
45641: tehdä vähintään viideksi vuodeksi, jolloin sopi-            Vuokrauudistustyöryhmä ei käytettävissä ol-
45642: muskauden pituudella voitaisiin korvata vuok-            leen ajan vähyyden vuoksi laatinut selvitystä
45643: ralaiselle muissa asuinhuoneiston vuokrasuh-             asuinhuoneiston vuokrien sääntelyn vaikutuk-
45644:                                     1990 vp. -      HE n:o 105                                      7
45645: 
45646: sesta vuokra-asuntojen tarjontaan. Vuokrauu-         3. Esityksen organisatoriset ja
45647: distustyöryhmä joutui johtopäätöksissään tu-            henki 1ö s tö vaikutukset
45648: keutumaan olemassa olevaan tilastoaineistoon
45649: lähinnä vuokra-asuntojen määrän vaihteluista.           Asuinhuoneistojen vuokrien sääntelystä luo-
45650:                                                      puminen saattaa lisätä vuokrasuhteen irtisano-
45651:   Esitys huoneenvuokralain muuttamiseksi pe-         misia ja vuokraa koskevia riitoja. Tästä syystä
45652: rustuu vuokrauudistustyöryhmän selvityksiin          huoneenvuokra-asioita     koskevien     juttujen
45653: ja osittain sen ehdotuksiin.                         määrä alioikeuksissa ilmeisesti kasvaa. Toisaal-
45654:                                                      tas sopimisvapauden lisääminen vuokran mää-
45655:   Asuntoneuvostossa valmistui vuoden 1989            ristä vähentää vuokran korottamista koskevia
45656: keväällä toimenpide-ehdotus vapaarahoitteis-         kanteita. Myös vuokrasuhteen osapuolten neu-
45657: ten vuokra-asuntojen saatavuuden parantami-          vonnan tarve lisääntyy. Esityksellä ei kuiten-
45658: sesta. Ehdotus valmisteltiin asuntoneuvoston         kaan ole suoranaisia organisatorisia tai henki-
45659: kehittämisjaostossa. Asuntoneuvosto hyväksyi         löstövaikutuksia.
45660: toimenpide-ehdotuksen eräin muutoksin ja
45661: osittain äänestyksen jälkeen toukokuussa 1989.
45662: Hyväksyessään ehdotuksen asuntoneuvosto to-          4. Esityksen taloudelliset vaiku-
45663: tesi, että kehittämisjaosto oli esittänyt vuokra-       tukset
45664: sääntelyn asteittaisesta luopumisesta yhden
45665: käyttökelpoisen tulkinnan.                              Siinä asuntokannassa, jossa asuinhuoneisto-
45666:                                                      jen vuokrien sääntelystä luovutaan, vuokrataso
45667:   Ympäristöministeriön asettama asumistuen           ilmeisesti ainakin aluksi nousee jonkin verran.
45668: kehittämistyöryhmä, joka jätti mietintönsä 29        Sääntelystä luopumisen vaikutukset vuokrata-
45669: päivänä kesäkuuta 1989, käsitteli muun muas-         soon eivät ole yksityiskohtaisesti ennakoitavis-
45670: sa vuokrasääntelyn muutosten huomioon otta-          sa. Sääntelystä luopumista seuraava vuokrata-
45671: mista asumistukijärjestelmässä.                      son nousu lisää asumistukimenoja.
45672: 
45673: 
45674: 
45675: 
45676:                              YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
45677: 
45678: 
45679: 1. Lakiehdotuksen perustelut                         peruste, joka osoittaa, että vuokrasuhde on
45680:                                                      tarkoitettu tilapäiseksi, ei vuokrasuhteen päät-
45681:    6 §. Asuinhuoneiston vuokrasopimuksen             tyminen sovittuna ajankohtana edellytä erik-
45682: kestoaika. Voimassa olevan lain mukaan               seen muun päättymisperusteen olemassaoloa.
45683: asuinhuoneiston vuokrasuhde on pääsäännön            Tilapäiseksi tarkoitettu vuokrasuhde voi olla
45684: mukaan voimassa toistaiseksi ja päättyy irtisa-      enintään kuuden kuukauden pituinen.
45685: nomisen johdosta. Silloin kun vuokralainen              Tilapäistä vuokrasuhdetta koskevaa 6 §:n 3
45686: haluaa jatkaa vuokrasuhdetta, sopimuksen irti-       momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, et-
45687: sanominen on tehokas vain, jos on olemassa           tä tilapäinen vuokrasuhde voitaisiin tehdä kuu-
45688: jokin laissa säädetyistä päättymisperusteista.       den kuukauden enimmäisajan sijasta enintään
45689:    Vuokrasuhde voidaan voimassa olevan lain          kahdeksi vuodeksi.
45690: mukaan sopia myös määräaikaiseksi eli päätty-           Uudessa 6 §:n 4 momentissa ehdotetaan sää-
45691: mään tiettynä ajankohtana ilman irtisanomis-         dettäväksi uuden tyyppisestä määräaikaisesta
45692: ta. Tällöinkin edellytetään, jos sopimus on          vuokrasuhteesta. Sekin voitaisiin sopia päätty-
45693: kestoltaan yli kuusi kuukautta, että vuokrasuh-      mään tiettynä ajankohtana ilman irtisanomista
45694: teen päättymiselle on olemassa jokin laissa          ja edellyttämättä, että vuokrasuhteen päättyes-
45695: säädetyistä irtisanomiseen oikeuttavista perus-      sä on olemassa jokin laissa säädetyistä irtisano-
45696: teista. Vuokrasuhteen päättymisestä on kirjalli-     miseen oikeuttavista perusteista. Tällainen
45697: sesti sovittava vuokrasopimusta tehtäessä ja         vuokrasuhde tulisi sopia vähintään viiden vuo-
45698: päättymisperuste on sopimuksessa mainittava.         den pituiseksi, jolloin vuokrasuhteen pitkäai-
45699: Jos vuokrasuhteen päättymiselle on olemassa          kaisuudella voitaisiin korvata vuokralaiselle
45700: 8                                   1990 vp. -      HE n:o 105
45701: 
45702: muunlaisissa vuokrasuhteissa kuuluva irtisano-      jeiden mukaan. Tämä merkitsisi sitä, että
45703: missuoja. Uusi 4 momentti on myös lisättävä 1       vuokraa voitaisiin vuokrasuhteen aikana nos-
45704: momentin luetteloon, jossa viitataan poikkeuk-      taa korotusyleisohjeiden enimmäiskorotusten
45705: siin siitä pääsäännöstä, että asuinhuoneiston       määrästä riippumatta tasoyleisohjeen mukai-
45706: vuokrasuhde on voimassa toistaiseksi.               seen tasoon saakka ilman tuomioistuimen etu-
45707:     28 §. Asuinhuoneiston vuokran määrästä so-      käteishyväksymistä, jos vuokralainen siihen
45708: piminen. Voimassa olevan lain mukaan asuin-         suostuu. Jos vuokralainen ei olisi valmis sopi-
45709: huoneiston vuokran määrästä saadaan sopia           maan korotuksesta, vuokranantaja voisi edel-
45710: vuokrasopimusta tehtäessä vapaasti, vuokran         leen korottaa vuokraa yksipuolisin ilmoituksin
45711: kohtuullisuutta koskeva perussäännös huo-           korotusyleisohjeen enimmäismäärillä ja tätä
45712: mioon ottaen, seuraavissa kolmessa tilanteessa:     korkeammaksikin, jos tuomioistuin korotus-
45713:     1) kun huoneisto vuokrataan ensimmäisen         vaatimuksen hyväksyy.
45714: kerran,                                                21 luku. Asuinhuoneiston vuokrien säänte-
45715:     2) jos vähintään kaksi vuotta on kulunut        lystä luopuminen. Huoneenvuokralakia ehdo-
45716: siitä, kun huoneisto viimeksi on ollut vuokrat-     tetaan täydennettäväksi säännöksillä, joiden
45717: tuna tai                                            mukaan asuinhuoneiston vuokrien sääntelystä
45718:     3) jos huoneistossa on tehty peruskorjaus tai   määrätyillä alueilla luovuttaisiin. Säännökset
45719: siihen rinnastettava muu korjaustyö.                on tarkoituksenmukaista lain rakenteellisen
45720:     Muissa tapauksissa uudelta vuokralaiselta ei    selkeyden säilyttämiseksi ryhmitellä omaksi lu-
45721: vuokrasopimusta tehtäessä saa sopia perittä-        vuksi, joka eityisluonteensa vuoksi sopii lisät-
45722: väksi korkeampaa vuokraa kuin mitä edellisel-       täväksi voimaantulosäännökset sisältävän lu-
45723: tä vuokralaiselta olisi saanut sopia perittäväk-    vun jälkeen.
45724: si, jos vuokrasuhde olisi jatkunut, ellei tuomio-      129 §. Eräiden säännösten soveltamatta jät-
45725: istuin totea korkeampaa vuokraa kohtuullisek-       täminen. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi,
45726: si.                                                 että huoneenvuokralain asuinhuoneistojen
45727:     Vuokrasuhteen aikana vuokraa voidaan ko-        vuokrien sääntelyyn liittyviä vuokran määrästä
45728: rottaa vuokranantajan yksipuolisella ilmoituk-      ja hallinnan suojasta annettuja säännöksiä ei
45729: sella enintään valtioneuvoston vuosittain anta-     sovellettaisi määrätyillä alueilla sijaitsevien ja
45730: massa korotusyleisohjeessa vahvistetulla mää-       tietyn ajankohdan jälkeen valmistuneiden
45731: rällä. Suurempikin yksipuolinen korotus on          asuinhuoneistojen vuokrasuhteisiin.
45732: mahdollinen vuokrasuhteen aikana, jos tuo-             Soveltamisalan rajoitukset tulisivat voimaan
45733: mioistuin vuokranantajan kanteesta katsoo           Mikkelin, Kuopion, Pohjois-Karjalan, Vaasan,
45734: korkeamman vuokran kohtuulliseksi.                  Keski-Suomen, Oulun ja Lapin läänissä lu-
45735:     Sopimisvapautta vuokran määrästä ehdote-        kuunottamatta korkeakoulupaikkakuntia eli
45736: taan laajennettavaksi lisäämällä 2 momenttiin       Kuopion, Joensuun, Vaasan, Jyväskylän, Ou-
45737: virke, jonka mukaan vuokrasopimusta tehtäes-        lun ja Rovaniemen kaupunkia. Rajoitukset
45738: sä olisi aina mahdollista sopia tasoyleisohjeen     koskisivat 1 päivänä tammikuuta 1991 tai sen
45739: mukaisesta vuokrasta. Tähänastisen käytännön        jälkeen valmistuneita asuinhuoneistoja. Näihin
45740: mukaan tasoyleisohjeessa on määritelty mark-        vuokrasuhteisiin ei sovellettaisi enää seuraavia
45741: kamääräiset keskiarvovuokrat eli niin sanotut       huoneenvuokralain säännöksiä:
45742: taulukkovuokrat sekä huoneiston vuokra-                - huoneenvuokrasopimusta koskevia ylei-
45743: arvoa korottavat ja alentavat tekijät. Uutta        siä säännöksiä käsittelevän 2 luvun 6 §:n sään-
45744: säännöstä sovellettaessa sopimisvapauden raja       nöstä asuinhuoneiston vuokrasopimuksen kes-
45745: määräytyisi, mikäli tasoyleisohjeiden nykyinen      toajasta;
45746: laadintatapa jatkuisi, sekä taulukkovuokrien           - vuokran suuruutta koskevan 7 luvun
45747: että sanallisten soveltamisohjeiden mukaan.         25 §:n 1 momenttia, jossa on perussäännös
45748:     Vuokrasta sopimista koskevaan pykälään          asuinhuoneiston vuokran kohtuullisuudesta,
45749: ehdotetaan lisättäväksi uusi neljäs momentti,       saman luvun 26 §:n säännöstä taso- ja korotus-
45750: jonka mukaan huoneenvuokrasuhteen osapuo-           yleisohjeista, 28 §:n säännöstä asuinhuoneiston
45751: let voisivat myös vuokrasuhteen aikana sopia        vuokran määrästä sopimisesta, 29 §:n säännös-
45752: vuokran korottamisesta enintään tasoyleisoh-        tä korotusyleisohjeeseen perustuvasta vuokran-
45753: jeen mukaiseksi. Sopimisvapauden raja mää-           korotuksesta, 30 §:n säännöstä vuokran korot-
45754: räytyisi tässäkin tapauksessa tasoyleisohjeen       tamisesta korotusyleisohjeessa mainittua enem-
45755: taulukko-osan ja sanallisten soveltamisoh-          män, 32 §:n säännöstä asuinhuoneiston vuok-
45756:                                     1990 vp. -      HE n:o 105                                       9
45757: 
45758: ran kohtuullisuuden selvittämisestä, 33 §:n             Valtioneuvosto voi voimassa olevan huo-
45759: säännöstä asuinhuoneiston vuokran maaraa             neenvuokralain 111 §:n mukaan antaa suosi-
45760: koskevasta tuomioistuimen ratkaisusta, 34 §:n        tuksia liikehuoneiston vuokrien tarkistamises-
45761: 2 momentin säännöstä, ilman tuomioistuimen           ta. Samanlainen mahdollisuus antaa suosituk-
45762: vahvistusta perityn vuokran palauttamisesta          sia niiden asuinhuoneistojen vuokrien tarkista-
45763: sekä 35 §:n säännöstä kielletyistä ehdoista          misesta, joita sääntely ei enää koske, ehdote-
45764: asuinhuoneiston vuokrasta;                           taan myös otettavaksi 1 momenttiin.
45765:    - vuokrasopimuksen irtisanomista koske-              Jälleenvuokrasuhteiden ja työsuhdeasunto-
45766: van 11 luvun 53 §:n säännöstä asuinhuoneiston        jen vuokrasuhteiden osalta edellä mainittujen
45767: vuokralaisen irtisanomissuojasta sekä 56 §:n         säännösten soveltamisesta on säädettävä erik-
45768: säännöstä asuinhuoneiston vuokrasopimuksen           seen. Tästä ehdotetaan otettavaksi säännökset
45769: irtisanomisilmoituksesta;                            pykälän 2 ja 3 momenttiin.
45770:    - asuinhuoneiston irtisanomisperusteen ja            Asuinhuoneiston jälleenvuokraosta koske-
45771: määräaikaisen vuokrasuhteen päättymisperus-          van 15 luvun säännöksistä 73 §:n säännös irti-
45772: teen selvittämistä koskevaa 12 lukua; sekä           sanomisperusteen selvittämisestä ei tulisi sovel-
45773:    - asuinhuoneiston jälleenvuokraosta kos-          lettavaksi niihin vuokrasuhteisiin, joita säänte-
45774: kevan 15 luvun 73 §:n säännöstä irtisanomispe-       ly ei enää koske. Tämä johtuu siitä, että
45775: rusteen selvittämisestä ja 77 §:n säännöstä          säännös on asiallisesti sidoksissa muihin sovel-
45776: työnantajan vuokraamasta palkkaetuasunnos-           tamisen ulkopuolelle jääviin säännöksiin kuten
45777: ta.                                                  53, 56 ja 58 §:n säännöksiin. Vastaava menet-
45778:       130 §. Eräiden säännösten soveltaminen         tely siten muutettuna, että liikehuoneistojen
45779: 129 § :n mukaisissa tapauksissa. Pykälässä sää-      vuokrasopimuksen irtisanomista koskevat
45780: dettäisiin siitä, mitä säännöksiä on sovellettava    säännökset otetaan huomioon, on mahdolli-
45781: 129 §:ssä lueteltujen säännösten sijasta pykä-       nen. Lain 73 §:n tarkoituksena on varmistaa,
45782: län mukaisissa tapauksissa. Pykälän 1 momen-         että jälleenvuokralainen saa saman irtisanomis-
45783: tin mukaan näissä tapauksissa sovellettaisiin        suojan kuin välittömässä vuokrasuhteessa ole-
45784: mitä liikehuoneistojen vuokrasuhteista on sää-       va vuokralainen.
45785: detty. Huoneenvuokralain liikehuoneistoja               Siinä asuntokannassa, jota sääntely ei enää
45786: koskevista 19 luvun säännöksistä eivät kuiten-       koske, tulisi myös 77 §:ssä säädetty palkkaetu-
45787: kaan kaikki ole sovellettavissa asuinhuoneisto-      asunnon hallinnan suoja ja jatkuvuus olla
45788: jen vuokrasuhteissa. Nämä säännökset liittyvät       mahdollista sillä erotuksella, että vuokrananta-
45789: läheisesti muuhun kuin asumiseen käytettävän         jan tehokkaat irtisanomisperusteet ovat samat
45790: huoneiston käyttötarkoitukseen ja huoneistos-        kuin liikehuoneiston vuokranantajalla. Tästä
45791: sa harjoitettavaan liike- tai muuhun toimin-         säädettäisiin 3 momentissa.
45792: taan. Luvun säännöksistä soveltuvat myös
45793: asuinhuoneistojen vuokrasuhteissa noudatetta-
45794: viksi seuraavat säännökset:                         2. Voimaantulo
45795:     - 108 §:n säännös vuokrasopimuksen kes-
45796: toajasta;                                              Huoneenvuokralain muutos on ehdotetaan
45797:    - 112 §:n säännös vuokran alentamisesta;         tulevvaksi voimaan 1 päivästä tammikuuta
45798:    - 116 §:n säännös liikehuoneiston vuokra-        1991.
45799: sopimuksen irtisanomisilmoituksesta;
45800:     - 117 §:n säännös liikehuoneiston vuokra-
45801: laisen irtisanomissuojasta;                         3. Säätämisjärjestys
45802:    - 118 §:n 1 momentin säännös vahingon-
45803: korvauksesta irtisanomisen johdosta;                  Esitykseen sisältyvillä järjestelyillä ei muute-
45804:     - 119 §:n säännös vahingonkorvauksesta          ta olemassa olevia vuokrasuhteita. Lakiehdo-
45805: määräaikaisen vuokrasopimuksen päättymises-         tus ei siten edellyttäne valtiopäiväjärjestyksen
45806: tä;                                                 67 §:ssä määrättyä säätämisjärjestystä.
45807:     - 120 §:n säännös irtisanomissuojan tai va-
45808: hingonkorvausoikeuden menettämisestä; sekä            Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
45809:     - 121 §:n säännös kielletyistä ehdoista irti-   kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
45810: sanomissuojasta tai vahingonkorvauksesta.
45811: 
45812: 
45813: 2   391357N
45814: 10                                  1990 vp. -       HE n:o 105
45815: 
45816: 
45817: 
45818: 
45819:                                                Laki
45820:                                  huoneenvuokralain muuttamisesta
45821: 
45822:  Eduskunnan päätöksen mukaisesti
45823:  muutetaan 10 päivänä heinäkuuta 1987 annetun huoneenvuokralain (653/87) 6 §:n 1 ja 3
45824: momentti ja 28 §:n 2 momentti sekä
45825:  lisätään 6 §:ään uusi 4 momentti, 28 §:ään uusi 4 momentti ja lakiin uusi 21 luku seuraavasti:
45826: 
45827:                        6§                                               21 luku
45828: Asuinhuoneiston vuokrasopimuksen kestoaika                Asuinhuoneiston vuokrien sääntelystä
45829:                                                                       luopuminen
45830:    Asuinhuoneiston vuokrasuhde on voimassa
45831: toistaiseksi ja päättyy irtisanomisen johdosta,                            129 §
45832: jollei 2, 3 tai 4 momentista muuta johdu.             Eräiden säännösten soveltamalla jättäminen
45833:    Jos vuokrasuhteen päättymiselle on peruste,           Mikkelin, Kuopion, Pohjois-Karjalan, Vaa-
45834: joka osoittaa, että vuokrasuhde on tarkoitettu        san, Keski-Suomen, Oulun ja Lapin läänissä
45835: tilapäiseksi, vuokrasuhde saadaan vuokrasopi-         lukuun ottamatta Kuopion, Joensuun, Vaasan,
45836: musta tehtäessä kirjallisesti sopia päättymään        Jyväskylän, Oulun ja Rovaniemen kaupunkia
45837: ilman irtisanomista enintään kahden vuoden            ei 1 päivänä tammikuuta 1991 tai sen jälkeen
45838: kuluttua vuokrasuhteen alkamisesta.                   valmistuneen asuinhuoneiston vuokrasuhtee-
45839:    Jos vuokrasuhde sovitaan vähintään viiden          seen sovelleta, mitä 6 §:ssä, 25 §:n 1 momen-
45840: vuoden pituiseksi, saadaan se vuokrasopimusta         tissa, 26 §:ssä, 28-30 §:ssä, 32 ja 33 §:ssä,
45841: tehtäessä kirjallisesti sopia päättymään tiettynä     34 §:n 2 momentissa, 35, 53 ja 56 §:ssä, 12
45842: ajankohtana ilman irtisanomista ja edellyttä-         luvussa sekä 73 ja 77 §:ssä säädetään.
45843: mättä, että vuokrasuhteen päättymiselle on 2
45844: tai 3 momentissa tarkoitettu peruste.                                      130 §
45845:                                                             Eräiden säännösten soveltaminen
45846:                       28 §                                   129 § :n mukaisissa tapauksissa
45847: Asuinhuoneiston vuokran määrästä sopiminen               Edellä 129 §:ssä tarkoitettuihin asuin-
45848:                                                       huoneiston vuokrasuhteisiin sovelletaan, jollei
45849:    Milloin on kulunut vähemmän kuin kaksi             jäljempänä säädetystä muuta johdu, mitä 108,
45850: vuotta siitä, kun asuinhuoneisto viimeksi on          112, 116 ja 117 §:ssä, 118 §:n 1 momentissa
45851: ollut vuokrattuna, ja huoneisto vuokrataan            sekä 119-121 §:ssä säädetään liikehuoneiston
45852: uudelleen, ei vuokraa saa sopia perittäväksi          vuokraamisesta. Valtioneuvosto voi asunto-
45853: uudelta vuokralaiselta enempää kuin edelliseltä       neuvoston vuokrajaostoa kuultuaan antaa suo-
45854: vuokralaiselta olisi saatu sopia perittäväksi, jos    situksia näiden asuinhuoneistojen vuokrien tar-
45855: vuokrasuhde olisi jatkunut. Jos kuitenkin näin        kistamisesta.
45856: määräytyvä vuokra olisi pienempi kuin 26 §:n             Jos 129 §:ssä tarkoitetussa asuinhuoneiston
45857: 1 momentissa tarkoitetun tasoyleisohjeen mu-          vuokrasuhteessa ensivuokrasuhteen vuokran-
45858: kaan kohtuullisena pidettävä vuokra, saadaan          antaja haluaa irtisanoa ensivuokrasopimuksen,
45859: uudelta vuokralaiselta sopia perittäväksi taso-       hänen on tehtävä 116 §:ssä tarkoitettu irtisano-
45860: yleisohjeen mukainen vuokra.                          misilmoitus sekä ensivuokrasuhteen vuokralai-
45861:                                                       selle että jälleenvuokrasuhteen vuokralaiselle.
45862:    Vuokrasuhteen aikana vuokra saadaan sopia          Näistä kummallakin on oikeus toisistaan riip-
45863: korotettavaksi 26 §:n 1 momentissa tarkoitetun        pumatta vaatia irtisanomisen julistamista te-
45864: tasoyleisohjeen mukaiseksi.                           hottomaksi niin kuin 117 § :ssä säädetään, tai
45865:                                     1990 vp. -     HE n:o 105                                      11
45866: 
45867: vahingonkorvausta irtisanomisen johdosta niin       mistunut asuinhuoneisto, jota vuokranantaja
45868: kuin 118 §:ssä säädetään. Tuomioistuimen on         on kirjallisesti tai suullisesti joko vuokrasopi-
45869: varattava myös sille ensi- tai jälleenvuokrasuh-    muksessa tai erikseen antanut luvan käyttää
45870: teen vuokralaiselle, joka ei ole nostanut kan-      palkkaetuasuntona.
45871: netta, tilaisuus tulla kuulluksi asiassa.
45872:   Mitä 71 ja 72 §:ssä ja tämän pykälän 2
45873: momentissa sekä 74-76 §:ssä säädetään, on            Tämä laki tulee voimaan      päivänä
45874: sovellettava 129 §:ssä tarkoitetuilla alueilla     kuuta 199 .
45875: myös, milloin työntekijälle on palkkaan sisäl-       Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
45876: tyvänä etuna annettu käytettäväksi sellainen 1     ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
45877: päivänä tammikuuta 1991 tai sen jälkeen vai-       menpiteisiin.
45878: 
45879: 
45880:      Helsingissä 24 päivänä elokuuta 1990
45881: 
45882: 
45883:                                       Tasavallan Presidentti
45884:                                       MAUNO KOIVISTO
45885: 
45886: 
45887: 
45888: 
45889:                                                                 Ympäristöministeri Kaj Bärlund
45890: 12                                   1990 vp. -      HE n:o 105
45891: 
45892:                                                                                                    Liite
45893: 
45894: 
45895: 
45896:                                                Laki
45897:                                  huoneenvuokralain muuttamisesta
45898: 
45899:  Eduskunnan päätöksen mukaisesti
45900:  muutetaan 10 päivänä heinäkuuta 1987 annetun huoneenvuokralain (653/87) 6 §:n 1 ja 3
45901: momentti ja 28 §:n 2 momentti sekä
45902:  lisätään 6 §:ään uusi 4 momentti, 28 §:ään uusi 4 momentti ja lakiin uusi 21 luku seuraavasti:
45903: 
45904: Voimassa oleva laki                                   Ehdotus
45905:                                                   6§
45906:                           Asuinhuoneiston vuokrasopimuksen kestoaika
45907:    Asuinhuoneiston vuokrasuhde on voimassa                Asuinhuoneiston vuokrasuhde on voimassa
45908: toistaiseksi ja päättyy irtisanomisen johdosta,        toistaiseksi ja päättyy irtisanomisen johdosta,
45909: jollei 2 tai 3 momentista muuta johdu.                 jollei 2, 3 tai 4 momentista muuta johdu.
45910: 
45911:    Jos vuokrasuhteen päättymiselle on peruste,            Jos vuokrasuhteen päättymiselle on peruste,
45912: joka osoittaa, että vuokrasuhde on tarkoitettu         joka osoittaa, että vuokrasuhde on tarkoitettu
45913: tilapäiseksi, vuokrasuhde saadaan vuokrasopi-          tilapäiseksi, vuokrasuhde saadaan vuokrasopi-
45914: musta tehtäessä kirjallisesti sopia päättymään         musta tehtäessä kirjallisesti sopia päättymään
45915: ilman irtisanomista enintään kuuden kuukau-            ilman irtisanomista enintään kahden vuoden
45916: den kuluttua vuokrasuhteen alkamisesta.                kuluttua vuokrasuhteen alkamisesta.
45917:                                                           Jos vuokrasuhde sovitaan vähintään viiden
45918:                                                        vuoden pituiseksi, saadaan se vuokrasopimusta
45919:                                                        tehtäessä kirjallisesti sopia päättymään tiettynä
45920:                                                        ajankohtana ilman irtisanomista ja edellyttä-
45921:                                                        mättä, että vuokrasuhteen päättymiselle on 2
45922:                                                        tai 3 momentissa tarkoitettu peruste.
45923: 
45924:                                                   28 §
45925:                           Asuinhuoneiston vuokran määrästä sopiminen
45926:   Milloin on kulunut vähemmän kuin kaksi                  Milloin on kulunut vähemmän kuin kaksi
45927: vuotta siitä, kun asuinhuoneisto viimeksi on           vuotta siitä, kun asuinhuoneisto viimeksi on
45928: ollut vuokrattuna, ja huoneisto vuokrataan             ollut vuokrattuna, ja huoneisto vuokrataan
45929: uudelleen, ei vuokraa saa sopia perittäväksi           uudelleen, ei vuokraa saa sopia perittäväksi
45930: uudelta vuokralaiselta enempää kuin edelliseltä        uudelta vuokralaiselta enempää kuin edelliseltä
45931: vuokralaiselta olisi saatu sopia perittäväksi, jos     vuokralaiselta olisi saatu sopia perittäväksi, jos
45932: vuokrasuhde olisi jatkunut.                            vuokrasuhde olisi jatkunut. Jos kuitenkin näin
45933:                                                        määräytyvä vuokra olisi pienempi kuin 26 §:n
45934:                                                        1 momentissa tarkoitetun tasoyleisohjeen mu-
45935:                                                        kaan kohtuullisena pidettävä vuokra, saadaan
45936:                                                        uudelta vuokralaiselta sopia perittäväksi taso-
45937:                                                        yleisohjeen mukainen vuokra.
45938:                                                           Vuokrasuhteen aikana vuokra saadaan sopia
45939:                                                        korotettavaksi 26 §:n 1 momentissa tarkoitetun
45940:                                                        tasoyleisohjeen mukaiseksi.
45941:                       1990 vp. -   HE n:o 105                                    13
45942: 
45943: Voimassa oleva laki                 Ehdotus
45944: 
45945:                                                        21 luku
45946:                                        Asuinhuoneiston vuokrien sääntelystä
45947:                                                    luopuminen
45948:                                                         129 §
45949:                                     Eräiden säännösten soveltamatta jättäminen
45950:                                        Mikkelin, Kuopion, Pohjois-Karjalan, Vaa-
45951:                                     san, Keski-Suomen, Oulun ja Lapin läänissä
45952:                                     lukuunottamatta Kuopion, Joensuun, Vaasan,
45953:                                     Jyväskylän, Oulun ja Rovaniemen kaupunkia
45954:                                     ei 1 päivänä tammikuuta 1991 tai sen jälkeen
45955:                                     valmistuneen asuinhuoneiston vuokrasuhtee-
45956:                                     seen sovelleta, mitä 6 § :ssä, 25 § :n 1 momen-
45957:                                     tissa, 26 §:ssä, 28-30 §:ssä, 32 ja 33 §:ssä,
45958:                                     34 §:n 2 momentissa, 35, 53 ja 56 §:ssä, 12
45959:                                     luvussa sekä 73 ja 77 § :ssä säädetään.
45960: 
45961:                                                         130§
45962:                                           Eräiden säännösten soveltaminen
45963:                                            129 § :n mukaissa tapauksissa
45964:                                       Edellä 129 §:ssä tarkoitettuihin asuin-
45965:                                    huoneiston vuokrasuhteisiin sovelletaan, jollei
45966:                                    jäljempänä säädetystä muuta johdu, mitä 108,
45967:                                    112, 116ja 117§:ssä, 118§:n 1 momentissa
45968:                                    sekä 119-121 §:ssä säädetään liikehuoneiston
45969:                                    vuokraamisesta. Valtioneuvosto voi asunto-
45970:                                    neuvoston vuokrajaostoa kuultuaan antaa suo-
45971:                                    situksia näiden asuinhuoneistojen vuokrien tar-
45972:                                    kistamisesta.
45973:                                       Jos 129 §:ssä tarkoitetussa asuinhuoneiston
45974:                                    vuokrasuhteessa ensivuokrasuhteen vuokran-
45975:                                    antaja haluaa irtisanoa ensivuokrasopimuksen,
45976:                                    hänen on tehtävä 116 §:ssä tarkoitettu irtisano-
45977:                                    misilmoitus sekä ensivuokrasuhteen vuokralai-
45978:                                    selle että jälleenvuokrasuhteen vuokralaiselle.
45979:                                    Näistä kummallakin on oikeus toisistaan riip-
45980:                                    pumatta vaatia irtisanomisen julistamista te-
45981:                                    hottomaksi niin kuin 117 §:ssä säädetään, tai
45982:                                    vahingonkorvausta irtisanomisen johdosta niin
45983:                                    kuin 118 § :ssä säädetään. Tuomioistuimen on
45984:                                    varattava myös sille ensi- tai jälleenvuokrasuh-
45985:                                    teen vuokralaiselle, joka ei ole nostanut kan-
45986:                                    nelta, tilaisuus tulla kuulluksi asiassa.
45987:                                       Mitä 71 ja 72 § :ssä ja tämän pykälän 2
45988:                                    momentissa sekä 74-76 §:ssä säädetään, on
45989:                                    sovellettava 129 §:ssä tarkoitetuilla alueilla
45990:                                    myös, milloin työntekijälle on palkkaan sisäl-
45991:                                    tyvänä etuna annettu käytettäväksi sellainen 1
45992:                                    päivänä tammikuuta 1991 tai sen jälkeen val-
45993:                                    mistunut asuinhuoneisto, jota vuokranantaja
45994: 14                    1990 vp. -   HE n:o 105
45995: 
45996: Voimassa oleva laki                 Ehdotus
45997:                                     on kirjallisesti tai suullisesti joko vuokrasopi-
45998:                                     muksessa tai erikseen antanut luvan käyttää
45999:                                     palkkaetuasuntona.
46000: 
46001:                                       Tämä laki tulee voimaan      päivänä
46002:                                     kuuta 199 .
46003:                                       Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
46004:                                     ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
46005:                                     menpiteisiin.
46006:                                               1990 vp. -         HE n:o 106
46007: 
46008: 
46009: 
46010:                                            Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi auto- ja moottoripyö-
46011:                                         räverosta annetun lain 3 ja 14 §:n muuttamisesta
46012: 
46013: 
46014:                                          PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
46015: 
46016:    Esityksessä ehdotetaan henkilöautojen vähit-                       Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan sen
46017: täishintojen alentamiseksi autoveroa alennetta-                    tultua hyväksytyksi ja vahvistetuksi. Veron-
46018: vaksi. Laissa ehdotetaan lisäksi säädettäväksi,                    alennus on toteutettu valtioneuvoston päätök-
46019: että jos maksuun pantua autoveroa ei ole                           sellä 1 päivästä syyskuuta 1990 lukien.
46020: suoritettu viimeistään eräpäivänä, auton käyttö
46021: voitaisiin estää.
46022: 
46023: 
46024: 
46025:                                                    PERUSTELUT
46026: 
46027: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut                                   hieman tätä pienempikin. Eniten myytyjen
46028:    muutokset                                                       henkilöautojen kuluttajahinnasta autoveron
46029:                                                                    osuus on yleensä noin 30 prosenttia tai hieman
46030: 1.1 Autoveron määrä                                                sen alle.
46031:                                                                       Henkilöautojen kuluttajahintojen alentami-
46032:    Auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain                      seksi ehdotetaan, että autoveroa alennettaisiin
46033: 3 §:n (905/86) mukaan autoveroa suoritetaan                        siten, että veron laskentakaavan kerrointekijää
46034: auton verotusarvon määrä korotettuna 32 pro-                       pienennettäisiin viidellä prosenttiyksiköllä. Au-
46035: sentilla ja vähennettynä 4 600 markalla. Veron                     tovero olisi siten auton verotusarvo lisättynä 27
46036: määrä on kuitenkin aina vähintään 50 prosent-                      prosentilla ja vähennettynä 4 600 markalla.
46037: tia verotusarvosta. Ottaen huomioon verosta                        Tämä merkitsisi autoveron alentumista keski-
46038: vähennettävän markkamäärän sekä jo vuoden                          määrin runsaalla 1 500 markalla autoa kohti
46039: 1991 aikana käytännöllisesti katsoen kaikille                      laskettuna sen mukaan, että henkilöautojen
46040: uusille bensiinikäyttöisille henkilöautoille vähä-                 keskimääräinen tuontiarvo on hieman yli
46041: päästäisyyden perusteella myönnettävän 4 500                       30 000 markkaa.
46042: markan suuruisen verotusarvosta tehtävän vä-                          Autoveron määrä tuontiarvosta laskettuna
46043: hennyksen autovero on yleensä käytännössä                          olisi muutoksen jälkeen seuraavan kuvion mu-
46044: suunnilleen auton verotusarvon suuruinen tai                       kainen:
46045: 
46046:                                         Autovero verrattuna tuontiarvoon
46047:                                               vähäpäästöisillä henkilöautoilla
46048: 
46049:                           vero tuontiarvosta 'lo
46050:                     140
46051: 
46052:                     120
46053: 
46054:                     100'                                                      . -: --- - ·:: :_-_- -
46055:                                                                               --
46056:                                                    -- -     ~   . -·-
46057:                     80
46058: 
46059:                      60~
46060: 
46061: 
46062:                      40
46063: 
46064:                      20
46065: 
46066:                       0
46067:                      15 000          20 000        25 000          30 000          35 000        40 000
46068: 
46069:                                                      tuontiarvo mk
46070:                            •   Ehdotuksen mukaan       Nykyperusteilla      --·- Ilman kat.vllhennysta
46071: 301091Y
46072: 2                                   1990 vp. -      HE n:o 106
46073: 
46074:    Arvioitaessa ehdotetun muutoksen vaikutus-       2. Taloudelliset vaikutukset
46075: ta henkilöautojen kuluttajahintoihin voidaan
46076: laskea tuontihinnan olevan yleensä suunnilleen         Autoveron tuotto alenisi muutoksen johdos-
46077: 30 prosenttia auton kuluttajahinnasta. Ottaen       ta arviolta 100 miljoonalla markalla vuositasol-
46078: huomioon myös autoverolle laskettavan liike-        la. Arvio perustuu siihen, että henkilöautojen
46079: vaihtoveron nykyiseltä kuluttajahinnaltaan          hintojen alentuminen lisää henkilöautojen ky-
46080: 60 000 markan hintaisen auton tulisi veron          syntää 4 700 kappaleella vuodessa. Ottamatta
46081: määrän muutoksen johdosta olla noin l 200           huomioon henkilöautojen kysynnän kasvua ve-
46082: markkaa tähän astista halvemman. Hintaluo-          roperusteen muutoksen vaikutus vuositasolla
46083: kassa 120 000 markkaa kuluttajahinnan tulisi        olisi noin 260 miljoonaa markkaa.
46084: laskelmallisesti alentua vastaavasti suunnilleen       Veron kantaminen alennettuna jo vuonna
46085: 2 400 markalla, ja esimerkiksi 180 000 markan       1990 pienentäisi autoveron tuottoa arviolta 35
46086: hintaisissa autoissa muutoksen tulisi olla 3 600    miljoonalla markalla. Arvion perusteena on
46087: markkaa. Autoveron alentaminen mahdollis-           1 600 kappaleen suuruinen henkilöautojen ky-
46088: taisi siten henkilöautojen kuluttajahintojen        synnän kasvu loppuvuoden 1990 aikana.
46089: alentumisen suunnilleen 2 prosentilla. Arvio           Vuositasolla veron alennuksista johtuva
46090: perustuu oletukseen, etteivät muut henkilöau-       edellä mainitun suuruinen henkilöautojen ky-
46091: tojen kuluttajahintaan vaikuttavat tekijät sa-      synnän kasvu lisäisi autojen tuonnin arvoa
46092: maan aikaan muutu.                                  suunnilleen 150 miljoonalla markalla. Loppu-
46093:    Henkilöautojen hintojen alentumisen arvioi-      vuoden 1990 aikana vastaava Juku olisi runsaat
46094: daan alentavan kuluttajahintaindeksiä noin          50 miljoonaa markkaa.
46095: 0,12 prosenttiyksiköllä.                               Kun uusien henkilöautojen rekisteröintimää-
46096:                                                     rien kasvu ei sellaisenaan aiheuta käytettyjen
46097:                                                     autojen poistuman välitöntä nopeutumista,
46098:                                                     muutoksesta aiheutuisi liikenteen päästöjen ja
46099: 1.2. Maksuunpantu autovero eräissä tapauk-          muiden ympäristöhaittojen lisääntyminen. Voi-
46100:      sissa                                          daan arvioida, että autot, jotka otettaisiin
46101:                                                     veronalennuksen aiheuttaman autokaupan vil-
46102:    Lisääntyvässä määrin on alkanut esiintyä         kastumisen johdosta käyttöön vuoden 1991
46103: menettelyä, jossa esimerkiksi verosta vapaa         loppuun mennessä, vastaisivat suunnilleen 0,4
46104: pakettiauto muutetaan verolliseksi henkilöau-       prosentin osuudesta henkilöautojen vuotuisesta
46105: toksi, auto luovutetaan muulle henkilölle ja        kokonaisajosuoritteesta.
46106: rakennemuutoksen vuoksi maksuun pantu au-
46107: tovero jätetään suorittamatta. Vero pannaan
46108: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain          3. Voimaantulo
46109: 12 §:n säännösten mukaan maksuun sille, joka
46110: on ollut auton omistajana silloin kun auton            Lainmuutos ehdotetaan tulevaksi voimaan
46111: rakennetta on muutettu siten että autosta on        heti sen tultua hyväksytyksi ja vahvistetuksi.
46112: tullut veron alainen. Yleensä tämä vastaa ra-       Valtioneuvosto on auto- ja moottoripyöräve-
46113: kennemuutoskatsastuksen ajankohtaa. Toi-            rosta annetun lain 4 b §:n nojalla päättänyt,
46114: minnassa, josta nyt on kysymys, veroa ei            että vero kannetaan 1 päivästä syyskuuta 1990
46115: kuitenkaan esimerkiksi varattomuuden johdos-        lukien esityksen mukaisena.
46116: ta käytännössä saada perityksi siltä, jolle se on
46117: pantu maksuun. Eräissä tapauksissa tällä ta-
46118: voin on ryhdytty toimimaan tarkoituksellisesti      4. Säätämisjärjestys
46119: ja liiketoiminnaksi katsottavassa laajuudessa.
46120:    Mainitun toiminnan estämiseksi 14 §:n 3             Koska esityksessä ei ole kysymys uudesta tai
46121: momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että au-       lisätystä verosta, esitys olisi käsiteltävä valtio-
46122: ton käyttö on estettävä, jos autosta maksuun        päiväjärjestyksen 66 §:n mukaisessa säätämis-
46123: pantu vero on suorittamatta eräpäivän jälkeen.      järjestyksessä.
46124: Vastaava säännös sisältyy moottoriajoneuvove-
46125: rosta annetun lain (722/66) 27 §:ään varsinais-        Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
46126: ta ajoneuvoveroa koskevana.                          kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
46127:                                    1990 vp. -     HE n:o 106                                   3
46128: 
46129:                                             Laki
46130:            auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain 3 ja 14 §:n muuttamisesta
46131: 
46132:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
46133:   muutetaan auto- ja moottoripyöräverosta 14 päivänä marraskuuta 1967 annetun lain 3 §:n 1
46134: momentti ja 14 §:n 3 momentti,
46135:   sellaisena kuin ne ovat, 3 §:n 1 momentti 12 päivänä joulukuuta 1986 annetussa laissa (905/86)
46136: ja 14 §:n 3 momentti 13 päivänä helmikuuta 1976 annetussa laissa (152/76), seuraavasti:
46137: 
46138:                       3§
46139:   Autoveroa suoritetaan auton verotusarvon        maksulippuun merkittynä maksuaikana, ulos-
46140: määrä korotettuna 27 prosentilla ja vähennet-     otetaan vero säädettyine viivästyskorkoineen ja
46141: tynä 4 600 markalla. Veron määrä on kuiten-       jäämämaksuineen valituksesta huolimatta niin
46142: kin aina vähintään 50 prosenttia auton verotus-   kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosotto-
46143: arvosta. Ulkomailla käyttöön otetun, muun         toimin on säädetty. Jos maksuunpantua veroa
46144: kuin 4 c §:ssä tarkoitetun auton vero on kui-     ei ole eräpäivänä suoritettu, ajoneuvon käyttö
46145: tenkin aina vähintään vastaavan uuden auton       on estettävä.
46146: vero.
46147: 
46148:                                                      Tämä laki tulee voimaan    päivänä
46149:                      14 §                         kuuta 199 . Sitä sovelletaan autoihin, jotka
46150:                                                   luovutetaan tullivalvonnasta tai toimitetaan
46151:   Jollei maksuunpantua veroa ole suoritettu       lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen.
46152: 
46153: 
46154:     Helsingissä 31 päivänä elokuuta 1990
46155: 
46156: 
46157:                                      Tasavallan Presidentti
46158:                                      MAUNO KOIVISTO
46159: 
46160: 
46161: 
46162: 
46163:                                                                      Ministeri Ulla Puolanne
46164: 4                                  1990 vp. -     HE n:o 106
46165: 
46166:                                                                                              Liite
46167: 
46168: 
46169: 
46170: 
46171:                                             Laki
46172:            auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain 3 ja 14 §:n muuttamisesta
46173: 
46174:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
46175:   muutetaan auto- ja moottoripyöräverosta 14 päivänä marraskuuta 1967 annetun lain 3 §:n 1
46176: momentti ja 14 §:n 3 momentti,
46177:   sellaisena kuin ne ovat, 3 §:n 1 momentti 12 päivänä joulukuuta 1986 annetussa laissa (905/86)
46178: ja 14 §:n 3 momentti 13 päivänä helmikuuta 1976 annetussa laissa (152176), seuraavasti:
46179: 
46180: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
46181: 
46182:                       3§                                                 3§
46183:   Autoveroa suoritetaan auton verotusarvon           Autoveroa suoritetaan auton verotusarvon
46184: määrä korotettuna 32 prosentilla ja vähennet-      määrä korotettuna 27 prosentilla ja vähennet-
46185: tynä 4 600 markalla. Veron määrä on kuiten-        tynä 4 600 markalla. Veron määrä on kuiten-
46186: kin aina vähintään 50 prosenttia auton verotus-    kin aina vähintään 50 prosenttia auton verotus-
46187: arvosta. Ulkomailla käyttöön otetun, muun          arvosta. Ulkomailla käyttöön otetun, muun
46188: kuin 4 c §:ssä tarkoitetun auton vero on kui-      kuin 4 c §:ssä tarkoitetun auton vero on kui-
46189: tenkin aina vähintään vastaavan uuden auton        tenkin aina vähintään vastaavan uuden auton
46190: vero.                                              vero.
46191: 
46192: 
46193:                                                 14 §
46194: 
46195:    Jollei maksuunpantua veroa ole suoritettu          Jollei maksuunpantua veroa ole suoritettu
46196: maksulippuun merkittynä maksuaikana, ulos-         maksulippuun merkittynä maksuaikana, ulos-
46197: otetaan vero säädettyine viivästyskorkoineen ja    otetaan vero säädettyine viivästyskorkoineen ja
46198: jäämämaksuineen valituksesta huolimatta niin       jäämämaksuineen valituksesta huolimatta niin
46199: kuin verojen ja maksujen periruisestä ulosotto-    kuin verojen ja maksujen periruisestä ulosotto-
46200: toimin on säädetty.                                toimin on säädetty. Jos maksuunpantua veroa
46201:                                                    ei ole eräpäivänä suoritettu, ajoneuvon käyttö
46202:                                                    on estettävä.
46203: 
46204:                                                       Tämä laki tulee voimaan    päivänä
46205:                                                    kuuta 199 . Sitä sovelletaan autoihin, jotka
46206:                                                    luovutetaan tullivalvonnasta tai toimitetaan
46207:                                                    lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen.
46208:                                      1990 vp. -    HE n:o 107
46209: 
46210: 
46211: 
46212: 
46213:                                     Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi markkinatuomiois-
46214:                                  tuimesta annetun lain muuttamisesta
46215: 
46216: 
46217: 
46218: 
46219:                           ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
46220: 
46221:   Esityksessä ehdotetaan, että markkinatuo-           Esitys liittyy eduskunnalle annettuun halli-
46222: mioistuimen toimivaltaa laajennetaan koske-        tuksen esitykseen talletuspankkeja koskevaksi
46223: maan eräitä talletuspankkien toimintaan liitty-    lainsäädännöksi, ja ehdotettu laki on tarkoitet-
46224: viä asioita.                                       tu tulemaan voimaan samanaikaisesti talletus-
46225:                                                    pankkeja koskevien lakien kanssa.
46226: 
46227: 
46228: 
46229: 
46230:                                       YLEISPERUSTELUT
46231: 
46232: 1. Nykyinen tilanne ja asian                       ehtojen käyttöä kuluttajansuojan kannalta val-
46233:    valmistelu                                      voisi lisäksi kuluttaja-asiamies. Viime kädessä
46234:                                                    pankkien asiakkaansuojaa koskevan asian rat-
46235:    Markkinatuomioistuin käsittelee erikoistuo-     kaisisi markkinatuomioistuin.
46236: mioistuimena sille kuluttajansuojalain (38178),       Markkinatuomioistuin on nykyisin toimival-
46237: kuluttaja-asiamiehestä annetun lain (40178) ja     tainen käsittelemään pankkien asiakkaansuo-
46238: arvopaperimarkkinalain (495/89) mukaan kuu-        jaa koskevia asioita ainoastaan siinä tapauk-
46239: luvat markkinoinnin ja sopimusehtojen säänte-      sessa, että kysymys on kuluttajansuojalain so-
46240: lyyn liittyvät asiat sekä sille sopimattomasta     veltamisesta. Ehdotetun talletuspankkien toi-
46241: menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain     mintaa koskevan lain mukainen asiakkaansuo-
46242: (1061178) mukaan kuuluvat asiat.                   ja koskisi muitakin asiakkaita kuin kuluttajia.
46243:    Hallituksen esityksessä talletuspankkeja kos-   Esitys edellyttää siten markkinatuomioistuimen
46244: kevaksi lainsäädännöksi (hall.es. 242/89 vp.)      toimivallan laajentamista.
46245: ehdotetaan muun ohella säädettäväksi kaikkien         Esitys, joka on valmisteltu oikeusministeriössä
46246: eri talletuspankkien toimintaa koskeva yhtei-      virkatyönä, on ollut lausunnolla valtiovarainmi-
46247: nen laki talletuspankkien toiminnasta. Lain        nisteriössä, kuluttaja-asiamiehellä, pankkitar-
46248: asiakkaansuojaa koskevaan lukuun sisältyisi-       kastusvirastossa, markkinatuomioistuimessa,
46249: vät säännökset pankkien markkinoinnin ja so-       Suomen Kuluttajaliitossa, Suomen Pankkiyh-
46250: pimusehtojen käytön valvonnasta ja siinä nou-      distyksessä, Suomen Säästöpankkiliitossa ja
46251: datettavasta menettelystä. Luvun säännösten        Osuuspankkien Keskusliitossa.
46252: noudattamista valvoisi pankkitarkastusvirasto.        Lausunnot ovat olleet suurimmaksi osaksi
46253: Markkinoinnin lainmukaisuutta ja sopimus-          myönteisiä. Suomen Pankkiyhdistys ja Osuus-
46254: 
46255: 301051E
46256: 2                                      1990 vp. -     HE n:o 107
46257: 
46258: pankkien Keskusliitto ovat kuitenkin katso-           3. Riippuvuus muista esityksistä
46259: neet, että pankkien pitäisi olla edustettuina
46260: markkinatuomioistuimen kokoonpanossa sil-                Esitys liittyy eduskunnalle 15 päivänä joulu-
46261: loin, kun käsiteltävä asia liittyy pankkitoimin-      kuuta 1989 annettuun esitykseen talletuspank-
46262: taan.                                                 keja koskevaksi lainsäädännöksi, ja ehdotetun
46263:                                                       lain hyväksymisen edellytyksenä on, että ehdo-
46264:                                                       tettu laki talletuspankkien toiminnasta tulee
46265:                                                       eduskunnassa hyväksytyksi.
46266: 2. Esityksen organisatoriset ja
46267:    taloudelliset vaikutukset
46268: 
46269:    Esityksellä ei ole organisatorisia tai taloudel-
46270: lisia vaikutuksia.
46271: 
46272: 
46273: 
46274: 
46275:                              YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
46276: 
46277: 
46278: 1. Lakiehdotuksen perustelut                          tuimessa silloin, kuin asia koskee kuluttajan-
46279:                                                       suojalaissa tarkoitettua kulutushyödykeitä ja
46280:    1 §. Pykälässä ehdotetaan markkinatuomio-          tuossa laissa tarkoitettujen kuluttajien etua.
46281: istuimen toimivallan laajentamista koskemaan          Tällainen asia tulee vireille markkinatuomiois-
46282: eräitä talletuspankkien toimintaa koskevassa          tuimesta annetun lain 6 §:n mukaisesti.
46283: lakiehdotuksessa tarkoitettuja asioita. Markki-          7 §. Pykälän 1 momentin 1 kohtaan ehdote-
46284: natuomioistuimen kokoonpanoa ei tämän eh-             taan lisättäväksi maininta hakemuskirjassa
46285: dotuksen vuoksi esitetä muutettavaksi. Jäseniä        mainittavista tiedoista niitä ehdotuksen 6 c §:ssä
46286: markkinatuomioistuimeen valittaessa olisi kiin-       tarkoitettuja tapauksia varten, joissa talletus-
46287: nitettävä huomiota siihen, että nämä edustavat        pankki saattaa markkinatuomioistuimen ratkais-
46288: myös riittävää pankkilainsäädännön tuntemus-          tavaksi pankkitarkastusviraston päätöksen. Li-
46289: ta.                                                   säksi esitetään, että pykälään lisätään uusi 3
46290:    Pykälässä viitataan sopimusehtojen säänte-         momentti, jonka mukaan pankkitarkastusvi-
46291: lyyn. Sanonta kattaa myös talletuspankkilain-         raston päätös samoin kuin todistus tiedoksi-
46292: säädäntöä koskevassa ehdotuksessa käytetyn            saantipäivästä on mainituissa tapauksissa liitet-
46293: ilmaisun sopimusehtojen käytön valvonta.              tävä hakemukseen.
46294:    6 c §. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi            8 § . Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan muu-
46295: 6 c §, joka koskee talletuspankkien toimintaa         tosta, joka johtuu siitä, että markkinatuomio-
46296: koskevassa lakiehdotuksessa tarkoitetun asian         istuimessa käsiteltävissä asioissa valvontaviran-
46297: vireilletuloa markkinatuomioistuimessa. Tuon          omainen on tapauksesta riippuen kuluttaja-
46298: lakiehdotuksen mukaan talletuspankilla on oi-         asiamies tai pankkitarkastusvirasto.
46299: keus saattaa markkinatuomioistuimen tutkitta-
46300: vaksi pankkitarkastusviraston päätös, jossa
46301: talletuspankkia on kielletty käyttämästä sopi-
46302:                                                       2. Voimaantulo
46303: matonta markkinointia taikka pankkitoimin-
46304: taan kuulumattomia tai kohtuuttomia sopi-
46305: musehtoja. Pankkitarkastusvirasto taas voi              Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan samanai-
46306: saattaa kieltopäätöksensä tehosteeksi asetta-         kaisesti kuin laki talletuspankkien toiminnasta.
46307: mansa uhkasakon markkinatuomioistuimen
46308: tuomittavaksi. Kuluttaja-asiamiehellä on oi-            Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
46309: keus saattaa asia vireille markkinatuomiois-          kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
46310:                                      1990 vp. -    HE n:o 107                                     3
46311: 
46312:                                              Laki
46313:                     markkinatuomioistuimesta annetun lain muuttamisesta
46314: 
46315:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
46316:   muutetaan markkinatuomioistuimesta 20 päivänä tammikuuta 1978 annetun lain (41/78) 1 §,
46317: 7 §:n 1 momentin 1 kohta ja 8 §:n 2 momentti,
46318:   näistä 1 § sellaisena kuin se on 26 päivänä toukokuuta 1989 annetussa laissa (496/89), sekä
46319:   lisätään lakiin uusi 6 c § ja 7 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:
46320: 
46321:                       1§                           kilön nimi, kotipaikka ja postiosoite, johon
46322:    Markkinatuomioistuin käsittelee ja ratkaisee    vaatimus kohdistuu, tai, jos on kysymys
46323: erikoistuomioistuimena sille kuluttajansuoja-      6 c §:ssä tarkoitetusta talletuspankin tekemästä
46324: lain (38/78), kuluttaja-asiamiehestä annetun       hakemuksesta, pankkitarkastusviraston pää-
46325: lain (40/78), arvopaperimarkkinalain (495/89)      tös;
46326: ja talletuspankkien toiminnasta annetun lain
46327: (    1 ) mukaan kuuluvat markkinoinnin ja             Talletuspankin tekemään 6 c §:ssä tarkoitet-
46328: sopimusehtojen sääntelyyn liittyvät asiat sekä     tuun hakemukseen on liitettävä pankkitarkas-
46329: sille sopimattomasta menettelystä elinkeinotoi-    tusviraston päätös alkuperäisenä tai virallisesti
46330: minnassa annetun lain (1061/78) mukaan kuu-        oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä todis-
46331: luvat asiat.                                       tus tiedoksisaantipäivästä.
46332: 
46333:                         6 c§                                             8§
46334:    Talletuspankkien toiminnasta annetun lain
46335: nojalla käsiteltävä asia tulee markkinatuomio-        Markkinatuomioistuimen istuntoon puheen-
46336: istuimessa vireille talletuspankin hakemuksella.   johtajan on kutsuttava asiaan osallinen valvon-
46337: Pankkitarkastusviraston antaman kiellon te-        taviranomainen ja muut 1 momentissa tarkoi-
46338: hostamiseksi asetetun uhkasakon tuomitsemis-       tetut asianosaiset sekä ne muut henkilöt, joita
46339: ta koskeva asia tulee kuitenkin vireille pankki-   asia välittömästi koskee.
46340: tarkastusviraston hakemuksella.
46341: 
46342:                      7 §
46343:   Hakemuskirjassa on ilmoitettava:                   Tämä laki tulee voimaan         päivänä
46344:   1) sen elinkeinonharjoittajan tai muun hen-      kuuta 199 .
46345:                                            -----
46346:      Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1990
46347: 
46348: 
46349:                                       Tasavallan Presidentti
46350:                                       MAUNO KOIVISTO
46351: 
46352: 
46353: 
46354: 
46355:                                                                      Ministeri Matti Louekoski
46356: 4                                    1990 vp. -    HE n:o 107
46357: 
46358:                                                                                                Liite
46359: 
46360:                                              Laki
46361:                      markkinatuomioistuimesta annetun lain muuttamisesta
46362: 
46363:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
46364:   muutetaan markkinatuomioistuimesta 20 päivänä tammikuuta 1978 annetun lain (41178) 1 §,
46365: 7 §:n 1 momentin 1 kohta ja 8 §:n 2 momentti,
46366:   näistä 1 § sellaisena kuin se on 26 päivänä toukokuuta 1989 annetussa laissa (496/89), sekä
46367:   lisätään lakiin uusi 6 c § ja 7 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:
46368: 
46369: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
46370: 
46371:                       1§                                                  1§
46372:    Markkinatuomioistuin käsittelee ja ratkaisee       Markkinatuomioistuin käsittelee ja ratkaisee
46373: erikoistuomioistuimena sille kuluttajansuoja-      erikoistuomioistuimena sille kuluttajansuoja-
46374: lain (38178), kuluttaja-asiamiehestä annetun       lain (38178), kuluttaja-asiamiehestä annetun
46375: lain (40178) ja arvopaperimarkkinalain (495/       lain (40178), arvopaperimarkkinalain (495/89)
46376: 89) mukaan kuuluvat markkinoinnin ja sopi-         ja talletuspankkien toiminnasta annetun lain
46377: musehtojen sääntelyyn liittyvät asiat sekä sille   (    1 ) mukaan kuuluvat markkinoinnin ja
46378: sopimattomasta menettelystä elinkeinotoimin-       sopimusehtojen sääntelyyn liittyvät asiat sekä
46379: nassa annetun lain (1061178) mukaan kuuluvat       sille sopimattomasta menettelystä elinkeinotoi-
46380: asiat.                                             minnassa annetun lain (1061178) mukaan kuu-
46381:                                                    luvat asiat.
46382: 
46383:                                                                           6c§
46384:                                                       Talletuspankkien toiminnasta annetun lain
46385:                                                    nojalla käsiteltävä asia tulee markkinatuomio-
46386:                                                    istuimessa vireille talletuspankin hakemuksella.
46387:                                                    Pankkitarkastusviraston antaman kiellon te-
46388:                                                    hostamiseksi asetetun uhkasakon tuomitsemis-
46389:                                                    ta koskeva asia tulee kuitenkin vireille pankki-
46390:                                                    tarkastusviraston hakemuksella.
46391: 
46392:                       7§                                                   7 §
46393:    Hakemuskirjassa on ilmoitettava:                   Hakemuskirjassa on ilmoitettava:
46394:    1) sen elinkeinonharjoittajan tai muun hen-        1) sen elinkeinonharjoittajan tai muun hen-
46395: kilön nimi, kotipaikka ja postiosoite, johon       kilön nimi, kotipaikka ja postiosoite, johon
46396: vaatimus kohdistuu;                                vaatimus kohdistuu, tai, jos on kysymys
46397:                                                    6 c §:ssä tarkoitetusta talletuspankin tekemästä
46398:                                                    hakemuksesta, pankkitarkastusviraston pää-
46399:                                                    tös;
46400: 
46401:                                                       Talletuspankin tekemään 6 c § :ssä tarkoitet-
46402:                                                    tuun hakemukseen on liitettävä pankkitarkas-
46403:                                                    tusviraston päätös alkuperäisenä tai virallisesti
46404:                                                    oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä todis-
46405:                                                    tus tiedoksisaantipäivästä.
46406:                       8§                                                 8§
46407: 
46408:   Markkinatuomioistuimen istuntoon puheen-           Markkinatuomioistuimen istuntoon puheen-
46409: johtajan on kutsuttava kuluttaja-asiamies ja       johtajan on kutsuttava asiaan osallinen valvon-
46410:                                     1990 vp. -   HE n:o 107                                   5
46411: 
46412: Voimassa oleva laki                              Ehdotus
46413: muut 1 momentissa tarkoitetut asianosaiset       tavironomainen ja muut 1 momentissa tarkoi-
46414: sekä ne muut henkilöt, joita asia välittömästi   tetut asianosaiset sekä ne muut henkilöt, joita
46415: koskee.                                          asia välittömästi koskee.
46416: 
46417: 
46418:                                                    Tämä laki tulee voimaan       päivänä
46419:                                                  kuuta 199 .
46420:                                     1990 vp. -      HE n:o 108
46421: 
46422: 
46423: 
46424: 
46425:                                      Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi peruskoululain, lukio-
46426:                                  lain ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta
46427: 
46428: 
46429: 
46430: 
46431:                            ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
46432: 
46433:    Esitys sisältää ehdotukset peruskoululain, Iu-   voitaisiin siirtää nykyistä enemmän myös vi-
46434: kiolain, iltalukiolain, kunnan kouluhallinnosta     ranhaltijoille. Koulutoimen johtajan tehtävät
46435: annetun lain ja kouluhallituksesta ja sen alai-     voitaisiin antaa kunnan muun viranhaltijan tai
46436: sesta piirihallinnosta annetun lain muuttami-       toimielimen tehtäväksi. Esityksessä lisättäisiin
46437: sesta sekä lukion oppilaiden opintososiaalisista    mahdollisuuksia usean koulun yhteisen johto-
46438: eduista annetun lain kumoamisesta.                  kunnan asettamiseen.
46439:    Ehdotetuilla muutoksilla pyritään hallinnos-        Koululainsäädäntöön       sisältyvien    perus-
46440: sa yleisesti hyväksyttyjen periaatteiden mukai-     koulun, lukion ja iltalukion viranhaltijoiden ja
46441: sesti lisäämään kuntien ja yksityisten koulujen     vastaavien yksityisten koulujen toimenhaltijoi-
46442: ylläpitäjien päätösvaltaa kouluhallinnon ja         den oikeusasemaa koskevien erityissäännösten
46443: opetuksen järjestämisessä. Tarkoituksena on         maaraa ehdotetaan myös vähennettäväksi.
46444: sääntelyä väljentämällä antaa nykyistä enem-        Koululakeihin otettaisiin säännökset, joiden
46445: män mahdollisuuksia kunta- ja koulukohtaisii-       mukaan kunnan viranhaitijoina olevien rehto-
46446: Ie sovellutuksille.                                 rien ja opettajien oikeusasema määräytyisi
46447:     Koulutoimen tuloksellisen hoitamisen kan-       pääsääntöisesti kunnallislain ja sen nojalla an-
46448: nalta tarpeettomia säännöksiä ehdotetaan ku-        netun kunnan virkasäännön mukaan. Samalla
46449: mottaviksi ja valtion viranomaisten sitovaa         lääninhallitusten toimivalta rehtoreita ja opet-
46450: norminantoa vähennettäväksi. Valtuutussään-         tajia koskevissa asioissa poistuisi lähes koko-
46451: nökset määräysten antamiseen otettaisiin la-        naan. Esitys sisältää ehdotukset myös virka-
46452: kiin. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi           tyyppien määrän vähentämiseksi. Aineenopet-
46453: useita koululainsäädäntöön sisältyviä säännök-      tajista ja opinto-ohjaajista tulisi peruskoulussa
46454: siä, joissa edellytetään valtion viranomaisen       Iehtoreita, lukiossa nuorempia Iehtoreita ja
46455: lupaa tiettyjen koulutoimeen kuuluvien järjes-      iltalukiossa lehtoreita. Rehtorien ja opettajien
46456: telyiden toteuttamiseksi. Lisäksi ehdotetaan        siirtosuojasäännöksiä muutettaisiin siten, että
46457: luovuttavaksi peruskoulun lakkaamista merkit-       rehtori tai opettaja tulisi ensisijaisesti siirtää
46458: sevän koulutoimen johtosäännön muutoksen            toiseen virkaan samassa kunnassa.
46459: alistamisesta lääninhallituksen vahvistettavak-        Esitys sisältää myös ehdotukset koulutoimen
46460: si.                                                 muutoksenhakujärjestelmän selkeyttämiseksi
46461:     Kouluhallinnon osalta ehdotetut muutokset       ja yksinkertaistamiseksi. Esityksen mukaan
46462: olisivat samansuuntaisia kuin käynnissä olevas-     kunnallisvalitus olisi pääsääntöinen muutok-
46463: sa vapaakuntakokeilussa on monissa kunnissa         senhakukeino valitettaessa kunnan kouluviran-
46464: toteutettu. Esityksessä ei ehdoteta luovuttavak-    omaisen päätöksestä. Valitus menisi tällöin
46465: si koululautakunnan ja koulujen johtokuntien        ensiasteessa joko kunnanhallitukseen tai Iää-
46466:  Iakisääteisyydestä, mutta kunnat saisivat ny-      ninoikeuteen. Yksityisten koulujen päätöksistä
46467:  kyistä huomattavasti laajemmassa maann             valitettaisiin Iääninoikeuteen. Vakinaisen opet-
46468:  päättää toimivallanjaosta eri toimielinten ja      tajan ja rehtorin vaalissa valitus tehtäisiin edel-
46469:  viranhaltijoiden kesken. Koululautakunnan          leenkin kouluhallitukselle. Sekä lääninoikeuk-
46470:  tehtävät voitaisiin antaa muunkin lautakunnan      sien että kouluhallituksen päätöksistä olisi jat-
46471:  hoidettavaksi. Kuntiin voitaisiin perustaa esi-    kovalitusoikeus korkeimpaan hallinto-oikeu-
46472:  merkiksi kunnan koko sivistystoimen tehtäviä       teen. Eräissä oppilaita koskevissa asioissa pää-
46473:  hoitavia lautakuntia. Kouluhallinnon tehtäviä      tökseen tyytymätön voisi saattaa kouluviran-
46474: 
46475: 300422V
46476: 2                                    1990 vp. -      HE n:o 108
46477: 
46478: omaisen ratkaisun lääninhallituksen käsiteltä-          Esitykseen sisältyy myös eräitä muita ehdo-
46479: väksi. Muutoksenhakukeinona olisi sen mu-            tuksia koululainsäädännön tarkistamiseksi.
46480: kaan kuin asetuksella säädettäisiin joko valitus     Ehdotukset koskevat muun muassa koulutoi-
46481: tai vapaamuotoisempi asian saattaminen lää-          men henkilöstöä ja oppilaita koskevien tietojen
46482: ninhallituksen tutkittavaksi. Valituskieltoja        salassapitoa, valtion ja kuntien viranomaisten
46483: koskevat perussäännökset otettaisiin lakeihin.       tietojen luovutusvelvollisuutta sekä eräitä ny-
46484:    Muutoksenhakujärjestelmän        uudistamisen     kyisin kouluviranomaisille kuuluvia sosiaali- ja
46485: myötä kouluhallituksen istuntoon ei tulisi enää      terveystoimen tehtäviä.
46486: sellaisia opettajia koskevia muutoksenhaku-             Lisäksi ehdotetaan, että kunnassa, jossa on
46487: asioita, joiden käsittelyyn osallistuvat nykyiset    saamenkielisiä asukkaita voitaisiin muodostaa
46488: työnantajia ja työntekijöitä edustavat lisäjäse-     koulupiiri myös saamenkielistä opetusta var-
46489: net. Kouluhallituksesta ja sen alaisesta piirihal-   ten.
46490: linnosta annettuun lakiin sisältyvä istunnon
46491: lisäjäseniä koskeva säännös ehdotetaan tästä            Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voi-
46492: syystä kumottavaksi.                                 maan l päivänä tammikuuta 1991.
46493:    Lukion oppilaiden opintososiaalisia etuja
46494: koskevat säännökset otettaisiin lukiolakiin.
46495:                                                                          1990 vp. -             HE n:o 108                                                                                        3
46496: 
46497: 
46498: 
46499: 
46500:                                                                         SISÄLLYSLUETTELO
46501: 
46502:                                                                                          Sivu                                                                                                  Sivu
46503:      YLEISPERUSTELUT.........................                                               4         1.1. Peruskoululaki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                  14
46504: 1. Esityksen yhteiskunnallinen merkitys . . . . . . . . . .                                4          1.2. Lukiolaki.................................                                            25
46505:    1.1. Tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         4          1.3. Iltalukiolaki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             26
46506:    1.2. Keinot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     5          1.4. Laki kunnan kouluhallinnosta . . . . . . . . . . . .                                  27
46507:         1.2.1. Hallinnon hajauttaminen sekä nor-                                                      1.5. Laki kouluhallituksesta ja sen alaisesta
46508:                minannon ja lupahallinnon uudis-                                                            piirihallinnosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                31
46509:                taminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .               5    2. Tarkemmat säännökset ja määräykset . . . . . . . . .                                         31
46510:         1.2.2. Viran- ja toimenhaltijoiden oikeus-
46511:                aseman selkeyttäminen . . . . . . . . . . . .                               7    3. Voimaantulo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              31
46512:         1.2.3. Muutoksenhakujärjestelmän uudis-
46513:                                                                                                      LAKITEKSTIT. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                 32
46514:                taminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .               8
46515:         1.2.4. Muita esitykseen sisältyviä ehdo-                                                1. Laki peruskoululain muuttamisesta . . . . . . . . . . . .                                    32
46516:                tuksia..............................                                        8
46517:                                                                                                 2. Laki lukiolain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . .                             41
46518: 2. Nykyinen tilanne ja asian valmistelu . . . . . . . . . . .                              9
46519:    2. 1. Nykyinen tilanne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                9    3. Laki iltalukiolain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . .                               48
46520:          2.1.1. Lainsäädäntö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                   9    4. Laki kunnan kouluhallinnosta annetun lain
46521:          2. 1.2. Käytäntö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             10       muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              50
46522:    2.2. Asian valmistelu..........................                                        JO
46523:          2.2. 1. Valmisteluelimet...................                                      10    5. Laki kouluhallituksesta ja sen alaisesta piirihal-
46524:          2.2.2. Lausunnonantajat . . . . . . . . . . . . . . . . .                        12       linnosta annetun lain 5 a §:n kumoamisesta . . .                                             52
46525: 3. Esityksen organisatoriset vaikutukset ja henki-                                                   LIITE . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    53
46526:    löstövaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         12    Rinnakkaistekstit . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53
46527:    3. 1. Valtionhallinto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            12    1.1. Laki peruskoululain muuttamisesta . . . . . . . . . . 53
46528:    3.2. Kunnallishallinto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .               13    1.2. Laki lukiolain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 77
46529: 4. Esityksen taloudelliset vaikutukset . . . . . . . . . . . . .                          13    1.3. Laki iltalukiolain muuttamisesta............. 97
46530:                                                                                                 1.4. Laki kunnan kouluhallinnosta annetun lain
46531: 5. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja..........                                        13         muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 101
46532:      YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT . . . . . .                                             14    1.5. Laki kouluhallituksesta ja sen alaisesta piiri-
46533:                                                                                                      hallinnosta annetun lain 5 a §:n kumoami-
46534: 1. Lakiehdotusten perustelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                    14         sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 106
46535: 4                                   1990 vp. -      HE n:o 108
46536: 
46537: 
46538: 
46539: 
46540:                                       YLEISPERUSTELUT
46541: 
46542: 
46543: 1. Esityksen yhteiskunnallinen                       vapaakunnan oikeudesta poiketa eräistä sään-
46544:    merkitys                                          nöksistä ja määräyksistä (592/89). Lakia muu-
46545:                                                      tettiin 17 päivänä tammikuuta 1990 voimaan
46546: 1.1. Tavoitteet                                      tuleella lailla (14/90) siten, että poikkearuisoi-
46547:                                                      keus ulotettiin koskemaan myös valtionosuuk-
46548:    Esityksen tavoitteena on uudistaa kouluhal-       sia koskevia säännöksiä. Lait ovat määräaikai-
46549: lintoa yleisesti hyväksyttyjen hallinnon kehittä-    sia, ja ne ovat voimassa vuoden 1992 loppuun.
46550: misperiaatteiden mukaisesti.                            Päämääränä julkisen hallinnon kehittämises-
46551:    Valtion hallinnossa on 1980-luvulla asetettu      sä on palvelutuotannon parantaminen parem-
46552: lukuisia komiteoita, toimikuntia ja työryhmiä        min vastaamaan ihmisten tarpeita. Tavoitteeksi
46553: selvittämään ja tekemään ehdotuksia hallinnon        on asetettu muun ohella hallinnon palveluky-
46554: kehittämisestä. Selvitysten ja toimenpide-ehdo-      vyn, kansalaisläheisyyden, kansanvaltaisuuden
46555: tusten perusteella on säädetty eräitä julkisen       ja tuloksellisuuden lisääminen. Keinoiksi ta-
46556: hallinnon kehittämiseen tähtääviä lakeja sekä        voitteeseen pääsemiseksi on esitetty muun mu-
46557: tehty eräitä merkittäviä periaatepäätöksiä. Li-      assa hallinnon hajauttaminen, norminannon
46558: säksi monella hallinnonalalla on käynnistetty        uudistaminen, lupahallinnon keventäminen
46559: hallinnon uudistamiseen tähtäävä selvitystyö.        sekä toimintoja ohjaavan sääntelyn purkami-
46560:    Lokakuussa 1986 valtioneuvosto päätti hal-        nen.
46561: lintoviranomaisten norminannon uudistamisen             Hallinnon hajauttamisen tavoitteena on ke-
46562: valmistelusta ja tammikuussa 1987 hallinnon          hittää hallinnon rakennetta ja toimintaa siten,
46563: hajauttamisesta. Edelleen valtioneuvosto antoi       että hallinnollinen ratkaisuvalta annetaan as-
46564: syyskuussa 1987 päätöksen valtion hallintovi-        teellisesti alimmalle viranomaiselle, jolla on
46565: ranomaisten määräysten ja ohjeiden rekiste-          riittävät edellytykset toimivallan käyttämiseen
46566: röinnistä ja heinäkuussa 1989 periaate- ja           asianmukaisella tavalla. Erityisesti pyritään li-
46567: suunnittelupäätöksen lupahallinnon uudistami-        säämään kuntien tosiasiallista ratkaisuvaltaa
46568: sesta. Normihanke johti viranomaisten mää-           niiden vastuulla olevissa asioissa.
46569: räyksiä ja ohjeita koskevista toimenpiteistä            Norminannon uudistamisella pyritään vä-
46570: annetun lain (573/89) ja valtioneuvoston pää-        hentämään hallintoviranomaisten norminantoa
46571: töksen (786/89) antamiseen. Laki on määräai-         ja antamaan kunnille ja muille palveluja tuot-
46572: kainen. Se on voimassa vuoden 1996 loppuun.          taville yksiköille samoin kuin lainsäädännön
46573:    Hallinnon kehittämisen suuntaviivat on esi-       täytäntöönpanosta muuten huolehtiville pai-
46574: tetty lisäksi valtioneuvoston huhtikuussa 1990       kallis- ja aluehallinnon viranomaisille nykyistä
46575: eduskunnalle antamassa selonteossa julkisen          enemmän harkintavaltaa, turvaamaan hallinto-
46576: hallinnon uudistamisesta ja kouluhallinnon           viranomaisten norminannon laillisuus sekä
46577: osalta erityisesti valtioneuvoston toukokuussa       kansanvaltainen ohjaus ja valvottavuus. Lisäk-
46578: 1990 antamassa koulutuspoliittisessa selonteos-      si uudistuksella pyritään selkeyttämään nor-
46579: sa.                                                  minantojärjestelmää siten, että erotetaan selke-
46580:    Kuntia on kannustettu hallintonsa kehittämi-      ästi sitovat määräykset ja tavoitteelliset ohjeet
46581: seen vapaakuntakokeilun avulla. Vapaakunta-          sekä ratianalisoimaan ja tehostamaan hallin-
46582: kokeilusta annetun lain (718/88) perusteella         non toimintaa.
46583: kokeilu käynnistyi vuoden 1989 alussa. Valtio-          Lupahallinnon uudistamisen tavoitteena on
46584: neuvosto hyväksyi vapaakunniksi kaikki 56            puolestaan vähentää henkilöiitä ja yhteisöiltä
46585: hakemuksen tehnyttä kuntaa. Lisäksi niin sa-         vaadittavia hallinnollisia lupia, lyhentää lupa-
46586: notuiksi hallinnon kokeilukunniksi on tähän          asioiden käsittelyaikoja ja uudistaa lupa-asioi-
46587: mennessä ilmoittautunut 197 kuntaa. Vapaa-           den käsittelyä siten, että luvan hakija voi
46588: kuntakokeilun toisessa vaiheessa annettiin laki      hoitaa asiansa yhdessä viranomaisessa, yksin-
46589:                                       1990 vp. -      HE n:o 108                                     5
46590: 
46591: kertaistaa lupa-asioiden hakemista ja lupa-           mavarojen varmistamiseen sekä yksilön opiske-
46592: asioiden käsittelyä sekä selkeyttää lupamenet-        luedellytysten yleisten puitteiden turvaamiseen.
46593: telyjen perustana olevia lakeja, asetuksia ja           Koulutoimen nykyinen sääntely on rajoitta-
46594: muita säädöksiä. Uudistamisen toteuttamiseksi         nut paikallisiin olosuhteisiin tarkoituksenmu-
46595: tarpeettomia ja vähämerkityksellisiä lupajär-         kaisten hallinto-, opetus- ja muiden järjestelyi-
46596: jestelmiä puretaan ja lupajärjestelmiä korva-         den käyttöönottoa. Kuntien kouluhallintovir-
46597: taan keveämmillä hallinnollisilla ohjaus- ja          kamiesten ja opettajien korkea koulutustaso
46598: valvontakeinoilla.                                    sekä ammattitaito on jäänyt näin osittain käyt-
46599:     Myös yksityiskohtainen lainsäädäntö kaven-        tämättä.
46600: taa alempien viranomaisten itsenäistä harkinta-
46601: valtaa. Vasta lainsäädäntöä karsimalla pääs-
46602: tään todelliseen hallinnon uudistamiseen.             1.2. Keinot
46603:     Kouluhallintoa on arvosteltu raskaudesta ja
46604: moniportaisuudesta. Uudet vuonna 1985 voi-            1.2.1. Hallinnon hajauttaminen sekä nor-
46605: maan tulleet koululait merkitsivät tehtävien ja              minannon ja lupahallinnon uudistami-
46606: toimivallan siirtoa valtionhallinnon ja kunnal-              nen
46607: lishallinnon sisällä keskushallinnosta alaspäin
46608: ja toisaalta valtion viranomaisilta kunnan vi-           Koulutoimen hallintoa ehdotetaan kevennet-
46609: ranomaisille. Tästä on esimerkkinä tuntikehys-        täväksi. Esityksessä ei ehdoteta muutoksia val-
46610: järjestelmän käyttöönottaminen sekä ohjesään-         tion ja kuntien kouluhallinnon rakenteeseen ja
46611: nöistä ja eräistä alistusmenettelyistä luopumi-       viranomaisten määrään, mutta toimivaltaa ja
46612:  nen. Uudistuksista huolimatta koululainsää-          tehtävien jakaantumista viranomaisten kesken
46613: däntöä voidaan kuitenkin pitää edellä kuvattu-        ehdotetaan tarkistettavaksi. Osa hallintotehtä-
46614: jen hallinnon kehittämistavoitteiden kannalta         viä koskevista säännöksistä ehdotetaan myös
46615:  monilta osin epätyydyttävänä. Esimerkiksi            kumottavaksi.
46616:  useat peruskoulua koskevat säännökset ovat              Vuoden 1990 alussa voimaan tulleen viran-
46617:  edelleen samassa muodossa kuin peruskoulu-           omaisten määräyksiä ja ohjeita koskevista toi-
46618:  lailla kumotussa vuonna 1957 annetussa kansa-        menpiteistä annetun lain mukaan hallintovi-
46619:  koululaissa ja sitä edeltäneessä vuoden 1921         ranomaisten määräysten ja ohjeiden antamista
46620:  oppivelvollisuuslaissa.                              rajoitetaan, selkeytetään ja uudistetaan. Lain
46621:     Yhteiskunnan kehittyessä koulutusjärjestel-       tavoitteena on vähentää erityisesti kuntiin ja
46622:  män tulisi olla joustava ja sillä tulisi olla kyky   kuntainliittoihin kohdistuvia määräyksiä. Mää-
46623:  vastata nopeisiin muutoksiin. Tämä koskee            räyksillä tarkoitetaan laissa viranomaisen päät-
46624:  sekä opetuksen sisältöjä että opetuksen järjes-      tämiä yleisiä sääntöjä, joita on velvoittavina
46625:  tämistä, mutta myös koulujen ja oppilaitosten        noudatettava niissä tarkoitetuissa yksittäista-
46626:  tehtäväalueita ja yhteistoimintaa. Muutosta          pauksissa. Ohjeet ovat puolestaan viranomais-
46627:  edellyttävät muun muassa kansainvälistymi-           ten päättämiä yleisiä säännöksiä, jotka eivät
46628:  nen, työelämän ja koulutuksen välisten yhteyk-       ole velvoittavia. Kuntia ja kuntainliittoja kos-
46629:  sien kehittäminen ja väestörakenteen muutok-         kevia määräyksiä saa antaa lain 4 §:n mukaan
46630:  set. Liian keskitetty ylhäältä johdettu päätök-      vain laissa olevan, yksilöidyn valtuutuksen no-
46631:  sentekojärjestelmä ei pysty vastaamaan näihin        jaiia. Ennen lain voimaantuloa annetut mää-
46632:   haasteisiin. Huolimatta siitä, että koululainsää-   räykset ja ohjeet on saatettava 4 §:n sekä lain
46633:  däntö on melko uusi ja että lainsäädäntöä on         nojalla annettujen määräysten mukaisiksi vuo-
46634:  monilta osin jo tarkistettu, ovat uudet hallin-      den 1990 loppuun mennessä.
46635:   non kehittämishankkeet tuoneet esille koulu-           Koululainsäädäntöön sisältyvistä määräysten
46636:  lainsäädännön liiallisen yksityiskohtaisuuden        ja ohjeiden antamiseen valtuuttavista säännök-
46637:  ja toiminnan tuloksellisuuden kannalta tarpeet-      sistä ehdotetaan kumottaviksi suurin osa. Oh-
46638:  toman sääntelyn.                                     jeiden antamiseen valtuuttavista säännöksistä
46639:      Koulutoimen ohjauksessa tulee siirtyä keski-     luovutaan kokonaan. Kumottaviksi tulisivat
46640:   tetystä hajautettuun ohjaukseen. Valtakunnan        muun muassa säännökset, joiden perusteella:
46641:   tasolla tapahtuvassa päätöksenteossa tulee ra-         - valtioneuvosto voi päättää opetusryh-
46642:   joittua yhteiskunnan ja yksilön kannalta kes-       mien muodostamisen perusteista,
46643:   keisten tavoitteiden asettamiseen, koulutuksen         - opetusministeriö antaa ohjeita yhteisten
46644:   rakenteiden määrittämiseen, tarvittavien voi-       virkojen perustamisesta,
46645: 6                                   1990 vp. -      HE n:o 108
46646: 
46647: 
46648:        kouluhallitus antaa ohjeita esiasteen ope-    iltalukiolain (478/83) säännöksistä. Tarkoituk-
46649: tuksen järjestämisestä päiväkodissa ja muussa        sena on lisäksi kumota useita asetuksiin sisälty-
46650: sopivassa paikassa tai                               viä lupamenettelyä koskevia säännöksiä. Kun-
46651:     - kouluhallitus antaa ohjeita vieraan kielen     nat saisivat itse päättää aikaisemmin luvanva-
46652: käyttämisestä opetuskielenä.                         raisista asioista säännösten ja määräysten aset-
46653:     Esityksen mukaan päätökset lisäopetuksen         tamissa rajoissa.
46654: ja esiopetuksen perusteista antaisi jatkossa val-       Esityksen mukaan kunta voi johtosäännöllä
46655: tioneuvoston asemesta opetusministeriö. Lisäk-       lailla erikseen säädetyin poikkeuksin määrätä
46656: si tarkoituksena on kumota peruskouluasetuk-         kunnan kouluhallintoelinten sekä viranhaltijoi-
46657: sesta (718/84), lukioasetuksesta (719/84) ja         den hallintotehtävistä. Tällaisia poikkeuksia
46658: iltalukioasetuksesta (721184) lukuisia normin-       olisivat lähinnä asiat, joissa oppilaiden ja opet-
46659: antoon valtuuttavia säännöksiä. Normiohjauk-         tajien oikeusturva edellyttää niiden käsittelyä
46660: sen sijasta siirrytään kumottavaksi ehdotettu-       monijäsenisessä toimielimessä. Koulujen itse-
46661: jen säännösten osalta tietojen välittämiseen ja      näisyyden korostamiseksi myöskään koulun lu-
46662: omaehtoista päätöksentekoa tukevan koulu-            kuvuosittaisen työn järjestämistä koskevaa
46663: tuksen lisäämiseen. Osa Pykyisin erillisinä nor-     työsuunnitelmaa ei voitaisi siirtää pois koulun
46664: meina annettavista päätöksistä voitaisiin antaa      johto kunnalta.
46665: opetussuunnitelman perusteiden ja todistuksen           Koululautakunnille voitaisiin antaa myös
46666: kaavojen yhteydessä.                                 muita opetus- ja sivistystoimen tehtäviä tai
46667:     Kunnan kouluhallinnosta annetusta laista         koululautakunnan tilalle voitaisiin perustaa jo-
46668: (479/83) ehdotetaan kumottavaksi säännös,            kin muu lautakunta esimerkiksi kunnan sivis-
46669: jonka mukaan koulun lakkauttamista koskeva           tystoimen lautakunta. Myös koulutoimen joh-
46670: koulutoimen johtosäännön muutos tulee alis-          tajan tehtävät voidaan antaa muun viranhalti-
46671: taa lääninhallituksen vahvistettavaksi. Jatkossa     jan tai toimielimen suoritettavaksi. Esityksen
46672: päätöksestä voisi valittaa kunnallislain (953/       mukaan usealla kunnan koululaitokseen kuulu-
46673: 76) mukaan lääninoikeudelle.                         valla koululla voisi olla yhteinen johtokunta,
46674:     Esityksen mukaan muun muassa seuraavista         kun nykyinen laki sallii vain peruskoulujen
46675: lupamenettelyistä luovuttaisiin:                     yhteisen johtokunnan.
46676:     - opetusministeriön lupa peruskoulun lisä-          Lautakunnissa säilyisi edelleen opettajien
46677: opetuksen järjestämiseen,                            edustus. Johtokuntiin tulisi edelleen valita
46678:     - kouluhallituksen lupa koulunkäyntiavus-        opettajia, oppilaita, näiden huoltajia ja koulun
46679: tajan ottamiseen,                                    muuta henkilökuntaa edustavat jäsenet. Muus-
46680:     - kouluhallituksen lupa siihen, että lukion      sa kuin koululautakunnassa opettajajäsenet
46681: rehtori hoitaa peruskoulun ala-asteen johtajan       osallistuisivat vain koululautakunnalle muu-
46682: tehtävät,                                            toin kuuluvien asioiden käsittelyyn. Myös lau-
46683:     - lääninhallituksen lupa koulupiirin muo-        takunnan jako kaksikielisessä kunnassa suo-
46684: dostamiseen siten, ettei oppilaan koulumatka         men- ja ruotsinkieliseen osastoon säilyisi.
46685: yleensä muodostu viittä kilometriä pitemmäk-            Monissa vapaakunnissa ja niin sanotuissa
46686: si,                                                  hallinnon kokeilukunnissa on toteutettu pitem-
46687:     - lääninhallituksen lupa oppilasluvusta          mälle meneviä uudistuksia hallinnon järjestä-
46688: poikkeamiseen oppilaille järjestettävässä näi-       misessä kuin mitä tässä esityksessä ehdotetaan.
46689: den tunnustuksen mukaisessa uskonnonope-             Muun muassa johtokunnat on jätetty eräissä
46690: tuksessa tai elämänkatsomustiedossa,                 kunnissa asettamatta ja järjestetty kodin ja
46691:     - lääninhallituksen lupa koulunkäynnin           koulun yhteistyö tältä osin uudelta pohjalta.
46692: jatkamiseen peruskoulussa 18 ikävuoden jäl-          Mikäli kuntien kouluhallinnon sääntelystä
46693: keen,                                                koululainsäädännössä tässä vaiheessa koko-
46694:     - lääninhallituksen lupa koulun sijoittami-      naan luovuttaisiin, määräytyisi hallinnon jär-
46695: seen vuokrahuoneistoon tai kunnan omista-            jestäminen kunnallislain mukaan. Kun kunnal-
46696: maan muuhun kuin kouluhuoneistoon.                   lislaki ei salli lautakunnan osastojakoa eikä
46697:     Opetusministeriön toimivaltaan kuuluu esi-       lautakunnan ja johtokunnan alaisten viranhal-
46698: tyksen mukaan nykyisin valtioneuvostolle kuu-        tijoiden eikä alaikäisten oppilaiden valitsemista
46699: luva oikeus määrätä lukiolle erityinen tehtävä       toimielinten jäseniksi, merkitsisi hallinnon la-
46700: sekä oikeus sallia iltalukion poiketa erityisen      kisääteisyydestä luopuminen koulutoimen kan-
46701: koulutustarpeen vaatiessa lukiolain (477 /83) ja     nalta epätarkoituksenmukaista muutosta. J oh-
46702:                                     1990 vp. -     HE n:o 108                                      7
46703: 
46704: tokuntien toiminta liittyy koulun kasvatusteh-      säädäntöä täydentävänä oikeuslähteenä, vaih-
46705: tävään. Yläasteen ja lukion oppilaita harjaan-      televat kunnittain.
46706: nutetaan päätöksentekoon ja luottamusmies-             Esityksessä ehdotetaan opettajien ja rehto-
46707: hallintoon ja johtokuntatyöskentely on osa          rien oikeusaseman selkeyttämistä siten, että
46708: tätä toimintaa. Hallitus lisäksi pitää nykyistä     heihin sovellettaisiin kunnallislain säännöksiä
46709: johtokuntajärjestelmää yhtenä koulujen itse-        ja kunnan virkasäännön määräyksiä, sikäli
46710: näisyyden ja omaleimaisuuden turvaajana.            kuin koululainsäädäntöön tai muuhun lainsää-
46711: Tässä vaiheessa ei ehdoteta muutoksia lauta-        däntöön ei sisälly poikkeussäännöksiä. Tällai-
46712: kuntien ja johtokuntien Iakisääteisyyteen eikä      sia tarpeellisia poikkeussäännöksiä, jotka jäisi-
46713: niiden kokoonpanoon muilta kuin edellä tode-        vät uudistuksen jälkeenkin voimaan, olisivat
46714: tuilta osin. Mikäli kunnallislakia tullaan myö-     muun muassa virkatyyppejä, virkojen kelpoi-
46715: hemmässä vaiheessa muuttamaan siten, että           suusvaatimuksia ja määrää koskevat säännök-
46716: kouluhallinnossa voisi toimia nykyisen kaltai-      set. Näiden erityissäännösten tavoitteena on
46717: sia toimielimiä, tulee kouluhallinnon sääntely      muun ohella turvata opetuksen tason pysymi-
46718: koululainsäädännössä uudelleen pohdittavaksi.       nen korkeana. Virkatyyppien määrää kuiten-
46719:    Laeissa säänneltäisiin toimivaltainen hallin-    kin vähennettäsiin.        Aineenopettajista ja
46720: toelin tai viranomainen, mutta annettaisiin toi-    opinto-ohjaajista tulisi peruskoulussa lehtorei-
46721: saalta mahdollisuus nykyistä huomattavasti          ta, lukiossa nuorempia lehtoreita ja iltalukios-
46722: laajemmin johtosäännöllä siirtää päätösvaltaa       sa lehtoreita. Lisäksi koululainsäädännössä säi-
46723: toiselle hallintoelimelle tai muulle viranomai-     lyisivät eräät sellaiset säännökset, jotka ovat
46724: selle.                                              antaneet opettajille muita kunnan viranhalti-
46725:     Lainsäädännöstä ehdotetaan lisäksi kumot-       joita paremmat edut tai jotka ovat perusteltuja
46726: tavaksi ja muutettavaksi useita kuntien sisäistä    opettajien työn poikkeuksellisen luonteen ta-
46727: hallintoa ja menettelytapoja koskevia säännök-      kia. Mainituilla perusteilla koululainsäädän-
46728: siä. Kunnissa ei esityksen mukaan tarvitsisi        nössä säilyisivät säännökset opettajien ja reh-
46729: enää hyväksyä erikseen koulutoimen johto-           torien siirtosuojasta, irtisanomisesta sekä eroa-
46730: sääntöä, vaan kunnat voisivat itse päättää,         misiästä. Koululainsäädännössä ehdotetaan
46731:  mihin ja minkä nimiseen johtosääntöön ne           säilytettäväksi myös säännös, jonka perusteella
46732: sisällyttäisivät koulutointa koskevia lainsää-      lääninhallitus toimittaa tutkimuksen opettajan
46733: däntöä täydentäviä määräyksiä. Kunnille an-         kurinpitoasiassa. Muutoksena nykyiseen tilan-
46734:  nettaisiin entistä vapaammat mahdollisuudet        teeseen nähden lääninhallitus suorittaisi tutki-
46735: opetuksen järjestämiseen ja koulutyön suunnit-      muksen vain, jos kunta sitä pyytää. Sen sijaan
46736:  teluun.                                            lääninhallituksilla ei olisi jatkossa enää toimi-
46737:                                                     valtaa määrätä avoimeen virkaan hoitajaa eikä
46738:                                                     velvoittaa viranhaltijaa lääkärintarkastukseen.
46739: 1.2.2. Viran- ja toimenhaltijoiden oikeus-          Opettajiin sovellettaisiin edelleen toimeentuloa
46740:        aseman selkeyttäminen                        irtisanomistilanteissa turvaavia valtion virka-
46741:                                                     mieslainsäädäntöön sisältyviä erorahaa ja tois-
46742:    Kunnan viranhaltijoiden oikeusasema maa-         tuvaa korvausta koskevia säännöksiä sekä val-
46743: räytyy kunnallislain ja kunnan sen nojalla          tion eläkelakia (280/66) opettajien eläkeoikeu-
46744: hyväksymän virkasäännön mukaan. Koulujen            den osalta.
46745: rehtorien ja opettajien oikeusasemaa koskevat          Yksityisten koulujen toimenhaltijoiden oi-
46746: säännökset sisältyvät sen sijaan pääosiltaan        keusasema on määräytynyt vastaavien kunnal-
46747: koululainsäädäntöön. Rehtoreita ja opettajia        listen koulujen viranhaltijoita koskevien sään-
46748: koskevia säännöksiä on tämän lisäksi myös           nösten mukaisesti. Kun kunnan viranhaltijoi-
46749: valtion virkamieslainsäädännössä. Uusi koulu-       den oikeusasema olisi jatkossa suuressa osassa
46750: lainsäädäntö ja siihen tehdyt muutokset ovat        asioita määrättävissä virkasäännössä, ei viit-
46751: lisänneet kunnallislain soveltamisalaa, mutta       taussäännösten käyttö ole enää asianmukaista
46752: rehtoreita ja opettajia koskevien erityissään-      näissä asioissa. Viimeksi mainittu koskee muun
46753: nösten määrä on edelleen runsas. Rehtorien ja       muassa kurinpitoaja virantoimituksesta pidät-
46754: opettajien oikeusaseman selvittäminen on tästä      tämistä. Kun kurinpitomenettelyä ja virantoi-
46755: syystä monilta osin hankalaa ja tulkinnat siitä,    mituksesta pidättämistä ei voida hallinnollisina
46756: milloin kunnan virkasääntöä tulisi soveltaa         pakkokeinoina jättää yksityisten koulujen oh-
46757: koululainsäädäntöä ja valtion virkamieslain-        jesääntöjen varaan eikä vain yksityisten koulu-
46758: 8                                     1990 vp. -      HE n:o 108
46759: 
46760: jen toimenhaltijoita koskevien säännösten otta-       kokemus opettajien vaaleja koskevien valitus-
46761: mista lainsäädäntöön voida pitää tarkoituksen-        ten käsittelystä ja jossa valitukset on pystytty
46762: mukaisena, ehdotetaan yksityisten koulujen            ratkaisemaan hyvin lyhyessä ajassa.
46763: toimenhaltijoiden kurinpidon ja virantoimituk-           Yksityisen koulun johtokunnan ja muun vi-
46764: sesta pidättämisen osalta viitattavaksi valtion       ranomaisen päätöksestä tehtävään valitukseen
46765: virkamieslainsäädäntöön. Sääntelytapa vastaisi        sovellettaisiin muutoksenhausta hallintoasiois-
46766: yksityisten ammatillisten oppilaitosten toimen-       sa annettua lakia. Valitus menisi kuitenkin
46767: haltijoita koskevaa sääntelyä. Myös muutok-           ensiasteessa lääninoikeuteen.
46768: senhaku mainittuihin päätöksiin määräytyisi              Oppilasta koskevissa asioissa muutoksen-
46769: valtion virkamieslainsäädännön mukaisesti.            haun vieminen lääninoikeuteen ei kuitenkaan
46770:    Opettajien siirtämistä irtisanomis- ja eräissä     olisi tarkoituksenmukaista ottaen muun muas-
46771: muissa tilanteissa ehdotetaan myös yksinker-          sa huomioon siellä valituksen käsittelyyn kulu-
46772: taistettavaksi. Nykyisestä siirtojärjestyksestä,      van ajan. Esityksessä ehdotetaan, että eräät
46773: jossa opettaja pyritään siirtämään ensisijaisesti     oppilaita koskevat päätökset voitaisiin saattaa
46774: saman oppilaitosmuodon virkaan, siirryttäisiin        asianomaisen lääninhallituksen tutkittavaksi.
46775: menettelyyn, jossa opettaja tulee siirtää ensisi-     Muutoksenhakukeinona olisi sen mukaan kuin
46776: jaisesti toiseen virkaan samassa kunnassa.            asetuksella säädetään joko valitus tai asian
46777: Näin siirtoasioiden vuorottaineo käsittely kun-       vapaamuotoinen saattaminen lääninhallituksen
46778: nassa ja kouluhallituksessa vähentyisi.               tutkittavaksi. Viimeksi mainittu menettely on
46779:                                                       tällä hetkellä käytössä oppilaaksiottoa, arvos-
46780:                                                       telua ja vuosiluokalta siirtämistä koskevissa
46781: 1.2.3. Muutoksenhakujärjestelmän uudistami-           asioissa. Lääninhallituksen käsiteltäviksi mene-
46782:        nen                                            vät asiat ja muutoksenhakutapa säädettäisiin
46783:                                                       asetuksessa.
46784:    Koulutoimessa muutoksenhakuasioita käsit-             Esityksessä ehdotetaan muutoksenhakua
46785: televät pääsääntöisesti hallintoviranomaiset.         koskevien perussäännösten ottamista lakiin.
46786: Muutoksenhakuun sovelletaan muutoksen-                Lailla säädettäisiin myös valituskielloista sekä
46787: hausta hallintoasioissa annettua lakia (154/50).      mahdollisuudesta kieltää asetuksella valitus-
46788: Kunnallisvalituksen käyttöalaa tosin laajennet-       oikeus.
46789: tiin uudessa koululainsäädännössä. Hallintova-
46790: lituksen perusteella päätös voidaan laillisuuspe-
46791: rusteiden lisäksi kumota myös tarkoituksenmu-         1.2.4. Muita esitykseen sisältyviä ehdotuksia
46792: kaisuussyin. Tämä seikka tekee hallintovalituk-
46793: sesta alistustyyppisen valtion viranomaisen oh-          Esitykseen sisältyy myös eräitä muita ehdo-
46794: jailukeinon, joka osaltaan kaventaa kuntien           tuksia koululainsäädännön muuttamiseksi. Eh-
46795: itsehallintoa.                                        dotukset koskevat muun muassa oppilaita ja
46796:    Esityksessä ehdotetaan koulutoimen muu-            henkilöstöä koskevien arkaluontoisten tietojen
46797: toksenhakujärjestelmää .uudistettavaksi siten,        salassapitoa, valtion ja kuntien välistä tietojen
46798: että kunnan kouluviranomaisen päätöksiin ha-          luovutusvelvollisuutta sekä eräitä kouluvimno-
46799: ettaisiin muutosta kunnallisvalituksella. Vali-       maisille säädettyjä lähinnä kuntien sosiaali- ja
46800: tusviranomaisena olisi ensiasteessa joko kun-         terveystoimeen kuuluviksi katsottavia tehtäviä.
46801: nanhallitus tai lääninoikeus. Päätöksestä, joka          Koululainsäädäntöön sisältyvät hallintoelin-
46802: on säädetty lautakunnan alaisen toimielimen           ten jäseniä ja koulutoimen viranhaltijoita kos-
46803: tai viranhaltijan tehtäväksi, valitus olisi kuiten-   kevat salassapitosäännökset ovat osoittautu-
46804: kin kielletty. Tämä on perusteltua johtokunnil-       neet tulkinnanvaraisiksi. Erityisesti on ollut
46805: le ja rehtoreille säädettyjen asioiden luonteen       epäselvyyttä siitä, milloin opettajat ja oppilas-
46806: ja vähäisen oikeusturvatarpeen vuoksi. Poik-          huollon henkilöstö, kuten koulukuraattorit ja
46807: keuksena kunnallislain mukaisen valitusmenet-         -psykologit, voivat ilmaista toisilleen oppilasta
46808: telyn noudattamisesta olisi vakinaisen rehtorin       koskevia tietoja. Esityksessä ehdotetaan nykyi-
46809: ja opettajan vaali, jossa valituksen tutkiminen       set peruskoululain (476/83) ja lukiolain salas-
46810: edellyttää useimmiten myös koulutoimen sekä           sapitosäännökset kumottaviksi ja otettaviksi
46811: opettajakoulutuksen ja pätevyysvaatimusten            säännökset salassa pidettävistä asioista ja niitä
46812: tuntemusta.      Valitusviranomaisena        nmssa    koskevien tietojen luovuttamisesta kunnan
46813: asioissa säilyisi kouluhallitus, jolla on pitkä       kouluhallinnosta annettuun lakiin. Mahdolli-
46814:                                      1990 vp. -      HE n:o 108                                     9
46815: 
46816: suus luovuttaa salassa pidettäviä tietoja on         van koulun sekä lukion ja iltalukion eräitä
46817: esityksessä rajattu sellaisiin tietoihin, jotka      viran- ja toimenhaltijoita koskevaa lainsäädän-
46818: ovat oppilaan koulunkäynnin asianmukaisen            töä muutettiin (lait 417-420/87). Laeilla reh-
46819: järjestämisen kannalta välttämättömiä.               torien ja opettajien oikeusasemaa muutettiin
46820:    Valtion ja kuntien viranomaisten toisiltaan       valtion virkamiesten oikeusasemassa tehtyjä
46821: pyytämien tietojen luovutusvelvollisuudesta          muutoksia vastaavasti. Keskeisiä uudistuksia
46822: säädetään nykyisin asetuksella. Esityksessä eh-      olivat muun muassa virkasuhteen päättämistä
46823: dotetaan säännökset otettaviksi lakiin, ja sään-     koskevien säännösten saattaminen vastaamaan
46824: nöksiä ehdotetaan luovutettavien tietojen osal-      uutta valtion virkamieslainsäädäntöä, viranhal-
46825: ta täsmennettäviksi.                                 tijoiden siirtosäännösten kehittäminen ja laa-
46826:    Peruskoululainsäädännöllä on kunnan kou-          jentaminen sekä niihin liittyen toimeentulon
46827: luviranomaisille säädetty eräitä tehtäviä, jotka     turvaaminen. Kouluhallituksen istuntoon lisät-
46828: ovat päällekkäisiä kunnan sosiaali- ja terveys-      tiin opettajia ja kuntia edustavat jäsenet käsit-
46829: toimelle kuuluvien tehtävien kanssa. Tällaisia       telemään opettajien irtisanomista ja kurinpitoa
46830: ovat muun muassa kunnan velvollisuus antaa           koskevista päätöksistä tehtyjä valituksia. Sään-
46831: vähävaraisen huoltajan lapselle silmälasit sekä      nökset koskivat myös yksityisten koulujen toi-
46832: velvollisuus järjestää terveydeltään heikoille ja    menhaltijoita.
46833: sairaalloisille lapsille lomavirkistystä. Hallin-
46834: non selkeyttämiseksi ehdotetaan mainittuja              Elokuussa 1988 voimaan tulleilla koulula-
46835: tehtäviä koskevat säännökset kumottaviksi pe-        kien muuttamista koskevilla laeilla (511-516/
46836: ruskoulusäännöksistä ja jätettäväksi kuntien         88) toteutettiin muun muassa eräitä kouluhal-
46837: harkintaan, miten tehtävät kunnassa jaetaan          linnon hajauttamiseen tähtääviä toimenpiteitä.
46838: eri hallintokuntien kesken.                          Opetussuunnitelmien muutosten alistamisesta
46839:                                                      sekä rehtorien ja opettajien vaalissa noudate-
46840:                                                      tusta alistusvalitusmenettelystä luovuttiin. Lu-
46841: 2. Nykyinen tilanne ja asian                         kion ja iltalukion lakkauttamiseen ei uudistuk-
46842:    valmistelu                                        sen jälkeen tarvitse hankkia enää opetusminis-
46843:                                                      teriön lupaa. Lakien muuttamisen yhteydessä
46844: 2.1. Nykyinen tilanne                                muutettiin myös asetuksia. Niistä poistettiin
46845:                                                      muun muassa suurin osa viranhaltijoiden ni-
46846: 2.1.1. Lainsäädäntö                                  mittämiseen liittyviä menettelyjä koskevista
46847:                                                      säännöksistä. Niiden tilalle otettiin viittaus
46848:    Koululainsäädäntö uudistettiin 1 pmvana           kunnan virkasääntöön.
46849: elokuuta 1985 voimaan tulleilla laeilla (476-
46850: 485/83) ja asetuksilla (718-724/84). Tärkeim-           Peruskoululakia ja lukiolakia muutettiin vie-
46851: mät laeista ovat peruskoululaki, lukiolaki, ilta-    lä kahdesti 20 päivänä huhtikuuta 1989 voi-
46852: lukiolaki ja kunnan kouluhallinnosta annettu         maan tulleilla laeilla (326 ja 327 /89). Niissä
46853: laki.                                                säädettiin mahdollisuus siirtää koulutoimen
46854:    Lakeja on muutettu jo useaan kertaan.             johtosääntöön otettavalla määräyksellä koulu-
46855: Vuonna 1984 annetuilla laeilla (132-136/84)          jen johtokuntien jäsenten valinta eräin poik-
46856: peruskoululakiin ja lukiolakiin lisättiin tuntike-   keuksin kunnanvaltuustolta koululautakunnal-
46857: hyspykälät ja lakien voimaantuloa lykättiin.         le. Kesäkuun alusta voimaan tulleilla laeilla
46858: Elokuussa 1985 voimaan tulleilla laeilla (614-       (405 ja 406/89) säädettiin rehtorin ja opettajan
46859: 617 /85) muutettiin muun muassa koululauta-          vaalipäätöksen tiedoksiannosta sekä jatkovali-
46860: kunnan alaisten hallintoelinten ja viranhaltijoi-    tusoikeudesta kouluhallituksen päätökseen,
46861: den päätöksistä tehtävää valitusta koskevia          jolla se on ratkaissut koululautakunnan tai
46862: säännöksiä. Kouluhallitukselle tehtävän vali-        yksityisen koulun johtokunnan rehtorin tai
46863: tuksen sijasta tuli johtokuntien ja koulutoimen      opettajan vaalia koskevasta päätöksestä tehdyn
46864: viranhaltijoiden päätökset saattaa ensin koulu-      valituksen.
46865: lautakunnan tutkittaviksi.
46866:    Samanaikaisesti valtion virkamieslainsää-           Koululainsäädäntöön tehdyistä muutoksista
46867: dännön kokonaisuudistuksen voimaantulon              huolimatta koulutointa säännellään edelleen
46868: kanssa vuoden 1988 alussa tulivat voimaan            yksityiskohtaisesti, ja koulutoimi on tarkasti
46869: lait, joilla peruskoulun, peruskoulua korvaa-        keskushallinnosta ohjailtua.
46870: 2   300422V
46871: 10                                    1990 vp. -    HE n:o 108
46872: 
46873: 
46874: 2.1.2. Käytäntö                                        Avoimen rehtorin ja opettajan vi-
46875:                                                        ran hoitajan määrääminen ....... .                                 1 008
46876:     Opetusministeriön antamia koulutointa kos-         Kurinpitotutkimuksen toimittavan
46877: kevia normeja oli vuoden 1989 lopussa voimas-          virkamiehen määrääminen ....... .                                     31
46878: sa 18. Normit ovat määräyksiä, ohjeita ja              Rehtorin tai opettajan määräämi-
46879: ministeriön vahvistamia perusteita. Normien            nen lääkärintarkastukseen ........ .                                   6
46880: kohteena ovat pääsääntöisesti kunnat. Myös          Yhteensä ............................ .                               1 205
46881: ohjeiksi kutsutut normit on tarkoitettu sitovik-
46882: si.                                                    Koulutointa koskevien valitusten ja kantelui-
46883:     Normihanke ja siihen liittyvät toimenpiteet     den määristä ei ole yhtenäisiä ja kattavia tilas-
46884: kouluhallinnossa ovat johtaneet kouluhallituk-      totietoja. Kouluhallituksessa käsiteltiin vuonna
46885: sen norminannon vähentymiseen. Kouluhalli-          1989, valtionapuoikaisuja lukuunottamatta,
46886: tus on jakanut marraskuusta 1987 lukien kun-        yhteensä 140 valitusta. Valitusten jakaantumi-
46887: nille ja kouluille toimittamansa materiaalin        nen asiaryhmiin on esitetty taulukossa 2.
46888: määräyksiin, ohjeisiin ja tiedotteisiin. Näistä
46889: vain määräykset ovat vastaanottajia sitovia.        Taulukko 2. Kouluhallituksessa vuonna 1989
46890: Kouluhallitus antoi vuonna 1988 määräyksiä                      käsiteltyjen valitusten määrät
46891: 17 ja ohjeita 71. Vuonna 1989 määräyksiä                        asiaryhmittäin
46892: annettiin 25 ja ohjeita 32. Tiedotteita koulu-
46893: hallitus antoi vastaavina vuosina noin 340 vuo-     Asia:                                                                 Määrä
46894:                                                                                                                             kpl
46895: sittain. Kouluhallitus ei ole käyttänyt lähes-
46896:                                                        Rehtorin, opettajan ja oppilas-
46897: kään kaikkia sille säädettyjä norminantoval-
46898:                                                        kodinhoitajan vaali .. .. . .. .. .. .. ..                            96
46899: tuuksia.
46900:     Lääninhallitukset eivät ole antaneet kunnille      Oppilaan siirtäminen erityisope-
46901: ja oppilaitoksille kirjallisia määräyksiä tai oh-      tukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         10
46902: jeita.                                                 Oppilaan kurinpito................                                     4
46903:     Kouluhallituksessa käsiteltiin vuonna 1989         Koulun lakkauttamista koskeva
46904: 90 tähän esitykseen sisältyvää lupa-asiaa. Näis-       johtosäännön muutos . . . . . . . . . . . . .                          5
46905: tä lähes kaikki koskivat luvan myöntämistä             Rehtorin ja opettajan irtisanomi-
46906: koulunkäyntiavustajan ottamiseen.                      nen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . .       5
46907:     Lääninhallituksissa vuonna 1989 käsitellyt         Rehtoriin ja opettajaan kohdistuva
46908: tähän esitykseen liittyvät koulutoimen alistus-        kurinpito..........................                                    6
46909: ja lupa-asiat sekä eräät viranhaltijoita koskevat      Muut asiat .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. ..                        14
46910: asiat on esitetty taulukossa 1.                     Yhteensä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      140
46911: 
46912: Taulukko 1. Lääninhallituksissa vuonna 1989           Valitusten käsittely vei kouluhallituksessa ai-
46913:             käsitellyt koulutoimen alistus- ja      kaa keskimäärin kolmesta neljään kuukautta.
46914:             lupa-asiat sekä eräät viranhalti-
46915:             joita koskevat asiat
46916: Asia:                                       Määrä   2.2. Asian valmistelu
46917:      Koulun lakkaamista merkitsevän
46918:      koulutoimen johtosäännön muu-                  2.2.1. Valmisteluelimet
46919:      toksen vahvistaminen ............ .       17
46920:      Oppilasluvusta poikkeaminen us-                  Esitykseen liittyvää lainsäädäntöä ovat val-
46921:      konnon ja elämänkatsomustiedon                 mistelleet useat opetusministeriön hallinnon-
46922:      opetuksessa ...................... .       8   alan työryhmät. Näistä tämän esityksen kan-
46923:      Koulunkäyntioikeuden pidentämi-                nalta merkittävimpiä ovat olleet kouluhallituk-
46924:      nen .............................. .      14   sen hallinnonalan normityöryhmä (opetusmi-
46925:      Vieraan piirin peruskoulun käymi-              nisteriön työryhmien muistiaita 1988:4), kes-
46926:      nen muussa kuin oppilaan koti-                 kusvirastotyöryhmä          (komiteanmietintö
46927:      kunnassa ......................... .      57   1989:4), koulutoimen muutoksenhakutyöryh-
46928:      Lukiolle vahvistetusta opetussuun-             mä (opetusministeriön työryhmien mmst101ta
46929:      nitelmasta poikkeaminen ......... .       64   1989:42) ja koulutoimen sääntelyn purkutyö-
46930:                                      1990 vp. -      HE n:o 108                                       11
46931: 
46932: ryhmä (opetusministeriön työryhmien muistiai-        Ia hallinnollisella tasolla. Työryhmä esitti kou-
46933: ta 1989:61).                                         luhallinnon kehittämisessä yleisinä suuntavii-
46934:     Kouluhallituksen hallinnonalan normityö-         voina muun muassa, että toiminnan järjeste-
46935: ryhmän tehtävänä oli laatia selvitys kouluhalli-     lyistä päätetään mahdollisimman pitkälle toi-
46936: tuksen hallinnonalaa koskevasta opetusminis-         meenpanevissa yksiköissä eli kunnissa ja oppi-
46937: teriön, kouluhallituksen ja sen alaisten hallin-     laitoksissa ja että toimivaltaa siirretään näille,
46938: toviranomaisten norminannosta sekä valmistel-        toimeenpaneviin yksikköihin kohdistuvaa sito-
46939: la ehdotukset tämän hallinnonalan määräysten         vaa ohjausta vähennetään ja väljennetään sekä
46940: ja ohjeiden ja niiden perustana olevien valtuu-      koulutuksen keskushallinnon osalta yksiköiden
46941: tussäännösten uudistamistarpeesta. Työryhmä          selkeän ja määritellyn toimintapolitiikan kan-
46942: laati aluksi selvityksen opetusministeriön ja        nalta vähemmän tärkeät tehtävät karsitaan.
46943: kouluhallituksen norminannosta ja teki ehdo-         Keskusvirastojen tehtäviä hallintolainkäyttövi-
46944: tukset norminannon uudistamisesta. Työryhmä          ranomaisena vähennetään, ja valitusoikeutta ja
46945: esitti muun muassa, että kouluhallituksen tulisi     -järjestelmää kehitetään siten, että kunnallisva-
46946: luopua lähettämänsä materiaalin jaosta yleis-        lituksen käyttöä lisätään.
46947: ja ryhmäkirjeisiin ja siirtyä käyttämään jaotte-        Koulutoimen        muutoksenhakutyöryhmän
46948: lua: määräykset, ohjeet ja tiedotteet. Ehdotuk-      tehtävänä oli laatia ehdotus opetusministeriön
46949: set johtivat kouluhallituksen norminannon uu-        kouluosaston alaisen koulutoimen oikeusturva-
46950: distamiseen 1 päivästä marraskuuta 1987 al-          järjestelmän selkeyttämiseksi ja säännösten yh-
46951: kaen työryhmän esittämällä tavalla. Työn toi-        denmukaistamiseksi. Työryhmän tuli ottaa
46952: sessa vaiheessa työryhmä kävi lävitse koulu-         huomioon hallinnon oikeusturvan kehittämis-
46953: lainsäädäntöön sisältyvät norminannon perus-         periaatteista viime vuosina laaditut selvitykset,
46954: tana olevat valtuutussäännökset. Opetusminis-        opetusministeriön asettaman keskusvirastotyö-
46955: teriön norminantoon valtuuttavia säännöksiä          ryhmän esitys sekä eduskunnan vastaukseen
46956:  työryhmä kirjasi 31 ja vastaavasti kouluhalli-      hallituksen esitykseen 193/1987 vp. sisältyvä
46957: tuksen norminannon perustana olevia sään-            lausuma muutoksenhakumenettelyn järjestämi-
46958:  nöksiä 89. Työryhmän ehdotuksen mukaan,             sestä opettajanvaalissa. Työryhmä rajasi tar-
46959:  kun tarkoitetaan oikeudellisesti sitovaa nor-       kastelunsa oikeusturvan jälkikäteiseen toteutu-
46960:  mia, tulee siitä käyttää nimitystä määräys taik-    miseen eli muutoksenhakuun. Työryhmä totesi
46961:  ka muuta ilmaisua, josta ilmenee normin sito-       muistiossaan, että nykyistä koulutoimen muu-
46962:  vuus. Ohje nimityksestä luovutaan lainsäädän-       toksenhakujärjestelmää tulee selkeyttää ja yk-
46963:  nössä. Ei-sitovia kannanottoja viranomaiset         sinkertaistaa. Keinoina tavoitteeseen pääsemi-
46964:  voivat antaa ilman siihen valtuuttavaa sään-        seksi työryhmä piti erilaisten muutoksenhaku-
46965:  nöstäkin. Valtuutus määräysten antamiseen tu-       keinojen ja valitusteiden sekä valituskieltojen
46966:  lisi yleensä olla laissa. Kuitenkin mikäli kysy-    määrän vähentämistä sekä muutoksenhakua
46967:  myksessä on laissa määritellyn asian tarkempi       koskevan perussäännöksen ottamista aina la-
46968:  sääntely, voitaisiin valtuutussäännös sisällyttää   kiin. Lääninoikeuksista tuli 1 päivänä marras-
46969:  myös asetukseen. Työryhmä teki hyväksymien-         kuuta 1989 riippumattomia alueellisia hallinto-
46970:  sä periaatteiden pohjalta esityksen yhteensä 67     tuomioistuimia. Työryhmä esitti, että koulutoi-
46971:  valtuutussäännöksen muuttamisesta tai ku-           men muutoksenhaku ohjataan ensiasteessa lää-
46972:  moamisesta.                                         ninoikeuksiin. Työryhmän mukaan kunnallis-
46973:      Keskusvirastotyöryhmän tehtäväksi annettiin     valituksen käyttöalaa tulisi entisestään lisätä
46974:  laatia vaihtoehtoisia organisaatiomalleja kou-      koulutoimen muutoksenhaussa. Pääsääntönä
46975:  luhallinnon keskusvirastojen organisatoriseksi      tulisi olla, että kunnan kouluviranomaisen pää-
46976:  kehittämiseksi. Ehdotuksia tehdessään työryh-       tökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksel-
46977:  män tuli ottaa huomioon koulujärjestelmän ja        la. Kuitenkin eräiden oppilaita koskevien asioi-
46978:  sen kehityksen vaikutukset hallinnon järjeste-      den käsittelyssä työryhmä katsoi parhaimmaksi
46979:  lyyn. Työryhmän tuli pyrkiä siirtämään tehtä-       vaihtoehdoksi, että tällaiset päätökset voitai-
46980:  viä keskusvirastoilta valtion aluehallinnolle,      siin saattaa asianomaisen lääninhallituksen kä-
46981:   kuntiin ja oppilaitoksiin. Edelleen työryhmän      siteltäviksi. Peruskoulussa tällaisia asioita olisi-
46982:  tuli tarkastella tehtävien jakoa opetusministe-     vat muun muassa oppilaaksiotto, poikkeuksen
46983:   riön ja keskusvirastojen kesken. Johtavana         myöntäminen koulunkäynnin aloittamiseen yh-
46984:   periaatteena tuli pitää sitä, että kutakin asiaa   tä vuotta säädettyä aikaisemmin tai myöhem-
46985:   käsitellään valtionhallinnossa enintään kahdel-    min tai oppilaan muu kuin satunnainen va-
46986: 12                                    1990 vp. -      HE n:o 108
46987: 
46988: pauttaminen jonkin aineen opiskelusta. Maini-         koskeva päätösvalta tulisi siirtää keskusviras-
46989: tut ehdotukset tulisi toteuttaa yhdenmukaisina        tolle. Useimpien lääninhallitusten mielestä eh"
46990: koulun omistajayhteisöstä riippumatta. Työry-         dotukset, joiden mukaan opetussuunnitelmia
46991: mä teki ehdotukset yhteensä 20 koulutoimen            ja työsuunnitelmia ei tarvitsisi toimittaa auto-
46992: lain ja asetuksen muuttamisesta.                      maattisesti lääninhallituksille tiedoksi, heiken-
46993:    Koulutoimen sääntelyn purkutyöryhmän               täisivät lääninhallitusten mahdollisuuksia val-
46994: tehtävänä oli koulutoimen sääntelyn purkamis-         voa ja kehittää koulutointa alueellaan. Useat
46995: ta ja hallinnon hajauttamista sekä valtion-           lääninhallitukset katsoivat myös, että läänin-
46996: osuusjärjestelmän yksinkertaistamista varten          hallituksilla tulisi olla mahdollisuus itsenäisesti
46997: käydä läpi nykyinen peruskouluja, lukioita,           ryhtyä opettajaan kohdistuvaan kurinpitome-
46998: iltalukiaita ja kunnan kouluhallintoa koskeva         nettelyyn. Opettajan viran vakinaista täyttä-
46999: lainsäädäntö ja tehdä ehdotukset tarvittavista        mistä koskevasta päätöksestä tehdyn valituk-
47000: uudistuksista sekä tarpeettomiksi katsottavien        sen käsittelypaikasta esitettiin useita arvioita.
47001: säännösten kumoamisesta ja muuttamisesta.             Enemmistö lausunnonantajista katsoi, ettei
47002: Työryhmän tuli ottaa huomioon, ettei muutok-          näitä valituksia tulisi käsitellä kouluhallitukses-
47003: silla vaaranneta koulutuksellisen tasa-arvon ei-      sa, vaan niiden tulisi mennä kunnallisvalitukse-
47004: kä koulutoimen eri henkilöryhmien oikeus-             na lääninoikeuteen. Oikeusministeriö esitti har-
47005: turvan toteutumista. Työryhmä laati muistion-         kittavaksi, ettei muutoksenhakua oppilaan
47006: sa hallituksen esityksen muotoon. Esityksessä         erottamista ja peruskoulun oppilaan erityisluo-
47007: otettiin huomioon myös normityöryhmän ja              kalle siirtämistä koskevassa asiassa jätettäisi
47008: muutoksenhakutyöryhmän ehdotukset koulu-              vapaamuotoisen lääninhallituksen käsiteltäväk-
47009: toimen säännösten muuttamisesta. Työryhmä             si saattamismenettelyn varaan. Sosiaali- ja ter-
47010: meni ehdotuksessaan mainittujen aikaisempien          veysministeriön mielestä koululainsäädännöstä
47011: työryhmien ehdotuksia pitemmälle ja esitti ko-        ei tulisi ainakaan tässä vaiheessa kumota eräitä
47012: konaan luovuttavaksi kuntien viranomaisten            oppilaiden sosiaalisia etuja koskevia säännök-
47013: päätösten alistamisesta valtion viranomaisen          siä. Valtiovarainministeriön mukaan koulun
47014: vahvistettavaksi. Oppilasta koskevissa asioissa       sijoittamista vuokrahuoneistoon koskevasta lu-
47015: työryhmä ehdotti, että päätökset voitaisiin alis-     vasta ei tulisi luopua.
47016: tuksen sijasta saattaa lääninhallituksen käsitel-        Osa lausunnonantajien huomautuksista otet-
47017: täväksi.                                              tiin esityksen jatkovalmistelussa huomioon.
47018:                                                          Esitysluonnosta käsiteltiin kouluasiainneu-
47019:                                                       vostossa, ja neuvosto antoi siitä lausunnon.
47020: 2.2.2. Lausunnonantajat                               Esitysluonnoksen pohjalta käytiin kunnan vi-
47021:                                                       ranhaltijain neuvotteluoikeudesta annetun lain
47022:    Sääntelyn purkutyöryhmän muistiosta antoi-         (389/44) mukaiset neuvottelut Akava r.y:n ja
47023: vat lausunnon oikeusministeriö, sisäasiainmi-         Opettajien Ammattijärjestö OAJ :n kanssa.
47024: nisteriö, sosiaali- ja terveysministeriö, valtiova-
47025: rainministeriö, kouluhallitus, kaikki lääninhal-
47026: litukset, kuntien keskusjärjestöt, Kunnallinen        3. Esityksen organisatoriset vai-
47027: Työmarkkinalaitos, Kuntien kouluhallintovir-             kutukset ja henkilöstövaiku-
47028: kamiehet r.y., Opettajien Ammattijärjestö                tukset
47029: OAJ, Suomen Rehtorit r.y., Kirkon kasvatus-
47030: asiainkeskus sekä Koti ja Koulu -yhdistysten          3.1. Valtionhallinto
47031: liitto.
47032:    Lausunnonantajat pitivät työryhmän ehdo-              Ehdotettujen uudistusten toteuttaminen mer-
47033: tuksia oikeansuuntaisina. Ehdotuksen eräistä          kitsee muutoksia viranomaisten tehtäviin ja
47034: yksityiskohdista esitettiin kuitenkin arvostelua.     niiden määriin. Henkilövoimavaroja voidaan
47035: Suomen Kunnallisliiton mukaan kouluhallin-            jatkossa suunnata koulutoimen kannalta hyö-
47036: non järjestäminen kunnissa tulisi jättää kun-         dyllisempiin tehtäviin. Norminannon uudista-
47037: tien omaan harkintaan. Myös koulutoimen               minen ehdotetuna tavalla vähentäisi valmiste-
47038: virkojen määrä, viranhaltijoiden valintaperus-        lutyötä opetusministeriössä ja kouluhallituk-
47039: teet ja tehtävien määrääminen tulisi jättää           sessa. Toisaalta määräysten ja ohjeiden käytön
47040: kuntien ratkaistavaksi. Kouluhallitus esitti lau-     vähentyminen lisää koulutuksen ja neuvonnan
47041: sunnossaan, että tuntijakoa ja kokeilulupia           tarvetta.
47042:                                     1990 vp. -      HE n:o 108                                       13
47043: 
47044:    Norminannon ja lupahallinnon uudistami-          Muutoksenhakujärjestelmän uudistaminen toi-
47045: nen vähentäisi valtioneuvoston käsittelyyn me-      si kunnanhallituksille lisää tehtäviä muutok-
47046: nevien asioiden määrää. Esityksen mukaan            senhakuviranomaisena. Tehtävien määrä riip-
47047: opetusministeriöllä olisi ratkaisuvalta näissä      puisi kuitenkin siitä, kuinka paljon koululauta-
47048: nykyisin valtioneuvostolle kuuluvissa asioissa.     kunnan alaisille hallintoelimille ja viranomai-
47049: Lupaa edellyttävien säännösten kumoaminen           sille siirrettäisiin johtosäännöllä toimivaltaa.
47050: vähentäisi työtä myös kouluhallituksessa ja         Koululautakunnilta jäisi puolestaan pois vali-
47051: lääninhallitusten kouluosastoilla. Kouluosasto-     tusviranomaiselle kuuluvat tehtävät.
47052: jen työmäärää vähentäisi myös viranhaltijoita
47053: koskevien tehtävien kumoaminen. Jatkossa
47054: lääninhallitukset toimiitaisivat opettajien ku-     4. Esityksen taloudelliset vaiku-
47055: rinpitoasiassa tutkimuksen vain kunnan pyyn-           tukset
47056: nöstä. Toisaalta muutoksenhakujärjestelmän
47057: uudistaminen toisi lääninhallitusten kouluosas-        Esityksellä ei olisi merkittäviä välittömiä vai-
47058: toille jonkin verran lisää työtä, kun niiden        kutuksia koulutoimen kustannuksiin. Hallin-
47059: käsiteltäväksi voitaisiin saattaa muitakin kuin     non keventämisen ja hajauttamisen taloudelli-
47060: oppilaaksiottoa, arvostelua ja vuosiluokalta        sia vaikutuksia ei ole voitu arvioida.
47061: siirtämistä koskevia asioita.
47062:    Olennaisin muutos aiheutuisi kunnallisvali-
47063: tuksen käyttöalan laajentamisesta koulutoimen       5. Muita esitykseen vaikuttavia
47064: muutoksenhaussa. Vuoden 1988 tilaston mu-              seikkoja
47065: kaan tarkasteltuna kouluhallitukselta muun
47066: muassa poistuisi vuosittain noin 70 valitusta.         Vapaakunniksi hyväksytyistä kunnista 30
47067: Jatkossa valitukset jakaantuisivat kahdentoista     kuntaa on tehnyt valtioneuvostolle vapaakun-
47068: lääninoikeuden kesken. Valituslajin muuttumi-       nan oikeudesta poiketa eräistä säännöksistä ja
47069: nen kunnallisvalitukseksi, jossa asianosaisten      määräyksistä annetun lain 6 §:n mukaisen ha-
47070: lisäksi kaikilla kunnan jäsenillä on valitus-       kemuksen opetusministeriön toimialaan kuulu-
47071: oikeus, saattaa lisätä valitusten määrää.           vien säädösten osalta. Hakemuksissa kunnat
47072:                                                     pyytävät oikeutta poiketa runsaasta 100:sta
47073:                                                     tämän esityksen piiriin kuuluvan lain tai ase-
47074: 3.2. Kunnallishallinto                              tuksen säännöksestä. Esitykseen sisältyvien eh-
47075:                                                     dotusten hyväksyminen merkitsisi, että kuntien
47076:    Esitys mahdollistaisi koululautakunnan teh-      esittämistä mahdollisuuksista poiketa lainsää-
47077: täväalan laajentamisen koskemaan muitakin           dännöstä toteutettaisiin noin 80 pysyvinä lain-
47078: kuin nykyisiä kunnan koululaitokseen kuuluvia       säädäntömuutoksina. Lisäksi lopuissa hake-
47079: kouluja ja oppilaitoksia. Koululautakuntien ti-     muksista noin puolessa tapauksista poikkea-
47080: lalle voitaisiin myös perustaa esimerkiksi ope-     minen on mahdollista vapaakuntakokeilusta
47081: tus- ja sivistystoimen lautakuntia, joille annet-   annetun lain perusteella kuntien omilla päätök-
47082: taisiin nykyisin kunnan kulttuuri- ja kirjasto-     sillä.
47083: lautakunnalle kuuluvia tehtäviä. Tämä vähen-           Ammattikasvatushallituksen ja kouluhalli-
47084: täisi luottamushenkilöiden määrää kunnissa.         tuksen aseman järjestämistä koskeva selvitys-
47085: Monissa vapaakunnissa ja niin sanotuissa hal-       työ on ollut pitkään vireillä. Valtioneuvosto
47086: linnon kokeilukunnissa on jo muodostettu            teki 8 päivänä maaliskuuta 1990 periaatepää-
47087: mainitun kaltaisia laaja-alaisia toimielimiä, jo-   töksen, jonka mukaan virastot lakkautetaan ja
47088: ten ehdotuksista ei aiheutuisi muutoksia näissä     niiden tilalle perustetaan 1 päivästä maaliskuu-
47089: kunnissa. Johtokuntien yhdistäminen vähentäi-       ta 1991 lukien opetushallitus -niminen asian-
47090: si myös luottamushenkilöiden määrää.                tuntijakeskusvirasto. Opetushallituksen tär-
47091:    Lupaa edellyttävien säännösten määrän vä-        keimpänä tehtävänä olisi huolehtia toimialansa
47092: hentäminen vähentäisi valmistelutyötä ja asia-      koulutuksen yleisestä tuloksellisuudesta sekä
47093: kirjojen laatimistyötä kunnan kouluvirastoissa      koulutuksen tasosta ja laadusta koko maassa
47094: ja -toimistoissa. Toisaalta säännösten väljentä-    sekä vastata kaikkien koulumuotojen opetus-
47095: minen ja siten kuntien liikkumavaran lisäämi-       suunnitelmien perusteiden ja koulutuksen ra-
47096: nen koulutoimen hoidossa lisäisi kunnissa teh-      kenteen jatkuvasta kehittämisestä. Toisaalta
47097: tävien päätösten valmisteluun kuuluvaa työtä.       opetushallituksen tulisi avustaa opetusministe-
47098: 14                                  1990 vp. -     HE n:o 108
47099: 
47100: riötä koulutuspoliittisten päätösten valmiste-     Päätöksen mukaan uudistus pyritään toteutta-
47101: lussa. Viraston hallinto- ja lainkäyttötehtävien   maan vuoden 1992 alusta. Koska valtion-
47102: määrää vähennettäisiin. Tähän esitykseen sisäl-    osuusuudistus on erikseen vireillä, tähän esi-
47103: tyvät ehdotukset ovat yhdenmukaisia mainitus-      tykseen ei ole sisällytetty ehdotuksia valtion-
47104: sa periaatepäätässä todettujen tavoitteiden        osuuksia ja -avustuksia koskevien säännösten
47105: kanssa.                                            muuttamiseksi. Myöskään eräitä valtionosuuk-
47106:    Valtioneuvosto teki kesäkuussa 1990 peri-       siin liittyviä lupamenettelyitä koskevia sään-
47107: aatepäätöksen kuntien valtionosuusuudistuk-        nöksiä ei ehdoteta tässä vaiheessa muutetta-
47108: sesta. Tarkoituksena on siirtyä nykyistä yksin-    vaksi.
47109: kertaisempiin laskennallisiin valtionapuihin.
47110: 
47111: 
47112: 
47113: 
47114:                             YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
47115: 
47116: 
47117: 1. Lakiehdotusten perustelut                       lääninhallituksen aikaisemmin myöntämä lupa
47118:                                                    on voimassa, kunnes luvassa tarkoitetun piirin
47119: 1.1. Peruskoululaki                                rajoja muutetaan.
47120:                                                       Pykälään on lisätty uusi 4 momentti, jonka
47121:    4 §. Lisäopetuksen ja esiopetuksen perus-       mukaan kunnassa voi olla myös saamenkielistä
47122: teiden määrääminen ehdotetaan siirrettäväksi       opetusta varten oma koulupiiri. Kysymykseen
47123: valtioneuvostotta opetusministeriölle. Opetus-     voi tulla sekä ala-asteen että yläasteen piirin
47124: ministeriön lupaa lisäopetuksen järjestämiseen     muodostaminen. Yläasteen piirin muodostami-
47125: ei enää vaadittaisi. Kaikki hakijat ovat saaneet   sen edellytyksistä säädetään peruskouluasetuk-
47126: luvan lisäopetukseen. Opetusministeriön anta-      sen 1 §:ssä.
47127: mat perusteet säätelevät riittävässä määrin toi-      10 §. Pykälän 1 momentista on poistettu
47128: mintaa, joten lupamenettelyä pidetään tarpeet-     tarpeettomana maininta mahdollisuudesta an-
47129: tomana.                                            taa erityisopetuksen järjestämisestä tarkempia
47130:    7 §. Pykälän l momentista on poistettu          määräyksiä johtosäännössä. Määräyksiä, jotka
47131: säännös kouluhallituksen toimivallasta antaa       eivät ole lain tai asetuksen taikka viranomais-
47132: ohjeita siitä, milloin sama alue voi kuulua        ten antamien määräysten vastaisia, voidaan
47133: kahden tai useamman ala-asteen tai yläasteen       antaa johtosäännössä ilman lainsäädännössä
47134: piiriin. Pykälään on peruskouluasetuksesta         olevaa valtuutusta.
47135: siirretty säännös niistä perusteista, joiden mu-      Säännös     lääninhallituksen   toimivallasta
47136: kaan päällekkäinen piiri voidaan muodostaa.        päättää erityisluokista muodostettavalle kou-
47137: Pykälässä tarkoitettuja erityisiä opetustehtäviä   lulle määrättävästä koulupiiristä ehdotetaan
47138: ovat muun muassa kouluhallituksen ohjeissa         poistettavaksi pykälän 2 momentista. Ehdotuk-
47139: aikaisemmin mainitut painotetun opetuksen          sen mukaan erityisluokista muodostetulla kou-
47140: antaminen, laajennetun kieliohjelman tarjo-        lulla ei ole koulupiiriä, vaan kunta päättää,
47141: aminen sekä erityisopetuksen ja lisäopetuksen      miltä alueelta oppilaat otetaan. Momentista
47142: antaminen koulussa.                                ehdotetaan myös poistettavaksi valtioneuvos-
47143:    8 §. Pykälän 1 momentista on poistettu lää-     ton toimivalta tarvittaessa määrätä alue, jolta
47144: ninhallituksen toimivalta myöntää poikkeuksia      erityisluokista muodostetun koulun oppilaat
47145: kunnan velvollisuudesta laatia piirijako sellai-   on otettava. Säännös on tarpeeton, koska kun-
47146: seksi, ettei peruskoulun ala-asteen oppilaiden     ta on velvollinen järjestämään kunnassa asuvil-
47147: koulumatka yleensä ole viittä kilometriä pitem-    le erityisopetusta tarvitseville lapsille perus-
47148: pi. Lupamenettely on tarpeeton, koska sään-        kouluopetusta ja valtioneuvostolla on mahdol-
47149: nös jo sinällään mahdollistaa riittävän jousta-    lisuus lain 6 §:n 2 momentin nojalla velvoittaa
47150: vuuden piirijaon laatimisessa. Säännöstä on        kaksi kuntaa tai useampia kuntia yhteistoimin-
47151: myös selkeytetty siten, että koulumatkojen pi-     taan myös erityisopetuksen järjestämiseksi.
47152: tuuksia on tarkasteltava piirikohtaisesti. Lain       10 a §. Pykälän 3 momenttia on selkeytetty,
47153: voimaantulosäännöksen 2 momentin mukaan            ja sen käsitteistö on muutettu vastaamaan
47154:                                     1990 vp. -     HE n:o 108                                    I5
47155: 
47156: ehdotettua viranomaisten norminantojärjestel-         Pykälän 3 momentti on siirretty I3 §:n 2
47157: mää. Päiväkodissa annettavassa esiasteen ope-      momentiksi, ja siihen on samalla tehty johto-
47158: tuksessa ja niin sanotussa kotiopetuksessa voi-    kunnan jäsenten enimmäismäärää koskevan
47159: taisiin edelleenkin poiketa peruskoululain ja      rajoituksen poistamisen edellyttämä muutos.
47160: -asetuksen säännöksistä sen mukaan kuin kou-          13 §. Pykälä sisältää nykyiseen I2 ja
47161: luhallitus määrää. Kouluhallituksen yleinen        13 §:ään sisältyvät peruskoulun johtokunnan
47162: toimivalta antaa määräyksiä mainitun opetuk-       kokoonpanoa koskevat kunnallislaista poik-
47163: sen järjestämisestä ehdotetaan sen sijaan pois-    keavat erityissäännökset. Ehdotuksen mukaan
47164: tettavaksi. Poistettava määräyksenantovalta on     ei enää säädetä oppilaiden huoltajien keskuu-
47165: koskenut lähinnä opetuksen hallinnollista or-      desta johtokuntaan valittavien jäsenten vähim-
47166: ganisointia. Tässä tarkoitetun opetuksen sisäl-    mäismäärästä, vaan asia on jätetty kunnan
47167: töä koskevia määräyksiä kouluhallitus antaa        harkintaan. Eri koulujen yhteisten johtokun-
47168: opetussuunnitelman perusteiden yhteydessä.         tien kokoonpanosta säädettäisiin lisäksi kun-
47169:    II §. Sairaalassa potilaana olevan oppilaan     nan kouluhallinnosta annetun lain I3 §:ssä.
47170: opetuksen järjestämiseen liittyvää norminantoa        Pykälästä on poistettu säännökset, jotka
47171: koskeva käsitteistö on saatettu vastaamaan         koskevat johtokunnan jäsenten valintaan liitty-
47172: ehdotettua viranomaisten norminantojärjestel-      viä menettelytapoja. Tältä osin sovelletaan jat-
47173: mää. Pykälää ehdotetaan täsmennettäväksi           kossa kunnallislakia ja sen nojalla annettuja
47174: myös siten, että määräysten antaminen on           määräyksiä. Pykälän 2 momentiksi on 12 §:n
47175: opetusministeriön harkinnassa.                     perusteluihin viitaten siirretty nykyinen I2 §:n
47176:                                                    3 momentti. Pykälän nykyinen 3 momentti on
47177:    I2 §. Pykälän I momentista on poistettu         siirretty 5 momentiksi.
47178: kahden tai useamman peruskoulun yhteistä              14 §. Johtokunnan tehtäviä koskevaa 1 mo-
47179: johtokuntaa koskeva säännös ja johtokunnan         menttia on sanonnallisesti täsmennetty. Koulu-
47180: jäsenten enimmäismäärää koskevat rajoituk-         lautakunnan tehtävien siirtämistä johtokunnal-
47181: set. Johtokunnan kokoonpanoa koskevat muut         le koskeva 2 momentti on 21 a §:n perustelui-
47182: erityiset säännökset on siirretty I3 §:ään. Yh-    hin viitaten poistettu tarpeettomana.
47183: teisiä johtokuntia koskevat säännökset on siir-       15 §. Pykälän 2 momentti sisältää yleisku-
47184: retty kunnan kouluhallinnosta annetun lain         vauksen opettajakunnan tehtävistä ja toimi-
47185:  13 §:ään. Samalla on huomattavasti laajennet-     alasta. Peruskouluasetuksesta on tarkoitus tar-
47186: tu mahdollisuuksia perustaa eri koulumuotojen      peettomana kumota yksityiskohtainen opetta-
47187: yhteisiä johtokuntia kunnassa. Momenttiin on       jakunnan tehtäviä koskeva luettelo. Tämän
47188: siirretty peruskouluasetuksen 4 §:stä säännös,     vuoksi säännöksestä on poistettu opettajakun-
47189: jonka mukaan johtokunta on koululautakun-          nan tehtäviä koskeva viittaus asetukseen. Opet-
47190: nan alainen toimielin. Lain voimaantulosään-       tajakunnan tulee tehdä I3 §:n mukainen ehdo-
47191: nöksen mukaan ennen lain voimaantuloa vali-        tus keskuudestaan johtokuntaan valittavasta
47192: tut johtokunnat jatkavat toimikautensa lop-        jäsenestä.
47193:  puun.                                                16 §. Pykälän 2 momentti sisältää yleisku-
47194:    Pykälän 2 momentista on poistettu läsnäolo-     vauksen oppilaskunnan toimialasta. Siitä on
47195: oikeutta ja puhevaltaa johtokunnan kokouk-         poistettu tarpeettomana oppilaskunnan tehtä-
47196: sessa koskeva säännös. Läsnäolo-oikeudesta ja      viä koskeva viittaus peruskouluasetukseen ja
47197:  puhevallasta johtokunnan kokouksissa päättä-      johtosääntöön. Yksityiskohtainen oppilas-
47198: minen on jätetty kunnallislain varaan. Läänin-     kunnan tehtäviä koskeva luettelo on tarkoitus
47199:  hallituksen edustajalle on voimassa olevassa      kumota peruskouluasetuksesta. Oppilaskunnan
47200:  asetuksessa säädetty läsnäolo- ja puheoikeus      tulee I3 §:n mukaisesti valita keskuudestaan
47201:  johtokunnan kokouksessa. Säännös perus-           kaksi jäsentä johtokuntaan.
47202:  koulun johtajan velvollisuudesta toimia johto-       I7 §. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi tar-
47203:  kunnan sihteerinä on kunnan hallinnon sisäisiä    peettomana. Muita kuin opetustehtäviä suorit-
47204:  menettelytapoja koskevana poistettu. Pykälän      tavaan henkilökuntaan kuuluvien tulee edel-
47205:  2 momenttiin on otettu johtokuntaa koskeva        leenkin I3 §:n nojalla kokoontua päättämään
47206: viittaussäännös. Johtokunnasta sekä sen jäsen-     esityksestä keskuudestaan johtokuntaan valit-
47207:  ten ja varajäsenten valinnasta ja vaalikelpoi-    tavasta henkilöstä. Puheena oleviin kokouksiin
47208:  suudesta on voimassa, mitä kunnallislaissa sää-   voivat nykyisestä poiketen osallistua mainit-
47209:  detään, jollei peruskoululaissa toisin säädetä.   tuun henkilökuntaan kuuluvat useammassakin
47210: 16                                   1990 vp. -      HE n:o 108
47211: 
47212: kuin yhdessä sellaisessa peruskoulussa, jossa        päätösvalta pyritään turvaamaan johtokunnan
47213: he työskentelevät.                                   asema kunnan kouluhallinnossa.
47214:    18 §. Hallinnon hajauttamiseksi kunnan si-           Pykälän 5 momentissa on selkeytetty viitto-
47215: sällä sekä johtokunnan aseman vahvistamiseksi        makielen asemaa kuulovammaisten opetukses-
47216: ehdotetaan pykälän 2 momentissa tarkoitettu          sa. Viittomakieltä voidaan opetuksessa ilmene-
47217: johtajan valinta siirrettäväksi koululautakun-       vien tarpeiden mukaisesti käyttää joko opetus-
47218: nalta johtokunnalle. Kunta voi kuitenkin halu-       kielenä tai opetuskielen tukena.
47219: tessaan 21 a § :n nojalla säilyttää päätösvallan        28 §. Ehdotuksen mukaan lääninhallituksen
47220: edelleenkin koululautakunnalla. Valintaa edel-       toimivalta myöntää poikkeus koulun yleisestä
47221: tävästä lakisääteisestä opettajakunnan ja joh-       uskonnon opetuksesta vapautetuille oppilaille
47222: tokunnan kuulemisesta ehdotetaan luovutta-           järjestettävän heidän oman tunnustuksensa
47223: vaksi ja mahdollinen kuuleminen jätettäväksi         mukaisen uskonnon tai elämänkatsomustiedon
47224: kunnan harkintaan.                                   opetuksen edellytyksenä olevasta oppilasluvus-
47225:    Pykälän 3 momentista on poistettu säännös,        ta poistetaan. Säännöksen sanamuodon mu-
47226: jonka mukaan kahden tai useamman perus-              kaan on ollut mahdollista myöntää poikkeus
47227: koulun yhteisestä johtajasta tulee määrätä joh-      sekä säädetyn oppilasluvun ylittämiseen että
47228: tosäännössä.                                         alittamiseen. Poikkeamismahdollisuuden pois-
47229:    Pykälän 4 momentin mukaan lukion rehtori          taminen merkitsee, että uskonnon opetuksesta
47230: voi hoitaa peruskoulun yläasteen johtajan teh-       vapautetuille tulee laissa säädettyjen muiden
47231: tävien lisäksi myös ala-asteen johtajan tehtä-       edellytysten täyttyessä aina järjestää oman tun-
47232: vät, jos peruskoulun yläaste ja ala-aste sekä        nustuksensa mukaista opetusta tai elämänkat-
47233: kunnan lukio toimivat samassa rakennuksessa          somustiedon opetusta, jos oppilaita on vähin-
47234: tai rakennusryhmässä. Kunnan ei tarvitse enää        tään kolme. Pienemmälle opetusryhmälle kun-
47235: hankkia tällaisille järjestelyille kouluhallituk-    ta voi järjestää opetusta harkintansa mukaan.
47236: selta lupaa. Vastaavasti lukiolaissa ehdotetaan      Lain voimaantulosäännöksen nojalla läänin-
47237: säädettäväksi, että peruskoulun johtaja voisi        hallituksen ennen lain voimaantuloa myöntä-
47238: mainituilla edellytyksillä hoitaa lukion rehtorin    mät poikkeukset ovat voimassa niitä koskevis-
47239: tehtävät.                                            sa päätöksissä mainitun ajan.
47240:    19 §. Pykälä sisältää yleiskuvauksen perus-          29 §. Pykälää on selkeytetty toimivaltaisen
47241: koulun johtajan tehtävistä ja toimialasta. Ase-      viranomaisen osalta siten, että koulun johto-
47242: tuksessa oleva johtajan yksityiskohtainen teh-       kunta päättää huoltajan valitseman aineen
47243: täväluettelo on tarkoitus kumota ja jättää teh-      muuttamisesta toiseksi aineeksi. Ainevalinnois-
47244: tävät pääosin lain yleiskuvauksen varaan. Ase-       ta päättäminen liittyy kiinteästi johtokunnan
47245: tuksessa säädettäisiin edelleenkin erikseen          päätösvallassa olevan työsuunnitelman laadin-
47246: eräistä lähinnä johtajan toimivaltaa määrittele-     taan.
47247: vistä tehtävistä. Johtajan tehtävien osalta on          30 §. Valtioneuvoston kielenopetuksen yleis-
47248: poistettu tarpeeton viittaus johtosääntöön.          suunnitelmaa koskevat säännökset on siirretty
47249:    20 §. Pykälän 3 momentin mukaan johtajan          kunnan kouluhallinnosta annetun lain 15 §:stä
47250: tehtävien jakamisesta johtajan ja apulaisjohta-      ja mainitun lain nojalla annetusta asetuksesta
47251: jan kesken päättää koululautakunnan sijasta          pykälän 1 momenttiin valtioneuvoston tuntija-
47252: johtokunta.                                          kopäätöstä koskevan säännöksen yhteyteen.
47253:    21 a §. Pykälä mahdollistaa peruskoululais-       Kunnan kieliohjelmaan nykyisin sisältyvät
47254: sa ja -asetuksessa säädettyjen tehtävien jakami-     asiat olisivat puolestaan jatkossa osa kunnan
47255: sen kunnan eri toimielinten ja viranhaltijoiden      opetussuunnitelmaa.
47256: kesken johtosäännöllä toisin kuin on säädetty.          Opetussuunnitelman perusteita koskevaa
47257: Kaksikielisissä kunnissa tehtäviä voidaan siir-      säännöstä on 1 momentissa selkeytetty, ja ai-
47258: tää vain samankielisille toimielimille ja viran-     kaisemmin laissa ja asetuksessa olleet säännök-
47259: haltijoille. Pykälässä on erikseen säädetty niis-    set on koottu lakiin. Opetussuunnitelman pe-
47260: tä yksittäisistä tehtävistä, joita ei voida johto-   rusteista päättää edelleen kouluhallitus. Ope-
47261: säännöllä siirtää tai joiden siirtäminen on mah-     tussuunnitelman perusteissa määrätään ope-
47262: dollista vain rajoitetusti. Pykälässä luetelluissa   tuksen valtakunnalliset tavoitteet ja sisällöt
47263: tapauksissa tehtävien siirtämistä on katsottu        sekä asetusta täydentävät oppilasarvostelun
47264: tarpeelliseksi rajoittaa lähinnä oikeusturvasyis-    yleiset perusteet. Uusi säännös on muotoiltu
47265: tä. Kiellolla siirtää työsuunnitelmaa koskeva        vähemmän oppiainekeskeiseksi. Tarkoituksena
47266:                                     1990 vp. -     HE n:o 108                                    17
47267: 
47268: on kehittää valtioneuvoston tuntijakopäätöstä      kouluopetusta vastaavaa opetusta. Asia ehdo-
47269: ja opetussuunnitelman perusteita tämän mu-         tetaan jätettäväksi kunnan päätösvaltaan.
47270: kaisesti. Vaikka ehdotetut muutokset eivät            Lääninhallitus on pykälän 3 momentin mu-
47271: merkitse välittömiä muutoksia voimassa ole-        kaan voinut yksittäistapauksissa myöntää op-
47272: vaan tuntijakopäätökseen ja opetussuunnitel-       pilaalle oikeuden käydä peruskoulua pitem-
47273: man perusteisiin, niitä on tarkoitus kehittää      päänkin kuin sen vuoden heinäkuun loppuun,
47274: siten, että kuntien päätösvalta omien opetus-      jona oppilas täyttää kahdeksantoista vuotta.
47275: suunnitelmiensa laadinnassa laajenee nykyises-     Lääninhallituksen     poikkeuslupamenettelystä
47276: tään. Opetussuunnitelman perusteista tulee         ehdotetaan luovuttavaksi. Kunta voisi itse eri-
47277: myös selvästi ilmetä, mikä osa siitä sitoo kun-    tyisestä syystä oikeuttaa oppilaan jatkamaan
47278: tia oikeudellisesti. Kouluhallituksen toimivalta   koulunkäyntiä säädettyä pitempään. Tällaisena
47279: vahvistaa todistusten kaavat on siirretty ase-     erityisenä syynä voidaan pitää esimerkiksi kou-
47280: tuksesta lakiin.                                   lunkäynnin viivästymistä oppilaan sairastelun
47281:    Johtokunnan toimivaltaan kuuluva vuosit-        vuoksi tai iltaopiskelumahdollisuuksien puut-
47282: tainen työsuunnitelma on hallinnollisesti ero-     tumista paikkakunnalta. Lain voimaantulo-
47283: tettu koululautakunnan päätösvaltaan kuulu-        säännöksen 2 momentin nojalla lääninhallituk-
47284: vasta opetussuunnitelmasta. Työsuunnitelmas-       sen ennen tämän lain voimaantuloa myöntä-
47285: ta säädetään pykälän 3 momentissa. Työsuun-        mät luvat ovat voimassa lain voimaantulon
47286: nitelmassa määrättävistä asioista säädetään        jälkeenkin.
47287: edelleen asetuksella. Uuden 21 a §:n perus-           Pykälän 4 momentissa säädetystä lääninhal-
47288: teluihin viitaten työsuunnitelmaa koskevat pää-    lituksen oikeudesta määrätä henkilö otettavak-
47289: tökset kuuluvat johtokunnan yksinomaiseen          si erityiseen tutkintoon ehdotetaan 74 §:n pe-
47290: toimivaltaan. Opetussuunnitelman muuttami-         rusteluihin viitaten säädettäväksi asetuksella.
47291: sesta ja työsuunnitelman hyväksymise~;tä ei        Henkilö, jota ei ole otettu erityiseen tutkin-
47292: tarvitse enää ilmoittaa lääninhallitukseen. Kes-   toon, voisi valittaa päätöksestä lääninhallituk-
47293: kushallinnon ja lääninhallinnon opetussuunni-      seen.
47294: telmajärjestelmän kehittämistyössä tarvitsemat        36 §. Pykälän 2 momentiksi on siirretty pe-
47295: tiedot kerätään tarpeen mukaan erikseen. Tie-      ruskouluasetuksen 50 §:n 2 momentista sään-
47296: tojen hankkimisesta ehdotetaan otettavaksi         nökset, jotka koskevat menettelyä haettaessa
47297: säännös kunnan kouluhallinnosta annetun lain       lupaa aloittaa koulunkäynti säädettyä aikai-
47298: uuteen 17 §:ään.                                   semmin. Samalla 1 momentista on poistettu
47299:                                                    tarpeettomana viittaus asetukseen, koska muut
47300:    31 §. Pykälän 4 momentista on poistettu
47301:                                                    asetukseen sisältyvät koulunkäynnin poikkea-
47302: viittaus kunnan kouluhallinnosta annetun lain
47303:                                                    vaa aloittamisajankohtaa koskevat menettely-
47304: kumottavaksi ehdotetussa 15 §:ssä tarkoitet-
47305: tuun kunnan kieliohjelmaan. Pykälästä ehdo-        säännökset on tarkoitus kumota.
47306:                                                       36 a §. Lakiin on uudeksi 36 a §:ksi siirretty
47307: tetaan kumottavaksi nykyinen 6 momentti,
47308: jonka mukaan valtioneuvosto päättää tarvit-        oppilaan erityisluokalle tai vastaavaan erityis-
47309:                                                    opetukseen siirtämistä koskevat nykyisin pe-
47310: taessa opetusryhmien muodostamisen perus-
47311:                                                    ruskouluasetuksen 55 §:ään sisältyvät säännök-
47312: teista. Tällaisten määräysten antaminen olisi
47313:                                                    set. Mainittuun opetukseen siirtäminen on
47314: vastoin tuntikehysjärjestelmän tavoitteita.
47315:                                                    luonteeltaan sellainen oppilaan oikeusturvan
47316:    34 §. Pykälästä ehdotetaan tarpeettomana        kannalta olennainen päätös, että siitä tulee
47317: kumottavaksi sen 2 momentti, jonka mukaan          säätää laissa. Puheena olevaan erityisopetuk-
47318: kouluhallituksen asiana on päättää, missä          seen siirtämistä koskeva päätös edellyttää usein
47319: määrin jonkin oppilaitoksen oppimäärien suo-       myös salassa pidettävien lääkärin ja psykologin
47320: rittaminen vastaa peruskoulun oppimäärien          lausuntojen luovuttamista koululautakunnalle.
47321: suorittamista. Säännöksen nojalla määriteltiin     Koska lääkärin, terveydenhuollon henkilöstön
47322: aikaisemmin, miten keskikoululuokkien käy-         ja sosiaaliviranomaisten salassapitovelvollisuu-
47323: minen vastasi oppivelvollisuuden suorittamista     desta on säädetty lailla, tulee näiden tietojen
47324: oppilaan keskeyttäessä keskikoulun.                luovuttamisesta koululautakunnan käyttöön
47325:    35 §. Pykälän 2 momentista on poistettu         säätää samalla säädöstasolla. Koululautakun-
47326: opetusministeriön toimivalta määrätä, milloin      nan jäsenten salassapitovelvollisuudesta on eh-
47327: ulkomailla asuvalla lapsella on oikeus käydä       dotettu säädettäväksi kunnan kouluhallinnosta
47328: peruskoulua tai saada muulla tavoin perus-         annetun lain 16 §:ssä.
47329: 
47330: 3   300422V
47331: 18                                   1990 vp. -     HE n:o 108
47332: 
47333:    Pykälään on myös tehty eräitä teknisiä kor-      avustajien ottamisesta opetusministeriön anta-
47334: jauksia verrattuna nykyiseen peruskouluase-         mien määräysten rajoissa.
47335: tuksen 55 §:ään. Siihen ei ole otettu sännöstä         52 §. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muu-
47336: velvollisuudesta ilmoittaa lääninhallitukselle      tettavaksi siten, ettei peruskoulussa enää olisi
47337: päätöksestä, jolla oppilas on otettu tässä tar-     aineenopettajan ja opinto-ohjaajan virkoja.
47338: koitettuun erityisopetukseen huoltajan suostu-      Nykyiset aineenopettajan ja opinto-ohjaajan
47339: muksella.                                           virat muuttuisivat lehtorin viroiksi. Ehdotus
47340:    38 §. Pykälän 3 momenttia ehdotetaan muu-        vastaa uudessa ammatillisia oppilaitoksia kos-
47341: tettavaksi siten, että koulupiiriin muuttaneelia    kevassa lainsäädännössä omaksuttua linjaa.
47342: oppilaalla, joka ei voi kielen opetuksen puoles-    Aineenopettajan ja lehtorin kelpoisuusvaati-
47343: ta tarkoituksenmukaisesti jatkaa koulunkäynti-      mukset ovat nykyään pääosiltaan samansisäl-
47344: ään oman piirinsä peruskoulussa, on oikeus          töiset. Koska kuitenkin opinto-ohjaajan ja
47345: ilman lääninhallituksen lupaa päästä myös           eräiltä osin myös aineenopettajan kelpoisuus-
47346: muun kunnan sellaiseen peruskouluun, jossa          vaatimukset poikkeavat nykyisistä lehtorin kel-
47347: opiskelun jatkaminen on mahdollista. Voi-           poisuusvaatimuksista, asetukseen on tarkoitus
47348: maantulosäännöksen 2 momentin mukaan en-            lisätä säännös, jonka mukaan aikaisemman
47349: nen lain voimaan tuloa annetut lääninhallituk-      aineenopettajan ja opinto-ohjaajan kelpoisuu-
47350: sen luvat pysyisivät voimassa lain voimaantu-       den omaava henkilö on kelpoinen lehtorin
47351: lon jälkeenkin.                                     virkaan. Opettajan virkojen kelpoisuusvaati-
47352:    46 §. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi. Py-        muksiin ei esityksessä ole puututtu. Aineen-
47353: kälässä säädetty velvollisuus antaa vähävarai-      opettajan, opinto-ohjaajan ja lehtorin viran
47354: sen huoltajan lapselle silmälasit oppilaan kou-     palvelussuhteen ehdot on virkaehtosopimuk-
47355: lunkäynnin sitä edellyttäessä kuuluu kunnan         sessa yhtenäistetty, joten eri virkatyyppien säi-
47356: sosiaalitoimen piiriin. Johtokunnan velvolli-       lyttämiseen ei ole tältäkään osin tarvetta.
47357: suus ilmoittaa kuulokojetta tai muuta avustus-         Pykälän 3 momenttiin on säännösten sel-
47358: tusta tarvitsevasta oppilaasta asianomaiselle       keyttämiseksi siirretty lain 58 §:stä säännös,
47359: lautakunnalle ehdotetaan kumottavaksi kun-          jonka mukaan tuntiopettaja otetaan toistaisek-
47360: nan hallinnon sisäisiä menettelytapoja koske-       si tai määräajaksi.
47361: vana asiana. Eri hallintokuntien tulee edelleen-       53 §. Kuntien harkintavaltaa perustaa perus-
47362: kin olla oppilaan koulunkäynnin edellytysten        koulun ja lukion yhteisiä opettajan virkoja
47363: turvaamiseksi tarvittavassa yhteistyössä keske-     sekä sellaisia opettajan virkoja, joiden haltijat
47364: nään.                                               ovat velvollisia opettamaan osan opetusvelvol-
47365:                                                     lisuudestaan muun tai muiden sopijakuntien
47366:    48 §. Pykälän 2 momenttiin on lisätty            yhdessä tai useammassa peruskoulussa tai luki-
47367: säännös, jonka mukaan oppilaalla on oikeus          ossa, on väljennetty. Opetusministeriö ei enää
47368: viikonloppuisin, koulun alkamis- ja päätty-         antaisi ohjeita tällaisten virkojen perustamisen
47369: mispäivänä sekä ennen ja jälkeen lukuvuo-           edellytyksistä, vaan kunta päättäisi niistä itse-
47370: den aikana olevia lomapäiviä maksuttomaan           näisesti säännösten asettamissa rajoissa. Pykä-
47371: kuljetukseen majoituspaikan ja kodin välillä        län 3 momentin mukaan peruskouluun voidaan
47372: tai oikeus saada avustusta matkasta aiheutu-        perustaa sellainen virka, jonka opetusvelvolli-
47373: neisiin kustannuksiin. Säännös vastaa hallin-       suuteen kuuluvista tunneista on virkaa perus-
47374: nossa ja valtionosuuden myöntämisessä nou-          tettaessa vähintään puolet peruskoulussa. Kun-
47375: datettua käytäntöä.                                 tien yhteinen virka tulee 4 momentin mukaan
47376:    49 §. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi. Py-        perustaa siihen oppilaitokseen tai sen kunnan
47377: kälässä on säädetty kunnan mahdollisuudesta         koululaitoksen viraksi, josta on saatavana eni-
47378: ja eräissä tapauksissa velvollisuudesta järjestää   ten tunteja opetusvelvollisuuden täyttämiseksi.
47379: oppilaille koulujen loma-aikoina lomavirkistys-     Viran perustamisen jälkeen tapahtuvat tunti-
47380: toimintaa. Lomavirkistystoimintaan liittyvä         määrän muutokset eivät velvoita kuntaa viran
47381: kesäsiirtoloiden valtionapu on poistettu valtion    uudelleenjärjestelyyn.
47382: tulo- ja menoarviosta jo aikaisemmin.                  54 a §. Pykälä sisältää virkojen, viranhalti-
47383:    51 §. Menettelystä, jonka mukaan koulun-         joiden ja tuntiopettajien osalta yleisen viittauk-
47384: käyntiavustajien ottamiseen tarvitaan koulu-        sen kunnallislakiin ja sen nojalla annettuihin
47385: hallituksen lupa, ehdotetaan luovuttavaksi.         määräyksiin. Kunnallislain ja sen nojalla anne-
47386: Kunta voisi itsenäisesti päättää koulunkäynti-      tun virkasäännön soveltamisala peruskoulussa
47387:                                      1990 vp. -     HE n:o 108                                     19
47388: 
47389: laajenee huomattavasti. Kunnallislaista ja kun-     syystä. Pykälässä tarkoitetut viranhaltijoiden
47390: nan virkasäännöstä poiketaan vain silloin, kun       siirrot tehdään 56 §:ssä säädetyssä järjestykses-
47391: siitä on peruskoululaissa tai sen nojalla anne-      sä. Siirtämiseen edellytetään viranhaltijan
47392: tussa asetuksessa nimenomaisesti säädetty.           suostumus samoissa tilanteissa kuin voimassa
47393: Tuntiopettajiin sovelletaan, jollei toisin ole      olevassa lainsäädännössä.
47394: säädetty, kunnan tilapäisiä viranhaltijoita kos-        56 b §. Pykälään on siirretty nykyinen siir-
47395: kevia säännöksiä ja määräyksiä. Merkittävin          rettävien opettajien muuttokustannusten kor-
47396: poikkeus tilapäisiä viran haltijoita koskevista      vaamista valtion varoista koskeva 91 §:n sään-
47397: säännöksistä on se, että tuntiopettaja voidaan      nös. Pykälään nykyisin sisältyvä asia ehdote-
47398: ottaa pitemmäksi ajaksi kuin kalenterivuodeksi      taan siirrettäväksi 56 a § :ään.
47399: kerrallaan.                                             58 §. Pykälä on rakenteellisesti uusittu, ja
47400:    55 §. Peruskoulun virkojen perustamista ja        siitä on poistettu kunnallislain ja virkasäännön
47401: lakkauttamista koskeva toimivalta sekä pää-          kanssa päällekkäiset säännökset. Viran uudel-
47402: osin viran lakkauttamisen edellytykset on jätet-    leen haettavaksi julistaminen, viransijaisen ja
47403: ty kunnallislain ja sen nojalla annetun virka-      tuntiopettajan ottaminen virkaan tai tehtävään
47404: säännön varaan. Samoin virkasäännön nojalla         sitä haettavaksi julistamatta sekä avointa vir-
47405: on jätetty ratkaistavaksi mahdollisuus päättää,     kaa täytettäessä varasijalle mahdollisesti valit-
47406: ettei virkaa ole vakinaisesti täytettävä. Opetta-   tavista hakijoista päättäminen määräytyvät vir-
47407: janvirkoja tulee edelleenkin olla niin monta         kasäännön mukaan. Pykälästä ehdotetaan
47408: kuin opetustuntien määrä pysyvästi edellyttää.      poistettavaksi johtokunnan ja opettajakuntaan
47409: Asetuksella voitaisiin, kuten nykyisinkin, antaa    kuuluvien kuulemista ennen rehtorin viran
47410: tarkempia määräyksiä valtionosuuteen oikeut-        täyttämistä edellyttävä säännös. Mahdollinen
47411: tavien opettajan virkojen määrästä. Muilta          kuuleminen jäisi siten kunnan harkintaan.
47412: osin virkojen perustaminen ja lakkauttaminen            Ottaen huomioon uusi 21 a §viran täyttämi-
47413: olisi kunnan harkinnassa.                           nen voidaan johtosäännöllä siirtää johtokun-
47414:    56 §. Pykälän 1 ja 2 momenttia on muutet-        nalle tai muulle monijäseniselle toimielimelle.
47415: tu, ja pykälään on lisätty uusi 3 momentti.             Pykälän 3 momentista ehdotetaan poistetta-
47416: Siitä on kumottu 6 momentti. Nykyinen 3-5           vaksi säännös, jonka mukaan lääninhallitus
47417: momentti siirtyvät 4-6 momentiksi. Opettajan        voi määrätä avoimen viran hoitajan alkaneeksi
47418: viran vakinaisen haltijan siirtämistä koskevia      lukuvuodeksi, jos avoimeen virkaan ei ennen 1
47419: säännöksiä viran lakkautustapauksissa ehdote-       päivää elokuuta ole valittu viran hoitajaa.
47420: taan muutettavaksi siten, että siirrot tapahtu-     Asetuksesta on tarkoitus kumota säännös, jon-
47421: vat ensi sijassa kunnan sisällä. Näin luovuttai-    ka mukaan virka on täytettävä vakinaisesti 1
47422: siin voimassa olevasta etupäässä oppilaitos-        päivästä elokuuta lukien. Kunnat voisivat siten
47423: muotoon perustuvasta siirtojärjestelmästä. Eh-      jatkossa täyttää avoinna olevan opettajan vi-
47424: dotus vähentäisi siirtämistä koskevien asioiden     ran haluamastaan ajankohdasta.
47425: vuorotiaista käsittelyä kunnassa ja kouluhalli-         Viran täyttämistä koskevan päätöksen tie-
47426: tuksessa. Ehdotetut muutokset eivät heikennä        doksiantaa koskeva säännös on siirretty pykä-
47427: lakkautetun viran haltijan asemaa.                  län 2 momentista 4 momenttiin. Tuntiopetta-
47428:    Ehdotuksen mukaan opettajaa ei voitaisi          jan virkasuhteen pituutta koskeva säännös on
47429: nykyisestä poiketen siirtää toisen kunnan tai       siirretty pykälän 4 momentista 52 §:ään.
47430: kuntainliiton muuhun kuin opettajan virkaan.            58 a §. Pykälän 1 momentista on 56 a §:n
47431:    Pykälän nykyinen 6 momentti, jonka mu-           perusteluihin viitaten poistettu viittaus 56
47432: kaan vakinaiset opettajat tai oppilaskodinhoi-      b §:ään. Pykälän 3 momentista on poistettu
47433: tajat voivat asianomaisten koululautakuntien        säännökset, jotka koskevat mahdollisuutta siir-
47434: suostumuksella vaihtaa keskenään virkoja, eh-       tää viranhaltija toisen kunnan tai kuntainliiton
47435: dotetaan kumottavaksi. Tätä mahdollisuutta,         muuhun kuin opettajan virkaan. Toisen kun-
47436: jota lainsäädäntö ei muiden viranhaltijoiden        nan tai kuntainliiton opettajanvirkaan siirtää
47437: osalta tunne, on sovellettu käytännössä har-        edelleenkin asianomainen keskusvirasto. Pykä-
47438: voin.                                               län 3 momenttiin on siirretty peruskouluase-
47439:    56 a §. Pykälään on lisätty aikaisemmin          tuksen 89 §:stä säännös, jonka mukaan toisen
47440:  56 b §:ssä säädetty mahdollisuus siirtää viran-    kunnan tai kuntainliiton virkaan siirtämiseen
47441: haltija toiseen virkaan muusta viranhoidollisiin    tulee saada asianomaisen kunnanhallituksen tai
47442: näkökohtiin      perustuvasta    hyväksyttävästä    liittohallituksen suostumus. Pykälään on uu-
47443: 20                                   1990 vp. -     HE n:o 108
47444: 
47445: deksi 4 momentiksi siirretty peruskouluasetuk-      mukset ovat tulleet tältä osin aikaisempaa kat-
47446: sen 89 §:stä säännökset, jotka koskevat siirros-    tavammiksi. Opetusalan virkaehtosopimuksia
47447: ta vastaavan viranomaisen velvollisuutta il-        ollaan edelleen kehittämässä siten, että palvelu-
47448: moittaa viranhaltija asianomaiselle muulle vi-      lisään oikeuttavaa aikaa määriteltäessä voi-
47449: ranomaiselle siirrettäväksi, jos se ei voi itse     daan nykyistä joustavarumin ottaa huomioon
47450: suorittaa siirtoa.                                  erilainen opetustyön kannalta hyödyllinen pal-
47451:    58 b §. Pykälän rakenteeseen on tehty eräitä     veluaika.
47452: teknisiä parannuksia.                                  60 a §. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi.
47453:    58 c §. Pykälään on peruskouluasetuksen          Peruskoululain nojalla toiseen päätoimiseen
47454: 124 b §:stä siirretty säännös, jonka mukaan         virkaan siirretylle vakinaiselle peruskoulun vi-
47455: kouluhallitus tai ammattikasvatushallitus voi       ranhaltijalle henkilökohtaisena lisäpalkkiona
47456: määrätä alaistensa oppilaitosten virkoja täyttö-    suoritettavan entisen ja uuden viran palkkauk-
47457: kieltoon enintään lukuvuodeksi kerrallaan. Py-      sen erotuksen maksamisesta on sovittu virka-
47458: kälää on myös selkeytetty poistamalla siitä         ehtosopimuksessa
47459: tarpeeton viranhaltijan siirtoa koskeva mainin-        62 §. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi. Vi-
47460: ta. Pykälässä viitataan 58 b §:ään, jonka mu-       ranhaltijan virkavapauden myöntämisestä ja
47461: kaan keskusvirasto voi siinä mainituilla edelly-    osittaisesta virkavapaudesta määrätään virka-
47462: tyksillä nimittää henkilön alaisensa oppilaitok-    säännössä. Viranhaltijan velvollisuutta sairau-
47463: sen virkaan sitä haettavaksi julistamatta.          den vuoksi pyytää virkavapautta sekä tämän
47464:    59 §. Opettajan tehtävien yleiskuvaus on         velvollisuuden täyttämättä jättämisen yhtey-
47465: pykäläehdotuksen 1 momentissa muotoiltu uu-         dessä noudatettavia menettelytapoja koskeva 2
47466: delleen. Säännös kattaa kaikki opettajan ny-        momentti on siirretty 70 §:n 1 momentiksi.
47467: kyiset tehtävät. Asetuksesta on tarkoitus ku-       Koululautakunnan on vapautettava sairautensa
47468: mota yksityiskohtainen opettajan tehtäviä kos-      vuoksi virkatehtäviänsä hoitamaan kykenemä-
47469: keva luettelo. Pykäläehdotuksessa opettajan         tön viranhaltija virantoimituksesta sairauden
47470: virkavelvollisuuteen kuuluvat tehtävät on si-       ajaksi, jos viranhaltija ei pyydä virkavapautta.
47471: dottu peruskoululain yleisiin kasvatustavoittei-    Virantoimituksesta vapauttamisesta ei enää
47472: siin, opetussuunnitelmaan ja työsuunnitel-          tarvitsisi ilmoittaa lääninhallitukselle. Päätök-
47473: maan. Lisäksi opettajan tulee suorittaa erik-       sen täytäntöönpanokelpoisuus määräytyy kun-
47474: seen säädetyt ja määrätyt koulutyöhön kuulu-        nallislain 146 §:n nojalla. Mitä edellä on todet-
47475: vat tehtävät. Asetuksella on edelleen tarkoitus     tu viranhaltijoista, koskee vastaavasti myös
47476: säätää eräistä lähinnä opettajan toimivaltaa        tuntiopettajia.
47477: määrittelevistä tehtävistä sekä opettajan velvol-      62 b §. Viran väliaikaisen hoitajan ja tunti-
47478: lisuudesta hoitaa tietyissä tapauksissa myös        opettajan irtisanomisperusteet ja muut irtisa-
47479: toisen opettajan tehtävät.                          nomista koskevat määräykset on siirretty sa-
47480:    Ruokailua valvovan opettajan aterian mak-        maan pykälään. Muutos on tekninen, eikä se
47481: suttomuutta koskeva säännös ehdotetaan pois-        vaikuta mainittujen henkilöstöryhmien oikeu-
47482: tettavaksi. Aterian maksuttomuudesta on             delliseen asemaan. Nykyinen 62 b §:n 3 mo-
47483: sovittu virkaehtosopimuksessa. Kunta saa val-       mentti ja 62 c §:n 3 momentti, jotka koskevat
47484: tionosuutta virkaehtosopimuksen mukaisiin           määräajaksi otetun tuntiopettajan ja viran vä-
47485: ruokailumenoihin.                                   liaikaisen hoitajan virkasuhteen päättymistä il-
47486:    60 §. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi, jol-       man irtisanomista määräajan kuluttua lop-
47487: loin viranhaltijan ja tuntiopettajan palkkauk-      puun, ehdotetaan kumottavaksi ja asia jätettä-
47488: sen maksamisesta päättämisessä noudatettai-         väksi virkasäännön varaan.
47489: siin kunnallislakia ja sen nojalla annettuja           62 c §. Edellä 62 b §:n perusteluihin viitaten
47490: määräyksiä. Uudistus ei merkitse asiallisia         säännös ehdotetaan kumottavaksi.
47491: muutoksia nykyiseen käytäntöön. Säännös                62 d §. Pykälän 3 momentin säännös koulu-
47492: opetusministeriön toimivallasta erityisestä syys-   lautakunnan velvollisuudesta antaa viranhalti-
47493: tä oikeuttaa viranhaltija lukemaan palvelulisää     jan ja tuntiopettajan irtisanoutumisesta todis-
47494: varten hyväkseen muukin kuin virkaehtosopi-         tus ehdotetaan kumottavaksi ja jätettäväksi
47495: muksessa sovittu palveluaika ehdotetaan palve-      asia muiden kunnan viranhaltijoiden osalta
47496: lussuhteen ehtoja koskevana asiana kumotta-         noudatettavan käytännön varaan.
47497: vaksi. Mainitulla toimivallalla ei ole suurta          62 e §. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi.
47498: käytännön merkitystä, koska virkaehtosopi-          Pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen laki-
47499:                                      1990 vp. -     HE n:o 108                                     21
47500: 
47501: sääteisestä kuulemisesta ennen viranhaltijan        masta kurinpitopäätöstä edeltävästä tutkimuk-
47502: toiseen virkaan siirtämistä tai viranhaltijan tai   sesta ehdotetaan luovuttavaksi. Lääninhalli-
47503: tuntiopettajan irtisanomista taikka virantoimi-     tuksella olisi kuitenkin edelleenkin velvollisuus
47504: tuksesta pidättämistä ehdotetaan luovuttavak-       suorittaa mainittu tutkimus ja esittää tutki-
47505: si. Voimassa oleva mallivirkasääntö ei sisällä      muksen tulos ja mahdollinen rangaistusvaati-
47506: tällaista menettelyä kunnan muiden viranhalti-      mus koululautakunnalle, jos koululautakunta
47507: joiden osalta. Pääluottamusmiehen ja luotta-        sitä pyytää.
47508: musmiehen tehtävänä on jo niiden toiminnan             Virkasäännön mukaiseen kurinpitomenette-
47509: tarkoitus huomioon ottaen oma-aloitteinen tai       lyyn siirryttäessä kurinpitomenettely on eräitä
47510: mainittujen toimenpiteiden kohteena olevien         erikseen määrättyjä poikkeuksia lukuun otta-
47511: henkilöiden aloitteesta tapahtuva järjestönsä       matta pantava vireille 90 kalenteripäivän kulu-
47512: jäsenistön edunvalvonta, joka perustuu ylei-        essa siitä, kun se seikka, joka voi aiheuttaa
47513: seen työmarkkinoita sääntelevään lainsäädän-        tällaisen menettelyn, tuli vireillepanosta vastaa-
47514: töön ja sopimuksiin. Tätä toimintaa koskevien       van viranomaisen tietoon.
47515: menettelytapojen sisällyttämistä koulun toi-           65 §. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi. Ku-
47516: mintaa koskevaan erityislainsäädäntöön ei voi-      rinpitomenettelyn suhde tuomioistuimen sa-
47517: da pitää tarkoituksenmukaisena.                     masta asiasta antamaan ratkaisuun ja tuomio-
47518:    63 §. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi. Pe-        istuimessa vireillä olevaan syytteeseen määräy-
47519: ruskoulun viranhaitijoihin sovelletaan ehdo-        tyy virkasäännön mukaan. Kuntien virkasään-
47520: tuksen mukaan kunnallislain ja kunnan virka-        nöt sisältävät kumottavaksi ehdotettua pykälää
47521: säännön kurinpitorangaistuksia koskevia sään-       vastaavat määräykset.
47522: nöksiä ja määräyksiä. Virkasääntöihin sisälty-
47523:                                                        66 §. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi. Vi-
47524: vät kurinpitorangaistukset, kirjallinen varoi-
47525:                                                     rantoimituksesta pidättäminen syytteen, kurin-
47526: tus, määräaikainen virantoimituksesta erotta-       pitomenettelyn tai rikosta taikka kurinpitome-
47527: minen ja viraltapano, ovat samat kuin kumot-
47528:                                                     nettelyä koskevan tutkimuksen vuoksi ehdote-
47529: tavaksi ehdotetussa pykälässä. Pykälää on va-
47530:                                                     taan 65 §:n perusteluihin viitaten ratkaistavak-
47531: kiintuneesti tulkittu siten, että myös opettajan
47532:                                                     si kunnallislain 77 §:n 2 momentin nojalla.
47533: sopimaton käyttäytyminen virantoimituksen           Peruskoululain 64 §:n perusteluihin viitaten vi-
47534: ulkopuolella on voinut olla kurinpitorangais-
47535:                                                     rantoimituksesta pidättämisestä päättää kun-
47536: tuksen perusteena. Kuntien virkasääntöjen mu-
47537:                                                     nanhallituksen sijasta kuitenkin koululauta-
47538: kaan kurinpitorangaistus voidaan määrätä vain
47539:                                                     kunta. Pidätyspäätöksestä ei tarvitsisi enää
47540: sopimattomasta käyttäytymisestä virantoimi-
47541:                                                     ilmoittaa lääninhallitukselle.
47542: tuksessa.
47543:    64 §. Opettajien kurinpidossa ehdotetaan            69 §. Pykälän 2 momentista on poistettu
47544: siirryttäväksi erikseen säädettäviä poikkeuksia     viittaus jo aikaisemmin kumottuun 72 §:ään.
47545: lukuun ottamatta kunnallislain ja kunnan vir-       Samalla siitä on poistettu yleisaineiden aineen-
47546: kasäännön mukaiseen menettelyyn. Kuntien            opettajan erityistä eroaruisikää koskeva sään-
47547: virkasääntömallista poiketen peruskoulun vi-        nös. Kumotussa 72 §:ssä säädetyt edellytykset
47548: ranhaltijan ja tuntiopettajan kurinpitomenette-     täyttävien opettajien erityinen eroaruisikä tur-
47549: lyn vireillepanosta ja kurinpitorangaistuksista     vattaisiin lain voimaantulosäännöksellä.
47550: sekä virantoimituksesta pidättämisestä päättäi-        Pykälän 3 momentissa säädetty toimivalta
47551: si kunnanhallituksen sijasta edelleen koululau-     oikeuttaa eroaruisiän saavuttanut viranhaltija
47552: takunta. Kouluhallituksesta ja sen alaisesta        ja tuntiopettaja jatkamaan samassa virassa tai
47553: piirihallinnosta annetusta laista ehdotetaan ku-    tehtävässä on siirretty lääninhallitukselta kou-
47554: mottavaksi kouluhallituksen istunnon työnan-        lulautakunnalle. Kunnan toimielimellä on lää-
47555: tajia ja opettajajärjestöjä edustavia lisäjäseniä   ninhallitusta paremmat edellytykset arvioida
47556: koskeva 5 a §. Lisäjäsenet ovat osallistuneet       viranhoidon jatkamisen edellytyksenä oleva vi-
47557: muun ohella kurinpitoasiota koskevien valitus-      ranhaltijan ja tuntiopettajan työkyky. Lain
47558: ten käsittelyyn. Jotta opettajien edustajat voi-    voimaantulosäännöksen mukaan lääninhalli-
47559: sivat kurinpitovalitusten siirtyessä lääninoi-      tuksen ennen lain voimaantuloa myöntämä
47560: keuksiin edelleenkin osallistua kurinpitoasioi-     lupa olisi voimassa lain voimaantulon jälkeen-
47561:  den käsittelyyn, ehdotetaan päätösvalta säily-     kin.
47562: tettäväksi koululautakunnalla. Pakollisesta            70 §. Pykälän 1 momentiksi on 62 §:n perus-
47563: lääninhallituksen määräämän tutkijan suoritta-      teluihin viitaten siirretty nykyinen 62 § :n 2
47564: 22                                    1990 vp. -     HE n:o 108
47565: 
47566: momentti. Nykyinen 2 momentti ehdotetaan             saa hakea muutosta. Koululautakunta tai muu
47567: kumottavaksi.                                        toimielin taikka viranhaltija rinnastetaan näis-
47568:    Pykäläehdotuksen 2 momentissa toimivalta          sä tapauksissa muutoksenhakuoikeuden osalta
47569: määrätä viranhaltija hänen terveydentilansa to-      siihen hallintoelimeen tai viranhaltijaan, jolta
47570: teamiseksi suoritettaviin tarkastuksiin ja tutki-    tehtävä on siirretty.
47571: muksiin on siirretty lääninhallitukselta koulu-         Pykälän 2 momentin mukaan koululauta-
47572: lautakunnalle. Ehdotuksen mukaan viranhalti-         kunnan tai 21 a §:n nojalla johtosäännössä
47573: ja on vastaavasti velvollinen antamaan tervey-       mahdollisesti määrätyn muun kunnan toimieli-
47574: dentilaansa koskevia tietoja lääninhallituksen       men päätökseen viran vakinaista täyttämistä
47575: sijasta koululautakunnalle. Ehdotettu uusi           koskevassa asiassa haetaan kuitenkin muutosta
47576: 21 a § huomioon ottaen tässä tarkoitettua toi-       kouluhallitukselta noudattaen muutoksenhaus-
47577: mivaltaa ei voi siirtää kunnan muulle toimieli-      ta hallintoasioissa annettua lakia. Rehtorin,
47578: mene tai viranhaltijalle, koska kysymys on           opettajan ja oppilaskodinhoitajan virkaan tu-
47579: olennaisesti viranhaltijan oikeusturvaan liitty-     lee peruskoululain 58 §:n mukaan valita sääde-
47580: västä asiasta. Terveydentilaa koskeviin tarkas-      tyt kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijois-
47581: tuksiin ja tutkimuksiin määräämisen jäädessä         ta taitavin ja soveliain. Taitavuuden ja soveli-
47582: kunnan päätösvaltaan tulee kunnan suorittaa          aisuuden arviointi edellyttää sellaista pedago-
47583: tutkimuksista aiheutuvat välttämättömät kus-         gista ja opettajankoulutuksen erityisasiantunte-
47584: tannukset. Nykyisin kustannukset maksetaan           musta, että valituksen ohjautumista kouluhalli-
47585: valtion varoista.                                    tukseen on pidettävä perusteltuna. Kouluhalli-
47586:    74 §. Peruskoululain uudet muutoksenhakua         tuksen päätöksestä voi laillisuusperusteella va-
47587: koskevat säännökset, 74-76 ja 76 a §, on             littaa edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
47588: otettu lain 8 lukuun, ja luvun otsikkoa on              Pykäläehdotuksen 3 momentin nojalla ase-
47589: muutettu. Peruskoulun kiinteistöä ja irtaimis-       tuksella on tarkoitus säätää, että tietyistä oppi-
47590: toa nykyisin käsittelevät 74-76 §:n säännökset       lasta koskevista päätöksistä voidaan hakea
47591: on 86 §:n perusteluihin viitaten osittain ehdo-      muutosta hallintovalituksella lääninhallituksel-
47592: tettu kumottaviksi ja osin siirrettäväksi lain       ta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saan-
47593: 86 §:ään.                                            nista. Asiat käsittelisi lääninhallituksessa kou-
47594:    Pykälän 1 momentissa on ilmaistu pääsään-         luosasto. Asetuksella on tarkoitus säätää, että
47595: tö, jonka mukaan kunnan viranomaisen pää-            lääninhallitukselle voidaan valittaa päätökses-
47596: tökseen peruskoululaissa tai peruskouluasetuk-       tä, joka koskee oppilaaksi ottamista tai erityi-
47597: sessa säädetyssä asiassa haetaan muutosta siten      seen tutkintoon pääsemistä, oppilaan ottamista
47598: kuin kunnallislaissa on säädetty. Koululauta-        peruskoulun oppilaskotiin tai oppilaskodista
47599: kunnan päätöksestä valitetaan siten kouluhalli-      erottamista ja oppilaan muuta kuin satunnaista
47600: tuksen sijasta lääninoikeuteen. Koululautakun-       vapauttamista jonkin aineen opiskelusta. Mai-
47601: nan alaisten hallintoelinten ja viranhaltijoiden     nituissa asioissa on yleensä kysymys oikeudelli-
47602: päätöksistä niille säädetyissä asioissa ei näiden    sen tulkinnan ohella päätöksen pedagogisesta
47603: asioiden laatu huomioon ottaen pääsääntöisesti       tarkoituksenmukaisuudesta. Puheena olevat
47604: ole valitusoikeutta. Jos asia on johtosäännöllä      asiat ovat myös luonteeltaan sellaisia, että ne
47605: siirretty koululautakunnan alaisen hallintoeli-      on ratkaistava nopeasti. Tämän vuoksi ehdo-
47606: men tai viranhaltijan päätettäväksi, voidaan         tettu valitusmenettely takaa kunnallisvalitusta
47607: päätöksestä kuitenkin valittaa kunnallislain         paremmin oppilaan oikeusturvan.
47608: mukaisesti. Tällöin ensimmäisenä muutoksen-             Pykälän 4 momentissa säädetään valituskiel-
47609: hakuasteena on kunnanhallitus. Koululauta-           loista. Ehdotuksen mukaan tuntiopettajan ja
47610: kunnat eivät siten enää toimisi muutoksenha-         viran väliaikaisen hoitajan ottamista koske-
47611: kueliminä, eikä koululautakunnalta johtosään-        vaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Aikai-
47612: nöllä johtokunnan tai viranhaltijan päätettä-        semmasta poiketen valittaa ei siten saa myös-
47613: väksi siirrettyä asiaa enää saateta koululauta-      kään päätöksestä, jolla on otettu avoimen
47614: kunnan ratkaistavaksi. Jos koululautakunnan          viran hoitaja. Valittaa ei saisi myöskään koulu-
47615: alaiselle hallintoelimene tai viranhaltijalle sää-   lautakunnan päätöksestä, joka tulee alistaa
47616: detty tehtävä on johtosäännöllä siirretty koulu-     lääninhallituksen vahvistettavaksi. Valituskiel-
47617: lautakunnalle tai muulle toimielimene taikka         to koskisi siten 36 a § :ssä tarkoitettua oppilaan
47618: viranhaltijalle, ei siirron perusteella toimival-    siirtämistä luokkamuotoiseen erityisopetukseen
47619: taisen toimielimen tai viranhaltijan päätökseen      vastoin huoltajan tahtoa ja 42 §:n mukaista
47620:                                       1990 vp. -     HE n:o 108                                     23
47621: 
47622: oppilaan erottamista. Koululautakunnan alai-            76 §. Pykäläehdotuksen mukaan kouluhalli-
47623: sen hallintoelimen ja viranhaltijan päätöksestä      tuksen, ammattikasvatushallituksen ja läänin-
47624: saa ehdotuksen mukaan valittaa vain silloin,         hallituksen peruskoululain tai sen nojalla anne-
47625: kun hallintoelin tai viranhaltija on tehnyt pää-     tun asetuksen perusteella tekemään päätökseen
47626: töksen siirretyn toimivallan nojalla. Poikkeuk-      ja niiden valituksen johdosta antamaan pää-
47627: sena tästä ovat kuitenkin 3 momentissa tarkoi-       tökseen haetaan muutosta siten kuin muutok-
47628: tetut asetuksella säädettävät oppilasta koskevat     senhausta hallintoasioissa annetussa laissa on
47629: päätökset, joihin voidaan hakea muutosta lää-        säädetty. Muutosta haettaisiin siten valituksella
47630: ninhallitukselta riippumatta siitä, millä tasolla    korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kouluhalli-
47631: päätös on kunnassa tehty.                            tuksen päätökseen, jolla se on ratkaissut kou-
47632:     75 §. Pykälän 1 momentti sisältää perus-         lulautakunnan tai peruskoulua korvaavan kou-
47633: koulua korvaavan koulun muutoksenhaku-               lun johtokunnan päätöksestä tehdyn valituksen
47634: säännökset. Myös peruskoulua korvaavan kou-          viran tai toimen vakinaista täyttämistä koske-
47635: lun ylläpitäjän ja johtokunnan peruskoululain        vassa asiassa, saa hakea muutosta laillisuuspe-
47636: tai sen nojalla annetun asetuksen perusteella        rusteella.
47637: antamaan päätökseen haetaan muutosta valit-             Ehdotus merkitsee valitustien osalta muutos-
47638: tamalla lääninoikeuteen. Poikkeuksena ovat           ta sikäli, että lääninhallituksen peruskoululain
47639: kuitenkin rehtorin ja opettajan toimen vaki-         tai sen nojalla annetun asetuksen nojalla anta-
47640: naista täyttämistä koskevat päätökset, päätök-       miin päätöksiin ei enää haettaisi muutosta
47641: set toimenhaltijoiden ja tuntiopettajien kurin-      kouluhallitukselta vaan suoraan korkeimmalta
47642: pitoasiassa ja virantoimituksesta pidättämises-      hallinto-oikeudelta.
47643: sä sekä päätökset pykälän 3 momentissa tar-             Pykäläehdotus sisältää valtuutuksen säätää
47644: koitetuissa asetuksella säädettävissä 74 §:n pe-     asetuksella valituskielloista kouluhallituksen,
47645: rusteluissa mainituissa oppilasta koskevis~;a asi-   ammattikasvatushallituksen ja lääninhallituk-
47646: oissa. Toimen vakinaista täyttämistä koskevis-       sen päätöksistä. Asetuksella on tarkoitus sää-
47647: ta päätöksistä valitetaan kouluhallitukseen.         tää, että valittaa ei saa lääninhallituksen pää-
47648: Muutoksenhausta toimenhaltijoiden kurinpitoa         töksestä, jonka se on antanut sille tehdystä
47649: ja virantoimituksesta pidättämistä koskeviin         valituksesta 74 §:ssä tarkoitetussa oppilasta
47650: päätöksiin on puolestaan voimassa, mitä val-         koskevassa asiassa. Asetuksella on tarkoitus
47651: tion virkamieslainsäädännössä säädetään. Ku-         myös säätää, että valittaa ei saa lääninhallituk-
47652: rinpitoasiassa virkamieslautakunta tekee ensi-       sen päätöksestä, jonka se on antanut sille
47653: asteen päätöksen. Virkamieslautakunnan pää-          alistetussa asiassa. Tällaisia lääninhallitukselle
47654: töksestä voidaan valittaa korkeimpaan hal-           alistettavia asioita ovat oppilaan määräaikai-
47655: linto-oikeuteen. Virantoimituksesta pidättämis-      nen erottaminen koulusta ja oppilaan siirtämi-
47656: tä koskevassa asiassa muutosta haetaan ensias-       nen erityisluokalle tai muuhun 36 a §:ssä sää-
47657: teessa kouluhallitukselta. Erikseen säädettävis-     dettyyn erityisopetukseen vastoin huoltajan
47658: sä oppilasta koskevista päätöksistä muutosta         tahtoa.
47659: haetaan lääninhallitukselta. Asetuksessa anne-          76 a §. Pykälään on lain 94 §:stä siirretty
47660: taan tarkemmat säännökset muutoksenhaku-             oppilaan huoltajan ja yläasteen oppilaan rin-
47661:  menettelystä.                                       nakkaista valitusoikeutta koskeva säännös.
47662:      Pykälän 1 momenttiin on otettu erityissään-        78 §. Pykälässä peruskoulua korvaavia kou-
47663:  nös valitusajasta toimen vakinaista täyttämistä     luja koskevat viittaukset kunnan peruskoulua
47664:  koskevassa asiassa. Pykälän 4 momenttiin on         koskeviin säännöksiin on saatettu vastaamaan
47665:  otettu valtuutus säätää valituskielloista asetuk-   peruskoululakiin tehtyjä muutoksia. Salassapi-
47666: sella. Asetuksella on tarkoitus kieltää valitus-     tovelvollisuuden ja tietojen luovuttamisen osal-
47667:  oikeus koulun ylläpitäjän ja johtokunnan pää-       ta viitataan kunnan kouluhallinnosta annet-
47668:  töksistä, jotka koskevat toimen perustamista ja     tuun lakiin.
47669:  lakkauttamista sekä uudelleen järjestämistä,           78 a §. Pykälässä peruskoulua korvaavia
47670:  palkkauksen maksamista ja ikälisien, palveluli-     kouluja koskevat viittaukset kunnan perus-
47671:  sien ja määrävuosikorotusten myöntämistä            koulua koskeviin säännöksiin on saatettu vas-
47672:  sekä koulukiinteistön käyttöä. Valittaa ei saisi    taamaan peruskoululakiin tehtyjä muutoksia.
47673:  myöskään päätöksestä, joka on säädetty alis-        Koska viran- ja toimenhaltijoiden sekä tunti-
47674:  tettavaksi valtion viranomaisen vahvistettavak-     opettajien kurinpitoa ja virantoimituksesta pi-
47675:  si.                                                 dättämistä koskevat säännökset ehdotetaan ku-
47676: 24                                    1990 vp. -      HE n:o 108
47677: 
47678: mottavaksi peruskoululaista, ehdotetaan yksi-         koululain 76 §:n 1 momentin säännös tarpeet-
47679: tyisten koulujen osalta siirryttäväksi näiltä osin    tomana jättää pois laista.
47680: valtion virkamieslain (755/86) mukaiseen me-             Peruskoulukiinteistön tai -huoneiston taikka
47681: nettelyyn. Kurinpitoasian panisi vireille koulun      peruskoulun irtaimiston luovuttaminen muun
47682: johtokunta ja kurinpidollisista toimenpiteistä        kunnallisen oppiiaitoksen ja kirjaston tarpei-
47683: päättäisi kouluhallituksen yhteyteen asetettu         siin (yhteiskäyttö} tai tilapäiseen käyttöön
47684: virkamieslautakunta.                                  muuhun kuin kunnan peruskoulujen tarkoituk-
47685:    79 §. Pykälän 2 momentti on muutettu vas-          seen sekä käytön korvausperusteista päättämi-
47686: taamaan päätösvallan siirtoa koskevaa uutta           nen ehdotetaan jätettäväksi kunnan harkin-
47687: 21 a §:ää.                                            taan, jolloin näistä asioista ei enää tarvitse
47688:    86 §. Pykälä korvaa nykyisin 8 lukuun sisäl-       säätää asetuksella. Näin ollen lain nykyiseen
47689: tyvät peruskoulun kiinteistöä ja irtaimistoa          76 §:n 2 momenttiin sisältyvä valtuutus säätää
47690: koskevat 74-76 §:n. Pykälän uusi sisältö vas-         näistä asioista asetuksella ehdotetaan poistetta-
47691: taa pääosiltaan nykyisiä 74 ja 75 §:ää.               vaksi. Käytön korvausperusteista päättäminen
47692:                                                       on nykyisinkin kunnan harkinnassa. Kunta voi
47693:    Nykyisin pykälään sisältyvä valtion ja kun-
47694:                                                       edelleenkin luovuttaa peruskoulun tiloja kor-
47695: nan palveluksessa olevien henkilöiden sekä pe-
47696: ruskoulun hallintoelinten jäsenten salassapito-       vauksetta muun kunnallisen oppilaitoksen ja
47697: velvollisuutta koskeva säännös ehdotetaan siir-       yleisen kirjaston tarpeisiin, mikäli siitä ei ai-
47698: rettäväksi kunnan kouluhallinnosta annettuun          heudu sanottavaa haittaa peruskoulun toimin-
47699: lakiin. Koulutointa koskevat salassapitoa sekä        nalle.
47700: tietojen luovutusta koskevat säännökset on               90 §. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi, ja
47701: keskitetty kunnan kouluhallinnosta annetun            velvollisuudesta luovuttaa peruskoulun omassa
47702: lain 16 ja 16 a §:ään.                                rakennuksessa vapaana oleva opettaja-asunto
47703:                                                       ensisijaisesti asianomaisen kunnan virassa ole-
47704:    Pykälään on keskitetty kiinteistöä ja irtai-
47705:                                                       van rehtorin tai opettajan käytettäväksi ehdo-
47706: mistoa koskevat säännökset ja säännöksiä on
47707:                                                       tetaan luovuttavaksi. Kunnan viranhaltijoiden-
47708: aikaisempaan verrattuna väljennetty. Enää ei
47709:                                                       sa osalta noudattama asuntopolitiikka muo-
47710: nimenomaisesti säädettäisi, että peruskoulun
47711:                                                       dostaa oman kokonaisuuden, johon myös
47712: tontilla tai sen läheisyydessä tulee olla oppilai-
47713:                                                       opettajat ja rehtorit kuuluvat. Näin ollen ei ole
47714: den välituntien viettoon ja liikunnanharjoituk-
47715:                                                       tarkoituksenmukaista tältä osin ylläpitää osaa
47716: siin soveltuva alue. Koulun opetus ja muu
47717:                                                       opettajista koskevaa kuntia sitovaa erityisjär-
47718: toiminta edellyttävät tietynsuuruisia ja -tasoisia
47719:                                                       jestelyä. Viimeiset opettaja-asunnot rakennet-
47720: ulkotiloja. Koulun aluetta suunniteltaessa on
47721:                                                       tiin valtionosuuden turvin vuonna 1967.
47722: otettava huomioon muun ohella valtakunnal-
47723: listen opetussuunnitelmien perusteiden ja kun-           Peruskoulun omassa rakennuksessa sijaitse-
47724: tien opetussuunnitelmien asettamat vaatimuk-          vasta asunnosta perittävän vuokran sitomisesta
47725: set. Koulun tai sen osan sijoittamiselle vuokra-      valtion virkamieheltä vuokra-asunnoksi luovu-
47726: huoneistoon tai kunnan omistamaan muuhun              tetusta valtion virkamiesasunnosta perittävään
47727: kuin kouluhuoneistoon edellytetty lääninhalli-        vuokraan ehdotetaan luovuttavaksi. Kunta
47728: tuksen lupa on myös poistettu. Kuntien tulee          määräisi vuokran suuruuden noudattaen samo-
47729: vastata siitä, että opetusta annetaan tarkoituk-      ja periaatteita kuin muiden vastaavien vuokra-
47730: senmukaisissa tiloissa.                               asuntojensa osalta.
47731:    Peruskoulun kiinteistön tai irtaimiston tai           91 §. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi.
47732: niiden osan siirtämisestä saman kunnan lukion         Säännös velvollisuudesta korvata siirrettävien
47733: tai yleisen kirjaston kiinteistöksi ja irtaimistok-   opettajien muuttokustannukset valtion varoista
47734: si sekä siirtämisen edellytyksenä olevasta kou-       on siirretty 56 b §:ään.
47735: luhallituksen luvasta säädetään peruskoulun,             93 §. Pykälä ehdotetaan 21 a §:n perustelui-
47736: lukion ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja      hin viitaten kumottavaksi tarpeettomana. Mai-
47737: -avustuksista annetun lain (1112178) 18 §:ssä.        nittu 21 a § mahdollistaa tehtävien siirron kun-
47738: Koska siirtämisen edellytykseksi säädetty kou-        nan muille toimielimille ja viranhaitijoille huo-
47739: luhallituksen lupa liittyy pelkästään valtion-        mattavasti kumottavaa säännöstä laajemmin.
47740: osuuden mahdolliseen palautusvelvollisuuteen,            94 §. Muutoksenhakua koskeva 94 § ehdote-
47741: voidaan siirtämistä ja siihen liittyvää kouluhal-     taan 74-76 ja 76 a §:n perusteluihin viitaten
47742: lituksen lupaa käsittelevä nykyinen perus-            kumottavaksi.
47743:                                       1990 vp. -      HE n:o 108                                   25
47744: 
47745:    V oimaantulosäännös. Laki ehdotetaan tule-            Lukiolain 12 §:ssä säädetty apulaisrehtorin
47746: vaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991.               valinta ehdotetaan peruskoululain 18 §:n pe-
47747: Säännöksen 2-5 momentit sisältävät eräiden             rusteluihin viitaten siirrettäväksi koululauta-
47748: ennen lain voimaan tuloa annettujen päätösten          kunnalta johtokunnalle.
47749: voimassaoloa, ennen lain voimaan tuloa valit-            Lukiolain 18 §:n 2 momenttia ehdotetaan
47750: tujen toimielinten toimikautta, lain voimaan          täsmennettäväksi siten, että muita kuin laissa
47751: tullessa vireillä olevien asioiden käsittelyä sekä     mainittuja lukion tehtävään kuuluvia aineita
47752: muutoksenhakua ennen lain voimaan tuloa                voi kuulua opetussuunnitelmaan sen mukaan
47753: tehtyihin päätöksiin koskevat määräykset.              kuin asetuksella säädetään. Ehdotus vastaa
47754:    Säännöksen 6 momentin mukaan aineen-               tältä osin voimassa olevaa peruskoululakia,
47755: opettajan ja opinto-ohjaajan virat muuttuvat          joka sisältää opetettavia aineita koskevan viit-
47756: lehtorin viroiksi ja virkojen haltijat sekä väliai-   tauksen asetukseen.
47757: kaiset hoitajat siirtyvät uusiin virkoihin suo-          Lain 18 §:ään ehdotetaan siirrettäväksi uu-
47758: raan lain nojalla. Yleisaineiden aineenopetta-        deksi 4 momentiksi nykyiseen lukioasetuksen
47759: jan virassa lain voimaan tullessa olevan henki-        33 §:ään sisältyvä säännös, joka mahdollistaa
47760: lön oikeus erityisillä edellytyksillä eläkkeeseen     yksittäisen oppilaan opiskelun järjestämisen
47761: 55 vuotiaana sekä 60 vuoden eroaruisikä säilyy        erityisistä syistä toisin kuin on säädetty tai
47762: uudessa virassa, johon hän tämän lain nojalla         määrätty. Koska säännös mahdollistaa poik-
47763: siirtyy. Koska 1 päivänä elokuuta 1985 voi-            keamisen laista, on asiasta säädettävä lain
47764: maan tulleella peruskoululain muuttamisesta           tasolla. Asetuksella on tarkoitus säätää, että
47765: annetulla lailla (614/85}, johon yleisaineiden        johtokunnan on ennen asiasta päättämistä sel-
47766: aineenopettajien erityistä eläkeikää koskeva          vitettävä, myönnetäänkö oppilaalle ylioppilas-
47767: säännös sisältyy, pyrittiin ensisijaisesti estä-      tutkinnosta annetun asetuksen 3 a § :ssä (715/
47768: mään tuolloin virassa olleiden suhteellisen sup-      72) tarkoitettu vapautus. Ehdotettua moment-
47769: pean koulutuksen saaneiden ja vaikeasti uusiin        tia voitaisiin soveltaa esimerkiksi ulkomailta
47770: tehtäviin sijoitettavien yleisaineiden aineeno-       Suomeen muuttaneisiin henkilöihin, joita ei ole
47771: pettajien joutuminen lakkautuspalkalle, ei            kohtuullista vaatia osallistumaan toisen koti-
47772: alempi eläke- ja eroaruisikä koskisi 8 momen-         maisen kielen opetukseen.
47773: tin mukaan niitä henkilöitä, jotka tämän lain            Lain 21 §:n 3 momentti, joka sisältää valtio-
47774: voimaan tulon jälkeen nimitetään tai siirretään       neuvoston toimivallan korottaa sellaisen lukion
47775: yleisaineiden aineenopettajan virkaa vastaa-          tuntikehystä, jolla on opetussuunnitelmaan pe-
47776: vaan lehtorin virkaan.                                rustuva valtioneuvoston määräämä erityinen
47777:    Säännöksen 9 momentin mukaan lakkaotus-            tehtävä, on siirretty 57 §:ään. Samalla toimi-
47778: palkalla olevien sekä niiden viran vakinaisena        valta määrätä erityinen tehtävä on siirretty
47779: haitijoina olevien, joiden virka lakkautetaan         valtioneuvostolta opetusministeriölle. Mainit-
47780: ennen vuoden 1992 loppua, siirtämiseen sovel-         tuun 57 §:ään on siirretty myös lukioasetuksen
47781: letaan ennen tämän lain voimaan tuloa voimas-         27 § :n 3 momenttiin sisältyvä asia. Ehdotuksen
47782: sa olevia säännöksiä.                                 mukaan opetusministeriö voi erityisen tehtävän
47783:                                                       myöntäessään määrätä lukiolle oikeuden poi-
47784:    Säännöksen 10 momentin mukaan kumotta-             keta myös opetussuunnitelmaa ja oppilaaksiot-
47785: vaksi ehdotettuja 59 §:n 3 momenttia ja
47786:                                                       toa koskevista säännöksistä ja määräyksistä.
47787: 60 a §:ää sovelletaan, kunnes niihin sisältyvistä     Nykyisin kouluhallitus tekee erillisen päätök-
47788: opettajien oikeuksista on sovittu virkaehtoso-        sen oikeudesta poiketa opetussuunnitelman pe-
47789: pimusosapuolten kesken.                               rusteista.
47790:                                                          Nykyisen 57 §:n säännös, joka koskee mak-
47791:                                                       suunpannun lukukausimaksun ulosmittauskel-
47792: 1.2. Lukiolaki                                        poisuutta ilman tuomiota, ehdotetaan poistet-
47793:                                                       tavaksi tarpeettomana. Opetus lukiossa on
47794:    Lukiolakiin ehdotetaan tehtäväksi paaosin          eräitä harvoja kouluhallituksen määräämiä
47795: samat muutokset kuin peruskoululakiin. La-            poikkeuksia lukuun ottamatta maksutonta, ei-
47796: kiin on siirretty uudeksi oppilashuoltoa koske-       kä näitä tapauksia varten tarvita erityistä pak-
47797: vaksi 4 a luvuksi lukion oppilaiden opintososi-       koperintäsäännöstä.
47798: aalisista eduista annetun lain (499/83) sään-            Lain 23 §:n 3 momentissa on luovuttu käsit-
47799: nökset.                                               teestä yksityisoppilas ja korvattu se oikeudella
47800: 5 300422V
47801: 26                                  1990 vp. -     HE n:o 108
47802: 
47803: suorittaa lukion oppimäärä tai osa siitä erityi-   1.3. Iltalukiolaki
47804: sessä tutkinnossa. Samalla on poistettu koulu-
47805: hallituksen toimivalta antaa ohjeita asiasta.         Iltalukiolakiin ehdotetaan tehtäväksi pääosin
47806: Ehdotus vastaa tältä osin peruskoululain vas-      samat muutokset kuin peruskoululakiin ja lu-
47807: taavaa säännöstä. Lukion oppimäärän tai sen        kiolakiin. Iltalukiossa tulevat iltalukiolain viit-
47808: osan suorittamisesta erityisessä tutkinnossa       taussäännösten nojalla sovellettavaksi lukiolain
47809: säädetään tarkemmin lukioasetuksessa. Jos jol-     uudistetut hallintoa, viranhaltijoiden oikeudel-
47810: takin on perusteettomasti evätty oikeus osallis-   lista asemaa, norminantoa, lupamenettelyitä ja
47811: tua erityiseen tutkintoon, päätöksestä voi         muutoksenhakua koskevat säännökset. Myös
47812: 47 §:n 3 momentin ja 48 §:n 3 momentin             iltalukioasetukseen on tarkoitus tehdä perus-
47813: nojalla valittaa lääninhallitukseen sen mukaan     kouluasetusta ja lukioasetusta vastaavat muu-
47814: kuin asetuksella säädetään. Valitusmenettely       tokset.
47815: korvaa nykyisessä 23 §:n 4 momentissa läänin-         Lain 13 §:n 2 momentista on poistettu ope-
47816: hallitukselle säädetyn mahdollisuuden puuttua      tusministeriön toimivalta antaa ohjeita siitä,
47817: virheelliseen yksityisoppilaaksi ottamista kos-    milloin iltalukion oppilaaksi voidaan ottaa
47818: kevaan päätökseen.                                 henkilö, jonka tarkoituksena on opiskella yh-
47819:    Lain 23 §:n 4 momenttiin on siirretty nykyi-    den tai useamman iltalukiossa opetetun aineen
47820: nen lukioasetuksen 50 §:n säännös, jonka no-       oppimäärän suorittamiseksi. Keskushallinnon
47821: jalla lukuvuoden koulutyön alkaessa lukioon        norminannon vähentämisen lisäksi muutoksel-
47822: ilman pätevää syytä kohtuullisessa ajassa saa-     la pyritään lisäämään eri oppilaitosmuotojen
47823: pumatta jäänyt oppilas katsotaan eronneeksi        yhteistyömahdollisuuksia opetuksen järjestä-
47824: lukiosta. Pykälään on lisätty säännös, jonka       misessä.
47825: mukaan lukiosta eronneeksi katsotaan myös             Lain 15 §:ssä on luovuttu mahdollisuudesta
47826: oppilas, joka kesken lukuvuoden jää pätevää        erottaa iltalukion oppilas lopullisesti. Iltalu-
47827: syytä ilmoittamatta pois koulusta, jos on il-      kion oppilas voitaisiin lukion oppilaan tavoin
47828: meistä, ettei oppilaan tarkoituksena ole jatkaa    erottaa määräajaksi, enintään yhdeksi vuodek-
47829: koulunkäyntiään. Momenttiin on lukioasetuk-        SI.
47830: sen 57 §:stä siirretty oppilaan eroamista huo-        Lakiin on aikaisemmin kumotun 16 §:n tilal-
47831: non koulumenestyksen vuoksi koskeva sään-          le otettu uusi iltalukion oppilaiden opintososi-
47832: nös.                                               aalisia etuja koskeva 16 §. Koska lukion oppi-
47833:                                                    laiden opintososiaalisista eduista annetun lain
47834:    Oppilaan kurinpidollisesta erottamisesta lu-    säännökset on siirretty osaksi lukiolakia, on
47835: kiosta lopullisesti ehdotetaan luovuttavaksi.      iltalukiolain 16 §:ään otettu viittaussäännös
47836: Lakiehdotuksen 25 §:n mukaan oppilas voi-          niihin lukiolain säännöksiin, jotka koskevat
47837: daan erottaa lukiosta määräajaksi, enintään        opetuksen ja kouluaterian maksuttomuutta.
47838: yhdeksi vuodeksi. Lopullinen erottaminen lu-
47839: kiosta ei ole tarkoituksenmukaista, koska op-         Lain 20 §:n 2 momenttia on muutettu siten,
47840: pilas ja opiskeluun liittyvät olosuhteet voivat    että tehtävien jaosta lukion rehtorin ja iltalin-
47841: lukiolaisten ikä huomioon ottaen muuttua no-       jan rehtorin kesken päättää koululautakunnan
47842: peasti. Ehdotus vastaa tältä osin ammatillisia     sijasta lähtökohtaisesti johtokunta. Pykälän 4
47843: oppilaitoksia koskevaa lainsäädäntöä.              momentista ehdotetaan poistettavaksi opetus-
47844:                                                    ministeriön toimivalta antaa ohjeita siitä, mil-
47845:    Lukiolain 27 §:n 1 momentin lukion virkoja      loin kunnan lukioon, jossa on iltalinja, voi-
47846: koskevasta luettelosta on peruskoululain           daan perustaa opettajan virka, jonka haltija on
47847: 52 §:n perusteluihin viitaten ehdotettu poistet-   velvollinen opettamaan osan opetusvelvollisuu-
47848: tavaksi aineenopettajan ja opinto-ohjaajan vir-    destaan saman lukion iltalinjalla. Asia jäisi
47849: kanimikkeet. Aineenopettajan ja opinto-ohjaa-      kunnan harkintaan ottaen huomioon, että ilta-
47850: jan virat muuttuvat ehdotetun lain voimaan         lukiolain 18 §:n ja lukiolain 29 §:n mukaan
47851: tullessa nuoremman lehtorin viroiksi. Sään-        sekä lukiossa että sen iltalinjalla tulee olla niin
47852: nökset mahdollistavat myös oppilaanohjauk-         monta opettajanvirkaa kuin opetustuntien
47853: sen vanhemman lehtorin virkojen perustami-         määrä pysyvästi edellyttää. Virkaa perustetta-
47854: sen. Aineenopettajan ja opinto-ohjaajan kel-       essa tulee opetusvelvollisuuteen kuuluvista tun-
47855: poisuuden omaavat olisivat kelpoisia asiano-       neista vähintään puolet olla lukion tunteja.
47856: maisiin lehtorin virkoihin.                        Viran perustamishetken jälkeen tuntimäärissä
47857:                                    1990 vp. -      HE n:o 108                                      27
47858: 
47859: tapahtuvat muutokset eivät veivoittaisi kuntaa      kunnasta säädetään. Koululautakunnalle kuu-
47860: muuttamaan virkaa iltalinjan viraksi.               luvia tehtäviä ovat sille säädetyt tehtävät sekä
47861:    Lain 24 §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten,     peruskoululain, lukiolain ja iltalukiolain nojal-
47862: että luvan myöntäminen iltalukion tai lukion        la sille siirretyt tehtävät.
47863: iltalinjan opetuksen järjestämiseen koulun toi-        Pykälän nykyinen 2 momentti siirtyy muu-
47864: mipaikan ulkopuolella siirretään valtioneuvos-      tettuna 3 momentiksi. Myös 2 momentissa
47865: tolta opetusministeriölle. Säännöstä ehdote-        tarkoitettu laajempi lautakunta jakautuu kak-
47866: taan muutettavaksi myös siten, että iltalukion      sikielisessä kunnassa kunnan kouluhallintoon
47867: tai lukion iltalinjan toimipaikalla tarkoitetaan    kuuluvia asioita käsitellessään suomenkieliseen
47868: koulun sijaintikuntaa. Opetusministeriön lupa       ja ruotsinkieliseen osastoon. Momenttiin on
47869: tulisi kysymykseen silloin, kun ilmaantuu sel-      siirretty kumottavaksi tarkoitetusta kunnan
47870: laisia ajoittaisia tai pieniä oppilasryhmiä kos-    kouluhallinnosta annetusta asetuksesta sään-
47871: kevia sivistystarpeita, jotka eivät edellytä uu-    nös, jonka mukaan koululautakunnan osastos-
47872: den kouluyksikön perustamista. Pykälän mu-          ta on soveltuvin osin voimassa, mitä lautakun-
47873: kaan erityisen koulutustehtävän vaatiessa olisi     nasta on kunnallislaissa säädetty. Tämä viit-
47874: mahdollista opetusministeriön luvalla poiketa       taussäännös koskee samalla myös 2 momentis-
47875: tietyistä iltalukiota koskevista säännöksistä.      sa tarkoitetun tehtäviltään laajemman lauta-
47876: Säännöksellä mahdollistetaan opetuksen järjes-      kunnan osastoa.
47877: täminen esimerkiksi vankilassa. Lain 21 §:ään          3 §. Pykälän 1 momentti sisältää yleisku-
47878: on lisätty viittaussäännös, joka mahdollistaa       vauksen koululautakunnan tehtävistä ja toimi-
47879: 24 §:n soveltamisen myös yksityiseen iltalu-        alasta. Kunnan kouluhallinnosta annetussa
47880:  kioon tai lukion iltalinjaan.                      asetuksessa koululautakunnalle säädetyt yksit-
47881:                                                     täiset tehtävät on tarkoitus kumota. Osa tehtä-
47882:                                                     vistä on siirretty koulujen toimintaa koskeviin
47883: 1.4. Laki kunnan kouluhallinnosta                   säädöksiin, kuten peruskoululakiin ja lukiola-
47884:                                                     kiin sekä niiden nojalla annettuihin asetuksiin,
47885:    1 §. Ehdotuksessa kunnan koululaitoksen          joissa on jo ennestään säädetty useista koulu-
47886: käsitettä on laajennettu siten, että siihen voi     lautakunnan tehtävistä. Koulujen toimintaa
47887: kunnan peruskoulun, lukion ja iltalukion lisäk-     koskeviin lakeihin on e:1dotettu siirrettäväksi
47888: si kuulua muukin johtosäännössä määrätty            lähinnä koululautakunnan toimivaltaan kuulu-
47889: kunnan omistama oppilaitos kuin ammatillinen        via tehtäviä, kuten koulujen !omista ja vapaa-
47890: oppilaitos. Näin ollen kansalais- ja työväen-       päivistä päättäminen. Pykälään esitetyt muu-
47891: opisto tai musiikkioppilaitos voitaisiin liittää    tokset eivät sinällään aiheuta muutoksia koulu-
47892: osaksi kunnan koululaitosta. Pykälässä, kuten       lautakunnan tehtäviin. Peruskoululain 21 a §:n
47893: myös muualla kunnan koululaitokseen kuulu-          ja lukiolain 13 a § :n nojalla kunta voi kuiten-
47894: via oppilaitoksia koskevassa lainsäädännössä,       kin niissä lueteltuja poikkeuksia lukuun otta-
47895: on luovuttu koulutoimen johtosäännön käsit-         matta johtosäännöllä siirtää koululautakunnal-
47896: teestä. Kunnat voivat siten joko entiseen ta-       le säädettyjä tehtäviä kunnan muille toimieli-
47897: paan laatia erillisen koulutointa koskevan joh-     mille tai viranhaitijoille sekä vastaavasti muille
47898: tosäännön tai sijoittaa johtosääntöön otettavat     toimielimille ja viranhaitijoille säädettyjä teh-
47899: koulutointa koskevat määräykset kunnan mui-         täviä koululautakunnalle.
47900: hin johtosääntöihin.                                   Koska koululautakunnan ja sen osaston teh-
47901:    2 §. Pykälään on lisätty uusi 2 momentti.        tävät ja toimivalta määräytyvät pykälän 1 mo-
47902: Sen mukaan kunta voi päättää, että jokin muu        mentin lisäksi vain koulujen toimintaa koske-
47903: lautakunta hoitaa myös koululautakunnalle           vien lakien ja asetusten nojalla, on 2 momentin
47904: kuuluvat tehtävät. Säännöksen tarkoituksena         viittaussäännös kumottavaksi tarkoitettuun
47905: on mahdollistaa tehtäviltään koululautakuntaa       kunnan kouluhallinnosta annettuun asetukseen
47906: laajempialaisten koulutus-, kulttuuri- ja nuori-    poistettu. Tämän viittaussäännöksen korvaa
47907: sotoimen palveluja kunnassa yhteensovittavien       yleisempi pykälän 4 kohta, jonka mukaan
47908: lautakuntien perustaminen, kuten monissa            koululautakunnan tulee suorittaa muut sille
47909: kunnissa on vapaakuntakokeilua koskevan             säädetyt ja määrätyt tehtävät. Samoin ehdote-
47910: lainsäädännön nojalla menetelty. Tällaiseen         taan tarpeettomana poistettavaksi säännös,
47911: lautakuntaan sovelletaan koululautakunnalle         jonka mukaan tarkempia määräyksiä tehtävis-
47912: kuuluvien tehtävien osalta, mitä koululauta-        tä voidaan antaa johtosäännöllä. Johtosään-
47913: 28                                  1990 vp. -      HE n:o 108
47914: 
47915: nöllä voidaan antaa ilman laissa ja asetuksessa     misen edellyttämät muutokset. Kunta voi siten
47916: olevaa valtuutustakin sellaisia määräyksiä, jot-    itse päättää myös koululautakunnan osastoon
47917: ka eivät ole ristiriidassa lakien, asetusten tai    valittavien jäsenten määrästä.     Kummankin
47918: niiden nojalla annettujen viranomaisten normi-      osaston jäsenmäärän tulee olla kuitenkin yhtä
47919: päätösten kanssa.                                   suuri.
47920:    4 §. Pykälästä ehdotetaan hallinnon sisäisiä        7 §. Pykälän 1 momentista on poistettu viit-
47921: menettelytapoja koskevina kumottaviksi sen 2        taukset 5 ja 6 §:ään sekä kuntien yhteistä
47922: ja 3 momentti. Pykälän 2 momentissa on              koulutointa muiden sopijakuntien puolesta
47923: säädetty koululautakunnan osaston mahdolli-         hoitavan kunnan koululautakuntaan ja sen
47924: suudesta tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja        osastoihin muista yhteistyökunnista valittavien
47925: kunnan koululautakunnalle kunnan koko kou-          jäsenten ja varajäsenten enimmäismäärää kos-
47926: lulaitosta koskevissa asioissa, velvollisuudesta    kevat rajoitukset. Koululautakunnan jäsenten
47927: varata osastolle vähintään kahden koululauta-       määrän jäädessä 5 §:n mukaisesti yleisestikin
47928: kunnan jäsenen vaatimuksesta tilaisuus antaa        kuntien harkintaan, mainitut viittaukset ja ra-
47929: lausunto lautakunnan päätettäväksi tulevasta        joitukset eivät enää ole tarpeen. Kunnat voisi-
47930: asiasta ja velvollisuudesta liittää osaston lau-    vat siten vapaasti keskenään sopia muista sopi-
47931: sunto tai esitys koululautakunnan päätökseen        jakunnista yhteisestä koulutoimesta vastaavan
47932: tai kunnan valtion viranomaiselle toimitetta-       kunnan koululautakuntaan valittavien jäsenten
47933: vaan toimituskirjaan. Lain 6 §:n 1 momentin         lukumäärästä ja lautakunnan tarkoituksenmu-
47934: nojalla kaksikielisen kunnan koululautakun-         kaisista kuntakohtaisista voimasuhteista. Py-
47935: nan osastojen puheenjohtajat ja varapuheen-         kälän säännökset koskevat myös 2 §:n 2 mo-
47936: johtajat määrätään lautakunnan asianomai-           mentissa tarkoitettua lautakuntaa. Ottaen huo-
47937: seen kieliryhmään kuuluvista jäsenistä ja lauta-    mioon 5 §:n 2 momentti myös kuntien yhteistä
47938: kunnan muut jäsenet määrätään osastojen jä-         koulutointa haitavien lautakuntien opettajajä-
47939: seniksi sen mukaisesti, kumpaan kieliryhmään        senten lukumäärä on kuitenkin rajoitettu kah-
47940: he kuuluvat. Tämä luo riittävät lainsäädännöl-      teen.
47941: liset puitteet lautakunnan ja sen osastojen väli-      8 §. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi. Läs-
47942: selle yhteistyölle. Kumottavaksi ehdotettu 3        näolo-oikeudesta koululautakunnan kokouk-
47943: momentti on sisältänyt valtuuden antaa tar-         sessa päättäminen on jätetty kunnan hankin-
47944: kempia säännöksiä ja määräyksiä osaston teh-        taan. Lääninhallituksen edustajalla on ollut
47945: tävistä asetuksella ja johtosäännöllä. Säännös      tämän säännöksen ja kumottavaksi ehdotetun
47946: on tarpeeton, koska lain 2 §:n 3 momentin ja        kunnan kouluhallinnosta annetun asetuksen
47947: 4 §:n 1 momentin nojalla osastot käyttävät          nojalla oikeus olla läsnä koululautakunnan ja
47948: toimialallaan lautakunnan päätösvaltaa. Tä-         sen osaston kokouksessa ja käyttää siinä puhe-
47949: män päätösvallan sisältö määräytyy kunnan           valtaa. Säännösten kumoamisella on tarkoitus
47950: kouluhallinnosta annetun asetuksen tultua ku-       korostaa kunnan itsehallinnollista asemaa
47951: motuksi suoraan kunnan kouluhallinnosta an-         myös koulutoimen osalta.
47952: netun lain sekä koulun toimintaa koskevien
47953: lakien ja asetusten nojalla. Tarkempia mää-            9 §. Koululautakunnan tai 2 §:n 2 momen-
47954: räyksiä voidaan antaa johtosäännössä ilman          tissa tarkoitetun lautakunnan valmistelu- ja
47955: nimenomaista valtuutustakin.                        toimeenpanotehtävistä vastaavan kunnan kes-
47956:    5 §. Pykälän 1 momentista on poistettu kou-      kushallinnon viranhaltijan virkanimike on jä-
47957: lulautakunnan jäsenten enimmäis- ja vähim-          tetty kunnan harkintaan. Se voisi edelleenkin
47958: mäismäärää koskevat säännökset ja jätetty jä-       olla koulutoimen johtaja. Muu virkanimike on
47959: senten määrä kunnan harkintaan. Pykälän 2           kuitenkin perusteltu niissä kunnissa, joissa
47960: momenttiin on lisätty säännös, jonka mukaan         2 §:n 2 momentissa tarkoitettu lautakunta hoi-
47961: myös koululautakunnan tehtäviä hoitavassa           taa myös koululautakunnan tehtävät ja sitä
47962: muussa lautakunnassa voi olla kaksi opettaja-       avustavan kunnan keskushallinnon viranhalti-
47963: jäsentä .. · Nämä voisivat kuitenkin osallistua     jan tehtäväkenttä muodostuu koulutointa laa-
47964: lautakunnassa vain koulutointa koskevien asi-       jemmista kokonaisuuksista.
47965: oiden käsittelyyn.                                     Pykälän 1 momentissa on myös selvennetty
47966:    6 §. Pykälään on tehty koululautakunnan          koulutoimen johtajan asema kunnallislain
47967: jäsenten määrää koskevien rajoitusten poista-       40 §:n 1 momentin 3 kohdassa ja 74 a §:ssä
47968:                                      1990 vp. -     HE n:o 108                                    29
47969: 
47970: (727 /89) tarkoitettuna asemaltaan johtavaan         oma asetus. Paikallista päätösvaltaa korosta-
47971: viranhaltijaan rinnastettavana hallinnonalan         van linjan mukaista olisi, että koulutoimen
47972: johdossa toimivana viranhaltijana. Muu pykä-        johtajan kelpoisuusvaatimukset jätettäisiin
47973: lässä tarkoitettu viranhaltija voi olla myös         kunnan harkintaan. Uudistuksen tässä vaihees-
47974: mainituissa kunnallislain säännöksissä tarkoi-      sa koulutoimen johtajan kelpoisuusvaatimuk-
47975: tettu välittömästi kunnanhallituksen alaisena       set on kuitenkin tarkoitus säilyttää nykyisel-
47976: toimiva kunnan keskushallinnon johtava viran-       lään. Sen sijaan muun 9 §:n 1 momentissa
47977: haltija.                                            tarkoitetun viranhaltijan kelpoisuusvaatimuk-
47978:     Pykälässä tarkoitetun viranhaltijan tehtävä-    sista ei kaksikielisten kuntien viranhaltijoiden
47979: kenttää on myös selvennetty siten, että se          kielitaitovaatimuksia lukuun ottamatta ole tar-
47980: kattaa asianomaisen lautakunnan tehtävät.           koitus säätää, vaan kelpoisuusvaatimukset eh-
47981:     10 §. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi tar-       dotetaan jätettäväksi kunnan harkintaan. Näi-
47982: peettomana ja koulutoimen johtajan tai muun         den viranhaltijoiden tehtäväkenttä saattaa kä-
47983: 9 §:n 1 momentissa tarkoitetun viranhaltijan        sittää koulutoimen lisäksi esimerkiksi muun
47984: tehtävien sääntely jätettäväksi 9 §:n 1 momen-      sivistystoimen ja nuorisotoimen. Tällainen laa-
47985: tissa säädetyn tehtävien yleisen määrittelyn va-    jempien tehtäväkokonaisuuksien hoitaminen
47986: raan. Puheena olevan viranhaltijan yksityis-        edellyttä hallinnonalan johtavan viranhaltijan
47987: kohtaisemmista tehtävistä kunta voi määrätä         kelpoisuusvaatimusten määrittelemistä myös
47988: johtosäännöllä. Hänelle voidaan osoittaa teh-       muista kuin koulutoimen tarpeista käsin.
47989: täviä esimerkiksi peruskoululain 21 a §:n ja           Pykälään on myös tehty 9 §:n muuttamisen
47990: lukiolain 13 a §:n nojalla. Koulutoimen johta-      edellyttämät tekniset korjaukset.
47991: jan tehtävien siirron muulle koululautakunnan
47992: alaiselle viranhaltijalle aikaisemmin mahdollis-       12 §. Pykälästä on lain 1 §:n perusteluihin
47993: tanut 2 momentti ei ole enää tarpeen, koska         viitaten poistettu koulutoimen johtosäännön
47994: koulutoimen johtajan tai muun 9 §:n 1 mo-           käsite. Pykälän 1 momentissa on tyhjentävästi
47995: mentissa tarkoitetun viranhaltijan tehtävien        lueteltu ne kunnan koululautakunnan tai 2 §:n
47996: tarkempi määrittely on jätetty suoraan kunnan       2 momentissa tarkoitetun lautakunnan alaista
47997: harkintaan.                                         koulutointa koskevat asiat, joista tulee antaa
47998:     11 §. Pykälästä on ehdotettu poistettavaksi     määräyksiä johtosäännössä.
47999: säännös, jonka mukaan koulutoimen johtajan             Pykälän 1 momenttiin on kunnan kouluhal-
48000: virkaan voidaan nimittää vain Suomen kansa-         linnosta annetusta asetuksesta siirretty luettelo
48001: lainen. Mahdollisuus nimittää kunnan virkaan        johtosäännössä määrättävistä asioista. Samalla
48002: muu kuin Suomen kansalainen määräytyy kun-          luettelosta on kunnan yleiseen toimivaltaan
48003: nallislain nojalla. Kunnallislain muuttamisesta     kuuluvina poistettu velvollisuus johtosäännöllä
48004: 28 päivänä heinäkuuta 1989 annetulla lailla         määrätä koululautakunnasta ja sen osastoista
48005: lakiin lisättiin uusi 74 a, jonka 1 momentin        sekä koululautakunnan alaisista hallinnon vi-
48006: mukaan kunnan virkaan voidaan nimittää              ranhaltijoista sekä kunnan koululaitokseen
48007:  muukin kuin Suomen kansalainen. Mainitun           kuuluvien oppilaitosten hallintoelimistä ja joh-
48008:  74 a §:n 2 momentin mukaan välittömästi kun-       tajasta. Oppilaiden majoituksesta ja kuljetuk-
48009: nan keskushallinnon johtavaan virkaan rionas-       sesta sekä kuljetus- ja saattoavustusten perus-
48010: tettavaan hallinnonalan johtavaan virkaan           teista on säädetty asianomaisissa toimintaa
48011:  sekä asemaltaan tällaiseen virkaan voidaan ni-     koskevissa säädöksissä niin yksityiskohtaisesti,
48012:  mittää vain Suomen kansalainen, jollei kunnan      ettei kuntia ole syytä velvoittaa ottamaan niistä
48013: virkasäännössä ole toisin määrätty. Kunnan          tarkempia määräyksiä johtosääntöön. Luet-
48014:  kouluhallinnosta annetun lain 9 §:n 1 momen-       teloon on peruskouluasetuksen 40 §:n 4 mo-
48015:  tin mukaan koulutoimen johtaja ja muu siinä        mentista siirretty säännös velvollisuudesta ot-
48016:  mainittu viranhaltija on asemaltaan kunnallis-     taa johtosääntöön hallinnolliset määräykset
48017: lain 74 a §:ssä tarkoitettu viranhaltija, johon     erityisopetuksen järjestämisestä erityisluokilla
48018:  kunnallislain mukaan siis tulee lähtökohtaisesti   ja muussa erityisopetuksessa.
48019:  nimittää vain Suomen kansalainen.                     Pykälän 2 momenttiin on asetuksesta siirret-
48020:     Koska kunnan kouluhallinnosta annettu ase-      ty säännös, jonka mukaan peruskoulua kor-
48021:  tus on tarkoitus kumota, koulutoimen johtajan      vaavista kouluista on soveltuvin osin voimassa,
48022:  kelpoisuusvaatimuksista on tarkoitus säätää        mitä 1 momentissa on säädetty.
48023: 30                                   1990 vp. -     HE n:o 108
48024: 
48025:    Pykälän nykyisen 3 momentin säännös kun-         jakopäätöstä koskevien säännösten yhteyteen.
48026: tien velvollisuudesta alistaa lääninhallituksen     Läänin kieliohjelmasta ehdotetaan luovutta-
48027: vahvistettavaksi johtosäännön muutos, joka          vaksi. Kunta voi antaa kunnan kieliohjelman
48028: merkitsee peruskoulun lakkauttamista, ehdote-       osana kunnan opetussuunnitelmaa.
48029: taan kuntien itsemäärämisoikeuden lisäämisek-          16 §. Pykälään on keskitetty kunnan palve-
48030: si poistettavaksi. Alistamisvelvollisuuden pois-    luksessa olevien henkilöiden ja kunnan hallin-
48031: taminen ei vaaranna oppilaiden ja heidän huol-      toelinten jäsenten salassapitovelvollisuutta kos-
48032: tajiensa oikeusturvaa, sillä oppilaan oikeudesta    kevat säännökset oppilaita ja kunnan palveluk-
48033: saada peruskouluopetusta on säädetty yksityis-      sessa olevia henkilöitä koskevissa asioissa. Py-
48034: kohtaisesti ja koulun lakkauttamista koskevis-      kälä korvaa nykyiset peruskoululain 86 §:n ja
48035: ta päätöksistä voi valittaa lääninoikeuteen.        lukiolain 55 §:n säännökset. Salassapitovelvol-
48036:    13 § Pykälään nykyisin sisältyvät säännökset     lisia pykäläehdotuksen mukaan ovat hallinto-
48037: ehdotetaan poistettavaksi. Kunnallisilla oppi-      kunnasta riippumatta kaikki kunnan palveluk-
48038: laitoksilla ei enää muutamia kunnallisia kan-       sessa olevat, jotka koulutoimeen liittyviä tehtä-
48039: sanopistoja lukuun ottamatta ole ohjesääntöjä,      viään hoitaessaan ovat saaneet tietää oppilaan
48040: joten ohjesäännön ottamista johtosäännön eri-       ja kunnan palveluksessa olevan henkilön tai
48041: tyiseksi osaksi koskevalla säännöksellä ei enää     heidän perheensä jäsenen henkilökohtaisista
48042: ole käytännössä merkitystä. Kansanopistojen-        oloista tai taloudellisesta asemasta. Salassapi-
48043: kin niitä koskevan lainsäädännön mukaisesti         tosäännös koskisi siten opettajien lisäksi esi-
48044: vahvistettu ohjesääntö voidaan johtosäännöllä       merkiksi koulupsykologeja ja -kuraattoreita,
48045: ilman lainsäädännössä olevaa erityistä valtuu-      jollei heidän salassapitovelvollisuudestaan ole
48046: tusta teknisesti liittää kunnan koulutointa kos-    erikseen toisin säädetty. Kunnan sosiaalihallin-
48047: keviin johtosääntöihin.                             toon     perustettujen    koulupsykologien     ja
48048:    Pykälään on otettu täydentävät säännökset        -kuraattorien salassapitovelvollisuus määräytyy
48049: kunnan peruskoulujen, lukioiden ja iltalukioi-      sosiaalihuoltolain (710/82) nojalla. Kouluter-
48050: den yhteisistä johtokunnista. Pykälä mahdol-        veydenhuollon henkilöstöä koskevat omat sa-
48051: listaa sekä kahden tai useamman saman koulu-        lassapitosäännöksensä.
48052: muodon yhteisen johtokunnan että eri koulu-
48053: muotojen yhteiset johtokunnat. Siten esimer-           Salassa pidettäviä tietoja ovat esimerkiksi
48054: kiksi peruskoululla ja lukiolla sekä kahdella tai   henkilön terveydentilaa, sosiaalista asemaa,
48055: useammalla lukiolla voisi olla yhteinen johto-      seksuaalista käyttäytymistä, uskonnollista ja
48056: kunta. Yhteisessä johtokunnassa tulee olla yksi     poliittista vakaumusta sekä taloudellista ase-
48057: opettajajäsen ja yksi oppilasjäsen jokaisesta       maa koskevat tiedot. Jos oppilaan etu vaatii
48058: koulumuodosta. Koska mainittuja kouluja             tällaisten tietojen luovuttamista, tulee salassa-
48059: koskevien lakien mukaan johtokunnassa tulee         pitovelvollisen saada luovutukseen oppilaan ja
48060: olla kaksi oppilasjäsentä, tulee johtokunnassa      hänen huoltajansa suostumus.
48061: olla kaksi oppilasjäsentä myös silloin kun se on       Pykälän 2 momenttiin on otettu salassa pi-
48062: perustettu kahden tai useamman samaa koulu-         dettävien tietojen luovutusta koskeva poik-
48063: muotoa olevan koulun yhteiseksi. Lisäksi joh-       keussäännös. Koulussa työskentelevät viran-
48064: tokunnassa tulee olla muun henkilökunnan            haltijat ja koulun työtä tukevat muiden hallin-
48065: kuin opettajien edustus.                            tokuntien viranhaltijat, kuten koulupsykologit
48066:    Yhteisen johtokunnan perustaminen voi olla       ja -kuraattorit sekä kouluterveydenhuollon
48067: tarkoituksenmukaista esimerkiksi niissä perus-      henkilöstö, voisivat salassapitosäännösten estä-
48068: koululain 18 §:ssä ja lukiolain 11 §:ssä tarkoi-    mättä ilmaista toisilleen tiedot, jotka ovat vält-
48069: tetuissa tapauksissa, joissa peruskoulu ja lukio    tämättömiä oppilaan koulunkäynnin asianmu-
48070: toimivat samassa rakennuksessa tai rakennus-        kaiseksi järjestämiseksi. Pykäläehdotuksen
48071: ryhmässä ja peruskoulun johtaja tai lukion          mukaan tietojen luovutusmahdollisuus koskisi
48072: rehtori hoitaa myös toisen koulumuodon reh-         vain opetuksen järjestämiseen liittyviä toimen-
48073: torin tai johtajan tehtävät.                        pide-ehdotuksia sekä niitä taustatietoja, jotka
48074:    15 §. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi. Val-       ovat välttämättömiä näiden ehdotusten toteut-
48075: tioneuvoston kielenopetuksen yleissuunnitel-        tamiseksi. Tietojen luovuttaminen on asia-
48076: maa koskeva säännös ehdotetaan siirrettäväksi       kassuhteen turvaamiseksi jätetty kaikissa ta-
48077: peruskoululain 30 §:n perusteluihin viitaten pe-    pauksissa tietoja luovuttavan viranhaltijan har-
48078: ruskoululain ja lukiolain valtioneuvoston tunti-    kintaan. Näin ollen esimerkiksi opettajalla ei
48079:                                      1990 vp. -      HE n:o 108                                     31
48080: 
48081: olisi ehdotonta oikeutta saada oppilasta koske-      1.5. Laki kouluhallituksesta ja sen alaisesta
48082: via tietoja koululääkäriltä tai -psykologilta.            piirihallinnosta
48083:    17 §. Pykälään nykyisin sisältyvät säännök-
48084: set ehdotetaan poistettaviksi tarpeettomina.            5 a §. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi. Pe-
48085: Kunnan kouluhallinnosta annetun lain nojalla         ruskoulun, peruskoulua korvaavan koulun, lu-
48086: tehtyyn kunnanvaltuuston, lautakunnan ja             kion ja sen iltalinjan sekä iltalukion viranhalti-
48087: koulutoimen johtajan tai muun 9 §:n 1 mo-            jan, tuntiopettajan ja toimenhaltijan irtisano-
48088: mentissa tarkoitetun viranhaltijan päätökseen        mista, siirtämistä ja kurinpitoa koskevat vali-
48089: haetaan muutosta valittamalla siten kuin kun-        tukset käsitellään peruskoululain 74 ja 75 §:n
48090: nallislaissa on säädetty. Lautakunnan ja tässä       perusteluihin viitaten kouluhallituksen sijasta
48091: tarkoitetun viranhaltijan kunnan kouluhallin-        lääninoikeudessa. Näin ollen näitä asioita var-
48092: nosta annetun lain nojalla tekemät päätökset         ten säädetty kouluhallituksen istunnon erityi-
48093: perustuvat 3 ja 9 §:ään, joissa on yleisellä         nen kokoonpano kuntien keskusjärjestöistä ja
48094: tasolla määritelty lautakunnan ja mainitun vi-       opettajajärjestöistä valittuine lisäjäsenineen ei
48095: ranhaltijan tehtävät ja toimiala. Lisäksi koulu-     enää ole tarpeen.
48096: lautakunnalle tai 2 §:n 2 momentissa tarkoite-
48097: tulle lautakunnalle on säädetty tehtäviä perus-
48098: koululaissa, lukiolaissa ja iltalukiolaissa sekä     2. Tarkemmat säännökset ja
48099: niiden nojalla annetuissa asetuksissa. Lauta-           määräykset
48100: kunnalle samoin kuin 9 § :ssä tarkoitetulle vi-
48101: ranhaltijalle voidaan siirtää johtokunnalle tai         Peruskoululain, lukiolain, iltalukiolain, kun-
48102: koulun viranhaitijoille säädettyjä tehtäviä pe-      nan kouluhallinnosta annetun lain sekä koulu-
48103: ruskoululain 21 a §:n ja lukiolain 13 a §:n no-      hallituksesta ja sen alaisesta piirihallinnosta
48104: jalla. Peruskoulua, lukiota ja iltalukiota kos-      annetun lain muuttaminen edellä ehdotetuna
48105: kevien säännösten nojalla tehtyihin päätöksiin       tavalla edellyttää myös niiden nojalla annettu-
48106: haetaan muutosta siten kuin peruskoululaissa,        jen asetusten muuttamista. Muutettaviksi tule-
48107: lukiolaissa ja iltalukiolaissa on muutoksen-         vat peruskouluasetus, lukioasetus, peruskoulua
48108: hausta säädetty.                                     korvaavasta koulusta ja yksityisestä lukiosta
48109:    Pykälään on otettu kunnan kouluhallinnon          annettu asetus, iltalukioasetus sekä kouluhalli-
48110: tehtäviä hoitavan viranomaisen oikeudesta saa-       tuksesta annettu asetus. Kunnan kouluhallin-
48111: da tehtävien hoitamisen edellyttämät tilasto- ja     nosta annettu asetus voidaan kumota.
48112: muut vastaavat tiedot valtion ja kunnan muilta          Asetuksista on tarkoitus poistaa kouluhalli-
48113: viranomaisilta. Pykäläehdotuksen 2 momentin          tuksen norminantovaltuuksia koskevat sään-
48114: mukaan valtion kouluhallintoviranomaisilla on        nökset sekä miltei kaikki lupamenettelyä edel-
48115: oikeus saada asianomaisilta kunnan viranomai-        lyttävät säännökset. Asetuksista on tarkoitus
48116: silta opetuksen ja muun koulutoimen alueel-          kumota myös säännökset, jotka koskevat kun-
48117: lisen ja valtakunnallisen kehittämisen, tilas-       nan kouluhallintoelinten toimintaan liittyviä
48118: toinuin ja seurannan edellyttämät tiedot. Täl-       menettelytapoja. Uudistuksen yhteydessä on
48119: laisia tietoja olisivat esimerkiksi oppilaitos- ja   tarkoitus muuttaa myös eräitä koulun toimin-
48120: opettajarekisteriin kerättävät tiedot sekä valta-    taa ja kunnan sisäisen hallinnon järjestämistä
48121:  kunnallisten opetussuunnitelmien perusteiden        koskevia säännöksiä.
48122:  kehittämisessä tarvittavat tiedot. Säännöksessä
48123: tarkoitettu tietojensaantioikeus koskisi käytän-
48124:  nössä opetusministeriötä, kouluhallitusta ja        3. Voimaantulo
48125:  lääninhallituksia.
48126:    Pykäläehdotus korvaa kumottavat kunnan              Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä
48127:  kouluhallinnosta annetun asetuksen 9 §:n,           tammikuuta 1991.
48128:  4 §:n 2 momentin ja 8 §:n 2 momentin sekä
48129:  peruskouluasetuksen 14 §:n 1 momentin 15              Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
48130:  kohdan. Pykälän nojalla ei olisi mahdollista        kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
48131:  luovuttaa salassa pidettäviä tietoja.               set:
48132: 32                                 1990 vp. -      HE n:o 108
48133: 
48134: 
48135: 1.
48136:                                              Laki
48137:                                  peruskoululain muuttamisesta
48138: 
48139:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
48140:   kumotaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun peruskoululain (476/83) 17 §, 31 §:n 6
48141: momentti, 34 §:n 2 momentti, 46 ja 49 §, 56 §:n 6 momentti, 60, 60 a, 62 ja 62 c §, 62 d §:n 3
48142: momentti, 62 e, 63, 65, 66, 90, 91, 93 ja 94 §,
48143:   sellaisina kuin näistä ovat 31 §:n 6 momentti 3 päivänä helmikuuta 1984 annetussa laissa
48144: (132/84), 46 § osittain muutettuna 10 päivänä kesäkuuta 1988 annetulla lailla (511/88), 60 a ja
48145: 62 c §, 62 d §:n 3 momentti, 62 e, 63, 65 ja 91 § 16 päivänä huhtikuuta 1987 annetussa laissa
48146: (417 /87), 62 ja 66 § osittain muutettuina viimeksi mainitulla lailla sekä 94 § osittain muutettuna
48147: 12 päivänä heinäkuuta 1985 ja 5 päivänä toukokuuta 1989 annetuilla laeilla (614/85 ja 405/89),
48148:   muutetaan 4 §:n 2 ja 3 momentti, 7 §:n 1 momentti, 8 §:n 1 momentti, 10 §, 10 a §:n 3
48149: momentti, 11-14 §, 15 §:n 2 momentti, 16 §:n 2 momentti, 18 §:n 2-4 momentti, 19 §, 20 §:n 3
48150: momentti, 25 §:n 5 momentti, 28 §:n 2-4 momentti, 29 ja 30 §, 31 §:n 4 momentti, 35 §:n 2-4
48151: momentti, 36 §, 38 §:n 3 momentti, 48 §:n 2 momentti, 51 §,52 §:n 1 ja 3 momentti, 53 §:n 3 ja
48152: 4 momentti, 55 §, 56 §:n 1 ja 2 momentti, 56 a, 56 b ja 58§, 58 a §:n 1 ja 3 momentti, 58 b,
48153: 58 c, 59, 62 b ja 64 §, 69 §:n 2 ja 3 momentti, 70 §, 8 luku, 78 §:n 1 ja 2 momentti, 78 a §:n 1 ja
48154: 2 momentti, 79 §:n 2 momentti ja 86 §,
48155:   sellaisina kuin näistä ovat 10 a §:n 3 momentti mainitussa 12 päivänä heinäkuuta 1985
48156: annetussa laissa, 13 § osittain muutettuna 7 päivänä huhtikuuta 1989 annetulla lailla (326/89),
48157: 30 § osittain muutettuna mainitulla 10 päivänä kesäkuuta 1988 annetulla lailla, 31 §:n 4
48158: momentti mainitussa 3 päivänä helmikuuta 1984 annetussa laissa, 56 §:n 1 ja 2 momentti, 56 b §,
48159: 58 a §:n 1 ja 3 momentti, 58 b, 58 c, 62 b ja 64 §, 69 §:n 2 ja 3 momentti, 78 a §:n 1 ja 2
48160: momentti sekä 79 §:n 2 momentti mainitussa 16 päivänä huhtikuuta 1987 annetussa laissa, 56 a §
48161: muutettuna viimeksi mainitulla lailla ja 15 päivänä heinäkuuta 1988 annetulla lailla (670/88) sekä
48162: 58§ osittain muutettuna mainituilla 12 päivänä heinäkuuta 1985 ja 5 päivänä toukokuuta 1989
48163: annetuilla laeilla, sekä
48164:   lisätään 8 §:ään uusi 4 momentti, 3 lukuun uusi 21 a §ja lakiin uusi 36 aja 54 a §, 56 §:ään,
48165: sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 16 päivänä huhtikuuta 1987 annetulla lailla,
48166: uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 ja 4 momentti siirtyvät 4 ja 5 momentiksi ja nykyinen 5
48167: momentti kumotun 6 momentin tilalle uudeksi 6 momentiksi, sekä 58 a §:ään, sellaisena kuin se
48168: on viimeksi mainitussa laissa, siitä mainitulla 10 päivänä kesäkuuta 1988 annetulla lailla kumotun
48169: 4 momentin tilalle uusi 4 momentti seuraavasti:
48170: 
48171:                       4§
48172:                                                     tien yhteiseksi koulupiiriksi. Koululle annetun
48173:    Peruskoulussa voidaan opetusministeriön          erityisen opetustehtävän takia sama alue voi
48174: määräämin perustein järjestää yhden lukuvuo-        kuulua kahden tai useamman ala-asteen tai
48175: den kestävää lisäopetusta peruskoulun oppi-         yläasteen piiriin.
48176: määrän suorittaneille.
48177:    Peruskoulussa voidaan niin ikään opetusmi-
48178: nisteriön luvalla ja ministeriön määräämin pe-                             8§
48179: rustein järjestää enintään yhden lukuvuoden           Koulupiirien rajat ja koulujen paikat määrä-
48180: kestävää esiopetusta lapsille, jotka eivät vielä    tään piirijaossa. Piirijako on laadittava sellai-
48181: ole oppivelvollisia.                                seksi, ettei peruskoulun ala-asteen oppilaiden
48182:                                                     koulumatka kussakin piirissä ole yleensä viittä
48183:                       7 §                           kilometriä pitempi.
48184:    Peruskoulun ala-astetta ja yläastetta varten
48185: on kunnan alue jaettava koulupiireihin tai             Milloin kunnassa on saamenkielisiä asukkai-
48186: pidettävä koko kunta yhtenä piirinä taikka          ta, kuntaan voidaan muodostaa koulupiiri
48187: liitettävä useampia kuntia tai niiden osia kun-     myös saamenkielistä opetusta varten.
48188:                                       1990 vp. -      HE n:o 108                                    33
48189: 
48190:                      IO §                             valinta voidaan johtosäännöllä siirtää koulu-
48191:   Erityisopetuksen järjestämisestä säädetään          lautakunnan tehtäväksi.
48192: asetuksella.                                             Jos opettajista tai muusta henkilökunnasta
48193:   Erityisluokista muodostetulla koululla ei ole       valittu jäsen ei enää ole koulun palveluksessa
48194: koulu piiriä.                                         taikka oppilaiden valitsema jäsen koulun oppi-
48195:                                                       laana, on hänen tilalleen valittava uusi jäsen.
48196:                       10 a §                          Jos opettajista tai muusta henkilökunnasta va-
48197:                                                       littu jäsen on määräajaksi erotettu tai pidätetty
48198:   Edellä I ja 2 momentissa tarkoitetun opetuk-        virantoimituksesta tai tehtävän hoidosta taikka
48199: sen järjestämisessä voidaan, sen mukaan kuin          oppilaiden valitsema jäsen määräajaksi erotet-
48200: kouluhallitus tarvittaessa määrää, poiketa tä-        tu koulusta, on hän tänä aikana estynyt toimi-
48201: män lain ja sen nojalla annetun asetuksen             masta johtokunnan jäsenenä.
48202: säännöksistä.
48203:                                                                             I4 §
48204:                        II §                              Peruskoulun johtokunnan tehtävänä on vas-
48205:    Sairaalan sijaintikunnan on järjestettävä po-      tata koulun kasvatuksen ja opetuksen kehittä-
48206: tilaana olevalle oppivelvollisuusikäiselle perus-     misestä, koulun sisäisestä, koulun ja kodin
48207: kouluopetusta siinä määrin, kuin hänen tervey-        sekä koulun ja ympäröivän muun yhteiskun-
48208: tensä ja muut olosuhteet huomioon ottaen on           nan välisestä yhteistyöstä sekä työrauhan yllä-
48209: mahdollista. Opetusministeriö antaa tarvittaes-       pitämisestä sekä suorittaa sille tässä laissa ja
48210: sa tarkemmat määräykset opetuksen järjestä-           sen nojalla annetussa asetuksessa säädetyt sekä
48211: misestä.                                              erikseen määrätyt tehtävät.
48212: 
48213:                       I2 §                                                  I5 §
48214:    Peruskoulussa on koululautakunnan alaise-
48215: na toimiva johtokunta.                                   Opettajakunnan tehtävänä on suunnitella ja
48216:    Johtokunnasta sekä sen jäsenten ja varajä-         edistää koulutyötä sekä osallistua työrauhan
48217: senten valinnasta ja vaalikelpoisuudesta on           ylläpitämiseen. Opettajakunnan tulee tehdä eh-
48218: jäljempänä säädetyin poikkeuksin voimassa,            dotus koulun johtokuntaan valittavasta opetta-
48219: mitä kunnallislaissa (953/76) säädetään. Kah-         jasta ja hänen varajäsenestään sekä suorittaa
48220: den tai useamman koulun yhteisestä johtokun-          opettajakunnalle erikseen määrätyt tehtävät.
48221: nasta on lisäksi voimassa, mitä siitä erikseen
48222: säädetään.                                                                  I6 §
48223: 
48224:                          I3 §                            Oppilaskunnan tehtävänä on suunnitella ja
48225:    Johtokunnan jäsenistä on yksi valittava            edistää oppilaiden yhteistoimintaa ja koulutyö-
48226: opettajakunnan ja yksi muun henkilökunnan             tä. Oppilaskunnan tulee valita koulun johto-
48227: keskuudestaan ehdottamista henkilöistä. Osa           kuntaan kaksi oppilasjäsentä ja heille henkilö-
48228: jäsenistä on valittava oppilaiden huoltajien          kohtaiset varajäsenet sekä suorittaa oppilas-
48229: keskuudesta. Koulussa, jossa on yläasteen vuo-        kunnalle erikseen määrätyt tehtävät.
48230: siluokan oppilaita, johtokuntaan kuuluu lisäk-
48231: si kaksi yläasteen vuosiluokalla olevien oppilai-                           I8 §
48232: den keskuudestaan lukuvuodeksi kerrallaan va-
48233: litsemaa jäsentä. Oppilaista valituilla jäsenillä        Jollei peruskoulussa ole rehtoria, tulee joh-
48234: on johtokunnan kokouksissa puhevalta mutta            tokunnan valita opettajien keskuudesta koulul-
48235: ei äänioikeutta.                                      le johtaja. Johtaja valitaan toistaiseksi, ja
48236:    Toimintaansa aloittavan tai päättävän kou-         hänen määräyksensä voidaan peruuttaa, kun
48237: lun johtokunnan kokoonpanossa voidaan poi-            siihen on syytä. Jos koulussa on vain yksi
48238: keta siitä, mitä I momentissa säädetään.              opettajan virka, on sen haltija koulun johtaja.
48239:    Opettajista, muusta henkilökunnasta ja op-            Kahdella tai useammalla peruskoululla voi
48240: pilaista valittavilla jäsenillä voi olla kotipaikka   olla yhteinen johtaja.
48241: myös muussa kuin koulun sijaintikunnassa.                Milloin peruskoulu ja kunnan lukio toimivat
48242:    Johtokunnan muiden kuin oppilasjäsenten            samassa rakennuksessa tai rakennusryhmässä,
48243: 
48244: 5   300422V
48245: 34                                   1990 vp. -      HE n:o 108
48246: 
48247: voi lukion rehtori hoitaa myös peruskoulun           luterilaiseen kirkkoon tai vähintään kolme or-
48248: johtajan tehtävät.                                   todoksiseen kirkkokuntaan kuuluvaa oppilas-
48249:                                                      ta, on heille järjestettävä oman tunnustuksensa
48250:                       19 §                           mukaista opetusta.
48251:   Johtajan tehtävänä on johtaa, ohjata ja               Milloin koulun yleisestä uskonnon opetuk-
48252: valvoa peruskoulun opetus- ja kasvatustyötä          sesta on uskonnonvapauslain mukaisesti va-
48253: sekä suorittaa hänelle tässä laissa ja sen nojalla   pautettu vähintään kolme samaan uskontokun-
48254: annetussa asetuksessa säädetyt sekä erikseen         taan kuuluvaa oppilasta, jotka eivät saa 2
48255: määrätyt hallinto-, taloudenhoito- ja opetus-        momentin mukaista opetusta, on heille järjes-
48256: tehtävät.                                            tettävä oman tunnustuksensa mukaista uskon-
48257:                                                      non opetusta, mikäli heidän huoltajansa sitä
48258:                       20 §                           vaativat.
48259:                                                         Koulun yleisestä uskonnon opetuksesta us-
48260:   Johtajan tehtävien jakamisesta johtajan ja         konnonvapauslain mukaisesti vapautetuille vä-
48261: apulaisjohtajan kesken määrää johtokunta.            hintään kolmelle uskontokuntiin kuulumatto-
48262:                                                      malle oppilaalle opetetaan elämänkatsomustie-
48263:                      21 a §                          toa.
48264:    Tämän lain tai sen nojalla annetun asetuksen
48265: mukaan kunnan toimielimelle tai viranhaltijal-                             29 §
48266: le kuuluva tehtävä voidaan johtosäännössä               Niiden aineiden valinnasta, joiden opiske-
48267: määrätä kunnan muun samankielisen toimieli-          luun oppilas peruskoulussa sen tarjoamien
48268: men tai viranhaltijan tehtäväksi.                    mahdollisuuksien rajoissa osallistuu, päättää
48269:    Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske kui-        hänen huoltajansa. Johtokunta voi huoltajaa
48270: tenkaan:                                             kuultuaan muuttaa valitun aineen toiseksi, jos
48271:    1) työsuunnitelman hyväksymistä;                  se opetuksen tarkoituksenmukaisen järjestämi-
48272:    2) oppilaan erottamista määräajaksi;              sen takia on katsottava tarpeelliseksi.
48273:    3) oppilaan ottamista ja siirtämistä 36
48274: a § :ssä tarkoitettuun erityisopetukseen vastoin                           30 §
48275: huoltajan suostumusta;                                  Valtioneuvosto päättää kouluhallitusta kuul-
48276:    4) viranhaltijan tai tuntiopettajan irtisano-     tuaan peruskoulussa annettavan opetuksen
48277: mista ja kurinpitoa; eikä                            tuntijaosta sekä hyväksyy kielenopetuksen
48278:    5) viranhaltijan 70 §:ssä tarkoitettuun lää-      yleissuunnitelman, joka sisältää kielenopetuk-
48279: kärintarkastukseen määräämistä ja terveyden-         sen laadulliset ja määrälliset tavoitteet. Koulu-
48280: tilaa koskevien tietojen antamiseen velvoitta-       hallitus antaa opetussuunnitelman laadintaa
48281: mista.                                               varten opetussuunnitelman perusteet, joissa
48282:    Edellä 1 momentista poiketen ei myöskään          määrätään opetuksen valtakunnalliset tavoit-
48283: viran vakinaisen haltijan ottamista koskevaa         teet ja sisällöt sekä asetusta täydentävät oppi-
48284: päätöstä saa määrätä viranhaltijan tehtäväksi.       lasarvostelun yleiset perusteet, sekä vahvistaa
48285:                                                      todistusten kaavat.
48286:                                                         Koululautakunta hyväksyy peruskoulua var-
48287:                      4 luku                          ten opetussuui1nitelman ja siihen tehtävät muu-
48288:        Peruskoulun työaika ja opetus                 tokset. Opetussuunnitelma hyväksytään erik-
48289:                                                      seen suomenkielisiä ja ruotsinkielisiä perus-
48290:                       25 §                           kouluja varten.
48291:                                                         Koulun lukuvuosittaisen työn järjestämistä
48292:   Kuulovammaisten opetuksessa voidaan käyt-          varten johtokunta hyväksyy opetussuunnitel-
48293: tää viittomakieltä sen mukaan kuin asetuksella       maan perustuvan työsuunnitelman. Työsuunni-
48294: säädetään.                                           telmaan sisällytettävistä asioista säädetään ase-
48295:                                                      tuksella.
48296:                       28 §
48297:                                                                            31 §
48298:    Milloin koulun yleisestä uskonnon opetuk-
48299: sesta on uskonnonvapauslain (267 /22} mukai-           Jos kunnassa opetetaan yhteisenä aineena
48300: sesti vapautettu vähintään kolme evankelis-          kahta tai useampaa vierasta kieltä taikka vas-
48301:                                       1990 vp. -     HE n:o 108                                   35
48302: 
48303: taavasti toista kotimaista kieltä ja yhtä tai        Iinen tutkimus. Jos oppilaan huoltaja vastustaa
48304: useampaa vierasta kieltä, saadaan oppiaineiden       oppilaan ottamista tai siirtämistä koskevaa
48305: opettamiseen käytettävää tuntimäärää korottaa        päätöstä, tulee päätös alistaa lääninhallituksen
48306: kunnassa sen mukaan kuin asetuksella sääde-          vahvistettavaksi.
48307: tään.                                                   Edellä 1 momentissa tarkoitetussa opetuk-
48308: - - - - - -                 - - - - - -              sessa olevan oppilaan voi koululautakunta op-
48309:                                                      pilaan huoltajaa kuultuaan siirtää hänen kehi-
48310:                        35 §                          tystään vastaavaan peruskoulun muuhun ope-
48311:    -----                     ------                  tukseen.
48312:   Edellä 1 momentissa tarkoitettu oikeus on
48313: myös oppivelvollisuusikäisellä Suomessa asu-                              38 §
48314: valla lapsella, joka ei ole Suomen kansalainen.
48315: Lisäksi kouluun voidaan erityisestä syystä ot-          Koulupiiriin muuttaneelia oppilaalla, joka ei
48316: taa myös ulkomailla asuva oppivelvollisuus-          voi opiskelemansa vieraan kielen tai toisen
48317: ikäinen lapsi.                                       kotimaisen kielen opetuksen puolesta tarkoi-
48318:   Oikeus käydä koulua jatkuu, kunnes oppilas         tuksenmukaisesti     jatkaa   koulunkäyntiään
48319: on suorittanut peruskoulun oppimäärän tai sen        oman piirinsä peruskoulussa, on oikeus päästä
48320: vuoden heinäkuun loppuun, jona oppilas täyt-         sellaiseen peruskouluun, jossa opiskelun jatka-
48321: tää kahdensantoista vuotta. Koululautakunta          minen on mahdollista.
48322: voi kuitenkin erityisestä syystä oikeuttaa oppi-
48323: laan jatkamaan koulunkäyntiä mainitun ajan-
48324: kohdan jälkeenkin.                                                        48 §
48325:   Oikeudesta suorittaa erityisessä tutkinnossa
48326: peruskoulun oppimäärä tai osa siitä säädetään
48327:                                                         Peruskoulun oppilaskodissa ja muussa kun-
48328: asetuksella.                                         nan järjestämässä majoituksessa olevan oppi-
48329:                                                      laan täysihoito on oppilaalle maksuton. Oppi-
48330:                         36 §
48331:                                                      laalla on oikeus koulun alkamis- ja päättymis-
48332:    Erityisestä syystä koululautakunta voi yksit-     päivänä, viikonloppuina sekä ennen ja jälkeen
48333: täistapauksessa myöntää luvan koulunkäynnin          lukuvuoden aikana olevia lomapäiviä maksut-
48334: aloittamiseen yhtä vuotta säädettyä aikaisem-
48335:                                                      tomaan kuljetukseen majoituspaikan ja kodin
48336: min tai myöhemmin.                                   välillä tai oikeus saada avustusta matkasta
48337:    Jos huoltaja haluaa lapsen aloittavan kou-
48338:                                                      aiheutuviin kustannuksiin. Oppilaskotiin sijoi-
48339: lunkäynnin säädettyä aikaisemmin, hänen tulee        tetut oppilaat ovat velvolliset suorittamaan
48340: esittää selvitys, milloin se on ilman kohtuuton-
48341:                                                      kohtuullisen määrän heille soveltuvia oppilas-
48342: ta vaikeutta mahdollista, lapselle suoritetusta
48343:                                                      kodin tehtäviä.
48344: psykologisesta ja tarvittaessa myös lääketieteel-
48345: lisestä tutkimuksesta.
48346: 
48347:                       36 a §                                              51 §
48348:    Erityisluokalle voidaan ottaa tai siirtää oppi-      Vaikeasti vammaisia oppilaita varten koulus-
48349: las, joka vammautumisen tai kehityksessä vii-        sa voi olla koulunkäyntiavustajia. Opetusmi-
48350: västymisen vuoksi ei suoriudu peruskoulun            nisteriö antaa määräykset koulunkäyntiavusta-
48351: muulla luokalla tai tunne-elämän häiriön tai         jien ottamisesta.
48352: muun syyn vuoksi ei sopeudu peruskoulun
48353: muuhun luokkaan. Erityisopetukseen vahvis-                                52§
48354: tettujen oppimäärien mukaisesti voidaan ope-            Peruskoulussa voi olla rehtorin virka sekä
48355: tusta antaa myös muualla kuin erityisluokalla.       opettajan ja oppilaskodinhoitajan virkoja.
48356:    Edellä 1 momentissa tarkoitettuun opetuk-         Opettajan virkoja ovat lehtorin, luokanopetta-
48357: seen ottamisesta ja siirtämisestä päättää koulu-     jan, erityisluokanopettajan ja erityisopettajan
48358: lautakunta. Päätöstä ei saa tehdä neuvottele-        virat.
48359: matta oppilaan huoltajan kanssa. Milloin se
48360: ilman kohtuutonta vaikeutta on mahdollista,             Peruskoulussa voi olla virkasuhteisia tunti-
48361: on ennen päätöksen tekemistä suoritettava op-        opettajia. Tuntiopettaja voidaan ottaa määrä-
48362: pilaan psykologinen ja tarvittaessa lääketieteel-    ajaksi tai toistaiseksi.
48363: 36                                   1990 vp. -     HE n:o 108
48364: 
48365:                       53§                           hun virkaan, jonka kelpoisuusvaatimukset hän
48366:                                                     täyttää.
48367:    Peruskouluun voidaan perustaa sellainen             Jollei opettajaa voida siirtää toiseen virkaan
48368: opettajan virka, jonka haltija on velvollinen       samassa kunnassa, hänet voidaan suostumuk-
48369: opettamaan osan opetusvelvollisuudestaan sa-        sellaan siirtää vastaavaan muun kunnan tai
48370: man kunnan lukiossa. Virkaa perustettaessa          kuntainliiton opettajan virkaan. Erityisestä
48371: tulee opetusvelvollisuuteen kuuluvista tunneis-     syystä voidaan opettaja suostumuksellaan siir-
48372: ta vähintään puolet olla peruskoulun tunteja.       tää toisen kunnan tai kuntainliiton opettajan
48373:    Milloin opetuksen tarkoituksenmukainen           virkaan, vaikka omassa kunnassa on hänelle
48374: järjestäminen sitä vaatii, voidaan perus-           soveltuva virka avoinna.
48375: kouluun perustaa sellainen opettajan virka,            Jos opettajaa ei ole voitu siirtää 1 tai 2
48376: jonka haltija on velvollinen opettamaan osan        momentissa mainittuun virkaan, hänet voidaan
48377: opetusvelvollisuudestaan muun tai muiden so-        suostumuksellaan siirtää valtion oppilaitoksen
48378: pijakuntien yhdessä tai useammassa perus-           virkaan tai hänelle soveltuvaan muuhun val-
48379: koulussa tai lukiossa. Virka tulee perustaa         tion virkaan, jonka kelpoisuusvaatimukset hän
48380: siihen oppilaitokseen tai sen kunnan koululai-      täyttää.
48381: tokseen, josta on saatavana eniten tunteja
48382: opetusvelvollisuuden täyttämiseksi.
48383:                                                                            56 a §
48384:                       54 a §                           Vakinainen viranhaltija voidaan siirtää nou-
48385:    Peruskoulun viroista ja viranhaitijoista sekä    dattaen, mitä 56 §:ssä säädetään siirtämisestä,
48386: tuntiopettajista on voimassa, mitä kunnan vi-       toiseen avoinna olevaan mainitun pykälän 1-3
48387: roista ja viranhaitijoista kunnallislaissa sääde-   momentissa mainittuun virkaan:
48388: tään ja sen nojalla määrätään, jollei tässä            1) jos hän ei sairauden, vian tai vamman
48389: laissa tai sen nojalla annetussa asetuksessa        vuoksi enää kykene. asianmukaisesti suoritta-
48390: toisin säädetä. Tuntiopettajiin sovelletaan kun-    maan virkatehtäviään;
48391: nan tilapäisiä viranhaltijoita koskevia säännök-       2) jos siirtämisellä voidaan ehkäistä hänen
48392: siä ja määräyksiä, jollei tässä laissa tai sen      työkykynsä alenemista tai edistää hänen jo
48393: nojalla annetussa asetuksessa toisin säädetä.       alentuneen työkykynsä palautumista; tai
48394:                                                        3) jos siirtämiseen on muu viranhoidollisiin
48395:                        55 §                         näkökohtiin perustuva hyväksyttävä syy.
48396:   Opettajan virkoja tulee olla niin monta kuin         Edellytyksenä viranhaltijan siirtämiselle 1
48397: opetuksen järjestäminen pysyvästi edellyttää.       momentin 2 tai 3 kohdassa mainitulla perus-
48398: Tuntiopettajan hoidettavaksi saadaan antaa ne       teella on 56 § :stä poiketen, että viranhaltija on
48399: tunnit, joita varten ei ole tarkoituksenmukaista    antanut siirtämiseen suostumuksen.
48400: perustaa opettajan virkaa. Asetuksella voidaan
48401: antaa tarkempia säännöksiä opettajan virkojen                           56 b §
48402: määristä.                                              Jos vakinainen viranhaltija siirretään tämän
48403:                                                     lain nojalla muuhun virkaan ja viranhaltija
48404:                        56§                          joutuu muuttamaan toiseen kuntaan, korva-
48405:    Milloin opettajan virka lakkautetaan, on         taan hänen muuttokustannuksensa valtion va-
48406: viran vakinainen haltija siirrettävä samassa        roista.
48407: kunnassa avoinna olevaan toiseen hänelle so-
48408: veltuvaan peruskoulun opettajan virkaan, jon-                             58§
48409: ka kelpoisuusvaatimukset hän täyttää. Jollei           Koululautakunta nimittää viran vakinaisen
48410: kunnassa ole avoinna hänelle soveltuvaa perus-      haltijan sekä ottaa viran väliaikaisen hoitajan
48411: koulun opettajan virkaa, on hänet siirrettävä       ja tuntiopettajan.
48412: sellaiseen saman kunnan lukion, lukion iltalin-        Virka on ennen sen vakinaista täyttämistä
48413: jan tai iltalukion virkaan taikka suostumuksel-     julistettava haettavaksi.
48414: laan muuhun hänelle soveltuvaan opettajan              Virkaan tulee nimittää säädetyt kelpoisuus-
48415: virkaan, jonka kelpoisuusvaatimukset hän            vaatimukset täyttävistä hakijoista taitavin ja
48416: täyttää. Jollei opettajaa voida siirtää edellä      soveliain.
48417: mainittuun opettajan virkaan, voidaan hänet            Viran vakinaisen haltijan nimittämistä kos-
48418: suostumuksellaan siirtää saman kunnan muu-          keva päätös annetaan tiedoksi hakijoille kun-
48419:                                      1990 vp. -      HE n:o 108                                     37
48420: 
48421: nallislain 32 §:n 1 momentissa säädetyllä taval-                          58 c §
48422: la.                                                     Kouluhallitus tai ammattikasvatushallitus
48423:     Mitä viran vakinaisesta täyttämisestä 1-3        voi enintään lukuvuodeksi kerrallaan määrätä,
48424: momentissa säädetään, koskee soveltuvin osin         että yksi tai useampi sen alaisen oppilaitoksen
48425: avoimen viran hoitajan ottamista.                    virka on jätettävä täyttämättä, kunnes on selvi-
48426:                                                      tetty, voidaanko 58 b §:ssä tarkoitettu henkilö
48427:                       58 a §                         nimittää johonkin niistä.
48428:   Kun vakinainen viranhaltija 56 tai 56 a §:n
48429: nojalla siirretään toiseen virkaan, saadaan vir-                          59§
48430: ka täyttää haettavaksi julistamatta.                   Viranhaltijan ja tuntiopettajan tulee yhteis-
48431:                                                      työssä oppilaiden, näiden huoltajien ja koulun
48432:    Viranhaltijan siirtää oman kunnan oppilai-        henkilökunnan kanssa pyrkiä saavuttamaan
48433: toksen virkaan kunnanhallitus. Toisen kunnan,        peruskoululle säädetyt tavoitteet ja osallistua
48434: kuntainliiton tai valtion oppilaitoksen opetta-      koulun kehittämiseen sekä suorittaa perus-
48435: jan virkaan siirtää se keskusvirasto, jonka          koulun opetussuunnitelman ja työsuunnitel-
48436: alainen oppilaitos on. Toisen kunnan tai kun-        man mukaan hänelle kuuluvat tehtävät sekä
48437: tainliiton virkaan siirtämiseen tulee saada          muut tässä laissa ja sen nojalla annetussa
48438: asianomaisen kunnanhallituksen tai liittohalli-      asetuksessa säädetyt ja erikseen määrätyt teh-
48439: tuksen suostumus. Kunnan ja valtion muuhun           tävät.
48440: virkaan siirtää nimittävä viranomainen. Jos
48441: kunnan virkaan nimittävä viranomainen on                                 62 b §
48442: lautakunta tai muu kunnanhallituksen alainen           Koululautakunta tai tuntiopettaja ja viran
48443: viranomainen, viranhaltijan siirtää kuitenkin        väliaikainen hoitaja voi irtisanoa virkasuhteen
48444: kunnanhallitus.                                      päättymään irtisanomisajan kuluttua.
48445:    Jos viranhaltijaa ei voida siirtää toiseen vir-     Koululautakunta voi irtisanoa tuntiopettajan
48446: kaan omassa kunnassa, tulee kunnanhallituk-          ja viran väliaikaisen hoitajan, kun siihen on
48447: sen ilmoittaa viranhaltija tämän suostumuksel-       syytä.
48448: la 3 momentissa tarkoitetulle keskusvirastolle
48449: muualle siirtämistä varten. Jos keskusvirasto-                             64§
48450: kaan ei voi siirtää viranhaltijaa toiseen vir-          Koululautakunta päättää viranhaltijaa ja
48451: kaan, tulee keskusviraston ilmoittaa viranhalti-     tuntiopettajaa koskevan kurinpitomenettelyn
48452: ja valtiokanttorille valtion muuhun kuin opet-       vireillepanosta ja kurinpitorangaistuksesta sekä
48453: tajan virkaan siirtämistä varten. Valtiokontto-      virantoimituksesta pidättämisestä.
48454: rin toimenpiteistä on soveltuvin osin voimassa,         Lääninhallituksen tulee, jos koululautakunta
48455: mitä valtion virkamieslain (755/86) 35 §:ssä         sitä pyytää, toimittaa kurinpitoasiassa tutki-
48456: säädetään.                                           mus ja esittää tutkimuksen tulos toimenpide-
48457:                                                      ehdotuksineen koululautakunnalle.
48458:                        58 b §
48459:     Keskusvirasto voi nimittää alaisensa oppilai-                          69 §
48460: toksen virkaan peruskoulun viran vakinaisena
48461: haltijana olleen henkilön, joka:                       Asetuksella voidaan säätää, että joissakin
48462:     1) on irtisanottu viran lakkauttamisen vuok-     rehtorin ja opettajan viroissa, joiden laatu sitä
48463: si;                                                  vaatii, eroamisikä on alle yleisen eroamisiän.
48464:     2) saa peruskoulun palveluksen perusteella       Eroamisikää ei kuitenkaan saa määrätä 55
48465: työkyvyttömyyseläkettä ja joka ennen eläkeiän        vuotta alemmaksi.
48466: saavuttamista todetaan ansiotyöhön kykene-             Viranhaltijan ja tuntiopettajan virkasuhde
48467: väksi; tai                                           päättyy ilman irtisanomista 31 päivänä heinä-
48468:     3) saa peruskoulun palveluksen perusteella       kuuta sinä vuonna, jona asianomainen saavut-
48469: työttömyyseläkettä.                                  taa eroamisiän. Koululautakunta voi kuitenkin
48470:     Virka saadaan 1 momentissa tarkoitetuissa        oikeuttaa hänet jatkamaan samassa virassa tai
48471: tapauksissa täyttää sitä haettavaksi julistamat-     tehtävässä enintään kolme vuotta sen jälkeen,
48472: ta. Henkilö voidaan nimittää vain sellaiseen         jos hänen on katsottava olevan vielä kykenevä
48473: virkaan, jonka kelpoisuusvaatimukset hän             hoitamaan virkaansa tai tehtäväänsä.
48474: täyttää.
48475: 38                                    1990 vp. -      HE n:o 108
48476: 
48477:                       70 §                            seen. Valitusaika toimen vakinaista täyttämistä
48478:    Viranhaltijan ja tuntiopettajan, joka sairau-      koskevassa asiassa luetaan siitä, kun päätöksen
48479: den vuoksi ei kykene hoitamaan virkaansa, on          tehneen toimielimen pöytäkirja on asetettu
48480: pyydettävä virkavapautta. Jollei hän sitä tee,        nähtäväksi koulun ilmoitustaululle.
48481: koululautakunnan on vapautettava hänet vi-               Rehtorin, opettajan ja tuntiopettajan kurin-
48482: rantoimituksesta sairauden ajaksi.                    pitoa ja virantoimituksesta pidättämistä koske-
48483:    Koululautakunta voi määrätä, jos se on             vissa asioissa on muutoksenhausta l momentis-
48484: viran hoitamisen edellytysten selvittämiseksi         ta poiketen voimassa, mitä valtion virkamies-
48485: tarpeen, viranhaltijan hänen terveydentilansa         laissa säädetään.
48486: toteamiseksi suoritettaviin tarkastuksiin ja tut-        Asetuksella säädetyissä oppilasta koskevissa
48487: kimuksiin. Samoilla edellytyksillä viranhaltija       asioissa muutosta haetaan l momentista poike-
48488: on velvollinen antamaan koululautakunnalle            ten lääninhallitukselta sen mukaan kuin ase-
48489: terveydentilaansa koskevia tietoja.                   tuksella säädetään.
48490:                                                          Asetuksella voidaan säätää, että koulun yllä-
48491:                                                       pitäjän, toimielimen tai toimenhaltijan päätök-
48492:                      8 luku                           sistä joissakin asioissa ei saa valittaa.
48493:                 Muutoksenhaku
48494:                                                                             76 §
48495:                         74 §                             Kouluhallituksen, ammattikasvatushallituk-
48496:    Kunnan viranomaisen päätökseen tämän lain          sen ja lääninhallituksen tämän lain tai sen
48497: tai sen nojalla annetun asetuksen mukaisessa          nojalla annetun asetuksen perusteella teke-
48498: asiassa haetaan muutosta siten kuin kunnallis-        mään päätökseen samoin kuin niiden valituk-
48499: laissa säädetään.                                     sen johdosta antamaan päätökseen haetaan
48500:    Kunnan viranomaisen päätökseen viran va-           muutosta siten kuin muutoksenhausta hallinto-
48501: kinaista täyttämistä koskevassa asiassa muu-          asioissa annetussa laissa säädetään.
48502: tosta haetaan l momentista poiketen valitta-             Päätökseen, jolla kouluhallitus on ratkaissut
48503: malla kouluhallitukseen noudattaen, mitä              kunnan viranomaisen tai peruskoulua korvaa-
48504: muutoksenhausta hallintoasioissa annettussa           van koulun toimielimen päätöksestä tehdyn
48505: laissa (154/50) säädetään. Valitusaika luetaan        valituksen viran tai toimen vakinaista täyttä-
48506: kuitenkin siitä, kun päätös on annettu hakijoil-      mistä koskevassa asiassa, saa hakea muutosta
48507: le tiedoksi kunnallislain 32 §:n l momentissa         se, joka katsoo päätöksen Ioukkaavan oikeut-
48508: säädetyllä tavalla.                                   taan, valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeu-
48509:    Asetuksella säädetyissä oppilasta koskevissa       teen.
48510: asioissa muutosta haetaan l momentista poike-            Asetuksella voidaan säätää, että kouluhalli-
48511: ten lääninhallitukselta sen mukaan kuin ase-          tuksen, ammattikasvatushallituksen tai läänin-
48512: tuksella säädetään.                                   hallituksen päätöksistä joissakin asioissa ei saa
48513:    Valittaa ei saa päätöksestä, joka koskee           valittaa.
48514: viran väliaikaisen hoitajan ja tuntiopettajan
48515: ottamista. Valittaa ei saa myöskään päätökses-
48516:                                                                          76 a §
48517: tä sellaisessa asiassa, joka on säädetty alistetta-
48518:                                                         Jos peruskoulun yläasteen oppilaan huoltaja
48519: vaksi lääninhallituksen vahvistettavaksi tai jo-
48520:                                                       saa hakea muutosta tämän lain tai sen nojalla
48521: ka on säädetty koululautakunnan alaisen toi-
48522:                                                       annetun asetuksen perusteella tehtyyn oppilas-
48523: mielimen tai viranhaltijan ratkaistavaksi.
48524:                                                       ta koskevaan viranomaisen päätökseen, on
48525:                                                       myös oppilaalla oikeus hakea muutosta.
48526:                      75 §
48527:    Peruskoulua korvaavan koulun ylläpitäjän,
48528: koulun toimielimen ja toimenhaltijan tämän
48529: lain tai sen nojalla annetun asetuksen perus-                             9 luku
48530: teella tekemään päätökseen haetaan muutosta                   Peruskoulua korvaavat koulut
48531: valittamalla lääninoikeuteen siten kuin muu-
48532: toksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa                             78 §
48533: säädetään. Rehtorin ja opettajan toimen vaki-           Peruskoulua korvaavan koulun ylläpitäjän
48534: naista täyttämistä koskevassa asiassa muutosta        on asetettava koulun hallintoa varten johto-
48535: haetaan kuitenkin valittamalla kouluhallituk-         kunta, josta on soveltuvin osin voimassa, mitä
48536:                                      1990 vp. -     HE n:o 108                                       39
48537: 
48538: 12 ja 13 §:ssä säädetään. Tarkempia säännök-                             86 §
48539: siä annetaan asetuksella.                             Peruskoululla tulee olla tarkoitukseensa so-
48540:    Mitä 1-3, 7, 8, 15, 16, 19, 22-31, 37-42,        veltuva koulurakennus tai -huoneisto sekä tar-
48541: 44, 45, 47, 48, 50, 51, 85-88, 92, 99 ja            peellinen kalusto, opetusvälineet, kirjasto sekä
48542: 108 §:ssä sekä kunnan kouluhallinnosta anne-        muut koulun toiminnalle tarpeelliset tilat ja
48543: tun lain 16 ja 17 §:ssä säädetään, on vastaavas-    varusteet.
48544: ti voimassa peruskoulua korvaavasta koulusta
48545: ja sen oppilaista. Peruskoulua korvaavan kou-          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
48546: lun oppilaalle opetus on maksutonta, ja kou-        kuuta 1991.
48547: lun oppilaiden opintososiaaliset edut on kun-          Tämän lain voimaan tullessa voimassa ollei-
48548: nan järjestettävä, jolleivät kunta ja koulun        den 28, 35, 38, 51 ja 69 § :n nojalla tehdyt
48549: ylläpitäjä ole toisin sopineet.                     päätökset ovat voimassa niissä mainitun ajan.
48550:                                                     Lääninhallituksen lain voimaan tullessa voi-
48551:                                                     massa olleen 8 §:n nojalla antama peruskoulun
48552:                                                     piirijaon laatimista koskeva päätös on voimas-
48553:                      78 a §                         sa, kunnes kunta muuttaa piirijakoa lääninhal-
48554:                                                     lituksen päätöksessä tarkoitetuilta osin.
48555:    Peruskoulua korvaavan koulun rehtorin ja
48556:                                                        Ennen tämän lain voimaantuloa valittu joh-
48557: opettajan toimista, toimenhaitijoista ja tunti-
48558:                                                     tokunta jatkaa tehtävässään toimikautensa
48559: opettajista on soveltuvin osin voimassa, mitä       loppuun.
48560: 55 §:ssä, 56 §:n 1-4 momentissa, 56 a, 56 b,
48561:                                                        Kunnan toimielimessä tämän lain voimaan
48562: 58, 58 a-58 e, 59, 62 a, 62 b, 62 d, 62 f ja
48563:                                                     tullessa vireillä oleva hallintoasia käsitellään
48564: 62 g §:ssä, 69 §:n 1, 3 ja 4 momentissa ja
48565:                                                     loppuun samassa toimielimessä. Jos kunnan-
48566: 70 §:ssä säädetään peruskoulun viroista, viran-     valtuusto päättää 21 a §:n nojalla johtosään-
48567: haitijoista ja tuntiopettajista. Kurinpitomenet-
48568:                                                     nössä määrätä tämän lain mukaan kunnan
48569: telystä ja virantoimituksesta pidättämisestä on
48570:                                                     toimielimelle tai viranhaltijalle kuuluvan tehtä-
48571: lisäksi soveltuvin osin voimassa, mitä niistä
48572:                                                     vän kunnan muun toimielimen tai viranhaltijan
48573: valtion virkamiehen osalta säädetään. Virka-        tehtäväksi, johtosäännön voimaan tullessa vi-
48574: mieslautakuntana toimii kouluhallituksen yh-
48575:                                                     reillä oleva, ennen tämän lain voimaantuloa
48576: teyteen asetettu virkamieslautakunta.
48577:                                                     vireille tullut hallintoasia käsitellään kuitenkin
48578:    Koululautakunnalle 1 momentissa mainituis-       kunnanvaltuuston päätöksen mukaisessa jär-
48579: sa lainkohdissa säädetyt tehtävät hoitaa perus-     jestyksessä. Mitä tässä momentissa säädetään,
48580: koulua korvaavassa koulussa johtokunta. Mitä        koskee soveltuvin osin peruskoulua korvaavaa
48581: 1 momentissa mainituissa lainkohdissa sääde-        koulua koskevien asioiden käsittelyä.
48582: tään koululautakunnasta, on voimassa perus-            Tämän lain voimaan tullessa lääninhallituk-
48583: koulua korvaavan koulun johtokunnasta. Toi-         sessa vireillä olevat opettajan k urinpitoa ja
48584: menhaltija voidaan 56 §:n 1 momentin sekä           lääkärintarkastukseen veivoittamista koskevat
48585: 56 a § :n 1 momentin nojalla siirtää perus-         asiat käsitellään tämän lain voimaan tullessa
48586: koulun, lukion, lukion iltalinjan, iltalukion tai   voimassa olleiden säännösten mukaan.
48587: muun oppilaitoksen virkaan vain, jos saman             Haettaessa muutosta päätökseen, joka on
48588: ylläpitäjän peruskoulua korvaavassa koulussa        tehty ennen tämän lain voimaantuloa, sovelle-
48589: tai yksityisessä lukiossa, sen iltalinjalla tai     taan tämän lain voimaan tullessa voimassa
48590: iltalukiossa ei ole soveltuvaa tointa, johon        olleen 94 §:n säännöksiä.
48591: toimenhaltija voidaan siirtää.                         Aineenopettajan ja opinto-ohjaajan virat
48592:                                                     muuttuvat tämän lain voimaan tullessa lehtorin
48593:                                                     viroiksi. Lain voimaan tullessa virkoja vakinai-
48594:                                                     sesti tai väliaikaisesti hoitavat henkilöt siirtyvät
48595:                       79 §                          vastaavien uusien virkojen vakinaisiksi halti-
48596:                                                     joiksi tai väliaikaisiksi hoitajiksi.
48597:    Peruskoulua korvaavan koulun toimielimelle          Tämän lain voimaan tullessa yleisaineiden
48598: tai toimenhaltijalle kuuluva tehtävä voidaan        aineenopettajan virassa olevan henkilön oikeus
48599: 21 a §:n 2 ja 3 momentissa säädetyin poik-          eläkkeeseen määräytyy 7 momentissa tarkoite-
48600: keuksin ohjesäännössä määrätä koulun muun           tussa uudessa virassa sen mukaan kuin perus-
48601: toimielimen tai toimenhaltijan tehtäväksi.          koululain 71 ja 72 §:n muuttamisesta 3 päivänä
48602: 40                                  1990 vp. -     HE n:o 108
48603: 
48604: helmikuuta 1989 annetun lain (104/89) voi-           Tämän lain voimaan tullessa lakkautuspal-
48605: maantulosäännöksessä säädetään. Tämän lain         kalla olevaan henkilöön sekä peruskoululain
48606: voimaan tullessa yleisaineiden aineenopettajan     muuttamisesta 16 päivänä huhtikuuta 1987 an-
48607: viran haltijana olevan sellaisen henkilön eroa-    netun lain (417 /87) voimaantulosäännöksen 2
48608: misikä, joka täyttää mainitun lain voimaan         momentissa tarkoitettuun viranhaltijaan sovel-
48609: tullessa voimassa olleen 72 §:n 2 momentissa       letaan edelleen tämän lain voimaan tullessa
48610: säädetyt erityistä eläkeikää koskevat edellytyk-   voimassa olleita viranhaltijan siirtämistä kos-
48611: set, on uudessa virassa 60 vuotta.                 kevia säännöksiä.
48612:                                     1990 vp. -     HE n:o 108                                      4I
48613: 
48614: 
48615: 
48616: 2.
48617:                                              Laki
48618:                                      lukiolain muuttamisesta
48619: 
48620:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
48621:    kumotaan 27 päivänä toukokuuta I983 annetun lukiolain (477/83) 10 §, 2I §:n 3 momentti,
48622: 34, 34 a, 36 ja 36 c §, 36 d §:n 3 momentti, 36 e, 37, 39, 40, 58 a, 59 ja 60 §,
48623:    sellaisina kuin näistä ovat 2I §:n 3 momentti 3 päivänä helmikuuta I984 annetussa laissa
48624: (133/84), 34 aja 36 c §, 36 d §:n 3 momentti, 36 e, 37, 39 ja 58 a § I6 päivänä huhtikuuta I987
48625: annetussa laissa (4I8/87), 36 ja 40 § osittain muutettuna viimeksi mainitulla lailla sekä 60 §
48626: osittain muutettuna I2 päivänä heinäkuuta I985 ja 5 päivänä toukokuuta I989 annetuilla laeilla
48627: (6I5/85 ja 406/89),
48628:    muutetaan 5 §, 6 §:n I-3 momentti, 7 §, 8 §:n 2 momentti, 9 §:n 2 momentti, II §:n 2 ja 3
48629: momentti, I2 §:n 2 ja 3 momentti, I8 §:n 2 momentti, I9 §:n 2-4 momentti, 20 §, 2I §:n 4
48630: momentti, 23 §:n 3 ja 4 momentti, 25 §, 27 §:n I ja 3 momentti, 28 §:n 3 ja 4 momentti, 29 §,
48631: 30 §:n I ja 2 momentti, 30 a, 30 b ja 32 §, 32 a §:n I ja 3 momentti, 32 b, 32 c, 33, 36 b ja 38 §,
48632: 43 §:n 2 momentti, 44 §, 6 luku ja 52§, 53 §:n I ja 2 momentti, 53 a, 55 ja 57§,
48633:    sellaisina kuin näistä ovat 20 § osittain muutettuna 10 päivänä kesäkuuta I988 annetulla lailla
48634: (512/88), 21 §:n 4 momentti mainitussa 3 päivänä helmikuuta I984 annetussa laissa, 30 §:n I ja 2
48635: momentti, 30 b §, 32 a §:n I ja 3 momentti, 32 b, 32 c, 36 b ja 38 §sekä 53 §:n I ja 2 momentti
48636: mainitussa I6 päivänä huhtikuuta I987 annetussa laissa, 30 a § muutettuna viimeksi mainitulla
48637: lailla ja 15 päivänä heinäkuuta 1988 annetulla lailla (671/88), 32 §osittain muutettuna mainituilla
48638: 12 päivänä heinäkuuta 1985 ja 5 päivänä toukokuuta 1989 annetuilla laeilla, 52 § osittain
48639: muutettuna mainitulla 16 päivänä huhtikuuta 1987 annetulla lailla, 53 a § mainitussa 12 päivänä
48640: heinäkuuta 1985 annetussa laissa, sekä
48641:    lisätään 6 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 7 päivänä huhtikuuta I989 annetulla
48642: lailla (327/89), uusi 5 momentti, 2 lukuun uusi 13 a §, 18 §:ään uusi 4 momentti, lakiin uusi 4 a
48643: luku ja 28 a §, 30 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 16 päivänä
48644: huhtikuuta I987 annetulla lailla, uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3-5 momentti siirtyvät 4-6
48645: momentiksi sekä 32 a §:ään, sellaisena kuin se on viimeksi mainitussa laissa, siitä mainitulla 10
48646: päivänä kesäkuuta 1988 annetulla lailla kumotun 4 momentin tilalle uusi 4 momentti seuraavasti:
48647: 
48648:                       5§                              Toimintaansa aloittavan tai päättävän lu-
48649:    Lukiossa on koululautakunnan alaisena toi-      kion johtokunnan kokoonpanossa voidaan
48650: miva johtokunta.                                   poiketa siitä, mitä 1 momentissa säädetään.
48651:    Johtokunnasta sekä sen jäsenten ja varajä-        Opettajista, muusta henkilökunnasta ja op-
48652: senten valinnasta ja vaalikelpoisuudesta on        pilaista valittavilla jäsenillä voi olla kotipaikka
48653: jäljempänä säädetyin poikkeuksin voimassa,         myös muussa kuin koulun sijaintikunnassa.
48654: mitä kunnallislaissa (953176) säädetään. Kah-      Oppilaista valittavan jäsenen tulee olla 15
48655: den tai useamman koulun yhteisestä johtokun-       vuotta täyttänyt.
48656: nasta on lisäksi voimassa, mitä siitä erikseen
48657: säädetään.
48658:                                                       Jos opettajista tai muusta henkilökunnasta
48659:                         6§                         valittu jäsen ei enää ole lukion palveluksessa
48660:   Johtokunnan jäsenistä on yksi valittava          taikka oppilaista valittu jäsen lukion oppilaa-
48661: opettajakunnan, yksi muun henkilökunnan ja         na, on hänen tilalleen valittava uusi jäsen. Jos
48662: kaksi oppilaskunnan keskuudestaan ehdotta-         opettajista tai muusta henkilökunnasta valittu
48663: mista henkilöistä. Osa jäsenistä on valittava      jäsen on määräajaksi erotettu tai pidätetty
48664: oppilaiden huoltajien keskuudesta. Oppilaista      virantoimituksesta tai tehtävän hoidosta taikka
48665: valittavat jäsenet valitaan lukuvuodeksi kerral-   oppilaista valittu jäsen määräajaksi erotettu
48666: laan.                                              koulusta tai pidätetty koulunkäynnistä, on hän
48667: 
48668: 6 300422V
48669: 42                                    1990 vp. -     HE n:o 108
48670: 
48671: tänä aikana estynyt toimimasta johtokunnan                                13 a §
48672: jäsenenä.                                              Tämän lain tai sen nojalla annetun asetuksen
48673:                                                      mukaan kunnan toimielimene tai viranhaltijal-
48674:                        7 §                           le kuuluva tehtävä voidaan johtosäännössä
48675:    Lukion johtokunnan tehtävänä on vastata           määrätä kunnan muun samankielisen toimieli-
48676: lukion kasvatuksen ja opetuksen kehittämises-        men tai viranhaltijan tehtäväksi.
48677: tä, lukion sisäisestä, lukion ja kodin sekä             Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske kui-
48678: lukion ja ympäröivän muun yhteiskunnan väli-         tenkaan:
48679:                                                         1) työsuunnitelman hyväksymistä;
48680: sestä yhteistyöstä sekä lukion työrauhan ylläpi-
48681: tämisestä sekä suorittaa sille tässä laissa ja sen      2) oppilaan erottamista määräajaksi ja pi-
48682: nojalla annetussa asetuksessa säädetyt sekä          dättämistä koulunkäynnistä;
48683: erikseen määrätyt tehtävät.                             3) viranhaltijan ja tuntiopettajan irtisano-
48684:                                                      mista ja kurinpitoa; eikä
48685:                                                         4) viranhaltijan 44 §:ssä tarkoitettuun lääkä-
48686:                        8§
48687:                                                      rintarkastukseen määräämistä ja terveydentilaa
48688:                                                      koskevien tietojen antamiseen velvoittamista.
48689:    Opettajakunnan tehtävänä on suunnitella ja           Edellä 1 momentista poiketen ei myöskään
48690: edistää koulutyötä sekä osallistua työrauhan         viran vakinaisen haltijan ottamista koskevaa
48691: ylläpitämiseen. Opettajakunnan tulee tehdä eh-       päätöstä saa määrätä viranhaltijan tehtäväksi.
48692: dotus koulun johtokuntaan valittavasta opetta-
48693: jasta ja hänen varajäsenestään sekä suorittaa
48694: opettajakunnalle erikseen määrätyt tehtävät.                              3 luku
48695: 
48696:                        9§                                      Lukion työaika ja opetus
48697:                                                                            18 §
48698:    Oppilaskunnan tehtävänä on suunnitella ja
48699: edistää oppilaiden yhteistoimintaa ja koulutyö-        Opetussuunnitelmaan voi lisäksi kuulua sen
48700: tä. Oppilaskunnan tulee tehdä ehdotus lukion         mukaan kuin asetuksella säädetään muitakin
48701: johtokuntaan valittavista oppilasjäsenistä ja        lukion tehtävään kuuluvia aineita. Opetus-
48702: heidän varajäsenistään sekä suorittaa oppilas-       suunnitelmaan kuuluu myös useassa aineessa
48703: kunnalle erikseen määrätyt tehtävät.                 opetettavia aihekokonaisuuksia. Lukiossa voi
48704:                                                      olla oppilaskerhoja. Lukion opetusta voidaan
48705:                       11 §                           antaa myös koulun ulkopuolella.
48706: 
48707:    Milloin lukio ja peruskoulu toimivat samas-          Johtokunta voi erityisestä syystä sen mukaan
48708: sa rakennuksessa tai rakennusryhmässä, voi           kuin asetuksella säädetään päättää, että jon-
48709: peruskoulun johtaja hoitaa myös lukion rehto-        kun oppilaan opiskelu järjestetään osittain toi-
48710: rin tehtävät.                                        sin kuin tässä laissa ja sen nojalla annetussa
48711:                                                      asetuksessa säädetään ja niiden nojalla määrä-
48712:    Rehtorin tehtävänä on johtaa, ohjata ja
48713:                                                      tään.
48714: valvoa lukion opetus- ja kasvatustyötä sekä
48715: suorittaa hänelle tässä laissa ja sen nojalla
48716:                                                                            19 §
48717: annetussa asetuksessa säädetyt sekä erikseen
48718: määrätyt hallinto-, taloudenhoito- ja opetus-
48719:                                                         Milloin lukion yleisestä uskonnon opetukses-
48720: tehtävät.
48721:                                                      ta on uskonnonvapauslain (267 /22) mukaisesti
48722:                                                      vapautettu vähintään kolme evankelis-luterilai-
48723:                       12 §                           seen kirkkoon tai vähintään kolme ortodoksi-
48724:                                                      seen kirkkokuntaan kuuluvaa oppilasta, on
48725:    Apulaisrehtorin valitsee johtokunta lukion        heille järjestettävä oman tunnustuksensa mu-
48726: opettajien keskuudesta. Apulaisrehtori valitaan      kaista opetusta.
48727: toistaiseksi, ja hänen määräyksensä voidaan             Milloin lukion yleisestä uskonnon opetukses-
48728: peruuttaa, kun siihen on syytä.                      ta on uskonnonvapauslain mukaisesti vapau-
48729:    Rehtorin tehtävien jakamisesta rehtorin ja        tettu vähintään kolme samaan uskontokuntaan
48730: apulaisrehtorin kesken määrää johtokunta.            kuuluvaa oppilasta, jotka eivät saa 2 momen-
48731:                                      1990 vp. -     HE n:o 108                                   43
48732: 
48733: tin mukaista opetusta, on heille järjestettävä      pätevää syytä ilmoittamatta on poissa lukiosta,
48734: oman tunnustuksensa mukaista uskonnon ope-          jos on ilmeistä, ettei hänen tarkoituksenaan ole
48735: tusta, mikäli heidän huoltajansa sitä vaativat.     jatkaa koulunkäyntiä. Samoin katsotaan eron-
48736:    Lukion yleisestä uskonnon opetuksesta us-        neeksi oppilas, joka ei ole kahdessa lukuvuo-
48737: konnonvapauslain mukaisesti vapautetuille vä-       dessa edistynyt niin paljon, että hänet voidaan
48738: hintään kolmelle uskontokuntiin kuulumatto-         siirtää seuraavalle luokalle, tai joka päästyään
48739: malle oppilaalle opetetaan elämänkatsomustie-       ylimmälle Iuokalle ei ole kahdessa lukuvuodes-
48740: toa.                                                sa suorittanut sen oppimäärää, jollei opintojen
48741:                                                     viivästymiseen ole perusteltua syytä.
48742:                       20 §
48743:    Valtioneuvosto päättää kouluhallitusta kuul-
48744: tuaan lukiossa annettavan opetuksen tuntijaos-                          25 §
48745: ta sekä hyväksyy kielenopetuksen yleissuunni-         Oppilaan, joka ei ole asetuksessa säädetyillä
48746: telman, joka sisältää kielenopetuksen laadulli-     muilla kurinpitokeinoilla ojennettavissa, voi
48747: set ja määrälliset tavoitteet. Kouluhallitus an-    johtokunta erottaa määräajaksi, enintään yh-
48748: taa opetussuunnitelman laadintaa varten ope-        deksi vuodeksi.
48749: tussuunnitelman perusteet, joissa määrätään
48750: opetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja sisällöt
48751: sekä asetusta täydentävät oppilasarvostelun                            4 a luku
48752: yleiset perusteet, sekä vahvistaa todistusten
48753: kaavat.                                                             Oppilashuolto
48754:    Koululautakunta hyväksyy lukiota varten                              26 a §
48755: opetussuunnitelman ja siihen tehtävät muutok-
48756:                                                       Opetus lukiossa on oppilaalle maksuton.
48757: set. Opetussuunnitelma hyväksytään erikseen
48758: suomenkielisiä ja ruotsinkielisiä lukioita var-       Erityisestä syystä kouluhallitus voi antaa
48759:                                                     kunnalle luvan periä oppilasmaksuja.
48760: ten.
48761:    Lukion lukuvuosittaisen työn järjestämistä
48762: varten johtokunta hyväksyy opetussuunnitel-                            26 b §
48763: maan perustuvan työsuunnitelman. Työsuunni-           Oppilaalle on annettava jokaisena työpäivä-
48764: telmaan sisällytettävistä asioista säädetään        nä riittävä maksuton kouluateria.
48765: asetuksella.
48766:                                                                         26 c §
48767:                       21 §                            Kunta voi järjestää valtioneuvoston vahvis-
48768:                                                     tamien perusteiden mukaisesti oppilaalle mak-
48769:   Jos kunnassa opetetaan ensimmäisenä vie-          suttoman koulukuljetuksen tai suorittaa koulu-
48770: raana kielenä kahta tai useampaa kieltä taikka      matkasta oppilaalle aiheutuvat kustannukset.
48771: vastaavasti toista kotimaista kieltä ja yhtä tai
48772: useampaa vierasta kieltä, saadaan oppiaineiden                         26 d §
48773: opettamiseen käytettävää tuntimäärää korottaa         Asuminen peruskoulun oppilaskodissa on
48774: kunnassa sen mukaan kuin asetuksella sääde-         oppilaalle maksuton.
48775: tään.
48776: 
48777:                                                                         5 luku
48778:                       23 §
48779:                                                      Lukion virat, viranhaltijat ja tuntiopettajat
48780:   Muulla kuin lukion oppilaalla on oikeus
48781: suorittaa erityisessä tutkinnossa lukion oppi-                            27 §
48782: määrä tai osa siitä sen mukaan kuin asetuksella        Lukiossa voi olla rehtorin virka ja opettajan
48783: säädetään.                                          virkoja. Opettajan virkoja ovat vanhemman ja
48784:   Oppilas, joka ei lukuvuoden koulutyön al-         nuoremman lehtorin virat.
48785: kaessa ole kohtuullisessa ajassa saapunut luki-
48786: oon eikä ole ilmoittanut pätevää syytä poissa-         Lukiossa voi olla virkasuhteisia tuntiopetta-
48787: oloonsa, katsotaan eronneeksi lukiosta. Luki-       jia. Tuntiopettaja voidaan ottaa määräajaksi
48788: osta katsotaan eronneeksi myös oppilas, joka        tai toistaiseksi.
48789: 44                                   1990 vp. -      HE n:o 108
48790: 
48791:                       28 §                             Jollei opettajaa voida siirtää toiseen virkaan
48792:                                                      samassa kunnassa, hänet voidaan suostumuk-
48793:    Lukioon voidaan perustaa sellainen opetta-        sellaan siirtää vastaavaan muun kunnan tai
48794: jan virka, jonka haltija on velvollinen opetta-      kuntainliiton opettajan virkaan. Erityisestä
48795: maan osan opetusvelvollisuudestaan saman             syystä voidaan opettaja suostumuksellaan siir-
48796: kunnan peruskoulussa. Virkaa perustettaessa          tää toisen kunnan tai kuntainliiton opettajan
48797: tulee opetusvelvollisuuteen kuuluvista tunneis-      virkaan, vaikka omassa kunnassa on hänelle
48798: ta vähintään puolet olla lukion tunteja.             soveltuva virka avoinna.
48799:    Milloin opetuksen tarkoituksenmukainen              Jos opettajaa ei ole voitu siirtää 1 tai 2
48800: järjestäminen sitä vaatii, voidaan lukioon pe-       momentissa mainittuun virkaan, hänet voidaan
48801: rustaa sellainen opettajan virka, jonka haltija      suostumuksellaan siirtää valtion oppilaitoksen
48802: on velvollinen opettamaan osan opetusvelvolli-       virkaan taikka hänelle soveltuvaan muuhun
48803: suudestaan muun tai muiden sopijakuntien             valtion virkaan, jonka kelpoisuusvaatimukset
48804: yhdessä tai useammassa lukiossa tai perus-           hän täyttää.
48805: koulussa. Virka tulee perustaa siihen kouluun
48806: tai sen kunnan koululaitokseen, josta on saata-
48807: vana eniten tunteja opetusvelvollisuuden täyt-                             30 a §
48808: tämiseksi.                                              Vakinainen viranhaltija voidaan siirtää nou-
48809:                                                      dattaen, mitä 30 §:ssä säädetään siirtämisestä,
48810:                       28 a §                         toiseen avoinna olevaan mainitun pykälän 1-3
48811:   Lukion viroista ja viranhaitijoista sekä tunti-    momentissa mainittuun virkaan:
48812: opettajista on voimassa, mitä kunnan viroista           1) jos hän ei sairauden, vian tai vamman
48813: ja viranhaitijoista kunnallislaissa säädetään ja     vuoksi enää kykene asianmukaisesti suoritta-
48814: sen nojalla määrätään, jollei tässä laissa tai sen   maan virkatehtäviään;
48815: nojalla annetussa asetuksessa toisin säädetä.
48816:                                                        2) jos siirtämisellä voidaan ehkäistä hänen
48817: Tuntiopettajiin sovelletaan kunnan tilapäisiä
48818:                                                      työkykynsä alenemista tai edistää hänen jo
48819: viranhaltijoita koskevia säännöksiä ja mää-          alentuneen työkykynsä palautumista; tai
48820: räyksiä, jollei tässä laissa tai sen nojalla anne-
48821:                                                         3) jos siirtämiseen on muu viranhoidollisiin
48822: tussa asetuksessa toisin säädetä.
48823:                                                      näkökohtiin perustuva hyväksyttävä syy.
48824:                        29 §                             Edellytyksenä viranhaltijan siirtämiselle 1
48825:   Opettajan virkoja tulee olla niin monta kuin       momentin 2 tai 3 kohdassa mainitulla perus-
48826:                                                      teella on 30 §:stä poiketen, että viranhaltija on
48827: opetuksen järjestäminen pysyvästi edellyttää.
48828: Tuntiopettajan hoidettavaksi saadaan antaa ne        antanut siirtämiseen suostumuksen.
48829: tunnit, joita varten ei ole tarkoituksenmukaista
48830: perustaa opettajan virkaa.                                               30 b §
48831:                                                         Jos vakinainen viranhaltija siirretään tämän
48832:                       30 §                           lain nojalla muuhun virkaan ja hän joutuu
48833:    Milloin opettajan virka lakkautetaan, on          muuttamaan toiseen kuntaan, korvataan hänen
48834: viran vakinainen haltija siirrettävä samassa         muuttokustannuksensa valtion varoista.
48835: kunnassa avoinna olevaan toiseen hänelle so-
48836: veltuvaan lukion, sen iltalinjan tai iltalukion                            32 §
48837: opettajan virkaan, jonka kelpoisuusvaatimuk-             Koululautakunta nimittää viran vakinaisen
48838: set hän täyttää. Jollei kunnassa ole avoinna         haltijan sekä ottaa viran väliaikaisen hoitajan
48839: hänelle soveltuvaa lukion, sen iltalinjan tai        ja tuntiopettajan.
48840: iltalukion opettajan virkaa, on hänet siirrettä-         Virka on ennen sen vakinaista täyttämistä
48841: vä sellaiseen saman kunnan peruskoulun vir-          julistettava haettavaksi.
48842: kaan taikka suostumuksellaan muuhun hänelle              Virkaan tulee nimittää säädetyt kelpoisuus-
48843: soveltuvaan opettajan virkaan, jonka kelpoi-         vaatimukset täyttävistä hakijoista taitavin ja
48844: suusvaatimukset hän täyttää. Jollei opettajaa        soveliain.
48845: voida siirtää edellä mainittuun opettajan vir-           Viran vakinaisen haltijan nimittämistä kos-
48846: kaan, voidaan hänet suostumuksellaan siirtää         keva päätös annetaan tiedoksi hakijoille kun-
48847: saman kunnan muuhun virkaan, jonka kelpoi-           nallislain 32 §:n 1 momentissa säädetyllä taval-
48848: suusvaatimukset hän täyttää.                         la.
48849:                                      1990 vp. -      HE n:o 108                                   45
48850: 
48851:   Mitä viran vakinaisesta täyttämisestä 1-3                               32 c §
48852: momentissa säädetään, koskee soveltuvin osin            Kouluhallitus tai ammattikasvatushallitus
48853: avoimen viran hoitajan ottamista.                    voi enintään lukuvuodeksi kerrallaan määrätä,
48854:                                                      että yksi tai useampi sen alaisen oppilaitoksen
48855:                       32 a §                         virka on jätettävä täyttämättä, kunnes on selvi-
48856:   Kun vakinainen viranhaltija 30 tai 30 a § :n       tetty, voidaanko 32 b §:ssä tarkoitettu henkilö
48857: nojalla siirretään toiseen virkaan, saadaan vir-     nimittää johonkin niistä.
48858: ka täyttää haettavaksi julistamatta.
48859:                                                                            33 §
48860:                                                        Viranhaltijan ja tuntiopettajan tulee yhteis-
48861:    Viranhaltijan siirtää oman kunnan oppilai-
48862:                                                      työssä oppilaiden ja koulun henkilökunnan
48863: toksen virkaan kunnanhallitus. Toisen kunnan,
48864:                                                      kanssa pyrkiä saavuttamaan lukiolle säädetyt
48865: kuntainliiton tai valtion oppilaitoksen opetta-
48866:                                                      tavoitteet ja osallistua koulun kehittämiseen
48867: jan virkaan siirtää se keskusvirasto, jonka
48868:                                                      sekä suorittaa lukion opetussuunnitelman ja
48869: alainen oppilaitos on. Toisen kunnan tai kun-
48870:                                                      työsuunnitelman mukaan hänelle kuuluvat teh-
48871: tainliiton virkaan siirtämiseen tulee saada
48872:                                                      tävät sekä muut tässä laissa ja sen nojalla
48873: asianomaisen kunnanhallituksen tai liittohalli-
48874:                                                      annetussa asetuksessa säädetyt ja erikseen
48875: tuksen suostumus. Kunnan ja valtion muuhun
48876:                                                      määrätyt tehtävät.
48877: virkaan siirtää nimittävä viranomainen. Jos
48878: kunnan virkaan nimittävä viranomainen on
48879:                                                                           36 b §
48880: lautakunta tai muu kunnanhallituksen alainen
48881: viranomainen, viranhaltijan siirtää kuitenkin          Koululautakunta tai tuntiopettaja ja viran
48882: kunnanhallitus.                                      väliaikainen hoitaja voi irtisanoa virkasuhteen
48883:                                                      päättymään irtisanomisajan kuluttua.
48884:    Jos viranhaltijaa ei voida siirtää toiseen vir-
48885:                                                        Koululautakunta voi irtisanoa tuntiopettajan
48886: kaan omassa kunnassa, tulee kunnanhallituk-
48887:                                                      ja viran väliaikaisen hoitajan, kun siihen on
48888: sen ilmoittaa viranhaltija tämän suostumuksel-
48889:                                                      syytä.
48890: la 3 momentissa tarkoitetulle keskusvirastolle
48891: muualle siirtämistä varten. Jos keskusvirasto-
48892: kaan ei voi siirtää viranhaltijaa toiseen vir-                              38 §
48893: kaan, tulee keskusviraston ilmoittaa viranhalti-        Koululautakunta päättää viranhaltijaa ja
48894: ja valtiokonttorille valtion muuhun kuin opet-       tuntiopettajaa koskevan kurinpitomenettelyn
48895: tajan virkaan siirtämistä varten. Valtiokontto-      vireillepanosta ja kurinpitorangaistuksesta sekä
48896: rin toimenpiteistä on soveltuvin osin voimassa,      virantoimituksesta pidättämisestä.
48897: mitä valtion virkamieslain (755/86) 35 §:ssä            Lääninhallituksen tulee, jos koululautakunta
48898: säädetään.                                           sitä pyytää, toimittaa kurinpitoasiassa tutki-
48899:                                                      mus ja esittää tutkimuksen tulos toimenpide-
48900:                        32 b §                        ehdotuksineen koululautakunnalle.
48901:     Keskusvirasto voi nimittää alaisensa oppilai-
48902:                                                                           43 §
48903: toksen virkaan lukion viran vakinaisena halti-
48904: jana olleen henkilön, joka:
48905:                                                        Viranhaltijan ja tuntiopettajan virkasuhde
48906:     1) on irtisanottu viran lakkauttamisen vuok-     päättyy ilman irtisanomista 31 päivänä heinä-
48907: si;                                                  kuuta sinä vuonna, jona asianomainen saavut-
48908:     2) saa lukion palveluksen perusteella työky-     taa eroamisiän. Koululautakunta voi kuitenkin
48909: vyttömyyseläkettä ja joka ennen eläkeiän saa-        oikeuttaa hänet jatkamaan samassa virassa tai
48910: vuttamista todetaan ansiotyöhön kykeneväksi;         tehtävässä enintään kolme vuotta sen jälkeen,
48911: tai                                                  jos hänen on katsottava olevan vielä kykenevä
48912:     3) saa lukion palveluksen perusteella työttö-    hoitamaan virkaansa tai tehtäväänsä.
48913: myyseläkettä.
48914:     Virka saadaan 1 momentissa tarkoitetuissa
48915: tapauksissa täyttää sitä haettavaksi julistamat-                          44 §
48916: ta. Henkilö voidaan nimittää vain sellaiseen           Viranhaltijan ja tuntiopettajan, joka sairau-
48917: virkaan, jonka kelpoisuusvaatimukset hän             den vuoksi ei kykene hoitamaan virkaansa, on
48918: täyttää.                                             pyydettävä virkavapautta. Jollei hän sitä tee,
48919: 46                                   1990 vp. -     HE n:o 108
48920: 
48921: koululautakunnan on vapautettava hänet vl-             Rehtorin, opettajan ja tuntiopettajan kurin-
48922: rantoimituksesta sairauden ajaksi.                  pitoaja virantoimituksesta pidättämistä koske-
48923:    Koululautakunta voi määrätä, jos se on           vissa asioissa on muutoksenhausta 1 momentis-
48924: viran hoitamisen edellytysten selvittämiseksi       ta poiketen voimassa, mitä valtion virkamies-
48925: tarpeen, viranhaltijan hänen terveydentilansa       laissa säädetään.
48926: toteamiseksi suoritettaviin tarkastuksiin ja tut-      Asetuksella säädetyissä oppilasta koskevissa
48927: kimuksiin. Samoilla edellytyksillä viranhaltija     asioissa muutosta haetaan 1 momentista poike-
48928: on velvollinen antamaan koululautakunnalle          ten lääninhallitukselta sen mukaan kuin ase-
48929: terveydentilaansa koskevia tietoja.                 tuksella säädetään.
48930:                                                        Asetuksella voidaan säätää, että koulun yllä-
48931:                                                     pitäjän, toimielimen tai toimenhaltijan päätök-
48932:                     6 luku                          sistä joissakin asioissa ei saa valittaa.
48933:                Muutoksenhaku
48934:                                                                           49 §
48935:                        47 §                            Kouluhallituksen, ammattikasvatushallituk-
48936:    Kunnan viranomaisen päätökseen tämän lain        sen ja lääninhallituksen tämän lain tai sen
48937: tai sen nojalla annetun asetuksen mukaisessa        nojalla annetun asetuksen perusteella teke-
48938: asiassa haetaan muutosta siten kuin kunnallis-      mään päätökseen samoin kuin niiden valituk-
48939: laissa säädetään.                                   sen johdosta antamaan päätökseen haetaan
48940:    Kunnan viranomaisen päätökseen viran va-         muutosta siten kuin muutoksenhausta hallinto-
48941: kinaista täyttämistä koskevassa asiassa muu-        asioissa annetussa laissa säädetään.
48942: tosta haetaan 1 momentista poiketen valitta-           Päätökseen, jolla kouluhallitus on ratkaissut
48943: malla kouluhallitukseen noudattaen, mitä            kunnan viranomaisen tai yksityisen lukion toi-
48944: muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa          mielimen päätöksestä tehdyn valituksen viran
48945: laissa (154/50) säädetään. Valitusaika luetaan      tai toimen vakinaista täyttämistä koskevassa
48946: kuitenkin siitä, kun päätös on annettu hakijoil-    asiassa, saa hakea muutosta se, joka katsoo
48947: le tiedoksi kunnallislain 32 §:n 1 momentissa       päätöksen Ioukkaavan oikeuttaan, valittamalla
48948: säädetyllä tavalla.                                 korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
48949:    Asetuksella säädetyissä oppilasta koskevissa        Asetuksella voidaan säätää, että kouluhalli-
48950: asioissa muutosta haetaan 1 momentista poike-       tuksen, ammattikasvatushallituksen tai läänin-
48951: ten lääninhallitukselta sen mukaan kuin ase-        hallituksen päätöksistä joissakin asioissa ei saa
48952: tuksella säädetään.                                 valittaa.
48953:    Valittaa ei saa päätöksestä, joka koskee
48954: viran väliaikaisen hoitajan ja tuntiopettajan                            49 a §
48955: ottamista. Valittaa ei saa myöskään päätökses-        Jos oppilaan huoltaja saa hakea muutosta
48956: tä sellaisessa asiassa, joka on säädetty koulu-     tämän lain tai sen nojalla annetun asetuksen
48957: lautakunnan alaisen toimielimen tai viranhalti-     perusteella tehtyyn oppilasta koskevaan viran-
48958: jan ratkaistavaksi.                                 omaisen päätökseen, on myös oppilaalla oi-
48959:                                                     keus hakea muutosta.
48960:                       48 §
48961:    Yksityisen lukion ylläpitäjän, koulun toimi-
48962:                                                                         7 luku
48963: elimen ja toimenhaltijan tämän lain tai sen
48964: nojalla annetun asetuksen perusteella teke-                        Yksityinen lukio
48965: mään päätökseen haetaan muutosta valittamal-
48966: la lääninoikeuteen siten kuin muutoksenhausta                            52§
48967: hallintoasioissa annetussa laissa säädetään.          Yksityisen lukion ylläpitäjän on asetettava
48968: Rehtorin ja opettajan toimen vakinaista täyttä-     yksityisen lukion hallintoa varten johtokunta,
48969: mistä koskevassa asiassa muutosta haetaan           josta on soveltuvin osin voimassa, mitä 5 ja
48970: kuitenkin valittamalla kouluhallitukseen. Vali-     6 §:ssä säädetään. Tarkempia säännöksiä an-
48971: tusaika toimen vakinaista täyttämistä koske-        netaan asetuksella.
48972: vassa asiassa luetaan siitä, kun päätöksen teh-       Mitä 2, 3, 8 ja 9 §:ssä, 11 §:n 1 ja 3
48973: neen toimielimen pöytäkirja on asetettu nähtä-      momentissa, 12-25, 26 a-26 d, 55, 57, 58 ja
48974: väksi koulun ilmoitustaululle.                      69 §:ssä sekä kunnan kouluhallinnosta annetun
48975:                                       1990 vp. -     HE n:o 108                                        47
48976: 
48977: lain 16 ja 17 §:ssä säädetään, on vastaavasti         vän. Opetusministeriö voi samalla korottaa
48978: voimassa yksityisestä lukiosta ja sen oppilaista.     lukion käytettävissä olevaa 21 §:ssä säädettyä
48979: Koululautakunnalle säädetyt tehtävät hoitaa          tuntimäärää sekä myöntää lukiolle oikeuden
48980: kuitenkin yksityisen lukion johtokunta.              poiketa opetussuunnitelmaa ja oppilaaksiottoa
48981:                                                      koskevista säännöksistä ja määräyksistä.
48982:                         53 §
48983:    Yksityisen lukion rehtorin ja opettajan toi-         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
48984: mista, toimenhaitijoista ja tuntiopettajista on      kuuta 1991.
48985: soveltuvin osin voimassa, mitä 29, 30, 30 a,            Tällä lailla kumotaan lukion oppilaiden
48986: 30 b, 32, 32 a-32 e, 33, 36 a, 36 b, 36 d, 36 f,     opintososiaalisista eduista 3 päivänä kesäkuuta
48987: 36 g, 43 ja 44 §:ssä säädetään lukion viroista,      1983 annettu laki (499/83) siihen myöhemmin
48988: viranhaitijoista ja tuntiopettajista. Kurinpito-     tehtyine muutoksineen.
48989: menettelystä ja virantoimituksesta pidättämi-
48990:                                                         Tämän lain voimaan tullessa voimassa ollei-
48991: sestä on lisäksi soveltuvin osin voimassa, mitä
48992:                                                      den 19, 21 ja 43 §:n nojalla tehdyt päätökset
48993: niistä valtion virkamiehen osalta säädetään.
48994:                                                      ovat voimassa niissä mainitun ajan.
48995: Virkamieslautakuntana toimii kouluhallituksen
48996: yhteyteen asetettu virkamieslautakunta.                 Ennen tämän lain voimaantuloa valittu joh-
48997:    Koululautakunnalle 1 momentissa mainituis-        tokunta jatkaa tehtävässään toimikautensa
48998: sa lainkohdissa säädetyt tehtävät hoitaa yksi-       loppuun.
48999: tyisessä lukiossa johtokunta. Mitä 1 momentis-          Kunnan toimielimessä tämän lain voimaan
49000: sa mainituissa lainkohdissa säädetään koulu-         tullessa vireillä oleva hallintoasia käsitellään
49001: lautakunnasta, on voimassa yksityisen lukion         loppuun samassa toimielimessä. Jos kunnan-
49002: johtokunnasta. Toimenhaltija voidaan 30 §:n 1        valtuusto päättää 13 a §:n nojalla johtosään-
49003: momentin sekä 30 a §:n 1 momentin nojalla            nössä määrätä tämän lain mukaan kunnan
49004: siirtää lukion, sen iltalinjan, iltalukion, perus-   toimielimelle tai viranhaltijalle kuuluvan tehtä-
49005: koulun tai muun oppilaitoksen virkaan vain,          vän kunnan muun toimielimen tai viranhaltijan
49006: jos saman ylläpitäjän yksityisessä lukiossa, sen     tehtäväksi, johtosäännön voimaan tullessa vi-
49007: iltalinjalla tai iltalukiossa taikka peruskoulua     reillä oleva, ennen tämän lain voimaantuloa
49008: korvaavassa koulussa ei ole soveltuvaa tointa,       vireille tullut hallintoasia käsitellään kuitenkin
49009: johon toimenhaltija voidaan siirtää.                 kunnanvaltuuston päätöksen mukaisessa jär-
49010:                                                      jestyksessä. Mitä tässä momentissa säädetään,
49011:                                                      koskee soveltuvin osin yksityistä lukiota koske-
49012:                       53 a §                         vien asioiden käsittelyä.
49013:   Yksityisen lukion toimielimene tai toimen-            Tämän lain voimaan tullessa lääninhallituk-
49014: haltijalle kuuluva tehtävä voidaan 13 a §:n 2 ja     sessa vireillä olevat opettajan kurinpitoa ja
49015: 3 momentissa säädetyin poikkeuksin ohjesään-         lääkärintarkastukseen veivoittamista koskevat
49016: nössä määrätä lukion muun toimielimen tai            asiat käsitellään tämän lain voimaan tullessa
49017: toimenhaltijan tehtäväksi.                           voimassa olleiden säännösten mukaan.
49018:                                                         Haettaessa muutosta päätökseen, joka on
49019:                        55 §                          tehty ennen tämän lain voimaantuloa, sovelle-
49020:    Lukiolla tulee olla tarkoitukseensa soveltuva     taan tämän lain voimaan tullessa voimassa
49021: koulurakennus tai -huoneisto sekä tarpeellinen       olleen 60 §:n säännöksiä.
49022: kalusto, opetusvälineet, kirjasto sekä muut             Aineenopettajan ja opinto-ohjaajan virat
49023: koulun toiminnalle tarpeelliset tilat ja varus-      muuttuvat tämän lain voimaan tullessa nuo-
49024: teet.                                                remman lehtorin viroiksi. Lain voimaan tulles-
49025:                                                      sa virkoja vakinaisesti tai väliaikaisesti hoita-
49026:                     57 §                             vat henkilöt siirtyvät vastaavien uusien virko-
49027:   Opetusministeriö voi määrätä lukiolle ope-         jen vakinaisiksi haltijoiksi tai väliaikaisiksi hoi-
49028: tussuunnitelmaan perustuvan erityisen tehtä-         tajiksi.
49029: 48                                  1990 vp. -     HE n:o 108
49030: 
49031: 
49032: 3.
49033:                                              Laki
49034:                                    iltalukiolain muuttamisesta
49035: 
49036:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
49037:    kumotaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun iltalukiolain (478/83) 13 §:n 3 ja 4 momentti
49038: ja 22 §,
49039:    muutetaan 5 §, 8 §:n 2 momentti, 10 §, 13 §:n 2 momentti, 15 §, 17 §:n 1 momentti, 18 §,
49040: 20 §:n 2-4 momentti, 21 §:n 1-3 momentti, 21 a §, 23, 23 a ja 24 §,
49041:    sellaisina kuin näistä ovat 8 §:n 2 momentti 3 päivänä helmikuuta 1984 annetussa laissa
49042: (134/84), 10 ja 23 § 10 päivänä kesäkuuta 1988 annetussa laissa (513/88), 18 § sekä 21 §:n 2 ja 3
49043: momentti 16 päivänä huhtikuuta 1987 annetussa laissa (419/87), 21 §:n 1 momentti 29 päivänä
49044: tammikuuta 1988 annetussa laissa (89/88) sekä 21 a ja 23 a § 12 päivänä heinäkuuta 1985
49045: annetussa laissa (617 /85), sekä
49046:    lisätään lakiin siitä mainitulla 29 päivänä tammikuuta 1988 annetulla lailla kumotun 16 §:n
49047: tilalle uusi 16 § seuraavasti:
49048: 
49049:                        5§                                                17§
49050:   Jollei tässä laissa tmsm säädetä, iltalukion       Iltalukiossa voi olla rehtorin virka ja opetta-
49051: johtokunnasta, opettajakunnasta, oppilas-          jan virkoja. Opettajan virkoja ovat iltalukion
49052: kunnasta, rehtorista, apulaisrehtorista ja vara-   lehtorin virat.
49053: rehtorista on soveltuvin osin voimassa, mitä
49054: lukiolaissa (477 /83) säädetään.
49055:                                                                          18 §
49056:                       8§                             Iltalukion viroista, viranhaitijoista ja tunti-
49057:                                                    opettajista on vastaavasti voimassa, mitä lu-
49058:   Iltalukion opetusryhmien muodostamisen           kion viroista, viranhaitijoista ja tuntiopettajis-
49059: perusteista säädetään asetuksella.                 ta säädetään lukiolain 29, 30, 30 a, 30 b, 31,
49060:                                                    32, 32 a-32 e, 33, 35, 36 a, 36 b, 36 d, 36 f,
49061:                       10 §                         36 g, 42-46 ja 67 §:ssä.
49062:    Iltalukion opetussuunnitelman ja työsuunni-
49063: telman laatimisesta sekä hyväksymisestä on                               20 §
49064: soveltuvin osin voimassa, mitä kunnan lukion
49065: opetussuunnitelmasta ja työsuunnitelmasta on          Lukion iltalinja toimii lukion rehtorin val-
49066: säädetty, jollei asetuksella toisin säädetä.       vonnassa ja iltalinjan rehtorin johdossa. Teh-
49067:                                                    tävien jaosta lukion rehtorin ja iltalinjan rehto-
49068:                      13 §                          rin kesken päättää johtokunta.
49069:                                                       Lukion iltalinjalla voi olla rehtorin virka ja
49070:   Iltalukion oppilaaksi voidaan ottaa myös         opettajan virkoja. Opettajan virkoja ovat ilta-
49071: henkilö, jonka tarkoituksena on opiskella yh-      linjan lehtorin virat.
49072: den tai useamman iltalukiossa opetetun aineen         Kunnan lukioon, jossa on iltalinja, voidaan
49073: oppimäärän suorittamiseksi.                        perustaa sellainen opettajan virka, jonka halti-
49074:                                                    ja on velvollinen opettamaan osan opetusvel-
49075:                      15 §                          vollisuudestaan saman lukion iltalinjalla. Vir-
49076:   Oppilaan, joka ei ole asetuksessa säädetyillä    kaa perustettaessa tulee opetusvelvollisuuteen
49077: muilla kurinpitokeinoilla ojennettavissa, voi      kuuluvista tunneista vähintään puolet olla lu-
49078: johtokunta erottaa määräajaksi, enintään yh-       kion tunteja. Yksityiseen lukioon voidaan vas-
49079: deksi vuodeksi.                                    taavasti perustaa opettajan toimi.
49080: 
49081:                     16 §
49082:   Oppilaiden opintososiaalisista eduista on                             21 §
49083: voimassa, mitä lukiolain 26 a ja 26 b §:ssä         Yksityisestä iltalukiosta on vastaavasti voi-
49084: säädetään.                                         massa, mitä 2, 3, 7-16, 23 ja 24 §:ssä, 28 §:n
49085:                                      1990 vp.        HE n:o 108                                     49
49086: 
49087:    momentissa ja 30 §:ssä sekä lukiolain 8 ja        mukaan kunnan toimielimelle tai viranhaltijal-
49088: 9 §:ssä, 11 §:n 1 ja 3 momentissa, 12, 13 ja         le kuuluva tehtävä voidaan johtosäännössä
49089: 51 §:ssä, 52 §:n 1 momentissa ja 54 §:ssä sää-       lukiolain 13 §:n 2 ja 3 momentissa säädetyin
49090: detään.                                              poikkeuksin määrätä kunnan muun toimieli-
49091:    Yksityisen iltalukion toimista, toimenhalti-      men tai viranhaltijan tehtäväksi.
49092: joista ja tuntiopettajista on soveltuvin osin
49093: voimassa, mitä lukiolain 29, 30, 30 a, 30 b, 32,                           24 §
49094: 32 a-32 e, 33, 36 a, 36 b, 36 d, 36 f, 36 g, 43        Sivistystarpeen vaatiessa iltalukio voi opetus-
49095: ja 44 §:ssä säädetään lukion viroista, viranhai-     ministeriön luvalla toimia sijaintikuntansa ul-
49096: tijoista ja tuntiopettajista. Kurinpitomenette-      kopuolella. Erityisen koulutustehtävän vaaties-
49097: lystä ja virantoimituksesta pidättämisestä on        sa iltalukio voi opetusministeriön luvalla poi-
49098: lisäksi soveltuvin osin voimassa, mitä niistä        keta tämän lain ja sen nojalla annetun asetuk-
49099: valtion virkamiehen osalta säädetään. Yksityi-       sen työaikaa, opetusta ja oppilaaksiottoa kos-
49100: sen iltalukion, yksityisen lukion ja peruskoulua     kevista säännöksistä.
49101: korvaavan koulun yhteisen rehtorin virasta on
49102: soveltuvin osin voimassa, mitä peruskoululain
49103: (476/83) 78 §:n 5 momentissa säädetään.                 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
49104:    Koululautakunnalle 1 ja 2 momentissa mai-         kuuta 1991.
49105: nituissa lainkohdissa säädetyt tehtävät hoitaa          Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen
49106: yksityisen iltalukion johtokunta. Mitä 1 ja 2        24 §:n sekä lukiolain 19, 21 ja 43 §:n nojalla
49107: momentissa mainituissa lainkohdissa säädetään        myönnetyt luvat ovat voimassa luvissa maini-
49108: koululautakunnasta, on voimassa yksityisen il-       tun ajan.
49109: talukion johtokunnasta. Toimenhaltija voi-              Kunnan toimielimessä tämän lain voimaan
49110: daan lukiolain 30 §:n 1 momentin sekä                tullessa vireillä oleva hallintoasia käsitellään
49111: 30 a §:n 1 momentin nojalla siirtää iltalukion,      loppuun samassa toimielimessä. Jos kunnan-
49112: lukion, sen iltalinjan, peruskoulun tai muun         valtuusto päättää 23 a §:n nojalla johtosään-
49113: oppilaitoksen virkaan vain, jos saman ylläpitä-      nössä määrätä tämän lain mukaan kunnan
49114: jän yksityisessä iltalukiossa, lukiossa, sen ilta-   toimielimelle tai viranhaltijalle kuuluvan tehtä-
49115: linjalla tai peruskoulua korvaavassa koulussa        vän kunnan muun toimielimen tai viranhaltijan
49116: ei ole soveltuvaa tointa, johon toimenhaltija        tehtäväksi, johtosäännön voimaan tullessa vi-
49117: voidaan siirtää.                                     reillä oleva, ennen tämän lain voimaantuloa
49118:                                                      vireille tullut hallintoasia käsitellään kuitenkin
49119:                                                      kunnanvaltuuston päätöksen mukaisessa jär-
49120:                     21 a §                           jestyksessä. Mitä tässä momentissa säädetään,
49121:   Yksityisen iltalukion toimielimelle tai toi-       koskee soveltuvin osin yksityistä iltalukiota ja
49122: menhaltijalle kuuluva tehtävä voidaan ohje-          yksityisen lukion iltalinjaa koskevan asian kä-
49123: säännössä lukiolain 13 a §:n 2 ja 3 momentissa       sittelyä.
49124: säädetyin poikkeuksin määrätä yksityisen ilta-          Opinto-ohjaajan virat muuttuvat tämän lain
49125: lukion muun toimielimen tai toimenhaltijan           voimaan tullessa lehtorin viroiksi. Lain voi-
49126: tehtäväksi.                                          maan tullessa virkoja vakinaisesti tai väliaikai-
49127:                                                      sesti hoitavat henkilöt siirtyvät vastaavien uu-
49128:                      23 §                            sien virkojen vakinaisiksi haltijoiksi tai väliai-
49129:   Iltalukion kokeilutoiminnasta ja muutoksen-        kaisiksi hoitajiksi.
49130: hausta on soveltuvin osin voimassa, mitä lu-            Tämän lain voimaan tullessa lääninhallituk-
49131: kiolaissa säädetään.                                 sessa vireillä olevat opettajan kurinpitoa ja
49132:                                                      lääkärintarkastukseen veivoittamista koskevat
49133:                     23 a §                           asiat käsitellään tämän lain voimaan tullessa
49134:   Tämän lain tai sen nojalla annetun asetuksen       voimassa olleiden säännösten mukaan.
49135: 
49136: 
49137: 
49138: 
49139: 7 300422V
49140: 50                                  1990 vp. -     HE n:o 108
49141: 
49142: 
49143: 
49144: 4.
49145:                                              Laki
49146:                      kunnan kouluhallinnosta annetun lain muuttamisesta
49147: 
49148:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
49149:   kumotaan kunnan kouluhallinnosta 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun lain (479/83) 4 §:n 2
49150: ja 3 momentti sekä 8, 10 ja 15 §,
49151:   muutetaan 1 §:n 1 momentti, 2 §:n 2 momentti, 3 §, 5 §:n 1 ja 2 momentti, 6 §, 7 §:n 1
49152: momentti sekä 9, 11-13, 16 ja 17 §,
49153:   näistä 17 § sellaisena kuin se on lO päivänä kesäkuuta 1988 annetussa laissa (515/88), sekä
49154:   lisätään 2 §:ään uusi 2 momentti, jolloin muutettu 2 momentti siirtyy 3 momentiksi
49155: seuraavasti:
49156: 
49157:                       1§                              Koululautakunnan jäsenistä tulee kahden ol-
49158:    Kunnan koululaitokseen kuuluvat kunnan          la opettajia. Jos muu lautakunta hoitaa koulu-
49159: peruskoulut, lukiot ja iltalukiot. Johtosään-      lautakunnalle kuuluvat tehtävät, kunta voi
49160: nössä voidaan määrätä, että myös kunnan            päättää, että enintään kahden lautakunnan
49161: omistama muu oppilaitos kuuluu kunnan kou-         jäsenistä tulee olla opettajia. Opettajajäsenet
49162: lulaitokseen.                                      osallistuvat muussa kuin koululautakunnassa
49163:                                                    vain niiden asioiden käsittelyyn, jotka muutoin
49164:                                                    kuuluisivat koululautakunnalle. Opettajajäse-
49165:                       2 §                          nen ja hänen varajäsenensä tulee olla kunnan
49166:                                                    koululaitokseen kuuluvan oppilaitoksen opet-
49167:    Kunta voi päättää, että jokin muu lautakun-     tajan viran taikka kunnassa toimivan perus-
49168: ta hoitaa myös koululautakunnalle kuuluvat         koulua korvaavan koulun, yksityisen lukion tai
49169: tehtävät. Lautakunnasta on tällöin soveltuvin      iltalukion opettajan toimen vakinainen haltija.
49170: osin voimassa, mitä koululautakunnasta sääde-      Muutoin eivät näiden yksityisten oppilaitosten
49171: tään.                                              palveluksessa olevat henkilöt ole vaalikelpoisia
49172:    Kaksikielisessä kunnassa koululautakunta        koululautakuntaan oppilaitoksen sijaintikun-
49173: jakautuu kunnan kouluhallintoon kuuluvia           nassa.
49174: asioita käsitellessään suomenkieliseen ja ruot-
49175: sinkieliseen osastoon. Osastot käyttävät toimi-
49176: alallaan lautakunnan päätösvaltaa, ja niistä on                           6§
49177: soveltuvin osin voimassa, mitä lautakunnasta          Kunnanvaltuusto      nimeaa kaksikielisessä
49178: kunnallislaissa (953176) säädetään.                 kunnassa koululautakunnan kummankin osas-
49179:                                                     ton puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lau-
49180:                       3 §                           takunnan asianomaiseen kieliryhmään kuulu-
49181:   Koululautakunnan tehtävänä on:                    vista jäsenistä sekä määrää lautakunnan muut
49182:    1) johtaa kunnan koululaitosta;                  jäsenet osastojen jäseniksi sen mukaisesti,
49183:   2) valvoa peruskoulua korvaavia kouluja ja        kumpaan kieliryhmään he kuuluvat. Lisäksi
49184: yksityisiä lukioita;                                kunnanvaltuusto valitsee osastoon opettajalisä-
49185:   3) ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin perus-     jäsenen sekä tarpeellisen määrän muita lisäjä-
49186: koulun ja lukion oppimäärälle rakentuvan            seniä varajäsenineen siten, että kummankin
49187: muun koulutuksen kehittämiseksi; sekä               osaston jäsenmäärä on yhtä suuri. Koululauta-
49188:   4) suorittaa muut sille säädetyt ja määrätyt      kunnan jäsenille määrätään osastoa varten
49189: tehtävät.                                           erikseen henkilökohtaiset varajäsenet.
49190: 
49191:                         5§                                               7 §
49192:   Koululautakunnan jäsenten ja varajäsenten          Milloin kahdella tai useammalla kunnalla on
49193: vaalikelpoisuudesta ja valinnasta on tässä lais-   yhteinen peruskoulun yläasteen piiri tai muuta
49194: sa säädetyin poikkeuksin voimassa, mitä kun-       yhteistä koulutointa, voi koulutoimen tehtäviä
49195: nallislaissa säädetään.                            muiden kuntien puolesta hoitavan kunnan
49196:                                      1990 vp, -     HE n:o 108                                     51
49197: 
49198: koululautakuntaan ja sen osastoihin kuulua          tajajäsen ja yksi oppilasjäsen jokaisesta johto-
49199: yksi tai useampi jäsen henkilökohtaisine vara-      kunnan alaisesta koulumuodosta. Oppilasjäse-
49200: jäsenineen jokaisesta muusta yhteistoimintaan       niä johtokunnassa tulee olla kuitenkin vähin-
49201: osallistuvasta kunnasta sen mukaan kuin kun-        tään kaksi. Lisäksi johtokunnassa tulee olla
49202: nat keskenään sopivat.                              yksi muuta henkilökuntaa kuin opettajia edus-
49203:                                                     tava jäsen.
49204: 
49205:                        9 §                                                16 §
49206:    Koululautakunnan apuna sille kuuluvia teh-          Kunnan palveluksessa olevat sekä kunnan
49207: täviä varten tulee kunnassa olla koulutoimen        hallintoelinten jäsenet eivät saa luvattomasti
49208: johtaja tai muu johtavassa asemassa oleva           sivullisille ilmaista, mitä he ovat koulutoimeen
49209: viranhaltija.                                       liittyviä tehtäviään hoitaessaan saaneet tietää
49210:    Kaksikielisessä kunnassa on kaksi 1 momen-       oppilaan tai kunnan palveluksessa olevan hen-
49211: tissa tarkoitettua viranhaltijaa. Näistä toinen     kilön taikka hänen perheenjäsenensä henkilö-
49212: hoitaa suomenkielisiä oppilaitoksia ja suomen-      kohtaisista oloista ja taloudellisesta asemasta.
49213: kielistä koulutusta ja toinen ruotsinkielisiä op-      Kouluterveydenhuollon ja muun oppilas-
49214: pilaitoksia ja ruotsinkielistä koulutusta koske-    huollon henkilöstö sekä kunnan koululaitok-
49215: vat asiat.                                          seen kuuluvien oppilaitosten viranhaltijat ja
49216:    Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu virka       tuntiopettajat saavat sen estämättä, mitä 1
49217: voi olla kahden tai useamman kunnan yhtei-          momentissa tai         salassapitovelvollisuudesta
49218: nen.                                                erikseen säädetään, antaa toisilleen sekä kun-
49219:                                                     nan hallintoelimille oppilaan koulunkäynnin
49220:                        11 §                         asianmukaisen järjestämisen edellyttämät vält-
49221:   Edellä 9 §:ssä tarkoitetun viran kelpoisuus-      tämättömät tiedot.
49222: vaatimuksista säädetään asetuksella. Opetus-
49223: ministeriö voi erityisestä syystä myöntää eriva-                          17 §
49224: pauden asetuksella säädetyistä kelpoisuusvaati-       Kunnan viranomaisella on kouluhallinnon
49225: muksista.                                           tehtäviä hoitaessaan oikeus saada valtion ja
49226:                                                     kunnan viranomaiselta opetuksen ja muun
49227:                       12 §                          koulutoimen suunnittelun ja järjestämisen
49228:    Kunnan kouluhallinnosta ja sen alaisesta         edellyttämät tilasto- ja muut vastaavat tiedot.
49229: koulutoimesta annetaan tarkempia määräyksiä           Kunnan viranomaisen tulee pyynnöstä toi-
49230: johtosäännössä. Johtosäännössä tulee määrä-         mittaa valtion kouluhallintoviranomaisille nii-
49231: tä:                                                 den määräämät opetuksen ja muun koulutoi-
49232:    1) kunnan koululaitokseen kuuluvien oppi-        men valtakunnallisen ja alueellisen kehittämi-
49233: laitosten nimet, sijoituspaikka ja opetuskieli;     sen, tilastoinnin ja seurannan edellyttämät tie-
49234:    2) peruskoulun piirijako;                        dot.
49235:    3) peruskoulun oppilaskodit ja niiden sijoi-
49236: tuspaikat;                                             Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
49237:    4) erityisopetuksen järjestämisestä; sekä        kuuta 1991.
49238:    5) kielenopetuksen järjestämisestä.                 Tällä lailla kumotaan kunnan kouluhallin-
49239:    Mitä 1 momentissa säädetään, on soveltuvin       nosta 12 päivänä lokakuuta 1984 annettu ase-
49240: osin voimassa myös peruskoulua korvaavasta          tus (722/84).
49241: koulusta.                                              Ennen tämän lain voimaantuloa valittu kou-
49242:                                                     lulautakunta jatkaa tehtävässään toimikauten-
49243:                     13 §                            sa loppuun.
49244:   Johtosäännössä voidaan määrätä, että kah-            Kunnan toimielimessä tämän lain voimaan
49245: della tai useammalla kunnan koululaitokseen         tullessa vireillä oleva hallintoasia käsitellään
49246: kuuluvalla koululla on yhteinen johtokunta.         loppuun samassa toimielimessä.
49247: Yhteisessä johtokunnassa tulee olla yksi opet-
49248: 52                                  1990 vp. ~ HE n:o 108
49249: 
49250: 5.
49251:                                               Laki
49252:       kouluhallituksesta ja sen alaisesta piirihallinnosta annetun lain 5 a §:n kumoamisesta
49253: 
49254:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
49255: 
49256:                        1§                                              2§
49257:   Täten kumotaan kouluhallituksesta ja sen          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
49258: alaisesta piirihallinnosta 30 päivänä elokuuta    kuuta 1991.
49259: 1968 annetun lain (534/68) 5 a §, sellaisena
49260: kuin se on 16 päivänä huhtikuuta 1987 anne-
49261: tussa laissa (420/87).
49262: 
49263: 
49264:        Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1990
49265: 
49266: 
49267:                                      Tasavallan Presidentti
49268:                                       MAUNO KOIVISTO
49269: 
49270: 
49271: 
49272: 
49273:                                                                 Opetusministeri Ole Norrback
49274:                                     1990 vp. -      HE n:o 108                                    53
49275: 
49276:                                                                                                 Liite
49277: 
49278: 
49279: 
49280: 1.
49281:                                              Laki
49282:                                   peruskoululain muuttamisesta
49283: 
49284:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
49285:   kumotaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun peruskoululain (476/83) 17 §, 31 §:n 6
49286: momentti, 34 §:n 2 momentti, 46 ja 49 §, 56 §:n 6 momentti, 60, 60 a, 62 ja 62 c §, 62 d §:n 3
49287: momentti, 62 e, 63, 65, 66, 90, 91, 93 ja 94 §,
49288:   sellaisina kuin näistä ovat 31 §:n 6 momentti 3 päivänä helmikuuta 1984 annetussa laissa
49289: (132/84), 46 §osittain muutettuna 10 päivänä kesäkuuta 1988 annetulla lailla (511188), 60 aja
49290: 62 c §, 62 d §:n 3 momentti, 62 e, 63, 65 ja 91 § 16 päivänä huhtikuuta 1987 annetussa laissa
49291: (417 /87), 62 ja 66 § osittain muutettuina viimeksi mainitulla lailla sekä 94 § osittain muutettuna
49292: 12 päivänä heinäkuuta 1985 ja 5 päivänä toukokuuta 1989 annetuilla laeilla (614/85 ja 405/89),
49293:   muutetaan 4 §:n 2 ja 3 momentti, 7 §:n 1 momentti, 8 §:n 1 momentti, 10 §, 10 a §:n 3
49294: momentti, 11-14 §, 15 §:n 2 momentti, 16 §:n 2 momentti, 18 §:n 2-4 momentti, 19 §, 20 §:n 3
49295: momentti, 25 §:n 5 momentti, 28 §:n 2-4 momentti, 29 ja 30 §, 31 §:n 4 momentti, 35 §:n 2-4
49296: momentti, 36 §, 38 §:n 3 momentti, 48 §:n 2 momentti, 51 §,52 §:n 1 ja 3 momentti, 53 §:n 3 ja
49297: 4 momentti, 55 §, 56 §:n 1 ja 2 momentti, 56 a, 56 b ja 58 §, 58 a §:n 1 ja 3 momentti, 58 b,
49298: 58 c, 59, 62 b ja 64 §, 69 §:n 2 ja 3 momentti, 70 §, 8luku, 78 §:n 1 ja 2 momentti, 78 a §:n 1 ja
49299: 2 momentti, 79 §:n 2 momentti ja 86 §,
49300:    sellaisina kuin näistä ovat 10 a §:n 3 momentti mainitussa 12 päivänä heinäkuuta 1985
49301: annetussa laissa, 13 § osittain muutettuna 7 päivänä huhtikuuta 1989 annetulla lailla (326/89),
49302: 30 § osittain muutettuna mainitulla 10 päivänä kesäkuuta 1988 annetulla lailla, 31 §:n 4
49303: momentti mainitussa 3 päivänä helmikuuta 1984 annetussa laissa, 56 § :n 1 ja 2 momentti, 56 b §,
49304: 58 a §:n 1 ja 3 momentti, 58 b, 58 c, 62 b ja 64 §, 69 §:n 2 ja 3 momentti, 78 a §:n 1 ja 2
49305: momentti sekä 79 §:n 2 momentti mainitussa 16 päivänä huhtikuuta 1987 annetussa laissa, 56 a §
49306: muutettuna viimeksi mainitulla lailla ja 15 päivänä heinäkuuta 1988 annetulla lailla (670/88) sekä
49307: 58§ osittain muutettuna mainituilla 12 päivänä heinäkuuta 1985 ja 5 päivänä toukokuuta 1989
49308: annetuilla laeilla, sekä
49309:    lisätään 8 §:ään uusi 4 momentti, 3 lukuun uusi 21 a § ja lakiin uusi 36 aja 54 a §, 56 §:ään,
49310: sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 16 päivänä huhtikuuta 1987 annetulla lailla,
49311: uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 ja 4 momentti siirtyvät 4 ja 5 momentiksi ja nykyinen 5
49312: momentti kumotun 6 momentin tilalle uudeksi 6 momentiksi, sekä 58 a §:ään, sellaisena kuin se
49313: on viimeksi mainitussa laissa, siitä mainitulla lO päivänä kesäkuuta 1988 annetulla lailla kumotun
49314: 4 momentin tilalle uusi 4 momentti seuraavasti:
49315: 
49316: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
49317:                                                    4 §
49318: 
49319:    Peruskoulussa voidaan opetusministeriön lu-         Peruskoulussa voidaan opetusministeriön
49320: valla ja valtioneuvoston määräämin perustein         määräämin perustein järjestää yhden lukuvuo-
49321: järjestää yhden lukuvuoden kestävää lisäope-         den kestävää lisäopetusta peruskoulun oppi-
49322: tusta peruskoulun oppimäärän suorittaneille.         määrän suorittaneille.
49323:    Peruskoulussa voidaan niin ikään opetusmi-          Peruskoulussa voidaan niin ikään opetusmi-
49324: nisteriön luvalla ja valtioneuvoston määräämin       nisteriön luvalla ja ministeriön määräämin pe-
49325: perustein järjestää enintään yhden lukuvuoden        rustein järjestää enintään yhden lukuvuoden
49326: kestävää esiopetusta lapsille, jotka eivät vielä     kestävää esiopetusta lapsille, jotka eivät vielä
49327: ole oppivelvollisia.                                 ole oppivelvollisia.
49328: 54                                   1990 vp. -     HE n:o 108
49329: 
49330: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
49331: 
49332:                        7 §                                                7 §
49333:    Peruskoulun ala-astetta ja yläastetta varten        Peruskoulun ala-astetta ja yläastetta varten
49334: on kunnan alue jaettava koulupiireihin tai          on kunnan alue jaettava koulupiireihin tai
49335: pidettävä koko kunta yhtenä piirinä taikka          pidettävä koko kunta yhtenä piirinä taikka
49336: liitettävä useampia kuntia tai niiden osia kun-     liitettävä useampia kuntia tai niiden osia kun-
49337: tien yhteiseksi koulupiiriksi. Kouluhallituksen     tien yhteiseksi koulupiiriksi. Koululle annetun
49338: antamien ohjeiden mukaan sama alue voi eri-         erityisen opetustehtävän takia sama alue voi
49339: tyisestä syystä kuulua kahden tai useamman          kuulua kahden tai useamman ala-asteen tai
49340: ala-asteen tai yläasteen piiriin.                   yläasteen piiriin.
49341: 
49342: 
49343:                         8§                                                 8 §
49344:    Koulupiirien rajat ja koulujen paikat määrä-        Koulupiirien rajat ja koulujen paikat määrä-
49345: tään piirijaossa. Piirijako on laadittava sellai-   tään piirijaossa. Piirijako on laadittava sellai-
49346: seksi, ettei peruskoulun ala-asteen oppilaiden      seksi, ettei peruskoulun ala-asteen oppilaiden
49347: koulumatka yleensä ole viittä kilometriä pitem-     koulumatka kussakin piirissä ole yleensä viittä
49348: pi, jollei lääninhallitus myönnä poikkeusta.        kilometriä pitempi.
49349: 
49350:                                                        Milloin kunnassa on saamenkielisiä asukkai-
49351:                                                     ta, kuntaan voidaan muodostaa koulupiiri
49352:                                                     myös saamenkielistä opetusta varten.
49353: 
49354:                       10 §                                                10 §
49355:   Erityisopetuksen järjestämisestä säädetään          Erityisopetuksen järjestämisestä säädetään
49356: asetuksella. Tarkempia määräyksiä voidaan           asetuksella.
49357: antaa johtosäännössä.
49358:    Erityisluokista muodostettavalle koululle on       Erityisluokista muodostetulla koululla ei ole
49359: määrättävä koulupiiri vain, jos lääninhallitus      koulupiiriä.
49360: katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi. Tarvittaes-
49361: sa valtioneuvosto voi määrätä alueen, jolta
49362: tässä tarkoitetun koulun oppilaat on otettava.
49363: 
49364:                                                10 a §
49365: 
49366:   Ohjeet ja määräykset 1 ja 2 momentissa              Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetun opetuk-
49367: tarkoitetun opetuksen järjestämisestä antaa         sen järjestämisessä voidaan, sen mukaan kuin
49368: kouluhallitus. Opetuksessa voidaan, sen mu-         kouluhallitus tarvittaessa määrää, poiketa tä-
49369: kaan kuin kouluhallitus määrää, poiketa tä-         män lain ja sen nojalla annetun asetuksen
49370: män lain ja sen nojalla annetun asetuksen           säännöksistä.
49371: säännöksistä.
49372:                                                                           11 §
49373:                        11 §                            Sairaalan sijaintikunnan on järjestettävä po-
49374:    Sairaalan sijaintikunnan on järjestettävä po-    tilaana olevalle oppivelvollisuusikäiselle perus-
49375: tilaana olevalle oppivelvollisuusikäiselle perus-   kouluopetusta siinä määrin, kuin hänen tervey-
49376: kouluopetusta siinä määrin, kuin hänen tervey-      tensä ja muut olosuhteet huomioon ottaen on
49377: tensä ja muut olosuhteet huomioon ottaen on         mahdollista. Opetusministeriö antaa tarvittaes-
49378: mahdollista. Ohjeet ja määräykset opetuksen         sa tarkemmat määräykset opetuksen järjestä-
49379: järjestämisestä antaa opetusministeriö.             misestä.
49380: 
49381:                        12 §                                               12 §
49382:      Peruskoulussa on johtokunta. Kunnan kou-         Peruskoulussa on koululautakunnan alaise-
49383: lutoimen johtosäännössä voidaan määrätä, et-        na toimiva johtokunta.
49384:                                      1990 vp. -     HE n:o 108                                     55
49385: 
49386: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
49387: 
49388: tä kahdella tai useammalla peruskoululla on
49389: yhteinen johtokunta. Johtokunnassa on seitse-
49390: män jäsentä. Jäsenistä yksi on valittava koulun
49391: opettajista ja yksi muusta henkilökunnasta.
49392: Koulussa, jossa on peruskoulun yläasteen vuo-
49393: siluokan oppilaita, on johtokunnassa kuitenkin
49394: yhdeksän jäsentä, joista kaksi on yläasteen
49395: vuosiluokalla olevien oppilaiden keskuudes-
49396: taan lukuvuodeksi kerrallaan valitsemia. Oppi-
49397: laista valittavilla jäsenillä on johtokunnan ko-
49398: kouksissa puhevalta, mutta ei äänioikeutta.
49399:    Oikeudesta olla läsnä johtokunnan kokouk-           Johtokunnasta sekä sen jäsenten ja varaJa-
49400: sissa ja käyttää niissä puhevaltaa säädetään        senten valinnasta ja vaalikelpoisuudesta on
49401: asetuksella ja määrätään johtosäännössä. Joh-       jäljempänä säädetyin poikkeuksin voimassa,
49402: tokunnan sihteerinä toimii peruskoulun johta-       mitä kunnallislaissa (953176) säädetään. Kah-
49403: ja.                                                 den tai useamman koulun yhteisestä johtokun-
49404:                                                     nasta on lisäksi voimassa, mitä siitä erikseen
49405:                                                     säädetään.
49406:    Toimintaansa aloittavan tai päättävän kou-
49407: lun johtokuntaan voidaan, sen estämättä mitä
49408: 1 momentissa on säädetty, valita vain viisi
49409: jäsentä.
49410:                        13 §                                               13 §
49411:    Johtokunnan muut kuin opettajista, muusta           Johtokunnan jäsenistä on yksi valittava
49412: henkilökunnasta ja oppilaista valittavat jäsenet    opettajakunnan ja yksi muun henkilökunnan
49413: ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä vali-      keskuudestaan ehdottamista henkilöistä. Osa
49414: taan sekä puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja        jäsenistä on valittava oppilaiden huoltajien
49415: nimetään näistä jäsenistä siten kuin kunnallis-     keskuudesta. Koulussa, jossa on yläasteen vuo-
49416: laissa (953176) on säädetty johtokunnasta. Vä-      siluokan oppilaita, johtokuntaan kuuluu lisäk-
49417: hintään kolme edellä tarkoitetuista jäsenistä       si kaksi yläasteen vuosiluokalla olevien oppilai-
49418: sekä heidän varajäsenensä on kuitenkin valitta-     den keskuudestaan lukuvuodeksi kerrallaan va-
49419: va oppilaiden huoltajien keskuudesta. Koulu-        litsemaa jäsentä. Oppilaista valituilla jäsenillä
49420: lautakunta voi kutsua oppilaiden huoltajat ko-      on johtokunnan kokouksissa puhevalta mutta
49421: koukseen varatakseen heille tilaisuuden ilmais-     ei äänioikeutta.
49422: ta mielipiteensä johtokuntaan valittavista tässä
49423: momentissa tarkoitetuista jäsenistä ja heidän
49424: varajäsenistään, sen mukaan kuin asetuksella
49425: säädetään ja johtosäännössä tarkemmin mää-
49426: rätään. Milloin peruskoulu on kahden tai use-
49427: amman kunnan yhteinen, on jäsenten valinnas-
49428: ta ja vaalikelpoisuudesta voimassa, mitä kun-
49429: nallislain 104 §:n 1 momentissa on säädetty.
49430:    Opettajista valittava jäsen ja hänen varajäse-      Toimintaansa aloittavan tai päättävän kou-
49431: nensä valitaan opettajakunnan keskuudestaan         lun johtokunnan kokoonpanossa voidaan poi-
49432: ehdottamista henkilöistä sekä muusta henkilö-       keta siitä, mitä 1 momentissa säädetään.
49433: kunnasta valittava jäsen ja hänen varajäsenen-
49434: sä tämän henkilökunnan keskuudestaan ehdot-
49435: tamista henkilöistä. Kummankin edellä tarkoi-
49436: tetun ehdotuksen perusteella erikseen toimite-
49437: taan jäsenen ja hänen henkilökohtaisen varajä-
49438: senensä vaali noudattaen samaa menettelyä
49439: 56                                  1990 vp. -       HE n:o 108
49440: 
49441: Voimassa oleva laki                                   Ehdotus
49442: 
49443: kuin johtokunnan puheenjohtajaa ja varapu-
49444: heenjohtajaa nimettäessä. Yläasteen oppilaat
49445: valitsevat keskuudestaan valitsemilleen jäsenil-
49446: le myös henkilökohtaiset varajäsenet. Tässä
49447: momentissa tarkoitetuiksi jäseniksi ja varajäse-
49448: niksi voi se kunnanvaltuusto, jonka hallinnos-
49449: sa peruskoulu on, valita myös muussa kunnas-
49450: sa asuvia. Jos johtokunta on kahden tai use-
49451: amman peruskoulun yhteinen, ehdotukset
49452: opettajista ja muusta henkilökunnasta valitta-
49453: viksi jäseniksi ja varajäseniksi tekee vastaavasti
49454: kunkin ryhmän yhteinen kokous. Oppilasjäse-
49455: net ja varajäsenet valitsee asianomaisten kou-
49456: lujen yläasteen oppilaiden kokous. Tarkempia
49457: säännöksiä annetaan asetuksella.
49458:    Jos opettajista tai muusta henkilökunnasta            Opettajista, muusta henkilökunnasta ja op-
49459: valittu jäsen tai varajäsen ei enää ole koulun        pilaista valittavilla jäsenillä voi olla kotipaikka
49460: palveluksessa taikka oppilaiden valitsema jäsen       myös muussa kuin koulun sijaintikunnassa.
49461: tai varajäsen koulun oppilaana, on hänen tilal-
49462: leen valittava uusi jäsen tai varajäsen. Milloin
49463: opettajista tai muusta henkilökunnasta valittu
49464: jäsen tai varajäsen on määräajaksi erotettu tai
49465: pidätetty virantoimituksesta tai tehtävän hoi-
49466: dosta taikka oppilaiden valitsema jäsen tai
49467: varajäsen määräajaksi erotettu koulusta, on
49468: hän tänä aikana estynyt toimimasta johtokun-
49469: nan jäsenenä.
49470:    Oppilasjäseniä ja näiden varajäseniä sekä            Johtokunnan muiden kuin oppilasjäsenten
49471: kahden tai useamman kunnan yhteistä johto-            valinta voidaan johtosäännöllä siirtää koulu-
49472: kuntaa lukuunottamatta johtokunnan jäsenten           lautakunnan tehtäväksi.
49473: valinta voidaan johtosäännöllä siirtää koulu-
49474: lautakunnan tehtäväksi.
49475:                                                          Jos opettajista tai muusta henkilökunnasta
49476:                                                       valittu jäsen ei enää ole koulun palveluksessa
49477:                                                       taikka oppilaiden valitsema jäsen koulun oppi-
49478:                                                       laana, on hänen tilalleen valittava uusi jäsen.
49479:                                                       Jos opettajista tai muusta henkilökunnasta va-
49480:                                                       littu jäsen on määräajaksi erotettu tai pidätetty
49481:                                                       virantoimituksesta tai tehtävän hoidosta taikka
49482:                                                       oppilaiden valitsema jäsen määräajaksi erotet-
49483:                                                       tu koulusta, on hän tänä aikana estynyt toimi-
49484:                                                       masta johtokunnan jäsenenä.
49485: 
49486:                       14 §                                                   14 §
49487:   Peruskoulun johtokunnan toimivaltaan kuu-              Peruskoulun johtokunnan tehtävänä on vas-
49488: luu koulun toiminnan edistämistä ja valvontaa,        tata koulun kasvatuksen ja opetuksen kehittä-
49489: hallintoa, koulun kasvatuksen ja opetuksen            misestä, koulun sisäisestä, koulun ja kodin
49490: kehittämistä, koulun ja kodin sekä koulun ja          sekä koulun ja ympäröivän muun yhteiskun-
49491: ympäröivän muun yhteiskunnan välistä yhteis-          nan välisestä yhteistyöstä sekä työrauhan yllä-
49492: työtä sekä työrauhan ylläpitämistä koskevia           pitämisestä sekä suorittaa sille tässä laissa ja
49493: tehtäviä sen mukaan kuin asetuksella sääde-           sen nojalla annetussa asetuksessa säädetyt sekä
49494: tään ja tarvittaessa johtosäännössä määrätään.        erikseen määrätyt tehtävät.
49495:                                     1990 vp. -      HE n:o 108                                    57
49496: 
49497: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
49498:   Osa koululautakunnan tehtävistä voidaan
49499: johtosäännöllä siirtää johtokunnalle, sen mu-
49500: kaan kuin asetuksella säädetään.
49501: 
49502:                                                  15 §
49503: 
49504:    Opettajakunnan tehtävänä on suunnitella ja            Opettajakunnan tehtävänä on suunnitella ja
49505: edistää koulutyötä sekä osallistua työrauhan          edistää koulutyötä sekä osallistua työrauhan
49506: ylläpitämiseen sen mukaan kuin asetuksella            ylläpitämiseen. Opettajakunnan tulee tehdä eh-
49507: säädetään ja tarvittaessa johtosäännössä mää-         dotus koulun johtokuntaan vaiiltavasta opetta-
49508: rätään.                                               jasta ja hänen varajäsenestään sekä suorittaa
49509:                                                       opettajakunnalle erikseen määrätyt tehtävät.
49510: 
49511: 
49512:                                                  16 §
49513: 
49514:   Oppilaskunnan tehtävänä on suunnitella ja             Oppilaskunnan tehtävänä on suunnitella ja
49515: edistää oppilaiden yhteistoimintaa ja koulutyö-      edistää oppilaiden yhteistoimintaa ja koulutyö-
49516: tä sen mukaan kuin asetuksella säädetään ja          tä. Oppilaskunnan tulee valita koulun johto-
49517: tarvittaessa johtosäännössä määrätään.               kuntaan kaksi oppilasjäsentä ja heille henkilö-
49518:                                                      kohtaiset varajäsenet sekä suorittaa oppilas-
49519:                                                      kunnalle erikseen määrätyt tehtävät.
49520: 
49521:                       17 §
49522:    Peruskoulussa muita kuin opetustehtäviä                (Kumotaan)
49523: suorittavaan henkilökuntaan kuuluvat kokoon-
49524: tuvat tekemään 13 § :ssä tarkoitetun ehdotuk-
49525: sen sekä suorittamaan muutkin heille säädetyt
49526: yhteiset tehtävät siten kuin asetuksella sääde-
49527: tään.
49528:    Koululautakunta päättää tarvittaessa, minkä
49529: peruskoulun kokouksiin 1 momentissa tarkoi-
49530: tettu henkilö osallistuu. Henkilö voi osallistua
49531: vain yhden peruskoulun kokouksiin.
49532: 
49533:                                                    18 §
49534: 
49535:    Jollei peruskoulussa ole rehtoria, tulee kou-        Jollei peruskoulussa ole rehtoria, tulee joh-
49536: lulautakunnan valita opettajien keskuudesta           tokunnan valita opettajien keskuudesta koulul-
49537: koululle johtaja kuultuaan opettajakuntaan           le johtaja. Johtaja valitaan toistaiseksi, ja
49538: kuuluvia ja johtokuntaa. Johtaja valitaan tois-      hänen määräyksensä voidaan peruuttaa, kun
49539: taiseksi, ja hänen määräyksensä voidaan pe-          siihen on syytä. Jos koulussa on vain yksi
49540: ruuttaa, kun siihen on syytä. Jos koulussa on        opettajan virka, on sen haltija koulun johtaja.
49541: vain yksi opettajanvirka, on sen haltija koulun
49542: johtaja.
49543:    Johtosäännössä voidaan määrätä, että kah-              Kahdella tai useammalla peruskoululla voi
49544: della tai useammalla peruskoululla on yhteinen        olla yhteinen johtaja.
49545: johtaja.
49546:    Milloin peruskoulun yläaste ja kunnan lukio         Milloin peruskoulu ja kunnan lukio toimivat
49547: toimivat samassa rakennuksessa tai rakennus-         samassa rakennuksessa tai rakennusryhmässä,
49548: ryhmässä, voidaan johtosäännössä määrätä,            voi lukion rehtori hoitaa myös peruskoulun
49549: että lukion rehtori hoitaa myös peruskoulun          johtajan tehtävät.
49550: 
49551: 8 300422V
49552: 58                                  1990 vp. -     HE n:o 108
49553: 
49554: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
49555: yläasteen johtajan tehtävät. Kouluhallituksen
49556: luvalla voidaan vastaavasti johtosäännössä
49557: määrätä, että lukion rehtori hoitaa sekä perus-
49558: koulun yläasteen että ala-asteen johtajan tehtä-
49559: vät.
49560: 
49561:                       19 §                                                19 §
49562:   Johtajan tehtävänä on johtaa, ohjata ja             Johtajan tehtävänä on johtaa, ohjata ja
49563: valvoa peruskoulun opetus- ja kasvatustyötä         valvoa peruskoulun opetus- ja kasvatustyötä
49564: sekä suorittaa hänelle määrätyt hallinto-, ta-      sekä suorittaa hänelle tässä laissa j{l sen nojalla
49565: loudenhoito- ja opetustehtävät. Tarkempia           annetussa asetuksessa säädetyt sekä erikseen
49566: säännöksiä ja määräyksiä johtajan tehtävistä        määrätyt hallinto-, taloudenhoito- ja opetus-
49567: annetaan asetuksella ja tarvittaessa johtosään-     tehtävät.
49568: nössä.
49569: 
49570:                                                  20 §
49571: 
49572:    Johtajan tehtävien jakamisesta johtajan ja         Johtajan tehtävien jakamisesta johtajan ja
49573: apulaisjohtajan kesken päättää koululautakun-       apulaisjohtajan kesken määrää johtokunta.
49574: ta, jollei asetuksella toisin säädetä.
49575:                                                                           21 a §
49576:                                                         Tämän lain tai sen nojalla annetun asetuksen
49577:                                                     mukaan kunnan toimielimelle tai viranhaltijal-
49578:                                                     le kuuluva tehtävä voidaan johtosäännössä
49579:                                                     määrätä kunnan muun samankielisen toimieli-
49580:                                                     men tai viranhaltijan tehtäväksi.
49581:                                                        Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske kui-
49582:                                                     tenkaan:
49583:                                                        1) työsuunnitelman hyväksymistä;
49584:                                                        2) oppilaan erottamista määräajaksi;
49585:                                                        3) oppilaan     ottamista     ja   siirtämistä
49586:                                                     36 a §:ssä tarkoitettuun erityisopetukseen vas-
49587:                                                     toin huoltajan suostumusta;
49588:                                                        4) viranhaltijan tai tuntiopettajan irtisano-
49589:                                                     mista ja kurinpitoa; eikä
49590:                                                        5) viranhaltijan 70 §:ssä tarkoitettuun lää-
49591:                                                     kärintarkastukseen määräämistä ja terveyden-
49592:                                                     tilaa koskevien tietojen antamiseen velvoitta-
49593:                                                     mista.
49594:                                                        Edellä 1 momentista poiketen ei myöskään
49595:                                                     viran vakinaisen haltijan ottamista koskevaa
49596:                                                     päätöstä saa määrätä viranhaltijan tehtäväksi.
49597: 
49598:                                               4 luku
49599:                                  Peruskoulun työaika ja opetus
49600:                                                  25 §
49601: 
49602:   Kuulovammaisten opetuksessa voidaan ope-            Kuulovammaisten opetuksessa voidaan käyt-
49603: tuskielen tukena käyttää viittomakieltä sen mu-     tää viittomakieltä sen mukaan kuin asetuksella
49604: kaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään.          säädetään.
49605:                                    1990 vp. -     HE n:o 108                                     59
49606: 
49607: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
49608: 
49609:                                                 28 §
49610: 
49611:    Milloin koulun yleisestä uskonnon opetuk-          Milloin koulun yleisestä uskonnon opetuk-
49612: sesta on uskonnonvapauslain (267/22) mukai-        sesta on uskonnonvapauslain (267/22) mukai-
49613: sesti vapautettu vähintään kolme evankelis-        sesti vapautettu vähintään kolme evankelis-
49614: luterilaiseen kirkkoon tai vähintään kolme or-     luterilaiseen kirkkoon tai vähintään kolme or-
49615: todoksiseen kirkkokuntaan kuuluvaa oppilas-        todoksiseen kirkkokuntaan kuuluvaa oppilas-
49616: ta, on heille järjestettävä oman tunnustuksensa    ta, on heille järjestettävä oman tunnustuksensa
49617: mukaista opetusta. Lääninhallitus voi myöntää      mukaista opetusta.
49618: oppilasluvusta poikkeuksen.
49619:    Milloin koulun yleisestä uskonnon opetuk-          Milloin koulun yleisestä uskonnon opetuk-
49620: sesta on uskonnonvapauslain mukaisesti va-         sesta on uskonnonvapauslain mukaisesti va-
49621: pautettu vähintään kolme samaan uskontokun-        pautettu vähintään kolme samaan uskontokun-
49622: taan kuuluvaa oppilasta, jotka eivät saa 2         taan kuuluvaa oppilasta, jotka eivät saa 2
49623: momentin mukaista opetusta, on heille järjes-      momentin mukaista opetusta, on heille järjes-
49624: tettävä oman tunnustuksensa mukaista uskon-        tettävä oman tunnustuksensa mukaista uskon-
49625: non opetusta, mikäli heidän huoltajansa sitä       non opetusta, mikäli heidän huoltajansa sitä
49626: vaativat. Lääninhallitus voi myöntää oppilas-      vaativat.
49627: luvusta poikkeuksen.
49628:   Koulun yleisestä uskonnon opetuksesta us-          Koulun yleisestä uskonnon opetuksesta us-
49629: konnonvapauslain mukaisesti vapautetuille vä-      konnonvapauslain mukaisesti vapautetuille vä-
49630: hintään kolmelle uskontokuntiin kuulumatto-        hintään kolmelle uskontokuntiin kuulumatto-
49631: malle oppilaalle opetetaan elämänkatsomustie-      malle oppilaalle opetetaan elämänkatsomustie-
49632: toa. Lääninhallitus voi myöntää oppilasluvusta     toa.
49633: poikkeuksen.
49634: 
49635:                     29 §                                                29 §
49636:   Niiden aineiden valinnasta, joiden opiske-          Niiden aineiden valinnasta, joiden opiske-
49637: luun oppilas peruskoulussa sen tarjoamien          luun oppilas peruskoulussa sen tarjoamien
49638: mahdollisuuksien rajoissa osallistuu, päättää      mahdollisuuksien rajoissa osallistuu, päättää
49639: hänen huoltajansa. Koulu voi huoltajaa kuul-       hänen huoltajansa. Johtokunta voi huoltajaa
49640: tuaan muuttaa valitun aineen toiseksi, jos se      kuultuaan muuttaa valitun aineen toiseksi, jos
49641: opetuksen tarkoituksenmukaisen järjestämisen       se opetuksen tarkoituksenmukaisen järjestämi-
49642: takia on katsottava tarpeelliseksi.                sen takia on katsottava tarpeelliseksi.
49643: 
49644:                     30 §                                               30 §
49645:   Valtioneuvosto päättää kouluhallitusta kuul-       Valtioneuvosto päättää kouluhallitusta kuul-
49646: tuaan oppiaineiden tuntijaosta yleisperustelui-    tuaan peruskoulussa annettavan opetuksen
49647: neen sekä opettamiseen käytettävästä tunti-        tuntijaosta sekä hyväksyy kielenopetuksen
49648: määrästä sen mukaan kuin asetuksella sääde-        yleissuunnitelman, joka sisältää kielenopetuk-
49649: tään. Kouluhallitus antaa kunnan opetussuun-       sen laadulliset ja määrälliset tavoitteet. Koulu-
49650: nitelman laadintaa ja oppiaineiden opetusta        hallitus antaa opetussuunnitelman laadintaa
49651: koskevat yleiset ohjeet sekä päättää valtakun-     varten opetussuunnitelman perusteet, joissa
49652: nallisista oppimääristä.                           määrätään opetuksen valtakunnalliset tavoit-
49653:                                                    teet ja sisällöt sekä asetusta täydentävät oppi-
49654:                                                    lasarvostelun yleiset perusteet, sekä vahvistaa
49655:                                                    todistusten kaavat.
49656:   Kunta laatii peruskoulua varten opetussuun-        Koululautakunta hyväksyy peruskoulua var-
49657: nitelman sen mukaan kuin asetuksella sääde-        ten opetussuunnitelman ja siihen tehtävät muu-
49658: tään. Opetussuunnitelma laaditaan erikseen         tokset. Opetussuunnitelma hyväksytään erik-
49659: suomenkielisiä ja ruotsinkielisiä peruskouluja     seen suomenkielisiä ja ruotsinkielisiä perus-
49660: varten. Opetussuunnitelmaan kuuluu vuotuise-       kouluja varten.
49661: 60                                  1990 vp. -      HE n:o 108
49662: 
49663: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
49664: 
49665: na osana työsuunnitelma. Opetussuunnitelman
49666: muuttamisesta ja työsuunnitelman hyväksymi-
49667: sestä on ilmoitettava lääninhallitukselle siten
49668: kuin asetuksella säädetään.
49669:                                                         Koulun lukuvuosittaisen työn järjestämistä
49670:                                                      varten johtokunta hyväksyy opetussuunnitel-
49671:                                                      maan perustuvan työsuunnitelman. Työsuunni-
49672:                                                      telmaan sisällytettävistä asioista säädetään ase-
49673:                                                      tuksella.
49674: 
49675:                                                  31 §
49676: 
49677:   Jos kunnassa opetetaan kunnan kouluhallin-           Jos kunnassa opetetaan yhteisenä aineena
49678: nosta annetun lain (479/83) 15 §:n mukaisen          kahta tai useampaa vierasta kieltä taikka vas-
49679: kieliohjelman perusteella yhteisenä aineena          taavasti toista kotimaista kieltä ja yhtä tai
49680: kahta tai useampaa vierasta kieltä taikka vas-       useampaa vierasta kieltä, saadaan oppiaineiden
49681: taavasti toista kotimaista kieltä ja yhtä tai        opettamiseen käytettävää tuntimäärää korottaa
49682: useampaa vierasta kieltä, saadaan oppiaineiden       kunnassa sen mukaan kuin asetuksella sääde-
49683: opettamiseen käytettävää tuntimäärää korottaa        tään.
49684: kunnassa sen mukaan kuin asetuksella sääde-
49685: tään.
49686: 
49687:   Jollei asetuksessa ole toisin säädetty, opetus-       (6 mom. kumotaan)
49688: ryhmien muodostamisen perusteista päättää
49689: tarvittaessa valtioneuvosto.
49690: 
49691: 
49692:                       34 §                                                 34 §
49693: 
49694:    Kouluhallituksen asiana on päättää, missä            (2 mom. kumotaan)
49695: määrin jonkin oppilaitoksen oppimäärien suo-
49696: rittaminen vastaa peruskoulun oppimäärien
49697: suorittamista, jollei oppimäärien vastaavuudes-
49698: ta ole erikseen säädetty.
49699:                                                  35 §
49700: 
49701:   Edellä 1 momentissa tarkoitettu oikeus on            Edellä 1 momentissa tarkoitettu oikeus on
49702: myös oppivelvollisuusikäisenä Suomessa asu-          myös oppivelvollisuusikäisenä Suomessa asu-
49703: valla lapsella, joka ei ole Suomen kansalainen,      valla lapsella, joka ei ole Suomen kansalainen.
49704: sekä opetusministeriön määräämin ehdoin              Lisäksi kouluun voidaan erityisestä syystä ot-
49705: myös ulkomailla asuvalla lapsella.                   taa myös ulkomailla asuva oppivelvollisuus-
49706:                                                      ikäinen lapsi.
49707:   Oikeus käydä koulua jatkuu, kunnes oppilas           Oikeus käydä koulua jatkuu, kunnes oppilas
49708: on suorittanut peruskoulun oppimäärän tai sen        on suorittanut peruskoulun oppimäärän tai sen
49709: vuoden heinäkuun loppuun, jona oppilas täyt-         vuoden heinäkuun loppuun, jona oppilas täyt-
49710: tää kahdensantoista vuotta, jollei lääninhalli-      tää kahdensantoista vuotta. Koululautakunta
49711: tus yksittäistapauksissa myönnä pidennystä.          voi kuitenkin erityisestä syystä oikeuttaa oppi-
49712:                                                      laan jatkamaan koulunkäyntiä mainitun ajan-
49713:                                                      kohdan jälkeenkin.
49714:   Oikeudesta suorittaa erityisessä tutkinnossa         Oikeudesta suorittaa erityisessä tutkinnossa
49715: peruskoulun oppimäärä tai osa siitä säädetään        peruskoulun oppimäärä tai osa siitä säädetään
49716: asetuksella. Jos lääninhallitus havaitsee, että      asetuksella.
49717:                                     1990 vp. -     HE n:o 108                                     61
49718: 
49719: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
49720: 
49721: henkilöltä on aiheettomasti estetty tutkintoon
49722: pääseminen, se voi määrätä, että hänellä on
49723: oikeus päästä tutkintoon.
49724: 
49725:                       36 §                                               36 §
49726:    Erityisestä syystä koululautakunta voi yksit-      Erityisestä syystä koululautakunta voi yksit-
49727: täistapauksessa myöntää luvan koulunkäynnin        täistapauksessa myöntää luvan koulunkäynnin
49728: aloittamiseen yhtä vuotta säädettyä aikaisem-      aloittamiseen yhtä vuotta säädettyä aikaisem-
49729: min tai myöhemmin sen mukaan kuin asetuk-          min tai myöhemmin.
49730: sella säädetään.                                      Jos huoltaja haluaa lapsen aloittavan kou-
49731:                                                    lunkäynnin säädettyä aikaisemmin, hänen tulee
49732:                                                    esittää selvitys, milloin se on ilman kohtuuton-
49733:                                                    ta vaikeutta mahdollista, lapselle suoritetusta
49734:                                                    psykologisesta ja tarvittaessa myös lääketieteel-
49735:                                                    lisestä tutkimuksesta.
49736: 
49737:                                                                          36 a §
49738:                                                       Erityisluokalle voidaan ottaa tai siirtää oppi-
49739:                                                    las, joka vammautumisen tai kehityksessä vii-
49740:                                                    västymisen vuoksi ei suoriudu peruskoulun
49741:                                                    muulla luokalla tai tunne-elämän häiriön tai
49742:                                                    muun syyn vuoksi ei sopeudu peruskoulun
49743:                                                    muuhun luokkaan. Erityisopetukseen vahvis-
49744:                                                    tettujen oppimäärien mukaisesti voidaan ope-
49745:                                                    tusta antaa myös muualla kuin erityisluokalla.
49746:                                                       Edellä 1 momentissa tarkoitettuun opetuk-
49747:                                                    seen ottamisesta ja siirtämisestä päättää koulu-
49748:                                                    lautakunta. Päätöstä ei saa tehdä neuvotte/e-
49749:                                                    malta oppilaan huoltajan kanssa. Milloin se
49750:                                                    ilman kohtuutonta vaikeutta on mahdollista,
49751:                                                    on ennen päätöksen tekemistä suoritettava op-
49752:                                                    pilaan psykologinen ja tarvittaessa lääketieteel-
49753:                                                    linen tutkimus. Jos oppilaan huoltaja vastustaa
49754:                                                    oppilaan ottamista tai siirtämistä koskevaa
49755:                                                    päätöstä, tulee päätös alistaa lääninhallituksen
49756:                                                    vah vist ett avaksi.
49757:                                                       Edellä 1 momentissa tarkoitetussa opetuk-
49758:                                                    sessa olevan oppilaan voi koululautakunta op-
49759:                                                    pilaan huoltajaa kuultuaan siirtää hänen kehi-
49760:                                                    tystään vastaavaan peruskoulun muuhun ope-
49761:                                                    tukseen.
49762: 
49763:                                                38 §
49764: 
49765:   Koulupiiriin muuttaneelia oppilaalla, joka ei      Koulupiiriin muuttaneelia oppilaalla, joka ei
49766: voi opiskelemansa vieraan kielen tai toisen        voi opiskelemansa vieraan kielen tai toisen
49767: kotimaisen kielen opetuksen puolesta tarkoi-       kotimaisen kielen opetuksen puolesta tarkoi-
49768: tuksenmukaisesti   jatkaa    koulunkäyntiään       tuksenmukaisesti    jatkaa    koulunkäyntiään
49769: oman piirinsä peruskoulussa, on oikeus päästä      oman piirinsä peruskoulussa, on oikeus päästä
49770: saman kunnan muun piirin tai lääninhallituk-       sellaiseen peruskouluun, jossa opiskelun jatka-
49771: sen luvalla muun kunnan sellaiseen perus-          minen on mahdollista.
49772: kouluun, jossa opiskelun jatkaminen on mah-
49773: dollista.
49774: 62                                    1990 vp. -      HE n:o 108
49775: 
49776: Voimassa oleva laki                                   Ehdotus
49777: 
49778:                        46 §
49779:    Kunnan on annettava vähävaraisen huolta-               (Kumotaan)
49780: jan lapselle silmälasit, jos oppilaan koulunkän-
49781: ti sitä edellyttää.
49782:    Peruskoulun johtokunnan on tarvittaessa il-
49783: moitettava asianomaiselle lautakunnalle perus-
49784: koulun oppilaasta, joka tarvitsee kuulokojeen
49785: tai muuta avustusta.
49786: 
49787:                                                    48 §
49788: 
49789:    Peruskoulun oppilaskodissa ja muussa kun-            Peruskoulun oppilaskodissa ja muussa kun-
49790: nan järjestämässä majoituksessa olevan oppi-          nan järjestämässä majoituksessa olevan oppi-
49791: laan täysihoito on oppilaalle maksuton. Oppi-         laan täysihoito on oppilaalle maksuton. Oppi-
49792: laskotiin sijoitetut oppilaat ovat velvolliset suo-   laalla on oikeus koulun alkamis- ja päättymis-
49793: rittamaan kohtuullisen määrän heille soveltu-         päivänä, viikonloppuina sekä ennen ja jälkeen
49794: via oppilaskodin tehtäviä.                            lukuvuoden aikana olevia lomapäiviä maksut-
49795:                                                       tomaan kuljetukseen majoituspaikan ja kodin
49796:                                                       välillä tai oikeus saada avustusta matkasta
49797:                                                       aiheutuviin kustannuksiin. Oppilaskotiin si-
49798:                                                       joitetut oppilaat ovat velvolliset suorittamaan
49799:                                                       kohtuullisen määrän heille soveltuvia oppilas-
49800:                                                       kodin tehtäviä.
49801: 
49802: 
49803:                        49 §
49804:    Peruskoulun oppilaalle voidaan koulun                  (Kumotaan)
49805: loma-aikoina järjestää lomavirkistystä.
49806:    Kunnan on huolehdittava asianmukaisen lo-
49807: mavirkistyksen järjestämisestä kesän aikana
49808: sellaiselle peruskoulun oppilaalle, jonka ter-
49809: veyskeskuslääkäri on todennut terveydeltään
49810: heikoksi tai sairaalloiseksi ja jolle huoltaja ei
49811: voi tätä virkistystä tarjota.
49812: 
49813:                      51 §                                                 51 §
49814:    Vaikeasti vammaisia oppilaita varten koulus-         Vaikeasti vammaisia oppilaita varten koulus-
49815: sa voi kouluhallituksen luvalla ja opetusminis-       sa voi olla koulunkäyntiavustajia. Opetusmi-
49816: teriön määräämin perustein olla koulunkäynti-         nisteriö antaa määräykset koulunkäyntiavusta-
49817: avustajia.                                            jien ottamisesta.
49818: 
49819:                      52§                                                   52§
49820:    Peruskoulussa voi olla rehtorin virka sekä            Peruskoulussa voi olla rehtorin virka sekä
49821: opettajan ja oppilaskodinhoitajan virkoja.            opettajan ja oppilaskodinhoitajan virkoja.
49822: Opettajanvirkoja ovat lehtorin, aineenopetta-         Opettajan virkoja ovat lehtorin, luokanopetta-
49823: jan, opinto-ohjaajan, luokanopettajan, erityis-       jan, erityisluokanopettajan ja erityisopettajan
49824: luokanopettajan ja erityisopettajan virat.            virat.
49825: 
49826:   Peruskoulussa voi olla virkasuhteisia tunti-          Peruskoulussa voi olla virkasuhteisia tunti-
49827: opettajia.                                            opettajia. Tuntiopettaja voidaan ottaa määrä-
49828:                                                       ajaksi tai toistaiseksi.
49829:                                      1990 vp. -     HE n:o 108                                     63
49830: 
49831: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
49832: 
49833:                                                   53 §
49834: 
49835:    Peruskouluun voidaan opetusministeriön oh-          Peruskouluun voidaan perustaa sellainen
49836: jeiden mukaan perustaa sellainen opettajanvir-       opettajan virka, jonka haltija on velvollinen
49837: ka, jonka haltija on velvollinen opettamaan          opettamaan osan opetusvelvollisuudestaan sa-
49838: osan opetusvelvollisuudestaan saman kunnan           man kunnan lukiossa. Virkaa perustettaessa
49839: lukiossa.                                            tulee opetusvelvollisuuteen kuuluvista tunneis-
49840:                                                      ta vähintään puolet olla peruskoulun tunteja.
49841:    Milloin opetuksen tarkoituksenmukainen               Milloin opetuksen tarkoituksenmukainen
49842: järjestäminen sitä vaatii, voidaan perus-            järjestäminen sitä vaatii, voidaan perus-
49843: kouluun opetusministeriön ohjeiden mukaan            kouluun perustaa sellainen opettajan virka,
49844: perustaa sellainen opettajanvirka, jonka haltija     jonka haltija on velvollinen opettamaan osan
49845: on velvollinen opettamaan osan opetusvelvolli-       opetusvelvollisuudestaan muun tai muiden so-
49846: suudestaan muun tai muiden sopijakuntien             pijakuntien yhdessä tai useammassa perus-
49847: yhdessä tai useammassa peruskoulussa tai luki-       koulussa tai lukiossa. Virka tulee perustaa
49848: ossa.                                                siihen oppilaitokseen tai sen kunnan koululai-
49849:                                                      tokseen, josta on saatavana eniten tunteja
49850:                                                      opetusvelvollisuuden täyttämiseksi.
49851: 
49852:                                                                           54 a §
49853:                                                         Peruskoulun viroista ja viranhaitijoista sekä
49854:                                                      tuntiopettajista on voimassa, mitä kunnan vi-
49855:                                                      roista ja viranhaitijoista kunnallislaissa sääde-
49856:                                                      tään ja sen nojalla määrätään, jollei tässä
49857:                                                      laissa tai sen nojalla annetussa asetuksessa
49858:                                                      toisin säädetä. Tuntiopettajiin sovelletaan kun-
49859:                                                      nan tilapäisiä viranhaltijoita koskevia säännök-
49860:                                                      siä ja määräyksiä, jollei tässä laissa tai sen
49861:                                                      nojalla annetussa asetuksessa toisin säädetä.
49862: 
49863:                       55 §                                                 55§
49864:     Peruskoulun virkojen perustamisesta ja lak-
49865: kauttamisesta sekä niiden uudelleen järjestämi-
49866: sestä päättää kunnanvaltuusto. Se voi myös
49867: enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan määrä-
49868: tä, ettei virkaa ole vakinaisesti täytettävä, jos
49869: on todennäköistä, ettei virkaa tarvita pysyväs-
49870: ti.
49871:    Opettajanvirkoja tulee olla niin monta kuin           Opettajan virkoja tulee olla niin monta kuin
49872: opetustuntien määrä pysyvästi edellyttää. Tun-       opetuksen järjestäminen pysyvästi edellyttää.
49873: tiopettajan hoidettavaksi saadaan antaa ne           Tuntiopettajan hoidettavaksi saadaan antaa ne
49874: tunnit, joita varten ei ole tarkoituksenmukaista     tunnit, joita varten ei ole tarkoituksenmukaista
49875: perustaa opettajanvirkaa.                            perustaa opettajan virkaa. Asetuksella voidaan
49876:                                                      antaa tarkempia säännöksiä opettajan virkojen
49877:                                                      määristä.
49878:   Peruskoulun virka voidaan lakkauttaa, jos
49879: sen mukaan kuin asetuksella säädetään viran-
49880: haltijan palkkaukseen ei myönnetä valtion-
49881: osuutta tai virka katsotaan tarpeettomaksi. Jos
49882: koulu tai oppilaskoti lakkautetaan, lakkaavat
49883: samalla sen virat, jollei niitä siirretä toisen
49884: koulun tai oppilaskodin viroiksi.
49885: 64                                  1990 vp. -      HE n:o 108
49886: 
49887: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
49888: 
49889:                       56§                                                  56§
49890:   Vakinainen opettaja, jonka virka lakkaute-           Milloin opettajan virka lakkautetaan, on
49891: taan, on siirrettävä samassa kunnassa avoinna       viran vakinainen haltija siirrettävä samassa
49892: olevaan hänelle soveltuvaan toiseen perus-          kunnassa avoinna olevaan toiseen hänelle so-
49893: koulun opettajanvirkaan. Jollei opettajanvir-       veltuvaan peruskoulun opettajan virkaan, jon-
49894: kaa ole avoinna samassa kunnassa, hänet voi-        ka kelpoisuusvaatimukset hän täyttää. Jollei
49895: daan siirtää vastaavaan virkaan muualle.            kunnassa ole avoinna hänelle soveltuvaa perus-
49896: Asianomaisen opettajan suostumuksella ja sen        koulun opettajan virkaa, on hänet siirrettävä
49897: mukaan kuin asetuksella säädetään, hänet voi-       sellaiseen saman kunnan lukion, lukion iltalin-
49898: daan siirtää myös toisen kunnan peruskoulun         jan tai iltalukion virkaan taikka suostumuksel-
49899: opettajanvirkaan, vaikka omassa kunnassa on         laan muuhun hänelle soveltuvaan opettajan
49900: hänelle soveltuva opettajanvirka avoinna.           virkaan, jonka kelpoisuusvaatimukset hän
49901:                                                     täyttää. Jollei opettajaa voida siirtää edellä
49902:                                                     mainittuun opettajan virkaan, voidaan hänet
49903:                                                     suostumuksellaan siirtää saman kunnan muu-
49904:                                                     hun virkaan, jonka kelpoisuusvaatimukset hän
49905:                                                     täyttää.
49906:    Jos vakinaista opettajaa ei ole voitu siirtää       Jollei opettajaa voida siirtää toiseen virkaan
49907: toiseen saman tai muun kunnan peruskoulun           samassa kunnassa, hänet voidaan suostumuk-
49908: opettajanvirkaan, hänet voidaan suostumuk-          sellaan siirtää vastaavaan muun kunnan tai
49909: sellaan siirtää kunnan, kuntainliiton tai valtion   kuntainliiton opettajan virkaan. Erityisestä
49910: muun oppilaitoksen taikka kunnan, kuntainlii-       syystä voidaan opettaja suostumuksellaan siir-
49911: ton tai valtion muuhun hänelle soveltuvaan          tää toisen kunnan tai kuntainliiton opettajan
49912: virkaan.                                            virkaan, vaikka omassa kunnassa on hänelle
49913:                                                     soveltuva virka avoinna.
49914:                                                        Jos opettajaa ei ole voitu siirtää 1 tai 2
49915:                                                     momentissa mainittuun virkaan, hänet voidaan
49916:                                                     suostumuksellaan siirtää valtion oppilaitoksen
49917:                                                     virkaan tai hänelle soveltuvaan muuhun val-
49918:                                                     tion virkaan, jonka kelpoisuusvaatimukset hän
49919:                                                     täyttää.
49920: 
49921:   Vakinaiset opettajat voivat vaihtaa keske-          (6 mom. kumotaan)
49922: nään virkoja, jos asianomaiset koululautakun-
49923: nat siihen suostuvat. Sama on voimassa vaki-
49924: naisista oppilaskodinhoitajista.
49925: 
49926:                    56 a §                                                56 a §
49927:   Vakinainen viranhaltija voidaan siirtää toi-         Vakinainen viranhaltija voidaan siirtää nou-
49928: seen peruskoulun virkaan, jota voidaan pitää        dattaen, mitä 56 §:ssä säädetään siirtämisestä,
49929: hänelle sopivana:                                   toiseen avoinna olevaan mainitun pykälän 1-3
49930:                                                     momentissa mainittuun virkaan:
49931:     1) jos hän ei sairauden, vian tai vamman           1) jos hän ei sairauden, vian tai vamman
49932: vuoksi enää kykene asianmukaisesti suoritta-        vuoksi enää kykene asianmukaisesti suoritta-
49933: maan virkatehtäviään; tai                           maan virkatehtäviään;
49934:    2) jos siirtämisellä voidaan ehkäistä hänen        2) jos siirtämisellä voidaan ehkäistä hänen
49935: työkykynsä alenemista tai edistää hänen jo          työkykynsä alenemista tai edistää hänen jo
49936: alentuneen työkykynsä palautumista ja viran-        alentuneen työkykynsä palautumista; tai
49937: haltija on antanut siirtämiseen suostumuksen-         3) jos siirtämiseen on muu viranhoidollisiin
49938: sa.                                                 näkökohtiin perustuva hyväksyttävä syy.
49939:    Jos vakinaista viranhaltijaa ei ole voitu 1        Edellytyksenä viranhaltijan siirtämiselle 1
49940: momentin nojalla siirtää toiseen peruskoulun        momentin 2 tai 3 kohdassa mainitulla perus-
49941:                                       1990 vp. -      HE n:o 108                                     65
49942: 
49943: Voimassa oleva laki                                   Ehdotus
49944: 
49945: virkaan, hänet voidaan suostumuksellaan siir-          teella on 56 §:stä poiketen, että viranhaltija on
49946: tää kunnan, kuntainliiton tai valtion muun             antanut siirtämiseen suostumuksen.
49947: oppilaitoksen taikka kunnan, kuntainliiton tai
49948: valtion muuhun hänelle soveltuvaan virkaan.
49949: 
49950:                       56 b §                                              56 b §
49951:    Vakinainen viranhaltija voidaan siirtää toi-          Jos vakinainen viranhaltija siirretään tämän
49952: seen peruskoulun virkaan myös muusta kuin             lain nojalla muuhun virkaan ja viranhaltija
49953: 56 ja 56 a §:ssä mainitusta, viranhoidollisiin        joutuu muuttamaan toiseen kuntaan, korva-
49954: näkökohtiin      perustuvasta     hyväksyttävästä     taan hänen muuttokustannuksensa valtion va-
49955: syystä, jos hän on antanut siirtämiseen suostu-       roista.
49956: muksensa.
49957:                        58§                                                 58§
49958:    Avoin virka on, jollei laillista estettä ole tai     Koululautakunta nimittää viran vakinaisen
49959: jollei virkaa katsota tarpeettomaksi, julistetta-     haltijan sekä ottaa viran väliaikaisen hoitajan
49960: va haettavaksi vakinaisesti täyttämistä varten.       ja tuntiopettajan.
49961: Koululautakunnan on hakuajan päätyttyä va-
49962: littava virkaan säädetyt kelpoisuusehdot täyttä-
49963: vistä hakijoista taitavin ja soveliain. Lautakun-
49964: ta voi lisäksi valita kutakin avointa virkaa
49965: kohti enintään kaksi hakijaa varasijalle. Virka
49966: voidaan kuitenkin, jos katsotaan koulun edun
49967: sitä vaativan, julistaa uudelleen haettavaksi.
49968: Ennen rehtorin viran täyttämistä koululauta-
49969: kunnan on kuultava koulun johtokuntaa sekä
49970: opettajakuntaan kuuluvia.
49971:    Koululautakunnan on annettava päätöksen-              Virka on ennen sen vakinaista täyttämistä
49972: sä tiedoksi hakijoille kunnallislain (953176)         julistettava haettavaksi.
49973: 32 §:n 1 momentin mukaisesti asettamalla lau-
49974: takunnan pöytäkirja yleisesti nähtäväksi. Vali-
49975: tusaika luetaan päätöksen nähtäväksi asettami-
49976: sesta.
49977:    Avoimen viran hoitajan ottamisessa on so-             Virkaan tulee nimittää säädetyt kelpoisuus-
49978: veltuvin osin noudatettava, mitä viran vakinai-       vaatimukset täyttävistä hakijoista taitavin ja
49979: sesta täyttämisestä edellä tässä pykälässä on         soveliain.
49980: säädetty. Jos avoimeen virkaan ei ennen elo-
49981: kuun 1 päivää ole valittu hakijaa, voi läänin-
49982: hallitus kuitenkin määrätä avoimen viran hoi-
49983: tajan alkaneeksi lukuvuodeksi.
49984:    Koululautakunta ottaa viransijaisen ja tunti-          Viran vakinaisen haltijan nimittämistä kos-
49985: opettajan. Viransijainen ja tuntiopettaja voi-        keva päätös annetaan tiedoksi hakijoille kun-
49986: daan ottaa virkaan tai tehtävään sitä haetta-         nallislain 32 §:n 1 momentissa säädetyllä taval-
49987: vaksi julistamatta. Tuntiopettaja otetaan tois-       la.
49988: taiseksi tai määräajaksi.                                Mitä viran vakinaisesta täyttämisestä 1-3
49989:                                                       momentissa säädetään, koskee soveltuvin osin
49990:                                                       avoimen viran hoitajan ottamista.
49991: 
49992:                       58 a §                                                58 a §
49993:   Kun vakinainen viranhaltija 56, 56 a tai              Kun vakinainen viranhaltija 56 tai 56 a §:n
49994: 56 b §:n nojalla siirretään toiseen virkaan, saa-     nojalla siirretään toiseen virkaan, saadaan vir-
49995: daan virka täyttää haettavaksi julistamatta.          ka täyttää haettavaksi julistamatta.
49996: 
49997: 
49998: 9   300422V
49999: 66                                  1990 vp. -      HE n:o 108
50000: 
50001: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
50002: 
50003:    Viranhaltijan siirtää oman kunnan oppilai-           Viranhaltijan siirtää oman kunnan oppilai-
50004: toksen virkaan kunnanhallitus. Toisen kunnan,        toksen virkaan kunnanhallitus. Toisen kunnan,
50005: kuntainliiton tai valtion oppilaitoksen virkaan      kuntainliiton tai valtion oppilaitoksen opetta-
50006: siirtää se keskusvirasto, jonka alainen oppilai-     jan virkaan siirtää se keskusvirasto, jonka
50007: tos on. Kunnan, kuntainliiton ja valtion muu-        alainen oppilaitos on. Toisen kunnan tai kun-
50008: hun virkaan siirtä nimittävä viranomainen. Jos       tainliiton virkaan siirtämiseen tulee saada
50009: kunnan tai kuntainliiton virkaan nimittävä vi-       asianomaisen kunnanhallituksen tai liittohalli-
50010: ranomainen on lautakunta tai muu kunnanhal-          tuksen suostumus. Kunnan ja valtion muuhun
50011: lituksen tai liittohallituksen alainen viranomai-    virkaan siirtää nimittävä viranomainen. Jos
50012: nen, viranhaltijan siirtää kuitenkin kunnanhal-      kunnan virkaan nimittävä viranomainen on
50013: litus tai liittohallitus.                            lautakunta tai muu kunnanhallituksen alainen
50014:                                                      viranomainen, viranhaltijan siirtää kuitenkin
50015:                                                      kunnanhallitus.
50016:                                                         Jos viranhaltijaa ei voida siirtää toiseen vir-
50017:                                                      kaan omassa kunnassa, tulee kunnanhallituk-
50018:                                                      sen ilmoittaa viranhaltija tämän suostumuksel-
50019:                                                      la 3 momentissa tarkoitetulle keskusvirastolle
50020:                                                      muualle siirtämistä varten. Jos keskusvirasto-
50021:                                                      kaan ei voi siirtää viranhaltijaa toiseen vir-
50022:                                                      kaan, tulee keskusviraston ilmoittaa viranhalti-
50023:                                                      ja valtiokonttorille valtion muuhun kuin opet-
50024:                                                      tajan virkaan siirtämistä varten. Valtiokontto-
50025:                                                      rin toimenpiteistä on soveltuvin osin voimassa,
50026:                                                      mitä valtion virkamieslain (755186) 35 §:ssä
50027:                                                      säädetään.
50028: 
50029:                      58 b §                                               58 b §
50030:    Peruskoulun viran vakinaisena haltijana ol-           Keskusvirasto voi nimittää alaisensa oppilai-
50031: leen henkilön, joka on irtisanottu peruskoulun       toksen virkaan peruskoulun viran vakinaisena
50032: viran lakkauttamisen vuoksi, voi asianomainen        haltijana olleen henkilön, joka:
50033: keskusvirasto nimittää alaisensa oppilaitoksen           1) on irtisanottu viran lakkauttamisen vuok-
50034: sellaiseen virkaan, jonka kelpoisuusehdot hän        si;
50035: täyttää. Virka saadaan tällöin täyttää sitä haet-        2) saa peruskoulun palveluksen perusteella
50036: tavaksi julistamatta.                                työkyvyttömyyseläkettä ja joka ennen eläkeiän
50037:                                                      saavuttamista todetaan ansiotyöhön kykene-
50038:                                                      väksi; tai
50039:                                                          3) saa peruskoulun palveluksen perusteella
50040:                                                      työttömyyseläkettä.
50041:    Peruskoulun viran vakinaisena haltijana ol-           Virka saad.-::an 1 momentissa tarkoitetuissa
50042: lut henkilö saadaan nimittää peruskoulun vir-        tapauksissa täyttää sitä haettavaksi julistamat-
50043: kaan sitä haettavaksi julistamatta, jos:             ta. Henkilö voidaan nimittää vain sellaiseen
50044:    1) hän saa peruskoulun palveluksen perus-         virkaan, jonka kelpoisuusvaatimukset hän
50045: teella työkyvyttömyyseläkettä ja hänet ennen         täyttää.
50046: eläkeiän saavuttamista todetaan ansiotyöhön
50047: kykeneväksi; tai
50048:    2) hän saa peruskoulun palveluksen perus-
50049: teella työttömyyseläkettä.
50050: 
50051:                       58 c §                                              58 c §
50052:   Kouluhallitus tai ammattikasvatushallitus            Kouluhallitus tai ammattikasvatushallitus
50053: voi sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin            voi enintään lukuvuodeksi kerrallaan määrätä,
50054: säädetään määrätä, että jokin tai joitakin sen       että yksi tai useampi sen alaisen oppilaitoksen
50055:                                      1990 vp. -     HE n:o 108                                   67
50056: 
50057: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
50058: alaisen oppilaitoksen avoimia virkoja on jätet-     virka on jätettävä täyttämättä, kunnes on selvi-
50059: tävä täyttämättä, kunnes on selvitetty, voi-        tetty, voidaanko 58 b §:ssä tarkoitettu henkilö
50060: daanko 58 b §:ssä tarkoitettu henkilö siirtää       nimittää johonkin niistä.
50061: tai nimittää johonkin niistä.
50062: 
50063:                      59§                                                 59§
50064:   Viranhaltijan ja tuntiopettajan on suoritetta-      Viranhaltijan ja tuntiopettajan tulee yhteis-
50065: va tehtävänsä asianmukaisesti ja huolellisesti,     työssä oppilaiden, näiden huoltajien ja koulun
50066: seurattava alansa kehitystä ja käyttäydyttävä       henkilökunnan kanssa pyrkiä saavuttamaan
50067: asemansa edellyttämällä tavalla.                    peruskoululle säädetyt tavoitteet ja osallistua
50068:                                                     koulun kehittämiseen sekä suorittaa perus-
50069:                                                     koulun opetussuunnitelman ja työsuunnitel-
50070:                                                     man mukaan hänelle kuuluvat tehtävät sekä
50071:                                                     muut tässä laissa ja sen nojalla annetussa
50072:                                                     asetuksessa säädetyt ja erikseen määrätyt teh-
50073:                                                     tävät.
50074:   Viranhaltijan ja tuntiopettajan tehtävistä
50075: säädetään asetuksella.
50076:   Jos viranhaltijan tai tuntiopettajan tehtävä-
50077: nä on koulussa tai oppilaskodissa valvoa ruo-
50078: kaitua siihen itse osal!istuen, on ateria hänelle
50079: maksuton.
50080: 
50081:                       60 §
50082:    Viranhaltijan ja tuntiopettajan palkkauksen        (Kumotaan)
50083: maksamisesta päättää kunnanhallitus, jollei
50084: johtosäännössä ole toisin määrätty.
50085:   Opetusministeriö voi erityisestä syystä oi-
50086: keuttaa viranhaltijan lukemaan palvelulisää
50087: varten hyväkseen muunkin kuin virkaehtosopi-
50088: muksessa sovitun palveluajan, kuitenkin enin-
50089: tään kahdekasan vuotta.
50090: 
50091:                      60 a §
50092:    Jos peruskoulun vakinainen viranhaltija tä-        (Kumotaan)
50093: män lain nojalla on siirretty toiseen päätoimi-
50094: seen kunnan, kuntainliiton tai valtion virkaan,
50095: josta hänen peruspalkkansa, ikä/isänsä, palve-
50096: lulisänsä ja määrävuosikorotuksensa on pie-
50097: nempi kuin hänen entisestä virastaan kulloin-
50098: kin suoritettava peruspalkka, ikä/isä, palvelu/i-
50099: sä, määrävuosikorotus ja säännöksiin tai mää-
50100: räyksiin perustuva henkilökohtainen palkanli-
50101: sä, erotus on suoritettava hänelle peruspalkaksi
50102: luettavana henkilökohtaisena lisäpa/kkiona.
50103: 
50104:                       62 §
50105:    Viranhaltijan virkavapauden myöntää kou-           (Kumotaan)
50106: lulautakunta. Virkavapaus voidaan myöntää
50107: myös osittaisena.
50108:    Viranhaltijan, joka sairauden vuoksi ei ky-
50109: kene virkaansa hoitamaan, on pyydettävä vir-
50110: 68                                   1990 vp. -     HE n:o 108
50111: 
50112: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
50113: 
50114: kavapautta. Jollei hän sitä tee, koululautakun-
50115: nan on vapautettava hänet virantoimituksesta
50116: sairauden ajaksi. Päätös on heti ilmoitettava
50117: lääninhallitukselle. Päätös voidaan panna heti
50118: täytäntöön, jollei lääninhallitus sitä kiellä.
50119:    Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty, on
50120: soveltuvin osin voimassa myös tuntiopettajas-
50121: ta.
50122: 
50123:                    62 b §                                                62 b §
50124:   Koululautakunta tai tuntiopettaja voi irtisa-       Koululautakunta tai tuntiopettaja ja viran
50125: noa virkasuhteen päättymään irtisanomisajan         väliaikainen hoitaja voi irtisanoa virkasuhteen
50126: kuluttua.                                           päättymään irtisanomisajan kuluttua.
50127:   Koululautakunta voi irtisanoa tuntiopetta-          Koululautakunta voi irtisanoa tuntiopettajan
50128: jan, kun siihen on syytä.                           ja viran väliaikaisen hoitajan, kun siihen on
50129:                                                     syytä.
50130:   Määräajaksi otetun tuntiopettajan virkasuh-
50131: de päättyy ilman irtisanomista, kun määräaika
50132: on kulunut loppuun, jollei virkasuhde irtisano-
50133: misen johdosta ole päättynyt sitä ennen.
50134: 
50135:                       62 c §
50136:    Koululautakunta tai viran väliaikanen hoita-         (Kumotaan)
50137: ja voi irtisanoa virkasuhteen päättymään irtisa-
50138: nomisajan kuluttua.
50139:    Koululautakunta voi, sen estämättä mitä
50140: irtisanomisen perusteista on 62 a §:ssä säädet-
50141: ty, irtisanoa viran väliaikaisen hoitajan, kun
50142: siihen on syytä.
50143:    Määräajaksi otetun viran väliaikaisen hoita-
50144: jan virkasuhde päättyy ilman irtisanomista,
50145: kun määräaika on kulunut loppuun, jollei
50146: virkasuhde irtisanomisen johdosta ole päätty-
50147: nyt sitä ennen.
50148: 
50149:                                                62 d §
50150: 
50151:    Viranhaltijan ja tuntiopettajan irtisanoutu-         (3 mom. kumotaan)
50152: misesta on koululautakunnan annettava hänel-
50153: le todistus.
50154: 
50155:                       62 e §
50156:   Asianomaisen pääluottamusmiehen tai luot-             (Kumotaan)
50157: tamusmiehen kuulemisesta, ennen kuin viran-
50158: haltijan toiseen virkaan siirtämisestä tai viran-
50159: haltijan tai tuntiopettajan irtisanomisesta taik-
50160: ka virantoimituksesta pidättämisestä tehdään
50161: päätös, säädetään asetuksella.
50162: 
50163:                       63 §
50164:   Viranhaltijalle ja tuntiopettajalle, joka toi-        (Kumotaan)
50165: mii vastoin virkavelvollisuuksiaan tai laiminlyö
50166:                                       1990 vp. -     HE n:o 108                                   69
50167: 
50168: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
50169: niitä, voidaan määrätä kurinpitorangaistus.
50170: Kurinpitorangaistuksia ovat:
50171:    1) kirjallinen varoitus;
50172:    2) virantoimituksesta erottaminen; sekä
50173:   3) viraltapano.
50174:    Virantoimituksesta erottaminen voidaan
50175: määrätä enintään kolmeksi kuukaudeksi.
50176: 
50177:                       64 §                                                64§
50178:   Lääninhallituksen määräämä virkamies toi-             Koululautakunta päättää viranhaltijaa ja
50179: mittaa kurinpitoasiassa tutkimuksen ja esittää       tuntiopettajaa koskevan kurinpitomenettelyn
50180: tutkimuksen tuloksen ja mahdollisen rangais-         vireillepanosta ja kurinpitorangaistuksesta sekä
50181: tusvaatimuksen koululautakunnalle, joka asi-         virantoimituksesta pidättämisestä.
50182: anomaista kuultuaan ratkaisee asian.                    Lääninhallituksen tulee, jos koululautakunta
50183:    Kurinpitorangaistusta ei saa määrätä, ellei       sitä pyytää, toimittaa kurinpitoasiassa tutki-
50184: rangaistusvaatimusta ole esitetty yhden vuoden       mus ja esittää tutkimuksen tulos toimenpide-
50185: kuluessa siitä, kun se seikka, joka olisi voinut     ehdotuksineen koululautakunnal/e.
50186: aiheuttaa kurinpitomenettelyn, tuli lääninhalli-
50187: tuksen tietoon.
50188: 
50189:                        65 §
50190:    Kurinpitomenettelyä ei saa panna vireille           (Kumotaan)
50191: eikä kurinpitorangaistusta määrätä saman syyn
50192: johdosta, josta tuomioistuin on jo tuominnut
50193: rangaistukseen tai jonka johdosta nostetusta
50194: syytteestä tuomioistuin on vapauttanut viran-
50195: haltijan tai tuntiopettajan tai jättänyt hänet
50196: rangaistukseen tuomitsematta. Tämän estämät-
50197: tä viranhaltija tai tuntiopettaja voidaan kuiten-
50198: kin kurinpitomenettelyä noudattaen panna vi-
50199: ralta.
50200:    Viranhaltijaa tai tuntiopettajaa vastaan ei
50201: saa panna vireille kurinpitomenettelyä saman
50202: syyn johdosta, josta häntä vastaan on vireillä
50203: syyte tuomioistuimessa, niin kauan kuin syyte
50204: on tuomioistuimessa vireillä. Jos kurinpitome-
50205: nettelyn aikana nostetaan tuomioistuimessa
50206: syyte saman syyn johdosta, joka on aiheutta-
50207: nut kurinpitomenettelyn, on kurinpitomenette-
50208: ly keskeytettävä siksi ajaksi, kun syyte on
50209: vireillä.
50210:    Jollei kurinpitomenettelyä 2 momentissa
50211: mainituissa tapauksissa ole pantu vireille tai
50212: jatkettu kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun
50213: tuomioistuimen päätös sai lain voiman, raukeaa
50214: oikeus kurinpitomenettelyn vireillepanemiseen
50215: tai jatkamiseen.
50216: 
50217:                       66 §
50218:    Milloin viranhaltija tai tuntiopettaja on syyt-     (Kumotaan)
50219: teen, kurinpitomenettelyn tai tutkimuksen alai-
50220: sena rikoksen tai kurinpitorikkomuksen vuok-
50221: 70                                   1990 vp. -     HE n:o 108
50222: 
50223: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
50224: 
50225: si, voi koululautakunta pidättää hänet viran-
50226: toimituksesta tai tehtävän hoitamisesta. Pidä-
50227: tyspäätös on heti ilmoitettava lääninhallituksel-
50228: le. Päätös voidaan heti panna täytäntöön,
50229: jollei lääninhallitus sitä kiellä.
50230:    Ennen virantoimituksesta pidättämistä on
50231: viranhaltijalle ja tuntiopettajalle varattava ti-
50232: laisuus selityksen antamiseen asiassa, jollei vi-
50233: rantoimituksesta pidättämistä asian laadun
50234: vuoksi ole saatettava voimaan välittömästi.
50235:    Jos vakinainen viranhaltija on tuomiois-
50236: tuimen tai viranomaisen päätöksellä tuomittu
50237: viralta pantavaksi, koululautakunnan on pidä-
50238: tettävä hänet heti virantoimituksesta, vaikkei
50239: päätös ole lainvoimainen.
50240: 
50241:                                                   69 §
50242: 
50243:    Tämän lain 72 §:n 2 momentissa tarkoitetun          Asetuksella voidaan säätää, että joissakin
50244: yleisaineiden aineenopettajan viran haltijan         rehtorin ja opettajan viroissa, joiden laatu sitä
50245: eroamisikä on kuitenkin 60 vuotta. Asetuksella       vaatii, eroamisikä on alle yleisen eroamisiän.
50246: voidaan säätää, että myös joissakin rehtorin-        Eroamisikää ei kuitenkaan saa määrätä 55
50247: ja opettajanviroissa, joiden laatu sitä vaatii,      vuotta alemmaksi.
50248: eroamisikä on alle yleisen eroamisiän. Eroami-
50249: sikää ei kuitenkaan saa määrätä 55 vuotta
50250: alemmaksi.
50251:    Viranhaltijan ja tuntiopettajan virkasuhde          Viranhaltijan ja tuntiopettajan virkasuhde
50252: päättyy ilman irtisanomista heinäkuun 31 päi-        päättyy ilman irtisanomista 31 päivänä heinä-
50253: vänä sinä vuonna, jona asianomainen saavut-          kuuta sinä vuonna, jona asianomainen saavut-
50254: taa eroamisiän. Lääninhallitus voi kuitenkin         taa eroamisiän. Koululautakunta voi kuitenkin
50255: koululautakunnan esityksestä oikeuttaa hänet         oikeuttaa hänet jatkamaan samassa virassa tai
50256: jatkamaan samassa virassa tai tehtävässä täy-        tehtävässä enintään kolme vuotta sen jälkeen,
50257: sin lukuvuosin enintään kolme vuotta sen jäl-        jos hänen on katsottava olevan vielä kykenevä
50258: keen, jos hänen on katsottava olevan vielä           hoitamaan virkaansa tai tehtäväänsä.
50259: kykenevä hoitamaan virkaansa tai tehtäväänsä.
50260: Virkasuhteen päättymisestä on koululautakun-
50261: nan annettava todistus.
50262: 
50263: 
50264:                       70 §                                                 70 §
50265:                                                        Viranhaltijan ja tuntiopettajan, joka sairau-
50266:                                                      den vuoksi ei kykene hoitamaan virkaansa, on
50267:                                                      pyydettävä virkavapautta. Jollei hän sitä tee,
50268:                                                      koululautakunnan on vapautettava hänet vi-
50269:                                                      rantoimituksesta sairauden ajaksi.
50270:    Lääninhallitus voi määrätä, jos se viran            Koululautakunta voi määrätä, jos se on
50271: hoitamisen edellytysten selvittämiseksi on tar-      viran hoitamisen edellytysten selvittämiseksi
50272: peen, viranhaltijan hänen terveydentilansa to-       tarpeen, viranhaltijan hänen terveydentilansa
50273: teamiseksi suoritettaviin tarkastuksiin ja tutki-    toteamiseksi suoritettaviin tarkastuksiin ja tut-
50274: muksiin. Samoilla edellytyksillä viranhaltija on     kimuksiin. Samoilla edellytyksillä viranhaltija
50275: velvollinen antamaan lääninhallitukselle ter-        on velvollinen antamaan koululautakunnalle
50276: veydentilaansa koskevia tietoja.                     terveydentilaansa koskevia tietoja.
50277:                                    1990 vp. -     HE n:o 108                                      71
50278: 
50279: Voimassa oleva laki                               Ehdotus
50280:   Edellä 1 momentissa tarkoitetuista läänin-
50281: hallituksen määräämistä tarkastuksista ja tut-
50282: kimuksista aiheutuvat välttämättömät kustan-
50283: nukset suoritetaan valtion varoista.
50284: 
50285: 
50286:                     8 luku                                             8 luku
50287:      Peruskoulun kiinteistö ja irtaimisto                         Muutoksenhaku
50288:                       74 §                                               74 §
50289:    Peruskoululla tulee olla tarkoitukseensa hy-      Kunnan viranomaisen päätökseen tämän lain
50290: väksytty koulurakennus tai -huoneisto. Koulu      tai sen nojalla annetun asetuksen mukaisessa
50291: tai sen osa voidaan, milloin huoneisto katso-     asiassa haetaan muutosta siten kuin kunnallis-
50292: taan tarkoituksenmukaiseksi, lääninhallituksen    laissa säädetään.
50293: luvalla sijoittaa vuokrahuoneistoon tai kunnan
50294: omistamaan muuhun kuin kouluhuoneistoon.
50295:                                                      Kunnan viranomaisen päätökseen viran va-
50296:                                                   kinaista täyttämistä koskevassa asiassa muu-
50297:                                                   tosta haetaan 1 momentista poiketen valitta-
50298:                                                   malla kouluhallitukseen noudattaen, mitä
50299:                                                   muutoksenhausta hallintoasioissa annettussa
50300:                                                   laissa (154150) säädetään. Valitusaika luetaan
50301:                                                   kuitenkin siitä, kun päätös on annettu hakijoil-
50302:                                                   le tiedoksi kunnallislain 32 §:n 1 momentissa
50303:                                                   säädetyllä tavalla.
50304:                                                      Asetuksella säädetyissä oppilasta koskevissa
50305:                                                   asioissa muutosta haetaan 1 momentista poike-
50306:                                                   ten lääninhallitukselta sen mukaan kuin ase-
50307:                                                   tuksella säädetään.
50308:                                                      Valittaa ei saa päätöksestä, joka koskee
50309:                                                   viran väliaikaisen hoitajan ja tuntiopettajan
50310:                                                   ottamista. Valittaa ei saa myöskään päätökses-
50311:                                                   tä sellaisessa asiassa, joka on säädetty alistetta-
50312:                                                   vaksi lääninhallituksen vahvistettavaksi tai jo-
50313:                                                   ka on säädetty koululautakunnan alaisen toi-
50314:                                                   mielimen tai viranhaltijan ratkaistavaksi.
50315: 
50316:                      75 §                                               75 §
50317:    Peruskoulun tontilla tai sen läheisyydessä        Peruskoulua korvaavan koulun ylläpitäjän,
50318: tulee olla oppilaiden välituntien viettoon ja     koulun toimielimen ja toimenhaltijan tämän
50319: liikunnanharjoituksiin soveltuva alue.            lain tai sen nojalla annetun asetuksen perus-
50320:                                                   teella tekemään päätökseen haetaan muutosta
50321:                                                   valittamalla lääninoikeuteen siten kuin muu-
50322:                                                   toksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa
50323:                                                   säädetään. Rehtorin ja opettajan toimen vaki-
50324:                                                   naista täyttämistä koskevassa asiassa muutosta
50325:                                                   haetaan kuitenkin valittamalla kouluhallituk-
50326:                                                   seen. Valitusaika toimen vakinaista täyttämistä
50327:                                                   koskevassa asiassa luetaan siitä, kun päätöksen
50328:                                                   tehneen toimielimen pöytäkirja on asetettu
50329:                                                   nähtäväksi koulun ilmoitustaululle.
50330: 72                                   1990 vp. -     HE n:o 108
50331: 
50332: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
50333: 
50334:   Peruskoululie on hankittava tarpeellinen ka-         Rehtorin, opettajan ja tuntiopettajan kurin-
50335: lusto, opetusvälineet, kirjasto sekä muut kou-      pitoaja virantoimituksesta pidättämistä koske-
50336: lun toiminnalle tarpeelliset varusteet.             vissa asioissa on muutoksenhausta 1 momentis-
50337:                                                     ta poiketen voimassa, mitä valtion virkamies-
50338:                                                     laissa säädetään.
50339:                                                        Asetuksella säädetyissä oppilasta koskevissa
50340:                                                     asioissa muutosta haetaan 1 momentista poike-
50341:                                                     ten lääninhallitukselta sen mukaan kuin ase-
50342:                                                     tuksella säädetään.
50343:                                                        Asetuksella voidaan säätää, että koulun yllä-
50344:                                                     pitäjän, toimielimen tai toimenhaltijan päätök-
50345:                                                     sistä joissakin asioissa ei saa valittaa.
50346: 
50347:                       76 §                                                76 §
50348:    Kunta voi kouluhallituksen luvalla ja sen           Kouluhallituksen, ammattikasvatushallituk-
50349: määräämin ehdoin siirtää peruskoulun kiinteis-      sen ja lääninhallituksen tämän lain tai sen
50350: tön tai irtaimiston tai osan niistä saman kun-      nojalla annetun asetuksen perusteella teke-
50351: nan lukion tai yleisen kirjaston kiinteistöksi ja   mään päätökseen samoin kuin niiden valituk-
50352: irtaimisto ksi.                                     sen johdosta antamaan päätökseen haetaan
50353:                                                     muutosta siten kuin muutoksenhausta hallinto-
50354:                                                     asioissa annetussa laissa säädetään.
50355:    Oikeudesta käyttää peruskoulukiinteistöä tai        Päätökseen, jolla kouluhallitus on ratkaissut
50356: -huoneistoa taikka peruskoulun irtaimistoa          kunnan viranomaisen tai peruskoulua korvaa-
50357: muuhun kuin kunnan peruskoulujen tarkoituk-         van koulun toimielimen päätöksestä tehdyn
50358: seen säädetään asetuksella. Käytön korvauspe-       valituksen viran tai toimen vakinaista täyttä-
50359: rusteista päättää tarvittaessa kunnanvaltuusto,     mistä koskevassa asiassa, saa hakea muutosta
50360: jollei johtosäännössä ole toisin määrätty.          se, joka katsoo päätöksen Ioukkaavan oikeut-
50361:                                                     taan, valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeu-
50362:                                                     teen.
50363:                                                        Asetuksella voidaan säätää, että kouluhalli-
50364:                                                     tuksen, ammattikasvatushallituksen tai läänin-
50365:                                                     hallituksen päätöksistä joissakin asioissa ei saa
50366:                                                     valittaa.
50367: 
50368:                                                                          76 a §
50369:                                                       Jos peruskoulun yläasteen oppilaan huoltaja
50370:                                                     saa hakea muutosta tämän lain tai sen nojalla
50371:                                                     annetun asetuksen perusteella tehtyyn oppilas-
50372:                                                     ta koskevaan viranomaisen päätökseen, on
50373:                                                     myös oppilaalla oikeus hakea muutosta.
50374: 
50375: 
50376:                                               9 luku
50377:                                   Peruskoulua korvaavat koulut
50378: 
50379:                      78 §                                                78 §
50380:   Peruskoulua korvaavan koulun ylläpitäjän            Peruskoulua korvaavan koulun ylläpitäjän
50381: on asetettava koulun hallintoa varten johto-        on asetettava koulun hallintoa varten johto-
50382: kunta, josta on soveltuvin osin voimassa, mitä      kunta, josta on soveltuvin osin voimassa, mitä
50383: 12 §:ssä on säädetty.                               12 ja 13 §:ssä säädetään. Tarkempia säännök-
50384:                                                     siä annetaan asetuksella.
50385:                                        1990 vp. -      HE n:o 108                                    73
50386: 
50387: Voimassa oleva laki                                    Ehdotus
50388: 
50389:   Mitä tämän lain 1-3, 7, 8, 15-17, 19,                   Mitä 1-3, 7, 8, 15, 16, 19, 22-31, 37-42,
50390: 22-31, 37-42, 44-51, 74, 75, 85-88, 92,                44, 45, 4~ 48, 5~ 51, 85-88, 92, 99 ja
50391: 94, 99 ja 108 §:ssä on säädetty, on vastaavasti        108 §:ssä sekä kunnan kouluhallinnosta anne-
50392: voimassa peruskoulua korvaavasta koulusta ja           tun lain 16 ja 17 §:ssä säädetään, on vastaavas-
50393: sen oppilaista. Peruskoulua korvaavan koulun           ti voimassa peruskoulua korvaavasta koulusta
50394: oppilaalle opetus on maksutonta ja koulun              ja sen oppilaista. Peruskoulua korvaavan kou-
50395: oppilaiden sosiaaliset edut on kunnan järjestet-       lun oppilaalle opetus on maksutonta, ja kou-
50396: tävä, jolleivät kunta ja koulun ylläpitäjä ole         lun oppilaiden opintososiaaliset edut on kun-
50397: toisin sopineet.                                       nan järjestettävä, jolleivät kunta ja koulun
50398:                                                        ylläpitäjä ole toisin sopineet.
50399: 
50400: 
50401: 
50402:                       78 a §                                                 78 a §
50403:    Peruskoulua korvaavan koulun rehtorin ja              Peruskoulua korvaavan koulun rehtorin ja
50404: opettajan toimista, toimenhaitijoista ja tunti-        opettajan toimista, toimenhaitijoista ja tunti-
50405: opettajista on soveltuvin osin voimassa, mitä          opettajista on soveltuvin osin voimassa, mitä
50406: 55 §:n 2 ja 3 momentissa, 56 §:n 1-3 momen-            55 §:ssä, 56 §:n 1-4 momentissa, 56 a, 56 b,
50407: tissa, 56 a, 56 b, 58 ja 58 a-58 e §:ssä, 59 §:n       58, 58 a-58 e, 59, 62 a, 62 b, 62 d, 62 f ja
50408: 1 ja 2 momentissa, 60 a, 62, 62 a-62 g, 63-            62 g §:ssä, 69 §:n 1, 3 ja 4 momentissa ja
50409: 66 §:ssä, 69 §:n 1, 3 ja 4 momentissa, 70 ja           70 §:ssä säädetään peruskoulun viroista, viran-
50410: 91 §:ssä on säädetty peruskoulun viroista, vi-         haitijoista ja tuntiopettajista. Kurinpitomenet-
50411: ranhaltijoista ja tuntiopettajista.                    telystä ja virantoimituksesta pidättämisestä on
50412:                                                        lisäksi soveltuvin osin voimassa, mitä niistä
50413:                                                        valtion virkamiehen osalta säädetään. Virka-
50414:                                                        mieslautakuntana toimii kouluhallituksen yh-
50415:                                                        teyteen asetettu virkamieslautakunta.
50416:   Koululautakunnalle 1 momentissa mainituis-              Koululautakunnalle 1 momentissa mainituis-
50417: sa säännöksissä säädetyt tehtävät hoitaa perus-        sa lainkohdissa säädetyt tehtävät hoitaa perus-
50418: koulua korvaavassa koulussa sen johtokunta.            koulua korvaavassa koulussa johtokunta. Mitä
50419: Mitä 1 momentissa mainituissa lainkohdissa on          1 momentissa mainituissa lainkohdissa sääde-
50420: säädetty koululautakunnasta, on voimassa pe-           tään koululautakunnasta, on voimassa perus-
50421: ruskoulua korvaavan koulun johtokunnasta.              koulua korvaavan koulun johtokunnasta. Toi-
50422: Toimenhaltija voidaan 56 §:n 1 momentin,               menhaltija voidaan 56 §:n 1 momentin sekä
50423: 56 a §:n 1 momentin ja 56 b §:n nojalla siirtää        56 a §:n 1 momentin nojalla siirtää perus-
50424: peruskoulun virkaan vain, jos saman ylläpitä-          koulun, lukion, lukion iltalinjan, iltalukion tai
50425: jän peruskoulua korvaavassa koulussa tai yksi-         muun oppilaitoksen virkaan vain, jos saman
50426: tyisessä lukiossa, sen iltalinjalla tai iltalukiossa   ylläpitäjän peruskoulua korvaavassa koulussa
50427: ei ole soveltuvaa tointa, johon toimenhaltija          tai yksityisessä lukiossa, sen iltalinjalla tai
50428: voidaan siirtää.                                       iltalukiossa ei ole soveltuvaa tointa, johon
50429:                                                        toimenhaltija voidaan siirtää.
50430: 
50431: 
50432: 
50433:                                                     79 §
50434: 
50435:   Peruskoulua korvaavan koulun johtokun-                  Peruskoulua korvaavan koulun toimielimelle
50436: nalle 78 ja 78 a §:n mukaan kuuluva tehtävä            tai toimenhaltijalle kuuluva tehtävä voidaan
50437: voidaan asetuksella tai sen nojalla ohjesään-          21 a §:n 2 ja 3 momentissa säädetyin poik-
50438: nössä määrätä koulun rehtorin tehtäväksi.              keuksin ohjesäännössä määrätä koulun muun
50439:                                                        toimielimen tai toimenhaltijan tehtäväksi.
50440: 
50441: 
50442: 10 300422V
50443: 74                                   1990 vp. -     HE n:o 108
50444: 
50445: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
50446:                         86 §                                             86 §
50447:    Valtion ja kunnan palveluksessa olevat sekä        Peruskoulul/a tulee olla tarkoitukseensa so-
50448: peruskoulun hallintoelinten jäsenet eivät saa       veltuva koulurakennus tai -huoneisto sekä tar-
50449: sivulliselle ilmaista, mitä he tämän lain mukais-   peellinen kalusto, opetusvälineet, kirjasto sekä
50450: ten tehtäviensä perusteella ovat saaneet tietää,    muut koulun toiminnalle tarpeelliset tilat ja
50451: jos asia on sen luonteen vuoksi salassa pidettä-    varusteet.
50452: vä.
50453: 
50454:                       90 §
50455:    Peruskoulun omassa rakennuksessa vapaana           (Kumotaan)
50456: oleva opettaja-asunto on luovutettava ensisijai-
50457: sesti asianomaisen kunnan virassa olevan reh-
50458: torin tai opettajan käytettäväksi.
50459:    Milloin rehtorin tai opettajan käytettäväksi
50460: on virkasuhteen perusteella annettu perus-
50461: koulun omassa rakennuksessa sijaitseva asun-
50462: to, on siitä perittävä vuokraa samojen perus-
50463: teiden mukaan kuin valtion virkamiehelle
50464: vuokra-asuntona luovutetusta valtion virka-
50465: miesasunnosta.
50466: 
50467:                       91 §
50468:    Milloin vakinainen viranhaltija siirretään tä-     (Kumotaan)
50469: män lain nojalla muuhun virkaan ja viranhalti-
50470: ja joutuu muuttamaan toiseen kuntaan, korva-
50471: taan hänen muuttokustannuksensa valtion va-
50472: roista.
50473: 
50474:                       93 §
50475:    Tämän lain mukaan koululautakunnalle               (Kumotaan)
50476: kuuluva tehtävä voidaan asetuksella tai sen
50477: nojalla johtosäännöllä määrätä jonkun muun
50478: kunnallisen viranomaisen tai viranhaltijan teh-
50479: täväksi.
50480: 
50481:                       94 §
50482:     Tämän lain ja sen nojalla annetun asetuksen       (Kumotaan)
50483: perusteella tehtyyn lääninhallituksen ja koulu-
50484: lautakunnan päätökseen haetaan muutosta va-
50485: littamalla kouluhallitukselle. Asetuksella voi-
50486: daan kuitenkin säätää noudatettavaksi kunnal-
50487: lislain mukaista valitusmenettelyä.
50488:    Päätökseen, jolla kouluhallitus on ratkaissut
50489: koululautakunnan päätöksestä tehdyn valituk-
50490: sen viran vakinaista täyttämistä koskevassa
50491: asiassa, saa hakea muutosta se, joka katsoo
50492: päätöksen Ioukkaavan oikeuttaan, valittamalla
50493: korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
50494:    Peruskoulun viranhaltijan ja johtokunnan
50495: päätökseen haetaan muutosta valittamalla kou-
50496: lulautakunnalle. Valitusaika on 14 päivää.
50497:                                     1990 vp. -     HE n:o 108                                      75
50498: 
50499: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
50500:    Jos koululautakunnalle tämän lain tai sen
50501: nojalla annetun asetuksen mukaan kuuluva
50502: asia on siirretty viranhaltijan tai johtokunnan
50503: päätettäväksi, ei viranhaltijan tai johtokunnan
50504: päätökseen saa valittamalla hakea muutosta.
50505: Viranhaltijan tai johtokunnan on saatettava
50506: asia koululautakunnan ratkaistavaksi, jos pää-
50507: tökseen tyytymätön 14 päivän kuluessa päätök-
50508: sestä tiedon saatuaan sitä kirjallisesti vaatii.
50509: Päätökseen on liitettävä ohjeet, joista ilmenee
50510: miten päätökseen tyytymättömän on menetel-
50511: tävä asian saattamiseksi lautakunnan käsiteltä-
50512: väksi.
50513:    Jos oppilaan huoltaja saa hakea muutosta
50514: johtokunnan päätökseen tai muun viranomai-
50515: sen oppilasta koskevaan päätökseen, on myös
50516: peruskoulun yläasteen oppilaalla oikeus hakea
50517: muutosta.
50518: 
50519:                                                         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
50520:                                                     kuuta 1991.
50521:                                                         Tämän lain voimaan tullessa voimassa ollei-
50522:                                                     den 28, 35, 38, 51 ja 69 §:n nojalla tehdyt
50523:                                                     päätökset ovat voimassa niissä mainitun ajan.
50524:                                                     Lääninhallituksen lain voimaan tullessa voi-
50525:                                                     massa olleen 8 §:n nojalla antama peruskoulun
50526:                                                     piirijaon laatimista koskeva päätös on voimas-
50527:                                                     sa, kunnes kunta muuttaa piirijakoa lääninhal-
50528:                                                     lituksen päätöksessä tarkoitetuilta osin.
50529:                                                         Ennen tämän lain voimaantuloa valittu joh-
50530:                                                      tokunta jatkaa tehtävässään toimikautensa
50531:                                                     loppuun.
50532:                                                         Kunnan toimielimessä tämän lain voimaan
50533:                                                     tullessa vireillä oleva hallintoasia käsitellään
50534:                                                      loppuun samassa toimielimessä. Jos kunnan-
50535:                                                     valtuusto päättää 21 a §:n nojalla johtosään-
50536:                                                     nössä määrätä tämän lain mukaan kunnan
50537:                                                     toimielimelle tai viranhaltijalle kuuluvan tehtä-
50538:                                                      vän kunnan muun toimielimen tai viranhaltijan
50539:                                                     tehtäväksi, johtosäännön voimaan tullessa vi-
50540:                                                     reillä oleva, ennen tämän lain voimaantuloa
50541:                                                      vireille tullut hallintoasia käsitellään kuitenkin
50542:                                                     kunnanvaltuuston päätöksen mukaisessa jär-
50543:                                                     jestyksessä. Mitä tässä momentissa säädetään,
50544:                                                     koskee soveltuvin osin peruskoulua korvaavaa
50545:                                                     koulua koskevien asioiden käsittelyä.
50546:                                                         Tämän lain voimaan tullessa lääninhallituk-
50547:                                                     sessa vireillä olevat opettajan kurinpitoa ja
50548:                                                     lääkärintarkastukseen veivoittamista koskevat
50549:                                                     asiat käsitellään tämän lain voimaan tullessa
50550:                                                     voimassa olleiden säännösten mukaan.
50551: 76                    1990 vp. -   HE n:o 108
50552: 
50553: Voimassa oleva laki                Ehdotus
50554: 
50555:                                       Haettaessa muutosta päätökseen, joka on
50556:                                    tehty ennen tämän lain voimaantuloa, sovelle-
50557:                                    taan tämän lain voimaan tullessa voimassa
50558:                                    olleen 94 §:n säännöksiä.
50559:                                       Aineenopettajan ja opinto-ohjaajan virat
50560:                                    muuttuvat tämän lain voimaan tullessa lehtorin
50561:                                    viroiksi. Lain voimaan tullessa virkoja vakinai-
50562:                                    sesti tai väliaikaisesti hoitavat henkilöt siirtyvät
50563:                                    vastaavien uusien virkojen vakinaisiksi halti-
50564:                                    joiksi tai väliaikoisiksi hoitajiksi.
50565:                                       Tämän lain voimaan tullessa yleisaineiden
50566:                                    aineenopettajan virassa olevan henkilön oikeus
50567:                                    eläkkeeseen määräytyy 7 momentissa tarkoite-
50568:                                    tussa uudessa virassa sen mukaan kuin perus-
50569:                                    koululain 71 ja 72 §:n muuttamisesta 3 päivänä
50570:                                    helmikuuta 1989 annetun lain (104/89) voi-
50571:                                    maantulosäännöksessä säädetään. Tämän lain
50572:                                    voimaan tullessa yleisaineiden aineenopettajan
50573:                                    viran haltijana olevan sellaisen henkilön eroa-
50574:                                    misikä, joka täyttää mainitun lain voimaan
50575:                                    tullessa voimassa olleen 72 §:n 2 momentissa
50576:                                    säädetyt erityistä eläkeikää koskevat edellytyk-
50577:                                    set, on uudessa virassa 60 vuotta.
50578:                                       Tämän lain voimaan tullessa lakkautuspal-
50579:                                    kalla olevaan henkilöön sekä peruskoululain
50580:                                    muuttamisesta 16 päivänä huhtikuuta 1987 an-
50581:                                    netun lain (417 187) voimaantulosäännöksen 2
50582:                                    momentissa tarkoitettuun viranhaitijaon sovel-
50583:                                    letaan edelleen tämän lain voimaan tullessa
50584:                                    voimassa olleita viranhaltijan siirtämistä kos-
50585:                                    kevia säännöksiä.
50586:                                      1990 vp. -      HE n:o 108                                 77
50587: 
50588: 
50589: 
50590: 
50591: 2.
50592:                                                Laki
50593:                                       lukiolain muuttamisesta
50594: 
50595:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
50596:    kumotaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun lukiolain (477/83) 10 §, 21 §:n 3 momentti,
50597: 34, 34 a, 36 ja 36 c §, 36 d §:n 3 momentti, 36 e, 37, 39, 40, 58 a, 59 ja 60 §,
50598:    sellaisina kuin näistä ovat 21 §:n 3 momentti 3 päivänä helmikuuta 1984 annetussa laissa
50599: (133/84), 34 aja 36 c §, 36 d §:n 3 momentti, 36 e, 37, 39 ja 58 a § 16 päivänä huhtikuuta 1987
50600: annetussa laissa (418/87), 36 ja 40 § osittain muutettuna viimeksi mainitulla lailla sekä 60 §
50601: osittain muutettuna 12 päivänä heinäkuuta 1985 ja 5 päivänä toukokuuta 1989 annetuilla laeilla
50602: (615/85 ja 406/89),
50603:    muutetaan 5 §, 6 §:n 1-3 momentti, 7 §, 8 §:n 2 momentti, 9 §:n 2 momentti, 11 §:n 2 ja 3
50604: momentti, 12 §:n 2 ja 3 momentti, 18 §:n 2 momentti, 19 §:n 2-4 momentti, 20 §, 21 §:n 4
50605: momentti, 23 §:n 3 ja 4 momentti, 25 §, 27 §:n 1 ja 3 momentti, 28 §:n 3 ja 4 momentti, 29 §,
50606: 30 §:n 1 ja 2 momentti, 30 a, 30 b ja 32 §, 32 a §:n 1 ja 3 momentti, 32 b, 32 c, 33, 36 b ja 38 §,
50607: 43 §:n 2 momentti, 44 §, 6 luku ja 52§, 53 §:n 1 ja 2 momentti, 53 a, 55 ja 57§,
50608:    sellaisina kuin näistä ovat 20 § osittain muutettuna 10 päivänä kesäkuuta 1988 annetulla lailla
50609: (512/88), 21 §:n 4 momentti mainitussa 3 päivänä helmikuuta 1984 annetussa laissa, 30 §:n 1 ja 2
50610: momentti, 30 b §, 32 a §:n 1 ja 3 momentti, 32 b, 32 c, 36 b ja 38 §sekä 53 §:n 1 ja 2 momentti
50611: mainitussa 16 päivänä huhtikuuta 1987 annetussa laissa, 30 a § muutettuna viimeksi mainitulla
50612: lailla ja 15 päivänä heinäkuuta 1988 annetulla lailla (671/88), 32 §osittain muutettuna mainituilla
50613: 12 päivänä heinäkuuta 1985 ja 5 päivänä toukokuuta 1989 annetuilla laeilla, 52 § osittain
50614: muutettuna mainitulla 16 päivänä huhtikuuta 1987 annetulla lailla, 53 a § mainitussa 12 päivänä
50615: heinäkuuta 1985 annetussa laissa, sekä
50616:    lisätään 6 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 7 päivänä huhtikuuta 1989 annetulla
50617: lailla (327 /89), uusi 5 momentti, 2 lukuun uusi 13 a §, 18 §:ään uusi 4 momentti, lakiin uusi 4 a
50618: luku ja 28 a §, 30 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 16 päivänä
50619: huhtikuuta 1987 annetulla lailla, uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3-5 momentti siirtyvät 4-6
50620: momentiksi sekä 32 a §:ään, sellaisena kuin se on viimeksi mainitussa laissa, siitä mainitulla 10
50621: päivänä kesäkuuta 1988 annetulla lailla kumotun 4 momentin tilalle uusi 4 momentti seuraavasti:
50622: 
50623: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
50624: 
50625:                        5§                                                5§
50626:    Lukiossa on johtokunta, johon kuuluu yh-            Lukiossa on koululautakunnan alaisena toi-
50627: deksän jäsentä. Jäsenistä yksi on valittava          miva johtokunta.
50628: lukion opettajista, yksi muusta henkilökunnas-
50629: ta ja kaksi oppilaista.
50630:    Jos lukioon kuuluu iltalinja, on johtokun-           Johtokunnasta sekä sen jäsenten ja varajä-
50631: nassa yksitoista jäsentä. Jäsenistä on yksi valit-   senten valinnasta ja vaalikelpoisuudesta on
50632: tava lukion opettajista, yksi lukion iltalinjan      jäljempänä säädetyin poikkeuksin voimassa,
50633: opettajista, yksi muusta henkilökunnasta, kak-       mitä kunnallislaissa (953176) säädetään. Kah-
50634: si lukion oppilaista ja yksi lukion iltalinjan       den tai useamman koulun yhteisestä johtokun-
50635: oppilaista.                                          nasta on lisäksi voimassa, mitä siitä erikseen
50636:                                                      säädetään.
50637: 78                                   1990 vp. -     HE n:o 108
50638: 
50639: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
50640:    Oikeudesta olla läsnä johtokunnan kokouk-
50641: sissa ja käyttää niissä puhevaltaa säädetään
50642: asetuksella ja määrätään johtosäännössä. Joh-
50643: tokunnan sihteerinä toimii lukion rehtori.
50644:    Toimintaansa aloittavan tai päättävän lu-
50645: kion johtokuntaan voidaan, sen estämättä mitä
50646: 1 ja 2 momentissa on säädetty, valita vain viisi
50647: jäsentä.
50648: 
50649:                         6§                                                  6§
50650:    Johtokunnan muut kuin opettajista, muusta          Johtokunnan jäsenistä on yksi valittava
50651: henkilökunnasta ja oppilaista valittavat jäsenet    opettajakunnan, yksi muun henkilökunnan ja
50652: ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä vali-      kaksi oppilaskunnan keskuudestaan ehdotto-
50653: taan sekä puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja        mista henkilöistä. Osa jäsenistä on valittava
50654: nimetään näistä jäsenistä siten kuin kunnallis-     oppilaiden huoltajien keskuudesta. Oppilaista
50655: laissa (953/76) on säädetty johtokunnasta. Vä-      valittavat jäsenet valitaan lukuvuodeksi kerral-
50656: hintään kolme edellä tarkoitetuista jäsenistä       laan.
50657: sekä heidän varajäsenensä on kuitenkin valitta-
50658: va oppilaiden huoltajien keskuudesta. Koulu-
50659: lautakunta voi kutsua oppilaiden huoltajat ko-
50660: koukseen varatakseen heille tilaisuuden ilmais-
50661: ta mielipiteensä johtokuntaan valittavista tässä
50662: momentissa tarkoitetuista jäsenistä ja heidän
50663: v~rajäsenistään, sen mukaan kuin asetuksella
50664: säädetään ja johtosäännössä tarkemmin mää-
50665: rätään. Yksi tai useampi tässä momentissa
50666: tarkoitettu jäsen henkilökohtaisine varajäseni-
50667: neen voidaan valita muusta kuin lukion ylläpi-
50668: täjäkunnasta, jolloin valinnasta ja vaalikelpoi-
50669: suudesta on voimassa, mitä kunnallislain
50670: 104 §:n 1 momentissa on säädetty.
50671:    Opettajista valittava jäsen ja hänen varajäse-      Toimintaansa aloittavan tai päättävän lu-
50672: nensä valitaan opettajakunnan keskuudestaan         kion johtokunnan kokoonpanossa voidaan
50673: ehdottamista henkilöistä, muusta henkilökun-        poiketa siitä, mitä 1 momentissa säädetään.
50674: nasta valittava jäsen ja hänen varajäsenensä
50675: tämän henkilökunnan keskuudestaan ehdotta-
50676: mista henkilöistä ja oppilaista valittavat jäse-
50677: net ja heidän varajäsenensä oppilaskunnan
50678: keskuudestaan ehdottamista henkilöistä. Kun-
50679: kin edellä tarkoitetun ehdotuksen perusteella
50680: erikseen toimitetaan jäsenen ja hänen henkilö-
50681: kohtaisen varajäsenensä vaali noudattaen sa-
50682: maa menettelyä kuin johtokunnan puheenjoh-
50683: tajaa ja varapuheenjohtajaa nimettäessä. Op-
50684: pilaskunnan keskuudestaan ehdottamien jou-
50685: kosta valittavat jäsenet ja heidän varajäsenensä
50686: valitaan lukuvuodeksi kerrallaan. Johtokun-
50687: nan jäseneksi valittavan oppilaan tulee olla 15
50688: vuotta täyttänyt. Tässä momentissa tarkoite-
50689: tuksi jäseneksi ja varajäseneksi voi lukion yllä-
50690: pitäjäkunnan kunnanvaltuusto valita myös
50691: muussa kunnassa asuvia.
50692:                                     1990 vp. -       HE n:o 108                                       79
50693: 
50694: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
50695:    Jos opettajista tai muusta henkilökunnasta            Opettajista, muusta henkilökunnasta ja op-
50696: valittu jäsen tai varajäsen ei enää ole lukion        pilaista valittavilla jäsenillä voi olla kotipaikka
50697: palveluksessa taikka oppilaista valittu jäsen tai     myös muussa kuin koulun sijaintikunnassa.
50698: varajäsen lukion oppilaana, on hänen tilalleen        Oppilaista valittavan jäsenen tulee olla 15
50699: valittava uusi jäsen tai varajäsen. Milloin opet-     vuotta täyttänyt.
50700: tajista tai muusta henkilökunnasta valittu jäsen         (Ks. ehd. 5 mom.)
50701: tai varajäsen on määräajaksi erotettu tai pidä-
50702: tetty virantoimituksesta tai tehtävän hoidosta
50703: taikka oppilaista valittu jäsen tai varajäsen
50704: määräajaksi erotettu koulusta tai pidätetty
50705: koulunkäynnistä, on hän tänä aikana estynyt
50706: toimimasta johtokunnan jäsenenä.
50707: 
50708:                                                         Jos opettajista tai muusta henkilökunnasta
50709:                                                      valittu jäsen ei enää ole lukion palveluksessa
50710:                                                      taikka oppilaista valittu jäsen lukion oppilaa-
50711:                                                      na, on hänen tilalleen valittava uusi jäsen. Jos
50712:                                                      opettajista tai muusta henkilökunnasta valittu
50713:                                                      jäsen on määräajaksi erotettu tai pidätetty
50714:                                                      virantoimituksesta tai tehtävän hoidosta taikka
50715:                                                      oppilaista valittu jäsen määräajaksi erotettu
50716:                                                      koulusta tai pidätetty koulunkäynnistä, on hän
50717:                                                      tänä aikana estynyt toimimasta johtokunnan
50718:                                                      jäsenenä.
50719:                                                         (Ks. voimassa oleva 3 mom.)
50720: 
50721: 
50722:                        7 §                                                   7 §
50723:    Lukion johtokunnan toimivaltaan kuuluu                Lukion johtokunnan tehtävänä on vastata
50724: lukion toiminnan edistämistä ja valvontaa, hal-       lukion kasvatuksen ja opetuksen kehittämises-
50725: lintoa, lukion kasvatuksen ja opetuksen kehit-        tä, lukion sisäisestä, lukion ja kodin sekä
50726: tämistä, lukion sisäistä, lukion ja kodin sekä        lukion ja ympäröivän muun yhteiskunnan väli-
50727: lukion ja ympäröivän muun yhteiskunnan vä-            sestä yhteistyöstä sekä lukion työrauhan ylläpi-
50728: listä yhteistyötä sekä lukion työrauhan ylläpi-       tämisestä sekä suorittaa sille tässä laissa ja sen
50729: tämistä koskevia tehtäviä sen mukaan kuin             nojalla annetussa asetuksessa säädetyt sekä
50730: asetuksella säädetään ja tarvittaessa johtosään-      erikseen määrätyt tehtävät.
50731: nössä määrätään.
50732:    Osa koululautakunnan tehtävistä voidaan
50733: johtosäännöllä siirtää johtokunnalle sen mu-
50734: kaan kuin asetuksella säädetään.
50735: 
50736: 
50737:                                                     8§
50738: 
50739:   Opettajakunnan tehtävänä on suunnitella ja             Opettajakunnan tehtävänä on suunnitella ja
50740: edistää koulutyötä sekä osallistua työrauhan          edistää koulutyötä sekä osallistua työrauhan
50741: ylläpitämiseen sen mukaan kuin asetuksella            ylläpitämiseen. Opettajakunnan tulee tehdä eh-
50742: säädetään ja tarvittaessa johtosäännössä mää-         dotus koulun johtokuntaan vaiiltavasta opetta-
50743: rätään.                                               jasta ja hänen varajäsenestään sekä suorittaa
50744:                                                       opettajakunnalle erikseen määrätyt tehtävät.
50745: 80                                  1990 vp. -      HE n:o 108
50746: 
50747: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
50748: 
50749:                                                    9§
50750: 
50751:   Oppilaskunnan tehtävänä on suunnitella ja            Oppilaskunnan tehtävänä on suunnitella ja
50752: edistää oppilaiden yhteistoimintaa ja koulutyö-     edistää oppilaiden yhteistoimintaa ja koulutyö-
50753: tä sen mukaan kuin asetuksella säädetään ja         tä. Oppilaskunnan tulee tehdä ehdotus lukion
50754: tarvittaessa johtosäännössä määrätään.              johtokuntaan valittavista oppilasjäsenistä ja
50755:                                                     heidän varajäsenistään sekä suorittaa oppilas-
50756:                                                     kunnalle erikseen määrätyt tehtävät.
50757: 
50758:                       10 §
50759:   Lukion ja sen iltalinjan muita kuin opetus-             (Kumotaan)
50760: tehtäviä suorittavaan henkilökuntaan kuuluvat
50761: kokoontuvat tekemään 6 §:ssä tarkoitetun eh-
50762: dotuksen sekä suorittamaan muutkin heille
50763: säädetyt yhteiset tehtävät siten kuin asetuksella
50764: säädetään.
50765:   Koululautakunta päättää tarvittaessa, minkä
50766: lukion kokoukseen 1 momentissa tarkoitettu
50767: henkilö osallistuu. Henkilö voi osallistua vain
50768: yhden lukion kokouksiin.
50769: 
50770:                                                  11 §
50771: 
50772:    Milloin lukio ja peruskoulun yläaste toimi-             Milloin lukio ja peruskoulu toimivat samas-
50773: vat samassa rakennuksessa tai rakennusryh-              sa rakennuksessa tai rakennusryhmässä, voi
50774: mässä, voidaan johtosäännössä määrätä, että             peruskoulun johtaja hoitaa myös lukion rehto-
50775: peruskoulun yläasteen johtaja hoitaa myös lu-           rin tehtävät.
50776: kion rehtorin tehtävät. Kouluhallituksen luval-            Rehtorin tehtävänä on johtaa, ohjata ja
50777: la voidaan vastaavasti johtosäännössä määrä-            valvoa lukion opetus- ja kasvatustyötä sekä
50778: tä, että peruskoulun johtaja hoitaa sekä lukion         suorittaa hänelle tässä laissa ja sen nojalla
50779: rehtorin että peruskoulun ylä- ja ala-asteen            annetussa asetuksessa säädetyt sekä erikseen
50780: johtajan tehtävät.                                      määrätyt hallinto-, taloudenhoito- ja opetus-
50781:    Rehtorin tehtävänä on johtaa, ohjata ja              tehtävät.
50782: valvoa lukion opetus- ja kasvatustyötä sekä
50783: suorittaa hänelle määrätyt hallinto-, talouden-
50784: hoito- ja opetustehtävät. Tarkempia säännök-
50785: siä ja määräyksiä rehtorin tehtävistä annetaan
50786: asetuksella ja tarvittaessa johtosäännössä.
50787: 
50788:                                                  12 §
50789: 
50790:    Apulaisrehtorin valitsee koululautakunta lu-            Apulaisrehtorin valitsee johtokunta lukion
50791: kion opettajien keskuudesta opettajakuntaan             opettajien keskuudesta. Apulaisrehtori valitaan
50792: kuuluvia ja johtokuntaa kuultuaan. Apulais-             toistaiseksi, ja hänen määräyksensä voidaan
50793: rehtori valitaan toistaiseksi, ja hänen määräyk-        peruuttaa, kun siihen on syytä.
50794: sensä voidaan peruuttaa, kun siihen on syytä.
50795:    Rehtorin tehtävien jakamisesta rehtorin ja             Rehtorin tehtävien jakamisesta rehtorin ja
50796: apulaisrehtorin kesken päättää koululautakun-           apulaisrehtorin kesken määrää johtokunta.
50797: ta, jollei asetuksella toisin säädetä..
50798:                                                                             13 a §
50799:                                                           Tämän lain tai sen nojalla annetun asetuksen
50800:                                                         mukaan kunnan toimielimelle tai viranhaltijat-
50801:                                    1990 vp. -     HE n:o 108                                     81
50802: 
50803: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
50804:                                                    Ie kuuluva tehtävä voidaan johtosäännössä
50805:                                                    määrätä kunnan muun samankielisen toimieli-
50806:                                                    men tai viranhaltijan tehtäväksi.
50807:                                                       Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske kui-
50808:                                                    tenkaan:
50809:                                                       1) työsuunnitelman hyväksymistä;
50810:                                                       2) oppilaan erottamista määräajaksi ja pi-
50811:                                                    dättämistä koulunkäynnistä;
50812:                                                       3) viranhaltijan ja tuntiopettajan irtisano-
50813:                                                    mista ja kurinpitoa; eikä
50814:                                                       4) viranhaltijan 44 §:ssä tarkoitettuun lääkä-
50815:                                                    rintarkastukseen määräämistä ja terveydentilaa
50816:                                                    koskevien tietojen antamiseen velvoittamista.
50817:                                                       Edellä 1 momentista poiketen ei myöskään
50818:                                                    viran vakinaisen haltijan ottamista koskevaa
50819:                                                    päätöstä saa määrätä viranhaltijan tehtäväksi.
50820: 
50821: 
50822:                                             3 luku
50823:                                    Lukion työaika ja opetus
50824:                                                 18 §
50825: 
50826:    Opetussuunnitelmaan voi kuulua sen lisäksi,        Opetussuunnitelmaan voi lisäksi kuulua sen
50827: mitä 1 momentissa on säädetty, muitakin lu-        mukaan kuin asetuksella säädetään muitakin
50828: kion tehtävään kuuluvia aineita. Opetussuun-       lukion tehtävään kuuluvia aineita. Opetus-
50829: nitelmaan kuuluu myös useassa aineessa ope-        suunnitelmaan kuuluu myös useassa aineessa
50830: tettavia aihekokonaisuuksia. Lukiossa voi olla     opetettavia aihekokonaisuuksia. Lukiossa voi
50831: oppilaskerhoja. Lukion opetusta voidaan an-        olla oppilaskerhoja. Lukion opetusta voidaan
50832: taa myös koulun ulkopuolella.                      antaa myös koulun ulkopuolella.
50833: 
50834:                                                       Johtokunta voi erityisestä syystä sen mukaan
50835:                                                    kuin asetuksella säädetään päättää, että jon-
50836:                                                    kun oppilaan opiskelu järjestetään osittain toi-
50837:                                                    sin kuin tässä laissa ja sen nojalla annetussa
50838:                                                    asetuksessa säädetään ja niiden nojalla määrä-
50839:                                                    tään.
50840:                                                 19 §
50841: 
50842:   Milloin lukion yleisestä uskonnon opetukses-       Milloin lukion yleisestä uskonnon opetukses-
50843: ta on uskonnonvapauslain (267 /22) mukaisesti      ta on uskonnonvapauslain (267/22) mukaisesti
50844: vapautettu vähintään kolme evankelis-luterilai-    vapautettu vähintään kolme evankelis-luterilai-
50845: seen kirkkoon tai vähintään kolme ortodoksi-       seen kirkkoon tai vähintään kolme ortodoksi-
50846: seen kirkkokuntaan kuuluvaa oppilasta, on          seen kirkkokuntaan kuuluvaa oppilasta, on
50847: heille järjestettävä oman tunnustuksensa mu-       heille järjestettävä oman tunnustuksensa mu-
50848: kaista opetusta. Lääninhallitus voi myöntää        kaista opetusta.
50849: oppilasluvusta poikkeuksen.
50850:    Milloin lukion yleisestä uskonnon opetukses-      Milloin lukion yleisestä uskonnon opetukses-
50851: ta on uskonnonvapauslain mukaisesti vapau-         ta on uskonnonvapauslain mukaisesti vapau-
50852: tettu vähintään kolme samaan uskontokuntaan        tettu vähintään kolme samaan uskontokuntaan
50853: kuuluvaa oppilasta, jotka eivät saa 2 momen-       kuuluvaa oppilasta, jotka eivät saa 2 momen-
50854: 11   300422V
50855: 82                                  1990 vp. -     HE n:o 108
50856: 
50857: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
50858: tin mukaista opetusta, on heille järjestettävä     tin mukaista opetusta, on heille järjestettävä
50859: oman tunnustuksensa mukaista uskonnon ope-         oman tunnustuksensa mukaista uskonnon ope-
50860: tusta, mikäli he sitä vaativat. Lääninhallitus     tusta, mikäli heidän huoltajansa sitä vaativat.
50861: voi myöntää oppilasluvusta poikkeuksen.
50862:    Lukion yleisestä uskonnon opetuksesta us-         Lukion yleisestä uskonnon opetuksesta us-
50863: konnonvapauslain mukaisesti vapautetuille vä-      konnonvapauslain mukaisesti vapautetuille vä-
50864: hintään kolmelle uskontokuntiin kuulumatto-        hintään kolmelle uskontokuntiin kuulumatto-
50865: malle oppilaalle opetetaan elämänkatsomustie-      malle oppilaalle opetetaan elämänkatsomustie-
50866: toa. Lääninhallitus voi myöntää oppilasluvusta     toa.
50867: poikkeuksen.
50868:                       20 §                                               20 §
50869:   Valtioneuvosto päättää kouluhallitusta kuul-        Valtioneuvosto päättää kouluhallitusta kuul-
50870: tuaan oppiaineiden tuntijaosta yleisperustelui-    tuaan lukiossa annettavan opetuksen tuntijaos-
50871: neen sekä opettamiseen käytettävästä tunti-        ta sekä hyväksyy kielenopetuksen yleissuunni-
50872: määrästä sen mukaan kuin asetuksella sääde-        telman, joka sisältää kielenopetuksen laadulli-
50873: tään. Kouluhallitus antaa kunnan opetussuun-       set ja määrä/liset tavoitteet. Kouluhallitus an-
50874: nitelman laadintaa ja oppiaineiden opetusta        taa opetussuunnitelman laadintao varten ope-
50875: koskevat yleiset ohjeet sekä päättää valtakun-     tussuunnitelman perusteet, joissa määrätään
50876: nallisista oppimääristä.                           opetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja sisällöt
50877:                                                    sekä asetusta täydentävät oppilasarvostelun
50878:                                                    yleiset perusteet, sekä vahvistaa todistusten
50879:                                                    kaavat.
50880:    Kunta laatii lukiota varten opetussuunnitel-       Koululautakunta hyväksyy lukiota varten
50881: man sen mukaan kuin asetuksella säädetään.         opetussuunnitelman ja siihen tehtävät muutok-
50882: Opetussuunnitelma laaditaan erikseen suomen-       set. Opetussuunnitelma hyväksytään erikseen
50883: kielisiä ja ruotsinkielisiä lukiota varten. Ope-   suomenkielisiä ja ruotsinkielisiä lukioita var-
50884: tussuunnitelmaan kuuluu vuotuisena osana           ten.
50885: työsuunnitelma. Opetussuunnitelman muutta-
50886: misesta ja työsuunnitelman hyväksymisestä on
50887: ilmoitettava lääninhallitukselle siten kuin ase-
50888: tuksella säädetään.
50889:                                                       Lukion lukuvuosittaisen työn järjestämistä
50890:                                                    varten johtokunta hyväksyy opetussuunnitel-
50891:                                                    maan perustuvan työsuunnitelman. Työsuunni-
50892:                                                    telmaan sisällytettävistä asioista säädetään ase-
50893:                                                    tuksella.
50894: 
50895:                                                21 §
50896: 
50897:    Jos lukiolla on opetussuunnitelmaan perus-         (3 mom. kumotaan)
50898: tuva valtioneuvoston määräämä erityinen teh-
50899: tävä, saadaan 1 momentissa mainittua tunti-
50900: määrää korottaa sen mukaan kuin valtioneu-
50901: vosto päättää.
50902:    Jos kunnassa opetetaan kunnan kouluhallin-        Jos kunnassa opetetaan ensimma1senä vie-
50903: nosta annetun lain (479/83) 15 §:n mukaisen        raana kielenä kahta tai useampaa kieltä taikka
50904: kunnan kieliohjelman perusteella ensimmäise-       vastaavasti toista kotimaista kieltä ja yhtä tai
50905: nä vieraana kielenä kahta tai useampaa kieltä      useampaa vierasta kieltä, saadaan oppiaineiden
50906: taikka vastaavasti toista kotimaista kieltä ja     opettamiseen käytettävää tuntimäärää korottaa
50907: yhtä tai useampaa vierasta kieltä, saadaan         kunnassa sen mukaan kuin asetuksella sääde-
50908: oppiaineiden opettamiseen käytettävää tunti-       tään.
50909: määrää korottaa kunnassa sen mukaan kuin
50910: asetuksella säädetään.
50911:                                      1990 vp. -     HE n:o 108                                    83
50912: 
50913: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
50914: 
50915:                                                   23 §
50916: 
50917:    Lukio on velvollinen ottamaan yksityisoppi-          Muulla kuin lukion oppilaalla on oikeus
50918: laita kouluhallituksen ohjeiden mukaan.              suorittaa erityisessä tutkinnossa lukion oppi-
50919:                                                      määrä tai osa siitä sen mukaan kuin asetuksella
50920:                                                      säädetään.
50921:   Jos lääninhallitus havaitsee, että oppilaan tai       Oppilas, joka ei lukuvuoden koulutyön al-
50922: yksityisoppilaan lukioon ottamista koskeva           kaessa ole kohtuullisessa ajassa saapunut luki-
50923: päätös on virheellinen, se voi määrätä, että         oon eikä ole ilmoittanut pätevää syytä poissa-
50924: oppilas tai yksityisoppilas on otettava lukioon.     oloonsa, katsotaan eronneeksi lukiosta. Luki-
50925:                                                      osta katsotaan eronneeksi myös oppilas, joka
50926:                                                      pätevää syytä ilmoittamatta on poissa lukiosta,
50927:                                                      jos on ilmeistä, ettei hänen tarkoituksenaan ole
50928:                                                      jatkaa koulunkäyntiä. Samoin katsotaan eron-
50929:                                                      neeksi oppilas, joka ei ole kahdessa lukuvuo-
50930:                                                      dessa edistynyt niin paljon, että hänet voidaan
50931:                                                      siirtää seuraavalle /uokalle, tai joka päästyään
50932:                                                      y/immälle Iuokalle ei ole kahdessa lukuvuodes-
50933:                                                      sa suorittanut sen oppimäärää, jollei opintojen
50934:                                                      viivästymiseen ole perusteltua syytä.
50935: 
50936: 
50937:                       25 §                                               25 §
50938:   Oppilaan, joka ei ole lukion muilla kurinpi-         Oppilaan, joka ei ole asetuksessa säädetyillä
50939: tokeinoilla ojennettavissa, voi johtokunta erot-     muilla kurinpitokeinoilla ojennettavissa, voi
50940: taa lukiosta määräajaksi, enintään kolmeksi          johtokunta erottaa määräajaksi, enintään yh-
50941: kuukaudeksi, tai koululautakunta lopullisesti.       deksi vuodeksi.
50942: 
50943:                                                                          4 a luku
50944:                                                                        Oppilashuolto
50945:                                                                          26 a §
50946:                                                        Opetus lukiossa on oppilaalle maksuton.
50947:                                                        Erityisestä syystä kouluhallitus voi antaa
50948:                                                      kunnalle luvan periä oppilasmaksuja.
50949: 
50950:                                                                         26 b §
50951:                                                        Oppilaalle on annettava jokaisena työpäivä-
50952:                                                      nä riittävä maksuton kou/uateria.
50953: 
50954:                                                                          26 c §
50955:                                                        Kunta voi järjestää valtioneuvoston vahvis-
50956:                                                      tamien perusteiden mukaisesti oppilaalle mak-
50957:                                                      sutloman koulukuljetuksen tai suorittaa koulu-
50958:                                                      matkasta oppilaalle aiheutuvat kustannukset.
50959: 
50960:                                                                         26 d §
50961:                                                        Asuminen peruskoulun oppilaskodissa on
50962:                                                      oppilaalle maksuton.
50963: 84                                    1990 vp. -    HE n:o 108
50964: 
50965: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
50966: 
50967:                                                 5 luku
50968:                              Lukion virat, viranhaltijat ja tuntiopettajat
50969: 
50970:                       27 §                                                 27 §
50971:   Lukiossa voi olla rehtorin virka ja opettajan        Lukiossa voi olla rehtorin virka ja opettajan
50972: virkoja. Opettajan virkoja ovat vanhemman            virkoja. Opettajan virkoja ovat vanhemman ja
50973: lehtorin ja nuoremman lehtorin, aineenopetta-        nuoremman lehtorin virat.
50974: jan ja opinto-ohjaajan virat.
50975: 
50976:    Lukiossa voi olla virkasuhteisia tuntiopetta-        Lukiossa voi olla virkasuhteisia tuntiopetta-
50977: jia.                                                 jia. Tuntiopettaja voidaan ottaa määräajaksi
50978:                                                      tai toistaiseksi.
50979:                                                   28 §
50980: 
50981:   Lukioon voidaan opetusministeriön ohjeiden           Lukioon voidaan perustaa sellainen opetta-
50982: mukaan perustaa sellainen opettajanvirka, jon-       jan virka, jonka haltija on velvollinen opetta-
50983: ka haltija on velvollinen opettamaan osan ope-       maan osan opetusvelvollisuudestaan saman
50984: tusvelvollisuudestaan saman kunnan perus-            kunnan peruskoulussa. Virkaa perustettaessa
50985: koulussa.                                            tulee opetusvelvollisuuteen kuuluvista tunneis-
50986:                                                      ta vähintään puolet olla lukion tunteja.
50987:    Milloin opetuksen tarkoituksenmukainen               Milloin opetuksen tarkoituksenmukainen
50988: järjestäminen sitä vaatii, voidaan lukioon ope-      järjestäminen sitä vaatii, voidaan lukioon pe-
50989: rusministeriön ohjeiden mukaan perustaa sel-         rustaa sellainen opettajan virka, jonka haltija
50990: lainen opettajanvirka, jonka haltija on velvolli-    on velvollinen opettamaan osan opetusvelvolli-
50991: nen opettamaan osan opetusvelvollisuudestaan         suudestaan muun tai muiden sopijakuntien
50992: muun tai muiden sopijakuntien yhdessä tai            yhdessä tai useammassa lukiossa tai perus-
50993: useammassa lukiossa tai peruskoulussa.               koulussa. Virka tulee perustaa siihen kouluun
50994:                                                      tai sen kunnan koululaitokseen, josta on saata-
50995:                                                      vana eniten tunteja opetusvelvollisuuden täyt-
50996:                                                      tämiseksi.
50997: 
50998:                                                                             28 a §
50999:                                                         Lukion viroista ja viranhaitijoista sekä tunti-
51000:                                                      opettajista on voimassa, mitä kunnan viroista
51001:                                                      ja viranhaitijoista kunnallislaissa säädetään ja
51002:                                                      sen nojalla määrätään, jollei tässä laissa tai sen
51003:                                                      nojalla annetussa asetuksessa toisin säädetä.
51004:                                                      Tuntiopettajiin sovelletaan kunnan tilapäisiä
51005:                                                      viranhaltijoita koskevia säännöksiä ja mää-
51006:                                                      räyksiä, jollei tässä laissa tai sen nojalla anne-
51007:                                                      tussa asetuksessa toisin säädetä.
51008: 
51009:                       29 §                                                 29 §
51010:    Lukion virkojen perustamisesta ja lakkautta-
51011: misesta sekä niiden uudelleen järjestämisestä
51012: päättää kunnanvaltuusto. Se voi myös enin-
51013: tään kolmeksi vuodeksi kerrallaan määrätä,
51014: ettei virkaa ole vakinaisesti täytettävä, jos on
51015: todennäköistä, ettei virkaa tarvita pysyvästi.
51016:    Opettajanvirkoja tulee olla niin monta kuin         Opettajan virkoja tulee olla niin monta kuin
51017: opetustuntien määrä pysyvästi edellyttää. Tun-       opetuksen järjestäminen pysyvästi edellyttää.
51018:                                      1990 vp. -      HE n:o 108                                    85
51019: 
51020: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
51021: tiopettajan hoidettavaksi saadaan antaa ne           Tuntiopettajan hoidettavaksi saadaan antaa ne
51022: tunnit, joita varten ei ole tarkoituksenmukaista     tunnit, joita varten ei ole tarkoituksenmukaista
51023: perustaa opettajanvirkaa.                            perustaa opettajan virkaa.
51024:    Lukion virka voidaan lakkauttaa, jos sen
51025: mukaan kuin asetuksella säädetään viranhalti-
51026: jan palkkaukseen ei myönnetä valtionosuutta
51027: tai virka katsotaan tarpeettomaksi. Jos lukio
51028: lakkautetaan, lakkaavat samalla sen virat, jol-
51029: lei niitä siirretä toisen lukion viroiksi.
51030:                         30 §                                               30 §
51031:    Vakinainen opettaja, jonka virka lakkaute-           Milloin opettajan virka lakkautetaan, on
51032: taan, on siirrettävä samassa kunnassa avoinna        viran vakinainen haltija siirrettävä samassa
51033: olevaan hänelle soveltuvaan toiseen lukion, sen      kunnassa avoinna olevaan toiseen hänelle so-
51034: iltalinjan tai iltalukion opettajanvirkaan. 1ollei   veltuvaan lukion, sen iltalinjan tai iltalukion
51035: opettajan virkaa ole avoinna samassa kunnas-         opettajan virkaan, jonka kelpoisuusvaatimuk-
51036: sa, hänet voidaan siirtää vastaavaan virkaan         set hän täyttää. Jollei kunnassa ole avoinna
51037: muualle. Asianomaisen opettajan suostumuk-           hänelle soveltuvaa lukion, sen iltalinjan tai
51038: sella ja sen mukaan kuin asetuksella säädetään,      iltalukion opettajan virkaa, on hänet siirrettä-
51039: hänet voidaan siirtää myös toisen kunnan lu-         vä sellaiseen saman kunnan peruskoulun vir-
51040: kion, sen iltalinjan tai iltalukion opettajanvir-    kaan taikka suostumuksellaan muuhun hänelle
51041: kaan, vaikka omassa kunnassa on hänelle so-          soveltuvaan opettajan virkaan, jonka kelpoi-
51042: veltuva opettajanvirka avoinna.                      suusvaatimukset hän täyttää. Jollei opettajaa
51043:                                                      voida siirtää edellä mainittuun opettajan vir-
51044:                                                      kaan, voidaan hänet suostumuksellaan siirtää
51045:                                                      saman kunnan muuhun virkaan, jonka kelpoi-
51046:                                                      suusvaatimukset hän täyttää.
51047:    Jos vakinaista opettajaa ei ole voitu siirtää        Jollei opettajaa voida siirtää toiseen virkaan
51048: toiseen saman tai muun kunnan lukion, sen            samassa kunnassa, hänet voidaan suostumuk-
51049: iltalinjan tai iltalukion opettajanvirkaan, hänet    sellaan siirtää vastaavaan muun kunnan tai
51050: voidaan suostumuksellaan siirtää kunnan, kun-        kuntainliiton opettajan virkaan. Erityisestä
51051: tainliiton tai valtion muun oppilaitoksen taikka     syystä voidaan opettaja suostumuksellaan siir-
51052: kunnan, kuntainliiton tai valtion muuhun hä-         tää toisen kunnan tai kuntainliiton opettajan
51053: nelle soveltuvaan virkaan.                           virkaan, vaikka omassa kunnassa on hänelle
51054:                                                      soveltuva virka avoinna.
51055:                                                         Jos opettajaa ei ole voitu siirtää 1 tai 2
51056:                                                      momentissa mainittuun virkaan, hänet voidaan
51057:                                                      suostumuksellaan siirtää valtion oppilaitoksen
51058:                                                      virkaan taikka hänelle soveltuvaan muuhun
51059:                                                      valtion virkaan, jonka kelpoisuusvaatimukset
51060:                                                      hän täyttää.
51061: 
51062: 
51063:                     30 a §                                              30 a §
51064:   Vakinainen viranhaltija voidaan siirtää toi-         Vakinainen viranhaltija voidaan siirtää nou-
51065: seen lukion, sen iltalinjan tai iltalukion vir-      dattaen, mitä 30 §:ssä säädetään siirtämisestä,
51066: kaan, jota voidaan pitää hänelle sopivana:           toiseen avoinna olevaan mainitun pykälän 1-3
51067:                                                      momentissa mainittuun virkaan:
51068:   1) jos hän ei sairauden, vian tai vamman             1) jos hän ei sairauden, vian tai vamman
51069: vuoksi enää kykene asianmukaisesti suoritta-         vuoksi enää kykene asianmukaisesti suoritta-
51070: maan virkatehtäviään; tai                            maan virkatehtäviään;
51071:   2) jos siirtämisellä voidaan ehkäistä hänen          2) jos siirtämisellä voidaan ehkäistä hänen
51072: 86                                    1990 vp. -      HE n:o 108
51073: 
51074: Voimassa oleva laki                                   Ehdotus
51075: työkykynsä alenemista tai edistää hänen jo            työkykynsä alenemista tai edistää hänen jo
51076: alentuneen työkykynsä palautumista ja viran-          alentuneen työkykynsä palautumista; tai
51077: haltija on antanut siirtämiseen suostumuksen-
51078: sa.
51079:                                                         3) jos siirtämiseen on muu viranhoidollisiin
51080:                                                       näkökohtiin perustuva hyväksyttävä syy.
51081:    Jos vakinaista viranhaltijaa ei ole voitu             Edellytyksenä viranhaltijan siirtämiselle 1
51082: momentin nojalla siirtää toiseen lukion, sen          momentin 2 tai 3 kohdassa mainitulla perus-
51083: iltalinjan tai iltalukion virkaan, hänet voidaan      teella on 30 §:stä poiketen, että viranhaltija on
51084: suostumuksellaan siirtää kunnan, kuntainliiton        antanut siirtämiseen suostumuksen.
51085: tai valtion muun oppilaitoksen taikka kunnan,
51086: kuntainliiton tai valtion muuhun hänelle sovel-
51087: tuvaan virkaan.
51088: 
51089:                       30 b §                                               30 b §
51090:   Vakinainen viranhaltija voidaan siirtää toi-           Jos vakinainen viranhaltija siirretään tämän
51091: seen lukion, sen iltalinjan tai iltalukion virkaan    lain nojalla muuhun virkaan ja hän joutuu
51092: myös muusta kuin 30 ja 30 a §:ssä mainitusta,         muuttamaan toiseen kuntaan, korvataan hänen
51093: viranhoidollisiin näkökohtiin perustuvasta hy-        muuttokustannuksensa valtion varoista.
51094: väksyttävästä syystä, jos hän on antanut siirtä-
51095: miseen suostumuksensa.
51096: 
51097: 
51098:                        32 §                                                 32 §
51099:    Avoin virka on, jollei laillista estettä ole tai     Koululautakunta nimittää viran vakinaisen
51100: jollei virkaa katsota tarpeettomaksi, julistetta-     haltijan sekä ottaa viran väliaikaisen hoitajan
51101: va haettavaksi täyttämistä varten. Koululauta-        ja tuntiopettajan.
51102: kunnan on hakuajan päätyttyä valittava vir-
51103: kaan säädetyt kelpoisuusehdot täyttävistä haki-
51104: joista taitavin ja soveliain. Lautakunta voi
51105: lisäksi valita kutakin avointa virkaa kohti enin-
51106: tään kaksi varasijalle. Virka voidaan kuiten-
51107: kin, jos katsotaan koulun edun sitä vaativan,
51108: julistaa uudelleen haettavaksi. Ennen rehtorin
51109: viran täyttämistä koululautakunnan on kuulta-
51110: va koulun johtokuntaa sekä opettajakuntaan
51111: kuuluvia.
51112:    Koululautakunnan on annettava päätöksen-              Virka on ennen sen vakinaista täyttämistä
51113: sä tiedoksi hakijoille kunnallislain (953/76)         julistettava haettavaksi.
51114: 32 §:n 1 momentin mukaisesti asettamalla lau-
51115: takunnan pöytäkirja yleisesti nähtäväksi. Vali-
51116: tusaika luetaan päätöksen nähtäväksi asettami-
51117: sesta.
51118:    Avoimen viran hoitajan ottamisessa on so-              Virkaan tulee nimittää säädetyt kelpoisuus-
51119: veltuvin osin noudatettava, mitä viran vakinai-       vaatimukset täyttävistä hakijoista taitavin ja
51120: sesta täyttämisestä edellä tässä pykälässä on         soveliain.
51121: säädetty. Jos avoimeen virkaan ei ennen elo-              Viran vakinaisen haltijan nimittämistä kos-
51122: kuun 1 päivää ole valittu hakijaa, voi läänin-        keva päätös annetaan tiedoksi hakijoille kun-
51123: hallitus kuitenkin määrätä avoimen viran hoi-         nallislain 32 §:n 1 momentissa säädetyllä taval-
51124: tajan alkaneeksi lukuvuodeksi.                        la.
51125:    Koululautakunta ottaa viransijaisen ja tunti-          Mitä viran vakinaisesta täyttämisestä 1-3
51126: opettajan. Viransijainen ja tuntiopettaja voi-        momentissa säädetään, koskee soveltuvin osin
51127: daan ottaa virkaan tai tehtävään sitä haetta-         avoimen viran hoitajan ottamista.
51128:                                      1990 vp. -     HE n:o 108                                      87
51129: 
51130: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
51131: 
51132: vaksi julistamatta. Tuntiopettaja otetaan tois-
51133: taiseksi tai määräajaksi.
51134:                       32 a §                                              32 a §
51135:   Kun vakinainen viranhaltija 30, 30 a tai            Kun vakinainen viranhaltija 30 tai 30 a §:n
51136: 30 b §:n nojalla siirretään toiseen virkaan, saa-   nojalla siirretään toiseen virkaan, saadaan vir-
51137: daan virka täyttää haettavaksi julistamatta.        ka täyttää haettavaksi julistamatta.
51138: 
51139:    Viranhaltijan siirtää oman kunnan oppilai-           Viranhaltijan siirtää oman kunnan oppilai-
51140: toksen virkaan kunnanhallitus. Toisen kunnan,       toksen virkaan kunnanhallitus. Toisen kunnan,
51141: kuntainliiton tai valtion oppilaitoksen virkaan     kuntainliiton tai valtion oppilaitoksen opetta-
51142: siirtää keskusvirasto, jonka alainen oppilaitos     jan virkaan siirtää se keskusvirasto, jonka
51143: on. Kunnan, kuntainliiton ja valtion muuhun         alainen oppilaitos on. Toisen kunnan tai kun-
51144: virkaan siirtää nimittävä viranomainen. Jos         tainliiton virkaan siirtämiseen tulee saada
51145: kunnan tai kuntainliiton virkaan nimittävä vi-      asianomaisen kunnanhallituksen tai liittohalli-
51146: ranomainen on lautakunta tai muu kunnanhal-         tuksen suostumus. Kunnan ja valtion muuhun
51147: lituksen tai liittohallituksen alainen viranomai-   virkaan siirtää nimittävä viranomainen. Jos
51148: nen, viranhaltijan siirtää kuitenkin kunnanhal-     kunnan virkaan nimittävä viranomainen on
51149: litus tai liittohallitus.                           lautakunta tai muu kunnanhallituksen alainen
51150:                                                     viranomainen, viranhaltijan siirtää kuitenkin
51151:                                                     kunnanhallitus.
51152:                                                         Jos viranhaltijaa ei voida siirtää toiseen vir-
51153:                                                     kaan omassa kunnassa, tulee kunnanhallituk-
51154:                                                     sen ilmoittaa viranhaltija tämän suostumuksel-
51155:                                                     la 3 momentissa tarkoitetulle keskusvirastolle
51156:                                                     muualle siirtämistä varten. Jos keskusvirasto-
51157:                                                     kaan ei voi siirtää viranhaltijaa toiseen vir-
51158:                                                     kaan, tulee keskusviraston ilmoittaa viranhalti-
51159:                                                     ja valtiokonttorille valtion muuhun kuin opet-
51160:                                                     tajan virkaan siirtämistä varten. Valtiokontto-
51161:                                                     rin toimenpiteistä on soveltuvin osin voimassa,
51162:                                                     mitä valtion virkamieslain (755186) 35 §:ssä
51163:                                                     säädetään.
51164:                     32 b §                                                 32 b §
51165:   Lukion viran vakinaisena haltijana olleen             Keskusvirasto voi nimittää alaisensa oppilai-
51166: henkilön, joka on irtisanottu lukion viran lak-      toksen virkaan lukion viran vakinaisena halti-
51167: kauttamisen vuoksi, voi asianomainen keskus-        jana olleen henkilön, joka:
51168: virasto nimittää alaisensa oppilaitoksen sellai-        1) on irtisanottu viran lakkauttamisen vuok-
51169: seen virkaan, jonka kelpoisuusehdot hän täyt-       si;
51170: tää. Virka saadaan tällöin täyttää sitä haetta-         2) saa lukion palveluksen perusteella työky-
51171: vaksi julistamatta.                                  vyttömyyseläkettä ja joka ennen eläkeiän saa-
51172:                                                      vuttamista todetaan ansiotyöhön kykeneväksi;
51173:                                                      tai
51174:                                                         3) saa lukion palveluksen perusteella työttö-
51175:                                                      myyseläkettä.
51176:    Lukion viran vakinaisena haltijana ollut              Virka saadaan 1 momentissa tarkoitetuissa
51177: henkilö saadaan nimittää lukion, sen iltalinjan      tapauksissa täyttää sitä haettavaksi julistamat-
51178: tai iltalukion virkaan sitä haettavaksi julista-     ta. Henkilö voidaan nimittää vain sellaiseen
51179: matta, jos:                                          virkaan, jonka kelpoisuusvaatimukset hän
51180:    1) hän saa lukion palveluksen perusteella         täyttää.
51181: työkyvyttömyyseläkettä ja hänet ennen elä-
51182: keiän saavuttamista todetaan ansiotyöhön ky-
51183: keneväksi; tai
51184: 88                                  1990 vp. -     HE n:o 108
51185: 
51186: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
51187:   2) hän saa lukion palveluksen perusteella
51188: työttömyyseläkettä.
51189: 
51190:                      32 c §                                             32 c §
51191:    Kouluhallitus tai ammattikasvatushallitus          Kouluhallitus tai ammattikasvatushallitus
51192: voi sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin          voi enintään lukuvuodeksi kerrallaan määrätä,
51193: säädetään määrätä, että jokin tai joitakin sen     että yksi tai useampi sen alaisen oppilaitoksen
51194: alaisen oppilaitoksen avoimia virkoja on jätet-    virka on jätettävä täyttämättä, kunnes on selvi-
51195: tävä täyttämättä, kunnes on selvitetty, voi-       tetty, voidaanko 32 b §:ssä tarkoitettu henkilö
51196: daanko 32 b §:ssä tarkoitettu henkilö siirtää      nimittää johonkin niistä.
51197: tai nimittää johonkin niistä.
51198: 
51199:                      33 §                                                33 §
51200:   Viranhaltijan ja tuntiopettajan on suoritetta-      Viranhaltijan ja tuntiopettajan tulee yhteis-
51201: va tehtävänsä asianmukaisesti ja huolellisesti,    työssä oppilaiden ja koulun henkilökunnan
51202: seurattava alansa kehitystä ja käyttäydyttävä      kanssa pyrkiä saavuttamaan lukiolle säädetyt
51203: asemansa edellyttämällä tavalla.                   tavoitteet ja osallistua koulun kehittämiseen
51204:                                                    sekä suorittaa lukion opetussuunnitelman ja
51205:                                                    työsuunnitelman mukaan hänelle kuuluvat teh-
51206:                                                    tävät sekä muut tässä laissa ja sen nojalla
51207:                                                    annetussa asetuksessa säädetyt ja erikseen
51208:                                                    määrätyt tehtävät.
51209:   Viranhaltijan ja tuntiopettajan tehtävistä
51210: säädetään asetuksella.
51211: 
51212:                       34 §
51213:    Viranhaltijan ja tuntiopettajan palkkauksen       (Kumotaan)
51214: maksamisesta päättää kunnanhallitus, jollei
51215: johtosäännössä ole toisin määrätty.
51216:   Opetusministeriö voi erityisestä syystä oi-
51217: keuttaa viranhaltijan lukemaan ikälisää varten
51218: hyväkseen muunkin kuin virkaehtosopimukses-
51219: sa sovitun palvelusajan, kuitenkin enintään
51220: kahdeksan vuotta.
51221: 
51222:                      34 a §
51223:    Jos lukion vakinainen viranhaltija tämän          (Kumotaan)
51224: lain nojalla on siirretty toiseen päätoimiseen
51225: kunnan, kuntainliiton tai valtion virkaan, josta
51226: hänen peruspalkkansa, ikä/isänsä, palvelulisän-
51227: sä ja määrävuosikorotuksensa on pienempi
51228: kuin hänen entisestä virastaan kulloinkin suori-
51229: tettava peruspalkka, ikä/isä, palvelu/isä, mää-
51230: rävuosikorotus ja säännöksiin tai määräyksiin
51231: perustuva henkilökohtainen palkanlisä, erotus
51232: on suoritettava hänelle peruspalkkaan luettava-
51233: na henkilökohtaisena /isäpalkkiona.
51234: 
51235:                       36 §
51236:    Viranhaltijan virkavapauden myöntää kou-          (Kumotaan)
51237: lulautakunta. Virkavapaus voidaan myöntää
51238: myös osittaisena.
51239:                                      1990 vp. -     HE n:o 108                                  89
51240: 
51241: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
51242:     Viranhaltijan, joka sairauden vuoksi ei ky-
51243: kene virkaansa hoitamaan, on pyydettävä vir-
51244: kavapautta. Jollei hän sitä tee, koululautakun-
51245: nan on vapautettava hänet virantoimituksesta
51246: sairauden ajaksi. Päätös on heti ilmoitettava
51247: lääninhallitukselle. Päätös voidaan panna heti
51248: täytäntöön, jollei lääninhallitus sitä kiellä.
51249:    Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty, on
51250: soveltuvin osin voimassa myös tuntiopettajas-
51251: ta.
51252:                    36 b §                                                36 b §
51253:   Koululautakunta tai tuntiopettaja voi irtisa-       Koululautakunta tai tuntiopettaja ja viran
51254: noa virkasuhteen päättymään irtisanomisajan         väliaikainen hoitaja voi irtisanoa virkasuhteen
51255: kuluttua.                                           päättymään irtisanomisajan kuluttua.
51256:   Koululautakunta voi irtisanoa tuntiopetta-          Koululautakunta voi irtisanoa tuntiopettajan
51257: jan, kun siihen on syytä.                           ja viran väliaikaisen hoitajan, kun siihen on
51258:                                                     syytä.
51259:   Määräajaksi otetun tuntiopettajan virkasuh-
51260: de päättyy ilman irtisanomista, kun määräaika
51261: on kulunut loppuun, jollei virkasuhde irtisano-
51262: misen johdosta ole päättynyt sitä ennen.
51263: 
51264:                       36 c §
51265:    Koululautakunta tai viran väliaikainen hoi-          (Kumotaan)
51266: taja voi irtisanoa virkasuhteen päättymään irti-
51267: sanomisajan kuluttua.
51268:    Koululautakunta voi, sen estämättä mitä
51269: irtisanomisen perusteista on 36 a §:ssä säädet-
51270: ty, irtisanoa viran väliaikaisen hoitajan, kun
51271: siihen on syytä.
51272:    Määräajaksi otetun viran väliaikaisen hoita-
51273: jan virkasuhde päättyy ilman irtisanomista,
51274: kun määräaika on kulunut loppuun, jollei
51275: virkasuhde irtisanomisen johdosta ole päätty-
51276: nyt sitä ennen.
51277:                                                36 d §
51278: 
51279:    Viranhaltijan ja tuntiopettajan irtisanoutu-         (3 mom. kumotaan)
51280: misesta on koululautakunnan annettava hänel-
51281: le todistus.
51282: 
51283: 
51284: 
51285:                       36 e §
51286:   Asianomaisen pääluottamusmiehen tai luot-             (Kumotaan)
51287: tamusmiehen kuulemisesta, ennen kuin viran-
51288: haltijan toiseen virkaan siirtämisestä tai viran-
51289: haltijan tai tuntiopettajan irtisanomisesta taik-
51290: ka virantoimituksesta pidättämisestä tehdään
51291: päätös, säädetään asetuksella.
51292: 
51293:  12   300422V
51294: 90                                  1990 vp. -      HE n:o 108
51295: 
51296: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
51297:                       37 §
51298:    Viranhaltijalle ja tuntiopettajalle, joka toi-      (Kumotaan)
51299: mii vastoin virkavelvollisuuksiaan tai /aiminlyö
51300: niitä voidaan määrätä kurinpitorangaistus. Ku-
51301: rinpitorangaistuksia ovat:
51302:    1) kirjallinen varoitus;
51303:    2) virantoimituksesta erottaminen; sekä
51304:    3) viraltapano.
51305:    Virantoimituksesta erottaminen voidaan
51306: määrätä enintään kolmeksi kuukaudeksi.
51307: 
51308:                       38 §                                               38 §
51309:    Lääninhallituksen määräämä virkamies toi-          Koululautakunta päättää viranhaltijaa ja
51310: mittaa kurinpitoasiassa tutkimuksen ja esittää      tuntiopettajaa koskevan kurinpitomenettelyn
51311: tutkimuksen tuloksen ja mahdollisen rangais-        vireillepanosta ja kurinpitorangaistuksesta sekä
51312: tusvaatimuksen koululautakunnalle, joka asi-        virantoimituksesta pidättämisestä.
51313: anomaista kuultuaan ratkaisee asian.
51314:    Kurinpitorangaistusta ei saa määrätä, ellei         Lääninhallituksen tulee, jos koululautakunta
51315: rangaistusvaatimusta ole esitetty yhden vuoden      sitä pyytää, toimittaa kurinpitoasiassa tutki-
51316: kuluessa siitä, kun se seikka, joka olisi voinut    mus ja esittää tutkimuksen tulos toimenpide-
51317: aiheuttaa kurinpitomenettelyn, tuli lääninhalli-    ehdotuksineen kou/ulautakunnalle.
51318: tuksen tietoon.
51319: 
51320: 
51321:                       39 §
51322:    Kurinpitomenettelyä ei saa panna vireille           (Kumotaan)
51323: eikä kurinpitorangaistusta määrätä saman syyn
51324: johdosta, josta tuomioistuin on jo tuominnut
51325: rangaistukseen tai jonka johdosta nostetusta
51326: syytteestä tuomioistuin on vapauttanut viran-
51327: haltijan tai tuntiopettajan tai jättänyt hänet
51328: rangaistukseen tuomitsematta. Tämän estämät-
51329: tä viranhaltija tai tuntiopettaja voidaan kuiten-
51330: kin kurinpitomenettelyä noudattaen panna vi-
51331: ralta.
51332:     Viranhaltijaa tai tuntiopettajaa vastaan ei
51333: saa panna vireille kurinpitomenettelyä saman
51334: syyn johdosta, josta häntä vastaan on vireillä
51335: syyte tuomioistuimessa, niin kauan kuin syyte
51336: on tuomioistuimessa vireillä. Jos kurinpitome-
51337: nettelyn aikana nostetaan tuomioistuimessa
51338: syyte saman syyn johdosta, joka on aiheutta-
51339:  nut kurinpitomenettelyn, on kurinpitomenette-
51340: ly keskeytettävä siksi ajaksi, kun syyte on
51341:  vireillä.
51342:     Jollei kurinpitomenettelyä 2 momentissa
51343:  mainituissa tapauksissa ole pantu vireille tai
51344: jatkettu kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun
51345:  tuomioistuimen päätös sai lainvoiman, raukeaa
51346:  oikeus kurinpitomenettelyn vireillepanemiseen
51347:  tai jatkamiseen.
51348:                                      1990 vp. -      HE n:o 108                                     91
51349: 
51350: Voimassa oleva laki                                   Ehdotus
51351:                       40 §
51352:    Milloin viranhaltija tai tuntiopettaja on syyt-         (Kumotaan)
51353: teen, kurinpitomenettelyn tai tutkimuksen alai-
51354: sena rikoksen tai kurinpitorikkomuksen vuok-
51355: si, voi koululautakunta pidättää hänet viran-
51356: toimituksesta tai tehtävän hoitamisesta. Pidä-
51357: tyspäätös on heti ilmoitettava lääninhallituksel-
51358: le. Päätös voidaan heti panna täytäntöön,
51359: jollei lääninhallitus sitä kiellä.
51360:    Ennen virantoimituksesta pidättämistä on
51361: viranhaltijalle ja tuntiopettajalle varattava ti-
51362: laisuus selityksen antamiseen asiassa, jollei vi-
51363: rantoimituksesta pidättämistä asian laadun
51364:  vuoksi ole saatettava voimaan välittömästi.
51365:    Jos vakinainen viranhaltija on tuomiois-
51366: tuimen tai viranomaisen päätöksellä tuomittu
51367:  viralta pantavaksi, koululautakunnan on pidä-
51368: tettävä hänet heti virantoimituksesta, vaikkei
51369: päätös ole lainvoimainen.
51370: 
51371:                                                     43 §
51372: 
51373:    Viranhaltijan ja tuntiopettajan virkasuhde             Viranhaltijan ja tuntiopettajan virkasuhde
51374: päättyy ilman irtisanomista heinäkuun 31 päi-          päättyy ilman irtisanomista 31 päivänä heinä-
51375: vänä sinä vuonna, jona asianomainen saavut-            kuuta sinä vuonna, jona asianomainen saavut-
51376: taa eroamisiän. Lääninhallitus voi kuitenkin           taa eroamisiän. Koululautakunta voi kuitenkin
51377: koululautakunnan esityksestä oikeuttaa hänet           oikeuttaa hänet jatkamaan samassa virassa tai
51378: jatkamaan samassa virassa tai tehtävässä täy-          tehtävässä enintään kolme vuotta sen jälkeen,
51379: sin /ukuvuosin enintään kolme vuotta sen jäl-          jos hänen on katsottava olevan vielä kykenevä
51380: keen, jos hänen on katsottava olevan vielä             hoitamaan virkaansa tai tehtäväänsä.
51381: kykenevä hoitamaan virkaansa tai tehtäväänsä.
51382: Virkasuhteen päättymisestä on koululautakun-
51383: nan annettava todistus.
51384: 
51385: 
51386:                       44 §                                                  44 §
51387:                                                          Viranhaltijan ja tuntiopettajan, joka sairau-
51388:                                                       den vuoksi ei kykene hoitamaan virkaansa, on
51389:                                                       pyydettävä virkavapautta. Jollei hän sitä tee,
51390:                                                       koululautakunnan on vapautettava hänet vi-
51391:                                                       rantoimituksesta sairauden ajaksi.
51392:    Lääninhallitus voi määrätä, jos se viran              Koululautakunta voi määrätä, jos se on
51393: hoitamisen edellytysten selvittämiseksi on tar-       viran hoitamisen edellytysten selvittämiseksi
51394: peen, viranhaltijan hänen terveydentilansa to-        tarpeen, viranhaltijan hänen terveydentilansa
51395: teamiseksi suoritettaviin tarkastuksiin ja tutki-     toteamiseksi suoritettaviin tarkastuksiin ja tut-
51396: muksiin. Samoilla edellytyksillä viranhaltija on      kimuksiin. Samoilla edellytyksillä viranhaltija
51397: velvollinen antamaan lääninhallitukselle ter-         on velvollinen antamaan koululautakunnalle
51398: veydentilaansa koskevia tietoja.                      terveydentilaansa koskevia tietoja.
51399:   Edellä 1 momentissa tarkoitetuista läänin-
51400: hallituksen määräämistä tarkastuksista ja tut-
51401: kimuksista aiheutuvat välttämättömät kustan-
51402: nukset suoritetaan valtion varoista.
51403: 92                                  1990 vp. -     HE n:o 108
51404: 
51405: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
51406: 
51407:                     6 luku                                             6 luku
51408:        Lukion kiinteistö ja irtaimisto                            Muutoksenhaku
51409:                        47 §                                             47 §
51410:    Lukiolla tulee olla tarkoitukseensa hyväksyt-      Kunnan viranomaisen päätökseen tämän lain
51411: ty koulurakennus tai -huoneisto. Lukio tai sen     tai sen nojalla annetun asetuksen mukaisessa
51412: osa voidaan, milloin huoneisto katsotaan tar-      asiassa haetaan muutosta siten kuin kunnallis-
51413: koituksenmukaiseksi, lääninhallituksen luvalla     laissa säädetään.
51414: sijoittaa vuokrahuoneiston tai kunnan omista-         Kunnan viranomaisen päätökseen viran va-
51415: maan muuhun kuin kouluhuoneistoon.                 kinaista täyttämistä koskevassa asiassa muu-
51416:                                                    tosta haetaan 1 momentista poiketen valitta-
51417:                                                    malla kouluhallitukseen noudattaen, mitä
51418:                                                    muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa
51419:                                                    laissa (154/50) säädetään. Valitusaika luetaan
51420:                                                    kuitenkin siitä, kun päätös on annettu hakijoil-
51421:                                                    le tiedoksi kunnallislain 32 §:n 1 momentissa
51422:                                                    säädetyllä tavalla.
51423:                                                       Asetuksella säädetyissä oppilasta koskevissa
51424:                                                    asioissa muutosta haetaan 1 momentista poike-
51425:                                                    ten lääninhallitukselta sen mukaan kuin ase-
51426:                                                    tuksella säädetään.
51427:                                                       Valittaa ei saa päätöksestä, joka koskee
51428:                                                    viran väliaikaisen hoitajan ja tuntiopettajan
51429:                                                    ottamista. Valittaa ei saa myöskään päätökses-
51430:                                                    tä sellaisessa asiassa, joka on säädetty koulu-
51431:                                                    lautakunnan alaisen toimielimen tai viranhalti-
51432:                                                    jan ratkaistavaksi.
51433:                      48 §                                               48 §
51434:   Lukion tontilla tai sen läheisyydessä tulee         Yksityisen lukion ylläpitäjän, koulun toimi-
51435: olla oppilaiden välituntien viettoon ja liikun-    elimen ja toimenhaltijan tämän lain tai sen
51436: nanharjoituksiin soveltuva alue.                   nojalla annetun asetuksen perusteella teke-
51437:                                                    mään päätökseen haetaan muutosta valittamal-
51438:                                                    la lääninoikeuteen siten kuin muutoksenhausta
51439:                                                    hallintoasioissa annetussa laissa säädetään.
51440:                                                    Rehtorin ja opettajan toimen vakinaista täyttä-
51441:                                                    mistä koskevassa asiassa muutosta haetaan
51442:                                                    kuitenkin valittamalla kouluhallitukseen. Vali-
51443:                                                    tusaika toimen vakinaista täyttämistä koske-
51444:                                                    vassa asiassa luetaan siitä, kun päätöksen teh-
51445:                                                    neen toimielimen pöytäkirja on asetettu nähtä-
51446:                                                    väksi koulun ilmoitustaululle.
51447:                                                       Rehtorin, opettajan ja tuntiopettajan kurin-
51448:                                                    pitoaja virantoimituksesta pidättämistä koske-
51449:                                                    vissa asioissa on muutoksenhausta 1 momentis-
51450:                                                    ta poiketen voimassa, mitä valtion virkamies-
51451:                                                    laissa säädetään.
51452:   Lukiolle on hankittava tarpeellinen kalusto,        Asetuksella säädetyissä oppilasta koskevissa
51453: opetusvälineet, kirjasto sekä muut koulun toi-     asioissa muutosta haetaan 1 momentista poike-
51454: minnalle tarpeelliset varusteet.                   ten lääninhallitukselta sen mukaan kuin ase-
51455:                                                    tuksella säädetään.
51456:                                                       Asetuksella voidaan säätää, että koulun yllä-
51457:                                                    pitäjän, toimielimen tai toimenhaltijan päätök-
51458:                                                    sistä joissakin asioissa ei saa valittaa.
51459:                                     1990 vp. -     HE n:o 108                                    93
51460: 
51461: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
51462:                      49 §                                                49 §
51463:    Kunta voi kouluhallituksen luvalla ja sen         Kouluhallituksen, ammattikasvatushallituk-
51464: määräämin ehdoin siirtää lukion kiinteistön tai    sen ja lääninhallituksen tämän lain tai sen
51465: irtaimiston tai osan niistä saman kunnan pe-       nojalla annetun asetuksen perusteella teke-
51466: ruskoulun tai yleisen kirjaston kiinteistöksi ja   mään päätökseen samoin kuin niiden valituk-
51467: irtaimistoksi.                                     sen johdosta antamaan päätökseen haetaan
51468:                                                    muutosta siten kuin muutoksenhausta hallinto-
51469:                                                    asioissa annetussa laissa säädetään.
51470:    Oikeudesta käyttää lukiokiinteistöä tai -huo-      Päätökseen, jolla kouluhallitus on ratkaissut
51471: neistoa taikka lukion irtaimistoa muuhun kuin      kunnan viranomaisen tai yksityisen lukion toi-
51472: kunnan lukioiden tarkoitukseen säädetään ase-      mielimen päätöksestä tehdyn valituksen viran
51473: tuksella. Käytön korvausperusteista päättää        tai toimen vakinaista täyttämistä koskevassa
51474: tarvittaessa kunnanvaltuusto, jollei johtosään-    asiassa, saa hakea muutosta se, joka katsoo
51475: nössä ole toisin määrätty.                         päätöksen Ioukkaavan oikeuttaan, valittamalla
51476:                                                    korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
51477:                                                       Asetuksella voidaan säätää, että kouluhalli-
51478:                                                    tuksen, ammattikasvatushallituksen tai läänin-
51479:                                                    hallituksen päätöksistä joissakin asioissa ei saa
51480:                                                    valittaa.
51481: 
51482:                                                                         49 a §
51483:                                                      Jos oppilaan huoltaja saa hakea muutosta
51484:                                                    tämän lain tai sen nojalla annetun asetuksen
51485:                                                    perusteella tehtyyn oppilasta koskevaan viran-
51486:                                                    omaisen päätökseen, on myös oppilaalla oi-
51487:                                                    keus hakea muutosta.
51488: 
51489: 
51490:                                              7 luku
51491:                                         Yksityinen lukio
51492: 
51493:                       52§                                                52§
51494:   Yksityisen lukion ylläpitäjän on asetettava         Yksityisen lukion ylläpitäjän on asetettava
51495: yksityisen lukion hallintoa varten johtokunta,     yksityisen lukion hallintoa varten johtokunta,
51496: josta on soveltuvin osin voimassa, mitä 5 §:ssä    josta soveltuvin osin voimassa, mitä 5 ja
51497: on säädetty. Tarkempia säännöksiä annetaan         6 §:ssä on säädetään. Tarkempia säännöksiä
51498: asetuksella.                                       annetaan asetuksella.
51499:   Mitä 2, 3 ja 8-10 §:ssä, 11 §:n 1 ja 3              Mitä 2, 3, 8 ja 9 §:ssä, 11 §:n 1 ja 3
51500: momentissa, 12-25, 47, 48, 55-58, 60 ja            momentissa, 12-25, 26 a-26 d, 55, 57, 58 ja
51501: 69 §:ssä on säädetty, on vastaavasti voimassa      69 §:ssä sekä kunnan kouluhallinnosta annetun
51502: yksityisestä lukiossa sekä sen oppilaista. Kou-    lain 16 ja 17 §:ssä säädetään, on vastaavasti
51503: lulautakunnalle säädetyt tehtävät hoitaa kui-      voimassa yksityisestä lukiosta ja sen oppilaista.
51504: tenkin yksityisen lukion johtokunta.               Koululautakunnalle säädetyt tehtävät hoitaa
51505:                                                    kuitenkin yksityisen lukion johtokunta.
51506: 
51507: 
51508:                      53§                                                 53 §
51509:   Yksityisen lukion rehtorin ja opettajan toi-       Yksityisen lukion rehtorin ja opettajan toi-
51510: mista, toimenhaitijoista ja tuntiopettajista on    mista, toimenhaitijoista ja tuntiopettajista on
51511: soveltuvin osin voimassa, mitä 29 §:n 2 ja 3       soveltuvin osin voimassa, mitä 29, 30, 30 a,
51512: momentissa, 30, 30 a, 30 b, 32, 32 a-32 e, 33,     30 b, 32, 32 a-32 e, 33, 36 a, 36 b, 36 d, 36 j,
51513: 34 a, 36, 36 a-36 g, 37-40, 43, 44 ja              36 g, 43 ja 44 §:ssä säädetään lukion viroista,
51514: 94                                    1990 vp. -       HE n:o 108
51515: 
51516: Voimassa oleva laki                                    Ehdotus
51517: 58 a §:ssä on säädetty lukion viroista, viran-          viranhaitijoista ja tuntiopettajista. Kurinpito-
51518: haitijoista ja tuntiopettaj ista.                       menettelystä ja virantoimituksesta pidättämi-
51519:                                                         sestä on lisäksi soveltuvin osin voimassa, mitä
51520:                                                         niistä valtion virkamiehen osalta säädetään.
51521:                                                         Virkamieslautakuntana toimii kouluhallituksen
51522:                                                         yhteyteen asetettu virkamieslautakunta.
51523:    Koululautakunnalle 1 momentissa mainituis-              Koululautakunnalle 1 momentissa mainituis-
51524: sa säännöksissä säädetyt tehtävät hoitaa yksi-          sa lainkohdissa säädetyt tehtävät hoitaa yksi-
51525: tyisessä lukiossa johtokunta. Mitä 1 momentis-          tyisessä lukiossa johtokunta. Mitä 1 momentis-
51526: sa mainituissa lainkohdissa on säädetty koulu-          sa mainituissa lainkohdissa säädetään koulu-
51527: lautakunnasta, on voimassa yksityisen lukion            lautakunnasta, on voimassa yksityisen lukion
51528: johtokunnasta. Toimenhaltija voidaan 30 §:n 1           johtokunnasta. Toimenhaltija voidaan 30 §:n 1
51529: momentin, 30 a §:n 1 momentin ja 30 b §:n               momentin sekä 30 a §:n 1 momentin nojalla
51530: nojalla siirtää lukion, sen iltalinjan tai iltalu-      siirtää lukion, sen iltalinjan, iltalukion, perus-
51531: kion virkaan vain, jos saman ylläpitäjän yksi-          koulun tai muun oppilaitoksen virkaan vain,
51532: tyisessä lukiossa, sen iltalinjalla tai iltalukiossa    jos saman ylläpitäjän yksityisessä lukiossa, sen
51533: taikka peruskoulua korvaavassa koulussa ei ole          iltalinjalla tai iltalukiossa taikka peruskoulua
51534: soveltuvaa tointa, johon toimenhaltija voidaan          korvaavassa koulussa ei ole soveltuvaa tointa,
51535: siirtää.                                                johon toimenhaltija voidaan siirtää.
51536: 
51537: 
51538:                       53 a §                                                  53 a §
51539:    Yksityisen lukion johtokunnalle 52 tai 53 §:n          Yksityisen lukion toimielimelle tai toimen-
51540: mukaan kuuluva tehtävä voidaan asetuksella              haltijalle kuuluva tehtävä voidaan 13 a §:n 2 ja
51541: tai sen nojalla ohjesäännössä määrätä yksityi-          3 momentissa säädetyin poikkeuksin ohjesään-
51542: sen lukion rehtorin tehtäväksi.                         nössä määrätä lukion muun toimielimen tai
51543:                                                         toimenhaltijan tehtäväksi.
51544: 
51545:                       55§                                                     55§
51546:    Valtion ja kunnan palveluksessa olevat sekä            Lukiolla tulee olla tarkoitukseensa soveltuva
51547: lukion hallintoelinten jäsenet eivät saa sivulli-       koulurakennus tai -huoneisto sekä tarpeellinen
51548: selle ilmaista, mitä he tämän lain mukaisten            kalusto, opetusvälineet, kirjasto sekä muut
51549: tehtäviensä perusteella ovat saaneet tietää, jos        koulun toiminnalle tarpeelliset tilat ja varus-
51550: asia on sen luonteen vuoksi salassa pidettävä.          teet.
51551: 
51552:                       57§                                                     57 §
51553:    Maksuunpantu lukukausimaksu saadaan pe-                Opetusministeriö voi määrätä lukiolle ope-
51554: riä ulosottotoimin ilman tuomiota tai päätöstä          tussuunnitelmaan perustuvan erityisen tehtä-
51555: siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen           vän. Opetusministeriö voi samalla korottaa
51556: perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa             lukion käytettävissä olevaa 21 §:ssä säädettyä
51557: (367/61) on säädetty.                                   tuntimäärää sekä myöntää lukiolle oikeuden
51558:                                                         poiketa opetussuunnitelmaa ja oppilaaksiottoa
51559:                                                         koskevista säännöksistä ja määräyksistä.
51560: 
51561: 
51562: 
51563:                       58 a §
51564:    Milloin vakinainen viranhaltija siirretään tä-          (Kumotaan)
51565: män lain nojalla muuhun virkaan tai viranhal-
51566: tija joutuu muuttamaan toiseen kuntaan, kor-
51567: vataan hänen muuttokustannuksensa valtion
51568: varoista.
51569:                                     1990 vp. -     HE n:o 108                                    95
51570: 
51571: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
51572:                     59§
51573:   Tämän lain mukaan koululautakunnalle                 (Kumotaan)
51574: kuuluva tehtävä voidaan asetuksella tai sen
51575: nojalla johtosäännössä määrätä jonkun muun
51576: kunnallisen viranomaisen tai viranhaltijan teh-
51577: täväksi.
51578: 
51579:                       60 §
51580:     Tämän lain ja sen nojalla annetun asetuksen        (Kumotaan)
51581: perusteella tehtyyn lääninhallituksen ja koulu-
51582: lautakunnan päätökseen haetaan muutosta va-
51583: littamalla kouluhallitukselle. Asetuksella voi-
51584: daan kuitenkin säätää noudatettavaksi kunnal-
51585: lislain mukaista valitusmenettelyä.
51586:    Päätökseen, jolla kouluhallitus on ratkaissut
51587: koululautakunnan päätöksestä tehdyn valituk-
51588: sen viran vakinaista täyttämistä koskevassa
51589: asiassa, saa hakea muutosta se, joka katsoo
51590: päätöksen Ioukkaavan oikeuttaan, valittamalla
51591: korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
51592:    Jos koululautakunnalle tämän lain tai sen
51593: nojalla annetun asetuksen mukaan kuuluva
51594: asia on siirretty viranhaltijan tai johtokunnan
51595: päätettäväksi, ei viranhaltijan tai johtokunnan
51596: päätökseen saa valittamalla hakea muutosta.
51597:  Viranhaltijan tai johtokunnan on saatettava
51598: asia koululautakunnan ratkaistavaksi, jos pää-
51599: tökseen tyytymätön 14 päivän kuluessa päätök-
51600: sestä tiedon saatuaan sitä kirjallisesti vaatii.
51601: Päätökseen on liitettävä ohjeet, joista ilmenee,
51602: miten päätökseen tyytymättömän on menetel-
51603: tävä asian saattamiseksi lautakunnan käsiteltä-
51604: väksi.
51605:    Jos oppilaan huoltaja saa hakea muutosta
51606: johtokunnan päätökseen tai muun viranomai-
51607: sen oppilasta koskevaan päätökseen, on myös
51608: oppilaalla oikeus hakea muutosta.
51609: 
51610:                                                       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
51611:                                                    kuuta 1991.
51612:                                                       Tällä lailla kumotaan lukion oppilaiden
51613:                                                    opintososiaalisista eduista 3 päivänä kesäkuuta
51614:                                                    1983 annettu laki (499/83) siihen myöhemmin
51615:                                                    tehtyine muutoksineen.
51616:                                                       Tämän lain voimaan tullessa voimassa ollei-
51617:                                                    den 19, 21 ja 43 § :n nojalla tehdyt päätökset
51618:                                                    ovat voimassa niissä mainitun ajan.
51619:                                                       Ennen tämän lain voimaantuloa valittu joh-
51620:                                                    tokunta jatkaa tehtävässään toimikautensa
51621:                                                    loppuun.
51622:                                                       Kunnan toimielimessä tämän lain voimaan
51623:                                                    tullessa vireillä oleva hallintoasia käsitellään
51624: 96                    1990 vp. -   HE n:o 108
51625: 
51626: Voimassa oleva laki                Ehdotus
51627: 
51628:                                    loppuun samassa toimielimessä. Jos kunnan-
51629:                                    valtuusto päättää 13 a §:n nojalla johtosään-
51630:                                    nössä määrätä tämän lain mukaan kunnan
51631:                                    toimie/imelle tai viranhaltijalle kuuluvan tehtä-
51632:                                    vän kunnan muun toimielimen tai viranhaltijan
51633:                                    tehtäväksi, johtosäännön voimaan tullessa vi-
51634:                                    reillä oleva, ennen tämän lain voimaantuloa
51635:                                    vireille tullut hallintoasia käsitellään kuitenkin
51636:                                    kunnanvaltuuston päätöksen mukaisessa jär-
51637:                                    jestyksessä. Mitä tässä momentissa säädetään,
51638:                                    koskee soveltuvin osin yksityistä lukiota koske-
51639:                                    vien asioiden käsittelyä.
51640:                                       Tämän lain voimaan tullessa lääninhallituk-
51641:                                    sessa vireillä olevat opettajan kurinpilaa ja
51642:                                    lääkärintarkastukseen veivoittamista koskevat
51643:                                    asiat käsitellään tämän lain voimaan tullessa
51644:                                    voimassa olleiden säännösten mukaan.
51645:                                       Haettaessa muutosta päätökseen, joka on
51646:                                    tehty ennen tämän lain voimaantuloa, sovelle-
51647:                                    taan tämän lain voimaan tullessa voimassa
51648:                                    olleen 60 §:n säännöksiä.
51649:                                       Aineenopettajan ja opinto-ohjaajan virat
51650:                                    muuttuvat tämän lain voimaan tullessa nuo-
51651:                                    remman lehtorin viroiksi. Lain voimaan tulles-
51652:                                    sa virkoja vakinaisesti tai väliaikaisesti hoita-
51653:                                    vat henkilöt siirtyvät vastaavien uusien virko-
51654:                                    jen vakinaisiksi haltijoiksi tai väliaikaisiksi hoi-
51655:                                    lajiksi.
51656:                                       1990 vp. -      HE n:o 108                                       97
51657: 
51658: 
51659: 3.
51660:                                                Laki
51661:                                      iltalukiolain muuttamisesta
51662: 
51663:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
51664:    kumotaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun iltalukiolain (478/83) 13 §:n 3 ja 4 momentti
51665: ja 22 §,
51666:    muutetaan 5 §, 8 §:n 2 momentti, 10 §, 13 §:n 2 momentti, 15 §, 17 §:n 1 momentti, 18 §,
51667: 20 §:n 2-4 momentti, 21 §:n 1-3 momentti, 21 a §, 23, 23 a ja 24 §,
51668:    sellaisina kuin näistä ovat 8 §:n 2 momentti 3 päivänä helmikuuta 1984 annetussa laissa
51669: (134/84), 10 ja 23 § 10 päivänä kesäkuuta 1988 annetussa laissa (513/88), 18 § sekä 21 §:n 2 ja 3
51670: momentti 16 päivänä huhtikuuta 1987 annetussa laissa (419/87), 21 §:n 1 momentti 29 päivänä
51671: tammikuuta 1988 annetussa laissa (89/88) sekä 21 a ja 23 a § 12 päivänä heinäkuuta 1985
51672: annetussa laissa (617 /85), sekä
51673:    lisätään lakiin siitä mainitulla 29 päivänä tammikuuta 1988 annetulla lailla kumotun 16 §:n
51674: tilalle uusi 16 § seuraavasti:
51675: Voimassa oleva laki                                       Ehdotus
51676:                        5§                                                       5§
51677:   Jollei tässä laissa ole toisin säädetty, iltalu-          Jollei tässä laissa tmsm säädetä, iltalukion
51678: kion johtokunnasta, opettajakunnasta, oppi-               johtokunnasta, opettajakunnasta, oppilas-
51679: laskunnasta, muita kuin opetustehtäviä suorit-            kunnasta, rehtorista, apulaisrehtorista ja vara-
51680: tavan henkilökunnan kokouksista, rehtorista,              rehtorista on soveltuvin osin voimassa, mitä
51681: apulaisrehtorista ja vararehtorista on soveltu-           lukiolaissa (477 /83) säädetään.
51682: vin osin voimassa, mitä lukiolaissa (477 /83) on
51683: säädetty.
51684: 
51685:                                                      8§
51686: 
51687:   Iltalukion opetusryhmien muodostamisesta              Iltalukion opetusryhmien muodostamisen
51688: säädetään asetuksella. Jollei asetuksessa ole         perusteista säädetään asetuksella.
51689: toisin säädetty, opetusryhmien muodostamisen
51690: perusteista päättää tarvittaessa valtioneuvosto.
51691: 
51692:                      10 §                                                       10 §
51693:    Iltalukion opetussuunnitelman laatimisesta,               Iltalukion opetussuunnitelman ja työsuunni-
51694: hyväksymisestä ja tiedoksiannosta on soveltu-             telman laatimisesta sekä hyväksymisestä on
51695: vin osin voimassa, mitä kunnan lukion opetus-             soveltuvin osin voimassa, mitä kunnan lukion
51696: suunnitelmasta on säädetty, jollei asetuksella            opetussuunnitelmasta ja työsuunnitelmasta
51697: toisin säädetä.                                           säädetään, jollei asetuksella toisin säädetä.
51698: 
51699:                                                  13§
51700: 
51701:   Opetusministeriön ohjeiden mukaan iltalu-             Iltalukion oppilaaksi voidaan ottaa myös
51702: kion oppilaaksi voidaan ottaa myös henkilö,           henkilö, jonka tarkoituksena on opiskella yh-
51703: jonka tarkoituksena on opiskella yhden tai            den tai useamman iltalukiossa opetetun aineen
51704: useamman iltalukiossa opetetun aineen oppi-           oppimäärän suorittamiseksi.
51705: määrän suorittamiseksi.
51706:    Iltalukio on velvollinen ottamaan yksityisop-            (3 ja 4 mom. kumotaan)
51707: pilaita kouluhallituksen ohjeiden mukaan.
51708:    Jos lääninhallitus havaitsee, että oppilaan tai
51709: yksityisoppilaan iltalukioon ottamista koskeva
51710: 
51711: 13   300422V
51712: 98                                   1990 vp. -       HE n:o 108
51713: 
51714: Voimassa oleva laki                                   Ehdotus
51715: päätös on virheellinen, se voi määrätä, että
51716: oppilas tai yksityisoppilas on otettava iltaluki-
51717: oon.
51718: 
51719:                       15 §                                                 15 §
51720:    Oppilaan, joka ei ole iltalukion muilla kurin-        Oppilaan, joka ei ole asetuksella säädetyillä
51721: pitokeinoilla ojennettavissa, voi johtokunta           muilla kurinpitokeinoilla ojennettavissa, voi
51722: erottaa iltalukiosta määräajaksi, enintään kol-        johtokunta erottaa määräajaksi, enintään yh-
51723: meksi kuukaudeksi, tai koululautakunta lopul-          deksi vuodeksi.
51724: lisesti.
51725:                                                                            16 §
51726:                                                          Oppilaiden opintososiaalisista eduista on
51727:                                                        voimassa, mitä lukiolain 26 a ja 26 b §:ssä
51728:                                                        säädetään.
51729:                        17 §                                                   17 §
51730:   Iltalukiossa voi olla rehtorin virka ja opetta-        Iltalukiossa voi olla rehtorin virka ja opetta-
51731: jan virkoja. Opettajan virkoja ovat iltalukion         jan virkoja. Opettajan virkoja ovat iltalukion
51732: lehtorin ja opinto-ohjaajan virat.                     lehtorin virat.
51733: 
51734: 
51735:                       18 §                                                  18 §
51736:   Iltalukion viroista, viranhaitijoista ja tunti-       Iltalukion viroista, viranhaitijoista ja tunti-
51737: opettajista on vastaavasti voimassa, mitä lu-         opettajista on vastaavasti voimassa, mitä lu-
51738: kion viroista, viranhaitijoista ja tuntiopettajis-    kion viroista, viranhaitijoista ja tuntiopettajis-
51739: ta on säädetty lukiolain 29, 30, 30 a, 30 b, 31,      ta säädetään lukiolain 29, 30, 30 a, 30 b, 31,
51740: 32, 32 a-32 e, 33, 34, 34 a, 35, 36, 36 a-            32, 32 a-32 e, 33, 35, 36 a, 36 b, 36 d, 36 J,
51741: 36 g, 37-46, 58 a ja 67 §:ssä.                        36 g, 42-46 ja 67 §:ssä.
51742: 
51743:                                                     20 §
51744: 
51745:    Lukion iltalinja toimii lukion rehtorin val-          Lukion iltalinja toimii lukion rehtorin val-
51746: vonnassa ja iltalinjan rehtorin johdossa. Teh-        vonnassa ja iltalinjan rehtorin johdossa. Teh-
51747: tävien jaosta lukion rehtorin ja iltalinjan rehto-    tävien jaosta lukion rehtorin ja iltalinjan rehto-
51748: rin kesken päättää koululautakunta.                   rin kesken päättää johtokunta.
51749:    Lukion iltalinjalla voi olla rehtorin virka ja        Lukion iltalinjalla voi olla rehtorin virka ja
51750: opettajan virkoja. Opettajan virkoja ovat ilta-       opettajan virkoja. Opettajan virkoja ovat ilta-
51751: linjan lehtorin ja opinto-ohjaajan virat.             linjan lehtorin virat.
51752:    Kunnan lukioon, jossa on iltalinja, voidaan           Kunnan lukioon, jossa on iltalinja, voidaan
51753: opetusministeiön ohjeiden mukaan perustaa             perustaa sellainen opettajan virka, jonka halti-
51754: opettajan virka, jonka haltija on velvollinen         ja on velvollinen opettamaan osan opetusvel-
51755: opettamaan osan opetusvelvollisuudestaan sa-          vollisuudestaan saman lukion iltalinjalla. Vir-
51756: man lukion iltalinjalla. Yksityiseen lukioon          kaa perustettaessa tulee opetusvelvollisuuteen
51757: voidaan vastaavasti perustaa opettajan toimi.         kuuluvista tunneista vähintään puolet olla lu-
51758:                                                       kion tunteja. Yksityiseen lukioon voidaan vas-
51759:                                                       taavasti perustaa opettajan toimi.
51760: 
51761: 
51762:                      21 §                                                  21 §
51763:  Yksityisestä iltalukiosta on vastaavasti voi-         Yksityisestä iltalukiosta on vastaavasti voi-
51764: massa, mitä tämän lain 2, 3 ja 7-15 §:ssä,            massa, mitä 2, 3, 7-16, 23 ja 24 §:ssä, 28 §:n
51765:                                     1990 vp. -     HE n:o 108                                     99
51766: 
51767: )imassa oleva laki                                 Ehdotus
51768: 
51769: ~ §:n 2  momentissa, 22 ja 23 §:ssä, 28 §:n 1      1 momentissa ja 30 §:ssä sekä lukiolain 8 ja
51770: omentissa ja 30 §:ssä sekä lukiolain 8-            9 §:ssä, 11 §:n 1 ja 3 momentissa, 12, 13 ja
51771: ' §:ssä, 11 §:n 1 ja 3 momentissa, 12, 13 ja       51 §:ssä, 52 §:n 1 momentissa ja 54 §:ssä sää-
51772:   §:ssä, 52 §:n 1 momentissa ja 54 §:ssä on        detään.
51773: ädetty.
51774:  Yksityisen iltalukion toimista, toimenhalti-         Yksityisen iltalukion totmtsta, toimenhalti-
51775: ista ja tuntiopettajista on soveltuvin osin        joista ja tuntiopettajista on soveltuvin osin
51776: 1imassa, mitä lukiolain 29 §:n 2 ja 3 momen-       voimassa, mitä lukiolain 29, 30, 30 a, 30 b, 32,
51777: sa, 30, 30 a, 30 b, 32, 32 a-32 e, 33, 34 a,       32 a-32 e, 33, 36 a, 36 b, 36 d, 36 J, 36 g, 43
51778: ;, 36 a-36 g, 37-40, 43, 44 ja 58 a §:ssä on       ja 44 §:ssä säädetään lukion viroista, viranhai-
51779: ädetty lukion viroista, viranhaitijoista ja tun-   tijoista ja tuntiopettajista. Kurinpitomenette-
51780: lpettajista. Yksityisen iltalukion, yksityisen     lystä ja virantoimituksesta pidättämisestä on
51781: kion ja peruskoulua korvaavan koulun yhtei-        lisäksi soveltuvin osin voimassa, mitä niistä
51782: n rehtorin virasta on soveltuvin osin voimas-      valtion virkamiehen osalta säädetään. Yksityi-
51783: , mitä peruskoululain (476/83) 78 §:n 5 mo-        sen iltalukion, yksityisen lukion ja peruskoulua
51784: ~ntissa on säädetty.                               korvaavan koulun yhteisen rehtorin virasta on
51785:                                                    soveltuvin osin voimassa, mitä peruskoululain
51786:                                                    (476/83) 78 §:n 5 momentissa säädetään.
51787: Koululautakunnalle 1 ja 2 momentissa mai-             Koululautakunnalle 1 ja 2 momentissa mai-
51788: tuissa säännöksissä säädetyt tehtävät hoitaa       nituissa lainkohdissa säädetyt tehtävät hoitaa
51789: :sityisen iltalukion johtokunta. Mitä 1 ja 2       yksityisen iltalukion johtokunta. Mitä 1 ja 2
51790: omentissa mainituissa lainkohdissa on sää-         momentissa mainituissa lainkohdissa säädetään
51791: tty koululautakunnasta, on voimassa yksityi-       koululautakunnasta, on voimassa yksityisen il-
51792: n iltalukion johtokunnasta. Toimenhaltija          talukion johtokunnasta. Toimenhaltija voi-
51793: 1idaan lukiolain 30 §:n 1 momentin ja              daan lukiolain 30 § :n 1 momentin sekä
51794: 1 a §:n 1 momentin ja 30 b §:n nojalla siirtää     30 a §:n 1 momentin nojalla siirtää iltalukion,
51795: alukion, lukion tai sen iltalinjan virkaan         lukion, sen iltalinjan, peruskoulun tai muun
51796: .in, jos saman ylläpitäjän yksityisessä iltalu-    oppilaitoksen virkaan vain, jos saman ylläpitä-
51797: ossa, lukiossa, sen iltalinjalla tai peruskoulua   jän yksityisessä iltalukiossa, lukiossa, sen ilta-
51798: lrvaavassa koulussa ei ole soveltuvaa tointa,      linjalla tai peruskoulua korvaavassa koulussa
51799: hon toimenhaltija voidaan siirtää.                 ei ole soveltuvaa tointa, johon toimenhaltija
51800:                                                    voidaan siirtää.
51801: 
51802: 
51803: 
51804:                      21 a §                                         21 a §
51805:   Yksityisen iltalukion johtokunnalle 21 §:n 1    Yksityisen iltalukion toimielimelle tai toi-
51806: .i 2 momentin mukaan kuuluva tehtävä voi- menhaltijalle kuuluva tehtävä voidaan ohje-
51807: :tan asetuksella ja sen nojalla ohjesäännössä säännössä lukiolain 13 a §:n 2 ja 3 momentissa
51808: .äärätä yksityisen iltalukion rehtorin tehtä- säädetyin poikkeuksin määrätä yksityisen ilta-
51809: iksi.                                          lukion muun toimielimen tai toimenhaltijan
51810:                                                tehtäväksi.
51811:                      22 §
51812:  Valtion ja kunnan palveluksessa olevat sekä     (Kumotaan)
51813: alukion hallintoelinten jäsenet eivät saa si-
51814: rlliselle ilmaista, mitä he tämän lain mukais-
51815: 'l tehtäviensä perusteella ovat saaneet tietää,
51816: s asia on sen luonteen vuoksi salassa pidettä-
51817: 
51818: 
51819:                  23 §                                                  23 §
51820: Iltalukion maksuunpannun lukukausimak-              Iltalukion kokeilutoiminnasta ja muutoksen-
51821: 100                                 1990 vp. -      HE n:o 108
51822: 
51823: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
51824: sun ulosotosta, kokeilutoiminnasta sekä muu-        hausta on soveltuvin osin voimassa, mitä lul
51825: toksenhausta ja oikaisusta on soveltuvin osin       olaissa säädetään.
51826: voimassa, mitä lukiolaissa on säädetty.
51827: 
51828:                     23 a §                                              23 a §
51829:   Tämän lain mukaan koululautakunnalle                Tämän lain tai sen nojalla annetun asetuksc
51830: kuuluva tehtävä voidaan asetuksella tai sen         mukaan kunnan toimielimelle tai viranhaltijt
51831: nojalla johtosäännöllä määrätä kunnan muun          Ie kuuluva tehtävä voidaan johtosäännös.
51832: viranomaisen tai viranhaltijan tehtäväksi.          lukiolain 13 §:n 2 ja 3 momentissa säädety
51833:                                                     poikkeuksin määrätä kunnan muun toimie,
51834:                                                     men tai viranhaltijan tehtäväksi.
51835: 
51836: 
51837:                      24 §                                                 24 §
51838:   Erityisen koulutustarpeen vaatiessa iltalukio       Sivistystarpeen vaatiessa iltalukio voi opeh
51839: voi valtioneuvoston luvalla järjestää tässä lais-   ministeriön luvalla toimia sijaintikuntansa 1
51840: sa tarkoitettua opetusta varsinaisen toimipaik-     kopuolella. Erityisen koulutustehtävän vaatiE
51841: kansa ulkopuolella. Tällöin voidaan, sen mu-        sa iltalukio voi opetusministeriön luvalla p<
51842: kaan kuin lupaehdoissa määrätään, poiketa           keta tämän lain ja sen nojalla annetun asetu
51843: tämän lain ja sen nojalla annetun asetuksen         sen työaikaa, opetusta ja oppilaaksiottoa kc
51844: säännöksistä.                                       kevista säännöksistä.
51845: 
51846:                                                        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tamn
51847:                                                     kuuta 1991.
51848:                                                        Tämän lain voimaan tullessa voimassa olle
51849:                                                     24 §:n sekä lukiolain 19, 21 ja 43 §:n noja
51850:                                                     myönnetyt luvat ovat voimassa luvissa mai,
51851:                                                     tun ajan.
51852:                                                        Kunnan toimielimessä tämän lain voima
51853:                                                     tullessa vireillä oleva hallintoasia käsitellä
51854:                                                     loppuun samassa toimielimessä. Jos kunnc
51855:                                                     valtuusto päättää 23 a §:n nojalla johtosät,
51856:                                                     nössä määrätä tämän lain mukaan kunn
51857:                                                     toimielimelle tai viranhaltijalle kuuluvan teh
51858:                                                     vän kunnan muun toimielimen tai viranhaltij
51859:                                                     tehtäväksi, johtosäännön voimaan tullessa
51860:                                                     reillä oleva, ennen tämän lain voimaantui
51861:                                                     vireille tullut hallintoasia käsitellään kuiten)
51862:                                                     kunnanvaltuuston päätöksen mukaisessa j,
51863:                                                     jestyksessä. Mitä tässä momentissa säädetäi
51864:                                                     koskee soveltuvin osin yksityistä iltalukiota
51865:                                                     yksityisen lukion iltalinjaa koskevan asian J
51866:                                                     sittelyä.
51867:                                                        Opinto-ohjaajan virat muuttuvat tämän Ie
51868:                                                     voimaan tullessa lehtorin viroiksi. Lain v
51869:                                                     maan tullessa virkoja vakinaisesti tai väliaik
51870:                                                     sesti hoitavat henkilöt siirtyvät vastaavien t
51871:                                                     sien virkojen vakinaisiksi haltijoiksi tai väh
51872:                                                     kaisiksi hoitajiksi.
51873:                                                        Tämän lain voimaan tullessa lääninhallitz
51874:                                                     sessa vireillä olevat opettajan kurinpitoa
51875:                                    1990 vp. -     HE n:o 108                                    101
51876: 
51877: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
51878: 
51879:                                                       lääkärintarkastukseen veivoittamista koskevat
51880:                                                       asiat käsitellään tämän lain voimaan tullessa
51881:                                                       voimassa olleiden säännösten mukaan.
51882: 
51883: 
51884: 4.
51885:                                            Laki
51886:                       kunnan kouluhallinnosta annetun lain muuttamisesta
51887: 
51888:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
51889:   kumotaan kunnan kouluhallinnosta 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun lain (479/83) 4 §:n 2
51890: ja 3 momentti sekä 8, 10 ja 15 §,
51891:   muutetaan 1 §:n 1 momentti, 2 §:n 2 momentti, 3 §, 5 §:n 1 ja 2 momentti, 6 §, 7 §:n 1
51892: momentti sekä 9, 11-13, 16 ja 17 §,
51893:   näistä 17 § sellaisena kuin se on 10 päivänä kesäkuuta 1988 annetussa laissa (515/88), sekä
51894:   lisätään 2 §:ään uusi 2 momentti, jolloin muutettu 2 momentti siirtyy 3 momentiksi
51895: seuraavasti:
51896: Voimassa oleva laki                               Ehdotus
51897: 
51898:                        1§                                                 1§
51899:   Kunnan koululaitokseen kuuluvat kunnan             Kunnan koululaitokseen kuuluvat kunnan
51900: peruskoulut, lukiot ja iltalukiot. Koulutoimen    peruskoulut, lukiot ja iltalukiot. Johtosään-
51901: johtosäännössä voidaan määrätä, että myös         nössä voidaan määrätä, että myös kunnan
51902: kunnan omistama ammatillinen oppilaitos           omistama muu oppilaitos kuuluu kunnan kou-
51903: kuuluu kunnan koululaitokseen.                    lulaitokseen.
51904: 
51905: 
51906:                                                  2§
51907: 
51908:                                                     Kunta voi päättää, että jokin muu lautakun-
51909:                                                   ta hoitaa myös koululautakunnalle kuuluvat
51910:                                                   tehtävät. Lautakunnasta on tällöin soveltuvin
51911:                                                   osin voimassa, mitä koululautakunnasta sääde-
51912:                                                   tään.
51913:   Kaksikielisessä kunnassa koululautakunta           Kaksikielisessä kunnassa koululautakunta
51914: jakautuu suomenkieliseen ja ruotsinkieliseen      jakautuu kunnan kouluhallintoon kuuluvia
51915: osastoon. Osastot käyttävät toimialallaan lau-    asioita käsitellessään suomenkieliseen ja ruot-
51916: takunnan päätösvaltaa.                            sinkieliseen osastoon. Osastot käyttävät toimi-
51917:                                                   alallaan lautakunnan päätösvaltaa, ja niistä on
51918:                                                   soveltuvin osin voimassa, mitä lautakunnasta
51919:                                                   kunnallislaissa (953176) säädetään.
51920: 
51921:                       3§                                                 3§
51922:   Koululautakunnan tulee:                           Koululautakunnan tehtävänä on:
51923:   1) johtaa ja valvoa kunnan koululaitosta;         1) johtaa kunnan koululaitosta;
51924:   2) valvoa kunnassa toimivia peruskoulua           2) valvoa peruskoulua korvaavia kouluja ja
51925: korvaavia kouluja sekä yksityisiä lukiaita ja     yksityisiä lukioita;
51926: iltalukioita;
51927:   3) tarkkailla kunnassa toimivia peruskoulua       3) ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin perus-
51928: vastaavia yksityisiä kouluja; sekä                koulun ja lukion oppimäärälle rakentuvan
51929:                                                   muun koulutuksen kehittämiseksi; sekä
51930: 102                                   1990 vp. -        HE n:o 108
51931: 
51932: Voimassa oleva laki                                     Ehdotus
51933: 
51934:   4) seurata kunnassa vallitsevia koulutusoloja               4) suorittaa muut silie säädetyt ja määrätyt
51935: sekä tehdä ehdotuksia ja laatia suunnitelmia                tehtävät.
51936: peruskoulun ja lukion oppimääri:ille rakentu-
51937: van muun koulutustoiminnan kehittämiseksi.
51938:   Koululautakunnan ja sen osastojen tehtävis-
51939: tä ja toimivallasta säädetään asetuksella. Tar-
51940: kempia määräyksiä voidaan antaa johtosään-
51941: nössä.
51942:                                                       4 §
51943: 
51944:    Osasto voi myös tehdä esityksiä ja antaa                   (2 ja 3 mom. kumotaan)
51945: lausuntoja koululautakunnalle kunnan koko
51946: koululaitosta koskevissa asioissa. Ennen kuin
51947: lautakunta tekee jostakin asiasta päätöksen, on
51948: osastolle varattava tilaisuus antaa asiasta lau-
51949: sunto, jos vähintään kaksi lautakunnan jäsentä
51950: sitä vaatii. Milloin osasto on antanut lausun-
51951: non tai tehnyt esityksen lautakunnan päättä-
51952: mästä asiasta, on sen lausunto tai esitys liitettä-
51953: vä lautakunnan päätökseen ja kunnan valtion
51954: viranomaiselle toimittamaan toimituskirjaan.
51955:    Tarkempia säännöksiä ja määräyksiä osas-
51956: ton päätösvaltaan ja käsiteltäviin kuuluvista
51957: tehtävistä annetaan asetuksella ja johtosään-
51958: nössä.
51959:                        5 §                                                          5§
51960:    Koululautakunnassa on vähintään seitsemän                  Koululautakunnan jäsenten ja varajäsenten
51961: ja enintään kolmetoista jäsentä. Jäsenten ja                vaalikelpoisuudesta ja valinnasta on tässä lais-
51962: varajäsenten vaalikelpoisuudesta ja valinnasta              sa säädetyin poikkeuksin voimassa, mitä kun-
51963: on tässä laissa säädetyin poikkeuksin voimas-               nallislaissa säädetään.
51964: sa, mitä kunnallislaissa (95 317 6) on säädetty.
51965:    Koululautakunnan jäsenistä tulee kahden ol-             Koululautakunnan jäsenistä tulee kahden ol-
51966: la opettajia. Opettajajäsenten ja hänen varajä-         la opettajia. Jos muu lautakunta hoitaa koulu-
51967: senensä tulee olla kunnan koululaitokseen kuu-          lautakunnalle kuuluvat tehtävät, kunta voi
51968: luvan oppilaitoksen opettajanviran taikka 3             päättää, että enintään kahden lautakunnan
51969: §:n 1 momentin 2 tai 3 kohdassa tarkoitetun             jäsenistä tulee olla opettajia. Opettajajäsenet
51970: oppilaitoksen opettajantoimen vakinainen hal-           osallistuvat muussa kuin koululautakunnassa
51971: tija. Muutoin eivät 3 §:n 1 momentin 2 ja 3             vain niiden asioiden käsittelyyn, jotka muutoin
51972: kohdassa tarkoitettujen oppilaitosten palveluk-         kuuluisivat koululautakunnalle. Opettajajäse-
51973: sessa olevat henkilöt ole vaalikelpoisia koulu-         nen ja hänen varajäsenensä tulee olla kunnan
51974: lautakuntaan oppilaitoksen sijaintikunnassa.            koululaitokseen kuuluvan oppilaitoksen opet-
51975:                                                         tajan viran taikka kunnassa toimivan perus-
51976:                                                         koulua korvaavan koulun, yksityisen lukion tai
51977:                                                         iltalukion opettajan toimen vakinainen haltija.
51978:                                                         Muutoin eivät näiden yksityisten oppilaitosten
51979:                                                         palveluksessa olevat henkilöt ole vaalikelpoisia
51980:                                                         koululautakuntaan oppilaitoksen sijaintikun-
51981:                                                         nassa.
51982: 
51983: 
51984:                        6 §                                                        6§
51985:   Valittuaan koululautakunnan jäsenet kun-                    Kunnanvaltuusto nimeaa kaksikielisessä
51986: nanvaltuusto nimeää kaksikielisessä kunnassa                kunnassa koululautakunnan kummankin osas-
51987:                                     1990 vp. -      HE n:o 108                                   103
51988: 
51989: >imassa oleva laki                                  Ehdotus
51990: mmankin osaston puheenjohtajan ja vara-             ton puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lau-
51991: heenjohtajan lautakunnan asianomaiseen              takunnan asianomaiseen kieliryhmään kuulu-
51992: ~liryhmään kuuluvista jäsenistä sekä määrää         vista jäsenistä sekä määrää lautakunnan muut
51993: ululautakunnan muut jäsenet osastojen jäse-         jäsenet osastojen jäseniksi sen mukaisesti,
51994: .csi sen mukaisesti, kumpaan kieliryhmään he        kumpaan kieliryhmään he kuuluvat. Lisäksi
51995:  uluvat.                                            kunnanvaltuusto valitsee osastoon opettajalisä-
51996: Suoritettuaan 1 momentissa säädetyt tehtä-          jäsenen sekä tarpeellisen määrän muita lisäjä-
51997: t kunnanvaltuusto valitsee kumpaankin osas-         seniä varajäsenineen siten, että kummankin
51998: :m niin monta asianomaiseen kieliryhmään            osaston jäsenmäärä on yhtä suuri. Koululauta-
51999: uluvaa lisäjäsentä ja opettajalisäjäsentä hen-      kunnan jäsenille määrätään osastoa varten
52000: 'ökohtaisine varajäsenineen, että kummankin         erikseen henkilökohtaiset varajäsenet.
52001:  astonkokoonpano on sellainen, kuin 5 § :n 1
52002:   2 momentissa on säädetty. Koululautakuu-
52003:  n jäsenille määrätään osastoa varten erik-
52004:  m henkilökohtaiset varajäsenet.
52005: 
52006:                      7 §                                                   7 §
52007: Milloin kahdella tai useammalla kunnalla on             Milloin kahdella tai useammalla kunnalla on
52008: teinen peruskoulun yläasteen piiri tai muuta         yhteinen peruskoulun yläasteen piiri tai muuta
52009: teistä koulutointa, voi koulutoimen tehtäviä         yhteistä koulutointa, voi koulutoimen tehtäviä
52010: 1iden kuntien puolesta hoitavan kunnan               muiden kuntien puolesta hoitavan kunnan
52011: ululautakuntaan ja sen osastoihin kuulua 5           koululautakuntaan ja sen osastoihin kuulua
52012: 6 § :ssä tarkoitettujen jäsenten lisäksi yksi tai    yksi tai useampi jäsen henkilökohtaisine vara-
52013: eampi jäsen henkilökohtaisine varajäseni-            jäsenineen jokaisesta muusta yhteistoimintaan
52014: en jokaisesta muusta yhteistoimintaan osal-          osallistuvasta kunnasta sen mukaan kuin kun-
52015: tuvasta kunnasta sen mukaan kuin kunnat              nat keskenään sopivat.
52016: skenään sopivat. Näitä jäseniä saa kuitenkin
52017:  ululautakunnassa ja osastoissa kussakin olla
52018: intään kuusi.
52019: 
52020:                      8§
52021: Oikeudesta olla läsnä koululautakunnan ja              (Kumotaan)
52022: 1 osaston kokouksessa ja käyttää siinä puhe-
52023: ltao säädetään asetuksella ja tarvittaessa
52024: iärätään johtosäännössä.
52025: 
52026: 
52027:                      9§                                                    9§
52028:  Koululautakunnan apuna sille kuuluvia val-             Koululautakunnan apuna sille kuuluvia teh-
52029:  stelu-, valvonta- ja toimeenpanotehtäviä            täviä varten tulee kunnassa olla koulutoimen
52030:  rten on kunnassa koulutoimen johtaja.               johtaja tai muu johtavassa asemassa oleva
52031:                                                      viranhaltija.
52032:  Kaksikielisessä kunnassa on kaksi koulutoi-            Kaksikielisessä kunnassa on kaksi 1 momen-
52033:  ~n johtajaa. Näistä toinen hoitaa suomenkie-        tissa tarkoitettua viranhaltijaa. Näistä toinen
52034:  iä oppilaitoksia ja suomenkielistä koulutusta       hoitaa suomenkielisiä oppilaitoksia ja suomen-
52035:   toinen ruotsinkielisiä oppilaitoksia ja ruot-      kielistä koulutusta ja toinen ruotsinkielisiä op-
52036:  lkielistä koulutusta koskevat asiat.                pilaitoksia ja ruotsinkielistä koulutusta koske-
52037:                                                      vat asiat.
52038:  Koulutoimen johtajan virka voi olla kahden             Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu virka
52039:   useamman kunnan yhteinen.                          voi olla kahden tai useamman kunnan yhtei-
52040:                                                      nen.
52041: I04                                 1990 vp. -     HE n:o 108
52042: 
52043: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
52044:                       10§
52045:   Koulutoimen johtajan tehtävistä säädetään          (Kumotaan)
52046: asetuksella. Tarkempia määräyksiä voidaan
52047: antaa johtosäännössä.
52048:    Johtosäännössä voidaan määrätä, että osa
52049: koulutoimen johtajan koulutoimen hallintoon
52050: ja taloudenhoitoon liittyvistä tehtävistä sekä
52051: kunnan koululaitoksen opetus- ja kasvatustyön
52052: seuranta- ja ohjaustehtävä kuuluu yhdelle tai
52053: useammalle muulle koululautakunnan alaiselle
52054: viranhaltijalle.
52055: 
52056: 
52057:                       II §                                               11§
52058:   Koulutoimen johtajan virkaan voidaan ni-           Edellä 9 § :ssä tarkoitetun viran kelpoisuu
52059: mittää vain Suomen kansalainen. Viran muista       vaatimuksista säädetään asetuksella. Opetu
52060: kelpoisuusehdoista säädetään asetuksella.          ministeriö voi erityisestä syystä myöntää eriv
52061:   Opetusministeriö voi erityisestä syystä myön-    pauden asetuksella säädetyistä kelpoisuusvam
52062: tää erivapauden asetuksella säädetyistä koulu-     muksista.
52063: toimen johtajan kelpoisuusehdoista.
52064: 
52065:                      I2 §                                                I2 §
52066:   Kunnan koululautakuntaa ja sen alaista kou-         Kunnan kouluhallinnosta ja sen alaisej
52067: lutointa varten kunnanvaltuuston on hyväksyt-      koulutoimesta annetaan tarkempia määräyk!
52068: tävä koulutoimen johtosääntö.                      johtosäännössä. Johtosäännössä tulee mää1
52069:                                                    tä:
52070:                                                       1) kunnan koululaitokseen kuuluvien opj
52071:                                                    laitosten nimet, sijoituspaikka ja opetuskie,
52072:                                                       2) peruskoulun piinjako;
52073:                                                       3) peruskoulun oppilaskodit ja niiden sij«
52074:                                                    tuspaikat;
52075:                                                       4) erityisopetuksen järjestämisestä; sekä
52076:                                                       5) kielenopetuksen järjestämisestä.
52077:   Johtosäännössä määrätään kunnan perus-              Mitä 1 momentissa säädetään, on sovellu--.
52078: koulu- ja lukiotoimen sekä iltalukioiden toi-      osin voimassa myös peruskoulua korvaavaj
52079: minnan yleisistä perusteista, peruskoulun ja       koulusta.
52080: peruskoulua korvaavan koulun piirijako sekä
52081: muista asioista sen mukaan kuin erikseen on
52082: säädetty.
52083:   Milloin johtosäännön muutos merkitsee pe-
52084: ruskoulun lakkauttamista, on päätös tältä osin
52085: alistettava lääninhallituksen vahvistettavaksi
52086: sen mukaan kuin asetuksella säädetään.
52087: 
52088:                       13§                                                13§
52089:    Kunnan koululaitokseen kuuluvalla muulla           Johtosäännössä voidaan määrätä, että ka,
52090: oppilaitoksella kuin peruskoululla, lukiolla ja    della tai useammalla kunnan koululaitokseE
52091: iltalukiolla voi olla oma ohjesääntö, joka voi-    kuuluvalla koululla on yhteinen johtokunt
52092: daan ottaa kunnan johtosääntöön erityiseksi         Yhteisessä johtokunnassa tulee olla yksi op(;
52093: osaksi.                                            tajajäsen ja yksi oppilasjäsen jokaisesta joht,
52094:    Oppilaitoksen ohjesäännön hyväksymisestä,       kunnan alaisesta koulumuodosta. Oppilasjäs
52095: vahvistettavaksi alistamisesta ja vahvistamises-   niä johtokunnassa tulee olla kuitenkin vähi,
52096:                                       1990 vp. -     HE n:o 108                                  105
52097: 
52098: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
52099: ta sekä muuttamisesta on voimassa, mitä siitä        tään kaksi. Lisäksi johtokunnassa tulee olla
52100: on erikseen säädetty ja määrätty.                    yksi muuta henkilökuntaa kuin opettajia edus-
52101:                                                      tava jäsen.
52102:                       15 §
52103:    Kunnan koululaitokseen kuuluvia kouluja             (Kumotaan)
52104: varten on kunnanvaltuuston hyväksyttävä val-
52105: tioneuvoston hyväksymään kielenopetuksen
52106: yleissuunnitelmaan ja läänin kieliohjelmaan
52107: perustuva kunnan kieliohjelma sen mukaan
52108: kuin asetuksella säädetään.
52109:    Mitä 1 momentissa on säädetty, on vastaa-
52110: vasti voimassa peruskoulua korvaavasta kou-
52111: lusta sekä yksityisestä lukiosta ja iltalukiosta.
52112: 
52113:                       16 §                                                 16 §
52114:    Valtion ja kunnan palveluksessa olevat sekä          Kunnan palveluksessa olevat sekä kunnan
52115: kunnan koululautakunnan ja sen osaston jäse-         hallintoelinten jäsenet eivät saa luvattomasti
52116: net eivät saa sivulliselle ilmaista, mitä he tämän   sivullisil/e ilmaista, mitä he ovat koulutoimeen
52117: lain mukaisten tehtäviensä perusteella ovat saa-     liittyviä tehtäviään hoitaessaan saaneet tietää
52118: neet tietää, jos asia on sen luonteen vuoksi         oppilaan tai kunnan palveluksessa olevan hen-
52119: salassa pidettävä.                                   kilön taikka hänen perheenjäsenensä henkilö-
52120:                                                      kohtaisista oloista ja taloudellisesta asemasta.
52121:                                                         Kouluterveydenhuollon ja muun oppilas-
52122:                                                      huollon henkilöstö sekä kunnan koululaitok-
52123:                                                      seen kuuluvien oppilaitosten viranhaltijat ja
52124:                                                      tuntiopettajat saavat sen estämättä, mitä 1
52125:                                                      momentissa tai salassapitovelvollisuudesta
52126:                                                      erikseen säädetään, antaa toisilleen sekä kun-
52127:                                                      nan hallintoelimille oppilaan koulunkäynnin
52128:                                                      asianmukaisen järjestämisen edellyttämät vält-
52129:                                                      tämättömät tiedot.
52130:                        17 §                                               17 §
52131:     Tämän lain ja sen nojalla annetun asetuksen        Kunnan viranomaisella on kouluhallinnon
52132: perusteella tehtyyn lääninhallituksen ja koulu-      tehtäviä hoitaessaan oikeus saada valtion ja
52133: lautakunnan päätökseen haetaan muutosta va-          kunnan viranomaiselta opetuksen ja muun
52134: littamalla kouluhal/itukselle. Asetuksella voi-      koulutoimen suunnittelun ja järjestämisen
52135: daan kuitenkin säätää noudatettavaksi kunnal-        edellyttämät tilasto- ja muut vastaavat tiedot.
52136: lislain mukaista valitusmenettelyä. Jos koulu-         Kunnan viranomaisen tulee pyynnöstä toi-
52137: lautakunnalle kuuluvia tehtäviä on siirretty         mittaa valtion kouluhallintoviranomaisille nii-
52138: lautakunnan alaisen viranhaltijan tai johtokun-      den määräämät opetuksen ja muun koulutoi-
52139: nan päätettäväksi, ei viranhaltijan tai johto-       men valtakunnallisen ja alueellisen kehittämi-
52140: kunnan päätökseen saa valittamalla hakea             sen, tilastoinnin ja seurannan edellyttämät tie-
52141: muutosta. Viranhaltijan tai johtokunnan on           dot.
52142: saatettava asia koululautakunnan ratkaistavak-
52143: si, jos päätökseen tyytymätön 14 päivän kulu-
52144: essa päätöksestä tiedon saatuaan sitä kirjalli-
52145: sesti vaatii. Päätökseen on liitettävä ohjeet,
52146: joista ilmenee, miten päätökseen tyytymättö-
52147: män on meneteltävä asian saattamiseksi lauta-
52148: kunnan käsiteltäväksi.
52149: 
52150:  14 300422V
52151: 106                                   1990 vp. -     HE n:o 108
52152: 
52153: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
52154:                                                         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
52155:                                                      kuuta 1991.
52156:                                                         Tällä lailla kumotaan kunnan kouluhallin-
52157:                                                      nosta 12 päivänä lokakuuta 1984 annettu ase-
52158:                                                      tus (722/84).
52159:                                                        Ennen tämän lain voimaantuloa valittu kou-
52160:                                                      lulautakunta jatkaa tehtävässään toimikauten-
52161:                                                      sa loppuun.
52162:                                                         Kunnan toimielimessä tämän lain voimaan
52163:                                                      tullessa vireillä oleva hallintoasia käsitellään
52164:                                                      loppuun samassa toimielimessä.
52165: 
52166: 
52167: 
52168: 
52169: 5.
52170:                                                 Laki
52171:       kouluhallituksesta ja sen alaisesta piirihallinnosta annetun lain 5 a §:n kumoamisesta
52172:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
52173: 
52174: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
52175: 
52176:                       5a§                                                  1§
52177:    Käsiteltäessä kouluhallituksen istunnossa pe-        Täten kumotaan kouluhallituksesta ja sen
52178: ruskoulun tai kunnan lukion, sen iltalinjan tai      alaisesta piirihallinnosta 30 päivänä elokuuta
52179: iltalukion viranhaltijan tai tuntiopettajan taik-    1968 annetun lain (534/68) 5 a §, sellaisena
52180: ka peruskoulua korvaavan koulun tai yksityi-         kuin se on 16 päivänä huhtikuuta 1987 anne-
52181: sen lukion, sen iltalinjan tai iltalukion toimen-    tussa laissa (420/87).
52182: haltijan tai tuntiopettajan irtisanomista, siirtä-
52183: mistä tai kurinpitoa koskevaa valitusta, asian
52184: käsittelemiseen ottavat osaa, sen mukaan kuin
52185: asetuksella tarkemmin säädetään, kaksi kun-
52186: tien keskusjärjestöjen ja kaksi opettajien edus-
52187: tavimman järjestön esityksestä nimitettyä jä-
52188: sentä. Kullekin jäsenelle nimitetään henkilö-
52189: kohtainen varajäsen.
52190:                                                                          2§
52191:                                                        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
52192:                                                      kuuta 1991.
52193:                                      1990 vp. -    HE n:o 109
52194: 
52195: 
52196: 
52197: 
52198:                                       Hallituksen esitys Eduskunnalle evankelis-luterilaisen kir-
52199:                                  kon eläkerahoitusta koskevaksi lainsäädännöksi
52200: 
52201: 
52202: 
52203: 
52204:                           ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
52205: 
52206:    Kirkkolakia ja kirkon keskusrahastosta an-      taisiin ja siirryttäisiin palkkaperusteiseen elä-
52207: nettua lakia ehdotetaan muutettaviksi siten,       kemaksuun sekä kirkon eläkkeiden rahoituk-
52208: että evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnilta   sessa rahastoivaan järjestelmään.
52209: viranhaltijoiden ja työntekijöiden eläkemenoja        Ehdotetut lainmuutokset ovat tarkoitetut tu-
52210: varten kirkon keskusrahastolle perittävästä ny-    lemaan voimaan niiden hyväksymistä seuraa-
52211: kyisin äyriperusteisesta eläkemaksusta luovut-     van kalenterivuoden alusta.
52212: 
52213: 
52214: 
52215: 
52216:                                          PERUSTELUT
52217: 
52218: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut                      Palkkaperusteisella eläkemaksujärjestelmällä
52219:    muutokset                                       tarkoitetaan sitä, että seurakuntien eläkemak-
52220:                                                    sut kirkon keskusrahastolle määräytyvät mak-
52221: 1.1. Eläkemaksuperuste                             settujen palkkojen perusteella. Uusi järjestel-
52222:                                                    mä parantaisi seurakuntien mahdollisuuksia
52223:    Seurakuntien viranhaltijoiden ja työntekijöi-   suunnitella henkilöstömenojen kehittämistä
52224: den eläkemenoja varten kirkon keskusrahastol-      muiden menojen rinnalla. Kirkollisten yhdis-
52225: le suorittama eläkemaksu määräytyy nykyisin        tysten eläkemaksut on alusta alkaen peritty
52226: seurakuntien veroäyrien perusteella. Maksupe-      prosenttiosuutena palkoista. Kaikki eläkemak-
52227: rustetta on pidettävä huonona erityisesti siksi,   sut määräytyisivät lainmuutosten jälkeen siten,
52228: että seurakuntien eläkemenot eivät määräydy        että kirkolliskokous vahvistaisi palkkaperustei-
52229: seurakunnan       henkilöstömenojen    mukaan,     sen eläkemaksun suuruuden talousarvion käsit-
52230: vaikka eläkemenot ovat palkkamenoihin rin-         telyn yhteydessä. Maksun suuruus olisi tämän
52231: nastettavia. Virkaa perustaessaan seurakunnan      hetken tasossa 19 OJo eläkkeiden perusteena
52232: ei tarvitse ottaa huomioon viran perustamisesta    olevasta palkkasummasta. Eläkeprosenttia las-
52233: aiheutuvia eläkemenoja.                            kettaessa otettaisiin huomioon paitsi suoranai-
52234:                                                    set eläkemenot myös eläkehallinnosta kirkon
52235:    Kirkon eläkejärjestelmä on ollut lukuisten      keskusrahastolle aiheutuvat menot.
52236: selvitysten ja uudistusehdotusten kohteena.
52237: Kirkolliskokous hylkäsi palkkaperusteiseen elä-      Vähävaraisilla, nykyisin kirkon keskusrahas-
52238: kemaksujärjestelmään siirtymisen syksyllä          tolta avustusta saavilla seurakunnilla on yleen-
52239: 1985. Nyt tehdyn ehdotuksen perusteena on          sä keskimääräistä korkeampi kirkollisveroäyrin
52240: kirkkohallituksen 26 pa1vana marraskuuta           hinta. Näiden seurakuntien eläkemaksut nou-
52241: 1987 asettaman eläkerahoitustoimikunnan 4          sevat siirryttäessä äyriperusteisesta maksusta
52242: päivänä huhtikuuta 1989 antama mietintö            palkkaperusteiseen maksuun. Tämän vuoksi
52243: (Suomen ev .1 ut. kirkon keskushallinto, Sarja     avustustarpeen kasvu on kompensoitava näille
52244: c 1989:2).                                         pitkähkön siirtymäajan kuluessa siten, että
52245: 3007331
52246: 2                                      1990 vp. -     HE n:o 109
52247: 
52248: seurakunnille palautetaan vuosittain aleneva          tavan osuuden päätetyn prosentin mukaan
52249: määrä siitä eläkemaksun osuudesta, joka lain          maksamistaan palkoista. Rahastoinnin aste oli-
52250: voimaantulovuonna on suurempi kuin mitä               si ensimmäisenä vuonna 1 OJo, minkä jälkeen
52251: seurakunnan äyriperusteinen eläkemaksu olisi.         rahastointiastetta korotettaisiin yhdellä pro-
52252: Lisäksi seurakunnan harkinnanvaraista avus-           senttiyksiköllä vuosittain, kunnes rahastointi-
52253: tusmäärää kulloinkin selvitettäessä myös elä-         aste katsottaisiin riittäväksi. Rahastointi olisi,
52254: kemenojen suuruus otettaisiin huomioon. Niil-         kuten kunnallinenkin eläkerahastointi, osittain
52255: tä seurakunnilta, joille palkkaperusteinen elä-       rahastoiva järjestelmä. Rahaston tuotto lisät-
52256: kemaksu on äyriperusteista eläkemaksua edul-          täisiin pääomaan. Kirkolliskokous päättäisi ra-
52257: lisempi lain voimaantulovuonna ja sen jälkeen,        hastoinnin lopettamisesta, ja rahaston varoja
52258: perittäisiin edelleen maksuperusteitten erotus        alettaisiin käyttää eläkemenojen kohoamisen
52259: eläkerahastomaksuna siirtymäkautena sitä kui-         sitä edellyttäessä, jolloin rahaston varoilla ta-
52260: tenkin vuosittain alentaen.                           soitettaisiin kirkolliskokouksen päättämällä ta-
52261:                                                       valla eläkemaksuhuiput. Näin tulisi tapahtu-
52262:                                                       maan todennäköisesti vuoden 2020 jälkeen.
52263: 1.2. Eläkerahastointi                                    Rahastointi on tarkoituksenmukaista vain,
52264:                                                       jos tulevaisuutta varten kerättävät varat voi-
52265:    Eläkemenot ovat jatkuvasti merkittävästi           daan sijoittaa turvaavasti ja tuloa tuottavasti.
52266: kohonneet ja uuden eläkemenoennusteen mu-             Samalla kun päätetään ryhtyä eläkerahastoin-
52267: kaan tulevat vuoden 2000 jälkeen entistä jyr-         tiin, on järjestettävä edellytykset sijoitustoi-
52268: kemmin kohoamaan. Eläkerahoitustoimikun-              minnan hoitamiselle. Sijoittamisen tulisi koh-
52269: nan laatiman ennusteen mukaan eläkemeno               distua lähinnä tuotannollisiin investointeihin.
52270: kohoaa vuoteen 2030 mennessä olettamusvaih-
52271: toehdosta riippuen 34-43 OJo:iin palkkasum-
52272: masta. Joustavaan eläkeikäjärjestelmään siirty-       1.3. Ehdotetut muutokset
52273: misestä aiheutuvia kustannuksia ei ole puheena
52274: olevissa laskelmissa vielä otettu huomioon.              Eläkemaksuperusteen muuttaminen ja elä-
52275: Toisaalta kirkon tulojen ei voida arvioida li-        kerahastointi esitetyllä tavalla edellyttävät
52276: sääntyvän eläkemenoja vastaavasti. Elä-               muutoksia kirkkolakiin. Kirkkolain 501 §:n
52277: kemenojen osuuden kasvaminen lisää seura-             (1002/87) 2 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi
52278: kuntien menoja siinä määrin, että seurakuntien        siten, että seurakunnat tulevat velvollisiksi
52279: eläkemaksujen kohoamisen estämiseen vuoden            maksamaan eläkemaksua myös rahastointia
52280: 2010 jälkeen on jo nyt syytä varautua. Rahas-         varten. Sekä eläkemenoja että rahastointia var-
52281: tointia tässä vaiheessa puoltaa myös se, että         ten kerättävästä maksusta käytettäisiin nimi-
52282: ennusteen mukaan kirkon hallinnossa elä-              tystä eläkemaksu. Se määräytyisi maksuajan-
52283: kemenot suhteessa palkkoihin kohoavat suh-            kohdan palkkojen perusteella.
52284: teellisen hitaasti, ja seurakunnilla on yleisesti        Lisäksi ehdotetaan kirkolliskokouksen tehtä-
52285: ottaen edellytykset suoriutua myös rahastointi-       viä koskevaa kirkkolain 529 §:ää muutettavak-
52286: osuudestaan nykyisessä taloudellisessa tilan-         si. Pykälän 2 momentin 10 kohdassa ehdote-
52287: teessa. Rahastoitavaa osuutta ei vielä tässä          taan säädettäväksi, että kirkolliskokous päät-
52288: vaiheessa ole siis välttämätöntä määritellä kor-      tää seurakuntien kirkon keskusrahastoon mak-
52289: keaksi. Rahastointi kirkon hallinnossa voidaan        settavasta määrästä paitsi kirkollisveron myös
52290: todeta perustelluksi myös sen takia, että kirkon      palkkojen perusteella.
52291: eläkemenot kehittyvät paljolti samansuuntai-             Voimaantulosäännöksessä ehdotetaan sää-
52292: sesti kuin kunnallishallinnossakin, jossa perus-      dettäväksi siirtymävaiheen menettelystä sekä
52293: teellisten selvitysten jälkeen rahastointi aloitet-   niiden seurakuntien osalta, joiden eläkemaksu
52294: tiin vuoden 1988 alusta lukien.                       uudistuksen johdosta nousee, että niiden seura-
52295:    Rahastointi toteutettaisiin siten, että kirkol-    kuntien osalta, joiden eläkemaksu uudistuksen
52296: liskokous päättäisi vuosittain kirkon keskusra-       johdosta laskee. Nouseva tai laskeva määrä
52297: haston talousarviokäsittelyn yhteydessä rahas-        todettaisiin voimaantulovuonna, kun uutta
52298: toinnin asteesta eli siitä, kuinka monta pro-         maksua verrataan siihenastisten perusteiden
52299: senttia palkoista kerättäisiin rahastoon. Seura-      mukaan määräytyneeseen maksuun. Maksun
52300: kunnat ja yhdistykset maksaisivat säännöllisin        nousu yli 10 000 markalla palautettaisiin voi-
52301: välein samalla kertaa eläkemaksun ja rahastoi-        maantulovuodelta 20 prosentilla vähennettynä.
52302:                                        1990 vp. -     HE n:o 109                                     3
52303: 
52304: Sen jälkeen vähennyksen määrä kasvaisi vuo-           ehdotetaan    niin   ikään   säädettäväksi   lain
52305: sittain 20 prosenttiyksiköllä alkuperäisestä          14 §:ssä.
52306: määrästä, kunnes palautettava määrä alenee
52307: 10 000 markkaan tai sen alle. Vertailu vanhan
52308: ja uuden maksuperusteen välillä palautettavaa         2. Taloudelliset ja organisatori-
52309: määrää laskettaessa tehtäisiin siten vain voi-           set vaikutukset
52310: maantulovuonna, ja näin määräytyvä markka-
52311: määrä palautettaisiin sitä edellä mainitulla ta-      2.1. Eläkemaksuperuste
52312: valla alentaen viiden vuoden aikana takaisin
52313: seurakunnalle. Maksun palautusvuosi olisi
52314: maksuvuotta seuraava vuosi. Maksun palau-                Uudistuksen kustannusvaikutus kohdistuu
52315: tuksen voisi saada vain voimaantulovuonna             eri seurakuntiin eri tavalla. Palkkaperusteinen
52316: harkinnanvaraista avustusta saava seurakunta.         eläkemaksu lisää 361 seurakunnan eläkemak-
52317: Ne seurakunnat, joiden eläkemaksu laskee uu-          sujen määrää ja vähentää 90 seurakunnan
52318: distuksen johdosta, maksaisivat äyriperusteella       maksuja. Markkamäärä, joka liikkuu seura-
52319: määrättävän maksun ja uuden maksun erotuk-            kunnasta toiseen, olisi 17 miljoonaa vuositasol-
52320:                                                       la.
52321: sen voimaantulovuonna eläkerahastoon. Näin
52322: määriteltyä maksua vähennettäisiin voimaantu-            Nykyisin avustusta saavien seurakuntien elä-
52323: lovuoden jälkeen vuosittain 20 prosenttiyksi-         kemaksu kirkon keskusrahastolle kasvaa palk-
52324: köllä alkuperäisestä määrästä, kunnes maksu-          kaperusteiseen eläkemaksuun siirryttäessä.
52325: jen erotus on vähentynyt 10 000 markkaan tai          Toisaalta eräitä taloudellisesti kohtuullisen hy-
52326: sen alle.                                             vinkin toimeentulevia seurakuntia piiloavuste-
52327:     Myös kirkon keskusrahastosta annettuun la-        taan nykyään eläkemaksuina. Eläkemaksupe-
52328: kiin (895/41) ehdotetaan uudistuksen johdosta         rusteen muuttaminen palkkaperusteiseksi edel-
52329: muutoksia. Lain 9 a §:ään ehdotetaan lisättä-         lyttää jonkinasteista siirtymäaikaa järjestel-
52330: väksi palkkaperusteisen eläkemaksun suuruus           mästä toiseen ja lisäksi avustustarpeen lisään-
52331: yhdeksi keskusrahaston avustuksen myöntämi-           tymiseen varautumista.
52332: sen perusteeksi. Kun palkkaperusteinen elä-               Palkkaperusteisien eläkemaksujen perintä ja
52333:  kemaksu on vähävaraisilla seurakunnilla poik-        maksujen palautuslaskenta vaatisi nykyiseen
52334:  keuksetta suurempi kuin äyriperusteinen mak-         yksinkertaiseen perintäjärjestelmään verrattu-
52335:  su, otettaisiin tällainen avustustarvetta lisäävä    na jonkin verran enemmän työtä, neuvontaa ja
52336:  tekijä huomioon kokonaisavustusta harkittaes-        valvontaa. Kustannusvaikutusten voidaan tältä
52337: sa. Siirtymävaiheessa tällä ei olisi suurta merki-    osin arvioida jäävän kuitenkin vähäisiksi.
52338: tystä, koska alkuvuosina kohoavat eläkemak-
52339:  sut palautetaan pääosin takaisin avustusta saa-
52340:  ville seurakunnille.                                 2.2. Eläkerahastointi
52341:     Pykälästä ehdotetaan samalla poistettavaksi
52342:  maininta metsänparannustöistä, koska metsän-
52343:  parannusavustuksia ei enää 1 päivästä tammi-            Eläkerahastointi korottaa kaikkien seura-
52344:  kuuta 1988 lukien ole myönnetty.                     kuntien eläkemaksuja. Rahaston käyttäminen
52345:     Keskusrahaston pääomavarojen sijoittamista        puolestaan koituu kaikkien seurakuntien hy-
52346:  koskevaa lain 14 §:ää ehdotetaan muutettavak-        väksi. Vähävaraisten seurakuntien toiminta-
52347:  si niin, että sijoittaa voidaan myös muihin kuin     edellytykset on taattava myöntämällä niille tar-
52348:  pykälässä nyt mainittuihin varmoihin sijoitus-       vittaessa harkinnanvaraista avustusta. Näin ol-
52349:  kohteisiin ja tuottavaan elinkeinotoimintaan.        len kirkon keskusrahaston avustusmääräraho-
52350:  Säännöksen tulisi olla riittävän kattava nykyi-      jen tarve kasvaa.
52351:  selle sijoitustoiminnalle. Tarkemmat ohjeet si-         Ehdotetut uudistukset eivät juuri muuta ny-
52352:  joittamisesta valmistelisi perustettava sijoitusa-   kyistä organisaatiota. Sijoitustoiminnan hoita-
52353:  siain neuvottelukunta.                               mista varten tullaan asettamaan erityinen sijoi-
52354:     Kun eläkerahastoon kertyy huomattava              tusneuvottelukunta. Neuvottelukunta toimisi
52355:  määrä varoja pysyvää sijoitustoimintaa varten,       pysyvän neuvottelukunnan tavoin. Sen tehtä-
52356:  on tarkoituksenmukaista, että näitä varoja py-       viin kuuluisi muun muassa laatia seuraavan
52357:  ritään sijoittamaan eri puolille maata, sikäli       vuoden sijoitussuunnitelma ja seurata sijoitus-
52358:  kuin 14 §:ssä tarkoitettuja kohteita on. Tästä       toimintaa.
52359: 4                                      1990 vp. -     HE n:o 109
52360: 
52361: 3. Tarkemmat säännökset                               kemaksujärjestelmä että rahastointijärjestelmä
52362:                                                       edellyttävät kirkolliskokouksen vuonna 1977
52363:    Uudistukseen liittyen tulee kirkon keskusra-       hyväksymien eläkesäännön ja yhdistysten elä-
52364: hastosta annetun lain täytäntöönpanosta an-           kemaksuja koskevan päätöksen uudistamista.
52365: nettua asetusta (982/44) ja evankelis-luterilai-
52366: sen kirkon eläkeasetusta (618/66) muuttaa si-
52367: ten, että eläkemaksut tulee suorittaa keskusra-       4. Voimaantulo
52368: hastolle kuukausittain, jollei kirkkohallitus
52369: määrää maksua tapahtuvaksi joka toinen kuu-
52370:                                                         Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan niiden
52371: kausi.
52372:                                                       hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden alusta
52373:    Rahastoivaan järjestelmään siirryttäessä kir-
52374:                                                       lukien.
52375: kon keskusrahaston eläkerahaston sääntöjä
52376: olisi muutettava siten, että osan rahaston va-
52377: roista tulisi olla likviditeettiosana käytettävissä      Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
52378: aina tarvittaessa. Rahaston pääosa olisi tulevaa      kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
52379: käyttöä varten. Sekä palkkaperusteinen elä-           set:
52380: 
52381: 
52382: 1.
52383:                                                 Laki
52384:                               kirkkolain 501 ja 529 §:n muuttamisesta
52385: 
52386:   Kirkolliskokouksen ehdotuksen ja eduskunnan päätöksen mukaisesti
52387:   muutetaan 23 päivänä joulukuuta 1964 annetun kirkkolain (635/64) 501 §:n 2 kohta ja 529 §:n
52388: 2 momentin 10 kohta,
52389:   sellaisina kuin ne ovat, 501 §:n 2 kohta 11 päivänä joulukuuta 1987 annetussa laissa (1002/87)
52390: ja 529 §:n 2 momentin 10 kohta 13 päivänä heinäkuuta 1973 annetussa laissa (607173),
52391: seuraavasti:
52392: 
52393:                     501 §                                Jos lain voimaantulovuonna harkinnanva-
52394:   Jokainen seurakunta suorittaa kirkon kes-           raista toiminta-avustusta saavan seurakunnan
52395: kusrahastoon vuosittain:                              eläkemaksu tähän saakka voimassa olleen lain
52396:                                                       perusteella lain voimaantulovuonna olisi alem-
52397:    2) eläkkeiden ja perhe-eläkkeiden maksamis-        pi kuin se on palkkojen perusteella laskettuna,
52398: ta ja rahastoimista varten eläketurvan alaiselle      palautetaan seurakunnalle 80 prosenttia ero-
52399: viranhaltijalle tai työntekijälle sinä varainhoi-     tuksesta voimaantulovuotta seuraavana eli toi-
52400: tovuonna maksamastaan palkasta prosentteina           sena vuonna, kolmantena vuonna 60 prosent-
52401: määrätyn maksun (eläkemaksu), jolloin palk-           tia, neljäntenä vuonna 40 prosenttia ja viiden-
52402: kaan luetaan myös vapaa asunto lämpöineen;            tenä vuonna 20 prosenttia erotuksesta. Jos
52403: ja                                                    palautettava määrä kuitenkin on 10 000 mark-
52404:                                                       kaa tai pienempi, palautusta ei makseta.
52405:                                                          Jos seurakunnan palkkaperusteinen elä-
52406:                       529 §                           kemaksu on lain voimaantulovuonna alempi
52407:                                                       kuin tähän saakka voimassa olleen lain perus-
52408:     Kirkolliskokouksen asiana on niin ollen:          teella, tulee seurakunnan lain voimaantulo-
52409:                                                       vuotta seuraavana eli toisena vuonna suorittaa
52410:    10) vahvistaa kirkon keskusrahaston talous-        eläkemaksujen erotus täysimääräisenä kirkon
52411: arvio ja päättää, kuinka paljon seurakuntien          keskusrahaston eläkerahastoon. Kolmantena
52412: on kirkollisveron ja palkkojen perusteella vuo-       vuonna maksetaan eläkerahastoon 80 prosent-
52413: sittain maksettava kirkon keskusrahastoon;            tia, neljäntenä 60 prosenttia, viidentenä 40
52414:                                                       prosenttia ja kuudentena vuonna 20 prosenttia
52415:                                                       mainitusta erotuksesta. Jos maksettava erotus
52416:   Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-            tai jäljellä oleva osa siitä on 10 000 markkaa
52417: kuuta 199 .                                           tai pienempi, maksua ei kuitenkaan kanneta.
52418:                                       1990 vp. -     HE n:o 109                                      5
52419: 
52420: 2.
52421:                                                Laki
52422:                kirkon keskusrahastosta annetun lain 9 a ja 14 §:n muuttamisesta
52423: 
52424:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
52425:   muutetaan kirkon keskusrahastosta 5 päivänä joulukuuta 1941 annetun lain (895/41) 9 a ja
52426: 14 §,
52427:   sellaisina kuin ne ovat, 9 a § 28 päivänä tammikuuta 1983 annetussa laissa (114/83) ja 14 § 30
52428: päivänä joulukuuta 1948 annetussa laissa (947 148), seuraavasti:
52429: 
52430:                        9a§
52431:    Harkinnanvaraista avustusta voidaan myön-         taan kuin hyvää vakuutta silmällä pitäen voi-
52432: tää seurakunnalle, jos seurakunta syrjäisestä        daan saada tai sijoittaa varat varmoihin, kor-
52433: sijainnista, pitkistä välimatkoista, saaristo-olo-   koa kasvaviin obligaatioihin, varmoihin osak-
52434: suhteista, jäsenmäärän pienuudesta tai palkka-       keisiin tai osuustodistuksiin, muihin varmoihin
52435: perusteisen eläkemaksun suuruudesta johtuen          sijoituskohteisiin, tuottavaan elinkeinotoimin-
52436: taikka rakennushankkeiden tai muiden erityis-        taan tai kiinteistöihin taikka tallettaa ne vaka-
52437: ten olosuhteiden takia on taloudellisen tuen         varaisiin pankkilaitoksiin. Eläkerahaston varo-
52438: tarpeessa.                                           ja kotimaisiin kohteisiin sijoitettaessa on pyrit-
52439:                                                      tävä ottamaan huomioon koko maa.
52440:                       14 §
52441:   Keskusrahaston pääomavarat tulee kirkko-             Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
52442: hallituksen antaa lainaksi sellaista korkoa vas-     kuuta 199 .
52443: 
52444: 
52445:      Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1990
52446: 
52447: 
52448:                                         Tasavallan Presidentti
52449:                                         MAUNO KOIVISTO
52450: 
52451: 
52452: 
52453: 
52454:                                                                   Opetusministeri Ole Norrback
52455: 6                                    1990 vp. -    HE n:o 109
52456: 
52457:                                                                                               Liite
52458: 
52459: 
52460: 1.
52461:                                              Laki
52462:                            kirkkolain 501 ja 529 §:n muuttamisesta
52463: 
52464:   Kirkolliskokouksen ehdotuksen ja eduskunnan päätöksen mukaisesti
52465:   muutetaan 23 päivänä joulukuuta 1964 annetun kirkkolain (635/64) 501 §:n 2 kohta ja 529 §:n
52466: 2 momentin 10 kohta,
52467:   sellaisina kuin ne ovat, 501 §:n 2 kohta 11 päivänä joulukuuta 1987 annetussa laissa (1002/87)
52468: ja 529 §:n 2 momentin 10 kohta 13 päivänä heinäkuuta 1973 annetussa laissa (607/73),
52469: seuraavasti:
52470: 
52471: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
52472: 
52473:                                              501 §
52474:                            Jokainen seurakunta suorittaa kirkon kes-
52475:                          kusrahastoon vuosittain:
52476: 
52477:   2) samalla perusteella keskusrahaston elä-          2) eläkkeiden ja perhe-eläkkeiden maksamis-
52478: kemenoja varten tarvittavan rahamäärän (elä-       ta ja rahastoimista varten eläketurvan alaiselle
52479: kemaksu); ja                                       viranhaltijalle tai työntekijälle sinä varainhoi-
52480:                                                    tovuonna maksamastaan palkasta prosentteina
52481:                                                    määrätyn maksun (e 1ä k e maksu), jolloin
52482:                                                    palkkaan luetaan myös vapaa asunto lämpöi-
52483:                                                    neen; ja
52484: 
52485: 
52486:                                               529 §
52487: 
52488:                             Kirkolliskokouksen asiana on niin ollen:
52489: 
52490:   10) vahvistaa kirkon keskusrahaston talous-         10) vahvistaa kirkon keskusrahaston talous-
52491: arvio ja päättää, kuinka paljon seurakuntien       arvio ja päättää, kuinka paljon seurakuntien
52492: on kirkollisveron perusteella vuosittain makset-   on kirkollisveron ja palkkojen perusteella vuo-
52493: tava kirkon keskusrahastoon;                       sittain maksettava kirkon keskusrahastoon;
52494: 
52495: 
52496:                                                       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
52497:                                                    kuuta 199 .
52498:                                                       Jos lain voimaantulovuonna harkinnanva-
52499:                                                    raista toiminta-avustusta saavan seurakunnan
52500:                                                    eläkemaksu tähän saakka voimassa olleen lain
52501:                                                    perusteella lain voimaantulovuonna olisi alem-
52502:                                                    pi kuin se on palkkojen perusteella laskettuna,
52503:                                                    palautetaan seurakunnalle 80 prosenttia ero-
52504:                                                    tuksesta voimaantulovuotta seuraavana eli toi-
52505:                                                    sena vuonna, kolmantena vuonna 60 prosent-
52506:                                                    tia, neljäntenä vuonna 40 prosenttia ja viiden-
52507:                                                    tenä vuonna 20 prosenttia erotuksesta. Jos
52508:                                                    palautettava määrä kuitenkin on JO 000 mark-
52509:                                                    kaa tai pienempi, palautusta ei makseta.
52510:                                      1990 vp. -      HE n:o 109                                       7
52511: 
52512: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
52513:                                                         Jos seurakunnan palkkaperusteinen elä-
52514:                                                      kemaksu on lain voimaantulovuonna alempi
52515:                                                      kuin tähän saakka voimassa olleen lain perus-
52516:                                                      teella, tulee seurakunnan lain voimaantulo-
52517:                                                      vuotta seuraavana eli toisena vuonna suorittaa
52518:                                                      eläkemaksujen erotus täysimääräisenä kirkon
52519:                                                      keskusrahaston eläkerahastoon. Kolmantena
52520:                                                      vuonna maksetaan eläkerahastoon 80 prosent-
52521:                                                      tia, neljäntenä 60 prosenttia, viidentenä 40
52522:                                                      prosenttia ja kuudentena vuonna 20 prosenttia
52523:                                                      mainitusta erotuksesta. Jos maksettava erotus
52524:                                                      tai jäljellä oleva osa siitä on JO 000 markkaa
52525:                                                      tai pienempi, maksua ei kuitenkaan kanneta.
52526: 
52527: 2.
52528:                                                Laki
52529:               kirkon keskusrahastosta annetun lain 9 a ja 14 §:n muuttamisesta
52530: 
52531:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
52532:   muutetaan 5 päivänä joulukuuta 1941 kirkon keskusrahastosta annetun lain (895/41) 9 aja
52533: 14 §,
52534:   sellaisina kuin ne ovat, 9 a § 28 päivänä tammikuuta 1983 annetussa laissa (114/83) ja 14 § 30
52535: päivänä joulukuuta 1948 annetussa laissa (947 148), seuraavasti:
52536: 
52537: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
52538: 
52539:                        9a §                                                 9a §
52540:    Harkinnanvaraista avustusta voidaan myön-            Harkinnanvaraista avustusta voidaan myön-
52541: tää seurakunnalle, jos seurakunta syrjäisestä        tää seurakunnalle, jos seurakunta syrjäisestä
52542: sijainnista, pitkistä välimatkoista, saaristo-olo-   sijainnista, pitkistä välimatkoista, saaristo-olo-
52543: suhteista tai jäsenmäärän pienuudesta johtuen        suhteista, jäsenmäärän pienuudesta tai palkka-
52544: tahi rakennushankkeiden, metsänparannustöi-          perusteisen eläkemaksun suuruudesta johtuen
52545: den taikka muiden erityisten olosuhteiden takia      taikka rakennushankkeiden tai muiden erityis-
52546: on taloudellisen tuen tarpeessa.                     ten olosuhteiden takia on taloudellisen tuen
52547:                                                      tarpeessa.
52548: 
52549:                       14 §                                                  14 §
52550:   Keskusrahaston pääomavarat tulee kirkko-              Keskusrahaston pääomavarat tulee kirkko-
52551: hallituksen antaa lainaksi sellaista korkoa vas-     hallituksen antaa lainaksi sellaista korkoa vas-
52552: taan, kuin hyvää vakuutta silmällä pitäen voi-       taan kuin hyvää vakuutta silmällä pitäen voi-
52553: daan saada, tai sijoittaa varmoihin, korkoa          daan saada tai sijoittaa varat varmoihin, kor-
52554: kasvaviin obligatioihin, osakkeihin tai osuusto-     koa kasvaviin obligaatioihin, varmoihin osak-
52555: distuksiin, tahi kiinteistöihin taikka tallettaa     keisiin tai osuustodistuksiin, muihin varmoihin
52556: vakavaraisiin kotimaisiin pankkilaitoksiin.          sijoituskohteisiin, tuottavaan elinkeinotoimin-
52557:                                                      taan tai kiinteistöihin taikka tallettaa ne vaka-
52558:                                                      varaisiin pankkilaitoksiin. Eläkerahaston varo-
52559:                                                      ja kotimaisiin kohteisiin sijoitettaessa on pyrif.·
52560:                                                      tävä ottamaan huomioon koko maa.
52561: 
52562:                                                        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
52563:                                                      kuuta 199 .
52564:                                      1990 vp. -     HE n:o 110
52565: 
52566: 
52567: 
52568: 
52569:                                      Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi metsän hyönteis- ja
52570:                                  sienituhojen torjunnasta
52571: 
52572: 
52573: 
52574: 
52575:                            ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
52576: 
52577:   Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki         tajat poistamaan metsästä puita tai suoritta-
52578: metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta.       maan muita torjuntatoimenpiteitä. Tällaisissa
52579: Lakiehdotuksella pyritään siihen, että metsäta-     tapauksissa korvattaisiin maanomistajalle toi-
52580: loudellisissa toimenpiteissä otettaisiin huo-       menpiteiden suorittamisesta aiheutuneet yli-
52581: mioon kasvaviin puihin kohdistuva hyönteis-         määräiset kustannukset valtion varoista, ja
52582: ja sienituhojen vaara ja että tällaisten tuhojen    toimenpiteistä aiheutuneen muun vahingon
52583: syntymisen ja leviämisen ehkäisemiseksi suori-      korvaamiseksi voitaisiin myöntää avustusta.
52584: tettaisiin tarpeelliset toimenpiteet.                   Lain täytäntöönpanon ylin johto ja valvonta
52585:    Hyönteistuhojen ehkäisemiseksi olisi puuta-      kuuluisivat maa- ja metsätalousministeriölle.
52586: varan omistaja velvollinen huolehtimaan, että       Lain noudattamista valvoisivat muiden kuin
52587: ainespuun mittavaatimukset täyttävä tuore ha-       valtion omistamien maiden osalta metsälauta-
52588: vupuutavara joko tiettyyn määräaikaan men-          kunnat. Puutavaran omistajan tai maanomis-
52589: nessä kuljetetaan pois hakkuupaikalta tai väli-     tajan niskoitellessa voisi metsälautakunta vel-
52590: varastosta taikka tehdään muulla tavoin vaa-        voittaa asianomaisen suorittamaan tarpeelliset
52591: rattomaksi. Maanomistajan velvollisuudeksi          toimenpiteet ja asettaa uhkasakon tai teettä-
52592: säädettäisiin myrskyn, lumen, metsäpalon tai        misuhan sekä tarvittaessa teettää toimenpiteet
52593: muun tuhonaiheuttajan vahingoittamien havu-         asianomaisen kustannuksella. Mikäli laimin-
52594: puiden poistaminen tai vaarattamiksi tekemi-        lyönnin seurauksena syntyisi merkittävästi va-
52595: nen silloin kun tällaisia puita esiintyy metsässä   hinkoa toisen metsään, olisi puutavaran omis-
52596: merkittävästi. Velvollisuutta toimenpiteiden        taja tai maanomistaja velvollinen korvaamaan
52597: suorittamiseen ei kuitenkaan olisi silloin kun      vahingon.
52598: ne muodostuvat kustannuksiltaan tai muutoin            Ehdotettava laki on tarkoitettu tulemaan
52599:  kohtuuttomiksi.                                    voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1991. Esitys
52600:    Laajan metsätuhon leviämisen tai syntymi-        liittyy vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesityk-
52601: sen ehkäisemiseksi voisi maa- ja metsätalous-       seen ja se tulisi käsitellä tulo- ja menoarvion
52602: ministeriö määrätä vaara-alueen maanomis-           käsittelyn yhteydessä.
52603: 
52604: 
52605: 
52606: 
52607:                                        YLEISPERUSTELUT
52608: 
52609: 1. Esityksen yhteiskunnallinen                      keisen tärkeä. Luonnonolosuhteet huomioon
52610:    merkitys                                         ottaen on metsävarojen kehittäminen ja hyö-
52611:                                                     dyntäminen edennyt Suomessa poikkeukselli-
52612: 1.1. Tavoitteet                                     sen pitkälle.
52613:                                                        Metsien taloudellisen käytön kannalta haital-
52614:  Metsävaroihin perustuva tuotanto on maam-          liset tuhonaiheuttajat ja erilaiset metsätuhot
52615: me taloudellisen kehityksen ylläpitäjänä kes-       kuuluvat pääosaltaan metsäekasysteemin kehi-
52616: 
52617: 300299M
52618: 2                                   1990 vp. -      HE n:o 110
52619: 
52620: tystä säätelevään luonnonjärjestelmään. Lisät-       kääpä, joka aiheuttaa kuusella tyvilahoa ja
52621: täessä metsien käyttöä puuraaka-aineen tuotta-       männyllä tyvitervastautia. Tyvilaho on yleisty-
52622: miseen joudutaan metsätalouden eri toimenpi-         nyt yli-ikäisissä rehevien maiden kuusikoissa ja
52623: tein puuttumaan metsäekasysteemin luontai-           tyvitervastauti harjumaiden vanhoissa männi-
52624: seen kehitykseen ja samalla vaikutetaan erilais-     köissä sekä männyn istutustaimikoissa. Suu-
52625: ten tuhojen esiintymiseen. Luonnonjärjestel-         rimpana syynä taudin lisääntymiseen pidetään
52626: mään vaikutetaan myös suojaamaila vanhoja            kesäaikaisia hakkuita, jolloin tauti pääsee is-
52627: koskemaaomia metsiä niitä uudistavilta luon-         keytymään puihin runko- ja juurivaurioiden
52628: nonkuloilta. Ihmisen toiminnoista syntyvät il-       kautta tai tuoreiden kantopintojen ja juuriyh-
52629: man epäpuhtaudet aiheuttavat sekä välittömiä         teyksien kautta maaperään. Metsikköön levit-
52630: tuhoja että metsien luontaista kestokykyä alen-      tyään sieni muodostuu krooniseksi tuhonai-
52631: tamalla niiden altistumista erilaisille luonnon-     heuttajaksi, jota ei voida hävittää. Saastunei-
52632: tuhoille.                                            den alueiden toisen sukupolven kuusikoissa
52633:    Hakkuutoiminnassa tapahtuneen kehityksen          tuhoa voi esiintyä jo nuorissakin puissa.
52634: sekä     metsäteollisuuden    tuotantoprosessien        Lähinnä nuorissa männiköissä esiintyvän
52635: muutoksen seurauksena ovat puutavaran hak-           männynversosyövän aiheuttamat tuhot lisään-
52636: kuut vähitellen muodostuneet ympärivuotisik-         tyivät voimakkaasti 1980-luvun alkupuolella.
52637: si. Puutavaran metsäkuorinnasta on käytän-           Tuhoa on esiintynyt yleisimmin harventamat-
52638: nöllisesti katsoen kokonaan luovuttu. Kuorel-        tomissa, lannoitetuissa sekä paikalle sopima-
52639: lista tuoretta puutavaraa, jossa kasvaville puil-    tonta alkuperää olevissa istutusmänniköissä.
52640: le vahinkoa aiheuttavat kaarnakuoriaiset voi-        Ilman epäpuhtauksien metsän kasvukuntoa
52641: vat lisääntyä, säilytetään suojaamattomana           heikentävällä vaikutuksella on myös oletetta-
52642: metsässä ja teiden varsilla sekä varastoissa yli     vaa yhteyttä männynversosyöpätuhojen yleisty-
52643: kesäkauden. Tästä johtuen kaarnakuoriaiskan-         miseen. Männynversosyöpä lisääntyy erityisesti
52644: nat ovat monin paikoin niin suuret, että ne          kylmien ja sateisten kasvukausien jälkeen.
52645: aiheuttavat jatkuvia kasvutappioita varsinkin        Männynversosyöpä muodostuu männiköille tu-
52646: mäntymetsissä, ja vaara laajojen hyönteistuho-       hoisaksi vasta usean peräkkäisen kasvukauden
52647: jen syntymiseen on lisääntynyt.                      ollessa epäedullisen kylmiä. Tuolloin se saattaa
52648:    Puustoa merkittävässä määrin vahingoitta-         levitä myös varttuneisiin metsiköihin. Toisaalta
52649: vat myrskyt eivät ole Suomessa harvinaisia.          yksikin suotuisa kasvukausi voi pysäyttää tau-
52650: Erityistoimenpiteitä on tarvittu mm. vuosien         din leviämisen, kuten viime vuosina näyttää
52651: 1975, 1978, 1982, 1984 ja 1985 myrskyjen             tapahtuneen.
52652: jälkeen. Myös lumi ja pakkanen ovat aiheutta-           Metsämme ovat toistaiseksi välttyneet useis-
52653: neet ajoittain puustovauriota. Hyönteistuhojen       sa metsätalousmaissa sattuneilta laaja-alaisilta
52654: leviäruisvaara on tällaisten tuhojen jälkeen ai-     ja pitkäaikaisilta metsätuhoilta. Tärkeimpänä
52655: na erittäin suuri. Suomessa ei kuitenkaan tois-      syynä muun muassa myrskytuhojen jälkeisiltä
52656: taiseksi ole syntynyt myrskytuhojen seuraukse-       seuraustuhoilta välttymiseen on pidettävä sitä,
52657: na niin merkittäviä kaarnakuoriaistuhoja, kuin       että vahingoittunut puusto on kyetty pääosin
52658: esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa 1970-luvulla       korjaamaan ennen kuin hyönteiset ovat ehti-
52659: valtaanpäässeet tuhot olivat.                        neet siinä lisääntyä. Lisäksi on käynyt niin,
52660:    Metsän neulas- ja lehtituhoja aiheuttavia         että sääolot pahimpia myrskytuhoja seurannei-
52661: hyönteisiä on Suomessa useita ja niiden esiinty-     na kesinä eivät ole olleet erityisen suotuisia
52662: minen varsin yleistä. Tavallisesti esiintymiset      tuhohyönteisten lisääntymiselle. Puustolie suo-
52663: ovat paikallisia ja lyhytaikaisia ja vahingot        tuisat kasvukaudet ovat pysäyttäneet männyn-
52664: raJOittuvat     ohimeneviin     kasvutappioihin.     versosyövän leviämisen ja elvyttäneet pakkasen
52665: Ajoittain sattuvissa joukkoesiintymissä voi tu-      vaurioittamaa puustoa.
52666: ho kuitenkin laajentua ja kohdistua samalle             Kenties siitä johtuen, että suurtuhoilta on
52667: alueelle useana vuonna peräkkäin tai kehittyä        toistaiseksi vältytty, ei maassamme metsävaro-
52668: muutoin niin ankaraksi, että osa puustosta           jen keskeisestä merkityksestä huolimatta ole
52669: kuolee. Erityisesti männiköissä ovat tällaisen       syntynyt useissa maissa voimassa olevan kal-
52670: tuhotilanteen synnyttyä vaarana ytimennäver-         taista lainsäädäntöä metsätuhojen torjunnasta.
52671: täjien aiheuttamat seuraustuhot.                     Tarve tällaisen lainsäädännön aikaan saami-
52672:    Varttuneiden metsien merkittävin tuhosieni        seen on tullut ajankohtaiseksi muun muassa
52673: on pääasiassa Etelä-Suomessa esiintyvä juuri-        seuraavista syistä:
52674:                                       1990 vp. -      HE n:o 110                                       3
52675: 
52676:        Metsätalouden viimeaikainen kehitys, lä-       poistetaan metsästä tai tehdään muutoin vaa-
52677: hinnä puunkorjuumenetelmissä tapahtunut               rattomaksi. Vaikka tätä ei ulotettaisikaan ta-
52678: muutos ja muutoinkin tehostunut metsätalous           pauksiin, joissa toimenpiteet muodostuvat kus-
52679: sekä yli-ikäisten metsien samanaikainen lisään-       tannuksiltaan tai muutoin kohtuuttomiksi, vä-
52680: tyminen, on aiheuttanut sen, että hyönteis- ja        hennettäisiin täten tuntuvasti tuhohyönteiskan-
52681: sienituhojen määrä ja leviämisvaara on entises-       tojen lisääntymistä.
52682: tään kasvanut.                                           Tuhotilanteesta riippuen saattaa myös esiin-
52683:    - Hakkuumäärät ovat edelleen lisäänty-             tyä tarvetta ehkäistä sienituhoja hakkuiden ja
52684: mässä ja puunkorjuumenetelmät edellyttävät            taimikonhoitotöiden yhteydessä sekä hyönteis-
52685: jatkossakin ympärivuotisia hakkuita ja teolli-        ten lisääntymistä taimikonhoito- ja raivaus-
52686: suuden tuotantoprosessit tuoretta puutavaraa.         puussa. Ehkäisevistä toimenpiteistä tulisi vi-
52687: Huolimatta tehostetusta koulutuksesta ja tie-         ranomaisten voida antaa tarvittaessa määräyk-
52688: dotuksesta sekä puukaupan sopimusehtoihin             siä.
52689: sisällytetyistä suosituksista ei tuoreen havupuu-        Metsätuhojen esiintymisen ja leviämisen seu-
52690: tavaran kesäaikainen varastointi metsässä ja          rantaa tulisi tehostaa, jotta laajan metsätuhon
52691: teiden varsilla ole viime vuosina vähentynyt.         uhatessa voitaisiin ryhtyä välittömiin torjunta-
52692:    - Puunkorjuun koneeliistuessa metsien              toimenpiteisiin. Tällaisissa tuhotilanteissa tulisi
52693: harvennuskierto pitenee ja pienien puumäärien         viranomaisille antaa valta määrätä, mihin toi-
52694: korjuu tulee entistä vaikeammin järjestettäväk-       menpiteisiin maanomistajan tulee metsässään
52695: si ja siten on olemassa vaara, että elinvoimai-       ryhtyä. Toimenpiteistä aiheutuvat ylimääräiset
52696: taan heikkoa tai vahingoittunutta puustoa, jos-       kustannukset ja vahingot tulisi voida korvata
52697: sa hyönteis- ja sienituhot voivat merkittävästi       valtion varoista.
52698: lisääntyä, jää enenevässä määrin metsään.                Lain edellyttämien toimenpiteiden laimin-
52699:    - Ilman epäpuhtauksien alentaessa metsien          lyönnistä tulisi säätää rangaistus ja laiminlyön-
52700:  vastustuskykyä on mahdollisuus hyönteis- ja          nillä aiheutetusta vahingosta korvausvelvolli-
52701: sienituhojen sekä bakteerien, virusten ja mui-        suus. Todettuihin laiminlyönteihin tulisi voida
52702:  den pieneliöiden aiheuttamien uudentyyppisten        puuttua myös siten, että viranomaiset voisivat
52703: tuhojen syntymiselle aiempaa suurempi. Erityi-        velvoittaa asianomaisen suorittamaan tarpeelli-
52704:  sesti silloin, kun sääolosuhteet ovat tuhon levi-    set toimenpiteet sekä asettaa velvoitteiden te-
52705:  ämiselle suotuisat eikä tuhojen ennaltaehkäise-      hosteeksi uhkasakon tai teettämisuhan.
52706:  miseen ole kiinnitetty riittävää huomiota, voi-
52707:  vat tuhot kehittyä suurtuhoiksi.
52708:     - Puutavaran ja metsänviljelyaineiston            2. Nykyinen tilanne ja asian
52709:  tuonnin monipuolistuessa lisääntyy mahdolli-            valmistelu
52710:  suus uudentyyppisten tuhonaiheuttajien maa-
52711:  hantuloon.                                           2.1. Nykyinen tilanne
52712:     Metsätuhojen torjunnan tavoitteeksi tulisi
52713:  asettaa, että myös lainsäädännöllisin keinoin        2.1.1. Lainsäädäntö
52714:  vaikutettaisiin metsässä tapahtuvien toiminto-
52715:  jen suorittamiseen siten, että kasvaville puille        Voimassa olevan kasvinsuojelulain (127 /81)
52716:  vahinkoa aiheuttavat metsätuhot ja niiden levi-      säädöksiä noudatetaan myös metsäpuiden suo-
52717:  ämisen vaara nykyisestään pienenisi. Tässä           jelemiseksi kasvintuhoojilta. Lain 1 §:n mu-
52718:  suhteessa tulisi tehostaa erityisesti hyönteis- ja   kaan kasvintuhoojia ovat sellaiset eläimet, vi-
52719:  sienituhojen torjuntaa, mutta myös bakteerien,       rukset ja muut eliöt, jotka voivat aiheuttaa
52720:  virusten ja muiden eliöiden aiheuttamien met-        vahinkoa kasveille tai niistä saataville tuotteil-
52721:  sätuhojen torjuntaan tulisi varautua.                le. Lain täytäntöönpanosta on annettu tarkem-
52722:                                                       pia säännöksiä kasvinsuojeluasetuksella (442/
52723:                                                       82) ja asetuksella kasvintuhoojien maahan kul-
52724: 1.2. Keinot                                           keutumisen estämisestä ( 173/81 ). Kasvinsuoje-
52725:                                                       luviranomaisina toimivat maatilahallitus ja
52726:   Hyönteistuhojen torjunnan kannalta on tär-          maatalouspiirien maataloustoimistot.
52727: keää, että sellainen hakattu puutavara tai va-           Kasvinsuojeluasetuksessa säädetään niistä
52728: hingoittunut puusto, josta metsätuhoja aiheut-        kasvintuhoojista, joiden torjumiseksi voidaan
52729: tavat hyönteiset voisivat merkittävästi levitä,       ryhtyä kasvinsuojelulain mukaisiin toimenpi-
52730: 4                                    1990 vp. -      HE n:o 110
52731: 
52732: teisiin. Vaikka asetuksessa olevaan luetteloon        juusta, sellaisista hakkuualan raivauksen yh-
52733: ei sisällykään yhtään metsäpuille vahinkoa ai-        teydessä suoritettavista toimenpiteistä, joiden
52734: heuttavaa kasvintuhoojaa, voidaan maatilahal-         tarkoituksena on estää lisääntymispesäkkeiden
52735: lituksen päätöksellä ryhtyä tarvittaessa kasvin-      syntyminen, ja puutavaran poiskuljetuksesta
52736: suojelulain mukaisiin toimenpiteisiin tällaista-      tai varastoinnista metsään tai metsän läheisyy-
52737: kin kasvintuhoojaa vastaan.                           teen. Voimassa olevat Ruotsin metsähallinnon
52738:    Asetuksessa kasvintuhoojien maahankulkeu-          antamat määräykset koskevat havupuutavaran
52739: tumisen estämisestä säädetään niistä kasvintu-        hakkuutähteiden osalta suoritettavia toimenpi-
52740: hoojista, joiden saastuttamien kasvien tai kas-       teitä, puutavaran ajoa kaukokuljetusreitin var-
52741: vinosien maahantuonti on kielletty. Lisäksi           teen sekä hakkuualan raivauksen suorittamisen
52742: asetuksessa säädetään muista kasvinsuojeluun          ajankohtaa.
52743: liittyvistä tuontikielloista, tuonnin ehdoista           Saksan Liittotasavallassa, Belgiassa, Alan-
52744: sekä tarvittavista kasvien terveystodistuksista       komaissa, Sveitsissä, Itävallassa ja Puolassa on
52745: ja tuontiin liittyvistä tarkastuksista. Asetukses-    talvikautena hakattua havupuutavaraa kielletty
52746: sa oleviin luetteloihin sisältyy myös useita met-     varastoimasta kesäaikana metsässä tai metsän
52747: säpuille vahingollisia kasvintuhoojia. Lisäksi        läheisyydessä, jollei puutavaraa ole kuorittu tai
52748: maatilahallitus voi tarvittaessa määrätä vahin-       käsitelty tarkoitukseen hyväksytyllä torjunta-
52749: golliseksi katsottavan kasvintuhoojan saastut-        aineella ja siten tehty hyönteisten lisääntymisel-
52750: taman tavaran tuontikieltoon, vaikkei kasvin-         le sopimaHornaksi tai jollei puutavaraa varas-
52751: tuhoojaa ole luettelossa mainittukaan.                toida veteen. Kesäaikana hakattu puutavara on
52752:    Kasvinsuojelulain sekä kansainvälisen kas-         kuljetettava pois metsästä neljän viikon kulues-
52753: vinsuojelusopimuksen ja sen voimaansaattami-          sa taikka kuorittava tai käsiteltävä torjunta-
52754: sesta annetun asetuksen (287 161) edellyttämien       aineella kahden viikon kuluessa hakkuusta.
52755: toimenpiteiden hoitaminen on metsätalouden            Kaarnakuoriaisten valtaamat elävät puut on
52756: osalta järjestetty siten, että kasvinsuojeluviran-    kaadettava viipymättä ja lisäksi kuorittava tai
52757: omaiset voivat tarvittaessa pyytää asiantuntija-      käsiteltävä torjunta-aineella.
52758: apua metsäntutkimuslaitokselta sekä käyttää
52759: metsätalouteen liittyvissä tehtävissä apuna
52760: maa- ja metsätalousministeriön erikseen mää-
52761: räämiä henkilöitä.                                    2.1.2. Käytäntö
52762:     Metsänviljelyaineiston kaupasta annetussa
52763: laissa (684179) on säädetty, että metsähallitus          Suomessa hyönteis- ja sienituhojen torjunta
52764: voi kieltää sellaisen metsänviljelyaineiston          on metsätaloudessa vapaaehtoista. Metsähalli-
52765: tuonnin, joka ei todennäköisesti sovellu Suo-         tus on antanut hallinnassaan olevien maiden
52766: messa viljeltäväksi. Tuontiin liittyvien kasvin-      osalta asiasta ohjeita. Suurimmat metsäyhtiöt
52767: suojelullisten näkökohtien osalta noudatetaan         noudattavat joko omia ohjeitaan tai Metsäte-
52768: kuitenkin kasvinsuojelulakia. Maa- ja metsäta-        hon suosituksia omien metsiensä hoidossa ja
52769: lousministeriön päätöksessä metsänviljelyai-          hakkuissa. Yksityismetsien osalta on ohjausta
52770: neiston kaupasta (1036/87) on mm. määrätty,           tässä suhteessa ollut lähinnä siten, että puu-
52771: ettei kaupan kohteena olevassa metsänviljelyai-       kaupan osapuolet ovat yhteisesti sopineet
52772: neistossa saa olla elinvoimaa heikentäviä kasvi-      hyönteistuhojen torjuntaa ja kuorellisen puuta-
52773: tauteja tai kasvintuhoojia.                           varan varastointia koskevista kysymyksistä
52774:     Useissa maissa on yleisten kasvinsuojelu-         puukauppaa koskeneiden sopimusratkaisujen
52775: säännösten ohella voimassa erityissäännöksiä          yhteydessä. Pystykaupoissa käytettävien met-
52776: ja määräyksiä, jotka koskevat toimenpiteitä           sänhakkuusopimusten yleisiin sopimusehtoihin
52777: metsätuhojen ehkäisemiseksi. Niinpä Ruotsissa         on sisällytetty ohjeita, joiden mukaan sopi-
52778: on asiasta otettu metsänhoitolakiin säännös,          muksen perusteella hakattu tuore havupuuta-
52779: jonka mukaan viranomaiset voivat antaa vei-           vara on ohjeessa mainittuihin määräaikoihin
52780: voittavia määräyksiä metsätuhojen torjumisek-         mennessä kuljetettava pois hakkuupaikalta tai
52781: si tehtävistä toimenpiteistä. Näitä määräyksiä        kuorittava tahi varastaitava ja suoritettava
52782: voidaan antaa, milloin tuhohyönteisten jouk-          muita toimenpiteitä siten, ettei puutavarasta
52783: kolisääntymisen vaara on olemassa. Lisäksi            pääse merkittävästi leviämään metsätuhoja ai-
52784: voidaan määräyksiä antaa myrskyn kaataman             heuttavia hyönteisiä. Kun näillä ohjeilla ei ole
52785: tai muulla tavalla vahingoittuneen metsän kor-        sitovaa vaikutusta, ei metsätuhojen torjunnan
52786:                                       1990 vp. -    HE n:o 110                                     5
52787: 
52788: jättämistä vain niiden varaan voida pitää riittä-    vityksiä mäntypuutavaran kesäaikaisesta varas-
52789: vänä.                                                toinnista. Metsätuhojen laadullinen ja määräl-
52790:    Voimassa oleva kasvinsuojelulaki on säädet-       linen selvittäminen otettiin mukaan vuonna
52791: ty koskemaan lähinnä maataloutta ja puutar-          1985 aloitettuun valtakunnan metsien 8. inven-
52792: hanhoitoa eikä niinkään metsätaloutta. Kas-          tointiin.
52793: vinsuojelulain ja sen mukaisten torjuntatoi-            Maa- ja metsätalousministeriön apuna toimi-
52794: menpiteiden päämääränä on huomattavaa va-            va metsätalouden neuvottelukunta käsitteli
52795: hinkoa aiheuttavien kasvintuhoojien hävittämi-       vuosina 1985 ja 1986 metsätuhotilannetta,
52796: nen. Metsätuhojen torjunnassa on lähtökohta-         muttei kuitenkaan vielä tuolloin päätynyt esit-
52797: na, että metsässä esiintyy aina jonkin verran        tämään lainsäädännöllisiin toimiin ryhtymistä.
52798: tuhoja ja tuhonaiheuttajia, mutta laajojen ja        Tarkasteltuaan asiaa uudelleen vuoden 1988
52799: suuria taloudellisia menetyksiä aiheuttavien         lopulla neuvottelukunta katsoi saamiensa asi-
52800: metsätuhojen syntyminen ja leviäminen olisi          antuntijaselvitysten perusteella tarpeelliseksi,
52801: estettävä.                                           että metsätuhosäädösten valmistelu metsätuho-
52802:    Metsätuhojen torjunnan tehostaminen var-          toimikunnan tekemän ehdotuksen pohjalta
52803: sinkin hyönteis- ja sienituhojen torjunnan osal-     käynnistettäisiin. Metsätalouden neuvottelu-
52804: ta liittyy siinä määrin metsätalouden normaali-      kunta on sittemmin osallistunut esityksen val-
52805: toimintoihin ja metsäviranomaisten tehtäviin,        misteluun, ja neuvottelukunnassa edustettuna
52806: että sen järjestämistä laajemmin kasvinsuojelu-      olevien tahojen huomautukset on pyritty otta-
52807: lain pohjalta ei voida pitää tarkoituksenmukai-      maan huomioon esitystä lopulliseen muotoon
52808: sena.                                                saatettaessa.
52809: 
52810: 
52811: 2.2. Valmisteluvaiheet ja -aineisto                  3. Esityksen organisatoriset ja
52812:                                                         henkilöstövaikutukset
52813:    Metsätuhojen torjumiseksi tarvittavia lain-
52814: säädännöllisiä ja muita toimenpiteitä on selvit-       Esityksen toteuttaminen merkitsee uusia teh-
52815: tänyt metsätuhotoimikunta, jonka mietintö jä-        täviä metsäviranomaisille lakiehdotuksen sään-
52816: tettiin maa- ja metsätalousministeriölle 31 päi-     nösten noudattamisen valvonnassa ja laimin-
52817: vana joulukuuta 1979 (komiteanmietintö               lyönneistä aiheutuvien viranomaistoimenpitei-
52818: 1979:64). Mietintöön liittyi ehdotus hallituksen     den hoitamisessa.
52819: esitykseksi erilliseksi laiksi metsätuhojen tor-        Nykyisin on merkittävin metsälainsäädän-
52820: junnasta. Ehdotuksen soveltamisala ja säädök-        nön noudattamisen valvontatehtävä yksityis-
52821: set olivat oleellisesti nyt esitettävän lakiehdo-    metsälain (412/67, muut. 817/87) valvonta,
52822: tuksen kaltaiset.                                    joka kuuluu metsälautakunnille. Metsälauta-
52823:    Metsätuhotoimikunnan mietinnöstä hanki-           kunnat toimivat piiritason viranomaistehtävis-
52824: tuissa lausunnoissa suurin osa lausunnonanta-        sä myös metsänparannuslain (140/87) täytän-
52825: jista piti ehdotettua lakia tarpeellisena, joskin    töönpanossa sekä huolehtivat useista niille an-
52826: sen soveltamisalasta ja tarvittavista toimenpi-      netuista tarkastustehtävistä. Kun lakiehdotuk-
52827: teistä sekä tuhojen torjunnasta aiheutuvien          sen noudattamisen valvonta yksityismaiden
52828: kustannusten kohdentamisesta ilmeni lausun-          osalta on tarkoituksenmukaisesti hoidettavissa
52829: noissa eriäviä kantoja. Osa lausunnonantajista       näihin tehtäviin liittyvänä, on lakiehdotuksessa
52830: piti lakia tarpeettomana ja esitti metsätuhojen      lähdetty siitä, että valvontatehtävä myös tältä
52831: torjunnan jättämistä puukaupan osapuolten            osin kuuluisi metsälautakunnille. Keskusmetsä-
52832: sopimusten ja metsänomistajien vapaaehtoisen         lautakunnat ohjaisivat ja valvoisivat voimassa
52833: metsänsuojelutoiminnan varaan.                       olevien säännösten nojalla myös metsälauta-
52834:    Kasvinsuojelulainsäädännössä        1980-luvun    kuntien tätä toimintaa. Valtion maiden osalta
52835: alulla tapahtuneiden uudistusten johdosta,           on lähtökohtana, että alueiden hallinnasta
52836: metsätuhotoimikunnan ehdottamista lainsää-           huolehtivien viranomaisten on huolehdittava
52837: däntötoimista luovuttiin toistaiseksi. Metsätu-      lakiehdotuksen säännösten noudattamisesta.
52838: hojen torjuntaa päätettiin edistää vapaaehtoi-          Valvonnan hoitaminen edellyttää sekä met-
52839: suuteen perustuvin keinoin. Metsäntutkimus-          sälautakuntien että keskusmetsälautakuntien
52840: laitoksen tehtäväksi annettiin seurata metsätu-      toimihenkilöiden kouluttamista lain valvon-
52841:  hojen esiintymistä ja suorittaa määräajoin se!-     taan liittyvissä asioissa, mutta ei sen sijaan
52842: 6                                   1990 vp. -       HE n:o 110
52843: 
52844: uuden henkilökunnan paikkaamista. Valtion                Laajan metsätuhon torjumiseksi määrätyistä
52845: maiden osalta lakiehdotuksen toteuttaminen ei         toimenpiteistä aiheutuneet lisäkustannukset
52846: edellytä lisähenkilökunnan paikkaamista.              korvattaisiin valtion varoista ja toimenpiteistä
52847:    Metsälautakunnille koituisi myös jonkin ver-       aiheutuneiden vahinkojen johdosta voitaisiin
52848: ran tehtäviä laiminlyötyjen toimenpiteiden            maanomistajille myöntää avustusta. Kun näi-
52849: teettämisestä. Laiminlyönneistä koituvien va-         den korvausten ja avustusten maksaminen tu-
52850: hingonkorvaus- ja rangaistusseuraamusten              lee kysymykseen vain laajoissa metsätuhoissa,
52851: sekä teettämisestä aiheutuvien lisäkustannusten       joiden esiintyminen on sattumanvaraista, ja
52852: vuoksi ei tällaiseen tilanteeseen lain täytän-        kun sanottujen kustannusten määrä saattaa
52853: töönpanossa kuitenkaan siinä määrin ajaudut-          merkittävästi vaihdella tuhon laadusta riip-
52854: taisi, että sillä olisi henkilöstövaikutuksia.        puen, ei tarkoitukseen tarvittavien varojen
52855:                                                       määrää voida yksityiskohtaisesti arvioida.
52856:                                                          Valtiolle aiheutuisi menoja myös silloin, kun
52857: 4. Esityksen taloudelliset vaiku-                     metsälautakunta joutuisi teettämään toimenpi-
52858:                                                       teitä laiminlyöjän kustannuksella, jolloin kus-
52859:    tukset
52860:                                                       tannukset maksettaisiin etukäteen valtion va-
52861:                                                       roista mutta perittäisiin sittemmin takaisin val-
52862:    Metsätuhojen taloudellisesta merkityksestä         tiolle.
52863: ei ole laadittu yksityiskohtaista selvitystä. Kui-       Lain taloudellisten vaikutusten osalta on li-
52864: tenkin voidaan metsätuhojen johdosta aiheutu-         säksi todettava, että maanomistajille koituu
52865: vat menetykset arvioida suuruusluokaltaan             taloudellista hyötyä puuston kasvu- ja laatu-
52866: noin miljardiksi markaksi vuodessa. Koska             tappioiden pienentymisenä ja puutavaran
52867: useat tuhonaiheuttajat ovat useimmissa ta-            omistajalle puutavaran laatua alentavien hyön-
52868: pauksissa joko samanaikaisesti tai toistensa          teis- ja sienivahinkojen vähenemisenä.
52869: seurauksena vaikuttamassa metsässä ilmene-
52870: vien vahinkojen syntyyn, ovat eri tuhonaiheut-
52871: tajien osuudet vaikeasti eroteltavissa. Metsätu-      5. Muita esitykseen vaikuttavia
52872: hojen merkitystä arvioitaessa on myös huomat-            seikkoja
52873: tava, että tuhojen määrä vaihtelee vuosittain ja
52874: alueittain lähinnä ilmastollisista seikoista joh-
52875: tuen.                                                    Tämä esitys liittyy hallituksen esitykseen
52876:    Lakiehdotus koskisi vain elollisten tekijöiden     eduskunnalle metsähallintoa koskevan lainsää-
52877: lähinnä hyönteisten ja sienien joko välittömästi      dännön muuttamiseksi, johon sisältyvällä lailla
52878: tai välillisesti aiheuttamia tuhoja. Näiden ai-       metsäkeskuksesta ja metsälautakunnista sää-
52879: heuttamilla vahingoilla on käytännössä merki-         dettäisiin, että metsälautakunnan huolehtiessa
52880: tystä vain havupuiden osalta. Tässä suhteessa         metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta
52881: merkittävimpiä metsätuhoja aiheuttavat maan-          annetun lain täytäntöönpanotehtävistä niiden
52882: nousemasieni eli juurikääpä sekä hyönteisistä         on noudatettava, mitä hallintomenettelylaissa
52883: ytimennävertäjä ja kirjanpainaja.                     (598/82) ja tiedoksiannosta hallintoasioissa an-
52884:    Lakiehdotuksen       mukaiset     toimenpiteet     netussa laissa (232/ 66) säädetään.
52885: hyönteistuhojen torjumiseksi aiheuttavat lisä-           Tässä vaiheessa ei ole vireillä muita lainuu-
52886: kustannuksia puutavaran korjuussa ja varas-           distuksia, jotka olisi otettava huomioon halli-
52887: toinnissa. Koska laissa asetetut velvoitteet eivät    tuksen esitykseen vaikuttavina. Koska kyseessä
52888: ulottuisi tapauksiin, joissa laissa edellytetyt       olisi metsätuhoja koskeva erityislaki ja kun
52889: toimenpiteet aiheuttaisivat kohtuutonta haittaa       kasvintuhoojien maahan kulkeutumisen estä-
52890: tai kohtuuttoman suuria kustannuksia, rajoit-         miseksi luotu järjestelmä on osoittautunut ny-
52891: taa tämä osittain syntyvien lisäkustannusten          kyisessä muodossaan myös metsätalouden
52892: määrää. Käytännössä lisäkustannukset aiheu-           osalta riittäväksi, ei ehdotetun lain antaminen
52893: tuisivat lähinnä siitä, että puutavaraa todennä-      edellyttäisi muutoksia kasvinsuojelulakiin tai
52894: köisesti jouduttaisiin jossain määrin kuori-          sen nojalla annettuihin asetuksiin. Kansainväli-
52895: maan metsässä tai välivarastolla. Useimmiten          sellä tasolla on olemassa ainoastaan edellä
52896: ovat lain edellytykset täytettävissä varsin vä-       mainittu kasvinsuojelusopimus, joka ei sellai-
52897: häisin hakkuita, kuljetuksia ja varastointia          senaan vaikuta ehdotettujen säädösten sisäl-
52898: koskevin järjestelyin.                                töön. Lakiehdotus on osaltaan selkiinnyttä-
52899:                                     1990 vp. -      HE n:o 110                                      7
52900: 
52901: 
52902: mässä ja täydentämässä niitä järjestelyjä, joi-      hin kansainvälinen kasvinsuojelusopimus myös
52903:                                                      metsätalouden osalta velvoittaa.
52904: 
52905: 
52906: 
52907: 
52908:                             YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
52909: 
52910: 
52911: 1. Lain perustelut                                      Metsissä kasvavissa puissa on aina ollut
52912:                                                      jossain määrin hyönteisiä ja sienitauteja, jotka
52913:                                                      ovat aiheuttaneet puun tuoton vähentymistä.
52914:    1 §. Lain soveltamisa/a. Metsätuhoilla tar-       Sellaista metsää, joka olisi tässä suhteessa täy-
52915: koitetaan yleensä erilaisten tekijöiden aiheutta-    sin terve, voidaan tuskin pitää käytännössä
52916: mia sellaisia vahinkoja, jotka alentavat metsä-      mahdollisena. Näin ollen ei silloin, kun hyön-
52917: talouden tuottoa. Tuhot jaetaan tavallisesti         teistuhoja ja sienituhoja on vähän, ole tarpeen
52918: elottomien tekijöitten aiheuttamiin tuhoihin ja      ryhtyä toimenpiteisiin tuhon aiheuttajien vas-
52919: elollisten tekijöitten aiheuttamiin tuhoihin.        tustamiseksi. Tämän vuoksi ehdotetaan lain
52920: Elottomien tekijöitten aiheuttamia tuhoja ovat       soveltamisalaa siten rajattavaksi, että vain
52921: esimerkiksi metsäpalot, myrskytuhot, lumitu-         merkittävää puun tuoton vähentymistä tai laa-
52922: hot ja ilmansaasteiden aiheuttamat tuhot. Elol-      dun heikkenemistä aiheuttava sienitauti tai
52923: listen tekijöiden aiheuttamia tuhoja ovat lähin-     hyönteisvahinko on sellainen metsätuho, jonka
52924: nä sienien ja erilaisten pieneliöiden aiheuttamat    torjuntaan sovellettaisiin lakiehdotuksen sään-
52925: taudit sekä eläinten aiheuttamat tuhot.              nöksiä.
52926:    Metsätuhojen torjunnan kannalta tuhot ovat           Lakiehdotus koskisi vain kasvaviin puihin
52927: varsin erilaisia. Elottomien tekijöiden aiheutta-    kohdistuvien      metsätuhojen     vastustamista.
52928: mat tuhot saattavat syntyä joko ihmistoimin-         Eräät sienet ja hyönteiset aiheuttavat kuitenkin
52929: nan seurauksena, kuten metsäpalot ja ilman           vahinkoa kaadettuun puutavaraan. Koska kaa-
52930: epäpuhtauksista johtuvat tuhot, tai luonnon-         detun puutavaran suojeleminen sieni- ja hyön-
52931: voimien vaikutuksesta, kuten myrsky-, pakkas-        teisvahingoilta on katsottava puutavaran omis-
52932: ja lumituhot. Metsäpalojen leviämisen estämis-       tajan asiaksi, ei lakiehdotusta ole ulotettu kos-
52933: tä tarkoittavat säännökset on jo sijoitettu palo-    kemaan tällaisia tapauksia.
52934: ja pelastustointa koskevaan lainsäädäntöön.             2 §. Puutavaran poistaminen hakkuupaikal-
52935: Ilman epäpuhtauksien vaikutusten torjunta            ta ja välivarastosta. Kaarnakuoriaisten aiheut-
52936: edellyttää ilmansuojelun yleistä tehostamista        tamat metsätuhot ovat hyönteistuhoista talou-
52937: sekä haitallisten päästöjen vähentämistä niiden      dellisesti merkittävimmät. Kaarnakuoriaiset
52938: alkulähteillä. Edellä mainituista seikoista joh-     ovat pieniä kovakuoriaisia, jotka lisääntyvät
52939: tuen ei lakiehdotusta ole ulotettu koskemaan         tuoreen puun kuoren alalla. Puuhun tunkeutu-
52940: clottomien tekijöiden välittömästi aiheuttamien      minen tapahtuu keväällä varsin lyhyen ajan
52941: metsätuhojen torjuntaa.                               kuluessa. Ytimennävertäjät iskeytyvät mäntyi-
52942:    Merkittävimmät elollisista tekijöistä johtu-      hin Etelä-Suomessa huhti-toukokuun vaihtees-
52943: vat metsätuhot aiheutuvat hyönteisistä ja sie-       sa ja kirjanpainajat kuusiin touko-kesäkuun
52944: nistä. Lakiehdotus onkin rajattu koskemaan           vaihteessa. Pohjois-Suomessa edellä mainitut
52945: nimenomaan näiden tekijöiden aiheuttamien            ajat ovat 2-4 viikkoa myöhemmät. Kehitys
52946: tuhojen vastustamista metsätalouden sisäisin         munasta aikuiseksi kestää lajista riippuen kuu-
52947: toimenpitein. Lisäksi lakiehdotusta voitaisiin        kauden tai kaksi. Ytimennävertäjien poistumi-
52948: soveltaa myös bakteerien, virusten ja muiden         nen puusta tapahtuu Etelä-Suomessa kesäkuun
52949: eliöiden aiheuttamien metsätuhojen torjuntaan        lopulta lähtien ja kirjanpainajat poistuvat hei-
52950: silloin, kun kysymyksessä on laaja metsätuho.        näkuun lopulta lähtien. Pohjois-Suomessa ai-
52951: Laki koskisi mainittuja tuhoja paitsi välittömi-      kamäärät ovat 2-4 viikkoa myöhemmät. Ai-
52952: nä niin myös silloin kun ne esiintyvät välillisi-     kuiset talvehtivat yleensä maassa.
52953: nä, elottomien tekijöiden aiheuttamien tuhojen          Kaarnakuoriaiset iskeytyvät lisääntymään
52954: seuraustuhoina.                                       yleensä elinvoimaitaan heikentyneisiin puihin.
52955: 8                                   1990 vp. -      HE n:o 110
52956: 
52957: Mikäli kaarnakuoriaisia on paljon, ne voivat        see kuitenkin hyönteisten leviämispesäkkeiden
52958: tunkeutua myös elinvoimaisiin puihin. Erityi-       lukumäärän vähenemistä ja vastaavasti hyön-
52959: sen sopivia kaarnakuoriaisten lisääntymispaik-      teistuhovaaran pienenemistä. Kun kaarnakuo-
52960: koja ovat näin ollen tuore kuorellinen puutava-     riaiset lisäksi iskeytyvät varastojen osalta lä-
52961: ra, hakkuutähteet sekä myrskyn ja lumen va-         hinnä vain pintakerroksessa olevaan puutava-
52962: hingoittamat puut. Sen sijaan kuivaan tai kuo-      raan, merkitsee välivarastointi, varsinkin jos
52963: rettomaan puutavaraan kaarnakuoriaiset eivät        varastot ovat suuria, jo sinänsä kaarnakuori-
52964: iskeydy.                                            aisten lisääntymisedellytysten heikentymistä.
52965:    Kasvaviin puihin iskeytyessään kaarnakuori-      Käytännössä ovat välivarastot kuitenkin usein
52966: aiset aiheuttavat kasvutappioita heikentämällä      varsin pieniä ja niistä leviää metsätuhoja ai-
52967: puiden elinvoimaa tai tappamalla puita. Erityi-     heuttavia hyönteisiä ympäröivään metsään.
52968: sen merkittävä tässä suhteessa on ytimennäver-         Käytännössä ei ole mahdollista, että puuta-
52969: täjä, joka ennen talvehtimistaan nakertaa ra-       vara voitaisiin edellä sanotun mukaisesti kul-
52970: vinnokseen männyn vuosikasvaimen ydintä.            jettaa pois jokaiselta hakkuupaikalta tai väli-
52971:    Metsätuhojen torjunnan kannalta on tärkeä-       varastoista. Metsään tai sen lähellä sijaitsevaan
52972: tä, että kaarnakuoriaiskannat pidetään mah-         välivarastoon jäävä puutavara voidaan kuiten-
52973: dollisimman pieninä, jolloin ne eivät pääse         kin käsitellä sillä tavoin, etteivät kaarnakuori-
52974: vahingoittamaan ainakaan elinvoimaisia kasva-       aiset siinä sanottavammin kykene lisäänty-
52975: via puita. Tämän vuoksi tulisi sellainen puuta-     mään. Näistä käsittelytavoista voidaan esi-
52976: vara, johon kaarnakuoriaiset ovat iskeytyneet,      merkkeinä mainita puutavaran aisaaminen,
52977: saada metsästä pois, ennen kuin uudet aikuiset      kuoriminen, peittäminen ja käsittely torjunta-
52978: poistuvat puusta. Tässä tarkoituksessa on py-       aineilla. Välivaraston perustamisvaiheessa voi-
52979: kälän 1 momentin 1 ja 2 kohtiin otettu sään-        daan ottaa metsänsuojelunäkökohdat huo-
52980: nökset siitä, mihin mennessä ennen kaarnakuo-       mioon esimerkiksi siten, että varasto perus-
52981: riaisten iskeytymisajankohtaa kaadettu puuta-       tetaan toista puulajia olevaan metsään tai
52982: vara on kuljetettava pois hakkuupaikalta tai        muutoin riittävän kauaksi samaa puulajia ole-
52983: välivarastosta. Puutavaraksi katsottaisiin tässä    vasta metsästä. Pykälän 1 momentin 3 kohdas-
52984: yhteydessä vain ainespuun mittavaatimukset          sa ehdotetaankin säädettäväksi, että puutava-
52985: täyttävä puutavara eikä esimerkiksi oksia ja        ran poiskuljettamisen sijasta se voidaan edellä
52986: latvuksia, jotka ovat hakkuutähdettä.               mainituin toimenpitein tehdä siten vaaratto-
52987:    Hakkuupaikalla tarkoitetaan aluetta, jossa       maksi, ettei siitä merkittävästi pääse leviämään
52988: puu on kaadettu. Pykälän säännökset koskisi-        metsätuhoja aiheuttavia hyönteisiä.
52989: vat näin ollen kaikkia hakkuupaikkoja eikä
52990: yksinomaan metsätaloudellisessa tarkoitukses-          Joissakin tapauksissa on mahdollista, että
52991: sa suoritettujen hakkuiden alueita. Esimerkiksi     edellä sanottujen toimenpiteiden suorittaminen
52992: rakennuspaikalla taikka sähkö- tai tielinjalla      aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia tai muu-
52993: kaadetut puut olisi kuljetettava sieltä pykälän 1   toin kohtuutonta haittaa. Tämän vuoksi sää-
52994: momentin 1-2 kohdissa mainittuihin määräai-         dettäisiin pykälän 2 momentissa vielä, että
52995: koihin mennessä pois tai sen sijaan suoritettava    velvollisuutta kuljettamiseen tai toimenpiteisiin
52996: 3 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet. Välivaras-     ei ole, mikäli siitä ennalta arvaamattomat olo-
52997: tolla tarkoitetaan puutavarasta yleensä metsä-      suhteet huomioon ottaen aiheutuu kohtuutonta
52998: kuljetuksen jälkeen muodostettavaa varastoa,        haittaa puutavaran kuljetuksen ja korjuun jär-
52999: joka sijaitsee tavallisesti kaukokuljetusreitin     jestämiselle tai kohtuuttoman suuria kustan-
53000: varressa hakkuupaikan läheisyydessä.                nuksia.
53001:    Metsätuhojen leviämisen estämisen kannalta          3 §. Puutavaran varastointi. Kaarnakuoriais-
53002: ei voida pitää riittävänä sitä, että kuorellinen    ten leviämisen kannalta ovat nykyisin ehkä
53003: havupuutavara kuljetetaan pois vain hakkuu-         tärkeimpiä yksittäisiä pesäkkeitä kuorellisen
53004: paikalta ja varastoidaan hyönteistuhojen levi-      havupuun tehdasvarastot. Kaarnakuoriaistuhot
53005: ämiselle otollisena aikana välivarastoon met-       tällaisten varastojen läheisyydessä saattavat
53006: sään tai metsän läheisyyteen. Tästä välivaras-      ulottua kilometrien päähän. Tehdasvarastojen
53007: tosta voivat hyönteistuhot levitä ympäröivään       ohella tällaisia pysyviä varastoja on muun
53008: metsään ja tuhojen torjunnassa ei näin ollen        muassa uiton toimintapaikoilla, rautateiden
53009: saavuteta toivottua tulosta. Puutavaran kerää-      lastauspaikoilla ja jossain määrin myös maan-
53010: minen hakkuupaikoilta välivarastoihin merkit-       tiekuljetusten varastoissa.
53011:                                      1990 vp. -      HE n:o 110                                      9
53012: 
53013: 
53014:    Uiton yhteydessä saattaa puutavara joutua             4 §. Hyönteis- ja sienituhojen ennalta ehkäi-
53015: seisomaan varsin pitkänkin ajan samassa pai-          seminen. Lakiehdotuksen 2 ja 3 §:ssä ovat
53016: kassa. Mikäli puutavara on vedessä, on metsä-         säännökset toimenpiteistä sellaisissa tapauksis-
53017: tuhoja aiheuttavien hyönteisten leviäminen sii-       sa, jolloin kysymyksessä on ainespuun mitta-
53018: tä huomattavasti vähäisempää, kuin jos puuta-         vaatimukset täyttävä puutavara. Metsätuhoja
53019: vara käsittelemättömänä olisi maalla. Puutava-        aiheuttavia hyönteisiä saattaa kuitenkin olla
53020: ran varastoimista vedessä on näin ollen pidet-        ainespuun mittavaatimukset täyttämättömässä-
53021: tävä yleensä riittävänä metsänsuojelutoimenpi-        kin havupuutavarassa, joka muodostuu oksis-
53022: teenä. Mikäli havupuutavara kuitenkin esimer-         ta, latvuksista ja muusta vastaavasta hakkuu-
53023: kiksi pudotuspaikoilla joutuu seisomaan pit-          tähteestä.
53024: kän aikaa, saattaa se muodostua metsälle vaa-            Toimenpiteet     hakkuulähteistä    johtuvien
53025: ralliseksi.                                           hyönteistuhojen torjunnassa saattavat tilanteis-
53026:     Pysyvillä varastointipaikoilla ei yleensä ole     ta riippuen kuitenkin vaihdella huomattavasti.
53027: suoritettu mitään erityisiä toimenpiteitä kaar-       Tämän vuoksi ei ole tarkoituksenmukaista ot-
53028: nakuoriaisten leviämisen ehkäisemiseksi. Met-         taa lakiin säännöksiä hakkuulähteistä mahdol-
53029: sätuhojen torjunnan kannalta on kuitenkin             lisesti aiheutuvien tuhojen torjumiseksi tarvit-
53030: tarpeen, että metsänsuojelunäkökohdat otettai-        tavista toimenpiteistä, vaan antaa maa- ja met-
53031: siin pysyvässä varastoinnissakin entistä enem-        sätalousministeriön tehtäväksi tarpeellisten
53032: män huomioon. Tämän vuoksi ehdotetaan 3               määräysten antaminen, jolloin ne voidaan laa-
53033: pykälään otettavaksi säännös, jonka mukaan            tia joustavasti tilanteen vaatimusten mukaisik-
53034: havupuutavaran varastointi on pysyvällä varas-        SI.
53035: tointipaikalla mahdollisuuksien mukaan järjes-
53036: tettävä siten, että metsätuhoja aiheuttavia              Metsätuhoja aiheuttavista sienistä on merkit-
53037: hyönteisiä ei merkittävästi leviä toisen met-         tävin juurikääpä. Sieni aiheuttaa kuusessa la-
53038: sään. Säännöksen ensisijaisena tarkoituksena          hovikaisuutta sekä männyssä juurien lahoamis-
53039: on naapurimaanomistajien etujen turvaami-             ta, tyven tervastumista ja jopa puiden kuole-
53040: nen.                                                  mista. Sientä esiintyy laikuittain Etelä- ja
53041:     Kun pysyvien varastojen on sijaittava asian-      Keski-Suomessa, ja se leviää pääasiassa kesällä
53042: omaisen tehtaan tai kuljetustavan vaihtamista         itiöiden avulla. J uurikäävän aiheuttama tauti
53043: palvelevien kiinteiden laitteiden välittömässä        on kroonillisuutensa vuoksi kenties taloudelli-
53044:  läheisyydessä, ei vaihtoehtoisia ratkaisumah-        sesti merkityksellisin elollisten tekijöitten ai-
53045: dollisuuksia pysyvien varastojen järjestämiselle      heuttama metsätuho maassamme, ja on toden-
53046:  useinkaan ole. Toiminta varastolla saattaa           näköistä, että se lisääntyy edelleen. J uurikää-
53047:  myös tehdä hyönteisten leviämistä estävien toi-      vän torjunta on kuitenkin erittäin vaikeaa.
53048:  menpiteiden suorittamisen hankalaksi ja koh-         Juurikäävän leviämisen ehkäisemisessä ehkä
53049: tuuttoman kalliiksi. Tästä johtuen 3 §:n sään-        tärkein keino olisi hakkuiden rajoittaminen
53050:  nöksessä ehdotetaankin otettavaksi huomioon,         kesäkuun ja lokakuun välisenä aikana. Seka-
53051:  ettei varastointia ole aina mahdollista järjestää    metsien perustamisella ja puulajien vaihtami-
53052:  niin, että hyönteisten leviäminen varastoidusta      sella metsän uudistamisen yhteydessä saattaa
53053:  puutavarasta tulisi estetyksi. Maa- ja metsäta-      myös olla merkitystä. Viime aikoina on löydet-
53054:  lousministeriö voisi 15 § :ään sisältyvän valtuu-    ty eräs toinen sienilaji, joka hakkuualueen
53055:  tuksen nojalla antaa tarkempia määräyksiä            kannoissa tuhoaa juurikäävän ja jota näin
53056:  tällaisista tilanteista. Säännöksen rikkaruista-     ollen voitaisiin käyttää maannouseman torjun-
53057:  paukset on lakiehdotuksessa jätetty 12 §:n mu-       nassa. Tämän sienen käyttämiselle on saatu
53058:  kaisten rangaistusmääräysten ulkopuolelle. Sen       torjunta-ainelainsäädännön mukainen hyväk-
53059:  sijaan ehdotetaan 13 §:n 1 momentissa säädet-        syminen vain kuusen osalta.
53060:  täväksi, että puutavaran omistaja olisi aina            Toimenpiteet juurikäävän torjumiseksi ovat
53061:  velvollinen korvaamaan ne merkittävät vahin-         vielä siinä määrin kehityksen alaisia, että yksi-
53062:  got, jotka pysyvästä varastosta leviävät hyön-       tyiskohtaisten säännösten ottaminen asiasta la-
53063:  teiset aiheuttavat toisen metsälle. Korvausvel-      kiin ei ole tarkoituksenmukaista. Jotta tarvitta-
53064:  vollisuutta ei näin ollen voitaisi poistaa vain      va toimintavalmius olisi olemassa, ehdotetaan
53065:  sillä, että varaston omistaja tekee suojaustoi-      2 momentissa säädettäväksi, että maa- ja met-
53066:  menpiteet, jos metsätuhoja näistä toimenpiteis-      sätalousministeriö voisi antaa havupuiden osal-
53067:  tä huolimatta aiheutuu.                              ta määräyksiä taimikonhoitotöiden ja hakkui-
53068: 
53069: 2   300299M
53070: 10                                    1990 vp. -      HE n:o 110
53071: 
53072: den yhteydessä tehtävistä toimenpiteistä sienien       maanomistajalle, joka olisi velvollinen toteut-
53073: aiheuttamien metsätuhojen ehkäisemiseksi.              tamaan ne. Ennen määräyksen antamista olisi
53074:    5 §. Vahingoittuneiden puiden poistaminen           maanomistajaa kuitenkin kuultava.
53075: metsästä. Kaarnakuoriaisten leviämisen kan-               7 §. Korvaukset ja avustukset. Edellä 6 §:ssä
53076: nalta ovat erittäin merkittäviä lumen, myrskyn         tarkoitettujen maa- ja metsätalousministeriön
53077: tai muun tuhonaiheuttajan vahingoittamat ha-           määräysten noudattaminen voi aiheuttaa
53078: vupuut, joiden ei sellaisenaan voida katsoa            maanomistajalle sellaisia kustannuksia, joita
53079: olevan puutavaraa ja joihin ei näin ollen sovel-       tavanomaisen puutavaran myynnin yhteydessä
53080: lettaisi 2 ja 3 §:n säännöksiä. Näihin puihin          ei syntyisi. Lisäksi saattaa ministeriö antaa
53081: iskeytyy helposti runsaasti kaarnakuoriaisia ja        määräyksiä sellaisista toimenpiteistä, jotka ei-
53082: tuhot saattavat alkuun päästyään levitä varsin         vät lainkaan merkitse puiden kaatamista. Esi-
53083: laajalle. Esimerkiksi Ruotsin ja Norjan suuret         merkkinä tällaisesta voidaan mainita hyöntei-
53084: hyönteistuhot 1970-luvulla saivat alkunsa              siä kemiallisilla aineilla ns. feromoneilla hou-
53085: myrskytuhopuista. Tämän vuoksi on tärkeätä,            kuttelevien pyydysten käyttö. Ilman epäpuh-
53086: että vahingoittuneet puut korjataan metsästä           tauksien välillisesti aiheuttamien, usein hyön-
53087: hyvissä ajoin pois tai ne muutoin tehdään              teis- ja sienituhoina ilmenevien seuraustuhojen
53088: vaarattomiksi. Tästä syystä ehdotetaan pykä-           estämiseksi voitaisiin tuhotilanteesta riippuen
53089: län 1 momentissa säädettäväksi, että maan-             määrätä suoritettavaksi puiden elinvoimaa ja
53090: omistaja on velvollinen huolehtimaan vahin-            maaperän kasvukuntoa elvyttäviä toimenpitei-
53091: goittuneiden puiden korjaamisesta tai niiden           tä. Kun edellä mainituista toimenpiteistä koi-
53092: vaarattomaksi tekemisestä silloin, kun niitä on        tuu nimenomaan yleistä hyötyä, tulisi näistä
53093: merkittävästi hänen metsässään. Velvollisuutta         aiheutuvat lisäkustannukset maanomistajalle
53094: toimenpiteiden suorittamiseen ei pykälän 2 mo-         korvata. Tästä seikasta on otettu säännös py-
53095: mentin mukaan kuitenkaan olisi, milloin sen            kälän 1 momenttiin.
53096: kustannukset muodostuisivai kohtuuttoman                  Laajan metsätuhon torjumiseksi määrätyistä
53097: suuriksi.                                              toimenpiteistä aiheutuu maanomistajalle yleen-
53098:    6 §. Laajat hyönteis- ja sienituhot. Pykälään       sä muutakin vahinkoa kuin lisäkustannuksia.
53099: on otettu säännökset niistä toimenpiteistä, joi-       Hän voi joutua myymään puustoa epäedullise-
53100: ta olisi toteutettava laajojen katastrofinluon-        na aikana tai sen ollessa vielä keskenkasvuista.
53101: toisten metsätuhojen torjumiseksi ja leviämisen        Toimenpide voi myös kohdistua vakiintunee-
53102: ehkäisemiseksi. Tällaisia tuhoja ei Suomessa           seen taimikkoon, josta ei saada lainkaan
53103: voida katsoa viime vuosina olleen, mutta esi-          myyntituloa, mutta jonka perustamiskustan-
53104: merkiksi Ruotsin ja Norjan hyönteistuhot vuo-          nukset menetetään. Yksittäistapauksissa saat-
53105: silta 1971-78 olivat sellaisia, joihin tämän           tavat tällaiset vahingot olla taloudellisesti var-
53106: pykälän säännöstä olisi tullut voida soveltaa.         sin suuret.
53107: Meillä säännös olisi saattanut tulla sovelletta-          Eräiltä osin tällaisia vahinkoja varten on
53108: vaksi männynversosyöpäepidemian ollessa laa-           mahdollista ottaa metsävakuutus. Metsävakuu-
53109: jimmillaan vuonna 1982 sekä Kontiolahdella             tuksia on kuitenkin otettu vain osalle maamme
53110: vuonna 1984 sattuneen varsin rajun mäntymit-           metsistä, joten huomattava osa maanomistajis-
53111: tarituhon torjunnassa.                                 ta joutuu kantamaan vahinkonsa itse. Jotta
53112:    Pykälässä on lähdetty siitä, että katastrofiti-     määrätyistä torjuntatoimenpiteistä syntyneet
53113: lanteessa maa- ja metsätalousministeriöllä olisi       vahingot eivät kohtuuttomasti rasittaisi maan-
53114: mahdollisuus antaa kaikki ne tarvittavat mää-          omistajia, ehdotetaan pykälän 2 momentissa
53115: räykset, joiden avulla tuhon leviäminen voi-           säädettäväksi, että maanomistajille voitaisiin
53116: daan ehkäistä. Katastrofitapauksissa on kysy-          edellä tarkoitettujen vahinkojen korvaamiseksi
53117: mys jo siinä määrin huomattavasta tuhosta,             myöntää avustusta. Säännöksen tarkoituksena
53118: että sillä on erittäin laajoja taloudellisia vaiku-    on ainoastaan turvata vahinkojen vuoksi koh-
53119: tuksia ja sen torjumista on pidettävä yleisen          tuuttomasti kärsimään joutuvien maanomis-
53120: edun vaatimana.                                        tajien asema. Sen tarkoituksena ei ole luoda
53121:    Metsälautakunnan tulisi laajan metsätuhon           menettelyä, jonka mukaan valtion varoista
53122: vaaran ilmetessä tehdä maa- ja metsätalousmi-          yleensä korvattaisiin laajoista metsätuhoista ai-
53123: nisteriölle esitys tarpeellisista toimenpiteistä       heutuneet vahingot.
53124: sekä arvio vaara-alueesta ja kustannuksista.              Asian luonteesta johtuen ehdotetaan pykä-
53125: Ministeriö antaisi tarvittavat määräykset              län 3 momentissa lisäksi säädettäväksi, ettei
53126:                                       1990 vp. -      HE n:o 110                                    11
53127: 
53128: pykälän 1 ja 2 momentissa tarkoitettu kustan-         onko lakiehdotuksen 5 ja 6 §:n mukaisten
53129: nusten tai vahingon korvaaminen koskisi val-          toimenpiteiden suorittaminen tältä osin maan-
53130: tion omistamia metsiä.                                omistajan vai hakkuuoikeuden omistajan vel-
53131:     8 §. Valvonta. Pykälään on otettu säännök-        vollisuutena. Koska omistusoikeus puihin siir-
53132: set ehdotetun lain noudattamisen valvonnasta.         tyy tällaisissa tapauksissa yleensä vasta puita
53133: Lakiehdotuksen täytäntöönpanon ylin johto ja          kaadettaessa, on pykälän 2 momenttiin otettu
53134: valvonta kuuluisivat maa- ja metsätalousminis-        säädös, jonka mukaan maanomistajalla olisi
53135: teriölle. Varsinainen lain noudattamisen val-         oikeus ja velvollisuus ryhtyä myös kyseisten
53136: vonta kuuluisi yksityismaiden osalta metsälau-        puiden poistamiseen tai muihin tarpeellisiin
53137: takunnille. Kun metsälautakunnilla yksityis-          toimenpiteisiin.
53138: metsälain noudattamisen valvojina ja metsän-             11 §. Muutoksenhaku. Kun metsälautakun-
53139: parannuslain täytäntöönpanijoina on jatkuvat          nat eivät ole luonteeltaan viranomaisia vaan
53140: yhteydet toimialueittensa metsänomistajiin ja         itsenäisiä yhteisöjä, ei yleistä valitusmahdolli-
53141: kun ne seuraavat metsätaloutta alueellaan             suutta niiden päätöksiin ole järjestetty. Metsä-
53142: muutoinkin, on valvontatehtävän antaminen             lautakuntien tehtävät ehdotetun lain valvojina
53143: niille yksityismaiden osalta selvästi tarkoituk-      ovat kuitenkin sellaisia hallinnollisia tehtäviä,
53144: senmukaisin ratkaisu. Voimassa olevien sää-           joista tulisi olla valitusmahdollisuus. Pykälän 1
53145: dösten nojalla keskusmetsälautakunnat ohjaisi-        momenttiin on otettu tätä muutoksenhakua
53146: vat ja valvoisivat metsälautakuntien toimintaa        koskeva säännös.
53147: myös tässä tehtävässä.                                   Koska metsälautakunnan 9 §:n 1 momentin
53148:      Valtion maiden osalta ei lakiehdotuksessa        nojalla tekemä päätös saattaa koskea toimen-
53149:  ole nimenomaista mainintaa lain noudattami-          pidettä, jonka suorittaminen ei siedä viivytys-
53150:  sen valvonnasta. Lähtökohtana on, että ilman         tä, ehdotetaan säädettäväksi, että metsälauta-
53151:  tällaista valvontaakin lakiehdotuksen säännök-       kunta voisi tuolloin määrätä, että valituksen-
53152:  siä noudatetaan myös valtion maiden osalta.          alaista päätöstä on noudatettava muutoksen-
53153:      9 §. Uhkasakko ja teettämisuhka. Pykälään        hausta huolimatta, jollei valitusviranomainen
53154:  on otettu säännökset niistä toimenpiteistä, jot-     toisin määrää.
53155:  ka ovat käytettävissä silloin, kun ehdotettuun          Pykälän 2 momenttiin on otettu säännökset
53156:  lakiin perustuvia määräyksiä on laiminlyöty.         muutoksenhausta maa- ja metsätalousministe-
53157:  Pykälän 1 momentin mukaan metsälautakunta            riön päätökseen. Momenttiin on otettu myös
53158:  voisi velvoittaa asianomaisen suorittamaan tar-      säännös, jonka mukaan maa- ja metsätalous-
53159:  peelliset toimenpiteet tarvittaessa sakon uhalla     ministeriö voisi laajan metsätuhon torjumista
53160:  tai sillä uhalla, että toimenpiteet teetetään lai-   koskevassa päätöksessään määrätä, että pää-
53161:  minlyöjän kustannuksella. Pykälän 2 moment-          töstä on noudatettava muutoksenhausta huoli-
53162:  tiin on otettu säännökset teettäen suoritettujen     matta, jollei valitusviranomainen toisin mää-
53163:  toimenpiteiden kustannusten maksamisesta ja          rää.
53164:  takaisinperimisestä.                                     12 §. Rangaistussäännös. Pykälään on otettu
53165:      10 §. Hakkuita koskevia erityissäännöksiä.       säännös lakiehdotuksen säännösten rikkomi-
53166:   Pykälään on otettu tarpeelliset viittaukset yksi-   sesta tuomittavista rangaistuksista. Rangaistus-
53167:  tyismetsälakiin. Jos metsätuhojen torjumiseksi       seuraamus tulisi kysymykseen 2 §:ään ja
53168:  joudutaan hakkaamaan kehitettäväksi kelvol-          5 §:ään perustuvan velvollisuuden laiminlyömi-
53169:   lista metsää, olisi kysymyksessä sellainen hak-     sestä sekä 4 §:n ja 6 §:n nojalla annetun mää-
53170:   kuu, jonka yksityismetsälaki kieltää. Kun täl-      räyksen noudattamatta jättämisestä. Sen sijaan
53171:   lainen hakkuu taloudellisten lisämenetysten es-     lakiehdotuksen 3 § :n tarkoittamissa tapauksis-
53172:   tämiseksi on välttämätön, tulisi se voida tehdä.    sa seuraamuksena ei olisi lainkaan rangaistus-
53173:   Säännös tästä on otettu 1 momenttiin. Lisäksi       ta.
53174:   on pykälän 1 momentissa selvyyden vuoksi                13 §. Vahingonkorvausvelvo/lisuus. Mikäli
53175:   nimenomainen säännös siitä, että lakiehdotuk-       metsästä tai metsässä olevasta puutavarasta
53176:   sen mukaisesti suoritetun hakkuun jäljeltä met-     leviää kaarnakuoriaisia toisen omistuksessa
53177:   sä on asianmukaisella tavalla uudistettava.         olevaan metsään, ei maanomistaja tai puutava-
53178:      Tapauksissa, joissa maanomistaja on met-         ran omistaja ole velvollinen maksamaan kor-
53179:   sänhakkuusopimuksella luovuttanut hakkuuoi-         vausta niistä vahingoista, jotka kaarnakuoriai-
53180:   keuden puustoon tai sen sopimuksessa määri-         set toisen metsälle aiheuttavat siinäkään ta-
53181:   teltyyn osaan, saattaa syntyä epäselvyyttä siitä,   pauksessa, että syy-yhteys on kiistaton. Kun
53182: 12                                    1990 vp. -      HE n:o 110
53183: 
53184: nykyisin ei ole myöskään minkäänlaisia sään-          Iän 2 momentin perusteella annettava asetus
53185: nöksiä siitä, miten pysyvä puutavaravarasto on        puolestaan koskisi metsätuhojen torjunnan
53186: järjestettävä, ei varaston pitäjä myöskään ole        kannalta jossain määrin erilliseksi katsottavaa
53187: velvollinen millään tavoin estämään kaarna-           tehtävää, nimittäin metsätuhoja koskevaa seu-
53188: kuoriaisten leviämistä. Niinpä yksittäistapauk-       rantaa. Kun tehtävä liittyy kansainvälisen kas-
53189: sissa on mahdollista, että kuorellisen havupuu-       vinsuojeluyleissopimuksen toteuttamiseen, on
53190: tavaran varastojen ympäristössä metsän kasvu          siitä tehtävän luonteen johdosta katsottu tar-
53191: on huomattavasti tavanomaista hitaampaa.              peelliseksi säätää asetuksella ja ottaa lakiin
53192: Tästä aiheutuu naapurimaanomistajille varsin          annettavasta asetuksesta erityismaininta.
53193: merkittäviä taloudellisia menetyksiä.                    15 §. Tarkemmat määräykset. Puunkorjuun
53194:    Lakiehdotuksessa onkin lähdetty siitä, että        ja puutavaran varastoinnin menetelmien erilai-
53195: toisen metsään leviävät metsätuhot on maan-           suus sekä vuotuiset vaihtelut korjuuolosuhteis-
53196: omistajan tai puutavaran omistajan korvatta-          sa ja tuhonaiheuttajien esiintymisessä saattavat
53197: va. Lakiehdotuksen 3 § :ssä tarkoitetuista pysy-      aiheuttaa, että lain soveltaminen muodostuu
53198: vistä puutavaravarastoista aiheutuneista mer-         alueittain ja olosuhteista riippuen hyvin epäyh-
53199: kittävistä vahingoista maanomistaja saisi kor-        tenäiseksi. Tämän johdosta on pykälään otettu
53200: vauksen tuottamuksesta riippumatta. Korvaus           säännös niistä annettavan lain säännöksistä,
53201: maksettaisiin näin ollen myös niissä tapauksis-       joiden soveltamisesta maa- ja metsätalousmi-
53202: sa, joissa puutavaran omistaja on suorittanut         nisteriö voisi antaa tarkentavia määräyksiä.
53203: pysyvällä     varastointipaikalla toimenpiteitä       Tällaisia määräyksiä olisi tarpeen antaa 2 §:n 1
53204: metsätuhovaaran torjumiseksi. Sen sijaan la-          momentin 3 kohdassa tarkoitetuista puutava-
53205: kiehdotuksen 2 ja 4-6 §:ssä tarkoitetuissa ta-        ran poiskuljettamisen vaihtoehtona olevista
53206: pauksissa metsästä tai puutavarasta levinneen         toimenpiteistä ja 2 momentissa tarkoitetuista
53207: hyönteis- tai sienituhon aiheuttaman vahingon         poikkeustapauksista sekä 3 §:n mukaisten py-
53208: korvaaminen edellyttäisi sitä, että metsänomis-       syvien varastojen järjestämisestä. Tarkempia
53209: taja tai puutavaran omistaja on syyllistynyt          määräyksiä tarvitaan myös vahingoittuneiden
53210: laissa edellytettyjen toimenpiteiden laiminlyön-      puiden poistamista koskevan 5 § :n säännösten
53211: tiin. Vaikka jälkimmäisessä tapauksessa kor-          soveltamisesta sekä 9 §:n edellyttämien viran-
53212: vausvelvollisuus syntyy vahingonkorvauslain-          omaistoimenpiteiden järjestämisestä.
53213: kin mukaan, on asiasta otettu selvyyden vuoksi
53214: säännös pykälän 1 momenttiin.
53215:     Kun vahingonkorvaukseen muilta osin olisi         2. Tarkemmat säännökset ja mää-
53216: tarkoituksenmukaista soveltaa vahingonkor-               räykset
53217: vauslakia, on tästä otettu maininta pykälän 2
53218: momenttiin.                                              Lakiehdotuksessa on eräitä säännöksiä, joita
53219:     Luonnonsuojelulain mukaisilla suojelualueil-      on tarkennettava asetuksella. Niinpä on ase-
53220: la on metsän hakkuu yleensä kielletty. Rauhoi-        tukseen otettava säännökset menettelystä la-
53221: tusmääräykset estävät näin ollen esimerkiksi          kiehdotuksen 6 §:ssä tarkoitetun määräyksen
53222: sellaisten puiden poistamisen alueelta, joista        antamisesta ja 7 §:n mukaisen korvauksen ja
53223: leviää metsätuhoja aiheuttavia hyönteisiä. Kun        avustuksen hakemisesta sekä 9 §:n 2 momentin
53224: luonnonsuojelun tarkoitusperät edellyttävät           nojalla takaisinperittävien kustannusten perus-
53225: suojelualueiden säilyttämistä koskemattomina,         teista ja perimisen ehdoista.
53226: ei metsätuhojen torjumiseksi yleensä voida               Lakiehdotuksen 14 §:n 2 momentin perus-
53227: suorittaa mitään toimenpiteitä sanotuilla alu-        teella annettavassa asetuksessa on tarkoitus
53228: eilla. Kun metsätuhot toisaalta helposti levi-        säätää, että metsäntutkimuslaitos huolehtisi
53229: ävät rauhoittamattomiin lähimetsiin aiheuttaen        metsäpuiden osalta kasvitautien ja tuhoeläin-
53230: maanomistajille vahinkoa, on tämä vahinko             ten esiintymisen ja leviämisen seurannasta. Ne
53231: heille jollain tavoin korvattava. Tämän vuoksi        virastot ja laitokset, joilla on hallinnassaan
53232: ehdotetaan pykälän 3 momentissa säädettäväk-          metsäalueita, sekä keskusmetsälautakunnat ja
53233: si, että sanottu korvausvelvollisuus olisi valtiol-   metsälautakunnat olisivat velvollisia autta-
53234: la.                                                   maan metsäntutkimuslaitosta tehtävän suorit-
53235:     14 §. Tarkemmat säännökset. Pykälän 1 mo-         tamisessa. Asetuksessa mainittaisiin ne tuho-
53236: menttiin on otettu tavanomainen valtuutus sää-        eläimet ja taudinaiheuttajat, joiden osalta seu-
53237: tää lain täytäntöönpanosta asetuksella. Pykä-         ranta on järjestettävä. Seurannasta olisi vuosit-
53238:                                       1990 vp. -     HE n:o 110                                      13
53239: 
53240: tain annettava maa- ja metsätalousministeriölle      Iaiseen puutavaraan, joka on kaadettu ennen
53241: selvitys.                                            lain voimaantuloa.
53242:    Lakiehdotuksen 4 ja 15 § :ssä edellytetään           Ennen lain voimaantuloa perustetut tehdas-
53243: annettavaksi maa- ja metsätalousministeriön          varastot ja muut pysyvät varastot ovat saatta-
53244: päätöksellä sellaisia määräyksiä, jotka olisi        neet olla toiminnassa jo useita vuosia, eikä
53245: julkaistava säädöskokoelmassa.                       niiden järjestäminen lain 3 §:n vaatimusten
53246:                                                      mukaiseksi ilman kohtuuttomia kustannuksia
53247:                                                      useinkaan ole mahdollista. Tämän vuoksi eh-
53248:                                                      dotetaan pykälän 2 momentissa säädettäväksi,
53249: 3. Voimaantulo
53250:                                                      että 3 § :ää ei sovelleta sellaiseen varastointi-
53251:                                                      paikkaan, jonne varastointi on aloitettu ennen
53252:    Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan pa!va-          lain voimaantuloa eikä varastointi luonteeltaan
53253: nä heinäkuuta 1991. Tällöin jäisi riittävästi        tahi laajuudeltaan olennaisesti muutu. Näiden-
53254: aikaa valmistella sellaisia toimenpiteitä, joita     kin varastojen osalta sovellettaisiin kuitenkin
53255: lakiehdotuksen säännökset edellyttävät.              lakiehdotuksen 13 § :n 1 momentin säännöstä
53256:    Koska ennen lain voimaantuloa tehdyissä           vahinkojen korvaamisesta siltä osin, kuin va-
53257: puukaupoissa ja suoritetussa puunkorjuussa ei        hinko on syntynyt lain voimaantulon jälkeen.
53258: ole voitu riittävästi varautua lain 2 §:n mukai-
53259: siin velvoitteisiin, ehdotetaan 16 §:n 2 momen-         Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
53260: tissa säädettäväksi, että 2 §:ää ei sovelleta se!-    kunnan hyväksyttäväksi seuraava Iakiehdotus:
53261: 
53262: 
53263: 
53264: 
53265:                                                Laki
53266:                              metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta
53267: 
53268: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
53269: 
53270:                        1§                                1) syyskuun alun ja toukokuun lopun välise-
53271:                Lain soveltamisala                     nä aikana kaadettu ainespuun mittavaatimuk-
53272:                                                       set täyttävä mäntypuutavara kuljetetaan pois
53273:    Metsän hyönteis- ja sienituhojen torjumises-       hakkuupaikalta tai välivarastosta Oulun ja La-
53274: ta säädetään tässä laissa.                            pin lääneissä viimeistään 15 päivänä heinäkuu-
53275:    Hyönteis- ja sienituhoilla tarkoitetaan tässä      ta ja muissa lääneissä viimeistään 1 päivänä
53276: laissa hyönteisten ja sienten metsässä kasvaville     heinäkuuta ja
53277: puille välittömästi tai välillisesti aiheuttamia         2) syyskuun alun ja kesäkuun lopun välisenä
53278: sellaisia tauteja ja muita vahinkoja, joista ai-      aikana kaadettu ainespuun mittavaatimukset
53279: heutuu merkittävää puun tuoton vähentymistä           täyttävä kuusipuutavara kuljetetaan pois hak-
53280: tai laadun heikkenemistä.                             kuupaikalta tai välivarastosta Oulun ja Lapin
53281:    Maa- ja metsätalousministeriö saa antaa 4 ja       lääneissä viimeistään 15 päivänä elokuuta ja
53282: 6 §:ssä tarkoitettuja määräyksiä myös baktee-         muissa lääneissä viimeistään 1 päivänä elokuu-
53283: rien, virusten ja muiden eliöiden aiheuttamien        ta, tai että
53284: metsätuhojen ehkäisemiseksi                              3) puutavara poiskuljettamisen sijasta
53285:                                                          a) kuoritaan viimeistään yhtä kuukautta en-
53286:                        2 §                            nen kuljettamiselle säädettyä määräaikaa taik-
53287: Puutavaran poistaminen hakkuupaikalta ja vä-          ka
53288:                  livarastosta                            b) sijoitetaan, peitetään tai sille suoritetaan
53289:                                                       muita toimenpiteitä siten, ettei puutavarasta
53290:   Puutavaran omistaja on velvollinen huoleh-          ilmeisestikään merkittävästi pääse leviämään
53291: timaan, että                                          metsätuhoja aiheuttavia hyönteisiä.
53292: 14                                    1990 vp. -   HE n:o 110
53293: 
53294:    Edellä 1 momentissa säädettyä velvollisuutta    paljon hyönteis- tai sienituhoa tai vaara laajan
53295: ei kuitenkaan ole, jos sen noudattaminen ai-       hyönteis- tai sienituhon leviämiseen tai synty-
53296: heuttaisi ennalta arvaamattomat olosuhteet         miseen on olemassa, voi maa- ja metsätalous-
53297: huomioon ottaen kohtuutonta haittaa puutava-       ministeriö metsätuhon leviämisen tai syntymi-
53298: ran korjuun ja kuljetuksen järjestämiselle tai     sen ehkäisemiseksi määrätä vaara-alueen
53299: kohtuuttoman suuria kustannuksia.                  maanomistajat poistamaan metsästä tarpeelli-
53300:                                                    sen määrän puita tai suorittamaan muita toi-
53301:                       3§                           menpiteitä. Ministeriö voi samalla antaa mää-
53302:              Puutavaran varastointi                räyksiä puiden poistamisen ajankohdasta sekä
53303:                                                    paistettavien puiden käsittelystä.
53304:    Havupuutavaran varastointi tehtaalla, uiton       Metsälautakunnan tulee tehdä 1 momentissa
53305: toimintapaikassa tai muulla pysyvällä varas-       tarkoitetun vaaran ilmetessä maa- ja metsäta-
53306: tointipaikalla on mahdollisuuksien mukaan          lousministeriölle esitys tuhon leviämisen tai
53307: järjestettävä siten, ettei metsätuhoja aiheutta-   syntymisen ehkäisemiseksi tarpeellisista toi-
53308: via hyönteisiä merkittävästi leviä varastoidusta   menpiteistä sekä arvio vaara-alueesta ja toi-
53309: puutavarasta toisen metsään.                       menpiteiden kustannuksista.
53310: 
53311:                        4 §
53312:                                                                           7 §
53313:             Hyönteis- ja sienituhojen
53314:              ennalta ehkäiseminen                             Korvaukset ja avustukset
53315: 
53316:    Metsän hyönteistuhojen ehkäisemiseksi maa-         Edellä 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun mää-
53317: ja metsätalousministeriö voi antaa määräyksiä      räyksen noudattamisesta maanomistajalle ai-
53318: sellaisen ainespuun mittavaatimukset täyttä-       heutuneet kustannukset korvataan valtion va-
53319: mättömän havupuun käsittelystä, jossa tuhoa        roista, siltä osin kuin ne ylittävät säännöllisestä
53320: aiheuttavat hyönteiset voivat merkittävästi li-    metsänhoidosta tai tavanomaisesta puutavaran
53321: sääntyä.                                           korjuusta aiheutuvat kustannukset. Korvausta
53322:    Metsän sienituhojen ehkäisemiseksi maa- ja      ei kuitenkaan makseta tai sen määrää alenne-
53323: metsätalousministeriö voi antaa määräyksiä         taan, mikäli maanomistaja on laiminlyönyt
53324:                                                    hänelle määrättyjen toimenpiteiden suorittami-
53325: taimikonhoitotöiden ja hakkuiden yhteydessä
53326:                                                    sen ja ne on jouduttu teettämään 9 §:n mukai-
53327: suoritettavista toimenpiteistä.
53328:                                                    sesti. Korvauksesta päättää maa- ja metsäta-
53329:                                                    lousministeriö.
53330:                        5§
53331:                                                       Milloin 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun mää-
53332:             Vahingoittuneiden puiden               räyksen noudattamisesta aiheutuu maanomis-
53333:               poistaminen metsästä                 tajalle vahinkoa, voi maa- ja metsätalousminis-
53334:    Jos metsässä on merkittävästi myrskyn, lu-      teriö myöntää vahingon korvaamiseksi maan-
53335:                                                    omistajalle avustusta. Avustuksen myöntämi-
53336: men, metsäpalon tai muun tuhonaiheuttajan
53337: vahingoittamia havupuita, maanomistaja on          sen edellytyksenä on, että vahinkoa ei korvata
53338: velvollinen huolehtimaan, että puut poistetaan     vakuutuksesta ja että vahinko on maanomis-
53339: metsästä viimeistään seuraavana kesänä ennen       tajalle huomattava.
53340:                                                       Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei koske
53341: 2 §:ssä puutavaran pois kuljettamiselle sääde-
53342:                                                    valtiota maanomistajana.
53343: tyn määräajan päättymistä tai suoritetaan met-
53344: sätuhoja aiheuttavien hyönteisten leviämisen
53345: estämiseksi muita tarpeellisia toimenpiteitä.                             8§
53346:   Jos 1 momentissa tarkoitetut toimenpiteet                            Valvonta
53347: muodostuvat kustannuksiltaan tai muutoin
53348: kohtuuttomiksi, ei maanomistaja ole velvolli-         Tämän lain täytäntöönpanon ylin johto ja
53349: nen toimenpiteitä suorittamaan.                    valvonta kuuluu maa- ja metsätalousministeri-
53350:                                                    ölle.
53351:                        6 §                            Metsälautakunnat valvovat tämän lain ja sen
53352:           Laajat hyönteis- ja sienituhot           nojalla annettujen säännösten ja määräysten
53353:                                                    noudattamista muiden kuin valtion omistamien
53354:      Milloin metsässä esiintyy poikkeuksellisen    metsien osalta.
53355:                                     1990 vp. -      HE n:o 110                                       15
53356: 
53357:                        9 §                           ta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin
53358:          Uhkasakko ja teettämisuhka                  määrää.
53359: 
53360:    Jos joku laiminlyö tähän lakiin tai sen nojal-                         12 §
53361: la annettuun säännökseen tai määräykseen pe-                        Rangaistussäännös
53362: rustuvan velvollisuutensa, metsälautakunta voi
53363: päätöksellään velvoittaa hänet suorittamaan             Joka tahallaan tai huolimattomuudesta lai-
53364: tarvittavat toimenpiteet. Metsälautakunta voi        minlyö 2 tai 5 §:ssä säädetyn taikka 4 tai 6 §:n
53365: asettaa päätöksensä tehosteeksi uhkasakon tai        nojalla annettuun määräykseen perustuvan vel-
53366: uhan, että toimenpiteet tehdään laiminlyöjän         vollisuuden, on tuomittava, jollei siitä muualla
53367: kustannuksella.                                      laissa ole säädetty ankarampaa rangaistusta,
53368:    Teettämiskustannukset maksetaan etukäteen         metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta
53369: valtion varoista ja peritään laiminlyöjältä siinä    annetun lain säännösten rikkomisesta sakkoon.
53370: järjestyksessä kuin verojen ja maksujen peri-
53371: ruisestä ulosottotoimin säädetään.
53372:                                                                             13§
53373: 
53374:                       10§                                      Vahingonkorvausvelvollisuus
53375:      Hakkuita koskevia erityissäännöksiä                Jos puutavaran omistaja tai maanomistaja
53376:                                                      laiminlyö 2 tai 5 §:ssä säädetyn taikka 4 tai
53377:    Tämän lain nojalla annetun määräyksen mu-         6 §:n nojalla annettuun määräykseen perus-
53378: kainen hakkuu saadaan suorittaa sen estämät-         tuvan velvollisuuden ja tämän seurauksena
53379: tä, mitä yksityismetsälaissa (412/67) sääde-         syntyy merkittävästi vahinkoa toisen metsään,
53380: tään. Hakkuualueella on kuitenkin huolehdit-         hän on velvollinen korvaamaan näin syntyneen
53381: tava uuden kasvun aikaansaamisesta ja turvaa-        vahingon. Jos 3 §:ssä tarkoitetusta havupuuta-
53382: misesta.                                             varan varastosta levinneet hyönteiset aiheutta-
53383:    Maanomistajalla on oikeus ja velvollisuus         vat merkittävästi vahinkoa toisen metsälle, on
53384: ryhtyä metsässään 5 ja 6 §:ssä tarkoitettuun         varastossa olevan puutavaran omistaja velvolli-
53385: puiden poistamiseen ja muihin tarpeellisiin toi-     nen korvaamaan vahingon.
53386: menpiteisiin myös luovuttamaansa hakkuuoi-              Vahingon korvaamisesta on muutoin voi-
53387: keuteen kuuluvien puiden osalta.                     massa, mitä vahingonkorvauslaissa (412174)
53388:                                                      säädetään.
53389:                       11 §                              Milloin luonnonsuojelulain (71/23) mukai-
53390:                                                      selta suojelualueelta leviää hyönteis- tai sienitu-
53391:                 Muutoksenhaku                        hoa toisen metsään, korvaa valtio tästä aiheu-
53392:    Metsälautakunnan 9 §:n 1 momentin nojalla         tuneen vahingon.
53393: antamaan päätökseen saa hakea muutosta va-
53394: littamalla maa- ja metsätalousministeriöön                              14 §
53395: noudattaen, mitä muutoksenhausta hallintoasi-
53396: oissa annetussa laissa (154/50) säädetään. Mil-                  Tarkemmat säännökset
53397: loin metsälautakunnan määräämien toimenpi-             Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
53398: teiden suorittamista ei voida lykätä, voi metsä-     töönpanosta annetaan asetuksella.
53399: lautakunta määrätä, että valituksenalaista pää-        Metsätuhoja aiheuttavien kasvitautien ja tu-
53400: töstä on noudatettava muutoksenhausta huoli-         holaisten esiintymisen ja leviämisen selvittämi-
53401: matta, jollei valitusviranomainen toisin mää-        sestä säädetään asetuksella.
53402: rää.
53403:    Maa- ja metsätalousministeriön tämän lain
53404: nojalla antamaan päätökseen saa hakea muu-                              15 §
53405: tosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeu-                   Tarkemmat määräykset
53406: teen noudattaen, mitä muutoksenhausta hallin-
53407: toasioissa annetussa laissa säädetään. Maa- ja         Maa- ja metsätalousministeriö voi antaa tar-
53408: metsätalousministeriön 6 §:n 1 momentin no-          kempia määräyksiä 2, 3, 5 ja 9 §:n säännösten
53409: jalla tekemässä päätöksessä voidaan määrätä,         sekä 14 §:n 1 momentin nojalla annetun ase-
53410: että päätöstä on noudatettava muutoksenhaus-         tuksen säännösten soveltamisesta.
53411: 16                               1990 vp. -    HE n:o 110
53412: 
53413:                     16 §                       on kaadettu ennen lain voimaantuloa, eikä
53414:                 Voimaantulo                    3 §:ää varastointipaikkaan, jonne varastointi
53415:                                                on aloitettu ennen lain voimaantuloa, jollei
53416:   Tämä laki tulee voimaan      päivänä         varastointi luonteeltaan tai laajuudeltaan olen-
53417: kuuta 199 .                                    naisesti muutu lain tultua voimaan.
53418:   Lain 2 §:ää ei sovelleta puutavaraan, joka
53419: 
53420: 
53421:      Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1990
53422: 
53423: 
53424:                                    Tasavallan Presidentti
53425:                                    MAUNO KOIVISTO
53426: 
53427: 
53428: 
53429: 
53430:                                                       Maatalousministeri Toivo T. Pohjala
53431:                                        1990 vp. -      HE n:o 111
53432: 
53433: 
53434: 
53435: 
53436:                                        Hallituksen esitys Eduskunnalle puutavaranmittauslaiksi
53437: 
53438: 
53439: 
53440: 
53441:                             ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
53442: 
53443:    Esityksessä ehdotetaan uudistettavaksi puu-         piteiksi ja antaa maa- ja metsätalousministe-
53444: tavaran mittausta koskevat säännökset. Puuta-          riölle esitykset puutavaran mittauksessa käytet-
53445: varan korjuussa tapahtuneiden muutosten                täviksi mittausmenetelmiksi ja -ohjeiksi.
53446: vuoksi kehitetty pystymittaus, jossa puutavara-           Maa- ja metsätalousministeriö vahvistaisi
53447: lajien tilavuus todetaan pystyssä olevista puista      puutavaran mittauksessa käytettävät mittaus-
53448: tehtyjen mittausten perusteella, tulisi myös           menetelmät ja -ohjeet. Puutavaran mittauksen
53449: otettavaksi puutavaranmittauslain piiriin.             osapuolia edustavat järjestöt sekä kone- ja
53450:    Nykyiset sivutoimiset viralliset mittaajat eh-      kuljetusurakoinnin osalta myös asianosaiset it-
53451: dotetaan korvattaviksi muutamalla päätoimi-            se voisivat sopia määräajaksi koekäyttöön
53452: sella virallisella mittaajalla, jotka olisivat val-    otettavista mittausmenetelmistä ja -ohjeista.
53453: tion virkamiehiä. Uutena mittausasioita käsit-            Lakiehdotuksessa on lisäksi tarkennettu vi-
53454: televänä elimenä olisi puutavaran mittauksen           rallista mittausta ja mittauskustannuksia kos-
53455: eri osapuolia edustava puutavaran mittauksen           kevia säännöksiä.
53456: neuvottelukunta.       Neuvottelukunnan       tulisi      Esitys liittyy vuoden 1991 tulo- ja menoar-
53457: muun muassa tehdä ehdotuksia puutavaran                vioesitykseen ja se on tarkoitettu tulemaan
53458: mittauksen kehittämiseksi tarvittaviksi toimen-        voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1991.
53459: 
53460: 
53461: 
53462: 
53463:                                          YLEISPERUSTELUT
53464: 
53465: 1. Esityksen yhteiskunnallinen                         mitata eri tarkoituksia varten useaan kertaan,
53466:    merkitys                                            on vuosittain mitattavan puutavaran kokonais-
53467:                                                        määrä yli kaksinkertainen hakkuumäärään ver-
53468: 1.1. Tavoitteet                                        rattuna eli noin 90-95 miljoonaa kuutiomet-
53469:                                                        riä. Mittausten perusteella maksetaan kantora-
53470:                                                        hoina, työpaikkoina, urakointimaksuina ja yri-
53471:    Vuotuinen kaupallisen puutavaran hakkuu-            tysten välisinä suorituksina noin 10 miljardia
53472: määrä on runsas 40 miljoonaa kuutiometriä.             markkaa vuodessa.
53473: Markkinahakkuiden odotetaan kasvavan edel-
53474: leen. Metsä 2000 -ohjelman mukainen markki-               Mitattavien puiden ja puutavaran ominai-
53475: nahakkuutavoite vuodelle 1995 on noin 55               suuksien vuoksi on puutavaran mittaukselle
53476: miljoonaa kuutiometriä. Puutavara mitataan             tyypillistä, että todellinen puumäärä voidaan
53477: yleensä metsässä tai varastolla puutavarakau-          todeta vain likimääräisellä tarkkuudella, mikäli
53478: pan, hakkuun ja lähikuljetuksen maksuperus-            mittauskustannukset halutaan pitää kohtuulli-
53479: teita varten. Kaukokuljetuksen yhteydessä              sina. Mittaustuloksen tarkkuus riippuu muun
53480: puutavara mitataan uudelleen kuljetusmaksuja           muassa kulloinkin käytetystä mittausmenetel-
53481: ja yritysten välisiä maksusuorituksia varten.          mästä ja sen soveltamistavasta. Milloin asian-
53482: Koska sama puutavaraerä voidaan näin ollen             osaiset ovat erimielisiä mittaustuloksesta puu-
53483: 390501H
53484: 2                                   1990 vp. -      HE n:o 111
53485: 
53486: tavaran määrän tai laadun osalta, tulee lopulli-    mien kehittämiseen. Erityisiä vaatimuksia on
53487: nen mittaustulos saada nopeasti selville. Teolli-   kohdistunut kuitupuun mittaukseen. Kuitu-
53488: suuden puuhuollon häiriötön hoitaminen vaa-         puun oksien karsintatavassa ja ladonnan laa-
53489: tii, että puutavara saadaan mahdollisimman          dussa tapahtuneiden muutosten johdosta siir-
53490: pian kuljetetuksi mittauspaikalta käyttökohtee-     ryttiin 1970-luvun alussa liian epätarkaksi
53491: seensa. Lisäksi lämpimänä vuodenaikana pit-         osoittautuneesta pinomittauksesta eli kehystila-
53492: kään varastoitu kuorellinen puutavara pilaan-       vuuteen perustuvasta mittauksesta niin sanotun
53493: tuu ja voi aiheuttaa metsässä ollessaan hyön-       pinomenetelmän käyttöön, jossa kehystilavuus
53494: teistuhoja myös ympäröivälle puustolle. Puuta-      muutetaan kiintotilavuudeksi pinosta määritet-
53495: varan mittauksessa tarvittavan erityisasiantun-     tävien pinotiheystekijöiden avulla. Toisena tär-
53496: temuksen ja käsittelyn vaatiman nopeuden            keänä mittausmenetelmänä otettiin käyttöön
53497: vuoksi ei normaali tuomioistuintie kaikkine         pystymittaus, jossa puutavaralajien tilavuus to-
53498: oikeusasteineen ole tarkoituksenmukainen rat-       detaan pystyssä olevista puista tehtyjen mit-
53499: kaisemaan puutavaran määrästä tai laadusta          tausten perusteella. Pystymittauksen etuna on
53500: syntyneitä erimielisyyksiä.                         myös, että mittauksen tietoja voidaan käyttää
53501:     Nykyisin voimassaolevat puutavaranmittaus-      hakkuun ja kuljetuksen suunnitteluun. Pysty-
53502: laki (161/69), puutavaranmittausasetus (162/        mittaus yleistyikin varsin nopeasti niin, että
53503: 69), puutavaran mittaussääntö (163/69) ja ase-      1970-luvun puolivälistä lähtien se on käsittänyt
53504: tus puutavaran mittauksen hoitamisesta Ahve-        lähes puolet pystykaupan, jossa myyjä luovut-
53505: nanmaan maakunnassa (765173) säätelevät             taa ostajalle oikeuden hakata leimauksella
53506: sekä puutavaran mittausta yleensä että mit-         määritellyt tai määriteltävät puut, yhteydessä
53507: tauksessa syntyneiden erimielisyyksien ratkai-      tapahtuvasta mittauksesta. Pystymittauksen
53508: semista. Puutavaranmittauslain mukaan asian-        käytön laajentamista rajoittavat kuitenkin kor-
53509: osaisten on mahdollista saattaa puutavaran          keat mittauskustannukset pienirunkoisissa ja
53510: määrää tai laatua koskeva riitansa virallisen       pienikokoisissa leimikoissa. Pystymittaus ja pi-
53511: mittaajan ja viime vaiheessa mittauslautakun-       nomenetelmä ovat nykyään päävaihtoehtoina
53512: nan ratkaistavaksi. Virallinen mittaaja ja mit-     kuitupuun mittauksessa. Järeän puutavaran
53513: tauslautakunta määrittelevät asianosaisia sito-     osalta on pystymittauksen vaihtoehtona perin-
53514: vasti kyseisen puutavaraerän määrän tai laa-        teinen kappaleittainen mittaus. Sen tarkenta-
53515: dun sen mukaan kuin asia on saatettu heidän         miseksi ja tehostamiseksi on mittausmenette-
53516: ratkaistavakseen. Puutavaran mittaussääntö          lyyn tehty kuitenkin oleellisia muutoksia. Hak-
53517: määrittelee ne mittausmenetelmät, joita puuta-      kuun ja puutavaran kuljetuksen osalta on siir-
53518: varan mittauksissa on noudatettava. Asiano-         rytty yritysten toimittamista hakkuista ja kulje-
53519: saiset voivat kuitenkin kauppahinnan määrää-        tuksista urakointiin. Erityisesti kuljetus-
53520: miseksi suoritetun luovutusmittauksen osalta        urakoinuin osalta tämä on johtanut sellaisten
53521: sopia puutavaran määrästä ja laadusta mit-          uusien teknisten mittausvälineiden kehittämi-
53522: tausta toimittamatta. Työmittauksen osalta          seen, jotka ovat mahdollistaneet tehtaalla ta-
53523: voidaan edellä mainittu sopimus ottaa työnte-       pahtuvan mittauksen suorittamisen erilaisilla
53524: kijän palkan määräytymisen perusteeksi ilman        otantaa apuna käyttävillä mittausjärjestelmillä.
53525: erikseen toimitettavaa työmittausta vain, mikä-     Paitsi kuljetusmaksujen määräämistä näillä to-
53526: li metsäalan yleiseksi katsottavassa työehtoso-     detaan merkittäviltä osin myös yritysten yhteis-
53527: pimuksessa niin on edellytetty. Käytännössä         ten puunhankintaorganisaatioiden yrityksille
53528: näin ei ole menetelty, vaan työpalkan määräy-       toimittamat puumäärät.
53529: tymisen tulee aina perustua suoritettuun mit-          Puutavaran mittaussääntö on taloudellisesti
53530: taukseen.                                           tarkoituksenmukaisempien         mittausmenetel-
53531:    Voimassa olevan puutavaranmittauslain sää-       mien kehittämisen vuoksi vanhentunut siten,
53532: tämisen jälkeen on sekä mittausmenetelmien          että virallista mittausta on vain harvoin käytet-
53533: että puutavaran hankintatoiminnan kehitys ol-       ty hyväksi mittausta koskevissa erimielisyysta-
53534: lut nopeaa. Puunhankinnan koneellistaminen,         pauksissa. Esimerkiksi viime vuosina on toimi-
53535: joka on tähdännyt paitsi kustannusten alenta-       tettu vain pari virallista mittausta vuodessa.
53536: miseen, myös työn raskauden ja tapaturma-alt-       Tämä johtuu siitä, että asianosaiset voivat
53537: tiuden vähentämiseen, on jatkunut ja uusia          käyttää muitakin kuin mittaussäännön mukai-
53538: hankintamenetelmiä on otettu käyttöön. Tämä         sia mittausmenetelmiä, mikä ei ole mahdollista
53539: on aiheuttanut tarvetta myös mittausmenetel-        virallisessa mittauksessa. Koska puutavaran
53540:                                     1990 vp. -     HE n:o 111                                       3
53541: 
53542: mittaussääntö ei tunne esimerkiksi pystymit-       min leimikon pystymittausta, järeiden puuta-
53543: tausmenetelmää, ei virallisessa mittauksessa ole   varapölkkyjen kappaleittaista mittausta, jota
53544: voitu ratkaista pystymitatun leimikon sisältä-     varten on eri puutavaralajeille omat erityisoh-
53545: män puutavaran määrää tai laatua, vaan puu-        jeensa, ja kuitupuun mittausta pinossa (pino-
53546: tavara on erimielisyystapauksissa jouduttu jäl-    menetelmä). Vähäisemmässä määrin käytetään
53547: keenpäin mittaamaan muilla menetelmillä. Tä-       metsurimittausta, joka on eräs pystymittauk-
53548: tä puutetta on pyritty korjaamaan sopimuksen-      sen sovellutus, ja kehämittausta, joka on kui-
53549: varaisella järjestelmällä. Mittauksen osapuolia    tupuun mittausta kourakasoissa palstalla. Kul-
53550: edustavat järjestöt perustivat vuonna 1971         jetuksen yhteydessä käytetään kuitupuun mit-
53551: puutavaran mittausta käsittelemään yhteisen        tausta ajoneuvossa, joka menetelmä on eräs
53552: elimen, mittausneuvoston. Sen suosituksen          pinomenetelmän sovellutus. Tehdasmittaukses-
53553: mukaisesti perustettiin metsälautakuntien toi-     sa on käytössä useita otantaa hyväksikäyttäviä
53554: mintapiireille mittauksen osapuolia edustavat      menetelmiä. Mittausmenetelmiä kehitetään jat-
53555: mittaustoimikunnat, jotka asettivat puutava-       kuvasti, joten niitä samoin kuin mittausohjei-
53556: ran mittausta koskevien erimielisyyksien sovit-    ta, tulee voida joustavasti uudistaa. Tämän
53557: telua varten tarpeellisen määrän luottomittaa-     vuoksi olisi tarkoituksenmukaista, että mit-
53558: jia. Milloin asianosaiset eivät tyydy luottomit-   tausmenetelmät ja -ohjeet vahvistaisi maa- ja
53559: taajan toimittamaan sovitteluun, he voivat         metsätalousministeriö. Nykyisin ne vahviste-
53560: saattaa asian mittaustoimikunnan ratkaista-        taan asetuksella.
53561: vaksi. Järjestelmä on mittausneuvoston suosi-         Puutavaran mittauksessa on ehdottoman
53562: tuksiin perustuva, eikä se sido yksittäisiä asi-   tarkkaan lopputulokseen pääseminen suuritöis-
53563: anosaisia. Pystymittauksen osalta on mittaus-      tä ja sen vuoksi usein kohtuuttoman kallista.
53564: neuvosto kehittänyt erillisen valvontajärjestel-   Tämän vuoksi mittausmenetelmät perustuvat
53565: män, jossa metsälautakuntien palveluksessa         lähes poikkeuksetta valmiin puutavaran mit-
53566: olevat tarkastajat otantamittauksia toimitta-      tauksen osalta muuntolukuihin ja pystymit-
53567: malla valvovat mittauksen kenttätyön huolelli-     tauksen osalta runkokäyrämalleihin. Nämä
53568: suutta ja tarkkuutta.                              muodostavat yhdessä mittauksessa saatujen
53569:    Puutavaran mittaussäännön vanhentumisen         tietojen kanssa kulloisenkin puutavaraerän si-
53570: vuoksi on erimielisyystapausten ratkaisemista      sältämän puumäärän laskentaperusteet. Tämän
53571: varten näin ollen olemassa kaksi osittain rin-     vuoksi on tärkeää, että puutavaran mittauksen
53572: nakkaista järjestelmää, joista toinen on lakiin    osapuolet voivat yhdessä käsitellä mittausme-
53573: perustuva ja toinen sopimuksenvarainen. Li-        netelmien ja -ohjeiden sisältöä. Tätä varten
53574: säksi puutavaran hankintatoiminnan tehosta-        ehdotetaan perustettavaksi puutavaran mit-
53575: minen ja mittausvälineiden kehittyminen edel-      tauksen eri osapuolia edustava puutavaran mit-
53576: lyttää jatkuvaa mittausmenetelmien kehittä-        tauksen neuvottelukunta, joka tekisi maa- ja
53577:  mistä. Kun puutavaran mittaus on oleellinen       metsätalousministeriölle esitykset vahvistetta-
53578: tekijä kauppahinnan, työpalkan ja urakkakor-       viksi mittausmenetelmiksi ja -ohjeiksi ja pyrki-
53579: vausten määräämisessä, olisi tärkeää saattaa       si muutenkin puutavaran mittauksen kehittä-
53580:  puutavaranmittauslainsäädäntö ajan tasalle.       miseen.
53581:  Koska tämä edellyttäisi, että pääosaa nykyisen       Jotta mittausmenetelmien ja -ohjeiden vah-
53582: puutavaranmittauslain pykälistä tulisi muut-       vistusmenettely ei hidastaisi mittausmenetel-
53583: taa, on katsottu tarkoituksenmukaisimmaksi         mien kehittämistyötä, joka vaatii myös uusien
53584:  uusia koko laki.                                  menetelmien käytännön kokeilua, ehdotetaan,
53585:                                                    että puutavaran mittauksen osapuolia edusta-
53586:                                                    vat järjestöt voisivat sopia uuden mittausmene-
53587: 1.2. Keinot                                        telmän ja -ohjeen ottamisesta määräajaksi koe-
53588:                                                    käyttöön. Kone- ja kuljetusurakoinnin osalta
53589:   Ehdotuksen mukaan puutavaran mittaukses-         voisivat myös asianosaiset keskenään sopia
53590: sa käytettävät mittausmenetelmät ja -ohjeet        uuden mittausmenetelmän ja -ohjeen koekäyt-
53591: vahvistaisi maa- ja metsätalousministeriö. Ny-     töön ottamisesta.
53592: kyisin on käytössä useita mittausmenetelmiä,          Puutavaran mittauksessa esille tulevien eri-
53593: ja niitä koskevat ohjeet muodostavat varsin        mielisyyksien ratkaisemista varten ehdotetaan
53594: laajan kokonaisuuden. Ennen kaukokuljetusta        säilytettäviksi viralliset mittaajat ja mittauslau-
53595: tapahtuvassa mittauksessa käytetään yleisim-       takunnat. Mittauslautakuntia tarvittaneen to-
53596: 4                                    1990 vp. -      HE n:o 111
53597: 
53598: dennäköisesti vain yksi. Koska puutavaran            vät ehdotukset eivät kuitenkaan johtaneet jat-
53599: mittaus on mittausmenetelmien ja -ohjeiden           kotoimenpiteisiin.
53600: laajuuden ja vaikeasti arvioitavien puutavaran          Tämä esitys perustuu pääosin maa- ja metsä-
53601: laatukysymysten vuoksi erityistä ammattitaitoa       talousministeriön 10.9.1986 asettaman puuta-
53602: vaativaa, ehdotetaan että viralliset mittaajat       varanmittaustoimikunnan mietintöön (komi-
53603: olisivat päätoimisia. Viralliset mittaajat ja mit-   teanmietintö 1988:35) ja siitä saatuihin lausun-
53604: tauslautakunta voisivat edelleen asianosaisia        toihin. Lausunnonantajina ovat olleet valtiova-
53605: sitovasti määrittää riidanalaisen puutavaran         rainministeriö, metsähallitus, metsäntutkimus-
53606: määrän tai laadun. Virallinen mittaus olisi          laitos, valtiokonttori, keskusmetsälautakunnat,
53607: myös edelleen ainoa tapa puutavaran määrää           Maataloustuottajain Keskusliitto, Suomen
53608: tai laatua koskevan riidan ratkaisemiseen, eikä      Metsäteollisuuden Keskusliitto, Maaseututyö-
53609: yleinen tuomioistuin voisi ottaa asiaa tältä osin    väen Liitto, Koneurakoitsijain Liitto ja Suo-
53610: käsiteltäväkseen.                                    men Kuorma-autoliitto.
53611: 
53612: 
53613: 2. Nykyinen tilanne ja asian                         3. Esityksen organisatoriset ja
53614:    valmistelu                                           henkilö st öv aik u t ukset
53615: 
53616: 2.1. Nykyinen tilanne                                   Esityksessä ehdotetaan, että nykyiset 20 met-
53617:                                                      sälautakuntien ja Ahvenanmaan maakunnan-
53618:    Ensimmäiset puutavaran mittausta koskevat         hallituksen asettamaa sivutoimista virallista
53619: säännökset sisältyivät puutavaran mittauksesta       mittaajaa korvattaisiin päätoimisilla virallisilla
53620: vuonna 1938 annettuun lakiin (337 /38) ja puu-       mittaajilla, jotka olisivat valtion virkamiehiä.
53621: tavaran työmittauksesta 1945 annettuun lakiin        Tämänhetkisen käsityksen mukaan kolme olisi
53622: (1166/ 45) sekä niiden nojalla annettuihin ase-      riittävä määrä. Päätoimisina viralliset mittaa-
53623: tuksiin.                                             jat voisivat mittaustoimensa ohella, koska mit-
53624:    Annetut säädökset muodostuivat puutavaran         tauksia ei puutavarakaupan ja korjuun kausi-
53625: hankintatoiminnan kehittämistä hidastavaksi          vaihteluiden takia ole tasaisesti kautta vuoden,
53626: tekijäksi, ja tämän vuoksi annettiin vuonna          osallistua mittausta koskevaan kehitys- ja kou-
53627: 1969 nykyisin voimassa oleva puutavaranmit-          lutustyöhön. Koska lain täytäntöönpanon ylin
53628: tauslaki, joka sisältää säännökset luovutus- ja      johto ja valvonta kuuluisi maa- ja metsätalous-
53629: työmittauksesta. Lakiin liitettiin säännökset        ministeriölle ja koska viralliset mittaajat eivät
53630: myös puutavaran laadun määrittämisestä. Ku-          voisi olla esimerkiksi metsähallituksen palve-
53631: ten aiemmin on mainittu, ei nykyisen puutava-        luksessa siitä syystä, että metsähallitus on mer-
53632: ranmittauslain mukaista virallista mittausta ole     kittävä puun myyjä ja työnantaja, on katsottu
53633: juurikaan käytetty lähinnä sen vuoksi, että          tarkoituksenmukaiseksi, että viralliset mittaa-
53634: puutavaran mittaussääntö ei kata kaikkia ny-         jat olisivat maa- ja metsätalousministeriön vir-
53635: kyisin käytössä olevia mittausmenetelmiä eikä        kamiehiä, jotka toimisivat ministeriön määrää-
53636: tämän vuoksi vastaa nykyajan vaatimuksia.            mästä metsälautakunnasta käsin. Muilta osin
53637: Tämän takia on virallisten mittaajien ja mit-        esitys ei edellyttäisi maa- ja metsätalousminis-
53638: tauslautakuntien suorittamia mittaustoimituk-        teriön henkilöstön lisäämistä tai organisaation
53639: sia ollut hyvin vähän. Puutavaran mittauksen         muutosta.
53640: osapuolten järjestöjen asettamien luottomittaa-         Mittauslautakunnan kokoonpano muuttuisi
53641: jien toimittamia sovitteluja on vuosittain ollut     siten, että nykyisten puheenjohtajan ja kahden
53642: keskimäärin 4-5 kappaletta.                          kulloisiakin asianosaistahoja edustavan jäse-
53643:                                                      nen sijasta mittauslautakunnan muodostaisivat
53644:                                                      puheenjohtaja ja kaksi riippumatonta asian-
53645: 2.2. Valmisteluvaiheet                               tuntijajäsentä. Mittauslautakunnan asettaisi
53646:                                                      maa- ja metsätalousministeriö puutavaran mit-
53647:    Maa- ja metsätalousministeriön 24.3.1976          tauksen neuvottelukuntaa kuultuaan kolmeksi
53648: asettama pystymittaustoimikunta selvitti pysty-      vuodeksi kerrallaan. Nykyisin mittauslauta-
53649: mittauksen saattamista puutavaranmittauslain         kuntia on yhtä monta kuin virallisia mittaajia-
53650: piiriin. Toimikunnan 29.3.1977 luovuttamaan          kin, ja mittauslautakunnat asettaa keskusmet-
53651: mietintöön (komiteanmietintö 1977 :26) sisälty-      sälautakunta ja Ahvenanmaan maakunnanhal-
53652:                                     1990 vp, -      HE n:o 111                                       5
53653: 
53654: litus. Koska virallisen mittaajan ratkaisu tulta-   vien hoitamisesta tulevista menoista aiheutuvat
53655: neen vain harvoin saattamaan mittauslauta-          kustannukset ovat arviolta 250 000 markkaa
53656: kunnan käsittelyyn, tarvittaisiin mittauslauta-     vuodessa. Metsälautakuntien osalta lisäkustan-
53657: kuntia tämänhetkisen käsityksen mukaan vain         nukset korvattaisiin lautakunnille maksettavan
53658: yksi koko maata varten.                             valtionavun yhteydessä. Esityksen mukaiset
53659:    Jotta puutavaran mittauksen eri osapuolet        kokonaiskustannukset olisivat arviolta 670 000
53660: voisivat joustavasti vaikuttaa mittauksen kehit-    markkaa vuodessa.
53661: tämiseen ja käytettäviin mittausmenetelmiin,           Virallisen mittaajan ja mittauslautakunnan
53662: ehdotetaan uudeksi puutavaran mittausta kä-         suorittamasta mittaustoimituksesta aiheutuneet
53663: sitteleväksi asiantuntijaelimeksi asetettavaksi     kustannukset esitetään perittäviksi takaisin val-
53664: puutavaran mittauksen osapuolia edustava            tiolle niin, että pääsääntöisesti asianosaisilta
53665: puutavaran mittauksen neuvottelukunta, jonka        perittävät kustannukset määrättäisiin koko-
53666: kokoonpanosta säädettäisiin asetuksella. Neu-       naiskustannuksia alemmiksi. Jotta asianosais-
53667: vottelukunnan asettamista ovat edellyttäneet        ten taloudelliset olosuhteet eivät estäisi viralli-
53668: puutavaran mittauksen osapuolia edustavat           sen mittauksen pyytämistä voitaisiin tarvittaes-
53669: järjestöt.                                          sa suurin osa kustannuksista jättää valtion
53670:    Virallisia mittaajia ja mittauslautakuntia oh-   vastattavaksi. Mittauskustannuksista arvioi-
53671: jaavien metsälautakuntien ja mittauskustan-         daan perittävän vuosittain takaisin valtiolle
53672: nusten perimisestä huolehtivien lääninhallitus-     noin 200 000 markkaa.
53673: ten työmäärä ei oleellisesti lisäänny, eikä nii-
53674: den organisaatiota tarvitse muuttaa.                   Nykyisen puutavaranmittauslain mukaan vi-
53675:                                                     rallisesta mittauksesta aiheutuneet kustannuk-
53676:                                                     set peritään asianosaisilta, jotka maksavat ky-
53677: 4. Esityksen taloudelliset vaiku-                   seiset kustannukset suoraan viralliselle mittaa-
53678:    tukset                                           jalle tai mittauslautakunnalle. Mikäli asian-
53679:                                                     osaiset eivät maksa mittauskustannuksia, voi-
53680:    Esityksen mukaisesta organisaatiosta valtiol-    daan ne suorittaa viralliselle mittaajalle tai
53681: le koituvat kustannukset koostuvat virallisten      mittauslautakunnalle etukäteen valtion varois-
53682: mittaajien palkkauksesta, mittauslautakuntien       ta ja kustannukset peritään asianosaisilta ulos-
53683: ja puutavaran mittauksen neuvottelukunnan           ottoteitse.
53684: jäsenten palkkioista ja matkakustannuksista            Nykyisen puutavaranmittauslain mukaisesta
53685: päivärahoineen sekä mittauksissa mahdollisesti      toiminnasta on valtiolle aiheutunut vain vähäi-
53686: tarvittavien apulaisten palkoista.                  siä menoja, jotka ovat sisältyneet keskusmetsä-
53687:    Kolmen virallisen mittaajan palkkauskustan-      lautakuntien ja metsälautakuntien toimintaa
53688: nukset olisivat yhteensä arviolta 420 000 mark-     varten maksettaviin valtionapuihin. Keskus-
53689: kaa vuodessa. Mittauslautakunnan, mittauksis-       metsälautakunnille ja metsälautakunnille ai-
53690: sa käytettävien apulaisten ja puutavaran mit-       heutuu virallisten mittaajien ja mittauslauta-
53691: tauksen neuvottelukunnan toiminnasta sekä           kuntien asettamisesta kustannuksia vähäisessä
53692: metsälautakunnille esityksen mukaisten tehtä-       määrin.
53693: 
53694: 
53695: 
53696: 
53697:                              YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
53698: 
53699: 
53700: 1. Lakiehdotuksen perustelut                        paitsi puutavaran, hakkeen ja sahanpurun mit-
53701:                                                     taukseen myös puun oksien mittaukseen sil-
53702:                     1 luku                          loin, kun oksat ovat vielä runkopuussa kiinni.
53703:                                                        Lain soveltamisalan ulkopuolelle jäisivät ny-
53704:                Yleiset säännökset                   kyisin voimassaolevan puutavaranmittauslain
53705:                                                     tapaan maasta vietävän tai maahan tuotavan
53706:    1 §. Pykälässä määritellään lain soveltamis-     puutavaran mittaus sekä veistetyn tai muuten
53707: ala. Ehdotuksen mukaan lakia sovellettaisiin        jalostetun puutavaran mittaus. Vientikauppaa
53708: 6                                     1990 vp. -      HE n:o 111
53709: 
53710: koskevat mittauskysymykset on järjestetty raa-         kuulu minkään metsälautakunnan toiminta-
53711: kapuun mittaus- ja valvontatoimesta vientikau-         alueeseen, tulisi kuulumaan osana yhteen mit-
53712: passa annetulla lailla (912/82) ja asetuksella         taajapiiriin. Asetuksella on tarkoitus säätää,
53713: (913/82). Jalostettua puutavaraa koskevat              että metsälautakunnille tämän lakiehdotuksen
53714: puolestaan omat kauppatapansa, eikä sen mit-           mukaan kuuluvat tehtävät hoitaisi Ahvenan-
53715: tauksessa muutoinkaan ole vastaavia ongelmia           maan maakunnassa maakunnanhallitus. Ny-
53716: kuin jalostamattoman puutavaran mittaukses-            kyisen puutavaranmittauslain mukaan kunkin
53717: sa.                                                    metsälautakunnan toiminta-alue käsittää yh-
53718:    2 §. Nykyisen puutavaranmittauslain peri-           den tai useamman virallisen mittaajan mittaa-
53719: aate siitä, että puutavaran määrää tai laatua          japiirit. Virallisten mittaajien muuttuminen eh-
53720: koskevat erimielisyydet ratkaistaan aina viralli-      dotuksen mukaisesti sivutoimisista päätoimi-
53721: sessa mittauksessa, ehdotetaan säilytettäväksi.        siksi mahdollistaisi sen, että tehtävään voitai-
53722: Yleinen tuomioistuin ei voisi ottaa asiaa tältä        siin saada riittävän ammattipätevyyden omaa-
53723: osin tutkittavakseen. Puutavaran määrää ja             via henkilöitä ja virallisten mittaajien toiminta-
53724: laatua koskevien erimielisyyksien ratkaisemi-          piirejä voitaisiin laajentaa.
53725: nen vaatii nopeutta muun muassa puutavaran                Maa- ja metsätalousministeriö asettaisi lisäk-
53726: pilaantumisvaaran vuoksi.                              si tarvittavan määrän mittauslautakuntia. Kos-
53727:    Puutavaran mittauksessa katsotaan yhä tar-          ka virallisten mittaajien suorittamia mittaustoi-
53728: vittavan heikomman osapuolen suojaa, sillä             mituksia tultaneen vain harvoin saattamaan
53729: kaikissa tilanteissa eivät myyjät ja ostajat ja        mittauslautakunnan käsittelyyn, riittää tämän-
53730: toisaalta työnantajat ja työnsuorittajat ole esi-      hetkisen käsityksen mukaan vain yksi mittaus-
53731: merkiksi ammattitaitonsa ja kokemuksensa               lautakunta. Tällöin sen toiminta-alueena olisi
53732: vuoksi keskenään samanarvoisessa asemassa.             koko maa. Tarvittaessa mittauslautakuntia
53733: Tämän vuoksi ehdotetaan laissa säilytettäväksi         voitaisiin asettaa useampia, jolloin maa- ja
53734: nykyisessä puutavaranmittauslaissa oleva sään-         metsätalousministeriö määräisi niiden toimin-
53735: nös siitä, että sopimuksen ehto, joka on vas-          tapiirit.
53736: toin tämän lain säännöksiä, on mitätön.                   6 §. Mittauslautakunnan kokoonpano muut-
53737:    3 §. Pykälä sisältää lakiehdotuksessa käytet-       tuisi siten, että nykyisten kahden tapauksittain
53738: tyjen termien määritelmiä erityisesti siitä syys-      vaihtuvan asianosaistahaja edustavan jäsenen
53739: tä, että osa niistä poikkeaa merkitykseltään ja        sijaan nämä kummatkin jäsenet olisivat osa-
53740: laajuudeltaan yleiskielen käsitteistä.                 puoliin sitoutumattomia vastaavasti kuin pu-
53741:                                                        heenjohtaja nykyisen puutavaranmittauslain
53742:                      2 luku                            mukaan on. Mittauslautakunta toimisi näin
53743:                   Organisaatiot                        ollen ensisijaisesti asiantuntijaelimenä.
53744:                                                           Virallinen mittaaja ei tehtävänsä luonteen
53745:    4 §. Laissa tarkoitettujen tehtävien suoritta-      vuoksi voisi edelleenkään kuulua mittauslauta-
53746: mista varten olisi virallisia mittaajia ja yksi tai    kuntaan.
53747: useampia mittauslautakuntia. Uutena elimenä               7 §. Pykälä koskee virallisen mittaajan ja
53748: olisi puutavaran mittauksen alalla tapahtuvaa          mittauslautakunnan puheenjohtajan ja jäsen-
53749: kehitystä seuraava, aloitteita tekevä sekä esi-        ten yleisiä kelpoisuusehtoja. Koska he ratkaisi-
53750: tyksiä ja lausuntoja antava puutavaran mit-            sivat virallisessa mittauksessa riitoja, joita ylei-
53751: tauksen neuvottelukunta, jonka kokoonpanos-            nen tuomioistuin ei voisi ottaa käsiteltäväk-
53752: ta säädettäisiin asetuksella. Puutavaranmit-           seen, ja käyttäisivät osaltaan julkista valtaa,
53753: tauksen neuvottelukunnassa olisi edustettuina          tulisi heidän täyttää samat yleiset kelpoisuus-
53754: puutavaran mittauksen eri intressiryhmät. Ne           ehdot muun muassa ikänsä osalta kuin tuomio-
53755: ovat pitäneet neuvottelukunnan kaltaisen eli-          istuintuomareidenkin. Viralliselta mittaajalta
53756: men perustamista välttämättömänä.                      ja mittauslautakunnan puheenjohtajalta vaa-
53757:    5 §. Maa- ja metsätalousministeriö määräisi         dittavasta tutkinnosta säädettäisiin asetuksella.
53758: virallisten mittaajien toimintapiirit (mittaaja-       Viralliselta mittaajalta vaadittaisiin metsäta-
53759: piirit), joista kukin käsittäisi useamman metsä-       lousinsinöörin tai metsätalousteknikon tutkin-
53760: lautakunnan toiminta-alueet. Kunkin mittaaja-          to tai näitä vastaava aikaisempi tutkinto. Mit-
53761: piirin osalta ministeriö määräisi sen metsälau-        tauslautakunnan puheenjohtajalta vaadittaisiin
53762: takunnan, josta käsin virallinen mittaaja toi-         sellainen maatalous- ja metsätieteellisistä tut-
53763: mii. Ahvenanmaan maakunnan alue, joka ei               kinnoista annetussa asetuksessa (529178) tar-
53764:                                     1990 vp. -     HE n:o 111                                       7
53765: 
53766: koitettu maatalous- ja metsätieteiden kandi-          12 §. Asianosaisen katsottaisiin saaneen tie-
53767: daatin tutkinto, jonka suorittaneelle myönne-      don luovutusmittauksen tuloksesta välittömästi
53768: tään metsänhoitajan arvo tai sitä vastaava         mittaustoimituksen päätyttyä, mikäli asian-
53769: aikaisempi tutkinto.                               osainen on ollut läsnä mittaustoimituksessa.
53770:    8 §. Mittauslautakunnan toimivuuden var-        Asianosaisen henkilökohtaisen läsnäolon veroi-
53771: mistamiseksi tai muusta erityisestä syystä maa-    nen on hänen valtuuttamansa asiamiehen läs-
53772: ja metsätalousministeriö voisi tarvittaessa va-    näolo. Sensijaan tapauksissa, joissa luovutus-
53773: pauttaa lautakunnan puheenjohtajan, jäsenen,       mittauksen on toimittanut myyjä tai ostaja
53774: varapuheenjohtajan tai varajäsenen tehtävis-       yksin, eikä toinen asianosainen tai tämän edus-
53775: tään, milloin tämä on esimerkiksi jatkuvasti       taja ole tällöin ollut läsnä, tulisi tieto mittaus-
53776: estynyt osallistumasta lautakunnan toimintaan.     tuloksesta tai perusteista, joiden nojalla mit-
53777: Ennen vapauttamispäätöstä tulisi asianosaista      taustulos voidaan laskea, toimittaa hänelle kir-
53778: ja puutavaran mittauksen neuvottelukuntaa          jatussa kirjeessä tai muutoin todisteellisesti.
53779: kuulla. Nykyisin voimassaolevan puutavaran-        Tällöin toisen asianosaisen katsottaisiin saa-
53780: mittauslain mukaan mittauslautakunnan pu-          neen tiedon edellä mainitussa kirjeessä lähete-
53781: heenjohtajan, jäsenen tai heidän varajäsenensä     tystä mittaustuloksesta viidentenä päivänä siitä
53782: toimeen ottamista koskevan päätöksen peruut-       päivästä lukien, jona kirje on jätetty postin
53783: taa heidät toimeensa ottanut keskusmetsälauta-     kuljetettavaksi. Menettely mahdollistaisi lopul-
53784: kunta, jonka päätöksestä voi valittaa metsähal-    lisen mittaustuloksen selviämisen suhteellisen
53785: litukseen. Ehdotuksen mukaan olisi maa- ja         nopeasti.
53786: metsätalousministeriön vapauttamispäätös lo-          13 §. Pykälä koskisi työmittauksen suoritta-
53787: pullinen, sillä asia on luonteeltaan tarkoituk-    mista. Säännös säilyisi ennallaan niin, että
53788: senmukaisuuskysymys. Asianosaisen etujen on        ensisijainen vastuu työmittauksen toimittami-
53789: katsottu tulevan turvatuksi sillä, että hänelle    sesta olisi työnantajalla. Tämä on ollut pitkäai-
53790: itselleen ja puutavaran mittauksen neuvottelu-     kainen käytäntö. Luovutusmittauksen tuloksen
53791: kunnalle varataan tilaisuus tulla asiassa kuul-    muodostu.'llinen tietyissä tapauksissa palkan
53792: luiksi.                                            tai muun korvauksen määräytymisen perus-
53793:    9 §. Virallisen mittaajan, mittauslautakun-     teeksi säilyisi ennallaan.
53794: nan puheenjohtajan ja jäsenten vastuukysy-            14 §. Pykälä koskisi työmittauksen tuloksen
53795: mykset sekä mittauslautakunnan äänestysme-         tiedoksiantoa. Säännös olisi pääasiassa vastaa-
53796: nettelyä koskevat säännökset jäisivät ennal-       va kuin luovutusmittauksen osalta. Työmit-
53797: leen.                                              tauksesta poissaolleelle asianosaiselle mittaus-
53798:                                                    tulos voitaisiin toimittaa kirjallisesti, auto-
53799:                     3 luku                         maattista tietojen käsittelyä käyttäen tai muul-
53800:                  Perusmittaus                      la vastaavalla tavalla. Kehitys on johtamassa
53801:                                                    elektroniseen tiedonsiirtoon erityisesti silloin,
53802:    10 §. Myyjä ja ostaja voisivat edelleen va-     kun mittauksessa käytetään elektronisia mitta-
53803: paasti sopia siitä, kumpi osapuoli luovutusmit-    saksia tai koneisiin liitettyjä automaattisia mit-
53804: tauksen suorittaa. Asianosaiset voisivat mit-      talaitteita. Tämän vuoksi ei ole pidetty tarkoi-
53805: tausta toimittamattakin sopia puutavaran mää-      tuksenmukaisena rajata tiedoksiantomahdolli-
53806: rästä ja laadusta.                                 suutta vain kirjalliseen tiedoksiantoon.
53807:    Luovutusmittauksesta tulisi laatia asiakirja,      15 §. Työmittausta koskevat säännökset mit-
53808: josta ilmenisivät asianosaisia ja mitattua puu-    taustuloksen vähentämisestä silloin, kun tehty
53809: tavaraerää koskevat tiedot. Perusmittaus kat-      työ ei ole sopimuksen mukaista, jäisivät asialli-
53810: sottaisiin päättyneeksi, kun kyseinen asiakirja    sesti ennalleen. Säännös koskisi vain työnanta-
53811: on laadittu.                                       jan ja työnsuorittajan välisiä suhteita eikä
53812:    11 §. Pykälä koskisi luovutusmittauksen         ulottuisi kolmanteen osapuoleen.
53813: mittauskustannuksia tapauksissa, joissa perus-        16 §. Ennen kuin mittaustulos on tullut lo-
53814: mittauksen on suorittanut myyjän ja ostajan        pulliseksi eivät asianosaiset saisi toistensa suos-
53815: yhteisesti sopima edustaja. Säännös jäisi ennal-   tumuksetta viedä puutavaraa mittauspaikalta
53816: leen, sillä vakiintuneen tavan mukaan mittaus-     tai muuten sitä käsitellä. Kuljetusvälineessä
53817: kustannukset suorittaa tällöin ostaja, ellei       oleva puutavara saataisiin kuitenkin tarvittaes-
53818: muusta ole sovittu.                                sa purkaa. Säännös säilyisi ennallaan.
53819: 8                                     1990 vp. -      HE n:o 111
53820: 
53821:    17 §. Nykyinen asetuksella annettu puutava-        lä mainituissa tapauksissa puutavaran mittauk-
53822: ran mittaussääntö korvattaisiin maa- ja metsä-        sen neuvottelukunnalle, jotta se pystyisi seu-
53823: talousministeriön vahvistamilla mittausmene-          raamaan mittauksessa tapahtuvaa kehitystä ja
53824: telmillä ja niitä koskevilla mittausohjeilla, jot-    tarvittaessa järjestöjen kautta vaikuttamaan
53825: ka vahvistettaisiin puutavaran mittauksen neu-        epätarkoituksenmukaisten menetelmien käyt-
53826: vottelukunnan esityksestä. Näin voitaisiin jous-      töön.
53827: tavimmin varmistaa se, että mittausmenetelmät            19 §. Tarkempia määräyksiä menettelystä
53828: ja -ohjeet, jotka ovat laajoja kokonaisuuksia,        riittävien laatumääräysten puuttuessa osapuol-
53829: pysyisivät mittauksessa jatkuvasti tapahtuvan         ten välisistä sopimuksista annettaisiin asetuk-
53830: kehityksen tasolla.                                   sella. Tällöin tulisi soveltaa yleisesti käytössä
53831:    Jotta varmistettaisiin se, että puutavaran         olevia, edustaviropien järjestöjen välillä sovit-
53832: mittauksen kaikki intressitahot tulisivat kuul-       tuja laatumääräyksiä.
53833: luiksi ennen mittausmenetelmien ja -ohjeiden
53834: vahvistamista, tulisi maa- ja metsätalousminis-                            4 luku
53835: teriön tätä ennen varata sille jäsenelle, joka itse                  Virallinen mittaus
53836: ja jonka varajäsen ovat kumpikin olleet poissa
53837: siitä kokouksesta, jossa esitys on päätetty an-          20 §. Asianosainen voisi entiseen tapaan
53838: taa, tilaisuus antaa asiasta lausuntonsa.             pyytää virallista mittaajaa suorittamaan mit-
53839:    18 §. Jotta mittausmenetelmiä koskeva ke-          taustoimituksen, milloin asianosaiset ovat eri-
53840: hittämistyö ei hidastuisi ja vaikeutuisi, tulisi      mieliset mittaustuloksesta, eivät sovi mittauk-
53841: uusia mittausmenetelmiä voida kokeilla käy-           sen toimittamisajasta tai toinen asianosainen
53842: tännössä. Tämän vuoksi ehdotetaan, että puu-          jää aiheetta saapumatta yhdessä pidettäväksi
53843: tavaran mittauksen osapuolia edustavat järjes-        sovittuun mittaustoimitukseen. Mikäli asian-
53844: töt voisivat sopia kehitteillä olevien mittausme-     osainen on hyväksynyt mittaustuloksen, ei hän
53845: netelmien ja -ohjeiden ottamisesta koekäyttöön        enää voisi pyytää virallista mittausta.
53846: enintään kolmeksi vuodeksi. Koekäyttöön voi-             21 §. Jotta luovutusmittauksen lopullinen
53847: taisiin ottaa vain sellaisia mittausmenetelmiä,       tulos saataisiin nopeasti mittauksen päätyttyä
53848: jotka eivät aiemmin ole olleet tämän lakiehdo-        selville, olisi mittaustulokseen tyytymättömän
53849: tuksen mukaisessa koekäytössä. Kolmen vuo-            osapuolen reagoitava suhteellisen pian saadak-
53850: den määräajan kuluttua kyseistä menetelmää ei         seen asian virallisen mittaajan käsiteltäväksi.
53851: enää voitaisi käyttää, mikäli maa- ja metsäta-        Tyytymättömyystapauksissa on myös tärkeää,
53852: lousministeriö ei sitä puutavaran mittauksen          että toinen osapuoli saa riittävän ajoissa tiedon
53853: neuvottelukunnan esityksestä vahvistaisi. Näin        siitä, että mitattu puutavaraerä on riidanalai-
53854: pyritään varmistamaan, että tietty mittausme-         nen. Tämän vuoksi esitetään, että virallista
53855: netelmä tulisi koevaiheen jälkeen joko viralli-       mittausta olisi pyydettävä viimeistään viidente-
53856: seksi tai se poistettaisiin käytöstä kokonaan.        nä päivänä siitä päivästä lukien, jona mittaus-
53857:    Koska kone- ja kuljetusurakoinnin osalta           tulokseen tyytymätön asianosainen on saanut
53858: mittausmenetelmien kehitys on nopeinta ja             tiedon mittaustuloksesta. Määräaika on pyritty
53859: alan urakoitsijat ovat itsenäisiä yrittäjiä, tulisi   saamaan mahdollisimman lyhyeksi, mutta kui-
53860: alan järjestöjen lisäksi myös asianosaisten it-       tenkin niin pitkäksi, että asianosaisen on mah-
53861: sensä voida sopia koekäyttöön otettavista mit-        dollista kääntyä asiassa asiantuntijan puoleen.
53862: tausmenetelmistä ja -ohjeista niin ikään enin-           Mikäli virallista mittausta ei ole määräajassa
53863: tään kolmeksi vuodeksi. Sopimus tulisi tehdä          pyydetty, jäisi mittaustulos lopulliseksi. Täl-
53864: kirjallisesti, ja sen tulisi sisältää kuvaus koe-     löin myös mittauksen kohteena olleet puut
53865: käyttöön otettavasta mittausmenetelmästä ja           voitaisiin viedä mittauspaikalta.
53866: -ohjeesta. Kyseinen sopimus koskisi vain ura-            22 §. Työmittauksen osalta olisi menettely
53867: kanautajaa ja urakoitsijaa. Urakoitsijan palve-       virallisen mittauksen pyytämiseksi kaksivaihei-
53868: luksessa olevaan työsopimussuhteiseen henki-          nen. Työnsuorittajan tulisi ensin ilmoittaa tyy-
53869: lökuntaan, kuten esimerkiksi koneenkuljetta-          tymättömyytensä työnantajan suorittaman mit-
53870: jiin, sovellettaisiin 1 momentin säännöksiä sil-      tauksen tai sellaisen mittauksen, jossa työnan-
53871: loin, kun työpalkka määräytyy puutavaran              taja on mitannut osan ja työnsuorittaja osan
53872: määrän perusteella.                                   mittaustulokseen vaikuttavista tekijöistä ja
53873:    Koemenetelmistä ja ohjeista tulisi ennen nii-      mittaustulos saadaan näiden mittausten yhteis-
53874: den käyttöönottoa ilmoittaa molemmissa edel-          tuloksena, perusteella saatuun mittaustulok-
53875:                                         1990 vp. -      HE n:o 111                                       9
53876: 
53877: seen työnantajalle. Työnantajan tulisi tämän            käytettävissään 25 § :ssä mainitut, mittauksen
53878: jälkeen pyytää virallisen mittauksen toimitta-          suorittamisen kannalta tarpeelliset selvitykset
53879: mista. Tyytymättömyyden ilmoittamiselle ase-            ja tiedot, ja virallista mittausta koskeva pyyntö
53880: tettaisiin lyhyt määräaika. Työnantajan tulisi          tai vastaava tyytymättömyyden ilmoitus olisi
53881: neljäntoista päivän kuluessa tyytymättömyy-             lisäksi tehty säädetyn määräajan kuluessa, olisi
53882: den ilmoittamisesta pyytää virallisen mittauk-          virallisen mittaajan ensi tilassa aloitettava mit-
53883: sen toimittamista. Jos pyyntöä ei määräaikana           taustoimitus. Mikäli mainitut edellytykset eivät
53884: olisi tehty, voisi myös työnsuorittaja pyytää           täyttyisi eikä virallista mittausta näin ollen
53885: virallisen mittauksen suorittamista.                    voitaisi suorittaa, tulisi virallisen mittaajan an-
53886:    Ellei tyytymättömyyttä työmittauksen osalta          taa pyynnön eväämisestä erillinen päätös. Lo-
53887: olisi ilmoitettu määräajassa, jäisi työnantajan         pullisen mittaustuloksen mahdollisimman no-
53888: suorittaman mittauksen tulos lopulliseksi ja            peaksi selvittämiseksi kyseinen päätös olisi lo-
53889: puut voitaisiin viedä mittauspaikalta.                  pullinen.
53890:    23 §. Työnantajan katsottaisiin hyväksyneen             27 §. Asianosaisten poissaolo ei edelleen-
53891: työnsuorittajan toimittaman työmittauksen tai           kään estäisi virallisen mittauksen toimittamis-
53892: sellaisen mittauksen, jossa työnantaja on mi-           ta, mikäli heille on varattu tilaisuus osallistua
53893: tannut osan ja työnsuorittaja osan mittaustu-           toimitukseen. Virallista mittausta pyytäneen
53894: lokseen vaikuttavista tekijöistä ja mittaustulos        olisi kuitenkin huolehdittava siitä, että viralli-
53895: saadaan näiden mittausten yhteistuloksena, tu-          selle mittaajalle osoitetaan mitattava puutava-
53896: loksen, milloin puutavara on työnantajan toi-           ra, koska sitä voi muutoin olla mahdoton
53897: mesta tai suostumuksella viety pois mittauspai-         maastosta löytää.
53898: kalta tai työnantaja on mittauksen perusteella             28 §. Milloin virallista mittausta on pyydetty
53899: maksanut palkan tai muun korvauksen. Mikäli             sen vuoksi, että asianosaisten kesken on synty-
53900: työnantaja olisi tyytymätön työnsuorittajan             nyt erimielisyyttä mittaustuloksesta, tulisi vi-
53901: toimittaman mittauksen tai sellaisen mittauk-           rallisen mittaajan edelleen ottaa asia käsiteltä-
53902: sen, jossa työnantaja on mitannut osan ja               väkseen määrän tai laadun tai molempien osal-
53903: työnsuorittaja osan mittaustulokseen vaikutta-          ta sen mukaan, kuin se on saatettu hänen
53904: vista tekijöistä ja mittaustulos saadaan näiden         ratkaistavakseen. Mikäli mittausta ei ole lain-
53905: mittausten yhteistuloksena, tulokseen, tulisi           kaan toimitettu, olisi virallisessa mittauksessa
53906: hänen pyytää virallisen mittauksen suorittamis-         määriteltävä sekä puutavaran määrä että laatu.
53907: ta viimeistään viidentenä päivänä tuloksesta tai           Jotta virallinen mittaus voisi joustavimmin
53908: perusteista, joiden mukaan mittaustulos voi-            palvella asianosaisten tarpeita eivätkä mittaus-
53909: daan laskea, tiedon saatuaan.                           kustannukset muodostuisi tarpeettoman suu-
53910:    24 §. Virallista mittausta pyydettäisiin siltä       riksi, ehdotetaan lakiin otettavaksi säännös
53911: metsälautakunnalta, jonka toimintapiirissä mi-          siitä, että asianosainen voisi vastapuolensa
53912: tattava puutavara sijaitsee. Pyyntö voitaisiin          suostumuksin saattaa virallisen mittauksen
53913: edelleen tehdä kirjallisesti tai suullisesti. Suulli-   kohteeksi myös vain yksittäisen mittaustulok-
53914: nen pyyntö voitaisiin tehdä myös puhelimitse.           seen vaikuttavan tekijän ja sillä mittauksen
53915: Suullisesta pyynnöstä olisi annettava asianosai-        lopputulokseen olevan vaikutuksen selvittämi-
53916: selle todistus, josta ilmenee, milloin pyyntö on        sen. Muussa tapauksessa puutavaraerä mitat-
53917: vastaanotettu. Metsälautakunnan tulisi lisäksi          taisiin kokonaisuudessaan.
53918: ilmoittaa virallista mittausta kirjallisesti tai           29 §. Virallisessa mittauksessa on tarkoitus
53919: suullisesti pyytäneen asianosaisen vastapuolelle        selvittää puutavaraerän sisältämän puutavaran
53920:  mittauspyynnöstä.                                      määrä ja laatu mahdollisimman tarkoin. Tä-
53921:    25 §. Pykälä koskisi virallista mittausta pyy-       män vuoksi virallinen mittaaja ei olisi ratkai-
53922:  dettäessä ilmoitettavia tietoja, jotka ovat tar-       sua tehdessään sidottu asianosaisten vaatimuk-
53923:  peen, jotta virallinen mittaaja voisi ryhtyä           siin, vaan voisi ratkaista asian myös mittausta
53924:  asiaa käsittelemään ja varustautua tarvittavilla       pyytäneen asianosaisen vahingoksi. Säännös
53925:  mittalaitteilla sekä hankkia mahdollisesti tar-        säilyisi ennallaan.
53926: vittavat apulaiset.                                        30 §. Lainkohdan mukaan virallinen mittaus
53927:    26 §. Lainkohta koskisi virallisen mittauksen        voitaisiin toimittaa ainoastaan maa- ja metsä-
53928:  aloittamista. Mikäli virallisen mittauksen toi-        talousministeriön vahvistamaa mittausmenetel-
53929:  mittamista koskeva pyyntö täyttäisi säädetyt           mää käyttäen. Nykyisessä puutavaranmittaus-
53930:  vaatimukset, eli virallisella mittaajalla olisi        laissa ei ole säännöksiä siitä, miten virallisen
53931: 
53932: 2 390501H
53933: 10                                   1990 vp. -      HE n:o 111
53934: 
53935: mittaajan tulee valita käyttämänsä mittausme-        sen päätyttyä voitaisiin pyyntö tehdä myös
53936: netelmä puutavaran mittaussäännössä maini-           viralliselle mittaajalle.
53937: tuista vaihtoehdoista. Koska mittausmenetel-            33-36 §. Pykälät koskevat mittauslauta-
53938: mät ovat kuitenkin tekniikaltaan hyvin erilai-       kunnan toimitusta ja olisivat sisällöltään sa-
53939: set, on katsottu tarkoituksenmukaiseksi ottaa        mankaltaiset kuin virallisen mittaajan toimi-
53940: lakiehdotukseen säännös siitä, millä tavoin vi-      tuksen osalta.
53941: rallisen mittaajan on käyttämänsä mittausme-            Mittauslautakunnan puutavaran määrää ja
53942: netelmä valittava. Lähtökohtana olisi se, että       laatua koskeva päätös olisi lopullinen.
53943: virallisen mittaajan tulisi ensisijaisesti käyttää
53944:                                                         37 §. Saman puutavaraerän osalta voitaisiin
53945: asianosaisten sopimaa vahvistettua mittausme-
53946:                                                      virallinen mittaus suorittaa vain kerran. Mit-
53947: netelmää. Milloin tämä ei sovellu kyseisen
53948:                                                      tauksen tulos olisi asianosaisia sitova. Mikäli
53949: puutavaraerän mittaukseen tai asianosaiset
53950:                                                      virallinen mittaus olisi kuitenkin suoritettu
53951: ovat sopineet jonkin muun kuin vahvistetun
53952:                                                      vain jonkin yksittäisen mittaustulokseen vai-
53953: menetelmän käytöstä, tulisi virallisen mittaajan
53954:                                                      kuttavan tekijän osalta, voitaisiin virallinen
53955: toimittaa mittaus tekniikaltaan ja kustannuk-
53956:                                                      mittaus suorittaa muultakin osin. Tällainen
53957: siltaan lähinnä asianosaisten sopimaa mittaus-
53958:                                                      tilanne voisi tulla esille esimerkiksi silloin, kun
53959: menetelmää vastaavalla vahvistetulla menetel-
53960:                                                      sama puutavaraerä on sekä luovutusmittauk-
53961: mällä.                                               sen että työmittauksen kohteena. Mikäli luovu-
53962:    Mitattava puutavara saattaa olla siten sijoi-
53963:                                                      tusmittauksen osalta olisi virallinen mittaus
53964: tettu, ettei mittausta voida luotettavasti suorit-   suoritettu vain puutavaran laadun osalta ja
53965: taa, tai mittausta haittaa lumi tai muu este.
53966:                                                      työmittauksessa tulisi kiistaa puutavaran mää-
53967: Tällöin virallinen mittaaja voisi, kuten nykyi-
53968:                                                      rästä, voitaisiin määrän selvittämiseksi toimit-
53969: senkin lain mukaan, määrätä puutavaran uu-
53970:                                                      taa uusi virallinen mittaus.
53971: delleen sijoitettavaksi tai mittausta haittaavan
53972: esteen poistettavaksi. Milloin asianosaiset eivät
53973: hoida edellä mainittuja toimenpiteitä, voisi                             5 luku
53974: virallinen mittaaja huolehtia niistä, tarvittaessa                 Mittauskustannukset
53975: apulaisia käyttäen.
53976:    31 §. Virallisen mittaajan suorittamassa toi-        38 §. Virallisesta mittauksesta valtiolle ai-
53977: mituksessa olisi pidettävä pöytäkirjaa, joka         heutuvat kustannukset voitaisiin periä asian-
53978: sisältäisi myös asianosaisille annettavan mit-       osaisilta takaisin kokonaan tai osaksi. Maa- ja
53979: taustodistuksen.                                     metsätalousministeriö määräisi keskimääräisiä
53980:    Mikäli mittaustodistusta ei esimerkiksi mit-      toimituspäivän kokonaiskustannuksia perus-
53981: taustuloksen selvittämiseksi tarvittavien suuri-     teena käyttäen perustoimitusmaksun erikseen
53982: täisten laskutoimitusten vuoksi voida luovuttaa      virallista mittaajaa, mittauslautakuntaa ja näi-
53983: asianosaisille vielä mittaustoimituksessa, tulisi    den ottamia apulaisia varten. Kokonaiskustan-
53984: mittaustodistuksen sisältävä pöytäkirjanote          nuksissa otettaisiin huomioon palkkaus- ja nii-
53985: toimittaa asianosaisille heti mittaustuloksen        hin liittyvät muut henkilökustannukset sekä
53986: selvittyä.                                           palkkiokustannukset ja vieraiden palvelujen
53987:    32 §. Nykyisen puutavaranmittauslain mu-          käytöstä aiheutuneet kustannukset. Matkakus-
53988: kaan asianosaisen on aina ilmoitettava tyyty-        tannuksia ei otettaisi kokonaiskustannuksissa
53989: mättömyytensä virallisen mittaajan toimituk-         huomioon, etteivät virallista mittausta pyytä-
53990: seen sen päivän kuluessa, jona toimitus on           neet joutuisi keskenään eriarvoiseen asemaan
53991: päättynyt. Jotta asianosaisilla olisi tarpeeksi      riippuen siitä, kuinka pitkän etäisyyden päässä
53992: aikaa harkita, tyytyäkö virallisen mittaajan         virallisen mittaajan toimipaikasta mitattava
53993: suorittaman mittauksen tulokseen vai saattaa-        puutavaraerä sijaitsee. Tarkemmat säännökset
53994: ko asia mittauslautakunnan käsiteltäväksi, eh-       perustoimitusmaksusta annettaisiin asetuksella.
53995: dotetaan, että määräaika mittauslautakunnan             Nykyisen puutavaranmittauslain mukaan vi-
53996: toimituksen pyytämiseen olisi viisi päivää siitä     rallinen mittaaja tai mittauslautakunta vahvis-
53997: päivästä lukien, jona asianosainen on saanut         tavat mittauskustannukset ja sen, miten asian-
53998: tiedon mittaustodistuksesta. Mittauslautakun-        osaisten on niistä vastattava. Asianosaisten on
53999: nan toimitusta pyydettäisiin samalta metsälau-       maksettava kustannukset kokonaisuudessaan,
54000: takunnalta, jolta virallisen mittaajan toimitus-     ja maksu suoritetaan viralliselle mittaajalle tai
54001: ta on pyydetty. Välittömästi mittaustoimituk-        mittauslautakunnalle.
54002:                                      1990 vp. -      HE n:o 111                                    11
54003: 
54004:    39 §. Virallisen mittaajan ja mittauslauta-       jat, joiden ylittymisen vasta katsotaan vaikut-
54005: kunnan olisi päätöksellään vahvistettava perus-      tavan mittaustulokseen. Jotta virallista mit-
54006: toimitusmaksun perusteella varsinainen toimi-        tausta ei pyydettäisi turhaan, olisi asianosainen
54007: tusmaksu viralliselta mittaajalta, mittauslauta-     niin ikään velvollinen yksin suorittamaan toi-
54008: kunnalta ja näiden ottamilta apulaisilta mit-        mitusmaksun, milloin hän on yksin pyytänyt
54009: taukseen kuluneen ajan perusteella.                  virallisen mittauksen toimittamista ja perus-
54010:    Toimitusmaksu voitaisiin myös määrätä             mittauksen tulos poikkeaa virallisessa mittauk-
54011: alennettuna. Pienin toimitusmaksu olisi pää-         sessa käytetyn mittausmenetelmän sallimia
54012: sääntöisesti 15 prosenttia perustoimitusmak-         tarkkuusrajoja vähemmän virallisen mittauk-
54013: susta. Virallinen mittaaja tai mittauslautakunta     sen tuloksesta.
54014: voisi näissä rajoissa päättää asianosaisilta pe-        Toisen asianosaisen jäädessä aiheetta saapu-
54015: rittävien mittauskustannusten suuruuden siten,       matta mittaustoimitukseen, jonka asianosaiset
54016: että ne olisivat kohtuulliset verrattuna viralli-    ovat sopineet yhdessä toimitettavaksi, voi toi-
54017: sen mittauksen tuloksen mukaan määräytyvän           nen pyytää virallista mittausta suoritettavaksi.
54018: asianosaisten välisen suorituksen arvoon.            Tässä tapauksessa on katsottu tarkoituksenmu-
54019:    Mittauskustannukset voivat muodostua hy-          kaiseksi, että toimitusmaksun suorittaisi yksin
54020: vin kalliiksi. Ne voivat esimerkiksi pystymit-       se asianosainen, jonka menettelyn vuoksi pe-
54021: tauksen osalta nousta kuuteen markkaan kuu-          rusmittausta ei ole voitu toimittaa eli joka on
54022: tiometriltä. Koska mitatun puutavaran määrän         jäänyt aiheetta saapumatta mittaustoimituk-
54023: perusteella maksetaan esimerkiksi työpaikat,         seen.
54024: on tärkeätä, että työnsuorittaja voisi kustan-          41 §. Virallisen mittaajan ja mittauslauta-
54025: nuksista huolimatta pyytää virallista mittausta      kunnan toimitusmaksua koskevaan päätökseen
54026: aina silloin, kun epäilee, ettei työmittaus ole      tyytymätön asianosainen voisi hakea siihen
54027: oikein suoritettu. Tämän vuoksi esitetään, että      muutosta lääninoikeudelta, jonka päätös olisi
54028: toimitusmaksu voitaisiin määrätä myös edellä         lopullinen. Koska puutavaran määrä on jo
54029: mainittua 15 prosenttia alemmaksi, mikäli käy-       lopullisesti vahvistettu ja vain toimitusmaksua
54030: tetty mittausmenetelmä on ollut erityisen suuri-     koskeva tyytymättömyys ei estä puutavaran
54031: täinen ja kallis, mittauskustannuksia ovat nos-      vientiä mittauspaikalta tai asianosaisten mit-
54032: taneet vaikeat luonnonolosuhteet, esimerkiksi        taustuloksen mukaan määräytyviä maksusuori-
54033: lumi, tai virallisen mittauksen pyytämiseen on       tuksia, voitaisiin muutoshakemus tehdä 30 päi-
54034: ollut perusteltua syytä siksi, että perusmittauk-    vän kuluessa virallisen mittaajan tai mittaus-
54035: sessa käytetty mittausmenetelmä on ollut sovel-      lautakunnan toimitusmaksua koskevan pää-
54036: tumaton kyseisen puutavaraerän mittaukseen.          töksen tiedoksisaamisesta. Säännös säilyisi si-
54037: Tällöin päätös olisi myös aina erikseen perus-       sällöllisesti pääosin ennallaan.
54038: teltava.                                                Milloin asianosainen olisi tyytymätön sekä
54039:    Maa- ja metsätalousministeriö antaisi tar-        virallisen mittaajan suorittaman mittauksen tu-
54040: kemmat määräykset toimitusmaksun suuruu-             lokseen että toimitusmaksua koskevaan pää-
54041: den vahvistamisesta.                                 tökseen, tulisi asia molemmilta osin mittaus-
54042:    40 §. Virallisen mittaajan ja mittauslauta-       lautakunnan käsiteltäväksi.
54043:  kunnan tulisi edelleen päätöksellään vahvistaa         42 §. Pykälä koskisi virallisessa mittauksessa
54044: toimitusmaksun jakautuminen asianosaisten            määrätyn toimitusmaksun perimistä valtiolle.
54045: kesken.                                              Toimitusmaksu olisi ilman eri tuomiota ulos-
54046:    Milloin virallinen mittaus on toimitettu siksi,   ottokelpoinen samoin kuin verot ja maksut.
54047: että asianosaiset eivät ole sopineet mittauksen
54048: toimittamisajasta, tulisi toimitusmaksu jakaa                            6 luku
54049: heidän keskensä tasan.                                            Erinäiset säännökset
54050:    Asianosainen olisi yksin velvollinen suoritta-
54051:  maan toimitusmaksun, milloin perusmittauk-             43 §. Koska metsähallitus on puutavaran
54052: sen ja virallisen mittauksen tulosten erotus         mittauksessa merkittävä osapuoli sekä puun
54053: poikkeaisi virallisessa mittauksessa käytetyn        myyjänä että työnantajana, ehdotetaan, että
54054:  mittausmenetelmän sallimia tarkkuusrajoja           lain täytäntöönpanon ylin johto ja valvonta
54055:  enemmän hänen vahingokseen virallisen mit-          kuuluisi maa- ja metsätalousministeriölle. Vi-
54056: tauksen tuloksesta. Tällöin tulisi ottaa huo-        rallisten mittaajien ja mittauslautakuntien työn
54057:  mioon mittausmenetelmissä olevat tarkkuusra-        käytännön ohjauksesta huolehtisivat ne metsä-
54058: 12                                    1990 vp. -      HE n:o 111
54059: 
54060: lautakunnat, joihin sijoitettuina viralliset mit-     2. Tarkemmat säännökset ja
54061: taajat toimisivat. Viralliset mittaajat osallistui-      määräykset
54062: sivat mittaustyönsä ohella puutavaran mittauk-
54063: sen tiedotus-, kehittämis- ja koulutustyöhön.           Asetuksella on tarkoitus antaa tarkemmat
54064: Metsälautakunnat sopisivat yksityismetsätalou-        säännökset muun muassa maa- ja metsätalous-
54065: den edistämisorganisaationa koordinoimaan             ministeriölle, metsäntutkimuslaitokselle ja met-
54066: tätä työtä.                                           sälautakunnille tämän lain mukaan kuuluvien
54067:    44 §. Pykälä koskee mittauslautakunnan pu-         tehtävien hoitamisesta sekä asianosaisten mak-
54068: heenjohtajan, jäsenten ja virallisen mittaajan        settaviksi tulevien mittauskustannusten perin-
54069: tai mittauslautakunnan ottamien apulaisten            nän järjestämisestä, joka tulisi lääninhallitus-
54070: palkkioiden maksatusta.                               ten tehtäväksi.
54071:    45 §. Pykälä sisältäisi työnantajan velvoituk-
54072: sen suorittaa riidaton palkka tai muu korvaus
54073: työnsuorittajalle, vaikka mittaustuloksesta olisi
54074: syntynyt erimielisyyttä. Säännös säilyisi ennal-      3. Voimaantulo
54075: laan.
54076:    46 §. Pykälä sisältäisi rangaistussäännökset.         Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan päivä-
54077:    47 §. Koska metsälautakunnat hoitaisivat           nä heinäkuuta 1991.
54078: puutavaranmittausasioissa julkisen vallan teh-           Sellaisissa mittauksissa, jotka perustuvat en-
54079: täviä, olisi tarpeellista, että ne noudattaisivai     nen tämän lain voimaantuloa tehtyihin sopi-
54080: tällöin hallintomenettelylakia (598/82). Milloin      muksiin, noudatettaisiin kuitenkin aikaisempia
54081: virallisen mittaajan päätökseen tyytymätön            säännöksiä. Nykyisin voimassa olevaa puuta-
54082: asianosainen saattaa asian mittauslautakunnan         varan mittaussääntöä voitaisiin lisäksi soveltaa
54083: käsiteltäväksi on kyseessä hallintolainkäytön         kahden vuoden ajan tämän lain voimaan tule-
54084: alaan kuuluva asia, jonka osalta sovellettaisiin      misesta lukien.
54085: muutoksenhausta hallintoasioissa annettua la-            Lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimen-
54086: kia (154/50).                                         piteisiin voitaisiin ryhtyä ennen sen voimaan
54087:    Eri määräaikojen laskemisessa noudatettai-         tuloa.
54088: siin säädettyjen määräaikojen laskemisesta an-
54089: nettua lakia (150/30) ja tiedoksiannossa tie-
54090: doksiannosta hallintoasioissa annettua lakia            Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
54091: (232/66).                                             kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
54092:                                      1990 vp. -      HE n:o 111                                     13
54093: 
54094:                                   Puutavaranmittauslaki
54095:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
54096: 
54097:                     1 luku                              7) työnsuorittajal/a sekä työsopimuslain mu-
54098:               Yleiset säännökset                     kaista työntekijää että sellaista urakoitsijaa,
54099:                                                      jolle urakanantaja suorittaa korvauksen ura-
54100:                        1§                            kan kohteena olevan puutavaraerän määrän
54101:   Tätä lakia sovelletaan puutavaran ja 20 irto-      perusteella.
54102: kuutiometriä suuremman hake- tai sahanpuru-
54103: erän mittaukseen. Milloin asianosaisten välinen
54104: sopimus koskee runkopuun lisäksi runkopuus-                               2 luku
54105: sa kiinni olevia oksia, sovelletaan tätä lakia
54106:                                                                       Organisaatiot
54107: myös näiden oksien mittaukseen.
54108:   Tätä lakia ei sovelleta maasta vietävän tai                               4§
54109: maahan tuotavan puutavaran mittaukseen sa-             Tässä laissa tarkoitetun virallisen mittauksen
54110: tamassa tai muussa lopullisessa mittauspaikas-       suorittamista varten on virallisia mittaajia ja
54111: sa eikä veistetyn tai muuten jalostetun puuta-       asetetaan vähintään yksi mittauslautakunta.
54112: varan mittaukseen.                                     Maa- ja metsätalousministeriön alaisena toi-
54113:                                                      mii tässä laissa tarkoitettuja esityksiä ja lau-
54114:                        2§                            suntoja antava sekä puutavaran mittauksen
54115:    Puutavaran määrää tai laatua koskevat eri-        kehittämiseksi ehdotuksia tekevä puutavaran
54116: mielisyydet ratkaistaan tämän lain mukaisessa        mittauksen neuvottelukunta, jonka kokoonpa-
54117: virallisessa mittauksessa.                           nosta säädetään asetuksella.
54118:    Sopimuksen ehto, joka on vastoin tämän
54119: lain säännöksiä, on mitätön.                                                5§
54120:                                                         Maa- ja metsätalousministeriö määrää viral-
54121:                         3§                           listen mittaajien toimintapiirit (mittaajapiirit)
54122:                                                      ja jokaista mittaajapiiriä varten sen metsälau-
54123:    Tässä laissa tarkoitetaan:
54124:                                                      takunnan, josta käsin virallinen mittaaja toi-
54125:    1) puutavaran mittauksel/a sopimuksessa
54126:                                                      mii. Maa- ja metsätalousministeriö asettaa tar-
54127: edellytetyn puutavaran määrän ja laadun to-          vittavan määrän mittauslautakuntia ja määrää
54128: teamista kauppahinnan määräämistä varten             niiden toimintapiirit.
54129: (luovutusmittaus) sekä työn tekemisestä työn
54130: tuloksen paljouden perusteella suoritettavan                               6§
54131: palkan tai muun korvauksen määräämistä var-
54132:                                                        Mittauslautakuntaan kuuluu puheenjohtaja
54133: ten (työmittaus); puutavaran mittaus voidaan         ja kaksi muuta jäsentä, joiden tulee olla riip-
54134: suorittaa myös pystyssä olevista puista (pysty-      pumattomia.
54135: mittaus);                                              Maa- ja metsätalousministeriö määrää puu-
54136:    2) perusmittauksel/a asianosaisten suoritta-      tavaran mittauksen neuvottelukuntaa kuultu-
54137: maa luovutus- tai työmittausta;                      aan kolmivuotiskaudeksi kuhunkin mittauslau-
54138:    3) virallisella mittauksel/a virallisen mittaa-   takuntaan puheenjohtajan ja varapuheenjohta-
54139: jan tai mittauslautakunnan asianosaisen pyyn-        jan sekä kaksi jäsentä ja molemmille henkilö-
54140: nöstä suorittamaa luovutus- tai työmittausta;        kohtaisen varajäsenen.
54141:    4) myyjällä paitsi puutavaran myös hak-             Virallinen mittaaja ei saa kuulua mittauslau-
54142: kuuoikeuden luovuttajaa;                             takuntaan.
54143:    5) ostajalla paitsi puutavaran myös hak-
54144: kuuoikeuden saajaa;                                                         7§
54145:    6) työnantajailo sekä työsopimuslain (320/          Virallisen mittaajan sekä mittauslautakun-
54146: 70) mukaista työnantajaa että sellaista urakan-      nan jäsenten tulee olla puutavaran mittaukseen
54147: antajaa, joka suorittaa urakoitsijalle korvauk-      hyvin perehtyneitä 25 vuotta täyttäneitä Suo-
54148: sen urakan kohteena olevan puutavaraerän             men kansalaisia, jotka hallitsevat itseään ja
54149: määrän perusteella; ja                               omaisuuttaan. Virallisen mittaajan ja mittaus-
54150: 14                                  1990 vp. -      HE n:o 111
54151: 
54152: lautakunnan puheenjohtajan muista kelpoi-             1) myyjän ja ostajan nimet ja osoitteet;
54153: suusvaatimuksista säädetään asetuksella. Mitä         2) mittaustulos tai tiedot, joiden perusteella
54154: edellä on säädetty puheenjohtajasta ja jäsenis-     mittaustulos voidaan laskea; ja
54155: tä, koskee myös varapuheenjohtajaa ja varajä-         3) mitatun puutavaran sijaintipaikka.
54156: seniä.                                              Mittaustoimitus katsotaan päättyneeksi, kun
54157:                                                     edellä tarkoitettu asiakirja on laadittu.
54158:                       8§
54159:   Maa- ja metsätalousministeriö voi vapauttaa                             11§
54160: mittauslautakunnan puheenjohtajan, varapu-            Mikäli luovutusmittauksen on toimittanut
54161: heenjohtajan, jäsenen tai varajäsenen tehtävis-     myyjän ja ostajan yhteinen edustaja, on osta-
54162: tään, milloin siihen on syytä. Ennen vapautta-      jan suoritettava tästä aiheutuneet mittauskus-
54163: mispäätöstä on asianosaista ja puutavaranmit-       tannukset, jollei muusta ole erikseen sovittu.
54164: tauksen neuvottelukuntaa kuultava. Maa- ja
54165: metsätalousministeriön päätökseen ei saa ha-                               12 §
54166: kea muutosta valittamalla.                              Mikäli asianosaiset tai heidän edustajansa
54167:                                                     ovat olleet läsnä luovutusmittauksessa, on
54168:                       9§                            asianosaisten katsottava saaneen tiedon mit-
54169:    Virallinen mittaaja sekä mittauslautakunnan      taustuloksesta tai perusteista, joiden mukaan
54170: jäsenet toimivat tuomarin vastuulla. Jos viralli-   mittaustulos voidaan laskea, välittömästi luo-
54171: nen mittaaja tai mittauslautakunnan jäsen ei        vutusmittauksen päätyttyä.
54172: ole aikaisemmin vannonut tuomarinvalaa tai              Mikäli luovutusmittauksen on suorittanut
54173: antanut tuomarinvakuutusta, hänen on ennen          myyjä tai ostaja yksin, eikä toinen asianosai-
54174: tehtäväänsä ryhtymistä yleisessä tuomiois-          nen tai hänen edustajansa ole ollut tällöin
54175: tuimessa vannottava mainittu vala tai annetta-      läsnä, tulee tieto mittaustuloksesta tai perus-
54176: va mainittu vakuutus. Mittauslautakunnan jä-        teista, joiden mukaan mittaustulos voidaan
54177: sen voi vannoa tuomarinvalan tai antaa tuoma-       laskea, toimittaa mittaustoimituksesta poissa-
54178: rinvakuutuksen myös mittauslautakunnan pu-          olleelle asianosaiselle postitse kirjatussa kir-
54179: heenjohtajana toimivan jäsenen edessä.              jeessä tai muutoin todisteellisesti. Mikäli mit-
54180:    Virallisen mittaajan ja mittauslautakunnan       taustuloksesta on ilmoitettu toimituksesta pois-
54181: jäsenten esteellisyydestä on voimassa, mitä         sa olleelle asianosaiselle edellä tarkoitetulla
54182: tuomarin esteellisyydestä on säädetty. Milloin      kirjeellä, katsotaan hänen saaneen tiedon tu-
54183: mittauslautakunnassa ilmenee erimielisyyttä         loksesta viidentenä päivänä siitä päivästä lu-
54184: asian ratkaisemisesta, päätetään asia äänestä-      kien, jona kirje on jätetty postin kuljetettavak-
54185: mällä noudattaen samaa menettelyä kuin mo-          si.
54186: nijäsenisessä tuomioistuimessa.
54187:    Virallinen mittaaja ja mittauslautakunnan                              13§
54188: puheenjohtaja eivät saa toimittaa puutavaran           Puutavaran työmittaus on toimitettava sil-
54189: mittausta myyjän, ostajan, työnantajan tai          loin, kun palkka tai muu korvaus maksetaan
54190: työnsuorittajan edustajana tai sopimana henki-      työn tuloksen paljouden perusteella. Työmit-
54191: lönä.                                               tauksen suorittaa työnantaja tai tämän edusta-
54192:                                                     ja, jollei muusta ole sovittu.
54193:                                                        Asianosaiset voivat 1 momentin estämättä
54194:                     3 luku                          sopia, että luovutusmittaus korvaa erillisen
54195:                  Perusmittaus                       työmittauksen, kuitenkin niin, että työnsuorit-
54196:                                                     tajalle maksetaan palkka tai muu korvaus
54197:                       10 §                          myös luovutusmittauksessa mahdollisesti tehty-
54198:    Puutavaran luovutusmittauksen suorittavat        jen mittavähennysten mukaisesta puumäärästä.
54199: myyjä ja ostaja tai heidän edustajansa sopi-           Työnantajan tulee, mikäli mahdollista, il-
54200: muksen mukaan joko yhdessä tai erikseen.            moittaa työnsuorittajalle etukäteen mittaustoi-
54201: Asianosaiset voivat kuitenkin mittausta toimit-     mituksesta. Työmittauksesta on laadittava päi-
54202: tamatta sopia puutavaran määrästä ja laadus-        vätty asiakirja, johon on merkitty seuraavat
54203: ta.                                                 tiedot:
54204:    Luovutusmittauksesta on laadittava päivätty         1) työnantajan ja työnsuorittajan nimet ja
54205: asiakirja, johon merkitään seuraavat tiedot:        osoitteet;
54206:                                       1990 vp. -      HE n:o 111                                     15
54207: 
54208:   2) mittaustulos tai tiedot, joiden perusteella      puutavara saadaan kuitenkin tarvittaessa pur-
54209: mittaustulos voidaan laskea; ja                       kaa.
54210:   3) mitatun puutavaran sijaintipaikka.
54211: Mittaustoimitus katsotaan päättyneeksi, kun
54212:                                                                             17 §
54213: edellä tarkoitettu asiakirja on laadittu.
54214:                                                          Maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa
54215:                        14 §                           puutavaran mittauksen neuvottelukunnan esi-
54216:    Asianosaisten on katsottava saaneen tiedon         tyksestä puutavaran mittauksessa käytettävät
54217: työmittauksen tuloksesta tai perusteista, joiden      mittausmenetelmät ja niitä koskevat mittaus-
54218: mukaan mittaustulos voidaan laskea, välittö-          ohjeet, joiden tulee sisältää määräykset ainakin
54219: mästi työmittauksen päätyttyä, jos asianosaiset       kunkin mittausmenetelmän hyväksyttävästä
54220: tai heidän edustajansa ovat olleet läsnä mit-         tarkkuudesta, puutavaran mittauksessa ja mit-
54221: taustoimituksessa.                                    taustuloksen laskemisessa käytettävästä luoki-
54222:    Tieto mittaustuloksesta tai perusteista, joi-      tuksesta sekä laskenta- ja lopputuloksen il-
54223: den mukaan mittaustulos voidaan laskea, on            moittamistarkkuudesta.        Mittausmenetelmät
54224: toimitettava toiselle asianosaiselle kirjallisesti,   voivat sisältää myös otantaa.
54225: automaattista tietojenkäsittelyä hyväksi käyttä-         Mikäli joku puutavaran mittauksen neuvot-
54226: mällä tai muulla vastaavalla tavalla, mikäli:         telukunnan jäsenistä sekä hänen varajäsenensä
54227:    1) työmittauksen on suorittanut työnantaja         ovat kumpikin olleet poissa siitä kokouksesta,
54228: tai työnsuorittaja yksin eikä toinen asianosai-       jossa edellä 1 momentissa mainittu esitys on
54229: nen tai hänen edustajansa ole ollut mittaustoi-       päätetty tehdä, on maa- ja metsätalousministe-
54230: mituksessa läsnä; tai                                 riön ennen mittausmenetelmän tai -ohjeen vah-
54231:    2) mittaustulos saadaan asianosaisten suorit-      vistamista varattava poissaolleelle jäsenelle ti-
54232: tamien mittausten, joissa työnantaja on mitan-        laisuus antaa asiasta lausuntonsa.
54233: nut osan ja työnsuorittaja osan mittaustulok-
54234: seen vaikuttavista tekijöistä, yhteistuloksena.                             18 §
54235:                        15 §                              Sen estämättä, mitä 17 §:n 1 momentissa on
54236:    Jollei tehty työ ole sopimuksen mukaista           säädetty, voivat puutavaran mittauksen osa-
54237: työnsuorittajasta johtuvasta syystä eikä työn-        puolia edustavat järjestöt sopia kehitteillä ole-
54238: suorittaja ennen mittauksen toimittamista kor-        vien mittausmenetelmien ja -ohjeiden ottami-
54239: jaa puutteellisuuksia, saa mittaustuloksesta vä-      sesta koekäyttöön enintään kolmeksi vuodeksi.
54240: hentää niin paljon, että vähennys kohtuullisesti      Koemenetelmät ja -ohjeet on ennen niiden
54241: vastaa niitä työkustannuksia, jotka sopimuk-          käyttöön ottoa lähetettävä tiedoksi puutavaran
54242: sen vastaisen työn korjaaminen sopimuksen             mittauksen neuvottelukunnalle.
54243: mukaiseksi aiheuttaa työnantajalle. Lisäksi              Kone- ja kuljetusurakointia koskevan työ-
54244: mittaustuloksesta voidaan vähentää kokonaan           mittauksen osalta voivat asianomaisia puutava-
54245: se määrä, jota työnantaja ei voi käyttää hyväk-       ran mittauksen osapuolia edustavien järjestö-
54246: seen.                                                 jen lisäksi myös urakanantaja ja urakoitsija
54247:    Milloin työmittauksen tuloksena saatu puu-         sopia kehitteillä olevien mittausmenetelmien ja
54248: määrä muodostaa myös kolmannelle osapuo-              -ohjeiden ottamisesta koekäyttöön enintään
54249: lelle maksettavan palkan tai muun korvauksen          kolmeksi vuodeksi. Sopimus on tehtävä kirjal-
54250: perusteen, ei 1 momentin mukaista mittaustu-          lisesti ja siinä tulee olla kuvaus koekäyttöön
54251: loksen vähennystä oteta huomioon kolmannel-           otettavasta mittausmenetelmästä ja -ohjeesta.
54252: le osapuolelle maksettavaa palkkaa tai muuta          Urakanautajan on ennen koemenetelmien ja
54253: korvausta määrättäessä.                               -ohjeiden käyttöönottoa lähetettävä ne tiedoksi
54254:                                                       puutavaran mittauksen neuvottelukunnalle.
54255:                        16 §
54256:    Asianosainen ei toisen asianosaisen suostu-
54257:                                                                             19 §
54258: muksetta saa viedä puutavaraa mittauspaikalta
54259: tai muutoin sitä käsitellä eikä poistaa mittausta       Menettelystä silloin, kun osapuolten välisistä
54260: osoittavia merkkejä, ennen kuin mittaustulos          sopimuksista puuttuvat riittävät laatumääräyk-
54261: on tullut lopulliseksi. Kuljetusvälineessä oleva      set, säädetään asetuksella.
54262: 16                                  1990 vp. -     HE n:o 111
54263: 
54264:                     4 luku                         ta edellä mainitussa määräajassa, voi virallista
54265:               Virallinen mittaus                   mittausta pyytää myös työnsuorittaja.
54266:                                                       Jos mittaustulokseen ei ole ilmoitettu tyyty-
54267:      Virallisen mittauksen edellytykset ja         mättömyyttä 1 tai 2 momentissa tarkoitetulla
54268:         mittauspyynnön toimittaminen               tavalla, katsotaan mittaustulos lopulliseksi, ja
54269:                        20 §                        mittauksen kohteena olleet puut voidaan viedä
54270:                                                    mittauspaikalta.
54271:    Virallinen mittaus on asianosaisen pyynnöstä
54272: toimitettava silloin, kun:                                                23 §
54273:    1) asianosaisten kesken on syntynyt erimieli-      Milloin työmittauksen on toimittanut työn-
54274: syyttä perusmittauksen tuloksesta;                 suorittaja yksin tai milloin mittaustulos saa-
54275:    2) asianosaiset eivät sovi perusmittauksen      daan asianosaisten toimittamien mittausten,
54276: toimittamisajasta; tai                             joissa työnantaja on mitannut osan ja työnsuo-
54277:                                                    rittaja osan mittaustulokseen vaikuttavista te-
54278:    3) asianosainen on aiheetta jäänyt saapumat-
54279: ta perusmittaustoimitukseen, jonka asianosai-      kijöistä, yhteistuloksen perusteella, on mittaus-
54280:                                                    tulokseen tyytymättömän työnantajan pyydet-
54281: set ovat sopineet yhdessä suoritettavaksi.
54282:                                                    tävä virallisen mittauksen toimittamista vii-
54283:    Hyväksyttyään mittaustuloksen asianosainen
54284:                                                    meistään viidentenä päivänä siitä päivästä lu-
54285: ei voi pyytää virallisen mittauksen toimittamis-
54286:                                                    kien, jona on saanut tiedon mittaustuloksesta
54287: ta.
54288:                                                    tai perusteista, joiden mukaan mittaustulos
54289:                                                    voidaan laskea. Muussa tapauksessa katsotaan
54290:                      21 §
54291:                                                    mittaustulos lopulliseksi.
54292:    Luovutusmittauksen tulokseen tyytymättö-           Työnantajan katsotaan hyväksyneen 1 mo-
54293: män asianosaisen on pyydettävä virallisen mit-     mentissa mainitun mittauksen tuloksen, jos
54294: tauksen toimittamista viimeistään viidentenä       puutavara on hänen toimestaan tai suostumuk-
54295: päivänä siitä päivästä lukien, jona on saanut      sellaan viety mittauspaikalta tai työnantaja on
54296: tiedon luovutusmittauksen tuloksesta. Muussa       maksanut mittauksen perusteella palkan tai
54297: tapauksessa katsotaan luovutusmittauksen tu-       muun korvauksen.
54298: los lopulliseksi ja mittauksen kohteena olleet
54299: puut voidaan viedä mittauspaikalta.                                        24 §
54300:                                                      Virallisen mittauksen toimittamista pyyde-
54301:                       22 §                         tään kirjallisesti tai suullisesti siltä metsälauta-
54302:    Milloin sekä työnantaja että työnsuorittaja     kunnalta, jonka toimintapiirissä mitattava
54303: tai heidän edustajansa ovat olleet läsnä työmit-   puutavara sijaitsee. Suullisesta pyynnöstä on
54304: tauksessa, on mittaustulokseen tyytymättömän       metsälautakunnan annettava asianosaiselle to-
54305: osapuolen välittömästi ilmoitettava tyytymät-      distus, josta ilmenee, milloin pyyntö on vas-
54306: tömyytensä toiselle osapuolelle.                   taanotettu. Metsälautakunnan on viivytyksettä
54307:    Milloin työmittauksen on toimittanut työn-      ilmoitettava virallisen mittauksen suorittamista
54308: antaja yksin tai milloin mittaustulos saadaan      koskevasta pyynnöstä toiselle asianosaiselle.
54309: asianosaisten toimittamien mittausten, joissa
54310: työnantaja on mitannut osan ja työnsuorittaja                            25 §
54311: osan mittaustulokseen vaikuttavista tekijöistä,       Virallisen mittauksen toimittamista pyytäes-
54312: yhteistuloksen perusteella, on mittaustulokseen    sään on asianosaisen samalla toimitettava met-
54313: tyytymättömän työnsuorittajan ilmoitettava         sälautakunnalle selvitys siitä, milloin virallista
54314: tyytymättömyytensä työnantajalle viimeistään       mittausta pyytävä asianosainen on saanut tie-
54315: viidentenä päivänä siitä päivästä lukien, jona     don perusmittauksen tuloksesta, sekä luovutus-
54316: on saanut tiedon mittaustuloksesta tai perus-      mittauksen osalta ostajan ja myyjän välillä
54317: teista, joiden mukaan mittaustulos voidaan         mahdollisesti tehty kirjallinen sopimus ja työ-
54318: laskea.                                            mittauksen osalta 13 §:n 3 momentissa tarkoi-
54319:    Työnantajan on neljäntoista päivän kuluessa     tettu asiakirja alkuperäisenä tai oikeaksi todis-
54320: siitä, kun työnsuorittaja on 1 tai 2 momentin      tettuna jäljennöksenä. Lisäksi on ilmoitettava
54321: mukaisesti ilmoittanut tyytymättömyytensä          seuraavat tiedot, mikäli ne eivät ilmene edellä
54322: mittauksen tulokseen, pyydettävä virallisen        tarkoitetuista asiakirjoista:
54323: mittauksen toimittamista. Mikäli työnantaja ei        1) kummankin asianosaisen nimet ja osoit-
54324: ole pyytänyt virallisen mittauksen toimittamis-    teet;
54325:                                      1990 vp. -      HE n:o 111                                       17
54326: 
54327:    2) puutavaran laji, arvioitu määrä ja sijainti-      Jos virallista mittausta on pyydetty sen
54328: paikka;                                              vuoksi, että asianosaisten kesken on syntynyt
54329:    3) mitä mittausmenetelmää käyttäen asian-         erimielisyyttä mittaustuloksesta, tulee virallisen
54330: osaisten suorittama perusmittaus on toimitettu;      mittaajan ottaa asia käsiteltäväkseen joko
54331: ja                                                   määrän tai laadun tai molempien osalta sen
54332:    4) se seikka, mistä asianosaiset ovat eri         mukaan, mistä asianosaiset ovat eri mieltä.
54333: mieltä.                                                 Asianosaisten välisen erimielisyyden koskies-
54334:    Milloin virallisen mittauksen toimittamista       sa ainoastaan jotakin mittaustulokseen vaikut-
54335: on pyydetty suullisesti, on 1 momentissa maini-      tavaa yksittäistä tekijää asianosainen voi pyy-
54336: tut asiakirjat ja tiedot toimitettava metsälauta-    tää sellaista virallista mittausta joka koskee
54337: kunnalle välittömästi pyynnön esittämisen jäl-       vain kyseisen tekijän ja sillä mittauksen loppu-
54338: keen.                                                tulokseen olevan vaikutuksen selvittämistä, mi-
54339:    Työmittauksen osalta on työnantajan huo-          käli toinen asianosainen siihen suostuu. Muus-
54340: lehdittava tässä pykälässä tarkoitettujen asia-      sa tapauksessa mittaus on toimitettava koko-
54341: kirjojen toimittamisesta metsälautakunnalle.         naisuudessaan.
54342: 
54343:                                                                             29 §
54344:                 Mittaustoimitus                          Virallinen mittaaja voi ratkaista hänen käsi-
54345:                                                       teltäväkseen saatetun asian myös virallista mit-
54346:                      26 §                             tausta pyytäneen asianosaisen vahingoksi.
54347:    Sen jälkeen, kun virallisen mittauksen suo-
54348: rittamista koskeva pyyntö on tehty, on viralli-
54349:                                                                             30 §
54350: sen mittaajan ensi tilassa aloitettava mittaus-
54351: toimitus ja saatettava se viivytyksettä päätök-         Virallisen mittaajan on toimitettava mittaus
54352: seen.                                                ensisijaisesti asianosaisten sopimaila mittaus-
54353:    Mikäli virallisen mittauksen toimittamista        menetelmällä. Milloin asianosaiset ovat sopi-
54354: koskevaa pyyntöä ei ole esitetty säädetyssä          neet käytettäväksi muuta kuin 17 § :n 1 mo-
54355: ajassa tai pyyntö ei muutoin täytä säädettyjä        mentissa tarkoitettua maa- ja metsätalousmi-
54356: vaatimuksia eikä virallista mittausta sen vuoksi     nisteriön vahvistamaa mittausmenetelmää tai
54357: voida suorittaa, on virallisen mittaajan annet-      asianosaisten sopima vahvistettu mittausmene-
54358: tava asiasta päätös. Tähän päätökseen ei saa         telmä ei sovellu kyseisen puutavaran mittauk-
54359: valittamalla hakea muutosta.                         seen, on virallisen mittaajan toimitettava mit-
54360:                                                      taus tekniikaltaan ja kustannuksiltaan lähinnä
54361:                                                      asianosaisten sopimaa mittausmenetelmää vas-
54362:                        27 §                          taavalla vahvistetulla mittausmenetelmällä.
54363:    Virallisen mittaajan on ilmoitettava asian-          Jos puutavara on siten sijoitettu, ettei viralli-
54364: asaisille virallisen mittauksen alkamisajankoh-      nen mittaaja katso voivansa toimittaa mittaus-
54365: dasta niin ajoissa, että heillä on mahdollisuus      ta, voi hän määrätä puutavaran uudelleen si-
54366: osallistua mittaustoimitukseen.                      joitettavaksi tai mittausta haittaavan esteen
54367:    Kun asianasaisille on 1 momentin mukaisesti       poistettavaksi. Virallinen mittaaja voi tarvitta-
54368: ilmoitettu virallisesta mittauksesta ei heidän       essa suorittaa tai suorituttaa mainitut toimen-
54369: poissaolonsa estä virallista mittaajaa toimitta-     piteet.
54370: masta mittausta. Virallista mittausta pyytäneen
54371: on kuitenkin huolehdittava siitä, että virallisel-                          31 §
54372: le mittaajalle osoitetaan mitattava puutavara.
54373:                                                         Virallisen mittaajan suorittamasta toimituk-
54374:                                                      sesta on kummallekin asianosaiselle annettava
54375:                       28 §                           ote toimituksessa Jaarlittavasta pöytäkirjasta.
54376:   Jos asianosainen on pyytänyt virallista mit-       Otteen, jonka virallinen mittaaja allekirjoittaa,
54377: tausta sen vuoksi, etteivät asianosaiset ole sopi-   tulee sisältää mittaustodistus. Mikäli mittaus-
54378: neet mittauksen toimittamisajasta tai että toi-      tulosta ei tarvittavien laskutoimitusten vuoksi
54379: nen asianosainen on aiheetta jäänyt saapumat-        saada selville mittaustoimituksen yhteydessä,
54380: ta mittaustoimitukseen, on virallisen mittaajan      tulee mittaustodistuksen sisältävä pöytäkirjan-
54381: todettava mitattavan puutavaran määrä ja laa-        ote toimittaa asianasaisille heti mittaustuloksen
54382: tu.                                                  selvittyä.
54383: 
54384:  3   39050JH
54385: 18                                  1990 vp. -      HE n:o 111
54386: 
54387:                Muutoksenhaku                        uudelleen sijoitteluun tai esteen poistamiseen,
54388:                                                     koskee myös mittauslautakunnan suorittamaa
54389:                       32 §                          mittausta. Mittauslautakunta ei tällöin ole si-
54390:    Virallisen mittaajan suorittamaan mittaus-       dottu virallisen mittaajan asiassa aikaisemmin
54391: toimitukseen tyytymättömän asianosaisen on          tekemään ratkaisuun.
54392: viiden päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut
54393: tiedon mittaustodistuksesta, pyydettävä 24                                36 §
54394: §:ssä tarkoitetulta metsälautakunnalta asian           Mittauslautakunnan toimituksesta on kum-
54395: saattamista mittauslautakunnan ratkaistavaksi.      mallekin asianosaiselle toimitettava ote toimi-
54396: Pyyntö voidaan tehdä kirjallisesti tai suullises-   tuksesta laadittavasta pöytäkirjasta. Otteen tu-
54397: ti. Suullisesta pyynnöstä on metsälautakunnan       lee sisältää mittaustodistus. Otteen allekirjoit-
54398: annettava asianosaiselle todistus, josta ilme-      taa puheenjohtaja.
54399: nee, milloin pyyntö on vastaanotettu.
54400:    Edellä 1 momentissa tarkoitettu pyyntö voi-
54401: daan välittömästi mittaustoimituksen päätyttyä           Virallisten mittausten rajoittaminen
54402: tehdä myös viralliselle mittaajalle.
54403:    Pyynnön yhteydessä on ilmoitettava, miltä                              37 §
54404: osin virallisen mittaajan toimitukseen vaadi-          Samaan puutavaraerän osalta voidaan viral-
54405: taan muutosta sekä perusteet, joilla muutosta       linen mittaus suorittaa kunkin mittaustulok-
54406: vaaditaan.                                          seen vaikuttavan tekijän osalta vain kerran.
54407:                                                     Mittauksen tulos on asianosaisia sitova.
54408:                       33 §
54409:    Kun 32 §:ssä tarkoitettu pyyntö on esitetty,
54410: on mittauslautakunnan puheenjohtajan viivy-                              5 luku
54411: tyksettä kutsuttava mittauslautakunnan jäsenet                   Mittauskustannukset
54412: asiaa käsittelemään. Puheenjohtajan on ilmoi-
54413: tettava toimituksen alkamisajasta asianasaisille                          38 §
54414: niin aikaisin, että heillä on mahdollisuus osal-       Virallisesta mittauksesta aiheutuvat kustan-
54415: listua toimitukseen. Asianosaisten poissaolo ei     nukset peritään asianosaisilta valtiolle joko
54416: estä mittauslautakuntaa toimittamasta mittaus-      kokonaan tai osaksi. Maa- ja metsätalousmi-
54417: ta.                                                 nisteriö määrää tätä varten perustoimitusmak-
54418:    Jos mittauslautakunnan suorittamaa virallis-     sut erikseen virallista mittaajaa, mittauslauta-
54419: ta mittausta koskevaa pyyntöä ei ole esitetty       kuntaa ja näiden ottamia apulaisia varten.
54420: säädetyssä ajassa tai pyyntö ei muutoin täytä       Perustoimitusmaksut määrätään käyttäen pe-
54421: säädettyjä vaatimuksia eikä mittauslautakun-        rusteena kunkin ryhmän keskimääräisiä toimi-
54422: nan suorittamaa virallista mittausta sen vuoksi     tuspäivän kokonaiskustannuksia. Kokonais-
54423: voida suorittaa, on mittauslautakunnan annet-       kustannuksissa otetaan virallisen mittaajan
54424: tava asiasta päätös. Tähän päätökseen ei saa        osalta huomioon virallisesta mittauksesta valti-
54425: valittamalla hakea muutosta.                        olle aiheutuvat palkkakustannukset ja niihin
54426:                                                     liittyvät muut henkilökustannukset. Mittaus-
54427:                                                     lautakunnan ja apulaisten osalta virallisesta
54428:                       34 §                          mittauksesta aiheutuvina kokonaiskustannuk-
54429:    Mittauslautakunta saa tutkia sen ratkaista-      sina otetaan huomioon palkkio- ja muut kus-
54430: vaksi saatetun asian vain siltä osin, kun se on     tannukset.
54431: ollut virallisen mittaajan tutkittavana. Mittaus-      Tarkemmat säännökset perustoimitusmak-
54432: lautakunta voi ratkaista asian myös tyytymät-       susta annetaan asetuksella.
54433: tömyyttä ilmoittaneen asianosaisen vahingoksi.
54434:    Mittauslautakunnan asiassa antamaan pää-                               39 §
54435: tökseen, toimitusmaksun määräämistä lukuun-           Virallisen mittaajan tai mittauslautakunnan
54436: ottamatta, ei saa valittamalla hakea muutosta.      on päätöksellään vahvistettava perustoimitus-
54437:                                                     maksujen perusteella varsinainen toimitus-
54438:                       35 §                          maksu viralliselta mittaajalta, mittauslauta-
54439:   Mitä 30 §:ssä on säädetty käytettävästä mit-      kunnalta ja apulaisilta mittaukseen kuluneen
54440: tausmenetelmästä tai oikeudesta puutavaran          ajan perusteella. Toimitusmaksu on vähintään
54441:                                       1990 vp. -     HE n:o 111                                     19
54442: 
54443: 15 prosenttia kuhunkin toimitukseen osallistu-                              41 §
54444: neiden ryhmien perustoimitusmaksuista. Toi-             Asianosainen, joka on tyytymätön virallisen
54445: mitusmaksu voidaan kuitenkin määrätä tätä            mittaajan päätökseen vain toimitusmaksua
54446: alemmaksi seuraavissa tapauksissa:                   koskevalta osin, voi hakea siihen valittamalla
54447:    1) käytetty mittausmenetelmä on erityisen         muutosta 30 päivän kuluessa asiaa koskevan
54448: suuritöinen ja kallis;                               mittaustodistuksen tiedoksi saamisesta lukien
54449:   2) vaikeat lumi- tai siihen verrattavat olosuh-    sen läänin lääninoikeudelta, jonka alueella vi-
54450: teet nostavat mittauskustannuksia; tai               rallinen mittaus on kokonaan tai pääosin toi-
54451:   3) milloin virallisen mittauksen pyytäminen        mitettu. Vastaavasti voidaan hakea muutosta
54452: on ollut perusmittauksessa käytetyn mittaus-         mittauslautakunnan       päätökseen    toimitus-
54453: menetelmän soveltumattomuuden vuoksi eri-            maksun osalta. Lääninoikeuden asiassa anta-
54454: tyisen perusteltua.                                  ma päätös on lopullinen.
54455:    Jos toimitusmaksu määrätään alemmaksi                Asianosaisen on viimeistään muutoksenha-
54456: kuin 15 prosentiksi perustoimitusmaksusta, on        kuajan päättymispäivänä toimitettava lääninoi-
54457: alentamista koskeva päätös erikseen perustelta-      keudelle osoitettu muutoksenhakukirjelmä
54458: va.                                                  24 §:ssä tarkoitetulle metsälautakunnalle. Met-
54459:    Toimitusmaksun suuruutta vahvistettaessa          sälautakunnan on viipymättä lähetettävä muu-
54460: on otettava huomioon, että se ei muodostu            toksenhakukirjelmä liitteineen, asian käsitte-
54461: kohtuuttomaksi mitattavan puutavaraerän pe-          lystä kertyneet asiakirjat ja asianomaisen viral-
54462: rusteella maksettavan suorituksen arvoon ver-        lisen mittaajan tai mittauslautakunnan asian
54463: rattuna.                                             johdosta antama lausunto lääninoikeudelle.
54464:    Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkem-          Muutoksenhaussa on soveltuvin osin nouda-
54465: pia määräyksiä toimitusmaksun suuruuden              tettava muutoksenhausta hallintoasioissa an-
54466: vahvistamisesta.                                     nettua lakia (154/50).
54467: 
54468:                                                                            42 §
54469:                        40 §                             Asianosaisten on suoritettava toimitusmaksu
54470:    Virallisen mittaajan ja mittauslautakunnan        valtiolle 30 päivän kuluessa siitä, kun toimitus-
54471: on päätöksellään vahvistettava toimitusmaksun        maksua koskeva päätös on tullut lopulliseksi.
54472: jakautuminen asianosaisten kesken.                      Jos valtion saamista ei makseta määräaika-
54473:    Milloin virallinen mittaus on toimitettu siksi,   na, peritään erääntyneelle saamiselle viivästys-
54474: että asianosaiset eivät ole päässeet sopimuk-        korkoa 16 prosenttia vuodessa eräpäivästä lu-
54475: seen perusmittauksen toimittamisajasta, on toi-      kien siihen saakka kunnes maksu tapahtuu.
54476: mitusmaksu jaettava asianosaisten kesken ta-           Toimitusmaksu korkoineen saadaan ulos-
54477: san.                                                 ottaa ilman tuomiota tai päätöstä siten kuin
54478:    Asianosainen on yksin velvollinen suoritta-       verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoi-
54479: maan toimitusmaksun seuraavissa tapauksissa:         min annetussa laissa (367 /61) on säädetty.
54480:    1) perusmittauksen ja virallisen mittauksen
54481: tulosten erotus poikkeaa virallisen mittauksen
54482: tuloksesta virallisessa mittauksessa käytetyn                             6 luku
54483: mittausmenetelmän sallimia tarkkuusrajoja
54484: enemmän hänen vahingokseen;                                       Erinäiset säännökset
54485:    2) hän on yksin pyytänyt virallisen mittauk-                              43 §
54486: sen toimittamista ja perusmittauksen tulos              Tämän lain täytäntöönpanon ylin johto ja
54487: poikkeaa virallisen mittauksen tuloksesta viral-     valvonta kuuluu maa- ja metsätalousministe-
54488: lisessa mittauksessa käytetyn mittausmenetel-        riölle. Edellä 5 §:ssä tarkoitettujen metsälauta-
54489: män sallimia tarkkuusrajoja vähemmän; tai            kuntien tehtävänä on ohjata virallisten mittaa-
54490:    3) virallinen mittaus on toimitettu siksi, että   jien ja mittauslautakuntien toiminnan käytän-
54491: hän on aiheetta jäänyt saapumatta mittaustoi-        nön järjestelyä.
54492: mitukseen, jonka asianosaiset ovat sopineet
54493: yhdessä toimitettavaksi.                                                   44 §
54494:     Jos asianosaiset ovat sopineet toimitus-            Valtion tulo- ja menoarvioon otetaan vuosit-
54495:  maksun jakamisesta, on maksuvelvollisuus            tain määräraha, jonka puitteissa edellä 5 §:ssä
54496:  vahvistettava sopimuksen mukaan.                    tarkoitettu metsälautakunta maksaa mittaus-
54497: 20                                 1990 vp. -     HE n:o 111
54498: 
54499: lautakunnan puheenjohtajan ja jäsenten palk-      laskemisesta annettua lakia (150/30) ja tiedok-
54500: kiot, päivärahat ja matkakustannusten kor-        siannossa tiedoksiannosta hallintoasioissa an-
54501: vaukset sekä virallisen mittaajan tai mittaus-    nettua lakia (232/66).
54502: lautakunnan ottamista apulaisista aiheutuvat
54503: kulut.
54504:                      45 §                                            48 §
54505:   Vaikka mittaustuloksesta on syntynyt eri-         Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
54506: mielisyyttä, ei työnantaja saa viivyttää sen      töönpanosta annetaan asetuksella.
54507: palkan tai korvauksen maksamista, johon
54508: työnsuorittajalla on riidaton oikeus.                                   49 §
54509:                                                      Tämä laki tulee voimaan     pa1vana
54510:                      46 §                         kuuta 19 , ja sillä kumotaan 7 päivänä maa-
54511:   Joka menettelee 16 §:n, 18 §:n 2 momentin,      liskuuta 1969 annettu puutavaranmittauslaki
54512: 22 §:n 3 momentin tai 25 §:n 3 momentin           (161/69) siihen myöhemmin tehtyine muutoksi-
54513: säännösten vastaisesti, on tuomittava puutava-    neen.
54514: ranmittauslain rikkomisesta sakkoon.                 Mittauksissa, jotka perustuvat ennen tämän
54515:                                                   lain voimaantuloa tehtyihin sopimuksiin, nou-
54516:                       47 §                        datetaan toimielimiä lukuunottamatta aikai-
54517:    Metsälautakunnan on huolehtiessaan tämän       sempia säännöksiä, jolleivat asianosaiset ole
54518: lain mukaisista tehtävistä soveltuvin osin nou-   toisin sopineet. Maaliskuun 7 päivänä 1969
54519: datettava, mitä hallintomenettelylaissa (598/     annettua puutavaran mittaussääntöä (163/69)
54520: 82) on säädetty. Mittauslautakunnan osalta on     siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen voi-
54521: soveltuvin osin voimassa, mitä muutoksen-         daan lisäksi muutoinkin soveltaa kahden vuo-
54522: hausta hallintoasioissa annetussa laissa ( 154/   den ajan tämän lain voimaantulosta lukien.
54523: 50) on säädetty.                                     Tämän lain täytäntöönpanon edellyttämiin
54524:    Tässä laissa olevien määräaikojen laskemi-     toimenpiteisiin voidaan ryhtyä ja toimielimiä
54525: sessa on sovellettava säädettyjen määräaikain     asettaa jo ennen lain voimaantuloa.
54526: 
54527: 
54528:      Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1990
54529: 
54530: 
54531:                                     Tasavallan Presidentti
54532:                                     MAUNO KOIVISTO
54533: 
54534: 
54535: 
54536: 
54537:                                             Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
54538:                                     1990 vp. -      HE n:o 112
54539: 
54540: 
54541: 
54542: 
54543:                                      Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi pellonraivauksen ra-
54544:                                  joittamisesta
54545: 
54546: 
54547: 
54548: 
54549:                           ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
54550: 
54551:   Esityksen tarkoituksena on rajoittaa uuden         Uutena lupaperusteena ehdotetaan, että puu-
54552: pellon raivausta saattamalla se luvanvaraiseksi.     tarha-, taimitarha- tai niihin verrattavaa tuo-
54553: Metsän, turvetuotantoalueen tai muun viljele-        tantoa harjoittavat yritykset voisivat saada lu-
54554: mättömän alueen muuttaminen pelloksi, nii-           van pellonraivaukseen niiden raivatessa peltoa
54555: tyksi tai laitumeksi olisi ilman viranomaisen        tuotannon laajentamiseen silloin, kun näihin
54556: lupaa kielletty. Ilman lupaa saisi kuitenkin         tarkoituksiin ei ole saatavissa lisäpeltoa joko
54557: raivata 10 aaria vuodessa.                           muusta tuotannosta luopumalla, vuokraamalla
54558:    Lupa voitaisiin myöntää muun muassa sil-          tai ostamalla. Luvan saamisen edellytyksenä
54559: loin, kun maatilasta luovutetaan raivausalaa         olisi lisäksi, ettei pellon käyttötarkoitusta myö-
54560: vastaava viljelyksessä oleva peltoala muuhun         hemmin muuteta.
54561: kuin maataloudelliseen tarkoitukseen. Esityk-
54562: sen lupaperusteet pohjautuvat voimassa ole-            Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo-
54563: vaan pellonraivausmaksusta annettuun lakiin.         den 1991 alusta.
54564: 
54565: 
54566: 
54567: 
54568:                                       YLEISPERUSTELUT
54569: 
54570: 1. Nykyinen tilanne                                  tannonmuutos- ja tuotannonvähentämissopi-
54571:                                                      muksia, joista osa on vähentänyt myös vilje-
54572:    Maataloustuotteiden ylituotannosta aiheutu-       lyksessä olevaa peltoalaa. Eniten viljeltävää
54573: vat vientikustannukset kasvoivat nopeasti eri-       peltoalaa on vähennetty kesannoimissopimuk-
54574: tyisesti 1980-luvun alkupuoliskolla. Vuoden          silla, joiden perusteella kuluvana vuonna tuo-
54575: 1990 vientikustannukset kohoavat lähinnä vuo-        tannosta on poissa noin 175 000 peltohehtaa-
54576: den 1989 hyvän sadon takia suuremmiksi kuin          ria.
54577: kahtena edellisenä vuotena, jolloin taas sadot
54578: jäivät normaalia pienemmiksi. Maataloustuot-            Maataloustuotteiden viennistä valtiolle ja
54579: teiden vientikustannusten kattamiseksi maata-        maataloudelle aiheutuvien kustannusten kas-
54580: loudelta joudutaan vuonna 1990 perimään              vun ehkäisemiseksi ja muiden tuotantorajoitus-
54581: noin 790 miljoonaa markkaa. Valtion ja maa-          toimenpiteiden vaikutusten tehostamiseksi an-
54582: taloustuottajien vastuusta maataloustuotteiden       nettiin 26 päivänä kesäkuuta 1987 laki pellon-
54583: vientikustannuksista on säädetty maatalous-          raivausmaksusta (602/87). Lakia sovellettiin 1
54584: tulolaissa (736/89).                                 päivänä heinäkuuta vuonna 1987 ja sen jälkeen
54585:    Maataloustuotantoa on pyritty ohjaamaan           aloitettuihin pellonraivauksiin. Lain periaattee-
54586: ja rajoittamaan useilla erilaisilla maatalous-       na oli, että raivaaja maksaa uudesta peliosta
54587: poliittisilla toimenpiteillä. Vuodesta 1977 al-      aiheutuvat ylituotannon vientikustannukset.
54588: kaen on viljelijöiden kanssa tehty erilaisia tuo-    Pellonraivausmaksua oli suoritettava 300
54589: 301110T
54590: 2                                   1990 vp. -     HE n:o 112
54591: 
54592: markkaa aarilta. Maksun laskettiin vastaavan       aaria vuodessa. Muuten pellonraivaus olisi lu-
54593: viidestä kuuteen vuoden vientikustannuksia.        vanvaraista ja luvan voisi saada ainoastaan
54594:    Pellonraivausmaksusta annetun lain voimas-      eräissä erityistilanteissa.
54595: saoloaikaa on jatkettu kolmesti (1318/87,            Lailla on tarkoitus korvata vuoden 1990
54596: 1306/88 ja 1266/89). Lakia sovelletaan sen         loppuun asti voimassa oleva pellonraivausmak-
54597: voimaantulopäivänä ja sen jälkeen vuosina          susta annettu laki.
54598: 1987-1990 aloitettuihin pellonraivauksiin.
54599:    Vuonna 1988 raivausmaksun alaista peltoa
54600: raivattiin noin 20 hehtaaria. Samana vuonna        3. Esityksen organisatoriset vai-
54601: maatilahallitus myönsi raivauslupia yhteensä          kutukset
54602: 336 hehtaarille. Vuonna 1989 vastaavat luvut
54603: olivat 15 ja 333 hehtaaria. Raivausluvat on
54604: vuodesta 1989 alkaen myöntänyt maatalous-            Esityksen mukaiset tehtävät eivät aiheuttaisi
54605: piiri. Maa- ja metsätalousministeriön ennakko-     henkilöstön lisätarvetta vaan lain toteuttami-
54606: tieto raivausmaksusta vapauttamisesta koski        sesta huolehtisivat samat viranomaiset, jotka
54607: vuonna 1989 noin 40 hehtaaria. Pellonraivaus-      ovat vastanneet pellonraivausmaksusta anne-
54608: maksusta annettu laki on käytännöllisesti kat-     tun lain toimeenpanemisesta.
54609: soen lopettanut pellonraivauksen.
54610:                                                    4. Esityksen taloudelliset vaiku-
54611: 2. Esityksen tavoitteet                               tukset
54612: 
54613:   Esityksen tavoitteena on supistaa maatalous-       Esityksen mukainen laki rajoittaisi tehok-
54614: tuotannon ylijäämää rajoittamalla pellonrai-       kaasti uuden pellon raivausta ja ehkäisisi siten
54615: vausta. 1otta muilla maatalouspoliittisilla toi-   maataloustuotteiden, etenkin rehuviljan, vien-
54616: menpiteillä pystyttäisiin vähentämään viljan       nistä aiheutuvien kustannusten lisääntymistä.
54617: ylituotantoa, on välttämätöntä rajoittaa uuden     Yhden hehtaarin rehuviljelysadon viennistä ai-
54618: pellon raivaamista.                                heutuu vuodessa noin 5 000 markan kustan-
54619:   Pellonraivausmaksusta annettu laki sisältää      nus. Ilman raivausta rajoittavaa lainsäädäntöä
54620: periaatteen, jonka mukaan ilman maksua on          pellonraivauksen aiheuttamat vientikustannuk-
54621: saanut raivata 10 aaria vuodessa. Esityksen        set olisivat useita kymmeniä miljoonia mark-
54622: mukaan ilman lupaa saisi raivata sanotut 10        koja vuodessa.
54623: 
54624: 
54625: 
54626: 
54627:                             YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
54628: 
54629: 
54630: 1. Lakiehdotuksen perustelut                       pellonraivausmaksusta annetun lain 1 §:n 3
54631:                                                    momenttia (1318/87).
54632:    1 §. Laki koskisi metsän, turvetuotantoalu-        3 §. Pykälä sisältää ne erityistilanteet, joissa
54633: een tai muun viljelemättömän alueen muutta-        voisi saada luvan pellonraivaukseen. Lupape-
54634: mista pelloksi, niityksi tai laitumeksi. Muulla    rusteet ovat pellonraivausmaksusta annetun
54635: viljelemättömällä alueella tarkoitetaan muun       lain 3 a § :n mukaisia lukuun ottamatta 1 mo-
54636: muassa sellaista peltoa, jota ei ole käytetty      mentin 5 kohtaa, joka on katsottu tarpeellisek-
54637: maataloustuotantoon. Tiluskuvioiden paranta-       si, jotta puutarha-, taimitarha- tai niihin ver-
54638: miseksi on tarkoituksenmukaista sallia 10 aarin    rattavaa tuotantoa harjoittavat yritykset, joilla
54639: raivaus kalenterivuodessa. Pykälä sisältää         ei ole mahdollisuutta saada näihin tarkoituk-
54640: myös raivausalan määritelmän.                      siin peltoa joko muusta omasta tuotannosta
54641:    2 §. Pykälän 1 momentti koskee pellonrai-       luopumalla tai vuokraamalla tai ostamalla,
54642: vausmaksusta annetun lain ja ehdotetun lain        voisivat laajentaa tuotantoaan. Luvan saannin
54643: yhteensovittamista. Pykälän 2 momentti vastaa      ehtona 5 kohdan mukaisissa tapauksissa olisi
54644:                                        1990 vp. -       HE n:o 112                                     3
54645: 
54646: lisäksi se, että peltoa ei saisi myöhemmin               muksen edelleen toimittamista koskevat sään-
54647: käyttää muuhun maataloustuotantoon. Luvan                nökset.
54648: pellonraivaukseen myöntäisi 1 momentin 1-4                  6 §. Pykälä sisältää lain täytäntöönpanoon
54649: kohdan mukaisissa tapauksissa maaseutupiiri.             liittyvää valvontaa koskevia säännöksiä.
54650: Hallitus on antanut esityksen laiksi maatilahal-            7 §. Pykälässä on muutoksenhakua koskevat
54651: linnosta, minkä mukaan maatalouspiirit muut-             säännökset.
54652: tuvat vuoden 1991 alusta maaseutupiireiksi.                 8 §. Pykälä sisältää seuraamukset ehdotetun
54653: Momentin 5 kohdan mukaisen luvan myöntäisi               lain rikkomisesta. Valtiolle menetettäväksi on
54654: maatilahallitus.                                         yleensä tuomittava 400 markkaa raivatulta aa-
54655:     Pykälän 3 momentin mukaan maatilahallitus            rilta, mikä vastaa yhden peltohehtaarin viljan-
54656: voisi myöntää raivausluvan myös muissa kuin              tuotannon viennistä noin kahdeksan vuoden
54657: 1 momentissa mainituissa tapauksissa, mikäli             aikana maksettavaa vientitukea.
54658: siihen on erityisen painavia syitä. Pellonrai-              9 §. Pykälä liittyy 3 §:n 1 momentin 2 koh-
54659: vausmaksusta annetun lain 15 §:n mukaan                  dassa tarkoitetun metsityssitoumuksen toteut-
54660: maa- ja metsätalousministeriö on voinut va-              tamiseen.
54661: pauttaa pellonraivausmaksun maksamisesta.                    10 §. Pykälän mukaan tämän lain nojalla
54662: Momentti on katsottu tarpeelliseksi, koska py-           annetuista päätöksistä ei perittäisi leimaveroa.
54663: kälän 1 momenttia ei ole mahdollista muotoilla               11 §. Pykälän mukaan maatilahallitus antai-
54664: riittävän yksiselitteisesti siten, että kaikkiin         si tarkemmat määräykset siitä, milloin on ky-
54665: yksityistapauksiin liittyvät kohtuullisuusnäkö-          symys tässä laissa tarkoitetusta pellonraivauk-
54666:  kohdat voitaisiin riittävästi ottaa huomioon            sesta. Kysymys on teknisluonteisista määräyk-
54667: ilman, että lain tavoitteet vaarantuisivat. Lu-          sistä, joita maatilahallitus on antanut pellon-
54668: van myöntäminen voisi tulla kysymykseen                  raivausmaksusta annetun lain 17 §:n nojalla
54669: muun muassa silloin, kun pientilan rehuoma-              (muun muassa maatilahallituksen päätös Dnro
54670:  varaisuus on alentunut peltoa koskevan pitkä-           3/685/87).
54671: aikaisen vuokrasopimuksen päätyttyä vuokra-
54672: laisesta riippumattoman muun kuin 1 momen-
54673:  tin 3 kohdassa tarkoitetun syyn takia, eikä             2. Voimaantulo
54674:  paikkakunnalla ole vuokrattavissa peltoa. Li-
54675:  säedellytyksenä on tarkoitus ottaa huomioon               Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan vuoden
54676:  se, että tilalla suoritetut investoinnit taloudelli-    1991 alusta.
54677:  suuslaskelmineen ovat perustuneet vuokrapel-
54678:  tojen hallusssapitoon. Lupa voitaisiin erityisen
54679:  painavista syistä myöntää muissakin tapauksis-          3. Lain säätämisjärjestys
54680:  sa. Tarkoituksena on kuitenkin, että ehdotet-
54681:  tua 3 momenttia sovelletaan tiukasti.                      Lakiehdotuksen    säännökset     merkitsevät
54682:                                                          puuttumista hallitusmuodon 6 §:ssä omaisuu-
54683:     4 §. Pykälä sisältää maatilan määritelmän.           delle annettuun suojaan. Tästä syystä ehdotus
54684:  Määritelmää laadittaessa on otettu huomioon             olisi    käsiteltävä    valtiopäiväjärjestyksen
54685:  hallituksen esitys maaseutuelinkeinolaiksi.             67 §:ssä säädetyssä järjestyksessä.
54686:  Maatilan haltijalla tarkoitetaan pykälässä
54687:  vuokralle ottajaa.                                        Edellä olevan perusteella annetaan Eduskun-
54688:     5 §. Pykälä sisältää luvan hakemista ja hake-        nalle hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
54689: 4                                   1990 vp. -     HE n:o 112
54690: 
54691: 
54692: 
54693: 
54694:                                              Laki
54695:                                  pellonraivauksen rajoittamisesta
54696: 
54697:  Eduskunnan päätöksen, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä tavalla,
54698: mukaisesti säädetään:
54699: 
54700:                       1§                            (610/84), kolttalain (611 /84), porotilalain
54701:                                                     (590/69), maatilalain tai Vuotoksen alueen
54702:               Pelloraivauskielto                    maa- ja metsätalouden kehittämistoimenpiteis-
54703:    Ilman viranomaisen lupaa tapahtuva met-          tä annettujen valtioneuvoston päätösten (123/
54704: sän, turvetuotantoalueen tai muun viljelemät-       84, 262/85, 260/86, 344/87 ja 152/88) nojalla
54705: tömän alueen muuttaminen pelloksi, niityksi         myönnetty avustusta tai lainaa taikka jota
54706: tai laitumeksi (pellonraivaus) on kielletty. Il-    tarkoitetaan jakolain 98 b § :ssä, ei katsota tä-
54707: man lupaa saa maatilalla kuitenkin raivata          män lain mukaiseksi raivaukseksi.
54708: enintään 10 aarin alan kalenterivuodessa.
54709:    Raivausalaksi katsotaan alue, jolla on kan-                            3§
54710: not poistamalla, ojittamalla tai kyntämällä                     Lupa pellonraivaukseen
54711: taikka muulla vastaavalla tavalla suoritettu
54712: pellonraivaustoimenpiteitä. Tämän lain mukai-          Lupa pellonraivaukseen voidaan myöntää:
54713: seksi raivaukseksi katsotaan myös viljelyn             1) jos maatilasta luovutetaan raivausalaa
54714: aloittaminen turvetuotantoon käytetyllä alueel-     vastaava viljelyksessä oleva peltoala muuhun
54715: la sekä 3 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitet-      kuin maataloudelliseen tarkoitukseen;
54716: tu pellon käyttötarkoituksen muuttaminen.              2) jos maatilan omistaja antaa sitoumuksen
54717:    Muuta aluetta kuin metsä- ja turvetuotanto-      siitä, että hän kolmen vuoden kuluessa sitou-
54718: aluetta pidetään viljelemättömänä, jos sitä ei      muksen antamisesta metsittää ilman valtion
54719: raivausta edeltäneen kymmenen kalenterivuo-         varoista myönnettävää tukea tai palkkiota suu-
54720: den aikana ole käytetty maataloustuotantoon.        ruudeltaan raivausalaa vastaavan pellon;
54721: Metsittämätön peltoalue, josta on tehty valtion        3) jos pellonraivaukseen on tarkoitus ryhtyä
54722: kanssa pellon käyttöä rajoittava sopimus, kat-      pientilan rehuomavaraisuuden saattamiseksi
54723: sotaan viljeliyksi sopimuksen voimassaoloaika-      enintään 75 prosentiksi karjan rehuntarpeesta
54724: na.                                                 Enontekiön, Kittilän, Kolarin, Muonion, Pel-
54725:                                                     kosenniemen, Posion, Sallan, Savukosken, So-
54726:                       2§                            dankylän tai Utsjoen kunnassa taikka muualla
54727:                                                     maassa, kun rehuomavaraisuus on alentunut
54728:       Poikkeukset pellonraivauskiellosta            peltoa koskevan vuokrasopimuksen päätyttyä
54729:    Tämän lain mukaisena pellonraivauksena ei        hakijatilan, vuokranantajatilan tai vuokratun
54730: pidetä raivausta, joka tapahtuu pellonraivaus-      alueen sisältävän vuokranantajatilan maara-
54731: maksusta annetun lain (602/87) tai sen väliai-      aJan omistajanvaihdoksen takia eikä paikka-
54732: kaisesta muuttamisesta annettujen lakien            kunnalla ole vuokrattavissa peltoa;
54733: ( 1318/87, 1306/88 ja 1266/89) nojalla myönne-         4) jos pellonraivaukseen on tarkoitus ryhtyä
54734: tyn luvan tai maksuvapautusta koskevan sito-        vähäisessä määrin sellaisella Suomen aluevesil-
54735: van ennakkotiedon perusteella.                      lä olevalla saarella, jolle ei ole tieyhteyttä eikä
54736:    Tämän lain mukaisena raivauksena ei pidetä       varsinaista lauttayhteyttä; tai
54737: myöskään sellaisen 1 §:n 3 momentissa tarkoi-          5) jos puutarha-, taimitarha- tai niihin ver-
54738: tetun viljelemättömän peltoalueen raivaamista,      rattavaa tuotantoa harjoittava yritys, jolla ei
54739: jonka valtio on luovuttanut maaseutuelinkei-        ole mahdollisuutta saada näihin tarkoituksiin
54740: nolain ( 1 ) tai vuoden 1984 jälkeen maatila-       peltoa joko muusta omasta tuotannosta luopu-
54741: lain (188/77) nojalla peltona käytettäväksi tai     malla taikka vuokraamalla tai ostamalla rai-
54742: jonka kuivatus valtion tuella tai jakolain          vaa peltoa edellyttäen, ettei peltoa myöhe~min
54743: 97 § :ssä tarkoitetulla tavalla on valmistunut      ryhdytä käyttämään muuhun maataloustuotan-
54744: sanotun vuoden jälkeen. Myöskään seiiaista          toon.
54745: raivausta, jota varten on luontaiselinkeinolain        Edellä 1 momentin 1-4 kohdassa tarkoite-
54746:                                      1990 vp. -     HE n:o 112                                     5
54747: 
54748: tun luvan antaa se maaseutupiiri, jonka alueel-      toimittaa valituskirjelmä sekä asiassa kertyneet
54749: la raivausalue tai pääosa siitä sijaitsee. Mo-       muut asiakirjat ja lausuntonsa valituksesta
54750: mentin 5 kohdassa tarkoitetun luvan antaa            maatilahallitukselle.
54751: maatilahallitus.                                       Maatilahallituksen tekemään päätökseen saa
54752:   Sen estämättä, mitä edellä luvan myöntämi-         hakea muutosta valittamalla siinä järjestykses-
54753: sestä on säädetty, maatilahallitus voi myöntää       sä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa an-
54754: kohtuullisuussyistä luvan pellonraivaukseen,         netussa laissa on säädetty.
54755: milloin siihen on erityisen painavia perusteita.
54756:                       4 §
54757:                                                                             8§
54758:              Maatilan määritelmä                                 Rangaistussäännökset
54759:    Maatilalla tarkoitetaan tässä laissa yhden tai      Rangaistus petollisesta luvan hankkimisesta
54760: useamman tilan tai tilanosan muodostamaa            pellonraivaukseen tai sen yrittämisestä tuomi-
54761: maatilataloudellista kokonaisuutta, joka kuu-       taan sen mukaan, mitä rikoslain 36 luvun
54762: luu samalle omistajalle tai haltijalle tai yhtei-    1-3 §:ssä on säädetty.
54763: sesti samoille omistajille tai haitijoille taikka      Joka raivaa peltoa tämän lain vastaisesti, on
54764: vaiheittaisessa omistajanvaihdoksessa eri omis-     tuomittava pellonraivausrikkomuksesta sak-
54765: tajille. Puolisot katsotaan tällöin yhdeksi omis-   koon.
54766: tajaksi. Tilanosalla tarkoitetaan tilan määrä-         Rikkomuksen joko tekijälleen tai sille, jonka
54767: osaa ja määräalaa.                                  puolesta tai hyväksi hän on toiminut, tuotta-
54768:                                                     mana taloudellisena hyötynä on tuomittava
54769:                      5§                             valtiolle menetetyksi 400 markkaa raivatulta
54770:                  Lupahakemus                        aarilta. Milloin rikkomus on ollut rikoslain 3
54771:                                                     luvun 5 §:n 3 momentissa tarkoitetuin tavoin
54772:   Lupahakemus voidaan toimittaa maatalous-          vähäpätöinen, voidaan sanottua määrää sovi-
54773: lautakuntaan tai maaseutupiiriin. Maatalous-        tella tai jättää se kokonaan valtiolle tuomitse-
54774: lautakunnan tulee lähettää sille toimitettu lupa-   matta.
54775: hakemus ja siitä antamansa lausunto maaseu-            Maatilahallitus tekee ilmoituksen tässä pykä-
54776: tupiiriin.                                          lässä tarkoitetun rikkomuksen saattamiseksi
54777:                                                     syyteharkintaan. Ilmoitus voidaan jättää teke-
54778:                        6 §                          mättä sellaisesta rikkomuksesta, jota on koko-
54779:              Valvonta ja virka-apu                  naisuutena pidettävä ilmeisen vähäpätöisenä.
54780:   Maaseutupiirien ja kuntien maatalouslauta-
54781: kuntien tehtävänä on valvoa tämän lain nou-                                9§
54782: dattamista. Metsälautakunnat ja veroviran-           Metsityssitoumuksen täyttämättä jättäminen
54783: omaiset ovat velvolliset avustamaan maata-
54784: louslautakuntia niiden selvittäessä suoritettuja       Jos maan omistaja ei ole täyttänyt 3 §:n 1
54785: pellonraivauksia.                                   momentin 2 kohdassa tarkoitettua metsityssi-
54786:   Ulosotonhaltija ja poliisi ovat velvollisia an-   toumusta koskevaa velvoitetta eikä hän maa-
54787: tamaan virka-apua tässä laissa tarkoitetuissa       seutupiirin kehotuksestakaan sitä annetussa
54788: asioissa.                                           määräajassa tee, maaseutupiiri voi suorituttaa
54789:                                                     metsityksen maanomistajan kustannuksella.
54790:                        7 §                          Kustannukset saadaan periä maan omistajalta
54791:                 Muutoksenhaku                       valtiolle verojen ja maksujen perimisestä ulos-
54792:                                                     ottotoimin annetussa laissa (367 /61) säädetyssä
54793:    Maaseutupiirin tämän lain nojalla tekemään       järjestyksessä.
54794: päätökseen saa hakea muutosta valittamalla
54795: maatilahallitukseen siinä järjestyksessä kuin                             10§
54796: muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa
54797:                                                                    Leimaverovapaus
54798: laissa (154/50) on säädetty.
54799:    Valituskirjelmä voidaan tOimittaa myös             Tämän lain nojalla annetuista päätöksistä ei
54800: maaseutupiiriin. Maaseutupiirin tulee tällöin       peritä leimaveroa.
54801: 6                                   1990 vp. -     HE n:o 112
54802: 
54803:                      11 §                          ta, antaa maatilahallitus. Määräykset on jul-
54804:                                                    kaistava Suomen säädöskokoelmassa.
54805:             Tarkemmat säänökset
54806:   Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-                              12 §
54807: töönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.                     Voimaantulo
54808: Tarkemmat määräykset siitä, milloin on kysy-
54809: mys tässä laissa tarkoitetusta pellonraivaukses-     Tämä laki tulee voimaan      päivänä
54810:                                                    kuuta 199 .
54811: 
54812:     Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1990
54813: 
54814: 
54815:                                      Tasavallan Presidentti
54816:                                      MAUNO KOIVISTO
54817: 
54818: 
54819: 
54820: 
54821:                                                          Maatalousministeri Toivo T. Pohjala
54822:                                     1990 vp. -      HE n:o 113
54823: 
54824: 
54825: 
54826: 
54827:                                    Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi viljan vientikustannus-
54828:                                  maksusta
54829: 
54830: 
54831: 
54832: 
54833:                            ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
54834: 
54835:    Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki vil-    tannuksista. Vehnän ja rukiin vientikustannus-
54836: jan vientikustannusmaksusta. Vientikustannus-        maksu olisi 20 penniä kilolta ja ohran sekä
54837: maksu koskisi viljaliikkeen elokuun 1 päivän         kauran 10 penniä kilolta. Laki olisi voimassa
54838: 1990 jälkeen vastaanottamaa vehnää, ruista,          vuoden 1990 loppuun saakka.
54839: ohraa ja kauraa. Vientikustannusmaksuilla ka-
54840: tettaisiin maataloustulolain mukaista maata-          Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi-
54841: louden osuutta maataloustuotteiden vientikus-        maan heti, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.
54842: 
54843: 
54844: 
54845: 
54846:                                       YLEISPERUSTELUT
54847: 
54848: 1. Nykyinen tilanne                                 ton varastot olivat runsaat 220 miljoonaa kiloa
54849:                                                     suuremmat kuin vuotta aikaisemmin. Vuoden
54850: 1.1. Viljan tuotanto- ja markkinatilanne            1989 viljasadosta vietiin vuoden 1989 jälkipuo-
54851:                                                     liskolla leipä- ja rehuviljaa yhteensä noin 220
54852:   Maataloustuotantoa pyritään tasapainotta-         miljoonaa kiloa ja vuonna 1990 runsaat 350
54853: maan ja ohjaamaan erityisesti kotieläintuotan-      miljoonaa kiloa. Lisäksi viennin vaihtoehtona
54854: non osalta useilla valtiovallan toimenpiteillä.     myytiin kotimaahan maailmanmarkkinahin-
54855: Viljelyksessä olevaa peltoalaa on supistettu        taista viljaa noin 165 miljoonaa kiloa. Myös
54856: lähinnä vapaaehtoisten kesannointijärjestel-        vuoden 1990 sato muodostui erinomaiseksi.
54857: mien avulla. Vuodesta 1987 lukien uuden pel-        Kokonaisviljasato arvioidaan noin 3 910 mil-
54858: lon raivaamista on rajoitettu pellonraivaus-        joonaksi kiloksi, jolloin kotimainen tarve ylit-
54859: maksusta annetulla lailla (602/87). Laki sisäl-     tyy noin 1 200 miljoonalla kilolla. Tällöin tuet-
54860: tää periaatteen, jonka mukaan raivaaja mak-         tu kotimainen käyttö on rinnastettu vienniksi.
54861: saa uudesta peliosta aiheutuvat ylituotannon            Viljan kokonaisylijäämien lisäksi leipävilja-
54862: vientikustannukset. Maataloustuotannon tasa-         tuotannon kasvaminen on yhä suurempi ongel-
54863: painottamiseen tähtäävistä toimenpiteistä huo-       ma. Suhteellisesti eniten kotimainen kulutus on
54864: limatta maataloustuotteiden vientituen tarve         ylitetty rukiin viljelyssä. Pääasiassa tuotanto-
54865: on säilynyt korkeana. Ennustettua suurempana         poliittisten toimenpiteiden ja rukiin viljelylle
54866: jatkunut maataloustuotteiden vienti on johtu-        suotuisten sääolojen johdosta vuosina 1988 ja
54867: nut lähinnä keskimääräistä paremmista vilja-         1989 ruista kylvettiin aikaisempaa paljon suu-
54868: ja rehusadoista sekä eräiden kotieläintuottei-       remmalle peltoalalle. Kun vuonna 1989 myös
54869: den kotimaisen kulutuksen alenemisesta.              keskimääräinen hehtaarisato muodostui edul-
54870:    Vuonna 1989 korjattiin erittäin hyvä viljasa-     listen säiden johdosta erittäin hyväksi, rukiin
54871: to, jolla osaksi täydennettiin viljavarastoja.       kokonaistuotanto kasvoi yhden vuoden aikana
54872: Kuluvan satovuoden alussa valtion viljavaras-        2,5-kertaiseksi 1980-luvun keskiarvoon verrat-
54873: 301118C
54874: 2                                   1990 vp. -     HE n:o 113
54875: 
54876: tuna ja vuotuista kotimaista kulutusta miltei       lä 1990 arvioidaan keskimääräisenä vientihin-
54877: kaksi kertaa suuremmaksi. Vuonna 1990 on            tana saatavan vehnästä 34 penniä kilolta, ru-
54878: rukiista odotettavissa vielä suurempi kokonais-     kiista 30 penniä kilolta, ohrasta 32 penniä
54879: sato kuin vuonna 1989 eli 200-230 miljoonaa         kilolta ja kaurasta 31 penniä kilolta. Tällöin
54880: kiloa. Kun vuoden 1990 ruissato on korjattu,        kilokohtaiseksi vientituen tarpeeksi arvioidaan
54881: maassamme on miltei neljän vuoden käyttöä           206 penniä vehnältä, 242 penniä rukiilta sekä
54882: vastaavat ruisvarastot.                             146 penniä ohralta ja kauralta.
54883:    Kaikkien viljojen maailmanmarkkinahinnat            Maatalouden vientikustannusosuuden katta-
54884: ovat kuluvana vuonna laskeneet. Kun viljasato       miseksi kerätään lannoiteveroa, valkuaisveroa,
54885: pohjoisella pallonpuoliskolla näyttää sekä          maidon kiintiömaksuja ja vientikustannusmak-
54886: määrällisesti että laadullisesti muodostuvan hy-    sua, sianlihan vientikustannusmaksua ja pel-
54887: väksi, maailmanmarkkinahintojen nousua lähi-        lonraivausmaksua. Suurilta sikala- ja kanaJa-
54888: tulevaisuudessa pidetään epätodennäköisenä.         yrityksiltä peritään lisättyjä markkinoimismak-
54889: Suomalaisen viljan vientituen tarvetta on lisäk-    suja. Näillä veroilla ja maksuilla maatalouden
54890: si kasvattanut Yhdysvaltain dollarin kurssin        osuuden vientikustannuksista arvioidaan vuon-
54891: aleneminen.                                         na 1990 olevan noin 550 miljoonaa markkaa.
54892:                                                     Maataloustulolain mukaan maatalouden osuus
54893:                                                     on kuitenkin tätä 160 miljoonaa markkaa suu-
54894: 1.2. Vientituki ja vientikustannusten jakau-        rempi. Tällöin laskelmassa on otettu huomioon
54895:      tuminen                                        myös vuodelta 1989 liikaa peritty 82 miljoonaa
54896:                                                     markkaa.
54897:    Vuonna 1989 maataloustuotteiden vientituki
54898: oli noin 2 410 miljoonaa markkaa. Valtio vas-
54899: tasi vientituen rahoituksesta kokonaisuudes-
54900: saan, sillä maataloustulolain (736/89) mukaista     2. Uudistuksen syyt
54901: vientivastuuta maataloudelle ei aiheutunut.
54902: Kuluvan vuoden varsinaisessa tulo- ja menoar-          Maatalouden vientivastuusta suurin osa peri-
54903: viossa ja ensimmäisessä lisämenoarviossa vien-      tään nykyään kotieläintiloilta erilaisina mak-
54904: titukeen on osoitettu 2 991 miljoonaa mark-         suina ja veroina. Kotieläintilojen vastuuta lisää
54905: kaa. Uusimpien arvioiden mukaan vientitukeen        se, että maatalouden vientivastuun kattamisek-
54906: tarvittaisiin kuluvana vuonna yhteensä noin         si perittävä lannoitevero kohdistuu myös koti-
54907: 3 375 miljoonaa markkaa. Maataloustulolain          eläintilojen rehuviljan ja nurmen viljelyyn. Ku-
54908: mukaan tästä määrästä maatalouden tulee itse        luvan vuoden viljasadosta on tulossa sekä mää-
54909: rahoittaa noin 790 miljoonaa markkaa. Vuon-         rältään että laadultaan erinomainen. Myös
54910: na 1991 maataloustuotteiden vientitukeen arvi-      edellisen vuoden viljasato oli hyvä, minkä
54911: oidaan tarvittavan noin 3 100 miljoonaa mark-       vuoksi viljaa on runsaasti varastossa. Viljan
54912: kaa, mistä maatalouden vastuun osuus olisi          markkinointi edellyttää huomattavaa viljan
54913: noin 710 miljoonaa markkaa.                         maastavientiä. Maatalouden markkinointivas-
54914:    Vuonna 1990 viljan vientitukeen arvioidaan       tuun painottuessa yhä enemmän viljaan on
54915: tarvittavan noin 1 000 miljoonaa markkaa.           tarpeellista luoda järjestelmä, jolla vientikus-
54916: Tästä maataloustulolain mukainen maatalou-          tannusrasitetta voidaan nykyistä enemmän
54917: den osuus on noin 155 miljoonaa markkaa.            kohdistaa viljaan.
54918: Vuonna 1991 arvioidaan viljan vientituen tar-          Maatalouden       markkinointivastuu    viljan
54919: peeksi noin 1 355 miljoonaa markkaa, mistä          osalta olisi tarkoituksenmukaista toteuttaa vil-
54920: maatalouden osuus olisi noin 470 miljoonaa          jan vientikustannusmaksulla. Viljan vientikus-
54921: markkaa. Maatalouden vientikustannusosuu-           tannusmaksun tuotto olisi kuluvana vuonna
54922: den nousu johtuu vientimäärien kasvun lisäksi       noin 120 miljoonaa markkaa ja tällöin kuluval-
54923: siitä, että vuonna 1991 maatalous vastaa yksin      ta vuodelta siirtyisi vuonna 1991 maataloudelta
54924: vientikustannusten rahoituksesta vientimäärän       perittäväksi vajausta vielä noin 20 miljoonaa
54925: ylittäessä 690 miljoonaa kiloa. Kuluvana vuon-      markkaa. Koska satojen arvioidaan ylittävän
54926: na vastaava raja on 715 miljoonaa kiloa.            keskimääräiset hehtaarisadot, vientikustannus-
54927:    Viljan maailmanmarkkinahinnat ovat laske-        maksun ei voitane katsoa vaikeuttavan viljeli-
54928: neet huomattavasti kesän 1990 aikana. Syksy!-       jän taloudellista asemaa kohtuuttomasti. Vilje-
54929:                                       1990 vp. -     HE n:o 113                                       3
54930: 
54931: lijän viljasta saamaan hintaan vaikuttaa myös        tuleva vientikustannusmaksu aiheuttaisi hyvin
54932: sadon laadun mukaan maksettavat hyvitykset,          vaikeasti toteutettavan takaisinperinnän.
54933: mitkä kuluvan vuoden sadosta ovat poikkeuk-
54934: sellisen suuret.
54935:                                                      3. Asian valmistelu
54936:     Viljan vientikustannusmaksun asettamiseksi
54937: ja sen perimiseksi ehdotetaan säädettäväksi
54938:                                                         Esitys on valmisteltu virkatyönä maa- ja
54939: laki. Maksujen tuotto olisi osa maataloustulo-
54940:                                                      metsätalousministeriössä. Viljan vientikustan-
54941: lain tarkoittamaa maataloustuottajien vastuuta
54942:                                                      nusmaksuja koskevasta ehdotuksesta on sovit-
54943: maataloustuotteiden vientikustannuksista. La-
54944:                                                      tu valtion ja maataloustuottajain välisissä maa-
54945: kiin olisi tarpeellista ottaa säännökset muun
54946:                                                      taloustuloneuvotteluissa. Maatalouden markki-
54947: muassa maksuvelvollisesta, maksun määrästä
54948:                                                      nointineuvosto on puoltanut esitystä.
54949: ja sen maksuunpanosta, maksun korottamises-
54950:                                                         Vuonna 1991 markkinoille tulevan viljan
54951: ta eräissä tilanteissa, salassapidosta sekä viran-
54952:                                                      osalta vientikustannusmaksusta on tarkoitus
54953: omaisten tehtävistä nyt puheena olevissa vienti-
54954:                                                      säätää budjetin yhteydessä annettavana lailla.
54955: maksuasioissa. Lisäksi lakiin tulisi sisällyttää
54956: tarpeelliset muutoksenhakuoikeutta koskevat
54957: säännökset viljelijän oikeusturvan takaamisek-
54958:                                                      4. Esityksen taloudelliset ja or-
54959: si.                                                     ganisatoriset vaikutukset
54960:    Viljan vientikustannusmaksusta annettava
54961: laki koskisi kesän 1990 sadosta viljaliikkeeseen        Ehdotettujen maksujen tuotto luetaan osaksi
54962: toimitettua viljaa. Vaikka satovuosi alkaa 1         maataloustulolaissa tarkoitettua maatalous-
54963: päivänä heinäkuuta, vientikustannusmaksuvel-         tuottajien osuutta maataloustuotteiden vienti-
54964: vollisuus koskisi vasta 1 päivänä elokuuta 1990      kustannuksista. Ehdotetuilla maksuilla kerät-
54965: ja sen jälkeen viljaliikkeen vastaanottamaa ja       täisiin maatalouden osuutta vientikustannuk-
54966: tilittämää viljaa. Tämän ajankohdan valitsemi-       sista vuonna 1990 noin 120 miljoonaa mark-
54967: nen olisi perusteltua sen vuoksi, että kuluvan       kaa. Kyseisiä maksuja ei lueta maatalouden
54968: vuoden heinäkuun aikana viljaliikkeisiin on          tuotantokustannuksiksi maataloustuloneuvot-
54969: toimitettu noin 30 miljoonaa kiloa vuoden            teluja varten laadittavassa kustannuslaskelmas-
54970: 1989 sadosta peräisin olevaa viljaa. Viljaliik-      sa.
54971: keet ovat tilittäneet nämä toimitukset viljeli-         Esityksellä ei ole organisatorisia vaikutuksia
54972: jöille. Tästä syystä satovuoden alusta voimaan       valtionhallinnossa.
54973: 
54974: 
54975: 
54976:                              YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
54977: 
54978: 1. Lakiehdotuksen perustelut                            3 §. Pykälän mukaan valtioneuvostolla olisi
54979:                                                      valtuus tilapäisesti päättää vientikustannus-
54980:     luku. Yleiset säännökset                         maksun muutoksista tai maksun kantamisen
54981:                                                      väliaikaisesta keskeyttämisestä, kun eduskun-
54982:      §. Pykälä sisältää lain tarkoitusta koske-      nalle on annettu esitys vastaavaksi lainmuutok-
54983: van säännöksen. Viljan vientikustannusmaksua         seksi. Jos eduskunta vahvistaa vientikustan-
54984: on suoritettava valtiolle maataloustuotteiden        nusmaksun alemmaksi kuin mitä hallituksen
54985: viennistä aiheutuvien kustannusten vähentämi-        esityksessä on edellytetty, palautettaisiin liikaa
54986: seksi. Maksujen tuotto luetaan osaksi maata-         perityt määrät maksuvelvollisille hakemukset-
54987: loustulolaissa tarkoitettua maataloustuottajien      ta.
54988: osuutta maataloustuotteiden vientikustannuk-
54989: sista.                                                 2 luku. Vientikustannusmaksuvelvollisuus
54990:    2 §. Pykälän mukaan viljan vientikustannus-                 ja maksun suuruus
54991: maksua ei pidetä sellaisena maatalouden kus-
54992: tannuksena, joka olisi otettava huomioon maa-           4 §. Viljan vientikustannusmaksua olisi vel-
54993: taloustuloneuvotteluja varten laadittavassa          vollinen suorittamaan viljakauppalaissa tarkoi-
54994: kustannuslaskelmassa.                                tettu viljaliike ja siementavaran kaupasta anne-
54995: 4                                     1990 vp. -     HE n:o 113
54996: 
54997: tussa laissa tarkoitettu siementavaran pakkaa-       tilahallituksen tulisi velvoittaa viljaliike suorit-
54998: mo.                                                  tamaan vientikustannusmaksu tai sen suoritta-
54999:    5 §. Viljan vientikustannusmaksun suuruus         matta oleva osa. Pykälän 1 momentin mukaan
55000: olisi 20 penniä vehnä- ja ruiskilolta ja 10          suorittamatta jääneelle maksun määrälle mää-
55001: penniä ohra- ja kaurakilolta.                        rättäisiin lisäksi maksunlisäystä momentissa
55002:    6 §. Pykälässä säädettäisiin siitä, että viljan   tarkemmin esitetyllä tavalla.
55003: vientikustannusmaksun suuruutta määrättäessä            Pykälän 2 momentin mukaan vientikustan-
55004: pidettäisiin perusteena kosteudeltaan 15-pro-        nusmaksua ei saisi määrätä enää maksettavak-
55005: senttiseksi muunnettua viljaa. Valtion viljava-      si, jos kolme vuotta on kulunut siitä, kun
55006: rasto varmuusvarastoi viljaa jonkin verran           maksu olisi tullut suorittaa.
55007: myös maatiloilla sopimuksen perusteella. Tä-             10 §. Lakiehdotuksen 10 §:n mukaan maati-
55008: män viljan osalta vientikustannusmaksun pe-          lahallitus määräisi vientikustannusmaksun ar-
55009: rusteena käytettäisiin tilityksen mukaista vilja-    vion mukaan, jos viljaliike ei kehotuksesta
55010: määrää, koska viljan kosteuspitoisuus määri-         huolimatta ole antanut edellä 8 §:n 3 momen-
55011: tellään vasta silloin, kun vilja siirretään pois     tin mukaista ilmoitusta tai se ei ole korjattuna-
55012: maatilavarastosta.                                   kaan hyväksyttävä vientikustannusmaksun
55013:                                                      määräämisen perustana.
55014:                                                          11 §. Pykälän mukaan maatilahallituksen tu-
55015:     3 luku. Vientikustannusmaksun määräämi-          lisi korottaa vientikustannusmaksua, jos vilja-
55016:             nen                                      liike on laiminlyönyt 8 §:n 3 momentin mukai-
55017:                                                      sen ilmoituksen tekemisen säädetyssä määrä-
55018:    7 §. Pykälässä ehdotetaan maatilahallituksen      ajassa tai antanut sen olennaisesti vaillinaisena.
55019: tehtäväksi huolehtia vientikustannusmaksun           Vientikustannusmaksua olisi korotettava uu-
55020: määräämisestä, maksuunpanosta ja kannasta.           delleen pykälässä mainitulla prosenttimäärällä,
55021:    8 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi sii-      jollei viljaliike kehotuksesta huolimatta ja il-
55022: tä, että viljaliikkeen velvollisuutena on oma-       man hyväksyttävää estettä anna sanottua il-
55023: aloitteisesti suorittaa vientikustannusmaksu         moitusta tai antaa sen puutteellisena. Vienti-
55024: kunkin kalenterikuukauden aikana tilittämäs-         kustannusmaksun määrä korotettaisiin kaksin-
55025: tään tai myyntitarkoitukseen jauhettavaksi vas-      kertaiseksi, jos maksuvelvollinen on tahallaan
55026: taanottamastaan viljasta. Säännöksen mukaan          tai törkeästä huolimattomuudesta antanut
55027: vientikustannusmaksu ei koskisi viljelijän koti-     olennaisesti väärän ilmoituksen.
55028: tarvekäyttöä varten jauhattamaa viljaa. Mak-             12 §. Pykälä sisältää säännöksen vientikus-
55029: suvelvollisuuden piiriin tulisi kuitenkin vilja,     tannusmaksun suorittamisesta ja määräämises-
55030: jonka viljelijä jauhattaa myyntiä varten. Tili-      tä täysin markoin sekä sen perimättä jättämi-
55031: tyspäivällä tarkoitetaan sitä päivää, jolloin vil-   sestä maksun tai maksulisäyksen pienuuden
55032: jaliike maksaa viljasta tuottajalle. Vientikus-      takia.
55033: tannusmaksu suoritettaisiin maatilahallituksel-          13 §. Pykälä sisältää säännöksen lain kiertä-
55034: le viimeistään seuraavan kalenterikuukauden          misen varalta. Maatilahallitus voisi määrätä
55035: 25 päivään mennessä. Viljelijöiden vastuu vien-      vientikustannusmaksun arvion mukaan, jos
55036: tikustannuksesta toteutuisi pykälän 2 momen-         jollakin toimenpiteellä pyrittäisiin vapautu-
55037: tin mukaan siten, että viljaliike vähentäisi vil-    maan maksuvelvollisuudesta.
55038: jan vientikustannusmaksua vastaavan määrän               14 §. Pykälässä olisivat säännökset maksuli-
55039: siitä hinnasta, minkä sen tulisi maksaa viljasta     pusta, jonka maksuvelvollinen viljaliike voisi
55040: tuottajalle.                                         saada.
55041:    Pykälän 3 momentin mukaan viljaliikkeen               15 §. Vientikustannusmaksun laiminlyömi-
55042: tehtävänä olisi 1 momentissa mainittuun ajan-        sen tilanteissa olisi sovellettava vastaavia sään-
55043: kohtaan mennessä myös antaa maatilahallituk-         nöksiä, jotka veronmaksun laiminlyömisen
55044: selle ilmoitus edellisen kuukauden aikana tilit-     osalta ovat voimassa. Maksun perimisen osalta
55045: tämänsä tai jauhettavaksi vastaanottamansa           sovellettaisiin, mitä verojen ja maksujen peri-
55046: viljan määrästä.                                     misestä ulosottotoimin annetussa laissa (367 1
55047:    9 §. Pykälä sisältää säännökset siitä, miten      61) ja sen nojalla on säädetty.
55048: tulisi menetellä viljaliikkeen jättäessä noudat-        16 §. Pykälä sisältää säännökset muutoksen-
55049: tamatta 8 §:ssä mainitut velvollisuutensa. Maa-      hausta maatilahallituksen nyt puheena olevan
55050:                                       1990 vp. -     HE n:o 113                                     5
55051: 
55052: lain mukaan tekemään päätökseen. Valitusasia         jauhettavaksi vastaanottamasta viljasta suori-
55053: käsiteltäisiin muutoksenhausta hallintoasioissa      tettavia vientikustannusmaksuja.
55054: annetussa laissa (154/50) säädetyssä järjestyk-
55055: sessä. Vientikustannusmaksu olisi suoritettava
55056: valituksesta huolimatta, jollei valitusviran-        3. Lain säätäruisjärjestys
55057: omainen toisin määrää.
55058:    17 §. Pykälässä olisivat säännökset vienti-          Maataloustulolain tavoitteiden kannalta on
55059: kustannusmaksuvelvollisen laitoksen, kirjan-         tärkeää, että maataloustuotteiden markkinointi
55060: pito- tai muistiinpanokirjan tai muiden asiakir-     toimii häiriöttömästi. Markkinoinnin turvaa-
55061: jojen tarkastuksesta.                                miseksi on lain 14 ja 15 §:ssä säädetty valtion
55062:    18 §. Pykälässä säädettäisiin salassapidosta      ja maataloustuottajien välisestä maataloustuot-
55063: lakiehdotuksessa tarkoitettujen tehtävien suo-       teiden vientikustannusvastuusta. Lain 15 §:n
55064: rittamisen yhteydessä. Tästä salassapitovelvol-      mukaan maataloustuottajat vastaavat maata-
55065: lisuudesta voitaisiin poiketa pykälän 2 momen-       loustuotteiden vientikustannuksista siltä osin
55066: tin mukaan rikoksen selvittämiseksi, edellä          kuin valtio ei niistä vastaa. Lain 16 §:n 1
55067: 17 §:n mukaisen tarkastuksen yhteydessä tai          momentin mukaan maataloustuottajien osuus
55068: muutoksenhakuviranomaisen tutkiessa nyt pu-          vientikustannuksista peritään maataloustuot-
55069: heena olevassa laissa tarkoitetussa asiassa vali-    teiden markkinoimis- ja muina maksuina sekä
55070: tusta.                                               veroina.
55071:                                                         Viljan osalta markkinat toimivat siten, että
55072:   4 luku. Erinäiset säännökset                       uuden satovuoden vilja tulee markkinoille
55073:                                                      maataloustulolain 2 §:ssä tarkoitetun heinä-
55074:    19 §. Pykälässä olisi tavanomainen säännös        kuun 1 päivänä alkavan viljojen hinnoittelu-
55075: virka-avusta.                                        vuoden alettua. Viljan tasaisen markkinoilletu-
55076:    20 §. Pykälä sisältäisi rangaistussäännöksen      lon turvaamiseksi noudatetaan viljan hinnoitte-
55077: sen varalta, että joku hyötymistarkoituksessa        lussa hintaporrastusta, jonka mukaan viljan
55078: olisi antanut väärän tiedon tai muulla vilpillä      hinta tasaisesti nousee hinnoitteluvuoden lop-
55079: pidäitänyt tai yrittänyt pidättää valtiolle kuulu-   pua kohden. Häiriöt viljan markkinoinnissa
55080: vaa vientikustannusmaksua.                           saattaisivat aiheuttaa viljelijäpuolella tulonme-
55081:    Edellä 18 §:ssä mainitun salassapitovelvolli-     netyksiä ja viljaa käyttävän teollisuuden piiris-
55082: suuden rikkomisesta tuomittaisiin pykälän 2          sä tuotantohäiriöitä.
55083: momentin mukaan sakkoon.                                Viljasadosta on tulossa kuluvana vuotena
55084:    21 §. Maatilahallitus voisi pykälän mukaan        sekä määrältään että laadultaan erinomainen.
55085: myöntää hakemuksesta lykkäystä vientikustan-         Viljaa on edellisen vuoden hyvän sadon vuoksi
55086: nusmaksun suorittamisesta. Lykkäys voisi olla        runsaasti varastoissa. Viljan markkinointi edel-
55087: enintään yhden vuoden pituinen. Lykkäys edel-        lyttää siten huomattavaa viljan maastavientiä.
55088: lyttäisi hyväksyttävän vakuuden asettamista.         Maataloustulolain 16 §:n 1 momentin mukai-
55089: Lykkäysajalta perittäisiin korkoa 10 prosent-        sesti on tarpeen säätää lailla viljan vientikus-
55090: tia.                                                 tannusmaksusta. Lain tulisi koskea 1 päivänä
55091:    22 §. Lakiehdotuksen mukaisista päätöksistä       heinäkuuta 1990 alkaneen hinnoitteluvuoden
55092: ei perittäisi leimaveroa.                            aikana markkinoille tulevaa vuoden 1990 vilja-
55093:    23 §.Pykälän mukaan tarkempia säännöksiä          satoa. Vientikustannusmaksua on tarkoitus pe-
55094: lain täytäntöönpanosta annettaisiin tarvittaessa     riä 1 päivästä elokuuta 1990 lukien. Lailla olisi
55095: asetuksella.                                         siten osaksi taannehtiva vaikutus. Lain sovelta-
55096:    24 §. Pykälässä säädettäisiin lain voimaantu-     misajan valinta perustuu ensinnäkin siihen,
55097: losta.                                               että viljasadon ja viljan vientitarpeen arviointi
55098:                                                      ei ole ollut mahdollista riittävällä tarkkuudella
55099:                                                      hinnoitteluvuoden alkuun mennessä. Lain
55100: 2. Lain voimaantulo                                  taannehtivuutta voidaan perustella myös sillä,
55101:                                                      että vientikustannusmaksun kohdistaminen ko-
55102:   Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan heti kun         ko hinnoitteluvuoden viljasatoon on viljelijöi-
55103: se on hyväksytty ja vahvistettu ja se koskisi        den tasapuolisen kohtelun vuoksi tarpeellista.
55104: elokuun 1 päivän 1990 ja joulukuun 31 päivän         Lain soveltamisajan lykkääminen 1 päivää elo-
55105: 1990 välisenä aikana viljaliikkeen ostamasta tai     kuuta 1990 myöhempään ajankohtaan saattaisi
55106: 6                                    1990 vp. -     HE n:o 113
55107: 
55108: viljelijät eriarvoiseen asemaan, koska viljasato       Maataloustulolain mukaan maataloudesta
55109: valmistuu ja on markkinoitavissa eri aikoina        saatavaan tuloon vaikuttavista asioista neuvo-
55110: maan eri osissa.                                    tellaan valtion ja maataloustuottajien kesken.
55111:    Lain taannehtivuus jäisi lyhytaikaiseksi ja      Hallituksen esitys perustuu valtioneuvoston ja
55112: melko vähämerkitykselliseksi, koska viljan          maataloustuottajien keskusjärjestöjen välillä
55113: puinti on aloitettu elokuun alussa ja ensimmäi-     23 päivänä elokuuta 1990 allekirjoitettuun yk-
55114: set viljaerät on toimitettu markkinoille sen        simieliseen maataloustulosopimukseen.
55115: jälkeen. Vientikustannusmaksun soveltaminen            Viljan vientikustannusmaksu on luonteel-
55116: hinnoitteluvuoden alkupuolelta lukien takaisi       taan veronluonteinen maksu. Edellä olevilla
55117: viljan häiriöttämän markkinoilletulon koko          perusteilla hallitus katsoo, että laki olisi sää-
55118: hinnoitteluvuoden aikana.                           dettävä valtiopäiväjärjestyksen 68 §:ssä tarkoi-
55119:    Maataloustulolain 12 §:n 2 momentin mu-          tetussa enintään yhdeltä vuodelta kannettavaa
55120: kaan viljan tavoitehinnan tarkistaminen takau-      veroa koskevassa säätämisjärjestyksessä. Halli-
55121: tuvasti maataloustulon välitarkistusta koske-       tus pitää kuitenkin suotavana, että asiasta
55122: viin neuvotteluihin liittyen on mahdollista. Tä-    pyydettäisiin perustuslakivaliokunnan lausun-
55123: mä tukee sitä käsitystä, että hintamuutosten        to.
55124: ohella muutkin tuottajan saamaan hintaan vai-
55125: kuttavat toimenpiteet tulisi toteuttaa hinnoitte-     Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
55126: luvuoden alusta lukien siten, että ne koskisivat    kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
55127: koko uutta satoa.
55128: 
55129: 
55130: 
55131: 
55132:                                               Laki
55133:                                    viljan vientikustannusmaksusta
55134: 
55135:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
55136: 
55137: 
55138:                      1 luku                         sun muuttamisesta tai väliaikaisesta poistami-
55139:               Yleiset säännökset                    sesta, valtioneuvostolla on oikeus määrätä,
55140:                                                     että näistä tuotteista kannetaan esityksen mu-
55141:                        1§                           kainen vientikustannusmaksu tai että sitä ei
55142:    Maataloustulolaissa (736/89) tarkoitettuna       väliaikaisesti kanneta.
55143: markkinoimismaksuna on valtiolle suoritettava          Jos 1 momentin mukaisesti kannettu vienti-
55144: vehnän, rukiin, ohran ja kauran vientikustan-       kustannusmaksu on korkeampi kuin sittemmin
55145: nusmaksua sen mukaan kuin tässä laissa sääde-       vahvistetaan, erotus on hakemuksetta palautet-
55146: tään.                                               tava maksuvelvolliselle.
55147:   Vientikustannusmaksut katsotaan osaksi
55148: maataloustulolain 15 §:ssä tarkoitettua maata-
55149: loustuottajien osuutta maataloustuotteiden                              2 luku
55150: vientikustannuksista.
55151:                                                     Vientikustannusmaksuvelvollisuus ja maksun
55152:                       2 §                                            suuruus
55153:    Tässä laissa tarkoitettuja vientikustannus-
55154: maksuja ei oteta maatalouden kustannuksina                                   4§
55155: huomioon maataloustulon kehittämiseksi laa-            Viljakauppalain (580178) mukainen viljaliike
55156: dittavassa laskelmassa.                             (vi/jaliike) on velvollinen suorittamaan vehnän,
55157:                                                     rukiin, ohran ja kauran vientikustannusmak-
55158:                       3§                            sua. Tässä laissa viljaliikkeeksi luetaan myös
55159:   Kun eduskunnalle on annettu esitys vehnän,        siementavaran kaupasta annetussa laissa (669/
55160: rukiin, ohran ja kauran vientikustannusmak-         75) tarkoitettu pakkaamo.
55161:                                      1990 vp. -     HE n:o 113                                      7
55162: 
55163:                        5§                           kuukauden alusta, jona vientikustannusmaksu
55164:    Vehnän ja rukiin vientikustannusmaksu on         olisi tullut suorittaa, 14 §:ssä tarkoitetun mak-
55165: 20 penniä viljaliikkeen ostamaita tai myyntitar-    sulipun eräpäivää edeltävän kuukauden lop-
55166: koitukseen jauhettavaksi vastaanottamalta vil-      puun, tai mikäli vientikustannusmaksu on jo
55167: jakilolta. Vastaavasti ohran ja kauran vienti-      suoritettu, suorituspäivää edeltävän kuukau-
55168: kustannusmaksu on 10 penniä viljakilolta.           den loppuun.
55169:    Vientikustannusmaksu ei koske viljaa, joka          Vientikustannusmaksua ei kuitenkaan saa
55170: ostetaan tai vastaanotetaan jauhettavaksi toi-      määrätä maksettavaksi, jos kolme vuotta on
55171: selta 4 §:ssä tarkoitetulta maksuvelvolliselta.     kulunut siitä, kun maksu olisi tullut suorittaa.
55172: 
55173:                       6§                                                 10 §
55174:     Vientikustannusmaksun suuruutta määrättä-          Jollei 8 §:n 3 momentissa tarkoitettua ilmoi-
55175: essä pidetään perusteena kosteudeltaan 15 pro-      tusta ole kehotuksesta huolimatta annettu tai
55176: senttiseksi muunnettua viljaa. Valtion viljava-     sitä ei voida korjattunakaan hyväksyä vienti-
55177: raston maatiloilla varmuusvarastaitavan viljan      kustannusmaksun määräämisen perusteeksi,
55178: vientikustannusmaksun perusteena käytetään          maatilahallituksen on määrättävä vientikustan-
55179: tilityksen mukaista viljamäärää.                    nusmaksu arvion mukaan.
55180: 
55181: 
55182:                      3 luku                                               11 §
55183:                                                        Maatilahallituksen on määrättävä vientikus-
55184:     Vientikustannusmaksun määrääminen               tannusmaksu korotettavaksi enintään 20 pro-
55185:                        7 §                          sentilla, jos maksuvelvollinen on ilman pätevää
55186:   Vientikustannusmaksun     määräämisestä,          syytä laiminlyönyt 8 §:n 3 momentissa tarkoi-
55187: maksuunpanosta ja kannosta huolehtii maati-         tetun ilmoituksen antamisen määräajassa tai
55188: lahallitus.                                         antanut sen olennaisesti vaillinaisena. Jos hän
55189:                                                     kehotuksen saatuaan edelleen ilman hyväksyt-
55190:                       8§                            tävää estettä jättää ilmoituksen kokonaan tai
55191:    Viljaliikkeen on oma-aloitteisesti suoritetta-   osaksi antamatta, on vientikustannusmaksua
55192: va vientikustannusmaksu kunkin kalenterikuu-        korotettava vielä enintään 20 prosentilla.
55193: kauden aikana tilittämästään tai myyntitarkoi-         Jos maksuvelvollinen on tahallaan tai törke-
55194: tukseen jauhettavaksi vastaanottamastaan vil-       ästä huolimattomuudesta antanut olennaisesti
55195: jasta maatilahallituksen postisiirtotilille vii-    väärän ilmoituksen, on maksu määrättävä ko-
55196: meistään seuraavan kalenterikuukauden 25            rotettavaksi enintään kaksinkertaiseksi.
55197: päivään mennessä.
55198:    Viljaliikkeen on vähennettävä viljan vienti-                        12 §
55199: kustannusmaksua vastaava määrä viljan tuot-           Vientikustannusmaksu suoritetaan ja määrä-
55200: tajalle maksettavasta viljan hinnasta.              tään täysin markoin jättämällä yli menevät
55201:    Viljaliikkeen on 1 momentissa mainittuun         pennit lukuun ottamatta. Jos maksuun panta-
55202: ajankohtaan mennessä annettava maatilahalli-        va vientikustannusmaksu tai maksulisäyksen
55203: tukselle ilmoitus edellisen kuukauden aikana        määrä on pienempi kuin 100 markkaa, sitä ei
55204: tilittämänsä taikka jauhettavaksi vastaanotta-      peritä.
55205: mansa viljan määristä.
55206:                                                                           13§
55207:                        9 §                             Jos jollekin olosuhteelle tai toimenpiteelle on
55208:   Jollei viljaliike ole suorittanut maksua 8 §:n    annettu sellainen oikeudellinen muoto, joka ei
55209: 1 momentissa tarkoitetulla tavalla tai jos mak-     vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitus-
55210: sua on suoritettu liian vähän, maatilahallituk-     ta, on vientikustannusmaksua määrättäessä
55211: sen on määrättävä vientikustannusmaksu tai          meneteltävä niin kuin asiassa olisi käytetty
55212: suorittamatta oleva osa siitä maksettavaksi.        oikeata muotoa. Milloin johonkin toimenpitee-
55213: Lisäksi viljaliikkeen on maksettava laiminlyö-      seen on ryhdytty ilmeisesti siinä tarkoituksessa,
55214: dylle määrälle maksunlisäystä 1 markka 50           että maksun suorittamisesta vapauduttaisiin,
55215: penniä kultakin täydeltä sadalta markalta jo-       maatilahallitus voi määrätä vientikustannus-
55216: kaiselta aikavalta kalenterikuukaudelta sen         maksun arvion mukaan.
55217: 8                                     1990 vp. -     HE n:o 113
55218: 
55219:                        14 §                          sä, sekä muutoinkin avustettava tarkastukses-
55220:    Vientikustannusmaksun määräämistä koske-          sa.
55221: van päätöksen perusteella on maksun suoritta-                               18 §
55222: miseen velvolliselle tarvittaessa kirjoitettava        Henkilö, joka on tässä laissa säädettyä teh-
55223: maksulippu.                                          tävää suorittaessaan saanut tietoja yksityisen
55224:    Päätös ja maksulippu on toimitettava asian-       henkilön tai yhteisön liike- tai ammattisalai-
55225: omaiselle tiedoksi siinä järjestyksessä kuin tie-    suudesta taikka taloudellisesta asemasta, ei saa
55226: doksiannosta hallintoasioissa annetussa laissa
55227:                                                      niitä luvattomasti ilmaista.
55228: (232/66) on erityistiedoksiannosta säädetty.           Edellä 1 momentissa tarkoitettuja tietoja
55229: Päätös ja maksulippu voidaan kuitenkin toi-          voidaan kuitenkin antaa syyttäjä- ja poliisivi-
55230: mittaa vientikustannusmaksun suorittamiseen          ranomaisille rikoksen selvittämistä varten,
55231: velvolliselle postin välityksellä myös kirjatussa    17 §:ssä tarkoitetulle henkilölle tämän lain mu-
55232: kirjeessä.                                           kaisten tehtävien suorittamista varten sekä
55233:                                                      muutoksenhakua tutkivalle viranomaiselle tä-
55234:                      15 §                            män lain mukaisessa asiassa.
55235:   Maatilahallituksen maksuun paneroan vienti-
55236: kustannusmaksun laiminlyöntiin sovelletaan,
55237: mitä veronmaksun laiminlyömisestä aiheutu-                                 4 luku
55238: vista seuraamuksista on säädetty.
55239:   Suorittamatta jääneen vientikustannusmak-                        Erinäiset säännökset
55240: sun perimisessä on soveltuvin osin noudatetta-                              19 §
55241: va, mitä verojen ja maksujen perimisestä ulos-         Ulosotonhaltija ja poliisi ovat velvollisia an-
55242: ottotoimin annetussa laissa (367 /61) on sää-        tamaan virka-apua tässä laissa tarkoitetuissa
55243: detty.                                               asioissa.
55244:                        16 §                                                 20 §
55245:    Maatilahallituksen tämän lain nojalla teke-          Joka hankkiakseen itselleen tai toiselle hyö-
55246: mään päätökseen saa hakea muutosta valitta-
55247:                                                      tyä on antamalla väärän tiedon tai mu~lla
55248: malla siinä järjestyksessä kuin muutoksenhaus-       vilpillä pidättänyt tai yrittänyt pidättää valti<?l-
55249: ta hallintoasioissa annetussa laissa ( 154/ 50) on   ta tässä laissa tarkoitettua maksua, on tuomit-
55250: säädetty.                                            tava sen mukaan kuin rikoslaissa säädetään.
55251:    Valituskirjelmä voidaan toimittaa myös               Joka rikkoo tämän lain 18 §:ssä tarkoitettua
55252: maatilahallitukselle, jonka on lähetettävä vali-     kieltoa, on tuomittava, jollei rikkomus ole
55253: tuskirjelmä sekä asiassa kertyneet asiakirjat ja     vähäinen, viljan vientikustannusmaksua koske-
55254: lausuntonsa valituksesta korkeimmalle hal-           van salassapitovelvollisuuden rikkomisesta sak-
55255: linto-oikeudelle.                                    koon. Virkamiehen ja julkisyhteisön työnteki-
55256:    Vientikustannusmaksu on suoritettava vali-        jän salassapitovelvollisuuden rikk?misesta on
55257: tuksesta huolimatta, jollei valitusviranomainen      kuitenkin voimassa, mitä rikoslam 40 luvun
55258: toisin määrää. Jos maksu on poistettu tai sitä       5 §:ssä on säädetty.
55259: on alennettu, maatilahallituksen on palautetta-
55260: va liikaa suoritettu määrä hakemuksetta asian-                             21 §
55261: omaiselle.                                             Maatilahallitus voi erityisen painavasta syys-
55262:                                                      tä myöntää lykkäystä vientikustannusmaksun
55263:                       17 §                           suorittamisesta enintään yhdeksi vuodeksi.
55264:    Vientikustannusmaksuvelvollisen on maati-         Maksun lykkäämistä on haettava kirjallisesti
55265: lahallituksen kehotuksesta esitettävä maatila-       maatilahallitukselta. Lykkäyksen edellytyksenä
55266: hallituksen tai tämän määräämän asiantunte-          on, että maksun suorittamisesta annetaan hy-
55267: van ja esteettömänä pidettävän henkilön tar-         väksyttävä vakuus. Maksulle, jonka suoritta-
55268: kastettavaksi laitoksensa, kirjanpito- tai muis-     misesta myönnetään lykkäystä, peritään lyk-
55269: tiinpanokirjansa sekä niihin kuuluvat tositteet,     käysajalta vuotuista korkoa 10 prosenttia.
55270: sopimukset, kirjeenvaihto ja muut asiakirjat.
55271:    Vientikustannusmaksuvelvollisen on annet-                             22 §
55272: tava tarkastusta suorittavalle henkilölle tiedot,      Tämän lain nojalla annetuista päätöksistä ei
55273: jotka ovat tarpeen maksun määrää selvitettäes-       peritä leimaveroa.
55274:                                    1990 vp. -    HE n:o 113                                   9
55275: 
55276:                    23 §                          jasta suoritettavia vientikustannusmaksuja.
55277:   Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-        Elokuun 1 päivän 1990 jälkeen, mutta ennen
55278: töönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.   tämän lain voimaantuloa viljaliikkeen tilittä-
55279:                                                  män tai myyntitarkoitukseen jauhettavaksi vas-
55280:                      24 §                        taanottaman viljan osalta viljaliikkeen on suo-
55281:     Tämä  laki tulee voimaan         pa~vana     ritettava vientikustannusmaksu maatilahalli-
55282:          kuuta 1990 ja on voimassa vuoden        tuksen postisiirtotilille viimeistään lain voi-
55283: 1990 loppuun. Laki koskee elokuun 1 päivän       maantuloa seuraavan kalenterikuukauden 25
55284: 1990 ja joulukuun 31 päivän 1990 välisenä        päivään mennessä.
55285: aikana viljaliikkeen ostamasta tai myyntitar-       Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
55286: koitukseen jauhettavaksi vastaanottamasta vil-   täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
55287: 
55288: 
55289:      Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1990
55290: 
55291: 
55292:                                     Tasavallan Presidentti
55293:                                     MAUNO KOIVISTO
55294: 
55295: 
55296: 
55297: 
55298:                                                       Maatalousministeri Toivo T. Pohjala
55299: 
55300: 
55301: 
55302: 
55303: 2   301118C
55304:                                       1990 vp. -      HE n:o 114
55305: 
55306: 
55307: 
55308: 
55309:                                       Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Valtiontakuukeskuk-
55310:                                   sesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta
55311: 
55312: 
55313: 
55314: 
55315:                             ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
55316: 
55317:   Esityksessä ehdotetaan, että Valtiontakuu-           takauksen käsittelyn yhteydessä takuukeskuk-
55318: keskus voisi periä korvauksen takuuta tai ta-          selle aiheutuneista kustannuksista.
55319: kausta koskevan hakemuksen ja takuun tai                  Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan heti
55320:                                                        kun se on hyväksytty ja vahvistettu.
55321: 
55322: 
55323: 
55324: 
55325:                                             PERUSTELUT
55326: 
55327: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotettu                       na tarve periä sanotut kustannukset takuukes-
55328:    muutos                                              kuksen asiakkailta on lisääntynyt.
55329:                                                           Takuukeskuksella tulisikin olla oikeus periä
55330:    Valtiontakuukeskuksesta annetun lain (1111          sanotuista kustannuksista aiheutuneet kulut ta-
55331: 89) 6 §:n mukaan takuukeskuksen takuista,              kuun tai takauksen hakijalta tämän kanssa
55332: takauksista ja muista suoritteista peritään            sovitun mukaisesti riippumatta siitä, tuleeko
55333: maksuja, jotka takuukeskus määrää valtioneu-           takuu tai takaus voimaan, ja siitä, onko takuu-
55334: voston vahvistamia yleisiä perusteita noudat-          maksu sen osalta peritty. Koska ei ole perus-
55335: taen. Näin ollen takuukeskus voi nykyisen lain         teltua, että sanotut kustannukset jäävät takuu-
55336: mukaan periä maksuja vain sen takuista, ta-            keskuksen kannettavaksi, ehdotetaan, että lain
55337: kauksista ja muista suoritteista.                      6 §:ään lisättäisiin uusi 2 momentti, jonka
55338:    Takuukeskukselle saattaa kuitenkin takuu-           mukaan takuukeskus voisi periä korvauksen
55339: tai takaushakemusten ja takuiden tai takausten         takuuta tai takausta koskevan hakemuksen ja
55340:                                                        takuun tai takauksen käsittelyn yhteydessä ta-
55341: käsittelyn yhteydessä aiheutua erilliskustan-
55342: nuksia, joita ei voida pitää käsittelystä aiheutu-     kuukeskukselle aiheutuneista kustannuksista.
55343:                                                        Tavanomaiset kustannukset sisältyisivät edel-
55344: neina tavanomaisina kustannuksina ja joita ei
55345: voida ottaa huomioon määrättäessä takuusta             leen takuista, takauksista ja takuukeskuksen
55346: tai takauksesta perittävien maksujen suuruut-          muista suoritteista perittäviin maksuihin.
55347: ta. Tällaisia erilliskustannuksia ovat esimerkik-
55348: si tyypillisesti projektitutkimuksiin liittyvät ul-
55349: kopuolisten asiantuntijoiden palkkiot ja rahoi-        2. Esityksen organisatoriset ja
55350: tus- ja vakuusneuvotteluihin osallistuvien hen-           taloudelliset vaikutukset
55351: kilöiden matkakustannukset. Sanotut erillis-
55352: kustannukset saattavat nousta projektitutki-              Esityksellä ei ole organisatorisia vaikutuksia.
55353: muksien yhteydessä huomattavan suuriksi. Ny-              Valtiontakuukeskukselle on tähän mennessä
55354: kyisen lain mukaan nämä kustannukset jäävät            aiheutunut parin projektin takuuhakemuksen
55355: takuukeskuksen kannettavaksi. Projektirahoi-           käsittelyn yhteydessä esityksessä tarkoitettuja
55356: tuksen merkityksen kasvaessa rahoitusmuoto-            erilliskustannuksia. Näiden kustannusten suu-
55357: 301036N
55358: 2                                   1990 vp. -      HE n:o 114
55359: 
55360: ruus on vaihdellut muutamasta kymmenestä             3. Voimaantulo
55361: tuhannesta markasta yli sataantuhanteen
55362: markkaan. Projektirahoituksen yleistymisen ja          Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan heti kun
55363: lisääntymisen vuoksi Valtiontakuukeskus ei voi       se on hyväksytty ja vahvistettu.
55364: enää kantaa näitä aiemmin satunnaisiksi kat-
55365: sottuja kuluja. Esityksellä vähennettäisiin siten
55366: takuukeskuksen menoja.                                 Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
55367:                                                      kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
55368: 
55369: 
55370: 
55371:                                               Laki
55372:                    Valtiontakuukeskuksesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta
55373: 
55374:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
55375:   lisätään Valtiontakuukeskuksesta 3 päivänä helmikuuta 1989 annetun lain (111/89) 6 § :ään
55376: uusi 2 momentti seuraavasti:
55377: 
55378:                      6§                              kuukeskukselle aiheutuneista sellaisista kustan-
55379:                     Maksut                           nuksista, joita ei ole otettu huomioon 1 mo-
55380:                                                      mentissa tarkoitetuissa maksuissa.
55381: 
55382:   Takuukeskus voi myös periä korvauksen
55383: takuuta tai takausta koskevan hakemuksen ja            Tämä laki tulee voimaan        päivänä
55384: takuun tai takauksen käsittelyn yhteydessä ta-       kuuta 199 .
55385: 
55386: 
55387:      Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1990
55388: 
55389: 
55390:                                        Tasavallan Presidentti
55391:                                        MAUNO KOIVISTO
55392: 
55393: 
55394: 
55395: 
55396:                                                                       Ministeri Matti Louekoski
55397:                                      1990 vp. -      HE n:o 115
55398: 
55399: 
55400: 
55401: 
55402:                                       Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi laivanrakannus- tai
55403:                                   laivanvarustamotoimintaa harjoittaville yrityksille myönnettävis-
55404:                                   tä valtiontakaoksista annetun lain 5 §:n muuttamisesta
55405: 
55406: 
55407: 
55408: 
55409:                            ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
55410: 
55411:   Esityksessä ehdotetaan Valtiontakuukeskuk-            Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan heti
55412: sen alustakausvaltuuksia korotettavaksi 3 000         kun se on hyväksytty ja vahvistettu.
55413: miljoonasta markasta 5 000 miljoonaan mark-
55414: kaan.
55415: 
55416: 
55417: 
55418: 
55419:                                            PERUSTELUT
55420: 
55421: 1. Nykyinen tilanne                                     Mainitun lain perusteella on takauksia
55422:                                                      myönnetty siten, että takausvaltuudesta oli 31
55423:                                                      päivänä toukokuuta 1990 sidottuna noin 2 500
55424:    Laivanrakennus- tai laivanvarustamotoimin-        miljoonaa markkaa. Samanaikaisesti oli käsit-
55425: taa harjoittaville yrityksille myönnettävistä val-   telemättömiä hakemuksia noin 500 miljoonan
55426: tiontakauksista annetun lain (573/72) mukaan         markan edestä.
55427: Valtiontakuukeskus voi myöntää valtionta-
55428: kauksia suomalaisille laivanrakennus- tai lai-
55429: vanvarustamotoimintaa harjoittaville yrityksil-
55430: le myönnettyjen luottojen vakuudeksi. Laivan-
55431: varustamoille takauksia voidaan myöntää, kun         2. Ehdotettu muutos
55432: ne hankkivat uusia aluksia tai käytettyjä enin-
55433: tään 10 vuotta vanhoja aluksia kauppameren-
55434: kulkuun käytettäviksi. Laivanrakennustoimin-
55435: taa harjoittavalle yritykselle myönnetään ta-           Laissa säädetty takausvaltuus tulee koko-
55436: kauksia sen laivanvarustamolle antaman toimi-        naan käytetyksi, mikäli nyt käsiteltävänä ole-
55437: tustuoton rahoittamista varten saaman luoton         vat alustakaushakemukset hyväksytään. Taat-
55438: vakuudeksi. Valtiontakaus voidaan myöntää            tuihin lainoihin liittyvien lyhennyksistä vapai-
55439: myös hankkeen rakennusaikaista rahoitusta            den vuosien johdosta takausvastuu tulee lähi-
55440: varten otetun luoton vakuudeksi.                     vuosina pysymään lähes muuttumattomana.
55441:                                                      Tämän vuoksi ehdotetaan takausvaltuutta ko-
55442:   Takausvaltuudet korotettiin vuonna 1989            rotettavaksi nykyisestä 3 000 miljoonasta mar-
55443: annetulla lainmuutoksella (114/89) 2 000 mil-        kasta siten, että takausluottoja saisi samanai-
55444: joonasta markasta siten, että takausluottoja         kaisesti olla takaisin maksamatta enintään
55445: saa lain mukaan samanaikaisesti olla takaisin        5 000 miljoonan markan määrä korkoja ja
55446: maksamatta yhteensä 3 000 miljoonaa mark-            muita pääoman lisäksi mahdollisesti maksetta-
55447: kaa korkoja ja muita mahdollisesti maksetta-         via suorituksia mukaan lukematta. Säännös
55448: via suorituksia siihen mukaan lukematta.             jäisi muilta osin ennalleen.
55449: 301037P
55450: 2                                    1990 vp.        HE n:o 115
55451: 
55452: 3. Esityksen taloudelliset ja or-                     maankaupan kuljetuksissa käytettävän lasti-
55453:    ganisatoriset vaikutukset                          alustonniston hankinnan rahoituksessa voi-
55454:                                                       daan valtiontakausten avulla edistää alusinves-
55455:    Laivanrakennus- tai laivanvarustamotoimin-         tointien toteutumista. Tähän tarkoitukseen on
55456: taa harjoittaville yrityksille myönnettävistä val-    valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa
55457: tion takaoksista annettu laki säädettiin vuonna       varauduttu myöntämään myös lisäkorkotukea
55458: 1972 pääasiassa sen vuoksi, että laivanvarusta-       luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä
55459: moilla ei ollut tuolloin sellaisia omia pääomia,      korkotukilainoista annetun lain 2 §:n 6 koh-
55460: että ne olisivat kyenneet suorittamaan kokoon-        taan (1040/89) vuonna 1989 tehdyn muutoksen
55461: sa nähden suurehkoja alusinvestointeja. Tar-          nojalla edellyttäen, että alukset tilataan ensisi-
55462: koituksena oli määrätietoisesti uudistaa ja ke-       jaisesti kotimaassa rakennettaviksi.
55463: hittää maamme kauppalaivastoa ottamalla val-             Esityksellä ei ole sanottavia organisatorisia
55464: tion vastattavaksi sellaisia takausriskejä, joita     vaikutuksia eikä hallintokustannusten arvioida
55465: muut luotanantajat eivät katsoneet voivansa           sen johdosta nousevan. Ehdotetusta takausvai-
55466: hyväksyä. Laivanvarustamoille myönnetyistä            tuoden korottamisesta Valtiontakuukeskuksel-
55467: valtiontakaoksista on koko toiminnan aikana           le mahdollisesti aiheutuvien takaustappioiden
55468: aiheutunut noin 45 miljoonan markan takaus-           määrää on mahdotonta etukäteen arvioida.
55469: tappiot. Vuoden 1986 alusta on alustakauksia
55470: voitu myöntää myös laivanrakennusta harjoit-
55471: taville yrityksille. Näistä takaoksista aiheutuu      4. Voimaantulo
55472: valtiolle Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n konkurs-
55473: sin johdosta tappioita, joiden määrää on tässä
55474: vaiheessa vaikea arvioida.                              Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan heti kun
55475:    Jatkamalla valtiontakausten myöntämistä            se on hyväksytty ja vahvistettu.
55476: alushankintojen rahoittamiseen voidaan edis-
55477: tää laivanvarustamojen ja telakoiden kansain-           Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
55478: välistä kilpailukykyä. Erityisesti Suomen ulko-       kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
55479:                                    1990 vp. -    HE n:o 115                                    3
55480: 
55481:                                              Laki
55482: laivanrakennus- tai laivanvarustamotoimintaa harjoittaville yrityksille myönnettävistä valtionta-
55483:                           kaoksista annetun lain 5 §:n muuttamisesta
55484: 
55485:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
55486:   muutetaan laivanrakennus- tai laivanvarustamotoimintaa harjoittaville yrityksille myönnettä-
55487: vistä valtiontakauksista 24 päivänä heinäkuuta 1972 annetun lain (573/72) 5 §, sellaisena kuin se
55488: on 3 päivänä helmikuuta 1989 annetussa laissa (114/89), seuraavasti:
55489: 
55490:                       5§
55491:    Takausluottoja saa samanaikaisesti olla ta-   Pankin kurssilistasta pysyvästi puuttuvan va-
55492: kaisin maksamatta enintään 5 000 miljoonan       luutan kurssi lasketaan käyttäen tämän valuu-
55493: markan määrä korkoja ja muita pääoman            tan takauksen antamisajankohtana käypää
55494: lisäksi mahdollisesti maksettavia suorituksia    kansainvälistä kurssia sellaisessa valuutassa,
55495: mukaan lukematta. Ulkomaisen luoton määrä        jolle on käytettävissä Suomen Pankin kurssi.
55496: lasketaan Suomen Pankin kyseiselle valuutalle
55497: vahvistaman, takauksen antamishetkellä voi-         Tämä laki tulee voimaan       päivänä
55498: massa olevan myyntikurssin mukaan. Suomen         kuuta 199 .
55499: 
55500: 
55501:     Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1990
55502: 
55503: 
55504:                                      Tasavallan Presidentti
55505:                                      MAUNO KOIVISTO
55506: 
55507: 
55508: 
55509: 
55510:                                                                   Ministeri Matti Louekoski
55511: 4                                  1990 vp. -    HE n:o 115
55512: 
55513:                                                                                             Liite
55514: 
55515:                                             Laki
55516: laivanrakennus- tai laivanvarustamotoimintaa harjoittaville yrityksille myönnettävistä valtionta-
55517:                           kaoksista annetun lain 5 §:n muuttamisesta
55518: 
55519:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
55520:   muutetaan laivanrakennus- tai laivanvarustamotoimintaa harjoittaville yrityksille myönnettä-
55521: vistä valtiontakauksista 24 päivänä heinäkuuta 1972 annetun lain (573/72) 5 §, sellaisena kuin se
55522: on 3 päivänä helmikuuta 1989 annetussa laissa (114/89), seuraavasti:
55523: 
55524: Voimassa oleva laki                               Ehdotus
55525: 
55526:                       5§                                               5§
55527:    Takausluottoja saa samanaikaisesti olla ta-      Takausluottoja saa samanaikaisesti olla ta-
55528: kaisin maksamatta enintään 3 000 miljoonan       kaisin maksamatta enintään 5 000 miljoonan
55529: markan määrä korkoja ja muita pääoman            markan määrä korkoja ja muita pääoman
55530: lisäksi mahdollisesti maksettavia suorituksia    lisäksi mahdollisesti maksettavia suorituksia
55531: mukaan lukematta. Ulkomaisen luotan määrä        mukaan lukematta. Ulkomaisen luoton määrä
55532: lasketaan Suomen Pankin kyseiselle valuutalle    lasketaan Suomen Pankin kyseiselle valuutalle
55533: vahvistaman, takauksen antamishetkellä voi-      vahvistaman, takauksen antamishetkellä voi-
55534: massa olevan myyntikurssin mukaan. Suomen        massa olevan myyntikurssin mukaan. Suomen
55535: Pankin kurssilistasta pysyvästi puuttuvan va-    Pankin kurssilistasta pysyvästi puuttuvan va-
55536: luutan kurssi lasketaan käyttäen tämän valuu-    luutan kurssi lasketaan käyttäen tämän valuu-
55537: tan takauksen antamisajankohtana käypää          tan takauksen antamisajankohtana käypää
55538: kansainvälistä kurssia sellaisessa valuutassa,   kansainvälistä kurssia sellaisessa valuutassa,
55539: jolle on käytettävissä Suomen Pankin kurssi.     jolle on käytettävissä Suomen Pankin kurssi.
55540: 
55541:                                                     Tämä laki tulee voimaan       päivänä
55542:                                                   kuuta 199 .
55543:                                     1990 vp. -      HE n:o 116
55544: 
55545: 
55546: 
55547: 
55548:                                      Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kunnallisten viranhalti-
55549:                                  jain ja työntekijäin eläkelain 1 ja 12 §:n muuttamisesta
55550: 
55551: 
55552: 
55553: 
55554:                           ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
55555: 
55556:   Esityksessä ehdotetaan, että kunnallisten vi-      säännös, jonka mukaan eläkelaitos olisi yksit-
55557: ·anhaltijain ja työntekijäin eläkelaista poistet-    täistapauksissa velvollinen luovuttamaan ulos-
55558: aisiin rajoitus, joka estää sähkölaitosta ylläpi-    ottoviranomaiselle eläkkeen maksamista kos-
55559: ävää osakeyhtiötä liittymästä eläkelaitoksen         kevia tietoja eläkkeen ulosmittausta varten.
55560: äsenyhteisöksi.                                         Lainmuutos on tarkoitettu tulemaan voi-
55561:   Lisäksi ehdotetaan kunnallisten viranhalti-        maan heti sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja
55562: ain ja työntekijäin eläkelakiin lisättäväksi         vahvistettu.
55563: 
55564: 
55565: 
55566: 
55567:                                       YLEISPERUSTELUT
55568: 
55569: l. Nykyinen tilanne                                  teluissa mainittiin, että tällaisten osakeyhtiöi-
55570:                                                      den eläketurvan järjestäminen kunnallisten vi-
55571: l.l. Sähkölaitosta ylläpitävien osakeyhtiöi-         ranhaltijain ja työntekijäin eläkelain mukaises-
55572:      den asema kunnallisessa eläkejärjestel-         ti saattaisi vaikuttaa haitallisesti rahoitusjärjes-
55573:      mässä                                           telyihin lainojen saannin osalta.
55574:                                                         Kunnallisten viranhaltijoiden ja työntekijöi-
55575:   Kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin
55576:                                                      den eläkelakia muutettiin maaliskuussa 1987
55577: :läkelain 1 §:n 4 momentin (40/85) mukaan
55578:                                                      annetulla lailla (260/87) niin, että eläkelaitok-
55579: akia sovelletaan sellaisen osakeyhtiön työnte-
55580:                                                      seen voidaan perustaa eläkevastuurahasto.
55581: ~ijään, jonka kaikki osakkeet ovat kuntien,
55582:                                                      Lain 6 a §:n säännösten mukaan eläkevastuu-
55583: ~untainliittojen taikka eläkelaitoksen jäsenyh-
55584:                                                      rahaston varat sijoitetaan turvaavasti ja tuloa
55585: eisöjen omistuksessa ja jos osakkeita osakeyh-
55586:                                                      tuottavasti. Sijoitustoiminnassa asetetaan etu-
55587: iön yhtiöjärjestyksen mukaan saadaan luovut-
55588:                                                      sijalle tuotannolliset sekä tuotannollista ja elin-
55589: aa vain kunnille, kuntainliitoille tai eläkelai-
55590:                                                      keinotoimintaa edistävät kohteet. Erityisestä
55591: oksen jäsenyhteisöille ja osakeyhtiö on elä-         syystä lainaa voidaan myöntää myös jäsenyh-
55592: ~elaitoksen ohjesäännössä mainitulla tavalla
55593:                                                      teisön lakisääteisten tehtävien hoidon kannalta
55594: iittynyt eläkelaitoksen jäsenyhteisöksi. Lakia
55595:                                                      tai muutoin välttämättömiin kohteisiin sijoitus-
55596: :i kuitenkaan sovelleta sähkölaissa (319/79)
55597:                                                      toiminnan      yleissuunnitelmassa    tarkemmin
55598: arkoitettua sähkölaitosta ylläpitävään osa-          määrätyllä tavalla.
55599: ~eyhtiöön.
55600:   Säännös osakeyhtiöiden mahdollisuudesta               Koska eläkelaitoksella nykyisin on myös
55601: iittyä eläkelaitoksen jäsenyhteisöksi lisättiin      mahdollisuus lainaittaa tuotannollista ja elin-
55602: akiin helmikuun alusta 1985. Tällöin jätettiin       keinotoimintaa edistäviä kohteita sekä jäsenyh-
55603: ähkölaitostoimintaa harjoittavat osakeyhtiöt         teisöjen toimintaa, ei sähkölaitosta ylläpitävien
55604: ~unnallisen eläketurvan ulkopuolelle. Perus-         osakeyhtiöiden jättämiselle kunnallisen elä-
55605: 
55606: 00760N
55607: 2                                   1990 vp. -      HE n:o 116
55608: 
55609: keturvan ulkopuolelle rahoitusjärjestelyjen          keet ovat tulleet ulosottokelpoisiksi, tarvitsev<
55610: vuoksi enää ole aihetta.                             ulosottoviranomaiset eläkelaitokselta tietoj
55611:    Kunnallisia laitoksia ollaan muuttamassa yh-      eläkkeistä.
55612: tiömuotoon. Tiettyjä tehtäviä on katsottu voi-          Ulosottolain 4 luvun 18 e §:n 3 momentis5
55613: tavan tarkoituksenmukaisemmin hoitaa yksi-           säädetään työnantajan ja viranomaisen tietc
55614: tyisoikeudellisia yhtiömuotoja hyväksi käyt-         jenantovelvollisuudesta. Säännöksen mukaa
55615: täen. Kuntien muilla kuin sähkölaitosta ylläpi-      näiden on annettava ulosottomiehelle palka
55616: tävillä osakeyhtiöillä on mahdollisuus niin ha-      ulosmittausta varten tarpeellisia tietoja, sikä
55617: lutessaan liittyä eläkelaitoksen jäsenyhteisöksi.    kuin toisin ei ole säädetty. Ulosottolain vuode
55618: Kuntien eläkevakuutuksen jäsenyhteisöksi oli         1990 alusta muutetun 4 luvun 7 §:n 1 momer
55619: vuoden 1988 loppuun mennessä liittynyt 54            tin mukaan kyseisen luvun palkkaa koskevi
55620: kunnallista osakeyhtiötä. Näissä osakeyhtiöissä      säännöksiä sovelletaan myös eläkkeeseen. Ko
55621: oli yhteensä 1 351 työntekijää. Kunnallisissa        ka kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäi
55622: jakelusähkölaitoksissa arvioidaan olevan kaik-       eläkelain 12 a §:ssä on nimenomainen salass<
55623: kiaan noin 6 000 työntekijää.                        pitovelvollisuussäännös henkilöiden talouden
55624:    Kun kunnallinen sähkölaitos muuttuu säh-          seen asemaan nähden, olisi selvyyden vuok
55625: kölaitososakeyhtiöksi, se joutuu nykyisin eri-       aiheellista lisätä lakiin selvä säännös siitä, mi:
55626: laiseen asemaan eläketurvan suhteen muihin           sä laajuudessa eläkelaitos on velvollinen ant<
55627: kunnallisiin osakeyhtiöihin nähden. Sähkölai-        maan tietoja ulosottoviranomaiselle.
55628: tososakeyhtiön on vakuutettava työntekijänsä
55629: työntekijäin eläkelain (395/61) mukaan. Sillä
55630: ei ole mahdollisuutta tarjota työntekijöilleen
55631: entisiä eläke-etuuksia. Työntekijäin eläkelain       2. Ehdotetut muutokset
55632: mukainen eläketurva on kunnallista eläketur-
55633: vaa heikompi.                                        2.1. Sähkölaitososakeyhtiön oikeus liittyä
55634:    Kuntien omistamat sähkölaitososakeyhtiöt,              eläkelaitoksen jäsenyhteisöksi
55635: joita on noin 50, samoin kuin muutkin kunnal-
55636: liset osakeyhtiöt ovat useimmiten sitoutuneet           Sähkölaitososakeyhtiöiden saattamiseksi s<
55637: noudattamaan soveltuvin osin kunnallisia työ-        maan asemaan muiden kunnallisten osakeyht
55638: ehtosopimuksia. Palkkaus- ja eläkejärjestelmä        öiden kanssa eläketurvan valintaan nähde
55639: muodostaa kokonaisuuden, jonka kehittämistä          kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eli
55640: helpottavat oleellisesti yhtenäisesti kehittyvät     kelaista ehdotetaan poistettavaksi sähkölaito:
55641: palkkaus- ja eläke-edut. Kunnalliset sähkölai-       ta ylläpitäviä osakeyhtiöitä koskeva rajoitt
55642: tososakeyhtiöt ovat erilaisessa asemassa mui-        saada liittyä eläkelaitoksen jäsenyhteisöks
55643: hin osakeyhtiöihin nähden.                           Sähkölaitosta ylläpitävään osakeyhtiöön sove
55644:                                                      lettaisiin samoja säännöksiä kuin muihinki
55645:                                                      kunnallisiin osakeyhtiöihin.
55646: 1.2. Tietojen antaminen kunnallisten viran-
55647:      haltijain ja työntekijäin eläkelain nojal-
55648:      la                                              2.2. Tietojen anto ulosottoviranomaiselle
55649:    Kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin
55650: eläkelain 12 a §:n mukaan eläkelaitoksen luot-          Salassapitovelvollisuuden ja ulosottoviranc
55651: tamushenkilöä sekä laitoksen viranhaltijaa ja        maisen tarpeen saada tietoja maksettavist
55652: työntekijää on rangaistuksen uhalla kielletty        eläkkeistä välisen tilanteen selkeyttämiseksi el
55653: ilmaisemasta, mitä hän on laissa säädettyjä          dotetaan kunnallisten viranhaltijain ja työnt1
55654: tehtäviä hoitaessaan saanut tietää jonkun hen-       kijäin eläkelain 12 §:ään lisättäväksi uusi
55655: kilön taloudellisesta asemasta tai terveydenti-      momentti, jossa säädetään tietojenantamisest
55656: lasta. Rangaistuksesta salassapitovelvollisuu-       ulosottoviranomaiselle.
55657: den rikkomisesta on vuoden 1990 alusta sää-             Muutoksella on tarkoitus sallia yksittäist
55658: detty rikoslain 40 luvun 5 §:ssä (792/89).           eläkkeensaajaa koskevien tietojen anto uJo:
55659:    Vuoden 1990 alusta voimaan tulleella ulos-        ottoviranomaiselle ulosoton toimeenpanemist
55660: ottolain muutoksella (939/88) on kumottu työ-        varten. Tietojenantovelvollisuus koskisi vai
55661: eläkkeitä koskeva ulosmittauskielto. Kun eläk-       eläkelaitoksen maksaman eläkkeen määrää.
55662:                                     1990 vp. -     HE n:o 116                                      3
55663: 
55664: 3. Esityksen vaikutukset                              Tietojen antamista ulosottoviranomaiselle
55665:                                                     koskeva lisäys selkeyttää eläkelaitoksen viran-
55666:                                                     haltijoiden ja työntekijöiden oikeutta antaa
55667:    Ehdotus poistaa sähkölaitososakeyhtiöitä         yksittäisen eläkkeensaajan taloudellista asemaa
55668: koskeva rajoitus liittyä eläkelaitoksen jäsenyh-    koskevia tietoja ulosottoviranomaisen käyt-
55669: teisöksi saattaa kaikki kunnalliset osakeyhtiöt     töön.
55670: tasavertaiseen asemaan eläketurvan valinnan           Muutoksilla ei ole eläkekustannuksiin vai-
55671: suhteen.                                            kuttavaa merkitystä.
55672: 
55673: 
55674: 
55675: 
55676:                             YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
55677: 
55678: 1. Lakiehdotus                                      osakeyhtiöiden vapaaehtoista. Liittymisestä
55679:                                                     määrätään tarkemmin eläkelaitoksen ohjesään-
55680:    1 §. Kunnallisten viranhaltijain ja työnteki-    nössä.
55681: jäin eläkelain 1 §:n 4 momentista ehdotetaan           12 §. Lain 12 §:ään ehdotetaan lisättäväksi
55682: poistettavaksi rajoitus, joka koskee sähkölai-      uusi 3 momentti, jossa säädetään ulosottovi-
55683: tosta ylläpitävän osakeyhtiön oikeutta liittyä      ranomaisen oikeudesta saada tietoja yksittäi-
55684: eläkelaitoksen jäsenyhteisöksi. Ehdotuksen          selle eläkkeensaajalle suoritettavan eläkkeen
55685: mukaan sähkölaitososakeyhtiö voisi liittyä elä-     määrästä. Eläkelaitos olisi velvollinen ulosotto-
55686: kelaitoksen jäsenyhteisöksi samoin edellytyksin     viranomaisen pyynnöstä ilmoittamaan tälle
55687: kuin muut kunnalliset osakeyhtiöt.                  maksamansa eläkkeen määrän.
55688:    Sähkölaitosta ylläpitäväitä osakeyhtiöltä
55689: edellytetään, että kuntien ja kuntainliittojen
55690: taikka eläkelaitoksen jäsenyhteisöksi liittynei-    2. Voimaantulo
55691: den yhteisöjen on omistettava yhtiön osake-
55692: kannasta 100 prosenttia. Yhtiöjärjestyksessä          Lakiehdotus ehdotetaan tulevaksi voimaan
55693: on oltava määräys siitä, ettei osakkeita voisi      heti sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja
55694: luovuttaa muille kuin eläkelaitoksen jäsenyh-       vahvistettu.
55695: teisöille. Sähkölaitosta ylläpitävän osakeyhtiön      Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
55696: liittyminen jäsenyhteisöksi olisi kuten muiden      kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
55697: 4                                   1990 vp. -      HE n:o 116
55698: 
55699:                                               Laki
55700:         kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain 1 ja 12 §:n muuttamisesta
55701: 
55702:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
55703:    muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1964 annetun kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin
55704: eläkelain (202/64) 1 §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on 18 päivänä tammikuuta 1985 annetussa
55705: laissa (40/85), sekä
55706:    lisätään 12 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna 7 päivänä heinäkuuta 1970 ja 3 päivänä
55707: helmikuuta 1989 annetuilla laeilla (467170 ja 110/89), uusi 3 momentti seuraavasti:
55708: 
55709:                        1§
55710:                                                     luovuttaa vain kunnille, kuntainliitoille tai elä-
55711:    Tätä lakia sovelletaan myös eläkelaitoksen       kelaitoksen jäsenyhteisöille ja joka on eläkelai-
55712: viranhaltijaan ja työntekijään, jolloin eläkelai-   toksen ohjesäännössä määrätyllä tavalla liitty-
55713: toksesta on soveltuvin kohdin voimassa, mitä        nyt eläkelaitoksen jäsenyhteisöksi.
55714: jäsenyhteisöstä on säädetty, sekä sellaisen yh-
55715: distyksen työntekijään, jossa on jäsenenä yk-                             12 §
55716: sinomaan kuntia, kuntainliittoja ja niiden
55717: muodostamia yhdistyksiä ja joka eläkelaitok-          Eläkelaitoksen on ulosottoa varten asian-
55718: sen ohjesäännössä määrättävällä tavalla on          omaisen viranomaisen pyynnnöstä ilmoitettava
55719: liittynyt eläkelaitoksen jäsenyhteisöksi. Tätä      maksamansa eläkkeen määrä sekä tiedossaan
55720: lakia sovelletaan niin ikään sellaisen osakeyh-     olevat muut laitokset, jotka maksavat eläk-
55721: tiön työntekijään, jonka kaikki osakkeet ovat       keensaajalle toimeentuloetuuksia.
55722: kuntien, kuntainliittojen taikka eläkelaitoksen
55723: jäsenyhteisöjen omistuksessa, jonka osakkeita         Tämä laki tulee voimaan                päivänä
55724: osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen mukaan saadaan                kuuta 199
55725: 
55726: 
55727:     Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1990
55728: 
55729: 
55730:                                       Tasavallan Presidentti
55731:                                        MAUNO KOIVISTO
55732: 
55733: 
55734: 
55735: 
55736:                                                              Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
55737:                                      1990 vp. -      HE n:o 116                                      5
55738: 
55739:                                                                                                  Liite
55740: 
55741: 
55742: 
55743:                                                Laki
55744:         kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain 1 ja 12 §:n muuttamisesta
55745: 
55746:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
55747:    muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1964 annetun kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin
55748: eläkelain (202/64) 1 §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on 18 päivänä tammikuuta 1985 annetussa
55749: laissa (40/85), sekä
55750:    lisätään 12 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna 7 päivänä heinäkuuta 1970 ja 3 päivänä
55751: helmikuuta 1989 annetuilla laeilla (467 /70 ja 110/89), uusi 3 momentti seuraavasti:
55752: 
55753: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
55754: 
55755:                        1§                                                   1§
55756: 
55757:    Tätä lakia sovelletaan myös eläkelaitoksen           Tätä lakia sovelletaan myös eläkelaitoksen
55758: viranhaltijaan ja työntekijään, jolloin eläkelai-    viranhaltijaan ja työntekijään, jolloin eläkelai-
55759: toksesta on soveltuvin kohdin voimassa, mitä         toksesta on soveltuvin kohdin voimassa, mitä
55760: jäsenyhteisöstä on säädetty, sekä sellaisen yh-      jäsenyhteisöstä on säädetty, sekä sellaisen yh-
55761: distyksen työntekijään, jossa on jäsenenä yk-        distyksen työntekijään, jossa on jäsenenä yk-
55762: sinomaan kuntia, kuntainliittoja ja niiden           sinomaan kuntia, kuntainliittoja ja niiden
55763: muodostamia yhdistyksiä ja joka eläkelaitok-         muodostamia yhdistyksiä ja joka eläkelaitok-
55764: sen ohjesäännössä määrättävällä tavalla on           sen ohjesäännössä määrättävällä tavalla on
55765: liittynyt eläkelaitoksen jäsenyhteisöksi. Tätä       liittynyt eläkelaitoksen jäsenyhteisöksi. Tätä
55766: lakia sovelletaan niin ikään sellaisen osakeyh-      lakia sovelletaan niin ikään sellaisen osakeyh-
55767: tiön työntekijään, jonka kaikki osakkeet ovat        tiön työntekijään, jonka kaikki osakkeet ovat
55768: kuntien, kuntainliittojen taikka eläkelaitoksen      kuntien, kuntainliittojen taikka eläkelaitoksen
55769: jäsenyhteisöjen omistuksessa ja jos osakkeita        jäsenyhteisöjen omistuksessa, jonka osakkeita
55770: osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen mukaan saadaan         osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen mukaan saadaan
55771: luovuttaa vain kunnille, kuntainliitoille tai elä-   luovuttaa vain kunnille, kuntainliitoille tai elä-
55772: kelaitoksen jäsenyhteisöille ja osakeyhtiö on        kelaitoksen jäsenyhteisöille ja joka on eläkelai-
55773: eläkelaitoksen ohjesäännössä määrätyllä taval-       toksen ohjesäännössä määrätyllä tavalla liitty-
55774: la liittynyt eläkelaitoksen jäsenyhteisöksi. La-     nyt eläkelaitoksen jäsenyhteisöksi.
55775: kia ei kuitenkaan sovelleta 16 päivänä maalis-
55776: kuuta 1979 annetussa sähkölaissa (319179) tar-
55777: koitettua sähkölaitosta ylläpitävään osakeyhti-
55778: öön.
55779: 
55780:                                                   12 §
55781: 
55782:                                                        Eläkelaitoksen on ulosottoa varten asian-
55783:                                                      omaisen viranomaisen pyynnnöstä ilmoitettava
55784:                                                      maksamansa eläkkeen määrä sekä tiedossaan
55785:                                                      olevat muut laitokset, jotka maksavat eläk-
55786:                                                      keensaajalle toimeentuloetuuksia.
55787:

Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025