<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin.  Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.

Nimesi:

Lausahdus:

154 Käyttäjää paikalla! 0.0066049098968506

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
A_1990_1 | A_1990_2 | A_1990_3 | A_1990_4 | A_1990_5 | A_1990_6 | B_1990_1 | B_1990_2 | C_1990_1 | C_1990_2 | C_1990_3 | D_1990_1 | D_1990_2 | E_1990_1 | E_1990_2 | E_1990_3 | E_1990_4 | E_1990_5 | E_1990_6 | F_1990_1 | F_1990_2 | F_1990_3 | Hak_1990 | PTK_1990_1 | PTK_1990_2 | PTK_1990_3 | PTK_1990_4 | PTK_1990_5 | PTK_1990_6 | 
1: Vuoden 1990
2:                         ••   ••
3: VALTIOPAIVAT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: A4
10: Hallituksen esitykset
11: 118--210
12: 
13: 
14: 
15: 
16: EDUSKUNTA
17: 
18: HELSINKI
19:           ISSN 0783-9820
20: Helsinki 1991. Valtion painatuskeskus
21: SISÄLLYSLUETTELO
22: 
23: 
24: 
25: 
26: Hallituksen esitykset 118-210
27: 
28:   118 valtioneuvoston      lainanottovaltuuksista         131 laiksi alkoholijuomaverosta annetun lain
29:   vuonna 1991                                             1 ja 2 §:n muuttamisesta
30: 
31:   119 valtion liikelaitoksista annetun lain mu-           132 laiksi polttoaineverosta annetun lain
32:   kaisten liikelaitosten lainanottovaltuuksista           muuttamisesta
33:   vuonna 1991
34:                                                       -   133 laiksi fosforilannoiteverosta
35:    120 asunto-olojen kehittämisrahaston lainan-
36:    ottovaltuuksista vuonna 1991                           134 laiksi valtioneuvoston ministeriöiden lu-
37:                                                           kumäärästä ja yleisestä toimialasta annetun
38:    121 laiksi vuodelta 1991 toimitettavassa val-          lain 3 §:n muuttamisesta
39:    tionverotuksessa sovellettavista veroasteikois-
40:    ta ja veroprosenteista                                 135 laiksi Lappeenrannan teknillisestä korkea-
41:                                                           koulusta annetun lain 1 §:n muuttamisesta
42:    122 laiksi tulo- ja varallisuusverolain muutta-
43:    misesta                                                136 laiksi Suomen Akatemiasta
44: 
45:    123 laiksi korkotulon lähdeverosta sekä laiksi         137 laiksi Ilmailulaitoksesta
46:    talletusten ja obligaatioiden veronhuojennus-
47:    lain muuttamisesta                                     138 laeiksi työntekijäin eläkelain sekä lyhytai-
48:                                                           kaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin elä-
49:    124laeiksi elinkeinotulon verottamisesta anne-         kelain 1 §:n muuttamisesta
50:    tun lain ja yhtiöveron hyvityksestä annetun
51:    lain 1 ja 14 §:n muuttamisesta                         139 laiksi yrityskiinnityslain muuttamisesta ja
52:                                                           eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
53:    125 laiksi liikevaihtoverolain 16 ja 27 §:n
54:    väliaikaisesta muuttamisesta                           140 laiksi sukunimilain muuttamisesta
55: 
56:    126 kone- ja laiteinvestointien vähennysoi-            141 laiksi rangaistusmääräyslain muuttamises-
57:    keutta koskeviksi muutoksiksi liikevaihtove-           ta
58:    rolainsäädäntöön
59:                                                           142 laiksi lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä
60:    127 laiksi eräitä elintarvikkeita koskevista           annetun lain 26 §:n muuttamisesta
61:    poikkeuksista liikevaihtoverolakiin annetun
62:    lain väliaikaisesta muuttamisesta                      143 laiksi Suomen osallistumisesta Yhdistynei-
63:                                                           den Kansakuntien rauhanturvaamistoimin-
64:    128 laiksi eräistä vakuutusmaksuista suoritet-         taan annetun lain muuttamisesta
65:    tavasta verosta annetun lain 3 §:n väliaikaises-
66:    ta muuttamisesta                                       144 laiksi luopumiseläkelain muuttamisesta
67: 
68:    129 laiksi moottoriajoneuvoverosta annetun             145 eräiden maaseutuelinkeinolakiin liittyvien
69:    lain muuttamisesta                                     lakien muuttamisesta
70: 
71:    130 laiksi tasausverolain muuttamisesta                146 laiksi sokerilain 13 §:n muuttamisesta
72: 
73: 510092Y
74: 4                                              Sisällysluettelo
75: 
76:     14 7 laiksi kotimaisesta tärkkelystuotannosta           161 laeiksi yksinoikeudesta integroidun piirin
77:     annetun lain 13 §:n muuttamisesta                       piirimalliin sekä tekijänoikeuslain, oikeudesta
78:                                                             valokuvaan annetun lain ja patentti- ja rekis-
79:     148 laiksi kotimaisesta öljykasvituotannosta            terihallituksesta annetun lain muuttamisesta
80:     annetun lain 13 §:n muuttamisesta
81:                                                             162 laiksi kansainvälisen henkilövaihdon kes-
82:     149 laeiksi maidon väliaikaisesta kiintiömak-           kuksesta
83:     susta annetun lain 6 ja 27 §:n, maidon väliai-
84:     kaisista tuotantokiintiöistä annetun lain sekä          163 laiksi maidon, sianlihan ja viljan vientikus-
85:     meijerikohtaisesta kiintiömaksusta annetun              tannusmaksusta
86:     lain muuttamisesta ja Voimassaoloajan jatka-
87:     misesta                                                 164 laiksi lästimaksusta annetun lain 1 §:n
88:                                                             muuttamisesta
89:     150 laiksi maataloustuotannon tasapainotta-
90:     misesta annetun lain muuttamisesta                      165 laiksi mittatekniikan keskuksesta
91: 
92:     151 laiksi kotieläintuotannon ohjaamisesta              166 laiksi teknillisestä tarkastuskeskuksesta
93:     eräissä tapauksissa annetun lain 5 §:n 3 mo-            annetun lain muuttamisesta
94:     mentin 1 kohdan kumoamisesta
95:                                                             167 laeiksi kansaneläkelain väliaikaisesta
96:                                                             muuttamisesta, vuodelta 1991 suoritettavasta
97:     152 laiksi ulkomaanliikenteen lastialusten kil-
98:                                                             sairausvakuutusmaksusta ja työnantajan lap-
99:     pailuedellytysten edistämisestä
100:                                                             silisämaksun perimättä jättämisestä vuodelta
101:                                                             1991
102:     153 laeiksi työttömyysturvalain ja työttömyys-
103:     kassalain muuttamisesta                                  168 laiksi rintamasotilaseläkelain 9 a §:n
104:                                                              muuttamisesta
105:     154 oikeudenkäymiskaaren pöytäkirjaa ja tuo-
106:     miota koskevien säännösten uudistamisesta                169 laiksi ulkomaalaisvaltuutetusta
107:     riita-asioissa
108:                                                              170 laiksi sotilasvammalain 6 §:n muuttami-
109:     155 laiksi markkinatuomioistuimesta annetun              sesta
110:     lain 2 ja 3 §:n muuttamisesta
111:                                                              171 laiksi pienyrittäjän vuosilomarahasta an-
112:     156 laeiksi rajavyöhykelain muuttamisesta ja             netun lain 3 ja 17 §:n muuttamisesta
113:     valtakunnan maarajan lähellä olevien kiinteis-
114:     töjen nautintaoikeuden supistamisesta anne-              172 laiksi maatalousyrittäjän lomituspalveluis-
115:     tun lain kumoamisesta                                    ta annetun lain muuttamisesta
116: 
117:     157 laiksi valtioneuvoston oikeudesta luovut-            173 laeiksi alkoholilainsäädännön muuttami-
118:     taa Lapuan patruunatehtaan hallinnassa ole-              sesta
119:     vaa omaisuutta perustettavalle osakeyhtiölle
120:     sekä ryhtyä eräisiin muihin yhtiön perustami-            174 laiksi työvoimapoliittisesta aikuiskoulu-
121:     seen liittyviin järjestelyihin                           tuksesta annetun lain muuttamisesta
122: 
123:     158 laeiksi valtion eläkelain sekä eräiden mui-          175 laiksi luvanvaraisesta henkilöliikenteestä
124:     den lakien muuttamisesta                                 tiellä ja laiksi elinkeinon harjoittamisen oikeu-
125:                                                              desta annetun lain 22 §:n kumoamisesta
126:     159 laiksi sokeriverosta annetun lain 4 §:n
127:     muuttamisesta                                            176 Euroopan ihmisoikeustoimikunnan ja ih-
128:                                                              misoikeustuomioistuimen käsittelyihin osallis-
129:     160 verohallintolaiksi ja siihen liittyväksi lain-       tuvia henkilöitä koskevan eurooppalaisen so-
130:     säädännöksi                                              pimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä
131:                                          Sisällysluettelo                                              5
132: 
133: 177 Jugoslavian kehitysrahastoa koskevan Eu-           193 laiksi luottolaitosten varoista myönnettä-
134: roopan vapaakauppaliiton neuvoston päätök-             vistä eräistä korkotukilainoista annetun lain
135: sen eräiden määräysten hyväksymisestä                  muuttamisesta
136: 
137: 178 laeiksi rikosvahinkojen korvaamisesta val-         194laeiksi ammatillisista oppilaitoksista anne-
138:                                                        tun lain 1 §:n muuttamisesta ja ammatillisten
139: tion varoista annetun lain ja sairausvakuutus-
140:                                                        oppilaitosten rahoituksesta annetun lain
141: lain muuttamisesta
142:                                                        11 §:n muuttamisesta
143: 179 turvaaruistointa koskevan lainsäädännön            195 koulutussopimustoimintaa koskevaksi
144: uudistamisesta                                         lainsäädännöksi ja laiksi oppisopimuslain vä-
145:                                                        liaikaisesta muuttamisesta annetun lain 28 §:n
146: 180 laeiksi saamen kielen käyttämisestä viran-         ja voimaantulosäännöksen muuttamisesta
147: omaisissa ja kielilain 1 §:n muuttamisesta
148:                                                        196 laiksi ammatillisten oppilaitosten rahoi-
149:                                                        tuksesta annetun lain 24 §:n muuttamisesta
150: 181 laeiksi kunnallisen virkaehtosopimuslain
151: 5 a §:n ja kunnallisista työehtosopimuksista           197 laiksi peruskoululain muuttamisesta ja
152: annetun lain 1 a §:n muuttamisesta                     laiksi lukiolain 17 ja 21 §:n muuttamisesta
153: 
154: 182 laiksi kuntien yleisestä valtionosuudesta ja       198 laiksi metsästyslain muuttamisesta
155: yleisistä rahoitusavustuksista annetun lain            199 laiksi maanmittauslaitoksesta, laiksi jako-
156: 5 §:n muuttamisesta                                    lain muuttamisesta ja laiksi kaavoitusalueiden
157:                                                        jakolain 2 a §:n 3 momentin kumoamisesta
158: 183 laiksi merenkulun veronhuojennuksista
159: annetun lain muuttamisesta                         ~   200 laiksi peltoalan perusteella suoritettavasta
160:                                                        vientikustannusmaksusta
161: 184 valtion liikelaitoksista annetun lain mu-      ~ 201 laiksi kotieläintuotannon ohjaamisesta
162: kaisten liikelaitosten lainanottovaltuuksien li-
163: säämisestä vuonna 1990                             ~ 202 laiksi alustoimitusten rahoitukseen myön-
164:                                                        nettävästä korkotuesta
165: 185 laeiksi ennakkoperintälain, verotuslain ja
166:                                                    ~   203 laiksi sähkölain muuttamisesta
167: veronkantolain muuttamisesta
168:                                                    ~   204 laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suun-
169: 186 laiksi korkoa vastaavasta korotuksesta             nittelusta ja valtionosuudesta annetun lain
170: verotuksessa                                            16 §:n väliaikaisesta muuttamisesta annetun
171:                                                        lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta
172: 187 laiksi vuodelta 1989 toimitettavan vero-
173:                                                    ~   205 laeiksi kansaneläkelain sekä eräiden siihen
174: tuksen viivästymisestä johtuvista poikkeusjär-
175:                                                        liittyvien lakien muuttamisesta
176: jestelyistä
177:                                                        206 laiksi työterveyslaitoksen toiminnasta ja
178: 188 laiksi asuntotulon verottamisesta era1ssa          rahoituksesta annetun lain 3 §:n muuttamises-
179: tapauksissa annetun lain 1 §:n muuttamisesta           ta
180:                                                    ~ 207    laeiksi työsopimuslain, vuosilomalain
181: 189 laiksi valtion virkamieslain muuttamisesta
182:                                                        3 §:n ja sairausvakuutuslain muuttamisesta
183: 190 laiksi lannoiteverosta annetun lain 2 ja           208 laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta
184: 4 §:n muuttamisesta
185:                                                        209 laiksi maatalousyrittäjien sukupolvenvaih-
186:                                                        doseläkkeestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeik-
187: 191 laiksi ravintorasvaverosta annetun lain
188:                                                        si
189: muuttamisesta
190:                                                        210 laiksi maatalousyrittäjien tapaturmava-
191: 192 laiksi rehujen rasva- ja valkuaisverosta           kuutuslain 11 ja 12 §:n muuttamisesta
192:                                      1990 vp. -      HE n:o 118
193: 
194: 
195: 
196: 
197:                                         Hallituksen esitys Eduskunnalle valtioneuvoston lainanot-
198:                                   tovaltuuksista vuonna 1991
199: 
200:    Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja me-      myös erittäin lyhytaikaista, tililuoton kaltaista
201: noarvioksi vuodelle 1991 on arvioitu, että net-      rahoitusta maksuvalmiuden päivävaihteluiden
202: tolainanottoa ei tarvita. Noudatettavan netto-       tasoittamiseen.
203: budjetointiperiaatteen mukaisesti valtionvelan          Nykyiset pääomamarkkinat ja niillä tapahtu-
204: nettokuoletuksina on menoksi merkitty 100            vat muutokset edellyttävät suurta päätöksente-
205: miljoonaa markkaa. Valtionvelan kuoletusten          konopeutta, minkä vuoksi valtioneuvostolle tu-
206: on arvioitu vuonna 1991 olevan yhteensä noin         lisi antaa mahdollisuus siirtää määräämissään
207: 7 690 miljoonaa markkaa. Tällä perusteella           rajoissa lainanotosta päättäminen valtiovarain-
208: valtion bruttolainanoton vähimmäismäärä on           ministeriön tai valtiokonttorin tehtäväksi.
209: 7 590 miljoonaa markkaa.                                Tarkoituksena on edelleen valtionvelan va-
210:    Vuonna 1991 on mahdollista lainaehtojen           luuttajakautuman ohjaamiseksi valuuttakurssi-
211: perusteella irtisanoa vanhoja ulkomaisia laino-      riskejä tasoittavasti tai säästöjen saavuttami-
212: ja ennenaikaisesti takaisinmaksettavaksi noin        seksi velanhoitokustannuksissa jatkaa koron-
213: 2 200 miljoonaa markkaa. Suotuisan mark-             ja valuutanvaihtosopimusten (swap) käyttamis-
214: kina- ja korkotilanteen varalta olisi lisäksi        tä sekä uusien että jo otettujen valtiolainojen
215: tarkoituksenmukaista varautua muutoinkin os-         osalta.
216: tamaan markkinoilta vanhoja valtionobligaati-           Swap-sopimusten määrä riippuu markkinoi-
217: oita tai vaihtamaan ja uudelleenrahoittamaan         den tarjoamista mahdollisuuksista, joiden riit-
218: niitä. Lainaehtojen mukaisia ja markkinoilta         täväksi hyödyntämiseksi toimintavaltuuksien
219: obligaatioita ostamalla tai vaihtamalla tapah-       tulisi olla suhteellisen väljät. Tämän vuoksi
220: tuvia ennenaikaisia kuoletuksia voitaisiin käyt-     tehtävien koron- ja valuutanvaihtosopimusten
221: tää milloin niillä on saavutettavissa laskennalli-   määräksi esitetään yhteensä enintään 5 000
222: sia säästöjä velanhoitomenoissa tai niiden           miljoonan markan lainapääomaa päätöksente-
223: käyttäminen on valtiontalouden kannalta muu-         koajankohtien valuuttakurssien mukaan las-
224: toin perusteltua. Toteuttamiskelpoisten irtisa-      kettuna. Tämän lisäksi olisi tarpeen sallia sel-
225: nomisten määrä riippuu kansainvälisten pää-          laiset koronvaihtosopimukset, joita on välttä-
226: omamarkkinoiden ja niillä vallitsevien korko-        mätöntä käyttää välivaiheena valuuttaa toiseen
227: tasojen kehityksestä. Irtisanomiset, obligaatioi-    swap-sopimuksin vaihdettaessa. Swap-sopi-
228: den ostot tai niiden vaihtaminen uusiin eivät        musten hyväksikäyttö edellyttää niin suurta
229: vaikuta nettolainanottoon, mikäli ne uudel-          päätöksentekonopeutta, että myös tältä osin
230: leenrahoitetaan täysimääräisesti, mutta lisäävät     valtioneuvostolle tulisi antaa mahdollisuus jät-
231: bruttolainanottoa toteutetulla määrällä.             tää koron- ja valuutanvaihtosopimuksista
232:    Kun lainanotossa on tarkoitus edelleen käyt-      päättäminen valtiovarainministeriön tai valtio-
233: tää laina-ajaltaan myös alle yhden vuoden            konttorin tehtäväksi.
234: pituisia velkasitoumuksia, lisää myös tämä              Edellä lausutun perusteella ehdotetaan,
235: bruttolainanottoon tarvittavan valtuuden mää-
236: rää.                                                          että Eduskunta oikeuttaisi valtioneu-
237:    Edellä selostetun perusteella tulisi vuonna              voston tämän määräämillä ehdoilla
238: 1991 varautua kaikkiaan noin 13 000 miljoo-                 vuonna 1991 ottamaan valtiolainoja yh-
239: nan markan bruttolainanottoon.                              teensä enintään 13 000 000 000 markan
240:    Lisäksi voidaan valtion maksuvalmiuden                   bruttomäärän siten, että valtioneuvosto
241: turvaamiseksi sekä valtion maksuliikkeen kau-               voi määräämissään rajoissa antaa lai-
242: siluonteisten menohuippujen ja valtion kassasi-             nanotosta päättämisen valtiovarainmi-
243:  joitusten tarkoituksenmukaisen hoidon edellyt-             nisteriön tai valtiokonttorin tehtäväksi,
244:  tämän rahoitustarpeen kattamiseksi tarvita ly-               että Eduskunta oikeuttaisi valtioneu-
245:  hytaikaista luottoa. Tilapäisesti voidaan tarvita          voston tai sen määräämissä rajoissa
246: 301125K
247: 2                                 1990 vp. -    HE n:o 118
248: 
249:      valtiovarainministeriön tai valtiokont-          valtiovarainministeriön tai
250:      torin edellä tarkoitetun lisäksi käyttä-         torin tekemään otettuihin ju
251:      mään valtion maksuvalmiuden turvaa-              valtiolainoihin liittyviä koron- _
252:      miseksi sekä valtion kausi!uonteisten            tanvaihtosopimuksia pääoma,
253:      menohuippujen ja valtion kassasijoitus-          tään yhteensä enintään 5 000 OL
254:      ten tarkoituksenmukaisen hoidon edel-            markan lainojen osalta ja lisättynu
255:      lyttämän rahoitustarpeen kattamiseksi            ronvaihtosopimusten osalta määrä.
256:      lyhytaikaista luottoa harkintansa mu-            joka näitä tarvitaan välivaiheena v~.
257:      kaan, sekä                                       luuttoja toisiin valuutanvaihtosopimuk-
258:         että Eduskunta oikeuttaisi valtioneu-         sin vaihdettaessa.
259:      voston tai sen määräämissä rajoissa
260: 
261:     Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1990
262: 
263: 
264:                                   Tasavallan Presidentti
265:                                    MAUNO KOIVISTO
266: 
267: 
268: 
269: 
270:                                                     Valtiovarainministeri Matti Louekoski
271:                                       1990 vp. -      HE n:o 119
272: 
273: 
274: 
275: 
276:                                      Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion liikelaitoksista anne-
277:                                   tun lain mukaisten liikelaitosten lainanottovaltuuksista vuonna
278:                                   1991
279: 
280:    Valtion liikelaitoksista annetun lain (627/87)        Tarkoituksena on, että eduskunta antaisi
281: 8 §:n 2 momentin nojalla liikelaitokselle voi-        asianomaisissa laeissa tarkoitetun suostumuk-
282: daan liikelaitoskohtaisessa laissa antaa oikeus       sensa liikelaitosten tarvitsemien valtion liikelai-
283: ottaa pitkäaikaista lainaa eduskunnan suostu-         toksista annetun lain 8 §:n 2 momentissa tar-
284: muksen rajoissa. Tällainen liikelaitoskohtainen       koitettujen lainojen enimmäismääristä. Maini-
285: oikeus on annettu Valtion painatuskeskukselle,        tun lain 8 §:n 3 momentin mukaan valtioneu-
286: Valtion ravitsemiskeskukselle ja Valtion tieto-       vosto antaa määräyksiä liikelaitosten lainano-
287: konekeskukselle niitä koskevissa 1.1.1989 voi-        ton rajoista ja ehdoista. Tarkoituksena on, että
288: maan tulleissa ja Posti- ja telelaitokselle, Valti-   liikelaitokset voisivat eduskunnan suostumuk-
289: onrautateille ja Karttakeskukselle 1.1.1990 voi-      sen rajoissa ja valtioneuvoston määräämät eh-
290: maan tulleissa laeissa. Ilmailulaitoksen osalta       dot huomioonottaen itse päättää lainanotos-
291: vastaavaa oikeutta on ehdotettu hallituksen           taan.
292: esityksessä laiksi Ilmailulaitoksesta. Lain on
293: tarkoitus tulla voimaan 1.1.1991.                       Edellä lausutun perusteella ehdotetaan,
294:    Liikelaitosten lainanottotarve on esitetty val-
295: tion tulo- ja menoarvioesityksessä asianomais-                  että Eduskunta oikeuttaisi vuonna
296: ta liikelaitosta koskevan luvun perustelujen                 1991 Valtion painatuskeskuksen otta-
297: selvitysosassa.                                              maan valtion liikelaitoksista annetun
298:    Eduskunnan suostumusta edellyttävä liike-                 lain (627/87) 8 §:n 2 momentissa tar-
299: laitosten yhteinen bruttolainanottotarve vuon-               koitettua lainaa 31 000 000 markan,
300: na 1991 on arvioitu 1 317 500 000 markaksi,                  Valtion tietokonekeskuksen 45 000 000
301: josta Valtion painatuskeskuksen osuus on                     markan,     Posti-   ja   telelaitoksen
302: 31 000 000 mk, Valtion tietokonekeskuksen                    590 000 000 markan, Valtionrautatei-
303: 45 000 000 mk, Posti- ja telelaitoksen                       den 400 000 000 markan, Karttakes-
304: 590 000 000         mk,       Valtionrautateiden             kuksen 1 500 000 markan ja Ilmailulai-
305: 400 000 000 mk, Karttakeskuksen 1 500 000                    toksen 250 000 000 markan enimmäis-
306: mk ja Ilmailulaitoksen 250 000 000 mk.                       määrään asti.
307:     Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1990
308: 
309: 
310:                                         Tasavallan Presidentti
311:                                         MAUNO KOIVISTO
312: 
313: 
314: 
315: 
316:                                                            Valtiovarainministeri Matti Louekoski
317: 
318: 
319: 
320: 
321: 301126L
322:                                    1990 vp. -    HE n:o 120
323: 
324: 
325: 
326:                                    Hallituksen esitys Eduskunnalle asunto-olojen kehittämisra-
327:                                 haston lainanottovaltuuksista vuonna 1991
328: 
329:    Asunto-olojen kehittämisrahastosta annetun ~ mentin mukaisesti siten, että lain 2 §:n 2 mo-
330: lain mukaan, sellaisena kuin se on muutettuna mentissa tarkoitettujen lainojen edellyttämät
331: 17 päivänä elokuuta 1990 annetussa laissa valtioneuvoston päätösehdotukset esitellään
332: (695/90), voidaan asunto-olojen kehittämisra- valtioneuvostolle valtion muun lainanoton ta-
333: hastolle ottaa valtion tulo- ja menoarviossa voin valtiovarainministeriöstä. Tarkoituksena
334: vahvistetun      myöntämisvaltuuden      nojalla on, että valtioneuvosto eduskunnan myöntä-
335: myönnettyjen lainojen rahoittamiseksi lainaa mien lainanottovaltuuksien perusteella tekisi
336: eduskunnan erikseen myöntämien lainanotto- asunto-olojen kehittämisrahastoa varten kehys-
337: valtuuksien rajoissa sen mukaan kuin valtio- päätöksiä, joissa annettaisiin yleisiä lainanoton
338: neuvosto määrää.                                 ajoitukseen, enimmäiskustannuksiin ja muihin
339:    Jotta asunto-olojen kehittämisrahasto voisi ehtoihin liittyviä määräyksiä rahaston lainano-
340: rahoittaa valtion tulo- ja menoarviossa asetet- tosta. Suomen markka -määräisen lainanoton
341: tujen asuntotuotantotavoitteiden mukaisen käytännön toteutus annettaisiin valtiokonttorin
342: määrän asuntoja, sille pitäisi antaa asunto-olo- tehtäväksi.
343: jen kehittämisrahastosta annetun lain edellyttä-   Rahaston johtokunta päättäisi lainanottoval-
344: mät lainanottovaltuudet. Valtion vuoden I99I tuuksien nojalla valtioneuvoston määräämissä
345: tulo- ja menoarvioesityksen mukaan rahaston rajoissa lainojen ottamisesta. Lainat otettaisiin
346: varoista saadaan myöntää lainoja enintään rahaston liikkeeseenlaskemilla Suomen markka
347: 7 420 miljoonaa markkaa. Näiden lainojen -määräisillä joukkovelkakirjoilla ja muilla lai-
348: edellyttämien maksatusten rahoittamiseksi noilla. Kun pääomamarkkinoilta hankittava
349: otettava nettolainanotto saa olla enintään rahoitus tulisi olemaan markkinaehtoista, riip-
350: 1 750 miljoonaa markkaa. Koska rahasto ra- puisivat käytettävät lainanottomuodot ja
351: hoitusmarkkinatilanteesta riippuen voi joutua -ehdot kulloisestakin markkinatilanteesta. Lä-
352: turvautumaan lyhytaikaiseen lainanottoon, jo- hinnä olisi tarkoitus käyttää pitkäaikaisia
353: ka sopivana ajankohtana muutetaan pitkäai- joukkovelkakirjoja.
354: kaiseksi, on bruttomääräisessä lainanotossa        Edellä Iausutun perusteella ehdotetaan,
355: otettava huomioon tässä tarvittava jousto. Ra-
356: hasto voi myös maksuvalmiussyistä joutua ot-               että Eduskunta oikeuttaisi asunto-
357: tamaan lyhytaikaista lainaa. Rahaston pitkä-            olojen kehittämisrahaston vuonna 1991
358: ja lyhytaikainen bruttolainanottotarve vuonna           ottamaan valtioneuvoston määräämissä
359: I99I arvioidaan yhteensä 2 650 miljoonaksi              rajoissa asunto-olojen kehittämisrahas-
360: markaksi.                                               tosta annetun lain, sellaisena kuin se on
361:    Tarkoituksena on, että eduskunta antaisi             muutettuna 17 päivänä elokuuta 1990
362: asunto-olojen kehittämisrahastosta annetussa            annetussa laissa (695/90), 2 §:n 2 mo-
363: laissa edellytetyn suostumuksen rahaston tar-           mentissa tarkoitettua lainaa enintään
364: vitsemien pitkä- ja lyhytaikaisten lainojen yh-         2 650 000 000 markan bruttomärään
365: teenlasketusta enimmäismäärästä. Rahaston               asti siten, että valtiokonttorin tehtävä-
366: lainanotto on tarkoitus toteuttaa asunto-olojen         nä on ottaa lainat ja päättää niiden
367: kehittämisrahastosta annetun lain 4 § :n 2 mo-          tarkemmista ehdoista.
368:      Helsingissä II päivänä syyskuuta I990
369: 
370: 
371:                                      Tasavallan Presidentti
372:                                      MAUNO KOIVISTO
373: 
374: 
375: 
376:                                                        Valtiovarainministeri Matti Louekoski
377: 301154R
378:                                     1990 vp. -     HE n:o 121
379: 
380: 
381: 
382: 
383:                                     Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuodelta 1991 toimitet-
384:                                  tavassa valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja ve-
385:                                  roprosenteista
386: 
387: 
388: 
389: 
390:                           ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
391: 
392:    Esitys sisältää ehdotuksen vuodelta 1991 toi-   veroperustemuutosten kanssa johtaa hallituk-
393: mitettavassa valtionverotuksessa sovellettavak-    sen verouudistukselle asettamien verontuotto-
394: si progressiiviseksi tuloveroasteikoksi ja prog-   ja veroastetavoitteiden toteutumiseen vuodelta
395: ressiiviseksi varallisuusveroasteikoksi sekä yh-   1991 toimitettavassa verotuksessa. Osana ko-
396: teisön tuloveroprosentiksi ja varallisuusvero-     konaisverouudistusta yhteisön tuloveroprosent-
397: prosentiksi. Ehdotus progressiiviseksi tulovero-   ti ehdotetaan alennettavaksi 25 prosentista 23
398: asteikoksi liittyy vuonna 1989 käynnistynee-       prosentiksi. Yhteisöjen varallisuusveroprosent-
399: seen kokonaisverouudistukseen ja on laadittu       ti ehdotetaan pidettäväksi samana kuin se oli
400: siten, että se yhdessä muiden, vuoden 1991         vuonna 1990, eli 1 prosenttina.
401: 
402: 
403: 
404: 
405:                                          PERUSTELUT
406: 
407: 1. Tuloverotus                                     muuttuessa vuoden 1991 alussa. Korkotulojen
408:                                                    lähdeverona kertyväksi arvioitu verotuotto on
409:   Vuonna 1989 toteutunut kokonaisverouudis-        kuitenkin otettu huomioon tuloverotuksen pe-
410: tuksen ensimmäinen vaihe sisälsi uudistuksen       rusteita mitoitettaessa ja tulonjakovaikutuksia
411: tavoitteiden kannalta keskeiset ratkaisut vero-    selvitettäessä.
412: pohjan laajentamisen, vähennysjärjestelmän            Marginaaliveroja on alennettu merkittävästi
413: selkeyttämisen ja omaisuustulojen verotuksen       verouudistuksen kahden ensimmäisen vuoden
414: yhtenäistämisen osalta, joita täydensi vuonna      aikana. Ennen verouudistusta vallinneeseen ti-
415: 1990 voimaan tullut osinkotulojen verotusta        lanteeseen verrattuna on muun muassa valtion
416: koskeva laki yhtiöveron hyvityksestä. Näiden,      tuloveroasteikon alaraja nostettu yli kaksinker-
417: muun muassa eri tulolajien yhtäläistä verotta-     taiseksi, asteikon portaiden lukumäärä vähen-
418: mista tukevien ratkaisujen merkitys on kasva-      netty lähes puoleen ja prosentteja alennettu
419: massa vuosi vuodelta, kun laajeneva osuus          kaikissa tuloluokissa. Kokonaisverouudistuk-
420: tulonmuodostuksesta tulee uudistetun verolain-     sen kolmannen vaiheen keskeinen sisältö tulo-
421: säädännön mukaisesti verotuksen piiriin.           verotuksessa on marginaaliveroprosenttien
422:   Osana omaisuustulojen verotuksen kehittä-        alentaminen edelleen.
423: mistä hallitus on antanut eduskunnalle esityk-        Hallituksen vuodelle 1991 esittämät henkilö-
424: sen laiksi korkotulon lähdeverosta. Lähdeve-       verotuksen veroperusteet alentavat tuloveroas-
425: ron piiriin kuuluvat korot olisivat esityksen      teita vuoden 1990 tasosta.
426: mukaan tuloverosta vapaita, mikä tuloverotuk-         Hallituksen ehdotus vuodelta 1991 toimitet-
427: sessa merkitsisi huomattavaa tulopohjan ka-        tavassa verotuksessa sovellettavaksi progressii-
428: ventumista     korkotulojen    verotuskohtelun     viseksi tuloveroasteikoksi sisältää kuluvana
429: 300955A
430: 2                                    1990 vp. -     HE n:o 121
431: 
432: vuonna sovellettavaan asteikkoon verrattuna         5. Taloudelliset vaikutukset
433: asteikon tulorajojen 4 prosentin inflaatiotar-
434: kistuksen. Tämän lisäksi marginaaliveropro-            Vuodelle 1991 ehdotettujen luonnollisten
435: sentteja ehdotetaan aleunettavaksi kaikissa tu-     henkilöiden tuloverotuksen muutosten arvioi-
436: loluokissa vähintään kahdella ja enimmillään        daan pienentävän valtion tuloveron tuottoa
437: asteikon ylimmässä tuloluokassa neljällä pro-       noin 5 800 miljoonalla markalla kuluvan vuo-
438: senttiyksiköllä.                                    den veroperusteiden mukaiseen veron tuottoon
439:                                                     vuoden 1991 tasolla verrattuna. Arvio sisältää
440:                                                     tuloveroasteikon muutosten vaikutusten lisäksi
441: 2. Varallisuusverotus                               myös tulo- ja varallisuusverolain muutoksina
442:                                                     ehdotettujen veronalaisen tulon tarkistusten ja
443:                                                     vähennysjärjestelmän muutosten sekä korkotu-
444:    Hallitus ehdottaa 4 prosentin suuruisen in-
445:                                                     lojen lähdeveron tuloverotusta koskevat vaiku-
446: flaatiotarkistuksen toteuttamista varallisuusve-
447:                                                     tukset. Esitetystä summasta noin 1 700 miljoo-
448: roasteikossa. Varallisuusveroasteikon alaraja
449:                                                     naa markkaa on valtion veroperusteisiin tehtä-
450: olisi siten 1 100 000 markkaa ja asteikon vero-
451:                                                     vien inflaatiotarkistusten vaikutusta.
452: prosentti sama kuin kuluvana vuonna eli 0,9.
453:                                                        Varallisuusveroasteikon inflaatiotarkistuk-
454:                                                     sen arvioidaan alentavan varallisuusveron tuot-
455:                                                     toa 20 miljoonalla markalla. Kun varojen ar-
456: 3. Yhteisöjen verokanta                             vostamista varallisuusverotuksessa ajantasais-
457:                                                     tetaan ja yhtenäistetään, arvioidaan sen toi-
458:    Verouudistukseen liittyen hallitus esittää yh-   saalta lisäävän luonnollisten henkilöiden varal-
459: teisöjen verokantaa aleunettavaksi vuodelta         lisuusveron tuottoa vastaavalla määrällä.
460: 1991 toimitettavassa verotuksessa 23 prosentik-        Yhteisöjen verokannan alentamisen kahdella
461: si kuluvana vuonna sovellettavan 25 prosentin       prosenttiyksiköllä arvioidaan alentavan yhtei-
462: sijaan. Yhteisöjen varallisuusveroprosentin         söjen valtion tuloveron tuottoa noin 400 mil-
463: hallitus esittää säilytettäväksi ennallaan eli 1    joonalla markalla. Kaikkien nyt annettavien
464: prosenttina.                                        vuotta 1991 koskevien tulo- ja varallisuusvero-
465:                                                     perusteiden muutosehdotusten yhteisvaikutuk-
466:                                                     sena pienenisivät valtion verotulot siten noin
467: 4. Ennakkoperintä                                   6 200 miljoonalla markalla.
468:                                                        Henkilöverotukseen liittyvien kunnallisvero-
469:    Suhdannepoliittisista syistä hallitus esittää    tuksen muutosten arvioidaan alentavan kun-
470: vuoden 1991 ennakkoperinnän toimittamista           nallisveron tuottoa 520 miljoonalla markalla.
471: siten, että uudet veroperusteet otettaisiin käyt-   Verotuloja vähentävät kunnallisverotuksen
472: töön 1 päivänä heinäkuuta 1991.                     keskeisten vähennysten inflaatiotarkistukset
473:                                                     noin 130 miljoonalla markalla, vuoden 1991
474:    Veroperustemuutosten huomioon ottamisen          tilapäinen vähennys palkkatuloa saaville va-
475: viivästymisen vaikutuksia ennakonpidätysten         jaalla 200 miljoonalla markalla sekä korkojen
476: osuvuoteen ei pyrittäisi korjaamaan heinäkuun       tuloverotuksesta luopuminen noin 200 miljoo-
477: alusta lähtien sovellettavia pidätysperusteita      nalla markalla. Eläketulovähennyksen myöntä-
478: mitoitettaessa.                                     minen puolisoille korotetun kansaneläkkeen li-
479:    Tammikuun 1 päivän ja kesäkuun 30 päivän         säosan mukaisena pienentää kuntien verotuloja
480: 1991 välisenä aikana maksetuista palkoista,         70 miljoonalla markalla. Verotuloja puoles-
481: eläkkeistä ja muista niitä vastaavista ennakon-     taan kasvattavat korkovähennyksen kehittä-
482: pidätyksen alaisista suorituksista ennakonpidä-     mislinjan mukaiset muutosehdotukset ja ve-
483: tykset toimitettaisiin vuonna 1990 voimassa         rouudistuksen tuomat tulopohjan laajennukset
484: olleiden pidätysperusteiden mukaan. Myös en-        noin 80 miljoonalla markalla. Kunnallisvero-
485: nakonkantoa korotettaisiin ennakonpidätysten        tuksen veroperusteisiin esitetyt muutokset alen-
486: ylimitoitusta vastaavasti. Luontoisetujen enna-     tavat myös Kansaneläkelaitokselle kertyvien
487: konpidätyksessä noudatettaisiin kesäkuun lop-       vakuutetun maksujen tuottoa 90 miljoonalla
488: puun saakka vuoden 1990 ennakonpidätykses-          markalla ja kirkollisveron tuottoa 30 miljoo-
489: sä vahvistettuja laskentaperusteita.                nalla markalla.
490:                                          1990 vp. -       HE n:o 121                                      3
491: 
492:   Kaikkiaan vuodelle 199I ehdotetut henkilö-              Lakia sovellettaisiin vuodelta I99I toimitetta-
493: verotuksen muutokset pienentäisivät siten tulo-           vassa verotuksessa.
494: verojen tuottoa noin 6,4 miljardilla markalla
495: verrattuna kuluvan vuoden veroperusteisiin.
496:   Tämän esityksen liitteessä selostetaan henki-              Lakiehdotus olisi käsiteltävä valtiopäiväjär-
497: löverotuksen muutosten vaikutuksia verovel-               jestyksen 68 §:n mukaisessa yhdeltä vuodelta
498: vollisten veroihin ja veroasteisiin.                      kannettavaa veroa koskevassa säätämisjärjes-
499:                                                           tyksessä.
500: 
501: 6. Voimaantulo ja säätämisjär-
502:    jestys                                                   Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
503:                                                           kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
504:    Laki olisi yksivuotinen verolaki, joka ehdo-
505: tetaan tulevaksi voimaan vuoden I99I alusta.
506: 
507: 
508: 
509:                                                        Laki
510:        vuodelta 1991 toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja
511:                                         veroprosenteista
512: 
513:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
514: 
515:                         I §                                                     4 §
516:   Vuodelta 199I toimitettavassa verotuksessa                Yhteisön tuloveroprosentti on 23 ja yhteisön
517: määrätään tulo- ja varallisuusverolain perus-             varallisuusveroprosentti I.
518: teella valtiolle suoritettava tulovero ja varalli-
519: suusvero tässä laissa olevien veroasteikkojen ja                                  5§
520: veroprosenttien mukaan.                                      Palkasta ja eläkkeestä toimitettavassa enna-
521:                                                           konpidätyksessä sovellettava! henkilökohtaiset
522:                                                           pidätysprosentit vahvistetaan I päivästä heinä-
523:                       2§                                  kuuta I99I lähtien sellaisiksi, että ne sovellet-
524:   Progressiivinen tuloveroasteikko on seuraa-
525:                                                           tuina koko vuoden johtaisivat ennakkoperintä-
526: va:                                                       lain II §:ssä tarkoitettuun pidätysmäärään.
527: Verotettava                   Vero     Vero alarajan         Ennakkoperintälain I2 § I momentista poi-
528: tulo                       alarajan   ylittävästä tulon   keten ennakkoperintälain 4, 5 ja 6 §:n mukai-
529:                           kohdalla         osasta
530:               mk                mk           %
531:                                                           sista suorituksista, jotka maksetaan tammi-
532:                                                           kuun I päivän ja kesäkuun 30 päivän välisenä
533:  40 000- 56 000               50             7            aikana, enoakanpidätys toimitetaan vuonna
534:  56 000- 70 000            I I70            I7            I990 voimassa olleiden henkilökohtaisten pidä-
535:  70 000- 98 000            3 550            2I            tysprosenttien tai muiden enoakanpidätyksen
536:  98 OOO-I54 000            9 430            27            toimittamista koskevien määräysten mukaan.
537: I54 000-275 000           24 550            33            Verohallituksen on vahvistettava tammikuun I
538: 275 000-                  64 480            39            päivän ja kesäkuun 30 päivän I99I välisenä
539:                                                           aikana ennakonpidätyksessä sovellettavien en-
540:                     3 §                                   nakkoperintälain 4 §:ssä tarkoitettujen luon-
541:   Progressiivinen varallisuusveroasteikko on              toisetujen raha-arvot samansuuruisiksi kuin ne
542: seuraava:                                                 ovat olleet vuonna I990. Ennakkoperintälain
543:                                                           37 § 1 momentista poiketen muille kuin yhtei-
544: Verotettava             Vero           Vero alarajan      söille vuoden 1991 ennakonkannossa maksuun-
545: varallisuus           alarajan          ylittävästä
546:                       kohdalla         varallisuuden      pantavaa määrää on korotettava 3 prosentilla
547:                                           osasta          siltä osin kuin se ylittää 8 000 markkaa. Vero-
548: mk                      mk                   "7o
549:                                                           hallitus antaa tarkemmat määräykset tämän
550: I IOO 000-              500                 0,9           momentin soveltamisesta.
551: 4                               1990 vp. -   HE n:o 121
552: 
553:                     6§                         Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
554:   Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-   täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
555: kuuta 1991.
556: 
557:     Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1990
558: 
559: 
560:                                  Tasavallan Presidentti
561:                                  MAUNO KOIVISTO
562: 
563: 
564: 
565: 
566:                                                    Valtiovarainministeri Matti Louekoski
567:                                           1990 vp. -      HE n:o 121                                              5
568: 
569:                                                                                                              Liite
570: 
571: 
572: 
573: 
574:     KOKONAISVEROUUDISTUKSEN VAIKUTUKSET YKSITYISTEN HENKILÖIDEN
575:                        VEROIHIN VUONNA 1991
576: 
577:   Tässä liitteessä tarkastellaan tuloverojen ja           den muuttamista koskevat ehdotukset, osinko-
578: veroasteiden muutoksia ja lopuksi esitetään               tulojen siirtyminen veronhyvitysjärjestelmän
579: esimerkkilaskelmia veroperustemuutosten vai-              piiriin ja ehdotettu korkotulojen siirtyminen
580: kutuksista tyypillisten tulonsaajien verotuk-             lähdeverotuksen piiriin sekä vähennysjärjestel-
581: seen.                                                     män ja veroasteikon muutokset, eli kaikki
582:   Liitteen tulo- ja verotiedot on laskettu vuo-           henkilöverotusta koskevat keskeiset osatekijät,
583: den 1991 tulo- ja hintatasossa. Hallituksen               muuttuvat verot/henkilö ja veronalaisten tulo-
584: esityksen mukaista verotusta verrataan vuoden             jen suhteen lasketut veroasteet eri tulotasoilla
585: 1990 veroperusteiden mukaiseen verotukseen.               vuoden 1990 verotukseen verrattuna seuraavas-
586:   Kun otetaan huomioon tulojen veronalaisuu-              ti:
587: 
588: 
589: 
590: 
591: Tuloluokka                    Vero         Vero-          Vero         Vero-      Veron muutos           Veroasteen
592: mk/v                          1990          aste          1991          aste                                muutos
593:                                mk             "7o          mk            "7o         mk          %      %-yksikköä
594: 
595:  15 001- 45 000            2 369            8,2        2 273           7,9         -96           -4,1      -0,3
596:  45 001- 75 000            9 962           18,3        9 589          17,8        -373           -3,7      -0,5
597:  75 001-105 000           22 013           25,3       21 352          24,7       -661            -3,0      -0,6
598: 105 001-150 000           34 703           28,8       33 655          28,1      -1048            -3,0      -0,7
599: 150 001-250 000           59 511           33,5       57 659          32,5      -1 852           -3,1      -1,0
600: 250 001-                 155 203           44,8      149 410          42,9      -5 793           -3,7      -1,9
601: Kaikki                    20 028           28,2       19 380          27,3       -648            -3,2      -0,9
602: veroaste     kaikkien tuloverojen osuus veronalaisista tuloista prosentteina.
603: 6                                   1990 vp. -   HE n:o 121
604: 
605:    Kuviossa on esitetty vuoden 1990 veroperusteilla ja hallituksen esityksen mukaisilla veroperus-
606: teilla vuoden 1991 tasolla lasketut tuloveroasteet tuloluokittain.
607: 
608: 
609:                 Tuloveroaste vuonna 1991 hallituksen esittämien ja
610:                         vuoden 1990 veroperusteiden mukaan
611: 
612: 
613:                   • v. 1990 veroperusteet I:Zl v. 1991 veroperusteet
614: Veroaste, % ~----------------------------------------------------~
615: 
616:     45   -r---------------------------------------------------------44,8~---
617: 
618: 
619:     40
620: 
621: 
622: 
623:     35
624: 
625: 
626: 
627:     30
628: 
629: 
630: 
631:     25
632: 
633: 
634: 
635:     20
636: 
637: 
638: 
639:     15
640: 
641: 
642: 
643:     10
644: 
645: 
646: 
647:      5
648: 
649: 
650: 
651:      0
652: 
653:              15001-        45001-         75001-       105001-        150001-       250001-
654:              45000         75000         105000        150000         250000
655:                                       Tuloluokka, mkjvuosi
656:                                       1990 vp. -   HE n:o 121                                              7
657: 
658: Arvio tuloveroasteen kehittymisestä vuosina                              Valtionverotus     Kunnallisverotus
659:                                                                        mk/v muutos "7o     mk/v muutos %
660: 1987-1991                                                                          v:sta                v:sta
661:                                                                                    1990                 1990
662:    Nämä veroasteet on laskettu kunkin vuoden       Lapseton palkan-
663: veronalaisten tulojen ja verojen perusteella ko.   saaja             41 237          5,3     9 072      3,5
664: vuoden tulotasossa. Tarkastelu tapahtuu ar-        Palkansaaja, vä-
665: vioidun lopullisen verotuksen mukaisin mark-       hennykset
666: kamäärin, joten esim. enoakanpidätysten tai        kahdesta lapsesta 54 845          4,9   32 530       9,9
667: veronpalautusten ajoittuminen ei ole vaikutta-     Yksinhuoltaja,
668: massa esitettäviin arvioihin. Vuoden 1991 verot    yksi lapsi        54 845          4,9   34 939 10,8
669: on laskettu vuodelle 1991 ehdotettujen tulove-     Eläkkeensaaja 1) 45 630           5,3   34 676 5,4
670: roperusteiden mukaan. Vuoden 1991 lukuihin
671: ei sisälly arviota kunnallisveroäyrien hintojen    0 Perustuu arvioon vuoden 1991 kansaneläkkeiden ta-
672: muutoksista kyseisenä vuonna.                      sosta, josta päätös tehdään vuoden 1990 lopulla.
673:    Henkilöverotuksen tuloveroasteen verot/         Esitetyt markkamäärät ovat pienimpiä mahdollisia tu-
674: veronalainen tulo arvioidaan muodostuvan           lotasoja, joiden ylittäminen voi johtaa veronmaksuun.
675:                                                    Niitä laskettaessa on otettu huomioon vain viran puo-
676: seuraavaksi:                                       lesta tehtävät vähennykset.
677:    1987     1988      1989     1990      1991
678:   28,5      29,7     29,0      28,2      27,3      Esimerkkejä palkansaajien ja eläkkeensaajien
679:                                                    verojen muutoksista
680:   Vuoden 1991 laskelmat perustuvat arvioon,
681: jonka mukaan ansiotaso nousisi kuluvasta              Esimerkkilaskelmissa tarkastellaan tilanteita,
682: vuodesta noin 7 prosenttia. Ansiotason muut-       joissa tulonsaajalla on vain yhtä tulolajia, joko
683: taminen yhdellä prosenttiyksiköllä muuttaa         palkkatuloa tai eläketuloa.
684: vastaavasti veroastetta noin 0,3 OJo-yksiköllä.       Esimerkkilaskelmat havainnollistavat ehdo-
685:                                                    tettujen veroperustemuutosten vaikutuksia yk-
686:                                                    sinverotettavien ja avioparien veroihin ja vero-
687:                                                    asteeseen. Laskelmissa on otettu huomioon
688:                                                    kaikki ne vähennykset, jotka kussakin tapauk-
689: Tuloverotuksen verokynnys                          sessa aina myönnetään, kuten esimerkiksi tu-
690:                                                    lonhankkimisvähennys ja perhepoliittiset vä-
691:   Sitä tuloa, josta lähtien tuloveroa kanne-       hennykset. Lapsenhoitovähennys on otettu
692: taan, kutsutaan verokynnykseksi. Valtionvero-      huomioon perheen pääasiallisen huoltajan,
693: tuksessa verokynnyksen suuruuden määrittele-       puolisoista suurempituloisen verotuksessa. Li-
694: vät tuloveroasteikon alaraja ja eräät vähennyk-    säksi ilmoitukseen perustuvista vähennyksistä
695: set. Kunnallisverotuksessa perusvähennyksen        on otettu huomioon tavallisimmin esiintyvät
696: suuruus yhdessä eräiden muiden vähennysten         vähennykset. Nämä vähennykset on laskelmis-
697: kanssa määrittelee verokynnyksen korkeuden.        sa oletettu sen suuruisiksi kuin ne tilastojen
698:    Valtion tuloveroasteikon alarajan ehdotettu     perusteella keskimäärin ovat vähennyksen teki-
699:                                                    jää kohti laskettuna.
700: nostaminen nykyisestä 38 000 markasta 40 000
701: markkaan nostaa valtionverotuksen verokyn-
702: nystä. Taulukossa esitetään esimerkkejä vero-
703: kynnyksistä vuonna 1991.                           Vähennysten markkamääräoletukset
704:                                                    esimerkkilaskelmissa:
705: 
706:                                                       Matkakulut: 5 % palkkatuloista, kuitenkin
707:                                                    enintään 3 500 mk.
708:                                                      Muut tulonhankkimiskustannukset: 1,5 %
709: Esimerkkejä tuloverotuksen verokynnyksestä         palkkatuloista, josta 1% on sellaisia tulon-
710: vuonna 1991                                        hankkimiskustannuksia, jotka voidaan vähen-
711:                                                    tää tulonhankkimisvähennyksestä riippumatta,
712:   Verokynnys on se veronalaisen tulon mark-        esimerkiksi työmarkkinajärjestöjen jäsenmak-
713: kamäärä, josta lähtien tuloveroja kannetaan.       su.
714: 8                                      1990 vp. -      HE n:o 121
715: 
716:    Lainojen korot: 2 000 mk+ 6 OJo palkka tu-            Sairauskulut: 1 000 mk+ 1 OJo palkka- tai
717: loista. Vähennys on laskettu ainoastaan enem-          eläketuloista enemmän ansaitsevalle puolisolle.
718: män ansaitsevalle puolisolle. Eläkeläisesimer-
719: keissä ei oleteta vähennettävän lainakorkoja.
720: 
721: 
722: 
723: 
724: Taulukko 1. Lapseton palkansaaja.
725: 
726: Veronalainen            Tuloverot          Tuloverot                   Veron muutos         Veroasteen
727: tulo, mk/v            v. 1990 mk             V. 1991            mk/v              pros.        muutos
728:     60 000               11 918             10 854           -1064              -8,9           -1,8
729:    120 000               36 277             34 119           -2 158             -5,9           -1,8
730:    180 000               65 211             61 686           -3 525             -5,4           -2,0
731: 
732: 
733: 
734: 
735: Taulukko 2. Yksinhuoltaja-palkansaaja. Kaksi lasta.
736: 
737: Veronalainen               Tuloverot       Tuloverot                   Veron muutos         Veroasteen
738: tulo, mk/v            V.    1990 mk          V. 1991            mk/v              pros.        muutos
739:     60 000                   2 773           1 643           -1130             -40,8           -1,9
740:    120 000                  25 777          23 723           -2 054             -8,0           -1,7
741:    180 000                  53 582          50 162           -3 420             -6,4           -1,9
742: 
743: 
744: 
745: 
746: Taulukko 3. Palkansaaja-puoliso, toinen puoliso tuloton. Kaksi lasta.
747: Veronalainen               Tuloverot       Tuloverot                   Veron muutos          Veroasteen
748: tulo, mk/v            V.    1990 mk          V. 1991            mk/v              pros.         muutos
749:     60 000                   5 863           4 830           -1 033            -17,6            -1,7
750:    120 000                  28 402          26 442           -1960              -6,9            -1,6
751:    180 000                  56 240          52 899           -3 341             -6,0            -1,9
752: 
753: 
754: 
755: 
756:     Taulukko 4. Yksinasuva eläkeläinen, vain eläketuloa.
757: 
758: Veronalainen               Tuloverot       Tuloverot                   Veron muutos          Veroasteen
759: tulo, mk/v            V.    1990 mk          V. 1991            mk/v              pros.         muutos
760:     40 000                   2 527           1 833            -694             -27,5            -1,7
761:     80 000                  21 792          20 407           -1 385             -6,4            -1,7
762:    120 000                  40 248          37 670           -2 578             -6,4            -2,1
763:                                      1990 vp. -     HE n:o 122
764: 
765: 
766: 
767: 
768:                                      Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tulo- ja varallisuusve-
769:                                  rolain muuttamisesta
770: 
771: 
772: 
773: 
774:                            ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
775: 
776:    Esityksessä ehdotetaan, että tulo- ja varalli-   hennys ja kunnallisverotuksen lapsivähennys,
777: suusverolakiin tehtäisiin vuodelta 1991 toimi-      yksinhuoltajavähennys sekä perusvähennys.
778: tettavaa verotusta varten muutoksia, jotka liit-       Myös valtionverotuksessa verosta tehtävän
779: tyvät kokonaisverouudistukseen ja kuluvana          asuntovähennyksen määrää korotettaisiin in-
780: vuonna tehtyihin talous- ja tulopoliittisiin rat-   flaatiotarkistusta vastaavasti, ja velkojen kor-
781: kaisuihin. Lakiin tehtäisiin myös rahan arvon       kojen vähennysoikeutta kehitettäisiin koko-
782: muuttumisesta johtuvia sekä eräitä teknisiä         naisverouudistuksen tavoitteiden mukaisesti.
783: muun lainsäädännön muuttumisesta johtuvia           Pienituloisille palkansaajille myönnettäisiin li-
784: muutoksia ja tarkennuksia. Esimerkiksi kun-         säksi väliaikaisesti kunnallisverotuksessa. tehtä-
785: nallisverotuksen eläketulovähennystä muutet-        vä vähennys.
786: taiSIIn vastaamaan kansaneläkejärjestelmän             Ammatillisen aikuiskoulutuksen tukemiseksi
787: muutoksia.                                          perustettu tukimuoto sekä työvoimapoliittiseen
788:                                                     aikuiskoulutukseen liittyvä ylläpitokorvaus eh-
789:    Kokonaisverouudistukseen liittyen ehdote-
790:                                                     dotetaan säädettäväksi verovapaaksi. Matka-
791: taan veropohjaa laajennettavaksi omaisuuden
792:                                                     kustannuskorvausten verotuksessa säilytettäi-
793: luovutusvoiton ja satunnaisen myyntivoiton
794:                                                     siin pääosin kuluvan vuoden perusteet ja taso.
795: osalta. Omaisuuden luovutusvoiton verosta va-
796:                                                     Luonnollisen henkilön tai puolisoiden yhdessä
797: paata määrää korotettaisiin kuitenkin samalla
798:                                                     harjoittaman liikkeen ja ammatin tuloksen tai
799: rahan arvon muuttumisen huomioon ottami-
800:                                                     maatilatalouden puhtaan tulon ansiotulo-
801: seksi. Vapaaehtoisten eläkevakuutusmaksujen
802:                                                     osuutta korotettaisiin.
803: verotuksessa vähennyskelpoista määrää supis-
804:                                                        Esitys liittyy valtion tulo- ja menoarvioon
805: tettaisiin.
806:                                                     vuodelle 1991. Ehdotetut muutokset on tarkoi-
807:    Eräitä keskeisiä vähennyksiä ehdotetaan ra-      tettu tulemaan voimaan vuoden 1991 alusta.
808: han arvon muuttumisen huomioon ottamiseksi          Lakia sovellettaisiin ensimmäisen kerran mai-
809: korotettaviksi keskimäärin neljällä prosentilla.    nitulta vuodelta toimitettavassa verotuksessa.
810: Korotettavat vähennykset olisivat valtion- ja       Väliaikaiseksi tarkoitettu pienituloisten palkan-
811: kunnallisverotuksessa myönnettävä tulonhank-        saajien kunnallisverotuksessa tehtävä vähennys
812: kimisvähennys ja merityötulovähennys, val-          myönnettäisiin vain vuodelta 1991 toimitetta-
813: tionverotuksessa tulosta tehtävä lapsenhoitovä-     vassa verotuksessa.
814: 
815: 
816: 
817: 
818:  30!050D
819: 2                                     1990 vp. -     HE n:o 122
820: 
821: 
822: 
823: 
824:                                        YLEISPERUSTELUT
825: 
826: 
827: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetta-                    prosenttiin. Verosta vapaan omaisuuden luo-
828:     vat muutokset                                    vutusvoiton määrää tarkistettaisiin samalla in-
829:                                                      flaatiovaikutuksen huomioon ottamiseksi. Va-
830: 1.1. Kokonaisverouudistuksen nykyvaihe               paaehtoisten eläkevakuutusmaksujen vähen-
831:                                                      nysoikeutta ehdotetaan supistettavaksi 15 pro-
832:    Kokonaisverouudistuksen        toteuttaminen      sentista 12 prosenttiin ansiotulon määrästä.
833: aloitettiin vuoden 1989 tulo- ja menoarvion
834: yhteydessä. Uudistus on ensimmäisestä vai-
835: heestaan alkaen kattanut koko tuloverojärjes-
836: telmän. Tuloverotuksessa sovellettava keskei-        Velkojen korkojen vähentäminen
837: nen laki, vuonna 1974 annettu tulo- ja varalli-
838: suusverolaki (1043174), korvattiin uudella sa-          Kokonaisverouudistuksen         ensimmatsessä
839: mannimisellä, mutta systematiikaltaan uusitul-       vaiheessa omaksuttujen suuntaviivojen mukai-
840: la lailla (1240/88), joka vahvistettiin 29 päivä-    sesti muuhun kuin elinkeinotoimintaan tai
841: nä joulukuuta 1988. Uusi tulo- ja varallisuus-       maatilatalouteen liittyvän velan koron vähen-
842: verolaki on ollut kuluvan vuoden alusta voi-         nyskelpoista prosenttiosuutta ehdotetaan edel-
843: massa pysyvänä.                                      leen supistettavaksi. Vuodelta 1991 toimitetta-
844:                                                      vassa verotuksessa vähennyskelpoinen määrä
845:                                                      olisi 5 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna
846: Tuloveroasteiden alentaminen                         1990 eli 80 prosenttia. Rajoitus koskisi myös
847:                                                      muun ansiotoiminnan kuin elinkeinotoiminnan
848:    Kokonaisverouudistuksen yhteydessä toteu-         tai maatilatalouden korkoja, kuten kuluvana-
849: tettaviksi tarkoitetut uudistukset tuloverojär-      kin vuonna. Velkojen korkojen markkamää-
850: jestelmään on tulo- ja varallisuusverolain osal-     räistä omavastuuosuutta ehdotetaan myös ko-
851: ta suurelta osin suoritettu. Tuloveroasteiden ja     rotettavaksi 1 000 markasta 1 100 markkaan.
852: marginaaliveroprosenttien alentamista on kui-           Kokonaisverouudistuksen eräänä tavoitteena
853: tenkin tarkoitus jatkaa edelleen myös vuodelta       on ollut korkovähennyksen kehittäminen siten,
854: 1991 toimitettavassa verotuksessa. Tämä koko-        että puolisoiden vähennys olisi kaksinkertainen
855: naisverouudistuksen keskeinen tavoite on mai-        perheettämän vähennykseen verrattuna. Avio-
856: nittu myös 30 päivänä marraskuuta 1989 päi-          liiton solmimisella ei olisi tämän jälkeen vaiku-
857: vätyssä hallituksen tiedotteessa, joka liittyi ta-   tusta korkovähennykseen. Tavoitteen mukai-
858: lous- ja tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun         sesti ehdotetaan, että puolisoitten korkovähen-
859: vuosille 1990 ja 1991. Asiasta annetaan edus-        nyksen enimmäismäärä korotettaisiin 22 000
860: kunnalle erillinen esitys laiksi vuodelta 1991       markasta 24 000 markkaan. Perheettämän
861: sovellettavista veroasteikoista ja veropro-          henkilön enimmäisvähennys pysyisi ennallaan,
862: senteista.                                           mutta velan käyttötarkoituksesta riippumaton-
863:    Tuloveroasteiden alentaminen hallitusohjel-       ta osuutta ehdotetaan supistettavaksi 6 000
864: massa tarkoitetulla tavalla tulonjakoa muutta-       markasta 5 000 markkaan. Myös asuntovähen-
865: matta edellyttää veropohjan edelleen laajenta-       nykseen oikeutettujen verovelvollisten korko-
866: mista. Se ehdotetaan toteutettavaksi korotta-        vähennyksen enimmäismäärä supistuisi tällöin
867: malla omaisuuden luovutusvoiton ja vähintään         perheettämän osalta 5 000 markkaan.
868: kahdeksan vuotta omistetusta omaisuudesta               Asuntolainakorkoina pidettäisiin myös niin
869: saadun satunnaisen myyntivoiton veronalaisek-        sanotun asumisoikeuden hankintaan kohdistu-
870: si tuloksi katsottavaa määrää 40 prosentista 50      van velan korkoa.
871:                                      1990 vp.       HE n:o 122                                     3
872: 
873: 1.2. Tulopoliittisista ratkaisuista vuosille        kuntaan kuuluvat keskeiset työmarkkinajärjes-
874:      1990 ja 1991 johtuvat muutokset                töt.
875:                                                        Tässä esityksessä ehdotetaan, että vuodelta
876: Matkakustannusten korvaukset                        1991 toimitettavassa verotuksessa sovellettai-
877:                                                     siin pääosin samoja säännöksiä kuin kuluvana
878:    Tulo- ja varallisuusverolakia muutettiin 1       vuonna. Ulkomaan päivärahojen osalta luo-
879: päivänä maaliskuuta 1990 voimaan tulleella          vuttaisiin kuitenkin sidonnaisuudesta vuoden
880: lailla (195/90) talous- ja tulopoliittisessa rat-   1988 veroperusteisiin, mikä merkitsisi vuonna
881: kaisussa vuosille 1990 ja 1991 edellytetyllä        1991 päivärahojen verovapaiden enimmäis-
882: tavalla, muun ohessa eräiden matkakustannus-        määrien lievää alenemista. Verovapaan kilo-
883: korvausten ja sairauskassaetuuksien verokoh-        metrikorvauksen enimmäismäärä ehdotetaan
884: telun osalta. Matkakustannuskorvausten vero-        korotettavaksi 135 penniin kilometriltä.
885: kohtelua koskevia muutoksia sovelletaan vain
886: kuluvalta vuodelta toimitettavassa verotukses-
887: sa.                                                 Ammattikoulutusraha
888:    Tulopoliittisessa ratkaisussa edellytetyn mu-
889: kaisesti ulkomaan päivärahan verokohtelu on            Tulopoliittisen ratkaisun osana päätettiin,
890: kuluvana vuonna sidottu vuonna 1988 voimas-         että työntekijöiden omaehtoisen ammatillisen
891: sa olleisiin säännöksiin. Voimassa olevien          koulutuksen tukemiseksi perustetaan uusi tuki-
892: säännösten mukaan verohallituksen ei tule           muoto, ammattikoulutusraha. Erorahaston ni-
893: vuodelta 1990 toimitettavaa verotusta varten        mi päätettiin samalla muuttaa Koulutus- ja
894: vahvistaa myöskään kotimaan päivärahaa yli          erorahastoksi (537 /90). Henkilökohtaista tu-
895: 10 tuntia kestävästä työmatkasta 145 markkaa        kea omaehtoista ammatillista aikuiskasvatusta
896: pienemmäksi, eikä yli kuusi tuntia kestävästä       varten maksetaan päätoimisesta vähintään
897: työmatkasta 65 markkaa pienemmäksi. Ateria-         kuukauden ja enintään 18 kuukauden mittai-
898: korvaus, joka perusteiltaan on verohallituksen      sesta opiskelusta 24 kuukauden mittaisena
899: 17 päivänä marraskuuta 1988 antaman päätök-         ajanjaksona edellyttäen, että työnantaja ei
900: sen (1003/88) 12 §:n mukainen, on 36,25 mar-        maksa opiskeluajalta palkkaa. Tuen määrä on
901: kan määrään saakka verovapaa. Työmatkasta           1 300 markasta 1 700 markkaan kuukaudessa
902: maksettava kilometrikorvaus on verovapaa 130        työntekijän iästä riippuen. Tukea ei kokeilu-
903: penniin kilometriltä. Niillä toimialoilla, joilla   jakson aikana pidettäisi veronalaisena tulona.
904: erityistä työntekemispaikkaa alalle tunnuso-
905: maisen työn lyhytaikaisuuden vuoksi joudu-
906: taan usein vaihtamaan, työnantajalta päivittäi-     Kunnallisveron alentaminen eräissä tapauk-
907: sistä asunnon ja erityisen työntekemispaikan        sissa vuonna 1991
908: välisistä matkoista saatu, edellä mainitun vero-
909: hallituksen päätöksen mukainen matkustamis-            Marraskuun 30 päivänä 1989 annetussa hal-
910: kustannusten korvaus ei myöskään ole voimas-        lituksen tiedotteessa talous- ja tulopoliittiseen
911: sa olevien säännösten mukaan veronalaista tu-       kokonaisratkaisuun liittyvistä toimenpiteistä
912: loa. Kilometrikorvauksena saatu tällainen päi-      on lausuttu, että niiden palkansaajien verotuk-
913: vittäismatkan kustannusten korvaus on niin          sen keventämiseksi, jotka pienituloisuuden
914: ikään verovapaa 130 penniin kilometriltä.           vuoksi eivät juurikaan hyödy valtion tulovero-
915:    Talous- ja tulopoliittinen ratkaisu vuodelle     asteikon lievennyksestä, hallitus tulee esittä-
916:  1991 ei sisällä matkakustannuskorvausten ve-       mään vuodelta 1991 toimitettavaan verotuk-
917:  rokohteluun liittyviä yksityiskohtia. Niistä on    seen kunnallisverosta tehtävää uutta vähennys-
918: sovittu neuvoteltavan keskeisten työmarkkina-       tä. Hallituksen tiedotteen mukaan vähennyk-
919: osapuolten välillä 15 päivään marraskuuta           sen suuruudeksi kaavailtiin 3 prosenttia palk-
920:  1990 mennessä. Maaliskuun alussa kuluvana          katulon 20 000 markkaa ylittävästä osasta,
921: vuonna voimaan tulleessa laissa tulo- ja varalli-   enintään kuitenkin 600 markkaa. Verovelvolli-
922: suusverolain muuttamisesta on lisäksi säädetty,     sen kokonaistulon ylittäessä 60 000 markkaa
923: että verohallitus varaa kulukorvausasiain neu-      vähennys pienenisi 3 prosentilla kokonaistulon
924:  vottelukunnalle tilaisuuden tulla kuulluksi en-    60 000 markkaa ylittävästä osasta.
925:  nen verovapaiden kustannuskorvausten perus-           Säännösehdotus on teknisistä ja kunnallista-
926: teiden ja määrien vahvistamista. Neuvottelu-        louteen liittyvistä syistä laadittu siten, että
927: 4                                   1990 vp. -     HE n:o 122
928: 
929: vähennys tehtäisiin kunnallisverotuksessa ve-        Eläketulovähennysten vaikutuksesta kansan-
930: ron sijasta tulosta. Tällöin vähennyksen suu-      eläkkeen pohja- ja lisäosa tai muu niiden
931: ruus olisi 14 prosenttia 20 000 markkaa ylittä-    suuruinen eläketulo jäävät käytännössä verot-
932: västä palkkatulon osasta, enintään kuitenkin       tamatta. Kunnallisverotuksen eläketulovähen-
933: 2 800 markkaa. Verovelvollisen kokonaistulon       nystä koskevaa säännöstä on tarpeen tarkistaa
934: ylittäessä 60 000 markkaa, vähennys pienenisi      kansaneläkelain muutosta vastaavasti.
935: 14 prosentilla kokonaistulon 60 000 markkaa
936: ylittävästä osasta. Vähennystä ei saisi verovel-
937: vollinen, jonka kokonaistulo on 80 000 mark-       Suomen itsenäisyyden juhlarahasto
938: kaa tai enemmän. Ehdotus sisältyy väliaikai-
939: suutensa vuoksi lain siirtymäsäännöksiin.             Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 ra-
940:                                                    hasto on muutettu Suomen itsenäisyyden juh-
941:                                                    larahasto -nimiseksi rahastoksi vuoden 1991
942: Yrittäjäpuolisoiden ansiotulo                      alusta. Aikaisemmin Suomen Pankin hallitse-
943:                                                    ma rahasto muuttui samalla itsenäiseksi julkis-
944:    Maataloustuloratkaisussa sovittiin muun         oikeudelliseksi rahastoksi, jolle nykyisen rahas-
945: ohessa, että niin sanotun ansiotulo-olettaman      ton tehtävät tarkistettuina siirtyivät. Rahasto
946: yläraja ehdotetaan korotettavaksi 170 000 mar-     on oikeudellisesti eduskunnan vastattavana
947: kasta 230 000 markkaan vuoden 1991 alusta.         oleva, valtiopäiväjärjestyksen 83 §:ssä tarkoi-
948: Säännösehdotus sisältyy esitykseen.                tettu rahasto, jolloin eduskunta osallistuu
949:                                                    pankkivaltuusmiestensä välityksellä päätöksen-
950:    Kuten tähänkin saakka, olettama koskisi         tekoon rahaston hallintoneuvostossa. Valtio on
951: myös muita yrittäjäpuolisoita kuin maatilata-      edustettuna rahaston hallituksessa. Rahaston
952: louden harjoittajia. Luonnollisen henkilön tai     toiminnan rahoittaminen tapahtuu valtion
953: puolisoiden yhdessä harjoittaman liikkeen tai      tulo- ja menoarviossa osoitettavilla määrära-
954: ammatin tuloksen taikka maatilatalouden puh-       hoilla. Suomen itsenäisyyden juhlarahaston on
955: taan tulon yhteismäärää pidettäisiin siten ko-     tarkoitus olla sekä tulon että varallisuuden
956: konaan ansiotulona edellä mainittuun määrään       perusteella suoritettavasta verosta vapaa. Vero-
957: saakka. Jos verovelvollinen esittää selvityksen    kohtelua koskeva ehdotus sisältyy tähän esityk-
958: siitä, että työn kohtuullinen arvo ylittää         seen.
959: 230 000 markkaa, voidaan myös tämän mää-
960: rän ylittävä osa tulojen yhteismäärästä katsoa
961: ansiotuloksi, kuten tähänkin saakka on mene-       Pohjoismaiden kehitysrahasto ja Pohjoismai-
962: telty.                                             den ympäristörahoitusyhtiö
963: 
964:                                                       Tanska, Norja, Ruotsi, Islanti ja Suomi ovat
965: 1.3. Tulo- ja varallisuusverolakiin ehdotetta-     vuonna 1988 tehneet sopimuksen Pohjoismai-
966:      vat muut muutokset                            den kehitysrahaston perustamisesta Pohjois-
967:                                                    maiden investointipankin yhteyteen. Asetus
968: Kunnallisverotuksen eläketulovähennys              Pohjoismaiden kehitysrahaston perustamista
969:                                                    koskevan sopimuksen voimaan saattamisesta
970:    Kansaneläkejärjestelmää on eduskunnalle         ja sen eräiden määräysten hyväksymisestä an-
971: erikseen annetussa esityksessä ehdotettu muu-      netun lain voimaantulosta annettiin 20 päivänä
972: tettavaksi muun ohessa kansaneläkkeen lisä-        tammikuuta 1989 (58/89). Rahaston tehtävänä
973: osajärjestelmän osalta. Eläkkeensaajapuolison      on rahoittaa kehitysmaiden taloudellista ja so-
974: lisäosa olisi uudistuksen jälkeen 85 prosenttia    siaalista kehitystä edistäviä, pohjoismaiden
975: yksinäisen henkilön lisäosasta, kun se nykyis-     edun mukaisia hankkeita lähinnä alhaisen tulo-
976: ten säännösten mukaan on 81 prosenttia. Lisä-      tason kehitysmaissa. Sopimusmääräysten mu-
977: osan tason korotus koskee niitä puolisoita,        kaan valtio luopuu perimästä rahastolta eräitä
978: jotka saavat lisäosan 1 päivänä heinäkuuta         veroja ja maksuja. Tulo- ja varallisuusverola-
979:  1991 voimaan tulevan lainmuutoksen jälkeen.       kia ehdotetaan täydennettäväksi rahaston vero-
980: Ennen lainmuutosta eläkkeelle jääneen puoli-       vapautta koskevalta osin.
981: son 100 prosentin täysimääräistä lisäosaa ei          Eduskunnalle on 31 päivänä toukokuuta
982: alennettaisi.                                      1990 annettu esitys Pohjoismaiden ympäristö-
983:                                       1990 vp. -     HE n:o 122                                     5
984: 
985: rahoitusyhtiön perustamista koskevan sopi-           myöskään omaisuustulovähennykseen. Lakieh-
986: muksen eräiden määräysten hyväksymisestä             dotus on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päi-
987: (HE n:o 70, 1990 vp.). Ympäristörahoitusyh-          vänä tammikuuta 1991. Tässä esityksessä eh-
988: tiön perustaminen on osa pohjoismaista ympä-         dotetaan, että tulo- ja varallisuusverolakiin
989: ristönsuojeluyhteistyötä, jonka tavoitteena on       selvyyden vuoksi otettaisiin säännös yhtymänä
990: edistää sellaisia Itä-Eurooppaan kohdistuvia         verotettavan kotimaisen kuolinpesän saaman,
991: ympäristöinvestointeja, joilla on pohjoismaista      korkotulon lähdeverosta annetussa laissa tar-
992: intressiä. Yhtiön tarkoitus on rahoittaa laino-      koitetun koron verokohtelusta. Myös omai-
993: jen, takuiden sekä osakemerkinnän avulla sel-        suustulovähennystä koskevaa säännöstä tarkis-
994: laisia Itä-Euroopan maissa toimintaa harjoitta-      tettaisiin.
995: via yrityksiä, jotka valmistavat ympäristölait-
996: teita tai tarjoavat ympäristönsuojelualan palve-
997: luja. Yhtiön toiminta perustuu liiketaloudelli-      Säästöpankkien kantarahaston voitto-osuu-
998: siin periaatteisiin. Sopimuksen mukaan yhtiölle      den verokohtelu
999: myönnettäisiin Pohjoismaiden investointipan-
1000: kin tavoin vapautus eräistä veroista ja mak-            Yhtiöveron hyvityksestä annettua lakia
1001: suista sekä maksurajoituksista ja luottopoliitti-    (1232/88) on erikseen annettavassa esityksessä
1002: sista toimenpiteistä, jotka estäisivät tai rajoit-   ehdotettu muutettavaksi siten, että osuuskun-
1003: taisivai yhtiön toimintaa. Sopimuksen ohella         tien sijoitusosuuksille suoritettavaan korkoon
1004: tulo- ja varallisuusverolaissa säädettäisiin yh-     ja säästöpankkien kantarahasto-osuuksille
1005: tiön ja mahdollista tarvetta varten myös sen         maksettavaan voitto-osuuteen sovellettaisiin
1006: jäsenenä olevan valtion tulo- ja varallisuusve-      yhtiöveron hyvitystä. Tulo- ja varallisuusvero-
1007: rovapaudesta.                                        lakia tarkistettaisiin sanonoaltaan vastaavasti.
1008: 
1009: 
1010: Rakennusmaamaksun vähennyskelpoisuus                 Asumisoikeuden luovutuksesta kertyvä voitto
1011: 
1012:    Pääkaupunkiseudun rakennusmaamaksusta                Laissa asumisoikeusasunnoista tarkoitetun
1013: annettua lakia (1061188) muutettiin 22 päivänä       asumisoikeuden haltija on oikeutettu asumisoi-
1014: joulukuuta 1989 annetulla lailla (1200/89). La-      keutensa luovuttaessaan saamaan enintään al-
1015: kiin lisättiin tuolloin uusi 13 a §, jonka mu-       kuperäisen asumisoikeusmaksun tarkistettuna
1016: kaan rakennusmaamaksu ei ole vähennyskel-            rakennuskustannusindeksin muutoksella. Asu-
1017: poinen tuloverotuksessa. Rakennusmaamak-             misoikeuden luovutus on mainitussa laissa tar-
1018: susta annetun lain tarkoituksena on edistää          koin säännelty. Tässä esityksessä ehdotetaan,
1019: asuntotarkoituksiin kaavoitetun maan käyt-           että asumisoikeuden luovutuksesta indeksiko-
1020: töönottoa siten, että portaittain nouseva mak-       rotuksena saatava luovutusvoitto säädettäisiin
1021: su on vuosittain suoritettava asuinrakennusten       verosta vapaaksi, jos tosiasiallinen asuminen
1022: korttelialueesta tai sen osasta, jonka sallitusta    hallintaoikeuden kohteena olevassa asunnossa
1023: kerrosalasta ei ole käytetty vähintään puolta.       ja hallintaoikeus ovat jatkuneet vähintään kah-
1024: Vähennyskelpoisuuden verotuksessa epaava             den vuoden ajan.
1025: vastaava säännös ehdotetaan selvyyden vuoksi
1026: sisällytettäväksi myös tulo- ja varallisuusvero-
1027: lakiin.                                              Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus
1028: 
1029:                                                          Laki työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuk-
1030: Hallituksen esitys laiksi korkotulon                 sesta (763/90) vahvistettiin 3 päivänä elokuuta
1031: lähdeverosta                                         1990. Lain mukaan työvoimaviranomaiset
1032:                                                      hankkivat työvoimapoliittisten näkökohtien
1033:    Ehdotetussa laissa säädettäisiin valtiolle suo-   huomioon ottamiseksi aikuiskoulutusta amma-
1034: ritettavasta korkotulojen lähdeverosta, joka         tillisilta aikuiskoulutuskeskuksilta, ammatilli-
1035: perittäisiin lopullisena verona tulon lähteellä.     silta oppilaitoksilta ja korkeakouluilta sekä
1036: Lähdeverolain piiriin kuuluvia korkoja ei olisi      muilta koulutuksen järjestäjiltä. Koulutuksen
1037: tarpeen ilmoittaa veroilmoituksessa ja ne olisi-     työvoimapoliittinen ja rahoitusvastuu kuuluvat
1038: vat tuloverosta vapaita. Ne eivät oikeuttaisi        työvoimaviranomaisille. Opiskelijoille makset-
1039: 6                                    1990 vp. -      HE n:o 122
1040: 
1041: taisiin koulutusaikaisen toimeentulon turvaa-        Perheverotuksen eräät vähennykset
1042: miseksi koulutustukea ja muita opintososiaali-
1043: sia etuuksia. Opiskeluajan majoitus-, ruokailu-        Valtionverotuksessa tulosta tehtävän lapsen-
1044: ja muiden sen kaltaisten kustannusten korvaa-        hoitovähennyksen määrä ehdotetaan korotetta-
1045: miseen tarkoitettu ylläpitokorvaus on työvoi-        vaksi 12 700 markasta 13 200 markkaan. Kun-
1046: mapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun          nallisverotuksen lapsivähennys korotettaisiin
1047: lain 29 §:n mukaan verosta vapaata tuloa,            10 100 markasta 10 500 markkaan ja yksin-
1048: samoin kuin se etuus, minkä koulutettava saa         huoltajavähennys 12 000 markasta 12 500
1049: maksuttomasta soveltuvuuskokeisiin ja opiske-        markkaan. Kunnallisverotuksen perusvähen-
1050: lijavalintatilaisuuksiin osallistumisesta. Vastaa-   nyksen enimmäismäärä nousisi 8 500 markasta
1051: vat säännökset ehdotetaan sisällytettäviksi          8 800 markkaan.
1052: tulo- ja varallisuusverolakiin.
1053: 
1054: 
1055: Inflaatiotarkistukset                                Tulonhankkimisvähennys
1056: 
1057:    Inflaatiotarkistus ehdotetaan tehtäväksi eräi-      Tulonhankkimisvähennyksen enimmatsmaa-
1058: siin keskeisiin vähennyksiin. Tarkistus olisi        rää ehdotetaan korotettavaksi 2 000 markasta
1059: keskimäärin neljä prosenttia.                        2 100 markkaan.
1060: 
1061: 
1062: Asuntovähennys                                       Merityötulovähennys
1063: 
1064:    Kuluvalta vuodelta toimitettavassa verotuk-          Valtionverotuksessa myönnettävän merityö-
1065: sessa verovelvollinen on ensimmäisen kerran          tulovähennyksen määrä on 18 prosenttia meri-
1066: voinut valita vakituiseen asuntoon kohdistuvan       työtulosta, kuitenkin enintään 38 000 mark-
1067: velkojen korkojen tulosta vähentämisen sijasta       kaa. Enimmäismäärää ehdotetaan korotetta-
1068: valtionverosta 10 vuoden aikana tehtävän             vaksi 39 500 markkaan. Kunnallisverotuksen
1069: asuntovähennyksen. Vähennys on kokonaan              merityötulovähennyksen määrä on 30 prosent-
1070: riippumaton asuntovelan ja maksettujen kor           tia merityötulosta, kuitenkin enintään 65 000
1071: kojen määrästä. Puolisoiden vähennys on per-         markkaa. Enimmäismäärä ehdotetaan korotet-
1072: heettömään verrattuna kaksinkertainen. Vä-           tavaksi 67 500 markkaan.
1073: hennykseen liittyvät myös lapsikorotukset.
1074: Asuntovähennys on suunnattu alle nelikym-
1075: menvuotiaille ensiasunnon hankkijoille.              Omaisuuden luovutusvoiton veronalainen
1076:    Asuntovähennyksen täysi määrä on kuluval-         määrä
1077: ta vuodelta toimitettavassa verotuksessa 7 500
1078: markkaa. Sitä ehdotetaan korotettavaksi in-             Niistä luovutusvoitoista, joita ei oteta huo-
1079: flaatiotarkistusta vastaavasti 7 800 markkaan.       mioon satunnaista myyntivoittoa laskettaessa,
1080: Vähennys tehdään valtionverosta ensimmäise-          katsotaan veronalaiseksi tuloksi 40 prosenttia
1081: nä vähennysvuonna. Asuntovähennyksen mää-            210 000 markan määrän ylittävästä voittojen
1082: rä pienenee ensimmäistä vähennysvuotta seu-          yhteismäärästä• Verosta vapaata määrää tar-
1083: raavina vuosina siten, että vähennys on k:una-       kistettaisiin, rahan arvon muuttumista vastaa-
1084: kin vuonna niin suuri osa, täyden vähennyksen        vasti 210 000 markasta 220 000 markkaan.
1085: määrästä kuin vähennykseen oikeuttavia vuo-          Kun huomioon otetaan veroasteiden alentami-
1086: sia on verovuosi mukaan luettuna jäljellä.           seen liittyvä veropohjan laajennusehdotus, ve-
1087: Seuraavina vuosina vähennettävän osuuden             ronalaiseksi tuloksi katsottaisiin vuodelta 1991
1088: määrä nousisi täyttä määrää vastaavasti.             toimitettavassa verotuk-sessa 50 prosenttia siitä
1089:    Asuntovähennystä, jonka tarkoituksena on          määrästä, jolla omaisuuden luovutusten vero-
1090: tukea omistusasumista, ei myönnetä, laissa asu-      vuonna tuottama sellainen voitto, jota ei oteta
1091: misoikeusasunnoista tarkoitetun asumisoikeu-         huomioon satunnaista myyntivoittoa määrättä-
1092: den haltijalle.                                      essä, ylittää 220 000 markkaa.
1093:                                       1990 vp. -     HE n:o 122                                     7
1094: 
1095: 2. Asian valmistelu                                  3. Esityksen taloudelliset vaiku-
1096:                                                         tukset
1097:    Tulo- ja varallisuusverolakiin ehdotettavia
1098: muutoksia on valmisteltu kokonaisverouudis-             Esityksen vaikutuksia koskeva selvitys sisäl-
1099: tusta valmistelleessa ministerityöryhmässä, tu-      tyy hallituksen esitykseen laiksi vuodelta 1991
1100: lopoliittisia ratkaisuja valmistelleissa asiantun-   toimitettavassa valtionverotuksessa sovelletta-
1101: tijaryhmissä ja verouudistuksen kunnallistalou-      vista veroasteikoista ja veroprosenteista.
1102: dellisia vaikutuksia selvittävässä työryhmässä.
1103: Matkakustannuskorvausten verotukseen liitty-
1104: vistä ehdotuksista on kuultu keskeisiä työ-
1105: markkinaosapuolia.
1106: 
1107: 
1108: 
1109: 
1110:                              YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1111: 
1112: 
1113: 1. Lakiehdotuksen perustelut                         50 §:ssä ja lain siirtymäsäännöksiin kuuluvassa
1114:                                                      162 §:ssä. Lain alkuperäiseen tekstiin tehtyjen
1115:    16 §. Pykälään sisältyy sekä tulon että varal-    verovuosikohtaisten muutosten vuoksi verova-
1116: lisuuden perusteella suoritettavasta verosta va-     paiden korvausten kuluvana vuonna sovelletta-
1117: pautettujen yhteisöjen luettelo. Säännöksen 1        vat perusteet ja määrät sisältyvät suurelta osin
1118: momentin 1 kohtaan lisättäisiin Suomen itse-         viimeksi mainittuun pykälään. Säännöstö on
1119: näisyyden juhlarahasto, Pohjoismaiden kehi-          vaikeaselkoinen, joten tässä esityksessä ehdote-
1120: tysrahasto ja Pohjoismaiden ympäristörahoi-          taan palaamista uuden tulo- ja varallisuusvero-
1121: tusyhtiö.                                            lain alkuperäiseen systematiikkaan. Matkakus-
1122:    27 §. Verovelvollisen luonnollisen henkilön       tannuskorvausten verokohtelu säänneltäisiin
1123: tai puolisoiden yhdessä harjoittaman liikkeen        50 §:ssä, ja 162 §:ään jäisi alkuperäinen, ennen
1124: tai ammatin tulos taikka maatilatalouden puh-        vuotta 1989 tehtyjä työmatkoja koskeva pykä-
1125: taan tulon yhteismäärä on voimassa olevan            län 1 momenttiin sisältyvä säännös sekä vielä
1126: säännöksen mukaan 170 000 markan määrään             kuluvana vuonna ja vuonna 1991 sovellettavat
1127: saakka kokonaan ansiotuloa. Määrä ehdote-            siirtymäkauden säännökset.
1128: taan korotettavaksi 230 000 markkaan. Kuten             Tulo- ja varallisuusverolain 50 § :n 1, 2 ja 3
1129: tähänkin saakka, myös tämän määrän ylittävä          momenttiin ei ehdoteta muutoksia. Pykälän
1130: osa voitaisiin verovelvollisen antaman selvityk-     ensimmäisessä momentissa määritellään veros-
1131: sen perusteella katsoa ansiotuloksi, jos työn        ta vapaat työmatkasta saadut korvaukset, jois-
1132: kohtuullinen arvo ylittää 230 000 markkaa.           ta verohallitus vuosittain määrää tarkemmin.
1133: Maataloustuloneuvotteluissa edellytettiin, että      Verohallitus kuulee ennen päätöksen tekemistä
1134: ansiotulo-osuus tulee eräin edellytyksin jakaa       kulukorvausasiain neuvottelukuntaa, jossa
1135: tasan yrittäjäpuolisoiden kesken. Koska voi-         ovat edustettuina keskeiset työmarkkinajärjes-
1136: massa olevan lain pääsäännön mukaan näin             töt. Toiseen momenttiin sisältyy työmatkan
1137: menetellään, jos molempien puolisoiden työpa-        määritelmä, ja kolmannessa momentissa luetel-
1138: nos on vähäistä suurempi, lakia ei ole tältä         laan ne lain tulkinnan kannalta keskeiset mat-
1139: osin tarpeen muuttaa.                                kat, joita ei pidetä työmatkoina.
1140:    35 §. Säästöpankkien kantarahaston voitto-           Säännöksen neljänteen momenttiin ehdote-
1141: osuus oikeuttaisi asiaa koskevan yhtiöveron          taan sisällytettäväksi voimassa olevan lain
1142: hyvityksestä annetun lain muuttamista koske-         162 §:n ne säännökset, joita ehdotetaan sovel-
1143: van hallituksen esityksen mukaan yhtiöveron          lettaviksi pysyvinä vuodelta 1992 toimitettavas-
1144: hyvitykseen. Yhtymän verotettavaa tuloa vah-         ta verotuksesta alkaen. Lain 50 §:ään siirrettäi-
1145: vistettaessa sitä ei otettaisi huomioon.             siin näin ollen säännökset verosta vapaiden
1146:    50 § ja 162 §. Matkakustannuskorvausten           kotimaan päivärahojen enimmäismääristä,
1147: verokohtelu säännellään voimassa olevien             sekä säännökset muiden verovapaiden matkus-
1148: säännösten mukaan tulo- ja varallisuusverolain       tamiskustannuskorvausten maksamisen perus-
1149: 8                                    1990 vp. -      HE n:o 122
1150: 
1151: teista ja määristä. Kotimaan päivärahan veros-       mainittuun markkamäärään sisältyy inflaa-
1152: ta vapaa määrä pysyisi nykyisellä tasollaan. Yli     tiotarkistus.
1153: 10 tuntia kestävästä työmatkasta se olisi 145           73 §. Asumisoikeuden luovutuksesta saatava
1154: markkaa ja yli 6 tuntia kestävästä työmatkasta       indeksikorotus ei olisi veronalaista tuloa, jos
1155: 65 markkaa. Ulkomaan päivärahojen verova-            verovelvollisen tai hänen perheensä tosiasialli-
1156: pauden perusteena sovellettaisiin 50 §:n 1 mo-       nen asuminen oikeuden kohteena olevassa
1157: mentin säännöstä, jonka mukaan veronalaista          asunnossa ja asumisoikeuden hallinta olisivat
1158: ei ole työmatkoista keskimäärin aiheutuva            jatkuneet vähintään kahden vuoden ajan.
1159: kohtuullinen matkustamiskustannusten ja elan-        Säännökseen lisättäisiin uusi 4 momentti.
1160: tokustannusten lisääntymistä vastaava kor-              77 §. Säännökseen lisättäisiin uusi 4 mo-
1161: vaus, josta verohallitus määrää tarkemmin.           mentti, jossa selvyyden vuoksi säädettäisiin
1162: Verovelvollisen omistamailaan tai hallitsemal-       yhtymänä verotettavan kotimaisen kuolinpesän
1163: Iaan autolla tekemästä työmatkasta maksetta-         saaman talletusten ja obligaatioiden veronhuo-
1164: van verovapaan kilometrikorvauksen enim-             jennuslaissa tarkoitetun ja lähdeverolain alai-
1165: mäismäärä olisi 135 penniä kilometriltä. Mui-        sen koron verokohtelusta. Kummassakaan lais-
1166: den matkustamiskustannuskorvausten verova-           sa tarkoitettu korko ei olisi tulo- ja varallisuus-
1167: paat enimmäismäärät perustuisivat, kuten tä-         verolain mukaan veronalaista tuloa. Korkotu-
1168: näkin vuonna, verohallituksen asiaa koskevaan        lon lähdeverosta annettua lakia ehdotetaan
1169: päätökseen (1003/88) vuodelta 1988.                  kuitenkin sen voimaantulosäännöksen mukaan
1170:    Ateriakorvauksen verovapaudesta ei luovut-        sovellettavaksi vasta vuodelta 1991 kertyvään
1171: taisi vielä vuodelta 1991 toimitettavassa vero-      korkoon. Vuodelta 1990 kertynyt, mutta vuon-
1172: tuksessa. Niin sanottujen erityisalojen päivit-      na 1991 maksettava korko olisi tulo- ja varalli-
1173: täismatkoista, jotka eivät ole työmatkoja,           suusverolain mukaan verotettavaa tuloa vuo-
1174: maksettavat kustannuskorvaukset olisivat eh-         delta 1991 toimitettavassa verotuksessa.
1175: dotuksen mukaan verovapaita vielä vuodelta              80 §. Säännös sisältää luettelon erilaisista
1176: 1991 toimitettavassa verotuksessa samoin pe-         verovapaista tuloista. Siihen lisättäisiin Poh-
1177: rustein kuin kuluvanakio vuonna. Erityisalojen       joismaiden ympäristörahoitusyhtiön jäsenval-
1178: verovapaa kilometrikorvaus olisi vuodelta 1991       tion yhtiöltä saama tulo. Pohjoismaiden kehi-
1179: niin ikään 135 penniä kilometriltä. Viimeksi         tysrahaston osalta vastaava sääntely ei ole
1180: mainitut siirtymävaiheen säännökset sisältyisi-      tarpeen, koska rahasto ei toimi liikeperiaattein.
1181: vät lain 162 §:ään.                                     85 §. Säännökseen lisättäisiin uusi 2 mo-
1182:    57 §. Säännöstä muutettaisiin erorahalain         mentti, jonka mukaan lakiin pääkaupunkiseu-
1183: muutoksia vastaavasti. Eroraha ja koulutus-          dun rakennusmaamaksusta perustuva raken-
1184: tuki eivät olisi veronalaista tuloa. Verosta va-     nusmaamaksu ei olisi vähennyskelpoinen val-
1185: paiden etuuksien luetteloon lisättäisiin myös        tion eikä kunnallisverotuksessa.
1186: työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta anne-         86 §. Palkkatulosta vähennettävän tulon-
1187: tun lain 17 §:ssä tarkoitettu ylläpitokorvaus ja     hankkimisvähennyksen määrä korotettaisiin
1188: 27 §:ssä mainitut etuudet.                           2 000 markasta 2 100 markkaan.
1189:                                                         88 §. Velkojen korkojen vähentämisoikeutta
1190:    64 §. Pykäläviittaus muutettaisiin vastaa-        supistavaa markkamääräistä omavastuuosuut-
1191: maan vuoden 1991 alussa voimaan tulevaa              ta korotettaisiin 1 000 markasta 1 100 mark-
1192: lakia opintotukilain muuttamisesta.                  kaan.
1193:    67 §. Satunnaisen myyntivoiton veronalai-            89 §. Velkojen korkojen vähennyskelpoinen
1194: suutta laajennettaisiin vähintään kahdeksan          osuus ehdotetaan supistettavaksi 85 prosentista
1195: vuotta omistetun omaisuuden osalta. Veron-           80 prosenttiin. Puolisoiden korkovähennyksen
1196: alainen osuus olisi nykyisen 40 prosentin sijas-     enimmatsmaaraa ehdotetaan korotettavaksi
1197: ta 50 prosenttia.                                    22 000 markasta 24 000 markkaan. Verovelvol-
1198:    69 §. Omaisuuden luovutusvoiton veronalai-        lisen, johon ei sovelleta puolisoita koskevia
1199: suutta laajennettaisiin siten, että veronalaiseksi   säännöksiä, ja erillisenä verovelvollisena vero-
1200: tuloksi katsottaisiin nykyisen 40 prosentin si-      tettavan kotimaisen kuolinpesän korkovähen-
1201: jasta 50 prosenttia siitä määrästä, jolla muiden     nykseen saisi sisältyä muita kuin asuntolaina-
1202: kuin sellaisten voittojen, joihin sovelletaan sa-    korkoja nykyisen 6 000 markan asemesta enin-
1203: tunnaista myyntivoittoa koskevia säännöksiä,         tään 5 000 markkaa. Jos verovelvolliselle on
1204: yhteismäärä ylittää 220 000 markkaa. Viimeksi        myönnetty asuntovähennys, korkovähennyk-
1205:                                     1990 vp. -     HE n:o 122                                     9
1206: 
1207: sen enimmäismäärä verovelvollisella, johon ei      saamaa pohjaosaa ja 85 prosenttia yksinäisen
1208: sovelleta puolisoita koskevia säännöksiä, olisi    henkilön saaman lisäosan määrästä.
1209: niin ikään 5 000 markkaa. Muutoin säännös             Jos molemmille puolisoille on myönnetty
1210: pysyisi ennallaan. Asuntolainakorkoina pidet-      voimassa olevaan lakiin perustuva kansanelä-
1211: täisiin myös asumisoikeuden hankinnasta joh-        ke, lisäosan määrä pysyisi kansaneläkelain
1212: tuvan velan korkoa.                                muuttamisesta annetun lakiesityksen mukaan
1213:    95 §. Merityötulovähennyksen enimmms-           ennallaan. Se katsottaisiin kuitenkin tällöinkin
1214: maana       korotettaisiin   valtionverotuksessa   eläketulovähennystä laskettaessa 85 prosentiksi
1215: 38 000 markasta 39 500 markkaan ja kunnal-         yksinäisen henkilön täysimääräisestä lisäosas-
1216: lisverotuksessa 65 000 markasta 67 500 mark-       ta.
1217: kaan.
1218:                                                       109 §. Kunnallisverotuksen perusvähennystä
1219:    97 §. Omaisuustulovähennystä ei myönnet-        korotettaisiin 8 500 markasta 8 800 markkaan.
1220: täisi korkotulon lähdeverosta annetun lain mu-
1221: kaan verotettavasta korosta.                           120 §. Säännös sisältää verovapaiden varo-
1222:    98 §. Eläkevakuutusmaksuvähennys supis-
1223:                                                    jen luettelon. Siihen lisättäisiin jäsenvaltion
1224: tuisi vapaaehtoisten eläkevakuutusmaksujen         osuus Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön
1225:                                                    varoihin.
1226: osalta 15 prosentista 12 prosenttiin ansiotulon
1227: määrästä.                                             146 a §. Asuntovähennyksen täyttä määrää
1228:    101 §. Valtionverotuksen lapsenhoitovähen-      korotettaisiin 7 500 markasta 7 800 markkaan.
1229: nystä korotettaisiin 12 700 markasta 13 200        Täysi vähennys myönnetään lainkohdassa lue-
1230: markkaan. Oikeus vähennykseen on verovel-          teltujen muiden edellytysten täyttyessä sinä
1231: vollisella tai puolisoilla yhdessä, jos heidän     verovuonna, jona verovelvollinen on ryhtynyt
1232: elätettävänään verovuonna on ollut vähintään       käyttämään asuntoansa tai osaa siitä omana
1233: 3 vuotta mutta enintään 7 vuotta täyttänyt         vakituisena asuntonaan. Yhdeksänä sitä seu-
1234: lapsi.                                             raavana verovuonna vähennys on niin monta
1235:    105 §. Kunnallisverotuksessa myönnettävää       kymmenesosaa täyden vähennyksen määrästä
1236: lapsivähennystä korotettaisiin 10 100 markasta     kuin vähennykseen oikeuttavia vuosia on vero-
1237:  10 500 markkaan. Vähennys tehdään jokaises-       vuosi mukaan lukien jäljellä. Myöhempien
1238: ta verovelvollisen verovuonna elättämästä ala-     vuosien vähennysmäärät nousisivat täyden
1239: ikäisestä lapsesta. Säännökseen tehtäisiin myös    määrän korotusta vastaavasti.
1240: vähäinen sanonnallinen tarkistus.                     167 b §. Vuodelta 1991 toimitettavassa kun-
1241:    106 §. Kunrrallisverotuksen yksinhuoltajavä-    nallisverotuksessa myönnettäisiin eräille pal-
1242: hennys korotettaisiin 12 000 markasta 12 500       kansaajille kokonaistulosta vähennys, jonka
1243: markkaan. Vähennyksen saa luonnollinen hen-        määrä olisi 14 prosenttia 20 000 markkaa ylit-
1244: kilö, joka on verovuonna elättänyt alaikäistä      tävästä palkkatulon osasta, kuitenkin enintään
1245: lasta, jos häneen ei sovelleta puolisoita koske-   2 800 markkaa. Verovelvollisen kokonaistulon
1246: via säännöksiä.                                    ylittäessä 60 000 markkaa, vähennys pienenisi
1247:    108 §. Säännöstä muutettaisiin siten, että      14 prosentilla kokonaistulon 60 000 markkaa
1248: kansaneläkkeen uusi korotettu lisäosa vaikut-      ylittävästä osasta. Verovelvollinen, jonka ko-
1249: taisi myös eläketulovähennyksen määrää ko-         konaistulo on 80 000 markkaa tai enemmän ei
1250: rottaen.                                           olisi vähennykseen oikeutettu. Vähennys teh-
1251:    Yksinäisen henkilön ja sellaisen puolison,      täisiin ennen perusvähennyksen tekemistä.
1252: jonka puoliso ei saa kansaneläkettä eikä rinta-
1253: masotilaseläkettä, kansaneläke ja eläketulovä-
1254: hennyksen määrä pysyisivät ennallaan, jos elä-     2. Voimaantulo ja soveltaminen
1255: kepäätös perustuu voimassa olevaan lakiin.
1256:    Sen sijaan 1 päivänä heinäkuuta 1991 voi-          Edellä esitetyt tulo- ja varallisuusverolain
1257: maan tulevaan lakiin kansaneläkelain muutta-       muutokset tulisivat voimaan vuoden 1991 alus-
1258: misesta perustuva puolison kansaneläkkeen li-      ta. Niitä sovellettaisiin ensimmäisen kerran
1259: säosa olisi nykyistä suurempi silloin, kun mo-     vuodelta 1991 toimitettavassa verotuksessa.
1260: lemmat puolisot saavat kansaneläkettä. Tällöin     Kunnallisverotuksen tilapäistä vähennystä so-
1261: täytenä kansaneläkkeenä pidettäisiin eläketulo-    vellettaisiin vain vuodelta 1991 toimitettavassa
1262: vähennystä laskettaessa yksinäisen henkilön        verotuksessa.
1263: 
1264: 2   301050D
1265: 10                                  1990 vp. -     HE n:o 122
1266: 
1267: 3. Säätämisj ärjestys                              demmältä ajalta kannettavaa veroa koskevassa
1268:                                                    säätämisjärjestyksessä.
1269: 
1270:    Lakiehdotus olisi käsiteltävä valtiopäiväjär-     Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
1271: jestyksen 68 §:n mukaisessa yhtä vuotta pi-        kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
1272: 
1273: 
1274: 
1275: 
1276:                                              Laki
1277:                            tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
1278: 
1279:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1280:   muutetaan 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 16 §:n 1
1281: momentin 1 kohta, 27 §, 35 §:n 3 momentti, 50 §:n 4 momentti, 57 §:n 11 ja 19 kohta, 64 §:n 1
1282: momentin 4 kohta, 67 §, 69 §, 80 §:n 7 kohta, 86 §:n 1 momentin 1 kohta, 88 §:n 1 momentti,
1283: 89 §, 95 §:n 1 ja 2 momentti, 97 §:n 1 momentti, 98 §:n 1 momentti, 101 §, 105 §, 106 §, 108 §:n
1284: 2 momentti, 109 §, 120 §:n 14 kohta, 146 a §:n 2 momentti ja 162 §,
1285:   sellaisina kuin niistä ovat 35 §:n 3 momentti, 57 §:n 19 kohta, 69 §, 80 §:n 7 kohta, 86 §:n 1
1286: momentin 1 kohta, 88 §:n 1 momentti, 89 §, 97 §:n 1 momentti, 101 §, 105 §, 106 §, 109 §,
1287: 120 §:n 14 kohta ja 146 a §:n 2 momentti 29 päivänä joulukuuta 1989 annetussa laissa (1335/89)
1288: ja 162 § muutettuna edellä mainitulla ja 23 päivänä helmikuuta 1990 annetulla lailla (195/90),
1289: sekä
1290:   lisätään 57 §:ään uusi 20 kohta, 73 ja 77 §:ään uudet 4 momentit, 80 §:ään uusi 8 kohta,
1291: 85 §:ään uusi 2 momentti, 108 §:ään uusi 3 ja 4 momentti, 120 §:ään uusi 15 kohta ja lakiin uusi
1292: 167 b § seuraavasti:
1293: 
1294:                       16 §                         määrästä katsoa ansiotuloksi. Ansiotuloa ei
1295:    Sekä tulon että varallisuuden perusteella       kuitenkaan ole metsätalouden puhdas tuotto,
1296: suoritettavasta verosta ovat vapaat:               korkotulo, osinko, vuokratulo, asuntotulo, ar-
1297:    1) Suomen Pankki, Helsingin yliopisto, Oy       vopapereiden ja kiinteän omaisuuden luovu-
1298: Yleisradio Ab, Pohjoismaiden Investointipank-      tuksesta saatu voitto, kiinteistön ainesosan luo-
1299: ki, Pohjoismaiden projektivientirahasto, Poh-      vutuksesta saatu korvaus eikä muu näihin tu-
1300: joismaiden kehitysrahasto, Pohjoismaiden ym-       loihin rinnastettava tulo.
1301: päristörahoitusyhtiö, Kehitysaluerahasto Oy,
1302: Teollisen Kehitysyhteistyön rahasto Oy, Suo-
1303: men Vientiluotto Oy, Ekokem Oy Ab ja Suo-                                35 §
1304: men itsenäisyyden juhlarahasto;
1305:                                                       Yhtymän verotettavaa tuloa vahvistettaessa
1306:                                                    ei oteta huomioon yhtymän kotimaasta saamaa
1307:                                                    sellaista osinkoa, korkoa tai voitto-osuutta,
1308:                       27 §                         joihin liittyy oikeus yhtiöveron hyvitykseen,
1309:    Verovelvollisen luonnollisen henkilön tai       eikä näihin liittyvää yhtiöveron hyvitystä.
1310: puolisoiden yhdessä harjoittaman liikkeen tai      Edellä tarkoitettu osinko, korko, voitto-osuus
1311: ammatin tuloksen taikka maatilatalouden puh-       ja yhtiöveron hyvitys jaetaan verotettavaksi
1312: taan tulon yhteismäärää pidetään 230 000 mar-      yhtymän osakkaiden tulona siten kuin 1 mo-
1313: kan määrään saakka kokonaan ansiotulona.           mentissa on säädetty.
1314: Jos verovelvollinen esittää selvityksen siitä,
1315: että verovelvollisen tai puolisoiden harjoitta-
1316: massaan liikkeessä, ammatissa tai maatilata-                             50§
1317: loudessa suorittaman työn kohtuullinen arvo
1318: ylittää 230 000 markkaa, voidaan myös tämän          Vahvistaessaan edellä ja 51 §:ssä tarkoitettu-
1319: määrän ylittävä osa mainittujen tulojen yhteis-    jen työnantajalta työmatkasta saatujen matka-
1320:                                     1990 vp. -      HE n:o 122                                        11
1321: 
1322: kustannusten korvausten perusteita ja määriä         omistusaika vuosina                   veronalainen
1323: verohallituksen ei tule vahvistaa                                                        osuus luovutus-
1324:                                                                                              voitosta
1325:   1) kotimaan päivärahaa yli 10 tuntia kestä-       alle 4 ......................... .      100 OJo
1326: västä työmatkasta 145 markkaa pienemmäksi;          vähintään 4 mutta alle 6 ...... .        80%
1327:   2) kotimaan päivärahaa yli 6 tuntia kestäväs-     vähintään 6 mutta alle 8 ...... .        60%
1328: tä työmatkasta 65 markkaa pienemmäksi;              vähintään 8 ................... .        50%.
1329:   3) verovelvollisen omistamailaan tai hallitse-
1330: maliaan autolla tekemästä työmatkasta saamaa                             69 §
1331: matkustamiskustannusten korvauksen enim-               Veronalaista tuloa on myös 50 prosenttia
1332: mäismäärää pienemmäksi kuin 135 penniä ki-          siitä määrästä, jolla omaisuuden luovutusten
1333: lometriltä tai muun kulkuneuvon osalta pie-         verovuonna tuottama sellainen voitto, jota ei
1334: nemmäksi kuin verohallituksen 17 päivänä            oteta huomioon satunnaista myyntivoittoa
1335: marraskuuta 1988 antamassa päätöksessä              määrättäessä, ylittää 220 000 markkaa (omai-
1336: (1003/88) on määrätty.                              suuden luovutusvoitto).
1337: 
1338:                     57§                                                    73 §
1339:   Veronalaista tuloa eivät ole:
1340:                                                       Asumisoikeusasunnoista annetussa laissa
1341:                                                     (650/90) tarkoitetun asumisoikeuden luovutuk-
1342:   11) koulutus- ja erorahastosta annetun lain       sesta saatu voitto ei ole veronalaista tuloa, jos
1343: (537 /90) ja valtion virkamieslain (755/86) mu-     verovelvollinen luovuttaa vähintään kahden
1344: kainen eroraha ja ammattikoulutustuki;              vuoden ajan voimassa olleessa asumisoi-
1345:                                                     keussopimuksessa tarkoitetun asunnon, jossa
1346:    19) valtion varoista maksettavista todistelu-    hän tai hänen perheensä on jatkuvasti asunut
1347: kustannuksista annetun lain (666/72) nojalla        vähintään kahden vuoden ajan.
1348: valtion varoista saatu korvaus matka- ja toi-
1349: meentulokustannuksista sekä taloudellisesta                                77 §
1350: menetyksestä;
1351:   20) työvoimapoliittisesta aikuiskoulutukses-         Talletusten ja obligaatioiden veronhuojen-
1352: ta annetun lain (763/90) 17 §:ssä tarkoitettu       nuslain säännösten mukaan verosta vapaaksi
1353: ylläpitokorvaus ja 27 §:ssä mainitut etuudet.       säädetty korko ja korkotulon lähdeverosta an-
1354:                                                     netun lain säännösten mukaan verotettava kor-
1355:                                                     ko ei ole kotimaisen kuolinpesän eikä sen
1356:                     64 §                            osakkaana olevan luonnollisen henkilön veron-
1357:   Veronalaista tuloa ei ole:                        alaista tuloa silloinkaan, kun kuolinpesää vero-
1358:                                                     tetaan yhtymänä.
1359:   4) muu opintoraha kuin opintotukilain
1360: 10 §:ssä tarkoitettu aikuisopintorahana saatu                            80 §
1361: ansionmenetyskorvaus.                                  Veronalaista tuloa ei ole:
1362: 
1363:                                                        7) rangaistusta suorittavan vangin tai pak-
1364:                                                     kolaitokseen eristetyn saama työ- tai käyttöra-
1365:                        67 §                         ha;
1366:   Ostamalla, vaihtamalla tai muulla vastik-            8) Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön
1367: keellisella saannolla saadun kiinteän tai irtai-    jäsenvaltion osuus yhtiön voitosta.
1368: men omaisuuden luovutuksen tuottamasta voi-
1369: tosta on satunnaisena myyntivoittona veron-                                85 §
1370: alaista tuloa, jos luovuttaja on omistanut irtai-
1371: men omaisuuden alle 5 vuotta ja kiinteän              Pääkaupunkiseudun rakennusmaamaksusta
1372: omaisuuden alle 10 vuotta, seuraava, luovutta-      annetussa laissa (1061188) tarkoitettu raken-
1373: jaa omistusajan pituuden mukaan määräytyvä          nusmaamaksu ei ole vähennyskelpoinen valtion
1374: suhteellinen osuus:                                 ja kunnallisverotuksessa.
1375: 12                                   1990 vp. -     HE n:o 122
1376: 
1377:                      86 §                           markkaa ja puolisoilla yhdessä enintään 9 000
1378:   Verovelvollinen saa vähentää palkkatulos-         markkaa muita kuin asunto/ainakorkoja, joita
1379: taan:                                               ovat verovelvollisen tai hänen perheensä vaki-
1380:    1) tu/onhankkimisvähennyksenä kolme pro-         tuisen asunnon hankkimisesta tai perusparan-
1381: senttia palkkatulonsa määrästä, kuitenkin           nuksesta ja asumisoikeuden hankkimisesta joh-
1382: enintään 2 100 markkaa;                             tuvan velan korot.
1383: 
1384:                                                                         95 §
1385:                       88 §                            Kokonaistulosta valtionverotuksessa myön-
1386:    Luonnollisen henkilön tai puolisoiden ja eril-   nettävän merityötulovähennyksen määrä on 18
1387: lisenä verovelvollisena verotettavan kotimaisen     prosenttia merityötulon kokonaismäärästä,
1388: kuolinpesän korkovähennyksen määrää lasket-         kuitenkin enintään 39 500 markkaa.
1389: taessa korot otetaan huomioon vain siltä osin,        Kokonaistulosta kunnallisverotuksessa myön-
1390: kuin niiden määrä ylittää 1 100 markan suurui-      nettävän merityötulovähennyksen määrä on 30
1391: sen omavastuuosuuden.                               prosenttia merityötulon kokonaismäärästä,
1392:                                                     kuitenkin enintään 67 500 markkaa.
1393:                        89 §     1
1394:    Muulla verovelvollisella kuin yhteisöllä on                            97 §
1395: omavastuuosuutta koskevin edellä säädetyin
1396: rajoituksin oikeus vähentää 80 prosenttia mui-        Luonnollinen henkilö tai erillisenä verovel-
1397:                                                     vollisena verotettava kotimainen kuolinpesä
1398: den kuin elinkeinotoimintaan tai maatilatalou-
1399: teen liittyvien velkojensa korkojen yhteismää-      saa vähentää kokonaistulostaan omaisuustulo-
1400: rästä.
1401:                                                     vähennyksenä kotimaasta saamiensa sijoitusra-
1402:                                                     haston voitto-osuuksien, muuna asuntona kuin
1403:    Luonnollisella henkilöllä ja erillisenä vero-    vapaa-ajan asuntona käytettäväksi vuokratusta
1404: velvollisena verotettavalla kotimaisella kuolin-    asunnosta saamiensa vuokratulojen ja muiden
1405: pesällä korkovähennyksen enimmäismäärä on           kuin yhtiöveron hyvitykseen oikeuttavien tai
1406: muiden kuin ansiotoimintaan liittyvien korko-       korkotulon lähdeverosta annetun lain mukaan
1407: jen osalta 20 000 markkaa. Puolisoilla vähen-       verotettavien korkojen perusteella 2 000 mark-
1408: nyksen yhteinen enimmäismäärä on 24 000             kaa lisättynä 50 prosentilla siitä määrästä, jolla
1409: markkaa. Edellä mainittuja enimmäismääriä           nämä tulot ylittävät 2 000 markkaa. Omaisuus-
1410: on korotettava 3 500 markalla, jos luonnolli-       tulovähennyksen määrä voi kuitenkin olla
1411: sella henkilöllä tai puolisoilla on ollut vero-     enintään sen perusteena olevien tulojen yhteis-
1412: vuonna elätettävänään yksi alaikäinen lapsi, ja     määrän suuruinen ja enintään 20 000 markkaa.
1413: 7 000 markalla, jos tällaisia lapsia on kaksi tai
1414: useampia.
1415:    Jos verovelvollisen tai puolisoiden tuloveros-                         98 §
1416: ta on verovuonna tehty 146 a §:n mukainen              Verovelvollisella on oikeus vähentää omasta
1417: asuntovähennys, heillä on oikeus vähentää           ja puolisonsa pakollisesta eläkevakuutuksesta
1418: muita kuin ansiotoimintaan liittyviä korkoja        suorittamansa maksut. Lisäksi verovelvollisella
1419: enintään seuraavat määrät:                          on oikeus vähentää vapaaehtoisia omia ja puo-
1420:    1) verovelvollinen, johon ei sovelleta tämän     lisonsa eläkevakuutusmaksuja, ei kuitenkaan
1421: lain puolisoita koskevia säännöksiä, 5 000          kertamaksuja eikä erillisenä myönnetyn työky-
1422: markkaa;                                            vyttömyyseläkevakuutuksen maksuja, enintään
1423:    2) puolisot, joista molemmille on myönnetty      12 prosenttia ansiotulon määrästä (eläkevakuu-
1424: asuntovähennys, 9 000 markkaa;                      tusmaksuvähennys).        Kansaneläkevakuutus-
1425:    3) puolisot, joista vain toiselle on myönnetty   maksu ei ole vähennyskelpoinen.
1426: asuntovähennys, 12 000 markkaa.
1427:    Edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitettuun kor-
1428: kovähennykseen saa luonnollisella henkilöllä ja                           101 §
1429: erillisenä verovelvollisena verotettavalla koti-       Valtionverotuksessa verovelvollisella tai puo-
1430: maisella kuolinpesällä sisältyä enintään 5 000      lisoilla yhdessä on oikeus vähentää kokonaistu-
1431:                                     1990 vp. -      HE n:o 122                                    13
1432: 
1433: lostaan 13 200 markkaa, jos verovelvollisella       keen ei ole 8 800 markan määrää suurempi, on
1434: tai puolisoilla on ollut verovuonna elätettävä-     siitä kunnallisverotuksessa vähennettävä tämän
1435: nään vähintään 3 vuotta mutta enintään 7            tulon määrä (perusvähennys). Jos kokonaistu-
1436: vuotta täyttänyt lapsi (lapsenhoitovähennys).       lon määrä mainittujen vähennysten jälkeen
1437:                                                     ylittää täyden perusvähennyksen määrän, vä-
1438:                     105§                            hennystä pienennetään 20 prosentilla ylimene-
1439:   Kunnallisverotuksessa verovelvollisella tai       vän tulon määrästä.
1440: puolisoilla yhdessä on oikeus kokonaistulos-
1441: taan vähentää 10 500 markkaa jokaisesta vero-                           120 §
1442: vuonna elättämästään alaikäisestä lapsesta            Veronalaisia varoja eivät ole:
1443: (lapsivähennys).
1444:                                                        14) henkilöstörahaston jäsenen oikeus hen-
1445:                       106 §                         kilöstörahaston varoihin;
1446:   Verovelvollisen luonnollisen henkilön koko-          15) osuus Pohjoismaiden ympäristörahoi-
1447: naistulosta kunnallisverotuksessa vähennetään       tusyhtiön varoihin.
1448: 12 500 markkaa, jos hän on verovuonna elättä-
1449: nyt alaikäistä lasta, eikä häneen sovelleta tä-                         146 a §
1450: män lain puolisoita koskevia säännöksiä (yk-
1451: sinhuoltajavähennys).                                  Asuntovähennyksen täysi määrä on 7 800
1452:                                                     markkaa. Vähennys myönnetään täysimääräi-
1453:                      108§                           senä ensiasunnon käyttöönottovuodelta toimi-
1454:                                                     tettavassa verotuksessa. Yhdeksältä sitä seu-
1455:                                                     raavalta verovuodelta vähennys tehdään viran
1456:    Kunnallisverotuksen täyden eläketulovähen-       puolesta. Sen määrä on näinä vuosina niin
1457: nyksen määrää laskettaessa täytenä kansan-          monta kymmenesosaa vähennyksen täydestä
1458: eläkkeenä pidetään verovuonna yksinäiselle          määrästä kuin vähennykseen oikeuttavia vuo-
1459: henkilölle maksetun kansaneläkkeen pohja-           sia on verovuosi mukaan lukien jäljellä.
1460: osan ja ensimmäisessä kuntaryhmässä makse-
1461: tun täysimääräisen lisäosan yhteismäärää.
1462:    Puolisoiden, joista toinen saa kansaneläkettä                           162 §
1463: tai perhe-eläkelain (38/69) mukaista perhe-elä-        Ennen tämän lain voimaantuloa tehdystä
1464: kettä ja toinen kansaneläkettä, edellä tarkoitet-   työmatkasta saatuihin matkakustannusten kor-
1465: tua perhe-eläkettä tai rintamasotilaseläkettä,      vauksiin sovelletaan ennen tätä lakia voimassa
1466: täyden eläketulovähennyksen määrää lasketta-        olleita säännöksiä.
1467: essa täytenä kansaneläkkeenä pidetään pohja-           Poiketen siitä, mitä 50 §:ssä on säädetty,
1468: osaa lisättynä 85 prosentilla 2 momentissa          veronalaista tuloa vuodelta 1990 ja 1991 toimi-
1469: tarkoitetun lisäosan määrästä. Viimeksi mai-        tettavassa verotuksessa ei ole:
1470: nittua yhteismäärää pidetään täyden eläketulo-         1) enintään 36,25 markan määräinen ateria-
1471: vähennyksen määrää laskettaessa puolison täy-       korvaus, jos se on perusteiltaan vuodelta 1988
1472: den kansaneläkkeen määränä silloinkin, jos          toimitettavassa verotuksessa sovellettavien
1473: vain toinen puolisoista saa edellä tarkoitettua     säännösten ja verohallituksen 17 päivänä mar-
1474: perhe-eläkettä tai kansaneläkettä, joka perus-      raskuuta 1988 antaman päätöksen (1003/88)
1475: tuu lakiin kansaneläkelain muuttamisesta            12 §:n mukainen;
1476: (    1 ), eikä toinen puoliso saa kansaneläket-        2) toimialoilla, joilla erityistä työntekemis-
1477: tä tai rintamasotilaseläkettä.                      paikkaa alalle tunnusomaisen työn lyhytaikai-
1478:    Edellä 2 momentissa tarkoitettua yhteismää-      suuden vuoksi joudutaan usein vaihtamaan,
1479: rää pidetään kuitenkin puolison täyden kan-         työnantajalta päivittäisistä asunnon ja erityisen
1480: saneläkkeen määränä eläketulovähennystä las-        työntekemispaikan välisistä matkoista saatu 1
1481: kettaessa, jos lisäosa määräytyy yksinäiselle       kohdassa tarkoitetun verohallituksen päätök-
1482: henkilölle maksettavan lisäosan mukaisesti.         sen mukainen matkustamiskustannusten kor-
1483:                                                     vaus, joka verovelvollisen omistaman tai hallit-
1484:                      109 §                          seman auton käytöstä saatuna kilometrikor-
1485:   Jos verovelvollisen luonnollisen henkilön ko-     vauksena voi olla määrältään enintään 130
1486: konaistulo edellä mainittujen vähennysten jäi-      penniä kilometriltä vuodelta 1990 ja 135 pen-
1487: 14                                1990 vp. -     HE n:o 122
1488: 
1489: niä kilometriltä vuodelta 1991 toimitettavassa   markkaa. Verovelvollisen kokonaistulon ylittä-
1490: verotuksessa.                                    essä 60 000 markkaa vähennys pienenee 14
1491:                                                  prosentilla kokonaistulon 60 000 markkaa ylit-
1492:                    167 b §                       tävästä osasta.
1493:   Vuodelta 1991 toimitettavassa kunnallisvero-
1494: tuksessa verovelvollisen kokonaistulosta vä-
1495: hennetään ennen 109 §:ssä tarkoitetun perus-       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
1496: vähennyksen tekemistä määrä, jonka suuruus       kuuta 1991. Sitä sovelletaan ensimmäisen ker-
1497: on 14 prosenttia 20 000 markkaa ylittävästä      ran vuodelta 1991 toimitettavassa verotukses-
1498: palkkatulon osasta, kuitenkin enintään 2 800     sa.
1499: 
1500: 
1501:      Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1990
1502: 
1503: 
1504:                                     Tasavallan Presidentti
1505:                                     MAUNO KOIVISTO
1506: 
1507: 
1508: 
1509: 
1510:                                                      Valtiovarainministeri Matti Louekoski
1511:                                    1990 vp. -     HE n:o 122                                   15
1512: 
1513:                                                                                             Liite
1514: 
1515: 
1516: 
1517: 
1518:                                             Laki
1519:                            tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
1520: 
1521:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1522:   muutetaan 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 16 §:n I
1523: momentin I kohta, 27 §, 35 §:n 3 momentti, 50 §:n 4 momentti, 57 §:n II ja I9 kohta, 64 §:n I
1524: momentin 4 kohta, 67 §, 69 §, 80 §:n 7 kohta, 86 §:n I momentin I kohta, 88 §:n I momentti,
1525: 89 §, 95 §:n I ja 2 momentti, 97 §:n I momentti, 98 §:n I momentti, 10I §, 105 §, 106 §, 108 §:n
1526: 2 momentti, 109 §, 120 §:n 14 kohta, 146 a §:n 2 momentti ja I62 §,
1527:   sellaisina kuin niistä ovat 35 §:n 3 momentti, 57 §:n I9 kohta, 69 §, 80 §:n 7 kohta, 86 §:n I
1528: momentin I kohta, 88 §:n I momentti, 89 §, 97 §:n I momentti, 10I §, 105 §, 106 §, 109 §,
1529: I20 §:n I4 kohta ja I46 a §:n 2 momentti 29 päivänä joulukuuta I989 annetussa laissa (1335/89)
1530: ja I62 § muutettuna edellä mainitulla ja 23 päivänä helmikuuta I990 annetulla lailla (I95/90),
1531: sekä
1532:   lisätään 57 §:ään uusi 20 kohta, 73 ja 77 §:ään uudet 4 momentit, 80 §:ään uusi 8 kohta,
1533: 85 §:ään uusi 2 momentti, 108 §:ään uusi 3 ja 4 momentti, I20 §:ään uusi I5 kohta ja lakiin uusi
1534: I67 b § seuraavasti:
1535: 
1536: Voimassa oleva laki                               Ehdotus
1537: 
1538:                       I6 §                                              I6 §
1539:   Sekä tulon että varallisuuden perusteella         Sekä tulon että varallisuuden perusteella
1540: suoritettavasta verosta ovat vapaat:              suoritettavasta verosta ovat vapaat:
1541: 
1542:    I) Suomen Pankki, Helsingin yliopisto, Oy         I) Suomen Pankki, Helsingin yliopisto, Oy
1543: Yleisradio Ab, Pohjoismaiden Investointipank-     Yleisradio Ab, Pohjoismaiden Investointipank-
1544: ki, Pohjoismaiden projektivientirahasto, Kehi-    ki, Pohjoismaiden projektivientirahasto, Poh-
1545: tysaluerahasto Oy, Teollisen Kehitysyhteistyön    joismaiden kehitysrahasto, Pohjoismaiden ym-
1546: rahasto Oy, Suomen Vientiluotto Oy, Ekokem        päristörahoitusyhtiö, Kehitysaluerahasto Oy,
1547: Oy Ab;                                            Teollisen Kehitysyhteistyön rahasto Oy, Suo-
1548:                                                   men Vientiluotto Oy, Ekokem Oy Ab ja Suo-
1549:                                                   men itsenäisyyden juhlarahasto;
1550: 
1551: 
1552:                       27 §                                              27 §
1553:    Verovelvollisen luonnollisen henkilön tai         Verovelvollisen luonnollisen henkilön tai
1554: puolisoiden yhdessä harjoittaman liikkeen tai     puolisoiden yhdessä harjoittaman liikkeen tai
1555: ammatin tuloksen taikka maatilatalouden puh-      ammatin tuloksen taikka maatilatalouden puh-
1556: taan tulon yhteismäärää pidetään I70 000 mar-     taan tulon yhteismäärää pidetään 230 000 mar-
1557: kan määrään saakka kokonaan ansiotulona.          kan määrään saakka kokonaan ansiotulona.
1558: 1os verovelvollinen esittää selvityksen siitä,    1os verovelvollinen esittää selvityksen siitä,
1559: että verovelvollisen tai puolisoiden harjoitta-   että verovelvollisen tai puolisoiden harjoitta-
1560: massaan liikkeessä, ammatissa tai maatilata-      massaan liikkeessä, ammatissa tai maatilata-
1561: loudessa suorittaman työn kohtuullinen arvo       loudessa suorittaman työn kohtuullinen arvo
1562: ylittää I70 000 markkaa, voidaan myös tämän       ylittää 230 000 markkaa, voidaan myös tämän
1563: määrän ylittävä osa mainittujen tulojen yhteis-   määrän ylittävä osa mainittujen tulojen yhteis-
1564: 16                                   1990 vp. -      HE n:o 122
1565: 
1566: Voimassa oleva laki                                   Ehdotus
1567: 
1568: määrästä katsoa ansiotuloksi. Ansiotuloa ei           määrästä katsoa ansiotuloksi. Ansiotuloa ei
1569: kuitenkaan ole metsätalouden puhdas tuotto,           kuitenkaan ole metsätalouden puhdas tuotto,
1570: korkotulo, osinko, vuokratulo, asuntotulo, ar-        korkotulo, osinko, vuokratulo, asuntotulo, ar-
1571: vopapereiden ja kiinteän omaisuuden luovu-            vopapereiden ja kiinteän omaisuuden luovu-
1572: tuksesta saatu voitto, kiinteistön ainesosan luo-     tuksesta saatu voitto, kiinteistön ainesosan luo-
1573: vutuksesta saatu korvaus eikä muu näihin tu-          vutuksesta saatu korvaus eikä muu näihin tu-
1574: loihin rinnastettava tulo.                            loihin rinnastettava tulo.
1575: 
1576:                                                 35 §
1577: 
1578:    Yhtymän verotettavaa tuloa vahvistettaessa            Yhtymän verotettavaa tuloa vahvistettaessa
1579: ei oteta huomioon yhtymän kotimaasta saamaa           ei oteta huomioon yhtymän kotimaasta saamaa
1580: sellaista osinkoa ja korkoa, joihin liittyy oi-       sellaista osinkoa, korkoa tai voitto-osuutta,
1581: keus yhtiöveron hyvityk~een eikä nähin liitty-        joihin liittyy oikeus yhtiöveron hyvitykseen,
1582: vää yhtiöveron hyvitystä. Edellä tarkoitettu          eikä näihin liittyvää yhtiöveron hyvitystä.
1583: osinko, korko ja yhtiöveron hyvitys jaetaan           Edellä tarkoitettu osinko, korko, voitto-osuus
1584: verotettavaksi yhtymän osakkaiden tulona si-          ja yhtiöveron hyvitys jaetaan verotettavaksi
1585: ten kuin 1 momentissa on säädetty.                    yhtymän osakkaiden tulona siten kuin 1 mo-
1586:                                                       mentissa on säädetty.
1587: 
1588:                                                     50§
1589: 
1590:   Vahvistaessaan edellä ja 51 §:ssä tarkoitettu-        Vahvistaessaan edellä ja 51 §:ssä tarkoitettu-
1591: jen työnantajalta työmatkasta saatujen matka-         jen työnantajalta työmatkasta saatujen matka-
1592: kustannusten korvausten perusteita ja määriä          kustannusten korvausten perusteita ja määriä
1593: verohallituksen ei ole vahvistettava                  verohallituksen ei tule vahvistaa
1594:    1) kotimaan päivärahaa yli 10 tuntia kestä-          1) kotimaan päivärahaa yli 10 tuntia kestä-
1595: västä työmatkasta 100 markkaa eikä yli 6              västä työmatkasta 145 markkaa pienemmäksi;
1596: tuntia kestävästä työnmatkasta 62 markkaa               2) kotimaan päivärahaa yli 6 tuntia kestäväs-
1597: pienemmäksi;                                          tä työmatkasta 65 markkaa pienemmäksi;
1598:   2) verovelvollisen omistamailaan tai hallitse-        3) verovelvollisen omistamailaan tai hallitse-
1599: mailaan kulkuneuvolla tekemästä työmatkasta           mailaan autolla tekemästä työmatkasta saamaa
1600: suoritettavien matkustamiskustannusten kor-           matkustaruiskustannusten korvauksen enim-
1601: vausten enimmäismääriä pienemmiksi kuin ne            mäismäärää pienemmäksi kuin 135 penniä ki-
1602: ovat työn suorittamisesta aiheutuneiden kus-          lometriltä tai muun kulkuneuvon osalta pie-
1603: tannusten arvioimisesta enoakanpidätystä toi-         nemmäksi kuin verohallituksen 17 päivänä
1604: mitettaessa 31 päivänä maaliskuuta 1988 anne-         marraskuuta 1988 antamassa päätöksessä
1605: tun verohallituksen päätöksen (16/88) 8 §:ssä.        (1003/88) on määrätty.
1606: 
1607:                                                57 §
1608:                              Veronalaista tuloa eivät ole:
1609: 
1610:   11) erorahalain (947 178) ja valtion virka-           11) koulutus- ja erorahastosta annetun lain
1611: mieslain (755/86) mukainen eroraha;                   (537 /90) ja valtion virkamieslain (755/86) mu-
1612:                                                       kainen eroraha ja ammattikoulutustuki;
1613: 
1614:   19) valtion varoista maksettavista todistelu-         19) valtion varoista maksettavista todistelu-
1615: kustannuksista annetun lain (666/72) nojalla          kustannuksista annetun lain (666/72) nojalla
1616: valtion varoista saatu korvaus matka- ja toi-         valtion varoista saatu korvaus matka- ja toi-
1617: meentulokustannuksista sekä taloudellisesta           meentulokustannuksista sekä taloudellisesta
1618: menetyksestä.                                         menetyksestä;
1619:                                        1990 vp. -        HE n:o 122                                         17
1620: 
1621: Voimassa oleva laki                                       Ehdotus
1622: 
1623:                                                              20) työvoimapoliittisesta aikuiskoulutukses-
1624:                                                           ta annetun lain (763/90) 17 §:ssä tarkoitettu
1625:                                                           ylläpitokorvaus ja 27 §:ssä mainitut etuudet.
1626: 
1627:                                                        64 §
1628: 
1629:   4) muu opintoraha kuin opintotukilain                     4) muu opintoraha kuin opintotukilain
1630: 10 a §:ssä tarkoitettu aikuisopintorahana saatu           10 §:ssä tarkoitettu aikuisopintorahana saatu
1631: ansionmenetyskorvaus.                                     ansionmenetyskorvaus.
1632: 
1633: 
1634:                        67 §                                                     67 §
1635:   Ostamalla, vaihtamalla tai muulla vastik-                 Ostamalla, vaihtamalla tai muulla vastik-
1636: keellisella saannolla saadun kiinteän tai irtai-          keellisella saannolla saadun kiinteän tai irtai-
1637: men omaisuuden luovutuksen tuottamasta voi-               men omaisuuden luovutuksen tuottamasta voi-
1638: tosta on satunnaisena myyntivoittona veron-               tosta on satunnaisena myyntivoittona veron-
1639: alaista tuloa, jos luovuttaja on omistanut irtai-         alaista tuloa, jos luovuttaja on omistanut irtai-
1640: men omaisuuden alle 5 vuotta ja kiinteän                  men omaisuuden alle 5 vuotta ja kiinteän
1641: omaisuuden alle 10 vuotta, seuraava, luovutta-            omaisuuden alle 10 vuotta, seuraava, luovutta-
1642: jan omistusajan pituuden mukaan määräytyvä                jan omistusajan pituuden mukaan määräytyvä
1643: suhteellinen osuus:                                       suhteellinen osuus:
1644: omistusaika vuosina                    veronalainen       omistusaika vuosina                    veronalainen
1645:                                      osuus luovutus-                                           osuus luovutus-
1646:                                          voitosta                                                  voitosta
1647: alle 4 ......................... .       100 OJo          alle 4 ......................... .       100%
1648: vähintään 4 mutta alle 6 ...... .         80%             vähintään 4 mutta alle 6 ...... .         80%
1649: vähintään 6 mutta alle 8 ...... .         60%             vähintään 6 mutta alle 8 ...... .         60%
1650: vähintään 8 ................... .         40%.            vähintään 8 ................... .         50%
1651: 
1652: 
1653:                      69 §                                                      69 §
1654:    Veronalaista tuloa on myös 40 prosenttia                  Veronalaista tuloa on myös 50 prosenttia
1655: siitä määrästä, jolla omaisuuden luovutusten              siitä määrästä, jolla omaisuuden luovutusten
1656: verovuonna tuottama sellainen voitto, jota ei             verovuonna tuottama sellainen voitto, jota ei
1657: oteta huomioon satunnaista myyntivoittoa                  oteta huomioon satunnaista myyntivoittoa
1658: määrättäessä, ylittää 210 000 markkaa (omai-              määrättäessä, ylittää 220 000 markkaa (omai-
1659: suuden luovutusvoitto).                                   suuden luovutusvoitto).
1660: 
1661: 
1662: 
1663:                                                                                 73 §
1664: 
1665:                                                               Asumisoikeusasunnoista     annetussa      laissa
1666:                                                           (650190) tarkoitetun asumisoikeuden luovutuk-
1667:                                                          sesta saatu voitto ei ole veronalaista tuloa, jos
1668:                                                          verovelvollinen luovuttaa vähintään kahden
1669:                                                          vuoden ajan voimassa olleessa asumisoi-
1670:                                                          keussopimuksessa tarkoitetun asunnon, jossa
1671:                                                          hän tai hänen perheensä on jatkuvasti asunut
1672:                                                          vähintään kahden vuoden ajan.
1673: 3   3010500
1674:  18                                  1990 vp. -     HE n:o 122
1675: 
1676:  Voimassa oleva laki                                Ehdotus
1677: 
1678:                                                                           77 §
1679: 
1680:                                                        Talletusten ja obligaatioiden veronhuojen-
1681:                                                     nuslain säännösten mukaan verosta vapaaksi
1682:                                                     säädetty korko ja korkotulon lähdeverosta an-
1683:                                                     netun lain säännösten mukaan verotettava kor-
1684:                                                     ko ei ole kotimaisen kuolinpesän eikä sen
1685:                                                     osakkaana olevan luonnollisen henkilön veron-
1686:                                                     alaista tuloa silloinkaan, kun kuolinpesää vero-
1687:                                                     tetaan yhtymänä.
1688: 
1689:                                                80 §
1690:                              Veronalaista tuloa ei ole:
1691: 
1692:    7) rangaistusta suorittavan vangin tai pakko-      7) rangaistusta suorittavan vangin tai pak-
1693: laitokseen eristetyn saama työ- tai käyttöraha.     kolaitokseen eristetyn saama työ- tai käyttöra-
1694:                                                     ha;
1695:                                                        8) Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön
1696:                                                     jäsenvaltion osuus yhtiön voitosta.
1697: 
1698:                                                                           85 §
1699: 
1700:                                                       Pääkaupunkiseudun rakennusmaamaksusta
1701:                                                     annetussa laissa (1061/88) tarkoitettu raken-
1702:                                                     nusmaamaksu ei ole vähennyskelpoinen valtion
1703:                                                     ja kunnallisverotuksessa.
1704: 
1705: 
1706:                      86 §                                                86 §
1707:   Verovelvollinen saa vähentää palkkatulos-           Verovelvollinen saa vähentää palkkatulos-
1708: taan:                                               taan:
1709:    1) tulonhankkimisvähennyksenä kolme pro-            1) tulonhankkimisvähennyksenä kolme pro-
1710: senttia palkkatulonsa määrästä, kuitenkin           senttia palkkatulonsa määrästä, kuitenkin
1711: enintään 2 000 markkaa;                             enintään 2 JOO markkaa;
1712: 
1713: 
1714:                       88 §                                                88 §
1715:    Luonnollisen henkilön tai puolisoiden ja eril-      Luonnollisen henkilön tai puolisoiden ja eril-
1716: lisenä verovelvollisena verotettavan kotimaisen     lisenä verovelvollisena verotettavan kotimaisen
1717: kuolinpesän korkovähennyksen määrää lasket-         kuolinpesän korkovähennyksen määrää lasket-
1718: taessa korot otetaan huomioon vain siltä osin,      taessa korot otetaan huomioon vain siltä osin,
1719: kuin niiden määrä ylittää 1 000 markan suurui-      kuin niiden määrä ylittää 1 JOO markan suurui-
1720: sen omavastuuosuuden.                               sen omavastuuosuuden.
1721: 
1722: 
1723:                       89 §                                                89 §
1724:    Muulla verovelvollisella kuin yhteisöllä on         Muulla verovelvollisella kuin yhteisöllä on
1725: omavastuuosuutta koskevin edellä säädetyin          omavastuuosuutta koskevin edellä säädetyin
1726: rajoituksin oikeus vähentää 85 prosenttia mui-      rajoituksin oikeus vähentää 80 prosenttia mui-
1727: den kuin elinkeinotoimintaan tai maatilatalou-      den kuin elinkeinotoimintaan tai maatilatalou-
1728: teen liittyvien velkojensa korkojen yhteismää-      teen liittyvien velkojensa korkojen yhteismää-
1729: rästä.                                              rästä.
1730:                                      1990 vp. -     HE n:o 122                                      19
1731: 
1732: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
1733:    Luonnollisella henkilöllä ja erillisenä vero-        Luonnollisella henkilöllä ja erillisenä vero-
1734: velvollisena verotettavalla kotimaisella kuolin-     velvollisena verotettavalla kotimaisella kuolin-
1735: pesällä korkovähennyksen enimmäismäärä on            pesällä korkovähennyksen enimmäismäärä on
1736: muiden kuin ansiotoimintaan liittyvien korko-        muiden kuin ansiotoimintaan liittyvien korko-
1737: jen osalta 20 000 markkaa. Puolisoilla vähen-        jen osalta 20 000 markkaa. Puolisoilla vähen-
1738: nyksen yhteinen enimmäismäärä on 22 000              nyksen yhteinen enimmäismäärä on 24 000
1739: markkaa. Edellä mainittuja enimmäismääriä            markkaa. Edellä mainittuja enimmäismääriä
1740: on korotettava 3 500 markalla, jos luonnolli-        on korotettava 3 500 markalla, jos luonnolli-
1741: sella henkilöllä tai puolisoilla on ollut vero-      sella henkilöllä tai puolisoilla on ollut vero-
1742: vuonna elätettävänään yksi alaikäinen lapsi ja       vuonna elätettävänään yksi alaikäinen lapsi ja
1743: 7 000 markalla, jos tällaisia lapsia on kaksi tai    7 000 markalla, jos tällaisia lapsia on kaksi tai
1744: useampia.                                           useampia.
1745:    Jos verovelvollisen tai puolisoiden tuloveros-       Jos verovelvollisen tai puolisoiden tuloveros-
1746: ta on verovuonna tehty 146 a §:n mukainen           ta on verovuonna tehty 146 a §:n mukainen
1747: asuntovähennys, heillä on oikeus vähentää           asuntovähennys, heillä on oikeus vähentää
1748: muita kuin ansiotoimintaan liittyviä korkoja        muita kuin ansiotoimintaan liittyviä korkoja
1749: enintään seuraavat määrät:                          enintään seuraavat määrät:
1750:    1) verovelvollinen, johon ei sovelleta tämän         1) verovelvollinen, johon ei sovelleta tämän
1751: lain puolisoita koskevia säännöksiä 6 000           lain puolisoita koskevia säännöksiä 5 000
1752: markkaa;                                            markkaa;
1753:    2) puolisot, joista molemmille on myönnetty         2) puolisot, joista molemmille on myönnetty
1754: asuntovähennys 9 000 markkaa;                       asuntovähennys 9 000 markkaa;
1755:    3) puolisot, joista vain toiselle on myönnetty      3) puolisot, joista vain toiselle on myönnetty
1756: asuntovähennys 12 000 markkaa.                      asuntovähennys 12 000 markkaa.
1757:    Edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitettuun kor-         Edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitettuun kor-
1758: kovähennykseen saa luonnollisella henkilöllä ja     kovähennykseen saa luonnollisella henkilöllä ja
1759: erillisenä verovelvollisena verotettavalla koti-    erillisenä verovelvollisena verotettavalla koti-
1760: maisella kuolinpesällä sisältyä enintään 6 000      maisella kuolinpesällä sisältyä enintään 5 000
1761: markkaa ja puolisoilla yhdessä enintään 9 000       markkaa ja puolisoilla yhdessä enintään 9 000
1762: markkaa muita kuin asuntolainakorkoja, joita        markkaa muita kuin asuntolainakorko)a, joita
1763: ovat verovelvollisen tai hänen perheensä vaki-      ovat verovelvollisen tai hänen perheensä vaki-
1764: tuisen asunnon hankkimisesta tai perusparan-        tuisen asunnon hankkimisesta tai perusparan-
1765: nuksesta johtuvan velan korot.                      nuksesta ja asumisoikeuden hankkimisesta joh-
1766:                                                     tuvan velan korot.
1767: 
1768:                     95 §                                                95 §
1769:   Kokonaistulosta valtionverotuksessa myön-           Kokonaistulosta valtionverotuksessa myön-
1770: nettävän merityötulovähennyksen määrä on 18         nettävän merityötulovähennyksen määrä on 18
1771: prosenttia merityötulon kokonaismäärästä,           prosenttia merityötulon kokonaismäärästä,
1772: kuitenkin enintään 38 000 markkaa.                  kuitenkin enintään 39 500 markkaa.
1773:   Kokonaistulosta kunnallisverotuksessa myön-         Kokonaistulosta kunnallisverotuksessa myön-
1774: nettävän merityötulovähennyksen määrä on 30         nettävän merityötulovähennyksen määrä on 30
1775: prosenttia merityötulon kokonaismäärästä,           prosenttia merityötulon kokonaismäärästä,
1776: kuitenkin enintään 65 000 markkaa.                  kuitenkin enintään 67 500 markkaa.
1777: 
1778: 
1779:                      97 §                                                97 §
1780:   Luonnollinen henkilö tai erillisenä verovel-        Luonnollinen henkilö tai erillisenä verovel-
1781: vollisena verotettava kotimainen kuolinpesä         vollisena verotettava kotimainen kuolinpesä
1782: saa vähentää kokonaistulostaan omaisuustulo-        saa vähentää kokonaistulostaan omaisuustulo-
1783: vähennyksenä kotimaasta saamiensa sijoitusra-       vähennyksenä kotimaasta saamiensa sijoitusra-
1784: haston voitto-osuuksien, muuna asuntona kuin        haston voitto-osuuksien, muuna asuntona kuin
1785: 20                                   1990 vp. -     HE n:o 122
1786: 
1787: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
1788: 
1789: vapaa-ajan asuntona käytettäväksi vuokratusta       vapaa-ajan asuntona käytettäväksi vuokratusta
1790: asunnosta saamiensa vuokratulojen ja muiden         asunnosta saamiensa vuokratulojen ja muiden
1791: kuin yhtiöveron hyvitykseen oikeuttavien kor-       kuin yhtiöveron hyvitykseen oikeuttavien tai
1792: kojen perusteella 2 000 markkaa lisättynä 50        korkotulon lähdeverosta annetun lain mukaan
1793: prosentilla siitä määrästä, jolla nämä tulot        verotettavien korkojen perusteella 2 000 mark-
1794: ylittävät 2 000 markkaa. Omaisuustulovähen-         kaa lisättynä 50 prosentilla siitä määrästä, jolla
1795: nyksen määrä voi kuitenkin olla enintään sen        nämä tulot ylittävät 2 000 markkaa. Omaisuus-
1796: perusteena olevien tulojen yhteismäärän suu-        tulovähennyksen määrä voi kuitenkin olla
1797: ruinen ja enintään 20 000 markkaa.                  enintään sen perusteena olevien tulojen yhteis-
1798:                                                     määrän suuruinen ja enintään 20 000 markkaa.
1799: 
1800: 
1801:                       98 §                                                98 §
1802:    Verovelvollisella on oikeus vähentää omasta         Verovelvollisella on oikeus vähentää omasta
1803: ja puolisonsa pakollisesta eläkevakuutuksesta       ja puolisonsa pakollisesta eläkevakuutuksesta
1804: suorittamaosa maksut. Lisäksi verovelvollisella     suorittamaosa maksut. Lisäksi verovelvollisella
1805: on oikeus vähentää vapaaehtoisia omia ja puo-       on oikeus vähentää vapaaehtoisia omia ja puo-
1806: lisonsa eläkevakuutusmaksuja, ei kuitenkaan         lisonsa eläkevakuutusmaksuja, ei kuitenkaan
1807: kertamaksuja eikä erillisenä myönnetyn työky-       kertamaksuja eikä erillisenä myönnetyn työky-
1808: vyttömyyseläkevakuutuksen maksuja, enintään         vyttömyyseläkevakuutuksen maksuja, enintään
1809: 15 prosenttia ansiotulon määrästä (eläkevakuu-      12 prosenttia ansiotulon määrästä (eläkevakuu-
1810: tusmaksuvähennys).        Kansaneläkevakuutus-      tusmaksuvähennys).        Kansaneläkevakuutus-
1811: maksu ei ole vähennyskelpoinen.                     maksu ei ole vähennyskelpoinen.
1812: 
1813: 
1814:                       101 §                                               101 §
1815:    Valtionverotuksessa verovelvollisella tai puo-      Valtionverotuksessa verovelvollisella tai puo-
1816: lisoilla yhdessä on oikeus vähentää kokonaistu-     lisoilla yhdessä on oikeus vähentää kokonaistu-
1817: lostaan 12 700 markkaa, jos verovelvollisella       lostaan 13 200 markkaa, jos verovelvollisella
1818: tai puolisoilla on ollut elätettävänään vero-       tai puolisoilla on ollut verovuonna elätettävä-
1819: vuonna vähintään 3 vuotta mutta enintään 7          nään vähintään 3 vuotta mutta enintään 7
1820: vuotta täyttänyt lapsi (lapsenhoitovähennys).       vuotta täyttänyt lapsi (lapsenhoitovähennys).
1821: 
1822:                       105 §                                              105§
1823:    Verovelvollisella tai puolisoilla yhdessä on        Kunnallisverotuksessa verovelvollisella tai
1824: oikeus kokonaistulostaan kunnallisverotukses-       puolisoilla yhdessä on oikeus kokonaistulos-
1825: sa vähentää 10 100 markkaa jokaisesta vero-         taan vähentää JO 500 markkaa jokaisesta vero-
1826: vuonna elättämästään alaikäisestä lapsesta          vuonna elättämästään alaikäisestä lapsesta
1827: (lapsivähennys).                                    (lapsivähennys).
1828: 
1829:                        106 §                                              106 §
1830:    Verovelvollisen luonnollisen henkilön koko-         Verovelvollisen luonnollisen henkilön koko-
1831: naistulosta kunnallisverotuksessa vähennetään       naistulosta kunnallisverotuksessa vähennetään
1832: 12 000 markkaa, jos hän on verovuonna elättä-       12 500 markkaa, jos hän on verovuonna elättä-
1833: nyt alaikäistä lasta, eikä häneen sovelleta puo-    nyt alaikäistä lasta, eikä häneen sovelleta tä-
1834: lisoita koskevia säännöksiä (yksinhuoltajavä-       män lain puolisoita koskevia säännöksiä (yk-
1835: hennys).                                            sinhuoltajavähennys).
1836: 
1837:                                                 108 §
1838: 
1839:   Kunnallisverotuksen täyden eläketulovähen-          Kunnallisverotuksen täyden eläketulovähen-
1840: nyksen määrää laskettaessa täytenä kansan-          nyksen määrää laskettaessa täytenä kansan-
1841:                                     1990 vp. -     HE n:o 122                                    21
1842: 
1843: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
1844: 
1845: eläkkeenä pidetään verovuonna yksinäiselle         eläkkeenä pidetään verovuonna yksinäiselle
1846: henkilölle maksetun kansaneläkkeen pohja-          henkilölle maksetun kansaneläkkeen pohja-
1847: osan ja ensimmäisessä kuntaryhmässä makse-         osan ja ensimmäisessä kuntaryhmässä makse-
1848: tun täysimääräisen lisäosan yhteismäärää.          tun täysimääräisen lisäosan yhteismäärää.
1849: Puolisoiden, joista molemmat saavat kansan-
1850: eläkettä tai joista toinen saa kansaneläkettä ja
1851: toinen rintamasotilaseläkettä, täyden elä-
1852: ketulovähennyksen määrää laskettaessa täyte-
1853: nä kansaneläkkeellä pidetään puolisoille vero-
1854: vuonna maksetun kansaneläkkeen pohjaosan
1855: ja ensimmäisessä kuntaryhmässä maksetun li-
1856: säosan yhteismäärää.
1857:                                                       Puolisoiden, joista toinen saa kansaneläkettä
1858:                                                    tai perhe-eläkelain (38/69) mukaista perhe-elä-
1859:                                                    kettä ja toinen kansaneläkettä, edellä tarkoitet-
1860:                                                    tua perhe-eläkettä tai rintamasotilaseläkettä,
1861:                                                    täyden eläketulovähennyksen määrää lasketta-
1862:                                                    essa täytenä kansaneläkkeenä pidetään pohja-
1863:                                                    osaa lisättynä 85 prosentilla 2 momentissa
1864:                                                    tarkoitetun lisäosan määrästä. Viimeksi mai-
1865:                                                    nittua yhteismäärää pidetään täyden eläketulo-
1866:                                                    vähennyksen määrää laskettaessa puolison täy-
1867:                                                    den kansaneläkkeen määränä silloinkin, jos
1868:                                                    vain toinen puolisoista saa edellä tarkoitettua
1869:                                                    perhe-eläkettä tai kansaneläkettä, joka perus-
1870:                                                    tuu lakiin kansaneläkelain muuttamisesta
1871:                                                    ( 1 ), eikä toinen puoliso saa kansaneläket-
1872:                                                    tä tai rintamasotilaseläkettä.
1873:                                                       Edellä 2 momentissa tarkoitettua yhteismää-
1874:                                                    rää pidetään kuitenkin puolison täyden kan-
1875:                                                    saneläkkeen määränä eläketulovähennystä las-
1876:                                                    kettaessa, jos lisäosa määräytyy yksinäiselle
1877:                                                    henkilölle maksettavan lisäosan mukaisesti.
1878:                       109§                                               109§
1879:    Jos verovelvollisen luonnollisen henkilön ko-      Jos verovelvollisen luonnollisen henkilön ko-
1880: konaistulo edellä mainittujen vähennysten jäl-     konaistulo edellä mainittujen vähennysten jäl-
1881: keen ei ole 8 500 markan määrää suurempi, on       keen ei ole 8 800 markan määrää suurempi, on
1882: siitä kunnallisverotuksessa vähennettävä tämän     siitä kunnallisverotuksessa vähennettävä tämän
1883: tulon määrä (perusvähennys). Jos kokonaistu-       tulon määrä (perusvähennys). Jos kokonaistu-
1884: lon määrä mainittujen vähennysten jälkeen          lon määrä mainittujen vähennysten jälkeen
1885: ylittää täyden perusvähennyksen määrän, vä-        ylittää täyden perusvähennyksen määrän, vä-
1886: hennystä pienennetään 20 prosentilla ylimene-      hennystä pienennetään 20 prosentilla ylimene-
1887: vän tulon määrästä.                                vän tulon määrästä.
1888: 
1889:                                               120 §
1890:                             Veronalaisia varoja eivät ole:
1891: 
1892:   14) henkilöstörahaston jäsenen oikeus henki-        14) henkilöstörahaston jäsenen oikeus hen-
1893: löstörahaston varoihin.                            kilöstörahaston varoihin;
1894:                                                      15) osuus Pohjoismaiden ympäristörahoi-
1895:                                                    tusyhtiön varoihin.
1896: 22                                  1990 vp. -      HE n:o 122
1897: 
1898: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
1899: 
1900:                                               146 a §
1901: 
1902:    Asuntovähennyksen täysi määrä on 7 500              Asuntovähennyksen täysi määrä on 7 800
1903: markkaa. Vähennys myönnetään täysimääräi-           markkaa. Vähennys myönnetään täysimääräi-
1904: senä ensiasunnon käyttönottovuodelta toimi-         senä ensiasunnon käyttöönottovuodelta toimi-
1905: tettavassa verotuksessa. Yhdeksältä sitä seu-       tettavassa verotuksessa. Yhdeksältä sitä seu-
1906: raavalta verovuodelta vähennys tehdään viran        raavalta verovuodelta vähennys tehdään viran
1907: puolesta. Sen määrä on näinä vuosina niin           puolesta. Sen määrä on näinä vuosina niin
1908: monta kymmenesosaa vähennyksen täydestä             monta kymmenesosaa vähennyksen täydestä
1909: määrästä kuin vähennykseen oikeuttavia vuo-         määrästä kuin vähennykseen oikeuttavia vuo-
1910: sia on verovuosi mukaan lukien jäljellä.            sia on verovuosi mukaan lukien jäljellä.
1911: 
1912: 
1913:                      162 §                                               162 §
1914:    Ennen tämän lain voimaantuloa tehdystä              Ennen tämän lain voimaantuloa tehdystä
1915: työmatkasta saatuihin matkakustannusten kor-        työmatkasta saatuihin matkakustannusten kor-
1916: vauksiin sovelletaan ennen tätä lakia voimassa      vauksiin sovelletaan ennen tätä lakia voimassa
1917: olleita säännöksiä.                                 olleita säännöksiä.
1918:    (2 mom. kumottu L 195/90)
1919: 
1920:    Vahvistaessaan ulkomaille tehdystä työmat-
1921: kasta suoritettavien päivärahojen perusteet ja
1922: määrät verovuodeksi 1990 verohallituksen on
1923: noudatettava vuodelta 1988 voimassa olleita
1924: sännöksiä.
1925:    Poiketen siitä, mitä 50 §:ssä ja edellä 3           Poiketen siitä, mitä 50 §:ssä on säädetty,
1926: momentissa on säädetty, veronalaista tuloa          veronalaista tuloa vuodelta 1990ja 1991 toimi-
1927: vuodelta 1990 toimitettavassa verotuksessa ei       tettavassa verotuksessa ei ole:
1928: ole:
1929:    1) enintään 36,25 markan määräinen ateria-          1) enintään 36,25 markan määräinen ateria-
1930: korvaus, jos se on perusteiltaan vuodelta 1988      korvaus, jos se on perusteiltaan vuodelta 1988
1931: toimitettavassa verotuksessa sovellettavien         toimitettavassa verotuksessa sovellettavien
1932: säännösten ja verohallituksen 17 päivänä mar-       säännösten ja verohallituksen 17 päivänä mar-
1933: raskuuta 1988 antaman päätöksen (1003/88)           raskuuta 1988 antaman päätöksen (1 003/88)
1934: 12 §:n mukainen;                                    12 §:n mukainen;
1935:    2) toimialoilla, joilla erityistä työntekemis-     2) toimialoilla, joilla erityistä työntekemis-
1936: paikkaa alalle tunnusomaisen työn lyhytaikai-       paikkaa alalle tunnusomaisen työn lyhytaikai-
1937: suuden vuoksi joudutaan usein vaihtamaan,           suuden vuoksi joudutaan usein vaihtamaan,
1938: työnantajalta päivittäisistä asunnon ja erityisen   työnantajalta päivittäisistä asunnon ja erityisen
1939: työntekemispaikan välisistä matkoista saatu 1       työntekemispaikan välisistä matkoista saatu 1
1940: kohdassa tarkoitetun verohallituksen päätök-        kohdassa tarkoitetun verohallituksen päätök-
1941: sen mukainen matkustamiskustannusten kor-           sen mukainen matkustamiskustannusten kor-
1942: vaus, joka verovelvollisen omistaman tai hallit-    vaus, joka verovelvollisen omistaman tai hallit-
1943: seman auton käytöstä saatuna kilometrikor-          seman auton käytöstä saatuna kilometrikor-
1944: vauksena voi kuitekin olla määrältään enintään      vauksena voi olla määrältään enintään 130
1945: 130 penniä kilometriltä.                            penniä kilometriltä vuodelta 1990 ja 135 pen-
1946:                                                     niä kilometriltä vuodelta 1991 toimiteltavassa
1947:                                                     verotuksessa.
1948:   Poiketen siitä, mitä 50 §:ssä on säädetty,
1949: verohallituksen ei tule vuodelta 1990 toimitet-
1950: tavaa verotusta varten vahvistaa kotimaan päi-
1951: värahaa yli JO tuntia kestävästä työmatkasta
1952:                                     1990 vp. -     HE n:o 122                                  23
1953: 
1954: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
1955: 
1956: 145 markkaa pienemmäksi, yli 6 tuntia kestä-
1957: västä työmatkasta 65 markkaa pienemmäksi
1958: eikä verovelvollisen omistamaliaan tai hallitse-
1959: maliaan autolla tekemästä työmatkasta saamaa
1960: matkustamiskustannusten korvauksen enim-
1961: mäismäärää pienemmäksi kuin 130 penniä ki-
1962: lometriltä.
1963:                                                                       167 b §
1964:                                                       Vuodelta 1991 toimiteltavassa kunnallisvero-
1965:                                                    tuksessa verovelvollisen kokonaistulosta vä-
1966:                                                    hennetään ennen 109 §:ssä tarkoitetun perus-
1967:                                                    vähennyksen tekemistä määrä, jonka suuruus
1968:                                                    on 14 prosenttia 20 000 markkaa ylittävästä
1969:                                                    palkkatulon osasta, kuitenkin enintään 2 800
1970:                                                    markkaa. Verovelvollisen kokonaistulon ylittä-
1971:                                                    essä 60 000 markkaa vähennys pienenee 14
1972:                                                    prosentilla kokonaistulon 60 000 markkaa ylit-
1973:                                                    tävästä osasta.
1974: 
1975:                                                       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
1976:                                                    kuuta 1991. Sitä sovelletaan ensimmäisen ker-
1977:                                                    ran vuodelta 1991 toimiteltavassa verotukses-
1978:                                                    sa.
1979:                                      1990 vp. -      HE n:o 123
1980: 
1981: 
1982: 
1983: 
1984:                                      Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi korkotulon lähdeveros-
1985:                                   ta sekä laiksi talletusten ja obligaatioiden veronhuojennuslain
1986:                                   muuttamisesta
1987: 
1988: 
1989: 
1990: 
1991:                            ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1992: 
1993:    Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki         korko vähennettynä yhdellä prosenttiyksiköllä.
1994: valtiolle suoritettavasta korkotulon lähdeveros-     Matalakorkoisten käyttelytilien verovapautta
1995: ta. Lakiehdotuksen mukaan pankkitalletusten          on tarkoitus jatkaa vuoden 1992 jälkeenkin.
1996: ja joukkovelkakirjalainojen verotuksessa siir-
1997:                                                        Ne korot, jotka eivät olisi kokonaan verova-
1998: rytään lopulliseen ja suhteelliseen tulon lähteel-
1999:                                                      paita tai lähdeverotuksen kohteena, olisivat
2000: lä perittävään lähdeveroon, jos koron saajana        edelleen veronalaisia tuloverotuksessa voimas-
2001: on Suomessa asuva luonnollinen henkilö tai           sa olevien säännösten mukaan. Korot, joista
2002: kotimainen kuolinpesä. Ulkomaille maksettui-         on peritty lähdevero, olisivat sitä vastoin tulo-
2003: hin ja ulkomailta saatuihin korkoihin järjestel-     verotuksessa verovapaita, eikä niitä tarvitsisi
2004: mää ei sovellettaisi. Korkotulon lähdeveron          ilmoittaa veroilmoituksessa. Talletusvarat ja
2005: suuruus olisi 10 prosenttia maksetun koron           joukkovelkakirjojen paaomamaara olisivat
2006: määrästä. Veron perisi talletuksen vastaanotta-      myös varallisuusverotuksessa verovapaita. Ko-
2007: nut pankki tai joukkovelkakirjalainan liikkee-       ronmaksajalla ei olisi velvollisuutta ilmoittaa
2008: seenlaskija.                                         veroviranomaisille tietoja lähdeverotetuista ko-
2009:    Lähdevero ei koskisi talletusten ja obligaati-    roista eikä näiden korkojen saajista. Yksilöityä
2010: oiden veronhuojennuslaissa tarkoitettuja koko-
2011:                                                      verovelvollista koskevia tietoja tulisi kuitenkin
2012: naan verovapaita korkoja. Talletusten ja obli-
2013:                                                      pyynnöstä antaa kuten tähänkin asti.
2014: gaatioiden veronhuojennuslain voimassaoloai-
2015: kaa ehdotetaan esityksessä jatkettavaksi vuo-          Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivä-
2016: della eli vuoden 1992 loppuun, joten kahden          nä tammikuuta 1991. Sitä sovellettaisiin kor-
2017: vuoden määräaikaistileiltä saadut korot olisi-       koon, joka on kertynyt lain voimaantulopäi-
2018: vat verovapaita vielä vuonna 1994. Verovapaa         vältä ja sen jälkeiseltä ajalta. Vuotta 1991
2019: enimmäiskorko olisi sama kuin vuonna 1990            edeltäneeltä ajalta kertynyt korko olisi tulove-
2020: eli obligaatioissa Suomen Pankin peruskoron          rotuksessa tavalliseen tapaan veronalaista tu-
2021: suuruinen ja määräaikaistalletuksissa perus-         loa, vaikka se maksettaisiin vuonna 1991.
2022: 
2023: 
2024: 
2025: 
2026:                                        YLEISPERUSTELUT
2027: 
2028: 
2029: 1. Esityksen yhteiskunnallinen                       hamarkkinasijoitusten korkotaso määräytyy
2030:    merkitys                                          aiempaa kiinteärumin inflaation, ulkomaisten
2031:                                                      korkojen ja valuuttamarkkinoiden perusteella.
2032:                                                      Suomen Pankin peruskoron merkitys viitekor-
2033: 1.1. Tavoitteet
2034:                                                      kona on tuntuvasti vähentynyt.
2035:   Viime vuosina Suomen rahoitusmarkkinat               Rahoitusmarkkinoiden vapautuminen on li-
2036: ovat nopeasti vapautuneet ja kansainvälisty-         sännyt luoton tarjontaa kotitalouksille ja joh-
2037: neet. Korkosäännöstelyä on purettu, joten ra-        tanut niiden velkaantumisen nopeaan kasvuun.
2038: 30!066V
2039: 2                                     1990 vp. -      HE n:o 123
2040: 
2041: Kehitystä on nopeuttanut yritysten investoin-         me aikoina heikentynyt. Kansantalouden kan-
2042: tien rahoittaminen enenevässä määrin ulkomai-         nalta on myös välttämätöntä, etteivät korkojen
2043: sella luotonotolla. Pitkään jatkunut korkea-          verokohtelun muutokset vähennä kokonais-
2044: suhdanne yhdessä kokonaisverouudistuksen              säästämistä, vaan ovat päinvastoin omiaan sitä
2045: mukanaan tuoman tuloveroasteen alentumisen            kannustamaan. Muutokset tulee siten toteuttaa
2046: kanssa on lisännyt kotitalouksien käytettävissä       riittävän pitkän siirtymävaiheen kuluessa.
2047: olevia tuloja. Ne ovat kanavoituneet valtaosin        Muutoskaavailuissa on otettava huomioon
2048: kulutukseen, kun taas kotitalouksien säästämi-        myös asenteelliset tekijät, jotka ovat johtaneet
2049: saste on alentunut tuntuvasti. Seurauksena on         korkojen verottomuuden pitämiseen lähes it-
2050: ollut vaihtotaseen vajeen nopea kasvu.                seisarvona, vaikka parempi nettotuotto olisi
2051:    Rahoitusmarkkinoiden muutosprosessi edel-          saavutettavissa valitsemalla verollinen vaihto-
2052: lyttää eri sijoittamis- ja säästämismuotojen          ehto.
2053: verokohtelun uudelleen arvioimista. Tätä edel-            Pääomaverotuksen kehittämisen kannalta
2054: lyttää myös hallitusohjelman mukaisen koko-           olisi tärkeää lisätä eri omaisuustulolajien vero-
2055: naisverouudistuksen toteuttaminen, jonka ta-          tuksen yhtenäisyyttä ja neutraalisuutta. Tämä
2056: voitteita ovat muun muassa omaisuustulojen            ei ole kuitenkaan yksinkertaisesti ja helposti
2057: veropohjan vahvistaminen ja näiden tulojen            toteutettavissa, koska eri pääomatulot ovat
2058: verotuksen yhtenäistäminen. Vaihtotaseen va-          muun muassa inflaatiosuojan suhteen keske-
2059: jeen kasvaessa tärkeäksi tavoitteeksi on nous-        nään eri asemassa. Korkotulojen verotuksessa
2060: sut myös säästämisen edistäminen.                     inflaation huomioon ottamista tavalla tai toi-
2061:    Kokonaisverouudistuksen yhteydessä pää-            sella voidaan pitää erityisen perusteltuna sil-
2062: omatulojen verotusta on uudistettu muun mu-           loin, kun korkoa tuottava vaade itsessään on
2063: assa saattamalla osingot yhtiöveron hyvitysjär-       inflaatiolta suojaamaton. Korko on katsottava
2064: jestelmän avulla yhdenkertaisen verotuksen            osittain korvaukseksi inflaation aikaansaamas-
2065: kohteeksi. Omaisuustulovähennyksen raken-             ta pääoman arvon heikentymisestä.
2066: netta on uudistettu siten, että se johtaa veron          Korkotulojen verotuksen kehittämisvaihto-
2067: perimiseen entistä pienemmistä tuloista, mutta        ehtoja harkittaessa on otettava huomioon
2068: huojentaa samalla suurempien omaisuustulo-            myös valitun ratkaisun soveltuvuus osaksi
2069: jen verotusta kuin aikaisemmin.                       muuta verojärjestelmää. Erityisesti korkotulon
2070:    Kokonaisverouudistuksen kolmannessa vai-           ja korkomenon verotuksen symmetrisyyttä tu-
2071: heessa pääomaverotuksen kehittämistä on tar-          lisi pyrkiä lisäämään, jotta mahdollisuudet ve-
2072: koitus jatkaa korkotulojen verotusta edelleen         roarbitraasiin eli epäsymmetrisestä verokohte-
2073: uudistamalla. Nykyisessä rahoitusmarkkinoi-           lusta saatavaan perusteettomaan verohyötyyn
2074: den muutosvaiheessa huomio kiinnittyy erityi-         jäisivät mahdollisimman vähäisiksi.
2075: sesti talletusten ja obligaatioiden korkojen täy-
2076: delliseen verovapauteen. Säännöstelykaudelta             Korkotulojen verotuksen tulisi olla hallin-
2077: peräisin oleva järjestelmä sopii huonosti yhteen      nollisesti mahdollisimman helposti toteutetta-
2078: sekä rahoitusmarkkinoiden että verojärjestel-         vissa. Sekä tästä syystä että Suomessa perintei-
2079: män kehittämistarpeiden kanssa. Veronhuojen-          sesti tärkeänä pidetyn kattavan pankkisalaisuu-
2080: nukset ovat olleet omiaan estämään korkokil-          den säilyttämisen vuoksi olisi tarkoituksenmu-
2081: pailua ja ohjaamaan pankkien kilpailukeinojen         kaista, jos yleisestä ilmoittamisvelvollisuudesta
2082: valintaa voimavarojen kohdentumisen kannal-           voitaisiin luopua tai ainakin rajoittaa sitä.
2083: ta epätarkoituksenmukaisella tavalla. Tämän           Verohallinnolla tulisi kuitenkin olla riittävät
2084: vuoksi nykyisin vallitsee laaja yksimielisyys         mahdollisuudet varmistaa veron oikea perimi-
2085: siitä, että talletusten ja obligaatioiden korkojen    nen.
2086: täydestä verovapaudesta on ennen pitkää luo-             Pääomamarkkinoiden kansainvälinen yhte-
2087: vuttava ainakin nykyisessä laajuudessaan. Hal-        näistyminen edellyttää, ettei meillä omaksutta-
2088: linnollisista syistä verovapaita voisivat jatkos-     va veroratkaisu ole ristiriidassa kansainvälisen
2089: sakin olla matalakorkoisille niin sanotuille          kehityssuunnan kanssa.
2090: käyttelytileille maksettavat korot.                      Korkotulojen verojärjestelmän kehittäminen
2091:    Korkojen verokohtelun muutoksia ei kuiten-         kaikki edellä esitetyt tavoitteet samanaikaisesti
2092: kaan tulisi toteuttaa siten, että niistä aiheutuisi   toteuttavaksi ei ole mahdollista, koska tavoit-
2093: häiriötä rahoitusmarkkinoille tai tuntuvia vai-       teet ovat osittain keskenään ristiriidassa. Tä-
2094: keuksia pankeille, joiden kannattavuus on vii-        män vuoksi on valittava ne tavoitteet, joiden
2095:                                       1990 vp. -     HE n:o 123                                      3
2096: 
2097: toteuttaminen on vallitsevassa taloudellisessa       teellisella lähdeverolla, johon ei liity ilmoitta-
2098: tilanteessa ensisijaista.                            misvelvollisuutta, voidaan ilmeisesti parhaiten
2099:                                                      edistää säästämistä ja estää verokohtelun muu-
2100:                                                      toksesta johtuvat häiriöt rahoitusmarkkinoilla.
2101: 1.2. Keinot                                          Edellytyksenä on myös, että lähdeverokanta on
2102:                                                      melko matala. Tämän vuoksi esityksessä ehdo-
2103:    Kokonaisverouudistuksen valmistelun yhtey-        tetaan, että lähdevero olisi 10 prosenttia mak-
2104: dessä on ollut esillä useita eri vaihtoehtoja        setun koron määrästä.
2105: korkotulojen verotuksen kehittämiseksi. Luon-            Esityksessä ehdotetaan myös, että lähdeve-
2106: nollisten henkilöiden verotuksessa täydellistä       ron tuotto tulisi kokonaan valtiolle, sillä lähde-
2107: niroellisverotusta ei ole pidetty mahdollisena,      verotettujen korkojen oikeaa jakautumista
2108: vaan on katsottu, että inflaatio tulee ottaa         muiden veronsaajien kesken ei ole mahdollista
2109: huomioon tavalla tai toisella. Täydellistä reaa-     selvittää. Ratkaisu ei aiheuttaisi kuitenkaan
2110: liverotusta on taas pidetty teknisesti hankalana     ongelmia kuntien taloudelle, sillä luonnollisten
2111: toteuttaa. Toteuttamiskelpoisiksi vaihtoeh-          henkilöiden korkotuloista on tähän asti kerty-
2112: doiksi ovat siten jääneet niin sanottu osuus-        nyt varsin vähän verotuloja.
2113: malli, jossa tietty osa korkotulosta on progres-
2114: siivisen verotuksen piirissä ja lopullinen suh-          Rahoitusmarkkinoiden häiriötön toiminta
2115: teellinen lähdevero.                                 edellyttää, että lähdeverojärjestelmä olisi alku-
2116:    Korkotulojen verokohtelua kehitettäessä           vaiheessa rinnakkainen talletusten ja obligaati-
2117: vaihtoehtoja on arvioitava pääasiassa koti-          oiden veronhuojennusjärjestelmän kanssa. Il-
2118: maisten rahoitusmarkkinoiden ja Suomen ve-           man eri sääntelyä rinnakkaisuus jatkuisi käyt-
2119: rojärjestelmän kannalta. Ulkomaisiin ratkaisu-       telytilien osalta vuoden 1991 loppuun ja kah-
2120: malleihin ei voida tässä vaiheessa turvautua,        den vuoden määräaikaistalletusten osalta vuo-
2121: sillä korkotulojen verokohtelu on varsin             den 1993 loppuun. Siirtymäkauden ongelmien
2122: epäyhtenäistä eri maissa, eikä tulevaa kehitystä     helpottamiseksi esitykseen sisältyy lakiehdotus,
2123: esimerkiksi Euroopan Yhteisössä voida luotet-        jolla veronhuojennusten voimassaoloaikaa jat-
2124: tavasti ennustaa.                                    ketaan yhdellä vuodella. Lisäksi vain vuodeksi
2125:    Korkotulojen nykyinen verotus omaisuustu-         1990 tarkoitettua mahdollisuutta maksaa yh-
2126: lovähennyksineen on eräänlainen muunnelma            dellä prosenttiyksiköllä korotettua korkoa jat-
2127: osuusmallista. Osuusmallin etuna on pidettävä        kettaisiin niin ikään vuoden 1992 loppuun.
2128: sitä, että se ottaa veronmaksukyvyn huomioon         Tarkoituksena on, että matalakorkoiset käytte-
2129: paremmin kuin lähdeveromalli ja soveltuu tätä        lytilit pysyisivät verovapaina myös jatkossa.
2130: paremmin osaksi tuloverojärjestelmäämme.             Niiden korkotason sidonnaisuus Suomen Pan-
2131: Lähdeveron etuna on taas pidetty selkeyttä ja        kin peruskorkoon tulee kuitenkin harkita uu-
2132: yksinkertaisuutta. Pankkitalletusten korkojen        delleen peruskoron menetettyä merkityksensä
2133: verotukseen se soveltuisi erityisen hyvin myös       yleistä korkotasoa kuvaavana viitekorkona.
2134: sen vuoksi, ettei yleistä ilmoittamisvelvollisuut-   Tämän vuoksi niitä koskevaa pysyvää säännös-
2135: ta tarvittaisi, joten pankkisalaisuus säilyisi.      ehdotusta ei ole sisällytetty tähän esitykseen,
2136: Osuusmalli puolestaan edellyttäisi aina korko-       vaan tarvittava veronhuojennussäännös voi-
2137: jen ilmoittamista verotuksessa, jotta veropro-       daan lisätä myöhemmin tulo- ja varallisuusve-
2138: gression vaikutus tulisi oikein huomioon ote-        rolakiin.
2139: tuksi. Osuusmalli on myös lähdeveroa vaikea-            Kaavamainen matala lähdevero, johon ei
2140: selkoisempi.                                         liity ilmoittamisvelvollisuutta, voidaan ulottaa
2141:    Esityksessä ehdotetaan, että luonnollisten        vain sellaisiin korkoihin, joiden maksajaa voi-
2142: henkilöiden ja kotimaisten kuolinpesien saa-         daan valvoa. Tämän vuoksi lähdeveroa perit-
2143: mien korkotulojen verotuksen kehittämisvaih-         täisiin vain pankkitalletusten ja joukkovelka-
2144: toehdoksi valitaan suhteellinen lähdevero, joka      kirjalainojen koroista silloin, kun maksajana
2145: alkuvaiheessa koskisi niitä talletusten ja jouk-     on talletuksen vastaanottanut pankki tai lainan
2146: kovelkakirjalainojen korkoja, jotka ovat ny-         liikkeeseenlaskija. Yksityisen lainanannon ko-
2147: kyisin veronalaisia. Lähdeveron edellä kuvatut       rot jäisivät edelleen tuloverotuksessa veronalai-
2148: edut ovat erityisen painavia tilanteessa, jossa      siksi. Ulkomaille maksetut korot jäisivät ulko-
2149: on tarkoitus vähitellen luopua talletusten ja        maisen lainanoton kustannusten nousun välttä-
2150: obligaatioiden korkojen verovapaudesta. Suh-         miseksi nykyiseen tapaan verovapaiksi.
2151: 4                                    1990 vp. -      HE n:o 123
2152: 
2153:    Lähdeveron ulottamista myös joukkovelka-          vähentää korkonsa elinkeinotoimintaan tai
2154: kirjalainojen korkoihin voidaan perustella kor-      muuhun ansiotoimintaan liittyvinä ilman ylära-
2155: kojen yhtenäisellä verokohtelulla. Matalan läh-      jaa.
2156: deveron voidaan myös olettaa vilkastuttavan             Sekä veroarbitraasiongelmat että tarve edel-
2157: meillä nykyisin varsin rajoittuneita verollisten     leen kehittää ja yhtenäistää pääomaverotusta
2158: joukkovelkakirjalainojen markkinoita. Lähde-         edellyttävät lähdeverojärjestelmän tarkkaa seu-
2159: verojärjestelmän soveltuvuutta joukkovelka-          rantaa. Tarve pääomaverotuksen yhtenäistämi-
2160: kirjalainoihin heikentää kuitenkin niiden luon-      seen edellyttää myös sen selvittämistä, olisiko
2161: ne jälkimarkkinakelpoisina arvopapereina.            lähdeverotuksen soveltamisala ulotettava myös
2162: Velkakirjan siirtyessä haltijalta toiselle ostaja    muihin pääomatuloihin kuin korkoihin. Tar-
2163: suorittaa koronmaksupäivästä kaupantekopäi-          koituksena on selvittää muun muassa, voitai-
2164: vään kertyneen koron osana kauppahintaa              siinko lähdeverotusratkaisua soveltaa myös va-
2165: myyjälle. Jos lähdeverojärjestelmä olisi täysin      kuutussäästämisen tuottoon. Myös lähdeveron
2166: kattava, 10 prosentin lähdevero tulisi hinnoit-      vaikutuksia joukkovelkakirjamarkkinoihin on
2167: telussa automaattisesti huomioon otetuksi, ei-       syytä tarkoin seurata, jotta nyt ehdotetun rat-
2168: kä väliluovutuksiin tarvitsisi kohdistaa verotus-    kaisun soveltuvuus joukkovelkakirjalainojen
2169: ta. Koska järjestelmä ei kuitenkaan koskisi          korkojen pysyväksi verotusratkaisuksi saadaan
2170: juridisia henkilöitä eikä rajoitetusti verovelvol-   selville.
2171: lisia, tämä hinnoittelumekanismi ei toimisi
2172: muutoin kuin velkakirjan siirtyessä samassa
2173: verovelvollisasemassa olevien kesken. Tämän          2. Nykyinen tilanne ja asian
2174: vuoksi väliluovutustilanteissa saatuja hyvityk-         valmistelu
2175: siä ei voida säätää verovapaiksi. Niiden jättä-
2176: mistä tuloverotuksessa veronalaisiksi on pidet-      2.1. Nykyinen tilanne
2177: ty tässä tilanteessa ainoana mahdollisena rat-
2178: kaisuna, vaikka se ei johda jälkimarkkinoilla           Lähtökohtana tuloverotuksessa on tulo- ja
2179: kaupankäynnin kohteena olevien saamistodis-          varallisuusverolain 43 §:n mukaan, että kaikki
2180: teiden täysin neutraaliin verotukseen. Tähän         rahana tai rahanarvoisena etuutena saadut tu-
2181: päästäisiin vain, jos verovelvollisasemalla ei       lot ovat veronalaisia. Vastaavan elinkeinotoi-
2182: olisi lähdeverojärjestelmässä merkitystä. Jälki-     mintaan kuuluvia tuloja koskevan elinkeinove-
2183: markkinoilla saatujen hyvitysten verokohtelua        rolain 4 §:n mukaan veronalaisia tuloja ovat
2184: on selvitetty tarkemmin jäljempänä yksityis-         elinkeinotoiminnassa rahana tai rahanarvoise-
2185: kohtaisissa perusteluissa.                           na etuutena saadut tulot. Talletusten ja obli-
2186:    J oukkovelkakirjalainojen korkoihin liitty-       gaatioiden korot ovat siten veronalaista tuloa,
2187: vien valvontavaikeuksien vuoksi esityksessä eh-      ellei niitä ole erikseen säädetty verovapaiksi.
2188: dotetaan lisäksi, että koronmaksajan olisi ase-         Korkotulojen nykyisistä veronhuojennuksis-
2189: tuksella tarkemmin säädettävällä tavalla annet-      ta on säädetty talletusten ja obligaatioiden
2190: tava veroviranomaisille tiedot niistä koroista,      veronhuojennuslaissa (726/ 1988). Veronhuo-
2191: joista lähdeveroa ei ole peritty. Lisäksi lähde-     jennukset koskevat vain luonnollisen henkilön
2192: verotetuista koroista tulisi antaa kokonaismää-      tai erillisenä verovelvollisena verotettavan koti-
2193: rää koskevia tietoja.                                maisen kuolinpesän saamia korkoja. Ne koske-
2194:    Vaikka matalalla lähdeverolla on rahoitus-        vat myös yksityisen yrittäjän elinkeinotoimin-
2195: markkinoiden kannalta useita etuja, se ei täy-       nan tulokseen sisältyviä korkotuloja.
2196: sin saumattomasti sovellu tuloverojärjestel-            Veronalaisena tulona ei lain 1 §:n mukaan
2197: määmme, joka muutoin rakentuu progressiivi-          pidetä korkoa talletuksesta, jonka korko on
2198: sen verotuksen pohjalle. Ratkaisun ei voida          enintään Suomen Pankin peruskorko vähen-
2199: myöskään katsoa juuri lisäävän pääomavero-           nettynä neljällä prosenttiyksiköllä. Veronalai-
2200: tuksemme yhtenäisyyttä. Korkojen vähennys-           sena tulona ei pidetä myöskään korkoa sellai-
2201: kelpoisuus antaa mahdollisuuden saada mata-          sesta 24 kuukauden ajaksi tehdystä määräai-
2202: lasta lähdeverosta arbitraasihyötyä ottamalla        kaistalletuksesta, jonka korko on enintään
2203: lainaa ja sijoittamalla varat lähdeverotettuun       Suomen Pankin peruskorko vähennettynä kah-
2204: kohteeseen. Korkojen vähennysoikeuden rajoi-         della prosenttiyksiköllä. Koska Suomen Pan-
2205: tusten vuoksi ongelma koskee lähinnä niitä           kin peruskorko on 1 päivästä marraskuuta
2206: luonnollisia henkilöitä, joilla on mahdollisuus      1989 alkaen 8,5 prosenttia, verovapaiden käyt-
2207:                                     1990 vp. -      HE n:o 123                                        5
2208: 
2209: telytilien enimmäiskorko on samasta ajankoh-         kilölle, jos luovutuksensaajana on luonnollinen
2210: dasta alkaen 4,5 prosenttia.                        henkilö. Tältä osin obligaatioiden verotus
2211:    Lakia on väliaikaisesti muutettu niin, että      poikkeaa merkittävästi veronhuojennuslaissa
2212: vuosina 1989 ja 1990 tehdyn 24 kuukauden            tarkoitettujen talletusten verotuksesta.
2213: määräaikaistalletuksen korkoa ei pidetä veron-          Veronalaisten korkotulojen verotuskohtelua
2214: alaisena tulona, jos korko on joulukuun 1           on lievennetty tulo- ja varallisuusverolain
2215: päivän 1989 jälkeiseltä ajalta laskettuna enin-     97 §:n mukaisesti omaisuustulovähennyksen
2216: tään Suomen Pankin peruskorko vähennettynä          avulla. Korkotulojen ohella vähennykseen oi-
2217: yhdellä prosenttiyksiköllä (1 039/1989). Vero-      keuttavat myös sijoitusrahaston voitto-osuudet
2218: vapaiden 24 kuukauden määräaikaistilien             ja muuna asuntona kuin vapaa-ajan asuntona
2219: enimmäiskorko on siten 1 päivästä joulukuuta        käytettäväksi vuokratusta asunnosta saadut
2220: 1989 alkaen ollut 7,5 prosenttia.                   vuokratulot.
2221:    Talletusten veronhuojennussäännökset kos-           Omaisuustulovähennys myönnetään luon-
2222: kevat vain kotimaiseen pankkiin tai säästökas-      nolliselle henkilölle tai erillisenä verovelvollise-
2223: saan tehtyjä talletuksia. Veronhuojennussään-       lla verotettavalle kuolinpesälle sekä valtion-
2224: nökset ovat määräaikaisia. Vuonna 1988 anne-        että kunnallisverotuksessa, mutta ei yhtymälle
2225: tun veronhuojennuslain säännöksiä sovelletaan       eikä yhteisölle.
2226: vuosina 1989-1991 toimitettavissa valtion- ja          Vähennyksen suuruus on 2 000 markkaa li-
2227: kunnallisverotuksissa. Näitä säännöksiä sovel-      sättynä 50 prosentilla siitä määrästä, jolla ve-
2228: letaan myös sellaisiin vuosina 1989-1991 teh-       rovelvollisen omaisuustulovähennykseen oi-
2229: tyihin määräaikaistalletuksiin, jotka ovat nos-     keuttavat tulot ylittävät 2 000 markkaa. Omai-
2230: tettavissa vasta vuoden 1991 jälkeen.               suustulovähennyksen määrä voi verovuonna
2231:    Korkotuloa pidetään veronalaisena, jos ve-       1990 kuitenkin olla enintään sen perusteena
2232: ronhuojennuksen edellytykset täyttävä talletus      olevien tulojen yhteismäärän suuruinen ja
2233: siirtyy talletusaikana toiselle muulla tavalla      enintään 20 000 markkaa. Omaisuustulovähen-
2234: kuin perintö- tai perheoikeudellisella saannol-     nyksen lisäksi voidaan vähentää korko- ja
2235: la. Veronalaisena pidetään tällöin talletuksesta    vuokratulon hankkimisesta tai säilyttämisestä
2236: sekä ennen luovutusta että sen jälkeen kerty-       aiheutuneet menot.
2237: nyttä korkoa. Sääntelyn tarkoituksena on ollut         Jos verovelvollisella on omaisuustulovähen-
2238: estää     verovapaiden     määräaikaistalletusten   nykseen oikeuttavia korko- tai vuokratuloja
2239: muodostuminen sellaisiksi arvopapereiksi, joil-     yhteensä enintään 2 000 markkaa, vähennys on
2240: la käydään yleisesti kauppaa. Kun talletusto-       näiden tulojen yhteismäärän suuruinen. Omai-
2241: distus luovutetaan, sovelletaan talletustodis-      suustulovähennys kasvaa vähennykseen oikeut-
2242: tuksen pääomaan myyntivoiton verotusta kos-         tavien tulojen noustessa. Nykyisen omaisuustu-
2243: kevia säännöksiä.                                   lovähennyksen markkamääräinen enimmäis-
2244:    Veronalaisena tulona ei lain 2 §:n mukaan        määrä saavutetaan silloin, kun verovelvollisella
2245: pidetä vuosina 1989-1991 liikkeeseen lasketun       on vähennykseen oikeuttavia veronalaisia tulo-
2246: obligaatiolainan korkoa, jos obligaatiolainan       ja 38 000 markkaa. Vähennykseen oikeuttavien
2247: laina-aika on 10 vuotta ja sen vuotuinen korko      tulojen ylitettyä tämän määrän omaisuustulo-
2248: enintään Suomen Pankin peruskorko vähen-            vähennys pysyy edelleen 20 000 markan suurui-
2249: nettynä yhdellä prosenttiyksiköllä. Tätäkin         sena.
2250: säännöstä on väliaikaisesti muutettu siten, että
2251: obligaatiolainan korko ei ole veronalaista tu-
2252: loa, jos joulukuun 1 päivän 1989 ja joulukuun       2.2. Korkotulojen verotuksen kansainvälisiä
2253: 31 päivän 1990 välisenä aikana liikkeeseen               kehityspiirteitä Suomen näkökulmasta
2254: lasketun lainan vuotuinen korko on enintään
2255: Suomen Pankin peruskoron suuruinen. Vero-             Korkotulojen verokohtelussa on nykyisin
2256: vapaan obligaatiolainan enimmäiskorko on si-        olennaisia eroavuuksia eri maiden välillä.
2257: ten 1 päivästä joulukuuta 1989 alkaen 8,5           Eroavuuksia on myös erilaisten korkojen vero-
2258: prosenttia. Veronhuojennus koskee vain val-         kohtelussa samassakin maassa. Useimmissa
2259: tion tai kiinnitysluottopankin liikkeeseen laske-   OECD-maissa veronalaiset korot kuuluvat
2260: mia obligaatiolainoja.                              yleensä progressiivisen tuloverotuksen piiriin
2261:    Obligaatiot säilyttävät verovapautensa, vaik-    kuten Suomessakin. Viime vuosina tulovero-
2262: ka ne luovutetaan vastikkeellisesti toiselle hen-   tuksen progressiivisuutta on useissa maissa Iie-
2263: 6                                   1990 vp. -      HE n:o 123
2264: 
2265: vennetty sekä ansiotulojen että pääomatulojen        seen lähdeverotukseen siirtymistä on vastustet-
2266: verotuksessa. Samalla on yleensä laajennettu         tu sekä Saksan Hittotasavallassa että Euroopan
2267: veropohjaa. Tanskassa pääomatulojen verotus          Yhteisössä, koska uudistuksen on katsottu oh-
2268: on lähes suhteellista, ja Ruotsissa on ehdotettu     jaavan pääomaliikkeitä muihin valtioihin. Sak-
2269: siirtymistä kaikkien pääomatulojen suhteelli-        san Hittotasavallassa kokeiltiin 10 prosentin
2270: seen tuloverotukseen. Korkotulojen kuulumi-          suuruisen veron perimistä tulon lähteellä vuon-
2271: nen tuloverotuksen piiriin ei siten aina merkitse    na 1989 muutaman kuukauden ajan, mutta
2272: sitä, että niiden verotus on progressiivista.        menettelystä luovuttiin jo 1 päivästä heinäkuu-
2273:    Ulkomaille maksetuista koroista peritään ta-      ta 1989 alkaen. On ilmeistä, ettei myöskään
2274: vallisesti suhteellinen lähdevero niissäkin mais-    Euroopna Yhteisön piirissä syntynyttä direktii-
2275: sa, joissa kotimaiset korot luetaan veropoh-         viehdotusta tulla hyväksymään.
2276: jaan progressiivisessa tuloverotuksessa. Toise-        Tällä hetkellä näyttää siltä, että korkotulo-
2277: na vaihtoehtona on, että ulkomaille maksetuis-       jen verokohtelua ei Euroopna Yhteisössä har-
2278: ta koroista ei peritä lainkaan veroa, jolloin        monisoida siihen mennessä, kun pääomaliik-
2279: niiden verotusoikeus jää kokonaisuudessaan           keet vuosina 1990-1992 vapautuvat. Kansain-
2280: koronsaajan asuinvaltiolle. Tämä ratkaisu on         väliset pääomaliikkeet voivat silloin suuntau-
2281: omaksuttu sisäisessä lainsäädännössä Suomen          tua erityisesti niihin maihin, joissa korkotulo-
2282: lisäksi muissa Pohjoismaissa ja neljässä muus-       jen verotus on lievää ja ulkomaille maksettujen
2283: sa OECD-maassa. Lisäksi lähdevaltion vero-           korkojen verovalvonta vähäistä. Tämä voi joh-
2284: tusoikeudesta on korkotulojen osalta luovuttu        taa verokilpailuun, jolloin on mahdollista, että
2285: kokonaan useissa OECD-maiden välisissä ve-           korkotuloihin kohdistuvat verokannat muo-
2286: rosopimuksissa.                                      dostuvat ainakin aluksi olennaisesti nykyistä
2287:    Kaikista korkotuloista peritään tavallisesti      alemmiksi.
2288: suhteellisen verokannan mukainen lopullinen
2289: lähdevero nykyisin vain kolmessa OECD-
2290: maassa, nimittäin Italiassa, Japanissa ja Tur-       2.3. Asian valmistelu
2291: kissa.
2292:    Kotimaisten korkojen tuloverotukseen voi            Kokonaisverouudistuksen perusvalmistelu-
2293: liittyä ennakonpidätysmenettely, jolloin koros-     vaiheessa korkotulojen verotuksen kehittämi-
2294: ta peritään tulon lähteellä suhteellisen verokan-   seen otettiin kantaa lähinnä omaisuustulojen
2295: nan mukainen vero, ja tämä vero hyvitetään          verotustoimikunnan       mietinnössä      (komi-
2296: lopullisessa verotuksessa. Suomessa ennakon-        teanmietintö 1987: 37) ja siihen liittyneessä ve-
2297: pidätys ulotettiin joukkovelkakirjalainojen         rotuksen uudistusehdotusten arviointitoimi-
2298: korkoihin vuonna 1973 ja talletusten korkoihin      kunnan valtiovarainministeriölle 4 päivänä
2299: vuonna 1985. Useimmissa niistä OECD-mais-           joulukuuta 1987 antamassa lausunnossa (VM
2300: ta, joissa korot kuuluvat tuloverotuksen pii-       69/50/87). Molemmissa selvityksissä periaat-
2301: riin, koroista ei toimiteta ennakonpidätystä.       teessa parhaimpana vaihtoehtona pidettiin kor-
2302: Viidessä OECD-maassa on korkotulojen vero-          kotulojen reaaliverotusta. Ehdotukset olivat
2303: tuksessa omaksuttu tuloverotuksen ja lähdeve-       kuitenkin varsin alustavia ja täsmentymättö-
2304: rotuksen yhdistelmä, jossa tulon lähteellä pe-      miä, eivätkä ne ole johtaneet lainsäädäntötoi-
2305: rittyä veroa käsitellään yleensä ennakonpidä-       miin.
2306: tyksenä, mutta joissakin tapauksissa se jää            Kokonaisverouudistuksen valmistelussa kor-
2307: lopulliseksi veroksi.                               kojen verotuksen kehittämistä koskeva tärkeä
2308:    Viime aikoina on ainakin Saksan liittotasa-      reunaehto on ollut hallitusohjelman kohta,
2309: vanassa ja Euroopan Yhteisön piirissä suunni-       jossa todetaan, ettei tavanomaisia talletuksia
2310: teltu siirtymistä korkotulojen lähdeverotuk-        veroteta. Veronhuojennusten alan tarkempi
2311: seen. Tällöin ei lähdeverotuksella ole kuiten-      määrittely annettiin talletusten ja obligaatioi-
2312: kaan tarkoitettu lopullista lähdeveroa, vaan        den veronhuojennustoimikunnan tehtäväksi.
2313: sellaista tulon lähteellä perittävää veroa, joka    Talletusten ja obligaatioiden nykyinen veron-
2314: voidaan hyvittää lopullisessa verotuksessa. Uu-     huojennuslaki perustuu tämän toimikunnan
2315: distussuunnitelmien taustalla on ollut se, että     mietintöön (komiteanmietintö 1987:45).
2316: käytännössä korkotulot ovat usein jääneet              Valtiovarainministeriö asetti 21 pmvana
2317: puutteellisen verovalvonnan vuoksi kokonaan         syyskuuta 1989 toimikunnan, jonka tehtävänä
2318: verotuksen ulkopuolelle. Suunnitelmien mukai-       oli selvittää mahdollisuudet siirtyä pankkitalle-
2319:                                      1990 vp. -     HE n:o 123                                        7
2320: 
2321: tuksista ja joukkovelkakirjalainoista saadun        4. Esityksen taloudelliset vaiku-
2322: koron verotuksessa suhteellisen, enintään 25           tukset
2323: prosentin suuruisen lopullisen veron perimiseen
2324: koron maksamisen yhteydessä. Toimikunta,               Yleisön sijoituskäyttäytyminen on muuttu-
2325: joka otti nimekseen korkotulojen lähdeverotoi-      nut viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden
2326: mikunta, luovutti mietintönsä 28 päivänä hel-       aikana siten, että pankkitalletusten osuus sijoi-
2327: mikuuta 1990 (komiteanmietintö 1990:14).            tuksista on pienentynyt runsaasta 70 prosentis-
2328: Mietintöön sisältyi ehdotus toimeksiannossa         ta noin 40 prosenttiin. Osuuttaan ovat kasvat-
2329: mainittujen veronalaisten korkotulojen lähde-       taneet noin 30 prosenttiin markkinaraha ja
2330: veroratkaisuksi. Toimikunta ei ottanut kantaa       pörssiosakkeet. Joukkovelkakirjojen osuus on
2331: lähdeveron suuruuteen eikä talletusten ja obli-     pysynyt lähes muuttumattomana eli runsaana
2332: gaatioiden veronhuojennusten jatkamiseen.            10 prosenttina.
2333:                                                        Yleisön pankkitalletusten kanta oli huhti-
2334:    Korkotulojen lähdeverotoimikunnan mietin-        kuussa 1990 yhteensä 254 miljardia markkaa.
2335: nöstä annetuissa lausunnoissa asetuttiin yleen-     Tästä matalakorkoisten käyttelytilien osuus oli
2336: sä kannattamaan lähdeveroa, joskin eräissä          88 miljardia markkaa, kahden vuoden määrä-
2337: lausunnoissa järjestelmän epäkohtana pidettiin      aikaistilien osuus runsaat 97 miljardia markkaa
2338: sitä, ettei lopullinen suhteellinen vero ota huo-   ja verollisten talletusten osuus 30 miljardia
2339: mioon       verovelvollisen    veronmaksukykyä.     markkaa. Shekki- ja postisiirtotileillä sekä va-
2340: Pankkien lausunnoissa tuotiin esille tarve pitää    luuttatileillä oli varoja yhteensä vajaat 38 mil-
2341: veronhuojennukset ja lähdeverotus ainakin           jardia markkaa. Kotimaisten yleisölle tarkoi-
2342: siirtymävaiheessa rinnakkaisina järjestelminä.      tettujen joukkovelkakirjalainojen kanta oli
2343: Eri pankkiryhmien välillä oli huomattavia pai-      vuoden 1989 lopussa 104 miljardia markkaa.
2344: notuseroja suhtautumisessa lähdeveroon ja ve-          Korkotulojen lähdeveroratkaisun vaikutuk-
2345: ronhuojennusten jatkamiseen. Paikallispank-         sia rahoitusmarkkinoihin, yleisön sijoituskäyt-
2346: kien mielestä veronhuojennuksia olisi tullut        täytymiseen ja valtion verotulojen kertymään
2347: nykyisessä laajuudessaan jatkaa ainakin kah-        on vaikea arvioida varsinkin siirtymävaiheessa,
2348: della vuodella yhden vuoden asemesta. Vero-         jossa tallettajille on vielä vuoden 1992 loppuun
2349: hallitus kiinnitti erityistä huomiota joukkovel-    tarjolla kokonaan verovapaita vaihtoehtoja ny-
2350: kakirjalainoihin liittyviin erityisongelmiin.       kyisin korkoehdoin. Huomattava osa talletus-
2351:                                                     varoista voi vuosien 1990 ja 1991 vaihteessa
2352:                                                     siirtyä verottomilta tileiltä verollisille, jos kil-
2353:   Hallituksen esitys perustuu pitkälti korkotu-
2354:                                                     pailu nostaa lähdeverotettujen talletusten kor-
2355: lojen    lähdeverotoimikunnan     ehdotuksiin.
2356:                                                     kotason sellaiseksi, että ne ovat tuotoltaan
2357: Eroavuuksia on lähinnä joukkovelkakirjalai-
2358:                                                     parempia kuin verottomat tilit. Lähdeverotuk-
2359: nojen korkoja koskevissa ratkaisuissa.
2360:                                                     sen kohteena olevien talletusten houkuttele-
2361:                                                     vuutta lisää verokohtelun selkeys ja ymmärret-
2362:                                                     tävyys sekä ilmoittamisvelvollisuuden puuttu-
2363:                                                     minen.
2364: 3. Esityksen organisatoriset ja                        Pitkällä aikavälillä lähdeverotuksen käyt-
2365:    hallinnolliset vaikutukset                       töönotto lisää joka tapauksessa korkokilpailua
2366:                                                     ja ohjaa kilpailukeinojen valintaa rahoitus-
2367:                                                     markkinoiden kannalta oikeaan suuntaan. Kil-
2368:    Korkotulojen lähdeverojärjestelmä on paa-        pailun kiristyminen ja korkokatteen kaventu-
2369: periaatteiltaan varsin yksinkertainen eikä ai-      minen aiheuttavat kuitenkin pankkijärjestel-
2370: heuta suuria hallinnollisia kustannuksia tai        mälle sopeutumistarvetta. Sopeutumisongelmat
2371: henkilöstön lisätarvetta enempää verohallin-        olisivat suurimmat paikallispankeilla, joiden
2372: nolle kuin koronmaksajillekaan. Jonkin verran       tuloksessa korkokatteen osuus on keskimää-
2373: lisätyötä molemmille aiheutuu kuitenkin jouk-       räistä suurempi.
2374: kovelkakirjalainojen koronsaajia koskevasta            Pankkien ottolainauksen korkotason nousu
2375: selvitystyöstä. Näihin liittyy kuitenkin myös       aiheuttaa painetta antolainauksen korkotason
2376: kansainvälistä verotusta koskevia selvitystar-      nostamiseen, jotta korkokate pysyisi muuttu-
2377: peita, joten mahdollinen lisätyö ei johdu yksin-    mattomana. Ongelmallisimpia tässä suhteessa
2378: omaan lähdeveron käyttöönotosta.                    ovat vanhat peruskorkosidonnaiset lainat sa-
2379: 8                                    1990 vp. -      HE n:o 123
2380: 
2381: moin kuin erilaiset korkotukilainat. Viimeksi        varallisuusverolakiin on tarkoitus lisätä viittaus
2382: mainittujen koron määrittelyssä onkin tarkoi-        korkotulon lähdeverosta annettuun lakiin, jon-
2383: tus mahdollisimman pian siirtyä markkinaeh-          ka soveltamisalaan kuuluvat korot suljetaan
2384: toiseen hinnoitteluun, jolloin tuen antaminen        tulo- ja varallisuusverolain soveltamisalan ul-
2385: siirtyisi kokonaan pois pankeilta.                   kopuolelle.
2386:    Lähdeveron vaikutuksia joukkovelkakirja-             Ennakkoperintälaista on tarkoitus kumota
2387: markkinoihin on niin ikään vaikea arvioida.          osinkoverokirjamenettelyä koskevat säännök-
2388: Matalan lopullisen lähdeveron on arvioitu ole-       set, joiden tarpeen yhtiöveron hyvitysjärjestel-
2389: van omiaan piristämään verollisten joukkovel-        mä yhdessä lähdeverojärjestelmän kanssa pois-
2390: kakirjalainojen markkinoita nimenomaan yksi-         taa. Ennakkoperintäjärjestelmä tulee koske-
2391: tyishenkilöiden sijoituskäyttäytymistä arvioi ta-    maan vain joitakin korkoja ja voitto-osuuksia,
2392: essa. Toiseen suuntaan vaikuttaa tosin vero-         joiden ennakonpidätysmenettely voidaan tehdä
2393: kohtelun muuttuminen siinä vaiheessa, kun            nykyistä selkeämmäksi.
2394: velkakirja siirtyy jälkimarkkinoille.                   Lähdeverojärjestelmän käyttöönoton yhtey-
2395:                                                      dessä on tarkoitus kehittää seurantajärjestelmä
2396:                                                      riittävien tietojen saamiseksi niistä verovelvolli-
2397: 5. Muita esitykseen vaikuttavia                      sista, joille maksetuista koroista lähdevero on
2398:    seikkoja                                          jätetty perimättä. Tärkeä ryhmä ovat rajoite-
2399:                                                      tusti verovelvollisten saarnat korot. Tietojen
2400:    Lähdeverojärjestelmän käyttöönotto edellyt-       saamista koskevat muutokset edellyttävät siten
2401: tää muutoksia sekä tulo- ja varallisuusverola-       paitsi korkotulon lähdeverotusta annetun ase-
2402: kiin että ennakkoperintälakiin. Näitä muutok-        tuksen säätämistä myös rajoitetusti verovelvol-
2403: sia ei ole kuitenkaan katsottu tarkoituksenmu-       listen verottamisesta annetun asetuksen tarkis-
2404: kaiseksi sisällyttää tähän esitykseen. Tulo- ja      tamista.
2405: 
2406: 
2407: 
2408: 
2409:                              YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
2410: 
2411: 
2412: 1. Lakiehdotusten perustelut                         sien saarnat lähdeveron alaiset korot olisi tulo-
2413:                                                      verotuksessa muutoin veronalaisia, on tarkoi-
2414: 1.1. Laki korkotulon lähdeverosta                    tus ottaa täsmentävä säännös tulo- ja varalli-
2415:                                                      suusverolakiin.
2416:    1 §. Korkotulon lähdevero. Korkotulon läh-           Juridisille henkilöille, kuten osakeyhtiöille ja
2417: deverosta säädettäisiin omassa erillisessä lais-     yleishyödyllisille yhteisöille samoin kuin rajoi-
2418: saan. Tämä on tarkoituksenmukaista, koska            tetusti verovelvollisille maksettuun korkoon
2419: vero tulon lähteellä perittävänä, suhteellisena      järjestelmää ei ulotettaisi, vaan niiden saarnat
2420: ja lopullisena poikkeaa yleisestä tuloverosta ja     korot olisivat saajan verovelvollisasemasta riip-
2421: sisältää myös välillisen veron piirteitä. Niiden     puen joko verovapaita tai tuloverotuksen koh-
2422: korkojen verotus, joita lähdevero ei koske,          teena.
2423: toimitettaisiin edelleen tulo- ja varallisuusvero-      3 §. Veron kohde. Korkotulon lähdeveroa
2424: lain sekä talletusten ja obligaatioiden veron-       perittäisiin pankkitalletusten ja joukkovelka-
2425: huojennuslain mukaan. Veron tuotto tulisi ko-        kirjalainojen koroista. Pankkitalletuksen mää-
2426: konaan valtiolle.                                    ritelmä olisi sama kuin nykyisessä talletusten ja
2427:    2 §. Verovelvollisuus. Korkotulon lähdeve-        obligaatioiden veronhuojennuslaissa eli järjes-
2428: rojärjestelmä koskisi vain yleisesti verovelvolli-   telmä koskisi korkoa talletukselle, joka on
2429: sia luonnollisia henkilöitä ja kotimaisia kuolin-    tehty kotimaiseen talletuspankkiin yleisön tal-
2430: pesiä. Lähdeveron piirissä olisivat myös yli         letusten vastaanottamiseen tarkoitetulle tilille.
2431: kolme vuotta vanhat, yhtyminä verotettavat           Näiden tilien tiliehdot hyväksyy ja niiden nou-
2432: kuolinpesät, vaikka ne eivät tulo- ja varalli-       dattamista valvoo pankkitarkastusvirasto. Va-
2433: suusverotuksessa ole erillisiä verovelvollisia.      rainhankintasopimukset, joiden ehdot maan-
2434: Siitä, etteivät yhtyminä verotettavien kuolinpe-     tellään pelkästään asiakaskohtaisesti, kuten
2435:                                        1990 vp. -      HE n:o 123                                     9
2436: 
2437: niin sanotut notariaattisopimukset eivät olisi         velvollisuuden alaista tuloa. Mahdollista olisi
2438: lähdeveron piirissä. Rajoitus on tarpeen, jotta        myös, että sama laina katsottaisiin osittain
2439: voitaisiin estää esimerkiksi järjestelyt, joiden       Suomessa ja osittain ulkomailla liikkeeseen
2440: tarkoituksena olisi muuntaa ankaramman ve-             lasketuksi.
2441: rotuksen kohteena olevia tuloja matalan lähde-            Koska lähdevero koskisi vain koron nimellä
2442: veron piirissä oleviksi koroiksi.                      maksettavaa suoritusta, alikorkoisten ja korot-
2443:     Yleisötalletuksia vastaanottaviin pankkitilei-     lomien velkakirjojen eli niin sanottujen nolla-
2444: hin rinnastettaisiin vastaavat tilit osuuskunnan       kuponkilainojen lunastushinnan ja liikkeeseen-
2445: säästökassoissa. Rinnastus on sama kuin talle-         laskuhinnan erotus ei olisi lähdeveron alaista
2446: tusten veronhuojennuksissa.                            korkoa, vaan se tulisi tuloverotuksessa joko
2447:     Yksityisen lainanannon kuten huoltokontto-         korkona tai myyntivoittona verotettavaksi. Si-
2448: ritalletusten korot olisivat normaalin tulovero-       tä vastoin indeksihyvitykset rinnastettaisiin
2449: tuksen piirissä, ja niistä voisi tehdä myös tulo-      lähdeverojärjestelmässä korkoon. Tämä on
2450: ja varallisuusverolaissa säädetyn omaisuustulo-        järjestelmän selkeyden kannalta perusteltua,
2451: vähennyksen.                                           sillä indeksiehtoisia joukkovelkakirjalainoja,
2452:     J oukkovelkakirjalainojen koroista perittäi-       joille maksetaan sekä korkoa että indeksihyvi-
2453: siin lähdevero, jos laina olisi valtion liikkee-       tystä, tullaan ilmeisesti tulevaisuudessa laske-
2454: seenlaskema tai sellainen kuin obligaatio- ja          maan liikkeeseen, koska indeksikieltoa on tar-
2455: debentuurilainoista sekä muista joukkovelka-           koitus lieventää pitkäaikaisissa sopimussuhteis-
2456: kirjalainoista annetussa laissa tarkoitetaan.          sa.
2457: Mainitussa laissa edellytetään, että joukkovel-           Pykälän toiseen momenttiin on lisätty sään-
2458: kakirjan tulee olla tarkoitettu ilmeisesti ylei-       nös lähdeverojärjestelmän mukaan verotetta-
2459: seen liikkeeseen laskettavaksi. Lakia sovelletta-      vien korkojen verovapaudesta muussa tulove-
2460: essa sitä on tulkittu siten, että lainan tulee olla    rotuksessa.
2461: tarkoitettu yleisen vaihdannan kohteeksi ja              4 §. Veronalaisuutta koskevat poikkeukset.
2462: velkakirjoja tulee olla riittävä määrä. Joukko-        Pykälässä säädetään niistä tilanteista, joissa
2463: velkakirjalainojen ehtojen valvonta kuuluu             myös talletusten ja joukkovelkakirjalainojen
2464: Suomen Pankille, joka ylläpitää niistä joukko-         korot olisivat lähdeverotusjärjestelmän ulko-
2465: velkakirjalainarekisteriä.                             puolella. Järjestelmää ei ulotettaisi niihin kor-
2466:     Lähdeveroa olisi käytännössä mahdollista           koihin, jotka on säädetty erikseen verovapaiksi
2467: periä ainoastaan Suomessa liikkeeseen lasketul-        talletusten ja obligaatioiden veronhuojennus-
2468: le lainalle täällä maksetusta korosta. Ulko-           lailla. Veron perimiseen ei myöskään voitaisi
2469: maista koronmaksajaa ei voitaisi velvoittaa            velvoittaa muuta koronmaksajaa kuin talletuk-
2470: perimään lähdeveroa siinäkään tapauksessa,             sen vastaanottanutta pankkia tai joukkovelka-
2471: että laina olisi tarkoitettu Suomen markkinoille       kirjalainan liikkeeseenlaskijaa.
2472: ja merkitty täällä rekisteriin. Rahamarkkinoi-            Jälkimarkkinoilla saadut korkohyvitykset
2473: den kansainvälistyessä ja säännöstelyn purkau-         olisivat oikeuskäytännössä omaksutun kannan
2474:  tuessa ei ole kuitenkaan täysin selvää, milloin       mukaisesti normaalissa tuloverotuksessa veron-
2475:  laina on katsottava kotimaassa liikkeeseenlas-        alaisia, ja niitä koskisi myös ilmoittamisvelvol-
2476:  ketuksi. Myöskään joukkovelkakirjalainsää-            lisuus. Täysin selvää ei ole ollut, onko hyvitys-
2477:  däntö ei erottele lainoja tällä perusteella. Koti-    tä pidettävä verotuksellisesti korkona vai
2478:  maisena lainana voidaan luonnollisesti pitää          myyntivoittona. Viimeaikainen oikeuskäytäntö
2479:  ainakin niitä lainoja, jotka suomalainen liik-        on tosin painottanut taloudellista koron käsi-
2480:  keeseenlaskija on suunnannut nimenomaan ko-           tettä ja kallistunut ensin mainitulle kannalle.
2481:  timaisille markkinoille. Sitä vastoin ulkomailla      Eräissä tapauksissa hyvitykseen sisältyy sekä
2482:  liikkeeseen laskettuina olisi ilmeisesti pidettävä    korkoa että selvästi myyntivoiton tyyppistä
2483:  kansainvälisille sijoittajille tarkoitettuja muual-   osuutta, jolloin ne tulisi erottaa toisistaan.
2484:  la kuin Suomessa emittoituja joukkovelkakir-          Maksetut korkohyvitykset on puolestaan kat-
2485:  jalainoja siinäkin tapauksessa, että lainat olisi-    sottu korkotulon hankkimisesta johtuviksi me-
2486:  vat Suomen rahan määräisiä ja liikkeeseenlas-         noiksi. Niitä ei ole siten hyväksytty vähennettä-
2487:  kija olisi suomalainen yritys. Jos Suomessa           viksi osana kokonaistulosta tehtävää korkovä-
2488:  yleisesti verovelvollinen sijoittaja saa korkoa       hennystä.
2489:  tällaisesta joukkovelkakirjalainasta, se olisi hä-       5 §. Veron periminen ja vastuu verosta.
2490:  nen tuloverotuksessaan veronalaista ilmoitus-         Korkotulon lähdeveron perisi talletuspankki tai
2491: 
2492: 2   301066V
2493: 10                                   1990 vp. -      HE n:o 123
2494: 
2495: joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskija jo-        velvollisuutta antaa automaattisesti yksilöityjä
2496: kaisen maksamansa korkoerän yhteydessä siinä         tietoja niistä verovelvollisista, joilta lähdevero
2497: vaiheessa, kun korko maksetaan sen saajalle          on peritty. Veroviranomaisilla olisi kuitenkin
2498: tai merkitään tilille tämän hyväksi. Verovastuu      oltava mahdollisuus saada pankkien ja joukko-
2499: olisi verovelvollisen lisäksi myös koronmaksa-       velkakirjalainojen liikkeeseenlaskijoiden kir-
2500: jalla, jonka vastuu voisi käytännössä toteutua       janpidosta riittävällä tarkkuudella selville läh-
2501:  15 § :ssä tarkoitetulla tavalla. J oukkovelkakir-   deveron oikea periminen. Tämä edellyttäisi
2502: jalainan liikkeeseenlaskijan verovastuuta ei         vaadittaessa lähdeveron alaisten korkojen mää-
2503: poista se, että lainaan liittyvät käytännön jär-     rää koskevien tietojen esittämistä veroviran-
2504: jestelyt on annettu ulkopuolisen tahon, esimer-      omaisille.
2505: kiksi pankin hoidettavaksi. Välittäjä vastaa            Koronmaksajilla olisi oltava riittävän eritel-
2506: mahdollisesta laiminlyönnistään liikkeeseenlas-      lyt tiedot nimenomaan niistä koroista, joista
2507: kijalle, mutta tämä veron oikeasta suorittami-       lähdeveroa ei ole peritty samoin kuin näiden
2508: sesta valtiolle.                                     korkojen saajista. Tiedot tulisi antaa kehotuk-
2509:    6 §. Veron määrä ja laskeminen. Korkotulon        sesta asetuksella tarkemmin säädettävällä ta-
2510: lähdevero olisi 10 prosenttia maksetun koron         valla. Lisäksi kehotuksetta olisi annettava vuo-
2511: määrästä. V ero laskettaisiin täysin mar koin        sittain tiedot lähdeverotettujen korkojen ja
2512: siinäkin tapauksessa, että korko maksettaisiin       perityn lähdeveron kokonaismäärästä sen mu-
2513: valuuttamääräiselle tilille. Näissä tapauksissa      kaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään.
2514: valuuttamääräinen korko muunnettaisiin Suo-          Rajoitetusti verovelvollisille maksettuja korko-
2515: men markoiksi koronmaksupäivänä sovelletta-          ja koskevasta tietojenantovelvollisuudesta sää-
2516: van Suomen Pankin ostokurssin mukaan.                deitäisiin erikseen rajoitetusti verovelvollisen
2517:    7 §. Veron suorittaminen. Pykälässä ovat          tulon ja varallisuuden verottamisesta annetussa
2518: säännökset lähdeveron suorittamisesta läänin-        asetuksessa, jota on tarkoitus tältä osin muut-
2519: verovirastolle ja siitä ajasta, jonka kuluessa       taa.
2520: kertynyt vero olisi maksettava. Säännökset              Pankkisalaisuuden estämättä veroviranomai-
2521: vastaavat ennakonpidätysten suorittamista            silla olisi nykyiseen tapaan mahdollisuus saada
2522: koskevia säännöksiä.                                 tietoja, jotka ovat tarpeellisia yksilöidyn vero-
2523:    8 §. Ennakkotietomenettely. Lähdeveron            velvollisen verotuksen toimittamisen kannalta.
2524: suorittamisvelvollisuudesta olisi voitava saada         12 §. Veron maksuunpano koronsaajal!e.
2525: myös ennakkotieto. Sitä voisi hakea sekä vero-       Veron laiminlyönti- tai viivästystilanteissa olisi
2526: velvollinen että koronmaksaja. Jotta ennakko-        erotettava ne tapaukset, joissa veroa ei ole
2527: tietohakemusta ei toimitettaisi samasta asiasta      peritty, vaikka suoritusvelvollisuus olisi ollut
2528: kahteen eri lääninverovirastoon, ennakkotie-         olemassa niistä tilanteista, joissa mahdollisesti
2529: don antaisi aina se lääninverovirasto, jonka         perittyä veroa ei ole suoritettu valtiolle ajoissa
2530: toimialueella koronmaksajan kotikunta sijait-        tai lainkaan. Ensiksi mainituissa tapauksissa
2531: see.                                                 vastuu verosta olisi ensisijaisesti koronsaajalla,
2532:    9 §. Valvonta. Pykälä sisältää yleissäännök-      ellei laiminlyönnin olisi katsottava johtuvan
2533: sen lähdeveron suorittamisvelvollisuutta vaiva-      koronmaksajasta, siten vero maksuunpantai-
2534: vasta lääninverovirastosta.                          siin koronsaajalle ja viivästysseuraamukset
2535:    JO §. Veron perimättä jättämisen edellytyk-       kohdistettaisiin ensisijaisesti häneen noudat-
2536: set. Jotta veroviranomaiset saisivat riittävät       taen soveltuvin osin verotuslain seuraamus-
2537: takeet siitä, että lähdeveroa ei j ätettäisi peri-   säännöksiä. Koronmaksajan laiminlyönnin
2538: mättä tämän lain mukaan verovelvolliselta,           seuraamuksista on säädetty erikseen 15 §:ssä.
2539: tulisi koronmaksajan varmistaa koronsaajan              13 §. Lähdeveron maksuunpano veronoi-
2540: verovelvollisasema asetuksessa tarkemmin sää-        kaisun yhteydessä. Jos korkotuloa on verotettu
2541: dettävällä tavalla. Muussa tapauksessa velvolli-     virheellisesti tuloverotuksessa, vaikka siitä olisi
2542: suus lähdeveron perimiseen olisi olemassa.           ollut suoritettava tämän lain mukainen lähde-
2543:    11 §. Tiedonantovelvollisuus. Verovelvolli-       vero, tulee tuloverotus oikaista. Lakiin ehdote-
2544: sen ei tarvitsisi ilmoittaa veroilmoituksessaan      taan otettavaksi säännös, jonka mukaan lähde-
2545: niitä korkoja, joista on peritty korkotulon          vero voitaisiin maksuunpanna samassa menet-
2546: lähdevero. Myöskään koronmaksajana ei olisi          telyssä.
2547:                                        1990 vp. -      HE n:o 123                                      11
2548: 
2549:   14 §. Lähdeveron hyväksi lukeminen ja pa-            joita edellyttää lain soveltamisajan pidentämi-
2550: lauttaminen. Jos korkotulon lähdeveroa olisi           nen yhdellä vuodella eli vuoden 1992 loppuun.
2551: virheellisesti peritty sellaiselta verovelvolliselta   Lisäksi lakia muutettaisiin siten, että myös
2552: tai sellaisesta korosta, johon korkotulon lähde-       vuosina 1991 ja 1992 olisi mahdollista maksaa
2553: verosta annettua lakia ei sovelleta, vero voitai-      talletuksille yhtä prosenttiyksikköä korkempaa
2554: siin lukea verovelvollisen hyväksi ennakkona           korkoa kuin mihin lain alkuperäinen sanamuo-
2555: tai palauttaa tälle hakemuksesta sen mukaan            to antaisi mahdollisuuden.
2556: kuin verotuslaissa ja ennakkoperintälaissa, lä-           Lain 1, 2 ja 3 §:ää muutettaisiin myös siten,
2557: hinnä sen 55 §:ssä, on säädetty.                       ettei edellytyksenä lain soveltamiselle kuolinpe-
2558:    15 §. Lähdeveron perimäitä ja suorittama/ta         siin enää olisi kuolinpesän erillinen verovelvol-
2559: jättäminen. Lainkohdassa ovat säännökset               lisuus. Tämä muutos on käytännön syistä tar-
2560: niistä seuraamuksista, jotka kohtaavat koron-          peen, sillä yli kolme vuotta vanhojen kuolinpe-
2561: maksajaa, jos tämä jättää lähdeveron asianmu-          sien verottaminen yhtyminä vuodesta 1992 al-
2562: kaisesti perimättä tai suorittamatta valtiolle,        kaen tulo- ja varallisuusverolain asiaa koske-
2563: eikä kysymys ole 12 §:ssä säädellystä tilantees-       van muutoksen johdosta merkitsisi muussa
2564: ta, jossa verovastuu konkretisoituu koronsaa-          tapauksessa kuolinpesien tavanomaisten talle-
2565: jalle. Tarkoituksena on että, koronmaksajan            tusten muuttumista veronalaisiksi.
2566: laiminlyöntitapauksissa noudatettaisiin samoja
2567: ennakkoperintälain säännöksiä, jotka koskevat
2568: työnantajan laiminlyöntiä enoakanpidätyksen            2. Voimaantulo ja soveltaminen
2569: toimittamisessa. Lähinnä sovellettaviksi tulisi-
2570: vat siten lain 22-26 §.                                   Esityksessä ehdotetaan, että molemmat sii-
2571:   16 §. Maksuunpannun lähdeveron viivästys-            hen sisältyvät lait tulisivat voimaan 1 päivänä
2572: seuraamukset. Maksuunpannun lähdeveron                 tammikuuta 1991. Lakia korkotulon lähdeve-
2573: viivästyseuraamuksiin sovellettaisiin veronkan-        rosta sovellettaisiin lain voimaantulopäivältä ja
2574: tolain ja veron viivästyskorosta ja jäämämak-          sen jälkeiseltä ajalta kertyneeseen korkoon.
2575: susta annetun lain säännöksiä.                         Vuodelta 1990 kertyneeseen korkoon sovellet-
2576:    17 §. Muutoksenhaku. Pykälässä ovat muu-            taisiin ennen lähdeverolakia voimassa olleita,
2577: toksenhakua koskevat säännökset. Muutoksen-            tulo- ja varallisuusverolakiin sisältyviä korko-
2578: hakuun sovellettaisiin koronsaajan osalta vero-        tulon veronalaisuutta koskevia säännöksiä.
2579: tuslain ja koronmaksajan osalta ennakkoperin-          Siirtymävaiheessa muihin kuin vuoden vaih-
2580: tälain säännöksiä.                                     teessa maksettaviin korkoeriin jouduttaisiin si-
2581:    18 §. Salassapitovelvollisuus. Myös salassa-        ten soveltamaan kahta eri järjestelmää. Vuo-
2582: pitovelvollisuuden suhteen noudatettaisiin ve-         delta 1990 kertynyt korko olisi veronalaista, ja
2583: rotuslain asiaa koskevia säännöksiä.                   se tulisi ilmoittaa vuoden 1991 tulona viimeksi
2584:    19 §. Asetuksenantovaltuutus. Tavanomai-            mainitulta vuodelta annettavassa veroilmoituk-
2585: sen käytännön mukaan tarkemmat säännökset              sessa. Sen perusteella voisi myös tehdä omai-
2586: korkotulon lähdeverosta voitaisiin tarpeen mu-         suustulovähennyksen. Vuodelta 1991 kerty-
2587: kaan sisällyttää lain nojalla annettavaan ase-         neestä korosta perittäisiin 10 prosentin lähde-
2588: tukseen. Tässä vaiheessa asetuksessa on tarkoi-        vero.
2589: tus säätää siitä selvityksestä, joka muun kuin            Lähdeverojärjestelmään kuuluvat talletukset
2590: tässä laissa tarkoitetun koronsaajan tulisi esit-      ja joukkovelkakirjalainojen pääomamäärä oli-
2591: tää, jotta lähdeveron suorittamisesta vapaudut-        sivat varallisuusverotuksessa verovapaata va-
2592: taisiin. Lisäksi asetuksessa olisi säännös koron-      rallisuutta vuodelta 1991 toimiteltavasta vero-
2593: saajalle lähdeveron periruisestä annettavasta          tuksesta alkaen riippumatta siitä, sovelletaan-
2594: todistuksesta. Luonnos asetukseksi on tämän            ko tulo- ja varallisuusverolakia vielä vuodelta
2595: esityksen liitteenä.                                   1991 saatuun korkoon.
2596: 
2597: 
2598: 1.2. Laki talletusten ja obligaatioiden veron-         3. Säätämisjärjestys
2599:      huojennuslain muuttamisesta
2600:                                                           Koska korkotulon lähdevero olisi uusi vero
2601:   Talletusten ja obligaatioiden veronhuojen-           ja lisäisi eräissä tapauksissa korkotuloihin koh-
2602: nuslakiin ehdotetaan tehtäväksi muutokset,             distuvaa verorasitusta, lakiehdotus olisi käsite!-
2603: 12                                  1990 vp. -     HE n:o 123
2604: 
2605: tävä valtiopäiväjärjestyksen 68 §:n mukaisessa       Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
2606: yhtä vuotta pitemmältä ajalta kannettavaa ve-      kunnan hyväksyttäväksi seuraavat lakiehdoc
2607: roa koskevassa säätämisjärjestyksessä.             tukset:
2608: 
2609: 
2610: 
2611: 
2612: 1.
2613:                                              Laki
2614:                                     korkotulon lähdeverosta
2615: 
2616:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2617: 
2618:                        1§                                                 4 §
2619:              Korkotulon lähdevero                      Veronalaisuutta koskevat poikkeukset
2620:   Korkotulosta valtiolle eräissä tapauksissa         Korkotulon lähdeveroa ei ole suoritettava:
2621: suoritettavasta korkotulon lähdeverosta sääde-       1) talletukselle tai obligaatiolainalle makse-
2622: tään tässä laissa.                                 tusta erikseen verovapaaksi säädetystä korosta,
2623:                                                      2) korosta tai muusta hyvityksestä, jonka
2624:                        2 §                         maksaa muu kuin talletuksen vastaanottanut
2625:                  Verovelvollisuus                  pankki tai osuuskunta taikka muu kuin jouk-
2626:                                                    kovelkakirjalainan liikkeeseenlaskija.
2627:   Velvollinen suorittamaan korkotulon lähde-
2628: veroa on Suomessa tulo- ja varallisuusverolain                            5§
2629: mukaan yleisesti verovelvollinen luonnollinen
2630: henkilö ja kotimainen kuolinpesä.                        Veron periminen ja vastuu verosta
2631:                                                       Korkotulon lähdeveron perii koron maksava
2632:                        3 §                         talletuspankki, osuuskunta ja joukkovelkakir-
2633:                   Veron kohde                      jalainan liikkeeseenlaskija (koronmaksaja),
2634:                                                    kun korko maksetaan verovelvolliselle tai mer-
2635:    Korkotulon lähdeveroa on suoritettava seu-      kitään tilille tämän hyväksi. Koronmaksaja on
2636: raavista kotimaasta saaduista korkotuloista:       verovelvollisen lisäksi vastuussa verosta sen
2637:    1) yleisön talletusten vastaanottamiseen tar-   mukaan kuin 15 §:ssä säädetään.
2638: koitetulle tilille kotimaiseen talletuspankkiin
2639: tai osuuskunnan säästökassaan tehdylle talle-
2640: tukselle maksetusta korosta,                                              6§
2641:    2) valtion liikkeeseen laskemalle samoin kuin             Veron määrä ja laskeminen
2642: obligaatio- ja debentuurilainoista sekä muista
2643: joukkovelkakirjalainoista annetussa laissa            Korkotulon lähdeveron suuruus on 10 pro-
2644: (553/69) tarkoitetulle Suomessa liikkeeseen las-   senttia talletukselle tai joukkovelkakirjalainalle
2645: ketulle joukkovelkakirjalainalle maksetusta        maksetusta korosta.
2646: korosta.                                              Korkotulon lähdevero lasketaan jokaisesta
2647:    Korkotulo, josta on peritty tässä laissa tar-   maksetusta korkoerästä täysin markoin siten,
2648: koitettu lähdevero, ei ole 2 §:ssä mainitun        että markkojen yli menevät pennit jätetään
2649: verovelvollisen tuloverotuksessa veronalaista      lukuun ottamatta.
2650: tuloa eikä talletus tai joukkovelkakirjan arvo        Jos korko maksetaan ulkomaan rahana, se
2651: tällaisen verovelvollisen veronalaista varalli-    on korkotulon lähdeveroa laskettaessa muun-
2652: suutta.                                            neHava Suomen rahaksi korkoa maksettaessa
2653:    Tässä pykälässä tarkoitettuun korkoon rin-      voimassa olevan Suomen Pankin ostokurssin
2654: nastetaan myös indeksihyvitys.                     mukaan.
2655:                                      1990 vp. -      HE n:o 123                                     13
2656: 
2657:                        7§                                                   11 §
2658:              Veron suorittaminen                                  Tiedonantovelvollisuus
2659:   Koronmaksajan on suoritettava korkotulos-              Verotuslain mukainen verovelvollisen ilmoit-
2660: ta perimänsä vero sille lääninverovirastolle,         tamisvelvollisuus ei koske sitä korkotuloa, jos-
2661: jonka virka-alueella on koronmaksajan vero-           ta on suoritettava tämän lain mukainen lähde-
2662: tuslaissa tarkoitettu kotikun ta. Jos valtio on       vero, eikä sitä pääomaa, jolle korko makse-
2663: koronmaksaja, pidätetyt määrät on suoritetta-         taan. Koronmaksajan on kuitenkin pidettävä
2664: va Uudenmaan lääninverovirastolle. Pidätetyt          kirjaa, josta saadaan luotettavasti selville kor-
2665: määrät on suoritettava viimeistään koronmak-          kotulon lähdeveron määräytymisen kannalta
2666: sua seuraavan kalenterikuukauden 10 päivänä.          merkitykselliset seikat. Lääninveroviraston
2667:                                                      asianomaisen virkamiehen kehotuksesta koron-
2668:                                                      maksajan on esitettävä korkotulon lähdeveron
2669:                        8§                            valvontaa varten tarvittavat asiakirjat ja muu
2670:             Ennakkotietomenettely                    tarpeellinen selvitys. Lääninverovirastolie on
2671:                                                      lisäksi annettava vuosittain asetuksella tarkem-
2672:    Lääninverovirasto voi antaa ennakkotiedon         min määrättävät tiedot lähdeveron piiriin kuu-
2673: tämän lain mukaisesta velvollisuudesta suorit-       luvista koroista ja niistä peritystä lähdeverosta
2674: taa korkotulon lähdeveroa, jos siitä syntyy          sekä lääninveroviraston kehotuksesta tiedot
2675: epäselvyyttä. Ennakkotietoa voi hakea koron-         niistä verovelvollisista, joiden saamista 3 § :ssä
2676: saaja tai koronmaksaja sen läänin lääninvero-        tarkoitetuista koroista ei ole peritty lähdeveroa
2677: virastolta, jonka toimialueella on koronmaksa-       samoin kuin heille maksetuista koroista.
2678: jan kotikunta.                                          Sen estämättä, mitä edellä 1 momentissa on
2679:    Hakemuksessa hakijan on ilmoitettava yksi-        säädetty, korkotulon lähdeveron perimiseen
2680: löitynä kysymys, josta ennakkotietoa haetaan,        velvollisen koronmaksajan on annettava lää-
2681: ja esitettävä asian ratkaisemiseksi tarvittava       ninveroviraston kehotuksesta sellaisia tietyn
2682: selvitys.                                            verovelvollisen verotusta, verotarkastusta tai
2683:    Koronmaksajan pyynnöstä annettua ennak-           verotusta koskevaa muutoksenhakuasiaa var-
2684: kotietoa on noudatettava siinä koronmaksussa,        ten tarpeellisia tietoja, jotka selviävät koron-
2685: jota koskevana se on annettu. Sama koskee            maksajalla olevista asiakirjoista tai jotka ovat
2686: koronsaajan pyynnöstä annettua ennakkotie-           muutoin tämän hallussa.
2687: toa, jos koronsaaja esittää asiaa koskevan
2688: vaatimuksen koronmaksajalle.
2689:                                                                            12 §
2690:                        9 §                                 Veron maksuunpano koronsaajalle
2691:                     Valvonta                            Jos korkotulon lähdeveroa ei ole peritty sen
2692:                                                      suorittamiseen velvollisen saamasta, tämän lain
2693:    Sen läänin lääninverovirasto, jonka virka-        3 §:ssä tarkoitetusta korkotulosta, koronsaa-
2694: alueella on koronmaksajan kotikunta, valvoo          jan kotikunnan verotoimisto maksuunpanee
2695: korkotulon lähdeveron suorittamisvelvollisuut-       korkotulon lähdeveron koronsaajalle, jollei
2696: ta ja veron määrää koskevien säännösten nou-         koron perimättä jättämisen ole katsottava joh-
2697: dattamista.                                          tuvan koronmaksajan 15 §:ssä tarkoitetusta
2698:                                                      laiminlyönnistä. Jos koronsaajalla ei ole koti-
2699:                       10§                            kuntaa Suomessa, maksuunpanon toimittaa
2700:    Veron perimätiä jättämisen edellytykset           Helsingin verovirasto. Maksuunpanoa ei kui-
2701:                                                      tenkaan toimiteta myöhemmin kuin kuuden-
2702:    Koronmaksajalla on oikeus jättää edellä           nen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päät-
2703: 3 §:ssä tarkoitetuille talletuksille ja joukkovel-   tymisestä, jonka aikana vero olisi pitänyt pe-
2704: kakirjoille maksetusta korosta perimättä kor-        riä. Maksuunpanon yhteydessä verovelvollisen
2705: kotulon lähdevero vain, jos koronsaaja esittää       suoritettavaksi on määrättävä viivästyskorkoa
2706: koronmaksajalle asetuksella tarkemmin säädet-        vastaava korko ja veronkorotus noudattaen
2707: tävän selvityksen siitä, ettei ole 2 §:ssä tarkoi-   soveltuvin osin verotuslain jälkiverotusta kos-
2708: tettu verovelvollinen.                               kevia säännöksiä.
2709: 14                                    1990 vp. -      HE n:o 123
2710: 
2711:                       13§                               Tässä laissa tarkoitettuun, koronsaajalle tai
2712:                                                       koronmaksajalle maksuunpantuun lähdeve-
2713:      Lähdeveron maksuunpano veronoikaisun
2714:                                                       roon sovelletaan veron viivästyskorosta ja jää-
2715:                   yhteydessä
2716:                                                       mämaksusta annetun lain säännöksiä.
2717:    Jos tämän lain 3 §:ssä tarkoitettu korkotulo
2718: on virheellisesti verotettu korkotulon lähdeve-                              17§
2719: ron suorittamiseen velvollisen tuloverotuksessa
2720: veronalaisena tulona, tulee verotoimiston vero-
2721:                                                                       Muutoksenhaku
2722: tuslaissa tarkoitetun veronoikaisun yhteydessä           Muutoksenhausta koronsaajalle määrättyä
2723: maksuunpanna lähdevero sen suorittamiseen             lähdeveroa koskevaan päätökseen on voimas-
2724: velvolliselle. Edellä 12 §:ssä tarkoitettua viiväs-   sa, mitä muutoksenhausta valittamalla on ve-
2725: tyskorkoa vastaavaa korkoa ja veronkorotusta          rotuslaissa säädetty. Muutoksenhausta läänin-
2726: ei tällöin määrätä.                                   veroviraston tekemään koronmaksajaa tai en-
2727:                                                       nakkotietoasiassa myös koronsaajaa koske-
2728:                        14 §                           vaan päätökseen on voimassa, mitä ennakko-
2729:          Lähdeveron hyväksi lukeminen                 perintälaissa on säädetty muutoksenhausta lää-
2730:                ja palauttaminen                       ninveroviraston tekemiin ennakkoperintää kos-
2731:                                                       keviin päätöksiin.
2732:   Jos lähdeveroa on peritty koron saajalta tai
2733: suoritettu valtiolle aiheettomasti tai liikaa, ko-                           18 §
2734: ronsaajalla tai jälkimmäisessä tapauksessa ko-        Salassapitovelvollisuus ja rangaistussäännökset
2735: ronmaksajalla on oikeus saada takaisin läänin-
2736: verovirastolta aiheettomasti tai liikaa suoritettu      Tämän lain mukaan käsiteltäviin asioihin ja
2737: vero. Hakemus lääninverovirastolle on tehtävä         asiakirjoihin liittyvästä salassapitovelvollisuu-
2738: veron perimistä tai suorittamista lähinnä seu-        desta on voimassa mitä verotuslain 132 §:ssä
2739: raavien viiden kalenterivuoden aikana.                on säädetty.
2740:                                                         Rangaistusseuraamuksista on voimassa mitä
2741:                                                       verotuslain 121-124 a §:ssä on säädetty.
2742:                        15 §
2743:      Lähdeveron perimällä tai suorittamalla                                  19 §
2744:                   jättäminen                                      Asetuksenantovaltuutus
2745:                                                          ..
2746:    Jos koronmaksaja on jättänyt lähdeveron              Tarkemmat säännökset korkotulon lähdeve-
2747: perimätiä tai suorittamatta valtiolle, laimin-        ron suorittamisen valvonnasta sekä muut tar-
2748: lyönnistä johtuvista seuraamuksista on soveltu-       kemmat säännökset tämän lain täytäntöönpa-
2749: vin osin voimassa, mitä ennakkoperintälaissa          nosta annetaan tarvittaessa asetuksella.
2750: tai sen nojalla on ennakonpidätyksen osalta
2751: säädetty tai määrätty.                                                       20 §
2752:                                                                         Voimaantulo
2753:                       16 §                               Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
2754:         Lähdeveron kanto ja viivästys-                kuuta 1991. Sitä sovelletaan lain voimaantulo-
2755:                 seuraamukset                          päivältä ja sen jälkeiseltä ajalta kertyviin talle-
2756:                                                       tusten ja joukkovelkakirjalainojen korkoihin.
2757:   Jollei tässä laissa ole toisin säädetty, lähde-     Lain voimaantulon jälkeen maksettuun mutta
2758: veron kannossa, perinnässä ja palauttamisessa         lain voimaantuloa edeltäneeltä ajalta kertynee-
2759: noudatetaan veronkantolakia ja sen nojalla            seen korkoon sovelletaan ennen tätä lakia voi-
2760: annettuja säädöksiä ja määräyksiä.                    massa olleita säännöksiä.
2761:                                       1990 vp. -      HE n:o 123                                      15
2762: 
2763: 2.
2764:                                                 Laki
2765:                  talletusten ja obligaatioiden veronhuojennuslain muuttamisesta
2766: 
2767:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2768:    muutetaan heinäkuun 29 päivänä 1988 annetun talletusten ja obligaatioiden veronhuojennus-
2769: lain (726/88) I §:n I momentti, 2 §, 3 §:n I ja 2 momentti, sekä 6 §,
2770:    sellaisina kuin niistä ovat I § :n 1 momentti ja 2 § l päivänä helmikuuta I989 annetussa laissa
2771: (1039/89), näin kuuluviksi:
2772: 
2773:                         I §
2774:    Luonnollisen henkilön ja kotimaisen kuolin-          2) obligaatiolainan vuotuinen korko on enin-
2775: pesän veronalaisena tulona ei pidetä vuosilta         tään Suomen Pankin peruskoron suuruinen.
2776: I989-I992 toimitettavissa valtion- ja kunnal-
2777: lisverotuksissa korkoa talletuksesta, joka on                                3§
2778: tehty yleisön talletusten vastaanottamiseen tar-         Edellä I §:ssä tarkoitettu talletus ei ole luon-
2779: koitetulle tilille kotimaiseen pankkiin tai vas-      nollisen henkilön eikä kotimaisen kuolinpesän
2780: taavalle tilille osuuskunnan säästökassaan. Ko-       veronalaisia varoja vuosilta I989-I992 toimi-
2781: ron verovapauden edellytyksenä on, että               tettavissa verotuksissa.
2782:    I) tilin vuotuinen korko on enintään Suomen           Vuosina I989-I992 liikkeeseen lasketun
2783: Pankin peruskorko neljällä prosenttiyksiköllä         2 §:ssä tarkoitetun obligaation arvo ei ole
2784: vähennettynä; tai että                                luonnollisen henkilön eikä kotimaisen kuolin-
2785:    2) talletus tehdään edellä tarkoitetulle tilille   pesän veronalaisia varoja.
2786: 24 kuukaudeksi ja talletuksen vuotuinen korko
2787: on enintään Suomen Pankin peruskorko vä-
2788: hennettynä yhdellä prosenttiyksiköllä.                                        6 §
2789:                                                          Tämä laki tulee voimaan I päivänä tammi-
2790:                                                       kuuta I989. Lakia sovelletaan myös sellaisiin
2791:                        2 §                            vuosina I989-I992 24 kuukauden määräajak-
2792:    Luonnollisen henkilön ja kotimaisen kuolin-        si tehtyihin talletuksiin, jotka ovat nostettavis-
2793: pesän veronalaista tuloa valtion- ja kunnallis-       sa vasta vuoden I992 jälkeen.
2794: verotuksessa ei ole valtion tai kiinnitysluotto-
2795: pankin maksama, vuosina I989-I992 liikkee-
2796: seen laskemaosa obligaatiolainan korko, jos             Tämä laki tulee voimaan I päivänä tammi-
2797:    I) obligaatiolainan laina-aika on lO vuotta;       kuuta I991.
2798: ja
2799: 
2800:      Helsingissä II päivänä syyskuuta I990
2801: 
2802: 
2803:                                         Tasavallan Presidentti
2804:                                         MAUNO KOIVISTO
2805: 
2806: 
2807: 
2808: 
2809:                                                            Valtiovarainministeri Matti Louekoski
2810: 16                                    1990 vp. -      HE n:o 123
2811: 
2812:                                                                                                   Liite
2813: 
2814: 
2815: 
2816: 
2817: 2.
2818:                                                 Laki
2819:                  talletusten ja obligaatioiden veronhuojennuslain muuttamisesta
2820: 
2821:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2822:    muutetaan heinäkuun 29 päivänä 1988 annetun talletusten ja obligaatioiden veronhuojennus-
2823: lain (726/88) 1 §:n 1 momentti, 2 §, 3 §:n 1 ja 2 momentti, sekä 6 §,
2824:    sellaisina kuin niistä ovat 1 § :n 1 momentti ja 2 § 1 päivänä helmikuuta 1989 annetussa laissa
2825: (1039/89), näin kuuluviksi:
2826: 
2827: Voimassa oleva laki                                   Ehdotus
2828: 
2829:                         1§                                                    1§
2830:     Luonnollisen henkilön ja erillisenä verovel-         Luonnollisen henkilön ja kotimaisen kuolin-
2831: vollisena verotettavan kotimaisen kuolinpesän         pesän veronalaisena tulona ei pidetä vuosilta
2832: veronalaisena tulona ei pidetä vuosilta 1989-         1989-1992 toimitettavissa valtion- ja kunnal-
2833: 1991 toimitettavissa valtion- ja kunnallisvero-       lisverotuksissa korkoa talletuksesta, joka on
2834: tuksissa korkoa talletuksesta, joka on tehty          tehty yleisön talletusten vastaanottamiseen tar-
2835: yleisön talletusten vastaanottamiseen tarkoite-       koitetulle tilille kotimaiseen pankkiin tai vas-
2836: tulle tilille kotimaiseen pankkiin tai vastaavalle    taavalle tilille osuuskunnan säästökassaan. Ko-
2837: tilille osuuskunnan säästökassaan. Koron vero-        ron verovapauden edellytyksenä on, että
2838: vapauden edellytyksenä on, että
2839:     1) tilin vuotuinen korko on enintään Suomen         1) tilin vuotuinen korko on enintään Suomen
2840: Pankin peruskorko neljällä prosenttiyksiköllä         Pankin peruskorko neljällä prosenttiyksiköllä
2841: vähennettynä; tai että                                vähennettynä; tai että
2842:  ' 2) talletus tehdään edellä tarkoitetulle tilille     2) talletus tehdään edellä tarkoitetulle tilille
2843: 24 kuukaudeksi ja talletuksen vuotuinen korko         24 kuukaudeksi ja talletuksen vuotuinen korko
2844: on enintään Suomen Pankin peruskorko vä-              on enintään Suomen Pankin peruskorko vä-
2845: hennettynä kahdella prosenttiyksiköllä kuiten-        hennettynä yhdellä prosenttiyksiköllä.
2846: kin siten, että edellä mainituksi määräajaksi
2847: vuosina 1989 ja 1990 tehdyn talletuksen vuo-
2848: tuinen korko on joulukuun 1 päivältä 1989 ja
2849: sen jälkeiseltä ajalta enintään Suomen Pankin
2850: peruskorko vähennettynä yhdellä prosenttiyk-
2851: siköllä.
2852: 
2853: 
2854:                        2 §                                                  2 §
2855:    Luonnollisen henkilön ja erillisenä verovel-         Luonnollisen henkilön ja kotimaisen kuolin-
2856: vollisena verotettavan kotimaisen kuolinpesän         pesän veronalaista tuloa valtion- ja kunnallis-
2857: veronalaista tuloa valtion- ja kunnallisverotuk-      verotuksessa ei ole valtion tai kiinnitysluotto-
2858: sessa ei ole valtion tai kiinnitysluottopankin        pankin maksama, vuosina 1989-1992 liikkee-
2859: maksama, vuosina 1989-1991 liikkeeseen las-           seen laskemansa obligaatiolainan korko, jos
2860: kemansa obligaatiolainan korko, jos
2861:    1) obligaatiolainan laina-aika on 10 vuotta;            1) obligaatiolainan laina-aika on 10 vuotta;
2862: ja                                                    ja
2863:                                        1990 vp. -     HE n:o 123                                       17
2864: 
2865: Voimassa oleva laki                                   Ehdotus
2866:   2) obligaatiolainan vuotuinen korko on enin-          2) obligaatiolainan vuotuinen korko on enin-
2867: tään Suomen Pankin peruskorko yhdellä pro-            tään Suomen Pankin peruskoron suuruinen.
2868: senttiyksiköllä vähennettynä tai aikaisintaan
2869: joulukuun 1 päivänä 1989 ja viimeistään joulu-
2870: kuun 31 päivänä 1990 liikkeeseen lasketun
2871: obligatiolainan vuotuinen korko on enintään
2872: Suomen Pankin peruskoron suuruinen.
2873: 
2874:                         3 §                                                  3§
2875:    Edellä 1 §:ssä tarkoitettu talletus ei ole luon-      Edellä 1 §:ssä tarkoitettu talletus ei ole luon-
2876: nollisen henkilön eikä erillisenä verovelvollise-     nollisen henkilön eikä kotimaisen kuolinpesän
2877: na verotettavan kotimaisen kuolinpesän veron-         veronalaisia varoja vuosilta 1989-1992 toimi-
2878: alaisia varoja vuosilta 1989-1991 toimitetta-         tettavissa verotuksissa.
2879: vissa verotuksissa.
2880:    Vuosina 1989-1991 liikkeeseen lasketun               Vuosina 1989-1992 liikkeeseen lasketun
2881: 2 §:ssä tarkoitetun obligaation arvo ei ole           2 §:ssä tarkoitetun obligaation arvo ei ole
2882: luonnollisen henkilön eikä erillisenä verovel-        luonnollisen henkilön eikä kotimaisen kuolin-
2883: vo!lisena verotettavan kotimaisen kuolinpesän         pesän veronalaisia varoja.
2884: veronalaisia varoja.
2885: 
2886: 
2887:                         6§                                                    6§
2888:    Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-              Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
2889: kuuta 1989. Lakia sovelletaan myös sellaisiin         kuuta 1989. Lakia sovelletaan myös sellaisiin
2890: vuosina 1989-1991 24 kuukauden määräajak-             vuosina 1989-1992 24 kuukauden määräajak-
2891: si tehtyihin talletuksiin, jotka ovat nostettavis-    si tehtyihin talletuksiin, jotka ovat nostettavis-
2892: sa vasta vuoden 1991 jälkeen.                         sa vasta vuoden 1992 jälkeen.
2893: 
2894:                                                         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
2895:                                                       kuuta 1991.
2896: 
2897: 
2898: 
2899: 
2900: 3 JOI066V
2901: 18                                   1990 vp. -      HE n:o 123
2902: 
2903:                                                                                                Liite 2
2904: 
2905: 
2906: 
2907: 
2908:                                              Asetus
2909:                                       korkotulon lähdeverosta
2910: 
2911:   Valtiovarainministerin esittelystä säädetään         päivänä               kuuta 1990 korkotulon
2912: lähdeverosta annetun lain       1 ) nojalla:
2913: 
2914:                        1§                               1) edellisen kalenterivuoden aikana makset-
2915:    Lähdeveron perimättä jättäminen korkotu-          tujen lähdeverolain 3 §:ssä tarkoitettujen kor-
2916: lon lähdeverosta annetun lain 3 §:ssä tarkoite-      kojen yhteismäärä,
2917: tusta korkotulosta edellyttää, että korko mak-          2) edellä tarkoitetuista koroista perittyjen
2918: setaan sellaisen saajan tilille, joka osoittaa       lähdeverojen yhteismäärä,
2919: olevansa tulo- ja varallisuusverolaissa tarkoi-         3) rajoitetusti verovelvollisille maksettujen
2920: tettu yhteisö tai yhtymä. Rajoitetusti verovel-      korkojen yhteismäärä,
2921: vollisen koronsaajan on annettava koronmak-             4) niiden yleisesti verovelvollisille maksettu-
2922: sajalle sellainen selvitys kuin rajoitetusti vero-   jen korkojen yhteismäärä, joista lähdeveroa ei
2923: velvollisen tulon ja varallisuuden verottamises-     ole peritty.
2924: ta annetussa asetuksessa säädetään.                    Koron maksajan on lääninveroviraston ke-
2925:                                                      hotuksesta ilmoitettava 1 momentin 4 kohdas-
2926:                        2§                            sa tarkoitettujen koronsaajien nimet ja kotipai-
2927:   Lähdevero on suoritettava asianomaista tilil-      kat sekä kullekin maksetun koron määrä.
2928: lepanokorttia käyttäen sen lääninveroviraston
2929: postisiirtotilille, jonka virka-alueella koron-                             4§
2930: maksajan kotikunta on. Tilillepanokorttiin on          Koronsaajalle on annettava peritystä lähde-
2931: merkittävä siinä vaaditut tiedot.                    verosta verohallituksen vahvistaman kaavan
2932:                                                      mukainen todistus viimeistään koron maksu-
2933:                        3§                            vuotta seuraavan tammikuun 15 päivänä.
2934:    Koronmaksajan on vuosittain viimeistään
2935: helmikuun 15 päivänä annettava 2 §:ssä tarkoi-                           5§
2936: tetulle lääninverovirastolle vuosi-ilmoitus, jos-      Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tam-
2937: ta ilmenee:                                           mikuuta 1991.
2938:                                     1990 vp. -     HE n:o 124
2939: 
2940: 
2941: 
2942: 
2943:                                    Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verot-
2944:                                 tamisesta annetun lain ja yhtiöveron hyvityksestä annetun lain 1
2945:                                 ja 14 §:n muuttamisesta
2946: 
2947: 
2948: 
2949: 
2950:                           ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
2951: 
2952:    Esityksessä ehdotetaan, että yhtiöveron hyvi-   maara Ja osingon saajan yhtiöveron hyvitys
2953: tysjärjestelmän käyttöön ottamiseen liittyviä      vastaisivat toisiaan myös vuodelta 1990 jaetun
2954: vuoden 1990 alusta väliaikaisesti voimassa ol-     osingon osalta.
2955: leita elinkeinotulon verottamisesta annetun lain
2956: säännöksiä sovellettaisiin pysyvinä vuoden            Esitys liittyy vuoden 1991 valtion tulo- ja
2957: 1991 alusta.                                       menoarvioesitykseen. Ehdotetut muutokset on
2958:    Yhtiöveron hyvityksestä annettua lakia eh-      tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 1991
2959: dotetaan muutettavaksi siten, että osuuskun-       alusta lukien, ja niitä sovellettaisiin ensimmäi-
2960: tien sijoitusosuuksille suoritettavaan korkoon     sen kerran vuodelta 1991 toimitettavassa vero-
2961: ja säästöpankkien kantarahasto-osuuksille          tuksessa. Yhtiöveron hyvityksestä annetun lain
2962: maksettavaan voitto-osuuteen sovellettaisiin       sijoitusosuuspääoman korkoa koskevia sään-
2963: yhtiöveron hyvitystä. Lakia tarkistettaisiin li-   nöksiä sovellettaisiin kuitenkin jo vuodelta
2964: säksi siten, että yhtiön tuloveron vähimmäis-      1990 toimitettavassa verotuksessa.
2965: 
2966: 
2967: 
2968: 
2969:                                       YLEISPERUSTELUT
2970: 
2971: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut                   sovelletaan vuodelta 1990 toimitettavassa vero-
2972:    muutokset                                       tuksessa. Nyt annetussa esityksessä ehdote-
2973:                                                    taan, että yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä joh-
2974: 1.1. Laki elinkeinotulon verottamisesta            tuvat muutokset elinkeinotulon verottamisesta
2975:                                                    annettuun lakiin säädettäisiin pysyviksi.
2976:  Yhtiöveron hyvitysjärjestelmään siirtymisestä
2977: johtuvat muutokset
2978:                                                    Rakennusmaamaksun vähennyskelpoisuus
2979:   Aluksi vain yksivuotisena voimassa ollut laki
2980: yhtiöveron hyvityksestä (1232/88) säädettiin         Pääkaupunkiseudun rakennusmaamaksusta
2981: pysyväksi vuoden 1990 alusta lukien lailla         annettua lakia (1061/88) muutettiin 22 päivänä
2982: 1192/89. Lakia sovelletaan ensimmäisen ker-        joulukuuta 1989 annetulla lailla (1200/89)
2983: ran vuodelta 1990 toimitettavassa verotukses-      muun muassa siten, että rakennusmaamaksu
2984: sa. Yhtiöveron hyvitysjärjestelmään siirtymisen    säädettiin tuloverotuksessa vähennyskelvotto-
2985: johdosta on muutettu myös elinkeinotulon ve-       maksi. Rakennusmaamaksun vähennyskelpoi-
2986: rottamisesta annetun lain (360/68) osinkojen       suuden epäävä säännös ehdotetaan selvyyden
2987: verotusta koskevia säännöksiä. Muutokset on        vuoksi otettavaksi myös elinkeinotulon verot-
2988: toteutettu yksivuotisina lailla 1233/88, jota      tamisesta annettuun lakiin.
2989: 3010692
2990: 2                                   1990 vp.        HE n:o 124
2991: 
2992: 1.2. Laki yhtiöveron hyvityksestä                    teessa vapaasti luovutettavissa ja hankittavissa.
2993:                                                      Kantarahasto-osuuksille maksettaisiin pankin
2994: Sijoitusosuuden koron ja kantarahasto-osuu-          tuloksesta riippuvaa voitto-osuutta. Niiden
2995: den voitto-osuuden verokohtelu                       omistajilla olisi oikeus osallistua säästöpankin
2996:                                                      isäntien vaaliin, jos pankin säännöt sen salli-
2997:    Vuoden 1990 alusta voimaan tulleella osuus-       vat. Säästöpankkia purettaessa kantarahasto-
2998: kuntalain muutoksella (1240/89) parannettiin         osuus tuottaisi kuitenkin oikeuden vain osuu-
2999: osuuskuntien edellytyksiä hankkia omaa pää-          teen kantarahastosta. Kantarahasto-osuuden
3000: omaa sijoitusosuuspääoman muodossa. Sijoi-           uusmerkintään ei kenelläkään olisi säännön-
3001: tusosuuspääoma on osuuskunnan pysyvää ja             mukaisesti etuoikeutta, vaan merkintäoikeu-
3002: sidottua omaa pääomaa, jota osuuskunta ei            desta määrättäisiin uusmerkintää koskevassa
3003: pääsäännön mukaan maksa takaisin. Sijoitus-          päätöksessä. Uusi säästöpankkilaki on tarkoi-
3004: osuuspääoma koostuu niroellisarvoltaan sa-           tettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta
3005: mansuuruisista sijoitusosuuksista. Sijoitus-         1991.
3006: osuus on vaihdantakelpoinen ja tuotoltaan               Ilman eri sääntelyä sijoitusosuuspääoman
3007: osuuskunnan ylijäämästä riippuva arvopaperi,         korko ja kantarahasto-osuuden voitto-osuus
3008: joka tuottaa oikeuden myös osuuskunnan               olisivat suorituksen saajalle kokonaisuudes-
3009: omaisuuteen. Muutkin kuin osuuskunnan jäse-          saan veronalaista tuloa. Eräiden omaisuustulo-
3010: net voivat hankkia niitä.                            jen verotusta lieventävä omaisuustulovähennys
3011:    Sijoitusosuuteen ei liity äänioikeutta osuus-     ei koskisi näitä eriä. Koska kysymyksessä ei
3012: kunnan kokouksessa. Osuuden omistajalla on           olisi vieraalle pääomalle maksettava korko, ne
3013: kuitenkin käytettävissään eräitä hallinnoimis-       eivät olisi myöskään maksajan verotuksessa
3014: keinoja etujensa turvaamiseksi. Etuoikeus mer-       vähennyskelpoisia. Sijoitusosuuden korkona ja
3015: kitä sijoitusosuuksia on niitä ensimmäisen ker-      kantarahasto-osuuden voitto-osuutena jaetta-
3016: ran liikkeeseen laskettaessa osuuskunnan jäse-       vaan voitoon tulisi siten kohdistumaan kah-
3017: nillä. Sijoitusosuuspääomaa korotettaessa mer-       denkertainen verotus.
3018: kintäetuoikeus on jäsenten lisäksi myös sijoi-          Sijoitusosuuspääoma ja kantarahasto rinnas-
3019: tusosuuksien omistajilla.                            tuvat monessa suhteessa osakeyhtiön osake-
3020:    Osuuskuntalain säännökset sijoitusosuuksis-       pääomaan ja osuuskunnan osuuspääomaan.
3021: ta koskevat myös osuuspankkeja. Osuuspank-           Sijoitusosuuden korko ja kantarahasto-osuu-
3022: kilain muuttamisesta annetussa laissa (1241/         delle maksettava voitto-osuus ovat oman pää-
3023: 89) on kuitenkin eräitä osuuskuntalakia täy-         oman ehdoin tehdylle sijoitukselle saatua tuot-
3024: dentäviä säännöksiä, jotka antavat osuuspan-         toa. Tällainen tuotto verotetaan pääsäännön
3025: kin sijoitusosuuden omistajalle paremman             mukaan yhtiöveron hyvitysjärjestelmän mukai-
3026: merkintäetuoikeuden        sijoitusosuuspääomaa      sesti.
3027: korotettaessa ja sijoitusosuudelle paremman             Yhtiöveron hyvitysjärjestelmää sovelletaan
3028: etuoikeuden osuuspankin omaisuuden sääs-             kotimaisen osakeyhtiön jakaman osingon ja
3029: töön pankkia purettaessa osuuskuntalain ylei-        osuuskunnan jakaman osuuspääoman koron
3030: siin säännöksiin verrattuna. Säännösten tarkoi-      lisäksi myös muun muassa säästöpankin ja
3031: tuksena on osuuspankkien sijoitusosuuksien           osuuspankin lisärahastosijoitukselle maksa-
3032: jälkimarkkinakelpoisuuden parantaminen.              maan korkoon. Sijoitusosuuspääoma ja kanta-
3033:    Eduskunnassa on parhaillaan käsiteltävänä         rahasto korvaavat osuus- ja säästöpankkien
3034: esitys uudeksi säästöpankkilaiksi (hall. es. 242/    lisärahastojärjestelmät oman pääoman hankin-
3035: 1989 vp.). Ehdotuksen mukaan säästöpankkiin          takeinoina. Lisärahastosijoituksiin verrattuna
3036: voitaisiin perustaa kantarahasto oman pää-           sijoitusosuuspääoma ja kantarahasto ovat py-
3037: oman ehdoin yleisöltä kerättävän riskipää-           syvämpää omaa pääomaa ja sijoitusosuuksiin
3038: oman saamiseksi säästöpankille. Voimassa ole-        liittyy myös oikeus osuuspankin omaisuuden
3039: van säästöpankkilain (541169) mukainen kan-          säästöön.
3040: tarahasto muutettaisiin säästöpankin perus-             Esityksessä ehdotetaan, että sijoitusosuudel-
3041: pääomaksi. Uusi kantarahastojärjestelmä vas-         le suoritettavaa korkoa ja kantarahasto-osuu-
3042: taisi olennaisilta osin osuuspankkien sijoituso-     delle maksettavaa voitto-osuutta verotettaisiin
3043: suusjärjestelmää.                                    yhtiöveron hyvitysjärjestelmän mukaisesti.
3044:    Kantarahasto jakaantuisi samansuuruisiin          Koska mikään osuuspankki ei ole koonnut
3045: kantarahasto-osuuksiin, jotka olisivat periaat-      jäseniltään lisärahastosijoituksia eikä lisärahas-
3046:                                     1990 vp. -      HE n:o 124                                      3
3047: 
3048: tojen perustaminen edellä mainitun osuuspank-        saadun osingon määrästä ja sen jälkeisinä vuo-
3049: kilain muutoksen mukaan enää ole mahdollis-          sina 2/3 osingon määrästä.
3050: ta, ehdotetaan yhtiöveron hyvityksestä annet-           Pääsäännön mukaan osingonjako tapahtuu
3051: tua lakia samalla tarkistettavaksi siten, että       vasta sitä vuotta seuraavana vuonna, miltä
3052: siitä poistetaan säännökset, jotka koskevat          vuodelta osinko jaetaan. Vuodelta 1990 jaetta-
3053: osuuspankkien lisärahastosijoituksia.                vaksi päätetty osinko on osingonsaajan tuloa
3054:                                                      yleensä vasta vuonna 1991. Yhtiölle osingon-
3055:                                                      jaon perusteella määrättävä vero perustuu täl-
3056: Osingonsaajalle myönnettävä yhtiöveron               löin korkeampaan verokantaan (21129, 42 OJo)
3057: hyvitys verovuonna 1990                              kuin osingonsaajan samaa osinkoa vastaava
3058:                                                      yhtiöveron hyvitys (2/3, 40 %). Yhtiöveron
3059:    Yhtiöveron hyvityksestä annetun lain mu-          hyvitysjärjestelmän tavoite yhdenkertaisesta
3060: kaan yhtiön tuloveron vähimmäismäärä vuo-            verotuksesta ei tällöin toteudu, vaan verotus
3061: delta 1990 toimitettavassa verotuksessa on 211       on enemmän kuin yhdenkertaista. Jotta yhtiön
3062: 29 verovuodelta jaettavaksi päätetyn osingon         jakaman voiton yhdenkertainen verotus toteu-
3063: määrästä. Vuodesta 1991 lähtien tuloveron vä-        tuisi, yhtiöveron hyvityksestä annettua lakia
3064: himmäismäärä on lain pysyväissäännöksen              ehdotetaan muutettavaksi siten, että myös vuo-
3065: mukaan 2/3 jaettavaksi päätetystä osingosta.         delta 1990 jaetun osingon perusteella osingon-
3066: Tuloveron vähimmäismäärän muutos johtuu              saajan hyväksi luettava yhtiöveron hyvitys vas-
3067: siitä, että yhteisöjen tuloveroprosentti valtion-    taisi saman osingonjaon perusteella yhtiölle
3068: verotuksessa ehdotetaan alennettavaksi vuonna        säädettyä tuloveron vähimmäismäärää.
3069: 1990 voimassa olevasta 25 prosentista 23 pro-
3070: senttiin vuodelta 1991 .
3071:    Osingonsaajan verotuksessa yhtiöveron hyvi-
3072: tyksestä annettua lakia sovelletaan ensimmäi-        2. Esityksen taloudelliset vaiku-
3073: sen kerran vuonna 1990 päättyneeitä tilikaudel-         tukset
3074: ta jaettuun osinkoon. Osingonsaajalle myön-
3075: nettävä yhtiöveron hyvitys on vuodelta 1990            Esitykseen sisältyvillä ehdotuksilla ei ole
3076: toimitettavassa verotuksessa 21129 verovuonna        olennaista vaikutusta veron tuottoon.
3077: 
3078: 
3079: 
3080: 
3081:                             YKSITYISKOOT AISET PERUSTELUT
3082: 
3083: 
3084: 1. Lakiehdotusten perustelut                         tun osakkeen tai osuuden hankintamenoa.
3085:                                                      Säännös yksinkertaistaa mainittujen arvopape-
3086: 1.1. Laki elinkeinotulon verottamisesta              reiden hankintamenon laskemista.
3087:                                                         16 §. Pykälään lisättäisiin uusi 5 kohta, jon-
3088:    5, 6, 18, 27 ja 61 §. Ehdotetut muutokset         ka mukaan pääkaupunkiseudun rakennusmaa-
3089: liittyvät yhtiöveron hyvitysjärjestelmän käyt-       maksu ei olisi vähennyskelpoinen elinkeinotu-
3090: töönottoon, ja ne ovat olleet yksivuotisina          lon verotuksessa. Muutos aiheuttaisi myös py-
3091: voimassa jo vuodelta 1990 toimiteltavassa ve-        kälän 3 ja 4 kohdan teknisen tarkistamisen.
3092: rotuksessa. Perustelujen osalta viitataan halli-
3093: tuksen esitykseen n:o 112/1988 vp.
3094:    14 §. Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan otet-       1.2. Laki yhtiöveron hyvityksestä
3095: tavaksi tulo- ja varallisuusverolain 71 §:n 2
3096: momenttia (1335/89) vastaava säännös, jonka             1 §. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten,
3097: mukaan osakkeen- tai osuudenomistajan etuoi-         että yhtiöveron hyvityksestä annetun lain sään-
3098: keudella merkityn osakkeen, osuuden, opti-           nöksiä yhtiöstä sovellettaisiin myös sijoitus-
3099: olainan tai vaihtovelkakirjan taikka saadun          osuudelle korkoa suorittavaan osuuskuntaan ja
3100: merkintäoikeuden hankintamenoa määrättäes-           kantarahastolle    voitto-osuutta   maksavaan
3101: sä ei otettaisi huomioon aikaisemmin omiste-         säästöpankkiin. Säännöksiä, jotka koskevat
3102: 4                                    1990 vp. -     HE n:o 124
3103: 
3104: osingonsaajaa, sovellettaisiin vastaavasti myös        Lakeja sovellettaisiin ensimma1sen kerran
3105: sijoutusosuuden korkoa ja kantarahasto-osuu-        vuodelta 1991 toimitettavassa verotuksessa.
3106: den voitto-osuutta saavaan verovelvolliseen.        Koska sijoitusosuuspääomajärjestestelmä tuli
3107: Sijoitusosuuden korko ja kantarahasto-osuu-         voimaan vuoden 1990 alusta, sitä koskevia
3108: delle maksettava voitto-osuus rinnastettaisiin      yhtiöveron hyvityksestä annetun lain säännök-
3109: osinkoihin.                                         siä sovellettaisiin kuitenkin jo vuodelta 1990
3110:    Lainkohdasta ehdotetaan poistettavaksi tar-      toimitettavassa verotuksessa.
3111: peettomina säännökset, jotka koskevat osuus-
3112: pankin lisärahasto-sijoituksille maksamaa kor-
3113: koa.                                                3. Säätämisjärjestys
3114:    14 §. Pykälän 1 momenttia tarkistettaisiin
3115: siten, että vuodelta 1990 jaettuun osinkoon            Koska ehdotettuihin muutoksiin sisältyy
3116: perustuva yhtiöveron hyvitys olisi 21129 eli        säännöksiä, jotka merkitsisivät lisättyä veroa
3117: saman suuruinen kuin saman osingonjaon pe-          yhtiöille eräissä tapauksissa, lakiehdotukset
3118: rusteella yhtiölle säädetty tuloveron vähim-        olisi käsiteltävä valtiopäiväjärjestyksen 68 §:n
3119: mäismäärä.                                          mukaisessa, yhtä vuotta pidemmältä ajalta
3120:                                                     kannettavaksi tarkoitettua uutta tai lisättyä
3121:                                                     veroa koskevassa säätämisjärjestyksessä.
3122: 2. Voimaantulo ja soveltaminen
3123:                                                        Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
3124:   Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan vuoden          kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
3125: 1991 alusta.                                        set:
3126: 
3127: 
3128: 
3129: 
3130: 1.
3131:                                               Laki
3132:                    elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta
3133: 
3134:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3135:    kumotaan elinkeinotulon verottamisesta 24 päivänä kesäkuuta 1968 annetun lain (360/68)
3136: 6 §:n 1 momentin 5 kohta sekä 2 ja 3 momentti, 18 §:n 4 kohta ja 61 §:n 2 momentti,
3137:    sellaisina kuin niistä ovat 6 §:n 1 momentin 5 kohta 4 päivänä marraskuuta 1983 annetussa
3138: laissa (825/83) ja 6 §:n 2 ja 3 momentti sekä 18 §:n 4 kohta 3 päivänä marraskuuta 1978
3139: annetussa laissa (821/78),
3140:    muutetaan 5 §:n 3 kohta, 6 §:n 1 momentin 4 kohta, 16 §:n 3 ja 4 kohta, 18 §:n 3 kohta sekä
3141: 27 §,
3142:    sellaisina kuin niistä ovat 6 § :n 1 momentin 4 kohta mainitussa 4 päivänä marraskuuta 1983
3143: annetussa laissa, 16 §:n 3 kohta 13 päivänä helmikuuta 1987 annetussa laissa (130/87) ja 4 kohta
3144: 11 päivänä joulukuuta 1981 annetussa laissa (859/81), ja
3145:    lisätään 14 §:ään uusi 3 momentti ja 16 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna mainituilla 11
3146: päivänä joulukuuta 1981 ja 13 päivänä helmikuuta 1987 annetuilla laeilla, uusi 5 kohta
3147: seuraavasti:
3148: 
3149:                       5§                                                 6§
3150:   Edellä 4 §:ssä tarkoitettuja veronalaisia elin-     Veronalaista tuloa eivät ole:
3151: keinotuloja ovat muun ohessa:
3152:                                                        4) erillisenä verovelvollisena verotettavasta
3153:   3) elinkeinoon kuuluvan omaisuuden tuotta-        kuolinpesästä saatu osuus kuolinpesän tulosta,
3154: mat osingot, korot ja muut tulot yhtiöveron         eikä yhtymän osakkaan hänen veronalaiseksi
3155: hyvitys mukaan lukien,                              tulokseen katsotun tulo-osuuden ohella saama
3156:                                                     voitto-osuus yhtymästä, eikä, mitä ulkomaisen
3157:                                      1990 vp. -      HE n:o 124                                      5
3158: 
3159: yhtymän tai kuolinpesän Suomessa asuva osa-             4) leimavero avoimesta kirjeestä tai muusta
3160: kas on saanut osuutena ulkomaisen yhtymän            asiakirjasta, jolla arvonimi todellisen viran sitä
3161: tai kuolinpesän tulosta siltä osin kuin yhtymä       seuraamatta annetaan;
3162: tai kuolinpesä on velvollinen suorittamaan              5) pääkaupunkiseudun rakennusmaamaksus-
3163: mainitusta tulosta veroa täällä,                     ta annetussa laissa (1061/88) tarkoitettu raken-
3164:                                                      nusmaamaksu.
3165:                                                                             18 §
3166:                                                         Vähennyskelpoisia ovat myös:
3167:                       14 §
3168:                                                         3) elinkeinotoiminnasta johtuneesta velasta
3169:   Verovelvollisen aikaisemmin omistamien              aiheutuneet indeksi- ja kurssitappiot.
3170: osakkeiden tai osuuksien hankintamenoa ei
3171: oteta huomioon näiden perusteella merkityn                               27 §
3172: osakkeen, osuuden, optiolainan tai vaihtovel-          Ylijäämänpalautukset vähennetään sen vero-
3173: kakirjan taikka merkintäoikeuden hankintame-         vuoden tuotoista, jolta ne jaetaan.
3174: noa laskettaessa.
3175:                                                         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
3176:                     16 §                             kuuta 1991.
3177:   Tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä joh-          Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuo-
3178: tuneita menoja eivät ole:                            delta 1991 toimitettavassa verotuksessa. Lain
3179:                                                      6 §:n 1 momentin 5 kohtaa sekä 2 ja 3 mo-
3180:    3) sähkö-, tele-, vesi-, viemäri- tai kaukoläm-   menttia, sellaisina kuin ne ovat 29 päivänä
3181: pöverkkoon liittymisestä suoritetut maksut,          joulukuuta 1988 annetussa laissa (1233/88),
3182: jotka palautetaan verovelvolliselle tämän luo-       sekä 61 §:n 2 momenttia sovelletaan niissä
3183: puessa Iiittymismaksun tuottamasta edusta tai        tarkoitettuihin osinkoihin ja korkoihin, jotka
3184: joilla saadut edut verovelvollisella on oikeus       on jaettu ennen vuotta 1990 päättyneeitä tili-
3185: siirtää kolmannelle henkilölle;                      kaudelta.
3186: 
3187: 
3188: 
3189: 
3190: 2.
3191:                                                Laki
3192:                 yhtiöveron hyvityksestä annetun lain 1 ja 14 §:n muuttamisesta
3193: 
3194:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3195:    muutetaan yhtiöveron hyvityksestä 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun lain (1232/88) 1 §:n
3196: 2, 3 ja 4 momentti ja 14 §:n 1 momentti,
3197:   sellaisena kuin näistä on 14 §:n 1 momentti 22 päivänä joulukuuta 1989 annetussa laissa
3198: (1192/89), näin kuuluviksi:
3199: 
3200:                        1§
3201:                                                         Tämän lain säännöksiä osingosta sovelletaan
3202:   Tämän lain säännöksiä yhtiöstä sovelletaan         myös 2 momentissa tarkoitettuun korkoon ja
3203: myös osuuspääomalle ja sijoitusosuudelle kor-        voitto-osuuteen.
3204: koa maksavaan kotimaiseen osuuskuntaan,                 Tämän lain säännöksiä osingonsaajasta so-
3205: kantarahasto-osuudelle voitto-osuutta ja Iisära-     velletaan myös niihin, jotka saavat 2 momen-
3206: hastosijoitukselle korkoa maksavaan kotimai-         tissa tarkoitettua korkoa tai voitto-osuutta,
3207: seen säästöpankkiin sekä takuupääomalle kor-         sekä tulo- ja varallisuusverolaissa tarkoitetun
3208: koa maksavaan keskinäiseen vakuutusyhtiöön           yhtymän osakkaaseen, jonka veronalaiseksi tu-
3209: ja vakuutusyhdistykseen.                             loksi yhtymän saama osinko ja 2 momentissa
3210: 6                                  1990 vp. -     HE n:o 124
3211: 
3212: tarkoitettu korko tai voitto-osuus tuloverotuk-   tuloa päättyneeitä tilikaudelta jaettuun osin-
3213: sessa katsotaan.                                  koon.
3214: 
3215:                       14 §
3216:   Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
3217: kuuta 1990. Lakia sovelletaan ensimmäisen             Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
3218: kerran vuodelta 1990 toimitettavassa verotuk-      kuuta 1991.
3219: sessa, kuitenkin siten, että verovuodelta 1990        Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuo-
3220: jaettavan osingon osalta tuloveron vähimmäis-      delta 1991 toimitettavassa verotuksessa. Lain
3221: määrä ja yhtiöveron hyvityksen suuruus on          sijoitusosuuden korkoa koskevia säännöksiä
3222: 21/29 osingon määrästä. Osingonsaajan vero-        sovelletaan kuitenkin jo vuodelta 1990 toimi-
3223: tuksessa lakia ei sovelleta ennen sen voimaan-     tettavassa verotuksessa.
3224: 
3225: 
3226:     Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1990
3227: 
3228: 
3229:                                      Tasavallan Presidentti
3230:                                      MAUNO KOIVISTO
3231: 
3232: 
3233: 
3234: 
3235:                                                        Valtiovarainministeri Matti Louekoski
3236:                                    1990 vp. -     HE n:o 124                                    7
3237: 
3238:                                                                                              Liite
3239: 
3240: 
3241: 
3242: 1.
3243:                                             Laki
3244:                   elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta
3245: 
3246:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3247:    kumotaan elinkeinotulon verottamisesta 24 päivänä kesäkuuta 1968 annetun lain (360/68)
3248: 6 §:n 1 momentin 5 kohta sekä 2 ja 3 momentti, 18 §:n 4 kohta ja 61 §:n 2 momentti,
3249:    sellaisina kuin niistä ovat 6 § :n 1 momentin 5 kohta 4 päivänä marraskuuta 1983 annetussa
3250: laissa (825/83) ja 6 §:n 2 ja 3 momentti sekä 18 §:n 4 kohta 3 päivänä marraskuuta 1978
3251: annetussa laissa (821/78),
3252:    muutetaan 5 §:n 3 kohta, 6 §:n 1 momentin 4 kohta, 16 §:n 3 ja 4 kohta sekä 27 §,
3253:    sellaisina kuin niistä ovat 6 §:n 1 momentin 4 kohta mainitussa 4 päivänä marraskuuta 1983
3254: annetussa laissa, 16 §:n 3 kohta 13 päivänä helmikuuta 1987 annetussa laissa (130/87) ja 4 kohta
3255: 11 päivänä joulukuuta 1981 annetussa laissa (859/81), ja
3256:    lisätään 14 §:ään uusi 3 momentti ja 16 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna mainituilla 11
3257: päivänä joulukuuta 1981 ja 13 päivänä helmikuuta 1987 annetuilla laeilla, uusi 5 kohta
3258: seuraavasti:
3259: 
3260: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
3261: 
3262:                                                   5§
3263:                            Edellä 4 §:ssä tarkoitettuja veronalaisia elin-
3264:                          keinotuloja ovat muun ohessa:
3265: 
3266:   3) elinkeinoon kuuluvan omaisuuden tuotta-        3) elinkeinoon kuuluvan omaisuuden tuotta-
3267: mat osingot, korot ja muut tulot, 6 §:ssä          mat osingot, korot ja muut tulot yhtiöveron
3268: säädetyin poikkeuksin,                             hyvitys mukaan lukien,
3269: 
3270: 
3271:                                               6 §
3272:                            Veronalaista tuloa eivät ole:
3273: 
3274:   4) erillisenä verovelvollisena verotettavasta      4) erillisenä verovelvollisena verotettavasta
3275: yhtymästä tai kuolinpesästä saadut osingot tai     kuolinpesästä saatu osuus kuolinpesän tulosta,
3276: osuudet, ei myöskään, mitä ulkomaisen yhty-        eikä yhtymän osakkaan hänen veronalaiseksi
3277: män tai kuolinpesän Suomessa asuva osakas          tulokseen katsotun tulo-osuuden ohella saama
3278: on saanut osinkona tai osuutena ulkomaisen         voitto-osuus yhtymästä, eikä, mitä ulkomaisen
3279: yhtymän tai kuolinpesän tulosta siltä osin kuin    yhtymän tai kuolinpesän Suomessa asuva osa-
3280: yhtymä tai kuolinpesä on velvollinen suoritta-     kas on saanut osuutena ulkomaisen yhtymän
3281: maan mainitusta tulosta veroa täällä,              tai kuolinpesän tulosta siltä osin kuin yhtymä
3282:                                                    tai kuolinpesä on velvollinen suorittamaan
3283:                                                    mainitusta tulosta veroa täällä,
3284:   5) kotimaisen osakeyhtiön, osuuskunnan tai          (5 kohta kumotaan)
3285: säästöpankin    kotimaiselta    osakeyhtiöitä,
3286: osuuskunnalta tai säästöpankilta saarnat osin-
3287: got sekä osuuspääoman ja lisärahastosijoituk-
3288: sen korot jäljempänä säädetyin poikkeuksin,
3289: eikä
3290: 8                                     1990 vp. -     HE n:o 124
3291: 
3292: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
3293:    Raha-, vakuutus- ja eläkelaitoksen sekä ar-         (2 mom. kumotaan)
3294: vopaperikauppiaan veronalaista tuloa ovat
3295: muusta kuin käyttöomaisuuteen kuuluvasta
3296: osakkeesta, osuudesta tai lisärahastosijoituk-
3297: sesta saadut osingot ja korot.
3298:    Muun kuin 2 momentissa tarkoitetun koti-            (3 mom. kumotaan)
3299: maisen osakeyhtiön ja osuuskunnan, jonka
3300: pääasiallinen toiminta käsittää arvopapereiden
3301: omistamista ja hallintaa taikka jonka toiminta
3302: sen harjoittaman muun liiketoiminnan vähäi-
3303: syyden johdosta on tosiasiallisesti verrattavissa
3304: pääasiallisesti arvopapereiden omistamista ja
3305: hallintaa harjoittavan osakeyhtiön tai osuus-
3306: kunnan toimintaa, toiselta kotimaiselta osa-
3307: keyhtiöitä, osuuskunnalta tai säästöpankilta
3308: saamista osingoista ja osuuspääoman tai 1
3309: momentin 5 kohdassa tarkoitetun lisärahastosi-
3310: joituksen koroista on verosta vapaata tuloa
3311: vain osakeyhtiön tai osuuskunnan samalta
3312: vuodelta jakamia osinkoja ja osuuspääoman
3313: sekä lisärahastosijoituksen korkoja vastaava
3314: määrä. Jos jaettujen osinkojen tai osuuspää-
3315: oman taikka lisärahastosijoituksen korkojen
3316: määrä on vähintään 80 prosenttia saatujen
3317: osinkojen ja osuuspääoman sekä lisärahastosi-
3318: joituksen korkojen määrästä taikka jos kysy-
3319: myksessä on sellainen osakeyhtiö tai osuuskun-
3320: ta, joka huolehtii liiketoimintaa harjoittavan
3321: konsernin organisaatiosta, rahoituksesta, os-
3322: toista tai muista tämänkaltaisista yhteisistä teh-
3323: tävistä konsernin lukuun, tahi joka toimii maan
3324: elinkeinoelämän kannalta tärkeänä pidettävän
3325: teollisuuden kehittämiseksi ja sen investointien
3326: edistämiseksi sijoittamalla varojaan tällaisiin
3327: yrityksiin tai niiden osakkeisiin tai osuuksiin,
3328: ei saatuja osinkoja ja osuuspääoman sekä lisä-
3329: rahastosijoituksen korkoja kuitenkaan lueta
3330: osaksikaan veronalaiseksi tuloksi. Valtiova-
3331: rainministeriö päättää osakeyhtiön tai osuus-
3332: kunnan hakemuksesta, onko se edellä tarkoi-
3333: tettu maan elinkeinoelämän kannalta tärkeänä
3334: pidettävä teollisuuden kehittämiseksi ja sen
3335: investointien edistämiseksi toimiva yhteisö. En-
3336: nen päätöksen tekemistä valtiovarainministe-
3337: riön on hankittava teollisuuden kehittämislau-
3338: takunnan lausunto.
3339: 
3340: 
3341:                                                                        14 §
3342: 
3343:                                                        Verovelvollisen aikaisemmin omistamien
3344:                                                      osakkeiden tai osuuksien hankintamenoa ei
3345:                                       1990 vp. -     HE n:o 124                                      9
3346: 
3347: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
3348: 
3349:                                                      oteta huomioon näiden perusteella merkityn
3350:                                                      osakkeen, osuuden, optiolainan tai vaihtovel-
3351:                                                      kakirjan taikka merkintäoikeuden hankintame-
3352:                                                      noa laskettaessa.
3353: 
3354:                                                16 §
3355:                              Tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä joh-
3356:                            tuneita menoja eivät ole:
3357: 
3358:    3) sähkö-, tele-, vesi-, viemäri- tai kaukoläm-      3) sähkö-, tele-, vesi-, viemäri- tai kaukoläm-
3359: pöverkkoon liittymisestä suoritetut maksut,          pöverkkoon liittymisestä suoritetut maksut,
3360: jotka palautetaan verovelvolliselle tämän luo-       jotka palautetaan verovelvolliselle tämän luo-
3361: puessa liittymismaksun tuomasta edusta tai           puessa liittymismaksun tuomasta edusta tai
3362: joilla saadut edut verovelvollisella on oikeus       joilla saadut edut verovelvollisella on oikeus
3363: siirtää kolmannelle henkilölle; eikä                 siirtää kolmannelle henkilölle;
3364:    4) leimavero avoimesta kirjeestä tai muusta          4) leimavero avoimesta kirjeestä tai muusta
3365: asiakirjasta, jolla arvonimi todellisen viran sitä   asiakirjasta, jolla arvonimi todellisen viran sitä
3366: seuraamatta annetaan.                                seuraamatta annetaan;
3367:                                                        5) pääkaupunkiseudun rakennusmaamaksus-
3368:                                                      ta annetussa laissa (1061188) tarkoitettu raken-
3369:                                                      nusmaamaksu.
3370: 
3371:                                                 18 §
3372:                               Vähennyskelpoisia ovat myös:
3373: 
3374:   3) elinkeinotoiminnasta johtuneesta velasta          3) elinkeinotoiminnasta johtuneesta velasta
3375: aiheutuneet indeksi- ja kurssitappiot, sekä          aiheutuneet indeksi- ja kurssitappiot.
3376:    4) valtionverotuksessa 40 prosenttia osa-           (4 kohta kumotaan)
3377: keyhtiön jakamasta osingosta tai osuuskunnan
3378: jakamasta osuuspääoman korosta taikka sääs-
3379: töpankin ja osuuspankin lisärahastosijoituksel-
3380: le maksamasta korosta, joista on vähennetty
3381: 6 §:n 5 kohdassa tarkoitetut verovapaat osin-
3382: got ja korot.
3383: 
3384:                        27 §                                              27 §
3385:     Osingot, osuuspääoman korot ja ylijäämän-          Ylijäämänpalautukset vähennetään sen vero-
3386: palautukset vähennetään sen verovuoden tuo-          vuoden tuotoista, jolta ne jaetaan.
3387: toista, jolta ne jaetaan.
3388:                                           61 §
3389: 
3390:   Edellä 1 momentissa tarkoitettuun vähennet-          (2 mom. kumotaan)
3391: tävään määrään ei lueta 6 § :n 5 kohdassa
3392: tarkoitettuja verovapaita osinkoja ja korkoja.
3393: 
3394:                                                         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
3395:                                                      kuuta 1991.
3396:                                                         Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuo-
3397:                                                      delta 1991 toimitettavassa verotuksessa. Lain
3398:                                                      6 §:n 1 momentin 5 kohtaa sekä 2 ja 3 mo-
3399:                                                      menttia, sellaisina kuin ne ovat 29 päivänä
3400:                                                      joulukuuta 1988 annetussa laissa (1233/88),
3401: 2   301069Z
3402: 10                                  1990 vp. -       HE n:o 124
3403: 
3404: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
3405:                                                      sekä 61 § :n 2 momenttia sovelletaan nussa
3406:                                                      tarkoitettuihin osinkoihin ja korkoihin, jotka
3407:                                                      on jaettu ennen vuotta 1990 päättyneeitä tili-
3408:                                                      kaudelta.
3409: 
3410: 
3411: 
3412: 
3413: 2.
3414:                                               Laki
3415:                yhtiöveron hyvityksestä annetun lain 1 ja 14 §:n muuttamisesta
3416: 
3417:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3418:   muutetaan yhtiöveron hyvityksestä 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun lain (1232/88) 1 §:n 2,
3419: 3 ja 4 momentti ja 14 §:n 1 momentti,
3420:   sellaisena kuin näistä on 14 § :n 1 momentti 22 päivänä joulukuuta 1989 annetussa laissa
3421: (1192/89), näin kuuluviksi:
3422: 
3423: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
3424: 
3425:                                                     1§
3426: 
3427:   Tämän lain säännöksiä yhtiöstä sovelletaan               Tämän lain säännöksiä yhtiöstä sovelletaan
3428: myös osuuspääoman korkoa jakavaan koti-                  myös osuuspääomalle ja sijoitusosuudelle kor-
3429: maiseen osuuskuntaan, lisärahastosijoitukselle           koa maksavaan kotimaiseen osuuskuntaan,
3430: korkoa maksavaan kotimaiseen säästöpankkiin              kantarahasto-osuudelle voitto-osuutta ja lisära-
3431: ja osuuspankkiin sekä takuupääomalle korkoa              hastosijoitukselle korkoa maksavaan kotimai-
3432: maksavaan keskinäiseen vakuutusyhtiöön ja                seen säästöpankkiin sekä takuupääomalle kor-
3433: vakuutusyhdistykseen.                                    koa maksavaan keskinäiseen vakuutusyhtiöön
3434:                                                          ja vakuutusyhdistykseen.
3435:  Tämän lain säännöksiä osingosta sovelletaan               Tämän lain säännöksiä osingosta sovelletaan
3436: myös 2 momentissa tarkoitettuun korkoon.                 myös 2 momentissa tarkoitettuun korkoon ja
3437:                                                          voitto-osuuteen.
3438:    Tämän lain säännöksiä osingonsaajasta so-                Tämän lain säännöksiä osingonsaajasta so-
3439: velletaan myös niihin, jotka saavat 2 momen-             velletaan myös niihin, jotka saavat 2 momen-
3440: tissa tarkoitettua korkoa, sekä tulo- ja varalli-        tissa tarkoitettua korkoa tai voitto-osuutta,
3441: suusverolaissa tarkoitetun yhtymän osakkaa-              sekä tulo- ja varallisuusverolaissa tarkoitetun
3442: seen, jonka veronalaiseksi tuloksi yhtymän               yhtymän osakkaaseen, jonka veronalaiseksi tu-
3443: saama osinko ja 2 momentissa tarkoitettu kor-            loksi yhtymän saama osinko ja 2 momentissa
3444: ko tuloverotuksessa katsotaan.                           tarkoitettu korko tai voitto-osuus tuloverotuk-
3445:                                                          sessa katsotaan.
3446:                        14 §                                                    14 §
3447:    Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-                 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
3448: kuuta 1990. Lakia sovelletaan ensimmäisen                kuuta 1990. Lakia sovelletaan ensimmäisen
3449: kerran vuodelta 1990 toimitettavassa verotuk-            kerran vuodelta 1990 toimitettavassa verotuk-
3450: sessa kuitenkin siten, että vuodelta 1990 toimi-         sessa, kuitenkin siten, että verovuodelta 1990
3451: tettavassa verotuksessa edellä 6 §:n 1 momen-            jaettavan osingon osalta tuloveron vähimmäis-
3452: tissa mainittu tuloveron vähimmäismäärä on               määrä ja yhtiöveron hyvityksen suuruus on
3453:                                   1990 vp. -     HE n:o 124                                 11
3454: 
3455: Voimassa oleva laki                              Ehdotus
3456: 
3457: 21/29 verovuodelta jaettavaksi päätetyn osin-    21129 osingon määrästä. Osingonsaajan vero-
3458: gon määrästä ja 4 §:n 1 momentissa mainittu      tuksessa lakia ei sovelleta ennen sen voimaan-
3459: yhtiöveron hyvitys vastaa 21/29 osingon mää-     tuloa päättyneeitä tilikaudelta jaettuun osin-
3460: rästä. Osingonsaajan verotuksessa lakia ei so-   koon.
3461: velleta ennen sen voimaantuloa päättyneeitä
3462: tilikaudelta jaettuun osinkoon.
3463: 
3464: 
3465:                                                     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
3466:                                                  kuuta 1991.
3467:                                                     Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuo-
3468:                                                  delta 1991 toimiteltavassa verotuksessa. Lain
3469:                                                  sijoitusosuuden korkoa koskevia säännöksiä
3470:                                                  sovelletaan kuitenkin jo vuodelta 1990 toimi-
3471:                                                  teltavassa verotuksessa.
3472:                                       1990 vp. -     HE n:o 125
3473: 
3474: 
3475: 
3476: 
3477:                                      Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain 16
3478:                                   ja 27 § :n väliaikaisesta muuttamisesta
3479: 
3480: 
3481: 
3482: 
3483:                            ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
3484: 
3485:   Esityksessä ehdotetaan, että liikevaihtovero         Esitys liittyy valtion tulo- ja menoarvioesi-
3486: korotettaisiin 17,5 prosenttiin. Liikevaihtove-      tykseen vuodelle 1991. Laki on tarkoitettu
3487: ron korotus olisi voimassa vuoden 1991 tammi-        tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta
3488: kuun alusta syyskuun loppuun.                        1991.
3489: 
3490: 
3491: 
3492: 
3493:                                            PERUSTELUT
3494: 
3495: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut                     momentissa tarkoitetuissa työsuorituksissa ve-
3496:    muutokset                                         ro oli 20,48 prosenttia. Vuoden 1990 tulo- ja
3497:                                                      menoarvioesityksen yhteydessä liikevaihtove-
3498:    Liikevaihtoverolain 16 §:n (945/82) 1 mo-         ron korotusta jatkettiin vuoden 1990 loppuun
3499: mentin mukaan liikevaihtoveron määrä on 16           (1121/89).
3500: prosenttia myynnin verotusarvosta. Tavaran
3501: maahantuonnissa, jossa vero lasketaan tavaran           Hallitus on 29 päivänä kesäkuuta 1990 anta-
3502: Iiikevaihtoverottarnasta arvosta, liikevaihtove-     nut eduskunnalle esityksen uudeksi liikevaihto-
3503: ro on 19,05 prosenttia tullausarvosta. Maahan-       verolaiksi (hall.es. 96/1990 vp.). Laki ehdote-
3504: tuonnissa suoritettavan liikevaihtoveron mää-        taan tulevaksi voimaan 1 päivänä lokakuuta
3505: rästä säädetään liikevaihtoverolain 27 §: n 1        1991. Lokakuun alusta lukien liikevaihtovero
3506: momentissa. Liikevaihtoverolain 16 §:n 2 mo-         laskettaisiin tavaran verottoman myyntihinnan
3507: mentin mukaan liikevaihtovero on 19,05 pro-          perusteella, jolloin 17 prosentin verokannan
3508: senttia myös silloin, kun veroa suoritetaan          mukaan laskettuna verokanta muuttuisi 20,48
3509: liikevaihtoverolain 6 §:n 2 momentin nojalla         prosentiksi. Veron Iaskemistavan muutos on
3510: ulkomaalaisen Suomessa tekemästä työsuori-           tekninen eikä merkitse veron korottamista.
3511: tuksesta.                                            Hallinnollisista syistä liikevaihtovero on ehdo-
3512:    Vuoden 1989 revalvaatioratkaisun yhteydes-        tettu samalla pyöristettäväksi 20,5 prosenttiin.
3513: sä liikevaihtovero korotettiin väliaikaisesti 16,5      Yksityisen kulutuksen kasvua pyritään edel-
3514: prosenttiin (464/89). Laki oli voimassa vuoden       leen hillitsemään liikevaihtoverotuksen avulla.
3515: 1989 kesäkuun alusta marraskuun loppuun.             Tämän vuoksi ehdotetaan, että liikevaihtovero
3516: Liikevaihtoveron korottamisella pyrittiin vä-        korotettaisiin 17,5 prosenttiin. Korotus olisi
3517: hentämään revalvaatiosta aiheutuvaa kulutus-         voimassa vuoden 1991 tammikuun alusta syys-
3518: mahdollisuuksien kasvua.                             kuun loppuun. Tavaran maahantuonnissa ja
3519:    Yksityisen kulutuksen kasvun hillitsemiseksi      liikevaihtoverolain 6 §:n 2 momentissa tarkoi-
3520: liikevaihtovero korotettiin vuoden 1989 joulu-       tetuissa työsuorituksissa vero olisi 21,21 pro-
3521: kuun ajaksi 17 prosenttiin (969/89). Tavaran         senttia. Hallitus tulee myöhemmin esittämään,
3522: maahantuonnissa ja liikevaihtoverolain 6 §:n 2       että vuoden 1991 lokakuun alusta voimaan
3523: 300814X
3524: 2                                    1990 vp. -      HE n:o 125
3525: 
3526: tulevan uuden liikevaihtoverolain verokanta          verolaiksi. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan
3527: korotettaisiin 21,2 prosentiksi.                     1 päivänä lokakuuta 1991. Esityksessä ehdote-
3528:                                                      taan kumottavaksi voimassa oleva liikevaihto-
3529:                                                      verolainsäädäntö. Tämän vuoksi ehdotetaan,
3530: 2. Esityksen taloudelliset vaiku-                    että laki liikevaihtoverolain 16 ja 27 §:n väliai-
3531:    tukset                                            kaisesta muuttamisesta olisi voimassa 30 päi-
3532:                                                      vään syyskuuta 1991.
3533:   Liikevaihtoveron puolen prosenttiyksikön
3534: korotus lisää liikevaihtoveron tuottoa vuonna
3535: 1991 noin 1,3 miljardilla markalla.                  4. Säätämisjärjestys
3536: 
3537:                                                         Lakiehdotus olisi käsiteltävä valtiopäiväjär-
3538: 3. Voimaantulo                                       jestyksen 68 §:n mukaisessa yhdeltä vuodelta
3539:                                                      kannettavaa veroa koskevassa säätämisjärjes-
3540:   Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan päivä-           tyksessä.
3541: nä tammikuuta 1991.
3542:   Hallitus on 29 päivänä kesäkuuta 1990 anta-          Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
3543: nut eduskunnalle esityksen uudeksi liikevaihto-      kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
3544: 
3545:                                                Laki
3546:                   liikevaihtoverolain 16 ja 27 §:n väliaikaisesta muuttamisesta
3547: 
3548:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3549:   muutetaan väliaikaisesti 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liikevaihtoverolain (532/63) 16 §
3550: ja 27 §:n 1 momentti,
3551:   sellaisina kuin ne ovat, 16 § 17 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (945/82) ja 27 §:n 1
3552: momentti 10 päivänä tammikuuta 1986 annetussa laissa (10/86), seuraavasti:
3553: 
3554:                       16 §                           seen lain voimassaoloaikana. Jos tavaran toi-
3555:   Veron määrä on 17,5 prosenttia myynnin             mittaminen tai työsuorituksen tekeminen on
3556: verotusarvosta.                                      lain voimaan tullessa kesken, sovelletaan tätä
3557:   Edellä 6 §:n 2 momentissa tarkoitetussa ta-        lakia vain niihin tavaroihin, jotka toimitetaan
3558: pauksessa vero on 21,21 prosenttia siitä mää-         asennuspaikalle lain voimassaoloaikana, sekä
3559: rästä, jolla verovelvollista on työstä veloitettu.   työsuorituksen siihen osaan, joka tapahtuu
3560:                                                      lain voimassaoloaikana.
3561:                       27 §                              Verovelvollinen, jota on laskutettu tai muu-
3562:    Veron maara on 21 ,21 prosenttia maahan           toin veloitettu tämän lain voimassaoloaikana
3563: tuodun tavaran tullausarvolain (906/80) nojal-       tavaroista, jotka on toimitettu hänelle ennen 1
3564: la määrätystä tullausarvosta. Sellaisesta tava-      päivää kesäkuuta 1989, saa liikevaihtoverolain,
3565: rasta, jonka tullausarvoa määrättäessä on otet-      eräitä tuotannollisia investointeja koskevista
3566: tava huomioon tullausarvolain 10 a §, veron          poikkeuksista liikevaihtoverolakiin annetun
3567: määrä lasketaan kuitenkin siitä arvosta, mikä        lain (848/80), energiainvestointien liikevaihto-
3568: tullausarvo olisi, jos mainittua lainkohtaa ei       verovähennyksistä annetun lain (547 /86) sekä
3569: sovellettaisi.                                       eräitä elintarvikkeita koskevista poikkeuksista
3570:                                                      liikevaihtoverolakiin annetun lain (915178)
3571:                                                      säännöksistä poiketen vähentää myyntinsä ve-
3572:   Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-           rotusarvoa laskiessaan vain määrän, joka vas-
3573: kuuta 1991 ja on voimassa 30 päivään syyskuu-        taa kuuttatoista seitsemättätoista ja puolta
3574: ta 1991 saakka.                                      (16/17,5) osaa mainittujen säännösten mukai-
3575:   Lakia sovelletaan, milloin myyty tai vuok-         sen vähennyksen määrästä. Sen estämättä, mi-
3576: rattu tavara on toimitettu, telepalvelu tehty,       tä liikevaihtoverolain 16 ja 27 §:n väliaikaises-
3577: tavara luovutettu tullivalvonnasta tai otettu        ta muuttamisesta annetun lain (464/89) voi-
3578: käytettäväksi muuhun kuin myyntitarkoituk-           maantulosäännöksen 3 momentissa on säädet-
3579:                                     1990 vp. -     HE n:o 125                                     3
3580: 
3581: ty, saa verovelvollinen, jota on laskutettu tai    välisenä aikana, mutta tullattu tämän lain voi-
3582: veloitettu tämän lain voimassaoloaikana tava-      massaoloaikana, vähennysoikeus on kuusitois-
3583: roista, jotka on toimitettu hänelle I päivän       ta ja puoli seitsemättätoista ja puolta (16,5/
3584: kesäkuuta 1989 ja 30 päivän marraskuuta I989        I7,5) osaa. Jos tavara on luovutettu tullival-
3585: välisenä aikana, vastaavasti vähentää vain         vonnasta I päivän joulukuuta I989 ja 3I päi-
3586: määrän, joka vastaa kuuttatoista ja puolta         vän joulukuuta I990 välisenä aikana, mutta
3587: seitsemättätoista ja puolta (I6,5/I7 ,5) osaa      tullattu tämän lain voimassaoloaikana, vähen-
3588: vähennyksen määrästä. Verovelvollinen, jota        nysoikeus on seitsemäntoista seitsemättätoista
3589: on laskutettu tai veloitettu tämän lain voimas-    ja puolta (17/17,5) osaa.
3590: saoloaikana tavaroista, jotka on toimitettu hä-       Jos laskettaessa verotusarvoa vuoden 199I
3591: nelle I päivän joulukuuta I989 ja 3I päivän        tammi-syyskuulta otetaan liikevaihtoverolain
3592: joulukuuta I990 välisenä aikana, saa vastaa-       22 §:n 2 momentin nojalla vähennyksenä huo-
3593: vasti vähentää vain määrän, joka vastaa seitse-    mioon vuoden 1990 joulukuulta tai sitä aikai-
3594: mättätoista seitsemättätoista ja puolta (171       semmalta kalenterikuukaudelta vähentämättä
3595: I7 ,5) osaa vähennyksen määrästä.                  jäänyt määrä, vähennysoikeus on seitsemän-
3596:    Jos tavara on luovutettu tullivalvonnasta       toista seitsemättätoista ja puolta (17 /I7 ,5)
3597: ennen I päivää kesäkuuta I989, mutta tullattu      osaa. Jos edellä mainittu vähentämättä jäänyt
3598: tämän lain voimassaoloaikana, vähennysoikeus       määrä on vuoden I989 marraskuulta tai sitä
3599: on edellä säädetyin tavoin kuusitoista seitse-     aikaisemmalta kalenterikuukaudelta, vähennys-
3600: mättätoista ja puolta (I6/I7 ,5) osaa. Jos tava-   oikeus on kuusitoista ja puoli seitsemättätoista
3601: ra on luovutettu tullivalvonnasta I päivän ke-     ja puolta (16,5/I7,5)osaa.
3602: säkuuta I989 ja 30 päivän marraskuuta I989
3603: 
3604:      Helsingissä II päivänä syyskuuta I990
3605: 
3606: 
3607:                                      Tasavallan Presidentti
3608:                                       MAUNO KOIVISTO
3609: 
3610: 
3611: 
3612: 
3613:                                                         Valtiovarainministeri Matti Louekoski
3614: 4                                    1990 vp. -      HE n:o 125
3615: 
3616:                                                                                                   Liite
3617: 
3618:                                                Laki
3619:                   liikevaihtoverolain 16 ja 27 §:n väliaikaisesta muuttamisesta
3620: 
3621:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3622:   muutetaan väliaikaisesti 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liikevaihtoverolain (532/63) 16 §
3623: ja 27 §:n 1 momentti,
3624:   sellaisina kuin ne ovat, 16 § 17 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (945/82) ja 27 §:n 1
3625: momentti 10 päivänä tammikuuta 1986 annetussa laissa (10/86), seuraavasti:
3626: 
3627: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
3628:                       16 §                                                 16 §
3629:   Veron määrä on 16 prosenttia myynnin vero-           Veron määrä on 17,5 prosenttia myynnin
3630: tusarvosta.                                          verotusarvosta.
3631:   Edellä 6 §:n 2 momentissa tarkoitetussa ta-          Edellä 6 §:n 2 momentissa tarkoitetussa ta-
3632: pauksessa vero on 19,05 prosenttia siitä mää-        pauksessa vero on 21,21 prosenttia siitä mää-
3633: rästä, jolla verovelvollista on työstä veloitettu.   rästä, jolla verovelvollista on työstä veloitettu.
3634: 
3635:                       27 §                                                 27 §
3636:   Veron maara on 19,05 prosenttia maahan                Veron maara on 21,21 prosenttia maahan
3637: tuodun tavaran tullausarvolain (906/80) nojal-       tuodun tavaran tullausarvolain (906/80) nojal-
3638: la määrätystä tullausarvosta. Sellaisesta tava-      la määrätystä tullausarvosta. Sellaisesta tava-
3639: rasta, jonka tullausarvoa määritettäessä on          rasta, jonka tullausarvoa määrättäessä on otet-
3640: otettava huomioon tullausarvolain 10 a §, ve-        tava huomioon tullausarvolain 10 a §, veron
3641: ron määrä lasketaan kuitenkin siitä arvosta,         määrä lasketaan kuitenkin siitä arvosta, mikä
3642: mikä tullausarvo olisi, jos mainittua lainkoh-       tullausarvo olisi, jos mainittua lainkohtaa ei
3643: taa ei sovellettaisi.                                sovellettaisi.
3644: 
3645: 
3646:                                                         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
3647:                                                      kuuta 1991 ja on voimassa 30 päivään syyskuu-
3648:                                                      ta 1991 saakka.
3649:                                                         Lakia sovelletaan, milloin myyty tai vuok-
3650:                                                      rattu tavara on toimitettu, telepalvelu tehty,
3651:                                                      tavara luovutettu tullivalvonnasta tai otettu
3652:                                                      käytettäväksi muuhun kuin myyntitarkoituk-
3653:                                                      seen lain voimassaoloaikana. Jos tavaran toi-
3654:                                                      mittaminen tai työsuorituksen tekeminen on
3655:                                                      lain voimaan tullessa kesken, sovelletaan tätä
3656:                                                      lakia vain niihin tavaroihin, jotka toimitetaan
3657:                                                      asennuspaikalle lain voimassaoloaikana, sekä
3658:                                                      työsuorituksen siihen osaan, joka tapahtuu
3659:                                                      lain voimassaoloaikana.
3660:                                                         Verovelvollinen, jota on laskutettu tai muu-
3661:                                                      toin veloitettu tämän lain voimassaoloaikana
3662:                                                      tavaroista, jotka on toimitettu hänelle ennen 1
3663:                                                      päivää kesäkuuta 1989, saa liikevaihtoverolain,
3664:                                                      eräitä tuotannollisia investointeja koskevista
3665:                                                      poikkeuksista liikevaihtoverolakiin annetun
3666:                                                      lain (848/80}, energiainvestointien liikevaihto-
3667:                                                      verovähennyksistä annetun lain (547 186) sekä
3668:                       1990 vp. -   HE n:o 125                                      5
3669: 
3670: Voimassa oleva laki                Ehdotus
3671: 
3672:                                    eräitä elintarvikkeita koskevista poikkeuksista
3673:                                    liikevaihtoverolakiin annetun lain (915178)
3674:                                    säännöksistä poiketen vähentää myyntinsä ve-
3675:                                    rotusarvoa laskiessaan vain määrän, joka vas-
3676:                                    taa kuuttatoista seitsemättätoista ja puolta
3677:                                    (16117,5) osaa mainittujen säännösten mukai-
3678:                                    sen vähennyksen määrästä. Sen estämättä, mi-
3679:                                    tä liikevaihtoverolain 16 ja 27 § :n väliaikaises-
3680:                                    ta muuttamisesta annetun lain (464189) voi-
3681:                                    maantulosäännöksen 3 momentissa on säädet-
3682:                                    ty, saa verovelvollinen, jota on laskutettu tai
3683:                                     veloitettu tämän lain voimassaoloaikana tava-
3684:                                    roista, jotka on toimitettu hänelle 1 päivän
3685:                                    kesäkuuta 1989 ja 30 päivän marraskuuta 1989
3686:                                    välisenä aikana, vastaavasti vähentää vain
3687:                                    määrän, joka vastaa kuuttatoista ja puolta
3688:                                    seitsemättätoista ja puolta (16,51 17,5) osaa
3689:                                     vähennyksen määrästä. Verovelvo!linen, jota
3690:                                    on laskutettu tai veloitettu tämän lain voimas-
3691:                                    saoloaikana tavaroista, jotka on toimitettu hä-
3692:                                    nelle 1 päivän joulukuuta 1989 ja 31 päivän
3693:                                    joulukuuta 1990 välisenä aikana, saa vastaa-
3694:                                    vasti vähentää vain määrän, joka vastaa seitse-
3695:                                    mättätoista seitsemättätoista ja puolta (171
3696:                                     17,5) osaa vähennyksen määrästä.
3697:                                       Jos tavara on luovutettu tullivalvonnasta
3698:                                     ennen 1 päivää kesäkuuta 1989, mutta tullattu
3699:                                    tämän lain voimassaoloaikana, vähennysoikeus
3700:                                    on edellä säädetyin tavoin kuusitoista seitse-
3701:                                    mättätoista ja puolta (16117,5) osaa. Jos tava-
3702:                                    ra on luovutettu tullivalvonnasta 1 päivän ke-
3703:                                    säkuuta 1989 ja 30 päivän marraskuuta 1989
3704:                                    välisenä aikana, mutta tu!lattu tämän lain voi-
3705:                                    massaoloaikana, vähennysoikeus on kuusitois-
3706:                                    ta ja puoli seitsemättätoista ja puolta (16,51
3707:                                    17,5) osaa. Jos tavara on luovutettu tullival-
3708:                                     vonnasta 1 päivän joulukuuta 1989 ja 31 päi-
3709:                                    vän joulukuuta 1990 välisenä aikana, mutta
3710:                                    tullattu tämän lain voimassaoloaikana, vähen-
3711:                                    nysoikeus on seitsemäntoista seitsemättätoista
3712:                                    ja puolta (17117,5) osaa.
3713:                                       Jos laskettaessa verotusarvoa vuoden 1991
3714:                                    tammi-syyskuu/ta otetaan liikevaihtoverolain
3715:                                    22 §:n 2 momentin nojalla vähennyksenä huo-
3716:                                    mioon vuoden 1990 joulukuu/ta tai sitä aikai-
3717:                                    semmalta kalenterikuukaudelta vähentämättä
3718:                                    jäänyt määrä, vähennysoikeus on seitsemän-
3719:                                    toista seitsemättätoista ja puolta (17117,5)
3720:                                    osaa. Jos edellä mainittu vähentämättä jäänyt
3721:                                    määrä on vuoden 1989 marraskuulta tai sitä
3722:                                    aikaisemmalta kalenterikuukaudelta, vähen-
3723:                                    nysoikeus on kuusitoista ja puoli seitsemättä-
3724:                                    toista ja puolta (16,5117,5) osaa.
3725:                                     1990 vp. -     HE n:o 126
3726: 
3727: 
3728: 
3729: 
3730:                                     Hallituksen esitys Eduskunnalle kone- ja laiteinvestointien
3731:                                  vähennysoikeutta koskeviksi muutoksiksi liikevaihtoverolainsää-
3732:                                  däntöön
3733: 
3734: 
3735: 
3736: 
3737:                           ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
3738: 
3739:    Esityksessä ehdotetaan, että liikevaihtovero-   taavasti luettava täysimääräisenä myynnin ve-
3740: tuksessa vähennyskelpoisten koneiden ja lait-      rotusarvoon.
3741: teiden ostohinnat säädettäisiin täysimääräisesti
3742: vähennyskelpoisiksi. Käytettyjen koneiden ja         Esitys liittyy valtion tulo- ja menoarvioesi-
3743: laitteiden myyntihinta sekä vähennysoikeuden       tykseen vuodelle 1991. Muutokset on tarkoitet-
3744: ulkopuolella olevaan käyttötarkoitukseen siir-     tu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta
3745: rettävien koneiden ja laitteiden arvo olisi vas-   1991.
3746: 
3747: 
3748: 
3749: 
3750:                                          PERUSTELUT
3751: 
3752: 1. Nykyinen tilanne                                käsittelyssä pääasiallisesti käytettäväksi hank-
3753:                                                    kimiensa tai itse maahantuomiensa koneiden,
3754:    Investointien vähennysoikeus on Suomen lii-     laitteiden, työkalujen ja niiden osien sekä nii-
3755: kevaihtoverojärjestelmässä rajoitettu koske-       den hankinnan yhteydessä suoritettavien verol-
3756: maan vain tuotannollisia investointeja ja eräitä   listen asennustöiden ostohinnoista. Tuotannol-
3757: energiainvestointeja. Tuotannollisten inves-       listen kone- ja laiteinvestointien vähennysoi-
3758: tointien vähennysoikeudesta säädetään eräitä       keutta koskeva säännös lisättiin liikevaihtove-
3759: tuotannollisia investointeja koskevista poik-      rolainsäädäntöön vuonna 1978 (418/78). Vä-
3760: keuksista liikevaihtoverolakiin annetussa laissa   hennyksen suuruus on vaihdellut eri aikoina.
3761: (848/80). Energiainvestointien vähennysoikeu-      Vuoden 1989 alusta lukien vähennys on ollut
3762: desta säädetään energiainvestointien liikevaih-    90 prosenttia (1111188).
3763: toverovähennyksistä annetussa laissa (547 /86),       Energiainvestointien   liikevaihtoverovähen-
3764: joka on voimassa vuoden 1995 loppuun.              nyksiä koskevassa laissa vähennysoikeus on
3765:    Tuotannollisia investointeja koskevan lain      rajoitettu koskemaan vain tiettyjä, laissa erik-
3766: mukaan liikevaihtoverovelvollinen saa vähen-       seen mainittuja uusinvestointeja. Vähennysoi-
3767: tää 75 prosenttia uuden teollisuusrakennuksen      keus on samansuuruinen kuin tuotannollisten
3768: ostohinnasta. Vähennys vastaa keskimäärin ra-      investointien vähennysoikeus eli rakennusin-
3769: kennuksen ostohintaan sisältyvän liikevaihto-      vestointien osalta 75 prosenttia sekä kone- ja
3770: veron täyttä määrää. Tavaroiden valmistustoi-      laiteinvestointien osalta 90 prosenttia (1112/
3771: mintaa harjoittava liikevaihtoverovelvollinen      88).
3772: saa lisäksi vähentää 90 prosenttia välittömästi       Liikevaihtoverotuksessa käyttöomaisuuden
3773: valmistustoiminnassa tai siihen liittyvässä tut-   myynnistä ei yleensä ole suoritettava liikevaih-
3774: kimus- ja kehittämistoiminnassa, ilmanpuhdis-      toveroa. Tuotannollisia investointeja koskevan
3775: t uksessa, jätevedenpuhdistuksessa tai jätteen-    lain 4 §:n 3 momentissa on kuitenkin säädetty,
3776: 
3777: JOORISY
3778: 2                                    1990 vp. -     HE n:o 126
3779: 
3780: että jos verovelvollinen myy sellaisen tavaran,        Liikevaihtoveron kertautumisen vähentämi-
3781: jonka osalta hän on tehnyt investointivähen-        seksi ehdotetaan, että vähennysoikeuden piiris-
3782: nyksen, tavaran myyntihinnasta on 90 prosent-       sä olevien koneiden ja laitteiden ostohinnat
3783: tia luettava myynnin verotusarvoon. Lainsään-       säädettäisiin täysimääräisesti vähennyskelpoi-
3784: nös koskee myös vähennysoikeuden piirissä           siksi. Käytettyjen koneiden ja laitteiden myyn-
3785: olevia energiainvestointeja. Määrän säätämi-        tihinta sekä vähennysoikeuden ulkopuolella
3786: nen 90 prosentiksi johtuu siitä, että käytetyn      olevaan käyttötarkoitukseen siirrettävien ko-
3787: koneen tuotannolliseen käyttöön hankkivalla         neiden ja laitteiden arvo olisi vastaavasti luet-
3788: verovelvollisella on oikeus tehdä uusi 90 pro-      tava täysimääräisenä myynnin verotusarvoon.
3789: sentin vähennys. Koneita edelleen myytäessä
3790: olisi ilman erityissäännöstä mahdollisuus vero-
3791: keinotteluun.                                       3. Esityksen taloudelliset vaiku-
3792:    Tuotannollisia investointeja koskevan lain          tukset
3793: 4 §:n 3 momentti koskee myös sitä tilannetta,
3794: että koneen tai laitteen käyttötarkoitus muut-
3795:                                                        Kone- ja laiteinvestointien perusteella tehty-
3796: tuu. Jos verovelvollinen, joka on tehnyt ko-
3797:                                                     jen vähennysten vaikutus liikevaihtoveron
3798: neen tai laitteen osalta vähennyksen, käyttää       tuottoon on vuonna 1990 arviolta 2 miljardia
3799: tällaista konetta tai laitetta muussa kuin vähen-
3800:                                                     markkaa. Kone- ja laiteinvestointien vähennys-
3801: nykseen oikeuttavassa käytössä tai lopettaa
3802:                                                     oikeuden lisääminen vähentää liikevaihtoveron
3803: sanotun toiminnan harjoittamisen, 90 prosent-
3804:                                                     tuottoa arviolta noin 300 miljoonaa markkaa
3805: tia koneen tai laitteen arvosta on luettava
3806:                                                     vuodessa. Koneiden ja laitteiden luovutushin-
3807: myynnin      verotusarvoon.      Vastaavanlainen
3808:                                                     tojen veronalaisen osuuden korottaminen lisää
3809: säännös on energiainvestointien liikevaihtove-
3810:                                                     liikevaihtoveron tuottoa vähäisessä määrin.
3811: rovähennyksistä annetun lain 4 §:n 2 momen-
3812: tissa.
3813:    Tuotannollisia investointeja koskevan lain
3814: 4 §:n 3 momentin mukaan verolliseen myyntiin        4. Voimaantulo
3815: on lisättävä 90 prosenttia koneen tai laitteen
3816: myyntihinnasta tai sen arvosta. Merkitystä ei         Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan      päivänä
3817: siten ole sillä, minkä suuruinen vähennys ko-       tammikuuta 1991.
3818: neesta tai laitteesta on tosiasiassa tehty.
3819: 
3820:                                                     5. Säätämisjärjestys
3821: 2. Ehdotetut muutokset
3822:                                                       Luovutushintojen veronalaisen osuuden ko-
3823:    Teollisuuden ja energiantuotannon kone- ja
3824:                                                     rottaminen merkitsee verotuksen kiristymistä,
3825: laiteinvestoinnit ovat vuonna 1990 arviolta
3826:                                                     minkä vuoksi lakiehdotukset olisi käsiteltävä
3827: 14,5 miljardia markkaa. Koska koneiden ja
3828:                                                     valtiopäiväjärjestyksen 68 §:n mukaisessa yhtä
3829: laitteiden ostohinnat ovat vain osittain vähen-
3830:                                                     vuotta pidemmältä ajalta kannettavaa veroa
3831: nyskelpoisia, vähennysoikeuden ulkopuolelle
3832:                                                     koskevassa säätämisjärjestyksessä.
3833: jää arviolta noin 3 miljardin markan investoin-
3834: nit vuodessa. Koneisiin ja laitteisiin sisältyy
3835: siten liikevaihtoveroa noin 470 miljoonaa              Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
3836: markkaa, mikä kertautuu myytävien tavaroi-          kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
3837: den hinnassa.                                       set:
3838:                                     1990 vp. -     HE n:o 126                                    3
3839: 
3840: 1.
3841:                                              Laki
3842: eräitä tuotannollisia investointeja koskevista poikkeuksista liikevaihtoverolakiin annetun lain
3843:                                       4 §:n muuttamisesta
3844: 
3845:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3846:   muutetaan eräitä tuotannollisia investointeja koskevista poikkeuksista liikevaihtoverolakiin 19
3847: päivänä joulukuuta 1980 annetun lain (848/80) 4 §:n 1 ja 3 momentti,
3848:   sellaisina kuin ne ovat 24 päivänä marraskuuta 1989 annetussa laissa (1004/89), seuraavasti:
3849: 
3850:                       4 §
3851:    Tavaroiden valmistustoimintaa harjoittava       kuin 1 momentissa tarkoitetussa toiminnassa
3852: verovelvollinen saa vähentää välittömästi val-     taikka lopettaa sanotun toiminnan harjoittami-
3853: mistustoiminnassa tai siihen liittyvässä tutki-    sen, myynnin verotusarvoon luetaan tavaran
3854: mus- ja kehittämistoiminnassa, ilmanpuhdis-        ostohinta tai liikevaihtoverolain 17 § :n 1 mo-
3855: tuksessa, jätevedenpuhdistuksessa tai jätteen-     mentin mukaisesti verovelvollisen myynnin ve-
3856: käsittelyssä pääasiallisesti käytettäväksi hank-   rotusarvoon luettu määrä taikka, jos tavaran
3857: kimiensa tai itse maahantuomiensa koneiden,        käypä myyntihinta on näitä pienempi, tavaran
3858: laitteiden ja työkalujen sekä niiden osien sa-     käypä myyntihinta.
3859: moin kuin niiden hankinnan yhteydessä suori-
3860: tettavien verollisten asennustöiden ostohinnat,       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
3861: tai jos verovelvollinen on itse valmistanut mai-   kuuta 1991.
3862: nitut tavarat, liikevaihtoverolain 17 § :n 1 mo-      Lain 4 §:n 1 momenttia sovelletaan niihin
3863: mentin mukaisesti myynnin verotusarvoon lu-        tavaroihin, jotka on toimitettu tai luovutettu
3864: ettavan määrän. Tavaroiden valmistustoimin-        tullivalvonnasta vähennyksen tekemiseen oi-
3865: tana pidetään myös romun tai jätteen käsitte-      keutetulle verovelvolliselle tai jotka tämä on
3866: lyä uudelleen käyttöä varten.                      ottanut käytettäväksi muuhun kuin myyntitar-
3867:                                                    koitukseen lain voimaantulopäivänä tai sen
3868:    Jos verovelvollinen myy tavaran, jonka osal-    jälkeen.
3869: ta hän on tehnyt 1 momentin tai liikevaihtove-        Lain 4 §:n 3 momenttia sovelletaan, milloin
3870: rolakiin väliaikaisesti lisätyn 18 b §:n mukai-    myyty tavara on toimitettu tai se on otettu
3871: sen vähennyksen, tavaran myyntihinta luetaan       käytettäväksi muussa kuin 4 §:n 1 momentissa
3872: myynnin verotusarvoon. Jos verovelvollinen         tarkoitetussa toiminnassa tai toiminta on lope-
3873: ottaa sanotun tavaran käytettäväksi muussa         tettu lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen.
3874: 
3875: 
3876: 
3877: 
3878: 2.
3879:                                              Laki
3880:      energiainvestointien liikevaihtoverovähennyksistä annetun lain 2 ja 4 §:n muuttamisesta
3881: 
3882:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3883:   muutetaan energiainvestointien liikevaihtoverovähennyksistä 11 päivänä heinäkuuta 1986
3884: annetun lain (547 /86) 2 §:n 3 ja 4 momentti sekä 4 §:n 2 momentti,
3885:   sellaisina kuin ne ovat, 2 §:n 3 momentti ja 4 §:n 2 momentti 23 päivänä joulukuuta 1988
3886: annetussa laissa (1112/88) ja 2 §:n 4 momentti 24 päivänä marraskuuta 1989 annetussa laissa
3887: (1005/89), seuraavasti:
3888: 
3889:                       2 §                          ja pysyvissä rakennelmissa harjoitetussa tava-
3890:                                                    ran valmistustoiminnassa käytettävien konei-
3891:   Verovelvollinen saa vähentää välittömästi 1      den ja laitteiden samoin kuin niiden hankinnan
3892: ja 2 momentissa tarkoitetuissa rakennuksissa       yhteydessä suoritettavien verollisten asennus-
3893: 4                                    1990 vp. -     HE n:o 126
3894: 
3895: töiden ostohinnat, jotka liittyvät rakennusin-         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
3896: vestointiin sitä käyttöön otettaessa (kone- ja      kuuta 1991.
3897: laiteinvestointi).                                     Lain 2 §:n 3 momenttia sovelletaan niihin
3898:    Verovelvollinen saa lisäksi vähentää välittö-    tavaroihin, jotka on toimitettu tai luovutettu
3899: mästi energiahyödykkeiden valmistustoimin-          tullivalvonnasta vähennyksen tekemiseen oi-
3900: taan liittyvässä ilmanpuhdistuksessa, jäteve-       keutetulle verovelvolliselle tai jotka tämä on
3901: denpuhdistuksessa tai jätteenkäsittelyssä pää-      ottanut käytettäväksi muuhun kuin myyntitar-
3902: asiallisesti käytettävien koneiden, laitteiden ja   koitukseen lain voimaantulopäivänä tai sen
3903: työkalujen sekä niiden osien samoin kuin nii-       jälkeen, sekä niihin työsuorituksiin, jotka on
3904: den hankinnan yhteydessä suoritettavien verol-      aloitettu lain voimaantulopäivänä tai sen jäl-
3905: listen asennustöiden ostohinnat.                    keen.
3906:                                                        Lain 2 §:n 4 momenttia sovelletaan niihin
3907:                       4 §                           tavaroihin, jotka on toimitettu tai luovutettu
3908:                                                     tullivalvonnasta vähennyksen tekemiseen oi-
3909:    Verovelvollisen, joka ottaa koneen tai lait-     keutetulle verovelvolliselle tai jotka tämä on
3910: teen, jonka osalta on voitu tehdä tässä laissa      ottanut käytettäväksi muuhun kuin myyntitar-
3911: tarkoitettu vähennys, ennen 1 momentissa sää-       koitukseen lain voimaantulopäivänä tai sen
3912: detyn ajan päättymistä muuhun kuin 2 §:ssä          jälkeen.
3913: tai eräitä tuotannollisia investointeja koskevis-      Jos koneen tai laitteen toimittaminen tai
3914: ta poikkeuksista liikevaihtoverolakiin annetus-     työsuorituksen tekeminen on vuoden 1995
3915: sa laissa tarkoitettuun vähennykseen oikeutta-      päättyessä kesken, sovelletaan tätä lakia vain
3916: vaan käyttöön, on luettava myynnin verotusar-       niihin tavaroihin, jotka on toimitettu asennus-
3917: voon koneen tai laitteen ostohinta. Jos verovel-    paikalle ennen mainitun vuoden päättymistä,
3918: vollinen myy edellä mainitun koneen tai lait-       sekä työsuorituksen siihen osaan, joka on ta-
3919: teen tai lopettaa vähennykseen oikeuttavan          pahtunut ennen mainitun vuoden päättymistä.
3920: valmistustoiminnan harjoittamisen, on lisäksi          Lain 4 §:n 2 momenttia sovelletaan, milloin
3921: voimassa, mitä eräitä tuotannollisia investoin-     myyty tavara on toimitettu tai se on otettu
3922: teja koskevista poikkeuksista liikevaihtoverola-    käytettäväksi muussa kuin 2 § :ssä tarkoitetussa
3923: kiin annetun lain 4 §:n 3 momentissa on sääde-      toiminnassa tai valmistustoiminta on lopetettu
3924: tään.                                               lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen, kui-
3925:                                                     tenkin viimeistään vuoden 1995 aikana.
3926: 
3927: 
3928:     Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1990
3929: 
3930: 
3931:                                       Tasavallan Presidentti
3932:                                       MAUNO KOIVISTO
3933: 
3934: 
3935: 
3936: 
3937:                                                          Valtiovarainministeri Matti Louekoski
3938:                                       1990 vp. -     HE n:o 126                                    5
3939: 
3940:                                                                                                 Liite
3941: 
3942: 
3943: 
3944: 
3945: 1.
3946:                                                Laki
3947: eräitä tuotannollisia investointeja koskevista poikkeuksista liikevaihtoverolakiin annetun lain
3948:                                       4 §:n muuttamisesta
3949: 
3950:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti                                                     t
3951:   muutetaan eräitä tuotannollisia investointeja koskevista poikkeuksista liikevaihtoverolakiin 19
3952: päivänä joulukuuta 1980 annetun lain (848/80) 4 §:n 1 ja 3 momentti,
3953:   sellaisina kuin ne ovat 24 päivänä marraskuuta 1989 annetussa laissa (1004/89), seutaavasti:
3954: 
3955: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
3956: 
3957:                        4 §                                                 4§
3958:    Tavaroiden valmistustoimintaa harjoittava            Tavaroiden valmistustoimintaa harjoittava
3959: verovelvollinen saa vähentää 90 prosenttia vä-       verovelvollinen saa vähentää välittömästi val-
3960: littömästi tässä toiminnassa tai siihen liittyväs-   mistustoiminnassa tai siihen liittyvässä tutki-
3961: sä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa, ilman-        mus- ja kehittämistoiminnassa, ilmanpuhdis-
3962: puhdistuksessa, jätevedenpuhdistuksessa tai          tuksessa, jätevedenpuhdistuksessa tai jätteen-
3963: jätteenkäsittelyssä pääasiallisesti käytettäväksi    käsittelyssä pääasiallisesti käytettäväksi hank-
3964: hankkimiensa tai itse maahantuomiensa konei-         kimiensa tai itse maahantuomiensa koneiden,
3965: den, laitteiden ja työkalujen sekä niiden osien      laitteiden ja työkalujen sekä niiden osien sa-
3966: samoin kuin niiden hankinnan yhteydessä suo-         moin kuin niiden hankinnan yhteydessä suori-
3967: ritettavien verollisten asennustöiden ostohin-       tettavien verollisten asennustöiden ostohinnat,
3968: noista, tai jos verovelvollinen on itse valmista-    tai jos verovelvollinen on itse valmistanut mai-
3969: nut mainitut tavarat, 90 prosenttia liikevaihto-     nitut tavarat, liikevaihtoverolain 17 § :n 1 mo-
3970: verolain 17 § :n 1 momentin mukaisesti myyn-         mentin mukaisesti myynnin verotusarvoon lu-
3971: nin verotusarvoon luettavasta määrästä. Tava-        ettavan määrän. Tavaroiden valmistustoimin-
3972: roiden valmistustoimintana pidetään myös ro-         tana pidetään myös romun tai jätteen käsitte-
3973: mun tai jätteen käsittelyä uudelleen käyttöä         lyä uudelleen käyttöä varten.
3974: varten.
3975: 
3976:    Jos verovelvollinen myy tavaran, jonka osal-         Jos verovelvollinen myy tavaran, jonka osal-
3977: ta hän on tehnyt 1 momentin tai liikevaihtove-       ta hän on tehnyt 1 momentin tai liikevaihtove-
3978: rolakiin väliaikaisesti lisätyn 18 b § :n mukai-     rolakiin väliaikaisesti Iisätyn 18 b §:n mukai-
3979: sen vähennyksen, luetaan myynnin verotusar-          sen vähennyksen, tavaran myyntihinta luetaan
3980: voon 90 prosenttia tavaran myyntihinnasta.           myynnin verotusarvoon. Jos verovelvollinen
3981: Jos verovelvollinen ottaa sanotun tavaran käy-       ottaa sanotun tavaran käytettäväksi muussa
3982: tettäväksi muussa kuin 1 momentissa tarkoite-        kuin 1 momentissa tarkoitetussa toiminnassa
3983: tussa toiminnassa taikka lopettaa sanotun toi-       taikka lopettaa sanotun toiminnan harjoittami-
3984: minnan harjoittamisen, luetaan 90 prosenttia         sen, myynnin verotusarvoon luetaan tavaran
3985: tavaran ostohinnasta tai liikevaihtoverolain         ostohinta tai liikevaihtoverolain 17 §:n 1 mo-
3986: 17 § :n 1 momentin mukaisesti verovelvollisen        mentin mukaisesti verovelvollisen myynnin ve-
3987: myynnin verotusarvoon luetusta määrästä taik-        rotusarvoon luettu määrä taikka, jos tavaran
3988: ka, jos tavaran käypä myyntihinta on näitä           käypä myyntihinta on näitä pienempi, tavaran
3989: pienempi, 90 prosenttia käyvästä myyntihin-          käypä myyntihinta.
3990: nasta myynnin verotusarvoon.
3991: 6                                    1990 vp. -       HE n:o 126
3992: 
3993: Voimassa oleva laki                                    Ehdotus
3994: 
3995:                                                            Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
3996:                                                         kuuta 1991.
3997:                                                            Lain 4 § :n 1 momenttia sovelletaan niihin
3998:                                                         tavaroihin, jotka on toimitettu tai luovutettu
3999:                                                         tullivalvonnasta vähennyksen tekemiseen oi-
4000:                                                         keutetulle verovelvolliselle tai jotka tämä on
4001:                                                        ottanut käytettäväksi muuhun kuin myyntitar-
4002:                                                        koitukseen lain voimaantulopäivänä tai sen
4003:                                                        jälkeen.
4004:                                                           Lain 4 § :n 3 momenttia sovelletaan, milloin
4005:                                                        myyty tavara on toimitettu tai se on otettu
4006:                                                        käytettäväksi muussa kuin 4 §:n 1 momentissa
4007:                                                        tarkoitetussa toiminnassa tai toiminta on lope-
4008:                                                        tettu lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen.
4009: 
4010: 
4011: 
4012: 
4013: 2.
4014:                                                Laki
4015:      energiainvestointien liikevaihtoverovähennyksistä annetun lain 2 ja 4 §:n muuttamisesta
4016: 
4017:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4018:   muutetaan energiainvestointien liikevaihtoverovähennyksistä 11 päivänä heinäkuuta 1986
4019: annetun lain (547 /86) 2 §:n 3 ja 4 momentti sekä 4 §:n 2 momentti,
4020:   sellaisina kuin ne ovat, 2 §:n 3 momentti ja 4 §:n 2 momentti 23 päivänä joulukuuta 1988
4021: annetussa laissa (1112/88) ja 2 §:n 4 momentti 24 päivänä marraskuuta 1989 annetussa laissa
4022: (1005/89}, seuraavasti:
4023: 
4024: Voimassa oleva laki                                        Ehdotus
4025: 
4026:                                                      2 §
4027: 
4028:     Verovelvollinen saa niin ikään vähentää 90            Verovelvollinen saa vähentää välittömästi 1
4029: prosenttia niiden välittömästi 1 ja 2 momentis-        ja 2 momentissa tarkoitetuissa rakennuksissa
4030: sa tarkoitetuissa rakennuksissa ja pysyvissä           ja pysyvissä rakennelmissa harjoitetussa tava-
4031: rakennelmissa harjoitetussa tavaran valmistus-         ran valmistustoiminnassa käytettävien konei-
4032: toiminnassa käytettävien koneiden ja laitteiden        den ja laitteiden samoin kuin niiden hankinnan
4033: samoin kuin niiden hankinnan yhteydessä suo-           yhteydessä suoritettavien verollisten asennus-
4034: ritettavien verollisten asennustöiden ostohin-         töiden ostohinnat, jotka liittyvät rakennusin-
4035: noista, jotka liittyvät rakennusinvestointiin sitä     vestointiin sitä käyttöön otettaessa (kone- ja
4036: käyttöön otettaessa (kone- ja laiteinvestointi).       !aiteinvestointi).
4037:    Verovelvollinen saa lisäksi vähentää 90 pro-           Verovelvollinen saa lisäksi vähentää välittö-
4038: senttia välittömästi energiahyödykkeiden val-          mästi energiahyödykkeiden valmistustoimin-
4039: mistustoimintaan liittyvässä ilmanpuhdistuk-           taan liittyv·iissä ilmanpuhdistuksessa, jäteve-
4040: sessa, jätevedenpuhdistuksessa tai jätteenkäsit-       denpuhdistuksessa tai jätteenkäsittelyssä pää-
4041: telyssä pääasiallisesti käytettävien koneiden,         asiallisesti käytettavien koneiden, laitteiden ja
4042: laitteiden ja työkalujen sekä niiden osien sa-         työkalujen sekä niiden osien samoin kuin nii-
4043: moin kuin niiden hankinnan yhteydessä suori-           den hankinnan yhteydessä suoritettavien verol-
4044: tettavien verollisten asennustöiden ostohinnois-       listen asennustöiden ostohinnat.
4045: ta.
4046:                                      1990 vp. -       HE n:o 126                                     7
4047: 
4048: Voimassa oleva laki                                   Ehdotus
4049: 
4050:                                                     4 §
4051: 
4052:    Verovelvollisen, joka ottaa koneen tai lait-          Verovelvollisen, joka ottaa koneen tai lait-
4053: teen, jonka osalta on voitu tehdä tässä laissa        teen, jonka osalta on voitu tehdä tässä laissa
4054: tarkoitettu vähennys, ennen 1 momentissa sää-         tarkoitettu vähennys, ennen 1 momentissa sää-
4055: detyn ajan päättymistä muuhun kuin 2 §:ssä            detyn ajan päättymistä muuhun kuin 2 §:ssä
4056: tai eräitä tuotannollisia investointeja koskevis-     tai eräitä tuotannollisia investointeja koskevis-
4057: ta poikkeuksista liikevaihtoverolakiin annetus-       ta poikkeuksista liikevaihtoverolakiin annetus-
4058: sa laissa tarkoitettuun vähennykseen oikeutta-        sa laissa tarkoitettuun vähennykseen oikeutta-
4059: vaan käyttöön, on luettava 90 prosenttia kone-        vaan käyttöön, on luettava myynnin verotusar-
4060: ja laiteinvestoinnin ostohinnasta myynnin ve-         voon koneen tai laitteen ostohinta. Jos verovel-
4061: rotusarvoon. Jos verovelvollinen myy edellä           vollinen myy edellä mainitun koneen tai lait-
4062: mainitun koneen tai laitteen tai lopettaa vähen-      teen tai lopettaa vähennykseen oikeuttavan
4063: nykseen oikeuttavan valmistustoiminnan har-           valmistustoiminnan harjoittamisen, on lisäksi
4064: joittamisen, on lisäksi voimassa, mitä eräitä         voimassa, mitä eräitä tuotannollisia investoin-
4065: tuotannollisia investointeja koskevista poik-         teja koskevista poikkeuksista liikevaihtoverola-
4066: keuksista liikevaihtoverolakiin annetun lain          kiin annetun lain 4 §:n 3 momentissa sääde-
4067: 4 §:n 3 momentissa on säädetty.                       tään.
4068: 
4069:                                                          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
4070:                                                       kuuta 1991.
4071:                                                          Lain 2 § :n 3 momenttia sovelletaan niihin
4072:                                                       tavaroihin, jotka on toimitettu tai luovutettu
4073:                                                       tullivalvonnasta vähennyksen tekemiseen oi-
4074:                                                       keutetulle verovelvolliselle tai jotka tämä on
4075:                                                       ottanut käytettäväksi muuhun kuin myyntitar-
4076:                                                       koitukseen lain voimaantulopäivänä tai sen
4077:                                                       jälkeen, sekä niihin työsuorituksiin, jotka on
4078:                                                       aloitettu lain voimaantulopäivänä tai sen jäl-
4079:                                                       keen.
4080:                                                          Lain 2 §:n 4 momenttia sovelletaan niihin
4081:                                                       tavaroihin, jotka on toimitettu tai luovutettu
4082:                                                       tullivalvonnasta vähennyksen tekemiseen oi-
4083:                                                       keutetulle verovelvolliselle tai jotka tämä on
4084:                                                       ottanut käytettäväksi muuhun kuin myyntitar-
4085:                                                       koitukseen lain voimaantulopäivänä tai sen
4086:                                                       jälkeen.
4087:                                                          Jos koneen tai laitteen toimittaminen tai
4088:                                                       työsuorituksen tekeminen on vuoden 1995
4089:                                                       päättyessä kesken, sovelletaan tätä lakia vain
4090:                                                       niihin tavaroihin, jotka on toimitettu asennus-
4091:                                                       paikalle ennen mainitun vuoden päättymistä,
4092:                                                       sekä työsuorituksen siihen osaan, joka on ta-
4093:                                                       pahtunut ennen mainitun vuoden päättymistä.
4094:                                                          Lain 4 § :n 2 momenttia sovelletaan, milloin
4095:                                                       myyty tavara on toimitettu tai se on otettu
4096:                                                       käytettäväksi muussa kuin 2 § :ssä tarkoitetussa
4097:                                                       toiminnassa tai valmistustoiminta on lopetettu
4098:                                                       lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen, kui-
4099:                                                       tenkin viimeistään vuoden 1995 aikana.
4100:                                       1990 vp. -      HE n:o 127
4101: 
4102: 
4103: 
4104: 
4105:                                      Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräitä elintarvikkeita
4106:                                   koskevista poikkeuksista liikevaihtoverolakiin annetun lain väli-
4107:                                   aikaisesta muuttamisesta
4108: 
4109: 
4110: 
4111: 
4112:                            ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
4113: 
4114:    Esityksessä ehdotetaan, että väliaikaisesti        myydään kotimaassa. Maidon ja lihan sivu-
4115: voimassa olevien, elintarvikkeiden liikevaihto-       tuotteiden maastaviennissä korotetun alkutuo-
4116: verotusta koskevien säännösten voimassaoloai-         tevähennyksen määrästä on suoritettava liike-
4117: kaa jatkettaisiin vuoden 1991 syyskuun lop-           vaihtoveroa pysyvän lain nojalla. Kahvin maa-
4118: puun.                                                 hantuonti olisi liikevaihtoverollista.
4119:    Esityksen mukaan maidon korotettu alku-
4120: tuotevähennys olisi 1,6-kertainen. Maidosta ja           Esitys liittyy valtion tulo- ja menoarvioesi-
4121: lihasta tehdyn korotetun alkutuotevähennyk-            tykseen vuodelle 1991. Laki on tarkoitettu
4122: sen määrästä olisi suoritettava liikevaihtoveroa       tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta
4123: myös silloin, kun maidon ja lihan sivutuotteita        1991.
4124: 
4125: 
4126: 
4127: 
4128:                                             PERUSTELUT
4129: 
4130: 1. Nykyinen tilanne                                       Maito- ja lihatuotteiden kuluttajahintojen
4131:                                                        alentamiseksi niistä on pyritty poistamaan lii-
4132: 1.1. Alkutuotevähennys                                 kevaihtoverorasitus kokonaan. Liikevaihtove-
4133:                                                        ron poistaminen on toteutettu korottamalla
4134:                                                        alkutuotevähennystä. Maidon alkutuotevähen-
4135:    Suomessa peruselintarvikkeiden kuluttaja-           nys on 1,9-kertainen ja lihan 1,5-kertainen.
4136: hintoja pyritään alentamaan liikevaihtovero-           Korotetusta alkutuotevähennyksestä säädetään
4137: tuen avulla. Liikevaihtoverotuki on toteutettu         eräitä elintarvikkeita koskevista poikkeuksista
4138: siten, että jalostamattomien alkutuotteiden            liikevaihtoverolakiin annetussa laissa (915/78).
4139: myynti alkutuotannosta on liikevaihtoverolain          Vuoden 1988 lisämenoarvioesitykseen liittyen
4140: 4 §:n 1 momentin (331/81) nojalla verotonta.           maidon alkutuotevähennys alennettiin vuoden
4141: Verotonta on myös jalostamattomien alkutuot-           1988 heinäkuun alusta joulukuun loppuun 1,7-
4142: teiden maahantuonti. Niitä ostaville liikevaih-        kertaiseksi (563/88). Vuosina 1989 ja 1990
4143: toverovelvollisille yrityksille on kuitenkin liike-    maidon alkutuotevähennys on ollut 1,6-kertai-
4144: vaihtoverolain 18 §:n 1 momentissa myönnetty           nen (1048/88 ja 1075/89).
4145: oikeus vähentää oman myyntinsä verotusar-
4146: vosta jalostamattomien alkutuotteiden liike-              Maataloudessa käytettävät rehut, rehuseok-
4147: vaihtoverottomat ostohinnat. Tämän alkutuo-            set ja lannoitteet on myös haluttu säätää nor-
4148: tevähennyksen vuoksi alkutuotteen osuus tuot-          maalia pienemmän verorasituksen alaisiksi.
4149: teen hinnasta jää verottomaksi ja vero rasittaa        Näin on pyritty edelleen pienentämään elintar-
4150: vain elintarvikkeiden jalostuskustannuksia ja          vikkeiden verotusta. Rehujen ja lannoitteiden
4151: kaupan myyntipalkkiota.                                myynti on liikevaihtoverolain 4 §:n 2 momen-
4152: 300817A
4153: 2                                    1990 vp. -      HE n:o 127
4154: 
4155: tin mukaan verotonta, kun myyjänä on niiden          taen soveltuvin osin, mitä liikevaihtoverolain
4156: alkuperäinen valmistaja. Verotonta on myös           18 §:n 2 momentissa on säädetty. Mainitun
4157: niiden maahantuonti. Liikevaihtoverovelvolli-        momentin mukaan tehdyn alkutuotevähennyk-
4158: sella ostajalla on kuitenkin liikevaihtoverolain     sen määrästä ei ole kuitenkaan suoritettava
4159: 18 §:n 1 momentin nojalla oikeus vähentää            liikevaihtoveroa silloin, kun maasta viedään
4160: alkuperäiseltä valmistajalta verotta ostettujen      maitotuotteita ja lihaa. Maidosta ja lihasta
4161: tai itse maahantuotujen rehujen ja lannoittei-       tehty korotettu alkutuotevähennys on siten pa-
4162: den ostohinta.                                       lautettava vain silloin, kun maasta viedään
4163:                                                      maidon ja lihan jalostuksessa syntyneitä sivu-
4164:                                                      tuotteita. Maidon jalostuksessa syntyy sivu-
4165: 1.2. Alkutuotevähennyksen palauttaminen              tuotteena esimerkiksi kuorittua maitoa ja lihan
4166:                                                      jalostuksessa teurasjätteitä. Sivutuotteita käy-
4167:    Elintarvikkeiden ja rehujen edelleen myyn-        tetään joko sellaisenaan tai rehun raaka-ainee-
4168: nistä Suomessa on suoritettava liikevaihtove-        na.
4169: roa yleisten säännösten mukaisesti. Tavaran             Kun maidon ja lihan sivutuotteita myydään
4170: ulkomaille myynnistä ei sitä vastoin ole suori-      kotimaassa rehutarkoitukseen, alkuperäisen
4171: tettava liikevaihtoveroa silloinkaan, kun vien-      valmistajan eli meijerin tai teurastamon on
4172: nin kohteena on alkutuotevähennyksen piiriin         liikevaihtoverolain 18 §:n 2 momentin mukaan
4173: kuuluva alkutuote tai siitä valmistettu jaloste.     suoritettava veroa tehdyn alkutuotevähennyk-
4174: Alkutuotevähennyksen vuoksi elintarvikkei-           sen yhdenkertaisesta määrästä. Eräitä elintar-
4175: den, elintarvikejalosteiden ja rehujen vientihin-    vikkeita koskevista poikkeuksista liikevaihto-
4176: taan jäisi ilman erityisiä järjestelyjä kotimaan     verolakiin annetun lain 6 § koskee vain maas-
4177: kuluttajahintojen alentamiseksi annettua vero-       tavientiä, joten liikevaihtoveroa ei ole suoritet-
4178: tukea.                                               tava tehdyn alkutuotevähennyksen korotuksen
4179:    Verotuen poistamiseksi tavaran maastaviejä        osuudesta.
4180: on liikevaihtoverolain 18 §:n 2 momentin ja             Eräitä elintarvikkeita koskevista poikkeuk-
4181: eräitä elintarvikkeita koskevista poikkeuksista      sista liikevaihtoverolakiin annettua lakia on
4182: liikevaihtoverolakiin annetun lain 6 §:n sään-       vuoden 1988 alusta lukien muutettu vuosittain
4183: nöksillä velvoitettu suorittamaan liikevaihtove-     siten, että maidosta ja lihasta tehty korotettu
4184: roa tehdyn alkutuotevähennyksen määrästä eli         alkutuotevähennys on ollut palautettava myös
4185: palauttamaan alkutuotevähennys.                      silloin, kun maidon ja lihan sivutuotteita myy-
4186:    Liikevaihtoverolain 18 §:n 2 momentin mu-         dään kotimaassa (858/87, 1048/88 ja 1075/89).
4187: kaan liikevaihtoveroa on suoritettava tehdyn
4188: vähennyksen määrästä myös kotimaan toimi-
4189: tusten yhteydessä, jos rehuja ja lannoitteita         1.4. Kahvin alkutuotevähennys
4190: myydään saman vähennyksen tekemiseen oi-
4191: keutetulle tai sille, joka ei ole verovelvollinen,      Kahvin maahantuonti säädettiin liikevaihto-
4192: tai jos rehujen ja lannoitteiden alkuperäinen        verottomaksi eräistä väliaikaisista poikkeus-
4193: valmistaja ottaa ne käytettäväksi muuhun kuin        säännöksistä liikevaihtoverolakiin annetulla
4194: myyntitarkoitukseen. Alkutuotevähennyksen            lailla (771 /74).    Liikevaihtoverovelvolliselle
4195: palauttamisen tarkoituksena on tällöin estää         paahtimolle annettiin lisäksi oikeus vähentää
4196: se, ettei samasta tavarasta tehdä alkutuotevä-       myyntitarkoitusta varten itse maahantuomansa
4197: hennystä useampaan kertaan, ensin alkutuot-          paahtamattoman kahvin ostohinta. Kahvin
4198: teena ja myöhemmässä vaiheessa rehuna.               myyntihintaan sisältyi näin liikevaihtoveroa
4199:                                                      vain jalostuskustannusten ja kaupan myynti-
4200:                                                      palkkion osalta. Verollisen osuuden arvioitiin
4201: 1.3. Korotetun alkutuotevähennyksen palaut-          olevan noin puolet kahvin vähittäismyyntihin-
4202:      taminen                                         nasta.
4203:                                                         Eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä
4204:    Eräitä elintarvikkeita koskevista poikkeuk-       liikevaihtoverolakiin annetun lain voimassaolo-
4205: sista liikevaihtoverolakiin annetun lain 6 §:n       aikaa jatkettiin vuosittain, kunnes liikevaihto-
4206: mukaan maidon ja lihan korotetun alkutuote-          verolakiin kahvin osalta tehty poikkeus säädet-
4207: vähennyksen määrästä on suoritettava liike-          tiin pysyväksi vuoden 1979 alusta lukien eräitä
4208: vaihtoveroa maastaviennin yhteydessä noudat-         elintarvikkeita koskevista poikkeuksista liike-
4209:                                     1990 vp. -     HE n:o 127                                     3
4210: 
4211: vaihtoverolakiin annetulla lailla. Kahvin osit-    2.3. Kahvin maahantuonnin säätäminen
4212: taisesta liikevaihtoverottomuudesta luovuttiin          liikevaihtoverolliseksi
4213: kuitenkin vuoden 1985 alusta lukien. Tämä
4214: tapahtui siten, että paahtamattoman kahvin            Kahvin maahantuonti on ollut liikevaihtove-
4215: maahantuonti säädettiin vuosittain liikevaihto-    rollista jo vuodesta 1985 lähtien. Kahvin kulut-
4216: verolliseksi (968/84, 880/85, 904/86, 858/87,      tajahintojen alentaminen liikevaihtoverotuen
4217: 1048/88 ja 1075/89).                               avulla ei ole perusteltua myöskään tulevina
4218:                                                    vuosina. Tämän vuoksi sekä vuoden 1991 tulo-
4219:                                                    ja menoarvioesityksen tasapainottamiseksi eh-
4220: 2. Ehdotetut muutokset                             dotetaan, että paahtamattoman kahvin maa-
4221:                                                    hantuonti olisi liikevaihtoverollista myös vuon-
4222: 2.1. Maidon korotetun alkutuotevähennyksen         na 1991. Asiasta ehdotetaan säädettäväksi voi-
4223:      alentaminen                                   maantulosäännöksessä.
4224: 
4225:    Maidon 1,9-kertaisen alkutuotevähennyksen
4226:                                                    3. Esityksen taloudelliset vaiku-
4227: tarkoituksena on poistaa maitotuotteiden liike-
4228:                                                       tukset
4229: vaihtoverorasitus. Korotettu alkutuotevähen-
4230: nys merkitsee kuitenkin tosiasiassa sitä, että
4231: varsinaisten maitotuotteiden kuluttajahintoihin        Maidon korotetun alkutuotevähennyksen
4232: sisältyy ylimääräistä liikevaihtoverotukea. Yli-    alentaminen lisää liikevaihtoveron tuottoa noin
4233: määräisellä liikevaihtoverotuella tarkoitetaan      330 miljoonaa markkaa vuodessa. Toisaalta
4234: sitä, että alkutuotevähennys vaikuttaa varsi-       maataloustuotteiden vientitukea on lisättävä
4235: naisten maitotuotteiden ja voin hintaa alenta-      noin 75 miljoonaa markkaa vuodessa. Alku-
4236: vasti enemmän kuin hintaan muutoin sisälty-         tuotevähennyksen alentaminen ei vaikuta maa-
4237: vän liikevaihtoveron verran.                        talouden vientikustannusosuuteen. Alkutuote-
4238:                                                     vähennyksen alentamisen vaikutus maitota-
4239:    Ylimääräisen liikevaihtoverotuen poistami-       loustuotteiden kuluttajahintoihin on keskimää-
4240: seksi sekä vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesi-       rin 4-5 prosenttia ja kuluttajahintaindeksiin
4241: tyksen tasapainottamiseksi ehdotetaan, että         0,2 prosenttia 1,9-kertaisen alkutuotevähen-
4242: maidon korotettu alkutuotevähennys olisi 1,6-       nyksen mukaiseen tilanteeseen verrattuna.
4243: kertainen myös vuonna 1991. Muutos edellyt-            Korotetun alkutuotevähennyksen palautta-
4244: tää eräitä elintarvikkeita koskevista poikkeuk-
4245:                                                     mista koskevan muutoksen vaikutus liikevaih-
4246: sista liikevaihtoverolakiin annetun lain 4 ja
4247:                                                     toveron tuottoon on noin 50 miljoonaa mark-
4248: 5 §:n muuttamista.                                  kaa vuodessa. Maitotaloustuotteiden hinnan-
4249:                                                     alennuskorvausten määrärahaa korotetaan kui-
4250:                                                     tenkin vastaavalla määrällä.
4251: 2.2. Korotetun alkutuotevähennyksen palaut-            Kahvin liikevaihtoveron tuotto on vuodessa
4252:      taminen myös kotimaan myynnissä                noin 250 miljoonaa markkaa.
4253: 
4254:   Maidosta ja lihasta tehty korotettu alkutuo-
4255: tevähennys on palautettava silloin, kun maidon      4. Voimaantulo
4256: ja lihan sivutuotteita viedään maasta. Kun
4257: maidon ja lihan sivutuotteita myydään koti-            Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan päivä-
4258: maassa, alkutuotevähennys on palautettava           nä tammikuuta 1991.
4259: vain alkutuotevähennyksen yhdenkertaisesta             Hallitus on 29 päivänä kesäkuuta 1990 anta-
4260: määrästä.                                           nut eduskunnalle esityksen uudeksi liikevaihto-
4261:    Maastaviennin ja kotimaan myynnin liike-         verolaiksi (hall.es. 96/1990 vp.). Laki ehdote-
4262: vaihtoverotuksen yhdenmukaistamiseksi ehdo-         taan tulevaksi voimaan 1 päivänä lokakuuta
4263: tetaan, että eräitä elintarvikkeita koskevista      1991. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi
4264: poikkeuksista liikevaihtoverolakiin annetun         voimassa oleva liikevaihtoverolainsäädäntö.
4265: lain 6 §:ää muutettaisiin siten, että se myös       Tämän vuoksi ehdotetaan, että laki eräitä elin-
4266: vuonna 1991 koskisi maastaviennin lisäksi ko-       tarvikkeita koskevista poikkeuksista liikevaih-
4267: timaan myyntiä.                                     toverolakiin annetun lain väliaikaisesta muut-
4268: 4                                   1990 vp. -     HE n:o 127
4269: 
4270: tamisesta olisi voimassa 30 päivään syyskuuta      kannettavaa veroa koskevassa säätämisjärjes-
4271: 1991.                                              tyksessä.
4272: 
4273: 
4274: 5. Säätämisjärjestys
4275:                                                      Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
4276:                                                    kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
4277:    Lakiehdotus olisi käsiteltävä valtiopäiväjär-
4278: jestyksen 68 §:n mukaisessa yhdeltä vuodelta
4279:                                      1990 vp. -      HE n:o 127                                     5
4280: 
4281:                                                Laki
4282: eräitä elintarvikkeita koskevista poikkeuksista liikevaihtoverolakiin annetun lain väliaikaisesta
4283:                                          muuttamisesta
4284: 
4285:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4286:   muutetaan väliaikaisesti eräitä elintarvikkeita koskevista poikkeuksista liikevaihtoverolakiin 1
4287: päivänä joulukuuta 1978 annetun lain (915/78) 4 §, 5 §:n 1 momentti ja 6 §:n 1 momentti,
4288:   sellaisina kuin niistä ovat 4 § 18 päivänä kesäkuuta 1980 annetussa laissa (443/80) ja 5 § :n 1
4289: momentti 9 päivänä heinäkuuta 1982 annetussa laissa (534/82), seuraavasti:
4290: 
4291:                        4§                             rolain 4 §:ssä tarkoitetun tavaran valmistami-
4292:   Maidosta saadaan liikevaihtoverolain 18 §:n         seen, joka sitten on myyty saman vähennyksen
4293: 1 momentin a kohdassa tarkoitettu vähennys            tekemiseen oikeutetulle tai sille, joka ei ole
4294: tehdä 1,6-kertaisena. Vähennys tehdään toimi-         verovelvollinen, taikka jonka alkuperäinen val-
4295: tusajankohdan tavoitehinnan perusteella.              mistaja on ottanut käytettäväksi muuhun kuin
4296:                                                       myyntitarkoitukseen, maastaviejän, vähennyk-
4297:                        5§                             sen tehneen myyjän tai alkuperäisen valmista-
4298:   Milloin maahantuodun veronalaisen jalas-            jan on suoritettava veroa tehdyn vähennyksen
4299: teen raaka-aineena on 3 tai 4 §:ssä tarkoitettu-      määrästä noudattaen soveltuvin osin, mitä lii-
4300: ja tavaroita, maahantuojalla on oikeus saada          kevaihtoverolain 18 §:n 2 momentissa sääde-
4301: veronpalautuksena määrä, joka vastaa jalos-           tään.
4302: teeseen sisältyvän 3 §:ssä tarkoitetun raaka-
4303: aineen osalta menevää veroa puolitoistakertai-
4304: sena ja 4 §:ssä tarkoitetun raaka-aineen osalta          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
4305: menevää veroa 1 ,6-kertaisena. Milloin maasta         kuuta 1991 ja on voimassa 30 päivään syyskuu-
4306: viedään sellaisenaan tai muuhun tavaraan sisäl-       ta 1991 saakka.
4307: tyvänä tavaraa, josta on maksettu tässä tarkoi-          Lakia sovelletaan, milloin myyty tavara on
4308: tettua veronpalautusta, maastaviejäitä peritään       toimitettu, tavara on luovutettu tullivalvonnas-
4309: veronpalautus takaisin.                               ta tai tavara on otettu käytettäväksi muuhun
4310:                                                       kuin myyntitarkoitukseen lain voimassaoloai-
4311:                                                       kana.
4312:                          6§                              Eräitä elintarvikkeita koskevista poikkeuk-
4313:    Milloin tavara, jonka osalta on tehty tässä        sista liikevaihtoverolakiin annetun lain 2 §:n
4314: laissa tarkoitettu tai sitä vastaava vähennys, on     säännöksiä ei sovelleta tavaraan, joka on luo-
4315: sellaisenaan tai muuhun tavaraan sisältyvänä          vutettu tullivalvonnasta 2 momentissa mainit-
4316: viety maasta tai käytetty sellaisen liikevaihtove-    tuna aikana.
4317: 
4318:      Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1990
4319: 
4320: 
4321:                                        Tasavallan Presidentti
4322:                                        MAUNO KOIVISTO
4323: 
4324: 
4325: 
4326: 
4327:                                                           Valtiovarainministeri Matti Louekoski
4328: 6                                   1990 vp. -      HE n:o 127
4329: 
4330:                                                                                                Liite
4331: 
4332: 
4333: 
4334: 
4335:                                              Laki
4336: eräitä elintarvikkeita koskevista poikkeuksista liikevaihtoverolakiin annetun lain väliaikaisesta
4337:                                          muuttamisesta
4338: 
4339:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4340:   muutetaan väliaikaisesti eräitä elintarvikkeita koskevista poikkeuksista liikevaihtoverolakiin 1
4341: päivänä joulukuuta 1978 annetun lain (915178) 4 §, 5 §:n 1 momentti ja 6 §:n 1 momentti,
4342:   sellaisina kuin niistä ovat 4 § 18 päivänä kesäkuuta 1980 annetussa laissa (443/80) ja 5 §:n 1
4343: momentti 9 päivänä heinäkuuta 1982 annetussa laissa (534/82), seuraavasti:
4344: 
4345: 
4346: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
4347: 
4348:                       4 §.                                                4§
4349:   Maidosta saadaan liikevaihtoverolain 18 §:n         Maidosta saadaan liikevaihtoverolain 18 §: n
4350:   momentin a kohdassa tarkoitettu vähennys            momentin a kohdassa tarkoitettu vähennys
4351: tehdä 1,9-kertaisena. Vähennys tehdään toimi-       tehdä 1,6-kertaisena. Vähennys tehdään toimi-
4352: tusajankohdan tavoitehinnan perusteella.            tusajankohdan tavoitehinnan perusteella.
4353: 
4354:                         5§                                                5§
4355:    Milloin maahantuodun veronalaisen jalos-            Milloin maahantuodun veronalaisen jalos-
4356: teen raaka-aineena on 2-4 §:ssä tarkoitettuja       teen raaka-aineena on 3 tai 4 §:ssä tarkoitettu-
4357: tavaroita, maahantuojana on oikeus saada ve-        ja tavaroita, maahantuojana on oikeus saada
4358: ronpalautuksena määrä, joka vastaa jalostee-        veronpalautuksena määrä, joka vastaa jalos-
4359: seen sisältyvän 2 § :ssä tarkoitetun raaka-aineen   teeseen sisältyvän 3 §:ssä tarkoitetun raaka-
4360: osalta menevää veroa, 3 §:ssä tarkoitetun           aineen osalta menevää veroa puolitoistakertai-
4361: raaka-aineen osalta menevää veroa puolitoista-      sena ja 4 §:ssä tarkoitetun raaka-aineen osalta
4362: kertaisena ja 4 §:ssä tarkoitetun raaka-aineen      menevää veroa 1, 6- kertaisena. Milloin maasta
4363: osalta menevää veroa 1, 9-kertaisena. Milloin       viedään sellaisenaan tai muuhun tavaraan sisäl-
4364: maasta viedään sellaisenaan tai muuhun tava-        tyvänä tavaraa, josta on maksettu tässä tarkoi-
4365: raan sisältyvänä tavaraa, josta on maksettu         tettua veronpalautusta, maastaviejäitä peritään
4366: tässä tarkoitettua veronpalautusta, maastavie-      veronpalautus takaisin.
4367: jäitä peritään veronpalautus takaisin.
4368:                                     1990 vp. -          HE n:o 127                                      7
4369: 
4370: Voimassa oleva laki                                     Ehdotus
4371: 
4372:                         6 §.                                                   6§
4373:    Milloin tavara, jonka osalta on tehty tässä             Milloin tavara, jonka osalta on tehty tässä
4374: laissa tarkoitettu tai sitä vastaava vähennys, on       laissa tarkoitettu tai sitä vastaava vähennys, on
4375: viety maasta, maastaviejän on suoritettava              sellaisenaan tai muuhun tavaraan sisältyvänä
4376: veroa tehdyn vähennyksen määrästä noudat-               viety maasta tai käytetty sellaisen liikevaihtove-
4377: taen soveltuvin osin, mitä liikevaihtoverolain          rolain 4 § :ssä tarkoitetun tavaran valmistami-
4378: 18 §:n 2 momentissa on säädetty.                        seen, joka sitten on myyty saman vähennyksen
4379:                                                         tekemiseen oikeutetulle tai sille, joka ei ole
4380:                                                         verovelvollinen, taikka jonka alkuperäinen val-
4381:                                                         mistaja on ottanut käytettäväksi muuhun kuin
4382:                                                         myyntitarkoitukseen, maastaviejän, vähennyk-
4383:                                                         sen tehneen myyjän tai alkuperäisen valmista-
4384:                                                         jan on suoritettava veroa tehdyn vähennyksen
4385:                                                         määrästä noudattaen soveltuvin osin, mitä lii-
4386:                                                         kevaihtoverolain 18 §:n 2 momentissa sääde-
4387:                                                         tään.
4388: 
4389: 
4390:                                                            Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
4391:                                                         kuuta 1991 ja on voimassa 30 päivään syyskuu-
4392:                                                         ta 1991 saakka.
4393:                                                            Lakia sovelletaan, milloin myyty tavara on
4394:                                                         toimitettu, tavara on luovutettu tullivalvonnas-
4395:                                                         ta tai tavara on otettu käytettäväksi muuhun
4396:                                                         kuin myyntitarkoitukseen lain voimassaoloai-
4397:                                                         kana.
4398:                                                            Eräitä elintarvikkeita koskevista poikkeuk-
4399:                                                         sista liikevaihtoverolakiin annetun lain 2 §:n
4400:                                                         säännöksiä ei sovelleta tavaraan, joka on luo-
4401:                                                         vutettu tullivalvonnasta 2 momentissa mainit-
4402:                                                         tuna aikana .
4403: 
4404: 
4405: 
4406: 
4407:                                                     •
4408:                                    1990 vp. -     HE n:o 128
4409: 
4410: 
4411: 
4412: 
4413:                                    Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräistä vakuutus-
4414:                                 maksuista suoritettavasta verosta annetun lain 3 §:n väliaikaises-
4415:                                 ta muuttamisesta
4416: 
4417: 
4418: 
4419: 
4420:                           ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
4421: 
4422:   Esityksessä ehdotetaan, että eräistä vakuu-       Esitys liittyy valtion tulo- ja menoarvioesi-
4423: tusmaksuista suoritettava vero korotettaisiin     tykseen vuodelle 1991. Laki on tarkoitettu
4424: vuoden 1991 ajaksi 17,5 prosenttiin.              tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta
4425:                                                   1991.
4426: 
4427: 
4428: 
4429: 
4430:                                         PERUSTELUT
4431: 
4432: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut                  hinnan perusteella, jolloin 17 prosentin vero-
4433:    muutokset                                      kannan mukaan laskettuna verokanta muuttui-
4434:                                                   si 20,48 prosentiksi. Veron Iaskemistavan muu-
4435:    Pysyvästi voimassa olevassa liikevaihtovero-   tos on tekninen eikä merkitse veron korotta-
4436: laissa (532/63) veron määrä on 16 prosenttia.     mista. Hallinnollisista syistä liikevaihtovero on
4437: Saman suuruista veroa on suoritettava eräistä     ehdotettu samalla pyöristettäväksi 20,5 prosen-
4438: vakuutusmaksuista.       Vakuutusmaksuverosta     tiksi (hall.es. 96/1990 vp.). Hallitus tulee myö-
4439: säädetään eräistä vakuutusmaksuista suoritet-     hemmin esittämään, että liikevaihtovero koro-
4440: tavasta verosta annetussa laissa (664/66). Lii-   tettaisiin 21,2 prosentiksi. Hallitus tulee myös
4441: kevaihtoveron ja vakuutusmaksuveron määrät        antamaan esityksen, jolla vakuutusmaksuveron
4442: ovat olleet samansuuruiset lukuun ottamatta       laskeruistapa ja verokanta yhdenmukaistetaan
4443: vuonna 1989 toteutettua liikevaihtoveron väli-    liikevaihtoveron kanssa.
4444: aikaista korotusta.
4445:    Liikevaihtovero korotettiin vuoden 1989 jou-      Liikevaihtoveron korottamiseen liittyen eh-
4446: lukuun ajaksi 17 prosenttiin (969/89). Vuoden     dotetaan, että eräistä vakuutusmaksuista suori-
4447: 1990 tulo- ja menoarvioesityksen yhteydessä       tettava vero korotettaisiin vuoden 1991 ajaksi
4448: liikevaihtoveron korotusta jatkettiin vuoden      17,5 prosenttiin.
4449: 1990 loppuun (1121189). Vakuutusmaksuvero
4450: korotettiin samalla vuoden 1990 ajaksi 17 pro-
4451: senttiin (970/89).
4452:    Liikevaihtoveron korotusta on ehdotettu jat-   2. Esityksen taloudelliset vaiku-
4453: kettavaksi vuonna 1991. Vuoden 1991 tulo- ja         tukset
4454: menoarvioesitykseen liittyvän hallituksen esi-
4455: tyksen mukaan liikevaihtovero olisi vuoden
4456: 1991 tammikuun alusta syyskuun loppuun 17,5         Eräistä vakuutusmaksuista suoritettavan ve-
4457: prosenttia. Lokakuun alusta lukien liikevaihto-   ron korottaminen lisää veron tuottoa vuonna
4458: vero laskettaisiin tavaran verottoman myynti-     1991 noin 150 miljoonalla markalla.
4459: 300816Z
4460: 2                                  1990 vp. -     HE n:o 128
4461: 
4462: 3. Voimaantulo                                    4. Säätämisjärjestys
4463: 
4464:   Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan      päivä-      Lakiehdotus olisi käsiteltävä valtiopäiväjär-
4465: nä tammikuuta 1991.                               jestyksen 68 §:n mukaisessa yhdeltä vuodelta
4466:                                                   kannettavaa veroa koskevassa säätämisjärjes-
4467:                                                   tyksessä.
4468: 
4469:                                                     Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
4470:                                                   kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
4471: 
4472: 
4473: 
4474: 
4475:                                             Laki
4476: eräistä vakuutusmaksuista suoritettavasta verosta annetun lain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta
4477: 
4478:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4479:   muutetaan väliaikaisesti eräistä vakuutusmaksuista suoritettavasta verosta 20 päivänä joulu-
4480: kuuta 1966 annetun lain 3 §, sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa
4481: (1036/82), seuraavasti:
4482: 
4483:                      3 §                          kuuta 1991 ja on voimassa vuoden 1991 lop-
4484:  Veron maara on 17,5 prosenttia vakuutus-         puun.
4485: maksuista, joihin vero sisältyy.                    Lakia sovelletaan vakuutusmaksuun, joka
4486:                                                   on kertynyt tai maksettu lain voimassaoloaika-
4487:     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-      na.
4488: 
4489: 
4490:        Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1990
4491: 
4492: 
4493:                                     Tasavallan Presidentti
4494:                                      MAUNO KOIVISTO
4495: 
4496: 
4497: 
4498: 
4499:                                                        Valtiovarainministeri Matti Louekoski
4500:                                     1990 vp. -   HE n:o 128                                    3
4501: 
4502:                                                                                             Liite
4503: 
4504: 
4505: 
4506: 
4507:                                             Laki
4508: eräistä vakuutusmaksuista suoritettavasta verosta annetun lain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta
4509: 
4510:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4511:   muutetaan väliaikaisesti eräistä vakuutusmaksuista suoritettavasta verosta 20 päivänä joulu-
4512: kuuta 1966 annetun lain 3 §, sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa
4513: (1036/82), seuravasti:
4514: 
4515: Voimassa oleva laki                               Ehdotus
4516: 
4517:                     3§                                                 3 §
4518:  Veron maara on 16 prosenttia vakuutus-            Veron maara on 17,5 prosenttia vakuutus-
4519: maksuista, johon vero sisältyy.                   maksuista, joihin vero sisältyy.
4520: 
4521:                                                     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
4522:                                                   kuuta 1991 ja on voimassa vuoden 1991 lop-
4523:                                                   puun.
4524:                                                     Lakia sovelletaan vakuutusmaksuun, joka
4525:                                                   on kertynyt tai maksettu lain voimassaoloaika-
4526:                                                   na.
4527:                                    1990 vp. -      HE n:o 129
4528: 
4529: 
4530: 
4531: 
4532:                                     Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi moottoriajoneuvove-
4533:                                  rosta annetun lain muuttamisesta
4534: 
4535: 
4536: 
4537: 
4538:                           ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
4539: 
4540:   Esityksessä ehdotetaan henkilöautoista kan-       van lisäveron määrä ehdotetaan korotettavaksi
4541: nettavan varsinaisen ajoneuvoveron määrää           60 000 markkaan. Linja-autojen lisäveron
4542: korotettavaksi. Muista varsinaisen ajoneuvove-      määräksi ehdotetaan edelleen 60 000 markkaa.
4543: ron alaisista ajoneuvoista vero ehdotetaan kan-
4544: nettavaksi edelleen vuonna 1990 väliaikaisesti        Ehdotetut muutokset liittyvät valtion tulo- ja
4545: noudatettujen veroperusteiden mukaisena. Mu-        menoarvioesitykseen vuodelle 1991, ja ne on
4546: seoajoneuvot ehdotetaan vapautettavaksi ajo-        tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 1991
4547: neuvoverosta. Liikennetraktorista suoritetta-       alusta.
4548: 
4549: 
4550: 
4551: 
4552:                                          PERUSTELUT
4553: 
4554: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut                   autoista suoritettavan veron määrää. Verope-
4555:    muutokset                                       rusteet ovat tämän mukaisina voimassa väliai-
4556:                                                    kaisesti vuoden 1990 loppuun asti (Laki 1123/
4557: 1.1. Varsinaisen ajoneuvoveron määrä               89). Pysyvässä muodossaan veroperusteet ovat
4558:                                                    olleet voimassa vuoden 1989 alusta.
4559:    Moottoriajoneuvoverosta annetun lain (722/         Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys
4560: 66) 1 §:n mukaan moottoriajoneuvon käyttä-         polttoaineverolain muuttamisesta siten, että
4561: misestä muulla voimalla tai polttoaineelia kuin    moottoribensiinistä suoritettavan polttoaineve-
4562: sekoittamattomalla bensiinillä tai bensiinialko-   ron lisäveron määrää korotettaisiin 30 pennillä
4563: holilla on suoritettava valtiolle moottoriajo-     litralta. Dieselöljyn polttoaineverossa ei toteu-
4564: neuvoveroa. Moottoriajoneuvoverona peritään        tettaisi vastaavaa muutosta. Jotta dieselkäyt-
4565: dieselöljyä, moottoripetrolia tai sähköä käyttä-   töisen henkilöauton käyttö ei tämän vuoksi
4566: mään tarkoitetusta taikka nestekaasua käyttä-      muodostuisi suhteellisesti nykyistä edullisem-
4567: västä moottoriajoneuvosta varsinaista ajoneu-      maksi bensiinikäyttöiseen autoon verrattuna,
4568: voveroa. Veron määrä lasketaan ajoneuvon           henkilöautoista suoritettavan varsinaisen ajo-
4569: lajin, kokonaispainon, akselien lukumäärän tai     neuvoveron määrää ehdotetaan korotettavaksi
4570: telirakenteen sekä perävaunun käytön perus-        87 markasta 111 markkaan ajoneuvon koko-
4571: teella. Valtaosa varsinaisen ajoneuvoveron         naispainon 100 kilogramman määräitä tai sen
4572: alaisista ajoneuvoista on dieselkäyttöisiä. Vero   osalta.
4573: peritään kultakin verovuodelta, jona on kalen-        Raskailta ajoneuvoilta ehdotetaan ajoneuvo-
4574: terivuosi.                                         vero edelleen kannettavaksi vuonna 1990 väli-
4575:    Ajoneuvoveron määriä on viimeksi tarkistet-     aikaisina voimassa olevien veroperusteiden mu-
4576: tu vuoden 1990 alusta. Tuolloin korotettiin        kaan. Veron määrien tarkistaminen on perus-
4577: henkilöautoista ja muista kuin kaksiakselisista,   tunut ajoneuvojen suurimpien mittojen ja pai-
4578: ilman perävaunua olevista kuorma- ja erikois-      nojen korottamiseen vuoden 1990 alusta, eikä
4579: 
4580: 301056K
4581: 2                                     1990 vp. -      HE n:o 129
4582: 
4583: tämän vuoksi ole tarkoituksenmukaista siirtyä         1.4. Varsinaisen ajoneuvoveron jakautumi-
4584: kantamaan raskailta ajoneuvoilta ajoneuvove-               nen eriin
4585: roa tätä aikaisemmalta ajalta olevien alempien
4586: veroperusteiden mukaisesti.                              Moottoriajoneuvoverosta      annetun      lain
4587:                                                       10 §:n mukaan varsinaisen ajoneuvoveron kan-
4588:                                                       to suoritetaan kahdessa erässä, jos veron mää-
4589: 1.2. Varsinainen ajoneuvovero eräiden val-            rä on vähintään 1 400 markkaa, ja neljässä
4590:      tion laitosten ajoneovoista                      erässä, jos veron määrä on vähintään 2 800
4591:                                                       markkaa. Vuonna 1990 sovelletun väliaikaise-
4592:    Moottoriajoneuvoverosta annetun lain 6 §:n         na vuoden loppuun voimassa olevan 10 §:n
4593:    kohdan nojalla valtion ja sen laitosten omis-      mukaan eräjakoon vaikuttavina markkamääri-
4594: tamat ja näiden käytössä olevat moottoriajo-          nä ovat vastaavasti 1 800 markkaa ja 3 600
4595: neuvot ovat varsinaisesta ajoneuvoverosta va-         markkaa.
4596: paat. Säännöstä tarkennettiin vuoden 1990                Veronkantokustannusten nousun välttämi-
4597: alusta siten, ettei verottomuus koske valtion         seksi ja menettelyn pitämiseksi myös veron-
4598: liikelaitoksista annetussa laissa (627 /87) tarkoi-   alaisten ajoneuvojen käyttäjien kannalta mah-
4599: tettujen liikelaitosten omistamia ajoneuvoja.         dollisimman yksinkertaisena ehdotetaan, että
4600: Laki on tässä muodossa voimassa väliaikaisesti        moottoriajoneuvoverolain 10 §:ssä säädettäi-
4601: vuoden 1990 loppuun asti. Lain muutos perus-          siin edelleen, että varsinaisen ajoneuvoveron
4602: tui siihen, että valtion liikelaitokset toimivat      kanto toimitettaisiin kahdessa erässä, jos veron
4603: taloudeltaan itsenäisinä yksikköinä ja ne voivat      määrä on vähintään 1 800 markkaa, ja neljässä
4604: toimia myös kilpailuolosuhteissa muuhun yri-          erässä, jos veron määrä on vähintään 3 600
4605: tystoimintaan nähden. Kun nämä perusteet              markkaa.
4606: ovat edelleen olemassa, ehdotetaan laissa edel-
4607: leen säädettäväksi, ettei verottomuus koske
4608: mainittujen liikelaitosten ajoneuvoja.                1.5. Linja-autojen lisävero
4609: 
4610:                                                          Lain 14 §:n mukaan rekisteröidystä ja rekis-
4611:                                                       teröimättöiDästä dieselöljyä tai moottoripet-
4612: 1.3. Varsinainen ajoneuvovero museoajoneo-            roolia käyttämään tarkoitetusta ajoneuvosta
4613:      voista                                           on suoritettava lisäveroa, jos ajoneuvoa käyte-
4614:                                                       tään dieselöljyä tai moottoripetroolia lievem-
4615:   Liikenneministeriön 1 päivänä helmikuuta            min verotetuna polttoaineena. Lisäveron alai-
4616: 1980 museoajoneuvoista antaman päätöksen              sen polttoaineen käyttöön katsotaan ryhdytyn,
4617: (93/80) 1 §:n mukaan museoajoneuvo on vä-             kun ajoneuvon polttoainejärjestelmään kuulu-
4618: hintään 25 vuotta vanha moottoriajoneuvo,             vassa säiliössä on tällaista polttoainetta. Lisä-
4619: joka on säilytetty alkuperäistä vastaavassa           vero on mainitun lain 15 §:n mukaan suoritet-
4620: kunnossa ja asussa tai entistetty asianmukai-         tava riippumatta siitä, miten ja missä ajoneu-
4621: sesti. Ajoneuvo voidaan hyväksyä museoajo-            voa käytetään.
4622: neuvoksi erityisessä tätä varten toimitettavassa         Lain 16 §:n mukaan lisäveron määrä varsi-
4623: katsastuksessa. Hyväksymisestä tehdään mer-           naisen ajoneuvoveron alaisista ajoneovoista on
4624: kintä ajoneuvon rekisteritietoihin.                   tuo vero kaksikymmenkertaisena, kuitenkin
4625:   Varsinainen ajoneuvovero on suoritettava            vähintään 5 000 markkaa. Vastaavalla tavalla
4626: laadultaan veronalaisista ajoneuvoista riippu-        lasketaan lisäveron määrä myös silloin, kun
4627: matta ajoneuvon iästä. Siten esimerkiksi diesel-      kyseessä on sellainen ajoneuvo, joka ei ole
4628: käyttöisistä museoajoneuvoista on suoritettava        varsinaisen ajoneuvoveron alainen, mutta josta
4629: ajoneuvoveroa. Tämän on katsottu estävän              varsinaisen ajoneuvoveron määrä voidaan ajo-
4630: dieselkäyttöisten ajoneuvojen säilyttämistä mu-       neuvon laadun puolesta laskea. Muista moot-
4631: seoajoneuvoina. Ottaen huomioon näiden ajo-           toriajoneuvoista lisävero on 5 000 markkaa.
4632: neuvojen käytännössä vähäinen liikennesuorite         Linja-autoista lisävero on kuitenkin pysyvästi
4633: ja se, ettei niitä juuri voitane käyttää muuhun       voimassa olevan säännöksen mukaan 20 000
4634: kuin museoajoneuvotoimintaan liittyvään lii-          markkaa. Vuonna 1990 linja-auton lisävero on
4635: kenteeseen, ehdotetaan, että museoajoneuvot           väliaikaisesti voimassa olevan säännöksen mu-
4636: vapautettaisiin ajoneuvoverosta.                      kaan 60 000 markkaa.
4637:                                     1990 vp. -      HE n:o 129                                     3
4638: 
4639:    Linja-autoliikenteen tukijärjestelmässä on       roa 5 000 markkaa. Kun mainittujen polttoai-
4640: siirrytty vuoden 1989 alusta lukien polttoaine-     neiden hintaero on suunnilleen 1, 70 markkaa
4641: veron palauttamisesta avoimeen tukeen. Tar-         litralta, lisäveron suorittaminen tulee taloudel-
4642: koituksena on edelleen jatkaa tätä käytäntöä,       lisesti kannattavaksi, jos vuodessa käytettävän
4643: ja sitä varten valtion vuoden 1991 tulo- ja         polttoaineen määrä ylittää 3 000 litraa. Kun
4644: menoarvioon on liikenneministeriön pääluok-         monissa liikennetraktoreissa käytetään tätä
4645: kaan varattu asianomainen määräraha. Tämä           enemmän polttoainetta, autorekisterikeskuk-
4646: ja polttoaineiden hintasuhteet huomioon ot-         selle on lisääntyvässä määrin ryhdytty teke-
4647: taen linja-autoista suoritettavan lisäveron mää-    mään ilmoituksia kevyen polttoöljyn käyttöön
4648: rä ehdotetaan korotettavaksi pysyvänä voimas-       siirtymisestä. Vuodelle 1989 näitä ilmoituksia
4649: sa olevasta 20 000 markasta 60 000 markkaan.        on tehty runsaasta 200 traktorista, jotka pää-
4650:    Käytännössä linja-autoista ei ole suoritettu     asiassa ovat olleet liikennetraktoreita.
4651: lisäveroa. Ehdotuksen tarkoituksena on, ettei          Jotta myös liikennetraktoreissa yhtäläisesti
4652: lisäveroa ryhdyttäisi edelleenkään linja-autois-    kuorma-autojen kanssa käytettäisiin liikenne-
4653: ta suorittamaan, vaan näissä käytettäisiin polt-    polttoaineena verotettua polttoainetta, ehdote-
4654: toaineena dieselöljyä.                              taan liikennetraktorin lisävero säädettäväksi
4655:                                                     60 000 markaksi.
4656: 
4657: 1.6. Liikennetraktorien lisävero
4658:                                                     2. Taloudelliset vaikutukset
4659:    Liikennetraktori on ajoneuvoasetuksen 2 §:n
4660: 3 kohdan (874/89) mukaan tavarankuljetuk-              Varsinaisen ajoneuvoveron kantaminen eh-
4661: seen tarkoitettu kuormaa kantava nestepaine-        dotetulla tavalla korotettuna lisäisi veron tuot-
4662: toimisella runko-ohjauksella varustettu trakto-     toa vuonna 1991 arviolta 70 miljoonalla mar-
4663: ri. Liikennetraktori on myös muu traktori, jota     kalla vuonna 1990 sovellettuihin veroperustei-
4664: käytetään tavaran kuljetukseen suuremmalla          siin verrattuna.
4665: kuin todelliselta kokonaispainoltaan enintään          Linja-autojen lisäveron määrän korottami-
4666: 12 tonnin perävaunulla varustettuna. Liiken-        nen ehdotetulla tavalla ei muuttaisi nykyistä
4667: netraktoriksi ei kuitenkaan katsota traktoria,      tilannetta, jossa lisäveroa ei ole maksuunpantu
4668: jota käytetään moottoriajoneuvoverosta anne-        linja-autoille. Linja-autoliikenteelle lisäveron
4669: tun lain 17 a §:ssä tarkoitettuihin kuljetuksiin,   korotuksesta ei aiheutuisi kustannuksia.
4670: eli lähinnä maa- ja metsätalouden harjoittami-
4671: seen liittyviin kuljetuksiin.
4672:    Liikennetraktoreita käytetään muun muassa        3. Voimaantulo
4673: maansiirtotyömailla ja muissa vastaavissa teh-
4674: tävissä, joissa kuljetusmatka on lyhyehkö ja          Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan paiva-
4675: kuljetustehtävän laatu ja olosuhteet soveltuvat     nä tammikuuta 1991. Lain säännöksiä noudat-
4676: traktorille. Samoissa tehtävissä kuitenkin usein    taen vero voitaisiin maksuunpanna jo ennen
4677: käytetään myös kuorma-autoja. Liikennetrak-         sanottua päivää.
4678: toria     koskevat    tieliikennesäännökset   on
4679: kuorma-autojen kanssa rinnakkaisen käytön
4680: johdosta laadittu pääpiirteissään vastaamaan        4. Säätämisjärjestys
4681:  kuorma-autoja koskevia säännöksiä ja mää-
4682:  räyksiä.                                              Lakiehdotus olisi käsiteltävä valtiopäiväjär-
4683:     Liikennetraktorissa voidaan moottoriajoneu-     jestyksen 68 §:n mukaisessa yhtä vuotta pitem-
4684: voverosta annetun lain 14 §:n mukaisesti ryh-       mältä ajalta kannettavaa veroa koskevassa sää-
4685:  tyä käyttämään polttoaineena dieselöljyn sijas-    tämisjärjestyksessä.
4686:  ta kevyttä polttoöljyä, jos tästä tehdään ilmoi-
4687:  tus autorekisterikeskukselle. Autorekisterikes-       Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
4688:  kus maksuunpanee tällöin ajoneuvosta lisäve-        kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
4689: 4                                  1990 vp. -     HE n:o 129
4690: 
4691: 
4692: 
4693: 
4694:                                             Laki
4695:                      moottoriajoneuvoverosta annetun lain muuttamisesta
4696: 
4697:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4698:   muutetaan moottoriajoneuvoverosta 30 päivänä joulukuuta 1966 annetun lain 5 §:n 1
4699: momentti, 6 §:n 1 ja 2 kohta, 10 §:n 1 momentti sekä 16 §:n 1 momentti,
4700:   sellaisina kuin ne ovat, 5 §:n 1 momentti 13 päivänä joulukuuta 1985 ja 18 pmvana
4701: marraskuuta 1988 annetuilla laeilla (947/85 ja 961/88), 6 §:n 1 ja 2 kohta 26 päivänä kesäkuuta
4702: 1981 annetussa laissa (486/81), 10 §:n 1 momentti 20 päivänä marraskuuta 1987 annetussa laissa
4703: (859/87) ja 16 §:n 1 momentti mainitussa 13 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa, näin
4704: kuuluviksi:
4705: 
4706:                       5 §                         telirakenteisesta kuorma-autosta samoin kuin
4707:    Varsinainen ajoneuvovero on dieselöljyä,       kolme- tai useampiakselisesta kuorma-autosta,
4708: moottoripetrolia tai sähköä käyttämään tarkoi-    joka on hyväksytty ja jota käytetään varsinai-
4709: tetusta taikka nestekaasua käyttävästä mootto-    sen perävaunun vetoon, kultakin kokonaispai-
4710: riajoneuvosta:                                    non 100 kilogramman määräitä tai sen osalta
4711:    1) henkilöautosta kultakin kokonaispainon      54 markkaa.
4712:  100 kilogramman määräitä tai sen osalta 111
4713: markkaa ja pakettiautosta kultakin kokonais-
4714: painon 100 kilogramman määräitä tai sen osal-                             6§
4715: ta 27 markkaa;                                       Varsinaisesta ajoneuvoverosta ovat vapaat:
4716:    2) muusta kuin 3 kohdassa tarkoitetusta           1) moottoriajoneuvot, jotka omistaa ja joita
4717: kaksiakselisesta kuorma- ja erikoisautosta kul-   käyttää valtio tai sen laitos, valtion liikelaitok-
4718: takin kokonaispainon 100 kilogramman mää-         sista annetussa laissa (627 /87) tarkoitetun liike-
4719: räitä tai sen osalta 27 markkaa 14 000 kilo-      laitoksen omistamia ajoneuvoja lukuun otta-
4720: gramman kokonaispainoon saakka ja kultakin        matta;
4721: tämän painon ylittävältä 100 kilogramman ko-         2) palo- ja sairasautot, museoajoneuvot sekä
4722: konaispainon määräitä tai sen osalta 54 mark-     auton alustalle rakennetut työkoneet;
4723: kaa;
4724:    3) kaksiakselisesta kuorma-autosta, joka on
4725: hyväksytty ja jota käytetään puoliperävaunun                           10§
4726: vetoon, kultakin kokonaispainon 100 kilog-           Varsinainen ajoneuvovero on maksettava ve-
4727: ramman määräitä tai sen osalta 51 markkaa ja      ronkannossa. Jos suoritettava ajoneuvovero on
4728: kaksiakselisesta kuorma-autosta, joka on hy-      vähintään 1 800 markkaa, toimitetaan kanto
4729: väksytty ja jota käytetään varsinaisen perävau-   kahdessa erässä, ja veron määrän ollessa vä-
4730: nun vetoon, kultakin kokonaispainon 100 ki-       hintään 3 600 markkaa, neljässä erässä. Ajo-
4731: logramman määräitä tai sen osalta 54 mark-        neuvovero tai sen maksettavaksi erääntynyt erä
4732: kaa;                                              on maksettava ennen kuin moottoriajoneuvoa
4733:    4) muusta kuin 5 kohdassa tarkoitetusta        asianomaisena vuonna käytetään, jollei rekiste-
4734: telirakenteisesta kuorma- tai erikoisautosta ja   riviranomainen    yksittäistapauksessa toisin
4735: kolme- tai useampiakselisesta kuorma- ja eri-     määrää.
4736: koisautosta kultakin kokonaispainon 100 ki-
4737: logramman määräitä tai sen osalta 36 markkaa
4738: 19 000 kilogramman kokonaispainoon saakka                               16 §
4739: ja kultakin tämän ylittävältä 100 kilogramman        Lisävero on niistä moottoriajoneuvoista,
4740: määräitä tai sen osalta 63 markkaa;               joista on suoritettava varsinaista ajoneuvove-
4741:    5) telirakenteisesta kuorma-autosta, joka on   roa tai joista laatunsa puolesta ajoneuvovero
4742: hyväksytty ja jota käytetään puoliperävaunun      voidaan laskea, jolloin bensiiniä käyttämään
4743: vetoon, kultakin kokonaispainon 100 kilog-        tarkoitetun ajoneuvon vero on laskettava
4744: ramman määräitä tai sen osalta 48 markkaa ja      5 §:ssä säädetyin perustein, tuo vero kaksikym-
4745:                                    1990 vp. -     HE n:o 129                                  5
4746: 
4747: menkertaisena, kuitenkin vähintään 5 000            Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
4748: markkaa. Linja-auton ja liikennetraktorin lisä-   kuuta 1991. Tämän lain säännöksiä noudat-
4749: vero on 60 000 markkaa.                           taen voidaan varsinainen ajoneuvovero mak-
4750:                                                   suunpanna jo ennen lain voimaan tuloa.
4751: 
4752: 
4753:      Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1990
4754: 
4755: 
4756:                                      Tasavallan Presidentti
4757:                                      MAUNO KOIVISTO
4758: 
4759: 
4760: 
4761: 
4762:                                                       Valtiovarainministeri Matti Louekoski
4763: 6                                 1990 vp. -      HE n:o 129
4764: 
4765:                                                                                             Liite
4766: 
4767: 
4768: 
4769:                                             Laki
4770:                       moottoriajoneuvoverosta annetun lain muuttamisesta
4771: 
4772:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4773:   muutetaan moottoriajoneuvoverosta 30 päivänä joulukuuta 1966 annetun lain 5 §:n 1
4774: momentti, 6 §:n 1 ja 2 kohta, 10 §:n 1 momentti sekä 16 §:n 1 momentti,
4775:   sellaisina kuin ne ovat, 5 §:n 1 momentti 13 päivänä joulukuuta 1985 ja 18 pmvana
4776: marraskuuta 1988 annetuilla laeilla (947/85 ja 961/88), 6 §:n 1 ja 2 kohta 26 päivänä kesäkuuta
4777: 1981 annetussa laissa (486/81), 10 §:n 1 momentti 20 päivänä marraskuuta 1987 annetussa laissa
4778: (859/87) ja 16 §:n 1 momentti mainitussa 13 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa, näin
4779: kuuluviksi:
4780: 
4781: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
4782: 
4783:                        5§                                                5§
4784:    Varsinainen ajoneuvovero on dieselöljyä,          Varsinainen ajoneuvovero on dieselöljyä,
4785: moottoripetrolia tai sähköä käyttämään tarkoi-    moottoripetrolia tai sähköä käyttämään tarkoi-
4786: tetusta taikka nestekaasua käyttävästä mootto-    tetusta taikka nestekaasua käyttävästä mootto-
4787: riajoneuvosta:                                    riajoneuvosta:
4788:    1) henkilöautosta kultakin kokonaispainon         1) henkilöautosta kultakin kokonaispainon
4789: 100 kilogramman määräitä tai sen osalta 69        100 kilogramman määräitä tai sen osalta 111
4790: markkaa ja pakettiautosta kultakin kokonais-      markkaa ja pakettiautosta kultakin kokonais-
4791: painon 100 kilogramman määräitä tai sen osal-     painon 100 kilogramman määräitä tai sen osal-
4792: ta 27 markkaa;                                    ta 27 markkaa;
4793:    2) muusta kuin 3 kohdassa tarkoitetusta           2) muusta kuin 3 kohdassa tarkoitetusta
4794: kaksiakselisesta kuorma- ja erikoisautosta kul-   kaksiakselisesta kuorma- ja erikoisautosta kul-
4795: takin 100 kilogramman kokonaispainon mää-         takin kokonaispainon 100 kilogramman mää-
4796: räitä tai sen osalta 27 markkaa 14 000 kilo-      räitä tai sen osalta 27 markkaa 14 000 kilo-
4797: gramman kokonaispainoon saakka ja kultakin        gramman kokonaispainoon saakka ja kultakin
4798: tämän painon ylittävältä 100 kilogramman ko-      tämän painon ylittävältä 100 kilogramman ko-
4799: konaispainon määräitä tai sen osalta 54 mark-     konaispainon määräitä tai sen osalta 54 mark-
4800: kaa;                                              kaa;
4801:    3) kaksiakselisesta kuorma-autosta, joka on       3) kaksiakselisesta kuorma-autosta, joka on
4802: hyväksytty ja jota käytetään puoliperävaunun      hyväksytty ja jota käytetään puoliperävaunun
4803: vetoon, kultakin kokonaispainon 100 kilog-        vetoon, kultakin kokonaispainon 100 kilog-
4804: ramman määräitä tai sen osalta 48 markkaa ja      ramman määräitä tai sen osalta 51 markkaa ja
4805: kaksiakselisesta kuorma-autosta, joka on hy-      kaksiakselisesta kuorma-autosta, joka on hy-
4806: väksytty ja jota käytetään varsinaisen perävau-   väksytty ja jota käytetään varsinaisen perävau-
4807: nun vetoon, kultakin kokonaispainon 100 ki-       nun vetoon, kultakin kokonaispainon 100 ki-
4808: logramman määräitä tai sen osalta 51 mark-        logramman määräitä tai sen osalta 54 mark-
4809: kaa;                                              kaa;
4810:    4) muusta kuin 5 kohdassa tarkoitetusta           4) muusta kuin 5 kohdassa tarkoitetusta
4811: telirakenteisesta kuorma- tai erikoisautosta ja   telirakenteisesta kuorma- tai erikoisautosta ja
4812: kolme- tai useampiakselisesta kuorma- ja eri-     kolme- tai useampiakselisesta kuorma- ja eri-
4813: koisautosta kultakin kokonaispainon 100 ki-       koisautosta kultakin kokonaispainon 100 ki-
4814: logramman määräitä tai sen osalta 33 markkaa      logramman määräitä tai sen osalta 36 markkaa
4815: 19 000 kilogramman kokonaispainoon saakka         19 000 kilogramman kokonaispainoon saakka
4816: ja kultakin tämän ylittävältä 100 kilogramman     ja kultakin tämän ylittävältä 100 kilogramman
4817: määräitä tai sen osalta 60 markkaa;               määräitä tai sen osalta 63 markkaa;
4818:                                    1990 vp. -     HE n:o 129                                       7
4819: 
4820: Voimassa oleva laki                               Ehdotus
4821: 
4822:   5) telirakenteisesta kuorma-autosta, joka on      5) telirakenteisesta kuorma-autosta, joka on
4823: hyväksytty ja jota käytetään puoliperävaunun      hyväksytty ja jota käytetään puoliperävaunun
4824: vetoon, kultakin kokonaispainon 100 kilo-         vetoon, kultakin kokonaispainon 100 kilo-
4825: gramman määräitä tai sen osalta 45 markkaa        gramman määräitä tai sen osalta 48 markkaa
4826: ja telirakenteisesta kuorma-autosta samoin        ja telirakenteisesta kuorma-autosta samoin
4827: kuin kolme- tai useampiakselisesta kuorma-        kuin kolme- tai useampiakselisesta kuorma-
4828: autosta, joka on hyväksytty ja jota käytetään     autosta, joka on hyväksytty ja jota käytetään
4829: varsinaisen perävaunun vetoon, kultakin koko-     varsinaisen perävaunun vetoon, kultakin koko-
4830: naispainon 100 kilogramman määräitä tai sen       naispainon 100 kilogramman määräitä tai sen
4831: osalta 51 markkaa.                                osalta 54 markkaa.
4832: 
4833: 
4834:                       6§                                                  6§
4835:   Varsinaisesta ajoneuvoverosta ovat vapaat:         Varsinaisesta ajoneuvoverosta ovat vapaat:
4836:   1) moottoriajoneuvot, jotka omistaa ja joita       1) moottoriajoneuvot, jotka omistaa ja joita
4837: käyttää valtio tai valtion laitos;                käyttää valtio tai sen laitos, valtion liikelaitok-
4838:                                                   sista annetussa laissa (627 /87) tarkoitetun liike-
4839:                                                   laitoksen omistamia ajoneuvoja kuitenkaan
4840:                                                   mukaan lukematta;
4841:   2) palo- ja sairasautot sekä auton alustalle       2) palo- ja sairasautot, museoajoneuvot sekä
4842: rakennetut työkoneet;                             auton alustalle rakennetut työkoneet;
4843: 
4844: 
4845:                       10§                                              10§
4846:    Varsinainen ajoneuvovero on maksettava ve-        Varsinainen ajoneuvovero on maksettava ve-
4847: ronkannossa. Jos suoritettava ajoneuvovero on     ronkannossa. Jos suoritettava ajoneuvovero on
4848: vähintään 1 400 markkaa, toimitetaan kanto        vähintään 1 800 markkaa, toimitetaan kanto
4849: kahdessa erässä, ja veron määrän ollessa vä-      kahdessa erässä, ja veron määrän ollessa vä-
4850: hintään 2 800 markkaa, neljässä erässä. Ajo-      hintään 3 600 markkaa, neljässä erässä. Ajo-
4851: neuvovero tai sen maksettavaksi erääntynyt erä    neuvovero tai sen maksettavaksi erääntynyt erä
4852: on maksettava ennen kuin moottoriajoneuvoa        on maksettava ennen kuin moottoriajoneuvoa
4853: asianomaisena vuonna käytetään, jollei rekiste-   asianomaisena vuonna käytetään, jollei rekiste-
4854: riviranomainen     yksittäistapauksessa toisin    riviranomainen yksittäistapauksessa toisin
4855: määrää.                                           määrää.
4856: 
4857: 
4858:                       16 §                                               16 §
4859:    Lisävero on niistä moottoriajoneuvoista,          Lisävero on niistä moottoriajoneuvoista,
4860: joista on suoritettava varsinaista ajoneuvove-    joista on suoritettava varsinaista ajoneuvove-
4861: roa tai joista laatunsa puolesta ajoneuvovero     roa tai joista laatunsa puolesta ajoneuvovero
4862: voidaan laskea, jolloin bensiiniä käyttämään      voidaan laskea, jolloin bensiiniä käyttämään
4863: tarkoitetun ajoneuvon vero on laskettava          tarkoitetun ajoneuvon vero on laskettava
4864: 5 §:ssä säädetyin perustein, tuo vero kaksikym-   5 §:ssä säädetyin perustein, tuo vero kaksikym-
4865: menkertaisena, kuitenkin vähintään 5 000          menkertaisena, kuitenkin vähintään 5 000
4866: markkaa. Muista moottoriajoneuvoista lisäve-      markkaa. Linja-auton ja liikennetraktorin lisä-
4867: ro on 5 000 markkaa. Linja-auton lisävero on      vero on 60 000 markkaa.
4868: 20 000 markkaa.
4869: 
4870: 
4871:                                                      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
4872:                                                   kuuta 1991. Tämän lain säännöksiä noudat-
4873:                                                   taen voidaan varsinainen ajoneuvovero mak-
4874:                                                   suunpanna jo ennen lain voimaan tuloa.
4875:                                      1990 vp. -     HE n:o 130
4876: 
4877: 
4878: 
4879: 
4880:                                     Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tasausverolain muutta-
4881:                                  misesta
4882: 
4883: 
4884: 
4885: 
4886:                            ESITYKSEN PÅÅASIALLINEN SISÅLTÖ
4887: 
4888:    Maahan tuoduista tavaroista kannetaan ta-           Sähköenergian      tasausvero    poistettaisiin
4889: sausveroa, joka määrältään vastaa maassa val-       1.10.1991. Lisäksi täsmennetään teollisuuden
4890: mistettuja tuotteita keskimäärin rasittavaa pii-    käyttöön tulevien tavaroiden verottomuussään-
4891: levää veroa. Nykyisen tasausverolain voimassa-      nöstä niin, että voidaan varmistaa edun koh-
4892: oloaika päättyy vuoden 1990 lopussa, minkä          dentaminen asianomaiselle teollisuudelle.
4893: vuoksi lain voimassaoloaikaa jatketaan.                Esitys liittyy vuoden 1991 tulo-ja menoarvio-
4894:    Liikevaihtoverojärjestelmään ehdotettujen,       esitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen
4895: piilevän veron kertymistä vähentävien muutos-       yhteydessä. Laki on tarkoitettu tulemaan voi-
4896: ten johdosta tasausveromääriä tulisi vastaavas-     maan vuoden 1991 alusta ja olemaan voimassa
4897: ti alentaa 0,3 prosenttiyksiköllä 1.10.1991.        vuoden 1991 loppuun.
4898: 
4899: 
4900: 
4901: 
4902:                                           PERUSTELUT
4903: 
4904: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut                       Tasausveron piiriin kuuluu noin 54 prosent-
4905:    muutokset                                        tia tuontitavaroista. Suurin osa tavaroista on
4906:                                                     vapautettu verosta erilaisin perustein. Tasaus-
4907: 1.1. Nykyinen tilanne                               verolain liitteenä olevan verotaulukon mukaan
4908:                                                     veroa ei kanneta esimerkiksi öljytuotteista, ki-
4909:    Maahan tuoduista tavaroista on kannettu          vihiilestä eikä jalostamattomista maatalous-
4910: tasausveroa vuodesta 1971 lähtien. Nykyisen         tuotteista. Lisäksi vientitavaran valmistukseen
4911: tasausverolain (922/71) voimassaoloaikaa on         käytettävät tavarat (5 §) sekä teollisuuden
4912: jatkettu vuosittain, viimeksi vuoden 1990 lop-      käyttöön tulevat raaka-aineet, tuotantotarvik-
4913: puun (laki 981/89). Tasausveron määrät vaih-        keet ja investointitavarat (6 §) ovat tasausve-
4914: televat 1,0 prosentista 4,6 prosenttiin. Keski-     rottomia ehdolla, ettei verottomuus aiheuta
4915: määräinen vero on 1,95 prosenttia tuontihin-        haittaa kotimaiselle tuotannolle. Teollisuuden
4916: nasta.                                              käyttöön tulevien tavaroiden verottomuuden
4917:    Tasausverolain tarkoituksena on asettaa ul-      vahvistaa tullihallitus joko yleispäätöksellä tai
4918:  komaiset tavarat verotuksellisesti samaan ase-     hakemuksesta antamillaan yrityskohtaisilla
4919:  maan kotimaassa valmistettujen tavaroiden          päätöksillä.
4920:  kanssa siten, että tuontitavaroista kannetaan
4921:  kotimaisia tavaroita keskimäärin rasittavaa pii-      Tasausveroa kannettiin 1069 miljoonaa
4922:  levää verokustanousta vastaava tasausvero.         markkaa vuonna 1989. Tasausveron määrästä
4923:  Nykyisen liikevaihtoverojärjestelmän raken-        kertyi 65 prosenttia raaka-aineista, tuotanto-
4924:  teesta lähinnä johtuu, että vero kertaantuu ja     tarvikkeista ja investointitavaroista sekä 35
4925:  piilevää veroa muodostuu.                          prosenttia kulutustavaroista.
4926: 3010730
4927: 2                                      1990 vp. -      HE n:o 130
4928: 
4929: 1.2. Ehdotetut muutokset                                  6 §, tasausverottomuuden kohdentaminen
4930:                                                        teollisuudelle. Lainkohdan 1 momentin mu-
4931:    Verotaulukko, tasausveromäärät. Liikevaih-          kaan teollisuuden käyttöön tulevat tavarat ovat
4932: toverolainsäädännön kokonaisuudistus tähtää            verottomia, milloin verottomuus ei aiheuta
4933: verollisessa liiketoiminnassa käytettävien tuo-        haittaa kotimaiselle tuotannolle. Tullihallitus
4934: tantopanosten vähennysjärjestelmän laajenta-           päättää hakemuksesta onko tavara katsottava
4935: miseen niin, että se vastaisi arvonlisäverojärjes-     sellaiseksi, että sille voidaan myöntää tasausve-
4936: telmän periaatteita. Tämä merkitsee veron ker-         rottomuus mainituin perustein. Säännöksen so-
4937: taantumisen ja piilevän verorasituksen vähene-         veltamisaluetta on laajennettu ja sanamuotoa
4938: mistä sekä tasausveroperusteiden poistumista           muutettu vuoden 1985 alusta voimaan tulleella
4939: vähitellen. Hallituksen esitys eduskunnalle lii-       lailla (894/84). Lainkohdan nojalla teollisessa
4940: kevaihtoverolaiksi (hall.es. n:o 96/1990 vp.)          tuotantotoiminnassa käytettävälle tavaralle
4941: sisältää osan uudistamista tarkoittavista muu-         myönnettävä tasausverottomuus on tarkoitettu
4942: tosehdotuksista. Esityksessä vähennysoikeutta          nimenomaan teollisuuden kilpailukyvyn säilyt-
4943: ehdotetaan laajennettavaksi koskemaan sellais-         tämiseksi poistamalla verosta muutoin aiheutu-
4944: ta käyttöomaisuutta, jonka todennäköinen ta-           va ylimääräinen kustannus. Sanamuodon muu-
4945: loudellinen käyttöaika on enintään kolme               toksella ei ollut tarkoitus muuttaa tätä tavoitet-
4946: vuotta. Muutos tulisi voimaan 1. 10. 1991.             ta. Tämän vuoksi maahantuojalta, joka itse ei
4947: Lisäksi erikseen annettavana esityksellä valmis-       käytä tavaraa teollisessa tuotannossa, vaadi-
4948: tustoiminnan kone- ja laiteinvestointien liike-        taan tullauksen tai tullinoikaisun yhteydessä
4949: vaihtoveron täysimääräinen vähennysoikeus on           verottomuuden saamiseksi yleensä selvitys ta-
4950: tarkoitus saattaa voimaan jo 1. 1. 1991.               varan käyttäjästä ja käyttökohteesta eli vero-
4951:     Liikevaihtoverojärjestelmään ehdotetut muu-        edun kohdentumisesta.
4952:  tokset vähentävät kertaantuvan liikevaihtoveron          Korkein hallinto-oikeus on kuitenkin tasaus-
4953:  määrää noin 3,3 miljardilla markalla. Kertaantu-      veron palauttamista koskevan valitusasian yh-
4954: van veron vähentyminen edellyttää myös tasaus-         teydessä katsonut, että tullihallitus ei voi ky-
4955:  veron alentamista ja asteittaista poistamista. Tä-    seessä olevan lainkohdan nojalla evätä verotto-
4956:  män vuoksi ehdotetaan, että tasausveromääriä          muutta, vaikka selvitystä veroedun käytöstä
4957:  alennettaisiin 1.10.1991 alkaen 0,3 prosenttiyksi-    asianomaisen teollisuuden hyväksi ei esitettäisi-
4958:  köllä. Veromäärien alennukset tehtäisiin lain liit-   kään. Tämän vuoksi tasausveron palauttamista
4959:  teenä olevaan verotaulukkoon.                         tarkoittavissa tapauksissa veroetu voi lain tar-
4960:                                                        koituksen vastaisesti jäädä huolitsijan, kaupan
4961:    Vuoden 1991 aikana selvitetään kertaantu-           tai yleensä muun maahantuojan kuin teollista
4962: van liikevaihtoveron alentumisen edellyttämät          toimintaa harjoittavan yrityksen hyödyksi.
4963: tasausveron muutokset sanotun vuoden jäl-              Koska tilanne on lain alkuperäisen tarkoituk-
4964: keen.                                                  sen vastainen, ehdotetaan, että säännöksen
4965:    Lisäksi ehdotetaan maahan tuotavan sähkö-           sanamuotoa selkeytetään sisällyttämällä siihen
4966: energian tasausvero poistettavaksi 1.10.1991.          nimenomainen ehto verottomuuden menemi-
4967: Tasausverolain nojalla teollisuuden käyttöön           sestä asianomaisen teollisuuden hyväksi.
4968: tulevat tavarat voidaan vapauttaa tasausveros-            JO §, voimassaolaajan jatkaminen. Lain
4969: ta, milloin verottomuus ei aiheuta haittaa koti-       voimassaoloaika päättyy vuoden 1990 lopussa,
4970: maiselle tuotannolle. Sähkön tuonti ei aiheuta         minkä vuoksi sitä ehdotetaan jatkettavaksi
4971: haittaa kotimaiselle tuotannolle, koska sitä           vuoden 1991 loppuun.
4972: tuodaan yleensä vain määrä, jota Suomen
4973: sähkötuotanto ei pysty toimittamaan riittämät-
4974: tömien voimavarojen vuoksi. Käytännössä ei             2. Esityksen taloudelliset vaiku-
4975: ole mahdollista tarkkaan selvittää teollisuuden           tukset
4976: käyttämää osuutta tuontisähköstä, koska se
4977: johdetaan valtakunnan verkon kautta sekä                 Tasausveroa arvioidaan kertyvän vuonna
4978: teollisuuden että muiden ostajien käyttöön.            1991 noin 1 125 miljoonaa markkaa. Tasausve-
4979: Aloitteen sähkön tasausveron poistamisesta on          ron alentamisen 0,3 prosenttiyksiköllä ja säh-
4980: tehnyt kotimainen sähkön tuottaja, koska ve-           köenergian tasausveron poistamisen vaikutus
4981: ron kohdistaminen vain teollisuuskäytön ulko-          tasausveron kertymään on vuositasolla noin
4982: puolisille kohteille on vaikeata.                      200 miljoonaa markkaa ja vuonna 1991 noin
4983:                                    1990 vp. -     HE n:o 130                                  3
4984: 
4985: 40 miljoonaa markkaa. Muutosten vaikutus          kon muutokset tulisivat vmmaan        päivästä
4986: kuluttajahintaindeksiin olisi -0,03 prosenttia    lokakuuta 1991.
4987: vuonna 1991 .
4988: 
4989:                                                   4. Säätämisjärjestys
4990: 3. Voimassaoloaika
4991:                                                      Lakiehdotus on käsiteltävä siinä järjestyk-
4992:   Esitys liittyy vuoden 1991 tulo- ja menoarvi-   sessä, jota on noudatettava säädettäessä kan-
4993: oon ja se on tarkoitettu käsiteltäväksi sen       nettavaksi veroa yhdeltä vuodelta.
4994: yhteydessä. Laki olisi saatettava voimaan 1
4995: päivästä tammikuuta 1991 ja se olisi voimassa       Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
4996: 31 päivään joulukuuta 1991. Tasausverotaulu-      kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
4997: 4                                   1990 vp. -     HE n:o 130
4998: 
4999:                                              Laki
5000:                                   tasausverolain muuttamisesta
5001: 
5002:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 23 päivänä joulukuuta 1971 annetun tasausvero-
5003: lain liitteenä oleva verotaulukko, 6 §:n 1 momentti ja 10 §,
5004:    sellaisina kuin ne ovat, lain liitteenä oleva verotaulukko ja 6 §:n 1 momentti, 11 päivänä
5005: joulukuuta 1987 annetussa laissa (968/87) ja 10 § 17 päivänä marraskuuta 1989 annetussa laissa
5006: (981/89), näin kuuluviksi:
5007: 
5008:                       6§                                                 10 §
5009:   Teollisuuden käyttöön tulevat raaka-aineet,        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
5010: tuotantotarvikkeet ja investointitavarat ovat      kuuta 1972. Sitä sovelletaan tavaraan, joka
5011: tasausverottomia, milloin tasausverottomuus ei     luovutetaan tullivalvonnasta lain voimaantulo-
5012: aiheuta haittaa kotimaiselle tuotannolle. Tulli-   päivänä tai sen jälkeen, kuitenkin ennen 1
5013: hallitus myömää maahantuojan kahden vuo-           päivää tammikuuta 1992.
5014: den kuluessa tekemästä hakemuksesta tasaus-
5015: verottomuuden edellä tarkoitetuille tavaroille
5016: ehdolla, että verottomuuden osoitetaan tulevan       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
5017: asianomaisen teollisuuden hyväksi. Tullihalli-     kuuta 1991. Lain liitteenä olevan verotaulukon
5018: tus vahvistaa myös luettelon tavaroista, joille    muutokset tulevat voimaan 1 päivänä lokakuu-
5019: tasausverottomuus myönnetään edellä maini-         ta 1991.
5020: tuin perustein hakemuksetta.
5021: 
5022: 
5023:     Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1990
5024: 
5025: 
5026:                                      Tasavallan Presidentti
5027:                                       MAUNO KOIVISTO
5028: 
5029: 
5030: 
5031: 
5032:                                                         Valtiovarainministeri Matti Louekoski
5033:                                     1990 vp. -    HE n:o 130                                     5
5034: 
5035:                                                                                               Liite
5036: 
5037: 
5038: 
5039: 
5040:                                        VEROTAULUKKO
5041:                                                                     Tasausvero 07o tullausarvosta
5042:    Tullitariffin nimike                                           1.1.1991 alkaen 1.10.1991 alkaen
5043: 
5044: 11. Ryhmästä nimikkeet      11.01-06 ..................... .         2,8                2,5
5045:                             11.07 .......................... .       3,3                3,0
5046:                             11.08-09 ..................... .         2,4                2,1
5047: 15. Ryhmästä nimikkeet      15.01-18 ..................... .         2,4                2,1
5048:                             15.19-20 ..................... .         2,6                2,3
5049:                             15.21 .......................... .       2,4                2,1
5050:                             15.22 .......................... .       2,4                2,1
5051: 16. Ryhmä .................................................. .       2,4                2,1
5052: 17. Ryhmä .................................................. .       4,1                3,8
5053: 18. Ryhmästä nimikkeet      18.01.B:stä kaakaopavut, paah-
5054:                             detut .......................... .       4,1                3,8
5055:                             18.03-06 ..................... .         4,1                3,8
5056: 19. Ryhmästä nimikkeet      19.01 .......................... .       2,4                2,1
5057:                             19.02-05 ..................... .         2,8                2,5
5058: 20. Ryhmä .................................................. .       2,4                2,1
5059: 21. Ryhmä .................................................. .       2,4                2,1
5060: 22. Ryhmä .................................................. .       3,3                3,0
5061: 24. Ryhmästä nimike         24.02 .......................... .       1,0                0,7
5062: 25. Ryhmästä nimikkeet      25.12 .......................... .       4,6                4,3
5063:                             25.22-23 ..................... .         3,5                3,2
5064:                             25.26 .......................... .       4,6                4,3
5065: 27. Ryhmästä nimikkeet      27 .lO.D:stä vaahdonestovalmis-
5066:                             teet ............................ .      2,6                2,3
5067:                             27.16 .......................... .       4,5
5068: 28. Ryhmä .................................................. .       2,6                2,3
5069: 29. Ryhmästä nimikkeet      29.01-35 ..................... .         2,6                2,3
5070:                             29.36-42 ..................... .         2,0                1,7
5071: 30. Ryhmästä nimikkeet      30.05 .......................... .       1,5                1,2
5072:                             30.06 ·············· ............ .      2,0                1'7
5073: 31. Ryhmästä nimikkeet      31.02-05 ..................... .         2,0                1'7
5074: 32. Ryhmästä nimikkeet      32.01-06 ..................... .         2,6                2,3
5075:                             32.07-15 ..................... .         2,0                1,7
5076: 33. Ryhmä .................................................. .       2,0                1'7
5077: 34. Ryhmä .................................................. .       2,0                1'7
5078: 35. Ryhmästä nimikkeet      35.01-03 .................... ..         2,0                1'7
5079:                             35.04 .......................... .       2,6                2,3
5080:                             35.05-06 ..................... .         2,0                1'7
5081:                             35.07 .......................... .       2,6                2,3
5082: 36. Ryhmä .................................................. .       2,0                1,7
5083: 37. Ryhmästä nimikkeet      37.01-04 muut paitsi vaiotetut
5084:                             valokuvauslaatat ja -filmit ..... .      2,0                1,7
5085:                             37.05-06 ..................... .         2,5                2,2
5086:                             37.07 .......................... .       2,0                1'7
5087: 6                                   1990 vp. -   HE n:o 130
5088: 
5089: 
5090:     Tullitariffin nimike                                           Tasausvero Olo tullausarvosta
5091:                                                                  1.1.1991 alkaen 1.10.1991 alkaen
5092: 
5093: 
5094: 38. Ryhmästä nimikkeet      38.01-02 ..................... .         2,0               1,7
5095:                             38.03-04 ..................... .         3,1               2,8
5096:                             38.05-07 ..................... .         2,6               2,3
5097:                             38.08-14 ..................... .         2,0               1,7
5098:                             38.15-23 ..................... .         3,5               3,2
5099: 39. Ryhmästä nimikkeet      39.01-21 ..................... .         2,6               2,3
5100:                             39.22-26 ..................... .         1,8               1,5
5101: 40. Ryhmästä nimikkeet      40.02 .......................... .       2,6               2,3
5102:                             40.05-17 ..................... .         1,8               1,5
5103: 41. Ryhmästä nimikkeet      41.04-11 ..................... .         2,5               2,2
5104: 42. Ryhmä .................................................. .       2,5               2,2
5105: 43. Ryhmästä nimikkeet      43.02-04 ..................... .         2,5               2,2
5106: 44. Ryhmästä nimikkeet      44.05-21 ..................... .         2,7               2,4
5107: 45. Ryhmästä nimikkeet      45.03-04 ..................... .         2,4               2,1
5108: 46. Ryhmä .................................................. .       1,8               1,5
5109: 47. Ryhmästä nimikkeet      47.01-06 ..................... .         3,1               2,8
5110:                             47.07 .......................... .       2,4               2,1
5111: 48. Ryhmästä nimikkeet      48.01-11 ..................... .         3,2               2,9
5112:                             48.12-14 ..................... .         2,4               2,1
5113:                             48.15-16 ..................... .         1,5               1,2
5114:                             48.17-19 ..................... .         2,4               2,1
5115:                             48.20-21 ..................... .         2,5               2,2
5116:                             48.22-23 ..................... .         2,4               2,1
5117: 49. Ryhmä .................................................. .       2,8               2,5
5118: 50. Ryhmästä nimikkeet      50.04-50.07 .................. .         1,5               1,2
5119: 51. Ryhmästä nimikkeet      51.06-51.13 .................. .         1,5               1,2
5120: 52. Ryhmästä nimikkeet      52.05-12 ..................... .         1,5               1,2
5121: 53. Ryhmästä nimikkeet      53.06-11 ..................... .         1,5               1,2
5122: 54. Ryhmästä nimikkeet      54.01-03 ..................... .         1,5               1,2
5123:                             54.04-05 ..................... .         2,6               2,3
5124:                             54.06-08 ..................... .         1,5               1,2
5125: 55. Ryhmästä nimikkeet      55.01-04 ..................... .         2,6               2,3
5126:                             55.05-15 ..................... .         1,5               1,2
5127: 56. Ryhmä .................................................. .       1,5               1,2
5128: 57. Ryhmä .................................................. .       1,5               1,2
5129: 58. Ryhmä .................................................. .       1,5               1,2
5130: 59. Ryhmä .................................................. .       1,5               1,2
5131: 60. Ryhmä .................................................. .       1,5               1,2
5132: 61. Ryhmä .................................................. .       1,5               1,2
5133: 62. Ryhmä .................................................. .       1,4               1,1
5134: 63. Ryhmästä nimikkeet      63.01-08 ..................... .         1,5               1,2
5135:                             63.09-10 ..................... .         1,4               1,1
5136: 64. Ryhmästä nimikkeet      64.01-02 ..................... .         1,8               1,5
5137:                             64.03-06 . ················ .... .       1,5               1,2
5138: 65. Ryhmä .................................................. .       1,4               1,1
5139: 66. Ryhmä .................................................. .       1,5               1,2
5140: 67. Ryhmä .................................................. .       1,5               1,2
5141: 68. Ryhmä .................................................. .       3,5               3,2
5142: 69. Ryhmästä nimikkeet      69.01-08 ..................... .         3,5               3,2
5143:                             69.09-14 ..................... .         1,8               1,5
5144:                                     1990 vp. -   HE n:o 130                                    7
5145: 
5146: 
5147:                                                                    Tasausvero OJo tullausarvosta
5148:    Tullitariffin nimike
5149:                                                                  1.1.1991 alkaen 1.10.1991 alkaen
5150: 
5151: 
5152: 
5153: 
5154: 70. Ryhmä .................................................. .      1,8                1,5
5155: 71. Ryhmästä nimikkeet      71.01-05 ..................... .        1,5                1,2
5156:                             71.06-12 ..................... .        3,0                2,7
5157:                             71.13-17 ..................... .        1,5                1,2
5158: 72. Ryhmä .................................................. .      2,8                2,5
5159: 73. Ryhmästä nimikkeet      73.01-07 ..................... .        2,8                2,5
5160:                             73.08-24 ..................... .        2,2                1,9
5161:                             73.25-26 ..................... .        2,8                2,5
5162: 74. Ryhmästä nimikkeet      74.01-09 ..................... .        3,0                2,7
5163:                             74.10 .......................... .      2,2                1,9
5164:                             74.11 .......................... .      3,0                2,7
5165:                             74.12-18 ..................... .        2,2                1,9
5166:                             74.19 .......................... .      3,0                2,7
5167: 75. Ryhmästä nimikkeet      75.01-03 ..................... .        3,0                2,7
5168:                             75.04-08 ..................... .        2,2                1,9
5169: 76. Ryhmästä nimikkeet      76.01-02 ..................... .        3,0                2,7
5170:                             76.03 .......................... .      2,2                1,9
5171:                             76.04-08 ..................... .        3,0                2,7
5172:                             76.09-15 ....... '" ............ .      2,2                1,9
5173:                             76.16 .......................... .      3,0                2,7
5174: 78. Ryhmästä nimikkeet      78.01-05 ..................... .        3,0                2,7
5175:                             78.06 .......................... .      2,2                1,9
5176: 79. Ryhmä .................................................. .      3,0                2,7
5177: 80. Ryhmästä nimikkeet      80.01-06 ..................... .        3,0                2,7
5178:                             80.07 .......................... .      2,2                1,9
5179: 81. Ryhmästä nimikkeet      81.01-03 ..................... .        3,0                2,7
5180:                             81.04 .......................... .      2,2                1,9
5181:                             81.05-11 ..................... .        3,0                2,7
5182:                             81.12 .......................... .      2,2                1,9
5183:                             81.13 .......................... .      3,0                2,7
5184: 82. Ryhmä .................................................. .      2,2                1,9
5185: 83. Ryhmä .................................................. .      2,2                1,9
5186:  84. Ryhmästä nimikkeet     84.01 .......................... .      1,9                1,6
5187:                             84.02-04 ··········· ······· ... .      2,2                1,9
5188:                             84.05-41 ..................... .        1,9                1,6
5189:                             84.42 .......................... .      2,5                2,2
5190:                             84.43-83 ..................... .        1,9                1,6
5191:                             84.84 ···························       2,2                1,9
5192:                             84.85 .......................... .      1,9                1,6
5193:  85. Ryhmästä nimikkeet     85.01-07 ..................... .        1,6                1,3
5194:                             85.08 .......................... .      1,9                1,6
5195:                             85.09-11 ..................... .        1,0                0,7
5196:                             85.12-15 ..................... .        1,6                1,3
5197:                             85.16-31 ..................... .        1,0                0,7
5198:                             85.32-44 ..................... .        1,6                1,3
5199:                             85.45-47 ..................... .        1,8                1,5
5200:                             85.48 .......................... .      1,6                1,3
5201:  86. Ryhmästä nimikkeet     86.01-08 ..................... .        2,2                1,9
5202:                             86.09 .......................... .      1,8                1,5
5203:  8                                                       1990 vp. -            HE n:o 130
5204: 
5205: 
5206:       Tullitariffin nimike                                                                             Tasausvero OJo tullausarvosta
5207:                                                                                                      1.1.1991 alkaen 1.10.1991 alkaen
5208: 
5209: 
5210: 
5211: 87. Ryhmästä nimikkeet                        87.01 .......................... .                        1,9                1,6
5212:                                               87.02-10 ..................... .                          1,8                1,5
5213:                                               87.11-15 ..................... .                          2,2                1,9
5214:                                               87.16 .......................... .                        1,8                1,5
5215: 88. Ryhmästä muut paitsi ni-
5216:     mikkeisiin 88.02.30 ja
5217:     88.02.40 kuuluvat lento-
5218:     koneet, kotimaan reitti-
5219:     liikenteessä tai ammatti-
5220:     maisessa kansainvälises-
5221:     sä liikenteessä käytettä-
5222:     vät ................... ·. · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · ·      2,2                1,9
5223: 89. Ryhmästä nimikkeet          89.03-08 ..................... .                                        2,0                1, 7
5224: 90. Ryhmä .................................................. .                                          2,1                1,8
5225: 91. Ryhmästä nimikkeet          91.04-07, 09-10, 12-14 ..... .                                          2,1                1,8
5226: 92. Ryhmästä nimikkeet          92.01-09 ..................... .                                        1,5                1,2
5227: 93. Ryhmästä nimikkeet          93.01-03 ..................... .                                        1,9                1,6
5228:                                 93.04 .......................... .                                      1,5                1,2
5229:                                 93.05 .......................... .                                      1,9                1,6
5230:                                 93.06 .......................... .                                      2,0                1, 7
5231:                                 93.07 .......................... .                                      1,5                1,2
5232: 94. Ryhmästä nimikkeet          94.01 .......................... .                                      1,8                1,5
5233:                                 94.02 .......................... .                                      2,1                1,8
5234:                                 94.03-05 ..................... .                                        1,8                1,5
5235:                                 94.06 .......................... .                                      2,4                2,1
5236: 95. Ryhmä .................................................. .                                          1,5                1,2
5237: 96. Ryhmästä nimikkeet          96.01-03 ..................... .                                        1,5                1,2
5238:                                 96.04 .......................... .                                      2,2                1,9
5239:                                 96.05 .......................... .                                      1,5                1,2
5240:                                 96.06 .......................... .                                      1,8                1,5
5241:                                 96.07-16 ..................... .                                        1,5                1,2
5242:                                 96.17 .......................... .                                      2,2                1,9
5243:                                 96.18 .......................... .                                      1,5                1,2
5244:                                     1990 vp. -     HE n:o 130                                    9
5245: 
5246:                                                                                     Esityksen liite
5247: 
5248:                                              Laki
5249:                                   tasausverolain muuttamisesta
5250: 
5251:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 23 päivänä joulukuuta 1971 annetun tasausvero-
5252: lain liitteenä oleva verotaulukko, 6 §:n 1 momentti ja 10 §,
5253:    sellaisina kuin ne ovat, lain liitteenä oleva verotaulukko ja 6 §:n 1 momentti, 11 päivänä
5254: joulukuuta 1987 annetussa laissa (968/87) ja 10 § 17 päivänä marraskuuta 1989 annetussa laissa
5255: (981/89), näin kuuluviksi:
5256: 
5257: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
5258: 
5259:                         6 §                                              6 §
5260:   Teollisuuden käyttöön tulevat raaka-aineet,        Teollisuuden käyttöön tulevat raaka-aineet,
5261: tuotantotarvikkeet ja investointitavarat ovat      tuotantotarvikkeet ja investointitavarat ovat
5262: tasausverottomia, milloin tasausverottomuus ei     tasausverottomia, milloin tasausverottomuus ei
5263: aiheuta haittaa kotimaiselle tuotannolle. Tulli-   aiheuta haittaa kotimaiselle tuotannolle. Tulli-
5264: hallitus päättää hakemuksesta onko tavara kat-     hallitus myöntää maahantuojan kahden vuo-
5265: sottava sellaiseksi, että sille voidaan myöntää    den kuluessa tekemästä hakemuksesta tasaus-
5266: tasausverottomuus edellä mainituin perustein.      verottomuuden edellä tarkoitetuille tavaroille
5267: Maahantuojan on tehtävä hakemus kahden             ehdolla, että verottomuuden osoitetaan tulevan
5268: vuoden kuluessa tavaran tullauspäivästä. Tulli-    asianomaisen teollisuuden hyväksi. Tullihalli-
5269: hallitus vahvistaa myös luettelon tavaroista,      tus vahvistaa myös luettelon tavaroista, joille
5270: joille tasausverottomuus myönnetään edellä         tasausverottomuus myönnetään edellä maini-
5271: mainituin perustein hakemuksetta.                  tuin perustein hakemuksetta.
5272: 
5273: 
5274:                      10 §                                                10§
5275:   Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
5276: kuuta 1972. Sitä sovelletaan tavaraan, joka        kuuta 1972. Sitä sovelletaan tavaraan, joka
5277: luovutetaan tullivalvonnasta lain voimaantulo-     luovutetaan tullivalvonnasta lain voimaantulo-
5278: päivänä tai sen jälkeen, kuitenkin ennen 1         päivänä tai sen jälkeen, kuitenkin ennen 1
5279: päivää tammikuuta 1991.                            päivää tammikuuta 1992.
5280: 
5281:                                                      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
5282:                                                    kuuta 1991. Lain liitteenä olevan verotaulukon
5283:                                                    muutokset tulevat voimaan 1 päivänä lokakuu-
5284:                                                    ta 1991.
5285: 
5286: 
5287: 
5288: 
5289: 2   301073D
5290:                                      1990 vp. -      HE n:o 131
5291: 
5292: 
5293: 
5294: 
5295:                                      Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi alkoholijuomaverosta
5296:                                   annetun lain 1 ja 2 §:n muuttamisesta
5297: 
5298: 
5299: 
5300: 
5301:                            ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
5302: 
5303:    Alkoholijuomaverolakia ehdotetaan muutet-          mukaan painotettuna keskimääräinen vero las-
5304: tavaksi siten, että vero porrastetaan juomaryh-       kisi 46 prosenttiin.
5305: mittäin. Mietojen juomien veroa alennettaisiin
5306: siten, että väkevien viinien vero olisi 55 pro-         Ehdotus liittyy vuoden 1991 tulo- ja menoar-
5307: senttia, mietojen viinien 45 prosenttia ja niin       vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
5308: sanottujen Iong drink -juomien vero 40 pro-           sen yhteydessä. Muutos tulisi voimaan vuoden
5309: senttia laskutuksen arvosta. Kulutusosuuksien         1991 alusta.
5310: 
5311: 
5312: 
5313: 
5314:                                            PERUSTELUT
5315: 
5316: 1. Nykyinen tilanne                                   viinan ja marjaviinien valmisteverosta. Laki
5317:                                                       väkiviinaverosta (437 /37) ja laki marjaviinive-
5318:    Nykyinen alkoholijuomien verotusjärjestel-         rosta (459/37) kumottiin ja niiden tilalle sää-
5319: mä on ollut voimassa vuoden 1969 alusta               dettiin laki alkoholijuomaverosta (463/68).
5320: lukien. Samaan aikaan kun väkijuomalaki (45/             Alkoholiyhtiö on velvollinen suorittamaan
5321: 32) kumottiin, ja sen tilalle säädettiin alkoholi-    valtiolle alkoholijuomaveroa alkoholijuomien
5322: laki (459/68) ja laki keskioluesta (462/68),          vähittäismyynnistä ja anniskeluun luovutukses-
5323: uusittiin myös alkoholijuomien verotusta kos-         ta. Vero on tällä hetkellä 60 prosenttia alkoho-
5324: keva lainsäädäntö.                                    liyhtiölle kalenterikuukauden aikana kertyneen
5325:    Väkijuomalain aikana (1932-1968) alkoho-           vähittäismyynnin ja anniskeluun luovutettujen
5326: litulot kertyivät valtiolle alkoholiyhtiön vuosi-     alkoholijuomien laskutuksen arvosta.
5327: voittona, yhtiön maksamana tulo- ja omai-                Suurimman tulolähteen tänä päivänä muo-
5328: suusverona, liikevaihtoverona, tullimaksuina,         dostavat alkoholijuomavero, oluiden valmiste-
5329: mallasjuomien valmisteverona, väkiviinan ja           vero, liikevaihtovero ja alkoholiyhtiön vuosi-
5330: marjaviinien valmisteveroina sekä kahden vii-         voitto.
5331: meksi mainitun tuotteen valmistuksen valvon-             Alkoholijuomaverolaki uusittiin teknisesti
5332: tamaksuina, alkoholiyhtiön antamien todistus-         vuonna 1979 (869/79). Uudistus perustui val-
5333: ten leimaverona ja alkoholiyhtiön jakamana            misteverolakikomitean 2. 7.1979 antamaan mie-
5334: osinkona. Suurimman tulolähteen muodostivat           tintöön (1979:33) ja noudatti komitean ehdo-
5335: vuosivoitto, tulo- ja omaisuusvero, liikevaihto-      tuksia. Tuolloin katsottiin, että alkoholijuo-
5336: vero sekä tullimaksut.                                mien verojärjestelmän rakenne vastasi tarkoi-
5337:    Alkoholilainsäädännön uudistuksen myötä            tustaan eikä siihen ehdotettu muutoksia.
5338: alkoholijuomien verotusjärjestelmä uusittiin si-         Samalla kun viinojen ja viinien valmisteve-
5339: ten, että alkoholiyhtiö vapautettiin kokonaan         rosta vuonna 1969 luovuttiin kokonaan, mal-
5340: suorittamasta valtiolle veroa tulon ja omaisuu-       lasjuomien erityinen valmistevero säilytettiin.
5341: den perusteella sekä luovuttiin kokonaan väki-        Laki mallasverosta (457 /34) kumottiin ja tilalle
5342: 300909A
5343: 2                                     1990 vp. -     HE n:o 131
5344: 
5345: säädettiin laki keskioluen ja vahvan oluen val-      vaa veroluontoista rasitusta, vaan se maaray-
5346: misteveroista (464/68).                              tyisi hallintoneuvoston päätösten mukaisesti
5347:    Huomattavimmat muutokset olivat veron             kussakin tuoteryhmässä tuotteen vähittäis-
5348: muuttuminen markkamääräisestä yksikköve-             myyntihintaa laskettaessa. Eri tuotteisiin koh-
5349: rosta arvoveroksi ja neljännen veroluokan            distuva veroluontoinen rasitus ei siten välttä-
5350: käyttöönottaminen. Tätäkin lakia uusittiin tek-      mättä olisi sama kuin kyseisen juomaryhmän
5351: nisesti vuonna 1979, jolloin laki keskioluen ja      veroprosentti alkoholijuomaverolaissa, vaan
5352: vahvan oluen valmisteverosta kumottiin ja ti-        verorasitus voisi edelleen vaihdella juomaryh-
5353: lalle säädettiin laki olutverosta (877 179). Myös    män sisällä tuotteesta toiseen alkoholiyhtiön
5354: tämä muutos oli luonteeltaan tekninen ja piti        hallintoneuvoston määrittelemistä hinnoittelu-
5355: voimassa vuonna 1969 luodun järjestelmän.            perusteista riippuen.
5356:    Oluesta on velvollinen suorittamaan perus-
5357: veroa jokainen, joka valmistaa ansiotarkoituk-
5358: sessa tai tuo maahan olutta. Perusvero kol-
5359: mannen veroluokan oluesta on 30 prosenttia ja        3. Asian valmistelu
5360: neljännen luokan oluesta 40 prosenttia alkoho-
5361: lijuomayhtiön vahvistamasta vähittäismyynti-            Esitys alkoholijuomaveron alentamisesta pe-
5362: hinnasta. Lisäveroa on suoritettava oluesta 1        rustuu Oy Alko Ab:n hallintoneuvoston ja
5363: markkaa litralta, mikäli olut on päällyksessä,       sosiaali- ja terveysministeriön esitykseen. Muil-
5364: jolle ei ole järjestetty keräys- tai kierrätysjär-   ta osin esitys on valmisteltu valtiovarainminis-
5365: jestelmää.                                           teriössä.
5366: 
5367: 
5368: 2. Ehdotettu muutos ja sen pe-
5369:    rusteet                                           4. Esityksen valtiontaloudelliset
5370:                                                         vaikutukset
5371:    Alkoholijuomaverolakia ehdotetaan muutet-
5372: tavaksi siten, että vero porrastettaisiin juoma-        Ehdotettu alkoholijuomaveron alennus koh-
5373: ryhmittäin. Juomaryhmät olisivat: väkevät al-        distuisi noin 26 prosenttiin alkoholijuomave-
5374: koholijuomat, väkevät viinit, miedot viinit ja       ron alaisten tuotteiden kulutuksesta. Kulutus-
5375: kevytjuomat. Väkevillä alkoholijuomilla vero         osuuksien mukaan painotettuna näiden tuottei-
5376: olisi edelleen 60 prosenttia kyseisen juomaryh-      den alkoholijuomavero laskisi noin 14 prosent-
5377: män vähittäismyynnin ja anniskeluun luovutet-        tiyksiköllä eli keskimäärin 46 prosenttiin. Kes-
5378: tujen alkoholijuomien laskutuksen arvosta.           kimääräinen alkoholijuomavero laskisi noin
5379: Väkevillä viineillä vero olisi 55 prosenttia,        3,6 prosenttiyksikköä, mikä alentaisi alkoholi-
5380: miedoilla viineillä 45 prosenttia ja kevytjuomil-    juomaveron tuottoa vuodessa noin 320 miljoo-
5381: la 40 prosenttia laskutuksen arvosta.                nalla markalla. On todennäköistä, että veron
5382:    Koska vero määrättäisiin juomaryhmittäin,         ja hintojen alentumisen johdosta lievemmin
5383: laissa pitäisi erikseen määritellä kyseiset juo-     verotettujen tuotteiden suhteellinen osuus kas-
5384: maryhmät.                                            vaisi, mikä edelleen alentaisi keskimääräistä
5385:    Väkevällä alkoholijuomalla tarkoitettaisiin       verotasoa ja valtion tuloja alkoholijuomave-
5386: yli 22 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältä-   rosta. Oy Alko Ab:n ylijäämä kasvaisi vastaa-
5387: vää alkoholijuomaa. Väkevällä viinillä tarkoi-       vasti.
5388: tettaisiin alkoholijuomaa, joka sisältää enem-
5389: män kuin 14, mutta korkeintaan 22 tilavuus-            Alkoholijuomien hintatason arvioidaan nou-
5390: prosenttia etyylialkoholia. Miedolla viinillä tar-   sevan vuonna 1991 keskimäärin 8 prosenttia.
5391: koitettaisiin yli 8, mutta korkeintaan 14 tila-      Alkoholijuomaveroa    arvioidaan    kertyvän
5392: vuusprosenttia etyylialkoholia sisältävää alko-      vuonna 1991 noin 5 090 miljoonaa markkaa.
5393: holijuomaa ja kevytjuomalla yli 2,8, mutta
5394: korkeintaan 8 tilavuusprosenttia etyylialkoho-
5395: lia sisältävää alkoholijuomaa, joka ei ole olut-
5396:                                                      5. Voimaantulo
5397: ta.
5398:    Ehdotetuna muutoksella ei edelleenkään
5399: vahvistettaisi yksittäisiin tuotteisiin kohdistu-      Laki tulisi voimaan vuoden 1991 alusta.
5400:                                      1990 vp. -     HE n:o 131                                    3
5401: 
5402: 6. Säätämisjärjestys                                sen 66 §:n mukaisessa normaalissa säätämisjär-
5403:                                                     jestyksessä.
5404: 
5405:   Kun lakiehdotus ei koske uutta tai lisättyä         Edellä sanotun perusteella annetaan Edus-
5406: veroa, se olisi käsiteltävä valtiopäiväjärjestyk-   kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
5407: 
5408: 
5409: 
5410:                                               Laki
5411:                  alkoholijuomaverosta annetun lain 1 ja 2 §:n muuttamisesta
5412: 
5413:  Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5414:  muutetaan alkoholijuomaverosta 7 päivänä joulukuuta I979 annetun lain (869/79) I §:n 2
5415: momentti ja 2 §:n I momentti seuraavasti:
5416: 
5417:                        I §                          prosenttia etyylialkoholia sisältävää alkoholi-
5418:                                                     juomaa.
5419:   Alkoholiyhtiöllä tarkoitetaan tässä laissa al-                           2 §
5420: koholilaissa (459/68) mainittua alkoholiyhtiötä        Alkoholijuomavero on 60 prosenttia alkoho-
5421: ja alkoholijuomilla, lukuunottamatta oluita,        liyhtiölle kalenterikuukauden aikana kertyneen
5422: sanotussa laissa tarkoitettuja alkoholijuomia       vähittäismyynnin ja anniskeluun luovutettujen
5423: seuraavasti:                                        väkevien alkoholijuomien Iaskutuksen arvosta,
5424:   I) kevytjuomalla korkeintaan 8 tilavuuspro-       55 prosenttia väkevien viinien, 45 prosenttia
5425: senttia etyylialkoholia sisältävää alkoholijuo-     mietojen viinien ja 40 prosenttia kevytjuomien
5426: maa;                                                samalla tavalla lasketusta Iaskutuksen arvosta.
5427:   2) miedolla viinillä yli 8, mutta korkeintaan
5428: I4 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävää
5429: alkoholijuomaa;                                       Tämä laki tulee voimaan I päivänä tammi-
5430:   3) väkevällä viinillä yli I4, mutta korkein-      kuuta I991.
5431: taan 22 tilavuusprosenttia sisältävää alkoholi-       Tätä lakia sovelletaan alkoholijuomaan, jo-
5432: juomaa; sekä                                        ka on laskutettu edellä mainittuna päivänä tai
5433:   4) väkevällä alkoholijuomalla yli 22 tilavuus-    sen jälkeen.
5434: 
5435: 
5436:      Helsingissä II päivänä syyskuuta I990
5437: 
5438: 
5439:                                        Tasavallan Presidentti
5440:                                        MAUNO KOIVISTO
5441: 
5442: 
5443: 
5444: 
5445:                                                           Valtiovarainministeri Matti Louekoski
5446: 4                                   1990 vp. -      HE n:o 131
5447: 
5448:                                                                                                  Liite
5449: 
5450: 
5451: 
5452: 
5453:                                              Laki
5454:                  alkoholijuomaverosta annetun lain 1 ja 2 §:n muuttamisesta
5455: 
5456:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5457:     muutetaan alkoholijuomaverosta 7 päivänä joulukuuta 1979 annetun lain (869179) 1 §:n 2
5458: momentti ja 2 §:n 1 momentti seuraavasti:
5459: 
5460: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
5461: 
5462:                                                    1§
5463: 
5464:   Alkoholiyhtiöllä tarkoitetaan tässä laissa al-      Alkoholiyhtiöllä tarkoitetaan tässä laissa al-
5465: koholilaissa (459/68) mainittua alkoholiyhtiötä     koholilaissa (459/68) mainittua alkoholiyhtiötä
5466: ja alkoholijuomilla sanotussa laissa tarkoitet-     ja alkoholijuomilla, lukuunottamatta oluita,
5467: tuja alkoholijuomia lukuun ottamatta olutta.        sanotussa laissa tarkoitettuja alkoholijuomia
5468:                                                     seuraavasti:
5469:                                                       1) kevytjuomalla korkeintaan 8 tilavuuspro-
5470:                                                     senttia etyylialkoholia sisältävää alkoholijuo-
5471:                                                     maa;
5472:                                                       2) miedolla viinillä yli 8, mutta korkeintaan
5473:                                                     14 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävää
5474:                                                     alkoholijuomaa;
5475:                                                       3) väkevällä viinillä yli 14, mutta korkein-
5476:                                                     taan 22 tilavuusprosenttia sisältävää alkoholi-
5477:                                                     juomaa; sekä
5478:                                                       4) väkevällä alkoholijuomalla yli 22 tilavuus-
5479:                                                     prosenttia etyylialkoholia sisältävää alkoholi-
5480:                                                     juomaa.
5481: 
5482:                                                    2§
5483:    Alkoholijuomavero on 60 prosenttia alkoho-              Alkoholijuomavero on 60 prosenttia alkoho-
5484: liyhtiölle kalenterikuukauden aikana kertyneen          liyhtiölle kalenterikuukauden aikana kertyneen
5485: vähittäismyynnin ja anniskeluun luovutettujen           vähittäismyynnin ja anniskeluun luovutettujen
5486: alkoholijuomien laskutuksen arvosta.                    väkevien alkoholijuomien laskutuksen arvosta,
5487:                                                     55 prosenttia väkevien viinien, 45 prosenttia
5488:                                                     mietojen viinien ja 40 prosenttia kevytjuomien
5489:                                                     samalla tavalla lasketusta laskutuksen arvosta.
5490: 
5491: 
5492:                                                            Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
5493:                                                         kuuta 1991.
5494:                                                            Tätä lakia sovelletaan alkoholijuomaan, jo-
5495:                                                         ka on laskutettu edellä mainittuna päivänä tai
5496:                                                         sen jälkeen.
5497:                                       1990 vp. -     HE n:o 132
5498: 
5499: 
5500: 
5501: 
5502:                                      Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi polttoaineverosta an-
5503:                                   netun lain muuttamisesta
5504: 
5505: 
5506: 
5507: 
5508:                            ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
5509: 
5510:   Moottoribensiinin perusveroa ehdotetaan              Ehdotus liittyy vuoden 1991 tulo- ja menoar-
5511: korotettavaksi 30 pennillä litralta ja lyijyllisen   vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
5512: moottoribensiinin lisäveroa 3 pennillä litralta.     sen yhteydessä. Muutos tulisi voimaan vuoden
5513: Muiden polttoaineiden veromääriä korotetaan          1991 alusta.
5514: 5 prosentilla.
5515: 
5516: 
5517: 
5518: 
5519:                                            PERUSTELUT
5520: 
5521: 1. Nykyinen tilanne                                  tisiin syihin. Korotuksesta johtuva moottori-
5522:                                                      bensiiniin kohdistuva vuotuinen lisärasitus on
5523:    Kuluvan vuoden alussa tuli voimaan laki           noin 400 miljoonaa markkaa eli noin 4 pro-
5524: polttoaineverosta annetun lain väliaikaisesta        senttia polttoainekustannuksista.
5525: muuttamisesta (1119/89). Lain nojalla tehdyt            Dieselöljyn veroa korotettiin vuoden 1990
5526: polttoaineverojen korotukset perustuvat pää-         alussa 16 pennillä litralta, josta 4 penniä on
5527: osin ympäristöpoliittisiin syihin. Vuoden 1990       inflaatiotarkistusta ja 12 penniä fiskaalisiin ja
5528: alusta alettiin muistakin fossiilisista polttoai-    ympäristösyihin perustuvaa korotusta. Diesel-
5529: neista kuin moottoribensiinistä ja dieselöljystä     öljyä käyttävän liikenteen polttoainekustan-
5530: kantaa polttoaineveroa. Veron piiriin tulivat        nukset nousivat suoraan tällä määrällä, sillä
5531: polttoöljyt, kivihiili, maakaasu ja jyrsinpoltto-    vaihtoehtoista aiemmin verotettua polttoainet-
5532: turve. Vero liittyy näiden tuotteiden polttami-      ta ei ole. Kulutuksen mukaan arvioituna lisä-
5533: sesta syntyviin hiilidioksidipäästöihin ja vero      kustannus on noin 250 miljoonaa markkaa.
5534: on määritelty tuotteiden sisältämän kivihiili-       Polttoaineverosta ja liikevaihtoverosta on va-
5535: määrän perusteella. Vero on noin 24,5 mark-          pautettu ulkomaan kuorma-autoliikenne, joka
5536: kaa hiilitonnilta. Näistä tuotteista arvioidaan      saa veroja vastaavan palautuksen piiritullika-
5537: kertyvän polttoaineveroa lähes 300 miljoonaa         mareilta.
5538: markkaa vuonna 1990.
5539:    Moottoribensiinin polttoaineveroa korotet-
5540: tiin lyijyllisen ja lyijyttömän moottoribensiinin    2. Ehdotetut muutokset
5541: kulutusosuuksien mukaan painotettuna keski-
5542: määrin noin 18 pennillä litralta. Sekä lyijyllisen     Nykyiset polttoaineveromäärät ovat voimas-
5543: että lyijyttömän moottoribensiinin verot nousi-      sa kuluvan vuoden loppuun. Tämän jälkeen
5544: vat 33 pennillä litralta. Koska lievemmin vero-      polttoaineverotus laskisi lähes 900 miljoonalla
5545: tetuo lyijyttömän moottoribensiinin kulutuso-        markalla, mikäli nykyisten verojen voimassa-
5546: suus kasvaa vuonna 1990 lähes 60 prosenttiin,        oloaikaa ei jatketa. Tällaista muutosta ei voida
5547: jää keskimääräinen moottoribensiinin polttoai-       pitää ympäristöpoliittisista, fiskaalisista eikä
5548: neveron nousu 18 penniin litralta. Korotukses-       suhdannepoliittisista syistä perusteltuna. Vero-
5549: ta noin 6 penniä on inflaatiotarkistusta ja 12       jen reaalisen tason ylläpitämiseksi olisi vero-
5550: penniä perustuu fiskaalisiin ja ympäristöpoliit-     määriä tarkistettava hintatason nousua vastaa-
5551: 300908Z
5552: 2                                    1990 vp. -     HE n:o 132
5553: 
5554: vasti eli noin 5 prosentilla. Korotus nostaisi         Lyijyllisen moottoribensiinin lisäveron koro-
5555: dieselöljyn veroa 4 pennillä litralta ja muiden     tuksella pyritään edelleen edistämään siirtymis-
5556: fossiilisten polttoaineiden kuin moottoribensii-    tä lyijyttömän moottoribensiinin käyttöön. Lii-
5557: nin veroa noin 1,20 markalla niiden sisältämää      kevaihtoveron vaikutus huomioon otettuna lyi-
5558: hiilitonnia kohti. Koska korotus vastaisi yleistä   jyllisen ja lyijyttömän moottoribensiinin vero-
5559: hintatason nousua, ei näiden tuotteiden poltto-     tuksellinen ero kasvaisi noin 36 penniin litralta.
5560: aineveron reaalinen taso nousisi eikä sen suh-
5561:                                                        Edellä mainitut muutokset sisältyvät vero-
5562: teellinen osuus polttoaineiden hinnassa kasvai-
5563:                                                     taulukkoon, joka ehdotetaan sisällytettäväksi
5564: si.
5565:                                                     lain liitteeksi. Verotaulukon rakenne ja muut
5566:     Tämän lisäksi ehdotetaan moottoribensiinin
5567:                                                     lakiehdotukseen sisältyvät 2-6 §:iä koskevat
5568: perusveroa korotettavaksi 30 pennillä litralta ja
5569:                                                     muutokset vastaavat sisällöltään niitä säännök-
5570: lyijyllisen moottoribensiinin lisäveroa 3 pennil-
5571:                                                     siä, jotka ovat olleet voimassa väliaikaisesti
5572: lä litralta.                                        kuluvan vuoden alusta.
5573:     Kuluvan vuoden alussa toteutetuista poltto-
5574: aineveron korotuksista huolimatta moottori-           Lain 10 §:ssä on säännökset veron palautta-
5575: bensiinin hinta on Suomessa muuhun hintata-         misesta. Polttoaineverolain säännösten yhden-
5576: soon verrattuna alhainen. Moottoribensiini on       mukaistamiseksi muussa valmisteverotuksessa
5577: Suomessa myös lievemmin verotettua kuin             noudatettavan käytännön kanssa ehdotetaan
5578: muualla Euroopassa keskimäärin. Yleisimmin          10 §:ään tehtäväksi lakiteknisiä muutoksia.
5579: myydyn 95-oktaanisen moottoribensiinin vero-
5580: tason ero oli kesäkuussa Ruotsiin verrattuna
5581: 0, 73 markkaa litralta, Norjaan verrattuna 0,25
5582:                                                     3. Asian valmistelu
5583: markkaa litralta ja Tanskaan verrattuna 0,38
5584: markkaa litralta. Keskimääräinen ero on mui-
5585: hin maihin verrattuna noin 0,28 markkaa lit-           Esitys on valmisteltu valtiovarainministeriös-
5586: ralta.                                              sä ja se perustuu osittain ympäristönsuojelun
5587:     Moottoribensiinin reaalihinta ei ole noussut    taloudellista ohjausta selvittävän työryhmän
5588: 1980-luvulta yleisen hintatason nousua vastaa-      väliraporttiin ja siitä saatuihin lausuntoihin.
5589: vasti. Kun yleinen hintataso on noussut Suo-
5590: messa esimerkiksi vuodesta 1985 kuluvan vuo-
5591: den heinäkuuhun mennessä noin 27 prosentil-
5592:                                                     4. Valtiontaloudelliset vaikutuk-
5593: la, oli moottoribensiinin hinta noussut vain 1
5594:                                                        set
5595: prosentin eli sen reaalihinta on alentunut 26
5596: prosentilla. Elokuussa toteutetut polttoainei-
5597: den hinnankorotukset muuttavat tilannetta,            Ehdotettujen korotusten arvioidaan lisäävän
5598: mutta moottoribensiinin hinta on edelleen re-       polttoaineveron tuottoa yhteensä noin 770 mil-
5599: aalisesti alempi kuin vuonna 1985. Tämä sekä        joonalla markalla, josta 690 miljoonaa mark-
5600: autoistumisen nopea lisääntyminen on johta-         kaa kertyisi moottoribensiinistä, 70 miljoonaa
5601: nut moottoribensiinin kulutuksen voimakkaa-         markkaa dieselöljystä ja 10 miljoonaa mark-
5602: seen kasvuun. Vuoden 1985 tasosta kulutus on        kaa muista fossiilisista polttoaineista. Lisätuo-
5603: kasvanut lähes 30 prosentilla.                      tosta noin 300 miljoonaa markkaa perustuisi
5604:     Ehdotettu korotus nostaisi moottoribensiinin    inflaatiotarkistukseen ja 470 miljoonaa mark-
5605: reaalihintaa noin 4,5 prosentilla, mikäli hinta-    kaa moottoribensiinin polttoaineveron reaalita-
5606: rakenteessa ei tapahdu muita muutoksia. Tästä       son korotukseen. Kaikkiaan polttoaineveroa
5607: huolimatta moottoribensiinin reaalihinta olisi      arvioidaan kertyvän 6 715 miljoonaa markkaa.
5608: edelleen noin huomattavasti alhaisempi kuin
5609:  1980-luvulla.
5610:     Korotuksen johdosta arvioidaan liikenteen
5611:                                                     5. Voimaantulo
5612: kasvun jossain määrin hidastuvan, mitä voi-
5613: daan pitää myös ympäristöpoliittisten vaiku-
5614: tusten perusteella suotavana. Korotuksella on         Esitys liittyy vuoden 1991 tulo- ja menoar-
5615: myös myönteinen vaikutus dieselöljyä ja säh-        vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
5616: köä käyttävän joukkoliikenteen kilpailuase-         sen yhteydessä. Laki tulisi voimaan vuoden
5617: maan.                                               1991 alusta.
5618:                                          1990 vp. -    HE n:o 132                                      3
5619: 
5620: 6. Säätäruisjärjestys                                    Edellä sanotun perusteella annetaan Edus-
5621:                                                        kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
5622:   Lakiehdotus on käsiteltävä valtiopäiväjärjes-
5623: tyksen 68 §:n mukaisessa uutta tai lisättyä
5624: veroa koskevassa säätämisjärjestyksessä.
5625: 
5626: 
5627: 
5628: 
5629:                                                  Laki
5630:                            polttoaineverosta annetun lain muuttamisesta
5631: 
5632:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5633:   muutetaan polttoaineverosta 17 päivänä joulukuuta 1982 annetun lain (948/82) 2 § :n 1 kohta,
5634: 4 §:n I momentti, 6 §:n 6 kohta sekä IO §,
5635:   sellaisena kuin niistä ovat 4 §:n 1 momentti 14 päivänä heinäkuuta I989 annetussa laissa
5636: (656/89) ja 6 §:n 6 kohta II päivänä heinäkuuta I986 annetussa laissa (548/86), sekä
5637:   lisätään 3 §:ään uusi 7 kohta, 5 §:ään uusi 4 kohta ja lain liitteeksi uusi verotaulukko
5638: seuraavasti:
5639: 
5640:                        2 §                                                   6 §
5641:   Tässä laissa tarkoitetaan:                             Verotonta on:
5642:   1) poHtoaineilla liitteenä olevassa verotaulu-
5643: kossa mainittuja tuotteita;                               6) polttoaine, joka käytetään teollisessa tuo-
5644:                                                        tannossa raaka-aineena tai apuaineena taikka
5645:                                                        välittömästi ensikäytössä tavaran valmistukses-
5646:                       3§                               sa; sekä
5647:  Polttoaineveroa     on    velvollinen     suoritta-
5648: maan:
5649:                                                                              IO §
5650:   7) sähkön ja kaukolämmön tuottaja ja teolli-            Milloin polttoaine, josta vero on suoritettu,
5651: sen tuotantotoiminnan harjoittaja käyttämäs-           on viety maasta tai siirretty vapaa-alueelle tai
5652: tään jyrsinpolttoturpeesta mikäli jyrsinpoltto-        tullivarastoon taikka luovutettu 6 §:n 2-5
5653: turpeen käyttö ylittää 50 000 MWh kalenteri-           kohdissa mainittuun tarkoitukseen, on viejällä,
5654: vuodessa.                                              siirtäjällä tai luovuHajalla oikeus saada hake-
5655:                                                        muksesta suoritettua veroa vastaava palautus.
5656:                      4 §                                  Palautusta on haettava piiritullikamarilta
5657:   Polttoaineveroa on suoritettava lain liitteenä       kolmen kuukauden kuluessa sen vuoden päät-
5658: olevan verotaulukon mukaisesti.                        tymisestä, jona polttoaine on viety maasta
5659:                                                        taikka siirretty tai luovutettu I momentissa
5660:                                                        tarkoitettuun paikkaan.
5661:                       5§                                  Jos 2 momentissa tarkoitettu hakemus on
5662:    Vero määrätään:                                     annettu säädetyn määräajan jälkeen, voidaan
5663:                                                        veronpalautus myöntää ehdolla, että muut
5664:   4) edellä 3 §:n 7 kohdassa tarkoitetuissa            edellytykset palautukselle ovat olemassa. Täl-
5665: tapauksissa sinä päivänä voimassa olevien              löin noudatetaan kuitenkin, mitä virhemaksun
5666: säännösten mukaan, jona jyrsinpolttoturve on           määräämisestä        on      valmisteverotuslain
5667: käytetty lainkohdassa mainittuun tarkoituk-            I5 b §:ssä säädetty.
5668: seen.
5669: 4                                  1990 vp. -    HE n:o 132
5670: 
5671:   Tämä laki tulee voimaan päivänä tammi-         annetun lain (1105/83) 2 §:n 6 kohdassa tar-
5672: kuuta 1991.                                      koitetun varastossapitäjän varastosta.
5673:   Tätä lakia sovelletaan polttoaineeseen, joka     Tätä lakia sovelletaan myös muuhun kuin 2
5674: 1 momentissa mainittuna päivänä tai sen jäl-     momentissa tarkoitettuun, verotaulukon tuote-
5675: keen viedään valmistuspaikalta tai varastossa-   ryhmiin 1 ja 8 kuuluvaan verottamattomaan
5676: pitäjän verottamattoman polttoaineen varas-      polttoaineeseen, joka otetaan käytettäväksi
5677: tosta tahi valtion varmuusvarastosta taikka      sähkön ja kaukolämmön tuottamisessa taikka
5678: luovutetaan tullivalvonnasta.                    teollisessa tuotantotoiminnassa lain voimaan-
5679:    Niinikään tätä lakia sovelletaan sellaiseen   tulon jälkeen. Verovelvollinen on tällöin polt-
5680: muuhun kuin edellä 2 momentissa tarkoitet-       toaineen käyttäjä ja vero suoritetaan siten kuin
5681: tuun polttoaineeseen, joka lain voimaantulon     tämän lain 5 §:n 4 kohdassa on säädetty.
5682: jälkeen viedään varmuusvarastointimaksusta
5683: 
5684: 
5685:     Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1990
5686: 
5687: 
5688:                                     Tasavallan Presidentti
5689:                                     MAUNO KOIVISTO
5690: 
5691: 
5692: 
5693: 
5694:                                                       Valtiovarainministeri Matti Louekoski
5695:                                      1990 vp. -    HE n:o 132                                   5
5696: 
5697:                                                                                              Liite
5698: 
5699: 
5700: 
5701: 
5702:                                         VEROTAULUKKO
5703: 
5704: Tullitariffin                       Tuote                     Tuote-    Perus-       Lisä-
5705: nimike                                                        ryhmä      vero        vero
5706: 
5707: 27.01 ja        Kivihiili; kivihiilibriketit ja niiden kai-     1.       -       16,80 mk/t
5708: 27.02           taiset kivihiilestä valmistetut kiinteät
5709:                 polttoaineet; ruskohiili
5710: 
5711: 27.03:sta       Jyrsinpolttoturve                               2.       -        2,10 mk/
5712:                                                                                        MWh
5713: 
5714: 27 .10:stä      Lyijytön moottoribensiini                       3.     158 p/1        -
5715: 27.10:stä       Moottoribensiinin sekoitus                      4.     158 p/1   15,0 p/1
5716: 
5717: 27.10:stä       Muu moottoribensiini                            5.     158 p/1   30,0 p/1
5718: 
5719: 27.10:stä       Dieselöljy                                      6.     77 p/1    27,0 p/1
5720: 
5721: 27 .10:stä      Kevyt polttoöljy                                7.       -        2,10 p/1
5722: 
5723: 27 .10:stä      Raskas polttoöljy                               8.       -        2,10 p/kg
5724: 
5725: 27.11:sta       Maakaasu, kaasumainen                           9.       -        1,05 p/nm 3
5726: 6                                     1990 vp. -      HE n:o 132
5727: 
5728:                                                                                           Esityksen liite
5729: 
5730: 
5731: 
5732: 
5733:                                                  Laki
5734:                              polttoaineverosta annetun lain muuttamisesta
5735: 
5736:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5737:   muutetaan polttoaineverosta 17 päivänä joulukuuta 1982 annetun lain (948/82) 2 § :n 1 kohta,
5738: 4 §:n 1 momentti sekä 6 §:n 6 kohta,
5739:   sellaisena kuin niistä ovat 4 §:n 1 momentti 14 päivänä heinäkuuta 1989 annetussa laissa
5740: (656/89) ja 6 §:n 6 kohta 11 päivänä heinäkuuta 1986 annetussa laissa (548/86), sekä
5741:   lisätään 3 §:ään uusi 7 kohta, 5 §:ään uusi 4 kohta ja lain liitteeksi uusi verotaulukko
5742: seuraavasti:
5743: 
5744: Muutettava laki                                       Ehdotus
5745: 
5746:                         2§                                                   2§
5747:     Tässä laissa tarkoitetaan:                          Tässä laissa tarkoitetaan:
5748:     1) pohtoaineilla 4 §:ssä mainittuja tuotteita;      1) pohtoaineilla liitteenä olevassa verotaulu-
5749:                                                       kossa mainittuja tuotteita;
5750: 
5751: 
5752:                                                   3§
5753:                             Polttoaineveroa      on velvollinen        suoritta-
5754:                            maan:
5755: 
5756:                                                             7) sähkön ja kaukolämmön tuottaja ja teolli-
5757:                                                           sen tuotantotoiminnan harjoittaja käyttämäs-
5758:                                                           tään jyrsinpolttoturpeesta, mikäli jyrsinpoltto-
5759:                                                           turpeen käyttö ylittää 50 000 MWh kalenteri-
5760:                                                           vuodessa.
5761: 
5762:                         4§                                                         4§
5763:    Polttoaineveroa on suoritettava:                         Polttoaineveroa on suoritettava lain liitteenä
5764:    1) lyijyttömästä moottoribensiinistä 95,39             olevan verotaulukon mukaisesti.
5765: penniä litralta;
5766:    2) moottoribensiinin sekoituksesta 109,10
5767: penniä litralta;
5768:    3) muusta moottoribensiinistä 122,81 penniä
5769: litralta; sekä
5770:    4) dieselöljystä 84,49 penniä litralta.
5771: 
5772: 
5773:                                                      5§
5774:                                Vero määrätään:
5775: 
5776:                                                         4) edellä 3 §:n 7 kohdassa tarkoitetuissa
5777:                                                       tapauksissa sinä päivänä voimassa olevien
5778:                                                       säännösten mukaan, jona jyrsinpolttoturve on
5779:                                                       käytetty lainkohdassa mainittuun tarkoituk-
5780:                                                       seen.
5781:                                      1990 vp. -      HE n:o 132                                      7
5782: 
5783: Muutettava laki                                       Ehdotus
5784: 
5785:                                                     6 §
5786:                             Verotonta on:
5787: 
5788:   6)   valtioneuvoston   määräämillä ehdoilla            6) polttoaine, joka käytetään teollisessa tuo-
5789: polttoaine, joka käytetään teollisessa tuotan-        tannossa raaka-aineena tai apuaineena taikka
5790: nossa poltto-, raaka- tai apuaineena taikka           välittömästi ensikäytössä tavaran valmistukses-
5791: välittömästi ensikäytössä tavaran valmistukses-       sa; sekä
5792: sa; sekä
5793: 
5794: 
5795:                       10§                                                    10§
5796:   Milloin polttoaine, josta vero on suoritettu,          Milloin polttoaine, josta vero on suoritettu,
5797: on viety maasta tai siirretty vapaa-alueelle tai      on viety maasta tai siirretty vapaa-alueelle tai
5798: tullivarastoon taikka luovutettu 6 §:n 2-5 tai        tullivarastoon taikka luovutettu 6 §:n 2-5
5799: 7 kohdassa mainittuun tarkoitukseen, on vie-          kohdissa mainittuun tarkoitukseen, on viejällä,
5800: jällä, luovuttajalla, siirtäjällä tai käyttäjällä     siirtäjällä tai luovuttajalla oikeus saada hake-
5801: oikeus saada hakemuksesta suoritettua veroa           muksesta suoritettua veroa vastaava palautus.
5802: vastaava palautus. Valmistaja tai varastossapi-
5803: täjä voi 8 §:ssä säädetyllä tavalla tehdä vastaa-
5804: van vähennyksen verokaudelta suoritettavasta
5805: verosta.
5806:    Palautusta on haettava piiritullikamarilta            Palautusta on haettava piiritullikamarilta
5807: kolmen kuukauden kuluessa sen vuoden päät-            kolmen kuukauden kuluessa sen vuoden päät-
5808: tymisestä, jona polttoaine on viety, siirretty,       tymisestä, jona polttoaine on viety maasta
5809: käytetty tai luovutettu 1 momentissa tarkoite-        taikka siirretty tai luovutettu 1 momentissa
5810: tulla tavalla.                                        tarkoitettuun paikkaan.
5811:                                                          Jos 2 momentissa tarkoitettu hakemus on
5812:                                                       annettu säädetyn määräajan jälkeen, voidaan
5813:                                                       veronpalautus myöntää ehdolla, että muut
5814:                                                       edellytykset pa/autukselle ovat olemassa. Täl-
5815:                                                       löin noudatetaan kuitenkin, mitä virhemaksun
5816:                                                       määräämisestä        on     valmisteverotuslain
5817:                                                       15 b §:ssä säädetty.
5818: 
5819:                                                          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
5820:                                                       kuuta 1991.
5821:                                                          Tätä lakia sovelletaan po!ttoaineeseen, joka
5822:                                                       1 momentissa mainittuna päivänä tai sen jäl-
5823:                                                       keen viedään valmistuspaikalta tai varastossa-
5824:                                                       pitäjän verottamattoman polttoaineen varas-
5825:                                                       tosta tahi valtion varmuusvarastosta taikka
5826:                                                       luovutetaan tul/ivalvonnasta.
5827:                                                          Niinikään tätä lakia sovelletaan sellaiseen
5828:                                                       muuhun kuin edellä 2 momentissa tarkoitet-
5829:                                                       tuun polttoaineeseen, joka lain voimaantulon
5830:                                                       jälkeen viedään varmuusvarastointimaksusta
5831:                                                       annetun lain (1105183) 2 § :n 6 kohdassa tar-
5832:                                                       koitetun varastossapitäjän varastosta.
5833:                                                          Tätä lakia sovelletaan myös muuhun kuin 2
5834:                                                       momentissa tarkoitettuun, verotaulukon tuote-
5835:                                                       ryhmiin 1 ja 8 kuuluvaan verottamattomaan
5836:                                                       polttoaineeseen, joka otetaan käytettäväksi
5837: 8                 1990 vp. -   HE n:o 132
5838: 
5839: Muutettava laki                Ehdotus
5840: 
5841:                                sähkön ja kaukolämmön tuottamisessa taikka
5842:                                teollisessa tuotantotoiminnassa lain voimaan-
5843:                                tulon jälkeen. Verovelvollinen on tällöin polt-
5844:                                toaineen käyttäjä ja vero suoritetaan siten kuin
5845:                                tämän lain 5 §:n 4 kohdassa on säädetty.
5846:                                     1990 vp. -     HE n:o 133
5847: 
5848: 
5849: 
5850: 
5851:                                     Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi fosforilannoiteverosta
5852: 
5853: 
5854: 
5855: 
5856:                           ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
5857: 
5858:    Esityksen mukaan fosforia sisältävistä lan-     1 päivästä ja nousisi 1,50 markkaan kilolta 16
5859: noitteista kannettaisiin edelleen ympäristöpo-     päivästä kesäkuuta lukien.
5860: liittisin perustein fosforilannoiteveroa myös        Esitys liittyy vuoden 1991 tulo- ja menoar-
5861: vuoden 1991 alusta. Veron määrä fosforikilol-      vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
5862: ta olisi 1 ,00 markkaa vuoden 1991 tammikuun       sen yhteydessä. Ehdotettu laki on tarkoitettu
5863:                                                    tulemaan voimaan vuoden 1991 alusta.
5864: 
5865: 
5866: 
5867: 
5868:                                       YLEISPERUSTELUT
5869: 
5870: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut                   olisi maatalouden osalta pyrittävä supistamaan
5871:     muutokset                                      fosforilannoitteiden käyttöä ja vesistöjen ra-
5872:                                                    vintoainekuormitusta korottamalla fosforia si-
5873:    Vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesityksen         sältävien lannoitteiden hintoja.
5874: laadinnassa hallituksen eräänä tavoitteena oli
5875:                                                       Ne olosuhteet ja syyt, joiden perusteella
5876: ympäristön ja luonnonsuojelun edistäminen          säädettiin yksivuotinen laki fosforilannoiteve-
5877: erityisesti veropoliittisin toimenpitein. Ympä-    rosta ovat edelleen ajankohtaiset. Ympäristön
5878: ristöpoliittisin perustein säädettiin vuodeksi     ja vesien suojelu on muodostumassa yhä kes-
5879: 1990 fosforipitoisille lannoitteille fosforilan-
5880:                                                    keisemmäksi tekijäksi sekä Suomen kansan
5881: noitevero.                                         että kansainvälisen yhteisön kannalta. Sen
5882:    Hallituksen syyskuussa 1989 eduskunnalle        vuoksi ehdotetaan, että laki fosforilannoiteve-
5883: antamassa esityksessä laiksi fosforilannoiteve-    rosta säädettäisiin pysyväksi.
5884: roksi todettiin muun muassa, että maatalouden
5885: aiheuttama vesistöjen fosforikuormitus on            Veron ympäristövaikutusten tehostamiseksi
5886: Suomessa suurin vesien ravinnekuormitusläh-        ehdotetaan, että veronmäärää korotetaan 1,50
5887: de. Maa- ja metsätalouden vesistöille aiheutta-    markkaan kilolta vuoden 1991 kesäkuun 16
5888: masta ravinnekuormituksesta haitallisin ravin-     päivästä lukien. Vuoden 1991 alussa vero olisi
5889: ne on fosfori, joka myös on selvästi suurin        nykyinen 1,00 markkaa kilolta.
5890: vesistöjen ravinnekuormituslähde. Nykyisen
5891: käsityksen mukaan väkilannoitefosforin käyt-
5892: töä voitaisiin supistaa noin kolmanneksella
5893:                                                    2. Asian valmistelu
5894: kasvinviljelyn taloudellisen tuloksen huonontu-
5895: matta.
5896:    Maatilojen pienuudesta ja kuormituksen            Vuonna 1990 voimassa oleva laki ja tämä
5897: luonteesta johtuen tavanomaisia yhdyskuntien       halituksen esitys on valmisteltu ympäristömi-
5898: ja teollisuuden jätevesien puhdistusmenetelmiä     nisteriön, maa- ja metsätalousministeriön sekä
5899: ei voida soveltaa maatalouteen. Sen vuoksi         valtiovarainministeriön yhteistyönä.
5900: 
5901: 301134U
5902: 2                                     1990 vp. -      HE n:o 133
5903: 
5904: 3. Esityksen organisatoriset ja                       4. Muut esitykseen vaikuttavat
5905:    taloudelliset vaikutukset                             tekijät
5906: 
5907:   Valmisteverojen kanto kuuluu tullilaitoksen            Lannoitteista kannetaan edelleen myös lan-
5908: tehtäviin. Myös fosforilannoiteverotus voidaan        noiteveroa vuoden 1994 loppuun saakka voi-
5909: hoitaa tullilaitoksen nykyisen organisaation          massa olevan lain perusteella. Lannoitevero
5910: voimavaroilla.                                        ehdotetaan korotettavaksi 0,20 markkaan ki-
5911:   Fosforilannoitevero nostaisi lannoitteiden          lolta vuoden 1991 alusta lukien. Fosforilannoi-
5912: hintoja fosforipitoisuuden suhteessa viidestä         teveroa koskeva lakiehdotus vastaa nykyistä
5913: kymmeneen prosenttia.                                 fosforilannoiteverosta säädettyä lakia (1120/
5914:   Vuonna 1991 arvioidaan fosforia käytettä-           89).
5915: vän lannoitteissa noin 60 miljoonaa kiloa.
5916: Fosforilannoiteveron tuotoksi arvioidaan eh-
5917: dotetun veromäärän perusteella 80 miljoonaa
5918: markkaa vuonna 1991.
5919: 
5920: 
5921: 
5922: 
5923:                               YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
5924: 
5925: 
5926: 1. Lakiehdotuksen perustelut                          kuun puoliväliin 1,00 markkaa ja 1,50 mark-
5927:                                                       kaa kilolta 16 päivästä kesäkuuta 1991 lukien
5928: 1.1. Yleiset säännökset                               verollisiin lannoitteisiin sisältyväitä fosforiki-
5929:                                                       lolta.
5930:    1 §. Fosforilannoiteverollisiksi säädetään
5931: lannoitteet, jotka sisältävät vähintään kaksi
5932: painoprosenttia fosforia. Tällöin lannoitteet,        1.3. Verottomuus
5933: joissa on vain vähäinen fosforipitoisuus, jäävät
5934: verottomiksi.                                            5 §. Verottomuussäännökset vastaavat paa-
5935:    2 §. Koska lannoitteet on määritelty lannoi-       osin muiden valmisteverolakien periaatteita.
5936: telaissa (377 /86) ja lannoiteasetuksessa (383/       Verottomia olisivat maasta vietävät sekä va-
5937: 86), voidaan lannoitteiden määrittelyn osalta         paa-alueelle ja tullivarastoon siirrettävät lan-
5938: viitata mainittuihin lainkohtiin.                     noitteet. Veroa ei suoritettaisi maahan tuoduis-
5939:    3 §. Verovelvollinen on jokainen, joka val-        ta lannoitteista, jos ne ovat tullittornia muun
5940: mistaa ansiotarkoituksessa tai tuo maahan fos-        säädöksen kuin tullitariffilain (660/87) tai
5941: foripitoisia lannoitteita. Veroa on velvollinen       muun sopimuksen kuin tulleja koskevan kan-
5942: suorittamaan myös se, jolle verottomia lan-           sainvälisen sopimuksen nojalla. Lisäksi verot-
5943: noitteita siirretään, jollei niitä käytetä verotto-   tomia olisivat lannoitteet, jotka käytetään teol-
5944: maan tarkoitukseen.                                   lisessa tuotannossa raaka- tai apuaineena taik-
5945:                                                       ka välittömästi ensikäytössä tavaran valmistuk-
5946:                                                       sessa sekä lannoitteet, jotka käytetään biologi-
5947: 1.2. Veron määräämisen perusteet                      seen prosessiin perustuvassa jäteveden puhdis-
5948:                                                       tuksessa. Toisin kuin lannoiteverosta annetussa
5949:   4 §. Vero on tarkoituksenmukaisinta saattaa         laissa metsälannoitteet olisivat kuitenkin verol-
5950: voimaan kahdessa vaiheessa. Toimenpide vä-            lisia ympäristöpoliittisin perustein.
5951: hentäisi fosforilannoiteverosta aiheutuvaa lan-          6 §. Vapaa-alueelta ja tullivarastosta koti-
5952: noitteiden ennakko-ostoa syksyllä 1990. Val-          maan kulutukseen otettujen lannoitteiden vero-
5953: mistajan mukaan suuret ennakko-ostot voisi-           tus toimitetaan kuten maahan tuotujen lan-
5954: vat johtaa kotimaan lannoitevarastojen lop-           noitteiden verotus.
5955: puunmyyntiin ja jopa lannoitteiden tuontiin.             7 §. Jos maassa valmistettuja lannoitteita,
5956: Tällä perusteella ehdotetaan, että fosforilan-        joista fosforilannoitevero on jo suoritettu, siir-
5957: noiteveroa olisi suoritettava tammikuusta kesä-       retään vapaa-alueelle tai tullivarastoon taikka
5958:                                      1990 vp. -     HE n:o 133                                      3
5959: 
5960: viedään maasta, voi vieJa tai siirtäjä hakea        tuslaissa (558/74) tai sen nojalla on säädetty tai
5961: sanotun veron palautusta 2 momentissa sääde-        määrätty.
5962: tyssä ajassa.
5963:   8 §. Jos verolliset lannoitteet palautetaan
5964: valmistuspaikalle tai hävitetään tullivalvonnas-    2. Voimaantulo
5965: sa, kotimaisella valmistajalla on oikeus vähen-
5966: tää verokaudelta suoritettavasta valmisteveros-       Esitys liittyy vuoden 1991 tulo- ja menoar-
5967: ta mainittujen lannoitteiden veroa vastaava         vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
5968: määrä.                                              sen yhteydessä. Laki ehdotetaan tulevaksi voi-
5969:                                                     maan 1 päivänä tammikuuta 1991.
5970: 
5971: 1.4. Erinäiset säännökset
5972:                                                     3. Säätämisjärjestys
5973:    9 §. Muiden valmisteverolakien tapaan val-
5974: tioneuvostolle ehdotetaan annettavaksi valtuus         Lakiehdotus olisi käsiteltävä valtiopäiväjär-
5975: määrätä lannoitteista kannettavasta fosforilan-     jestyksen 68 §:n mukaisessa uutta tai lisättyä
5976: noiteverosta sinä aikana, jona veron määrää         veroa koskevassa säätämisjärjestyksessä.
5977: koskeva esitys on eduskunnan käsiteltävänä.
5978:    10 §. Fosforilannoiteverotuksen toimittami-        Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
5979: sesta yleensä olisi voimassa mitä valmistevero-     kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
5980: 
5981: 
5982: 
5983: 
5984:                                               Laki
5985:                                        fosforilannoiteverosta
5986: 
5987:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
5988: 
5989:                Yleiset säännökset                            Veron määräämisen perusteet
5990:                         1§                                                  4§
5991:    Lannoitteista, jotka sisältävät vähintään           Fosforilannoiteveroa on suoritettava lannoit-
5992: kaksi painoprosenttia fosforia, on suoritettava     teisiin sisältyväitä fosforikilolta 1,00 markkaa
5993: valtiolle fosforilannoiteveroa sen mukaan kuin      1 päivästä tammikuuta ja 1,50 markkaa 16
5994: tässä laissa säädetään.                             päivästä kesäkuuta 1991.
5995: 
5996:                        2§
5997:   Lannoitteilla tarkoitetaan lannoitelain (377 1                      Verottomuus
5998: 86) 2 §:n 1 kohdan mukaisia myytäväksi tar-
5999: koitettuja aineita ja valmisteita, joiden tyyppi-
6000:                                                                           5§
6001: nimikkeet määräytyvät lannoiteasetuksen (383/          Verottomia ovat:
6002: 86) 3 §:n mukaan.                                      1) maassa valmistetut lannoitteet, jotka vie-
6003:                                                     dään maasta tai siirretään vapaa-alueelle tai
6004:                        3§                           tullivarastoon;
6005:   Fosforilannoiteveroa on velvollinen suoritta-       2) maahan tuodut lannoitteet, milloin ne
6006: maan jokainen, joka valmistaa ansiotarkoituk-       maahan tuotaessa ovat tullittornia muun sää-
6007: sessa tai tuo maahan tässä laissa tarkoitettuja     döksen kuin tullitariffilain (660/87) tai muun
6008: lannoitteita.                                       sopimuksen kuin tulleja koskevan kansainväli-
6009:   Fosforilannoiteveroa on velvollinen suoritta-     sen sopimuksen nojalla, jollei edellä tarkoite-
6010: maan myös se, jolle on toimitettu kotimaassa        tussa säädöksessä tai sopimuksessa ole toisin
6011: valmistettuja lannoitteita verotta tämän lain       säädetty tai määrätty;
6012: nojalla, jollei niitä ole käytetty verottomaan        3) lannoitteet, jotka käytetään teollisessa
6013: tarkoitukseen.                                      tuotannossa raaka- tai apuaineina taikka välit-
6014: 4                                     1990 vp. -     HE n:o 133
6015: 
6016: tömästi ensikäytössä tavaran valmistuksessa;         teverosta saman verokauden aikana valmistus-
6017: sekä                                                 paikalle palaotettujen tai tullivalvonnassa hävi-
6018:   4) lannoitteet, jotka käytetään biologiseen        tettyjen verollisten lannoitteiden veroa vastaa-
6019: prosessiin perustuvassa jäteveden puhdistuk-         va määrä.
6020: sessa.
6021: 
6022:                        6§                                         Erinäiset säännökset
6023:    Milloin maassa valmistettuja lannoitteita
6024: siirretään vapaa-alueelta tai tullivarastosta ko-                          9§
6025: timaan kulutukseen, on fosforilannoiteverosta,          Kun eduskunnalle on annettu esitys tämän
6026: verottomuudesta ja veron palauttamisesta voi-        lain muuttamisesta, valtioneuvostolla on oi-
6027: massa, mitä maahan tuotujen lannoitteiden            keus määrätä, että tuotteista kannetaan esityk-
6028: osalta on säädetty tai määrätty.                     sen mukainen vero.
6029:                                                         Jos 1 momentin mukaan suoritettu vero on
6030:                        7 §                           suurempi kuin sittemmin vahvistettu vero, on
6031:    Milloin maassa valmistettuja lannoitteita,        erotusta vastaava määrä palautettava hake-
6032: joista fosforilannoitevero on suoritettu, on vie-    muksesta verovelvolliselle.
6033: ty maasta taikka siirretty vapaa-alueelle tai
6034: tullivarastoon, viejällä tai siirtäjällä on oikeus
6035: hakemuksesta saada vienti- tai siirtohetkellä                              10§
6036: voimassa ollutta fosforilannoiteveroa vastaava         Jollei tässä laissa toisin säädetä, on fosfori-
6037: palautus.                                            lannoiteveron määräämisestä, suorittamisesta,
6038:    Palautusta on haettava piiritullikamarilta        maksuunpanosta ja muutoksenhausta sekä
6039: kolmen kuukauden kuluessa sen vuoden päät-           muutoinkin voimassa mitä valmisteverotuslais-
6040: tymisestä, jona lannoitteet on viety maasta tai      sa (558174) tai sen nojalla on säädetty tai
6041: siirretty 1 momentissa tarkoitettuun paikkaan.       määrätty.
6042: 
6043:                      8§                                                  11 §
6044:   Kotimaisella valmistajalla on oikeus vähen-          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
6045: tää verokaudelta suoritettavasta fosforilannoi-      kuuta 1991.
6046: 
6047: 
6048:     Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1990
6049: 
6050: 
6051:                                        Tasavallan Presidentti
6052:                                        MAUNO KOIVISTO
6053: 
6054: 
6055: 
6056: 
6057:                                                           Valtiovarainministeri Matti Louekoski
6058:                                       1990 vp. -      HE n:o 134
6059: 
6060: 
6061: 
6062: 
6063:                                       Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtioneuvoston minis-
6064:                                   teriöiden lukumäärästä ja yleisestä toimialasta annetun lain 3 §:n
6065:                                   muuttamisesta
6066: 
6067: 
6068: 
6069: 
6070:                             ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
6071: 
6072:    Siviilipalvelusta koskevat asiat ehdotetaan        taa lainsäädännön valmistelusta ja työministe-
6073: siirrettäviksi kokonaisuudessaan työministeri-        riö siviilipalveluksen käytännön toteuttamises-
6074: öön. Näin siviilipalvelusasiat tulisivat yhden        ta.
6075: ministeriön hoidettavaksi, kun ne nyt ovat
6076: jaettuna puolustusministeriön ja työministe-             Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan ensi
6077: riön kesken siten, että puolustusministeriö vas-      tilassa.
6078: 
6079: 
6080: 
6081: 
6082:                                             PERUSTELUT
6083: 
6084: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut                          Työministeriölle toimialalain mukaan nykyi-
6085:    muutokset                                           sin kuuluva siviilipalveluksen järjestäminen
6086:                                                        merkitsee vastuuta käytännön toimenpiteistä
6087:    Aseettomasta palveluksesta ja siviilipalveluk-      siviili pal vei u ksen järjestämisessä.
6088: sesta annettua lakia (132/69) muutettiin väliai-         Siirtämällä lainsäädännön valmistelu työmi-
6089: kaisesti 12 päivänä heinäkuuta 1985 annetulla         nisteriölle voidaan siviilipalvelus pitää erillään
6090: lailla (647 /85), jonka voimassaolo päättyy vuo-      aseellista ja aseetonta palvelua koskevasta lain-
6091: den 1991 lopussa. Aseistakieltäytyjän vakau-          säädännöstä. Näin voidaan kehittää tätä palve-
6092: muksen tutkimisen sijasta siviilipalvelusaikaa        lumuotoa paremmin ja seurata sen yhteiskun-
6093: pidennettiin 12 kuukaudesta 16 kuukauteen.            nallisia kokonaisvaikutuksia jatkossa sekä hoi-
6094: Vaikka väliaikaisen lain voimassaoloaikaa on          taa käytännön hallintoa paremmin.
6095: vielä jäljellä puolitoista vuotta, on siviilipalve-      Tämän vuoksi ehdotetaan, että vastuu lain-
6096: luslainsäädännön uusiminen tullut ajankohtai-         valmistelusta siviilipalvelusta koskevissa asiois-
6097: seksi. Siviilipalveluksen seurantatyöryhmän           sa siirretään kokonaisuudessaan työministeriöl-
6098: enemmistö kannatti säädösvalmistelun siirtä-          le muuttamalla valtioneuvoston ministeriöiden
6099: mistä työministeriölle (raportti 28.2.1990, s.        lukumäärästä ja yleisestä toimialasta annetun
6100: 28).                                                  lain 3 §:n 1 momentin 5 ja 12 kohtaa. Valtio-
6101:    Valtioneuvoston ministeriöiden lukumääräs-         neuvoston ohjesääntöä (995/ 43) on tarkoitus
6102: tä ja yleisestä toimialasta annetun lain (78/22)      muuttaa vastaavalta osin. Luonnos muutok-
6103: mukaan puolustusministeriölle kuuluvat valta-         seksi on tämän esityksen liitteenä.
6104: kunnan puolustusta ja puolustusvoimia koske-             Työministeriössä on valmisteilla siviilipalve-
6105:  vat asiat. Valtakunnan puolustuksen on tulkit-       luksesta erillinen laki. Aseetonta palvelusta
6106:  tu sisältävän siviilipalvelusta koskevien säädös-    puolustusvoimissa koskevat sääntelyt on tar-
6107:  ten valmistelun.                                     koitus jatkossa sisällyttää asevelvollisuuslakiin.
6108:  301043V
6109: 2                                     1990 vp.        HE n:o 134
6110: 
6111: 2. Esityksen taloudelliset vaiku-                     3. Voimaantulo
6112:    tukset
6113:                                                          Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan ensi tilas-
6114:    Lainvalmisteluvastuun siirtämisellä ei ole         sa.
6115: suoranaisia taloudellisia vaikutuksia. Työmi-            Siviilipalvelusta koskevissa säännöksissä tai
6116: nisteriössä valmisteilla olevan siviilipalveluslain   määräyksissä oleva viittaus puolustusministe-
6117: taloudelliset ja organisatoriset vaikutukset sel-     riöön koskisi lain voimaan tulon jälkeen työ-
6118: vitetään erikseen.                                    ministeriötä.
6119: 
6120:                                                         Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
6121:                                                       kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
6122: 
6123: 
6124:                                               Laki
6125:      valtioneuvoston ministeriöiden lukumäärästä ja yleisestä toimialasta annetun lain
6126:                                     3 §:n muuttamisesta
6127:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6128:   muutetaan valtioneuvoston ministeriöiden lukumäärästä ja yleisestä toimialasta 30 päivänä
6129: maaliskuuta 1922 annetun lain 3 §:n 1 momentin 5 ja 12 kohta,
6130:   sellaisina kuin ne ovat, 5 kohta 9 päivänä tammikuuta 1970 annetussa laissa (16170) ja 12
6131: kohta 13 päivänä tammikuuta 1989 annetussa laissa (31189), seuraavasti:
6132: 
6133:                       3§                              sia, työvelvollisuutta, siviilipalvelusta, siirtolai-
6134:    Valtioneuvostolle kuuluvista asioista käsitte-     suutta sekä merimiesten palvelu- ja opintotoi-
6135: lee:                                                  mintaa;
6136: 
6137:   5) puolustusministeriö asiat, jotka koskevat
6138: valtakunnan puolustusta ja puolustusvoimia, ei           Tämä laki tulee voimaan       päivänä
6139: kuitenkaan siviilipalvelusta;                         kuuta 1990.
6140:                                                          Mitä 3 §:n 1 momentin 12 kohdassa maini-
6141:    12) työministeriö asiat, jotka koskevat työ-       tussa, työministeriön toimialaan kuuluvassa si-
6142: voimapolitiikan suunnittelua ja ohjausta, työl-       viilipalvelusasiassa on säädetty tai määrätty
6143: lisyyden edistämistä ja työttömyyden torjun-          puolustusministeriöstä, koskee tämän lain tul-
6144: taa, työympäristöä, työsuhdetta, työoloja, työ-       tua voimaan vastaavasti työministeriötä.
6145: suojelua, työterveyshuollon järjestämisvelvolli-         Toimenpiteisiin tämän lain täytäntöön pane-
6146: suuden toteuttamista ja sen valvontaa, työelä-        miseksi voidaan ryhtyä ennen sen voimaantu-
6147: män osallistumisjärjestelmiä, työehtosopimuk-         loa.
6148: 
6149:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1990
6150: 
6151: 
6152:                                        Tasavallan Presidentti
6153:                                        MAUNO KOIVISTO
6154: 
6155: 
6156: 
6157: 
6158:                                                                         Pääministeri Harri Holkeri
6159:                                       1990 vp. -     HE n:o 134                                         3
6160: 
6161:                                                                                                   Liite 1
6162: 
6163:                                                 Laki
6164:        valtioneuvoston ministeriöiden lukumäärästä ja yleisestä toimialasta annetun lain
6165:                                       3 §:n muuttamisesta
6166: 
6167:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6168:   muutetaan valtioneuvoston ministeriöiden lukumäärästä ja yleisestä toimialasta 30 päivänä
6169: maaliskuuta 1922 annetun lain 3 §:n 1 momentin 5 ja 12 kohta,
6170:   sellaisina kuin ne ovat, 5 kohta 9 päivänä tammikuuta 1970 annetussa laissa (16/70) ja 12
6171: kohta 13 päivänä tammikuuta 1989 annetussa laissa (31/89), seuraavasti:
6172: 
6173: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
6174:                                                  3§
6175:                               Valtioneuvostolle kuuluvista asioista käsitte-
6176:                            lee:
6177: 
6178:   5) puolustusministeriö asiat, jotka koskevat         5) puolustusministeriö asiat, jotka koskevat
6179: valtakunnan puolustusta ja puolustusvoimia;          valtakunnan puolustusta ja puolustusvoimia, ei
6180:                                                      kuitenkaan siviilipa/velusta;
6181: 
6182:    12) työministeriö asiat, jotka koskevat työ-         12) työministeriö asiat, jotka koskevat työ-
6183: voimapolitiikan suunnittelua ja ohjausta, työl-      voimapolitiikan suunnittelua ja ohjausta, työl-
6184: lisyyden edistämistä ja työttömyyden torjun-         lisyyden edistämistä ja työttömyyden torjun-
6185: taa, työympäristöä, työsuhdetta, työoloja, työ-      taa, työympäristöä, työsuhdetta, työoloja, työ-
6186: suojelua, työterveyshuollon järjestämisvelvolli-     suojelua, työterveyshuollon järjestämisvelvolli-
6187: suuden toteuttamista ja sen valvontaa, työelä-       suuden toteuttamista ja sen valvontaa, työelä-
6188: män osallistumisjärjestelmiä, työehtosopimuk-        män osallistumisjärjestelmiä, työehtosopimuk-
6189: sia, työvelvollisuutta, siviilipalveluksen järjes-   sia, työvelvollisuutta, siviilipalvelusta, siirtolai-
6190: tämistä, siirtolaisuutta sekä merimiesten pal-       suutta sekä merimiesten palvelu- ja opintotoi-
6191: velu- ja opintotoimintaa;                            mintaa;
6192: 
6193: 
6194:                                                         Tämä laki tulee voimaan       päivänä
6195:                                                      kuuta 1990.
6196:                                                         Mitä 3 § :n 1 momentin 12 kohdassa maini-
6197:                                                      tussa, työministeriön toimialaan kuuluvassa si-
6198:                                                      viilipa/velusasiassa on säädetty tai määrätty
6199:                                                      puolustusministeriöstä, koskee tämän lain tul-
6200:                                                      tua voimaan vastaavasti työministeriötä.
6201:                                                         Toimenpiteisiin tämän lain täytäntöön pane-
6202:                                                      miseksi voidaan ryhtyä ennen sen voimaantu-
6203:                                                      loa.
6204: 4                                  1990 vp. -    HE n:o 134
6205: 
6206:                                                                                           Liite 2
6207: 
6208: 
6209: 
6210: 
6211:                                          Asetus
6212:                          valtioneuvoston ohjesäännön muuttamisesta
6213: 
6214:   Pääministerin esittelystä
6215:   muutetaan 17 päivänä joulukuuta 1943 annetun valtioneuvoston ohjesäännön (995/ 43)
6216: 24 a §:n l momentin 15 kohta,
6217:   sellaisena kuin se on 5 päivänä toukokuuta 1989 annetussa asetuksessa (396/89), seuraavasti:
6218: 
6219:                    24 a §
6220:   Työministeriö käsittelee asiat, jotka koske-     Tämä asetus tulee voimaan            päivänä
6221: vat:                                                    kuuta 1990.
6222:                                                    Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryh-
6223:   15) siviilipalvelusta ja työvoiman käytön      tyä sen täytäntöön panemiseksi tarvittaviin toi-
6224: säännöstelyä sekä työvelvollisuutta;             menpiteisiin.
6225:                                         1990 vp. -      HE n:o 135
6226: 
6227: 
6228: 
6229: 
6230:                                         Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Lappeenrannan teknil-
6231:                                     lisestä korkeakoulusta annetun lain 1 §:n muuttamisesta
6232: 
6233: 
6234: 
6235: 
6236:                              ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
6237: 
6238:   Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa              Esitys liittyy vuoden 1991 tulo- ja menoar-
6239: on tarkoitus aloittaa syksyllä 1991 ekonomitut-         vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
6240: kintoon johtava kauppatieteellinen koulutus-            sen yhteydessä.
6241: ohjelma. Esityksessä ehdotetaan korkeakoulun
6242: tehtävämäärittelyyn tästä syystä lisättäväksi            Lainmuutos on tarkoitettu tulemaan voi-
6243: kauppatieteiden opetus.                                 maan 1 päivänä elokuuta 1991.
6244: 
6245: 
6246: 
6247: 
6248:                                              PERUSTELUT
6249: 
6250: 1. Nykyinen tilanne                                        Korkeakoulussa annetaan opetusta energia-
6251:                                                         tekniikan, kemiantekniikan, konetekniikan,
6252:                                                         tietotekniikan ja tuotantotalouden osastoissa.
6253:    Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu on             Korkeakoulussa edustettuina olevat koulutus-
6254: perustettu vuonna 1969. Korkeakoulun tehtä-             ohjelmat vastaavat edellä mainittua osastoja-
6255: vänä on antaa ylintä tekniikan ja siihen liitty-        koa.
6256: vien taloustieteiden opetusta, suorittaa tieteel-          Osastojen perustamisvuodet sekä sisäänotet-
6257: listä tutkimustyötä sekä muutoinkin edistää             tavien opiskelijoiden määrät ja opiskelijoiden
6258: teknillistaloudellista ja teknillistieteellistä kehi-   kokonaismäärät ilmenevät seuraavasta taulu-
6259: tystä.                                                  kosta:
6260: 
6261:                                                                            perustutkintoa   jatko-opis-
6262:                                                               sisäänotto    opiskelevia       kelijoita
6263:                                                                  1990         1.1.1990        1.1.1990
6264: Energiatekniikan osasto ( 1969) ..................... .          80             437             49
6265: Kemiantekniikan osasto (197 5) ..................... .           85             353             29
6266: Konetekniikanosasto ( 1969) ......................... .          80             374             25
6267: Tietotekniikan osasto (1985) ........................ .          70             213             13
6268: Tuotantotalouden osasto ( 1969) .................... .          125             561             36
6269: Yhteensä ........................................... .          440            1 938           152
6270: 
6271:    Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa           tutkintoa sekä 29 lisensiaatin tutkintoa. Lisäksi
6272: oli kuluvan vuoden alussa yhteensä 2 090 varsi-         on hyväksytty 8 väitöskirjaa.
6273: naista opiskelija. Korkeakoulussa on vuoden                Korkeakoulussa oli vuoden 1990 alussa yh-
6274: 1990 alkuun mennessä suoritettu 1 368 perus-            teensä 120 peruspalkkaista opetusvirkaa. Pro-
6275:                                                         fessorin ja apulaisprofessorin virkoja oli yh-
6276: 300824H
6277: 2                                    1990 vp. -     HE n:o 135
6278: 
6279: teensä 36 ja koko korkeakoulun henkilöstö-          tyjä. Myös kansainväliset esimerkit puoltavat
6280: määrä 400.                                          kaavailtua ratkaisua. Molemminpuolisia etuja
6281:    Taloudellisen koulutuksen ja tutkimuksen         saavutetaan niin perus-, jatko- kuin täydennys-
6282: asema on korkeakoulussa jo nykyisinkin vah-         koulutuksessakin, jotka kaikki vaativat onnis-
6283: va. Tämä koulutus on keskittynyt korkeakou-         tuakseen riittävän laajaa resurssipohjaa. Erityi-
6284: lun tuotantotalouden osastolle, jonka opetus-       sesti on korostettava koko tuotantotalouden
6285: henkilökunnan muodostavat viisi professoria         osaston jatkokoulutusmahdollisuuksien paran-
6286: (teollisuustalous, materiaalitalous, teollisuusy-   tumista ja sitä kautta syntyvää uutta taloudel-
6287: ritysten kansainväliset toiminnot, liiketalous-     lista tietämystä. Yhteistoimintaedut ulottuvat
6288: tiede, liikkeenjohdon tietosysteemit), kaksi        myös Lappeenrannan alueelle syntyvään tekno-
6289: apulaisprofessoria (materiaalitalous, teollisuus-   logiakeskittymään.
6290: talous), viisi lehtoria, kolme yliassistenttia ja      Kansainväliset esimerkit, muun muassa Mas-
6291: yksitoista assistenttia.                            sachusetts Institute of Technology (MIT) ja
6292:                                                     Stanford University Yhdysvalloista, University
6293:                                                     of Sussex ja Manchester Business School Iso-
6294: 2. Muutoksen syyt                                   Britanniasta sekä Göteborgin ja Linköpingin
6295:                                                     yliopistot Ruotsista, tarjoavat oivallisia esi-
6296:    Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta       merkkejä teknillisen ja taloudellisen koulutuk-
6297: annetun lain (686/85) mukaan korkeakoulun           sen ja tutkimuksen yhdistämisen hedelmällisis-
6298: toiminta-ajatuksen yhtenä keskeisenä periaat-       tä vaikutuksista. Lappeenrannan teknillisen
6299: teena on teknillisen ja taloudellisen koulutuk-     korkeakoulun kauppatieteellisen opetuksen si-
6300: sen ja tutkimuksen yhdistäminen. Korkeakou-         sällöllisen kehittämisen esikuvat tulevatkin
6301: lulaitoksen laajentumisen myötä kauppatieteel-      pääosin olemaan kansainvälisiä. Yleislinjana
6302: lisen koulutuksen aloittaminen Lappeenrannas-       voidaan pitää MIT:n kehittämisryhmä» tehtä-
6303: sa on tullut ajankohtaiseksi.                       vänmäärittelyä: (1) kansainvälistymisen johta-
6304:    Ekonomikoulutuksen saaneiden henkilöiden         minen, (2) teknologian johtaminen ja (3) hen-
6305: kysyntä koko maassa ylittää tarjonnan. Erityi-      kilöstön johtaminen. Näiden kolmen osa-alu-
6306: sen suurena ongelma koetaan Itä- ja Kaakkois-       een yhdistäminen tekee Lappeenrannan ekono-
6307: Suomen rakennemuutoksesta kärsiväliä alueel-        mikoulutuksesta Suomen oloissa ainutlaatui-
6308: la, jolla pula ekonomikoulutuksen saaneista         sen. Samalla avautuu myös mahdollisuus Eu-
6309: henkilöistä on ilmeinen, kuten Kymi-neuvotte-       roopan yhdentymiskehityksen parempaan seu-
6310: lukunnan       mietinnöstä   (komiteanmietintö      rantaan sekä siihen kytkeytyvien koulutus- ja
6311: 1988:10) käy ilmi. Varsinkin pienessä- ja keski-    tutkimusmahdollisuuksien hyödyntämiseen.
6312: suuressa teollisuudessa ekanomien suhteellinen
6313: osuus jää selvästi alle maan keskiarvon.
6314:    Myös kauppatieteellisen koulutuksen alueel-
6315:                                                     3. Ehdotetut muutokset
6316: linen epätasapaino edellyttää tasapainottavia
6317: toimenpiteitä. Tällä hetkellä 86 OJo kauppatie-
6318: teellisistä korkeakoulutuspaikoista sijaitsee          Pula ekonomikoulutuksen saaneista henki-
6319: Helsingin, Turun ja Vaasan muodostamaila            löistä, aluerakenteen kehittämistavoitteet sekä
6320: rannikkoalueella. Lappeenrannan teknillisen         ekonomikoulutuksen alueellinen epätasapaino
6321: korkeakoulun tuotantotalouden osasto on va-         edellyttävät taloudellisen koulutuksen ja tutki-
6322: kiinnuttanut asemansa alansa johtavana laitok-      muksen vahvistamista Lappeenrannan teknilli-
6323: sena, mikä näkyy osastolle valittujen rekry-        sessä korkeakoulussa. Luonnollinen kehitys-
6324: tointipohjan alueellisena kattavuutena. Tämä        suunta olisi ekonomikoulutuksen aloittaminen
6325: antaa myös ekonomikoulutuksen aloittamiselle        tuotantotalouden osastolla.
6326: suotuisan lähtökohdan ja mahdollistaa nykyi-           Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun
6327: sen koulutuksellisen epätasapainon poistami-        ekonomikoulutus on tarkoitus käynnistää si-
6328: sen.                                                ten, että kesän 1991 pääsykokeissa valitaan 30
6329:    Kauppatieteellisen koulutuksen yhteensopi-       opiskelijaa, jotka aloittavat syksyllä 1991 opin-
6330: vuus jo annettavan laaja-alaisen tuotanto- ja       not kansainvälisen markkinoinnin (15 opiskeli-
6331: liiketaloudellisen koulutuksen kanssa on erit-      jaa) ja teollisuusyritysten taloushallinnon (15
6332: täin hyvä. Insinööri-ekonomi -tutkintoyhdistel-     opiskelijaa)       suuntautumisvaihtoehdoissa.
6333: mät ovat työmarkkinoilla arvostettuja ja kysyt-     Kummankin painopistealueen osalta voidaan
6334:                                         1990 vp. -     HE n:o 135                                     3
6335: 
6336: puhua kansallisesti varsin omaleimaisesta ja              Kauppatieteellisen koulutuksen aloittamisen
6337: kilpailukykyisestä kokonaisuudesta.                    aiheuttamat lisäkustannukset viiden ensimmäi-
6338:    Koulutuksen aloittamista varten perustetaan         sen vuoden ajalta korvataan valtiolle Viipurin
6339: 1 päivästä maaliskuuta 1991 liiketaloustieteen         Taloudellinen Korkeakouluseura ry:n, Lap-
6340: (laskentatoimi) professuuri sekä 1 päivästä elo-       peenrannan kaupungin ja Suomen valtion kes-
6341: kuuta 1991 liiketaloustieteen (kansainvälinen          ken tehtävän sopimuksen mukaisesti. Kustan-
6342: markkinointi) professuuri, assistentuurit kum-         nukset ovat noin 16 miljoonaa markkaa, min-
6343: paankin suuntautumisvaihtoehtoon ja lasken-            kä lisäksi tukijat ovat varautuneet 1,5 miljoo-
6344: tatoimen Iehtoraatti sekä yksi toimistosihteerin       nan markan indeksikorotukseen. Samat tukija-
6345: virka. Tuotantotalouden osaston jo olemassa-           tahot ovat lisäksi sitoutuneet rahoittamaan
6346: oleva henkilökunta avustaa osaltaan opetuk-            korkeakoulun tuotantotalouden osaston uudet
6347: sessa. Toisaalta kauppatieteiden laitokselle pe-       toimitilat, jotka valtio on sitoutunut myöhem-
6348: rustettavat virat tukevat tuotantotalouden kou-        min Iunastamaan. Rakennushankkeeseen liit-
6349: lutusohjelman opetusta ja tutkimusta.                  tyy mainittujen tukijatahojen korkosubventio
6350:    Sisäänottoa on tarkoitus laajentaa niin, että       valtion hyväksi.
6351: syksyllä 1992 otetaan 40 opiskelijaa, syksyllä            Kauppatieteellisen koulutuksen aiheuttamat
6352: 1993 50 opiskelijaa sekä syksyyn 1996 mennes-          kunkin vuoden lisäkustannukset budjetoidaan
6353: sä 60 opiskelijaa. Syksyllä 1996 kauppatietei-         vuosittain Lappeenrannan teknillisen korkea-
6354: den laitoksella työskentelee henkilöstösuunni-         koulun momenteille ja vastaavat varat tuloute-
6355: telman mukaan neljä professoria (laskentatoi-          taan valtiolle sopimuksen mukaisesti niin ikään
6356: mi, kansainvälinen markkinointi, kansanta-             vuosittain.
6357: loustiede ja yritysjuridiikka), viisi lehtoria, nel-      Valtion vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesi-
6358: jä assistenttia sekä toimistosihteeri. Lisäksi         tykseen sisältyy 1,3 miljoonan markan kustan-
6359: opetuksesta vastaavat omalta osaltaan tuotan-          nuserä kauppatieteellisen koulutuksen aloitta-
6360: totalouden osaston muut professorit, lehtorit          misen aiheuttamina Iisäkustannuksina. Määrä-
6361: sekä yliassistentit, joten kauppatieteiden lai-        raha on budjetoitu korkeakoulun palkkaus- ja
6362: toksen opetuskapasiteetti kokonaisuudessaan            kulutusmomenteille.
6363: on riittävä täysipainoiseen opetukseen ja tutki-          Kuten edellä on mainittu, korkeakouluun
6364: mukseen.                                               perustetaan henkilöstösuunnitelman mukaan
6365:                                                        kauppatieteellistä koulutusta varten viiden en-
6366:    Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun              simmäisen vuoden aikana neljä professorin,
6367: toiminnallisen pohjan laajentaminen edellyttää         viisi lehtorin ja neljä assistentin virkaa sekä
6368: korkeakoulusta annetun lain 1 §:n muuttamis-           yksi toimistosihteerin virka. Lisäksi vuosina
6369: ta. Lakiehdotus on valmisteltu Lappeenrannan           1991-1996 varataan kulutusmääräraha katta-
6370: teknillisen korkeakoulun tekemän esityksen             maan kauppatieteellisen koulutuksen aiheutta-
6371: pohjalta.                                              mia lisäkustannuksia. Tämän määrärahan suu-
6372:                                                        ruus vaihtelee vuosittain 350 000-600 000
6373:                                                        markan välillä.
6374: 4. Esityksen organisatoriset ja
6375:    taloudelliset vaikutukset
6376:                                                        5. Voimaantulo
6377:    Kauppatieteellinen koulutus aloitetaan syk-
6378: syllä 1991 omana koulutusohjelmanaan Lap-                Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 paiva-
6379: peenrannan teknillisen korkeakoulun tuotanto-          nä elokuuta 1991, jolloin korkeakoulun luku-
6380: talouden osastolla. Korkeakoulu perustaa               vuosi 1991-92 alkaa.
6381: omalla päätöksellään 1 päivästä elokuuta 1991            Esitys liittyy vuoden 1991 tulo- ja menoarvi-
6382: osastoon kauppatieteiden laitoksen. Kauppa-            oesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen
6383: tieteellisen koulutuksen laajennuttua ja vakiin-       yhteydessä.
6384: nutettua asemansa harkitaan myöhemmin
6385: oman kauppatieteellisen osaston perustamistar-           Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
6386: ve.                                                    kunnan hyväksyttäväksi seuraava Iakiehdotus:
6387: 4                                       1990 vp. -      HE n:o 135
6388: 
6389: 
6390:                                                   Laki
6391:          Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta annetun lain 1 §:n muuttaminen
6392: 
6393:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6394:    muutetaan Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta 26 päivänä heinäkuuta 1985 annetun
6395: lain (686/85) 1 §:n 1 momentti seuraavasti:
6396: 
6397:                         1§
6398:    Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun                 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta
6399: tehtävänä on antaa ylintä tekniikan ja kauppa-          1991.
6400: tieteiden opetusta, suorittaa tieteellistä tutki-         Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
6401: mustyötä näillä aloilla sekä muutoinkin edistää         ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
6402: teknillistieteellistä ja teknillistaloudellista kehi-   menpiteisiin.
6403: tystä.
6404: 
6405: 
6406: 
6407: 
6408:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1990
6409: 
6410: 
6411:                                          Tasavallan Presidentti
6412:                                           MAUNO KOIVISTO
6413: 
6414: 
6415: 
6416: 
6417:                                                                      Opetusministeri Ole Norrback
6418:                                         1990 vp. -      HE n:o 135                                          5
6419: 
6420:                                                                                                         Liite
6421: 
6422: 
6423: 
6424:                                                   Laki
6425:          Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta annetun lain 1 §:n muuttaminen
6426: 
6427:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6428:    muutetaan Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta 26 päivänä heinäkuuta 1985 annetun
6429: lain (686/85) 1 §:n 1 momentti seuraavasti:
6430: 
6431: Voimassa oleva laki                                     Ehdotus
6432: 
6433:                          1§                                                       1§
6434:    Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun                  Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun
6435: tehtävänä on antaa ylintä tekniikan ja siihen           tehtävänä on antaa ylintä tekniikan ja kauppa-
6436: liittyvien taloustieteiden opetusta, suorittaa tie-     tieteiden opetusta, suorittaa tieteellistä tutki-
6437: teellistä tutkimustyötä sekä muutoinkin edistää         mustyötä näillä aloilla sekä muutoinkin edistää
6438: teknillistaloudellista ja teknillistieteellistä kehi-   teknillistieteellistä ja teknillistalouctel/ista kehi-
6439: tystä.                                                  tystä.
6440: 
6441: 
6442:                                                           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta
6443:                                                         1991.
6444:                                                           Ennen tämän lain voimaantuloa· voidaan
6445:                                                         ryhtyä lain täytäntöönpanon edeflyttämiin toi-
6446:                                                         menpiteisiin.
6447:     ~
6448: 
6449: 
6450: 
6451: 
6452:                j
6453:               j
6454:              j
6455:             j
6456:            j
6457:           j
6458:          j
6459:         j
6460:        j
6461:       j
6462:      j
6463:     j
6464:    j
6465:   j
6466:  j
6467: j
6468:                                      1990 vp. -     HE n:o 136
6469: 
6470: 
6471: 
6472: 
6473:                                      Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomen Akatemiasta
6474: 
6475: 
6476: 
6477: 
6478:                            ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
6479: 
6480:    Esityksessä ehdotetaan nykyinen vuodelta            Lakiehdotuksessa on säännökset akatemian
6481: 1969 oleva laki tieteellisen tutkimuksen järjes-    tutkimusvirkaan edellytetystä kielitaidosta sekä
6482: telystä korvattavaksi uudella lailla Suomen         tutkimusviran haltijoiden ja tutkimusmäärära-
6483: Akatemiasta. Ehdotetussa laissa säädetään           han saajien työskentelyedellytyksistä korkea-
6484: Suomen Akatemian asemasta tiedehallinnon            kouluissa ja valtion tutkimuslaitoksissa. Ehdo-
6485: keskuselimenä, sen tehtävistä ja organisaation      tuksen mukaan akatemian virkaan määräajaksi
6486: perusteista. Valtion tieteellisten toimikuntien     nimitettävä voi saada virkavapautta virasta,
6487: lukumäärästä ja nimistä ei enää säädettäisi         johon hänet on nimitetty määräajaksi.
6488: lailla, vaan asetuksella. Lakiin ehdotetaan otet-
6489: tavaksi maininta mahdollisuudesta perustaa            Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivä-
6490: akatemian yhteyteen erillisiä yksiköitä.            nä tammikuuta 1991.
6491: 
6492: 
6493: 
6494: 
6495:                                        YLEISPERUSTELUT
6496: 
6497: 1. Esityksen tavoitteet ja keinot                   lisääntynyt tällaisen tutkimuksen yhteiskunnal-
6498:                                                     linen tarve. Yhä useammat yhteiskuntaa, ih-
6499:    Laki tieteellisen tutkimuksen järjestelystä      mistä, kulttuuria, ympäristöä tai tekniikkaa
6500: (760/69) on annettu vuonna 1969. Sillä luotiin      koskevat ongelmat edellyttävät tutkimukselta
6501: valtion tieteellisten toimikuntien pohjalta Suo-    tieteiden välisistä rajoista vapaata otetta. Myös
6502: men Akatemian nimeä kantava tieteen hallin-         puhtaan perustutkimuksen alalla aikaisemmin
6503: non keskuselin, jossa on tieteen keskustoimi-       vakiintuneet tieteiden rajat ovat muuttumassa.
6504: kunta ja kuusi valtion tieteellistä toimikuntaa.    Esimerkkejä edellä kuvatusta ovat muun muas-
6505: Vuonna 1982 tehdyllä lainmuutoksella on pe-         sa molekyyli- ja solubiologia ja bioteknologia
6506: rustettu vielä yksi toimikunta, valtion ympäris-    sekä tietojenkäsittelytiede ja tietotekniikka.
6507: tötieteellinen toimikunta. Lain nojalla annettu     Kummatkin kokonaisuudet ovat ongelmallisia
6508: nykyinen asetus tieteellisen tutkimuksen järjes-    nykyisten tieteellisten toimikuntien toimialojen
6509: telystä (186/76) on vuodelta 1976. Asetukseen       kannalta. Vastaavia aloja on lukuisia muita.
6510: on sen säätämisen jälkeen tehty paljon muu-            Esityksen keskeisenä tavoitteena on tehdä
6511: toksia.                                             mahdolliseksi nykyistä joustavammin vastata
6512:    Tieteellisen tutkimuksen rahoituksen, suun-      tieteellisen tutkimuksen rahoituksen ja koordi-
6513: nittelun ja koordinoinoin tarpeet ovat 20 vuo-      noinoin muuttuviin tarpeisiin.
6514: den aikana voimakkaasti muuttuneet. Yhtäältä           Muuttuneiden ja muuttuvien tarpeiden takia
6515: tieteiden pääalueiden rajat ovat madaltuneet,       tieteellisten toimikuntien tulisi voida joustavas-
6516: toisaalta perinteisten tieteenalojen välinen yh-    ti käsitellä tieteellistä tutkimusta koskevia
6517: teistyö sekä monitieteellinen ja tieteidenvälinen   hankkeita. Nykyinen jako seitsemään valtion
6518: tutkimus ovat suuresti lisääntyneet. Samoin on      tieteelliseen toimikuntaan on osoittautunut jäy-
6519: 
6520: 381502B
6521: 2                                    1990 vp. -      HE n:o 136
6522: 
6523: käksi etenkin uusien tieteenalojen ja tieteiden-      2. Nykyinen tilanne ja asian
6524: välisen, yhä tärkeämmäksi käyvän tutkimuk-               valmistelu
6525: sen kannalta. Tieteellisten toimikuntien luku-
6526: määrän ja toimialojen tulisi olla nykyistä jous-      2.1. Nykyinen tilanne
6527: tavammin muutettavissa. Näistä syistä ehdote-
6528: taan uudessa laissa säädettäväksi vain siitä,            Suomen Akatemian päätehtäviä ovat tieteel-
6529: että Suomen Akatemiassa on tieteen keskustoi-         lisen tutkimuksen rahoitus, suunnittelu ja
6530: mikunta ja valtion tieteellisiä toimikuntia, hal-     koordinointi. Kansainvälisen yhteistyön edistä-
6531: lintovirasto sekä tarvittaessa muita erillisiä yk-    minen on tullut myös erääksi Suomen Akate-
6532: siköitä. Toimikunnista ja yksiköistä säädettäi-       mian keskeiseksi tehtäväksi.
6533: siin asetuksella samoin kuin keskustoimikun-             Nykyisin Suomen Akatemia koostuu tieteen
6534: nan, toimikuntien, hallintoviraston ja yksiköi-       keskustoimikunnasta ja seitsemästä valtion tie-
6535: den tehtävistä ja hallinnosta.                        teellisestä toimikunnasta ja hallintovirastosta.
6536:                                                       Tieteelliset toimikunnat ovat valtion humanis-
6537:    Hallinnonalojen välistä tieteellistä toimintaa     tinen toimikunta, valtion luonnontieteellinen
6538: tai koko tutkimusjärjestelmää palvelevien ra-         toimikunta, valtion lääketieteellinen toimikun-
6539: kenteiden muodostaminen Suomen Akatemian              ta, valtion maatalous-metsätieteellinen toimi-
6540: yhteyteen on tullut monelta taholta tarpeelli-        kunta, valtion teknistieteellinen toimikunta,
6541: seksi. Tällaisia tarpeita ovat muun muassa            valtion yhteiskuntatieteellinen toimikunta sekä
6542: tulevaisuudentutkimuksen ja tieteentutkimuk-          valtion ympäristötieteellinen toimikunta. Sekä
6543: sen järjestely ja yhteensovittaminen, joita var-      keskustoimikunta että toimikunnat ovat perus-
6544: ten voi olla tarpeen perustaa erillisiä yksiköitä.    taneet määräaikaisia jaostoja. Keskustoimi-
6545: Tarkoituksena ei ole perustaa Suomen Akate-           kunnan ja toimikuntien jäsenten toimikausi on
6546: mian yhteyteen tutkimuslaitoksia, vaan tarvit-        kolme vuotta. Toimikunnat asettaa valtioneu-
6547: taessa eräiden hallinnon- ja tieteidenvälisten        vosto. Niiden jäseninä on yli 100 henkilöä.
6548: tehtävien edistämistä harjoittavia yksiköitä.         Hallintovirastossa on noin 80 työntekijää.
6549: Näiden perustamisen mahdollistaa lakiehdo-               Suomen Akatemian mahdollisuudet tieteen
6550: tuksen säännös, jonka mukaan Suomen Akate-            edistämiseen perustuvat ennen muuta tutki-
6551: miassa on tarvittaessa erillisiä yksiköitä.           musvirkoihin ja tutkimusmäärärahoihin sekä
6552:                                                       toimikuntien jäsenten ja hallintoviraston hen-
6553:    Esityksen tavoitteena on myös parantaa tut-        kilöstön asiantuntemukseen. Akatemian käy-
6554: kijan uralle ryhtyvän asemaa luomalla järjes-         tössä on nykyisin lähes 500 eriasteista tutki-
6555: telmä, jossa korkeakoulun ja Suomen Akate-            musvirkaa (tutkijaprofessorin, vanhemman ja
6556: mian virasta toiseen siirtyminen tapahtuu jous-       nuoremman tutkijan sekä tutkimusassistentin
6557: tavasti. Tästä syystä lakiehdotukseen sisältyy        virkaa) ja noin 250 miljoonaa markkaa tutki-
6558: säännös, jolla selvennetään valtion virkamies-        musmäärärahoja vuosittain. Akatemian tutki-
6559: lain (755/86) 43 ja 96 §:n tulkintaa. Säännök-        musviran haitijoista valtaosa työskentelee kor-
6560: sen tarkoituksena on turvata korkeakoulun             keakoulujen suojissa. Samoin tutkimusvaroista
6561: virkaan määräajaksi nimitetyn henkilön mah-           arviolta 85 OJo käytetään korkeakoululaitoksen
6562: dollisuus tulla nimitetyksi määräajaksi Suomen        piirissä. Tutkimusmäärärahat myönnetään va-
6563: Akatemian tutkimusvirkaan ja saada virkava-           paan kilpailun periaatteella hakemuksesta. Ra-
6564: pautta tätä varten korkeakoulun virasta. Ta-          hoituksen muotoja ovat esimerkiksi määräai-
6565: voitteena on turvata tällaiselle henkilölle mah-      kaiset tutkimusyksiköt ja -ohjelmat, monivuo-
6566: dollisuus palata korkeakoulun virkaan ja täten        tiset tutkimussopimukset sekä hankekohtaiset
6567: luoda edellytykset yhtäjaksoiselle tutkijan ural-     määrärahat sekä erilaiset matka-, tutkijankou-
6568: le korkeakoulujen ja Suomen Akatemian vi-             lutus ynnä muut apurahat. Akatemian varoilla
6569: roissa.                                               on vuosittain palkattuna kaikkiaan noin 2 000
6570:                                                       tutkimustyöntekijää.
6571:   Esityksen tavoitteena on lisäksi selkiyttää            Keskustoimikunnan ja toimikuntien tehtä-
6572: Suomen Akatemian tutkimusvirkaan vaaditta-            viin kuuluu tutkimusvirkojen täyttäminen, tut-
6573: vasta kielitaidosta sekä akatemia tutkimusviran       kimustarkistuspäätökset,      tutkimusohjelmien
6574: haltijoiden ja akatemian myöntämillä tutki-           suunnittelu ja valmistelu sekä lukuisat asian-
6575: musvaroilla työskentelevän henkilöstön työs-          tuntijatehtävät ja tieteen edistämistä koskevien
6576: kentelyedellytyksistä annettuja säännöksiä.           aloitteiden tekeminen. Akatemia hoitaa suurta
6577:                                       1990 vp. -    HE n:o 136                                      3
6578: 
6579: määrää kansainvälisen tieteellisen yhteistyön       poikkeuksia yleisestä virkamieslainsäädännös-
6580: tehtäviä, muun muassa yhteistyösuhteita yli 30      tä.
6581: maan tiedeakatemioihin tai vastaaviin toimieli-        Vuoden 1989 lopulla muistionsa jättänyt pe-
6582: miin. Useat tuhannet suomalaiset tutkijat osal-     rustutkimustyöryhmä 89 ehdotti, että ryhdyt-
6583: listuvat vuosittain kansainväliseen yhteistyö-      täisiin toimiin Suomen Akatemian tieteellisten
6584: hön akatemian rahoituksella.                        toimikuntien järjestelmän muuttamiseksi yk-
6585:    Voimassa olevassa laissa tieteellisen tutki-     sinkertaisemmaksi ja joustavammaksi. Esityk-
6586: muksen järjestelystä ei mainita akatemian teh-      sessä tämä tarve on otettu huomioon ehdotta-
6587: tävistä muuta kuin että se on tieteen hallinnon     malla, että toimikuntien nimistä ja lukumää-
6588: keskuselimenä. Lailla säädetty tieteellisten toi-   rästä säädettäisiin vain asetuksella.
6589: mikuntien järjestelmä on nykyisiin ja etenkin
6590: tuleviin tarpeisiin nähden liian jäykkä. Nykyi-
6591: sessä laissa on lisäksi eräitä säännöksiä, jotka    3. Esityksen organisatoriset ja
6592: ovat käyneet tarpeettomiksi osaltaan uusien            taloudelliset vaikutukset
6593: valtion virkamiehiä koskevien säännösten ta-
6594: kia, osaltaan aikaisempaa joustavammaksi               Ehdotetulla lailla sinänsä ei ole taloudellisia
6595: muuttuneen rahoituskäytännön takia.                 vaikutuksia lukuunottamatta niitä lähinnä toi-
6596:                                                     mikuntien toimintamenoihin kohdistuvia vai-
6597:                                                     kutuksia, jotka aiheutuvat tieteellisten toimi-
6598:                                                     kuntien lukumäärän mahdollisista muutoksista
6599: 2.2. Valmisteluvaiheet ja -aineisto
6600:                                                     myöhemmin. Lakiehdotuksen 4 §:n tarkoituk-
6601:                                                     sena on vakiinnuttaa nykyinen tilanne. Mikäli
6602:    Suomen Akatemia teki esityksen nykyisen          akatemian tutkimusvirkojen määrä voimak-
6603: lain uudistamiseksi vuonna 1987. Opetusminis-       kaasti lisääntyy ja tutkimusvaroilla palkatun
6604: teriön asettama tutkimusvirkatyöryhmä, jonka        henkilöstön määrä kasvaa, aiheutuu tästä ku-
6605: tehtävä oli selvittää virkamieslainsäädännön        luja korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille. Nä-
6606: vaikutukset Suomen Akatemian määräaikaisiin         mä kulut on tarkoitettu otettavaksi huomioon
6607: tutkimusassistentin ja tutkijan virkoihin, puo-     asianomaisten laitosten tulo- ja menoarvioissa.
6608: lestaan ehdotti muistiossaan (opetusministeriön        Tieteen tukeminen on ollut yhtenä painopis-
6609: työryhmien muistiaita 1988: 16), että akatemiaa     teenä valtion tulo- ja menoarvioissa koko
6610: koskevaan lakiin sisällytetään säännökset, joi-     1980-luvun. Tavoitteena on edelleen tuntuvasti
6611: den mukaan korkeakoulun virasta, johon ni-          lisätä tieteen rahoitusta sekä korkeakoululai-
6612: mitetään määräajaksi, voidaan saada virkava-        toksen että Suomen Akatemian kautta. Halli-
6613: pautta akatemian määräaikaista tutkimus-            tuksen neuvoa-antavan toimielimen valtion
6614: virkaa varten.                                      tiede- ja teknologianeuvoston hyväksymissä
6615:    Työryhmän muistiosta pyydettiin lausunnot        asiakirjoissa mainitaan tavoitteena, että maam-
6616: kaikilta korkeakouluilta, valtiovarainministe-      me kokonaistutkimuspanoksen tulisi vuonna
6617: riöltä, korkeakouluneuvostolta, Suomen Aka-         2 000 olla 2,7 OJo maamme bruttokansantuot-
6618: temialta, Suomen Akatemian tutkijainyhdistys        teesta. Edellyttäen että bruttokansantuote kas-
6619: ry:ltä, Korkeakoululain assistenttien ja tutki-     vaa nykyisen kaltaista vauhtia tulisi tutkimus-
6620: jain liitto ry:ltä, Professoriliitolta, Akavalta,   ja kehitystyön rahoitus tämän tavoitteen mu-
6621: Opettajain Ammattijärjestö ry:ltä ja Yliopis-       kaan lähes kaksinkertaistumaan nykytasosta.
6622: tonlehtoriliitto ry:ltä. Lausunnoissa on yleensä    Tämän saavuttamiseksi myös valtion rahoitus-
6623: kannatettu työryhmän ehdotusta virkavapaus-         ta tutkimus- ja kehitystyöhön tulisi merkittä-
6624: säännökseksi. Valtiovarainministeriö katsoo,        västi lisätä koko 1990 luvun ajan. Esityksellä
6625: että pykälän säätämistä ehdotetussa laajuudes-      pyritään luomaan nykyistä paremmat edelly-
6626: sa voidaan perustella Suomen Akatemian ja           tykset tavoitteena olevan tutkimusrahoituksen
6627:  korkeakoulujen kiinteällä toiminnallisella yh-     kasvun asianmukaiseen käyttöön ja kohdenta-
6628: teydellä. Tätä laajemmin ei valtiovarainminis-      miseen tieteellisen tutkimuksen ja sitä kautta
6629: teriön mielestä sitä vastoin ole tarvetta säätää    yhteiskunnan hyväksi.
6630: 4                                    1990 vp. -       HE n:o 136
6631: 
6632:                               YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
6633: 
6634: 
6635:     1. Lakiehdotuksen perustelut                       antaa ja vastaisuudessa antaa yhä enemmän.
6636:                                                        Säännös tieteellisistä ja tiedepoliittisista asian-
6637:    1 §. Pykälässä säädetään Suomen Akate-              tuntijatehtävistä ehdotetaan tämän takia otet-
6638: mian asemasta, tehtävistä ja rakenteen perus-          tavaksi lakiin. Se selkiyttäisi Suomen Akate-
6639: teista.                                                mian toimivaltaa myös opetusministeriön hal-
6640:    Pykälän 1 momentin mukaan Suomen Aka-               linnonalan ulkopuolella. Tarkoituksena on, et-
6641: temia on, kuten nykyisenkin lain mukaan,               tä Suomen Akatemian asiantuntemusta käytet-
6642: opetusministeriön alainen tiedehallinnon kes-          täisiin myös muiden kuin opetusministeriön
6643: kuselin.                                               hallinnonalan rahoittaman tutkimuksen suun-
6644:    Nykyisessä laissa ei ole säädetty Suomen            nittelussa ja arvioinnissa.
6645: Akatemian tehtävistä. Kun lain tulisi antaa               Nykyisessä laissa mainitaan tieteen keskus-
6646: koko organisaatiolle toiminnan suuntaviivat ja         toimikunnan ohella valtion tieteellisten toimi-
6647: tavoitteet, ehdotetaan 2 momentissa säädettä-          kuntien lukumäärät ja nimet sekä hallintovi-
6648: väksi Suomen Akatemian tehtävistä yleisellä            rasto. Ehdotuksen mukaan tieteellisten toimi-
6649: tasolla. Tieteellisten toimikuntien perustehtävä       kuntien lukumäärä, toimialoja ja nimiä ei mai-
6650: - tutkimuksen rahoitus - on periaatteessa              nittaisi laissa. Näistä on tarkoitus säätää ase-
6651: pysynyt muuttumattomana 1950-luvulta läh-              tuksella.
6652: tien, jolloin tieteellisten toimikuntien toiminta         Viitaten siihen, mitä yleisperusteluissa on
6653: alkoi. Rahoituksen muodot ja määrä ovat                todettu tulevaisuuden- ja tieteentutkimuksen
6654: suuresti muuttuneet ja lisääntyneet. Sen ohella        edistämisestä, ehdotetaan, että Suomen Akate-
6655: muut tieteen edistämisen muodot ovat tulleet           miassa voi olla tarvittaessa erillisiä yksiköitä.
6656: entistä tärkeämmäksi. Tällaisia ovat erityisesti       Hallituksen esityksessä vuoden 1991 tulo- ja
6657: tutkimusyhteistyön aikaansaaminen tutkimuk-            menoarviossa ehdotetaan, että Suomen Akate-
6658: sen rahoittajien kesken ja tutkimuksen suorit-         mian yhteyteen perustetaan tulevaisuudentutki-
6659: tajien välillä. Myös tutkimusohjelmien suun-           muksen keskus.
6660: nittelu ja valmistelu muutoinkin kuuluu olen-             Tieteen keskustoimikuntaa ja hallintoviras-
6661: naisena osana tieteen edistämiseen. Kansainvä-         toa koskevat säännökset olisivat voimassa ole-
6662: lisen tutkimusyhteistyön kehittäminen on tullut        van lain mukaisia.
6663: yhä tärkeämmäksi valtion tieteellisten toimi-             2 §. Pykälässä ehdotetaan nimenoisesti sää-
6664: kuntien tehtäväksi.                                    dettäväksi, että tutkija voi tulla nimitetyksi
6665:    Kun Suomen Akatemia hoitaa tulo- ja me-             Suomen Akatemian tutkimusvirkaan määrä-
6666: noarvionsa rajoissa huomattavan määrän ulko-           ajaksi ja samalla saada virkavapautta korkea-
6667: maisten vastaavien viranomaisten ja yhteisöjen         koulun virasta, johon hänet on nimitetty mää-
6668: välillä harjoitetun tieteellisen yhteistyön hallin-    räajaksi. Tutkimusviroilla tarkoitetaan tutki-
6669: nosta, tulisi myös laissa näkyä kansainvälinen         japrofessorin, vanhemman ja nuoremman tut-
6670: yhteistyö yhtenä Suomen Akatemian tehtävä-             kijan sekä tutkimusassistentin virkoja. Valtion
6671: nä.                                                    virkamieslain 43 §:n mukaan virkaan määrä-
6672:    Vuoden 1970 alusta toimintansa aloittaneen          ajaksi nimitetty on virkavapaa siitä virasta,
6673: nykymuotoisen tieteellisten toimikuntien orga-         joka hänellä ennestään on, mutta säännös ei
6674: nisaation tehtävistä tiedepoliittiset asiantuntija-    koske virkamiestä, joka on nimitetty virkaansa
6675: tehtävät ovat kasvaneet erityisen voimakkaasti.        määräajaksi. Valtion virkamieslain 43 ja
6676: Asiantuntijatehtävät koskevat osaltaan tieteen         96 §:ää on sovellettu niin, että nimitys Suomen
6677: edistämistä Suomen Akatemian itsensä, kor-             Akatemian tutkimusvirkaan määräajaksi ai-
6678: keakoululaitoksen ja opetusministeriön alais-          heuttaa nimitettävälle eron sellaisesta korkea-
6679: ten valtion tutkimuslaitosten piirissä. Toisaalta      koulun virasta, johon hänet on nimitetty mää-
6680: muiden ministeriöiden hallinnonaloilla on ta-          räajaksi.
6681: pahtunut nopeaa tutkimustoiminnan rahoituk-               Korkeakouluissa on suuri määrä virkoja,
6682: sen ja tutkimuksen hyödyntämisen lisääntymis-          joihin nimitetään määräajaksi. Näitä ovat en-
6683: tä. Tämä toiminta tarvitsee useasti joko val-          nen muuta assistentin ja yliassistentin virat,
6684: mistelu- tai arviointivaiheessa tieteellistä asian-    joihin useimmiten nimitetään viisivuotiskau-
6685: tuntemusta, jota Suomen Akatemia on voinut             deksi. Kun Suomen Akatemian tutkimusvirkoi-
6686:                                     1990 vp. -      HE n:o 136                                       5
6687: 
6688: hin nimitetään kolmivuotiskaudeksi, aiheuttaa        on johtanut tutkijayhteisöissä esimerkiksi eng-
6689: virkamieslain nyt esillä olevissa tapauksissa        lannin kielen käytön yleistymiseen työkielenä.
6690: omaksutun tulkinnan mukainen automaattinen           Kun ensisijaisena tarkoituksena on saada aka-
6691: eroaminen korkeakoulun virasta asianomaisel-         temian tutkimusvirkoihin mahdollisimman pä-
6692: le tilanteen, jossa entiseen korkeakoulun vir-       teviä henkilöitä ennen muuta kotimaasta mutta
6693: kaan ei olisi paluuta. Tutkijoiden urakehityk-       tarvittaessa myös ulkomailta, voidaan virka-
6694: sen kannalta on pidetty suotavana, että Akate-       miehiltä vaadittavaa kielitaitoa pitää tarpeetto-
6695: mian virassa olon jälkeen asianomainen voisi         man tiukkana vaatimuksena. Tarkoituksena on
6696: palata korkeakoulun virkaan jatkamaan tutki-         tehdä mahdolliseksi nimittää tutkimusvirkoihin
6697: mus- ja opetustyötä. Virkakausien pituuksien         määräajaksi tarvittaessa myös päteviä ulko-
6698: ero on useimmiten kaksi vuotta. Asialla on           maalaisia tai sellaisia Suomen kansalaisia, jot-
6699: kuitenkin huomattavasti laajempi merkitys sil-       ka eivät ole syntyperäisiä, etenkin antamaan
6700: tä kannalta, että henkilön nimittäminen uudel-       tutkijakoulutusta,      ohjaamaan        tutkimus-
6701: leen korkeakoulun assistentin tai yliassistentin     ryhmien työtä ja panemaan alulle tutkimus-
6702: virkaan tapahtuu eri lähtökohdista riippuen          hankkeita uusilla tieteenaloilla. Vastavuoroi-
6703: siitä, onko henkilö jo nimitettynä korkeakou-        nen tutkijain vaihdon kehittäminen edellyttää
6704: lun virkaan vai ei. Korkeakoulun virkaan mää-        myös tavanomaisten apurahojen ohella mah-
6705: räajaksi nimitetyn mahdollisuudesta tulla nimi-      dollisuutta palkata ulkomaalainen tutkijan vir-
6706: tetyksi uudelleen määräajaksi on säädetty kor-       kaan, mikäli korkeatasoisia tutkijoita halutaan
6707: keakoulujen assistenttiohjesäännöissä. Käytän-       maahamme saada.
6708: nössä menestyksellisesti tutkimustyötä tekevä           4 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi, et-
6709: henkilö nimitetään automaattisesti uudelleen         tä Suomen Akatemian tutkimusviran haltijan
6710: virkaansa. Tässä valossa työskentely Suomen          ja tutkimusmäärärahan saaneen henkilön tai
6711: akatemian tutkimusvirassa määräajan voi olla         tutkijaryhmän työskentelyn perusedellytyksistä
6712: lyhyt poikkeama korkeakoulun virassa toimi-          vastaa se laitos, jonka suojissa tutkimustyö
6713: misesta.                                             tehdään, edellyttäen että kysymyksessä on val-
6714:    Tutkijan uralla korkeakoulun ja Akatemian         tion laitos, korkeakoulu, tutkimuslaitos tai
6715: virat muodostavat usein kokonaisuuden, joka          vastaava. Perusedellytyksillä tarkoitetaan tilo-
6716: olisi tehtävä mahdollisimman yhtäjaksoiseksi.        ja, kiinteistöjen käyttöön liittyviä tavanomaisia
6717: Tutkimustehtävien kannalta on suhteellisen vä-       palveluita, kuten lämmitys, sähkö, puhelin ja
6718: hän merkitystä sillä, kumman organisaation           siivous, sekä peruslaitteistoja ja normaaliksi
6719: virassa tutkija kulloinkin on. Yllä kuvattua         katsottavia kulutustarvikkeita.
6720: järjestelmää ehdotti tutkimusvirkatyöryhmä,
6721:                                                         Ehdotettu lainkohta vakinaistaisi nykyisin
6722: jonka muistiosta annetuissa lausunnoissa poik-
6723: keuksetta pidettiin ehdotettua menettelyä tar-       vallitsevan käytännön. Akatemian tutkimus-
6724: koituksenmukaisena, edellyttäen kuitenkin, et-       viran hakijan tulee hankkia laitoksen johtajan
6725:                                                     suostumus yllä kuvattujen työn perusedellytys-
6726: tä se koskisi vain korkeakoulun virkaan mää-
6727:                                                      ten järjestämisestä. Käytännössä tällainen lupa
6728: räajaksi nimitettyä. Virkavapauden myöntämi-
6729:                                                     on poikkeuksetta aina annettu. Suomen Akate-
6730: nen jäisi tässäkin tapauksessa viime kädessä
6731: työnantajan harkintaan. Todettakoon, että vir-       mian tutkimusmäärärahaa haetaan tutkijan tai
6732:                                                      tutkijaryhmän omasta aloitteesta. Kysymykses-
6733: kamieslain voimaantulon jälkeen yllä puheena
6734: oleva järjestely on hoidettu antamalla korkea-      sä ei ole ulkopuolisen rahoittajan aloitteesta
6735: koulun virkaan määräajaksi nimitetyille Akate-       tapahtuva tutkimustyö. Tilannetta voidaan
6736: mian virkaan viranhoitomääräys, jonka joh-          verrata yksityisten säätiöiden ja vastaavien ra-
6737: dosta ei eroamista korkeakoulun virasta tapah-       hoittajien myöntämien apurahojen turvin ta-
6738: du. Ehdotettu pykälä vakiinnuttaisi nykyisen        pahtuvaan työskentelyyn, johon myös poik-
6739: käytännön.                                           keuksetta annetaan mahdollisuus korkeakou-
6740:    3 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi, et-     lun tai tutkimuslaitoksen tiloissa ja perusvarus-
6741: tä Suomen Akatemian tutkimusvirkoihin ei            tukseen nojautuen.
6742: vaadittaisi virkamieheltä tavallisesti vaaditta-        5 §. Lakiehdotuksessa on voimassa olevan
6743: vaa suomen ja ruotsin kielen taitoa. Perustelu-     lain mukainen säännös akateemikon arvoni-
6744: na tälle on ennen muuta tutkijan työn luonne,       men myöntämisestä erittäin ansioituneelle koti-
6745: jossa suomen ja ruotsin kielen taidolla ei sinän-   maiselle tai ulkomaiselle tieteenharjoittajalle.
6746: sä ole sellaista merkitystä kuin virkatoiminnas-       6 §. Tarkemmat säännökset tämän lain täy-
6747: sa yleensä. Yhä lisääntyvä kansainvälistyminen      täntöönpanosta on tarkoitus antaa asetuksella.
6748: 6                                    1990 vp. -      HE n:o 136
6749: 
6750: 2. Voimaantulo                                          Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
6751:                                                       kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
6752:   Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan vuoden
6753: 1991 alusta.
6754: 
6755:                                                Laki
6756:                                         Suomen Akatemiasta
6757: 
6758:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
6759: 
6760:                        1§                            mushenkilöstön työskentelytilojen ja muiden
6761:    Opetusministeriön alaisena tiedehallinnon         työskentelyn perusedellytysten järjestämisestä
6762: keskuselimenä on Suomen Akatemia.                    aiheutuvat kustannukset suoritetaan korkea-
6763:    Suomen Akatemian tehtävänä on edistää             koululle tai tutkimuslaitokselle valtion tulo- ja
6764: tieteellistä tutkimusta, kehittää kansainvälistä     menoarviossa osoitetuista määrärahoista.
6765: tutkimusyhteistyötä sekä toimia asiantuntijaeli-
6766: menä tiedettä ja tutkimuspolitiikkaa koskevis-                              5§
6767: sa kysymyksissä.                                        Tasavallan presidentti voi tieteen keskustoi-
6768:    Suomen Akatemiassa on tieteen keskustoi-          mikunnan esityksestä myöntää akateemikon
6769: mikunta, tieteellisiä toimikuntia ja hallintovi-     arvonimen erittäin ansioituneelle kotimaiselle
6770: rasto.                                               tai ulkomaiselle tieteenharjoittajalle. Akatee-
6771:    Suomen Akatemiassa voi olla erillisiä yksi-       mikon arvonimi voi olla samanaikaisesti enin-
6772: köitä siten kuin asetuksella säädetään.              tään kahdellatoista kotimaisella tieteenharjoit-
6773:                                                      tajalla. Toimituskirjasta, jolla arvonimi myön-
6774:                        2§                            netään, ei peritä leimaveroa.
6775:   Virkamiehelle, joka on ennestään maara-
6776: ajaksi nimitettynä tai siirrettynä korkeakoulun                          6§
6777: virkaan ja joka nimitetään tai siirretään mää-         Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
6778: räajaksi Suomen Akatemian tutkimusvirkaan,           töönpanosta annetaan asetuksella.
6779: voidaan myöntää täksi ajaksi virkavapautta
6780: ensiksi tarkoitetusta virasta.                                             7 §
6781:                                                        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
6782:                        3 §                           kuuta 1991. Lailla kumotaan tieteellisen tutki-
6783:   Suomen Akatemian tutkimusvirkaan ei vaa-           muksen järjestelystä 5 päivänä joulukuuta
6784: dita valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitai-   1969 annettu laki (760/69) siihen myöhemmin
6785: dosta annetussa laissa (149/22) tarkoitettua         tehtyine muutoksineen.
6786: suomen ja ruotsin kielen taitoa.                       Kumottavan lain nojalla asetetut tieteelliset
6787:                                                      toimikunnat ja tieteen keskustoimikunta jatka-
6788:                        4§                            vat toimintaansa toimikautensa loppuun.
6789:   Milloin tutkimusta tehdään korkeakoulussa,           Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
6790: valtion tutkimuslaitoksessa tai vastaavassa,         ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
6791: Suomen Akatemian varoilla palkatun tutki-            miin.
6792: 
6793: 
6794:       Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1990
6795: 
6796: 
6797:                                        Tasavallan Presidentti
6798:                                        MAUNO KOIVISTO
6799: 
6800: 
6801: 
6802: 
6803:                                                                   Opetusministeri Ole Norrback
6804:                                       1990 vp. -      HE n:o 137
6805: 
6806: 
6807: 
6808: 
6809:                                       Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Ilmaiinlaitoksesta
6810: 
6811: 
6812: 
6813: 
6814:                             ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
6815: 
6816:    Esityksessä ehdotetaan, että nykyisestä il-        viä hoitaisi Ilmailulaitoksessa erillinen yksikkö,
6817: mailuhallinnosta muodostetaan valtion liikelai-       jolla olisi päätäntävalta siviili-ilmailuun liitty-
6818: toksista annetun lain mukainen valtion liikelai-      vissä viranomaistehtävissä.
6819: tos, jonka nimi on Ilmailulaitos. Ehdotettu              Ilmailulaitoksen talous järjestettäisiin pää-
6820: laki Ilmailulaitoksesta on valtion liikelaitoksis-    piirteissään yleislain mukaisesti. Laitos päättäi-
6821: ta annetussa laissa tarkoitettu laitoskohtainen       si valtion liikelaitoksista annetussa laissa
6822: laki.                                                 omaksutun periaatteen mukaisesti pääsääntöi-
6823:    Esityksen tavoitteena on parantaa ilmailu-         sesti itse hinnoittelustaan. Esityksen mukaan
6824: hallinnon toimintaedellytyksiä, palvelujen laa-       asetuksella voitaisiin tarvittaessa määrätä ne
6825: tua ja toiminnan tuottavuutta. Lisäksi liikelai-      palvelut, joiden hinnoista tai hintojen yleisestä
6826: tosuudistus korostaa ilmailuhallinnon omaa ta-        tasosta määräisi valtioneuvosto. Ilmailulaitok-
6827: loudellista vastuuta ja kehittää mahdollisuuk-        sen sotilasilmailulle antamien palveluiden kor-
6828: sia ohjata laitosta eduskunnan ja valtioneuvos-       vaamista varten otettaisiin valtion tulo- ja me-
6829: ton asettamien palvelu- ja tulostavoitteiden          noarvioon vuosittain määräraha. Lisäksi, jos
6830: mukaisesti. Liikelaitosmuoto tarjoaa myös ny-         laitokselle määrätään jokin muu merkittävä
6831: kyistä paremmat mahdollisuudet joustavaan             kannattamaton tehtävä tai velvoite, jota ei ole
6832: henkilöstöpolitiikkaan.                               otettu huomioon tulostavoitetta määrättäessä,
6833:    Ehdotetussa laissa annettaisiin ilmailuhallin-     se korvattaisiin valtion yleisistä varoista.
6834: non ominaispiirteistä johtuvat mainittua val-            Siirtymävaiheessa sekä tarvittaessa myöhem-
6835: tion liikelaitoksia koskevaa yleislakia täydentä-     minkin Ilmailulaitokselle voitaisiin osoittaa
6836: vät säännökset.                                       valtion tulo- ja menoarviossa määrärahaa pe-
6837:    Ilmailulaitoksen tulisi toimia liiketaloudellis-   ruspääoman korottamiseksi lähivuosien huo-
6838: ten periaatteiden mukaisesti. Sen tulisi huoleh-      mattavien investointien osittaiseksi rahoittami-
6839: tia lentokenttä- ja lennonvarmistuspalvelujen         seksi.
6840: kehittämisestä ja tarjonnasta asiakkaiden ja             Ilmailulaitoksen henkilöstö säilyttää esityk-
6841: koko yhteiskunnan tarpeiden mukaisesti. Li-           sen mukaan nykyisiin palvelussuhteisiinsa kuu-
6842: säksi Ilmailulaitoksen tulisi huolehtia siviili-      luvat oikeudet ja velvollisuudet.
6843: ilmailuun liittyvistä viranomaistehtävistä ja            Laki on tarkoitettu tulevaksi voimaan vuo-
6844: kansainvälisestä yhteistyöstä. Viranomaistehtä-       den 1991 alusta.
6845: 
6846: 
6847: 
6848: 
6849: 300442S
6850:  2                                                                      1990 vp. -              HE n:o 137
6851: 
6852: 
6853: 
6854: 
6855:                                                                         SISÄLLYSLUETTELO
6856: 
6857:                                                                                          Sivu                                                                                      Sivu
6858:    YLEISPERUSTELUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                        3        4.1. Hallinnolliset vaikutukset. . . . . . . . . . . . . . . . .                 6
6859:                                                                                                      4.2. Taloudelliset vaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . . .                 7
6860: 1. Esityksen yhteiskunnallinen merkitys . . . . . . . . . .                                 3             4.2.1. Vaikutukset ilmailuhallituksen ta-
6861:    1.1. Tavoitteet . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . .. . . . . .            3                    louteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     7
6862:    1.2. Keinot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      3             4.2.2. Aloittava tase ja tulostavoite . . . . . .                          8
6863: 2. Nykyinen tilanne • . • . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . .             4             4.2.3. Vaikutukset valtion talouteen......                                 9
6864:    2.1. Lainsäädäntö . . . . . . . .. . . . .. . . . . . . . . . . . . . . .                4
6865:    2.2. Palvelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        5
6866:    2.3. Organisaatio..............................                                          5      YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT......                                               10
6867:    2.4. Ruotsin ilmailuhallinto . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                       5   1. Lakiehdotuksen perustelut.....................                                   10
6868: 3. Uudistuksen valmistelu . • . . • . • . . . . . . . . • . • . . . . . .                   6   2. Tarkemmat säännökset........................                                     15
6869:    3.1. Valmistelu................................                                          6
6870:                                                                                                 3. Voimaantulo •.. . ..••..••••..... .. ..••..... .. •.                             15
6871:    3.2. Lausunnot................................                                           6
6872:                                                                                                 4. Säätämisjärjestys • . • . . • • • . • . . . . . . • . . • . . . . . . . • . .    15
6873: 4. Esityksen hallinnolliset ja taloudelliset vaiku-
6874:    tukset..........................................                                        6        LAKITEKSTI . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    16
6875:                                       1990 vp. -      HE n:o 137                                       3
6876: 
6877: 
6878: 
6879: 
6880:                                         YLEISPERUSTELUT
6881: 
6882: 
6883: 1. Esityksen yhteiskunnallinen                        nassa tarvittavaan nopeaan ja joustavaan pää-
6884:    merkitys                                           töksentekoon. Ilmailuhallituksen toiminta on
6885:                                                       myös sidottu valtion tulo- ja menoarvioon.
6886: 1.1. Tavoitteet                                       Tämän kautta ei näyttäisi olevan mahdollista
6887:                                                       rahoittaa ilmailuhallituksen laajamittaisia in-
6888:    Ilmailuhallituksen toimintaympäristössä ta-        vestointeja 1990-luvulla. Liikelaitosmuotoinen
6889: pahtuneet ja 1990-luvulla odotettavissa olevat        ilmailuhallitus kykenisi itse parhaiten huolehti-
6890: muutokset ovat merkinneet ja merkitsevät              maan näistä investoinneista ulkopuolisen lai-
6891: haasteita ilmailuhallitukselle. Ilmaliikenteen        noituksen turvin, jolloin sanotut investoinnit
6892: kasvu on koko maailmassa ja erityisesti Suo-          eivät enää rasittaisi valtion taloutta. Samalla
6893: messa ollut erittäin voimakasta 1980-luvulla, ja      nämä investoinnit tulisivat ilmailuhallituksen
6894: kasvu jatkunee edelleen voimakkaana alkavalla         palvelujen käyttäjien maksettaviksi. Ilmailu-
6895: vuosikymmenellä. Merkittävin ilmailuhallituk-         hallituksen lähivuosien investointien rahoitus-
6896: sen toimintaympäristön muutos 1990-luvulla            ongelmien ratkaisu on keskeisin peruste ehdo-
6897: tulee olemaan Euroopan yhdentyminen, jonka            tetulle ilmailuhallinnon organisaatiouudistuk-
6898: kaikkia vaikutuksia ilmaliikenteeseen Suomes-         selle.
6899: sa on vielä vaikea arvioida. Yleisesti arvioi-           Uudistuksen tavoitteena on kehittää ilmailu-
6900: daan, että Euroopan yhdentymiskehitys tulee           hallituksen organisaatiomallia siten, että se
6901: entisestään lisäämään lentoliikenteen palvelui-       voisi toimia nykyistä tehokkaammin ja mark-
6902: den kysyntää ja lentoyhtiöiden välistä kilpai-        kinatilanteen vaatimuksia vastaten. Toisaalta
6903: lua.                                                  tavoitteena on, että eduskunnan ja valtioneu-
6904:    Ilmailuhallitus tuottaa lentokenttä- ja len-       voston asemaa Ilmailulaitoksen palvelutason ja
6905: nonvarmistuspalveluja sekä siviili-ilmailun että      keskeisten toimintalinjojen määrittelyssä sel-
6906: sotilasilmailun tarpeita varten ja huolehtii          kiytetään. Samalla kun ulkoista resurssiohjaus-
6907: myös siviili-ilmailuun liittyvistä viranomaisteh-     ta, erityisesti henkilöstöhallinnon ohjausta ke-
6908: tävistä sekä siviili-ilmailuun liittyvistä kansain-   vennetään, Ilmailulaitoksen omaa vastuuta sil-
6909: välisistä sopimuksista ja järjestelyistä sekä si-     le asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa ko-
6910: viili-ilmailun kansainvälisestä yhteistyöstä. Il-     rostetaan.
6911: mailuhallituksella on siten erityisiä palveluvel-
6912: voitteita sotilasilmailuun nähden. Lisäksi il-
6913: mailuhallituksen ylläpidettävänä on useita vä-        1.2. Keinot
6914: häliikenteisiä lentoasemia, joiden erillinen yllä-
6915: pitäminen ei olisi liiketaloudellisesti kannatta-        Valtion liikelaitoksesta annetulla lailla (6271
6916: vaa. Palvelujen luonteen vuoksi perustettavaa         87, jäljempänä yleislaki) on Suomen hallinto-
6917: liikelaitosta ei voida rinnastaa tavalliseen yri-     järjestelmään luotu uusi organisaatiomuoto.
6918: tykseen, minkä takia Ilmailulaitoksen tulee olla      Yleislain mukainen valtion liikelaitos sijoittuu
6919: puhdasta liiketoimintaa harjoittavaa organi-          valtionenemmistöisen osakeyhtiön ja hallinnol-
6920: saatiota kiinteämmässä eduskunnan ja valtio-          lisen viraston väliin. Erona osakeyhtiöön näh-
6921: neuvoston ohjauksessa.                                den on lähinnä se, että liikelaitos on eduskun-
6922:    Ilmailuhallituksen nykyisessä organisaatio-        nan ja valtioneuvoston ohjauksessa osakeyh-
6923: mallissa sen toiminta ja talous on järjestetty        tiötä tiiviimmin. Toisaalta yleislain mukainen
6924: samalla tavoin kuin valtion viraston, eikä il-        liikelaitos ei ole hallinnollisen viraston tavoin
6925: mailuhallituksen muuttuminen vuoden 1989              taloudessaan ja toiminnassaan sidottu valtion
6926: alusta niin sanotuksi budjettisidonnaiseksi lii-      tulo- ja menoarvioon. Yleislain perusteella on
6927: kelaitokseksi tuonut tähän muutoksia. Valtion         liikenneministeriön hallinnonalalla annettu laki
6928: viraston organisaatiomuoto ei aina anna riittä-       Valtionrautateistä (747 /89) ja laki Posti- ja
6929: västi mahdollisuuksia liike- ja muussa toimin-        telelaitoksesta (748/89).
6930: 4                                    1990 vp. -      HE n:o 137
6931: 
6932:    Ilmailulaitoksen viranomaistehtävät ja toi-       mukaan. Tämä joustavuus ja kysynnästä lähte-
6933: saalta Ilmailulaitoksen merkitys liikennepoliit-     vä toimenpiteiden suunnittelu on entistä tär-
6934: tisten sekä osaltaan myös yhteiskunta- ja alue-      keämpää muun muassa Euroopan yhdentymis-
6935: poliittisten tavoitteiden toteuttajana sen ylläpi-   kehityksen vuoksi.
6936: täessä muun muassa vähäliikenteisiä lentoase-           Esityksen mukaan ilmailuhallitus muutettai-
6937: mia edellyttävät, että eduskunta ja valtioneu-       siin yleislain mukaiseksi liikelaitokseksi. Laissa
6938: vosto voivat osallistua sen toiminnan yleisen        annettaisiin lisäksi Ilmailulaitoksen erityispiir-
6939: palvelutason ja yleisten toimintaperiaatteiden       teistä johtuvat ulkoista ohjausta, hallintoa ja
6940: sekä tulostavoitteen määrittämiseen. Yleislain       taloutta koskevat säännökset, jotka täydentä-
6941: mukaisen organisaatiomallin toteuttaminen on         vät yleislain säännöksiä.
6942: keino korostaa eduskunnan ja valtioneuvoston
6943: asemaa tulosohjauksessa sekä palvelu- ja toi-
6944: mintatavoitteiden määrittelyssä. Esityksen mu-        2. Nykyinen tilanne
6945: kaan Ilmailulaitos hoitaisi edelleen viranomais-
6946: tehtävät, eikä niitä erotettaisi hallinnollisesti     2.1. Lainsäädäntö
6947: eri viraston tehtäväksi. Tämä on tarkoituksen-
6948: mukaista lentokenttä- ja lennonvarmistuspal-            Valtion liiketoimintaa koskeva perussäännös
6949: velujen tuotannon ja viranomaistehtävien mo-         on hallitusmuodon 63 §:ssä. Sen mukaan val-
6950: ninaisten riippuvuuksien hallitsemiseksi sekä        tion tuloa tuottavaa omaisuutta ja liikeyrityk-
6951: sen vuoksi, ettei lukumääräisesti varsin pientä      siä hoidetaan ja käytetään lailla vahvistettujen
6952: ilmailualan asiantuntijajoukkoa hajauteta use-       yleisten perusteiden mukaan. Valtion liikelai-
6953: ampaan yksikköön, mikä mahdollistaa yhteis-          toksista annettua lakia sovelletaan niihin val-
6954: ten voimavarojen tehokkaamman käyttämisen.           tion liikelaitoksiin, joista laitoskohtaisella lailla
6955: Viranomaistehtäviltä edellytetty riippumatto-        on niin säädetty. Tämä esitys sisältää ehdotuk-
6956: muus ei myöskään tällä järjestelyllä vaarannu.       sen Ilmailulaitosta koskevaksi laitoskohtaiseksi
6957: Liiketoiminnan ja viranomaistehtävien erotta-        laiksi.
6958: minen Ilmailulaitoksen sisällä toisistaan on            Ilmailuhallinnon perusteet sisältyvät ilmailu-
6959: keino, joka osaltaan tukee kaikkien edellä           hallinnosta annettuun lakiin (40/72) sekä il-
6960: selostettujen tavoitteiden saavuttamista.            mailuhallinnosta annettuun asetukseen (2441
6961:    Yleislain mukaisella organisaatiomallilla voi-    90). Lain mukaan ilmailuhallituksen tehtävänä
6962: daan täyttää ne vaatimukset, joita Ilmailulai-       on ilmailuhallintoa johtavana viranomaisena
6963: toksen hallinnolle, taloudenhoidolle ja ulkoi-       kehittää ja edistää ilmailua. Lisäksi ilmailuhal-
6964: selle ohjaukselle asetetaan. Liikelaitoksen si-      lituksen tulee käsitellä mainitun lain mukaan
6965: donnaisuutta valtion tulo- ja menoarvioon            ne ilmailuhallintoa koskevat ja siihen liittyvät
6966: sekä resurssiohjausta on yleislain mukaisessa        asiat, jotka ennen 1 päivää maaliskuuta 1972
6967: hallintomallissa vähennetty ja vastaavasti ko-       annettujen säännösten perusteella kuuluivat lii-
6968: rostettu eduskunnan ja valtioneuvoston ase-          kenneministeriölle tai tie- ja vesirakennuslai-
6969: maa tulosohjauksessa ja palvelutason määritte-       tokselle. Lainkohdassa viitataan ilmailulakiin
6970: lyssä. Samalla liikelaitoksen omaa vastuuta          (595/64), jossa ilmailuhallitus veivoitetaan
6971: toiminnan tuloksesta on selkiytetty.                 huolehtimaan lähinnä siviili-ilmailuun liittyvis-
6972:    Yleislain mukaisesti eduskunta päättää pal-       tä viranomaistehtävistä.
6973: velu- ja muista toimintatavoitteista sekä hyväk-        Ilmailuhallituksen taloudesta säädetään il-
6974: syy investointien tärkeimmät kohteet sekä            mailuhallinnon taloudenhoidon yleisistä perus-
6975: myöntää mahdollisen korvauksen Ilmailulai-           teista annetussa laissa (1376/88). Lain nojalla
6976: tokselle liiketaloudellisesti kannattamattomien      ilmailuhallituksesta muodostettiin vuoden 1989
6977: palveluiden rahoittamiseen. Tämän mukaisesti         alusta lukien niin sanottu budjettisidonnainen
6978: eduskunnalla on edelleen keskeinen tehtävä           liikelaitos. Laissa säädetään, että ilmailuhallin-
6979: lentoasemaverkoston laajuuden määrittämises-         non taloutta on hoidettava terveiden liikeperi-
6980: sä. Liikelaitosmalli turvaa nykyistä paremmin        aatteiden mukaan laitoksen kannattavuutta ja
6981: Ilmailulaitoksen toiminnan rahoituksen sekä          maan yleistä etua silmällä pitäen. Ilmailuhal-
6982: kasvavan lentoliikenteen kysyntään vastaami-         linnon maksut on määrättävä sellaisiksi, että
6983: sen. Toisaalta se myös edellyttää Ilmailulaitok-     niistä kertyvät tulot, mikäli mahdollista, riittä-
6984: sen palveluiden mitoittamista markkinoiden           vät peittämään laitoksen kustannukset. Lisäksi
6985: kysynnän ja taloudellisten mahdollisuuksien          laissa on säännöksiä maksujen yleisistä perus-
6986:                                       1990 vp. -      HE n:o 137                                      5
6987: 
6988: teista. Hinnoittelun yksityiskohdista on säädet-      2.3. Organisaatio
6989: ty asetuksella, jota on tarkistettu yleensä vuo-
6990: sittain.                                                 Ilmailuhallitus on perustettu vuonna 1972.
6991:                                                       Sen palveluksessa on lähes 1 600 henkeä. Il-
6992:   Ilmailuhallinnon taloudenhoidon yleisistä
6993:                                                       mailuhallituksen keskushallinnossa heistä pal-
6994: perusteista annetun lain nojalla ilmailuhallituk-     velee noin 250 ja lentoasemilla noin 1 350.
6995: sen liiketoimintaa hoidetaan valtion tulo- ja         Henkilöstöstä lähes kaksi kolmannesta on työ-
6996: menoarviossa myönnettävien määrärahojen               sopimussuhteessa ja runsas kolmannes virka-
6997: puitteissa. Jos valtiovallan taholta asetetaan        suhteessa.
6998: ilmailuhallitukselle kustannuksia lisääviä vel-          Ilmailuhallitus on organisoitu hallinnollisek-
6999: voitteita, osoitetaan lain nojalla valtion tulo- ja   si keskusvirastoksi. Vuoden 1989 alusta ilmai-
7000: menoarviossa määrärahaa näiden kustannusten           luhallitus muutettiin niin sanotuksi budjettisi-
7001: korvaamiseksi valtion yleisistä varoista.
7002:                                                       donnaiseksi liikelaitokseksi. Muutoksella ei
7003:                                                       kuitenkaan ollut vaikutuksia organisaatioon
7004:                                                       eikä rahoitukseen. Ilmailuhallintoa johtaa ja
7005: 2.2. Palvelut                                         valvoo liikenneministeriön alaisena keskusvi-
7006:                                                       rastona ilmailuhallitus. Sen apuna alueellista
7007:                                                       hallintoa varten toimivat keskuslentoasemat ja
7008:   Vuonna 1990 ilmailuhallituksen liikevaihdon
7009:                                                       niiden alaiset lentoasemat. Lisäksi ilmailuhal-
7010: on arvioitu olevan noin 634 miljoonaa mark-           lintoon kuuluu kaksi lennonvarmistuskeskusta.
7011: kaa. Liikevaihdosta noin 70 OJo tulee liikennöi-
7012: mismaksutuloista ja noin 30 % kaupallisesta ja
7013: muusta toiminnasta.                                   2.4. Ruotsin ilmailuhallinto
7014:   Ilmailuhallitus tuottaa lentokenttä- ja len-
7015: nonvarmistuspalveluja sekä siviili- että sotilas-        Ruotsin ilmailuhallinnosta muodostettiin lii-
7016: ilmailutarpeita varten. Lisäksi ilmailuhallitus       ketoimintaa harjoittava laitos periaatteessa jo
7017: harjoittaa kaupallista ja muuta palvelutoimin-        vuonna 1947 (Luftfartsverket). Laitosta on
7018: taa, joista merkittävimpiä ovat pysäköintipal-        sittemmin uudistettu enemmän liikelaitosmai-
7019: velut sekä maa-alueiden ja huonetilojen vuok-         seksi useaan eri kertaan, viimeksi vuonna 1985.
7020: raaminen lentoasema-alueella. Ilmailuhallitus            Luftfartsverketin toimintaperiaatteet eivät
7021: on eräillä lentoasemilla toiminut myös sähkön,        poikkea Ruotsin muiden valtion liikelaitosten
7022: veden ja lämmön tuottajana ja jakanut niitä           toimintaperiaatteista.
7023: korvausta vastaan ulkopuolisille asiakkaille.            Luftfartsverketin ylimpänä päättävänä eli-
7024:                                                       menä on hallitus. Laitoksen käytännön työs-
7025:    Merkittävimmät ilmailuhallituksen hoitamis-
7026:                                                       kentelyä johtaa pääjohtaja. Keskushallinto on
7027: ta viranomaistehtävistä liittyvät lentoturvalli-
7028:                                                       jakautunut osastoihin tai niihin verrattaviin
7029: suuden valvontaan ja edistämiseen. Ilmailuhal-
7030:                                                       yksiköihin. Luftfartsverketin ylläpidettävänä
7031: litus myöntää ansiolentotoimiluvat, reittiluvat
7032:                                                       on 19 lentoasemaa.
7033: ja yksityisten henkilöiden lupakirjat sekä huo-
7034:                                                          Ruotsissa ilmailuun liittyvät viranomaisteh-
7035: lehtii lentokoneiden katsastuksista ja lupakir-
7036:                                                       tävät ovat lähes kokonaan Luftfartsverketin
7037: joihin liittyvistä tarkastuslennoista. Viran-
7038:                                                       hoidettavina. Luftfartsverketin sisäinen organi-
7039: omaistehtävistä periitävät maksut määräytyvät
7040:                                                       saatio jakautuu liikelaitososaan ja viran-
7041: muilla kuin liiketaloudellisilla perusteilla tai
7042:                                                       omaisosaan. Viranomaistehtävät on keskitetty
7043: johtuvat muista seikoista kuin liiketoiminnalle
7044:                                                       kahdelle yksikölle, pääosin Luftfartsinspektion
7045: asetetuista palvelu- ja toimintatavoitteista. Ky-
7046:                                                       -nimiselle yksikölle. Lentoturvallisuuteen liitty-
7047: seiset tehtävät on edelleen tarkoitus säilyttää
7048:                                                       vissä viranomaisratkaisuissa tämän osaston
7049: Ilmailulaitoksen yhteydessä ja sen taloudellisel-
7050:                                                       päälliköllä on yksinomainen ratkaisuvalta.
7051: la vastuulla kuitenkin siten, että niihin liittyvä
7052:                                                       Poiketen Suomen käytännöstä ulkomaan lii-
7053: päätöksenteko- ja ratkaisuvalta keskitetään lai-      kenteen reittioikeudet ratkaisee Ruotsissa
7054: toksessa erilliselle yksikölle.                       maan hallitus.
7055:    Ilmailuhallitus huolehtii myös siviili-ilmai-         Liikennöimismaksuista on Ruotsissa tähän
7056: luun liittyvistä kansainvälisistä sopimuksista ja     asti päättänyt maan hallitus, vaikka lain mu-
7057: järjestelyistä sekä osallistuu ilmailun laaja-alai-   kaan päätösvalta asiassa voitaisiin delegoida
7058: seen kansainväliseen yhteistyöhön.                    Luftfartsverketille. Delegoinnin mahdollisuu-
7059: 6                                    1990 vp. -      HE n:o 137
7060: 
7061: desta on Ruotsissa viime aikoina keskusteltu.        Hallintomallin keskeinen piirre on tulosvastuu,
7062: Ruotsissa kunnat ja myös lentoyhtiöt osallistu-      joka koskee palvelutasoa, muita toimintata-
7063: vat eri tavoin merkittävässä määrin lentokent-       voitteita ja taloudellista tulosta. Tavoitteiden
7064: täinvestointeihin, mikä helpottaa ja joustavoit-     asettamisessa eduskunnan ja valtioneuvoston
7065: taa Luftfartsverketin investointipolitiikkaa.        osuus selkiytyy ja vahvistuu. Toisaalta liikelai-
7066:                                                      tokselle annetaan laaja valta järjestää toiminta
7067:                                                      ja hallinto asetettujen tavoitteiden saavuttami-
7068: 3. Uudistuksen valmistelu                            seksi.
7069:                                                         Ilmailulaitoksen ylin hallinto järjestetään
7070: 3.1. "almistelu                                      yleislain mukaisesti. Laitosta johtaa valtioneu-
7071:                                                      voston kolmeksi vuodeksi kerrallaan määrää-
7072:   Ilmailuhallituksen liikelaitosuudistusta on        mä hallitus. Valtioneuvosto nimittää laitoksen
7073: valmisteltu liikenneministeriön vuoden 1989          toimitusjohtajan määräajaksi tai toistaiseksi.
7074: syksyllä asettamassa työryhmässä, jossa liiken-      Hallituksen ja toimitusjohtajan tehtävät on
7075: neministeriön ohella ovat olleet edustettuina        säädetty yleislaissa. Koska laita ksen hallitus
7076: valtiovarainministeriö, ilmailuhallitus sekä il-     päättää yleislain mukaan laitoksen hallinnon ja
7077: mailuhallituksen henkilöstö.                         taloudenhoidon asianmukaisesta järjestämises-
7078:                                                      tä, ehdotetussa laissa ei ole säännöksiä Ilmailu-
7079:                                                      laitoksen hallinnosta.
7080: 3.2. Lausunnot                                          Yleislain mukaan hallituksen jäsenenä tulee
7081:                                                      olla myös henkilöstön edustaja. Henkilöstön
7082:    Esityksestä on valmisteluvaiheessa pyydetty       edustaja valittaisiin laitoksen henkilöstöjärjes-
7083: lausunnot ilmailuhallitukselta, kauppa- ja teol-     töjen nimeämistä ehdokkaista. Ehdotetun lain
7084: lisuusministeriöltä, oikeusministeriöltä, puo-       mukaan hallitukseen voitaisiin määrätä myös
7085: lustusministeriöltä, sisäasiainministeriöltä, val-   liikenneministeriön edustaja. Muutoin hallituk-
7086: tiovarainministeriöltä, Keskuskauppakamaril-         sen tehtävistä, kokoonpanosta ja asettamisesta
7087: ta, Teollisuuden Keskusliitolta, Suomen Ilmai-       annettaisiin tarkempia määräyksiä asetuksella.
7088: luliitto ry:ltä, Finnair Oy:ltä ja valtiontalouden   Tarkoituksena on, että Ilmailulaitoksen halli-
7089: tarkastusvirastolta sekä ilmailuhallituksen hen-     tuksen jäseniltä edellytettäisiin liiketoiminnan
7090: kilöstöjärjestöiltä.                                 hyvää tuntemusta.
7091:                                                         Pääosa ilmailuhallituksen henkilöstöstä on
7092:                                                      nykyisin työsuhteessa, joskin virkasuhteessa
7093: 4. Esityksen hallinnolliset ja                       olevaa henkilöstöä on runsaasti. Henkilöstön
7094:    taloudelliset vaikutukset                         oikeudellinen asema ei ehdotetun uudistuksen
7095:                                                      johdosta muutu. Virkojen perustamista ja lak-
7096: 4.1. Hallinnolliset vaikutukset                      kauttamista koskeva toimivalta siirtyisi Ilmai-
7097:                                                      lulaitokselle. Henkilöstö säilyttäisi entiset oi-
7098:    Liikelaitosuudistus keventää ja yksinkertais-     keutensa ja etunsa. Se siirtyisi suoraan lain
7099: taa ilmailuhallituksen ulkoista ohjausta, kun        nojalla uusimuotoisen liikelaitoksen palveluk-
7100: yksityiskohtaisesta voimavarojen käytön oh-          seen.
7101: jauksesta siirrytään tulosohjaukseen. Samalla           Uusimuotoisena liikelaitoksena Ilmailulai-
7102: ilmailuhallituksen sisäistä hallintoa voidaan        toksen mahdollisuudet tehokkaaseen ja tarkoi-
7103: edelleen yksinkertaistaa ja päätöksentekoa siir-     tuksenmukaiseen palvelussuhteen ehtojen sään-
7104: tää lähelle varsinaista palvelutoimintaa, jolloin    telytoimintaan paranisivat. Yleislain sekä val-
7105: päätöksenteko nopeutuu. Uudistus ei sinänsä          tion liikelaitosten työehtosopimuksista annetun
7106: lisää henkilöstötarvetta, mutta ilmaliikenteen       asetuksen (1190/87) mukaan laitos tekee henki-
7107: kasvun jatkuminen voimakkaana 1990-luvulla           löstöään koskevat työehtosopimukset valtiova-
7108: aiheuttanee sen, että henkilöstön määrä edel-        rainministeriön tarvittaessa antamien ohjeiden
7109: leen ilmailuhallinnossa kasvaa.                      mukaisesti. Kuten uusimuotoisten liikelaitosten
7110:    Ilmailulaitos olisi edelleen liikenneministe-     osalta yleensäkin Ilmailulaitoksen mahdolli-
7111: riön hallinnonalaan kuuluva valtion liikelaitos.     suutta tehdä tarkentavia virkaehtosopimuksia
7112: Sen toimintaa johtaisivat eduskunnan ja valtio-      käytetään mahdollisimman joustavasti. Valtion
7113: neuvoston asettamien toiminta- ja tulostavoit-       virkaehtosopimuslain 5 §:n 4 momentin (994/
7114: teiden puitteissa hallitus ja toimitusjohtaja.       89) mukaan laitoksella olisi mahdollisuus hal-
7115:                                       1990 vp. -      HE n:o 137                                      7
7116: 
7117: linnollisin päätöksin määrätä virkamiestensä             Yleislain mukaan Ilmailulaitos rahoittaa me-
7118: eräistä palvelussuhteen ehdoista.                     nonsa tuloillaan. Yleislain 19 §:n mukaan liike-
7119:    Ilmailuhallituksen viranomaistehtävät on           laitoksella on oma rahatoimi. Tavoitteena on,
7120: edelleen tarkoitus säilyttää Ilmailulaitoksessa.      että Ilmailulaitos kattaa tuloillaan käyttö- ja
7121: Viranomaistehtävien hoitamista varten Ilmailu-        investointimenonsa sekä maksaa valtiolle tulo-
7122: laitoksessa on erillinen yksikkö, jonka päälli-       ja menoarvioon tuloutettavat, voiton tuloutus-
7123: köllä olisi ratkaisuvalta viranomaistehtävissä.       tavoitteen edellyttämät suoritukset. Tulosta-
7124: Näitä ovat normien antoa, siviili-ilmailun val-       voitteen perusteita käsitellään jäljempänä.
7125: vontaa, toimilupia ja lupakirjoja koskevat            Tulo- ja menoarvion mukaan investointimenot
7126: asiat. Toimilupa- ja lupakirja-asioiden käsitte-      ovat 170 miljoonaa markkaa vuonna 1990.
7127: lyä ja ratkaisemista varten laitokseen perus-         Liikelaitosmuodossa Ilmailulaitoksen liikevaih-
7128: tetaan erityinen lautakunta, jonka asettaa lii-       don arvioidaan kasvavan vuosittain 6-10 OJo
7129: kenneministeriö. Viranomaistehtävistä aiheutu-        käyttökatteen ollessa liikevaihdosta samanai-
7130: vat kustannukset katettaisiin nykyisen käytän-        kaisesti 31-40 OJo. Taloudellinen tulos kasvaa
7131: nön mukaisesti vain osittain niistä perittävillä      samalla vuoden 1991 18 miljoonasta markasta
7132: maksuilla. Pääosin viranomaistehtävistä aiheu-        noin 122 miljoonaan markkaan vuonna 1997.
7133: tuvat kustannukset katettaisiin liikelaitoksen        Ilmailulaitoksen vuosittaisten investointien ta-
7134: liiketoiminnasta saatavilla tuloilla.                 so kasvaa vuoden 1990 tasosta noin 200 mil-
7135:    Tarkoituksena on, että Ilmailulaitos edelleen      joonalla markalla ja on siten vuosina 1991-
7136: noudattaa kielilainsäädännön viranomaisille           1997 noin 350-400 miljoonaa markkaa. Tulo-
7137: asettamia velvoitteita. Kielilakia on kuitenkin       rahoituksen riittämättömyyden vuoksi liikelai-
7138: tarpeen myöhemmin muuttaa siten, että se              tos joutuu alkuvuosina turvautumaan ulko-
7139: koskee myös uusia valtion liikelaitoksia.             puoliseen rahoitukseen sekä peruspääoman ko-
7140:                                                       rotukseen vuosittain vuosina 1991-1994.
7141:                                                          Lentoturvallisuuden ja Ilmailulaitoksen pal-
7142:                                                       velutoiminnan ylläpitäminen edellyttävät huo-
7143: 4.2. Taloudelliset vaikutukset                        mattavia investointeja, joista merkittävimpiä
7144:                                                       1990-luvulla tulevat olemaan Helsinki-Vantaan
7145: 4.2.1. Vaikutukset ilmailuhallituksen talou-          lentoaseman terminaalitilojen ja Helsinki-Van-
7146:        teen                                           taan lentoaseman kolmannen kiitotien rakenta-
7147:                                                       minen sekä Etelä-Suomen lennonvarmistuskes-
7148:    Esityksen tavoitteena on ilmailuhallituksen        kuksen uusinta. Ilmailulaitos tulee rahoitta-
7149: palvelukyvyn ja taloudellisten toimintaedelly-        maan nämä investoinnit tuloillaan, lainarahoi-
7150: tysten parantaminen. Tarkoituksena on, että           tuksella sekä noin neljänneksen osuudelta pe-
7151: ilmailuhallitus pystyy nykyistä paremmin, te-         ruspääoman korotuksella vuosittain laitoksen
7152: hokkaamin ja joustavammin vastaamaan ky-              toiminnan neljänä ensimmäisenä vuotena. Il-
7153: synnän vaatimuksiin.                                  mailulaitoksen investoinnit rasittaisivat siten
7154:    Nykyisin käytännössä olevan liikekirjanpi-         enää vain osittain valtion taloutta.
7155: don laskentatavan mukaan vuonna 1990 ilmai-              Yleislain perusteella Ilmailulaitoksella on oi-
7156: luhallituksen liikevaihto tulee valtion tulo- ja      keus lyhytaikaisen lainan ja toimitusluotan
7157: wenoarvion mukaan olemaan 566 miljoonaa               ottamiseen. Ilmailulaitos saa ehdotuksen mu-
7158: markkaa, käyttökate 116 miljoonaa markkaa             kaan oikeuden ottaa myös pitkäaikaista lainaa
7159: ja taloudellinen tulos 26 miljoonaa markkaa           yleislaista johtuvin rajoituksin. Lainanotto-
7160: ylijäämäinen. Sotilasilmailusta aiheutuvien ku-       oikeutta puoltaa tulosvastuun ja omarahoittei-
7161: lujen määräksi oli arvioitu vuoden 1990 valtion       suuden periaatteiden toteuttaminen. Vaikka tu-
7162: tulo- ja menoarviossa 60 miljoonaa markkaa,           lorahoituksen on edellytettävä pitkällä tähtäyk-
7163: josta 50 miljoonaa markkaa on käyttötoimin-           sellä riittävän myös investointien rahoitukseen,
7164: nasta aiheutuvia kuluja ja 10 miljoonaa mark-         lainoilla voidaan tarvittaessa taloudellisimmal-
7165: kaa pääomakuluja. Sotilasilmailun huomioon            la tavalla tasata rahoitustarpeen vaihteluita ja
7166: ottaen siviili-ilmailun tulos osoittaisi 86 miljoo-   turvata kannattavat investoinnit. Yleislain
7167: naa markkaa ylijäämää. Sotilasilmailusta ai-          9 §:n mukaan valtion tulo- ja menoarvioon
7168: heutuvien käyttökulujen peittämiseksi liikelai-       voidaan ottaa määräraha korvauksen myöntä-
7169: toksen tulee vuosittain saada korvauksia val-         miseen liikelaitokselle määrätyn tehtävän suo-
7170: tion tulo- ja menoarviossa.                           rittamiseksi sekä asetettujen palvelutavoittei-
7171: 8                                    1990 vp. -      HE n:o 137
7172: 
7173: den ja muiden toimintatavoitteiden saavutta-         nykyisiä yli niiden liikenteellisen tarpeen, tulee
7174: miseksi. Liikelaitos hoitaa asianomaisen tehtä-      niiden aiheuttama rahoitustarve selvittää erik-
7175: vän myönnetyn korvauksen ja tehtävästä saa-          seen.
7176: tavien muiden tulojen ja tarvittaessa lisäksi           Koska Ilmailulaitos perus-, jatko- ja täyden-
7177: muista tehtävistä syntyvän ylijäämän rajoissa.       nyskouluttaa henkilöstönsä, ovat laitoksen
7178: Käsiteltäessä yleislakia eduskunnassa valtiova-      koulutuskustannukset       huomattavat.     Koko
7179: rainvaliokunta piti lähtökohtana, että kannat-       koulutustoiminnan erilliskustannukset ovat
7180: tamattomasta tehtävästä aiheutuva rasitus kor-       noin 15 miljoonaa markkaa. Ilmailulaitos an-
7181: vataan täysimääräisesti tulo- ja menoarvioon         taa ammatillista peruskoulutusta lähinnä len-
7182: otettavana määrärahalla, jos todetaan, että          nonvarmistusalan henkilöstölle. Sen kustan-
7183: kannattamauoman tehtävän hoitaminen vää-             nukset korvattaisiin valtion tulo- ja menoar-
7184: ristää laitoksen hoitamien muiden tehtävien          vioon otetulla määrärahalla. Tällä hetkellä am-
7185: hinnoittelua.                                        matillisen peruskoulutuksen kustannukset ovat
7186:    Esityksen mukaan Ilmailulaitoksen sotilas-        noin 2 miljoonaa markkaa vuodessa.
7187: ilmailulle antamien palveluiden korvaamista
7188: varten otetaan valtion tulo- ja menoarvioon
7189: vuosittain määräraha. Jos Ilmailulaitokselle         4.2.2. Aloittava tase ja tulostavoite
7190: sen lisäksi määrätään muu merkittävä kannat-
7191: tamaton tehtävä tai velvoite, senkin korvausta          Ilmailuhallituksen siirtyessä uuteen liikelai-
7192: varten otetaan määräraha valtion tulo- ja me-        tosmuotoon valtioneuvosto päättää yleislain
7193: noarvioon, jollei siitä aiheutuvaa rasitusta ote-    mukaisesti valtion tulo- ja menoarvioon sisäl-
7194: ta huomioon tulostavoitetta alentamalla. Jollei      tyvän valtuutuksen nojalla laitoksen hallintaan
7195: näin meneteltäisi, liikelaitoksen toiminnallisen     siirrettävästä valtion omaisuudesta sekä siitä,
7196: tehokkuuden arviointi ja hinnoittelu vääristyi-      mikä osa omaisuudesta merkitään liikelaitok-
7197: sivät.                                               sen peruspääomaksi, muuksi omaksi pääomak-
7198:    Ilmavoimat käyttää ilmailuhallituksen lento-      si tai lainaehdoin annetuksi. Ilmailulaitoksen
7199: kenttä- ja lennonvarmistuspalveluja, joiden ar-      hallintaan on tarkoitus jättää sen käytössä
7200: voksi määriteltiin vuonna 1990 noin 60 miljoo-       nykyisin oleva omaisuus.
7201: naa markkaa. Näistä palveluista aiheutuvia              Yleislain 27 §:n perusteluissa todetaan, että
7202: kustannuksia laskettaessa tullaan liikelaitoksen     siirtymävaiheen rahoituksen rakenteesta pää-
7203: toimintaa aloitettaessa ottamaan huomioon ai-        tettäessä tulee ottaa huomioon toimialan ylei-
7204: noastaan toiminnan aiheuttamat käyttökustan-         nen pääomarakenne, investointitarve ja kan-
7205: nukset. Niiden korvaamiseksi ehdotetaan vuo-         nattavuus. Jos liikelaitoksen investointitarve
7206: sittain otettavaksi määräraha valtion tulo- ja       on merkittävä tai ala on huonosti kannattava,
7207: menoarvioon. Korvauksen määräksi on arvioi-          on tarkoituksenmukaista painottaa peruspää-
7208: tu vuonna 1991 57 miljoonaa markkaa. Mää-            oman osuutta. Lisäksi siirtymävaiheessa on
7209: rässä on otettu huomioon myös Ilmailulaitok-         otettava huomioon tarvittava sopeutumisaika.
7210: sen vastaavasti saarnat palvelut ilmavoimilta.          Ilmailulaitoksen     investointitarpeet    ovat
7211: Mikäli ilmavoimat myöhemmin edellyttää Il-           1990-luvulla mittavat. Vuosittaiset investointi-
7212: mailulaitokselta myös investointeja sotilas-         tarpeet ovat Helsinki-Vantaan lentoaseman in-
7213: ilmailua varten, tullaan niistä aiheutuvat kus-      vestointitarpeista ja Etelä-Suomen lennonvar-
7214: tannukset ottamaan huomioon korvauksen               mistuskeskuksen uusinnasta johtuen 400-500
7215: määrässä.                                            miljoonaa markkaa. Liikelaitosuudistuksen
7216:    Ilmailuhallitus ylläpitää useita vähäliikentei-   yleistavoitteet ja llmailulaitoksen kehittämisti-
7217: siä lentoasemia. Osalle näistä lentoasemista ei      lanne huomioon ottaen hallitus pitää erittäin
7218: ole säännöllistä raskasta lentoliikennettä tai       tärkeänä, että siirtymävaiheessa llmailulaitok-
7219: lentoliikenne muutoin on niille kausiluonteista.     selle turvataan mahdollisuudet liiketaloudelli-
7220: Esityksessä ei kuitenkaan ehdoteta Ilmailulai-       sesti kannattavaan toimintaan. Valtioneuvos-
7221: tokselle korvattavaksi tällaisten lentoasemien       ton tarkoitnksena on vahvistaa aloittava tase
7222: ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia, koska Il-       siten, että valtion nettorahoitustarve olisi olen-
7223: mailulaitoksen nykyiset tehtävät katsotaan yh-       naisesti alhaisempi kuin ilmailuhallituksen py-
7224: deksi kokonaisuudeksi. Mikäli Ilmailulaitos tu-      syessä budjettisidonnaisena liikelaitoksena.
7225: levaisuudessa määrätään ylläpitämään uusia              Aloittavassa taseessa llmailulaitoksen käyt-
7226: vähäliikenteisiä lentoasemia tai kehittämään         töomaisuuden arvoksi merkittäisiin 1 8()6 mil-
7227:                                        1990 vp. -      HE n:o 137                                     9
7228: 
7229: joonaa markkaa. Maarakenteiden (rakennetut             4.2.3. Vaikutukset valtion talouteen
7230: kerrokset, päällysteet, kuivatusjärjestelyt jne.)
7231: arvoksi merkitään 850 miljoonaa markkaa.                  Jos ilmailuhallitus pysyisi budjettisidonnai-
7232: Käyttöomaisuudesta koneiden ja laitteiden              sena liikelaitoksena, nousisi valtion vuosittai-
7233: osuus on 190 miljoonaa markkaa, joka kalus-            nen nettorahoitustarve ilmailuhallitukselle vuo-
7234: ton iän ja rakenteen huomioon ottaen vastaa            den 1990 noin 60 miljoonan markan tasosta
7235: niiden käypää arvoa. Ilmailulaitoksen maa-             ilmailuhallituksen mittavien investointitarpei-
7236: alueiden arvoksi merkittäisiin 200 miljoonaa           den johdosta yli 200 miljoonaan markkaan.
7237: markkaa. Rakennusten arvoksi merkittäisiin             Ilmailuhallituksen siirtyminen uuteen liikelai-
7238: 625 miljoonaa markkaa, joka vastaa niiden              tosmuotoon sen sijaan aiheuttaisi valtion net-
7239: teknistä nykyarvoa.                                    torasituksen olennaisen alenemisen budjettisi-
7240:     Ilmailulaitokselle siirtyisivät myös sen hallin-   donnaiseen liikelaitokseen verrattuna. Uusi-
7241: nassa oleva rahoitusomaisuus ja vaihto-omai-           muotoisena liikelaitoksena Ilmailulaitoksen
7242: suus, arvoltaan noin 79 miljoonaa markkaa,             nettorasitus valtion talouteen olisi siirtymävai-
7243: sekä sen toimintaan kohdistuvat lyhytaikaiset          heessa noin 100 miljoonaa markkaa vuodessa,
7244: velat, noin 99 miljoonaa markkaa.                      kun otetaan huomioon valtion sotilasilmailusta
7245:                                                        maksamat korvaukset sekä valtion omistajana
7246:     Aloittavan taseen peruspääomaksi merkittäi-        Ilmailulaitokseen antama peruspääoman koro-
7247: siin aktiivisessa liikekäytössä olevaa käyttö-         tus noin 80 miljoonaa markkaa vuosittain siir-
7248:  omaisuutta vastaava arvo 715 miljoonaa mark-          tymävaiheessa vuosina 1991-1994. Tämän jäl-
7249:  kaa, jolloin on otettu huomioon 85 OJo raken-         keen nettorahoitustarve pienenisi oleellisesti.
7250:  nusten arvosta eli 525 miljoonaa markkaa sekä
7251:                                                           Yleislain mukaisesti valtion tulo- ja menoar-
7252:  kaluston arvo 190 miljoonaa markkaa. Lop-
7253:                                                        vion lukuperusteluissa esitettäisiin eduskunnan
7254:  puosa käyttöomaisuuden arvosta merkitään              hyväksyttäväksi Ilmailulaitoksen palvelu- ja
7255:  muuksi omaksi pääomaksi. Koska tulorahoitus
7256:                                                        muut toimintatavoitteet ja annettaisiin edus-
7257:  ei vielä riittäisi investointien rahoitukseen, Il-
7258:                                                        kunnalle tiedoksi valtioneuvoston Ilmailulai-
7259:  mailulaitos ottaisi ulkopuolista lainaa vuonna
7260:                                                        tokselle alustavasti asettama tulostavoite ja
7261:  1991 noin 200 miljoonaa markkaa sekä sitä             tarkempi selvitys Ilmailulaitokselle myönne-
7262:  seuraavina viitenä vuotena yhteensä noin 500
7263:                                                        tyistä korvauksista.
7264:  miljoonaa markkaa. Investointien rahoittami-
7265:                                                           Valtion tulo- ja menoarvioon otettaisiin val-
7266:  seksi joudutaan siirtymävaiheessa myös korot-
7267:                                                        tion tuloina:
7268:  tamaan peruspääomaa vuosina 1991-1994 yh-
7269:  teensä noin 250-300 miljoonalla markalla.                - Ilmailulaitoksen voittotuloutukset,
7270:  Tarkoituksena on, että peruspääoman koro-                - Ilmailulaitokselle lainaehdoin myönnetty-
7271:  tukset ovat siirtymävaiheessa riittävät Ilmailu-      jen määrärahojen takaisinmaksut,
7272:  laitoksen investointien rahoituksesta. Perus-                 korot Ilmailulaitokselle lainaehdoin
7273:  pääoman korotuksesta päätetään vuosittain             myönnetyistä määrärahoista ja
7274:  tulo- ja menoarvion yhteydessä ottaen muun               - Ilmailulaitoksen eläkemaksut ja muut
7275:  muassa huomioon Ilmailulaitoksen investoinnit         maksut henkilöstölle keskitetysti suoritettavista
7276:  sekä lentoasemien suomalaisille lentoyhtiöille        etuuksista ja korvauksista.
7277:  tarjoamat kilpailulähtökohdat.                           Valtion menoina otettaisiin valtion tulo- ja
7278:     Aloittava tase ja suunnitellut peruspääoma-        menoarvioon:
7279:  korotukset antavat edellytykset toiminnan ke-            - määrärahat Ilmailulaitoksen peruspää-
7280:  hittymiseen kannattavalla pohjalla liikennöi-         oman korotukseen,
7281:  mismaksujen nykyinen reaalitaso säilyttäen tai           - Ilmailulaitokselle lainaehdoin myönnettä-
7282:  sitä hieman laskien. Laskelmat osoittavat epä-        vät määrärahat,
7283:  varmuustekijöistä huolimatta myös, että Ilmai-           - määrärahat korvausten myöntämiseen 11-
7284:  lulaitoksella on alkuvuosien jälkeen edellytyk-       mailulaitokselle ja
7285:  set liiketaloudellisesti kannattavaan toimin-            - Ilmailulaitoksen henkilöstön eläkkeet ja
7286:  taan, kun sotilasilmailulle annettavat palvelut       muut henkilöstölle keskitetysti suoritettavat
7287:   korvataan Ilmailulaitokselle.                        etuudet ja korvaukset.
7288: 
7289: 
7290: 
7291: 
7292:  2   300442S
7293: 10                                   1990 vp. -      HE n:o 137
7294: 
7295:                              YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
7296: 
7297: 
7298: 1. Lakiehdotuksen perustelut                         pääosin keskittää liikelaitoksessa erilliseen yk-
7299:                                                      sikköön. Ilmailuhallituksessa ne ovat olleet
7300:    1 §. Hallinnollinen asema. Ilmailulaitos olisi    suurelta osin hajautettuina eri osastoille.
7301: liikenneministeriön hallinnonalalla toimiva lii-        Pykälän 3 momentin mukaan Ilmailulaitos
7302: kelaitos. Valtioneuvoston ministeriöiden luku-       huolehtii myös siviili-ilmailuun liittyvistä kan-
7303: määrästä ja yleisestä toimialasta annetun lain       sainvälisistä sopimuksista ja siviili-ilmailun
7304: 3 §:n 1 momentin 9 kohdan (1008/88) nojalla          kansainvälisestä yhteistyöstä kuten ilmailuhal-
7305: liikenneministeriö käsittelee ilmailua koskevat      litus on tehnyt tähänkin asti. Tähän sisältyvät
7306: valtioneuvostolle kuuluvat asiat.                    myös eri maiden ilmailuhallintojen toimivalto-
7307:    Liikenneministeriön tehtävänä olisi yleisesti     jensa puitteissa tekemät keskinäiset sitoumuk-
7308: valvoa ja seurata Ilmailulaitoksen toimintaa.        set, jotka ovat olleet yleisiä kansainvälisessä
7309: Liikenneministeriössä valmisteltaisiin ja sieltä     kanssakäynnissä ilmailun alalla.
7310: esiteitäisiin valtioneuvostossa käsiteltävät 11-        Nykyisessä toimialasäännöksessä ei ole ollut
7311: mailulaitosta koskevat asiat. Näitä ovat yleis-      erillistä mainintaa siitä, että ilmailuhallitus oli-
7312: lain 11, 12 ja 14 §:ssä sekä 15 §:n 3 momentis-      si velvollinen hoitamaan valtioneuvoston erik-
7313: sa, 20 §:n 1 momentissa ja 27 §:n 2 momentis-        seen määräämiä tehtäviä. Koska on mahdollis-
7314: sa tarkoitetut asiat. Niin ikään liikenneministe-    ta, että tällaisia tehtäviä on tarkoituksenmu-
7315: riössä valmisteltaviksi ja sieltä esiteltäviksi      kaista Ilmailulaitokselle vastaisuudessa määrä-
7316: kuuluisivat ehdotetun lain 2 §:n 3 momentissa        tä, ehdotetaan 3 momenttiin otettavaksi tätä
7317: ja 6 §:ssä tarkoitetut säännökset ja määräyk-        koskeva säännös.
7318: set.                                                    Tarkoituksena on, että julkisen vallan käyt-
7319:    Ilmailulaitokseen sovellettaisiin yleislakia.     tämistä sisältäviä tehtäviä annetaan Ilmailulai-
7320: Siinä on säännökset valtion liikelaitosten toi-      tokselle vain lailla. Silloin kun laitokselle anne-
7321: mintaa, taloutta ja ulkoista ohjausta koskevis-      taan tehtäviä asetuksella tai valtioneuvoston
7322: ta yleisistä periaatteista. Ehdotetuna lailla täy-   päätöksellä, tehtävien tulee olla sellaisia, että
7323: dennetään yleislain säännöksiä ja annetaan           ne soveltuvat Ilmailulaitoksen hoidettaviksi.
7324: Ilmailulaitoksen erityisasemasta ja ominaispiir-     Valtioneuvoston päätöstä alemmanasteisilla
7325: teistä johtuvia säännöksiä. Täydennykset kos-        määräyksillä ei voida antaa tehtäviä Ilmailulai-
7326: kisivat Ilmailulaitoksen toimialaa (2 §), viran-     tokselle. Siten ministeriöt eivät voi yleistoimi-
7327: omaistehtävien järjestelyä (3 §), hallitusta         valtansa nojalla antaa tehtäviä Ilmailulaitok-
7328: (4 §), korvauksia (8 §), liikenneministeriön oh-     selle, vaan tehtävien antamiseen tulee olla
7329: jausta (9 §), virkojen perustamista ja lakkaut-      asianmukainen yksilöity valtuutus laissa. Riip-
7330: tamista (10 §), virkamiehen asemaa viran lak-        pumatta siitä, annetaanko tehtävä Ilmailulai-
7331: kauttamistilanteessa (11 §) ja siirtymävaihetta      tokselle lailla, asetuksella vai valtioneuvoston
7332: (14 §).                                              päätöksellä, tehtävästä aiheutuva rasitus kor-
7333:    2 §. Toimiala ja tehtävät. Ilmailulaitoksen       vataan yleislain 9 §:ssä säädetyin edellytyksin.
7334: keskeiset tehtävät ehdotetaan säilytettäviksi ny-       Koska Ilmailulaitokselle annettavien tehtä-
7335: kyisen sisältöisinä. Lentoasemien ylläpitoon         vien soveltuvuus laitokselle on harkittava sen
7336: liittyvät erilaiset palvelut kuitenkin jatkuvasti    päätehtävien kannalta, tulisi liikenneministe-
7337: monipuolistuvat, minkä vuoksi Ilmailulaitok-         riön kanta aina selvittää silloin, kun muilla
7338: sen toimialan on oltava riittävän väljä, jotta se    hallinnonaloilla valmistellaan sellaisia säädös-
7339: mahdollistaa kokonaispalvelujen kehittämisen         muutoksia, jotka vaikuttavat Ilmailulaitoksen
7340: ja markkinoiden kysyntään vastaamisen. Tästä         tehtäviin ja talouteen.
7341: syystä ehdotetaan toimialaa laajennettavaksi            3 §. Viranomaistehtävien järjestely. Liikelai-
7342: siten, että Ilmailulaitos voi harjoittaa myös        tosuudistusta toteutettaessa on katsottu, ettei
7343: muuta laitoksen toimialaan liittyvää liiketoi-       kilpailutilanteessa oleva liikelaitos voi hoitaa
7344: mintaa. Samalla tavoin on toimiala määritelty        viranomaistehtäviä, jotka kohdistuvat laitok-
7345: myös Valtionrautateitä ja Posti- ja telelaitosta     sen kanssa kilpaileviin yrityksiin. Ilmailulaitos
7346: koskevissa liikelaitoslaeissa.                       ei ole toimialallaan kilpailutilanteessa, mistä
7347:    Pykälän 2 momentissa luetellaan keskeisim-        syystä viranomaistehtävien irrottaminen Ilmai-
7348: mät viranomaistehtävät, jotka on tarkoitus           lulaitoksesta ei ole tässä mielessä tarpeellista.
7349:                                      1990 vp. -      HE n:o 137                                      11
7350: 
7351: Koska Ilmailulaitos kuitenkin toimii liiketalou-        4 §. Hallitus. Yleislain perustelujen mukai-
7352: dellisten periaatteiden mukaisesti, on tarkoi-       sesti tarkoituksena on, että liikelaitoksen halli-
7353: tuksenmukaista pääosin eriyttää viranomais-          tuksessa voisi olla ministeriön edustaja. Esteel-
7354: tehtävien hoito laitoksen sisällä liiketoiminnas-    lisyyskysymykseen liittyvän epäselvyyden pois-
7355: ta. Liiketoiminnan ja viranomaistehtävien            tamiseksi pykälässä ehdotetaankin säädettä-
7356: erottaminen toisistaan on myös keino, joka           väksi, että Ilmailulaitoksen hallitukseen voi-
7357: tukee eduskunnan ja valtioneuvoston aseman           daan määrätä edustaja liikenneministeriöstä.
7358: korostamista tulosohjauksessa sekä palvelu- ja          5 §. Pa/velutavoitteet. Pykälän mukaan 11-
7359: toimintatavoitteiden määrittelyssä. Ilmailulai-      mailulaitoksen tulee valtion liikelaitoksena
7360: tos hoitaisi ehdotuksen mukaan siten edelleen        huolehtia palvelujensa tarkoituksenmukaisesta
7361: viranomaistehtävät, eikä niitä erotettaisi hallin-   kehittämisestä siten, että samalla voidaan myös
7362: nollisesti eri viraston tehtäväksi. Tämä on          ilmailua edistää. Tämä on tärkeää maan elin-
7363: myös tarkoituksenmukaista lentokenttä- ja len-       keinoelämän tarpeita ajatellen sekä myös sen
7364: nonvarmistuspalvelujen tuotannon ja viran-           turvaamiseksi, että kansalaisten liikkumistar-
7365: omaistehtävien moninaisten riippuvuuksien            peet voidaan ilmaliikenteessäkin tulevaisuudes-
7366: hallitsemiseksi sekä ilmailualan vähäisten hen-      sa tyydyttää. Ilmailulaitokselle ehdotettu pal-
7367: kilöstövoimavarojen ja muiden yhteisten voi-         velujen kehittämisvelvollisuus saattaa näin ol-
7368: mavarojen tehokkaammaksi käyttämiseksi.              len olla laajempi kuin pelkkä liiketaloudellinen
7369:     Liiketoiminnan ja viranomaistehtävien hoi-       kannattavuus edellyttäisi.
7370: tamisen eriyttäminen toisistaan edellyttää myös         Ilmailulaitoksen tarjoamien palvelujen tulee
7371: sitä, että erilliselle yksikölle kuuluvat viran-     vastata paitsi laitoksen asiakkaiden myös koko
7372: omaisasiat ratkaisee yksikön päällikkö tai hä-       yhteiskunnan tarpeita. Pykälässä tarkoitettuja
7373: nen määräämänsä virkamies tai työntekijä.            asiakkaita ovat Ilmailulaitoksen palveluita
7374: Näihin päätöksiin voidaan hakea muutosta             käyttävät kansalaiset, yritykset ja viranomai-
7375: korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Tämä poik-         set. Yhteiskunnan tarpeisiin kuuluvat nykyisen
7376: keaa siitä, mitä yleislaissa on liikelaitoksen       kansallisen lentoasemaverkoston säilyttäminen
7377: hallituksen ja toimitusjohtajan toimivallasta        ja kehittäminen kansainväliset vaatimukset
7378:  säädetty.                                           täyttäväliä tasolla, poikkeusoloihin varautumi-
7379:     Toimilupien ja lupakirjojen peruuttamiseen       seen tähtäävät toimenpiteet ja alueellisesti tasa-
7380: liittyvissä ratkaisuissa on usein kyse asianomai-    painoisen yhteiskunnallisen kehityksen tukemi-
7381: sen ammatin jatkuvuudesta, joten päätöksellä         nen.
7382:  on suuri merkitys yksilön kannalta. Ilmailuhal-        Hallituksen mielestä lentoliikenteen aluepo-
7383: lituksessa nämä asiat on tähän asti ratkaistu        liittinen merkitys tulee palvelutavoitteita asetet-
7384: yhden virkamiehen päätöksellä esittelystä. Eri-      taessa ottaa huomioon siten, että maan eri
7385: tyisesti peruuttamistilanteissa lupakirja-asiat      osien väliset yhteydet kehittyvät riittävän no-
7386:  ovat usein ongelmallisia ja vaativat perusteel-     peiksi ja että kulkumahdollisuudet jakautuvat
7387: lista etukäteisselvittelyä ja harkintaa, jolloin     mahdollisimman tasapuolisesti maan eri osien
7388:  asialle on eduksi, että sen käsittelyyn ottaa       asutuskeskusten välille. Jo olemassa olevan
7389:  osaa useampi henkilö. Tämän vuoksi pykälän          lentoasemaverkon välityskyky tulee ensisijai-
7390:  2 momentissa ehdotetaan, että toimilupien ja        sesti käyttää hyväksi alueellista tasapuolisuutta
7391:  lupakirjojen peruuttamista koskevien asioiden       edistettäessä.
7392:  käsittelyä ja ratkaisemista varten laitokseen          Pykälässä mainittujen palvelutavoitteiden li-
7393:  perustetaan erityinen lautakunta, jonka asettaa     säksi eduskunta voi antaa yleislain nojalla
7394:  liikenneministeriö. Todettakoon myös, että          tarvittaessa tarkempia palvelu- ja muita toi-
7395:  Ruotsissa lupakirjojen peruuttaminen ratkais-       mintatavoitteita.
7396:  taan lopullisesti lääninoikeudessa. Ilmailulain-       6 §. Hinnoittelu. Yleislain 7 §:n mukaan lii-
7397:  säädäntöä uudistettaessa tullaan Suomessa           kelaitos päättää tuottamistaan palveluista ja
7398:  noudatettavaa käytäntöä lupakirja-asioissa          tavaroista perittävistä hinnoista, jollei laitos-
7399:  harkitsemaan uudelleen. Lautakunnan päätök-         kohtaisessa laissa toisin säädetä. Hinnat pääte-
7400:  siin kuten muihinkin Ilmailulaitoksen viran-        tään liiketaloudellisin perustein, jollei laitos-
7401:  omaispäätöksiin haetaan muutosta valittamalla       kohtaisessa laissa säädetä muista hinnoittelupe-
7402:  korkeimpaan hallinto-oikeuteen siinä järjestyk-     rusteista. Hinnoittelussa on otettava huomioon
7403:  sessä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa         liikelaitokselle asetetut palvelutavoitteet ja
7404:  annetussa laissa (154/50) on säädetty.              muut toimintatavoitteet.
7405: 12                                     1990 vp. -      HE n:o 137
7406: 
7407:    Ehdotetun pykälän mukaan on asetuksella             maan huomattavasti enemmän kuin pelkän
7408: tarvittaessa mahdollista säätää, että valtioneu-       tulorahoituksen puitteissa on mahdollista. Pit-
7409: vosto päättää joidenkin palveluiden hinnoista          käaikaisen lainan ottaminen on tarpeellista eri-
7410: tai hintojen yleisestä tasosta. Asetuksen anta-        tyisesti Helsinki-Vantaan lentoaseman raken-
7411: minen jää harkinnanvaraiseksi ja riippumaan            nushankkeita ja Etelä-Suomen lennonvarmis-
7412: liikennepoliittisista ja talouspoliittisista suh-      tuskeskuksen uusintaa varten sekä mahdollises-
7413: danteista. Jos asetusta ei anneta, päättää Il-         ti myös muita pitkävaikutteisia menoja varten.
7414: mailulaitos yleislain mukaisesti hinnoittelusta.       Lainaa voidaan käyttää myös työtaistelun tai
7415: Tällöinkin hinnoittelu voi osaltaan nojautua           muun ulkoisen tapahtuman aiheuttaman rahoi-
7416: eduskunnan, valtioneuvoston ja liikenneminis-          tustilanteen heikkenemisen korjaamiseksi sekä
7417: teriön ohjauksesta ilmeneviin perusteisiin.            myös siirtymävaiheen taloudellisten järjestely-
7418:    Lähtökohtana on hallituksen mielestä pidet-         jen toteuttamiseksi.
7419: tävä sitä, että Ilmailulaitos päättäisi itse tuotta-      Yleislain 8 §:n mukaan lainanoton rajoista
7420: miensa palveluiden hinnoista. Tämä on perus-           ja ehdoista antaa määräyksiä valtioneuvosto.
7421: teltua muun muassa Ilmailulaitokselta edelly-             8 §. Korvaukset. Yleislain 9 §:n mukaan val-
7422: tettävistä palveluista aiheutuvien kustannusten        tion tulo- ja menoarvioon voidaan ottaa mää-
7423: ja palveluiden hinnoittelun yhteenkytkemiseksi         räraha korvauksen myöntämiseen liikelaitok-
7424: sekä vastaavien palveluiden hintojen kansain-          selle määrätyn tehtävän suorittamiseksi sekä
7425: välisen kehityksen paremmin huomioon otta-             asetettujen palvelutavoitteiden ja muiden toi-
7426: miseksi. Hallituksen tarkoituksena on, että            mintatavoitteiden saavuttamiseksi. Perustelu-
7427: kansainvälisen liikenteen maksujen osalta nou-         jen mukaan tarvittaessa säädetään liikelaitos-
7428: datetaan kilpailukykyistä hinnoittelua. Vertai-        kohtaisessa laissa tarkemmin korvausten perus-
7429: lukohtana tällöin on Suomen kansainvälisiä             teista. Korvauksia voidaan myöntää käyttö- ja
7430: lentokenttiä vastaavien ulkomaisten kenttien           investointimenoihin, tietyn toiminnan tai sen
7431: hintataso.                                             osan ylläpitämiseen, hintojen alentamiseen, lii-
7432:    Pysäköintimaksujen osalta vertailukohtana           ketaloudellisesti kannattamattomien tehtävien
7433: hinnoittelussa voidaan pitää muiden pysäköin-          hoitamiseen tai toimeksiannon luonteiseen in-
7434: tilaitosten maksuja, joiden seuraaminen tapah-         vestointitehtävään.
7435: tuu luontevimmin liikelaitoksen omin päätök-              Pykälän 1 momentin mukaan Ilmailulaitok-
7436: sin.                                                   sen sotilasilmailulle antamien palvelujen kor-
7437:    Ilmailuhallituksen tietyistä viranomaistehtä-       vaamista varten on valtion tulo- ja menoar-
7438: vistä on peritty maksuja suoritteen tuottami-          vioon otettava vuosittain määräraha. Ilmavoi-
7439: sesta ilmailuhallitukselle aiheutuneiden koko-         mat käyttää hyväkseen Ilmailulaitoksen lento-
7440: naiskustannusten perusteella. Ottaen kuitenkin         kenttä- ja lennonvarmistuspalveluja, joiden
7441: huomioon, ettei viranomaistehtävien hinnoitte-         määräksi arvioitiin vuonna 1990 noin 60 mil-
7442: lulla vaikuteta haitallisesti lentoturvallisuuteen     joonaa markkaa. Korvauksen määräksi on ar-
7443: eikä ilmailun yleiseen kehittämiseen. Sama pe-         vioitu vuonna 1991 54 miljoonaa markkaa.
7444: riaate on syytä säilyttää liikelaitoksessakin vi-      Määrässä on otettu huomioon myös Ilmailulai-
7445: ranomaistehtävien osalta. Siitä ehdotetaan sää-        toksen vastaavasti saarnat palvelut ilmavoimil-
7446: dettäväksi pykälän 2 momentissa.                       ta.
7447:    7 §. Lainanotto. Yleislain 8 §:n 1 momentin            Pykälän 2 momentin perusteella Ilmailulai-
7448: mukaan liikelaitos voi ottaa toimitusluottoa           tokselle tulisi korvattavaksi myös sen antama
7449: sekä lainaa, jonka takaisinmaksuaika on alle           ammatillinen peruskoulutus, jonka vuosikus-
7450: vuoden. Saman pykälän 2 momentin mukaan                tannukset ovat liikelaitoskaudella noin 2 mil-
7451: liikelaitokselle voidaan laitoskohtaisessa laissa      joonaa markkaa vuodessa. Ilmailuhallitus an-
7452: antaa oikeus ottaa eduskunnan suostumuksen             taa ammatillista peruskoulutusta lähinnä len-
7453: rajoissa myös sellaista lainaa, jonka takaisin-        nonvarmistushenkilöstölleen.
7454: maksuaika on vähintään vuosi. Ehdotuksen                  Ilmailuhallitus ylläpitää useita vähäliikentei-
7455: mukaan Ilmailulaitokselle myönnettäisiin sano-         siä lentoasemia. Osalle näistä lentoasemista ei
7456: tun pykälän mukainen oikeus pitkäaikaisen              ole säännöllistä raskasta lentoliikennettä tai
7457: lainan ottamiseen.                                     lentoliikenne muutoin on niille kausiluonteista.
7458:    Ilmaliikenteen voimakkaan kasvun ja teknii-         Esityksessä ei kuitenkaan ehdoteta Ilmailulai-
7459: kan nopean kansainvälisen kehityksen johdos-           tokselle korvattavaksi tällaisten lentoasemien
7460: ta Ilmailulaitos joutuu 1990-luvulla investoi-         ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia, koska II-
7461:                                      1990 vp. -     HE n:o 137                                      13
7462: 
7463: mailulaitoksen nykyiset tehtävät katsotaan yh-      tehtävistä vastaavan erillisen yksikön päällikön
7464: deksi kokonaisuudeksi. 1 os liikenneolosuhtei-      virka.
7465: den huomattava muuttuminen nykyisestä ta-              Liikelaitosuudistuksen tavoitteiden mukai-
7466: sosta aiheuttaa jonkin nykyiseen lentoasema-        sesti liikelaitoksen ulkoisen ohjauksen paino-
7467: verkkoon kuuluvan lentoaseman jäämisen lii-         pistettä on tarkoitus siirtää yksityiskohtaisesta
7468: ketaloudellisesti    epätarkoituksenmukaiseksi,     ohjauksesta tulos- ja tavoiteohjaukseen. Poik-
7469: on Ilmailulaitoksen palvelutavoitteista päätet-     keuksena yleislakiin ehdotetaan, että valtion
7470: täessä harkittava valtion liikelaitoksista anne-    tulo- ja menoarviossa eriteltävät virat täsmen-
7471: tun lain 9 §:n mukaisen korvauksen tarpeelli-       nettäisiin asetuksella. Esityksen mukaan Ilmai-
7472: suutta. Mikäli Ilmailulaitos tulevaisuudessa        lulaitokselle annettaisiin yleislain 16 §:n 2 mo-
7473: määrätään ylläpitämään uusia vähäliikenteisiä       mentissa säädetyllä tavalla oikeus perustaa ja
7474: lentoasemia, tulee niiden aiheuttama rahoitus-      lakkauttaa laitoksen muut kuin ylimmän joh-
7475: tarve selvittää erikseen.                           don virat sekä muuttaa niiden nimet. Säännös
7476:    Tapauskohtaisesti saattaa olla perusteita an-    virkojen siirtämisestä on yleislaissa. Lakiehdo-
7477: taa Ilmailulaitokselle korvauksia myös silloin,     tus ei merkitse muutoksia virka- ja työsuhtei-
7478: kun valmiustehtävien hoito, väestönsuojeluvel-      sen henkilöstön käyttöön. Tarkoituksena ei ole
7479: voitteet tai muut syyt aiheuttavat huomattavia      myöskään käyttää virkojen perustamis- ja lak-
7480: kustannuksia.                                       kauttamisoikeutta yleisten virkaehtosopimus-
7481:    Kun Ilmailulaitokselle osoitetaan yleislain      ten sisällön sivuuttamiseksi. Asetuksessa anne-
7482: nojalla korvauksia tiettyjen tehtävien hoitami-     taan tarvittavat säännökset siitä, millä organi-
7483: seksi, tulee konaukset mitoittaa noudattaen         saatiotasolla virkojen perustamisesta ja lak-
7484: täysimääräistä kustannusten kattamisperiaatet-      kauttamisesta päätetään.
7485: ta. Tällöin korvaus kattaisi myös osuutensa            II §. Virkamiehen asema viran lakkautta-
7486: yhteiskustannuksista eikä siten vääristäisi mui-    mistilanteessa. Esityksen mukaan Ilmailulaitos
7487: den palvelujen hinnoittelua.                        perustaa ja lakkauttaa itse useimmat virkansa.
7488:                                                     Muutenkin Ilmailulaitoksella yleislain mukaise-
7489:    9 §. Liikenneministeriön ohjaus. Pykälän         na liikelaitoksena olisi laaja toimivalta päättää
7490: mukaan liikenneministeriö päättäisi Ilmailulai-     toiminnastaan ja taloudestaan. Yleislain mu-
7491: toksen palvelutavoitteista ja muista toimintata-    kaan Ilmailulaitoksen on muun ohella toimitta-
7492: voitteista eduskunnan ja valtioneuvoston hy-        va liiketaloudellisten periaatteiden mukaisesti.
7493: väksymissä rajoissa. Tarkoituksena on, että            Liiketaloudellisen tehokkuuden vaatimus ja
7494: liikenneministeriö voisi tarvittaessa täsmentää     markkinoiden kysyntään vastaaminen saattaa
7495: eduskunnan ja valtioneuvoston yleislain nojal-      Ilmailulaitoksessa johtaa joissakin tapauksissa
7496: la Ilmailulaitokselle asettamia tavoitteita. Tä-    valtion virastoja ja muita laitoksia huomatta-
7497: mä on perusteltua sen vuoksi, että liikennesek-     vasti helpommin virkajärjestelyihin. Tästä eri-
7498: torilla liikenneministeriö on viranomainen, jo-     tyisestä syystä hallitus pitää tarpeellisena, että
7499: ka päättää monista vastaavantasoisista muita        yleislain mukaisessa liikelaitoksessa vakinaiset
7500: liikennemuotoja koskevista liikennepoliittisista    virkamiehet saavat turvan viran lakkauttami-
7501: asioista ja jonka tulisi pystyä vaikuttamaan        sen varalta.
7502: myös ilmailupoliittisiin kysymyksiin.                  Sääntely jossain määrin täsmentäisi virka-
7503:    Tarkoituksena on, että pykälän 1 kohdan          miehen asemaa valtion virkamieslakiin (755/
7504: perusteella liikenneministeriö voisi täsmentää      86) nähden. Asetuksella voitaisiin täsmentäväs-
7505: esimerkiksi lentoasemaverkostoa koskevia ta-        ti säätää siitä, että esimerkiksi viiden vuoden
7506: voitteita ja 3 kohdan perusteella kohdentaa         virkasuhteen kesto toisi liikelaitoksen virka-
7507: tarvittavat korvaukset.                             miehen turvasäännösten piiriin, kuten jäljem-
7508:    JO §. Virkojen perustaminen ja lakkauttami-      pänä on lähemmin esitetty.
7509: nen. Pykälän mukaan toimitusjohtajan ja hä-            Valtion virkamieslain mukaan valtion virka-
7510: nen välittömien alaistensa virat perustaisi ja      miehelle, jonka pitkäaikainen palvelussuhde
7511: lakkauttaisi valtioneuvosto. Asetuksella sää-       valtioon on päättynyt sen johdosta, että hänet
7512: dettäisiin, mitä virkamiehiä on pidettävä toimi-    on irtisanottu viran lakkauttamisen vuoksi, ja
7513: tusjohtajan välittöminä alaisina. Nämä virat        jonka uudelleensijoittuminen on iän tai muun
7514: eriteltäisiin yleislain 10 §:n 5 kohdan mukaises-   syyn vuoksi vaikeaa, suoritetaan erorahaa.
7515: ti valtion tulo- ja menoarviossa. Yksi tällainen    Tällaiselle virkamiehelle voidaan harkinnan
7516: virka tulisi olemaan luonnollisesti viranomais-     mukaan lisäksi suorittaa toistuvaa korvausta.
7517: 14                                   1990 vp. -     HE n:o 137
7518: 
7519: Erorahasta ja toistuvasta korvauksesta sekä         kuitenkin sen estämättä, mitä eroraha-asetuk-
7520: niiden myöntämisen edellytyksistä säädetään         sen 2 ja 5 §:ssä on säädetty erorahan ja toistu-
7521: asetuksella.                                        van korvauksen myöntämisen edellytyksistä,
7522:    Eroraha-asetuksen (726/87) mukaan eroraha        oikeus erorahaan ja toistuvaan korvaukseen
7523: on säädetty suoritettavaksi peruserorahana ja       aina, jos hänen palvelussuhteensa on jatkunut
7524: lisäerorahana. Toistuva korvaus myönnetään          asetuksella säädettävän ajan. Ilmailulaitoksesta
7525: taas viranomaisen harkinnan mukaan virka-           annettavassa asetuksessa on tarkoitus edellyt-
7526: miehelle, joka peruserorahan ja lisäerorahan        tää viiden vuoden palvelusta Ilmailulaitoksessa
7527: myöntämisen jälkeenkin edelleen on työttömä-        sillä tavalla yhtäjaksoisesti, että virkamies on
7528: nä työnhakijana työnvälityksessä. Ne perus-         saanut pääasiallisen toimeentulonsa llmailulai-
7529: teet, joiden mukaan erorahan suuruus määrä-         tokselta eikä palvelussuhteessa ole ollut muita
7530: tään, vahvistaa kuitenkin valtioneuvosto. Ero-      kuin lyhyitä katkoksia. Toistuvaa korvausta
7531: rahasta ja toistuvasta korvauksesta, niiden         ryhdyttäisiin suorittamaan välittömästi erora-
7532: myöntämisen edellytyksistä ja niiden määrän         han jälkeen eli virkamiehen oltua työttömänä
7533: perusteista säädettäessä on otettava huomioon       kolme kuukautta.
7534: myös virkasuhteen jatkumisaika taikka alalla-          Lain voimaantulon jälkeen Ilmailulaitoksen
7535: oloaika.                                            palvelukseen tulevalle virkamiehelle, jota ei ole
7536:    Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettä-        mahdollista sijoittaa uudelleen llmailulaitoksen
7537: väksi Ilmailulaitokselle velvollisuus ryhtyä toi-   palvelukseen ja joka ei ole saanut muutenkaan
7538: menpiteisiin lakkautettavan vakinaisen viran-       työtä, voidaan myöntää eroraha-asetuksessa
7539: haltijan sijoittamiseksi laitoksen toiseen vir-     tarkoitettua erorahaa ja toistuvaa korvausta
7540: kaan tai tehtävään, jota voidaan pitää sopiva-      sen mukaan kuin eroraha-asetuksessa sääde-
7541: na. Ilmailulaitos pystyykin poikkeustapauksia       tään. Erorahan ja toistuvan korvauksen suorit-
7542: lukuun ottamatta huolehtimaan uudelleensi-          taisi eroraha-asetuksen 15 §:n mukaan valtio-
7543: joi ttamisesta.                                     konttori. Suoritetut erorahat ja toistuvat kor-
7544:    Mikäli kysymykseen tulisi virkaan sijoittami-    vaukset peritään llmailulaitokselta sen mukaan
7545: nen, tämä voisi tapahtua siirtämällä tai nimit-     kuin yleislain 25 §:n 2 momentissa on säädetty.
7546: tämällä noudattaen yleistä virkamieslainsää-           Pykälän 4 momentin mukaan 1 ja 2 momen-
7547: däntöä. Jos sopivaa toista virkaa ei ole, Ilmai-    tin turvasäännökset eivät koskisi llmailulaitok-
7548: lulaitos olisi velvollinen ryhtymään toimenpi-      sen ylimpiä virkamiehiä, jotka vastaavat lai-
7549: teisiin virkamiehen sijoittamiseksi työsopimus-     toksen palvelutasosta ja taloudellisesta tulok-
7550: suhteiseen tehtävään. Viran tai tehtävän sopi-      sesta. Näiden virkamiesten piiri määriteltäisiin
7551: vuutta arvioitaessa on otettava huomioon vir-       Ilmailulaitoksesta annettavassa asetuksessa.
7552: kamiehen ikä, koulutus, ammattitaito ja muut        Tarkoituksena on kirjoittaa asetus niin, ettei-
7553: asiaan vaikuttavat seikat. Lähtökohtana on          vät turvasäännökset koskisi toimitusjohtajaa
7554: sijoittaminen sellaiseen virkaan tai tehtävään,     eivätkä hänen asetuksella säädettäviä välittö-
7555: jossa palvelussuhteen ehdot säilyvät entisel-       miä alaisiaan.
7556: lään. Ilmailulaitosta koskee myös valtion vir-
7557: kamieslain ja valtion virkamiesten uudelleensi-        Liikelaitoksen virkamiehen asemasta viran
7558: joittamisesta annetun asetuksen (725/87) mu-        nimen muuttuessa voidaan todeta, että viran
7559: kainen yleinen menettely virkamiehen sijoitta-      nimen muuttaminen ei aiheuta valtion virka-
7560: miseksi uudelleen valtion palvelukseen. Tässä       mieslain mukaan muutoksia virkamiehen pal-
7561: tapauksessa uudelleensijoittamista hoitaa val-      velussuhteen ehtoihin. Eri virkanimiin liittyvät
7562: tiokonttori.                                        eläke-edut vaihtelevat kuitenkin jossain mää-
7563:    Pykälän 2 momentissa ehdotetaan vakinai-         rin. Hallitus katsoo, ettei llmailulaitoksen vir-
7564: sen virkamiehen asema turvattavaksi siinä           kojen nimiä tule muuttaa niin, että virkamie-
7565: poikkeuksellisessa tapauksessa, ettei häntä ole     hen eläke-edut heikkenevät.
7566: voitu sijoittaa uudelleen Ilmailulaitoksen pal-        12 §. Tarkemmat säännökset. Pykälän mu-
7567: velukseen eikä hän ole saanut muutenkaan            kaan tarkempia säännöksiä annettaisiin asetuk-
7568: työtä. Tämä turvaaminen tapahtuisi käyttä-          sella. Asetuksella annettaisiin tarkempia sään-
7569: mällä hyväksi virkamieslainsäädännön mukais-        nöksiä hallituksen kokoonpanosta ja tehtävistä
7570: ta erorahan ja toistuvan korvauksen muodos-         sekä mahdollisesti lupakirja-asioita käsittele-
7571: tamaa järjestelmää. Ilmailulaitoksen lakkaute-      vän lautakunnan perustamisesta.
7572: tun vakinaisen viran työttömällä haltijalla olisi      13 §. Voimaantulo. Laki Ilmailulaitoksesta
7573:                                      1990 vp. -      HE n:o 137                                      15
7574: 
7575: ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä tam-           minkä vuoksi 4 momenttiin ehdotetaan saan-
7576: mikuuta 1991.                                        nöstä tilinpitotehtävien hoitamisesta siirtymä-
7577:    Lailla kumottaisiin ilmailuhallinnosta annet-     vaiheessa. Tällöin säilyy tilivuosien vertailukel-
7578: tu laki ja asetus sekä ilmailuhallinnon talou-       poisuus. Ilmailulaitos siirtyy kuitenkin heti
7579: denhoidon yleisistä perusteista annettu laki.        vuoden 1991 alussa omaan kassatalouteen.
7580:    14 §. Siirtymäsäännökset. Pykälän 1 mo-           Vuoteen 1990 kohdistuvat menorästit vähenne-
7581: mentin mukaan lakiehdotuksen mukaiselle lii-         tään valtiolle tilitettävistä tulorästeistä.
7582: kelaitokselle siirtyvät ne oikeudet ja velvolli-
7583: suudet, jotka nykyisin kuuluvat ilmailuhalli-
7584: tukselle. Säännöksen tarkoituksena on välttää        2. Tarkemmat säännökset
7585: epäselvät toimivalta- ja alistussuhteet lain voi-
7586: maan tullessa sekä taata valtiolle kuuluvien            Lain 12 §:n nojalla annettavassa asetuksessa
7587: oikeuksien, etujen ja velvollisuuksien säilymi-      on tarkoitus säätää tarkemmin hallituksen ko-
7588: nen. Edelleen momentin tarkoituksena on tur-         koonpanosta mukaan lukien henkilöstöjärjes-
7589: vata ulkopuolisten oikeudenhaltijoiden asema         töjen edustus, hallituksen tehtävistä, asetuksel-
7590: Ilmailulaitoksen organisaatiotyypin muuttues-        la päätettävistä viroista, virkojen perustaruis-
7591: sa. Ehdotetun lain mukainen Ilmailulaitos huo-       ja Iakkauttamismenettelystä, ylimmän johdon
7592: lehtii niistä tehtävistä, jotka laissa tai asetuk-   kelpoisuusvaatimuksista ja erorahan sekä tois-
7593: sessa olevien säännösten mukaan ovat kuulu-          tuvan korvauksen maksamisperusteista. Lisäk-
7594: neet ilmailuhallitukselle ja joita ei lailla tai     si asetuksella voidaan tarkentaa viranomaisteh-
7595: asetuksella säädetä muun viranomaisen tehtä-         tävien järjestelyä. Asetuksella säädettäisiin
7596: väksi. Lisäksi Ilmailulaitoksen tehtäviin kuulu-     myös lakiehdotuksen 3 §:n 2 momentissa tar-
7597: vat ne ilmailuhallintoa koskevat ja siihen liitty-   koitetun lautakunnan kokoonpanosta ja toimi-
7598: vät asiat, jotka ennen 1 päivää maaliskuuta          kaudesta.
7599: 1972 annettujen säännösten perusteella kuului-
7600: vat liikenneministeriölle tai tie- ja vesiraken-
7601: nuslaitokselle.                                      3. Voimaantulo
7602:    Yleislain siirtymäsäännösten mukaisesti 2 ja
7603: 3 momentissa säädettäisiin henkilöstön oikeus-
7604:                                                        Laki Ilmailulaitoksesta ehdotetaan tulevaksi
7605: asemasta uuteen organisaatioon siirryttäessä.        voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991.
7606: Tarkoituksena on välttää epäselvyydet lain voi-
7607: maan tullessa ja taata, että henkilöstön oikeu-
7608: det ja velvollisuudet säilyvät tällöin muuttu-
7609: mattomina. Säännökset eivät estä toteuttamas-        4. Säätäruisjärjestys
7610: ta laitoksen sopimuspaikkaisen johdon osalta
7611: mahdollisesti tarvittavia virkojen uudelleenjär-       Ehdotuksen mukainen laki voidaan säätää
7612: jestelyjä.                                           tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Liikelai-
7613:    Toimitusjohtajan ja hänen välittömien alais-      tosuudistuksen edellyttämät hallitusmuodosta
7614: tensa virat on tarkoitus perustaa 10 §:n mukai-      poikkeavat säännökset sisältyvät yleislakiin,
7615: sesti. Jotta laitoksessa ei samanaikaisesti olisi    joka on säädetty valtiopäiväjärjestyksen
7616: sekä pääjohtajan että toimitusjohtajan virkoja,      67 §:ssä säädetyllä tavalla.
7617: tulee pääjohtajan virka lakkauttaa.
7618:    Ilmailuhallituksen tilinpäätös vuodelta 1990        Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
7619: Iaadittaisiin nykyisen käytännön mukaisesti,         kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
7620: 16                                   1990 vp. -      HE n:o 137
7621: 
7622: 
7623:                                                 Laki
7624:                                            llmailulaitoksesta
7625: 
7626:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
7627: 
7628:                        1§                              Toimilupien ja lupakirjojen peruuttamista
7629:               Hallinnollinen asema                   koskevat asiat käsittelee ja ratkaisee Ilmailulai-
7630:                                                      toksessa liikenneministeriön asettama lauta-
7631:    Ilmailulaitos on liikenneministeriön hallin-      kunta, jonka toimikaudesta ja kokoonpanosta
7632: nonalalla toimiva valtion liikelaitos.               säädetään asetuksella.
7633:    Ilmailulaitokseen sovelletaan valtion liikelai-     Ilmailulaitoksen viranomaisasiassa tekemään
7634: toksista annettua lakia (627 /87), jollei tässä      päätökseen haetaan muutosta valittamalla kor-
7635: laissa toisin säädetä.                               keimpaan hallinto-oikeuteen siinä järjestykses-
7636:                                                      sä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa an-
7637:                        2§                            netussa laissa (154/ 50) säädetään.
7638:               Toimiala ja tehtävät
7639:                                                                             4§
7640:     Ilmailulaitos tuottaa lentokenttä- ja lennon-                        Hallitus
7641: varmistuspalveluja sekä siviili- että sotilas-
7642: ilmailun tarpeita varten sekä harjoittaa muuta         Ilmailulaitoksen hallitukseen voidaan määrä-
7643: laitoksen toimialaan liittyvää liiketoimintaa.       tä liikenneministeriön edustaja. Hallituksen
7644:     Ilmailulaitoksen tehtävänä on antaa ilmailua     tehtävistä, kokoonpanosta ja asettamisesta an-
7645: koskevia määräyksiä ja ohjeita, käsitellä ilmai-     netaan tarkempia säännöksiä asetuksella.
7646: luun liittyviä toimilupia ja lupakirjoja sekä
7647: ilma-alusten lentotoimintaa, lentokelpoisuutta,                             5§
7648: rekisteröintiä ja kiinnittämistä koskevat asiat                      Palvelutavoitteet
7649: ja muutoinkin edistää ilmailua, huolehtia il-
7650: mailun kehittämisestä ja valvonnasta sekä               Ilmailulaitoksen tulee huolehtia sen tehtäviin
7651: muista siviili-ilmailuun liittyvistä viranomais-     kuuluvien palvelujen tarkoituksenmukaisesta
7652: tehtävistä.                                          tarjonnasta ja niiden ilmailua edistävästä ke-
7653:    Ilmailulaitos huolehtii myös siviili-ilmailuun    hittämisestä liiketoiminnan edellytysten mukai-
7654: liittyvistä kansainvälisistä sopimuksista ja si-     sesti ottaen huomioon asiakkaiden sekä koko
7655: viili-ilmailun kansainvälisestä yhteistyöstä siltä   yhteiskunnan alueelliset ja muut yleiset tarpeet.
7656: osin kuin ne eivät kuulu muun viranomaisen
7657: toimivaltaan.                                                              6§
7658:    Asetuksella ja valtioneuvoston päätöksellä                           Hinnoittelu
7659: voidaan Ilmailulaitokselle antaa myös muita
7660: sille soveltuvia tehtäviä.                             Asetuksella voidaan tarvittaessa määrätä ne
7661:                                                      palvelut, joiden hinnoista tai hintojen yleisestä
7662:                        3§                            tasosta määrää valtioneuvosto.
7663:           Viranomaistehtävien järjestely                Viranomaistehtävistä perittävät maksut mää-
7664:                                                      rätään enintään suoritteiden tuottamisesta ai-
7665:    Viranomaistehtävien hoitamista varten on          heutuvien kustannusten mukaisiksi. Hinnoitte-
7666: Ilmailulaitoksessa erillinen yksikkö, jonka          lussa voidaan lisäksi ottaa huomioon liikenne-
7667: päällikkö tai hänen määräämänsä poiketen             turvallisuuden vaatimukset ja ilmailun edistä-
7668: siitä, mitä valtion liikelaitoksista annetussa       minen.
7669: laissa säädetään liikelaitoksen hallituksen ja
7670: toimitusjohtajan toimivallasta, ratkaisee erityi-                           7 §
7671: sesti lentoturvallisuuteen liittyvien ohjeiden ja                       Lainanotto
7672: määräysten antamista, siviili-ilmailun valvon-
7673: taa, lupakirjoja, ilma-alusten lentotoimintaa,         Ilmailulaitoksella on oikeus ottaa eduskun-
7674: lentokelpoisuutta, rekisteröintiä ja kiinnittä-      nan suostumuksen rajoissa lainaa, jonka takai-
7675: mistä koskevat asiat.                                sinmaksuaika on vähintään vuosi.
7676:                                      1990 vp. -      HE n:o 137                                      17
7677: 
7678:                        8 §                           mahdollista, on erorahasta ja toistuvasta kor-
7679:                    Korvaukset                        vauksesta voimassa, mitä niistä jäljempänä
7680:                                                      säädetään.
7681:    Ilmailulaitoksen sotilasilmailulle antamien         Vakinaiselle virkamiehelle, joka on ollut Il-
7682: palvelujen korvaamista varten otetaan valtion        mailulaitoksen palveluksessa tämän lain voi-
7683: tulo- ja menoarvioon vuosittain määräraha.           maan tullessa ja jonka palvelussuhde on jatku-
7684:    Jos Ilmailulaitokselle määrätään muu mer-         nut asetuksella säädettävän ajan, suoritetaan
7685: kittävä kannattamaton tehtävä tai velvoite, sen      erorahaa ja välittömästi sen jälkeen toistuvaa
7686: korvausta varten otetaan määräraha valtion           korvausta siihen asti, kunnes hän sijoittuu
7687: tulo- ja menoarvioon tai siitä aiheutuva rasitus     uudelleen työhön. Muuten on hänelle suoritet-
7688: otetaan huomioon asetettaessa laitokselle tu-        tavasta erorahasta ja toistuvasta korvauksesta
7689: lostavoitetta. Ilmailulaitos hoitaa tällaisen teh-   soveltuvin osin voimassa, mitä valtion virka-
7690: tävän liiketaloudelliset näkökohdat ja asetettu      mieslaissa (755/86) ja eroraha-asetuksessa
7691: tulostavoite huomioon ottaen myönnetyn kor-          (726/87) säädetään.
7692: vauksen ja tehtävästä kertyvien tulojen rajois-        Muulle kuin 2 momentissa tarkoitetulle vaki-
7693: sa.                                                  naiselle virkamiehelle suoritetaan erorahaa ja
7694:                                                      hänelle voidaan myöntää eroraha-asetuksessa
7695:                        9§                            tarkoitettua toistuvaa korvausta sen mukaan
7696:           Liikenneministeriön ohjaus                 kuin eroraha-asetuksessa säädetään.
7697:                                                        Mitä tässä pykälässä säädetään, ei koske
7698:    Eduskunnan t>yväksyttyä valtion tulo- ja          toimitusjohtajaa eikä muita asetuksella säädet-
7699: menoarvion sekä Ilmailulaitoksen keskeiset           täviä Ilmailulaitoksen ylimpiä virkamiehiä.
7700: palvelutavoitteet ja muut toimintatavoitteet
7701: sekä Ilmailulaitoksen esitettyä alustavan tulos-                            12 §
7702: ja rahoitussuunnitelmansa liikenneministeriö                      Tarkemmat säännökset
7703: päättää:
7704:    1) Ilmailulaitoksen palvelutavoitteista ja          Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän-
7705: muista toimintatavoitteista eduskunnan ja val-       töönpanosta annetaan asetuksella.
7706: tioneuvoston hyväksymissä rajoissa;
7707:    2) tarvittaessa Ilmailulaitoksen tulostavoit-                            13§
7708: teen osista valtioneuvoston päättämän tulosta-                         Voimaantulo
7709: voitteen puitteissa; sekä
7710:    3) korvausten myöntämisestä Ilmailulaitok-          Tämä laki tulee voimaan          päivänä
7711: selle.                                               kuuta 19
7712:                                                        Tällä lailla kumotaan ilmailuhallinnosta 14
7713:                       10§                            päivänä tammikuuta 1972 annettu laki (40/72)
7714:   Virkojen perustaminen ja lakkauttaminen            ja ilmailuhallinnon taloudenhoidon yleisistä
7715:                                                      perusteista 29 päivänä joulukuuta 1988 annettu
7716:    Toimitusjohtajan ja hänen asetuksella sää-        laki (1376/88).
7717: dettävät välittömien alaistensa virat perustaa ja      Toimenpiteisiin tämän lain täytäntöön pane-
7718: lakkauttaa valtioneuvosto, ja ne eritellään val-     miseksi voidaan ryhtyä ennen sen voimaantu-
7719: tion tulo- ja menoarviossa. Muut Ilmailulai-         loa.
7720: toksen virat perustaa ja lakkauttaa sekä niiden                            14 §
7721: nimet muuttaa Ilmailulaitos.
7722:                                                                    Siirtymäsäännökset
7723:                       11§                               Ilmailuhallitukselle kuuluvat oikeudet ja vel-
7724:    Virkamiehen asema viran lakkauttamis-             voitteet sekä sille laissa tai asetuksessa säädetyt
7725:                 tilanteessa                          tehtävät, mukaan luettuna ne ilmailuhallintoa
7726:                                                      koskevat ja siihen liittyvät asiat, jotka ennen 1
7727:   Jos Ilmailulaitos lakkauttaa viran, sen on         päivää maaliskuuta 1972 annettujen säännös-
7728: ryhdyttävä toimenpiteisiin vakinaisen virka-         ten perusteella kuuluivat liikenneministeriölle
7729: miehen sijoittamiseksi laitoksen toiseen vir-        tai tie- ja vesirakennuslaitokselle, siirtyvät tä-
7730: kaan tai tehtävään, jota voidaan pitää hänelle       män lain mukaiselle Ilmailulaitokselle, jollei
7731: sopivana. Jos uudelleen sijoittaminen ei ole         lailla tai asetuksella toisin säädetä.
7732: 18                                   1990 vp. -     HE n:o 137
7733: 
7734:    Ilmailuhallinnon virat siirtyvät tämän lain      joka käyttää valtion virkamieslain voimaanpa-
7735: mukaisen Ilmailulaitoksen viroiksi lukuun ot-       nolain (756/86) 15 §:n mukaista oikeuttaan
7736: tamatta pääjohtajan virkaa, joka lakkaa tä-         lakkautuspalkkaan, ei sovelleta, mitä tämän
7737: män lain tullessa voimaan.                          lain 11 §:n 2 momentissa säädetään.
7738:    Ilmailuhallinnon henkilöstö siirtyy tämän           Ilmailulaitos hoitaa tämän lain voimaantu-
7739: lain mukaisen Ilmailulaitoksen palvelukseen ja      loa edeltävän tilivuoden toimintaan kohdistu-
7740: säilyttää aikaisempiin palvelussuhteisiinsa liit-   vat, ilmailuhallitukselle tilivirastona kuuluneet
7741: tyvät oikeudet ja velvollisuudet. Virkamieheen,     tilinpitotehtävät.
7742: 
7743: 
7744:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1990
7745: 
7746: 
7747:                                       Tasavallan Presidentti
7748:                                       MAUNO KOIVISTO
7749: 
7750: 
7751: 
7752: 
7753:                                                                  Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
7754:                                       1990 vp. -     HE n:o 138
7755: 
7756: 
7757: 
7758: 
7759:                                      Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työntekijäin eläkelain
7760:                                   sekä lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain
7761:                                   1 §:n muuttamisesta
7762: 
7763: 
7764: 
7765: 
7766:                            ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
7767: 
7768:    Esityksessä ehdotetaan, että yksityisen työn-     hin ei sisälly palkatonta lapsenhoitoaikaa. Jol-
7769: antajan palveluksessa olevia työntekijöitä kos-      lei laskentaan valituksi tulleista vuosista mi-
7770: keviin työeläkelakeihin lisättäisiin saannös         kään sisälly työsuhteen neljään viimeiseen ka-
7771: työsuhdetietojen      selvittämisvelvollisuudesta.   lenterivuoteen, eläkkeen perusteena olevana
7772: Työntekijä voisi vaatia eläkeoikeuteensa vai-        palkkana pidettäisiin työssäoloaikaista keski-
7773: kuttavien työsuhdetietojen oikeellisuuden sel-       määräistä ansiota ennen työsuhteen päättymis-
7774: vittämistä. Työsuhdeselvittelystä annettaisiin       tä.
7775: työntekijälle ja myös työnantajalle valitus-            Työsuhdetietojen selvittämisvelvollisuudesta
7776: kelpoinen päätös. Ensisijaisesti selvittelyvelvol-   ei aiheudu välittömiä kustannuksia työelä-
7777: lisuus koskisi niitä työsuhteita, joiden päätty-     kejärjestelmälle. Eläkemenoissa eläkkeen pe-
7778: misestä ei ole kulunut yli kymmentä vuotta.          rusteena olevan palkan laskutavan muutoksen
7779: Tätä vanhempiakin työsuhdetietoja olisi mah-         vaikutus alkaa näkyä vasta vuosituhannen
7780: dollista selvittää, jos työntekijä itse esittää      vaihtumisen jälkeen. Täysipainoisesti vaikut-
7781: vaatimuksensa tueksi riittävää selvitystä.           taessaan muutos lisäisi työntekijäin eläkelain
7782:    Esityksessä ehdotetaan lisäksi muutettavaksi      mukaista eläkemenoa arviolta vajaa 0, 1 OJo.
7783: eläkkeen perusteena olevan palkan laskusään-         Uudistus koskisi arviolta noin 10 000 työsuh-
7784: töä siten, ettei työsopimuslaissa tarkoitettu äi-    detta vuodessa.
7785: tiys- tai vanhempainloma taikka hoitovapaa
7786: vaikuttaisi heikentävästi työsuhteesta määräy-         Esitys liittyy talous- ja tulopoliittiseen koko-
7787: tyvään eläkkeeseen. Ehdotuksen mukaan eläk-          naisratkaisuun vuosille 1990 ja 1991.
7788: keen perusteena oleva palkka lasketaan enin-           Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voi-
7789: tään neljästä sellaisesta kalenterivuodesta, joi-    maan vuoden 1991 alusta.
7790: 
7791: 
7792: 
7793: 
7794:                                            PERUSTELUT
7795: 
7796: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut                     TEL:n alaisten työsuhteiden alkamisesta ja
7797:    muutokset                                         päättymisestä sekä työntekijöille maksettujen
7798:                                                      palkkojen määrä. Tästä säädetään työntekijäin
7799: 1.1. Työsuhdetietojen sitovuus                       eläkeasetuksen 3 §:ssä. Eläkelaitos ilmoittaa
7800:                                                      nämä tiedot edelleen eläketurvakeskuksen pitä-
7801:   Työnantajalla on työntekijäin eläkelain            mään työsuhderekisteriin. Työsuhderekisteriin
7802: (395/61 TEL) 1 §:n mukaan lakisääteinen vel-         ilmoitetaan lisäksi työnantajan maksamat ly-
7803: vollisuus järjestää työntekijöidensä eläketurva.     hytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin
7804: Työnantajan tulee ilmoittaa eläkelaitokselle         eläkelain (134/62 LEL) alaiset ansiot sekä eräi-
7805: 301054H
7806: 2                                     1990 vp. -      HE n:o 138
7807: 
7808: den työsuhteessa olevien taiteilijoiden ja toi-       seen, hän on joutunut tyytymään eläkelaitok-
7809: mittajien eläkelain (662/85 TaEL) alaiset an-         sen ratkaisuun. Ainoastaan eläketurvakeskuk-
7810: siot. Yrittäjien itsensä ottamat yrittäjien elä-      sen työeläkelakien soveltamisasioissa antamaan
7811: kelain (468/69) sekä maatalousyrittäjien elä-         ratkaisuun voi valittamalla hakea muutosta.
7812: kelain (467 /69) mukaiset vakuutukset ilmoite-        Näin ollen työntekijä saa valituskelpoisen pää-
7813: taan myös työsuhderekisteriin. Työsuhderekis-         töksen työsuhdettaan koskevassa asiassa
7814: teristä ilmenevät työsuhdeajat ja ansiot ovat         useimmiten vasta tehtyään eläkehakemuksen.
7815: pohjana laskettaessa eläkkeen määrää.                 Koska mahdollisuudet luotettavasti selvittää
7816:    Eläketurvakeskus lähettää työntekijälle ot-        työsuhdetietoja heikkenevät ajan kuluessa, tä-
7817: teen työsuhderekisteristä automaattisesti sil-        män on katsottu vaarantavan työntekijän oi-
7818: loin, kun hän ensimmäisen kerran tulee TEL:n          keusturvaa.
7819: tai LEL:n piiriin kuuluvaan työsuhteeseen. Re-           Jotta työntekijälle ei aiheutuisi työsuhdetie-
7820: kisteriote lähetetään myös silloin, kun TEL:n         tojen virheellisyyden takia edunmenetystä, on
7821: alainen työsuhde päättyy tai kun työsuhteeseen        perusteltua, että työsuhteen päättymisen jäl-
7822: tehdään TEL:n 2 §:n 3 momentin mukainen               keen hyvissä ajoin ennen eläketapahtumaa voi-
7823: niin sanottu tekninen katkaisu. Työsuhteen            daan vahvistaa eläkkeen pohjana olevien työ-
7824: päättymisen johdosta annettavan rekisteriot-          suhdetietojen oikeellisuus. Sen vuoksi ehdote-
7825: teen työntekijä saa käytännössä runsaan vuo-          taan, että niihin eläkelakeihin, jotka koskevat
7826: den kuluttua työsuhteen päättymisestä.                työsuhteita, lisättäisiin säännös siitä, että työ-
7827:    Eläketurvakeskuksen lisäksi myös eläkelai-         suhdeselvittelyn tuloksesta annetaan valitus-
7828: tokset antavat eläketurvakeskuksen työsuhde-          kelpoinen päätös. Päätös annettaisiin sekä
7829: rekisterin tiedot sisältäviä otteita. Muun muas-      työntekijälle että työnantajalle. Myös työnan-
7830: sa kaikki TEL-eläkelaitokset ja maatalousyrit-        tajaa on pidettävä asianosaisena, kun selvitte-
7831: täjien eläkelaitos lähettävät rekisteriotteet vii-    lyn tuloksena vahvistetaan uusi työsuhde tai
7832: den vuoden välein 30-55-vuotiaille vakuute-           rekisterissä jo olevan työsuhteen tietoja muute-
7833: tuilleen. Jotta työsuhderekisteriotteiden lähet-      taan.
7834: täminen vastaisuudessakin sujuisi mahdollisim-           Eläkelaitoksen mahdollisuus selvittää yli
7835: man joustavasti, tarkoituksena on työntekijäin        kymmenen vuotta vanhoja työsuhteita on ra-
7836: eläkeasetuksen muutoksella mahdollistaa elä-          joitettu. Esimerkiksi työnantajan on säilytettä-
7837: keturvakeskuksen rekistereiden suorakäyttö            vä työntekijöitä koskevaan palkkakirjaopitaan
7838: eläkelaitoksissa teknisen käyttöyhteyden avul-        kuuluvat palkkatositteet kuusi vuotta sen vuo-
7839: la.                                                   den lopusta lukien, jonka työnantajan tilikausi
7840:    Myös työntekijällä on oikeus saada työsuh-         on kestänyt. Palkansaajien verotietoja säilyte-
7841: derekisteristä tietoja. Näin hän voi tarkistaa        tään puolestaan viisi vuotta verovuoden päät-
7842: tietojen oikeellisuuden ja pyytää niiden oikai-       tymisen jälkeen. Tämän vuoksi ehdotetaan
7843: semista. Jos rekisteritiedoissa on puutteita,         säädettäväksi, että tällaisten yli kymmenen
7844: työntekijä voi kirjallisesti tai suullisesti pyytää   vuotta vanhojen työsuhteiden osalta eläkelaitos
7845: eläkelaitosta käynnistämään tarvittavat selvit-       on velvollinen aloittamaan selvittelyn edellyt-
7846: telytoimenpiteet työsuhdetietojen oikaisemisek-       täen, että työntekijä esittää vaatimuksensa tu-
7847: si. Työeläkejärjestelmän tavoitteiden mukaises-       eksi riittäväksi katsottavan selvityksen. Elä-
7848: ti kaikki rekisteritiedoista löytyvät virheet pyri-   kelaitos voisi ryhtyä selvittelytyöhön näissäkin
7849: tään korjaamaan niin, ettei työsuhteita jäisi         tapauksissa, vaikka työntekijä ei ole selvitystä
7850: selvittämättä eikä eläke-etujen menetyksiä syn-       esittänytkään.
7851: tyisi. Siinä tapauksessa, että työnantaja on             Työsuhdetietojen selvittämisestä huolehtisi
7852: laiminlyönyt vakuuttamisvelvollisuutensa, elä-        pääsääntöisesti se eläkelaitos, jossa työntekijän
7853: keturvakeskus huolehtii selvittelytoimenpiteis-       ilmoittama työnantaja on järjestänyt eläketur-
7854: tä. Vakuuttamisvelvollisuuden laiminlyönti ei         van. Eläkelaitos antaisi päätöksen vain siitä
7855: sinänsä aiheuta edunmenetyksiä, koska työsuh-         työsuhteesta, jota se on selvitellyt. Päätöksellä
7856: teen perusteella syntynyt eläkeoikeus ei vanhe-       vahvistettaisiin eläkkeen määräämistä varten
7857: ne.                                                   työsuhteen osalta eläkkeeseen oikeuttava aika
7858:    Työsuhdetietojen selvittämiseen on nykyisin-       ja eläkkeen perusteena oleva palkka. Jos selvit-
7859: kin aina ryhdytty ja rekisterissä olevat virheet      telyn kohteena oleva työsuhde edelleen jatkuu,
7860: on pyritty oikaisemaan. Jos työntekijä ei kui-        päätöksessä voidaan todeta eläkkeeseen Oikeut-
7861: tenkaan ole ollut tyytyväinen selvittelyn tulok-      tavan ajan alkamisajankohta. Päätös voidaan
7862:                                      1990 vp. -     HE n:o 138                                        3
7863: 
7864: antaa myös siitä, onko tietty työsuhteesta saatu    työsuhteen sisään jäävä enintään vuoden mit-
7865: vastike eläkkeen perusteena olevaa palkkaa          tainen äitiys- ja vanhempainloma tai hoitova-
7866: määrättäessä huomioon otettavaa työansiota.         paa samoin kuin muu palkaton jakso, jos
7867:   Siinä tapauksessa, että asia tulee eläkelaitok-   työntekijä palaa samaan työsuhteeseen. Jos
7868: sen aloitteesta tai työntekijän taikka työnanta-    työntekijä irtisanoutuu tai jää palkattomalle
7869: jan pyynnöstä TEL:n 1 §:n 5 momentin perus-         lomalle vuotta pidemmäksi ajaksi, eläkkeen
7870: teella eläketurvakeskuksen ratkaistavaksi, elä-     karttuminen loppuu palkanmaksun päättymi-
7871: kelaitos ei antaisi asiasta päätöstä. Tällöin       seen.
7872: eläketurvakeskus antaa päätöksen paitsi siitä,         Jos vanhemmat palaavat työelämään van-
7873: minkä työeläkelain piiriin työntekijä kuuluu,       hempainloman päätyttyä tai jakavat hoitoaiko-
7874: myös eläkkeeseen oikeuttavasta ajasta ja eläk-      ja keskenään, lapsenhoitoajat jäävät yleensä
7875: keen perusteena olevasta palkasta.                  alle vuoden mittaisiksi, jolloin lapsenhoitoaika
7876:    Ehdotetuilla muutoksilla ei ole tarkoitus es-    jää työsuhteen sisään eläkettä kartuttavaksi.
7877: tää TEL:n 7 §:n 2 momentin mukaista eläk-
7878: keen perusteena olevan palkan harkinnanva-             Lapsenhoitoaika saattaa kuitenkin heikentää
7879: raista tarkistamista.                               eläketurvaa, koska tältä ajalta syntyvä elä-
7880:    Ehdotettu muutos on tarkoitettu koskemaan        keoikeus ei välttämättä vastaa työajalta tosiasi-
7881: myös LEL:n piiriin kuuluvia työsuhteita. Tä-        allisesti saatua tuloa. Tämä johtuu eläkkeen
7882: mä edellyttää LEL:n 1 §:n tarkistamista.            perusteena olevan palkan nykyisestä laskenta-
7883: TaEL:n 11 §:n viittaussäännöksen perusteella        tavasta, jossa ei ole otettu huomioon äitiys- ja
7884: muutos tulisi koskemaan myös TaEL:n piiriin         vanhempainlomasta taikka hoitovapaasta ai-
7885: kuuluvia työsuhteita.                               heutuvia palkattornia lomia. Eläkkeen perus-
7886:    Lainmuutosten voimaantulo edellyttää työ-        teena oleva palkka lasketaan TEL:n 7 §:n 1
7887: eläkejärjestelmäitä tiedotuksen lisäämistä.         momentin mukaan kunkin työsuhteen osalta
7888:                                                     erikseen käyttämällä enintään neljän viimeisen
7889:                                                     kalenterivuoden ansioita. Neljästä viimeisestä
7890: 1.2. Lapsenhoitoaika ja eläkkeen perusteena         kalenterivuodesta jätetään pois se vuosi, jona
7891:      oleva palkka                                   indeksillä tarkistettujen kuukausiansioiden kes-
7892:                                                     kimäärä on pienin, ja se vuosi, jona tämä
7893:    Pienten lasten vanhempien työsuhdeturvaa         kuukausiansioiden keskimäärä on suurin. Työ-
7894: on olennaisesti parannettu 1980-luvulta läh-        suhteen eläkkeen perusteena olevana palkkana
7895: tien. Työsopimuslain 34 §:n (30/85) mukaan          pidetään kahden jäljelle jäävän kalenterivuo-
7896: työntekijällä on oikeus saada äitiys- ja van-       den ansioiden keskimäärää kuukautta kohden.
7897: hempainlomaksi se aika, jolta hänellä on oi-        Jos työsuhteen neljään viimeiseen vuoteen use-
7898: keus sairausvakuutuslain mukaiseen äitiys- ja       ammalle vuodelle osuu palkattornia lapsenhoi-
7899: vanhempainrahaan. Tällä hetkellä synnyttäjä         toaikoja, eläkkeen perusteena oleva palkka voi
7900: voi saada äitiysrahaa enintään 105 arkipäiväl-      jäädä työsuhteen ansiotasoa pienemmäksi.
7901: tä. Tämän jälkeen äiti ja isä voivat saada             TEL:n 7 §:n 2 momentin säännöksessä on
7902: vanhempainrahaa yhteensä enintään 158 arki-         annettu mahdollisuus eläkkeen perusteena ole-
7903: päivältä. Vanhempainrahakautta jatketaan 60         van palkan harkinnanvaraiseen tarkistamiseen.
7904: päivällä, jos lapsia on samalla kertaa syntynyt     Säännöksen mukaan edellytetään, että eläk-
7905: useampia. Äitiys- ja vanhempainloman yhteis-        keen perusteena oleva palkka on poikkeukselli-
7906: pituus voi olla enimmillään 323 arkipäivää.         sen syyn vuoksi vakiintunutta ansiotasoa alem-
7907: Vanhempainrahan päätyttyä työntekijällä on          pi. Laissa edellytetään lisäksi, että tällä seikalla
7908: oikeus hoitovapaaseen siihen saakka, kunnes         on merkittävä vaikutus työntekijän koko elä-
7909: lapsi täyttää kolme vuotta. Uudistusten tarkoi-     keturvaan. Merkittävänä vaikutuksena pide-
7910: tuksena on ollut lisätä pienten lasten vanhem-      tään 7,5 07o :n suuruista määrää. Lapsenhoito-
7911: pien mahdollisuutta hoitaa itse lapsiaan.           aika katsotaan lain tarkoittamaksi poikkeuk-
7912:    TEL:ssa ei ole säännöksiä äitiys- ja vanhem-     selliseksi syyksi. Koska edellä mainittu 7,5 07o
7913: painloman eikä hoitovapaan varalta. Lähtö-          lasketaan työntekijän koko eläketurvasta, har-
7914: kohtana TEL:a sovellettaessa on, että eläkettä      kinnanvaraista tarkistamista ei yleensä voida
7915: ansaitaan siltä ajalta, jolta palkka maksetaan.     toteuttaa yksittäisen työsuhteen osalta. Tätä on
7916: Vakiintuneen käytännön mukaan on eläkkee-           pidettävä epäkohtana pienten lasten vanhem-
7917:  seen oikeuttavaksi ajaksi kuitenkin luettu myös    pien eläketurvan kannalta.
7918: 4                                     1990 vp. -      HE n:o 138
7919: 
7920:    Edellä olevan perusteella ehdotetaan TEL:n         vasta vuosituhannen vaihteen jälkeen. Täysi-
7921: 7 §:ään lisättäväksi uusi 3 momentti, jonka           painoisesti vaikuttaessaan muutos lisäisi TEL-
7922: mukaan eläkkeen perusteena oleva palkka las-          eläkemenoa arviolta vajaa 0,1 OJo. Uudistus
7923: ketaan enintään neljästä sellaisesta kalenteri-       tulisi koskemaan noin 10 000 työsuhdetta vuo-
7924: vuodesta, joihin ei sisälly palkatonta lapsen-        dessa.
7925: hoitoaikaa.
7926:    Jollei eläkkeen perusteena olevan palkan
7927: laskentaan valituksi tulleista vuosista mikään        3. Voimaantulo
7928: sisälly työsuhteen neljään viimeiseen kalenteri-
7929: vuoteen, sanottuna palkkana pidettäisiin työs-           Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä
7930: säoloaikaista keskimääräistä ansiota ennen            tammikuuta 1991.
7931: työsuhteen päättymistä. Tämä määrättäisiin si-           TEL:n 7 §:n 3 momentin säännöstä sovellet-
7932: ten, että eläkkeen perusteena olevan palkan           taisiin työsuhteisiin, jotka ovat päättyneet
7933: määräytymisvuosien keskimääräistä kuukausi-           vuonna 1991 tai sen jälkeen. Työnantajien
7934: ansiotasoa laskettaessa jakajiin ei sisällytettäisi   tulee ilmoittaa vuonna 1990 maksettujen palk-
7935: palkattornia lapsenhoitopäiviä. Yhtenäisen            kojen määrä eläkelaitoksille vuoden 1991 hel-
7936: käytännön varmistamiseksi on tarkoituksen-            mikuun loppuun mennessä, joten vuosi 1990
7937: mukaista, että eläketurvakeskuksella olisi oi-        on ensimmäinen vuosi, josta alkaen eläkelai-
7938: keus antaa eläkkeen laskemisesta tarkempia            tokset voivat saada kattavasti tiedot pidetyistä
7939: soveltamisohjeita.                                    äitiys- ja vanhempainlomista sekä hoitovapais-
7940:    Pienten lasten vanhempien eläketurva on            ta työnantajilta. Tämän vuoksi aikaisintaan
7941: tarkoitus laskea tavalliseen tapaan TEL:n 7 §:n       vuodesta 1990 lähtien pidetyt lapsenhoitoajat
7942: 1 momentin mukaisesti, jollei eläkkeen perus-         voidaan aina ottaa huomioon. Näiden lisäksi
7943: teena oleva palkka ehdotetun uuden 3 momen-           voidaan ottaa huomioon lapsenhoitoajat, jotka
7944: tin mukaan laskettuna muodostuisi suurem-             on pidetty 1 päivän tammikuuta 1981 ja 31
7945: maksi. Ehdotettu muutos ei sulje pois TEL:n           päivän joulukuuta 1989 välisenä aikana edel-
7946: 7 §:n 2 momentin säännöksen soveltamista.             lyttäen, että työsuhde on päättynyt 1991 tai sen
7947:    Hallitus edellyttää, että TEL:n 7 §:n 3 mo-        jälkeen. Koska eläkelaitoksilla ei ole tietoa
7948: menttiin ehdotettu lapsenhoitoaikaa koskeva           mainittuna ajanjaksona pidetyistä lapsenhoito-
7949: eläkkeen perusteena olevan palkan laskutavan          ajoista, työntekijän on erikseen vaadittava näi-
7950: muutos toteutetaan myös kunnallisessa elä-            den aikojen huomioon ottamista. Vaatimuk-
7951: kejärjestelmässä.                                     sensa tueksi työntekijän olisi osoitettava riittä-
7952:                                                       vä selvitys työsuhteen kestäessä pidetyistä pal-
7953:                                                       kattomista lapsenhoitolomista, jollei tietoja
7954: 2. Esityksen taloudelliset vaiku-                     enää ole saatavissa työnantajalta.
7955:    tukset                                                TEL:n 10 a §:ssä säädettävää määräaikaa ei
7956:                                                       sovellettaisi niihin selvittelyihin, jotka ovat tul-
7957:   Ehdotetuna muutoksella, joka koskee työ-            leet vireille ennen kuin kuusi kuukautta on
7958: suhdetietojen selvittämistä, ei ole valtiontalou-     kulunut siitä, kun työntekijä on saanut lain
7959: dellista merkitystä. Työeläkejärjestelmälle pää-      voimaantulon jälkeen ensimmäisen kerran elä-
7960: tösten antamisesta ei aiheutuisi merkittävää          keturvakeskuksen tai eläkelaitoksen lähettä-
7961: kustannusten lisääntymistä. Selvittelytyön hel-       män otteen työsuhderekisteristä. Edellä tarkoi-
7962: pottumisesta koituisi ajan mittaan jonkin ver-        tettua määräaikaa voidaan kuitenkin aina so-
7963: ran säästöä. Sen sijaan muutoksenhakuelinten          veltaa asiaan, joka tulee vireille yli kymmenen
7964: työtä uudistus lisäisi aluksi vähäisessä määrin.      vuoden kuluttua lain voimaantulosta.
7965:   Eläkkeen perusteena olevan palkan laskenta-
7966: tavan muutos aiheuttaisi työeläkejärjestelmälle         Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
7967: aluksi lähinnä vain hallintokustannuksia. Elä-        kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
7968: kemenoissa muutoksen vaikutus alkaa näkyä             set:
7969:                                       1990 vp. -     HE n:o 138                                       5
7970: 
7971: 1.
7972:                                                Laki
7973:                                työntekijäin eläkelain muuttamisesta
7974: 
7975:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7976:    lisätään 8 päivänä heinäkuuta I96I annetun työntekijäin eläkelain (395/6I) 7 §:ään, sellaisena
7977: kuin se on muutettuna 30 päivänä joulukuuta I965, I5 päivänä joulukuuta I978, 8 päivänä
7978: elokuuta I986 sekä II päivänä marraskuuta ja 29 päivänä joulukuuta I988 annetuilla laeilla
7979: (707 /65, 980/78, 603/86 sekä 922 ja 1323/88), uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3-6 momentti
7980: siirtyy 4-7 momentiksi, sekä lakiin uusi 10 a § seuraavasti:
7981: 
7982:                        7§
7983:                                                      tulee esittää vaatimuksensa tueksi riittävä selvi-
7984:    Jos I momentissa tarkoitettuihin kalenteri-       tys.
7985: vuosiin sisältyy työsopimuslain 34 §:ssä tarkoi-        Jos työsuhdeselvittely koskee eläketurvakes-
7986: tettua palkatonta äitiys- tai vanhempainlomaa        kuksen 1 §:n 5 momentin perusteella ratkaista-
7987: taikka hoitovapaata, eläkkeen perusteena oleva       vaa asiaa, 1 momentissa tarkoitetun päätöksen
7988: palkka lasketaan I momentista poiketen siten,        antaa eläketurvakeskus.
7989: että kalenterivuosina otetaan huomioon enin-            Tässä pykälässä tarkoitettuun päätökseen
7990: tään neljä viimeistä sellaista kalenterivuotta,      saa hakea muutosta niin kuin 2I §:ssä on
7991: joihin ei sisälly mainittua palkatonta aikaa. Jos    säädetty.
7992: kuitenkin tällaista palkatonta aikaa sisältyy
7993: työsuhteen kaikkiin kalenterivuosiin tai vali-          Tämä laki tulee voimaan         päivänä
7994: tuksi tulleista vuosista mikään ei sisälly työsuh-   kuuta I99 .
7995: teen neljään viimeiseen kalenterivuoteen, eläk-         Tämän lain 7 §:n 3 momentin säännöstä
7996: keen perusteena olevana palkkana pidetään            sovelletaan työsuhteeseen, joka on päättynyt
7997: sitä työssäoloaikaista keskimääräistä ansiota,       tämän lain voimaantulon jälkeen. Lakia sovel-
7998: joka vastaa vakiintunutta ansiotasoa ennen           lettaessa otetaan huomioon vuonna 1990 pidet-
7999: työsuhteen päättymistä. Eläkkeen perusteena          ty palkaton äitiys- tai vanhempainloma sekä
8000: oleva palkka määrätään kuitenkin I tai 2             hoitovapaa. Työntekijän vaatimuksesta ote-
8001: momentin edellytysten mukaisesti, jos se niin        taan huomioon myös I päivän tammikuuta
8002: laskettuna on suurempi. Eläketurvakeskus an-         I98I ja 3I päivän joulukuuta I989 välisenä
8003: taa tarkemmat ohjeet tämän momentin sovel-           aikana pidetty palkaton äitiys- tai vanhempain-
8004: tamisesta.                                           loma sekä hoitovapaa. Työntekijän on esitettä-
8005:                                                      vä vaatimuksensa tueksi sellainen selvitys kuin
8006:                                                      häneltä kohtuudella voidaan edellyttää, kun
8007:                      10 a §                          otetaan huomioon myös eläkelaitoksen mah-
8008:   Eläkelaitoksen on työntekijän vaatimuksesta        dollisuudet hankkia selvitys.
8009: selvitettävä hänen eläkeoikeuteensa vaikutta-           Lain 10 a §:n 1 momentin määräaikaa ei
8010: vien työsuhdetietojen oikeellisuus ja annettava      sovelleta sellaisten työsuhdetietojen selvittämis-
8011: päätös eläkkeeseen oikeuttavasta palvelusajas-       vaatimukseen, joka on tullut vireille ennen
8012: ta ja eläkkeen perusteena olevasta palkasta.         kuin kuusi kuukautta on kulunut siitä, kun
8013: Työntekijän on tarvittaessa esitettävä vaati-        työntekijä on lain voimaantulon jälkeen ensim-
8014: muksensa perusteista sellainen selvitys kuin         mäisen kerran saanut otteen eläketurvakeskuk-
8015: häneltä kohtuudella voidaan edellyttää, kun          sen työsuhderekisteristä. Mainittua määräaikaa
8016: otetaan huomioon myös eläkelaitoksen mah-            voidaan kuitenkin aina soveltaa, jos vaatimus
8017: dollisuudet hankkia selvitys. Jos vaatimus kos-      työsuhdetietojen selvittämisestä tulee vireille yli
8018: kee sellaista työsuhdetta, jonka päättymisestä       kymmenen vuoden kuluttua lain voimaantulos-
8019: on kulunut yli kymmenen vuotta, työntekijän          ta.
8020: 6                                  1990 vp. -   HE n:o 138
8021: 
8022: 
8023: 2.
8024:                                            Laki
8025:         lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 1 §:n muuttamisesta
8026: 
8027:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8028:   muutetaan 9 päivänä helmikuuta 1962 annetun lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin
8029: eläkelain (134/62) 1 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 11 päivänä marraskuuta 1988
8030: annetussa laissa (923/88), seuraavasti:
8031: 
8032:                        1§                          työntekijän omaisille perhe-eläketurva tämän
8033:   Työntekijälle, joka sen vuoden jälkeen, jona lain mukaan. Jos tässä laissa ei toisin säädetä,
8034: hän on täyttänyt 13 vuotta, työskentelee metsä- on soveltuvin osin muutoin voimassa, mitä
8035: työssä, uittotyössä, maatila- ja puutarhatalou- työntekijäin eläkelain 3 §:n 2-4 momentissa,
8036: den eri töissä, maa-, vesi- ja talonrakennus- 4 §:n 1, 3, 5 ja 6 momentissa, 4 a-4 d, 4 f ja 4
8037: työssä, maanparannustyössä, turveteollisuus- g §:ssä, 5 b §:n 3 ja 4 momentissa, 5 c, 7 a-
8038: työssä, satamatyössä tai kotimaanliikenteen 10 a ja 12 §:ssä, 13 §:n 3 momentissa, 14,
8039: aluksessa taikka, sikäli kuin asetuksella sääde- · 15 a-18 ja 19 a-23 §:ssä on säädetty.
8040: tään, muulla sellaisella alalla, jolle lyhytaikai-
8041: set työsuhteet ovat luonteenomaisia, on työn-
8042: antajan kustannettava eläketurva vanhuuden           Tämä laki tulee voimaan       päivänä
8043: ja työkyvyttömyyden varalta sekä tälläisen kuuta 199 .
8044: 
8045: 
8046:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1990
8047: 
8048: 
8049:                                     Tasavallan Presidentti
8050:                                     MAUNO KOIVISTO
8051: 
8052: 
8053: 
8054: 
8055:                                                 Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
8056:                                       1990 vp. -     HE n:o 138                                       7
8057: 
8058:                                                                                                  Liite
8059: 
8060: 
8061: 
8062: 
8063: 2.
8064:                                                Laki
8065:         lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 1 §:n muuttamisesta
8066: 
8067:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8068:   muutetaan 9 päivänä helmikuuta 1962 annetun lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin
8069: eläkelain (134/62) 1 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 11 päivänä marraskuuta 1988
8070: annetussa laissa (923/88), seuraavasti:
8071: 
8072: 
8073: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
8074: 
8075:                        1§                                                   1§
8076:    Työntekijälle, joka sen vuoden jälkeen, jona         Työntekijälle, joka sen vuoden jälkeen, jona
8077: hän on täyttänyt 13 vuotta, työskentelee metsä-      hän on täyttänyt 13 vuotta, työskentelee metsä-
8078: työssä, uittotyössä, maatila- ja puutarhatalou-      työssä, uittotyössä, maatila- ja puutarhatalou-
8079: den eri töissä, maa-, vesi- ja talonrakennus-        den eri töissä, maa-, vesi- ja talonrakennus-
8080: työssä, maanparannustyössä, turveteollisuus-         työssä, maanparannustyössä, turveteollisuus-
8081: työssä, satamatyössä tai kotimaanliikenteen          työssä, satamatyössä tai kotimaanliikenteen
8082: aluksessa taikka, sikäli kuin asetuksella sääde-     aluksessa taikka, sikäli kuin asetuksella sääde-
8083: tään, muulla sellaisella alalla, jolle lyhytaikai-   tään, muulla sellaisella alalla, jolle lyhytaikai-
8084: set työsuhteet ovat luonteenomaisia, on työn-        set työsuhteet ovat luonteenomaisia, on työn-
8085: antajan kustannettava eläketurva vanhuuden           antajan kustannettava eläketurva vanhuuden
8086: ja työkyvyttömyyden varalta sekä tälläisen           ja työkyvyttömyyden varalta sekä tälläisen
8087: työntekijän omaisille perhe-eläketurva tämän         työntekijän omaisille perhe-eläketurva tämän
8088: lain mukaan. Jos tässä laissa ei toisin säädetä,     lain mukaan. Jos tässä laissa ei toisin säädetä,
8089: on soveltuvin osin muutoin voimassa, mitä            on soveltuvin osin muutoin voimassa, mitä
8090: työntekijäin eläkelain 3 § :n 2-4 momentissa,        työntekijäin eläkelain 3 §:n 2-4 momentissa,
8091: 4 §:n 1, 3, 5 ja 6 momentissa, 4 a-4 d, 4 f ja 4     4 §:n 1, 3, 5 ja 6 momentissa, 4 a-4 d, 4 f ja 4
8092: g §:ssä, 5 b §:n 3 ja 4 momentissa, 5 c, 7 a-10      g §:ssä, 5 b §:n 3 ja 4 momentissa, 5 c, 7 a-
8093: ja 12 §:ssä, 13 §:n 3 momentissa, 14, 15 a-18        JOa ja 12 §:ssä, 13 §:n 3 momentissa, 14,
8094: ja 19 a-23 §:ssä on säädetty.                        15 a-18 ja 19 a-23 §:ssä on säädetty.
8095: 
8096: 
8097:                                                        Tämä laki tulee voimaan         päivänä
8098:                                                      kuuta 199 .
8099:                                    1990 vp. -     HE n:o 139
8100: 
8101: 
8102: 
8103: 
8104:                                   Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yrityskiinnityslain
8105:                                 muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
8106: 
8107: 
8108: 
8109: 
8110:                           ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
8111: 
8112:   Esityksessä ehdotetaan yrityskiinnityslakia     mesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä annet-
8113: muutettavaksi. Tarkoituksena on selventää re-     tuun lakiin, osakeyhtiölakiin, osuuskuntalakiin
8114: kisteriviranomaisen tehtäviä sekä yritysten       ja ulosottolakiin.
8115: muutosten ja kiinnitetyn omaisuuden luovu-
8116: tuksen vaikutusta yrityskiinnityksen pysyvyy-
8117: teen.                                               Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan
8118:    Tähän liittyvät tarpeelliset muutokset ehdo-   mahdollisimman pian sen jälkeen, kun ne on
8119: tetaan tehtäviksi kaupparekisterilakiin, avoi-    hyväksytty ja vahvistettu.
8120: 
8121: 
8122: 
8123: 
8124: 301143E
8125: 2                                                               1990 vp. -               HE n:o 139
8126: 
8127: 
8128: 
8129: 
8130:                                                                  SISÄLLYSLUETTELO
8131: 
8132:                                                                                   Sivu                                                                Sivu
8133:     YLEISPERUSTELUT ........................ .                                       3   2. Laki kaupparekisterilain 18 §:n muuttamisesta               11
8134: 1. Nykyinen tilanne ............................. .                                  3   3. Laki avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiös-
8135: 2. Ehdotetut muutokset ......................... .                                  4
8136:                                                                                             tä annetun lain 8 luvun 6 §:n muuttamisesta ...            12
8137:                                                                                          4. Laki osakeyhtiölain 14 luvun 5 §:n muuttami-
8138: 3. Valmisteluvaiheet ............................. .                                4       sesta .......................................... .         12
8139: 4. Esityksen organisatoriset ja taloudelliset vaiku-
8140:    tukset ......................................... .                                    5. Laki osuuskuntalain 154 ja 155 §:n muuttami-
8141:                                                                                     4
8142:                                                                                             sesta .......................................... .         13
8143:     YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT ..... .                                            5    6. Laki ulosottolain 5 luvun 8 a ja 10 a §:n
8144:                                                                                             muuttamisesta ................................ .           13
8145: 1. Lakiehdotusten perustelut ..................... .                                5
8146:    1.1. Yrityskiinnityslaki ....................... .                               5       LIITTEET .................................... .
8147:    1.2. Kaupparekisterilaki ..    00   00   00   00.   00   00   00   ••••••        7
8148:    1.3. Laki avoimesta yhtiöstä ja kommandiitti-                                         1. Rinnakkaistekstit ......00   ......................   .    15
8149:         yhtiöstä .................................. .                               7
8150:                                                                                          Laki yrityskiinnityslain muuttamisesta ........... .          15
8151:                                                                                          Laki kaupparekisterilain 18 §:n muuttamisesta ... .           20
8152:    1.4. Osakeyhtiölaki .......................... .                                 7
8153:    1.5. Osuuskuntalaki   00.00   00.00      00   00   00   00   ••   00.00   00     8
8154:                                                                                          Laki avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä
8155:    1.6. Ulosottolaki ............................. .                                     annetun lain 8 luvun 6 §:n muuttamisesta ........ .           21
8156:                                                                                     8
8157:                                                                                          Laki osakeyhtiölain 14 luvun 5 §:n muuttamisesta              22
8158: 2. Voimaantulo .................................. .                                 8    Laki osuuskuntalain 154 ja 155 §:n muuttamisesta              23
8159:                                                                                          Laki ulosottolain 5 luvun 8 aja 10 a §:n muutta-
8160:    LAKITEKSTIT ............................... .                                    9    misesta .......................................... .          24
8161: 1. Laki yrityskiinnityslain muuttamisesta ........ .                                9    2. Asetus yrityskiinnitysasetuksen muuttamisesta .            25
8162:                                       1990 vp. -      HE n:o 139                                          3
8163: 
8164: 
8165: 
8166:                                         YLEISPERUSTELUT
8167: 
8168: 
8169: 1. Nykyinen tilanne                                    keinonharjoittajien on mahdollista turvautua
8170:                                                        tähän vakuusmuotoon. Yrityskiinnitys laajensi
8171:    Vuoden 1986 alusta tuli voimaan yrityskiin-         myös kiinnityskelpoisen omaisuuden piiriä.
8172: nityslaki (634/84). Yrityskiinnityslaki korvasi        Yrityskiinnitys kohdistuu pääsääntöisesti kaik-
8173: irtaimistokiinnityslain vuodelta 1923. Uuden           keen elinkeinonharjoittajan omistamaan elin-
8174: lain tavoitteena on kehittää irtaimen omaisuu-         keinotoimintaan kuuluvaan käyttö-, vaihto- ja
8175: den kiinnitysjärjestelmää yritysten toiminta-          rahoitusomaisuuteen. Irtain omaisuus on kiin-
8176: edellytysten lisäämiseksi parantamalla yritysten       nityksen piirissä riippumatta siitä, missä omai-
8177: mahdollisuutta käyttää omaa irtainta omai-             suus kulloinkin on.
8178: suuttaan luottojensa vakuutena. Erityisesti               Yrityskiinnitykset keskitettiin yhden valta-
8179: pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusmah-         kunnallisen rekisteriviranomaisen, patentti- ja
8180: dollisuuksia haluttiin parantaa. Samalla pyrit-        rekisterihallituksen, hoidettavaksi. Patentti- ja
8181: tiin myös velkojan aseman turvaamiseen irtai-          rekisterihallituksessa yrityskiinnitykset kuulu-
8182: mistokiinnitystä paremmin.                             vat yrityskiinnitystoimistolle, joka pitää yritys-
8183:    Yrityskiinnityslailla laajennettiin niiden elin-    kiinnitysrekisteriä.
8184: keinonharjoittajien piiriä, jotka voivat käyttää          Yrityskiinnityshakemuksia ja yrityskiinnityk-
8185: yritysomaisuuttaan luoton vakuutena. Nykyi-            siin liittyviä ilmoituksia on rekisteriviranomai-
8186: sin kaikkien kaupparekisteriin merkittyjen elin-       selle saapunut odotettua enemmän.
8187:                                                               1986         1987        1988         1989
8188:                                                                mk           mk          mk           mk
8189: Vahvistamishakemukset ..........................             5 724        5 864       6 106        6 272
8190: Vahvistetutkiinnitykset ...........................          4 033        6 943       5 784        6 058
8191: Kiinnitettyjen panttivelkakirjojen pääoma yhteen-
8192: sä .................................................        5 mrd      6,5 mrd       6 mrd        8 mrd
8193: 
8194:   Kiinnitetyn velkakirjan pääoma oli keski-           muutoshakemusta ja -ilmoitusta. Näistä 684 oli
8195: määrin noin yksi miljoona markkaa. Suurin             kiinnityksenhaltijan muutosilmoituksia. Kiin-
8196: pääoma, jonka vakuudeksi yksittäisessä hake-          nitysten     keskinäisen    etuoikeusjärjestyksen
8197: muksessa on anottu kiinnitystä ja jonka va-           muutoksia ja kuoletuksia oli yhteensä 169.
8198: kuudeksi kiinnitys on vahvistettu, on ollut yksi      Ilmoituksia ulosmittauksista, myymis- ja huk-
8199: miljardi markkaa.                                     kaamiskielloista ja pakkohuutokaupoista mer-
8200:   Vuonna 1988 tehtiin kahden kuukauden                kittiin yrityskiinnitysrekisteriin tänä aikana yh-
8201: ajalta selvitys eräistä elinkeinonharjoittajista,     teensä 22.
8202: joiden omaisuuteen oli haettu kiinnitys. Selvi-          Rasitustodistuksia rekisteriviranomainen on
8203: tyksen mukaan kiinnitykset jakautuivat toimi-         antanut yhteensä noin 29 500 vuoden 1989
8204: aloiHain seuraavasti:                                 loppuun mennessä.
8205:                                                          Yrityskiinnityslainsäädännön tultua voimaan
8206: teollisuus ............................ . 32,0 OJo    kiinnityshakemusten käsittely ruuhkaantui toi-
8207: kauppa .............................. . 28,6 OJo      minnan alkuvaiheessa. Pisimmillään hakemus-
8208: palvelu .............................. . 20,2%        ten käsittelyaika oli neljä kuukautta. Ruuh-
8209: majoitus ja ravitsemus ............... . 5,2%         kaantumiseen vaikutti vanhojen irtaimistokiin-
8210: kuljetus .............................. . 6,5%        nitysten     muuttaminen yrityskiinnityksiksi.
8211: maa- ja metsätalous ................. . 4,1%          Myös yrityskiinnitysten käsittelyn vaatima tie-
8212: talonrakennus ....................... . 2,2%          donsiirto kaupparekisteristä, automaattisen tie-
8213: kaivannaistoiminta .................. . 1,2%          tojenkäsittelyjärjestelmän käyttöönottovaikeu-
8214:                                                       det ja henkilöstön vähyys lisäsivät ruuhkaa.
8215:   Vuoden 1989 loppuun mennessä oli rekiste-           Vuosien 1986 ja 1987 aikana saatiin lisää
8216: röity 900 vahvistettuihin kiinnityksiin liittyvää     henkilökuntaa. Ruuhka saatiin puretuksi vuo-
8217: 4                                     1990 vp. -      HE n:o 139
8218: 
8219: den 1987 kevääseen mennessä. Nykyisin kiinni-         selventää. Eräiltä osin on myös tarpeen selven-
8220: tyshakemusten käsittely kestää keskimäärin vii-       tää ja täydentää niitä säännöksiä, jotka koske-
8221: kosta kahteen viikkoon. Yrityskiinnitysasiain         vat kiinnityksenhaltijan asemaa esimerkiksi sil-
8222: käsittely helpottuisi, jos kaupparekisterin ja        loin, kun kiinnityksen kohteena olevaa omai-
8223: yrityskiinnitysrekisterin automaattista tietojen-     suutta luovutetaan tai muutoin käsitellään
8224: käsittelyjärjestelmää edelleen kehitettäisiin.        niin, että tällä on vaikutusta kiinnityksenhalti-
8225:    Kun otetaan huomioon vahvistettujen kiinni-        jan oikeuteen. Muutosten tarkoituksena on
8226: tysten määrä (kaikkiaan 22 818) ja kiinnitetty-       selventää rekisteriviranomaisen tehtäviä ja yri-
8227: jen panttivelkakirjojen pääoma (25, 7 miljardia       tyksen muutosten sekä omaisuuden luovutuk-
8228: markkaa) yrityskiinnityksellä on vakuusjärjes-        sen vaikutusta yrityskiinnityksen pysyvyyteen.
8229: telmänä jo tähän mennessä käytännössä huo-            Kun yrityskiinnityslakia näiltä osin muutetaan,
8230: mattava merkitys. Näiden lukujen perusteella          on tarpeen muuttaa eräitä muita lakeja kuten
8231: ei tosin voida päätellä, kuinka paljon luottoa        kaupparekisterilakia (129179).
8232: yrityskiinnityksiä vastaan on myönnetty eikä
8233: tästä ole tehty selvityksiä. Koska yrityskiinni-
8234: tyslaki on ollut voimassa vasta vähän aikaa, ei        3. Valmisteluvaiheet
8235: myöskään voida esittää täsmällisiä tietoja siitä,
8236: kuinka paljon kiinnityksenhaitijoille on kerty-          Oikeusministeriö asetti maaliskuussa 1988
8237: nyt suorituksia yritysten konkursseissa. Sellais-      työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää yri-
8238: ten yritysten konkursseja, joiden omaisuuteen          tyskiinnityslainsäädännön tarkistustarpeet ot-
8239: on vahvistettu yrityskiinnitys, on tähän men-          taen huomioon lain soveltamisesta kertyneet
8240: nessä ollut 990. Näissä konkursseissa yritys-          kokemukset sekä valmistella tarpeelliset lain-
8241: kiinnitetyille saataville on kertynyt suorituksia      muutokset. Työryhmä luovutti mietintönsä oi-
8242: olennaisesti enemmän kuin aikaisemmin irtai-           keusministeriölle huhtikuussa 1989. Työryh-
8243: mistokiinnitysten nojalla. Tähän on keskeisesti        män ehdotuksista annetussa, yhteensä 20 vi-
8244: vaikuttanut etuoikeusasetuksen muuttaminen             ranomaisen ja järjestön lausunnossa, pidettiin
8245: yrityskiinnityslainsäädäntöä toteutettaessa si-        yrityskiinnityslain uudistamista tarpeellisena ja
8246: ten, että yrityskiinnitetyllä saatavalla on olen-      ehdotuksia pääpiirteittäin toteuttamiskelpoisi-
8247: naisesti parempi etuoikeusasema kuin irtaimis-         na. Useat lausunnonantajat kiinnittivät kuiten-
8248: tokiinnitetyllä saatavana.                             kin huomiota määräaikoihin, jotka liittyvät
8249:                                                        yrityskiinnityksen pysyvyyteen. Määräaikoja
8250:                                                        pidettiin muun muassa liian niukkoina sekä
8251: 2. Ehdotetut muutokset                                 osittain tulkinnanvaraisina. Eräät lausunno-
8252:                                                        nantajat esittivät lisäksi sellaisia muutoseh-
8253:   Yrityskiinnityslain voidaan sanoa toimineen          dotuksia, jotka olisivat merkinneet yrityskiin-
8254: pääosin tyydyttävästi ja vastanneen odotuksia.         nityksen perusperiaatteiden uudelleen arvioi-
8255: Käytännössä on tullut esiin eräitä lainsovelta-        mista.
8256: misongelmia. Pääasiassa nämä koskevat yritys-
8257: ten erilaisia muutostilanteita, kuten yrityksen
8258: luovutusta, toiminnan lopettamista tai elinkei-        4. Esityksen organisatoriset ja
8259: nonharjoittajan muita muutoksia, ja aiheutu-              taloudelliset vaikutukset
8260: vat osittain siitä, että kaupparekisteri ja yritys-
8261: kiinnitysrekisteri ovat itsenäisiä rekistereitä.          Esityksellä ei ole organisatorisia eikä valtion-
8262: Näitä koskevia säännöksiä on laissa tarpeen            taloudellisia vaikutuksia.
8263:                                       1990 vp. -      HE n:o 139                                       5
8264: 
8265: 
8266: 
8267: 
8268:                              YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
8269: 
8270: 
8271: 1. Lakiehdotuksen perustelut                          ulosottoteitse perityksi tai muutoin maksetuk-
8272:                                                       si.
8273: 1.1. Yrityskiinnityslaki                                  10 §. Yrityksen luovutus ja kiinnityksen vas-
8274:                                                       tattavaksi ottaminen. Yrityksen luovutuksella
8275:    4 §. Yrityskiinnityksen suhde muihin va-           siten, että luovutetaan osakeyhtiön osakkeita
8276: kuusmuotoihin. Rakennus, jonka omistaa muu            tai henkilöyhtiön yhtiöosuus, ei ole vaikutusta
8277: kuin maanomistaja, kuuluu yrityskiinnityksen          yrityskiinnitykseen. Sitä vastoin silloin, kun
8278: piiriin silloin, kun rakennuksen omistaja ei saa      luovutetaan osakeyhtiön, henkilöyhtiön tai
8279: siirtää käyttöoikeutta maahan ilman maan-             muun yrityksen omaisuutta ja siten luovute-
8280: omistajan suostumusta. Lainkohdassa sääde-            taan koko yritys tai pääosa siitä, luovutustoi-
8281: tään yrityskiinnityksen voimassaolosta silloin,       mella on vaikutusta yrityskiinnitykseen. Ehdo-
8282: kun yrityskiinnityksen kohteena oleva irtain          tetun 9 §:n 3 momentin mukaan yrityskiinnitys
8283: omaisuus, erityisesti vuokramiehen omistama           säilyy tällaisessa tapauksessa voimassa vain
8284: rakennus, ja omistusoikeus kiinteistöön tulevat       tietyn ajan.
8285: samalle omistajalle. Tämän jälkeen omaisuus               Lain 10 §:ssä säädetään siitä, millaisin edel-
8286: kuuluu kiinteistöön ja samalla kiinteistökiinni-      lytyksin luovutuksensaaja voi ottaa vastatak-
8287: tyksen piiriin. Kiinteistökiinnitysten ja yritys-     seen luovutettavaan omaisuuteen kohdistuvas-
8288: kiinnitysten keskinäisen aseman selventämisek-        ta yrityskiinnityksestä. Edellytyksenä vastatta-
8289: si ehdotetaan, että yrityskiinnitys säilyisi voi-     vaksi ottamiselle on yrityskiinnityksen piiriin
8290: massa vain tietyn ajan ja tuottaisi etuoikeuden       kuuluvan omaisuuden luovuttaminen sekä se,
8291: maksun saantiin ennen kiinteistökiinnityksiä.         että luovutettuun omaisuuteen ja luovutuksen-
8292: Sama koskisi yrityskiinnityksen voimassaoloa          saajan omaisuuteen vahvistettujen yrityskiinni-
8293: silloin, kun maanvuokrasopimus muutetaan              tysten haltijat antavat tähän suostumuksensa
8294: siirtokelpoiseksi. Näin vältettäisiin se, että yri-   ja sopivat kiinnitysten keskinäisestä etuoikeu-
8295: tyskiinnitys piilevänä kohdistuisi kiinteistöön       desta. Tällaisessa tapauksessa luovutuksen
8296: kuuluviin rakennuksiin.                               kohteena on koko yritystoiminta ja kaikki
8297:    9 §. Kiinnitetyn omaisuuden luovutus. Kiin-        yrityskiinnityksen piiriin kuuluva omaisuus sa-
8298: nitettyä omaisuutta voidaan luovuttaa normaa-         malla kertaa. Vastattavaksi ottamista on haet-
8299: liin liiketoimintaan kuuluvalla tavalla. Vaikka       tava rekisteriviranomaiselta määräajassa.
8300: luovutus ei olisikaan normaalia liiketoimintaa,           Vastaanottajaksi     yrityskiinnitysrekisteriin
8301: lakkaa yrityskiinnitys, jos luovutuksensaaja on       voidaan merkitä vain kaupparekisteriin merkit-
8302: vilpittömässä mielessä. Kiinnityksenhaltijan          ty elinkeinonharjoittaja. Sitä vastoin vastaan-
8303: aseman turvaamiseksi ehdotetaan, että yritys-         ottajan ei vielä luovutushetkellä tarvitse olla
8304: kiinnitys säilyisi voimassa tietyn ajan silloin,      kaupparekisteriin merkitty. Viimeistään silloin,
8305: kun luovutuksen kohteena on koko yrityskiin-          kun vastattavaksi ottamista haetaan, hänen
8306: nitetty omaisuus tai pääosa siitä. Pääosa yri-        tulee kuitenkin olla kaupparekisteriin merkitty
8307: tyskiinnitetystä omaisuudesta voitaisiin katsoa       elinkeinonharjoittaja.
8308: luovutetun, kun luovutuksen kohteena olisi                Lainkohdassa ei aseteta rajoituksia sille, on-
8309: omaisuutta enemmän kuin puolet koko yritys-           ko yrityksen luovuttava elinkeinonharjoittaja
8310: kiinnitetyn omaisuuden arvosta. Tällaisessa ta-       yksityinen vaiko yhteisö. Vastattavaksi ottami-
8311: pauksessa luovutuksensaajalle ei ole perus-           nen tapahtuu, kun siitä tehdään merkintä yri-
8312: teltua antaa vilpittömän mielen suojaa. Voi-          tyskiinnitysrekisteriin.
8313: daan edellyttää, että luovutuksensaaja näissä             Vastaanolettavat kiinnitykset siirretään yri-
8314: tapauksissa hankkii tiedon yrityskiinnitysrekis-      tyskiinnitysrekisterissä luovuttajalta luovutuk-
8315: teristä luovutettua omaisuutta mahdollisesti ra-      sensaaj alle. Vastattavaksi ottamisen jälkeen
8316: sittavista yrityskiinnityksistä. Luovutettu omai-     yrityskiinnitys kohdistuu vastaanottajan kaik-
8317: suus vapautuu kiinnityksestä saatavan tultua          keen kiinnityskelpoiseen omaisuuteen.
8318: 6                                     1990 vp. -     HE n:o 139
8319: 
8320:    Ehdotetussa 2 momentissa säädetään siitä,            15 §. Velkajan oikeus välittömään maksuun.
8321: minkälaisin edellytyksin rajoitettu kiinnitys        Pykälässä säädetään erityisistä erääntymispe-
8322: voidaan ottaa vastattavaksi.                         rusteista sellaisen saamisen perimiseksi, jonka
8323:    11 §. Elinkeinonharjoittajaa koskevat muu-        vakuutena on yrityskiinnitys. Pykälä koskee
8324: tokset. Nykyisin 12 §:ään sisältyviä edellytyk-      niitä tapauksia, joissa yrityskiinnityksen otta-
8325: siä, joilla yrityskiinnitys eräissä elinkeinotoi-    neen yrityksen toiminta lopetetaan, kiinnityk-
8326: minnan muutostilanteissa säilyy sellaisenaan         sen kohteena oleva omaisuus vahingoittuu tai
8327: voimassa, ehdotetaan tarkennettaviksi ja niitä       sitä käsitellään muutoin niin, että kiinnityksen-
8328: koskevat säännökset otettaviksi 11 § :ään. Kiin-     haltijan vakuus vähenee ja hänen saamisensa
8329: nityksen voimassaoloon eivät vaikuttaisi elin-       periminen vaarantuu. Tällaisissa tapauksissa
8330: keinonharjoittajan yhteisömuodon muuttami-           kiinnityksenhaltijan on voitava periä saamisen-
8331: nen eikä yksityisen elinkeinonharjoittajan, aat-     sa, vaikkei se muutoin olisikaan sopimuksen
8332: tellisen yhdistyksen tai säätiön elinkeinotoimin-    tai muun perusteen nojalla vielä erääntynyt.
8333: nan muuttaminen tapahtumaan avoimena yh-             Ellei hän käytä tätä oikeuttaan, hän ei tieten-
8334: tiönä tai kommandiittiyhtiönä. Edellytyksenä         kään menetä oikeuttaan vedota saatavansa so-
8335: olisi kuitenkin, että yhteisömuodon muutos tai       pimuksen mukaiseen erääntymisperusteeseen.
8336: yllä mainittu siirtyminen toimimaan avoimen          Pykälän 1 momentin 1 kohtaan ja 2 moment-
8337: yhtiön tai kommandiittiyhtiön puitteissa ja          tiin ehdotetaan eräitä lähinnä teknisluonteisia
8338: näistä tehtävät kaupparekisterimerkinnät ta-         tarkistuksia.
8339: pahtuvat muutosilmoituksen perusteella sen              27 §. Yrityskiinnityksen poistaminen rekiste-
8340: mukaan kuin kaupparekisterilaissa on säädet-         ristä. Pykälän 1 momentissa selvennetään, mis-
8341: ty. Tällaisissa tapauksissa elinkeinonharjoitta-     sä tilanteessa rekisteriviranomainen voi poistaa
8342: jan kaupparekisterinumero ja samalla yritys-         yrityskiinnityksen     yrityskiinnitysrekisteristä.
8343: kiinnityksen kiinnityskohde yrityskiinnitysre-       Vuoden 1989 alusta voimaan tulleessa avoimes-
8344: kisterissä säilyvät samoina. Samanlaisin edelly-     ta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä annetussa
8345: tyksin säilyy yrityskiinnitys entisin etuoikeuk-     laissa (389/88) on säännökset näiden yhtiöiden
8346: sin voimassa silloin, kun yksityinen elinkeinon-     selvitystilasta. Lain mukaan yhtiö voidaan sel-
8347: harjoittaja luovuttaa elinkeinotoimintansa toi-      vittää niin, ettei kiinnityksenhaltijaa kuulla
8348: selle yksityiselle elinkeinonharjoittajalle tai      selvitysmenettelyn aikana. Tähän liittyen lain-
8349: säätiölle taikka aatteellinen yhdistys tai säätiö    kohtaa ehdotetaan täydennettäväksi niin, että
8350: toiselle yksityiselle elinkeinonharjoittajalle,      siinä säädetään, millaisin edellytyksin yritys-
8351: aatteelliselle yhdistykselle tai säätiölle tarkoi-   kiinnitys voidaan selvitystilan aikana poistaa
8352: tuksena jatkaa luovuttajan elinkeinotoimintaa.       yrityskiinnitysrekisteristä. Jotta kiinnityksen-
8353: Tällöin ei ole kysymys yhtiömuodon tai tähän         haltijan oikeuksia ei loukattaisi, edellytetään,
8354: verrattavan yritysmuodon muutoksesta vaan            että rekisteriviranomainen saa poistaa avoimen
8355: 10 §:ssä tarkoitetusta yritystoiminnan luovu-        yhtiön tai kommandiittiyhtiön kiinnitykset sel-
8356: tukseen rinnastettavasta tapahtumasta, joka          vitystilan nojalla vain silloin, kun selvitysmies
8357: kuitenkin eroaa tästä siinä, että rekisteritekni-    on hakenut julkisen haasteen ja maksanut
8358: sesti asia järjestetään muutosilmoituksella.         yhtiön tunnetut velat.
8359:    Yrityskiinnityksen voimassaalasta ja kiinni-         34 §. Kiinnityksenhaltijan oikeuden turvaa-
8360: tyksen tuottamasta etuoikeudesta sulautumisen        minen. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lä-
8361: yhteydessä noudatetaan, mitä esimerkiksi osa-        hinnä teknisluonteisia muutoksia, jotka jonkin
8362: keyhtiöstä tai osuuskunnasta niitä koskevissa        verran lisäisivät kiinnityksen ottaneen elinkei-
8363: laeissa erikseen säädetään.                          nonharjoittajan ilmoitusvelvollisuutta kiinni-
8364:    12 §. Elinkeinonharjoittajan perinnönjako         tyksenhaltijan oikeuteen vaikuttavista tapahtu-
8365: ja omaisuuden ositus. Kun ehdotettu 11 § kos-        mista yrityksessä.
8366: kisi vain yritysmuodon muutoksia, 12 §:ään              Yrityskiinnityslain voimaantulon yhteydessä
8367: ehdotetaan tarkennettuina otettaviksi nykyisin       kumotussa irtaimistokiinnityslaissa oli kiinni-
8368: 11 §:ään sisältyvät säännökset elinkeinonhar-        tyksenhaltijan oikeuden turvaamista koskeva
8369: joittajan kuoleman ja perinnönjaon sekä omai-        säännös, jonka mukaan kiinnityksenhaltija sai,
8370: suuden osituksen vaikutuksesta yrityskiinnityk-      mikäli hänen oikeutensa sitä vaati, ulosotto-
8371: seen. Samalla ehdotetaan, että voimassa oleva        tai poliisiviranomaisen avulla estää panttina
8372: 12 §:n 3 momentin säännös otetaan 1 momen-           olevan omaisuuden pois viemisen ja pidättää
8373: tiksi.                                               siitä haltuunsa niin paljon kuin hänen saami-
8374:                                      1990 vp. -     HE n:o 139                                      7
8375: 
8376: sensa turvaamiseksi enintään oli tarpeen. Yri-      toiminnan lopettamista tai yhteisön purkautu-
8377: tyskiinnityslaissa ei vastaavaa säännöstä ole.      mista koskevan ilmoituksen perusteella poistaa
8378: Lain 34 §:n 2 momenttiin ehdotetaan otetta-         elinkeinonharjoittajaa kaupparekisteristä en-
8379: viksi säännökset, joiden perusteella yrityskiin-    nen kuin yrityskiinnitykset on kuoletettu tai
8380: nityksenhaltija voi saada oikeutensa turvatuk-      siirretty jollekin toiselle kaupparekisteriin mer-
8381: si, mikäli hänen etunsa sitä vaatii. Tämä oi-       kitylle elinkeinonharjoittajalle. Säännöksellä
8382: keus yrityskiinnityksenhaltijalla olisi silloin,    pyritään turvaamaan yrityskiinnityksen halti-
8383: kun yrityskiinnityksen kohteena olevaa omai-        jan asema niissä tapauksissa, jolloin ei ole kyse
8384: suutta kiinnityksenhaltijan oikeutta loukaten       konkurssista, osakeyhtiön tai osuuskunnan sel-
8385: hävitetään, viedään pois, luovutetaan tai muu-      vitys- tai suoritustilasta tai sellaisesta avoimen
8386: ten hukataan. Irtaimistokiinnityslain vastaavis-    tai kommandiittiyhtiön selvitystilasta, jossa
8387: ta säännöksistä ehdotetut säännökset eroaisivat     selvitysmies on hakenut julkisen haasteen ja
8388: kuitenkin siten, ettei turvaamistoimen suoritta-    maksanut yhtiön tunnetut velat. Näissä ta-
8389: mista ole annettu poliisin tehtäväksi. Kiinni-      pauksissa kiinnityksenhaltijan edut on jo otet-
8390: tyksenhaltijan aseman turvaaminen tapahtuisi        tu huomioon, ja kaupparekisteriviranomainen
8391: noudattamalla soveltuvin osin ulosottolain 7        voi merkitä elinkeinotoiminnan lopetetuksi tai
8392: luvun ja 9 luvun 1 §:n säännöksiä turvaamis-        yhteisön purkautuneeksi saatuaan siitä ilmoi-
8393: toimenpiteen täytäntöönpanosta, lakkaamises-        tuksen perusteella tiedon. Säännös tästä on
8394: ta ja muutoksenhausta. Takavarikosta ja myy-        yrityskiinnityslain 27 §:n 1 momentissa.
8395: mis- ja hukkaamiskiellosta yrityskiinnityslain
8396: mukainen turvaamistoimenpide eroaisi lähinnä
8397: siten, että ulosotonhaltijan päätöstä ei tarvit-
8398: taisi, vaan ulosottomies voisi suorittaa turvaa-    1.3. Laki avoimesta yhtiöstä ja kommandiit-
8399: mistoimenpiteen suoraan hakijan pyynnöstä,               tiyhtiöstä
8400: tilanteen vaatiessa vastapuolta kuulematta.
8401: Turvaamistoimenpiteeseen riittää, että selvite-     8 luku. Yhtiömuodon muuttaminen ja yh-
8402: tään omaisuuden olevan yrityskiinnityksen ot-               tiöiden sulautuminen
8403: taneen elinkeinonharjoittajan panttioikeuden
8404: kohteena olevaa omaisuutta tai omaisuuden              6 §. Sulautuminen. Pääsääntöisesti avoimen
8405: ainakin ilmeisesti kuuluneen hänelle sillä ta-      yhtiön ja kommandiittiyhtiön sulautumisessa
8406: voin, että hän on voinut siitä määrätä lainkoh-     sulautuvan yhtiön varat ja velat siirtyvät vas-
8407:  dassa tarkoitetulla tavalla.                       taanottavalle yhtiölle jo sulautumissopimuksen
8408:     Turvaamistoimenpide olisi vain lyhytaikai-      tekemisellä. Niissä tapauksissa, joissa sulautu-
8409: nen. Turvaamistoimenpide raukeaa, jollei kiin-      valla yhtiöllä on yrityskiinnitys, ehdotetaan,
8410:  nityksenhaltija ulosottolain 7 luvun 11 §:n mu-    että sulautuminen katsotaan tapahtuneeksi vas-
8411:  kaisesti hae saatavansa maksua kuuden viikon       ta kaupparekisteriin merkitsemisellä. Tämä on
8412:  kuluessa turvaamistoimenpiteestä.                  tarpeen sen vuoksi, että kiinnitysrekisterivira-
8413:     Ulosotonhaltija tai tuomioistuin voisi mää-     nomaisella ei tätä ennen ole tietoa sulautumis-
8414:  rätä turvaamistoimenpiteen peruutettavaksi         sopimuksesta eikä se voi siirtää sulautuvan
8415:  ulosottolain 7 luvun 13 §:ssä säädetyin edelly-    yhtiön kiinnityksiä vastaanottavalle yhtiölle en-
8416: tyksin.                                             nen kuin sulautumisesta on tehty merkintä
8417:     Voimaantulosäännös. Koska ennen lain voi-       kaupparekisteriin.
8418:  maantuloa on saatettu tehdä sopimuksia kiin-
8419:  nitetyn omaisuuden luovuttamisesta ja elinkei-        Mikäli sulautuvalla ja vastaanottavana yh-
8420:  nonharjoittajaa koskevista muutoksista, on         tiöllä tai yhdistelmäsulautumisessa useammalla
8421:  tarpeen säätää, että näiden vaikutus yrityskiin-   sulautuvalla yhtiöllä on yrityskiinnityksiä,
8422:  nitykseen määräytyy aikaisemmin voimassa ol-       edellytyksenä sulautumisen merkitsemiselle
8423:  leiden säännösten mukaan.                          kaupparekisteriin on kiinnityksenhaltijain sopi-
8424:                                                     mus kiinnitysten etuoikeudesta sekä se, että
8425:                                                     etuoikeuden järjestämisestä on hakemuksen
8426: 1.2. Kaupparekisterilaki                            perusteella tehty merkintä kiinnitysrekisteriin.
8427:                                                     Jollei näin olisi, syntyisi käytännössä epäsel-
8428:   18 §. Ehdotetun uuden 4 momentin mukaan           vyyksiä siitä, mihin omaisuuteen kiinnitykset
8429: kaupparekisteriviranomainen ei saa elinkeino-       kohdistuvat ja mikä on niiden etuoikeus.
8430: 8                                    1990 vp. -     HE n:o 139
8431: 
8432: 1.4. Osakeyhtiölaki                                 1.6. Ulosottolaki
8433: 
8434: 14 luku. Sulautuminen ja osakkeiden lunas-          5 luku. Ulosmitatun omaisuuden rahaksi
8435:          taminen tytäryhtiössä                              muuttamisesta
8436: 
8437:                                                        8 a §. Pykälän 3 momenttia ehdotetaan täs-
8438:    5 §. Pykälän 4 momentissa ehdotetaan sää-        mennettäväksi siten, että kun myydään yrityk-
8439: dettäväksi, että sulautumisesta ei saa tehdä        sen koko omaisuus yhtenä kokonaisuutena,
8440: merkintää kaupparekisteriin ennen kuin kiinni-      kiinnityksenhaltija voi jättää saatavansa kiinni-
8441: tyksenhaltijat ovat sopineet kiinnitysten etuoi-    tetyksi myytyyn omaisuuteen yrityskiinnitys-
8442: keudesta ja etuoikeuden järjestämisestä on ha-      lain 10 §:ssä säädetyin edellytyksin ja vaiku-
8443: kemuksen perusteella tehty merkintä kiinnitys-      tuksin.
8444: rekisteriin, jos sulautumiseen osallisista yh-         10 a §. Yrityskiinnitys tuottaa panttioikeu-
8445: tiöistä useamman kuin yhden omaisuuteen on          den, joka konkurssissa ja pakkohuutokaupassa
8446: voimassa yrityskiinnitys. Muussa tapauksessa        muuttuu etuoikeusasetuksessa (32/1868) tar-
8447: syntyisi käytännössä epäselvyyksiä siitä, mihin     koitetuksi etuoikeudeksi. Kun yrityskiinnityk-
8448: omaisuuteen kiinnitykset kohdistuvat ja mikä        sen haltija saa saamiselleen kiinnityksen perus-
8449: on niiden etuoikeus.                                teella suorituksen, hän on tältä osin käyttänyt
8450:                                                     panttioikeuttaan. Menettelyn selkeyttämiseksi
8451:                                                     ehdotetaan tarkistettavaksi säännöksiä, jotka
8452:    Koska kaupparekisteriviranomainen huoleh-        koskevat kiinnitettyjen velkakirjojen käsittelyä
8453: tii kiinnitysten järjestämisestä, sopimusta kiin-   ja näihin pakkohuutokaupan perusteella tehtä-
8454: nitysten etuoikeudesta ei tarvitse esittää enää     viä merkintöjä. Saadusta suorituksesta olisi 1
8455: tuomioistuimelle, joten 1 momentista voidaan        momentin mukaan tehtävä merkintä panttivel-
8456: poistaa viittaus yrityskiinnityslakiin.             kakirjaan ja ilmoitettava tästä rekisterivirano-
8457:                                                     maiselle yrityskiinnitysrekisteriin merkitsemistä
8458:                                                     varten. Kun kiinnityksenhaltijan saatava tulee
8459:                                                     suoritetuksi panttivelkakirjan täyteen mää-
8460: 1.5. Osuuskuntalaki                                 rään, huutokaupan toimittajan on liitettävä
8461:                                                     ilmoitukseen panttivelkakirja kiinnityksen kuo-
8462:                                                     lettamiseksi. Näillä järjestelyillä estetään se,
8463:                                                     että saman panttivelkakirjan perusteella voi-
8464:    154 §. Pykälästä ehdotetaan poistettavaksi       daan panttioikeutta käyttää useaan kertaan
8465: viittaus yrityskiinnityslakiin 155 §:ään tehtävän   muiden velkojien oikeutta loukaten.
8466: 3 momentin muutoksen vuoksi.                           Pykälän 2 momentti koskee ilmoittamista ja
8467:                                                     merkintöjen tekemistä niissä tapauksissa, jois-
8468:    155 §. Uudessa 3 momentissa ehdotetaan           sa ostaja ottaa vastatakseen kiinnitetystä saata-
8469: säädettäväksi, että sulautumisesta ei saa tehdä     vasta.
8470: merkintää kaupparekisteriin ennen kuin kiinni-
8471: tyksenhaltijat ovat sopineet kiinnitysten etuoi-
8472: keudesta ja etuoikeuden järjestämisestä on ha-      2. Voimaantulo
8473: kemuksen perusteella tehty merkintä kiinnitys-
8474: rekisteriin, jos sulautumiseen osallisista osuus-      Lait ehdotetaan saatettaviksi voimaan heti
8475: kunnista useamman kuin yhden omaisuuteen            niiden tultua hyväksytyiksi.
8476: on vahvistettu yrityskiinnitys. Muussa tapauk-
8477: sessa syntyisi käytännössä epäselvyyksiä siitä,        Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
8478: mihin omaisuuteen kiinnitykset kohdistuvat ja       kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
8479: mikä on niiden etuoikeus.                           set:
8480:                                      1990 vp. -     HE n:o 139                                     9
8481: 
8482: 
8483: 
8484: 
8485: 1.
8486:                                               Laki
8487:                                  yrityskiinnityslain muuttamisesta
8488: 
8489:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8490:   muutetaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun yrityskiinnityslain (634/84) 4 §:n 2 momentti, 10,
8491: 11 ja 12 §, 15 §:n 1 momentin 1 kohta ja 2 momentti, 27 §:n 1 momentti ja 34 § sekä
8492:   lisätään 9 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:
8493: 
8494:                        4 §                                              9§
8495:          Yrityskiinnityksen suhde muihin                  Kiinnitetyn omaisuuden luovutus
8496:                  vakuusmuotoihin
8497:                                                        Jos elinkeinonharjoittaja myy tai muutoin
8498:   Jos rakennuksen tai yrityskiinnityksen koh-       luovuttaa yrityskiinnityksen kohteena olevan
8499: teena olevan muun siihen verrattavan omaisuu-       omaisuuden kokonaisuudessaan tai pääosin,
8500: den omistaja saa omistusoikeuden kiinteistöön,      yrityskiinnitys pysyy voimassa ja tuottaa etuoi-
8501: jolla kiinnitetty omaisuus sijaitsee, tai yritys-   keuden maksun saamiseen luovutetusta omai-
8502: kiinnityksen kohteena oleva rakennus tai muu        suudesta ennen luovutuksensaajan omaisuu-
8503: omaisuus luovutetaan sanotun kiinteistön            teen vahvistettua yrityskiinnitystä. Kiinnitys
8504: omistajalle, yrityskiinnitys pysyy voimassa yri-    raukeaa kuitenkin kuuden kuukauden kuluttua
8505: tyskiinnityksen alaiseen omaisuuteen siitä huo-     siitä, kun kiinnityksenhaltija sai tiedon luovu-
8506: limatta, että tämän on katsottava kuuluvan          tuksesta ja viimeistään kahden vuoden kulut-
8507: kiinteistöön, ja yrityskiinnitys tuottaa etuoi-     tua luovutuksesta, jollei hän siihen mennessä
8508: keuden maksun saantiin omaisuuden arvosta           hae saatavansa maksua kiinnitetystä omaisuu-
8509: ennen kiinteistöön aikaisemmin vahvistettuja        desta ja ilmoita siitä rekisteriviranomaiselle.
8510: kiinnityksiä. Yrityskiinnitys pysyy voimassa ja     Luovutettu omaisuus vapautuu kiinnityksestä
8511: tuottaa etuoikeuden maksun saantiin myös, jos       kiinnityksenhaltijan saatavan tultua suoritetuk-
8512: yrityskiinnityksen kohteena olevan omaisuuden       si tai kun kiinnityksenhaltija on luopunut pe-
8513: omistajan ja kiinteistön omistajan välistä sopi-    rinnästä tai antanut vapautumiseen muutoin
8514: musta kiinteistön käytöstä muutetaan siten,         suostumuksensa.
8515: että käyttöoikeuteen ja rakennuksiin voidaan
8516: vahvistaa kiinnitys kiinteän omaisuuden kiin-                             10§
8517: nittämistä koskevien säännösten nojalla. Yri-
8518: tyskiinnitys raukeaa kuitenkin kuuden kuukau-              Yrityksen luovutus ja kiinnityksen
8519: den kuluttua siitä, kun yrityskiinnityksenhalti-                 vastattavaksi ottaminen
8520: ja sai tiedon omaisuuden luovutuksesta tai             Kaupparekisteriin merkitty elinkeinonhar-
8521: muusta oikeustoimesta, jonka johdosta yritys-       joittaja voi ottaa vastatakseen toisen elinkei-
8522: kiinnityksen kohteena oleva omaisuus tuli kiin-     nonharjoittajan hänelle luovuttamaan elinkei-
8523: teistön osaksi tai kiinteistön käyttöoikeuden       notoimintaan kuuluvaan omaisuuteen vahviste-
8524: yllä mainitusta muutoksesta, ja viimeistään         tusta yrityskiinnityksestä. Edellytyksenä vastat-
8525: kahden vuoden kuluttua sanotusta tapahtu-           tavaksi ottamiselle on elinkeinotoiminnan ja
8526: masta, jollei hän siihen mennessä hae saata-        kaiken siihen kuuluvan kiinnityskelpoisen
8527: vansa maksua kiinnitetystä omaisuudesta ja          omaisuuden luovuttaminen sekä se, että luovu-
8528: ilmoita siitä rekisteriviranomaiselle.              tettuun omaisuuteen ja luovutuksensaajan
8529:                                                     omaisuuteen vahvistettujen yrityskiinnityksien
8530: 
8531: 2    301143E
8532: 10                                   1990 vp. -      HE n:o 139
8533: 
8534: haltijat antavat tähän suostumuksensa ja sopi-          Jos yritys ja kaikki sen omaisuus, jota yri-
8535: vat kiinnitysten keskinäisestä etuoikeudesta.        tyskiinnitys koskee, elinkeinonharjoittajan pe-
8536: Vastattavaksi ottamista on yrityskiinnityksen        rinnönjaossa tai omaisuuden osituksessa siirtyy
8537: vastattavaksi ottavan elinkeinonharjoittajan         jollekin kuolinpesän osakkaista, testamentin-
8538: haettava rekisteriviranomaiselta kolmen kuu-         saajalle tai elinkeinonharjoittajan puolisolle
8539: kauden kuluessa luovutuksesta. Vastattavaksi         elinkeinotoiminnan jatkamista varten, yritys-
8540: ottaminen tapahtuu, kun siitä tehdään merkin-        kiinnityksen pysyvyydestä on voimassa, mitä
8541: tä yrityskiinnitysrekisteriin. Vastattavaksi otta-   11 §:n 1 momentissa säädetään. Jos jako tai
8542: misen jälkeen yrityskiinnitys kohdistuu vas-         ositus toimitetaan elinkeinotoiminnan lopetta-
8543: taanottajan kaikkeen yrityskiinnityskelpoiseen       miseksi, kiinnitys pysyy voimassa. Kiinnityk-
8544: omaisuuteen.                                         senhaltijan on kuitenkin oikeutensa säilyttämi-
8545:    Mitä 1 momentissa säädetään, on soveltuvin        seksi noudatettava, mitä 9 §:n 3 momentissa
8546: osin voimassa silloin kun kysymys on yrityksen       säädetään.
8547: osan ja siihen kuuluvan sellaisen omaisuuden
8548: luovuttamisesta, johon on vahvistettu yritys-                              15 §
8549: kiinnitys rajoitettuna siten kuin 5 §:n 2 mo-
8550: mentissa säädetään. Vastattavaksi ottamisen              Velkajan oikeus välittömään maksuun
8551: edellytyksenä on lisäksi se, että kiinnitykset
8552: vastattavaksi ottamisen jälkeen täyttävät 5 §:n         Velkoja saa hakea maksun kiinnitetystä
8553: 3 momentissa säädetyt vaatimukset.                   omaisuudesta, vaikkei saatava olisikaan erään-
8554:                                                      tynyt:
8555:                       11§                               1) jos sellaisen yrityksen tai yrityksen osan
8556:  Elinkeinonharjoittajaa koskevat muutokset           toiminta, jonka omaisuuteen on vahvistettu
8557:                                                      yrityskiinnitys, lopetetaan tai koko yritys tai
8558:    Elinkeinonharjoittajan        yhteisömuodon       sen osa luovutetaan taikka yrityksen omaisuut-
8559: muuttaminen tai yksityisen elinkeinonharjoit-        ta luovutetaan 9 §:n 3 momentissa tarkoitetulla
8560: tajan, aatteellisen yhdistyksen tai säätiön elin-    tavalla tai vastoin 9 §:n 1 momentin säännöstä
8561: keinotoiminnan muuttaminen harjoitettavaksi          taikka kiinnitetty omaisuus tulee kiinteistön
8562: avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön muo-           osaksi tai muutoin kiinteistökiinnityksen koh-
8563: dossa ei vaikuta yrityskiinnityksen voimassa-        teeksi kelpaavaksi 4 §:n 2 momentissa tarkoite-
8564: oloon eikä kiinnityksen tuottamaan etuoikeu-         tulla tavalla;
8565: teen, jos muutos merkitään rekisteriin kauppa-
8566: rekisterilain (129179) 14 §:ssä säädetyn muuto-         Oikeus saatavan perimiseen 1 momentin no-
8567: silmoituksen perusteella. Sama koskee yritys-        jalla lakkaa, jollei kiinnityksenhaltija kolmen
8568: kiinnityksen voimassaoloa ja etuoikeutta sil-        kuukauden kuluessa 1 momentissa mainitusta
8569: loin kun yksityinen elinkeinonharjoittaja, aat-      seikasta tiedon saatuaan hae saatavaa velalli-
8570: teellinen yhdistys tai säätiö luovuttaa elinkei-     selta. Silloin kun vaatimus perustuu 1 momen-
8571: notoiminnan ja kaiken siihen kuuluvan omai-          tin 1 kohtaan, vaatimus on esitettävä 9 §:n 3
8572: suuden luovutuksensaajalle, joka tehtyään            momentissa säädetyssä määräajassa.
8573: muutosilmoituksen jatkaa luovuttajan elinkei-
8574: notoimintaa.
8575:    Yrityskiinnityksen voimassaolosta ja kiinni-                            27 §
8576: tyksen tuottamasta etuoikeudesta yhteisön su-          Yrityskiinnityksen poistaminen rekisteristä
8577: lautuessa on voimassa, mitä asianomaista yh-
8578: teisöä koskevassa laissa säädetään.                     Elinkeinonharjoittajan lopetettua toimintan-
8579:                                                      sa konkurssin tai selvitys- tai suoritustilan joh-
8580:                        12 §                          dosta yrityskiinnitys poistetaan yrityskiinnitys-
8581:      Elinkeinonharjoittajan perinnönjako ja          rekisteristä sen jälkeen, kun toiminnan lopetta-
8582:                omaisuuden ositus                     misesta tai yhteisön purkamisesta on tätä kos-
8583:                                                      kevan ilmoituksen tai tiedonannon perusteella
8584:   Kun elinkeinonharjoittaja, jonka omaisuu-          tehty merkintä kaupparekisteriin. Avoimen yh-
8585: teen on vahvistettu yrityskiinnitys, kuolee, yri-    tiön tai kommandiittiyhtiön selvitystilan joh-
8586: tyskiinnitys kohdistuu kuolinpesään kuuluvaan        dosta saadaan yrityskiinnitys poistaa rekisteris-
8587: yrityksen kiinnityskelpoiseen omaisuuteen.           tä vain, jos selvitysmenettelyssä on noudatettu,
8588:                                     1990 vp. -     HE n:o 139                                   II
8589: 
8590: mitä avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiös-     hävittämisestä, pois viemisestä, luovuttamises-
8591: tä annetun lain (389/88) 5 luvun I5 §:n 1-3        ta tai muusta hukkaamisesta kiinnityksenhalti-
8592: momentissa säädetään.                              jan oikeutta loukaten, ulosottomiehen on kiin-
8593:                                                    nityksenhaltijan hakemuksesta viipymättä ja
8594:                                                    tilanteen vaatiessa vastapuolta kuulematta tur-
8595:                      34 §                          vattava panttina olevan omaisuuden säilymi-
8596:  Kiinnityksenhaltijan oikeuden turvaaminen         nen tarpeellisessa määrin. Turvaamistoimenpi-
8597:                                                    teestä on muutoin soveltuvin osin voimassa,
8598:    Elinkeinonharjoittaja, jonka omaisuuteen        mitä ulosottolain 7 luvussa ja 9 luvun I §:ssä
8599: on vahvistettu yrityskiinnitys, on velvollinen     säädetään turvaaruistoimenpiteen täytäntöön-
8600: viipymättä ilmoittamaan kiinnityksenhaltijalle     panosta, lakkaamisesta ja muutoksenhausta.
8601: yrityksen tai sen kiinnitetyn osan toiminnan       Kiinnityksenhaltijan on kuuden viikon kulues-
8602: lopettamisesta, yrityksen tai sen osan tai yri-    sa turvaamistoimenpiteestä haettava saatavan-
8603: tyksen 9 §:n 3 momentissa tarkoitetun omai-        sa maksua niin kuin ulosottolain 7 luvun
8604: suuden luovuttamisesta, yrityksen sulautumi-       II §:ssä säädetään uhalla, että turvaaruistoi-
8605: sesta,     elinkeinonharjoittajaa   koskevista     menpide muuten raukeaa.
8606: 11 §:ssä tarkoitetuista muutoksista, kiinnitet-
8607: tyä omaisuutta kohdanneesta 15 §:n 1 momen-
8608: tin 2 kohdassa tarkoitetusta tapahtumasta sekä       Tämä laki tulee voimaan      päivänä
8609: muista kiinnityksenhaltijan oikeuteen olennai-     kuuta I9
8610: sesti vaikuttavista tapahtumista yrityksessä.        Ennen tämän lain voimaantuloa tapahtuneen
8611: Hänen on annettava kiinnityksenhaltijalle tä-      kiinnitetyn omaisuuden luovutuksen, yrityksen
8612: män pyynnöstä myös muut kiinnitettyä omai-         luovutuksen sekä elinkeinonharjoittajaa koske-
8613: suutta koskevat vakuuden arvon toteamiseksi        van II §:ssä tarkoitetun muutoksen vaikutus
8614: tarpeelliset tiedot.                               yrityskiinnitykseen määräytyy tämän lain voi-
8615:    Jos ulosottomies harkitsee, että on vaara       maan tullessa voimassa olleiden säännösten
8616: yrityskiinnityksen kohteena olevan omaisuuden      mukaan.
8617: 
8618: 
8619: 
8620: 
8621: 2.
8622:                                              Laki
8623:                             kaupparekisterilain 18 §:n muuttamisesta
8624: 
8625:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8626:   lisätään 2 päivänä helmikuuta I979 annetun kaupparekisterilain (129/79) I8 §:ään, sellaisena
8627: kuin se on osittain muutettuna 29 päivänä huhtikuuta I988 annetulla lailla (390/88), uusi 4
8628: momentti seuraavasti:
8629: 
8630:                      I8 §
8631:                                                    vastatakseen kiinnityksestä saatavasta yritys-
8632:    Rekisteriviranomainen ei saa merkitä elinkei-   kiinnityslain 10 §:n mukaisesti, jollei kysymys
8633: notoimintaa lopetetuksi tai yhteisöä purkautu-     ole yrityskiinnityslain (634/84) 27 §:n I mo-
8634: neeksi rekisteriviranomaiselle tehdyn ilmoituk-    mentissa tarkoitetusta ilmoituksesta tai tiedo-
8635: sen tai tiedonannon perusteella, jos elinkeinon-   nannosta.
8636: harjoittajan omaisuuteen on vahvistettu yritys-
8637: kiinnitys, ennen kuin yrityskiinnitys on kuole-      Tämä laki tulee voimaan      päivänä
8638: tettu tai yrityksen luovutuksensaaja on ottanut    kuuta I9
8639: 12                                    1990 vp. -     HE n:o 139
8640: 
8641: 
8642: 3.
8643:                                                Laki
8644:      avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä annetun lain 8 luvun 6 §:n muuttamisesta
8645: 
8646:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8647:    muutetaan avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä 29 päivänä huhtikuuta 1988 annetun
8648: lain (389/88) 8 luvun 6 §:n 4 momentti seuraavasti:
8649: 
8650:                      8 luku                          rekisteriin. Merkintää sulautumisesta ei saa
8651:      Yhtiömuodon muuttaminen ja yhtiöiden            tehdä, jos sulautumiseen osallisista yhtiöistä
8652:                 sulautuminen                         useamman kuin yhden omaisuuteen on voimas-
8653:                                                      sa yrityskiinnitys, ennen kuin kiinnityksenhalti-
8654:                        6 §                           jat ovat sopineet kiinnitysten etuoikeudesta ja
8655:                  Sulautuminen                        etuoikeuden järjestämisestä on hakemuksen
8656:                                                      perusteella tehty merkintä yrityskiinnitysrekis-
8657:    Jos sulautuvan yhtiön omaisuuteen on vah-         teriin.
8658: vistettu yrityskiinnityslaissa (634/84) tarkoitet-
8659: tu yrityskiinnitys, sulautuvan yhtiön varat ja
8660: velat eivät siirry vastaanottavalle yhtiölle ennen      Tämä laki tulee voimaan       päivänä
8661: kuin sulautumisesta on tehty merkintä kauppa-         kuuta 19
8662: 
8663: 
8664: 
8665: 
8666: 4.                                             Laki
8667:                              osakeyhtiölain 14 luvun 5 §:n muuttamisesta
8668: 
8669:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8670:   muutetaan 29 päivänä syyskuuta 1978 annetun osakeyhtiölain (734178) 14 luvun 5 §:n 1
8671: momentti, sellaisena kuin se on 24 päivänä elokuuta 1984 annetussa laissa (643/84), sekä
8672:   lisätään 14 luvun 5 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 24 päivänä
8673: elokuuta 1984 annetulla lailla ja 5 päivänä elokuuta 1983 annetulla lailla (687 /83), uusi 4
8674: momentti seuraavasti:
8675: 
8676:                      14 luku                         2 ja 3 momentissa on siinä tarkoitetusta ta-
8677:  Sulautuminen ja osakkeiden lunastaminen             pauksesta säädetty. Luvan myöntämistä tai
8678:                tytäryhtiössä                         epäämistä koskevasta päätöksestä on tuomiois-
8679:                                                      tuimen viivytyksettä toimitettava tieto rekiste-
8680:                        5§                            riviranomaiselle.
8681:    Neljän kuukauden kuluessa siitä, kun sulau-
8682: tumissopimuksen hyväksyminen on rekisteröi-             Jos sulautumiseen osallisista yhtiöistä use-
8683: ty, yhtiöiden on haettava sulautuvan yhtiön          amman kuin yhden omaisuuteen on voimassa
8684: kotipaikan tuomioistuimen tai, 2 §:ssä tarkoi-       yrityskiinnityslaissa (634/84) tarkoitettu yritys-
8685: tetussa tapauksessa, vastaanottavalle yhtiölle       kiinnitys, ei sulautumisesta saa tehdä kauppa-
8686: yhtiöjärjestyksessä määrätyn kotipaikan tuo-         rekisteriin merkintää ennen kuin kiinnityksen-
8687: mioistuimen lupa sulautumissopimuksen täy-           haltijat ovat sopineet kiinnitysten etuoikeudes-
8688: täntöönpanaan uhalla, että sulautuminen muu-         ta ja etuoikeuden järjestämisestä on hakemuk-
8689: ten raukeaa. Hakemukseen on liitettävä selvi-        sen perusteella tehty merkintä yrityskiinnitysre-
8690: tys sopimuksen hyväksymisen rekisteröimisestä        kisteriin.
8691: sekä luettelo sulautuvan yhtiön tunnetuista vel-
8692: kojista ja heidän postiosoitteistaan. Muutoin          Tämä laki tulee voimaan            päivänä
8693: on vastaavasti sovellettava, mitä 6 luvun 3 §:n      kuuta 19
8694:                                      1990 vp. -     HE n:o 139                                     13
8695: 
8696: 
8697: 5.
8698:                                               Laki
8699:                           osuuskuntalain 154 ja 155 §:n muuttamisesta
8700: 
8701:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8702:   muutetaan 28 päivänä toukokuuta 1954 annetun osuuskuntalain (247/54) 154 §,sellaisena kuin
8703: se on 24 päivänä elokuuta 1984 annetussa laissa (644/84), sekä
8704:   lisätään 155 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:
8705: 
8706:                       154 §                         symä vakuus, on tuomiOistuimen annettava
8707:    Tuomioistuimen on kehotettava kuulutuksel-       suostumus sulautumiseen.
8708: la kaikkia velkojia, jotka haluavat varata itsel-
8709: leen oikeuden saada saamisista maksun pur-                                155 §
8710: kautuvalta osuuskunnalta, ilmoittamaan siitä
8711: kirjallisesti tuomioistuimelle määräpäivänä            Jos sulautumiseen osallisista osuuskunnista
8712: kolmen kuukauden kuluttua. Kuulutus on heti         useamman kuin yhden omaisuuteen on voimas-
8713: pantava nähtäville tuomioistuimen ilmoitustau-      sa yrityskiinnityslaissa (634/84) tarkoitettu yri-
8714: lulle, ja se on julkaistava virallisessa lehdessä   tyskiinnitys, ei sulautumisesta saa tehdä kaup-
8715: kaksi kertaa, ensimmäisen kerran viimeistään        parekisteriin merkintää ennen kuin kiinnityk-
8716: kaksi ja toisen kerran viimeistään kuukautta        senhaltijat ovat sopineet kiinnitysten etuoikeu-
8717: ennen paikalletulopäivää. Tuomioistuimen on         desta ja etuoikeuden järjestämisestä on hake-
8718: annettava kuulutuksesta erikseen tieto läänin-      muksen perusteella tehty merkintä yrityskiinni-
8719: hallitukselle ja kaikille tunnetuille velkojille.   tysrekisteriin.
8720:    Jos esitetään selvitys, että velkojat, jotka
8721: ovat tehneet 1 momentissa mainitun varauk-
8722: sen, ovat saaneet maksun saamisistaan tai että        Tämä laki tulee voimaan            päivänä
8723: saamisista on asetettu tuomioistuimen hyväk-        kuuta 19
8724: 
8725: 
8726: 
8727: 
8728: 6.
8729:                                               Laki
8730:                        ulosottolain 5 luvun 8 a ja 10 a §:n muuttamisesta
8731: 
8732:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8733:   muutetaan 3 päivänä joulukuuta 1895 annetun ulosottolain 5 luvun 8 a §:n 3 momentti Ja
8734: 10 a §, sellaisina kuin ne ovat 24 päivänä elokuuta 1984 annetussa laissa (636/84), seuraavasti:
8735: 
8736:                      5 luku                         haltija ennen kauppahinnan jakamista ilmoit-
8737:        Ulosmitatun omaisuuden rahaksi               taa tähän suostuvansa.
8738:                 muuttamisesta
8739:                                                                          10 a §
8740:                      8a§                              Kun sellaisen irtaimen omaisuuden huuto-
8741:                                                     kauppa, johon on vahvistettu yrityskiinnitys,
8742:   Jos yrityksen koko omaisuus myydään yhte-         on saanut lainvoiman ja kauppasumman jako
8743: nä kokonaisuutena, ostaja voi ottaa vastatak-       on toimitettu, huutokaupan toimittajan on il-
8744: seen myytyyn omaisuuteen kiinnitetystä saata-       moitettava patentti- ja rekisterihallitukselle
8745: vasta yrityskiinnityslain 10 §:ssä säädetyin        myymisestä ja siitä mitä kauppasumman jaossa
8746: edellytyksin ja vaikutuksin, jos kiinnityksen-      on kertynyt kiinnityksenhaltijoille. Huutokau-
8747: 14                                    1990 vp. -      HE n:o 139
8748: 
8749: pan toimittajan tulee tehdä kiinnitettyyn pant-       tyskiinnitysrekisteriin merkitsemistä varten.
8750: tivelkakirjaan merkintä suorituksesta. Kun            Huutokaupan toimittajan on tehtävä panttivel-
8751: kiinnityksenhaltijan saatava tulee suoritetuksi       kakirjaan merkintä vastattavaksi ottamisesta.
8752: panttivelkakirjan täyteen määrään, huutokau-            Huutokaupan toimittajan on tehtävä ilmoi-
8753: pan toimittajan on liitettävä ilmoitukseen pant-      tus sellaisen saatavan perimiseksi toimitetun
8754: tivelkakirja kiinnityksen kuolettamiseksi.            ulosmittauksen perääntymisestä, jonka vakuu-
8755:    Kun ostaja ottaa vastatakseen kiinnitetystä        deksi on vahvistettu yrityskiinnitys.
8756: saatavasta 8 a §:n 3 momentissa tarkoitetulla
8757: tavalla, huutokaupan toimittajan on ilmoitet-           Tämä laki tulee voimaan        päivänä
8758: tava tästä patentti- ja rekisterihallitukselle yri-   kuuta 19
8759: 
8760: 
8761:      Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1990
8762: 
8763: 
8764:                                         Tasavallan Presidentti
8765:                                         MAUNO KOIVISTO
8766: 
8767: 
8768: 
8769: 
8770:                                                                    Oikeusministeri Tarja Halonen
8771:                                     1990 vp. -       HE n:o 139                                        15
8772: 
8773:                                                                                                   Liite 1
8774: 
8775: 
8776: 
8777: 
8778: 1.
8779:                                               Laki
8780:                                  yrityskiinnityslain muuttamisesta
8781: 
8782:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8783:   muutetaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun yrityskiinnityslain (634/84) 4 §:n 2 momentti, 10,
8784: 11 ja 12 §, 15 §:n 1 momentin 1 kohta ja 2 momentti, 27 §:n 1 momentti ja 34 § sekä
8785:   lisätään 9 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:
8786: 
8787: Voimassa oleva laki                                      Ehdotus
8788: 
8789:                                                     4§
8790:                                  Yrityskiinnityksen suhde muihin
8791:                                           vakuusmuotoihin
8792: 
8793:    Jos rakennuksen tai yrityskiinnityksen koh-              Jos rakennuksen tai yrityskiinnityksen koh-
8794: teena olevan muun omaisuuden omistaja saa                teena olevan muun siihen verrattavan omaisuu-
8795: omistusoikeuden kiinteistöön, jolla yrityskiin-          den omistaja saa omistusoikeuden kiinteistöön,
8796: nitetty omaisuus sijaitsee, yrityskiinnitys pysyy        jolla kiinnitetty omaisuus sijaitsee, tai yritys-
8797: voimassa yrityskiinnityksen alaiseen omaisuu-        kiinnityksen kohteena oleva rakennus tai muu
8798: teen siitä huolimatta, että tämän on katsottava      omaisuus luovutetaan sanotun kiinteistön
8799: kuuluvan kiinteistöön, ja yrityskiinnitys tuot-      omistajalle, yrityskiinnitys pysyy voimassa yri-
8800: taa etuoikeuden maksun saantiin omaisuuden           tyskiinnityksen alaiseen omaisuuteen siitä huo-
8801: arvosta ennen kiinteistöön aikaisemmin vahvis-       limatta, että tämän on katsottava kuuluvan
8802: tettuja kiinnityksiä. Yrityskiinnitys pysyy voi-     kiinteistöön, ja yrityskiinnitys tuottaa etuoi-
8803: massa ja tuottaa etuoikeuden maksun saantiin         keuden maksun saantiin omaisuuden arvosta
8804: myös, jos yrityskiinnityksen kohteena olevan         ennen kiinteistöön aikaisemmin vahvistettuja
8805: omaisuuden omistajan ja kiinteistön omistajan        kiinnityksiä. Yrityskiinnitys pysyy voimassa ja
8806: välistä sopimusta kiinteistön käyttöön muute-        tuottaa etuoikeuden maksun saantiin myös, jos
8807: taan siten, että käyttöoikeuteen ja rakennuk-        yrityskiinnityksen kohteena olevan omaisuuden
8808: siin voidaan vahvistaa kiinnitys kiinteän omai-      omistajan ja kiinteistön omistajan välistä sopi-
8809: suuden kiinnittämistä koskevien säännösten           musta kiinteistön käytöstä muutetaan siten,
8810: nojalla. Jos yrityskiinnityksen kohteena olevan      että käyttöoikeuteen ja rakennuksiin voidaan
8811: omaisuuden omistaja luovuttaa sanotun omai-          vahvistaa kiinnitys kiinteän omaisuuden kiin-
8812: suuden kiinteistön omistajalle, yrityskiinnityk-     nittämistä koskevien säännösten nojalla. Yri-
8813: sen pysyvyydestä on soveltuvin osin voimassa,        tyskiinnitys raukeaa kuitenkin kuuden kuukau-
8814: mitä tämän lain JO §:n 1 ja 2 momentissa             den kuluttua siitä, kun yrityskiinnityksenhalti-
8815: säädetään.                                           ja sai tiedon omaisuuden luovutuksesta tai
8816:                                                      muusta oikeustoimesta, jonka johdosta yritys-
8817:                                                      kiinnityksen kohteena oleva omaisuus tuli kiin-
8818:                                                      teistön osaksi tai kiinteistön käyttöoikeuden
8819:                                                      yllä mainitusta muutoksesta, ja viimeistään
8820:                                                      kahden vuoden kuluttua sanotusta tapahtu-
8821:                                                      masta, jollei hän siihen mennessä hae saata-
8822:                                                      vansa maksua kiinnitetystä omaisuudesta ja
8823:                                                      ilmoita siitä rekisteriviranomaiselle.
8824: 16                                  1990 vp. -      HE n:o 139
8825: 
8826: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
8827: 
8828:                                                    9§
8829:                                 Kiinnitetyn omaisuuden luovutus
8830: 
8831:                                                        Jos elinkeinonharjoittaja myy tai muutoin
8832:                                                     luovuttaa yrityskiinnityksen kohteena olevan
8833:                                                     omaisuuden kokonaisuudessaan tai pääosin,
8834:                                                     yrityskiinnitys pysyy voimassa ja tuottaa etuoi-
8835:                                                     keuden maksun saamiseen luovutetusta omai-
8836:                                                     suudesta ennen luovutuksensaajan omaisuu-
8837:                                                     teen vahvistettua yrityskiinnitystä. Kiinnitys
8838:                                                     raukeaa kuitenkin kuuden kuukauden kuluttua
8839:                                                     siitä, kun kiinnityksenhaltija sai tiedon luovu-
8840:                                                     tuksesta ja viimeistään kahden vuoden kulut-
8841:                                                     tua luovutuksesta, jollei hän siihen mennessä
8842:                                                     hae saatavansa maksua kiinnitetystä omaisuu-
8843:                                                     desta ja ilmoita siitä rekisteriviranomaiselle.
8844:                                                     Luovutettu omaisuus vapautuu kiinnityksestä
8845:                                                     kiinnityksenhaltijan saatavan tultua suoritetuk-
8846:                                                     si tai kun kiinnityksenhaltija on luopunut pe-
8847:                                                     rinnästä tai antanut vapautumiseen muutoin
8848:                                                     suostumuksensa.
8849: 
8850:                       10 §                                               10 §
8851:               Yrityksen luovutus                        Yrityksen luovutus ja kiinnityksen
8852:                                                              vastattavaksi ottaminen
8853: 
8854:    Jos elinkeinonharjoittaja luovuttaa yrityksen       Kaupparekisteriin merkitty elinkeinonhar-
8855: ja kaiken elinkeinotoimintaan kuuluvan omai-        joittaja voi ottaa vastatakseen toisen elinkei-
8856: suuden, johon on vahvistettu yrityskiinnitys,       nonharjoittajan hänelle luovuttamaan elinkei-
8857: yrityskiinnitys pysyy voimassa ja tuottaa etuoi-    notoimintaan kuuluvaan omaisuuteen vahviste-
8858: keuden maksun saamiseen luovutetun yrityk-          tusta yrityskiinnityksestä. Edellytyksenä vastat-
8859: sen omaisuudesta ennen saatavaa, jonka va-          tavaksi ottamiselle on elinkeinotoiminnan ja
8860: kuudeksi vahvistettu kiinnitys on luovutuksen-      kaiken siihen kuuluvan kiinnityskelpoisen
8861: saajan ottama tai jolle hän on antanut suostu-      omaisuuden luovuttaminen sekä se, että luovu-
8862: muksensa. Sama koskee yrityksen osan ja sii-        tettuun omaisuuteen ja luovutuksensaajan
8863: hen kuuluvan sellaisen omaisuuden luovutta-         omaisuuteen vahvistettujen yrityskiinnityksien
8864: mista, johon on vahvistettu yrityskiinnitys ra-     haltijat antavat tähän suostumuksensa ja sopi-
8865: joitettuna siten kuin 5 §:n 2 momentissa on         vat kiinnitysten keskinäisestä etuoikeudesta.
8866: säädetty.                                            Vastattavaksi ottamista on yrityskiinnityksen
8867:                                                     vastattavaksi ottavan elinkeinonharjoittajan
8868:                                                     haettava rekisteriviranomaiselta kolmen kuu-
8869:                                                     kauden kuluessa luovutuksesta. Vastattavaksi
8870:                                                     ottaminen tapahtuu, kun siitä tehdään merkin-
8871:                                                     tä yrityskiinnitysrekisteriin. Vastattavaksi otta-
8872:                                                     misen jälkeen yrityskiinnitys kohdistuu vas-
8873:                                                     taanottajan kaikkeen yrityskiinnityskelpoiseen
8874:                                                     omaisuuteen.
8875:   Kiinnitys raukeaa kuuden kuukauden kulut-            Mitä 1 momentissa säädetään, on soveltuvin
8876: tua siitä, kun kiinnityksenhaltija sai tiedon       osin voimassa silloin kun kysymys on yrityksen
8877: luovutuksesta ja viimeistään kahden vuoden          osan ja siihen kuuluvan sellaisen omaisuuden
8878: kuluttua luovutuksesta, jollei hän siihen men-      luovuttamisesta, johon on vahvistettu yritys-
8879: nessä hae saatavansa maksua kiinnitetystä           kiinnitys rajoitettuna siten kuin 5 §:n 2 mo-
8880:                                      1990 vp. -      HE n:o 139                                     17
8881: 
8882: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
8883: omaisuudesta ja ilmoita siitä rekisterinvirano-      mentissa säädetään. Vastattavaksi ottamisen
8884: maiselle.                                            edellytyksenä on lisäksi se, että kiinnitykset
8885:                                                      vastattavaksi ottamisen jälkeen täyttävät 5 §:n
8886:                                                      3 momentissa säädetyt vaatimukset.
8887:    Mitä 2 momentissa on säädetty, ei sovelleta,
8888: jos luovutuksensaaja ottaa vastatakseen kiinni-
8889: tetystä saatavasta sekä ilmoittaa siitä kiinnityk-
8890: senhaltijalle ja rekisteriviranomaiselle kolmen
8891: kuukauden kuluessa luovutuksesta.
8892:                        11 §                                                11 §
8893:                Yrityksen jakaminen                   E Iinkeinon h a r joi t tajaa        koskevat
8894:                                                                    muutokset
8895:    Mitä 10 §:ssä on säädetty yrityksen luovu-           Elinkeinonharjoittajan        yhteisömuodon
8896: tuksen vaikutuksesta yrityskiinnityksen pysy-        muuttaminen tai yksityisen elinkeinonharjoit-
8897: vyyteen, sovelletaan myös kun avoimen yhtiön         tajan, aatteellisen yhdistyksen tai säätiön elin-
8898: tai kommandiittiyhtiön jaosta taikka yksityisen      keinotoiminnan muuttaminen harjoitettavaksi
8899: elinkeinonharjoittajan    perinnonjaossa       tai   avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön muo-
8900: omaisuuden osituksessa yritys sekä omaisuus,         dossa ei vaikuta yrityskiinnityksen voimassa-
8901: jota yrityskiinnitys koskee, siirtyy jollekin yh-    oloon eikä kiinnityksen tuottamaan etuoikeu-
8902: tiön tai kuolinpesän osakkaista, testamentin-        teen, jos muutos merkitään rekisteriin kauppa-
8903: saajalle tai elinkeinonharjoittajan puolisolle       rekisterilain (129/79) 14 §:ssä säädetyn muuto-
8904: elinkeinotoiminnan jatkamista varten. Sama           silmoituksen perusteella. Sama koskee yritys-
8905: koskee yrityksen jakamista osakkaiden tai puo-       kiinnityksen voimassaoloa ja etuoikeutta sil-
8906: lisoiden kesken elinkeinotoiminnan jatkamista        loin kun yksityinen elinkeinonharjoittaja, aat-
8907: varten.                                              teellinen yhdistys tai säätiö luovuttaa elinkei-
8908:                                                      notoiminnan ja kaiken siihen kuuluvan omai-
8909:                                                      suuden luovutuksensaajalle, joka tehtyään
8910:                                                      muutosilmoituksen jatkaa luovuttajan elinkei-
8911:                                                      notoimintaa.
8912:    Jos 1 momentissa tarkoitettu jako tai ositus         Yrityskiinnityksen voimassaotosta ja kiinni-
8913: toimitetaan elinkeinotoiminnan lopettamiseksi,       tyksen tuottamasta etuoikeudesta yhteisön su-
8914: kiinnitys pysyy voimassa. Kiinnityksenhaltijan       lautuessa on voimassa, mitä asianomaista yh-
8915: on kuitenkin oikeutensa säilyttämiseksi nouda-       teisöä koskevassa laissa säädetään.
8916: tettava, mitä 10 §:n 2 momentissa on säädetty.
8917:                       12 §                                                 12 §
8918:     Elinkeinonharjoittajaa koskevat muutokset              E 1i n keinon h a r joi t t ajan
8919:                                                          perinnönjako ja omaisuuden
8920:                                                                       ositus
8921:    Elinkeinonharjoittajan yhtiömuodon muut-             Kun elinkeinonharjoittaja, jonka omaisuu-
8922: taminen ei vaikuta yrityskiinnityksen voimassa-      teen on vahvistettu yrityskiinnitys, kuolee, yri-
8923: oloon eikä kiinnityksen tuottamaan etuoikeu-         tyskiinnitys kohdistuu kuolinpesään kuuluvaan
8924: teen. Sama koskee yksityisen elinkeinonhar-          yrityksen kiinnityskelpoiseen omaisuuteen.
8925: joittajan toiminimen muuttamista yhtiömuo-
8926: toiseksi.
8927:    Tuomioistuin ei saa antaa lupaa sulautumis-          Jos yritys ja kaikki sen omaisuus, jota yri-
8928: sopimuksen täytäntöönpanoon, jos sulautuvis-         tyskiinnitys koskee, elinkeinonharjoittajan pe-
8929: ta yhteisöistä useamman kuin yhden omaisuu-          rinnönjaossa tai omaisuuden osituksessa siirtyy
8930: teen on vahvistettu yrityskiinnitys, ennen kuin      jollekin kuolinpesän osakkaista, testamentin-
8931: sille on esitetty kiinnityksenhaltijain sopimus      saajalle tai elinkeinonharjoittajan puolisolle
8932: kiinnitysten järjestämisestä.                        elinkeinotoiminnan jatkamista varten, yritys-
8933: 3    301143E
8934: 18                                   1990 vp. -     HE n:o 139
8935: 
8936: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
8937:                                                      kiinnityksen pysyvyydestä on voimassa, mitä
8938:                                                      11 § :n 1 momentissa säädetään. Jos jako tai
8939:                                                      ositus toimitetaan elinkeinotoiminnan lopetta-
8940:                                                      miseksi, kiinnitys pysyy voimassa. Kiinnityk-
8941:                                                      senhaltijan on kuitenkin oikeutensa säilyttämi-
8942:                                                      seksi noudatettava, mitä 9 § :n 3 momentissa
8943:                                                      säädetään.
8944:    Kun elinkeinonharjoittaja, jonka omaisuu-
8945: teen on vahvistettu yrityskiinnitys, kuolee, yri-
8946: tyskiinnitys kohdistuu kuolinpesään kuuluvaan
8947: kiinnityskelpoiseen omaisuuteen.
8948: 
8949:                                                   15 §
8950:                               Velkajan oikeus välittömään maksuun
8951:                                 Velkoja saa hakea maksun kiinnitetystä
8952:                              omaisuudesta, vaikkei saatava olisikaan erään-
8953:                              tynyt:
8954:    1) jos yritys tai sellainen yrityksen osa, jonka     1) jos sellaisen yrityksen tai yrityksen osan
8955: omaisuuteen yrityskiinnitys on vahvistettu, jae- toiminta, jonka omaisuuteen on vahvistettu
8956: taan lopettaa toimintansa tai luovutetaan tai yrityskiinnitys, lopetetaan tai koko yritys tai
8957: vuokrataan toiselle taikka o·maisuutta luovute- sen osa luovutetaan taikka yrityksen omaisuut-
8958: taan vastoin 9 §:n 1 momentin säännöstä;             ta luovutetaan 9 §:n 3 momentissa tarkoitetulla
8959:                                                      tavalla tai vastoin 9 §:n 1 momentin säännöstä
8960:                                                      taikka kiinnitetty omaisuus tulee kiinteistön
8961:                                                      osaksi tai muutoin kiinteistökiinnityksen koh-
8962:                                                      teeksi kelpaavaksi 4 §:n 2 momentissa tarkoite-
8963:                                                      tulla tavalla;
8964: 
8965:    Oikeus 1 momentissa tarkoitetun vaatimuk-           Oikeus saatavan perimiseen 1 momentin no-
8966: sen esittämiseen lakkaa, jollei velkoja kolmen      jalla lakkaa, jollei kiinnityksenhaltija kolmen
8967: kuukauden kuluessa 1 momentissa mainitusta          kuukauden kuluessa 1 momentissa mainitusta
8968: sekasta tiedon saatuaan hae saatavaa velallisel-    seikasta tiedon saatuaan hae saatavaa velalli-
8969: ta. Silloin kun vaatimus perustuu yrityksen tai     selta. Silloin kun vaatimus perustuu 1 momen-
8970: yrityksen osan luovutukseen, jakamiseen tai         tin 1 kohtaan, vaatimus on esitettävä 9 §:n 3
8971: toiminnan lopettamiseen, vaatimus on esitettä-      momentissa säädetyssä määräajassa.
8972: vä 10 §:n 2 momentissa säädetyssä määräajas-
8973: sa oikeuden menettämisen uhalla.
8974: 
8975: 
8976: 
8977:                       27 §                                                  27 §
8978:   Yrityskiinnityksen poistaminen rekisteristä            Yrityskiinnityksen poistaminen rekisteristä
8979:    Yrityskiinnitys poistetaan ilmoituksen perus-       Elinkeinonharjoittajan lopetettua toimintan-
8980: teella rekisteristä elinkeinonharjoittajan lope-    sa konkurssin tai selvitys- tai suoritustilan joh-
8981: tettua toimintansa konkurssin taikka selvitys-      dosta yrityskiinnitys poistetaan yrityskiinnitys-
8982: tai suoritustilan johdosta.                         rekisteristä sen jälkeen, kun toiminnan lopetta-
8983:                                                     misesta tai yhteisön purkamisesta on tätä kos-
8984:                                                     kevan ilmoituksen tai tiedonannon perusteella
8985:                                                     tehty merkintä kaupparekisteriin. Avoimen yh-
8986:                                                     tiön tai kommandiittiyhtiön selvitystilan joh-
8987:                                       1990 vp. -   HE n:o 139                                    19
8988: 
8989: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
8990: 
8991:                                                    dosta saadaan yrityskiinnitys poistaa rekisteris-
8992:                                                    tä vain, jos selvitysmenettelyssä on noudatettu,
8993:                                                    mitä avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiös-
8994:                                                    tä annetun lain (389/88) 5 luvun 15 §:n 1-3
8995:                                                    momentissa säädetään.
8996: 
8997: 
8998:                       34 §                                               34 §
8999:             Elinkeinonharjoittajan                    Kiinnityksenhaltijan oikeuden
9000:            tietojenantovelvollisuus                            turvaaminen
9001:   Elinkeinonharjoittaja, jonka omaisuuteen           Elinkeinonharjoittaja, jonka omaisuuteen
9002: on vahvistettu yrityskiinnitys, on velvollinen     on vahvistettu yrityskiinnitys, on velvollinen
9003: viipymättä ilmoittamaan kiinnityksenhaltijalle     viipymättä ilmoittamaan kiinnityksenhaltijalle
9004: yrityksen toiminnan lopettamisesta, yrityksen      yrityksen tai sen kiinnitetyn osan toiminnan
9005: jakamisesta, luovuttamisesta tai vuokraamises-     lopettamisesta, yrityksen tai sen osan tai yri-
9006: ta sekä kiinitettyä omaisuutta kohdanneesta        tyksen 9§ :n 3 momentissa tarkoitetun omai-
9007: 15 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta         suuden luovuttamisesta, yrityksen sulautumi-
9008: tapahtumasta. Hänen on myös annettava kiin-        sesta,    elinkeinonharjoittajaa    koskevista
9009: nityksenhaltijalle tämän pyynnöstä muutkin         11 §:ssä tarkoitetuista muutoksista, kiinnitet-
9010: kiinnitettyä omaisuutta koskevat vakuuden ar-      tyä omaisuutta kohdanneesta 15 §:n 1 momen-
9011: von toteamiseksi tarpeelliset tiedot.              tin 2 kohdassa tarkoitetusta tapahtumasta sekä
9012:                                                    muista kiinnityksenhaltijan oikeuteen olennai-
9013:                                                    sesti vaikuttavista tapahtumista yrityksessä.
9014:                                                    Hänen on annettava kiinnityksenhaltijalle tä-
9015:                                                    män pyynnöstä myös muut kiinnitettyä omai-
9016:                                                    suutta koskevat vakuuden arvon toteamiseksi
9017:                                                    tarpeelliset tiedot.
9018:                                                       Jos ulosottomies harkitsee, että on vaara
9019:                                                    yrityskiinnityksen kohteena olevan omaisuuden
9020:                                                    hävittämisestä, pois viemisestä, luovuttamises-
9021:                                                    ta tai muusta hukkaamisesta kiinnityksenhalti-
9022:                                                    jan oikeutta loukaten, ulosottomiehen on kiin-
9023:                                                    nityksenhaltijan hakemuksesta viipymättä ja
9024:                                                    tilanteen vaatiessa vastapuolta kuulematta tur-
9025:                                                    vattava panttina olevan omaisuuden säilymi-
9026:                                                    nen tarpeellisessa määrin. Turvaamistoimenpi-
9027:                                                    teestä on muutoin soveltuvin osin voimassa,
9028:                                                    mitä ulosottolain 7 luvussa ja 9 luvun 1 §:ssä
9029:                                                    säädetään turvaamistoimenpiteen täytäntöön-
9030:                                                    panosta, lakkaamisesta ja muutoksenhausta.
9031:                                                    Kiinnityksenhaltijan on kuuden viikon kulues-
9032:                                                    sa turvaamistoimenpiteestä haettava saatavan-
9033:                                                    sa maksua niin kuin ulosottolain 7 luvun
9034:                                                    11 § :ssä säädetään uhalla, että turvaamistoi-
9035:                                                    menpide muuten raukeaa.
9036: 
9037:                                                       Tämä laki tulee voimaan    päivänä
9038:                                                    kuuta 19 .
9039:                                                       Ennen tämän lain voimaantuloa tapahtuneen
9040:                                                    kiinnitetyn omaisuuden luovutuksen, yrityksen
9041:                                                    luovutuksen sekä elinkeinonharjoittajaa koske-
9042: 20                                1990 vp. -     HE n:o 139
9043: 
9044: Voimassa oleva laki                               Ehdotus
9045:                                                   van 11 § :ssä tarkoitetun muutoksen vaikutus
9046:                                                   yrityskiinnitykseen määräytyy tämän lain voi-
9047:                                                   maan tullessa voimassa olleiden säännösten
9048:                                                   mukaan.
9049: 
9050: 
9051: 
9052: 
9053: 2.
9054:                                            Laki
9055:                           kaupparekisterilain 18 §:n muuttamisesta
9056: 
9057:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9058:   lisätään 2 päivänä helmikuuta 1979 annetun kaupparekisterilain (129/79) 18 §:ään, sellaisena
9059: kuin se on osittain muutettuna 29 päivänä huhtikuuta 1988 annetulla lailla (390/88), uusi 4
9060: momentti seuraavasti:
9061: 
9062: Voimassa oleva laki                               Ehdotus
9063: 
9064:                                                18 §
9065: 
9066:                                                      Rekisteriviranomainen ei saa merkitä elinkei-
9067:                                                   notoimintaa lopetetuksi tai yhteisöä purkautu-
9068:                                                   neeksi rekisteriviranomaiselle tehdyn ilmoituk-
9069:                                                   sen tai tiedonannon perusteella, jos elinkeinon-
9070:                                                   harjoittajan omaisuuteen on vahvistettu yritys-
9071:                                                   kiinnitys, ennen kuin yrityskiinnitys on kuole-
9072:                                                   tettu tai yrityksen luovutuksensaaja on ottanut
9073:                                                   vastatakseen kiinnityksestä yrityskiinnityslain
9074:                                                   JO §:n mukaisesti, jollei kysymys ole yrityskiin-
9075:                                                   nityslain (634/84) 27 §:n 1 momentissa tarkoi-
9076:                                                   tetusta ilmoituksesta tai tiedonannosta.
9077: 
9078:                                                     Tämä laki tulee voimaan       päivänä
9079:                                                   kuuta 19
9080:                                      1990 vp. -       HE n:o 139                                          21
9081: 
9082: 
9083: 3.
9084:                                                Laki
9085:      avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä annetun lain 8 luvun 6 §:n muuttamisesta
9086: 
9087:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9088:    muutetaan avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä 29 päivänä huhtikuuta 1988 annetun
9089: lain (389/88) 8 luvun 6 §:n 4 momentti seuraavasti:
9090: 
9091: Voimassa oleva laki                                    Ehdotus
9092: 
9093:                                                 8 luku
9094:                              Yhtiömuodon muuttaminen ja yhtiöiden
9095:                                         sulautuminen
9096:                                                      6 §
9097:                                             Sulautuminen
9098: 
9099:    Jos sulautumiseen osallisista yhtiöistä use-              Jos sulautuvan yhtiön omaisuuteen on vah-
9100: amman kuin yhden omaisuuteen on vahvistettu                vistettu yrityskiinnityslaissa (634/84) tarkoitet-
9101: yrityskiinnityslaissa (634/84) tarkoitettu yritys-         tu yrityskiinnitys, sulautuvan yhtiön varat ja
9102: kiinnitys, sulautuvan yhtiön varat ja velat eivät          velat eivät siirry Vastaanottavalie yhtiölle ennen
9103: siirry vastaanottavalle yhtiölle eikä sulautumi-       kuin sulautumisesta on tehty merkintä kauppa-
9104: sesta tehdä kaupparekisteriin merkintää ennen          rekisteriin. Merkintää sulautumisesta ei saa
9105: kuin kiinnityksenhaltijat ovat sopineet kiinni-        tehdä, jos sulautumiseen osallisista yhtiöistä
9106: tysten järjestämisestä.                                useamman kuin yhden omaisuuteen on voimas-
9107:                                                        sa yrityskiinnitys, ennen kuin kiinnityksenhalti-
9108:                                                        jat ovat sopineet kiinnitys/en etuoikeudesta ja
9109:                                                        etuoikeuden järjestämisestä on hakemuksen
9110:                                                        perusteella tehty merkintä yrityskiinnitysrekis-
9111:                                                        teriin.
9112: 
9113: 
9114:                                                              Tämä laki tulee voimaan        päivänä
9115:                                                            kuuta 19
9116: 22                                  1990 vp. -     HE n:o 139
9117: 
9118: 
9119: 4.
9120:                                              Laki
9121:                          osakeyhtiölain 14 luvun 5 §:n muuttamisesta
9122: 
9123:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9124:   muutetaan 29 päivänä syyskuuta 1978 annetun osakeyhtiölain (734178) 14 luvun 5 §:n 1
9125: momentti, sellaisena kuin se on 24 päivänä elokuuta 1984 annetussa laissa (643/84), sekä
9126:   lisätään 14 luvun 5 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 24 päivänä
9127: elokuuta 1984 annetulla lailla ja 5 päivänä elokuuta 1983 annetulla lailla (687 /83), uusi 4
9128: momentti seuraavasti:
9129: 
9130: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
9131: 
9132:                                              14 luku
9133:                            Sulautuminen ja osakkeiden lunastaminen
9134:                                          tytäryhtiössä
9135:                       5§                                                 5§
9136:    Neljän kuukauden kuluessa siitä, kun sulau-        Neljän kuukauden kuluessa siitä, kun sulau-
9137: tumissopimuksen hyväksyminen on rekisteröi-        tumissopimuksen hyväksyminen on rekisteröi-
9138: ty, yhtiöiden on haettava sulautuvan yhtiön        ty, yhtiöiden on haettava sulautuvan yhtiön
9139: kotipaikan tuomioistuimen tai, 2 §:ssä tarkoi-     kotipaikan tuomioistuimen tai, 2 §:ssä tarkoi-
9140: tetussa tapauksessa, Vastaanottavalie yhtiölle     tetussa tapauksessa, vastaanottavalle yhtiölle
9141: yhtiöjärjestyksessä määrätyn kotipaikan tuo-       yhtiöjärjestyksessä määrätyn kotipaikan tuo-
9142: mioistuimen lupa sulautumissopimuksen täy-         mioistuimen lupa sulautumissopimuksen täy-
9143: täntöönpanoon uhalla, että sulautuminen muu-       täntöönpanoon uhalla, että sulautuminen muu-
9144: ten raukeaa. Hakemukseen on liitettävä selvi-      ten raukeaa. Hakemukseen on liitettävä selvi-
9145: tys sopimuksen hyväksymisen rekisteröiruisestä     tys sopimuksen hyväksymisen rekisteröiruisestä
9146: sekä luettelo sulautuvan yhtiön tunnetuista vel-   sekä luettelo sulautuvan yhtiön tunnetuista vel-
9147: kojista ja heidän postiosoitteistaan. Muutoin      kojista ja heidän postiosoitteistaan. Muutoin
9148: on vastaavasti sovellettava, mitä 6 luvun 3 §:n    on vastaavasti sovellettava, mitä 6 luvun 3 § :n
9149: 2 ja 3 momentissa on siinä tarkoitetusta ta-       2 ja 3 momentissa on siinä tarkoitetusta ta-
9150: pauksesta säädetty. Yrityskiinnityksen luvan       pauksesta säädetty. Luvan myöntämistä tai
9151: myöntämiselle asettamista edellytyksistä sääde-    epäämistä koskevasta päätöksestä on tuomiois-
9152: tään yrityskiinnityslaissa (634/84). Luvan         tuimen viivytyksettä toimitettava tieto rekiste-
9153: myöntämistä tai epäämistä koskevasta päätök-       riviranomaiselle.
9154: sestä on tuomioistuimen viivytyksettä toimitet-
9155: tava tieto rekisteriviranomaiselle.
9156:                                                       Jos sulautumiseen osallisista yhtiöistä use-
9157:                                                    amman kuin yhden omaisuuteen on voimassa
9158:                                                    yrityskiinnityslaissa (634/84) tarkoitettu yritys-
9159:                                                    kiinnitys, ei sulautumisesta saa tehdä kauppa-
9160:                                                    rekisteriin merkintää ennen kuin kiinnityksen-
9161:                                                    haltijat ovat sopineet kiinnitys/en etuoikeudes-
9162:                                                    ta ja etuoikeuden järjestämisestä on hakemuk-
9163:                                                    sen perusteella tehty merkintä yrityskiinnitysre-
9164:                                                    kisteriin.
9165: 
9166:                                                       Tämä laki tulee voimaan           päivänä
9167:                                                     kuuta 19 .
9168:                                      1990 vp. -      HE n:o 139                                     23
9169: 
9170: 
9171: 5.
9172:                                                Laki
9173:                           osuuskuntalain 154 ja 155 §:n muuttamisesta
9174: 
9175:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9176:   muutetaan 28 päivänä toukokuuta 1954 annetun osuuskuntalain (247 /54) 154 §, sellaisena kuin
9177: se on 24 päivänä elokuuta 1984 annetussa laissa (644/84), sekä
9178:   lisätään 155 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:
9179: 
9180: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
9181: 
9182:                       154 §                                                154 §
9183:    Oikeuden on kehotettava koulutuksella kaik-          Tuomioistuimen on kehotettava koulutuksel-
9184: kia velkojia, jotka haluavat varata itselleen        la kaikkia velkojia, jotka haluavat varata itsel-
9185: oikeuden saada saamisista maksun purkautu-           leen oikeuden saada saamisista maksun pur-
9186: valta osuuskunnalta, ilmoittamaan siitä kirjal-      kautuvalta osuuskunnalta, ilmoittamaan siitä
9187: lisesti oikeudelle määräpäivänä kolmen kuu-          kirjallisesti tuomioistuimelle määräpäivänä
9188: kauden kuluttua. Kuulutus on heti pantava            kolmen kuukauden kuluttua. Kuulutus on heti
9189: nähtäville oikeuden ilmoitustaululle ja oikeu-       pantava nähtäville tuomioistuimen ilmoitustau-
9190: den toimesta julkaistava virallisessa lehdessä       lulle, ja se on julkaistava virallisessa lehdessä
9191: kaksi kertaa, ensimmäisen kerran viimeistään         kaksi kertaa, ensimmäisen kerran viimeistään
9192: kaksi ja toisen kerran viimeistäiin kuukautta        kaksi ja toisen kerran viimeistään kuukautta
9193: ennen paikalletulopäivää. Koulutuksesta on oi-       ennen paikalletulopäivää. Tuomioistuimen on
9194: keuden toimesta erikseen annettava tieto lää-        annettava koulutuksesta erikseen tieto läänin-
9195: ninhallitukselle ja kaikille tunnetuille velkojil-   hallitukselle ja kaikille tunnetuille velkojille.
9196: le. Jos esitetään selvitys, että velkojat, jotka        Jos esitetään selvitys, että velkojat, jotka
9197: ovat tehneet edellä mainitun varauksen, ovat         ovat tehneet 1 momentissa mainitun varauk-
9198: saaneet maksun saamisistaan tai että saamisista      sen, ovat saaneet maksun saamisistaan tai että
9199: on asetettu oikeuden hyväksymä vakuus, on            saamisista on asetettu tuomioistuimen hyväk-
9200: oikeuden annettava suostumus sulautumiseen.          symä vakuus, on tuomioistuimen annettava
9201: Yrityskiinnityksen suostumuksen antamiselle          suostumus sulautumiseen.
9202: asettamista edellytyksistä säädetään yrityskiin-
9203: nityslaissa (634/84).
9204: 
9205:                                                 155 §
9206: 
9207:                                                         Jos sulautumiseen osallisista osuuskunnista
9208:                                                      useamman kuin yhden omaisuuteen on voimas-
9209:                                                      sa yrityskiinnityslaissa (634/84) tarkoitettu yri-
9210:                                                      tyskiinnitys, ei sulautumisesta saa tehdä kaup-
9211:                                                      parekisteriin merkintää ennen kuin kiinnityk-
9212:                                                      senhaltijat ovat sopineet kiinnitysten etuoikeu-
9213:                                                      desta ja etuoikeuden järjestämisestä on hake-
9214:                                                      muksen perusteella tehty merkintä yrityskiinni-
9215:                                                      tysrekisteriin.
9216: 
9217:                                                         Tämä laki tulee voimaan           päivänä
9218:                                                       kuuta 19 .
9219: 24                                  1990 vp. -      HE n:o 139
9220: 
9221: 
9222: 6.
9223:                                               Laki
9224:                       ulosottolain 5 luvun 8 a ja 10 a §:n muuttamisesta
9225: 
9226:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9227:   muutetaan 3 päivänä joulukuuta 1895 annetun ulosottolain 5 luvun 8 a §:n 3 momentti ja
9228: 10 a §, sellaisina kuin ne ovat 24 päivänä elokuuta 1984 annetussa laissa (636/84), seuraavasti:
9229: 
9230: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
9231: 
9232:                                              5 luku
9233:                                  Ulosmitatun omaisuuden rahaksi
9234:                                           muuttamisesta
9235:                                                  8a §
9236: 
9237:   Jos yrityksen omaisuus myydään yhtenä ko-            Jos yrityksen koko omaisuus myydään yhte-
9238: konaisuutena, kiinnityksenhaltija saa jättää         nä kokonaisuutena, ostaja voi ottaa vastatak-
9239: saatavansa omaisuuteen kiinnitetyksi, jos hän        seen myytyyn omaisuuteen kiinnitetystä saata-
9240: ennen kauppahinnan jakamista ilmoittaa siitä         vasta yrityskiinnityslain JO§ :ssä säädetyin
9241: ja ostaja ottaa vastatakseen saatavasta.             edellytyksin ja vaikutuksin, jos kiinnityksen-
9242:                                                      haltija ennen kauppahinnan jakamista ilmoit-
9243:                                                      taa tähän suostuvansa.
9244: 
9245:                      10 a §                                               10 a §
9246:    Kun sellaisen irtaimen omaisuuden huuto-            Kun sellaisen irtaimen omaisuuden huuto-
9247: kauppa, johon on vahvistettu yrityskiinnitys,        kauppa, johon on vahvistettu yrityskiinnitys,
9248: on saanut lainvoiman ja kauppasumman jako            on saanut lainvoiman ja kauppasumman jako
9249: on toimitettu, huutokaupan toimittajan on il-        on toimitettu, huutokaupan toimittajan on il-
9250: moitettava patentti- ja rekisterihallitukselle       moitettava patentti- ja rekisterihallitukselle
9251: myymisestä sekä huutokaupassa 8 a §:n 3 mo-          myymisestä ja siitä mitä kauppasumman jaossa
9252: mentissa tarkoitetulla tavalla pysytetyistä kiin-    on kertynyt kiinnityksenhaltijoille. Huutokau-
9253: nityksistä. Huutokaupan toimittajan on tehtä-        pan toimittajan tulee tehdä kiinnitettyyn pant-
9254: vä ilmoitus myös sellaisen saatavan perimiseksi      tivelkakirjaan merkintä suorituksesta. Kun
9255: toimitetun ulosmittauksen perääntymisestä,           kiinnityksenhaltijan saatava tulee suoritetuksi
9256: jonka vakuudeksi on vahvistettu yrityskiinni-        panttivelkakirjan täyteen määrään, huutokau-
9257: tys.                                                 pan toimittajan on liitettävä ilmoitukseen pant-
9258:                                                      tivelkakirja kiinnityksen kuolettamiseksi.
9259:                                                         Kun ostaja ottaa vastatakseen kiinnitetystä
9260:                                                      saatavasta 8 a § :n 3 momentissa tarkoitetulla
9261:                                                      tavalla, huutokaupan toimittajan on ilmoitet-
9262:                                                      tava tästä patentti- ja rekisterihallitukselle yri-
9263:                                                      tyskiinnitysrekisteriin merkitsemistä varten.
9264:                                                      Huutokaupan toimittajan on tehtävä panttivel-
9265:                                                      kakirjaan merkintä vastattavaksi ottamisesta.
9266:                                                         Huutokaupan toimittajan on tehtävä ilmoi-
9267:                                                      tus sellaisen saatavan perimiseksi toimitetun
9268:                                                      ulosmittauksen perääntymisestä, jonka vakuu-
9269:                                                      deksi on vahvistettu yrityskiinnitys.
9270: 
9271:                                                        Tämä laki tulee voimaan             päivänä
9272:                                                      kuuta 19
9273:                                     1990 vp. -     HE n:o 139                                       25
9274: 
9275: Luonnos                                                                                       Liite 2
9276: 
9277: 
9278: 
9279: 
9280:                                                Asetus
9281:                               yrityskiinnitysasetuksen muuttamisesta
9282: 
9283:   Oikeusministerin esittelystä
9284:   muutetaan 30 päivänä syyskuuta 1985 annetun yrityskiinnitysasetuksen (778/85) 3 §:n 3
9285: momentti, 6 §:n 3 momentti, 12 §:n 1 momentin 3 ja 7 kohta ja 2 momentti, 13 §:n 3 momentti
9286: ja 14 § seuraavasti:
9287: 
9288:                        3§
9289:                                                     van määrä, ilmoitettava milloin haaste tai muu
9290:   Asian laatu ilmaistaan merkitsemällä, kos-        hakemus on jätetty tuomioistuimelle tai muulle
9291: keeko hakemus kiinnityksen vahvistamista,           viranomaiselle sekä esitettävä näistä selvitys.
9292: kiinnityksen laajentamista, kiinnitysten yhdis-
9293: tämistä, kiinnityksen kuolettamista, kiinnitys-                           13§
9294: ten keskinäisen etuoikeusjärjestyksen muutta-
9295: mista vai kiinnityksen vastattavaksi ottamista.      Kiinnitysten etuoikeuden järjestämistä kiin-
9296:                                                    nityksenhaltijain sopimusta vastaavaksi yhtei-
9297:                        6§                          söjen sulautuessa on haettava noudattaen so-
9298:                                                    veltuvin osin mitä kiinnitysten keskinäisen
9299:  Asiakirjavihkot arkistoidaan asianumeron          etuoikeuden muuttamisesta säädetään.
9300: mukaisessa järjestyksessä.
9301:                                                                            14 §
9302:                       12 §                             Merkintä kiinnityksen vastattavaksi ottami-
9303:     Muistutustietoina merkitään rekisteriin:        sesta tehdään omaisuutta luovuttaneen ja kiin-
9304:                                                     nityksen vastattavaksi ottaneen elinkeinonhar-
9305:    3) kiinnitettyyn omaisuuteen kohdistettu        joittajan rekisteritietoihin. Tiedot vastattavaksi
9306: ulosmittaus, takavarikko, myymis- ja hukkaa-       otetusta kiinnityksestä ja kiinnitystä koskevista
9307: miskielto tai kiinnitetyn omaisuuden huuto-        muistutustiedoista siirretään kiinnityksen vas-
9308: kauppa taikka elinkeinonharjoittajan omaisuu-      tattavaksi ottaneen rekisteritietoihin.
9309: den hakeminen ja luovuttaminen konkurssiin            Merkintä 12 §:n 1 momentin 7 kohdan mu-
9310: tai päätös elinkeinonharjoittajan selvitys- tai    kaisesta ilmoituksesta tehdään omaisuutta luo-
9311: suoritustilasta sekä näitä tietoja koskevat muu-   vuttaneen ja omaisuutta saaneen kaupparekis-
9312: tokset;                                            teriin merkityn elinkeinonharjoittajan rekisteri-
9313:                                                    tietoihin tai sen elinkeinonharjoittajan rekiste-
9314:   7) yrityskiinnityslain 4 §:n 2 momentissa,       ritietoihin, jonka omaisuus on tullut yrityskiin-
9315: 9 §:n 3 momentissa tai 12 §:n 2 momentissa         nityslain 4 §:n 2 momentissa tarkoitetulla ta-
9316: tarkoitettu ilmoitus saatavan hakemisesta;         valla kiinteistökiinnityksen piiriin kuuluvaksi.
9317:                                                       Merkintä 2 momentissa tarkoitetusta ilmoi-
9318:   Kun 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua           tuksesta poistetaan yrityskiinnitysrekisteristä
9319: merkintää on muutettu, rekisteriviranomaisen       saatavan tultua maksetuksi, perinnän rauettua
9320: on ilmoitettava tästä rekisteriin merkitylle ai-   tai kun kiinnityksenhaltija antaa siihen suostu-
9321: kaisemmalle panttivelkakirjan haltijalle ja jäl-   muksensa tai merkintä on menettänyt muutoin
9322: kipantin saajalle. Kun tehdään 1 momentin 7        merkityksensä.
9323: kohdan mukainen ilmoitus, siinä on yksilöitä-
9324: vä kiinnitys, jonka perusteella ilmoitus on          Tämä asetus tulee voimaan            päivänä
9325: tehty, mainittava maksettavaksi haetun saata-      kuuta 19
9326: 
9327: 
9328: 
9329: 4   30ll43E
9330:                                        1990 vp. -      HE n:o 140
9331: 
9332: 
9333: 
9334: 
9335:                                       Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sukunimilain muutta-
9336:                                    misesta
9337: 
9338: 
9339: 
9340: 
9341:                             ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
9342: 
9343:    Esityksen tarkoituksena on sukunimilain             na ilmoittaa luopuvansa avioliittoa solmittaes-
9344: eräiden säännösten tarkistaminen siten, että           sa henkilökohtaiseen käyttöön ottamastaan ni-
9345: sukunimen muutoshakemusten käsittely no-               mestä. Nimi voitaisiin muuttaa ilmoitusmenet-
9346: peutuisi ja nimiviranomaisten työmäärä vähe-           telyllä kuitenkin vain yhden kerran.
9347: nisi nykyisestä. Samalla ehdotetaan etunimeä              Alaikäisen lapsen sukunimen muuttamista
9348: koskevat säännökset sijoitettaviksi nykyiseen          ilmoitusmenettelyllä koskevia säännöksiä eh-
9349: sukunimilakiin, josta tulisi etu- ja sukunimila-       dotetaan vähäiseltä osin tarkistettaviksi.
9350: ki.                                                       Esityksessä ehdotetaan etunimeä koskevien
9351:    Ehdotuksen mukaan kaikista sukunimen                säännösten tarkistamista siten, että etunimen
9352: muutoshakemuksista ei enää pyydettäisi nimi-           ja sukunimen muuttamisessa noudatettava me-
9353: lautakunnan lausuntoa eikä tiedotettaisi viralli-      nettely olisi yhdenmukainen. Etunimi voitaisiin
9354: sessa lehdessä. Asetuksella säädettäisiin tar-         eräissä tapauksissa muuttaa ilmoitusmenette-
9355: kemmin, minkälaisista hakemuksista lausuntoa           lyllä. Jos henkilöllä on vähemmän kuin kol-
9356: ei pyydetä. Yhteistä näille hakemustyypeille on        me etunimeä, hän voisi ottaa lisäksi niin monta
9357: se, että uudeksi sukunimeksi esitetty nimi on          etunimeä, että niitä on enintään kolme.       Jos
9358: joko hakijan aikaisempi sukunimi tai hakijan           jollakin on useampia etunimiä, hän voisi luo-
9359: vanhemman nimi.                                        pua niistä siten, että hänelle jää vähintään yksi
9360:    Muutoksenhakua sukunimen muuttamista                etunimi. Myös etunimien keskinäistä järjestys-
9361: koskevasta lääninhallituksen päätöksestä rajoi-        tä voitaisiin muuttaa ja yhdysmerkki lisätä
9362: tettaisiin siten, että hakija saisi valittaa läänin-   taikka poistaa kahden etunimen välistä. Etuni-
9363: hallituksen päätöksestä vain siltä osin kuin           men muuttamisesta hakemusmenettelyllä olisi-
9364: hänen hakemuksensa on hylätty. Muistutuksen            vat soveltuvin osin voimassa samat säännökset
9365: tekijällä olisi vastaavasti oikeus hakea muutos-       kuin sukunimen muuttamisesta hakemuksesta.
9366: ta lääninhallituksen päätökseen, jolla muutos-            Etunimeä koskevia säännöksiä täydennettäi-
9367: hakemus on muistutuksesta huolimatta hyväk-            siin myös kansainvälisen yksityisoikeuden
9368: sytty. Näin nopeutettaisiin uuden nimen käyt-          alaan kuuluvilla säännöksillä. Ne olisivat sa-
9369: töön ottoa ja järkiperäistettäisiin viranomais-        mat, jotka nyt koskevat sukunimeä ja määrit-
9370: ten työtä.                                             tävät Suomen viranomaisen toimivallan ja so-
9371:     Puoliso, jonka sukunimi on muuttunut avio-         vellettavan lain. Ulkomaan viranomaisen pää-
9372: liittoa solmittaessa sen johdosta, että puolisot       tös etunimiasiassa tunnustettaisiin Suomessa
9373: ovat ottaneet yhteisen sukunimen, voisi ehdo-          päteväksi samoin edellytyksin kuin sukunimi-
9374: tuksen mukaan avioliiton aikana ilmoitusme-            asiaa koskeva päätös.
9375: nettelyllä ottaa yhteisen sukunimen edellä hen-           Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan noin
9376:  kilökohtaiseen käyttöönsä aikaisemman suku-           kahdeksan kuukauden kuluttua sen vahvista-
9377:  nimensä. Samoin puoliso voisi avioliiton aika-        misesta.
9378: 
9379: 
9380: 301049C
9381: 2                                                                                                                                            1990 vp. -                           HE n:o 140
9382: 
9383: 
9384: 
9385: 
9386:                                                                                                                                              SISÄLLYSLUETTELO
9387: 
9388:                                                                                                                                                                            Sivu                                                                                                                                                                     Sivu
9389:     YLEISPERUSTELUT                                                            o 0     o o o     0   o o     0 o o 0         o o o 0     o o 0 o o 0             o o   0      3     YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT                                                                                                                00 00 o              10
9390: 1. Nykyinen tilanne                                    0   0   0   0   0 o     o   0 o o 0 o         o   0 o o       0   o o   0   0 o o     0 o o       0   o o   0   0     3    1. Lakiehdotuksen perustelut                                                  0   0   0 0     o 0     0 0     0   0   0   0   0 0 0       0   0   0   0   0   0    10
9391:        Sukunimilaki
9392:     1010                                                   0   0   0   0   o   0   0 o o     0   0 o o       0   o o     0 o   o   0 o o     0   0 o o       0   o o   0     3
9393:        Etunimilaki
9394:     1020                                               0   0   0   0   0   0   0   0 0   0 0     0 0 o       0   0 o     0   0 o o 0 o o 0           0 o     0   0 o o       5    2. Tarkemmat säännökset ja määräykset                                                                                     o 0     0 0     0   0   0   0   0   o    23
9395: 
9396: 
9397: 
9398: 
9399: 2. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset                                                                                                              o o   0 o       6    3. Voimaantulo          o   o   0   0   o 0   0   0   o 0     0   0   0   0   0   0   o   o   o 0     o   o   0   0   0 o     0 0     0   0   0   0   0   0   0    23
9400: 
9401: 
9402: 
9403:      1. Sukunimi
9404:     20                                         0   0   0   0   0   0   0 0     o 0     0 o   0   0   o   0   0 o o       0 o o     0   0 o   0   0 o o       0   0 o 0       6
9405:     2020Etunimi                        0   0   0   0   0   0   0   0 0     o   o 0     0 o   0   0   o o 0 o o           0   0 o o 0     o o     0   0 o     0   0 o   0     7      LAKITEKSTI                    o   o   o   0 o   o   0   0   o   o   0   0   o   o   o   o   o   o   0   0   o   o   0   o o o       o 0     0   o 0 o       0    24
9406: 
9407: 
9408: 
9409: 
9410: 3. Esityksen valmistelu                                                                                                                                                      9
9411:                                                                                                                                                                                     LIITTEET o... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
9412:                                                                    0   0 o     o   0 o o     0 o     o 0     o o o o         o 0   0 o o     0   o o 0 o o 0           0
9413: 
9414: 
9415:     301.Valmisteluvaiheet                                                      o 00 o        00      00      00 o 0          o 00 00 00 00 00 00                             9                                                                                                                                                                       28
9416:     3o2oLausunnonantajat.                                                          0   0 0   0 0     0 o 0       0   o 0     0 0   o 0   0 o     0   0   o 0     0 o o       9      Liite 1. Rinnakkaisteksti                                               00 00 oo 00 00 00 00 00 00 00 00                                                         28
9417:                                                                                                                                                                                     Liite 2. Nimiasetus .............                                                                   o •     •   •   •   • •     •   •   •   •   •   •   •   •    36
9418: 4. Esityksen organisatoriset ja taloudelliset vaiku-                                                                                                                                Liite 3. Asetus väestökirja-asetuksen 54 a §:n
9419:    tukset  0   0   0   0   0   0   0   0 0     0 0     0   0   0   0   0 o 0       o o o 0       o o 0 o o           0   o o 0     0   o 0   o o o       0 o o     0   o     9               muuttamisesta ...............                                                                                      0   •   •   •   •   •   •   •   •    38
9420:                                             1990 vp. -        HE n:o 140                                          3
9421: 
9422: 
9423: 
9424: 
9425:                                              YLEISPERUSTELUT
9426: 
9427: 
9428: 1. Nykyinen tilanne                                              Sukunimilaki on käytännössä toiminut paa-
9429:                                                               asiallisesti tarkoitetulla ja lakia valmisteltaessa
9430: 1.1. Sukunimilaki                                             ennakoidulla tavalla. Puolisoiden mahdollisuus
9431:                                                               avioliittoon mennessään valita joko jomman-
9432:    Elokuun 9 päivänä 1985 annettu sukunimila-                 kumman puolison sukunimi yhteiseksi sukuni-
9433: ki (694/85) tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta                 meksi tai säilyttää sukunimensä ei ole johtanut
9434: 1986. Siihen on keskitetty kaikki sukunimeä                   käytännössä suuriin muutoksiin verrattuna ai-
9435: koskevat säännökset. Sukunimilaki sisältää si-                kaisempaan tilanteeseen, jolloin vaihtoehtoja
9436: ten säännökset lapsen sukunimen määräytymi-                   ei ollut valittavana. Lain voimassaolon aikana
9437: sestä ja muuttamisesta sekä puolison sukuni-                  on yli 92 Olo avioliiton solmineista valinnut
9438: mestä ja sen muuttamisesta. Lisäksi laissa                    yhteisen sukunimen, joka valtaosassa tapauk-
9439: säännellään sukunimen muuttaminen uudeksi                     sista on ollut miehen sukunimi. Toisaalta kaik-
9440: sukunimeksi ja siinä noudatettava menettely                   kia lain sallimia vaihtoehtoja myös käytetään,
9441: sekä sukunimen menettäminen. Lakiin sisälty-                  mikä osoittaa niiden tarpeellisuuden.
9442: vät myös kansainvälisen yksityisoikeuden alaan
9443: kuuluvat säännökset Suomen viranomaisen toi-
9444: mivallasta ja sovellettavasta laista sukunimiasi-               Väestörekisterikeskukselle saapuneiden vih-
9445: oissa sekä vieraassa valtiossa sukunimiasiassa                kimisilmoitusten mukaan puolisot ovat valin-
9446: annetun päätöksen tunnustamisesta päteväksi                   neet avioliittoon mennessään sukunimensä seu-
9447: Suomessa.                                                     raavasti:
9448: 
9449: 
9450:                      A vialiiton solmineiden sukunimivalinta vuosina 1986-1989
9451: 
9452: Vuosi             Yhteiseksi sukunimeksi   Yhteiseksi sukunimeksi   Kumpikin puoliso on     Vihkimisilmoituksia
9453:                   miehen sukunimi          naisen sukunimi          säilyttänyt sen sukuni  yhteensä
9454:                                                                     men, joka hänellä oli
9455:                                                                     avioliittoon mennessään
9456:                          N         "7o            N       %              N          %              N         %
9457: 
9458: 1986 ..........      23.942       92,1          116      0,4            1.944       7,5        26.002       100
9459: 1987 ..........      26.791       92,2          148      0,5            2.121       7,3        29.060       100
9460: 1988 ..........      26.370       91,8          147      0,5            2.207       7,7        28.724       100
9461: 1989 ..........      25.141       91,5          169      0,6            2.156       7,9        27.466       100
9462: 
9463: 
9464:    Kun miehen sukunimi on valittu puolisoiden                 neet mahdollisuutta säilyttää oma nimensä
9465: yhteiseksi sukunimeksi, nainen on ottanut sen                 henkilökohtaisessa käytössään yhteisen sukuni-
9466: edellä henkilökohtaiseen käyttöönsä aikaisem-                 men edellä, kun puolisoiden yhteiseksi nimeksi
9467: man sukunimensä 7-8 %:ssa tapauksista il-                     on valittu naisen sukunimi.
9468: moittamalla siitä ennen vihkimistä vihkijälle.                  Perhesuhteissa tapahtuneiden muutosten
9469: Tämän lisäksi avioliiton aikana on lääninhalli-               johdosta voidaan puolison ja alaikäisen lapsen
9470: tuksen päätöksellä otettu aikaisempi sukunimi                 sukunimi eräissä tapauksissa muuttaa yksin-
9471: henkilökohtaiseen käyttöön joissakin tapauk-                  kertaisella ilmoitusmenettelyllä. Sukunimilain
9472: sissa. Myös miehet ovat jonkin verran käyttä-                 4 §:n nojalla alaikäisen lapsen sukunimi voi-
9473: 4                                         1990 vp. -      HE n:o 140
9474: 
9475: daan muuttaa isän sukunimeksi, jos vanhem-                 Sukunimen muuttaminen ilmoitusmenette/yllä
9476: milla ei lapsen syntyessä ollut yhteistä sukuni-             eräissä tapauksissa vuosina 1986-1989
9477: meä eikä isyyttä ollut vahvistettu silloin, kun
9478:                                                           Vuosi   Lapsen           Puolisoiden      Puolison
9479: lapsi ilmoitettiin väestörekisteriin otettavaksi.                 sukunimen        yhteisen         sukunimen
9480: Jos alaikäisen lapsen vanhempi menee avioliit-                    muuttaminen      sukunimen        muuttaminen
9481: toon muun henkilön kuin lapsen toisen van-                        isän suku-       antaminen        avioliiton
9482: hemman kanssa ja he ottavat yhteisen sukuni-                      nimeksi (Nl      toisen puoli-    purkautumisen
9483:                                                                                    son lapselle (N) jälkeen (N)
9484: men, voidaan lain 5 §:n nojalla myös lapsen
9485: sukunimi muuttaa puolisoiden yhteiseksi suku-              1986   2.655             1.530           2.888
9486: nimeksi. Edellytyksenä on, että puolisot ovat              1987   1.754             1.247           1.988
9487: tästä yksimieliset ja että lapsen huolto kuuluu            1988   1.652             1.222           2.057
9488: joko puolisoille yhteisesti tai yksin sille puoli-         1989   1.383             1.087           2.707
9489: solle, joka on lapsen vanhempi. Näissä sään-
9490: nöksissä on käytännössä ilmennyt vähäisiä
9491: aukkoja, jotka tässä esityksessä ehdotetaan                  Hakemuksia sukunimen muuttamisesta uu-
9492: täydennettäviksi.                                         deksi sukunimeksi on sen sijaan lain voimaan-
9493:    Puoliso voi avioliiton purkautumisen jälkeen           tulon jälkeen tehty lääninhallituksille arvioitua
9494: sukunimilain 9 §:n mukaan muuttaa toiselta                huomattavasti runsaammin. Kun sukunimilail-
9495: puolisoita saamansa sukunimen nimeksi, joka               la laajennettiin mahdollisuutta muuttaa suku-
9496: hänellä viimeksi oli naimattomana ollessaan.              nimi perhesuhteissa tapahtuneiden muutosten
9497: Jos puoliso oli purkautuneessa avioliitossa ot-           johdosta ilmoitusmenettelyllä, arvioitiin tämän
9498: tanut yhteisen sukunimen edellä henkilökohtai-            olennaisesti vähentävän lääninhallitukselle teh-
9499: seen käyttöönsä sen sukunimen, joka hänellä               tävien nimenmuutoshakemusten määrää. Noin
9500: oli avioliittoon mennessään ja jonka hän oli              puolet kaikista sukunimen muutoshakemuksis-
9501: saanut aikaisemman avioliittonsa perusteella,             ta perustuu edelleenkin perhesuhteissa tapahtu-
9502: hän voi palata takaisin myös tähän sukuni-                neisiin muutoksiin.
9503: meen.                                                       Lääninhallituksen on pyydettävä nimilauta-
9504:    Kaikissa edellä selostetuissa tapauksissa su-          kunnan lausunto kaikista sukunimen muutos-
9505: kunimi muutetaan ilmoittamalla siitä kirjalli-            hakemuksista, ei kuitenkaan sellaisista hake-
9506: sesti sille väestörekisterin pitäjälle, jonka rekis-      muksista, jotka on siirrettävä toiselle viran-
9507: teriin nimenmuutosta haluava on merkitty.                 omaiselle tai jätettävä tutkittavaksi ottamatta
9508: Väestörekisterikeskukselle saapuneiden nimen-             taikka heti hylättävä. Nimilautakunnalle lau-
9509: muutosilmoitusten perusteella puolison ja alai-           sunnon antamista varten saapuneet hakemuk-
9510: käisen lapsen sukunimiä on muutettu seuraa-               set ovat jakautuneet muutosperusteen mukaan
9511: vasti (taulukko oikeanpuoleisella palstalla):             seuraavasti:
9512: 
9513: 
9514:                       Sukunimenmuutoshakemusten perusteet vuosina 1986-1989
9515: Vuosi                   Sukunimilain           Sukunimilain            Sukunimilain           Nimilautakunnan
9516:                         10 § 1 kohta           10 § 2 kohta            10 § 3 kohta              lausunnot
9517:                               *                     **                       ***
9518:                          N        Olo           N        %             N           %            N           %
9519: 
9520: 1986                     70       3,3         830        38,8        1.240         57,9        2.140        100
9521: 1987                     90       5,4         630        37,6          955         57,0        1.675        100
9522: 1988                     80       4,5         680        38,3        1.015         57,2        1.775        100
9523: 1989                    123       5,7         977        45,2        1.060         49,1        2.160        100
9524: Huom! Taulukosta ilmenee vain hakemusten määrä. Yhdellä hakemuksella on voitu hakea useamman kuin yhden
9525: henkilön sukunimen muuttamista.
9526:     * Hakijan nykyisen sukunimen käytöstä aiheutuu haittaa nimen vierasperäisyyden, sen yleiskielen merkityksen
9527:       tai nimen yleisyyden johdosta tai muusta syystä.
9528:  ** U'!deksi su~unimek~i esitetty nim.i on aik~isemmin ollut hakijalla tai vakiintuneesti kuulunut hakijan
9529:       esJvanhemmJlle Ja mmen muuttamista on pidettävä tarkoituksenmukaisena.
9530: *** Uuden sukunimen ottamista on muuttuneiden olosuhteiden tai muiden erityisten seikkojen johdosta pidettävä
9531:       perusteltuna.
9532:                                       1990 vp. -      HE n:o 140                                      5
9533: 
9534: 
9535:    Sukunimen muutoshakemukset ovat ruuh-              aan asema on täysin epäitsenäinen hänen etuni-
9536: kautuneet ja hakemusten käsittelyaika on sen          mensä muuttamista koskevassa asiassa.
9537: johdosta melko pitkä. Nimilautakunnan työ-               Lääninhallituksen on pääsääntöisesti pyydet-
9538: määrä on myös muodostunut arvioitua huo-              tävä nimilautakunnan lausunto hakemuksesta,
9539: mattavasti suuremmaksi. Näihin epäkohtiin             joka koskee sukunimen muuttamista uudeksi
9540: ehdotetaan tässä esityksessä parannuksia.             sukunimeksi. Lausuntotoiminnalla pyritään
9541:    Hallituksen esityksessä sukunimilainsäädän-        erityisesti edistämään lain yhdenmukaista so-
9542: nöksi (hall.es. 236/1984 vp.) on edellytetty          veltamista. Etunimen muuttamista koskevasta
9543: eräiden säännösten täsmentämisen jäävän eri-          hakemuksesta ei nimilautakunnan lausuntoa
9544: tyisesti nimilautakunnan tehtäväksi. Kun nimi-        tarvitse nykyisten säännösten mukaan pyytää.
9545: lautakunnan lausuntokäytännössä ja nimivira-          Eräät lääninhallitukset ovat kuitenkin pyytä-
9546: nomaisten ratkaisukäytännössä eräät kysymyk-          neet lausunnon myös etunimen muutoshake-
9547: set ovat jo täsmentyneet, ehdotetaan sukunimi-        muksista.
9548: lain säännöksiä myös näiltä osin täydennettä-            Kun etunimen muutos on hyväksytty, haki-
9549: viksi.                                                jan on ennen uuden etunimen käyttämistä
9550:                                                       koulutettava siitä paikkakunnalla leviävässä
9551:                                                       sanomalehdessä sekä ilmoitettava uusi etunimi
9552: 1.2. Etunimilaki                                      väestörekisteriin. Jos näitä toimenpiteitä ei ole
9553:                                                       tehty vuoden kuluessa siitä, kun etunimen
9554:    Etunimilaki (1265/45) tuli voimaan vuoden          muuttamista koskeva päätös on tullut lainvoi-
9555: 1946 alusta. Lakiin on otettu etunimivelvoitet-       maiseksi, päätös raukeaa. Vastaavat vaatimuk-
9556: ta koskevat säännökset sekä säännökset siitä,         set koskivat aikaisemman lain aikana myös
9557: minkälaisia nimiä ei voida hyväksyä etunimik-         uuden sukunimen hyväksymistä koskevaa pää-
9558: si. Etunimilaki sisältää lisäksi säännökset etu-      töstä, mutta niitä ei ole enää otettu voimassa
9559: nimen muuttamisesta sekä siinä noudatettavas-         olevaan sukunimilakiin. Nykyään sukunimen
9560: ta menettelystä.                                      muutoksen hyväksynyt viranomainen ilmoittaa
9561:    Väestörekisterikeskukselle saapuneiden il-         viran puolesta uuden sukunimen väestörekiste-
9562: moitusten mukaan etunimen muutoksia oli               rikeskukselle.
9563: vuonna 1986 kaikkiaan 470, vuonna 1987 lähes             Etunimilaissa ei ole lainkaan etunimiasioita
9564: sama määrä eli 477, mutta viime vuosina               koskevia kansainvälisen yksityisoikeuden alaan
9565: etunimen muutokset ovat lisääntyneet siten,           kuuluvia säännöksiä. Oikeuskirjallisuudessa
9566: että vuonna 1988 niitä oli 626 ja vuonna 1989         esitetyn perinteisen käsityksen mukaan henki-
9567: 749.                                                  löä koskevissa oikeuskysymyksissä noudate-
9568:    Etunimilain aineellisissa säännöksissä ei ole      taan kuitenkin kansalaisuusperiaatetta. Myös
9569: ilmennyt erityisiä puutteita tai epäkohtia. Sen       käytännössä etunimilain säännöksiä on sovel-
9570: sijaan sukunimilain tultua voimaan on sukuni-         lettu vain Suomen kansalaisiin. Sukunimilaki
9571: men ja etunimen muuttamisessa noudatettava            sisältää sen sijaan kansainvälisen yksityisoikeu-
9572: erilainen menettely muodostunut epäkohdaksi.          den alaan kuuluvat yksityiskohtaiset säännök-
9573: Erilaisesta menettelystä aiheutuvat hankaluu-         set Suomen viranomaisen yleistoimivallasta ja
9574: det tulevat korostetusti esille silloin, kun hakija   sovellettavasta laista sukunimeä koskevissa asi-
9575: samanaikaisesti hakee sekä etunimen että suku-        oissa sekä vieraassa valtiossa sukunimiasiassa
9576: nimen muuttamista. Muun muassa alle 18-vuo-           annetun päätöksen tunnustamisesta Suomessa.
9577: tias ei voi itse käyttää puhevaltaa etunimensä        Nämä säännökset perustuvat vuorostaan ensi-
9578: muuttamista koskevassa asiassa, kun taas 15           sijaisesti kotipaikkaperiaatteelle.
9579: vuotta täyttänyt voi itse hakea sukunimensä              Sukunimilain tultua voimaan on yhtäältä
9580: muuttamista. Alaikäisen 12 vuotta täyttäneen          etunimilain säännösten puutteellisuudesta ja
9581: lapsen sukunimeä ei myöskään voida muuttaa            etunimiasioissa käytännössä noudatetusta kan-
9582: ilman hänen suostumustaan. Tätä nuoremman-            salaisuusperiaatteesta sekä toisaalta sukunimi-
9583: kaan lapsen sukunimeä ei voida muuttaa uu-            lain nimenomaisista kotipaikkaperiaatteelle pe-
9584: deksi sukunimeksi vastoin lapsen tahtoa, jos          rustuvista säännöksistä aiheutunut ristiriita, jo-
9585: lapsi on niin kehittynyt, että hänen tahtoonsa        ka käytännössä on johtanut hankaluuksiin ja
9586: voidaan kiinnittää huomiota. Vastaavia sään-          epätarkoituksenmukaiseksi todettuon menette-
9587:  nöksiä ei ole etunimilaissa, joten alle 18-vuoti-    lyyn. Ongelmat korostuvat haettaessa samanai-
9588: 6                                     1990 vp. -    HE n:o 140
9589: 
9590: kaisesti sekä etunimen että sukunimen muutta-       nimeksi esitetyn nimen johdosta sukunimilain
9591: mista.                                              suojattuja nimiä koskevien säännösten perus-
9592:   Etunimen muuttamisessa noudatettavasta            teella. Kun niissä tapauksissa, joissa hakemuk-
9593: menettelystä ja etunimiasioita koskevien kan-       sesta ei olisi ehdotuksen mukaan tiedotettava
9594: sainvälisen yksityisoikeuden alaan kuuluvien        virallisessa lehdessä, uudeksi sukunimeksi esi-
9595: säännösten puuttumisesta aiheutuvat epäkoh-         tetty nimi on aina joko hakijalla jo aikaisem-
9596: dat ehdotetaan tässä esityksessä poistettaviksi.    min ollut sukunimi tai hakijan vanhemman
9597:                                                     sukunimi, on sukunimen suojaamista koske-
9598:                                                     vien säännösten syrjäyttämiseen sukunimilaissa
9599: 2. Esityksen tavoitteet ja keskei-                  tarkoitettu erityinen syy. Sukunimen muutos-
9600:    set ehdotukset                                   hakemuksesta tiedottaminen tapahtuu hakijan
9601:                                                     kustannuksella, joten ehdotuksen toteuttami-
9602: 2.1. Sukunimi                                       nen vähentäisi myös hakijalle nimenmuutok-
9603:                                                     sesta aiheutuvia kustannuksia.
9604:    Esityksen eräänä tavoitteena on sukunimen            Kolmanneksi ehdotetaan muutoksenhakua
9605: muutoshakemusten käsittelyn nopeuttaminen           lääninhallituksen päätöksestä rajoitettavaksi
9606: ja nimiviranomaisten työmäärän vähentämi-           vain niihin tapauksiin, jolloin oikeusturva edel-
9607: nen. Tavoitteen toteuttamiseksi ehdotetaan su-      lyttää muutoksenhaun mahdollisuutta. Nykyi-
9608: kunimilain säännöksiin neljää muutosta.             sin sekä hakijalla että hakemuksen johdosta
9609:    Ensinnäkin lievennettäisiin lääninhallituksen    muistutuksen tehneellä on oikeus hakea muu-
9610: velvollisuutta pyytää nimilautakunnan lausun-       tosta lääninhallituksen päätökseen riippumatta
9611: to jokaisesta sukunimen muuttamista koske-          siitä, onko hakemus hyväksytty tai hylätty.
9612: vasta hakemuksesta, jota ei ole siirrettävä toi-    Ehdotuksen mukaan hakijalla olisi oikeus ha-
9613: selle viranomaiselle, jätettävä tutkittavaksi ot-   kea muutosta lääninhallituksen päätökseen
9614: tamatta tai heti hylättävä. Asetuksella ehdote-     vain siltä osin kuin hänen hakemuksensa on
9615: taan säädettäväksi, mistä hakemuksista nimi-        hylätty. Vastaavasti muistutuksen tekijä voisi
9616: lautakunnan lausuntoa ei pyydettäisi. Ehdotus       hakea muutosta vain sellaiseen päätökseen,
9617: perustuu siihen, että nimilautakunta on lausun-     jolla hakemus muistutuksesta huolimatta on
9618: tokäytännössään vakiintuneesti puoltanut eräi-      hyväksytty.
9619: tä nimenmuutostyyppejä ilman tapauskohtais-             Ehdotuksen toteutuessa valtaosa lääninhalli-
9620: ta harkintaa. Yhteistä näille muutoshakemuk-        tusten päätöksistä tulisi lainvoimaisiksi välittö-
9621: sille on se, että kaikissa tapauksissa uudeksi      mästi päätöksen antamisen jälkeen. Tämän
9622: sukunimeksi esitetty nimi on joko hakijan           johdosta uuden sukunimen käyttöönotto no-
9623: aikaisempi sukunimi tai hakijan vanhemman           peutuisi, millä voi joissakin tapauksissa olla
9624: sukunimi. Perusteena nimenmuutokselle on ol-        hakijalle huomattava merkitys. Myös läänin-
9625: lut yleensä perhesuhteissa tapahtunut muutos.       hallituksen ja lainvoimaisuustodistuksen anta-
9626:    Esityksen liitteenä oleva asetusluonnos sisäl-   van korkeimman hallinto-oikeuden työ väheni-
9627: tää yksityiskohtaiset säännösehdotukset. Ehdo-      si.
9628: tuksen toteuttaminen vähentäisi nimilautakun-           Neljänneksi ehdotetaan, että aikaisemman
9629: nan ja erityisesti lautakunnan sihteerin suurek-    sukunimen ottaminen avioliiton aikana puoli-
9630: si paisunutta työmäärää. Tärkeintä olisi kui-       soiden yhteisen sukunimen edellä henkilökoh-
9631: tenkin se, että nyt kysymyksessä olevien suku-      taiseen käyttöön voitaisiin tehdä ilmoitusme-
9632: nimen muutoshakemusten käsittely välittömäs-        nettelyllä. Nykyisin tämä on mahdollista vain
9633: ti sekä yksinkertaistuisi että nopeutuisi merkit-   hakemuksen johdosta annettavana lääninhalli-
9634: sevästi. Yhtäältä nimilautakunnan lausuntovai-      tuksen päätöksellä. Vastaavasti tulisi avioliiton
9635: he jäisi pois ja toisaalta tähän ehdotukseen        aikana voida ilmoittamalla myös luopua henki-
9636: liittyy seuraava muutosehdotus, joka myös           lökohtaisessa käytössä olevasta nimestä. Nimi-
9637: merkitsisi yhden käsittelyvaiheen poisjäämistä.     lautakunta on puoltanut näitä hakemuksia il-
9638:     Toiseksi ehdotetaan nimittäin, ettei viralli-   man tapauskohtaista harkintaa, koska vastaa-
9639: sessa lehdessä tiedoteHaisi niistä hakemuksista,    va valintaoikeus on kaikissa tapauksissa avio-
9640: joista asetuksen mukaan ei pyydetä nimilauta-       liittoa solmittaessa. Ehdotuksen mukaan puoli-
9641: kunnan lausuntoa. Tiedottamisen tarkoitukse-        so voisi kuitenkin ainoastaan kerran saman
9642: na on saattaa hakemus niiden tietoon, joilla        avioliiton aikana ilmoitusmenettelyllä joko ot-
9643: voi olla oikeus tehdä muistutus uudeksi suku-       taa aikaisemman nimensä puolisoiden yhteisen
9644:                                       1990 vp. -     HE n:o 140                                       7
9645: 
9646: nimen ohella henkilökohtaiseen käyttöönsä            Suomessa kansainvälisen yksityisoikeuden tar-
9647: taikka luopua avioliittoa solmittaessa henkilö-      koittama kotipaikka, voisi ehdotuksen mukaan
9648: kohtaiseen käyttöön ottamastaan nimestä. Eh-         vaatia, että Suomen lain sijasta hänen nimensä
9649: dotuksen toteuttaminen merkitsisi sitä, että         määräytymiseen sovellettaisiin Islannin vuonna
9650: hakija saisi haluamansa nimenmuutoksen ai-           1925 annetun lain mukaista nimijärjestelmää.
9651: kaan välittömästi. Lisäksi se merkitsisi läänin-
9652: hallitukselle tehtävien nimenmuutoshakemus-
9653: ten vähentymistä arviolta lähes kymmenellä           2.2. Etunimi
9654: prosentilla.
9655:     Esityksen tavoitteena on myös yhtenäistää           Etunimilainsäädännön tarkistamisen tavoit-
9656: alaikäisen lapsen sukunimen muuttamismenet-          teena on ensinnäkin yhdenmukaistaa etunimen
9657: tely keskenään samankaltaisissa tapauksissa.         ja sukunimen muuttamisessa noudatettava me-
9658: Säännösten tarkistaruistarve aiheutuu siitä, että    nettely sekä toiseksi soveltaa samoja kansain-
9659: alaikäisen lapsen sukunimen muuttaminen per-         välisen yksityisoikeuden alaan kuuluvia sään-
9660: hesuhteissa tapahtuneen muutoksen johdosta,          nöksiä sekä etunimeen että sukunimeen.
9661: joka yleensä tehdään pelkällä ilmoituksella, on         Ensimmäisen tavoitteen toteuttamiseksi eh-
9662: joissakin tapauksissa käytännössä kuitenkin          dotetaan ilmoitusmenettelyn käyttöönottoa
9663: vaatinut hakemusmenettelyn. Tämä on johtu-           myös etunimeä muutettaessa. Laissa yksityis-
9664: nut säännösten puutteellisuudesta; hakemus-          kohtaisesti säänneltyjen edellytysten täyttyessä
9665: menettelyn vaatimiseen näissä tapauksissa ei         etunimi voitaisiin muuttaa ilmoittamalla siitä
9666: ole aihetta.                                         väestörekisterin pitäjälle. Vastaavaa mahdolli-
9667:     Käytännössä havaittujen epäkohtien korjaa-       suutta ei ole voimassa olevassa lainsäädännös-
9668:  miseksi ehdotetaan täsmennettäviksi sukunimi-       sä. Lakiehdotuksen mukaan voisi henkilö, jol-
9669: lain 4 §:n säännöksiä lapsen sukunimen muut-         la on vähemmän kuin kolme etunimeä, ottaa
9670:  tamisesta isän sukunimeksi. Lakiin otettaisiin      lisäksi yhden tai kaksi etunimeä siten, että
9671:  myös säännökset lapsen sukunimen muuttami-          hänellä sen jälkeen on enintään kolme etuni-
9672:  sesta vanhempien yhteiseksi sukunimeksi ilmoi-      meä. Vastaavasti voisi se, jolla on useampia
9673:  tusmenettelyllä silloin, kun vanhemmat ovat         etunimiä, luopua niistä siten, että hänelle jää
9674:  solmineet keskenään avioliiton lapsen synty-        vain yksi etunimi. Myös etunimien keskinäistä
9675:  män jälkeen ja ottaneet yhteiseksi sukunimeksi      järjestystä voitaisiin muuttaa ja yhdysmerkki
9676:  toisen vanhemman sukunimen kuin mikä lap-           voitaisiin lisätä kahden etunimen väliin tai
9677:  sella on. Lisäksi ehdotetaan lain 5 §:n sovelta-    poistaa kahden etunimen välistä.
9678:  misalaa laajennettavaksi siten, että puolisoiden       Etunimen muuttaminen ilmoitusmenettelyllä
9679:  yhteinen sukunimi voitaisiin antaa toisen puoli-    olisi varsin samankaltainen toimenpide kuin
9680:  son lapselle ilmoitusmenettelyllä myös silloin,     etunimen antaminen vastasyntyneelle. Kum-
9681:  kun lapsen molemmat vanhemmat yhdessä               massakin tapauksessa sovellettaisiin samoja
9682:  ovat lapsen huoltajia ja he ovat yksimieliset       etunimen hyväksyttävyyttä koskevia aineellisia
9683:  lapsen sukunimen muuttamisesta tällä tavalla.       säännöksiä.      Etunimen     hyväksyttävyydestä
9684:     Lisäksi ehdotetaan sukunimilain II ja            päättäisi myös sama viranomainen eli ensivai-
9685:   I2 §:ää muutettaviksi siten, että nimilautakun-    heessa paikallinen väestörekisterin pitäjä. Use-
9686:  nan lausuntokäytännössä ja myös nykyisessä          ampikertaista etunimen muuttamista ei kuiten-
9687:  ratkaisukäytännössä omaksuttu tulkinta kirja-       kaan ole pidetty tarkoituksenmukaisena, min-
9688:  taan nimenomaisiksi säännöksiksi. Tätä on           kä vuoksi etunimen muuttaminen ilmoitusme-
9689:  pidetty tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena      nettelyllä jollakin vaihtoehtoisesti sallitulla ta-
9690:   sen vuoksi, että suoraan laista voitaisiin saada   valla olisi kunkin kohdalla rajoitettu ainoas-
9691:  tieto uuden sukunimen yleisistä esteistä sekä       taan yhteen kertaan.
9692:   sukunimien suojasta.                                  Ehdotus etunimen muuttamisesta ilmoitus-
9693:     Sukunimilain kansainvälisen yksityisoikeu-       menettelyllä perustuu siihen käsitykseen, että
9694:   den alaan kuuluvissa säännöksissä, jotka kos-      yksilölle tulisi antaa nykyistä laajempi mahdol-
9695:   kevat sukunimen määräytymiseen sovellettavaa       lisuus myös itse päättää etunimistään, jos hän
9696:   lakia, ehdotetaan otettavaksi huomioon Islan-      sitä haluaa. Ehdotetut muutosvaihtoehdot vas-
9697:   nin erikoinen nimijärjestelmä. Järjestelmän        taavat tavallisimpia nykyisin esille tulevia etu-
9698:   mukaan henkilöllä on etunimi ja isännimi eli       nimen muutostapauksia. Kun etunimen muut-
9699:   patronyymi. Islannin kansalainen, jolla on         tamista koskeva hakemusmenettely ehdotetaan
9700: 8                                   1990 vp. -     HE n:o 140
9701: 
9702: yhdenmukaistettavaksi sukunimen muuttami-          nökset. Käytännössä etunimilakia sovelletaan
9703: sessa noudatettavan menettelyn kanssa, tulisi      vain Suomen kansalaisiin. Tämän puutteen
9704: nimilautakunnan lausunto pyydettäväksi -           korjaamiseksi ja etunimilainsäädännön tarkis-
9705: toisin kuin nykyisin - myös etunimen muutos-       tamisen toisen tavoitteen toteuttamiseksi ehdo-
9706: hakemuksista. Koska nimilautakunnan työ-           tetaan säädettäväksi, että nykyisin sukunimeä
9707: määrän vähentäminen on toisaalta yksi tämän        koskevia kansainvälisen yksityisoikeuden alaan
9708: esityksen tavoitteista, ilmoitusmenettelyn käyt-   kuuluvia säännöksiä sovellettaisiin myös etuni-
9709: töönotto on eräissä etunimen muutostyypeissä       meen. Nämä säännökset perustuvat kotipaik-
9710: perusteltua myös tältä kannalta. Ilmoitusme-       kaperiaatteelle.
9711: nettely tulisi myös vähentämään lääninhallituk-       Säännökset koskisivai ensinnäkin sovelletta-
9712: selle tehtäviä muutoshakemuksia.                   vaa lakia ja Suomen viranomaisen toimivaltaa
9713:    Lisäksi ehdotetaan, että etunimen ja sukuni-    etunimiasioissa. Tämä merkitsee sitä, että jos
9714: men muuttamisessa noudatettava hakemus-            henkilöllä on kansainvälisen yksityisoikeuden
9715: menettely säädettäisiin yhdenmukaiseksi. Tä-       tarkoittama kotipaikka Suomessa, olisi Suo-
9716: mä merkitsisi sitä, että etunimen muutoshake-      men viranomainen toimivaltainen hänen etuni-
9717: mukseen sovellettaisiin voimassa olevia sään-      mensä ilmoittamista, ottamista ja muuttamista
9718: nöksiä, jotka koskevat sukunimiviranomaisia        koskevassa asiassa. Tällöin sovellettava laki
9719: ja hakemusta sukunimen muuttamisesta sekä          olisi Suomen laki. Toiseksi säännökset koskisi-
9720: hakemuksen täydentämistä. Samat säännökset,        vai vieraassa valtiossa käyttöönotetun etuni-
9721: jotka koskevat sukunimen muutoshakemuksen          men pätevyyttä Suomessa sekä vieraassa valti-
9722: ratkaisemista ja päätöksen perustelemista sa-      ossa etunimen muuttamisesta annetun päätök-
9723: moin kuin päätöksen tiedoksiantaa sekä muu-        sen tunnustamista Suomessa. Ehdotettujen
9724: toksenhakua päätökseen, olisivat soveltuvin        säännösten soveltaminen merkitsisi muun mu-
9725: osin voimassa myös etunimeä muutettaessa.          assa sitä, että sekä kotipaikkavaltion että kan-
9726: Hakijan esittämästä uudesta etunimestä läänin-     salaisuusvaltion viranomaisen antama päätös
9727: hallituksen olisi myös pyydettävä nimilauta-       etunimen muuttamisesta tunnustettaisiin Suo-
9728: kunnan lausunto, jollei asetuksella säädetä toi-   messa päteväksi ilman eri vahvistusta.
9729: sin. Sen sijaan etunimen muuttamisen edelly-          Samojen kansainvälisen yksityisoikeuden
9730: tyksistä lautakunta ei tulisi antamaan lausun-     alaan kuuluvien säännösten soveltaminen sekä
9731: toa.                                               etunimeen että sukunimeen on erityisesti sen
9732:    Säännökset alaikäisen oikeudesta päättää su-    henkilön edun mukaista, jonka nimestä kul-
9733: kunimestään ja vajaavaltaisen puhevallan käyt-     loinkin on kysymys. Nykyinen tilanne on var-
9734: tämisestä sukunimen muuttamista koskevissa         sin hankala, kun sukunimeen sovellettavien
9735: hakemusasioissa ehdotetaan ulotettavaksi kos-      säännösten pääsääntöinen liittymä on kotipaik-
9736: kemaan myös etunimen muuttamista. Vastaa-          ka ja etunimen osalta käytännössä on nouda-
9737: vasti ne säännökset, jotka nykyisin koskevat       tettu kansalaisuusperiaatetta. Esimerkiksi vie-
9738: vain hyväksytyn etunimen muutoksen koulut-         raan valtion kansalainen, jolla on Suomessa
9739: tamista jossakin paikkakunnalla leviävässä sa-     kotipaikka, voi täällä saada sukunimensä muu-
9740: nomalehdessä ja hakijan velvollisuutta ilmoit-     tetuksi. Suomen lääninhallitus on toimivaltai-
9741: taa uusi etunimi väestörekisteriin merkittäväksi   nen käsittelemään sukunimen muutoshake-
9742: samoin kuin säännökset hyväksytyn etunimen         muksen ja soveltaa nimen muuttamiseen Suo-
9743: raukeamisesta jäisivät kokonaan pois.              men lakia.     Sen sijaan vieraan valtion kansa-
9744:    Hakemusmenettelyn       yhdenmukaistaminen      laisen samassa yhteydessä tekemä hakemus
9745: yksinkertaistaa nimenmuutoshakemusten käsit-       etunimen muuttamisesta ei tuota tulosta, koska
9746: telyä lääninhallituksessa. Yhdenmukainen me-       Suomen viranomainen ei ole toimivaltainen
9747: nettely on myös nimenmuutosta hakevan kan-         tutkimaan hakemusta. Ongelma syntyy myös
9748: nalta selkeä ja toteuttaa nykyaikaisen hallinto-   silloin, kun esimerkiksi sellaisen Suomen kan-
9749: menettelyn periaatteita. Yhdenmukaisen me-         salaisen etunimi ja sukunimi, jolla on kotipaik-
9750: nettelyn tarkoituksenmukaisuus korostuu, jos       ka toisessa pohjoismaassa on muutettu hänen
9751: hakija samanaikaisesti hakee sekä etunimen         kotipaikkavaltionsa viranomaisen antamalla
9752: että sukunimen muuttamista.                        päätöksellä. Suomessa päätös tunnustetaan pä-
9753:    Voimassa olevasta lainsäädännöstä puuttu-       teväksi sukunimen osalta mutta ei etunimen
9754: vat nimenomaiset etunimeä koskevat kansain-        osalta. Edellä kuvatut epäkohdat poistuvat, jos
9755: välisen yksityisoikeuden alaan kuuluvat sään-      sekä sukunimeen että etunimeen sovellettaisiin
9756:                                      1990 vp. -     HE n:o 140                                      9
9757: 
9758: ehdotuksen mukaisesti samoja kansainvälisyk-        sukunimilain soveltamista koskevien seuranta-
9759: sityisoikeudellisia säännöksiä.                     tietojen pohjalta. Nimilautakuntaa on kuultu
9760:    Etunimen ja sukunimen muuttamisessa nou-         asiantuntijana esitystä valmisteltaessa.
9761: datettavan hakemusmenettelyn yhdenmukais-
9762: taminen samoin kuin yhdenmukaisten kansain-
9763: välisen yksityisoikeuden alaan kuuluvien sään-      3.2. Lausunnonantajat
9764: nösten soveltaminen sukunimeen ja etunimeen
9765: voitaisiin toteuttaa esimerkiksi muuttamalla ja        Oikeusministeriö on 24 päivänä huhtikuuta
9766: täydentämällä nykyistä etunimilakia. Samansi-       1989 pyytänyt esityksestä lausunnon sisäasiain-
9767: sältöisten säännösten toistaminen sekä sukuni-      ministeriöltä, väestörekisterikeskukselta, kirk-
9768: milaissa että etunimilaissa ei kuitenkaan olisi     kohallitukselta, kaikilta lääninhallituksilta,
9769: tarkoituksenmukaista. Lakiteknisesti selkeäm-       Helsingin, Espoon ja Vaasan rekisteritoimis-
9770: pi ja yksinkertaisempi vaihtoehto olisi sijoittaa   toilta, nimilautakunnalta, Kotimaisten kielten
9771: etunimeä koskevat säännökset omaksi luvuksi         tutkimuskeskukselta, Helsingin yliopiston suo-
9772: nykyiseen sukunimilakiin, joka yhdistettynä         men kielen laitokselta, Suomalaisuuden Liitto
9773: etu- ja sukunimilakina sisältäisi keskitetysti      ry:ltä ja Suomen Sukututkimusseuralta.
9774: kaikki henkilönnimeä koskevat säännökset.           Useimmat       lausunnonantajat     suhtautuvat
9775: Uusissa etunimeä koskevissa säännöksissä olisi      myönteisesti keskeisimpiin uudistusehdotuk-
9776: viittaus niihin lain sukunimeä koskeviin sään-      siin, joskin eräät lausunnonantajista toivovat
9777: nöksiin, jotka soveltuvilta osin olisivat voimas-   nimisäännösten laajempaa uudistamista. Esi-
9778: sa myös etunimestä. Voimassa oleva etunimila-       tykseen on tehty tarkistuksia lausuntojen joh-
9779: ki tulisi tällöin kumottavaksi.                     dosta.
9780: 
9781: 
9782: 3. Esityksen valmistelu                             4. Esityksen organisatoriset ja
9783:                                                        taloudelliset vaikutukset
9784: 3.1. Valmisteluvaiheet
9785:                                                        Esityksellä ei ole organisatorisia vaikutuksia.
9786:    Nimilautakunnasta annetun asetuksen (804/        Nimiviranomaisina tulisivat edelleen toimi-
9787: 85) mukaan nimilautakunnan tehtävänä on             maan samat viranomaiset kuin voimassa ole-
9788: muun muassa seurata suku- ja etunimeä koske-        van lainsäädännönkin mukaan. Ilmoitusmenet-
9789: vissa asioissa noudatettua käytäntöä ja antaa       telyn käytön laajentaminen sukunimeä muutet-
9790: siitä tietoja viranomaisille sekä tehdä oikeus-     taessa sekä ilmoitusmenettelyn käyttöönotto
9791: ministeriölle aloitteita ja esityksiä suku- ja      eräissä etunimen muutostyypeissä tulisi vähen-
9792: etunimeä koskevan lainsäädännön kehittämi-          tämään lääninhallitusten työmäärää nimiasiois-
9793: seksi. Nimilautakunta onkin jo syksyllä 1986        sa. Mainitut muutokset lisäisivät vuorostaan
9794: tehnyt esityksen oikeusministeriölle nimilain-      jonkin verran paikallisten väestörekisterin pitä-
9795: säädännön muuttamisesta. Kaikki lautakunnan         jien työtä, koska he käsiHelisivät ilmoitusme-
9796: esityksessä tehdyt muutosehdotukset on sisälly-     nettelyllä toteutettava! nimenmuutokset. Kun
9797: tetty tähän hallituksen esitykseen.                 paikallisia väestörekisterin pitäjiä on kuitenkin
9798:    Sukunimilain soveltamiskäytännöstä lain          noin 700, ei nimenmuutosilmoituksista johtuva
9799: voimassaolon ajalta on saatu yksityiskohtaista      työmäärän lisääntyminen aiheuta lisätyövoi-
9800: tietoa nimilautakunnan ja väestörekisterikes-       man tarvetta.
9801: kuksen suorittaman seurannan avulla. Väes-             Ehdotus, jonka mukaan asetuksella voitai-
9802: törekisterikeskus on seurannut muun muassa          siin säätää, ettei nimilautakunnan lausuntoa
9803: sukunimen muuttamista ilmoitusmenettelyllä.         pyydetä tietyistä sukunimen muutoshakemuk-
9804: Väestörekisterikeskuksen seurannasta on saatu       sista, tulisi toteutuessaan vähentämään sekä
9805: myös tarkat tiedot puolisoiden sukunimen va-        lääninhallitusten että nimilautakunnan työ-
9806: linnasta avioliittoa solmittaessa. Etunimen         määrää nykyisestä. Uudeksi etunimeksi esite-
9807: muuttamista koskevat lukumäärätiedot perus-         tyistä nimistä nimilautakunnalta pyydettävien
9808: tuvat samoin väestörekisterikeskukselle tullei-     lausuntojen määrän arvioidaan lisääntyvän
9809: siin ilmoituksiin.                                  enintään 300-350. Lääninhallitukset ovat ny-
9810:    Esitys on valmisteltu virkatyönä oikeus-         kyisin pyytäneet lautakunnan lausunnon jo
9811: ministeriössä nimilautakunnan ehdotusten sekä       noin puolesta kaikista etunimen muutoshake-
9812: 
9813: 2 301049C
9814: 10                                   1990 vp. -     HE n:o 140
9815: 
9816: muksista. Lääninhallituksen työtä vähentäisi          Esityksellä ei myöskään ole taloudellisia vai-
9817: myös muutoksenhaun rajoittaminen ehdotetul-         kutuksia. Lomakkeiden tarkistamisesta ja arvi-
9818: la tavalla. Lääninhallitusten työmäärän keve-       olta kahden uuden lomakkeen suunnittelusta ja
9819: nemisellä ei kuitenkaan arvioida olevan vaiku-      painattamisesta väestörekisterikeskukselle ai-
9820: tusta henkilökunnan määrään missään läänin-         heutuvat kustannukset ovat niin vähäiset, ettei-
9821: hallituksessa.                                      vät ne lisää määrärahan tarvetta.
9822: 
9823: 
9824: 
9825: 
9826:                             YKSITYISKOOT AISET PERUSTELUT
9827: 
9828: 
9829: 1. Lakiehdotuksen perustelut                        mentin mukaan etunimeä vailla olevan henki-
9830:                                                     lön olisi otettava etunimi viimeistään silloin,
9831:    Lain nimike. Kun lakiehdotuksen mukaan           kun hänet Suomessa merkitään väestörekiste-
9832: etunimeä koskevat säännökset sisällytetään ny-      riin.
9833: kyiseen sukunimilakiin, tulee lain nimike              Pykälän 2 momentti on samasanainen kuin
9834: muuttaa sen uutta sisältöä vastaavaksi. Vaihto-     voimassa oleva 2 momentti.
9835: ehtoisista nimikkeistä    "nimilaki", "henki-          4 §. Lapsen sukunimen muuttaminen tsan
9836: lönnimilaki" ja "etu- ja sukunimilaki" on           sukunimeksi. Jos lapsen syntymän hetkellä
9837: päädytty viimeksi mainittuun, joka pituudes-        vanhemmilla on yhteinen sukunimi, lapsi saa
9838: taan huolimatta täsmällisesti kuvaa lain sisäl-     tämän sukunimen. Jos lapsen vanhemmilla ei
9839: töä. Useat lausunnonantajat ovat vastustaneet       ole yhteistä sukunimeä, vanhemmilla on oikeus
9840: "nimilaki" -nimikkeen käyttöä sen epätäsmäl-        valita, kumman vanhemman sukunimen lapsi
9841: lisyyden vuoksi.                                    saa. Lapsen sukunimeä koskeva ilmoitus teh-
9842:    1 §. Nimivelvoite. Pykälän 1 momenttiin          dään väestörekisterin pitäjälle silloin, kun lapsi
9843: ehdotetaan lisättäväksi etunimivelvoite, jonka      ilmoitetaan väestörekisteriin. Lapselle ei kui-
9844: mukaan jokaisella tulee olla myös etunimi.          tenkaan voida valita isän sukunimeä, jos isyyt-
9845: Voimassa olevan etunimilain 1 §:ssä on vastaa-      tä ei ole oikeudellisesti vahvistettu vielä silloin,
9846: va velvoite asetettu Suomen kansalaisille. Su-      kun lapsi ilmoitetaan väestörekisteriin, vaan
9847: kunimilain 6 luvun kansainvälisen yksityisoi-       lapsi saa tällöin sukunimilain 2 §:n 5 momen-
9848: keuden alaan kuuluvat säännökset rakentuvat         tin nojalla äidin sukunimen. Valintaoikeus on
9849: kotipaikkaperiaatteelle. Lakiehdotuksen 32 e        näissä tapauksissa turvattu lain 4 §:n 1 mo-
9850: ja 32 f §:n mukaan olisi näitä säännöksiä so-       mentin säännöksillä, jotka antavat mahdolli-
9851: vellettava vastaavasti myös etunimeen. Tästä        suuden muuttaa lapsen sukunimen isän sukuni-
9852: syystä myös pykälään otettu etunimivelvoite         meksi ilmoitusmenettelyllä.
9853: koskisi kansalaisuudesta riippumatta jokaista,         Käytännössä on säännösten soveltamisessa
9854: jolla on Suomessa kansainvälisen yksityisoi-        kuitenkin ilmennyt epäkohta. Isän sukunimen
9855: keuden tarkoittama kotipaikka.                      valitseminen lapselle 2 §:n 2 momentin perus-
9856:    Suomessa etunimet annetaan vastasyntyneel-       teella on ensin torjuttu, koska tietoa isyyden
9857: le lapselle pian lapsen syntymän jälkeen ja ne      oikeudellisesta vahvistamisesta tunnustamisella
9858: on ilmoitettava väestörekisterin pitäjälle samal-   ei ole ollut käytettävissä vielä silloin, kun lapsi
9859: la kun lapsi ilmoitetaan väestörekisteriin otet-    ilmoitettiin väestörekisteriin. Lapsen sukuni-
9860: tavaksi. Etunimivelvoite toteutuu siten käytän-     men muuttaminen myöhemmin isän sukuni-
9861: nössä yleensä aina. Sen varalta, että esimerkik-    meksi ilmoittamalla on vuorostaan evätty 4 §:n
9862: si vieraan valtion kansalaisella, jolla on Suo-     1 momentin perusteella, koska päivämäärä
9863: messa kotipaikka kansainvälisen yksityisoikeu-      tuomarin päätöksessä, jolla isyyden tunnusta-
9864: den tarkoittamassa mielessä, ei olisikaan etuni-    minen on hyväksytty, on osoittautunut varhai-
9865: meä, ehdotetaan pykälään otettavaksi uusi 3         semmaksi kuin lapsen väestörekisteriin ilmoit-
9866: momentti. Momentissa viitataan lakiehdotuk-         tamisen päivämäärä. Näissä tapauksissa laissa
9867: sen 6 a luvun etunimen ottamista koskeviin          tarkoitettu valintaoikeus ei ole toteutunut,
9868: säännöksiin. Lakiehdotuksen 32 a §:n 2 mo-          vaan lapsen nimi on voitu muuttaa isän suku-
9869:                                       1990 vp. -    HE n:o 140                                      II
9870: 
9871: nimeksi ainoastaan lääninhallituksen päätök-        pien sijasta yhdelle tai useammalle muulle hen-
9872: sellä.                                              kilölle, lapsen nimeä ei voitaisi muuttaa van-
9873:    Edellä selostetun epäkohdan korjaamiseksi        hempien yhteiseksi sukunimeksi ilmoitusmenet-
9874: pykälän I momenttiin ehdotetaan otettavaksi         telyllä, vaan se edellyttäisi lääninhallitukselle
9875: lisäys, joka oikeuttaa muuttamaan lapsen su-        tehtävää hakemusta. Tällöin lääninhallituksen
9876: kunimen ilmoitusmenettelyllä isän sukunimeksi       tulee varmistua siitä, että lapsen sukunimen
9877: myös silloin, kun isyys tosin oli vahvistettu,      muuttamisen edellytykset ovat olemassa.
9878: mutta tietoa isyyden vahvistamisesta ei ollut          5 §. Yhteisen sukunimen antaminen toisen
9879: merkitty väestörekisteriin vielä sillä hetkellä,    puolison lapselle. Mahdollisuus antaa puolisoi-
9880: kun lapsi ilmoitettiin väestörekisteriin otetta-    den yhteinen sukunimi toisen puolison lapselle
9881: vaksi.                                              ilmoitusmenettelyllä on voimassa olevassa py-
9882:    4 a §. Lapsen sukunimen muuttaminen van-         kälässä rajoitettu niihin tapauksiin, jolloin lap-
9883: hempien yhteiseksi sukunimeksi. Jos lapsen          sen vanhempi on joko yksin tai yhdessä puoli-
9884: vanhempi menee avioliittoon muun henkilön           sonsa kanssa lapsen huoltaja. Jos sen sijaan
9885: kuin lapsen toisen vanhemman kanssa ja puoli-       lapsen molemmat vanhemmat yhdessä ovat
9886: sot ottavat yhteisen sukunimen, lapsen sukuni-      lapsen huoltajia, voidaan lapsen sukunimi
9887: mi voidaan 5 §:n nojalla muuttaa ilmoitusme-        muuttaa pykälässä tarkoitetulla tavalla ainoas-
9888: nettelyllä puolisoiden yhteiseksi sukunimeksi.      taan lääninhallituksen päätöksellä. Tämä on
9889: Siinä tapauksessa, että lapsen vanhemmat me-        epätarkoituksenmukaista silloin, kun huoltaja-
9890: nevät avioliittoon keskenään lapsen syntymän        na olevat vanhemmat ja toisen vanhemman
9891: jälkeen ja ottavat yhteisen sukunimen, voidaan      puoliso ovat lapsen sukunimen muuttamisesta
9892: lapsen sukunimi nykyisen lain mukaan muut-          yksimieliset.
9893: taa vanhempien yhteiseksi sukunimeksi ainoas-          Vanhemmat ovat yhä lisääntyvässä määrin
9894: taan lääninhallituksen päätöksellä, jos sukuni-     päätyneet yhteiseen huoltoon sekä avioeron
9895: milain 4 §:n mukainen menettely ei ole tullut       jälkeen että myös silloin, kun vanhemmat eivät
9896: kysymykseen. Tämän epäkohdan korjaamisek-           ole olleet avioliitossa keskenään. Kun huoltaja-
9897: si ehdotetaan pykälässä, että myös viimeksi         na olevat vanhemmat yhdessä päättävät lapsen
9898: mainituissa tapauksissa lapsen sukunimi voi-        asioista, ei päätöksen toteuttamista tule tehdä
9899: daan muuttaa ilmoitusmenettelyllä vanhempien        hankalammaksi kuin niissä tapauksissa, jolloin
9900: yhteiseksi sukunimeksi.                             toinen vanhemmista yksin on lapsen huoltaja.
9901:     Ehdotetut säännökset koskisivat ensinnäkin      Tämän vuoksi pykälän soveltamisala ehdote-
9902: niitä tapauksia, joissa avioliiton ulkopuolella     taan laajennettavaksi myös tapauksiin, joissa
9903: syntyneelle lapselle on valittu äidin sukunimi ja   molemmat vanhemmat yhdessä ovat lapsen
9904: vanhemmat ottavat avioliiton soimiessaan yh-        huoltajia ja he ovat yksimielisiä lapsen sukuni-
9905: teiseksi sukunimeksi miehen nimen. Toiseksi         men muuttamisesta siten, että lapsi saa toisen
9906: tämän pykälän piiriin kuuluvat myös ne ta-          vanhemman ja tämän aviopuolison yhteisen
9907: paukset, joissa lapselle on alun perin valittu      sukunimen. Myös näissä tapauksissa lapsen
9908: isän sukunimi taikka lapsen nimi on ennen           sukunimen muuttaminen edellyttäisi pykälässä
9909: vanhempien avioliittoa muutettu isän sukuni-        tarkoitetun aviopuolison hyväksymistä.
9910: meksi ja vanhemmat ottavatkin avioliittoon             6 §. Ilmoitus lapsen sukunimen muuttami-
9911: mennessään yhteiseksi sukunimeksi vaimon ni-        sesta. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi viittaus
9912:  men.                                               4 a §:ään, jossa säännelty nimenmuutos toteu-
9913:     Lapsen nimen muuttaminen pykälässä tar-         tettaisiin ilmoittamalla siitä kirjallisesti asian-
9914:  koitetulla tavalla edellyttäisi, että molemmat     omaiselle väestörekisterin pitäjälle.
9915: vanhemmat yhdessä ovat lapsen huoltajia. Tä-           8 a§. Aikaisemman sukunimen ottaminen
9916:  mä vaatimus vastaa lapsen huollosta ja tapaa-      henkilökohtaiseen käyttöön tai siitä luopumi-
9917:  misoikeudesta annetun lain (361/83) 6 §:n 2        nen avioliiton aikana. Kun puolisot avioliit-
9918:  momenttia, jossa säädetään, että jos toinen        toon mennessään päättävät ottaa yhteisen su-
9919:  vanhemmista on yksin lapsensa huoltaja ja          kunimen, voi se puoliso, jonka sukunimi tä-
9920:  vanhemmat menevät keskenään avioliittoon,          män johdosta muuttuu, ottaa yhteisen sukuni-
9921:  tulevat molemmat vanhemmat lapsensa huolta-        men edellä henkilökohtaiseen käyttöönsä joko
9922:  jiksi. Jos sen sijaan kumpikaan vanhemmista        sen sukunimen, joka hänellä viimeksi oli nai-
9923:  ei avioliittoa solmittaessa ole lapsensa huolta-   mattomana ollessaan, tai sukunimen, joka hä-
9924:  ja, vaan lapsen huolto on määrätty vanhem-         nellä oli avioliittoon mennessään. Lain 7 §:n 3
9925: 12                                     1990 vp. -      HE n:o 140
9926: 
9927: momentin mukaan henkilökohtaiseen käyttöön             kaisemman sukunimensä. Vastaavasti pykälän
9928: otettava nimi on ilmoitettava ennen vihkimistä         2 momentin mukaan puoliso voisi ilmoittaa
9929: vihkijälle. Vuonna 1986 näitä ilmoituksia oli          luopuvansa henkilökohtaisessa käytössä ole-
9930: yhteensä 1 825, vuonna 1987 yhteensä 2 193,            vasta nimestään.
9931: vuonna 1988 yhteensä 2 342 ja vuonna 1989                 Pykälän 3 momentissa on nimen muuttami-
9932: yhteensä 2 286.                                        nen joko 1 tai 2 momentissa tarkoitetulla
9933:    Ilmoitusmenettelyn lisäksi on lääninhallituk-       tavalla kuitenkin rajoitettu vain yhteen kertaan
9934: selle tehdyllä nimenmuutoshakemuksella avio-           saman avioliiton aikana. Tämä merkitsisi sitä,
9935: liiton aikana saatu aikaisempi nimi henkilö-           että esimerkiksi puoliso, joka avioliittoon men-
9936: kohtaiseen käyttöön sekä joissakin tapauksissa         nessään on ottanut hänellä naimattomana ol-
9937: myös luovuttu sen käytöstä. Tällaisia tapauk-          leen sukunimen henkilökohtaiseen käyttöönsä
9938: sia oli vuonna 1986 yhteensä 340 eli 15 Olo            ja sittemmin tämän pykälän 2 momentin perus-
9939: kaikista nimilautakunnalle lausunnolle tulleista       teella luopunut siitä, voisi ainoastaan läänin-
9940: hakemuksista. Vuonna 1987 näiden hakemus-              hallituksen päätöksellä uudelleen avioliiton ai-
9941: ten vastaava osuus oli 9 Olo ja hakemuksia oli         kana ottaa yhteisen sukunimen edellä henkilö-
9942: 170. Vuonna 1988 vastaavat luvut olivat 9 Olo          kohtaiseen käyttöönsä tämän nimen. Tällaises-
9943: ja 162 hakemusta ja vuonna 1989 9 Olo ja 200           sa tapauksessa lausunnon antavan nimilauta-
9944: hakemusta. Nimilautakunta on näissä tapauk-            kunnan ja lääninhallituksen olisi erityisesti har-
9945: sissa puoltanut hakemuksia ilman tapauskoh-            kittava, ovatko 10 §:ssä säädetyt sukunimen
9946: taista harkintaa. Nimilautakunta on katsonut,          muuttamisen edellytykset olemassa.
9947: ettei ole aihetta vaatia erityisiä perusteita aikai-      9 § . Puolison sukunimen muuttaminen avio-
9948: semman nimen ottamiselle henkilökohtaiseen             liiton    purkautumisen      jälkeen.    Pykälän
9949: käyttöön yhteisen sukunimen edellä avioliiton          2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi viittaus
9950: aikana, kun tähän on aina oikeus avioliittoa           uuteen 8 a §:n 1 momenttiin. Jos puoliso on
9951: solmittaessa. Vastaavasti on myös perustetta           avioliiton aikana ottanut yhteisen sukunimen
9952: tutkimatta puollettu luopumista henkilökohtai-         edellä henkilökohtaiseen käyttöönsä sen suku-
9953: sessa käytössä olevasta nimestä avioliiton aika-       nimen, joka hänellä oli avioliittoon mennes-
9954: na, jolloin puolison yksinomaiseksi nimeksi on         sään, hän voisi avioliiton purkautumisen jäl-
9955: jäänyt puolisoiden yhteinen sukunimi.                  keen ryhtyä käyttämään tätä nimeä.
9956:    Aikaisemman nimen ottaminen henkilökoh-                 11 §. Uuden sukunimen hyväksymisen ylei-
9957: taiseen käyttöön avioliiton aikana perustuu            set esteet. Pykälän 2 momentin 1 kohdan
9958: yleensä siihen, että vasta käytännössä hakija          mukaan, johon ei ehdoteta muutosta, uudeksi
9959: on voinut todeta sukunimensä muuttumisesta             sukunimeksi ei voitaisi hyväksyä nimeä, joka
9960: aiheutuvan haitan. Henkilökohtaisessa käytös-          muodoltaan tai kirjoitustavaltaan on kotimai-
9961: sä olevasta nimestä luopuminen on aiheutunut           sen kielenkäytön vastainen, ellei siihen ole
9962: vuorostaan siitä, että käytännössä kaksoisnimi         erityistä syytä. Lainkohdassa tarkoitettu erityi-
9963: on osoittautunut pitkäksi ja mahdollisesti             nen syy on vuorostaan määritelty 13 §:n 1
9964: myös kömpelöksi.                                       momentissa. Uudeksi sukunimeksi voidaan
9965:    Kaksoisnimen ottamiselle tai siitä luopumi-         kuitenkin esittää nimi, joka ei ole kotimaisen
9966: selle avioliiton aikana ei ole syytä asettaa           kielenkäytön vastainen, mutta on kotimaisen
9967: mitään erityisiä vaatimuksia, eikä nimen muut-         nimikäytännön vastainen. Nimikäytännöllä
9968: taminen näin ollen edellytä myöskään nimivi-           tarkoitetaan tällöin vakiintuneen tavan muo-
9969: ranomaisten harkintaa. Kun kysymyksessä on             dostamaa normistoa, nimisysteemiä.
9970: hakijan aikaisemman nimen käyttöönotto tai                 Useimmissa tapauksissa uudeksi sukunimek-
9971: siitä luopuminen, ei nimenmuutos voi olla              si esitetty nimi, joka olisi kotimaisen nimikäy-
9972: vastoin 12 §:n säännöksiä ottaen huomioon              tännön vastainen, olisi myös pykälän 1 mo-
9973: 13 §:n 2 momentin 1 kohdan. Siten nimenmuu-            mentin säännösten vastainen. Uudeksi sukuni-
9974: tos ei voi myöskään loukata kenenkään oi-              meksi ei voida 1 momentin mukaan milloin-
9975: keuksia eikä nimenmuutoksen tiedottamiseen             kaan hyväksyä nimeä, joka on sopimaton tai
9976: ole tarvetta.                                          jonka käyttö muutoin voi aiheuttaa ilmeistä
9977:     Pykälän 1 momenttiin otetun säännösehdo-           haittaa. Säännös on tulkinnallisesti väljäsisäl-
9978: tuksen mukaan puoliso voisi avioliiton aikana          töinen ja hallituksen esityksen perusteluissa sen
9979: ilmoitusmenettelyllä ottaa henkilökohtaiseen           täsmentämisen on edellytetty jäävän nimilauta-
9980: käyttöönsä 7 §:n 3 momentissa tarkoitetun ai-          kunnan ja sukunimen muuttamista käsittele-
9981:                                       1990 vp. -     HE n:o 140                                       13
9982: 
9983: vien viranomaisten tehtäväksi (hall.es. 236/         meksi ei ole hyväksytty nimeä, joka on yhden
9984: 1984 vp., s. 30). Uudeksi sukunimeksi esitetyllä     tai vain muutaman henkilön käytössä, eikä
9985: nimellä voi olla yleiskielessä sellainen merkitys,   siten täytä lainkohdan sanamuodon mukaista
9986: että nimen käytöstä aiheutuisi sen johdosta          vaatimusta: "jonka yleisesti tiedetään vakiintu-
9987: haittaa, esimerkiksi jos uudeksi sukunimeksi         neen määrätyn suvun nimeksi". Kun kuitenkin
9988: on esitetty nimeä "Sokeripala". Kotimaisen           nimen erottuvuus on sen tärkeä ja arvokas
9989: kielenkäytön mukainen nimi, joka kuitenkin           ominaisuus, on perusteltua antaa suoja erotte-
9990: on nimikäytännön vastainen, voi nimenä olla          lukykyisille nimille, vaikka ei yleisesti tiedettäi-
9991: myös sopimaton.                                      sikään nimeä tietyn suvun nimeksi taikka nimi
9992:    On kuitenkin eräs ryhmä mm1a, JOita ei            ei ole vielä vakiintunut vaan vast'ikään hyväk-
9993: voida pitää sopimattomina ja joiden käyttö ei        sytty uudisnimi. Tämän vuoksi 1 momenttia
9994: yleensä aiheuta ilmeistä haittaa, mutta jotka        ehdotetaan muutettavaksi siten, että ilman eri-
9995: useimmiten ovat nimisysteemin vastaisia. Täl-        tyistä syytä uudeksi sukunimeksi ei voitaisi
9996: laisia ovat kahdesta eri sukunimestä yhdistetyt      hyväksyä Suomessa väestörekisteriin merkittyä
9997: periytyvät sukunimet, jotka kirjoitetaan joko        omaleimaista sukunimeä. Nimilautakunnalla
9998: yhdysmerkillä tai ilman yhdysmerkkiä yhdyssa-        on käytettävissään väestörekisterikeskuksessa
9999: nana. Esimerkkinä voidaan mainita tilanne,           laadittu ja jatkuvasti ylläpidetty luettelo, josta
10000: jossa puolisot, jotka ovat avioliittoon mennes-      ilmenee tietyn sukunimen kantajien lukumää-
10001: sään säilyttäneet sukunimensä Joki ja Mäki,          rä. Luettelon avulla voidaan arvioida nimen
10002: hakevat yhteiseksi sukunimekseen nimeä Joki-         omaleimaisuus ja erottuvuus.
10003: Mäki, eikä nimenmuutokseen ole muuta perus-             Toisaalta suojaus koskisi edelleenkin niitä
10004: tetta kuin halu saada molempien sukunimistä          sukunimiä, joiden yleisesti tiedetään vakiintu-
10005: muodostuva yhteinen sukunimi. Kaikissa ta-           neen määrätyn kotimaisen tai vierasmaalaisen
10006: pauksissa kahdesta sukunimestä yhdistetty uusi       suvun nimeksi ja joiden hyväksymiselle ei ole
10007: sukunimi ei kuitenkaan ole kotimaisen nimisys-       13 §:n 2 momentissa säädettyjä erityisiä syitä.
10008: teemin vastainen. Nimistöön kuuluu esimerkik-        Suojaus ei koskisi erittäin yleisiä sukunimiä,
10009: si tilannimiin pohjautuvia kaksiosaisia nimiä.       koska niillä ei voida katsoa olevan riittävää
10010: Sen sijaan ei ole aiheellista sallia tämänkaltais-   erottelukykyä. On kuitenkin huomattava, että
10011: ten uusien sukunimien muodostamista. Ne              erittäin yleistä sukunimeä ei 11 §:n 2 momentin
10012: ovat sukupolvesta toiseen kertautuessaan erit-       2 kohdan mukaan voida hyväksyä uudeksi
10013: täin epäkäytännöllisiä. Jokaisen tämän tapai-        sukunimeksi ilman erityistä syytä.
10014: sen uudeksi sukunimeksi esitetyn nimen hyväk-           17 §. Nimilautakunnan lausunto ja hakijan
10015: syttävyyttä olisi harkittava nimenomaan siihen       kuuleminen. Pykälän 1 momentin mukaan lää-
10016: nimeen kuuluvien kriteerien perusteella. Tä-         ninhallituksen on nykyään pyydettävä nimilau-
10017: män vuoksi pykälän 2 momenttiin on otettu            takunnan lausunto jokaisesta sukunimen
10018: uusi 4 kohta, jonka mukaan ilman erityistä           muuttamista koskevasta hakemuksesta, jollei
10019: syytä ei uudeksi sukunimeksi voida hyväksyä          hakemusta ole siirrettävä toiselle viranomai-
10020: sukunimeä, joka on muodostettu yhdistämällä          selle, jätettävä tutkittavaksi ottamatta tai heti
10021:  kaksi sukunimeä. Erityiset syyt uuden sukuni-       hylättävä. Nimilautakunta antaa lausunnon
10022: men hyväksymiselle on säännelty 13 §:n 2 mo-         sekä nimen muuttamisen edellytyksistä että
10023: mentissa. Ehdotettu muutos vastaa nimilauta-         hakijan esittämän uuden sukunimen hyväksyt-
10024:  kunnan lausuntokäytäntöä ja nykyistä nimen-         tävyydestä.
10025: muutoskäytäntöä.                                        Nimilautakunnan lausuntokäytännössä on
10026:    12 §. Suojatut nimet ja tunnukset. Pykälän 1      kuitenkin vakiintunut eräitä nimenmuutostyyp-
10027:  momentin mukaan uudeksi sukunimeksi ei voi-         pejä, joita lautakunta puoltaa ilman tapaus-
10028: da nykyään hyväksyä nimeä, jonka yleisesti           kohtaista harkintaa. Kaikissa näissä tapauksis-
10029: tiedetään vakiintuneen määrätyn kotimaisen           sa on kysymys hakijan nimen muuttamisesta
10030: tai vierasmaalaisen suvun nimeksi, ellei tähän       joko hänellä aikaisemmin olleeksi sukunimeksi
10031:  ole erityistä syytä. Lainkohdassa tarkoitetut       tai hakijan vanhemman sukunimeksi. Sukuni-
10032: erityiset syyt on määritelty 13 §:n 2 momentis-      men muuttamisen edellytykset täyttyvät myös
10033:  sa.                                                 aina näissä tapauksissa 10 §:n 2 tai 3 kohdan
10034:     Nimenmuutoskäytännössä ja nimilautakun-          mukaisesti.
10035:  nan lausuntokäytännössä on 1 momentin sään-            Nimilautakunnan lausunnon pyytäminen
10036:  nöksiä tulkittu varsin tiukasti. Uudeksi sukuni-    näistä hakemuksista on epätarkoituksenmu-
10037: 14                                   1990 vp. -     HE n:o 140
10038: 
10039: kaista. Lausuntomenettely pidentää olennaises-      Sitä ei kuitenkaan ole katsottu tarkoituksen-
10040: ti hakemusten käsittelyaikaa ja siitä aiheutuu      mukaiseksi, koska ilmoitusmenettelyssä ei voi-
10041: tarpeetonta työtä sekä lääninhallituksille että     da tutkia usean eri edellytyksen toteutumista.
10042: nimilautakunnalle. Kun tiedetään, että nimi-        Sen sijaan lääninhallituksen tehtävänä on tar-
10043: lautakunnan lausunto on poikkeuksetta puol-         vittaessa tarkistaa, että sukunimen muuttami-
10044: tava, ei sillä ole asian ratkaisemisen kannalta     sen edellytykset ovat olemassa. Jos vanhemmil-
10045: enää tarkoitettua vaikutusta. Tämän vuoksi          la ei ole yhteistä sukunimeä, määräytyy myö-
10046: ehdotetaan, että 1 momentin pääsääntönä ole-        hemmin syntyvän lapsen sukunimi 2 §:n 2
10047: vasta lausunnon pyytämisestä voitaisiin poike-      momentin mukaan niin sanotun täyssisarusten
10048: ta asetuksessa tarkemmin mainittujen hake-          samannimisyyden periaatteen pohjalta. Jos
10049: musten osalta.                                      vanhemmat ja alaikäiset lapset asuvat yhdessä,
10050:    Hallituksen esityksen liitteenä olevan asetus-   ei esimerkiksi yhden täyssisaruksen nimen
10051: luonnoksen 6 §:ssä ehdotetaan säädettäväksi,        muuttamista toisen vanhemman nimeksi voita-
10052: mistä sukunimen muutoshakemuksista nimi-            ne pitää tarkoituksenmukaisena. Perusteltuna
10053: lautakunnan lausuntoa ei pyydettäisi, ellei lää-    ei voitane myöskään pitää, että sellaisten van-
10054: ninhallitus katso siihen olevan erityistä syytä.    hempien, joilla on eri sukunimi, yhteisessä
10055: Asetusluonnoksen mukaan lausuntoa ei pyyde-         huollossa olevan alaikäisen lapsen nimi muu-
10056: tä, jos hakemus koskee alaikäisen lapsen suku-      tettaisiin joka kerta, kun lapsi muuttaa asu-
10057: nimen muuttamista sen vanhemman nimeksi,            maan toisen vanhemman luota toisen vanhem-
10058: joka on lapsen huoltaja (1 kohta). Näiden           man luokse. Muun muassa näiden seikkojen
10059: tapausten osuus kaikista nimenmuutoshake-           tarkistaminen on esteenä ilmoitusmenettelyn
10060: muksista vuonna 1986 oli 40 07o (890 hakemus-       käyttöönotolle.
10061: ta) ja vuonna 1987 vastaava osuus oli 31 07o           Asetusluonnoksen mukaan nimilautakunnan
10062: (600 hakemusta). Vuonna 1988 vastaavat luvut        lausuntoa ei pyydettäisi myöskään hakemuk-
10063: olivat 31 07o ja 550 hakemusta ja vuonna 1989       sesta, jos se koskee hakijan sukunimen muut-
10064: 30 07o ja 648 hakemusta. Perusteena nimen-          tamista hänen vanhempansa sukunimeksi, joka
10065: muutoshakemuksille oli tärkeänä pidetty alai-       aikaisemmin on ollut myös hakijalla (2 kohta).
10066: käisen lapsen ja sen vanhemman samannimi-           Tavanomaisin tapaus on se, että hakija haluaa
10067: syys, joka on lapsen huoltaja tai jonka luona       täysi-ikäiseksi tultuaan palata isäpuolensa su-
10068: lapsi asuu, jos molemmat vanhemmat yhdessä          kunimestä alkuperäiseen syntymänimeensä. Al-
10069: ovat lapsen huoltajia. Nimilautakunta on puol-      kuperäinen nimi voi olla esimerkiksi oman isän
10070: tanut kaikkia hakemuksia ilman tapauskoh-           nimi tai äidin tyttönimi. Joissakin tapauksissa
10071: taista harkintaa ja ottamatta kantaa hakemuk-       hakijalla on saattanut alaikäisenä olla useam-
10072: sen perusteluihin. Kaikki hakijat eivät osaa        piakin nimenmuutoksia, mutta perhesuhteissa
10073: taikka eivät halua tuoda esille todellisia muu-     tapahtuneiden muutosten johdosta liittymät
10074: toksen perusteluja.                                 näihin nimiin ovat katkenneet. Näissäkin ta-
10075:    Suurimman alaryhmän muodostavat ne ta-           pauksissa palaaminen syntymänimeen tuntuu
10076: paukset, joissa nainen on avioeron jälkeen          luontevimmalta.
10077: ottanut takaisin tyttönimensä, ja hakee tätä           Kolmantena asetusluonnoksessa tarkoitettu-
10078: nimeä myös huollossaan olevalle lapselleen.         na hakemustyyppinä on hakemus täysi-ikäisen
10079: Toisena ryhmänä ovat ne tapaukset, joissa           hakijan sukunimen muuttamisesta hänen van-
10080: avioliiton ulkopuolella syntyneelle lapselle va-    hempansa nykyiseksi sukunimeksi (3 kohta).
10081: littu isän sukunimi halutaan perheen yhteiselä-     Näiden osuus kaikista nimenmuutoshakemuk-
10082: män päättymisen jälkeen muuttaa lasta yksin         sista vuonna 1986 oli 6,5 07o (160 hakemusta) ja
10083: huoltavan äidin sukunimeksi. Pienin ryhmä           vuonna 1987 vastaavasti lähes 7 07o (133 hake-
10084: muodostuu niistä tapauksista, joissa vanhem-        musta). Vuonna 1988 vastaava osuus oli 5 07o
10085: mat eivät asu yhdessä, mutta molemmat van-          (90 hakemusta) ja vuonna 1989 3,5 07o (73
10086: hemmat ovat yhdessä lapsen huoltajia ja lapsi       hakemusta).
10087: asuu toisen vanhemman luona. Tällöin tavoit-           Tavallisesti taustalla on hakijan lapsuudessa
10088: teena on lapsen ja lapsen kanssa asuvan van-        tapahtunut vanhempien avioero, jonka jälkeen
10089: hemman samannimisyys.                               lapsen huoltajana oleva äiti on palannut avio-
10090:    Harkittavana on ollut myös lapsen ja huolta-     liiton perusteella mieheltään saamasta sukuni-
10091: jana olevan vanhemman samannimisyyden ta-           mestä nimeen, joka hänellä viimeksi oli nai-
10092: voitteen toteuttaminen ilmoitusmenettelyllä.        mattomana ollessaan, mutta lapsella on säily-
10093:                                         1990 vp. -     HE n:o 140                                   15
10094: 
10095: tetty isän sukunimi. Täysi-ikäiseksi tultuaan             Voimassa olevan lain 18 §:ssä säädetään,
10096: hakija hakee äidillään olevaa sukunimeä itsel-         että jos lääninhallitus nimilautakunnan lausun-
10097: leen sillä perusteella, että hakija tuntee lähei-      non saatuaan katsoo, ettei sukunimen muutta-
10098: sesti kuuluvansa äitinsä sukuun kun taas yh-           miselle ole 10-13 §:n säännösten mukaan es-
10099: teys isään ja isän puoleiseen sukuun on täysin         tettä, sen tulee tiedottaa hakijan kustannuksel-
10100: katkennut. Nimilautakunta on kaikissa ta-              la hakemuksesta virallisessa lehdessä. Sukuni-
10101: pauksissa puoltanut näitä hakemuksia.                  miasetuksen (803/85) 6 §:n mukaan tiedotuk-
10102:     Viimeisenä ryhmänä, joista asetusluonnok-          sessa on kehotettava tekemään mahdolliset
10103: sen mukaan ei pyydettäisi nimilautakunnan              muistutukset lääninhallitukselle 30 päivän ku-
10104: lausuntoa, ovat hakemukset hakijan sukuni-             luessa. Muistutuksen voi tehdä suojatun nimen
10105: men muuttamisesta hakijalla aikaisemmin ol-            tai tunnuksen haltija, joka katsoo, että hakija
10106: leeksi sukunimeksi, jonka hän on saanut aikai-         tulisi saamaan nimen vastoin 12 §:n säännök-
10107: semman avioliiton perusteella (4 kohta). Näi-          siä ja että hakemuksen hyväksyminen loukkaisi
10108: den hakemusten osuus kaikista nimenmuutos-             hänen oikeuttaan.
10109: hakemuksista vuonna 1986 oli 6 OJo ( 140 hake-            Hakijan uudeksi sukunimeksi esittämä nimi,
10110: musta) ja vuonna 1987 vastaavasti 2, 7 % (52           jota 12 §:n suojasäännökset koskevat, voidaan
10111: hakemusta). Vuonna 1988 osuus oli 5 % (88              kuitenkin 13 §:n 2 momentin 1 kohdan perus-
10112: hakemusta) ja vuonna 1989 2 % (41 hakemus-             teella hyväksyä, jos hakija tai hänen esivan-
10113: ta).                                                   hempansa ovat aikaisemmin laillisesti käyttä-
10114:     Puolisolla on oikeus 8 §:n mukaisesti säilyt-      neet tätä nimeä. Kaikissa niissä tapauksissa,
10115: tää uudessa avioliitossa aikaisemman avioliiton        joissa asetusluonnoksen mukaan ei pyydettäisi
10116:  perusteella saamansa sukunimi, jos hänellä oli        nimilautakunnan lausuntoa, kysymys on haki-
10117:  tämä nimi uuteen avioliittoon mennessään.             jan nimen muuttamisesta joko hänellä aikai-
10118: Samoin puolisolla on oikeus ilmoitusmenette-           semmin olleeksi sukunimeksi tai hakijan van-
10119:  lyllä palata jälkimmäisen avioliiton purkautu-        hemman sukunimeksi. Siten näissä tapauksissa
10120:  misen jälkeen aikaisemman avioliiton perus-           ei ole perustetta muistutuksen tekemiseen. Kun
10121:  teella saamaansa nimeen, jos hän on avioliiton        hakemuksesta tiedottamisen tarkoituksena on
10122:  aikana säilyttänyt sen yhteisen sukunimen edel-       saattaa hakemus niiden tietoon, joilla voi olla
10123:  lä henkilökohtaisessa käytössään. Muussa ta-          oikeus muistutuksen tekemiseen, on edellä
10124:  pauksessa palaaminen aikaisemman avioliiton           mainituista hakemuksista tiedottaminen tar-
10125:  perusteella saatuun nimeen myöhemmän avio-            peetonta. Tämän vuoksi uuden 2 momentin
10126:  liiton purkautumisen jälkeen edellyttää nimen-        mukaan hakemuksesta, joista asetuksen mu-
10127:  muutoshakemusta lääninhallitukselle.                  kaan ei pyydetä nimilautakunnan lausuntoa, ei
10128:     Tavallisimpia perusteluja aikaisemman avio-        myöskään tiedoteHaisi virallisessa lehdessä.
10129:  liiton perusteella saadun sukunimen takaisinot-       Ehdotettu menettelyn yksinkertaistaminen no-
10130:  tamiselle ovat kyseisen avioliiton pitkä kesto,       peuttaisi nimenmuutoshakemusten käsittelyä ja
10131:  avioliitosta olevat täysi-ikäiset lapset, joilla on   säästäisi hakijan kustannuksia.
10132:  haettu sukunimi, sekä se seikka, että hakija             22 §. Muutoksenhaku. Hakijan ja muistu-
10133:  ammatissaan ja sosiaalisessa kanssakäymisessä         tuksen tehneen henkilön oikeus hakea muutos-
10134:  on suuren osan elämässään ollut tunnettu ky-          ta lääninhallituksen nimenmuutoshakemuksen
10135:  seisellä nimellä. Nimilautakunta on kaikissa          johdosta antamaan päätökseen on nykyään
10136:  tapauksissa puoltanut näitä hakemuksia.               rajoittamaton. Lääninhallituksen päätös tulee
10137:     Asetusluonnoksen mukaan lääninhallitus voi         siten lainvoimaiseksi vasta muutoksenhakuajan
10138:  pyytää nimilautakunnan lausunnon hakemuk-             kuluttua umpeen. Lääninhallituksen on suku-
10139:   sesta, joista pääsäännön mukaan lausuntoa ei         nimiasetuksen 7 §:n mukaan ilmoitettava uusi
10140:   pyydetä. Lääninhallituksen tulisi myös ilmoit-       sukunimi väestörekisterikeskukselle sen jäl-
10141:  taa, mistä syystä lausuntoa pyydetään. Erityi-        keen, kun päätös, jolla hakemus on hyväksyt-
10142:   nen syy siihen voisi olla esimerkiksi siinä ta-      ty, on tullut lainvoimaiseksi.
10143:   pauksessa, että hakijan sukunimi on jo useam-           Rajoittamaton muutoksenhakuoikeus on
10144:   man kerran aikaisemmin muutettu hakemuk-             käytännössä osoittautunut epäkohdaksi. Valta-
10145:   sen johdosta.                                        osa nimenmuutoshakemuksista hyväksytään,
10146:      18 §. Hakemuksesta tiedottaminen. Pykä-           jolloin hakijalla ei ole muutoksenhaun tarvet-
10147:   lään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti,        ta. Muistutuksen tekeminen on vuorostaan
10148:   joka liittyy 17 §:ään ehdotettuun muutokseen.        erittäin harvinaista. Lääninhallitukset pyytävät
10149: 16                                   1990 vp. -    HE n:o 140
10150: 
10151: kuitenkin korkeimmalta hallinto-oikeudelta         nimen määräytymiseen sovellettaisiin kuitenkin
10152: lainvoimaisuustodistuksen jokaisesta päätök-       Islannin lakia. Ruotsin nimilakia on vuonna
10153: sestä, jolla hakemus on hyväksytty. Tästä ai-      1985 muutettu tällä tavalla.
10154: heutuu tarpeetonta työtä kummassakin viran-           Islannin nimijärjestelmän ja Islannissa hen-
10155: omaisessa. Hakija, jonka hakemus on hyväk-         kilönnimistä vuonna 1925 annetun lain mu-
10156: sytty, saa päätöksestä heti tiedon, mutta uusi     kaan Islannin kansalaisella on etunimi sekä
10157: nimi merkitään paikallisen väestörekisterin pi-    isän etunimestä muodostettu patronyymi eli
10158: täjän rekisteriin vasta noin 2-3 kuukauden         isännimi. Esimerkiksi J6n Karlssonin poika on
10159: kuluttua päätöksen antamisesta. Tämä viive on      J6nsson ja tytär J6nsd6ttir. Varsinaisia suku-
10160: aiheeton ja saattaa joissakin tapauksissa ai-      nimiä ei Islannissa enää saa ottaa.
10161: heuttaa hakijalle melkoisia yllätyksiä ja käy-        Islannin kansalaisen patronyymin katsotaan
10162: tännön ongelmia. Jos hakija esimerkiksi solmii     täyttävän sukunimilain 1 §:ssä asetetun sukuni-
10163: avioliiton ennen kuin nimenmuutospäätös on         mivelvoitteen vaatimuksen, mutta ainoastaan
10164: tullut lainvoimaiseksi ja hänellä vihkimishet-     hänen henkilökohtaisena sukunimenään. Pat-
10165: kellä ollut sukunimi otetaan puolisoiden yhtei-    ronyymi ei voi periytyä sellaisenaan hänen
10166: seksi sukunimeksi, muuttuu päätöksen tultua        lapsilleen eikä sitä voida ottaa puolisoiden
10167: lainvoimaiseksi vain hakijan sukunimi. Sen         yhteiseksi sukunimeksi. Jos Islannin kansalai-
10168: sijaan hänen puolisolleen jää vihkimishetkellä     selle, jolla on Suomessa kotipaikka kansainvä-
10169: yhteiseksi otettu sukunimi. Yhteinen sukunimi      lisen yksityisoikeuden tarkoittamassa mielessä,
10170: voidaan tämän jälkeen saavuttaa vain siten,        täällä syntyy lapsi, sovelletaan lapsen sukuni-
10171: että hakijan puoliso hakee vuorostaan itselleen    men määräytymiseen tämän pykälän 1 momen-
10172: hakijan uutta sukunimeä lääninhallitukselle        tin mukaan Suomen lakia. Tämä merkitsee
10173: tehtävällä nimenmuutoshakemuksella.                sitä, että jos molemmilla vanhemmilla on Is-
10174:    Tarpeettoman työn lopettamiseksi ja ennen       lannin nimijärjestelmän mukainen patronyymi,
10175: muuta uuden sukunimen käyttöönoton nopeut-         lain 2 §:n säännöksiä lapsen sukunimen mää-
10176: tamiseksi ehdotetaan muutoksenhakuoikeus           räytymisestä ei voida soveltaa. Tällaisessa ta-
10177: säänneltäväksi siten, että hakijalla on oikeus     pauksessa lapsen on 1 §:n 2 momentin mukaan
10178: hakea muutosta lääninhallituksen päätökseen        otettava Suomessa sukunimi lääninhallitukselle
10179: vain siltä osin kuin hakemus on hylätty. Muis-     tehtävällä hakemuksella. Lapsen sukunimeksi
10180: tutuksen tekijällä on vuorostaan oikeus hakea      voidaan tällöin hyväksyä Islannin lain mukai-
10181: muutosta lääninhallituksen päätökseen, jolla       nen patronyymi, joka kuitenkin Suomen lain
10182: hakemus on hyväksytty. Sekä hakijan että           mukaan on varsinainen periytyvä sukunimi.
10183: muistutuksen tekijän oikeusturva toteutuu          Sukunimilain tultua voimaan on joitakin ta-
10184: myös tässä järjestelmässä. Lääninhallitus voi      pauksia esiintynyt käytännössä.
10185: välittömästi päätöksen antamisen jälkeen itse         Pykälän 1 momentin säännökseen ehdote-
10186: todeta päätöksen lainvoimaisuuden. Jos hake-       taan otettavaksi poikkeussäännös niitä Islannin
10187: mus on hyväksytty eikä lääninhallitukselle ole     kansalaisia varten, joilla on kotipaikka Suo-
10188: hakemuksen johdosta tehty muistutusta, pää-        messa. Säännösehdotuksen mukaan Islannin
10189: tös on heti lainvoimainen. Lääninhallitus voi      kansalaisella olisi oikeus valita, sovelletaanko
10190: välittömästi ilmoittaa uuden sukunimen väes-       hänen nimensä määräytymiseen Islannin vai
10191: törekisterikeskukselle, ja tieto uudesta nimestä   Suomen lakia. Jos Islannin kansalaisen sukuni-
10192: on silloin noin kolmen - neljän viikon kulut-      mi määräytyy Islannin nimijärjestelmän mu-
10193: tua myös paikallisen väestörekisterin pitäjän      kaan, voidaan välttää Suomen lain soveltami-
10194: käytettävissä.                                     sesta aiheutuvat epäkohdat. Ensinnäkin Islan-
10195:    26 § • Sukunimen määräytymiseen sovelletta-     nin kansalaiselle täällä syntyneelle lapselle ei
10196: va laki. Sukunimilain kansainvälisen yksityisoi-   tarvitsisi ottaa sukunimeä lääninhallituksen
10197: keuden alaan kuuluvat säännökset rakentuvat        päätöksellä, vaan lapsi saisi syntyessään patro-
10198: kotipaikkaperiaatteelle. Siten tämän pykälän 1     nyymin, jota pidetään täällä sukunimivelvoit-
10199: momentin mukaan henkilön sukunimi määräy-          teen täyttävänä henkilökohtaisena nimenä.
10200: tyy Suomen lain mukaan, jos henkilöllä, jonka      Toiseksi patronyymi ei kuitenkaan olisi peri-
10201: sukunimen määräytymisestä on kysymys, on           ytyvä sukunimi, kuten on lääninhallituksen
10202: Suomessa kotipaikka sukunimen määräytyes-          päätöksellä otettu nimi. Sellaisenaan periytyvä
10203: sä. Islannin taholta on esitetty toivomus, että    patronyymin muotoinen sukunimi on myös
10204: Suomessa asuvien Islannin kansalaisten suku-       vastoin Islannin nimijärjestelmää. Ehdotettu
10205:                                      1990 vp. -     HE n:o 140                                    17
10206: 
10207: saannös vastaa myös pykälän 3 momentin                 Pykälän 2 momentin soveltamisala käy ni-
10208: säännöstä, jonka mukaan Suomen kansalaisel-         menomaisesti ilmi säännöksestä. Etunimen ot-
10209: la, jolla on Islannissa kotipaikka, on mahdolli-    tamista koskevia säännöksiä ei sovellettaisi
10210: suus vaatia, että hänen sukunimensä määräyty-       vastasyntyneisiin silloin, kun lapsi syntymän
10211: miseen on sovellettava Suomen lakia.                perusteella merkitään väestörekisteriin, vaan
10212:    6 a luku. Etunimi. Kuten yleisperusteluissa      syntyneelle lapselle annetut nimet ilmoitettai-
10213: on mainittu, lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi    siin väestörekisterin pitäjälle I momentin mu-
10214: etunimeä koskeva luku, joka korvaa nykyisen         kaisesti.
10215: etunimilain. Luku käsittäisi 32 a - 32 f §:n.          Pykälän 3 momentin mukaan väestörekiste-
10216:                                                     riin merkittyjä etunimiä saisi muuttaa ainoas-
10217:    32 a §. Etunimen ilmoittaminen ja ottami-        taan siten kuin 32 c ja 32 d §:ssä säädetään.
10218: nen. Pykälän I momentissa on säännös siitä,            32 b §. Etunimen hyväksymisen yleiset es-
10219: miten I §:n mukainen etunimivelvoite täyte-
10220:                                                     teet.     Ehdotuksessa on lähdetty siitä, että
10221: tään vastasyntyneen lapsen kohdalla. Etuni-
10222:                                                     laissa luetellaan etunimen hyväksymisen esteet.
10223: mien lukumäärän rajoittaminen kolmeen vas-
10224:                                                     Sen sijaan yksityiskohtaisten kriteerien asetta-
10225: taa täysin voimassa olevan etunimilain I §:n
10226:                                                     minen etunimen hyväksyttävyydelle ei ole tar-
10227: säännöksiä.                                         peen. Niinpä useiden lausunnonantajien ehdot-
10228:    Lapselle annetut etunimet on ehdotetun           tamaa virallista luetteloa hyväksyttävistä etuni-
10229: säännöksen mukaan ilmoitettava väestörekiste-       mistä ei ole pidetty tarpeellisena, koska se
10230: rin pitäjälle silloin, kun lapsen vanhempien tai    saattaisi aiheettomasti jäykistää etunimikäy-
10231: huoltajan on syntymän ja kuoleman rekiste-          tännön luonnollista kehitystä.
10232: röinnistä annetun asetuksen (824/70) 5 §:n mu-         Pykälän I momenttiin on otettu etunimen
10233: kaan ilmoitettava lapsi väestörekisteriin otetta-   hyväksymisen ehdotlomat esteet. Ne olisivat
10234: vaksi. Säännös vastaa voimassa olevan etuni-        samat kuin II §:n 1 momentissa on säädetty
10235: milain 2 §:ää. Ilmoitus on edellä mainitun          uuden sukunimen hyväksymiselle. Ensinnäkin
10236: asetuksen mukaan tehtävä kahden kuukauden           etunimeksi ei voitaisi hyväksyä nimeä, joka on
10237: kuluessa lapsen syntymästä. Etunimien ilmoit-       sopimaton. Säännös vastaa etunimilain 3 §:n 1
10238: tamisen ajankohta ehdotetaan siten säänneltä-       momentin 5 kohtaa, eikä tästä esteestä ole
10239: väksi samoin kuin 2 §:n 3 momentissa on             nytkään ollut mahdollista poiketa etunimilain
10240: säädetty lapselle valitun sukunimen ilmoittami-     3 §:n 2 momentin nojalla. Toinen etunimen
10241: sesta väestörekisterin pitäjälle. Lapsen etu- ja    hyväksymisen ehdoton este olisi se, että nimen
10242: sukunimen ilmoittaminen väestörekisterin pitä-      käyttö muutoin voi aiheuttaa ilmeistä haittaa.
10243: jälle tapahtuu tarkoituksenmukaisimmin sa-          Säännös on tarkoituksellisesti väljäsisältöinen
10244: malla, kun lapsi ilmoitetaan väestörekisteriin,     ja sen tulkinta jää väestörekisterin pitäjien
10245: joten lakiin ei ole katsottu tarpeelliseksi ottaa   sekä nimilautakunnan ja lääninhallitusten sekä
10246: erillistä määräaikasäännöstä ilmoitusvelvolli-      viime kädessä korkeimman hallinto-oikeuden
10247: suuden täyttämiselle.                               tehtäväksi. Etunimen käytöstä saattaisi aiheu-
10248:     Kaikissa maissa ei ole samanlaista etunimen     tua haittaa esimerkiksi sellaisessa tapauksessa,
10249: ja sukunimen järjestelmää kuin Suomessa. Esi-       kun nimen yleiskielen mukainen merkitys viit-
10250:  merkiksi joissakin maissa henkilöllä on vain       taisi tiettyyn ominaisuuteen.
10251:  yksi nimi. Eräissä maissa etunimeä ei anneta          Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otettavak-
10252:  vielä vastasyntyneelle vaan vasta varttuneem-      si etunimen hyväksymisen harkinnanvaraiset
10253:  malle lapselle. Näin voi olla mahdollista, että    esteet, joista voitaisiin poiketa 3 momentissa
10254:  henkilöllä ei ole etunimivelvoitteen täyttävää     määritellystä syystä. Harkinnanvaraisia esteitä
10255:  nimeä silloin, kun hänet olisi väestökirjalain-    koskevat 2 momentin 1-4 kohta vastaavat
10256:  säädännön mukaan ensimmäisen kerran Suo-           etunimilain 3 § :n 1 momentin 1-4 kohtaa.
10257:  messa merkittävä väestörekisteriin. Tällaiset      Tämän pykälän 2 momentin 3 kohtaan ehdote-
10258:  tapaukset ovat todennäköisesti hyvin harvinai-     taan kuitenkin otettavaksi täydentävä säännös,
10259:  sia, mutta niiden varalta ehdotetaan pykälän 2     jonka mukaan isän etunimen ohella myös äidin
10260:  momenttiin säännöstä etunimen ottamisesta.         etunimestä muodostettu poika- tai tytär-lop-
10261:  Etunimen ottaminen tapahtuisi siten, että sa-      puinen nimi hyväksytään etunimeksi toisen
10262:  malla kun henkilö merkitään täällä rekisteriin,    etunimen jäljessä. Jonkin verran on etunimenä
10263:  hän ilmoittaa itsellensä etunimet. Etunimiä        käytetty isän etunimestä muodostettua nimeä,
10264:  saisi ottaa enintään kolme.                        esimerkiksi Matinpoika tai Mattsson. Sen si-
10265: 
10266:  3   301049C
10267: 18                                    1990 vp. -     HE n:o 140
10268: 
10269: jaan äidin etunimestä muodostettu nimi Mai-          viranommsma rekisteritoimistot. Kolmanneksi
10270: jantytär on hyväksytty etunimeksi vain poik-         säännöksiä sovellettaisiin myös etunimen
10271: keuksellisesti etunimilain 3 §:n 2 momentin          muuttamista koskevissa 32 d §:ssä tarkoitetuis-
10272: nojalla. Tämän vuoksi on aihetta suoraan lais-       sa hakemusasioissa, jolloin etunimen hyväksyt-
10273: sa rinnastaa toisiinsa isän tai äidin etunimestä     tävyys olisi nimilautakunnan ja lääninhallituk-
10274: muodostetun poika- tai tytär-loppuisen         ni-   sen harkittavana.
10275: men käyttömahdollisuus etunimenä.                      32 c §. Ilmoitus etunimen muuttamisesta.
10276:    Pykälän 3 momentissa ehdotetaan määritel-         Väestörekisteriin merkitty etunimi voidaan etu-
10277: täviksi ne syyt, jotka oikeuttavat hyväksymään       nimilain 4 §:n mukaan muuttaa ainoastaan
10278: etunimen, vaikka se ei täytä 2 momentissa            lääninhallitukselle tehdyn hakemuksen johdos-
10279: etunimen hyväksymiselle asetettuja vaatimuk-         ta annettavalla päätöksellä. Tämän esityksen
10280: sia. Momentin 1 ja 3 kohta vastaavat etunimi-        keskeisenä tavoitteena on muun muassa suku-
10281: lain 3 §:n 2 momentin säännöksiä sekä nykyi-         nimen ja etunimen muuttamisessa noudatetta-
10282: sen etunimikäytännön tarpeita. Momentin 3            van menettelyn yhdenmukaistaminen. Sukuni-
10283: kohdassa tarkoitettuna muuna pätevänä syynä          mi voidaan muuttaa niin sanotulla ilmoitusme-
10284: on käytännössä pidetty muun muassa sitä, että        nettelyllä, jolloin laissa tarkoin säädettyjen
10285: henkilö on kirurgisin toimenpitein muutettu          edellytysten vallitessa nimi muutetaan ilmoitta-
10286: sukupuoleltaan toiseksi.                             malla siitä kirjallisesti asianomaiselle väestöre-
10287:    Momentin 2 kohta on uusi ja vastaa 13 §:n 2       kisterin pitäjälle. Jos sen sijaan sukunimen
10288: momentissa määriteltyä erityistä syytä sukuni-       muuttaminen vaatii tarkoituksenmukaisuus-
10289: men hyväksymiselle. Riittävä peruste hyväksyä        harkintaa sekä erilaisten selvitysten esittämistä,
10290: etunimi, joka ei täytä 2 momentissa asetettuja       tapahtuu se hakemusmenettelyssä, jolloin ha-
10291: vaatimuksia, olisi tietty liittymä vieraaseen val-   kemus tehdään lääninhallitukselle ja nimilauta-
10292: tioon, jonka nimikäytäntöä esitetty etunimi          kunta antaa pääsäännön mukaan lausuntonsa
10293: vastaa. Säännös on tarpeen sen vuoksi, että 6        hakemuksesta. Voimassa olevan lain mukaan
10294: luvun kansainvälisen yksityisoikeuden alaan          sukunimen muuttaminen ilmoitusmenettelyllä
10295: kuuluvat säännökset perustuvat kotipaikkape-         perustuu aina perhesuhteissa tapahtuneeseen
10296: riaatteelle ja ne tulisivat sovellettaviksi myös     muutokseen.
10297: etunimeä koskevissa asioissa. Näin ollen olisi          Lakiehdotuksen 32 d §:n 2 momentin mu-
10298: Suomen lakia sovellettava esimerkiksi sellaisel-     kaan etunimen muuttamista koskevaan hake-
10299: le lapselle annettavaan etunimeen, jonka van-        musmenettelyyn tulisivat sovellettaviksi samat
10300: hemmilla on kansainvälisen yksityisoikeuden          säännökset, joita noudatetaan muutettaessa su-
10301: tarkoittama kotipaikka Suomessa. Lapselle            kunimi hakemuksesta uudeksi sukunimeksi.
10302: voitaisiin kuitenkin antaa hänen kansalaisuus-       Lääninhallituksen tulisi 32 d §:n 3 momentin
10303: valtionsa nimikäytäntöä vastaava etunimi tä-         säännösehdotusten mukaan pyytää myös nimi-
10304: män pykälän 3 momentin 2 kohdan perusteel-           lautakunnan lausunto hakijan esittämästä uu-
10305: la, vaikka annettava etunimi ei täyttäisikään 2      desta sukunimestä. Kun tämän esityksen ta-
10306: momentin vaatimuksia. Kansalaisuuden ohella          voitteena on myös nimilautakunnassa käsiteltä-
10307: myös asianomaisen henkilön perhesuhteet tai          vien lausuntoasioiden lukumäärän vähentämi-
10308: muu erityinen seikka voi muodostaa tarkoite-         nen, on päädytty ehdottamaan ilmoitusmenet-
10309: tun yhteyden vieraaseen valtioon.                    telyn käyttöönottoa myös etunimiä muutettaes-
10310:    Pykälän säännöksiä etunimen hyväksymisen          sa.
10311: esteistä olisi sovellettava ensinnäkin silloin,         Ilmoitusmenettelyn ulottaminen koskemaan
10312: kun on kysymys 32 a §:n 1 momentissa tarkoi-         myös etunimen muuttamista merkitsee yksilölle
10313: tetusta vastasyntyneelle annettujen etunimien        nykyistä laajempaa oikeutta itse päättää etuni-
10314: ilmoittamisesta väestörekisteriin merkittäväksi      mestään. Etunimi toimii edelleenkin yhdessä
10315: ja sanotun pykälän 2 momentissa tarkoitetusta        muiden henkilötietojen kanssa yksilön tunnis-
10316: etunimien ottamisesta. Toiseksi tämän pykä-          tamistietona. Kun henkilötunnus on kuitenkin
10317: län säännökset on tarkoitettu sovellettaviksi        virallisissa yhteyksissä yleistynyt henkilöiden
10318: etunimen muuttamista koskevassa ilmoitus-            yksilöintikeinoksi, ei yleisen edun turvaaminen
10319: menettelyssä, josta ehdotetaan säädettäväksi         enää edellytä etunimeltä yhtä suurta pysyvyyttä
10320: 32 c §:ssä. Kaikissa edellä mainituissa tapauk-      kuin etunimilain säätämisen ajankohtana. Täy-
10321: sissa lakia soveltavat paikalliset väestörekiste-    sin vapaaseen etunimen muuttamiseen ei kui-
10322: rin pitäjät sekä väestökirjahallinnon paikallis-     tenkaan ole katsottu mahdolliseksi siirtyä, kos-
10323:                                       1990 vp. -     HE n:o 140                                     19
10324: 
10325: ka muissa kuin virallisissa yhteyksissä etunimil-    Muun muassa suvussa käytetty mm1 voi olla
10326: lä on edelleenkin huomattava merkitys yksilön        useammalla perheenjäsenellä, esimerkiksi äidil-
10327: tunnistamistietona.                                  lä kutsumanimenä, joka on hänen toinen ni-
10328:    Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan otettavak-        mensä, ja tyttärellä ensimmäisenä etunimenä.
10329: si neljä täsmällisesti määriteltyä etunimen          Samalle henkilönnimelle osoitettu postilähetys
10330: muuttamisperustetta, joiden täyttyessä etunimi       saattaa joutua väärälle henkilölle myös silloin,
10331: voitaisiin muuttaa ilmoittamalla siitä kirjalli-     jos postiosoite on sama pienellä paikkakunnal-
10332: sesti asianomaiselle väestörekisterin pitäjälle.     la tai suuressa kerrostalossa.
10333: Arviolta noin 40 OJo:ssa nykyisistä etunimen            Momentin 4 kohdan mukaan ilmoitusmenet-
10334: muutoshakemuksista on nimenmuutoksen pe-             telyllä voitaisiin lisätä yhdysmerkki kahden
10335: rusteeksi esitetty jokin näistä neljästä. Nykyi-     etunimen väliin tai poistaa se nimien välistä.
10336: sessä nimenmuutoskäytännössä on etunimen             Tämä on eräs yleisimmistä etunimen muutos-
10337: muutos näillä perusteilla useimmiten hyväksyt-       perusteista. Tavoitteena on antaa mahdollisuus
10338: ty eli muutokseen on katsottu olevan etunimi-        virallistaa asianomaisen itsensä omaksuma kir-
10339: laissa vaadittu pätevä syy. Tämän perusteella ei     joitustapa. Esimerkiksi nimet Marja Liisa voi-
10340: näytä enää tarkoituksenmukaiselta, että viran-       taisiin ilmoitusmenettelyllä muuttaa muotoon
10341: omaisen tulee tapauskohtaisesti harkita etuni-       Marja-Liisa, ja vastaavasti Marja-Liisa muo-
10342: men muuttamisen hyväksyttävyys.                      toon Marja Liisa. Molemmat kirjoitustavat
10343:     Momentin 1 kohdan mukaan henkilö, jolla          ovat suomen kieleen juurtuneen nimikäytän-
10344: on vähemmän kuin kolme etunimeä, voisi ot-           nön mukaisia. Sen sijaan ei olisi mahdollista
10345: taa lisäksi yhden tai - jos hänellä on ennes-        pelkästään ilmoitusmenettelyllä muuttaa näitä
10346: tään vain yksi etunimi - enintään kaksi etuni-       nimiä uudeksi etunimeksi Marjaliisa.
10347: meä. Etunimien enimmäismäärä olisi myös                 Etunimen muuttamisessa noudatettavan me-
10348: tämän kohdan mukaan kolme, mikä vastaa               nettelyn yksinkertaistaminen tavanomaisim-
10349:  32 a §:ää. Tarve saada etunimi lisää voi johtua     missa nimenmuutostapauksissa saattaa jonkin
10350:  muun muassa siitä, että nimi ei riitä yksilöi-      verran lisätä etunimien muuttamishalukkuutta.
10351:  mään henkilöä. Jos henkilöllä on vain yksi          Vaikeutetun hakemusmenettelyn vaatimmen
10352:  etunimi ja sukunimi, jotka ovat molemmat            vain siinä tarkoituksessa, että se vähentäisi
10353:  yleisiä, saattaa esimerkiksi työpaikalla tai        nimenmuutoshalukkuutta, ei kuitenkaan ole
10354:  muussa sosiaalisessa yhteisössä samannimisyy-       hyväksyttävää. Koska etunimen pysyvyydellä
10355:  destä aiheutua haittaa. Väestörekisterin pitäjän    on merkitystä sekä yksilölle itselleen että myös
10356:  on tutkittava, ettei uusien etunimien hyväksy-      yleisen edun kannalta, pykälän 2 momentissa
10357:  miselle ole 32 b § :ssä mainittuja esteitä.         ehdotetaan rajoitettavaksi etunimen muuttami-
10358:     Pykälän 1 momentin 2 kohdan mukaan hen-          nen 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa
10359:  kilö, jolla on kaksi tai kolme etunimeä, voisi      ilmoitusmenettelyllä vain yhteen kertaan. Edel-
10360:  luopua etunimistään siten, että hänelle jää vain    lytyksenä olisi lisäksi, ettei etunimeä ole aikai-
10361:  yksi etunimi. Etunimestä luopuminen voi pe-         semmin muutettu. Jos etunimi on jo kerran
10362:  rustua esimerkiksi siihen, että nimi on hyvin       muutettu, joko lääninhallitukselle tehdyn ha-
10363:  erikoinen ja herättää sen vuoksi huomiota,          kemuksen johdosta tai 1 momentin mukaan
10364:  taikka siihen, että nimi on vaikea kirjoittaa tai   väestörekisterin pitäjälle tehdyllä ilmoituksella,
10365:  lausua.                                             etunimi voitaisiin toisen kerran muuttaa vain
10366:     Momentin 3 kohdan mukaan sallittaisiin etu-      lääninhallitukselle tehtävällä hakemuksella
10367:  nimien keskinäisen järjestyksen muuttaminen         32 d §:n mukaisesti.
10368:  ilmoitusmenettelyllä. Aina henkilön kutsuma-           Etunimilain 10 §:n mukaan rekisterivirano-
10369:  nimi ei ole etunimistä järjestyksessä ensimmäi-     maisen päätöksestä etunimiasiassa saa valittaa
10370:  nen. Väestörekisterissä ei henkilön käyttämää       lääninhallitukselle. Vastaava säännös ei enää
10371:  kutsumanimeä ole erotettu muista etunimistä.        ehdotuksen tultua hyväksytyksi olisi tarpeen,
10372:  Myös monessa muussa tiedostossa tilanne on          vaan muutoksenhaku määräytyisi yleisten hal-
10373:  sama. Tästä johtuen esimerkiksi posti osoite-       lintovalitusta koskevien säännösten mukaan
10374:  taan usein henkilönnimellä, jossa sukunimen         samalla tavalla kuin muutettaessa sukunimi
10375:  lisäksi on käytetty etunimistä ainoastaan en-       ilmoitusmenettelyllä. Kirkollisen väestörekiste-
10376:  simmäistä. Jos tämä on muu kuin henkilöstä          rin pitäjän ratkaisuun etunimen ilmoittamista,
10377:   käytetty kutsumanimi, saattaa siitä aiheutua       ottamista sekä muuttamista koskevassa asiassa
10378:   sekaannuksia ja kirjesalaisuuden rikkominen.       voidaan väestökirjalain 22 a §:n (77/84) nojal-
10379: 20                                   1990 vp. -     HE n:o 140
10380: 
10381: la vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksen johdos-      etunimen muutoksen hyväksymisestä kuulutta-
10382: ta asiasta päättää rekisteritoimisto.               minen paikkakunnalla leviävässä sanomaleh-
10383:    Etunimiasiaa koskevasta päätöksestä, jonka       dessä jäisi pois. Sen sijaan lääninhallitus tai,
10384: rekisteritoimisto on tehnyt paikallisena väes-      jos päätökseen on haettu muutosta, korkein
10385: törekisterin pitäjänä taikka sille tulleen oikai-   hallinto-oikeus ilmoittaisi etunimen muuttami-
10386: suvaatimuksen johdosta, valitetaan muutok-          sesta väestörekisterikeskukselle samoin kuin
10387: senhausta hallintoasioissa annetun lain (154/       muutetusta sukunimestäkin.
10388: 50) mukaan ylemmälle hallintoviranomaiselle            Pykälän 3 momentin pääsäännön mukaan
10389: eli lääninhallitukselle, jonka alainen rekisteri-   lääninhallituksen olisi pyydettävä nimilauta-
10390: toimisto on. Aiemmin nämä valitukset käsitel-       kunnan lausunto hakijan esittämästä uudesta
10391: tiin lääninoikeuslain (1021/74) 2 §:n 1 momen-      etunimestä. Lausuntomenettely olisi siten sup-
10392: tin 1 kohdan nojalla lääninoikeuksissa, mutta       peampi kuin sukunimen muuttamista koskevis-
10393: 1 päivänä marraskuuta 1989 voimaan tulleen          sa asioissa, joissa nimilautakunta antaa lausun-
10394: lainmuutoksen (242/89) jälkeen asiat ovat siir-     non sekä sukunimen muuttamisen edellytyksis-
10395: tyneet lääninhallituksen käsiteltäviksi. Etuni-     tä että esitetyn uuden sukunimen hyväksyttä-
10396: milain tultua kumotuksi haetaan rekisteritoi-       vyydestä. Etunimen muuttamista koskevissa
10397: miston etunimeä koskevassa asiassa antamasta        asioissa nimilautakunta antaisi lausunnon ai-
10398: päätöksestä muutosta lääninhallitukselta ilman      noastaan siitä, ettei hakijan esittämän uuden
10399: nimenomaista säännöstä, kuten edellä jo on          etunimen hyväksymiselle ole estettä, mutta ei
10400: todettu. Kun lääninhallitus käsittelee sukuni-      etunimen muuttamisen edellytyksistä. Onko
10401: men ja etunimen muuttamista koskevat hake-          pykälän 1 momentissa määritelty etunimen
10402: mukset, on tarkoituksenmukaisinta, että se          muuttamisen peruste olemassa vai ei, jäisi siten
10403: toimii myös muutoksenhakuviranomaisena sil-         lääninhallituksen yksinomaiseen harkintaan.
10404: loin, kun alempi viranomainen tekee päätöksen          Nimilautakunnan lausunto ei olisi luonteel-
10405: nimiasiassa.                                        taan sitova, mutta ottaen huomioon nimilauta-
10406:      32 d §. Hakemus etunimen muuttamisesta.        kunnan molempien kotimaisten kielten ja ni-
10407: Pykälän 1 momentissa määritellään, millä edel-      mistöntutkimuksen sekä väestökirjanpidon asi-
10408: lytyksillä etunimi voidaan hakemuksesta muut-       antuntemuksen tulisi sen lausunnoille antaa
10409: taa uudeksi etunimeksi. Säännös vastaa täysin       huomattava merkitys asiaa ratkaistaessa.
10410: voimassa olevan etunimilain 6 §:ää.                    Pykälän 3 momentissa ehdotetaan lisäksi,
10411:    Pykälän 2 momentin mukaan etunimen               että asetuksella voitaisiin säätää, missä tapauk-
10412: muuttamista koskevaan hakemukseen sovellet-         sissa nimilautakunnan lausuntoa ei kuitenkaan
10413: taisiin samoja menettelysäännöksiä kuin muu-        pyydetä. Vastaavaa säännöstä sukunimen
10414: tettaessa sukunimi uudeksi sukunimeksi. Nimi-       muutoshakemusten osalta ehdotetaan 17 §:n 1
10415: lautakunnan lausunnosta säädettäisiin kuiten-       momenttiin. Esityksen liitteenä olevassa luon-
10416: kin pykälän 3 momentissa erikseen. Kun kenel-       noksessa etu- ja sukunimiasetukseksi ei kuiten-
10417: läkään ei voi olla etunimeen sellaista oikeutta,    kaan ole säännöksiä siitä, milloin nimilauta-
10418: joka estäisi muita saamasta samaa etunimeä, ei      kunnan lausuntoa esitetystä etunimestä ei pyy-
10419: etunimihakemuksen hyväksyminen voi loukata          dettäisi. Asetuksen säännökset tältä osin on
10420: kenenkään oikeutta. Muistutuksen tekemistä ja       tarkoituksenmukaisinta antaa vasta sitten, kun
10421: hakemuksesta tiedottamista koskevia 18 ja           lain uusien säännösten voimaantulon jälkeen
10422: 19 § :n säännöksiä ei tästä syystä sovellettaisi    on saatu riittävä kuva etunimien muutoskäy-
10423: etunimen muuttamista koskevaan hakemuk-             tännöstä.
10424: seen.                                                 32 e §. Sovellettava laki ja Suomen viran-
10425:    Sukunimilain mukaan nimenmuutoksen hy-           omaisen toimivalta etunimeä koskevassa asias-
10426: väksymisestä ei enää ennen nimen käyttöönot-        sa. Sukunimilain 6 luvun kansainvälisen yksi-
10427: toa kuuluteta virallisessa lehdessä eikä paikka-    tyisoikeuden alaan kuuluvien säännösten mu-
10428: kunnalla leviävässä sanomalehdessä. Sukuni-         kaan määräytyvät sukunimeä koskevissa asi-
10429: men hyväksymistä koskeva päätös ei siten kuu-       oissa Suomen viranomaisen yleistoimivalta ja
10430: luttamatta jättämisen johdosta voi raueta, ku-      sovellettava laki sekä vieraassa valtiossa annet-
10431: ten asianlaita oli aikaisemman lain aikana.         tujen päätösten tunnustaminen. Säännökset ra-
10432: Menettelyn yhdenmukaistaminen sukunimen ja          kentuvat kotipaikkaperiaatteelle, mutta Suo-
10433: etunimen muuttamista koskevissa asioissa mer-       men viranomaisen yleistoimivaltaa ja vieraassa
10434: kitsee sitä, että etunimilain 7 §:n mukainen        valtiossa annetun päätöksen tunnustamista
10435:                                       1990 vp. -     HE n:o 140                                    21
10436: 
10437: koskevissa säännöksissä on myös kansalaisuus-        ossa kuin Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa,
10438: liittymällä merkitystä. Jos Suomen kansalaisel-      olisi mahdollisuus saada etunimen muuttamista
10439: la on kotipaikka Norjassa, Ruotsissa tai Tans-       koskeva hakemuksensa täällä tutkituksi, jos
10440: kassa, noudatetaan kuitenkin aina kctipaikka-        27 §:n 2 momentin edellytykset siihen ovat
10441: periaatetta.                                         olemassa. Etunimen muutoshakemuksissa olisi
10442:    Etunimilaissa ei ole nimenomaisia kansain-        28 §:n mukaan aina sovellettava Suomen lakia.
10443: välisen yksityisoikeuden alaan kuuluvia sään-          32 f §. Etunimen käyttöönoton pätevyys
10444: nöksiä. Etunimilain 1 §:n mukainen etunimi-          Suomessa ja etunimen muuttamisesta vieraassa
10445: velvoite koskee kuitenkin ainoastaan Suomen          valtiossa annetun päätöksen tunnustaminen.
10446: kansalaisia. Oikeuskirjallisuudessa esitetyn pe-     Ongelmia on aiheutunut myös siitä, ettei voi-
10447: rinteisen käsityksen mukaan henkilöä koskevis-       massa olevassa lainsäädännössä ole säännöksiä
10448: sa oikeuskysymyksissä on noudatettu kansalai-        henkilön vieraassa valtiossa käyttöönsä otta-
10449: suusperiaatetta. Myös käytännössä etunimilain        man etunimen pätevyydestä Suomessa eikä vie-
10450: säännöksiä on sovellettu vain Suomen kansa-          raassa valtiossa etunimen muuttamisesta anne-
10451: laisiin. Tämä merkitsee muun muassa sitä, että       tun päätöksen tunnustamisesta. Esimerkiksi,
10452: ainoastaan Suomen viranomaisella on katsottu         jos Suomen kansalaisella on kotipaikka valti-
10453: olevan toimivalta Suomen kansalaisen etuni-          ossa, joka soveltaa nimiasioissa kotipaikkape-
10454: men muuttamista koskevassa asiassa siinäkin          riaatetta, ja hänen etunimensä on siellä muu-
10455: tapauksessa, että Suomen kansalaisella on ko-        tettu viranomaisen päätöksellä, saattaa kansa-
10456: tipaikka vieraassa valtiossa. Toisaalta Suomen       laisuusperiaatteen noudattamisesta johtua, että
10457: viranomainen ei ole ollut toimivaltainen tutki-      päätöstä ei tunnusteta Suomessa päteväksi.
10458: maan vieraan valtion kansalaisen, jolla on           Asianomaisella on tällöin kotipaikkavaltias-
10459: kotipaikka Suomessa, etunimen muuttamista            saan eri etunimi kuin mikä hänellä on Suomen
10460: koskevaa asiaa.                                      väestörekisterissä. Kun Suomen kansalaisen
10461:     Kun sukunimen muuttamista koskevat sään-         passiin merkitään hänen nimensä väestörekiste-
10462: nökset perustuvat kotipaikkaperiaatteelle ja         ritietojen mukaisena, poikkeaa etunimi tällai-
10463: etunimen muuttamisessa noudatetaan vuoros-           sessa tapauksessa hänellä kotipaikkavaltiossa
10464: taan kansalaisuusperiaatetta, erityisiä ongelmia     olevasta virallisesta etunimestä. Säännösten
10465: syntyy silloin, kun henkilö haluaisi samalla         puutteellisuus tulee korostetusti ilmi, kun Suo-
10466: kerralla muuttaa sekä etunimensä että sukuni-        men kansalaisen, jolla on vieraassa valtiossa
10467: mensä. Tämän epäkohdan poistamiseksi ehdo-           kotipaikka, sekä etunimi että sukunimi on
10468: tetaan, että etunimen ilmoittamiseen ja ottami-      muutettu hänen kotipaikkavaltionsa viran-
10469:  seen sekä etunimen muuttamiseen on sovellet-        omaisen antamalla päätöksellä. Sukunimen
10470: tava vastaavasti samoja säännöksiä kuin suku-        osalta päätös tunnustetaan tällöin Suomessa
10471:  nimeen.                                             päteväksi 30 §:n 1 momentin nojalla, kun sen
10472:     Jos lapsella, jonka etunimien ilmoittamisesta    sijaan kansalaisuusperiaatteesta johtuen pää-
10473:  on kysymys, on Suomessa kotipaikka, sovellet-       töstä etunimen muuttamisesta uudeksi etuni-
10474: taisiin etunimeen 26 §:n 1 momentin mukaan           meksi ei täällä tunnusteta päteväksi.
10475:  Suomen lakia eli 1 §:n 1 momentin, 32 a §:n 1          Pykälän mukaan sovellettaisiin etunimeen
10476:  momentin ja 32 b §:n säännöksiä. Vastaavasti,       vastaavasti mitä 29-31 §:ssä säädetään suku-
10477:  jos on kysymys etunimen muuttamisesta ilmoi-        nimestä. Jos henkilö on vieraassa valtiossa
10478:  tusmenettelyllä ja asianomaisella henkilöllä on     ottanut käyttöönsä uuden etunimen tai etunimi
10479:  ilmoitusta tehtäessä täällä kotipaikka, sovellet-   on muutettu ilman viranomaisen tekemää pää-
10480:  taisiin 32 c ja 32 b §:n säännöksiä.                töstä, tunnustettaisiin etunimi Suomessa päte-
10481:     Jos Suomen kansalaisella on kotipaikka           väksi 29 §:ssä säädettyjen edellytysten vallites-
10482:  muussa vieraassa valtiossa kuin Norjassa,           sa. Vieraassa valtiossa annettu viranomaispää-
10483:  Ruotsissa tai Tanskassa, olisi hänellä 26 §:n 3     tös, jolla etunimi on muutettu uudeksi etuni-
10484:  momentin mukaan oikeus vaatia, että etuni-          meksi, tunnustettaisiin vuorostaan 30 §:n no-
10485:  meen on sovellettava Suomen lakia.                  jalla Suomessa päteväksi, jos henkilöllä pää-
10486:     Suomen lääninhallitus olisi 27 §:n 1 momen-      töksen antamisen hetkellä oli kotipaikka tässä
10487:  tin mukaan toimivaltainen käsittelemään etuni-      valtiossa tai jos päätös tunnustetaan päteväksi
10488:  men muutoshakemuksen, jos hakijalla on tääl-        hänen kotipaikkavaltiassaan taikka jos päätök-
10489:  lä kotipaikka. Vastaavasti Suomen kansalaisel-      sen oli antanut hänen kansalaisuusvaltionsa
10490:  la, jolla on kotipaikka muussa vieraassa vaiti-     viranomainen. Ne tapaukset, joissa vieraassa
10491: 22                                   1990 vp. -     HE n:o 140
10492: 
10493: valtiossa annettua etunimeä koskevaa päätöstä       tullut voimaan vuoden 1986 alusta, on 3 päivä-
10494: ei tunnusteta päteväksi Suomessa, määräytyisi-      nä syyskuuta 1987 annettu valtioneuvoston
10495: vät vastaavasti 31 § :n säännösten mukaisesti.      päätös valtion hallintoviranomaisten määräys-
10496:   33 §. Alaikäisen oikeus päättää nimestään ja      ten ja ohjeiden rekisteröimisestä (732/87), joka
10497: vajaavaltaisen puhevalta. Pykälän 1 ja 3 mo-        on korvattu 1 päivänä tammikuuta 1990 voi-
10498: mentin säännökset ulotettaisiin koskemaan su-       maan tulleella uudella valtioneuvoston päätök-
10499: kunimen muuttamisen ohella myös etunimen            sellä (786/89). Lisäksi 1 päivänä tammikuuta
10500: muuttamista. Tämä osoitetaan myös pykälälle         on tullut voimaan määräaikainen laki viran-
10501: ehdotetussa otsikossa.                              omaisten määräyksiä ja ohjeita koskevista toi-
10502:    Pykälän 1 momentin säännökset alaikäisen         menpiteistä (573/89). Kyseisessä laissa ja val-
10503: lapsen suostumuksesta tulisivat koskemaan           tioneuvoston päätöksissä on yhdenmukaisesti
10504: myös lapsen etunimen muuttamista. Vastaa-           määritelty hallintoviranomaisten, muun muas-
10505: vasti on pykälän 3 momenttiin otettu viittaus       sa ministeriöiden, määräykset viranomaisen
10506: etunimiä koskevaan uuteen 6 a lukuun. Vajaa-        päättämiksi yleisiksi säännöiksi, joita on vel-
10507: valtaisen puhevallan käyttämiseen sovellettai-      voittavina noudatettava niissä tarkoitetuissa
10508: siin samoja säännöksiä sekä etunimen että           yksittäistapauksissa. Ohjeilla tarkoitetaan vuo-
10509: sukunimen muuttamista koskevissa asioissa.          rostaan viranomaisen päättämiä yleisiä sääntö-
10510:   34 §. Valtuutus asetuksen ja määräysten an-       jä, jotka eivät ole velvoittavia.
10511: tamiseen. Voimassa olevan pykälän 2 momen-             Sukunimilain säätämisen aikana ei edellä
10512: tin mukaan oikeusministeriö antaa tarvittaessa      selostettuja määräysten ja ohjeiden määritel-
10513: tarkempia ohjeita vieraan valtion lainsäädän-       miä ollut olemassa. Sukunimilakiin sisältyvä
10514: nön ja nimikäytännön huomioon ottamisesta           valtuutussäännös ohjeiden antamisesta on kui-
10515: tätä lakia sovellettaessa.    Lainkohdassa tar-     tenkin tähdännyt velvoittavien normien anta-
10516: koitetut ohjeet on annettu 31 päivänä heinä-        miseen. Normit koskevat yksittäisten henkilöi-
10517: kuuta 1989 otsikoituina oikeusministeriön           den nimien merkitsemistä Suomessa väestöre-
10518: määräyksiksi ja ne ovat tulleet voimaan 1           kisteriin. Tarkoituksena ei ole se, että paikalli-
10519: päivänä lokakuuta 1989. Määräyksissä käsitel-       set väestörekisterin pitäjät voivat oman harkin-
10520: lään Norjan, Ruotsin ja Tanskan nimikäytän-         tansa mukaan noudattaa ohjeita tai olla niitä
10521: nön mukaista välinimeä, henkilönnimen yhtey-        noudattamatta. Tavoitteena on, että vieraan
10522: dessä käytettäviä yksilöintitunnuksia, suku-        valtion lainsäädäntöä ja nimikäytäntöä sovelle-
10523: puoleen liittyviä sukunimipäätteitä, Espanjan       taan yhdenmukaisesti koko maassa ilman alu-
10524: ja latinalaisen Amerikan sukunimikäytäntöä          eellisia eroavuuksia.
10525: sekä Islannin nimikäytäntöä. Annetut mää-              Nykyisen terminologian pohjalta ehdote-
10526: räykset koskevat lähinnä sitä, missä muodossa       taan, että pykälän otsikossa ja 2 momentissa
10527: vieraan valtion nimijärjestelmän mukainen ni-       oleva sana "ohje" muutetaan sanaksi "mää-
10528: mi on sukunimilakia soveltaen merkittävä Suo-       räys", joka vastaa säännöksen tarkoitusta.
10529: messa väestörekisteriin. Määräyksissä todetaan      Ehdotettu muutos vastaa myös viranomaisten
10530: myös selvästi, millä edellytyksillä niistä voi-     määräyksiä ja ohjeita koskevista toimenpiteistä
10531: daan poiketa.                                       annetussa laissa asetettua vaatimusta, jonka
10532:    Määräysten ensiSIJaisena kohderyhmänä            mukaan määräysten antamisen tulee perustua
10533: ovat väestökirjanpidon paikallis- ja aluehallin-    laissa olevaan yksilöityyn valtuutukseen. Tämä
10534: non viranomaiset eli kirkolliset väestörekisterin   vaatimus koskee ehdottomana kuitenkin vain
10535: pitäjät ja rekisteritoimistot. Määräysten anta-     kunnille tai kuntainliitoille annettavia mää-
10536: misen lähtökohtana on yhtäältä se, että väes-       räyksiä.
10537: törekisterin pitäjillä saattaa olla vaikeuksia         Voimaantulo-ja siirtymäsäännökset. 1. Voi-
10538: hankkia tietoa vieraiden valtioiden lainsäädän-     maantulo. Laki on tarkoitettu tulemaan voi-
10539: nöstä ja nimikäytännöstä. Toisaalta määräys-        maan noin kahdeksan kuukauden kuluttua sen
10540: ten antamisen tarkoituksena on turvata vierai-      vahvistamisesta.
10541: den valtioiden nimilainsäädännön ja nimikäy-           2. Kumottavat säännökset. Kun etunimeä
10542: tännön yhdenmukainen soveltaminen Suomes-           koskevat säännökset ehdotetaan sisällytettävik-
10543: sa.                                                 si etu- ja sukunimilakiin, tulisi etunimilaki
10544:    Lain 34 §:ssä oikeusministeriö on valtuutettu    kumottavaksi.
10545: antamaan edellä mainittuja kysymyksiä koske-           3. Etunimilain soveltaminen. Jos etunimi on
10546: via ohjeita. Sen jälkeen kun sukunimilaki on        muutettu lainvoimaisella päätöksellä etunimi-
10547:                                        1990 vp. -     HE n:o 140                                    23
10548: 
10549: lain nojalla ja päätös on annettu ennen tämän         maisella Suomen kansalaisella ei ole päätöksen
10550: lain voimaantuloa, mutta uutta etunimeä ei ole        antamisen hetkellä eikä sen jälkeen ennen lain
10551: vielä merkitty väestörekisteriin, olisi sovelletta-   voimaantuloa ollut kotipaikkaa Suomessa.
10552: va aikaisempaa lakia. Onko päätös tullut lain-
10553: voimaiseksi ennen tai jälkeen tämän lain voi-         2. Tarkemmat säännökset ja
10554: maantuloa, olisi vailla merkitystä.                      määräykset
10555:    Aikaisemman lain soveltaminen merkitsee
10556: sitä, että ennen kuin uutta etunimeä saa käyt-           Sukunimilain nojalla on II päivänä loka-
10557: tää, hakijan on etunimilain 7 §:n mukaisesti          kuuta I985 annettu sukunimiasetus (803/85).
10558: kuulutettava uuden etunimen hyväksymisestä            Etunimilain nojalla on annettu 28 päivänä
10559: jossakin paikkakunnalla leviävässä sanomaleh-         joulukuuta I945 etunimiasetus (1266/45).
10560: dessä. Kuuluttamisen jälkeen hakijan on ilmoi-           Etunimeä koskevat säännökset ehdotetaan
10561: tettava uusi nimi asianomaiselle väestörekiste-       otettaviksi sukunimilakiin, jonka nimike tästä
10562: rin pitäjälle. Jos näitä toimenpiteitä ei tehdä       syystä tulisi muutettavaksi etu- ja sukunimi-
10563: vuoden kuluessa siitä, kun päätös tuli lainvoi-       laiksi. Lisäksi etu- ja sukunimilakiehdotuksen
10564: maiseksi, raukeaa uuden etunimen hyväksymi-           I7 §:n l momentin mukaan nimilautakunnan
10565: nen.                                                  lausunnon pyytämisestä annettaisiin uusia
10566:   4. Aikaisemmin saadun etunimen muuttami-            säännöksiä asetuksella. Myös etunimistä annet-
10567: nen. Laki ei voimaan tullessaan aiheuttaisi           taisiin tarkempia säännöksiä asetuksella. Suku-
10568: muutoksia etunimeen, joka lain tullessa voi-          nimiasetuksessa viitataan lähes jokaisessa py-
10569: maan on merkitty väestörekisteriin. Sama kos-         kälässä sukunimilain tiettyyn pykälään. Näiden
10570: kee myös etunimeä, joka 3 momentin mukai-             seikkojen johdosta tulisi muuttaa sukunimiase-
10571: sesti on merkitty väestörekisteriin tämän lain        tuksen nimike sekä ne asetuksen pykälät, joissa
10572: tultua voimaan. Säännökset etunimen muutta-           nyt viitataan sukunimilakiin, minkä lisäksi ase-
10573: misesta olisivat aina sovellettavissa myös sil-       tukseen tulisi uusia pykäliä. Lakiteknisesti sel-
10574: loin, kun etunimi on merkitty väestörekisteriin       keämpänä ratkaisuna on tämän vuoksi pidetty
10575: ennen uuden lain voimaantuloa.                        uutta asetusta.
10576:    5. Tämän lain 6 a luvun siirtymäsäännökset.           Luonnos etu- ja sukunimiasetukseksi on
10577: Suomen viranomaisen toimivaltaa koskevia              otettu tämän esityksen liitteeksi. Siihen on
10578: säännöksiä sovellettaisiin etunimiasiassa myös        sisällytetty nykyiset sukunimiasetuksen sään-
10579: silloin, kun asia on pantu vireille ennen tämän       nökset, jotka tarvittavilta osin on ulotettu
10580: lain voimaantuloa, jos asiassa ei ole vielä           koskemaan myös etunimiasioita. Asetusluon-
10581: annettu päätöstä lain voimaan tullessa. Ulko-         noksen 6 §:ään on otettu lakiehdotuksen
10582: maalaisen, jolla on Suomessa kotipaikka, en-          I7 §:n I momentissa edellytetyt säännökset
10583: nen lain voimaantuloa tekemä hakemus etuni-           hakemuksista, joista nimilautakunnan lausun-
10584: men muuttamisesta voitaisiin lain voimaantu-          toa ei pyydetä.
10585: lon jälkeen tutkia 27 §:n I momentin nojalla.            Esityksen liitteeksi on otettu myös luonnos
10586: Samoin voisi muussa vieraassa valtiossa kuin          asetukseksi    väestökirja-asetuksen    54 a § :n
10587: Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa asuvan Suo-         muuttamisesta. Pykälän 3 momentin säännös
10588: men kansalaisen etunimen muutoshakemuksen             tulisi koskemaan myös etunimen muuttamista
10589: käsittely jatkua täällä 27 §:n 2 momentin no-         koskevaan hakemukseen liitettävää todistusta.
10590: jalla. Jos hakijalla on kotipaikka jossakin
10591: edellä mainituista pohjoismaista, hakemus olisi
10592:                                                       3. Voimaantulo
10593: sen sijaan jätettävä lain voimaan tultua tutki-
10594:  matta.                                                  Väestörekisterin pitäjien kouluttamista var-
10595:     Lain voimaantulo korjaisi takautuvasti myös       ten sekä ilmoitusmenettelyssä käytettävien lo-
10596:  ennen lain voimaantuloa vieraassa valtiossa          makkeiden suunnittelua ja painattamista var-
10597:  käyttöön otetun tai muutetun etunimen päte-          ten on varattava riittävä aika. Tämän vuoksi
10598:  mättömyyden Suomessa niillä edellytyksillä,          ehdotetaan, että laki tulisi voimaan noin kah-
10599:  joista on säädetty 39 § :n I momentissa. Esi-        deksan kuukauden kuluttua lain vahvistamises-
10600:  merkiksi Ruotsissa ennen tämän lain voimaan-         ta.
10601:  tuloa annettu päätös, jolla Suomen kansalaisen
10602:  etunimi on muutettu, tunnustettaisiin lain voi-        Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
10603:  maantulon jälkeen täällä päteväksi, jos asiana-      kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
10604: 24                                     1990 vp. -   HE n:o 140
10605: 
10606: 
10607: 
10608:                                                Laki
10609:                                       sukunimilain muuttamisesta
10610: 
10611:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10612:   muutetaan 9 päivänä elokuuta 1985 annetun sukunimilain (694/85) nimike, 1 §, 4 §:n 1
10613: momentti, 5 §:n 1 momentti, 6 §, 9 §:n 2 momentti, 11 §:n 2 momentti, 12 §:n 1 momentti,
10614: 17 §:n 1 momentti, 22 §, 26 §:n 1 momentti, 33 §:n 1 ja 3 momentti ja 34 §:n 2 momentti sekä
10615:   lisätään lakiin uusi 4 aja 8 a §, 18 §:ään uusi 2 momentti sekä lakiin uusi 6 a luku seuraavasti:
10616: 
10617:                Etu- ja sukunimilaki                                       5§
10618:                         1§                                 Yhteisen sukunimen antaminen
10619:                                                                toisen puolison lapselle
10620:                    Nimivelvoite
10621:                                                        Jos alaikäisen lapsen vanhempi menee avio-
10622:      Jokaisella tulee olla sukunimi ja etunimi.     liittoon muun henkilön kuin lapsen toisen van-
10623:                                                     hemman kanssa ja he ottavat yhteisen sukuni-
10624:   Henkilö, jolla ei ole sukunimeä, on velvolli-     men, puolisot voivat avioliiton aikana sopia
10625: nen sen ottamaan. Sukunimen ottamisesta on          lapsen nimen muuttamisesta siten, että lapsi
10626: soveltuvin osin voimassa, mitä 4 luvussa sääde-     saa puolisoiden sukunimen, jos vanhempi on
10627: tään sukunimen muuttamisesta uudeksi suku-          yksin tai yhdessä puolisonsa kanssa lapsen
10628: nimeksi.                                            huoltaja. Jos lapsen molemmat vanhemmat
10629:                                                     ovat yhdessä lapsen huoltajia, edellyttää lapsen
10630:   Henkilö, jolla ei ole etunimeä, on velvollinen    sukunimen muuttaminen edellä tarkoitetulla
10631: sen ottamaan siten kuin 6 a luvussa säädetään.      tavalla, että vanhemmat ovat siitä yksimieliset.
10632: 
10633:                         4 §
10634:                                                                           6 §
10635:          Lapsen sukunimen muuttaminen
10636:                 isän sukunimeksi                      Ilmoitus lapsen sukunimen muuttamisesta
10637:                                                       Ilmoitus lapsen sukunimen muuttamisesta 4,
10638:    Vanhemmat voivat sopia alaikäisen lapsen         4 a ja 5 §:n nojalla on tehtävä kirjallisesti
10639: sukunimen muuttamisesta siten, että lapsi saa·      asianomaiselle väestörekisterin pitäjälle.
10640: isänsä sukunimen, jos vanhemmilla ei lapsen
10641: syntyessä ollut yhteistä sukunimeä ja isyyttä ei                         8a §
10642: ollut vahvistettu ja merkitty väestörekisteriin
10643:                                                     Aikaisemman sukunimen ottaminen henkilö-
10644: silloin, kun lapsi ilmoitettiin väestörekisteriin
10645:                                                     kohtaiseen käyttöön tai siitä luopuminen avio-
10646: otettavaksi.                                                         liiton aikana
10647:                                                        Jos puoliso, jonka sukunimi on muuttunut
10648:                                                     sen johdosta, että puolisot ovat avioliittoon
10649:                        4a§                          mennessään ottaneet yhteisen sukunimen, ei
10650:                                                     ole ennen vihkimistä ilmoittanut vihkijälle ot-
10651:          Lapsen sukunimen muuttaminen               tavansa yhteisen sukunimen edellä henkilökoh-
10652:         vanhempien yhteiseksi sukunimeksi           taiseen käyttöönsä 7 §:n 3 momentissa tarkoi-
10653:                                                     tettua sukunimeä, hän voi avioliiton aikana
10654:   Jos alaikäisen lapsen vanhemmat menevät           tehdä tätä koskevan ilmoituksen väestörekiste-
10655: avioliittoon keskenään ja he ottavat yhteisen       rin pitäjälle.
10656: sukunimen, voivat vanhemmat, jotka yhdessä             Puoliso, joka avioliittoon mennessään on
10657: ovat lapsen huoltajia, sopia lapsen sukunimen       ilmoittanut vihkijälle ottavansa yhteisen suku-
10658: muuttamisesta siten, että lapsi saa vanhem-         nimen edellä henkilökohtaiseen käyttöönsä
10659: piensa yhteisen sukunimen.                          7 §:n 3 momentissa tarkoitetun sukunimen, voi
10660:                                      1990 vp. -    HE n:o 140                                    25
10661: 
10662: avioliiton aikana luopua henkilökohtaisessa        lättävä, lääninhallituksen on pyydettävä nimi-
10663: käytössään olevasta nimestä ilmoittamalla siitä    lautakunnan lausunto sukunimen muuttamises-
10664: väestörekisterin pitäjälle.                        ta ja hakijan esittämästä uudesta sukunimestä.
10665:   Puoliso voi kuitenkin ainoastaan kerran sa-      Asetuksella voidaan kuitenkin säätää, ettei ni-
10666: man avioliiton aikana tehdä joko I momentis-       milautakunnan lausuntoa pyydetä asetuksessa
10667: sa tai 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen.       tarkemmin mainituista hakemuksista.
10668: Ilmoitus on tehtävä kirjallisesti asianomaiselle
10669: väestörekisterin pitäjälle.
10670:                                                                          I8 §
10671:                       9 §                                  Hakemuksesta tiedottaminen
10672:       Puolison sukunimen muuttaminen
10673:       avioliiton purkautumisen jälkeen
10674:                                                       Hakemuksesta ei kuitenkaan tiedoteta viral-
10675:                                                    lisessa lehdessä, jos asetuksella on säädetty,
10676:    Jos puoliso on 7 §:n 3 momentissa tai           ettei hakemuksesta pyydetä nimilautakunnan
10677: 8 a §:n I momentissa säädetyllä tavalla ilmoit-    lausuntoa.
10678: tanut käyttävänsä yhteisen sukunimen edellä
10679: sitä sukunimeä, joka hänellä oli avioliittoon                            22 §
10680: mennessään, hän voi avioliiton purkautumisen                      Muutoksenhaku
10681: jälkeen ottaa sukunimekseen myös tämän ni-
10682: men.                                                 Hakijalla on oikeus hakea muutosta läänin-
10683:                                                    hallituksen päätökseen siltä osin kuin hakemus
10684:                                                    on hylätty. Sillä, joka hakemuksen johdosta
10685:                       II §                         on tehnyt I9 §:ssä tarkoitetun muistutuksen,
10686:                                                    on oikeus hakea muutosta lääninhallituksen
10687:        Uuden sukunimen hyväksymisen
10688:                yleiset esteet                      päätökseen, jolla hakemus on hyväksytty.
10689:                                                    Muutosta haetaan siten kuin muutoksenhausta
10690:                                                    hallintoasioissa annetussa laissa ( I54/ 50) sää-
10691:   Ilman erityistä syytä ei uudeksi sukunimeksi     detään.
10692: voida hyväksyä nimeä:
10693:   1) joka muodoltaan tai kirjoitustavaltaan on                           26 §
10694: kotimaisen kielenkäytön vastainen;                          Sukunimen määräytymiseen
10695:   2) joka sukunimenä on erittäin yleinen;                        sovellettava laki
10696:   3) jota yleisesti käytetään etunimenä; tai
10697:   4) joka on muodostettu yhdistämällä kaksi           Jos henkilöllä, jonka sukunimen määräyty-
10698: sukunimeä.                                         misestä on kysymys, on Suomessa kotipaikka
10699:                                                    sukunimen määräytymisen perusteen syntyessä
10700:                       I2 §                         taikka sukunimeä koskevaa ilmoitusta tehtäes-
10701:          Suojatut nimet ja tunnukset               sä, määräytyy sukunimi Suomen lain mukaan.
10702:                                                    Islannin kansalaisella, jolla on kotipaikka Suo-
10703:   Uudeksi sukunimeksi ei voida hyväksyä            messa, on kuitenkin oikeus vaatia, että hänen
10704: omaleimaista sukunimeä, joka on Suomessa           nimensä määräytyy Islannin nimijärjestelmän
10705: merkitty väestörekisteriin, eikä nimeä, jonka      mukaan siten kuin Islannin laissa säädetään.
10706: yleisesti tiedetään vakiintuneen määrätyn koti-
10707: maisen tai vierasmaalaisen suvun nimeksi, ellei
10708: tähän ole olemassa erityistä syytä.
10709:                                                                       6 a luku
10710:                                                                        Etunimi
10711:                       I7 §
10712:         Nimilautakunnan lausunto ja                                     32 a §
10713:              hakijan kuuleminen                        Etunimen ilmoittaminen ja ottaminen
10714:   Jollei hakemusta ole siirrettävä toiselle vi-      Lapselle on syntymän jälkeen annettava etu-
10715: ranomaiselle, jätettävä tutkimatta tai heti hy-    nimi. Etunimiä saa antaa enintään kolme.
10716: 4 301049C
10717: 26                                    1990 vp. -      HE n:o 140
10718: 
10719: Annetut etunimet on ilmoitettava väestörekis-         mi, hän voi luopua etunimistään siten, että
10720: terin pitäjälle silloin, kun lapsi ilmoitetaan        hänelle jää vähintään yksi etunimi;
10721: väestörekisteriin.                                      3) jos henkilöllä on useampi kuin yksi etuni-
10722:    Jos henkilöllä, jonka syntymää ei ole merkit-      mi, hän voi muuttaa niiden keskinäistä järjes-
10723: ty väestörekisteriin, ei ole etunimeä silloin, kun    tystä; tai
10724: hänet Suomessa merkitään väestörekisteriin,             4) yhdysmerkki voidaan lisätä kahden etuni-
10725: hänen on ilmoitettava väestörekisterin pitäjäl-       men väliin tai se voidaan poistaa kahden etuni-
10726: le, minkä etunimen hän ottaa. Etunimiä saa            men välistä.
10727: ottaa enintään kolme.                                   Etunimi voidaan muuttaa 1 momentissa tar-
10728:    Väestörekisteriin merkitty etunimi saadaan         koitetulla tavalla kuitenkin ainoastaan silloin,
10729: muuttaa ainoastaan siten kuin jäljempänä sää-         kun etunimeä ei ole aikaisemmin muutettu.
10730: detään.                                               Etunimi voidaan muuttaa ainoastaan kerran
10731:                                                       tämän pykälän perusteella.
10732:                       32 b §
10733:                                                                           32 d §
10734:      Etunimen hyväksymisen yleiset esteet
10735:                                                             Hakemus etunimen muuttamisesta
10736:    Etunimeksi ei voida hyväksyä nimeä, joka
10737: on sopimaton tai jonka käyttö muutoin voi                Etunimi voidaan muuttaa uudeksi etunimek-
10738: aiheuttaa ilmeistä haittaa.                           si, jos nimi on 32 b §:n säännösten vastainen
10739:    Ilman 3 momentissa mainittua syytä ei etuni-       tai jos hakija esittää muun pätevän syyn nimen
10740: meksi voida hyväksyä:                                 muuttamiseen eikä hakijan esittämän uuden
10741:    1) nimeä, joka muodoltaan tai kirjoitusta-         etunimen hyväksymiselle ole estettä.
10742: valtaan on kotimaisen kielenkäytön vastainen;            Etunimen muuttamista koskevasta hake-
10743:    2) pojalle naisennimeä eikä tytölle miehenni-      muksesta on soveltuvin osin voimassa, mitä
10744: meä;                                                  14-16 ja 20-22 §:ssä säädetään.
10745:                                                          Jollei hakemusta ole siirrettävä toiselle vi-
10746:    3) sukunimeä, ellei kysymyksessä ole isän tai
10747:                                                       ranomaiselle, jätettävä tutkimatta tai heti hy-
10748: äidin etunimestä muodostettu poika- tai tytär-
10749:                                                       lättävä, lääninhallituksen on pyydettävä nimi-
10750: loppuinen nimi, jota käytetään muun etunimen
10751:                                                       lautakunnan lausunto hakijan esittämästä uu-
10752: jäljessä; eikä
10753:                                                       desta etunimestä. Asetuksella voidaan kuiten-
10754:    4) nimeä, joka ennestään on sisaruksella tai       kin säätää, missä tapauksissa nimilautakunnan
10755: puolisisaruksella, muutoin kuin toisen etuni-
10756:                                                       lausuntoa ei pyydetä. Jos nimilautakunta ei ole
10757: men ohella.
10758:                                                       pitänyt esitettyä etunimeä hyväksyttävänä, lää-
10759:    Etunimi, joka ei vastaa 2 momentissa asetet-       ninhallituksen on varattava hakijalle tilaisuus
10760: tuja vaatimuksia, voidaan kuitenkin hyväksyä:         antaa kirjallinen vastaus lausunnon johdosta.
10761:    1) uskonnollisen tavan vuoksi;
10762:    2) jos henkilöllä kansalaisuutensa, perhesuh-                           32 e §
10763: teidensa tai muun erityisen seikan perusteella
10764: on yhteys vieraaseen valtioon ja esitetty etuni-      Sovellettava laki ja Suomen viranomaisen toi-
10765: mi vastaa sanotussa valtiossa noudatettua ni-             mivalta etunimeä koskevassa asiassa
10766: mikäytäntöä; tai                                        Jos henkilöllä, jonka etunimestä on kysy-
10767:    3) jos siihen harkitaan olevan muu pätevä          mys, on Suomessa kotipaikka, on etunimen
10768: syy.                                                  ilmoittamiseen ja ottamiseen sekä etunimen
10769:                                                       muuttamiseen sovellettava vastaavasti, mitä
10770:                       32 c §                          25-28 §:ssä säädetään.
10771:       Ilmoitus etunimen muuttamisesta
10772:                                                                            32 f §
10773:   Etunimi voidaan muuttaa asianomaiselle
10774: väestörekisterin pitäjälle tehtävällä kirjallisella
10775:                                                       Etunimen käyttöönoton pätevyys Suomessa ja
10776:                                                       etunimen muuttamisesta vieraassa valtiossa an-
10777: ilmoituksella seuraavissa tapauksissa:
10778:                                                             netun päätöksen tunnustaminen
10779:    1) jos henkilöllä on vähemmän kuin kolme
10780: etunimeä, hän voi ottaa lisäksi niin monta              Jos henkilö on vieraassa valtiossa ottanut
10781: etunimeä, että niitä on enintään kolme;               käyttöönsä uuden etunimen tai etunimi on
10782:   2) jos henkilöllä on useampi kuin yksi etuni-       muutettu ilman viranomaisen tekemää     pää-
10783:                                       1990 vp. -    HE n:o 140                                  27
10784: 
10785: töstä taikka etunimi on muutettu viranomaisen       ja nimikäytännön huomioon ottamisesta tätä
10786: päätöksellä, etunimeen on sovellettava vastaa-      lakia sovellettaessa.
10787: vasti, mitä 29-31 §:ssä säädetään.
10788: 
10789:                                                       1. Voimaantulo. Tämä laki tulee voimaan
10790:                     7 luku                          päivänä             kuuta 19 .
10791:              Erinäiset säännökset                     2. Kumottavat säännökset. Tällä lailla ku-
10792:                                                     motaan 20 päivänä joulukuuta 1945 annettu
10793:                       33 §                          etunimilaki ( 1265/ 45).
10794: Alaikäisen oikeus päättää nimestään ja vajaa-          3. Etunimilain soveltaminen. Jos etunimeä ei
10795:              valtaisen puhevalta                    ole ennen tämän lain voimaantuloa merkitty
10796:                                                     väestörekisteriin ja lainvoiman saanut päätös,
10797:   Alaikäisen lapsen sukunimeä ei voida muut-
10798:                                                     jolla uusi etunimi on hyväksytty etunimilain
10799: taa tämän lain 2 tai 4 luvun mukaisesti eikä        nojalla, on annettu ennen tämän lain voimaan-
10800: etunimeä 6 a luvun mukaisesti ilman lapsen
10801:                                                     tuloa, on sovellettava etunimilakia.
10802: suostumusta, jos hän on täyttänyt 12 vuotta.
10803: Suostumus ei kuitenkaan ole tarpeen, jos lapsi        4. Aikaisemmin saadun etunimen muuttami-
10804: sairautensa tai vammaisuutensa takia ei voi         nen. Etunimeä muutettaessa on tämän lain 6 a
10805: ilmaista tahtoaan. Lapsen sukunimeä ei myös-        luvun säännöksiä sovellettava myös silloin,
10806: kään voida muuttaa 4 luvun eikä etunimeä 6 a        kun etunimi on merkitty väestörekisteriin en-
10807: luvun mukaisesti vastoin 12 vuotta nuoremman        nen tämän lain voimaantuloa sekä silloin, kun
10808: lapsen tahtoa, jos lapsi on niin kehittynyt, että   edellä 3 momentissa tarkoitettu etunimi on
10809: hänen tahtoonsa voidaan kiinnittää huomiota.        merkitty väestörekisteriin tämän lain tultua
10810:                                                     voimaan.
10811:   Vajaavaltaisen puhevallan käyttämisestä tä-          5. Tämän lain 6 a luvun siirtymäsäännökset.
10812: män lain 4 ja 6 a luvussa tarkoitetuissa asioissa   Tämän lain 32 e §:n säännöksiä Suomen viran-
10813: on muutoin voimassa, mitä oikeudenkäyruis-          omaisen toimivallasta on sovellettava myös
10814: kaaren 12 luvun 1, 3, 4 ja 5 §:ssä on säädetty.     asiassa, joka on pantu vireille ennen tämän
10815:                                                     lain voimaantuloa ja josta lain voimaan tulles-
10816:                       34 §                          sa ei ole annettu päätöstä. Tämän lain 32 f §:n
10817:                                                     säännösten soveltamisesta vieraassa valtiossa
10818: Valtuutus asetuksen ja määräysten antamiseen        käyttöön otettuun etunimeen ja etunimen
10819:                                                     muuttamista koskevan päätöksen tunnustami-
10820:                                                     seen on soveltuvin osin voimassa, mitä 39 §:n 1
10821:   Oikeusministeriö antaa tarvittaessa tarkem-
10822:                                                     momentissa säädetään.
10823: pia määräyksiä vieraan valtion lainsäädännön
10824:                                             -----
10825:      Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1990
10826: 
10827: 
10828:                                        Tasavallan Presidentti
10829:                                        MAUNO KOIVISTO
10830: 
10831: 
10832: 
10833: 
10834:                                                                 Oikeusministeri Tarja Halonen
10835: 28                                  1990 vp. -     HE n:o 140
10836: 
10837: 
10838: 
10839:                                                                                              Liite 1
10840: 
10841: 
10842: 
10843:                                              Laki
10844:                                   sukunimilain muuttamisesta
10845: 
10846:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10847:   muutetaan 9 päivänä elokuuta 1985 annetun sukunimilain (694/85) nimike, 1 §, 4 §:n 1
10848: momentti, 5 §:n 1 momentti, 6 §, 9 §:n 2 momentti, 11 §:n 2 momentti, 12 §:n 1 momentti,
10849: 17 §:n 1 momentti, 22 §, 26 §:n 1 momentti, 33 §:n 1 ja 3 momentti ja 34 §:n 2 momentti sekä
10850:   lisätään lakiin uusi 4 aja 8 a §, 18 §:ään uusi 2 momentti sekä lakiin uusi 6 a luku seuraavasti:
10851: 
10852: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
10853: 
10854:                 Sukunimilaki                                    E t u - j a sukunimilaki
10855: 
10856:                       1§                                                  1§
10857:               Suku nimivelvoite                                      Nimivelvoite
10858:   Jokaisella tulee olla sukunimi.                    Jokaisella tulee olla sukunimi ja etunimi.
10859:   Henkilö, jolla ei ole sukunimeä, on velvolli-      Henkilö, jolla ei ole sukunimeä, on velvolli-
10860: nen sen ottamaan. Sukunimen ottamisesta on         nen sen ottamaan. Sukunimen ottamisesta on
10861: soveltuvin osin voimassa, mitä 4 luvussa sääde-    soveltuvin osin voimassa, mitä 4 luvussa sääde-
10862: tään sukunimen muuttamisesta uudeksi suku-         tään sukunimen muuttamisesta uudeksi suku-
10863: nimeksi.                                           nimeksi.
10864:                                                      Henkilö, jolla ei ole etunimeä, on velvollinen
10865:                                                    sen ottamaan siten kuin 6 a luvussa säädetään.
10866: 
10867:                       4§                                                   4§
10868:        Lapsen sukunimen muuttaminen                       Lapsen sukunimen muuttaminen
10869:               isän sukunimeksi                                   isän sukunimeksi
10870:    Vanhemmat voivat sopia alaikäisen lapsen           Vanhemmat voivat sopia alaikäisen lapsen
10871: sukunimen muuttamisesta siten, että lapsi saa      sukunimen muuttamisesta siten, että lapsi saa
10872: isänsä sukunimen, jos vanhemmilla ei lapsen        isänsä sukunimen, jos vanhemmilla ei lapsen
10873: syntyessä ollut yhteistä sukunimeä ja isyyttä ei   syntyessä ollut yhteistä sukunimeä ja isyyttä ei
10874: ollut vahvistettu siUoin, kun lapsi ilmoitettiin   ollut vahvistettu ja merkitty väestörekisteriin
10875: väestörekisteriin otettavaksi.                     silloin, kun lapsi ilmoitettiin väestörekisteriin
10876:                                                    otettavaksi.
10877: 
10878: 
10879:                                                                       4a§
10880:                                                          Lapsen sukunimen muuttaminen
10881:                                                         vanhempien yhteiseksi sukunimeksi
10882:                                                       Jos alaikäisen lapsen vanhemmat menevät
10883:                                                    avioliittoon keskenään ja he ottavat yhteisen
10884:                                                    sukunimen, voivat vanhemmat, jotka yhdessä
10885:                                                    ovat lapsen huoltajia, sopia lapsen sukunimen
10886:                                                    muuttamisesta siten, että lapsi saa vanhem-
10887:                                                    piensa yhteisen sukunimen.
10888:                                      1990 vp. -    HE n:o 140                                   29
10889: 
10890: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
10891: 
10892:                     5§                                                   5 §
10893:        Yhteisen sukunimen antaminen                        Yhteisen sukunimen antaminen
10894:           toisen puolison lapselle                             toisen puolison lapselle
10895:    Jos alaikäisen lapsen vanhempi menee avio-         Jos alaikäisen lapsen vanhempi menee avio-
10896: liittoon muun henkilön kuin lapsen toisen van-     liittoon muun henkilön kuin lapsen toisen van-
10897: hemman kanssa ja he ottavat yhteisen sukuni-       hemman kanssa ja he ottavat yhteisen sukuni-
10898: men, puolisot voivat avioliiton aikana sopia       men, puolisot voivat avioliiton aikana sopia
10899: lapsen nimen muuttamisesta siten, että lapsi       lapsen nimen muuttamisesta siten, että lapsi
10900: saa puolisoiden sukunimen, jos vanhempi on         saa puolisoiden sukunimen, jos vanhempi on
10901: yksin tai yhdessä puolisonsa kanssa lapsen         yksin tai yhdessä puolisonsa kanssa lapsen
10902: huoltaja.                                          huoltaja. Jos lapsen molemmat vanhemmat
10903:                                                    ovat yhdessä lapsen huoltajia, edellyttää lapsen
10904:                                                    sukunimen muuttaminen edellä tarkoitetulla
10905:                                                    tavalla, että vanhemmat ovat siitä yksimieliset.
10906: 
10907:                       6 §                                                6 §
10908:           Ilmoitus lapsen sukunimen                  Ilmoitus lapsen sukunimen muuttamisesta
10909:                 muuttamisesta
10910:   Ilmoitus lapsen sukunimen muuttamisesta 4          Ilmoitus lapsen sukunimen muuttamisesta 4,
10911: ja 5 §:n nojalla on tehtävä kirjallisesti asian-   4 a ja 5 §:n nojalla on tehtävä kirjallisesti
10912: omaiselle väestörekisterin pitäjälle.              asianomaiselle väestörekisterin pitäjälle.
10913: 
10914:                                                                         8a §
10915:                                                    Aikaisemman sukunimen ottaminen henkilö-
10916:                                                    kohtaiseen käyttöön tai siitä luopuminen avio-
10917:                                                                     liiton aikana
10918:                                                       Jos puoliso, jonka sukunimi on muuttunut
10919:                                                    sen johdosta, että puolisot ovat avioliittoon
10920:                                                    mennessään ottaneet yhteisen sukunimen, ei
10921:                                                    ole ennen vihkimistä ilmoittanut vihkijälle ot-
10922:                                                    tavansa yhteisen sukunimen edellä henkilökoh-
10923:                                                    taiseen käyttöönsä 7 § :n 3 momentissa tarkoi-
10924:                                                    tettua sukunimeä, hän voi avioliiton aikana
10925:                                                    tehdä tätä koskevan ilmoituksen väestörekiste-
10926:                                                    rin pitäjälle.
10927:                                                       Puoliso, joka avioliittoon mennessään on
10928:                                                    ilmoittanut vihkijälle ottavansa yhteisen suku-
10929:                                                    nimen edellä henkilökohtaiseen käyttöönsä
10930:                                                    7 § :n 3 momentissa tarkoitetun sukunimen, voi
10931:                                                    avioliiton aikana luopua henkilökohtaisessa
10932:                                                    käytössään olevasta nimestä ilmoittamalla siitä
10933:                                                    väestörekisterin pitäjälle.
10934:                                                       Puoliso voi kuitenkin ainoastaan kerran sa-
10935:                                                    man avioliiton aikana tehdä joko 1 momentis-
10936:                                                    sa tai 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen.
10937:                                                    Ilmoitus on tehtävä kirjallisesti asianomaiselle
10938:                                                    väestörekisterin pitäjälle.
10939: 30                                   1990 vp. -      HE n:o 140
10940: 
10941: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
10942:                                                    9 §
10943:                                Puolison sukunimen muuttaminen
10944:                                avioliiton purkautumisen jälkeen
10945: 
10946:   Jos puoliso oli 7 §:n 3 momentissa säädetyllä        Jos puoliso on 7 §:n 3 momentissa tai
10947: tavalla ilmoittanut käyttävänsä yhteisen suku-       8 a § :n 1 momentissa säädetyllä tavalla ilmoit-
10948: nimen edellä sitä sukunimeä, joka hänellä oli        tanut käyttävänsä yhteisen sukunimen edellä
10949: avioliittoon mennessään, hän voi avioliiton          sitä sukunimeä, joka hänellä oli avioliittoon
10950: purkautumisen jälkeen ottaa sukunimekseen            mennessään, hän voi avioliiton purkautumisen
10951: myös tämän nimen.                                    jälkeen ottaa sukunimekseen myös tämän ni-
10952:                                                      men.
10953: 
10954: 
10955:                                                11 §
10956:                                 Uuden sukunimen hyväksymisen
10957:                                         yleiset esteet
10958: 
10959:   Ilman erityistä syytä ei uudeksi sukunimeksi         Ilman erityistä syytä ei uudeksi sukunimeksi
10960: voida hyväksyä nimeä,                                voida hyväksyä nimeä:
10961:   1) joka muodoltaan tai kirjoitustavaltaan on         1) joka muodoltaan tai kirjoitustavaltaan on
10962: kotimaisen kielenkäytön vastainen;                   kotimaisen kielenkäytön vastainen;
10963:   2) joka sukunimenä on erittäin yleinen; tai          2) joka sukunimenä on erittäin yleinen;
10964:   3) jota yleisesti käytetään etunimenä.               3) jota yleisesti käytetään etunimenä; tai
10965:                                                        4) joka on muodostettu yhdistämällä kaksi
10966:                                                      sukunimeä.
10967:                       12 §                                                 12 §
10968:          Suojatut nimet ja tunnukset                           Suojatut nimet ja tunnukset
10969:     Uudeksi sukunimeksi ei voida hyväksyä ni-            Uudeksi sukunimeksi ei voida hyväksyä
10970: meä, jonka yleisesti tiedetään vakiintuneen          omaleimaista sukunimeä, joka on Suomessa
10971: määrätyn kotimaisen tai vierasmaalaisen suvun        merkitty väestörekisteriin, eikä nimeä, jonka
10972: nimeksi, ellei tähän ole olemassa erityistä syy-     yieisesti tiedetään vakiintuneen määrätyn koti-
10973: tä.                                                  maisen tai vierasmaalaisen suvun nimeksi, ellei
10974:                                                      tähän ole olemassa erityistä syytä.
10975: 
10976: 
10977:                       17 §                                                 17 §
10978:         Nimilautakunnan lausunto ja                            Nimilautakunnan lausunto ja
10979:              hakijan kuuleminen                                     hakijan kuuleminen
10980:    Jollei hakemusta ole siirrettävä toiselle vi-        Jollei hakemusta ole siirrettävä toiselle vi-
10981: ran- omaiselle, jätettävä tutkittavaksi ottamat-     ranomaiselle, jätettävä tutkimatta tai heti hy-
10982: ta tai heti hylättävä, lääninhallituksen on pyy-     lättävä, lääninhallituksen on pyydettävä nimi-
10983: dettävä nimilautakunnan lausunto sukunimen           lautakunnan lausunto sukunimen muuttamises-
10984: muuttamisesta ja hakijan esittämästä uudesta         ta ja hakijan esittämästä uudesta sukunimestä.
10985: sukunimestä.                                         Asetuksella voidaan kuitenkin säätää, ettei ni-
10986:                                                      milautakunnan lausuntoa pyydetä asetuksessa
10987:                                                      tarkemmin mainituista hakemuksista.
10988:                                    1990 vp. -   HE n:o 140                                     31
10989: 
10990: Voimassa oleva laki                             Ehdotus
10991: 
10992:                                             18 §
10993:                                 Hakemuksesta tiedottaminen
10994: 
10995:                                                    Hakemuksesta ei kuitenkaan tiedoteta viral-
10996:                                                 lisessa lehdessä, jos asetuksella on säädetty,
10997:                                                 ettei hakemuksesta pyydetä nimilautakunnan
10998:                                                 lausuntoa.
10999: 
11000:                       22 §                                          22 §
11001:               Muutoksenhaku                                     Muutoksenhaku
11002:   Hakijalla sekä sillä, joka hakemuksen joh-      Hakijalla on oikeus hakea muutosta läänin-
11003: dosta on tehnyt 19 §:ssä tarkoitetun muistu-    hallituksen päätökseen siltä osin kuin hakemus
11004: tuksen, on oikeus hakea muutosta lääninhalli-   on hylätty. Sillä, joka hakemuksen johdosta
11005: tuksen päätökseen siten kuin muutoksenhausta    on tehnyt 19 §:ssä tarkoitetun muistutuksen,
11006: hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on   on oikeus hakea muutosta lääninhallituksen
11007: säädetty.                                       päätökseen, jolla hakemus on hyväksytty.
11008:                                                 Muutosta haetaan siten kuin muutoksenhausta
11009:                                                 hallinto- asioissa annetussa laissa (154/50) sää-
11010:                                                 detään.
11011: 
11012:                                                                       26 §
11013:                       26 §
11014:         Sukunimen määräytymiseen                          Sukunimen määräytymiseen
11015:              sovellettava laki                                 sovellettava laki
11016:    Jos henkilöllä, jonka sukunimen määräyty-       Jos henkilöllä, jonka sukunimen määräyty-
11017: misestä on kysymys, on Suomessa kotipaikka      misestä on kysymys, on Suomessa kotipaikka
11018: sukunimen määräytymisen perusteen syntyessä     sukunimen määräytymisen perusteen syntyessä
11019: taikka sukunimeä koskevaa ilmoitusta tehtäes-   taikka sukunimeä koskevaa ilmoitusta tehtäes-
11020: sä, määräytyy sukunimi Suomen lain mukaan.      sä, määräytyy sukunimi Suomen lain mukaan.
11021:                                                 Islannin kansalaisella, jolla on kotipaikka Suo-
11022:                                                 messa, on kuitenkin oikeus vaatia, että hänen
11023:                                                 nimensä määräytyy Islannin nimijärjestelmän
11024:                                                 mukaan siten kuin Islannin laissa säädetään.
11025: 
11026: 
11027: 
11028:                                                                     6 a luku
11029:                                                                     Etunimi
11030:                                                                      32 a §
11031:                                                     Etunimen ilmoittaminen ja ottaminen
11032: (ks. etunimilain (1265/45) 1 ja 2 §)               Lapselle on syntymän jälkeen annettava etu-
11033:                                                 nimi. Etunimiä saa antaa enintään kolme.
11034:                                                 Annetut etunimet on ilmoitettava väestörekis-
11035:                                                 terin pitäjälle silloin, kun lapsi ilmoitetaan
11036:                                                 väestörekisteriin.
11037:                                                    Jos henkilöllä, jonka syntymää ei ole merkit-
11038:                                                 ty väestörekisteriin, ei ole etunimeä silloin, kun
11039: 32                                   1990 vp. -   HE n:o 140
11040: 
11041: Voimassa oleva laki                               Ehdotus
11042: 
11043:                                                   hänet Suomessa merkitään väestörekisteriin,
11044:                                                   hänen on ilmoitettava väestörekisterin pitäjäl-
11045:                                                   le, minkä etunimen hän ottaa. Etunimiä saa
11046:                                                   ottaa enintään kolme.
11047: (ks. etunimilan 4 §)                                 Väestörekisteriin merkitty etunimi saadaan
11048:                                                   muuttaa ainoastaan siten kuin jäljempänä sää-
11049:                                                   detään.
11050: 
11051:                                                                    32 b §
11052:                                                       Etunimen hyväksymisen yleiset esteet
11053: (ks. etunimilain 3 §:n 1 momentin 5 kohta)           Etunimeksi ei voida hyväksyä nimeä, joka
11054:                                                   on sopimaton tai jonka käyttö muutoin voi
11055:                                                   aiheuttaa ilmeistä haittaa.
11056:                                                      Ilman 3 momentissa mainittua syytä ei etuni-
11057:                                                   meksi voida hyväksyä:
11058: (ks. etunimilain 3 §:n   momentin 4 kohta)           1) nimeä, joka muodoltaan tai kirjoitusta-
11059:                                                   valtaan on kotimaisen kielenkäytön vastainen;
11060: (ks. etunimilain 3 §:n   momentin 1 kohta)           2) pojalle naisennimeä eikä tytölle miehenni-
11061:                                                   meä;
11062: (ks. etunimilain 3 §:n 1 momentin 2 kohta)           3) sukunimeä, ellei kysymyksessä ole isän tai
11063:                                                   äidin etunimestä muodostettu poika- tai tytär-
11064:                                                   loppuinen nimi, jota käytetään muun etunimen
11065:                                                   jäljessä; eikä
11066: (ks. etunimilain 3 §:n 1 momentin 3 kohta)           4) nimeä, joka ennestään on sisaruksella tai
11067:                                                   puolisisaruksella, muutoin kuin toisen etuni-
11068:                                                   men ohella.
11069: (ks. etunimilain 3 §:n 2 momentti)                   Etunimi, joka ei vastaa 2 momentissa asetet-
11070:                                                   tuja vaatimuksia, voidaan kuitenkin hyväksyä:
11071:                                                      1) uskonnollisen tavan vuoksi;
11072:                                                      2) jos henkilöllä kansalaisuutensa, perhesuh-
11073:                                                   teidensa tai muun erityisen seikan perusteella
11074:                                                   on yhteys vieraaseen valtioon ja esitetty etuni-
11075:                                                   mi vastaa sanotussa valtiossa noudatettua ni-
11076:                                                   mikäytäntöä; tai
11077:                                                      3) jos siihen harkitaan olevan muu pätevä
11078:                                                   syy.
11079: 
11080:                                                                         32 c §
11081:                                                         Ilmoitus etunimen muuttamisesta
11082:                                                     Etunimi voidaan muuttaa asianomaiselle
11083:                                                   väestörekisterin pitäjälle tehtävällä kirjallisella
11084:                                                   ilmoituksella seuraavissa tapauksissa:
11085:                                                      1) jos henkilöllä on vähemmän kuin kolme
11086:                                                   etunimeä, hän voi ottaa lisäksi niin monta
11087:                                                   etunimeä, että niitä on enintään kolme;
11088:                                                     2) jos henkilöllä on useampi kuin yksi etuni-
11089:                                                   mi, hän voi luopua etunimistään siten, että
11090:                                                   hänelle jää vähintään yksi etunimi;
11091:                                                     3) jos henkilöllä on useampi kuin yksi etuni-
11092:                         1990 vp. -   HE n:o 140                                   33
11093: 
11094: Voimassa oleva laki                  Ehdotus
11095: 
11096:                                      mi, hän voi muuttaa niiden keskinäistä järjes-
11097:                                      tystä; tai
11098:                                         4) yhdysmerkki voidaan lisätä kahden etuni-
11099:                                      men väliin tai se voidaan poistaa kahden etuni-
11100:                                      men välistä.
11101:                                        Etunimi voidaan muuttaa 1 momentissa tar-
11102:                                      koitetulla tavalla kuitenkin ainoastaan silloin,
11103:                                      kun etunimeä ei ole aikaisemmin muutettu.
11104:                                      Etunimi voidaan muuttaa ainoastaan kerran
11105:                                      tämän pykälän perusteella.
11106: 
11107:                                                          32 d §
11108:                                            Hakemus etunimen muuttamisesta
11109: (ks. etunimilain 6 §)                   Etunimi voidaan muuttaa uudeksi etunimek-
11110:                                      si, jos nimi on 32 b §:n säännösten vastainen
11111:                                      tai jos hakija esittää muun pätevän syyn nimen
11112:                                      muuttamiseen eikä hakijan esittämän uuden
11113:                                      etunimen hyväksymiselle ole estettä.
11114: (ks. etunimilain 5 §)                   Etunimen muuttamista koskevasta hake-
11115:                                      muksesta on soveltuvin osin voimassa, mitä
11116:                                      14-16 ja 20-22 §:ssä säädetään.
11117:                                         Jollei hakemusta ole siirrettävä toiselle vi-
11118:                                      ranomaiselle, jätettävä tutkimatta tai heti hy-
11119:                                      lättävä, lääninhallituksen on pyydettävä nimi-
11120:                                      lautakunnan lausunto hakijan esittämästä uu-
11121:                                      desta etunimestä. Asetuksella voidaan kuiten-
11122:                                      kin säätää, missä tapauksissa nimilautakunnan
11123:                                      lausuntoa ei pyydetä. Jos nimilautakunta ei ole
11124:                                      pitänyt esitettyä etunimeä hyväksyttävänä, lää-
11125:                                      ninhallituksen on varattava hakijalle tilaisuus
11126:                                      antaa kirjallinen vastaus lausunnon johdosta.
11127: 
11128:                                                           32 e §
11129:                                      Sovellettava laki ja Suomen viranomaisen toi-
11130:                                          mivalta etunimeä koskevassa asiassa
11131:                                         Jos henkilöllä, jonka etunimestä on kysy-
11132:                                      mys, on Suomessa kotipaikka, on etunimen
11133:                                      ilmoittamiseen ja ottamiseen sekä etunimen
11134:                                      muuttamiseen sovellettava vastaavasti, mitä
11135:                                      25-28 § :ssä säädetään.
11136: 
11137:                                                          32 f §
11138:                                      Etunimen käyttöönoton pätevyys Suomessa ja
11139:                                      etunimen muuttamisesta vieraassa valtiossa an-
11140:                                            netun päätöksen tunnustaminen
11141:                                        Jos henkilö on vieraassa valtiossa ottanut
11142:                                      käyttöönsä uuden etunimen tai etunimi on
11143:                                      muutettu ilman viranomaisen tekemää pää-
11144: 5 301049C
11145: 34                                  1990 vp. -   HE n:o 140
11146: 
11147: Voimassa oleva laki                              Ehdotus
11148: 
11149:                                                  tästä taikka etunimi on muutettu viranomaisen
11150:                                                  päätöksellä, etunimeen on sovellettava vastaa-
11151:                                                  vasti, mitä 29-31 § :ssä säädetään.
11152: 
11153: 
11154:                    7 luku                                            7 luku
11155:             Erinäiset säännökset                              Erinäiset säännökset
11156:                       33 §                                             33 §
11157:            Alaikäisen oikeus päättää             Alaikäisen oikeus päättää nimestään ja vajaa-
11158:       s u k u nimestään ja vajaavaltaisen                     valtaisen puhevalta
11159:                    puhevalta
11160:    Alaikäisen lapsen sukunimeä ei voida muut-      Alaikäisen lapsen sukunimeä ei voida muut-
11161: taa tämän lain 2 tai 4 luvun mukaisesti ilman    taa tämän lain 2 tai 4 luvun mukaisesti eikä
11162: lapsen suostumusta, jos hän on täyttänyt 12      etunimeä 6 a luvun mukaisesti ilman lapsen
11163: vuotta. Suostumus ei kuitenkaan ole tarpeen,     suostumusta, jos hän on täyttänyt 12 vuotta.
11164: jos lapsi sairautensa tai vammaisuutensa takia   Suostumus ei kuitenkaan ole tarpeen, jos lapsi
11165: ei voi ilmaista tahtoaan. Lapsen sukunimeä ei    sairautensa tai vammaisuutensa takia ei voi
11166: myöskään voida muuttaa 4 luvun mukaisesti        ilmaista tahtoaan. Lapsen sukunimeä ei myös-
11167: vastoin 12 vuotta nuoremman lapsen tahtoa,       kään voida muuttaa 4 luvun eikä etunimeä 6 a
11168: jos lapsi on niin kehittynyt, että hänen tah-    luvun mukaisesti vastoin 12 vuotta nuoremman
11169: toonsa voidaan kiinnittää huomiota.              lapsen tahtoa, jos lapsi on niin kehittynyt, että
11170:                                                  hänen tahtoonsa voidaan kiinnittää huomiota.
11171: 
11172:   Vajaavaltaisen puhevallan käyttämisestä tä-      Vajaavaltaisen puhevallan käyttämisestä tä-
11173: män lain 4 luvussa tarkoitetuissa asioissa on    män lain 4 ja 6 a luvussa tarkoitetuissa asioissa
11174: muutoin voimassa, mitä oikeudenkäymiskaa-        on muutoin voimassa, mitä oikeudenkäyruis-
11175: ren 12 luvun 1, 3, 4 ja 5 §:ssä on säädetty.     kaaren 12 luvun 1, 3, 4 ja 5 §:ssä on säädetty.
11176: 
11177:                       34 §                                             34 §
11178:            Valtuutus asetuksen ja                Valtuutus asetuksen ja määräysten antami-
11179:             ohjeiden antamiseen                                       seen
11180: 
11181:   Oikeusministeriö antaa tarvittaessa tarkem-      Oikeusministeriö antaa tarvittaessa tarkem-
11182: pia ohjeita vieraan valtion lainsäädännön ja     pia määräyksiä vieraan valtion lainsäädännön
11183: nimikäytännön huomioon ottamisesta tätä la-      ja nimikäytännön huomioon ottamisesta tätä
11184: kia sovellettaessa.                              lakia sovellettaessa.
11185: 
11186: 
11187:                                                     1. Voimaan t u 1o. Tämä laki tulee voi-
11188:                                                  maan      päivänä                 kuuta 19
11189:                                                     2. Ku m ottavat säännökset. Tällä
11190:                                                  lailla kumotaan 20 päivänä joulukuuta 1945
11191:                                                  annettu etunimilaki (1265145).
11192:                                                     3. Etunimilain soveltaminen. Jos
11193:                                                  etunimeä ei ole ennen tämän lain voimaantuloa
11194:                                                  merkitty väestörekisteriin ja lainvoiman saanut
11195:                                                  päätös, jolla uusi etunimi on hyväksytty etuni-
11196:                                                  milain nojalla, on annettu ennen tämän lain
11197:                                                  voimaantuloa, on sovellettava etunimilakia.
11198:                       1990 vp. -   HE n:o 140                                  35
11199: 
11200: Voimassa oleva laki                Ehdotus
11201:                                       4. A i kai se m m i n saa d u n etu n i m en
11202:                                    muuttaminen. Etunimeä muutettaessa on
11203:                                    tämän lain 6 a luvun säännöksiä sovellettava
11204:                                    myös silloin, kun etunimi on merkitty väestöre-
11205:                                    kisteriin ennen tämän lain voimaantuloa sekä
11206:                                    silloin, kun edellä 3 momentissa tarkoitettu
11207:                                    etunimi on merkitty väestörekisteriin tämän
11208:                                    lain tultua voimaan.
11209:                                       5. Tämän lain 6a luvun siirtymä-
11210:                                    säännökset. Tämän lain 32 e§:n säännök-
11211:                                    siä Suomen viranomaisen toimivallasta on so-
11212:                                    vellettava myös asiassa, joka on pantu vireille
11213:                                    ennen tämän lain voimaantuloa ja josta lain
11214:                                    voimaan tullessa ei ole annettu päätöstä. Tä-
11215:                                    män lain 32 fl20:n säännösten soveltamisesta
11216:                                    vieraassa valtiossa käyttöön otettuun etuni-
11217:                                    meen ja etunimen muuttamista koskevan pää-
11218:                                    töksen tunnustamiseen on soveltuvin osin voi-
11219:                                    massa, mitä 39 §:n 1 momentissa säädetään.
11220: 36                                    1990 vp. -    HE n:o 140
11221: 
11222:                                                                                              Liite 2
11223: 
11224: 
11225: 
11226: 
11227:                                  Etu- ja sukunimiasetus
11228:    Oikeusministerin esittelystä säädetään 9 päivänä elokuuta 1985 annetun etu- ja sukunimilain
11229: (694/85) 17 §:n 1 momentin, 26 §:n 3 momentin ja 34 §:n 1 momentin nojalla, sellaisena kuin
11230: niistä 17 §:n 1 momentti on        päivänä            kuuta 19    annetussa laissa ( 1 ):
11231: 
11232:                        1§                                                  5§
11233:    Kun kihlakumppanit pyytävät avioliiton es-         Etu- ja sukunimilain 15 §:ssä tarkoitettuun
11234: teiden tutkintaa, avioliiton esteiden tutkijan on   sukunimen muuttamista koskevaan hakemuk-
11235: selostettava heille etu- ja sukunimilain (694/85)   seen on liitettävä väestörekisterin pitäjän anta-
11236: 2 ja 3 luvun säännökset puolison ja lasten          ma todistus, josta ilmenevät hakijan, hänen
11237: sukunimestä sekä sukunimen muuttamisesta.           puolisonsa sekä alaikäisten lastensa nykyiset ja
11238:                                                     aikaisemmat sukunimet, sekä muut selvitykset,
11239:                       2 §                           jotka ovat tarpeen asian ratkaisemista varten.
11240:   Vihkijän on merkittävä avioliittoasetuksen          Etu- ja sukunimilain 32 d §:ssä tarkoitettuun
11241: (820/87) 10 §:n 2 momentissa mainittuun il-         etunimen muuttamista koskevaan hakemuk-
11242: moitukseen:                                         seen on liitettävä väestörekisterin pitäjän anta-
11243:    1) yhteinen sukunimi, jonka puolisot ovat        ma todistus, josta ilmenevät hakijan nykyiset
11244: päättäneet ottaa; ja                                ja aikaisemmat nimet sekä hakijan perhesuh-
11245:   2) sukunimi, jonka puoliso on ilmoittanut         teet, sekä muut selvitykset, jotka ovat tarpeen
11246: ottavansa henkilökohtaiseen käyttöönsä yhtei-       asian ratkaisemista varten.
11247: sen sukunimen edellä.
11248:                                                                           6§
11249:                        3 §                             Etu- ja sukunimilain 17 § :n    momentissa
11250:    Ennen lapseksiottamisen vahvistamista tuo-       tarkoitettua nimilautakunnan lausuntoa ei pyy-
11251: mioistuimen on tiedusteltava, kumman otto-          detä, jos hakemus koskee:
11252: vanhemman sukunimen lapsi saa, jos ottovan-            1) alaikäisen lapsen sukunimen muuttamista
11253: hempien on etu- ja sukunimilain 3 §:n 1 mo-         sen vanhemman sukunimeksi, joka on lapsen
11254: mentin nojalla valittava lapsen sukunimi.           huoltaja;
11255:    Kun tuomioistuin vahvistaa alaikäisen lapsen        2) hakijan sukunimen muuttamista hänen
11256: lapseksiottamisen, sen on päätöksessään mai-        vanhempansa sukunimeksi, joka aikaisemmin
11257: nittava se sukunimi, jonka ottolapsi etu- ja        on ollut myös hakijalla;
11258: sukunimilain 3 §:n 1 momentin perusteella saa,         3) hakijan sukunimen muuttamista hänen
11259: taikka että ottolapsi säilyttää oman sukuni-        vanhempansa nykyiseksi sukunimeksi; tai
11260: mensä.                                                 4) hakijan sukunimen muuttamista hakijalla
11261:                                                     aikaisemmin olleeksi sukunimeksi, jonka hän
11262:                       4§                            on saanut avioliiton perusteella.
11263:     Etu- ja sukunimilain 6 §:ssä, 8 a §:n 3 mo-        Lääninhallitus voi kuitenkin pyytää nimilau-
11264: mentissa, 9 §:n 3 momentissa, 32 c §:ssä ja         takunnan lausunnon 1 momentissa mainitusta
11265: 38 §:ssä tarkoitettu kirjallinen ilmoitus nimen     hakemuksesta, jos se katsoo siihen olevan eri-
11266: muuttamisesta tehdään väestörekisterikeskuk-        tyisen syyn. Lausuntopyynnössä tämä syy on
11267: sen vahvistaman kaavan mukaisella lomakkeel-        ilmoitettava.
11268: la.
11269:     Edellä 1 momentissa tarkoitettuja lomakkei-                          7 §
11270: ta saa maksutta Valtion painatuskeskuksesta.          Saatuaan nimilautakunnan lausunnon suku-
11271: Väestörekisterin pitäjien on pidettävä lomak-       nimen muuttamista koskevasta hakemuksesta
11272: keita niitä tarvitsevien saatavissa.                lääninhallituksen on viipymättä toimitettava
11273:                                       1990 vp. -    HE n:o 140                                      37
11274: 
11275: etu- ja sukunimilain 18 §:ssä tarkoitettu tiedo-    moittamalla Suomen lain mukainen sukunimi
11276: tus viralliseen lehteen julkaistavaksi. Tiedotuk-   sille rekisteritoimistolle, jonka virka-alueella
11277: sessa on kehotettava jokaista, jolla etu- ja        ilmoituksen tekijällä on tai on viimeksi ollut
11278: sukunimilain 19 §:n mukaan on oikeus tehdä          väestökirjalaissa (141169) tarkoitettu kotipaik-
11279: muistutus, esittämään muistutuksensa läänin-        ka. Jos ilmoituksen tekijällä ei ole ollut väes-
11280: hallitukselle 30 päivän kuluessa siitä, kun tie-    tökirjalaissa tarkoitettua kotipaikkaa Suomes-
11281: dotus on julkaistu virallisessa lehdessä.           sa, ilmoitus on tehtävä sille rekisteritoimistolle,
11282:   Tiedotukset julkaistaan virallisessa lehdessä     jonka virka-alueella pidettävään väestörekiste-
11283: kuukausittain kunkin kalenterikuukauden en-         riin ilmoituksen tekijä on merkitty tai tulee
11284: simmäisessä numerossa.                              merkitä poissaolevaksi.
11285:                                                        Edellä 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus voi-
11286:                       8 §                           daan antaa myös väestörekisterikeskukselle.
11287:   Kun päätös, jolla hakemus sukunimen tai           Vieraassa valtiossa ilmoitus voidaan antaa
11288: etunimen muuttamisesta on hyväksytty, on            Suomen edustustolle, jonka tulee toimittaa il-
11289: saanut lain voiman, lääninhallituksen tai, jos      moitus väestörekisterikeskukselle.
11290: päätökseen on haettu muutosta, korkeimman              Suomen kansalainen, jolla sukunimen mää-
11291: hallinto-oikeuden on viipymättä ilmoitettava        räytymisen hetkellä on ollut kotipaikka vie-
11292: uusi nimi väestörekisterikeskukselle. Ilmoitus      raassa valtiossa mutta joka tämän jälkeen on
11293: tehdään väestörekisterikeskuksen vahvistaman        muuttanut pysyvästi Suomeen, voi tehdä 1
11294: kaavan mukaisella lomakkeella.                      momentissa tarkoitetun ilmoituksen vuoden
11295:   Jäljennös lääninhallituksen ja korkeimman         kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä,
11296: hallinto-oikeuden päätöksestä sukunimen tai         jonka kuluessa hänen on katsottava saaneen
11297: etunimen muuttamista koskevassa asiassa on          kotipaikan Suomessa.
11298: lähetettävä tiedoksi nimilautakunnalle.
11299:                                                                            11 §
11300:                         9 §                            Tämä asetus tulee voimaan           päivänä
11301:    Kun tuomioistuimen etu- ja sukunimilain 23                 kuuta 19
11302: ja 24 §:n nojalla antama päätös on saanut              Tällä asetuksella kumotaan 11 päivänä loka-
11303: lainvoiman, alioikeuden tai, jos päätökseen on      kuuta 1985 annettu sukunimiasetus (803/85)
11304: haettu muutosta, hovioikeuden tai korkeim-          siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
11305: man oikeuden on viipymättä ilmoitettava me-            Tämän asetuksen voimaan tullessa nimilau-
11306: netetyn sukunimen tilalle tullut sukunimi väes-     takunnassa vireillä olevat lausuntopyynnöt,
11307: törekisterikeskukselle.                             jotka koskevat 6 § :n 1 momentissa tarkoitettu-
11308:                                                     ja hakemuksia, nimilautakunta käsittelee lop-
11309:                       10§                           puun.
11310:   Etu- ja sukunimilain 26 §:n 3 momentissa             Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voi-
11311: tarkoitettu vaatimus Suomen lain soveltamises-      daan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin
11312: ta sukunimen määräytymiseen on tehtävä il-          toimenpiteisiin.
11313: 38                                  1990 vp. -    HE n:o 140
11314: 
11315:                                                                                        Liite 3
11316: 
11317: 
11318:                                           Asetus
11319:                          väestökirja-asetuksen 54 a §:n muuttamisesta
11320: 
11321:   Oikeusministerin esittelystä muutetaan 11 päivänä maaliskuuta 1970 annetun väestökirja-ase-
11322: tuksen (198170) 54 a §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 11 päivänä lokakuuta 1985 annetussa
11323: asetuksessa (805/85), seuraavasti:
11324: 
11325:                     54 a §
11326:                                                     Tämä asetus tulee voimaan päivänä
11327:   Aikaisemmat nimet on aina merkittävä to-          kuuta 19
11328: distukseen, joka annetaan liitettäväksi läänin-
11329: hallitukselle tehtävään hakemukseen nimen
11330: muuttamisesta.
11331:                                       1990 vp. -     HE n:o 141
11332: 
11333: 
11334: 
11335: 
11336:                                     Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rangaistusmääräyslain
11337:                                   muuttamisesta
11338: 
11339: 
11340: 
11341: 
11342:                            ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
11343: 
11344:    Esityksessä ehdotetaan rangaistusmääräys-            Tarkoituksena on, että ehdotettu laki tulee
11345: lain soveltamisalan laajentamista koskemaan          voimaan samanaikaisesti rikoslainsäädännön
11346: myös vähäisiä asianomistajarikoksia sekä me-         kokonaisuudistuksen ensimmäisen vaiheen kä-
11347: nettämisseuraamuksen rahanarvon ylärajan             sittävän lainsäädännön kanssa eli vuoden 1991
11348: tarkistamista.                                       alusta.
11349: 
11350: 
11351: 
11352: 
11353:                                        YLEISPERUSTELUT
11354: 
11355: 1. Nykyinen tilanne ja asian                         mietinnössä n:o 6/1990 edellyttänyt hallituksen
11356:    valmistelu                                        huolehtivan siitä, että näpistystä ja lievää ka-
11357:                                                      vallusta koskevat asiat voidaan edelleen käsi-
11358:    Rikokset voidaan meillä syyteoikeuden jär-        tellä rangaistusmääräysmenettelyssä.
11359: jestelyn perusteella jakaa toisaalta virallisen         Rangaistusmääräyslaissa säädetty menettelyn
11360: syytteen alaisiin rikoksiin ja toisaalta asian-      rajoittaminen virallisen syytteen alaisiin rikok-
11361: omistajarikoksiin. Asianomistajarikoksia ovat        siin on peräisin ensimmäisestä, 19.6.1931 anne-
11362: ne, joista virallinen syyttäjä ei saa nostaa         tusta rangaistusmääräystä koskeneesta laista
11363: syytettä, ellei asianomistaja ole ilmoittanut ri-    (206/31 ). Tuota lakia edeltäneessä hallituksen
11364: kosta syytteeseen pantavaksi. Muista rikoksista      esityksessä (HE 17 /31) rajoitusta oli perusteltu
11365: virallisella syyttäjällä on yleensä oikeus ja vel-   sillä, että asianomistajan syytettä olisi aina
11366: vollisuus nostaa syyte asianomistajan syyteil-       käsiteltävä varsinaisessa oikeudenkäynnissä.
11367: moituksesta riippumatta.                             Nykyisin rajoitusta ei enää tällä perusteella
11368:    Rangaistusmääräysmenettely on varsinaista         voida pitää tarpeellisena. Voimassa olevan ran-
11369: oikeudenkäyntiä nopeampi ja yksinkertaisempi         gaistusmääräyslain 17 §:n mukaan asiassa,
11370: menettely vähäisten rikosasioiden käsittelyä         jonka käsittelyssä tuomioistuimessa asianomis-
11371: varten. Rangaistusmääräyksin voidaan rangais-        tajalle on varattava tilaisuus käyttää puheval-
11372: tusmääräyslain (146/70) 1 §:n mukaan kuiten-         taa, rangaistusmääräysmenettelyn käyttäminen
11373: kin ratkaista ainoastaan sellaista rikkamusta        edellyttää asianomistajan suostumusta. Tämä
11374: koskeva asia, joka on virallisen syytteen alai-      säännös toimisi myös asianomistajarikosten
11375: nen.                                                 osalta asianomistajan itsenäisen puhevallan
11376:    Tammikuun 1 päivänä 1991 voimaan tule-            turvana. Asianomistajalla olisi oikeus vaatia
11377: vassa laissa rikoslain muuttamisesta (769/90)        rikkamusta koskevan syytteen käsittelemistä
11378: on asianomistajarikosten alaa laajennettu.           tuomioistuimessa. Asianomistajarikosten luon-
11379: Asianomistajarikoksiksi on säädetty hallituk-        teesta johtuen näissä asioissa tulisi aina hank-
11380: sen esityksessä (hall.es. 66/1988 vp.) ehdotettu-    kia asianomistajan kannanotto rangaistusmää-
11381: jen eräiden rikosten lisäksi myös näpistys ja        räysmenettelyn käyttämiseen.
11382: lievä kavallus. Eduskunnan lakivaliokunta on            Rangaistusmääräysmenettelyssä       käsiteltiin
11383: hallituksen esityksen johdosta antamassaan           vuonna 1986 koko maassa noin 270.400 asiaa.
11384: 
11385: 301197N
11386: 2                                     1990 vp. -     HE n:o 141
11387: 
11388: Näistä näpistystä tai sen yritystä koskevia asi-        Rikoslain voimaanpanoasetuksen 17 § :n 2
11389: oita oli noin 15.300. Varsinaisessa oikeuden-        momentin mukaan asianomistajana on oikeus
11390: käynnissä käsiteltäväksi jäi samana vuonna           peruuttaa asianomistajarikoksen johdosta te-
11391: noin 1.300 tällaista asiaa. Vuonna 1988 ran-         kemänsä syyttämispyyntö ennen kuin juttu on
11392: gaistusmääräysmenettelyssä käsiteltiin noin          ollut tuomioistuimessa esillä. Asianomistajan
11393: 16.700 näpistystä tai sen yritystä koskevaa          mainittua oikeutta ei ole syytä rajoittaa ran-
11394: asiaa. Esimerkiksi kaikkien näpistystä koske-        gaistusmääräysmenettelyssä. Tämän vuoksi la-
11395: vien asioiden siirtäminen varsinaiseen oikeu-        kiin ehdotetaan lisättäväksi peruutusoikeutta
11396: denkäyntiin ei olisi tuomioistuimen työn jakau-      koskeva säännös. Suostumusta rangaistusmää-
11397: tumisen ja käsittelyn joutuisuuden kannalta          räysmenettelyn käyttämiseen asianomistaja sitä
11398: tarkoituksenmukaista. Tämä koskee muitakin           vastoin ei voi peruuttaa.
11399: sellaisia asianomistajarikoksia, jotka voidaan          Esitys on valmisteltu virkatyönä oikeus-
11400: luokitella vähäisiksi, yksinkertaisiksi ja selvik-   ministeriössä.
11401: si.
11402: 
11403:    Edellä mainituista syistä esityksessä ehdote-     2. Esityksen organisatoriset ja
11404: taan rangaistusmääräyslain soveltamisalan laa-          taloudelliset vaikutukset
11405: jentamista koskemaan sellaisiakin rikkomuk-
11406: sia, joiden osalta syytteen nostaminen edellyt-         Esityksellä ei ole organisatorisia tai taloudel-
11407: tää asianomistajan ilmoitusta.                       lisia vaikutuksia.
11408: 
11409: 
11410: 
11411:                              YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
11412: 
11413: 
11414: 1. Lakiehdotuksen perustelut                         2. Voimaantulo
11415: 
11416:    1 §. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten,        Laki ehdotetaan tulemaan voimaan samanai-
11417: ettei rikkomuksen edellytetä olevan virallisen       kaisesti kuin rikoslain kokonaisuudistuksen en-
11418: syytteen alainen, jotta sitä koskeva asia voitai-    simmäiseen vaiheeseen sisältyvät lait eli 1 päi-
11419: siin käsitellä rangaistusmääräysmenettelyssä.        vänä tammikuuta 1991.
11420: Ehdotuksen toteutuminen merkitsisi, että myös          Niiden asioiden käsittelyä varten, jotka kos-
11421: muunlaista rikkamusta koskeva asia voidaan           kevat sellaisia rikoksia, jotka muuttuvat vuo-
11422: käsitellä rangaistusmääräysmenettelyssä, jos         den 1991 alusta virallisen syytteen alaisista
11423: asianomistaja on ilmoittanut rikkomuksen             asianomistajarikoksiksi, tarvitaan lakiin siirty-
11424: syytteeseenpanoa varten ja jos myös muut             mäsäännös. Tämän vuoksi ehdotetaan, että
11425: rangaistusmääräyslaissa säädetyt edellytykset        aikaisempaa lakia on sovellettava niihin ta-
11426: täyttyvät. Tällaisia edellytyksiä ovat muun          pauksiin, joissa rangaistusvaatimus on annettu
11427: ohella asianomistajan suostumus rangaistus-          syytetylle tiedoksi vuoden 1990 puolella. Sään-
11428: määräysmenettelyn käyttämiseen.                      nös merkitsee sitä, että ennen lain voimaantu-
11429:    Pykälän mukaan voidaan rangaistusmää-             loa tehty virallisen syytteen alainen rikos, joka
11430: räyksellä ratkaista sellainen menettämisseuraa-      muuttuu asianomistajarikokseksi, voidaan lain
11431: mus, joka raha-arvoltaan ei ole suurempi kuin        voimaantulonkin jälkeen ratkaista rangaistus-
11432: 1 000 markkaa. Määrä on ollut sama siitä asti        määräyksellä, vaikka asianomistaja ei olekaan
11433: kun laki säädettiin 20 vuotta sitten. Rahanar-       tehnyt syyteilmoitusta.
11434: von alenemisen vuoksi määrä ehdotetaan koro-
11435: tettavaksi 5 000 markaksi.                             Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
11436:    8 §. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 4      kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
11437: momentti, jonka mukaan asianomistajana on
11438: oikeus peruuttaa tekemänsä syyteilmoitus, kun
11439: asia koskee asianomistajarikosta. Peruuttami-
11440: nen on tehtävä ennen kuin asia on ratkaistu.
11441:                                        1990 vp. -     HE n:o 141                                   3
11442: 
11443:                                                 Laki
11444:                                 rangaistusmääräyslain muuttamisesta
11445: 
11446:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11447:   muutetaan 27 päivänä helmikuuta 1970 annetun rangaistusmääräyslain (146/70) 1 § sekä
11448:   lisätään 8 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:
11449: 
11450:                         1§                                                  8§
11451:    Rikkomusta koskeva asia, jossa virallinen
11452: syyttäjä vaatii rangaistukseksi sakkoa, voidaan         Asianomistaja voi ennen asian ratkaisemista
11453: ratkaista rangaistusmääräyksin taikka, syyte-         peruuttaa tekemänsä syyteilmoituksen, jos asia
11454: tyn poissaolosta huolimatta, tuomioistuimen           koskee sellaista rikkomusta, josta virallinen
11455: päätöksellä sillä tavoin kuin jäljempänä sääde-       syyttäjä ei saa tehdä syytettä ilman mainittua
11456: tään, jolleivät erityiset syyt vaadi asian käsitte-   syyteilmoitusta.
11457: lemistä yleistä rikosasiain oikeudenkäyntiä
11458: noudattaen. Samassa järjestyksessä tällainen
11459: asia voidaan mainituin edellytyksin ratkaista,           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
11460: kun syyttäjä sakkorangaistuksen ohella vaatii         kuuta 1991.
11461: valtiolle menetettäväksi omaisuutta tai sen ar-          Asioissa, joissa rangaistusvaatimus on an-
11462: voa taikka rikkomuksen tuottamaa taloudellis-         nettu syytetylle tiedoksi ennen tämän lain voi-
11463: ta hyötyä, jollei vaadittu menettämisseuraamus        maantuloa, on kuitenkin sovellettava tämän
11464: raha-arvoltaan ole suurempi kuin 5 000 mark-          lain voimaan tullessa voimassa olleita säännök-
11465: kaa, sekä silloinkin, kun rikkomuksesta saat-         siä.
11466: taa seurata muukin seuraamus, mikäli syytet-
11467: tyä ei vaadita tuomittavaksi siihen.
11468: 
11469:     Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1990
11470: 
11471: 
11472:                                         Tasavallan Presidentti
11473:                                         MAUNO KOIVISTO
11474: 
11475: 
11476: 
11477: 
11478:                                                                  Oikeusministeri Tarja Halonen
11479: 4                                      1990 vp. -    HE n:o 141
11480: 
11481:                                                                                                    Liite
11482: 
11483: 
11484: 
11485: 
11486:                                                Laki
11487:                                rangaistusmääräyslain muuttamisesta
11488: 
11489:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11490:     muutetaan 27 päivänä helmikuuta 1970 annetun rangaistusmääräyslain (146170) 1 § sekä
11491:     lisätään 8 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:
11492: 
11493: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
11494: 
11495:                        1§                                                    1§
11496:    Virallisen syytteen alaista rikkamusta koske-        Rikkamusta koskeva asia, jossa virallinen
11497: va asia, jossa virallinen syyttäjä vaatii rangais-   syyttäjä vaatii rangaistukseksi sakkoa, voidaan
11498: tukseksi sakkoa, voidaan ratkaista rangaistus-       ratkaista rangaistusmääräyksin taikka, syyte-
11499: määräyksin taikka, syytetyn poissaolasta huo-        tyn poissaolasta huolimatta, tuomioistuimen
11500: limatta, tuomioistuimen päätöksellä sillä ta-        päätöksellä sillä tavoin kuin jäljempänä sääde-
11501: voin kuin jäljempänä säädetään, jolleivät eri-       tään, jolleivät erityiset syyt vaadi asian käsitte-
11502: tyiset syyt vaadi asian käsittelemistä yleistä       lemistä yleistä rikosasiain oikeudenkäyntiä
11503: rikosasiain oikeudenkäyntiä noudattaen. Sa-          noudattaen. Samassa järjestyksessä tällainen
11504: massa järjestyksessä tällainen asia voidaan          asia voidaan mainituin edellytyksin ratkaista,
11505: mainituin edellytyksin ratkaista, kun syyttäjä       kun syyttäjä sakkorangaistuksen ohella vaatii
11506: sakkorangaistuksen ohella vaatii valtiolle me-       valtiolle menetettäväksi omaisuutta tai sen ar-
11507: netettäväksi omaisuutta tai sen arvoa taikka         voa taikka rikkomuksen tuottamaa taloudellis-
11508: rikkomuksen tuottamaa taloudellista hyötyä,          ta hyötyä, jollei vaadittu menettämisseuraamus
11509: jollei vaadittu menettämisseuraamus raha-            raha-arvoltaan ole suurempi kuin 5 000 mark-
11510: arvoltaan ole suurempi kuin 1 000 markkaa,           kaa, sekä silloinkin, kun rikkomuksesta saat-
11511: sekä silloinkin, kun rikkomuksesta saattaa seu-      taa seurata muukin seuraamus, mikäli syytet-
11512: rata muukin seuraamus, mikäli syytettyä ei           tyä ei vaadita tuomittavaksi siihen.
11513: vaadita tuomittavaksi siihen.
11514:                                                                              8§
11515: 
11516:                                                        Asianomistaja voi ennen asian ratkaisemista
11517:                                                      peruuttaa tekemänsä syyteilmoituksen, jos asia
11518:                                                      koskee sellaista rikkomusta, josta virallinen
11519:                                                      syyttäjä ei saa tehdä syytettä ilman mainittua
11520:                                                      syyteilmoitusta.
11521: 
11522:                                                         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
11523:                                                      kuuta 1991.
11524:                                                         Asioissa, joissa rangaistusvaatimus on an-
11525:                                                      nettu syytelylle tiedoksi ennen tämän lain voi-
11526:                                                      maantuloa, on kuitenkin sovellettava tämän
11527:                                                      lain voimaan tullessa voimassa olleita säännök-
11528:                                                      siä.
11529:                                       1990 vp. -    HE n:o 142
11530: 
11531: 
11532: 
11533: 
11534:                                     Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lainhuuto- ja kiinnitys-
11535:                                  rekisteristä annetun lain 26 §:n muuttamisesta
11536: 
11537: 
11538: 
11539: 
11540:                            ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
11541: 
11542:    Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lain-       mialuetta kokonaan tai osittain. Ehdotuksen
11543: huuto- ja kiinnitysrekisteristä vuonna 1987 an-     mukaan rekisteri voitaisiin ottaa käyttöön vai-
11544: nettua lakia rekisterin käyttöön ottamista kos-     heittain myös siten, että ensimmäisessä vai-
11545: kevalta osin. Lain mukaan automaattiseen tie-       heessa voitaisiin aloittaa rekisterin käyttö pel-
11546: tojenkäsittelyyn perustuva lainhuuto- ja kiinni-    kästään lainhuutotietojen osalta.
11547: tysrekisteri otetaan käyttöön alueittain oikeus-      Muutos on tarkoitettu tulemaan voimaan
11548: ministeriön päätöksillä. Päätös voi koskea yh-      mahdollisimman pian sen jälkeen kun se on
11549: den tai useamman kirjaamisviranomaisen toi-         hyväksytty ja vahvistettu.
11550: 
11551: 
11552: 
11553: 
11554:                                           PERUSTELUT
11555: 
11556: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut                      Lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin tiedot ja-
11557:    muutokset                                        kautu~at kahteen eri tiedostoon,-lainhuutotie-
11558:                                                     dostoon ja kiinnitystiedostoon. Teknisesti olisi
11559:                                                     mahdollista ottaa kumpikin tiedosto erillisenä
11560:    Lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä annetun      käyttöön, koska automaattiseen tietojen käsit-
11561: lain (353/87) 26 § :n mukaan automaattiseen         telyyn pohjautuvaan rekisteriin siirtyminen ta-
11562: tietojen käsittelyyn perustuva lainhuuto- ja        pahtuu käytännössä siten, että ensin tallenne-
11563: kiinnitysrekisteri voidaan ottaa käyttöön yhden     taan lainhuutotiedot ja sen jälkeen kiinnitys-
11564: tai useamman tuomiokunnan tai raastuvanoi-          tiedot. Tällainen käyttöönotto ei kuitenkaan
11565: keuden toimialueella siten, että rekisteri käsit-   ole voimassa olevan 26 §:n mukaan mahdolli-
11566: tää joko kaikki kiinteistöt tai vain osan niistä.   nen. Pykälää ehdotetaan sen vuoksi tältä osin
11567: Päätös rekisterin käyttöön ottamisesta voi siis     muutettavaksi. Ehdotuksella toisin sanoen
11568: koskea myös vain osaa kirjaamisviranomaisen         mahdollistettaisiin    rekisterin  vaiheittainen
11569: toimialueesta, esimerkiksi niin, että se koskee     käyttöön ottaminen siten, että ensin aloitettai-
11570: vain maamittauskonttorin pitämään kiinteistö-       siin lainhuutotietojen käyttö ja vasta tallennus-
11571: rekisteriin kuuluvia kiinteistöjä mutta ei kiin-    työn tultua loppuun suoritetuksi kiinnitystieto-
11572: teistöinsinöörin pitämään kiinteistörekisteriin     jen käyttö.
11573: merkittyjä tontteja. Rekisteri korvaa lainhuu-
11574: datuksesta ja kiinteistöusaannan moittimisa-           Osalla alioikeuksista on jo nyt valmiudet
11575: jasta annetun lain (86/30) 18 §:ssä tarkoitetun     ottaa käyttöön lainhuutojen osatiedosto. Täl-
11576: lainhuutorekisterin, kiinnityksestä kiinteään       laisesta menettelystä olisi selvää työn säästöä,
11577: omaisuuteen annetun asetuksen 34 a §:ssä tar-       koska siirrettäessä korttirekisteristä tietoja au-
11578: koitetun kiinnitysrekisterin sekä maanvuokra-       tomaattisen tietojen käsittelyn avulla pidettä-
11579: lain 48 §:ssä tarkoitetun tontinvuokrarekiste-      vään rekisteriin on välttämätöntä pitää siirto-
11580: rin.                                                vaiheen aikana yllä myös korttirekisteriä. Kak-
11581: 30!164C
11582: 2                                    1990 vp. -    HE n:o 142
11583: 
11584: sinkertaisesta työstä voidaan nykyisin luopua      saaren tuomiokunnilta. Helsingin raastuvanoi-
11585: vasta sitten, kun uusi rekisteri otetaan käyt-     keus ei ole antanut lausuntoa. Vantaan tuo-
11586: töön kummankin tiedoston osalta aikaisemmat        miokunnalla ei ole ollut huomauttamista ehdo-
11587: rekisterit korvaavana rekisterinä. Lainhuuto-      tuksen johdosta. Viitasaaren tuomiokunta on
11588: tiedoston erillinen käyttöön ottaminen helpot-     pitänyt muutosta perusteltuna.
11589: taisi työtä myös siten, ettei pöytäkirjaa lain-
11590: huutoasioissa enää tarvitsisi laatia.
11591:    Siirtyminen automaattiseen tietojenkäsitte-     2. Henkilöstö- ja taloudelliset
11592: lyyn perustuvaan rekisterin käyttöön merkitsee        vaikutukset
11593: lain mukaan muun muassa sitä, että hakemus-
11594: asiakirjat voidaan toimittaa alioikeuksiin myös       Lakiehdotuksella ei ole muita henkilöstö- tai
11595: postitse, mikä ei ole mahdollista korttirekiste-   taloudellisia vaikutuksia kuin että rekisterin
11596: rin ollessa käytössä. Oikeusministeriöllä on       edellä tarkoitettu osittainen käyttöön ottami-
11597: mahdollisuus määrätä, että kirjaamisvirano-        nen vähentää siirtymävaiheen aikana päällek-
11598: maisen on noudatettava samoja menettelytapo-       käistä työtä tuomioistuimessa.
11599: ja koko toimialueellaan kaikissa lainhuuto- ja
11600: kiinnitysasioissa myös silloin, kun päätös kos-
11601: kee vain osaa alueesta. Jotta menettely voitai-    3. Voimaantulo
11602: siin saada yhdenmukaiseksi myös niissä ta-
11603: pauksissa, kun päätös koskee pelkkien lain-           Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdol-
11604: huutotietojen käyttöön ottamista, ehdotetaan       lisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksyt-
11605: oikeusministeriölle annettavaksi myös tällöin      ty ja vahvistettu.
11606: vastaava määräysvalta.
11607:    Ehdotuksesta on pyydetty lausunnot Helsin-        Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
11608: gin raastuvanoikeudelta sekä Vantaan ja Viita-     kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
11609:                                       1990 vp. -    HE n:o 142                                     3
11610: 
11611: 
11612:                                               Laki
11613:              lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä annetun lain 26 §:n muuttamisesta
11614: 
11615:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11616:   muutetaan lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä 27 päivänä maaliskuuta 1987 annetun lain
11617: (353/87) 26 §:n 1 momentti seuraavasti:
11618: 
11619:                        26 §                         koskea myös osaa rekisterin tiedoista. Silloin,
11620:    Oikeusministeriö tekee päätöksen lainhuuto-      kun päätös koskee vain osaa kirjaamisvirano-
11621: ja kiinnitysrekisterin käyttöön ottamisesta lain-   maisen toimialueesta tai osaa tiedoista, oikeus-
11622: huudatuksesta ja kiinteistöosaannan moittimis-      ministeriö voi samalla määrätä, että asian-
11623: ajasta annetun lain (86/30) 18 §:ssä tarkoitetun    omaisen viranomaisen koko toimialueella so-
11624: lainhuutorekisterin ja kiinnityksestä kiinteään     velletaan kaikissa lainhuuto- ja kiinnitysasiois-
11625: omaisuuteen annetun asetuksen 34 a §:ssä tar-       sa ja merkintöjen tekemisessä tämän lain 4-
11626: koitetun kiinnitysrekisterin sekä maanvuokra-       13 §:n säännöksiä.
11627: lain 48 §:ssä tarkoitetun tontinvuokrarekisterin
11628: korvaavana rekisterinä. Päätös voi koskea yh-
11629: den tai useamman kirjaamisviranomaisen toi-           Tämä laki tulee voimaan               päivänä
11630: mialuetta kokonaan tai osittain. Päätös voi                 kuuta 199
11631: 
11632: 
11633:       Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1990
11634: 
11635: 
11636:                                       Tasavallan Presidentti
11637:                                       MAUNO KOIVISTO
11638: 
11639: 
11640: 
11641: 
11642:                                                                 Oikeusministeri Tarja Halonen
11643: 4                                    1990 vp. -     HE n:o 142
11644: 
11645:                                                                                                 Liite
11646: 
11647: 
11648: 
11649: 
11650:                                               Laki
11651:              lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä annetun lain 26 §:n muuttamisesta
11652: 
11653:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11654:   muutetaan lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä 27 päivänä maaliskuuta 1987 annetun lain
11655: (353/87) 26 §:n 1 momentti seuraavasti:
11656: 
11657: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
11658: 
11659:                        26 §                                                26 §
11660:    Oikeusministeriö tekee päätöksen lainhuuto-         Oikeusministeriö tekee päätöksen lainhuuto-
11661: ja kiinnitysrekisterin käyttöön ottamisesta lain-   ja kiinnitysrekisterin käyttöön ottamisesta lain-
11662: huudatuksesta ja kiinteistöosaannan moittiruis-     huudatuksesta ja kiinteistöosaannan moittiruis-
11663: ajasta annetun lain (86/30) 18 §:ssä tarkoitetun    ajasta annetun lain (86/30) 18 §:ssä tarkoitetun
11664: lainhuutorekisterin ja kiinnityksestä kiinteään     lainhuutorekisterin ja kiinnityksestä kiinteään
11665: omaisuuteen annetun asetuksen 34 a §:ssä tar-       omaisuuteen annetun asetuksen 34 a §:ssä tar-
11666: koitetun kiinnitysrekisterin sekä maanvuokra-       koitetun kiinnitysrekisterin sekä maanvuokra-
11667: lain 48 §:ssä tarkoitetun tontinvuokrarekisterin    lain 48 §:ssä tarkoitetun tontinvuokrarekisterin
11668: korvaavana rekisterinä. Päätös voi koskea yh-       korvaavana rekisterinä. Päätös voi koskea yh-
11669: den tai useamman kirjaaruisviranomaisen toi-        den tai useamman kirjaaruisviranomaisen toi-
11670: mialuetta kokonaan tai osittain. Silloin, kun       mialuetta kokonaan tai osittain. Päätös voi
11671: päätös koskee vain osaa kirjaaruisviranomaisen      koskea myös osaa rekisterin tiedoista. Silloin,
11672: toimialueesta, oikeusministeriö voi samalla         kun päätös koskee vain osaa kirjaaruisvirano-
11673: määrätä, että asianomaisen viranomaisen koko        maisen toimialueesta tai osaa tiedoista, oikeus-
11674: toimialueella sovelletaan kaikissa lainhuuto- ja    ministeriö voi samalla määrätä, että asian-
11675: kiinnitysasioissa ja merkintöjen tekemisessä tä-    omaisen viranomaisen koko toimialueella so-
11676: män lain 4-13 § :n säännöksiä.                      velletaan kaikissa lainhuuto- ja kiinnitysasiois-
11677:                                                     sa ja merkintöjen tekemisessä tämän lain 4-
11678:                                                     13 §:n säännöksiä.
11679: 
11680: 
11681:                                                       Tämä laki tulee voimaan               päivänä
11682:                                                             kuuta 199
11683:                                    1990 vp. -      HE n:o 143
11684: 
11685: 
11686: 
11687: 
11688:                                     Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomen osallistumises-
11689:                                  ta Yhdistyneiden Kansakuntien rauhanturvaamistoimintaan an-
11690:                                  netun lain muuttamisesta
11691: 
11692: 
11693: 
11694: 
11695:                           ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
11696: 
11697:    Suomen osallistumisesta Yhdistyneiden Kan-       ölle. Myös ehdotetaan, että rauhanturvaaruis-
11698: sakuntien rauhanturvaamistoimintaan annet-          henkilöstö saatettaisiin ryhmähenkivakuutuk-
11699: tua lakia ehdotetaan selkiytettäväksi sotilas-      sen piiriin ja että puolustusvoimissa ja rajavar-
11700: rangaistussäännösten soveltamisalan osalta ja       tiolaitoksessa palveleville myönnettäisiin rau-
11701: lisäksi muutettavaksi siten, että rauhanturvaa-     hanturvaamistehtäviin annettavan koulutuksen
11702: mishenkilöstölle maksettavien vahingonkor-          ajaksi paikallista virkavapautta.
11703: vausten ja rauhanturvaamishenkilöstön palve-           Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi-
11704: lussuhteen ehtojen perusteista päättäminen siir-    maan heti sen tultua hyväksytyksi ja vahviste-
11705: rettäisiin valtioneuvostolta puolustusministeri-    tuksi.
11706: 
11707: 
11708: 
11709: 
11710:                                       YLEISPERUSTELUT
11711: 
11712: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut                       Lain 16 §:n mukaan valtioneuvosto vahvis-
11713:    muutokset                                        taa perusteet, joilla puolustusministeriö voi
11714:                                                     määrätä maksettavaksi korvausta rauhantur-
11715:                                                     vaamishenkilöstön omaisuudelle palvelustehtä-
11716:   Rauhanturvaamishenkilöstöön          kuuluvat     vässä aiheutuneesta vahingosta. Valtioneuvos-
11717: ovat Suomen osallistumisesta Yhdistyneiden          to on vahvistanut vahingon korvaamisen pe-
11718: Kansakuntien rauhanturvaamistoimintaan an-          rusteet 19 päivänä joulukuuta 1984 antamal-
11719: netun lain (514/84), jäljempänä rauhanturvaa-       Iaan päätöksellä (880/84).
11720: mislaki, 14 §:n mukaan rikoslain 45 luvun
11721:                                                        Lain 17 §:n mukaan valtioneuvosto vahvis-
11722: sotilaita koskevien säännösten alaisia. Käytän-
11723:                                                     taa rauhanturvaamishenkilöstön palvelussuh-
11724: nössä on aiheutunut epäselvyyttä siitä, onko
11725:                                                     teen ehtojen sekä lain 5 §:ssä tarkoitetussa
11726: rauhanturvaamishenkilöstö myös palvelusva-
11727:                                                     koulutuksessa olevalle koulutusajalta suoritet-
11728: paan aikana sotilaita koskevien rangaistussään-
11729:                                                     tavien etuuksien perusteet. Palvelussuhteen eh-
11730: nösten alainen. Epäselvyys voidaan poistaa
11731:                                                     toihin kuuluvat muun muassa palkkausta, päi-
11732: korvaamalla laissa oleva käsite palveluspaikka
11733:                                                     värahaa sekä terveyden- ja sairaanhoitoa kos-
11734: käsitteellä palvelusalue, joka tarkoittaa rau-
11735:                                                     kevat asiat. Rauhanturvaamishenkilöstön pal-
11736: hanturvaamisoperaatiolle määritettyä yhden tai
11737:                                                     velussuhteen ehtojen perusteista on määrätty
11738: useamman valtion käsittävää aluetta.                19 päivänä joulukuuta 1984 annetulla valtio-
11739:   Rauhanturvaamishenkilöstön oikeuksista ja         neuvoston päätöksellä (881/84).
11740: palvelussuhteen ehdoista on säädetty rauhan-           Valtioneuvoston toiminnan rationalisoinnin
11741: turvaaruislain lisäksi myös valtioneuvoston ja      yhteydessä on muun muassa yleisistunnon asia-
11742: puolustusministeriön päätöksillä.                   määrää pyritty karsimaan. Tällöin on tehty
11743: 
11744: 3913531
11745: 2                                    1990 vp. -      HE n:o 143
11746: 
11747: periaatepäätös, jonka mukaan päätösvaltaa               Yhteensovitus tulisi koskemaan lähinnä soti-
11748: olisi tarkoituksenmukaista siirtää valtioneuvos-     lastarkkailijoita, joille tai joiden oikeuden-
11749: tolta asianomaiselle ministeriölle asioissa, jot-    omistajille Yhdistyneet Kansakunnat maksaa
11750: ka koskevat valtion palveluksessa olevalle hen-      erillisen korvauksen sellaisen kuolemantapauk-
11751: kilöstölle yleensä vain yhdellä hallinnonalalla      sen, ruumiinvamman tai sairauden johdosta,
11752: maksettavia palkkioita ja korvausetuuksia sekä       joka liittyy rauhanturvaamistehtäviin. Kuole-
11753: niitä vastaavia palvelussuhteen ehtoja.              mantapauksesta         maksettavan     korvauksen
11754:    Koska rauhanturvaamislain 16 ja 17 §:ssä          enimmäismäärä vastaa kaksinkertaista vuosi-
11755: tarkoitetut asiat ovat vain yhtä hallinnonalaa       palkkaa.
11756: koskevia, mainittuja pykäliä ehdotetaan muu-            Palvelusta rauhanturvaamisorganisaatiossa
11757: tettaviksi niin, että vahingonkorvauksen ja pal-     edeltää kotimaassa tapahtuva koulutus, johon
11758: velussuhteen ehtojen perusteet vahvistaisi val-      osallistuva ei lain mukaan kuulu rauhanturvaa-
11759: tioneuvoston sijasta puolustusministeriö. Riit-      mishenkilöstöön. Rauhanturvaamislain 21 §:n
11760: tävän yhdenmukaisuuden turvaisi valtiovarain-         1 momentin nojalla valtion palveluksessa ole-
11761: ministeriöltä hankittava lausunto, jonka mu-         valle on annettava koulutuksen ajaksi palka-
11762: kainen ministeriön päätöksen tulisi olla.            tonta virkavapautta tai vapautusta työstään.
11763:    Rauhanturvaamislaki on lain perustelujen          Pykälän 2 momentin mukaan puolustusvoi-
11764: mukaan tarkoitettu rauhanturvaamishenkilös-          mien palveluksessa oleva on koulutuksen ajak-
11765: tön oikeusaseman ja palvelussuhteen ehtojen          si vapautettava muista palvelustehtävistä.
11766: sääntelyssä tyhjentäväksi. Koska laki taikka         Muista palvelustehtävistä vapauttaminen on
11767: sen nojalla annetut alemmanasteiset säädökset        puolustusvoimissa kauan käytössä ollut hallin-
11768: eivät sisällä määräyksiä ryhmähenkivakuutusta        nollinen järjestely. Tällaiselta ajalta asianomai-
11769: vastaavasta taloudellisesta tuesta eikä niissä ole   selle maksetaan kiinteä palkkaus. Säännöksen
11770: viitattu esimerkiksi asiaa koskevaan valtion         2 momentti ei koske rajavartiolaitoksessa pal-
11771: virkaehtosopimukseen, on katsottu ettei rau-         velevia, mutta käytännössä myös heille on
11772: hanturvaamishenkilöstö voimassa olevan lain          maksettu koulutusajalta kiinteä palkkaus.
11773: mukaan ole ryhmähenkivakuutusta vastaavan               Sittemmin on syntynyt epäselvyyttä siitä,
11774: taloudellisen tuen piirissä.                         onko koulutukseen osallistuvana puolustusvoi-
11775:    Kun otetaan huomioon rauhanturvaamis-             missa palvelevalla oikeus saada kiinteän palk-
11776: henkilöstön palvelussuhteen laatu, palvelusolo-      kauksen lisäksi sellaisia etuuksia, jotka eivät
11777: suhteet, henkilöstön tapaturmakorvauksia ja          perustu rauhanturvaamislakiin tai sen nojalla
11778: eläkeoikeutta koskevat säännökset sekä oikeus-       annettuihin määräyksiin.
11779: aseman ja palvelussuhteen ehtojen muu säänte-           Oikeuskäytännön mukaan puolustusvoimien
11780: ly, on perusteltua saattaa kyseinen henkilöstö       kantahenkilökuntaan kuuluvilla, jotka osallis-
11781: myös ryhmähenkivakuutusta vastaavan talou-           tuvat rauhanturvaamislain 5 §:ssä mainittuun
11782: dellisen tuen piiriin. Tuen myöntäisi ja maksai-     koulutukseen, on oikeus valtion virkamiesten
11783: si valtiokonttori siten kuin siitä on asetuksella    matkakustannusten korvaamisesta tehdyn vir-
11784: (1044176) säädetty ja valtion virkaehtosopi-         kaehtosopimuksen mukaiseen päivärahaan.
11785: muksessa sovittu.                                    Vaatimuksia on esitetty myös työaikakorvaus-
11786:    Valtiokonttorin päätökseen, joka koskisi          ten maksamisesta virkaehtosopimuksen perus-
11787: ryhmähenkivakuutusta vastaavaa taloudellista         teella koulutusajalta. Jos koulutuksessa oleval-
11788: tukea, voitaisiin hakea muutosta siten kuin          le maksetaan kiinteän palkkauksen lisäksi päi-
11789: muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa           värahaa ja työaikakorvauksia, koulutusajalta
11790: laissa (154/50) säädetään.                           maksettavat korvaukset nousevat rauhantur-
11791:    Palvelussuhteeseen liittyvässä ryhmähenkiva-      vaamispalveluksen ajalta maksettavia etuja
11792: kuutusjärjestelmässä on periaatteena, että kor-      suuremmiksi, mitä ei alunperin ole tarkoitettu.
11793: vauksen tai sitä vastaavan tuen voi saada vain          Rauhanturvaamislaki ja sen nojalla annetut
11794: yhden, yleensä viimeisen palvelussuhteen pe-         määräykset on tarkoitettu etujen osalta tyhjen-
11795: rusteella. Tämän vuoksi pykälään ehdotetaan          täviksi. Tämän vuoksi tilannetta selkiyttäisi,
11796: otettavaksi yhteensovitussäännös, jonka mu-          jos rauhanturvaamislain 21 §:n 2 momenttia
11797: kaan etuus maksetaan vain siltä osin kuin se on      tarkistettaisiin siten, että puolustusvoimien pal-
11798: Yhdistyneiden Kansakuntien maksamaa vas-             veluksessa oleville koulutuksen ajalta myönnet-
11799: taavaa korvausta suurempi.                           täisiin kiinteä palkkaus tai säännöllisen työajan
11800:                                      1990 vp. -      HE n:o 143                                      3
11801: 
11802: palkka. Myös rajavartiolaitoksessa palvelevat        3. Esityksen organisatoriset ja
11803: tulisivat säännöksen piiriin.                           taloudelliset vaikutukset
11804: 
11805:    Säännös merkitsee myös ehdotetussa muo-              Esityksellä ei ole organisatorisia vaikutuksia.
11806: dossaan sitä, että puolustusvoimien ja rajavar-      Esityksen taloudelliset vaikutukset aiheutuvat
11807: tiolaitoksen palveluksessa olevat saisivat kou-      ryhmähenkivakuutusta vastaavan taloudellisen
11808: lutusajalta vastaavat edut kuin nykyisinkin.         tuen myöntämisestä.
11809: Lainmuutoksen yhteydessä puolustusministe-              Rauhanturvaamistoiminnasta           aiheutuvat
11810: riön tarkoituksena on antaa päätös, jonka            kustannukset kuuluvat viime kädessä Yhdisty-
11811: mukaan puolustusvoimien henkilökuntaan               neiden Kansakuntien kustannettaviksi. Järjes-
11812: kuuluvilla olisi oikeus saada koulutusajalta         tön korvaamisperusteiden mukaan se korvaa
11813: kiinteän palkkauksen lisäksi nykyiset luontois-      muun muassa rauhanturvaamistehtävissä pal-
11814: edut sekä virkaehtosopimuksen mukaista päi-          velevan henkilöstön kuolemantapauksen, ruu-
11815: värahaa, joka nykyisin maksetaan oikeus-             miinvammojen ja sairauksien johdosta ne kus-
11816: käytäntöön perustuen.                                tannukset, jotka valtio on suorittanut henkilös-
11817:                                                      tölle kansallisen lainsäädännön perusteella.
11818:                                                      Edellytyksenä on, että kuolema, ruumiinvam-
11819:                                                      ma tai sairaus liittyy palvelustehtävään. Siten
11820: 2. Asian valmistelu                                  ainakin osa rauhanturvaamistehtävissä palvel-
11821:                                                      leen henkilöstön jälkeen suoritettavan taloudel-
11822:                                                      lisen tuen kustannuksista tulisi perittäväksi Yh-
11823:   Esitys on valmisteltu puolustusministeriössä       distyneiltä Kansakunnilta. Kun vielä otetaan
11824: virkatyönä. Valtiovarainministeriöltä on han-        huomioon tapausten todennäköisesti vähäinen
11825: kittu lausunto 16, 17, 18 aja 21 §:ssä tarkoite-     lukumäärä, rauhanturvaamishenkilöstön saat-
11826: tuista muutoksista. Valtiovarainministeriö on        taminen ryhmähenkivakuutusta vastaavan tuen
11827: puoltanut ehdotuksia.                                piiriin ei aiheuttaisi merkittäviä kustannuksia.
11828: 
11829: 
11830: 
11831: 
11832:                              YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
11833: 
11834: 
11835: 1. Lakiehdotus                                       tetulla tavalla koulutukseen sitoutuneelle sitou-
11836:                                                      musajalta suoritettavista etuuksista päättämis-
11837:    14 §. Pykälän 1 momentin toisessa lauseessa       tä. Puolustusministeriön päätöksen on oltava
11838: esiintyvä sana palveluspaikka ehdotetaan yleis-      valtiovarainministeriön lausunnon mukainen.
11839: perusteluissa esitetyistä syistä korvattavaksi sa-      18 a §. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi
11840: nalla palvelusalue.                                  pykälä, jolla rauhanturvaamishenkilöstö saa-
11841:    16 §. Pykälän 1 momentti ehdotetaan muu-          tettaisiin ryhmähenkivakuutusta vastaavan ta-
11842: tettavaksi niin, että päätösvalta määrätä rau-       loudellisen tuen piiriin.
11843: hanturvaamishenkilöstölle maksettavien vahin-           Pykälän 2 momenttiin sisältyy yhteensovitus-
11844: gonkorvausten perusteista siirrettäisiin valtio-     säännös, joka koskisi Yhdistyneiden Kansa-
11845: neuvostolta puolustusministeriölle. Päätöksen        kuntien saman palvelussuhteen perusteella
11846: on oltava valtiovarainministeriön lausunnon          kuolemantapauksessa maksamaa korvausta.
11847: mukainen.                                               Pykälän 3 momentti sisältää viittaussään-
11848:    17 §. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi            nöksen, joka koskee tuen myöntämisen perus-
11849: niin, että päätösvalta määrätä rauhanturvaa-         teita ja maksamista.
11850: mishenkilöstön palvelussuhteen ehdoista siir-           21 §. Pykälän 2 momentti ehdotetaan muu-
11851: rettäisiin valtioneuvostolta puolustusministeri-     tettavaksi niin, että puolustusvoimien ja raja-
11852: ölle. Toimivallan siirto koskisi myös lain           vartiolaitoksen palveluksessa olevat saavat lain
11853: 5 §:ssä tarkoitetussa koulutuksessa olevalle         5 §:ssä tarkoitetun koulutuksen ajalta kiinteän
11854: koulutusajalta sekä 6 §:n 1 momentissa tarkoi-       palkkauksen tai säännöllisen työajan palkan.
11855: 4                                    1990 vp. -     HE n:o 143
11856: 
11857: Voimaantulo                                           Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
11858:                                                     kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
11859:   Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan heti sen
11860: tultua hyväksytyksi ja vahvistetuksi.
11861: 
11862: 
11863: 
11864: 
11865:                                               Laki
11866: Suomen osallistumisesta Yhdistyneiden Kansakuntien rauhanturvaamistoimintaan annetun lain
11867:                                       muuttamisesta
11868: 
11869:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11870:   muutetaan Suomen osallistumisesta Yhdistyneiden Kansakuntien rauhanturvaamistoimintaan
11871: 29 päivänä kesäkuuta 1984 annetun lain (514/84) 14 §:n 1 momentti, 16 §:n 1 momentti, 17 §ja
11872: 21 §:n 2 momentti sekä
11873:   lisätään lakiin uusi 18 a § seuraavasti:
11874: 
11875:                       14 §                                                17 §
11876:           Rikosoikeudellinen vastuu                              Palvelussuhteen ehdot
11877:    Rauhanturvaamishenkilöstöön kuuluvat ja             Rauhanturvaamishenkilöstön palkkauksesta
11878: 5 §:ssä tarkoitetussa koulutuksessa olevat ovat     ja päivärahasta sekä terveyden- ja sairaanhoi-
11879: rikoslain 45 luvun sotilaita koskevien säännös-     dosta ja muista luontoiseduista sekä kustan-
11880: ten alaisia. Heidän palvelusalueellaan teke-        nusten korvauksista ja muista palvelussuhteen
11881: miinsä sotilasoikeudenkäyntilaissa (326/83)         ehdoista samoin kuin 5 §:ssä tarkoitetussa
11882: tarkoitettuihin rikoksiin ei kuitenkaan sovelleta   koulutuksessa olevalle koulutusajalta sekä
11883: sota-aikana tehtyjä rikoksia koskevia säännök-      6 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla koulu-
11884: siä. Heille voidaan määrätä kaikkia sotilas-        tukseen sitoutuneelle sitoumusajalta suoritetta-
11885: kurinpitolaissa (331/83) tarkoitettuja kurinpi-     vista etuuksista on tässä laissa säädetyn lisäksi
11886: dollisia seuraamuksia.                              voimassa, mitä niistä valtiovarainministeriön
11887:                                                     lausunnon mukaisesti puolustusministeriön
11888:                                                     päätöksellä määrätään.
11889:                       16 §
11890:                Vahingonkorvaus                                           18 a §
11891:                                                                  Ryhmähenkivakuutus
11892:    Puolustusministeriö voi valtiovarainministe-
11893: riön lausunnon mukaisesti vahvistamiensa pe-           Tässä laissa tarkoitetussa palvelussuhteessa
11894: rusteiden nojalla hakemuksesta määrätä val-         olleen henkilön kuoltua maksetaan ryhmähen-
11895: tion varoista suoritettavaksi korvausta rauhan-     kivakuutusta vastaavaa taloudellista tukea si-
11896: turvaamishenkilöstöön kuuluvan omaisuudelle         ten kuin siitä on sovittu valtion virkaehtosopi-
11897: palvelustehtävässä tai siihen liittyvissä olosuh-   muksessa valtion virkamiehen kuoltua suoritet-
11898: teissa aiheutuneesta vahingosta.                    tavasta ryhmähenkivakuutusta vastaavasta
11899:                                                     edusta.
11900:                                        1990 vp. -    HE n:o 143                                    5
11901: 
11902:    Jos tässä laissa tarkoitetussa palvelussuhtees-                        21 §
11903: sa olleen henkilön kuoltua hänen oikeuden-
11904:                                                                       Virkavapaus
11905: omistajillaan on oikeus Yhdistyneiden Kansa-
11906: kuntien saman palvelussuhteen perusteella
11907: kuolemantapauksesta maksamaan korvauk-                 Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen pal-
11908: seen, 1 momentissa tarkoitettua tukea makse-         veluksessa virka- tai työsuhteessa olevat saavat
11909: taan vain siltä osin kuin se on Yhdistyneiden        5 §:ssä tarkoitetun koulutuksen ajalta kiinteän
11910: Kansakuntien maksamaa korvausta suurempi.            palkkauksen tai säännöllisen työajan palkan.
11911:    Tuen myöntää ja maksaa hakemuksesta val-
11912: tiokonttori noudattaen soveltuvin osin valtion         Tämä    laki tulee voimaan          päivänä
11913: palveluksessa olleen henkilön kuoltua suoritet-                kuuta 19
11914: tavan taloudellisen tuen myöntämisestä ja               Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
11915: maksamisesta voimassa olevia säännöksiä ja           täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toimenpi-
11916: määräyksiä.                                          teisiin.
11917: 
11918: 
11919:     Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1990
11920: 
11921: 
11922:                                       Tasavallan Presidentti
11923:                                        MAUNO KOIVISTO
11924: 
11925: 
11926: 
11927: 
11928:                                                                Puolustusministeri Elisabeth Rehn
11929: 6                                   1990 vp. -      HE n:o 143
11930: 
11931:                                                                                                 Liite
11932: 
11933: 
11934: 
11935: 
11936:                                               Laki
11937: Suomen osallistumisesta Yhdistyneiden Kansakuntien rauhanturvaamistoimintaan annetun lain
11938:                                       muuttamisesta
11939: 
11940:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11941:   muutetaan Suomen osallistumisesta Yhdistyneiden Kansakuntien rauhanturvaamistoimintaan
11942: 29 päivänä kesäkuuta 1984 annetun lain (514/84) 14 §:n 1 momentti, 16 §:n 1 momentti, 17 §ja
11943: 21 §:n 2 momentti sekä
11944:   lisätään lakiin uusi 18 a § seuraavasti:
11945: 
11946: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
11947: 
11948:                       14 §                                                14 §
11949:           Rikosoikeudellinen vastuu                           Rikosoikeudellinen vastuu
11950:    Rauhanturvaamishenkilöstöön kuuluvat ja             Rauhanturvaamishenkilöstöön kuuluvat ja
11951: 5 §:ssä tarkoitetussa koulutuksessa olevat ovat     5 §:ssä tarkoitetussa koulutuksessa olevat ovat
11952: rikoslain 45 luvun sotilaita koskevien säännös-     rikoslain 45 luvun sotilaita koskevien säännös-
11953: ten alaisia. Heidän palveluspaikallaan teke-        ten alaisia. Heidän palvelusalueellaan teke-
11954: miinsä sotilasoikeudenkäyntilaissa (326/83)         miinsä sotilasoikeudenkäyntilaissa (326/83)
11955: tarkoitettuihin rikoksiin ei kuitenkaan sovelleta   tarkoitettuihin rikoksiin ei kuitenkaan sovelleta
11956: sota-aikana tehtyjä rikoksia koskevia säännök-      sota-aikana tehtyjä rikoksia koskevia säännök-
11957: siä. Heille voidaan määrätä kaikkia sotilas-        siä. Heille voidaan määrätä kaikkia sotilas-
11958: kurinpitolaissa (331/83) tarkoitettuja kurinpi-     kurinpitolaissa (331/83) tarkoitettuja kurinpi-
11959: dollisia seuraamuksia.                              dollisia seuraamuksia.
11960: 
11961: 
11962:                       16 §                                                16 §
11963:                Vahingonkorvaus                                     Vahingonkorvaus
11964:   Puolustusministeriö voi valtioneuvoston              Puolustusministeriö voi valtiovarainministe-
11965: vahvistamien perusteiden mukaisesti hakemuk-        riön lausunnon mukaisesti vahvistamiensa pe-
11966: sesta määrätä valtion varoista suoritettavaksi      rusteiden nojalla hakemuksesta määrätä val-
11967: korvausta rauhanturvaamishenkilöstöön kuu-          tion varoista suoritettavaksi korvausta rauhan-
11968: luvan omaisuudelle palvelustehtävässä tai sii-      turvaamishenkilöstöön kuuluvan omaisuudelle
11969: hen liittyvissä olosuhteissa aiheutuneesta va-      palvelustehtävässä tai siihen liittyvissä olosuh-
11970: hingosta.                                           teissa aiheutuneesta vahingosta.
11971: 
11972: 
11973:                       17 §                                                17 §
11974:             Palvelussuhteen ehdot                                Palvelussuhteen ehdot
11975:   Rauhanturvaamishenkilöstön palkkauksesta            Rauhanturvaamishenkilöstön palkkauksesta
11976: ja päivärahasta sekä terveyden- ja sairaanhoi-      ja päivärahasta sekä terveyden- ja sairaanhoi-
11977: dosta ja muista luontoiseduista sekä kustan-        dosta ja muista luontoiseduista sekä kustan-
11978: nusten korvauksista ja muista palvelussuhteen       nusten korvauksista ja muista palvelussuhteen
11979: ehdoista samoin kuin 5 §:ssä tarkoitetussa          ehdoista samoin kuin 5 §:ssä tarkoitetussa
11980: koulutuksessa olevalle koulutusajalta sekä          koulutuksessa olevalle koulutusajalta sekä
11981:                                      1990 vp. -     HE n:o 143                                       7
11982: 
11983: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
11984: 
11985: 6 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla koulu-      6 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla koulu-
11986: tukseen sitoutuneelle sitoumusajalta suoritetta-     tukseen sitoutuneelle sitoumusajalta suoritetta-
11987: vista etuuksista on tässä laissa säädetyn lisäksi    vista etuuksista on tässä laissa säädetyn lisäksi
11988: voimassa, mitä niistä valtioneuvoston vahvista-      voimassa, mitä niistä valtiovarainministeriön
11989: mien perusteiden ja valtiovarainministeriön          lausunnon mukaisesti puolustusministeriön
11990: lausunnon mukaisesti puolustusministeriön            päätöksellä määrätään.
11991: päätöksellä määrätään.
11992:                                                                            18 a §
11993:                                                                   Ryhmähenkivakuutus
11994:                                                         Tässä laissa tarkoitetussa palvelussuhteessa
11995:                                                      olleen henkilön kuoltua maksetaan ryhmähen-
11996:                                                      kivakuutusta vastaavaa taloudellista tukea si-
11997:                                                      ten kuin siitä on sovittu valtion virkaehtosopi-
11998:                                                      muksessa valtion virkamiehen kuoltua suoritet-
11999:                                                      tavasta ryhmähenkivakuutusta vastaavasta
12000:                                                      edusta.
12001:                                                         Jos tässä laissa tarkoitetussa palvelussuhtees-
12002:                                                      sa olleen henkilön kuoltua hänen oikeuden-
12003:                                                      omistajillaan on oikeus Yhdistyneiden Kansa-
12004:                                                      kuntien saman palvelussuhteen perusteella
12005:                                                      kuolemantapauksesta maksamaan korvauk-
12006:                                                      seen, 1 momentissa tarkoitettua tukea makse-
12007:                                                      taan vain siltä osin kuin se on Yhdistyneiden
12008:                                                      Kansakuntien maksamaa korvausta suurempi.
12009:                                                         Tuen myöntää ja maksaa hakemuksesta val-
12010:                                                      tiokonttori noudattaen sove/tuvin osin valtion
12011:                                                      palveluksessa olleen henkilön kuoltua suoritet-
12012:                                                      tavan taloudellisen tuen myöntämisestä ja
12013:                                                      maksamisesta voimassa olevia säännöksiä ja
12014:                                                      määräyksiä.
12015: 
12016:                                                   21 §
12017:                                             Virkavapaus
12018: 
12019:    Puolustusvoimien palveluksessa oleva on             Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen pal-
12020: 5 §:ssä tarkoitetun koulutuksen ajaksi vapau-        veluksessa virka- tai työsuhteessa olevat saavat
12021: tettava muista palvelustehtävistä.                   5 §:ssä tarkoitetun koulutuksen ajalta kiinteän
12022:                                                      palkkauksen tai säännöllisen työajan palkan.
12023: 
12024:                                                         Tämä laki tulee voimaan     päivänä
12025:                                                      kuuta 19
12026:                                                         Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
12027:                                                      täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toimenpi-
12028:                                                      teisiin.
12029: •
12030:                                     1990 vp. -     HE n:o 144
12031: 
12032: 
12033: 
12034: 
12035:                                    Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi luopumiseläkelain
12036:                                  muuttamisesta
12037: 
12038: 
12039: 
12040: 
12041:                           ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
12042: 
12043:    Esityksessä ehdotetaan, että luopumiselä-       ta edellytyksistä siirrettäisiin maataloussihtee-
12044: kejärjestelmän voimassaoloa jatkettaisiin kah-     reille. Lisäksi säännöksiä ehdotetaan muutetta-
12045: della vuodella, jolloin se koskisi viimeistään     vaksi metsitykseen perustuvan luopumiseläk-
12046: vuonna 1992 tapahtuvia luopumisia. Samalla         keen edellytysten osalta.
12047: ehdotetaan, että luopumiseläkelakiin tehtäisiin
12048: maatilalainsäädännön uudistuksesta johtuvat          Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo-
12049: muutokset. Yhdenmukaisesti maatalousyrittä-        den 1991 alusta. Luopumiseläkelain uusia
12050: jien sukupolvenvaihdoseläkelakia koskevan          säännöksiä sovellettaisiin tapauksiin, joissa
12051: esityksen kanssa ehdotetaan, että lausuntojen      luopuminen tapahtuu vuosien 1991-92 aika-
12052: antaminen eläkkeen saamisen maataloudellisis-      na.
12053: 
12054: 
12055: 
12056: 
12057:                                       YLEISPERUSTELUT
12058: 
12059: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut                   1 päivänä elokuuta 1986 voimaan tulleella
12060:    muutokset                                       lailla (565/86) luopumistapoihin mahdollisuus
12061:                                                    luopua maataloudesta antamalla viljelemättö-
12062: 1.1. Järjestelmän jatkaminen                       myyssitoumus ilman metsitysvelvoitetta.
12063:                                                       Vuoden 1989 loppuun mennessä on luopu-
12064:    Luopumiseläkelaki (16/74) säädettiin alun-      misen kohteena ollut 14 670 tilaa ja järjestel-
12065: perin koskemaan vuosina 1974-76 tapahtuvia         män piiriin on siirtynyt peltoa 113 057 hehtaa-
12066: luopumisia. Järjestelmää on sittemmin jatkettu     ria ja metsää 418 882 hehtaaria.
12067: neljässä jaksossa. Viimeksi luopumiseläkejär-
12068: jestelmää jatkettiin 25 päivänä marraskuuta          Pellon alasta 7 464 hehtaaria on metsitetty ja
12069: 1988 annetulla lailla (998/88) koskemaan vuo-      41 459 hehtaaria luovutettu lisäaluekäyttöön.
12070: sina 1989-90 tapahtuvia luopumisia.                Viljelemättömyyssitoumuksella peltoa on pois-
12071:                                                    tunut tuotannosta lainmuutoksen voimaantu-
12072:    Luopumiseläkejärjestelmän tavoitteena on        losta eli elokuun alusta 1986 lukien vuoden
12073: alusta alkaen ollut maatalouden rakenteen pa-      1989 loppuun mennessä 64 134 hehtaaria.
12074: rantaminen ja maataloustuotannon supistami-
12075: nen. Maatalouden rakenteen parantamiseen              Ennen vuotta 1986 tapahtuneissa luopumi-
12076: pyritään lisäalueluovutuksiin perustuvalla luo-    sissa luopumiseläkkeen saajat osallistuivat jär-
12077: pumiseläkkeellä. Maataloustuotannon supista-       jestelmän kustannuksiin maksamalla luopumi-
12078: minen on tavoitteena metsitykseen perustuvas-      sen yhteydessä     kertamaksuna vakuutus-
12079: sa luopumiseläkkeessä. Viime vuosina keskei-       maksun. Sen jälkeen luopumiseläkejärjestel-
12080: seksi on noussut maataloustuotannon supista-       män kustannuksista kokonaisuudessaan on
12081: mistavoite. Tavoitteen toteuttamiseksi lisättiin   vastannut valtio.
12082: 
12083: 300712L
12084: 2                                   1990 vp. -      HE n:o 144
12085: 
12086:    Erityisesti maataloustuotannon supistamista-     taava kunnan muu viranomainen, jos maata-
12087: voitteen kannalta luopumiseläkejärjestelmän         loussihteeriä ei ole. Tämän jälkeen hakemus
12088: jatkaminen on maatalouspoliittisesti edelleen       tulisi suoraan eläkelaitoksen käsiteltäväksi.
12089: perusteltua. Tämän vuoksi ehdotetaan, että          Muutoksen tarkoituksena on järjestelmän toi-
12090: luopumiseläkelain voimassaoloa jatkettaisiin        meenpanon yksinkertaistaminen. Maatilahalli-
12091: kahdella vuodella.                                  tuksella olisi kuitenkin oikeus määrätä, mitkä
12092:    Samalla ehdotetaan, että metsitykseen perus-     asiat edelleenkin edellyttäisivät maaseutupiirin
12093: tuvan luopumiseläkkeen saamisen edellytyksiä        lausuntoa. Näin voitaisiin siirtyä asteittain
12094: lievennettäisiin. Voimassa olevassa luopumis-       maataloussihteerien laajempaan päätösvaltaan
12095: eläkelaissa metsitystä on rajoitettu siten, että    luopumiseläkelausunnoissa. Eläkelaitoksen vel-
12096: metsittää voi vain pellon, jonka poistuminen        vollisuus alistaa ilmeisen lainvastainen tai sel-
12097: maataloustuotannosta ei olennaisesti haittaa        västi tulkinnanvarainen kysymys ylemmän
12098: paikkakunnan maatilojen kehittämistä. Kun           maatalousviranomaisen ratkaistavaksi ehdote-
12099: maatalouspoliittisesti olisi perusteltua saada      taan edelleen säilytettäväksi.
12100: peltoalaa metsitetyksi nykyistä enemmän, eh-
12101: dotetaan, että metsitykselle asetettu mainittu
12102: rajoitus poistettaisiin luopumiseläkelaista.        1.4. Sukupolvenvaihdoseläkelakiehdotuksesta
12103:                                                          johtuvat muutokset
12104: 
12105: 1.2. Maatilalainsäädännön uudistamisesta               Muut ehdotetut muutokset, jotka ovat luon-
12106:      johtuvat muutokset                             teeltaan teknisiä, johtuvat hallituksen esityk-
12107:                                                     sestä maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdos-
12108:    Luopumiseläkelaissa on viitattu maatilalain-     eläkelaiksi. Mainitun lain säätämisen yhteydes-
12109: säädäntöön muun muassa maatilan jatkamis-           sä sukupolvenvaihdoseläkettä koskevat sään-
12110: kelpoisuutta, perheviljelmäkokoa ja pirstomis-      nökset kumottaisiin maatalousyrittäjien elä-
12111: ta koskevissa säännöksissä. Luopumiseläkelain       kelaista (467 /69).
12112: viittaukset maatilalakiin ( 188177) ehdotetaan
12113: korvattaviksi viittauksilla vastaaviin maaseutu-
12114: elinkeinolain säännöksiin. Tältä osin ehdotuk-      2. Asian valmistelu
12115: set liittyvät hallituksen esitykseen maaseutu-
12116: elinkeinolaiksi (hall.es. 66/1990 vp.)                Esitys perustuu maatalousyrittäjien luopu-
12117:                                                     misjärjestelmien eläketoimikunnan mietintöön
12118:                                                     (komiteanmietintö 1989 :64).
12119: 1.3. Päätösvalta maataloudellisissa kysymyk-
12120:      sissä
12121:                                                     3. Esityksen taloudelliset vaiku-
12122:    Ratkaisuvalta luopumiseläkeasioissa on jaet-        tukset
12123: tu maatalousviranomaisten ja maatalousyrittä-
12124: jien eläkelaitoksen kesken. Voimassa olevan            Luopumiseläkelain jatkamisesta kahdella
12125: lain mukaan maatalouslautakunta toimittaa           vuodella aiheutuisi seuraavat kustannukset.
12126: eläkehakemuksen lausuntoineen asianomaiseen            Sarakkeen 1 kustannukset aiheutuvat nykyi-
12127: maatalouspiiriin, joka antaa eläkelaitosta sito-    sestä luopumiseläkejärjestelmästä, sarakkeessa
12128: van lausuntonsa eläkkeen saamisen maatalou-         2 on lisäkustannukset, jotka aiheutuvat järjes-
12129: dellisista edellytyksistä. Eläkelaitoksen tulee     telmän jatkamisesta kahdella vuodella, ja sa-
12130: alistaa asia maatilahallituksen ratkaistavaksi,     rakkeessa 3 näistä muodostuvat kokonaiskus-
12131: jos maatalouspiiri on soveltanut lakia ilmeisen     tannukset. Kustannukset on arvioitu vuoden
12132: väärin tai asia on selvästi tulkinnanvarainen.      1990 tasossa käyttäen työntekijäin eläkelain
12133:    Päätösvaltaa maataloushallinnossa on pyrit-      (395/61) mukaista indeksiä.
12134: ty siirtämään kuntatasolle. Sukupolvenvaih-
12135: doseläkettä koskevan lakiehdotuksen (hall.                            1           2            3
12136:                                                     Vuosi         milj. mk    milj. mk     milj. mk
12137: es.    /90 vp.) tavoin ehdotetaan, että myös
12138: luopumiseläkeasioissa eläkelaitosta sitovan lau-     1991           282           9          291
12139: sunnon eläkkeen saamisen maataloudellisista          1992           270          35          305
12140: edellytyksistä antaisi maataloussihteeri tai vas-    1993           252          55          307
12141:                                       1990 vp.       HE n:o 144                                      3
12142: 
12143: 1994            234          58          292         1990 tehdyn maataloustulosopimuksen mu-
12144: 1995            218          54          272         kaan mainituista kustannuksista yhdessä suku-
12145: 2000            154          36          190         polvenvaihdoseläkkeiden kustannusten kanssa
12146:                                                      katsotaan maatalouden saamaksi tuloksi 30
12147:   Luopumiseläkelaista aiheutuvista kustan-           miljoonaa markkaa hinnoitteluvuosina 1990/
12148: nuksista vastaa valtio. Helmikuun 28 päivänä         91 ja 1991192.
12149: 
12150: 
12151: 
12152: 
12153:                              YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
12154: 
12155: 
12156: 1. Lakiehdotus                                          6 §. Pykälän 1 momentin 2 kohdan b ala-
12157:                                                      kohdassa oleva viittaus maatilalain perheviljel-
12158:    1 §. Pykälän 2 momentissa säädetään, mil-         mäkokoon ehdotetaan korvattavaksi viittauk-
12159: loin luopumisen katsotaan tapahtuneen maata-         sella vastaavaan maaseutuelinkeinolain sään-
12160: louden rakenteen parantamiseksi. Viitaten            nökseen.
12161: yleisperustelujen kohtaan 1.1. ehdotetaan, että         Saman momentin 3 kohdassa säädetään Iisä-
12162: pykälästä poistettaisiin maininta siitä, että luo-   alueluovutuksesta tulevalle tilanpidonjatkajal-
12163: puminen ei saa olennaisesti haitata paikkakun-       le. Tulevan tilanpidonjatkajan oikeudesta
12164: nan maatilojen kehittämistä.                         maanostolainaan on ehdotettu säädettäväksi
12165:    1 a §. Pykälässä säädetään, milloin maatilaa      maaseutuelinkeinolain nojalla annettavassa
12166: pidetään jatkamiskelpoisena. Säännös tulee so-       asetuksessa. Tämän vuoksi viittaus maatilala-
12167: vellettavaksi, kun eläkettä haetaan lisäalueluo-     kiin korvattaisiin viittauksena siihen, mitä
12168: vutuksen perusteella. Tilan, johon lisäalue lii-     maaseutuelinkeinolain nojalla asiasta sääde-
12169: tetään, tulee ennestään olla tai lisäalueluovu-      tään.
12170: tuksen jälkeen muodostua jatkamiskelpoiseksi.           Pykälän 2 momentin 2 kohdassa säädetään
12171:    Nykyinen jatkamiskelpoisuusmääritelmä, jo-        metsityssitoumukseen perustuvasta luopumi-
12172: ka on sidottu maatilalain vyöhykejakoon, pe-         sesta. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten,
12173: rustuu pellon vähimmäishehtaarimäärään ja            että metsityssitoumuksen voisi antaa tilan kai-
12174: metsän vähimmäistuottoon. Näistä rajoista            kenlaatuisesta pellosta. Enää edellytyksenä ei
12175: voidaan poiketa tietyin laissa säädetyin edelly-     olisi, että metsitettävän pellon poistuminen
12176: tyksin. Jäykkiin hehtaarirajoihin perustuva jat-     tuotannosta ei saisi olennaisesti haitata paikka-
12177: kamiskelpoisuuden määritelmä ehdotetaan              kunnan maatilojen kehittämistä. Edelleenkin
12178: korvattavaksi maatilan toiminnan kannatta-           olisi mahdollista metsittää vain osa tilan pellos-
12179: vuusedellytyksellä. Tila katsottaisiin maaseutu-     ta ja luovuttaa loppuosa Iuopumiseläkelain
12180: elinkeinolakiehdotuksen ja maatalousyrittäjien       6 § :n 1 momentin 1-4 kohdassa mainitulle
12181: sukupolvenvaihdoseläkelakiehdotuksen kanssa          luovutuksensaajalle.
12182: yhdenmukaisesti jatkamiskelpoiseksi, jos sillä          6 b §. Pykälän 1 momentti sisältää yksityi-
12183: on edellytykset jatkuvaan kannattavan toimin-        sen viljelijän määritelmän. Voimassa olevan
12184: nan harjoittamiseen.                                 säännöksen mukaan yksityisellä viljelijällä tar-
12185:    Kannattavuus todettaisiin samalla selvityk-       koitetaan ammatikseen maataloutta harjoitta-
12186: sellä, jota maatilalainsäädäntö jo nyt edellyttää    vaa viljelijää, jolle henkilökohtaisten ominai-
12187: lainoituksessa. Kannattavuusselvitys eläkeasi-       suuksien puolesta voitaisiin myöntää lisäalueen
12188: assa edellytettäisiin aina, vaikka lainaa ei haet-   hankkimiseen maanostolainaa maatilalain mu-
12189: taisi.                                               kaan.
12190:    2 §. Yleisperustelujen kohtaan 1.1. viitaten         Määritelmää ehdotetaan muutettavaksi si-
12191: ehdotetaan pykälän 4 kohta muutettavaksi.            ten, että viittaus maatilalakiin korvattaisiin
12192:    3 §. Yleisperustelujen kohtaan 1.4. viitaten      viittauksella maaseutuelinkeinolain 8 §:n 2 ja 3
12193: pykälään ehdotetaan lisättäväksi maininta            momentissa säädettyihin tuen saamisen edelly-
12194: maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläke-          tyksiin. Voimassa olevassa säännöksessä edel-
12195: lain mukaisesta sukupolvenvaihdoseläkkeestä,         lytetään, että yksityinen viljelijä vakinaisesti
12196: joka estää Iuopumiseläkkeen saamisen.                asuu maatilallaan tai sen välittömässä läheisyy-
12197: 4                                     1990 vp. -      HE n:o 144
12198: 
12199: dessä, ellei erityistä syytä muuhun ole. Ehdo-        kunnassa ei ole maataloussihteeriä, lausunnon
12200: tuksen mukaan luopujan eläkkeen saamisen              antaisi vastaava kunnan muu viranomainen.
12201: edellytyksenä olisi, että lisäalueen luovutuksen-     Maatilahallitukselle annettaisiin kuitenkin oi-
12202: saaja asuu maatilallaan tai tarkoituksenmukai-        keus määrätä, mistä asioista lausunnon edel-
12203: seksi katsottavalla etäisyydellä siitä. Tarkoi-       leenkin antaisi maaseutupiiri.
12204: tuksenmukainen asumisetäisyys arvioitaisiin si-          Alistamista koskevaan 2 momenttiin tehtäi-
12205: ten kuin maaseutuelinkeinolain nojalla sääde-         siin 1 momentista aiheutuvat muutokset.
12206: tään.                                                    16 §. Pykälän 2 ja 3 momenttiin tehtäisiin
12207:    7 §. Yleisperustelujen kohtaan 1.3. viitaten       muutokset, jotka johtuvat päätösvallan siirtä-
12208: sitoumukset toimitettaisiin maatalouslautakun-        misestä maaseutupiireiltä maataloussihteereille.
12209: nan sijasta maataloussihteerille. Samalla ehdo-       Pykälän 2 momentissa todettaisiin myös maa-
12210: tetaan oikaistavaksi toisen vastaanottajan eli        taloussihteerin lausunnon sitovuus eläkkeen
12211: maataloustoimiston vanhentunut nimitys maa-           saamisen maataloudellisista edellytyksistä. Py-
12212: seutupiiriksi.                                        kälän 3 momentissa korvattaisiin maatalous-
12213:    Momentin 2 pirstomissäännöksen viittaus            lautakunta maataloussihteerillä lain tarkoitus-
12214: maatilalakiin korvattaisiin viittauksena maa-         perien toteutumisen valvojana. Samalla oikais-
12215: seutuelinkeinolakiin.                                 taisiin maataloustoimiston vanhentunut nimi-
12216:    12 a §. Pykälässä säädetään jatkamiskelpoi-        tys maaseutupiiriksi.
12217: sen tilan, jota koskee viljelemättömyyssitou-            23 §. Muutoksenhakua koskevaan pykälään
12218: mus, luovuttamisesta jatkajalle kuuden vuoden         tehtäisiin päätösvallan siirtämisestä maatalous-
12219: kuluttua luopumiseläkkeen alkamisesta. Pykä-          sihteereille johtuvat muutokset. Momentissa 1
12220: lään ehdotetaan tehtäväksi viittaussäännösten         säädettäisiin    muutoksenhausta maatalous-
12221: muutokset, jotka johtuvat hallituksen esityk-         sihteerin ja maaseutupiirin ratkaisuun ja uu-
12222: sestä maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdos-          dessa 2 momentissa muutoksenhausta maatila-
12223: eläkelaiksi. Kyseisen esityksen mukaan maata-         hallituksen ratkaisuun. Momenttiin 3 tehtäisiin
12224: lousyrittäjien eläkelakiin sisältyvät säännökset      2 momentin lisäyksestä johtuva muutos. Sa-
12225: sukupolvenvaihdoseläkkeestä ehdotetaan ku-            malla entinen 3 ja 4 momentti siirtyisivät
12226: mottaviksi ja sukupolvenvaihdoseläkkeestä eh-         uudeksi 4 ja 5 momentiksi.
12227: dotetaan säädettäväksi maatalousyrittäjien su-
12228: kupolvenvaihdoseläkelaissa.
12229:    Voimaantulosäännöksen         mukaan       uutta   2. Tarkemmat säännökset ja
12230:  12 a §:ää sovellettaisiin myös tilanteissa, joissa      määräykset
12231: luopuminen on tapahtunut ennen vuotta 1991,
12232: mutta luovutus jatkajalle tapahtuu lainmuu-            Luopumiseläkelakiin tehtäväksi ehdotettujen
12233: toksen voimaantulon jälkeen. Näin ollen tilan         muutosten toteuttaminen edellyttäisi vastaavia
12234: jatkamiskelpoisuutta ja jatkajaa koskevat edel-       muutoksia myös luopumiseläkeasetukseen.
12235: lytykset määräytyisivät niiden säännösten mu-
12236: kaan, jotka ovat voimassa, kun tilan luovutus
12237: jatkajalle tapahtuu. Sisällöllisesti maatalous-       3. Voimaantulo
12238: yrittäjien sukupolvenvaihdoseläkelakiin sisälty-
12239: vät jatkajaa ja jatkamissitoumusta koskevat              Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan vuoden
12240: säännökset, joihin 12 a §:ssä viitataan, eivät        1991 alusta. Lakia sovellettaisiin tapauksiin,
12241: poikkea vastaavista maatalousyrittäjien elä-          joissa luopuminen tapahtuu vuonna 1991 tai
12242: kelakiin sisältyneisiä säännöksistä.                  1992 tai luopumiseläkelain 17 §:ssä tarkoitettu
12243:    14 §. Yleisperustelujen kohtiin 1.2. ja 1.3.       ehdollinen päätös on annettu lain voimaantu-
12244: viitaten ehdotetaan, että lain toimeenpanoa           lon jälkeen ja sanotussa lainkohdassa tarkoi-
12245: koskevassa 1 momentissa maatalouspiirien              tettu asiakirja on allekirjoitettu ennen vuotta
12246: maataloustoimistojen sijaan tulisivat maaseu-         1993. Lain 12 a § :ää sovellettaisiin kuitenkin
12247: tupiirit ja maatalouslautakuntien sijaan maata-       myös tapauksiin, joissa luopuminen on tapah-
12248: loussihteerit.                                        tunut ennen vuotta 1991.
12249:    15 §. Yleisperustelujen kohdan 1.3. mukai-
12250: sesti lausunnon eläkkeen maataloudellisista             Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
12251: edellytyksistä antaisi maataloussihteeri. Jos         kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
12252:                                      1990 vp. -     HE n:o 144                                        5
12253: 
12254: 
12255:                                               Laki
12256:                                  luopumiseläkelain muuttamisesta
12257: 
12258:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12259:    muutetaan 4 päivänä tammikuuta 1974 annetun luopumiseläkelain (16/74) 1 §:n 2 momentti,
12260: 1 a §, 2 §:n 4 kohta, 3 §, 6 §:n 1 momentin 2 kohdan b alakohta ja 3 kohta sekä 2 momentin 2
12261: kohta, 6 b §:n 1 momentti, 7 §, 12 a §, 14 §:n 1 momentti, 15 §:n 1 ja 2 momentti, I6 §:n 2 ja 3
12262: momentti sekä 23 §:n 1 ja 2 momentti,
12263:    sellaisina kuin niistä ovat I §:n 2 momentti 3I päivänä joulukuuta I985 annetussa laissa
12264: (I087/85), I a § muutettuna 30 päivänä joulukuuta I980 ja 25 päivänä tammikuuta I984
12265: annetuilla laeilla (I037/80 ja 98/84), 2 §:n 4 kohta 25 päivänä marraskuuta I988 annetussa laissa
12266: (998/88), 3 §, 6 §:n I momentin 2 kohdan b alakohta ja 3 kohta, 6 b §:n 1 momentti, 15 §:n I
12267: momentti ja I6 §:n 2 momentti mainitussa 3I päivänä joulukuuta I985 annetussa laissa, 6 §:n 2
12268: momentin 2 kohta 1I päivänä heinäkuuta I986 annetussa laissa (565/86), 7 § muutettuna
12269: mainituilla 3I päivänä joulukuuta I985 ja II päivänä heinäkuuta 1986 annetuilla laeilla, I2 a § ja
12270: 16 §:n 3 momentti mainitussa 11 päivänä heinäkuuta I986 annetussa laissa ja I5 §:n 2 momentti
12271: ja 23 § :n I ja 2 momentti 3I päivänä joulukuuta I987 annetussa laissa (13I6/87), sekä
12272:    lisätään 23 §:ään uusi 2 momentti, jolloin muutettu 2 momentti ja nykyiset 3 ja 4 momentti
12273: siirtyvät 3, 4 ja 5 momentiksi, seuraavasti:
12274: 
12275:                      I §                            tässä laissa tarkoitetuin tavoin maatalouden
12276: -   - - - - -             - - - - - -               harjoittamisesta, jos hän luovuttaa maatilansa:
12277:    Luopumisen katsotaan tapahtuneen maata-
12278: louden rakenteen parantamiseksi, jos se edistää        2) yksityiselle viljelijälle lisäalueeksi tai tä-
12279: jatkamiskelpoisten maatilojen muodostumista         män puolisolle viljelijän maatilaan sopivaksi
12280: tai jos sen seurauksena maataloustuotannosta        lisäalueeksi edellyttäen,
12281: poistuu peltoa.
12282:                                                        b) että tila ei ennestään ole maaseutuelinkei-
12283:                                                     nolain 13 §:ssä säädettyä enimmäiskokoa suu-
12284:                      I a §                          rempi tai ei lisäalueen hankkimisen vuoksi
12285:    Maatilaa pidetään jatkamiskelpoisena, jos        muodostu tällaiseksi;
12286: sillä maaseutuelinkeinolain ( 1 ) 7 § :n mu-           3) tulevalle tilanpidonjatkajalle lisäalueeksi
12287: kaan on taloudelliset edellytykset jatkuvaan        tämän vanhempien tai toisen heistä omista-
12288: kannattavan toiminnan harjoittamiseen.              maan maatilaan, jos tilanpidonjatkaja voi saa-
12289:                                                     da maaseutuelinkeinolain mukaista maanosto-
12290:                       2§                            lainaa kysymyksessä olevan tilan hankkimista
12291:     Eläkkeen saamisen edellytyksenä on:             varten sen mukaan kuin maaseutuelinkeinolain
12292:                                                     nojalla säädetään;
12293:   4) että luopuminen on tapahtunut vuoden
12294: 1973 jälkeen, mutta ennen vuotta 1993.                 Niin ikään katsotaan maatilan omistajan
12295:                                                     luopuneen tässä laissa tarkoitetuin tavoin maa-
12296:                       3§                            talouden harjoittamisesta, jos hän
12297:   Luopujalla ei ole oikeutta luopumiseläkkee-
12298: seen, jos hänelle tai hänen puolisolleen on            2) antaa sitoumuksen siitä, että hän kolmen
12299: myönnetty      maatalousyrittäjien      eläkelain   vuoden kuluessa sitoumuksen antamisesta met-
12300: 6 a §:ssä (2I9/74) tai maatalousyrittäjien suku-    sittää tilansa pellon tai sitoumuksessa määrä-
12301: polvenvaihdoseläkelaissa (     1 ) tarkoitettu      tyn osan siitä (metsityssitoumus), luovuttaa
12302: sukupolvenvaihdoseläke taikka jos sanotulla         muun kuin metsityssitoumuksessa mainitun
12303: henkilöllä on vireillä sukupolvenvaihdoseläk-       pellon 1 momentin 1-4 kohdassa mainitulle
12304: keen saamista tarkoittava hakemus.                  luovutuksensaajalle sekä antaa pidättämästään
12305:                                                     tilan metsämaasta ja joutomaasta 1 kohdassa
12306:                      6§                             tarkoitetun myyntirajoitussitoumuksen; tai
12307:     Maatilan omistajan katsotaan luopuneen
12308: 6                                       1990 vp. -      HE n:o 144
12309: 
12310:                         6b §                                                  14 §
12311:    Yksityisellä viljelijällä tarkoitetaan tässä lais-      Tämän lain täytäntöönpanosta huolehtivat
12312: sa ammatikseen maataloutta harjoittavaa vilje-          maatilahallitus, maaseutupiirit, kuntien maata-
12313: lijää, joka täyttää maaseutuelinkeinolain 8 §:n         loussihteerit sekä maatalousyrittäjien eläkelais-
12314: 2 ja 3 momentissa säädetyt tuen saamisen                sa tarkoitettu maatalousyrittäjien eläkelaitos,
12315: henkilökohtaiset edellytykset. Lisäksi edellyte-        jota jäljempänä sanotaan eläkelaitokseksi. Jos
12316: tään, että viljelijän on lisäalueen maatilaansa         kunnassa ei ole maataloussihteeriä, huolehtii
12317: hankkiessaan tullut vakinaisesti asua sanotulla         hänelle tämän lain mukaan kuuluvista tehtävis-
12318: maatilallaan tai tarkoituksenmukaiseksi katsot-         tä maatalouslautakunta taikka sitä vastaava
12319: tavalla etäisyydellä siitä. Tarkoituksenmukai-          toimielin tai muu viranomainen. Mitä tässä
12320: nen asumisetäisyys arvioidaan siten kuin maa-           laissa on säädetty maataloussihteeristä, koskee
12321: seutuelinkeinolain nojalla säädetään.                   vastaavasti sanottua viranomaista.
12322: 
12323: 
12324:                                                                               15 §
12325:                        7 §                                 Maataloussihteerin on annettava eläkelaitok-
12326:    Tätä lakia sovellettaessa katsotaan luopumi-         selle lausuntonsa siitä, ovatko 1 §:n 2 momen-
12327: sen tapahtuneen sinä ajankohtana, jona luovu-           tissa, 1 a §:ssä, 6 §:ssä, 6 a §:ssä, 6 b §:ssä ja
12328: tuskirja on allekirjoitettu taikka metsitys- tai        7 §:n 2 momentissa tarkoitetut luopumiseläk-
12329: maataloustuotannosta luopumissitoumus on                keen saamisen edellytykset olemassa. Sanotun
12330: toimitettu maataloussihteerille tai maaseutupii-        lausunnon antaminen on kuitenkin maatilahal-
12331: rille.                                                  lituksen määräämissä tapauksissa maaseutupii-
12332:    Oikeutta luopumiseläkkeeseen ei ole, jos             rin asiana.
12333: luopumisen kohteena oleva maatila on viimei-               Jos eläkelaitos katsoo, että maataloussihteeri
12334: sen kolmen vuoden aikana ennen luopumista               tai maaseutupiiri on lausunnossaan 1 momen-
12335: pirstottu siten, että maatilan omistaja ei voisi        tissa tarkoitettujen eläkkeen saamisen edelly-
12336: maaseutuelinkeinolain 12 §:n säännös huo-               tysten osalta soveltanut lakia ilmeisen väärin
12337: mioon ottaen saada maaseutuelinkeinolain mu-            tai että asia on selvästi tulkinnanvarainen,
12338: kaista tukea.                                           eläkelaitoksen tulee alistaa maataloussihteerin
12339:                                                         eläkehakemuksesta antama lausunto maaseutu-
12340:                      12 a §                             piirille ja vastaavasti maaseutupiirin lausunto
12341:    Jos jatkamiskelpoinen maatila, jota koskee           maatilahallitu kselle.
12342: maataloustuotannosta luopumissitoumus, luo-
12343: vutetaan kokonaisuudessaan kuuden vuoden
12344: kuluttua eläkkeen alkamisesta henkilölle, joka                                16 §
12345: täyttää maatalousyrittäjien sukupolvenvaih-
12346: doseläkelain 10 §:ssä tarkoitetut jatkajaa kos-            Eläkelaitoksella, eläkelautakunnalla ja va-
12347: kevat edellytykset ja joka antaa saman lain             kuutusoikeudella ei ole oikeutta poiketa ratkai-
12348: 10 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua               sussaan maataloussihteerin, maaseutupiirin tai
12349: sitoumusta vastaavan sitoumuksen luovutetta-            maatilahallituksen lausunnosta siltä osin kuin
12350: vaa maatilaa koskevana, voidaan luopumis-               se koskee 1 §:n 2 momentissa, 1 a §:ssä,
12351: eläkkeen maksamista jatkaa. Sitoumuksen an-             6 §:ssä, 6 a §:ssä, 6 b §:ssä ja 7 §:n 2 momen-
12352: tajaan nähden on soveltuvin osin noudatetta-            tissa tarkoitettuja eläkkeen saamisen edellytyk-
12353: va, mitä maatalousyrittäjien sukupolvenvaih-            siä.
12354: doseläkelain 31, 32 ja 34 §:ssä säädetään jatka-           Maaseutupiirien ja maataloussihteerien asia-
12355: jasta.                                                  na on eläkelaitoksen ohella valvoa, että luopu-
12356:    Laskettaessa 1 momentissa tarkoitetulta jat-         miseläkkeen saaja pidättyy tässä laissa edellyte-
12357: kajalta maatalousyrittäjien sukupolvenvaih-             tyllä tavalla maatalouden harjoittamisesta ja
12358: doseläkelain 32 §:n mukaisesti perittävää luo-          että 6 §:n 2 momentissa ja 12 a §:n 1 momen-
12359: pumiseläkkeen pääoma-arvoa, otetaan huo-                tissa tarkoitetut sitoumukset täytetään.
12360: mioon se luopumiseläke, joka maksetaan 1
12361: momentissa tarkoitetun luovutuksen jälkeen.                                 23 §
12362: Sanotun pääoma-arvon laskemisen perusteet                 Maataloussihteerin ja maaseutupiirin lausun-
12363: vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö.               toon sisältyvään ratkaisuun, jonka mukaan
12364:                                      1990 vp. -     HE n:o 144                                    7
12365: 
12366: 16 §:n 2 momentissa mainittuja luopumiseläk-        maatilahallituksen tämän lain nojalla anta-
12367: keen saamisen edellytyksiä ei ole olemassa,         maan ratkaisuun ei saa hakea muutosta valitta-
12368: haetaan muutosta valittamalla maatilahallituk-      malla.
12369: seen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi
12370: saamisesta. Valituskirja voidaan sanotun mää-
12371: räajan kuluessa toimittaa myös maatalous-              Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
12372: sihteerille tai, milloin kysymyksessä on maa-       kuuta 1991.
12373: seutupiirin ratkaisu, myös maaseutupiirille.           Tätä lakia sovelletaan, jos luopuminen ta-
12374: Maataloussihteerin ja maaseutupiirin tulee täl-     pahtuu tämän lain voimaantulon jälkeen. Tä-
12375: löin toimittaa valituskirja lausuntonsa ohella      män lain 12 a §:ää sovelletaan kuitenkin myös
12376: maatilahallitukselle.                               niihin tapauksiin, joissa luopuminen on tapah-
12377:    Maatilahallituksen 1 momentissa tarkoitetus-     tunut ennen vuotta 1991. Haettaessa eläkettä
12378: sa asiassa antamaan ratkaisuun haetaan muu-         lain 17 § :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla
12379: tosta siinä järjestyksessä kuin muutoksenhaus-      ehdollisena tätä lakia sovelletaan, jos mainitun
12380: ta hallintoasioissa annetussa laissa {154/ 50) on   lainkohdan mukainen päätös annetaan tämän
12381: säädetty.                                           lain voimaantulon jälkeen sekä eläkettä on
12382:    Muuhun kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitet-         haettu ja sanotussa lainkohdassa tarkoitettu
12383: tuun maataloussihteerin, maaseutupiirin tai         asiakirja on allekirjoitettu ennen vuotta 1993.
12384: 
12385: 
12386:      Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1990
12387: 
12388: 
12389:                                       Tasavallan Presidentti
12390:                                        MAUNO KOIVISTO
12391: 
12392: 
12393: 
12394: 
12395:                                                                          Ministeri Ole Norrback
12396: 8                                    1990 vp. -       HE n:o 144
12397: 
12398:                                                                                                    Liite
12399: 
12400: 
12401:                                                Laki
12402:                                  luopumiseläkelain muuttamisesta
12403: 
12404:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12405:    muutetaan 4 päivänä tammikuuta 1974 annetun luopumiseläkelain (16/74) 1 §:n 2 momentti,
12406: 1 a §, 2 §:n 4 kohta, 3 §, 6 §:n 1 momentin 2 kohdan b alakohta ja 3 kohta sekä 2 momentin 2
12407: kohta, 6 b §:n 1 momentti, 7 §, 12 a §, 14 §:n 1 momentti, 15 §:n 1 ja 2 momentti, 16 §:n 2 ja 3
12408: momentti sekä 23 §:n 1 ja 2 momentti,
12409:    sellaisina kuin niistä ovat 1 §:n 2 momentti 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa
12410: (1087/85), 1 a § muutettuna 30 päivänä joulukuuta 1980 ja 25 päivänä tammikuuta 1984
12411: annetuilla laeilla (1037/80 ja 98/84), 2 §:n 4 kohta 25 päivänä marraskuuta 1988 annetussa laissa
12412: (998/88), 3 §, 6 §:n 1 momentin 2 kohdan b alakohta ja 3 kohta, 6 b §:n 1 momentti, 15 §:n 1
12413: momentti ja 16 §:n 2 momentti mainitussa 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa, 6 §:n 2
12414: momentin 2 kohta 11 päivänä heinäkuuta 1986 annetussa laissa (565/86), 7 § muutettuna
12415: mainituilla 31 päivänä joulukuuta 1985 ja 11 päivänä heinäkuuta 1986 annetuilla laeilla, 12 a § ja
12416: 16 §:n 3 momentti mainitussa 11 päivänä heinäkuuta 1986 annetussa laissa ja 15 §:n 2 momentti
12417: ja 23 §:n 1 ja 2 momentti 31 päivänä joulukuuta 1987 annetussa laissa (1316/87), sekä
12418:    lisätään 23 §:ään uusi 2 momentti, jolloin muutettu 2 momentti ja nykyiset 3 ja 4 momentti
12419: siirtyvät 3, 4 ja 5 momentiksi, seuraavasti:
12420: 
12421: Voimassa oleva laki                                       Ehdotus
12422: 
12423:                                                      1§
12424: 
12425:    Luopumisen katsotaan tapahtuneen maata-                   Luopumisen katsotaan tapahtuneen maata-
12426: louden rakenteen parantamiseksi, jos se edistää           louden rakenteen parantamiseksi, jos se edistää
12427: jatkamiskelpoisten maatilojen muodostumista               jatkamiskelpoisten maatilojen muodostumista
12428: tai jos sen seurauksena maataloustuotannon-               tai jos sen seurauksena maataloustuotannosta
12429: nosta poistuu peltoa eikä tämä olennaisesti               poistuu peltoa.
12430: haittaa paikkakunnan maatilojen kehittämistä.
12431: 
12432: 
12433:                       1a §                                                  1a §
12434:    Maatilaa pidetään jatkamiskelpoisena, jos              Maatilaa pidetään jatkamiskelpoisena, jos
12435: sillä on peltoa tilan sijaitessa maatilalain (188/     sillä maaseutuelinkeinolain ( 1 ) 7 §:n mu-
12436: 77) 67 §:ssä mainitulla ensimmäisellä tai toisel-      kaan on taloudelliset edellytykset jatkuvaan
12437: la vyöhykkeellä taikka Ahvenanmaan maakun-             kannattavan toiminnan harjoittamiseen.
12438: nassa 5 hehtaaria, sen sijaitessa kolmannella
12439: vyöhykkeellä 6 hehtaaria ja neljännellä 8 heh-
12440: taaria sekä metsämaata niin paljon, että met-
12441: sän verotuotto säännöllisessä kasvukunnossa
12442: on vähintään 85 kuutiometriä vuodessa. Jos
12443: maatilalla on peltoa tai metsämaata edellä
12444: mainittua määrää vähemmän, pelto ja metsä-
12445: maa voivat korvata toisiaan siten kuin asetuk-
12446: sella tarkemmin säädetään. Enontekiön, Ina-
12447: rin, Kittilän, Kolarin, Muonion, Pelkosennie-
12448: men, Sallan, Savukosken, Sodankylän, Uts-
12449: joen, Houtskarin tai Iniön kunnissa sijaitsevaa
12450: maatilaa pidetään kuitenkin jatkamiskelpoise-
12451: na, kun sillä on peltoa 4 hehtaaria.
12452:                                      1990 vp. -     HE n:o 144                                      9
12453: 
12454: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
12455:   Lisäksi maatilan rakennusten tulee täyttää
12456: kooltaan ja kunnoltaan maatilahallituksen
12457: asettamat vaatimukset.
12458:   Edellä 1 momentissa tarkoitettuja maatilan
12459: pinta-alaa koskevia vaatimuksia voidaan alen-
12460: taa, jos maatilan peltojen sijainti ja laatu, sen
12461: rakennukset tai muut tuotantoedellytykset ovat
12462: tavanomaista huomattavasti paremmat, jos
12463: luovutuksensaajalla on maataloudellinen am-
12464: mattikoulutus tai jos maatilalla harjoitetaan
12465: erikoistuotantoa. Niin ikään saadaan vaati-
12466: muksia pinta-aloista korottaa, jos maatilan
12467: tuotantoedellytykset ovat tavanomaista huo-
12468: mattavasti huonommat. Alentamisen ja korot-
12469: tamisen edellytyksistä säädetään tarkemmin
12470: asetuksella.
12471:                                               2 §
12472:                             Eläkkeen saamisen edellytyksenä on:
12473: 
12474:   4) että luopuminen on tapahtunut vuoden              4) että luopuminen on tapahtunut vuoden
12475: 1973 jälkeen, mutta ennen vuotta 1991.               1973 jälkeen, mutta ennen vuotta 1993.
12476: 
12477:                       3 §                                                   3 §
12478:    Luopujalla ei ole oikeutta luopumiseläkkee-          Luopujalla ei ole oikeutta luopumiseläkkee-
12479: seen, jos hänelle tai hänen puolisolleen on          seen, jos hänelle tai hänen puolisolleen on
12480: myönnetty      maatalousyrittäjien    eläkelain      myönnetty      maatalousyrittäjien      eläkelain
12481: 6 a §:ssä (219/74) tarkoitettu sukupolvenvaih-       6 a §:ssä (219/74) tai maatalousyrittäjien suku-
12482: doseläke taikka jos sanotulla henkilöllä on          polvenvaihdoseläkelaissa ( 1 ) tarkoitettu
12483: vireillä sukupolvenvaihdoseläkkeen saamista          sukupolvenvaihdoseläke taikka jos sanotulla
12484: tarkoittava hakemus.                                 henkilöllä on vireillä sukupolvenvaihdoseläk-
12485:                                                      keen saamista tarkoittava hakemus.
12486: 
12487:                                                  6 §
12488:                             Maatilan omistajan katsotaan luopuneen
12489:                           tässä laissa tarkoitetuin tavoin maatalouden
12490:                           harjoittamisesta, jos hän luovuttaa maatilansa:
12491: 
12492:                              2) yksityiselle viljelijälle lisäalueeksi tai tä-
12493:                           män puolisolle viljelijän maatilaan sopivaksi
12494:                           lisäalueeksi edellyttäen,
12495: 
12496:   b) että tila ei ennestään ole tai ei lisäalueen       b) että tila ei ennestään ole maaseutuelinkei-
12497: hankkimisen vuoksi muodostu olennaisesti             nolain 13 §:ssä säädettyä enimmäiskokoa suu-
12498: suuremmaksi kuin maatilalaissa tarkoitettu           rempi tai ei lisäalueen hankkimisen vuoksi
12499: perheviljelmä;                                       muodostu tällaiseksi;
12500:   3) henkilölle, joka maatilalain 52 §:n 3 mo-          3) tulevalle tilanpidonjatkajalle lisäalueeksi
12501: mentin ensimmäisen virkkeen mukaisesti voi           tämän vanhempien tai toisen heistä omista-
12502: saada maanostolainaa kysymyksessä olevan ti-         maan maatilaan, jos tilanpidonjatkaja voi saa-
12503: lan hankkimista varten;                              da maaseutuelinkeinolain mukaista maanosto-
12504:                                                      lainaa kysymyksessä olevan tilan hankkimista
12505:                                                      varten sen mukaan kuin maaseutuelinkeinolain
12506:                                                      nojalla säädetään;
12507: 
12508:  2 300712L
12509: 10                                     1990 vp. -       HE n:o 144
12510: 
12511: Voimassa oleva laki                                     Ehdotus
12512:                                  Niin ikään katsotaan maatilan omistajan
12513:                               luopuneen tässä laissa tarkoitetuin tavoin maa-
12514:                               talouden harjoittamisesta, jos hän
12515: 
12516:    2) antaa sitoumuksen siitä, että hän kolmen             2) antaa sitoumuksen siitä, että hän kolmen
12517: vuoden kuluessa sitoumuksen antamisesta met-            vuoden kuluessa sitoumuksen antamisesta met-
12518: sittää tilastaan sellaisen pellon, jonka poistu-        sittää tilansa pellon tai sitoumuksessa määrä-
12519: minen maataloustuotannosta ei olennaisesti              tyn osan siitä (metsityssitoumus), luovuttaa
12520: haittaa paikkakunnan maatilojen kehittämistä            muun kuin metsityssitoumuksessa mainitun
12521: (metsityssitoumus), luovuttaa muun pellon 1             pellon 1 momentin 1-4 kohdassa mainitulle
12522: momentin 1-4 kohdassa mainitulle luovutuk-              luovutuksensaajalle sekä antaa pidättämästään
12523: sensaajalle sekä antaa pidättämästään tilan             tilan metsämaasta ja joutomaasta l kohdassa
12524: metsämaasta ja joutomaasta 1 kohdassa tar-              tarkoitetun myyntirajoitussitoumuksen; tai
12525: koitetun myyntirajoitussitoumuksen; tai
12526: 
12527: 
12528:                         6b§                                                     6b §
12529:    Yksityisellä viljelijällä tarkoitetaan tässä lais-      Yksityisellä viljelijällä tarkoitetaan tässä lais-
12530: sa ammatikseen maataloutta harjoittavaa vilje-          sa ammatikseen maataloutta harjoittavaa vilje-
12531: lijää, jolle henkilökohtaisten ominaisuuksien           lijää, joka täyttää maaseutuelinkeinolain 8 §:n
12532: puolesta voitaisiin myöntää lisäalueen hankki-          2 ja 3 momentissa säädetyt tuen saamisen
12533: miseen maanostolainaa maatilalain nojalla.              henkilökohtaiset edellytykset. Lisäksi edellyte-
12534: Jollei erityistä syytä ole, edellytetään lisäksi,       tään, että viljelijän on lisäalueen maatilaansa
12535: että viljelijän on lisäalueen maatilaansa hank-         hankkiessaan tullut vakinaisesti asua sanotulla
12536: kiessaan tullut vakinaisesti asua sanotulla maa-        maatilallaan tai tarkoituksenmukaiseksi katsot-
12537: tilallaan tai sen välittömässä läheisyydessä.           tavalla etäisyydellä siitä. Tarkoituksenmukai-
12538:                                                         nen asumisetäisyys arvioidaan siten kuin maa-
12539:                                                         seutuelinkeinolain nojalla säädetään.
12540: 
12541: 
12542:                         7 §                                                     7 §
12543:   Tätä lakia sovellettaessa katsotaan luopumi-              Tätä lakia sovellettaessa katsotaan luopumi-
12544: sen tapahtuneen sinä ajankohtana, jona luovu-           sen tapahtuneen sinä ajankohtana, jona luovu-
12545: tuskirja on allekirjoitettu taikka metsitys- tai        tuskirja on allekirjoitettu taikka metsitys- tai
12546: maataloustuotannosta luopumissitoumus on                maataloustuotannosta luopumissitoumus on
12547: toimitettu maatalouslautakunnalle tai maata-            toimitettu maataloussihteerille tai maaseutupii-
12548: loustoimistolle.                                        rille.
12549:   Oikeutta luopumiseläkkeeseen ei ole, jos                 Oikeutta luopumiseläkkeeseen ei ole, jos
12550: luopumisen kohteena oleva maatila on viimei-            luopumisen kohteena oleva maatila on viimei-
12551: sen kolmen vuoden aikana ennen luopumista               sen kolmen vuoden aikana ennen luopumista
12552: pirstottu siten, että maatilan omistaja ei voisi        pirstottu siten, että maatilan omistaja ei voisi
12553: maatilalain 4 ja 5 §:n säännökset huomioon              maaseutuelinkeinolain 12 §:n säännös huo-
12554: ottaen saada maatilalain mukaista lainaa.               mioon ottaen saada maaseutuelinkeinolain mu-
12555:                                                         kaista tukea.
12556:                       12 a §                                                   12 a §
12557:   Jos jatkamiskelpoinen maatila, jota koskee               Jos jatkamiskelpoinen maatila, jota koskee
12558: maataloustuotannosta luopumissitoumus, luo-             maataloustuotannosta luopumissitoumus, luo-
12559: vutetaan kokonaisuudessaan kuuden vuoden                vutetaan kokonaisuudessaan kuuden vuoden
12560: kuluttua eläkkeen alkamisesta henkilölle, joka          kuluttua eläkkeen alkamisesta henkilölle, joka
12561: täyttää maatalousyrittäjien eläkelain 6 b §:n 7         täyttää maatalousyrittäjien sukupolvenvaih-
12562: momentissa tarkoitetut luovutuksensaajaa kos-           doseläkelain JO§ :ssä tarkoitetut jatkajaa kos-
12563: kevat edellytykset ja antaa saman lain 6 f §:n 2        kevat edellytykset ja joka antaa saman lain
12564:                                      1990 vp. -     HE n:o 144                                      11
12565: 
12566: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
12567: momentissa tarkoitettua sitoumusta vastaavan        JO §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua
12568: sitoumuksen luovutettavaa maatilaa koskeva-         sitoumusta vastaavan sitoumuksen luovutetta-
12569: na, voidaan luopumiseläkkeen maksamista jat-        vaa maatilaa koskevana, voidaan luopumis-
12570: kaa. Sitoumuksen antajaan nähden on soveltu-        eläkkeen maksamista jatkaa. Sitoumuksen an-
12571: vin osin noudatettava, mitä maatalousyrittä-        tajaan nähden on soveltuvin osin noudatetta-
12572: jien eläkelain 6 f §:n 2-4 momentissa ja            va, mitä maatalousyrittäjien sukupolvenvaih-
12573: 6 g §:n 4 momentissa on luovutuksensaajasta         doseläkelain 31, 32 ja 34 §:ssä säädetään jatka-
12574: säädetty.                                           josta.
12575:    Laskettaessa 1 momentissa tarkoitetulta luo-        Laskettaessa 1 momentissa tarkoitetulta jat-
12576: vutuksensaajalta maatalousyrittäjien eläkelain      kaja/ta maatalousyrittäjien sukupolvenvaih-
12577: 6 f §:n 4 momentin mukaisesti perittävää luo-       doseläkelain 32 §:n mukaisesti perittävää luo-
12578: pumiseläkkeen pääoma-arvoa, otetaan huo-            pumiseläkkeen pääoma-arvoa, otetaan huo-
12579: mioon se luopumiseläke, joka maksetaan 1            mioon se luopumiseläke, joka maksetaan 1
12580: momentissa tarkoitetun luovutuksen jälkeen.         momentissa tarkoitetun luovutuksen jälkeen.
12581: Sanotun pääoma-arvon laskemisen perusteet           Sanotun pääoma-arvon laskemisen perusteet
12582: vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö.           vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö.
12583: 
12584:                       14 §                                                 14 §
12585:   Tämän lain täytäntöönpanosta huolehtivat             Tämän lain täytäntöönpanosta huolehtivat
12586: maatilahallitus, maatalouspiirien maatalous-        maatilahallitus, maaseutupiirit, kuntien maata-
12587: toimistot ja kunnalliset maatalouslautakunnat       loussihteerit sekä maatalousyrittäjien eläkelais-
12588: sekä maatalousyrittäjien eläkelaissa tarkoitettu    sa tarkoitettu maatalousyrittäjien eläkelaitos,
12589: maatalousyrittäjien eläkelaitos, jota jäljempä-     jota jäljempänä sanotaan eläkelaitokseksi. Jos
12590: nä sanotaan eläkelaitokseksi.                       kunnassa ei ole maataloussihteeriä, huolehtii
12591:                                                     hänelle tämän lain mukaan kuuluvista tehtävis-
12592:                                                     tä maatalouslautakunta taikka sitä vastaava
12593:                                                     toimielin tai muu viranomainen. Mitä tässä
12594:                                                     laissa on säädetty maataloussihteeristä, koskee
12595:                                                     vastaavasti sanottua viranomaista.
12596: 
12597: 
12598: 
12599: 
12600:                        15 §                                               15 §
12601:    Maatalouspiirin maataloustoimiston on an-           Maataloussihteerin on annettava eläkelaitok-
12602: nettava eläkelaitokselle lausuntonsa siitä, ovat-   selle lausuntonsa siitä, ovatko 1 §:n 2 momen-
12603: ko 1 §:n 2 momentissa, 1 a §:ssä, 6 §:ssä,          tissa, 1 a §:ssä, 6 §:ssä, 6 a §:ssä, 6 b §:ssä ja
12604: 6 a §:ssä, 6 b §:ssä ja 7 §:n 2 momentissa tar-     7 §:n 2 momentissa tarkoitetut luopumiseläk-
12605: koitetut luopumiseläkkeen saamisen edellytyk-       keen saamisen edellytykset olemassa. Sanotun
12606: set olemassa.                                       lausunnon antaminen on kuitenkin maatilahal-
12607:                                                     lituksen määräämissä tapauksissa maaseutupii-
12608:                                                     rin asiana.
12609:    Jos eläkelaitos katsoo, että maatalouspiiri         Jos eläkelaitos katsoo, että maataloussihteeri
12610: on lausunnossaan 1 momentissa tarkoitettujen        tai maaseutupiiri on lausunnossaan 1 momen-
12611: eläkkeen saamisen edellytysten osalta sovelta-      tissa tarkoitettujen eläkkeen saamisen edelly-
12612: nut lakia ilmeisen väärin tai että asia on          tysten osalta soveltanut lakia ilmeisen väärin
12613: selvästi tulkinnanvarainen, eläkelaitoksen tulee    tai että asia on selvästi tulkinnanvarainen,
12614: alistaa eläkehakemuksesta annettu lausunto          eläkelaitoksen tulee alistaa maataloussihteerin
12615: maatilahallitukselle.                               eläkehakemuksesta antama lausunto maaseutu-
12616:                                                     piirille ja vastaavasti maaseutupiirin lausunto
12617:                                                     maatilahallitukselle.
12618: 12                                  1990 vp. -     HE n:o 144
12619: 
12620: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
12621:                                                  16 §
12622: 
12623:   Eläkelaitoksella, eläkelautakunnalla ja va-          Eläkelaitoksella, eläkelautakunnalla ja va-
12624: kuutusoikeudella ei ole oikeutta poiketa ratkai-    kuutusoikeudella ei ole oikeutta poiketa ratkai-
12625: sussaan maataloustoimiston tai maatilahalli-        sussaan maataloussihteerin, maaseutupiirin tai
12626: tuksen lausunnosta siltä osin kuin se koskee        maatilahallituksen lausunnosta siltä osin kuin
12627: 1 §:n 2 momentissa, 1 a §:ssä, 6 §:ssä,             se koskee 1 §:n 2 momentissa, 1 a §:ssä,
12628: 6 a §:ssä, 6 b §:ssä ja 7 §:n 2 momentissa tar-     6 §:ssä, 6 a §:ssä, 6 b §:ssä ja 7 §:n 2 momen-
12629: koitettuja eläkkeen saamisen edellytyksiä.          tissa tarkoitettuja eläkkeen saamisen edellytyk-
12630:                                                     siä.
12631:    Maataloustoimistojen ja maatalouslautakun-          Maaseutupiirien ja maataloussihteerien asia-
12632: tien asiana on eläkelaitoksen ohella valvoa,        na on eläkelaitoksen ohella valvoa, että luopu-
12633: että luopumiseläkkeen saaja pidättyy tässä lais-    miseläkkeen saaja pidättyy tässä laissa edellyte-
12634: sa edellytetyllä tavalla maatalouden harjoitta-     tyllä tavalla maatalouden harjoittamisesta ja
12635: misesta ja että 6 §:n 2 momentissa ja 12 a §:n      että 6 §:n 2 momentissa ja 12 a §:n 1 momen-
12636: 1 momentissa tarkoitetut sitoumukset täyte-         tissa tarkoitetut sitoumukset täytetään.
12637: tään.
12638: 
12639:                        23 §                                               23 §
12640:    Maatalouspiirin ja maatilahallituksen lau-          Maataloussihteerin ja maaseutupiirin lausun-
12641: suntoon sisältyvään ratkaisuun, jonka mukaan        toon sisältyvään ratkaisuun, jonka mukaan
12642: 16 §:n 2 momentissa mainittuja luopumiseläk-        16 §:n 2 momentissa mainittuja luopumiseläk-
12643: keen saamisen edellytyksiä ei ole olemassa,         keen saamisen edellytyksiä ei ole olemassa,
12644: haetaan muutosta siinä järjestyksessä kuin          haetaan muutosta valittamalla maatilahallituk-
12645: muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa          seen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi
12646: laissa ( 154/ 50) on säädetty.                      saamisesta. Valituskirja voidaan sanotun mää-
12647:                                                     räajan kuluessa toimittaa myös maatalous-
12648:                                                     sihteerille tai, milloin kysymyksessä on maa-
12649:                                                     seutupiirin ratkaisu, myös maaseutupiirille.
12650:                                                     Maataloussihteerin ja maaseutupiirin tulee täl-
12651:                                                     löin toimittaa valituskirja lausuntonsa ohella
12652:                                                     maatilahallitukselle.
12653:                                                        Maatilahallituksen 1 momentissa tarkoitetus-
12654:                                                     sa asiassa antamaan ratkaisuun haetaan muu-
12655:                                                     tosta siinä järjestyksessä kuin muutoksenhaus-
12656:                                                     ta hallintoasioissa annetussa laissa (154150) on
12657:                                                     säädetty.
12658:    Muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun              Muuhun kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitet-
12659: maatalouspiirin tai maatilahallituksen tämän        tuun maataloussihteerin, maaseutupiirin tai
12660: lain nojalla antamaan ratkaisuun ei saa hakea       maatilahallituksen tämän lain nojalla anta-
12661: muutosta valittamalla.                              maan ratkaisuun ei saa hakea muutosta valitta-
12662:                                                     malla.
12663: 
12664: 
12665:                                                        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
12666:                                                     kuuta 1991.
12667:                                                        Tätä lakia sovelletaan, jos luopuminen ta-
12668:                                                     pahtuu tämän lain voimaantulon jälkeen. Tä-
12669:                                                     män lain 12 a § :ää sovelletaan kuitenkin myös
12670:                                                     niihin tapauksiin, joissa luopuminen on tapah-
12671:                                                     tunut ennen vuotta 1991. Haettaessa eläkettä
12672:                                                     lain 17 § :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla
12673:                       1990 vp. -   HE n:o 144                                    13
12674: 
12675: Voimassa oleva laki                Ehdotus
12676:                                     ehdollisena tätä lakia sovelletaan, jos mainitun
12677:                                     lainkohdan mukainen päätös annetaan tämän
12678:                                     lain voimaantulon jälkeen sekä eläkettä on
12679:                                     haettu ja sanotussa lainkohdassa tarkoitettu
12680:                                     asiakirja on allekirjoitettu ennen vuotta 1993.
12681:                                        1990 vp. -    HE n:o 145
12682: 
12683: 
12684: 
12685: 
12686:                                       Hallituksen esitys Eduskunnalle eräiden maaseutuelinkeinola-
12687:                                   kiin liittyvien lakien muuttamisesta
12688: 
12689: 
12690: 
12691: 
12692:                            ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
12693: 
12694:   Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi jäl-             4. Laki kalatalouden korkotukilainoista
12695: jempänä mainittuja lakeja siten, että niiden            5. Laki oikeudesta hankkia maa- ja metsäta-
12696: mukaiset maankäyttö-, rahoitus- ja muut jär-         lousmaata
12697: jestelmät saataisiin yhteensovitetuiksi ehdotet-        6. Laki pakkohuutokaupalla myytävien kiin-
12698: tavan maaseutuelinkeinolakia koskevan esityk-        teistöjen lunastamisesta valtiolle
12699: sen kanssa.                                             7. Laki maatilatalouden kehittämisrahastos-
12700:    Muutettavaksi ehdotetut lait:                     ta
12701:    1. Luontaiselinkeinolaki                             8. Perintökaari
12702:   2. KoHtalaki                                          Lainmuutokset ovat tarkoitetut tulemaan
12703:    3. Porotalouslaki                                 voimaan vuoden 1991 alusta.
12704: 
12705: 
12706: 
12707: 
12708:                                        YLEISPERUSTELUT
12709: 
12710: 1. Nykyinen tilanne                                  myöntää nykyään tilalle, jonka metsän vuotui-
12711:                                                      nen kestävä hakkuumäärä on enintään 75 kiin-
12712: 1.1. Pohjois-Suomea koskevat erityislait             tokuutiometriä, raja ehdotetaan korotettavaksi
12713:                                                      enintään 150 kiintokuutiometriin, joka enim-
12714:    Luontaiselinkeinolaki (610/84), kolttalaki        mäiskoko olisi maaseutuelinkeinolain mukai-
12715: (611/84) ja porotalouslaki (161/90) sisältävät       sen metsätaloustilan vähimmäiskoon suurui-
12716: runsaasti viittauksia maaseutuelinkeinolailla        nen. Tällöin entisen lainsäädännön nojalla
12717: kumottavaksi ehdotettuun maatilalakiin (188/         muodostuneet porotilat tulisivat porotalous-
12718: 77). Viittaukset koskevat lähinnä viranomais-        lainsäädännön piiriin. Enimmäiskoko ehdote-
12719: ten toimivaltaa, mutta sen lisäksi myös eräitä       taan kuitenkin säilytettäväksi valtion toimesta
12720: menettelytapakysymyksiä.                             annettavan lisämaan osalta 75 kiintokuutio-
12721:    Maatilalain tullessa kumotuksi olisi tarkoi-      metrissä. Sama rajoitus koskisi edelleenkin
12722: tuksenmukaista uudistaa myös luontaiselinkei-        myös asuinrakennusavustusta, mutta sitä voi-
12723: nolakia, kolttalakia ja porotalouslakia siten,       taisiin kuitenkin antaa myös sellaisille porotila-
12724: että niihin sisältyvät viittaukset vanhentunee-      lain mukaista lisäaluetta saaneille sanottua jon-
12725: seen maatilalakiin poistettaisiin ja korvattaisiin   kin verran suuremmille tiloille, joita varten
12726: soveltuvin osin viittauksilla säädettäväksi eh-      vastaavaa avustusta ei ole aikaisemmin annet-
12727: dotettuun maaseutuelinkeinolakiin. Samalla           tu.
12728: olisi myös tarkoituksenmukaista muutoinkin              Lisäksi ehdotetaan kumottavaksi luontais-
12729: eräiltä osin tarkistaa sanottuja lakeja.             elinkeinolain 7 § sekä porotalouslain 5 §, joi-
12730:    Porotalouslain soveltamisalaa esitetään laa-      den mukaan rajoitetaan työttömyyskorvauksen
12731: jennettavaksi. Kun maanostolainaa voidaan            saamista viiden vuoden aikana tilan tai lisäalu-
12732: 300042H
12733: 2                                     1990 vp. -     HE n:o 145
12734: 
12735: een taikka rakennusavustuksen myöntämisestä          rin tilat siirtyisivät maatilalain piiristä koko-
12736: lukien. Tilojen rakentamisaika huomioiden            naan porotalouslain nojalla lainoitettaviksi ja
12737: työttömyyskorvausta saarnattomaksi ajaksi            tulisivat eräin poikkeuksin myös avustettaviksi.
12738: muodostuu useimmiten 6-8 vuotta. Rajoituk-           Lainamäärissä ei tapahtuisi muutoksia. Avus-
12739: sesta on aiheutunut ongelmia lähinnä silloin,        tusten osalta muutos aiheuttaisi lisämenoja
12740: kun rajoituksen piiriin on jouduttu ottamaan         lähinnä vain sen vuoksi, että asuinrakennusa-
12741: pientenkin rakennusavustuspäätösten perus-           vustusten piiriin tulisivat sellaiset valtion toi-
12742: teella tai kun luontaiselinkeinoja harjoittama-      menpitein muodostetut porotilat ja niihin kool-
12743: ton puoliso on yhteishakijana rahoitushake-          taan verrattavat tilat, joiden asuinrakennusta
12744: muksessa. Kaikkiaan on tehty työvoimaviran-          varten ei ole aikaisemmin myönnetty porotila-
12745: omaisille työttömyyskorvauksen rajoittamisil-        lain mukaista rakennuspalkkiota. Näiden
12746: moitus noin 200 perheen osalta. Sekä luontais-       asuinrakennusten peruskorjaus- ja laajennus-
12747: elinkeinolain että porotalouslain täytäntöönpa-      töitä sekä harvemmin tapahtuvaa kokonaan
12748: non kannalta on pidettävä riittävänä, että la-       uuden asuinrakennuksen rakentamista arvioi-
12749: kien soveltamisen piiriin pääsevät luontaiselin-     daan tehtävän viiden vuoden aikana lain voi-
12750: keinoista pääasiallisen toimeentulonsa saavat        maan tulosta lukien vuosittain 20 tilalla lähin-
12751: henkilöt.                                            nä sukupolvenvaihdoksen yhteydessä. Tästä ai-
12752:                                                      heutuu lisämenoja arviolta 1,2 miljoonaa
12753:                                                      markkaa vuodessa ja 6,0 miljoonaa markkaa
12754:                                                      viidessä vuodessa. Tässä tarkoitetut rakenta-
12755: 1.2. Muu lainsäädäntö
12756:                                                      mistyöt olisivat loppuun tehdyt viiden vuoden
12757:                                                      kuluessa lain voimaan tulosta, minkä vuoksi
12758:    Kalatalouden korkotukilainoista annettu laki
12759:                                                      niistä ei sen jälkeen enää aiheutuisi lisäkustan-
12760: (1/76) on osittain päällekkäinen ehdotetun
12761:                                                      nuksia.
12762: maaseutuelinkeinolain kanssa. Tämän vuoksi
12763: lakiin on syytä tehdä eräitä tarkistuksia.              Kaikki porotalouslain muutokset aiheuttaisi-
12764:    Oikeudesta hankkia maa- ja metsätalous-           vat vuosittain yhteensä noin 1,5 miljoonan
12765: maata annetussa laissa (391178), pakkohuuto-         markan lisämenot eli viisivuotiskaudella noin
12766: kaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamises-       7,5 miljoonan markan lisämenot, jotka rasit-
12767: ta valtiolle annetussa laissa (23/38), maatilata-    taisivat maatilatalouden kehittämisrahastoa.
12768: louden kehittämisrahastosta annetussa laissa            Esityksellä ei muilta osin olisi välittömiä
12769: (657 /66) ja perintökaaressa on myös yksityis-       taloudellisia vaikutuksia, koska esitykseen si-
12770: kohtaisia viittauksia maatilalakiin, minkä           sältyvät muut muutosehdotukset ovat lähinnä
12771: vuoksi niiden tarkistaminen ja eräiden muutos-       teknisiä muutoksia, joissa viittaus maatilala-
12772: ten tekeminen niihin olisi tarpeellista.             kiin on korvattu viittauksena maaseutuelinkei-
12773:                                                      nolakiin ja samalla on pyritty säilyttämään
12774:                                                      tilanne nykyisellään.
12775:                                                         Esityksellä olisi hallinnollisia vaikutuksia si-
12776: 2. Esityksen taloudelliset vaiku-                    käli, että maatilahallitukselle ensiasteen viran-
12777:    tukset                                            omaisena luontaiselinkeinolain, kohtalain ja
12778:                                                      porotalouslain nojalla vielä nykyisin kuuluva
12779:    Porotalouslain 7 §:n 3 momentin ja 20 §:n         toimivalta ehdotetaan pääosin siirrettäväksi
12780: muuttaminen siten, että porotalouslain sovelta-      maaseutupiireihin. Toimivallan siirto ei kuiten-
12781: mispiiriin tulisivat kaikki sellaiset porotaloutta   kaan aiheuta tarvetta henkilöstön lisäämiseen
12782: harjoittavat tilat, joiden metsämaan vuotuinen       maaseutupiireissä eikä henkilöstön vähentämi-
12783: puuntuotto on enintään 150 kiintokuutiomet-          seen maatilahallituksessa, koska siirtyvät tehtä-
12784: riä, aiheuttaisi sen, että yli 75 kiintokuutiomet-   vät olisivat suhteellisen harvalukuiset.
12785:                                       1990 vp. -    HE n:o 145                                     3
12786: 
12787: 
12788: 
12789: 
12790:                              YKSITYSKOHT AISET PERUSTELUT
12791: 
12792: 
12793: 1. Lakiehdotusten perustelut                        lainsäädännön mukaan oikeutta valtion maan
12794:                                                     luovuttamiseen. Asetuksella olisi tarkoitus an-
12795: 1.1. Luontaiselinkeinolaki                          taa tarkemmat määräykset käyttösuunnitelma-
12796:                                                     toimituksessa noudatettavista menettelytavois-
12797:    8 §. Hankkimiskeinot. Pykälän 2 momenttia        ta.
12798: ehdotetaan muutettavaksi siten, että luontais-         23-25 §. Maanmittaustoimitukset. Myymi-
12799: elinkeinolain tarkoituksiin voitaisiin käyttää      nen. Lainat. Pykälien sisältämät viittaukset
12800: myös porotalouslain ja maaseutuelinkeinolain        maatilalakiin ehdotetaan korvattaviksi viit-
12801: tarkoituksiin hankittua maata samassa laajuu-       tauksella maaseutuelinkeinolain vastaaviin py-
12802: dessa kuin porotilalain ja maatilalain mukaista     käliin.
12803: maa takin.                                             28 ja 29 §. Myyntihinnat. Lainaehdot. Pykä-
12804:    9 §. Ostomenettely. Pykälään sisältynyt viit-    liä ehdotetaan laina-aikojen osalta muutetta-
12805: taus maatilalakiin ehdotetaan korvattavaksi         vaksi vastaamaan maaseutuelinkeinolain vas-
12806: viittauksella maaseutuelinkeinolain vastaavaan      taavia pykäliä. Pohjoisen erityisalasuhteet
12807: kohtaan. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi      huomioon ottaen ja kun tarvittaessa koko
12808: 2 momentti, jossa säädettäisiin valtiolle luon-     kauppahinta olisi voitava jättää pitkäaikaiseksi
12809: taiselinkeinolain tarkoituksiin ostettavan maan     velaksi, ehdotetaan myyntihintojen maksujär-
12810: ulosmittausta koskevasta rajoituksesta.             jestelmä säilytettäväksi suunnilleen entisellään.
12811:    16 § . Maan käyttäminen muihin tarkoituk-           Valtion myyntihintasaamisten sekä maan-
12812: siin. Pykälän viittaussäännöstä ehdotetaan          osto- sekä sisarosuuslainojen korko, joka on
12813: muutettavaksi vastaamaan uutta lainsäädän-          tähän saakka ollut kaksi prosenttia, ehdote-
12814: töä.                                                taan kuitenkin yhtenäistettäväksi maaseutu-
12815:    19 ja 22 §. Käyttösuunnitelmatoimitus.           elinkeinolain ja porotalouslain mukaisten kor-
12816: Käyttösuunnitelman vahvistaminen. Luontais-         kojen kanssa siten, että koroksi määrättäisiin
12817: elinkeinolain soveltamisalueen erityiset olosuh-    myös luontaiselinkeinolain ja kolttalain mu-
12818: teet huomioon ottaen käyttösuunnitelmatoimi-        kaisten mainittujen luottojen osalta neljä pro-
12819: tus olisi tarkoituksenmukaista säilyttää lähes      senttia. Muiden lainojen korko olisi niin ikään
12820: entisellään. Menettelyä tulisi keventää siten,      neljä prosenttia.
12821: että suunnittelutoimikuntaan kuuluisi puheen-          Enimmäislaina-ajaksi ehdotetaan maaseutu-
12822: johtajana olevan maanmittausinsinöörin lisäksi      elinkeinolakia vastaavasti 30 vuotta. Myynti-
12823: vain kaksi kunnanvaltuuston valitsemaa jäsen-       hintojen maksuajoista säädettäisiin tarkemmin
12824: tä aikaisemman kolmen sijasta. Sikäli kuin          asetuksella siten, että ne vastaisivat maaseutu-
12825: toimitus koskee saamelaisten kotiseutualuetta,      elinkeinoasetuksen vastaavia säännöksiä.
12826: tulisi kunnanvaltuuston valitsemista jäsenistä         Maan ja luoton saajien taloudellisen aseman
12827: edelleenkin yhden olla saamelaissyntyinen.          perusteella on maata hankkineille ja rakenta-
12828: Poikkeustapauksissa maaseutupiiri voisi mää-        mislainaa saaneille luontaiselinkeinon harjoit-
12829: rätä käyttösuunnitelman laadittavaksi ilman         tajille käytännössä annettu 3-5 vuotta maksu-
12830: suunnittelutoimikuntaakin.                          lykkäystä sekä lyhennys- että koronmaksujen
12831:     Käyttösuunnitelman vahvistaminen jätettäi-      osalta hakijan taloudellisesta asemasta riip-
12832: siin pääsääntöisesti maaseutupiirin toimival-       puen. Tätä koskeva säännös ehdotetaan edel-
12833: taan. Käyttösuunnitelman vahvistamista kos-         leenkin otettavaksi valtion myyntihintasaamis-
12834: keva asia olisi siirrettävä maatilahallituksen      ten osalta 28 §:ään ja lainojen osalta 29 §:ään.
12835:  käsiteltäväksi ainoastaan niissä poikkeukselli-       30 ja 32 §. Muut ehdot. Rakennuspaikalla
12836:  sissa tapauksissa, joissa maata luovutetaan        suoritettavat tarkastukset. Pykälien sisältämät
12837:  luontaiselinkeinolain ulkopuolisiin tarkoituk-     viittaukset ehdotetaan korjattaviksi koskemaan
12838: siin, eikä maaseutupiirillä olisi voimassa olevan   maaseutuelinkeinolain vastaavia pykäliä.
12839: 4                                      1990 vp. -     HE n:o 145
12840: 
12841:   31 § . Myyntihinnan ja lainojen koron korot-        vastaavasti säilytettäväksi kevennetyssä ko-
12842: taminen. Maaseutuelinkeinolain 26 §n 2 mo-            koonpanossa toimiva suunnittelutoimikunta.
12843: mentin mukaisesti ehdotetaan, että valtioneu-         Samalla ehdotetaan, että kunnanvaltuuston
12844: vosto voisi tarkistaa luontaiselinkeinotilan ja       suunnittelutoimikuntaan valitsemien molem-
12845: lisäalueen myyntihinnan sekä lainan korkoa            pien jäsenten ja heidän varajäsentensä tulisi
12846: viiden lainavuoden jälkeen enintään kahdella          olla syntyperäisiä kolttia.
12847: prosenttiyksiköllä yleisessä korkotasossa ta-            12 §. Rajoitukset. Rajoitusten osalta ehdote-
12848: pahtuneita muutoksia vastaavasti.                     taan toimivaltaa siirrettäväksi maaseutupiiriin
12849:    33 § . Avustukset. Pykälän 2 momentissa on         samalla tavoin kuin luontaiselinkeinolain 19 ja
12850: avustusten takaisinperimisen osalta ollut viit-       22 §:n muuttamisen osalta on edellä selostettu.
12851: taus maatilalakiin. Vastaavaa säännöstä ei olisi         15 §. Verovapaus. Ehdotettu muutos olisi
12852: puitelain luontoisessa maaseutuelinkeinolaissa,       tarpeen maatilakia koskevan viittauksen kor-
12853: minkä vuoksi maatilalain 77 §:n 1 momenttiin          vaamiseksi.
12854: sisältynyt takaisinperimissäännös ehdotetaan
12855: otettavaksi viittauksen tilalle. Pykälään ei sisäl-
12856: tyisi asiallista muutosta.                            1.3. Porotalouslaki
12857:    34 §. Tienteko- ja vesihuoltotyöt. Avustuk-
12858: sen takaisinperiminen ehdotetaan 34 §:n 2 mo-            Porotalouslakia, luontaiselinkeinolakia ja
12859: menttia muuttamalla siirrettäväksi maatilahal-        kohtalakia sovelletaan osin samoilla alueilla
12860: lituksen toimivallasta maaseutupiirille. Pykä-        Pohjois-Suomessa. Porotalouslain soveltamis-
12861: län 3 momentin mukainen lakiviittaus ehdote-          alue on kuitenkin luontaiselinkeinolain ja kolt-
12862: taan muutettavaksi maaseutuelinkeinolain vas-         talain soveltamisaluetta laajempi ja käsittää
12863: taavan sisältöistä pykälää koskevaksi.                koko poronhoitoalueen. Menettelytapojen ja
12864:     37 ja 38 §. Rajoitukset. Eräät lisäehdot.         toimivallan yhtenäistämiseksi porotalouslakiin
12865: Luontaiselinkeinotilan tai sen osan luovutta-         ehdotetaan tehtäväksi vastaavat muutokset
12866: mista koskevan luvan antaminen ja tilan tai           kuin luontaiselinkeinolakiin. Eroavaisuutta oli-
12867: sen osan rajoituksista vapauttaminen ehdote-          si kuitenkin porotalouslain 12 §:n 3 momentin
12868: taan pääosin siirrettäväksi maaseutupiirin toi-       mukaisen suunnittelutoimikunnan jäsenten
12869: mivaltaan. Maatilahallitus antaisi sanotun lu-        osalta. Porotalouslakia saamelaisalueilla sovel-
12870: van vain erityisen painavista syistä niissä ta-       lettaessa tulisi kunnanvaltuuston valitsemista
12871: pauksissa, jolloin tila tai sen osa luovutetaan       jäsenistä toisen sekä hänen varajäsenensä olla
12872: muulle kuin luontaiselinkeinolain mukaan tu-          saamelaissyntyisiä ja kohta-alueella vastaavasti
12873: kemiskelpoiselle henkilölle. Maaseutupiirille         syntyperäisiä kolttia.
12874: ehdotetaan siirrettäväksi toimivalta myös                Porotalouslakiin sisältyvät kumottavaksi eh-
12875: 38 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksis-         dotettuun maatilalakiin kohdistuvat viittaukset
12876: sa.                                                   ehdotetaan korvattaviksi soveltuvin osin viit-
12877:    40 § . Viittaussäännös. Valtion verovapautta,      taoksilla maaseutuelinkeinolakiin. Siltä osin,
12878: asiakirjojen lähettämistä sekä käyttösuunnitel-       kuin maaseutuelinkeinolaissa ei ole vastaavia
12879: mien ja kauppakirjojen oikaisemista koskeva           säännöksiä, ehdotetaan porotalouslakiin tehtä-
12880: säännöstö tulisi edelleenkin sisällyttää puheena      väksi vastaavat lisäykset ja muutokset kuin
12881: olevaan lakiin korvaamalla maatilalakia koske-        luontaiselinkeinolakiin.
12882: vat viittaukset maaseutuelinkeinolailla.                 Osa porotilalain mukaisista tai niihin verrat-
12883:    44 §. Asetuksen antaminen. Pykälää ehdote-         tavista tiloista on muodostunut siten, että jo
12884: taan täsmennettäväksi ja siihen lisättäväksi,         olemassa olleelle tilalle on annettu porotilalain
12885: että maatilahallitus vahvistaa lain toimeenpa-        nojalla metsälisäaluetta tai osuutta perus-
12886: noa varten tarpeelliset asiakirjakaavat ja me-        tettuun yhteismetsään. Jos tilalla on ollut tyy-
12887: nettelytapaohjeet.                                    dyttäväkuntoinen asuinrakennus ennen lisäalu-
12888:                                                       een antamista, ei tilan asuinrakennuksen ra-
12889:                                                       kentamista, peruskorjaamista tai laajentamista
12890: 1.2. Kohtalaki                                        varten ole voitu porotilalain nojalla antaa ra-
12891:                                                       kennuspalkkiota. Näin ollen pelkästään lisä-
12892:   9 §. Suunnittelutoimikunta. Kolttalain mu-          aluetta tai yhteismetsäosuutta saanut porotilal-
12893: kaisten maankäyttötoimitusten toimeenpanos-           linen on eräissä tapauksissa joutunut huonom-
12894: sa ehdotetaan luontaiselinkeinolakiehdotusta          paan asemaan kuin muut porotilalliset. Lähi-
12895:                                      1990 vp. -     HE n:o 145                                       5
12896: 
12897: vuosina tulee tarpeelliseksi useiden mainittujen    ja sekä lisäksi avustuksia pienimuatoisena yri-
12898: tilojen asuinrakennuskannan peruskorjaami-          tystoimintana harjoitettavan kalastuksen ra-
12899: nen tai uusiminen lähinnä tiloilla tapahtuvien      hoitukseen koko maassa. Päällekkäisyyden
12900: sukupolvenvaihdosten yhteydessä. Nyt ehdote-        poistamiseksi ehdotetaan kalatalouden korko-
12901: taan, että näille voitaisiin myöntää myös ra-       tukilainoista annetun lain 2 §:ää muutettavaksi
12902: kennusavustusta asuinrakennusta varten.             siten, että lain nojalla saataisiin kalastajalaino-
12903:    Äskettäin tehtyjen metsätaloussuunnitelmien      ja sisävesillä harjoitettavaa kalastusta varten
12904: perusteella on todettu, että valtion toimenpi-      myöntää ainoastaan kustannuksiltaan suureh-
12905: tein muodostettujen porotilojen metsän tuotto       koihin maa- ja metsätalousministeriön määrää-
12906: useinkin ylittää nykyisin voimassa olevan 75        män suuruuden ylittäviin, esimerkiksi yli 1
12907: kiintokuutiometrin rajan, vaikkakaan tilat ei-      miljoonan markan, hankkeisiin maa- ja metsä-
12908: vät kooltaan täytä maaseutuelinkeinolaissa          talousministeriön tarkemmin määräämissä ra-
12909: metsätaloustilalle asetettua 150 kiintokuutio-      joissa. Markkinointilainoja voitaisiin sensijaan
12910: metrin vähimmäiskokorajaa. Porotalouslain           rajoituksetta myöntää edelleenkin koko maas-
12911: 20 § :n 1 momenttia olisikin muutettava siten,      sa.
12912: että lain nojalla tuettavan tilakoon ylärajaksi
12913: tulisi 150 kiintokuutiometrin kestävä hakkuu-
12914: määrä. Tilakoon ylärajaa nostamalla porota-         1.5. Laki oikeudesta hankkia maa- ja met-
12915: loustilat saataisiin saman lainsäädännön nojal-          sätalousmaata
12916: la myönnettävän tuen piiriin. Lisämaata val-
12917: tion toimesta ei kuitenkaan annettaisi 75 kiin-        3 §. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan tehtä-
12918: tokuutiometrin kestävän hakkuumäärän rajan          väksi lähinnä tekninen muutos, jossa viittaus
12919: ylittäville tiloille. Sama koskisi myös asuin-      maatilalakiin korvattaisiin viittauksella maa-
12920: rakennusavustusta sellaisia porotiloja koskevin     seutuelinkeinolakiin. Lisäksi sanamuotoa eh-
12921: poikkeuksin, joita ei ole aikaisemman lainsää-      dotetaan muutettavaksi niin, että maanhankin-
12922: dännön nojalla tuettu vastaavin rakennuspalk-       taluvan epääminen tulisi kysymykseen, jos maa
12923:  kioin.                                             on sopivasti käytettävissä maaseutuelinkeino-
12924:     Edellä esitetyt muutokset edellyttävät poro-    lain mukaan maatilojen koon suurentamiseen.
12925:  talouslain 7 §:n 3 momenttiaja 20 §:ää muu-        Tällä muutoksella olisi tarkoitus säilyttää mo-
12926:  tettavaksi. Porotalouslain 34 §:ssä on säädetty    mentin sisältö suunnilleen nykykäytäntöä vas-
12927: valtion verovapauden, lain mukaisia tehtäviä        taavana.
12928: suorittavien henkilöiden virkavastuun, valtiota        Pykälän 2 momentin 2 kohtaan ehdotetaan
12929:  koskevien eräiden maksuhelpotusten sekä saa-       tehtäväksi muutos, jolla viittaus maatilalakiin
12930:  misten etuoikeuden osalta noudatettavaksi, mi-     korvattaisiin vastaavalla viittauksella maaseu-
12931:  tä maatilalain 78-82 §:ssä on säädetty. Viit-      tuelinkeinolain 16 § :n 3 momenttiin. Samalla
12932: taukset maatilalakiin on korvattu viittauksilla     sanamuotoa tarkennettaisiin maininnalla siitä,
12933:  maaseutuelinkeinolakiin siltä osin kuin maa-       että kyseinen kohta koskee nimenomaan tule-
12934:  seutuelinkeinolaissa on samansisältöiset sään-     via tilanpidon jatkajia. Saman momentin 3
12935:  nökset. Maaseutuelinkeinolaissa ei kuitenkaan      kohtaan ehdotetaan tehtäväksi samanlainen
12936:  ole maatilalain 82 §:ää vastaavaa säännöstä.       tekninen muutos, jossa viittaus maatilalakiin
12937:  Tämän vuoksi lakiesitykseen on otettu saamis-      korvattaisiin viittauksella maaseutuelinkeinola-
12938:  ten etuoikeusjärjestystä sääntelevä sisällöltään   kiin. Kohtaa ehdotetaan täsmennettäväksi si-
12939:  maatilalain 82 §:ää vastaava uusi 34 a §.          ten, että metsämaan osalta kauppa ei saa
12940:                                                     haitata nimenomaan maaseutuelinkeinolaissa
12941:                                                     tarkoitettujen maatilojen lisämaan saantia.
12942: 1.4. Laki kalatalouden korkotukilainoista              Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan lisättäväk-
12943:                                                     si säännös, jonka mukaan asetuksella säädet-
12944:    Kalatalouden korkotukilainoista annetun          täisiin, paitsi siitä milloin maa on katsottava
12945: lain nojalla myönnetään korkotukilainoja ka-        hankituksi pykälän 2 momentin 1 kohdassa
12946: lastajalainoina ja kalanmarkkinointilainoina        tarkoitetuksi lisäalueeksi, myös siitä milloin
12947: yrityksen koosta riippumatta koko maassa.           maan on katsottava olevan pykälän 1 momen-
12948: Laki on osittain päällekkäinen ehdotetun maa-       tissa tarkoitetulla tavoin sopivasti käytettävissä
12949: seutuelinkeinolain kanssa, sillä myös viimeksi      maatilojen koon suurentamiseen. Tarkoitukse-
12950: mainitun lain nojalla voitaisiin myöntää laino-     na on tämän avulla poistaa sovellutusongelmia
12951: 6                                      1990 vp. -     HE n:o 145
12952: 
12953: siitä milloin lupa voidaan maaseutuelinkeino-         Lisäksi sana maatalouspiiri korvattaisiin sanal-
12954: lain mukaan evätä. Luvan epäämiselle tultai-          la maaseutupiiri.
12955: siin asettamaan asetuksella tietyt edellytykset.         7 §. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan tehtä-
12956:    Tarkoituksena on maatilahallituksen nykyi-         väksi muutos, jolla viittaus maatilalakiin kor-
12957: sin noudattamien ratkaisuperiaatteiden suun-          vataan viittauksena maaseutuelinkeinolakiin.
12958: taisesti asetuksella edellyttää, että asianomai-         Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi
12959: sen alueen tulee olla saajina kysymykseen tule-       sama muutos kuin 1 momenttiin. Lisäksi ehdo-
12960: vien henkilöiden maatilojen koon suurentami-          tetaan, että viittaus maatilalain 2 §:ään korvat-
12961: sen kannalta olosuhteet huomioon ottaen mer-          taisiin viittaoksilla samansisältöisiin maaseutu-
12962: kittävä ja että alue myös etäisyyden puolesta         elinkeinolain pykäliin (7 §, 8 § ja 13 §).
12963: hyvin soveltuu lisäalueeksi mainittuihin maati-
12964: loihin. Sanotunlainen merkitys olisi käytännös-          Myös pykälän 3 momenttia ehdotetaan muu-
12965:                                                       tettavaksi siten, että viittaus maatilalakiin kor-
12966: sä lähinnä vain sellaisella alueella, jonka liittä-
12967: minen maatilaan lisäisi sen kokoa vähintään 12        vataan viittauksena maaseutuelinkeinolakiin.
12968: prosentilla. Milloin kuitenkin kysymys on vas-        Lisäksi momenttia ehdotetaan muutettavaksi
12969: taanottavan tilan tilussuhteiden kannalta huo-        siten, että asuntotilan tai -tontin myyntihinnan
12970: mattavan edullisesta alueesta, vastaavanlainen        koroista ja muista maksuehdoista säädettäisiin
12971: merkitys voisi olla pienemmälläkin alueella.          asetuksella ja siis poistettaisiin pykälästä mai-
12972: Lisäksi tulisi asetuksella edellytettäväksi metsä-    ninta korkoprosentista. Asetuksen maksueh-
12973: alueen kohdalta, ettei se saa olla vähäpuustoi-       doilla tulisi ottaa huomioon, että vaikka kiin-
12974:                                                       teistö ei sovellu maaseutuelinkeinolain mukai-
12975: nen. Vähäpuustoisella metsäalueelia tarkoite-
12976: taan käytännössä tällöin lähinnä sellaista aluet-     siin tarkoituksiin tai muihin valtion tarkoituk-
12977:                                                       si~n, voi lunastamiselle olla sosiaalisia perus-
12978: ta, jonka vuotuiset kestävät hakkuumahdolli-
12979: suudet jäävät alle puoleen siitä vuotuisesta          teita (asunnon tarve, alaikäisiä lapsia). Koska
12980: puuntuotosta, mikä alueella olisi säännöllisessä      maaseutuelinkeinolaki ei sisällä säännöksiä
12981: kasvukunnossa. Sijainniltaan huomattavan              maksuehdoista kyseisiin tapauksiin, ne on tar-
12982: edullisen alueen osalta voitaisiin mainitusta         koitus ottaa huomioon asetuksessa pakkohuu-
12983: pääsäännöstä kuitenkin poiketa.                       tokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastami-
12984:                                                       sesta valtiolle. Maksuehdot pyritään säilyttä-
12985:    Lisäksi on asetuksella tarkoitus säätää, että
12986: edellä esitetyn estämättä luvan myöntämistä           mään mahdollisimman lähellä nykyistä käytän-
12987: voidaan yleensä pitää tarkoituksenmukaisena,          töä, mutta maaseutuelinkeinolaissa tehdyt
12988: jos alue sijaitsee ostajana olevan maa- ja met-       muutokset on tarkoitus ottaa huomioon. Maa-
12989:                                                       tiloina edelleen käytettäville tiloille myönnet-
12990: sätaloutta pää- tai sivuammattinaan harjoitta-
12991: van henkilön taikka metsäteollisuusyrityksen          täisiin normaaliin tapaan laina, ja vaikka tilan-
12992: maiden keskellä tai on laajalti niihin rajoittu-      ne tältä osin muuttuokin aikaisemmasta, niin
12993: va, eikä alue ole lisäalueen saajana tai saajina      vastapainoksi, jos taloudellinen tilanne on vai-
12994:                                                       kea, voitaisiin käyttää valtion takausta ja mak-
12995: kysymykseen tulevien henkilöiden tilojen koon
12996: suurentamisen kannalta erityisen sopiva. Met-         suhelpotuksia.
12997: säteollisuusyrityksellä tarkoitetaan sellaista yri-
12998: tystä, joka harjoittaa puuta tai siitä tehtyä
12999: puolivalmistetta raaka-aineenaan käyttävää            1. 7. Laki maatilatalouden kehittämisrahas-
13000: teollisuutta tai sen yhteydessä tapahtuvaa puu-             tosta
13001: tavaran hankintaa. Asetus on maanhankinta-
13002: lupa-asioiden kehittämistyöryhmän mietintö               3 §. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muu-
13003: II:ssa (MMM 1988:5) tekemän esityksen mu-             tettavaksi siten, että maaseutuelinkeinolaki
13004: kainen.                                               oteta~n huomioon kun on kyse siitä, mihin
13005:                                                       tarkOituksiin kehittämisrahaston varoja voi-
13006:                                                       daan käyttää. Tämä on tarpeen, koska maa-
13007: 1.6. Laki pakkohuutokaupalla myytävien                seutuelinkeinolaki sisältää maatilalakia laajem-
13008:      kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle           min maaseutua koskevat eri elinkeinomuodot.
13009:                                                       Koska mukaan on tullut maaseudun pienyritys-
13010:   1 §. Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan tehtä-         toiminnan tukeminen ja rahoitus, tulisi kehit-
13011: väksi muutos, jolla viittaus maatilalakiin kor-       tämisrahaston varojen käyttömahdollisuuksia
13012: vataan viittauksena maaseutuelinkeinolakiin.          laajentaa vastaavasti.
13013:                                     1990 vp. -    HE n:o 145                                    7
13014: 
13015:    Pykälän 2 momenttia ehdotetaan myös muu-       jolla korvattaisiin viittaus maatilalakiin viit-
13016: tettavaksi sanamuodoltaan, koska edellä mai-      tauksella maaseutuelinkeinolakiin.
13017: nituin tavoin myös tavoitteet maaseutuelinkei-
13018: nolain myötä ovat laajentuneet, joten varojen
13019: käytöllä tulisi pyrkiä edistämään kaikkien        2. Voimaantulo
13020: maaseutuelinkeinolain mukaisten tavoitteiden
13021: toteuttamista. Momentin sisältö vastaisi aikai-
13022: sempaa, vaikka sen sanamuotoa on lyhennetty.        Lainmuutokset ehdotetaan tulevaksi voi-
13023:                                                   maan samanaikaisesti maaseutuelinkeinolain
13024:                                                   voimaantulon kanssa vuoden 1991 alusta.
13025: 1.8. Perintökaari
13026: 
13027:   25 luvun 4 §. Pykälän 1 momenttiin ehdote-        Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
13028:                                                   kunnalle seuraavat lakiehdotukset:
13029: taan tehtäväksi puhtaasti tekninen muutos,
13030: 8                                   1990 vp. -    HE n:o 145
13031: 
13032: 
13033: 
13034: 
13035: 1.
13036:                                             Laki
13037:                               luontaiselinkeinolain muuttamisesta
13038: 
13039:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13040:     kumotaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun luontaiselinkeinolain (610/84) 7 §, sekä
13041:     muutetaan 8 §:n 2 momentti, 9, 16, 19, 22-24 §, 25 §:n 1 momentin johdantokappale ja 4
13042: kohta, 28 §:n 1 momentti, 29-32 §, 33 §:n 2 momentti, 34 §:n 2 ja 3 momentti, 37 §, 38 §:n 1
13043: momentti, 40 § ja 44 §:n 2 momentti,
13044:   sellaisina kuin niistä ovat 19 § osittain muutettuna 9 päivänä helmikuuta 1990 annetulla lailla
13045: (163/90), 25 §:n 1 momentin 4 kohta ja 31 § 31 päivänä toukokuuta 1985 annetussa laissa
13046: (436/85) ja 44 §:n 2 momentti 31 päivänä joulukuuta 1987 annetussa laissa (1311/87),
13047: seuraavasti:
13048: 
13049:                       8§                                                19 §
13050:                H ankkimiskeinot                             Käyttösuunnitelmatoimitus
13051:                                                      Hankittua maata koskevan käyttösuunnitel-
13052:    Tämän lain tarkoituksiin voidaan käyttää       man laatii kolmijäseninen suunnittelutoimi-
13053: maatilalain (188/77), porotalouslain (161/90)     kunta maaseutupiirin määräyksestä. Käyttö-
13054: ja maaseutuelinkeinolain (    1 ) tarkoituk-      suunnitelman laatimisessa noudatettavasta il-
13055: siin muulla tavoin kuin oikeudesta hankkia        moitus- ja muusta menettelystä säädetään tar-
13056: maa- ja metsätalousmaata annetun lain (391/       kemmin asetuksella.
13057: 78) nojalla hankittua maata.                         Käyttösuunnitelma voidaan laatia ilman
13058:                                                   suunnittelutoimikuntaa, jos 1 momentissa tar-
13059:                       9§                          koitetun määräyksen antanut viranomainen
13060:                 Ostomenettely                     katsoo, ettei suunnitelman laatiminen toimi-
13061:                                                   kunnan toimesta ole tarpeen. Tällöin noudatet-
13062:    Hankittaessa tämän lain tarkoituksiin maata    tavasta menettelystä säädetään niin ikään tar-
13063: ostamalla ja vaihtamalla noudatetaan soveltu-     kemmin asetuksella.
13064: vin osin, mitä maaseutuelinkeinolain 36 §:ssä        Edellä 1 momentissa tarkoitetun suunnittelu-
13065: on säädetty, kuitenkin niin, että ostosta päät-   toimikunnan puheenjohtajana on maaseutupii-
13066: tää asianomainen maaseutupiiri.                   rin maanmittausinsinööri ja muina jäseninä
13067:    Valtion tämän lain mukaan ostamaa kiinteää     kaksi asianomaisen kunnan kunnanvaltuuston
13068: omaisuutta ei saa ulosmitata ulosottolain 4       valitsemaa henkilöä. Ellei maaseutupiirissä ole
13069: luvun 26 §:n nojalla edellisen omistajan tai      maanmittausinsinööriä tai tämä on estynyt vir-
13070: hänen saantomiehensä velasta, josta kiinteistö    kaansa hoitamasta, voi maatilahallitus määrätä
13071: ei panttioikeuden nojalla tai muuten ole vas-     suunnittelutoimikunnan puheenjohtajaksi muun
13072: taamassa.                                         maanmittausinsinöörin.
13073:                                                      Kunnanvaltuuston valitsemat suunnittelutoi-
13074:                      16 §                         mikunnan jäsenet sekä heidän varamiehensä
13075:     Maan käyttäminen muihin tarkoituksiin         valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Milloin
13076:                                                   käyttösuunnitelma koskee Enontekiön, Inarin,
13077:    Jos hankittua omaisuutta ei tarvita tämän      Utsjoen tai Sodankylän kunnassa olevaa maa-
13078: lain tarkoituksiin, voidaan se käyttää maaseu-    ta, on kunnanvaltuuston valitsemista jäsenistä
13079: tuelinkeinolain, porotalouslain tai kohtalain     toisen sekä hänen varamiehensä oltava saame-
13080: tarkoituksiin taikka käyttää muihin tarkoituk-    laissyntyinen, kohtalaissa tarkoitetuilla alueilla
13081: siin noudattaen, mitä oikeudesta luovuttaa val-   syntyperäinen koltta.
13082: tion maaomaisuutta ja tuloatuottavia oikeuk-         Jos suunnittelutoimikunnassa ilmenee eri-
13083: sia annetussa laissa (687 178) on säädetty.       mielisyyttä asian ratkaisemisesta, päätetään
13084:                                       1990 vp. -     HE n:o 145                                    9
13085: 
13086: asia äänestämällä noudattaen samaa menette-          todistamisesta, lainhuudon hakemisesta sekä
13087: lyä kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa.           myyntihinnan, sen koron ja uloshakukulujen
13088:                                                      panttioikeudesta samoin kuin tämän vuoksi
13089:                       22 §                           kiinnitysrekisteriin tehtävistä ilmoituksista on
13090:         Käyttösuunnitelman vahvistaminen             soveltuvin osin voimassa, mitä maaseutuelin-
13091:                                                      keinolain 44 ja 46 §:ssä on säädetty.
13092:      Käyttösuunnitelman vahvistaa maaseutupii-
13093: n.                                                                        25 §
13094:    Milloin omaisuutta on ehdotettu käytettä-                             Lainat
13095: väksi muuhun kuin tämän lain tarkoituksiin,
13096: eikä maaseutupiirillä ole sen mukaan kuin               Maaseutuelinkeinolain 4 §:n      momentin 7
13097: erikseen on säädetty, oikeutta luovuttaa val-        ja 8 kohdassa tarkoitetut luottolaitokset voivat
13098: tion maaomaisuutta, on käyttösuunnitelma täl-        maatilahallituksen osoittamista maatilatalou-
13099: tä osin siirrettävä maatilahallituksen vahvistet-    den kehittämisrahaston varoista myöntää sano-
13100: tavaksi.                                             tun lain 26 §:ssä tarkoitetuin tavoin tämän lain
13101:    Käyttösuunnitelman vahvistamista koskeva          nojalla lainaa:
13102: päätös voidaan antaa asianosaiselle tiedoksi
13103: postitse virkakirjeessä. Tiedoksisaannin katso-        4) asuinrakennuksen rakentamista, laajenta-
13104: taan tällöin tapahtuneen, ellei muuta näytetä,       mista ja peruskorjausta sekä asuinympäristön
13105: seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun päätös        parantamista varten (asuntolaina);
13106: on asianosaisen ilmoittamalla osoitteella varus-
13107: tettuna jätetty postin kuljetettavaksi. Muutoin
13108: noudatetaan mitä tiedoksiannosta hallintoasi-                             28 §
13109: oissa annetussa laissa (232/66) on säädetty.
13110:                                                                      Myyntihinnat
13111:    Asianosaisella tarkoitetaan henkilöä, joka
13112: on hakenut käyttösuunnitelman kohteena ole-             Luontaiselinkeinotilan ja lisäalueen myynti-
13113: vaa tilaa, lisäaluetta tai muuta aluetta, oikeutta   hinnan maksuaika on enintään 30 vuotta.
13114: tai osuutta. Niinikään asianosainen on myös se       Myyntihinnan vuotuinen korko on neljä pro-
13115: kunta, jonka aluetta toimitus koskee.                senttia. Myyntihinta voi olla, hakijan olosuh-
13116:    Maaseutupiirin tämän pykälän nojalla teke-        teet huomioon ottaen, koroton enintään ensim-
13117: mään päätökseen saa hakea muutosta valitta-          mäiset 5 vuotta ja sen lyhennysten periminen
13118: malla maatilahallitukseen. Maatilahallituksen        voidaan aloittaa enintään 5 vuotta säännönmu-
13119: tämän pykälän nojalla antamaan päätökseen ei         kaista ajankohtaa myöhemmin sen mukaan
13120: saa hakea muutosta valittamalla. Sanottu kos-        kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Edellä
13121: kee myös maaseutupiirin päätöksen johdosta           11 §:ssä tarkoitettujen muiden alueiden sekä
13122: tehtyyn valitukseen annettua maatilahallituk-        osuuksien myyntihintojen osalta vastaava aika
13123: sen päätöstä.                                        on enintään 10 vuotta sekä vuotuinen korko
13124:                                                      kahdeksan prosenttia. Myyntihintojen maksu-
13125:                       23 §                           ajoista säädetään tarkemmin asetuksella.
13126:              Maanmittaustoimitukset
13127:    Käyttösuunnitelmaan liittyvistä maanmit-                               29 §
13128: taustoimituksista ja niiden kustannusten suo-
13129:                                                                        Lainaehdot
13130: rittamisesta on voimassa, mitä maaseutuelin-
13131: keinolain 43 §:n 1 ja 4 momentissa on säädet-          Lainojen enimmäismäärät ovat:
13132: ty.                                                     1) maanosto- ja sisarosuuslainassa 85 pro-
13133:                                                      senttia omaisuuden hankintahinnasta;
13134:                       24 §                             2) asuntolainassa ja rakentamislainassa 60
13135:                    Myyminen                          prosenttia hyväksytyn kustannusarvion mää-
13136:                                                      rästä; sekä
13137:   Kauppakirjojen laatimisesta ja allekirjoitta-        3) sähköistämislainassa 75 prosenttia ja
13138: misesta, hinnan uudelleen määräämisestä ereh-        muissa Iainoissa enintään 60 prosenttia hyväk-
13139: dyksen tai omaisuuden arvon olennaisesti             syttävän kustannusarvion tai hyväksyttävien
13140: muuttumisen johdosta, Iuovutuskirjan oikeaksi        kustannusten määrästä.
13141: 
13142: 2 300042H
13143: 10                                   1990 vp. -    HE n:o 145
13144: 
13145:    Sellaisen kaupan rahoittamiseen, jossa han-     maksuista on voimassa vastaavasti, mitä maa-
13146: kittavan omaisuuden luovutushinta ilmeisesti       seutuelinkeinolain 48 §:n 2 ja 3 momentissa on
13147: ylittää paikkakunnan käyvän hinnan, ei maan-       säädetty.
13148: osto- ja sisarosuuslainaa saa myöntää.
13149:    Laina-aika on enintään 30 vuotta. Takaisin-                           33 §
13150: maksuajoista säädetään tarkemmin asetuksel-                           Avustukset
13151: la. Lainan korko on neljä prosenttia. Tuotan-
13152: torakennuksen ja asuinrakennuksen rakenta-            Jos työtä, johon on myönnetty 26 §:ssä tar-
13153: miseen, peruskorjaamiseen ja laajentamiseen        koitettua avustusta, ei ole suoritettu asetuksella
13154: myönnetyt lainat sekä maanosto- ja sisarosuus-     säädettävän määräajan kuluessa, voi maaseu-
13155: lainat voivat olla, hakijan olosuhteet huo-        tupiiri velvoittaa avustuksen saajan tai hänen
13156: mioon ottaen, korottomat enintään ensimmäi-        oikeudenomistajansa suorittamaan avustuksen
13157: set 5 vuotta ja niiden lyhennysten periminen       kokonaan tai osittain takaisin valtiolle. Takai-
13158: voidaan aloittaa enintään 5 vuotta säännönmu-      sin. perittävä avustus saadaan riippumatta siitä,
13159: kaista ajankohtaa myöhemmin sen mukaan             kumka kauan on kulunut takaisinperimispää-
13160: kuin asetuksella tarkemmin säädetään.              töksestä, ottaa siitä tilasta, jonka hyväksi teh-
13161:                                                    tävistä töistä on kysymys, samalla etuoikeudel-
13162:                    30 §                            la kuin kiinteistöistä menevistä julkisoikeudel-
13163:                  Muut ehdot                        lisista suorituksista on säädetty. Periminen saa-
13164:                                                    daan toimittaa verojen ulosotosta säädetyssä
13165:    Lainojen ja avustusten myöntämismenette-        järjestyksessä.
13166: lystä, maksattamisesta, vakuuksista, valtion-
13167: vastuusta, lainojen ja myyntihintojen takaisin-
13168: perimisestä, lykkäysten myöntämisestä ja pe-                            34 §
13169: ruuttamisesta sekä lainojen hoitamisesta luot-
13170: tolaitokselle aiheutuvien kulujen korvaamisesta              Tienteko- ja vesihuoltotyöt
13171: ja korvausten takaisinperimisestä sekä lainojen
13172: ja avustusten valvonnasta, samoin kuin muis-          Valtion toimesta suoritettujen 1 momentissa
13173: takin lainoitusta, myyntihintoja ja avustuksia     tarkoitettujen töiden kustannuksista peritään
13174: koskevista seikoista on tässä laissa säädetyin     tilan omistajalta se määrä, jolla tilan arvon
13175: poikkeuksin soveltuvin osin voimassa, mitä         tarkoitukseensa käytettynä voidaan katsoa
13176: maaseutuelinkeinolain 26 §:n 3 momentissa,         nousseen sanottujen töiden johdosta, enintään
13177: 27 §:ssä, 29 §:n 3 ja 4 momentissa, 30-            kuitenkin 10 prosenttia tilan osalle tulleiden
13178: 31 §:ssä, 32 §:n 3 momentissa, 47 §:ssä, 48 §:n    kustannusten määrästä. Perittävän määrän ta-
13179: 1 ja 4 momentissa sekä50-51 §:ssä on vastaa-       kaisinmaksuaika on 10 vuotta ja sen vuotuinen
13180: vista lainoista ja myyntihinnoista sekä avustuk-   korko on neljä prosenttia. Takaisinperinnästä
13181: sista säädetty.                                    päättää maaseutupiiri.
13182:                                                       Edellä 2 momentissa tarkoitetusta perittäväs-
13183:                      31 §                          tä määrästä, sen koron ja uloshakukulujen
13184:                                                    panttioikeudesta sekä tämän vuoksi kiinnitys-
13185: Myyntihinnan ja lainojen koron korottaminen        asiain pöytäkirjaan tehtävästä ilmoituksesta on
13186:    Luontaiselinkeinotilan ja lisäalueen myynti-    soveltuvin osin voimassa, mitä näistä seikoista
13187: hinnan sekä lainojen vuotuista korkoa voidaan      on maaseutuelinkeinolain 46 §: ssä säädetty.
13188: tarkistaa aikaisintaan kuudennen lainavuoden       Takaisinperintään ja lykkäysten myöntämi-
13189: alusta lukien enintään kahdella prosenttiyksi-     seen, irtisanomiseen ja muihinkin seikkoihin
13190: köllä luoton syntymisen jälkeen yleisessä kor-     nähden, jotka liittyvät kysymyksessä olevaan
13191: kotasossa tapahtuneita muutoksia vastaavasti.      osuuteen, on tässä laissa säädetyin poikkeuksin
13192: Myyntihinnan ja lainojen koron tarkistamises-      soveltuvin osin voimassa, mitä maaseutuelin-
13193: ta päättää valtioneuvosto.                         keinolaissa on osuuksien osalta säädetty.
13194: 
13195:                    32 §                                                  37 §
13196:  Rakennuspaikalla suoritettavat tarkastukset                         Rajoitukset
13197:    Rakennuspaikalla suoritettavista tarkastuk-       Oikeustoimi, jolla ilman maaseutupiirin lu-
13198: sista sekä niistä rakennuttajalta perittävistä     paa luovutetaan luontaiselinkeinotilan tai lisä-
13199:                                        1990 vp. -     HE n:o 145                                      II
13200: 
13201: aluetta antamalla muodostetun vastaavan tilan         lä sanottu on vastaavasti voimassa myös, mil-
13202: taikka sen osan omistus- tai vuokraoikeus, on         loin tila, joka ei ole 37 §:ssä tai porotilalain
13203: mitätön. Ilman maaseutupiirin lupaa ei tilaa          26 §:ssä säädettyjen rajoitusten alainen, tai sen
13204: myöskään saa osittaa tai jakaa. Milloin saaja-        osa on luovutettu muulle kuin maaseutupiirin
13205: na tulisi olemaan muu kuin 4, 5 ja 6 §:n              hyväksymälle henkilölle.
13206: mukaan tukemiskelpoinen henkilö, kyseisen lu-
13207: van antaa maatilahallitus ja se saadaan myön-
13208: tää vain erityisen painavista syistä.                                       40 §
13209:    Tässä pykälässä säädetyt rajoitukset ovat                          Viittaussäännös
13210: voimassa 30 vuotta siitä päivästä lukien, jona
13211: tilasta tai lisäalueesta tehty kauppakirja on            Valtion vapaudesta olla suorittamatta kun-
13212: allekirjoitettu. Rajoitusten estämättä on tilan       nallis- ja kirkollisveroa, asiakirjojen lähettämi-
13213: kiinnittäminen muun kuin vuokraoikeuden va-           sestä, käyttösuunnitelmaa laadittaessa sattu-
13214: kuudeksi ja muu pantiksipallo velan maksami-          neen erehdyksen korjaamisesta ja tässä laissa
13215: sen vakuudeksi sekä ulosmittaus ja pakkohuu-          tarkoitettuja tehtäviä suorittavien henkilöiden
13216: tokaupalla myyminen sallittu. Maatilahallitus         virkavastuusta on vastaavasti noudatettava,
13217: voi, milloin siihen on erityisiä syitä olemassa,      mitä maaseutuelinkeinolain 36 §:n 3 momentis-
13218: vapauttaa tilan tai sen osan tässä pykälässä          sa, 44 §:n I momentissa, 47 §:n 3 momentissa
13219: säädetyistä rajoituksista. Maaseutupiiri voi          sekä 53 §:ssä säädetään.
13220: kuitenkin samoin edellytyksin vapauttaa tilan
13221: tai sen osan mainituista rajoituksista niissä                              44 §
13222: tapauksissa, joissa maaseutupiiri antaa 1 mo-                      Asetuksen antaminen
13223: mentin nojalla luovutusluvan. Kyseisten rajoi-
13224: tusten merkitsemisestä maarekisteriin sekä nii-
13225:                                                          Maatilahallitus voi antaa tätä lakia ja sen
13226: tä koskevista ilmoituksista säädetään asetuksel-      nojalla annettavaa asetusta ja 4 §:n 2 momen-
13227: la.                                                   tin nojalla annettavaa valtioneuvoston päätös-
13228:     Maaseutupiiri ja maatilahallitus voivat liittää
13229:                                                       tä tarkemmat määräykset lainojen, avustusten
13230: edellä tässä pykälässä tarkoitettua lupaa ja
13231:                                                       ja muiden tässä laissa tarkoitettujen etuoksien
13232: vapauttamista koskevaan päätökseensä ehdon,           myöntämisestä. Maatilahallitus vahvistaa niin
13233: että tämän lain mukainen laina tai myyntihin-         ikään kauppa- ja velkakirjakaavat, hakemus-
13234: tasaaminen on kokonaan tai osittain heti mak-
13235:                                                       ja päätöskaavat sekä muut tämän lain toimeen-
13236: settava takaisin korkoineen. Jos tilaa varten on
13237:                                                       panoa varten tarpeelliset kaavat ja menettelyta-
13238: myönnetty tämän lain mukainen rakennus-               paohjeet.
13239: avustus, eikä sen myöntämisestä ole kulunut 15
13240: vuotta, voidaan päätökseen myös liittää ehto,            Tämä laki tulee voimaan         päivänä
13241: että sanottu avustus tai osa siitä on heti mak-
13242:                                                       kuuta 19 . Ennen tämän lain voimaantuloa
13243: settava takaisin.                                     myönnettyjen luottojen ja avustusten suhteen
13244:                                                       noudatetaan muiden kuin menettelytapojen
13245:                        38 §                           osalta aikaisempia lain säännöksiä ja sopimuk-
13246:                  Eräät lisäehdot                      sen ehtoja.
13247:                                                          Tämän lain voimaan tullessa vireillä olevat
13248:    Milloin tämän lain nojalla maata, luottoa tai      käyttösuunnitelmat vahvistaa maaseutupiiri.
13249: rakennusavustusta saanut henkilö tai hänen               Kunnanvaltuuston suunnittelutoimikuntaan
13250: oikeudenomistajansa tahi, jos heitä on useita,        valitsemat henkilöt toimivat tämän lain voi-
13251: kukaan heistä ei ole kolmeen vuoteen vakitui-         maantultua suunnittelutoimikunnan jäseninä
13252: sesti asunut asianomaisella luontaiselinkeinoti-      siihen saakka, kunnes kunnanvaltuusto on
13253: lalla, lisäaluetta antamalla muodostetulla tilal-     19 §:n 4 momentin mukaisesti valinnut heidän
13254: la tai niihin verrattavalla tilalla, voidaan tilaa    sijaansa uudet jäsenet ja heille varamiehet.
13255: rasittava jäljellä oleva valtion tai luottolaitok-    Vaali on toimitettava kolmen kuukauden kulu-
13256: sen saaminen kokonaan tai osittain ja, sikäli         essa lain voimaantulosta. Edellä tarkoitetut
13257: kuin I5 vuotta ei ole kulunut avustuksen              uudet jäsenet ja heidän varamiehensä on valit-
13258: myöntämisestä, myös sanottu avustus tai osa           tava siksi ajaksi, mikä valtuutettujen toimikau-
13259: siitä määrätä heti takaisin maksettavaksi. Edel-      desta on jäljellä.
13260: 12                                    1990 vp. -     HE n:o 145
13261: 
13262: 2.                                             Laki
13263:                                       kolttalain muuttamisesta
13264: 
13265:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13266:   muutetaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun kohtalain (611/84) 9 §, 12 §:n 1-3 momentti
13267: sekä 15 § näin kuuluviksi:
13268: 
13269:                        9 §                           tila luontaiselinkeinolain 37 §:ssä säädettyjen
13270:             Suunnittelutoimikunta                    rajoitusten alaiseksi. Kyseisten rajoitusten mer-
13271:                                                      kitseruisestä maarekisteriin sekä niitä koskevis-
13272:    Käyttösuunnitelmaa tämän lain tarkoituksiin       ta ilmoituksista säädetään asetuksella.
13273: käytettävästä maasta laadittaessa on luontais-          Maaseutupiiri ja maatilahallitus voivat liittää
13274: elinkeinolain 19 §:n 4 momentissa tarkoitettu-       edellä tässä pykälässä tarkoitettua lupaa ja
13275: jen kunnanvaltuuston suunnittelutoimikuntaan         vapauttamista koskevaan päätökseen ehdon,
13276: valitsemien jäsenten ja heidän varamiestensä         että tämän lain nojalla syntynyt laina tai myyn-
13277: oltava syntyperäisiä kolttia.                        tihintasaaminen on kokonaan tai osaksi heti
13278:                                                      maksettava takaisin korkoineen. Jos tilaa var-
13279:                       12 §                           ten on myönnetty tämän lain nojalla rakennus-
13280:                   Rajoitukset                        avustusta eikä sen myöntämisestä ole kulunut
13281:                                                      15 vuotta, voidaan päätökseen myös liittää
13282:    Oikeustoimi, jolla ilman maaseutupiirin lu-       ehto, että sanottu avustus tai osa siitä on heti
13283: paa luovutetaan kolttatilan tahi sen osan omis-      maksettava valtiolle takaisin.
13284: tus- tai vuokraoikeus, on mitätön. Ilman maa-
13285: seutupiirin lupaa ei tilaa myöskään saa osittaa
13286: tai jakaa. Milloin saajana tulisi olemaan muu                              15 §
13287: kuin tämän lain 3 ja 4 §:n mukaan tukemiskel-
13288:                                                                         Verovapaus
13289: poinen koltta, kyseisen luvan antaa maatilahal-
13290: litus ja se saadaan myöntää vain erityisen             Valtion verovapaudesta tämän lain tarkoi-
13291: painavista syistä.                                   tuksiin hankitun maan osalta on vastaavasti
13292:    Edellä tässä pykälässä säädetyt rajoitukset       voimassa, mitä maaseutuelinkeinolain 53 §:ssä
13293: ovat voimassa 30 vuotta siitä päivästä lukien,       on säädetty.
13294: jona tilasta tai lisäalueesta tehty kauppakirja
13295: on allekirjoitettu. Rajoitusten estämättä on            Tämä laki tulee voimaan      päivänä
13296: kohtatilan kiinnittäminen muun oikeuden kuin         kuuta 19
13297: vuokraoikeuden vakuudeksi ja muu pantiksi-              Ennen tämän lain voimaantuloa annettujen
13298: pano velan maksamisen vakuudeksi sekä ulos-          luottojen ja avustusten suhteen noudatetaan
13299: mittaus ja pakkohuutokaupalla myyminen sal-          muiden kuin menettelytapojen osalta aikaisem-
13300: littu. Maatilahallitus voi, milloin siihen on        pia lain säännöksiä ja sopimuksen ehtoja.
13301: olosuhteet huomioon ottaen erityisiä syitä ole-         Tämän lain voimaan tullessa vireillä olevat
13302: massa, vapauttaa tilan tai sen osan tässä pykä-      käyttösuunnitelmat vahvistaa maaseutupiiri.
13303: lässä säädetyistä rajoituksista. Maaseutupiiri          Kunnanvaltuuston suunnittelutoimikuntaan
13304: voi kuitenkin samoin edellytyksin vapauttaa          valitsemat henkilöt toimivat tämän lain voi-
13305: tilan tai sen osan mainituista rajoituksista niis-   maantultua suunnittelutoimikunnan jäseninä
13306: sä tapauksissa, joissa maaseutupiiri antaa 1         siihen saakka, kunnes kunnanvaltuusto on tä-
13307: momentin nojalla luovutusluvan. Jos tämän            män lain 9 §:n ja luontaiselinkeinolain 19 §:n 4
13308: lain mukainen tila on muodostettu liittämällä        momentin mukaisesti valinnut heidän sijaansa
13309: aluetta eräiden kolttien asuttamisesta annetun       uudet jäsenet ja heille varamiehet. Vaali on
13310: lain (273/55) 3 §:n mukaisten rajoitusten alai-      toimitettava kolmen kuukauden kuluessa lain
13311: seen tilaan, lakkaavat viimeksi mainitut rajoi-      voimaantulosta. Edellä tarkoitetut uudet jäse-
13312: tukset ja tila tulee tämän pykälän mukaisten         net ja heidän varamiehensä on valittava siksi
13313: rajoitusten alaiseksi. Jos kysymys on kuitenkin      ajaksi, mikä valtuutettujen toimikaudesta on
13314: luontaiselinkeinotilan muodostamisesta, tulee        jäljellä.
13315:                                      1990 vp. -   HE n:o 145                                    13
13316: 
13317: 
13318: 3.
13319:                                               Laki
13320:                                   porotalouslain muuttamisesta
13321: 
13322:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13323:   kumotaan 9 päivänä helmikuuta 1990 annetun porotalouslain (161/90) 5 §,
13324:   muutetaan 7 §:n 3 momentti, 8, 9 ja II§, 12 §:n 1 ja 3 momentti, 15-17 §, 18 §:n
13325: johdantokappale ja 4 kohta, 20 §, 21 §:n 1 momentti, 22-25 §, 26 §:n 1 ja 2 momentti, 31 §,
13326: 32 §:n 1 momentti, 34 §, 41 §:n 2 momentti ja 43 § sekä
13327:   lisätään 12 §:ään uusi 4 ja 5 momentti sekä lakiin uusi 34 a § seuraavasti:
13328: 
13329:                       7 §                         tuelinkeinolain tai luontaiselinkeinolain tarkoi-
13330:                                                   tuksiin taikka käyttää muihin tarkoituksiin
13331:        Soveltamisalaa koskevat rajaukset
13332:                                                   noudattaen, mitä oikeudesta luovuttaa valtion
13333:                                                   maaomaisuutta ja tuloatuottavia oikeuksia an-
13334:   Tämän lain mukaista rakennusavustusta
13335:                                                   netussa laissa (687 /78) on säädetty.
13336: asuinrakennusta varten ei saa kohdistaa sellai-
13337: sen omistajan tai haltijan hyväksi, jonka tilan
13338:                                                                         12 §
13339: rakentamista on tuettu porotilalain (590/69)
13340: 19 §:n mukaisin rakennuspalkkioin.                          Käyttösuunnitelmatoimitus
13341:                                                     Hankittua maata koskevan käyttösuunnitel-
13342:                       8 §                         man laatii kolmijäseninen suunnittelutoimi-
13343:               Alaan hankkiminen                   kunta maaseutupiirin määräyksestä. Käyttö-
13344:                                                   suunnitelman laatimisessa noudatettavasta il-
13345:   Tämän lain tarkoituksiin voidaan hankkia        moitus- ja muusta menettelystä säädetään tar-
13346: maata ostamalla ja vaihtamalla tiloja, tilan-     kemmin asetuksella.
13347: osia, osuuksia ja oikeuksia. Lisäksi tämän lain
13348: tarkoituksiin voidaan käyttää porotilalain sekä      Edellä 1 momentissa tarkoitetun suunnittelu-
13349: maatilalain (188/77) ja maaseutuelinkeinolain     toimikunnan puheenjohtajana on maaseutupii-
13350: (    1 ) tarkoituksiin muulla tavoin kuin oi-     rin maanmittausinsinööri ja muina jäseninä
13351: keudesta hankkia maa- ja metsätalousmaata         asianomaisen kunnanvaltuuston valitsemat
13352: annetun lain (391/78) nojalla hankittua maata.    henkilöt. Ellei maaseutupiirissä ole maanmit-
13353:                                                   tausinsinööriä tai tämä on estynyt virkaansa
13354:                       9 §                         hoitamasta, voi maatilahallitus määrätä suun-
13355:                  Ostomenettely                    nittelutoimikunnan puheenjohtajaksi muun
13356:                                                   maanmittausinsinöörin.
13357:   Hankittaessa maata tämän lain tarkoituksiin        Kunnanvaltuuston valitsemat jäsenet sekä
13358: ostamalla ja vaihtamalla noudatetaan soveltu-     heidän varamiehensä valitaan neljäksi vuodeksi
13359: vin osin, mitä maaseutuelinkeinolain 36 §:ssä     kerrallaan. Kunnanvaltuuston valitsemista jä-
13360: on säädetty, kuitenkin niin, että ostosta päät-   senistä tulee toisen ja hänen varamiehensä olla
13361: tää asianomainen maaseutupiiri.                   porotalouden harjoittaja. Milloin käyttösuun-
13362:    Valtion tämän lain mukaan ostamaa kiinteää     nitelma koskee Enontekiön, Inarin, Utsjoen tai
13363: omaisuutta ei saa ulosmitata ulosottolain 4       Sodankylän kunnassa olevaa maata, on kun-
13364: luvun 26 §:n nojalla edellisen omistajan tai      nanvaltuuston valitsemista jäsenistä toisen ja
13365: hänen saaotamiehensä velasta, josta kiinteistö    hänen varamiehensä oltava saamelaissyntyi-
13366: ei panttioikeuden nojalla tai muuten ole vas-     nen. Milloin käyttösuunnitelma koskee koltta-
13367: taamassa.                                         lain 2 §:ssä tarkoitettua aluetta, on kunnanval-
13368:                                                   tuuston valitsemista jäsenistä toisen ja hänen
13369:                       11 §                        varamiehensä oltava syntyperäinen koltta.
13370:      Alaan käyttäminen muihin tarkoituksiin          Jos suunnittelutoimikunnassa ilmenee eri-
13371:                                                   mielisyyttä asian ratkaisemisesta, päätetään
13372:    Jos hankittua omaisuutta ei tarvita tämän      asia äänestämällä noudattaen samaa menette-
13373: lain tarkoituksiin, voidaan se käyttää maaseu-    lyä kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa.
13374: 14                                    1990 vp. -    HE n:o 145
13375: 
13376:                       15 §                          maaseutuelinkeinolain 44 ja 46 §:ssä on säädet-
13377:                                                     ty.
13378:         Käyttösuunnitelman vahvistaminen
13379:      Käyttösuunnitelman vahvistaa maaseutupii-                            18 §
13380: n.                                                                      Lainat
13381:    Milloin omaisuutta on ehdotettu käytettä-
13382: väksi muuhun kuin tämän lain tarkoituksiin,            Maaseutuelinkeinolain 4 § :n 1 momentin 7
13383: eikä maaseutupiirillä ole sen mukaan kuin           ja 8 kohdassa tarkoitetut luottolaitokset voivat
13384: erikseen on säädetty, oikeutta luovuttaa val-       maatilahallituksen osoittamista maatilatalou-
13385: tion maaomaisuutta, on käyttösuunnitelma täl-       den kehittämisrahaston varoista myöntää sano-
13386: tä osin alistettava maatilahallituksen vahvistet-   tun lain 26 §:ssä tarkoitetuin tavoin tämän lain
13387: tavaksi.                                            nojalla lainaa:
13388:    Käyttösuunnitelman vahvistamista koskeva
13389: päätös voidaan antaa asianosaiselle tiedoksi          4) asuinrakennuksen rakentamista, laajenta-
13390: postitse virkakirjeessä. Tiedoksisaannin katso-     mista ja peruskorjausta sekä asuinympäristön
13391: taan tällöin tapahtuneen, ellei muuta näytetä,      parantamista varten (asuntolaina);
13392: seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun päätös
13393: on asianosaisen ilmoittamalla osoitteella varus-
13394: tettuna jätetty postin kuljetettavaksi. Muutoin
13395: noudatetaan, mitä tiedoksiannosta hallintoasi-                           20 §
13396: oissa annetussa laissa (232/66) on säädetty.            Lainoin ja avustuksin luettavat tilat
13397:    Asianosaisella tarkoitetaan 1 momentissa
13398: henkilöä, joka on käyttösuunnitelmatoimituk-           Maanostolainaa ei saa myöntää tilan tai
13399: sessa hakenut lisäaluetta tai 10 §:ssä tarkoitet-   alueen hankkimista varten, jos tilan tai, mikäli
13400: tua muuta aluetta, oikeutta tai osuutta. Käyt-      kysymys on lisäalueen hankkimisesta, muodos-
13401: tösuunnitelmatoimituksessa on asianosainen          tuvan tilan metsän vuotuinen puuntuotto ylit-
13402: myös se kunta, jonka aluetta toimitus koskee.       tää 150 kiintokuutiometriä kestävää hakkuu-
13403:    Maatilahallituksen tämän pykälän nojalla         määrää soveltaen. Muitakaan tämän lain mu-
13404: antamaan päätökseen ei saa hakea muutosta           kaisia etuuksia ei saa antaa sanottua suurem-
13405: valittamalla. Sanottu koskee myös maaseutu-         paa tilaa varten. Rakennusavustusta asuin-
13406: piirin päätöksen johdosta tehtyyn valitukseen       rakennusta varten annettaessa vastaava enim-
13407: annettua maatilahallituksen päätöstä.               mäistuotto on kuitenkin 75 kiintokuutiometriä
13408:                                                     sikäli kuin kysymys ei ole porotilalain mukai-
13409:                       16 §                          sin maankäyttötoimenpitein tuetusta sanottua
13410:                                                     suuremmasta tilasta. Lisäaluetta annettaessa
13411:              Maanmittaustoimitukset                 on lisäksi noudatettava, mitä 10 §:ssä on sää-
13412:    Käyttösuunnitelmaan liittyvistä maanmit-         detty.
13413: taustoimituksista ja niiden kustannusten suo-
13414: rittamisesta on voimassa, mitä maaseutuelin-                             21 §
13415: keinolain 43 §:n 1 ja 4 momentissa on säädet-                       Myyntihinnat
13416: ty.
13417:                                                        Porotaloustilaan liitettävän lisäalueen myyn-
13418:                       17 §                          tihinnan maksuaika on enintään 30 vuotta.
13419:                                                     Myyntihinnan vuotuinen korko on neljä pro-
13420:                    Myyminen                         senttia. Myyntihinta voi olla, hakijan olosuh-
13421:   Kauppakirjojen laatimisesta ja allekirjoitta-     teet huomioon ottaen, koroton enintään ensim-
13422: misesta, hinnan uudelleen määräämisestä ereh-       mäiset 5 vuotta ja sen lyhennysten periminen
13423: dyksen tai omaisuuden arvon olennaisesti            voidaan aloittaa enintään 5 vuotta säännönmu-
13424: muuttumisen johdosta, luovutuskirjan oikeaksi       kaista ajankohtaa myöhemmin sen mukaan
13425: todistamisesta, lainhuudon hakemisesta sekä         kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Edellä
13426: myyntihinnan, sen koron ja uloshakukulujen          10 §:ssä tarkoitettujen muiden alueiden sekä
13427: panttioikeudesta samoin kuin tämän vuoksi           osuuksien ja oikeuksien myyntihintojen mak-
13428: kiinnitysasiain pöytäkirjaa varten tehtävistä il-   suaika on enintään kymmenen vuotta sekä
13429: moituksista on soveltuvin osin voimassa, mitä       vuotuinen korko kahdeksan prosenttia. Myyn-
13430:                                      1990 vp. -    HE n:o 145                                    15
13431: 
13432: tihintojen maksuajoista säädetään tarkemmin                             24 §
13433: asetuksella.                                               Lainojen koron korottaminen
13434:                                                      Porotaloustilan ja lisäalueen myyntihinnan
13435:                      22 §                          sekä lainojen vuotuista korkoa voidaan tarkis-
13436:                   Lainaehdot                       taa aikaisintaan kuudennen lainavuoden alusta
13437:                                                    lukien enintään kahdella prosenttiyksiköllä
13438:    Lainojen enimmäismäärät ovat:                   luoton syntymisen jälkeen yleisessä korkota-
13439:    1) maanosto- ja sisarosuuslainassa 85 pro-      sossa tapahtuneita muutoksia vastaavasti.
13440: senttia omaisuuden hankintahinnasta;               Myyntihinnan ja lainojen koron tarkistamises-
13441:    2) asuntolainassa ja rakentamislainassa 60      ta päättää valtioneuvosto.
13442: prosenttia    hyväksyttävän   kustannusarvion
13443: määrästä;                                                               25 §
13444:    3) sähköistäruislainassa 75 prosenttia ja        Rakennuspaikalla suoritettavat tarkastukset
13445: muissa lainoissa 60 prosenttia hyväksyttävän
13446: kustannusarvion tai hyväksyttävien kustannus-         Rakennuspaikalla suoritettavista tarkastuk-
13447: ten määrästä.                                      sista sekä niistä rakennuttajalta perittävistä
13448:    Sellaisen kaupan rahoittamiseen, jossa han-     maksuista on voimassa vastaavasti, mitä maa-
13449: kittavan omaisuuden luovutushinta ilmeisesti       seutuelinkeinolain 48 §:n 2 ja 3 momentissa on
13450: ylittää paikkakunnan käyvän hinnan, ei maan-       säädetty.
13451: osto- ja sisarosuuslainaa saa myöntää.
13452:    Laina-aika on enintään 30 vuotta. Takaisin-                           26 §
13453: maksuajoista säädetään tarkemmin asetuksel-                          Avustukset
13454: la. Lainan korko on neljä prosenttia. Tuotan-
13455: torakennuksen ja asuinrakennuksen rakenta-            Avustusten prosentuaalisista enimmmsmaa-
13456: miseen, peruskorjaamiseen ja laajentamiseen        ristä säädetään tarkemmin asetuksella. Avustus
13457: myönnetyt lainat sekä maanostoon myönnetyt         voi kuitenkin olla enintään 60 prosenttia hy-
13458: lainat voivat olla, hakijan olosuhteet huo-        väksyttävistä kustannuksista. Milloin avustuk-
13459: mioon ottaen, korottomat enintään ensimmäi-        sen ohella myönnetään myös lainaa, saa avus-
13460: set 5 vuotta ja niiden lyhennysten periminen       tuksen ja lainan yhteismäärä kattaa mainitut
13461: voidaan aloittaa enintään 5 vuotta säännönmu-      kustannukset kokonaisuudessaankin.
13462: kaista ajankohtaa myöhemmin sen mukaan                Jos työtä, johon on myönnetty tässä laissa
13463: kuin asetuksella tarkemmin säädetään.              tarkoitettua avustusta, ei ole suoritettu asetuk-
13464:                                                    sella säädettävän määräajan kuluessa, voi maa-
13465:                      23 §                          seutupiiri velvoittaa avustuksen saajan tai hä-
13466:                  Muut ehdot                        nen oikeudenomistajansa suorittamaan avus-
13467:                                                    tuksen kokonaan tai osittain takaisin valtiolle.
13468:    Lainojen ja avustusten myöntämismenette-        Takaisin perittävä avustus saadaan riippumatta
13469: lystä, maksattamisesta, vakuuksista, valtion-      siitä, kuinka kauan on kulunut takaisinperi-
13470: vastuusta, lainojen ja myyntihintojen takaisin-    mispäätöksestä, ottaa siitä tilasta, jonka hy-
13471: perimisestä, lykkäysten myöntämisestä ja pe-       väksi tehtävistä töistä on kysymys, samalla
13472: ruuttamisesta sekä lainojen hoitamisesta luot-     etuoikeudella kuin kiinteistöistä menevistä jul-
13473: tolaitokselle aiheutuvien kulujen korvaamisesta    kisoikeudellisista suorituksista on säädetty. Pe-
13474: ja korvausten takaisin periruisestä sekä laino-    riminen saadaan toimittaa verojen ulosotosta
13475: jen ja avustusten valvonnasta samoin kuin          säädetyssä järjestyksessä.
13476: muistakin lainoitusta, myyntihintoja ja avus-
13477: tuksia koskevista seikoista on tässä laissa sää-
13478: detyin poikkeuksin soveltuvin osin voimassa,                             31 §
13479: mitä maaseutuelinkeinolain 26 § :n 3 momentis-
13480:                                                                      Rajoitukset
13481: sa, 27 §:ssä, 29 §:n 3 ja 4 momentissa, 30-
13482: 31 §:ssä, 32 §:n 3 momentissa, 47 §:ssä, 48 §:n       Oikeustoimi, jolla ilman maaseutupiirin lu-
13483:  1 ja 4 momentissa sekä50-51 §:ssä on vastaa-      paa luovutetaan lisäaluetta antamalla muodos-
13484: vista lainoista ja myyntihinnoista sekä avustuk-   tettu porotaloustila taikka sen osan omistus-
13485:  sista säädetty.                                   tai vuokraoikeus, on mitätön. Ilman maaseutu-
13486: 16                                    1990 vp. -     HE n:o 145
13487: 
13488: purm lupaa ei tällaista tilaa myöskään saa                                 34 §
13489: osittaa tai jakaa. Milloin saajana tulisi ole-                       Viittaussäännös
13490: maan henkilö, joka 3 §:n mukaan ei ole tuke-
13491: miskelpoinen, kyseisen luvan antaa maatilahal-         Valtion vapaudesta olla suorittamatta kun-
13492: litus ja se saadaan myöntää vain erityisistä         nallis- ja kirkollisveroa, asiakirjojen lähettämi-
13493: syistä.                                              sestä, käyttösuunnitelmaa laadittaessa sattu-
13494:    Edellä 1 momentissa säädetyt rajoitukset          neen erehdyksen korjaamisesta ja tässä laissa
13495: ovat voimassa 15 vuotta siitä päivästä lukien,       tarkoitettuja tehtäviä suorittavien henkilöiden
13496: jona lisäalueesta tehty kauppakirja on allekir-      virkavastuusta on vastaavasti noudatettava.
13497: joitettu. Rajoitusten estämättä on tilan kiinnit-    mitä maaseutuelinkeinolain 36 §:n 3 momentis-
13498: täminen muun oikeuden kuin vuokraoikeuden            sa, 44 §:n 1 momentissa, 47 §:n 3 momentissa
13499: vakuudeksi ja muu pantiksipano velan maksa-          sekä 53 §:ssä säädetään.
13500: misen vakuudeksi sekä ulosmittaus ja pakko-
13501: huutokaupalla myyminen sallittu. Maatilahalli-                            34 a §
13502: tus voi, milloin siihen on erityisiä syitä, va-                      Etusijajärjestys
13503: pauttaa tilan tai sen osan 1 momentissa sääde-
13504: tyistä rajoituksista. Maaseutupiiri voi kuiten-         Tämän lain 17 §:ssä ja 26 §:n 2 momentissa
13505: kin samoin edellytyksin vapauttaa tilan tai sen      tarkoitettu saamisten etuoikeus ei aiheuta muu-
13506: osan mainituista rajoituksista niissä tapauksis-     tosta niiden oikeuteen, joilla on ennen tämän
13507: sa, joissa maaseutupiiri antaa 1 momentin            lain voimaantuloa vireille pannun hakemuksen
13508: nojalla luovutusluvan. Kyseisten rajoitusten         nojalla vahvistettu kiinnitys tai vuokraoikeu-
13509: merkitsemisestä maarekisteriin sekä niitä kos-       den rekisteröiminen tahi sitä ennen syntynyt
13510: kevista ilmoituksista säädetään asetuksella.         maksamaUoman kauppahinnan panttioikeus
13511:    Maaseutupiiri ja maatilahallitus voivat liittää   taikka muu kiinnittämättä voimassa oleva
13512: tässä pykälässä tarkoitettua lupaa ja vapautta-      panttioikeus kiinteistöön.
13513: mista koskevaan päätökseen ehdon, että tämän
13514: lain mukainen laina tai myyntihintasaaminen                                41 §
13515: on kokonaan tai osittain heti maksettava takai-       Eräät aikaisemman lainsäädännön mukaiset
13516: sin korkoineen. Jos tilaa varten on myönnetty                toimenpiteet ja oikeussuhteet
13517: tämän lain mukainen rakennusavustus eikä sen
13518: myöntämisestä ole kulunut 15 vuotta, voidaan            Aikaisemman lain säännöksiä noudatetaan
13519: päätökseen liittää myös ehto, että sanottu           niin ikään niiden asioiden osalta, jotka muu-
13520: avustus tai osa siitä on heti maksettava takai-      toinkin liittyvät porotilalain täytäntöönpanoon
13521: sin.                                                 ja joista ei tässä luvussa ole toisin säädetty.
13522:                                                      Sanottu koskee myös valtion verovapauksia ja
13523:                       32 §                           maksuhelpotuksia sekä tilojen rajoituksia. Po-
13524:                 Eräät lisäehdot                      rotilalain mukaista tilaa, jolle on annettu yk-
13525:                                                      sinomaan sanotun lain 7 a §:n 2 momentissa
13526:    Milloin tämän lain nojalla maata, luottoa tai     tarkoitettu rakennuspaikka, koskevat porotila-
13527: rakennusavustusta saanut henkilö tai hänen           lain 26 §:ssä tarkoitetut rajoitukset lakkaavat
13528: oikeudenomistajansa tai, jos heitä on useita,        kuitenkin tämän lain voimaan tullessa. Valtion
13529: kukaan heistä ei ole kolmeen vuoteen vakitui-        saamisten siirtäminen, valtion saamisten sekä
13530: sesti asunut asianomaisella porotaloustilalla,       avustusten takaisin periminen, tilan tai sen
13531: voidaan tilaa rasittava jäljellä oleva valtion tai   osan rajoituksista ja panttivastuusta vapautta-
13532: luottolaitoksen saaminen kokonaan tai osittain       minen, luovutuslupien myöntäminen sekä
13533: ja, sikäli kuin 15 vuotta ei ole kulunut avustuk-    maksuhelpotusten myöntäminen valtion saa-
13534: sen myöntämisestä, myös sanottu avustus tai          misten osalta kuuluu kuitenkin maaseutupiirin
13535: osa siitä määrätä heti takaisin maksettavaksi.       toimivaltaan, ellei niitä tässä laissa ole annettu
13536: Edellä sanottu on vastaavasti voimassa myös,         maatilahallituksen tehtäväksi. Aikaisempaa
13537: milloin porotaloustila, joka ei ole 31 §:ssä         lainsäädäntöä noudatetaan soveltuvin osin
13538: tarkoitettujen rajoitusten alainen, tai sen osa      myös lainojen osalta, kuitenkin niin, että mak-
13539: on luovutettu muulle kuin maaseutupiirin hy-         suhelpotukset ja lainojen siirrot ratkaisee lai-
13540: väksymälle henkilölle.                               nan myöntänyt luottolaitos, jonka tulee tällöin
13541:                                                      noudattaa,       mitä      maaseutuelinkeinolain
13542:                                     1990 vp. -   HE n:o 145                                    17
13543: 
13544: 31 §:ssä on säädetty. Asetuksella voidaan li-     den oikeussuhteiden osalta noudatetaan mui-
13545: säksi säätää noudatettavaksi aikaisemmasta        den kuin menettelytapojen osalta aikaisempia
13546: poikkeavia menettelytapoja.                       lain säännöksiä ja sopimuksen ehtoja.
13547:                                                      Tämän lain voimaan tullessa vireillä olevat
13548:                                                   käyttösuunnitelmat vahvistaa maaseutu piiri.
13549:                      43 §                            Kunnanvaltuuston 12 §:n 4 momentin nojal-
13550: Eräät maaseutuelinkeinolain nojalla luettavat     la suunnittelutoimikuntaan valitsemat henkilöt
13551:                     tilat                         toimivat tämän lain voimaantultua suunnittelu-
13552:                                                   toimikunnan jäseninä siihen saakka, kunnes
13553:   Kooltaan 20 §:ssä tarkoitettua suurempia        kunnanvaltuusto on 12 §:n 4 momentin mukai-
13554: porotaloustiloja tuetaan maaseutuelinkeinolain    sesti valinnut heidän sijaansa uudet jäsenet ja
13555: nojalla.                                          heille varamiehet. Vaali on toimitettava kol-
13556:                                                   men kuukauden kuluessa lain voimaantulosta.
13557:     Tämä   laki tulee voimaan         päivänä     Edellä tarkoitetut uudet jäsenet ja heidän vara-
13558:             kuuta 19                              miehensä on valittava siksi ajaksi, mikä valtuu-
13559:   Ennen tämän lain voimaantuloa annettujen        tettujen toimikaudesta on jäljellä.
13560: luottojen ja avustusten sekä syntyneiden mui-
13561: 
13562: 
13563: 4.
13564:                                             Laki
13565:                kalatalouden korkotukilainoista annetun lain 2 §:n muuttamisesta
13566: 
13567:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13568:   muutetaan kalatalouden korkotukilainoista 9 päivänä tammikuuta 1976 annetun lain (1/76)
13569: 2 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
13570: 
13571:                       2§
13572:                                                   hankkeita. Korkotukilainaa ei saa myöntää
13573:   Kalastajalainaa ei saa myöntää, jos kysymys     henkilölle tai yritykselle, joka saman omaisuu-
13574: on maaseutuelinkeinolain (      1    ) 4 §:n 1    den hankkimista varten on saanut lainaa val-
13575: momentin 4 kohdan soveltamisalan piiriin kuu-     tion varoista tai varoista, joiden osalta valtio
13576: luvasta muualla kuin merialueilla tapahtuvasta    maksaa lainan antajalle korkohyvitystä.
13577: kalastusyritystoiminnasta. Sanottu ei kuiten-
13578: kaan koske kustannuksiltaan maa- ja metsäta-        Tämä laki tulee voimaan               päivänä
13579: lousministeriön määräämää kokoa suurempia                kuuta 19
13580: 
13581: 
13582: 5.
13583:                                             Laki
13584:         oikeudesta hankkia maa- ja metsätalousmaata annetun lain 3 §:n muuttamisesta
13585: 
13586:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti,
13587:    muutetaan oikeudesta hankkia maa- ja metsätalousmaata 26 päivänä toukokuuta 1978 annetun
13588: lain (391/78) 3 §:n 1 momentti, 2 momentin 2 ja 3 kohta ja 3 momentti,
13589:    sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 2 momentin 2 ja 3 kohta 18 päivänä heinäkuuta 1980 annetussa
13590: laissa (554/80), näin kuuluviksi:
13591: 
13592:                       3§                          on sopivasti käytettävissä maaseutuelinkeino-
13593:         Luvan myöntämisen edellytykset            lain (    1    ) mukaan maatilojen koon suu-
13594:                                                   rentamiseen ja se voidaan maatilatalouden ke-
13595:     Maanhankintalupa voidaan evätä, jos maa       hittämisrahaston vuotuisessa käyttösuunnitel-
13596: 3    300042H
13597: 18                                      1990 vp. -     HE n:o 145
13598: 
13599: massa tarkoitukseen osoitettujen varojen puit-         on yksinomaan metsämaan ostamisesta, ilmei-
13600: teissa lunastaa valtiolle tässä laissa edellytetyllä   sesti haittaa maaseutuelinkeinolaissa tarkoitet-
13601: tavalla. ·                                             tujen maatilojen lisämaan saantia; tai
13602:    Maanhankintalupa on 1 momentin estämättä
13603: myönnettävä,                                              Siitä, milloin maan on katsottava olevan 1
13604:                                                        momentissa tarkoitetulla tavoin sopivasti käy-
13605:    2) kun on kysymys maaseutuelinkeinolain             tettävissä maatilojen koon suurentamiseen ja
13606: 17 §:n 1 momentissa tarkoitetusta lisäalueen           milloin se on katsottava hankituksi 2 momen-
13607: hankkimisesta tulevalle tilanpidonjatkajalle;          tin 1 kohdassa tarkoitetuksi lisäalueeksi, sääde-
13608:    3) kun ostajana on henkilö, joka on hankki-         tään tarkemmin asetuksella.
13609: nut maan käyttääkseen sitä itse maatalouden
13610: tai metsätalouden harjoittamiseen pää- tai si-           Tämä     laki tulee    voimaan         päivänä
13611: vuammattinaan, eikä kauppa, milloin kysymys                       kuuta 19
13612: 
13613: 
13614: 
13615: 
13616: 6.
13617:                                                  Laki
13618: pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain 1 ja 7 §:n
13619:                                       muuttamisesta
13620: 
13621:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13622:   muutetaan pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle 14 päivänä
13623: tammikuuta 1938 annetun lain (23/38) 1 §:n 2 momentti ja 7 §:n 1-3 momentti,
13624:   sellaisena kuin ne ovat, 1 §:n 2 momentti 31 päivänä joulukuuta 1987 annetussa laissa
13625: (1313/87) sekä 7 §:n 1 ja 2 momentti 18 päivänä helmikuuta 1977 annetussa laissa (190177) ja
13626: 7 §:n 3 momentti 23 päivänä kesäkuuta 1977 annetussa laissa (514/77), näin kuuluviksi:
13627: 
13628:                         1§
13629:                                                        jommankumman heistä perintökaaren (40/65)
13630:    Maaseutupiirin, jolle ilmoitetaan pakkohuu-         2 luvussa tarkoitetulle sukulaiselle, ottolapselle
13631: tokaupan toimittamisesta, ei tarvitse saattaa          tahi kasvattilapselle taikka tällaisen henkilön
13632: maatilahallitukselle sen ratkaistavaksi 1 mo-          aviopuolisolle, vaikka maaseutuelinkeinolain
13633: mentin mukaan kuuluvaa kiinteistön lunasta-            7, 8 tai 13 §:ssä säädettyjä edellytyksiä ei
13634: mista koskevaa asiaa, milloin kysymys on kiin-         olisikaan olemassa. Lunastettu kiinteistö tai
13635: teistöstä, joka ei sovellu maaseutuelinkeinolain       sen osa voidaan antaa myös yhteisesti kahdelle
13636: (     1     ) tai muutoin valtion tarkoituksiin.       tai useammalle henkilölle.
13637:                                                           Edellä 2 momentissa tarkoitetulle henkilölle
13638:                                                        voidaan muodostaa asuntotila tai -tontti.
13639:                        7 §                             Asuntotilan tai tontin myyntihinnan korosta ja
13640:    Tämän lain mukaan lunastetun kiinteistön            muista maksuehdoista säädetään asetuksella.
13641: käyttämisessä noudatetaan, mitä maaseutuelin-          Asuntotila tai -tontti voidaan muodostaa myös
13642: keinolaissa (   1 ) on säädetty maan käyttä-           sellaiselle alueelle, johon maaseutuelinkeino-
13643: misestä.                                               lain säännöksiä ei sovelleta.
13644:    Milloin lunastettu kiinteistö tai sen osa käy-
13645: tetään maaseutuelinkeinolain tarkoituksiin, se
13646: voidaan antaa kiinteistön entiselle omistajalle          Tämä    laki tulee     voimaan         päivänä
13647: tahi hänen aviopuolisollensa taikka heidän tai                   kuuta 19
13648:                                        1990 vp. -     HE n:o 145                                   19
13649: 
13650: 7.                                              Laki
13651:             maatilatalouden kehittämisrahastosta annetun lain 3 §:n muuttamisesta
13652: 
13653:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13654:   muutetaan maatilatalouden kehittämisrahastosta 16 päivänä joulukuuta 1966 annetun lain
13655: (657 /66) 3 §:n 1 ja 2 momentti näin kuuluvaksi:
13656: 
13657:                       3§
13658:    Maatilatalouden kehittämisrahaston varojen           Maatilatalouden kehittämisrahaston varojen
13659: käyttämisestä maatilatalouden ja muiden maa-          käytöllä on edistettävä maaseutuelinkeinolain
13660: seutuelinkeinojen sekä niiden kehittämistä tar-       (   1 ) mukaisten tavoitteiden toteuttamista.
13661: koittavan toiminnan edistämiseen säädetään
13662: erikseen. Rahaston varoja voidaan käyttää
13663: myös muihin maatilatalouden ja muiden maa-              Tämä    laki tulee   voimaan         päivänä
13664: seutuelinkeinojen kehittämistarkoituksiin edus-                 kuuta 19
13665: kunnan tulo- ja menoarvion yhteydessä päättä-
13666: missä rajoissa.
13667: 
13668: 
13669: 8.
13670:                                                 Laki
13671:                            perintökaaren 25 luvun 4 §:n muuttamisesta
13672: 
13673:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13674:   muutetaan 5 päivänä helmikuuta 1965 annetun perintökaaren (40/65) 25 luvun 4 §:n 1
13675: momentti, sellaisena kuin se on 30 päivänä kesäkuuta 1989 annetussa laissa (612/89), näin
13676: kuuluvaksi:
13677: 
13678:                          4 §
13679:    Jos tilanpidon jatkajan lisäksi muullakin          teta soveliaalta tilanpidon jatkajalta ja tämän
13680: jakohetkellä perillisasemassa olevalla perillisel-    momentin mukaisesti alueita saavalta mahdol-
13681: lä tai yleistestamentin saajalla on riittävät am-     lisuutta maaseutuelinkeinolain (    1 ) ja Ah-
13682: matilliset edellytykset maatalouselinkeinon           venanmaalla vastaavan maakuntalainsäädän-
13683: harjoittamiseen, maatilasta voidaan jaon yh-          nön mukaisiin tukitoimenpiteisiin jaon yhtey-
13684: teydessä osoittaa 2 §:ssä säädetyin ehdoin alu-       dessä muodostuvien maatilojen osalta.
13685: eita tällaiselle perilliselle tai yleistestamentin-
13686: saajalle itsenäisen elinkelpoisen maatilan muo-
13687: dostamista varten. Näin voidaan kuitenkin me-           Tämä    laki tulee   voimaan         päivänä
13688: netellä vain, jos alueiden erottamisella ei pois-               kuuta 19
13689: 
13690: 
13691:      Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1990
13692: 
13693: 
13694:                                        Tasavallan Presidentti
13695:                                        MAUNO KOIVISTO
13696: 
13697: 
13698: 
13699: 
13700:                                                                         Ministeri Ole Norrback
13701: 20                                   1990 vp. -      HE n:o 145
13702: 
13703:                                                                                                    Liite
13704: 
13705: 
13706: 
13707: 1.
13708:                                               Laki
13709:                                luontaiselinkeinolain muuttamisesta
13710: 
13711:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13712:   kumotaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun luontaiselinkeinolain (610/84), 7§, sekä
13713:   muutetaan 8 §:n 2 momentti, 9, 16, 19, 22-24 §, 25 §:n 1 momentin johdantokappale ja 4
13714: kohta, 28 §:n 1 momentti, 29-32 §, 33 §:n 2 momentti, 34 §:n 2 ja 3 momentti, 37 §, 38 §:n 1
13715: momentti, 40 § ja 44 §:n 2 momentti,
13716:   sellaisina kuin niistä ovat 19 § osittain muutettuna 9 päivänä helmikuuta 1990 annetulla lailla
13717: (163/90), 25 §:n 1 momentin 4 kohta ja 31 § 31 päivänä toukokuuta 1985 annetussa laissa
13718: (436/85) ja 44 §:n 2 momentti 31 päivänä joulukuuta 1987 annetussa laissa (1311/87),
13719: seuraavasti:
13720: 
13721: Voimassa oleva laki                                      Ehdotus
13722: 
13723:                        7§
13724:      Työttömyyskorvauksen rajoittaminen
13725:    Henkilölle, joka on tämän lain nojalla saa-             (7 § kumotaan)
13726: nut tilan tai lisäalueen taikka rakennusavustus-
13727: ta, ei saa viitenä vuotena sanotun etuuden
13728: myöntämisestä lukien antaa työllisyyslain
13729: (946/71) mukaista työttömyyskorvausta.
13730:    Valtioneuvosto voi, milloin siihen on erityis-
13731: tä aihetta, myöntää tiettyinä aikoina poikkeuk-
13732: sia 1 momentin säännöksestä.
13733: 
13734:                                                     8§
13735:                                          Hankkimiskeinot
13736: 
13737:   Tämän lain tarkoituksiin voidaan käyttää              Tämän lain tarkoituksiin voidaan käyttää
13738: porotilalain 24 §:n säännösten estämättä myös        maatilalain (188/77), porotalouslain (161190)
13739: sanotun lain tarkoituksiin hankittua maata           ja maaseutuelinkeinolain ( 1 ) tarkoituk-
13740: sekä maatilalain (188177) tarkoituksiin muu-         siin muulla tavoin kuin oikeudesta hankkia
13741: toin kuin oikeudesta hankkia maa- ja metsäta-        maa- ja metsätalousmaata annetun lain (391/
13742: lousmaata annetun lain (391178) nojalla han-         78) nojalla hankittua maata.
13743: kittua maata.
13744: 
13745:                       9§                                                       9§
13746:                  Ostomenettely                                           Ostomenettely
13747:    Hankittaessa tämän lain tarkoituksiin maata             Hankittaessa tämän lain tarkoituksiin maata
13748: ostamalla ja vaihtamalla noudatetaan soveltu-            ostamalla ja vaihtamalla noudatetaan soveltu-
13749: vin osin, mitä maatilalain 12, 15 ja 16 §:ssä on         vin osin, mitä maaseutuelinkeinolain 36 §:ssä
13750: säädetty, kuitenkin niin, että ostosta päättää           on säädetty, kuitenkin niin, että ostosta päät-
13751: asianomaisen     maatalouspiirin     maatalous-          tää asianomainen maaseutupiiri.
13752: toimisto.
13753:                                      1990 vp. -     HE n:o 145                                      21
13754: 
13755: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
13756: 
13757:                                                        Valtion tämän lain mukaan ostamaa kiinteää
13758:                                                     omaisuutta ei saa ulosmitata ulosottolain 4
13759:                                                     luvun 26 §:n nojalla edellisen omistajan tai
13760:                                                     hänen saantomiehensä velasta, josta kiinteistö
13761:                                                     ei panttioikeuden nojalla tai muuten ole vas-
13762:                                                     taamassa.
13763:                       16 §                                                 16 §
13764:   Maan käyttäminen muihin tarkoituksiin                Maan käyttäminen muihin tarkoituksiin
13765:    Jos hankittua omaisuutta ei tarvita tämän           Jos hankittua omaisuutta ei tarvita tämän
13766: lain tarkoituksiin, voidaan se käyttää maatila-     lain tarkoituksiin, voidaan se käyttää maaseu-
13767: lain tai kohtalain tarkoituksiin taikka käyttää     tuelinkeinolain, porotalouslain tai koHtalain
13768: muihin tarkoituksiin noudattaen, mitä oikeu-        tarkoituksiin taikka käyttää muihin tarkoituk-
13769: desta luovuttaa valtion maaomaisuutta ja tu-        siin noudattaen, mitä oikeudesta luovuttaa val-
13770: loatuottavia oikeuksia annetussa laissa (687 1      tion maaomaisuutta ja tuloatuottavia oikeuk-
13771: 78) on säädetty.                                    sia annetussa laissa (687/78) on säädetty.
13772: 
13773:                       19 §                                                 19 §
13774:           Käyttösuunnitelmatoimitus                           Käyttösuunnitelmatoimitus
13775:   Hankittua maata koskevan käyttösuunnitel-           Hankittua maata koskevan käyttösuunnitel-
13776: man laatii maatilalaissa tarkoitettu suunnittelu-   man laatii kolmijäseninen suunnittelutoimi-
13777: toimikunta maataloustoimiston määräyksestä          kunta maaseutupiirin määräyksestä. Käyttö-
13778: käyttösuunnitelmatoimituksessa, jota koske-         suunnitelman laatimisessa noudatettavasta il-
13779: vasta menettelystä säädetään tarkemmin ase-         moitus- ja muusta menettelystä säädetään tar-
13780: tuksella.                                           kemmin asetuksella.
13781:                                                        Käyttösuunnitelma voidaan laatia ilman
13782:                                                     suunnittelutoimikuntaa, jos 1 momentissa tar-
13783:                                                     koitetun määräyksen antanut viranomainen
13784:                                                     katsoo, ettei suunnitelman laatiminen toimi-
13785:                                                     kunnan toimesta ole tarpeen. Tällöin noudatet-
13786:                                                     tavasta menettelystä säädetään niin ikään tar-
13787:                                                     kemmin asetuksella.
13788:                                                        Edellä 1 momentissa tarkoitetun suunnittelu-
13789:                                                     toimikunnan puheenjohtajana on maaseutupii-
13790:                                                     rin maanmittausinsinööri ja muina jäseninä
13791:                                                     kaksi asianomaisen kunnan kunnanvaltuuston
13792:                                                     valitsemaa henkilöä. Ellei maaseutupiirissä ole
13793:                                                     maanmittausinsinööriä tai tämä on estynyt vir-
13794:                                                     kaansa hoitamasta, voi maatilahallitus määrätä
13795:                                                     suunnittelutoimikunnan          puheenjohtajaksi
13796:                                                     muun maanmittausinsinöörin.
13797:   Edellä 1 momentissa tarkoitettua käyttö-             Kunnanvaltuuston valitsemat suunnittelutoi-
13798: suunnitelmaa laadittaessa on maatilalain 9 § :n     mikunnan jäsenet sekä heidän varamiehensä
13799: 1 momentissa tarkoitetuista kunnanvaltuuston        valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Milloin
13800: suunnittelutoimikuntaan valitsemista jäsenistä      käyttösuunnitelma koskee Enontekiön, Inarin,
13801: yhden oltava saamelaissyntyinen, jos käyttö-        Utsjoen tai Sodankylän kunnassa olevaa maa-
13802: suunnitelma koske~ Enontekiön, Inarin, Uts-         ta, on kunnanvaltuuston valitsemista jäsenistä
13803: joen tai Sodankylän kunnassa olevaa maata.          toisen sekä hänen varamiehensä oltava saame-
13804: Sanottu koskee myös hänen varamiestään.             laissyntyinen, kolttalaissa tarkoitetuilla alueilla
13805:                                                     syntyperäinen koltta.
13806: 22                                   1990 vp. -     HE n:o 145
13807: 
13808: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
13809: 
13810:                                                        Jos suunnittelutoimikunnassa ilmenee eri-
13811:                                                     mielisyyttä asian ratkaisemisesta, päätetään
13812:                                                     asia äänestämällä noudattaen samaa menette-
13813:                                                     lyä kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa.
13814:                      22 §                                                  22 §
13815:         Käyttösuunnitelman alistaminen                     Käyttösuunnitelman vahvistaminen
13816:    Käyttösuunnitelma on alistettava maatalous-            Käyttösuunnitelman vahvistaa maaseutupii-
13817: toimiston vahvistettavaksi. Milloin maatalous-      ri.
13818: toimisto katsoo, ettei käyttösuunnitelma ole           Milloin omaisuutta on ehdotettu käytettä-
13819: asianmukainen, tai milloin käyttösuunnitel-         väksi muuhun kuin tämän lain tarkoituksiin,
13820: maan tyytymätön asianosainen on tehnyt sitä         eikä maaseutupiiril/ä ole sen mukaan kuin
13821: vastaan muistutuksen taikka milloin omaisuut-       erikseen on säädetty, oikeutta luovuttaa val-
13822: ta on ehdotettu käytettäväksi muuhun kuin           tion maaomaisuutta, on käyttösuunnitelma täl-
13823: tämän lain tarkoituksiin, on käyttösuunnitelma      tä osin siirrettävä maatilahallituksen vahvistet-
13824: alistettava maatilahallituksen vahvistettavaksi.    tavaksi.
13825: Muussa tapauksessa maataloustoimiston pää-             Käyttösuunnitelman vahvistamista koskeva
13826: tös on lopullinen.                                  päätös voidaan antaa asianosaiselle tiedoksi
13827:                                                     postitse virkakirjeessä. Tiedoksisaannin katso-
13828:                                                     taan tällöin tapahtuneen, ellei muuta näytetä,
13829:                                                     seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun päätös
13830:                                                     on asianosaisen ilmoittamalla osoitteella varus-
13831:                                                     tettuna jätetty postin ku/jetettavaksi. Muutoin
13832:                                                     noudatetaan mitä tiedoksiannosta hallintoasi-
13833:                                                     oissa annetussa laissa (232/66) on säädetty.
13834:    Asianosaisella tarkoitetaan 1 momentissa            Asianosaisella tarkoitetaan henkilöä, joka
13835: henkilöä, joka on käyttösuunnitelmatoimituk-        on hakenut käyttösuunnitelman kohteena ole-
13836: sessa hakenut tilaa, lisäaluetta tai 11 §:ssä       vaa tilaa, lisäaluetta tai muuta aluetta, oikeutta
13837: tarkoitettua muuta aluetta, oikeutta tai osuut-     tai osuutta. Niinikään asianosainen on myös se
13838: ta. Käyttösuunnitelmatoimituksessa on asian-        kunta, jonka aluetta toimitus koskee.
13839: osainen myös se kunta, jonka aluetta toimitus
13840: koskee.
13841:    Ehdel/ä 1 momentissa tarkoitettuun maatila-        Maaseutupiirin tämän pykälän nojalla teke-
13842: hallituksen päätökseen ei saa hakea muutosta        mään päätökseen saa hakea muutosta valitta-
13843: valittamalla.                                       malla maatilahal/itukseen. Maatilahallituksen
13844:                                                     tämän pykälän nojalla antamaan päätökseen ei
13845:                                                     saa hakea muutosta valittamalla. Sanottu kos-
13846:                                                     kee myös maaseutupiirin päätöksen johdosta
13847:                                                     tehtyyn valitukseen annettua maatilahallituk-
13848:                                                     sen päätöstä.
13849:                       23 §                                               23 §
13850:            Maanmittaustoimitukset                                 Maanmittaustoimitukset
13851:    Käyttösuunnitelman mukaisten alueiden               Käyttösuunnitelmaan liittyvistä maanmit-
13852: muodostamisesta tiloiksi sekä tarpeellisista pii-   taustoimituksista ja niiden kustannusten suo-
13853: rirajakäynneistä, tilusvaihdoista ja muista         rittamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä
13854: maanmittaustoimituksista samoin kuin niiden         maaseutuelinkeinolain 43 § :n 1 ja 4 momentis-
13855: vireillepanemisesta ja niiden kustannusten suo-     sa on säädetty.
13856: rittamisesta sekä suunnittelutoimikunnan pu-
13857: heenjohtajan oikeudesta suorittaa maanmit-
13858: taustoimituksia on soveltuvin osin voimassa,
13859:                                      1990 vp. -    HE n:o 145                                    23
13860: 
13861: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
13862: mitä maatilalain 28 sekä 30-34 §:ssä on sää-
13863: detty.
13864:                       24 §                                             24 §
13865:                   Myyminen                                           Myyminen
13866:    Kauppakirjojen laatimisesta ja allekirjoitta-      Kauppakirjojen laatimisesta ja allekirjoitta-
13867: misesta, hinnanperimispäätösten tekemisestä        misesta, hinnan uudelleen määräämisestä ereh-
13868: osuuksien ja oikeuksien luovutusten osalta,        dyksen tai omaisuuden arvon olennaisesti
13869: hinnan uudelleen määräämisestä erehdyksen          muuttumisen johdosta, luovutuskirjan oikeaksi
13870: tai omaisuuden arvon olennaisesti muuttumi-        todistamisesta, lainhuudon hakemisesta sekä
13871: sen johdosta, luovutuskirjan oikeaksi todista-     myyntihinnan, sen koron ja uloshakukulujen
13872: misesta, lainhuudon hakemisesta sekä myynti-       panttioikeudesta samoin kuin tämän vuoksi
13873: hinnan, sen koron ja uloshakukulujen panttioi-     kiinnitysrekisteriin tehtävistä ilmoituksista on
13874: keudesta samoin kuin tämän vuoksi kiinnitys-       soveltuvin osin voimassa, mitä maaseutuelin-
13875: asiain pöytäkirjaa varten tehtävistä ilmoituk-     keinolain 44 ja 46 § :ssä on säädetty.
13876: sista on soveltuvin osin voimassa, mitä maati-
13877: lalain 43-48 §:ssä on säädetty.
13878: 
13879:                       25 §                                               25 §
13880:                     Lainat                                              Lainat
13881:   Maatilatalouden kehittämisrahaston varoista         Maaseutuelinkeinolain 4 § :n J momentin 7
13882: voidaan maatilalain 50 §:ssä tarkoitetuin ta-      ja 8 kohdassa tarkoitetut luottolaitokset voivat
13883: voin myöntää tämän lain nojalla lainaa:            maatilahallituksen osoittamista maatilatalou-
13884:                                                    den kehittämisrahaston varoista myöntää sano-
13885:                                                    tun lain 26 § :ssä tarkoitetuin tavoin tämän lain
13886:                                                    nojalla lainaa:
13887: 
13888:   4) asuinrakennuksen rakentamista, laajenta-        4) asuinrakennuksen rakentamista, laajenta-
13889: mista ja peruskorjausta varten (asuntolaina);      mista ja peruskorjausta sekä asuinympäristön
13890:                                                    parantamista varten (asuntolaina);
13891: 
13892: 
13893:                       28 §                                               28 §
13894:                 Myyntihinnat                                        Myyntihinnat
13895:    Luontaiselinkeinotilan ja lisäalueen myynti-       Luontaiselinkeinotilan ja lisäalueen myynti-
13896: hinnan maksuaika on vähintään JO ja enintään       hinnan maksuaika on enintään 30 vuotta.
13897: 20 vuotta sekä vuotuinen korko kaksi prosent-      Myyntihinnan vuotuinen korko on neljä pro-
13898: tia. Edellä 11 §:ssä tarkoitettujen muiden alu-    senttia. Myyntihinta voi olla, hakijan olosuh-
13899: eiden sekä osuuksien ja oikeuksien myyntihin-      teet huomioon ottaen, koroton enintään ensim-
13900: tojen maksuaika on enintään viisi vuotta sekä      mäiset 5 vuotta ja sen lyhennysten periminen
13901: vuotuinen korko kahdeksan prosenttia.              voidaan aloittaa enintään 5 vuotta säännönmu-
13902:                                                    kaista ajankohtaa myöhemmin sen mukaan
13903:                                                    kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Edellä
13904:                                                    II §:ssä tarkoitettujen muiden alueiden sekä
13905:                                                    osuuksien myyntihintojen osalta vastaava aika
13906:                                                    on enintään JO vuotta sekä vuotuinen korko
13907:                                                    kahdeksan prosenttia. Myyntihintojen maksu-
13908:                                                    ajoista säädetään tarkemmin asetuksella.
13909: 24                                   1990 vp. -    HE n:o 145
13910: 
13911: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
13912:                       29 §                                             29 §
13913:                   Lainaehdot                                        Lainaehdot
13914:   Edellä 25 §:n 1 momentin ja 1 ja 2 kohdassa         Lainojen enimmäismäärät ovat:
13915: tarkoitettua maanosto- ja sisarosuuslainaa voi-       1) maanosto- ja sisarosuuslainassa 85 pro-
13916: daan myöntää enintään 85 prosenttia sanotuis-      senttia omaisuuden hankintahinnasta;
13917: sa kohdissa tarkoitetun omaisuuden luovutus-         2) asuntolainassa 85 prosenttia ja rakenta-
13918: hinnasta. Sanottujen lainojen takaisinmaksuai-     mislainassa 60 prosenttia hyväksytyn kustan-
13919: ka on vähintään 10 ja enintään 20 vuotta sekä      nusarvion määrästä; sekä
13920: vuotuinen korko kaksi prosenttia.                    3) sähköistämislainassa 75 prosenttia ja
13921:                                                    muissa loinoissa enintään 60 prosenttia hyväk-
13922:                                                    syttävän kustannusarvion tai hyväksyttävien
13923:                                                    kustannusten määrästä.
13924:    Sellaisen kaupan rahoittamiseen, jossa han-        Sellaisen kaupan rahoittamiseen, jossa han-
13925: kittavan omaisuuden, luotaiselinkeinon har-        kittavan omaisuuden luovutushinta ilmeisesti
13926: joittamiseen käytettynä, luovutushinta ilmei-      ylittää paikkakunnan käyvän hinnan, ei maan-
13927: sesti ylittää paikkakunnan käyvän hinnan, ei       osto- ja sisarosuuslainaa saa myöntää.
13928: maanosto- ja sisarosuuslainaa saa myöntää.
13929:    Muiden kuin edellä tässä pykälässä tarkoitet-      Laina-aika on enintään 30 vuotta. Takaisin-
13930: tujen lainojen prosentuaalisista enimmäismää-      maksuajoista säädetään tarkemmin asetuksel-
13931: ristä, takaisinmaksuajoista ja koroista on voi-    la. Lainan korko on neljä prosenttia. Tuotan-
13932: massa, mitä näistä seikoista on maatilalain 53,    torakennuksen ja asuinrakennuksen rakenta-
13933: 65, 67, 68 ja 76 §:ssä tämän lain soveltamisalu-   miseen, peruskorjaamiseen ja laajentamiseen
13934: eella myönnettävien vastaavien lainojen osalta     myönnetyt lainat sekä maanosto-ja sisarosuus-
13935: säädetty. Raivauslainan takaisinmaksuaika on       lainat voivat olla, hakijan olosuhteet huo-
13936: kuitenkin vähintään 5 ja enintään 10 vuotta.       mioon ottaen, korotlomat enintään ensimmäi-
13937:                                                    set 5 vuotta ja niiden lyhennysten periminen
13938:                                                    voidaan aloittaa enintään 5 vuotta säännönmu-
13939:                                                    kaista ajankohtaa myöhemmin sen mukaan
13940:                                                    kuin asetuksella tarkemmin säädetään.
13941: 
13942:                       30 §                                             30 §
13943:               Muut luottoehdot                                    Muut ehdot
13944:    Lainojen myöntämismenettelystä, maksatta-        Lainojen ja avustusten myöntämismenette-
13945: misesta, vakuuksista, valtion vastuusta, laino- lystä, maksattamisesta, vakuuksista, valtion-
13946: jen ja myyntihintojen takaisinperimisestä, lyk- vastuusta, lainojen ja myyntihintojen takaisin-
13947: käysten myöntämisestä sekä lainojen hoito- perimisestä, lykkäysten myöntämisestä ja pe-
13948: palkkioiden määräytymisestä, niiden suoritta- ruuttamisesta sekä lainojen hoitamisesta luot-
13949: misesta ja takaisinperimisestä sekä lainojen tolaitokselle aiheutuvien kulujen korvaamisesta
13950: valvonnasta samoin kuin muistakin lainoitusta ja korvausten takaisinperimisestä sekä lainojen
13951: ja myyntihintoja koskevista seikoista on tässä ja avustusten valvonnasta, samoin kuin muis-
13952: laissa säädetyin poikkeuksin soveltuvin osin takin lainoitusta, myyntihintoja ja avustuksia
13953: voimassa, mitä maatilalain 54-SR, 60, 65 ja 66 koskevista seikoista on tässä laissa säädetyin
13954: sekä 70 ja 71 § :ssä on vastaavista lainoista ja poikkeuksin soveltuvin osin voimassa, mitä
13955: myyntihinnoista säädetty.                        maaseutuelinkeinolain 26 §:n 3 momentissa,
13956:                                                  27 §:ssä, 29 §:n 3 ja 4 momentissa, 30-
13957:                                                  31 §:ssä, 32 §:n 3 momentissa, 47 §:ssä, 48 §:n
13958:                                                  1 ja 4 momentissa sekä50-51 §:ssä on vastaa-
13959:                                                  vista lainoista ja myyntihinnoista sekä avustuk-
13960:                                                  sista säädetty.
13961:                                         1990 vp. -     HE n:o 145                                     25
13962: 
13963: Voimassa oleva laki                                    Ehdotus
13964: 
13965:                        31 §                                                  31 §
13966:         Luottojen koron korottaminen                          Myyntihinnan ja lainojen
13967:                                                                   koron korottaminen
13968:    Luontaiselinkeinotilan ja lisäalueen myynti-          Luontaiselinkeinotilan ja lisäalueen myynti-
13969: hinnan sekä muiden lainojen kuin irtaimistolai-        hinnan sekä lainojen vuotuista korkoa voidaan
13970: nojen vuotuinen korko voidaan lailla korottaa          tarkistaa aikaisintaan kuudennen lainavuoden
13971: enintään vastaaviin tarkoituksiin annetuista en-       alusta lukien enintään kahdella prosenttiyksi-
13972: sisijaisista kiinnityslainoista yleisesti perittävän   köllä tuoton syntymisen jälkeen yleisessä kor-
13973: koron suuruiseksi.                                     kotasossa tapahtuneita muutoksia vastaavasti.
13974:                                                        Myyntihinnan ja lainojen koron tarkistamises-
13975:                                                        ta päättää valtioneuvosto.
13976: 
13977:                        32 §                                                  32 §
13978:  Rakennuspaikalla suoritettavat tarkastukset              Rakennuspaikalla suoritettavat tarkastukset
13979:    Rakennuspaikalla suoritettavista tarkastuk-            Rakennuspaikalla suoritettavista tarkastuk-
13980: sista sekä niistä rakennuttajalta perittävistä         sista sekä niistä rakennuttajalta perittävistä
13981: maksuista on voimassa vastaavasti, mitä maa-           maksuista on voimassa vastaavasti, mitä maa-
13982: tilalain 61-63 §:ssä on säädetty.                      seutuelinkeinolain 48 § :n 2 ja 3 momentissa on
13983:                                                        säädetty.
13984: 
13985:                                                    33 §
13986:                                                Avustukset
13987: 
13988: Avustusten takaisinperimisestä on soveltuvin              Jos työtä, johon on myönnetty 26 § :ssä tar-
13989: osin voimassa, mitä maatilalain 77 §:n 1 mo-           koitettua avustusta, ei ole suoritettu asetuksella
13990: mentissa on säädetty.                                  säädettävän määräajan kuluessa, voi maaseu-
13991:                                                        tupiiri velvoittaa avustuksen saajan tai hänen
13992:                                                        oikeudenomistajansa suorittamaan avustuksen
13993:                                                        kokonaan tai osittain takaisin valtiolle. Takai-
13994:                                                        sin perittävä avustus saadaan riippumatta siitä,
13995:                                                        kuinka kauan on kulunut takaisinperimispää-
13996:                                                        töksestä, ottaa siitä tilasta, jonka hyväksi teh-
13997:                                                        tävistä töistä on kysymys, samalla etuoikeudel-
13998:                                                        la kuin kiinteistöistä menevistä julkisoikeudel-
13999:                                                        lisista suorituksista on säädetty. Periminen saa-
14000:                                                        daan toimittaa verojen ulosotosta säädetyssä
14001:                                                        järjestyksessä.
14002: 
14003: 
14004:                                                    34 §
14005:                                       Tienteko- ja vesihuoltotyöt
14006: 
14007:    Valtion toimesta suoritettujen 1 momentissa            Valtion toimesta suoritettujen 1 momentissa
14008: tarkoitettujen töiden kustannuksista peritään          tarkoitettujen töiden kustannuksista peritään
14009: tilan omistajalta se määrä, jolla tilan arvon          tilan omistajalta se määrä, jolla tilan arvon
14010: tarkoitukseensa käytettynä voidaan katsoa              tarkoitukseensa käytettynä voidaan katsoa
14011: nousseen sanottujen töiden johdosta, enintään          nousseen sanottujen töiden johdosta, enintään
14012: kuitenkin 10 prosenttia tilan osalle tulleiden         kuitenkin 10 prosenttia tilan osalle tulleiden
14013: kustannusten määrästä. Perittävän määrän ta-           kustannusten määrästä. Perittävän määrän ta-
14014: 4   300042H
14015: 26                                    1990 vp. -     HE n:o 145
14016: 
14017: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
14018: 
14019: kaisinmaksuaika on 10 vuotta ja vuotuinen            kaisinmaksuaika on 10 vuotta ja sen vuotuinen
14020: korko kolme prosenttia. Takaisinperinnästä           korko on neljä prosenttia. Takaisinperinnästä
14021: päättää maatilahallitus.                             päättää maaseutupiiri.
14022:    Edellä 2 momentissa tarkoitetusta perittäväs-       Edellä 2 momentissa tarkoitetusta perittäväs-
14023: tä määrästä, sen koron ja uloshakukulujen            tä määrästä, sen koron ja uloshakukulujen
14024: panttioikeudesta sekä tämän vuoksi kiinnitys-        panttioikeudesta sekä tämän vuoksi kiinnitys-
14025: asiain pöytäkirjaan tehtävästä ilmoituksesta on      asiain pöytäkirjaan tehtävästä ilmoituksesta on
14026: soveltuvin osin voimassa, mitä näistä seikoista      soveltuvin osin voimassa, mitä näistä seikoista
14027: on maatilalain 48 §:n 2-4 momentissa osuu-           on maaseutuelinkeinolain 46 §:ssä säädetty.
14028: den hinnan osalta säädetty. Takaisinperintään        Takaisinperintään ja lykkäysten myöntämi-
14029: ja lykkäysten myöntämiseen, irtisanomiseen ja        seen, irtisanomiseen ja muihinkin seikkoihin
14030: muihinkin seikkoihin nähden, jotka liittyvät         nähden, jotka liittyvät kysymyksessä olevaan
14031: kysymyksessä olevaan osuuteen, on tässä laissa       osuuteen, on tässä laissa säädetyin poikkeuksin
14032: säädetyin poikkeuksin soveltuvin osin voimas-        soveltuvin osin voimassa, mitä maaseutuelin-
14033: sa, mitä maatilalaissa on osuuksien hinnan           keinolaissa on osuuksien osalta säädetty.
14034: osalta säädetty.
14035: 
14036:                       37 §                                                 37 §
14037:                   Rajoitukset                                           Rajoitukset
14038:    Oikeustoimi, jolla ilman maatilahallituksen          Oikeustoimi, jolla ilman maaseutupiirin lu-
14039: lupaa luovutetaan luontaiselinkeinotilan tai li-     paa luovutetaan luontaiselinkeinotilan tai lisä-
14040: säaluetta antamalla muodostetun vastaavan ti-        aluetta antamalla muodostetun vastaavan tilan
14041: lan taikka sen osan omistus- tai vuokraoikeus,       taikka sen osan omistus- tai vuokraoikeus, on
14042: on mitätön. Ilman maatilahallituksen lupaa ei        mitätön. Ilman maaseutupiirin lupaa ei tilaa
14043: tilaa myöskään saa osittaa tai jakaa. Milloin        myöskään saa osittaa tai jakaa. Milloin saaja-
14044: saajana tulisi olemaan muu kuin 4, 5 ja 6 §:n        na tulisi olemaan muu kuin 4, 5 ja 6 §:n
14045: mukaan tukemiskelpoinen henkilö, joka ei ole         mukaan tukemiskelpoinen henkilö, kyseisen lu-
14046: vakituisesti asunut viimeiset viisi vuotta 2 §:ssä   van antaa maatilahallitus ja se saadaan myön-
14047: tarkoitetulla alueella, saa kyseisen luvan antaa     tää vain erityisen painavista syistä.
14048: vain erityisen painavista syistä.
14049:    Tässä pykälässä säädetyt rajoitukset ovat            Tässä pykälässä säädetyt rajoitukset ovat
14050: voimassa 30 vuotta siitä päivästä lukien, jona       voimassa 30 vuotta siitä päivästä lukien, jona
14051: tilasta tai lisäalueesta tehty kauppakirja on        tilasta tai lisäalueesta tehty kauppakirja on
14052: allekirjoitettu. Rajoitusten estämättä on tilan      allekirjoitettu. Rajoitusten estämättä on tilan
14053: kiinnittäminen muun oikeuden kuin vuokraoi-          kiinnittäminen muun kuin vuokraoikeuden va-
14054: keuden vakuudeksi ja muu pantiksipano velan          kuudeksi ja muu pantiksipano velan maksami-
14055: maksamisen vakuudeksi sekä ulosmittaus ja            sen vakuudeksi sekä ulosmittaus ja pakkohuu-
14056: pakkohuutokaupalla myyminen sallittu. Maati-         tokaupalla myyminen sallittu. Maatilahallitus
14057: lahallitus voi, milloin siihen on olosuhteet huo-    voi, milloin siihen on erityisiä syitä olemassa,
14058: mioon ottaen erityisiä syitä olemassa, vapaut-       vapauttaa tilan tai sen osan tässä pykälässä
14059: taa tilan tai sen osan tässä pykälässä säädetyis-    säädetyistä rajoituksista. Maaseutupiiri voi
14060: tä rajoituksista. Kyseisten rajoitusten merkitse-    kuitenkin samoin edellytyksin vapauttaa tilan
14061: misestä maarekisteriin sekä niitä koskevista         tai sen osan mainituista rajoituksista niissä
14062: ilmoituksista säädetään asetuksella.                 tapauksissa, joissa maaseutupiiri antaa 1 mo-
14063:                                                      mentin nojalla luovutusluvan. Kyseisten rajoi-
14064:                                                      tusten merkitsemisestä maarekisteriin sekä nii-
14065:                                                      tä koskevista ilmoituksista säädetään asetuksel-
14066:                                                      la.
14067:    Maatilahallitus voi liittää edellä tässä pykä-       Maaseutupiiri ja maatilahallitus voivat liittää
14068: lässä tarkoitettua lupaa ja vapauttamista kos-       edellä tässä pykälässä tarkoitettua lupaa ja
14069: kevaan päätökseen ehdon, että tämän lain             vapauttamista koskevaan päätökseensä ehdon,
14070:                                        1990 vp. -    HE n:o 145                                     27
14071: 
14072: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
14073: 
14074: mukainen laina tai myyntihintasaaminen on            että tämän lain mukainen laina tai myyntihin-
14075: kokonaan tai osittain heti maksettava takaisin       tasaaminen on kokonaan tai osittain heti mak-
14076: korkoineen. Jos tilaa varten on myönnetty            settava takaisin korkoineen. Jos tilaa varten on
14077: tämän lain mukainen rakennusavustus eikä sen         myönnetty tämän lain mukainen rakennus-
14078: myöntämisestä ole kulunut 15 vuotta, voidaan         avustus, eikä sen myöntämisestä ole kulunut 15
14079: päätökseen myös liittää ehto, että sanottu           vuotta, voidaan päätökseen myös liittää ehto,
14080: avustus tai osa siitä on heti maksettava takai-      että sanottu avustus tai osa siitä on heti mak-
14081: sin.                                                 settava takaisin.
14082: 
14083:                       38 §                                                 38 §
14084:                 Eräät lisäehdot                                      Eräät lisäehdot
14085:    Milloin tämän lain nojalla maata, luottoa tai        Milloin tämän lain nojalla maata, luottoa tai
14086: rakennusavustusta saanut henkilö tai hänen           rakennusavustusta saanut henkilö tai hänen
14087: oikeudenomistajansa tahi, jos heitä on useita,       oikeudenomistajansa tahi, jos heitä on useita,
14088: kukaan heistä ei ole kolmeen vuoteen vakitui-        kukaan heistä ei ole kolmeen vuoteen vakitui-
14089: sesti asunut asianomaisella luontaiselinkeinoti-     sesti asunut asianomaisella luontaiselinkeinoti-
14090: lalla, lisäaluetta antamalla muodostetulla tilal-    lalla, lisäaluetta antamalla muodostetulla tilal-
14091: la tai niihin verrattavalla tilalla, voidaan tilaa   la tai niihin verrattavalla tilalla, voidaan tilaa
14092: rasittava jäljellä oleva valtion tai luottolaitok-   rasittava jäljellä oleva valtion tai luottolaitok-
14093: sen saaminen kokonaan tai osittain ja, sikäli        sen saaminen kokonaan tai osittain ja, sikäli
14094: kuin 15 vuotta ei ole kulunut avustuksen             kuin 15 vuotta ei ole kulunut avustuksen
14095: myöntämisestä, myös sanottu avustus tai osa          myöntämisestä, myös sanottu avustus tai osa
14096: siitä määrätä heti takaisin maksettavaksi. Edel-     siitä määrätä heti takaisin maksettavaksi. Edel-
14097: lä sanottu on vastaavasti voimassa myös, mil-        lä sanottu on vastaavasti voimassa myös, mil-
14098: loin tila, joka ei ole 37 §:ssä tai porotilalain     loin tila, joka ei ole 37 § :ssä tai porotilalain
14099: 26 §:ssä tarkoitettujen rajoitusten alainen, tai     26 §:ssä säädettyjen rajoitusten alainen, tai sen
14100: sen osa on luovutettu muulle kuin maatilahalli-      osa on luovutettu muulle kuin maaseutupiirin
14101: tuksen hyväksymälle henkilölle.                      hyväksymälle henkilölle.
14102: 
14103: 
14104:                       40 §                                                 40 §
14105:                  Viittausäännös                                      Viittaussäännös
14106:    Valtion vapaudesta olla suorittamatta kun-           Valtion vapaudesta olla suorittamasta kun-
14107: nallis- ja kirkollisveroa, käyttösuunnitelmaa        nallis- ja kirkollisveroa, asiakirjojen lähettämi-
14108: laadittaessa sattuneen erehdyksen korjaamises-       sestä, käyttösuunnitelmaa laadittaessa sattu-
14109: ta, tässä laissa tarkoitettujen tehtäviä suoritta-   neen erehdyksen korjaamisesta ja tässä laissa
14110: vien henkilöiden virkavastuusta, valtiota kos-       tarkoitettuja tehtäviä suorittavien henkilöiden
14111: kevista maksu- ja muista helpotuksista oikeu-        virkavastuusta on vastaavasti noudatettava,
14112: denkäynti-, lainhuuto- ja kiinnitysasioissa sekä     mitä maaseutuelinkeinolain 36 §:n 3 momentis-
14113: saamisten etuoikeudesta on vastaavasti nouda-        sa, 44 §:n 1 momentissa, 47 §:n 3 momentissa
14114: tettava, mitä maatilalain 78-82 §:ssä on sää-        sekä 53 §:ssä säädetään.
14115: detty.
14116: 
14117:                                                  44 §
14118:                                         Asetuksen antaminen
14119: 
14120:   Maatilahallitus voi antaa tätä lakia sekä 1           Maatilahallitus voi antaa tätä lakia ja sen
14121: momentin nojalla annettavaa asetusta ja 4 §:n        nojalla annettavaa asetusta ja 4 §:n 2 momen-
14122: 2 momentin nojalla annettavaa valtioneuvos-          tin nojalla annettavaa valtioneuvoston päätös-
14123: 28                                   1990 vp. -    HE n:o 145
14124: 
14125: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
14126: 
14127: ton päätöstä tarkempia määräyksiä lainojen,        tä tarkemmat määräykset lainojen, avustusten
14128: avustusten ja muiden tässä laissa tarkoitettujen   ja muiden tässä laissa tarkoitettujen etuuksien
14129: etuuksien myöntämisestä.                           myöntämisestä. Maatilahallitus vahvistaa niin
14130:                                                    ikään kauppa- ja velkakirjakaavat, hakemus-
14131:                                                    ja päätöskaavat sekä muut tämän lain toimeen-
14132:                                                    panoa varten tarpeelliset kaavat ja menettelyta-
14133:                                                    paohjeet.
14134: 
14135:                                                       Tämä laki tulee voimaan         päivänä
14136:                                                    kuuta 19 . Ennen tämän lain voimaantuloa
14137:                                                    myönnettyjen luottojen ja avustusten suhteen
14138:                                                    noudatetaan muiden kuin menettelytapojen
14139:                                                    osalta aikaisempia lain säännöksiä ja sopimuk-
14140:                                                    sen ehtoja.
14141:                                                       Tämän lain voimaan tullessa vireillä olevat
14142:                                                    käyttösuunnitelmat vahvistaa maaseutupiiri.
14143:                                                       Kunnanvaltuuston suunnittelutoimikuntaan
14144:                                                    valitsemat henkilöt toimivat tämän lain voi-
14145:                                                    maantultua suunnittelutoimikunnan jäseninä
14146:                                                    siihen saakka, kunnes kunnanvaltuusto on
14147:                                                    19 §:n 4 momentin mukaisesti valinnut heidän
14148:                                                    sijaansa uudet jäsenet ja heille varamiehet.
14149:                                                    Vaali on toimitettava kolmen kuukauden kulu-
14150:                                                    essa lain voimaantulosta. Edellä tarkoitetut
14151:                                                    uudet jäsenet ja heidän varamiehensä on valit-
14152:                                                    tava siksi ajaksi, mikä valtuutettujen toimikau-
14153:                                                    desta on jäljellä.
14154: 
14155: 
14156: 
14157: 
14158: 2.
14159:                                              Laki
14160:                                      kolttalain muuttamisesta
14161: 
14162:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14163:   muutetaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun kohtalain (611/84) 9 §, 12 §:n 1-3 momentti
14164: sekä 15 § näin kuuluviksi:
14165: 
14166: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
14167: 
14168:                       9§                                                 9§
14169:             Suunnittelutoimikunta                               Suunnittelutoimikunta
14170:    Käyttösuunnitelmaa tämän lain tarkoituksiin        Käyttösuunnitelmaa tämän lain tarkoituksiin
14171: käytettävästä maasta laadittaessa on maatila-      käytettävästä maasta laadittaessa on luontais-
14172: lain (188/77) 9 §:n 1 momentissa tarkoitetuista    elinkeinolain 19§ :n 4 momentissa tarkoitettu-
14173: kunnanvaltuuston suunnittelutoimikuntaan va-       jen kunnanvaltuuston suunnittelutoimikuntaan
14174: litsemista jäsenistä kahden oltava kolttia. Sa-    valitsemien jäsenten ja heidän varamiestensä
14175: nottu koskee myös heidän varamiehiään.             oltava syntyperäisiä kolttia.
14176:                                      1990 vp. -     HE n:o 145                                     29
14177: 
14178: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
14179: 
14180:                       12 §                                                12 §
14181:                   Rajoitukset                                         Rajoitukset
14182:    Oikeustoimi, jolla ilman maatilahallituksen         Oikeustoimi, jolla ilman maaseutupiirin lu-
14183: lupaa luovutetaan kolttatilan tahi sen osan         paa luovutetaan kolttatilan tahi sen osan omis-
14184: omistus- tai vuokraoikeus, on mitätön. Ilman        tus- tai vuokraoikeus, on mitätön. Ilman maa-
14185: maatilahallituksen lupaa ei tilaa myöskään saa      seutupiirin lupaa ei tilaa myöskään saa osittaa
14186: osittaa tai jakaa. Milloin, saajana tulisi ole-     tai jakaa. Milloin saajana tulisi olemaan muu
14187: maan muu kuin tämän lain mukaan tukemis-            kuin tämän lain 3 ja 4 §:n mukaan tukemiskel-
14188: kelpoinen koltta, saa kyseisen luvan antaa vain     poinen koltta, kyseisen luvan antaa maatilahal-
14189: erityisen painavista syistä.                        litus ja se saadaan myöntää vain erityisen
14190:                                                     painavista syistä.
14191:    Edellä tässä pykälässä säädetyt rajoitukset         Edellä tässä pykälässä säädetyt rajoitukset
14192: ovat voimassa 30 vuotta siitä päivästä lukien,      ovat voimassa 30 vuotta siitä päivästä lukien,
14193: jona tilasta tai lisäalueesta tehty kauppakirja     jona tilasta tai lisäalueesta tehty kauppakirja
14194: on allekirjoitettu. Rajoitusten estämättä on        on allekirjoitettu. Rajoitusten estämättä on
14195: kohtatilan kiinnittäminen muun oikeuden kuin        kolttatilan kiinnittäminen muun oikeuden kuin
14196: vuokraoikeuden vakuudeksi ja muu pantiksi-          vuokraoikeuden vakuudeksi ja muu pantiksi-
14197: pano velan maksamisen vakuudeksi sekä ulos-         pano velan maksamisen vakuudeksi sekä ulos-
14198: mittaus ja pakkohuutokaupalla myyminen sal-         mittaus ja pakkohuutokaupalla myyminen sal-
14199: littu. Maatilahallitus voi, milloin siihen on       littu. Maatilahallitus voi, milloin siihen on
14200: olosuhteet huomioon ottaen erityisiä syitä ole-     olosuhteet huomioon ottaen erityisiä syitä ole-
14201: massa, vapauttaa tilan tai sen osan tässä pykä-     massa, vapauttaa tilan tai sen osan tässä pykä-
14202: lässä säädetyistä rajoituksista. Jos tämän lain     lässä säädetyistä rajoituksista. Maaseutupiiri
14203: mukainen tila on muodostettu liittämällä aluet-     voi kuitenkin samoin edellytyksin vapauttaa
14204: ta eräiden kolttien asuttamisesta annetun lain      tilan tai sen osan mainituista rajoituksista niis-
14205: (273/55) 3 §:n mukaisten rajoitusten alaiseen       sä tapauksissa, joissa maaseutupiiri antaa 1
14206: tilaan, lakkaavat viimeksi mainitut rajoitukset     momentin nojalla luovutusluvan. Jos tämän
14207: ja tila tulee tämän pykälän mukaisten rajoitus-     lain mukainen tila on muodostettu liittämällä
14208: ten alaiseksi. Jos kysymys on kuitenkin luon-       aluetta eräiden kolttien asuttamisesta annetun
14209: taiselinkeinotilan muodostamisesta, tulee tila      lain (273/55) 3 §:n mukaisten rajoitusten alai-
14210: luontaiselinkeinolain 37 §:ssä säädettyjen ra-      seen tilaan, lakkaavat viimeksi mainitut rajoi-
14211: joitusten alaiseksi. Kyseisten rajoitusten mer-     tukset ja tila tulee tämän pykälän mukaisten
14212: kitsemisestä maarekisteriin sekä niitä koskevis-    rajoitusten alaiseksi. Jos kysymys on kuitenkin
14213: ta ilmoituksista säädetään asetuksella.             luontaiselinkeinotilan muodostamisesta, tulee
14214:                                                     tila luontaiselinkeinolain 37 §:ssä säädettyjen
14215:                                                     rajoitusten alaiseksi. Kyseisten rajoitusten mer-
14216:                                                     kitsemisestä maarekisteriin sekä niitä koskevis-
14217:                                                     ta ilmoituksista säädetään asetuksella.
14218:    Maatilahallitus voi liittää edellä tässä pykä-      Maaseutupiiri ja maatilahallitus voivat liittää
14219: lässä tarkoitettua lupaa ja '> apauttamista kos-    edellä tässä pykälässä tarkoitettua lupaa ja
14220: kevaan päätökseen ehdon, että tämän lain            vapauttamista koskevaan päätökseen ehdon,
14221: nojalla syntynyt laina tai myyntihintasaaminen      että tämän lain nojalla syntynyt laina tai myyn-
14222: on kokonaan tai osittain heti maksettava takai-     tihintasaaminen on kokonaan tai osaksi heti
14223: sin korkoineen. Jos tilaa varten on myönnetty       maksettava takaisin korkoineen. Jos tilaa var-
14224: tämän lain nojalla rakennusavustusta eikä sen       ten on myönnetty tämän lain nojalla rakennus-
14225: myöntämisestä ole kulunut 15 vuotta, voidaan        avustusta eikä sen myöntämisestä ole kulunut
14226: päätökseen myös liittää ehto, että sanottu          15 vuotta, voidaan päätökseen myös liittää
14227: avustus tai osa siitä on heti maksettava valtiol-   ehto, että sanottu avustus tai osa siitä on heti
14228: le takaisin.                                        maksettava valtiolle takaisin.
14229: 30                                 1990 vp. -    HE n:o 145
14230: 
14231: Voimassa oleva laki                              Ehdotus
14232: 
14233:                       15 §                                             15 §
14234:                  Verovapaus                                        Verovapaus
14235:    Valtion verovapaudesta tämän lain tarkoi-       Valtion verovapaudesta tämän lain tarkoi-
14236: tuksiin hankitun maan osalta on vastaavasti      tuksiin hankitun maan osalta on vastaavasti
14237: voimassa, mitä maatilalain 78 §:ssä on säädet-   voimassa, mitä maaseutuelinkeinolain 53§ :ssä
14238: ty.                                              on säädetty.
14239: 
14240:                                                     Tämä laki tulee voimaan       päivänä
14241:                                                  kuuta 19 .
14242:                                                     Ennen tämän lain voimaantuloa annettujen
14243:                                                  luottojen ja avustusten suhteen noudatetaan
14244:                                                  muiden kuin menettelytapojen osalta aikaisem-
14245:                                                  pia lain säännöksiä ja sopimuksen ehtoja.
14246:                                                     Tämän lain voimaan tullessa vireillä olevat
14247:                                                  käyttösuunnitelmat vahvistaa maaseutupiiri.
14248:                                                     Kunnanvaltuuston suunnittelutoimikuntaan
14249:                                                  valitsemat henkilöt toimivat tämän lain voi-
14250:                                                  maantultua suunnittelutoimikunnan jäseninä
14251:                                                  siihen saakka, kunnes kunnanvaltuusto on tä-
14252:                                                  män lain 9 § :n ja luontaiselinkeinolain 19 § :n 4
14253:                                                  momentin mukaisesti valinnut heidän sijaansa
14254:                                                  uudet jäsenet ja heille varamiehet. Vaali on
14255:                                                  toimitettava kolmen kuukauden kuluessa lain
14256:                                                  voimaantulosta. Edellä tarkoitetut uudet jäse-
14257:                                                  net ja heidän varamiehensä on valittava siksi
14258:                                                  ajaksi, mikä valtuutettujen toimikaudesta on
14259:                                                  jäljellä.
14260: 
14261: 
14262: 
14263: 3.
14264:                                            Laki
14265:                                  porotalouslain muuttamisesta
14266: 
14267:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14268:   kumotaan 9 päivänä helmikuuta 1990 annetun porotalouslain (161/90) 5 §,
14269:   muutetaan 7 §:n 3 momentti, 8, 9 ja 11 §, 12 §:n 1 ja 3 momentti, 15-17 §, 18 §:n
14270: johdantokappale ja 4 kohta, 20 §, 21 §:n 1 momentti, 22-25 §, 26 §:n 1 ja 2 momentti, 31 §,
14271: 32 §:n 1 momentti, 34 §, 41 §:n 2 momentti ja 43 § sekä
14272:   lisätään 12 §:ään uusi 4 ja 5 momentti sekä lakiin uusi 34 a § seuraavasti:
14273: 
14274: Voimassa oleva laki                              Ehdotus
14275: 
14276:                     5§
14277:      Työttömyyskorvauksen rajoittaminen
14278:    Henkilölle, joka on tämän lain nojalla saa-     (5 § kumotaan)
14279: nut rakennusavustusta asuinrakennuksen ra-
14280: kentamista, laajentamista tai peruskorjausta
14281: varten, ei saa viitenä vuotena sanotun etuuden
14282: myöntämisestä lukien antaa työttömyysturva-
14283: lain (602/84) mukaista työttömyyskorvausta.
14284:                                       1990 vp. -          HE n:o 145                                3I
14285: 
14286: Voimassa oleva laki                                   Ehdotus
14287:    Valtioneuvosto voi, milloin siihen on erityis-
14288: tä aihetta, myöntää tiettyinä aikoina poikkeuk-
14289: sia 1 momentin säännöksestä.
14290:                                                     7 §
14291:                                Soveltamisalaa koskevat rajaukset
14292: 
14293:    Jäljempänä mainituin poikkeuksin ei tämän             Tämän lain mukaista rakennusavustusta
14294: lain mukaisia toimenpiteitä saa myöskään koh-         asuinrakennusta varten ei saa kohdistaa sellai-
14295: distaa porotilalaissa (590/69) tarkoitetun poro-      sen omistajan tai haltijan hyväksi, jonka tilan
14296: tilan tai sanotun lain 8 §:n 2 momentissa tar-        rakentamista on tuettu porotilalain (590/69)
14297: koitetun tilan taikka tilan, jota varten on           19§ :n mukaisin rakennuspa/kkioin.
14298: annettu mainitun lain I9 tai 20 §:n mukainen
14299: rakennus- tai lisärakennuspalkkio, omistajan
14300: tai haltijan hyväksi.
14301: 
14302:                        8§                                                     8§
14303:               Maan hankkiminen                                         Maan hankkiminen
14304:   Tämän lain tarkoituksiin voidaan hankkia               Tämän lain tarkoituksiin voidaan hankkia
14305: maata ostamalla ja vaihtamalla tiloja, tilan-         maata ostamalla ja vaihtamalla tiloja, tilan-
14306: osia, osuuksia ja oikeuksia. Lisäksi tämän lain       osia, osuuksia ja oikeuksia. Lisäksi tämän lain
14307: tarkoituksiin voidaan käyttää porotilalain sekä       tarkoituksiin voidaan käyttää porotilalain sekä
14308: maatilalain (188/77) tarkoituksiin muulla ta-         maatilalain (188/77) ja maaseutuelinkeinolain
14309: voin kuin oikeudesta hankkia maa- ja metsäta-         (   1 ) tarkoituksiin muulla tavoin kuin oi-
14310: lousmaata annetun lain (391/78) nojalla han-          keudesta hankkia maa- ja metsätalousmaata
14311: kittua maata.                                         annetun lain (39I/78) nojalla hankittua maata.
14312: 
14313:                        9§                                                     9§
14314:                  Ostomenettely                                           Ostomenettely
14315:   Hankittaessa maata tämän lain tarkoituksiin            Hankittaessa maata tämän lain tarkoituksiin
14316: ostamalla ja vaihtamalla noudatetaan soveltu-         ostamalla ja vaihtamalla noudatetaan soveltu-
14317: vin osin, mitä maatilalain I2, 13, I5 ja I6 §:ssä     vin osin, mitä maaseutuelinkeinolain 36 § :ssä
14318: on säädetty, kuitenkin niin, että ostosta päät-       on säädetty, kuitenkin niin, että ostosta päät-
14319: tää asianomainen maatalouspiiri.                      tää asianomainen maaseutupiiri.
14320:                                                          Valtion tämän lain mukaan ostamaa kiinteää
14321:                                                       omaisuutta ei saa ulosmitata ulosottolain 4
14322:                                                       luvun 26 § :n nojalla edellisen omistajan tai
14323:                                                       hänen saantomiehensä velasta, josta kiinteistö
14324:                                                       ei panttioikeuden nojalla tai muuten ole vas-
14325:                                                       taamassa.
14326: 
14327:                    II §                                                      II §
14328:    Maan käyttäminen muihin tarkoituksiin                    Maan käyttäminen muihin tarkoituksiin
14329:    Jos hankittua omaisuutta ei tarvita tämän             Jos hankittua omaisuutta ei tarvita tämän
14330: lain tarkoituksiin, voidaan se käyttää maatila-       lain tarkoituksiin, voidaan se käyttää maaseu-
14331: lain tarkoituksiin taikka käyttää muihin tarkoi-      tuelinkeinolain tai luontaiselinkeinolain tarkoi-
14332: tuksiin noudattaen, mitä oikeudesta luovuttaa         tuksiin taikka käyttää muihin tarkoituksiin
14333: valtion maaomaisuutta ja tuloatuottavia oi-           noudattaen, mitä oikeudesta luovuttaa valtion
14334: keuksia annetussa laissa (687178) on säädetty.        maaomaisuutta ja tuloatuottavia oikeuksia an-
14335:                                                       netussa laissa (687 /78) on säädetty.
14336: 32                                   1990 vp. -     HE n:o 145
14337: 
14338: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
14339: 
14340:                       12 §                                                 12 §
14341:           Käyttösuunnitelmatoimitus                             Käyttösuunnitelmatoimitus
14342:   Hankittua maata koskevan käyttösuunnitel-           Hankittua maata koskevan käyttösuunnitel-
14343: man laatii maatilalaissa tarkoitettu suunnittelu-   man laatii kolmijäseninen suunnittelutoimi-
14344: toimikunta maatalouspiirin tai, jos kysymys on      kunta maaseutupiirin määräyksestä. Käyttö-
14345: maasta, joka on hankittu maatilalain tarkoi-        suunnitelman laatimisessa noudatettavasta il-
14346: tuksiin, maatilahallituksen määräyksestä käyt-      moitus- ja muusta menettelystä säädetään tar-
14347: tösuunnitelmatoimituksessa, jota koskevasta         kemmin asetuksella.
14348: menettelystä säädetään tarkemmin asetuksella.
14349: 
14350:   Edellä 1 momentissa tarkoitettua käyttö-             Edellä 1 momentissa tarkoitetun suunnittelu-
14351: suunnitelmaa laadittaessa on maatilalain 9 §:n      toimikunnan puheenjohtajana on maaseutupii-
14352: 1 momentissa tarkoitetuista kunnanvaltuuston        rin maanmittausinsinööri ja muina jäseninä
14353: suunnittelutoimikuntaan valitsemista jäsenistä      asianomaisen kunnanvaltuuston valitsemat
14354: vähintään yhden oltava saamelaissyntyinen,          henkilöt. Ellei maaseutupiirissä ole maanmit-
14355: milloin käyttösuunnitelma koskee Enontekiön,        tausinsinööriä tai tämä on estynyt virkaansa
14356: Inarin, Utsjoen tai Sodankylän kunnassa ole-        hoitamasta, voi maatilahallitus määrätä suun-
14357: vaa maata. Sanottu koskee myös hänen vara-          nittelutoimikunnan puheenjohtajaksi muun
14358: miestään.                                           maanmittausinsinöörin.
14359:                                                        Kunnanvaltuuston valitsemat jäsenet sekä
14360:                                                     heidän varamiehensä valitaan neljäksi vuodeksi
14361:                                                     kerrallaan. Kunnanvaltuuston valitsemista jä-
14362:                                                     senistä tulee toisen ja hänen varamiehensä olla
14363:                                                     porotalouden harjoittaja. Milloin käyttösuun-
14364:                                                     nitelma koskee Enontekiön, Inarin, Utsjoen tai
14365:                                                     Sodankylän kunnassa olevaa maata, on kun-
14366:                                                     nanvaltuuston valitsemista jäsenistä toisen ja
14367:                                                     hänen varamiehensä oltava saamelaissyntyi-
14368:                                                     nen. Milloin käyttösuunnitelma koskee koltta-
14369:                                                     lain 2 § :ssä tarkoitettua aluetta, on kunnanval-
14370:                                                     tuuston valitsemista jäsenistä toisen ja hänen
14371:                                                     varamiehensä oltava syntyperäinen koltta.
14372:                                                        Jos suunnittelutoimikunnassa ilmenee eri-
14373:                                                     mielisyyttä asian ratkaisemisesta, päätetään
14374:                                                     asia äänestämällä noudattaen samaa menette-
14375:                                                     lyä kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa.
14376: 
14377:                       15 §                                                 15 §
14378:       Käyttösuunnitelman vahvistaminen                       Käyttösuunnitelman vahvistaminen
14379:    Käyttösuunnitelma on alistettava maatalous-            Käyttösuunnitelman vahvistaa maaseutupii-
14380: piirin vahvistettavaksi. Milloin maatalouspiiri     ri.
14381: katsoo, ettei käyttösuunnitelma ole asianmu-           Milloin omaisuutta on ehdotettu käytettä-
14382: kainen, tai milloin käyttösuunnitelmaan tyyty-      väksi muuhun kuin tämän lain tarkoituksiin,
14383: mätön asianosainen on tehnyt sitä vastaan           eikä maaseutupiirillä ole sen mukaan kuin
14384: muistutuksen taikka milloin omaisuutta on           erikseen on säädetty, oikeutta luovuttaa val-
14385: ehdotettu käytettäväksi muuhun kuin tämän           tion maaomaisuutta, on käyttösuunnitelma täl-
14386: lain tarkoituksiin, käyttösuunnitelma on alis-      tä osin alistettava maatilahallituksen vahvistet-
14387: tettava maatilahallituksen vahvistettavaksi.        tavaksi.
14388: Muussa tapauksessa maatalouspiirin päätös on           Käyttösuunnitelman vahvistamista koskeva
14389: lopullinen.                                         päätös voidaan antaa asianosaiselle tiedoksi
14390:                                                     postitse virkakirjeessä. Tiedoksisaannin katso-
14391:                                                     taan tällöin tapahtuneen, ellei muuta näytetä,
14392:                                      1990 vp. -     HE n:o 145                                    33
14393: 
14394: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
14395:                                                  seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun päätös
14396:                                                  on asianosaisen ilmoittamalla osoitteella varus-
14397:                                                  tettuna jätetty postin kuljetettavaksi. Muutoin
14398:                                                  noudatetaan, mitä tiedoksiannosta hallintoasi-
14399:                                                  oissa annetussa laissa (232/66) on säädetty.
14400:                            Asianosaisella tarkoitetaan 1 momentissa
14401:                          henkilöä, joka on käyttösuunnitelmatoimituk-
14402:                         sessa hakenut lisäaluetta tai 10 §:ssä tarkoitet-
14403:                         tua muuta aluetta, oikeutta tai osuutta. Käyt-
14404:                         tösuunnitelmatoimituksessa on asianosainen
14405:                          myös se kunta, jonka aluetta toimitus koskee.
14406:   Edellä 1 momentissa tarkoitettuun maatila-        Maatilahallituksen tämän pykälän nojalla
14407: hallituksen päätökseen ei saa hakea muutosta antamaan päätökseen ei saa hakea muutosta
14408: valittamalla.                                    valittamalla. Sanottu koskee myös maaseutu-
14409:                                                  piirin päätöksen johdosta tehtyyn valitukseen
14410:                                                  annettua maatilahallituksen päätöstä.
14411: 
14412:                       16 §                                                16 §
14413:             Maanmittaustoimitukset                             Maanmittaustoimitukset
14414:    Käyttösuunnitelman mukaisten alueiden               Käyttösuunnitelmaan liittyvistä maanmit-
14415: muodostamisesta tiloiksi sekä tarpeellisista pii-   taustoimituksista ja niiden kustannusten suo-
14416: rirajankäynneistä, tilusvaihdoista ja muista        rittamisesta on voimassa, mitä maaseutuelin-
14417: maanmittaustoimituksista samoin kuin niiden         keinolain 43 §:n 1 ja 4 momentissa on säädet-
14418: vireillepanemisesta ja niiden kustannusten suo-     ty.
14419: rittamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä
14420: maatilalain 28 sekä 30-34 §:ssä on säädetty.
14421: 
14422:                       17 §                                                17 §
14423:                   Myyminen                                            Myyminen
14424:   Kauppakirjojen laatimisesta ja allekirjoitta-        Kauppakirjojen laatimisesta ja allekirjoitta-
14425: misesta, hinnanperimispäätösten tekemisestä         misesta, hinnan uudelleen määräämisestä ereh-
14426: osuuksien ja oikeuksien luovutusten osalta,         dyksen tai omaisuuden arvon olennaisesti
14427: hinnan uudelleen määräämisestä erehdyksen           muuttumisen johdosta, luovutuskirjan oikeaksi
14428: tai omaisuuden arvon olennaisesti muuttumi-         todistamisesta, lainhuudon hakemisesta sekä
14429: sen johdosta, luovutuskirjan oikeaksi todista-      myyntihinnan, sen koron ja uloshakukulujen
14430: misesta, lainhuudon hakemisesta sekä myynti-        panttioikeudesta samoin kuin tämän vuoksi
14431: hinnan, sen koron ja uloshakukulujen panttioi-      kiinnitysasiain pöytäkirjaa varten tehtävistä il-
14432: keudesta samoin kuin tämän vuoksi kiinnitys-        moituksista on soveltuvin osin voimassa, mitä
14433: rekisteriä varten tehtävistä ilmoituksista on       maaseutuelinkeinolain 44 ja 46 § :ssä on säädet-
14434: soveltuvin osin voimassa, mitä maatilalain          ty.
14435: 43-48 §:ssä on säädetty.
14436: 
14437:                       18 §                                                18 §
14438:                      Lainat                                              Lainat
14439:   Maatilatalouden kehittämisrahaston varoista          Maaseutuelinkeinolain 4 §:n 1 momentin 7
14440: voidaan maatilalain 50 §:ssä tarkoitetuin ta-       ja 8 kohdassa tarkoitetut luottolaitokset voivat
14441: voin myöntää tämän lain nojalla lainaa:             maatilahallituksen osoittamista maatilatalou-
14442:                                                     den kehittämisrahaston varoista myöntää sano-
14443:                                                     tun lain 26 §:ssä tarkoitetuin tavoin tämän lain
14444:                                                     nojalla lainaa:
14445: 
14446: 5 300042H
14447: 34                                   1990 vp. -     HE n:o 145
14448: 
14449: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
14450: 
14451:   4) asuinrakennuksen rakentamista, laajenta-         4) asuinrakennuksen rakentamista, laajenta-
14452: mista ja peruskorjausta varten (asuntolainaa);      mista ja peruskorjausta sekä asuinympäristön
14453:                                                     parantamista varten (asuntolaina);
14454: 
14455: 
14456:                       20 §                                               20 §
14457:      Lainoin ja avustuksin tuettavat tilat              Lainoin ja avustuksin tuettavat tilat
14458:   Maanostolainaa ei saa myöntää tilan tai              Maanostolainaa ei saa myöntää tilan tai
14459: alueen hankkimista varten, jos tilan tai, mikäli    alueen hankkimista varten, jos tilan tai, mikäli
14460: kysymys on lisäalueen hankkimisesta, muodos-        kysymys on lisäalueen hankkimisesta, muodos-
14461: tuvan tilan metsän vuotuinen kestävä hakkuu-        tuvan tilan metsän vuotuinen puuntuotto ylit-
14462: määrä ylittää 75 kiintokuutiometriä. Muita-         tää 150 kiintokuutiometriä kestävää hakkuu-
14463: kaan tämän lain mukaisia etuuksia ei saa antaa      määrää soveltaen. Muitakaan tämän lain mu-
14464: sanottua suurempaa tilaa varten.                    kaisia etuuksia ei saa antaa sanottua suurem-
14465:                                                     paa tilaa varten. Rakennusavustusta asuin-
14466:                                                     rakennusta varten annettaessa vastaava enim-
14467:                                                     mäistuotto on kuitenkin 75 kiintokuutiometriä
14468:                                                     sikäli kuin kysymys ei ole porotilalain mukai-
14469:                                                     sin maankäyttötoimenpitein tuetusta sanottua
14470:                                                     suuremmasta tilasta. Lisäaluetta annettaessa
14471:                                                     on lisäksi noudatettava, mitä JO §:ssä on sää-
14472:                                                     detty.
14473:    Edellä 18 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoi-
14474: tettua rakentamislainaa ja 8 kohdassa tarkoi-
14475: tettua irtaimistolainaa sekä ·19 § :n 1 momentis-
14476: sa tarkoitettua rakennusavustusta muuhun
14477: kuin asuinrakennustyöhön ja irtaimistoavus-
14478: tusta saadaan lisäksi myöntää 7 §:n 3 momen-
14479: tissa tarkoitettuja tiloja varten.
14480: 
14481: 
14482:                       21 §                                                21 §
14483:                  Myyntihinnat                                        Myyntihinnat
14484:    Porotaloustilaan liitettävän lisäalueen myyn-       Porotaloustilaan liitettävän lisäalueen myyn-
14485: tihinnan maksuaika on vähintään seitsemän ja        tihinnan maksuaika on enintään 30 vuotta.
14486: enintään 20 vuotta sekä vuotuinen korko kol-        Myyntihinnan vuotuinen korko on neljä pro-
14487: me prosenttia. Edellä 10 §:ssä tarkoitettujen       senttia. Myyntihinta voi olla, hakijan olosuh-
14488: muiden alueiden sekä osuuksien ja oikeuksien        teet huomioon ottaen, koroton enintään ensim-
14489: myyntihintojen maksuaika on enintän viisi           mäiset 5 vuotta ja sen lyhennysten periminen
14490: vuotta sekä vuotuinen korko kahdeksan pro-          voidaan aloittaa enintään 5 vuotta säännönmu-
14491: senttia.                                            kaista ajankohtaa myöhemmin sen mukaan
14492:                                                     kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Edellä
14493:                                                     10 §:ssä tarkoitettujen muiden alueiden sekä
14494:                                                     osuuksien ja oikeuksien myyntihintojen mak-
14495:                                                     suaika on enintään kymmenen vuotta sekä
14496:                                                     vuotuinen korko kahdeksan prosenttia. Takai-
14497:                                                     sinmaksuajoista säädetään tarkemmin asetuk-
14498:                                                     sella.
14499:                                      1990 vp. -    HE n:o 145                                    35
14500: 
14501: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
14502: 
14503:                       22 §                                               22 §
14504:                   Lainaehdot                                         Lainaehdot
14505:   Edellä 18 §:ssä tarkoitettujen lainojen pro-        Lainojen enimmäismäärät ovat:
14506: sentuaalisista enimmäismääristä, takaisinmak-         1) maanosto- ja sisarosuuslainassa 85 pro-
14507: suajoista ja koroista on voimassa, mitä näistä     senttia omaisuuden hankintahinnasta;
14508: seikoista on maatilalain 53, 65, 67 ja 68 §:ssä       2) asuntolainassa 85 prosenttia ja rakenta-
14509: tämän lain soveltamisalueella myönnettävien        mislainassa 60 prosenttia hyväksyttävän kus-
14510: vastaavien lainojen osalta säädetty, kuitenkin     tannusarvion määrästä;
14511: niin, että maanosto- ja sisarosuuslainaa voi-         3) sähköistämislainassa 75 prosenttia ja
14512: daan myöntää enintään 85 prosenttia sanotuis-      muissa loinoissa 60 prosenttia hyväksyttävän
14513: sa säännöksissä tarkoitetun omaisuuden luovu-      kustannusarvion tai hyväksyttävien kustannus-
14514: tushinnasta. Sanottujen lainojen takaisinmak-      ten määrästä.
14515: suaika on vähintään seitsemän ja enintään 20          Sellaisen kaupan rahoittamiseen, jossa han-
14516: vuotta sekä vuotuinen korko kolme prosenttia.      kittavan omaisuuden luovutushinta ilmeisesti
14517:                                                    ylittää paikkakunnan käyvän hinnan, ei maan-
14518:                                                    osto- ja sisarosuuslainaa saa myöntää.
14519:                                                       Laina-aika on enintään 30 vuotta. Takaisin-
14520:                                                    maksuajoista säädetään tarkemmin asetuksel-
14521:                                                    la. Lainan korko on neljä prosenttia. Tuotan-
14522:                                                    torakennuksen ja asuinrakennuksen rakenta-
14523:                                                    miseen, peruskorjaamiseen ja laajentamiseen
14524:                                                    myönnetyt lainat sekä maanostoon myönnetyt
14525:                                                    lainat voivat olla, hakijan olosuhteet huo-
14526:                                                    mioon ottaen, korotlomat enintään ensimmäi-
14527:                                                    set 5 vuotta ja niiden lyhennysten periminen
14528:                                                    voidaan aloittaa enintään 5 vuotta säännönmu-
14529:                                                    kaista ajankohtaa myöhemmin sen mukaan
14530:                                                    kuin asetuksella tarkemmin säädetään.
14531: 
14532: 
14533:                       23 §                                              23 §
14534:               Muut luottoehdot                                     Muut ehdot
14535:    Lainojen myöntämismenettelystä, maksatta-          Lainojen ja avustusten myöntämismenette-
14536: misesta, vakuuksista, valtion vastuusta, laino-    lystä, maksattamisesta, vakuuksista, valtion-
14537: jen ja myyntihintojen takaisinperimisestä, lyk-    vastuusta, lainojen ja myyntihintojen takaisin-
14538: käysten myöntämisestä ja peruuttamisesta sekä      perimisestä, lykkäysten myöntämisestä ja pe-
14539: lainojen hoitopalkkioiden määräytymisestä,         ruuttamisesta sekä lainojen hoitamisesta luot-
14540: niiden suorittamisesta ja takaisinperimisestä      tolaitokselle aiheutuvien kulujen korvaamisesta
14541: sekä lainojen valvonnasta samoin kuin muista-      ja korvausten takaisin periruisestä sekä laino-
14542: kin lainoitusta ja myyntihintoja koskevista sei-   jen ja avustusten valvonnasta samoin kuin
14543: koista on tässä laissa säädetyin poikkeuksin       muistakin lainoitusta, myyntihintoja ja avus-
14544: soveltuvin osin voimassa, mitä maatilalain         tuksia koskevista seikoista on tässä laissa sää-
14545: 54-58, 60, 65, 66, 70 ja 71 §:ssä on vastaavis-    detyin poikkeuksin soveltuvin osin voimassa,
14546: ta lainoista ja myyntihinnoista säädetty.          mitä maaseutuelinkeinolain 26 §:n 3 momentis-
14547:                                                    sa, 27 §:ssä, 29 §:n 3 ja 4 momentissa, 30-
14548:                                                    31 §:ssä, 32 §:n 3 momentissa, 47 §:ssä, 48 §:n
14549:                                                    1 ja 4 momentissa sekä50-51 §:ssä on vastaa-
14550:                                                    vista lainoista ja myyntihinnoista sekä avustuk-
14551:                                                    sista säädetty.
14552: 36                                   1990 vp. -     HE n:o 145
14553: 
14554: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
14555:                       24 §                                                24 §
14556:        Luottojen koron korottaminen                       Lainojen koron korottaminen
14557:    Lisäalueen myyntihinnan sekä muiden laino-         Porotaloustilan ja lisäalueen myyntihinnan
14558: jen kuin irtaimistolainojen vuotuinen korko         sekä lainojen vuotuista korkoa voidaan tarkis-
14559: voidaan lailla korottaa enintään vastaaviin tar-    taa aikaisintaan kuudennen lainavuoden alusta
14560: koituksiin annetuista ensijaisista kiinnitys-       lukien enintään kahdella prosenttiyksiköllä
14561: lainoista yleisesti perittävän koron suuruiseksi.   tuoton syntymisen jälkeen yleisessä korkota-
14562:                                                     sossa tapahtuneita muutoksia vastaavasti.
14563:                                                     Myyntihinnan ja lainojen koron tarkistamises-
14564:                                                     ta päättää valtioneuvosto.
14565: 
14566: 
14567: 
14568:                       25 §                                                25 §
14569:  Rakennuspaikalla suoritettavat tarkastukset         Rakennuspaikalla suoritettavat tarkastukset
14570:    Rakennuspaikalla suoritettavista tarkastuk-         Rakennuspaikalla suoritettavista tarkastuk-
14571: sista sekä niistä rakennuttajalta perittävistä      sista sekä niistä rakennuttajalta perittävistä
14572: maksuista on voimassa vastaavasti, mitä maa-        maksuista on voimassa vastaavasti, mitä maa-
14573: tilalain 61-63 §:ssä on säädetty.                   seutuelinkeinolain 48 § :n 2 ja 3 momentissa on
14574:                                                     säädetty.
14575: 
14576: 
14577: 
14578:                       26 §                                                26 §
14579:                   Avustukset                                          Avustukset
14580:    Avustusten prosentuaalisista enimmmsmaa-            Avustusten prosentuaalisista enimmmsmaa-
14581: ristä säädetään tarkemmin asetuksella. Avustus      ristä säädetään tarkemmin asetuksella. Avustus
14582: voi olla enintään 40 prosenttia, tienteko- ja       voi kuitenkin olla enintään 60 prosenttia hy-
14583: vesihuoltotöiden osalta kuitenkin enintään 60       väksyttävistä kustannuksista. Milloin avustuk-
14584: prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Mil-     sen ohella myönnetään myös lainaa, saa avus-
14585: loin avustuksen ohella myönnetään myös lai-         tuksen ja lainan yhteismäärä kattaa mainitut
14586: naa, saa avustuksen ja lainan yhteismäärä           kustannukset kokonaisuudessaankin.
14587: kattaa mainitut kustannukset kokonaisuudes-
14588: saankin.
14589:    Avustusten takaisinperimisestä on soveltuvin        Jos työtä, johon on myönnetty tässä laissa
14590: osin voimassa, mitä maatilalain 77 §:n 1 mo-        tarkoitettua avustusta, ei ole suoritettu asetuk-
14591: mentissa on säädetty.                               sella säädettävän määräajan kuluessa, voi maa-
14592:                                                     seutupiiri velvoittaa avustuksen saajan tai hä-
14593:                                                     nen oikeudenomistajansa suorittamaan avus-
14594:                                                     tuksen kokonaan tai osittain takaisin valtiolle.
14595:                                                     Takaisin perittävä avustus saadaan riippumatta
14596:                                                     siitä, kuinka kauan on kulunut takaisinperi-
14597:                                                     mispäätöksestä, ottaa siitä tilasta, jonka hy-
14598:                                                     väksi tehtävistä töistä on kysymys, samalla
14599:                                                     etuoikeudella kuin kiinteistöistä menevistä jul-
14600:                                                     kisoikeudellisista suorituksista on säädetty. Pe-
14601:                                                     riminen saadaan toimittaa verojen ulosotosta
14602:                                                     säädetyssä järjestyksessä.
14603:                                        1990 vp. -    HE n:o 145                                      37
14604: 
14605: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
14606: 
14607:                       31 §                                                 31 §
14608:       0 m istusoi k e u d en rajoitukset                               Rajoitukset
14609:    Oikeustoimi, jolla ilman maatilahallituksen          Oikeustoimi, jolla ilman maaseutupiirin lu-
14610: lupaa luovutetaan lisäaluetta antamalla muo-         paa luovutetaan lisäaluetta antamalla muodos-
14611: dostettu porotaloustila taikka sen osan omis-        tettu porotaloustila taikka sen osan omistus-
14612: tus- tai vuokraoikeus, on mitätön. Ilman maa-        tai vuokraoikeus, on mitätön. Ilman maaseutu-
14613: tilahallituksen lupaa ei tällaista tilaa myöskään    piirin lupaa ei tällaista tilaa myöskään saa
14614: saa osittaa tai jakaa. Milloin saajana tulisi        osittaa tai jakaa. Milloin saajana tulisi ole-
14615: olemaan henkilö, joka 3 §:n mukaan ei ole            maan henkilö, joka 3 §:n mukaan ei ole tuke-
14616: tukemiskelpoinen ja joka ei ole vakituisesti         miskelpoinen, kyseisen luvan antaa maatilahal-
14617: asunut viimeistä viittä vuotta 2 §:ssä tarkoite-     litus ja se saadaan myöntää vain erityisistä
14618: tulla alueella, saa kyseisen luvan myöntää vain      syistä.
14619: erityisistä syistä.
14620:    Edellä 1 momentissa säädetyt rajoitukset             Edellä     momentissa säädetyt rajoitukset
14621: ovat voimassa 15 vuotta siitä päivästä lukien,       ovat voimassa 15 vuotta siitä päivästä lukien,
14622: jona lisäalueesta tehty kauppakirja on allekir-      jona lisäalueesta tehty kauppakirja on allekir-
14623: joitettu. Rajoitusten estämättä on tilan kiinnit-    joitettu. Rajoitusten estämättä on tilan kiinnit-
14624: täminen muun oikeuden kuin vuokraoikeuden            täminen muun oikeuden kuin vuokraoikeuden
14625: vakuudeksi ja muu pantiksipano velan maksa-          vakuudeksi ja muu pantiksipano velan maksa-
14626: misen vakuudeksi sekä ulosmittaus ja pakko-          misen vakuudeksi sekä ulosmittaus ja pakko-
14627: huutokaupalla myyminen sallittu. Maatilahalli-       huutokaupalla myyminen sallittu. Maatilahalli-
14628: tus voi, milloin siihen on erityisiä syitä, va-      tus voi, milloin siihen on erityisiä syitä, va-
14629: pauttaa tilan tai sen osan 1 momentissa sääde-       pauttaa tilan tai sen osan 1 momentissa sääde-
14630: tyistä rajoituksista. Kyseisten rajoitusten mer-     tyistä rajoituksista. Maaseutupiiri voi kuiten-
14631: kitsemisestä maarekisteriin sekä niitä koskevis-     kin samoin edellytyksin vapauttaa tilan tai sen
14632: ta ilmoituksista säädetään asetuksella.              osan mainituista rajoituksista niissä tapauksis-
14633:                                                      sa, joissa maaseutupiiri antaa 1 momentin
14634:                                                      nojalla luovutusluvan. Kyseisten rajoitusten
14635:                                                      merkitsemisestä maarekisteriin sekä niitä kos-
14636:                                                      kevista ilmoituksista säädetään asetuksella.
14637:    Maatilahallitus voi liittää tässä pykälässä          Maaseutupiiri ja maatilahallitus voivat liittää
14638: tarkoitettua lupaa ja vapauttamista koskevaan        tässä pykälässä tarkoitettua lupaa ja vapautta-
14639: päätökseen ehdon, että tämän lain mukainen           mista koskevaan päätökseen ehdon, että tämän
14640: laina tai myyntihintasaaminen on kokonaan tai        lain mukainen laina tai myyntihintasaaminen
14641: osittain heti maksettava takaisin korkoineen.        on kokonaan tai osittain heti maksettava takai-
14642: Jos tilaa varten on myönnetty tämän lain             sin korkoineen. Jos tilaa varten on myönnetty
14643: mukainen rakennusavustus eikä sen myöntämi-          tämän lain mukainen rakennusavustus eikä sen
14644: sestä ole kulunut 15 vuotta, voidaan päätök-         myöntämisestä ole kulunut 15 vuotta, voidaan
14645: seen liittää myös ehto, että sanottu avustus tai     päätökseen liittää myös ehto, että sanottu
14646: osa siitä on heti maksettava takaisin.               avustus tai osa siitä on heti maksettava takai-
14647:                                                      sin.
14648: 
14649:                       32 §                                                 32 §
14650:                 Eräät lisäehdot                                      Eräät lisäehdot
14651:   Milloin tämän lain nojalla maata, luottoa tai        Milloin tämän lain nojalla maata, luottoa tai
14652: rakennusavustusta saanut henkilö tai hänen           rakennusavustusta saanut henkilö tai hänen
14653: oikeudenomistajansa tai, jos heitä on useita,        oikeudenomistajansa tai, jos heitä on useita,
14654: kukaan heistä ei ole kolmeen vuoteen vakitui-        kukaan heistä ei ole kolmeen vuoteen vakitui-
14655: sesti asunut asianomaisella porotaloustilalla,       sesti asunut asianomaisella porotaloustilalla,
14656: voidaan tilaa rasittava jäljellä oleva valtion tai   voidaan tilaa rasittava jäljellä oleva valtion tai
14657: 38                                    1990 vp. -    HE n:o 145
14658: 
14659: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
14660: 
14661:                  '
14662: luottolaitoksen saaminen kokonaan tai osittain      luottolaitoksen saaminen kokonaan tai osittain
14663: ja, sikäli kuin 15 vuotta ei ole kulunut avustuk-   ja, sikäli kuin 15 vuotta ei ole kulunut avustuk-
14664: sen myöntämisestä, myös sanottu avustus tai         sen myöntämisestä, myös sanottu avustus tai
14665: osa siitä määrätä heti takaisin maksettavaksi.      osa siitä määrätä heti takaisin maksettavaksi.
14666: Edellä sanottu on vastaavasti voimassa myös,        Edellä sanottu on vastaavasti voimassa myös,
14667: milloin porotaloustila, joka ei ole 31 §: ssä       milloin porotaloustila, joka ei ole 31 §:ssä
14668: tarkoitettujen rajoitusten alainen, tai sen osa     tarkoitettujen rajoitusten alainen, tai sen osa
14669: on luovutettu muulle kuin maatilahallituksen        on luovutettu muulle kuin maaseutupiirin hy-
14670: hyväksymälle henkilölle.                            väksymälle henkilölle.
14671: 
14672: 
14673:                       34 §                                                34 §
14674:                 Viittaussäännös                                     Viittaussäännös
14675:    Valtion vapaudesta olla suorittamatta kun-          Valtion vapaudesta olla suorittamatta kun-
14676: nallis- ja kirkollisveroa, käyttösuunnitelmaa       nallis- ja kirkollisveroa, asiakirjojen lähettämi-
14677: laadittaessa sattuneen erehdyksen korjaamises-      sestä, käyttösuunnitelmaa laadittaessa sattu-
14678: ta, tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä suoritta-   neen erehdyksen korjaamisesta ja tässä laissa
14679: vien henkilöiden virkavastuusta, valtiota kos-      tarkoitettuja tehtäviä suorittavien henkilöiden
14680: kevista maksu- ja muista helpotuksista oikeu-       virkavastuusta on vastaavasti noudatettava,
14681: denkäynti-, lainhuuto- ja kiinnitysasioissa sekä    mitä maaseutuelinkeinolain 36 §:n 3 momentis-
14682: saamisten etuoikeudesta on vastaavasti voimas-      sa, 44 §:n 1 momentissa, 47 §:n 3 momentissa
14683: sa, mitä maatilalain 78-82 §:ssä on säädetty.       sekä 53 §:ssä säädetään.
14684: 
14685:                                                                         34 a §
14686:                                                                     Etusijajärjestys
14687:                                                        Tämän lain 17 §:ssä ja 26 §:n 2 momentissa
14688:                                                     tarkoitettu saamisten etuoikeus ei aiheuta muu-
14689:                                                     tosta niiden oikeuteen, joilla on ennen tämän
14690:                                                     lain voimaantuloa vireille pannun hakemuksen
14691:                                                     nojalla vahvistettu kiinnitys tai vuokraoikeu-
14692:                                                     den rekisteröiminen tahi sitä ennen syntynyt
14693:                                                     maksamaUoman kauppahinnan panttioikeus
14694:                                                     taikka muu kiinnittämättä voimassa oleva
14695:                                                     panttioikeus kiinteistöön.
14696: 
14697: 
14698:                                                 41 §
14699:                              Eräät aikaisemman lainsäädännön mukaiset
14700:                                     toimenpiteet ja oikeussuhteet
14701: 
14702:    Aikaisemman lain säännöksiä noudatetaan             Aikaisemman lain säännöksiä noudatetaan
14703: niin ikään niiden asioiden osalta, jotka muu-       niin ikään niiden asioiden osalta, jotka muu-
14704: toinkin liittyvät porotilalain täytäntöönpanoon     toinkin liittyvät porotilalain täytäntöönpanoon
14705: ja joista ei tässä luvussa ole toisin säädetty.     ja joista ei tässä luvussa ole toisin säädetty.
14706: Sanottu koskee myös valtion verovapauksia ja        Sanottu koskee myös valtion verovapauksia ja
14707: maksuhelpotuksia sekä tilojen rajoituksia. Po-      maksuhelpotuksia sekä tilojen rajoituksia. Po-
14708: rotilalain mukaista tilaa, jolle on annettu yk-     rotilalain mukaista tilaa, jolle on annettu yk-
14709: sinomaan sanotun lain 7 a §:n 2 momentissa          sinomaan sanotun lain 7 a § :n 2 momentissa
14710: tarkoitettu rakennuspaikka, koskevat porotila-      tarkoitettu rakennuspaikka, koskevat porotila-
14711:                                     1990 vp. -    HE n:o 145                                     39
14712: 
14713: Voimassa oleva laki                               Ehdotus
14714: 
14715: lain 26 §:ssä tarkoitetut rajoitukset lakkaavat   l-ain 26 §:ssä tarkoitetut rajoitukset lakkaavat
14716: kuitenkin tämän lain voimaan tullessa.            kuitenkin tämän lain voimaan tullessa. Valtion
14717:                                                   saamisten siirtäminen, valtion saamisten sekä
14718:                                                   avustusten takaisin periminen, tilan tai sen
14719:                                                   osan rajoituksista ja panttivastuusta vapautta-
14720:                                                   minen, luovutus/upien myöntäminen sekä
14721:                                                   maksuhe/potusten myöntäminen valtion saa-
14722:                                                   misten osalta kuuluu kuitenkin maaseutupiirin
14723:                                                   toimivaltaan, ellei niitä tässä laissa ole annettu
14724:                                                   maatilahallituksen tehtäväksi. Aikaisempaa
14725:                                                   lainsäädäntöä noudatetaan soveltuvin osin
14726:                                                   myös lainojen osalta, kuitenkin niin, että mak-
14727:                                                   suhelpotukset ja lainojen siirrot ratkaisee lai-
14728:                                                   nan myöntänyt luottolaitos, jonka tulee tällöin
14729:                                                   noudattaa,      mitä       maaseutuelinkeinolain
14730:                                                   31 § :ssä on säädetty. Asetuksella voidaan li-
14731:                                                   säksi säätää noudatettavaksi aikaisemmasta
14732:                                                   poikkeavia menettelytapoja.
14733: 
14734: 
14735:                       43 §                                              43 §
14736:     Eräät porotilalain nojalla tuetut tilat        Eräät m a ase u tue 1i n k ei n o 1a i n nojalla
14737:                                                                 tue t ta v a t tilat
14738:   Edellä 7 §:n 3 momentissa tarkoitettuja tilo-     Kooltaan 20 §:ssä tarkoitettua suurempia
14739: ja tuetaan tässä laissa säädetyin poikkeuksin     porotaloustiloja tuetaan maaseutuelinkeinolain
14740: soveltuvin osin maatilalain mukaisesti siinäkin   nojalla.
14741: tapauksessa, että tila ei suuruudeltaan vastaa
14742: maatilalain nojalla tuettavan tilan vähimmäis-
14743: kokoa.
14744: 
14745:                                                      Tämä    laki tulee voimaan           päivänä
14746:                                                               kuuta 19
14747:                                                      Ennen tämän lain voimaantuloa annettujen
14748:                                                   luottojen ja avustusten sekä syntyneiden mui-
14749:                                                   den oikeussuhteiden osalta noudatetaan mui-
14750:                                                   den kuin menettelytapojen osalta aikaisempia
14751:                                                   lain säännöksiä ja sopimuksen ehtoja.
14752:                                                      Tämän lain voimaan tullessa vireillä olevat
14753:                                                   käyttösuunnitelmat vahvistaa maaseutupiiri.
14754:                                                      Kunnanvaltuuston 12 § :n 4 momentin nojal-
14755:                                                   la suunnittelutoimikuntaan valitsemat henkilöt
14756:                                                   toimivat tämän lain voimaantultua suunnittelu-
14757:                                                   toimikunnan jäseninä siihen saakka, kunnes
14758:                                                   kunnanvaltuusto on 12 § :n 4 momentin mukai-
14759:                                                   sesti valinnut heidän sijaansa uudet jäsenet ja
14760:                                                   heille varamiehet. Vaali on toimitettava kol-
14761:                                                   men kuukauden kuluessa lain voimaantulosta.
14762:                                                   Edellä tarkoitetut uudet jäsenet ja heidän vara-
14763:                                                   miehensä on valittava siksi ajaksi, mikä valtuu-
14764:                                                   tettujen toimikaudesta on jäljellä.
14765: 40                                   1990 vp. -     HE n:o 145
14766: 
14767: 4.                                            Laki
14768:               kalatalouden korkotukilainoista annetun lain 2 §:n muuttamisesta
14769: 
14770:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14771:   muutetaan kalatalouden korkotukilainoista 9 päivänä tammikuuta 1976 annetun lain (1176)
14772: 2 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
14773: 
14774: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
14775: 
14776:                                                                           2§
14777: 
14778:                                                        Kalastajalainaa ei saa myöntää, jos kysymys
14779:                                                     on maaseutuelinkeinolain (        1    ) 4 §:n 1
14780:                                                     momentin 4 kohdan soveltamisalan piiriin kuu-
14781:                                                     luvasta muualla kuin merialueilla tapahtuvasta
14782:                                                     kalastusyritystoiminnasta. Sanottu ei kuiten-
14783:                                                     kaan koske kustannuksiltaan maa- ja metsäta-
14784:                                                     lousministeriön määräämää kokoa suurempia
14785:    Korkotukilainaa ei saa myöntää henkilölle        hankkeita. Korkotukilainaa ei saa myöntää
14786: tai yritykselle, joka saman omaisuuden hankki-      henkilölle tai yritykselle, joka saman omaisuu-
14787: mista varten on saanut lainaa valtion varoista      den hankkimista varten on saanut lainaa val-
14788: tai varoista, joiden osalta valtio maksaa lainan    tion varoista tai varoista, joiden osalta valtio
14789: antajalle korkohyvitystä.                           maksaa lainan antajalle korkohyvitystä.
14790: 
14791:                                                       Tämä laki tulee voimaan              päivänä
14792:                                                             kuuta 19
14793: 
14794: 5.
14795:                                               Laki
14796:        oikeudesta hankkia maa- ja metsätalousmaata annetun lain 3 §:n muuttamisesta
14797: 
14798:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14799:    muutetaan oikeudesta hankkia maa- ja metsätalousmaata 26 päivänä toukokuuta 1978 annetun
14800: lain (391/78) 3 §:n 1 momentti, 2 momentin 2 ja 3 kohta ja 3 momentti,
14801:    sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 2 momentin 2 ja 3 kohta 18 päivänä heinäkuuta 1980 annetussa
14802: laissa (554/80), näin kuuluviksi:
14803: 
14804: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
14805: 
14806:                    3§                                                     3 §
14807:        Luvan myöntämisen edellytykset                      Luvan myöntämisen edellytykset
14808:    Maanhankintalupa voidaan evätä, jos maa        Maanhankintalupa voidaan evätä, jos maa
14809: on sopivasti käytettävissä maatilalain (188/77)on sopivasti käytettävissä maaseutuelinkeino-
14810: mukaan tilakoon suurentamiseen ja se voidaan   lain (    1     ) mukaan maatilojen koon suu-
14811: maatilatalouden kehittämisrahaston vuotuises-  rentamiseen ja se voidaan maatilatalouden ke-
14812: sa käyttösuunnitelmassa tarkoitukseen osoitet- hittämisrahaston vuotuisessa käyttösuunnitel-
14813:                                                massa tarkoitukseen osoitettujen varojen puit-
14814: tujen varojen puitteissa lunastaa valtiolle tässä
14815: laissa edellytetyllä tavalla.                  teissa lunastaa valtiolle tässä laissa edellytetyllä
14816:                                                tavalla.
14817:                            Maanhankintalupa on 1 momentin estämättä
14818:                           myönnettävä,
14819:                                      1990 vp. -        HE n:o 145                                41
14820: 
14821: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
14822:    2) kun on kysymys maatilalain 52 §:n 3            2) kun on kysymys maaseutuelinkeinolain
14823: momentin 1 virkkeessä tarkoitetusta tilan tai      17 §:n 1 momentissa tarkoitetusta lisäalueen
14824: alueen hankkimisesta;                              hankkimisesta tulevalle tilanpidon jatkaja!le;
14825:    3) kun ostajana on henkilö, joka on hankki-        3) kun ostajana on henkilö, joka on hankki-
14826: nut maan käyttääkseen sitä itse maatilatalou-      nut maan käyttääkseen sitä itse maatalouden
14827: den tai metsätalouden harjoittamiseen pää- tai     tai metsätalouden harjoittamiseen pää- tai si-
14828: sivuammattinaan, eikä kauppaa, milloin kysy-       vuammattinaan, eikä kauppa, milloin kysymys
14829: mys on yksinomaan metsämaan ostamisesta,           on yksinomaan metsämaan ostamisesta, ilmei-
14830: ilmeisesti haittaa maatilalain tarkoitusperien     sesti haittaa maaseutuelinkeinolaissa tarkoitet-
14831: toteuttamista; tai                                 tujen maatilojen lisämaan saantia; tai
14832: 
14833:    Siitä, milloin maa on katsottava hankituksi 2      Siitä, milloin maan on katsottava olevan 1
14834: momentin 1 kohdassa tarkoitetuksi lisäalueek-      momentissa tarkoitetulla tavoin sopivasti käy-
14835: si, säädetään tarkemmin asetuksella.               tettävissä maatilojen koon suurentamiseen ja
14836:                                                    milloin se on katsottava hankituksi 2 momen-
14837:                                                    tin 1 kohdassa tarkoitetuksi lisäalueeksi, sääde-
14838:                                                    tään tarkemmin asetuksella.
14839: 
14840:                                                         Tämä   laki tulee    voimaan       päivänä
14841:                                                                kuuta 19
14842: 
14843: 6.
14844:                                              Laki
14845: pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain 1 ja 7 §:n
14846:                                       muuttamisesta
14847: 
14848:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14849:   muutetaan pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle 14 päivänä
14850: tammikuuta 1938 annetun lain (23/38) 1 §:n 2 momentti ja 7 §:n 1-3 momentti,
14851:   sellaisena kuin ne ovat, 1 §:n 2 momentti 31 päivänä joulukuuta 1987 annetussa laissa
14852: (1313/87) sekä 7 §:n 1 ja 2 momentti 18 päivänä helmikuuta 1977 annetussa laissa (190177) ja
14853: 7 §:n 3 momentti 23 päivänä kesäkuuta 1977 annetussa laissa (514/77), näin kuuluviksi:
14854: 
14855: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
14856: 
14857:                                                    §
14858: 
14859:    Maatalouspiirin, jolle ilmoitetaan pakko-          Maaseutupiirin, jolle ilmoitetaan pakkohuu-
14860: huutokaupan toimittamisesta, ei tarvitse saat-     tokaupan toimittamisesta, ei tarvitse saattaa
14861: taa maatilahallitukselle sen ratkaistavaksi 1      maatilahallitukselle sen ratkaistavaksi 1 mo-
14862: momentin mukaan kuuluvaa kiinteistön lunas-        mentin mukaan kuuluvaa kiinteistön lunasta-
14863: tamista koskevaa asiaa, milloin kysymys on         mista koskevaa asiaa, milloin kysymys on kiin-
14864: kiinteistöstä, joka ei sovellu maatilalain (188/   teistöstä, joka ei sovellu maaseutuelinkeinolain
14865: 77) tai muutoin valtion tarkoiksiin.               (     1     ) tai muutoin valtion tarkoituksiin.
14866: 
14867: 
14868:                       7§                                                    7 §
14869:   Tämän lain mukaan lunastetun kiinteistön           Tämän lain mukaan lunastetun kiinteistön
14870: käyttämisessä noudatetaan, mitä maatilalaissa      käyttämisessä noudatetaan, mitä maaseutuelin-
14871: (188177) on säädetty maan käyttämisestä.           keinolaissa ( 1 ) on säädetty maan käyttä-
14872:                                                    misestä.
14873: 6    300042H
14874: 42                                    1990 vp. -    HE n:o 145
14875: 
14876: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
14877: 
14878:    Milloin lunastettu kiinteistö tai sen osa käy-      Milloin lunastettu kiinteistö tai sen osa käy-
14879: tetään maatilalain tarkoituksiin, se voidaan        tetään maaseutuelinkeinolain tarkoituksiin, se
14880: antaa kiinteistön entiselle omistajalle tahi hä-    voidaan antaa kiinteistön entiselle omistajalle
14881: nen aviopuolisollensa taikka heidän tai jom-        tahi hänen aviopuolisollensa taikka heidän tai
14882: mankumman heistä perintökaaren (40/65) 2            jommankumman heistä perintökaaren (40/65)
14883: luvussa tarkoitetulle sukulaiselle, ottolapselle    2 luvussa tarkoitetulle sukulaiselle, ottolapselle
14884: tahi kasvattilapselle taikka tällaisen henkilön     tahi kasvattilapselle taikka tällaisen henkilön
14885: aviopuolisolle, vaikka maatilalain 2 §:ssä sää-     aviopuolisolle, vaikka maaseutuelinkeinolain
14886: dettyjä edellytyksiä ei olisikaan olemassa. Lu-     7, 8 tai 13 § :ssä säädettyjä edellytyksiä ei
14887: nastettu kiinteistö tai sen osa voidaan antaa       olisikaan olemassa. Lunastettu kiinteistö tai
14888: myös yhteisesti kahdelle tai useammalle henki-      sen osa voidaan antaa myös yhteisesti kahdelle
14889: lölle.                                              tai useammalle henkilölle.
14890:    Edellä 2 momentissa tarkoitetulle henkilölle        Edellä 2 momentissa tarkoitetulle henkilölle
14891: tai siinä tarkoitetuille henkilöille voidaan muo-   voidaan muodostaa asuntotila tai -tontti.
14892: dostaa asuntotila tai -tontti. Asuntotila tai       Asuntotilan tai -tontin myyntihinnan korosta
14893: -tontti voidaan muodostaa myös sellaiselle alu-     ja muista maksuehdoista säädetään asetuksel-
14894: eelle, johon maatilalain säännöksiä ei sovelle-     la. Asuntotila tai -tontti voidaan muodostaa
14895: ta. Sen hinnan vuotuinen korko on kolme             myös sellaiselle alueelle, johon maaseutuelin-
14896: prosenttia. Muista maksuehdoista säädetään          keinolain säännöksiä ei sovelleta.
14897: asetuksella.
14898: 
14899: 
14900:                                                         Tämä   laki tulee voimaan            päivänä
14901:                                                                kuuta 19 .
14902: 
14903: 7.
14904:                                               Laki
14905:             maatilatalouden kehittämisrahastosta annetun lain 3 §:n muuttamisesta
14906: 
14907:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14908:   muutetaan maatilatalouden kehittämisrahastosta 16 päivänä joulukuuta 1966 annetun lain
14909: (657 /66) 3 §:n 1 ja 2 momentti näin kuuluvaksi:
14910: 
14911: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
14912: 
14913:                       3 §                                                 3 §
14914:   Maatilatalouden kehittämisrahaston varojen           Maatilatalouden kehittämisrahaston varojen
14915: käyttämisestä maatilatalouden ja sen kehittä-       käyttämisestä maatilatalouden ja muiden maa-
14916: mistä tarkoittavan toiminnan edistämiseen sää-      seutuelinkeinojen sekä niiden kehittämistä tar-
14917: detään erikseen. Rahaston varoja voidaan            koittavan toiminnan edistämiseen säädetään
14918: käyttää myös muihin maatilatalouden kehittä-        erikseen. Rahaston varoja voidaan käyttää
14919: mistarkoituksiin eduskunnan tulo- ja menoar-        myös muihin maatilatalouden ja muiden maa-
14920: vion yhteydessä päättämissä rajoissa.               seutuelinkeinojen kehittämistarkoituksiin edus-
14921:                                                     kunnan tulo- ja menoarvion yhteydessä päättä-
14922:                                                     missä rajoissa.
14923:    Maatilatalouden kehittämisrahaston varojen          Maatilatalouden kehittämisrahaston varojen
14924: käytöllä on pyrittävä yhteiskunnan ja kansan-       käytöllä on edistettävä maaseutuelinkeinolain
14925: talouden kannalta tarkoituksenmukaisella ta-        (    1 ) mukaisten tavoitteiden toteuttamista.
14926: valla ehdistämään lisäalueiden hankkimista ja
14927: antamista ja elinkelvottomien maatilojen yh-
14928:                                           1990 vp. -    HE n:o 145                                      43
14929: 
14930: Voimassa oleva laki                                     Ehdotus
14931: 
14932: distämistä, estämään tilojen haitallista pirsto-
14933: mista sekä muutoinkin parantamaan olemassa
14934: olevien tilojen edellytyksiä kannattavan maati-
14935: latalouden harjoittamiseen.
14936: 
14937: 
14938:                                                           Tämä     laki tulee    voimaan          päivänä
14939:                                                                    kuuta 19
14940: 
14941: 
14942: 
14943: 8.
14944:                                                   Laki
14945:                              perintökaaren 25 luvun 4 §:n muuttamisesta
14946: 
14947:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14948:   muutetaan 5 päivänä helmikuuta 1965 annetun perintökaaren (40/65) 25 luvun 4 §:n 1
14949: momentti, sellaisena kuin se on 30 päivänä kesäkuuta 1989 annetussa laissa (612/89), näin
14950: kuuluvaksi:
14951: 
14952: Voimassa oleva laki                                     Ehdotus
14953: 
14954:                         4§                                                      4§
14955:     Jos tilanpidonjatkajan lisäksi muullakin ja-           Jos tilanpidon Jatkajan lisäksi muullakin
14956: kohetkellä perillisasemassa olevalla perillisellä       jakohetkellä perillisasemassa olevalla perillisel-
14957: tai yleistestamentinsaajalla on riittävät amma-         lä tai yleistestamentin saajalla on riittävät am-
14958: tilliset edellytykset maatalouselinkeinon har-          matilliset edellytykset maatalouselinkeinon
14959: joittamiseen, maatilasta voidaan jaon yhtey-            harjoittamiseen, maatilasta voidaan jaon yh-
14960: dessä osoittaa 2 §:ssä säädetyin ehdoin alueita         teydessä osoittaa 2 §:ssä säädetyin ehdoin alu-
14961: tällaiselle perilliselle tai yleistestamentinsaajalle   eita tällaiselle perilliselle tai yleistestamentin-
14962: itsenäisen elinkelpoisen maatilan muodostamis-          saajalle itsenäisen elinkelpoisen maatilan muo-
14963: ta varten. Näin voidaan kuitenkin menetellä             dostamista varten. Näin voidaan kuitenkin me-
14964: vain, jos alueiden erottamisella ei poisteta so-        netellä vain, jos alueiden erottamisella ei pois-
14965: veliaalta tilanpidonjatkajalta ja tämän momen-          teta soveliaalta tilanpidon jatkaja/ta ja tämän
14966: tin mukaisesti alueita saavalta mahdollisuutta          momentin mukaisesti alueita saavalta mahdol-
14967: maatilalain (188/77) ja Ahvenanmaalla vastaa-           lisuutta maaseutuelinkeinolain ( 1 ) ja Ah-
14968: van maakuntalainsäädännön mukaisiin tukitoi-            venanmaalla vastaavan maakuntalainsäädän-
14969: menpiteisiin jaon yhteydessä muodostuvien               nön mukaisiin tukitoimenpiteisiin jaon yhtey-
14970: maatilojen osalta.                                      dessä muodostuvien maatilojen osalta.
14971: 
14972: 
14973:                                                           Tämä     laki tulee    voimaan          päivänä
14974:                                                                    kuuta 19
14975:                                       1990 vp. -    HE n:o 146
14976: 
14977: 
14978: 
14979: 
14980:                                     Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sokerilain 13 §:n muut-
14981:                                  tamisesta
14982: 
14983: 
14984: 
14985: 
14986:                           ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
14987: 
14988:   Esityksen tarkoituksena on jatkaa sokerilain        Esitys liittyy vuoden 1991 tulo- ja menoar-
14989: voimassaolo-aikaa yhdellä vuodella, koska           vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
14990: maa- ja metsätalousministeriön asettaman eri-       sen yhteydessä. Ehdotettu laki on tarkoitettu
14991: koiskasvityöryhmän kotimaista sokerintuotan-        tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta
14992: toa koskeva selvitystyö on kesken.                  1991.
14993: 
14994: 
14995: 
14996: 
14997:                                           PERUSTELUT
14998: 
14999: 
15000: 1. Nykyinen tilanne, ehdotetut                      kesken, olisi lain voimassaoloa jatkettava yh-
15001:    muutokset ja asian valmistelu                    dellä vuodella. Ehdotus perustuu valtioneuvos-
15002:                                                     ton ja maataloustuottajien keskusjärjestöjen
15003:    Sokerilaki ( 1327 /87) koskee vuosina 1988-      välillä solmittuun maataloustulosopimukseen.
15004: 1990 kotimaassa viljeltäviä sokerijuurikkaita ja
15005: niistä valmistettavaa sokeria. Voimaantuloa ja
15006: voimassaoloa koskeva säännös on lain                2. Esityksen taloudelliset vaiku-
15007: 13 §:ssä.                                              tukset
15008:    Sokerilain tavoitteena on riittävä kotimaisen
15009: juurikasraaka-aineen       omavaraisuus     (noin
15010: 50 OJo ), ottaen huomioon viljelyyn ja teolli-        Sokerintuotantoa harjoittaville yhteisöille on
15011: suuteen sijoitetut sekä aineelliset että henkiset   maksettu hinnanalennuskorvausta kotimaisten
15012: voimavarat. Lain tavoitteena on lisäksi kilpai-     juurikkaiden käytöstä vuosina 1988 ja 1989
15013: luolosuhteiden kehittäminen sokerinvalmistuk-       seuraavasti:
15014: sessa. Tämän vuoksi sokerilain nojalla säännel-
15015: Jään kotimaassa viljeltävien sokerijuurikkaiden     Vuosi        Juurikasmäärä Hinnanalennuskorvaus
15016: määrää, päätetään sokerijuurikkaiden hinnasta                       milj. kg         milj. mk
15017: sekä maksetaan kotimaisten sokerijuurikkai-
15018:                                                     1988          1 004,4            198,1
15019: den käytöstä hinnanalennuskorvausta.
15020:                                                     1989          1 056,4            218,3
15021:    Sokerijuurikasta on viljelty vuosittain noin
15022: 30 000 peltohehtaarilla.
15023:    Maa- ja metsätalousministeriö on 15 päivänä        Hinnanalennuskorvauksiin tarvittavat maa-
15024: maaliskuuta 1990 asettanut työryhmän (eri-          rärahat katetaan sokerituotteista kannettavalla
15025: koiskasvityöryhmä), jonka tehtävänä on selvit-      valmisteverolla (sokerivero ).
15026: tää erikoiskasveja koskevan lainsäädännön,
15027: muun muassa sokerilain, Voimassaoloajan jat-          Esityksen taloudelliset vaikutukset tulisivat
15028: kamiseen liittyvät kysymykset vuoden 1991           olemaan suunnilleen samat kuin edellisinäkin
15029: jälkeen. Koska työryhmän selvitystyö on vielä       vuosina.
15030: 
15031: 301062R
15032: 2                                1990 vp. -   HE n:o 146
15033: 
15034: 3. Voimaantulo                                  Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
15035:                                               kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
15036:   Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan vuoden
15037: 1991 alusta.
15038: 
15039:                                         Laki
15040:                              sokerilain 13 §:n muuttamisesta
15041: 
15042:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15043:   muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1987 annetun sokerilain (1327/87) 13 §:n 1 momentti
15044: seuraavasti:
15045: 
15046:                    13§                        kotimaassa viljeltäviä sokerijuurikkaita ja niis-
15047:                                               tä valmisteitavaa sokeria.
15048:                Voimaantulo
15049:   Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
15050: kuuta 1988 ja se koskee vuosina 1988-1991       Tämä laki tulee voimaan         päivänä
15051:                                               kuuta 19 .
15052: 
15053:     Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1990
15054: 
15055: 
15056:                                   Tasavallan Presidentti
15057:                                   MAUNO KOIVISTO
15058: 
15059: 
15060: 
15061: 
15062:                                                                    Ministeri Ole Norrback
15063:                                       1990 vp. -    HE n:o 146                                     3
15064: 
15065:                                                                                                 Liite
15066: 
15067: 
15068: 
15069: 
15070:                                               Laki
15071:                                  sokerilain 13 §:n muuttamisesta
15072: 
15073:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15074:   muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1987 annetun sokerilain (1327/87) 13 §:n 1 momentti
15075: seuraavasti:
15076: 
15077: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
15078:                       13 §                                                13§
15079:                   Voimaantulo                                         Voimaantulo
15080:   Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-            Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
15081: kuuta 1988 ja se koskee vuosina 1988-1990           kuuta 1988 ja se koskee vuosina 1988-1991
15082: kotimaassa viljeltäviä sokerijuurikkaita ja niis-   kotimaassa viljeltäviä sokerijuurikkaita ja niis-
15083: tä valmistettavaa sokeria.                          tä valmistettavaa sokeria.
15084: 
15085: 
15086:                                                       Tämä laki tulee voimaan         päivänä
15087:                                                     kuuta 19 .
15088:                                       1990 vp. -      HE n:o 147
15089: 
15090: 
15091: 
15092: 
15093:                                       Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kotimaisesta tärkkelys-
15094:                                    tuotannosta annetun lain 13 §:n muuttamisesta
15095: 
15096: 
15097: 
15098:                             ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
15099: 
15100:   Esityksen tarkoituksena on jatkaa kotimai-            Esitys liittyy vuoden 1991 tulo- ja menoar-
15101: sesta tärkkelystuotannosta annetun lain voi-          vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
15102: massaoloaikaa yhdellä vuodella, koska maa- ja         sen yhteydessä. Ehdotettu laki on tarkoitettu
15103: metsätalousministeriön asettaman erikoiskasvi-        tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta
15104: työryhmän kotimaista tärkkelystuotantoa kos-          1991.
15105: keva selvitystyö on kesken.
15106: 
15107: 
15108: 
15109: 
15110:                                             PERUSTELUT
15111: 
15112: 
15113: 1. Nykyinen tilanne, ehdotetut                           Maa- ja metsätalousministeriö on 15 päivänä
15114:    muutokset ja asian valmistelu                      maaliskuuta 1990 asettanut työryhmän (eri-
15115:                                                       koiskasvityöryhmä), jonka tehtävänä on selvit-
15116:                                                       tää erikoiskasveja koskevan lainsäädännön,
15117:    Kotimaisesta tärkkelystuotannosta annettu
15118:                                                       muun muassa kotimaisesta tärkkelystuotannos-
15119: laki (1334/87) koskee satovuosina 1988/89-
15120:                                                       ta annetun lain, voimassaoloajan jatkamiseen
15121: 1990/91 kotimaassa markkinoitavaa peruna-
15122:                                                       liittyvät kysymykset vuoden 1990 jälkeen. Kos-
15123: tärkkelystä ja vuosina 1988-1990 kotimaassa
15124:                                                       ka työryhmän selvitystyö on vielä kesken, olisi
15125: markkinoitavaa viljatärkkelystä. Voimaantu-
15126:                                                       lain voimassaoloa jatkettava yhdellä vuodella.
15127: loa ja voimassaoloa koskeva säännös on lain
15128:                                                       Ehdotus perustuu valtioneuvoston ja maata-
15129: 13 §:ssä.                                             loustuottajien keskusjärjestöjen välillä solmit-
15130:    Lailla on pyritty luomaan edellytykset pitkä-      tuun maataloustulosopimukseen.
15131: jänteiselle tärkkelystuotannolle ja tuotannon
15132: ohjaamiselle niin, että eri tärkkelyslajien tuo-
15133: tanto ja markkinointi voitaisiin turvata sekä         2. Esityksen taloudelliset vaiku-
15134: ylläpitää sellaista tärkkelyksen kotimaisuusas-          tukset
15135: tetta, joka olisi maatalous- ja teollisuuspoliitti-
15136: sesti sekä valtiontalouden kannalta tarkoituk-          Tärkkelyksen markkinointia on vuosina
15137: senmukainen.                                          1988 ja 1989 tuettu valtion varoin seuraavasti:
15138:   Valtion tulo- ja menoarviossa tärkkelystuo-         Vuosi      Tuenalainen    Hinnanalennuskorvaus
15139: tannon tukeen varattua määrärahaa on lain                          käyttö         p/kg      milj. mk
15140: voimassaoloaikana käytetty puunjalostusteolli-                    milj. kg
15141: suuden raaka-aineeksi valmistetun perunatärk-         1988          17,3          317        54,7
15142: kelyksen hinnanalennuskorvauksiin.                    1989          25,7          292        75,0
15143:   Tärkkelysperunan tuotantomäärä on viime
15144: vuosina ollut lähes kolmasosa perunan koko              Esityksen taloudelliset vaikutukset tulisivat
15145: tuotantomäärästä. Tärkkelysperunaa viljellään         olemaan suunnilleen samat kuin edellisinäkin
15146: vuosittain noin 9 000 peltohehtaarilla.               vuosina.
15147: 
15148: 301061Q
15149: 2                                1990 vp. -    HE n:o 147
15150: 
15151: 3. Voimaantulo                                   Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
15152:                                                kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
15153:   Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan vuoden
15154: 1991 alusta.
15155: 
15156: 
15157: 
15158:                                          Laki
15159:             kotimaisesta tärkkelystuotannosta annetun lain 13 §:n muuttamisesta
15160: 
15161:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15162:   muutetaan kotimaisesta tärkkelystuotannosta 31 päivänä joulukuuta 1987 annetun lain
15163: (1334/87) 13 § seuraavasti:
15164: 
15165:                    13 §                        tärkkelystä ja vuosina 1988-1991 kotimaassa
15166:                 Voimaantulo                    markkinoitavaa viljatärkkelystä.
15167: 
15168:   Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-       Tämä laki tulee voimaan     päivänä
15169: kuuta 1988 ja se koskee satovuosina 1988/89-   kuuta 19 .
15170: 1991192 kotimaassa markkinoitavaa peruna-
15171: 
15172: 
15173:     Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1990
15174: 
15175: 
15176:                                   Tasavallan Presidentti
15177:                                   MAUNO KOIVISTO
15178: 
15179: 
15180: 
15181: 
15182:                                                                   Ministeri Ole Norrback
15183:                                  1990 vp. -    HE n:o 147                                 3
15184: 
15185:                                                                                        Liite
15186: 
15187:                                          Laki
15188:            kotimaisesta tärkkelystuotannosta annetun lain 13 §:n muuttamisesta
15189: 
15190:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15191:   muutetaan kotimaisesta tärkkelystuotannosta 31 päivänä joulukuuta 1987 annetun lain
15192: (1334/87) 13 § seuraavasti:
15193: 
15194: Voimassa oleva laki                            Ehdotus
15195:                       13§                                         13§
15196:                 Voimaantulo                                    Voimaantulo
15197:    Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
15198: kuuta 1988 ja se koskee satovuosina 1988/89-   kuuta 1988 ja se koskee satovuosina 1988/89-
15199: 1990/91 kotimaassa markkinoitavaa peruna-      1991192 kotimaassa markkinoitavaa peruna-
15200: tärkkelystä ja vuosina 1988-1990 kotimaassa    tärkkelystä ja vuosina 1988-1991 kotimaassa
15201: markkinoitavaa viljatärkkelystä.               markkinoitavaa viljatärkkelystä.
15202: 
15203:                                                  Tämä laki tulee voimaan     päivänä
15204:                                                kuuta 19 .
15205:                                      1990 vp. -    HE n:o 148
15206: 
15207: 
15208: 
15209: 
15210:                                    Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kotimaisesta öljykasvi-
15211:                                 tuotannosta annetun lain 13 §:n muuttamisesta
15212: 
15213: 
15214: 
15215: 
15216:                           ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
15217: 
15218:   Esityksen tarkoituksena on jatkaa kotimai-         Esitys liittyy vuoden 1991 tulo- ja menoar-
15219: sesta öljykasvituotannosta annetun lain voi-       vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
15220: massaoloaikaa yhdellä vuodella, koska maa- ja      sen yhteydessä. Ehdotettu laki on tarkoitettu
15221: metsätalousministeriön asettaman erikoiskasvi-     tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta
15222: työryhmän kotimaista öljykasvituotantoa kos-       1991.
15223: keva selvitystyö on kesken.
15224: 
15225: 
15226:                                          PERUSTELUT
15227: 
15228: 
15229: 1. Nykyinen tilanne, ehdotetut                     lain voimassaoloaikaa jatkettava yhdellä vuo-
15230:    muutokset ja asian valmistelu                   della. Ehdotus perustuu valtioneuvoston ja
15231:                                                    maataloustuottajien keskusjärjestöjen välillä
15232:                                                    solmittuun maataloustulosopimukseen.
15233: 
15234:     Kotimaisesta öljykasvituotannosta annettu
15235: laki (1338/87) koskee vuosina 1988-1990 koti-      2. Esityksen taloudelliset vaiku-
15236: maassa viljeltyjä öljykasvien siemeniä. Voi-          tukset
15237: maantuloa ja voimassaoloa koskeva säännös
15238: on lain 13 §:ssä.                                    Kotimaista öljykasvituotantoa on       tuettu
15239:     Lain tavoitteena on kotimaisen öljykasvituo-   vuosina 1988 ja 1989 seuraavasti:
15240: tannon turvaaminen sekä riittävä omavarai-
15241: suus rehuraaka-aineiden osalta. Tämän vuoksi       Vuosi        Jalostus    Hinnanalennuskorvaus
15242: lain nojalla säännellään öljykasvituotannon                     milj. kg      p/kg      milj. mk
15243: määrää, päätetään öljykasvien siementen hin-       1988         106,6         3,36       357,8
15244: nasta ja tuetaan valtion varoilla kotimaista       1989         115,1         3,33       383,2
15245: öljykasvituotantoa. Kotimaassa viljeltävien öl-
15246: jykasvien siementen tuettu enimmäismäärä on
15247: pääsääntöisesti satovuosittain 115 miljoonaa         Esityksen taloudelliset vaikutukset tulisivat
15248: kiloa. Öljykasveja viljellään vuosittain 70-       olemaan suunnilleen samat kuin edellisinäkin
15249: 80 000 peltohehtaarilla.                           vuosina.
15250:    Maa- ja metsätalousministeriö on 15 päivänä
15251: maaliskuuta 1990 asettanut työryhmän (eri-
15252: koiskasvityöryhmä), jonka tehtävänä on selvit-     3. Voimaantulo
15253: tää erikoiskasveja koskevan lainsäädännön,
15254: muun muassa kotimaisesta öljykasvituotannos-         Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan vuoden
15255: ta annetun lain, voimassaoloajan jatkamiseen       1991 alusta.
15256: liittyvät kysymykset vuoden 1991 jälkeen. Kos-       Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
15257: ka työryhmän selvitystyö on vielä kesken, olisi    kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
15258: 
15259: 301060P
15260: 2                               1990 vp. -   HE n:o 148
15261: 
15262: 
15263: 
15264: 
15265:                                         Laki
15266:            kotimaisesta öljykasvituotannosta annetun lain 13 §:n muuttamisesta
15267: 
15268:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15269:   muutetaan kotimaisesta öljykasvituotannosta 31 päivänä joulukuuta 1987 annetun lain
15270: (1338/87) 13 §:n 1 momentti seuraavasti:
15271: 
15272:                    13 §                         Tämä laki tulee voimaan      päivänä
15273:                Voimaantulo                    kuuta 19 .
15274: 
15275:   Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
15276: kuuta 1988 ja se koskee kotimaassa vuosina
15277: 1988-1991 viljeltyjä öljykasvien siemeniä.
15278: 
15279: 
15280: 
15281:     Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1990
15282: 
15283: 
15284:                                   Tasavallan Presidentti
15285:                                   MAUNO KOIVISTO
15286: 
15287: 
15288: 
15289: 
15290:                                                                 Ministeri Ole Norrback
15291:                                   1990 vp. -   HE n:o 148                                 3
15292: 
15293:                                                                                        Liite
15294: 
15295:                                          Laki
15296:             kotimaisesta öljykasvituotannosta annetun lain 13 §:n muuttamisesta
15297: 
15298:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15299:   muutetaan kotimaisesta öljykasvituotannosta 31 päivänä joulukuuta 1987 annetun lain
15300: (1338/87) 13 §:n 1 momentti seuraavasti:
15301: 
15302: Voimassa oleva laki                            Ehdotus
15303: 
15304:                       13 §                                       13 §
15305:                Voimaantulo                                    Voimaantulo
15306:   Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
15307: kuuta 1988 ja se koskee kotimaassa vuosina     kuuta 1988 ja se koskee kotimaassa vuosina
15308: 1988-1990 viljeltyjä öljykasvien siemeniä.     1988-1991 viljeltyjä öljykasvien siemeniä.
15309: 
15310: 
15311:                                                  Tämä laki tulee voimaan     päivänä
15312:                                                kuuta 19 .
15313:                                      1990 vp. -     HE n:o 149
15314: 
15315: 
15316: 
15317: 
15318:                                      Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi maidon väliaikaisesta
15319:                                  kiintiömaksusta annetun lain 6 ja 27 §:n, maidon väliaikaisista
15320:                                  tuotantokiintiöistä annetun lain sekä meijerikohtaisesta kiintiö-
15321:                                  maksusta annetun lain muuttamisesta ja Voimassaoloajan jatka-
15322:                                  misesta
15323: 
15324: 
15325: 
15326: 
15327:                            ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
15328: 
15329:   Esityksessä ehdotetaan maidon kaksihinta-         puitteissa myönnettävistä kiintiöistä ehdote-
15330: järjestelmään kuuluvien maidon väliaikaisesta       taan samoin luovuttavaksi.
15331: kiintiömaksusta annetun lain ja maidon väliai-         Maidon kaksihintajärjestelmän jatkamista
15332: kaisista tuotantokiintiöistä annetun lain voi-      koskeviin ehdotuksiin liittyen esityksessä ehdo-
15333: massaoloaikaa jatkettavaksi yhdellä vuodella.       tetaan jatkettavaksi meijerikohtaisesta kiintiö-
15334:                                                     maksusta annettua lakia yhdellä vuodella.
15335:    Samalla kiintiöjärjestelmää ehdotetaan jon-      Kiintiömaksua kannettaisiin vuonna 1991 kui-
15336: kin verran tiukennettavaksi. Esityksen mukaan       tenkin vain meijerin perustuotantamäärän ylit-
15337: kiintiömaksu on 205 penniä kaikilta kiintiön        tävältä osalta 50 penniä litralta. Perustuotanta-
15338: ylittäviltä maksullisilta litroilta. Vuosina 1989   määrä olisi vuoden 1987 asemesta meijerin
15339: ja 1990 kiintiömaksu on kannettu 10 000 en-         vuonna 1989 tuottajilta vastaanottama maito-
15340: simmäiseltä kiintiön ylittävältä maksulliselta      määrä.
15341: litralta alennettuna. Alle 40 000 litran tuotan-       Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voi-
15342: nosta ei maksua edelleenkään perittäisi. Järjes-    maan 1 päivänä tammikuuta 1991. Koska esi-
15343: telmää ehdotetaan tiukennettavaksi myös siten,      tys liittyy vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesi-
15344: että vuonna 1991 lisäkiintiöitä ei myönnettäisi     tykseen, se tulisi käsitellä tulo- ja menoarvio-
15345: lainkaan. Kohtuussyistä 2 miljoonan litran          esityksen yhteydessä.
15346: 
15347: 
15348: 
15349: 
15350:                                       YLEISPERUSTELUT
15351: 
15352: 1. Nykyinen tilanne                                 litraan maksukertymän jäädessä alle 30 miljoo-
15353:                                                     nan markan. Vuoden 1990 ensimmäis·ellä puo-
15354: 1.1. Maidon tuotanto- ja markkinatilanne            liskolla tuotanto on pysynyt edelleen edellistä
15355:                                                     vuotta korkeammalla tasolla. Kokonaismaito-
15356:                                                     määrän arvioidaan asettuvan vuonna 1990
15357:    Maidon kaksihintajärjestelmän tultua voi-
15358:                                                     vuoden 1989 tasolle. Rasvataseen mukaan las-
15359: maan vuoden 1985 alusta maidontuotanto
15360:                                                     kettuna tuotanto on ylittänyt kulutuksen 32
15361: kääntyi laskuun. Tuotanto alkoi kuitenkin
15362:                                                     prosentilla. Nesteomavaraisuus on 121 prosent-
15363: nousta vuoden 1989 jälkimmäisellä puoliskol-
15364:                                                     tia.
15365: la. Vuonna 1989 meijerimaidon määrä oli
15366: 2 546,8 miljoonaa litraa. Samalla kiintiöiden         Seuraavassa esitetään       lypsykarjataloutta
15367: ylitykset nelinkertaistuivat lähes 50 miljoonaan    koskevia tunnuslukuja:
15368: 
15369: 300861Y
15370: 2                                     1990 vp. -     HE n:o 149
15371: 
15372:                                                      1985     1986     1987     1988     1989   +1-Ct?o
15373:                                                                                                   ed.v.
15374: Maidonlähettäjien lukumäärä ............. .        65 752   62 686   58 409   52 843   47 991     9.2
15375: Lehmien lukumäärä, 1 000 kpl ............ .           621      603      580      535      509     4,9
15376: Keskituotos, 1. ............................. .     4 812    4 935    4 905    4 990    5 246   + 5,1
15377: Maitoa meijeriin, milj. 1 ................... .     2 808    2 803    2 692    2 531    2 547   + 0,6
15378: Valtion markkinoimisvastuun
15379: enimmäismäärä, milj. 1 .................... .      2 730    2 710    2 695     2 660    2 625
15380: Omavaraisuus, rasvataseen mukaan OJo •••.•           131      131      130       129      132   +     3
15381: - nesteomavaraisuuden mukaan OJo .•••.•.                               126       121      121   +     0
15382: Maitotaloustuotteiden vienti tuki, milj. mk,        1 306    1 242    1 417    1 191    1 177
15383: josta maatalouden osuus, milj. mk ........ .          126      163
15384: Tuotantokiintiöt, milj. 1 ................... .                       3 337    3 040    3 070
15385: Kiintiömaksut, milj. 1. ..................... .       27        30       23       26       30
15386: Kiintiöiden lakkautukset, milj. 1 ........... .       24        33       36      310      250
15387: 
15388: 
15389:   Vaikka maidontuotannon määrä on noussut             lupaa ei saa ryhtyä harjoittamaan tai laajenta-
15390: jonkin verran edelliseen vuoteen verrattuna, on       maan nautakarjatalousyritystä, jossa on enem-
15391: tuottajien lukumäärä edelleen laskenut.               män kuin 30 yli kahdeksan kuukauden ikäistä
15392:                                                       nautaeläintä. Lupaa ei saa myöntää yli 120
15393:                                                       nautaeläimen yritykselle. Lupajärjestelmä ei
15394: 1.2. Maidontuotantoa ohjaava lainsäädäntö             koske lypsykarjataloutta eikä emolehmiä.
15395: 
15396: 1.2.1. Maataloustulolaki
15397: 
15398:   Vuoden 1990 alusta voimaan tullut maata-            1.2.3. Maidon kaksihintajärjestelmä
15399: loustulolaki (736/89) koskee hinnoitteluvuosia
15400: 1990/91-1994/95. Vuonna 1991 valtio vastaa               Vuoden 1985 alusta voimaan tullut maidon
15401: kokonaan maitotuotteiden vientikustannuksis-          kaksihintajärjestelmä perustuu maidon väliai-
15402: ta siltä osin kuin meijerimaidon määrä on             kaisesta kiintiömaksusta annettuun lakiin
15403: enintään 2 280 miljoonaa litraa, 90 prosentista       (569/84), jäljempänä kiintiömaksulaki ja mai-
15404: vientikustannuksista siltä osin kuin maitomää-        don väliaikaisista tuotantokiintiöistä annettuun
15405: rä ylittää mainitun määrän mutta ei 2 375             lakiin (570/84), jäljempänä tuotantokiintiöla-
15406: miljoonaa litraa ja 50 prosentista vientikustan-      ki. Lait on annettu yksivuotisina ja niiden
15407: nuksista siltä osin kuin maitomäärä ylittää           voimassaoloaikaa on jatkettu vuodeksi kerral-
15408: edellä mainitun määrän mutta ei 2 525 miljoo-         laan. Lainsäädäntö on periaatteiltaan pysynyt
15409: naa litraa. Maataloustuottajien osuus vienti-         koko ajan samana. Nykyiset lait ovat voimassa
15410: kustannuksista peritään maataloustuotteiden           vuoden 1990 loppuun saakka. Maidontuotan-
15411: markkinoimismaksuina ja muina maksuina                non rakennetta on pyritty parantamaan lisä-
15412: sekä veroina sen mukaan kuin siitä erikseen           kiintiöillä, joita tuottajat ovat voineet vuosit-
15413: säädetään.                                            tain hakea useilla eri perusteilla.
15414:                                                          Kiintiömaksulain mukaan meijeriliikkeen
15415:                                                       harjoittaja on velvollinen suorittamaan kuu-
15416: 1.2.2. Lupa- ja sopimusjärjestelmät                   kausittain kiintiömaksua niiltä vastaanottamil-
15417:                                                       taan maitolitroilta, jotka ylittävät maidontuot-
15418:   Nautakarjayritysten perustamista ja laajen-         tajalle tuotantokiintiölain nojalla vahvistetun
15419: tamista on säännelty vuodesta 1979 alkaen.            vuotuisen tuotantokiintiön. Meijeriliikkeen on
15420: Vuoden 1985 alusta voimaan tulleen kotieläin-         vähennettävä kiintiömaksua vastaava määrä
15421: tuotannon ohjaamisesta eräissä tapauksissa an-        asianomaiselle maidontuottajalle maksettavas-
15422: netun lain (1011/84) mukaan, sellaisena kuin          ta maidon hinnasta. Kiintiömaksun suuruus on
15423: se on viimeksi muutettuna 28 päivänä heinä-           kulloinkin vastannut maidon viennistä aiheutu-
15424: kuuta 1989 annetulla lailla (733/89), ilman           neita kustannuksia.
15425:                                       1990 vp. -     HE n:o 149                                    3
15426: 
15427: 1.2.4. Meijerikohtainen kiintiömaksu                 nettaisi. Tuotantokiintiölakia ehdotetaan tiu-
15428:                                                      kennettavaksi siten, että lisäkiintiöitä vuonna
15429:    Kun maidon kaksihintajärjestelmää jatket-         1991 ei myönnetä lainkaan. Tilakohtaiset tuo-
15430: tiin vuodelle 1989, säädettiin siinä yhteydessä      tantokiintiöt vahvistettiin vuonna 1985 vuosien
15431: laki meijerikohtaisesta kiintiömaksusta (1303/       1981-1983 maidontuotannon mukaisiksi. Li-
15432: 88). Lain 1 §:n mukaan on valtiolle suoritetta-      säkiintiöitä on myönnetty vuosittain litramää-
15433: va maataloustulolaissa tarkoitettuna markki-         rä, joka on perustunut tuotannon lopettami-
15434: noimismaksuna meijerikohtaista kiintiömak-           seen. Samalla ehdotetaan luovuttavaksi myös
15435: sua, joka katsotaan osaksi maataloustulolain         niin sanotuista kohtuuskiintiöistä, joita on
15436: 15 §:ssä    tarkoitettua    maataloustuottajien      vuodesta 1988 alkaen myönnetty vuosittain 2
15437: osuutta maataloustuotteiden vientikustannuk-         miljoonan litran enimmäismäärän puitteissa.
15438: sista. Velvollinen suorittamaan maksua on jo-
15439:                                                         Meijerien mahdolliset pyrkimykset maito-
15440: kainen meijeriliikkeen harjoittaja. Kiintiömak-      määrien kasvattamiseksi tuotantotaloudellisista
15441: sun suuruus on tällä hetkellä meijerin perus-        syistä ehdotetaan estettäviksi jatkamalla meije-
15442: tuotantamäärään saakka 4 penniä maitolitralta
15443:                                                      rikohtaisesta kiintiömaksusta annettua lakia
15444: sekä sen ylittävältä osalta 50 penniä litralta.
15445:                                                      vuoden 1991 loppuun saakka. Meijerin perus-
15446: Perustuotantamäärä on meijerin vuonna 1987           tuotantamääräksi ehdotetaan vuoden 1987 ase-
15447: tuottajilta vastaanottama maitomäärä.
15448:                                                      mesta meijerin vuonna 1989 tuottajilta vas-
15449:                                                      taanottama maitomäärä, joka vastaa parem-
15450:                                                      min nykyistä tuotantorakennetta. Kiintiömak-
15451: 2. Esityksen tavoitteet ja ehdo-                     sun suuruudeksi ehdotetaan meijerin perus-
15452:    tetut muutokset                                   tuotantamäärän ylittävältä osalta edelleen 50
15453:                                                      penniä litralta. Vuonna 1990 peritään maata-
15454:    Esityksen tavoitteena on kaksihintajärjestel-
15455:                                                      loustulolaissa tarkoitettuna markkinoimismak-
15456: mää tiukentamalla alentaa maidontuotannon            suna meijerikohtaista kiintiömaksua 4 penniä
15457: ja samalla vientituen määrää. Tämän lisäksi
15458:                                                      litralta meijerin perustuotantamäärään saakka.
15459: pyritään vuonna 1991 alentamaan maidontuo-
15460:                                                      Tällä katetaan muun muassa maataloustulo-
15461: tantoa vapaaehtoisin vähentämissopimuksin.
15462:                                                      laissa tarkoitetut kolmen miljoonan voikilon
15463: Vuonna 1991 tuotannon supistamistavoite on           vientikustannukset. Kyseinen 4 pennin maksu
15464: 200 miljoonaa litraa, jolloin meijerimaidon
15465:                                                      ehdotetaan poistettavaksi, jolloin vuonna 1991
15466: kokonaismäärä olisi noin 2 300 miljoonaa lit-
15467:                                                      maksua vastaava määrä tulisi perittäväksi mui-
15468: raa. Meijerimaidon kokonaismäärän pitkän ai-
15469:                                                      na markkinoiruismaksuina maataloustuloneu-
15470: kavälin tavoitteena on 2 100 miljoonaa litraa.       votteluissa sovitulla tavalla.
15471: Maidon kaksihintajärjestelmän käyttöönoton
15472: jälkeen tuotanto laski vuodesta 1985 vuoden
15473: 1989 kesään saakka, jonka jälkeen tuotanto on
15474: lähinnä vuoden 1989 erinomaisen satovuoden           3. Esityksen organisatoriset ja
15475: johdosta pysynyt edellistä vuotta korkeammal-           taloudelliset vaikutukset
15476: la tasolla, vaikka tuottajien ja lypsylehmien
15477: lukumäärä on jatkuvasti vähentynyt. Kun mai-
15478:                                                         Maidon kiintiömaksun tuotoksi vuonna 1991
15479: totuotteiden kulutus on samanaikaisesti edel-        arvioidaan 30 miljoonaa markkaa. Meijerikoh-
15480: leen alentunut ja kulutuksen painopiste siirty-
15481:                                                      taisen kiintiömaksun tuotoksi vuonna 1991
15482: nyt vähärasvaisiin tuotteisiin, on rasvaylijää-
15483:                                                      arvioidaan noin miljoona markkaa.
15484: mien vientitarve kasvanut.
15485:    Kaksihintajärjestelmän tiukennukset ehdote-         Esityksellä ei ole organisatorisia vaikutuksia
15486: taan toteutettaviksi muuttamalla kiintiömaksu-       valtionhallinnossa.
15487: lakia ja tuotantokiintiölakia. Kiintiömaksula-
15488: kia ehdotetaan muutettavaksi poistamalla
15489: vuonna 1991 maidon kiintiömaksun alennus
15490:                                                      4. Asian valmistelu
15491:  10 000 litralta ja perimällä kiintiömaksua mai-
15492: dontuottajalle vahvistetun tuotantokiintiön
15493: ylittävästä maidosta 205 penniä jokaiselta             Esitys perustuu tuotannonohjaustyöryhmän
15494: maksulliselta litralta. Alle 40 000 litran tuotan-   25 päivänä kesäkuuta 1990 päivätyssä mietin-
15495:  nosta maksua ei kuitenkaan edelleenkään kan-        nössä tekemiin esityksiin.
15496: 4                                    1990 vp.        HE n:o 149
15497: 
15498: 5. Muut esitykseen vaikuttavat                       5.2. Riippuvuus kansainvälisistä sopimuksista
15499:    seikat
15500:                                                         Suomen kansainväliset sitoumukset, lähinnä
15501: 5.1. Riippuvuus muista esityksistä                   tullitariffeja ja kauppaa koskeva yleissopimus
15502:                                                      eli GATT -sopimus, edellyttävät sitä, että Suo-
15503:                                                      mi ei lisää maataloustuotteiden vientitukea ny-
15504:                                                      kyisestä tasosta. Esityksen tarkoituksena on,
15505:   Esityksessä on otettu huomioon, että maata-        että tuotetun maidon kokonaismäärä jatkossa
15506: louspiirien nimeksi tulee vuoden 1991 alusta         alenee asetettujen tavoitteiden mukaisesti ja
15507: eduskunnalle annetun hallituksen esityksen           vientituen tarve maitotaloustuotteiden osalta
15508: (hall.es. 67/1990 vp.) mukaan maaseutupiiri.         siten pienenee.
15509: 
15510: 
15511: 
15512: 
15513:                              YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
15514: 
15515: 
15516: 1. Lakiehdotuksen perustelut                         tehtäviksi 14 §:n kumoamisesta aiheutuvat tek-
15517:                                                      niset muutokset.
15518: 1.1. Laki maidon väliaikaisesta kiintiömak-             19 §. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan teh-
15519:      susta                                           täväksi 14 §:n kumoamisesta ja maatalous-
15520:                                                      piirien nimen muutoksesta aiheutuvat korjauk-
15521:    6 §. Pykälä sisältää säännökset kiintiömak-       set.
15522: sun suuruudesta. Maksun suuruus olisi 205               Pykälän 2 ja 3 momentti ehdotetaan kumot-
15523: penniä jokaiselta kiintiön ylittävältä maksulli-     taviksi. Tarkoituksena on, että kohtuussyiden
15524: selta litralta. Maksua ei kuitenkaan edelleen-       perusteella ei myönnettäisi enää kiintiöitä.
15525: kään perittäisi alle 40 000 litran tuotannosta          21 §. Pykälän 3 momenttia ehdotetaan muu-
15526: edellyttäen, että tuottajalle on vahvistettu mai-    tettavaksi siten, että maidontuottajalle, joka
15527: don tuotantokiintiö eikä sitä ole lakkautettu.       on väliaikaisesti lopettanut maidontuotannon
15528: Jollei näin ole, kiintiömaksun suuruus on 205        harjoittamisen ja jonka kiintiö on lakkautettu,
15529: penniä litraa kohden heti ensimmäiseltä meije-       voitaisiin vahvistaa uusi kiintiö nykyisen kah-
15530: riin toimitetulta maitolitralta.                     den vuoden asemesta viiden vuoden kuluessa,
15531:                                                      mikäli tuotanto aloitettaisiin uudelleen. Vai-
15532:    27 §. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan teh-
15533: täväksi lain voimassaolaajan jatkamista tar-         kean ylituotannon johdosta on tarkoituksen-
15534:                                                      mukaista, että tuottaja siirtäisi tuotantonsa
15535: koittava muutos.
15536:                                                      aloittamista myöhäisempään ajankohtaan.
15537:                                                         23 ja 25 §. Pykäliin ehdotetaan tehtäviksi
15538:                                                      14 §:n kumoamisesta ja maatalouspiirien ni-
15539: 1.2. Laki maidon väliaikaisista tuotantokiin-        men muutoksesta aiheutuvat korjaukset. Jäl-
15540:      tiöistä                                         kimmäiseen pykälään ehdotetaan lisäksi tehtä-
15541:                                                      väksi 19 §:n muuttamisesta aiheutuva korjaus.
15542:    14 §. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi. Voi-           34 §. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan teh-
15543: massa olevan lain 14 § sisältää säännökset           täväksi lain voimassaolaajan jatkamisen edel-
15544: vuonna 1990 myönnettävien lisäkiintiöiden yh-        lyttämä muutos.
15545: teismäärän perusteista kunkin maatalouspiirin
15546: alueella. Tarkoituksena on, että vuonna 1991
15547: ei myönnettäisi lisäkiintiöitä lainkaan.             1.3. Laki meijerikohtaisesta kiintiömaksusta
15548:    14 a §. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi
15549: 14 §:n kumoamiseen liittyen. Voimassa olevas-           1 §. Pykälään on tehty lain Voimassaoloajan
15550: sa lain 14 a §:ssä on määritelty ne yleiset peri-    jatkamista tarkoittava muutos.
15551: aatteet, joiden perusteella lisäkiintiöitä voidaan      5 §. Pykälän 1 momentti ehdotetaan muutet-
15552: lain voimassaoloaikana myöntää.                      tavaksi siten, että maksua perittäisiin vuonna
15553:    15, 16, 17 ja 26 §. Pykäliin ehdotetaan           1991 vain meijerin perustuotantamäärän ylittä-
15554:                                      1990 vp. -     HE n:o 149                                    5
15555: 
15556: vän maidon osalta. Perustuotantamääränä pi-         2. Voimaantulo
15557: dettäisiin meijerin vuonna 1989 tuottajilta vas-
15558: taanottamaa maitomäärää, joka paremmin
15559: vastaisi nykyistä tuotantorakennetta. Lakia           Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä
15560: edellisen kerran jatkettaessa ei momenttia tältä    tammikuuta 1991.
15561: osin muutettu.
15562:    6 §. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi 5 §:n
15563: muuttamisesta aiheutuva tekninen muutos.
15564:    7 §. Pykälä ehdotetaan muutettavaksi siten,      3. Säätämisjärjestys
15565: että kiintiömaksua 5 §:n nojalla perittäessä
15566: maksu olisi 50 penniä litralta.                        Lakiehdotukset olisi käsiteltävä valtiopäivä-
15567:    9 ja 11 §. Pykäliin ehdotetaan tehtäviksi 5 ja   järjestyksen 68 §:n mukaisessa enintään yhdel-
15568: 7 §:n muuttamisesta aiheutuvat tekniset muu-        tä vuodelta kannettavaa veroa koskevassa sää-
15569: tokset. Kiintiömaksua peritään vuonna 1991          tämisjärjestyksessä.
15570: vain perustuotantamäärän ylittävältä osalta.
15571: Maksu suoritetaan maksukauden jälkeen yhte-
15572: nä eränä.                                              Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
15573:    28 §. Lain voimassaoloaikaa ehdotetaan jat-      kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
15574:  kettavaksi yhdellä vuodella eli vuoden 1991        set:
15575: loppuun saakka.
15576: 
15577: 
15578: 
15579: 
15580: 1.
15581:                                               Laki
15582:         maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta annetun lain 6 ja 27 §:n muuttamisesta
15583: 
15584:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15585:   muutetaan maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta 27 päivänä heinäkuuta 1984 annetun lain
15586: (569/84) 6 § ja 27 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 6 § 15 päivänä kesäkuuta 1990
15587: annetussa laissa (514/90) ja 27 § :n 1 momentti 22 päivänä joulukuuta 1989 annetussa laissa
15588: (1257 /89), seuraavasti:
15589: 
15590:                    6§                               tä kiintiömaksuvelvollisen eduksi poikkeuksia
15591:   Maidon kiintiömaksun suuruus on 205 pen-          kiintiömaksun suorittamisvelvollisuuden ajan-
15592: niä litralta.                                       kohdasta tämän lain voimaantulon jälkeisen
15593:                                                     ensimmäisen maksukauden osalta.
15594:                        27 §
15595:   Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
15596: kuuta 1985 ja se koskee tammikuun 1 päivän             Tämä laki tulee voimaan            päivänä
15597: 1985 ja joulukuun 31 päivän 1991 väliseltä                     kuuta 199 . Vuoden 1990 aikana
15598: ajalta suoritettavia kiintiömaksuja. Asetuksella    meijeriin toimitettuun maitoon sovelletaan sil-
15599: voidaan säätää tämän lain säännösten estämät-       loin voimassa olleita säännöksiä.
15600: 6                                    1990 vp. -     HE n:o 149
15601: 
15602: 
15603: 
15604: 2.
15605:                                               Laki
15606:              maidon väliaikaisista tuotantokiintiöistä annetun lain muuttamisesta
15607: 
15608:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15609:   kumotaan maidon väliaikaisista tuotantokiintiöistä 27 päivänä heinäkuuta 1984 annetun lain
15610: (570/84) 14 ja 14 a § ja 34 §:n 2 momentti,
15611:   sellaisina kuin ne ovat, 14 § 22 päivänä joulukuuta 1989 annetussa laissa (1258/89), 14 a §
15612: muutettuna viimeksi mainitulla lailla ja 29 päivänä joulukuuta 1988 annetulla lailla (1302/88) ja
15613: 34 §:n 2 momentti 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1086/85),
15614:   muutetaan 15 §:n 1 momentti, 16 §:n 1 momentti, 17 §:n 1 momentti, 19 §, 21 §:n 3 momentti,
15615: 23 §:n 1 momentti, 25 §:n 1 momentti, 26 §:n 1 momentti ja 34 §:n 1 momentti,
15616:   sellaisina kuin niistä ovat 16 §:n 1 momentti, 21 §:n 3 momentti ja 34 §:n 1 momentti
15617: mainitussa 22 päivänä joulukuuta 1989 annetussa laissa, 17 §:n 1 momentti 31 päivänä
15618: joulukuuta 1985 annetussa laissa (1086/85), 19 § 31 päivänä joulukuuta 1987 annetussa laissa
15619: (1323/87) ja 25 § :n 1 momentti mainitussa 29 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa,
15620: seuraavasti:
15621: 
15622:                        15 §                                               19 §
15623:    Tuotantokiintiö voidaan 13 §:ssä tarkoite-          Tuotantokiintiön vahvistaa 13 §:ssä tarkoite-
15624: tuissa tapauksissa siirtää, vahvistaa ja korottaa   tuissa tapauksissa hakemuksesta maaseutupiiri.
15625: vain luonnolliselle henkilölle, kuolinpesälle ja
15626: luonnollisten henkilöiden perustarnalle mai-
15627: dontuotantoa harjoittavalle yhtymälle.                                   21 §
15628: 
15629:                                                        Mikäli 1 momentissa tarkoitettu maidon-
15630:                                                     tuottaja tai tilan uusi omistaja taikka haltija
15631:                       16 §
15632:    Tuotantokiintiö voidaan 13 §:n 3 ja 4 mo-        aloittaa maidontuotannon uudelleen kiintiön
15633:                                                     lakkauttamisen jälkeen, voidaan hänelle, mikä-
15634: mentissa tarkoitetuissa tapauksissa vahvistaa       li 12 §:n säännöksistä ei muuta johdu, hake-
15635: vastaamaan suuruudeltaan enintään niin mo-
15636:                                                     muksesta vahvistaa uusi, enintään entisen suu-
15637: nen lypsylehmän tuotantoa, että maatilalta on
15638:                                                     ruinen tuotantokiintiö viiden vuoden kuluessa
15639: mahdollisuus saada vähintään puolet niiden
15640:                                                     siitä päivästä lukien, jolloin tuotantokiintiön
15641: tarvitsemasta rehusta. Tuotantokiintiötä ei saa     lakkauttamista koskeva päätös on saanut lain-
15642: tällöin vahvistaa 30 lypsylehmän lukumäärää
15643:                                                     voiman.
15644: suurempaa maitolitramäärää vastaavaksi. Val-
15645: tioneuvoston määräämistä erityisistä syistä voi-
15646: daan kuitenkin sallia poikkeaminen tämän lain                              23 §
15647: rehuomavaraisuutta koskevista säännöksistä,            Milloin maidontuottaja ei enää täytä 13 §:n
15648: jos sitä on kohtuusnäkökohdat huomioon ot-          nojalla tapahtuvaa tuotantokiintiön vahvista-
15649: taen pidettävä tarpeellisena. Päätöksen rehu-       misen tai korottamisen edellytyksenä 17 § :n
15650: omavaraisuussäännöksistä poikkeamisesta te-         mukaan ollutta työn käyttöä tai tilalla asumis-
15651: kee maatilahallitus.                                ta koskevaa edellytystä, on maaseutupiirin,
15652:                                                     jollei kysymys ole tilapäisestä vieraan työvoi-
15653:                                                     man käytöstä tai tilapäisestä poissaolosta,
15654:                      17 §                           määrättävä tuotantokiintiö lakanneeksi tai tar-
15655:    Tuotantokiintiö voidaan 13 §:n 1, 3 ja 4         kistettava se sellaiseksi, mikä se muutoin oli~i
15656: momentissa tarkoitetuissa tapauksissa vahvis-       ollut.
15657: taa koskemaan vain sellaista maidontuotantoa,
15658: jota harjoitetaan pääasiassa luonnollisen hen-
15659: kilön ja hänen perheensä työllä maatilalla,                              25 §
15660: jolla henkilö asuu.                                    Maaseutupiirin ja maatilahallituksen tämän
15661:                                                     lain nojalla tekemään päätökseen saa hakea
15662:                                     1990 vp. -     HE n:o 149                                   7
15663: 
15664: muutosta valittamalla siinä järjestyksessä kuin                           34 §
15665: muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa            Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
15666: laissa (154/50) on säädetty.                       kuuta 1985 ja sen mukaisia kiintiöitä sovelle-
15667:                                                    taan 31 päivään joulukuuta 1991 saakka. Tällä
15668:                                                    lailla kumotaan kotieläintuotannon ohjaami-
15669:                        26 §                        sesta eräissä tapauksissa annettuun lakiin
15670:    Tässä laissa tarkoitettujen toimenpiteiden      (1 080/81) sisältyvät lypsykarjataloutta koske-
15671: valmistelua ja seurantaa varten valtioneuvosto     vat säännökset. Lypsykarjatalouden harjoitta-
15672: asettaa neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on:      mista tai laajentamista koskevat lupahakemuk-
15673:    1) seurata tuotantokiintiöiden suuruutta ja     set, jotka ovat vireillä tämän lain voimaan
15674: jakautumista;                                      tullessa, on käsiteltävä kuitenkin loppuun mai-
15675:    2) tehdä ehdotuksia 20 §:ssä tarkoitetusta      nitun lain säännösten mukaan.
15676: tuotantokiintiöiden tarkistamisesta ja tarkista-
15677: misen perusteista;
15678:    3) antaa tarvittaessa lausuntoja tämän lain
15679: täytäntöönpanoa koskevista soveltamisohjeista        Tämä laki tulee voimaan              päivänä
15680: ja muista periaatteellisesti tärkeistä kysymyk-               kuuta 199 . Ennen tämän lain voi-
15681: sistä; sekä                                        maantuloa jätetyt hakemukset ja niistä tehdyt
15682:    4) tehdä tarvittaessa ehdotuksia maidon tuo-    valitukset käsitellään aikaisempien säännösten
15683: tantokiintiöiden määräytymisjärjestelmän ke-       mukaisesti. Vuoden 1990 maidontuotantoon
15684: hittämisestä.                                      sovellettuja tuotantokiintiöitä sovelletaan il-
15685:                                                    man eri toimenpiteitä myös vuonna 1991.
15686: 
15687: 
15688: 
15689: 
15690: 3.
15691:                                              Laki
15692:                 meijerikohtaisesta kiintiömaksusta annetun lain muuttamisesta
15693: 
15694:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15695:   muutetaan meijerikohtaisesta kiintiömaksusta 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun lain
15696: (1303/88) 1 §, 5 §:n 1 momentti, 6, 7 ja 9 §, 11 §:n 1 momentti sekä 28 §,
15697:   sellaisina kuin niistä ovat 1 §, 5 §:n 1 momentti, 7 ja 9 §, 11 §:n 1 momentti sekä 28 § 22
15698: päivänä joulukuuta 1989 annetussa laissa (1259/89), seuraavasti:
15699: 
15700:                        1§                          na 1989 tuottajilta vastaanottaman maitomää-
15701:    Valtiolle on vuodelta 1991 suoritettava maa-    rän eli perustuotantomäärän.
15702: taloustulolaissa (736/89) tarkoitettuna markki-
15703: noimismaksuna meijerikohtaista kiintiömak-
15704: sua, jäljempänä kiintiömaksu, sen mukaan                                 6 §
15705: kuin tässä laissa säädetään. Kiintiömaksut kat-       Jos meijerin maidontuottajien lukumäärä on
15706: sotaan osaksi maataloustulolain 15 §:ssä tar-      vuoden 1989 aikana tai sen jälkeen muuttunut
15707: koitettua maataloustuottajien osuutta maata-       meijerien sulautumisen johdosta tai sen vuoksi,
15708: loustuotteiden vientikustannuksista.               että meijerin maidontuottajiksi on siirtynyt
15709:                                                    aikaisemmin toiseen meijeriin maitoa toimitta-
15710:                       5§                           neita maidontuottajia, maatilahallituksen on
15711:   Kiintiömaksua suoritetaan sen maitomäärän        hakemuksesta vahvistettava meijerin perus-
15712: perusteella, jolla meijerin kalenterivuoden ai-    tuotantamäärä uudelleen siten, että perus-
15713: kana vastaanottama maitomäärä ylittää vuon-        tuotantamäärään lisätään se maitomäärä, jon-
15714: 8                                   1990 vp. -     HE n:o 149
15715: 
15716: ka edellä tarkoitetulla tavalla meijerin maidon-                          11§
15717: tuottajiksi siirtyneet ovat vuonna 1989 toimit-        Jollei kiintiömaksun suorittamiseen velvolli-
15718: taneet toiseen meijeriin. Maatilahallituksen on     nen ole suorittanut maksua 9 §:ssä tarkoitetul-
15719: vastaavasti vähennettävä sen meijerin perus-        la tavalla tai jos kiintiömaksua on suoritettu
15720: tuotantomäärää, josta maidontuottaja on siir-       liian vähän, maatilahallituksen on määrättävä
15721: tynyt.                                              kiintiömaksu tai suorittamatta oleva osa siitä
15722:    Jos maatilan omistus- tai hallintaoikeus on      maksettavaksi. Lisäksi kiintiömaksun suoritta-
15723: siirtynyt maidontuottajalle vuoden 1989 jäl-        miseen velvollisen on maksettava laiminlyödyl-
15724: keen, otetaan perustuotantamäärää 1 momen-          le määrälle maksunlisäystä yksi markka kulta-
15725: tissa tarkoitetulla tavalla vahvistettaessa huo-    kin täydeltä sadalta markalta jokaiselta aika-
15726: mioon maatilan entisen omistajan tai haltijan       valta kalenterikuukaudelta sen kuukauden
15727: vuonna 1989 tuottama maitomäärä.                    alusta, jona kiintiömaksu olisi tullut suorittaa,
15728:                                                     16 §:ssä tarkoitetun maksulipun eräpäivää
15729:                       7§                            edeltävän kuukauden loppuun, tai mikäli kiin-
15730:   Kiintiömaksun suuruus meijerin perus-             tiömaksu on jo suoritettu, suorituspäivää edel-
15731: tuotantamäärän ylittävästä maitomäärästä on         tävän kuukauden loppuun.
15732: 50 penniä litralta.
15733: 
15734:                      9§                                                 28 §
15735:    Kiintiömaksun suorittamiseen velvollisen on        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
15736: oma-aloitteisesti maksettava kiintiömaksu yh-       kuuta 1989 ja se on voimassa vuoden 1991
15737: tenä eränä maatilahallituksen postisiirtotilille    loppuun.
15738: viimeistään asianomaista kalenterivuotta seu-
15739: raavan helmikuun 25 päivänä.                          Tämä laki tulee voimaan                päivänä
15740:                                                            kuuta 199
15741: 
15742:      Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1990
15743: 
15744: 
15745:                                      Tasavallan Presidentti
15746:                                       MAUNO KOIVISTO
15747: 
15748: 
15749: 
15750: 
15751:                                                                          Ministeri Ole Norrback
15752:                                     1990 vp. -     HE n:o 149                                    9
15753: 
15754:                                                                                               Liite
15755: 
15756: 
15757: 
15758: 
15759: 1.
15760:                                              Laki
15761:          maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta annetun lain 6 ja 27 §:n muuttamisesta
15762: 
15763:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15764:   muutetaan maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta 27 päivänä heinäkuuta 1984 annetun lain
15765: (569/84) 6 § ja 27 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 6 § 15 päivänä kesäkuuta 1990
15766: annetussa laissa (514/90) ja 27 §:n 1 momentti 22 päivänä joulukuuta 1989 annetussa laissa
15767: (1257 /89), seuraavasti:
15768: 
15769: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
15770: 
15771:                        6§                                             6 §
15772:   Maidon kiintiömaksun suuruus on 205 pen-           Maidon kiintiömaksun suuruus on 205 pen-
15773: niä litralta. Jos meijeriin toimitetun maidon      niä litralta.
15774: määrä maksukautena, joka alkaa 1 päivänä
15775: tammikuuta 1990, ylittää enintään JO 000 lit-
15776: ralla 5 §:n 2 momentissa mainitun kiintiömak-
15777: sun suorittamisvelvollisuuden synnyttävän lit-
15778: ramäärän tai, milloin maidontuottajalle vah-
15779: vistettu tuotantokiintiö on tätä suurempi, vah-
15780: vistetun tuotantokiintiön mukaisen litramää-
15781: rän, kiintiömaksun suuruus on näiden litrojen
15782: osalta JOO penniä litralta.
15783: 
15784:                        27 §                                               27 §
15785:   Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
15786: kuuta 1985 ja se koskee tammikuun 1 päivän         kuuta 1985 ja se koskee tammikuun 1 päivän
15787: 1985 ja joulukuun 31 päivän 1990 väliseltä         1985 ja joulukuun 31 päivän 1991 väliseltä
15788: ajalta suoritettavia kiintiömaksuja. Asetuksella   ajalta suoritettavia kiintiömaksuja. Asetuksella
15789: voidaan säätää tämän lain säännösten estämät-      voidaan säätää tämän lain säännösten estämät-
15790: tä maksuvelvollisen eduksi poikkeuksia kiintiö-    tä kiintiömaksuvelvollisen eduksi poikkeuksia
15791: maksun suorittamisvelvollisuuden ajankohdas-       kiintiömaksun suorittamisvelvollisuuden ajan-
15792: ta tämän lain voimaantulon jälkeisen ensim-        kohdasta tämän lain voimaantulon jälkeisen
15793: mäisen maksukauden osalta.                         ensimmäisen maksukauden osalta.
15794: 
15795: 
15796:                                                       Tämä laki tulee voimaan         päivänä
15797:                                                              kuuta 199 . Vuoden 1990 aikana
15798:                                                    meuemn toimitettuun maitoon sovelletaan sil-
15799:                                                    loin voimassa olleita säännöksiä.
15800: 
15801: 
15802: 
15803: 
15804: 2    300861Y
15805: 10                                  1990 vp. -     HE n:o 149
15806: 
15807: 
15808: 
15809: 2.
15810:                                              Laki
15811:               maidon väliaikaisista tuotantokiintiöistä annetun lain muuttamisesta
15812: 
15813:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15814:   kumotaan maidon väliaikaisista tuotantokiintiöistä 27 päivänä heinäkuuta 1984 annetun lain
15815: (570/84) 14 ja 14 a § ja 34 §:n 2 momentti,
15816:   sellaisina kuin ne ovat, 14 § 22 päivänä joulukuuta 1989 annetussa laissa (1258/89), 14 a §
15817: muutettuna viimeksi mainitulla lailla ja 29 päivänä joulukuuta 1988 annetulla lailla (1302/88) ja
15818: 34 §:n 2 momentti 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1086/85),
15819:   muutetaan 15 §:n 1 momentti, 16 §:n 1 momentti, 17 §:n 1 momentti, 19 §, 21 §:n 3 momentti,
15820: 23 §:n 1 momentti, 25 §:n 1 momentti, 26 §:n 1 momentti ja 34 §:n 1 momentti,
15821:   sellaisina kuin niistä ovat 16 §:n 1 momentti, 21 §:n 3 momentti ja 34 §:n 1 momentti
15822: mainitussa 22 päivänä joulukuuta 1989 annetussa laissa, 17 § :n 1 momentti 31 päivänä
15823: joulukuuta 1985 annetussa laissa (1086/85), 19 § 31 päivänä joulukuuta 1987 annetussa laissa
15824: (1323/87) ja 25 §:n 1 momentti mainitussa 29 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa,
15825: seuraavasti:
15826: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
15827: 
15828:                       14 §
15829:     Uusia tuotantokiintiöitä voidaan muissa          (Kumotaan)
15830:  kuin 12 ja 13 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa
15831:  vahvistaa ja vahvistettuja tuotantokiintiöitä
15832:  korottaa vuonna 1990 koko maassa yhteensä
15833:  määrä, joka vastaa 90 prosenttia
15834:     1) siitä vuonna 1987 tuotetusta maitomääräs-
15835:  tä, jota vastaavat tuotantokiintiöt on lakkau-
15836:  tettu vuonna 1989 ja
15837:     2) siitä vuonna 1988 tuotetusta maitomääräs-
15838:  tä, jota vastaavat tuotantokiintiöt on lakkau-
15839:  tettu vuonna 1990.
15840:     Edellä 1 momentissa tarkoitetusta tuotanto-
15841:  kiintiöiden yhteismäärästä voidaan tuotanto-
15842: kiintiöitä vahvistaa ja korottaa kunkin maata-
15843: louspiirin alueella 60 prosenttia mainitussa mo-
15844: mentissa tarkoitetusta asianomaisen maata-
15845: louspiirin alueella tuotetusta maitomäärästä.
15846:  Valtioneuvosto päättää 30 prosentin osalta,
15847: käytetäänkö niitä tuotantokiintiöiden vahvista-
15848: miseen ja korottamiseen. Sama koskee maata-
15849: louspiirien alueella käyttämättämiksi jääviä
15850: maitolitramääriä. Valtioneuvoston päättämän
15851: osuuden jakaa maatilahallitus käytettäväksi
15852: niiden maatalouspiirien alueilla, joilla maidon-
15853: tuotannon kehitys ja hyväksyttävien hakemus-
15854: ten määrä sitä edellyttävät.
15855:     Tässä pykälässä tarkoitettuja maitomääriä
15856: yhteenlaskettaessa huomioon ei oteta 13 §:n
15857: mukaisen tuotantokiintiön siirron tai vahvista-
15858: misen yhteydessä lakkautettuja tuotantokiin-
15859: tiöitä.
15860:                                       1990 vp. -     HE n:o 149                                    11
15861: 
15862: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
15863:                         14 a §
15864:    Tuotantokiintiöitä voidaan vahvistaa ja ko-        (Kumotaan)
15865: rottaa 14 §:n nojalla, kun sitä on maidontuot-
15866: tajan tilan kehittämisen kannalta pidettävä tar-
15867: peellisena ottaen erityisesti huomioon tilalla
15868: harjoitetun tuotannon suunnat sekä tilakoko-
15869: naisuus ja tuottajan olosuhteet muutoin. Ensi-
15870: sijaisesti kiintiöitä on tällöin vahvistettava ja
15871: korotettava nuorille maidontuottajille sekä sel-
15872: laisille tuottajille, joiden kohdalla se on tar-
15873: peen tilan tuotantorakennuksen kapasiteetin
15874: hyödyntämiseksi lypsylehmien keskituotoksen
15875: olennaisen nousun vuoksi.
15876:    Tässä pykälässä tarkoitettuja tuotantokiin-
15877: tiöitä vahvistettaessa ja korotettaessa on lisäksi
15878: noudatettava, mitä 15-18§ :ssä on säädetty.
15879: Tarkemmat määräykset 1 momentissa tarkoite-
15880: tuista kiintiön vahvistamisen ja korottamisen
15881: perusteista antaa tarvittaessa maatilahallitus.
15882: 
15883:                        15 §                                                 15 §
15884:   Tuotantokiintiö voidaan 13 ja 14 §:ssä tar-           Tuotantokiintiö voidaan 13 §:ssä tarkoite-
15885: koitetuissa tapauksissa siirtää, vahvistaa ja ko-    tuissa tapauksissa siirtää, vahvistaa ja korottaa
15886: rottaa vain luonnolliselle henkilölle, kuolinpe-     vain luonnolliselle henkilölle, kuolinpesälle ja
15887: sälle ja luonnollisten henkilöiden perustarnalle     luonnollisten henkilöiden perustarnalle mai-
15888: maidontuotantoa harjoittavalle yhtymälle.            dontuotantoa harjoittavalle yhtymälle.
15889: 
15890: 
15891:                        16 §                                                16 §
15892:    Tuotantokiintiö voidaan 13 §:n 3 ja 4 mo-            Tuotantokiintiö voidaan 13 §:n 3 ja 4 mo-
15893: mentissa sekä 14 §:ssä tarkoitetuissa tapauksis-     mentissa tarkoitetuissa tapauksissa vahvistaa
15894: sa vahvistaa ja korottaa vastaamaan suuruu-          vastaamaan suuruudeltaan enintään niin mo-
15895: deltaan enintään niin monen lypsylehmän tuo-         nen lypsylehmän tuotantoa, että maatilalta on
15896: tantoa, että maatilalta on mahdollisuus saada        mahdollisuus saada vähintään puolet niiden
15897: vähintään puolet niiden tarvitsemasta rehusta.       tarvitsemasta rehusta. Tuotantokiintiötä ei saa
15898: Tuotantokiintiötä ei saa tällöin vahvistaa tai       tällöin vahvistaa 30 lypsylehmän lukumäärää
15899: korottaa 30 lypsylehmän lukumäärää suurem-           suurempaa maitolitramäärää vastaavaksi. Val-
15900: paa maitolitramäärää vastaavaksi. Valtioneu-         tioneuvoston määräämistä erityisistä syistä voi-
15901: voston määräämistä erityisistä syistä voidaan        daan kuitenkin sallia poikkeaminen tämän lain
15902: kuitenkin sallia poikkeaminen tämän lain re-         rehuomavaraisuutta koskevista säännöksistä,
15903: huomavaraisuutta koskevista säännöksistä, jos        jos sitä on kohtuusnäkökohdat huomioon ot-
15904: sitä on kohtuusnäkökohdat huomioon ottaen            taen pidettävä tarpeellisena. Päätöksen rehu-
15905: pidettävä tarpeellisena. Päätöksen rehuomava-        omavaraisuussäännöksistä poikkeamisesta te-
15906: raisuussäännöksistä poikkeamisesta tekee maa-        kee maatilahallitus.
15907: tilahallitus.
15908: 
15909:                       17 §                                                17 §
15910:   Tuotantokiintiö voidaan 13 §:n 1, 3 ja 4              Tuotantokiintiö voidaan 13 §:n 1, 3 ja 4
15911: momentissa sekä 14 §:ssä tarkoitetuissa ta-          momentissa tarkoitetuissa tapauksissa vahvis-
15912: pauksissa vahvistaa koskemaan vain sellaista         taa koskemaan vain sellaista maidontuotantoa,
15913: maidontuotantoa, jota harjoitetaan pääasiassa        jota harjoitetaan pääasiassa luonnollisen hen-
15914: luonnollisen henkilön ja hänen perheensä työl-       kilön ja hänen perheensä työllä maatilalla,
15915: lä maatilalla, jolla henkilö asuu.                   jolla henkilö asuu.
15916: 12                                   1990 vp. -      HE n:o 149
15917: 
15918: Voimassa oleva laki                                   Ehdotus
15919: 
15920:                      19 §                                                   19 §
15921:    Tuotantokiintiön vahvistaa 13 ja 14 §:ssä             Tuotantokiintiön vahvistaa 13 §:ssä tarkoite-
15922: tarkoitetuissa tapauksissa hakemuksesta maa-          tuissa tapauksissa hakemuksesta maaseutupiiri.
15923: talouspiirin maataloustoimisto.
15924:    Maatalouspiirin maataloustoimistolla on li-
15925: säksi oikeus maatilahallituksen määräämien
15926: kiintiöiden puitteissa ja sen tarkemmin mää-
15927: räämin perustein päättää tuotantokiintiön vah-
15928: vistamisesta tai korottamisesta taikka saman
15929: viljelijän omistukseen tulleiden tilojen kiintiöi-
15930: den yhdistämisestä kokonaan tai osittain sil-
15931: loin, kun siihen on erityisen painavia syitä ja
15932: sitä on kohtuusnäkökohdat huomioon ottaen
15933: pidettävä tarpeellisena.
15934:    Edellä 2 momentissa tarkoitettuja tuotanto-
15935: kiintiöitä voidaan vahvistaa tai korottaa vuo-
15936: sittain enintään 2 miljoonan litran kokonais-
15937: määrän puitteissa.
15938: 
15939:                                                   21 §
15940: 
15941:    Mikäli 1 momentissa tarkoitettu maidon-               Mikäli 1 momentissa tarkoitettu maidon-
15942: tuottaja tai tilan uusi omistaja taikka haltija       tuottaja tai tilan uusi omistaja taikka haltija
15943: aloittaa maidontuotannon uudelleen kiintiön           aloittaa maidontuotannon uudelleen kiintiön
15944: lakkauttamisen jälkeen, voidaan hänelle, mikä-        lakkauttamisen jälkeen, voidaan hänelle, mikä-
15945: li 12 §:n säännöksistä ei muuta johdu, hake-          li 12 §:n säännöksistä ei muuta johdu, hake-
15946: muksesta vahvistaa uusi, enintään entisen suu-        muksesta vahvistaa uusi, enintään entisen suu-
15947: ruinen tuotantokiintiö kahden vuoden kuluessa         ruinen tuotantokiintiö viiden vuoden kuluessa
15948: siitä päivästä lukien, jolloin tuotantokiintiön       siitä päivästä lukien, jolloin tuotantokiintiön
15949: lakkauttamista koskeva päätös on saanut lain-         lakkauttamista koskeva päätös on saanut lain-
15950: voiman.                                               voiman.
15951: 
15952: 
15953:                       23 §                                                   23 §
15954:    Milloin maidontuottaja ei enää täytä 13 tai           Milloin maidontuottaja ei enää täytä 13 §:n
15955: 14 §:n nojalla tapahtuvaa tuotantokiintiön            nojalla tapahtuvaa tuotantokiintiön vahvista-
15956: vahvistamisen tai korottamisen edellytyksenä          misen tai korottamisen edellytyksenä 17 §: n
15957: 17 §:n mukaan ollutta työn käyttöä tai tilalla        mukaan ollutta työn käyttöä tai tilalla asumis-
15958: asumista koskevaa edellytystä, on maatalous-          ta koskevaa edellytystä, on maaseutupiirin,
15959: toimiston, ellei kysymys ole tilapäisestä vieraan     jollei kysymys ole tilapäisestä vieraan työvoi-
15960: työvoiman käytöstä tai tilapäisestä poissaolos-       man käytöstä tai tilapäisestä poissaolosta,
15961: ta, määrättävä tuotantokiintiö lakanneeksi tai        määrättävä tuotantokiintiö lakanneeksi tai tar-
15962: tarkistettava se sellaiseksi, mikä se muutoin         kistettava se sellaiseksi, mikä se muutoin olisi
15963: olisi ollut.                                          ollut.
15964: 
15965: 
15966:                      25 §                                                  25 §
15967:    Maatalouspiirin ja maatilahallituksen tämän           Maaseutupiirin ja maatilahallituksen tämän
15968: lain nojalla tekemään päätökseen saa hakea            lain nojalla tekemään päätökseen saa hakea
15969: muutosta valittamalla siinä järjestyksessä kuin       muutosta valittamalla siinä järjestyksessä kuin
15970: muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa            muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa
15971: laissa (154/50) on säädetty. Maatalouspiirin          laissa (154/50) on säädetty.
15972:                                     1990 vp. -      HE n:o 149                                    13
15973: 
15974: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
15975: 
15976: 14 §:n ja 19 §:n 2 momentin nojalla antamista
15977: päätöksistä tehtyjen valitusten johdosta annet-
15978: tuihin maatilahallituksen päätöksiin ei kuiten-
15979: kaan saa hakea muutosta valittamalla.
15980: 
15981: 
15982:                        26 §                                                26 §
15983:    Tässä laissa tarkoitettujen toimenpiteiden          Tässä laissa tarkoitettujen toimenpiteiden
15984: valmistelua ja seurantaa varten valtioneuvosto      valmistelua ja seurantaa varten valtioneuvosto
15985: asettaa neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on        asettaa neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on:
15986:    1) seurata tuotantokiintiöiden suuruutta ja         1) seurata tuotantokiintiöiden suuruutta ja
15987: jakautumista;                                       jakautumista;
15988:    2) tehdä ehdotuksia 14 ja 20 §:ssä tarkoite-        2) tehdä ehdotuksia 20 §:ssä tarkoitetusta
15989: tusta tuotantokiintiöiden tarkistamisesta ja tar-   tuotantokiintiöiden tarkistamisesta ja tarkista-
15990: kistamisen perusteista;                             misen perusteista;
15991:    3) antaa tarvittaessa lausuntoja tämän lain         3) antaa tarvittaessa lausuntoja tämän lain
15992: täytäntöönpanoa koskevista soveltamisohjeista       täytäntöönpanoa koskevista soveltamisohjeista
15993: ja muista periaatteellisesti tärkeistä kysymyk-     ja muista periaatteellisesti tärkeistä kysymyk-
15994: sistä; sekä                                         sistä; sekä
15995:    4) tehdä tarvittaessa ehdotuksia maidon tuo-        4) tehdä tarvittaessa ehdotuksia maidon tuo-
15996: tantokiintiöiden määräytymisjärjestelmän ke-        tantokiintiöiden määräytymisjärjestelmän ke-
15997: hittämisestä.                                       hittämisestä.
15998: 
15999: 
16000:                        34 §                                                34 §
16001:    Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-            Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
16002: kuuta 1985 ja sen mukaisia kiintiöitä sovelle-      kuuta 1985 ja sen mukaisia kiintiöitä sovelle-
16003: taan 31 päivään joulukuuta 1990 saakka. Tällä       taan 31 päivään joulukuuta 1991 saakka. Tällä
16004: lailla kumotaan kotieläintuotannon ohjaami-         lailla kumotaan kotieläintuotannon ohjaami-
16005: sesta eräissä tapauksissa annettuun lakiin          sesta eräissä tapauksissa annettuun lakiin
16006: (1080/81) sisältyvät lypsykarjataloutta koske-      (1080/81) sisältyvät lypsykarjataloutta koske-
16007: vat säännökset. Lypsykarjatalouden harjoitta-       vat säännökset. Lypsykarjatalouden harjoitta-
16008: mista tai laajentamista koskevat lupahakemuk-       mista tai laajentamista koskevat lupahakemuk-
16009: set, jotka ovat vireillä tämän lain voimaan         set, jotka ovat vireillä tämän lain voimaan
16010: tullessa, on käsiteltävä kuitenkin loppuun mai-     tullessa, on käsiteltävä kuitenkin loppuun mai-
16011: nitun lain säännösten mukaan.                       nitun lain säännösten mukaan.
16012:   Edellä 16 §:ssä säädettyjen rajoitusten estä-        (2 mom. kumotaan)
16013: mättä saadaan tuotantokiintiöitä korottaa
16014: 14 § :n nojalla maidon tuotantokiintiön tarkis-
16015: tamisesta annetun valtioneuvoston päätöksen
16016: (366/85) 3 §:n perusteella.
16017: 
16018: 
16019:                                                       Tämä laki tulee voimaan              päivänä
16020:                                                                kuuta 199 . Ennen tämän lain voi-
16021:                                                     maantuloa jätetyt hakemukset ja niistä tehdyt
16022:                                                     valitukset käsitellään aikaisempien säännösten
16023:                                                     mukaisesti. Vuoden 1990 maidontuotantoon
16024:                                                     sovellettuja tuotantokiintiöitä sovelletaan il-
16025:                                                     man eri toimenpiteitä myös vuonna 1991.
16026: 14                                 1990 vp. -      HE n:o 149
16027: 
16028: 
16029: 
16030: 
16031: 3.
16032:                                              Laki
16033:                 meijerikohtaisesta kiintiömaksusta annetun lain muuttamisesta
16034: 
16035:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16036:   muutetaan meijerikohtaisesta kiintiömaksusta 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun lain
16037: (1303/88) 1 §, 5 §:n 1 momentti, 6, 7 ja 9 §, 11 §:n 1 momentti sekä 28 §,
16038:   sellaisina kuin niistä ovat 1 §, 5 §:n 1 momentti, 7 ja 9 §, 11 §:n 1 momentti sekä 28 § 22
16039: päivänä joulukuuta 1989 annetussa laissa (1259/89), seuraavasti:
16040: 
16041: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
16042: 
16043:                        1§                                                 1§
16044:    Valtiolle on vuodelta 1990 suoritettava maa-       Valtiolle on vuodelta 1991 suoritettava maa-
16045: taloustulolaissa (736/89) tarkoitettuna markki-    taloustulolaissa (736/89) tarkoitettuna markki-
16046: noimismaksuna meijerikohtaista kiintiömak-         noimismaksuna meijerikohtaista kiintiömak-
16047: sua, jäljempänä kiintiömaksu, sen mukaan           sua, jäljempänä kiintiömaksu, sen mukaan
16048: kuin tässä laissa säädetään. Kiintiömaksut kat-    kuin tässä laissa säädetään. Kiintiömaksut kat-
16049: sotaan osaksi maataloustulolain 15 §:ssä tar-      sotaan osaksi maataloustulolain 15 §:ssä tar-
16050: koitettua maataloustuottajien osuutta maata-       koitettua maataloustuottajien osuutta maata-
16051: loustuotteiden vientikustannuksista.               loustuotteiden vientikustannuksista.
16052: 
16053:                        5§                                               5§
16054:   Kiintiömaksua suoritetaan meijerin maidon-          Kiintiömaksua suoritetaan sen maitomäärän
16055: tuottajiltaan vastaanottaman maitomäärän pe-        perusteella, jolla meijerin kalenterivuoden ai-
16056: rusteella, porrastettuna meijerin perustuotan-      kana vastaanottama maitomäärä ylittää vuon-
16057: tomäärän mukaan. Perustuotantomäärä on              na 1989 tuottajilta vastaanottaman maitomää-
16058: meijerin vuonna 1987 tuottajilta vastaanotta-       rän eli perustuotantomäärän.
16059: ma maitomäärä.
16060: 
16061: 
16062:                         6 §                                                 6§
16063:    Jos meijerin maidontuottajien lukumäärä on          Jos meijerin maidontuottajien lukumäärä on
16064: vuoden 1987 aikana tai sen jälkeen muuttunut        vuoden 1989 aikana tai sen jälkeen muuttunut
16065: meijerien sulautumisen johdosta tai sen vuoksi,     meijerien sulautumisen johdosta tai sen vuoksi,
16066: että meijerin maidontuottajiksi on siirtynyt        että meijerin maidontuottajiksi on siirtynyt
16067: aikaisemmin toiseen meijeriin maitoa toimitta-      aikaisemmin toiseen meijeriin maitoa toimitta-
16068: neita maidontuottajia, maatilahallituksen on        neita maidontuottajia, maatilahallituksen on
16069: hakemuksesta vahvistettava meijerin perus-          hakemuksesta vahvistettava meijerin perus-
16070: tuotantomäärä uudelleen siten, että perus-          tuotantomäärä uudelleen siten, että perus-
16071: tuotantomäärään lisätään se maitomäärä, jon-        tuotantomäärään lisätään se maitomäärä, jon-
16072: ka edellä tarkoitetulla tavalla meijerin maidon-    ka edellä tarkoitetulla tavalla meijerin maidon-
16073: tuottajiksi siirtyneet ovat vuonna 1987 toimit-     tuottajiksi siirtyneet ovat vuonna 1989 toimit-
16074: taneet toiseen meijeriin. Maatilahallituksen on     taneet toiseen meijeriin. Maatilahallituksen on
16075: vastaavasti vähennettävä sen meijerin perus-        vastaavasti vähennettävä sen meijerin perus-
16076: tuotantomäärää, josta maidontuottaja on siir-       tuotantomäärää, josta maidontuottaja on siir-
16077: tynyt.                                              tynyt.
16078:    Jos maatilan omistus- tai hallintaoikeus on         Jos maatilan omistus- tai hallintaoikeus on
16079: siirtynyt maidontuottajalle vuoden 1987 jäl-        siirtynyt maidontuottajalle vuoden 1989 jäl-
16080: keen, otetaan perustuotantomäärää 1 momen-          keen, otetaan perustuotantomäärää 1 momen-
16081: tissa tarkoitetulla tavalla vahvistettaessa huo-    tissa tarkoitetulla tavalla vahvistettaessa huo-
16082:                                      1990 vp. -      HE n:o 149                                     15
16083: 
16084: Voimassa oleva laki                                   Ehdotus
16085: 
16086: mioon maatilan entisen omistajan tai haltijan         mioon maatilan entisen omistajan tai haltijan
16087: vuonna I987 tuottama maitomäärä.                      vuonna 1989 tuottama maitomäärä.
16088: 
16089:                        7§                                                   7§
16090:   Kiintiömaksun suuruus meijerin perus-                 Kiintiömaksun suuruus meijerin perus-
16091: tuotantamäärään saakka on 4 penniä litralta           tuotantamäärän ylittävästä maitomäärästä on
16092: sekä sen ylittävältä osalta 50 penniä litralta.       50 penniä litralta.
16093: 
16094:                         9§                                                  9§
16095:    Kiintiömaksun suorittamiseen velvollisen on           Kiintiömaksun suorittamiseen velvollisen on
16096: oma-aloitteisesti maksettava kiintiömaksun en-        oma-aloitteisesti maksettava kiintiömaksu yh-
16097: nakkoa kunkin kalenterikuukauden aikana               tenä eränä maatilahallituksen postisiirtotilille
16098: vastaanottamastaan maidosta 4 penniä litralta         viimeistään asianomaista kalenterivuotta seu-
16099: maatilahallituksen postisiirtotilille viimeistään     raavan helmikuun 25 päivänä.
16100: seuraavan kalenterikuukauden loppuun men-
16101: nessä.
16102:    Maatilahallitus voi kuitenkin määrätä mai-
16103: don kiintiömaksun ennakon perittäväksi meije-
16104: riliikkeen harjoittajalle hintapoliittisena tukena
16105: maksettavasta suorituksesta.
16106: 
16107:                       II §                                                  II §
16108:    Jollei kiintiömaksun suorittamiseen velvolli-         Jollei kiintiömaksun suorittamiseen velvolli-
16109: nen ole suorittanut maksun ennakkoa 9 §:ssä           nen ole suorittanut maksua 9 §:ssä tarkoitetul-
16110: tarkoitetulla tavalla tai jos kiintiömaksua tai       la tavalla tai jos kiintiömaksua on suoritettu
16111: sen ennakkoa on suoritettu liian vähän, maati-        liian vähän, maatilahallituksen on määrättävä
16112: lahallituksen on määrättävä kiintiömaksu tai          kiintiömaksu tai suorittamatta oleva osa siitä
16113: suorittamatta oleva osa siitä maksettavaksi.          maksettavaksi. Lisäksi kiintiömaksun suoritta-
16114: Lisäksi kiintiömaksun suorittamiseen velvolli-        miseen velvollisen on maksettava laiminlyödyl-
16115: sen on maksettava laiminlyödylle määrälle             le määrälle maksunlisäystä yksi markka kulta-
16116: maksunlisäystä yksi markka kultakin täydeltä          kin täydeltä sadalta markalta jokaiselta aika-
16117: sadalta markalta jokaiselta aikavalta kalenteri-      valta kalenterikuukaudelta sen kuukauden
16118: kuukaudelta sen kuukauden alusta, jona kiin-          alusta, jona kiintiömaksu olisi tullut suorittaa,
16119: tiömaksu tai sen ennakko olisi tullut suorittaa,      I6 §:ssä tarkoitetun maksulipun eräpäivää
16120: 16 §:ssä tarkoitetun maksulipun eräpäivää             edeltävän kuukauden loppuun, tai mikäli kiin-
16121: edeltävän kuukauden loppuun, tai mikäli kiin-         tiömaksu on jo suoritettu, suorituspäivää edel-
16122: tiömaksu on jo suoritettu, suorituspäivää edel-       tävän kuukauden loppuun.
16123: tävän kuukauden loppuun.
16124: 
16125: 
16126:                    28 §                                                  28 §
16127:   Tämä laki tulee voimaan I päivänä tammi-              Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
16128: kuuta I989 ja se on voimassa vuoden I990              kuuta 1989 ja se on voimassa vuoden 1991
16129: loppuun.                                              loppuun.
16130: 
16131:                                                         Tämä laki tulee voimaan               päivänä
16132:                                                               kuuta 199
16133:                                        1990 vp. -    HE n:o 150
16134: 
16135: 
16136: 
16137: 
16138:                                       Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maataloustuotannon
16139:                                   tasapainottamisesta annetun lain muuttamisesta
16140: 
16141: 
16142: 
16143: 
16144:                            ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
16145: 
16146:    Esityksessä ehdotetaan maataloustuotannon         tantoa. Samalla ehdotetaan laajennettavaksi
16147: tasapainottamisesta annetun lain voimassaolo-        valtioneuvoston oikeutta poiketa säännöksestä,
16148: aikaa jatkettavaksi vuoden 1994 loppuun. Lain        jonka mukaan maatilaa kohden maksetaan
16149: nojalla toteutettaisiin vuosina 1991-1994            vain yhtä tasapainottamispalkkiota. Edelleen
16150: maataloustuotannon ohjaamista ja tasapainot-         valtioneuvostolle ehdotetaan annettavaksi val-
16151: tamista edistäviä toimenpiteitä.                     tuus tehdä ma'ataloustuotannon tasapainotta-
16152:    Laista ehdotetaan poistettavaksi pellon met-      misesta annetun lain mukaisten toimenpiteiden
16153: sittämispalkkion maksamiselle säädetyt erityis-      käynnistämiseksi laissa tarkoitettuja päätöksiä
16154: edellytykset. Tasapainottamisvaroista voitaisiin     sen jälkeen kun eduskunnalle on annettu halli-
16155: ehdotuksen mukaan maksaa pellon metsittä-            tuksen esitys tulo- ja menoarvioksi. Tuotannon
16156: miskustannuksiin avustusta. Pellon kesannoi-         uudelleen aloittamisesta vähentämissopimuk-
16157: misesta voitaisiin maksaa palkkiota sopimus-         sen päättymisen jälkeen ei säädettäisi enää
16158: menettelyyn verrattuna hallinnollisesti yksin-       tässä laissa. Lisäksi lakiin ehdotetaan tehtäväk-
16159: kertaisemmalla tavalla.                              si joitakin muita tarkistuksia.
16160:    Lakia ehdotetaan lisäksi muutettavaksi siten,
16161: että laajennetaan valtioneuvoston valtuutta            Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mah-
16162: päättää sopimuksen tehneen viljelijän oikeu~         dollisimman pian sen jälkeen kun se on hyväk-
16163: desta lisätä muuta kuin sopimuksenalaista tuo-       sytty ja vahvistettu.
16164: 
16165: 
16166: 
16167: 
16168:                                        YLEISPERUSTELUT
16169: 
16170: 1. Nykyinen tilanne                                  seksi vasikoiden lukumäärän vähenemisen on
16171:                                                      kompensoinut teuraspainojen nopea nousu.
16172: 1.1. Maataloustuotteiden tuotanto- ja mark-          Kananmunien tuotannon odotetaan kuluvana
16173:      kinatilanne                                     vuonna olevan 74 miljoonaa kiloa ja vientitar-
16174:                                                      peeksi arvioidaan noin 19 miljoonaa kiloa.
16175:                                                      Kananmunien tuotanto ylittää kotimaisen ku-
16176:   Vuoden 1989 hyvän rehusadon takia mai-             lutuksen noin 33 prosentilla. Tuotanto supistu-
16177: dontuotannon arvioidaan tänä vuonna lisään-          nee kuitenkin selvästi vuonna 1991 kuluvan
16178: tyvän noin 1, 7 prosentilla. Meijeriin toimitetta-   vuoden laajamittaisten kananmunatuotannon
16179: van maitomäärän arvioidaan olevan noin 2 590         vähentämissopimusten ansiosta.
16180: miljoonaa litraa. Myös sianlihantuotanto on
16181: vuosina 1989 ja 1990 kääntynyt nousuun, ja se          Kotieläintuotannon vähentäminen johtaa sii-
16182: pysynee vielä useita vuosia kulutusta suurem-        hen, että rehuksi viljeltävien nurmien ala ja
16183: pana. Naudanlihantuotanto supistuu lähivuosi-        rehuviljan kulutus supistuvat. Tämä johtaa
16184: na lypsylehmien vähenemisen myötä. Toistai-          kasvavaan viljaylijäämään, jos viljelyksessä
16185: 301!11U
16186: 2                                     1990 vp. -    HE n:o 150
16187: 
16188: olevaa alaa ei kyetä samalla supistamaan. Laa-      vissä olevien varojen rajoissa päättää tasapai-
16189: jasta kesannoimisesta huolimatta viljaylijäämä      nottamistoimenpiteistä ja niiden yksityiskoh-
16190: vuoden 1990 sadosta arvioidaan noin 1 000           taisesta sisällöstä. Valtioneuvosto päättää
16191: miljoonaksi kiloksi, sillä kesän 1990 hehtaari-     muun muassa toteutettavista toimenpiteistä,
16192: satojen ennustetaan olevan yhtä suuria kuin         varojen kohdentamisesta eri sopimusten kes-
16193: edellisenä vuotena, jolloin ne olivat parhaita      ken, sopimusten pituudesta, palkkioiden suu-
16194: Suomessa saatuja satoja.                            ruudesta sekä sopimusten teon edellytyksistä.
16195:    Vuonna 1989, jolloin viljan vienti oli vähäis-      Maataloustuotannon ohjaamiseen ja tasapai-
16196: tä, maataloustuotteiden vientituki oli 2 403        nottamiseen valtion tulo- ja menoarvioissa
16197: miljoonaa markkaa. Kuluvan vuoden tulo- ja          osoitettavista varoista eli tasapainottamisva-
16198: menoarviossa vientitukeen on osoitettu 2 421        roista on erikseen säädetty maataloustulolain
16199: miljoonaa markkaa. Ensimmäisessä lisämeno-          (736/89) 17 §:ssä. Lain mukaisiin toimenpitei-
16200: arviossa vientitukeen tarkoitettua määrärahaa       siin voidaan käyttää tasapainottamisvarojen
16201: lisättiin 570 miljoonaa markkaa. Vientitukeen       lisäksi maataloustulolain 1 §:n 2 momentissa
16202: tarvittaneen vielä lisää 385 miljoonaa mark-        säädettyä muuta valtion tukea.
16203: kaa. Samalla myös maatalouden vientivastuu
16204: on noussut.
16205:                                                     1.3. Sopimusjärjestelmien toteutus
16206: 
16207: 1.2. Sopimusjärjestelmiä koskeva lainsäädän-           Tuotannonohjauslain nojalla on vuosina
16208:      tö                                             1983-1989 solmittu iäkkäiden viljelijöiden
16209:                                                     kanssa maataloustuotannon vähentämissopi-
16210:    Viljelijöiden ja valtion välillä on tehty vuo-   muksia, joissa viljelijä on sitoutunut luopu-
16211: desta 1977 lähtien erilaisia tuotannonmuutos-       maan viideksi vuodeksi kaikesta maatalous-
16212: ja    tuotannonvähentämissopimuksia. Vuonna         tuotannosta. Nuorten viljelijöiden kanssa on
16213: 1983 annettiin laki maataloustuotannon ohjaa-       tehty kymmenvuotisia maataloustuotannon vä-
16214: misesta ja tasapainottamisesta (81/83), jäljem-     hentämissopimuksia. Näiden sopimusten tar-
16215: pänä tuotannonohjauslaki, jonka perusteella         koituksena on ollut edistää metsätaloustilojen
16216: maataloustuotantoa tasapainotettiin vuosina         ja pienimuotoista elinkeinotoimintaa harjoitta-
16217: 1983-1989.                                          vien tilojen syntymistä.
16218:    Vuoden 1990 alussa tuli voimaan yksivuoti-          Kotieläintuotannon vähentämissopimuksilla
16219: nen maataloustuotannon tasapainottamisesta          on vähennetty tilojen koko kotieläintuotantoa
16220: annettu laki (1261189), jäljempänä tasapainot-      taikka erikseen maidon, sianlihan tai kanan-
16221: tamislaki. Lain nojalla maksetaan palkkiota         munien tuotantoa. Kesannoimissopimuksilla ja
16222: maataloustuotannon vähentämisestä, lopetta-         peltojen metsittämisellä on vähennetty ensisi-
16223: misesta ja kohdentamisesta. Tasapainottamis-        jaisesti viljaylijäämiä. Tuotantosopimusten
16224: toimenpiteet ovat valtion ja viljelijän välisiä,    avulla tuotantoa on pyritty suuntaamaan nau-
16225: useimmiten monivuotisia sopimuksia, joilla py-      danlihan, herneen ja viherheinän tuotantoon,
16226: ritään pitkävaikutteiseen maataloustuotannon        koska näissä tuotteissa on ollut kasvunvaraa.
16227: ohjaamiseen ja vähentämiseen. Lisäksi voidaan          Tuotannonohjauslain mukaisia sopimuksia
16228: käyttää hallinnollisesti yksinkertaisempia palk-    oli vuoden 1989 lopussa voimassa 37 800 ja
16229: kiotyyppisiä toimenpiteitä. Sopimukset koske-       niiden kohteena oleva peltoala oli 210 000
16230: vat maataloustuotannon vähentämistä tai lo-         hehtaaria. Peltoa metsitettiin vuonna 1989
16231: pettamista siten, että viljelijä määräajaksi tai    kaikkiaan 9 300 hehtaaria. Sopimuskesannoin-
16232: pysyvästi sitoutuu kokonaan tai osittain luopu-     nin ala oli 185 000 hehtaaria vuonna 1989 ja
16233: maan maatilallaan harjoitettavasta peltokas-        noin 175 000 hehtaaria vuonna 1990.
16234: vien viljelystä tai lypsykarja-, nautakarja-, si-
16235: katalous- tai siipikarjatalousyrityksestä. Tuo-
16236: tannon vähentäminen tai lopettaminen voi kos-       1.4. Maataloustuotantoa ohjaava muu lain-
16237: kea kaikkea tilalla harjoitettua tuotantoa, yhtä         säädäntö
16238: tai useampaa tuotannonhaaraa taikka yhden
16239: tuotannonhaaran jotakin tuotetta.                     Kotieläinyritysten eläinmääriä on säännelty
16240:    Tasapainottamislaki on puitelaki, jossa val-     perustamislupajärjestelmän avulla vuodesta
16241: tioneuvostolle on annettu valtuudet käytettä-       1975 alkaen. Järjestelmä perustuu tällä hetkel-
16242:                                       1990 vp. -    HE n:o 150                                     3
16243: 
16244: lä kotieläintuotannon ohjaamisesta eräissä ta-
16245: pauksissa annettuun lakiin (1011/84), joka on
16246: voimassa vuoden 1991 loppuun saakka. Laissa
16247: säädettyä eläinmäärää suurempien kotieläinyri-
16248: tysten perustamiseen ja laajentamiseen tarvi-
16249:                                                     toumuksen kuuden vuoden ajaksi.
16250: 
16251: 
16252:                                                     2. Ehdotetut muutokset
16253:                                                                                      ,
16254:                                                     antanut maatilan pelloista viljelemättömyyssi-
16255: 
16256: 
16257: 
16258: 
16259: taan maatalouspiirin lupa. Muutamaa poik-
16260: keusta lukuun ottamatta maatalouspiiri voi             Maataloustuotteiden ylituotannosta aiheutu-
16261: myöntää lupia vain, jos valtioneuvosto antaa        vien vientikustannusten vähentämiseksi on
16262: siihen valtuudet. Lupajärjestelmä ei nykyisin       välttämätöntä jatkaa maataloustuotannon oh-
16263: koske lypsykarjataloutta eikä emolehmiä. Lain       jaamiseksi ja tasapainottamiseksi toteutettavia
16264: voimassaoloaikaa on tarkoitus ehdottaa jatket-      toimenpiteitä. Tasapainottamislaki on käytän-
16265: tavaksi.                                            nössä toiminut hyvin. Laissa annettujen val-
16266:     Maidontuotannon rajoittamiseksi on säädet-      tuuksien nojalla valtioneuvosto on voinut käy-
16267: ty maidon kaksihintajärjestelmä, joka tuli voi-     tettävissä olevien varojen ja tuotantotilanteen
16268: maan vuoden 1985 alusta. Järjestelmä perus-         mukaan päättää tasapainottamistoimenpiteistä
16269: tuu maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta an-       ja niiden yksityiskohtaisesta sisällöstä. Nykyi-
16270: nettuun lakiin (569/84) ja maidon väliaikaisista    nen maataloustulolaki koskee hinnoitteluvuo-
16271: tuotantokiintiöistä annettuun lakiin (570/84).      sia 1990/91-1994/95. Tasapainottamislaki on
16272: Lait on annettu yksivuotisina, ja niiden voi-       tarkoituksenmukaista säätää koskemaan sa-
16273: massaoloaikaa on jatkettu vuodeksi kerrallaan.      maa ajanjaksoa. Lain voimassaoloaikaa ehdo-
16274:     Kananmunien tuotannon kiintiöjärjestelmä        tetaan edellä mainituista syistä jatkettavaksi
16275: on ollut voimassa vuoden 1986 alusta lukien.        neljällä vuodella eli vuoden 1994 loppuun.
16276: Kiintiöjärjestelmällä tuotantoa rajoitetaan si-        Tasapainottamislaissa on säädetty edellytyk-
16277: ten, että tuottaja on oikeutettu saamaan val-       set palkkion maksamiselle viljeliyksi katsotun
16278: tion varoista maksettavaa kananmunien lisä-         pellon metsittämisestä. Palkkion saamisen
16279:  hintaa enintään tuotantokiintiötään vastaavas-     edellytyksenä on, että metsittäminen ei olen-
16280: ta kananmunamäärästä. Kiintiö- ja lisähinta-        naisesti haittaa paikkakunnan maatilojen ke-
16281: järjestelmä perustuu tällä hetkellä kananmu-        hittämistä ja että hanke toteutetaan metsänpa-
16282:  nien lisähinnasta annettuun valtioneuvoston        rannuslain (140/87) nojalla rahoitettavana
16283:  päätökseen (889/89).                               hankkeena. Peltojen metsityksen edistämiseksi
16284:     Suurilta kana- ja sikatalousyrityksiltä kan-    ja metsitykseen liittyvän hallinnoinuin keventä-
16285:  nettavista markkinoimismaksuista annetun lain      miseksi nämä edellytykset ehdotetaan poistet-
16286:  (1038/78) nojalla tuottajilta peritään markki-     tavaksi laista. Metsityksen edellytysten asetta-
16287:  noimismaksuja, joiden tarkoituksena on osal-       minen jäisi valtioneuvoston päätettäväksi.
16288:  taan rajoittaa kananmunien ja sianlihan ylituo-       Tasapainottamistoimenpiteitä voidaan ny-
16289:  tantoa ja kattaa maatalouden osuutta kanan-        kyisen lain mukaan toteuttaa myös siten, että
16290:  munien ja sianlihan viennistä aiheutuvista kus-    osa tasapainottamisrahoista ohjataan käytettä-
16291:  tannuksista. Markkinoimismaksuja on kannet-        väksi metsänparannuslaissa säädetyssä järjes-
16292:  tu vuodesta 1972 alkaen.                           tyksessä viljeliyksi katsotun pellon metsittämis-
16293:     Maataloustuotteiden viennistä valtiolle ja      kustannuksiin. Tälle vaihtoehtoiseksi menette-
16294:  maataloudelle aiheutuvien kustannusten kas-        lyksi ehdotetaan, että tasapainottamisvaroista
16295:  vun ehkäisemiseksi ja muiden tuotannonrajoi-       voitaisiin maksaa metsittämiskustannuksiin
16296:  tustoimenpiteiden vaikutusten tehostamiseksi       avustusta, milloin viljelijä metsittää pellon
16297:  säädettiin kesäkuussa 1987 laki pellonraivaus-     omatoimisesti. Ehdotetut muutokset antaisivat
16298:  maksusta (602/87). Lain periaatteena on, että      metsityksen toteuttamiselle eri vaihtoehtoja.
16299:  pellon raivaaja maksaa uudesta peliosta aiheu-        Tasapainottamislain mukaan tasapainotta-
16300:  tuvat ylituotannon vientikustannukset.             mispalkkiota voidaan maksaa joko valtion
16301:     Tasapainottamislain mukaisten sopimusten        kanssa tehdyn sopimuksen tai palkkioon muu-
16302:  lisäksi viljelijät voivat tehdä maataloustuotan-   toin oikeuttavan menettelyn perusteella. Pellon
16303:  nosta luopumista koskevia sitoumuksia luopu-       kesannoiminen on lain 10 §:n mukaan perus-
16304:  miseläkelain (16/74) mukaisesti. Lain nojalla      tunut sopimukseen. Koska viime vuosina to-
16305:  on elokuusta 1986 alkaen voitu maksaa valtion      teutuneet kesannoimismäärät eivät ole olleet
16306:  varoista luopumiseläkettä 55 vuotta täyttäneel-    riittäviä viljan vientitarpeen vähentämiseksi,
16307:  le viljelijälle myös silloin, kun viljelijä on     kesannoimistavoitetta on tarpeen nostaa huo-
16308: 4                                    1990 vp. -     HE n:o 150
16309: 
16310: mattavasti. Aikaisempaa laajemman kesannoi-         4. Esityksen taloudelliset vaiku-
16311: misen varmistamiseksi hallituksen tarkoitukse-         tukset
16312: na on esitt. otettavaksi käyttöön uusia toi-
16313: menpiteitä. fotta kesannoiminen voitaisiin täl-
16314: löin toteuttaa hallinnollisesti mahdollisimman
16315: yksinkertaisesti ja eri järjestelmien kanssa yh-       Maataloustuotannon ohjaamiseen ja tasapai-
16316: teensopivasti, ehdotetaan, että kesannoimis-        nottamiseen varataan maataloustulolain 17 § :n
16317: palkkio voidaan maksaa viljelijän hakemukses-       mukaan valtion tulo- ja menoarviossa vuosit-
16318: ta, vaikka sopimusta kesannoimisesta ei ole         tain siirtomääräraha, joka on 550 miljoonaa
16319: tehty.                                              markkaa vuosina 1990 ja 1991 ja 500 miljoo-
16320:                                                     naa markkaa vuosina 1992, 1993 ja 1994.
16321:                                                     Määrärahaan voidaan lain mukaan myöntää
16322: 3. Esityksen organisatoriset ja                     tulo- ja menoarviossa lisäystä, josta puolet
16323:    henkilöstövaikutukset                            luetaan maataloudelle tuloksi. Vaihtoehtoisesti
16324:                                                     määrärahan lisäyksestä puolet voidaan periä
16325:    Lain täytäntöönpanosta huolehtisi edelleen       maataloudelta veroina ja maksuina. Määrära-
16326: maataloushallinto. Tasapainottamistoimenpi-         hasta maksetaan aikaisemman lainsäädännön
16327: teiden määrää, etenkin pellon kesannoimista,        nojalla tehdyistä sopimuksista aiheutuvia kor-
16328: on tarkoitus lisätä huomattavasti aikaisemmal-      vauksia ja palkkioita loppuosan jäädessä käy-
16329: ta tasolta. Esitys ei aiheuta kuitenkaan henki-     tettäväksi uusiin tasapainottamistoimenpitei-
16330: löstön lisäyksiä.                                   siin.
16331: 
16332: 
16333: 
16334: 
16335:                             YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
16336: 
16337: 
16338: 1. Lakiehdotuksen perustelut                        vähimmäispituudesta. Pykälässä lueteltuihin
16339:                                                     oikeushenkilöihin     ehdotetaan  lisättäväksi
16340:    1 §. Soveltamisala. Pykälän 1 momenttiin         osuuskunta ja hallintamuotoihin muu käyttö-
16341: ehdotetaan tehtäväksi muutos lain voimassa-         oikeus. Viljelijänä pidetään myös sellaista
16342: olaajan jatkamiseksi. Voimassaoloaikaa jat-         luonnollisten henkilöiden muodostamaa yhty-
16343: kettaisiin vuoden 1994 loppuun.                     mää tai kuolinpesää, jonka osakkaat yhteisesti
16344:    2 §. Tasapainottamistoimenpiteet. Ehdotuk-       hallitsevat maatilaa.
16345: sen mukaan tasapainottamisvaroista voitaisiin
16346: maksaa pellon metsittämiskustannuksiin avus-           6 §. Toimenpiteistä päättäminen. Jotta sopi-
16347: tusta, jos viljelijä omatoimisesti metsittää pel-   muksia koskeva hakemusmenettely saataisiin
16348: lon. Avustuksen suuruuden ja muut perusteet         tarvittaessa käynnistetyksi jo ennen kuin val-
16349: määräisi valtioneuvosto. Metsittämiskustan-         tion tulo- ja menoarvio seuraavalle vuodelle on
16350: nuksina tulisivat kysymykseen lähinnä taimien       vahvistettu, ehdotetaan pykälään lisättäväksi
16351: hankinta- ja istutuskustannukset. Tarkoitukse-      uusi 3 momentti, jonka mukaan valtioneuvos-
16352: na on, ettei viljelijä joudu huonompaan ase-        tolla on oikeus sen jälkeen, kun se on antanut
16353: maan kuin metsänparannuslain mukaisessa jär-        eduskunnalle esityksen seuraavan vuoden tulo-
16354: jestyksessä metsitettäessä. Avustukseen sovel-      ja menoarvioksi, tehdä esityksen puitteissa lais-
16355: lettaisiin muutoin samoja säännöksiä kuin pel-      sa tarkoitettuja päätöksiä. Sen varalta, että
16356: lon metsittämispalkkioon.                           tarkoitukseen osoitetut varat vahvistetussa
16357:    4 §. Palkkion saajat. Viljelijän määritelmäs-    tulo- ja menoarviossa olisivat esitettyä pienem-
16358: tä ehdotetaan poistettavaksi edellytys vuokra-      mät, ehdotetaan kyseiseen momenttiin otetta-
16359: sopimuksen pitkäaikaisuudesta. Edellytys ei         vaksi säännös, jonka mukaan valtioneuvoston
16360: saisi olla esteenä uusien tasapainottamistoi-       on tässä tapauksessa muutettava päätökset vas-
16361: menpiteiden kehittämisessä. Maatilahallitus         taamaan kyseiselle vuodelle vahvistettua tulo-
16362: voisi tarvittaessa päättää vuokrasopimuksen         ja menoarviota.
16363:                                       1990 vp.J- HE n:o 150                                         5
16364: 
16365:     8 §. Varojen ohjaus. Pykälään on tehty tek-      tolla on kuitenkin valtuus poiketa yhden sopi-
16366: nisluonteinen tarkistus, joka liittyy 2 § :n 2       muksen periaatteesta, jos sopimusten tarkoitus
16367: momentin muuttamiseen.                               ei ole keskenään ristiriidassa. Samanaikaisten
16368:     9 §.Maataloustuotannon vähentäminen. Py-         sopimusten kohteena ei kuitenkaan voi olla
16369: kälän 2 momentissa on edellytetty maatalous-         sama tuotanto. Pykälään ehdotetun poikkeus-
16370: tuotannon vähentämissopimukset toimeenpan-           säännöksen perusteella samanaikaisen palk-
16371: taviksi siten, että sopimuksen tehnyt viljelijä ei   kion maksaminen voisi tulla kysymykseen lä-
16372: saa aloittaa tai laajentaa muuta 1 momentissa        hinnä viljelijälle, joka on tehnyt maidontuo-
16373: tarkoitettua maataloustuotantoa eikä muuta-          tannon vähentämissopimuksen ja sen jälkeen
16374: kaan maataloustuotannon tasapainottamisen            käynnistää emolehmätuotannon. Pykälään on
16375: kannalta merkityksellistä tuotantoa. Säännös         tehty myös joitakin teknisluonteisia tarkistuk-
16376: rajoittaa myös sellaisen tuotannon lisäämistä,       sia.
16377: jonka edistäminen olisi tasapainottamisen kan-          21 §. Suhde muuhun lainsäädäntöön. Pykä-
16378: nalta perusteltua. Kysymykseen tulisi lähinnä        lässä säädetään siitä, milloin maataloustuotan-
16379: emolehmiin perustuvan eli niin sanotun itse          non vähentämistä tai lopettamista koskevan
16380: uudistuvan naudanlihan tai siipikarjanlihan          sopimuksen tehneen viljelijän katsotaan lopet-
16381: tuotannon edistäminen. Ehdotuksen mukaan             taneen kotieläintuotannon sovellettaessa koti-
16382: tällaisen tuotannon aloittaminen tai laajenta-       eläintuotannon ohjaamisesta tai rajoittamisesta
16383: minen voitaisiin sallia tarvittaessa myös maata-     annettuja säännöksiä. Pykälää ehdotetaan
16384: loustuotannon vähentämissopimuksen tehneel-          muutettavaksi siten, että siinä ainoastaan vii-
16385: le viljelijälle. Ehdotetun menettelyn tavoitteena    tattaisiin erillislainsäädäntöön. Tarkoituksena
16386: on lisätä luopumista ylijäämätuotteiden tuotta-      on, että sopimuksen tehneen viljelijän oikeu-
16387: misesta. Tuotannon lisäämisoikeudesta päät-          desta harjoittaa kotieläintaloutta tai saada uusi
16388: täisi valtioneuvosto.                                tuotantokiintiö säädettäisiin kotieläintuotan-
16389:     10 §. Pellon kesannoiminen. Pykälän 2 mo-        non ohjaamisesta annettavassa laissa sekä mai-
16390: mentista ehdotetaan poistettavaksi vaatimus,         don osalta maidon kaksihintajärjestelmää kos-
16391: jonka mukaan kesannoimissopimuksen tekemi-           kevassa lainsäädännössä.
16392: nen vuokralle otetuista pelloista olisi mahdol-         23 §. Maksamismenettely. Pykälän 4 mo-
16393:  lista vain silloin, jos vuokraamisesta on tehty     mentin mukaan tasapainottamispalkkion mak-
16394:  vähintään kaksivuotinen sopimus.
16395:                                                      samista koskevassa asiassa on hankittava met-
16396:     13 §. Muut tasapainottamistoimenpiteet. Py-
16397:                                                      sälautakunnan lausunto palkkion maksamisen
16398:  kälään on lisätty uusi 2 momentti, jossa ilman
16399:                                                      edellytyksistä. Tätä säännöstä ehdotetaan
16400:  sopimusta maksettavan tasapainottamispalk-
16401:                                                      muutettavaksi siten, että metsälautakunnan tu-
16402:  kion käyttöönottomahdollisuuksia on laajen-
16403:                                                      lisi antaa kyseinen lausunto tarvittaessa. Val-
16404:  nettu. Tämä on tarpeellista etenkin siksi, että
16405:                                                      tioneuvosto voisi siten päättää, että palkkion
16406:  pellon kesannoimisalojen lisäämiseksi voitai-
16407:                                                      maksamisen edellytykset toteaa maatalous-
16408:  siin ottaa käyttöön sopimusta yksinkertaisempi
16409:                                                      lautakunta tai maataloussihteeri, jolloin metsä-
16410:  kesannoimismenettely. Tasapainottamispalk-
16411:                                                      lautakunnan lausuntoa ei tarvita.
16412:  kio voitaisiin maksaa viljelijän hakemuksen
16413:  perusteella. Tarkoituksena on, että valtioneu-         27 §. Valvonta. Pykälän 3 momentin mu-
16414:  vosto voisi määrätä palkkion maksamiserf edel-      kaan metsälautakuntien on valvottava tasapai-
16415:  lytykset.                                           nottamispalkkioon oikeuttavien pellon metsi-
16416:      14 §.Pellon metsittäminen. Voimassa olevan      tysten toimeenpanoa. Metsitykseen liittyvän
16417:  lain mukaiset pellon metsittämispalkkion saa-       hallinnoinuin keventämiseksi momentti ehdote-
16418:  misen erityisedellytykset ovat tehneet palk-        taan poistettavaksi. Metsittämisen toteuttami-
16419:  kioon oikeuttavan metsittämisen hallinnollises-     sesta säädettäisiin 14 §:n mukaisesti valtioneu-
16420:  ti varsin raskaaksi. Peltojen metsittämisen         voston päätöksellä.
16421:  edistämiseksi rajoitukset ehdotetaan poistetta-         Pykälän 3 momentin kumoamiseen liittyen
16422:  viksi laista. Edellytykset palkkion maksamisel-     pykälän 1 momentissa säädettyä maatalous-
16423:  le pellon metsittämisestä asettaisi tämän jäl-      lautakunnan valvontatehtävän määrittelyä eh-
16424:   keen valtioneuvosto.                               dotetaan samalla laajennettavaksi niin, että se
16425:      15 §. Toimenpiteiden yhteensovittaminen.        kattaisi sopimusten noudattamisen valvonnan
16426:   Pääsääntöisesti tilaa kohden voidaan tehdä         ohella myös palkkioiden maksamisedellytysten
16427:   yksi tasapainottamissopimus. Valtioneuvos-         toteutumisen valvonnan.
16428: 6                                    1990 vp. -JIE n:o 150
16429: 
16430:   28 a §. Avustuksen veronalaisuus. Metsän-        2. Voimaantulo
16431: parannuslain (140/87) nojalla saadut etuudet
16432: eivät ole veronalaisia. Lakiehdotuksen 2 §:n 2        Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdol-
16433: momentin mukainen avustus metsittämiskus-          lisimman pian sen tultua hyväksytyksi ja vah-
16434: tannuksiin on tarkoitettu metsänparannuslain       vistetuksi.
16435: mukaista etuutta vastaavaksi. Tämän johdosta
16436: ehdotetaan, että sanottu avustus ei olisi veron-
16437: alaista.                                             Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
16438:                                                    kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
16439: 
16440: 
16441: 
16442: 
16443:                                              Laki
16444:              maataloustuotannon tasapainottamisesta annetun lain muuttamisesta
16445: 
16446:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16447:   kumotaan maataloustuotannon tasapainottamisesta 22 päivänä joulukuuta 1989 annetun lain
16448: (1261/89) 27 §:n 3 momentti,
16449:   muutetaan 1 §:n 1 momentti, 2 §:n 2 momentti, 4 §:n 1 momentti, 8 §:n 3 momentti, 9 §:n 2
16450: momentti, 10 §:n 2 momentti, 14 §, 15 §:n 2 momentti, 21 §, 23 §:n 4 momentti ja 27 §:n 1
16451: momentti sekä
16452:   lisätään 2 §:ään uusi 3 momentti, 6 §:ään uusi 3 momentti, 13 §:ään uusi 2 momentti ja lakiin
16453: uusi 28 a § seuraavasti:
16454: 
16455:                       1§                           ruispalkkion saamiselle asetettujen edellytysten
16456:                                                    täyttymisen valvonnasta tässä laissa säädetään.
16457:                  Soveltamisala
16458:                                                    Avustusvarojen jakamisesta on voimassa, mitä
16459:    Tämän lain nojalla saadaan vuosina 1990-        8 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.
16460: 1994 toteuttaa maataloustuotannon ohjaami-
16461: seksi ja tasapainottamiseksi tarvittavia toimen-                           4 §
16462: piteitä maataloustulolain (736/89) 17 §:ssä tar-                   Palkkion saajat
16463: koitettujen määrärahojen puitteissa.
16464:                                                       Tasapainottamispalkkiota saadaan maksaa
16465:                                                    viljelijälle. Viljelijällä tarkoitetaan tässä laissa
16466:                       2§                           luonnollista henkilöä, avointa yhtiötä, kom-
16467:                                                    mandiittiyhtiötä, osakeyhtiötä tai osuuskun-
16468:          Tasapainottamistoimenpiteet
16469:                                                    taa, joka maatilan omistajana, vuokrasopi-
16470:                                                    muksen tai muun käyttöoikeuden nojalla har-
16471:    Tasapainottamistoimenpiteitä voidaan to-
16472:                                                    joittaa maataloutta. Viljelijänä pidetään myös
16473: teuttaa myös siten, että 1 §:n 1 momentissa
16474:                                                    sellai~ta luonnollisten henkilöiden muodosta-
16475: tarkoitettuja varoja käytetään tasapainottamis-
16476:                                                    maa yhtymää tai kuolinpesää, jonka osakkaat
16477: palkkioiden maksamisen ohella viljellyksi kat-
16478: soitujen peltojen metsittämisestä aiheutuviin      yhteisesti hallitsevat maatilaa. Maatilahallitus
16479:                                                    päättää tarvittaessa vuokrasopimuksen vähim-
16480: metsänparannuslain (140/87) 9 §:n mukaisiin
16481:                                                    mäispituudesta.
16482: kustannuksiin metsänparannuslaissa säädetyssä
16483: järjestyksessä taikka valtioneuvoston tarkem-
16484: min määräämin perustein avustusten myöntä-
16485:                                                                            6§
16486: miseen metsittämiskustannuksiin viljelijöille,
16487: jotka omatoimisesti metsittävät viljellyksi kat-             Toimenpiteistä päättäminen
16488: sotuo pellon.
16489:    Edellä 2 momentissa tarkoitettuihin avustus-      Valtioneuvosto voi tämän lain mukaisten
16490: tuksiin sovelletaan, mitä pellon metsittämiseen    toimenpiteiden käynnistämistä varten ennen
16491: perustuvan tasapainottamispalkkion maksami-        varainhoitovuoden alkua päättää 1 momentissa
16492: sesta ja takaisinperinnästä sekä tasapainotta-     tarkoitetuista seikoista eduskunnalle annetussa
16493:                                       1990 vp. -    HE n:o 150                                     7
16494: 
16495: hallituksen esityksessä valtion tulo- ja menoar-    muksen tekemistä edeltäneenä vuotena. Viljeli-
16496: vioksi varainhoitovuodelle tarkoitusta varten       jä voi kuitenkin tehdä kesannoimissopimuksen
16497: ehdotettujen määrärahojen puitteissa. Valtio-       myös peltoalasta, jota hän hallitsee koko sopi-
16498: neuvoston on muutettava päätöksensä vahvis-         muskauden kestävän, kirjallisen vuokrasopi-
16499: tetun tulo- ja menoarvion mukaiseksi, jos           muksen perusteella ja jota on viljelty tai val-
16500: eduskunnan tarkoitusta varten osoittamat            tion kanssa tehdyn sopimuksen perusteella hoi-
16501: määrärahat ovat ehdotettua pienemmät.               dettu kesantona sopimuksen tekemistä edeltä-
16502:                                                     neenä vuotena.
16503:                       8 §
16504:                 Varojen ohjaus
16505:                                                                           13 §
16506:   Maa- ja metsätalousministeriö jakaa 2 §:n 2             Muut tasapainottamistoimenpiteet
16507: momentissa tarkoitetut pellonmetsityskustan-
16508: nuksiin osoitetut, metsänparannuslaissa sääde-         Valtioneuvosto voi päättää sellaisista 1 mo-
16509: tyssä järjestyksessä käytettävät varat metsälau-    mentissa tarkoitetuista tasapainottamistoimen-
16510: takuntien kesken vahvistaessaan metsänparan-        piteistä, jotka koskevat pellon kesannoimista
16511: nustöiden työohjelman.                              tai muuta peltokasvien viljelyn tai kotieläintuo-
16512:                                                     tannon vähentämistä ilman sopimusta.
16513:                        9§
16514:                                                                           14 §
16515:      Maataloustuotannon vähentäminen
16516:                                                                  Pellon metsittäminen
16517:    Sopimuksen mukainen tuotannon vähentä-
16518: minen tai lopettaminen on määrättävä toi-              Edellä 13 §:ssä tarkoitettu tasapainottamis-
16519: meenpantavaksi siten, että tuotannosta luopu-       toimenpide voi koskea myös viljeliyksi katso-
16520: va viljelijä ei saa sopimuksen voimassaoloaika-     tun pellon metsittämistä. Tasapainottamispalk-
16521: na aloittaa tai laajentaa muuta 1 momentissa        kion maksamisen edellytyksenä on, että metsit-
16522: tarkoitettua maataloustuotantoa eikä muuta-         täminen toteutetaan valtioneuvoston määrää-
16523: kaan maataloustuotannon tasapainottamisen           mällä tavalla.
16524: kannalta merkityksellistä kotieläintuotantoa                              15 §
16525: sopimuksen tarkoittamalla maatilalla ja että
16526:                                                           Toimenpiteiden yhteensovittaminen
16527: viljelijä ei saa laajentaa luopumisen kohteena
16528: olevaa tuotantoa vastaavasti muilla maatiloilla.
16529:                                                         Edellä 1 momentissa säädetyn estämättä pel-
16530: Valtioneuvosto voi kuitenkin päättää, että vil-
16531:                                                      lon metsittämisestä saadaan maksaa tasapai-
16532: jelijä saa sopimuksen voimassaoloaikana aloit-
16533:                                                      nottamispalkkiota tai 2 §:n 2 momentin mu-
16534: taa sellaisen maataloustuotannon tai laajentaa
16535:                                                      kaista avustusta silloinkin, kun metsitettävä
16536: sellaista maataloustuotantoa, jonka edistämi-
16537:                                                      peltoalue on palkkioon oikeuttavana ajanjak-
16538: nen on maataloustuotannon ohjaamisen ja ta-
16539:                                                      sona 9 tai 10 §:ssä tarkoitetun vähentämissopi-
16540: sapainottamisen kannalta erityisen perusteltua.
16541:                                                      muksen tai maataloustuotannon ohjaamisesta
16542: Viljelijällä on lisäksi oikeus tuotannosta luopu-
16543:                                                      ja tasapainottamisesta annetun lain mukaisen
16544: misen aikana harjoittaa maataloustuotantoa
16545:                                                     maataloustuotannon         vähentämissopimuksen
16546: kotitarvettaan varten. Valtioneuvoston tai sen
16547:                                                     tai kesannoimissopimuksen taikka muun vas-
16548: valtuuttamana maatilahallituksen tulee antaa
16549:                                                     taavan aikaisemman lainsäädännön mukaisen
16550: tarkemmat määräykset tässä momentissa tar-
16551:                                                     sopimuksen alainen. Metsitettävää peltoaluetta
16552: koitetuista sopimusehdoista.                        pidetään viljeliyksi katsottuna peltona sopi-
16553:                                                     muksen voimassaoloaikana ja edelleen kahden
16554:                       10§
16555:                                                     vuoden ajan sopimuksen päättymisestä lukien.
16556:             Pellon kesannoiminen                    Valtioneuvosto voi lisäksi päättää, että maata-
16557:                                                     loustuotannon kohdentamisesta maksetaan vil-
16558:    Viljelijä voi tehdä kesannoimissopimuksen        jelijälle 11 § :n nojalla tasapainottamispalkkio-
16559: sellaisesta omistamastaan maatilan peltoalasta      ta myös 9 §:ssä tarkoitetun maataloustuotan-
16560: tai sen osasta, jota hän tai aikaisempi omistaja    non vähentämissopimuksen voimassaoloaika-
16561: on viljellyt tai valtion kanssa tekemänsä sopi-     na.
16562: muksen perusteella hoitanut kesantona sopi-
16563: 8                                   1990 vp. -     HE n:o 150
16564: 
16565:                      21 §                          maksetaan sopimuksen tehneelle viljelijälle tai
16566:        Suhde muuhun lainsäädäntöön                 sille, jolle sopimus on siirretty.
16567: 
16568:    Tämän lain mukaisen sopimuksen vaikutuk-                             27 §
16569: sista viljelijän oikeuteen harjoittaa kotieläin-                      Valvonta
16570: tuotantoa tai kotieläintaloutta koskeviin tuo-
16571: tantokiintiöihin on voimassa, mitä erikseen           Maatilahallituksen, maatalouspiirien ja kun-
16572: säädetään tai määrätään.                           tien maatalouslautakuntien tehtävänä on huo-
16573:                                                    lehtia tämän lain ja sen nojalla tehtyjen sopi-
16574:                                                    musten noudattamisen sekä tässä laissa tarkoi-
16575:                                                    tettujen tasapainottamispalkkioiden saamiselle
16576:                      23 §                          asetettujen edellytysten täyttymisen valvonnas-
16577:                                                    ta.
16578:              Maksamismenettely
16579: 
16580:    Pellon metsittämiseen perustuvan tasapai-                           28 a §
16581: nottamispalkkion maksamista koskevassa asi-
16582:                                                               Avustuksen veronalaisuus
16583: assa on metsälautakunnan annettava tarvittaes-
16584: sa lausunto palkkion maksamisen edellytyksis-        Edellä 2 §:n 2 momentissa tarkoitettu avus-
16585: tä. Pellon metsittämisestä suoritetaan palkkio     tus metsittämiskustannuksiin ei ole viljelijän
16586: sille, joka palkkion maksamisen ajankohtana        veronalaista tuloa.
16587: omistaa kysymyksessä olevan peltoalueen. Jos
16588: kysymyksessä on 15 §:n 2 momentissa tarkoite-        Tämä laki tulee voimaan       päivänä
16589: tun sopimuksen alainen peltoalue, palkkio          kuuta 199 .
16590: 
16591: 
16592:     Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1990
16593: 
16594: 
16595:                                      Tasavallan Presidentti
16596:                                      MAUNO KOIVISTO
16597: 
16598: 
16599: 
16600: 
16601:                                                                     Ministeri Ole Norrback
16602:                                     1990 vp. -         HE n:o 150                                     9
16603: 
16604:                                                                                                   Liite
16605: 
16606: 
16607: 
16608: 
16609:                                             Laki
16610:              maataloustuotannon tasapainottamisesta annetun lain muuttamisesta
16611: 
16612:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16613:   kumotaan maataloustuotannon tasapainottamisesta 22 päivänä joulukuuta 1989 annetun lain
16614: (1261189) 27 §:n 3 momentti,
16615:   muutetaan 1 §:n 1 momentti, 2 §:n 2 momentti, 4 §:n 1 momentti, 8 §:n 3 momentti, 9 §:n 2
16616: momentti, 10 §:n 2 momentti, 14 §, 15 §:n 2 momentti, 21 §, 23 §:n 4 momentti ja 27 §:n 1
16617: momentti sekä
16618:   lisätään 2 §:ään uusi 3 momentti, 6 §:ään uusi 3 momentti, 13 §:ään uusi 2 momentti ja lakiin
16619: uusi 28 a § seuraavasti:
16620: 
16621: Voimassa oleva laki                                    Ehdotus
16622: 
16623:                       1§                                                     1§
16624:                 Soveltamisala                                           Soveltamisala
16625:    Tämän lain nojalla saadaan vuonna 1990                 Tämän lain nojalla saadaan vuosina 1990-
16626: toteuttaa maataloustuotannon ohjaamiseksi ja           1994 toteuttaa maataloustuotannon ohjaami-
16627: tasapainottamiseksi tarvittavia toimenpiteitä          seksi ja tasapainottamiseksi tarvittavia toimen-
16628: maataloustulolain (736/89) 17 § :ssä tarkoitet-        piteitä maataloustulolain (736/89) 17 § :ssä tar-
16629: tujen määrärahojen puitteissa.                         koitettujen määrärahojen puitteissa.
16630: 
16631: 
16632:                                                   2§
16633:                                   Tasapainottamistoimenpiteet
16634: 
16635:    Tasapainottamistoimenpiteitä voidaan to-               Tasapainottamistoimenpiteitä voidaan to-
16636: teuttaa myös siten, että 1 §:n 1 momentissa            teuttaa myös siten, että 1 §:n 1 momentissa
16637: tarkoitettuja varoja käytetään tasapainottamis-        tarkoitettuja varoja käytetään tasapainottamis-
16638: palkkioiden maksamisen ohella viljeliyksi kat-         palkkioiden maksamisen ohella viljeliyksi kat-
16639: sottujen peltojen metsittämisestä aiheutuviin          sottujen peltojen metsittämisestä aiheutuviin
16640: metsänparannuslain (140/87) 9 §:n mukaisiin            metsänparannuslain (140/87) 9 §:n mukaisiin
16641: kustannuksiin metsänparannuslaissa säädetyssä          kustannuksiin metsänparannuslaissa säädetyssä
16642: järjestyksessä.                                        järjestyksessä taikka valtioneuvoston tarkem-
16643:                                                        min määräämin perustein avustusten myöntä-
16644:                                                        miseen metsittämiskustannuksiin viljelijöille,
16645:                                                        jotka omatoimisesti metsittävät viljeliyksi kat-
16646:                                                        sotun pellon.
16647:                                                          Edellä 2 momentissa tarkoitettuihin avustus-
16648:                                                        tuksiin sovelletaan, mitä pellon metsittämiseen
16649:                                                        perustuvan tasapainottamispalkkion maksami-
16650:                                                        sesta ja takaisinperinnästä sekä tasapainotta-
16651:                                                        mispalkkion saamiselle asetettujen edellytysten
16652: 2 30lll!U
16653: 10                                      1990 vp. -      HE n:o 150
16654: 
16655: Voimassa oleva laki                                     Ehdotus
16656: 
16657:                                                         täyttymisen valvonnasta tässä laissa säädetään.
16658:                                                         Avustusvarojen jakamisesta on voimassa, mitä
16659:                                                         8 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.
16660:                         4§                                                      4§
16661:                  Palkkion saajat                                        Palkkion saajat
16662:    Tasapainottamispalkkiota saadaan maksaa                 Tasapainottamispalkkiota saadaan maksaa
16663: viljelijälle. Viljelijältä tarkoitetaan tässä laissa    viljelijälle. Viljelijältä tarkoitetaan tässä laissa
16664: luonnollista henkilöä, avointa yhtiötä, kom-            luonnollista henkilöä, avointa yhtiötä, kom-
16665: mandiittiyhtiötä tai osakeyhtiötä, joka maati-          mandiittiyhtiötä, osakeyhtiötä tai osuuskun-
16666: lan omistajana tai pitkäaikaisen vuokrasopi-            taa, joka maatilan omistajana, vuokrasopi-
16667: muksen nojalla harjoittaa maataloutta. Maati-           muksen tai muun käyttöoikeuden nojalla har-
16668: lahallitus päättää vuokrasopimuksen vähim-              joittaa maataloutta. Viljelijänä pidetään myös
16669: mäispituudesta.                                         sellaista luonnollisten henkilöiden muodosta-
16670:                                                         maa yhtymää tai kuolinpesää, jonka osakkaat
16671:                                                         yhteisesti hallitsevat maatilaa. Maatilahallitus
16672:                                                         päättää tarvittaessa vuokrasopimuksen vähim-
16673:                                                         mäispituudesta.
16674: 
16675: 
16676:                                                   6§
16677:                                       Toimenpiteistä päättäminen
16678: 
16679:                                                            Valtioneuvosto voi tämän lain mukaisten
16680:                                                         toimenpiteiden käynnistämistä varten ennen
16681:                                                         varainhoitovuoden alkua päättää 1 momentissa
16682:                                                         tarkoitetuista seikoista eduskunnalle annetussa
16683:                                                         hallituksen esityksessä valtion tulo- ja menoar-
16684:                                                         vioksi varainhoitovuodelle tarkoitusta varten
16685:                                                         ehdotettujen määrärahojen puitteissa. Valtio-
16686:                                                         neuvoston on muutettava päätöksensä vahvis-
16687:                                                         tetun tulo- ja menoarvion mukaiseksi, jos
16688:                                                         eduskunnan tarkoitusta varten osoittamat
16689:                                                         määrärahat ovat ehdotettua pienemmät.
16690: 
16691:                                                   8 §
16692:                                              Varojen ohjaus
16693: 
16694:   Maa- ja metsätalousministeriö jakaa 2 §:n 2              Maa- ja metsätalousministeriö jakaa 2 §:n 2
16695: momentissa tarkoitetut pellonmetsityskustan-            momentissa tarkoitetut pellonmetsityskustan-
16696: nuksiin osoitetut varat metsälautakuntien kes-          nuksiin osoitetut, metsänparannuslaissa sääde-
16697: ken vahvistaessaan metsänparannustöiden työ-            tyssä järjestyksessä käytettävät varat metsälau-
16698: ohjelman.                                               takuntien kesken vahvistaessaan metsänparan-
16699:                                                         nustöiden työohjelman.
16700: 
16701:                                                        9§
16702:                                   Maataloustuotannon vähentäminen
16703: 
16704:   Sopimuksen mukainen tuotannon vähentä-                      Sopimuksen mukainen tuotannon vähentä-
16705: minen tai lopettaminen on määrättävä toi-                   minen tai lopettaminen on määrättävä toi-
16706:                                        1990 vp. -      HE n:o 150                                   11
16707: 
16708: Voimassa oleva laki                                    Ehdotus
16709: 
16710: meenpantavaksi siten, että tuotannosta luopu-          meenpantavaksi siten, että tuotannosta luopu-
16711: va viljelijä ei saa sopimuksen voimassaoloaika-        va viljelijä ei saa sopimuksen voimassaoloaika-
16712: na vastoin sopimuksen tarkoitusta aloittaa tai         na aloittaa tai laajentaa muuta 1 momentissa
16713: laajentaa muuta 1 momentissa tarkoitettua              tarkoitettua maataloustuotantoa eikä muuta-
16714: maataloustuotantoa eikä muutakaan maata-               kaan maataloustuotannon tasapainottamisen
16715: loustuotannon tasapainottamisen kannalta               kannalta merkityksellistä kotieläintuotantoa
16716: merkityksellistä tuotantoa sopimuksen tarkoit-         sopimuksen tarkoittamalla maatilalla ja että
16717: tamalla maatilalla ja että viljelijä ei saa laajen-   viljelijä ei saa laajentaa luopumisen kohteena
16718: taa luopumisen kohteena olevaa tuotantoa vas-         olevaa tuotantoa vastaavasti muilla maatiloilla.
16719: taavasti muilla maatiloilla. Viljelijällä on kui-      Valtioneuvosto voi kuitenkin päättää, että vil-
16720: tenkin oikeus tuotannosta luopumisen aikana           jelijä saa sopimuksen voimassaoloaikana aloit-
16721: harjoittaa maataloustuotantoa kotitarvettaan          taa sellaisen maataloustuotannon tai laajentaa
16722: varten. Valtioneuvoston tai sen valtuuttamana         sellaista maataloustuotantoa, jonka edistämi-
16723: maatilahallituksen tulee antaa tarkemmat mää-         nen on maataloustuotannon ohjaamisen ja ta-
16724: räykset tässä momentissa tarkoitetuista sopi-         sapainottamisen kannalta erityisen perusteltua.
16725: musehdoista.                                          Viljelijällä on lisäksi oikeus tuotannosta luopu-
16726:                                                       misen aikana harjoittaa maataloustuotantoa
16727:                                                       kotitarvettaan varten. Valtioneuvoston tai sen
16728:                                                       valtuuttamana maatilahallituksen tulee antaa
16729:                                                       tarkemmat määräykset tässä momentissa tar-
16730:                                                       koitetuista sopimusehdoista.
16731: 
16732:                                                   10 §
16733:                                         Pellon kesannoiminen
16734: 
16735:    Viljelijä voi tehdä kesannoimissopimuksen             Viljelijä voi tehdä kesannoimissopimuksen
16736: sellaisesta omistamastaan maatilan peltoalasta        sellaisesta omistamastaan maatilan peltoalasta
16737: tai sen osasta, jota hän tai aikaisempi omistaja      tai sen osasta, jota hän tai aikaisempi omistaja
16738: on viljellyt tai valtion kanssa tekemänsä sopi-       on viljellyt tai valtion kanssa tekemänsä sopi-
16739: muksen perusteella hoitanut kesantona sopi-           muksen perusteella hoitanut kesantona sopi-
16740: muksen tekemistä edeltäneenä vuotena. Sen             muksen tekemistä edeltäneenä vuotena. Viljeli-
16741: estämättä, mitä edellä tässä momentissa on            jä voi kuitenkin tehdä kesannoimissopimuksen
16742: säädetty ja mitä 4 §:n 2 momentin nojalla on          myös peltoalasta, jota hän hallitsee koko sopi-
16743: vuokrasopimuksen pitkäaikaisuudesta määrät-           muskauden kestävän, kirjallisen vuokrasopi-
16744: ty, viljelijä voi tehdä kesannoimissopimuksen         muksen perusteella ja jota on viljelty tai val-
16745: myös peltoalasta, jota hän hallitsee koko sopi-       tion kanssa tehdyn sopimuksen perusteella hoi-
16746: muskauden kestävän, vähintään kahdeksi vuo-           dettu kesantona sopimuksen tekemistä edeltä-
16747: deksi tehdyn kirjallisen vuokrasopimuksen pe-         neenä vuotena.
16748: rusteella ja jota on viljelty tai valtion kanssa
16749: tehdyn sopimuksen perusteella hoidettu kesan-
16750: tona sopimuksen tekemistä edeltäneenä vuote-
16751: na.
16752: 
16753: 
16754:                                                  13§
16755:                                  Muut tasapainottamistoimenpiteet
16756: 
16757:                                                          Valtioneuvosto voi päättää sellaisista 1 mo-
16758:                                                       mentissa tarkoitetuista tasapainottamistoimen-
16759:                                                       piteistä, jotka koskevat pellon kesannoimista
16760: 12                                   1990 vp. -     HE n:o 150
16761: 
16762: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
16763: 
16764:                                                     tai muuta peltokasvien viljelyn tai kotieläintuo-
16765:                                                     tannon vähentämistä ilman sopimusta.
16766:                       14 §                                                14 §
16767:              Pellon metsittäminen                                Pellon metsittäminen
16768:    Milloin 13 §:ssä tarkoitettu tasapainottamis-      Edellä 13 §:ssä tarkoitettu tasapainottamis-
16769: toimenpide koskee viljellyksi katsotun pellon       toimenpide voi koskea myös viljeliyksi katso-
16770: metsittämistä, tasapainottamispalkkion maksa-       tun pellon metsittämistä. Tasapainottamispalk-
16771: misen edellytyksenä on, että kysymyksessä ole-      kion maksamisen edellytyksenä on, että metsit-
16772: van peltoalueen metsittäminen ei olennaisesti       täminen toteutetaan valtioneuvoston määrää-
16773: haittaa paikkakunnan maatilojen kehittämistä        mällä tavalla.
16774: ja että hanke toteutetaan metsänparannuslain
16775: mukaisesti rahoitettavana hankkeena. Metsit-
16776: täminen on toimeenpantava metsänparannus-
16777: lain mukaisessa järjestyksessä. Tasapainotta-
16778: mispalkkion suorittamisesta on kuitenkin voi-
16779: massa, mitä tässä laissa on säädetty ja sen
16780: nojalla määrätty.
16781: 
16782:                                                 15 §
16783:                                 Toimenpiteiden yhteensovittaminen
16784: 
16785:   Edellä 1 momentissa säädetyn estämättä pel-          Edellä 1 momentissa säädetyn estämättä pel-
16786: lon metsittämisestä saadaan maksaa 14 §:n           lon metsittämisestä saadaan maksaa tasapai-
16787: nojalla tasapainottamispalkkiota silloinkin,        nottamispalkkiota tai 2 §:n 2 momentin mu-
16788: kun metsitettävä peltoalue on palkkioon oi-         kaista avustusta silloinkin, kun metsitettävä
16789: keuttavana ajanjaksona tämän lain 9 tai             peltoalue on palkkioon oikeuttavana ajanjak-
16790: 10 §:ssä tarkoitetun vähentämissopimuksen tai       sona 9 tai 10 §:ssä tarkoitetun vähentämissopi-
16791: maataloustuotannon ohjaamisesta ja tasapai-         muksen tai maataloustuotannon ohjaamisesta
16792: nottamisesta annetun lain mukaisen maata-           ja tasapainottamisesta annetun lain mukaisen
16793: loustuotannon vähentämissopimuksen tai ke-          maataloustuotannon        vähentän1issopimuksen
16794: sannoimissopimuksen taikka muun vastaavan           tai kesannoimissopimuksen taikka muun vas-
16795: aikaisemman lainsäädännön mukaisen sopi-            taavan aikaisemman lainsäädännön mukaisen
16796: muksen alainen. Metsitettävää peltoaluetta pi-      sopimuksen alainen. Metsitettävää peltoaluetta
16797: detään tällöin 14 §:ssä tarkoitettuna viljeliyksi   pidetään viljeliyksi katsottuna peltona sopi-
16798: katsottuna peltona sopimuksen voimassaoloai-        muksen voimassaoloaikana ja edelleen kahden
16799: kana ja edelleen kahden vuoden ajan sopimuk-        vuoden ajan sopimuksen päättymisestä lukien.
16800: sen päättymisestä lukien.                            Valtioneuvosto voi lisäksi päättää, että maata-
16801:                                                     loustuotannon kohdentamisesta maksetaan vil-
16802:                                                     jelijälle 11 §:n nojalla tasapainottamispalkkio-
16803:                                                     ta myös 9 §:ssä tarkoitetun maataloustuotan-
16804:                                                     non vähentämissopimuksen voimassaoloaika-
16805:                                                     na.
16806: 
16807: 
16808:                       21 §                                               21 §
16809:       Tuotannon uudelleen aloittaminen                 Suhde muuhun lainsäädäntöön
16810:   Muuta lainsäädäntöä sovellettaessa katso-            Tämän lain mukaisen sopimuksen vaikutuk-
16811: taan, ellei erikseen ole toisin säädetty, että      sista viljelijän oikeuteen harjoittaa kotieläin-
16812:                                        1990 vp. -    HE n:o 150                                   13
16813: 
16814: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
16815: 
16816: maataloustuotannon vähentämistä tai lopetta-          tuotantoa tai kotieläintaloutta koskeviin tuo-
16817: mista koskevan sopimuksen tehnyt viljelijä ei         tantokiintiöihin on voimassa, mitä erikseen
16818: ole lopettanut sopimuksessa tarkoitettua maa-         säädetään tai määrätään.
16819: taloustuotantoa, jos hän aloittaa maatalous-
16820: tuotannon uudestaan kahden vuoden kuluessa
16821: sopimuksen päättymisestä. Jos tässä momen-
16822: tissa tarkoitettu sopimus on tehty vähintään
16823: kymmenen vuotta kestäväksi sopimuskaudeksi,
16824: viljelijän katsotaan kuitenkin lopettaneen sopi-
16825: muksen tarkoittaman maataloustuotannon,
16826: kun sopimus on ollut voimassa yli viisi vuotta.
16827:    Poiketen siitä, mitä edellä 1 momentissa on
16828: säädetty, katsotaan viljelijän, joka on pysyväs-
16829: ti sitoutunut lopettamaan kokonaan maidon-
16830: tuotannon tai kotieläintuotannon ohjaamisesta
16831: eräissä tapauksissa annetun lain (1011/84) mu-
16832: kaisen kotieläintuotannon, lopettaneen kysei-
16833: sen tuotannon heti kun hän on antanut lopetta-
16834: mista koskevan sitoumuksen. Sitoumuksen vai-
16835: kutuksista tuottajalle vahvistettuun maidon
16836: tuotantokiintiöön on voimassa, mitä maidon
16837: väliaikaisista tuotantokiintiöistä annetun lain
16838: 21 §:n 2 momentissa (1258/89) on säädetty
16839: sekä viljelijän oikeudesta harjoittaa kotieläin-
16840: yritystä, mitä kotieläintuotannon ohjaamisesta
16841: eräissä tapauksissa annetun lain 13 §:n 3 ja 4
16842: momentissa (1260/89) on säädetty.
16843: 
16844:                                                   23 §
16845:                                          Maksamismenettely
16846: 
16847:   Pellon metsittämiseen perustuvan tasapai-             Pellon metsittämiseen perustuvan tasapai-
16848: nottamispalkkion maksamista koskevassa asi-          nottamispalkkion maksamista koskevassa asi-
16849: assa on valtioneuvoston määräämällä tavalla          assa on metsälautakunnan annettava tarvittaes-
16850: hankittava metsälautakunnan lausunto palk-           sa lausunto palkkion maksamisen edellytyksis-
16851: kion maksamisen edellytyksistä. Pellon metsit-       tä. Pellon metsittämisestä suoritetaan palkkio
16852: tämisestä suoritetaan palkkio sille, joka palk-      sille, joka palkkion maksamisen ajankohtana
16853: kion maksamisen ajankohtana omistaa kysy-            omistaa kysymyksessä olevan peltoalueen. Jos
16854: myksessä olevan peltoalueen. Jos kysymykses-         kysymyksessä on 15 §:n 2 momentissa tarkoite-
16855: sä on 15 §:n 2 momentissa tarkoitetun sopi-          tun sopimuksen alainen peltoalue, palkkio
16856: muksen alainen peltoalue, palkkio maksetaan          maksetaan sopimuksen tehneelle viljelijälle tai
16857: sopimuksen tehneelle viljelijälle tai sille, jolle   sille, jolle sopimus on siirretty.
16858: sopimus on siirretty.
16859: 
16860:                       27 §                                                27 §
16861:                     Valvonta                                            Valvonta
16862:    Maatilahallituksen, maatalouspiirien ja kun-         Maatilahallituksen, maatalousriirien ja kun-
16863: tien maatalouslautakuntien tehtävänä on huo-         tien maatalouslautakuntien tehtävänä on huo-
16864: lehtia tämän lain ja sen nojalla tehtyjen sopi-      lehtia tämän lain ja sen nojalla tehtyjen sopi-
16865: musten noudattamisen valvonnasta.                    musten noudattamisen sekä tässä laissa tarkoi-
16866: 14                                1990 vp. -    HE n:o 150
16867: 
16868: Voimassa oleva laki                             Ehdotus
16869:                                                 tettujen tasapainottamispalkkioiden saamiselle
16870:                                                 asetettujen edellytysten täyttymisen valvonnas-
16871:                                                 ta.
16872: 
16873:   Metsälautakuntien tehtävänä on valvoa tä-       (3 mom. kumotaan)
16874: män lain mukaiseen tasapainottamispalkkioon
16875: oikeuttavien pellon metsitysten toimeenpanoa.
16876: 
16877: 
16878:                                                                     28 a §
16879:                                                           Avustuksen veronalaisuus
16880:                                                 Edellä 2 §:n 2 momentissa tarkoitettu avustus
16881:                                                 metsittämiskustannuksiin ei ole viljelijän vero-
16882:                                                 nalaista tuloa.
16883: 
16884:                                                   Tämä laki tulee voimaan        päivänä
16885:                                                 kuuta 199 .
16886:                                       1990 vp. -    HE n:o 151
16887: 
16888: 
16889: 
16890: 
16891:                                     Hallituksen. esitys Eduskunnalle laiksi kotieläintuotannon
16892:                                  ohjaamisesta eräissä tapauksissa annetun lain 5 §:n 3 momentin
16893:                                  1 kohdan kumoamisesta
16894: 
16895: 
16896: 
16897: 
16898:                           ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
16899: 
16900:   Esityksessä ehdotetaan kotieläintuotannon         samalla enintään yksi yli kahdentoista viikon
16901: ohjaamisesta eräissä tapauksissa annetusta lais-    ikäinen muu sika emakkoa kohden.
16902: ta poistettavaksi mahdollisuus laissa säädetyin
16903: edellytyksin myöntää lupa sellaisen sikatalous-       Lainmuutos on tarkoitettu tulemaan voi-
16904: yrityksen harjoittamiseen tai laajentamiseen,       maan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se
16905: jossa tulee olemaan enintään 20 emakkoa ja          on hyväksytty ja vahvistettu.
16906: 
16907: 
16908: 
16909: 
16910:                                           PERUSTELUT
16911: 
16912: 1. Nykyinen tilanne                                 yli kahdentoista viikon ikäinen muu sika emak-
16913:                                                     koa kohden. Erityisistä syistä voidaan lupa
16914:    Kotieläintuotannon ohjaamisesta eräissä ta-      myöntää maatilalla laillisesti harjoitetun yri-
16915: pauksissa annetussa laissa on säädetty niistä       tyksen jatkamiseen enintään entisessä laajuu-
16916: edellytyksistä, joilla kotieläinyritystä saadaan    dessa muissakin kuin 1 momentissa mainituissa
16917: ryhtyä harjoittamaan. Laissa on säädetty ko-        tapauksissa.
16918: korajat, joita suurempien yritysten perustami-
16919: seen tai laajentamiseen on saatava maatalous-
16920: piirin lupa. Lain 5 §:n 1 momentin mukaan
16921:                                                        Siitä, milloin lupa nautakarja-, sika- ja siipi-
16922: lupaa nautakarja-, sika- tai siipikarjatalousyri-
16923:                                                     karjatalousyrityksen perustamiseen tai laajen-
16924: tyksen perustamiseen tai laajentamiseen ei saa      tamiseen voidaan myöntää ennen 1 päivää
16925: kuitenkaan myöntää ennen 1 päivää tammi-
16926:                                                     tammikuuta 1991 muissa kuin edellä tarkoite-
16927: kuuta 1991 pääsääntöisesti kuin yrityksen har-
16928:                                                     tuissa tapauksissa, päättää lain 5 §:n 4 momen-
16929: joittajan kuolin- tai konkurssipesälle, yrityksen
16930:                                                     tin nojalla valtioneuvosto vuosittain tammi-
16931: omistajaksi perintöoikeudellisen saannon kaut-
16932:                                                     kuun loppuun mennessä. Valtioneuvoston tu-
16933: ta tulleelle henkilölle, kun yrityksen ostajana
16934:                                                     lee tällöin ottaa huomioon kotieläintuotannon
16935: on myyjän puoliso tai henkilö, joka voisi periä
16936:                                                     kehitys ja vallitseva markkinatilanne. Valtio-
16937: myyjän taikka kun kysymyksessä on sukupol-
16938:                                                     neuvosto voi samalla määrätä, että lupia voi-
16939: venvaihdos. Lupa saadaan myöntää yrityksen
16940:                                                     daan myöntää tietyn yhteismäärän puitteissa.
16941: jatkamiseen enintään entisessä laajuudessa.
16942:    Lisäksi saadaan lupa, edellä sanotun estä-
16943: mättä, lain 5 §:n 3 momentin 1 kohdan mu-
16944: kaan myöntää sellaisen sikatalousyrityksen            Nykyinen laki on voimassa 1991 loppuun
16945: harjoittamiseen tai laajentamiseen, jossa on        saakka ja lupien myöntämistä koskeva rajoitus
16946: enintään 20 emakkoa ja samalla enintään yksi        päättyy 1 päivänä tammikuuta 1991.
16947: 301071B
16948: 2                                    1990 vp. -    HE n:o 151
16949: 
16950: 2. Ehdotetut muutokset                             kiloa. Omavaraisuustaso on noin 111 prosent-
16951:                                                    tia. Nykyisessä sianlihan tuotanto- ja kulutusti-
16952:    Kotieläintuotannon ohjaamisesta eräissä ta-     lanteessa edellä mainittujen lupien myöntämis-
16953: pauksissa annetun lain 5 §:n 3 momentin 1          tä ei voida pitää tarkoituksenmukaisena.
16954: kohdan mukaan voidaan lupa myöntää sellai-            Edellä mainituista syistä johtuen ehdotetaan
16955: sen sikatalousyrityksen harjoittamiseen tai laa-   kotieläintuotannon ohjaamisesta eräissä ta-
16956: jentamiseen, jossa tulee olemaan enintään 20       pauksissa annetun lain 5 §:n 3 momentin 1
16957: emakkoa ja samalla enintään yksi yli kahden-       kohta kumottavaksi.
16958: toista viikon ikäinen muu sika emakkoa koh-
16959: den edellyttäen, ettei tilalla harjoiteta muuta
16960: mainitussa laissa tarkoitettua kotieläintuotan-    3. Taloudelliset vaikutukset
16961: toa kotitarvetta laajemmin. Lupa voidaan
16962: myöntää sanotun pykälän 1 ja 2 momentissa            Lainmuutoksella pyritään ohjaamaan sianli-
16963: säädettyjen edellytysten estämättä.                han tuotantoa siten, että tuotannon määrä
16964:    Lain 5 §:n 3 momentin 1 kohdassa tarkoitet-     saataisiin paremmin vastaamaan nykyistä
16965: tuja lupia on 2 päivänä elokuuta 1989 voi-         markkinatilannetta ja että ennakoitua sianli-
16966: maantulleen lainmuutoksen (733/89) nojalla         han ylituotantoa pystyttäisiin rajoittamaan.
16967: myönnetty vuoden 1989 aikana 36 664 sika-          Näin voitaisiin vähentää maatalouden ylituo-
16968: paikkaa vastaava määrä. Vuoden 1990 kesä-          tannosta aiheutuvia vientikustannuksia.
16969: kuun loppuun mennessä mainittuja lupia on
16970: myönnetty 25 503 sikapaikkaa. Lupia on siten
16971: vajaan vuoden pituisena ajanjaksona myönnet-
16972:                                                    4. Voimaantulo
16973: ty yhteensä 62 167 sikapaikkaa. On lisäksi
16974: esitetty arvio, jonka mukaan kuluvan vuoden
16975: jälkimmäisellä puoliskolla lupia myönnettäisiin      Lainmuutos ehdotetaan saatettavaksi voi-
16976: vielä noin 18 000 sikapaikan verran.               maan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se
16977:    Maataloustuotteiden markkinatilanne on          on hyväksytty ja vahvistettu.
16978: muodostumassa odotettua vaikeammaksi. Si-
16979: anlihaa on kuluvan vuoden aikana tullut mark-        Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
16980: kinoille enemmän kuin vuonna 1989. Sianlihan       kunnalle hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo-
16981: vientitarpeeksi arvioidaan noin 19 miljoonaa       tus:
16982:                                   1990 vp. -    HE n:o 151                                   3
16983: 
16984: 
16985:                                             Laki
16986: kotieläintuotannon ohjaamisesta eräissä tapauksissa annetun lain 5 §:n 3 momentin 1 kohdan
16987:                                         kumoamisesta
16988: 
16989:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16990: 
16991:                      1§                         päivänä heinäkuuta 1989 annetussa laissa (733/
16992:   Täten kumotaan kotieläintuotannon ohjaa-      89).
16993: misesta eräissä tapauksissa 28 päivänä joulu-                        2§
16994: kuuta 1984 annetun lain (1011/84) 5 §:n 3         Tämä laki tulee voimaan     päivänä
16995: momentin 1 kohta, sellaisena kuin se on 28      kuuta 199 .
16996: 
16997:     Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1990
16998: 
16999: 
17000:                                    Tasavallan Presidentti
17001:                                    MAUNO KOIVISTO
17002: 
17003: 
17004: 
17005: 
17006:                                                                   Ministeri Ole Norrback
17007: 4                                    1990 vp. -    HE n:o 151
17008: 
17009:                                                                                          Liite
17010: 
17011: 
17012: 
17013: 
17014:                                              Laki
17015: kotieläintuotannon ohjaamisesta eräissä tapauksissa annetun lain 5 §:n 3 momentin 1 kohdan
17016:                                         kumoamisesta
17017: 
17018:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
17019: 
17020: 
17021: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
17022: 
17023:                       5 §
17024: 
17025:    Sen estämättä, mitä 1 ja 2 momentissa on          (3 mom. 1 kohta kumotaan)
17026: säädetty, voidaan lupa myöntää:
17027:    1) sellaisen sikatalousyrityksen harjoittami-
17028: seen tai laajentamiseen, jossa tulee olemaan
17029: enintään 20 emakkoa ja samalla enintään yksi
17030: yli kahdentoista viikon ikäinen muu sika emak-
17031: koa kohden edellyttäen, ettei tilalla harjoiteta
17032: muuta tässä laissa tarkoitettua kotieläintuotan-
17033: toa kotitarvetta laajemmin;
17034: 
17035: 
17036:                                                                       2   §
17037:                                                      Tämä laki tulee voimaan   päivänä
17038:                                                    kuuta 199 .
17039:                                        1990 vp. -      HE n:o 152
17040: 
17041: 
17042: 
17043: 
17044:                                        Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen
17045:                                    lastialusten kilpailuedellytysten edistämisestä
17046: 
17047: 
17048: 
17049: 
17050:                             ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
17051: 
17052:    Suomen lipun alla toimivan kauppalaivaston          maksaa. Avustuksen piiriin tulisi arviolta 55-
17053: kilpailukyky suhteessa tärkeimpiin kilpailija-         60 alusta ja avustuksen maksamiseen tarvittai-
17054: maihin on heikentynyt merkittävästi näissä             siin vuosittain noin 80 miljoonaa markkaa.
17055: maissa toteutettujen merenkulun tukitoimenpi-             Avustusta haettaisiin kirjallisesti liikennemi-
17056: teiden johdosta. Jos Suomessa ei ryhdytä vas-          nisteriöltä, joka myös myöntäisi avustukset.
17057: taaviin merenkulun edistämistoimenpiteisiin,           Avustuksen saajan tulisi sitoutua toiminnan
17058: on todennäköistä, että Suomen kauppalaivas-            jatkamiseen Suomen lipun alla vähintään kol-
17059: ton siirtäminen ulkomaan lipun alle käynnistyy         men vuoden ajaksi siitä kun viimeinen avustus-
17060: uudelleen. Tämän epäsuotavan kehityksen es-            erä on maksettu.
17061: tämiseksi ehdotetaan annettavaksi laki ulko-
17062:                                                           Ehdotettu avustus olisi ainoastaan väliaikai-
17063: maanliikenteen lastialusten kilpailuedellytysten
17064:                                                        nen ratkaisu Suomen merenkulun toiminta-
17065: edistämisestä.                                         edellytysten turvaamiseksi. Avustuksen voi-
17066:    Esityksen mukaan Suomen lipun alla purjeh-
17067:                                                        massaoloaikana tultaisiin selvittämään sellaisia
17068: tiville lastialuksille, jotka työllistävät pääasial-
17069:                                                        muita merenkulun edistämistoimenpiteitä, jois-
17070: lisesti suomalaisia merenkulkijoita, maksettai-
17071:                                                        sa otetaan huomioon kilpailijamaissa toteute-
17072: siin vuoden 1991 alusta kolmen vuoden ajan
17073:                                                        tut järjestelyt ja jotka mahdollistavat ehdotet-
17074: suoraa valtion avustusta. Avustuksen määrä
17075:                                                        tua pysyvämmällä pohjalla merenkulun har-
17076: olisi enintään 50 000 markkaa vuodessa kuta-
17077:                                                        joittamisen edellytykset Suomen lipun alla.
17078: kin aluksella työskentelevää merenkulkijaa
17079: kohden. Avustuksen ulkopuolelle jäisivät mat-             Esitys liittyy valtion vuoden 1991 tulo- ja
17080: kustaja- ja risteilyalukset sekä yksinomaan kol-       menoarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsitel-
17081: mansien maiden välisiä lasteja kuljettavat aluk-       täväksi sen yhteydessä.
17082: set. Myöskään pelkästään kotimaan rannikko-               Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi-
17083: kuljetuksia haitaville aluksille avustusta ei voisi    maan vuoden 1991 alusta.
17084: 
17085: 
17086: 
17087: 
17088: 300426A
17089: 2                                    1990 vp. -      HE n:o 152
17090: 
17091: 
17092: 
17093: 
17094:                                        YLEISPERUSTELUT
17095: 
17096: 
17097: 1. Nykyinen tilanne                                  on johtanut samalla siihen, että Suomen kulje-
17098:                                                      tustase, jonka tuloista noin 2/3 muodostuu
17099:    Ulkomaanliikenteessä toimivan Suomen              merenkulun tuloista, heikkeni selvästi vuosina
17100: kauppalaivaston (yli 500 bruttorekisteritonnin       1985-87.
17101: alukset) vetoisuus pieneni vuosina 1984-1987            Kauppamerenkulun merkitys työllistäjänä
17102: noin 2,36 miljoonasta bruttorekisteritonnista        on myös vähentynyt nopeasti. Kun varustamo-
17103: noin 0,85 miljoonaan bruttorekisteritonniin eli      yhdistysten jäsenvarustamot vuoden 1984 alus-
17104: noin 65 OJo. Vastaavasti alusten lukumäärä vä-       sa tarjosivat 5 367 laivapaikkaa, niin syyskuus-
17105: heni noin 190 aluksesta noin 100 alukseen.           sa 1989 luku oli enää 2 900. Kauppalaivoilla
17106:    Vuonna 1988 kauppalaivaston pieneneminen          noudatettava vuorottelu huomioon ottaen vä-
17107: pysähtyi ja vuonna 1989 se on jälleen käänty-        hennys oli noin 4 500 työpaikkaa eli noin
17108: nyt hienoiseen kasvuun. Tällä hetkellä ulko-         50 %. Ulkomaanliikenteen kauppalaivasto
17109: maanliikenteen kauppalaivastoon kuuluu 110           työllistää tällä hetkellä noin 6 500 merenkulki-
17110: alusta (yli 500 bruttorekisteritonnin alukset),      jaa vuodessa. Näistä suurin osa toimii matkus-
17111: joiden vetoisuus on noin 1 miljoonaa bruttore-       taja-aluksilla ja matkustaja-autolautoilla.
17112: kisteritonnia, eli tonnisto on saman suuruinen
17113: kuin 1960-luvun puolivälissä.
17114:    Matkustaja-autolauttoja ja risteilyaluksia        2. Kehitys muissa maissa
17115: sekä pientonnistoa lukuunottamatta suomalai-
17116: set varustamot eivät viime vuosina ole paljoa-       2.1. Ruotsi, Norja ja Tanska
17117: kaan uusineet tonnistoaan. Tällä hetkellä on
17118: tilauksessa noin 10 lastialusta, joista suurin osa       Muissa pohjoismaissa oman kauppalaivas-
17119: on pientonnistoaluksia (alle 2 000 bruttorekis-      ton voimakas supistuminen niin sanotun ulos-
17120: teritonnia). Useilla varustamoilla on kuitenkin      liputuksen seurauksena 1980-luvulla on johta-
17121: suunnitelmia uusia tonnistoaan.                      nut toimenpiteisiin oman merenkulkuelinkei-
17122:    Syynä kauppalaivaston nopeaan pienenemi-          non ylläpitämiseksi. Norjaan ja Tanskaan on
17123: seen oli kansainvälisessä merenkulussa 1980-         perustettu niin sanotut kansainväliset alusrekis-
17124: luvulla pitkään jatkunut tonniston ylikapasi-        terit ja Ruotsissa tuetaan Ruotsin lipun alla
17125: teetti, minkä seurauksena rahtitaso ei ollut         purjehtivia aluksia suoralla avustuksella.
17126: riittävä kattamaan korkean kustannustason               Peruste Norjassa toteutetulle merenkulkupo-
17127: maiden alusten kustannuksia. Vuoden 1984             liittiselle ratkaisulle oli Norjan lipun alla pur-
17128: lopulla alkaneen ulosliputuksen seurauksena          jehtivan kauppalaivaston nopea pieneneminen
17129: noin 70 suomalaista lastialusta on myyty ulko-       ja huoli siitä, että merenkulkuelinkeino vähitel-
17130: maille perustetun tytäryhtiön omistukseen. Tä-       len katoaa maasta. Norjassa haluttiin säilyttää
17131: män lisäksi useita aluksia on siirtynyt koko-        merenkulullinen toimintaympäristö. Tavoitteen
17132: naan pois suomalaisesta omistuksesta.                toteuttamiseksi Norjassa perustettiin Norjan
17133:    Vuosina 1984-88 suomalaisten alusten tulot        kansainvälinen alusrekisteri (Norsk internasjo-
17134: ulkomaanliikenteestä vähenivät 1 186 miljoo-         nalt skipsregister, NIS), joka aloitti toimintan-
17135: naa markkaa eli 5 041 miljoonasta markasta           sa 1 päivänä heinäkuuta 1987.
17136: 3 855 miljoonaan markkaan (23,5 OJo). Mat-               NIS-rekisteri tarjoaa kustannustasoltaan kil-
17137: kustaja-alusten tulot kasvoivat lähes 300 mil-       pailukykyisen ratkaisun rekisteröidä aluksia
17138: joonaa markkaa, kun taas lastialusliikenteen         Norjan lipun alle. Alusten miehityskustannuk-
17139: kohdalla tulojen lasku vuosina 1984-88 oli           sia on voitu ratkaisevasti alentaa, sillä rekisteri
17140: noin 1 330 miljoonaa markkaa (42 %). Tällä           mahdollistaa ulkomaisten merenkulkijoiden
17141: hetkellä matkustajaliikenteen tulot ovat jo yli      palkkaamisen heidän kansallisilla ehdoillaan.
17142: puolet merenkulun kokonaistuloista. Kehitys          Toiseksi merenkulkijoiden verotussäädöksiä on
17143:                                      1990 vp. -     HE n:o 152                                      3
17144: 
17145: muutettu siten, että halvan palkkatason maista      vasto pienentynyt romahdusmaisesti, kuten
17146: tulevat merenkulkijat eivät käytännössä maksa       Norjassa ehti tapahtua.
17147: veroa tuloistaan. Ulkomaalaisten osuus NIS-            Ruotsissa peruste kauppalaivaston tukemi-
17148: aluksilla työskentelevistä merenkulkijoista on      selle oli kriisivalmiuden turvaavan kotimaisen
17149: noin 80 Ofo.                                        tonniston säilyttäminen. Vuosina 1988-89
17150:    NIS-alukset purjehtivat Norjan lipun alla ja     Ruotsissa otettiin käyttöön kaksiosainen me-
17151: ovat Norjan tuomiovallan alaisia. Periaatteena      renkulun tukiratkaisu, jonka mukaan Ruotsin
17152: on, että aluksilla noudatetaan Norjan ratifioi-     lipun alla ulkomaan liikenteessä kulkevan
17153: mien kansainvälisten sopimusten velvoitteita        aluksen miehityskustannukset pyritään alenta-
17154: meriturvallisuuden ja työolosuhteiden osalta.       maan samalle tasolle kuin ulosliputetun aluk-
17155:    NIS-rekisteriä edeltäneen kymmenen vuoden        sen ruotsalaisen miehistön palkkakustannuk-
17156: aikana Norjan kauppalaivasto pieneni 47 mil-        set. Tuki ei koske Ruotsin ja muiden pohjois-
17157: joonasta kuolleesta painotonnista (dwt) 9 mil-      maiden välillä liikennöiviä lauttoja eikä pelkäs-
17158: joonaan. Tällä hetkellä Norjan lipun alla pur-      tään Ruotsin rannikkoliikenteessä kulkevia
17159: jehtiva tonnisto on jo noin 36 miljoonaa kuol-      aluksia.
17160: lutta painotonnia. Merenkulkijoiden lukumää-           Tukijärjestelmä muodostuu kahdesta osasta,
17161: rän väheneminen tapahtui ennen NIS-rekisterin       joista toinen on varustamoille annettava 38 000
17162: perustamista. Sen jälkeen norjalaisten meren-       kruunun suora tuki työllistettyä merenkulkijaa
17163: kulkijoiden (erityisesti päällystön) määrä on       kohden ja toinen varustamolle maksettava me-
17164: taas alkanut kasvaa.                                rimiesten verojen palautus. Tuki on yhteensä
17165:    Tanskassa perustettiin kansainvälinen alusre-    noin 70 000 kruunua työntekijää kohti ja vuo-
17166: kisteri (Dansk Internationalt Skibsregister,        sina 1989 ja 1990 tarkoitukseen on varattu
17167: DIS) 18 päivänä heinäkuuta 1988. Rekisteri ei       yhteensä 550 miljoonaa kruunua vuodessa.
17168: ole Norjan tavoin niin sanottu avoin rekisteri,     Tuki maksetaan vuosittain jälkikäteen hake-
17169: vaan tarkoitettu ainoastaan tanskalaisille va-      muksen perusteella.
17170: rustamoille. Peruste rekisterin perustamiselle
17171: oli sama kuin Norjassa eli haluttiin pysäyttää
17172: uhkaavasti alkanut kauppalaivaston pienene-         2.2. EY-maat
17173: minen ja säilyttää maassa merenkulullinen toi-
17174: mintaympäristö. Rekisterin perustamisen jäl-           Kauppalaivastojen kehitys 1980-luvulla on
17175: keen tanskalaiset varustamot ovat siirtäneet jo     ollut hyvin samansuuntaista kaikissa korkean
17176: yli 50 alusta takaisin Tanskan lipun alle.          kustannustason maissa. EY -maiden yhteenlas-
17177:    DIS-rekisteri sisältää saman perusratkaisun      kettu kauppalaivasto pieneni 117 miljoonasta
17178: kuin norjalainen NIS-rekisteri, eli rekisteriin     bruttorekisteritonnista vuonna 1980 59 miljoo-
17179: merkityillä aluksilla sallitaan ulkomaisten me-     naan bruttorekisteritonniin vuonna 1988 eli
17180: renkulkijoiden paikkaaminen heidän kansalli-        noin 50 %. Useat EY-maat ovatkin ryhtyneet
17181: silla ehdoillaan. Samalla on tehty muutoksia        kauppalaivastoa edistäviin toimenpiteisiin.
17182: verolainsäädäntöön, sillä DIS-aluksella työs-       Tanskan lisäksi muun muassa Saksan liittota-
17183: kentelevä tanskalainen merimies on vapautettu       savalta ja Portugali ovat perustaneet kilpailu-
17184: veronmaksuvelvollisuudesta. Tanskassa valtio        kykyiset alusrekisterit.
17185: maksaa sosiaaliturvamaksut, joten verovapaus           Ajankohtaisin kysymys EY:n merenkulku-
17186: alentaa työvoimakustannuksia tanskalaisen           poliittisessa kehityksessä on ehdotus yhteisestä
17187: merimiehen osalta keskimäärin noin 35 %.            EY -maiden alusrekisteristä (EUROS-rekisteri).
17188: Verottomuus on johtanut siihen, että noin           Rekisterin tarkoitus ei ole korvata kansallisia
17189: 85 % DIS-alusten merimiehistä on tanskalai-         alusrekistereitä, vaan lähinnä yhtenäistää eri
17190: sia.                                                maiden kansallisia määräyksiä.
17191:    Tanskan kansainväliseen alusrekisteriin mer-        EUROS-rekisterin kustannushyöty perintei-
17192: kitty alus purjehtii Tanskan lipun alla ja siihen   siin kansallisiin rekistereihin verrattuna perus-
17193: sovelletaan Tanskan lainsäädäntöä. Myös             tuu tiettyihin veroetuihin sekä mahdollisuuteen
17194: Tanskassa viranomaiset katsovat, että DIS on        käyttää aluksilla myös halpaa ulkomaista työ-
17195: täyttänyt hyvin sille asetetut tavoitteet eli me-   voimaa, jonka palkoista, työajasta ja muista
17196: renkulullisen ympäristön säilymisen. Tanska-        työehdoista sovitaan kyseisiä maita edustavien
17197: laisten alusten uhkaavasti alkanut ulosliputus      ammattiliittojen kanssa. Kunkin EUROS-rekis-
17198: saatiin ajoissa pysähtymään, eikä kauppalai-        teriin merkityn aluksen päällystön ja vähintään
17199: 4                                     1990 vp. -     HE n:o 152
17200: 
17201: puolet miehistöstä tulisi ehdotuksen mukaan             Ulkomaankaupasta riippuvaisena maana
17202: kuitenkin olla EY -maiden kansalaisia.               Suomi tulee pitkästä maarajasta huolimatta
17203:                                                      aina tarvitsemaan kuljetuksiinsa lastialuksia.
17204:                                                      Myös Suomessa varsin ratkaiseva kansallisen
17205: 3. Suomen merenkulun kehittä-                        kauppalaivaston säilyttämistä puoltava tekijä
17206:    mistarpeet                                        on merenkulullisen toimintaympäristön ja me-
17207:                                                      renkulun perusrakenteiden säilyminen. Ulko-
17208:    Suomen tärkeimmissä kilpailijamaissa on to-       maankaupan kuljetusten häiriötön sujuvuus ja
17209: teutettu pitkäjänteisiä ja tehokkaasti vaikutta-     jatkuvuus sekä nopeus ja luotettavuus ovat
17210: via merenkulun tukitoimenpiteitä, joiden avul-       ratkaisevan tärkeitä kilpailutekijöitä palveluta-
17211: la toiminnan kannattavuutta on pystytty mer-         sovaatimuksen jatkuvasti noustessa. Suomen
17212: kittävästi parantamaan. Suomen lipun kilpailu-       lipun alla purjehtivan kauppalaivaston käyttä-
17213: kyky on parin viime vuoden aikana ratkaise-          minen merikuljetuksiin luo parhaat edellytyk-
17214: vasti heikentynyt ulkomaanliikenteen lastialus-      set vastata teollisuutemme kuljetusvaatimuk-
17215: kuljetusten osalta esimerkiksi Pohjoismaihin ja      siin.
17216: Saksan Iiittotasavaltaan verrattuna. Matkus-            Suomen erityisolosuhteet, erityisesti talvi jäi-
17217: taja-autolautta- ja risteilyalussektoreilla on       neen ja matalat, vaikeakulkuiset väylät, asetta-
17218: kuitenkin kilpailukyky vielä pystytty säilyttä-      vat erityisvaatimuksia sekä käytettävälle ton-
17219: mään ja pientonniston kuljetuksissa valtion          nistolle että merenkulkijoiden osaamiselle. Ul-
17220: tukien ansiosta sitä on jopa pystytty lisää-         komaankaupan kuljetusten jatkuminen Suo-
17221: mään.                                                men erityisolosuhteissa voidaan turvata parhai-
17222:                                                      ten siten, että riittävä osa tonnistosta on Suo-
17223:    Suomalaisten alusten osuus ulkomaankaup-          men lipun alla.
17224: pamme vientikuljetuksista onkin viime vuosina           Myös mahdollisten poikkeusolosuhteiden va-
17225: selvästi laskenut. Tällä hetkellä tämä osuus on      ralta Suomella tulee olla riittävän suuri ja
17226: perinteisestä teollisuuden viennistä (nestemäis-     monipuolinen kauppalaivasto, jolla voidaan
17227: ten polttoaineiden jälleenvienti pois lukien)        hoitaa välttämättömät kuljetukset myös sellai-
17228: enää 27 OJo, kun se vielä muutama vuosi sitten       sessa tilanteessa, jossa ulkomaiset alukset pois-
17229: oli yli 40 OJo.                                      tuisivat Suomen merikuljetuksista.
17230:    Nykyisessä kilpailutilanteessa suomalaiselle         Suomen lipun alla tapahtuvalla kauppame-
17231: varustamolle on taloudellisesti kannattavam-         renkululla on positiivisia vaikutuksia vaihtoia-
17232: paa siirtää aluksia halvempien lippujen alle,        seeseen kuljetustaseen kautta. Mahdollisen
17233: esimerkiksi muihin pohjoismaihin, ja rahdata         uuden ulosliputusaallon on arvioitu heikentä-
17234: niitä takaisin käyttöönsä. On arvioitu, että         vän Suomen kuljetustaseita noin 400-600 mil-
17235: tyypillisen suomalaisen linjaliikenteen aluksen      joonalla markalla vuositasolla.
17236: kustannukset ilman valtion tukea ovat noin 6            Kauppalaivaston       pieneneminen     johtaisi
17237: miljoonaa markkaa vuodessa, kun vastaavat            myös merenkulkualan työpaikkojen vähenemi-
17238: kustannukset Ruotsissa ovat valtion tuen joh-        seen, mikä vähentäisi edelleen merenkulkualaa
17239: dosta noin 4,5 miljoonaa markkaa. Norjassa ja        kohtaan koettua kiinnostusta ammattina. Jo
17240: Tanskassa kustannukset näyttävät olevan              1990-luvulla saatettaisiin ajautua tilanteeseen,
17241: Ruotsiakin alemmat.                                  jossa maastamme ei löydy riittävästi merenku-
17242:    Mahdollinen lähitulevaisuudessa tapahtuva         lullisen ammattitaidon omaavia henkilöitä tar-
17243: ulosliputus tulisi koskemaan ensisijaisesti linja-   vittaviin maapuolen ammatteihin, kuten esi-
17244: liikenteessä toimivia kuivalastialuksia, lukuun      merkiksi luotsilaitoksen ja muun merenkulku-
17245: ottamatta niitä pientonnistolaivoja, jotka ovat      hallinnon palvelukseen.
17246: valtion myöntämiin korkoavustuksiin liittyen            Suomalaisten lastialusten kilpailukyvyn tur-
17247: sitoutuneet toiminnan jatkamiseen Suomen li-         vaamiseksi ja Suomen merenkulun kehittämi-
17248: pun alla. Suomalaisten varustamojen olisi            seksi sekä riittävän suomalaisen merenkulkija-
17249: myös uusittava lastialustonnistoaan lähiaikoina      väestön säilyttämiseksi tarvitaan erityistoimen-
17250: kilpailukykynsä säilyttääkseen. Ilman kansain-       piteitä, joilla suomalaisten lastialusten kustan-
17251: välisesti kilpailukykyisiä toimintaedellytyksiä      nustaso saatetaan ainakin likimain samalle ta-
17252: on odotettavissa, että ainakin osa uudishankin-      solle kuin muissa pohjoismaissa. Toimenpitei-
17253: noista tultaisiin rekisteröimään ulkomaan lipun      den tulisi olla kestoltaan riittävän pitkäaikai-
17254: alle.                                                sia, jotta varustamot voisivat suunnitella toi-
17255:                                        1990 vp. -      HE n:o 152                                      5
17256: 
17257: mintaansa pitkäjänteisesti ja toteuttaa alusin-        maanliikenteen lastialuksille on nykytilanteessa
17258: vestointinsa, sillä myös rahtaussopimukset             perusteltu ratkaisu.
17259: teollisuuden kanssa tehdään yleensä pitkäaikai-           Suora valtion tuki voi olla vain tilapäinen ja
17260: siksi.                                                 väliaikainen ratkaisu Suomen merenkulkuelin-
17261:                                                        keinon tukemiseksi. Nyt ehdotetun avustuksen
17262:                                                        myötä tulevia vaikutuksia ja kansainvälistä
17263: 4. Ehdotettu muutos                                    kehitystä tulee seurata tarkasti. Mikäli seuran-
17264:                                                        nan johdosta käy ilmi, että valtion avustuksen
17265:                                                        turvin ei päästä edellä esitettyihin tavoitteisiin
17266:     Suomalaisten ulkomaanliikenteen lastialus-
17267:                                                        tai mikäli muiden maiden ratkaisut antavat
17268: ten kilpailuedellytysten edistämiseksi ehdote-
17269:                                                        siihen aiheen, myös Suomessa on valmistau-
17270: taan säädettäväksi määräaikainen, kolme vuot-          duttava uusiin tukitoimenpiteisiin merenkulun
17271: ta voimassa oleva laki, jonka mukaan valtion
17272:                                                        edistämiseksi. Läntisten merenkulkumaiden
17273: varoista maksetaan avustusta niille varusta-
17274:                                                        piirissä rinnakkaisrekisteri on todettu varsin
17275: moille, jotka hoitavat ulkomaankaupan kulje-
17276:                                                        tehokkaasti vaikuttavaksi malliksi lähinnä sii-
17277: tuksia Suomen lipun alla purjehtivilla lasti-          hen liitettyjen merenkulkijoiden verovapauden
17278: aluksilla ja työllistävät suomalaisia merenkul-
17279:                                                        ja ulkomaisen työvoiman käyttömahdollisuu-
17280: kijoita. Matkustaja-autolautat ja risteilyalukset
17281:                                                        den kautta. Kansainvälisessä merenkulussa ta-
17282: sekä kotimaan liikenteen alukset jäisivät avus-        pahtuvan rakennemuutoksen myötä tarve ul-
17283: tuksen ulkopuolelle. Myöskään pelkästään kol-          komaisen työvoiman käyttöön saattaa tulla
17284: mansien maiden välisiä kuljetuksia hoitavat
17285:                                                        lähivuosina ajankohtaiseksi myös suomalaisen
17286: lastialukset eivät tulisi tuen piiriin. Käytännös-
17287:                                                        työvoiman niukkuuden takia.
17288: sä avustuksen piiriin tulisivat erityisesti lähilii-
17289: kenteessä (Itämeri, Pohjanmeri) Suomen lipun
17290: alla purjehtivat lastialukset, jotka käyvät sään-
17291:                                                        5. Valmisteluvaiheet ja -aineisto
17292: nöllisesti Suomessa.
17293:     Jotta avustuksella päästäisiin osapuilleen sa-        Toimenpiteitä Suomen merenkulun kilpailu-
17294: maan kustannustasoon kuin lähimmissä kilpai-           edellytysten turvaamiseksi ovat 1980-luvun jäl-
17295: lijamaissa on päästy, avustusta ehdotetaan             kipuoliskolla    selvittäneet   muun      muassa
17296: maksettavaksi enintään 50 000 markkaa kuta-            kauppa- ja teollisuusministeriön asettamat lip-
17297: kin aluksella työskentelevää Suomessa tai              pusiirtotyöryhmä (1987) ja merenkulun kehit-
17298: muussa pohjoismaassa asuvaa merenkulkijaa              tämistyöryhmä (1988). Viimeksi asiaa on selvit-
17299: kohti vuodessa. On arvioitu, että avustuksen           tänyt liikenneministeriön syksyllä 1989 asetta-
17300: piiriin tulisi kuulumaan noin 55-60 alusta.            ma Parlamentaarinen alusrekisteritoimikunta,
17301: Avustusta ehdotetaan maksettavaksi aluksen             joka sai työnsä päätökseen vuoden 1989 lopus-
17302: pääasiallista liikennealuetta koskevasta miehi-        sa. Toimikunta ehdotti, että säädetään määrä-
17303: tystodistuksesta ilmenevän merenkulkijoiden            aikainen viisi vuotta voimassa oleva laki, jonka
17304: lukumäärän perusteella. Mikäli samaan hank-            nojalla valtion varoista maksetaan avustusta
17305:  keeseen on myönnetty tai tullaan myöntämään           Suomen ulkomaankaupan kuljetuksia haitavil-
17306: muuta valtion avustusta tai korkotukea, nämä           le Suomen lipun alla purjehtiville lastialuksille.
17307: otetaan huomioon avustusta maksettaessa.               Toimikunta katsoi, että Suomessa tarvitaan
17308: Avustuksen myöntäisi liikenneministeriö hake-          erityistoimenpiteitä suomalaisten ulkomaanlii-
17309:  muksen perusteella. Avustuksen myöntämistä            kenteen lastialusten kustannustason alentami-
17310: koskeva laki tulisi voimaan vuoden 1991 alus-          seksi lähimpiä kilpailijamaita vastaavalle tasol-
17311: ta.                                                    le. Jos erityistoimenpiteisiin ei ryhdytä, on
17312:     Samalla on tärkeää, että Suomi pyrkisi kan-        vaarana uusi ulosliputusaalto kaikkine haitalli-
17313:  sainvälisissä yhteyksissä edelleen vaikuttamaan       sine seuraamuksineen. Avustusten maksami-
17314: siihen, että merenkululle ja laivanrakennusteol-       seksi tarvitaan toimikunnan arvion mukaan
17315:  lisuudelle myönnettävästä kansainvälistä kil-         noin 80 miljoonaa markkaa vuodessa.
17316:  pailutilannetta vinouttavasta valtion tuesta as-         Liikenneministeriö pyysi toimikunnan mie-
17317:  teittain luovutaan. Koska merenkulkua ja lai-         tinnöstä lausunnon Suomen Varustamoyhdis-
17318: vanrakennusteollisuutta kuitenkin tuetaan suo-         tykseltä, Ålands Redarföreningiltä, Ulkomaan-
17319:  raan tai epäsuorasti muissakin OECD-maissa,           liikenteen pientonnistoyhdistykseltä, Teolli-
17320:  määräaikaisen valtion tuen myöntäminen ulko-          suuden Keskusliitolta, Keskuskauppakamaril-
17321: 6                                    1990 vp. -     HE n:o 152
17322: 
17323: ta, kauppa- ja teollisuusministeriöltä, ulko-       huomattava ulosliputuksen kuljetustasetta hei-
17324: asiainministeriöltä, valtiovarainministeriöltä,     kentävä vaikutus.
17325: työministeriöltä, Suomen Merimies-Unionilta,           Suoralla avustuksella ei ole vaikutuksia kun-
17326: Suomen Laivanpäällystöliitolta, Suomen Kone-        tien verotuloihin. Merenkulkijat saavat palk-
17327: päällystöliitolta, Tietoliikenneteknisiltä, me-     kansa normaalisti ja maksavat siitä tuloveroa.
17328: renkulkuhallitukselta,    ammattikasvatushalli-     Ratkaisun tavoitteena on tukea Suomen lipun
17329: tukselta ja Ahvenanmaan maakunnanhallituk-          alla tapahtuvaa merenkulkua. Näin ollen rat-
17330: selta.                                              kaisu vaikuttaa myönteisesti tällaista toimintaa
17331:    Useimmissa lausunnoissa on tuettu toimi-         harjoittavien varustamojen toimintaedellytyk-
17332: kunnan ehdotusta. Suoran valtion tuen maksa-        siin ja tätä kautta myönteisesti myös suoma-
17333: mista varustamoille ovat vastustaneet ainoas-       laisten merenkulkijoiden työllisyyteen ja kulje-
17334: taan Keskuskauppakamari,          Ahvenanmaan       tustaseeseen.
17335: maakunnanhallitus sekä Ålands Redarföre-               Valtionhallinnon    kannalta     ehdotettujen
17336: ning, joka katsoo tuen vaikeuttavan elinkeinon      avustusten myöntäminen, maksatus ja seuranta
17337: sopeutumista kansainvälisen kilpailun asetta-       tulevat lisäämään hallinnollisia tehtäviä liiken-
17338: miin vaatimuksiin. Varsinkin työnantajapuolta       neministeriössä. Tehtävät voidaan hoitaa ole-
17339: edustavat lausunnonantajat ovat samalla ko-         massa olevin voimavaroin, tarvittaessa voima-
17340: rostaneet, että Suomessa tulisi kiirehtiä lähinnä   varoja uudelleen kohdentamalla.
17341: Tanskan mallin mukaisen rinnakkaisrekisterin
17342: perustamista. Sen sijaan työntekijäpuoli on
17343: yhteisessä lausunnossaan katsonut, että tarkoi-     7. Suhde kansainvälisiin sopi-
17344: tuksenmukaisin ratkaisu merenkulun kilpailu-           muksiin
17345: edellytysten edistämiseksi on toimikunnan eh-
17346: dottama suora valtion avustus. Ulkoasiainmi-           Valtiontukia koskevia määräyksiä sisältyy
17347: nisteriön mukaan toimikunnan ehdotus voi-           muun muassa Euroopan vapaakauppaliiton
17348: daan hyväksyä väliaikaisena ratkaisuna. Myös        (EFTA) perustamissopimuksen 13 artiklaan ja
17349: valtiovarainministeriö pitää tärkeänä, että tuki    kauppaa ja tulleja koskevaan yleissopimukseen
17350: on määräaikainen ja että avustuksen tulevia         (GATT). Myös Suomen ja Euroopan talous-
17351: vaikutuksia ja kansainvälistä kehitystä seura-      yhteisöjen (EY) välisen vapaakauppasopimuk-
17352: taan tarkasti.                                      sen 23 artikla kieltää kaikki tiettyjä yrityksiä ja
17353:                                                     tuotannonaloja koskevat valtion tukitoimenpi-
17354:                                                     teet, jotka aiheuttavat tai uhkaavat aiheuttaa
17355: 6. Esityksen taloudelliset vaiku-                   kilpailun vääristymiä. Kun kaikki edellä maini-
17356:    tukset                                           tut sopimusjärjestelyt liittyvät kuitenkin tava-
17357:                                                     rakauppaan, niillä ei ole suoranaista vaikutusta
17358:    Ehdotettu ratkaisu lisäisi valtion menoja        palvelusektoriksi luettavan merenkulun tukitoi-
17359: vuosittain tarkoitukseen otettavana määrära-        miin. Mikäli GATT -järjestön piirissä käynnis-
17360: halla. Avustusta ehdotetaan maksettavaksi           sä olevissa Uruguayn kierroksen neuvotteluissa
17361: enintään 50 000 markkaa merenkulkijaa kohti         onnistutaan pääsemään sopimukseen myös pal-
17362: vuodessa ja avustuksen piiriin arvioidaan tule-     velujen kaupan alueella, on mahdollista, että
17363: van noin 55-60 alusta. Aluksille vahvistetut        niin sanottu GA TS-sopimus tulisi koskemaan
17364: miehitystodistukset ja aluksilla noudatetut         myös merenkululle maksettavia valtiontukia.
17365: vuorottelujärjestelyt huomioon ottaen voidaan       Samoin käynnissä olevissa EFTA:n ja EY:n
17366: arvioida, että vuonna 1991 avustusta varten         välisissä neuvotteluissa pyritään myös palvelu-
17367: tarvittaisiin noin 80 miljoonan markan määrä-       jen kaupan vapauttamiseen niin sanotulla EES-
17368: raha.                                               alueella. Valtiontukien osalta EFTA-maat ovat
17369:    Vastapainona valtion menojen kasvulle voi-       omassa piirissään alustavasti sopineet, että
17370: daan kuitenkin todeta, että mikäli ehdotettua       merenkulun osalta mahdolliseen EFTA:n ja
17371: avustusmallia ei toteuteta ja tästä seuraa uusi     EY:n väliseen sopimukseen sisältyvään keskei-
17372: alusten ulosliputusvaihe, ulosliputetuilla aluk-    seen EY -sääntelyyn sisältyisi muun muassa niin
17373: silla työskentelevien merenkulkijoiden verotu-      sanottu 6. laivanrakennusdirektiivi ja EY:n
17374: lot ja sosiaaliturvamaksut jäävät saamatta.         komission vuonna 1989 hyväksymät merenku-
17375: Lisäksi valtio joutuu osallistumaan työttö-         lun tukia koskevat suuntaviivat. Koska mah-
17376: myysturvaetuuksien maksamiseen. Samoin on           dollinen EFTA:n ja EY:n välinen sopimus
17377:                                      1990 vp. -      HE n:o 152                                      7
17378: 
17379: tulisi täysimääräisesti voimaan vasta vuoden         ristävän kilpailua ja sen vuoksi niistä tulisi
17380: 1995 alusta, ei sopimukseen mahdollisesti sisäl-     asteittain päästä eroon. OECD:n neuvosto on
17381: lytettävillä valtiontukisäännöksillä ole vaiku-      suosittanut, että jos poikkeuksellisissa olosuh-
17382: tusta nyt käsiteltävänä olevan määräaikaisen         teissa tukea myönnetään, sen tulisi olla lyhyt-
17383: lain osalta.                                         aikaista ja määrältään alenevaa ja, jos mahdoi--
17384:    Myös Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen       lista, siihen tulisi sisältyä korjaavia toimenpi-
17385: järjestössä (OECD) on käsitelty merenkulun           teitä. Huolimatta OECD:n suosituksista talou-
17386: valtiontukia. Telakkateollisuudelle ja merenku-      dellinen tuki merenkululle on sen jäsenmaissa
17387: lulle annettavien valtiontukien katsotaan vää-       viime vuosina jatkuvasti lisääntynyt.
17388: 
17389: 
17390: 
17391: 
17392:                              YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
17393: 
17394: 
17395: 1. Lakiehdotuksen perustelut                         kaa. Tällaisessa tapauksessa matkustajatulojen
17396:                                                      merkitys on katsottava siinä määrin vähäiseksi,
17397:     1 §. Lakiehdotuksen tavoitteena on edistää       ettei sillä ole merkitystä tuen määrää harkit-
17398: suomalaisten ulkomaanliikenteen lastialusten         taessa. Varsinaiset matkustaja-autolautat ja
17399: kil pail uedellyty ksiä.                             risteilyalukset jäisivät kokonaan avustuksen ul-
17400:    Avustuksen maksamista varten valtion tulo-        kopuolelle, vaikka niissä kuljetettaisiinkin jon-
17401: ja menoarvioon varattaisiin vuosittain tarvitta-     kin verran esimerkiksi rekkoja.
17402: va määräraha. Määrärahan suuruus olisi riip-            Pykälän 2 momentissa määriteltäisiin aluk-
17403: puvainen avustuksen piiriin tulevilla aluksilla      seen liittyvät avustuksen myöntämisen edelly-
17404: työskentelevien merenkulkijoiden lukumääräs-         tykset. Ensinnäkin edellytettäisiin, että alus
17405: tä.                                                  työllistää pääasiallisesti suomalaisia merenkul-
17406:    2 §. Pykälän 1 momentissa määriteltäisiin ne      kijoita. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että
17407: tahot, joille avustusta voitaisiin myöntää. En-      enemmistön aluksella työskentelevistä meren-
17408: sinnäkin edellytettäisiin, että avustuksen saaja     kulkijoista on oltava Suomen kansalaisia. Val-
17409: on kotimainen yhteisö, joka toimialapykälänsä        tion avustuksen eräänä keskeisenä tavoitteena
17410: mukaan harjoittaa laivanvarustustoimintaa.           on suomalaisten merenkulkijoiden työllisyyden
17411: Yhteisöllä tarkoitetaan kaikenlaisia taloudellis-    turvaaminen.
17412: ta toimintaa harjoittavia yhteenliittymiä, kuten        Avustuksen piiriin pääseville aluksille asetet-
17413: osakeyhtiötä, avointa ja kommandiittiyhtiötä         taisiin 20 vuoden enimmäisikäraja. Avustuksel-
17414: sekä laivanisännistöyhtiötä. Sen sijaan yksityi-     la ei haluta suosia yli-ikäisten alusten pysymis-
17415: selle henkilölle tai toiminimelle taikka säätiölle   tä Suomen alusrekisterissä. Jotta kuitenkin
17416: avustusta ei voitaisi myöntää. Lisäksi edellytet-    estettäisiin ainoastaan avustuksen saamistar-
17417: täisiin, että edellä mainittu yhteisö harjoittaa     koituksessa mahdollisesti hankittavien vanho-
17418: laivanvarustustoimintaa omistamaliaan Suo-           jen alusten ostaminen Suomeen, on 1 päivän
17419: men alusrekisteriin merkityllä lastialuksella tai    tammikuuta 1991 jälkeen hankittaville aluksille
17420: aluksella, joka on tarkoitettu pääasiallisesti       kuitenkin asetettu 15 vuoden ikäraja. Suoma-
17421: lastin kuljettamiseen. Avustuksen piiriin hy-        laisten alusten keski-ikä on tällä hetkellä noin
17422: väksyttävän aluksen tulisi purjehtia Suomen          yhdeksän vuotta.
17423: lipun alla ja sen tulisi olla pääsääntöisesti           Kolmantena alukseen liittyvänä edellytykse-
17424: rekisteröity lastialukseksi. Lastialuksiksi kat-     nä olisi se, että alus on rakennettu vähintään
17425: sottaisiin myös sellaiset hinaajat ja työntäjät,     1 C-jäämaksuluokkaan. Suomessa on perintei-
17426: jotka kuljettavat säännöllisesti lastiproomuja       sesti suosittu jäävahvistetun tonniston rakenta-
17427: ulkomaanliikenteessä. Tuen piiriin hyväksyttäi-      mista, koska ympärivuotisten ulkomaankau-
17428: siin myös sellainen alus, joka on rekisteröity       pan kuljetusten turvaaminen edellyttää jäävah-
17429: esimerkiksi matkustaja-alukseksi, jos se on          vistettuja aluksia. Kun ehdotetun valtion avus-
17430: tarkoitettu pääasiallisesti lastin kuljettamiseen    tusjärjestelmän eräänä tavoitteena on turvata
17431: ja aluksella on enintään 50 muille kuin rekko-       mahdollisen kriisin sattuessa Suomen ulko-
17432: jen kuljettajille tarkoitettua matkustajapaik-       maankaupan ympärivuotiset kuljetukset, kor-
17433: 8                                    1990 vp. -     HE n:o 152
17434: 
17435: keata jäämaksuluokkavaatimusta on pidettävä         män kuin yksi henkilö, tulisi miehitystodistuk-
17436: perusteltuna. Erityisen painavista syistä jää-      sesta ilmenevä merenkulkijoiden lukumäärä
17437: maksuluokkavaatimuksesta voitaisiin kuiten-         kertoa aluksen vuorottelujärjestelmää vastaa-
17438: kin poiketa. Tällaisena erityisen painavana syy-    valla luvulla. Tämä vuorottelujärjestelmää vas-
17439: nä voitaisiin pitää esimerkiksi tilannetta, että    taava kerroin määrättäisiin liikenneministeriön
17440: Suomen lipun alle hankitaan Suomen energia-         päätöksellä. Tavoitteena on, että kerroin vas-
17441: tai raaka-ainehuollon turvaamisen kannalta          taisi suomalaisilla lastialuksilla tosiasiallisesti
17442: tärkeä irtolastialus, jota sen suuren koon vuok-    noudatettavaa vuorottelujärjestelmää, mutta
17443: si ei kannata missään tapauksessa jäävahvis-        samalla suosisi alusten tehokasta käyttöä.
17444: taa.                                                   Avustuksen piiriin hyväksyttävän merenkul-
17445:    Avustuksen saamista ei sidottaisi tiettyyn       kijan on pääsääntöisesti asuttava Suomessa.
17446: liikennealueeseen, vaan edellytyksenä avustuk-      Vapaiden pohjoismaiden työmarkkinoiden
17447: sen saamiselle olisi aluksen toimiminen ulko-       vuoksi ehdotetaan Suomessa asuvien meren-
17448: maanliikenteessä Suomen alusrekisteriin mer-        kulkijoiden lisäksi myös muissa pohjoismaissa
17449: kittynä. Pääosan avustuksen piiriin tulevista       asuvat merenkulkijat hyväksyttäviksi avustuk-
17450: aluksista muodostaisivat lähiliikenteessä (Itä-     sen piiriin.
17451: meri, Pohjanmeri) purjehtivat alukset, jotka           Liikenneministeriön päätöksellä voitaisiin
17452: käyvät säännöllisesti Suomessa. Yksinomaan          50 000 markan enimmäismäärän puitteissa an-
17453: kotimaan satamien välisessä liikenteessä toimi-     taa tarkempia määräyksiä avustuksen määräs-
17454: vat alukset jäisivät avustuksen ulkopuolelle,       tä. Tarkoituksena on, että avustuksen määrää
17455: koska tällaiset alukset eivät elinkeinon harjoit-   voitaisiin tarvittaessa tarkistaa, jos esimerkiksi
17456: tamisen oikeudesta annetun lain 4 §:ään (332/       tärkeimmissä kilpailijamaissa tapahtunut kehi-
17457: 89) sisältyvän rannikkoliikennekiellon johdosta     tys antaa tähän aiheen. Suomen miehityskus-
17458: joudu kilpailemaan ulkomaisten alusten kans-        tannusten kehitystä suhteessa muihin pohjois-
17459: sa. Avustuksen ulkopuolelle jäisivät myös sel-      maihin tullaan liikenneministeriön toimesta
17460: laiset alukset, jotka kuljettavat ainoastaan kol-   seuraamaan erityisellä seurantatutkimuksella.
17461: mansien maiden välisiä lasteja. Tällaiset niin
17462:                                                        4 §. Käytännössä voi ilmetä, että avustuksen
17463: sanotussa cross trade-liikenteessä olevat aluk-
17464:                                                     piiriin tuleva alus on joko saanut tai on oikeu-
17465: set on siirretty pääasiallisesti purjehtimaan
17466:                                                     tettu saamaan muuta valtion avustusta tai kor-
17467: muiden halvempien lippujen alle. Cross trade-
17468:                                                     kotukea. Tämän vuoksi lainkohdassa valtuute-
17469: liikenne on katsottava lähinnä kansainväliseksi
17470:                                                     taan liikenneministeriö antamaan tarkemmat
17471: elinkeinotoiminnaksi, jonka tukemista suoran
17472:                                                     määräykset siitä, miten eri avustusmuodot so-
17473: valtion avustuksen avulla ei voida pitää perus-
17474:                                                     vitetaan yhteen. Tällä hetkellä tiedossa olevien
17475: teltuna, koska se ei suoranaisesti hyödytä Suo-
17476:                                                     avustusmuotojen osalta muut avustukset tai
17477: men ulkomaankauppaa.
17478:                                                     korkotuet ehdotetaan otettaviksi huomioon
17479:    3 §. Lainkohdassa annettaisiin tarkemmat
17480:                                                     seuraavasti:
17481: säännökset siitä, miten avustuksen määrä mi-
17482: toitetaan. Avustus mitoitettaisiin aluksella           a) jos hanke on hyväksytty pientonniston
17483: työskentelevien merenkulkijoiden mukaan si-         korkoavustukseen oikeuttavaksi hankinnaksi
17484: ten, että kutakin merenkulkijaa kohden myön-        tai jos se on hyväksytty ennen vuotta 1990
17485: nettävän avustuksen enimma1smaara olisi             luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä
17486: 50 000 markkaa vuodessa. Mainittuun 50 000          korkotukilainoista annetun lain (1015/77) mu-
17487: markan vuosiavustukseen on päädytty lähinnä         kaiseksi korkotukeen oikeuttavaksi vesikulje-
17488: Ruotsissa voimassaolevan avustuksen (70 000         tuskalustolainaksi ja jos näin saavutettu tuki
17489: kruunua) perusteella. Avustuksen suuruutta          on suurempi kuin nyt ehdotettu avustus, ei nyt
17490: määriteltäessä on määritysperusteena käytetty       ehdotettua avustusta makseta,
17491: myös merenkulkijoiden palkoista maksettujen            b) jos a-kohdassa tarkoitettu tuki on pie-
17492: tuloverojen ja sosiaaliturvamaksujen määrää.        nempi kuin nyt ehdotettu avustus, se otetaan
17493:    Merenkulkijoiden lukumäärää määrättäessä         huomioon siten, ettei avustusten yhteismäärä
17494: perustana olisi merenkulkuhallituksen vahvis-       ylitä nyt ehdotettua avustusta, ja
17495: tama turvallinen vähimmäismiehitys, joka il-           c) jos hanke on hyväksytty luottolaitosten
17496: menee alukselle annetusta miehitystodistukses-      varoista myönnettävistä eräistä korkotukilai-
17497: ta. Koska loma- ja työaikajärjestelyjen johdos-     noista annetun lain mukaiseksi vesikuljetuska-
17498: ta yhtä laivatyöpaikkaa varten tarvitaan enem-      lustolainaksi vuoden 1989 jälkeen, nyt ehdotet-
17499:                                       1990 vp. -      HE n:o 152                                     9
17500: 
17501: tua avustusta maksetaan enintään puolet ehdo-         tun sitoumuksen rikkomiseen. Takaisinmakset-
17502: tetusta määrästä.                                     tavalle avustukselle tulisi maksaa lainkohdassa
17503:    5 §. Avustuksen saaminen perustuisi aina           säänneltyä korkoa ja viivästyskorkoa.
17504: kirjalliseen hakemukseen. Hakemus osoitettai-            8 §. Tarvittaessa liikenneministeriö voisi an-
17505: siin liikenneministeriölle, joka myös olisi avus-     taa tarkempia määräyksiä lain täytäntöönpa-
17506: tukset myöntävä viranomainen. Liikenneminis-          nosta.
17507: teriön päätöksellä vahvistettaisiin avustuksen           9 §. Koska hakija joutuisi avustusta saadak-
17508: hakemista, myöntämistä, maksamista ja val-            seen toimittamaan liikenneministeriölle sellai-
17509: vontaa koskevat tarkemmat määräykset ja oh-           sia tietoja, joihin saattaa sisältyä liike- ja
17510: jeet. Tarkoituksena on, että avustuspäätöksiä         ammattisalaisuuksia, sovellettaisiin näihin tie-
17511: tehtäisiin kaksi kertaa vuodessa. Avustuksen          toihin salassapitovelvollisuutta siten kuin siitä
17512: hakemista varten laadittaisiin lomake.                on säädetty yleisten asiakirjain julkisuudesta
17513:    6 §. Koska avustuksen tavoitteena on avus-         annetussa laissa (83/51) ja sen nojalla anne-
17514: tuksen piiriin tulevan tonniston pysyttäminen         tuissa tarkemmissa säännöksissä.
17515: Suomen lipun alla, tulisi avustuksen saajan              10 §. Laki tulisi voimaan 1 päivänä tammi-
17516: sitoutua avustuksen saamisen yhteydessä toi-          kuuta 1991. Laki olisi kolmivuotinen ja sitä
17517: minnan jatkamiseen kyseisellä aluksella tai sen       sovellettaisiin vuosina 1991-93 syntyneiden
17518: tilalle hankkimallaan vastaavalla aluksella Suo-      kustannusten perusteella maksettaviin avustuk-
17519: men lipun alla vähintään kolmen vuoden ajaksi         siin.
17520: siitä kun viimeinen avustuserä on maksettu.
17521: Jos avustuksen saaja rikkoisi antamansa sitou-
17522: muksen, se joutuisi maksamaan saamansa
17523:                                                       2. Tarkemmat määräykset
17524: avustuksen takaisin, jollei erityisistä syistä toi-
17525: sin päätetä. Vastaavanlainen toiminnan jatka-
17526: missitoumus ja siihen liittyvä takaisinmaksu-            Liikenneministeriön päätöksellä annettaisiin
17527: velvollisuus on toteutettu pientonnistolle            tarkemmat määräykset eri avustusmuotojen
17528: myönnettyjen korkoavustusten osalta. Tar-             yhteensovittamisesta, avustuksen saajan sitou-
17529: kemmat määräykset sitoumuksen soveltamises-           tumisesta toiminnan jatkamiseen sekä avustuk-
17530: ta ja laajuudesta tultaisiin antamaan liikenne-       sen hakemisesta, myöntämisestä, maksamisesta
17531:                                                       ja valvonnasta. Lisäksi liikenneministeriö voisi
17532: ministeriön päätöksellä. Päätöksessä määrät-
17533: täisiin muun muassa se, minkä ajan kuluessa           antaa tarvittaessa avustuksen määrän mitoitta-
17534: avustuksen saajan on hankittava lainkohdassa          miseen ja lain käytännön soveltamiseen liitty-
17535: tarkoitettu korvaava alus, jotta välttyisi avus-      viä tarkempia määräyksiä.
17536: tuksen palauttamisvelvollisuudelta. Päätökses-
17537: sä tulisi myös ottaa kantaa siihen, voidaanko
17538: palautusvelvollisuudesta vapauttaa, jos alus          3. Voimaantulo
17539: myydään toiselle kotimaiselle yhteisölle, joka
17540: jatkaa aluksen liikennöintiä Suomen lipun alla           Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan pmva-
17541: Suomen ulkomaankaupan kuljetuksissa.                  nä tammikuuta 1991. Avustuksen maksami-
17542:    7 §. Pykälässä säädettäisiin, milloin liikenne-    seen vuonna 1991 tarvittavat määrärahat on
17543: ministeriön on määrättävä avustus joko koko-          sisällytetty vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesi-
17544: naan tai asianomaiselta osalta maksettavaksi          tykseen, jonka yhteydessä esitys on tarkoitettu
17545: takaisin. Takaisinmaksuvelvoite perustuisi aina       käsiteltäväksi.
17546: avustuksen saajan vilpilliseen käyttäytymiseen
17547: tai kieltäytymiseen luovuttamasta viranomai-            Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
17548: sille tarpeellisia tietoja taikka 6 §:ssä tarkoite-   kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
17549: 
17550: 
17551: 
17552: 
17553: 2   300426A
17554: 10                                    1990 vp. -      HE n:o 152
17555: 
17556: 
17557: 
17558: 
17559:                                                 Laki
17560:                 ulkomaanliikenteen lastialusten kilpailuedellytysten edistämisestä
17561: 
17562:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
17563: 
17564:                        1§                             Avustuksen piiriin hyväksyttävän merenkulki-
17565:    Ulkomaanliikenteen lastialusten kilpailuedel-      jan on asuttava Suomessa tai muussa pohjois-
17566: lytysten edistämiseksi voidaan myöntää valtion        maassa.
17567: tulo- ja menoarvioon varattujen määrärahojen             Kutakin aluksella työskentelevää, 1 momen-
17568: puitteissa avustusta siten kuin tässä laissa sää-     tin mukaan määräytyvää merenkulkijaa koh-
17569: detään.                                               den myönnettävän avustuksen enimmäismäärä
17570:                                                       on 50 000 markkaa vuodessa. Liikenneministe-
17571:                        2 §                            riön päätöksellä voidaan edellä mainitun enim-
17572:    Avustusta voidaan myöntää sellaiselle koti-        mäismäärän puitteissa antaa tarkempia mää-
17573: maiselle yhteisölle, joka harjoittaa laivanvarus-     räyksiä avustuksen määrästä.
17574: tustoimintaa omistamaliaan Suomen alusrekis-
17575: teriin merkityllä lastialuksella tai aluksella, jo-                         4§
17576: ka on tarkoitettu pääasiallisesti lastin kuljetta-       Liikenneministeriö antaa tarkemmat maa-
17577: miseen.                                               räykset siitä, miten tässä laissa tarkoitettu
17578:    Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on:           avustus ja alukselle mahdollisesti myönnetyt
17579:    1) että alus työllistää pääasiallisesti suoma-     tai myönnettävät muut valtion avustukset ja
17580: laisia merenkulkijoita;                               tuet sovitetaan yhteen.
17581:    2) että aluksen ikä on enintään 20 vuotta sen
17582: vuoden alkaessa, jolloin avustusta myönne-                                  5§
17583: tään; 1 päivän tammikuuta 1991 jälkeen hanki-            Avustusta haetaan kirjallisesti liikenneminis-
17584: tun aluksen ikä saa kuitenkin olla enintään 15        teriöltä, joka myös myöntää avustukset.
17585: vuotta sen vuoden alkaessa, jolloin avustusta            Liikenneministeriö antaa avustuksen hake-
17586: myönnetään; ja                                        mista, myöntämistä, maksamista ja valvontaa
17587:    3) että alus on rakennettu vähintään l C-jää-      koskevat tarkemmat määräykset ja ohjeet.
17588: maksuluokkaan.
17589:    Edellä 2 momentin 3 kohdassa mainitusta                                   6§
17590: jäämaksuluokkavaatimuksesta voidaan yksit-               Avustuksen saajan tulee sitoutua toiminnan
17591: täistapauksessa poiketa, jos siihen harkitaan         jatkamiseen kyseisellä aluksella tai sen tilalle
17592: olevan erityisen painavia syitä.                      hankkimallaan vastaavalla aluksella Suomen
17593:    Avustusta ei kuitenkaan myönnetä sellaiselle       lipun alla vähintään kolmen vuoden ajaksi siitä
17594: alukselle, joka toimii yksinomaan kotimaan            kun viimeinen avustuserä on maksettu, siten ja
17595: satamien välisessä liikenteessä tai joka kuljet-      siinä laajuudessa kuin liikenneministeriön pää-
17596: taa ainoastaan kolmansien maiden välisiä laste-       töksellä tarkemmin määrätään.
17597: ja.
17598:                                                                              7 §
17599:                        3 §                              Liikenneministeriön on määrättävä avustus
17600:    Avustusta myönnetään aluksen pääasiallista         joko kokonaan tai asianomaiselta osalta mak-
17601: liikennealuetta koskevasta miehitystodistukses-       settavaksi takaisin, jos avustuksen saaja on:
17602: ta ilmenevän merenkulkijoiden lukumäärän pe-            1) antanut avustusta hakiessaan olennaisessa
17603: rusteella kerrottuna aluksen vuorottelujärjes-        kohdassa väärän tiedon;
17604: telmää vastaavalla luvulla siten kuin liikenne-         2) salannut avustuksen myöntämiseen olen-
17605: ministeriön päätöksellä tarkemmin määrätään.          naisesti vaikuttavia seikkoja;
17606:                                     1990 vp. -      HE n:o 152                                     11
17607: 
17608: 
17609:    3) kieltäytynyt antamasta avustuksen mak-                             8§
17610: samista tai valvontaa varten tarvittavia tietoja,      Tarkempia määräyksiä tämän lain täytän-
17611: asiakirjoja tai muuta aineistoa; tai                töönpanosta antaa tarvittaessa liikenneministe-
17612:    4) käyttänyt avustuksen muuhun tarkoituk-        riö.
17613: seen kuin mihin se on myönnetty.
17614:    Liikenneministeriö voi määrätä avustuksen                              9§
17615: maksettavaksi takaisin myös siinä tapauksessa,       Salassapitovelvollisuudesta käsiteltäessä avus-
17616: että avustuksen saaja on rikkonut 6 §:ssä tar-      tushakemukseen sisältyviä tietoja on voimassa,
17617: koitetun sitoumuksen, jollei erityisistä syistä     mitä liike- ja ammattisalaisuuksien salassapitä-
17618: toisin päätetä.                                     misestä on erikseen säädetty.
17619:    Takaisin maksettavalle avustukselle on mak-
17620: settava avustuksen maksatuspäivästä lukien
17621: korkoa, joka vastaa kulloinkin voimassa ole-                             10§
17622: vaa Suomen Pankin peruskorkoa lisättynä nel-          Tämä    laki tulee voimaan          päivänä
17623: jällä prosenttiyksiköllä. Jollei maksettavaa                  kuuta 199 .
17624: määrää suoriteta asetettuna eräpäivänä, on            Tätä lakia sovelletaan vuosina 1991-93 syn-
17625: sille maksettava vuotuista viivästyskorkoa 16       tyneiden kustannusten perusteella maksettaviin
17626: prosenttia.                                         avustuksiin.
17627: 
17628: 
17629:      Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1990
17630: 
17631: 
17632:                                       Tasavallan Presidentti
17633:                                       MAUNO KOIVISTO
17634: 
17635: 
17636: 
17637: 
17638:                                                                  Liikenneministeri Ilkka Kanerva
17639:                                       1990 vp. -    HE n:o 153
17640: 
17641: 
17642: 
17643: 
17644:                                     Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain
17645:                                  ja työttömyyskassalain muuttamisesta
17646: 
17647: 
17648: 
17649: 
17650:                            ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
17651: 
17652:    Esityksessä ehdotetaan parannettavaksi työt-        Työttömyysturvalain 22 ja 26 §:n muuttami-
17653: tömien toimeentuloturvaa korottamalla työttö-       sesta aiheutuisi valtiolle vuonna 1991 noin 21
17654: myysturvan peruspäivärahaa ja poistamalla           miljoonan markan lisäkustannukset.
17655: 55-60-vuotiailta työttömiltä ansioon suhteute-         Esitys työttömyysturvalain 22 ja 26 §:n
17656: tun työttömyyspäivärahan enimmäismaksuaika          muuttamisesta liittyy talous- ja tulopoliittiseen
17657: siten, että työttömyysturvan ansioturvaa mak-       kokonaisratkaisuun vuosille 1990-1991 ja val-
17658: setaan 55-60-vuotiaalle työttömälle 500 päi-        tion tulo- ja menoarvioesitykseen vuodelle
17659: vän enimmäisajan lisäksi enintään sen kalente-      1991.
17660: rikuukauden loppuun, jonka aikana hän täyt-            Ehdotus työttömyysmyysturvalain muutta-
17661: tää 60 vuotta. Lisäksi ehdotetaan, että työttö-     misesta on tarkoitettu tulemaan voimaan 1
17662: myyskassalakiin lisättäisiin työvoimapoliittises-   päivänä tammikuuta 1991, kuitenkin siten, että
17663: ta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaisen        22 §:n 1 momentti tulisi voimaan 1 päivänä
17664: koulutustuen ansio-osan rahoitusta koskevat         heinäkuuta 1991. Ehdotus työttömyyskassalain
17665: säännökset.                                         muuttamisesta on tarkoitettu tulemaan voi-
17666:                                                     maan 1 päivänä tammikuuta 1991.
17667: 
17668: 
17669: 
17670: 
17671:                                           PERUSTELUT
17672: 
17673: 1. Työttömyysturvalaki                              nekseen 1991, peruspäiväraha on 1 päivästä
17674:                                                     heinäkuuta 1991 alkaen 116 markkaa päivältä.
17675:    Työttömyysturvalain 22 §:n        momentin          Työttömyysturvalain (602/84) 26 §:n 1 mo-
17676: (535/90) mukaan peruspäivärahan täysi määrä         mentin mukaan ansioon suhteutettua päivära-
17677: on 97 markkaa päivältä. Mainittua markka-           haa maksetaan enintään 500 työttömyyspäiväl-
17678: määrää on viimeksi tarkistettu työttömyystur-       tä neljän peräkkäisen kalenterivuoden aikana.
17679: valain 25 § :n nojalla annetulla asetuksella        Pykälän 3 momentin mukaan voidaan henki-
17680: (538/90) 1 päivästä heinäkuuta 1990 alkaen          lölle, joka on täyttänyt 55 vuotta ennen enim-
17681: 105 markkaan. Työttömien toimeentulon pa-           mäisajan täyttymistä, maksaa ansioon suhteu-
17682: rantamiseksi ehdotetaan peruspäiväraha koro-        tettua päivärahaa lisäksi enintään 400 päivältä.
17683: tettavaksi 108 markkaan 1 päivästä heinäkuuta          Ikääntyneiden pitkäaikaisesti työttömien toi-
17684: 1991. Sanottu markkamäärä vastaisi vuoden           meentulon parantamiseksi ehdotetaan, että
17685: 1990 ensimmäisen neljänneksen tasoa. Näin           henkilölle, joka on täyttänyt 55 vuotta ennen
17686: ollen markkamäärää tarkistetaan työttömyys-         enimmäisajan täyttymistä, voitaisiin maksaa
17687: turvalain 25 §:n nojalla palkkatason nousua         ansioon suhteutettua päivärahaa 500 päivän
17688: vastaavasti. Jos palkkatason arvioidaan nouse-      enimmäisajan lisäksi enintään sen kalenteri-
17689: van 7 prosenttia I neljänneksestä 1990 I neljän-    kuukauden loppuun, jonka aikana hän täyttää
17690: 
17691: 301104M
17692: 2                                     1990 ·vp. -    HE n:o 153
17693: 
17694: 60 vuotta. Voimaantulosäännöksen mukaan 60           työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta anne-
17695: vuotta täyttäneelle henkilölle, joka lain voi-       tun lain mukaisten ansiotukien ansio-osiin.
17696: maan tullessa saa 26 §:n 3 momentissa tarkoi-        Ansio-osan valtionosuuden ja keskuskassan tu-
17697: tettuja 500 päivän jälkeen maksettavia lisäpäi-      kimaksun suuruudesta ehdotetaan säädettäväk-
17698: viä, maksetaan sanottuja lisäpäiviä enintään         si työttömyyskassalain 25 ja 30 § :ssä siten, että
17699: 400 päivältä.                                        valtionosuus olisi 48 prosenttia ja keskuskas-
17700:    Laissa olevien useiden indeksisarjojen pois-      san tukimaksu 47 prosenttia.
17701: tamiseksi ehdotetaan todettavaksi, että työttö-
17702: myysturvalain 25 §:n nojalla työttömyysturva-
17703: etuuksien korottamisesta 15 päivänä kesäkuuta        3. Esityksen taloudelliset vaiku-
17704: 1990 annetulla asetuksella tar kistetut 14 §: n 1,      tukset
17705: 3 ja 4 momentin, 19 §:n 1 momentin, 21 §:n 2
17706: momentin ja 24 §:n markkamäärät vastaavat               Peruspäivärahan korottamisesta aiheutuvat
17707: vuoden 1990 ensimmäisen neljänneksen tasoa.          lisäkustannukset olisivat vuonna 1991 noin 28
17708:                                                      miljoonaa markkaa. Valtion rahoittaman pe-
17709:                                                      rusturvan osuus kustannuksista olisi noin 18
17710: 2. Työttömyyskassalaki                               miljoonaa markkaa. Ansioturvan lisäkustan-
17711:                                                      nukset olisivat noin 10 miljoonaa markkaa,
17712:    Työvoimapoliittisesta     aikuiskoulutuksesta     josta valtion osuus olisi noin 5 miljoonaa
17713: annetun lain (763/90) 4 §:n 1 momentin mu-           markkaa. Työnantajien osuus on 47 OJo ja työt-
17714: kaan sanotussa laissa tarkoitettujen opintoso-       tömyyskassojen osuus 5 OJo. Vuositasolla edellä
17715: siaalisten etuuksien myöntämisestä ja maksa-         mainitut markkamäärät olisivat kaksinkertai-
17716: misesta huolehtivat lain voimaantulosta 1 päi-       set. Enimmäisajan poistamisesta ansioturvassa
17717: västä tammikuuta 1991 alkaen kansaneläke-            55-60-vuotiailta työttömiltä aiheutuvat lisä-
17718: laitos ja työttömyyskassat. Kansaneläkelaitos        kustannukset olisivat vuositasolla noin 16 mil-
17719: maksaa koulutustuen perustuen ja työttömyys-         joonaa markkaa, josta valtion osuus olisi noin
17720: kassat koulutustuen ansiotuen. Tämän vuoksi          8 miljoonaa markkaa. Työnantajien osuus on
17721: ehdotetaan työttömyyskassalain 1 §:n 1 mo-           47 OJo ja työttömyyskassojen osuus 5 OJo. Enim-
17722: mentissa (1008/84) säädettyä työttömyyskassan        mäisajan poistamisesta 55-60-vuotiailta työt-
17723: tehtävää laajennettavaksi siten, että kassan         tömiltä aiheutuisi säästöä perusturvassa vuosi-
17724: tarkoituksena olisi myös koulutustuen ansio-         tasolla noin 10 miljoonaa markkaa. Työvoima-
17725: tuen ja siihen liittyvien muiden opintososiaalis-    poliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain
17726: ten etuuksien maksaminen jäsenilleen. Vastaa-        muuttamisesta eduskunnalle annettavan esityk-
17727: vasti ehdotetaan työttömyyskassalain 23 §: ää        sen mukaan ansiotuen ansio-osien valtionosuu-
17728: muutettavaksi siten, että työttömyyskassan va-       det maksetaan valtion tulo- ja menoarviossa
17729: roja voisi käyttää myös sanottujen etuuksien         työministeriön hallinnonalan pääluokassa tar-
17730: suorittamiseen.                                      koitukseen osoitettavalla määrärahalla.
17731:    Hallitus antaa erikseen eduskunnalle esityk-
17732: sen työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta
17733: annetun lain muuttamisesta (hall.es.       /1990     4. Voimaantulo
17734: vp.) siten, että perustuki, lapsikorotukset, an-
17735: siotuen perusosa ja ansio-osan valtionosuus,           Laki työttömyysturvalain muuttamisesta eh-
17736: erityistuki ja ylläpitokorvaukset maksetaan          dotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammi-
17737: valtion varoista tulo- ja menoarviossa työmi-        kuuta 1991, kuitenkin siten, että 22 §:n 1
17738: nisteriön hallinnonalan pääluokassa tarkoituk-       momentti tulisi voimaan 1 päivänä heinäkuuta
17739: seen osoitetulla määrärahalla. Ansiotuen an-         1991.
17740: sio-osan rahoituksesta säädetään työttömyys-           Laki työttömyyskassalain muuttamisesta eh-
17741: kassalaissa.                                         dotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammi-
17742:    Tämän vuoksi ehdotetaan työttömyyskassa-          kuuta 1991.
17743: lain 27 §:n 2 momentti (227 /87) kumottavaksi
17744: tarpeettomana. Lisäksi ehdotetaan työttömyys-           Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
17745: kassalain 24 §:ää muutettavaksi siten, että val-     kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
17746: tionosuus kohdistuisi myös kassan maksamiin          set:
17747:                                       1990 vp. -    HE n:o 153                                       3
17748: 
17749: 
17750: 1.
17751:                                               Laki
17752:                                 työttömyysturvalain muuttamisesta
17753: 
17754:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
17755:   muutetaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyysturvalain (602/84) 14 §:n 1, 3 ja 4
17756: momentti, 19 §:n 1 momentti, 21 §:n 2 momentti, 22 §:n 1 momentti, 24 §ja 26 §:n 3 momentti,
17757:   sellaisina kuin niistä ovat 14 §:n 1 ja 4 momentti sekä 26 §:n 3 momentti 27 päivänä
17758: helmikuuta 1987 annetussa laissa (226/87), 19 §:n 1 momentti 9 päivänä helmikuuta 1990
17759: annetussa laissa (98/90), 21 §:n 2 momentti 20 päivänä tammikuuta 1989 annetussa laissa (69/89)
17760: ja 22 §:n 1 momentti 15 päivänä kesäkuuta 1990 annetussa laissa (535/90), seuraavasti:
17761: 
17762:                       14 §                          muslain 39 a §:n mukaisesti muutettu osa-
17763:                                                     aikaiseksi, hänellä on oikeus soviteltuon työt-
17764:         Peruspäivärahan tarveharkinta               tömyyspäivärahaan siten, että päiväraha ja 75
17765:    Taloudellisen tuen tarvetta harkittaessa ote-    prosenttia osa-aikatyöstä saadun palkan siitä
17766: taan huomioon henkilön omat tulot kokonaan          osasta, joka ylittää 700 markkaa, voivat kuu-
17767: ja hänen puolisonsa tulot 280 markkaa ylittä-       kaudessa yhteensä nousta määrään, joka päi-
17768: vältä osalta kuukaudessa lukuun ottamatta           värahana muutoin olisi voitu maksaa.
17769: lapsilisää, lasten kotihoidon tuen perusasaa ja
17770: sisaruskorotusta, asumistukea, sotilasavustus-
17771: ta, sotilasvammalain (404/48) mukaista elin-                             21 §
17772: korkoa ja täydennyskorkoa, rintamasotilas-                             Sivutyö
17773: eläkelain (119/77) mukaista rintamasotilas-
17774: eläkettä, perhe-eläkelain (38/69) mukaista lisä-       Työttömyyspäivärahaa maksettaessa otetaan
17775: osaa, sosiaalihuoltolain (710/82) mukaista toi-     sivutyöstä saatu palkka ja muu työtulo huo-
17776: meentulotukea sekä vian, vamman tai haitan          mioon siten, että päiväraha ja 75 prosenttia
17777: perusteella maksettavaa erityisten kustannusten     palkka- tai muun työtulon siitä osasta, joka
17778: korvausta.                                          ylittää 700 markkaa, voivat kuukaudessa yh-
17779:                                                     teensä nousta perusturvassa henkilön täysimää-
17780:    Jäljempänä 22 §:n 1 momentissa ja 24 §:ssä       räisen peruspäivärahan määrään tai ansiotur-
17781: tarkoitetun täysimääräisen peruspäivärahan          vassa määrään, joka hänelle ansioon suhteutet-
17782: kuukautta kohti lasketusta määrästä vähenne-        tuna päivärahana muutoin olisi voitu maksaa.
17783: tään huoltovelvollisella 75 prosenttia siitä 1 ja
17784: 2 momentin mukaisesti määrätystä tulojen
17785: osasta, joka ylittää 5 150 markkaa kuukaudes-                            22 §
17786: sa. Yksinäisellä henkilöllä vähennetään vastaa-
17787: vasti 75 prosenttia siitä 1 ja 2 momentin                     Peruspäivärahan suuruus
17788: mukaisesti määrätystä tulojen osasta, joka ylit-      Peruspäivärahan täysi määrä on 108 mark-
17789: tää kaksi kolmasosaa huoltovelvollisen edellä       kaa päivältä.
17790: mainitusta tulorajasta. Yksinäisen henkilön tu-
17791: loraja korotetaan lähimpään kymmeneen
17792: markkaan.
17793:    Huoltovelvollisen 3 momentissa tarkoitettua                          24 §
17794: tulorajaa korotetaan 400 markalla jokaisen
17795:                                                                     Lapsikorotus
17796: huollettavan alle 18-vuotiaan lapsen osalta.
17797:                                                       Työttömyyspäivärahan saajalle, jolla on
17798:                                                     huollettavanaan 18 vuotta nuorempi lapsi,
17799:                       19 §                          maksetaan päiväraha korotettuna lapsikoro-
17800:        Osa-aikatyön vastaanottaminen                tuksella, jonka suuruus yhdestä lapsesta on 22
17801:                                                     markkaa, kahdesta lapsesta yhteensä 32 mark-
17802:   Kun työtön henkilö ottaa vastaan osa-aika-        kaa ja kolmesta tai useammasta lapsesta yh-
17803: työtä tai kun työntekijän työsuhde on työsopi-      teensä 41 markkaa.
17804: 4                                   1990 vp. -    HE n:o 153
17805: 
17806:                      26 §                         kuuta 1991, kuitenkin siten, että 22 §:n 1
17807:             Päivärahakauden kesto                 momentti tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta
17808:                                                   1991.
17809:   Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädet-       Tämän lain 14 §:n 1, 3 ja 4 momentissa,
17810: ty neljän peräkkäisen kalenterivuoden aikana      19 §:n 1 momentissa, 21 §:n 2 momentissa,
17811: maksettavasta enimmäismäärästä, voidaan           22 §:n 1 momentissa ja 24 §:ssä säädetyt mark-
17812: henkilölle, joka on täyttänyt 55 vuotta ennen     kamäärät vastaavat vuoden 1990 ensimmäisen
17813: enimmäisajan täyttymistä, maksaa ansioon          neljänneksen tasoa.
17814: suhteutettua päivärahaa lisäksi enintään sen        Jos 60 vuotta täyttänyt henkilö tämän lain
17815: kalenterikuukauden loppuun, jonka aikana          voimaan tullessa saa 26 §:n 3 momentissa tar-
17816: hän täyttää 60 vuotta.                            koitettuja 500 päivän enimmäisajan lisäksi
17817:                                                   maksettavia lisäpäiviä, maksetaan hänelle sa-
17818:                                                   nottuja lisäpäiviä enintään 400 päivältä.
17819:     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
17820: 
17821: 
17822: 
17823: 
17824: 2.
17825:                                              Laki
17826:                               työttömyyskassalain muuttamisesta
17827: 
17828:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
17829:   kumotaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyyskassalain (603/84) 27 §:n 2 momentti
17830: sellaisena kuin se on 27 päivänä helmikuuta 1987 annetussa laissa (227 /87), sekä           '
17831:   muutetaan 1 §:n 1 momentti, 23 §, 24 §:n 2 momentti, 25 §:n otsikko ja 2 momentti sekä
17832: 30 §:n otsikko ja 2 momentti,
17833:   sellaisina kuin niistä ovat 1 §:n 1 momentti, 23 §, 24 §:n 2 momentti, 25 §:n 2 momentti ja
17834: 30 §:n 2 momentti 28 päivänä joulukuuta 1984 annetussa laissa (1008/84), seuraavasti:
17835: 
17836:                       1§                                               24 §
17837:      Työttömyyskassan tehtävä ja toimialue                   Oikeus valtionosuuteen
17838:    Työttömyyskassa on keskinäisen vastuun pe-
17839: rusteella toimiva yhteisö, jonka tarkoituksena      Valtionosuus kohdistuu kassan maksamiin
17840: on työttömyysturvalaissa (602/84) tarkoitetun     työttömyyspäivärahoihin, työvoimapoliittisesta
17841: ansioturvan ja työvoimapoliittisesta aikuiskou-   aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaisten
17842: lutuksesta annetun lain (763/90) mukaisen an-     ansiotukien ansio-osiin ja hallintokuluihin.
17843: siotuen sekä siihen liittyvien muiden opintoso-   Ansiotuen ansio-osaan kohdistuva valtion-
17844: siaalisten etuuksien järjestäminen jäsenilleen.   osuus maksetaan 1 momentissa mainitusta
17845:                                                   edellytyksestä huolimatta aina täysimääräise-
17846:                                                   nä.
17847:                      23 §
17848:           Kassan varojen käyttäminen
17849:                                                                        25 §
17850:   Työttömyyskassan varoja ei saa käyttää
17851: muihin tarkoituksiin kuin työttömyysturvalain              Valtionosuus päivärahoista ja
17852: perusteella maksettavien työttömyyspäiväraho-                ansiotuen ansio-osista
17853: jen, työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta
17854: annetun lain mukaisten ansiotukien ja muiden        Valtionosuus työvoimapoliittisesta aikuis-
17855: opintososiaalisten etuuksien sekä tarpeellisten   koulutuksesta annetun lain mukaisen ansiotuen
17856: hallintokulujen suorittamiseen.                   ansio-osaan on 48 prosenttia.
17857:                                 1990 vp. -     HE n:o 153                                    5
17858: 
17859:                  30 §                         sesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukai-
17860:   Keskuskassan osuus päivärahoista ja         sen ansiotuen ansio-osaan on 47 prosenttia.
17861:          ansiotuen ansio-osista
17862:                                                 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
17863: Keskuskassan tukimaksu työvoimapoliitti-      kuuta 1991.
17864: 
17865: 
17866:  Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1990
17867: 
17868: 
17869:                                 Tasavallan Presidentti
17870:                                 MAUNO KOIVISTO
17871: 
17872: 
17873: 
17874: 
17875:                                              Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
17876: 6                                     1990 vp. -    HE n:o 153
17877: 
17878:                                                                                                 Liite
17879: 
17880: 
17881: 
17882: 1.
17883:                                               Laki
17884:                                työttömyysturvalain muuttamisesta
17885: 
17886:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
17887:   muutetaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyysturvalain (602/84) 14 §:n 1, 3 ja 4
17888: momentti, 19 §:n 1 momentti, 21 §:n 2 momentti, 22 §:n 1 momentti, 24 §ja 26 §:n 3 momentti,
17889:   sellaisina kuin niistä ovat 14 §:n 1 ja 4 momentti sekä 26 §:n 3 momentti 27 päivänä
17890: helmikuuta 1987 annetussa laissa (226/87), 19 §:n 1 momentti 9 päivänä helmikuuta 1990
17891: annetussa laissa (98/90), 21 §:n 2 momentti 20 päivänä tammikuuta 1989 annetussa laissa (69/89)
17892: ja 22 §:n 1 momentti 15 päivänä kesäkuuta 1990 annetussa laissa (535/90), seuraavasti:
17893: 
17894: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
17895:                     14 §                                                 14 §
17896:        Peruspäivärahan tarveharkinta                        Peruspäivärahan tarveharkinta
17897:    Taloudellisen tuen tarvetta harkittaessa ote-       Taloudellisen tuen tarvetta harkittaessa ote-
17898: taan huomioon henkilön omat tulot kokonaan          taan huomioon henkilön omat tulot kokonaan
17899: ja hänen puolisonsa tulot 190 markkaa ylittä-       ja hänen puolisonsa tulot 280 markkaa ylittä-
17900: vältä osalta kuukaudessa lukuun ottamatta           vältä osalta kuukaudessa lukuun ottamatta
17901: lapsilisää, lasten kotihoidon tuen perusosaa ja     lapsilisää, lasten kotihoidon tuen perusosaa ja
17902: sisaruskorotusta, asumistukea, sotilasavustus-      sisaruskorotusta, asumistukea, sotilasavustus-
17903: ta, sotilasvammalain (404/48) mukaista elin-        ta, sotilasvammalain (404/48) mukaista elin-
17904: korkoa ja täydennyskorkoa, rintamasotilas-          korkoa ja täydennyskorkoa, rintamasotilas-
17905: eläkelain (119/77) mukaista rintamasotilas-         eläkelain (119/77) mukaista rintamasotilas-
17906: eläkettä, perhe-eläkelain (38/69) mukaista lisä-    eläkettä, perhe-eläkelain (38/69) mukaista lisä-
17907: osaa, sosiaalihuoltolain (710/82) mukaista toi-     osaa, sosiaalihuoltolain (710/82) mukaista toi-
17908: meentulotukea sekä vian, vamman tai haitan          meentulotukea sekä vian, vamman tai haitan
17909: perusteella maksettavaa erityisten kustannusten     perusteella maksettavaa erityisten kustannusten
17910: korvausta.                                          korvausta.
17911: 
17912:    Jäljempänä 22 §:n 1 momentissa ja 24 §:ssä          Jäljempänä 22 §:n 1 momentissa ja 24 §:ssä
17913: tarkoitetun täysimääräisen peruspäivärahan          tarkoitetun täysimääräisen peruspäivärahan
17914: kuukautta kohti lasketusta määrästä vähenne-        kuukautta kohti lasketusta määrästä vähenne-
17915: tään huoltovelvollisella 75 prosenttia siitä 1 ja   tään huoltovelvollisella 75 prosenttia siitä 1 ja
17916: 2 momentin mukaisesti määrätystä tulojen            2 momentin mukaisesti määrätystä tulojen
17917: osasta, joka ylittää 3 500 markkaa kuukaudes-       osasta, joka ylittää 5 150 markkaa kuukaudes-
17918: sa. Yksinäisenä henkilöllä vähennetään vastaa-      sa. Yksinäisellä henkilöllä vähennetään vastaa-
17919: vasti 75 prosenttia siitä 1 ja 2 momentin           vasti 75 prosenttia siitä 1 ja 2 momentin
17920: mukaisesti määrätystä tulojen osasta, joka ylit-    mukaisesti määrätystä tulojen osasta, joka ylit-
17921: tää kaksi kolmasosaa huoltovelvollisen edellä       tää kaksi kolmasosaa huoltovelvollisen edellä
17922: mainitusta tulorajasta. Yksinäisen henkilön tu-     mainitusta tulorajasta. Yksinäisen henkilön tu-
17923: loraja korotetaan lähimpään kymmeneen               loraja korotetaan lähimpään kymmeneen
17924: markkaan.                                           markkaan.
17925:    Huoltovelvollisen 3 momentissa tarkoitettua         Huoltovelvollisen 3 momentissa tarkoitettua
17926: tulorajaa korotetaan 400 markalla jokaisen          tulorajaa korotetaan 590 markalla jokaisen
17927: huollettavan alle 18-vuotiaan lapsen osalta.        huollettavan alle 18-vuotiaan lapsen osalta.
17928:                                      1990 vp. -      HE n:o 153                                7
17929: 
17930: Voimassa oleva laki                               Ehdotus
17931: 
17932:                       19 §                                             19 §
17933:        Osa-aikatyön vastaanottaminen                      Osa-aikatyön vastaanottaminen
17934:   Kun työtön henkilö ottaa vastaan osa-aika-        Kun työtön henkilö ottaa vastaan osa-aika-
17935: työtä tai kun työntekijän työsuhde on työsopi-    työtä tai kun työntekijän työsuhde on työsopi-
17936: muslain 39 a §:n mukaisesti muutettu osa-         muslain 39 a §:n mukaisesti muutettu osa-
17937: aikaiseksi, hänellä on oikeus soviteltuun työt-   aikaiseksi, hänellä on oikeus soviteltuun työt-
17938: tömyyspäivärahaan siten, että päiväraha ja 75     tömyyspäivärahaan siten, että päiväraha ja 75
17939: prosenttia osa-aikatyöstä saadun palkan siitä     prosenttia osa-aikatyöstä saadun palkan siitä
17940: osasta, joka ylittää 650 markkaa, voivat kuu-     osasta, joka ylittää 700 markkaa, voivat kuu-
17941: kaudessa yhteensä nousta määrään, joka päi-       kaudessa yhteensä nousta määrään, joka päi-
17942: värahana muutoin olisi voitu maksaa.              värahana muutoin olisi voitu maksaa.
17943: 
17944: 
17945:                                               21 §
17946:                                              Sivutyö
17947: 
17948:   Työttömyyspäivärahaa maksettaessa otetaan          Työttömyyspäivärahaa maksettaessa otetaan
17949: sivutyöstä saatu palkka ja muu työtulo huo-       sivutyöstä saatu palkka ja muu työtulo huo-
17950: mioon siten, että päiväraha ja 75 prosenttia      mioon siten, että päiväraha ja 75 prosenttia
17951: palkka- tai muun työtulon siitä osasta, joka      palkka- tai muun työtulon siitä osasta, joka
17952: ylittää 650 markkaa, voivat kuukaudessa yh-       ylittää 700 markkaa, voivat kuukaudessa yh-
17953: teensä nousta perusturvassa henkilön täysimää-    teensä nousta perusturvassa henkilön täysimää-
17954: räisen peruspäivärahan määrään tai ansiotur-      räisen peruspäivärahan määrään tai ansiotur-
17955: vassa määrään, joka hänelle ansioon suhteutet-    vassa määrään, joka hänelle ansioon suhteutet-
17956: tuna päivärahana muutoin olisi voitu maksaa.      tuna päivärahana muutoin olisi voitu maksaa.
17957: 
17958: 
17959:                     22 §                                              22 §
17960:           Peruspäivärahan suuruus                           Peruspäivärahan suuruus
17961:   Peruspäivärahan täysi määrä on 97 markkaa         Peruspäivärahan täysi määrä on 108 mark-
17962: päivältä.                                         kaa päivältä.
17963: 
17964: 
17965:                     24 §                                              24 §
17966:                 Lapsikorotus                                      Lapsikorotus
17967:   Työttömyyspäivärahan saajalle, jolla on            Työttömyyspäivärahan saajalle, jolla on
17968: huollettavanaan 18 vuotta nuorempi lapsi,         huollettavanaan 18 vuotta nuorempi lapsi,
17969: maksetaan päiväraha korotettuna lapsikoro-        maksetaan päiväraha korotettuna lapsikoro-
17970: tuksella, jonka suuruus yhdestä lapsesta on 15    tuksella, jonka suuruus yhdestä lapsesta on 22
17971: markkaa, kahdesta lapsesta yhteensä 22 mark-      markkaa, kahdesta lapsesta yhteensä 32 mark-
17972: kaa ja kolmesta tai useammasta lapsesta yh-       kaa ja kolmesta tai useammasta lapsesta yh-
17973: teensä 28 markkaa.                                teensä 41 markkaa.
17974: 
17975:                                               26 §
17976:                                     Päivärahakauden kesto
17977: 
17978:   Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädet-       Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädet-
17979: ty neljän peräkkäisen kalenterivuoden aikana      ty neljän peräkkäisen kalenterivuoden aikana
17980: 8                                  1990 vp. -    HE n:o 153
17981: 
17982: Voimassa oleva laki                              Ehdotus
17983: 
17984: maksettavasta enimmäismäärästä, voidaan          maksettavasta enimmäismäärästä, voidaan
17985: henkilölle, joka on täyttänyt 55 vuotta ennen    henkilölle, joka on täyttänyt 55 vuotta ennen
17986: enimmäisajan täyttymistä, maksaa ansioon         enimmäisajan täyttymistä, maksaa ansioon
17987: suhteutettua päivärahaa lisäksi enintään 400     suhteutettua päivärahaa lisäksi enintään sen
17988: päivältä.                                        kalenterikuukauden loppuun, jonka aikana
17989:                                                  hän täyttää 60 vuotta.
17990: 
17991: 
17992:                                                    Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
17993:                                                  kuuta 1991, kuitenkin siten, että 22 §:n 1
17994:                                                  momentti tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta
17995:                                                  1991.
17996:                                                    Tämän lain 14 §:n 1, 3 ja 4 momentissa,
17997:                                                  19 §:n 1 momentissa, 21 §:n 2 momentissa,
17998:                                                  22 §:n 1 momentissa ja 24 §:ssä säädetyt mark-
17999:                                                  kamäärät vastaavat vuoden 1990 ensimmäisen
18000:                                                  neljänneksen tasoa.
18001:                                                    Jos 60 vuotta täyttänyt henkilö tämän lain
18002:                                                  voimaan tullessa saa 26 §:n 3 momentissa tar-
18003:                                                  koitettuja 500 päivän enimmäisajan lisäksi
18004:                                                  maksettavia lisäpäiviä, maksetaan hänelle sa-
18005:                                                  nottuja lisäpäiviä enintään 400 päivältä.
18006: 
18007: 
18008: 
18009: 
18010: 2.
18011:                                              Laki
18012:                               työttömyyskassalain muuttamisesta
18013: 
18014:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
18015:   kumotaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyyskassalain (603/84) 27 §:n 2 momentti,
18016: sellaisena kuin se on 27 päivänä helmikuuta 1987 annetussa laissa (227 /87), sekä
18017:   muutetaan 1 §:n 1 momentti, 23 §, 24 §:n 2 momentti, 25 §:n otsikko ja 2 momentti sekä
18018: 30 §:n otsikko ja 2 momentti,
18019:   sellaisina kuin niistä ovat 1 §:n 1 momentti, 23 §, 24 §:n 2 momentti, 25 §:n 2 momentti ja
18020: 30 §:n 2 momentti 28 päivänä joulukuuta 1984 annetussa laissa (1008/84), seuraavasti:
18021: 
18022: Voimassa oleva laki                              Ehdotus
18023:                       1§                                               1§
18024:      Työttömyyskassan tehtävä ja toimialue          Työttömyyskassan tehtävä ja toimialue
18025:    Työttömyyskassa on keskinäisen vastuun pe-       Työttömyyskassa on keskinäisen vastuun pe-
18026: rusteella toimiva yhteisö, jonka tarkoituksena   rusteella toimiva yhteisö, jonka tarkoituksena
18027: on työttömyysturvalaissa (602/84) tarkoitetun    on työttömyysturvalaissa (602/84) tarkoitetun
18028: ansioturvan ja työllisyyskoulutuksesta annetun   ansioturvan ja työvoimapoliittisesta aikuiskou-
18029: lain (31/76) mukaisen koulutustuen järjestämi-   lutuksesta annetun lain (763190) mukaisen an-
18030: nen jäsenilleen siltä osin kuin koulutustuki     siotuen sekä siihen liittyvien muiden opintoso-
18031: maksetaan ansioon suhteutettuna.                 siaalisten etuuksien järjestäminen jäsenilleen.
18032:                                        1990 vp. -       HE n:o 153                                 9
18033: 
18034: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
18035:                        23 §                                               23 §
18036:          Kassan varojen käyttäminen                            Kassan varojen käyttäminen
18037:   Työttömyyskassan varoja ei saa käyttää               Työttömyyskassan varoja ei saa käyttää
18038: muihin tarkoituksiin kuin työttömyysturvalain        muihin tarkoituksiin kuin työttömyysturvalain
18039: perusteella maksettavien työttömyyspäiväraho-        perusteella maksettavien työttömyyspäiväraho-
18040: jen ja tarpeellisten hallintokulujen sekä työlli-    jen, työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta
18041: syyskoulutuksesta annetun lain mukaisen kou-         annetun lain mukaisten ansiolukien ja muiden
18042: lutustuen suorittamiseen siltä osin kuin koulu-      opintososiaalisten etuuksien sekä tarpeellisten
18043: tustukea maksetaan ansioon suhteutettuna.            hallintokulujen suorittamiseen.
18044: 
18045:                                                  24 §
18046:                                        Oikeus valtionosuuteen
18047:   Valtionos•.1us kohdistuu kassan maksamiin            Valtionosuus kohdistuu kassan maksamiin
18048: työttömyyspäivärahoihin ja hallintokuluihin          työttömyyspäivärahoihin, työvoimapoliittisesta
18049: sekä työllisyyskoulutuksesta annetun lain mu-        aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaisten
18050: kaiseen koulutustukeen siltä osin kuin sitä          ansiolukien ansio-osiin ja hallintokuluihin.
18051: maksetaan ansioon suhteutettuna ja sen hallin-       Ansiotuen ansio-osaan kohdistuva valtion-
18052: tokuluihin edellä mainittuja hallintokuluja vas-     osuus maksetaan 1 momentissa mainitusta
18053: taavasti. Koulutustukeen kohdistuva valtion-         edellytyksestä huolimatta aina täysimääräise-
18054: osuus maksetaan 1 momentissa mainitusta              nä.
18055: edellytyksestä huolimatta aina täysimääräise-
18056: nä.
18057: 
18058:                        25 §                                               25 §
18059:             Valtionosuus päivärahoista                         Valtionosuus päivärahoista ja
18060:                                                                  ansiotuen ansio-osista
18061:   Valtionosuus koulutustukeen siltä osin kuin          Valtionosuus työvoimapoliittisesta aikuis-
18062: se maksetaan ansioon suhteutettuna on 48             koulutuksesta annetun lain mukaisen ansiotuen
18063: prosenttia. Koulutustuen valtionosuuden mak-         ansio-osaan on 48 prosenttia.
18064: samisesta säädetään erikseen asetuksella.
18065: 
18066: 
18067: 
18068: 
18069:                                                  27 §
18070:                                     Valtionosuuden maksaminen
18071: 
18072:     Työvoimaministeriö perii sosiaali- ja terveys-      (2 mom. kumotaan)
18073: ministeriöitä puolivuosittain ammatillisten
18074: kurssikeskusten maksamien työllisyyskoulutuk-
18075: sesta annetun lain (31 /76) mukaisen koulutus-
18076: tuen ansioon suhteutettujen lisätukien määrät.
18077: Sosiaali- ja terveysministeriö perii 29 §;ssä tar-
18078: koitetulta työttömyyskassojen keskuskassa/ta
18079: ja työttömyyskassoi/ta niiden osuudet lisätues-
18080: ta.
18081: 2 301104M
18082:                                     1990 vp. -    HE n:o 153
18083: 
18084: Voimassa oleva laki                               Ehdotus
18085:                       30 §                                            30 §
18086:       Keskuskassan osuus päivärahoista                Keskuskassan osuus päivärahoista ja
18087:                                                              ansiotuen ansio-osista
18088: 
18089:    Keskuskassan tukimaksu työllisyyskoulutuk-       Keskuskassan tukimaksu työvoimapoliitti-
18090: sesta annetun lain mukaiseen koulutustukeen       sesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukai-
18091: siltä osin kuin se maksetaan ansioon suhteutet-   sen ansiotuen ansio-osaan on 47 prosenttia.
18092: tuna on 47 prosenttia. Koulutustukeen kohdis-
18093: tuvan tukimaksun maksamisesta säädetään
18094: asetuksella.
18095:                                                     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
18096:                                                   kuuta 1991.
18097:                                      1990 vp. -      HE n:o 154
18098: 
18099: 
18100: 
18101: 
18102:                                       Hallituksen esitys Eduskunnalle oikeudenkäymiskaaren pöy-
18103:                                   täkirjaa ja tuomiota koskevien säännösten uudistamisesta riita-
18104:                                   asioissa
18105: 
18106: 
18107: 
18108: 
18109:                            ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
18110: 
18111:    Esityksessä ehdotetaan oikeudenkäymiskaa-         kutsuttaisiin tuomioksi. Rikosasiassa käräjäoi-
18112: reen otettaviksi säännökset käräjäoikeudessa         keuden tuomio sisältyisi edelleen asiassa laadit-
18113: riita-asioissa laadittavasta pöytäkirjasta ja tuo-   tavaan pöytäkirjaan. Sen sijaan esityksessä
18114: miosta. Esitys liittyy riita-asioiden oikeuden-      ehdotetaan, että riita-asiassa tuomio laadittai-
18115: käyntimenettelyn uudistamista koskevaan esi-         siin pöytäkirjasta erilliseksi asiakirjaksi. Esi-
18116: tykseen joka edellyttää myös pöytäkirjaa ja          tykseen sisältyvät lisäksi yksityiskohtaiset sään-
18117: tuomiota koskevien säännösten uudistamista.          nökset riita-asiassa annettavasta tuomiosta ja
18118: Säännöksillä pyritään siihen, että riita-asioissa    sen laatimisesta.
18119: tehtävä työ painottuisi entistä enemmän itse
18120: asian ratkaisemiseen ja tuomion tai päätöksen
18121: laatimiseen.                                           Uudistus on tarkoitus saattaa voimaan sa-
18122:    Esityksessä ehdotetaan, että tuomioistuimen       manaikaisesti riita-asioiden oikeudenkäyntime-
18123: pääasiaratkaisua sekä riita- että rikosasiassa       nettelyn uudistamisen kanssa.
18124: 
18125: 
18126: 
18127: 
18128: 300951V
18129: 2                                                                      1990 vp. -               HE n:o 154
18130: 
18131: 
18132: 
18133: 
18134:                                                                         SISÄLLYSLUETTELO
18135: 
18136:                                                                                          Sivu                                                            Sivu
18137:      YLEISPERUSTELUT.........................                                               3       3.3. Tuomiota koskevat säännökset .......... .          9
18138:                                                                                                     3.4. Tuomion laatimiskäytäntö ............... .         9
18139: 1. Esityksen merkitys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            3        3.5. Äänestyssäännöt. ........................ .        9
18140:    1.1. Tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         3        3 .6. Pöytäkirjaa ja asian ratkaisua koskevat
18141:    1.2. Keinot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     3              säännökset hakemusasioissa ............. .      JO
18142:         1.2.1. Pöytäkirjan uudistaminen riita-                                                      3.7. Toimituskirjan lunastaminen ............ .       JO
18143:                asiassa.............................                                        3
18144:                1. 2. 1.1. Yleistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                  3     4. Aikaisemmat uudistusehdotukset ja valmistelu-
18145:                1.2.1.2. Valmistelussa laadittava                                                    vaiheet .................•.......................     II
18146:                                 pöytäkirja . . . . . . . . . . . . . . . .                 4     5. Asian valmistelu .............................. .     12
18147:                1.2.1.3. Pääkäsittelyn pöytäkirja..                                         4        5 .1. Esityksen valmistelu alioikeusuudistustyö-
18148:                1.2.1.4. Suullisen lausuman tallen-                                                        ryhmässä ................................ .     12
18149:                                 taminen . . . . . . . . . . . . . . . . . .                4        5.2. Ehdotus hallituksen esitykseksi .......... .     12
18150:         1.2.2. Tuomion laatiminen riita-asiassa . .                                        5
18151:                1.2.2.1. Yleistä....................                                        5     6. Esityksen organisatoriset ja taloudelliset vaiku-
18152:                1.2.2.2. Tuomion perusteleminen .                                           5        tukset ......................................... .    13
18153:                1.2.2.3. Osatuomio ja välituomio .                                          5     7. Riippuvuus muista esityksistä ................. .     14
18154:                1.2.2.4. Tuomion muoto . . . . . . . . . .                                  6
18155:                1.2.2.5. Tuomion julistaminen ja                                                     YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT ..... .                  14
18156:                                 antaminen . . . . . . . . . . . . . . . .                  6
18157:                1.2.2.6. Tuomion oikaiseminen . . .                                         6     1. Lakiehdotusten perustelut .................... .      14
18158:         1.2.3. Pöytäkirjan ja tuomion laatiminen                                                 Laki oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta ...... .         14
18159:                rikosasiassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                6     Käräjäoikeuden pöytäkirjaa koskeva sääntely; 14
18160:         1.2.4. Äänestyssäännöt...................                                          7     luvun 5 §:n ja 17 luvun 35 §:n kumoaminen ..... .        14
18161:                                                                                                  22 luku. Käräjäoikeuden pöytäkirja ............ .        15
18162: 2. Ruotsin pöytäkirjaa ja tuomiota koskevat                                                      23 luku. Äänestämisestä ........................ .       24
18163:    säännökset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     7     24 luku. Tuomioistuimen ratkaisu .............. .        25
18164:    2.1. Johdanto.................................                                          7     25 luku. Muutoksenhaku alioikeudesta hovioi-
18165:    2.2. Pöytäkirjaa koskevat säännökset . . . . . . . . .                                  7               keuteen ................................ .     39
18166:    2.3. Tuomiota koskevat säännökset . . . . . . . . . . .                                 8
18167:                                                                                                  2. Voimaantulo ................................. .       40
18168: 3. Nykyinen tilanne ja asian valmistelu . . . . . . . . . . .                              8
18169:    3 .1. Pöytäkirjaa koskevat säännökset . . . . . . . . .                                 8       LAKITEKSTI
18170:    3.2. Pöytäkirjaamiskäytäntö . . . . . . . . . . . . . . . . . .                         9     Laki oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta ...... .         40
18171:                                       1990 vp. -     HE n:o 154                                       3
18172: 
18173: 
18174: 
18175: 
18176:                                        YLEISPERUSTELUT
18177: 
18178: 
18179: 1. Esityksen merkitys                                kevia säännöksiä. Tämän vuoksi on lähdetty
18180:                                                      siitä, että rikosasioissa noudatettavaa sääntelyä
18181: 1.1. Tavoitteet                                      muutetaan vain siltä osin kuin se ehdotetusta
18182:                                                      riita-asioita koskevasta uudistuksesta johtuen
18183:    Esitys liittyy kiinteästi riita-asioiden oikeu-   on välttämätöntä.
18184: denkäyntimenettelyn uudistamisesta erikseen
18185: annettuun esitykseen. Oikeudenkäyntimenette-
18186: lyn uudistamisella pyritään parantamaan alioi-       1.2. Keinot
18187: keusmenettelyä muun muassa siten, että oikeu-
18188: denkäynti jaetaan valmisteluun ja pääkäsitte-        1.2.1. Pöytäkirjan uudistaminen riita-asiassa
18189: lyyn. Valmistelussa selvitetään, mikä asiassa
18190: on riitaista sekä mitä todisteita tullaan esittä-    1.2.1.1. Yleistä
18191: mään ja mitä kullakin todisteelia aiotaan näyt-
18192: tää toteen. Pääkäsittelyssä asianosaiset esittä-
18193:                                                         Alioikeuksissa noudatetaan nykyisin niin sa-
18194: vät oikeudenkäyntiaineistonsa suullisesti suo-
18195:                                                      nottua suullis-pöytäkirjallista menettelyä, mis-
18196: raan asian ratkaiseville tuomioistuimen jäsenil-
18197:                                                      sä pöytäkirja sisältää olennaisen osan siitä
18198: le yhdessä ainoassa käsittelyssä, jota ei pää-       oikeudenkäyntiaineistosta, johon asiassa an-
18199: sääntöisesti saisi lykätä. Oikeudenkäyntimenet-
18200:                                                      nettava ratkaisu perustuu. Asianosaisten ja
18201: telyn uudistaminen edellyttää myös riita-asiain
18202:                                                      muiden asiassa kuuitujen suulliset lausumat
18203: oikeudenkäynnin pöytäkirjaamista ja tuomiota         kirjataan pääkohdiltaan pöytäkirjaan. Pöytä-
18204: koskevien säännösten arvioimista uudelleen.          kirjaan sisällytetään myös kirjallinen oikeuden-
18205:    Ehdotuksella pyritään siihen, että tuomiois-
18206:                                                      käyntiaineisto.
18207: tuimessa tehtävä työ entistä enemmän painot-
18208: tuisi riita-asian ratkaisemiseen ja tuomion tai         Riita-asioissa oikeudenkäyntimenettely eh-
18209: päätöksen laatimiseen. Esityksen tarkoituksena       dotetaan uudistettavaksi siten, että se jaettai-
18210: on myös tehdä mahdolliseksi nykyaikaisen tek-        siin valmisteluun ja pääkäsittelyyn. Sekä val-
18211: niikan hyväksikäyttö oikeudenkäyntiaineiston         mistelu että pääkäsittely olisivat suullisia. Suul-
18212: tallentamisessa. Näin voidaan varmistaa, että        lisessa menettelyssä osa oikeudenkäynnin ku-
18213: oikeudenkäyntiaineisto tallennetaan nykyistä         lusta merkittäisiin pöytäkirjaan tai tallennettai-
18214: täsmällisemmin. Tällä on merkitystä muun             siin muulla tavoin. Ainakin asiassa esitetyt
18215: muassa käsiteltäessä asiaa muutoksenhakutuo-         vaatimukset ja niihin annetut vastaukset on
18216: mioistuimessa. Uudistus parantaa myös edelly-        kirjattava, koska ne rajaavat oikeudenkäynnis-
18217: tyksiä oikeudenkäynnin johtamiseen.                  sä ratkaistavat kysymykset. Lisäksi asiassa esi-
18218:     Edellä mainitut tavoitteet ovat olleet lähtö-    tetty selvitys on tallennettava ja siitä tulee
18219: kohtana kaikissa aikaisemmissa vastaavissa oi-       tehdä tarpeelliset merkinnät pöytäkirjaan. Tä-
18220: keudenkäyntimenettelyn uudistamiseen tähtää-         mä on tärkeää esimerkiksi silloin, kun muutok-
18221: vissä lainvalmistelutöissä. Ehdotettuun uudis-       senhakutuomioistuimessa on kysymys siitä, on-
18222: tukseen rinnastettava sääntely on jo osittain        ko alioikeus arvioinut esitetyn näytön oikein.
18223: toteutettu esimerkiksi huoneenvuokra-asioiden           Ehdotuksen mukaan pöytäkirja laadittaisiin
18224: käsittelyssä asunto-oikeuksissa ja eräitä muita      jokaisesta asiasta erikseen. Saman asian eri
18225: erityisasioita koskevissa menettelysäännöksis-       käsittelyistä laaditut pöytäkirjat säilytettäisiin
18226: sä.                                                  yhdessä. Kirjallista oikeudenkäyntiaineistoa ei
18227:    Kun rikosasioissa oikeudenkäyntimenettelyä        ehdotuksen mukaan enää liitettäisi pöytäkir-
18228: ei ehdoteta uudistettavaksi, ei myöskään ole         jaan, vaan asiassa muodostettavaan asiakir-
18229:  kaikilta osin mahdollista arvioida uudelleen        javihkoon. Pöytäkirjassa mainittaisiin annettu
18230:  niissä laadittavaa pöytäkirjaa ja tuomiota kos-     kirjallinen oikeudenkäyntiaineisto.
18231: 4                                      1990 vp. -      HE n:o 154
18232: 
18233:    Uusi riita-asiain oikeudenkäyntimenettely           perustuvat. Lisäksi pöytäkirjaan on merkittävä
18234: edellyttää tuomioistuimelta varsinkin asiaa val-       ne todisteet, joita asianosaiset aikovat esittää
18235: misteltaessa tehokasta oikeudenkäynnin johta-          sekä mitä kullakin todisteelia aiotaan näyttää
18236: mista. Tätä edistää se, että pöytäkirjan laatimi-      toteen.
18237: nen on ehdotuksessa annettu erityisen pöytä-              Sellaisia tietoja, jotka ilmenevät haastehake-
18238: kirjanpitäjän tehtäväksi. Pöytäkirjanpitäjänä          muksesta, kirjallisesta vastauksesta tai tuomio-
18239: voisi pääkäsittelyssä ja ainakin yksinkertaisim-       istuimen suullisen valmistelun aikana asian-
18240: pien asioiden valmistelussa toimia muukin kuin         osaiselta pyytämästä kirjallisesta lausumasta
18241: lainopillisen koulutuksen saanut henkilö. Eh-          taikka valmistelussa aikaisemmin laaditusta
18242: dotuksen mukaan ainoastaan erityisestä syystä          pöytäkirjasta, ei tarvitse merkitä pöytäkirjaan.
18243: pöytäkirjaa pitäisi puheenjohtaja tai hänen            Tällöin riittää, että pöytäkirjassa ainoastaan
18244: määräämänsä lainoppinut jäsen.                         viitataan kirjelmään tai asiassa aikaisemmin
18245:    Riita-asian valmistelu ja pääkäsittely ovat         laadittuun pöytäkirjaan.
18246: niin erilaisia käsittelyjä, että niissä laadittaviin      Lisäksi pöytäkirjaan on merkittävä muut
18247: pöytäkirjoihin merkittävistä tiedoista on sää-         pääkäsittelyn toimittamisen kannalta tarpeelli-
18248: dettävä erikseen. Valwistelussa selvitetään,           set tiedot, jotka on otettava huomioon pääkä-
18249: mitkä kysymykset asiassa ovat riitaisia ja missä       sittelyä järjestettäessä.
18250: määrin todistelu niiden ratkaisemiseksi siten on
18251: tarpeen. Valmistelun eräänä tarkoituksena on-
18252: kin luoda edellytykset sille, että asia voitaisiin      1.2.1.3. Pääkäsittelyn pöytäkirja
18253: pääkäsittelyssä käsitellä ja ratkaista yhdessä
18254: ainoassa yhtäjaksoisessa menettelyssä. Jotta              Kuten edellä on todettu, pääkäsittely on
18255: valmistelu voisi mahdollisimman hyvin toimia           suullinen ja asiaa siinä ratkaistaessa otetaan
18256: johdantona pääkäsittelyyn, on tärkeää, että            huomioon vain pääkäsittelyssä välittömästi esi-
18257: valmistelusta merkitään pöytäkirjaan tarkat            tetty oikeudenkäyntiaineisto. Tämän vuoksi
18258: tiedot.                                                pöytäkirjalla ei yleensä ole merkitystä asian
18259:    Pääkäsittelyssä asianosaiset esittävät oikeu-       ratkaisemisen kannalta.
18260: denkäyntiaineistonsa suoraan asian ratkaisevil-           Pääkäsittelyn pöytäkirjaan on merkittävä
18261: le tuomioistuimen jäsenille yhdessä ainoassa           asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot.
18262: käsittelyssä. Varsinainen todistelu otetaan vas-       Lisäksi pöytäkirjaan on merkittävä asiassa esi-
18263: taan vasta pääkäsittelyssä. Kun asiaa ratkaista-       tetyt vaatimukset ja vastaukset. Kun nämä
18264: essa lisäksi saadaan ottaa huomioon vain pää-          tiedot on yleensä merkitty jo valmistelusta
18265: käsittelyssä välittömästi esitetty oikeudenkäyn-       laadittuun pöytäkirjaan, riittää, että pääkäsit-
18266: tiaineisto, ei käsittelystä laadittavalla pöytäkir-    telystä laadittavassa pöytäkirjassa ainoastaan
18267: jalla ole samaa merkitystä kuin valmistelusta          viitataan niihin.
18268: tai nykyisin riita-asian käsittelystä laadittavalla       Kun todistelu otetaan vastaan vasta pääkä-
18269: pöytäkirjalla. Muun muassa tämän vuoksi                sittelyssä, on pöytäkirjaan luonnollisesti mer-
18270: pöytäkirjaamisen ei pääkäsittelyssä tarvitse ol-       kittävä myös asiassa kuullut todistajat ja asian-
18271: la yhtä seikkaperäistä kuin nykyisin. Pöytäkir-        tuntijat sekä asianosainen, kun häntä on kuul-
18272: jan pitäminen tulisi lisäksi järjestää siten, että     tu todistelutarkoituksessa. Myös muut asiassa
18273: se viivyttäisi mahdollisimman vähän itse asian         esitetyt todisteet on merkittävä pöytäkirjaan.
18274: käsittelyä.                                            Pöytäkirjaan on merkittävä myös todistajan ja
18275:                                                        asiantuntijan palkkiovaatimukset sekä asian-
18276:                                                        osaisten vastaukset vaatimuksiin.
18277: 1.2.1.2. Valmistelusta laadittava pöytäkirja              Edellä selostettujen tietojen merkitseminen
18278:                                                        pöytäkirjaan ei useimmissa tapauksissa aiheut-
18279:    Valmistelusta laadittavaan pöytäkirjaan tu-         tane kovin suurta työtä.
18280: lee merkitä sellaiset tiedot, että asia voitaisiin
18281: pääkäsittelyssä käsitellä yhtäjaksoisesti. Tä-
18282: män vuoksi valmistelusta laadittavasta pöytä-          1.2.1.4. Suullisen lausuman tallentaminen
18283: kirjasta tulisi ilmetä riitaiset kysymykset. Tämä
18284: edellyttää puolestaan, että pöytäkirjaan merki-           Oikeusvarmuus edellyttää, että todistajan,
18285: tään asiassa esitetyt vaatimukset ja ne seikat,        asiantuntijan, asianosaisen tai muun asian sel-
18286: joihin asianosaisten vaatimukset välittömästi          vittämiseksi kuullun henkilön suullinen lausu-
18287:                                       1990 vp. -     HE n:o 154                                     5
18288: 
18289: ma on voitava tallentaa mahdollisimman tar-          vain se oikeudenkäyntiaineisto, joka on esitetty
18290: koin. Erityisen tärkeää tämä on esimerkiksi          pääkäsittelyssä. Ehdotukseen sisältyy säännös
18291: silloin, kun todistajaa poikkeuksellisesti joudu-    tästä seikasta. Tämä merkitsee sitä, että muun
18292: taan kuulemaan pääkäsittelyn ulkopuolella ei-        muassa valmistelussa esitetyt vaatimukset ja
18293: kä häntä voida kuulla uudelleen pääkäsittelys-       seikat, joihin asianosaiset ovat vedonneet vaa-
18294: sä. Tallentaminen saisi lisäksi häiritä mahdolli-    timustensa tueksi, otetaan asiaa ratkaistaessa
18295: simman vähän itse käsittelyä.                        huomioon vain, jos niihin on pääkäsittelyssä
18296:    Tämän vuoksi ehdotetaan, että lausuma olisi       vedottu uudelleen.
18297: pääsääntöisesti äänitettävä. Silloin kun lausu-         Pääkäsittelyn suullisuus ja välittömyys edel-
18298: maa ei esimerkiksi äänityslaitteiden rikkoutu-       lyttävät myös, että asian ratkaisemiseen saavat
18299: misen vuoksi voida äänittää, lausuma olisi           osallistua ainoastaan sellaiset tuomioistuimen
18300: ehdotuksen mukaan asiaan vaikuttavilta osil-         jäsenet, jotka ovat osallistuneet asian käsitte-
18301: taan merkittävä pöytäkirjaan sanatarkasti.           lyyn koko pääkäsittelyn ajan. Tästä seikasta
18302: Kun pöytäkirjan merkintä sellaisessa tapauk-         sisältyy säännös riita-asiain oikeudenkäyntime-
18303: sessa korvaisi äänitteen, tulisi sen olla yhtä       nettelyä koskevassa esityksessä oikeuden-
18304: tarkka ja luotettava kuin äänitteen. Ainoas-         käymiskaareen otettavaksi ehdotettuun 6 luvun
18305: taan silloin, kun äänittämisestä ei lausuman         1 §:n 2 ja 3 momenttiin. Tämä merkitsee
18306: lyhyyden vuoksi ole hyötyä, lausuma saataisiin       puolestaan sitä, että jos joku tuomioistuimen
18307: kirjata pöytäkirjaan.                                jäsenistä vaihtuu, asiassa on toimitettava uusi
18308:    Äänitettä ei ehdotuksen mukaan pääsääntöi-        pääkäsittely, jossa asia on käsiteltävä kokonai-
18309: sesti tarvitsisi saattaa kirjalliseen muotoon.       suudessaan uudelleen.
18310: Muutoksenhakutuomioistuin voisi tarvittaessa
18311: hankkia äänitteen kuunneltavakseen. Äänite
18312: olisi saatettava kirjalliseen muotoon vain, jos      1.2.2.2. Tuomion perusteleminen
18313: muutoksenhakutuomioistuin pitää sitä tarpeel-
18314: lisena tai jos asianosainen tai joku muu sitä
18315:                                                         Tuomion perusteleminen on tärkeää ennen
18316: pyytää.
18317:    Se kuinka kauan äänitteet tulisi säilyttää, on    kaikkea asianosaisen oikeusturvan kannalta.
18318:                                                      Asianosaisen on saatava tietää, mitkä seikat
18319: vaikeasti ratkaistavissa. Oikeusvarmuuden
18320:                                                      ovat johtaneet hänen oikeusasemaansa vaikut-
18321: kannalta äänitteet tulisi säilyttää riittävän pit-
18322:                                                      tavaan ratkaisuun. Tällä on keskeinen merkitys
18323: kän ajan. Äänitteiden pysyvä säilyttäminen
18324:                                                      muutoksenhakuoikeuden käyttämisen kannal-
18325: tulisi kuitenkin erittäin kalliiksi. Ehdotuksen
18326:                                                      ta. Riittävät perustelut saattavat myös vähen-
18327: mukaan äänitteet tulisi säilyttää vähintään
18328:                                                      tää muutoksenhakualttiutta. Lisäksi tarkat pe-
18329: kuuden kuukauden ajan sen jälkeen, kun asias-
18330: sa annettu ratkaisu on saanut lainvoiman.            rustelut lisäävät luottamusta oikeuslaitokseen.
18331:                                                         Tuomion perustelemistarve riippuu lähinnä
18332:                                                      asian riitaisuudesta ja merkityksestä. Oikeu-
18333: 1.2.2. Tuomion laatiminen riita-asiassa              denkäymiskaareen ehdotetaan lisäksi otetta-
18334:                                                      vaksi voimassa olevaa perusteluvelvollisuutta
18335: 1.2.2.1. Yleistä                                     koskevaa säännöstä yksityiskohtaisempi sään-
18336:                                                      nös. Sen tarkoitus on korostaa tuomioistuimen
18337:    Käsitteitä ratkaisu, tuomio ja päätös on eri      velvollisuutta perustella tuomio.
18338: laeissa käytetty epäjohdonmukaisesti samassa
18339: merkityksessä. Nyt ehdotetaan oikeuden-
18340: käymiskaareen otettavaksi säännös, jonka mu-         1.2.2.3. Osatuomio ja välituomio
18341: kaan lopullista asiaratkaisua kaikissa oikeus-
18342: asteissa kutsuttaisiin tuomioksi. Muut tuomio-          Voimassa olevan oikeuden mukaan on pää-
18343: istuimen ratkaisut olisivat päätöksiä.               sääntö, että asia on ratkaistava kokonaisuudes-
18344:    Keskeistä koko oikeudenkäyntimenettelyä           saan samalla kertaa. Mahdollisuutta ratkaista
18345: uudistettaessa on se, mitä asiassa esitettyä oi-     asia vain eräiden asianosaisten tai joidenkin
18346: keudenkäyntiaineistoa saadaan ottaa huo-             asiassa esitettyjen vaatimusten osalta puoltavat
18347: mioon asiaa ratkaistaessa. Pääkäsittelyn suulli-     kuitenkin useat seikat. Erityisesti tämä olisi
18348: suus, välittömyys ja keskitys edellyttävät, että     tarpeen silloin, kun samassa oikeudenkäynnis-
18349: asiaa ratkaistaessa saadaan ottaa huomioon           sä käsitellään useampia itsenäisiä kanteita.
18350: 6                                     1990 vp. -     HE n:o 154
18351: 
18352:    Varsinkin silloin, kun asia joiltakin osin on     Ehdotuksen mukaan kertoelma voitaisiin eräis-
18353: riidaton tai muuten valmis ratkaistavaksi, olisi     sä tapauksissa korvata liittämällä tuomioon
18354: täytäntöönpanon nopeuttamiseksi ja asian             haastehakemus ja kirjallinen vastaus.
18355: muun osan käsittelyn helpottamiseksi hyödyl-
18356: listä, jos asia tältä osin voitaisiin ratkaista
18357: erikseen, vaikka asian muun osan käsittelyä          1.2.2.5. Tuomion julistaminen ja antaminen
18358: vielä jatkettaisiinkin. Ehdotuksen mukaan tuo-
18359: mioistuin voisi tällaisissa tilanteissa ratkaista       Voimassa olevan oikeuden mukaan tuomio
18360: asian erikseen osatuomiolla.                         on aina julistettava. Näin on meneteltävä sil-
18361:    Myös silloin, kun oikeudenkäynnissä käsitel-      loinkin, kun tuomiota ei julisteta heti käsitte-
18362: tävän kanteen tai vaatimuksen ratkaiseminen          lyn päätyttyä. Etenkin laajassa ja vaikeassa
18363: riippuu muun samassa oikeudenkäynnissä käsi-         asiassa voidaan pitää parempana vaihtoehtona
18364: teltävän kanteen ratkaisemisesta tai kysymyk-        mahdollisuutta antaa tuomio kirjallisena kans-
18365: sen selvittämisestä, olisi lähinnä asian käsitte-    liassa. Tämän vuoksi ehdotukseen sisältyy
18366: lyn helpottamiseksi eräissä tapauksissa hyödyl-      kansliatuomion antamista koskeva säännös.
18367: listä, jos tällainen kanne tai kysymys voitaisiin
18368: ratkaista ennen asian muun osan ratkaisemista.
18369: Ehdotuksen mukaan tuomioistuin voisi rat-            1.2.2.6. Tuomion oikaiseminen
18370: kaista asian tältä osin erikseen välituomiolla.
18371: Esimerkiksi vahingonkorvausta koskevassa asi-           Voimassa olevan oikeuden mukaan tuomios-
18372: assa tuomioistuin voisi ensin erikseen ratkaista     sa oleva kirjoitus- ja laskuvirhe saadaan oikais-
18373: vahingonkorvausvelvollisuutta koskevan kysy-         ta. Tuomiossa voi kuitenkin olla muitakin
18374: myksen ja vasta tämän jälkeen tarvittaessa           puhtaasti teknisiä virheitä, joita voimassa ole-
18375: vahingonkorvauksen määrää koskevan kysy-             van oikeuden mukaan ei voida korjata. Joskus
18376: myksen.                                              joudutaan lisäksi turvautumaan muutoksenha-
18377:                                                      kuun tuomiossa olevan puutteen korjaamisek-
18378:                                                      si. Tämän vuoksi ehdotetaan, että tuomiois-
18379: 1.2.2.4. Tuomion muoto                               tuimella olisi mahdollisuus itse korjata myös
18380:                                                      kirjoitus- ja laskuvirheeseen rinnastettava muu
18381:    Voimassa olevan oikeuden mukaan tuomio            selvä virhe.
18382: on pöytäkirjan osa. Tuomion perusteiden ym-             Voimassa olevan oikeuden mukaan tuomio-
18383: märtäminen edellyttää usein ainakin joiltakin        istuin ei voi itse oikaista antamaansa tuomiota,
18384: osin perehtymistä myös asiassa laadittuun pöy-       jos tuomiossa on jäänyt lausumatta asianosai-
18385: täkirjaan, minkä vuoksi tuomiot saattavat olla       sen esittämästä vaatimuksesta. Ehdotuksen
18386: vaikeaselkoisia. Ehdotetuilla säännöksillä pyri-     mukaan tuomioistuin voisi tällaisessa tapauk-
18387: tään siihen, että tuomiot laadittaisiin selkeäm-     sessa itse täydentää antamaansa tuomiota (lisä-
18388: min ja havainnollisemmin.                            tuomio).
18389:    Ehdotuksen mukaan tuomio olisi jäsenneltä-
18390: vä siten, että siitä selvästi ilmenisivät tuomion
18391: perustelut, sovelletut lainkohdat ja tuomiolau-      1.2.3. Pöytäkirjan ja tuomion laatiminen
18392: selma. Lisäksi tuomiossa tulisi olla lyhyt selos-           rikosasiassa
18393: tus ratkaistusta asiasta ja siitä olisi ilmettävä,
18394: onko tuomiosta äänestetty. Jos tuomiosta on             Kun rikosasioissa noudatettavaa oikeuden-
18395: äänestetty, tuomioon olisi liitettävä eri mieltä     käyntimenettelyä ei ehdoteta uudistettavaksi, ei
18396: olleiden jäsenten mielipiteet.                       rikosasioiden käsittelyä ainakaan kaikissa ti-
18397:    Kun tuomio ehdotuksen mukaan laadittai-           lanteissa voida toimittaa keskitetysti. Tämän
18398: siin erilliseksi asiakirjaksi, olisi asia lyhyesti   vuoksi käsittelystä on laadittava pöytäkirja,
18399: selostettava itse tuomiossa. Silloin ratkaisun       johon on tarkoin merkittävä asiassa esitetty
18400: perusteiden ymmärtäminen ei edellytä perehty-        oikeudenkäyntiaineisto siltä osin kuin sillä voi-
18401: mistä muuhun oikeudenkäyntiaineistoon. Tuo-          daan edellyttää olevan merkitystä asian ratkai-
18402: mion osaksi kirjattuna selostus eli kertoelma        semisen kannalta. Pöytäkirjaan merkittyä oi-
18403: toimisi myös perustelujen ja tuomiolauselman         keudenkäyntiaineistoa tarvitaan asiassa myö-
18404: johdantona. Kertoelma helpottaisi myös asian         hemmin annettavan ratkaisun perustaksi. Jos
18405: käsittelyä     muutoksenhakutuomioistuimessa.        rikosasiassakin tuomio tällöin olisi laadittava
18406:                                         1990 vp. -     HE n:o 154                                      7
18407: 
18408: erilliseksi asiakirjaksi, tämä johtaisi siihen, että   2. Ruotsin pöytäkirjaa ja tuo-
18409: tuomioistuin joutuisi tekemään saman työn                 miota koskevat säännökset
18410: kahteen kertaan. Tätä ei ole pidetty tarkoituk-
18411: senmukaisena, vaan rikosasiassa tuomio olisi           2.1. Johdanto
18412: edelleen laadittava osaksi pöytäkirjaa.
18413:    Kun pöytäkirjaan sisältyvä oikeudenkäynti-             Ruotsin, Norjan ja Tanskan pöytäkirjaa ja
18414: aineisto näin edelleen tulee olemaan ratkaisun         tuomiota koskevat säännökset vastaavat perus-
18415: osa, on siihen kirjattava asianosaisten esittä-        periaatteiltaan nyt riita-asioissa ehdotettuja
18416: mien lausumien lisäksi myös vastaanotettu              säännöksiä. Riita-asioissa noudatettava oikeu-
18417: suullinen todistelu. Lisäksi pöytäkirjaan on           denkäyntimenettely Norjassa ja Tanskassa
18418: liitettävä myös kaikki asian käsittelyn kuluessa       eroaa kuitenkin siinä määrin Ruotsissa nouda-
18419: kertynyt kirj ailineo oikeudenkäyntiaineisto.          tettavasta oikeudenkäyntimenettelystä, että sa-
18420: Tämä puolestaan merkitsee sitä, että edellä            nottujen maiden pöytäkirjaa ja tuomiota kos-
18421: riita-asioissa selostettua pöytäkirjaa ja tuomio-      kevat säännökset yksityiskohtien osalta poik-
18422: ta koskevaa uudistusta ei keskeisiltä osiltaan         keavat huomattavastikin toisistaan. Kun ehdo-
18423: ole mahdollista toteuttaa ennen rikosasioissa          tetuna riita-asiain oikeudenkäyntimenettelyllä
18424: noudatettavan oikeudenkäyntimenettelyn uu-             on eniten liittymäkohtia Ruotsin oikeuden-
18425: distamista.                                            käyntijärjestykseen, selostetaan seuraavassa
18426:                                                        vain Ruotsin riita-asiain pöytäkirjaa ja tuomio-
18427:    Tämän vuoksi ei myöskään ole pidetty tar-           ta koskevia säännöksiä, jotka sisältyvät oikeu-
18428: koituksenmukaisena ottaa ehdotukseen muita,            denkäyntikaaren (rättegångsbalken) 6 ja 17
18429: lähinnä voimassa olevaa käytäntöä vastaavia            lukuun.
18430: yksityiskohtaisia säännöksiä siitä, mitä tietoja
18431: rikosasiassa laadittavaan pöytäkirjaan on mer-
18432: kittävä tai kuinka niissä annettava tuomio olisi       2.2. Pöytäkirjaa koskevat säännökset
18433: laadittava. Rikosasioissa noudatettavaan sään-
18434: telyyn on siten tehty ainoastaan riita-asioissa           Ruotsin lain mukaan jokaisesta käsiteltävä-
18435: ehdotetusta uudistuksesta johtuvat välttämät-          nä olevasta riita-asiasta laaditaan erillinen pöy-
18436: tömät muutokset.                                       täkirja. Pöytäkirjan laatii tuomioistuimen lai-
18437:    Ehdotuksen mukaan tuomioistuimen pää-               noppinut jäsen, muu tehtävään määrätty virka-
18438: asiaratkaisua kutsuttaisiin siten rikosasiassakin      mies tai poikkeuksellisesti puheenjohtaja.
18439: tuomiaksi ja muuta ratkaisua päätökseksi. Li-             Riita-asiain oikeudenkäynti Ruotsissa jakau-
18440: säksi ehdotetaan, että tuomioistuimella olisi          tuu valmisteluun ja pääkäsittelyyn. Molemmis-
18441: myös, kuten edellä riita-asiassa annettavan            ta käsittelyistä laadittavaan pöytäkirjaan on
18442: tuomion osalta on selostettu, mahdollisuus itse        merkittävä tuomioistuinta, sen jäseniä ja asian-
18443: korjata tuomiossa oleva kirjoitus- tai laskuvir-       osaisia sekä käsiteltävänä olevaa asiaa koske-
18444: heeseen rinnastettava muu selvä virhe. Muilta          vat tiedot. Pöytäkirjaan on sisällytettävä myös
18445: osin sekä pöytäkirjan että tuomion laatiminen          sellainen tuomioistuimen päätös, jota ei ole
18446: rikosasiassa tapahtuisi kuten nykyisinkin.             laadittava erikseen.
18447:                                                           Suullisesta valmistelusta laadittavaan pöytä-
18448:                                                        kirjaan on merkittävä asianosaisten vaatimuk-
18449:                                                        set, väitteet ja myöntämiset, seikat, joihin
18450: 1.2.4. Äänestyssäännöt
18451:                                                        asianosaiset ovat vedonneet vaatimusteosa ja
18452:                                                        väitteidensä tueksi sekä todisteet, jotka tullaan
18453:    Äänestämistä koskevia säännöksiä ehdote-            esittämään, ja mitä kullakin todisteella aiotaan
18454: taan muutettaviksi siten, että kaikista asiassa        näyttää toteen. Lisäksi pöytäkirjaan on merkit-
18455: esitetyistä vaatimuksista ja jokaisesta ratkaisun      tävä muut käsittelyn toimittamisen kannalta
18456: lopputuloksen kannalta merkittävästä kysy-             tarpeelliset tiedot. 1os nämä tiedot sisältyvät jo
18457: myksestä on äänestettävä erikseen. Jo ehdotet-         hakemukseen, kirjalliseen vastaukseen tai lau-
18458: tu välituomion käyttöön ottaminen edellyttää           sumaan taikka valmistelussa aikaisemmin laa-
18459: tällaista järjestelyä. Näin tulee myös nykyistä        dittuun pöytäkirjaan, pöytäkirjassa on ainoas-
18460: paremmin turvatuksi se, että jokainen tuomio-          taan viitattava niihin.
18461: istuimen jäsen joutuu ottamaan kantaa kaik-               Pääkäsittelystä laadittavaan pöytäkirjaan on
18462: kiin ratkaistaviin kysymyksiin.                        merkittävä valmistelun pöytäkirjaa suppeam-
18463: 8                                     1990 vp. -     HE n:o 154
18464: 
18465: mat tiedot. Siinä on lyhyesti selostettava oikeu-    teluista on kuitenkin käytävä selville, mitä
18466: denkäynnin ulkoinen kulku ja siihen on mer-          asiassa on näytetty. Yksipuolinen tuomio ja
18467: kittävä asianosaisten sekä muiden oikeuden-          tuomio, joka perustuu myöntämiseen, voidaan
18468: käyntiin osallistuvien vaatimukset ja asian-         laatia ilman selostusosaa.
18469: osaisten vastaukset niihin. Lisäksi pöytäkirjaan        Tuomio on yleensä julistettava käsittelyn
18470: on merkittävä pääkäsittelyssä esitetyt todisteet.    päätyttyä joko samana tai seuraavana arkipäi-
18471:    Suullinen todistelu tallennetaan siten, että se   vänä. Tuomio voidaan kuitenkin, jos tuomiois-
18472: merkitään pöytäkirjaan siltä osin kuin sillä on      tuimen jäsenten neuvottelu tai tuomion laati-
18473: merkitystä asiassa. Todistelutarkoituksessa an-      minen sitä vaatii, julistaa viimeistään kahden
18474: netut suulliset lausumat voidaan niiden kirjaa-      viikon kuluessa pidettävässä tuomioistuimen
18475: misen sijasta tallentaa myös joko pikakirjoitus-     istunnossa tai antaa tuomioistuimen kansliassa
18476: ta tai äänentoistolaitetta käyttäen. Suullinen       sanotussa ajassa kirjallisena.
18477: todistelu tallennetaankin käytännössä lähes             Myös lopulliset päätökset eli esimerkiksi
18478: säännönmukaisesti äänittämällä. Äänitetty lau-       päätös, jolla kanne jätetään tutkimatta, on
18479: suma on saatettava kirjalliseen muotoon vain,        tuomioiden tapaan perusteltava. Sen sijaan
18480: jos muutoksenhakutuomioistuin tai joku muu           muita päätöksiä ei tarvitse perustella, ellei
18481: sitä pyytää. Äänitteet on säilytettävä kaksi         siihen ole erityistä aihetta.
18482: kuukautta asian ratkaisemisesta tai kunnes rat-
18483: kaisu on tullut lainvoimaiseksi.
18484:    Laissa on lisäksi nimenomainen säännös sii-       3. Nykyinen tilanne
18485: tä, että pöytäkirjaan ei saa merkitä muita kuin
18486: edellä mainitut tiedot ja lausumat, ellei siihen     3.1. Pöytäkirjaa koskevat säännökset
18487: ole erityistä aihetta. Pääkäsittelystä laaditta-
18488: vaan pöytäkirjaan ei esimerkiksi saa merkitä            Pöytäkirjaa koskevat oikeudenkäymiskaaren
18489: kanteen ja vastineen kehittelyä eikä asianosais-     voimassa olevat säännökset ovat niukat ja ne
18490: ten esittämien loppulausumien sisältöä.              sääntelevät pöytäkirjaamista varsin ylimalkai-
18491:    Kirjallista oikeudenkäyntiaineistoa ei liitetä    sesti.
18492: pöytäkirjaan, vaan oikeudenkäynnin kuluessa             Kihlakunnanoikeuden pöytäkirjaa koskeva
18493: kertyneistä asiakirjoista ja pöytäkirjasta muo-      perussäännös on oikeudenkäymiskaaren 2 lu-
18494: dostetaan asiakirjavihko, johon liitetään myös       vun 7 § :ssä. Raastuvanoikeuksia koskeva vas-
18495: jäljennös tuomiosta ja muusta erilliseksi asia-      taava säännös on 16 luvun 3 §:ssä. Näiden
18496: kirjaksi laaditusta ratkaisusta. Asiakirjavih-       säännösten mukaan kihlakunnanoikeudessa ja
18497: koon liitetään sellaisenaan myös pikakirjoituk-      raastuvanoikeudessa on pidettävä tuomiokirjaa
18498: sella tehdyt pöytäkirjamerkinnät sekä äänital-       sekä tarvittaessa muita pöytäkirjoja niin kuin
18499: lenteet. Kuten edellä on todettu, ne kirjoite-       niistä on erikseen säädetty.
18500: taan puhtaaksi vain, jos tuomioistuin katsoo            Asianosaisten lausumien kirjaamisesta on
18501: sen olevan tarpeen tai jos asianosainen tai joku     säädetty 14 luvun 5 §:ssä. Sen mukaan asian-
18502: muu pyytä lausumasta jäljennöksen.                   osaisten suulliset ja kirjalliset lausumat on
18503:                                                      otettava pöytäkirjaan niin laajalti kuin niillä
18504:                                                      voidaan edellyttää olevan merkitystä asiassa.
18505: 2.3. Tuomiota koskevat säännökset                    Todistajan kuulustelun pöytäkirjaamisesta on
18506:                                                      säädetty 17 luvun 28 ja 35 §:ssä. Näiden sään-
18507:    Ruotsin lain mukaan tuomioistuimen paa-           nösten mukaan pöytäkirjaan on merkittävä
18508: asiassa antamaa ratkaisua kutsutaan tuomiok-         todistajan uskottavuuteen vaikuttavat seikat
18509: si, kun taas muuta tuomioistuimen ratkaisua          sekä tarkoin se, mitä todistajat ovat asiassa
18510: nimitetään päätökseksi.                              kertoneet.
18511:    Ruotsin tuomiota koskevat säännökset vas-            Oikeudenkäynnistä huoneenvuokra-asioissa
18512: taavat pääpiirteittäin nyt riita-asioissa ehdotet-   annetun lain 22 §:n (2177) mukaan asunto-
18513: tuja säännöksiä. Tuomiossa on mainittava tuo-        oikeudessa käsitellystä asiasta laaditaan pöytä-
18514: mioistuiota ja asianosaisia koskevien tietojen       kirja, johon merkitään tarpeelliset tiedot käsit-
18515: lisäksi asianosaisten vaatimukset ja väittämät       telyn toimittamisesta ja asianosaisista sekä hei-
18516: sekä niiden perusteena olevat seikat, tuomion        dän vaatimuksistaan, niiden johdosta annetuis-
18517: perustelut ja lopputulos. Laissa ei ole tarkem-      ta vastauksista, todistajain kertomuksista sekä
18518: pia säännöksiä perustelujen sisällöstä. Perus-       tuomioistuimen toimenpiteistä. Pöytäkirja on
18519:                                       1990 vp. -      HE n:o 154                                        9
18520: 
18521: heti laadittava lopulliseen muotoon. Pöytäkir-         tuimia. Se sisältää yleiset määräykset tuomion
18522: jaa ei tarvitse laatia selvissä ja yksinkertaisissa    sisällöstä ja perustelemisesta. Säännöksen mu-
18523: asioissa, jos pöytäkirjaan merkittävät tiedot          kaan tuomiosta on selvästi ilmettävä pääsyyt ja
18524: voidaan luotettavasti kirjata tuomiossa tai eril-      lainkohdat, joihin se perustuu.
18525: lisessä päätöksessä.                                      Tuomion on aina oltava kirjallinen. Tämä
18526:    Myös sakon muuntorangaistusta koskevissa            käy ilmi alioikeuden osalta oikeudenkäyruis-
18527: asioissa on pöytäkirjan laatimista yksinkertais-       kaaren 24 luvun 5 §:stä. Mainitun pykälän
18528: tettu. Rangaistusten täytäntöönpanosta anne-           mukaan kihlakunnanoikeuden ja raastuvanoi-
18529: tun asetuksen 6 luvun 11 §:n (595/77) mukaan           keuden tuomio on julkisesti julistettava.
18530: asian käsittelystä laaditaan pöytäkirja, johon            Oikeudenkäynnistä huoneenvuokra-asioissa
18531: lyhyesti merkitään tarpeelliset tiedot käsittelyn      annetun lain 22 §:n mukaan asunto-oikeuden
18532: toimittamisesta ja asianosaisista sekä heidän          tuomio laaditaan erikseen. Tuomion tulee si-
18533: vaatimuksistaan ja niiden johdosta annetuista          sältää lyhyt selostus itse riidasta, ratkaisun
18534: vastauksista, todistajien kertomuksista ja tuo-        perustelut, sovelletut lainkohdat, tuomiolau-
18535: mioistuimen toimenpiteistä sekä tuomiois-              selma ja muutoksenhakuosoitus. Selostus rii-
18536: tuimen ratkaisu. Kertyneistä asiakirjoista voi-        dasta voidaan korvata liittämällä tuomioon
18537: daan niitä pöytäkirjaan ottamatta muodostaa            jäljennökset haastehakemuksesta ja vastinees-
18538: erillinen asiakirjavihko.                              ta. Lain 23 §:n mukaan asunto-oikeuden tuo-
18539:                                                        miosta on, mikäli mahdollista, heti julistami-
18540:                                                        sen jälkeen annettava kappale kantajalle ja
18541: 3.2. Pöytäkirjaamiskäytäntö                            vastaajalle.
18542: 
18543:    Pöytäkirjaamiskäytäntö on erilainen eri tuo-
18544: mioistuimissa. Toisinaan alioikeuksissa suulli-        3.4. Tuomion laatimiskäytäntö
18545: set lausumat ja asiaan vaikuttavat oikeuden-
18546: käyntitapahtumat merkitään vanhan käytän-                 Alioikeuden tuomio voidaan rakenteellisesti
18547: nön mukaisesti niin sanottuun memoriaaliin.            jakaa pääpiirteittäin selvitettyyn tosiseikas-
18548: Memoriaali sisältää tiivistetyt kirjalliset muis-      toon, sovellettuihin lainkohtiin, perusteluihin
18549: tiinpanot, joiden perusteella jälkikäteen laadi-       ja päätöslauselmaan. Varsinkin laajoissa ja
18550: taan pöytäkirja. Laissa ei ole memoriaalia             vaikeissa riita-asioissa tuomioon sisältyy lisäksi
18551: koskevia säännöksiä. Eräissä tuomioistuimissa          usein myös kertoelma. Alioikeuden tuomio
18552: pöytäkirja sanellaan äänentoistolaitteelle istun-      julistetaan yleensä välittömästi käsittelyn pää-
18553: nossa. Tällöinkin tehdään usein kirjallisia            tyttyä. Tuomio julistetaan tavallisesti oikeu-
18554: muistiinpanoja.                                        denkäynnin aikana tehtyjen kirjallisten muis-
18555:    Kaikissa asioissa tehdään niin sanottu kanta-       tiinpanojen pohjalta ja se laaditaan yleensä
18556: pöytäkirja. Asianosaisilie annettavat toimitus-        teknisesti valmiiksi vasta jälkeenpäin. Tuo-
18557: kirjat ovat yleensä kantapöytäkirjasta otettuja        mion laatiruiskäytäntö vaihtelee eri alioikeuk-
18558: valokopioita. Kantapöytäkirjat arkistoidaan            sissa.
18559: asioiden diaarinumeroiden mukaisesti.                     Vuoden 1976 alusta lukien otettiin alioikeuk-
18560:                                                        sissa käsiteltävissä rikosasioissa käyttöön niin
18561:                                                        sanottu tuomiolauselmajärjestelmä. Tuomio-
18562: 3.3. Tuomiota koskevat säännökset                      lauselmajärjestelmä on myöhemmin laajennet-
18563:                                                        tu eräisiin riita-asioihin. Tuomiolauselmajär-
18564:    Tuomiota ja päätöstä koskevat perussään-            jestelmä on aiheuttanut joitakin muutoksia
18565: nökset ovat oikeudenkäymiskaaren 24 luvussa.           tuomion laatimistapaan.
18566: Useat niistä ovat vuodelta 1734. Kun lainsää-
18567: dännössä ei ole käsitteellisesti erotettu tuomio-
18568: ta ja päätöstä, oikeudenkäymiskaaren 24 luvun          3.5. Äänestyssäännöt
18569: säännökset koskevat siten sekä tuomiota että
18570: päätöstä.                                                Tuomiosta äänestämistä koskevat säännök-
18571:    Tuomiota koskeva keskeisin säännös on oi-           set sisältyvät oikeudenkäymiskaaren 23 lu-
18572: keudenkäymiskaaren 24 luvun 3 §. Säännös on            kuun. Voimassa olevien äänestyssääntöjen mu-
18573: sisällöltään lähes samanlainen kuin vuoden             kaan ainoastaan oikeudenkäyntiä koskevasta
18574: 1734 laissa. Säännös koskee kaikkia tuomiois-          kysymyksestä on äänestettävä erikseen. Muu-
18575: 
18576: 2   300951V
18577: 10                                    1990 vp. -      HE n:o 154
18578: 
18579: toin ratkaistavana olevasta asiasta on äänestet-       (392/85) mukaiseen kiinteistörekisteriin perus-
18580: tävä yhdellä kertaa kokonaisuudessaan, vaikka          tuvaan lainhuuto- ja kiinnitysrekisterijärjestel-
18581: asiassa olisi otettava kantaa useampaan kysy-          mään.
18582: mykseen, esimerkiksi kaupan purkamiseen,
18583: kauppahinnan suorittamiseen ja hinnanalen-
18584: nukseen. Tällöin kaikki tuomioistuimen jäse-
18585: net eivät aina joudu ottamaan kantaa kaikkiin          3. 7. Toimituskirjan lunastaminen
18586: ratkaistaviin kysymyksiin. Nykyisiä äänestys-
18587: sääntöjä ei ole myöskään laadittu välituomiota            Asianosainen on eräissä tapauksissa velvolli-
18588: koskevia säännöksiä silmälläpitäen.                    nen lunastamaan toimituskirjan. Riita-asiassa
18589:                                                        on kantaja oikeudenkäymiskaaren 24 luvun
18590:                                                        5 §:n mukaan aina velvollinen lunastamaan
18591: 3.6. Pöytäkirjaa ja asian ratkaisua koskevat           otteen alioikeuden pöytäkirjasta. Riita-asian
18592:      säännökset hakemusasioissa                        vastaaja sen sijaan saa toimituskirjan ainoas-
18593:                                                        taan pyynnöstä. Rikosasiassa kantajalla on
18594:    Varsinaisasiain pöytäkirjan lisäksi alioikeu-       velvollisuus lunastaa toimituskirjana alioikeu-
18595: dessa pidetään pöytäkirjaa myös hakemus-               den pöytäkirjanotteen ainoastaan silloin, kun
18596: asioissa. Hakemusasioiden käsittelystä yleises-        virallinen syyttäjä ei ole käyttänyt asiassa pu-
18597: sä alioikeudessa annetun lain (307 /86) 17 § :n        hevaltaa.
18598: mukaan hakemusasiassa laaditaan pöytäkirja
18599: vain silloin, kun se on tarpeen suullisen lausu-          Silloin kun asianosaisella on velvollisuus lu-
18600: man kirjaamiseksi tai kun siihen on muu erityi-        nastaa toimituskirja, hänen on maksettava oi-
18601: nen syy. Asian käsittelyn aikana kertyneistä           keudenkäyntimaksu, jonka suuruus tällä het-
18602: asiakirjoista ja pöytäkirjasta muodostetaan            kellä on 300 markkaa ja joka peritään kultakin
18603: erillinen asiakirjavihko. Jollei pöytäkirjaa laa-      käsittelykerralta erikseen. Oikeudenkäyntimak-
18604: dita, asiakirjavihkoon tulee sisällyttää tarpeel-      sun lisäksi asianosaisen on maksettava vielä
18605: liset tiedot hakemuksesta ja asian käsittelystä.       erillinen haastemaksu, jonka suuruus on 100
18606: Lain mukaan hakemusasioissa pidetään lisäksi           markkaa.
18607: päiväkirjaa.                                              Silloinkin kun asianosaisella ei ole velvolli-
18608:    Hakemusasia ratkaistaan tekemällä päätös            suutta lunastaa toimituskirjaa, hän voi kuiten-
18609: tai muu hakemuksessa tarkoitettu toimenpide,           kin halutessaan lunastaa toimituskirjana otteen
18610: josta laaditaan todistus. Päätöstä ei sisällytetä      alioikeuden pöytäkirjasta ja siihen sisältyvästä
18611: pöytäkirjaan, vaan se laaditaan erilliseksi asia-      ratkaisusta. Tällöin häneltä peritään asiakirjan
18612: kirjaksi. Päätöksen tulee tuomioistuinta ja            lehtiluvun perusteella määräytyvä otemaksu,
18613: asianosaisia koskevien tietojen lisäksi riitaisissa    joka on enintään edellä mainitun oikeuden-
18614: hakemusasioissa sisältää lyhyt selostus asiasta,       käyntimaksun suuruinen.
18615: perustelut, sovelletut lainkohdat ja lopputulos.
18616: Todistus ja eräissä tapauksissa myös päätös              Maksuttoman oikeudenkäynnin saanut va-
18617: voidaan kirjoittaa tai liittää hakemukseen tai         pautuu toimituskirjasta suoritettavista mak-
18618: sen perusteena olevaan asiakirjaan.                    suista. Asunto-oikeuden toimituskirjat ovat
18619:    Eräissä hakemusasioissa pidettävästä pöytä-         maksuttomia.
18620: kirjasta on säädetty erikseen. Esimerkiksi lain-         Hakiessaan muutosta alioikeuden ratkaisuun
18621: huudatuksesta ja kiinteistön saannon moittirui-        asianosaisen on jätettävä muutoksenhakutuo-
18622: sajasta annetun lain eli lainhuudatuslain 17 § :n      mioistuimelle alemman tuomioistuimen ratkai-
18623: (422/65) nojalla on pidettävä lainhuudatus-            su. Asianosainen joutuu tällöin yleensä lunas-
18624: asiain pöytäkirjaa ja kiinnityksestä kiinteään         tamaan toimituskirjan.
18625: omaisuuteen annetun asetuksen eli kiinnitys-
18626: asetuksen (9 .11.1868) 34 § :n sekä kuninkaalli-          Riita-asiassa   täytäntöönpano      tapahtuu
18627: sen kirjeen (16.7.1776) nojalla kiinnitysasian-        useimmiten asianosaisaloitteisesti. Myös rikos-
18628: pöytäkirjaa. Lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä       asiassa tuomitut yksityisoikeudelliset korvauk-
18629: annetun lain (353/87) mukaan lainhuuto- ja             set pannaan yleensä täytäntöön korvaukseen
18630: kiinnitysasioiden käsittelystä pidettävä pöytä-        oikeutetun aloitteesta. Asianosaisaloitteista
18631: kirja poistuu kuitenkin sitä mukaa kuin tuo-           täytäntöönpanoa varten täytäntöönpanon ha-
18632: mioistuimissa siirrytään kiinteistörekisterilain       kija tarvitsee toimituskirjan.
18633:                                        1990 vp. -      HE n:o 154                                      11
18634: 
18635: 4. Aikaisemmat uudistusehdotuk-                           Ehdotusten mukaan pöytäkirja olisi ollut
18636:    set ja valmisteluvaiheet                            laadittava heti lopulliseen muotoon. Kussakin
18637:                                                        asiassa laaditusta pöytäkirjasta ja kertyneestä
18638:    Oikeuslaitoksen ja oikeudenkäyntimenette-           muusta kirjallisesta oikeudenkäyntiaineistosta
18639: lyn uudistaminen on ollut vireillä viime vuosi-        ehdotettiin muodostettavaksi erillinen asiakir-
18640: sadan loppupuolelta lähtien. Tärkeimmät pöy-           javihko.
18641: täkirjaa sekä tuomiota ja päätöstä koskevat               Kaikkien ehdotusten mukaan lopullinen pää-
18642: uudistusehdotukset sisältyvät seuraaviin ehdo-         asiaratkaisu olisi ollut laadittava erilliseksi
18643: tuksiin:                                               asiakirjaksi. Varsinaista asiaratkaisua niin
18644:     1) Ehdotukset oikeudenkäyntilaitoksen uu-          riita- kuin rikosasioissa ehdotettiin nimitettä-
18645: distukseksi. Laatinut sitä varten asetettu komi-       väksi tuomioksi, kun taas muut ratkaisut olisi-
18646: tea. Komiteanmietinnöt 1901:8-11                       vat olleet päätöksiä.
18647:    2) Professori Otto Hjalmar Granfeltin ehdo-            Tuomion sisällys ehdotettiin jaettavaksi puo-
18648: tus oikeudenkäyntilaitoksen uudistamiseksi             lin ja toisin esitettyjä vaatimuksia koskevaan
18649: vuodelta 1923, Helsinki 1925.                          asiaselostukseen sekä perusteluihin ja lopputu-
18650:     3) Ehdotus oikeudenkäyntilaitoksen uudis-          lokseen. Yksinkertaisimmissa riita-asioissa tuo-
18651: tamiseksi. Professori Otto Hjalmar Granfeltin          mio olisi voitu laatia ilman selostavaa osaa.
18652: laatimaa ehdotusta tarkastamaan asetetun ko-              Ehdotusten mukaan tuomio oli alioikeudessa
18653: mitean mietintö. Komiteanmietintö 1925:16,             julistettava heti käsittelyn päätyttyä. Erityisistä
18654: Helsinki 1925.                                         syistä, jotka eri ehdotuksissa jossain määrin
18655:     4) Ehdotukset hallituksen esitykseksi edus-        vaihtelivat, esitettiin sallittavaksi, että tuomio
18656: kunnalle oikeudenkäyntilaitoksen uudistami-            olisi voitu julistaa määrättynä päivänä varsi-
18657: sesta. Lainvalmistelukunnan julkaisut 1927:6           naisen käsittelyn päätyttyä.
18658:  ja 1929:2 sekä 1937:16, Helsinki 1937.                   Ehdotusten 1-5 mukaan asianosainen ei
18659:     5) Luonnos hallituksen esitykseksi eduskun-        olisi ollut velvollinen lunastamaan pöytäkirjaa
18660: nalle oikeudenkäyntilaitoksen uudistamisesta.          eikä tuomiota. Pöytäkirja tai tuomio olisi an-
18661:  10.6.1939.                                            nettu asianosaiselle vain pyynnöstä.
18662:     6) Ehdotus tuomioita koskevien säännösten             Komiteanmietinnössä 1966 B:27 (tuomi-
18663: uudistamiseksi. Tuomioita koskevien säännös-           onuudistustoimikunta) ehdotettiin, että oikeu-
18664:  ten uudistamista käsitelleen toimikunnan mie-         denkäymiskaaren 24 lukuun sisältyviä sään-
18665:  tintö. Komiteanmietintö 1966:B 27.                    nöksiä olisi tullut muuttaa siten, että tuomiois-
18666:     7) Ehdotus pöytäkirjaa sekä tuomiota ja            tuinratkaisut ulkonaisesti olisivat muodostu-
18667:  päätöstä koskeviksi oikeudenkäymiskaaren              neet nykyistä havainnollisemmiksi kaikissa oi-
18668:  säännöksiksi. Työryhmän mietintö. Oikeus-             keusasteissa ja ratkaisun perustelut olisi esitet-
18669:  ministeriön lainvalmisteluosaston julkaisu 171        ty nykyistä seikkaperäisemmin. Nimitystä tuo-
18670:  1980.                                                 mio ehdotettiin käytettäväksi kaikista riita- ja
18671:     Aikaisemmissa edellä 1-5 kohdissa maini-           rikosasiain pääratkaisuista ja päätöstä kaikista
18672:  tuissa ehdotuksissa esitettiin, että pöytäkirjaan     muista tuomioistuinratkaisuista. Tuomio ehdo-
18673:  ei olisi sisällytetty kirjallista oikeudenkäyntiai-   tettiin kaikissa oikeusasteissa laadittavaksi eril-
18674:  neistoa. Pöytäkirjaan olisi merkitty asianosais-      liseksi asiakirjaksi.
18675:  ten vaatimukset ja myöntämiset sekä todista-             Oikeusturvan tehostamisen kannalta tärkein
18676:  jien ja asiantuntijain kertomukset. Kirjallisesti     muutosesitys tuomion sisällykseen oli toimi-
18677:  esitettyjen vaatimusten osalta pöytäkirjaan esi-      kunnan mukaan sen ehdotus tuomion perus-
18678:  tettiin tehtäväksi tarpeellinen viittaus kirjalli-    telujen selostamisesta siihen asti käytetystä ta-
18679:  seen aineistoon. Kohdassa 1 mainitussa ehdo-          vasta poiketen. Tuomiosta tuli käydä ilmi,
18680:  tuksessa katsottiin, että pöytäkirjan olisi tullut    miten tuomion perusteena esiintyvät tosiasiat
18681:  tehdä etupäässä selkoa oikeudenkäynnin ulko-          on johdettu todistusaineistosta. Tuomion oi-
18682:  naisesta muodosta ja siitä olisi tullut käydä         keudellista perustelua oli kehitettävä entistä
18683:  ilmi, että oikeudenkäynnille säädettyjä muo-          täydellisemmäksi. Perusteluja koskevien sään-
18684:  dollisia ohjeita on asianmukaisesti noudatettu.       nösten noudattamisen takeeksi toimikunta eh-
18685:  Muissa ehdotuksissa pöytäkirjan asiallinen si-        dotti muutoksenhakutuomioistuimelle mahdol-
18686:  sältö ehdotettiin laadittavaksi ensimmäistä eh-       lisuutta vaatia aiemmalta oikeudelta selitys, jos
18687:  dotusta täydellisemmäksi.                             perusteluissa ilmeni puutteita.
18688: 12                                    1990 vp. -      HE n:o 154
18689: 
18690:    Toimikunta katsoi, että yksinkertaisissa pro-      tama työryhmä luovutti ehdotuksensa hallituk-
18691: sessitilanteissa tuomio olisi voitu antaa joko        sen esitykseksi eduskunnalle oikeudenkäymis-
18692: kokonaan ilman kertoelmaa tai laatimalla ker-         kaaren pöytäkirjaa ja tuomiota koskevien
18693: toelma tavallista suppeammaksi. Kirjallista           säännösten uudistamisesta riita-asioissa 4 päi-
18694: prosessiaineistoa oli tällöin käytettävä liitteenä    vänä huhtikuuta 1989. Mietinnössä ehdotettiin
18695: tuomiota laadittaessa.                                tuomiota koskevien säännösten uudistamista
18696:    Työryhmän mietinnössä (oikeusministeriön           riita-asioissa muun muassa siten, että käyttöön
18697: lainvalmisteluosaston julkaisu 171 1980) ehdo-        otettaisiin erilliseksi asiakirjaksi laadittu tuo-
18698: tettiin oikeudenkäymiskaaren pöytäkirjaa ja           mio, sekä pöytäkirjaa koskevia säännöksiä si-
18699: tuomiota koskevat säännökset uudistettaviksi          ten, että todistelutarkoituksessa annetut lausu-
18700: kokonaan. Pöytäkirja ja tuomio ehdotettiin            mat pääsääntöisesti äänitettäisiin ja säilytettäi-
18701: erotettaviksi toisistaan. Vaatimukset ja niihin       siin äänitteillä, jollei asiaa käsitellyt tuomiois-
18702: esitetyt vastaukset, suulliset lausumat sekä to-      tuin tai muutoksenhakutuomioistuin katsoisi
18703: distelu ehdotettiin otettavaksi pöytäkirjaan          tarpeelliseksi niiden saattamista kirjalliseen
18704: keskitetysti ja ryhmiteltyinä. Ehdotuksen mu-         muotoon tai joku muu pyytäisi saada lausu-
18705: kaan pöytäkirja olisi voitu selvässä ja yksinker-     maa kirjallisena. Ehdotusta valmisteltiin oi-
18706: taisessa asiassa jättää kokonaan laatimatta.          keusministeriössä virkatyönä. Ehdotuksen val-
18707: Tuomioistuimen pääasiaratkaisua ehdotettiin           misteluun osallistui myös asiantuntijoita tuo-
18708: kutsuttavaksi tuomioksi ja muita ratkaisuja           mioistuinlaitoksesta ja Helsingin yliopistosta.
18709: päätöksiksi. Tuomioon ehdotettiin sisällytettä-
18710: väksi selostus vaatimuksesta ja vastauksesta,
18711: ratkaisun perustelut ja lopputulos. Perustelu-
18712:                                                       5.2. Ehdotus hallituksen esitykseksi
18713: velvollisuutta ehdotettiin lisättäväksi. Ehdo-
18714: tuksen mukaan tuomio oli mahdollista antaa
18715: myös kirjallisena kansliassa. Kirjallisesta oi-          Huhtikuun 4 päivältä 1989 olevasta mietin-
18716: keudenkäyntiaineistosta ehdotettiin muodostet-        nöstä pyydettiin lausunto 38 viranomaiselta,
18717: tavaksi erillinen asiakirjavihko. Toimituskirja-      tuomioistuimelta ja järjestöltä. Kaikki lausun-
18718: na asianosainen oli ehdotuksen mukaan velvol-         nonantajat pitivät niitä periaatteita, joille eh-
18719: linen lunastamaan tuomion.                            dotus rakentui, hyväksyttävinä. Osa lausun-
18720:    Viimeksi mainitusta mietinnöstä pyydettiin         nonantajista katsoi kuitenkin, että samanaikai-
18721: lausunto 42 viranomaiselta, tuomioistuimelta          sesti olisi tullut uudistaa myös rikosasioiden
18722: ja järjestöltä. Osa mietintöä arvostelleista lau-     pöytäkirjaa ja tuomiota koskevat säännökset.
18723: sunnonantajista kiinnitti huomiota siihen, että       Lisäksi osa lausunnonantajista katsoi, että eh-
18724: uudistus tulisi toteuttaa vasta riita-asian val-      dotus riita-asioidenkin osalta tulisi saattaa voi-
18725: mistelun ja keskitetyn pääkäsittelyn käyttöön-        maan vasta sitten kun menettely muutoksenha-
18726: ottamisen yhteydessä ja joka tapauksessa vasta        kutuomioistuimessa oli uudistettu. Toisin kuin
18727: sitten, kun kaikki alioikeudet oli siirretty koko-    mietinnössä ehdotettiin, suuri osa lausunno-
18728: naispalkkaukseen. Osa lausunnonantajista ar-          nantajista katsoi, että alioikeudessa tehdyt
18729: vosteli sitä, ettei ehdotusta valmisteltaessa ollut   äänitteet tulisi säännönmukaisesti saattaa kir-
18730: selvitetty äänitystekniikan hyväksikäyttöä pöy-       jallisen muotoon ja että äänitteet sellaisinaan
18731: täkirjaamisessa ja suullisten lausuntojen tallen-     tai kirjalliseen muotoon saatettuina tulisi sään-
18732: tamisessa. Lisäksi osa lausunnonantajista kat-        nönmukaisesti toimittaa muutoksenhakutuo-
18733: soi, että tuomioon otettavaksi ehdotettu selos-       mioistuimeen sinne alioikeudesta muutoksen-
18734: tusosa lisäisi huomattavasti tuomioistuinten          hakukirjelmän kanssa toimitettavien asiakirjo-
18735: työtä.                                                jen kanssa. Sen jälkeen laadittiin oikeusminis-
18736:                                                       teriössä virkatyönä ehdotus, josta korkein oi-
18737:                                                       keus on antanut 25 päivänä tammikuuta 1990
18738: 5. Asian valmistelu                                   valtioneuvoston 21 päivänä tammikuuta 1989
18739:                                                       tekemän pyynnön johdosta lausunnon. Kor-
18740: 5.1. Esityksen valmistelu alioikeusuudistus-          keimman oikeuden mielestä ehdotetut sään-
18741:      työryhmässä                                      nökset ovat pääasiassa hyväksyttäviä. Lausun-
18742:                                                       nossa oli useita yksityiskohtaisia huomautuk-
18743:   Oikeusministeriön 27 päivänä toukokuuta             sia, jotka ovat vaikuttaneet ehdotuksen sisäl-
18744: 1981 alioikeusuudistusta valmistelemaan aset-         töön.
18745:                                     1990 vp. -     HE n:o 154                                     13
18746: 
18747:    Asian jatkovalmistelussa on mahdollisuuk-          Jotta pöytäkirjaa ja tuomiota koskeva ehdo-
18748: sien mukaan otettu huomioon ne huomautuk-          tus mahdollisimman hyvin niveltyisi hovioi-
18749: set, jotka lausunnonantajat ovat esityseh-         keusmenettelyyn, tulee muutoksenhakua hovi-
18750: dotuksesta tehneet.                                oikeuteen koskevia säännöksiä muuttaa siten,
18751:    Myös rikosasioiden pöytäkirjaa ja tuomiota      että muutoksenhakijan tulisi nykyistä tarkem-
18752: koskevat säännökset ovat uudistamisen tar-         min yksilöidä muutoksenhakemuksensa myös
18753: peessa. Jotta nykymuotoisesta suullis-pöytäkir-    näytön osalta. Lisäksi tulee samassa yhteydessä
18754: jalliseen järjestelmään liittyvästä suhteellisen   harkita sitä, milloin hovioikeuden tulisi toimit-
18755: tarkasta pöytäkirjaamisesta voitaisiin luopua      taa suullinen käsittely, kun muutoksenhakukir-
18756: ja ottaa käyttöön myös erillinen tuomio rikos-     jelmässä riitautetaan alioikeuden näytön arvi-
18757: asioissa, tulisi menettely myös rikosasioiden      ointi.
18758: osalta uudistaa vastaamaan niitä suullisen, kes-
18759: kitetyn ja välittömän käsittelyn periaatteita,
18760: joiden mukaisesti menettelyä riita-asioissa eh-    6. Esityksen organisatoriset ja
18761: dotetaan muutettavaksi. Tärkeätä olisi, että          taloudelliset vaikutukset
18762: myös rikosasioiden menettelyä sekä pöytäkir-
18763: jaa ja tuomiota koskevia säännöksiä voitaisiin        Riita-asiassa laadittavaa pöytäkirjaa ja tuo-
18764: ryhtyä valmistelemaan siten kiireellisesti, että   miota koskevat nyt ehdotetut säännökset mer-
18765: ne olisi saatettavissa voimaan niin samanaikai-    kitsevät sitä, että työn painopiste näissä asiois-
18766: sesti kuin mahdollista riita-asioiden menettelyä   sa siirtyy tuomion laatimiseen. Tätä helpottaa
18767: koskevien säännösten kanssa.                       osaltaan se, että pääkäsittelystä laadittavaan
18768:                                                    pöytäkirjaan merkittäisiin vain varsin suppeat
18769:    Eräiden lausunnonantajien mielipide, jonka      tiedot, pöytäkirjan laatisi useimmissa tapauk-
18770: mukaan riita-asioiden pöytäkirjaa ja tuomiota      sissa joku muu kuin tuomioistuimen lainoppi-
18771: koskeva uudistus tulisi saattaa voimaan vasta      nut jäsen ja todistelutarkoituksessa annetut
18772: sitten kun menettely muutoksenhakutuomiois-        suulliset lausumat äänitettäisiin.
18773: tuimessa oli uudistettu, perustuu käsitykseen,        Kun kaikissa tuomioistuimissa ei vielä ole
18774: että ehdotuksen mukaisessa menettelyssä hovi-      äänityslaitteita, aiheutuu niiden ja ääninauho-
18775: oikeudella ei ole riittävän hyviä mahdollisuuk-    jen hankkimisesta valtiolle jonkin verran kus-
18776: sia arvioida alioikeuden ratkaisun oikeellisuut-   tannuksia. Se, että tuomioistuimella olisi käy-
18777: ta, kun hovioikeudella olisi alioikeuden nykyis-   tettävissään erillinen pöytäkirjanpitäjä, saattaa
18778: tä pöytäkirjaa suppeampi aineisto käytettävis-     myös edellyttää lisää henkilökuntaa joihinkin
18779: sään.                                              tuomioistuimiin.       Oikeudenkäyntimenettelyn
18780:    Esityksessä ehdotettu erillinen tuomio yhdes-   uudistaminen vaikuttaa kuitenkin yhdessä ali-
18781: sä muutoksenhakukirjelmän kanssa säännön-          oikeuksien kokoonpanojen yhtenäistämisen
18782: mukaisesti turvaa hovioikeudelle riittävän pe-     kanssa alioikeuksien tuomareiden, lautamies-
18783: rustan alioikeuden ratkaisun oikeellisuuden ar-    ten, notaarien ja kansliahenkilökunnan tehtä-
18784: vioinnille. Ehdotuksen mukaan laaditusta eril-     viin ja heidän lukumääräänsä. Tämän vuoksi
18785: lisestä tuomiosta olisi riitakysymyksen ratkai-    on erittäin vaikea arvioida, mitkä henkilöstön
18786: semisen kannalta merkityksellisestä todistelu-     lukumäärän muutokset johtuvat yksinomaan
18787: tarkoituksessa annetusta lausumasta saatavissa     tämän ehdotuksen toteuttamisesta.
18788: yhtä riittävä selko kuin nykymuotoisesta pöy-         Ehdotuksen mukaan asianosaisella ei riita-
18789: täkirjasta. Silloin kun asianosainen on asian      asiassa olisi enää velvollisuutta lunastaa pöytä-
18790: ratkaisseen tuomioistuimen kanssa eri mieltä       kirjanotetta käsitellystä asiasta, vaan hänellä
18791: siitä, mikä todistelu on asian ratkaisemisen       olisi velvollisuus lunastaa tuomion jäljennös.
18792: kannalta merkityksellistä tai miten alioikeuden    Rikosasiassa asianosainen sen sijaan saisi toi-
18793: tuomiossa selostettu todistelu on arvioitava,      mituskirjana edelleen otteen alioikeuden pöytä-
18794: tulee kysymykseen selonotto todistelusta joko      kirjasta. Valtiolle toimituskirjoista nykyisin tu-
18795: äänitteen, äänitteestä laaditun kirjallisen ver-   levat maksut riippuvat asiakirjan lehtiluvusta
18796: sion tai hovioikeudessa vastaanotettavan todis-    ainoastaan silloin, kun asianosaisella ei ole
18797: telun avulla. Kaikkien äänitteiden kirjalliseen    toimituskirjan lunastusvelvollisuutta. Ehdotuk-
18798: muotoon saattaminen tai niiden lähettäminen        sen vaikutukset valtiolle sekä haaste- ja oikeu-
18799: hovioikeuteen ei siten ole tarkoituksenmukais-     denkäyntimaksuista että toimituskirjoista muu-
18800: ta.                                                toin perittävistä maksuista kertyviin tuloihin
18801: 14                                    1990 vp. -      HE n:o 154
18802: 
18803: jäävät riippumaan myöhemmin alioikeusuudis-           siitä riippuen, onko asia ratkaistu jo valmiste-
18804: tuksen voimaanpanolain yhteydessä säädettä-           lussa vai vasta pääkäsittelyssä.
18805: vistä maksuista.
18806:    Ehdotusta valmisteltaessa on lähdetty siitä,
18807: että asian vireillepanneen asianosaisen olisi         7. Riippuvuus muista esityksistä
18808: edelleen maksettava haastemaksu. Käsittely-
18809: kerran perusteella määräytyvästä oikeuden-
18810: käyntimaksusta tulisi sen sijaan oikeudenkäyn-           Esitys liittyy kiinteästi riita-asioissa nouda-
18811: timenettelyn uudistamisen johdosta luopua.            tettavan oikeudenkäyntimenettelyn uudistamis-
18812: Esityksessä on kuitenkin lähtökohtana pidetty,        ta koskeviin esityksiin. Oikeudenkäyntimenet-
18813: että asianosainen maksaisi erillisen kiinteäksi       telyn uudistaminen edellyttää välttämättä myös
18814: määrättävän maksun silloin, kun asia on rat-          oikeudenkäynnin pöytäkirjaamista ja tuomiota
18815: kaistu tuomiolla. Maksu voisi olla erisuuruinen       koskevien säännösten uudistamista.
18816: 
18817: 
18818: 
18819:                               YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
18820: 
18821: 1. Lakiehdotuksen perustelut                          dittavaan pöytäkirjaan on merkittävä, tarkoi-
18822:                                                       tuksenmukaisinta harkita vasta siinä yhteydes-
18823: Laki oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta               sä, kun menettely rikosasioissa aikanaan uudis-
18824:                                                       tetaan.
18825: Käräjäoikeuden pöytäkirjaa koskeva säänte-               Kun oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 5 §:ää
18826: ly; 14 luvun 5 §:n ja 17 luvun 35 §:n ku-             vastaavat säännökset näin tulevat sisältymään
18827: moaminen                                              ehdotuksen pöytäkirjaa koskevan luvun sään-
18828:                                                       nöksiin, ehdotetaan mainittu säännös kumotta-
18829:    Pöytäkirjaa nykyisin koskevat oikeuden-            vaksi. Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 35 §:n
18830: käyruiskaaren keskeiset säännökset ovat 2 lu-         viimeisen virkkeen mukaan todistajan on siinä
18831: vun 7 §:ssä ja 6 luvun 3 §:ssä sekä 14 luvun          tapauksessa, että hän haluaa lisätä kertomuk-
18832: 5 §:ssä ja 17 luvun 35 §:ssä. Mainituissa pykä-       seensa jotakin, ilmoitettava asiasta oikeudelle.
18833: lissä säädetään tuomiokirjasta ja sen allekir-        Tältä osin säännös koskee itse todistelua eikä
18834: joittamisesta sekä asianosaisten ja todistajien       suullisen lausuman pöytäkirjaamista. Kun to-
18835: lausumien kirjaamisesta. Esityksessä ehdote-          distaja on totuudessapysymisvelvollisuutensa
18836: taan, että käräjäoikeuden pöytäkirjaa ja sen          perusteella ilman erityistä säännöstäkin velvol-
18837: laatimista koskevat säännökset kootaan oikeu-         linen menettelemään säännöksessä edellytetyllä
18838: denkäymiskaaren uuteen 22 lukuun.                     tavalla ja kun 35 §:n säännökset pöytäkirjaa-
18839:    Voimassa olevassa laissa ei ole säännöksiä         mista koskeviita osiltaan sisältyvät ehdotuksen
18840: siitä, mitä tietoja asian käsittelystä laaditta-      pöytäkirjaa koskeviin säännöksiin, ehdotetaan
18841: vaan pöytäkirjaan on merkittävä. Nyt ehdote-          myös mainittu 35 § kumottavaksi.
18842: taan, että 22 lukuun otetaan yksityiskohtaiset           Voimassa olevassa laissa pöytäkirjasta sää-
18843: säännökset siitä, mitä tietoja riita-asian käsitte-   detään lisäksi oikeudenkäymiskaaren 17 luvun
18844: lystä laadittavaan pöytäkirjaan on merkittävä,        28 §:ssä. Sen mukaan pöytäkirjaan on tehtävä
18845: kun riita-asioiden oikeudenkäyntimenettelyn           merkintä muun muassa sellaisista seikoista,
18846: uudistaminen muutoinkin edellyttää pöytäkir-          jotka estävät todistajaa tekemästä todistajan
18847: jaa ja tuomiota koskevan sääntelyn uudelleen          valaa taikka oikeuttavat tai velvoittavat todis-
18848: arvioimista. Riita-asian käsittelyssä laaditta-       tajan kieltäytymään todistamasta taikka jotka
18849: vasta pöytäkirjasta sisältyvät säännökset luvun       saattavat vaikuttaa todistajan uskottavuuteen.
18850: 2-13 §:ään.                                           Säännös liittyy ensisijaisesti todistajan kuulus-
18851:    Rikosasiassa laadittavasta pöytäkirjasta eh-       telun suorittamiseen. Tämän vuoksi säännös
18852: dotetaan säädettäväksi luvun 15 §:ssä. Säännös        ehdotetaan jätettäväksi myös pöytäkirjaamista
18853: vastaa asiallisesti 14 luvun 5 §:ää ja 17 luvun       koskevalta osalta mainittuun pykälään sisälty-
18854: 35 §:ää. Kuten edellä yleisperusteluissa on to-       vänä erityissäännöksenä edelleen voimaan.
18855: dettu, on yksityiskohtaiset säännökset siitä,         Säännös koskee siten pöytäkirjan laatimista
18856: mitä muita tietoja rikosasiain käsittelystä Jaa-      sekä riita- että rikosasioiden käsittelystä.
18857:                                       1990 vp. -      HE n:o 154                                      15
18858: 
18859: 22 luku. Käräjäoikeuden pöytäkirja                    käsittelystä on laadittava pöytäkirja. Pöytäkir-
18860:                                                       jan laatiminen asian käsittelystä on tarpeetonta
18861:    1 §. Pykälän mukaan riita- ja rikosasian           esimerkiksi silloin, kun tuomioistuin kehottaa
18862: käsittelystä laaditaan käräjäoikeudessa pöytä-         kantajaa täydentämään hakemusta, sillä asias-
18863: kirja. Riita-asiassa pöytäkirja laaditaan sekä        sa ei tuolloin toimiteta suullista käsittelyä.
18864: suullisessa valmistelussa että pääkäsittelyssä.       Pöytäkirjan laatiminen on tarpeetonta myös
18865: Säännökset riita-asian käsittelystä laadittavaan      asiaa kirjallisesti valmisteltaessa, sillä asian-
18866: pöytäkirjaan merkittävistä tiedoista sisältyvät       osaisten välinen kirjelmien vaihto sisältää kai-
18867: ehdotuksen 3-5 §:ään. Rikosasian käsittelystä         ken tarpeellisen tiedon. Tämän vuoksi momen-
18868: laadittavasta pöytäkirjasta sisältyy säännös          tissa ehdotetaan, että riita-asian käsittelystä ei
18869: 14 §:ään.                                             tarvitse laatia pöytäkirjaa silloin, kun asiassa ei
18870:    Pykälän mukaan pöytäkirjan allekirjoittaa          toimiteta suullista käsittelyä.
18871: sen laatija. Laatija vastaisi siten pöytäkirjan          Silloin, kun pöytäkirjaa ei laadita, tulisi
18872: sisällöstä. Säännös riita-asian pöytäkirjan tar-      tarpeelliset tiedot ilmetä asiakirjavihkosta ja
18873: kastamisesta sisältyy ehdotuksen 2 §:n 3 mo-          niitä koskevat merkinnät voitaisiin tehdä esi-
18874: menttiin.                                             merkiksi päiväkirjaan. Riita-asiassa pidettäväs-
18875:    Ehdotuksen 2 §:n 3 momentin mukaan pää-            tä päiväkirjasta sisältyy säännös 13 §:ään.
18876: sääntö riita-asiassa olisi, että pöytäkirjan laatii      Pykälän 3 momentti sisältää säännöksen
18877: tuomioistuimen virkamies. Tuomioistuimen              pöytäkirjan laatijasta. Jotta riita-asian valmis-
18878: puheenjohtaja tai hänen määräämänsä tuomio-           telussa saataisiin mahdollisimman hyvin rajat-
18879: istuimen lainoppinut jäsen laatisi pöytäkirjan        tua riitakysymykset ja jotta pääkäsittely voitai-
18880: ainoastaan, jos siihen on olemassa jokin erityi-      siin toimittaa keskitetysti, tuomioistuimen on
18881: nen syy.                                              etenkin valmistelussa osallistuttava aktiivisesti
18882:    Rikosasiassa pöytäkirjan edelleen laatisi tuo-     asian selvittämiseen. Tämän vuoksi on tärkeää,
18883: mioistuimen puheenjohtaja tai jäsen. Estettä ei       että tuomioistuimen jäsenet, ja varsinkin sen
18884: tietenkään ole sille, että rikosasiassa pöytäkir-     puheenjohtaja, voivat mahdollisimman suures-
18885: jan laatimisessa avustaa tuomioistuimen virka-        sa määrin keskittyä itse asian käsittelemiseen ja
18886: mies. Siitä huolimatta pöytäkirjan laatijana          ratkaisemiseen. Sen vuoksi momentissa ehdote-
18887: pidetään tuolloinkin tuomioistuimen puheen-           taan, että pöytäkirjan laatii muu tuomiois-
18888: johtajaa tai jäsentä.                                 tuimen virkamies kuin sen jäsen.
18889:    Rikosasiassa ei vastuuta pöytäkirjan sisällös-        Momentin nojalla pöytäkirjan voisi laatia
18890: tä voida uskoa erilliselle pöytäkirjanpitäjälle       esimerkiksi tuomioistuinharjoitteluaan suorit-
18891: sen vuoksi, että rikosasian käsittelyä ei kaikissa    tava notaari. Lainopillisen koulutuksen saa-
18892: tilanteissa voida toimittaa keskitetysti. Tällöin     neen notaarin käyttäminen pöytäkirjanpitäjänä
18893: asiassa annettava ratkaisu ainakin osittain pe-       olisi usein perusteltua varsinkin riita-asian val-
18894: rustuu aikaisemmasta käsittelystä laadittuun          mistelussa. Lisäksi pöytäkirjan voisi momentin
18895: pöytäkirjaan. Kun rikosasiassa tuomiota ei            mukaan laatia myös muu tehtävään määrätty
18896: ehdotuksen mukaan laadita erilliseksi asiakir-        virkamies. Yksinkertaisimmissa asioissa pöytä-
18897: jaksi, vaan se on edelleen pöytäkirjan osa,           kirjan voisi siten laatia muukin kuin lainopilli-
18898: ehdotuksen mukaan rikosasiassa laadittavan            sen koulutuksen saanut henkilö. Kun pääkäsit-
18899: pöytäkirjan allekirjoittaa ja siten sen sisällöstä    telystä laadittavaan pöytäkirjaan merkitään eh-
18900: vastaa käräjäoikeuden puheenjohtaja tai muu           dotuksen mukaan vain varsin suppeat tiedot,
18901: sen lainoppinut jäsen.                                voisi varsinkin erillisessä pääkäsittelyssä pöytä-
18902:                                                       kirjanpitäjänä olla esimerkiksi joku kanslia-
18903:                                                       henkilökuntaan kuuluva.
18904: Riita-asian pöytäkirja                                   Puheenjohtaja tai hänen määräyksestään
18905:                                                       tuomioistuimen lainoppinut jäsen laatii mo-
18906:   2 §. Pykälän 1 momentin mukaan pöytäkirja           mentin mukaan pöytäkirjan vain silloin, kun
18907: laaditaan jokaisesta riita-asiasta erikseen. Asia     siihen on erityinen syy. Puheenjohtaja voisi
18908: ja käsittelykerta yksilöidään diaarinumeron ja        pitää pöytäkirjaa esimerkiksi silloin, kun hän
18909: käsittelypäivän perusteella. Säännös vastaa ali-      kanslia- tai istuntopaikkakunnan ulkopuolella
18910: oikeuksissa nykyisin noudatettavaa käytäntöä.         toimittaa riita-asian valmistelun tai ottaa vas-
18911:   Pykälän 2 momentti sisältää poikkeuksen             taan todistelua pääkäsittelyn ulkopuolella. Sel-
18912: säännöstä, jonka mukaan jokaisesta riita-asian        laisessa tapauksessa saattaisi erityisen pöytäkir-
18913: 16                                   1990 vp. -      HE n:o 154
18914: 
18915: janpitäjän käyttäminen aiheuttaa tarpeettomia        useimmissa tapauksissa aiheuttane kovin suur-
18916: kustannuksia ilman vastaavaa hyötyä. Lisäksi         ta työtä.
18917: saattaa syntyä tilanteita, jolloin notaaria tai         Momenttiin ehdotetaan otettavaksi myös
18918: muuta virkamiestä ei saada pöytäkirjanpitäjäk-       pöytäkirjanpitäjän esteellisyyttä koskeva sään-
18919: si. Tällöin on tuomioistuimen toiminnan suju-        nös sellaisen pöytäkirjanpitäjän osalta, joka ei
18920: vuuden vuoksi välttämätöntä, että puheenjoh-         ole tuomioistuimen jäsen. Vaikka pöytäkirjan-
18921: taja pitää pöytäkirjaa.                              pitäjä ei olisikaan tuomioistuimen jäsen, asian-
18922:    Puheenjohtaja voisi määrätä tuomioistuimen        mukaisena on pidettävä, että häntä koskee
18923: jäsenen laatimaan pöytäkirjan esimerkiksi sil-       samat esteellisyyssäännökset kuin tuomaria.
18924: loin, kun pöytäkirjan laatiminen asian laadusta      Ehdotuksen mukaan hänen esteellisyydestään
18925: johtuen on erityisen vaativaa tai kun asia           on soveltuvin osin voimassa, mitä tuomarin
18926: käsitellään sellaisessa käräjäoikeuden täysilu-      esteellisyydestä on 13 luvun 1 §:ssä säädetty.
18927: kuisessa kokoonpanossa, jossa on useampia            Sen lisäksi pöytäkirjanpitäjä on virkavelvolli-
18928: lainoppineita jäseniä, eikä erityistä pöytäkir-      suutensa mukaisesti esimerkiksi vaitiolovelvol-
18929: janpitäjää ole saatavilla.                           linen siitä, mitä päätösneuvottelun aikana tuo-
18930:    Jotta pöytäkirjaan tehtävät merkinnät olisi-      mioistuimessa on tullut ilmi.
18931: vat oikeita ja mahdollisimman luotettavia,              3 §. Voimassa olevassa laissa ei ole säännök-
18932: pöytäkirja tulisi laatia valmiiksi ja tarkastaa      siä siitä, mitä tietoja pöytäkirjaan on merkittä-
18933: mahdollisimman pian käsittelyn toimittamisen         vä. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan nyt otet-
18934: jälkeen. Yksinkertaisissa asioissa pöytäkirja        tavaksi tätä koskeva säännös. Pykälä koskee
18935: voidaan laatia valmiiksi jo käsittelyn kuluessa.     sekä riita-asian valmistelusta että pääkäsittelys-
18936: Pöytäkirjan laatimista viivytyksettä valmiiksi       tä laadittavaa pöytäkirjaa, joissa on siis aina
18937: myös laajoissa asioissa helpottaa osaltaan to-       oltava pykälässä mainitut tiedot menettelyn
18938: distelutarkoituksessa annettujen suullisten lau-     kulusta.
18939: sumien äänittäminen.                                    Momentin 1 ja 2 kohdan mukaan pöytäkir-
18940:                                                      jaan on merkittävä tuomioistuin ja käsittely-
18941:    Momenttiin ehdotetaan otettavaksi säännös,        päivä sekä asian käsittelyyn osallistuneiden
18942: jonka mukaan tuomioistuimen puheenjohtajan           tuomioistuimen jäsenten sekä pöytäkirjan Iaa-
18943: tai hänen määräämänsä lainoppineen jäsenen           tijan nimet. Tuomioistuimen jäsenten merkit-
18944: tulee tarkastaa pöytäkirja, jonka on laatinut        seminen on välttämätöntä, jotta mahdollisim-
18945: muu kuin tuomioistuimen jäsen.                       man yksinkertaisella tavalla voidaan varmis-
18946:    Riita-asian valmistelusta laadittavaan pöytä-     tautua siitä, etteivät he vaihdu kesken pääkä-
18947: kirjaan tulee merkitä sellaiset tiedot, että asian   sittelyn ja että valmistelun toimittanut tuomari
18948: pääkäsittely voidaan toimittaa keskitetysti.         osallistuu myös asiassa toimitettavaan pääkä-
18949: Valmistelusta laadittavalla pöytäkirjalla on         sittelyyn.
18950: erittäin tärkeä merkitys, sillä valmistelussa ra-       Momentin 3 kohdan mukaan pöytäkirjaan
18951: jataan sekä pääkäsittelyssä että muutoksenha-        on aina merkittävä asianosaiset ja kuultavaksi
18952: kutuomioistuimissa käsiteltävät kysymykset.          kutsutut, kuten esimerkiksi holhoojat, sekä
18953: Tämän vuoksi valmistelusta laadittavaan pöy-         heidän saapuvillaolonsa.
18954: täkirjaan on merkittävä tarkasti muun muassa            Momentin 4, 5 ja 6 kohdan mukaan pöytä-
18955: asianosaisten vaatimukset ja ne seikat, joihin       kirjaan on lisäksi merkittävä asianosaisten
18956: heidän vaatimuksensa välittömästi perustuvat.        asiamiehet ja avustajat, asia sekä suljetun kä-
18957: Toisaalta pöytäkirja on kuitenkin laadittava         sittelyn syy.
18958: niin, että se ei muodostu tarpeettoman laajak-          Pykälän 2 momentti sisältää viittaussään-
18959: si. Tämän vuoksi on tärkeätä, että pöytäkirjaa-      nöksen 24 luvun 24 § :ään. Mainittu pykälä
18960: minen tapahtuu valmistelun puheenjohtajan            sisältää säännöksen siitä, milloin päätös ote-
18961: ohjeiden mukaisesti ja että hän tarkastaa pöy-       taan pöytäkirjaan ja milloin se laaditaan erilli-
18962: täkirjan.                                            seksi asiakirjaksi.
18963:    Kun pääkäsittelystä laadittavaan pöytäkir-           4 §. Riita-asian valmistelun tarkoituksena on
18964: jaan on tarpeen merkitä vain varsin suppeat          selvittää, mitkä kysymykset asiassa ovat riitai-
18965: tiedot ja kun suullinen todistelu äänitettäisiin     sia ja missä määrin todistelu asiassa siten on
18966: ja kun erillisiä pääkäsittelyjä lisäksi tultaneen    tarpeen sekä valmistella sen vastaanottaminen.
18967: toimittamaan verrattain harvoin, ei pääkäsitte-      Lisäksi mahdolliset oikeudenkäyntiväitteet on
18968: lystä laaditun pöytäkirjan tarkastaminen             esitettävä jo valmistelussa. Kun valmistelu on
18969:                                      1990 vp. -      HE n:o 154                                      17
18970: 
18971: suullinen ja kun asianosaisen mahdollisuudet             Momentin 2 kohdan mukaan pöytäkirjaan
18972: muuttaa valmistelussa esittämiään lausumia            on merkittävä ne seikat, joihin asianosaiset
18973: ovat pääkäsittelyssä rajoitetut, on pääkäsitte-       perustavat vaatimuksensa, sekä vastapuolen
18974: lyn johtamiseksi välttämätöntä, että valmiste-        lausunto niistä. Pöytäkirjaan on merkittävä
18975: lussa laaditaan pöytäkirja, johon merkitään           momentin nojalla ne oikeustosiseikat, joihin
18976: tarkat tiedot valmistelusta. Myös asianosaiset       vaatimus perustuu. Oikeustosiseikalla tarkoite-
18977: saattavat tarvita valmistelusta laadittavaa pöy-      taan seikkaa, jolla on välitön merkitys vaadi-
18978: täkirjaa, valmistautuessaan ajamaan asiaansa          tuo oikeusseuraamuksen kannalta. Oikeustosi-
18979: pääkäsittelyssä. Erittäin tärkeä merkitys val-        seikkoja velkomisasiassa ovat esimerkiksi vel-
18980: mistelusta laadittavalla pöytäkirjalla on silloin,    kasuhteen syntyminen ja velan erääntyminen.
18981: kun valmistelun ja pääkäsittelyn toimittamisen           Oikeustosiseikkojen esittäminen ja merkitse-
18982: välillä on ehtinyt kulua pitempi aika tai kun         minen valmistelusta laadittavaan pöytäkirjaan
18983: valmistelun toimittanut tuomari ei poikkeuk-          on välttämätöntä, jotta asian riitaiset ja riidat-
18984: sellisesti voi osallistua asiassa toimitettavaan     tomat kysymykset voidaan erottaa toisistaan.
18985: pääkäsittelyyn.                                       Vaatimusten perusteeksi esitettyjen oikeustosi-
18986:    Valmistelusta laadittavaan pöytäkirjaan on 1       seikkojen merkitseminen tarkoin pöytäkirjaan
18987: momentin 1 kohdan mukaan merkittävä asias-           on tärkeää myös siitä syystä, että asiassa, jossa
18988: sa esitetyt vaatimukset, väitteet, myöntämiset       sovinto on sallittu, asianosainen ei pääkäsitte-
18989: ja kiistämiset. Kohta koskee ensinnäkin asian-        lyssä yleensä saa vedota sellaiseen oikeustosi-
18990: osaisten esittämiä vaatimuksia ja niihin annet-       seikkaan, johon hän ei ole vedonnut valmiste-
18991: tuja vastauksia. Niiden merkitseminen on vält-       lussa. Niiden valossa joudutaan lisäksi harkit-
18992: tämätöntä, koska ne rajaavat oikeudenkäyn-           semaan muun muassa asiassa mahdollisesti
18993: nissä ratkaistavat kysymykset ja koska asian-        myöhemmin tapahtuvan kanteen muuttamisen
18994: osaisen mahdollisuudet muuttaa vaatimuksiaan         tai täydentämisen sallittavuutta.
18995: pääkäsittelyssä ovat rajoitetut.
18996:                                                          Lisäksi pöytäkirjasta on käytävä ilmi lyhyt
18997:    Asiassa esitettyjen vaatimusten lisäksi pöytä-
18998: kirjaan on pykälän nojalla merkittävä myös           selostus niistä todistustosiseikoista, joihin
18999:                                                      asianosainen vetoaa vaatimuksensa tueksi. To-
19000: kanteen peruuttaminen ja siitä luopuminen
19001:                                                      distustosiseikoilla tarkoitetaan seikkoja, joiden
19002: sekä sen myöntäminen. Kanteen peruuttami-
19003: nen merkitsee sitä, että asianosainen ei sillä       avulla voidaan tehdä päätelmiä oikeustosiseik-
19004:                                                      kojen olemassaolosta. Valmistelun pöytäkirja
19005: kertaa vaadi kanteen käsittelyä ja että lausun-
19006:                                                      tulisi vaatimusten ja niiden perusteina olevien
19007: non antaminen tältä osin raukeaa, jollei vasta-
19008:                                                      seikkojen osalta laatia siten, että siitä käy ilmi,
19009: puoli vaadi asian käsittelyä. Luopuminen sa-
19010: moin kuin myöntäminen on puolestaan asiano-          mistä vaatimuksista ja seikoista asianosaiset
19011: saisen ilmoitus, että hän kokonaan tai osittain      ovat samaa ja mistä eri mieltä. Niinpä esimer-
19012: hyväksyy vastapuolen vaatimuksen ja että tuo-        kiksi irtaimen kauppakirja on todistustosiseik-
19013:                                                      ka siitä oikeustosiseikasta, että kauppa on
19014: mioistuin tältä osin voi antaa vaatimuksen
19015:                                                      tehty.
19016: mukaisen tuomion. Lisäksi pöytäkirjaan tulee
19017: merkitä kanteessa esitetyn vaatimuksen kiistä-          Valmistelussa on tärkeää selvittää myös se,
19018: minen. Kiistämisellä tarkoitetaan vastaajan il-      mitä todisteita asianosaiset tulevat esittämään
19019: moitusta siitä, miltä osin hän vastustaa kanta-      ja mitä kullakin todisteelia aiotaan näyttää
19020: jan vaatimusta. Myös vaatimusten ja vastaus-         toteen. Kun lisäksi asiassa, jossa sovinto on
19021: ten muutokset on merkittävä pöytäkirjaan.            sallittu, asianosainen ei pääkäsittelyssä yleensä
19022:    Pöytäkirjaan on merkittävä myös asianosais-       saa esittää sellaista todistelua, jota hän ei ole
19023: ten esittämät väitteet. Siten esimerkiksi oikeu-     ilmoittanut valmistelussa, on välttämätöntä,
19024: denkäynnin edellytyksiä koskevat väitteet on         että esitettävästä todistelusta tehdään merkintä
19025: merkittävä pöytäkirjaan.                             myös pöytäkirjaan. Tästä ehdotetaan säädettä-
19026:    Kohta koskee lisäksi myös muiden kuin             väksi momentin 3 kohdassa.
19027: asianosaisten esittämien vaatimusten merkitse-          Kohdan mukaan pöytäkirjaan on merkittävä
19028: mistä pöytäkirjaan. Näistä voidaan esimerkki-        tiedot sekä suullisesta että kirjallisesta todis-
19029:  nä mainita Väliintulijan ja kuultavaksi kutsu-      teesta ja todisteena käytettävästä esineestä.
19030: tun holhoojan asiassa esittämät vaatimukset.         Todisteiden sisältöä ei luonnollisestikaan tar-
19031: Pöytäkirjaan tulisi luonnollisesti merkitä myös      vitse merkitä pöytäkirjaan. Ilmoitetusta todis-
19032: asianosaisten näihin esittämät vastaukset.           tajasta on pöytäkirjaan merkittävä nimi, am-
19033: 
19034: 3   300951V
19035: 18                                    1990 vp. -       HE n:o 154
19036: 
19037: matt1 Ja osoite, jotta tuomioistuin voi kutsua          vat lausumat on esitettävä uudelleen pääkäsit-
19038: todistajan asiassa toimitettavaan käsittelyyn.          telyssä. Todistelu otetaan vastaan vasta pääkä-
19039:    Kirjallisia todisteita, jotka riita-asiain oikeu-    sittelyssä ja sen jälkeen asianosaisten on esitet-
19040: denkäyntimenettelyn uudistamista koskevan               tävä loppulausuntonsa. Kun erillinen pääkäsit-
19041: ehdotuksen oikeudenkäymiskaaren 5 luvun                 tely siten on aivan itsenäinen käsittely, pöytä-
19042: 22 §:n 1 momentin mukaan on esitettävä val-             kirjan laatiminen myös pääkäsittelystä on tar-
19043: mistelussa, ei sisällytetä pöytäkirjaan, vaan ne        peen.
19044: liitetään jokaisesta asiasta erikseen 12 § :n mu-          Pääkäsittely on suullinen ja siinä asianosai-
19045: kaan muodostettavaan asiakirjavihkoon. Asia-            set esittävät oikeudenkäyntiaineistonsa suoraan
19046: kirjavihkoon liitettävät asiakirjat on luet-            asian ratkaiseville tuomioistuimen jäsenille yh-
19047: teloitava pöytäkirjassa tai silloin, kun pöytä-         dessä ainoassa käsittelyssä, jota vain poikkeus-
19048: kirjaa ei laadita, päiväkirjassa tai muualla            tapauksissa saadaan lykätä. Tuomiossa ei saa-
19049: asiakirjavihkossa siten, että ne on asiakirjavih-       da ottaa huomioon muuta kuin mitä tässä
19050: kosta löydettävissä. Pöytäkirjasta tai muualta          käsittelyssä on esitetty eikä tuomiota saa antaa
19051: asiakirjavihkosta taikka asiakirjasta tulee ilme-       kuin sellainen tuomioistuimen jäsen, joka on
19052: tä asiakirjan antajan lisäksi asiakirjojen anta-        osallistunut asian käsittelyyn koko pääkäsitte-
19053: misjärjestys silloin, kun sillä on asian käsitte-       lyn ajan. Pöytäkirjaa ei tällöin tarvita päätök-
19054: lyn kannalta merkitystä.                                senteon perustaksi, vaan sillä saattaa olla mer-
19055:    Momentin 4 kohdan mukaan valmistelussa               kitystä lähinnä vain silloin, kun tuomiois-
19056: laadittavaan pöytäkirjaan on lisäksi merkittävä         tuimen ratkaisuun haetaan muutosta. Osa pää-
19057: muu pääkäsittelyn toimittamisen kannalta tar-           käsittelyssä esitettävästä oikeudenkäyntiaineis-
19058: peellinen seikka. Tällä tarkoitetaan seikkaa,           tosta on lisäksi sellaista, että se on kirjattava
19059: joka tulee ottaa huomioon pääkäsittelyä ja sen          asiassa annettavaan tuomioon, joka 24 luvun
19060: ulkoista kulkua järjestettäessä. Tällaisesta sei-        18 §:n mukaan on laadittava erilliseksi asiakir-
19061: kasta voidaan esimerkkinä mainita eri kysy-             jaksi. Näiden syiden vuoksi pöytäkirjaan tar-
19062: mysten erottaminen erikseen käsiteltäviksi tai          vitsee pääkäsittelystä merkitä huomattavasti
19063: järjestys, missä todistajia tulisi kuulla.              suppeammat tiedot kuin valmistelusta tai ny-
19064:    Silloin, kun edellä selostetut tiedot sisältyvät     kyisin riita-asian käsittelystä laadittavaan pöy-
19065: asianosaisten tuomioistuimelle toimittamaan             täkirjaan.
19066: hakemukseen tai kirjalliseen vastaukseen tai               Pykälän mukaan pääkäsittelyn pöytäkirjaan
19067: suullisen valmistelun aikana asianosaiselta pyy-        tulee merkitä asian käsittelyn kannalta tarpeel-
19068: dettyyn kirjalliseen lausumaan taikka asiassa           liset tiedot. Esimerkiksi se, että asianosaisen
19069: aikaisemmin laadittuun pöytäkirjaan, on tar-            oikeudenkäyntiavustaja tai -asiamies on vaih-
19070: peetonta, että ne pöytäkirjataan toistamiseen.          tunut tai että käsittely on toimitettu asianosai-
19071: Tällöin riittää, kun pöytäkirjassa vain viitataan       sen poissaolasta huolimatta, tulisi lyhyesti mer-
19072: kirjelmään tai asiassa aikaisemmin laadittuun           kitä pöytäkirjaan. Käsittelyn kannalta tarpeel-
19073: pöytäkirjaan.                                           linen tieto voi olla myös se, missä vaiheessa
19074:    Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettä-            oikeudenkäyntiväite on esitetty.
19075: väksi, että muusta pääkäsittelyn ulkopuolella              Pykälän 1 kohdan mukaan pöytäkirjaan on
19076: tapahtuvasta käsittelystä laaditaan pöytäkirja          merkittävä asiassa esitetyt vaatimukset, väit-
19077: noudattaen soveltuvin osin, mitä suullisen val-         teet, myöntämiset ja kiistämiset, koska ne
19078: mistelun pöytäkirjasta on säädetty. Momentti            rajaavat pääkäsittelyssä käsiteltävät kysymyk-
19079: koskee pöytäkirjan laatimista esimerkiksi kä-           set. Pöytäkirjaan on tämän kohdan mukaan
19080: sittelyssä, jossa tuomioistuin pääkäsittelyn ul-        asianosaisten esittämien vaatimusten lisäksi
19081: kopuolella ottaa vastaan todistelua tai joka            merkittävä esimerkiksi väliintulijan esittämät
19082: toimitetaan 24 luvun 21 §:ssä tarkoitettua tuo-         vaatimukset sekä todistajan esittämät korvaus-
19083: mion täydentämistä varten tai jossa erillisenä          vaatimukset ja asianosaisten vastaukset vaati-
19084: asiana käsitellään oikeudenkäymiskaaren 7 lu-           muksiin. Edellä 4 §:n 1 kohdan perusteluissa
19085: vussa erikseen säädettäväksi ehdotettua turvaa-         on selostettu, mitä vaatimuksena, väitteellä,
19086: mistointa koskevaa hakemusta.                           myöntämisellä ja kiistämisellä tarkoitetaan.
19087:    5 §. Pykälä koskee pääkäsittelystä laaditta-            Silloin kun pääkäsittelyn pöytäkirjaan 1
19088: vaa pöytäkirjaa. Erillisessä pääkäsittelyssä asia       kohdan mukaan merkittävät tiedot sisältyvät
19089: käsitellään kokonaisuudessaan ja jo valmiste-           jo valmistelusta laadittuun pöytäkirjaan, on
19090: lussa esitetyt asian riitaisia kysymyksiä koske-        riittävää, että siihen ainoastaan viitataan pää-
19091:                                        1990 vp. -      HE n:o 154                                     19
19092: 
19093: käsittelyn pöytäkirjassa. Tämä ei kuitenkaan           edellä 4 §:n 1 momentin 3 kohdan perusteluis-
19094: saa johtaa siihen, että pääkäsittelyssä asian-         sa on selostettu asiakirjan liittämisestä asiakir-
19095: osaiset esittäisivät vaatimuksensa vain viittaa-       javihkoon ja merkinnän tekemisestä pöytäkir-
19096: malla valmistelussa esitettyihin vaatimuksiin,         jaan, koskee myös pääkäsittelyä.
19097: vaan vaatimukset on pääkäsittelyssä esitettävä            Myös valmistelun yhteydessä pidettävässä
19098: nimenomaisesti uudelleen.                              pääkäsittelyssä laadittavasta pöytäkirjasta on
19099:    Momentin 2 kohdan mukaan myös pääkäsit-             ilmettävä pykälässä mainitut tiedot. Koska
19100: telystä laadittuun pöytäkirjaan on merkittävä          suullisen valmistelun viimeisessä istunnossa esi-
19101: ne seikat, joihin asianosainen perustaa vaati-         tetyn katsotaan tapahtuneen myös pääkäsitte-
19102: muksensa, sekä vastapuolen lausunto niistä.            lyssä, joka monesti tultaneen toimittamaan
19103: Pöytäkirjaan on merkittävä momentin nojalla            samassa oikeudenkäyntitilaisuudessa, riittänee
19104: ne oikeustosiseikat, joihin vaatimus perustuu.         käytännössä usein, että pöytäkirjassa vain vii-
19105: Oikeustosiseikalla tarkoitetaan kuten edellä           tataan siihen, mitä valmistelun viimeisessä is-
19106: 4 §:n 1 momentin 2 kohdalla on selostettu,             tunnossa on esitetty.
19107: seikkaa, jolla on välitön merkitys vaaditun               6 §. Pykälä koskee asiassa esitettävän suulli-
19108: oikeusseuraamuksen kannalta. Oikeustosiseik-           sen todistelun pöytäkirjaamista. Todistelu ote-
19109: koja velkomisasiassa ovat esimerkiksi velka-           taan vastaan vasta pääkäsittelyssä. Eräissä
19110: suhteen syntyminen ja velan erääntyminen.              poikkeustapauksissa todistelua voidaan kuiten-
19111:    Silloin kun pääkäsittelyn pöytäkirjaan 2            kin ottaa vastaan jo valmistelussa tai muutoin
19112: kohdan mukaan merkittävät tiedot sisältyvät            pääkäsittelyn ulkopuolella tapahtuvassa käsit-
19113: jo valmistelusta laadittuun pöytäkirjaan, on           telyssä. Siten pykälä saattaa tulla sovelletta-
19114: riittävää, että niihin ainoastaan viitataan pää-       vaksi kaikissa käsittelyn vaiheissa.
19115: käsittelyn pöytäkirjassa. Jos ne oikeustosisei-           Kun suullisessa ja keskitetyssä pääkäsittelys-
19116: kat, joihin asianosainen perustaa vaatimuksen-         sä asia ratkaistaan välittömästi vain siinä tehty-
19117: sa, eroavat valmistelussa esitetyistä, tulisi niistä   jen havaintojen nojalla, ei todistelun pöytäkir-
19118: ottaa merkintä pääkäsittelystä laadittavaan            jaaminen, kuten nykyään, ole tarpeen asian
19119: pöytäkirjaan. Riita-asioiden oikeudenkäynti-           ratkaisemista varten. Laajassa ja vaikeassa
19120: menettelyn uudistamista koskevan ehdotuksen            asiassa voi suullisen todistelun tallentaminen
19121: oikeudenkäymiskaaren 6 luvun 9 §:n mukaan              kuitenkin keskitetyssä ja välittömässä pääkäsit-
19122: määräytyy se, milloin asiassa, jossa sovinto on        telyssäkin olla tarpeen muistin tueksi esimer-
19123: sallittu, seikka, johon ei ole vedottu valmiste-       kiksi silloin, kun tuomion perusteluissa arvioi-
19124: lussa, voidaan ottaa huomioon pääkäsittelyssä.         daan asiassa esitettyä näyttöä.
19125:    Kun tuomioistuin voi perustaa ratkaisunsa              Suullisen todistelun tallentaminen on tarpeen
19126: myös asiassa, jossa sovinto on sallittu, sellai-       myös sen varalta, että tuomioistuimen ratkai-
19127: seenkin todistustosiseikkaan, johon ei ole ve-         suun haetaan muutosta. Tällöin muutoksenha-
19128: dottu, ei asianosaisen sellaista seikkaa koske-        kutuomioistuin voi tutkia, onko alioikeus ar-
19129: vaa lausumaa momentin nojalla tule merkitä             vioinut näytön väärin ja harkita sitä, onko
19130: pääkäsittelyn pöytäkirjaan. Asiasta laaditta-          todistelun vastaanottaminen uudelleen muu-
19131: vasta tuomiosta sen sijaan käy ilmi myös se,           toksenhakutuomioistuimessa tarpeen. Suullisen
19132: mihin todistustosiseikkaan ratkaisu perustuu.          todistelun tallentaminen on välttämätöntä
19133:    Pääkäsittelystä laadittavaan pöytäkirjaan on        myös silloin, kun se riita-asioiden oikeuden-
19134: luonnollisesti merkittävä siinä esitetyt todis-        käyntimenettelyn uudistamista koskevan ehdo-
19135: teet. Tästä ehdotetaan säädettäväksi pykälän 3         tuksen oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 8 a §:n
19136: kohdassa. Sen mukaan pöytäkirjaan on mer-              mukaisesti otetaan vastaan pääkäsittelyn ulko-
19137: kittävä todistajat, asiantuntijat ja muut asiassa      puolella eikä sitä voida ottaa vastaan uudelleen
19138: kuullut henkilöt, kuten esimerkiksi asianosai-         pääkäsittelyssä.
19139: nen silloin, kun häntä on kuultu todistelutar-            Voimassa olevan oikeudenkäymiskaaren mu-
19140: koituksessa. Heidän kertomustensa tallentami-          kaan suullinen todistelu tallennetaan yleensä
19141: sesta ehdotetaan säädettäväksi 6 §:ssä.                siten, että todistajaa kuulusteleva puheenjohta-
19142:    Kohdan mukaan pöytäkirjaan on merkittävä            ja tekee yhteenvedon todistajan kertomasta ja
19143: myös muut todisteet. Siten asiassa esitettyjen         merkitsee sen pöytäkirjaan sekä tiedustelee sen
19144: kirjallisten todisteiden on käytävä ilmi pöytä-        jälkeen todistajalta, onko hänen kertomuksen-
19145: kirjasta. Muuna todisteena voi kyseeseen lisäk-        sa oikein ymmärretty. Käytännössä menetel-
19146: si tulla esimerkiksi katsastettava esine. Se, mitä     lään myös siten, että puheenjohtajan sanelema
19147: 20                                  1990 vp. -      HE n:o 154
19148: 
19149: yhteenveto äänitetään suoraan istunnon aika-        jostain syystä hän ei joko osaa tai halua
19150: na. Lisäksi joissakin tuomioistuimissa todista-     kiinnittää seikkaan huomiota.
19151: jien kuulustelu äänitetään sellaisenaan.               Jotta suullinen lausuma voitaisiin mahdolli-
19152:    Harkittaessa sitä, miten todistajan lausuman     simman luotettavasti tallentaa silloinkin, kun
19153: pöytäkirjaamisen tulisi tapahtua, tulee kiinnit-    sen äänittäminen ei ole mahdollista, momentis-
19154: tää huomiota siihen, mihin tallennettua todis-      sa ehdotetaan, että lausuman sisältö on merkit-
19155: tajan kertomusta tarvitaan. Kuten edellä on         tävä pöytäkirjaan sanatarkasti. Tämä tarkoit-
19156: todettu, on tarkasti ja mahdollisimman luotet-      taa sitä, että lausumasta ei saa tehdä yhteenve-
19157: tavana tavalla taliennetulla suullisella todiste-   toa tai muuttaa siinä käytettyjä lausuman sisäl-
19158: lulla tärkeä merkitys esimerkiksi asiaa muutok-     lön kannalta merkityksellisiä sanoja, vaan lau-
19159: senhakutuomioistuimessa käsiteltäessä tai kun       suma on sellaisenaan merkittävä pöytäkirjaan.
19160: todistajaa joudutaan kuulustelemaan pääkäsit-       Ainoastaan selvät toistot ja muut asian käsitte-
19161: telyn ulkopuolella. Lisäksi tulee kiinnittää huo-   lylle ja ratkaisemiselle selvästi täysin merkityk-
19162: miota siihen, että käsittelyn pääpaino olisi        settömät seikat voidaan jättää pois.
19163: asian ratkaisemisessa eikä pöytäkirjan laatimi-        Silloin kun lausuman tallentamisen luotetta-
19164: sessa.                                              vuus ei lausuman lyhyyden vuoksi edellytä
19165:                                                     äänittämistä, äänittäminen ei ole tarpeen. Py-
19166:    Jotta todistajan ja asiantuntijan sekä muun
19167:                                                     kälän 2 momentissa ehdotetaan tämän vuoksi
19168: todistelutarkoituksessa kuullun henkilön lausu-
19169:                                                     säädettäväksi, että lausuma on tällöin tarkoin
19170: ma tulisi mahdollisimman luotettavasti tallen-
19171:                                                     merkittävä pöytäkirjaan. Ainoastaan joitakin
19172: netuksi ja tallentaminen viivyttäisi asian käsit-
19173:                                                     kielellisiä ja muodollisia korjauksia olisi mah-
19174: telyä mahdollisimman vähän, ehdotetaan py-
19175:                                                     dollista tehdä. Pöytäkirjaan tulisi kuulustelta-
19176: kälän 1 momentissa pääsäännöksi, että todista-      van lausumien lisäksi merkitä myös ne kysy-
19177: jan ja muun momentissa mainitun henkilön            mykset, jotka hänelle on esitetty.
19178: kuulustelu on äänitettävä. Äänite säilytettäisiin
19179:                                                        Momentin mukaan pöytäkirjattu suullinen
19180: asiakirjavihkon yhteydessä tai äänitteiden säi-
19181:                                                     lausuma on heti luettava ja pöytäkirjaan on
19182: lyttämiselle erikseen varatussa paikassa. Pöytä-
19183:                                                     merkittävä lausuman antajan ilmoitus siitä,
19184: kirjassa olisi vain viittaus äänitteeseen.
19185:                                                     onko lausuma ymmärretty oikein. Näin on
19186:    Jotta äänittämällä tapahtuvasta oikeuden-        meneteltävä ainoastaan, kun lausuma käsiteltä-
19187: käyntiaineiston tallentamisesta saataisiin mah-     vänä olevan 2 momentin nojalla on merkitty
19188: dollisimman suuri hyöty, tulee tuomioistuimen       pöytäkirjaan. Jos kertomus asiassa kuullun
19189: johtaa oikeudenkäyntiä keskitetysti ja täsmälli-    mielestä on kirjattu väärin, on pöytäkirjaan
19190: sesti. Jotta kuulusielusta saisi mahdollisimman     merkitty suullinen lausuma korjattava, jos
19191: luotettavan käsityksen myös jälkeenpäin, tulisi     huomautus on aiheellinen. Myös sellainen huo-
19192: kuulusteltavan lausumien lisäksi äänittää myös      mautus, joka ei anna aihetta muutokseen, olisi
19193: ne kysymykset, joihin kuulusteltava on vastan-      momentin nojalla merkittävä pöytäkirjaan.
19194: nut. Tuomioistuimen on valvottava, että todis-      Tältä osin momentin säännös vastaa 17 luvun
19195: taja kertoo vain oleellisesti asiaan vaikuttavia    voimassa olevaa, tässä esityksessä kumottavak-
19196: seikkoja. Jos äänite asiaan vaikuttamattomien       si ehdotettua 35 §:ää.
19197: lausumien vuoksi muodostuu kovin laajaksi,             Silloin kun lausuma on äänitetty tai sanatar-
19198: siitä saatava hyöty vähenee, kun asiaan vaikut-     kasti merkitty pöytäkirjaan, tarvetta kerto-
19199: tavien seikkojen löytäminen äänitteeltä vaikeu-     muksen oikeellisuuden tarkistamiseen ei ole.
19200: tuu.                                                Milloin todistaja kuitenkin pyytää, äänite voi-
19201:    Käytännössä saattaa syntyä sellaisia tilantei-   daan antaa todistajan kuunneltavaksi, jollei
19202: ta, ettei lausumaa esimerkiksi äänityslaitteen      tuomioistuin pidä sitä aiheettomana.
19203: teknisestä viasta johtuen voida äänittää. Tuol-        7 §. Myös tämä pykälä koskee asiassa vas-
19204: loin lausuma on momentin mukaan merkittävä          taanotettavan todisteluo pöytäkirjaamista. Py-
19205: pöytäkirjaan. Suullinen lausuma voi kuitenkin       kälän mukaan pöytäkirjaan on merkittävä tuo-
19206: tiivistettynä tai muutoin toisenlaiseen kieli-      mioistuimen katselmusta toimittaessaan teke-
19207: asuun saatettuna tulla sisällöltään väärin kirja-   mät havainnot. Katselmusta toimitettaessa teh-
19208: tuksi, vaikka kuultu henkilö voisikin itse tar-     tyjen havaintojen pöytäkirjaaminen on välttä-
19209: kastaa kirjatun lausuman. Hän voi esimerkiksi       mätöntä varsinkin silloin, kun katselmusta ei
19210: ymmärtää lausumastaan tehdyn yhteenvedon            voida toimittaa pääkäsittelyssä, vaan se riita-
19211: toisella tavalla kuin lausuman kirjaaja taikka      asiain oikeudenkäyntimenettelyn uudistamista
19212:                                     1990 vp. -      HE n:o 154                                       21
19213: 
19214: koskevan ehdotuksen oikeudenkäymiskaaren                Kirjallisten todisteiden sisältöä ei, kuten
19215: 17 luvussa säännellyin edellytyksin toimitetaan      edellä on todettu, merkitä pöytäkirjaan, vaan
19216: pääkäsittelyn ulkopuolella, sillä tuolloin tehty-    kirjalliset todisteet liitetään asiassa muodostet-
19217: jen havaintojen pöytäkirjaamisella on merki-         tavaan asiakirjavihkoon. Erityinen syy merkitä
19218: tystä asiaa pääkäsittelyssä käsiteltäessä ja rat-    todisteen sisältö pöytäkirjaan on kuitenkin ole-
19219: kaistaessa.                                          massa silloin, kun todisteena esitettävää asia-
19220:    Katselmuksessa tehdyt havainnot on pykälän        kirjaa ei riita-asiain oikeudenkäyntimenettelyn
19221: mukaan merkittävä pöytäkirjaan myös silloin,         uudistamista koskevan ehdotuksen oikeuden-
19222: kun katselmus toimitetaan pääkäsittelyssä,           käymiskaaren 17 luvun 15 § :n 1 momentin
19223: vaikka siinä tehtyjen havaintojen pöytäkirjaa-       nojalla voida esittää pääkäsittelyssä eikä liittää
19224: minen ei olekaan tarpeen ratkaisun antamista         asiakirja vihkoon.
19225: varten ja vaikka katselmushavainnot eräissä             9 §. Pykälä sisältää säännöksen äänitteen
19226: tapauksissa onkin syytä asiaan vaikuttavilta         toimittamisesta       muutoksenhakutuomioistui-
19227: osiltaan selostaa tuomion perusteluissa. Tämä        men kuunneltavaksi. Äänite olisi hankittava
19228: on tarpeen erityisesti sen varalta, että jos         kuunneltavaksi aina, kun sitä asian käsittelyn
19229: tuomioistuimen ratkaisuun haetaan muutosta,          kannalta on pidettävä tarpeellisena.
19230: muutoksenhakutuomioistuin voi, toimittamat-             Alemmassa tuomioistuimessa esitetyn selvi-
19231: ta itse katselmusta, tarvittaessa tutkia, onko       tyksen tutkiminen muutoksenhakutuomioistui-
19232: alioikeus arvioinut asiassa esitetyn näytön oi-      messa tapahtuisi ensisijaisesti kuuntelemalla
19233: kein.                                                äänite ja vasta toissijaisesti ottamalla selko
19234:                                                      kirjalliseen muotoon saatetusta lausumasta.
19235:    8 §. Jotta tuomioistuimen jäsenet pöytäkir-       Äänitteestä saa paremman kuvan asiassa esite-
19236: jaamisen sijasta voisivat keskittyä itse asian       tystä selvityksestä kuin kirjalliseen muotoon
19237: käsittelemiseen ja jotta pääkäsittelystä myös        saatetusta lausumasta, sillä ainoastaan äänit-
19238: käytännössä voisi muodostua keskitetty ja väli-      teessä tulevat esiin käytetyt äänenpainot ja
19239: tön käsittely, jossa huomio kiinnittyisi itse        -vivahteet. Lisäksi muutoksenhakutuomioistui-
19240: asian ratkaisemiseen, pöytäkirjaan tulisi merki-     mella on mahdollisuus järjestää suullinen kä-
19241: tä vain käsittelyn kannalta välttämättömät tie-      sittely. Säännökset suullisesta käsittelystä sisäl-
19242: dot. Tämän vuoksi pykälässä ehdotetaan, että         tyvät 26 ja 30 lukuun.
19243: pöytäkirjaan ei saa ilman erityistä syytä merki-        Tarpeellista äänitteen hankkiminen muutok-
19244: tä muita kuin 3-7 § :ssä mainittuja tietoja.         senhakutuomioistuimessa kuunneltavaksi saat-
19245: Pöytäkirjaan ei pykälän nojalla saisi merkitä        taa olla esimerkiksi silloin, kun muutoksenha-
19246: esimerkiksi asianosaisten tai heidän asia-           kemuksessa väitetään, että esitetty selvitys on
19247: miestensä taikka avustajiensa kanteen oikeu-         arvioitu alioikeudessa väärin. Tälläisen väit-
19248: dellista kehittelyä. Oikeudellisella kehittelyllä    teen täytyy olla yksilöity. Äänitettä ei väitteistä
19249: tässä yhteydessä tarkoitetaan asianosaisen esit-     huolimatta tarvitse hankkia kuunneltavaksi,
19250: tämiä oikeudellisia näkökohtia esimerkiksi oi-       jos äänitteen kuunteleminen on ilmeisen tar-
19251: keuskysymyksen tai todisteluo osalta.                peetonta esimerkiksi sen vuoksi, että sillä selvi-
19252:    Pääkäsittelystä laadittavaan pöytäkirjaan ei      tyksellä, jota äänite koskee, ei ole vaikutusta
19253: ole syytä merkitä myöskään sitä, kuinka asian-       asian ratkaisuun.
19254: osaiset perustelevat vaatimuksensa ja mitä he           JO §. Pykälä sisältää säännöksen siitä, mil-
19255:  lausuvat vastapuolen esittämien perusteluiden       loin äänitetty lausuma on saatettava kirjalli-
19256: johdosta, eikä heidän esittämiensä loppulausu-       seen muotoon. Yksi vaihtoehto olisi, että näin
19257: mien sisältöä. Tämä ei tietenkään estä sitä, että    tehtäisiin aina. Nykyisin äänitetty lausuma saa-
19258: tuomioistuimen jäsenet tekevät näistä itselleen      tetaan aina kirjalliseen muotoon siten, että se
19259:  muistiinpanoja tuomion laatimista varten siinä      kirjataan joko sellaisenaan tai siitä pyritään
19260: tapauksessa, kuin he pitävät sitä tarpeellisena.     poistamaan kaikki asiaan vaikuttamaton ja
19261: Tämä saattaa joskus laajoissa ja vaikeissa asi-      muokkaamaan lausuma ytimekkääseen muo-
19262:  oissa olla jopa välttämätöntä. Estettä ei ole       toon. Kummastakin tavasta aiheutuu tuomiois-
19263:  myöskään sille, että asianosaisten lausumat         tuimelle paljon lisätyötä. Tällainen järjestelmä
19264:  äänitetään 6 §:ssä säädetyllä tavalla. Tuolloin     ei siten myöskään edistäisi tuomioistuimen
19265:  äänitteet eivät kuitenkaan kuulu pöytäkirjaan       työn painopisteen siirtämistä pöytäkirjaamises-
19266:  eikä niitä myöskään tarvitse säilyttää 11 §:ssä     ta itse asian käsittelyyn, ratkaisemiseen ja rat-
19267:  säädettyä määräaikaa.                               kaisun perustelemiseen. Lisäksi varsinkin niissä
19268: 22                                   1990 vp.        HE n:o 154
19269: 
19270: asioissa, joissa tuomioistuimen ratkaisuun ei           11 §. Pykälä sisältää säännöksen äänitteen
19271: haeta muutosta, kirjalliseen muotoon saatetul-       säilyttämisestä. Äänitteen säilyttäminen voitai-
19272: la lausumalla on myöhemmin vain erittäin             siin järjestää siten, että se säilytettäisiin aina
19273: poikkeuksellisesti merkitystä.                       pysyvästi tai se säilytettäisiin pysyvästi vain
19274:    Toinen vaihtoehto olisi, että äänitetty lausu-    silloin, kun sitä ei ole saatettu kirjalliseen
19275: ma saatettaisiin kirjalliseen muotoon aina, kun      muotoon, taikka se säilytettäisiin vain tietyn
19276: tuomioistuimen ratkaisuun haetaan muutosta.          määräajan.
19277: Muutoksenhakuasiassa ei kuitenkaan välttä-              Kaikkien äänitteiden säilyttäminen pysyvästi
19278: mättä aina ole riitaa asiassa esitetystä selvityk-   tulisi nykyisin käytössä olevin menetelmin kui-
19279: sestä. Muutoksenhakemusta ei myöskään aina           tenkin huomattavan kalliiksi. Mahdollisuutta
19280: oteta tutkittavaksi. Kun ehdotettavan 9 §:n          hävittää äänite sen jälkeen, kun se on saatettu
19281: mukaan muutoksenhakutuomioistuimen on li-            kirjalliseen muotoon, ei myöskään voida aina
19282: säksi tarvittaessa otettava selko alemmassa          pitää hyvänä vaihtoehtona, sillä joskus saattaa
19283: tuomioistuimessa esitetystä selvityksestä kuun-      olla tarpeen tarkastaa, onko äänitetty lausuma
19284: telemalla äänite, tarvetta aina saattaa äänite       saatettu oikein kirjalliseen muotoon.
19285: kirjalliseen muotoon ei muutoksenhakutapauk-            Äänitteiden säilyttämistä harkittaessa tulee
19286: sissakaan ole.                                       kiinnittää huomiota siihen, että asiassa esitetty
19287:                                                      selvitys tulisi ehdotuksen mukaan asiaan vai-
19288:    Ehdotuksessa onkin katsottu riittäväksi, että
19289:                                                      kuttavilta osin arvioiduksi tuomiossa. Tuomio-
19290: lausuma on saatettava kirjalliseen muotoon
19291:                                                      istuimen tulisi näet muutettavaksi ehdotetun 24
19292: vain, jos asiaa käsitellyt tuomioistuin tai muu-
19293:                                                      luvun 15 §:n mukaan tuomion perusteluissa
19294: toksenhakutuomioistuin katsoo sen tarpeelli-
19295:                                                      selostaa, mistä syystä se on katsonut riitaisen
19296: seksi. Jos asianosainen tai joku muu pyytää
19297:                                                      seikan tulleen näytetyksi.
19298: saada lausuman kirjallisena, äänitteestä pykä-
19299:                                                         Yleisimmin äänitettä tarvittaisiin muutok-
19300: län nojalla voidaan valmistaa jäljennös tai se
19301:                                                      senhakuasian käsittelyssä. Poikkeuksellisesti
19302: voidaan saattaa kirjalliseen muotoon. Tässä
19303:                                                      äänitettä saatettaisiin tarvita myös silloin, kun
19304: tapauksessa käräjäoikeus voisi siis itse ratkais-
19305:                                                      on kysymys tuomion purkamisesta tai kantelun
19306: ta, annetaanko äänitteestä jäljennös vai saate-
19307:                                                      ratkaisemisesta. Lisäksi äänitettä saatetaan tar-
19308: taanko se kirjalliseen muotoon. Vaikka pykä-
19309:                                                      vita sen selvittämiseksi, onko todistaja tai
19310: lään ei sisälly siitä nimenomaista säännöstä,
19311:                                                      asiantuntija kertonut totuudenvastaisesti.
19312: tuomioistuin voi järjestää lisäksi asianosaiselle
19313:                                                         Pykälässä ehdotetaan, että äänitteitä on säi-
19314: tilaisuuden äänitteen kuuntelemiseen tuomiois-
19315:                                                      lytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan
19316: tuimessa silloin, kun se käytännössä on mah-
19317:                                                      sen jälkeen, kun asiassa annettu ratkaisu sai
19318: dollista.
19319:                                                      lainvoiman. Ehdotusta valmisteltaessa on aja-
19320:    Pykälän mukaan lausuma on sellaisenaan            teltu viimeistään tässä ajassa ilmenevän muun
19321: saatettava kirjalliseen muotoon. Tällöin tulee       mahdollisen tarpeen saada selkoa äänitteen
19322: tosin mukaan jossain määrin asiaan vaikutta-         sisällöstä. Äänitettä on säilytettävä pykälässä
19323: mattomia lausumia ja joskus sellaisen kerto-         mainittu määräaika silloinkin, kun se on saa-
19324: muksen lukeminen saattaa olla työlästä. Täl-         tettu kirjalliseen muotoon.
19325: laista menettelyä on kuitenkin pidettävä luotet-        Pykälässä säädetty määräaika olisi kuitenkin
19326: tavampana kuin sitä, että lausumia muokattai-        vain vähimmäisaika. Jos ilmenee erityistä tar-
19327: siin niitä kirjalliseen muotoon saatettaessa.        vetta, tuomioistuin voisi säilyttää äänitteen
19328:    Äänitteen jäljentämisestä tai kirjalliseen        kauemminkin. Näin voitaisiin menetellä esi-
19329: muotoon saattamisesta perittävistä maksuista         merkiksi silloin, kun asiassa on vireillä kantelu
19330: säädetään erikseen alioikeusuudistuksen voi-         tai kun äänitettä tarvitaan toisen asian käsitte-
19331: maantuloa koskevan lainsäädännön yhteydes-           lyssä.
19332: sä. Säännökset tästä tulisivat sisältymään ase-         12 §. Pykälä koskee asian käsittelystä muo-
19333: tukseen, jolla muutettaisiin yleisen alioikeu-       dostettavaa asiakirjavihkoa. Pöytäkirja on eh-
19334: den, maistraatin ja julkisen notaarin suoritteis-    dotuksen 2 §:n 1 momentin mukaan laadittava
19335: ta perittävistä maksuista annettua asetusta          jokaisesta asiasta erikseen. Ehdotuksen mu-
19336: (290/87). Äänitteen saattamisesta kirjalliseen       kaan kirjallista oikeudenkäyntiaineistoa ei si-
19337: muotoon voitaisiin määrätä perittäväksi suu-         sällytetä pöytäkirjaan, vaan se liitetään _i<)kai-
19338: rempi maksu kuin sen jäljentämisestä äänital-        sesta asiasta erikseen muodostettavaan asiakir-
19339: lenteelta toiselle.                                  javihkoon. Siihen liitettäisiin myös jäljennös
19340:                                       1990 vp. -      HE n:o 154                                      23
19341: 
19342: tuomiosta tai päätöksestä, joka laaditaan erik-       uudistaa tässä yhteydessä. Tämän vuoksi ei ole
19343: seen. Asiakirjavihkoon liitetyn kirjelmän tai         myöskään pidetty tarkoituksenmukaisena ottaa
19344: muun asiakirjan sisältöä ei toisteta pöytäkirjas-     lukuun yksityiskohtaisia säännöksiä siitä, mitä
19345: sa. Ehdotuksen 4 ja 5 §:n mukaan pöytäkirjas-         tietoja rikosasiassa laadittavaan pöytäkirjaan
19346: sa on kuitenkin viitattava asiakirjavihkoon lii-      on merkittävä sekä miten pöytäkirja muutoin
19347: tettyyn asiakirjaan.                                  tulisi laatia.
19348:    Muutoksenhakuasiaa käsitellessään hovioi-             Voimassa olevassa oikeudenkäymiskaaressa
19349: keus saattaa tarvita lähes kaiken alioikeudessa       säädetään ainoastaan asianosaisten lausumien
19350: kertyneen oikeudenkäyntiaineiston. Jos alioi-         ja todistajien kertomusten pöytäkirjaamisesta.
19351: keuden ratkaisuun haetaan muutosta, olisi             Näitä koskevat säännökset sisältyvät 14 luvun
19352: asiakirjavihko toimitettava virkateitse alioikeu-     5 §:ään ja 17 luvun 35 §:ään. Lakiteknisistä
19353: desta hovioikeuteen. Säännös tästä sisältyy           syistä ne ehdotetaan yhdistettäviksi ja siirrettä-
19354: muutettavaksi ehdotettuun 25 luvun 21 §:ään.          viksi käsiteltävänä olevaan 14 §:ään.
19355: Muutoksenhakua hovioikeudesta korkeimpaan                Rikosasiassa pöytäkirja laadittaisiin siis ku-
19356: oikeuteen koskevan 30 luvun 8 §:n mukaan              ten nykyisinkin. Asianosaisten lausumat olisi
19357: hovioikeus lähettää vastaavasti asiakirjavihkon       siten merkittävä pöytäkirjaan asiaan vaikutta-
19358: korkeimmalle oikeudelle. Silloin kun alkupe-          vilta osiltaan. Myöskin asianosaisten tuomiois-
19359: räistä asiakirjavihkoa vielä tarvitaan asiaa kä-      tuimelle antamat kirjelmät olisi liitettävä pöy-
19360: sittelevässä tuomioistuimessa esimerkiksi sen         täkirjaan siinä laajuudessa kuin tuomioistuin
19361: vuoksi, että asia on siellä vasta osittain ratkais-   katsoo sen tarpeelliseksi. Samoin pöytäkirjaan
19362: tu, muutoksenhakutuomioistuimeen olisi lähe-          olisi tarkoin merkittävä, mitä todistajat ovat
19363: tettävä jäljennös asiakirjavihkosta.                  asiassa kertoneet. Säännös näiden seikkojen
19364:    13 §. Nykyisin alioikeudessakin on käytössä        merkitsemisestä pöytäkirjaan sisältyy pykälän
19365: niin sanottu diaarijärjestelmä. Järjestelmän          1 momenttiin.
19366: käyttämisestä ei ole perussäännöstä voimassa
19367: olevassa laissa tai asetuksessa. Diaarijärjestel-        Jos suullinen todistelu äänitetään, äänite
19368: mä on kuitenkin tuomioistuimen työskentelyn           olisi aina saatettava kirjalliseen muotoon ja
19369:  kannalta keskeinen. Lisäksi riita-asiaa kirjalli-    täten merkittävä pöytäkirjaan. Kirjalliset todis-
19370: sesti valmisteltaessa tulisi tarpeelliset merkin-     teet liitettäisiin pöytäkirjaan. Myös asiassa an-
19371: nät tehdä päiväkirjaan. Tämän vuoksi ehdote-          nettava tuomio tai päätös sisältyisi edelleen
19372: taan, että lakiin otetaan päiväkirjaa (diaaria)       aina pöytäkirjaan eikä sitä laadittaisi erilliseksi
19373: ja siihen tehtäviä merkintöjä koskeva säännös.        asiakirjaksi.
19374:    Päiväkirjaan asiat voitaisiin merkitä osas-           Pykälän 2 momentin mukaan pöytäkirjattu
19375: toittain. Päiväkirjasta tulisi lyhyesti käydä         suullinen lausuma, jota ei ole äänitetty, on heti
19376: kunkin asian kohdalta ilmi ainakin se, milloin        luettava ja pöytäkirjaan on merkittävä lausu-
19377: asia on saapunut tuomioistuimeen, ne toimen-          man antajan ilmoitus siitä, onko lausuma ym-
19378: piteet, joihin asiassa on ryhdytty, milloin asia      märretty oikein. Silloin kun todistajan kuulus-
19379: on ratkaistu sekä tarpeelliset tiedot muutoksen-      telu on äänitetty sellaisenaan, ei tarvetta lausu-
19380:  hausta. Silloin kun asiassa ei lainkaan laadita      man oikeellisuuden tarkastamiseen luonnolli-
19381:  pöytäkirjaa, kuten esimerkiksi kirjallisessa val-    sestikaan ole. Kuten edellä on todettu, lausuma
19382: mistelussa tai tuomioistuimen huolehtiessa tie-       on tällöin aina myös merkittävä kirjallisesti
19383: doksiannosta, päiväkirjaan tehtäisiin merkin-         pöytäkirjaan. Kirjallisen lausuman osalta
19384:  nät asianosaiselle asetetusta määräajasta ja         asianosaiselle on momentin mukaan lisäksi il-
19385:  oikeuteen toimitetuista kirjelmistä.                 moitettava, missä laajuudessa se on otettu
19386:                                                       pöytäkirjaan. Vastaava säännös sisältyy voi-
19387:                                                       massa oleviin 14 luvun 5 §:ään ja 17 luvun
19388: Rikosasian pöytäkirja                                 35 §:ään.
19389:                                                          Jos kertomus asiassa kuullun mielestä on
19390:    14 §. Pykälä koskee rikosasiassa laadittavaa       kirjattu väärin, on pöytäkirjaan merkitty suul-
19391: pöytäkirjaa. Kun rikosasioissa noudatettavaa          linen lausuma korjattava, jos huomautus on
19392: oikeudenkäyntimenettelyä ei ehdoteta uudistet-        aiheellinen. Pykälän 3 momentin mukaan
19393: tavaksi, ei myöskään pöytäkirjaa ja tuomiota          myös sellainen asianosaisen huomautus, joka
19394: koskevia säännöksiä, kuten edellä yleisperuste-       ei anna aihetta muutokseen, on merkittävä
19395: luissa on todettu, ole tarkoituksenmukaista           pöytäkirjaan.
19396: 24                                  1990 vp. -      HE n:o 154
19397: 
19398: 23 luku. Aänestämisestä                                Ratkaisun lopputuloksen tulisikin määräytyä
19399:                                                     niiden perusteiden mukaan, joista tuomiois-
19400:    2 ja 5 §. Ehdotettu 5 § vastaa sisällöltään      tuimen jäsenten enemmistö on ollut samaa
19401: voimassa olevaa 5 §:ää muutoin paitsi, että         mieltä. Tämän vuoksi tuomioistuimen jäsenten
19402: oikeudenkäyntiä koskevasta kysymyksestä ja          tulisi lausua mielipiteensä kaikista niistä kysy-
19403: sen jälkeen pääasiasta äänestämisestä ehdote-       myksistä, joista ratkaisun lopputulos riippuu.
19404: taan säädettäväksi seuraavassa 5 a §:ssä. Pykä-     Myös ehdotettu välituomion käyttöön ottami-
19405: lään ehdotetaan tässä yhteydessä tehtäväksi         nen edellyttää tällaista järjestelyä. Johdonmu-
19406: eräitä kielellisiä muutoksia.                       kaista ei olisi se, että asian lopputulos olisi
19407:    Lisäksi 5 §:n 1 momenttiin ehdotetaan otet-      riippuvainen siitä, onko asiassa annettu väli-
19408: tavaksi säännös siitä, että käräjäoikeudessa        tuomio vai ei.
19409: lautamiehet lausuvat mielipiteensä viimeksi.           Edellä mainituista syistä ehdotetaan pykälän
19410: Samalla ehdotetaan luvun 2 § kumottavaksi           2 momentissa säädettäväksi, että jos samassa
19411: tarpeettomana. Mainittua pykälää on muutettu        asiassa on useita kysymyksiä, jotka vaikuttavat
19412: eduskunnan 27 päivänä maaliskuuta 1987 hy-          ratkaisun lopputulokseen, on niistä jokaisesta
19413: väksymällä lailla (354/87).                         äänestettävä erikseen. Esimerkkinä tapauksis-
19414:    5 a §. Pykälän 1 momentti vastaa sisällöl-       ta, joissa äänestys eri kysymyksistä tulee kysy-
19415: tään pääasiallisesti voimassa olevan 5 §:n sään-    mykseen, voidaan mainita vahingonkorvaus-
19416: nöstä oikeudenkäyntiä koskevasta seikasta ää-       asiassa kysymys vahingonkorvauksen perus-
19417: nestämisestä. Oikeudenkäyntiä koskevalla ky-        teesta ja määrästä, velkaruisasiassa kysymys
19418: symyksellä tarkoitetaan lähinnä oikeudenkäyn-       saamisen synnystä ja vanhentumisesta tai mak-
19419: nin edellytystä ja itse käsittelyn järjestämiseen   samisesta sekä testamentin pätevyyttä koske-
19420: liittyvää kysymystä.                                vassa riita-asiassa kysymys siitä, onko testa-
19421:    Pykälän 2 momentin mukaan riita-asiassa,         mentti peruutettu, sekä siitä, miten testamentti
19422: jossa on ratkaistava useita vaatimuksia, on         on tehty.
19423: jokaisesta vaatimuksesta äänestettävä erikseen.        Ero nykyisen käytännön ja ehdotetun järjes-
19424: Näin on meneteltävä riippumatta siitä, ovatko       telmän välillä käy ilmi seuraavasta esimerkistä.
19425: vaatimukset itsenäisiä vai onko jonkun ratkai-      Kolmen tuomarin kokoonpanossa käsiteltäväs-
19426: seminen toisen vaatimuksen ratkaisemisen            sä asiassa on kysymys veikoruista koskevasta
19427: edellytys. Jos riita-asiassa on kysymys esimer-     kanteesta. Jäsen A katsoo, ettei velkasuhdetta
19428: kiksi velkojan sekä velallista että omaveikaista    ole lainkaan syntynyt, jäsen B, että velkasuhde
19429: takaajaa vastaan nostamasta kanteesta, on           on syntynyt ja kanne hyväksyttävä, ja jäsen C,
19430: kummastakin kanteesta äänestettävä erikseen.        että velkasuhde on kylläkin syntynyt, mutta
19431: Pykälän 4 momentista johtuu, että sellainen         että velkojan vaatimus on vanhentunut ja sillä
19432: tuomioistuimen jäsen, joka on äänestyksessä         perusteella kanne hylättävä. Kanne tulisi voi-
19433: ollut eri mieltä ja hylännyt esimerkiksi velko-     massa olevan lain mukaan hylätyksi.
19434: jan velallista vastaan nostaman kanteen, on            Jos jokaisesta lopputuloksen kannalta rat-
19435: kuitenkin velvollinen äänestämään myös velko-       kaisevasta kysymyksestä äänestettäisiin erik-
19436: jan takaajaa vastaan ajamasta kanteesta. Myös       seen, lopputulos saattaisi olla päinvastainen.
19437: vaatimuksesta ja sitä vastaan esitetystä kuit-      Ensin äänestettäisiin siitä, onko velkasuhde
19438: tausvaatimuksesta tulee äänestää erikseen. Eri      syntynyt. Jäsenten B ja C mielipiteiden perus-
19439: mieltä ollut tuomioistuimen jäsen, joka olisi       teella velkasuhteen katsottaisiin syntyneen. Sen
19440: hylännyt veikoruista koskevan kanteen sillä         jälkeen äänestettäisiin siitä, onko velkasuhde
19441: perusteella, että kantajalla ei ole väittämäänsä    vielä olemassa vai onko saaminen jo vanhentu-
19442: saatavaa, on velvollinen osallistumaan myös         nut tai velka maksettu. Myös jäsen A, joka
19443: kuittausvaatimusta koskevaan äänestykseen.          ensimmäisessä äänestyksessä jäi vähemmis-
19444:    Nykyisin äänestys suoritetaan asian lopputu-     töön, olisi pykälän 4 momentin mukaan velvol-
19445: loksesta kokonaisuudessaan, vaikka lopputulos       linen ottamaan osaa tähän toiseen äänestyk-
19446: riippuisikin useasta riitaisesta kysymyksestä.      seen. Jos jäsen A katsoisi, ettei saaminen ollut
19447: Parempana voidaan kuitenkin pitää sitä, että        vanhentunut eikä velkaa maksettu, jäsenten A
19448: lopputuloksen kannalta jokaisesta ratkaisevas-      ja B toisessa äänestyksessä esittämän mielipi-
19449: ta kysymyksestä äänestettäisiin erikseen, koska     teen mukaisesti kanne tulisi hyväksyä.
19450: näin kaikki tuomioistuimen jäsenet joutuisivat         Momentin nojalla myös oikeudenkäyntiku-
19451: ottamaan niihin kantaa.                             lujen korvaaminen voi olla erikseen äänestyk-
19452:                                     1990 vp. -      HE n:o 154                                      25
19453: 
19454: sen kohteena. Samalla tavoin kuin muidenkin             Kun vain riita- ja rikosasioiden pääasiarat-
19455: vaatimusten osalta, myös oikeudenkäyntikulu-         kaisut olisivat tuomioita, myös hovioikeuden
19456: jen korvaamista koskevan vaatimuksen osalta          ratkaisu, jolla asia jätetään tutkimatta, olisi
19457: voivat erillisen äänestyksen kohteina olla kysy-     päätös. Myös hovioikeuden ylimääräistä muu-
19458: mys korvausvelvollisuudesta ja korvauksen            toksenhakua eli kantelua koskevat ratkaisut
19459: määrästä.                                            olisivat päätöksiä. Korkeimman oikeuden rat-
19460:    Pykälän 3 momentin mukaan rikosasiassa            kaisu, jolla valituslupa hylätään, ei sisällä var-
19461: esitetystä yksityisoikeudellisesta vaatimuksesta     sinaista pääasian ratkaisua ja on siten päätös.
19462: äänestettäessä on sovellettava 2 momentissa          Ratkaisu, jolla muutoksenhakutuomioistuin
19463: mainittuja äänestyssääntöjä. Momentti on             poistaa alemman tuomioistuimen tuomion tai
19464: välttämätön sen vuoksi, että ratkaisu rikos-         päätöksen ja palauttaa jutun uudelleen käsitel-
19465: asiaan perustuvassa vahingonkorvausvaati-            täväksi, olisi myös päätös.
19466: muksessa muutoin jäisi riippumaan siitä, käsi-          2 §. Voimassa olevassa 2 §:ssä on säädetty
19467: telläänkö vahingonkorvausvaatimus yhdessä ri-        niin sanottujen laveiden laskujen selvittämis-
19468: kosasian kanssa vai ei.                              menettelystä. Kun riita-asioissa oikeudenkäyn-
19469:    Pykälän 4 momentin mukaan tuomiois-               timenettelyä koskevan ehdotuksen mukaan ai-
19470: tuimen jäsenen on lausuttava jokaisesta rat-         na toimitetaan valmistelu, säännös on riita-
19471: kaistavasta kysymyksestä. Niin hänen on me-          asioiden käsittelyä varten tarpeeton. Silloin
19472: neteltävä siitä huolimatta, mitä mieltä hän on       kun rikosasiassa on esitetty sellainen rikokseen
19473: ollut edellisestä kysymyksestä äänestettäessä.       perustuva yksityisoikeudellinen vaatimus, jon-
19474: Tilanne on sama kuin nykyisin äänestettäessä         ka ratkaiseminen edellyttäisi laveiden laskujen
19475: oikeudenkäyntiä koskevan kysymyksen jälkeen          selvittämismenettelyä, tuomioistuin voisi 14 lu-
19476: itse pääasiasta.                                     vun 9 §:n nojalla erottaa yksityisoikeudellisen
19477:                                                      vaatimuksen erilliseksi riita-asiain käsittelystä
19478:                                                      säädetyssä järjestyksessä käsiteltäväksi asiaksi,
19479: 24 luku. Tuomioistuimen ratkaisu                     jossa voitaisiin toimittaa valmistelu. Tämän
19480:                                                      vuoksi säännöstä ei tarvita myöskään rikos-
19481:    Oikeudenkäymiskaaren 24 luvun otsake kuu-         asioiden käsittelyä varten, joten se ehdotetaan
19482: luu nykyisin "Oikeuden päätöksestä ja tuo-           kumottavaksi.
19483: miosta". Kun uudemmassa lainsäädännössä ja              4 a ja 5 §. Voimassa olevan 24 luvun voi-
19484: riita-asioiden oikeudenkäyntimenettelyä koske-       massa oleva 5 §:n 1 momentti sisältää sään-
19485: vissa ehdotuksissa on johdonmukaisesti käytet-       nökset tuomion julistamisesta ja asianosaisen
19486: ty sanaa tuomioistuin, ehdotetaan luvun otsa-        velvollisuudesta lunastaa toimituskirja. Esityk-
19487: ketta muutettavaksi vastaavalla tavalla. Sanaa       sessä tuo momentti ehdotetaan kumottavaksi
19488: ratkaisu on käytetty luvussa säänneltyjen tuo-       ja vastaavista seikoista säänneltäväksi uudessa
19489: mion ja päätöksen yleisnimityksenä.                  4 a §:ssä. Tällöin 5 §:n nykyinen 2 momentti
19490:    Luvun 1, 10, 14-17, 21-22 §sekä 24 §:n 2          jäisi voimaan ja se koskisi vain hovioikeuden
19491: ja 3 momentti ja 25 § koskevat kaikkia yleisiä       tuomion antamista.
19492: tuomioistuimia. Pelkästään käräjäoikeutta               Ehdotetun 4 a §:n 1 momentin mukaan ali-
19493: koskevat ehdotuksen 4 a, 13, 18-20 ja 23 §           oikeuden tuomio olisi edelleen pääsääntöisesti
19494: sekä 24 §:n 1 momentti.                              julistettava heti käsittelyn päätyttyä. Tätä on
19495:    Luvun 1-12 § koskevat joko riita- tai rikos-      pidettävä välttämättömänä oikeudenkäynnin
19496: asiaa. Luvun 13-24 § koskevat tuomiois-              välittömyyden ja suullisuuden kannalta.
19497: tuimen ratkaisua riita-asiassa.                         Nykyisessä laissa ei ole säädetty, miten tuo-
19498:    1 §. Pykälässä ehdotetaan, että pääasian rat-     mioistuimen ratkaisun äänestämisestä ja tuo-
19499: kaisu riita- ja rikosasiassa asiassa on tuomio.      mioistuimen jäsenten eri mielipiteistä ilmoite-
19500: Muuta tuomioistuimen ratkaisua nimitettäisiin        taan. Käytännössä äänestyksestä ilmoitetaan
19501: päätökseksi. Nyt ehdotettuja käsitteitä on esi-      ratkaisun julistamisen yhteydessä. Tieto äänes-
19502: tetty kaikissa aikaisemmissa edellä yleisperuste-    tyksestä ja sen sisällöstä on asianosaiselle tär-
19503: luissa mainituissa uudistusehdotuksissa.             keä erityisesti silloin, kun hän harkitsee muu-
19504:    Erityissäännösten mukaiset ratkaisujen ni-        toksen hakemista ratkaisuun. Sen vuoksi mo-
19505: mikkeet jäisivät edelleen käyttöön. Siten edel-      mentissa ehdotetaan lisäksi, että asianasaisille
19506: leen olisi käytettävä esimerkiksi nimikettä yksi-    olisi tuomiota julistettaessa ilmoitettava, onko
19507: puolinen tuomio.                                     tuomiosta äänestetty. Vaikka säännös ei vel-
19508: 
19509: 4   300951V
19510: 26                                  1990 vp. -      HE n:o 154
19511: 
19512: voitakaan tuomioistuinta oma-aloitteisesti se-      tamisaikaa koskevaa säännöstä. Elokuun 6
19513: losta-maan äänestyksen sisältöä, on edellytettä-    päivänä 1861 annetussa asetuksessa, senaatin
19514: vä, että äänestyksen sisällön keskeiset seikat      kirjeessä huhtikuun 28 päivältä 1884 ja heinä-
19515: ilmoitetaan ainakin kysyttäessä.                    kuun 9 päivänä 1918 annetussa asetuksessa on
19516:    Kun alioikeuden ratkaisusta on äänestetty,       säädetty, että sellainen toimituskirja, jota
19517: tästä tehdään nykyisin pöytäkirjaan merkintä,       muutoksenhakemusta varten tai muusta syystä
19518: josta asianosainen voi todeta, että ratkaisusta     ei ole kiireellisesti annettava, on annettava
19519: on äänestetty. Asianosaisella on myös oikeus        asianosaiselle raastuvanoikeudessa 21 päivän
19520: saada jäljennös äänestyspöytäkirjasta, josta il-    kuluessa päätöksen julistamisesta ja kihlakun-
19521: menevät myös ratkaisuun osallistuneiden jä-         nanoikeudessa 90 päivässä kunkin yleisen is-
19522: senten nimet. Täten tulisi menetellä vastaisuu-     tunnon päättymisestä. Mainitut asetukset ja
19523: dessakin silloin, kun on ollut kysymys rikos-       kirje ehdotetaan nyt kumottaviksi ja toimitus-
19524: asiasta. Sen sijaan riita-asiassa asianosainen      kirjan toimittamisajasta säädettäväksi pykälän
19525: saisi tietää äänestyksen yksityiskohtaisen sisäl-   3 momentissa.
19526: lön tuomiosta, johon ehdotetun 18 §:n mu-              Momentin mukaan alioikeuden tuomion jäl-
19527: kaan on liitettävä eri mieltä olleiden tuomiois-    jennöksen tai pöytäkirjanotteen on oltava
19528: tuinten jäsenten mielipiteet.                       asianosaisen saatavilla tuomioistuimen kansli-
19529:    Lisäksi momentissa ehdotetaan viitattavaksi      assa viimeistään kolmen viikon kuluttua tuo-
19530: luvun 19 §:n 2 ja 3 momentin säännöksiin,           mion julistamis- tai antamispäivästä, jos tuo-
19531: joissa ehdotetaan säädettäväksi tuomion anta-       mioon on ilmoitettu tyytymättömyyttä. Muul-
19532: misesta kansliassa.                                 loin tuomion jäljennöksen tai otteen pöytäkir-
19533:    Pykälän 2 momentti sisältää toimituskirjan       jasta olisi, mikäli mahdollista, oltava saatava-
19534: lunastamisvelvollisuutta alioikeudessa koske-       na viimeistään 30 päivän kuluttua tuomiois-
19535: van säännöksen. Asianosaiselle annetaan ny-         tuimen kansliassa tuomion julistamis- tai anta-
19536: kyisin toimituskirjana ote alioikeuden pöytä-       mispäivästä.
19537: kirjasta, johon sisältyy asiassa annettu tuomio        Ehdotukseen ei sisälly nimenomaista sään-
19538: tai päätös. Muu kuin asianosainen saa jäljen-       nöstä pöytäkirjasta, asiakirjavihkosta tai nii-
19539: nöksen pöytäkirjasta. Pöytäkirjanotteen ovat        den osasta annettavasta jäljennöksestä. Kuten
19540: voimassa olevan 5 §:n 1 momentin mukaan             korkein oikeus on edellä mainitussa lausunnos-
19541: velvollisia lunastamaan riita-asian ja sellaisen    saan todennut, jäljennöksen antamisesta sisäl-
19542: rikosasian kantaja, jossa virallinen syyttäjä ei    tyy jo riittävät säännökset oikeudenkäynnin
19543: käytä puhevaltaa. Muille pöytäkirjanote tai         julkisuudesta annettuun lakiin (945/84) ja
19544: jäljennös pöytäkirjasta annetaan vain pyynnös-      yleisten asiakirjojen julkisuudesta annettuun
19545: tä.                                                 lakiin (83/51).
19546:    Momentissa ehdotetaan, että toimituskirjana         Asianosainen tarvitsisi pöytäkirjan jäljen-
19547: asianosaiselle annettaisiin riita-asiassa jäljen-   nöstä ainoastaan poikkeuksellisesti. Tarvetta
19548: nös tuomiosta, joka ehdotetun 18 §:n mukaan         pöytäkirjaan ja asiakirjavihkoon sisältyvään
19549: on laadittava erilliseksi asiakirjaksi. Toimitus-   aineistoon tutustumiseen voi olla lähinnä muu-
19550: kirjaa kantaja tarvitsisi edelleen hakiessaan       toksenhakutilanteessa. Jäljennös pöytäkirjasta
19551: muutosta alioikeuden ratkaisuun sekä asian-         saattaa olla tarpeen myös sen vuoksi, että
19552: osaisaloitteista täytäntöönpanoa varten. Sil-       siihen voi poikkeuksellisesti sisältyä ratkaisu,
19553: loin, kun asia jätetään tutkimatta, siitä laadi-    jonka perusteella voidaan pyytää täytäntöön-
19554: taan erillinen päätös. Luvun 24 §:n 3 momen-        panoa. Oikeudenkäyntimenettelyn uudistamis-
19555: tista seuraa, että kantaja on tällaisessa tapauk-   ta koskevassa erillisessä esityksessä ehdotetaan
19556: sessa velvollinen lunastamaan jäljennöksen          ulosottolain 3 luvun 23 §:ää muutettavaksi si-
19557: erilliseksi asiakirjaksi laaditusta päätöksestä.    ten, että tuomioistuimen ratkaisu voidaan pan-
19558:    Sen sijaan sellaisessa rikosasiassa, jossa vi-   na täytäntöön myös jäljennöksen perusteella.
19559: rallinen syyttäjä ei käytä puhevaltaa, kantaja         Ehdotukseen ei myöskään sisälly säännöstä
19560: on momentin mukaan velvollinen lunastamaan          siitä, missä ajassa jäljennöksen tuomiosta taik-
19561: otteen asian käsittelystä laadituista pöytäkir-     ka otteen tai jäljennöksen pöytäkirjasta muissa
19562: joista. Tältä osin säännös vastaa voimassa          kuin edellä mainituissa tapauksissa olisi oltava
19563: olevaa oikeutta.                                    valmis. Ehdotusta valmisteltaessa on lähdetty
19564:    Oikeudenkäymiskaaressa ei nykyisin ole           siitä, että jäljennös tai ote tulisi antaa, huo-
19565: asianosaiselle annettavan toimituskirjan toimit-    mioon ottaen pyynnön tarkoitus, mikäli mah-
19566:                                       1990 vp. -      HE n:o 154                                       27
19567: 
19568: dollista, sitä odotettaessa tai heti sen jälkeen,        Momentin mukaan virheen on oltava selvä,
19569: kun se muiden kiireellisten töiden vuoksi on          jotta se voidaan korjata. Virhe on selvä silloin,
19570: mahdollista. Samalla tavoin tulisi luonnollisesti     kun se on ulkopuolisenkin havaittavissa ja se
19571: menetellä silloin, kun on pyydetty suullisen          ilmenee tuomiosta itsestään tai siihen liittyvistä
19572: lausuman saattamisesta kirjalliseen muotoon.          asiakirjoista. Jos virhe on tapahtunut tuomio-
19573:    Nykyisin kantaja maksaa vireille panemas-          istuimen harkinnassa, esimerkiksi rangaistuk-
19574: saan riita- ja rikosasiassa haastemaksun ja           sen tai korvauksen määrässä, virhettä ei voitai-
19575: kultakin käsittelykerralta perittävän oikeuden-       si säännöksen nojalla korjata.
19576: käyntimaksun. Ehdotusta valmisteltaessa on               Momentin nojalla voidaan korjata esimer-
19577: lähdetty siitä, että kantaja maksaisi edelleen        kiksi nimeä koskevat selvät virheet, jos kysy-
19578: haastemaksun ja että silloin, kun asia on rat-        mys ei ole 31 luvun 11 § :ssä säännellystä ni-
19579: kaistu tuomiolla, hän maksaisi lisäksi erillisen      messä tapahtuneesta erehdyksestä. Nimeä kos-
19580: kiinteäksi vahvistettavan maksun tuomiosta.           kevien virheiden korjaamiseen on suhtaudutta-
19581: Tämän edellyttämät säännösmuutokset samoin            va kuitenkin varovasti, koska virheellinen nimi
19582: kuin säännökset muista jäljennöksistä perittä-        saattaa johtua myös harkinnassa tapahtuneesta
19583: vistä maksuista tulevat sisältymään alioikeus-        virheestä. Säännöksen nojalla tuomioistuin
19584: uudistuksen voimaanpanosta erikseen annetta-          voisi korjata myös esimerkiksi tuomion kerta-
19585: vaan lainsäädäntöön.                                  elmaan sisältyvät mahdolliset selvät virheet.
19586:                                                          Tuomion sisältö määräytyy sen mukaan,
19587:    8 ja 9 §. Luvun 8 §:n säännös siitä, että kun
19588:                                                       miten se julistetaan tai annetaan. Julistetussa
19589: laillinen katselmus maariidassa maalla on pi-
19590:                                                       tuomiossa oleva selvä virhe, kuten esimerkiksi
19591: detty, tuomio on siitä katselmuspaikalla julis-
19592:                                                       sakkorangaistuksen kertolaskuvirhe, voidaan
19593: tettava, on menettänyt merkityksensä. Luvun
19594:                                                       korjata. Sen sijaan virheellisesti julistettua ran-
19595: 9 §:n säännös, ettei tuomiota saa antaa "niin
19596:                                                       gaistuksen tai korvauksen määrää ei voida
19597: lähellä juhlia tai oikeuden jäsenten erkanemis-
19598:                                                       korjata kirjoitus- tai laskuvirheenä, koska ul-
19599: ta, ettei riitapuolilla ole laillista aikaa panna     kopuolinen ei voi havaita sitä, perustuuko
19600: asia vetoon tai saada sitä kuninkaan tarkastet-       virhe kirjoitus- tai laskuvirheeseen vai harkin-
19601: tavaksi", on muuttuneen lainsäädännön joh-            nassa tapahtuneeseen virheeseen.
19602: dosta menettänyt merkityksensä. Tämän vuok-
19603:                                                          Jos tuomio on julistettu oikein, mutta kirjal-
19604: si molemmat mainitut pykälät ehdotetaan ku-
19605:                                                       linen tuomio siinä olevan virheen vuoksi ei
19606: mottaviksi.                                           vastaa julistettua, virheen voi korjata puheen-
19607:     JO §. Voimassa oleva pykälä sisältää sään-        johtaja. Riita-asiassa tuomion ehdotuksen 24
19608: nöksen tuomiossa tai päätöksessä olevan vir-          luvun 20 §:n mukaan allekirjoittaa puheenjoh-
19609: heen korjaamisesta. Pykälän mukaan vain kir-          taja ja siten varmentaa, että kirjallinen tuomio
19610: joitus- ja laskuvirheet saadaan korjata. Tuomi-       vastaa julistettua. Rikosasiassa puheenjohtaja
19611: oihin joskus sisältyviä teknillisiä virheitä kuten    tai toinen lainoppinut jäsen puolestaan allekir-
19612:  väärin kirjoitettu nimi tai rikoksen tekoajassa      joittaa pöytäkirjan, joka sisältää myös asian
19613: tapahtunut erehdys on joskus tulkittu säännök-        ratkaisun.
19614:  sessä tarkoitetuksi virheeksi ja virhe on sano-         Koska virheen on voidakseen tulla korjatuk-
19615:  tun lainkohdan nojalla oikaistu. Selvempää           si oltava siten selvä, että se on ulkopuolisenkin
19616:  kuitenkin olisi, että säännöksessä nimenomaan        havaittavissa, ehdotetaan momenttia muutetta-
19617:  mainittaisiin, että kirjoitus- tai laskuvirheeseen   vaksi myös siten, että virheen voi korjata
19618:  rinnastettavat muut selvät teknilliset virheet on    täysilukuisen kokoonpanon sijasta myös tuo-
19619:  myös korjattava. Vastaavanlainen säännös si-         mioistuimen puheenjohtaja. Silloin kun pu-
19620:  sältyy useimpien Euroopan maiden oikeuden-           heenjohtajalle on tullut este, virheen voi mo-
19621:  käyntilakeihin.                                      mentin mukaan korjata myös muu tuomiois-
19622:     Tämän vuoksi pykälän 1 momenttia ehdote-          tuimen lainoppinut jäsen.
19623:  taan muutettavaksi siten, että myös kirjoitus-          Momenttia ehdotetaan lisäksi muutettavaksi
19624:  tai laskuvirheeseen rinnastettava muu selvä          siten, että asianosaiselle olisi tarvittaessa varat-
19625:  virhe tuomiossa olisi korjattava. Säännöksen         tava tilaisuus tulla kuulluksi tehtävän korjauk-
19626:  soveltamisala ei nykyisestä paljon laajenisi,        sen johdosta. Riita-asiassa tämä voisi tapahtua
19627:  mutta säännös kattaisi selvemmin ne tilanteet,       esimerkiksi pyytämällä asianosaiselta kirjalli-
19628:  joissa on kysymys puhtaasti teknisen virheen         nen lausuma. Ne virheet, jotka pykälän nojalla
19629:  korjaamisesta.                                       voidaan korjata, ovat yleensä niin selviä ja
19630: 28                                   1990 vp. -     HE n:o 154
19631: 
19632: riidattomia, ettei asianosaista tarvitse kuulla     pääkäsittelyssä esitetty oikeudenkäyntiaineisto.
19633: korjaamisesta. Siitä huolimatta saattaa joissa-     Viimeksi mainitusta seikasta sisältyy moment-
19634: kin tapauksissa olla eduksi, että asianosaisille,   tiin nimenomainen säännös.
19635: joita virhe koskee, ennen virheen korjaamista          Silloin kun asiaa sanotun 6 luvun 7 §:n tai
19636: varataan tilaisuus tulla kuulluksi.                 sanottuun erilliseen hallituksen esitykseen sisäl-
19637:    Pykälän 2 momenttiin sisältyy säännös kor-       tyvän 12 luvun säännösten nojalla käsitellään,
19638: jaamismenettelystä. Säännös vastaa tältä osin       vaikka asianosainen ei olekaan läsnä pääkäsit-
19639: voimassa olevaa lakia. Korjaus on tehtävä           telyssä, tuomioistuimen on sanotun 6 luvun
19640: siten, että jälkeenpäin on todettavissa, miltä      4 §:n 2 momentin mukaan tarpeellisilta osin
19641: osin ja miten korjaus on tehty. Virheen korjaa-     aikaisempien käsittelyjen oikeudenkäyntiai-
19642: ja ja se, milloin virhe on korjattu, on merkittä-   neistosta selostettava, mitä asianosainen on
19643: vä näkyviin. Lisäksi tehdystä korjauksesta on       valmistelussa tai aikaisemmassa pääkäsittelyssä
19644: momentin mukaan ilmoitettava asiaa käsittele-       esittänyt. Asiassa aikaisemmin esitetystä oikeu-
19645: välle muutoksenhakutuomioistuimelle. Kor-           denkäyntiaineistosta joudutaan ottamaan selko
19646: jauksesta tulisi luonnollisesti ilmoittaa myös      myös silloin, kun todistelua on sanotun erilli-
19647: muille, joille jäljennös tuomiosta tai tieto vir-   sen hallituksen esityksen 17 lukuun ehdotettu-
19648: heen sisältäneestä tuomiosta on viran puolesta      jen säännösten nojalla otettu vastaan pääkäsit-
19649: lähetetty, kuten esimerkiksi rikosasiassa täy-      telyn ulkopuolella eikä todistelua voida esittää
19650: täntöönpanoviranomaiselle.                          uudelleen pääkäsittelyssä. Tällä tavoin myös
19651:    Pykälän 3 momenttiin on tehty ainoastaan         näistä tulee pääkäsittelyssä esitettyä oikeuden-
19652: kielellisiä korjauksia. Sen mukaan asianosai-       käyntiaineistoa, joka voidaan ottaa huomioon
19653: nen voi kannella tehdystä korjauksesta 30 päi-      asiaa ratkaistaessa.
19654: vässä siitä, kun hän on saanut korjauksesta            Riita-asiain oikeudenkäyntimenettelyn uu-
19655: tiedon.                                             distamista koskevan ehdotuksen 6 luvun 14 §:n
19656:                                                     mukaan tuomioistuin voi pääkäsittelyn päättä-
19657:                                                     misen jälkeen täydentää asian käsittelyä myös
19658: Tuomioistuimen ratkaisu riita-asiassa               pyytämällä asianosaisilta kirjallisen lausuman.
19659:                                                     Jotta myös täten pääkäsittelyä jatkamatta tai
19660:    13 §. Pykälän 1 momentin tarkoituksena on        uutta pääkäsittelyä toimittamatta esitetty oi-
19661: turvata pääkäsittelyn välittömyys. Sen mukaan       keudenkäyntiaineisto voitaisiin ottaa huo-
19662: asiaa ratkaistaessa saadaan ottaa huomioon          mioon asiaa ratkaistaessa, ehdotetaan tästä
19663: vain se oikeudenkäyntiaineisto, joka on esitetty    seikasta otettavaksi säännös momentin viimei-
19664: pääkäsittelyssä. Siten se oikeudenkäyntiaineis-     seen virkkeeseen.
19665: to, joka on esitetty valmistelussa, saadaan            Kun pääkäsittely erikseen ehdotetun 6 luvun
19666: ottaa asiaa ratkaistaessa huomioon vain siltä       15 §:n nojalla pidetään valmistelun yhteydessä,
19667: osin kuin se on esitetty tai siihen on vedottu      saman luvun 17 § :n nojalla otetaan oikeuden-
19668: uudelleen pääkäsittelyssä. Säännös on välttä-       käyntiaineistona huomioon kaikki se, mikä on
19669: mätön muun muassa sen vuoksi, että erillisessä      tapahtunut viimeisessä suullisen valmistelun is-
19670: pääkäsittelyssä asian käsittelyyn osallistuu sel-   tunnossa, jollei tuomioistuin toisin määrää.
19671: laisiakin tuomioistuimen jäseniä, jotka eivät       Momenttiin ehdotetaan selvyyden vuoksi otet-
19672: ole osallistuneet asian valmisteluun.               tavaksi tätä tarkoittava viittaussäännös.
19673:    Jos pääkäsittely joudutaan keskeyttämään            Pykälän 2 momentissa säädetään siitä, mikä
19674: taikka lykkäämään, mutta asiassa ei oikeuden-       muodostaa huomioon otettavan oikeudenkäyn-
19675: käyntimenettelyn uudistamista koskevan erilli-      tiaineiston silloin, kun asia ratkaistaan valmis-
19676: sen hallituksen esityksen 6 luvun 11 §:n nojalla    telussa. Momentti koskee sekä kirjallista että
19677: kuitenkaan tarvitse toimittaa uutta pääkäsitte-     suullista valmistelua. Valmistelussa asia voi-
19678: lyä, saadaan asiaa ratkaistaessa luonnollisesti     daan jättää tutkimatta tai siinä voidaan antaa
19679: ottaa huomioon kaikissa pääkäsittelyn oikeu-        yksipuolinen tuomio sellaisessa asiassa, jossa
19680: denkäyntitilaisuuksissa esitetty oikeudenkäyn-      sovinto on sallittu. Vain silloin, kun kanteesta
19681: tiaineisto. Jos asiassa sen sijaan joudutaan        on luovuttu tai se on myönnetty taikka se on
19682: toimittamaan uusi pääkäsittely, jossa asia sa-      riita-asiain oikeudenkäyntimenettelyn uudista-
19683: notun 6 luvun 12 §:n nojalla on käsiteltävä         mista koskevan erillisen esityksen oikeuden-
19684: kokonaisuudessaan uudelleen, saadaan asiaa          käymiskaaren 5 luvun 6 § :n 2 momentissa
19685: ratkaistaessa ottaa huomioon vain uudessa           tarkoitetulla tavalla selvästi perusteeton, voi-
19686:                                      1990 vp. -      HE n:o 154                                          29
19687: 
19688: daan asiassa valmistelussa antaa aineellisen          epähuomiossa jätä vetoamatta sellaiseen seik-
19689: ratkaisun sisältävä tuomio.                           kaan, johon hän voisi vedota.
19690:    Kun valmistelu voidaan toimittaa osaksi kir-          Vaikka momentin toinen virke koskeekin
19691: jallisena ja kun suullista valmistelua ei aina        vain riita-asioita, joissa sovinto on sallittu, ei
19692: voida toimittaa keskitetysti, ehdotetaan mo-          säännöstä tältä osin saa kuitenkaan tulkita
19693: mentissa säädettäväksi, että asiaa ratkaistaessa      siten, että kaikissa sellaisissa riita-asioissa, jois-
19694: saadaan tällöin ottaa huomioon kaikki se oi-          sa sovinto ei ole sallittu, tuomioistuin aina
19695: keudenkäyntiaineisto, joka on esitetty asiaa          voisi perustaa tuomionsa myös sellaiseen seik-
19696: aikaisemmin kirjallisesti tai suullisesti valmis-     kaan, johon asianosainen ei ole vedonnut.
19697: teltaessa.                                            Tuomioistuin ei voi esimerkiksi tuomita puoli-
19698:    14 §. Pykälän 1 momentti sisältää nimen-           soita välittömästi avioeroon sillä perusteella,
19699: omaisen säännöksen meillä jo nykyisin voimas-         että he ovat asuneet viimeiset kaksi vuotta
19700: sa olevasta niin sanotusta määräämisperiaat-          keskeytyksettä erillään, jos hakemuksessa on
19701: teesta. Tällä tarkoitetaan sitä, että asianosaiset    vaadittu ainoastaan avioeron tuomitsemista
19702: määräävät oikeudenkäynnin aloittamisesta ja           vasta harkinta-ajan jälkeen.
19703: oikeudenkäynnin kohteesta. Momentin ensim-               Momentti koskee ainoastaan oikeustosiseik-
19704: mäisen virkkeen mukaan tuomioistuin ei siten          koja, joihin asianosaisen on siis vedottava,
19705: saa tuomita muuta tai enempää kuin, mitä              jotta asian ratkaisu voitaisiin perustaa niihin.
19706: asianosainen on vaatinut. Jos kantaja on esi-         Todistustosiseikkojen huomioon ottaminen ei
19707: merkiksi vaatinut 1 000 markan suuruista va-          sen sijaan milloinkaan edellytä, että asianosai-
19708: hingonkorvausta, tuomioistuin ei voi tuomita          nen olisi vedonnut tällaisen seikan olemassa-
19709: vastaajaa suorittamaan kantajalle suurempaa           oloon. Todistelua arvioidessaan tuomiois-
19710: määrää, vaikka olisikin ilmeistä, että kantaja        tuimen on viran puolesta otettava huomioon
19711: on aliarvioinut vahingon määrän. Vastaavasti          kaikki asiassa esitetty selvitys siitä riippumatta,
19712: tuomio on annettava ainakin sen suuruisena            kumpi asianosainen sen on esittänyt. Lisäksi
19713: kuin vastaaja on myöntänyt vaatimuksen. Jos           tuomioistuin oikeudenkäymiskaaren muutta-
19714: taas kanteessa on esimerkiksi vaadittu ainoas-        mista koskevan erillisen ehdotuksen 17 luvun
19715: taan irtaimen esineen palauttamista, ei tuomio-       8 §:ssä mainituin edellytyksin voi viran puoles-
19716: istuin voi velvoittaa vastaajaa korvaamaan esi-       ta määrätä hankittavaksi uutta todistelua asias-
19717: neen arvoa, vaikka oikeudenkäynnissä ilmeni-          sa.
19718: sikin, että esine on tuhoutunut.                         Momentti koskee myös muutoksenhakutuo-
19719:    Pykälän 2 momentin mukaan tuomioistuin             mioistuinta. Muutoksenhakutuomioistuin on
19720: ei saa asiassa, jossa sovinto on sallittu, perus-     sidottu myös asianosaisen muutoksenhake-
19721: taa tuomiota sellaiseen seikkaan, johon asian-        muksessaan esittämiin vaatimuksiin.
19722: osainen ei ole vedonnut vaatimuksensa tai                15 §. Voimassa olevan 24 luvun 3 §:ssä on
19723: kiistämisensä tueksi. Irtaimen kauppaan perus-        säännös tuomion perustelemisvelvollisuudesta.
19724: tuvassa velkomusasiassa tuomioistuin ei siten         Sen mukaan "jokainen tuomio perustettakoon
19725: esimerkiksi saa hylätä kannetta sillä perusteel-      syihin ja lakiin eikä mielivaltaan, ja pantakoon
19726: la, että tavarassa on ollut virhe, jos vastaaja on    siihen selvästi ne pääsyyt ja se lainkohta, joihin
19727: kanteen kiistäessään ainoastaan väittänyt mak-        päätös perustuu". Oikeuskäytännössä ei kui-
19728: saneensa tavaran. Tällainen menettely loukkai-        tenkaan aina ole täysin noudatettu näitä vaati-
19729: si myös vastapuolen kuulemisen periaatetta,           muksia. Tuomioiden perustelut ovat toisinaan
19730: sillä tavarassa oleva virhe ei tuolloin olisi         niukkoja ja ylimalkaisia eikä tuomiosta aina
19731: lainkaan ollut keskustelun kohteena oikeuden-         käy ilmi, mistä syystä tuomioistuin on pääty-
19732: käynnissä.                                            nyt tuomiosta ilmenevään loppUtulokseen. Tä-
19733:    Kun tuomio saadaan perustaa vain sellaiseen        män vuoksi ehdotetaan pykälään otettavaksi
19734: seikkaan, johon on vedottu pääkäsittelyssä,           ensinnäkin säännös siitä, että tuomio on perus-
19735: tuomioistuimen on harjoitettava aktiivista oi-        teltava.
19736: keudenkäynnin johtamista. Tuomioistuimen                 Tuomion riittävän tarkka perusteleminen on
19737: on huolehdittava siitä, että asianosaiset pääkä-      tärkeää sen vuoksi, että asianosainen ymmär-
19738: sittelyssä halutessaan vetoavat kaikkiin niihin       tää, miksi tuomioistuin on päätynyt tuomiosta
19739: seikkoihin, joihin he ovat vedonneet valmiste-        ilmenevään ratkaisuun. Jos tuomiot ovat tar-
19740: lussa. Samoin tuomioistuimen tulee jo valmis-         koin perusteltuja, on todennäköistä, että alt-
19741: telussa huolehtia siitä, että asianosainen ei         tius hakea muutosta tuomioistuimen ratkai-
19742: 30                                   1990 vp. -      HE n:o 154
19743: 
19744: suun useassa tapauksessa vähenee. Milloin tuo-        tosiseikat, joiden perusteella se on katsonut
19745: mio sisältää selvät perustelut, asianosainen          velkasuhteen olevan olemassa.
19746: myös tietää paremmin, mihin seikkoihin hänen             Silloin kun tuomiossa on kysymys eri seikko-
19747: tulee kiinnittää huomiota, jos hän hakee muu-         jen arvioimisesta, kuten vahingonkorvauskysy-
19748: tosta tuomioistuimen ratkaisuun. Tuomion pe-          myksessä, arviointiperusteet on esitettävä tuo-
19749: rusteleminen on tärkeätä myös sen vuoksi, että        miossa. Arvioinnin perusteena usein käytetty
19750: siten voidaan välttää ratkaisun perustuminen          kohtuullisuus saattaa olla vaikeaa eritellä. Jos
19751: ehkä ylimalkaiseen ja virheelliseen yleisnäke-        vahinko 17 luvun 6 § :n nojalla on muun selvi-
19752: mykseen. Tuomion perusteleminen lisää täten           tyksen puutteessa arvioitu kohtuuden mukaan,
19753: oikeusvarmuutta. Myös muutoksenhakutuo-               on tämän ilmettävä tuomiosta. Jos asiassa on
19754: mioistuimella on parempi mahdollisuus saada           ollut riitaa vahingonkorvauksen määrästä, tuo-
19755: selville alioikeuden ratkaisun perusteet, jos nä-     miossa olisi selostettava, miten tuomiossa mai-
19756: mä on selvästi ilmoitettu tuomiossa, ja siten         nittu korvauksen määrä on laskettu. Jos tuo-
19757: tutkia tuomion oikeellisuus. Tuomioiden täs-          mittu korvaus poikkeaa yleensä tuomitusta
19758: mällinen perusteleminen myös vahvistaa luot-          korvauksesta, olisi poikkeaminen perusteltava.
19759: tamusta tuomioistuinten työhön.                          Perusteluissa on pykälän mukaan selostetta-
19760:     Jos vaatimus on asiassa, jossa sovinto on         va, mihin oikeudelliseen päättelyyn ratkaisu
19761: sallittu, myönnetty tai siitä on luovuttu, tuo-       perustuu. Tuomiosta on siis käytävä ilmi, millä
19762: mio on perusteltava ainoastaan siten, että            seikoilla tuomioistuimen mielestä on ollut mer-
19763: myöntäminen tai luopuminen todetaan tuo-              kitystä asiaa ratkaistaessa sekä millä oikeudel-
19764: miossa. Tuomioistuimen ratkaisuhan perustuu           lisella perusteella tuomioistuin on tuomiossa
19765: tällöin itse myöntämiseen tai luopumiseen.            todettujen tosiseikkojen perusteella päätynyt
19766:     Perusteluissa on pykälän mukaan ilmoitetta-       tuomiosta ilmenevään lopputulokseen. Tuo-
19767: va, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päätte-        mion oikeudellisen perustelun yhteydessä on
19768: lyyn ratkaisu perustuu. Perusteluissa on myös         tarvittaessa selostettava esimerkiksi kauppata-
19769: selostettava, millä perusteella riitainen seikka      vasta tai tuomioistuimen ennakkopäätöksestä
19770: on tullut näytetyksi tai jäänyt näyttämättä.          ilmenevä sääntö, jota asiaa ratkaistaessa on
19771:     Perusteluista on siis ilmettävä, millä perus-     sovellettu. Joskus esimerkiksi saattaa olla tar-
19772: teella seikan, josta asianosaiset ovat olleet eri     peen viitata lain esitöihin tai muuhun kuin
19773: mieltä, on päätelty olevan olemassa. Jos päät-        asiaan suoraan soveltuvasta lainkohdasta ilme-
19774: tely perustuu suoranaiseen todisteluun, esimer-       nevään periaatteeseen. Se, mistä syystä tuo-
19775: kiksi todistajan lausumaan tai asiakirjaan, jo-       mioistuin on tulkinnut lainkohtaa tuomiosta
19776: ka välittömästi osoittaa tosiseikan olemassa-         ilmeneväliä tavalla, olisi perusteluissa selostet-
19777: olon, useimmiten viittaus todisteluun riittää.        tava muun muassa silloin, kun asianosaiset
19778: Tällöin riittää maininta, että seikka käy ilmi        ovat olleet eri mieltä sovellettavasta lainkoh-
19779: esimerkiksi todistajan lausumasta, määrätystä         dasta tai sovellettavan lainkohdan tulkinnasta
19780: asiakirjasta tai tuomioistuimen katselmuksessa        taikka kun lainkohtaa sovelletaan aikaisem-
19781: tekemästä havainnosta.                                masta käytännöstä poikkeavana tavalla.
19782:     Tuomio olisi muutoinkin perusteltava niin            Tuomion täsmällinen perusteleminen on
19783: yksityiskohtaisesti kuin asian merkitys ja riitai-    luonnollisesti tärkeää myös rikosasioissa. Vaik-
19784: suus vaativat. Jos esimerkiksi vaatimuksen pe-        ka pykälä koskeekin vain riita-asioissa annetta-
19785: rusteena oleva tosiseikka on riidaton, ei perus-      via tuomioita, tulisi myös rikosasiasioissa an-
19786: telua tältä osin tarvita. Jos taas asiassa on         nettavat tuomiot perustella edellä esitetyllä ta-
19787: esitetty ristiriitaista todistelua, tuomion perus-    valla. Tuomiot tulisi perustella edellä esitetyllä
19788: teluissa on mainittava, mistä syystä jollekin         tavalla myös riippumatta siitä, onko tuomion
19789: todisteelle on annettua arvoa ja jollekin toiselle    antanut alioikeus vai muutoksenhakutuomiois-
19790: ei.                                                   tuin. Muutoksenhakutuomioistuimessa tuo-
19791:     Tuomioistuimen kanta ratkaisuun välittö-          mion perusteleminen on tärkeää varsinkin sil-
19792: mästi vaikuttaneisiin tosiseikkoihin on käytävä       loin, kun tuomiolla on merkitystä ennakkorat-
19793: ilmi niin selvästi, että asianosainen voi tuo-        kaisuna. Edellä yleisperusteluissa selostetuista
19794: miosta todeta tuomioistuimen päättelyn kulun.         syistä ei tästä kuitenkaan ehdoteta säädettä-
19795: Esimerkiksi riitautetussa velkomusasiassa ei          väksi erikseen.
19796: perusteluksi riitä, että vastaaja on velkaa kan-         16 §. Oikeutemme mukaan on pääsääntö,
19797: tajalle, vaan tuomioistuimen on kerrottava ne         että asia on kokonaisuudessaan ratkaistava
19798:                                      1990 vp. -      HE n:o 154                                        31
19799: 
19800: samalla kertaa silloinkin, kun oikeudenkäyn-         ei ole riitainen. Kun osatuomio tällöin perus-
19801: nissä on käsitelty yhdessä useita itsenäisiä kan-    tuu itse myöntämiseen, se voidaan asian käsit-
19802: teita. Tämä merkitsee sitä, että asiassa ei yleen-   telyssä myöhemmin esitettävästä selvityksestä
19803: sä voida antaa niin sanottua osatuomiota eli          riippumatta aina antaa, koska myöhemmin
19804: sellaista pääasiaratkaisua, jolla asia vain eräi-    esitettäväliä selvityksellä ei enää ole merkitystä
19805: den asianosaisten tai joidenkin asiassa esitetty-    osatuomiolla ratkaistuun vaatimuksen osaan.
19806: jen vaatimusten osalta lopullisesti ratkaistaan          Jos samassa oikeudenkäynnissä käsitellään
19807: ja asian käsittelyä muilta osin jatketaan. Asioi-     sekä saamisvaatimusta että sitä vastaan esitet-
19808: den toisistaan erottamisella saatetaan joskus        tyä kuittausvaatimusta, voisi osatuomion anta-
19809: päästä samaan tulokseen kuin osatuomion              minen esimerkiksi pääsaatavan osalta näyttää
19810: avulla.                                              tarkoituksenmukaiselta vaihtoehdolta varsin-
19811:    Voimassa olevan lain mukaan osatuomion             kin silloin, kun se on selvä ja kuittausvaatimus
19812: antaminen on isyyslain (700175) 29 §:n 2 mo-         puolestaan epäselvä. Tällöin kantaja saisi saa-
19813: mentin nojalla sallittua isyyden vahvistamista       tavansa välittömästi myös täytäntöönpanta-
19814: koskevassa oikeudenkäynnissä ja työtuomiois-         vaksi. Pantaessa myöhemmin erikseen täytän-
19815: tuimesta annetun lain (646174) 30 §:n nojalla        töön vastasaatavaa koskevaa tuomiota saattaisi
19816: työtuomioistuimessa käsiteltävissä asioissa.         kuitenkin osoittautua, ettei kantajalla olekaan
19817:    Osatuomion tarve perustuu muun muassa             ulosmittauskelpoista varallisuutta. Tämä puo-
19818: siihen, että osatuomio voidaan panna erikseen        lestaan merkitsisi sitä, että vastaaja ei tosiasial-
19819: täytäntöön. Asianosaisella on tällöin mahdolli-      lisesti voisikaan käyttää vastasaatavaansa kuit-
19820: suus saada nopeasti täytäntöönpanokelpoinen          taukseen, vaikka tämä mahdollisuus olisikin
19821: ratkaisu asian osasta esimerkiksi silloin, kun       ratkaisevasti vaikuttanut siihen, että hän on
19822: on olemassa vaara, että velallinen joutuu mak-       antanut kantajalle pääsaatavaa koskevan luo-
19823: suvaikeuksiin. Mahdollisuudesta antaa osatuo-        ton. Jotta kuittauksen toteutuminen tällöin
19824: mio voi asian käsittelynkin kannalta olla hyö-       myös käytännössä tulisi turvatuksi, on välttä-
19825: tyä varsinkin silloin, kun useat itsenäiset kan-     mätöntä, että saamisvaatimus ja sitä vastaan
19826: teet on erillisessä esityksessä muutettavaksi eh-    esitetty kuittausvaatimus ratkaistaan oikeuden-
19827: dotettavan 18 luvun 1-5 §:n nojalla käsiteltä-       käynnissä samanaikaisesti. Tätä seikkaa koske-
19828: vä samassa oikeudenkäynnissä. Näistä syistä          va säännös ehdotetaan otettavaksi pykälän 2
19829: ehdotetaan 1 momentissa säädettäväksi osatuo-        momenttiin, joka koskee myös kanneteitse esi-
19830: mion antamisesta.                                    tettyä kuittausvaatimusta.
19831:    Osatuomion antamisen edellytyksenä on mo-             Momentin mukaan saamisvaatimus voidaan
19832: mentin mukaan, että erikseen ratkaistava asian       kuitenkin ratkaista erikseen silloin, kun se
19833: osa voidaan erottaa muusta asiasta ja ratkaista      perustuu juoksevaan velkakirjaan, vekseliin tai
19834: itsenäisesti. Asian osan tulee olla siis täysin      shekkiin. Säännös vastaa nykyisessä lainhaku-
19835: itsenäinen tai, jos sillä ja asian muulla osalla     menettelyssä noudatettavaa ulosottolain 2 lu-
19836: on yhteisiä kysymyksiä, ne eivät saa olla riitai-    vun 19 §:ää. Myös lainhakumenettelyä vastaa-
19837: sia. Asiassa myöhemmin esitettävä selvitys ei        via säännöksiä oikeudenkäymiskaareen otetta-
19838: siten saa ulottaa vaikutustaan osatuomiolla          essa tämän järjestelyn säilyttäminen on katsot-
19839: ratkaistuun asian osaan. Asian osan ratkaisulla      tu tarpeelliseksi siitä syystä, että tällaisiin juok-
19840: ei saa olla myöskään vaikutusta asian muun           seviin sitoumuksiin perustuvat vaatimukset on
19841: osan ratkaisemiseen. Jos esitetään esimerkiksi       voitava käsitellä ja ratkaista mahdollisimman
19842: useita samaan vahinkotapahtumaan perustuvia          nopeasti. Tämän vuoksi vastaajalla ei saisi olla
19843: vahingonkorvausvaatimuksia, ei jotakin niistä        mahdollisuutta viivyttää asian ratkaisemista
19844: yleensä voida ratkaista erikseen, jos koko va-       vaatimalla kuitattavaksi vastasaatava, joka on
19845: hingonkorvausvelvollisuuden perusteista on rii-      riitainen tai epäselvä ja jonka ratkaiseminen
19846: taa. Jos perusteiden osalta annetaan erikseen        saattaisi viedä huomattavan paljon aikaa.
19847: välituomio, siinä yhteydessä on kuitenkin mah-          Osatuomio voidaan antaa viran puolesta.
19848: dollista antaa myös osatuomio jonkin vahin-          Harkitessaan osatuomion antamista tuomiois-
19849: gonkorvausvaatimuksen osalta.                        tuimen tulee kiinnittää huomiota siihen, onko
19850:    Momentin mukaan osatuomio voidaan antaa           asiassa esitettävä näyttö yhteinen asian eri
19851: myös siltä osin kuin kanne on myönnetty.             osille. Jos näyttö on yhteinen, se saatetaan
19852: Kantajalle voi olla tärkeätä saada täytäntöön-       joutua ottamaan vastaan useamman kerran.
19853: panokelpoinen tuomio asian siitä osasta, mikä        Tällöin saattaa olla olemassa vaara, että näyttö
19854: 32                                  1990 vp. -      HE n:o 154
19855: 
19856: arvioidaan eri kertoina eri tavoin. Lisäksi tulee    Jos tuomioistuin toteaisi, ettei maksuvelvolli-
19857: kiinnittää huomiota muun muassa siihen, ovat-        suuden perusteena olevaa vuokrasopimusta tai
19858: ko asianosaiset pyytäneet osatuomiota.               korvausvelvollisuutta ole olemassa, tuomiois-
19859:    Tuomioistuin voi erikseen muutettavaksi eh-       tuin voisi antaa tämän kysymyksen osalta väli-
19860: dotettavan oikeudenkäymiskaaren 5 luvun              tuomion. Tällöin vältyttäisiin kokonaan mak-
19861: 24 §:n mukaan valmistella erikseen muun mu-          suvelvollisuuden määrää koskevan kysymyksen
19862: assa sellaisen asian osan, jossa voidaan antaa       käsittelyltä. Välituomion antamisella saavute-
19863: osatuomio. Saman luvun 30 §:n mukaan tuo-            taan siten ensisijaisesti prosessitaloudellista
19864: mioistuin voi erikseen ratkaistavan kysymyk-         hyötyä.
19865: sen käsittelyä varten määrätä pidettäväksi              Välituomion antaminen mahdollistaa myös
19866: myös pääkäsittelyn, vaikka asian valmistelu          asian jäsennellyn käsittelyn. Riita-asiain oikeu-
19867: muilta osin ei vielä olisikaan päättynyt.            denkäyntimenettelyn uudistamista koskevan
19868:    Kun asia ratkaistaan osittain, osatuomiossa       erillisen ehdotuksen oikeudenkäymiskaaren 5
19869: on annettava lausunto oikeudenkäyntikuluista.        luvun 24 §:n mukaan tuomioistuin voi valmis-
19870: Oikeudenkäyntikulujen määrää harkittaessa on         tella erikseen sellaisen asian osan, jossa voi-
19871: otettava huomioon, että ratkaistua asian osaa        daan antaa välituomio. Tällaisen asian osan
19872: on käsitelty yhdessä asian muiden osien kans-        käsittelyä varten tuomioistuin voi saman luvun
19873: sa. Tarkemmat säännökset tästä sisältyvät erik-      30 § :n mukaan myös määrätä pidettäväksi
19874: seen annettavaan oikeudenkäymiskaaren 21 lu-         erikseen pääkäsittelyn.
19875: vun oikeudenkäyntikulujen korvaamisvelvolli-            Pykälän 1 momentti koskee välituomion an-
19876: suutta koskevaan hallituksen esitykseen.             tamista silloin, kun on kysymys erikseen muu-
19877:    Osatuomio on lopullinen ratkaisu ja siihen        tettavaksi ehdotetussa oikeudenkäymiskaaren
19878: voidaan hakea muutosta valittamalla.                 18 luvussa säännellyistä samassa oikeuden-
19879:    17 §. Voimassa olevan oikeuden mukaan             käynnissä käsiteltävistä kanteista. Sen mukaan
19880: tuomioistuin ei saa antaa välituomiota eli oi-       tuomioistuin voi ratkaista erikseen sellaisen
19881: keudenkäynnin kuluessa erikseen ratkaista sel-       kanteen, jonka ratkaisemisesta muu samassa
19882: laista riitakysymystä, josta asian ratkaiseminen     oikeudenkäynnissä käsiteltävä kanne on riip-
19883: muilta osin riippuu. Poikkeuksen edellä maini-       puvainen. Tällainen riippuvuussuhde on ky-
19884: tusta muodostaa niin sanottu laveiden laskujen       seessä silloin, kun samassa oikeudenkäynnissä
19885: selvittäminen 24 luvun tässä esityksessä kumot-      käsitellään sekä oikeussuhteen vahvistamista
19886: tavaksi ehdotetun 2 §:n nojalla silloin, kun         koskevaa kannetta että tuon oikeussuhteen ole-
19887: tuomioistuin on määrännyt laskemisen perus-          massaolosta riippuvaa suoritusvelvollisuutta
19888: teen. Jos uskotut miehet ovat sanottuun perus-       koskevaa kannetta. Tuomioistuin voisi siis rat-
19889: teeseen nojautuen toimittaneet laveiden lasku-       kaista erikseen edellä esimerkissä mainitun
19890: jen selvittelyn, mutta asianosaiset selvittelyyn     vuokrasopimuksen olemassaoloa koskevan
19891: tyytymättöminä ovat saattaneet asian tuomio-         vahvistuskanteen ja vasta sen jälkeen, jos se
19892: istuimen käsiteltäväksi, tuomioistuimen aikai-       vahvistuskanteen käsittelyn jälkeen osoittautuu
19893: semmin määräämä laskemisen peruste sitoo             tarpeelliseksi, vuokran maksamista koskevan
19894: sitä itseään. Työtuomioistuimesta annetun lain       kanteen.
19895: 30 §:n 2 momentin mukaan välituomion anta-              Välituomion antamisen kannalta ei ole mer-
19896: minen on mahdollista työtuomioistuimessa.            kitystä sillä, kumpi asianosainen on nostanut
19897:    Mahdollisuudesta antaa välituomio olisi kui-      vahvistuskanteen.
19898: tenkin hyötyä myös alioikeudessa käsiteltävissä         Momentin mukaan välituomio voidaan an-
19899: asioissa. Jos samassa asiassa on kysymys esi-        taa myös silloin, kun molemmat samassa oi-
19900: merkiksi vuokraoikeuden olemassaolosta ja            keudenkäynnissä käsiteltävät kanteet koskevat
19901: vuokran maksamisesta, saattaisi eräissä ta-          suoritusvelvollisuutta. Momentti tulee tältä
19902: pauksissa olla tarkoituksenmukaista ratkaista        osin sovellettavaksi lähinnä silloin, kun on
19903: ensin vuokrasopimuksen olemassaoloa koskeva          kyse erilliseen riita-asiain oikeudenkäyntime-
19904: kysymys ja vasta sen jälkeen vuokran maksa-          nettelyn uudistamista koskevaan ehdotukseen
19905: mista koskeva kysymys. Samoin esimerkiksi,           sisältyvän 18 luvun 5 §:n nojalla samassa oi-
19906: vahingonkorvausasioissa saattaisi toisinaan ol-      keudenkäynnissä käsiteltävistä kanteista.
19907: la hyödyllistä ratkaista ensin itse korvausvel-         Momentissa tarkoitettuun välituomioon saa
19908: vollisuutta koskeva kysymys ja vasta sen jäl-        luonnollisesti hakea muutosta. Tämän vuoksi
19909: keen korvauksen määrää koskeva kysymys.              momentissa ehdotetaan lisäksi, että tuomiois-
19910:                                     1990 vp. -      HE n:o 154                                   33
19911: 
19912: tuin voi tällöin viran puolesta määrätä, että       erikseen ja tuomioistuimen on samalla päätet-
19913: muun kanteen käsittelyä jatketaan vasta sitten,      tävä, jatketaanko asian käsittelyä muilta osin.
19914: kun välituomiota koskeva mahdollinen muu-              Ruotsin järjestelmää on kuitenkin oikeus-
19915: toksenhakemus on lainvoimaisesti ratkaistu.          kirjallisuudessa arvosteltu sen vuoksi, että
19916: Tällaisesta "lepäämään jättämisestä" sisältyy       mahdollisuudesta hakea välituomioon erikseen
19917: säännös myös oikeudenkäymiskaaren erikseen          muutosta saattaa olla seurauksena, että väli-
19918: muutettavaksi ehdotetun 16 luvun 5 §:ään.           tuomiolla ratkaistu asian osa ja sen jälkeen
19919:    Momentin mukaan tuomioistuin voi muun            asian muu osa käsitellään kaikissa oikeusasteis-
19920: muassa edellisessä kappaleessa selostetuista        sa ennen lopullisen ratkaisun saamista asiassa.
19921: syistä asianosaisen vastustuksesta huolimatta       Tällaisen järjestelyn on sanottu pitkittävän oi-
19922: viran puolesta antaa välituomion.                    keudenkäyntiä ja tekevän sen kalliiksi. Lain-
19923:    Pykälän 2 momenttiin sisältyy säännös väli-       käytön yhdenmukaisuuden kannalta ei myös-
19924: tuomion antamisesta samaa vaatimusta koske-         kään voida pitää tarkoituksenmukaisena sitä,
19925: vassa kysymyksessä. Esimerkiksi vahingonkor-        että tuomioistuin saisi itse päättää, missä vai-
19926: vausasiassa tuomioistuin voi ensin välituomiol-     heessa välituomioon haetaan muutosta.
19927: la ratkaista itse korvausvelvollisuutta koskevan       Välituomio on jossain määrin rinnastettavis-
19928: kysymyksen ja vasta sen jälkeen korvauksen          sa oikeudenkäyntiväitettä koskevaan erilliseen
19929: määrää koskevan kysymyksen. Vaatimuksen             ratkaisuun. Kumpikin ratkaisu vaikuttaa sii-
19930: ratkaiseminen saattaa riippua myös vaihtoeh-        hen, jatketaanko asian käsittelyä muilta osin
19931: toisista seikoista, jolloin välituomio voidaan      vai ei. Muutoksenhausta oikeudenkäyntiväitet-
19932: antaa jonkin niiden osalta erikseen. Esimerkik-     tä koskevaan erilliseen ratkaisuun on säädetty
19933: si velkomisasiassa vastaaja on saattanut kiistää     16 luvun 3 §:ssä. Välituomion osalta ehdote-
19934: kanteen ensinnäkin sillä perusteella, että saa-     taan otettavaksi käyttöön vastaavanlainen jär-
19935: minen on vanhentunut, sekä lisäksi vielä sillä      jestely. Pykälän 2 momentin mukaan momen-
19936: perusteella, että hän on jo maksanut velotun        tissa tarkoitettuun välituomioon saa siten ha-
19937: rahamäärän. Tällöin vanhentumista koskevas-         kea muutosta ainoastaan haettaessa muutosta
19938: sa kysymyksessä olisi mahdollista antaa väli-       asian lopulliseen ratkaisuun.
19939: tuomio, jolloin, jos saaminen todetaan van-            Sellainen välituomio, jonka antamisen joh-
19940: hentuneeksi, velan maksamista koskevaa, ehkä        dosta asian käsittely muilta osin on tarpeeton-
19941: vaikeammin ratkaisiavaa kysymystä ei tarvitsi-      ta, on itse asiassa lopullinen ratkaisu ja se on
19942: si lainkaan käsitellä.                              siis muutoksenhaun kannalta samassa asemas-
19943:    Välituomio tulisi 2 momentissa mainituissa       sa kuin tuomio yleensä.
19944: tapauksissa antaa ainoastaan asianosaisen              Pykälän 2 momentissa tarkoitetuissa tilan-
19945: pyynnöstä. Vastoin asianosaisen tahtoa väli-        teissa välituomiolla ratkaistava riitakysymys
19946: tuomio olisi mahdollista antaa vain, jos siihen     tutkitaan ainoastaan suhteessa vaatimuksen
19947: on olemassa erityinen syy. Erityisesti silloin,     muuhun osaan. Tämän vuoksi välituomio ei
19948: kun kantaja haluaa nopeasti täytäntöönpano-         myöskään saa oikeusvoimaa eikä sen antami-
19949:  kelpoisen ratkaisun asiassa, esimerkiksi velal-    nen siten estä riitakysymyksen tutkimista mah-
19950: lista uhkaavan maksuvaikeuden takia, välituo-       dollisessa myöhemmässä oikeudenkäynnissä.
19951:  miota ei tulisi antaa kuin erityisestä syystä.     Kantajalle on kuitenkin muutettavaksi ehdote-
19952:    Vaihtoehtoisina järjestelyinä harkittaessa si-   tun 14 luvun 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa
19953: tä, miten 2 momentissa säänneltyyn välituo-         annettu mahdollisuus oikeusvoimaisesti saada
19954:  mioon haetaan muutosta, saattaisivat tulla ky-     tällainen riitakysymys tutkituksi ja vahviste-
19955:  symykseen, että välituomioon haettaisiin muu-      tuksi.
19956: tosta erikseen tai että muutosta haettaisiin           Välituomion antamisen edellytyksenä on
19957: vasta lopullisen ratkaisun yhteydessä taikka        kummassakin momentissa tarkoitetuissa ta-
19958: että tuomioistuin saisi päättää, saako välituo-     pauksissa, että erikseen ratkaistava kysymys ja
19959:  mioon hakea muutosta erikseen vai vasta lo-        asian muu osa ovat riitaisia. Muissa tapauksis-
19960:  pullisen tuomion yhteydessä. Mahdollisuutta        sa välituomion antamisesta ei ole hyötyä.
19961:  hakea erikseen muutosta välituomioon on pi-        Usein, esimerkiksi korvauskysymystä koske-
19962:  detty hyvänä sen vuoksi, että riitakysymys         vassa asiassa, todistelu koskee korvausvelvolli-
19963:  saadaan siten lainvoimaisesti ratkaistuksi. Esi-   suuden perustetta, kuten tuottamusta, ja kor-
19964:  merkiksi Ruotsissa on voimassa järjestelmä,        vauksen määrää. Silloin kun erikseen ratkaisia-
19965:  jonka mukaan välituomioon haetaan muutosta         vaa kysymystä ja asian muuta osaa koskeva
19966: 
19967: 5   300951V
19968: 34                                   1990 vp. -      HE n:o 154
19969: 
19970: selvitys on yhteinen, tulee tarkoin harkita,          ainoastaan oikeustosiseikat eli välittömät pe-
19971: onko välituomion antamisella saatavissa sillä         rusteet selostetaan kertoelmassa. Todistustosi-
19972: tavoiteltu etu.                                       seikat eli välilliset perusteet mainitaan puoles-
19973:    18 §. Nykyisin alioikeuden tuomio sisältyy         taan tarvittaessa tuomion perusteluiden yhtey-
19974: pöytäkirjaan. Pykälän 1 momentin mukaan               dessä.
19975: käräjäoikeuden tuomio on laadittava erilliseksi          Vastauksen selostuksesta on puolestaan il-
19976: asiakirjaksi. Tämä on tarpeen jo siitä syystä,        mettävä vaatimusten myöntäminen tai kiistä-
19977: että nykymuotoista pöytäkirjaa ei ehdotuksen          minen. Jos vaatimus on myönnetty, riittää
19978: mukaan enää laadittaisi. Erillinen tuomio on          selostuksessa yleensä vain myöntämisen totea-
19979: lisäksi asianosaisten kannalta selvä ja se on         minen. Milloin vaatimus kiistetään, kiistämisen
19980: myös täytäntöönpanoasiakirjana käytännölli-           perusteen tulee myös ilmetä selostuksesta. Se-
19981: sempi kuin nykyinen pöytäkirjanote.                   lostukseen on myös sisällytettävä 16 luvussa
19982:    Havainnollisuuden ja selvyyden aikaansaa-          tarkoitetut väitteet, jotka ratkaistaan pääasian
19983: miseksi tulisi tuomio jaotella selvästi erottuviin    yhteydessä.
19984: osiin. Tuomiota laadittaessa tulisi kiinnittää           Nykyiseen käytäntöön verrattuna selostuk-
19985: huomiota siihen, että tuomio on sisällöltään          sen sisällyttäminen tuomioon voi lisätä tuo-
19986: johdonmukainen ja helposti luettavissa.               mion laatimisesta aiheutuvaa työtä. Toisaalta
19987:    Koska tuomio ehdotuksen mukaan olisi eril-         jo nykyisin ilman erityistä säännöstäkin tuo-
19988: linen asiakirja, olisi tuomiossa oltava sellaiset     mio etenkin vaikeissa riita-asioissa laaditaan
19989: tiedot, joista käy ilmi, missä tuomioistuimessa       usein siten, että siihen sisällytetään kertoelma.
19990: ja milloin tuomio on annettu sekä ketkä ovat          Ehdotukseen sisältyvillä pöytäkirjaa koskevilla
19991: olleet asianosaisia. Edellä mainituista seikoista     säännöksillä on pyritty siihen, että tuomiois-
19992: ehdotetaan säädettäväksi momentin 1 ja 2              tuimessa tehtävä työ entistä enemmän pöytä-
19993: kohdassa.                                             kirjaamisen sijasta painottuisi itse asian ratkai-
19994:    Tuomiossa tulee ehdotuksen mukaan olla             semiseen ja tuomion laatimiseen. Lisäksi pykä-
19995: ensin kertoelma, josta ilmenee asianosaisten          län 2 momentissa sallittu menettely, että ker-
19996: vaatimukset ja vastaukset sekä niiden perus-          toelma eräin edellytyksin voitaisiin korvata
19997: teena olevat seikat. Tästä ehdotetaan säädettä-       liittämällä tuomioon jäljennös haastehakemuk-
19998: väksi momentin 3 kohdassa.                            sesta tai kirjallisesta vastauksesta, vähentäisi
19999:    Tuomiossa tulee olla kertoelma sen vuoksi,         tuomioistuimelle tuomion laatimisesta mahdol-
20000: että itse tuomiosta kävisi ilmi, mistä asiassa on     lisesti aiheutuvaa lisätyötä.
20001: ollut kysymys, ilman, että sen selvittämiseksi           Momentin 4 kohdan mukaan tuomiossa on
20002: tarvitsee tukeutua muuhun oikeudenkäyntiai-           oltava tuomiolauselma.          Tuomiolauselman
20003: neistoon. Tuomion osaksi kirjattuna kertoelma         sääntely jäisi siten vain yleissäännöksen va-
20004: toimii perustelujen ja tuomiolauselman joh-           raan. Tuomiolauselma olisi laadittava siten,
20005: dantona ja se helpottaa siten tuomion perus-          että se olisi selvä ja asianosaisen helposti ym-
20006: teiden ymmärtämistä. Tuomioon sisältyvä ker-          märrettävissä.
20007: toelma helpottaa myös asian käsittelyä muu-              Momentin 5 kohdan mukaan tuomiossa on
20008: toksenhakutuomioistuimessa.                           oltava perustelut. Tarkemmat säännökset tuo-
20009:    Ehdotukseen ei sisälly tarkempia säännöksiä        mion perustelemisesta sisältyvät tämän luvun
20010: siitä, miten kertoelma tulisi laatia. Kertoelman      15 §:ään.
20011: laatimista ei ole syytä tehdä kaavamaiseksi,             Momentin 6 kohdassa ehdotetaan säädettä-
20012: koska tarkoituksenmukaisin tapa laatia kerto-         väksi, että tuomiossa on oltava sovelletut lain-
20013: elma riippuu kulloinkin käsiteltävänä olevasta        kohdat. Varsinkin useat siviilioikeudelliset
20014: asiasta. Tärkeintä on, että saadaan havainnol-        riita-asiat ovat kuitenkin sellaisia, ettei niissä
20015: linen kuva siitä, mistä asiassa on annettu            annettavaa tuomiota voida perustaa määrät-
20016: ratkaisu. Esimerkiksi myös se, mikä asiassa on        tyyn lainkohtaan. Tällöin tuomiosta tulisi käy-
20017: riitaista ja riidatonta, voi vaikuttaa selostuksen    dä ilmi se, mihin oikeudelliseen päättelyyn
20018: laatimistapaan.                                       ratkaisu perustuu.
20019:    Kertoelman on oltava lyhyt ja täsmällinen ja          Momentin 7 kohdassa ehdotetaan, että tuo-
20020: ainoastaan tuomiossa ratkaistavia kysymyksiä          mioon merkittäisiin myös asian ratkaisemiseen
20021: koskeva. Väliotsakkeiden käyttö saattaa var-          osallistuneiden tuomioistuimen jäsenten nimet.
20022: sinkin mutkikkaissa asioissa selventää kertoel-       Siten myös lautamiehet olisi merkittävä tuomi-
20023: maa. Vaatimusten ja vastausten perusteista            oon. Lisäksi tuomiosta on kohdan mukaan
20024:                                       1990 vp. -      HE n:o 154                                      35
20025: 
20026: ilmettävä, onko sitä annettaessa äänestetty.          ilmoitettaisiin perustelut ja tuomiolauselma.
20027: Äänestämisestä ilmoittamisesta tuomiota julis-        Tuomion kertoelmaa ei siten tarvitsisi välttä-
20028: tettaessa sisältyy säännös tämän luvun                mättä julistaa. Kertoelman julistamatta jättä-
20029: 4 a §:ään.                                            minen edellyttää yleensä kuitenkin, että asia on
20030:    Se järjestys, missä pykälän 1 momentissa           selvä ja asianosaiset tuntevat kertoelman sisäl-
20031: mainitut seikat on lueteltu, ei ole sitova, vaan      lön. Kertoelma voidaan jättää julistamatta
20032: järjestystä voidaan tuomiossa tarvittaessa vaih-      myös silloin, kun vaatimus hylätään. Tällöin
20033: della.                                                voi olla riittävää, että julistettaessa ilmoitetaan
20034:    Pykälän 2 momenttiin otettavaksi ehdotetta-        vain perusteet, joilla vaatimuksen hylkäämi-
20035: van säännöksen mukaan tuomioon on liitettä-           seen on päädytty.
20036: vä eri mieltä olleiden jäsenten mielipiteet, jos         Laajassa ja vaikeassa asiassa tuomiois-
20037: tuomiosta on äänestetty.                              tuimella ei aina ole mahdollisuutta julistaa
20038:    Pykälän 3 momentissa ehdotetaan, että tuo-         tuomiota heti istunnon päätteeksi. Nykyisen
20039: mion kertoelma saadaan kokonaan tai osittain          käytännön mukaan tällainen asia saatetaan
20040: korvata liittämällä tuomioon haastehakemus            lykätä lausunnon antamista varten. Asianosai-
20041: tai kirjallinen vastaus.                              set veivoitetaan tällöin saapuroaan jatkokäsit-
20042:    Kertoelman korvaaminen haastehakemuksel-           telyyn 16 luvussa säädetyillä uhilla. Toinen
20043: la tai vastauksena on sallittua vain silloin, kun     mahdollisuus on, että asia lykätään päätöksen
20044: tuomion selvyys ei siitä vaarannu. Tämä on            julistamista varten ja asianosaisia kehotetaan
20045:  ratkaistava kussakin yksittäistapauksessa erik-      saapuroaan tuomioistuimeen, mikäli he halua-
20046: seen. Jos oikeudenkäynnin kohde on täsmälli-          vat kuunnella tuomion julistamista.
20047: sesti määriteltävissä yksinomaan haastehake-             Silloin kun tuomio annetaan myöhemmin,
20048:  muksen ja vastauksen perusteella ja ne muu-          sitä ei tarvitsisi julistaa, vaan parempana vaih-
20049:  toinkin ovat riittävän täsmällisiä ja yksilöityjä,
20050:                                                       toehtona voidaan pitää tuomion antamista
20051: ei pykälässä tarkoitetun menettelyn käyttämi-
20052:                                                       kansliassa. Tämän vuoksi pykälän 2 momentis-
20053:  nen yleensä vaaranna tuomion selvyyttä. Jos
20054:                                                       sa ehdotetaan, että tuomio saadaan laajassa tai
20055:  alkuperäisen haastehakemuksen mukaisia vaa-
20056:                                                       vaikeassa asiassa antaa kansliassa viimeistään
20057:  timuksia tai kirjallista vastausta on muutettu,
20058:                                                       14 päivän kuluessa käsittelyn päättymispäiväs-
20059:  on kertoelma yleensä laadittava.
20060:                                                       tä, jos tuomioistuimen jäsenten neuvottelu tai
20061:     Ehdotettu menettely on jo käytössä asunto-
20062:                                                       tuomion laatiminen sitä vaativat. Määräaika
20063:  oikeudessa.      Oikeudenkäynnistä      huoneen-
20064:                                                       vastaa sitä 14 päivän aikaa, jonka kuluessa
20065:  vuokra-asioissa annetun lain 22 §:n mukaan
20066:                                                       valmistelun yhteydessä pidettävä pääkäsittely
20067:  tuomioon sisällytettävä selostus riidasta voi-
20068:                                                       on viimeistään toimitettava. Käytännössä tulisi
20069:  daan korvata liittämällä tuomioon jäljennös
20070:                                                       pyrkiä siihen, että tuomio annettaisiin mahdol-
20071:  haastehakemuksesta ja vastineesta.                   lisimman pian käsittelyn jälkeen.
20072:     Pykälä koskee myös yksipuolisen tuomion
20073:  laatimista, joka myös olisi laadittava erilliseksi      Tuomio annetaan tällöin panemalla se näh-
20074:  asiakirjaksi. Yksipuolisen tuomion kertoelma         täville tuomioistuimen kansliaan viimeistään
20075:  voitaneen usein korvata haastehakemuksen liit-       tuomioistuimen ilmoittamana päivänä. Tuo-
20076:  tämisellä tuomioon. Yksipuolisen tuomion an-         mion on siis tuolloin oltava kaikilta osin val-
20077:  taminen johtuu siitä, että asiassa, jossa sovinto    mis. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että
20078:  on sallittu, asianosainen on laiminlyönyt antaa      myös asianosaiselle annettavan toimituskirjan
20079:  häneltä pyydetyn kirjallisen vastauksen tai          tulisi olla hänen saatavanaan mainitussa ajas-
20080:  muun lausuman taikka saapua tuomioistuimen           sa. Toimituskirjan antamisajasta sisältyy sään-
20081:  istuntoon. Tuomio perustuu tällöin asianosai-        nös edellä mainitun 4 a §:n 3 momenttiin.
20082:  sen laiminlyönnin lisäksi siihen, että vastapuo-        Momenttiin ehdotetaan lisäksi otettavaksi
20083:  len vaatimusta ei voida pitää selvästi perusteet-    säännös siitä, että sanottu 14 päivän määräaika
20084:  tomana.                                              saadaan ylittää, jos siihen on olemassa erityi-
20085:     19 §. Käräjäoikeuden tuomio julistetaan py-       nen syy. Sellainen syy voi olla esimerkiksi
20086:  kälän mukaan siten kuin 4 a §:ssä on säädetty.       silloin, kun tuomio on niin poikkeuksellisen
20087:  Tuomio julistetaan siten pääsääntöisesti koko-       laaja, että sitä ei voida laatia valmiiksi sanotus-
20088:  naisuudessaan. Pykälän 1 momentin mukaan             sa määräajassa. Silloinkin tuomio olisi kuiten-
20089:  näin ei kuitenkaan tarvitsisi välttämättä mene-      kin ehdotetun säännöksen mukaan annettava
20090:  tellä, vaan riittäisi, kun tuomiota julistettaessa   mahdollisimman pian.
20091: 36                                   1990 vp. -      HE n:o 154
20092: 
20093:    Kun valmistelussa voidaan ratkaista vain              Momentin mukaan tuomio annetaan tällöin
20094: selvät asiat, ei ole mitään tarvetta antaa tuo-      viivytyksettä tuomioistuimen kansliassa. Vai-
20095: mio kansliassa silloin, kun asiaa on käsitelty       keammin järjestettävissä on kysymys siitä, mi-
20096: vain valmistelussa. Silloinkin kun asia on käsi-     ten asianosaiset saavat tiedon kansliassa anne-
20097: telty pääkäsittelyssä, tuomio voidaan momen-         tusta tuomiosta. Tieto tuomion autaruispäiväs-
20098: tin mukaan antaa kansliassa vain, jos käsiteltä-     tä on tarpeellinen mahdollisen muutoksenhaun
20099: vä asia on ollut laaja tai vaikea. Asian laajuu-     tai muutoksenhakemukseen vastaamisen vuok-
20100: della tarkoitetaan sitä, että oikeudenkäyntiai-      si.
20101: neistoa on paljon. Tämä voi johtua asianosais-           Jotta asianosaisten tiedonsaanti tuomion an-
20102: ten tai ratkaistavien oikeuskysymysten suuresta      tamisesta voitaisiin järjestää mahdollisimman
20103: määrästä. Asian vaikeudella tarkoitetaan poik-       yksinkertaisesti ja siten, että siitä aiheutuisi
20104: keuksellisen epäselvää näyttö- tai oikeuskysy-       mahdollisimman vähän työtä, momentissa eh-
20105: mystä.                                               dotetaan, että tuomioistuimen on ilmoitettava
20106:    Kun tuomio on päätetty antaa myöhemmin            asianasaisille tuomion antamispäivä kirjallises-
20107: kansliassa, ei asian käsittelyä enää saa jatkaa.     ti hyvissä ajoin ennen tuomion antamista. Tä-
20108: Tuomioistuin voi kuitenkin riita-asiain oikeu-       mä voi ehdotuksen 25 §:n nojalla tapahtua
20109: denkäyntimenettelyn uudistamista koskevan            tavallisella virkakirjeellä. Hakemusasiain käsit-
20110: ehdotuksen 6 luvun 14 §:n nojalla täydentää          telystä yleisessä alioikeudessa annetun lain
20111: pääkäsittelyä. jonkin ·yksittäisen kysymyksen        16 §:n 2 momentin nojalla tuomioistuimen on
20112: osalta, jos se pääkäsittelyn päättämisen jälkeen     vastaavalla tavalla ilmoitettava hakemusasiassa
20113: havaitsee tämän välttämättömäksi.                    kansliassa annettavasta päätöksestä.
20114:    Silloinkin kun tuomio on päätetty antaa               Antamispäivää ei momentin mukaan kuiten-
20115: kansliassq, tuomioistuimen jäsenten neuvotte-        kaan tarvitse ilmoittaa silloin, kun on ollut
20116: lun tulisi "momentin mukaan tapahtua välittö-        kyse yksipuolisesta tuomiosta. Takaisinsaannin
20117: mästi pääkäsittelyn päätteeksi tai viimeistään       määräaika alkaa yksipuolisen tuomion tiedok-
20118: pääkäsittelyä seuraavana arkipäivänä. Tämä           siannosta, josta huolehtiminen on pääsääntöi-
20119: on välttämätöntä pääkäsittelyn suullisuuden ja       sesti asianosaisen tehtävä. Sillä, jonka hyväksi
20120: välittömyyden turvaamiseksi.                         yksipuolinen tuomio on annettu, ei puoleståan
20121:                                                      ole muutoksenhakutarvetta sen vuoksi, että
20122:    Niille asianosaisille, jotka ovat käsittelyn      asia on ratkaistu hänen vaatimuksensa mukai-
20123: päättyessä saapuvilla, on momentin mukaan            sesti. Tuomion autaruispäivästä ilmoittaminen
20124: ilmoitettava päivä, milloin tuomio annetaan.         aiheuttaisi siten näissä tapauksissa tuomiois-
20125: Käsittelyn päättyessä poissaoleva asianosainen       tuimelle tarpeetonta työtä. Silloin kun asia
20126: joutuu, kuten nykyisinkin, itse oma-aloitteises-     yksipuolisen tuomion antamisen sijasta erilli-
20127: ti tiedustelemaan, missä vaiheessa asian käsit-      sen riita-asiain oikeudenkäyntimenettelyn uu-
20128: tely on ja milloin tuomio asiassa julistetaan tai    distamista koskevan ehdotuksen 12 luvun 12
20129: annetaan.                                            tai 13 §:n nojalla ratkaistaan tuomiolla, olisi
20130:    Muutoksenhakuaika alkaa tuomion antamis-          siitä momentin mukaan luonnollisesti ilmoitet-
20131: päivästä. Asianosaisen on 25 luvun 5 §:n 2           tava.
20132: momentin mukaan ilmoitettava tuomioon tyy-               Kun asia on ratkaistu tuomiolla, ei sen
20133: tymättömyyttä viimeistään seitsemäntenä päi-         antamispäivää momentin mukaan myöskään
20134: vänä siitä päivästä, jona alioikeuden tuomio         tarvitse ilmoittaa sille, jonka hyväk:;i se on
20135: julistettiin tai annettiin. Valitusaika alioikeu-    annettu hänen sitä vaatimatta. Siten tuomion
20136: desta hovioikeuteen on saman luvun 12 §:n            antamisesta ei esimerkiksi tarvitse ilmoittaa
20137: mukaan 30 päivää.                                    vastaajalle, kun asia on ratkaistu tuomiolla
20138:    Pykälän 3 momentti koskee tuomion anta-           haastetta antamatta. Koska ratkaisu tuolloin
20139: mista silloin, kun asia on ratkaistu asiaa kirjal-   on säännönmukaisesti kanteen hylkäävä, ei
20140: lisesti valmisteltaessa. Momentti tulee sovellet-    vastaajalla ole asiassa muutoksenhakutarvetta.
20141: tavaksi esimerkiksi silloin, kun asiassa anne-       Kantajalle olisi tuomion antani.ispäivä luonnol-
20142: taan yksipuolinen tuomio sen vuoksi, että vas-       lisesti ilmoitettava.
20143: taaja ei ole antanut häneltä pyydettyä kirjallis-        Käytännössä yl(;!isin tilanne, jossa tuomio
20144: ta vastausta, tai kun asia edellä mainitun           tämän momentin nojalla annetaan kansliassa,
20145: erillisen ehdotuksen 5 luvun 6 § :n 2 momentin       tulee olemaan yksipuolisen tuomion antaminen
20146: nojalla ratkaistaan heti haastetta antamatta.        sen johdosta, että vastaaja ei ole antanut
20147:                                      1990 vp. -      HE n:o 154                                     37
20148: 
20149: häneltä pyydettyä kirjallista vastausta. Kun             Riita-asiain oikeudenkäyntimenettelyn uu-
20150: asia tuolloin vain varsin harvoin tultaneen           distamista koskevaan esitykseen sisältyvän 6
20151: yksipuolisen tuomion antamisen sijasta ratkai-        luvun 14 §:n mukaan tuomioistuin voi täyden-
20152: semaan tuomiolla, ei tässä pykälässä säädetty         tää pääkäsittelyä jonkin yksittäisen kysymyk-
20153: ilmoitusvelvollisuus tulle aiheuttamaan tuo-          sen osalta, jos se pääkäsittelyn päättämisen
20154: mioistuimelle juurikaan lisätyötä.                    jälkeen havaitsee tämän välttämättömäksi.
20155:    Luvun 24 §:n 3 momentin mukaan päätök-             Valmistelussa voidaan puolestaan ratkaista
20156: sestä on soveltuvin osin noudatettava, mitä           vain selvät asiat. Näistä syistä ei ehdotusta
20157: tuomiosta on säädetty. Tämä merkitsee muun            valmisteltaessa ole katsottu tarpeelliseksi ottaa
20158: muassa sitä, että kun asia kirjallisessa valmiste-    käyttöön sellaista järjestelmää, jossa tuomiois-
20159: lussa jätetään tutkimatta, tuomioistuimen on          tuin tuomiota täydentäessään voisi vielä käsi-
20160: ilmoitettava kantajalle kirjallisesti päätöksen       tellä sitä kysymystä, jota täydentäminen kos-
20161: antamispäivä, jotta kantaja halutessaan voi           kee. Ehdotuksen mukaan tuomion täydentämi-
20162: hakea muutosta päätökseen.                            nen tapahtuu siis sen oikeudenkäyntiaineiston
20163:    Myös tässä momentissa tarkoitetuissa ta-           perusteella, joka on esitetty asiaa valmistelussa
20164: pauksissa muutoksenhakuaika alkaa kulua               tai pääkäsittelyssä käsiteltäessä.
20165: tuomion antamispäivästä. Sillä, milloin asian-           Tuomio voidaan täydentää hakemuksesta.
20166: osainen saa tosiasiallisen tiedon annetun tuo-        Viran puolesta tuomio voitaisiin täydentää, jos
20167: mion sisällöstä, ei ole merkitystä muutoksen-         tuomiossa on jäänyt lausumatta sellaisesta ky-
20168: haun eikä tuomion lainvoimaisuuden kannalta.          symyksestä, jossa sovinto ei ole sallittu.
20169:                                                          Tuomion täydentämiseen on pykälän 2 mo-
20170:    20 §. Pykälän 1 momentti sisältää säännök-         mentin mukaan ryhdyttävä määräajassa. Kun
20171: sen käräjäoikeuden tuomion allekirjoittamises-        tuomiota täydennettäessä otetaan huomioon
20172: ta. Tuomion sisällön varmentamiseksi voidaan          vain asian varsinaisessa käsittelyssä esitetty
20173: katsoa riittävän, että puheenjohtaja allekirjoit-
20174:                                                       oikeudenkäyntiaineisto, käsittelyn välittömyy-
20175: taa tuomion. Asianasaisille annettavien tuo-
20176:                                                       den turvaaminen edellyttää tuomion täydentä-
20177: mion jäljennösten allekirjoittamisesta sisältyy       miseen ryhdyttäväksi lyhyessä määräajassa.
20178:  säännös ehdotettuun kyseessä olevan luvun            Sen vuoksi ehdotetaan momentissa säädettä-
20179:  23 §:ään.                                            väksi, että tuomion täydentämistä on pyydettä-
20180:     Pykälän 2 momentissa on käräjäoikeuden            vä tuomioistuimelta 14 päivän kuluessa tuo-
20181:  tuomiokirjaa koskeva säännös. Ehdotetuna             mion julistamisesta tai antamisesta. Tällöin
20182:  tuomiokirjalla tarkoitetaan riita- asioiden yh-      myös vastapuoli saa pian varmuuden siitä,
20183:  teenkoottuja tuomioita ja erillisiä päätöksiä.       voiko hän luottaa tuomioistuimen ratkaisun
20184: Tuomiokirja sisältäisi siten ainoastaan lopulli-      pysyvyyteen. Jos tuomio täydennetään viran
20185:  set asiaratkaisut sekä erillisiksi asiakirjoiksi     puolesta, asianosainen on 14 päivän kuluessa
20186:  laaditut päätökset. Tuomiokirjaan tuomiois-          kutsuttava tuomion täydentämistä koskevaan
20187:  tuimessa annetut ratkaisut arkistoitaisiin niiden    käsittelyyn tai häntä on samassa ajassa keho-
20188:  antamisjärjestyksessä.                               tettava antamaan kirjallinen lausuma.
20189:     21 §. Jos tuomiossa on jäänyt lausumatta             Tuomion täydentämisessä on kysymys sellai-
20190:  asianosaisen esittämästä vaatimuksesta, ei tuo-      sen asian osan ratkaisemisesta, jonka käsittely
20191:  mioistuin voimassa olevan lain mukaan voi itse       tuomioistuimessa on päättynyt, mutta josta on
20192:  oikaista antamaansa tuomiota. Useassa maassa         unohtunut lausua tuomiossa. Kuten edellä on
20193:  on voimassa järjestelmä, jonka mukaan riita-         todettu, ei tuomion täydentämistä koskevassa
20194:  asiassa annettua tuomiota voidaan täydentää          käsittelyssä voida enää esittää selvitystä eikä
20195:  siltä osin kuin siinä on jäänyt lausumatta           uusia vaatimuksia tai vastauksia, vaan kysy-
20196:  jostakin vaatimuksesta.                              mys on ainoastaan sen selvittämisestä, vastus-
20197:     Pykälän 1 momentissa ehdotetaankin, että          taako vastapuoli asiassa annetun tuomion täy-
20198:  jos tuomiossa on jäänyt lausumatta asianosai-        dentämistä. Sen vuoksi 3 momentissa ehdote-
20199:  sen vaatimuksesta, tuomio voidaan täydentää.         taan, että asianosaiset on kutsuttava saapu-
20200:  Sen sijaan tuomiota ei voitaisi täydentää esi-       maan tuomion täydentämistä koskevaan käsit-
20201:  merkiksi siltä osin, kun siinä ei ole lausuttu       telyyn uhalla, että tuomio voidaan täydentää
20202:  sellaisista valtion varoista suoritettujen maksu-    heidän poissaolastaan huolimatta.
20203:  jen korvaamisesta, joista on määrättävä viran           Jos tuomioistuin ei pidä suullisen käsittelyn
20204:  puolesta.                                            toimittamista tuomion täydentämistä varten
20205: 38                                   1990 vp. -      HE n:o 154
20206: 
20207: tarpeellisena, tuomioistuin voi momentin mu-         peräiseen tuomioon, johon on lisäksi merkittä-
20208: kaan varata asianasaisille tilaisuuden tulla         vä, että sitä on jälkeenpäin täydennetty. Rat-
20209: kuulluksi pyytämällä asianosaiselta kirjallisen      kaisua ei tarvitse viran puolesta toimittaa
20210: lausuman. Näin voidaan menetellä esimerkiksi         asianosaisille, vaan näiden on halutessaan itse
20211: silloin, kun tuomiossa on unohtunut lausua           otettava selko sen sisällöstä, kuten asiassa an-
20212: sellaisesta asianosaisen esittämästä vaatimuk-       nettavasta tuomiosta yleensäkin. Myös muu-
20213: sesta, joka on myönnetty. Samassa yhteydessä         toksenhakuaika tuomion täydentämistä koske-
20214: asianasaisille on myös ilmoitettava, milloin         vaan ratkaisuun alkaa kulua siitä päivästä,
20215: tuomion täydentämistä koskeva ratkaisu anne-         jona se on annettu. Muutoksenhakuaika asian
20216: taan. Ratkaisun antamisesta on siis ilmoitetta-      muun osan ratkaisuun alkaa kulua tuomion
20217: va myös tuomion täydentämistä pyytäneelle            julistamis- tai antamispäivästä. Momenttiin eh-
20218: asianosaiselle. Tämä on välttämätöntä sen            dotetaan lisäksi otettavaksi säännös siitä, että
20219: vuoksi, että tuomion täydentämistä koskevaan         tuomion täydentämisestä on ilmoitettava muu-
20220: ratkaisuun saa 22 §:n 3 momentin mukaan              toksenhakutuomioistuimelle, jos asiassa on ha-
20221: hakea muutosta valittamalla.                         ettu muutosta. Tällä tavoin muutoksenhaku-
20222:    22 §. Tuomion täydentää pykälän 1 momen-          tuomioistuinkin saa tiedon, minkälainen tuo-
20223: tin mukaan tuomioistuin siinä kokoonpanossa,         mio, johon muutosta on haettu, on lopullisessa
20224: joka on antanut täydennettävän tuomion. Tä-          muodossaan.
20225: mä on välttämätöntä käsittelyn välittömyyden            Tuomion täydentämisessä on kysymys pää-
20226: kannalta. Jos pääkäsittely on toimitettu kol-        asian tai sen osan ratkaisemisesta. Sen vuoksi
20227: men tuomarin kokoonpanossa, heidän kaik-             pykälän 3 momentissa ehdotetaan, että tuo-
20228: kien olisi osallistuttava tuomion täydentämi-        mion täydentämistä koskevaan ratkaisuun saa
20229: seen. Jos asia on käsitelty kokoonpanossa,           hakea muutosta valittamalla.
20230: johon on kuulunut lautamiehiä, myös heidän              23 §. Lakiehdotuksen 4 a §:n mukaan asian-
20231: tulisi osallistua tuomion täydentämiseen. Jos        asaisille annettaisiin riita-asiassa toimituskirja-
20232: asia on ratkaistu välittömässä, valmistelun yh-      na jäljennös tuomiosta. Nyt käsiteltävänä ole-
20233: teydessä pidettävässä pääkäsittelyssä, tuon kä-      va pykälä sisältää käräjäoikeuden tuomion jäl-
20234: sittelyn toimittaneen tuomarin olisi myös itse       jennöksen allekirjoittamista koskevan sään-
20235: täydennettävä tuomio. Samoin tulisi menetellä        nöksen. Luvun 24 §:n 3 momentista seuraa,
20236: silloin, kun asia on ratkaistu valmistelussa.        että säännöstä sovelletaan myös erilliseksi asia-
20237:    Momentin mukaan ainoastaan silloin, kun           kirjaksi laaditun päätöksen jäljennöksen alle-
20238: jollekin tuomioistuimen jäsenelle on tullut este,    kirjoittamiseen.
20239: tuomion täydentämiseen voisi hänen sijastaan            Käräjäoikeuden tuomion jäljennöksen voisi
20240: osallistua joku toinen käräjäoikeuden lainoppi-      pykälän mukaan todistaa oikeaksi puheenjoh-
20241: nut jäsen tai lautamies. Kokoonpanoon ei kui-        taja, lainoppinut jäsen tai tehtävään määrätty
20242: tenkaan tarvitse ottaa uutta jäsentä, jos ko-        virkamies.
20243: koonpano riita-asiain oikeudenkäyntimenette-            24 §. Pykälän 1 momentin pääsäännön mu-
20244: lyn uudistamista koskevan ehdotuksen oikeu-          kaan käräjäoikeuden päätös sisällytetään pöy-
20245: denkäymiskaaren 2 luvun säännösten nojalla,          täkirjaan. Esimerkiksi päätös, jolla oikeuden-
20246: sellaisina kuin ne ovat edellä mainitussa erilli-    käyntiväite on hylätty, tulisi sisällyttää pöytä-
20247: sessä hallituksen esityksessä, ilman esteelliseksi   kirjaan. Silloin kun oikeudenkäyntiväite rat-
20248: tulluttakin jäsentä on päätösvaltainen. Silloin      kaistaan tuomion antamisen yhteydessä, tuo-
20249: kun tuomion täydentämistä koskevaan käsitte-         mioistuimen ratkaisu myös oikeudenkäyntiväi-
20250: lyyn osallistuu uusi jäsen, tulee asia sen kysy-     tettä koskeviita osin tulisi sisällyttää, kuten
20251: myksen osalta, jota täydentäminen koskee,            nykyäänkin, itse tuomioon. Ainoastaan pää-
20252: käsitellä niin perusteellisesti, että käsittelyn     tös, jolla asia jätetään tutkimatta, on ehdotuk-
20253: välittömyys toteutuu kaikkien tuomioistuimen         sen mukaan aina laadittava erilliseksi. Tällai-
20254: jäsenten osalta ja että kaikilla tuomioistuimen      nen päätös on tarkoitettu arkistoitavaksi tuo-
20255: jäsenillä käsiteltävänä olevan kysymyksen osal-      miokirjaan.
20256: ta on samanlaiset mahdollisuudet muodostaa              Pykälän 2 momentin mukaan päätös on aina
20257: oma mielipide ja ratkaista kysymys sen perus-        perusteltava, jos esitetty vaatimus tai väite
20258: teella.                                              hylätään. Silloin kun tuomioistuin päätyy eri-
20259:    Pykälän 2 momentin mukaan tuomion täy-            laiseen ratkaisuun kuin asianosainen on esittä-
20260: dentämistä koskeva ratkaisu on liitettävä alku-      nyt tai pyytänyt, on ratkaisun perusteluiden
20261:                                       1990 vp. -      HE n:o 154                                         39
20262: 
20263: ilmoittaminen asianasaisille tärkeää muun mu-             16 §. Pykälän I momentin I kohdan nykyi-
20264: assa mahdollisen muutoksenhaun kannalta.               sen sanamuodon mukaan valituskirjelmään on
20265: Päätös on perusteltava myös silloin, kun se            liitettävä alioikeuden ratkaisu ja muut tarvitta-
20266: muusta syystä on tarpeen. Perusteleminen on            vat toimituskirjat tai virallisesti oikeaksi todis-
20267: tarpeen esimerkiksi silloin, kun päätöksellä           tetut jäljennökset. Momenttia ehdotetaan riita-
20268: ratkaistava kysymys on oikeudellisesti tulkin-         asioiden osalta muutettavaksi siten, että riita-
20269: nanvarainen. Tarvetta päätöksen perustelemi-           asiassa muutoksenhakijan on liitettävä valitus-
20270: seen ei sen sijaan yleensä ole, jos hyväksytään        kirjelmäänsä ainoastaan ne asiakirjat, joihin
20271: esimerkiksi oikeudenkäyntimenettelyyn liittyvä         muutoksenhakija muutoksenhakemuksessaan
20272: vaatimus, jota toinen asianosainen ei ole vas-         vetoaa. Valitukseen ei siis tarvitse liittää riita-
20273: tustanut.                                              asiassa tuomion, päätöksen tai pöytäkirjan
20274:    Pykälän 3 momentin mukaan päätöksestä on            jäljennöstä. Muutos on perusteltavissa sen
20275: muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä tuo-            vuoksi, että sanotut asiakirjat jo on tuomiois-
20276: miosta on säädetty. Tämä tarkoittaa lähinnä            tuimella eikä niiden uudelleen tuomioistuimelle
20277: päätöksen sisältöä, muotoa, antamista, toimi-          toimittamisella voi olla muuta perustetta kuin
20278: tuskirjaa ja julistamista. Tuomioistuimen on           asian yksilöinuin helpottaminen. Ainoastaan
20279: siten esimerkiksi jättäessään asian kirjallisessa      poikkeuksellisesti voi momenttiin tehtävästä
20280: valmistelussa tutkimatta ilmoitettava päätök-          muutoksesta aiheutua vaikeuksia sen selvittä-
20281: sen antamispäivä kirjallisesti kantajalle.             miseksi, mitä asiaa riita-asian valitus koskee.
20282:                                                        Siinä tapauksessa tuomioistuin esimerkiksi
20283:                                                        pyytämällä valitusta täydennettäväksi tai sel-
20284: Ilmoitusten ja kutsujen tiedoksiantotapa               vennettäväksi voi varmistua siitä, mitä asiaa
20285:                                                        valitus koskee. Momenttiin ehdotetun riita-
20286:   25 §. Ehdotuksen nojalla tässä luvussa mai-          asioita koskevan muutoksen harkitseminen ri-
20287: nitut kehotukset, pyynnöt, kutsut ja ilmoituk-         kosasioiden osalta tulee ajankohtaiseksi rikos-
20288: set saataisiin yleensä lähettää mahdollisimman         asioiden oikeudenkäyntimenettelyn uudistami-
20289: joustavasti eli virkakirjeellä. Tässä ei siis edel-    sen yhteydessä.
20290: lytetä todisteellista tiedoksiantotapaa. Silloin,
20291: kun on tarpeen varmistua siitä, että asianosai-
20292: nen saa tiedon kutsusta tai ilmoituksesta, tai         Täydentävät säännökset
20293: kun asianosainen kutsl!taan henkilökohtaisesti
20294: esimerkiksi tuomion täydentämistä koskevaan               21 §. Ehdotuksen 22 luvun I2 §:n mukaan
20295: käsittelyyn, tiedoksiannan tulisi olla todisteelli-    pöytäkirjasta ja asiassa kertyneistä asiakirjois-
20296: nen ja tapahtua oikeudenkäymiskaaren erilli-           ta muodostettaisiin riita-asiassa erillinen asia-
20297: sessä hallituksen esityksessä muutettavaksi eh-        kirjavihko. Kun hovioikeus useimmiten tarvit-
20298: dotetun II luvun mukaisesti esimerkiksi postit-        see muutoksenhakuasian käsittelyä varten ko-
20299: se saantitodistusta vastaan.                           ko oikeudenkäyntiaineiston, ehdotetaan pykä-
20300:                                                        lässä, että alioikeudesta olisi lähetettävä hovi-
20301:                                                        oikeuteen asiakirjavihko samalla, kun sieltä
20302: 25 luku. Muutoksenhaku alioikeudesta                   lähetetään alioikeuden kansliaan jätetyt hovioi-
20303:          hovioikeuteen                                 keudelle osoitetut kirjelmät ja niihin liittyvät
20304:                                                        asiakirjat. Asiakirjavihkon ohella olisi lähetet-
20305:    2 §. Pykälän 1 momenttiin ehdotettavat              tävä myös jäljennös alioikeuden tuomiosta tai
20306: muutokset johtuvat tuomion ja päätöksen kä-            erilliseksi asiakirjaksi laaditusta päätöksestä.
20307: sitteiden määritteleruisestä laissa. Pykälässä            Alioikeuteen jäisi siis sellaisessa riita-asiassa,
20308: säädetään nykyisin, että alioikeuden tuomioon          jossa on haettu muutosta, vain alkuperäinen
20309: ja päätökseen, joka sisältää pääasian ratkaisun        tuomio. Muu asiaan liittyvä oikeudenkäyntiai-
20310: tai jolla asia on jätetty tutkimatta, saa hakea        neisto arkistoitaisiin siihen tuomioistuimeen,
20311: muutosta valittamalla. Kun alioikeuden pää-            joka antaa asiassa lainvoimaisen tuomion.
20312: töstä, jolla pääasia on ratkaistu, ehdotuksen          Käytännössä ei ole estettä sille, että alioikeus
20313: mukaan ei enää kutsuttaisi päätökseksi, vaan           muutoksenhaun kohteena olevassa asiassa ar-
20314: tuomioksi, ehdotetaan momenttia muutetta-              kistoisi itselleen jäljennöksen asiakirjavihkos-
20315: vaksi niin, että se vastaa 24 luvun I §:ssä            ta. Näin menetellen voidaan helpottaa asian-
20316: ehdotettuja nimityksiä.                                osaisen mahdollisuuksia saada halutessaan jäl-
20317: 40                                   1990 vp. -     HE n:o 154
20318: 
20319: jennöksiä asiassa kertyneestä oikeudenkäynti-        2. Voimaantulo
20320: aineistosta.
20321:    Jos oikeudenkäynnin aikana tehtyyn päätök-           Lakiehdotus liittyy kiinteästi oikeudenkäyn-
20322: seen haetaan muutosta tai jos asiassa on annet-      timenettelyn uudistamista koskeviin, lähinnä
20323: tu osa- tai välituomio, voi alioikeuskäsittely       riita-asian valmistelua ja pääkäsittelyä sekä
20324: muutoksenhausta huolimatta jatkua. Jos asia-         tiedoksiautoa koskeviin hallituksen esityksiin
20325: kirjavihko esimerkiksi tällaisessa tapauksessa       (hall.es. 15 ja 16/1990 vp.). Esitykseen sisälty-
20326: tarvitaan samanaikaisesti sekä alioikeudessa et-     vät lakiehdotukset on tarkoitus saattaa voi-
20327: tä hovioikeudessa, hovioikeuteen lähetettäisiin      maan erillisellä voimaanpanolailla samanaikai-
20328: jäljennös asiakirjavihkosta.                         sesti muun alioikeusuudistuksen kanssa vuoden
20329:                                                      1993 aikana.
20330: 
20331:                                                        Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
20332:                                                      kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
20333: 
20334: 
20335: 
20336:                                               Laki
20337:                               oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta
20338: 
20339:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
20340:    kumotaan oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 5 §, 17 luvun 35 §, 23 luvun 2 §, 24 luvun 2 §,
20341: 5 §:n 1 momentti sekä 8 ja 9 §,
20342:    sellaisina kuin niistä ovat 14 luvun 5 § 12 päivänä elokuuta 1960 annetussa laissa (362/60), 17
20343: luvun 35 § 29 päivänä heinäkuuta 1948 annetussa laissa (571/48), 23 luvun 2 § 27 päivänä
20344: huhtikuuta 1868 annetussa laissa ja 27 päivänä maaliskuuta 1987 annetussa laissa (354/87) ja 24
20345: luvun 5 §:n 1 momentti 19 päivänä joulukuuta 1921 annetussa laissa (274/21),
20346:    muutetaan 23 luvun 5 §, 24 luvun 10 §, 25 luvun 2 §:n 1 momentti, 16 §:n 1 momentti ja
20347: 21 §:n 2 momentti,
20348:    sellaisina kuin ne ovat, 23 luvun 5 § mainitussa 19 päivänä joulukuuta 1921 annetussa laissa,
20349: 24 luvun 10 § 20 päivänä helmikuuta 1960 annetussa laissa (109/60) sekä 25 luvun 2 §:n 1
20350: momentti ja 16 §:n 1 momentti 31 päivänä elokuuta 1978 annetussa laissa (661178) ja 21 §:n 2
20351: momentti 15 päivänä joulukuuta 1978 annetussa laissa (968178), sekä
20352:    lisätään lakiin siitä mainitulla 19 päivänä joulukuuta 1921 annetulla lailla kumotun 22 luvun
20353: tilalle uusi 22luku, 23 lukuun uusi 5 a §sekä 24lukuun siitä mainitulla 12 päivänä elokuuta 1960
20354: annetulla lailla kumotun 1 §:n tilalle uusi 1 §, mainittuun lukuun uusi 4 a § ja luvusta rikoslain
20355: voimaanpanemisesta 19 päivänä joulukuuta 1889 annetulla asetuksella kumotun 13 §:n tilalle
20356: uusi 13 § sekä lukuun uusi 14-25 § seuraavasti:
20357: 
20358:                     22 luku                             Pöytäkirjaa ei kuitenkaan tarvitse laatia sil-
20359:           Käräjäoikeuden pöytäkirja                  loin, kun asiaa ei käsitellä istunnossa.
20360:                                                         Pöytäkirjan laatii tuomioistuimen virkamies
20361:                 Pöytäkirjanpito                      taikka erityisestä syystä puheenjohtaja tai hä-
20362:                        1§                            nen määräämänsä tuomioistuimen lainoppinut
20363:   Käräjäoikeudessa pidetään riita- ja rikos-         jäsen. Jos pöytäkirjanpitäjänä on muu kuin
20364: asian käsittelystä pöytäkirjaa. Pöytäkirjan alle-    tuomioistuimen jäsen, pöytäkirjan tarkastaa
20365: kirjoittaa sen laatija.                              puheenjohtaja tai hänen määräämänsä lainop-
20366:                                                      pinut jäsen. Jos pöytäkirjan laatii tuomiois-
20367:                                                      tuimen virkamies, hänen esteellisyydestään on
20368:                                                      soveltuvin osin voimassa, mitä tuomarin esteei-
20369:             Riita-asian pöytäkirja
20370:                                                      lisyydestä on 13 luvun 1 §:ssä säädetty.
20371:                         2§
20372:    Jokaisesta riita-asiasta laaditaan pöytäkirja                           3§
20373: erikseen.                                              Pöytäkirjaan on merkittävä:
20374:                                      1990 vp. -      HE n:o 154                                    41
20375: 
20376:    1) tuomioistuimen mm1 Ja käsittelypäivä;                                 7 §
20377:    2) asian käsittelyyn osallistuneiden tuomio-         Pöytäkirjaan on merkittävä tuomioistuimen
20378: istuimen jäsenten sekä pöytäkirjan Iaatijan ni-       katselmusta toimittaessaan tekemät havainnot.
20379: met;
20380:    3) asianosaiset ja kuultavaksi kutsutut sekä                            8§
20381: heidän saapuvillaolonsa;                                 Pöytäkirjaan ei saa ilman erityistä syytä
20382:    4) asianosaisten asiamiehet tai avustajat;         merkitä muita kuin 3-7 §:ssä mainittuja tieto-
20383:    5) asia; sekä                                      ja.
20384:    6) suljetun käsittelyn syy.
20385:    Päätöksen ottamisesta pöytäkirjaan sääde-                                9 §
20386: tään 24 luvun 24 §:ssä.                                 Muutoksenhakutuomioistuimen on hankitta-
20387:                                                       va äänite kuunneltavakseen, jos se on muutok-
20388:                        4 §                            senhakuasian käsittelyn kannalta tarpeellista.
20389:    Riita-asian suullisen valmistelun pöytäkir-
20390: jaan on 3 §:ssä säädetyn lisäksi merkittävä:                               10§
20391:    1) esitetyt vaatimukset, väitteet, myöntämi-         Äänitetty lausuma on saatettava kirjalliseen
20392: set ja kiistämiset;                                  muotoon, jos asian käsitellyt tuomioistuin tai
20393:    2) seikat, joihin asianosaiset perustavat vaa-    muutoksenhakutuomioistuin katsoo sen tar-
20394: timuksensa, sekä vastapuolen lausunto niistä;        peelliseksi. Äänitteestä voidaan valmistaa jäl-
20395:    3) ilmoitetut todisteet ja mitä kullakin todis-   jennös taikka se voidaan saattaa kirjalliseen
20396: teelia halutaan näyttää toteen; sekä                 muotoon myös, jos asianosainen tai joku muu
20397:    4) muut pääkäsittelyn toimittamisen kannal-       sitä pyytää.
20398: ta tarpeelliset seikat.
20399:    Mitä 1 momentissa on säädetty, on soveltu-                              11§
20400: vin osin noudatettava myös laadittaessa pöytä-          Äänite on säilytettävä vähintään kuuden
20401: kirja muusta pääkäsittelyn ulkopuolella tapah-        kuukauden ajan siitä päivästä, jona asiassa
20402: tuvasta käsittelystä.                                 annettu ratkaisu sai lainvoiman.
20403: 
20404:                        5§                                                  12 §
20405:    Pääkäsittelyn pöytäkirjaan on 3 §:ssä sääde-          Pöytäkirjasta ja kertyneistä asiakirjoista
20406: tyn lisäksi merkittävä asian käsittelyn kannalta      muodostetaan asiakirjavihko, johon liitetään
20407: tarpeelliset tiedot ja siinä on mainittava:           jäljennös tuomiosta ja erikseen laaditusta pää-
20408:    1) esitetyt vaatimukset, väitteet, myöntämi-       töksestä.
20409: set ja kiistämiset,
20410:    2) seikat, joihin asianosainen perustaa vaati-                          13 §
20411: muksensa, sekä vastapuolen lausunto niistä,              Käräjäoikeudessa on riita-asioista pidettävä
20412:    3) todistajat, asiantuntijat ja muut asiassa       päiväkirjaa, johon merkitään asian saapumis-
20413: kuullut henkilöt sekä esitetyt muut todisteet.        päivä, toimenpiteet, asian ratkaisupäivä, sekä
20414:                                                       tarpeelliset tiedot muutoksenhausta.
20415:                        6 §
20416:    Todistajan, asiantuntijan sekä todistelutar-                   Rikosasian pöytäkirja
20417: koituksessa kuullun asianosaisen tai muun hen-
20418: kilön kuulustelu on äänitettävä. Jos äänittämi-                            14 §
20419: nen ei ole mahdollista, lausuma on sanatarkas-           Rikosasiassa on asianosaisen suullinen tai
20420: ti merkittävä pöytäkirjaan.                           kirjallinen lausuma otettava pöytäkirjaan niin
20421:    Jos äänittäminen lausuman lyhyyden vuoksi          laajalti kuin sillä voidaan edellyttää olevan
20422: on ilmeisen tarpeetonta, pöytäkirjaan on äänit-       merkitystä asiassa. Samoin pöytäkirjaan on
20423: tämisen sijasta tarkoin merkittävä, mitä asiassa      merkittävä tarkoin, mitä todistajat ovat asiassa
20424: on kerrottu. Pöytäkirjattu suullinen lausuma          kertoneet.
20425: on heti luettava ja pöytäkirjaan on merkittävä           Pöytäkirjattu suullinen lausuma, jota ei ole
20426: lausuman antajan ilmoitus siitä, onko lausuma         äänitetty, on heti luettava ja pöytäkirjaan on
20427: ymmärretty oikein.                                    merkittävä lausuman antajan ilmoitus siitä,
20428: 
20429: 6   300951V
20430: 42                                   1990 vp. -      HE n:o 154
20431: 
20432: onko lausuma ymmärretty oikein. Kirjallisen              Riita-asiassa kantaja on velvollinen Junasta-
20433: lausuman osalta on ilmoitettava, missä laajuu-        maan jäljennöksen käräjäoikeuden tuomiosta.
20434: dessa se on otettu pöytäkirjaan.                      Sellaisessa rikosasiassa, jossa virallinen syyttä-
20435:    Pöytäkirjaamista koskeva asianosaisen muis-        jä ei käytä puhevaltaa, kantaja on velvollinen
20436: tutus, joka ei aiheuta muutosta, on merkittävä        Junastamaan otteen asian käsittelystä laaditois-
20437: pöytäkirjaan.                                         ta pöytäkirjoista.
20438:                                                          Jos käräjäoikeuden tuomioon on ilmoitettu
20439:                     23 luku                           tyytymättömyyttä, 2 momentissa tarkoitetun
20440:                 Äänestämisestä                        jäljennöksen ja otteen on oltava tyytymättö-
20441:                                                       myyttä ilmoittaneen saatavana tuomioistuimen
20442:                        5§                             kansliassa viimeistään kolmen viikon kuluttua
20443:    Äänestys suoritetaan virkaikäjärjestyksessä        tuomion julistamis- tai antamispäivästä. Muu-
20444: siten, että nuorin jäsen lausuu ensin ja puheen-      toin on jäljennöksen ja otteen, mikäli mahdol-
20445: johtaja viimeiseksi mielipiteensä. Käräjäoikeu-       lista, oltava saatavana viimeistään 30 päivän
20446: dessa kuitenkin lautamiehet lausuvat mielipi-         kuluttua tuomion julistamis- tai antamispäiväs-
20447: teensä viimeksi.                                      tä tuomioistuimen kansliassa.
20448:    Jos tuomioistuimen jäsen esittelee asian, hä-
20449: nen on kuitenkin ensin sanottava mielipiteensä.                              10 §
20450:    Mielipide on perusteltava. Jäsenen, joka yh-          Tuomioistuimen on korjattava tuomiossa
20451: tyy aikaisemmin esitettyyn mielipiteeseen, on         oleva kirjoitus- tai laskuvirhe taikka muu nii-
20452: perusteltava mielipiteensä vain, jos perustelut       hin rinnastettava selvä virhe. Virheen voi kor-
20453: poikkeavat aikaisemmin esitetyistä.                   jata myös tuomioistuimen puheenjohtaja tai
20454:                                                       hänen estyneenä ollessaan sen lainoppinut jä-
20455:                        5a §                           sen. Ennen virheen korjaamista on asianasai-
20456:    Oikeudenkäyntiä koskevasta kysymyksestä            sille tarvittaessa varattava tilaisuus tulla kuul-
20457: on äänestettävä erikseen.                             luksi tehtävästä korjauksesta.
20458:    Jos riita-asiassa on esitetty useita vaatimuk-        Korjaus on merkittävä tuomioon sekä asian-
20459: sia tai kuittausvaatimus, niistä jokaisesta on        osaiselle annettuun tuomion jäljennökseen tai
20460: äänestettävä erikseen. Samoin on meneteltävä,         kappaleeseen. Jos asianosaiselle annettua jäl-
20461: jos samaa vaatimusta koskevassa asiassa on            jennöstä tai kappaletta ei saada korjatuksi,
20462: useita kysymyksiä, jotka vaikuttavat ratkaisun        asianosaiselle on lähetettävä korjatun tuomion
20463: lopputulokseen.                                       jäljennös. Jos asiassa on haettu muutosta,
20464:    Rikosasiassa esitetystä yksityisoikeudellisesta    tehdystä korjauksesta on ilmoitettava muutok-
20465: vaatimuksesta äänestettäessä sovelletaan, mitä        senhakutuomioistuimelle.
20466: 2 momentissa on mainittu riita-asiassa esitetys-         Asianosaisella on oikeus kannella virheen
20467: tä vaatimuksesta äänestämisestä.                      korjaamisesta 30 päivän kuluessa siitä, kun
20468:    Tuomioistuimen jäsenen on lausuttava jo-           hän on saanut korjaamisesta tiedon.
20469: kaisesta ratkaistavasta kysymyksestä.
20470: 
20471:                                                           Tuomioistuimen ratkaisu riita-asiassa
20472:                    24 luku
20473:                                                                             13§
20474:            Tuomioistuimen ratkaisu
20475:                                                          Tuomiossa saadaan ottaa huomioon vain se
20476:                        1§                             oikeudenkäyntiaineisto, joka on esitetty pääkä-
20477:   Pääasian ratkaisu riita- ja rikosasiassa on         sittelyssä. Jos asiassa on toimitettu uusi pääkä-
20478: tuomio. Tuomioistuimen muu ratkaisu on pää-           sittely, saadaan tuomiossa ottaa huomioon
20479: tös.                                                  vain se, mitä on esitetty tässä käsittelyssä.
20480:                                                       Tuomiossa saadaan kuitenkin ottaa huomioon
20481:                       4a §                            myös se oikeudenkäyntiaineisto, joka on esitet-
20482:    Käräjäoikeudessa tuomio julistetaan heti kä-       ty pääkäsittelyä 6 luvun 14 §:n nojalla täyden-
20483: sittelyn päätyttyä, jollei tuomiota riita-asiassa     nettäessä, sekä se viimeisessä suullisen valmis-
20484: anneta 19 § :n 2 tai 3 momentin mukaisesti            telun istunnossa tapahtunut, joka 6 luvun
20485: käräjäoikeuden kansliassa. Jos tuomiosta on           17 §:n nojalla otetaan oikeudenkäyntiaineisto-
20486: äänestetty, siitä on ilmoitettava tuomion julis-      lla huomioon valmistelun yhteydessä pidettä-
20487: tamisen yhteydessä.                                   vässä pääkäsittelyssä.
20488:                                     1990 vp. -     HE n:o 154                                    43
20489: 
20490:   Kun asia ratkaistaan valmistelussa, tuomios-        1) tuomioistuimen nimi sekä tuomion anta-
20491: sa saadaan ottaa huomioon kaikki, mitä haas-        mispäivä;
20492: tehakemuksessa, kirjallisessa vastauksessa ja         2) asianosaisten nimet;
20493: lausumassa sekä muutoin on esitetty.                  3) selostus asianosaisten vaatimuksista ja
20494:                                                     vastauksista sekä niistä seikoista, joihin ne
20495:                       14 §                         perustuvat;
20496:    Tuomioistuin ei saa tuomita muuta tai enem-        4) tuomiolauselma;
20497: pää kuin mitä asianosainen on vaatinut.               5) tuomion perustelut;
20498:    Asiassa, jossa sovinto on sallittu, tuomiota       6) sovelletut lainkohdat; sekä
20499: ei saa perustaa seikkaan, johon asianosainen ei
20500:                                                       7) asian ratkaisemiseen osallistuneiden jä-
20501: ole vaatimuksensa tueksi vedonnut.
20502:                                                    senten nimet ja ilmoitus siitä, onko tuomiosta
20503:                                                    äänestetty_._ Jos tuomiosta on äänestetty, tuomi-
20504:                       15 §
20505:                                                    oon on lntettävä eri mieltä olleiden jäsenten
20506:   Tuomio on perusteltava. Perusteluissa on         mielipiteet.
20507: ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen
20508: päättelyyn ratkaisu perustuu. Perusteluissa on        Tuomioon sisältyvä selostus saadaan koko-
20509: myös selostettava, millä perusteella riitainen     naan tai osittain korvata liittämällä tuomioon
20510: seikka on tullut näytetyksi tai jäänyt näyttä-     jäljennös haastehakemuksesta tai vastauksesta
20511:                                                    jos tuomion selvyys ei siitä vaarannu.          '
20512: mättä.
20513: 
20514:                       16 §
20515:    Tuomioistuin voi ratkaista erikseen tuomiol-                          19 §
20516: la itsenäisen vaatimuksen asiassa, jossa on            Käräjäoikeuden tuomio julistetaan siten
20517: esitetty useita vaatimuksia (osatuomio). Tuo-      kuin 4 a §:ssä on säädetty. Tuomiota julistet-
20518: mioistuin voi ratkaista erikseen myös vaati-        taessa on kuitenkin ilmoitettava vain tuomion
20519: muksen sen osan, joka on myönnetty.                 perustelut ja tuomiolauselma, jollei tuomion
20520:    Saamisvaatimus ja sitä vastaan esitetty kuit-   julistaminen kokonaisuudessaan ole tarpeen.
20521: tausvaatimus on kuitenkin ratkaistava yhdessä,         Jos laajassa tai vaikeassa asiassa tuomiois-
20522: jollei pääsaatavaa koskevaa vaatimusta 5 luvun     tuimen jäsenten neuvottelu tai tuomion laati-
20523: 14 §:n 2 momentin nojalla ole ratkaistava yksi-    minen sitä vaatii, tuomio saadaan antaa tuo-
20524: puolisella tuomiolla.                              mioistuimen kansliassa 14 päivän kuluessa pää-
20525:                                                     käsittelyn päättymispäivästä. Jos tuomiota ei
20526:                       17 §                         voida erityisestä syystä antaa sanotussa määrä-
20527:    Jos kanteen ratkaiseminen riippuu samassa       ajassa, se on annettava niin pian kuin mahdol-
20528: oikeudenkäynnissä käsiteltävän muun kanteen        lista. Silloin kun tuomio annetaan kansliassa,
20529: ratkaisemisesta, tuomioistuin voi ratkaista        päätösneuvottelu on toimitettava heti pääkäsit-
20530: erikseen tuomiolla viimeksi mainitun kanteen       telyn päätteeksi tai viimeistään seuraavana ar-
20531: (välituomio). Tuomioistuin voi tällöin määrä-      kipäivänä. Käsittelyn päättyessä saapuvilla ole-
20532: tä, että asian käsittelyä muilta osin jatketaan    ville asianasaisille on ilmoitettava tuomion an-
20533: vasta sen jälkeen, kun välituomio on saanut        tamispäivä.
20534: lain voiman.                                          Kun asia ratkaistaan toimittamatta pääkäsit-
20535:    Tuomioistuin voi asianosaisen pyynnöstä         telyä tai valmistelun istuntoa, tuomio annetaan
20536: ratkaista erikseen välituomiolla myös sellaisen    viivytyksettä tuomioistuimen kansliassa. Tuo-
20537: samaa vaatimusta koskevan kysymyksen, jon-         mioistuimen on tällöin ilmoitettava asianasai-
20538: ka selvittämisestä vaatimuksen ratkaiseminen       sille kirjallisesti tuomion antamispäivä hyvissä
20539: muilta osin riippuu. Välituomion saa tällöin       ajoin ennen tuomion antamista. Yksipuolisen
20540: vain erityisestä syystä antaa vastoin toisen       tuomion antamisesta ei kuitenkaan tarvitse il-
20541: asianosaisen tahtoa. Tässä momentissa tarkoi-      moittaa. Myöskään tuomiosta ei tarvitse il-
20542: tettuun välituomioon saa hakea muutosta ai-        moittaa sille, jonka hyväksi se on annettu
20543: noastaan haettaessa muutosta asian lopulliseen     hänen sitä vaatimatta.
20544: ratkaisuun.
20545:                      18 §                                               20 §
20546:   Käräjäoikeuden tuomio laaditaan erilliseksi        Käräjäoikeuden tuomion allekirjoittaa pu-
20547: asiakirjaksi. Siinä on oltava:                     heenjohtaja.
20548: 44                                 1990 vp. -      HE n:o 154
20549: 
20550:   Käräjäoikeuden tuomiot kootaan niiden an-        ta, on kuitenkin aina laadittava erilliseksi asia-
20551: tamisen mukaisessa järjestyksessä erilliseksi      kirjaksi.
20552: tuomio kirjaksi.                                      Päätös on perusteltava, jos sillä hylätään
20553:                                                    asiassa esitetty vaatimus tai väite taikka jos
20554:                       21 §                         perusteleminen muutoin on tarpeen.
20555:    Tuomioistuin voi asianosaisen pyynnöstä            Päätöksestä on muutoin soveltuvin osin voi-
20556: täydentää tuomiota, jos siinä ei ole annettu       massa, mitä tuomiosta on säädetty.
20557: ratkaisua asianosaisen vaatimuksesta. Jos tuo-
20558: miossa on jäänyt lausumatta sellaisesta asian-
20559: osaisen vaatimuksesta, jossa sovinto ei ole           Ilmoitusten ja kutsujen tiedoksiantotapa
20560: sallittu, tuomio voidaan täydentää myös viran
20561: puolesta.                                                                25 §
20562:    Asianosaisen on pyydettävä tuomion täyden-        Tässä luvussa tarkoitetut ilmoitukset ja kut-
20563: tämistä kirjallisella hakemuksella 14 päivän       sut tuomioistuin saa, jollei muuta tiedoksiauto-
20564: kuluessa tuomion julistamisesta tai antamises-     tapaa pidetä tarpeellisena, lähettää postitse.
20565: ta. Viran puolesta tuomio voidaan täydentää,
20566: jos asianosainen on 14 päivän kuluessa tuo-
20567: mion julistamisesta tai antamisesta kutsuttu                             25 luku
20568: tuomion täydentämistä koskevaan käsittelyyn
20569: tai häneltä on pyydetty kirjallinen lausuma         Muutoksenhaku alioikeudesta hovioikeuteen
20570: täydentämisestä.                                                            2§
20571:    Tuomion täydentämistä koskevaan käsitte-            Alioikeuden tuomioon sekä päätökseen, jol-
20572: lyyn asianosaiset on kutsuttava uhalla, että        la asia on jätetty tutkimatta, ja samassa yhtey-
20573: tuomio voidaan täydentää asianosaisen poissa-       dessä tehtyihin muihin ratkaisuihin saa hakea
20574: olasta huolimatta. Jos tuomioistuin ei pidä         muutosta valittamalla, jollei muutoksenhakua
20575: suullista käsittelyä tarpeellisena, tuomiois-       ole erikseen kielletty.
20576: tuimen on pyydettävä asianosaisilta kirjallinen
20577: lausuma käsiteltävästä kysymyksestä ja samal-
20578: la ilmoitettava päivä, jona tuomion täydentä-
20579:                                                                             16 §
20580: mistä koskeva ratkaisu annetaan.
20581:                                                       Valituskirjelmään on liitettävä:
20582:                                                        1) rikosasiassa otteet tai virallisesti oikeaksi
20583:                       22 §
20584:                                                     todistetut jäljennökset asian käsittelystä laadi-
20585:    Tuomion täydentää tuomioistuin siinä ko-         toista pöytäkirjoista; ja
20586: koonpanossa, joka on antanut täydennettävän            2) riita- ja rikosasiassa ne asiakirjat, joihin
20587: tuomion. Jos jollekin tuomioistuimen jäsenelle      muutoksenhakija muutoksenhakemuksessaan
20588: on tullut este, tuomion täydentää tuomioistuin
20589:                                                     vetoaa.
20590: sellaisessa kokoonpanossa, joka olisi ollut toi-
20591: mivaltainen käsittelemään asian.
20592:    Tuomion täydentämistä koskeva ratkaisu on
20593:                                                                 Täydentävät säännökset
20594: liitettävä tuomioon, johon on merkittävä, että
20595: sitä on jälkeenpäin täydennetty. Jos asiassa on                            21 §
20596: haettu muutosta, tuomion täydentämisestä on
20597: ilmoitettava muutoksenhakutuomioistuimelle.            Alioikeuden kansliaan toimitetut, hovioikeu-
20598:    Tuomion täydentämistä koskevaan ratkai-          delle osoitetut kirjelmät ja niihin liittyvät asia-
20599: suun saa hakea muutosta valittamalla.               kirjat on alioikeudesta viipymättä lähetettävä
20600:                                                     hovioikeuteen. Riita-asiassa on samalla lisäksi
20601:                     23 §                            lähetettävä asiaa koskeva asiakirjavihko sekä
20602:    Käräjäoikeuden tuomion jäljennöksen todis-       jäljennös alioikeuden tuomiosta tai erilliseksi
20603: taa oikeaksi puheenjohtaja, lainoppinut jäsen       asiakirjaksi laaditusta päätöksestä. Mainitut
20604: tai tehtävään määrätty virkamies.                   asiakirjat lähetetään kuitenkin vasta sen jäl-
20605:                                                     keen, kun määräaika vastauksen antamiseen
20606:                      24 §                           on päättynyt, jollei asian kiireellisyydestä muu-
20607:   Käräjäoikeuden päätös on sisällytettävä pöy-      ta johdu.
20608: täkirjaan. Päätös, jolla asia jätetään tutkimat-
20609:                                       1990 vp. -     HE n:o 154                                   45
20610: 
20611:   Tämän lain voimaantulosta säädetään erik-             3) 6 päivänä elokuuta 1861 annetussa ase-
20612: seen lailla.                                         tuksessa ja senaatin kirjeessä hovioikeuksille
20613:    Tällä lailla kumotaan                             28 päivältä huhtikuuta 1884 säädettyjen mää-
20614:    1) alituomareiden velvollisuudesta riitaveljil-   räaikojen, joiden kuluessa alituomarit ovat
20615: le toimittaa pöytäkirjoja ja päätöksiä heitä         velvolliset antamaan asianasaisille ja yleisille
20616: koskevissa juttu-asioissa 6 päivänä elokuuta         asiamiehille pöytäkirjoja ja päätöksiä oikeu-
20617: 1861 annettu asetus,                                 dessa käsitellyisiä asioista, muuttamisesta 9
20618:   2) senaatin kirje 28 päivältä huhtikuuta 1884      päivänä heinäkuuta 1918 annettu asetus.
20619: muutetuista määräajoista alituomareille antaa
20620: asianasaisille ja yleisille asiamiehille pöytäkir-
20621: joja ja päätöksiä y.m.; sekä
20622: 
20623:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1990
20624: 
20625: 
20626:                                        Tasavallan Presidentti
20627:                                        MAUNO KOIVISTO
20628: 
20629: 
20630: 
20631: 
20632:                                                                   Oikeusministeri Tarja Halonen
20633:                                     1990 vp. -     HE n:o 155
20634: 
20635: 
20636: 
20637: 
20638:                                     Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi markkinatuomiois-
20639:                                  tuimesta annetun lain 2 ja 3 §:n muuttamisesta
20640: 
20641: 
20642: 
20643: 
20644:                           ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
20645: 
20646:    Markkinatuomioistuimeen ehdotetaan perus-       suusvaatimukset ja hänet nimitettäisiin virkaan
20647: tettavaksi markkinatuomioistuimen ylituoma-        samaksi neljän vuoden määräajaksi.
20648: rin virka, jonka haltija toimisi markkinatuo-
20649: mioistuimen päätoimisena puheenjohtajana.            Esitys liittyy vuoden 1991 tulo- ja menoar-
20650: Markkinatuomioistuimen ylituomarin viran           vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
20651: kelpoisuusvaatimukset olisivat samat kuin ny-      sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu tulemaan
20652: kyisen sivutoimisen puheenjohtajan kelpoi-         voimaan 1 päivänä toukokuuta 1991.
20653: 
20654: 
20655: 
20656: 
20657:                                       YLEISPERUSTELUT
20658: 
20659: 1. Nykyinen tilanne                                 keinoin. Kun markkinatuomioistuin samalla
20660:                                                    toimii myös ensiasteen tuomioistuimena näissä
20661:                                                    asioissa, kyseessä olevat asiat käsitellään aino-
20662:    Markkinatuomioistuimelle kuuluivat alun
20663:                                                    astaan tässä tuomioistuimessa. Asiat ovat
20664: perin kuluttajasuojalain (38/78) ja kuluttaja-
20665:                                                    luonteeltaan laajoja ja niissä annetut ratkaisut
20666: asiamiehestä annetun lain (40/78) mukaan
20667:                                                    vaikuttavat säännöllisesti käsiteltävää asiaa
20668: markkinoinnin ja sopimusehtojen sääntelyyn
20669:                                                    yleisemmin kaupankäynnissä noudatettaviin
20670: liittyvät asiat sekä markkinatuomioistuimelle      menettelytapoihin. Sen vuoksi tuomioistuimen
20671: sopimattomasta menettelystä elinkeinotoimin-
20672:                                                    käsittelyn nopeudelle ja perusteellisuudelle on
20673: nassa annetun lain (1061/78) mukaan kuuluvat
20674:                                                    asetettu erityisen suuret vaatimukset.
20675: asiat. Myöhemmin markkinatuomioistuimelle
20676: on lisätty eräitä tehtäviä arvopaperimarkkina-        Markkinatuomioistuimeen on vuosittain saa-
20677:                                                    punut 16-28 uutta asiaa vuotta 1989 lukuun
20678: lain (495/89) myötä.
20679:                                                    ottamatta, jolloin saapui 42 uutta asiaa. Sa-
20680:    Eduskunnan käsiteltävänä on hallituksen esi-    manaikaisesti nykyisillä voimavaroilla markki-
20681: tys laiksi markkinatuomioistuimesta annetun        natuomioistuin on vuosittain ratkaissut vajaa
20682: lain muuttamisesta (hall. es. 106/90 vp.), jolla   20 asiaa (vuonna 1989 24 asiaa). Siirtyneiden
20683: ehdotetaan markkinatuomioistuimen toimival-        asioiden määrä on jatkuvasti kasvanut ja oli
20684: taa laajennettavaksi koskemaan eräitä talletus-    vuoden 1989 lopussa 46 asiaa, mikä nykyisillä
20685: pankkien toimintaa koskevassa lakiehdotukses-      voimavaroilla vastaa yli kahden vuoden työpa-
20686: sa tarkoitettuja asioita.                          nosta. Asioiden käsittelyajat ovat 1980-luvun
20687:     Markkinatuomioistuin käsittelee ja ratkaisee   loppupuolella tasaisesti pidentyneet. Oikeus-
20688: edellä tarkoitetut asiat erikoistuomioistuimena.   turvan takaaminen tuomioistuimen käsittele-
20689: Markkinatuomioistuimen päätöksestä ei saa          missä asioissa edellyttää sen henkilöstöraken-
20690: hakea muutosta varsinaisin muutoksenhaku-          teen vahvistamista.
20691: 301205X
20692: 2                                   1990 vp.        HE n:o 155
20693: 
20694: 2. Esityksen organisatoriset ja                     1991 tulo- ja menoarvioesitykseen sisältyy
20695:    henkii ö s töv aik utu kse t                     markkinatuomioistuimen ylituomarin viran pe-
20696:                                                     rustaminen.
20697:   Sivutoimisen puheenjohtajan korvaaminen
20698: päätoimisella ylituomarin viralla vahvistaa tuo-
20699: mioistuimen asemaa ja tehostaa sen toimintaa.
20700:                                                     4. Riippuvuus muista esityksistä
20701: 3. Esityksen taloudelliset vaiku-
20702:    tukset
20703:                                                       Esitys liittyy vuoden 1991 tulo- ja menoar-
20704:   Esitys merkitsee yhden uuden viran perus-         vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
20705: tamista markkinatuomioistuimeen. Vuoden             sen yhteydessä.
20706: 
20707: 
20708: 
20709: 
20710:                             YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
20711: 
20712: 
20713: 1. Lakiehdotuksen perustelut                           3 §. Ylituomarilla olisi samat kelpoisuus-
20714:                                                     vaatimukset kuin nykyisellä markkinatuomio-
20715:   2 §. Pykälään lisättäisiin säännökset markki-     istuimen punheenjohtajalla.
20716: natuomioistuimen ylituomarista, joka toimisi
20717: päätoimisena puheenjohtajana. Ylituomari ni-
20718: mitettäisiin samaksi ajaksi kuin muut jäsenet.       2. Voimaantulo
20719: 1os ylituomari ennestään on valtion virassa
20720: hän on valtion virkamieslain (755/86) 43 §:n          Lakiehdotus liittyy vuoden 1991 tulo- ja
20721: nojalla virkavapaana tästä virasta sen ajan,        menoarvioesitykseen ja ehdotetaan tulevaksi
20722: jona hän on ensiksi tarkoitetussa virassa. Tä-      voimaan 1 päivänä toukokuuta 1991.
20723: mä ei kuitenkaan koske virkamiestä, joka en-
20724: nestään on nimitetty, siirretty tai otettu määrä-      Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
20725: ajaksi virkaan.                                      kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
20726:                                     1990 vp. -     HE n:o 155                                      3
20727: 
20728: 
20729:                                              Laki
20730:                 markkinatuomioistuimesta annetun lain 2 ja 3 §:n muuttamisesta
20731: 
20732:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
20733:   muutetaan markkinatuomioistuimesta 20 päivänä tammikuuta 1978 annetun lain (41/78) 2 ja
20734: 3 §,
20735:   niistä 2 § sellaisena kuin se on osittain muutettuna 28 päivänä toukokuuta 1982 annetulla lailla
20736: (392/82), seuraavasti:
20737: 
20738:                        2§                             Ylituomarin sekä varapuheenjohtajan ja yh-
20739:    Markkinatuomioistuimessa on päätoimisena        den jäsenen sekä heidän varamiestensä tulee
20740: puheenjohtajana ylituomari ja sivutoimisina        olla henkilöitä, joiden ei voida katsoa edusta-
20741: kahdeksan jäsentä. Yksi jäsenistä määrätään        van elinkeinonharjoittajien tai kuluttajien etu-
20742: varapuheenjohtajaksi.                              ja. Kolme jäsentä ja heidän varamiehensä ni-
20743:    Ylituomarin ja jäsenet sekä kullekin jäsenel-   mitetään palkansaajien ja kuluttajien sekä kol-
20744: le kaksi varamiestä nimittää tasavallan presi-     me jäsentä ja heidän varamiehensä elinkeinon-
20745: dentti neljäksi vuodeksi. Heillä on toimikaute-    harjoittajien etujärjestöjen esityksestä. Tullak-
20746: naan sama virassapysymisoikeus kuin tuoma-         seen huomioon otetuiksi on etujärjestöjen esi-
20747: rilla. Jos joku heistä toimikautenaan eroaa tai    tyksissä mainittava kaksi kertaa niin monta
20748: kuolee, on tilalle nimitettävä toinen henkilö      ehdokasta kuin on nimitettäviä jäseniä ja vara-
20749: jäljellä olevaksi kaudeksi.                        miehiä.
20750: 
20751:                       3§                             Tämä laki tulee voimaan             päivänä
20752:   Markkinatuomioistuimen ylituomarin ja va-                  kuuta 19
20753: rapuheenjohtajan tulee olla oikeustieteen kan-       Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
20754: didaatin tutkinnon suorittaneita ja tuomarin       ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
20755: tehtäviin perehtyneitä. Markkinatuomiois-          miin.
20756: tuimen ylituomarin, jäsenten ja näiden vara-         Markkinatuomioistuimen ylituomarin virka
20757: miesten tulee olla kuluttaja-asioihin perehty-     täytetään ensimmäisellä kerralla 31 päivänä
20758: neitä.                                             elokuuta 1994 pääHyväksi toimikaudeksi.
20759: 
20760:        Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1990
20761: 
20762: 
20763:                                      Tasavallan Presidentti
20764:                                       MAUNO KOIVISTO
20765: 
20766: 
20767: 
20768: 
20769:                                                                 Oikeusministeri Tarja Halonen
20770: 4                                    1990 vp. -     HE n:o 155
20771: 
20772:                                                                                                 Liite
20773: 
20774: 
20775: 
20776:                                               Laki
20777:                markkinatuomioistuimesta annetun lain 2 ja 3 §:n muuttamisesta
20778: 
20779:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
20780:     muutetaan markkinatuomioistuimesta 20 päivänä tammikuuta 1978 annetun lain (41178) 2 ja
20781: 3 §,
20782:   niistä 2 § sellaisena kuin se on osittain muutettuna 28 päivänä toukokuuta 1982 annetulla lailla
20783: (392/82), seuraavasti:
20784: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
20785: 
20786:                         2§                                                 2§
20787:     Markkinatuomioistuimessa on sivutoiminen           Markkinatuomioistuimessa on päätoimisena
20788: puheenjohtaja ja kahdeksan sivutoimista jä-         puheenjohtajana ylituomari ja sivutoimisina
20789:  sentä. Yksi jäsenistä määrätään varapuheen-        kahdeksan jäsentä. Yksi jäsenistä määrätään
20790:  johtajaksi.                                        varapuheenjohtajaksi.
20791:     Markkinatuomioistuimen puheenjohtajan ja            Ylituomarin ja jäsenet sekä kullekin jäsenel-
20792:  jäsenet sekä kullekin jäsenelle kaksi varamiestä   le kaksi varamiestä nimittää tasavallan presi-
20793:  nimittää tasavallan presidentti neljäksi vuodek-   dentti neljäksi vuodeksi. Heillä on toimikaute-
20794:  si. Heillä on toimikautenaan sama virassapysy-     naan sama virassapysymisoikeus kuin tuoma-
20795: ruisoikeus kuin tuomarilla. Jos joku heistä         rilla. Jos joku heistä toimikautenaan eroaa tai
20796:  toimikautenaan eroaa tai kuolee, on tilalle        kuolee, on tilalle nimitettävä toinen henkilö
20797:  nimitettävä toinen henkilö jäljellä olevaksi       jäljellä olevaksi kaudeksi.
20798: ajaksi.
20799:                         3§                                                 3 §
20800:     Markkinatuomioistuimen puheenjohtajan ja           Markkinatuomioistuimen ylituomarin ja va-
20801: varapuheenjohtajan tulee olla oikeustieteen         rapuheenjohtajan tulee olla oikeustieteen kan-
20802: kandidaatin tutkinnon suorittaneita ja tuoma-       didaatin tutkinnon suorittaneita ja tuomarin
20803: rin tehtäviin perehtyneitä. Markkinatuomiois-       tehtäviin perehtyneitä. Markkinatuomiois-
20804: tuimen puheenjohtajan, jäsenten ja näiden va-       tuimen ylituomarin, jäsenten ja näiden vara-
20805: ramiesten tulee olla kuluttaja-asioihin perehty-    miesten tulee olla kuluttaja-asioihin perehty-
20806: neitä.                                              neitä.
20807:     Markkinatuomioistuimen puheenjohtajan,             Ylituomarin sekä varapuheenjohtajan ja yh-
20808: varapuheenjohtajan ja yhden jäsenen sekä hei-       den jäsenen sekä heidän varamiestensä tulee
20809: dän varamiestensä tulee olla henkilöitä, joiden     olla henkilöitä, joiden ei voida katsoa edusta-
20810: ei voida katsoa edustavan elinkeinonharjoitta-      van elinkeinonharjoittajien tai kuluttajien etu-
20811: jien tai kuluttajien etuja. Kolme jäsentä ja        ja. Kolme jäsentä ja heidän varamiehensä ni-
20812: heidän varamiehensä nimitetään palkansaajien        mitetään palkansaajien ja kuluttajien sekä kol-
20813: ja kuluttajien sekä kolme jäsentä ja heidän         me jäsentä ja heidän varamiehensä elinkeinon-
20814: varamiehensä elinkeinonharjoittajien etujärjes-     harjoittajien etujärjestöjen esityksestä. Tullak-
20815: töjen esityksestä. Tullakseen huomioon ote-         seen huomioon otetuiksi on etujärjestöjen esi-
20816: tuiksi on etujärjestöjen esityksissä mainittava     tyksissä mainittava kaksi kertaa niin monta
20817: kaksi kertaa niin monta ehdokasta kuin on           ehdokasta kuin on nimitettäviä jäseniä ja vara-
20818: nimitettäviä jäseniä ja varamiehiä.                 miehiä.
20819: 
20820:                                                       Tämä laki tulee voimaan             päivänä
20821:                                                                kuuta 19
20822:                                                       Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
20823:                                                     ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
20824:                                                     miin.
20825:                       1990 vp. -   HE n:o 155                                5
20826: 
20827: Voimassa oleva laki                Ehdotus
20828:                                      Markkinatuomioistuimen ylituomarin virka
20829:                                    täytetään ensimmäisellä kerralla 31 päivänä
20830:                                    elokuuta 1994 päättyväksi toimikaudeksi.
20831:                                      1990 vp. -     HE n:o 156
20832: 
20833: 
20834: 
20835: 
20836:                                      Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi rajavyöhykelain
20837:                                  muuttamisesta ja valtakunnan maarajan lähellä olevien kiinteis-
20838:                                  töjen nautiotaoikeuden supistamisesta annetun lain kumoamises-
20839:                                  ta
20840: 
20841: 
20842: 
20843: 
20844:                            ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
20845: 
20846:   Esityksessä ehdotetaan, että valtakunnan          otetaan rajavyöhykelakiin. Ehdotettu laki on
20847: maarajan lähellä olevien kiinteistöjen nautinta-    tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 1991
20848: oikeuden supistamisesta 1939 annettu laki ku-       alusta.
20849: motaan ja sen säännöksiä vastaavat säännökset
20850: 
20851: 
20852: 
20853: 
20854:                                       YLEISPERUSTELUT
20855: 
20856: 1. Esityksen merkitys                               dotetaan nykyisten valtakunnm. maarajan lä-
20857:                                                     heisyyteen tapahtuvaa rakentamista koskevien
20858:    Valtakunnan maarajan läheisyyteen tapahtu-       säännösten kumoamista ja vastaavien säännös-
20859: vaa rakentamista rajoittavat säännökset sisäl-      ten sisällyttämistä rajavyöhykelakiin (403/ 47).
20860: tyvät valtakunnan maarajan lähellä olevien          Ehdotus merkitsee sitä, että lupaviranomaisena
20861: kiinteistöjen nautiotaoikeuden supistamisesta       olisi tullihallituksen asemesta sisäasiainministe-
20862: annettuun lakiin (272/39) ja sen soveltamisesta     riö ja että luvanvarainen rakentaminen koskisi
20863: annettuun asetukseen (221/59), jäljempänä ra-       vain sitä osaa valtakunnan rajasta, jota raja-
20864: joituslaki ja -asetus. Laissa säädetään, että       vyöhykelaki koskee. Lupamenettelyä koskevat
20865: määrättyjä kulkuväyliä, johtoja ja rakennuksia      säännökset sisällytettäisiin rajavyöhykeasetuk-
20866: saa rakentaa valtakunnan maarajan välittö-          seen (404/47).
20867: mään läheisyyteen ja rajajokien saariin vain
20868: tullihallituksen luvalla ja että tällainen raken-
20869: nelma voidaan purattaa tai purkaa tai sen           2. Nykyinen tilanne ja asian
20870: käyttäminen kieltää, jos se voi vaikeuttaa huo-        valmistelu
20871: mattavasti rajaliikenteen tullivalvontaa. Ase-
20872: tuksessa säädetään kyseistä rakentamista kos-       2.1. Nykyinen tilanne
20873: kevista luvista tai ilmoituksista.
20874:    Nautiotarajoitusten perusteeksi on säädetty      2.1.1. Lainsäädäntö
20875: ainoastaan tullivalvonnalliset seikat. Nämä
20876: ovat kuitenkin lain säätämisen jälkeen menet-         Vuoden 1939 rajoituslain 1 § :n mukaan val-
20877: täneet merkitystään, ja rajoitusten tosiasialli-    takunnan maarajalle vievien teiden tekeminen
20878: seksi perusteeksi on noussut muunlaisten raja-      sekä ylikulkupaikkojen, siltojen ja puhelin-
20879: tapahtumien ehkäiseminen, mikä kuuluu lähin-        johtojen laittaminen sen yli, niin myös asuin-
20880: nä sisäasiainministeriön alaisen rajavartiolai-     rakennusten ja lukittujen suojien rakentaminen
20881: toksen tehtäviin. Tämän vuoksi esityksessä eh-      rajajokien saariin tai maarajan välittömään
20882: 300674U
20883: 2                                    1990 vp. -      HE n:o 156
20884: 
20885: läheisyyteen on sallittu muihin kuin valtion            Käytännössä tulliviranomaiset suorittavat si-
20886: tarpeisiin ainoastaan tullihallituksen luvalla.      ten tullivalvontaa vain niillä rajan osuuksilla,
20887: Jos edellä mainittu laite tai rakennus on luvat-     jotka ovat tulliasemien sekä tulliteiden ja ra-
20888: ta rakennettu lain voimaantulon jälkeen ja se        janylityspaikkojen välittömässä läheisyydessä.
20889: voi huomattavasti vaikeuttaa rajaliikenteen tul-     Muulta rajaosuudelta tullivalvonnasta huoleh-
20890: livalvontaa, se voidaan purkaa asiainomaisen         tivat rajavartioviranomaiset. Siten läntisen ja
20891: kustannuksella tullilaitoksen toimesta, jollei       pohjoisen rajan tullivalvonnasta huolehtivat
20892: asianomainen itse kehoituksen saatuaan sitä          pääasiassa tulliviranomaiset, kun taas itäisen
20893: tee, tai sen käyttäminen voidaan kieltää. Edel-      maarajan ja rajaliikenteen tullivalvonnasta
20894: leen lain mukaan tullirajavyöhykkeeseen ei           vastaavat pääasiassa rajavartioviranomaiset.
20895: vastoin tulliviranomaisten kieltoa saa tehdä            Käsitellessään rajan läheisyyteen tapahtuvaa
20896: sellaisia talviteitä, jotka vievät rajalle.          rakentamista koskevia lupahakemuksia tulli-
20897:    Rajoitusasetuksen 1 §:n mukaan lain 1 §:ssä       hallitus on pyytänyt lausunnot asianomaisilta
20898: tarkoitettu lupa on haettava kirjallisesti tulli-    piiritullikamareilta, rajavartiostoilta sekä raja-
20899: hallitukselta. Lupahakemukseen on liitettävä         vartiolaitoksen esikunnalta. Lisäksi on pyydet-
20900: vähintään mittakaavaan 1:20 000 laadittu kart-       ty lääninhallituksen lausunto. Joissakin ta-
20901: tapiirros tien, rakennuksen tai laitteen sijain-     pauksissa lausunnot on pyydetty myös paikalli-
20902: nista ja ympäristöstä vähintään 500 metrin           silta poliisi- ja tieviranomaisilta.
20903: säteellä sekä selvitys hankkeen laadusta ja             Rajakuntien kunnanhallituksille 1 päivänä
20904: tarkoituksesta.                                      joulukuuta 1978 lähettämässään kirjeessä tulli-
20905:                                                      hallitus on kiinnittänyt kunnanhallitusten huo-
20906:                                                      miota säännöksiin, jotka rajoittavat rakenta-
20907:                                                      mista valtakunnan maarajan lähellä, ja ilmoit-
20908: 2.1.2. Käytäntö
20909:                                                      tanut, että yksityiseen rakentamiseen valtakun-
20910:                                                      nan maarajan välittömään läheisyyteen tarvi-
20911: Rakentamislupien käsittely ja niitä koskevat
20912:                                                      taan tullihallituksen lupa.
20913: ohjeet
20914:                                                         Rajaläänien lääninhallituksille 26 päivänä
20915:                                                      helmikuuta 1979 lähettämässään yleiskirjeessä
20916:    Rajoituslaissa on kiinteistöjen nautiotarajoi-    (n:o 646/501/79) sisäasiainministeriö on kehot-
20917: tusten perusteeksi säädetty ainoastaan tullival-     tanut lääninhallituksia ottamaan huomioon
20918: vonnalliset seikat. Nämä ovat kuitenkin lain         valtakunnan maarajan lähellä tapahtuvaa ra-
20919: säätämisen jälkeen menettäneet merkitystään,         kentamista rajoittavat säännökset rakentamista
20920: ja rajoitusten tosiasialliseksi perusteeksi on       ohjatessaan sekä kaavoja ja poikkeuslupia kä-
20921: noussut muunlaisten rajatapahtumien ehkäise-         sitellessään. Yleiskirjeessä on lisäksi ilmoitettu,
20922: minen, joka kuuluu lähinnä sisäasiainministe-        että tullihallituksen ja ministeriön rajavartio-
20923: riön alaisen rajavartiolaitoksen tehtäviin. Tästä    osaston (rajavartiolaitoksen esikunnan) kesken
20924: on ollut seurauksena se, että tullihallitus on       on sovittu lausuntomenettelystä maarajan lä-
20925: joutunut harkitsemaan rakentamisluvan edelly-        hellä tapahtuvaa rakentamista koskevia lupia
20926: tyksiä usein muilla kuin laissa säädetyillä tulli-   käsiteltäessä. Yleiskirjeessä on todettu, että se,
20927: valvonnallisilla perusteilla.                        milloin rakentamisen on katsottava sijoittuvan
20928:    Tullivalvonnasta huolehtivat tulliviranomais-     maarajan läheisyyteen, on ratkaistava tapaus
20929: ten ohella myös rajaviranomaiset, joiden ensi-       tapaukselta mutta käytännössä on katsottu
20930: sijainen tehtävä on kuitenkin valtakunnan ra-        näin olevan ainakin, kun rakennuspaikka si-
20931: jojen vartiointi ja valvonta. Rajavartiolaitok-      jaitsee rajavyöhykkeellä tai 500 metrin päässä
20932: sesta annetun lain (5175) 1 §:n 1 momentin           valtakunnan maarajasta. Samassa yleiskirjees-
20933: mukaan rajavartiolaitoksen tehtävänä on pää-         sä sisäasiainministeriö on kehottanut läänin-
20934: tehtävän lisäksi tullilaitoksen ohella tullival-     hallituksia edellä mainittuja asioita käsitelles-
20935: vonta, ja rajavartiolaitoksesta annetun asetuk-      sään tarvittaessa hankkimaan tullihallituksen
20936: sen 2 §:n 1 momentin 2 kohdan (1194/87) ja           lausunnon. Jos rakentaminen maarajan lähei-
20937: poliisi-, tulli- ja rajaviranomaisten yhteistoi-     syyteen katsotaan vaativan tullihallituksen lu-
20938: minnasta annetun asetuksen (1051178) 2 §:n           van, lääninhallitusten on poikkeuslupapäätök-
20939: mukaan rajavartiolaitos suorittaa tullivalvon-       sessä ohjattava hakija sen hakemiseen.
20940: taa merialueilla ja niillä maarajan osilla, joilla      Tullihallitus on lisäksi 10 päivänä heinäkuu-
20941: tullilaitos ei ole järjestänyt valvontaa.            ta 1986 Lapin lääninhallitukselle antamassaan
20942:                                       1990 vp. -     HE n:o 156                                      3
20943: 
20944: lausunnossa todennut, että tullihallituksen lupa     keuttamaan valtakunnan rajan valvontaa. Jois-
20945: tarvitaan rakennettaessa rajajokien saariin, tul-    sakin ratkaisuissa rakennettavaksi aiottu ra-
20946: liteiden ympäristöön 500 metrin säteellä tai         kennus tai rakennukset olisivat tulleet sijaitse-
20947: maarajalle, missä ei ole joki- tai järvirajaa, 500   maan rajavyöhykkeellä alle 500 metrin etäisyy-
20948: metriä lähemmäksi rajaa. Kun ohjeessa on             dellä valtakunnan rajasta. Taustalla ovat olleet
20949: mainittu tulliteiden ympäristö, sanonta sisältää     rajavartioviranomaiset kielteiset lausunnot.
20950: myös rajajokien ylikulkupaikat, joita rajoitus-         Myönteisissä tapauksissa tullihallitus on
20951: laki ei tullihallituksen mukaan koske. Tullihal-     myöntänyt luvan sillä perusteella, että raken-
20952: lituksen e contrario -tulkinnan mukaan jokira-       nettavaksi aiottu tai aiotut rakennukset eivät
20953: jaa ei ole pidetty maarajana, koska rajajokien       sijaintinsa puolesta eivätkä saadun selvityksen
20954: saaret on mainittu laissa erikseen, vaikka ne        mukaan muutoinkaan tule vaikeuttamaan raja-
20955: yleensä ovat rajan välittömässä läheisyydessä.       liikenteen tullivalvontaa.
20956:    Noin 10 vuotta sitten lupahakemusten paino-          Tähän mennessä korkeimman hallinto-
20957: piste siirtyi edellä mainittujen kirjeiden johdos-   oikeuden ratkaistaviksi valitusteitse tulleet kol-
20958: ta rakentamiseen itärajan läheisyyteen ja sa-        me hakemusta ovat koskeneet lomarakennus-
20959: malla hakemusten määrä alkoi kasvaa.                 ten rakentamista rajavyöhykkeelle rajan lähei-
20960:    Tähän mennessä itärajalle tapahtuvaa raken-       syyteen. Kahdessa tapauksessa korkein hal-
20961: tamista koskevia hakemuksia on käsitelty noin        linto-oikeus on pysyttänyt tullihallituksen pää-
20962: 150 kappaletta, joista vain muutama on hylät-        töksen. Ensimmäisessä ratkaisussa tullihallitus
20963: ty. Hylätyistä hakemuksista kolmesta on vali-        on hylännyt hakemuksen sillä perusteella, että
20964: tettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Raja-          rakennettavaksi aiottu lomarakennus olisi si-
20965: vyöhykkeelle tullihallitus on myöntänyt luvat        jainnut vain noin 300 metrin etäisyydellä Suo-
20966: aina, kun rakentaminen on tapahtunut kauem-          men ja Neuvostoliiton välisestä maarajasta ja
20967: pana kuin 500 metriä rajasta. Varsinkin saunaa       asiassa saadun selvityksen mukaan rakennus-
20968: tai muuta talousrakennusta varten lupia on           hanke tulisi vaikeuttamaan maarajan valvon-
20969: myönnetty rakentamiselle 500 metriä lähem-           taa (KHO 1979 II 92). Toisessa ratkaisussa ei
20970: mäksikin rajaa.                                      ole tarkemmin mainittu tullihallituksen ratkai-
20971:    Rakentamiseen maarajan välittömään lähei-         sun perusteena olevia seikkoja (KHO 1. 7.1980
20972: syyteen myös pohjoisella ja läntisellä rajalla       t. 3339).
20973: muihin kuin valtion tarpeisiin on siis sallittu         Kolmannessa ratkaisussa, joka niin ikään
20974: vain tullihallituksen luvalla. Käytännössä kaik-     koski lupaa lomarakennuksen rakentamiselle
20975: ki läntisen ja pohjoisen maarajan välittömään        rajavyöhykkeelle Virolahden saaristossa meri-
20976: läheisyyteen tapahtuvaa rakentamista koskevat        alueella sijaitsevaan Vanhasaareen, korkein
20977: hakemukset on hyväksytty. Vain yksi ilman            hallinto-oikeus kumosi tullihallituksen päätök-
20978: lupaa aloitettu kaupparakennus on määrätty           sen sillä perusteella, että rajoituslaki rajoittaa
20979: purettavaksi.                                        rakentamista vain rajajokien saariin ja maara-
20980:                                                      jan välittömään läheisyyteen eikä tullihallituk-
20981:                                                      sen lupa rakentamiseen siten ollut asiassa tar-
20982: Tullihallituksen ja korkeimman hallinto-             peen (KHO II 183; hakemus koski rakentamis-
20983:      oikeuden päätöksissä esitetyt perustelut        ta meri- eikä maarajan välittömään läheisyy-
20984:                                                      teen).
20985:    Rajoituslain ja -asetuksen rakentamista ra-
20986: joittavissa säännöksissä on rakentamiskiellon
20987: nimenomaiseksi perusteeksi asetettu, että sillä      2.2. Sääntelyn nykyinen tarve
20988: on haitallisia vaikutuksia rajaliikenteen tulli-
20989: valvonnan kannalta.                                     Valtakunnan rajan lähellä sijaitsevien kiin-
20990:    Tullihallituksen antamissa kielteisissä lupa-     teistöjen nautintaoikeuden rajoitukset ovat
20991: päätöksissä, jotka ovat kaikki koskeneet ra-         edelleen tarpeeellisia. Rajoitusten tarve on kui-
20992: kentamista itärajalla olevalle rajavyöhykkeelle,     tenkin siirtynyt, kuten edellä selotetusta lupa-
20993: tullihallitus on perustellut lupahakemuksen          käytännöstä ilmenee, ratkaisevasti tullivalvon-
20994: hylkäämistä sillä, että rakennettavaksi aiottu       nasta muuhun rajanvalvontaan. Samalla rajoi-
20995: rakennus tulisi sijaitsemaan valtakunnan rajan       tusintressi on supistunut koskemaan lähes yk-
20996: tai maarajan läheisyydessä paikassa, jossa se        sinomaan itärajaa. Tosin rakentamisrajoituk-
20997: asiassa saadun selvityksen mukaan tulisi vai-        silla ei ole ollutkaan sanottavaa merkitystä
20998: 4                                     1990 vp. -      HE n:o 156
20999: 
21000: länsi- ja pohjoisrajalla. Ruotsin vastainen raja      vieviä teitä. Rajanvalvonnallisista syistä myös
21001: on näet kokonaan joki- tai järvirajaa, jolla          teiden rakentaminen lähelle valtakunnan rajaa
21002: rajoituslaki tullihallituksen tulkinnan mukaan        on kuitenkin tarpeen sisällyttää luvanvaraisen
21003: koskee ainoastaan rajajokien saaria. Norjan           rakentamisen piiriin.
21004: vastaisella rajalla taas ne osuudet, joilla ei ole       Asiallisesti luvanvaraiset rakentamisrajoituk-
21005: jokirajaa, ovat kahta vähäistä aluetta (raja-         set ovat rajanvalvonnallisista syistä tarpeen
21006: osuudet noin 5 ja 1 km) lukuun ottamatta              rakennusten ja teiden rakentamiseen itärajan
21007: valtion omistuksessa, eikä nautintaoikeuden           välittömään läheisyyteen.
21008: rajoittaminen erityisellä lailla valtion maalla
21009: ole tarpeen.
21010:    Rajoituslaki koskee tullihallituksen tulkin-       2.3. Valmisteluvaiheet ja -aineisto
21011: nan mukaan vain maalla olevaa valtakunnan
21012: rajaa. Tosin valtiosopimukset ja uudemmat             2.3.1. Valmisteluelimet
21013: valtakunnan rajaa koskeva säännökset tunte-
21014: vat vain merirajan sekä maarajan, jollaiseksi            Eduskunnan oikeusasiamies on rajarakenta-
21015: katsotaan muu raja kuin meriraja. Tullihalli-         misluvan hylkäämisestä tehdyn kantelun joh-
21016: tuskin on soveltanut rajoituslakia epäjohdon-         dosta 9 päivänä toukokuuta 1986 valtioneuvos-
21017: mukaisesti: itärajalla järven rannalle rakenta-       tolle lähettämässään kirjeessä (n:o 1256) toden-
21018: miseen, samoin länsi- ja pohjoisrajalla jokira-       nut muunmuassa seuraavaa:
21019: jan ylityspaikan (sillan) läheisyyteen on saatet-
21020: tu vaatia lupia. Kun lain mukaan rajajokien                     "Valtakunnan itäisen maarajan val-
21021: saaret ovat rajoitusten piirissä riippumatta sii-            vonta on eräitä ylikulkupaikkoja lu-
21022: tä, katsotaanko niiden olevan maarajan välit-                kuunottamatta siirtynyt kokonaisuu-
21023: tömässä läheisyydessä, on katsottava, ettei lais-            dessaan rajavartiolaitoksen vastuulle.
21024: sa millään vesistöä pitkin kulkevalla rajalla                Säätelyjärjestelmä palveleekin nyky-
21025: tarkoiteta maarajaa. Itärajaa koskevien lupa-                oloissa ennenkaikkea rajavartiolaitok-
21026: hakemusten käsittelyssä on kuitenkin ilmennyt,               sen tarpeita. Tullihallitus on säännön-
21027: että juuri vesistöjen äärelle rakentamisessa yk-             mukaisesti pyytänyt rakentamista kos-
21028: sityiset ja rajanvalvonnan intressit ovat useim-             kevista lupahakemuksista paikallisen
21029: miten vastaKkaiset. Rajanvalvonnallisista syis-              rajavartioviranomaisen lausunnon. Ra-
21030: tä olisi kuitenkin epäjohdonmukaista, etteivät               javartioviranomainen kiinnittää lausun-
21031: rakentamisrajoitukset koskisi myös vesistössä                nossaan huomiota siihen, ettei rakenta-
21032: kulkevaa rajaa ja Virolahden sisäsaariston me-               minen rajan läheisyyteen tai rajavyö-
21033: rirajaa, jossa on rajavyöhyke.                               hykkeelle aiheuttaisi tarpeettomasti väi-
21034:    Alueellisesti luvanvaraiset rakentamisrajoi-              tettävien rajatapahtumien lisääntymisen
21035: tukset ovat rajanvalvonnallisista syitä tarpeen              riskiä. Valtakunnan maarajan lähellä
21036: edelleen Suomen ja Neuvostoliiton välisen val-               olevien kiinteistöjen nautintaoikeuden
21037: takunnan rajan välittömään läheisyyteen, jossa               supistamisesta annetun lain säännökset
21038: on rajavyöhykelain tarkoittama rajavyöhyke.                  edellyttävät rakentamisen rajoittamisen
21039:    Rajoituslain asiallinen soveltamisala on                  tulevan kysymykseen, kun rakentamis-
21040: myös nykyoloissa tarpeettoman laaja. Teiden                  toiminnalla on haitallisisia vaikutuksia
21041: ja siltojen ynnä muiden rakentamiskiellolla ei               rajaliikenteen tullivalvontaan. Näin ol-
21042: ole käytännön merkitystä länsi- ja pohjoisra-                len tullihallitus päättää luvan myöntä-
21043: jalla edellä mainituista syistä: rajoitukset eivät           misestä tai epäämisestä ainakin osittain
21044: koske vesistörajaa ja valtion maalla taas muilla             toisilla perusteilla kuin laissa ja asetuk-
21045: kuin valtiolla ei yleensä ole oikeutta niitä                 sessa on edellytetty.''
21046: rakentaa. Puhelinjohtojen laittamiskielto ei ole
21047: muutenkaan tehokas, koska ne voidaan vaivat-            Samalla oikeusasiamies on esittänyt, että
21048: tomasti korvata esim. radioyhteyksillä. ltära-        valtioneuvosto ryhtyisi toimenpiteisiin valta-
21049: jallekin teiden rakentaminen rajalle tai sen yli      kunnan rajan läheisyydessä tapahtuvaa raken-
21050: voidaan kieltää rajavyöhylelain rajakaistaa           tamista koskevien säännösten saattamiseksi ny-
21051: koskevien säännösten (3 §) nojalla, jos rajoi-        kyisiä oloja paremmin vastaavaksi.
21052: tuslain sanamuotoa tulkitaan kirjaimellisesti           Tämän eduskunnan oikeusasiamiehen kan-
21053: siten, että se koskee vain rajaviivalle tai sen yli   nanoton jälkeen valtiovarainministeriö asetti
21054:                                      1990 vp. -      HE n:o 156                                      5
21055: 
21056: 14 päivänä tammikuuta 1988 työryhmän, jon-           sitellään täysin erillään varsinaisesta rakennus-
21057: ka tehtävänä oli selvittää valtakunnan maara-        lupamenettelystä, on sattunut, että toinen lupa
21058: jan läheisyydessä tapahtuvaa rakentamista kos-       on evätty, mutta toinen silti myönnetty. Täl-
21059: kevien säännösten uudistustarve sekä tehdä           laisten tilanteiden estämiseksi työryhmä ehdotti
21060: selvitysten pohjalta tarpeelliset ehdotukset.        lisättäväksi rakennusasetuksen (266/59) lupa-
21061: Työryhmä, jossa olivat edustettuna valtiova-         hakemusten tutkimista koskeviin 53 ja
21062: rainministeriö, tullihallitus, rajavartiolaitoksen   125 §:ään säännökset, joiden mukaan rajavyö-
21063: esikunta ja ympäristöministeriö, jätti muistion      hykelain 4 a §:ssä vaadittu lupa on rakennuslu-
21064: (työryhmämuistio 1988: VM 26) 15 päivänä             van myöntämisen edellytys.
21065: kesäkuuta 1988 valtiovarainministerille.                Valvontaintressin huomioon ottamiseksi
21066:    Muistiossa ehdotettiin edellä mainituin pe-       länsi- ja pohjoisrajalla kaikissa tapauksissa,
21067: rustein, että rajoituslaki ja -asetus kumotaan ja    myös haja-asutusrakentamisessa, työryhmä piti
21068: niitä vastaavat säännökset, asiasisällöltään su-     riittävänä, että käsiteltäessä lupahakemusta,
21069: pistettuina, otetaan rajavyöhykelakiin, joka on      joka koskee rakentamista rajatullitoimipaikan
21070: voimassa vain Suomen ja Neuvostoliiton väli-         tai rajanylityspaikan välittömään läheisyyteen
21071: sellä rajalla ja jolla jo muutenkin säännellään      näillä rajaosuuksilla, kuullaan tullihallitusta.
21072: ja rajoitetaan rajanvalvonnallisista syistä mo-      Valvonnalliset näkökohdat ovat näissä tapauk-
21073: nia toimintoja rajavyöhykkeellä tai siihen kuu-      sissa niin merkittäviä, että rakennuslupavira-
21074: luvalla rajakaistalla. Kun sisäasiainministeriö      nomaiset ottavat ne ratkaisuissaan mahdolli-
21075: voi määrätä rajavyöhykkeen lain 1 §:n 1 mo-          suuksien mukaan huomioon. Tässä tarkoituk-
21076: mentin nojalla siinä säädettyä kolmea kilomet-       sessa työryhmä ehdotti lisättäväksi rakennusa-
21077: riä kapeammaksikin (kapeimmillaan vain 70-           setuksen 51 ja 123 §:ään lausunnon pyytämis-
21078: 80 m), rakentamisrajoitusta ei työryhmän mie-        velvollisuutta koskevat säännökset.
21079: lestä ole tarkoituksenmukaista kytkeä suoraan           Rakennusten ohella leirintä-alueet, jotka ei-
21080: rajavyöhykkeeseen, vaan sitä voitaisiin sovel-       vät sinänsä rakennuslupaa, saattavat vaikeut-
21081: taa enintään 500 metrin etäisyydellä rajasta,        taa tulli- ja rajanvalvontaa, jos ne sijaitsevat
21082: rajavyöhykkeelle erityisesti määrätystä levey-       rajanylityspaikan välittömässä läheisyydessä.
21083: destä riippumatta, jotta rajanvalvonnalliset nä-     Sen vuoksi työryhmä ehdotti, että ulkoilulain
21084:  kökohdat voidaan turvata. Tämä sisäasiainmi-        (606/73) 20 §:n l momenttiin, jossa säädetään
21085:  nisteriön määräysvallan rajoitus ehdotettiin li-    Ieirintälupahakemusten käsittelystä Iääninhalli-
21086:  sättäväksi rajavyöhykelain 1 §:n 1 momentin         tuksessa, lisättäisiin vaatimus lausunnon hank-
21087: loppuun.                                             kimisesta tullihallitukselta ja sisäasiainministe-
21088:     Kun toisaalta rakentamisen rajoittaminen on      riöitä näissä tapauksissa.
21089:  usein yhtälailla tarpeen vesistössä kulkevan           Toissijaisesti työryhmä ehdotti rajavartiolai-
21090:  rajan läheisyydessä, työryhmä ehdotti rajoitus-     toksen esikunnan esityksestä nykyisen kaltaisen
21091:  säännöksiä sovellettavaksi koko rajavyöhyke-        erillisen rajarakentamista koskevan lain säätä-
21092:  lain tarkoittamalla valtakunnan rajan osalla.       mistä.
21093:  Rajoitukset supistettaisiin koskemaan kuiten-
21094:  kin vain rakennusten sekä rajalle vievien teiden
21095:  rakentamista.                                       2.3.2. Lausunnonantajat
21096:     Työryhmä myös ehdotti, että luvan rakenta-
21097:  miseen myöntäisi tullihallituksen asemesta sisä-       Työryhmän ehdotuksista on pyydetty ja saa-
21098:  asiainministeriö, jonka hallinnonalaan rajavar-     tu lausunnot sisäasiainministeriöltä, ympäristö-
21099:  tiolaitos kuuluu. Ministeriön päätöksellä voi-      ministeriöitä, tullihallitukselta sekä Suomen
21100:  taisiin myös purattaa luvattomasti rakennettu       Kaupunkiliitolta ja Suomen Kunnallisliitolta.
21101:  rakennus tai kieltää sen käyttäminen, jos se           Sisäasiainministeriö puolsi lausunnossaan
21102:  vaikeuttaa huomattavasti rajavartiotoimintaa.       erillislain säätämistä, mutta on nyttemmin työ-
21103:     Lupaa, purkamista ja käyttökieltoa koskevat      ryhmän ehdotusten kannalla.
21104:  säännökset työtyhmä ehdotti otettavaksi raja-          Ympäristöministeriöllä ei ole huomauttamis-
21105:  vyöhykelakiin lisättävään uuteen 4 a §:ään ja       ta ehdotettujen lain muutosten suhteen. Ra-
21106:  rajoitusasetusta vastaavat menettelytapasään-       kennusasetukseen ja ulkoilulakiin ehdotettuja
21107:  nökset lisättäväksi rajavyöhekeasetukseen.          muutoksia ministeriö ei sen sijaan pidä tarpeel-
21108:     Kun lupaviranomaisen rakentamislupa on           lisina: ensiksikään erilaisia lupia ei ole raken-
21109:  rakentamisen ehdoton edellytys mutta asia kä-       nuslainsäädännössä asetettu edellytyssuhtee-
21110: 6                                   1990 vp. -     HE n:o 156
21111: 
21112: seen toisiinsa nähden, toiseksi rakennuslupa       3. Esityksen organisatoriset ja
21113: myönnetään oikeusharkinnan perusteella, eikä          taloudelliset vaikutukset
21114: sitä voida evätä esimerkiksi sisäasiainministe-
21115: riön kielteisen lausunnon perusteella, ja kol-
21116:                                                       Lupahakemuksia on vuosittain 10-15 kap-
21117: manneksi muut rakentamisluvat ja leirintäalu-
21118:                                                    paletta. Niiden käsittelyn siirtämisellä tullihal-
21119: een perustamislupa edellyttävät erilaisten näkö-
21120:                                                    lituksesta sisäasiainministeriölle ei ole sanotta-
21121: kohtien huomioon ottamista ja asianomaisten
21122:                                                    via organisatorisia vaikutuksia. Henkilösiirtoja
21123: viranomaisten kuulemista tarpeen mukaan, jo-
21124:                                                    tai -lisäyksiä ei tarvita. Lupamenettelyn poista-
21125: ten muun muassa tulli- ja rajanvalvonnan edut
21126:                                                    minen länsi- ja pohjoisrajan läheisyyteen ta-
21127: voidaan hoitaa niiltä osin hallintoa kehittämäl-
21128:                                                    pahtuvalta rakentamiselta vähentää osaltaan
21129: lä.
21130:                                                    hakemuksia. Esitys merkitsee myös lupamenet-
21131:    Tullihallitus puoltaa työryhmän ehdotuksia
21132:                                                    telyn yksinkertaistamista ja nopeuttamista,
21133: ja esittää säännösten uudistamista ensisijaisen
21134:                                                    koska pyydettävien lausuntojen määrä vähe-
21135: ehdotuksen pohjalta.
21136:                                                    nee.
21137:     Suomen Kaupunkiliitto pitää työryhmän eh-
21138: dotuksia oikeansuuntaisina ja puoltaa uusien         Esityksellä ei ole välittömiä taloudellisia vai-
21139: säännösten ottamista rajavyöhykelakiin, mutta      kutuksia.
21140: katsoo, ettei luvanvaraisuuden tulisi koskea
21141: kaava-alueita eikä talousrakennuksia tai vähäi-
21142: siä laajennuksia jo oleviin rakennuksiin, sekä
21143:                                                    4. Muita esitykseen vaikuttavia
21144: esittää eräitä vähäisempiä huomautuksia muun
21145:                                                       seikkoja
21146: muassa lupien hankkimismenettelystä.
21147:     Suomen Kunnallisliiton mielestä on ilmeistä
21148: tarvetta rakentamisen erityiseen ohjaamiseen         Tässä vaiheessa ei ole vireillä muita lainuu-
21149: raja-alueilla ja pitää työryhmän ehdottamaa        distuksia, jotka olisi otettava huomioon halli-
21150: valvontajärjestelmää luontevana, mutta ei pidä     tuksen esitykseen vaikuttavina. Y mpäristömi-
21151: nimenomaisia säännöksiä tullihallituksen lau-      nisteriö vastustaa rajarakentamistyöryhmän
21152: sunnoista välttämättöminä, vaan katsoo, että       muistiossa ehdotettuja leirintäalueiden perus-
21153: samat tavoitteet voidaan saavuttaa tiedotta-       tamista koskevia muutoksia ulkoilulakiin, kos-
21154: malla ko lausuntojen tarpeellisuudesta kyseisis-   ka ministeriön mielestä eri viranomaisten nor-
21155: sä tapauksissa.                                    maalia kuulemismenettelyä on pidettävä riittä-
21156:     Esitysluonnoksesta on pyydetty lausunnot       vänä turvaamaan myös tulli- ja rajanvalvon-
21157: valtiovarainministeriöltä ja tullihallitukselta,   nan edut. Hallitus yhtyy ympäristöministeriön
21158: jotka puoltavat lakiesityksen antamista ehdote-    käsitykseen eikä esitä muuutoksia ulkoilula-
21159: tussa muodossa.                                    kiin.
21160: 
21161: 
21162: 
21163: 
21164:                             YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
21165: 
21166: 
21167: 1. Lakiehdotusten perustelut                       välisellä rajalla ja jolla jo muutenkin säännel-
21168:                                                    Jään ja rajoitetaan rajanvalvonnallisista syistä
21169: 1.1. Yleistä                                       monia toimintoja rajavyöhykkeellä tai siihen
21170:                                                    kuuluvalla rajakaistalla.
21171:    Kun valtakunnan rajan välittömään lähei-
21172: syyteen tapahtuvan rakentamisen rajoittamis-
21173: tarpeen painopiste on selvästi Suomen ja Neu-      1.2. Rajavyöhykelaki
21174: vostoliiton välisen rajan valvonnassa, ehdote-
21175: taan, että vuoden 1939 rajoituslaki kumotaan          1 § 3 mom. Sisäasiainministeriö voi määrätä
21176: ja sitä vastaavat säännökset, asiasisällöltään     rajavyöhykkeen rajavyöhykelain 1 § :n 1 mo-
21177: supistettuina, otetaan rajavyöhykelakiin, joka     mentin nojalla siinä säädettyä kolmea kilomet-
21178: on voimassa vain Suomen ja Neuvostoliiton          riä kapeammaksi. Tätä säännöstä on myös
21179:                                      1990 vp. -     HE n:o 156                                     7
21180: 
21181: monin paikoin sovellettu. Sisäministeriön mää-       1.3. Laki valtakunnan maarajan lähellä
21182: räysten perusteella rajavyöhyke on kapeimmil-             olevien kiinteistöjen nautiotaoikeuden
21183: laan 70-80 metriä. Tästä syystä rakentamisra-             supistamisesta
21184: joitusta ei ole tarkoituksenmukaista kytkeä
21185:                                                       Edellä esitetyn perustein laki ehdotetaan ku-
21186: suoraan tosiasiallisesti määrättyyn rajavyöhyk-
21187:                                                     mottavaksi samalla kuruottaisi myös lain 2 §:n
21188: keeseen, vaan sitä voitaisiin soveltaa enintään
21189:                                                     nojalla lain soveltamisesta vuonna 1959 anne-
21190: 500 metrin etäisyydellä rajasta, rajavyöhyk-
21191:                                                     tun asetus.
21192: keelle erityisesti määrätystä leveydestä riippu-
21193: matta, jotta rajanvalvonnalliset näkökohdat
21194: voidaan turvata. Tämä sisäasiainministeriön         2. Tarkemmat säännökset ja
21195: määräysvallan rajoitus ehdotetaan lisättäväksi         määräykset
21196: rajavyöhykelain 1 §:ään uudeksi 3 momentiksi.
21197: Kun toisaalta rakentamisen rajoittaminen on           Rajavyöhykelain 12 §:n nojalla rajavyöhyke-
21198: usein yhtä lailla tarpeen myös vesistössä kulke-    asetukseen lisättäisiin uusi 10 a §, jossa olisi
21199: van rajan läheisyydessä, ehdotetaan rajoitus-       nykyisin voimassa olevaa rajoitusasetusta vas-
21200: säännöksiä sovellettavaksi koko rajavyöhyke-        taavat lupamenettelyä koskevat menettelytapa-
21201: laissa tarkoitetulla valtakunnan rajan osalla.      säännökset.
21202:    4 a §. Lupaa, purkamista ja käyttökieltoa
21203: koskevat säännökset ehdotetaan otettaviksi ra-      3. Voimaantulo
21204: javyöhykelakiin lisättävään uuteen 4 a §:ään.
21205:     Luvanvaraiset rakentamisrajoitukset ehdote-       Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan     päivänä
21206: taan supistettavaksi koskemaan vain rakennus-       tammikuuta 1991.
21207: ten sekä rajalle vievien teiden rakentamista.
21208: Lakiehdotuksessa rakennuksella tarkoitetaan
21209: myös sellaisia rakennuksia, joihin ei rakennus-     4. Säätämisjärjestys
21210: lain 7 §:n 2 momentin ja 131 §:n mukaan
21211: tarvita rakennuslupaa ellei kunnan rakennus-           Sekä rajavyöhykelaki että vuoden 1939 ra-
21212: järjestyksessä ole toisin määrätty. Näin ollen      joituslaki on säädetty valtiopäiväjärjestyksen
21213: lupa tarvittaisiin esimerkiksi asema- tai raken-    67 §:n mukaisesti. Rajavyökelakiin sovellettiin
21214: nuskaava-alueen ulkopuolella maanviljelysti-        perustuslainsäätämisjärjestystä lähinnä 3 § :ssä
21215: laan kuuluvan talousrakennuksen rakentami-          olevien liikkumisrajoitusten takia. Vuoden
21216: seen, jos rakentaminen tapahtuisi 500 metriä        1939 rajoituslain säätämisjärjestystä ei aika-
21217: lähempänä Suomen ja Neuvostoliiton välistä          naan tarkemmin perusteltu, mutta syynä lienee
21218: valtakunnan rajaa. Laajan rakennuskäsitteen         ollut se, että lakia pidettiin poikkeuslakina.
21219: käyttöön on tarve sen vuoksi, että myös muut           Kun ehdotuksella laiksi rajavyöhykelain
21220: kuin rakennuslain tarkoittamat uudisraken-          muuttamisesta ei ole tarkoitus muuttaa raja-
21221: nukset saattavat haitata raja- ja tullivalvontaa.   vyöhykelain 3 §:ää ja kun rakentamisen luvan-
21222: Voimassa olevassa rajoituslaissa lukittujen         varaisuutta (uusi 4 a §) ei nykyisin voida pitää
21223: suojien rakentaminen on ollut luvanvaraista.        sellaisena omaisuuden suojan rajoituksena, jo-
21224: Näin ollen kysymyksessä ei ole asiallinen laa-      ka vaatii valtiopäiväjärjestyksen 67 §:n mu-
21225: jennus nykyiseen lakiin verrattuna.                 kaista säätämisjärjestystä, lakiehdotus on käsi-
21226:    Rakentamisrajoitusten perusteena olisivat        teltävä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
21227: tullivalvonnallisten syiden asemesta rajanvai-      Samassa järjestyksessä voidaan käsitellä myös
21228: vonnalle aiheutuva haitta, ja kun rajoitusalue      ehdotus laiksi valtakunnan rajan lähellä ole-
21229: olisi pääasiassa rajavyöhykettä, jonka valvonta     vien kiinteistöjen nautintaoikeuden supistami-
21230: kuuluu muutenkin rajavartiolaitokselle ja po-       sesta annetun lain kumoamisessa, koska perus-
21231: liisille, luvan rakentamiseen myöntäisi tullihal-   tuslainsäätämisjärjestyksessä annettu laki, joka
21232: lituksen asemesta sisäasiainministeriö, jonka       ei itse ole perustuslaki, eli niin sanotun poik-
21233: hallinnonalaan rajavartiolaitos ja poliisi kuulu-   keuslaki voidaan kumota tavallisessa lainsäätä-
21234: vat. Ministeriö voisi myös purattaa luvatto-        misjärjestyksessä.
21235: masti rakennetun rakennuksen tai kieltää sen         Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
21236: käyttämisen, jos se vaikeuttaa huomattavasti        kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
21237: rajavartiotoimintaa.                                set:
21238: 8                                     1990 vp. -   HE n:o 156
21239: 
21240: 
21241: 1.
21242:                                               Laki
21243:                                  rajavyöhykelain muuttamisesta
21244: 
21245:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
21246:     lisätään 17 päivänä toukokuuta 1947 annetun rajavöhykelain (403/47) 1 §:ään uusi 3 momentti
21247: sekä lakiin uusi 4 a § seuraavasti:
21248: 
21249:                        1§
21250:                                                    asiainministeriön päätöksellä määrätä puretta-
21251:   Rakentamisesta viisisataa metriä lähemmäksi      vaksi, jos se vaikeuttaa huomattavasti rajavar-
21252: rajaa on voimassa, mitä 4 a §:ssä säädetään.       tiotoimintaa, sekä purkaa asianomaisen kus-
21253:                                                    tannuksella, jollei asianomainen itse kehoituk-
21254:                      4a§                           sen saatuaan sitä tee. Sisäasiainministeriöllä on
21255:   Valtakunnan rajalle vievien teiden sekä ra-      oikeus myös kieltää luvatta rakennetun raken-
21256: kennusten rakentamiseen viisisataa metriä lä-      nuksen käyttäminen.
21257: hemmäksi rajaa muuhun kuin valtion tarpee-
21258: seen tarvitaan sisäasiainministeriön lupa.           Tämä laki tulee voimaan        päivänä
21259:   Luvatta rakennettu rakennus voidaan sisä-        kuuta 199 .
21260: 
21261: 
21262: 
21263: 2.
21264:                                               Laki
21265: valtakunnan maarajan lähellä olevien kiinteistöjen nautiotaoikeuden supistamisesta annetun lain
21266:                                         kumoamisesta
21267: 
21268:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
21269: 
21270:                       1§                                                2§
21271:   Tällä lailla kumotaan valtakunnan maarajan         Tämä laki tulee voimaan        päivänä
21272: lähellä olevien kiinteistöjen nautintaoikeuden     kuuta 199 .
21273: supistamisesta 8 päivänä syyskuuta 1939 annet-
21274: tu laki (272/39).
21275: 
21276:        Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1990
21277: 
21278: 
21279:                                        Tasavallan Presidentti
21280:                                        MAUNO KOIVISTO
21281: 
21282: 
21283: 
21284: 
21285:                                                            Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
21286:                                     1990 vp. -     HE n:o 157
21287: 
21288: 
21289: 
21290: 
21291:                                     Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtioneuvoston oikeu-
21292:                                  desta luovuttaa Lapuan patruunatehtaan hallinnassa olevaa
21293:                                  omaisuutta perustettavalle osakeyhtiölle sekä ryhtyä eräisiin
21294:                                  muihin yhtiön perustamiseen liittyviin järjestelyihin
21295: 
21296: 
21297: 
21298: 
21299:                           ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
21300: 
21301:    Esityksessä ehdotetaan, että valtioneuvosto      ryhtymään eräisiin muihin yhtiön perustami-
21302: oikeutettaisiin luovuttamaan puolustusministe-      seen liittyviin järjestelyihin. Perustettava yhtiö
21303: riön hallinnonalaan kuuluvan Lapuan patruu-         tulisi jatkamaan Lapuan patruunatehtaan toi-
21304: natehdas -nimisen valtion teollisuuslaitoksen       mintaa Lapualla.
21305: hallinnassa olevaa omaisuutta perustettavalle          Esitys liittyy valtion vuoden 1991 tulo- ja
21306: ampumatarvike- ja metalliteollisuusalan tuot-       menoarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsitel-
21307: teiden kehittämistä, valmistusta ja kauppaa         täväksi sen yhteydessä. Ehdotettu laki on tar-
21308: sekä muuta siihen liittyvää toimintaa harjoitta-    koitettu tulemaan voimaan välittömästi sen
21309: valle valtionenemmistöiselle osakeyhtiölle sekä     jälkeen, kun eduskunta on hyväksynyt sen.
21310: 
21311: 
21312: 
21313: 
21314:                                       YLEISPERUSTELUT
21315: 
21316: 1. Nykyinen tilanne                                 hittämisestä ja ylläpitämisestä maan puolustus-
21317:                                                     valmiutta varten.
21318: 
21319:   Lapuan patruunatehdas on Lapualla toimiva            Lapuan patruunatehtaan liikevaihto vuonna
21320: puolustusministeriön alainen liiketoimintaa         1989 oli 109,4 miljoonaa markkaa. Patruuna-
21321: harjoittava valtion teollisuuslaitos, jonka toi-    tehtaan suurin asiakas on puolustusvoimat,
21322: minta perustuu valtion teollisuuslaitosten hoi-     jonka osuus on noin puolet liikevaihdosta.
21323: don ja käytön yleisistä perusteista annettuun       Puolustusvoimien tilaukset koostuvat pääasias-
21324: lakiin (168/31) ja valtioneuvoston sen nojalla      sa kevyiden aseiden patruunoiden ja niiden
21325: 27 päivänä tammikuuta 1955 vahvistamaan             osien toimituksista. Yksityisen sektorin osuus
21326: ohjesääntöön. Ohjesäännössä on vahvistettu          oli noin 28 prosenttia liikevaihdosta. Tämä
21327: tehtaan tehtävät, johtokunnan kokoonpano ja         tuoteryhmä käsitti lähinnä urheilu- ja metsäs-
21328: johtokunnan tehtävät.                               tyspatruunoiden sekä ketjujen ja kuljettimien
21329:                                                     myyntejä sekä alihankintatöitä teollisuudelle.
21330:    Lapuan patruunatehtaan tehtävänä on am-          Viennin osuus oli noin 14 prosenttia liikevaih-
21331: pumatarvike- ja metallituoteteollisuuden alalla     dosta ja se käsitti lähinnä urheilu- ja metsästys-
21332: kehittää, valmistaa ja markkinoida ensisijaises-    patruunoiden toimituksia. Laskutuksesta noin
21333: ti puolustusvoimien käyttöön ampumatarvik-          80 prosenttia koostui patruunoista ja niiden
21334: keita ja muita sen toimintaan soveltuvia me-        osista, ketjujen osuus oli noin 13 OJo sekä
21335: talli- ja konepaja-alan tuotteita ja palveluja.     pohjanallien, sytyttimien, erilaisten koneistus-
21336: Lapuan patruunatehtaan tulee huolehtia tuo-         ja pintakäsittelytöiden sekä vastaavien töiden
21337: tantovalmiutensa tarkoituksenmukaisesta ke-         osuus oli noin 7 OJo kokonaislaskutuksesta.
21338: 301190F
21339: 2                                    1990 vp. -     HE n:o 157
21340: 
21341: 2. Ehdotetut muutokset                              31 päivänä joulukuuta 1990 (luovutuspäivä),
21342:                                                     jolloin yhtiön osakepääoma korotettaisiin 43,5
21343:    Puolustuskykymme uskottavuus edellyttää          miljoonaan markkaan, jonka valtio merkitsisi
21344: riittävän vahvaa kotimaista puolustusvälinetek-     kokonaisuudessaan. Yhtiön liiketoiminta aloi-
21345: nologian osaamista ja tuotantoa. Riittävän          tettaisiin 1 päivänä tammikuuta 1991 (liiketoi-
21346: vahvan kotimaisen puolustusvälinetuotannon          minnan alkamispäivä).
21347: turvaamiseksi on toimialarationalisointi tar-          Valtio sijoittaisi uuteen osakeyhtiöön osake-
21348: peellista erityisesti kun otetaan huomioon erit-    pääomana Lapuan patruunatehtaan liiketoi-
21349: täin rajalliset alan vientimahdollisuudet. Puo-     minnan ja omaisuuden lukuun ottamatta La-
21350: lustusministeriön hallinnonalaan kuuluvien          puan kaupungin taajama-alueella sijaitsevia
21351: valtion budjettisidonnaisten teollisuuslaitosten    maa-alueita rakennuksineen sekä Jyväskylän
21352: liikemuoto ei vastaa enää nykyaikaisen tulos-       maalaiskunnassa sijaitsevaa Kanavuoren teh-
21353: vastuullisen liiketoiminnan vaatimuksia. Liike-     dasaluetta maa-alueineen ja rakennuksineen.
21354: muoto tulisi muuttaa nykyistä tarkoituksenmu-       Perustettavan yhtiön toiminta on tarkoitus La-
21355: kaisemmaksi sekä päätöksenteoltaan ja toimin-       pualla siirtää kokonaisuudessaan taajaman ul-
21356: naltaan nopeammaksi ja joustavammaksi.              kopuolella sijaitsevalle J auttikallion tehdas-
21357:    Tehdyt selvitykset ovat osoittaneet, että puo-   alueelle.
21358: lustusvälineiden ja -tarvikkeiden tuottamiseen,        Lapuan patruunatehtaan rahoitusomaisuu-
21359: kuten yleensäkin teolliseen tuotantoon, sovel-      den on arvioitu olevan luovutushetkellä 22,5
21360: tuisi osakeyhtiömuotoinen yritysmuoto valtion       miljoonaa markkaa. Vaihto-omaisuus arvostet-
21361: liikelaitosmallia paremmin. Osakeyhtiömuoto         taisiin luovutuspäivänä tehtävän inventaarion
21362: on toimintatavaltaan ja päätöksenteoltaan           perusteella. Sen on arvioitu tuolloin olevan
21363: joustava, riittävän nopea sekä korostaa liiketa-    37,1 miljoonaa markkaa. Mainittuun sum-
21364: loudellisia tavoitteita ja toimintaperiaatteita.    maan sisältyvä varastotililtä rahoitettu raaka-
21365: Vientitoimintaa harjoittavalle yritykselle olisi    ainevarasto on arvioitu 8,2 miljoonaksi mar-
21366: edullista toimia osakeyhtiönä, koska tämä yri-      kaksi. Varastotilin arvo on tarkoitus tilittää
21367: tysmuoto on myös yleisesti maailmalla tun-          valtiolle.
21368: nettu. Valtion liikelaitosmalli soveltuu parem-        Käyttöomaisuus arvostettaisiin valtionhallin-
21369: min lähinnä budjettisidonnaisille liikelaitoksil-   non ulkopuolisen tilintarkastajan 31.12.1988
21370: le, joilla on myös valtion yleisiin tehtäviin       laatiman substanssiarvolaskelman pohjalta.
21371: kuuluvia palvelusuoritteita.                        Laskelma on tarkistettu 31.12.1990 tilanteen
21372:    Tarkoituksenmukaisimpana ratkaisuna pide-        mukaiseksi arvioksi. Luovutettava käyttöomai-
21373: täänkin uuden osakeyhtiön muodostamista.            suus arvioidaan yhteensä 34,6 miljoonaksi
21374: Valtio omistaisi perustettaessa yhtiön koko         markaksi.
21375: osakekannan. Lähtökohtana osakeyhtiön muo-             Perustettavalle yhtiölle luovutettavan J autti-
21376: dostamiselle ovat arviot siitä, että yhtiön toi-    kallion tehdasalueen maa-alue sekä Peräkan-
21377: minta on vuodesta 1991 alkaen ja myös pitkäl-       kaan maa-alue, yhteensä noin 118 hehtaaria,
21378: lä aikavälillä liiketaloudellisesti kannattavaa.    on arvioitu 1,55 miljoonaksi markaksi. Joutti-
21379:    Uuden valtionenemmistöisen osakeyhtiön           kallion alueella olevien rakennusten käyväksi
21380: toimialana olisi ampumatarvike- ja metalliteol-     arvoksi on arvioitu 37,8 miljoonaa markkaa,
21381: lisuusalan tuotteiden kehittäminen, valmistus       mutta puolustusvälineteollisuutta palvelevina
21382: ja kauppa sekä muu siihen liittyvä toiminta.        ja valmiusinvestoinneilla vähennettynä ne arvi-
21383: Käytännössä yhtiö jatkaisi Lapuan patruuna-         oitaisiin alle käyvän arvon. Ne ehdotetaan
21384: tehtaan tuotantoa pääpiirtein nykyisillä tuotan-    luovutettavaksi yhteensä 18 miljoonan markan
21385: toaloilla.                                          hinnasta. Peräkankaan alueella sijaitseva va-
21386:                                                     rastorakennus arvioitaisiin 50 000 markaksi.
21387:                                                     Luovutettavat maa-alueet ja rakennukset arvi-
21388: 3. Taloudelliset vaikutukset                        oitaisiin siten yhteensä 19,6 miljoonaksi mar-
21389:                                                      kaksi.
21390:   Yhtiö on tarkoitus perustaa aluksi 15 000            Luovutettavien koneiden ja kaluston arvo on
21391: markan osakepääomalla. Yhtiön kaikki 1 000          laskelmassa arvioitu 24 miljoonaksi markaksi.
21392: markan nimellisarvoiset osakkeet merkitsisi         Kun niihin sisältyy myös vain puolustusväline-
21393: valtio. Lapuan patruunatehtaan liiketoiminta        tuotannon tarvitsemia koneita ja kalustoa eh-
21394: ja omaisuus luovutettaisiin apporttina yhtiölle     dotetaan ne luovutettavaksi yhtiölle puolustus-
21395:                                      1990 vp. -     HE n:o 157                                      3
21396: 
21397: valmiutta palvelevina yhteensä 14 miljoonan         taisi oman eläkesääntönsä, jossa määrättäisiin
21398: markan hinnasta.                                    muun muassa uuden osakeyhtiön palvelukseen
21399:    Luovutettavien osakkeiden, osuuksien ja ai-      siirtyvien työntekijöiden oikeudesta valtion elä-
21400: neettomien oikeuksien arvon arvioidaan luovu-       kelain ja valtion perhe-eläkelain tasoiseen ko-
21401: tushetkellä olevan 1,0 miljoonaa markkaa.           konaiseläketurvaan.
21402:    Uudelle yhtiölle luovutettavaan käyttöomai-         Uuden yhtiön eläkesäännön mukaisten eläk-
21403: suuteen sisältyisivät valmistusoikeudet, paten-     keiden maksamisesta huolehtisi se eläkevakuu-
21404: tit, keksinnöt, tavaramerkit ja know-how sekä       tusyhtiö, jonka kanssa perustettava yhtiö tekisi
21405: kaikki tarpeelliset asiakirjat ja tiedot, jotka     sopimuksen. Valtio vastaisi uuden yhtiön elä-
21406: ovat tarpeen toiminnan jatkamiseksi ja tuotan-      kesääntöön perustuvien eläkkeiden kustannuk-
21407: non markkinoimiseksi.                               sista Lapuan patruunatehtaan palveluksesta
21408:    Valtio vuokraisi määräajaksi Lapuan pat-         siirtyvien työntekijöiden osalta siltä osin kuin
21409: ruunatehtaan käytössä olevia, kaupungin taa-        uudelle yhtiölle aiheutuisi lisärasitusta. Valtion
21410: jama-alueella sijaitsevia rakennuksia yhtiölle.     maksuvelvoite määritettäisiin vuosittain valtion
21411: Tarkoitus on, että perustettava yhtiö kokonai-      tulo- ja menoarvioon otettavana korvauksena
21412: suudessaan siirtyy J auttikallion tehdasalueelle    uudelle yhtiölle aiheutuvan lisärasituksen ke-
21413: niin pian kuin se uusien tuotantorakennusten        ventämiseksi. Menettely olisi sama kuin aikai-
21414: rakentamisen ja tuotannon siirtämisen vuoksi        semmin valtion laitosten liikemuodon muuttu-
21415: käytännössä olisi mahdollista.                      essa.
21416:    Valtio ottaisi vastattavakseen Lapuan pat-
21417:                                                        Valtiolta yhtiön palvelukseen siirtyvien hen-
21418: ruunatehtaan siirtymäajankohtana todettavista       kilöiden parempien eläke-etuuksien pääoma-
21419: osto- ja siirtoveloista, joiden on arvioitu tuol-
21420:                                                     arvo olisi kaikkiaan arviolta 44 miljoonaa
21421: loin olevan 13,9 miljoonaa markkaa. Lukuun
21422:                                                     markkaa riippuen niistä oletuksista, jotka kos-
21423: eivät sisälly lomapalkkavelat.
21424:                                                     kevat henkilöstön siirtymistä pois tehtaan pal-
21425:     Perustettavan yhtiön arvioiduksi velaksi val-
21426:                                                     veluksesta ennen eläkkeelle siirtymistä. Vuosit-
21427: tiolle merkittäisiin näin ollen rahoitusomaisuu-
21428:                                                     tain erotusta varten tulo- ja menoarvioon otet-
21429: den (22,5 miljoonaa markkaa) ja varastotiliva-
21430:                                                     tavan määrärahan suuruus riippuisi kunakin
21431: raston (8,2 miljoonaa markkaa) arvo vähennet-
21432:                                                     vuonna eläkkeellä olevien määrästä.
21433: tynä osto- ja siirtoveloilla (13,9 miljoonaa
21434: markkaa) eli yhteensä 16,8 miljoonaa mark-             Lapuan patruunatehtaan muuttaminen val-
21435: kaa. Tämän velan yhtiö tilittäisi valtiolle vuo-    tionenemmistöiseksi osakeyhtiöksi ei edellytä
21436: den 1991 loppuun mennessä. Velka olisi koro-        valtion tulo- ja menoarvioon otettavaksi erillis-
21437: ton.                                                tä määrärahaa, sillä yhtiölle luovutettava
21438:     Valtio myöntäisi perustettavalle yhtiölle 20    omaisuus tulisi vastaamaan osakepääomaa,
21439: miljoonaa markkaa maksamatonta kauppahin-           velkaa ja valtion muuta sijoitusta. Muutoksen
21440: taa pitkäaikaiseksi luotoksi 1 päivästä tammi-      yhteydessä tulisivat Lapuan patruunatehdasta
21441: kuuta 1991 alkaen. Velan korko olisi Suomen         varten osoitetut määrärahat poistettaviksi val-
21442: Pankin peruskorko lisättynä 1,5 prosenttiyksi-      tion tulo- ja menoarviosta lukuun ottamatta
21443: köllä. Velka myönnettäisiin kymmeneksi vuo-         Lapuan patruunatehtaan onnettomuuden tapa-
21444: deksi. Ensimmäisenä vuotena yhtiön ei tarvitsi-     turmakorvauksia.
21445: si suorittaa korkoa eikä lyhennyksiä.                  Yhtiö tulouttaisi valtiolle osakepääomasta
21446:     Lapuan patruunatehtaan henkilökunta siir-       osinkotuloa vuodesta 1992 lukien. Vuodesta
21447: tyisi uuden yhtiön palvelukseen niin sanottuina     1992 lukien kertyisi lainapääomasta valtiolle
21448: vanhoina työntekijöinä uudessa yhtiössä sovel-      korkotuloja nykyisen korkotason mukaan 2
21449: lettavin työsopimusehdoin.                          miljoonaa markkaa sekä lainanlyhennyksinä
21450:     Lapuan patruunatehdas vastaisi eläkkeistä       tuloja yhdeksän vuoden ajan noin 2,2 miljoo-
21451: luovutuspäivään saakka. Uusi osakeyhtiö an-         naa markkaa vuodessa.
21452: 4                                   1990 vp. -     HE n:o 157
21453: 
21454:                             YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
21455: 
21456: 
21457: 1. Lakiehdotuksen perustelut                       siin puolustusvalmiutta palvelevina alle käyvän
21458:                                                    arvon. Pienemmät omaisuuserät mukaan lu-
21459:    Uuden valtionenemmistöisen osakeyhtiön          kien on koko luovutettavan omaisuuden määrä
21460: perustaminen järjestettäisiin käytännössä siten,   arvioitu 94,2 miljoonaksi markaksi.
21461: että valtioneuvosto luovuttaisi yhtiölle Lapuan       Omaisuuden määrää vähentäisivät lyhyt-
21462: patruunatehdas -nimisen valtion teollisuuslai-     aikaiset velat, joita on arvioitu olevan vuoden
21463: toksen hallintaan kuuluvan maa-, rahoitus-,        1990 lopulla 13,9 miljoonaa markkaa. Näin
21464: käyttö- ja vaihto-omaisuuden velkoineen ja         ollen luovutettavan netto-omaisuuden arvo oli-
21465: sitoumuksineen lukuunottamatta Lapuan kau-         si noin 80,3 miljoonaa markkaa. Tästä valtio
21466: pungin taajama-alueella sijaitsevia maa-alueita    merkitsisi osakepääomaksi 43,5 miljoonaa
21467: ja tehdas-, konttori- ja asuinrakennuksia sekä     markkaa ja antaisi yhtiölle 20 miljoonaa mark-
21468: Jyväskylän maalaiskunnassa sijaitsevia niin sa-    kaa maksamatonta kauppahintaa pitkäaikai-
21469: notun Kanavuoren tehdasalueen maa-alueita          seksi luotoksi. Valtiolle jäisi muuta saatavaa
21470: tuotantorakennuksineen. Valtioneuvosto mää-        yhtiöltä lisäksi noin 16,8 miljoonaa markkaa.
21471: räisi tätä tarkoitusta varten omaisuuden arvon        Lakiehdotuksen 1 §:n mukaan perustetta-
21472: ja luovutusehdot, kuten edellä on esitetty.        vaan yhtiöön sovellettaisiin voimassa olevan
21473:    Luovutettavaan omaisuuteen sisältyisivät si-    osakeyhtiölain säännöksiä ehdotetussa laissa
21474: ten myös Jouttikallion tehdasalueen sekä Perä-     säädetyin rajoituksin. Tällainen rajoitus sisäl-
21475: kankaan varastoalueen maa-alueet tuotantora-       tyy 3 §:ään, jonka mukaan perustettavaksi tar-
21476: kennuksineen eli myös kiinteätä omaisuutta,        koitetun yhtiön osakkeista tulee vähintään 51
21477: joka hallitusmuodon 74 §:n mukaan edellyttää       prosenttia aina olla valtion välittömässä omis-
21478: laissa annettua suostumusta. Tämän vuoksi ja       tuksessa. Tarkoituksena on säilyttää yhtiö val-
21479: edellä tarkoitettujen muiden järjestelyjen ai-     tionenemmistöisenä ja turvata valtion määrää-
21480: kaansaamiseksi, ehdotetaan annettavaksi laki,      misvalta yhtiössä sekä valtiontalouteen ja puo-
21481: jolla valtioneuvosto määräämillään ehdoilla oi-    lustusvalmiuteen liittyvät yleiset edut yhtiön
21482: keutettaisiin luovuttamaan Lapuan patruuna-        tulevassa toiminnassa.
21483: tehtaan hallussa olevaa omaisuutta sen toimin-        Asian luonteen johdosta hallitus katsoo, että
21484: taa jatkamaan perustettavalle osakeyhtiölle.       kiinteistöjen luovutuksesta laadittavien asiakir-
21485: Luovutusvaltuudet sisältyvät lakiehdotuksen 1      jojen tulisi olla lainhuutoa haettaessa leimave-
21486: ja 2 §:ään. Ehdotuksen 2 §:ään sisältyvät lisäk-   rosta vapaat. Lakiehdotukseen sisältyy tästä
21487: si valtuudet ryhtyä muihin perustamiseen liitty-   säännös (4 §).
21488: viin toimenpiteisiin, kuten esimerkiksi edellä
21489: mainittuihin eläkejärjestelyihin.
21490:    Perustettavalle yhtiölle luovutettava kiinteä   2. Voimaantulo
21491: omaisuus käsittäisi kaksi erillistä maa-aluetta,
21492: joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 118           Esitys liittyy vuoden 1991 tulo- ja meno-
21493: hehtaaria. Maa-alueiden käyväksi arvoksi on        arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
21494: arvioitu 1,55 miljoonaa markkaa. Muusta yh-        sen yhteydessä. Käytännön syistä perustettavan
21495: tiölle luovutettavasta omaisuudesta huomatta-      yhtiön tulisi aloittaa toimintansa 1 päivänä
21496: vimman erän muodostaa vaihto-omaisuus, jon-        tammikuuta 1991. Perustamiseen liittyvät val-
21497: ka on arvioitu olevan 31 päivänä joulukuuta        mistelevat toimenpiteet olisi siten voitava suo-
21498: 1990 noin 37,1 miljoonaa markkaa. Huomatta-        rittaa ja yhtiö merkitä kaupparekisteriin ennen
21499: via omaisuuseriä ovat myös rakennukset ja          vuoden 1990 loppua. Edellä mainitusta johtuen
21500: rakennelmat, 18 miljoonaa markkaa sekä ko-         laki ehdotetaan tulevaksi voimaan heti, kun
21501: neet ja kalusto, 14 miljoonaa markkaa. Rahoi-      eduskunta on sen hyväksynyt.
21502: tusomaisuus on arvioitu 22,5 miljoonaksi mar-
21503: kaksi. Puolustusvälinetuotantoon tarvittavat         Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
21504: rakennukset sekä koneet ja laitteet arvostettai-   kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
21505:                                     1990 vp. -      HE n:o 157                                    s
21506: 
21507:                                               Laki
21508: valtioneuvoston oikeudesta luovuttaa Lapuan patruunatehtaan hallinnassa olevaa omaisuutta
21509:         perustettavalle osakeyhtiölle sekä ryhtyä eräisiin muihin yhtiön perustamiseen
21510:                                       liittyviin järjestelyihin
21511: 
21512:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
21513:                       1§                            Valtio merkitsee perustettaessa yhtiön kaikki
21514:   Valtioneuvosto oikeutetaan luovuttamaan           osakkeet.
21515: puolustusministeriön hallinnonalaan kuuluvan
21516:                                                                          3 §
21517: Lapuan patruunatehdas -nimisen valtion teolli-         Perustettavan yhtiön osakekannasta on val-
21518: suuslaitoksen hallinnassa olevia valtion omista-    tion omistuksessa ja hallinnassa oltava määrä,
21519: mia maa-alueita ja rakennuksia laitteineen sekä     joka on vähintään 51 prosenttia yhtiön kaikista
21520: muuta omaisuutta ampumatarvike- ja metalli-
21521:                                                     osakkeista ja kaikkien osakkeiden tuottamasta
21522: teollisuuden alan tuotteiden kehittämistä, val-
21523: mistusta ja kauppaa sekä muuta siihen liittyvää     äänimäärästä.
21524: toimintaa harjoittamaan perustettavalle osa-                             4§
21525: keyhtiölle. Yhtiöön sovelletaan osakeyhtiölain         Yhtiö on vapaa leimaverosta, joka leimave-
21526: (734178) säännöksiä tässä laissa säädetyin ra-      rolain mukaan muutoin on suoritettava tässä
21527: joituksin.                                          laissa tarkoitettua omaisuutta koskevasta luo-
21528:                                                     vutuskirjasta.
21529:                       2§
21530:   Valtioneuvosto määrää luovutettavan omai-                              5§
21531: suuden arvon ja ehdot, joilla luovutus tapah-         Tämä laki tulee voimaan     päivänä
21532: tuu, sekä muista yhtiön perustamiseen liittyvis-    kuuta 19
21533: tä järjestelyistä. Valtioneuvosto määrää, mikä        Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
21534: osa omaisuudesta pannaan yhtiöön osakkeita          ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
21535: vastaan ja mikä osa jää yhtiön velaksi valtiolle.   menpiteisiin.
21536: 
21537: 
21538:     Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1990
21539: 
21540: 
21541:                                       Tasavallan Presidentti
21542:                                       MAUNO KOIVISTO
21543: 
21544: 
21545: 
21546: 
21547:                                                                         Ministeri Ole Norrback
21548:                                      1990 vp. -     HE n:o 158
21549: 
21550: 
21551: 
21552: 
21553:                                      Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain sekä
21554:                                  eräiden muiden lakien muuttamisesta
21555: 
21556: 
21557: 
21558: 
21559:                           ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
21560: 
21561:    Esityksessä ehdotetaan, että valtiokonttorin       Esitys liittyy valtion tulo- ja menoarvioesi-
21562: oikaisulautakunnan sijaan perustetaan itsenäi-      tykseen vuodelle 1991 ja tarkoitettu käsiteltä-
21563: nen muutoksenhakuelin valtion eläkelautakun-        väksi sen yhteydessä. Lait ovat tarkoitetut
21564: ta, johon saa ensimmäisessä asteessa valittaa       tulemaan voimaan 1 päivänä maaliskuuta
21565: valtiokonttorin eläkeasioissa tekemistä päätök-     1991.
21566: sistä.
21567: 
21568: 
21569: 
21570: 
21571:                                           PERUSTELUT
21572: 
21573: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut                       Valtiokonttorin eläkepäätökseen ei voi ha-
21574:    muutokset                                        kea muutosta valittamalla, vaan siihen voi
21575:                                                     vaatia oikaisua valtiokonttorilta. Oikaisuvaati-
21576: 1.1. Nykyinen tilanne                               mukseen annettuun valtiokonttorin päätökseen
21577:                                                     saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan
21578:   Maamme työeläkejärjestelmät voidaan jakaa         hallinto-oikeuteen. Oikaisuvaatimusten ratkai-
21579: työnantajan perusteella kolmeen pääryhmään;         sua varten valtiokonttorissa on oikaisulauta-
21580: valtion, kuntien sekä yksityisen alan työelä-       kunta. Sen päätös eläkeasiassa on kuitenkin
21581: kejärjestelmiin. Valtion eläkelaitos on valtio-     valtiokonttorin päätös ja oikaisulautakunnan
21582: konttori ja kuntien eläkelaitos on Kuntien          puheenjohtajana toimii valtiokonttorista anne-
21583: eläkevakuutus. Yksityisen alan eläkelaitoksina      tun lain (18178) mukaan valtiokonttorin elä-
21584: toimivat eläkevakuutusyhtiöt, eläkekassat ja        keosaston päällikkö. Täten oikaisulautakunta
21585: eläkesäätiöt sekä eläkelaitosten keskuslaitokse-    ei ole varsinainen valitusviranomainen valtion
21586: na eläketurvakeskus.                                eläkejärjestelmässä. Oikaisuvaatimusmenette-
21587:    Yksityisellä alalla eläkelaitoksen päätöksestä   lyä voidaan pitää lakisääteisenä itseoikaisuna,
21588: voi valittaa eläkelautakuntaan, joka on elä-        joka on erityissäännöksin tehty varsinaisen
21589: keturvakeskuksen yhteydessä toimiva itsenäi-        muutoksenhaun välttämättömäksi edellytyk-
21590: nen muutoksenhakuelin. Tämän päätöksestä            seksi.
21591: voi valittaa edelleen vakuutusoikeuteen.               Eläketurvan muutoksenhakujärjestelmiä sel-
21592:    Kuntien eläkevakuutuksen eläkepäätöksestä        vittänyt eläketurvan muutoksenhakukomitea
21593: voi valittaa Kuntien eläkevakuutuksen elä-          (Km 1989:14) katsoi mietinnössään, että nykyi-
21594: kelautakuntaan, joka on Kuntien eläkevakuu-         set lautakuntatyyppiset muutoksenhakuelimet
21595: tuksen yhteydessä toimiva itsenäinen muutok-        tulisi säilyttää joko niitä yhdistämällä tai nii-
21596: senhakuelin. Eläkelautakunnan päätöksestä           den asemaa selkeyttämällä. Komitean mielestä
21597: voi valittaa edelleen korkeimmalle hallinto-        valtiokonttorin oikaisulautakunta ja kunnalli-
21598: oikeudelle.                                         sen eläkelaitoksen (nykyään Kuntien elä-
21599: 
21600: 301196M
21601: 2                                     1990 vp. -      HE n:o 158
21602: 
21603: kevakuutus) eläkelautakunta ovat toiminnalli-         tuloturvasta, josta pitäisi tehdä mahdollisim-
21604: sesti läheisessä yhteydessä ratkaisun tehneeseen      man nopea päätös, pitäisi valitusajan olla kai-
21605: eläkelaitokseen. Tämä saatetaan kokea jonkin-         kissa lautakunnissa yhtä pitkä ja enintään kuu-
21606: asteiseksi liialliseksi hallinnolliseksi riippuvai-   kausi. Koska kunnallisella ja yksityisellä alalla
21607: suudeksi.                                             valitusaika on kolmekymmentä päivää, ehdote-
21608:    Valtion eläkejärjestelmässä 1. 7.1989 voi-         taan, että valitusaika valtion eläkelautakun-
21609: maantulleet uudet joustavan eläkeiän muodot           taan on kolmekymmentä päivää päätöksen tie-
21610: ovat oleellisesti lisänneet työkyvyn arviointia       doksisaannista. Eläkelautakunnan päätöksestä
21611: sisältävien muutoksenhakujen määrää. Eläk-            voitaisiin valittaa edelleen korkeimpaan hal-
21612: keenhakijan oikeusturvan tarve on samalla li-         linto-oikeuteen kolmenkymmenen päivän kulu-
21613: sääntynyt, jolloin nykyisen oikaisuvaatimus-          essa.
21614: menettelyn puutteet korostuvat.                          Valtiokonttorissa on valtion eläkelain voi-
21615:                                                       maantulosta 1.1.1967 lukien toiminut erityinen
21616:                                                       eläkeasiamies, jonka tehtävänä on ollut valtion
21617: 1.2. Ehdotetut muutokset                              edun valvonta eläkeasioissa. Viime vuosina
21618:                                                       eläkeasiamiehen toiminta on käytännössä ollut
21619:    Eläkkeenhakijoiden oikeusturvan paranta-           pelkästään muodollista, koska nykyinen elä-
21620: miseksi ehdotetaan, että valtiokonttorin oikai-       kehallinto muun muassa tietojenkäsittelyllisesti
21621: sulautakunnan sijaan perustetaan itsenäinen           poikkeaa oleellisesti siitä, mitä se oli 1960-
21622: muutoksenhakuelin, valtion eläkelautakunta.           luvulla. Valtiokonttoriin on perustettu vuonna
21623:    Eläkelautakuntaan kuuluisivat puheenjohta-         1990 sisäisen tarkastajan virka, jonka tehtävät
21624: ja ja kahdeksan jäsentä. Lautakunnan lääke-           ovat perinteisen eläkeasiamiehen tehtävien
21625: tieteellisen asiantuntemuksen varmistamiseksi         kanssa päällekkäisiä. Eläketurvan muutoksen-
21626: tulisi yhden jäsenen olla lääkäri. Eläketurvan        hakukomitea katsoi, että myöskään julkisella
21627: muutoksenhakukomitea piti epäkohtana sitä,            sektorilla ei tarvita erillistä elintä, joka valvoi-
21628: että valtiokonttorin oikaisulautakunnassa ei          si, että eläkelaitoksen päätökset ovat lainmu-
21629: ole lääketieteen asiantuntijajäsentä. Neljä jä-       kaisia. Näistä syistä ehdotetaan eläkeasiamies-
21630: sentä määrättäisiin valtion virkamiesten ja           tä koskevat säännökset poistettaviksi.
21631: työntekijäin edustaviropien keskusjärjestöjen            Valtion eläkelautakuntaa koskevat säännök-
21632: ehdotuksesta. Puheenjohtajan ja jäsenet mää-          set ehdotetaan otettaviksi valtion eläkelakiin
21633: räisi valtiovarainministeriö kolmeksi vuodeksi        (280/66). Täydentäviä säännöksiä on tarkoitus
21634: kerrallaan. Asian luonteesta johtuu, että pu-         antaa muuttamalla valtion eläkeasetusta (611/
21635: heenjohtajan tulisi olla henkilö, joka on riip-       66). Lisäksi on muutettava seuraavia lakeja:
21636: pumaton lautakunnassa edustettuina olevista           valtion eläkelain voimaanpanolaki (281166),
21637: tahoista. Tarkoitus on, että lautakunnan pu-          valtion perhe-eläkelaki (774/68), valtion perhe-
21638: heenjohtajaan, jäseniin ja esittelijäihin sovel-      eläkelain voimaanpanolaki (775/68) ja laki en-
21639: lettaisiin oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:n        nakkotiedosta, oikaisuvaatimuksesta ja muu-
21640: säännöksiä tuomarin esteellisyydestä. Tästä ei        toksenhausta eräissä eläkeasioissa (272171).
21641: ehdoteta lakiin nimenomaista säännöstä, koska
21642: se seuraa yleisistä oikeudellista periaatteista ja
21643: asiasta on tarkoitus säätää asetuksella.               2. Asian valmistelu
21644:    Valtion eläkelautakunta toimisi valtiokont-
21645: torin yhteydessä siten, että valtiokonttori huo-         Asiaa on valmisteltu valtiovarainministeriös-
21646: lehtisi muun muassa lautakunnan toimistoteh-           sä virkatyönä. Sitä on myös käsitelty valtion
21647: tävistä, mutta valtiokonttorin virkamiehet ei-         eläkeneuvottelukunnassa.
21648: vät voisi olla sen puheenjohtajana, jäsenenä
21649: eivätkä esittelijänä. Eläkelautakunnan päätös
21650: ei myöskään olisi valtiokonttorin päätös. Elä-         3. Esityksen vaikutukset
21651: kelautakunta voisi toimia jaostoihin jakaantu-
21652: neena.                                                   Valtiokonttorissa toimii niin sanottu oikaisu-
21653:    Oikaisuvaatimus on nykyisin annettava val-         vaatimusryhmä, jossa työskentelee kaksi esitte-
21654: tiokanttorille kuudenkymmenen päivän kulues-          lijää päätoimisesti. Oikaisuvaatimusryhmässä
21655: sa. Eläketurvan muutoksenhakukomitea kat-             on lisäksi tarpeellinen määrä toimistovirkaili-
21656: soi, että koska eläkeasioissa on kyse toimeen-        joita. Tarkoitus on, että eläkelautakunta käyt-
21657:                                      1990 vp. -     HE n:o 158                                    3
21658: 
21659: täisi oikaisuvaatimusryhmän henkilöstöä, tilo-      tykseen vuodelle 1991 ja on tarkoitus käsitellä
21660: ja ja työvälineitä. Koska ei ole asianmukaista,     sen yhtydessä.
21661: että eläkelautakunnan esittelijät ovat valtio-
21662: konttorin virkamiehiä, ehdotetaan, että nämä
21663: kaksi esittelijän virkaa lakkautetaan ja niiden     4. Voimaantulo
21664: tilalle perustetaan valtiovarainministeriöön sa-
21665: maan palkkausluokkaan kuuluvat virat.                  Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä
21666:                                                     maaliskuuta 1991. Lakien voimaan tullessa
21667:    Valtion eläkelautakunnan toimistotöistä ja
21668: toimitiloista huolehtisi valtiokonttori kuten tä-   oikaisulautakunnassa käsiteltävinä olevat asiat
21669: hänkin asti oikaisulautakunnan osalta. Nämä         siirtyvät valtion eläkelautakunnan käsiteltävik-
21670:                                                     si ja ratkaistaviksi. Muutoksenhakuaika ennen
21671: eivät siis aiheuta Iisäkuluja. Eläkelautakunnan
21672:                                                     lakien voimaantuloa annettuun päätökseen on
21673: jäsenten palkkiot maksettaisiin vastaisuudessa
21674:                                                     kuitenkin aikaisempien lakien mukainen.
21675: valtiovarainministeriön momentilta 28.01.29.
21676: Kokonaisuudessaan esitys ei aiheuta lisäkus-
21677:                                                        Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
21678: tannuksia valtiolle.
21679:                                                     kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
21680:   Esitys liittyy valtion tulo- ja menoarvioesi-     set:
21681: 
21682: 
21683: 
21684: 
21685: 1.
21686:                                               Laki
21687:                                  valtion eläkelain muuttamisesta
21688: 
21689:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
21690:   muutetaan 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun valtion eläkelain (280/66) 14 §:n 2 momentti
21691: ja 23 §:n 1-4 momentti,
21692:   sellaisina kuin ne ovat, 14 §:n 2 momentti 9 päivänä elokuuta 1985 annetussa laissa (696/85),
21693: 23 §:n 1-3 momentti 31 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (91185) ja 23 §:n 4 momentti
21694: 9 päivänä tammikuuta 1981 annetussa laissa (11181), sekä
21695:   lisätään lakiin uusi 23 a § seuraavasti:
21696: 
21697:                       14 §                                                23 §
21698:                                                        Valtiokonttorin eläkeasioissa antamiin paa-
21699:    Eläkkeen korotus lasketaan viivästysajan jo-     töksiin saadaan hakea muutosta siten kuin
21700: kaiselta päivältä, ei kuitenkaan ajalta ennen       jäljempänä säädetään. Päätökseen, jolla on
21701: kuin kolme kuukautta on kulunut sen kalente-        kieltäydytty antamasta 22 §:ssä tarkoitettu en-
21702: rikuukauden päättymisestä, jona edunsaaja on        nakkotieto, ei saa hakea muutosta.
21703: esittänyt valtiokonttorille vaatimuksensa sekä         Asianosainen, joka on tyytymätön elä-
21704: eläkkeen perustetta ja määrää koskevan sellai-      kehakemukseen annettuun päätökseen tai
21705: sen selvityksen kuin häneltä kohtuudella voi-       13 §:ssä tai 24 §:n 1 momentissa tarkoitetussa
21706: daan vaatia ottaen huomioon myös valtiokont-        asiassa annettuun päätökseen, saa hakea siihen
21707: torin mahdollisuudet hankkia selvitys. Saman        muutosta valittamalla valtion eläkelautakun-
21708: päätöksen perusteella myöhemmin suoritetta-         nalle. Valituskirja on annettava valtion elä-
21709: valle eläke-erälle korotus kuitenkin lasketaan      kelautakunnalle kolmenkymmenen päivän ku-
21710: eräpäivästä. Milloin valtiokonttorin antamaan       luessa tiedoksisaannista. Päätökseen, johon
21711: päätökseen on valittamalla haettu muutosta,         saadaan hakea muutosta on liitettävä muutok-
21712: voi valtion eläkelautakunta tai korkein hal-        senhakuosoitus.
21713: linto-oikeus määrätä, että korotus lasketaan           Eläkelautakunnan päätökseen sekä valtio-
21714: myöhemmästä ajankohdasta, jos valtiokontto-         konttorin muussa kuin 2 momentissa tarkoite-
21715: ri osoittaa muutoksenhaun aikana tapahtuneen        tussa asiassa antamaan päätökseen saadaan
21716: oleellisen muutoksen edunsaajan olosuhteissa.       hakea muutosta vaihtamalla korkeimpaan hal-
21717:                                                     linto-oikeuteen siten kuin on säädetty muutok-
21718: 4                                   1990 vp. -      HE n:o 158
21719: 
21720: senhausta   hallintoasioissa   annetussa   laissa      Eläkelautakunnan puheenjohtajan ja jäsenet
21721: (154/50).                                           määrää valtiovarainministeriö kolmeksi vuo-
21722:    Milloin valtion eläkelautakunnan tai valtio-     deksi kerrallaan.
21723: konttorin päätös toimitetaan asianomaiselle            Valtion eläkelautakunta toimii valtiokontto-
21724: postitse, katsotaan hänen saaneen päätöksestä       rin yhteydessä ja se voi olla jakautunut jaostoi-
21725: tiedon, jollei valituksen yhteydessä muuta näy-     hin.
21726: tetä, seitsemäntenä päivänä sen päivän jälkeen,        Asetuksella voidaan antaa tarkempia sään-
21727: kun päätös on hänen ilmoittamallaan osoitteel-      nöksiä valtion eläkelautakunnasta.
21728: la varustettuna annettu postin kuljetettavaksi.
21729: 
21730:                                                        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maalis-
21731:                      23 a §                         kuuta 1991.
21732:    Valtion eläkelautakunnassa on puheenjohta-          Lain voimaan tullessa oikaisulautakunnassa
21733: ja ja kahdeksan jäsentä. Puheenjohtajan tulee       vireillä olevat asiat siirtyvät valtion eläkelauta-
21734: olla oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suo-       kunnan käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi. Muu-
21735: rittanut sekä perehtynyt virkamies- ja työoi-       toksenhakuaika valtiokonttorin eläkehakemuk-
21736: keuteen. Jäsenistä yksi toimii varapuheenjoh-       seen antamaan päätökseen tai 13 §:ssä tai
21737: tajana ja yhden tulee olla lääkäri. Muista          24 §:n 1 momentissa tarkoitetussa asiassa anta-
21738: jäsenistä neljä on määrättävä valtion virka-        maan päätökseen, joka on annettu ennen tä-
21739: miesten ja työntekijäin edustavimpien keskus-       män lain voimaantuloa, on kuusikymmentä
21740: järjestöjen ehdottamista henkilöistä. Jokaisella    päivää tiedoksisaannista.
21741: jäsenellä on henkilökohtainen varamies, josta
21742: on voimassa, mitä jäsenestä on säädetty.
21743: 
21744: 
21745: 
21746: 
21747: 2.
21748:                                               Laki
21749:                    valtion eläkelain voimaanpanolain 7 a §:n muuttamisesta
21750: 
21751:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun valtion
21752: eläkelain voimaanpanolain 7 a §, sellaisena kuin se on 2 päivänä huhtikuuta 1971 annetussa laissa
21753: (268171), näin kuuluvaksi:
21754: 
21755:                      7a§                            tuvissa astmssa on soveltuvin osin voimassa,
21756:   Ennakkotiedosta ja muutoksenhausta edellä         mitä siitä valtion eläkelaissa on säädetty.
21757: 7 §:n 1 momentissa mainittuihin lakeihin ja
21758: asetuksiin perustuvissa valtiokonttorin käsitel-      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maalis-
21759: tävissä eläkeasioissa sekä tähän lakiin perus-      kuuta 1991.
21760:                                    1990 vp. -      HE n:o 158                                        5
21761: 
21762: 3.
21763:                                              Laki
21764:                        valtion perhe-eläkelain 9 ja 20 §:n muuttamisesta
21765: 
21766:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1968 annetun valtion
21767: perhe-eläkelain 9 §:n 2 momentti ja 20 §:n 1-3 momentti,
21768:   sellaisena kuin ne ovat, 9 §:n 2 momentti 9 päivänä elokuuta 1985 annetussa laissa (697/85),
21769: 20 §:n 1 ja 2 momentti 31 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (92/85) ja 20 §:n 3
21770: momentti 9 päivänä tammikuuta 1981 annetussa laissa (12/81), näin kuuluviksi:
21771: 
21772:                       9§                            nalle. Valituskirja on annettava valtion elä-
21773:                                                     kelautakunnalle kolmenkymmenen päivän ku-
21774:   Perhe-eläkkeen korotus lasketaan viivästys-       luessa tiedoksisaannista. Päätökseen, johon
21775: ajan jokaiselta päivältä, ei kuitenkaan ajalta      saadaan hakea muutosta on liitettävä muutok-
21776: ennen kuin kolme kuukautta on kulunut sen           senhakuosoitus.
21777: kalenterikuukauden päättymisestä, jona edun-           Valtion eläkelautakunnan päätökseen sekä
21778: saajat ovat esittäneet valtiokonttorille vaati-     valtiokonttorin muussa kuin 1 momentissa tar-
21779: muksensa sekä perhe-eläkkeen perustetta ja          koitetussa asiassa antamaan päätökseen saa-
21780: määrää koskevan sellaisen selvityksen kuin heil-    daan hakea muutosta valittamalla korkeim-
21781: tä kohtuudella voidaan vaatia ottaen huo-           paan hallinto-oikeuteen siten kuin on säädetty
21782: mioon myös valtiokonttorin mahdollisuudet           muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa
21783: hankkia selvitys. Saman päätöksen perusteella       laissa (154/50).
21784: myöhemmin suoritettavalle perhe-eläke-erälle           Milloin päätös toimitetaan asianomaiselle
21785: korotus kuitenkin lasketaan eräpäivästä. Mil-       postitse, katsotaan hänen saaneen päätöksestä
21786: loin valtiokonttorin antamaan päätökseen on         tiedon, jollei valituksen yhteydessä muuta näy-
21787: haettu muutosta valittamalla, voi valtion elä-      tetä, seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun
21788: kelautakunta tai korkein hallinto-oikeus mää-       päätös on hänen ilmoittamallaan osoitteella
21789: rätä, että korotus lasketaan myöhemmästä            varustettuna annettu postin kuljetettavaksi.
21790: ajankohdasta, jos valtiokonttori osoittaa muu-
21791: toksenhaun aikana tapahtuneen oleellisen
21792: muutoksen jonkun edunsaajan olosuhteissa.              Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maalis-
21793:                                                     kuuta 1991.
21794:                                                        Lain voimaan tullessa oikaisulautakunnassa
21795:                      20 §                           vireillä olevat asiat siirtyvät valtion eläkelauta-
21796:   Asianosainen, joka on tyytymätön elä-             kunnan käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi. Kun
21797: kehakemukseen annettuun päätökseen tai              muutosta haetaan päätökseen, joka on annettu
21798: 8 §:ssä tai 21 §:n 1 momentissa tarkoitetussa       ennen tämän lain voimaantuloa, on valitus-
21799: asiassa annettuun päätökseen, saa hakea siihen      ajasta voimassa mitä aikaisemmassa laissa on
21800: muutosta valittamalla valtion eläkelautakun-        säädetty.
21801: 6                                   1990 vp. -     HE n:o 158
21802: 
21803: 4.                                           Laki
21804:                 valtion perhe-eläkelain voimaanpanolain 5 a §:n muuttamisesta
21805: 
21806:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1968 annetun valtion
21807: perhe-eläkelain voimaanpanolain 5 a §, sellaisena kuin se on 2 päivänä huhtikuuta 1971
21808: annetussa laissa (269/71), näin kuuluvaksi:
21809: 
21810:                       5a§
21811:   Muutoksenhausta 5 §:n 1 momentissa mai- massa, mitä siitä valtion perhe-eläkelaissa on
21812: nittuun lakiin ja asetukseen perustuvissa perhe- säädetty.
21813: eläkettä, hautausapua ja hautauskustannusten
21814: korvausta koskevissa asioissa sekä tähän lakiin    Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maalis-
21815: perustuvissa asioissa on soveltuvin osin voi- · kuuta 1991.
21816: 
21817: 
21818: 
21819: 5.
21820:                                              Laki
21821: ennakkotiedosta, oikaisuvaatimuksesta ja muutoksenhausta eräissä eläkeasioissa annetun lain
21822:                                        muuttamisesta
21823: 
21824:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ennakkotiedosta, oikaisuvaatimuksesta ja muu-
21825: toksenhausta eräissä eläkeasioissa 2 päivänä huhtikuuta 1971 annetun lain (272/71) nimike sekä 1
21826: ja 2 § näin kuuluviksi:
21827: 
21828:                                              Laki
21829:                    ennakkotiedosta ja muutoksenhausta eräissä eläkeasioissa
21830: 
21831:                       1§                                                  2§
21832:    Mitä ennakkotiedosta valtiokonttorin käsi-        Mitä muutoksenhausta on säädetty valtion
21833: teltävässä eläkeasiassa sekä muutoksenhausta       perhe-eläkelaissa, on vastaavasti voimassa niitä
21834: valtiokonttorin päätökseen on valtion elä-         perhe-eläkkeitä koskevissa asioissa, joihin asi-
21835: kelaissa säädetty, on vastaavasti voimassa niitä   anomaisella eri lakien tai asetusten nojalla on
21836: eläkkeitä koskevissa valtiokonttorin käsiteltä-    oikeus valtion varoista soveltuvin osin samojen
21837: vissä asioissa, joihin asianomaisella eri lakien   säännösten mukaan kuin virka- tai työsuhtees-
21838: tai asetusten nojalla on oikeus valtion varoista   sa valtioon olleen henkilön jälkeen.
21839: soveltuvin osin samojen säännösten mukaan
21840: kuin virka- tai työsuhteessa valtioon olevalla       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maalis-
21841: henkilöllä.                                        kuuta 1991.
21842: 
21843:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1990
21844: 
21845: 
21846:                                      Tasavallan Presidentti
21847:                                      MAUNO KOIVISTO
21848: 
21849: 
21850: 
21851: 
21852:                                                         Valtiovarainministeri Matti Louekoski
21853:                                      1990 vp. -      HE n:o 158                                   7
21854: 
21855:                                                                                              Liite 1
21856: 
21857: 1.
21858:                                                Laki
21859:                                   valtion eläkelain muuttamisesta
21860: 
21861:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
21862:   muutetaan 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun valtion eläkelain (280/66) 14 §:n 2 momentti
21863: ja 23 §:n 1-4 momentti,
21864:   sellaisina kuin ne ovat, 14 §:n 2 momentti 9 päivänä elokuuta 1985 annetussa laissa (696/85),
21865: 23 §:n 1-3 momentti 31 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (91185) ja 23 §:n 4 momentti
21866: 9 päivänä tammikuuta 1981 annetussa laissa (11/81), sekä
21867:   lisätään lakiin uusi 23 a § seuraavasti:
21868: 
21869: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
21870:                                                   14 §
21871: 
21872:    Eläkkeen korotus lasketaan viivästysajan jo-         Eläkkeen korotus lasketaan viivästysajan jo-
21873: kaiselta päivältä, ei kuitenkaan ajalta ennen        kaiselta päivältä, ei kuitenkaan ajalta ennen
21874: kuin kolme kuukautta on kulunut sen kalente-         kuin kolme kuukautta on kulunut sen kalente-
21875: rikuukauden päättymisestä, jona edunsaaja on         rikuukauden päättymisestä, jona edunsaaja on
21876: esittänyt valtiokoottorille vaatimuksensa sekä       esittänyt valtiokoottorille vaatimuksensa sekä
21877: eläkkeen perustetta ja määrää koskevan sellai-       eläkkeen perustetta ja määrää koskevan sellai-
21878: sen selvityksen kuin häneltä kohtuudella voi-        sen selvityksen kuin häneltä kohtuudella voi-
21879: daan vaatia ottaen huomioon myös valtiokont-         daan vaatia ottaen huomioon myös valtiokont-
21880: torin mahdollisuudet hankkia selvitys. Saman         torin mahdollisuudet hankkia selvitys. Saman
21881: päätöksen perusteella myöhemmin Suoritetta-          päätöksen perusteella myöhemmin suoritetta-
21882: valie eläke-erälle korotus kuitenkin lasketaan       valle eläke-erälle korotus kuitenkin lasketaan
21883: eräpäivästä. Milloin valtiokonttorin antamaan        eräpäivästä. Milloin valtiokonttorin antamaan
21884: päätökseen on vaadittu oikaisua tai haettu           päätökseen on valittama/la haettu muutosta,
21885: muutosta, voi valtiokonttorin oikaisulautakun-       voi valtion eläkelautakunta tai korkein hal-
21886: ta tai korkein hallinto-oikeus määrätä, että         linto-oikeus määrätä, että korotus lasketaan
21887: korotus lasketaan myöhemmästä ajankohdas-            myöhemmästä ajankohdasta, jos valtiokontto-
21888: ta, jos valtiokonttori osoittaa oikaisuvaatimus-     ri osoittaa muutoksenhaun aikana tapahtuneen
21889: menettelyn tai muutoksenhaun aikana tapahtu-         oleellisen muutoksen edunsaajan olosuhteissa.
21890: neen oleellisen muutoksen edunsaajan olosuh-
21891: teissa.
21892: 
21893: 
21894:                       23 §                                                23 §
21895:   Eläkehakemukseen annettuun päätökseen tai             Valtiokonttorin eläkeasioissa antamiin pää-
21896: 13 §:ssä ja 24 §:n 1 momentissa tarkoitetussa        töksiin saadaan hakea muutosta siten kuin
21897: asiassa annettuun päätökseen tai päätökseen,         jäljempänä säädetään. Päätökseen, jolla on
21898: jolla on kieltäydytty antamasta tämän lain           kieltäydytty antamasta 22 §:ssä tarkoitettu en-
21899: 22 §:ssä tarkoitettu ennakkotieto, ei saa valit-     nakkotieto, ei saa hakea muutosta.
21900: tamalla hakea muutosta.
21901: Asianosainen ja valtiokonttorin eläkeasiamies,         Asianosainen, joka on tyytymätön elä-
21902: joka on tyytymätön eläkehakemukseen annet-           kehakemukseen annettuun päätökseen tai
21903: tuun päätökseen, sekä 13 §:ssä ja 24 §:n 1           13 §:ssä tai 24 §:n 1 momentissa tarkoitetussa
21904: momentissa tarkoitetussa asiassa annettuun           asiassa annettuun päätökseen, saa hakea siihen
21905: päätökseen, saa kirjallisesti vaatia siihen oikai-   muutosta valittamalla valtion eläkelautakun-
21906: sua valtiokonttorilta. Oikaisuvaatimus on an-        nalle. Valituskirja on annettava valtion elä-
21907: 8                                    1990 vp. -     HE n:o 158
21908: 
21909: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
21910: nettava valtiokenttorille kuudenkymmenen             kelautakunnalle kolmenkymmenen paiVan ku-
21911: päivän kuluessa tiedoksisaannista tai, jos vaati-    luessa tiedoksisaannista. Päätökseen, johon
21912: muksen tekijä on eläkeasiamies, päätöksen te-        saadaan hakea muutosta on liitettävä muutok-
21913: kemisestä. Päätökseen, johon saadaan hakea          senhakuosoitus.
21914: oikaisua on liitettävä oikaisuvaatimusosoitus.
21915:    Oikaisuvaatimukseen annettuun valtiokont-           Eläkelautakunnan päätökseen sekä valtio-
21916: torin päätökseen sekä muuhun kuin 2 momen-          konttorin muussa kuin 2 momentissa tarkoite-
21917: tissa tarkoitettuun päätökseen saadaan hakea        tussa asiassa antamaan päätökseen saadaan
21918: muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-         hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hal-
21919: oikeuteen siten kuin on säädetty muutoksen-         linto-oikeuteen siten kuin on säädetty muutok-
21920: hausta hallintoasioissa annetussa laissa. Elä-      senhausta hallintoasioissa annetussa laissa
21921: keasiamiehen valitusaika luetaan päätöksen te-      (154150).
21922: kemisestä. Valituskirje saadaan antaa myös
21923: valtiokenttorille sen toimittamiseksi korkeim-
21924: malle hallinto-oikeudelle.
21925:    Milloin päätös toimitetaan asianomaiselle            Milloin valtion eläkelautakunnan tai valtio-
21926: postitse, katsotaan hänen saaneen päätöksestä        konttorin päätös toimitetaan asianomaiselle
21927: tiedon, jollei valituksen tai oikaisuvaatimuksen     postitse, katsotaan hänen saaneen päätöksestä
21928: yhteydessä muuta näytetä, seitsemäntenä päi-         tiedon, jollei valituksen yhteydessä muuta näy-
21929: vänä sen päivän jälkeen, kun päätös on valtio-       tetä, seitsemäntenä päivänä sen päivän jälkeen,
21930: konttorista hänen ilmoittamallaan osoitteella        kun päätös on hänen ilmoittamallaan osoitteel-
21931: varustettuna annettu postin kuljetettavaksi.         la varustettuna annettu postin kuljetettavaksi.
21932: 
21933: 
21934:                                                                           23 a §
21935:                                                        Valtion eläkelautakunnassa on puheenjohta-
21936:                                                     ja ja kahdeksan jäsentä. Puheenjohtajan tulee
21937:                                                     olla oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suo-
21938:                                                     rittanut sekä perehtynyt virkamies- ja työoi-
21939:                                                     keuteen. Jäsenistä yksitoimii varapuheenjohta-
21940:                                                     jana ja yhden tulee olla lääkäri. Muista jäsenis-
21941:                                                     tä neljä on määrättävä valtion virkamiesten ja
21942:                                                     työntekijäin edustavimpien keskusjärjestöjen
21943:                                                     ehdottamista henkilöistä. Jokaisella jäsenellä
21944:                                                     on henkilökohtainen varamies, josta on voi-
21945:                                                     massa, mitä jäsenestä on säädetty.
21946:                                                        Eläkelautakunnan puheenjohtajan ja jäsenet
21947:                                                     määrää valtiovarainministeriö kolmeksi vuo-
21948:                                                     deksi kerrallaan.
21949:                                                        Valtion eläkelautakunta toimii valtiokontto-
21950:                                                     rin yhteydessä ja se voi olla jakautunut jaostoi-
21951:                                                     hin.
21952:                                                        Asetuksella voidaan antaa tarkempia sään-
21953:                                                     nöksiä valtion eläkelautakunnasta.
21954: 
21955:                                                         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maalis-
21956:                                                      kuuta 1991.
21957:                                                         Lain voimaan tullessa oikaisulautakunnassa
21958:                                                      vireillä olevat asiat siirtyvät valtion eläkelauta-
21959:                                                      kunnan käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi. Muu-
21960:                                                      toksenhakuaika valtiokonttorin eläkehakemuk-
21961:                                                      seen antamaan päätökseen tai 13 §:ssä tai
21962:                                      1990 vp. -      HE n:o 158                                        9
21963: 
21964: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
21965: 
21966:                                                      24 § :n 1 momentissa tarkoitetussa asiassa anta-
21967:                                                      maan päätökseen, joka on annettu ennen tä-
21968:                                                      män lain voimaantuloa, on kuusikymmentä
21969:                                                      päivää tiedoksisaannista.
21970: 
21971: 
21972: 
21973: 
21974: 2.
21975:                                               Laki
21976:                    valtion eläkelain voimaanpanolain 7 a §:n muuttamisesta
21977: 
21978:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun valtion
21979: eläkelain voimaanpanolain 7 a §,sellaisena kuin se on 2 päivänä huhtikuuta 1971 annetussa laissa
21980: (268/71), näin kuuluvaksi:
21981: 
21982: Voimassa oleva laki                                      Ehdotus
21983: 
21984:                       7a§                                                     7a§
21985:   Ennakkotiedosta, oikaisuvaatimuksesta ja                 Ennakkotiedosta ja muutoksenhausta edellä
21986: muutoksenhausta edellä 7 §:n 1 momentissa                7 §:n 1 momentissa mainittuihin lakeihin ja
21987: mainittuihin lakeihin ja asetuksiin perustuvissa         asetuksiin perustuvissa valtiokonttorin käsitel-
21988: valtiokonttorin käsiteltävissä eläkeasioissa sekä        tävissä eläkeasioissa sekä tähän lakiin perus-
21989: tähän lakiin perustuvissa asioissa on soveltuvin         tuvissa asioissa on soveltuvin osin voimassa,
21990: osin voimassa, mitä siitä valtion eläkelaissa on         mitä siitä valtion eläkelaissa on säädetty.
21991: säädetty.
21992: 
21993:                                                            Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maalis-
21994:                                                          kuuta 1991.
21995: 
21996: 
21997: 
21998: 
21999: 3.
22000:                                               Laki
22001:                        valtion perhe-eläkelain 9 ja 20 §:n muuttamisesta
22002: 
22003:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1968 annetun valtion
22004: perhe-eläkelain 9 §:n 2 momentti ja 20 §:n 1-3 momentti,
22005:   sellaisena kuin ne ovat, 9 §:n 2 momentti 9 päivänä elokuuta 1985 annetussa laissa (697/85),
22006: 20 §:n 1 ja 2 momentti 31 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (92/85) ja 20 §:n 3
22007: momentti 9 päivänä tammikuuta 1981 annetussa laissa (12/81), näin kuuluviksi:
22008: 
22009: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
22010: 
22011:                                                     9§
22012: 
22013:   Perhe-eläkkeen korotus lasketaan viivästysa-         Perhe-eläkkeen korotus lasketaan viivästysa-
22014: jan jokaiselta päivältä, ei kuitenkaan ajalta        jan jokaiselta päivältä, ei kuitenkaan ajalta
22015: ennen kuin kolme kuukautta on kulunut sen            ennen kuin kolme kuukautta on kulunut sen
22016: kalenterikuukauden päättymisestä, jona edun-         kalenterikuukauden päättymisestä, jona edun-
22017: 
22018: 2    301196M
22019: 10                                  1990 vp. -      HE n:o 158
22020: 
22021: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
22022: saajat ovat esittäneet valtiokoottorille vaati-     saajat ovat esittäneet valtiokoottorille vaati-
22023: muksensa sekä perhe-eläkkeen perustetta ja          muksensa sekä perhe-eläkkeen perustetta ja
22024: määrää koskevan sellaisen selvityksen kuin hei-     määrää koskevan sellaisen selvityksen kuin hei-
22025: tä kohtuudella voidaan vaatia ottaen huo-           tä kohtuudella voidaan vaatia ottaen huo-
22026: mioon myös valtiokonttorin mahdollisuudet           mioon myös valtiokonttorin mahdollisuudet
22027: hankkia selvitys. Saman päätöksen perusteella       hankkia selvitys. Saman päätöksen perusteella
22028: myöhemmin suoritettavalle perhe-eläke-erälle        myöhemmin suoritettavalle perhe-eläke-erälle
22029: korotus kuitenkin lasketaan eräpäivästä. Mil-       korotus kuitenkin lasketaan eräpäivästä. Mil-
22030: loin valtiokonttorin antamaan päätökseen on         loin valtiokonttorin antamaan päätökseen on
22031: vaadittu oikaisua tai haettu muutosta voi val-      haettu muutosta valittamalla, voi valtion elä-
22032: tiokonttorin oikaisulautakunta tai korkein hal-     kelautakunta tai korkein hallinto-oikeus mää-
22033: linto-oikeus määrätä, että korotus lasketaan        rätä, että korotus lasketaan myöhemmästä
22034: myöhemmästä ajankohdasta, jos valtiokontto-         ajankohdasta, jos valtiokonttori osoittaa muu-
22035: ri osoittaa oikaisuvaatimusmenettelyn tai muu-      toksenhaun aikana tapahtuneen oleellisen
22036: toksenhaun aikana tapahtuneen oleellisen            muutoksen jonkun edunsaajan olosuhteissa.
22037: muutoksen edunsaajan olosuhteissa.
22038: 
22039: 
22040:                       20 §                                               20 §
22041:    Perhe-eläkehakemukseen annettuun päätök-           Asianosainen, joka on tyytymätön elä-
22042: seen sekä 8 §:ssä ja 21 §:n 1 momentissa tar-       kehakemukseen annettuun päätökseen tai
22043: koitetussa asiassa annettuun päätökseen ei saa      8 §:ssä tai 21 §:n 1 momentissa tarkoitetussa
22044: valittamalla hakea muutosta. Asianosainen ja        asiassa annettuun päätökseen, saa hakea siihen
22045: valtiokonttorin eläkeasiamies, joka on päätök-      muutosta valittamalla valtion eläkelautakun-
22046: seen tyytymätön, saa kirjallisesti vaatia siihen    nalle. Valituskirja on annettava valtion elä-
22047: oikaisua valtiokonttorilta. Oikaisuvaatimus on      kelautakunnalle kolmenkymmenen päivän ku-
22048: annettava valtiokoottorille kuudenkymmenen          luessa tiedoksisaannista. Päätökseen, johon
22049: päivän kuluessa tiedoksisaannista tai, jos vaati-   saadaan hakea muutosta on liitettävä muutok-
22050: muksen tekijä on eläkeasiamies, päätöksen te-       senhakuosoitus.
22051: kemisestä. Päätökseen, johon saadaan hakea
22052: oikaisua, on liitettävä oikaisuvaatimusosoitus.
22053:    Oikaisuvaatimukseen annettuun valtiokont-           Valtion eläkelautakunnan päätökseen sekä
22054: torin päätökseen ja muuhun kuin 1 momentis-         valtiokonttorin muussa kuin 1 momentissa tar-
22055: sa tarkoitettuun päätökseen saadaan hakea           koitetussa asiassa antamaan päätökseen saa-
22056: muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-         daan hakea muutosta valittamalla korkeim-
22057: oikeuteen siten kuin on säädetty muutoksen-         paan hallinto-oikeuteen siten kuin on säädetty
22058: hausta hallintoasioissa annetussa laissa. Elä-      muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa
22059: keasiamiehen valitusaika luetaan päätöksen te-      laissa (154150).
22060: kemisestä. Valituskirja saadaan antaa myös
22061: valtiokanttorille sen toimittamiseksi korkeim-
22062: malle hallinto-oikeudelle.
22063:    Milloin päätös toimitetaan asianomaiselle           Milloin päätös toimitetaan asianomaiselle
22064: postitse, katsotaan hänen saaneen päätöksestä       postitse, katsotaan hänen saaneen päätöksestä
22065: tiedon, jollei valituksen tai oikaisuvaatimuksen    tiedon, jollei valituksen yhteydessä muuta näy-
22066: yhteydessä muuta näytetä, seitsemäntenä päi-        tetä, seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun
22067: vänä sen jälkeen, kun päätös on valtiokontto-       päätös on hänen ilmoittamallaan osoitteella
22068: rista hänen ilmoittamallaan osoitteella varus-      varustettuna annettu postin kuljetettavaksi.
22069: tettuna annettu postin kuljetettavaksi.
22070: 
22071: 
22072:                                                        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maalis-
22073:                                                      kuuta 1991.
22074:                                     1990 vp. -      HE n:o 158                                       11
22075: 
22076: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
22077: 
22078:                                                        Lain voimaan tullessa oikaisulautakunnassa
22079:                                                     vireillä olevat asiat siirtyvät valtion eläkelauta-
22080:                                                     kunnan käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi. Kun
22081:                                                     muutosta haetaan päätökseen, joka on annettu
22082:                                                     ennen tämän lain voimaantuloa, on valitus-
22083:                                                     ajasta voimassa mitä aikaisemmassa laissa on
22084:                                                     säädetty.
22085: 
22086: 
22087: 4.
22088:                                               Laki
22089:                 valtion perhe-eläkelain voimaanpanolain 5 a §:n muuttamisesta
22090: 
22091:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1968 annetun valtion
22092: perhe-eläkelain voimaanpanolain 5 a §, sellaisena kuin se on 2 päivänä huhtikuuta 1971
22093: annetussa laissa (269171), näin kuuluvaksi:
22094: 
22095: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
22096: 
22097:                        5a §                                                5a §
22098:   Oikaisuvaatimuksesta ja muutoksenhausta              Muutoksenhausta 5 §:n 1 momentissa mai-
22099: edellä 5 §:n 1 momentissa mainittuun lakiin ja       nittuun lakiin ja asetukseen perustuvissa perhe-
22100: asetukseen perustuvissa perhe-eläkettä, hau-         eläkettä, hautausapua ja hautauskustannusten
22101: tausapua ja hautauskustannusten korvausta            korvausta koskevissa asioissa sekä tähän lakiin
22102: koskevissa asioissa sekä tähän lakiin perus-         perustuvissa asioissa on soveltuvin osin voi-
22103: tuvissa asioissa on soveltuvin osin voimassa,        massa, mitä siitä valtion perhe-eläkelaissa on
22104: mitä siitä valtion perhe-eläkelaissa on säädetty.    säädetty.
22105: 
22106:                                                        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maalis-
22107:                                                      kuuta 1991.
22108: 
22109: 
22110: 5.
22111:                                               Laki
22112: ennakkotiedosta, oikaisuvaatimuksesta ja muutoksenhausta eräissä eläkeasioissa annetun lain
22113:                                        muuttamisesta
22114: 
22115:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ennakkotiedosta, oikaisuvaatimuksesta ja muu-
22116: toksenhausta eräissä eläkeasioissa 2 päivänä huhtikuuta 1971 annetun lain (272171) nimike sekä 1
22117: ja 2 § näin kuuluviksi:
22118: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
22119: 
22120:                     Laki                                                 Laki
22121: ennakkotiedosta oikaisuvaatimuksesta ja muu-        ennakkotiedosta ja muutoksenhausta eräissä
22122:      toksenhausta eräissä eläkeasioissa                             eläkeasioissa
22123:                        1§                                                   1§
22124:    Mitä ennakkotiedosta valtiokonttorin käsi-          Mitä ennakkotiedosta valtiokonttorin käsi-
22125: teltävässä eläkeasiassa sekä oikaisuvaatimuk-       teltävässä eläkeasiassa sekä muutoksenhausta
22126: 12                                 1990 vp. -     HE n:o 158
22127: 
22128: Voimassa oleva laki                               Ehdotus
22129: 
22130: sesta ja muutoksenhausta valtiokonttorin pää-      valtiokonttorin päätökseen on valtion elä-
22131: tökseen on valtion eläkelaissa säädetty, on        kelaissa säädetty, on vastaavasti voimassa niitä
22132: vastaavasti voimassa niitä eläkkeitä koskevissa    eläkkeitä koskevissa valtiokonttorin käsiteltä-
22133: valtiokonttorin käsiteltävissä asioissa, joihin    vissä asioissa, joihin asianomaisella eri lakien
22134: asianomaisella eri lakien tai asetusten nojalla    tai asetusten nojalla on oikeus valtion varoista
22135: on oikeus valtion varoista soveltuvin osin sa-     soveltuvin osin samojen säännösten mukaan
22136: mojen säännösten mukaan kuin virka- tai työ-       kuin virka- tai työsuhteessa valtioon olevalla
22137: suhteessa valtioon olevalla henkilöllä.            henkilöllä.
22138: 
22139:                       2 §                                                 2§
22140:    Mitä oikaisuvaatimuksesta ja muutoksen-           Mitä muutoksenhausta on säädetty valtion
22141: hausta on säädetty valtion perhe-eläkelaissa,      perhe-eläkelaissa, on vastaavasti voimassa niitä
22142: on vastaavasti voimassa niitä perhe-eläkkeitä      perhe-eläkkeitä koskevissa asioissa, joihin asi-
22143: koskevissa asioissa, joihin asianomaisella eri     anomaisella eri lakien tai asetusten nojalla on
22144: lakien tai asetusten nojalla on oikeus valtion     oikeus valtion varoista soveltuvin osin samojen
22145: varoista soveltuvin osin samojen säännösten        säännösten mukaan kuin virka- tai työsuhtees-
22146: mukaan kuin virka- tai työsuhteessa valtioon       sa valtioon olleen henkilön jälkeen.
22147: olleen henkilön jälkeen.
22148: 
22149:                                                      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maalis-
22150:                                                    kuuta 1991.
22151:                                     1990 vp. -      HE n:o 158                                      13
22152: 
22153:                                                                                                Liite 2
22154: 
22155: 
22156:                                             Asetus
22157:                               valtion eläkeasetuksen muuttamisesta
22158: 
22159:   Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esitte-
22160: lystä lisätään 9 päivänä joulukuuta 1966 annettuun valtion eläkeasetukseen (611/66) uusi 7 aja
22161: 7 b § seuraavasti:
22162: 
22163:                       7 a §
22164:    Valtion eläkelautakunnalle osoitettujen asia-    dät ottaa valtion eläkelautakunta. Esittelijäitä
22165: kirjojen vastaanottamisesta ja lautakunnan asia-    vaaditaan oikeustieteen kandidaatin tutkinto.
22166: kirjojen    lähettämisestä   sekä lautakunnan          Valtion eläkelautakunnan jäseniin ja esitteli-
22167: muista toimistotöistä huolehtii valtiokonttori.     jäihin sovelletaan, mitä tuomarin esteellisyy-
22168:    Jos eläkelautakunnan jäsen tai henkilökoh-       destä on säädetty.
22169: tainen varamies eroaa tai kuolee kesken toimi-
22170: kautensa, määrää valtiovarainministeriö saman                             7 b §
22171: viranomaisen tai järjestön ehdotuksesta kuin           Valtion eläkelautakunta on päätösvaltainen
22172: asianomainen jä!'en tai varamies on määrätty        kun läsnä on lautakunnan puheenjohtaja tai
22173: hänen tilalleen uuden jäsenen tai varamiehen        varapuheenjohtaja sekä vähintään neljä muuta
22174: jäljellä olevaksi toimikaudeksi.                    jäsentä. Lautakunta ei kuitenkaan ole päätös-
22175:    Valtion eläkelain 23 a §:n 1 momentissa tar-     valtainen ellei läsnä ole vähintään yksi järjestö-
22176: koitetut valtion virkamiesten ja työntekijäin       jen ehdottamista henkilöistä määrätty jäsen ja
22177: edustavimmat keskusjärjestöt ovat Akava r.y.,       yksi jäsen, joka ei kuulu tähän ryhmään.
22178: TVK-Valtio r.y., Virkamiesten ja Työntekijäin       Asiaa, jonka ratkaiseminen olennaisesti riip-
22179: Yhteisjärjestö VTY r.y. ja STTK:n Julkisten         puu lääketieteellisestä kysymykse~tä, ei saa rat-
22180: alojen ammattijärjestö STTK-J r.y., joiden          kaista, ellei lautakunnan jäsenenä oleva lääkäri
22181: kunkin ehdottamista henkilöistä määrätään yk-       ole läsnä.
22182: si valtion eläkelautakunnan jäsen.                     Asiat ratkaistaan erimielisyyden sattuessa
22183:    Valtion eläkelautakunnan jäsenten tulee olla     ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan
22184: 25 vuotta täyttäneitä ja he toimivat tuomarin       tulee ratkaisuksi se mielipide, johon puheen-
22185: vastuulla. Jäsenen, joka ei ole aikaisemmin         johtaja on yhtynyt.
22186: tehnyt tuomarinvalaa tai sitä vastaavaa vakuu-         Valtiovarainministeriö vahvistaa valtion elä-
22187: tusta, on vannottava se ennen tehtäväänsä           kelautakunnan työjärjestyksen.
22188: ryhtymistä.
22189:    Valtion eläkelautakunnassa voi olla sekä            Tämä asetus tulee voimaan       päivänä maa-
22190: päätoimisia että sivutoimisia esittelijöitä. Hei-   liskuuta 1991.
22191:                                     1990 vp. -      HE n:o 159
22192: 
22193: 
22194: 
22195: 
22196:                                      Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sokeriverosta annetun
22197:                                  lain 4 §:n muuttamisesta
22198: 
22199: 
22200: 
22201: 
22202:                            ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
22203: 
22204:    Esityksessä ehdotetaan sokeriveroa korotet-        Muutos on tarkoitus saattaa voimaan valtio-
22205: tavaksi 0,31 markalla kilolta, jolloin veron        neuvoston päätöksellä 1 päivästä lokakuuta
22206: määrä olisi 1,46 markkaa kilolta. Sokeriveron       1990 lukien. Ehdotettu laki on tarkoitettu tule-
22207: tuotolla rahoitetaan sokerilain nojalla kotimai-    maan voimaan välittömästi eduskunnan hyväk-
22208: selle sokerituotannolle maksettava tuki. Muu-       syttyä esityksen.
22209: tos ei vaikuta sokerin kuluttajahintaan, sillä
22210: tuki nousee vastaavalla määrällä.
22211: 
22212: 
22213: 
22214: 
22215:                                           PERUSTELUT
22216: 
22217: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotettu                    sen juurikassokerituotannon tukijärjestelmällä
22218:    muutos                                           alennetaan sokerijuurikkaasta saatavan raaka-
22219:                                                     sokerin hinta maailmanmarkkinahinnan tasol-
22220:   1.1. Lainsäädäntö                                 le. Järjestelmän periaatteena on, että kotimai-
22221:                                                     sen sokerituotannon tuki rahoitetaan sokerista
22222:    Sokeriverosta annettu laki (872/79) on tullut    kannettavalla verolla.
22223: voimaan 1 päivänä tammikuuta 1980. Lain                Juurikassokerituotantoa harjoittavalle yhtei-
22224: voimassaoloaikaa on pidennetty vuoden 1991          sölle maksetaan valtion varoista vuosittain hin-
22225: loppuun (959/88). Lain nojalla peritään sokeri-     nanalennuskorvausta kotimaisten sokerijuurik-
22226: veroa 0,98 markkaa kilolta sekä maassa val-         kaiden käytöstä aiheutuvan raaka-ainekustan-
22227: mistetusta että maahan tuodusta sokerista. So-      nuksen alentamiseksi maailmanmarkkinahinta-
22228: keriverosta annetussa laissa sokerilla tarkoite-    tasolle. Sokerilain mukaan hinnanalennuskor-
22229: taan tullitariffin nimikkeisiin 17.01 ja 17.02      vausta maksetaan vain perusmäärään ja lisä-
22230: kuuluvia tuotteita ja nimikkeeseen 21.06 kuu-       määrään kuuluviin juurikkaisiin sisältyvästä
22231: luvaa siirappia, ei kuitenkaan laktoosia ja so-     kiteytyvästä sokerista. Laissa vahvistettu koti-
22232: keriväriä eikä kemiallisesti puhdistettua mai-      maisen sokerijuurikkaan vuotuinen valtakun-
22233: toosia ja fruktoosia. Veron piiriin kuuluvat        nallinen perusmäärä on 750 miljoonaa kiloa ja
22234: siten ruoko- ja juurikassokeri sekä kemiallisesti   lisämäärä 100 miljoonaa kiloa.
22235: puhdas sakkaroosi, siirappi ja keinotekoinen
22236: hunaja. Verosta on erikseen vapautettu tietty-
22237: jen erikoistuotteiden valmistukseen käytettävä      1.2. Ehdotettu muutos
22238: sokeri.
22239:    Sokeriverosta annettu laki liittyy vuoden          Vuonna 1990 sokerijuurikastuotannon tuelle
22240: 1988 alusta voimaan tulleeseen sokerilakiin         asetetun perusmäärän ja lisämäärän arvioidaan
22241: (1327 /87). Sokerilakiin perustuvalla kotimai-      täyttyvän. Sadosta saatavan kiteytyvän sokerin
22242: 301249U
22243: 2                                  1990 vp. -      HE n:o 159
22244: 
22245: määräksi on arvioitu kaikkiaan noin 150 mil-        2. Asian valmistelu
22246: joonaa kiloa, jolloin sokerin omavaraisuusaste
22247: nousee 85 prosenttiin.                                 Esitys on valmisteltu valtiovarainministeriös-
22248:                                                     sä sokeriasiainneuvottelukunnan esittämien
22249:    Sokerilain mukaan kotimaassa tuotettuun          laskelmien perusteella.
22250: juurikkaaseen sisältyvän sokerin hinta alenne-
22251: taan maailmanmarkkinahintasolle valtion tuel-
22252: la. Vuonna 1989 satoon käytettiin tukea yh-         3. Esityksen taloudelliset vaiku-
22253: teensä 218 miljoonaa markkaa. Sokerin maail-           tukset
22254: manmarkkinahinnan alentuminen tänä vuonna
22255: viime vuoden tasosta noin 30 pennillä kilolta          Koska sokeriveron tuotto käytetään koko-
22256: merkitsee vastaavaa korotustarvetta sokerituo-      naisuudessaan sokerintuotannon tukemiseen,
22257: tannon tukeen. Tämä merkitsee sitä, että soke-      ei ehdotetuna veron korotuksella ole vaikutus-
22258: rituotannon kokonaistuki vuoden 1990 sadon          ta sokerin kotimaiseen hintaan. Hinta määräy-
22259: osalta muodostuu noin 262 miljoonaksi mar-          tyy tuontisokerin ja kotimaisen juurikassokerin
22260: kaksi eli 57 miljoonaa markkaa vuoden 1991          hintojen ja määrien perusteella.
22261: tulo- ja menoarvioesityksessä ennakoitua suu-          Kulutusarvion mukaan sokeriveroa ennakoi-
22262: remmaksi. Tämä tulisi ottaa huomioon tulo- ja       daan vuonna 1990 kertyvän noin 215 miljoo-
22263: menoarvioesitystä eduskunnassa käsiteltäessä.       naa markkaa ja 262 miljoonaa markkaa vuon-
22264:                                                     na 1991.
22265:   Sokeriveron tuotto jää kuluvana vuonna
22266: noin 10 miljoonaa markkaa pienemmäksi kuin
22267: vuoden 1989 satoon käytetty tuki. Tämän joh-        4. Voimaantulo
22268: dosta olisi sokeriveroa korotettava jo kuluvan
22269: vuoden aikana.                                         Muutos on tarkoitus saattaa voimaan valtio-
22270:                                                     neuvoston päätöksellä 1 päivästä lokakuuta
22271:    Jotta sekä vuoden 1989 että vuoden 1990          1990 lukien. Ehdotettu lainmuutos on tarkoi-
22272: sokerijuurikassadon tuki tulisi rahoitetuksi so-    tettu tulemaan voimaan välittömästi eduskun-
22273: keriveron tuotolla, olisi sokeriveroa korotetta-    nan hyväksyttyä esityksen.
22274: va 0,31 markalla kilolta jo kuluvan vuoden
22275: lokakuun alusta lukien. Muutoksella ei olisi
22276: vaikutusta sokerin kuluttajahintaan, sillä soke-    5. Säätämisjärjestys
22277: rin maailmanmarkkinahinnan alentuminen
22278: alentaa vastaavalla määrällä sokerin raaka-           Lakiehdotus on käsiteltävä valtiopäiväjärjes-
22279: aineen hintaa.                                      tyksen 68 §:n mukaisessa uutta tai lisättyä
22280:                                                     veroa koskevassa säätämisjärjestyksessä.
22281:   Edellä todetun perusteella sokerivero esite-
22282: tään korotettavaksi nykyisestä 1, 15 markasta         Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
22283: kilolta 1,46 markkaan kilolta.                      kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
22284:                                   1990 vp. -     HE n:o 159                                   3
22285: 
22286:                                            Laki
22287:                        sokeriverosta annetun lain 4 §:n muuttamisesta
22288: 
22289:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
22290:   muutetaan sokeriverosta 7 päivänä joulukuuta 1979 annetun lain (872/79) 4 §, sellaisena kuin
22291: se on 17 päivänä marraskuuta 1989 annetussa laissa (982/89), näin kuuluvaksi:
22292: 
22293:                      4 §
22294:    Sokeriveroa on suoritettava 1,46 markkaa         Tämä laki tulee voimaan     päivänä
22295: kilolta. Nestemäisen sokerin veronalainen pai-    kuuta 199 .
22296: no on sen kuivapaino.
22297: 
22298: 
22299: 
22300:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1990
22301: 
22302: 
22303:                                     Tasavallan Presidentti
22304:                                     MAUNO KOIVISTO
22305: 
22306: 
22307: 
22308: 
22309:                                                       Valtiovarainministeri Matti Louekoski
22310: 4                                 1990 vp. -     HE n:o 159
22311: 
22312:                                                                                             Liite
22313: 
22314: 
22315: 
22316: 
22317:                                            Laki
22318:                        sokeriverosta annetun lain 4 §:n muuttamisesta
22319: 
22320:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
22321:   muutetaan sokeriverosta 7 päivänä joulukuuta 1979 annetun lain (872179) 4 §, sellaisena kuin
22322: se on 17 päivänä marraskuuta 1989 annetussa laissa (982/89), näin kuuluvaksi:
22323: 
22324: Voimassa oleva laki                              Ehdotus
22325: 
22326:                       4§                                               4 §
22327:   Sokeriveroa on suoritettava 1,15 markkaa          Sokeriveroa on suoritettava 1,46 markkaa
22328: kilolta. Nestemäisen sokerin veronalainen pai-    kilolta. Nestemäisen sokerin veronalainen pai-
22329: no on sen kuivapaino.                             no on sen kuivapaino.
22330: 
22331:                                                     Tämä laki tulee voimaan       päivänä
22332:                                                   kuuta 199 .
22333:                                     1990 vp. -     HE n:o 160
22334: 
22335: 
22336: 
22337: 
22338:                                       Hallituksen esitys Eduskunnalle verohallintolaiksi ja siihen
22339:                                  liittyväksi lainsäädännöksi
22340: 
22341: 
22342: 
22343: 
22344:                           ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
22345: 
22346:   Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi la-      Johtokunnan perustamisen ja verohallinnon
22347: ki verohallinnosta, jolla korvattaisiin nykyinen   johtamisjärjestelmän kehittämisen yhteydessä
22348: vuodelta 1987 peräisin oleva samanniminen          on tarkoituksena myös uudistaa muutoinkin
22349: laki. Lisäksi esityksessä ehdotetaan muutetta-     verohallituksen organisaatio.
22350: vaksi verotuslakia sekä perintö- ja lahjaverola-     Esitys liittyy valtion vuoden 1991 tulo- ja
22351: kia.                                               menoarvioesitykseen.
22352:    Verohallinnon ylintä päätöksentekoa ehdote-       Esitykseen sisältyvät lait ovat tarkoitetut tu-
22353: taan muutettavaksi siten, että verohallituksen     lemaan voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1991.
22354: nykyinen virkamieskollegio korvataan valtio-
22355: neuvoston määräajaksi asettamalla johtokun-
22356: nalla.
22357: 
22358: 
22359: 
22360: 
22361:                                       YLEISPERUSTELUT
22362: 
22363: 1. Nykyinen tilanne ja verohal-                    liittyvien kehittämistavoitteiden toteuttamisek-
22364:    linnon kehittämistarve                          si.
22365:                                                        Verohallituksen perustamisen yhteydessä hy-
22366:    Vuonna 1970 toteutetun verohallituksen pe-      väksytty työnjako on osoittautunut toimivaksi.
22367: rustamisen jälkeen verohallinnon organisaatio      Työnjaon mukaan valtiovarainministeriö kes-
22368: on perusrakenteeltaan säilynyt muuttumatto-        kittyy ensisijaisesti verolainsäädännön valmis-
22369: mana, vaikkakin yksittäiset toiminnan kehittä-     teluun ja verohallitus vastaa verotuksen täytän-
22370: mishankkeet ovat ajoittain edellyttäneet myös      töönpanosta huolehtivan hallinnon johtamises-
22371: organisaation tarkistamista. Viimeksi tällainen    ta ja osallistuu verotusmenettelyn kehittämi-
22372: osauudistus, joka johti nykyisen verohallinnos-    seen. Verohallituksen organisaatiota kehitettä-
22373: ta annetun lain säätämiseen, kohdistui liike-      essä on lähdetty siitä, että ministeriön ja vero-
22374: vaihtoverohallintoon. Tällöin liikevaihtovero-     hallituksen välinen työnjako ei muutu.
22375: toimistot lakkautettiin ja niiden tehtävät siir-       Verotus on lakiin sidottua hallintotoimintaa,
22376: rettiin lääninverovirastoille ja samalla muutet-   jossa toiminnan massaluonne huomioon ottaen
22377: tiin lääninverovirastojen organisaatiota. Kehit-   korostuu erityisesti verotuksen yhdenmukai-
22378: tämiseen käytettävissä olevat voimavarat on        suuden vaatimus. Verohallinnosta annetun lain
22379: verohallinnossa yleensä suunnattu veronkan-        mukaan verohallituksen on johtaessaan ja val-
22380: non uudistamisen kaltaisiin järjestelmämuu-        voessaan verohallinnon piiri- ja paikallisvira-
22381: toksiin ja viime vuosina erityisesti tietojenkä-   nomaisten toimintaa erityisesti edistettävä oi-
22382: sittelyn kehittämiseen. Koko verohallinnon or-     kean ja yhdenmukaisen verotuksen toimitta-
22383: ganisaation kattava tarkastelu on tullut välttä-   mista antamalla veroviranomaisille neuvoja ja
22384: mättömäksi hallinnon uudistamiselle asetettu-      ohjeita. Tässä toiminnassa on keskeisessä ase-
22385: jen yleisten, erityisesti johtamisjärjestelmiin    massa verohallituksen laaja, pääosin kirjalli-
22386: 
22387: 3011241
22388: 2                                     1990 vp. -     HE n:o 160
22389: 
22390:   nen ohjaustoiminta. Verolainsäädännön ja sen       verohallinnon viranomaisia ja virkamiehiä kos-
22391:   soveltamistilanteiden moninaisuus edellyttävät     kevia säännöksiä, jotka nykyisinkin sisältyvät
22392:   alemmanasteisten määräysten antamista mu-          voimassaolevaan lakiin verohallinnosta. Vii-
22393:   kaan luettuna myös sitomattomat ohjeet. Nä-        meksi mainittuun lakiin sisältyvät lautakuntia
22394:   mä määräykset ja ohjeet täyttävät myös viran-      koskevat säännökset ehdotetaan tarvittavilta
22395:   omaisten määräyksiä ja ohjeita koskevista toi-     osin sisällytettäväksi verotuslakiin sekä pe-
22396:   menpiteistä annetussa laissa (573/89) asetetut     rintö- ja lahjaverolakiin samalla kun viimeksi
22397:   vaatimukset.                                       mainittuun lakiin ehdotetaan eräitä verohallin-
22398:      Valtioneuvoston 12 päivänä toukokuuta           non viranomaisten keskinäistä toimivaltaa kos-
22399:   1988 vahvistamien hallinnon kehittämisperiaat-     kevia tarkistuksia. Tehtävien muutosten yhtey-
22400:   teiden mukaisesti hallinnollisia keskusvirastoja   dessä myös keskusverolautakunnan jäsenten
22401:   kehitetään asiantuntijaviranomaisiksi. Tällä       kelpoisuusehdoista säätäminen ehdotetaan
22402:   vahvistetaan keskusvirastojen edellytyksiä tar-    yleisten norminantoa koskevien periaatteiden
22403:   jota ministeriöille sekä alemmille hallintovira-   mukaisesti siirrettäväksi laista asetukseen.
22404:   nomaisille ja palveluyksiköille erityisasiantun-
22405: , temusta asianomaisen hallinnonalan palvelujen
22406:   ja toimintapolitiikan kehittämisessä. Verohalli-   2. Uudistuksen valmistelu
22407:   tuksessa tämä edellyttää oikeaan ja yhdenmu-
22408:   kaiseen verotukseen ohjaavan asiantuntemuk-           Edellä mainitun valtioneuvoston 12 päivänä
22409:   sen kehittämistä. Verohallituksen toiminta-        toukokuuta 1988 tekemän päätöksen perusteel-
22410:   mahdollisuuksia on tarkoitus parantaa Organi-      la asetettu johto-organisaatiotoimikunta tar-
22411:   soimalla verohallinnon johtamiseksi tarvittavat    kasteli mietinnössään (1989:8) erityisesti kolle-
22412:   hallinnon ja tietojenkäsittelyn voimavarat tu-     giaalista johtamista ja tämän johtamistavan
22413:   kemaan verotuksellisia ja veronkannollisia         kykyä vastata hallinnon uudistamistarpeisiin.
22414:   asiantuntij atehtäviä.                             Se esitti toiminta- ja tulostavoitteilla tapahtu-
22415:      Yhdistämällä keskushallinnossa resurssihal-     van ohjauksen toteuttamiseksi johtamistapaja
22416:   linnollinen päätöksenteko varsinaisen toimin-      uudistettavaksi ja asteittain luovuttavaksi kol-
22417:   nan johtamiseen luodaan verohallinnon joh-         legioista päätöksentekoeliminä. Toimikunta
22418:   dolle nykyistä paremmat mahdollisuudet ohja-       ehdotti, että kollegiot korvattaisiin asiantunte-
22419:   ta lääninverovirastojen ja verotoimistojen toi-    mukseltaan niitä monipuolisemmilla johtoeli-
22420:   mintaa. Ohjaus painottuisi samalla tavoittei-      millä, jotka vastaisivat viraston toiminnan pää-
22421:   den asettamiseen ja niiden toteutumisen seu-       linjojen määrittämisestä ja kehittämisestä. Täl-
22422:   rantaan. Verohallinnon organisaation uudista-      laiseksi johto-organisaatioksi toimikunta esitti
22423:   minen on tarpeen myös valtionhallinnossa to-       valtioneuvoston määräajaksi asettamaa johto-
22424:   teutumassa olevien tulosohjaukseen perus-          kuntaa.
22425:   tuvien talous- ja henkilöstöhallintojärjestel-        Keskusvirasto-organisaation kehittämiseksi
22426:   mien käyttöönottamiseksi. Ohjauksen kehitty-       valtiovarainministeriö asetti 14 päivänä maalis-
22427:   minen mahdollistaa myös sen, että hallinnon        kuuta 1989 verohallinnon uudistamista varten
22428:   eri tasojen työnjakoa voidaan selkeyttää.          kehittämishankkeen. Toimeksiantoon sisältyi
22429:      Verohallinnon organisaation kehittäminen        ehdotusten tekeminen
22430:   edellyttää verohallituksen johto-organisaation        - verohallituksen johto-organisaation uu-
22431:   uudistamista. Virkamieskollegio olisi tarpeen      distamisesta
22432:   hallinnon yleisten kehittämislinjojen mukaises-       - tietohallinnon organisaation tarkistami-
22433:   ti korvata määräajaksi asetettavalla johtokun-     sesta
22434:   nalla, joka vahvistaisi viraston johtamisessa         - piiri- ja paikallishallinnon kehittämistar-
22435:   tarvittavaa asiantuntemusta. Talous- ja vero-      peista
22436:   poliittinen ohjaus voisi samalla vaikuttaa vero-      - taloushallinnon        kehittämisohjelmasta
22437:   hallinnon tavoitteiden asettamiseen ja toimin-     sekä muista tarpeellisiksi katsotuista toimenpi-
22438:   nan suunnitteluun. Johtokunnan edustama            teistä verotuksen hallinnon tehostamiseksi.
22439:   monipuolinen asiantuntemus tukisi verohallin-         Hankkeen tavoitteeksi annettiin määritellä
22440:   non johtamista.                                    verohallinnon keskeiset toiminnot 1990-luvul-
22441:      Tarkoituksena on, että annettavaan lakiin       la, täsmentää vastuualueet ja selkeyttää pää-
22442:   sisältyisi verohallinnon organisaation perus-      töksentekojärjestelmää karsimalla organisaati-
22443:   teita koskevien säännösten lisäksi myös eräitä     otasoja. Ehdotuksia tehtäessä tuli ottaa huo-
22444:                                      1990 vp. -     HE n:o 160                                      3
22445: 
22446: mioon hallitusohjelma ja sen lisäpöytäkirja,        lisivat tarkistettavaksi myöhemmin erikseen sa-
22447: jonka mukaan hallinnon palvelukykyä paran-          massa yhteydessä kun verohallinnon kehittä-
22448: netaan, tuottavuutta nostetaan ja joustavuutta      mistä jatketaan verohallituksen organisaati-
22449: lisätään. Lisäksi oli otettava huomioon edellä      ouudistuksen toteuduttua erityisesti lääninve-
22450: mainittu valtioneuvoston päätös toimenpiteistä      rovirastoja ja verotoimistoja koskevana.
22451: hallinnon uudistamiseksi ja erityisesti sen oh-
22452: jausjärjestelmiä, ministeriöiden alaisen keskus-
22453: hallinnon yksiköiden ohjattavuutta ja yksiköi-      3. Esityksen hallinnolliset ja
22454: den johtamisedellytysten parantamista koske-           taloudelliset vaikutukset
22455: vat kohdat.
22456:    Tähän esitykseen sisältyvät lakiehdotukset         Ehdotetut uudistukset tehostavat ja kehittä-
22457: sekä asetusluonnoksen keskeiset kohdat perus-       vät verohallituksen toimintaa ja verohallinnon
22458: tuvat hankkeen yhteydessä toteutettuihin selvi-     ohjattavuutta. Tällöin on mahdollista varmis-
22459: tyksiin sekä sen jälkeen tältä pohjalta virka-      taa valmisteilla olevien verotuksen ja verotus-
22460: miestyönä tehtyyn valmisteluun verohallituk-        menettelyn uudistamishankkeiden toteuttami-
22461: sessa ja valtiovarainministeriössä. Lääninvero-     nen.
22462: virastoja ja verotoimistoja koskevat säännök-         Ehdotetusta uudistuksesta ei aiheudu mainit-
22463: set ehdotetaan tässä vaiheessa säilytettäväksi      tavia lisäkustannuksia. Uudistus edistää vero-
22464: eräitä teknisluonteisia korjauksia ja viittauksia   hallinnon tuottavuutta ja parantaa sen palvelu-
22465: lukuunottamatta sisällöltään ennallaan. Ne tu-      kykyä.
22466: 
22467: 
22468: 
22469: 
22470:                              YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
22471: 
22472: 
22473: 1. Verohallintolaki                                 merkkiluettelo ehdotetaan tarpeettomana pois-
22474:                                                     tettavaksi. Tarkemmat säännökset verohallin-
22475:    1 § . Pykälän 1 momentissa ehdotetaan val-       non tehtävistä ja muista verotuksen toimitta-
22476: tiovarainministeriön alaisen verohallinnon jär-     miseen kuuluvista toiminnoista annetaan ase-
22477: jestämistä siten, että siihen kuuluisivat hallin-   tuksella.
22478: toa johtavana asiantuntijavirastolla verohalli-
22479:                                                       Verohallituksen tehtävänä korostuu 2 mo-
22480: tus sekä alueellisina yksikköinä lääninverovi-
22481:                                                     mentissa oikean ja yhdenmukaisen verotuksen
22482: rastot ja verotoimistot. Lääninverovirastojen
22483: ja verotoimistojen virka-alueet säilyisivät ny-     edistäminen. Se toteutuu muun muassa verovi-
22484:                                                     ranomaisiin suuntautuvana pääosin kirjallisena
22485: kyisinä. Verohallintoon on tarkoitus asetuksel-
22486:                                                     ohjeistuksena, sekä koulutuksena ja muuna
22487: la perustaa tietojenkäsittelyn tekninen tuotan-
22488:                                                     ohjauksena ja neuvontana sekä verovelvollisiin
22489: toyksikkö. Tämä liittyy verohallinnon tietojen-
22490: käsittelyn työnjaon selkiinnyttämiseen ja pal-      suuntautuvana verotusta koskevana tiedotta-
22491:                                                     misena.
22492: velukyvyn lisäämiseen.
22493:    Lähinnä verotuksen päätöksentekoa ja en-            Pykälän 3 momentissa ehdotetaan hallinnon
22494: nakkotiedon antamista varten tarkoitettua ve-       yleistä kehittämistä koskevien päätösten mu-
22495: rotuksen lautakuntajärjestelmää ei tässä yhtey-     kaisesti, että valtiovarainministeriöllä olisi oi-
22496: dessä ehdoteta muutettavaksi. Lautakunnista         keus antaa verohallinnolle sen toimialaan liitty-
22497: ja niiden tehtävistä on säädetty erikseen.          viä toimeksiantoja. Säännös selkeyttää ministe-
22498:    2 §. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan sää-        riön nykyistä toimeksianto-oikeutta ja koros-
22499: dettäväksi verohallinnon tehtävistä. Ne säilyisi-   taa verohallituksen luonnetta asiantuntijavira-
22500: vät ennallaan. Verotuksen toimittamiseen kuu-       nomaisena. Lisäksi momentissa on maininta
22501: luva verovalvonta ehdotetaan samalla lisättä-       siitä, että verohallinnon tulee huolehtia niistä
22502: väksi verohallinnon tehtäviä koskevaan luet-        tehtävistä, jotka sille erikseen säädetään tai
22503: teloon. Verohallinnon tehtäviä ei kuitenkaan        määrätään. Tällä tarkoitetaan muualla laissa,
22504: ehdoteta määriteltäväksi viittaamalla veroihin      asetuksessa tai valtioneuvoston taikka valtiova-
22505: ja maksuihin. Tämän vuoksi nykyinen esi-            rainministeriön päätöksessä annettuja tehtäviä.
22506: 4                                    1990 vp. -     HE n:o 160
22507: 
22508:    3 § • Verohallituksen nykyinen kollegio ehdo-    tietoja. Lautakunnasta on säädetty verotuslais-
22509: tetaan korvattavaksi johtokunnalla. Johtokun-       sa, voimassa olevassa verohallinnosta annetus-
22510: nan tehtävistä, kokoonpanosta ja asettamisesta      sa laissa sekä keskusverolautakunnasta anne-
22511: säädettäisiin asetuksella. Tarkoituksena on, et-    tussa asetuksessa. Lautakunnan kokoonpanos-
22512: tä johtokunnan puheenjohtajana toimisi vero-        ta ja jäsenten kelpoisuusehdoista on säädetty
22513: hallituksen pääjohtaja ja valtioneuvosto mää-       verotuslain 70 §:ssä. Koska lautakunnan tar-
22514: räisi muut jäsenet kolmeksi vuodeksi kerral-        kemmasta kokoonpanosta on tarkoitus säätää
22515: laan. Jäsenistä yksi edustaisi verohallinnon        asetuksella eikä lautakunnan jäsenten kelpoi-
22516: henkilöstöä.                                        suusehtoja koskevia säännöksiä siten ole tar-
22517:    Johtokunta, joka toimisi virkavastuulla,         koituksenmukaista säilyttää laissa, ehdotetaan
22518: päättäisi verohallinnon toimintalinjoista, tulo-    niitä koskevat säännökset kumottavaksi laista.
22519: ja menoarvioehdotuksesta sekä toiminta- ja
22520: taloussuunnitelmasta. Lisäksi johtokunta päät-
22521: täisi niiden verohallituksen määräysten ja oh-      3. Perintö- ja lahjaverolaki
22522: jeiden antamisesta, jotka se on ottanut käsitel-
22523: täväkseen. Johtokunnan luonteen huomioon
22524: ottaen johtokunta päättäisi käytännössä lähin-         32 §. Perintöverolautakunnan puheenjohta-
22525: nä periaatteellisesta ja merkitykseltään laaja-     jana toimii veropiirin verojohtaja. Muut lauta-
22526: kantoisesta norminannosta. Johtokunnan käsi-        kunnan jäsenet määrää verohallitus asianomai-
22527: teltäväksi ei ole tarkoitus saattaa verohallituk-   sen verolautakunnan jäsenistä. Verohallitus
22528: sen norminantoa muilta osin, koska se on            määrää myös varapuheenjohtajat ja sen kuka
22529: luonteeltaan osa viraston tavanomaista toimin-      varapuheenjohtajista toimii puheenjohtajan es-
22530: taa. Verohallituksen ohjeiden ja määräysten         tyneenä ollessa puheenjohtajana. Lisäksi vero-
22531: käsittely johtokunnassa ei muutenkaan niiden        hallitus määrää lautakuntaan yhden ja tarvitta-
22532: suuren lukumäärän ja vaikean rajattavuuden          essa useampia valtionasiamiehiä. Asiasta on
22533: vuoksi ole tarkoituksenmukaista.                    säädetty pykälän 2 ja 3 momentissa. Verohalli-
22534:    4-7 §. Ehdotetut eräitä yksittäisiä verohal-     tuksen toimivalta näiltä osin ehdotetaan me-
22535: linnon viranomaisia ja virkamiehiä koskevat         nettelyn yksinkertaistaiDiseksi ja norminannon
22536: säännökset vastaavat verohallinnosta annetun        uudistamisen valmistelun yhteydessä omaksut-
22537: lain (960/87) 5-8 §:ään sisältyviä säännöksiä,      tujen tavoitteiden toteuttamiseksi siirrettäväksi
22538: joista on edelleen tarpeen säätää hallintolaissa.   lääninverovirastolle.
22539:                                                        Koska vero- ja tutkijalautakuntien valtion-
22540:                                                     asiamiesten sekä lääninverolautakuntien vero-
22541: 2. Verotuslaki                                      tusasiamiehen määrääminen siirrettiin verohal-
22542:                                                     litukselta lääninverovirastojen tehtäväksi jo
22543:    12, 22 ja 26 §. Verohallituksen, lääninvero-     vuoden 1989 alusta, ehdotetaan perintövero-
22544: viraston ja verotoimiston asianomaisilla virka-     lautakunnan valtionasiamiesten määräämisme-
22545: miehillä on verohallinnosta annetun lain (960/      nettelyä tarkistettavaksi vastaaviita osin.
22546: 87) 3 §:n mukaan oikeus verotuksen valvontaa           Siihen nähden, että verolautakuntaan kuulu-
22547: ja verotusehdotuksen selvittämistä varten olla      mattoman henkilön määrääminen perintövero-
22548: läsnä verolautakunnan, tutkijalautakunnan,          lautakuntaan on hallinnollisesti epätarkoituk-
22549: perintöverolautakunnan ja lääninverolauta-          senmukaista, ehdotetaan 4 momenttiin sisälty-
22550: kunnan kokouksissa ja ottaa niissä osaa kes-        vät, asiaa koskevat säännökset kumottaviksi
22551: kusteluun. Koska puheena olevista lautakun-         laista.
22552: nista on säädetty verotuslaissa sekä perintö- ja
22553: lahjaverolaissa, on uudessa hallintolaissa tar-        Verohallinnon virkamiehen oikeudesta olla
22554: koitus ainoastaan viitata näihin säännöksiin.       läsnä perintöverolautakunnan kokouksessa ja
22555: Samalla nykyiseen hallintolakiin sisältyvät lau-    ottaa siellä osaa keskusteluun ehdotetaan sää-
22556: takuntia koskevat säännökset ehdotetaan siir-       dettäväksi pykälän 5 momentissa. Tätä vastaa-
22557: rettäväksi asianomaisia lautakuntia koskevien       vat säännökset sisältyvät voimassa olevan vero-
22558: muiden säännösten yhteyteen.                        hallinnosta annetun lain 3 §:ään. Puheena ole-
22559:    70 §. Verohallituksen yhteydessä toimii kes-     va laki on samalla tarkoitus kumota.
22560: kusverolautakunta, joka antaa hakemuksesta             Muilta osin perintöverolautakuntaa koskevat
22561: verotuksessa sitovina noudatettavia ennakko-        säännökset säilyisivät muuttumattomina.
22562:                                      1990 vp. -     HE n:o 160                                   5
22563: 
22564: 4. Tarkemmat säännökset                             tolain täytäntöönpanon edellyttämiin toimen-
22565:                                                     piteisiin voidaan ryhtyä ennen lain voimaantu-
22566:    Tarkemmat säännökset verohallinnosta an-         loa. Samalla ehdotetaan kumottavaksi verohal-
22567: nettaisiin asetuksella. Lääninverovirastojen ja     linnosta 11 päivänä joulukuuta 1987 annettu
22568: verotoimistojen tehtäviä ja organisaatiota kos-     laki (960/87).
22569: kevat verohallinnosta annetun asetuksen (278/
22570: 88) säännökset ehdotetaan kuitenkin tässä vai-
22571: heessa säilytettäviksi muuttumattomina. Niitä
22572: koskevat tarkistukset on tarkoitus esittää piiri-   6. Säätämisjärjestys
22573: ja paikallishallinnon uudelleenjärjestelyihin
22574: liittyvien selvitysten valmistuttua. Luonnos ve-
22575: rohallintoasetuksen keskeisistä kohdista on tä-       Lakiehdotukset olisi käsiteltävä valtiopäivä-
22576: män esityksen liitteenä.                            järjestyksen 66 §:n mukaisessa säätämisjärjes-
22577:                                                     tyksessä.
22578: 
22579: 5. Voimaantulo
22580:                                                       Edellä olevan perusteella annetaan Eduskun-
22581:   Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päi-       nalle hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:
22582: vänä maaliskuuta 1991. Ehdotetun verohallin-
22583: 
22584: 
22585: 
22586: 
22587: 1.
22588:                                        Verohallintolaki
22589:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
22590: 
22591:                Yleiset säännökset                      Johtaessaan verohallinnon toimintaa vero-
22592:                                                     hallituksen tulee edistää oikeaa ja yhdenmu-
22593:                        1§                           kaista verotusta sekä kehittää verohallinnon
22594:                                                     palvelukykyä.
22595:                   Verohallinto
22596:                                                        Verohallinnon tulee suorittaa ne selvitys-,
22597:   Verotusta varten on valtiovarainministeriön       kokeilu-, seuranta- ja suunnittelutehtävät sekä
22598: alainen verohallinto, johon kuuluvat verohalli-     ne muut tehtävät, jotka valtiovarainministeriö
22599: tus, lääninverovirastot, verotoimistot sekä         sille antaa tai jotka sille erikseen säädetään
22600: muita yksiköitä sen mukaan kuin erikseen            taikka määrätään.
22601: säädetään.
22602:    Verohallintoa johtaa verohallitus. Jokaisessa                    3 §
22603: läänissä on lääninverovirasto. Asetuksella voi-                 Johtokunta
22604: daan kuitenkin säätää, että kahta tai useampaa ·
22605: lääniä varten on yhteinen lääninverovirasto.     Verohallituksessa on johtokunta, jonka teh-
22606:    Lisäksi verohallinnossa on lautakuntia ja tävistä, kokoonpanosta ja asettamisesta sääde-
22607: asiamiehiä sen mukaan kuin niistä erikseen tään asetuksella.
22608: säädetään.
22609: 
22610:                                                         Verohallinnon viranomaisia koskevia
22611:                        2 §                                          säännöksiä
22612:             Verohallinnon tehtävät
22613:                                                                          4 §
22614:    Verohallinnon tehtävänä on verotuksen toi-         Muutoksen hakeminen eräissä tapauksissa
22615: mittaminen sekä verojen ja maksujen kanto ja
22616: perintä sekä verovalvonta sen mukaan kuin             Verohallituksella ja lääninverovirastolla on
22617: erikseen säädetään.                                 oikeus valtion puolesta hakea muutosta asetuk-
22618: 6                                   1990 vp. -      HE n:o 160
22619: 
22620: sessa tarkemmin säädettäviä välittömiä valtion      ellei verohallitus ole yksittäistapauksessa tai
22621: veroja koskeviin, veroviranomaisten ja lain-        erityisiä tapauksia varten yleisesti antanut sii-
22622: käyttöviranomaisten päätöksiin siinä järjestyk-     hen lupaa.
22623: sessä, kuin tällaisesta muutoksenhausta on sää-        Verohallitus voi antaa rajoittavia määräyk-
22624: detty. Sama oikeus on kunnan puolesta kun-          siä verohallinnon virkamiehen oikeudesta har-
22625: nanhallituksella kunnallisveroa koskevissa asi-     joittaa liikettä tai ammattia tahi toimia virkan-
22626: oissa.                                              sa ulkopuolella verovelvollisen asiamiehenä,
22627:   Jos verohallitus, lääninverovirasto tai kun-      avustajana tai asiantuntijana verotusta tai kir-
22628: nanhallitus haluaa käyttää 1 momentissa tar-        janpitoa koskevassa taikka tuomioistuimessa
22629: koitettua oikeutta, sen on ilmoitettava siitä       vireillä olevassa asiassa.
22630: muutoksen hakemiseen oikeutetulle aiemmalle
22631: veroviranomaiselle, joka silloin ei saa käyttää                            7 §
22632: puhevaltaa samassa asiassa.                           Pesänhoitopalkkion suorittaminen valtiolle
22633:                       5§                               Jos verohallinnon virkamies on veronkanto-
22634:     Verorikoksen ilmoittaminen syyttäjälle ja       lain (611 178) 27 a § :ssä tarkoitetussa erikoispe-
22635:                puhevallan käyttö                    rintäasiassa määrätty osallistumaan pesän-
22636:                                                     hoito- tai muuhun tehtävään konkurssissa, on
22637:    Verohallituksella ja lääninverovirastolla on     tästä sekä siihen liittyvästä toimeksiannosta
22638: oikeus valtion puolesta asetuksessa tarkemmin       samoin kuin muusta erikoisperintätehtävästä
22639: säädettävien verojen ja maksujen osalta syyt-       saatu palkkio suoritettava valtiolle, kuitenkin
22640: teeseen panoa varten ilmoittaa verorikosta kos-     vain siltä osin kuin se on maksettu tehtävästä,
22641: keva asia syyttäjälle ja määräämänsä asiamie-       jonka virkamies on hoitanut ollessaan verohal-
22642: hen edustamana käyttää valtion puhevaltaa           linnon palveluksessa.
22643: tällaista syytettä tai mainitusta rikoksesta joh-
22644: tuvaa vahingonkorvausta koskevassa asiassa.
22645: Sama oikeus on kunnan puolesta kunnanhalli-                       Erinäiset säännökset
22646: tuksella kunnallisveroa koskevissa asioissa.
22647:    Jos verohallitus haluaa käyttää 1 momentis-                             8§
22648: sa tarkoitettua oikeutta, sen on ilmoitettava                    Tarkemmat säännökset
22649: siitä lääninverovirastolle, joka silloin ei saa
22650: käyttää puhevaltaa samassa asiassa.                   Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
22651:                                                     töönpanosta annetaan asetuksella.
22652: 
22653:       Verohallinnon virkamiehiä koskevia                                   9 §
22654:                   säännöksiä                                          Voimaantulo
22655:                       6 §                              Tämä laki tulee voimaan      päivänä
22656:                Sivutoimirajoitus                    kuuta 199 . Tämän lain täytäntöönpanon edel-
22657:                                                     lyttämiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä ennen
22658:    Verohallinnon virkamies ei saa kuulua valti-     lain voimaantuloa. Tällä lailla kumotaan vero-
22659: olle verovelvollisen yhteisön hallitukseen tai      hallinnosta 11 päivänä joulukuuta 1987 annet-
22660: hallintoon eikä toimia sen tilintarkastajana,       tu laki (960/87).
22661:                                      1990 vp. -    HE n:o 160                                    7
22662: 
22663: 2.
22664:                                              Laki
22665:                                     verotuslain muuttamisesta
22666: 
22667:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
22668:    muutetaan 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun verotuslain (482/58) 12 §:n 4 momentti ja
22669: 70 §,
22670:    sellaisena kuin ne ovat, 12 §:n 4 momentti 30 päivänä tammikuuta 1987 annetussa laissa
22671: (74/87) ja 70 § muutettuna 4 päivänä heinäkuuta 1975 ja 29 päivänä joulukuuta 1988 annetuilla
22672: laeilla (527/75 ja 1243/88), sekä
22673:    lisätään lain 22 §:ään uusi 3 momentti ja 26 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
22674: 
22675:                       12 §
22676:                                                     verotusehdotuksen selvittämistä varten tutkija-
22677:    Valtion- ja kunnanasiamiehellä sekä verohal-     lautakunnan kokouksessa ja ottaa siellä osaa
22678: lituksen, lääninveroviraston ja verotoimiston       keskusteluun.
22679: asianomaisilla virkamiehillä samoin kuin lauta-
22680: kunnan kutsumalla asiantuntijalla on oikeus                               70 §
22681: olla läsnä verolautakunnan kokouksessa ja             Keskusverolautakunnassa on puheenjohtaja
22682: siellä ottaa osaa keskusteluun. Sivulliset eivät   ja kahdeksan muuta jäsentä, jotka varamiehi-
22683: saa olla läsnä kokouksessa.                        neen valtioneuvosto määrää viisivuotiskausit-
22684:                                                    tain. Jäsenistä on yksi määrättävä valtiovarain-
22685:                      22 §                          ministeriön virkamiehistä ja yksi verohallituk-
22686:                                                    sen virkamiehistä sekä kaksi kuntien keskusjär-
22687:   Verohallinnon asianomaisella virkamiehellä       jestöjen ehdottamista henkilöistä. Keskusvero-
22688: on oikeus olla läsnä verotuksen valvontaa ja       lautakunnassa tulee, mikäli mahdollista, eri
22689: verotusehdotuksen selvittämistä varten läänin-     veronmaksajaryhmien olla edustettuina.
22690: verolautakunnan kokouksessa ja ottaa siellä          Tarkemmat säännökset keskusverolautakun-
22691: osaa keskusteluun.                                 nan kokoonpanosta annetaan asetuksella.
22692: 
22693:                      26 §
22694:                                                      Tämä laki tulee voimaan              päivänä
22695:   Verohallinnon asianomaisella virkamiehellä               kuuta 19
22696: on oikeus olla läsnä verotuksen valvontaa ja
22697: 
22698: 
22699: 
22700: 
22701: 3.
22702:                                              Laki
22703:                          perintö- ja lahjaverolain 32 §:n muuttamisesta
22704: 
22705:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
22706:   muutetaan 12 päivänä heinäkuuta 1940 annetun perintö- ja lahjaverolain (378/40) 32 §,
22707: sellaisena kuin se on 5 päivänä joulukuuta 1969 annetussa laissa (742/69), seuraavasti:
22708: 
22709:                       32 §                            Perintöverolautakunnassa on puheenjohtaja
22710:    Perintö- ja lahjaverotusta varten on jokai-     ja riittävä määrä varapuheenjohtajia sekä kak-
22711: sessa kunnassa perintöverolautakunta. Perintö-     si tai useampia muita jäseniä sen mukaan kuin
22712: verolautakunta voi toimia jaostoihin jakaantu-     verohallitus määrää. Perintöverolautakunnan
22713: neena. Jaostojen lukumäärän määrää verohal-        puheenjohtajana on veropiirin verojohtaja.
22714: litus. Perintöverolautakunnan toimistotehtävät     Muut lautakunnan jäsenet, varapuheenjohtajat
22715: hoitaa veropiirin verotoimisto.                    heihin luettuina, määrää lääninverovirasto
22716: 8                                 1990 vp. -     HE n:o 160
22717: 
22718: asianomaisen verolautakunnan jäsenistä. Niin      lautakunnan puheenjohtajasta, varapuheen-
22719: ikään määrää lääninverovirasto perintövero-       johtajista ja muista jäsenistä sekä valtionasia-
22720: lautakuntaan yhden tai tarvittaessa useampia      miehestä on soveltuvin osin voimassa, mitä
22721: valtionasiamiehiä ja heille varamiehet.           verolautakunnasta, sen jaostosta, verolauta-
22722:   Lääninverovirasto määrää, kuka varapu-          kunnan puheenjohtajasta, varapuheenjohtajis-
22723: heenjohtajista puheenjohtajan estyneenä olles-    ta ja muista jäsenistä sekä valtionasiamiehestä
22724: sa toimii lautakunnan puheenjohtajana. Mui-       on verotuslaissa (482/58) säädetty.
22725: den 2 momentissa tarkoitettujen lautakunnan         Verohallinnon asianomaisella virkamiehellä
22726: jäsenten varamiehinä ovat heidän verolauta-       on oikeus olla läsnä verotuksen valvontaa ja
22727: kunnassa olevat varamiehensä. Verojohtajalle      verotusehdotuksen selvittämistä varten perintö-
22728: muutoin kuin perintöverolautakunnan puheen-       verolautakunnan kokouksessa ja ottaa siellä
22729: johtajana tämän lain mukaan kuuluvat tehtä-       osaa keskusteluun.
22730: vät hoitaa verojohtajan ollessa estyneenä hä-
22731: nen sijaisenaan verotoimiston päällikkönä toi-
22732: miva henkilö.                                       Tämä laki tulee voimaan               päivänä
22733:    Perintöverolautakunnasta, sen jaostosta,               kuuta 19
22734: 
22735: 
22736:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1990
22737: 
22738: 
22739:                                     Tasavallan Presidentti
22740:                                     MAUNO KOIVISTO
22741: 
22742: 
22743: 
22744: 
22745:                                                       Valtiovarainministeri Matti Louekoski
22746:                                     1990 vp. -     HE n:o 160                                     9
22747: 
22748:                                                                                             Liite 1
22749: 
22750: 
22751: 
22752: 
22753: 2.
22754:                                              Laki
22755:                                     verotuslain muuttamisesta
22756: 
22757:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
22758:    muutetaan 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun verotuslain (482/58) 12 §:n 4 momentti ja
22759: 70 §,
22760:    sellaisena kuin ne ovat, 12 §:n 4 momentti muutettuna 30 päivänä tammikuuta 1987 annetulla
22761: lailla (74/87) ja 70 § muutettuna 4 päivänä heinäkuuta 1975 annetulla lailla ja 29 päivänä
22762: joulukuuta 1988 annetuilla laeilla (527/75 ja 1243/88), sekä
22763:    lisätään lain 22 §:ään uusi 3 momentti ja 26 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
22764: 
22765: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
22766:                                                  12 §
22767: 
22768:   Valtion- ja kunnanasiamiehellä, verohalli-           Valtion- ja kunnanasiamiehellä sekä verohal-
22769: tuksen, ja lääninveroviraston asianomaisilla        lituksen, lääninveroviraston ja verotoimiston
22770: virkamiehillä samoin kuin lautakunnan kutsu-        asianomaisilla virkamiehillä samoin kuin lauta-
22771: malla asiantuntijana on oikeus olla saapuvilla      kunnan kutsumalla asiantuntijana on oikeus
22772: verolautakunnan kokouksessa ja siellä ottaa         olla läsnä verolautakunnan kokouksessa ja
22773: osaa keskusteluun. Sivulliset eivät saa olla        siellä ottaa osaa keskusteluun. Sivulliset eivät
22774: kokouksessa saapuvilla.                             saa olla läsnä kokouksessa.
22775: 
22776:                                                                          22 §
22777: 
22778:                                                       Verohallinnon asianomaisella virkamiehellä
22779:                                                     on oikeus olla läsnä verotuksen valvontaa ja
22780:                                                     verotusehdotuksen selvittämistä varten läänin-
22781:                                                     verolautakunnan kokouksessa ja ottaa siellä
22782:                                                     osaa keskusteluun.
22783:                                                                         26 §
22784: 
22785:                                                        Verohallinnon asianomaisella virkamiehellä
22786:                                                     on oikeus olla läsnä verotuksen valvontaa ja
22787:                                                     verotusehdotuksen selvittämistä varten tutkija-
22788:                                                     lautakunnan kokouksessa ja ottaa siellä osaa
22789:                                                     keskusteluun.
22790:                       70 §                                                70 §
22791:    Keskusverolautakunnassa on puheenjohtaja            Keskusverolautakunnassa on puheenjohtaja
22792: ja kahdeksan muuta jäsentä, jotka varamiehi-        ja kahdeksan muuta jäsentä, jotka varamiehi-
22793: neen valtioneuvosto määrää viisivuotiskausit-       neen valtioneuvosto määrää viisivuotiskausit-
22794: tain. Jäsenistä on yksi määrättävä valtiovarain-    tain. Jäsenistä on yksi määrättävä valtiovarain-
22795: ministeriön virkamiehistä ja yksi verohallituk-     ministeriön virkamiehistä ja yksi verohallituk-
22796: sen virkamiehistä sekä kaksi kuntien keskusjär-     sen virkamiehistä sekä kaksi kuntien keskusjär-
22797: jestöjen ehdottamista henkilöistä.                  jestöjen ehdottamista henkilöistä. Keskusvero-
22798:                                                     lautakunnassa tulee, mikäli mahdollista, eri
22799:                                                     veronmaksajaryhmien olla edustettuina.
22800: 2 3011241
22801: 10                                  1990 vp. -     HE n:o 160
22802: 
22803: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
22804: 
22805:    Keskusverolautakunnan       puheenjohtajalta      Tarkemmat säännökset keskusverolautakun-
22806: vaaditaan tuomarinviran hoitamiseen oikeutta-      nan kokoonpanosta annetaan asetuksella.
22807: va tutkinto sekä perehtyneisyyttä tuomarinteh-
22808: täviin. Vähintään puolet keskusverolautakun-
22809: nan muista jäsenistä tulee olla tuomarinviran
22810: hoitamiseen oikeuttavan tutkinnon suorittanei-
22811: ta. Sen ohessa keskusverolautakunnan kaik-
22812: kien jäsenten tulee olla veroasioihin perehty-
22813: neitä, ja heillä tulee, mikäli mahdollista, olla
22814: tuntemusta talouselämän eri aloista. Keskusve-
22815: rolautakunnassa tulee, mikäli mahdollista, eri
22816: veronmaksajaryhmien olla edustettuina.
22817: 
22818:                                                      Tämä laki tulee voimaan             päivänä
22819:                                                           kuuta 19
22820: 
22821: 
22822: 
22823: 
22824: 3.
22825:                                              Laki
22826:                         perintö- ja lahjaverolain 32 §:n muuttamisesta
22827: 
22828:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
22829:   muutetaan 12 päivänä heinäkuuta 1940 annetun perintö- ja lahjaverolain (378/40) 32 §,
22830: sellaisena kuin se on 5 päivänä joulukuuta 1969 annetussa laissa (742/69), seuraavasti:
22831: 
22832: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
22833:                       32 §                                               32 §
22834:    Perintö- ja lahjaverotusta varten on jokai-        Perintö- ja lahjaverotusta varten on jokai-
22835: sessa kunnassa perintöverolautakunta. Perintö-     sessa kunnassa perintöverolautakunta. Perintö-
22836: verolautakunta voi toimia jaostoihin jakaantu-     verolautakunta voi toimia jaostoihin jakaantu-
22837: neena. Jaostojen lukumäärän määrää verohal-        neena. Jaostojen lukumäärän määrää verohal-
22838: litus. Perintöverolautakunnan toimistotehtävät     litus. Perintöverolautakunnan toimistotehtävät
22839: hoitaa veropiirin verotoimisto.                    hoitaa veropiirin verotoimisto.
22840:    Perintöverolautakunnassa on puheenjohtaja          Perintöverolautakunnassa on puheenjohtaja
22841: ja riittävä määrä varapuheenjohtajia sekä kak-     ja riittävä määrä varapuheenjohtajia sekä kak-
22842: si tai useampia muita jäseniä sen mukaan kuin      si tai useampia muita jäseniä sen mukaan kuin
22843: verohallitus määrää. Perintöverolautakunnan        verohallitus määrää. Perintöverolautakunnan
22844: puheenjohtajana on veropiirin verojohtaja.         puheenjohtajana on veropiirin verojohtaja.
22845: Muut lautakunnan jäsenet, varapuheenjohtajat       Muut lautakunnan jäsenet, varapuheenjohtajat
22846: heihin luettuina, määrää verohallitus asian-       heihin luettuina, maaraa lääninverovirasto
22847: omaisen verolautakunnan jäsenistä. Niin ikään      asianomaisen verolautakunnan jäsenistä. Niin
22848: määrää verohallitus perintöverolautakuntaan        ikään määrää lääninverovirasto perintövero-
22849: yhden tai tarvittaessa useampia valtionasiamie-    lautakuntaan yhden tai tarvittaessa useampia
22850: hiä ja heille varamiehet.                          valtionasiamiehiä ja heille varamiehet.
22851:    Verohallitus määrää, kuka varapuheenjohta-         Lääninverovirasto määrää, kuka varapu-
22852: jista puheenjohtajan estyneenä ollessa toimii      heenjohtajista puheenjohtajan estyneenä olles-
22853: lautakunnan puheenjohtajana. Muiden 2 mo-          sa toimii lautakunnan puheenjohtajana. Mui-
22854: mentissa tarkoitettujen lautakunnan jäsenten       den 2 momentissa tarkoitettujen lautakunnan
22855: varamiehinä ovat heidän verolautakunnassa          jäsenten varamiehinä ovat heidän verolauta-
22856:                                     1990 vp. -     HE n:o 160                                    11
22857: 
22858: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
22859: 
22860: olevat varamiehensä. Verojohtajalle muutoin        kunnassa olevat varamiehensä. Verojohtajalle
22861: kuin perintöverolautakunnan puheenjohtajana        muutoin kuin perintöverolautakunnan puheen-
22862: tämän lain mukaan kuuluvat tehtävät hoitaa         johtajana tämän lain mukaan kuuluvat tehtä-
22863: verojohtajan ollessa estyneenä hänen sijaise-      vät hoitaa verojohtajan ollessa estyneenä hä-
22864: naan verotoimiston päällikkönä toimiva henki-      nen sijaisenaan verotoimiston päällikkönä toi-
22865: lö.                                                miva henkilö.
22866:   Suurimmissa kunnissa verohallitus voi mää-
22867: rätä muuksi perintöverolautakunnan jäseneksi
22868: kuin sen puheenjohtajaksi ja tällaisen jäsenen
22869: varamieheksi verolautakuntaan kuulumatto-
22870: mankin henkilön.
22871:   Perintöverolautakunnasta, sen jaostosta,             Perintöverolautakunnasta, sen jaostosta,
22872: lautakunnan puheenjohtajasta, varapuheen-           lautakunnan puheenjohtajasta, varapuheen-
22873: johtajista ja muista jäsenistä sekä valtionasia-    johtajista ja muista jäsenistä sekä valtionasia-
22874: miehestä on soveltuvin osin voimassa, mitä          miehestä on soveltuvin osin voimassa, mitä
22875: verolautakunnasta, sen jaostosta, verolauta-        verolautakunnasta, sen jaostosta, verolauta-
22876: kunnan puheenjohtajasta, varapuheenjohtajis-        kunnan puheenjohtajasta, varapuheenjohtajis-
22877: ta ja muista jäsenistä sekä valtionasiamiehestä     ta ja muista jäsenistä sekä valtionasiamiehestä
22878: on verotuslaissa (482/58) säädetty.                 on verotuslaissa (482/ 58) säädetty.
22879:                                                        Verohallinnon asianomaisella virkamiehellä
22880:                                                     on oikeus olla läsnä verotuksen valvontaa ja
22881:                                                     verotusehdotuksen selvittämistä varten perintö-
22882:                                                     verolautakunnan kokouksessa ja ottaa siellä
22883:                                                     osaa keskusteluun.
22884: 
22885:                                                       Tämä laki tulee voimaan              päivänä
22886:                                                             kuuta 19
22887: 12                                  1990 vp. -     HE n:o 160
22888: 
22889:                                                                                               Liite 2
22890: 
22891: 
22892: 
22893: 
22894:                                     Verohallintoasetus
22895:   Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esitte-
22896: lystä säädetään  päivänä            kuuta 199 annetun verohallintolain (   1 ) 8 §:n nojalla:
22897: 
22898: 
22899:                       1§                                                   4§
22900:   Valtiovarainministeriön alaiseen verohallin-        Johtokunta päättää
22901: toon kuuluvat verohallitus, lääninverovirastot,       1) verohallinnon toimintalinjoista, tulo- ja
22902: verotoimistot sekä verohallinnon yhteinen atk-     menoarvioehdotuksesta sekä toiminta- ja ta-
22903: palvelutuotanto. Lisäksi verohallinnossa on        loussuunnitelmasta,
22904: lautakuntia ja asiamiehiä sen mukaan kuin             2) käsiteltäväkseen ottamiensa verohallituk-
22905: niistä erikseen säädetään.                         sen määräysten ja ohjeiden antamisesta, sekä
22906:                                                       3) muista verohallintoa koskevista periaat-
22907:                                                    teellisista tai laajakantoisista asioista, jotka se
22908:                   Verohallitus                     ottaa käsiteltäväkseen.
22909: 
22910:                        2§
22911:    Verohallitus johtaa valtiovarainministeriön                            5§
22912: alaisena asiantuntijaviranomaisena verotuslais-       Verohallituksessa on verotuslinja, veronkan-
22913: sa (482/58) tarkoitettujen verojen ja maksujen,    tolinja sekä verotarkastusyksikkö. Lisäksi ve-
22914: sairausvakuutusmaksun, työnantajan sosiaali-       rohallitukseen kuuluvat pääjohtajaa avustavat
22915: turvamaksun, perintö- ja lahjaveron, liikevaih-    tietohallinto, henkilöstöpalvelu sekä suunnitte-
22916: toveron, eräistä vakuutusmaksuista suoritetta-     luyksikkö.
22917: van veron sekä muiden verojen ja maksujen,
22918: joiden osalta niin säädetään, määräämistä,                               6 §
22919: maksuunpanoa, kantaa ja perintää sekä vero-           Verotuslinjan tehtävänä on ohjata välittö-
22920: valvontaa. Lisäksi verohallitus suorittaa ne       män verotuksen toimittamista siten, että vero-
22921: muut tehtävät, jotka sille verohallinnosta anne-   jen ja maksujen ennakkoperintä, määrääminen
22922: tun lain sekä muiden säännösten ja määräysten      ja maksuunpano tapahtuu niin kuin niistä
22923: mukaan kuuluvat tai jotka valtiovarainministe-     erikseen säädetään.
22924: riö sen tehtäväksi antaa.                             Veronkantolinjan tehtävänä on ohjata liike-
22925:                                                    vaihtoveron ja muiden välillisten verojen mää-
22926:                       3§                           räämistä, maksuunpanoa sekä verojen kanta-
22927:    Verohallituksessa on valtioneuvoston kol-       mista ja maksamisen valvontaa.
22928: meksi vuodeksi kerrallaan nimeämä johtokun-           Verotarkastusyksikön tehtävänä on ohjata
22929: ta. Johtokunnan puheenjohtajana toimii vero-       verotarkastusta ja yhteistyössä verotuslinjan ja
22930: hallituksen pääjohtaja ja jäseninä viisi muuta     veronkantolinjan kanssa kehittää verovalvon-
22931: valtioneuvoston määräämää jäsentä, joista yk-      taa ja sen menetelmiä sekä suorittaa valtakun-
22932: si edustaa verohallinnon henkilöstöä. Valtio-      nallisia verotarkastuksia.
22933: neuvosto määrää yhden jäsenistä toimimaan             Tietohallinnon, henkilöstöpalvelun ja suun-
22934: varapuheenjohtajana. Pääjohtajan estyneenä         nitteluyksikön tehtävänä on asiantuntemusalu-
22935: ollessa hänen sijaisensa toimii johtokunnan        eellaan tukea linjojen ja tarkastusyksikön toi-
22936: jäsenenä.                                          mintaa sekä avustaa pääjohtajaa toiminnan
22937:    Valtiovarainministeriö vahvistaa johtokun-      yhteensovittamisessa ja johtokunnan käsiteltä-
22938: nan jäsenten palkkiot.                             väksi kuuluvien asioiden valmistelussa.
22939:                                     1990 vp. -      HE n:o 160                                    13
22940: 
22941:                       7 §                           ta syytettä tai rikoksesta johtuvaa vahingon-
22942:    Verotuslinjan ja veronkantolinjan tehtävistä     korvausta tuomioistuimessa, sekä
22943: sekä jakaantumisesta yksiköihin, tarkastusyk-         6) suorittaa ne muut tehtävät, jotka sille
22944: sikön tehtävistä ja vastuualueista, tietohallin-    säännöksissä ja määräyksissä annetaan tai ve-
22945: non, henkilöstöpalvelun ja suunnitteluyksikön       rohallitus sen tehtäväksi määrää.
22946: tehtävistä sekä verohallituksen sisäisten palve-
22947: lujen järjestämisestä määrätään tarkemmin                                   10 §
22948: työjärjestyksessä.                                     Lääninveroviraston asiana on, sen lisäksi
22949:                                                     mitä muualla säädetään, tehdä verohallituksel-
22950:                                                     le esityksiä sellaisista toimialaansa kuuluvista
22951:       Verohallinnon atk-palvelutuotanto             asioista, jotka ovat valtiovarainministeriön tai
22952:                                                     verohallituksen käsiteltäviä.
22953:                         8 §
22954:                                                        Lääninverovirasto toimii yhteistyössä läänin
22955:   Atk-palvelutuotannon tehtävänä on tuottaa         muiden piirihallintoviranomaisten kanssa.
22956: verohallinnon tietojenkäsittelyn käyttöpalve-
22957: lut, ylläpitää verohallinnon yhteisiä tietokanto-                        11 §
22958: ja sekä tarjota opastusta, koulutusta ja neu-         Lääninveroviraston jakaantumisesta osastoi-
22959: vontaa tietojenkäsittelyn käyttötoimintoihin ja     hin ja muihin yksiköihin sekä tehtäväjaosta on
22960: apuvälineisiin liittyvissä asioissa.                voimassa mitä siitä erikseen säädetään.
22961:    Atk-palvelutuotannon tehtävistä ja organi-
22962: saatiosta määrätään tarkemmin työjärjestyk-
22963: sessä.
22964:                                                                      Verotoimistot
22965:                                                                           12 §
22966:               Lääninverovirastot
22967:                                                        Verotoimiston tehtävänä on suorittaa vero-
22968:                          9§                         piirissä välittömien verojen määräämiseen ja
22969:    Lääninveroviraston tehtävänä on virka-alu-       maksuunpanaan kuuluvia tehtäviä siten kuin
22970: eellaan                                             verotuslaissa tai muutoin säädetään.
22971:    1) valvoa liikevaihtoverolaissa (532/63),           Lisäksi verotoimisto suorittaa ne muut tehtä-
22972: eräistä vakuutusmaksuista suoritettavasta ve-       vät, jotka sen tehtäväksi erikseen säädetään tai
22973: rosta annetussa laissa (664/66) ja auto- ja         määrätään, ja käsittelee myös ne asiat, joiden
22974: moottoripyöräverosta annetussa laissa (482/67)      ratkaiseminen on säädetty verojohtajan tehtä-
22975: sekä ennakkoperintälaissa (418/59) ja työnan-       väksi.
22976: tajan sosiaaliturvamaksulaissa (366/63) tarkoi-        Verotoimiston jakaantumisesta osastoihin ja
22977: tettujen ja muiden oma-aloitteisesti maksetta-      muihin yksiköihin sekä tehtäväjaosta on lisäksi
22978: vien verojen ja maksujen suorittamista sekä         voimassa mitä siitä erikseen säädetään.
22979: määrätä ja maksuunpanna tässä tarkoitetut
22980: verot ja maksut,
22981:    2) toimittaa verovelvollisiin, työnantajiin ja
22982:                                                           Verohallituksen ja verohallinnon
22983: ennakon- ja muihin pidätysvelvollisiin kohdis-         atk-palvelutuotannon henkilöstö ja sen
22984: tuvia tarkastuksia, käyttää verotuslaissa (482/                        tehtävät
22985: 58) ja muualla lainsäädännössä verotarkasta-
22986: jalle annettua toimivaltaa,                                               13§
22987:    3) kantaa ja periä välittömiä veroja, liike-        Verohallituksen päällikkönä on pääjohtaja.
22988: vaihtoveroa sekä muita veroja ja maksuja,              Verotuslinjan ja veronkantolinjan päällikkö-
22989:    4) valmistella lääninverolautakunnassa käsi-     nä on kummassakin ylijohtaja. Verohallituk-
22990: teltävät asiat sekä hakea tarvittaessa muutosta     sessa on lisäksi johtajan ja apulaisjohtajan
22991: verotoimistossa, verolautakunnassa, perintöve-      virkoja, joiden tehtävistä ja sijoittamisesta yk-
22992: rolautakunnassa ja lääninverolautakunnassa          siköihin määrää pääjohtaja.
22993: toimitettuun verotukseen tai tutkijalautakun-          Verohallinnon atk -palvelutuotannon päällik-
22994: nan päätökseen,                                     könä on johtaja.
22995:    5) ilmoittaa verorikosta koskevat asiat viral-      Lisäksi verohallituksessa ja verohallinnon
22996: liselle syyttäjälle syytteeseen panoa varten sekä   atk-palvelutuotannossa on virkasuhteessa ja
22997: käyttää valtion puhevaltaa käsiteltäessä tällais-   työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.
22998: 14                                  1990 vp. -     HE n:o 160
22999: 
23000:                        14 §                            Pääjohtaja, ylijohtaja, johtaja ja apulaisjoh-
23001:    Pääjohtaja johtaa verohallitusta sekä vastaa     taja voivat ottaa yksittäistapauksessa ratkaista-
23002: siitä, että verohallinnon toiminnassa noudate-      vakseen asian, joka muutoin olisi hänen alai-
23003: taan johtokunnan päättämiä toimintalinjoja.         sensa ratkaistava.
23004:    Ylijohtajat ja johtajat vastaavat yksiköiden-       Pääjohtaja vahvistaa verohallituksen työjär-
23005: sä johtamisesta sekä avustavat pääjohtajaa          jestyksen sekä antaa siinä tarkemmat määräyk-
23006: verohallinnon johtamisessa ja kehittämisessä.       set verohallituksen sisäisestä työnjaosta ja hal-
23007:                                                     linnon järjestämisestä.
23008: 
23009:       Asioiden käsittely verohallinnossa
23010:                      15 §                             Asioiden käsittely lääninverovirastossa ja
23011:   Verohallinnolle kuuluvat asiat ratkaisee                         verotoimistossa
23012:   1) verohallitus,                                                        20 §
23013:   2) atk-palvelutuotanto,                             Lääninverovirastolie kuuluvat asiat ratkaisee
23014:   3) lääninverovirasto tai                         lääninverojohtaja tai muu lääninveroviraston
23015:   4) verotoimisto.                                 virkamies, jolle sellainen ratkaisuvalta on työ-
23016:   Lisäksi verohallinnolle kuuluvia asioita rat-    järjestyksessä annettu.
23017: kaisevat lautakunnat siten kuin asiasta erikseen      Työjärjestyksessä määrätään, mitkä asiat on
23018: säädetään.                                         ratkaistava esittelystä.
23019:                                                       Lääninverojohtaja voi ottaa yksittäistapauk-
23020:                                                    sessa ratkaistavakseen asian, joka muutoin oli-
23021:      Asioiden käsittely verohallituksessa          si hänen alaisensa ratkaistava.
23022:                      16 §
23023:                                                       Lääninveroviraston työjärjestyksen vahvis-
23024:                                                    taa lääninverojohtaja.
23025:   Verohallitukselle kuuluvat asiat ratkaisee
23026:   1) johtokunta,
23027:   2) pääjohtaja tai                                                       21 §
23028:   3) muu virkamies, jolle sellainen toimivalta       Verotoimistolle kuuluvat asiat ratkaisee ve-
23029: on työjärjestyksessä annettu.                      rojohtaja tai ellei erikseen ole muuta säädetty,
23030:                                                    muu virkamies, jolle sellainen ratkaisuvalta on
23031:                                                    työjärjestyksessä annettu.
23032:                        17 §
23033:                                                      Työjärjestyksessä määrätään, mitkä asiat on
23034:    Johtokunta päättää asioiden käsittelymenet-
23035: telystä johtokunnassa.                             ratkaistava esittelystä.
23036:                                                      Verojohtaja voi ottaa yksittäistapauksessa
23037:    Johtokunnan käsiteltäväksi kuuluvat asiat
23038: ratkaistaan esittelystä.                           ratkaistavakseen asian, joka muutoin olisi hä-
23039:                                                    nen alaisensa ratkaistava.
23040:    Johtokunta on päätösvaltainen, kun puheen-
23041:                                                      Verotoimiston työjärjestyksen vahvistaa ve-
23042: johtajan lisäksi vähintään kolme jäsentä on
23043: saapuvilla.                                        rojohtaja.
23044:    Johtokunnan päätökseksi tulee se mielipide,
23045: jota enemmistö on kannattanut tai äänten
23046: mennessä tasan se mielipide, johon puheenjoh-        Asioiden käsittely atk-palvelutuotannossa
23047: taja on yhtynyt.
23048:                                                                            22 §
23049:                       18 §                            Atk-palvelutuotannolle kuuluvat asiat rat-
23050:   Työjärjestyksessä määrätään, mitkä muut          kaisee johtaja tai muu virkamies taikka henki-
23051: verohallitukselle kuuluvat asiat on ratkaistava    lö, jolle sellainen toimivalta on työjärjestykses-
23052: esittelystä.                                       sä annettu.
23053:                                                       Työjärjestyksessä määrätään, mitkä asiat on
23054:                        19 §                        ratkaistava esittelystä.
23055:    Pääjohtaja ratkaisee verohallitukselle kuulu-      Atk-palvelutuotannossa johtaja voi ottaa
23056: vat asiat, joita ei ratkaista johtokunnassa tai    ratkaistavakseen asian, joka muutoin olisi hä-
23057: joita ei työjärjestyksessä ole annettu ylijohta-   nen alaisensa ratkaistava.
23058: jan, johtajan tai jonkun muun virkamiehen             Atk-palvelutuotannon työjärjestyksen vah-
23059: ratkaistavaksi.                                    vistaa atk-palvelutuotannon johtaja.
23060:                                      1990 vp. -      HE n:o 160                                    15
23061: 
23062:   Virkojen kelpoisuusehdot ja nimittäminen             Atk-palvelutuotantoon sijoitetun verohallin-
23063:                                                      non muun viran julistaa haettavaksi atk-palve-
23064:                         23 §                         lutuotanto.
23065:    Yleisenä kelpoisuusvaatimuksena verohallin-         Lääninverovirastoon sijoitetun verohallin-
23066: non virkoihin on sellainen taito ja kyky, jota       non muun viran sekä verojohtajan viran julis-
23067: viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää.        taa haettavaksi lääninverovirasto ja verotoi-
23068:    Pääjohtajalta, ylijohtajalta, johtajalta, apu-    mistoon sijoitetun viran verotoimisto.
23069: laisjohtajalta ja lääninverojohtajalta edellyte-
23070: tään käytännössä osoitettua johtamistaitoa.                                 25 §
23071:    Lisäksi vaaditaan                                    Tasavallan Presidentti nimittää pääjohtajan
23072:    1) pääjohtajalta ylempi korkeakoulututkinto       valtioneuvoston esityksestä.
23073: sekä ylijohtajalta, johtajalta ja apulaisjohtajal-      Valtioneuvosto nimittää ylijohtajan, johta-
23074: ta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulutut-          jan ja lääninverojohtajan.
23075: kinto tai ekonomin tutkinto,                            Pääjohtaja nimittää muut verohallituksen
23076:    2) lääninverojohtajan, lääninveroviraston         virkamiehet, jollei tätä oikeutta ole työjärjes-
23077: verotusosaston ja perimisosaston osastopäälli-       tyksessä annettu ylijohtajalle, johtajalle tai
23078: kön, perintätoimiston ja asianvalvontatoimis-        muulle virkamiehelle.
23079: ton toimistopäällikön sekä asianvalvojan vir-           Atk-palvelutuotantoon sijoitetun virkamie-
23080: kaan oikeustieteen kandidaatin tutkinto,             hen nimittää atk-palvelutuotannon johtaja,
23081:    3) lääninveroviraston muun kuin edellä 2          jollei tätä oikeutta ole työjärjestyksessä annet-
23082: kohdassa tarkoitetun osastopäällikön ja toi-         tu muulle virkamiehelle.
23083: mistopäällikön sekä atk-päällikön, vanhem-              Lääninverovirasto nimittää muut lääninvero-
23084: man verotarkastajan, esittelijän, verojohtajan,      viraston virkamiehet sekä kuultuaan veropiiriin
23085: apulaisverojohtajan ja verotoimiston osasto-         kuuluvien kuntien kunnanhallituksia verojoh-
23086: päällikön virkaan soveltuva ylempi korkeakou-        tajan. Verotoimisto nimittää muut verotoimis-
23087: lututkinto tai ekonomin tutkinto,                    ton virkamiehet.
23088:    4) yleissihteerin, verosihteerin, lääninverovi-      Tilapäisen virkamiehen ja työsopimussuhtei-
23089: raston kamreerin ja verotoimiston toimisto-          sen henkilöstön ottaa verohallitukseen verohal-
23090: päällikön virkaan soveltuva korkeakoulutut-          litus, lääninverovirastoon lääninverovirasto ja
23091: kinto,                                               verotoimistoon verotoimisto.
23092:    5) atk-tarkastajan, verotarkastajan, läänin-
23093: veroviraston toimistotarkastajan, veroesitteli-
23094: jän ja apulaiskamreerin virkaan soveltuva kor-              Virkavapauden myöntäminen ja
23095: keakoulututkinto tai merkonomin tutkinto,              virkaatoimittavan virkamiehen ottaminen
23096: sekä
23097:   6) apulaistoimistopäällikön ja apulaisvero-                               26 §
23098: sihteerin virkaan soveltuva korkeakoulututkin-          Pääjohtajalle myöntää virkavapautta valtio-
23099: to, merkonomin tutkinto tai ylioppilastutkinto.      varainministeriö. Yli vuoden kestävän muun
23100:    Vanhemman verotarkastajan, verojohtajan,          kuin sellaisen virkavapauden, johon virkamie-
23101: apulaisverojohtajan ja verotoimiston osasto-         hellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen
23102: päällikön virkaan on kelpoinen myös varano-          nojalla, myöntää kuitenkin pääjohtajalle val-
23103: taarin tutkinnon tai verovirkamiestutkinnon          tioneuvosto.
23104: suorittanut henkilö, joka on ollut verohallin-          Ylijohtajalle ja johtajalle myöntää virkava-
23105: non palveluksessa vähintään 5 vuotta ja jolla        pautta pääjohtaja. Yli vuoden kestävän muun
23106: asianomaisen verohallinnossa saama kokemus           kuin sellaisen virkavapauden, johon virkamie-
23107: huomioon ottaen on katsottava olevan edelly-         hellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen
23108: tykset viran menestykselliseen hoitamiseen.          nojalla, myöntää kuitenkin ylijohtajalle ja joh-
23109:                                                      tajalle valtiovarainministeriö.
23110:                       24 §                              Virkavapauden myöntää muille kuin 1 ja 2
23111:   Verohallituksen pääjohtajan sekä ylijohtajan       momentissa mainituille verohallituksen virka-
23112: virka täytetään haettavaksi julistamatta.            miehille, lääninverojohtajille sekä atk-palvelu-
23113:   Johtajan sekä verohallitukseen sijoitetun ve-      tuotannon johtajalle verohallitus, verojohtajil-
23114: rohallinnon muun viran sekä lääninverojohta-         le sekä lääninverovirastoihin sijoitetuille vero-
23115: jan viran julistaa haettavaksi verohallitus.         hallinnon virkamiehille lääninverovirasto ja ve-
23116: 16                                  1990 vp. -     HE n:o 160
23117: 
23118: rotoimistoihin sijoitetuille virkamiehille vero-                         30 §
23119: toimisto sen mukaan kuin työjärjestyksessä            Verohallitus määrää verohallintoon perus-
23120: määrätään.                                         tettujen virkojen sijoittamisesta verohallinnon
23121:                                                    virastoihin sekä lääninverovirastoihin perus-
23122:                        27 §                        tettujen virkojen sijoittamisesta lääninverovi-
23123:    Viran väliaikaisen hoitajan ottamisesta         rastoihin ja verotoimistoihin perustettujen vir-
23124: avoinna olevaan virkaan tai viran hoitamisesta     kojen sijoittamisesta verotoimistoihin.
23125: enintään vuoden kestävän virkavapauden aika-
23126: na päättää se viranomainen tai virkamies, joka                           31 §
23127: myöntää virkavapauden.                                Pääjohtajaa ja ylijohtajaa syytetään virka-
23128:    Viran hoitamisesta yli vuoden kestävän vir-     virheestä Helsingin hovioikeudessa ja lääninve-
23129: kavapauden aikana päättää nimittävä viran-         rojohtajaa siinä hovioikeudessa, jonka tuomio-
23130: omainen.                                           piiriin lääninveroviraston sijaintipaikkakunta
23131:   Pääjohtajan viransijaisen ottaa kuitenkin yli    kuuluu.
23132: vuodeksi valtioneuvosto ja ylijohtajan ja joh-        Muita verohallinnon virkamiehiä syytetään
23133: tajan viransijaisen yli vuodeksi valtiovarainmi-   virkavirheestä asianomaisessa alioikeudessa.
23134: nisteriö.
23135: 
23136:                       28 §                                          Voimaantulo
23137:    Pääjohtajan ollessa estynyt toimii hänen si-
23138: jaisenaan valtiovarainministeriön tehtävään                             32 §
23139: määräämä ylijohtaja.                                 Tämä asetus tulee voimaan            pa1vana
23140:    Ylijohtajan ja johtajan sijaisen määrää pää-           kuuta 1991. Tällä asetuksella kumotaan
23141: johtaja.                                           verohallinnosta 25 päivänä maaliskuuta 1988
23142:                                                    annetun asetuksen (278/88) 1-37 §, 51 §,
23143:                                                    54§, 58 §, 61-65 § sekä 67-68 §.
23144:              Erinäisiä säännöksiä                     Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voi-
23145:                                                    daan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin
23146:                       29 §                         toimenpiteisiin.
23147:    Verohallitus voi määrätä, että joissakin ve-
23148: ropiireissä verotoimiston nimenä on veroviras-
23149: to.
23150:                                       1990 vp. -      HE n:o 161
23151: 
23152: 
23153: 
23154: 
23155:                                        Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi yksinoikeudesta integ-
23156:                                    roidun piirin piirimalliin sekä tekijänoikeuslain, oikeudesta valo-
23157:                                    kuvaan annetun lain ja patentti- ja rekisterihallituksesta annetun
23158:                                    lain muuttamisesta
23159: 
23160: 
23161: 
23162: 
23163:                             ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
23164: 
23165:    Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki yk-      mä aika lasketaan rekisteröintihakemuksen te-
23166: sinoikeudesta integroidun piirin piirimalliin.        kemisestä tai piirimallin ensimmäisestä levityk-
23167: Siihen liittyen ehdotetaan myös muutettaviksi         sestä yleisölle. Jos piirimallin rekisteröintiä ei
23168: tekijänoikeuslakia, oikeudesta valokuvaan an-         ole haettu tai piirimallia ei ole levitetty yleisölle
23169: nettua lakia ja pantentti- ja rekisterihallitukses-   viidentoista vuoden kuluessa piirimallin luo-
23170: ta annettua lakia. Tekijänoikeuslakiin ja oi-         misvuodesta, ei yksinoikeutta voida enää saa-
23171: keudesta valokuvaan annettuun lakiin ehdote-          da.
23172: taan samassa yhteydessä tehtäväksi eräitä mui-           Rekisteriviranomaisena toimisi ehdotuksen
23173: ta muutoksia, muun muassa lisäämällä tekijän-         mukaan patentti- ja rekisterihallitus. Rekiste-
23174: oikeuslakiin säännökset tietokoneohjelmien te-        röintimenettelyksi on valittu nopea ja yksinker-
23175: kijänoikeussuojasta.                                  tainen ilmoitusmenettely.
23176:    Ehdotetun lain mukaan yksinoikeuden piiri-            Piirimallin suojaksi annettujen säännösten
23177: malliin voi saada rekisteröinnillä. Integroidulla     tahallinen tai törkeästä varomattomuudesta ta-
23178: piirillä tarkoitetaan virtapiiriä, jossa eri kom-     pahtuva rikkominen olisi rangaistavaa. Piiri-
23179: ponentit ja niiden väliset liitännöt on sijoitettu    mallin tahallisesta tai varomattomuudesta ta-
23180: puolijohdealustaan toiminnalliseksi kokonai-          pahtuneesta lainvastaisesta kopioinnista, maa-
23181: suudeksi. Ehdotetun suojan kohteena on piirin         hantuonnista tai levittämisestä seuraisi lisäksi
23182: osien sijoittelua kuvaava piirimalli, jonka poh-      hyvitys- ja vahingonkorvausvelvollisuus. Esi-
23183: jalta itse piiri voidaan valmistaa.                   tyksen mukaan laillinen tuomioistuin asioissa,
23184:    Oikeus hakea piirimallin rekisteröintiä kuu-       jotka koskevat oikeutta piirimalliin, on Helsin-
23185: luu sille, joka on luonut omaperäisen piirimal-       gin raastuvanoikeus.
23186: lin. Oikeus hakea työ- tai virkasuhteessa luotu-         Tekijänoikeuslakiin ja oikeudesta valoku-
23187: jen piirimallien rekisteröintiä on ehdotetun lain     vaan annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi
23188: nojalla työnantajalla, jollei toisin ole sovittu.     säännökset, joiden mukaan oikeudesta integ-
23189: Jälkimmäinen säännös ei koske korkeakou-              roidun piirin piirimalliin säädetään erikseen.
23190: lujen opetus- ja tutkimushenkilökuntaa.               Tarkoituksena on poistaa lakien päällekkäises-
23191:    Integroitujen piirien piirimallien kopiointi,      tä soveltamisesta aiheutuvat ongelmat. Samalla
23192: maahantuonti ja levittäminen yleisölle edellyt-       ehdotetaan eräitä lisäyksiä patentti- ja rekiste-
23193: tävät piirimallin yksinoikeuden haltijan suostu-      rihallituksesta annettuun lakiin.
23194: musta. Piirimallin kopiointi opetus- ja analy-           Nykyisen oikeustilan selventämiseksi tekijän-
23195: sointitarkoituksiin ehdotetaan sallittavaksi il-      oikeuslakiin ehdotetaan täsmennystä, jonka
23196: man yksinoikeuden haltijan suostumusta. Ana-          mukaan tietokoneohjelmat saavat tekijänoi-
23197: lysoinnin tuloksia saa käyttää uuden omaperäi-        keussuojaa kirjallisina teoksina. Tästä seuraa,
23198: sen piirimallin luomisessa. Yleisölle luvallisesti    että ohjelmien kopiointi ja saattaminen yleisön
23199: levitetyn integroidun piirin saa tuoda maahan         saataviin edellyttävät yleensä ohjelman oikeu-
23200: ja levittää edelleen ilman yksinoikeuden halti-       denhaltijan suostumusta.
23201: jan suostumusta.                                         Tietokoneohjelmasta saisi valmistaa muuta-
23202:    Piirimallia koskevan yksinoikeuden voimas-         man tietokoneella luettavassa muodossa olevan
23203: saoloajaksi ehdotetaan kymmentä vuotta. Tä-           kappaleen yksityistä käyttöään varten edellyt-
23204: 380584D
23205: 2                                    1990 vp. -      HE n:o 161
23206: 
23207: täen, että ohjelma on julkaistu. Jollei toisin ole   televisioyritysten oikeuksien suoja-aika pitenisi
23208: sovittu, tietokoneohjelman käyttöoikeuden            25 vuodesta 50 vuoteen tallennus- tai lähetys-
23209: luovutus käsittäisi oikeuden valmistaa käyttö-       vuoden päättymisestä lukien. Lisäksi esittäville
23210: ja säilytyskopiot sekä tehdä ohjelmaan käytön        taiteilijoille ja äänitetuottajille ehdotetaan kor-
23211: edellyttämät muutokset.                              vausoikeutta äänitteiden ansiotarkoituksessa
23212:    Tietokoneella luettavassa muodossa olevan         tapahtuvasta julkisesta esittämisestä. Tähän
23213: tietokoneohjelman vuokraaminen ja lainaami-          saakka korvausoikeus on koskenut vain radio-
23214: nen yleisölle kuuluvat esityksen mukaan ohjel-       ja televisiolähetyksiä.
23215: man tekijän yksinoikeuteen ja edellyttävät si-          Oikeudesta valokuvaan annettuun lakiin eh-
23216: ten hänen suostumustaan. Sen sijaan tietoko-         dotetaan eräitä tarkistuksia, jotka lähentävät
23217: neella luettavassa muodossa julkaistun ohjel-        valokuvan suojaa tekijänoikeussuojaan. Valo-
23218: man edelleen myynti on sallittua ilman oikeu-        kuvan suoja-aika muuttuu 50 vuodeksi kuvan
23219: denhaltijan suostumusta. Myös sävellysteosten        valmistaruisvuodesta lukien.
23220: yleisölle vuokraaminen ehdotetaan sisällytettä-         Tekijänoikeuslain kasettimaksua koskevaan
23221: väksi tekijän yksinoikeuteen. Nykyään ainoas-        lukuun ehdotetaan lisättäväksi säännökset
23222: taan sävellysteosten nuottien vuokraaminen           maksun perimisen tehostamisesta. Säännösten
23223: edellyttää tekijän lupaa.                            tarkoituksena on varmistaa maksun perintä
23224:    Oikeus työ- tai virkasuhteessa luotuun tieto-     tallentamattomien nauhojen ja kasettien maa-
23225: koneohjelmaan siirtyy työnantajalle, jollei toi-     hantuonnin yhteydessä. Tulliviranomainen voi
23226: sin ole sovittu. Yliopistojen ja muiden korkea-      ehdotuksen mukaan luovuttaa nauhat maahan-
23227: koulujen palveluksessa olevien opettajien ja         tuojalle ainostaan, jos maahantuoja osoittaa
23228: tutkijoiden tekemien ohjelmien oikeudet säily-       tulliviranomaiselle joko suorittaneensa maksun
23229: vät kuitenkin tekijöillä.                            tai antaneensa perivälle järjestölle sen hyväksy-
23230:    Tietokantoja suojataan voimassa olevan te-        män vakuuden maksun suorittamisesta. Nau-
23231: kijänoikeuslain mukaan joko teoksina, kokoo-         hat voitaisiin lisäksi luovuttaa siinä tapaukses-
23232: mateoksina tai tekijänoikeuslain erityissään-        sa, että perivä järjestö on antanut luovutuksel-
23233: nöksen nojalla luetteloina. Luettelosuoja on         le suostumuksensa.
23234: voimassa 10 vuotta luettelon julkaisuvuodesta.          Ehdotettu laki yksinoikeudesta integroidun
23235: Suoja-aikasäännökseen esitetään lisäystä, jon-       piirin piirimalliin ja laki patentti- ja rekisteri-
23236: ka mukaan suoja päättyy kuitenkin viimeistään        hallituksesta annetun lain muuttamisesta ovat
23237: silloin, kun viisitoista vuotta on kulunut siitä     tarkoitetut tulemaan voimaan noin puolen
23238: vuodesta, jona työ valmistui.                        vuoden kuluttua niiden hyväksymisestä. Ehdo-
23239:    Esityksessä ehdotetaan muutoksia myös teki-       tetut lait tekijänoikeuslain ja oikeudesta valo-
23240: jänoikeuden lähioikeuksiin, joista on säädetty       kuvaan annetun lain muuttamisesta puolestaan
23241: tekijänoikeuslain 5 luvussa. Esittävien taiteili-    ovat tarkoitetut tulemaan voimaan mahdolli-
23242: joiden, äänitteiden tuottajien sekä radio- ja        simman pian sen jälkeen kun ne on hyväksytty.
23243:                                                                                      1990 vp. -               HE n:o 161                                                                                                                                                 3
23244: 
23245: 
23246: 
23247: 
23248:                                                                                       SISÄLLYSLUETTELO
23249: 
23250:                                                                                                        Sivu                                                                                                                                                            Sivu
23251:       YLEISPERUSTELUT.........................                                                            4    3o Esityksen organisatoriset ja taloudelliset vaiku-
23252: 1. Nykyinen tilanne ja uudistusehdotukset........                                                        4        tukset ..       o. 0 o •• 0 o ••• 0 o o. 0 o ••• o o o •• o. o. o o. o o o o •• o o                                                                    36
23253:    1.1. Yleistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                  4     4o Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja                                                                                     o. 0 o o. o o o.             37
23254:    1.2. Integroitujen piirien suoja . . . . . . . . . . . . . . . .                                      4
23255:         1.2.1. Nykyinen tilanne . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                      4          YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT . . . . . .                                                                                                             37
23256:         1.2.2. Lainsäädäntö eräissä muissa mais-                                                               1. Lakiehdotusten perustelut .                                                                  o o o •• o o o o o ••• o. o o o. o                        37
23257:                  sa..................................                                                     5       1.1. Laki yksinoikeudesta integroidun piirin
23258:         1.2.3. Integroitujen piirien suojaa koske-                                                                     piirimalliin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                                                        37
23259:                  va kansainvälinen yleissopimus . . . .                                                  7        1.2. Tekijänoikeuslaki.........................                                                                                                        50
23260:         1.2.4. Nykyisen tilanteen arviointi ja uu-                                                                1.3. Laki oikeudesta valokuvaan . . . . . . . . . . . . . .                                                                                            56
23261:                  distusehdotukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                   8       1.4. Laki patentti- ja rekisterihallituksesta.....                                                                                                     57
23262: 
23263:    1.3. Tietokoneohjelmien, tietokantojen ja sä-
23264:         vellysteosten suoja........................                                                      11    2o   Tarkemmat säännökset .                                                         o   0   0   ••   o •• o o o         0   o o. o o o •    0   o o o     57
23265: 
23266: 
23267: 
23268:         1.3 .1. Nykyinen tilanne . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                     11    3.   Voimaantulo                        0   0   0   0   0   0.      0   0.      0   0   0   0.   o   0   0   0   o ••   0   o o.   0   o. o o o • •       57
23269: 
23270:         1.3.2. Lainsäädäntö eräissä muissa mais-
23271:                  sa..................................                                                    13         LAKITEKSTIT................................                                                                                                          58
23272:         1.3.3. Kansainväliset sopimukset . . . . . . . . .                                               15    1. Laki yksinoikeudesta integroidun piirin piiri-
23273:         1.3.4. Nykyisen tilanteen arviointi ja uu-                                                                malliin        0.   0.   0   0   0   ••      0   0.      0.      0   0   0   o. 0        0   o. 0     0   o ••• 0 o o o         0   o o •• o o o       58
23274:                  distusehdotukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                 15
23275:                                                                                                                2o   Laki tekijänoikeuslain muuttamisesta                                                                                     o o o o o o. o o •          65
23276:    1.4. Tekijänoikeuden lähioikeudet . . . . . . . . . . . .                                            22
23277:         1.4.1. Nykyinen tilanne . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                     22     3o Laki oikeudesta                                          valokuvaan                                           annetun                    lain
23278:         1.4.2. Lainsäädäntö eräissä muissa mais-                                                                  muuttamisesta .                              0   0.      0   o   0   0   •••         0   0   ••   o   0   o o •••• o o          0   o •• o. o.         68
23279:                  sa..................................                                                   23
23280:         1.4.3. Kansainväliset sopimukset.........                                                       23     4o   Laki patentti- ja rekisterihalituksesta annetun
23281:         1.4.4. Nykyisen tilanteen arviointi ja uu-                                                                  lain muuttamisesta.                                        o o. o o o •• o o o. o o o o • o o o o o. o o o • o                                       68
23282:                  distusehdotukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                 23        LIITTEET.....................................                                                                                                          70
23283:    1.5. Oikeus valokuvaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                 28     Liite 1. Rinnakkaistekstit: . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                                                                 70
23284:          1.5.1. Nykyinen tilanne . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                    28              2. Laki tekijänoikeuslain muuttamisesta.                                                                                                         70
23285:         1.5.2. Lainsäädäntö eräissä muissa mais-                                                                        3. Laki oikeudesta valokuvaan annetun
23286:                  sa..................................                                                   28                  lain muuttamisesta....................                                                                                                       76
23287:          1.5 .3. Kansainväliset sopimukset . . . . . . . . .                                            29              4. Laki patentti- ja rekisterihallituksesta
23288:          1.5.4. Nykyisen tilanteen arviointi ja uu-                                                                         annetun lain muuttamisesta...........                                                                                                       77
23289:                  distusehdotukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                  29    Liite 2. Asetus yksinoikeudesta integroidun piirin
23290:    1.6. Korvaus teoksen kappaleiden valmistami-                                                                         piirimalliin annetun lain soveltamisesta
23291:          sesta yksityiseen käyttöön . . . . . . . . . . . . . . . .                                     33              eräistä valtioista peräisin oleviin piirimal-
23292:          1.6.1. Nykyinen tilanne . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                  33              leihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                                                   78
23293:          1.6.2. Nykyisen tilanteen arviointi ja uu-                                                            Liite 3. Asetus yksinoikeudesta integroidun piirin
23294:                  distusehdotukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                  33             piirimalliin annetun lain väliaikaisesta so-
23295:                                                                                                                         veltamisesta eräistä valtioista peräisin
23296:  2.   Asian valmistelu             o o   0   o. o o o o 0   0   0   o o. 0 o o o. o o o o ••• o •• o    34              oleviin piirimalleihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                                                                 79
23297:       2.1. Tekijänoikeuskomitean ehdotukset . . . . . . .                                               34     Liite 4. Asetus yksinoikeudesta integroidun piirin
23298:       2.2. Lausunnonantajat ja muu valmistelu . . . . .                                                 35              piirimalliin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                                                       80
23299: 4                                     1990 vp. -     HE n:o 161
23300: 
23301: 
23302: 
23303: 
23304:                                        YLEISPERUSTELUT
23305: 
23306: 
23307: 1. Nykyinen tilanne ja uudistus-                     jänoikeuden lähioikeudet: esittävän taiteilijan,
23308:    ehdotukset                                        äänitteen tuottajan sekä radio- ja televisioyri-
23309:                                                      tysten oikeudet. Tekijänoikeuden lähioikeudet
23310: 1.1. Yleistä                                         ovat useimmiten suppeammat kuin teosten te-
23311:                                                      kijöiden oikeudet.
23312:    Tietotekniikan alalla on syntynyt uusia luo-         Tekijänoikeutta ja sen lähioikeuksia on lain-
23313: vuuden ilmenemismuotoja ja uusia luovan              säädännössä eri syistä rajoitettu. Rajoitusten
23314: työn tulosten käyttötapoja. Oikeudelliset peli-      säätäminen on mahdollista tekijänoikeuden
23315: säännöt ovat tarpeen tietotekniikan kehityksen       alan kansainvälisten sopimusten sallimissa
23316: turvaamiseksi.                                       puitteissa. Tekijänoikeus on oikeudenaloista
23317:    Integroiduilla piireillä on teknologian kehi-     kansainvälisimpiä ja sitä koskevat useat kan-
23318: tyksessä ollut avainasema. Näillä tarkoitetaan       sainväliset sopimukset. Sopimuksia on selostet-
23319: virtapiirejä, joissa komponentit ja niiden väli-     tu jäljempänä jaksoissa 1.3.3., 1.4.3. ja 1.5.3.
23320: set liitännöt on sijoitettu puolijohdealustalle
23321: toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Piirin val-
23322: mistamista edeltää piirimallin suunnittelu, jon-     1.2. Integroitujen piirien suoja
23323: ka pohjalta itse piiri voidaan valmistaa. Piiri-
23324: malli kuvaa piirin eri osien sijoittelua.            1.2.1. Nykyinen tilanne
23325:    Piirien tuotanto on kansainvälisesti laajentu-
23326: massa ja kasvamassa. Piirien tuotanto ja kaup-          Monien teollisuudenalojen kehitys perustuu
23327: pa edellyttävät oikeudellisen suojajärjestelmän      pitkälle integroitujen piirien käyttöön. Piirejä
23328: olemassa oloa.                                       on lähes kaikissa tuotteissa, jotka sisältävät
23329:    Tekijänoikeudella suojataan luovaa henkistä       elektroniikkaa. Esimerkkinä voidaan mainita
23330: työtä. Perinteisesti tekijänoikeus on mielletty      kulutus-, viestintä- ja toimistoelektroniikan
23331: kirjallisuuden ja taiteen alalla toimivien yksit-    tuotteet.
23332: täisten tekijöiden asemaa turvaavaksi suojakei-         Integroidut piirit ovat useimmiten joko mik-
23333: noksi. Tekniikan ja viestintämahdollisuuksien        rosuorittimia tai muistipiirejä, joihin voidaan
23334: kehittyessä siitä on tämän ohella muodostunut        tallentaa esimerkiksi tietokoneohjelmia. Yh-
23335: tietotekniikan alan sekä kulttuuri- ja viestintä-    dessä piirissä saattaa olla muutamasta kymme-
23336: teollisuuden toimintaedellytyksiin olennaisesti      nestä satoihin tuhansiin, kehittyneimmissä pii-
23337: vaikuttava oikeudenala.                              reissä tällä hetkellä jopa yli miljoona transisto-
23338:    Tekijänoikeuden yhteiskunnallinen ja talou-       ria alle neliösenttimetrin kokoisella alustalla.
23339: dellinen merkitys on kasvanut suuresti viime            Piirien suunnittelussa pyritään pieneen ko-
23340: vuosikymmeninä ja kasvaa edelleen. Sekä tie-         koon, suureen suorituskykyyn ja taloudellisuu-
23341: toa että kulttuuripalveluja tuotetaan, muoka-        teen. Suunnittelutyö tapahtuu suureksi osaksi
23342: taan ja siirretään teholla, jota vielä pari vuosi-   tietokoneen avulla. Suunnittelussa voidaan
23343: kymmentä sitten tuskin pystyttiin kuvittele-         käyttää apuna niin sanottuja modulikirjastoja,
23344: maan. Esimerkiksi erilaiset tietotekniikan so-       joista saadaan käytettäväksi valmiita piirejä tai
23345: vellukset, äänen ja kuvan tallennusmenetelmät,       piirin osia. Suunnittelutyön tuloksena syntyy
23346: satelliitit ja kaapeliverkot ovat luoneet koko-      piirikuvio, joka kuvaa piirin eri kerrokset ja
23347: naan uudentyyppisiä tilanteita tekijänoikeudel-      komponentit. Piirikuvio voidaan esittää piir-
23348: lisesti suojatun aineiston käytössä.                 roksena tai tallentaa magneettinauhalle tai
23349:    Tekijänoikeuden perusperiaatteena on teok-        muulle tietovälineelle niin sanotuksi maskitie-
23350: sen tekijälle tunnustettu yksinomainen oikeus        dostoksi.
23351: määrätä teoksensa käytöstä. Eri maiden lain-            lntegroitu pun valmistetaan piirikuvion
23352: säädännöissä tunnetaan myös niin sanotut teki-       avulla erilaisia valokuvateknisiä, fysikaalisia ja
23353:                                       1990 vp. -      HE n:o 161                                     5
23354: 
23355: kemiallisia menetelmiä käyttäen. Piiri koostuu        (reverse engineering), levitysoikeuden rauke-
23356: puolijohdealustalla, tavallisesti piilevyllä, ole-    amisesta ja vilpittömässä mielessä tapahtunees-
23357: vista ohuista kerroksista johdetta, puolijohdet-      ta oikeudenloukkauksesta.
23358: ta tai eristettä. Kerroksia on yleensä kahdek-           Käänteistä insinöörityötä koskevan säännök-
23359: sasta kahteentoista. Piirien valmistusmenetel-        sen mukaan maskiteoksen analysoinuin tulok-
23360: mät ovat erittäin monimutkaisia. Käytössä on          sen sisällyttämistä uuteen alkuperäiseen maski-
23361: useita tekniikkoja eivätkä ne toistaiseksi ole        teokseen ei pidetä oikeudenloukkauksena.
23362: standardisoituneet. Piirien valmistusta on se-           Oikeus maskiteokseen kuuluu lain mukaan
23363: lostettu tarkemmin tekijänoikeuskomitean IV           teoksen luojalle. Jos maskiteos on luotu työ-
23364: osamietinnössä (komiteanmietintö 1987:8) si-          suhteessa, oikeus maskiteokseen kuuluu kui-
23365: vuilla 51-54.                                         tenkin työnantajalle. Oikeus voidaan siirtää
23366:    Integroituja piirejä suunnitellaan Suomessa        kirjallisella sopimuksella.
23367: useissa yrityksissä. Piirejä valmistavia yrityksiä       Lain mukainen suoja alkaa maskiteoksen
23368: on tällä hetkellä kaksi. Piirejä valmistetaan         rekisteröinnistä tai ensimmäisestä kaupallisesta
23369: sekä käytettäväksi omissa tuotteissa että myyn-       käytöstä ja on voimassa kymmenen vuotta.
23370: tiin. Piirien tuotanto on kasvanut nopeasti              Maskiteoksen oikeudenhaltija voi rekisteröi-
23371: viime vuosina ja yritysten oman arvion mu-            dä maskiteoksen tekijänoikeusviraston ylläpi-
23372: kaan tuotantomäärät kasvavat myös tulevai-            tämään rekisteriin kahden vuoden kuluessa
23373: suudessa.                                             maskiteoksen ensimmäisestä kaupallisesta hy-
23374:    Integroitujen piirien vientimäärä on 1980-         väksikäytöstä. Jos maskiteosta ei rekisteröidä
23375: luvulla moninkertaistunut. Tullitilastojen mu-        tämän ajan kuluessa, lain mukainen suoja
23376: kaan viennin arvo vuonna 1989 oli 107 miljoo-         lakkaa.
23377: naa markkaa ja vastaavasti tuonnin arvo 581              Lakia sovelletaan muun muassa maskiteok-
23378: miljoonaa markkaa. Integroitujen pnnen                siin, joiden oikeudenhaltija on Yhdysvaltain
23379: markkinoita ei ole mahdollista arvioida koko-         kansalainen tai Yhdysvalloissa pysyvästi asuva
23380: naisuudessaan, koska valtaosa vaihdannassa            henkilö sekä maskiteoksiin, joita on ensimmäi-
23381: olevista piireistä on sisällytetty erilaisiin elek-   sen kerran käytetty kaupallisesti Yhdysvallois-
23382: troniikkatuotteisiin.                                 sa. Lain soveltaminen on määrätyin edellytyk-
23383:    Integroitujen piirien suojasta ei Suomessa         sin mahdollista ulottaa myös ulkomaisiin tuot-
23384: ole voimassa erityislainsäädäntöä. Yksittäista-       teisiin. Päätös voidaan tehdä pysyvästi presi-
23385: pauksissa piirit voivat saada välillistä suojaa       dentin antamalla ilmoituksella tai väliaikaisesti
23386: patenttilain (550/67) tai tekijänoikeuslain           kauppaministeriön päätöksenä. Väliaikaisen
23387: (404/61) nojalla. Myös sopimattomasta menet-          suojan ovat saaneet Japani, Ruotsi, Euroopan
23388: telystä elinkeinotoiminnassa annetun lain             yhteisöjen jäsenvaltiot, Australia, Itävalta, Ka-
23389: (1061178) säännökset saattavat eräissä tapauk-        nada, Sveitsi sekä Suomi. Päätöksiä pysyvän
23390: sissa tulla sovellettaviksi. Piirejä suojataan kui-   suojan myöntämisestä ei toistaiseksi ole tehty.
23391: tenkin käytännössä pääasiassa tuotannon ja               Japani. Japanin laki integroitujen puolijoh-
23392: kaupan välisin sopimuksin.                            depiirien piirikuvioista annettiin vuonna 1985.
23393:                                                       Lakia sovelletaan myös ulkomaisiin piirikuvi-
23394:                                                       oihin. Oikeus piirikuvioon (circuit layout) syn-
23395: 1.2.2. Lainsäädäntö eräissä muissa maissa             tyy rekisteröinnillä ja on voimassa kymmenen
23396:                                                       vuotta. Rekisteröintiä voi hakea piirikuvion
23397:    Yhdysvallat. Puolijohdetuotteiden suojaa           luoja. Jos piirikuvio on luotu työsuhteessa,
23398: koskeva erityislaki annettiin Yhdysvalloissa          luojana pidetään työnantajaa, jollei toisin ole
23399: vuonna 1984. Lakia sovelletaan puolijohde-            sovittu. Rekisteröinti ei ole mahdollinen, jos
23400: tuotteisiin ja niiden piirimalleihin eli niin sa-     hakemus tehdään yli kahden vuoden kuluttua
23401: nottuihin maskiteoksiin (mask works). Suojan          piirin ensimmäisestä levittämisestä.
23402: edellytyksenä on maskiteoksen omaperäisyys.              Yksinoikeus piirikuvioon käsittää oikeuden
23403:    Lain mukaan maskiteoksen oikeudenhaltijal-         käyttää sitä kaupallisiin tarkoituksiin. Käyttä-
23404: la on yksinoikeus määrätä maskiteoksen repro-         misenä pidetään lain mukaan integroidun pii-
23405: dusoinnista eli kopioiunista sekä puolijohde-         rin valmistamista sekä piirin maahantuontia ja
23406: tuotteen maahantuonnista ja levittämisestä.           levittämistä.
23407: Yksinoikeutta rajoittavat lain säännökset piirin         Käänteistä insinöörityötä koskevan säännök-
23408: analysoiunista eli käänteisestä insinöörityöstä       sen mukaan oikeus piirikuvioon ei koske sellai-
23409: 6                                    1990 vp. -      HE n:o 161
23410: 
23411: sen piirin valmistamista, joka on tehty käyttä-      tioitaan sitovan ohjeen eli direktiivin puolijoh-
23412: mällä hyväksi piirikuviota puolijohdepiirin          detuotteiden topografioiden lainsäädännöllises-
23413: analysoimiseksi ja arvioimiseksi. Oikeus piiri-      tä suojasta. Direktiivi velvoitti jäsenvaltiot
23414: kuvion levittämiseen ja maahantuontiin rauke-        saattamaan direktiivin mukaisen kansallisen
23415: aa, kun oikeudenhaltija on luovuttanut piirin        lainsäädännön voimaan marraskuun 7 päivään
23416: toiselle henkilölle. Lakiin sisältyy myös sään-      1987 mennessä. Tähän mennessä yhtä lukuun-
23417: nös, jonka mukaan laittomasti valmistetun pii-       ottamatta kaikissa jäsenvaltioissa on saatettu
23418: rin levittäminen on sallittu oikeudenhaltijalle      voimaan kansalliset lait. Ensimmäisten joukos-
23419: maksettavaa korvausta vastaan, jos piirin levit-     sa olivat ne jäsenvaltiot, joissa on merkittävää
23420: täjä piirin saadessaan oli vilpittömässä mieles-     puolijohdeteollisuutta, kuten Alankomaat, Iso-
23421: sä.                                                  Britannia, Ranska ja Saksan liittotasavalta.
23422:    Ruotsi. Ruotsin laki puolijohdetuotteiden         Tanskassa laki annettiin joulukuussa 1987.
23423: piirimallien suojasta tuli voimaan huhtikuun 1          Puolijohdetuotteen topografian oikeuden-
23424: päivänä 1987 (SFS 1986: 1425).                       haltijalla on direktiivin mukaan yksinoikeus
23425:    Lain mukaan piirimallin (kretsmönster) luo-       määrätä topografian reprodusoinnista eli kopi-
23426: jalla on yksinoikeus kappaleiden valmistami-         oiunista sekä topografian tai puolijohdetuot-
23427: seen piirimallista, piirimallin toteuttamiseen       teen kaupallisesta käytöstä ja maahantuonnis-
23428: materiaalisella alustalla sekä piirimallin saatta-   ta. Kaupallinen käyttö on direktiivissä määri-
23429: miseen yleisön saataviin. Oikeus syntyy auto-        telty myynniksi, vuokraukseksi tai muuksi kau-
23430: maattisesti lain nojalla eikä edellytä rekiste-      palliseksi jakeluksi sekä tarjoamiseksi näihin
23431: röintiä. Oikeus on voimassa kymmenen vuotta          tarkoituksiin.
23432: sen vuoden päättymisestä, jona piirimallia käy-         Jäsenvaltioilla on mahdollisuus sallia topog-
23433: tettiin ensimmäisen kerran kaupallisesti.            rafian toisintaminen yksityisiin, muihin kuin
23434:    Yksinoikeuden estämättä piirimallista saa-        kaupallisiin tarkoituksiin. Yksinoikeudet eivät
23435: daan valmistaa kappaleita yksityiseen käyttöön       direktiivin mukaan koske myöskään toisinta-
23436: sekä opetus- ja analysointitarkoituksiin. Piiri-     mista analysointi-, arviointi- ja opetustarkoi-
23437: mallin kappaleita saadaan lain nojalla levittää      tuksiin. Käänteistä insinöörityötä koskevan di-
23438: edelleen, kun ne on oikeudenhaltijan suostu-         rektiivin määräyksen mukaan yksinoikeudet
23439: muksella levitetty yleisölle.                        eivät ulotu topografiaan, joka on luotu sallitun
23440:    Lakia sovelletaan Ruotsin kansalaisten ja         analysoinuin ja arvioinnin perusteella.
23441: Ruotsissa pysyvästi oleskelevien henkilöiden            Levitysoikeuden raukeamista koskevan mää-
23442: luomiin piirimalleihin sekä piirimalleihin, jotka    räyksen mukaan kaupallista käyttöä koskevat
23443: on ensimmäisen kerran levitetty Ruotsissa.           yksinoikeudet raukeavat, kun topografia tai
23444: Hallitus voi päättää lain soveltamisesta muihin      puolijohdetuote on pantu markkinoille jossain
23445: maihin nähden. Heinäkuun 1 päivästä 1989             jäsenvaltiossa siihen oikeutetun henkilön toi-
23446: lähtien lakia on sovellettu myös piirimalliin,       mesta tai hänen suostumuksellaan. Tällaista
23447: jonka on luonut Euroopan yhteisöjen tai Eu-          alueellista rajoitusta ei ole esimerkiksi Yhdys-
23448: roopan vapaakauppaliiton EFT A:n jäsenval-           valtojen, Japanin tai Ruotsin laeissa.
23449: tion, Japanin tai Yhdysvaltain kansalainen tai          Direktiiviin sisältyy myös vilpittömän mielen
23450: henkilö, jolla on jossain näistä valtioista tavan-   suojaa koskeva määräys. Sen mukaan henkilö,
23451: omainen asuinpaikka sekä piirimalliin, joka on       joka puolijohdetuotteen hankkiessaan ei tien-
23452: ensimmäisen kerran levitetty jossain näistä val-     nyt tuotteen olevan yksinoikeuden suojaama,
23453: tioista.                                             saa käyttää kaupallisesti tuotetta. Kun henkilö
23454:    Norja. Norjassa annettiin 15.6.1990 laki in-      saa tiedon suojasta tai kun hänellä on perus-
23455: tegroitujen piirien piirimalleista. Lain voi-        teltua syytä uskoa, että tuote on suojattu,
23456: maantulohetkeä ei ole vielä määrätty. Piirimal-      tuotteen oikeudenhaltijalla on oikeus saada
23457: lin oikeudenhaltijalla on yksinoikeus piirimal-      käytöstä kohtuullinen korvaus.
23458: lin kopiointiin, ammattimaiseen hyväksikäyt-            Oikeudenhaltijoita ovat direktiivin mukaan
23459: töön ja maahantuontiin. Suoja on voimassa            topografian luoneet henkilöt. Jäsenvaltioilla
23460: kymmenen vuotta piirimallin ensimmäistä ker-         on kuitenkin mahdollisuus säätää kansallisessa
23461: taa tapahtuvasta ammattimaisesta hyväksikäy-         laissaan, että työsuhteessa luodun topografian
23462: töstä.                                               oikeudet siirtyvät työnantajalle, jollei työsuh-
23463:    Euroopan yhteisöjen jäsenvaltiot. Euroopan        teen ehdoista muuta johdu. Vastaava olettama
23464: yhteisöt (EY) julkaisivat vuonna 1986 jäsenval-      voidaan säätää tilaussopimuksia koskevaksi.
23465:                                     1990 vp. -      HE n:o 161                                       7
23466: 
23467:    Direktiivi antaa jäsenvaltioille mahdollisuu-    Ii on luojansa henkisen työn tulos ja että se ei
23468: den topografioita koskevan rekisterijärjestel-      luomisajankohtanaan ollut tavanomainen piiri-
23469: män luomiseen.                                      mallien suunnittelijoiden ja integroitujen pii-
23470:    Suoja-aika on direktiivin mukaan pääsään-        rien valmistajien keskuudessa. Tavanomaisten
23471: töisesti kymmenen vuotta. Jos topografiaa ei        osien yhdistelmä voi saada suojaa, jos yhdys-
23472: ole käytetty kaupallisesti viidentoista vuoden      telmä kokonaisuudessan on omaperäinen.
23473: kuluessa sen ensimmäisestä koodauksesta tai            Sopimuksen mukaan integroidun piirin piiri-
23474: tallentamisesta lukien, yksinoikeudet lakkaa-       mallin valmistaminen sisällyttämällä se integ-
23475: vat.                                                roituun piiriin tai muulla tavoin sekä maahan-
23476:    Direktiivin mukainen suoja on mahdollista        tuonti, myynti tai muu levittäminen kaupalli-
23477: ulottaa jäsenvaltioiden ulkopuolisiin tuotteisiin   siin tarkoituksiin on laitonta ilman oikeuden-
23478: joko jäsenvaltion tai yhteisöjen komission          haltijan suostumusta. Sopimusvaltio voi myön-
23479: aloitteesta. Suoja on väliaikaisesti laajennettu    tää tätä laajemmankin suojan.
23480: kattamaan Euroopan vapaakauppaliittoon                 Laittornana piirimallin valmistamisena ei pi-
23481: EFT A:an kuuluvat valtiot - Suomi, Ruotsi,          detä sen kopiointia arviointi-, analysointi-, tut-
23482: Norja, Islanti, Itävalta ja Sveitsi - sekä eräät    kimus- tai opetustarkoituksiin. Arvioinnin tai
23483: muut yhteisön ulkopuoliset maat, kuten Japa-        analysoinuin tulokset saadaan sisällyttää uu-
23484: nin. Aiemmin väliaikainen suoja on myönnetty        teen omaperäiseen piirimalliin. Piirimallin oi-
23485: Yhdysvalloille.                                     keudenhaltijan oikeus ei ulotu toiseen saman-
23486:                                                     laiseen piirimalliin, joka on itsenäisesti luotu
23487:                                                     tästä riippumatta.
23488: 1.2.3. Integroitujen piirien suojaa koskeva            Pakkolisenssit ovat sallittuja sopimuksessa
23489:        kansainvälinen yleissopimus                  määrätyissä rajoissa. Niiden soveltaminen edel-
23490:                                                     lyttää lisäksi eräiden oikeusturvakeinojen saa-
23491:    Maailman henkisen omaisuuden järjestön           tavilla oloa, kuten mahdollisuutta valittaa pak-
23492: (World Intellectual Property Organization,          kolisenssiä koskevasta päätöksestä tuomiois-
23493: WIPO) piirissä valmisteltiin integroitujen pii-     tuimeen.
23494: rien suojaa koskevaa kansainvälistä yleissopi-         Sopimukseen sisältyy määräys, joka suojaa
23495: musta vuodesta 1985 lähtien. Yleissopimus hy-       vilpittömässä mielessä toimivaa integroitujen
23496: väksyttiin diplomaattikonferenssissa, joka pi-      piirien maahantuojaa tai levittäjää. Lisäksi
23497: dettiin Yhdysvaltain hallituksen kutsusta Was-      sopimusvaltiot voivat kansallisessa lainsäädän-
23498: hingtonissa 8.-26.5.1989.                           nössään säätää, että sen jälkeen kun piirimallin
23499:    Sopimus rakentuu kansallisen kohtelun peri-      kappale on oikeudenhaltijan suostumuksella
23500: aatteelle, jonka mukaan sopimusvaltion on           saatettu markkinoille, sitä saadaan vapaasti
23501: annettava toisesta sopimusvaltiosta oleville oi-    tuoda maahan ja levittää.
23502: keudenhaltijoille sama suoja kuin oman maan            Sopimusvaltio voi asettaa suojan edellytyk-
23503: oikeudenhaltijoille.                                seksi sen, että piirimallia on tavanomaiseen
23504:    Suojan kohteena ovat integroitujen piirien       tapaan käytetty kaupallisesti hyväksi. Suojan
23505: piirimallit. Kaikki voimassa olevat lait lukuun     saaminen voi myös edellyttää piirimallin rekis-
23506: ottamatta Australian lakia koskevat ainoastaan      teröintiä. Rekisteröintihakemuksen yhteydessä
23507: puolijohteesta valmistettuja integroituja piire-    voidaan vaatia muun muassa kopiota tai pii-
23508: jä. Yleissopimuksessa ei integroidun piirin         rustusta piirimallista sekä selvitystä integroi-
23509: määritelmää ole rajoitettu yksinomaan puoli-        dun piirin tarkoituksena olevasta elektronisesta
23510: johdetuotteisiin. Sopimuksen mukaan valtio,         toiminnasta. Hakijan ei kuitenkaan tarvitse
23511: joka suojaa ainoastaan puolijohdetuotteita,         sisällyttää hakemukseen kopiota tai piirustusta
23512: täyttää kuitenkin sopimuksen velvoitteet. Jos       piirimallin sellaisesta osasta, joka liittyy integ-
23513: se laajentaa suojan koskemaan myös muita            roidun piirin valmistustapaan edellyttäen, että
23514: määritelmän kattamia tuotteita, tulee sen kan-      hakemukseen sisällytetyt osat riittävät piirimal-
23515: sallisen kohtelun periaatteen mukaisesti suoja-     lin yksilöimiseksi.
23516: ta myös muista sopimusvaltioista peräisin ole-         Suoja-aika on vähintään kahdeksan vuotta.
23517: via vastaavia tuotteita.                            Sopimuksessa ei ole määritelty suojan alkamis-
23518:    Suojaa saavat vain omaperäiset piirimallit       ajankohtaa. Sopimukseen sisältyy lisäksi muun
23519: (layout-design [topography]). Omaperäisyydel-       muassa määräykset menettelystä, jota sovelle-
23520: lä tarkoitetaan sopimuksessa sitä, että piirimal-   taan yleissopimuksen tulkintaa ja soveltamista
23521: 8                                    1990 vp. -     HE n:o 161
23522: 
23523: koskevien valtioiden välisten riitojen ratkaise-    kauppaministeriön päätöksellä myönnetty väli-
23524: miseen.                                             aikainen suoja Yhdysvalloissa. Suojaa koske-
23525:    Yleissopimuksen suojajärjestelmä pääosin         van hakemuksen teki elokuussa 1987 Teolli-
23526: vastaa rakenteeltaan niiden maiden lakeja,          suuden Keskusliitto ry. Opetusministeriö tuki
23527: joissa on jo voimassa integroituja piirejä kos-     hakemusta lausunnollaan, jossa muun muassa
23528: kevaa lainsäädäntöä. Suojataso on kuitenkin         selostettiin lainvalmistelun vaihetta hakemus-
23529: eräiltä osin matalampi.                             ajankohtana. Suomalaisille tuotteille myönnet-
23530:    Yleissopimus hyväksyttiin diplomaattikonfe-      tiin suoja alunperin 22 päivänä lokakuuta
23531: renssissa äänestyksen jälkeen. Hyväksymistä         1987. Suomelle aiemmin myönnettyä väliai-
23532: vastaan äänestäneet kaksi valtiota olivat Yh-       kaista suojaa on viimeksi jatkettu vuoden 1990
23533: dysvallat ja Japani. Vastustamisen syynä olivat     loppuun.
23534: eräät sopimuskohdat, joiden mukainen suoja-            Yhdysvaltain puolijohdetuotteiden suojaa
23535: taso ei ollut maiden näkökulmasta riittävä.         koskevan lain artiklassa 914 (a) on lueteltu ne
23536:    lntegroitujen piirien monenkeskinen kan-         edellytykset, joiden täyttyessä lain mukainen
23537: sainvälinen suoja on tällä hetkellä esillä myös     suoja voidaan laajentaa ulkomaisiin tuottei-
23538: parhaillaan käynnissä olevalla tullitariffeja ja    siin. Tällainen edellytys on muun muassa, että
23539: kauppaa koskevaan yleissopimukseen (SopS            asianomainen valtio pyrkii vilpittömästi puoli-
23540: 223/50) eli GATT:iin liittyvällä Uruguayn neu-      johdetuotteiden suojaa koskevan kansallisen
23541: vottelukierroksella neuvotteluryhmässä, joka        lainsäädännön aikaansaamiseen ja edistyy koh-
23542: käsittelee henkiseen omaisuuten liittyviä kaup-     tuullisesti tässä pyrkimyksessään. Myöntäes-
23543: panäkökohtia. Keskusteltavana ovat toisaalta        sään suomalaisille puolijohdetuotteille suojan
23544: suojan vahvistaruismekanismit ja toisaalta suo-     Yhdysvaltain hallitus on siten katsonut, että
23545: jan taso.                                           Suomen kansallisen lain valmistelu on edennyt
23546:                                                     suojajärjestelyn vaatimalla tavalla. Suojan jat-
23547:                                                     kamisen tullessa ajankohtaiseksi suojan edelly-
23548: 1.2 .4. Nykyisen tilanteen arviointi ja uudis-      tykset harkitaan suojan saaneiden valtioiden
23549:         tusehdotukset                               osalta uudelleen.
23550:                                                        Integroitujen piirien suoja on esillä myös
23551:    Integroitujen piirien tuotanto edellyttää mit-   Euroopan yhteisön ja EFT A:n välisissä yhteis-
23552: tavia investointeja muun muassa tutkimukseen        työneuvotteluissa. EY :n neuvosto laajensi 31
23553: ja suunnitteluun, tekniikkaan, valmistukseen,       päivänä toukokuuta 1988 tekemällään päätök-
23554: markkinointiin ja levitykseen. Yksittäisen pii-     sellä joulukuussa 1986 antamansa direktiivin
23555: rin tuotantokustannukset nousevat usein mil-        mukaisen suojan kattamaan EFTA-maat ja
23556: jooniin markkoihin, Yhdysvalloista saatujen         eräät muut yhteisön ulkopuoliset maat. Väliai-
23557: tietojen mukaan jopa satoihin miljooniin            kaisratkaisuksi tarkoitettu päätös on voimassa
23558: markkoihin. Piirien kopiointikustannukset           1 päivästä kesäkuuta 1988 7 päivään marras-
23559: ovat vain murto-osa tuotantokustannuksista.         kuuta 1990. Aiemmin vastaava suoja on myön-
23560: Kopioituja piirejä on siten mahdollista myydä       netty Yhdysvalloille. EY:n komission 8 päivä-
23561: huomattavasti halvempaan hintaan kuin alku-         nä kesäkuuta 1990 tekemän ehdotuksen mu-
23562: peräisiä, jolloin markkinat ovat vaarassa häi-      kaan väliaikaista suojaa jatkettaisiin vuoden
23563: riintyä. Piirien alkuperäinen tuottaja ei tälläi-   1992 loppuun asti. Pysyvän suojan piiriin tuli-
23564: sessa tilanteessa myöskään saa ennakoimaansa        sivat Itävalta, Japani ja Ruotsi.
23565: katetta tuotantokustannuksilleen. Seurauksena          EY:n ja EFTA:n välisessä ministerikokouk-
23566: saattaa olla kilpailutilanteen vääristyminen ja     sessa Tampereella 15 päivänä kesäkuuta 1988
23567: vähäisempi panostus tutkimus- ja kehitystyö-        EFTA-maiden ministerit vahvistivat maittensa
23568: hön.                                                aikomuksen myöntää oikeudellinen suoja EY:n
23569:    Integroituja piirejä käytetään monenlaisissa     jäsenmaista peräisin oleville integroiduille pii-
23570: teollisuustuotteissa. Piirejä käyttävän teolli-     reille mahdollisimman pian.
23571: suuden kannalta on tärkeää varmistaa piirien           Integroitujen piirien suojaa koskeva kan-
23572: saatavuus. Tätä tavoitetta edesauttaa piirien       sainvälinen yleissopimus tulee voimaan, kun
23573: kopiointia ja levitystä turvaavan lainsäädän-       viisi sopimuspuolta on siihen liittynyt. Sopi-
23574: nön olemassaolo.                                    muksen hyväksymistä vastaan äänestäneet Yh-
23575:    Kuten edellä kohdassa 1.2.2 (s. 5) on todet-     dysvallat ja Japani tulevat tuskin ainakaan
23576: tu, suomalaisille piireille on Yhdysvaltojen        lähiaikoina liittymään sopimukseen. Myös so-
23577:                                       1990 vp. -      HE n:o 161                                       9
23578: 
23579: pimuksen hyväksymisen puolesta äänestäneet            alan lakeja. Esimerkiksi tekijänoikeus kohdis-
23580: teollisuusmaat suhtautuivat sopimukseen osit-         tuu kirjalliseen tai taiteellisen teokseen, patent-
23581: tain varauksellisesti. Sen allekirjoittamista tul-    tioikeus keksintöön ja mallioikeus tavaran ul-
23582: laan erikseen harkitsemaan. Mahdollisiin liitty-      komuodon tai koristeen esikuvaan.
23583: mispäätöksiin kuluu jonkin verran aikaa. Mui-            Saadakseen suojaa piirimallin tulee olla
23584: den maiden taholta liittymisiä ei ole odotetta-       omaperäinen. Suoja ulottuu siten piirimallei-
23585: vissa vähään aikaan, koska kansallinen lain-          hin, jotka ovat itsenäisen ja luovan henkisen
23586: säädäntö ei ole näissä maissa vielä valmis.           työn tuotteita.
23587:    Teollisuusmaiden välisiä kahdenkeskisiä ja            Ehdotetun lain mukainen suoja käsittää yk-
23588: alueellisia suojajärjestelyjä joudutaan siten lä-     sinoikeuden piirimallin missä muodossa tahan-
23589: hiaikoina edelleen ylläpitämään ja kehittä-           sa tapahtuvaan kopiointiin sekä maahantuon-
23590: mään. Yleissopimus ei näytä ainakaan vähään           tiin ja levitykseen yleisölle. Suojan saaminen
23591: aikaan kokonaan korvaavan näitä.                      edellyttää, että piirimallin rekisteröintiä ha-
23592:    Kansainvälisen kehityksen ja kotimaisen            etaan viimeistään kahden vuoden kuluessa siitä
23593: alan teollisuuden tarpeiden pohjalta esityksessä      päivästä, kun piirimalli ensimmäisen kerran
23594: ehdotetaan annettavaksi erillinen integroitujen       levitettiin yleisölle. Yksinoikeus on voimassa
23595: piirien piirimallien suojaa koskeva laki yksin-       kymmenen vuotta siitä vuodesta, jona rekiste-
23596: oikeudesta integroidun piirin piirimalliin, jäl-      röintihakemus tehtiin tai piirimalli ensimmäi-
23597: jempänä piirimallilaki. Lain tarkoituksena on         sen kerran levitettiin yleisölle.
23598: poistaa ne oikeudelliset ongelmat ja epäselvyy-          Rekisteröintiä voi hakea se, joka on luonut
23599: det, jotka tällä hetkellä liittyvät integroitujen     piirimallin, tai se, jolle piirimallin luojan oi-
23600: piirien suojaan. Tekijänoikeuslakia ja oikeu-         keus on siirtynyt. Jos piirimalli on luotu työ-
23601: desta valokuvaan annettua lakia (405/61) eh-          tai virkasuhteessa, työnantajalla on erityissään-
23602: dotetaan tässä yhteydessä muutettaviksi siten,        nöksen nojalla oikeus rekisteröinnillä saada
23603: että niiden soveltaminen integroituihin piirei-       yksinoikeus piirimalliin, jollei toisin ole sovit-
23604: hin suljetaan pois nimenomaisilla säännöksillä.       tu. Vastaava periaate ilmenee esimerkiksi oi-
23605:     Uuden piirimallilain valmistelussa on otettu      keudesta työntekijän tekemiin keksintöihin an-
23606: huomioon muiden valtioiden, kuten Yhdysval-           netusta laista (656/67).
23607: tojen, Japanin ja Ruotsin vastaava lainsäädän-           Piirimallin kopiointia koskevaa yksinoikeut-
23608: tö sekä Euroopan yhteisöjen suojajärjestelmä.         ta on lakiehdotuksessa rajoitettu opetusta ja
23609: Ehdotettu laki vastaa suojatasoltaan näitä. Se        piirimallin analysointia koskevilla säännöksil-
23610: täyttää myös integroituja piirejä koskevan kan-       lä. Piirimallin analysointiin liittyy myös niin
23611: sainvälisen yleissopimuksen vaatimukset. Suo-         sanottua käänteistä insinöörityötä koskeva
23612: jataso on osittain korkeampi kuin yleissopi-          säännös, joka sallii analysoinnin tulosten käyt-
23613:  muksessa edellytetään.                               tämisen uudessa omaperäisessä piirimallissa.
23614:     Piirimallilailla luodaan nykyisten teollis-          lntegroitua piiriä koskeva levitys- ja maa-
23615: oikeuksien ja tekijänoikeuden rinnalle uusi im-       hantuontioikeus raukeaa, kun piiri on ensim-
23616:  materiaalioikeus, oikeus integroidun piirin pii-     mäisen kerran luvallisesti levitetty yleisölle.
23617:  rimalliin. Integroidun piirin ja sen piirimallin     Tämän jälkeen piirin saa siis esimerkiksi myy-
23618:  käsitteet on määritelty laissa. Koska integroi-      dä edelleen ilman oikeudenhaltijan suostumus-
23619: tuihin piireihin liittyvä teknologia on sangen        ta. Merkitystä ei ole sillä, missä maassa piiri on
23620:  dynaamisessa kehitysvaiheessa, saattaa tulevai-      ensimmäisen kerran levitetty.
23621:  suudessa syntyä tarve muuttaa lainsäädäntö              Euroopan yhteisöjen direktiivin mukaan le-
23622:  koskemaan myös muita kuin puolijohdealus-            vitysoikeus raukeaa ainoastaan, jos piiri on
23623:  talla olevia piirejä. Esimerkkejä tällaisista ovat   levitetty yhteisön jäsenvaltion alueella. Levitys-
23624:  optiset ja biotekniikkaan perustuvat piirit.         oikeuden raukeamisen alueellinen ulottuvuus
23625:  Toistaiseksi eri maiden lainsäädännöissä on          on esillä EY:n ja EFTA:n välisissä Euroopan
23626:  rajoituttu suojaamaan vain puolijohdetuottei-        talousaluetta koskevissa neuvotteluissa. Kysy-
23627:  ta. Suojan tarve ei Suomessakaan näytä tässä         mys kansainvälisen ja alueellisen raukeamisen
23628:  vaiheessa ulottuvan tämän pidemmälle.                suhteesta on toistaiseksi auki. Järjestelmien
23629:     Ehdotetun piirimallilain mukainen suoja           yhtenäistämiseen on varauduttu säännöksellä,
23630:  kytkeytyy henkisen luomistyön aineettomaan           jonka mukaan levitysoikeuden kansainvälinen
23631:  tulokseen, integroidun piirin piirimalliin. Tältä    raukeaminen voidaan asetuksella rajoittaa kos-
23632:  osin esitys vastaa muita immateriaalioikeuden        kemaan vain tiettyä aluetta.
23633: 
23634: 2   3805840
23635: 10                                    1990 vp. -      HE n:o 161
23636: 
23637:    Levittämiseen kytkeytyy myös toinen oikeu-         pan yhteisöjen puolijohdedirektiivissä. Ehdo-
23638: den rajoitus. Rajoitus koskee vilpittömässä           tuksen mukaan rekisteröintihakemuksen tulisi
23639: mielessä laittoman tuotteen hankkineen henki-         sisältää piirimallin yksilöimiseksi tarvittava ai-
23640: lön oikeusturvaa. Ehdotetun säännöksen mu-            neisto. Vaadittavasta aineistosta säädettäisiin
23641: kaan henkilö saa levittää edelleen tai tuoda          tarkemmin asetuksella. Lisäksi säädettäisiin
23642: maahan hankkimansa piirit ilman oikeuden-             asetuksella, missä määrin hakija voi vaatia
23643: haltijan suostumusta. Oikeudenhaltijalla on           aineistoa pidettäväksi salassa.
23644: kuitenkin oikeus kohtuulliseen korvaukseen le-           Kuka tahansa voi tehdä rekisteriviranomai-
23645: vityksestä ja maahantuonnista, joka tapahtuu          selle vaatimuksen rekisteröinnin mitätöimisestä
23646: sen jälkeen kun levittäjä ei enää ole vilpittö-       muodollisella perusteella. Väitteentekoaikaa ei
23647: mässä mielessä.                                       ole ajallisesti rajoitettu. Aiheettomien väittei-
23648:    Lähes kaikkien maiden lainsäädäntö pohjau-         den välttämiseksi väitteentekijän tulee suorit-
23649: tuu oikeuksien rekisteröintiin suojan edellytyk-      taa vahvistettu väitemaksu. Jos piirimalli, joka
23650: senä. Piirimallien suojaa koskevan lainsäädän-        ei täytä omaperäisyysvaatimusta, on rekisteröi-
23651: nön voimaan saattaneista maista poikkeuksia           ty, tuomioistuin voi kanteesta kumota rekiste-
23652: tässä suhteessa ovat Australia, Belgia, Irlanti       röinnin.
23653: ja Iso-Britannia. Pohjoismaista Ruotsin ja               Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti vuon-
23654: Norjan laissa ei ole rekisteröintisäännöksiä.         na 1985 toimikunnan tutkimaan hyödyllisyys-
23655: Euroopan yhteisöjen puolijohdedirektiivin sal-        mallisuojan tarpeellisuutta. Seuraavana vuon-
23656: limalla tavalla Tanskan lakiin sisältyy rekiste-      na julkaisemassaan mietinnössään (komitean-
23657: röintiedellytys.                                      mietintö 1986:48) hyödyllisyysmallitoimikunta
23658:    Ehdotetun piirimallilain mukainen suoja pe-        ehdotti hyödyllisyysmallilain säätämistä. Tä-
23659: rustuu rekisteröintijärjestelmään. Tämä vastaa        män jälkeen patentti- ja rekisterihallituksen
23660: kansainvälisesti vallitsevaksi tullutta ratkaisua.    pääjohtaja asetti vuonna 1988 työryhmän, jon-
23661: Oikeuksien rekisteröinti on suojan edellytykse-       ka tehtävänä oli laatia tarkistettu ehdotus hyö-
23662: nä muun muassa Yhdysvalloissa ja Japanissa            dyllisyysmallilaiksi ja ehdotus hyödyllisyysmal-
23663: sekä Euroopan yhteisöjen lainsäädännön voi-           liasetukseksi. Työryhmä luovutti muistionsa
23664: maan saattaneissa jäsenvaltioissa lukuun otta-        vuonna 1989 (Patentti- ja rekisterihallituksen
23665: matta edellä mainittuja poikkeuksia. On tar-          julkaisuja 5/1989).
23666: koituksenmukaista ja kohtuullista, että suojan           Ehdotetuna lailla suoj attaisiin keksintöjä,
23667: saamiseen Suomessa liittyvät vastaavat vaati-         jotka eivät täytä patentoitavuuden edellyttä-
23668: mukset kuin useimmissa muissa maissa.                 mää keksinnöllisyystasoa. Ehdotuksen mukaan
23669:    Rekisteröintijärjestelmä lisää myös oikeus-        yksinoikeuden keksinnön hyväksikäyttöön voi-
23670: varmuutta. Rekisteristä on todettavissa muun          si saada hyödyllisyysmallin rekisteröinnillä.
23671: muassa suojattu tuote, suojan alkamis- ja             Hakemuksen käsittelyssä noudatettaisiin ilmoi-
23672: päättymisajankohta sekä piirimallin oikeuden-         tusmenettelyä.
23673: haltijat.                                                Työryhmän ehdotuksen pohjalta valmistel-
23674:    Rekisteröintimenettelyksi on kuitenkin valit-      laan hallituksen esitystä hyödyllisyysmallilaik-
23675: tu ilmoitusmenettely. Rekisteriviranomainen ei        si. Lähtökohtana hakemuksen käsittelyä kos-
23676: tutki, täyttääkö rekisteröitävä piirimalli oma-       kevien säännösten valmistelussa on ollut, kuten
23677: peräisyysvaatimuksen. Jos hakemus täyttää             ehdotetussa piirimallilaissa, ilmoitusmenettelyn
23678: muodolliset vaatimukset, piirimalli merkitään         noudattaminen. Lakien valmistelussa on sovel-
23679: rekisteriin. Ilmoitusmenettelyn etuna ovat kä-        tuvin kohdin pyritty saamaan rekisteröintime-
23680: sittelyn nopeus, halpuus ja yksinkertaisuus.          nettelyä koskevat säännökset sisällöltään toisi-
23681: Rekisteriviranomaisena toimisi ehdotuksen             aan vastaaviksi.
23682: mukaan patentti- ja rekisterihallitus.                   Integroituja piirejä koskeva kansainvälinen
23683:    Rekisteröintijärjestelmä edistää teknisen tie-     yleissopimus sallii pakkolisenssien soveltamisen
23684: don leviämistä. Ehdotuksen mukaan hakemus-            tietyissä rajoissa. Kansallisessa lainsäädännös-
23685: asiakirjat olisivat pääsääntöisesti julkisia rekis-   sä voidaan säätää, että muissa kuin tavanomai-
23686: teröintipäivästä lukien. Samalla on kuitenkin         sissa olosuhteissa hallinnollinen viranomainen
23687: otettu huomioon myös hakijan mahdollisuus             tai tuomioistuin voi antaa luvan käyttää hy-
23688: suojata liikesalaisuuksiaan. Tätä edellytetään        väksi piirimallia ilman oikeudenhaltijan lupaa,
23689: muun muassa integroituja piirejä koskevassa           jos elintärkeä kansallinen tarve sitä vaatii.
23690: kansainvälisessä yleissopimuksessa ja Euroo-          Edellytyksenä on, että käyttöoikeutta ei ole
23691:                                       1990 vp. -     HE n:o 161                                     11
23692: 
23693: onnistuttu hankkimaan normaalin käytännön               Muun muassa Euroopan vapaakauppaliiton
23694: mukaisten yritysten jälkeen. Piirimallin hyö-        EFTA:n ja Euroopan yhteisöjen välisten väliai-
23695: dyntäminen pakkolisenssin perusteella on sal-        kaisten suojajärjestelyjen mahdollistamiseksi
23696: littu ainoastaan lisenssin myöntäneessä maas-        lakiehdotukseen sisältyy myös säännös, jonka
23697: sa. Käytöstä on maksettava kohtuullinen kor-         mukaan asetuksella voidaan myös muutoin
23698: vaus.                                                kuin vastavuoroisuuden ehdolla säätää määrä-
23699:    Pakkolupaa koskevalle säännökselle ei ole         ajaksi lain soveltamisesta ulkomaisiin tuottei-
23700: katsottu olevan tarvetta tässä vaiheessa. Näkö-      siin.
23701: piirissä ei ole sellaisia poikkeuksellisia olosuh-
23702: teita, jotka tekisivät sääntelyn Suomen kannal-
23703: ta tarpeelliseksi. Markkinoilla ei myöskään ole      1.3. Tietokoneohjelmien, tietokantojen ja
23704: esiintynyt häiriöitä, jotka välttämättä edellyt-          sävellysteosten suoja
23705: täisivät sääntelyä. Ehdotettu laki sallii tiettyä
23706: tehtävää suoriitavien integroitujen piirien ke-      1.3.1. Nykyinen tilanne
23707: hittämisen olemassa olevan tiedon perusteella.
23708: Tämä paitsi mahdollistaa teknologian jatkuvan           Tietokoneohjelmilla on keskeinen asema uu-
23709: kehittämisen myös edistää kilpailua integroitu-      dessa tietotekniikassa. Tietokoneohjelma sisäl-
23710: jen piirien suunnittelijoiden kesken.                tää joukon käskyjä, jotka saavat tietokoneen
23711:    Lakiehdotuksen rangaistusta, korvausvelvol-       suorittamaan halutun toiminnan. Tietokonei-
23712: lisuutta ja loukkauksen jatkumisen estämistä         den ja tietokoneohjelmien rakennetta ja toi-
23713: koskevat säännökset vastaavat pääpiirteissään        mintaperiaatteita sekä tietokoneohjelmien val-
23714: tekijänoikeuslainsäädännön vastaavia saan-           mistusta on selostettu tekijänoikeuskomitean
23715: nöksiä. Mahdollisuus vaatia hyvitystä tai kor-       IV osamietinnössä (komiteanmietintö 1987: 8)
23716: vausta piirimalliin kohdistuvan oikeudenlouk-        sivuilla 36-51.
23717: kauksen perusteella vanhenisi kuitenkin viides-         Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen kerää-
23718: sä vuodessa. Vastaavaa vanhentumisaikaa so-          mien tietojen mukaan Suomen automaattiseen
23719: velletaan myös patentin ja mallioikeuden louk-       tietojenkäsittelyyn (atk) liittyvän tuotannon lii-
23720: kaukseen. Oikeudenloukkausten alioikeuskä-           kevaihto oli vuonna 1988 noin 7, 7 miljardia
23721: sittely keskitetään asian laadun vuoksi Helsin-      markkaa. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna
23722: gin raastuvanoikeuteen.                              oli lähes 28 prosenttia. Laitteiden ja tarvikkei-
23723:     Lähtökohtaisesti ehdotetun piirimallilain        den osuus oli 2 337 miljoonaa markkaa. Lait-
23724: mukaisen yksinoikeuden voivat saada suoma-           teistoista erillään markkinoitavat ohjelmatuot-
23725: laiset luonnolliset ja oikeushenkilöt. Myös ul-      teet muodostivat 730 miljoonaa markkaa, hen-
23726: komaalaiset voivat saada yksinoikeuden, jos          kilöpalvelut 1 290 miljoonaa markkaa sekä
23727: toiminnalla tai suojattavalla piirimallilla on       tietokone- ja käsittelypalvelut 1 302 miljoonaa
23728: jokin laissa mainittu liittymäkohta Suomeen.         markkaa. Sulautettujen järjestelmien, muuhun
23729: Soveltamisala on tässä suhteessa väljempi,           kuin varsinaiseen atk-tuotteeseen osana kuulu-
23730: kuin mitä esimerkiksi integroitujen piirien suo-     vien järjestelmätuotteiden, osuus oli 2 041 mil-
23731: jaa koskeva kansainvälinen yleissopimus edel-        joonaa markkaa.
23732: lyttää. Väljä soveltamisala edistää lain tarkoi-        Suuri osa ohjelmista tehdään Suomessa yk-
23733: tusperien toteutumista, kuten integroitujen pii-     sinomaan yritysten ja viranomaisten omaan
23734: rien levittämistä. On sinänsä oikein, että myös      tarpeeseen. Omatarvetuotanto jää tilastoinuin
23735: ulkomaalaiset voivat saada suojaa, jos toimin-       ulkopuolelle. Ohjelmistotuotannon arvoa on
23736: nalla on jokin liittymäkohta Suomeen.                myös vaikea erottaa atk-laitteiden ja -tarvik-
23737:    Laissa on varauduttu myös kansainvälisiin         keiden sekä alaan liittyvien palveluiden tuotan-
23738: suojajärjestelyihin. Tämän vuoksi lain sovellet-     non arvosta. Siten tarkan kuvan saaminen
23739: tavuutta koskevaan pykälään on otettu valtuu-        ohjelmistotuotannon kokonaisarvosta on vai-
23740: tussäännös, jonka mukaan asetuksella voidaan         keaa.
23741: säätää, että lakia sovelletaan muihinkin kuin           Vuonna 1988 Yhdysvaltain ohjelmistomark-
23742: edellä mainittuihin piirimalleihin. Suojan laa-      kinoiden arvo oli noin 88 miljardia markkaa.
23743: jentamisen edellytyksenä on vastavuoroisuus:         Kasvua edellisvuoteen verrattuna oli 20,4 Olo.
23744:  asianomaisen valtion tulee oman kansallisen         Samana vuonna Italian, Iso-Britannian, Rans-
23745: lakinsa mukaisesti suojata myös suomalaiset          kan ja Saksan Iiittotasavallan ohjelmistomark-
23746: tuotteet.                                            kinoiden yhteenlaskettu arvo oli 76 miljardia
23747: 12                                    1990 vp. -     HE n:o 161
23748: 
23749: markkaa. Japanin ohjelmistomarkkinoiden ar-          mys 23 §:n soveltumisesta tietokoneohjelmiin
23750: vo oli 70 miljardia markkaa.                         jää tulkinnan varaan.
23751:    Voimassa olevassa lainsäädännössä ei ole             Tekijänoikeuslain 49 §:n mukaan rajoitettua
23752: erityissäännöksiä tietokoneohjelmien suojasta.       suojaa saavat luettelot, taulukot, ohjelmat ja
23753: Suuri osa ohjelmistotuotannosta on asia-             muut sellaiset työt, joissa on yhdisteltynä suuri
23754: kaskohtaisia tai suurille tietokoneille tarkoitet-   määrä tietoja. Vallitsevan käsityksen mukaan
23755: tuja ohjelmia. Näihin kohdistuvat oikeudet on        tämä säännös ei ole sovellettavissa tietokone-
23756: määritelty osapuolten välisin sopimuksin.            ohjelmiin sellaisinaan.
23757: Eräissä tapauksissa ohjelmat voivat saada suo-          Teosten luominen ja käyttö. Tietokoneet
23758: jaa liikesalaisuutta koskevien säännösten pe-        ovat mahdollistaneet uudenlaisia tapoja ai-
23759: rusteella. Patenttisuoja ei patenttilain 1 § :n 2    kaansaada ja käyttää tekijänoikeudellisesti
23760: momentin mukaan ole sovellettavissa tietoko-         suojattua aineistoa. Voimassa olevan tekijänoi-
23761: neohjelmiin. Ohjelma voi kuitenkin saada vä-         keuslainsäädännön perusperiaatteet on laadittu
23762: lillistä suojaa patentoitavan keksinnön osana.       yleiseen muotoon. Pyrkimyksenä on ollut kat-
23763:    Tekijänoikeuslain 1 § :n mukaan sillä, joka       taa paitsi lain säätämisajankohtana tunnetut
23764: on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on   myös tulevaisuudessa tunnetuiksi tulevat teos-
23765: tekijänoikeus teokseen. Lainkohdassa on esi-         ten luomis- ja käyttötavat.
23766: merkkiluettelo niistä teosten ilmenemismuo-
23767:                                                         Tietokoneen avulla voidaan luoda suojattuja
23768: doista, jotka olivat tavallisimpia lain laatimi-
23769:                                                      teoksia. Pääsääntöisesti tietokoneen ja tietoko-
23770: sen aikaan. Luettelo ei ole tyhjentävä. Säännös
23771:                                                      neohjelman käyttämisellä ei ole vaikutusta te-
23772: on kirjoitettu yleiseen muotoon siten, että se
23773:                                                      kijän oikeuteen näin luotuun teokseen.
23774: soveltuu myös sellaisiin uusiin teosten ilmene-
23775: mismuotoihin, jotka olivat lain säätämisaikaan          Teosten käytöstä tietokoneiden avulla on
23776: täysin tuntemattomia.                                muodostunut tekijöiden kannalta merkittävä
23777:    Vallitseva käsitys on, että tietokoneohjelmaa     teosten käyttömuoto. Teosten tallentaminen
23778: voidaan pitää laissa tarkoitettuna teoksena.         tietokoneen muistiin on tekijänoikeudellisesti
23779: Siten tekijänoikeuslaki olisi jo nyt sovelletta-     merkityksellistä teosten käyttöä. Kyseessä on
23780: vissa tietokoneohjelmiin. Tekijänoikeuslain-         lain 2 §:ssä tarkoitettu teoksen kappaleiden
23781: säädännön soveltaminen on viime vuosina tul-         valmistaminen. Sama koskee teosten tulosta-
23782: lut myös kansainvälisesti vallitsevaksi suoja-       mista kappaleina, jotka ovat joko ihmisen
23783: muodoksi. Myös alan sopimuskäytäntö perus-           luettavissa ilman apuvälineitä tai tietokoneella
23784: tuu paljolti tälle lähtökohdalle.                    luettavassa muodossa. Teoksen julkiseen toi-
23785:    Tekijänoikeutta on rajoitettu lain 2 luvussa.     sintamiseen tietokoneen näytöllä tai tietoko-
23786: Lain 11 § :n mukaan julkistetusta teoksesta saa      neen avulla ääninä tarvitaan tekijänoikeuden
23787: jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksi-          haltijan lupa. Myös tekijänoikeuden rajoituk-
23788: tyistä käyttöään varten. Siten valmistettua kap-     set soveltuvat teosten käyttöön tietokoneiden
23789: paletta ei ole lupa käyttää muuhun tarkoituk-        avulla.
23790: seen. Kappaleen valmistamisen valmistuuajan             Tietokannat. Tietotekniikan käyttö tiedon
23791: yksityistä käyttöä varten saa antaa myös ulko-       tallentamiseen, hallintaan ja saatavilla pitoon
23792: puolisen suoritettavaksi eräitä teoslajeja lu-       on synnyttänyt uudentyyppisiä tietokoneella
23793: kuun ottamatta. Yksityistä käyttöä koskeva           luettavia tiedostoja ja tietokantoja. Suurin osa
23794: 11 § koskee periaatteessa kaikkia teoslajeja.        näistä on kehitetty viranomaisten, laitosten,
23795: Poikkeuksena ovat rakennusteokset. Säännös           yritysten ja muiden yhteisöjen sisäisiin tarpei-
23796: soveltuu siis myös tietokoneohjelmiin.               siin. Jatkuvasti kasvava määrä tiedostoja ja
23797:    Tekijänoikeuslain 23 §:ssä säädetään, että        tietokantoja on myös yleisön saatavilla.
23798: sitten kun kirjallinen tai sävellysteos on jul-         Nykyään on käytettävissä maailmanlaajui-
23799: kaistu, saa kappaleita, jotka julkaiseminen kä-      sesti lähes 4 000 julkiseen käyttöön tarkoitet-
23800: sittää, edelleen levittää. Sävellysteoksen nuot-     tua tietokantaa. Ne ovat lähes 600 isäntätieto-
23801: teja ei saa kuitenkaan tekijän suostumuksetta        koneessa eri puolilla maailmaa. Tietopankit
23802: vuokrata yleisölle. Levitysoikeuden raukeamis-       edustavat maailmanlaajuisesti noin 50 miljar-
23803: ta säänielevä 23 § koskee ainoastaan kirjallisia     din markan markkinoita. Yhdysvaltain osuus
23804: ja sävelteoksia. Laissa ei ole nimenomaista          on tästä noin 80 prosenttia, Länsi-Euroopan
23805: perustetta sen määrittelemisf'en, mihin teosla-      noin 10 prosenttia ja Japanin noin 7 prosent-
23806: jiin tietokoneohjelmat tulisi lukea. Siten kysy-     tia.
23807:                                       1990 vp. -      HE n:o 161                                      13
23808: 
23809:    Suomessa on tällä hetkellä noin 25 julkisesti      tomtla varten. Niitä ei saa käyttää muuhun
23810: käytettävissä olevaa suorakäyttöjärjestelmää ja       tarkoitukseen ja arkistokappaleet on tuhotta-
23811: niissä runsaat 120 tietokantaa. Tieteellisen in-      va, kun oikeus alkuperäisen ohjelman hallussa-
23812: formoinnin neuvoston teettämän selvityksen            pitoon lakkaa.
23813: mukaan vuonna 1985 Suomessa oli noin 1 000               Saksan Iiittotasavallassa lisättiin vuonna
23814: tietopankkien käyttäjää. Tähän käytetty raha-         1985 voimaan tulleella lainmuutoksella tietoko-
23815: määrä oli henkilökustannuksia mukaan otta-            neohjelmat tekijänoikeuslain kirjallisten teos-
23816: matta noin 10 miljoonaa markkaa vuodessa.             ten esimerkkiluetteloon. Ohjelmiin sovelletaan
23817: Tällä hetkellä on valmisteilla vuoteen 1989           kirjallisista teoksista annettuja säännöksiä.
23818: kohdistuva vastaava tutkimus. Alustavien tu-          Kuitenkin ohjelman tai sen olennaisen osan
23819: losten mukaan sekä käyttäjämäärät että käy-           kopiointi yksityiseen käyttöön on kielletty il-
23820: tön kustannukset ovat kolmin- tai nelinkertais-       man oikeudenhaltijan suostumusta.
23821: tuneet.                                                  Ranskassa vuoden 1986 alussa voimaan tul-
23822:    Tiedostojen ja tietokantojen levitys tehok-        leella lailla muutettiin eräiden tekijänoikeuslain
23823: kaina tietovälineillä on myös yleistymässä. Esi-      säännösten sisältöä. Laissa olevalla viittauksel-
23824: merkiksi optisesti luettavalle CD-ROM-levylle         la lisättiin ohjelmistot tekijänoikeuslain sisältä-
23825: voidaan tallentaa tekstitiedostona tietomäärä,        mään teosluetteloon. Samalla annettiin eräitä
23826: joka vastaa jopa yli 200 OOO:ta A4-sivua. Levy-       ohjelmistojen suojaa koskevia erityissäännök-
23827: jä voidaan käyttää henkilökohtaisten tietoko-         siä. Ohjelmistojen suoja poikkeaa eräissä suh-
23828: neiden yhteydessä.                                    teissa oleellisesti muiden teosten suojasta. Oi-
23829:    Tiedostot ja tietokannat, joiden sisältö on        keus ohjelmistoon on voimassa 25 vuotta oh-
23830: järjestetty luovuutta ja omaperäisyyttä ilmen-        jelmiston luomisesta lukien. Oikeudet ohjel-
23831: tävällä tavalla, suojataan tekijänoikeuslain          mistoon, joka on luotu täytettäessä työ- tai
23832: mukaan joko yksittäisinä teoksina tai kokoo-          virkasuhteesta johtuvia velvoitteita, kuuluvat
23833: mateoksina. Niitä suojataan lähtökohtaisesti          työnantajalle, ellei ole toisin sovittu. Kun kir-
23834: kuten muitakin kirjallisia teoksia. Muita tieto-      jallisesta teoksesta voidaan valmistaa kappalei-
23835: kantoja, joissa on yhdisteltynä suuri määrä           ta yksityistä käyttöä varten ilman tekijän suos-
23836: tietoja, suojataan tekijänoikeuslain 49 §:n mu-       tumusta, saadaan ohjelmistosta valmistaa ai-
23837: kaisina luetteloina. Suurta osaa viranomaisten,       noastaan varakopio.
23838: laitosten, yritysten ja muiden yhteisöjen koko-
23839:                                                          Isossa-Britanniassa on vuonna 1986 voimaan
23840: amista tiedostoista voidaan pitää tekijänoi-
23841:                                                       tulleesta tekijänoikeuslain muutoksesta lähtien
23842: keudellisessa mielessä luetteloina. Niitä ei saa
23843:                                                       tietokoneohjelmiin sovellettu kirjallisista teok-
23844: luettelon valmistajan suostumuksetta jäljentää,
23845:                                                       sista annettuja säännöksiä.
23846: ennen kuin kymmenen vuotta on kulunut siitä
23847: vuodesta, jona luettelo julkaistiin.                     Euroopan yhteisöjen komissio julkisti vuo-
23848:                                                       den 1989 alussa tietokoneohjelmien suojaa
23849:                                                       koskevan direktiiviehdotuksen. Lähtökohtana
23850: 1.3.2. Lainsäädäntö eräissä muissa maissa             on ohjelmien suojaaminen tekijänoikeudella.
23851:                                                       Niihin sovellettaisiin ehdotuksen mukaan kir-
23852:    Yhdysvalloissa tietokoneohjelmia koskeva           jallisia teoksia koskevia säännöksiä.
23853: tekijänoikeuslain muutos tuli voimaan vuonna             Direktiiviehdotus on parhaillaan jatkoval-
23854: 1980. Lainmuutoksella vahvistettiin, että tieto-      mistelun kohteena. Myös EFT A:n immateriaa-
23855: koneohjelmat voivat olla tekijänoikeuslain mu-        lioikeuden asiantuntijaryhmä kommentoi eh-
23856: kaan suojattuja teoksia. Tekijänoikeuslakiin          dotusta vuoden 1989 alussa. Tarkistettu ehdo-
23857: sisällytettiin tietokoneohjelman määritelmä.          tus voi tulla hyväksyttäväksi kuluvana vuonna.
23858: Sen mukaan tietokoneohjelma on joukko il-             Eräät kiistellyt kohdat sen sisällössä saattavat
23859: maisuja ja ohjeita, joka on tarkoitettu käytet-       kuitenkin hidastaa lopullisen direktiivin val-
23860: täväksi välittömästi tai välillisesti tietokoneella   mistumista.
23861: tietyn tuloksen aikaansaamiseksi.                        Japanissa lisättiin tietokoneohjelmat tekijän-
23862:    Lakiin otettiin samalla rajoitussäännös, jon-      oikeuslain suojakohteisiin vuonna 1986. Lakiin
23863: ka mukaan tietokoneohjelman omistajalla on            otetun määritelmän mukaan tietokoneohjel-
23864: oikeus valmistaa tai valmistuttaa kopioita oh-        malla tarkoitetaan tietokoneelle annettavaa,
23865: jelmasta, jos ne liittyvät oleellisesti ohjelman      toisiinsa yhdistellyistä toimintaohjeista koostu-
23866: käyttämiseen koneessa tai jos ne ovat arkis-          vaa lauseketta, jonka tarkoituksena on saada
23867: 14                                  1990 vp. -     HE n:o 161
23868: 
23869: tietokone toimimaan ja saavuttamaan tietty         paasaannön mukaan Ruotsissa laajempi kuin
23870: tulos.                                             esimerkisi Norjassa, on säännöksessä käytetty
23871:    Lain mukaan tietokoneohjelman kappaleen         sanontaa, joka rajaa kopioinoin lähimpään
23872: omistaja saa tehdä sellaisia kopioita ohjelmas-    perhe- ja ystäväpiiriin. Lisäksi edellytetään,
23873: ta ja muutoksia ohjelmaan, jotka ovat välttä-      että kopioitava ohjelman kappale ei ole käytös-
23874: mättömiä ohjelman hyödyntämiseksi tietoko-         sä elinkeino- tai viranomaistoiminnassa.
23875: neella. Ellei ohjelman oikeudenhaltija ole muu-       Tanskassa on omaksuttu hieman erilainen
23876: hun suostunut, ei kopioita saa säilyttää sen       ratkaisu. Tietokoneella luettavassa muodossa
23877: jälkeen, kun omistusoikeus alkuperäiskappalei-     olevan tietokoneohjelman kopioimineo on sul-
23878: siin lakkaa. Lakiin lisättiin myös säännös,        jettu yksityistä käyttöä koskevan 11 §:n ulko-
23879: jonka mukaan työsuhteessa luodun tietokone-        puolelle. Kuitenkin kun on kyse sellaisesta
23880: ohjelman oikeudet kuuluvat työnantajalle, ellei    ohjelmasta, joka on julkaistu tietokoneella
23881: toisin ole sovittu.                                luettavassa muodossa myymällä sitä yleisölle,
23882:    Myös eräiden muiden valtioiden tekijänoi-       tietokoneohjelman kappaleen omistaja saa val-
23883: keuslakeihin on sisällytetty tietokoneohjelmien    mistaa ohjelmasta vara- ja käyttökopioita sekä
23884: suojaa koskevat nimenomaiset säännökset.           käytön kannalta välttämättömiä kopioita.
23885: Esimerkkeinä voidaan mainita Australia ja Un-      Kappaleita ei saa käyttää muuhun tarkoituk-
23886: kari.                                              seen. Niitä ei saa enää käyttää, kun omistaja
23887:    Pohjoismaissa tietokoneohjelmien suojaa         levittää ohjelman alkuperäiskappaleen edel-
23888: valmistelleet Ruotsin, Tanskan ja Norjan teki-     leen.
23889: jänoikeuskomiteat julkaisivat asiaa koskevat          Lakeihin sisältyy myös tietokoneohjelmien
23890: mietintönsä vuosien 1985 ja 1986 aikana (SOU       käyttöoikeutta koskevia sopimuksia koskeva
23891: 1985:51. Upphovsrätt och datorteknik, Stock-       olettama. Tanskan lain mukaan ohjelman
23892: holm 1985; Ophavsret og edb. 7. delbetcenk-        käyttöoikeutta koskeva sopimus sisältää, jollei
23893: ning fra udvalget vedmrende revision af op-        toisin ole sovittu, oikeuden tehdä ohjelmaan
23894: havsretslovgivningen. Betcenkning nr 1064.         sovitun käytön kannalta välttämättömät muu-
23895: K0benhavn 1986; Norges Offentlige Utrednin-        tokset sekä valmistaa ohjelmasta kappaleet,
23896: ger NOU 1986:18. Opphavsrett og edb). Val-         jotka ovat välttämättömiä ohjelman käyttämi-
23897: mistelutyön pohjalta tehdyt tekijänoikeuslain      seksi. Näitä kappaleita ei saa enää käyttää,
23898: tarkistukset tulivat Tanskassa voimaan kesä-       kun oikeus käyttää ohjelmaa lakkaa. Ruotsin
23899: kuun 7 päivänä 1989 (Lov 1989 nr. 378),            ja Norjan ratkaisut ovat pääosin samanlaiset.
23900: Ruotsissa heinäkuun 1 päivänä samana vuonna        Ruotsin laissa todetaan lisäksi nimenomaisesti,
23901: (SFS 1989:396) ja Norjassa elokuun 1 päivänä       että näitä kappaleita ei saa käyttää muuhun
23902: 1990 (Lov 1990 nr. 26). Lainvalmistelun kaikis-    tarkoitukseen.
23903: sa vaiheissa on pyritty pohjoismaiseen koordi-        Pohjoismaiden tekijänoikeuslaeissa on sään-
23904: nointiin.                                          nökset, joiden mukaan tekijänoikeuteen sisäl-
23905:    Kaikkien lakien mukaan ohjelmia suojataan       tyvä oikeus määrätä teoksen kappaleiden levi-
23906: tekijänoikeuslain tarkoittamina teoksina ja nii-   tyksestä raukeaa osittain tietyissä tapauksissa.
23907: hin sovelletaan kirjallisia teoksia koskevia       Julkaistun kirjallisen ja sävelteoksen kappalei-
23908: säännöksiä. Lainsäädäntöteknisesti tämä on         ta saa näiden säännösten mukaan pääsääntöi-
23909: toteutettu lisäämällä tietokoneohjelmia koske-     sesti levittää vapaasti. Poikkeuksena tästä on
23910: va maininta tekijänoikeuslakien 1 §:ään.           Norjassa sävelteosten kappaleiden vuokraami-
23911:    Myös pohjoismaissa on katsottu, että mah-       nen yleisölle. Sekä äänitteiden että nuottien
23912: dollisuuksien valmistaa kopioita ohjelmista tie-   vuokraaminen yleisölle edellyttää siis tekijän
23913: tokoneella luettavassa muodossa tulee olla ra-     suostumusta. Suomessa vastaava poikkeus kos-
23914: joitetummat kuin muiden teoslajien osalta.         kee ainoastaan sävelteosten nuotteja. Ruotsin
23915: Pohjoismaissa saa julkistetuista teoksista val-    ja Tanskan poikkeus koski alunperin myös
23916: mistaa yksityiseen käyttöön muutaman kappa-        ainoastaan sävelteoksen nuotteja. Poikkeukset
23917: leen. Norjan lain mukaan tietokoneohjelmasta       laajennettiin vuosina 1982 ja 1985 tehdyillä
23918: saadaan valmistaa tietokoneella luettavassa        muutoksilla kattamaan kaikkien sävelteosten
23919: muodossa kopioita yksityiseen käyttöön aino-       kappaleiden vuokraaminen yleisölle.
23920: astaan, jos ohjelma on julkaistu. Myös Ruot-          Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa levitysoi-
23921: sin laissa on omaksuttu tämä ratkaisu. Koska       keuden raukeamista koskevaa säännöstä tar-
23922: yksityiseen kopiointiin oikeutettujen piiri on     kistettiin tietokoneella luettavassa muodossa
23923:                                       1990 vp. -     HE n:o 161                                    15
23924: 
23925: olevien tietokoneohjelmien osalta. Niitä saa            Bernin sopimuksessa ja yleismaailmallisessa
23926: vuokrata tai lainata yleisölle ainoastaan oikeu-     tekijänoikeussopimuksessa ei nimenomaan
23927: denhaltijan luvalla.                                 mainita tietokoneohjelmia suojakohteina. Läh-
23928:    Tanskan lakiin lisättiin säännös, jonka mu-       tökohtana on kuitenkin sopimusten soveltumi-
23929: kaan oikeus työsuhteessa luotuun tietokoneoh-        nen myös niihin. Jos Bernin sopimuksen tai
23930: jelmaan siirtyy työnantajalle, ellei toisin ole      yleismaailmallisen tekijänoikeussopimuksen jä-
23931: sovittu. Ruotsin ja Norjan lain mukaan oi-           senvaltio antaa tietokoneohjelmille tekijänoi-
23932: keuksien siirtyminen ratkaistaan yleisten sään-      keussuojaa, se on velvollinen suojaamaan toi-
23933: töjen mukaan.                                        sesta jäsenvaltiosta peräisin olevaa ohjelmaa
23934:                                                      samalla tavalla, kuin se suojaa omien kansa-
23935:                                                      laistensa luomia tietokoneohjelmia (kansallisen
23936: 1.3 .3. Kansainväliset sopimukset                    kohtelun periaate). Tätä kautta tietokoneohjel-
23937:                                                      mat saavat tehokasta kansainvälistä suojaa.
23938:                                                         Tietokoneohjelmien tekijänoikeuteen perus-
23939:    Kaksi keskeistä tekijänoikeutta säätetevää
23940:                                                      tuva suoja on esillä myös GATT:in Uruguayn
23941: kansainvälistä sopimusta ovat vuonna 1886
23942:                                                      neuvottelukierroksella neuvotteluryhmässä, jo-
23943: tehty Bernin yleissopimus kirjallisten ja taiteel-
23944:                                                      ka käsittelee henkisen omaisuuden suojaan liit-
23945: listen teosten suojaamisesta, jäljempänä Bernin
23946:                                                      tyviä kauppanäkökohtia.
23947: sopimus, ja vuonna 1952 tehty yleismaailmalli-
23948:                                                         Tekijänoikeudellisesti suojatun aineiston
23949: nen tekijänoikeussopimus. Molemmat sopi-
23950:                                                      luomista ja käyttöä tietokoneiden avulla kos-
23951: mukset on viimeksi tarkistettu Pariisissa vuon-
23952:                                                      kenut tutkimustyö käynnistyi Unescon ja
23953: na 1971. Tarkistetut sopimustekstit on saatettu
23954:                                                      WIPO:n piirissä 1970-luvun puolivälissä. Val-
23955: voimaan 1986 (SopS 79/86 ja 81186). Ensin
23956:                                                      mistelutyö johti asiaa koskevan suosituksen
23957: mainitun sopimuksen hallintoa hoitaa Maail-
23958:                                                      valmistumiseen vuonna 1982. Lähtökohtana
23959: man henkisen omaisuuden järjestö (World In-
23960: tellectual Property Organization), jäljempänä        suosituksessa on, että suojattujen teosten luo-
23961:                                                      miseen ja käyttöön tietokonepohjaisten tieto-
23962: WIPO, ja jälkimmäisen hallintoa Yhdistynei-
23963:                                                      järjestelmien avulla sovelletaan kansainvälisten
23964: den Kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuu-
23965:                                                      tekijänoikeussopimusten      yleisiä  tekijänoi-
23966: rijärjestö Unesco.
23967:                                                      keudellisia periaatteita. Suosituksen keskeisin
23968:    Tietokoneohjelmille sopivaa oikeudellista         asiakohta on periaate, jonka mukaan teoksen
23969: suojamuotoa koskenut selvitystyö alkoi YK:n          tallentaminen tietokoneen muistiin tai muille
23970: aloitteesta WIPO:n piirissä vuonna 1971. Selvi-      atk-tallenteille on aina tekijänoikeudellisesti
23971: tystyön tuloksena WIPO julkaisi vuonna 1978          merkityksellistä reprodusointia. Suosituksen
23972: tietokoneohjelmia koskevat mallisäännökset.          mukaan uudet käyttömuodot eivät tällä hetkel-
23973: Myöhemmässä vaiheessa valmisteltiin luonnos          lä edellytä muutoksia näihin sopimuksiin.
23974: uudeksi tietokoneohjelmien suojaa koskevaksi
23975: kansainväliseksi sopimukseksi.
23976:    Tietokoneohjelmien oikeudellista suojaa kä-       1.3.4. Nykyisen tilanteen arviointi ja uudis-
23977: sittelevän asiantuntijakomitean kokouksessa                 tusehdotukset
23978: vuonna 1983 kuitenkin luovuttiin uuden kan-
23979: sainvälisen sopimuksen jatkovalmistelusta,              Ohjelmistotuotannon painopiste on toistai-
23980: koska useimmat maat ilmoittivat soveltavansa         seksi ollut suurten asiakaskohtaisten ohjelmis-
23981: tietokoneohjelmien suojaamisessa tekijänoi-          tojen puolella. Näihin ohjelmistoihin kohdistu-
23982: keuslakejaan. Suuntaukseen vaikutti myös se,         vat oikeudet määritellään osapuolten välisin
23983: että tekijänoikeuden alalla on olemassa jo           sopimuksin, joissa ohjelmien ja käyttötilantei-
23984: valmis kansainvälinen suojajärjestelmä.              den erityispiirteet voidaan ottaa huomioon osa-
23985:    Tietokoneohjelmien suojaan liittyviä tekijän-     puolten haluamalla tavalla.
23986: oikeuskysymyksiä käsittelevässä asiantuntija-           Tietovälineillä levitettävien valmisohjelmien
23987: komitean kokouksessa Genevessä 1985 jo lähes         merkitys ohjelmistokaupassa on lisääntynyt.
23988: kaikki edustettuina olleet valtiot ilmoittivat       Sopimussuojan suhteen on tilanne valmisohjel-
23989: soveltavansa ohjelmiin tekijänoikeuslakia.           mien osalta kuitenkin toinen kuin asiakaskoh-
23990: Käytännössä tämä vahvisti tietokoneohjelmien         taisten ohjelmistojen kohdalla. Erityisesti sil-
23991: kansainvälisen suojan perustaksi tekijänoi-          loin, kun valmisohjelmien jakelu tapahtuu eril-
23992: keuden.                                              lisiä jakelukanavia pitkin, voi sopimuksilla
23993: 16                                    1990 vp. -     HE n:o 161
23994: 
23995: käytännössä olla vain hyvin rajoitettu merkitys      alan yleisesti tunnettua tekniikkaa ja menetel-
23996: määriteltäessä ohjelman oikeudenhaltijan ja          miä.
23997: käyttäjän välisiä suhteita.                             Tekijänoikeudella voidaan suojata osaa tek-
23998:    Tietokone on itsessään kopiokone, jonka           niikan alan luovasta toiminnasta. Sopimus-
23999: tekemien ohjelmakopioiden laatu on sama              suojalla on edelleen tärkeä asema erityisesti
24000: kuin alkuperäisen ohjelman. Tästä on seuran-         asiakaskohtaisien ja suurille tietokoneille tar-
24001: nut laajamittaista ohjelmien kopiointia. Kan-        koitettujen ohjelmien kaupassa. Myös muilla
24002: sainvälisesti ohjelmistoteollisuutta uhkaa jär-      immateriaalioikeudellisilla suojamuodoilla tu-
24003: jestelmällinen piratismi.                            lee jatkossakin olemaan merkityksensä ohjel-
24004:    Ohjelmistotuottajat ovat pyrkineet hillitse-      mistoteollisuuden alalla.
24005: mään kopiointia ohjelmiin sisältyvillä teknisillä       Tietokoneohjelma teoksena. Esityksessä eh-
24006: esteillä. Näillä toimenpiteillä ei ole kuitenkaan    dotettavan tekijänoikeuslain muutoksen tar-
24007: saavutettu toivottua vaikutusta. Luvaton kopi-       koituksena on selventää nykyinen tilanne vah-
24008: ointi uhkaa ohjelmien kehitystyötä, koska ke-        vistamalla tekijänoikeuslain soveltuvuus tieto-
24009: hitystyöhön investoiduille varoille ei saada riit-   koneohjelmiin.
24010: tävää katetta ohjelmien markkinoinnista. Ku-            Tekijänoikeuslain 1 §:n 2 momentissa on
24011: luttajien kannalta ohjelmien kopioinnilla saat-      lueteltu eräitä teoslajeja, joita tekijänoikeus-
24012: taa olla haitallisia seurauksia. Laajamittaisella    lain mielessä pidetään kirjallisina teoksina. Tä-
24013: kopioinnilla voi olla välillinen hintoja nostava     hän säännökseen ehdotetaan lisättäväksi mai-
24014: vaikutus. Tietokoneohjelmia koskevien selvien        ninta tietokoneohjelmista. Näin vahvistetaan,
24015: säännösten puuttuminen aiheuttaa myös epä-           että tietokoneohjelmiin sovelletaan kirjallisia
24016: varmuutta kilpailevien ohjelmistotuottajien vä-      teoksia koskevia säännöksiä.
24017: lisiin suhteisiin.                                      Tekijänoikeussuojan saaminen edellyttää, et-
24018:    Ohjelmistotuotannolla on kasvava taloudel-        tä tietokoneohjelma yltää niin sanottuun teos-
24019: linen merkitys. Myös ohjelmien käyttö lisään-        tasoon eli ylittää niin sanotun teoskynnyksen.
24020: tyy yhteiskunnan eri toiminta-alueilla. Niin         Ohjelmassa tulee siis ilmetä sen tekijän luova
24021:                                                      ja omaperäinen panos. Yleinen käsitys ohjel-
24022: ohjelmien tuottajat kuin käyttäjätkin tarvitse-
24023:                                                      mien tuottajien keskuudessa on, että suurin
24024: vat täyttä varmuutta ohjelmien suojasta ja sen
24025: laajuudesta.                                         osa markkinoilla olevista ohjelmista on siinä
24026:                                                      määrin laajoja ja monimutkaisia, että niiden
24027:    Eräs vaihtoehto olisi tietokoneohjelmia kos-      ohjelmallisessa toteuttamisessa ilmenee ohjel-
24028: kevan erityislain säätäminen. On mahdollista,        mien tekijöiden suojaan yltävä panos.
24029: että näin voitaisiin parhaiten määritellä suojan
24030:                                                         Tekijänoikeus ei suojaa teoksen ideaa, vaan
24031: sisältö ja laajuus tarpeiden mukaan. Koska
24032:                                                      sitä muotoa, johon idea on puettu. Tietokone-
24033: kansainvälisesti on luovuttu ohjelmia koskevan       ohjelmiin sovellettuna tämä merkitsee, että se
24034: uuden yleissopimuksen valmistelusta, ei ohjel-       systeemi ja logiikka sekä ne algoritmit, periaat-
24035: mien suoja ole järjestettävissä tätä kautta.
24036:                                                      teet ja ideat, jotka ovat tietokoneohjelman
24037:    Tekijänoikeuslainsäädännön        soveltaminen    perustana, eivät ole suojattuja sellaisinaan.
24038: on tullut kansainvälisesti vallitsevaksi ohjel-      Niitä saa kuka tahansa käyttää omassa ohjel-
24039: mien suojamuodoksi. Tästä on ollut seuraukse-        massaan. Tekijänoikeus ei siis anna yksinoi-
24040: na se etu, että kansainvälinen suojajärjestelmä      keutta ideoihin ja yleisiin periaatteisiin, vaan
24041: on jo valmiina.                                      ainoastaan näiden luovaan ja omaperäiseen
24042:    Vallitsevan käsityksen mukaan tekijänoi-          ilmaisumuotoon.
24043: keuslaki soveltuu jo nykyisin tietokoneohjel-           Tietokoneohjelman arvokkain ja eniten luo-
24044: miin. Laki antaa oikeudelliset puitteet ohjel-       vuutta osoittava osa voi joskus olla ohjelman
24045: mistomarkkinoiden toiminnalle.                       perustana oleva systeemi-idea. Yleisten periaat-
24046:    Tekijänoikeuslainsäädäntö tasapainottaa oh-       teiden mukaan sitä ei kuitenkaan suojata teki-
24047: jelmistotuottajien suojatarpeen ja kilpailun         jänoikeudella. Tätä on toisinaan pidetty teki-
24048: edistämisen vaatimukset. Tekijänoikeus koh-          jänoikeussuojan heikkoutena. Se että tekijän-
24049: distuu ohjelman ilmaisumuotoon, jolle se tar-        oikeus ei monopolisoi ideoita tekee kuitenkin
24050: joaa yleistä kolmansiin ulottuvaa suojaa. Jo-        tekijänoikeuden soveltamisen tietokoneohjel-
24051: kaisella on kuitenkin mahdollisuus valmistaa ja      miin joustavaksi. Tekijänoikeus suojaa luovaa
24052: edelleen kehittää samojakin tehtäviä suoritta-       työtä mutta edistää samalla kilpailua jättämäl-
24053: via kilpailevia ohjelmia käyttämällä hyväksi         lä ideat ja systeemit kaikkien käytettäviksi.
24054:                                     1990 vp. -      HE n:o 161                                      17
24055: 
24056: Ideoitten ja periaatteiden yleinen ja automaat-      osalta tästä ei aiheudu nykyisin merkittävää
24057: tinen monopolisointi vaikeuttaisi ohjelmistote-      haittaa. Ohjelman käyttäminen tietokoneessa
24058: ollisuuden toimintaa ja jarruttaisi kehitystä.       edellyttää yleensä käyttöä edeltävää reprodu-
24059:    Rajoitettua suojaa ideoille antavat muun          sointia. Tavallinen esimerkki tästä on ohjel-
24060: muassa liikesalaisuuksia koskevat säännökset.        man tallentaminen tietokoneen muistiin ennen
24061: Nykyisen lainsäädännön suojan ulkopuolelle           sen käyttämistä. Tietokoneohjelma saa siten
24062: jääviä ohjelmaan liittyviä asioita on periaat-       pääsääntöisesti suojaa oikeudetonta käyttöä
24063: teessa mahdollista suojata myös uusien lainsää-      vastaan tekijän yksinomaisen kappaleiden val-
24064: dännöllisten ratkaisujen kautta. Hallitus seu-       mistusoikeuden perusteella.
24065: raa suojan tarpeen kehitystä.                           Moraalisia oikeuksia koskeva pääsääntö on
24066:    Tekijänoikeussuojan saaminen ei edellytä          lain 3 §:ssä. Se koskee velvollisuutta ilmoittaa
24067: mitään muodollisuuksia. Suoja kattaa kaikki          tekijän nimi hyvän tavan mukaisesti (isyysoi-
24068: erilaiset ohjelman ilmenemismuodot. Merkitys-        keus) ja kieltoa muuttaa teosta tekijän kirjallis-
24069: tä ei ole myöskään, millä fyysisellä alustalla       ta tai taiteellista arvoa tai omalaatuisuutta
24070: ohjelman kappale on.                                 lookkaavalla tavalla (respektioikeus). Velvolli-
24071:    Tietokoneohjelmiin liittyy yleensä tukimate-      suus mainita ohjelmoijan nimi on riippuvainen
24072: riaalia, kuten ohjelmaan liittyviä asiakirjoja,      ohjelmistoteollisuudessa vallitsevasta hyvästä
24073: käyttöohjeita ja manuaaleja. Näitä suojataan         tavasta. Ohjelmatuotannon luonne huomioon
24074: yleisten sääntöjen mukaisesti kirjallisina teok-     ottaen ohjelmiin tehtyjä muutoksia voidaan
24075: sina. Koska tietokoneohjelmiin ehdotetaan so-        erittäin harvoin pitää loukkaavina.
24076: vellettavaksi kirjallisia teoksia koskevia teki-        Ohjelman tekijänoikeus on voimassa teki-
24077: jänoikeuslain säännöksiä, tulisivat ohjelmaan        jänoikeuslain 43 §:n perusteella viisikymmentä
24078: ja sen tukimateriaaliin sovellettavaksi lähtö-       vuotta tekijän kuolinvuodesta. Jos useammat
24079: kohtaisesti samat säännöt.                           ovat yhdessä luoneet teoksen, lasketaan aika
24080:    Suojan sisältö. Tekijällä on teokseensa ta-       viimeksi kuolleen tekijän kuolinvuodesta. Jos
24081: loudellisia ja moraalisia oikeuksia. Taloudelli-     ohjelma on julkistettu ohjelman tekijän nimeä
24082: sia oikeuksia koskeva pääsääntö on tekijänoi-        ilmoittamatta, tekijänoikeus on voimassa
24083: keuslain 2 §:ssä. Säännöksen mukaan tekijällä        44 §:n mukaan viisikymmentä vuotta ohjelman
24084: on yksinomainen oikeus valmistaa teoksesta           julkistamisvuodesta.
24085: kappaleita. Kappaleen valmistamisena pide-              Kopiointi yksityiseen käyttöön. Tekijänoi-
24086: tään myös teoksen siirtämistä laitteeseen, jolla     keuden rajoituksia koskevat säännökset sisälty-
24087: se voidaan toisintaa. Ohjelmiin sovellettuna         vät lain 2 lukuun. Ehdotuksen mukaan tieto-
24088: tämä merkitsee, että esimerkiksi ohjelman tal-       koneohjelmiin sovellettaisiin kirjallisia teoksia
24089: lentaminen tietokoneen muistina käytettävään         koskevia rajoituksia.
24090: laitteeseen tai tietovälineelle edellyttää ohjel-       Yksityistä käyttöä koskeva säännös sisältyy
24091: man oikeudenhaltijan lupaa. Myös esimerkiksi         tekijänoikeuslain 11 §:ään. Pääsäännön mu-
24092: paperilla olevan alkukielisen ohjelman kopi-         kaan julkistetusta teoksesta saa jokainen val-
24093: ointi kuuluu yksinoikeuden piiriin.                  mistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttö-
24094:    Taloudellisiin oikeuksiin kuuluu lisäksi teki-    ään varten. Siten valmistettua kappaletta ei saa
24095: jän yksinomainen oikeus saattaa teos yleisön         käyttää muuhun tarkoitukseen.
24096: saataviin. Teos voidaan saattaa yleisön saata-          Tietokoneella luettavassa muodossa oleviin
24097: viin esittämällä se julkisesti, levittämällä sen     tietokoneohjelmiin liittyy eräitä erityispiirteitä
24098:  kappaleita yleisön keskuuteen tai näyttämällä       muihin teostyyppeihin verrattuna. Tällaisten
24099: sen kappale julkisesti. Ohjelmien kannalta           ohjelmien kopioiminen on erittäin helppoa ja
24100: merkitystä on lähinnä sillä, että levitysoikeu-      nopeaa. Digitaalisessa muodossa olevan tieto-
24101: den perusteella ohjelman oikeudenhaltijalla on       koneohjelman kopio on laadultaan alkuperäi-
24102: lähtökohtaisesti mahdollisuus määrätä ohjel-         sen veroinen. Kopiointi kohdistuu erityisesti
24103:  mien myynnistä, vuokrauksesta, lainauksesta         julkaistuihin valmisohjelmiin, jotka on tarkoi-
24104: tai muusta levittämisestä yleisön keskuuteen.        tettu käytettäväksi henkilökohtaisissa tietoko-
24105:    Tietokoneohjelman arvo on suurelta osin           neissa. Ohjelmien kopiot voivat levitä kädestä
24106: siinä, että sitä voidaan käyttää tietokoneessa       käteen hyvinkin laajalle.
24107:  määrätyn tuloksen aikaansaamiseksi. Teoksen            Tietokoneella luettavassa muodossa olevat
24108: käyttäminen sinänsä ei kuulu tekijänoikeuslain       tietokoneohjelmat ovat muita teoksia haavoit-
24109:  mukaisiin tekijän yksinoikeuksiin. Ohjelmien        tuvampia kopioinnille. Yksityisessä piirissä ta-
24110: 
24111: 3 380584D
24112: 18                                    1990 vp. -     HE n:o 161
24113: 
24114: pahtuva laaja kopiointi johtaa siihen, että          kopio yksityiseen käyttöön, jos teos on julkis-
24115: ohjelmien käyttäjät näissä tapauksissa saavat        tettu. Tältä osin ehdotetaan sallitun kopioinnin
24116: ohjelmista täyden hyödyn, mutta ohjelmien            rajoittamista ainoastaan julkaistuihin tietoko-
24117: tuottajilta jää saamatta kate tuotantokustan-        neohjelmiin.
24118: nuksilleen. Tämä aiheuttaa huomattavia mene-            Tekijänoikeuslain 8 §:n mukaan teos katso-
24119: tyksiä ohjelmien tuottajille ja koko ohjelma-        taan julkistetuksi, kun se on luvallisesti saatet-
24120: kaupalle. Näillä menetyksillä on välillisesti        tu yleisön saataviin. J ulkaistuksi teos katso-
24121: myös ohjelmien hintoja korottava vaikutus            taan vasta sitten, kun sen kappaleita tekijän
24122: sekä vaikutuksia myös ohjelmien tekijöiden           suostumuksella on saatettu kauppaan tai muu-
24123: työllisyyteen.                                       ten levitetty yleisön keskuuteen. Säännöstä on
24124:    Tätä taustaa vasten on syytä rajoittaa ohjel-     tulkittu siten, että julkaisemiselta edellytetään,
24125: mien kopiointia yksityiseen käyttöön tietoko-        että teoksesta on valmistettu useita kappaleita,
24126: neella luettavassa muodossa. Eräänä vaihtoeh-        jotka on saatettu levitykseen.
24127: tona olisi kieltää tällainen kopiointi kokonaan.        Julkaistuja tietokoneohjelmia ovat tyypilli-
24128: Näin on tehty voimassa olevassa laissa raken-        sesti sellaiset ohjelmat, joita myydään suoraan
24129: nusteosten osalta.                                   yleisölle levykkeillä tai vastaavilla tietovälineil-
24130:    Täyskieltoa olisi kuitenkin mahdoton val-         lä. Ehdotuksen mukaan yksityisen kopioinnin
24131: voa. Tällainen säännös olisi siten omiaan vä-        ulkopuolelle yleensä jäisivät ohjelmat, joita on
24132: hentämään lainsäädännön kunnioitusta yleises-        vain rajoitetussa määrin käytössä oikeuden-
24133: tikin. On myös huomattava, että kiellon rikko-       haltijan ja käyttäjän välisten lisenssisopimus-
24134: miseen tulisivat sovellettaviksi tekijänoikeus-      ten perusteella. Kyseessä ovat lähinnä ammatti-
24135: lain rangaistussäännö kset. Rangaistussäännös-       käyttöön tarkoitetut ohjelmistot. Sopimus-
24136: ten soveltamisen ulottaminen käytännössä näin        ehdot eivät tavallisesti salli näiden edelleen
24137: laajalle ei vastaisi yleistä kriminaalipoliittista   levittämistä. Vastaava rajoitus on tehty Ruot-
24138: linjaa.                                              sin lakiin ja sitä on ehdotettu myös Norjassa.
24139:    Puuttuminen yksityisessä piirissä tapahtu-
24140: vaan teosten käyttöön on myös vallitsevan               Teoksen kopion voi pääsäännön mukaan
24141: tekijänoikeudellisen ajattelun vastaista. Tieto-     valmistaa myös ulkopuolinen valmistuUajan
24142: koneohjelmien tekijänoikeudellisen suojan            yksityistä käyttöä varten. Ulkopuolisella val-
24143: osalta ei ilman erityisen painavia syitä tulisi      mistuttaminen on kuitenkin kielletty eräiden
24144: poiketa tästä periaatteesta.                         teoslajien osalta. Näitä ovat muun muassa
24145:    Ohjelmien kopiointia yksityiseen käyttöön         sävellys- ja elokuvateokset sekä käyttöesineet.
24146: voidaan rajoittaa turvautumatta täyskieltoon.        Tekijänoikeuskomitea esitti vastaavan rajoi-
24147: Tekijänoikeuslain pääsääntö jo asettaa ahtaat        tuksen ulottamista myös tietokoneohjelmiin.
24148: rajat sallitulle kopioinnille. Kopioita saadaan      Koska jokainen tietokone toimii myös kopioin-
24149: valmistaa korkeintaan muutama kappale. Val-          tikoneena, ei rajoituksella käytännössä olisi
24150: mistamisen täytyy tapahtua yksityistä käyttöä        suurta merkitystä. Siten ehdotukseen ei sisälly
24151: varten. Yksityisestä käytöstä on kysymys, kun        tätä rajoitusta. Myös Ruotsissa ja Norjassa on
24152: valmistaminen tähtää puhtaasti henkilökoh-           päädytty samaan ratkaisuun.
24153: taisten tarpeiden tyydyttämiseen. Sallittu val-         Kopiointiin liittyvät erityispiirteet koskevat
24154: mistaminen on rajattu yksityiseen piiriin, toisin    ainoastaan ohjelman valmistamista tietoko-
24155: sanoen lähimpään perhe- ja ystäväpiiriin. Val-       neella luettavassa muodossa. Muutoin ohjel-
24156: mistettua kopiota ei saa luovuttaa yksityisen        miin sovellettaisiin tekijänoikeuslain 11 § :n
24157: piirin ulkopuolelle eikä muutenkaan käyttää          pääsääntöä. Esimerkiksi paperilla olevan jul-
24158: muuhun kuin yksityiseen tarkoitukseen.               kistetun alkukielisen ohjelman saisi kopioida
24159:    Säännöksen perusteella ei siten saada valmis-     samoin edellytyksin kuin muunkin kirjallisen
24160: taa kopioita yritysten, viranomaisten, laitosten     teoksen.
24161: tai muiden yhteisöjen toimesta. Sallittua ei ole        Ohjelmien kopiointia yksityiseen käyttöön
24162: esimerkiksi se, että ohjelmaa kopioitaisiin työ-     voidaan rajoittaa myös muilla keinoilla kuin
24163: paikalla työntekijöiden käyttöön. Ohjelman           lainsäädännöllä. Ohjelman oikeudenhaltija voi
24164: kopiointi työtehtävien hoitoa varten ei muu-         esimerkiksi lisensioidessaan ohjelman yrityksel-
24165: toinkaan ole sallittua.                              le edellyttää, että yritys valvoo, että sen työnte-
24166:    Tekijänoikeuslain 11 §:n pääsäännön mu-           kijät eivät missään olosuhteissa valmista ohjel-
24167: kaan teoksesta voidaan valmistaa muutama             masta muita kuin sopimuksessa tarkoitettuja
24168:                                      1990 vp. -     HE n:o 161                                      19
24169: 
24170: kopioita. Sopimussuhteissa tulevat sovelletta-      teella valmistaa sinänsä tarpeellisia käyttö- ja
24171: viksi sopimusoikeudelliset sanktiot.                varakopioita.
24172:    Ohjelmakaupassa on yleistä, että julkaisija         Tästä syystä tekijänoikeuden siirtymistä kos-
24173: merkitsee ohjelman pakkaukseen kopiointia           kevaan lain 3 lukuun ehdotetaan lisättäväksi
24174: rajoittavan ehdon. Tarkoitus on, että ohjelman      uusi 40 a §. Sen perusteella tietokoneohjelman
24175: ostaja sitoutuisi ehdon noudattamiseen avates-      käyttöoikeuden luovutus käsittäisi oikeuden
24176: saan pakkauksen. Tällaisten ehtojen sitovuus        valmistaa ohjelmasta sen käyttämisen ja säilyt-
24177: ratkaistaan yleisten sopimusoikeudellisten peri-    tämisen edellyttämät kappaleet. Näin valmis-
24178: aatteiden mukaan. Oikeudenhaltijan ja käyttä-       tettuja kappaleita ei saisi käyttää muuhun tar-
24179: jän välille ei näin yleensä synny mitään sitovaa    koitukseen eikä niitä saisi käyttää sen jälkeen,
24180: sopimussuhdetta. Tällaiset ehdot eivät myös-        kun ohjelman käyttöoikeus on lakannut.
24181: kään sitoisi kolmatta. Myöskään ohjelmien              Säännöksen perusteella yhteisöt saavat val-
24182: kopiointia koskevaa sääntelyä ei ole kytketty       mistaa tietokoneohjelman tavanomaiseen käyt-
24183: tällaisiin ehtoihin.                                töön liittyvät käyttö- ja varakopiot. Kopioita ei
24184:    Ohjelmien kopiointia on pyritty rajoitta-        saa luovuttaa muulle kuin alkuperäiskappaleen
24185: maan myös teknisin keinoin. Toistaiseksi nämä       käyttöön oikeutetulle.
24186: eivät ole osoittautuneet kovinkaan tehokkaiksi.        Yksityishenkilöiden ohjelmien kopiointi hen-
24187: Euroopan yhteisön tietokoneohjelmien suojaa         kilökohtaisiin tarpeisiin on järjestetty 11 § :n
24188: koskevan direktiivin valmistelussa on ollut esil-   säännöksellä. Tietyissä tilanteissa 40 a § saat-
24189: lä määräys, jolla kiellettäisiin laitteet, joiden   taa tulla sovellettavaksi myös yksityishenkilön
24190: avulla ohjelmien kopiointisuoja voidaan kier-       kohdalla. Näin on esimerkiksi silloin, kun
24191: tää. EFT A:n asiantuntijoiden taholta on il-        yksityishenkilö on hankkinut käyttöoikeuden
24192: maistu varauksellinen suhtautuminen määräys-        julkaisemattomaan tietokoneohjelmaan. Ehdo-
24193: tä kohtaan. Johtopäätösten teko tämän kysy-         tetuna 40 a §:llä on kuitenkin ensisijaisesti
24194: myksen osalta on kuitenkin ennenaikaista.           merkitystä yhteisöjen toiminnalle.
24195:    Yksityistä käyttöä koskevalla ehdotuksella          Tietokoneohjelman normaali hyödyntämi-
24196: on pyritty minimoimaan kopiointitoiminnan           nen edellyttää usein myös, että ohjelmaan teh-
24197: haittavaikutukset oikeudenhaitijoille kuiten-       dään käytön vaatimia muutoksia. Erityisesti
24198: kaan sääntelemättä yksityisessä piirissä tapah-     suurten ohjelmistojen ylläpitokustannukset
24199: tuvaa toimintaa liian pitkälle. Sääntelyn toimi-    saattavat ylittää ohjelmiston hankintakustan-
24200: vuutta ja kansainvälistä tilannetta tullaan jat-    nukset. Tästä syystä pykälään ehdotetaan lisät-
24201: kossa huolellisesti seuraamaan ja tarvittaessa      täväksi, että tietokoneohjelman luovutus käsit-
24202: tarkistamaan sallitun kopioinnin rajoja.            tää myös oikeuden tehdä ohjelmaan käytön
24203:     Muu kappaleiden valmistaminen ja muutos-        edellyttämät muutokset.
24204: ten tekeminen. Tekijänoikeuslain 11 § :n perus-        Muutosten tekeminen myös 11 §:n sääntele-
24205: teella ei ole sallittua kopioida tietokoneohjel-    missä tilanteissa saattaa olla tarpeellista. On
24206: maa yrityksen, viranomaisen, laitoksen tai          kuitenkin huomattava, että teosten muuttami-
24207: muun yhteisön toimesta. Ehdotuksen mukaan           nen yksityisessä piirissä ei ole tekijänoikeudelli-
24208: on sallittu kappaleiden valmistaminen tietoko-      sesti relevanttia. Se on sallittua ilman eri sään-
24209: neella luettavassa muodossa lisäksi rajoitettu      nöstäkin. Muutettua kappaletta ei saa kuiten-
24210: koskemaan yksinomaan julkaistuja ohjelmia.          kaan hyödyntää yksityisen piirin ulkopuolella.
24211:     Myös näissä tilanteissa ohjelman normaali          Tekijänoikeuslain 27 §:n 3 momentin perus-
24212: hyödyntäminen saattaa edellyttää joidenkin          teella ehdotettua säännöstä sovelletaan vain
24213: kopioiden valmistamista. Jo ohjelman käyttö         mikäli ei ole toisin sovittu. Säännös ei siten
24214: yleensä edellyttää vähintään yhden kappaleen        vaikuttaisi millään tavalla noudatettuun sopi-
24215: valmistamista. Näin on esimerkiksi silloin, kun     muskäytäntöön, joka koskee käyttäjän oikeut-
24216: levykkeellä oleva ohjelma kopioidaan tietoko-       ta valmistaa ohjelmasta kappaleita ja tehdä
24217: neen keskusmuistiin käyttöä varten. Ohjelman        kappaleisiin muutoksia. Säännös selkeyttää ti-
24218: säilyttämisen kannalta voi olla tarpeellista val-   lannetta lähinnä silloin, kun ohjelman oikeu-
24219: mistaa ohjelmasta varakopio tai arkistokappa-       denhaltijan ja käyttäjän välisessä sopimuksessa
24220: le.                                                 ei ole määritelty käyttöoikeuksien laajuutta
24221:     Yksityistä käyttöä koskeva säännös kattaa       tässä suhteessa. Ehdotus vastaa pääosin Tans-
24222: ainoastaan fyysisten henkilöiden yksityisen ko-     kan ja Ruotsin lakeja ja Norjan hallituksen
24223: pioinnin. Yhteisöt eivät voi säännöksen perus-      esitystä.
24224: 20                                    1990 vp. -     HE n:o 161
24225: 
24226:    Tietokoneohjelmien vuokraaminen ja lainaa-        ohjelman lainaus johtaa usein kopion valmista-
24227: minen. Tekijänoikeuslain 23 §:n pääsäännön           miseen lainatosta ohjelmasta pysyvää käyttöä
24228: mukaan sellaisia julkaistun kirjallisen tai sävel-   varten. Ohjelman kopio on alkuperäisen veroi-
24229: lysteoksen kappaleita, jotka julkaiseminen kä-       nen ja siitä voidaan valmistaa edelleen kopioi-
24230: sittää, saa edelleen levittää. Koska ehdotuksen      ta.
24231: mukaan tietokoneohjelmat määritellään kirjal-           Ohjelmien lainaaminen johtaa ohjelmien ko-
24232: lisiksi teoksiksi, säännös soveltuisi myös ohjel-    piointiin, joka korvaa ohjelmien normaalia
24233: mnn.                                                 hankintaa. Tätä ei voida pitää oikeudenhalti-
24234:    Tekijänoikeuslain 23 § :stä seuraa, että tieto-   joiden kannalta kohtuullisena. Tietokoneohjel-
24235: koneohjelman kappaleen omistaja saa myydä            mien lainaaminen yleisölle ehdotetaan tästä
24236: edelleen omistamansa ohjelman ilman tekijän          syystä jätettäväksi tekijän yksinoikeuden pii-
24237: suostumusta. Tämä on yleisen oikeustajun mu-         riin.
24238: kaista. Siitä ei ole myöskään merkittävää hait-         Lainaarnisen erityissääntely on kuitenkin
24239: taa ohjelman tekijöille.                             syytä rajoittaa ainoastaan sellaisiin tietokone-
24240:    Pykälän pääsäännön soveltaminen tietoko-          ohjelmiin, jotka ovat tietokoneella luettavassa
24241: neohjelmiin merkitsisi, että ohjelmia saataisiin     muodossa. Muussa muodossa, esimerkiksi osa-
24242: vuokrata yleisölle vapaasti. Mahdollisuudesta        na painettua kirjaa, olevien ohjelmien osalta ei
24243: vuokrata ohjelmia ilman oikeudenhaltijoiden          ole niitä perusteita, jotka tekisivät tällaisen
24244: lupaa ja korvauksia maksamatta aiheutuisi            sääntelyn tarpeelliseksi. Niitä saisi siis lainata
24245: eräitä ongelmia.                                     yleisölle tekijän suostumusta hankkimatta.
24246:    Tietokoneohjelmat ovat erityisen haavoittu-          Tietokoneohjelmia sisältyy erilaisiin yleisölle
24247: via kopioinnille. Koska ohjelman vuokraaja           levitettäviin laitteisiin ja muihin tavaroihin.
24248: yleensä valmistaisi itselleen kopion jatkuvaa        Kokonaisuutena tarkastellen kyseessä ei siis ole
24249: käyttöä varten vuokraamastaan ohjelmasta,            varsinainen ohjelmatuote. Esimerkkinä voi-
24250: merkitsisi tämä ohjelman tuottajan kannalta          daan mainita kodinkoneet ja rannekellot. Oh-
24251: lopullista kulutustapahtumaa. Taloudellisen          jelma voi olla myös osana sulaotettua järjestel-
24252: hyödyn saa vuokraustoiminnan harjoittaja, ei         mää, johon on sisällytetty laitteistoja ja ohjel-
24253: sen sijaan ohjelman oikeudenhaltija. Laajamit-       mia. Myös optisella tietovälineellä, kuten CD-
24254: taisena ohjelman oikeudenhaltijan vaikutus-          ROM-levyllä, levitettävään tietokantaan liittyy
24255: mahdollisuuksien ulkopuolella oleva vuokraus-        ohjelmisto, jonka avulla etsitään levylle tallen-
24256: toiminta voi vääristää ohjelmistomarkkinoita.        nettua tietoa. Näissä tapauksissa ohjelma liit-
24257: Vuokraustoiminta loukkaisi ohjelmien tekijöi-        tyy kiinteästi tuotteeseen. Se voi olla esimer-
24258: den ja tuottajien oikeutettuja etuja ja laajamit-    kiksi tallenncttuna laitteen sisällä olevaan mik-
24259: taisena saattaisi vaarantaa ohjelmistotuotan-        ropiiriin. Joissain tapauksissa ohjelma on eril-
24260: non jatkuvuuden.                                     lisellä tietovälineellä, kuten levykkeellä.
24261:    Ehdotuksen mukaan ohjelmien vuokraami-               Edellä mainituissa tilanteissa tuote muodos-
24262: nen yleisölle jää ohjelman oikeudenhaltijan          tuu pääasiallisesti muusta kuin ohjelmasta.
24263: yksinoikeuden piiriin. Yleisölle suuntautuvaan       Toisaalta tuotteen hyödyntäminen edellyttää
24264: vuokraustoimintaan tulee siten saada oikeu-          ohjelman käyttöä. Tällaisia tuotteita tulee
24265: denhaltijan suostumus.                               luonnollisesti voida levittää vapaasti myös
24266:    Tekijänoikeuslain 23 § mahdollistaa myös          vuokraamalla ja Iainaamalla niihen liittyvine
24267: kirjallisten ja sävellysteosten lainaarnisen ylei-   ohjelmineen. Ohjelman oikeudenhaltija saa
24268: sölle. Kirjailijoille suoritetaan niin sanottuja     riittävää suojaa yksinomaisen valmistusoikeu-
24269: kirjastokorvauksia eräistä kirjailijoille ja kään-   tensa perusteella. Sitä paitsi voidaan katsoa
24270: täjille suoritettavista apurahoista ja avustuksis-   oikeudenhaltijan hiljaisesti luopuneen veto-
24271: ta annetun lain (236/61) nojalla. Lain mukaan        amasta levitysoikeuteensa tältä osin, kun hän
24272: valtion varoista jaetaan vuosittain kotimaisille     on antanut liittää ohjelmansa yleisölle levitettä-
24273: kirjailijoille ja kääntäjille apurahoja ja avus-     väksi tarkoitettuun tuotteeseen. Lisäksi hän voi
24274: tuksia sen johdosta, että heidän kirjoittamiaan      halutessaan sopia myös tuotteiden levittämi-
24275: kirjoja pidetään maksuttomasti käytettävissä         seen liittyvistä seikoista.
24276: yleisissä kirjastoissa.                                 Keskustelua on käyty siitä, olisiko lakiin
24277:    Tekijänoikeuslain 23 §:n mukaan myös tie-         otettava nimenomainen säännös, jonka mu-
24278: tokoneohjelmia saadaan lainata vapaasti. Ero-        kaan vuokraosta ja lainausta koskeva sääntely
24279: na tavallisten kirjojen lainaamiseen on, että        ei ulotu sellaisten ohjelman sisältävien laittei-
24280:                                      1990 vp. -     HE n:o 161                                      21
24281: 
24282: den ja muiden tavaroiden levittämiseen, jotka       ty, että kirjaston käyttö on maksutonta. Va-
24283: ovat pääasiallisesti muita kuin ohjelmatuottei-     paakuntakokeilusta annettu laki (718/88) on
24284: ta. Tällainen rajanveto seuraa kuitenkin jo lain    voimassa vuoden 1992 loppuun asti. Kokeiluun
24285: tavallisesta tulkinnasta.                           liittyy vapaakunnan oikeudesta poiketa eräistä
24286:    Tietokoneen luettavassa muodossa olevan          säännöksistä ja määräyksistä annettu laki
24287: ohjelman vuokraamiseen ja lainaamiseen ylei-        (592/89), joka on voimassa samaan ajankoh-
24288: sölle vaadittaisiin kuitenkin tekijän suostumus,    taan asti. Sen 3 §:n 2 momentin nojalla vapaa-
24289: jos ohjelma levitetään tuotteesta erillään.         kunta voi päättää poiketa kirjastolaissa sääde-
24290:    Ehdotettu tietokoneohjelmien levityksen          tystä maksuttomuudesta. Kirjojen lainaarnisen
24291: sääntely on samansisältöinen kuin Tanskan,          on kuitenkin oltava maksutonta.
24292: Ruotsin ja Norjan lainmuutokset.                        Vapaakunta voi siten sisällyttää äänitteiden
24293:                                                     käytön maksullisiin kirjastopalveluihin. Äänit-
24294:    Sävellysteosten vuokraaminen. Tekijänoi-         teiden lainauksesta tai muusta käytöstä ei tois-
24295: keuslain 23 §:n pääsäännöstä on nykyisin yksi       taiseksi ole peritty maksua. Puheena olevalla
24296: poikkeus. Sen mukaan sävellysteoksen nuot-          tekijänoikeuslain muutoksella ei ole tarkoitettu
24297: tien vuokraamiseen yleisölle vaaditaan teoksen      puuttua tilanteisiin, joissa kirjasto perii äänite-
24298: oikeudenhaltijan     suostumus.     Poikkeuksen     kokoelman käyttöoikeudesta vähäiseen toimi-
24299: taustalla on se, että lain säätäruisaikaan nuot-    tusmaksuun verrattavan yleisen maksun, jolla
24300: tien vuokraaminen oli tavallinen sävellysteos-      ainoastaan pyritään kattamaan palvelusta ai-
24301: ten levitysmuoto, jolla oli myös taloudellista      heutuneet kulut tai osa niistä.
24302: merkitystä. Koska muissa tapauksissa kirjallis-         Työ- ja virkasuhde. Tekijänoikeus teokseen
24303: ten ja sävellysteosten vuokraamisella ei ollut      kuuluu alunperin teoksen luoneelle tekijälle.
24304: käytännössä merkitystä, ei yleisölle vuokraa-       Taloudelliset oikeutensa tekijä voi vapaasti
24305: mista jätetty tekijän yksinoikeuden piiriin.        luovuttaa. Moraalisista oikeuksista luopumista
24306:    Kuluvan vuosikymmenen alussa äänilevyjen         on rajoitettu tekijänoikeuslain 3 §:n 3 momen-
24307: vuokraus alkoi kansainvälisesti yleistyä. Ruot-     tin säännöksellä.
24308: sissa ja Tanskassa tarkistettiin levitysoikeuden        Yleiset säännökset oikeuden luovutuksesta
24309: raukeamista koskevaa säännöstä siten, että          sisältyvät lain 27-29 §:ään. Lakiin ei sisälly
24310: muidenkin sävellysteosten kappaleiden kuin          erityissäännöksiä työ- tai virkasuhteessa luotu-
24311: nuottien vuokraamiseen vaaditaan oikeuden-          jen teosten oikeuksien siirtymisestä. Oikeuk-
24312: haltijan suostumus. Norjassa vastaava säännös       sien siirtymistä joudutaan tulkitsemaan edellä
24313: on sisältynyt tekijänoikeuslakiin jo lain säätä-    mainitut yleiset säännökset ja sopimusten tul-
24314: ruisestä lähtien.                                   kintaperiaatteet huomioon ottaen. Tilanne on
24315:    Äänitteiden levittäminen digitaalisessa muo-     siis toinen kuin keksintöjen osalta; oikeudesta
24316: dossa CD-levyinä on yleistynyt. Tällaiset tal-      työntekijän tekemiin keksintöihin on annettu
24317: lenteet ovat kestävämpiä kuin perinteiset ääni-     erityinen laki.
24318: levyt. Kun tekniset mahdollisuudet ovat samal-         Jos tekijän oikeuksien siirtymisestä on sovit-
24319: la kehittyneet alkuperäiskappaleiden veroisten      tu nimenomaisesti tai hiljaisesti, oikeuksien
24320: digitaalisten kopioiden valmistamiseen, nämä        siirtyminen ratkaistaan ensi sijassa sopimusta
24321: tallenteet rinnastuvat kopioitavuutensa suhteen     tulkiten. Jos asiaa koskevaa nimenomaista so-
24322: tietokoneohjelmiin.                                 pimusta ei ole, joudutaan tarkastelemaan työ-
24323:    Sävellysteosten taloudellisesti merkitykselli-   suhteen tarkoitusta sekä työsuhteessa osapuol-
24324: nen hyödyntäminen on syytä jättää tekijän           ten toimintaan vaikuttavia olosuhteita. Tulkin-
24325: yksinoikeuden piiriin. Tästä syystä ehdotetaan      taan vaikuttaa muun muassa alalla yleisesti
24326: nykyisen nuotteja koskevan poikkeuksen laa-         noudatettu käytäntö.
24327: jentamista kattamaan myös muut sävellysteos-           Ohjelmien tuotanto poikkeaa oleellisella ta-
24328: ten kappaleet, kuten äänilevyt. Näiden vuok-        valla muista aloista, joilla luodaan tekijänoi-
24329: raamiseen yleisölle olisi siten oltava tekijänoi-   keudellisesti suojattua aineistoa työtehtävien
24330: keuden haltijan suostumus. Ehdotus saattaisi        puitteissa. Tietokoneohjelmat syntyvät yleensä
24331: säännöksen tältä osin yhdenmukaiseksi Nor-          ryhmätyönä. Suurten ohjelmistojen valmistuk-
24332: jan, Ruotsin ja Tanskan lakien kanssa.              sessa on teollisen prosessin piirteitä. Työ ja-
24333:    Sävellysteosten kappaleita saisi edelleen lai-   kaantuu eri työvaiheisiin ja osiin. Suuren oh-
24334: nata yleisölle nykyiseen tapaan lupaa hankki-       jelmiston valmistaminen edellyttää useita, jopa
24335:  matta. Kirjastolain (235/86) 7 §:ssä on säädet-    satoja henkilötyövuosia. Kehitystyöhön osallis-
24336: 22                                   1990 vp. -      HE n:o 161
24337: 
24338: tuneiden työntekijöiden panoksien määrä ja           neohjelmia koskevan erityissääntelyn ulkopuo-
24339: luonne vaihtelevat suuresti. Ohjelmistot kor-        lelle. Tämä vastaa myös oikeudesta työntekijän
24340: vautuvat suhteellisen nopeasti uusilla ohjelmis-     tekemiin keksintöihin annetussa laissa omak-
24341: toilla, joiden valmistuksen pohjana ovat usein       suttua ratkaisua.
24342: aikaisemmat versiot.                                    Tietokannat. Tekijänoikeudellisen lainsää-
24343:    Yksittäisen tekijän osuutta on käytännössä        dännön periaatteet soveltuvat pääsääntöisesti
24344: vaikeata tai mahdotonta erottaa lopullisesta         myös tietokoneen avulla tapahtuvaan suojatuo
24345: ohjelmasta. Nimenomainen sopiminen kaik-             aineiston aikaansaamiseen ja käyttöön sekä
24346: kien valmistettujen ohjelmien oikeuksista jo-        tietokantoihin. Suojan sisältö on yhteensopiva
24347: kaisen tekijän kanssa tarkasti hänen panoksen-       edellä mainitun WIPO/Unesco -suosituksen
24348: sa osalta tuottaisi monesti suuria vaikeuksia.       kanssa. Tekniikan nopea kehittyminen ja uu-
24349: Epäselvyys ohjelmien oikeuksista hankaloittai-       det suojatuo aineiston käyttömuodot saattavat
24350: si myös yritysten keskinäisiä sekä yritysten ja      kuitenkin synnyttää lähitulevaisuudessa uusia
24351: tutkimuslaitosten välisiä tuotekehityssopimuk-       ongelmia.
24352: sia. Ohjelmistokaupassa myös ohjelman käyt-             Tietokannat, jotka eivät yllä niin sanottuun
24353: täjän aseman turvaaminen edellyttää, että oh-        teostasoon, voivat saada suojaa tekijänoikeus-
24354: jelman oikeudenhaltijasta ei ole epäselvyyttä.       lain 49 §:n mukaisina luetteloina. Viimeksi
24355:    WIPO:n toimesta laaditussa tietokoneohjel-        mainitun säännöksen suoja kattaa ainoastaan
24356: mien suojaa koskevassa mallilaissa vuodelta          luettelon jäljentämisen. Levitysoikeus ei sen
24357:  1978 on säännös, jonka mukaan osana työteh-         sijaan kuulu luettelon valmistajan yksinoikeu-
24358: täviä luodun ohjelman oikeus kuuluu työnan-          den piiriin. Kehitys saattaa johtaa siihen, että
24359: tajalle, jollei toisin ole sovittu. Eräissä anglo-   pelkkä jäljentämissuoja ei ole enää riittävä.
24360: amerikkalaisen oikeusperinteen maissa, kuten         Luetteloiden osalta suojan tarkistaruistarvetta
24361: Yhdysvalloissa, tekijänoikeus työsuhteessa luo-      on syytä seurata.
24362: tuihin teoksiin yleensäkin kuuluu työnanta-             Luetteloiden osalta pidetään tässä vaiheessa
24363: jalle. Eräissä maissa, joissa tekijänoikeus myös     tarpeellisena ehdottaa muutoksia vain suoja-
24364: työsuhteessa luotuihin teoksiin lähtökohtaisesti     aikaan. Luetteloiden ja vastaavien töiden kym-
24365: kuuluu tekijälle, on tietokoneohjelmien osalta       menen vuoden pituinen suoja-aika lasketaan
24366: kuitenkin omaksuttu ratkaisu, jonka mukaan           tekijänoikeuslain 49 §:n mukaan siitä vuodes-
24367: työsuhteessa luodun tietokoneohjelman oikeu-         ta, jona työ julkaistiin. Tämä johtaa siihen
24368: det kuuluvat työnantajalle, jollei toisin ole        oikeuspoliittista tarvetta vastaamattomaan ti-
24369: sovittu. Näin säädettiin esimerkiksi vuonna          lanteeseen, että julkaisemattomien luetteloiden
24370: 1985 Japanissa ja Ranskassa sekä vuonna 1989         suoja on periaatteessa ikuinen. Tällä on merki-
24371: Tanskassa.                                           tystä sekä perinteisten luetteloiden että tekijän-
24372:    Yleinen käytäntö ohjelmien tuotannossa on,        oikeudellisessa mielessä luettelaina pidettävien
24373: että oikeudet työsuhteessa luotuihin ohjelmiin       tietokantojen kannalta.
24374: siirtyvät työnantajalle. Tulkinnanvaraisuuden           Ehdotuksen mukaan suoja-aika laskettaisiin
24375: vähentämiseksi ja suuren käytännön merkityk-         edelleen    pääsääntöisesti     julkaisuvuodesta.
24376: sen vuoksi lakiin kuitenkin ehdotetaan otetta-       Suoja-aika päättyisi kuitenkin viimeistään sil-
24377: vaksi tietokoneohjelmiin liittyvien tekijänoi-       loin, kun viisitoista vuotta on kulunut siitä
24378: keuksien siirtymistä koskeva erityissäännös.         vuodesta, jona työ valmistui. Samalla ehdote-
24379:    Ehdotuksen mukaan tekijänoikeus tietoko-          taan eräitä tarkistuksia tekijänoikeuslain
24380: neohjelmaan, joka on luotu täytettäessä työ-         49 §:n viittaussäännöksiin.
24381: suhteesta johtuvia työtehtäviä, siirtyisi työnan-
24382: tajalle. Vastaava periaate koskisi myös virka-
24383: suhteessa luotuja tietokoneohjelmia.                 1.4. Tekijänoikeuden lähioikeudet
24384:    Ehdotettua säännöstä sovellettaisiin vain mi-
24385: käli ei ole toisin sovittu.                          1.4.1. Nykyinen tilanne
24386:    Vakiintuneen käytännön mukaisesti yliopis-
24387: tojen tai muiden korkeakoulujen opetus- tai             Tekijänoikeutta lähellä olevista oikeuksista
24388: tutkimustyössä toimivien henkilöiden luomien         - joista keskeisimmät ovat esittävän taiteili-
24389: teosten oikeudet eivät siirry työnantajalle. Nä-     jan, äänitteen valmistajan eli tuottajan sekä
24390: mä tilanteet on ehdotuksessa jätetty sotilas-        radio- ja televisioyritysten oikeudet - annet-
24391: opetuslaitoksia lukuunottamatta myös tietoko-        tiin Suomessa ensimmäiset säännökset nykyi-
24392:                                          1990 vp. -       HE n:o 161                                     23
24393: 
24394: sessä tekijänoikeuslaissa. Perusteena säännös-               Ruotsissa ja Norjassa on suoja luvatonta
24395: ten antamiselle mainittiin muun muassa esitys-            jäljentämistä vastaan laajennettu kattamaan
24396: ten tallentamisen vaikutukset taiteilijoiden              äänitteiden tuottajien lisäksi myös elokuva-
24397: työllisyyteen ja toimeentulomahdollisuuksiin              tuottajat.
24398: sekä sopimattomaan kilpailuun liittyvät näkö-                Pohjoismaiden ulkopuolella tekijänoikeutta
24399: kohdat.                                                   lähellä olevia oikeuksia on hiljattain merkittä-
24400:    Tekijänoikeuden lähioikeudet ovat sisällöl-            västi kehitetty esimerkiksi Ranskassa. Ranskan
24401: tään suppeampia kuin teosten tekijöiden oikeu-            tekijänoikeuslakiin lisättiin tekijänoikeutta lä-
24402: det. Ne eivät koske esimerkiksi tallenteiden              hellä olevia oikeuksia koskevat säännökset
24403: myyntiä tai muuta levittämistä, joka pääsään-             vuonna 1985. Esittävällä taiteilijalla on oikeus
24404: töisesti kuuluu tekijän yksinoikeuteen. Esittä-           määrätä esityksensä tallentamisesta, kopioin-
24405: villä taiteilijoilla ja äänitteiden valmistajilla on      nista ja julkisesta esittämisestä. Äänitteiden ja
24406: tekijänoikeuslain 47 §:n mukaan oikeus kor-               videotallenteiden tuottajilla on oikeus määrätä
24407: vaukseen suojatun äänitteen käyttämisestä ra-             tallenteiden kopioinnista, julkisesta esittämi-
24408: dio- ja televisiolähetyksessä. Säännös ei koske           sestä sekä myymisestä ja vuokraamisesta. Ra-
24409: muunlaista julkista esittämistä.                          dio- ja televisioyritysten oikeudet kattavat oh-
24410:    Tekijänoikeuden lähioikeuksien suoja-aika              jelmien kopioinnin, myynnin, vuokrauksen,
24411: on huomattavasti lyhyempi kuin tekijänoi-                 välittämisen teleliikenteenä sekä esittämisen
24412: keuden. Esittävän taiteilijan oikeudet ovat te-           julkisella paikalla, johon yleisöllä on pääsy
24413: kijänoikeuslain 45 §:n 2 momentin mukaan                  maksua vastaan. Oikeudet ovat voimassa 50
24414: voimassa, kunnes 25 vuotta on kulunut siitä               vuotta suorituksen tuotantovuodesta tai ensim-
24415: vuodesta, jona esityksen laitteeseen ottaminen            mäisestä esitysvuodesta lukien.
24416: tapahtui. Äänitteen valmistajan oikeuksien
24417: suoja-aika on 46 §:n 1 momentin mukaan voi-
24418: massa 25 vuotta äänitysvuodesta ja radio- ja              1.4.3. Kansainväliset sopimukset
24419: televisioyritysten oikeudet 48 §:n 2 momentin
24420: mukaan 25 vuotta lähetysvuodesta.                            Sopimus äänitteiden valmistajien suojaami-
24421:    Tekijänoikeuden lähioikeuksia on rajoitettu            seksi heidän äänitteidensä luvattomalta jäljen-
24422: samaan tapaan kuin tekijöiden oikeuksiakin.               tämiseltä (SopS 17/73; niin sanottu Geneven
24423: Rajoitukset on toteutettu säännöksillä, joissa            äänitesopimus) tuli Suomessa voimaan vuonna
24424: viitataan tekijänoikeuslain 2 luvussa oleviin             1973. Sopimuksessa on tällä hetkellä Suomen
24425: säännöksiin.                                              lisäksi 43 jäsenvaltiota.
24426:                                                              Kansainvälinen yleissopimus esittävien taitei-
24427:                                                           lijoiden, äänitteiden valmistajien sekä radioyri-
24428: 1.4.2. Lainsäädäntö eräissä muissa maissa                 tysten suojaamisesta (SopS 56/83; niin sanottu
24429:                                                           Rooman sopimus) tuli Suomen osalta voimaan
24430:    Muiden pohjoismaiden tekijänoikeuden lähi-             vuonna 1983. Sopimukseen on liittynyt yhteen-
24431: oikeuksia koskevat säännökset ovat pääpiirteil-           sä 35 valtiota.
24432: tään samanlaiset kuin Suomen. Tanska, Ruotsi                 Sopimukset rakentuvat niin sanotulle kansal-
24433: ja Norja ovat kuitenkin pidentäneet oikeuksien            lisen kohtelun periaatteelle. Niiden perusteella
24434: suoja-ajan 25 vuodesta 50 vuoteen.                        sopimusvaltio suojaa muista sopimusvaltioista
24435:    Tanskassa ja Ruotsissa esittävillä taiteilijoil-       peräisin olevia esityksiä ja muita suorituksia
24436: la ja äänitteiden tuottajilla on oikeus korvauk-          pääsääntöisesti samalla tavoin kuin omasta
24437: seen äänitteiden muustakin ansiotarkoituksessa            valtiosta peräisin olevia suorituksia. Sopimuk-
24438: tapahtuvasta julkisesta esittämisestä kuin käyt-          sissa on myös määräykset vähimmäisoikeuksis-
24439: tämisestä radio- tai televisiolähetyksessä. Nor-          ta, jotka sopimusvaltion tulee antaa muista
24440: jassa esittävillä taiteilijoilla ja äänitteiden tuot-     sopimusvaltioista peräisin oleville suorituksille.
24441: tajilla on oikeus saada korvaus äänitteiden
24442: käytöstä yleisradiolähetyksissä. Niin sanotun
24443: rahastolain mukaan muusta äänitteiden am-                 1.4.4. Nykyisen tilanteen arviointi ja uudis-
24444: mattimaisesta julkisesta esittämisestä on suori-                 tusehdotukset
24445: tettava korvaus rahastolle, jonka varoja luovu-
24446: tetaan esittäville taiteilijoille ja heidän perillisil-      Tekijänoikeuden lähioikeuksien uudistustar-
24447: leen sekä äänitetuottajille.                              ve. Säännökset eräistä tekijänoikeutta lähellä
24448: 24                                    1990 vp.        HE n:o 161
24449: 
24450: olevista oikeuksista ovat tekijänoikeuslain 5         vasti. Painopiste on siirtynyt tallennettujen
24451: luvussa. Oikeudet on muodostettu toisenlaista         esitysten suuntaan. Tallennetut esitykset ovat
24452: lainsäädäntötekniikkaa noudattaen kuin lain 1         sekä korkealaatuisia että helposti saatavilla. Ne
24453: luvussa säännellyt tekijänoikeudet. Lain 5 lu-        ovat aikaisempaan verrattuna myös alttiimpia
24454: vun oikeudet on muun muassa oikeuksien ra-            väärinkäytö ksille.
24455: joitusten osalta muotoiltu viittaamalla tekijän-          Esittävien taiteilijoiden suojan tarve on ke-
24456: oikeutta koskeviin säännöksiin. Tosiasiallisesti      hittynyt samaan suuntaan kuin tekijöiden.
24457: 5 luvun säännökset antavat oikeudenhaitijoille        Esittävien taiteilijoiden suoja voitaisiin periaat-
24458: samaan tapaan toimivat yksinoikeudet kuin             teessa järjestää siten, että taiteilijat rinnastet-
24459: tekijänoikeutta koskevat säännökset antavat           taisiin luoviin tekijöihin ja että heidän esityk-
24460: tekijöille.                                           sensä suojattaisiin samoin kuin tekijänoikeus-
24461:    Suomen ja Pohjoismaiden tekijänoikeuslain-         lain 1 §:ssä tarkoitetut teokset. Tällöin esittä-
24462: säädännön uudistuksessa on omaksuttu osit-            villä taiteilijoilla olisi esityksensä reprodusoin-
24463: taisuudistuslinja. Tekijänoikeuslakiin ja oikeu-      tioikeuden lisäksi myös oikeus määrätä tallen-
24464: desta valokuvaan annettuun lakiin on vuodesta         nettujen esitystensä julkisesta esittämisestä ja
24465: 1980 lähtien tehty useita laajakantoisiakin tar-      levittämisestä yleisölle.
24466: kistuksia. Lainmuutokset ovat yleensä kosket-             Kansainvälinen suojakehitys ei kuitenkaan
24467: taneet kaikkien oikeudenhaltijaryhmien oi-            toistaiseksi anna tukea tällaiselle tekijänoikeus-
24468: keuksia ja tekijöiden oikeuksia koskeviin sään-       lain rakenteen muuttamiselle eikä järjestelylle
24469: nöksiin tehdyt muutokset on viittaussäännök-          ole ulkomaisia esikuvia.
24470: sillä ulotettu koskemaan soveltuvin kohdin lain           Esittävien taiteilijoiden suojan kehittämista-
24471: 5 luvussa säädettyjä oikeuksia.                       voitteet voidaan saavuttaa nykyiseltä pohjalta
24472:    Tekninen kehitys viime vuosikymmeninä on           tarkistamaHa eräitä tekijänoikeuslain 5 luvun
24473: aiheuttanut suuria muutoksia esittävien taiteili-     säännöksiä. Tämä kannanotto on sopusoinnus-
24474: joiden esitysten, äänitteiden ja yleisradiolähe-      sa muiden Pohjoismaiden tekijänoikeuskomi-
24475: tysten käyttötilanteissa. Äänen ja kuvan tallen-      teoiden ehdotusten ja lainsäädännön kehittä-
24476: nusmenetelmät ovat suuresti kehittyneet ja            misessä omaksutun linjan kanssa.
24477: korkealaatuiset tallennus- ja toistolaitteet ovat         Esittävän taiteilijan esitys nauttii voimassa
24478: levinneet laajasti sekä ammattimaiseen että           olevan lain mukaan suojaa vain, mikäli esityk-
24479: kotitalouksien käyttöön. Uusimmilla välineillä        sen kohteena on teos. Pelkkää taiteellista suo-
24480: on mahdollista saavuttaa käytännöllisesti kat-        ritusta ei siis suojata. Koska taiteellisen esityk-
24481: soen alkuperäistallennetta vastaava tekninen          sen omaksumisesta suojakohteeksi ei olisi mai-
24482: laatu. Tallennettujen esitysten tarjonta, levitys-    nittavaa käytännön hyötyä ja siitä aiheutuisi
24483: kanavat ja tallenteiden käyttö erilaisissa julki-     uusia rajanvetovaikeuksia, teoksen esitys on
24484: sissa yhteyksissä ovat lisääntyneet. Kulttuuri-       perusteltua säilyttää suojakohteena.
24485: palvelujen käyttötottumukset muuttuvat tämän              Esittävien taiteilijoiden suojaa koskeva 45 §
24486: kehityksen myötä.                                     ehdotetaan teknisesti selvennettäväksi ja lain-
24487:    Kysymys esittävien taiteilijoiden, äänitteiden     kohdan 2 momentissa oleva suoja-aika ehdote-
24488: tuottajien sekä radio- ja televisioyritysten ny-      taan jäljempänä olevalla tavalla tarkistettavak-
24489: kyisen suojan riittävyydestä ja kehittämistar-        si.
24490: peesta on edellä mainitun kehityksen valossa              Äänitteelle tallennetun teoksen tekijän ja
24491: tullut ajankohtaiseksi. Nyt esillä olevat kysy-       esittäjän ohella myös äänitteen tuottajalla, lain
24492: mykset liittyvät erityisesti tallenteiden käyttöön    sanonnan mukaan valmistajalla, on itsenäinen
24493: ja niiden laadun paranemisesta johtuvaan              oikeus määrätä tallenteen jäljentämisestä. Val-
24494: käyttöiän pidentymiseen.                              mistajan suoja on luonteeltaan toisenlainen
24495:    Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuotta-   kuin tekijän ja esittävän taiteilijan suoja. Kysy-
24496: jien oikeudet. Nykyiset tallentamismenetelmät         mys ei ole taiteellisen tai muun luoruisprosessin
24497: ovat muuttaneet perusteellisesti aikaisemmin          tuloksen tai teoksen esityksen suojasta vaan
24498: vallinneen tilanteen, jolloin esittävien taiteili-    lähinnä teollisoikeudellisen suojan kaltaisesta
24499: joiden esitykset olivat vain esitystilaisuudessa      suojasta. Suojaan voi alunperin olla oikeutettu
24500: läsnä olevien nähtäväksi tai kuultavaksi jääviä       oikeushenkilö - yritys, yhdistys, säätiö, viran-
24501: kertasuorituksia. Esittävien taiteilijoiden elä-      omainen tai muu yhteisö.
24502: vien esitysten suhteellinen osuus esitysten käy-          Itsenäinen tuottajasuoja kuuluu voimassa
24503: tön kokonaismäärästä on pienentynyt jatku-            olevan lain mukaan vain äänitteen valmistaja!-
24504:                                         1990 vp. -     HE n:o 161                                     25
24505: 
24506: Ie. Elokuvateoksen tuottajan tekijänoikeudelli-            Äänitteiden käyttö on usein olennainen osa
24507: nen asema perustuu niihin oikeuksiin, jotka            liiketoimintaa tai muuta ammattimaisesti har-
24508: ovat siirtyneet hänelle tekijänoikeuslain 39 §:n       joitettua toimintaa. Näin on esimerkiksi disko-
24509: nojalla tai tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden    teekkien ja äänilevyautomaattien kohdalla.
24510: ja muiden oikeudenhaltijoiden kanssa tehdyillä         Äänitteitä voidaan käyttää myös esimerkiksi
24511: sopimuksilla.                                          asiakkaiden viihtyvyyden ja sitä kautta tuottei-
24512:    Tekijänoikeudelliselta kannalta elokuvateat-        den myynnin edistämiseksi. Esittävien taiteili-
24513: terielokuvien, muiden elokuvien, video- ja             joiden ja äänitteiden tuottajien työn tulosten
24514: muiden kuvaohjelmien ja televisio-ohjelmien            korvauksetonta käyttöä tällaisissa yhteyksissä
24515: tuottajat ovat elokuvan tuottajia. Äänen ja            ei voidaan pitää kohtuullisena.
24516: kuvan tallentamismahdollisuuksien kehitys on               Monissa maissa onkin säädetty esittäville
24517: tuonut esille kysymyksen, olisiko myös eloku-          taiteilijoille ja äänitteiden tuottajille oikeus
24518: vateoksen tuottajalle tunnustettava tekijänoi-         korvaukseen myös muista julkisista äänitteiden
24519: keuslaissa suoja tuotteen kopiointiin nähden.          esityksistä kuin radio- ja televisiolähetyksistä.
24520: Itsenäisen jäljentämissuojan myöntäminen tu-           Myös Rooman sopimus rakentuu sille perus-
24521: lee kuitenkin harkita osana elokuva-, televisio-       lähtökohdalle, että äänitteiden käyttämisestä
24522: ja videoalan oikeuksien kokonaisuutta.                 julkisiin esityksiin tulisi suorittaa korvaus. Tä-
24523:     Korvaus äänitteiden julkisesta esittämisestä.      hän sopimuksen 12 artiklassa olevaan mää-
24524: Sen paremmin esittävillä taiteilijoilla kuin ää-       räykseen nähden sopimusvaltioilla on kuiten-
24525: nitteiden valmistajillakaan ei voimassa olevien        kin mahdollisuus tehdä varaumia. Suomi on
24526: säännösten mukaan ole oikeutta määrätä tal-            sopimusta voimaansaattaessaan muotoillut te-
24527: lennetun esityksen tai äänitteen käyttämisestä         kemällään varaomalla muista sopimusvaltioista
24528: radio- tai televisiolähetyksessä tai muussa jul-       peräisin olevien oikeudenhaltijoiden korvausoi-
24529: kisessa esittämisessä. Tekijänoikeuslain 47 § :n       keuden vastaamaan lakimme nykyistä sisältöä,
24530: mukaan esittävillä taiteilijoilla ja äänitteiden       joten ulkomaisille oikeuksien haitijoille ei Suo-
24531: tuottajilla on kuitenkin oikeus korvaukseen,           messa anneta parempaa suojaa kuin kotimaisil-
24532: kun ääniteitä käytetään radio- tai televisiolähe-      le.
24533: tyksessä. Lain 47 a §:n mukaan korvausoikeus               Korvausvelvollisuus ehdotetaan koskevaksi
24534: ulottuu myös radio- tai televisiolähetyksen            muutakin kuin radio- ja televisiolähetyksissä
24535: edelleen lähettämiseen. Muuhun julkiseen esit-         tapahtuvaa julkista käyttöä. Tekijänoikeuslain
24536: tämiseen sen sijaan ei liity korvausoikeutta.          47 §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että
24537:                                                        esittävän taiteilijan ja äänitteen valmistajan
24538:    Talienneitua musiikkia soitetaan nykyisin           oikeus korvaukseen koskisi myös ansiotarkoi-
24539: esimerkiksi diskoissa, ravintoloissa ja äänilevy-      tuksessa tapahtuvia muita julkisia esityksiä.
24540: automaateissa sekä taustamusiikkina liikeyri-              Tekijänoikeuslain 47 §:n korvaussäännös
24541: tyksissä ja kulkuneovoissa esittäville taiteilijoil-   muistuttaa luonteeltaan pakkolisenssiä. Pakko-
24542: le ja äänitteiden tuottajille korvauksia suoritta-     lisenssillä sanan varsinaisessa merkityksessä
24543: matta. Kaikissa näissä tapauksissa musiikin            tarkoitetaan poikkeusta tekijän tai muun oi-
24544: esittäminen edellyttää kuitenkin luovien teki-         keudenhaltijan yksinoikeudesta määrätä teok-
24545: jöiden - esimerkiksi säveltäjien ja sanoittajien       sen tai muun suorituksen käytöstä: tietty käyt-
24546: - lupaa ja korvauksen suorittamista.                   tö sallitaan lain säännöksessä oikeudenhaltijan
24547:    Äänitteiden käyttö yhteyksissä, joissa on           lupaa hankkimatta, mutta käytöstä on suori-
24548: perinteisesti käytetty elävää musiikkia, on            tettava korvaus. Tämä ratkaisu on osoittautu-
24549: muusikkojen työtilaisuuksien määrään vaikut-           nut toimivaksi ja se ehdotetaan säilytettäväksi
24550: tava tekijä. Muusikkojen työllisyystilanne on          ennallaan.
24551: tallennetun musiikin kasvavan käytön johdosta             Eroksi tekijöiden oikeuksien ja toisaalta esit-
24552: heikentynyt. Parhaillaan käynnissä oleva entis-        tävien taiteilijoiden ja äänitteiden valmistajien
24553: tä parempilaatuisien äänitteiden laaja käyttöön        oikeuksien välille jäisi, että tekijöiden lupa
24554: tulo korostaa tätä kehitystä.                          edelleen olisi hankittava ansiotarkoituksesta
24555:    Äänitteiden julkinen käyttötilanne voidaan          riippumatta kaikkiin julkisiin esityksiin.
24556: rinnastaa työtilaisuuteen. Tallennetun musiikin           Ehdotetun korvausoikeuden laajennuksen
24557: käyttö on esittävien taiteilijoiden työn tulosten      käytännölliselle toteuttamiselle ovat olemassa
24558: ja äänitteiden tuottajien panoksen hyväksi-            edellytykset. Esittävät taiteilijat ja äänitteiden
24559: käyttöä.                                               valmistajat ovat järjestäytyneet valvomaan oi-
24560: 
24561: 4    380584D
24562: 26                                      1990 vp. -       HE n:o 161
24563: 
24564: keuksiaan tekijänoikeuden valvontajärjestön              somiinsa käytön tehokkuuden tai laajuuden
24565: kautta. Suomalaiset oikeudenhaltijat ovat huo-           kannalta vaikuttaviin seikkoihin.
24566: mattavan kattavasti valtuuttaneet nimenomai-                Jolleivät osapuolet pääse sopimukseen kor-
24567: silla, kirjallisilla valtuutuksilla Esittävien taitei-   vauksesta, he voivat saattaa asian ratkais-
24568: lijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoi-            tavaksi välimiesmenettelyssä tekijänoikeuslain
24569: keusyhdistys Gramex r.y:n hoitamaan tätä teh-            54 §:n mukaisesti. Välimiesmenettelystä on
24570: tävää.                                                   säädetty tarkemmin tekijänoikeusasetuksen
24571:    Olisi tarkoituksenmukaista, että korvausten           14-17 §:ssä.
24572: perintä järjestettäisiin musiikin esitystilaisuuk-          On toivottavaa, että tekijänoikeuslain muu-
24573: sien järjestäjien kannalta mahdollisimman yk-            tetuo 47 §:n nojalla suoritettavien korvausten
24574: sinkertaista ja selvää menettelyä käyttäen. Es-          määrästä syntyy joutuisasti selvyys. Korvauk-
24575: tettä ei ole sille, että se hoidettaisiin yhteistyös-    sista joko sovitaan tai korvaus vahvistetaan
24576: sä Gramexin ja Säveltäjäin tekijänoikeustoi-             välimiesmenettelyssä. Korvausten tulee olla ai-
24577: misto Teosta r.y:n kesken. Teosta myöntää                na kaikki olosuhteet huomioon ottaen kohtuul-
24578: vanhastaan luvat musiikin luovien tekijöiden             lisia ja muodostaa oikeaan osuva vastike esittä-
24579: puolesta kaikkiin julkisiin esityksiin. Teosta           vien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien pa-
24580: voi teknisenä palveluna oman korvausten pe-              noksen käyttämisestä eri yhteyksissä.
24581: rintänsä yhteydessä kerätä myös Gramexin                    Tekijänoikeuslain voimassa olevan 47 §:n
24582: edelleen tilitettäväksi tulevat korvaukset esittä-       säännös, jonka mukaan esittävän taiteilijan
24583: ville taiteilijoille ja äänitteiden tuottajille.         korvausoikeus toteutetaan valmistajan välityk-
24584:    Esittäville taiteilijoille ja äänitteiden tuotta-     sellä, ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana.
24585: jille äänitteiden käyttämisestä maksettavien             Säännökseen aikanaan johtaneet käytännölliset
24586: korvausten määrästä tulee sopia taiteilijoita ja         perusteet ovat poistuneet. Esittävien taiteilijoi-
24587: tuottajia edustavan järjestön ja suojattujen             den ja äänitetuottajien korvausoikeuden ja sen
24588: äänitteiden käyttäjien välillä. Se, että korvaus-        toteuttamisen tulee periaatteessa voida tapah-
24589: ten suuruudesta sovitaan, on yleinen periaate            tua itsenäisesti. Jotta korvausvaatimukset voi-
24590: koko tekijänoikeuden alalla Suomessa, muissa             daan käyttäjän kannalta selvittää joustavasti,
24591: pohjoismaissa ja laajemminkin.                           47 §:ään ehdotetaan kuitenkin lisättäväksi
24592:    Koska korvauksen suuruudesta sovitaan lain            säännös, jonka mukaan korvausvaateet on esi-
24593: voimaantultua, ei korvausoikeuden laajennuk-             tettävä samanaikaisesti.
24594: sen taloudellisista vaikutuksista ole mahdollista           Tekijänoikeuslakiin sisältyy säännöksiä, jot-
24595: esittää tarkkaa arviota. Vertailukohdan anta-            ka edellyttävät oikeuksien yhteisvalvontaa
24596: vat saatavilla olevat tiedot muista pohjoimais-          eräissä tilanteissa. Näitä ovat muun muassa
24597: ta. Vuonna 1988 äänitteiden julkisista esityk-           valokopiointia ja yleisradiolähetysten edelleen
24598: sistä perittyjen vastaavien korvausten määrä             lähettämistä koskevat sopimuslisenssisäännök-
24599: oli Norjassa 6,6, Ruotsissa 4,1 ja Tanskassa             set. Lukuisia suomalaisia oikeudenhaltijoita
24600: 4,5 miljoonaa markkaa. Gramexin ja eräiden               edustava järjestö myöntää luvat suojattujen
24601: äänitteitä ansiotoiminnassa käyttäviä elinkei-           teosten ja suoritusten käyttöön sekä perii käy-
24602: notoiminnan aloja edustavien järjestöjen välil-          töstä korvaukset. Korvaukset jaetaan järjestön
24603: lä on alustavasti tarkasteltu korvauksiin ja             edustamille oikeudenhaitijoille tai käytetään
24604: niiden suuruuteen vaikuttavia seikkoja. On               näiden yhteisiä tarkoitusperiä varten. Järjestön
24605: pääteltävissä, että korvauksista ei yksittäisten         ulkopuolisella oikeudenhaltijalla on aina oi-
24606: äänitteiden käyttäjien kannalta tule olemaan             keus henkilökohtaiseen korvaukseen. Säännös-
24607: mainittavaa taloudellista rasitusta.                     ten käytännön soveltamisen helpottamiseksi on
24608:    Korvausten suuruuden tulisi olla oikeassa             katsottu aiheelliseksi säätää henkilökohtaisen
24609: suhteessa äänitteiden käyttämisestä käyttäjälle          korvausvaatimuksen esittämiselle verrattain ly-
24610: koituvaan hyötyyn. Sen tulisi myös muodostaa             hyt kahden vuoden vanhentumisaika.
24611: kohtuullinen korvaus käyttämisestä, käytön                  Kuten edellä on todettu, 47 §:n mukaisen
24612: mahdollisesta kulutusvaikutuksesta ja muista             korvausoikeuden toteuttamisesta huolehtii te-
24613: vastaavista seikoista. Kun osapuolet sopivat             kijänoikeuden yhteisvalvontaa hoitava järjestö
24614: korvauksesta, heillä on täysi sopimusvapaus.             Gramex. Taloudelliselta kannalta katsoen kor-
24615: He voivat sitoa kohtuulliseksi katsomansa kor-           vausten perinnän ja tilityksen toimintaperiaat-
24616: vauksen määrän suojatun aineiston käytön                 teet ovat vastaavanlaiset kuin muiden oikeuk-
24617: määrään, yleisön määrään tai relevanteiksi kat-          sien yhteishallintoa edellyttävien säännösten
24618:                                      1990 vp. -      HE n:o 161                                      27
24619: 
24620: kohdalla. Jotta taloudellisissa kysymyksissä         vastaan. Muutos lähentää säännöstä Rooman
24621: syntyisi joutuisasti selvyys ja korvausten tili-     sopimuksen määräyksiin.
24622: tyksiin liittyvät vastuukysymykset voitaisiin           Suoja-aika. Esittävien taiteilijoiden ja ääni-
24623: järjestää tarkoituksenmukaisesti kenenkään           tetuottajien suoja on nykyisin voimassa 25
24624: korvausoikeutta loukkaamatta ehdotetaan, et-         vuotta tallennusvuodesta. Radio- ja televisio-
24625: tä myös 47 §:ään otettaisiin säännös, joka           yritysten suoja on voimassa 25 vuotta lähetys-
24626: koskisi esittävän taiteilijan ja äänitteen valmis-   vuodesta.
24627: tajan korvausoikeuden vanhentumista suhtees-            Ensisijainen syy siihen, ettei 25 vuotta pi-
24628: sa yhteishallinnointia hoitavaan järjestöön.         dempää suoja-aikaa aikoinaan pidetty tarpeel-
24629:    Koska korvausten tilitysten tekniikka asettaa     lisena, oli äänitteiden heikko laatu. Vanhem-
24630: korvauksille vaatimuksia ja korvaustilityksiin       pien äänitteiden toisintamiseen ei arveltu ole-
24631: liittyvät kansainväliset järjestelyt myös saatta-    van tarvetta. Lain voimaantulon jälkeen tilan-
24632: vat tarvita järjestelyaikaa, vanhentumisajaksi       ne kuitenkin muuttui jo lp-levyjen tullessa
24633: ehdotetaan kolmea vuotta perusteen syntymi-          markkinoille. Viime vuosina tapahtunut erit-
24634: sestä lukien. Vastaava kolmen vuoden vanhen-         täin korkealaatuisten CD-levyjen ja muiden
24635: tumisaika on omaksuttu muun muassa Ruot-             digitaalisten tallenteiden käyttööntulo on edel-
24636: sissa ja Tanskassa eräissä yhteisvalvontaa edel-     leen muuttanut tilannetta suojan tarpeeseen
24637: lyttävissä tekijänoikeuslain säännöksissä.           vaikuttavana tavalla.
24638:                                                         Yli 25 vuotta vanhoista äänitteistä valmiste-
24639:    Radio- ja televisioyritysten oikeudet. Teki-
24640:                                                      taan varsin yleisesti korkealaatuisia uusintapai-
24641: jänoikeuslain 48 §:n 1 momentissa olevan
24642:                                                      noksia, jotka saattavat kilpailla alkuperäisää-
24643: säännöksen mukaan radio- tai televisiolähetys-
24644:                                                      nitysten kanssa. Esittävillä taiteilijoilla ja ää-
24645: tä - yleisradio- tai johdinlähetystä - ei lähet-
24646:                                                      nitteiden tuottajilla ei ole oikeutta määrätä
24647: täjäyrityksen suostumuksetta saa lähettää edel-
24648:                                                      kopioinnista eivätkä he lain perusteella voi
24649: leen tai ottaa laitteeseen, jolla se voidaan
24650:                                                      saada tästä kopioinnista korvauksia. Erityisesti
24651: toisintaa. Televisiolähetystä ei myöskään ole
24652:                                                      konserttimusiikin kohdalla tilanne saattaa olla
24653: lupa toisintaa yleisölle elokuvateatterissa tai
24654:                                                      se, ettei tuottaja suoja-ajan kuluessa ole ehti-
24655: siihen verrattavassa huoneistossa. Pykälän 2
24656:                                                      nyt saada katettua tuotantokustannuksiaan.
24657: momentin mukaan tallennetun lähetyksen ko-
24658:                                                      Taiteilijalla puolestaan voi taloudellisten etujen
24659: pioiminen edellyttää alkuperäisen lähettäjäyri-
24660:                                                      lisäksi olla myös henkilökohtaisempia, esimer-
24661: tyksen suostumusta.                                  kiksi taiteelliseen kehitykseensä liittyviä intres-
24662:    Radio- ja televisiolähetysten suojan tarve on     sejä kontrolloida esitystensä uudelleen markki-
24663: korostunut sähköisen viestinnän ja lähetysten        nointia.
24664: käyttömahdollisuuksien kehityksen myötä. Ny-            Äänitteiden jäljentämisen lisäksi suoja-ajalla
24665: kyiset lähetysten tallentamis-, edelleenlähettä-     on vaikutusta myös tallenteiden niin sanottuun
24666: mis- ja muut käyttömahdollisuudet eivät olleet       toissijaiseen käyttöön. Merkitystä on tässä suh-
24667: lakia säädettäessä kaikilta osin ennakoitavissa.     teessa ennen kaikkea 47 §:n mukaisilla esitys-
24668: Lähettäjäyritysten oikeuksia on perusteltua          korvauksilla.
24669: syytä laajentaa ottaen huomioon sähköisen               Esittävien taiteilijoiden, äänitteiden tuotta-
24670: viestinnän alalla vallitsevat moninaiset tilan-      jien sekä radio- ja televisioyritysten oikeuksien
24671: teet. Nykyisen lain tarjoamaa mahdollisuutta         suoja-aika ehdotetaan edellä esitetyn perusteel-
24672: käyttää lähettäjäyrityksen suurta panosta vaa-       la sekä pohjoismaiseen lakiyhtenäisyyteen vii-
24673: tivaa lähetystä toisten lähettäjäyritysten lähe-     taten pidennettäväksi 25 vuodesta 50 vuoteen.
24674: tyksissä ilman suostumusta ei voida pitää koh-          Viittaussäännösten täydentäminen. Esittä-
24675: tuullisena. Tämän vuoksi 48 §:n 2 momenttiin         vien taiteilijoiden, äänitteiden tuottajien ja ra-
24676: ehdotetaan lisättäväksi oikeus määrätä tallen-       dio- ja televisioyritysten oikeuksia koskevista
24677: netun lähetyksen lähettämisestä uudelleen.           säännöksistä puuttuvat viittaukset eräisiin kes-
24678:     Säännös lähetysten toisintamisesta elokuva-      keisiin tekijöiden oikeuksia koskeviin säännök-
24679: teatterissa tai siihen verrattavassa huoneistossa    siin. Näitä ovat esimerkiksi lain 1 luvussa
24680: ehdotetaan kumottavaksi 48 §:n 1 momentista.         olevat säännökset yhteisteoksesta, tekijäoletta-
24681: Sen sijaan radio- tai televisiolähetysten Iähettä-   masta, julkistamisesta ja julkaisemisesta sekä
24682: jälie ehdotetaan annettavaksi oikeus määrätä         eräät lain 3 luvun säännökset oikeuksien siirty-
24683: lähetyksen saattamisesta yleisön saataviin tilai-    misestä. Viittaukset ehdotetaan selvyyden
24684: suudessa, johon yleisöllä on pääsy maksua            vuoksi lisättäviksi 45-48 §:ään.
24685: 28                                    1990 vp. -     HE n:o 161
24686: 
24687:    Liittymäsäännökset.          Tekijänoikeuslain       Tekijänoikeuslain 2 §:n mukaan tekijänoi-
24688: 64 §:n 1 momentin nojalla esitysten, äänittei-       keus tuottaa tekijälle yksinomaisen oikeuden
24689: den ja radio- ja televisiolähetysten suojan so-      määrätä teoksesta sekä muuttamattomana että
24690: veltaminen perustuu niin sanottuun territoriaa-      muutetussa muodossa. Valokuvalain 1 § sen
24691: liperiaatteeseen: toiminnan tapahtumapaikka          sijaan suojaa ainoastaan alkuperäistä valoku-
24692: ratkaisee lain sovellettavuuden. Lain 45-            vaa sellaisenaan. Valokuvaajalla ei ole yksinoi-
24693: 48 § :ssä olevia säännöksiä sovelletaan siten        keutta valokuvan muunteluun.
24694: Suomessa tapahtuvaan esitykseen, äänen tal-             Oikeus tilattuun valokuvaan kuuluu valoku-
24695: lentamiseen ja radio- ja televisiolähetykseen.       valain 15 §:n 1 momentin mukaan kuvan tilaa-
24696:    Rooman sopimuksessa pääasialliseksi liitty-       jalle, jollei toisin ole nimenomaisesti sovittu.
24697: mäkriteeriksi on omaksuttu kansallisuuskritee-       Tekijänoikeuslaissa ei ole tällaista olettamaa
24698: ri. Sopimusvaltion tulee myöntää kansallinen         oikeuksien siirtymisestä, vaan tekijänoikeus
24699: kohtelu esittäville taiteilijoille ja äänitteiden    kuuluu aina lähtökohtaisesti teoksen tekijälle
24700: tuottajille, jos ne ovat jonkun toisen sopimus-      ja oikeuden siirtyminen edellyttää sopimusta.
24701: valtion kansalaisia, sekä radioyrityksille, jos         Käytännössä valokuvaajat usein pidättävät
24702: niillä on kotipaikka sopimusvaltion alueella.        tilattuja valokuvia koskevat oikeudet itsellään
24703:    Ruotsin ja Norjan tekijänoikeuslaeissa erää-      ainakin osittain. Tällöin kuvan tilaaja ja käyt-
24704: nä liittymäkriteerinä on kansallisuuskriteeri.       täjä sopivat erikseen kuvan käytöstä.
24705: Mainittujen lakien samoin kuin Tanskan teki-            Oikeus valokuvaan on valokuvalain 16 §:n
24706: jänoikeuslain mukaan äänitteiden tuottajien          mukaan voimassa, kunnes 25 vuotta on kulu-
24707: suoja koskee kuitenkin tuottajan kansallisuu-        nut siitä vuodesta, jona kuva julkistettiin. Te-
24708: desta ja äänitteen tallennuspaikasta riippumat-      kijänoikeuden suoja-aika on 50 vuotta tekijän
24709: ta kaikkia äänitteitä.                               kuolinvuodesta. Valokuvan suoja-aika on siis
24710:    Pohjoismaiseen lakiyhtenäisyyteen sekä pira-      joko lyhyempi tai pidempi kuin tekijänoi-
24711: tismin tehokkaaseen ehkäisemiseen viitaten esi-      keuden, kuvan julkistamisesta riippuen. Jos
24712: tyksessä ehdotetaan, että äänitteiden jäljentä-      kuvaa ei koskaan julkisteta, suoja on nykyisen
24713: missuoja ulotetaan kaikkiin äänitteisiin tallen-     lain mukaan ikuinen. Jos kuva julkistetaan
24714: nusmaasta riippumatta ja että lain 45 - 48 §:n       valokuvaajan elinaikana, suoja on huomatta-
24715: soveltamisessa noudatettaisiin nykyisen territo-     vasti lyhyempi kuin tekijänoikeuden.
24716: riaaliperiaatteen lisäksi kansallisuuskriteeriä.
24717: Mainittuja säännöksiä sovellettaisiin siten esit-
24718: täviin taiteilijoihin, äänitteiden tuottajiin ja     1.5.2. Lainsäädäntö eräissä muissa maissa
24719: radio- ja televisioyrityksiin, jotka ovat Suomen
24720: kansalaisia tai suomalaisia yhteisöjä tai joilla        Pohjoismaat. Ruotsissa, Tanskassa ja Nor-
24721: on vakinainen asuinpaikka Suomessa.                  jassa valokuvien suojasta on säädetty erityisla-
24722:                                                      eissa. Säännökset ovat pääosin samansisältöi-
24723:                                                      set kuin Suomen laissa, koska lait on valmistel-
24724: 1.5. Oikeus valokuvaan                               tu pohjoismaisena yhteistyönä. Muun muassa
24725:                                                      tilattuja valokuvia koskevat säännökset ovat
24726: 1.5.1. Nykyinen tilanne                              sisällöltään yhtenevät.
24727:                                                         Ruotsissa ja Tanskassa valokuvien suoja-
24728:    Valokuvien suojasta on säädetty oikeudesta        aika on 25 vuotta kuvan valmistamisvuodesta.
24729: valokuvaan annetussa laissa, jäljempänä valo-        Valokuvat, joilla on taiteellista tai tieteellistä
24730: kuvalaki. Lakia sovelletaan kaikkiin valoku-         arvoa, on kuitenkin Ruotsin lain mukaan suo-
24731: viin riippumatta kuvien laadusta tai taiteellises-   jattu 50 vuotta valokuvaajan kuolinvuodesta.
24732: ta arvosta; tekijänoikeuslain teostasovaatimus-      Norjan lain mukaan oikeus valokuvaan on
24733: ta vastaavaa omaperäisyysedellytystä ei valo-        voimassa, kunnes valokuvaajan kuolinvuodes-
24734: kuville ole asetettu.                                ta on kulunut 15 vuotta, kuitenkin vähintään
24735:    Valokuvien suoja poikkeaa eräiltä osin teos-      25 vuotta kuvan valmistusvuodesta.
24736: ten suojasta. Merkittävimmät erot liittyvät ku-         Islannissa valokuvien suojasta on säädetty
24737: vien muunteluoikeuteen, tilattuja kuvia koske-       tekijänoikeuslaissa. Valokuvateos on lain mu-
24738: vaan olettamaan oikeuksien siirtymisestä sekä        kaan suojattu 50 vuotta valokuvaajan kuolin-
24739: oikeuksien suoja-aikaan.                             vuodesta. Muiden kuin taideteoksina pidettä-
24740:                                        1990 vp. -     HE n:o 161                                        29
24741: 
24742: vien valokuvien suoja-aika on 25 vuotta kuvan         1.5.3. Kansainväliset sopimukset
24743: valmistamisvuodesta.
24744:    Tanskan tekijänoikeuskomitea on kuuden-               Kirjallisten ja taiteellisten teosten suojaamis-
24745: nessa osamietinnössään (Billedret. 6. delbeta::n-     ta koskevan Bernin yleissopimuksen 2 artiklan
24746: kning fra udvalget vedmrende revision af op-          1 kohdan mukaan ilmaisu "kirjalliset ja tai-
24747: havsretslovgivningen. Beta::nkning nr 1063.           teelliset teokset" käsittää muun muassa valo-
24748: K0benhavn 1986) ehdottanut, että valokuvien           kuvateokset, joihin rinnastetaan valokuvaami-
24749: suoja siirrettäisiin erillisestä valokuvalaista te-   seen verrattavalla tavalla ilmaistut teokset.
24750: kijänoikeuslakiin. Lisäksi mietintöön sisältyy           Sopimuksen 7 artiklan 1 kohdassa olevan
24751: ehdotus, jonka mukaan teostasovaatimuksen             pääsäännön mukaan sopimuksessa myönnetty
24752: alapuolelle jäävät valokuvat saisivat suojaa          suoja on voimassa tekijän elinajan ja viisikym-
24753: erillisen säännöksen nojalla tekijänoikeutta lä-      mentä vuotta hänen kuolemastaan. Artiklan 4
24754: hellä olevana oikeutena. Teosvalokuviin sovel-        kohdan mukaan sopimuksen liittomaat voivat
24755: lettaisiin normaalia tekijänoikeuden suoja-           lainsäädännössään määrätä valokuvateosten
24756: aikaa, joka on 50 vuotta tekijän kuolinvuodes-        suoja-ajan, jonka on kuitenkin oltava vähin-
24757: ta. Muut valokuvat olisivat suojattuja 50 vuot-       tään 25 vuotta teoksen valmistamisesta.
24758: ta kuvan valmistaruisvuodesta lukien. Oikeus            Yleismaailmallisen tekijänoikeussopimuksen
24759: käyttää tilattua valokuvaa kuuluisi komitean          I artiklan mukaan sopimusvaltiot sitoutuvat
24760: ehdotuksen mukaan tilaajalle siinä laajuudessa        ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimiin turva-
24761: kuin tilausta tehtäessä on sovittu tai edellytet-     takseen riittävän ja tehokkaan suojan kirjallis-
24762: ty.                                                   ten, tieteellisten ja taiteellisten teosten tekijöil-
24763:    Norjan tekijänoikeuskomitea on ehdottanut          le. Sopimuksen IV artiklan 3 kappaleen mu-
24764: neljännessä osamietinnössään (Norges offentli-        kaan niissä sopimusvaltioissa, joissa suojataan
24765: ge utredninger NOU 1987:16. Fotografiretten)          valokuvia, ei suoja-aika saa olla kymmentä
24766: tekijänoikeuslakiin lisättäväksi säännöksen,          vuotta lyhyempi.
24767: jonka mukaan valokuvalain mukainen suoja ei              Voimassa oleva laki oikeudesta valokuvaan
24768: sulje pois tekijänoikeuslain mukaista suojaa.         täyttää edellä mainittujen kansainvälisten sopi-
24769: Komitea on myös ehdottanut muun muassa,               musten asettamat velvoitteet.
24770: että valokuvalain nojalla suojattavien kuvien
24771: suoja-aika olisi 50 vuotta kuvan valmistamis-
24772: vuodesta.                                             1.5.4. Nykyisen tilanteen arviointi ja uudis-
24773:                                                              tusehdotukset
24774:     Ruotsin tekijänoikeuskomitea on ehdottanut
24775: päätösmietinnössään (SOU 1990:30) erillisen              Valokuvalain uudistustarve. Valokuvalaki
24776: valokuvalain kumoamista. Kaikki valokuvat
24777:                                                       on monelta osin muotoiltu samalla tavoin kuin
24778: suojattaisiin ehdotuksen mukaan tekijänoi-
24779:                                                       tekijänoikeuslaki. Valokuvalaki on kuitenkin
24780: keuslain mukaan riippumatta siitä, yltävätkö
24781:                                                       tekijänoikeuslakia huomattavasti yksinkertai-
24782: ne teostasoon. Valokuviin sovellettaisiin samo-
24783:                                                       sempi ja lyhyempi. Tekijänoikeuslainsäädän-
24784: ja sääntöjä kuin taideteoksiin ja muuhun kuva-
24785:                                                       nön uudistuksessa on omaksuttu sekä Suomes-
24786: taiteeseen.                                           sa että muissa pohjoismaissa osittaisuudistus-
24787:     Ranskassa valokuvat saavat tekijänoikeus-         ten linja. Uudistuksia tehtäessä on periaatteena
24788: lain mukaista suojaa. Kuvien suoja-aika on 50         ollut se, että valokuvalakiin on soveltuvin koh-
24789: vuotta tekijän kuolinvuodesta.                        din tehty kaikki tekijänoikeuslakiin tehtyjä
24790:     Myös Isossa-Britanniassa sisältyvät säännök-      muutoksia vastaavat muutokset.
24791:  set valokuvien suojasta tekijänoikeuslakiin.            Valokuvien käyttö eri aloilla on suuresti
24792: Kuvat ovat suojattuja 50 vuotta niiden ensim-         kasvanut ja monipuolistunut. Kuvien tuotan-
24793:  mäisestä julkaisuvuodesta.                           non taloudellinen merkitys on huomattava ja
24794:     Saksan Iiittotasavallan tekijänoikeuslaki suo-    valokuvaus eri vaiheineen työllistää sekä valo-
24795:  jaa sekä valokuvateoksia että muita valokuvia.       kuvaajia että muita alan eri tehtävissä toimivia
24796: Valokuvateosten suoja-aika on sama kuin mui-          henkilöitä. Kehittynyt tekniikka tarjoaa uusia
24797:  den teosten eli 70 vuotta tekijän kuolinvuodes-      tapoja valmistaa, käsitellä ja levittää valoku-
24798:  ta. Dokumentaaristen valokuvien suoja-aika           via. Kysymys valokuvien nykyisen suojan riit-
24799:  on 50 vuotta ja muiden kuvien 25 vuotta kuvan        tävyydestä ja kehittämisen tarpeesta on siten
24800:  julkaisu- tai valmistamisvuodesta.                   ajankohtainen.
24801: 30                                   1990 vp. -     HE n:o 161
24802: 
24803:    Yksi keskeisistä kysymyksistä valokuvaoi- ole. Lakia voidaan tarvittaessa täydentää. Tar-
24804: keuden uudistamisessa on, tulisiko oikeudesta kistukset on syytä pohjata objektiivisesti ha-
24805: valokuvaan ja tekijänoikeudesta säätää samas- vaittavissa olevaan uudistustarpeeseen.
24806: sa laissa. Eräänä vaihtoehtona olisi, että teos-        Oikeuskehitystä ja lainsäädännön soveltami-
24807: tasoon yltävät valokuvat suojattaisiin tekijän- sesta saatavia kokemuksia on syytä seurata
24808: oikeuslain mukaisesti teoksina. Muita valoku- tarkoin. Tulevaisuudessa saattaa syntyä muun
24809: via suojattaisiin joko nykyisen valokuvalain tai muassa pohjoismaisesta oikeuskehityksestä
24810: uusien tekijänoikeuslakiin otettavien erityis- johtuen perusteita palata kysymyksiin valoku-
24811: säännösten perusteella.                           .. vaoikeuden sisällöstä ja suojan sijoituspaikasta
24812:    Tärkein syy kahden erillisen lain säätämiseen tekijänoikeuslainsäädännössä.
24813: on ollut pyrkimys selvyyteen valokuvien suo-            Valokuvaajalle kuuluvat oikeudet. Valoku-
24814: jassa. Nykyisen valokuvalain mukaan ei synny         valain  1 §:n mukaan sillä, joka on valmistanut
24815: tai syntyy harvoin teknisen kehityksen myötä valokuvan, on laissa jäljempänä säädetyin ra-
24816: epäselvyyttä siitä, mikä on lain suojakohde. joituksin "yksinomainen oikeus valokuvaamal-
24817: Valokuvan suoja on pohjattu teknisiin kritee- la, painamalla, piirtämällä tai muuta tekotapaa
24818: reihin.                                              käyttäen valmistaa kappaleita kuvasta sekä
24819:    Toinen lainsäädännön selvyyden kannalta näyttää sitä julkisesti".
24820: merkittävä seikka on se, että yhtenäisellä kaik-        Valokuvaajan oikeudet ovat siis jonkin ver-
24821: kia valokuvia koskevalla teknisellä sääntelyllä ran rajoitetummat kuin tekijänoikeuslain mu-
24822: vältytään niiltä rajanvetovaikeuksilta, joita kaiset tekijän oikeudet. Valokuvaoikeuden ele-
24823: sekä periaatteessa että käytännössä syntyisi, mentit ovat kappaleen valmistusoikeus ja ku-
24824: jos valokuvien suoja rakennettaisiin niin, että van näyttämisoikeus.
24825: eri kuvaryhmille annettaisiin erilaiset oikeudet.       Näyttämisoikeus kattaa kaikki kuvan näyttä-
24826: Nykyisen sääntelyn mukaan jokainen valokuva          mismenetelmät:   näytteille panon julkisiin tiloi-
24827: on suojattu. Käytännössä ei synny tarvetta hin tai ulos paikkoihin, joihin yleisöllä on
24828: yksittäisten kuvien kohdalla niiden sijoittami- paasy, näyttämisen televisiolähetyksessä ja
24829: seen eri kuvakategorioihin. Kahden rinnakkai- muut mahdolliset näyttämisen tavat.
24830: sen suojamuodon soveltamisesta seuraisi uu-             Kappaleen valmistusoikeus koskee kuvan
24831: denlaisia tulkintaongelmia.                          kappaleiden   valmistamista tarkoin alkuperäi-
24832:                                                      sen kuvan kaltaisina. Valokuvaajalla ei ole
24833:    Kysymys valokuvien suojan kehittämisestä
24834:                                                      oikeutta esimerkiksi määrätä siitä, valmistaako
24835: joko erillisen valokuvalain tai tekijänoikeuslain
24836:                                                      joku piirroksen tai maalauksen valokuvaa työn
24837: puitteissa on viime kädessä lainsäädäntötekni-
24838:                                                      pohjana käyttäen, ellei kysymys ole tarkasta
24839: nen kysymys, joka ei suoraan vaikuta suojan
24840:                                                      jäljentämisestä.
24841: sisältöön.                                              Tekijän oikeudet ovat valokuvaajan oikeuk-
24842:    Erillinen laki oikeudesta valokuvaan on va- sia laajemmat ensinnäkin siinä suhteessa, että
24843: lokuvaoikeuden kannalta joustavampi ratkai- yleisön saataviin saattaminen käsittää teoksen
24844: su: siinä voidaan ottaa teknisesti yksinkertai- kappaleen julkisen näyttämisen lisäksi teoksen
24845: semmin huomioon valokuvan suojassa eri ai- kappaleiden levittämisen yleisölle.
24846: kakausina esiintyvät mahdolliset erityistarpeet         Toinen merkittävä ero valokuvaajan ja teki-
24847: ja -piirteet.                                        jän oikeuksissa on siinä, että valokuvalain
24848:    Edellä mainitut lain selvyyteen ja suojakyn- kohteena on kuva sellaisenaan eikä esimerkiksi
24849: nystä koskevaan rajanvetoon liittyvät seikat kuvasta ilmenevä luova panos, joka voitaisiin
24850: ovat ratkaisevia omaksuttaessa lainsäädännön ilmaista monella tekniikalla ja monella eri
24851: kehittämisvaihtoehto. Valokuvaoikeutta on si- tekotavalla sen identiteetin pysyessä samana.
24852: ten syytä kehittää säilyttäen erillinen laki oi- Tekijänoikeus kohdistuu teokseen sekä muut-
24853: keudesta valokuvaan. Lain uudistamiselle ase- tamattomana että muutetussa muodossa, kuten
24854: tettavat keskeiset tavoitteet voidaan saavuttaa käännöksenä. Valokuvaajalla ei ole oikeutta
24855: valokuvalaissa säädettyjä oikeuksia muotoile- määrätä kuvan toisintamisesta muutettuna.
24856: malla. Valokuvan suojaa ehdotetaan lähennet-            Viime aikoina kuvien käsittely tietokoneiden
24857: täväksi tekijänoikeuteen jäljempänä esitettä- avulla on yleistynyt. Digitaalinen kuvankäsitte-
24858: väliä tavalla.                                       ly tekee mahdolliseksi entistä monimutkaisem-
24859:    Perusteita valokuvalain systemaattiseen täy- mat muokkausprosessit. Valokuvia käytetään
24860: dentämiseen kaikilla tekijänoikeuslain sään- myös kuvataiteessa maalausten ja piirrosten
24861: nöksiä vastaavilla säännöksillä ei myöskään esikuvina. Tällöin pohjana saattavat olla tai-
24862:                                       1990 vp. -     HE n:o 161                                    31
24863: 
24864: teellisesti korkeatasoiset kuvat, jotka muoka-       kirjoitettu käyttäjää velvoittavaan tai kielto-
24865: taan taiteellisin menetelmin.                        säännöksen muotoon samoin kuin tekijänoi-
24866:    Ehdotuksen mukaan valokuvaajan yksinoi-           keuslain 3 §:ssä olevat moraalisia oikeuksia
24867: keutta tarkistettaisiin laajentamalla suoja kos-     koskevat säännökset. Valokuvalain 2 §:n mu-
24868: kemaan kappaleen valmistamista ja kuvan              kaan valokuvaaja on ilmoitettava sillä tavoin
24869: näyttämistä myös niissä tapauksissa, joissa ku-      kuin hyvä tapa vaatii, kun valokuvasta valmis-
24870: vaan on tehty muutoksia. Tämä ehdotetaan             tetaan kappale tai kun kuvaa näytetään julki-
24871: toteutettavaksi lisäämällä valokuvalain 1 §:ään      sesti. Pykälän 2 momentin mukaan kuvaa ei
24872: sanat "muuttamattomana tai muutettuna".              saa muuttaa siten, että kuvan valmistajan ar-
24873: Muutos lähentää valokuvaoikeutta tekijänoi-          voa valokuvaajana loukataan.
24874: keuteen huomattavasti. Samalla ehdotetaan               Valokuvalain 15 §:ään ehdotetaan otettavak-
24875: lain sanontaa muutettavaksi tekijänoikeuslain        si myös säännös, jonka mukaan oikeus valoku-
24876: sanontaa noudattavaksi siten, että valokuvaa-        vaan on luovutettavissa 2 §:n säännöksistä joh-
24877: jalla on yksinomainen oikeus "määrätä valo-          tuvin rajoituksin.
24878: kuvasta".                                               Valokuvaaja ja kuvan käyttäjä voivat sopia
24879:    Ehdotettu lainmuutos estäisi muun muassa          tarvittaessa myös siitä, että valokuvaaja luo-
24880: sellaisen epälojaalin kuvien käyttämisen kuvan       puu kokonaan tai osittain moraalisista oikeuk-
24881: oikeudenhaltijan lupaa hankkimatta, jossa ku-        sistaan valokuvaan. Jos käyttäjä haluaa kuvaa-
24882: vaan muutoksia tekemällä vedotaan siihen,            jan luopuvan moraalisista oikeuksistaan, siitä
24883: että kyse ei ole kuvan kappaleiden valmistami-       on siis osapuolten välillä sovittava.
24884: sesta. Kuvan kappaleen valmistamiseen myös              Omistusoikeus valokuvan kappaleeseen ja
24885: muutettuna tulisi siis hankkia oikeudenhaltijan      oikeus valokuvaan ovat eri asioita jo voimassa
24886: suostumus.                                           olevan valokuvalain mukaan. Selvyyden vuoksi
24887:     Ehdotettu muutos ei johtaisi suuriin muu-        15 §:n 1 momenttiin ehdotetaan lisäksi otetta-
24888: toksiin alan olosuhteissa. Suuri osa kuvien          vaksi säännös, jonka mukaan valokuvan kap-
24889: muuttamisesta niiden kappaleiden valmistami-         paleen luovutukseen ei sisälly valokuvaa koske-
24890: sen ja käyttämisen yhteydessä kuuluu olennai-        van oikeuden luovutusta. Vastaava periaate
24891:  sena osana itse kuvien julkaisutoimintaan ja        ilmenee myös tekijänoikeuslain 27 §:n 2 mo-
24892: muuhun käyttöön. Kuvien muuttaminen on               mentista.
24893: monella alalla normaalikäytäntö, joka on osa-
24894:  puolten tiedossa.                                      Voimassa olevan lain 15 §:n 1 momentissa
24895:     Oikeuksien siirtyminen.          Valokuvalain    oleva säännös oikeuksien kuulumisesta valoku-
24896:  15 §:n 1 momentissa olevan säännöksen mu-           van tilaajalle on käynnissä olevan valokuva-
24897:  kaan oikeus tilauksesta valmistettuun valoku-       lainsäädännön tarkistuksen keskustelluimpia
24898: vaan kuuluu tilaajalle, jollei toisin ole nimen-     yksittäisiä kysymyksiä sekä Suomessa että
24899:  omaan sovittu. Säännöksen toisen virkkeen           muissa pohjoismaissa. On kysytty, onko sään-
24900: mukaan valokuvaaja saa kuitenkin yleiseen            tely oikeaan osunut.
24901: tapaan panna kuvan näytteille mainostarkoi-             Vertailun vuoksi voidaan mainita, että teki-
24902: tuksessa, mikäli tilaaja ei sitä kiellä. Pykälän 2   jänoikeuslaissa on lähtökohtana se, että teki-
24903:  momentissa on säännöksiä, joilla järjestellään      jänoikeus syntyy tekijälle. Tekijä voi sitten
24904: valakuvaamalla valmistetun muotokuvan tilaa-         sopimuksella siirtää oikeuksia kolmannelle.
24905:  jan oikeutta antaa muotokuva julkaistavaksi            Tilatuista kuvista on ollut säännös lainsää-
24906:  sanomalehteen, aikakauslehteen tai elämänker-       dännössä koko valokuvaoikeuden olemassa-
24907:  ralliseen kirjoitukseen.                            olon ajan. Tänä aikana kuvien tuotanto ja
24908:     Voimassa olevaan lakiin ei sisälly nimeno-       käyttö on kasvanut sekä taloudelliselta että
24909:  maista säännöstä siitä, että valokuvaan liitty-     tiedonvälityksen kannalta merkittäväksi toi-
24910:  vät oikeudet ovat siirrettävissä. Valokuvalain      minnaksi. Myös yksittäisillä kuvilla ja niiden
24911:  15 §:ään ehdotetaan selvyyden vuoksi lisättä-       käyttöoikeuksilla voi olla suuri taloudellinen ja
24912:  väksi uusi säännös, jonka mukaan oikeus valo-       muu arvo.
24913:  kuvaan voidaan luovuttaa kokonaan tai osit-            Suuri osa valokuvaajien työstä tapahtuu ti-
24914:  tain. Säännös vastaa tekijänoikeuslain 27 §:n 1     lauksesta. Tilaustoiminta työllistää valokuvaa-
24915:  momenttia.                                          jakuntaa. Merkittävää osaa niistä valokuvista,
24916:     Valokuvaajan moraalisista oikeuksista on         jotka valmistetaan tilauksen perusteella, ei
24917:  säädetty valokuvalain 2 §:ssä. Säännökset on        muissa olosuhteissa syntyisi. Monissa tapauk-
24918: 32                                    1990 vp. -      HE n:o 161
24919: 
24920: sissa kuvalla ei olisi mitään järkevää käyttöä        että valokuvien suoja-aika eroaa pohjoismaissa
24921: tilaajan toiminnan ulkopuolella.                      teoksen suoja-ajasta ratkaisevasti.
24922:    Mikäli nykyistä säännöstä tilatusta kuvasta           Oikeutta valokuvaan on syytä lähentää teki-
24923: ei valokuvalaissa olisi, johtaisi normaali sopi-      jänoikeuteen myös suoja-ajan kohdalla. Suoja-
24924: muksen tulkinta nimenomaisen käyttöoikeuk-            ajan pidentäminen on erityisen perusteltua sel-
24925: sia koskevan sopimuksen puuttuessa yleensä            laisten kuvien osalta, jotka ilmentävät valoku-
24926: kuitenkin siihen, että tilauksen edellyttämät         vaajan luovaa panosta. Melkoinen osa kuvista
24927: käyttöoikeudet katsottaisiin siirtyvän tilaajalle.    on kuitenkin sellaisia, joilla suojan pidentämis-
24928:    Yleiseltä kannalta olisi hyvä, että yleensä        tarvetta ei ole. Kun suojan tarve näiden kuvien
24929: sovittaisiin riittävän tarkasti tilaajalle tulevien   kohdalla ei yleensä aktualisoidu, ei pidentyväs-
24930: oikeuksien laajuudesta.                               tä suoja-ajasta ole myöskään haittaa.
24931:    Valokuvalain nykyisen 15 §:n 1 momentin               Pidennettävä suoja-aika aiheuttaa luonnolli-
24932: pääsisältö, jonka mukaan tilattuihin kuviin           sesti käytännössä joitakin seuraamuksia. Entis-
24933: kohdistuvat oikeudet tulevat tilaajalle, on syy-      tä vanhempien kuvien käyttöön joudutaan
24934: tä säilyttää ennallaan. Säännöstä ehdotetaan          hankkimaan valokuvan oikeudenhaltijan lupa
24935: kuitenkin tarkistettavaksi eräissä suhteissa.         ja maksamaan käytöstä korvausta, mikäli niin
24936:    Ehdotuksen mukaan tilauskuvia koskevaa             sovitaan. Tämä ei kuitenkaan aiheuta kuvien
24937: laillista olettamaa eli presumtiosäännöstä sel-       käytössä erityisiä ongelmia sen vuoksi, että
24938: vennettäisiin. Säännöksessä ilmoitettaisiin sel-      suurin osa käytössä olevista kuvista on jo
24939: västi ehto, jonka toteutuminen aiheuttaa mää-         nykyisen lain mukaan suojattu. Ainoastaan
24940: rätyn oikeudellisen seuraamuksen -         oikeuk-    pientä osaa kuvista käytetään vielä sen jälkeen,
24941: sien siirtymisen tilaajalle.                          kun 25 vuotta on kulunut julkistamisvuodesta.
24942:    Säännöksen nykyisen sanamuodon mukaan                 Valokuvan kappaleen valmistaminen tai sen
24943: oikeus valokuvaan tilaussuhteissa "kuuluu"            julkinen näyttäminen edellyttävät, että käytet-
24944: tilaajalle. Sanamuotoa ehdotetaan muutetta-           tävissä on negatiivi tai muu korkealaatuinen
24945: vaksi siten, että oikeus "siirtyy" tilaajalle.        kuvan kappale. Valokuvan suoja-ajan pidentä-
24946: Tällä muutoksella tunnustetaan se periaate,           minen ei aiheuta suuria käytännön muutoksia
24947: että valokuvaajan oikeus syntyy valokuvaajalle        niissä tilanteissa, joissa valokuvan oikeuden-
24948: ja siirtyy tilauksen perusteella tilaajalle.          haltija ja käyttökelpoisen kuvan kappaleen
24949:    Ehdotetun säännöksen tarkoitus on, että            haltija on sama henkilö. Sen, joka haluaa
24950: tilaajalle siirtyvät vain taloudelliset oikeudet      käyttää vanhaa kuvaa, on joka tapauksessa
24951: kuvaan. Tämä on jo voimassa olevan lain               käännyttävä negatiivin tai muun kuvan kappa-
24952: sisältö. Se ei kuitenkaan ilmene millään tavoin       leen haltijan puoleen. Tämä voi jo nykyisessä-
24953: nykyisistä lain 15 § :n säännöksistä. Se, että        kin tilanteessa asettaa kuvan luovuttamiselle
24954: ainoastaan taloudelliset oikeudet siirtyvät, eh-      haluamansa ehdot.
24955: dotetaan ilmaistavaksi puhumalla lain 1 §:ssä            Toisin kuin edellä selostetussa tilanteessa
24956: tarkoitetuista oikeuksista. Mainittakoon, että        järjestyvät oikeudet silloin, kun käytettävä ku-
24957: Tanskan laissa on vastaavassa valokuvalain            van kappale saadaan jostakin julkaisusta tai
24958: 12 §:n säännöksessä kolmas momentti, jonka            muusta lähteestä. Tällöin sen, joka haluaa
24959: mukaan pykälässä olevat säännökset eivät ra-          käyttää kuvaa, tulee kääntyä valokuvaajan tai
24960: joita valokuvaajalle 2 §:n mukaan kuuluvia            muun kuvan oikeuksien haltijan puoleen jul-
24961: oikeuksia.                                            kaisu- tai muun käyttöluvan saadakseen. Tämä
24962:    Suoja-aika. Valokuvalain 16 §:n mukaan oi-         on suojatun aineiston kohdalla normaali peri-
24963: keus valokuvaan on voimassa, kunnes 25 vuot-          aate.
24964: ta on kulunut siitä vuodesta, jona kuva julkis-          Valokuvan suoja-aikaa ehdotetaan muutet-
24965: tettiin. Tekijänoikeuslain mukaan teoksen             tavaksi 50 vuodeksi. Suoja-ajan laskemisen
24966: suoja-aika on pääsääntöisesti 50 vuotta tekijän       lähtökohdaksi ehdotetaan kuvan valmistamis-
24967: kuolinvuodesta.                                       vuoden päättymistä. Kuvan valmistamisvuosi
24968:    Suomen ja muiden pohjoismaiden ratkaisu,           on muissa maissa tavallisin suoja-ajan kulumi-
24969: jonka mukaan valokuvan suojasta säädetään             sen alkamisajankohta. Myös Bernin sopimuk-
24970: erillisessä valokuvalaissa ja jonka mukaan sekä       sen 7 artiklan 4 kappaleen määräyksissä valo-
24971: teoskynnyksen ylittävät että muut kuvat saavat        kuvan 25 vuoden vähimmäissuoja-aika on kyt-
24972: pääasiassa saman suojan, sisältää myös sen,           ketty kuvan valmistusvuoteen. Ehdotus merkit-
24973:                                       1990 vp. -      HE n:o 161                                      33
24974: 
24975: see sitä, että valokuvien suoja-aika karkeasti        Kertyneet varat on tilitetty opetusministeriön
24976: ottaen kaksinkertaistuu.                              vuosittain hyväksymän maksuvarojen käyttö-
24977:    Suoja-aikaa koskeva ehdotus on samalla so-         suunnitelman mukaisesti osaksi suorina kor-
24978: pusoinnussa tekijänoikeuslain 5 luvussa säädet-       vauksina oikeudenhaitijoille ja osaksi oikeu-
24979: tyihin esittävien taiteilijoiden, äänitteiden tuot-   denhaltijoiden yhteisiin tarkoituksiin. Kasetti-
24980: tajien ja yleisradioyhtiöiden oikeuksiin ehdo-        maksuvaroilla on edistetty kotimaista elo-
24981: tettujen muutosten kanssa. Myös näiden oi-            kuva-, video-, televisio- ja musiikkikulttuuria
24982: keuksien suoja-aikaa ehdotetaan pidennettä-           muun muassa tukemalla näiden alojen tuotan-
24983: väksi nykyisestä 25 vuodesta 50 vuoteen.              toa, koulutusta ja tutkimusta sekä edistämällä
24984:    Kun valokuvan nykyinen suoja-aika laske-           oikeudenhaltijoiden työllisyyttä.
24985: taan kuvan julkistamisvuodesta, ei suoja-aika            Kasettimaksut       perii    tekijänoikeuslain
24986: ala lainkaan kulua, jos kuvaa ei julkisteta.          26 b §:n mukaan tekijöitä edustava järjestö,
24987: Julkistamattomien kuvien suoja-aika on siis           jonka opetusministeriö on hyväksynyt tähän
24988: ikuinen. Tämä on epätyydyttävä asianhaara.            tehtävään määräajaksi. Perivänä järjestönä
24989: Esimerkiksi 1800-luvulta peräisin olevien pöy-        toimii opetusministeriön päätöksen nojalla Sä-
24990: tälaatikkokuvien julkaiseminen ei ole käytän-         veltäjäin tekijänoikeustoimisto Teosto ry. Ope-
24991: nössä mahdollista ilman lähes ylipääsemättö-          tusministeriön päätös perivän järjestön hyväk-
24992: miä vaikeuksia tai lakia rikkomatta. Kytkemäl-        symisestä on voimassa joulukuun 31 päivään
24993: lä suoja-ajan laskeminen valmistusvuoteen asia        1990 saakka, minkä jälkeen sitä voidaan jatkaa
24994: korjautuu. Viittäkymmentä vuotta vanhemmat            enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.
24995: valokuvat vapautuvat lain voimaan tullessa.              Periväliä järjestöllä on tekijänoikeuslain
24996:                                                       26 d §:n mukaan oikeus saada tulliviranomai-
24997:                                                       selta tullilain (573/78) salassapitosäännösten
24998: 1.6. Korvaus teoksen kappaleiden valmista-            estämättä perinnässä tarvittavat tiedot yksittäi-
24999:      misesta yksityiseen käyttöön                     sistä tuontieristä. Myös nauhojen valmistajien
25000:                                                       ja maahantuojien on annettava perivälle järjes-
25001: 1.6.1. Nykyinen tilanne                               tölle perinnässä tarvittavat tiedot valmistamis-
25002:                                                       taan tai maahantuomistaan nauhoista.
25003:   Tekijänoikeuslakiin lisättiin vuonna 1984 te-
25004:                                                          Käytännössä perivä järjestö saa tuliilta kuu-
25005: kijänoikeudellista     kasettimaksua      koskevat
25006:                                                       kausittain tuontieräkohtaisen tilaston tallenta-
25007: säännökset (442/84). Yksityiseen käyttöön so-
25008:                                                       mattomien nauhojen ja kasettien nimikkeillä
25009: veltuvien tallentamattomien kasettien, nauho-
25010:                                                       tapahtuneesta tuonnista. Tilastosta ilmenevät
25011: jen ja muiden vastaavien tuotteiden valmistajat
25012:                                                       muun muassa maahantuojan nimi ja osoite,
25013: ja maahantuojat suorittavat lain 26 a §:n mu-
25014:                                                       tuontierän arvo ja nauhojen kappalemäärä.
25015: kaan maksun, joka käytetään korvauksina te-
25016: kijöille, esittäville taiteilijoille ja äänitteiden      Jos nauhojen maahantuoja laiminlyö ilmoi-
25017: tuottajille sekä sanottujen oikeudenhaltijoiden       tusvelvollisuutensa perivälle järjestölle, järjestö
25018: yhteisiin tarkoituksiin.                              saa eri pyynnöstä tullitoimipaikoilta jäljennök-
25019:    Kasettimaksun suuruuden vahvistaa vuosit-          set tuontiasiakirjoista ja laskuttaa maahantuo-
25020: tain opetusministeriö neuvoteltuaan tallenta-         jia näiden asiakirjojen perusteella.
25021: mattomien nauhojen maahantuojia sekä oikeu-
25022: denhaltijoita edustavien järjestöjen kanssa.
25023: Maksun suuruus on voimassa olevan tallenta-           1.6.2. Nykyisen tilanteen arviointi ja uudis-
25024: mattomien ääni- ja kuvanauhojen maahan-                      tusehdotukset
25025: tuonnista ja valmistuksesta suoritettavan teki-
25026: jänoikeudellisten maksun suuruudesta annetun             Kasettimaksujärjestelmä toimi ilman maksu-
25027: opetusministeriön päätöksen (1178/89) mu-             jen perintään liittyneitä vaikeuksia vuosina
25028: kaan vuonna 1990 3 penniä minuutilta ääni-            1984-1988. Tämän jälkeen on kuitenkin il-
25029: nauhoista ja 5,5 penniä minuutilta kuvanau-           mennyt ongelmia, joiden johdosta perintä on
25030: hoista.                                               eräissä tapauksissa huomattavasti vaikeutunut.
25031:    Kasettimaksulla on ollut huomattava merki-         Tämän seurauksena nauhojen maahantuojien
25032: tys suomalaiselle kulttuurielämälle. Maksun           välinen kilpailutilanne on saanut epäterveitä
25033: nettotuotto on viimeisen kolmen vuoden aika-          piirteitä. Jotkut maahantuojat ovat voineet
25034: na ollut keskimäärin 50 miljoonaa markkaa.            myydä kasetteja, joihin ei sisälly kasettimak-
25035: 
25036: 5 380584D
25037: 34                                    1990 vp. -     HE n:o 161
25038: 
25039: sua, jätettyään maksun maksamatta maahan-            meklarin. Käytännössä tullihallitus hyväksyy
25040: tuonnin yhteydessä.                                  maahantuojan       rekisteröidyksi   asiakkaaksi
25041:    Tallentamattomia nauhoja tuo maahan vuo-          yleensä sillä ehdolla, että tuoja toimittaa tulli-
25042: sittain runsas sata maahantuojaa. Suurin osa         hallitukselle pankkitakauksen tulli- ja vero-
25043: maahantuojista ilmoittaa maahantuomansa              maksujen vakuudeksi.
25044: nauhat tulliviranomaisille ja perivälle järjestöl-      Nauhat voidaan ehdotuksen mukaan lisäksi
25045: le sekä maksaa kasettimaksut säännösten mu-          luovuttaa siinä tapauksessa, että järjestö on
25046: kaisesti. Eräät maahantuojat ovat kuitenkin          antanut suostumuksensa luovutukselle. Suostu-
25047: ilmeisen järjestelmällisesti laiminlyöneet ilmoi-    mus voidaan antaa määräaikaisena tai toistai-
25048: tusvelvollisuutensa perivälle järjestölle, jolloin   seksi, jos on perusteltua aihetta olettaa tuojan
25049: maksun laskutus tapahtuu useita kuukausia            suorittavan kasettimaksun asianmukaisesti.
25050: tuontitapahtuman jälkeen. Useissa tapauksissa        Maahantuojan laiminlyödessä velvollisuutensa
25051: perintätoimien ainoa tulos on ollut se, että         suostumus voidaan peruuttaa.
25052: maksua välttelevä tuoja todetaan varattomak-            Tarkoituksena on, että järjestelmästä ei ai-
25053: si. Tuonti saattaa kuitenkin näissä tapauksissa      heudu lisärasituksia asianmukaisesti toimiville
25054: jatkua toista toiminimeä käyttäen.                   maahantuojille. Tavoitteena on estää viime
25055:    Käytännössä on myös ilmennyt tapauksia,           aikoina ilmaantunut pyrkimys kasettimaksun
25056: joissa maahantuoja on tulli-ilmoituksessa il-        järjestelmälliseen kiertämiseen.
25057: moittanut maahantuomansa nauhat tallenne-               Voimassa olevan 26 c §:n säännösten mu-
25058: tuiksi välttyäkseen kasettimaksun maksamisel-        kaan opetusministeriö voi antaa järjestölle
25059: ta. Perivä järjestö on jättänyt näistä tapauksis-    määräyksiä maksun perinnästä. Määräyksiä
25060: ta tutkimuspyynnön poliisille.                       voidaan tarvittaessa antaa esimerkiksi riittävän
25061:    Opetusministeriön perivältä järjestöitä jou-      vakuuden arvioinnista tai suostumuksen anta-
25062: lukuun 15 päivänä 1989 saaman selvityksen            misesta.
25063: mukaan selvitysajankohtana erityisten perintä-
25064: toimenpiteiden kohteena olevien maahantuon-
25065: tiin liittyvien kasettimaksusaatavien määrä ylit-
25066:                                                      2. Asian valmistelu
25067: ti 20 Olo vuoden 1989 maksujen kokonaislasku-
25068: tuksesta. Edellä kuvatuista syistä maksamatta
25069:                                                      2.1. Tekijänoikeuskomitean ehdotukset
25070: oli lähes 12 miljoonaa markkaa.
25071:    Kasettimaksun perinnässä ilmenneet ongel-
25072: mat ovat heikentäneet olennaisesti järjestelmän         Esitys pohjautuu pääosin tekijänoikeusko-
25073: toimivuutta. On pääteltävissä, että suurta osaa      mitean kolmannessa ja neljännessä osamietin-
25074: maksamatta olevista maksuista ei saada peri-         nössä (komiteanmietinnöt 1987:7 ja 8) tehtyi-
25075: tyksi. On mahdollista, että tilanne jatkossa         hin ehdotuksiin.
25076: vielä pahenee.                                          Kolmannessa osamietinnössään tekijänoi-
25077:    Nykyisten epäkohtien korjaamiseksi esite-         keuskomitea ehdotti, että esittävien taiteilijoi-
25078: tään, että tekijänoikeuslain kasettimaksua kos-      den, äänitteiden tuottajien sekä radio- ja televi-
25079: kevia säännöksiä täydennetään. Tarkoituksena         sioyritysten oikeuksien suoja-aika pidennettäi-
25080: on turvata kasettimaksun joustava perintä ja         siin 25 vuodesta 50 vuoteen. Esittävien taiteili-
25081: maksun kohdistuminen kaikkiin maksuvelvolli-         joiden ja äänitteiden tuottajien oikeutta kor-
25082: siin samalla tavalla.                                vaukseen äänitteiden käyttämisestä radio- ja
25083:    Ehdotuksen mukaan tulliviranomainen luo-          televisiolähetyksissä ehdotettiin laajennettavak-
25084: vuttaisi tallentamattomat nauhat maahantuo-          si kattamaan kaikki julkiset esitykset.
25085: jalle ainoastaan silloin, kun tuoja osoittaa joko       Valokuvan suojaa tekijänoikeuskomitea eh-
25086: suorittaneensa kasettimaksun tai antaneensa          dotti lähennettäväksi tekijänoikeuteen pidentä-
25087: sen suorittamisesta riittävän vakuuden periväl-      mällä valokuvan suoja-aika 25 vuodesta 50
25088: le järjestölle.                                      vuoteen kuvan valmistamisvuodesta laskettu-
25089:    Vastaava vakuusmenettely on käytössä esi-         na. Lisäksi lakiin ehdotettiin tarkennusta, jon-
25090: merkiksi tullin perittävien verojen ja julkisoi-     ka mukaan valokuvaajan oikeudet koskevat
25091: keudellisten maksujen osalta. Tullihallitus voi      kuvaa sekä muuttamattomana että muutetussa
25092: tullilain 65 § :n mukaan hyväksyä hakemukses-        muodossa.
25093: ta rekisteröidyksi asiakkaaksi luotettavan ja           Komitea käsitteli kolmannessa osamietinnös-
25094: vastuukykyisen tavaranhaltijan, huolitsijan tai      sään myös kysymystä oikeuksien siirtymisestä
25095:                                       1990 vp. -     HE n:o 161                                      35
25096: 
25097: työ- ja virkasuhteissa tekemättä asiasta lain-       tu muutos tulisi toteuttaa sopimuslisenssipoh-
25098: muutosehdotuksia.                                    jalta, jolloin äänitteiden julkisesta esittämisestä
25099:    Neljännessä osamietinnössään tekijänoikeus-       sovittaisiin äänitteen käyttäjän ja oikeuden-
25100: komitea selvitti suojatun aineiston luomista ja      haltijoita edustavan järjestön kesken kaikkia
25101: käyttöä tietokoneen avulla sekä tietokoneohjel-      oikeudenhaltijoita sitovasti. Ehdotettuun muu-
25102: mien, tiedostojen ja tietokantojen sekä integ-       tokseen suhtautuvat kielteisesti muun muassa
25103: roitujen piirien suojaa.                             Raha-automaattiyhdistys sekä Hotelli- ja ra-
25104:    Suojatun aineiston luominen ja käyttö tieto-      vintolaneuvosto ry.
25105: koneen· avulla eivät komitean käsityksen mu-            Valokuvaajia edustavat järjestöt vaativat
25106: kaan edellyttäneet ainakaan tässä vaiheessa          lausunnoissaan valokuvan suojan sisällyttämis-
25107: voimassa olevan tekijänoikeuslainsäädännön           tä tekijänoikeuslakiin ja nykyisen erillislain
25108: muuttamista. Tiedostojen ja tietokantojen suo-       kumoamista. Valokuvan suoja-ajan pidentä-
25109: jan osalta komitea ehdotti ainoastaan tekijän-       mistä kannattavat oikeudenhaltijoiden edusta-
25110: oikeuslain niin sanotun luettelosuojasäännök-        jat ja vastustavat kuvien käyttäjien edustajat.
25111: sen suoja-ajan tarkistamista.                           Suuri osa lausunnonantajista kannattaa eri-
25112:    Tietokoneohjelmien suojaa komitea ehdotti         tyissäännösten antamista työ- ja virkasuhteissa
25113: selvennettäväksi siten, että tekijänoikeuslaissa     luotujen teosten tekijänoikeuksien siirtymises-
25114: nimenomaan mainittaisiin ohjelmat suojan             tä. Asian katsotaan kuitenkin vaativan perus-
25115: kohteena. Lisäksi komitea ehdotti tarkistuksia       teellista jatkovalmistelua.
25116: ohjelmien yksityistä käyttöä, levittämistä ja           Lausunnot tekijänoikeuskomitean IV osa-
25117: oikeuksien siirtämistä koskeviin tekijänoikeus-      mietinnöstä. Tekijänoikeuskomitean IV osa-
25118: lain säännöksiin.                                    mietinnöstä saadut 53 lausuntoa on julkaistu
25119:    Integroitujen piirien suojasta komitea ehdot-     opetusministeriön työryhmämuistioiden sarjas-
25120: ti annettavaksi erityislain, jonka mukaan pii-       sa numerolla 1987:32. Yhteenvedon valmistu-
25121: rien kopiointi ja levittäminen olisi sallittu pää-   misen jälkeen on saatu lausunnot kolmelta
25122: sääntöisesti vain oikeudenhaltijan suostumuk-        lausunnonantajalta.
25123: sella. Oikeuksien suoja-ajaksi komitea ehdotti          Mietintöön ja siinä tehtyihin ehdotuksiin
25124: kymmentä vuotta.                                     suhtaudutaan lausunnoissa pääosin myöntei-
25125:                                                      sesti. Tekijänoikeus tietokoneohjelmien suoja-
25126:                                                      muotona saa laajaa kannatusta. Muun muassa
25127: 2.2. Lausunnonantajat ja muu valmistelu              kuluttaja-asiamies ja eräät korkeakoulut kan-
25128:                                                      nattavat komitean ehdotusta rajoitetun yksityi-
25129:    Lausunnot tekijänoikeuskomitean II! osa-          sen kopioinoin sallimisesta. Sen sijaan ohjel-
25130: mietinnöstä. Opetusministeriö sai tekijänoi-         mien tuottajia edustavat lausunnonantajat esit-
25131: keuskomitean 111 osamietinnöstä lausunnot 72         tävät ohjelmien kopioinoin yksityiseen käyt-
25132: viranomaiselta, järjestöitä ja yritykseltä. Lau-     töön kiellettäväksi.
25133: sunnot on julkaistu opetusministeriön työryh-           Tietokoneohjelmien käyttö- ja säilytyskopi-
25134: mämuistioiden sarjassa numerolla 1987:31.            oinnin mahdollistavaa erityissäännöstä kannat-
25135: Yhteenvedon valmistumisen jälkeen on saatu           tavat monet lausunnonantajista. Ohjelmistote-
25136: lausunnot kahdeksalta lausunnonantajalta.            ollisuuden edustajat kannattavat komitean eh-
25137:    Tekijänoikeuden lähioikeuksien suoja-ajan         dotusta, jonka mukaan konekielisten ohjel-
25138: pidentämistä puoltavat muun muassa oikeu-            mien vuokraaminen ja lainaarnineo yleisölle
25139: denhaltijoita edustavat järjestöt sekä ammatti-      edellyttävät oikeudenhaltijan suostumusta. Sen
25140: kasvatushallitus ja kouluhallitus. Voimassa          sijaan esimerkiksi oikeusministeriö, kuluttaja-
25141: olevia suoja-aikoja kannattavat muun muassa          asiamies, Suomen Kirjastoseura ja Tietopalve-
25142: valtiovarainministeriö sekä suojatun aineiston       luseura ry. katsovat, että ohjelmien vuokrauk-
25143: käyttäjiä edustavat tahot.                           sen ja lainauksen tulisi olla mahdollista ilman
25144:    Äänitteiden käyttämistä koskevan korvaus-         oikeudenhaltijan suostumusta.
25145: oikeuden tarkistamisesta ovat oikeusministe-            Tietotekniikan alan yritykset ja yhteisöt sekä
25146: riö, työvoimaministeriö ja valtiovarainministe-      muun muassa valtion teknillinen tutkimus-
25147: riö sitä mieltä, että korvausta tulisi maksaa        keskus ja valtion tietokonekeskus esittävät lau-
25148: vain ansiotarkoituksessa tapahtuvasta julkises-      sunnoissaan, että lakiin tulisi ottaa säännös
25149: ta esittämisestä. Oikeudenhaltijoita edustavat       ohjelmien tekijänoikeuksien siirtymisestä työn-
25150: lausunnonantajat ovat sitä mieltä, että ehdotet-     antajalle.
25151: 36                                   1990 vp. -     HE n:o 161
25152: 
25153:    Integroitujen pnnen suojaa koskevan lain         tegroitujen pnnen suoja on kansainvälisesti
25154: pikaista säätämistä pitävät monet lausunnon-        kehittymässä. Kauppapoliittista merkitystä on
25155: antajat toivottavana. Muun muassa oikeus-           sillä, että tuotteet ovat parhaiten levitettävissä
25156: ministeriö ja eräät tietoteollisuuden järjestöt     niihin maihin, jotka järjestävät lainsäädäntön-
25157: ehdottavat niin sanotun käänteisen insinööri-       sä kansainvälisen linjan mukaisesti.
25158: työn sallimista kansainvälisesti omaksutun lin-        Ehdotettu integroitujen piirien piirimallien
25159: jan mukaisesti komitean esitystä laajemmin.         suoja perustuu rekisteröintijärjestelmälle. Re-
25160:    Rangaistusta ja vahingonkorvausta koske-         kisteriviranomaisena toimisi patentti- ja rekis-
25161: viin säännösehdotuksiin esitetään lausunnoissa      terihallitus, joka hoitaa vastaavia tehtäviä
25162: useita täsmennyksiä.                                myös muiden teollisoikeudellisten suojamuoto-
25163:    Lausunnoissa esitetyt näkökohdat on mah-         jen osalta.
25164: dollisuuksien mukaan otettu huomioon. Yksin-           Ehdotettu hakemusmenettely on yksinkertai-
25165: oikeudesta integroidun piirin piirimalliin ehdo-    nen ja nopea. Hakemuksen käsittelykustannus-
25166: tetun lain jatkovalmistelussa on lisäksi kuultu     ket tulisivat olemaan huomattavasti alhaisem-
25167: keskeisiä viranomaisia ja järjestöjä.               mat kuin esimerkiksi patentin osalta. Myös
25168:    Korvaus teoksen kappaleiden valmistamises-       hakijan kannalta rekisteröinnin kustannukset
25169: ta yksityiseen käyttöön. Kasettien maahantuo-       olisivat vähäiset.
25170: jia edustava Elektroniikan Tukkukauppiaat ry.          Hakemusten määrän on arvioitu jäävän mel-
25171: ja kasettimaksun perivänä järjestönä toimiva        ko pieneksi ainakin järjestelmän alkuvaiheessa.
25172: Säveltäjäin tekijänoikeustoimisto Teosto ry.        Se ei edellytä uuden toimiston perustamista.
25173: kiinnittivät opetusministeriön huomiota kaset-      Hakemusten käsittely on tarkoitus organisoida
25174: timaksun perinnässä ilmenneisiin ongelmiin yh-      patenttiosaston sähkötoimiston yhteyteen. Oi-
25175: teisellä joulukuun 4 päivänä 1989 pävätyllä         keudellisten kysymysten käsittelyyn osallistuisi
25176: kirjelmällään. Ne esittivät, että opetusministe-    oikeudellinen toimisto. Uusia virkoja ei ole
25177: riö ryhtyisi valmistelemaan lainsäädännöllisiä      tarkoitus perustaa, vaan asioiden hoito järjes-
25178: toimenpiteitä asian ratkaisemiseksi. Esityksen      tetään töitä uudelleen jakamalla. Siinä tapauk-
25179: valmistelussa on kuultu tullihallitusta sekä        sessa, että hakemusmäärät kasvavat tulevina
25180: edellä mainittuja järjestöjä.                       vuosina ennakoitua enemmän, joudutaan har-
25181:                                                     kitsemaan yhden lisäviran perustamista.
25182: 3. Esityksen organisatoriset ja
25183:                                                        Rekisteröintimenettelyn kustannukset kate-
25184:    taloudelliset vaikutukset
25185:                                                     taan valtion maksuperustelain (980/73) peri-
25186:                                                     aatteiden mukaan.
25187:    Ehdotuksilla ei ole suoranaisia vaikutuksia         Tietokoneohjelmia, tietokantoja ja sävellys-
25188: valtion tai kuntien talouteen.                      teoksia koskevat lainmuutokset kohdistuvat
25189:    Integroitujen piirien piirimallien suojaa kos-   pääasiassa tekijänoikeuslainsäädännön talou-
25190: keva lakiehdotus on kokonaan uutta lainsää-         dellisia oikeuksia koskeviin säännöksiin. Nämä
25191: däntöä. Lailla järjestetään piirien tuotannossa,    säännökset muodostavat tietotuotteiden vaih-
25192: levityksessä ja käyttämisessä toimivien eri osa-    dannan perusteet ja ne ovat pohjana muun
25193: puolien oikeudet. Lailla luodaan piirimallista      muassa käyttöoikeuksien luovutuksille ja muil-
25194: uusi immateriaalioikeuden kohde suojattujen         le siirroille. Ehdotuksilla pyritään lähinnä sel-
25195: teosten, keksintöjen, tavaramerkkien ja mal-        ventämään lakia ja vahvistamaan voimassa
25196: lien rinnalle.                                      oleva oikeustila.
25197:    Piirimallien suoja muodostaa lainsäädännöl-         Ehdotettu esittävien taiteilijoiden, äänittei-
25198: lisen pohjan oikeuksien ja tuotteiden kaupalli-     den tuottajien ja radio- ja televisioyritysten
25199: selle käytölle. Tähän asti piirimallien tuotan-     oikeuksien suoja-ajan pidennys laajentaa näitä
25200: nossa ja käytössä osapuolten toiminta on jou-       oikeuksia jossain määrin. Muutoksen jälkeen
25201: duttu pohjaamaan lähes yksinomaan sopimuk-          tulee myös yli 25 vuotta vanhan suojatun
25202: siin. Suojalainsäädäntö estää epälojaalin kau-      aineiston käyttämiseen olla oikeudenhaltijan
25203: pallisen hyväksikäytön ja suojaa siten tuotta-      suostumus. Mikäli käyttäjän ja oikeudenhalti-
25204: jien ja levittäjien taloudellista panosta.          jan välillä niin sovitaan, tulee käyttämisestä
25205:    Integroituja piirejä käyttävän teollisuuden      suorittaa korvaus.
25206: kannalta suojalainsäädännöllä on merkitystä            Korvausten yksityistaloudelliset ja julkista-
25207: myös piirien tosiasialliselle saatavuudelle. In-    loudelliset vaikutukset ovat vähäiset.
25208:                                      1990 vp. -     HE n:o 161                                      37
25209: 
25210:    Ehdotettu tekijänoikeuslain 47 §:n mukaisen       4. Muita esitykseen vaikuttavia
25211: korvausoikeuden laajennus ulottaa esittävien              seikkoja
25212: taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien korvaus-       Rikoslain kokonaisuudistus on tällä hetkellä
25213: oikeuden äänilevyautomaatteihin sekä ravin-          vireillä. Kokonaisuudistuksen ensimma1seen
25214: tola- ja diskoteekkiesityksiin sekä muihinkin        vaiheeseen liittyvät rikoslain ja eräiden muiden
25215: ansiotarkoituksessa tapahtuviin julkisiin esi-       lakien muutokset tulevat voimaan tammikuun
25216: tyksiin. On odotettavissa, että näiden korvaus-      1 päivänä 1991. Rikoslakiprojektin johtoryh-
25217: ten kokonaiskertymä tulee olemaan yhteensä           mä antoi ehdotuksensa rikoslain kokonais-
25218: jokin murto-osa niistä korvauksista, joita ny-       uudistuksen toiseksi vaiheeksi toukokuussa
25219: kyisen säännöksen nojalla maksetaan radiossa         1989 (Rikoslain kokonaisuudistus II. Rikosla-
25220: ja televisiossa tapahtuvista esityksistä.            kiprojektin ehdotus. Oikeusministeriön lainval-
25221:                                                      misteluosaston julkaisu 11 1989). Ehdotuksen
25222:    Valokuvalakiin ehdotetuista muutoksista on
25223:                                                      pohjalta valmistellaan parhaillaan toista vai-
25224: taloudellisia vaikutuksia lähinnä suoja-ajan pi-
25225:                                                      hetta koskevaa hallituksen esitystä.
25226: dennyksellä. Lain voimaantullessa suojattujen
25227:                                                         Rikoslakiprojektin ehdotuksen mukaan ai-
25228: valokuvien suoja-aika pitenee 50 vuoteen ku-
25229:                                                      neettomia oikeuksia koskevien lakien vankeus-
25230: van valmistusvuodesta. Toisaalta lain voi-
25231:                                                      uhan sisältävät rangaistussäännökset siirrettäi-
25232: maantulo katkaisee julkistamattomien valoku-
25233:                                                     siin rikoslakiin uuteen lukuun eräiden aineetto-
25234: vien ikuisen suojan.
25235:                                                      mien oikeuksien loukkaamisesta. Luku sisältäi-
25236:   Valtaosa valokuvien kaupasta koskee jo ny-        si säännökset tekijänoikeusrikoksesta ja teollis-
25237: kyisen lain perusteella suojattuja valokuvia,       oikeusrikoksesta. Rikkomussäännökset jäisivät
25238: joiden julkistamisvuodesta ei ole kulunut 25        edelleen erityislakeihin. Samalla ehdotetaan te-
25239: vuotta. Ehdotetun muutoksen taloudelliset vai-      kijänoikeuksien ja teollisoikeuksien loukkaa-
25240: kutukset ovat siis varsin vähäiset.                 misen enimmäisrangaistusten yhdentämistä.
25241:                                                        Yksinoikeudesta integroidun piirin piirimal-
25242:    Esityksen kasettimaksun perintää koskevan        liin ehdotetun lain rangaistussäännös on tar-
25243: muutosehdotuksen toteuttaminen edellyttää           koitus siirtää rikoslakiin siltä osin, kuin se
25244: tullihallituksen ja maksun perivän järjestön        sisältää vankeusuhan. Tätä koskeva tarkistus
25245: yhteistoiminnan tehostamista. Ehdotuksella ei       voidaan tehdä osana rikoslain kokonaisuudis-
25246: ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia julkis-   tuksen toista vaihetta.
25247: hallinnon tai elinkeinoelämän piirissä. Maksun         Tarkoituksena on, että integroituja piirejä
25248: perintään liittyvät perivän järjestön kustannuk-    koskevan lainsäädännön kysymykset kuuluisi-
25249: set, esimerkiksi vakuuksien arviontikustannuk-      vat vastaisuudessa kauppa- ja teollisuusminis-
25250: set, katetaan kertyvistä maksuvaroista.             teriölle.
25251: 
25252: 
25253: 
25254:                             YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
25255: 
25256: 
25257: 1. Lakiehdotusten perustelut                        ja aineeton henkisen luomistyön tuote. Luovan
25258:                                                     suunnittelutyön tulosta kutsutaan laissa piiri-
25259: 1.1. Laki yksinoikeudesta integroidun piirin        malliksi.
25260:      piirimalliin                                      Piirimalli on pykälän 1 kohdassa määritelty
25261:                                                     integroidun piirin osien kolmiulotteiseksi sijoit-
25262:   luku                                              teluksi. lntegroidun piirin osat voivat olla ak-
25263:                                                     tiivisia tai passiivisia elementtejä eli kompo-
25264: Yleiset säännökset                                  nentteja taikka näiden välisiä liitäntöjä. Osat
25265:                                                     pyritään suunnittelussa sijoittamaan siten, että
25266:    1 §. Määritelmiä. Pykälässä on määritelty        tuloksena on nopeasti toimiva ja tehokas piiri.
25267: lain soveltamisen kannalta keskeiset käsitteet.     Tämä edellyttää suurta pakkaustiheyttä eli ele-
25268: Kuten muissakin immateriaalioikeuden alan           menttien lukumäärää pinta-alayksikköä koh-
25269: säännöksissä lain suojakohteena on abstrakti        den.
25270: 38                                    1990 vp. -     HE n:o 161
25271: 
25272:    Piirin eri osista muodostuva kokonaisuus on       tit ja niiden väliset liitännöt sijoitetaan puoli-
25273: kolmiulotteinen, koska piiri koostuu useista         johdealustan päälle tai osittain alustan sisälle
25274: puolijohdealustaan sijoitetuista kerroksista.        erilaisilla tekniikoilla, esimerkiksi kemiallisesti
25275: Piirimalli voidaan ilmaista tai toteuttaa eri        syövyttämällä. Ne ovat niin kiinteässä yhtey-
25276: tavoin, esimerkiksi kaksiulotteisena geometri-       dessä alustaan, ettei niitä voida siitä ilman
25277: sesti kuvattuna piirikuviona, magneettinauhal-       erityistoimenpiteitä irrottaa.
25278: la olevana maskitiedostona taikka maskilevy-            Toiminnalliselta kannalta integroitu piiri on
25279: nä, jonka pinnalla on valoa läpäisemätön ker-        virtapiiri, joka on tarkoitettu suorittamaan
25280: ros piirikuvion mukaisesti kuvioituna. Näiden        elektronisia piiritoimintoja. Näitä ovat esimer-
25281: materiaalien avulla valmistetaan lopullinen          kiksi piirin mikroprosessoreiden tai muistialu-
25282: tuote, integroitu piiri, joka on niin ikään yksi     eiden elektroniset toiminnot.
25283: piirimallin toteuttamismuodoista.                       2 §. Piirimallin omaperäisyys. Pykälän pe-
25284:    Piirimallilla tarkoitetaan pykälässä integroi-    rusteella yksinoikeuden saaminen piirimalliin
25285: dun piirin osien muodostamaa kolmiulotteista         edellyttää, että piirimalli tai piirimallin osa on
25286: kokonaisuutta sen kaikissa mahdollisissa ilme-       omaperäinen. Lain tarjoama suoja ulottuu si-
25287: nemismuodoissa. Kytkennät, jotka suunnitel-          ten piirimalleihin, jotka ovat itsenäisen ja luo-
25288: laan piirisuunnittelun alkuvaiheessa, eivät saa      van henkisen työn tuotteita. Jos piirimalli on
25289: piirimallilain mukaista suojaa, koska saman          suoraan kopioitu jostain toisesta piirimallista,
25290: kytkentäkokonaisuuden pohjalta voidaan pää-          kysymys on edelleen alkuperäisen piirimallin
25291: tyä useammanlaiseen piirimalliin. Tietyn kyt-        kappaleesta. Kopioijalla ei ole oikeutta piiri-
25292: kentäkokonaisuuden pohjalta valmistetut eri          malliin.
25293: piirimallit ovat erikseen suojattuja.                   Omaperäisyyden vaatimus ei sisällä uutuus-
25294:    Integroidun piirin määritelmä jakaantuu py-       vaatimusta, jollainen on esimerkiksi patentti-
25295: kälän 2 kohdassa piirin tekniseen ja toiminnal-      laissa keksinnön patentoimisen edellytyksenä.
25296: liseen kuvaukseen. Tekniseltä kannalta integ-           Piirimalli on mahdollista suunnitella sijoitta-
25297: roitu piiri koostuu aktiivisista ja passiivisista    malla ja yhdistämällä valmiiksi suunniteltuja
25298: elementeistä sekä näiden välisistä liitännöistä,     piirin osia, niin sanottuja alkioita. Näin ai-
25299: jotka on sijoitettu puolijohdealustaan toimin-       kaansaatu piirimalli voi olla suojattu, jos si-
25300: nalliseksi kokonaisuudeksi. Esimerkkinä aktii-       joittaminen ja yhdistäminen osoittaa luovuut-
25301: visista elementeistä voidaan mainita transisto-      ta. Valmiista standardialkioista luotua piiri-
25302: rit. Passiivisia elementtejä ovat esimerkiksi        mallia voidaan verrata esimerkiksi tekijänoi-
25303: kondensaattorit ja vastukset. Määritelmästä          keussuojaa nauttivaan kokoomateokseen.
25304: seuraa, että piirissä tulee olla vähintään kaksi        Piirimallin omaperäisyys ratkaistaan piiri-
25305: elementtiä, jotta se tulisi lain soveltamisalan      mallin luomishetkellä vallinneen tilanteen mu-
25306: piiriin. Lisäksi elementeistä vähintään yhden        kaan. Jos piirimalli on alunperin ollut omape-
25307: tulee olla aktiivinen.                               räinen, yksinoikeus piirimalliin ei lakkaa sillä
25308:    Elementit sekä osa tai kaikki niiden välisistä    perusteella, että piirimalli on myöhemmin tul-
25309: liitännöistä tulee olla sijoitettu puolijohdealus-   lut alalla tunnetuksi ja että samantapaisia piiri-
25310: taan toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Puoli-        malleja on markkinoilla runsaasti.
25311: johde on materiaalia, jonka sähköiset ominai-           3 §. Yksinoikeuden saaminen. Yksinoikeus
25312: suudet ovat jobteen ja eristeen ominaisuuksien       piirimalliin saadaan rekisteröinnillä. Oikeus
25313: välissä. Yleisimmin puolijohdealustana käyte-        hakea rekisteröintiä on piirimallin luojalla tai
25314: tään piitä. Puolijohteena voidaan myös käyt-         sillä, jolle piirimallin luojan oikeus on siirty-
25315: tää esimerkiksi galliumarsenidia tai germaniu-       nyt.
25316: mia.                                                    Piirimallin luoja on se henkilö, jonka luovan
25317:    Muunlaisella kuin puolijohdealustalla toteu-      työn tuloksena piirimalli syntyy. Vain luonnol-
25318: tetut piirit, kuten painetut piirikortit, eivät      linen henkilö voi olla piirimallin luoja. Tämän
25319: kuulu lain soveltamisalaan. lntegroidun piirin       oikeus voi kuitenkin siirtyä oikeushenkilölle,
25320: määritelmä ei myöskään kata esimerkiksi puh-         kuten yksityisoikeudelliselle yhtiölle tai julkis-
25321: taasti optoelektroniikkaan tai biotekniikkaan        yhteisölle. Vastaava ratkaisu on omaksuttu
25322: perustuvia piirejä.                                  esimerkiksi patentti-, malli-, ja tekijänoikeus-
25323:    Integroidun piirin eri kerrokset voivat olla      lainsäädännössä.
25324: puolijohdetta, johdetta, kuten metallia, tai            Oikeus hakea rekisteröintiä siirtyy yleisten
25325: eristettä, kuten piidioksidia. Piirin komponen-      sääntöjen mukaan. Kysymys voi olla esimer-
25326:                                       1990 vp. -      HE n:o 161                                     39
25327: 
25328: kiksi kaupasta, lahjasta, perinnöstä tai testa-       piirimalliin. Oikeus hakea rekisteröintiä siirtyy
25329: mentista.                                             näissä tapauksissa laitokselle vain nimenomai-
25330:    Piirimalli syntyy tavallisesti usean henkilön      sella sopimuksella. Ottaen huomioon sotilas-
25331: yhteistyön tuloksena. Tällöin rekisteröinti           opetuslaitosten erityisluonne, sovelletaan pää-
25332: myönnetään yhteisesti niille, jotka ovat osallis-     sääntöä oikeuden siirtymisestä kuitenkin niiden
25333: tuneet luovalla panoksella piirimallin suunnit-       palveluksessa olevien opettajien ja tutkijoiden
25334: teluun. Esimerkiksi pelkkä mukana oleminen            luomiin piirimalleihin.
25335: työryhmän työssä ei riitä, ei myöskään puhdas            4 §. Lain sovellettavuus. Pykälä sisältää
25336: tekninen suoritus. Luomistyöhön osallistuneet         säännökset lain kansainvälisestä sovellettavuu-
25337: voivat järjestää keskinäiset suhteensa sopimuk-       desta. Siinä määritellään ne luonnolliset ja
25338: sin. Mikäli sopimusta ei ole tehty, heidän            oikeushenkilöt, jotka voivat 3 § :n nojalla re-
25339: välistä suhdetta on arvosteltava yleisten siviili-    kisteröinnillä saada yksinoikeuden piirimalliin.
25340: oikeudellisten periaatteiden mukaan.                     Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan yk-
25341:    Kuten edellä on todettu, rekisteröitävän pii-      sinoikeuden voi saada piirimallin luoja, joka
25342: rimallin tulee olla omaperäinen. Sen sijaan           on Suomen kansalainen tai jolla on Suomessa
25343: uutuusvaatimusta ei ole. Jos kaksi henkilöä           vakinainen asuinpaikka.
25344: ovat toisistaan riippumatta luoneet samanlai-            Momentin 2 kohdan perusteella suojan voi
25345: sen piirimallin, on molemmilla oikeus hake-           saada riippumatta piirimallin luojan kansalai-
25346: muksesta saada yksinoikeus piirimalliin. Vas-         suudesta tai asuinpaikasta. Edellytyksenä on,
25347: taava tilanne voi syntyä tekijänoikeuden alalla,      että se luonnollinen henkilö, jolle piirimallin
25348: kun kaksi itsenäisesti luotua samanlaista teosta      luojan oikeus on siirtynyt, on Suomen kansa-
25349: saavat kumpikin suojaa. Käytännössä tällaisia         lainen tai hänellä on vakinainen asuinpaikka
25350: tilanteita ei kuitenkaan juuri syntyne.               Suomessa. Jos oikeus on siirtynyt oikeushenki-
25351:     Pykälän 2 momenttiin on otettu erityissään-       lölle, edellytyksenä on, että oikeushenkilöllä
25352: nös työ- ja virkasuhteissa luoduista piirimal-        on vakinainen toimipaikka Suomessa. Tällä
25353: leista. Säännös on luonteeltaan toissijainen eli      tarkoitetaan toimipaikkaa, jossa jatkuvasti
25354: sitä sovelletaan vain, mikäli osapuolet eivät ole     harjoitetaan varsinaista teollista tai kaupallista
25355: toisin sopineet.                                      toimintaa. Toimipaikan perustaminen muodon
25356:     Jos piirimalli on luotu täytettäessä työ- tai     vuoksi ei riitä suojan saamiseen. Tältä osin
25357: virkasuhteesta johtuvia työ- tai virkatehtäviä,       säännös vastaa esimerkiksi Euroopan yhteisö-
25358: työnantajana on oikeus rekisteröinnillä saada         jen puolijohdedirektiivin 3 artiklan 3 (b) (ii)
25359: yksinoikeus piirimalliin.                             kohtaa. Oikeus saada rekisteröinnillä yksin-
25360:     Työsuhteella tarkoitetaan pykälän 2 momen-        oikeus piirimalliin voi siirtyä esimerkiksi työ-
25361: tissa työsopimuslain (320/70) 1 §:ssä tarkoitet-      tai virkasuhteen tai tilaussopimuksen ehtojen
25362: tuun työsopimukseen perustuvaa työsuhdetta.           perusteella.
25363: Sanotulla sopimuksella työntekijä sitoutuu te-           Yksinoikeuden voi saada 3 kohdan perus-
25364: kemään työnantajalle työtä tämän johdon ja            teella myös sellaiseen piirimalliin, joka on en-
25365: valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiket-        simmäisen kerran levitetty yleisölle Suomessa.
25366: ta vastaan. Virkasuhde on julkisoikeudellinen         Merkitystä ei tällöin ole piirimallin luojan tai
25367: palvelussuhde, jossa työnantajana on julkisyh-        hakijan kansalaisuudella tai asuin- tai toimi-
25368: teisö, esimerkiksi valtio tai kunta.                  paikalla. Vastaava ensimmäistä levitystä kos-
25369:     Jotta työnantajana olisi säännöksen mukai-        keva periaate on omaksuttu myös esimerkiksi
25370:  sesti oikeus rekisteröinnillä saada yksinoikeus      Ruotsin ja Yhdysvaltojen laeissa.
25371:  piirimalliin, kyseessä tulee olla työsuhteesta tai      Momentin 4 kohta täydentää edellä mainit-
25372: vastaavasti virkasuhteesta johtuvien työtehtä-        tuja liittymäkohtia. Sen mukaan yksinoikeu-
25373: vien täyttäminen. Jos työntekijä luo piirimallin      den voi saada myös luonnollinen tai oikeus-
25374: tai osallistuu piirimallin luomiseen erillisestä      henkilö, jolle on siirtynyt 1-3 kohdassa tar-
25375:  toimeksiannosta normaalin toimenkuvansa ul-          koitetun henkilön oikeus. Esimerkiksi jos 1
25376:  kopuolella, sanottu oikeus ei siirry työnanta-       kohdassa tarkoitettu henkilö siirtää oikeutensa
25377:  jalle 2 momentin säännösten nojalla, vaan            ulkomaalaiselle yritykselle ennen rekisteröinnin
25378:  ainoastaan erillisellä sopimuksella.                 hakemista, voi yritys hakemuksesta saada yk-
25379:     Pykälän 3 momentin mukaan 2 momentin              sinoikeuden piirimalliin Suomessa.
25380:  säännöksiä ei sovelleta korkeakoulun opetus-            Pykälän 2 momentti koskee piirimallien kan-
25381:  tai tutkimustyössä toimivan henkilön luomaan         sainvälistä suojaa. Säännöksen mukaan ase-
25382: 40                                    1990 vp. -     HE n:o 161
25383: 
25384: tuksella voidaan säätää, että yksinoikeuden voi      annettaviksi asetuksiksi ovat esityksen liitteinä
25385: saada muukin kuin 1 momentissa mainittu              2 ja 3.
25386: henkilö. Suojan laajentamisen edellytyksenä             5 §. Hakemisen määräaika. Jos piirimallia
25387: on suojan vastavuoroisuus.                           levitetään yleisölle ennen kuin rekisteröintiä
25388:    Vastavuoroisuudella tarkoitetaan tässä sitä,      haetaan, on hakemus tehtävä viimeistään kah-
25389: että Suomesta peräisin olevalle piirimallille an-    den vuoden kuluessa siitä päivästä, jona levit-
25390: netaan asianomaisessa valtiossa vastaava suoja       täminen tapahtui. Jos hakemus tehdään myö-
25391: kuin Suomessa. Suojan tason ei välttämättä           hemmin, ei yksinoikeutta voida enää saada.
25392: tarvitse olla täsmälleen sama kuin Suomessa,            Määräaika lasketaan ainoastaan sellaisesta
25393: vaan se voi joiltakin osin olla korkeampi tai        levityksestä, joka tapahtuu sen toimesta tai
25394: matalampi. Vastavuoroisuuden edellytys ei            suostumuksella, jolla on 3 §:n mukaan oikeus
25395: kuitenkaan täyty, jos asianomaisen valtion           rekisteröinnillä saada yksinoikeus piirimalliin.
25396: kansallisen lain tarjoama suoja on olennaisesti         Sillä seikalla, missä maassa ensimmäinen
25397: heikompi kuin Suomen lain mukainen suoja.            levitys tapahtuu, ei säännöksen soveltamisen
25398:     Lain sovellettavuus voidaan 2 momentin           kannalta ole merkitystä. Yleisölle levittämisellä
25399: säännöksen nojalla ulottaa esimerkiksi sellai-       tarkoitetaan samaa kuin lain 7 §:n 2 kohdassa.
25400: siin valtioihin, jotka ovat liittyneet samaan        Tavallisin piirimallin levitysmuoto on valmii-
25401: integroitujen piirien suojaa koskevaan kansain-      den integroitujen piirien myyminen.
25402: väliseen sopimukseen kuin Suomi. Tällainen              6 §. Yksinoikeuden voimassaolo. Pykälän 1
25403: yleissopimus hyväksyttiin Washingtonissa tou-        momentin mukaan yksinoikeus on voimassa
25404: kokuussa 1989. Yleissopimus ei ole kuitenkaan        siitä päivästä, jona rekisteröintihakemus on
25405: vielä tullut voimaan.                                tehty edellyttäen, että hakemus johtaa piirimal-
25406:                                                      lin rekisteröintiin. Asetuksella voidaan tarkem-
25407:     Suoja voidaan laajentaa myös kahdenvälis-
25408:                                                      min säätää, mitä päivää on pidettävä hakemis-
25409: ten järjestelyjen perusteella. Tällä hetkellä suo-
25410:                                                      päivänä.
25411: malaiset tuotteet saavat pysyvää suojaa Japa-
25412:                                                         Jos piirimalli on levitetty yleisölle ennen
25413: nissa suoraan lain ja Ruotsissa lain soveltamis-
25414:                                                      rekisteröinnin hakemista, on suoja voimassa
25415: asetuksen perusteella. Tämän lain voimaan            kuitenkin jo siitä päivästä, jona piirimalli en-
25416: tullessa suoja on siten pysyvästi laajennettavis-
25417:                                                      simmäisen kerran levitettiin yleisölle missä ta-
25418: sa näihin maihin.                                    hansa maassa. Tämä edellyttää sitä, että rekis-
25419:    Yhdysvalloissa suomalaiset tuotteet saavat        teröintiin johtava hakemus tehdään kahden
25420: suojaa Yhdysvaltain kauppaministeriön pää-           vuoden kuluessa tästä ajankohdasta.
25421: töksellä. Suoja edellyttää Suomessa säädettä-           Pykälän 2 momentin mukaan yksinoikeus on
25422: vän suojan ulottamista Yhdysvalloista peräisin       voimassa kymmenen vuotta. Suoja-ajan lak-
25423: oleviin tuotteisiin. Suoja on väliaikainen. Vas-     kaaminen lasketaan sen kalenterivuoden päät-
25424: tavuoroisuuden edellytys täyttyy suojan voi-         tymisestä, jona suoja alkoi - toisin sanoen sen
25425: massaolon ajan. Myös Euroopan yhteisöt ovat          vuoden päättymisestä, jona rekisteröintiä haet-
25426: väliaikaisesti laajentaneet suojan koskemaan         tiin tai, jos piirimalli levitettiin tätä ennen
25427: tietyin edellytyksin muun muassa suomalaisia         yleisölle, levittämisvuoden päättymisestä.
25428: tuotteita.                                              Yksinoikeutta ei voi 3 momentin mukaan
25429:    Pykälän 3 momentin mukaan asetuksella             enää saada, jos piirimallin rekisteröintiä ei ole
25430: voidaan erityisestä syystä säätää myös muutoin       haettu tai piirimallia ei ole levitetty yleisölle
25431: kuin vastavuoroisuuden ehdolla, että yksinoi-        viidentoista vuoden kuluessa piirimallin luo-
25432: keuden voi saada muukin kuin 1 momentissa            misvuoden päättymisestä. Säännöksen tarkoi-
25433: tarkoitettu henkilö. Säännöksen tarkoituksena        tuksena on katkaista ylipitkä aika, jona suoja
25434: on helpottaa mahdollisia väliaikaisia suojajär-      on mahdollista saada, jos piirimallia ei jostain
25435: jestelyjä muun muassa Euroopan yhteisöön ja          syystä rekisteröidä tai levitetä yleisölle.
25436: Euroopan vapaakauppaliittoon kuuluvien mai-             Suoja-ajan päätyttyä piirimallia saa käyttää
25437: den kesken. Säännöksen nojalla lain mukainen         ilman oikeudenhaltijan suostumusta tämän
25438: suoja voidaan ulottaa muihin EFT A:n jäsen-          lain säännösten estämättä.
25439: valtioihin ja EY:n jäsenvaltioihin määräajaksi          7 §. Yksinoikeuden sisältö. Piirimallin rekis-
25440: tarvittaessa ilman vastavuoroisuuden edellytys-      teröinnillä saavutetaan yksinoikeus. Yksinoi-
25441: tä.                                                  keuden haltijalla on valta määrätä piirimallista
25442:    Luonnokset pykälän 2 ja 3 momentin nojalla        pykälässä mainitulla tavalla. Piirimallin käyt-
25443:                                        1990 vp. -      HE n:o 161                                     41
25444: 
25445: täminen edellyttää oikeudenhaltijan suostu-            kuulu piirimallin oikeudenhaltijan yksinoikeu-
25446: musta. Suostumuksen ehdoista, kuten kor-               teen.
25447: vauksesta, sovitaan oikeudenhaltijan ja piiri-            Pykälän 3 kohdan mukaan oikeus piirimal-
25448: mallin käyttäjän kesken.                               liin sisältää myös oikeuden tuoda maahan piiri-
25449:     Pykälän 1 kohdan mukaan yksinoikeus piiri-         malli levittäväksi yleisölle edellä 2 kohdassa
25450: malliin käsittää oikeuden valmistaa piirimallis-       tarkoitetulla tavalla. lntegroitujen piirien ja
25451: ta integroituja piirejä tai muita piirimallin          muiden piirimallin kappaleiden maahantuonti
25452: kappaleita. Kappaleiden valmistamisella tar-           edellyttää siten oikeudenhaltijan suostumusta.
25453: koitetaan kaikenlaista piirimallin saattamista            8 §. Yksinoikeuden siirtyminen. Pykälän
25454: aineelliseen olomuotoon. Esimerkkeinä voi-             mukaan yksinoikeus piirimalliin tai oikeus
25455: daan mainita paperilla olevan piirikuvion kopi-        käyttää piirimallia 7 § :ssä tarkoitetulla tavalla
25456: ointi sekä maskitiedoston kopiointi ja siirtämi-       (käyttöoikeus) voidaan luovuttaa. Oikeuden
25457: nen maskilevyille tai piikiekolle piirikuvion          luovutus tapahtuu sopimuksin. Sopimukselle ei
25458: mukaisena kuviona.                                     säännöksessä ole asetettu muotovaatimuksia.
25459:     Pykälän 2 kohdan mukaan yksinoikeus piiri-         Yleensä luovutusta koskevat sopimukset teh-
25460: malliin sisältää oikeuden määrätä piirimallin          dään kuitenkin kirjallisesti.
25461: levityksestä yleisölle. Koska piirimallin määri-          Yksinoikeus piirimalliin voidaan luovuttaa
25462: telmä kattaa 1 §:n 1 kohdan mukaan piirimal-           kokonaan. Kokonaisluovutus käsittää kaikki
25463: lin sen kaikissa ilmenemismuodoissa, levitysoi-        lain 7 §:n mukaiset oikeudet. Yksinoikeuden
25464: keus koskee esimerkiksi piirikuviona tai tiedos-       haltija voi myös luovuttaa oikeuden käyttää
25465: tomuodossa olevan piirimallin lisäksi myös             piirimallia jollain 7 § :ssä tarkoitetulla tavalla
25466: piirimallista valmistettuja integroituja piirejä.      esimerkiksi antamalla integroituja piirejä kos-
25467: Nimenomaista säännöstä tästä ei ole pidetty,           kevan valmistuslisenssin. Tällainen käyttöoi-
25468:  kuten ei muissakaan vastaavissa lain säännök-         keus voidaan luovuttaa yksinomaisesti, jolloin
25469: sissä, tarpeellisena. Kun jossain säännöksessä         muut kuin luovutuksensaaja eivät voi käyttää
25470: mainitaan piirimalli, säännös koskee myös pii-         piirimallia luovutussopimuksessa määrätyllä
25471:  rimallista valmistettua integroitua piiriä.           tavalla. Käyttöoikeus voidaan luovuttaa myös
25472:     Piirimallin kappaleita voidaan levittää ylei-      siten, että samansisältöinen oikeus voidaan
25473: sölle esimerkiksi myymällä, vuokraamalla ja            luovuttaa muillekin.
25474: lainaamalla. Myös muut levitystavat sisältyvät            Yksinoikeus piirimalliin voi olla myös pak-
25475: 7 §:n 2 kohdan mukaan yksinoikeuteen.                  kotäytäntöönpanon kohteena tai se voi siirtyä
25476:     Piirimalli voidaan levittää yleisölle myös siir-   perhe- tai perintöoikeudellisen saannon perus-
25477: tämättä konkreettista piirimallin kappaletta.          teella.
25478: Tällainen tilanne on esimerkiksi maskitiedos-             Luovutettu oikeus voidaan luovuttaa eteen-
25479:  ton siirto johdinta pitkin vastaanottajan tieto-      päin ilman alkuperäisen oikeudenhaltijan suos-
25480:  koneeseen.                                            tumusta. Jos oikeuden edelleenluovutus halu-
25481:     Piirimallin tai sen kappaleiden levittäminen       taan estää, tästä on nimenomaisesti sovittava.
25482:  on säännöksen mukaan merkityksellistä vain,              Oikeuden luovutusta koskevan sopimuksen
25483:  jos levitys suuntautuu yleisölle. Yleisöllä tar-      ehdot ovat sopijapuolten vapaasti sovittavissa.
25484:  koitetaan ennalta yksilöllisesti määräämätöntä        Kohtuuttomina pidettäviä sopimusehtoja voi-
25485:  henkilöjoukkoa. Myös ennalta määritelty hen-          daan kuitenkin sovitella tai jättää ne huomioon
25486:  kilöjoukko voi muodostaa yleisön, jos henki-          ottamatta varallisuusoikeudellisista oikeus-
25487:  löiden lukumäärä on suuri. Henkilöt voivat            toimista annetun lain 36 §:n (956/82) mukai-
25488:  olla joko juridisia tai luonnollisia henkilöitä.      sesti.
25489:  Näin ollen yleisö voi muodostua yrityksistä,             Omistusoikeus piirimallin kappaleeseen ja
25490:  viranomaisista, laitoksista tai muista yhteisöis-     yksinoikeus piirimalliin ovat eri asioita. Tämä
25491:  iä taikka yksityishenkilöistä. Yleisölle tapahtu-     ilmenee säännöksestä, jonka mukaan piirimal-
25492:  vaa, suostumusta edellyttävää levittämistä on         lin kappaleen luovutukseen ei sisälly piirimal-
25493:  siis esimerkiksi integroitujen piirien tarjoami-      liin liittyvän oikeuden luovutusta. Esimerkiksi
25494:  nen ostettaviksi alan yrityksille. Sen sijaan         integroidun piirin ostaja ei omistusoikeutensa
25495:  pelkästään kahden yrityksen välinen kauppa            nojalla ole oikeutettu kopioimaan piiriä. Kopi-
25496:  tai yksityishenkilöiden välinen myynti ilman          ointi edellyttää piirin piirimallin yksinoikeuden
25497:  laajemmalle piirille tehtyä myyntitarjousta ei        haltijan suostumusta, ellei kopiointi tapahdu
25498: 6 380584D
25499: 42                                   1990 vp. -     HE n:o 161
25500: 
25501: lain rajoitussäännösten    nojalla   esimerkiksi    tarkoituksiin. Siten opetus- tai analysointitar-
25502: opetustarkoitukseen.                                koituksessa valmistettuja kopioita ei saa esi-
25503:    9 §. Kappaleiden valmistaminen eräisiin tar-     merkiksi levittää yleisölle ilman yksinoikeuden
25504: koituksiin. Pykälä sisältää säännökset, joilla      haltijan suostumusta.
25505: rajoitetaan piirimallin oikeudenhaltijalle 7 §:n       10 §. Analysoinnin tulosten käyttäminen. In-
25506: 1 kohdan mukaan kuuluvaa oikeutta kappalei-         tegroituihin piireihin liittyvän tekniikan kehitys
25507: den valmistamiseen piirimallista.                   perustuu suureksi osaksi olemassa olevan tek-
25508:    Pykälän mukaan piirimallista saa jokainen        nisen tietämyksen hyödyntämiseen ja kehittä-
25509: valmistaa kappaleita yksityistä käyttöä, ope-       miseen. Puolijohdetuotteiden suojaa koskevis-
25510: tusta ja piirimallin analysointia varten. Kappa-    sa eri maiden lainsäädännöissä tämä asiantila
25511: leiden valmistaminen mainittuihin tarkoituk-        on tunnustettu sallimalla piirien analysoinuin
25512: siin voi tapahtua millä tavoin tahansa. Esimer-     tulosten hyväksikäyttö ilman piirien oikeuden-
25513: kiksi piirikuviosta voidaan tehdä valokopioita      haitijoilta hankittavia lupia. Käänteisen insi-
25514: tai tallentaa kuvio elektromagneettiselle alus-     nöörityön sallimista koskevia määräyksiä on
25515: talle, maskilevyjen kuviot siirtää piikiekolle,     myös muun muassa Euroopan yhteisöjen puo-
25516: tiedostomuodossa oleva piirimalli tulostaa pa-      lijohdedirektiivissä ja WIPO:n yleissopimuk-
25517: perille tai muulle alustalle taikka valmistaa       sessa.
25518: piirikuvion avulla integroitu piiri. Myös integ-       Teknologian kehitys edellyttää riittävän suo-
25519: roidun piirin purkaminen ja kopioiminen esi-        jajärjestelmän olemassa oloa. Samalla lainsää-
25520: merkiksi piirikuviomuotoon on säännöksen            dännön tulee kuitenkin mahdollistaa olemassa
25521: nojalla mahdollista.                                olevan ja uuden teknisen tietämyksen hyödyn-
25522:    Yksityisellä käytöllä tarkoitetaan tässä sa-     täminen ja edelleen kehittäminen. Piirimalli-
25523: maa kuin tekijänoikeuslain 11 §:ssä. Kopiointi      lain 10 §:n tarkoituksena on edistää teknolo-
25524: voi siten tapahtua omaan henkilökohtaiseen          gian kehitystä sallimalla 9 §:n mukaisen analy-
25525: käyttöön tai lähipiirin kuten perheen tai läheis-   soinuin tulosten hyödyntäminen. Säännöksellä
25526: ten ystävien käyttöön. Kopiointi esimerkiksi        tasapainotetaan piirien tuottajien ja kilpailevan
25527: ammatti- tai työtehtävien hoitamista varten ei      teollisuuden keskinäistä asemaa.
25528: sen sijaan ole säännöksen nojalla sallittua.           Jos analysoinuin tuloksia hyväksi käyttäen
25529: Käytännössä piirimallin kopiointi yksityiseen       luodaan uusi omaperäinen piirimalli, siinä saa-
25530: käyttöön tullee suhteellisen harvoin kysymyk-       daan käyttää osia analysoidusta piirimallista
25531: seen.                                               7 §:n säännösten estämättä. Analysoidun piiri-
25532:    Opetuksella tarkoitetaan säännöksessä sekä       mallin yksinoikeuden haltijan lupaa tähän ei
25533: julkista että yksityistä, kuten kaupallista tai     siis tarvita.
25534: yrityksen sisäistä opetusta. Säännös on tarkoi-        Piirimallilain mukainen suoja ei 1 §:n mu-
25535: tettu kattamaan sellainen opetus, joka liittyy      kaan ulotu piiriin sisältyviin ideoihin, logiik-
25536: piirimalliin.                                       kaan, teknisiin ratkaisuihin, piirin toimintape-
25537:    Kolmas tarkoitus, johon piirimalli saadaan       riaatteisiin, menetelmiin, käsittelysääntöihin ja
25538: säännöksen mukaan kopioida, on piirimallin          vastaaviin seikkoihin. Näin ollen kaikkia mai-
25539: analysointi. Piirimallia voidaan analysoida esi-    nittuja analysoinuin tuloksena selvitettyjä seik-
25540: merkiksi suoraan piirikuviosta tai maskitiedos-     koja saadaan ilman nimenomaista säännöstä-
25541: tosta. Kansainvälisessä keskustelussa suurin        kin käyttää uuden piirimallin tai piirin luomi-
25542: huomio on tältä osin kohdistettu piirin purka-      sessa ja valmistamisessa.
25543: miseen ja sen eri kerrosten analysointiin.             Analysoidun piirimallin tai sen osien hyväk-
25544:    Analysoinuin tarkoituksena voi olla esimer-      sikäyttö edellyttää pykälän mukaan, että uu-
25545: kiksi tiedon saaminen piirin rakenteesta ja         den piirimallin suunnittelussa on mukana niin
25546: toimintaperiaatteista, komponenttien sijoitte-      vahva luova panos, että suunnittelun tuloksena
25547: lusta tai valmistustekniikasta. Analyysiin sisäl-   syntyvä piirimalli täyttää lain 2 §:n mukaiset
25548: tyy myös piirimallin ominaisuuksien arviointi.      omaperäisyysvaatimukset. Tällaiseen piirimal-
25549:    Piirimalleja voidaan pykälän nojalla analy-      liin voi siis sisältyä analysoitu piirimalli koko-
25550: soida esimerkiksi yliopistoissa, korkeakouluis-     naisuudessaan tai osa siitä.
25551: sa, yksityisissä tutkimuslaitoksissa sekä piirejä      Pelkkä piirimallin kopiointi ei säännöksen
25552: valmistavissa yrityksissä.                          nojalla ole sallittu. Omaperäisyyden edellytystä
25553:    Piirimallista valmistettuja kopioita ei saa      ei täytä myöskään pelkkä vähäisten muutosten
25554: käyttää muihin kuin pykälässä mainittuihin          tai lisäysten tekeminen piirimalliin. Vaaditta-
25555:                                        1990 vp. -      HE n:o 161                                       43
25556: 
25557: van omaperäisyyden tason ratkaisee viime kä-           haltijalle muuta korvausta. Lain 36 §:n kor-
25558: dessä tuomioistuin.                                    vaussäännökset eivät siis tässä tapauksessa tule
25559:    Selvyyden vuoksi säännöksessä on todettu,           sovellettaviksi.
25560: että analysoidun piirimallin yksinoikeuden hal-           12 §. Levitystä ja maahantuontia koskevan
25561: tijalla ei ole oikeutta analysoinuin tuloksia          yksinoikeuden raukeaminen. Pykälän mukaan
25562: hyväksi käyttäen luotuun uuteen piirimalliin.          yksinoikeuden haltijan suostumuksella tai
25563:    11 §. Levitys ja maahantuonti eräissä ta-           11 §:n mukaisesti yleisölle levitetyn integroidun
25564: pauksissa. Pykälää sovelletaan tilanteisiin,           piirin saa levittää edelleen ja tuoda maahan.
25565: joissa henkilö hankkii vilpittömässä mielessä             Säännös koskee vain valmiita integroituja
25566: piirejä, jotka on valmistettu lainvastaisesti.         piirejä. Muunlaisessa muodossa, esimerkiksi
25567: Säännöksen tarkoituksena on turvata sellaisen          piirikuviona tai maskitiedostona olevat piiri-
25568: henkilön oikeusasema, jolla ei hankkimaansa            mallin kappaleet eivät kuulu säännöksen sovel-
25569: tuotteeseen liittyvien ulkoisten seikkojen tai         tamisalaan. Pykälä kattaa sekä integroidut pii-
25570: muiden olosuhteiden perusteella ole mahdolli-          rit sellaisenaan että liitettyinä kodinkoneisiin,
25571: suutta päätellä asiaan liittyvän oikeudellisia         kelloihin, tietokoneisiin tai muihin tuotteisiin.
25572: epäselvyyksiä. Vilpittömän mielen suoja ulot-             Yleisölle levitettyjä piirejä ovat esimerkiksi
25573: tuu myös tällaisen henkilön seuraajiin, esimer-        yleisölle myydyt piirit. Levittämisellä tarkoite-
25574: kiksi konkurssipesään tai yritykseen, jolle hän        taan säännöksessä samaa kuin 7 §:n 2 kohdas-
25575: on myynyt piirit edelleen.                             sa.
25576:    Pykälä koskee piirejä, jotka kuuluvat lain             Edellytyksenä levitysoikeuden raukeamiselle
25577: soveltamisalaan joko 4 §:n 1 momentin perus-           on, että piirin ensimmäinen levitys on tapahtu-
25578: teella tai mainitun pykälän 2 tai 3 momentin           nut joko oikeudenhaltijan suostumuksella tai
25579: nojalla annetun asetuksen perusteella. Piirit          11 §:n säännösten mukaisesti.
25580: voivat olla levityksessä joko sellaisenaan tai            Yksinoikeuden haltijan suostumukselle ei ole
25581: erilaisiin teollisuustuotteisiin sisältyvinä.          asetettu mitään muotovaatimuksia. Kirjallisen
25582:    Vilpittömässä mielessä hankitut piirit saa          suostumuksen lisäksi myös suullinen tai hiljai-
25583: pykälän mukaan levittää edelleen tai tuoda             seen yhteisymmärrykseen perustuva suostumus
25584: maahan ilman oikeudellisia seuraamuksia niin           on pätevä. Usein voidaan katsoa, että suostu-
25585: kauan kun levittäjä tai maahantuoja ei ole             muksen antaminen piirien valmistamiseen sisäl-
25586: tiennyt eikä hänellä ole ollut perusteltua syytä       tää myös suostumuksen niiden levittämiseen
25587: epäillä, että piirit on valmistettu lainvastaisesti.   yleisölle ja maahantuontiin.
25588: Piirit saa levittää ja tuoda maahan ilman                 Kun oikeudenhaltija on antanut suostumuk-
25589: yksinoikeuden haltijan suostumusta myös sen            sensa piirin levittämiseen ja piiri tämän mukai-
25590: jälkeen, kun levittäjä tai maahantuoja on saa-         sesti on levitetty yleisölle, sen edelleen levittä-
25591: nut tietää piireihin liittyvästä lainvastaisuudes-     miseen tai maahantuontiin ei pykälän mukaan
25592: ta tai kun hänellä on ollut perusteltu syy             tarvitse hankkia oikeudenhaltijan suostumusta.
25593: epäillä tätä.                                          Sillä seikalla, missä ensimmäinen levittäminen
25594:     Säännöksessä on otettu huomioon sekä levit-        on tapahtunut, ei säännöksen soveltamisen
25595: täjän ja maahantuojan että yksinoikeuden hal-          kannalta ole merkitystä. Myös ulkomailla ta-
25596: tijan kohtuulliset edut. Edelleen levittämiseen        pahtunut levittäminen otetaan siten huomioon.
25597: tai maahantuontiin ei tarvitse hankkia oikeu-             Levitysoikeus raukeaa vain niiden integroitu-
25598: denhaltijan suostumusta, joten hänellä ei ole          jen piirien osalta, jotka tosiasiallisesti on levi-
25599: edes periaatteellista mahdollisuutta estää mai-        tetty yleisölle. Jos siis joitakin piirejä on joskus
25600: nittuja toimia. Oikeudenhaltijalla on kuitenkin        myyty oikeudenhaltijan suostumuksella, muita
25601: oikeus kohtuulliseen korvaukseen edelleen le-          samasta piirimallista valmistettuja piirejä ei saa
25602: vittämisestä ja maahantuonnista. Korvauksen            levittää ilman oikeudenhaltijan suostumusta.
25603:  kohtuullisuus ratkaistaan kaikki asiaan vaikut-          Levitysoikeus raukeaa pykälän mukaan
25604: tavat seikat huomioon ottaen yleisen kohtuus-          myös silloin, kun piiri on levitetty yleisölle
25605: harkinnan pohjalta. Jos osapuolet eivät pääse          11 §:n säännösten nojalla. Raukeaminen ta-
25606: yhteisymmärrykseen korvauksen suuruudesta,             pahtuu, kun lainvastaisesti valmistetut integ-
25607:  erimielisyyden ratkaisee tuomioistuin.                roidut piirit vilpittömässä mielessä hankkinut
25608:     Piirien levittäjällä tai maahantuojana ei py-      henkilö levittää piirimallit edelleen.
25609:  kälässä tarkoitetun korvauksen maksamisen li-            Pykälän 2 momentin säännöksellä ollaan
25610: säksi ole velvollisuutta suorittaa yksinoikeuden       varauduttu yhtenäistämään levitysoikeuden
25611: 44                                    1990 vp. -      HE n:o 161
25612: 
25613: raukeamisen sääntely Euroopan yhteisön ja             rusteella myös kolmannen on saatava tarpeelli-
25614: Euroopan vapaakauppaliiton jäsenvaltioiden            nen selvitys suojan kohteesta, suoja-ajasta sekä
25615: alueella. Euroopan yhteisöissä voimassa olevan        oikeudenhaltijasta. Käytännössä hakemuksen
25616: järjestelmän mukaan levitysoikeus raukeaa ai-         tulee sisältää tiedot muun muassa hakijasta ja
25617: noastaan, jos integroitu piiri on levitetty yhtei-    piirimallin luojasta. Jos joku muu kuin hakija
25618: sön jäsenvaltion alueella. EY :n ja EFT A:n           on luonut piirimallin, tarvitaan lisäksi selvitys,
25619: väilisissä neuvotteluissa on ollut esillä mahdol-     joka näyttää toteen hakijan oikeuden. Jos
25620: lisuus Euroopan talousalueella tapahtuvan rau-        piirimalli on levitetty yleisölle ennen rekiste-
25621: keamisen yhtenäisestä soveltamisesta.                 röintihakemuksen tekemistä, suoja-ajan laske-
25622:                                                       minen edellyttää selvitystä ensimmäisen kerran
25623:                                                       yleisölle tapahtuneen levittämisen ajankohdas-
25624: 2 luku                                                ta. Myös määräykset hakemuksen kielestä an-
25625:                                                       netaan asetuksella.
25626: Rekisteröintihakemus ja sen käsittely                     Pykälän 3 momentin mukaan hakijan on
25627:                                                       suoritettava rekisteröintimaksu. Tämä vastaa
25628:    13 §. Rekisteriviranomainen. Rekisteriviran-       teollisoikeuden alan normaalia käytäntöä.
25629: omaisena yksinoikeutta piirimalleihin koskevis-           15 §. Hakemuksen kohde. Pykälän mukaan
25630: sa asioissa on patentti- ja rekisterihallitus. Se     yhdellä hakemuksella ei saa hakea useamman
25631: toimii rekisteriviranomaisena teollisoikeuden         piirimallin rekisteröintiä. Säännöksellä turva-
25632: alaan kuuluvissa asioissa kuten patentti-, malli-     taan hakemusten selkeys. Sen tarkoituksena on
25633: oikeus-, tavaramerkki- ja kaupparekisteriasi-         myös helpottaa hakemusten käsittelyä.
25634: oissa.                                                    16 §. Asiamies. Piirimallin rekisteröintiä ha-
25635:    14 §. Rekisteröintihakemus. Rekisterivirano-       kevalla, jolla ei ole kotipaikkaa Suomessa,
25636: maiselle kirjallisesti tehtävän rekisteröintihake-    tulee olla täällä asiamies. Velvollisuus koskee
25637: muksen tulee sisältää pykälän 2 momentin              myös rekisteröidyn piirimallin yksinoikeuden
25638: mukaan piirimallin yksilöimiseksi tarvittava ai-      haltijaa.
25639: neisto. Tarkemmat säännökset yksilöimiseksi               Säännös johtuu käytännöllisistä syistä. Ul-
25640: tarvittavasta aineistosta ja muista hakemuksen        komailla asuvaa hakijaa saattaisi muuten olla
25641: muotoa ja sisältöä koskevista seikoista anne-         vaikea riittävän nopeasti tavoittaa. Säännös
25642: taan asetuksella.                                     helpottaa myös haasteiden, muiden tiedoksiau-
25643:    Yksilöimiseksi tarvittavana aineistona voivat      tojen ja yksinoikeutta koskevien vaatimusten
25644: olla esimerkiksi piirustukset tai valokuvat piiri-    ja tiedustelujen esittämistä.
25645: mallista. Valmiin integroidun piirin osalta ky-           17 §. Rekisteröintihakemuksen käsittely. Re-
25646: seeseen voivat tulla kuvat piirin eri kerroksista.    kisteriviranomainen tarkastaa rekisteröintiha-
25647: Yksilöintiä voi helpottaa myös esimerkiksi pii-       kemusta käsitellessään, että kyseessä on 1 § :ssä
25648: rimallia koskevan tiedon sisältävät tiedostot,        tarkoitetun integroidun piirin piirimalli ja että
25649: valmiit integroidut piirit ja muut lisäselvityk-      se kuuluu lain soveltamisalaan 4 §:n nojalla.
25650: set.                                                  Samalla tarkastetaan, että 5 §:n mukainen
25651:    Annettaessa tarkempia säännöksiä yksilöimi-        kahden vuoden tai 6 §:n 3 momentin mukainen
25652: seksi tarvittavasta aineistosta on lisäksi otetta-    viidentoista vuoden määräaika ei ole kulunut
25653: va huomioon WIPO:n yleissopimuksen 7 artik-           umpeen. Lisäksi hakemuksen tulee täyttää
25654: lan 2 kohta. Sen mukaan hakijan ei tarvitse           14 §:n nojalla annettujen hakemuksen muotoa
25655: sisällyttää hakemukseen kopiota tai piirustusta       ja sisältöä koskevien säännösten vaatimukset.
25656: piirimallin sellaisesta osasta, joka liittyy integ-   Samalla hakemuksella ei saa hakea 15 §:n mu-
25657: roidun piirin valmistustapaan edellyttäen, että       kaan useamman piirimallin rekisteröintiä.
25658: hakemukseen sisällytetyt osat riittävät piirimal-         Nämä tarkastustoimenpiteet ovat oikeus-
25659: lin yksilöimiseksi.                                   turvan kannalta vättämättömiä, eivätkä ne ai-
25660:    Muita hakemuksen muotoa ja sisältöä kos-           heuta rekisteriviranomaiselle kohtuutonta työ-
25661: kevia tarkempia säännöksiä annettaessa on             tä.
25662: otettava huomioon muun muassa se, että rekis-             18 §. Puutteellisuuden korjaaminen. Haki-
25663: teröintihakemuksen täytyy sisältää tiedot, joi-       jalle varataan pykälän mukaan tilaisuus korja-
25664: den perusteella rekisteriviranomainen voi arvi-       ta hakemuksessa olevat puutteellisuudet tai
25665: oida, täyttääkö hakemus rmodolliset vaati-            antaa lausumansa. Jos hakija laiminlyö tämän,
25666: mukset. Hakemuksen sisältämien tietojen pe-           hakemus jätetään sillensä.
25667:                                       1990 vp. -      HE n:o 161                                       45
25668: 
25669:    Pykälän 3 momentin mukaan sillensä jätetty            Jos hakemus on siirretty, rekisteriviranomai-
25670: hakemus voidaan ottaa uudelleen käsiteltäväk-         sen tulee tarkastaa kaikki 17 §:n mukaiset
25671: si, jos hakija sitä kahden kuukauden kuluessa         muodolliset edellytykset myös uuden hakijan
25672: välipäätöksessä määrätyn ajan päättymisestä           osalta. Rekisteröinti edellyttää esimerkiksi, että
25673: pyytää. Uudelleenkäsittelystä on suoritettava         uusi hakija voi 4 §:n mukaan saada yksinoi-
25674: vahvistettu maksu. Uudelleenkäsittelymahdol-          keuden piirimalliin. Myös 5 §:n ja 6 §:n 3
25675: lisuus on rajattu yhteen kertaan käsittelyn           momentin mukaiset määräajat tulee ottaa huo-
25676: nopeuttamiseksi ja yksinkertaistamiseksi.             mioon.
25677:    19 §. Hakemuksen hylkääminen. Piirimallin             Jottei piirimallin rekisteröintiin oikeutettu
25678: rekisteröintihakemus on hylättävä, jos rekiste-       kärsisi oikeuden menetystä, ei hakemusta saa
25679: röinnille on olemassa este. Ehdotuksen mu-            jättää sillensä, hylätä, hyväksyä tai peruuttaa,
25680: kaan hylkäämisen muodollisena edellytyksenä           ennen kuin siirtovaatimus on lopullisesti rat-
25681: on, että hakijalla on ollut tilaisuus antaa lausu-    kaistu.
25682: mansa rekisteröinnin esteenä olevasta seikasta.          22 §. Piirimallin merkitseminen rekisteriin.
25683: Rekisteriviranomaisella on kuitenkin mahdolli-        Jos esteitä rekisteröinnille ei ole, niin piirimalli
25684: suus antaa uusi välipäätös hakemuksen korjaa-         merkitään piirimallirekisteriin. Rekisteröinnis-
25685: miseksi ennen asian ratkaisua, jos se katsoo          tä kuulutetaan ja hakijalle annetaan rekiste-
25686: sen aiheelliseksi.                                    röintitodistus.
25687:    20 §. Väite paremmasta oikeudesta. Pykäläs-           23 §. Siirron merkitseminen rekisteriin ja
25688: sä on säännös sen varalta, että joku väittää          merkinnän oikeusvaikutukset. Piirimalliin koh-
25689: hänellä olevan paremman oikeuden piirimalliin         distuvan yksinoikeuden siirtymisestä tai siihen
25690: kuin hakijalla. Tällainen väite paremmasta oi-        liittyvän käyttöoikeuden luovutuksesta on
25691: keudesta voidaan tehdä milloin tahansa kunnes         pyynnöstä tehtävä merkintä piirimallirekiste-
25692: rekisteröintihakemuksesta on annettu lopulli-         riin. Sama koskee yksinoikeuden panttausta.
25693: nen päätös. Vastaava säännös on patenttilain          Merkinnästä on suoritettava vahvistettu mak-
25694: 17 §:ssä.                                             su. Rekisteröinti ei kuitenkaan ole yksinoikeu-
25695:    Käytännössä väitteen tekijä vain harvoin           den siirron, käyttöoikeuden luovutuksen tai
25696: pystyy riidattomasti selvittämään oikeutensa.         panttauksen pätevyysvaatimus. Yksinoikeuden
25697: Kysymyksen paremmasta oikeudesta piirimal-            haltijan osoittaessa, että käyttö- tai panttioi-
25698: liin ratkaisee viime kädessä tuomioistuin. Eh-        keus ei enää ole voimassa, on myös tästä
25699: dotuksen mukaan epäselvissä tilanteissa rekis-        tehtävä merkintä rekisteriin.
25700: teriviranomainen voi kehottaa väitteen tekijää           Siirron rekisteröinnillä on 3 momentin mu-
25701: nostamaan kanteen tuomioistuimessa määrä-             kaan se merkitys, että yksinoikeuden haltijana
25702: tyn ajan kuluessa ja samalla ilmoittamaan, että       riita- ja rikosasioissa on pidettävä sitä, joka on
25703: väite muuten jätetään huomioon ottamatta              sellaisena viimeksi merkitty rekisteriin. Piiri-
25704: rekisteröintihakemusta edelleen käsiteltäessä.        mallia koskeva asia voidaan aina panna vireille
25705: Jos väitteen tekijä näyttää nostaneensa kan-          sitä vastaan, joka rekisterin mukaan on yksin-
25706: teen, voidaan hakemuksen käsittely keskeyt-           oikeuden haltija. Myös rekisteriviranomaisen
25707: tää, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu.           tiedonannot voidaan aina lähettää rekisteriin
25708:    21 §. Hakemuksen siirtäminen. Säännöksen           merkitylle yksinoikeuden haltijalle. Tämä on
25709: mukaan voi se, jolla on oikeus hakea piirimal-        tarpeen kolmannen henkilön edun kannalta.
25710: lin rekisteröintiä, saada toisen tekemä hakemus          Kaksoisluovutustilanteissa siirron tai käyttö-
25711: siirretyksi itselleen. Jos hän näyttää rekisterivi-   oikeuden luovutuksen rekisteröinnillä on 4 mo-
25712:  ranomaiselle paremman oikeutensa piirimal-           mentin mukaan myös se vaikutus, että ensim-
25713: liin, rekisteriviranomaisen tulee hänen vaati-        mäinen luovutus ei ole voimassa jälkimmäistä
25714: muksestaan siirtää hakemus hänelle. Kun ha-           luovutuksensaajaa vastaan, jos tämä oli luovu-
25715:  kemus voidaan näin suoraan siirtää, ei synny         tuksen tapahtuessa vilpittömässä mielessä ja
25716: tilannetta, jossa piirimalli välillä jäisi ilman      pyytää rekisteröintiä ennen kuin ensimmäinen
25717: suojaa. Suoja on myös voimassa alkuperäisen           luovutuksensaaja. Sama koskee yksinoikeuden
25718: hakemuksen tekemisestä, ellei piirimallia ole         panttausta.
25719: tätä ennen levitetty yleisölle. Sen, jolle hake-         24 §. Julkisuus. Pykälän mukaan hakemusta
25720:  mus siirretään, tulee suorittaa uusi rekisteröin-    koskevat asiakirjat ovat pääsääntöisesti julki-
25721: timaksu. Säännös vastaa patenttilain 18 §:n 1         sia rekisteröintipäivästä lukien. Asetuksella on
25722:  momenttia.                                           tarkoitus antaa tarkemmat säännökset siitä,
25723: 46                                   1990 vp. -      HE n:o 161
25724: 
25725: missä määrin rekisteröinnin hakija voi suojata       jättämisen yhteydessä suoritettava vahvistettu
25726: piirimalleihin liittyviä liikesalaisuuksiaan.        maksu uhalla, ettei vaatimusta oteta tutkitta-
25727:     Tarkoituksena on, että yleisö saa rekisteristä   vaksi.
25728: riittävän selvityksen suojan kohteesta ja siihen        Piirimalliin oikeutetun etujen turvaamiseksi
25729: liittyvistä seikoista. Toisaalta hakijalla tulee     säädetään 3 momentissa, että vaatimusta rekis-
25730: olla mahdollisuus vaatia, että osa aineistosta       teröinnin julistamisesta mitättömäksi ei saa
25731: pidetään salassa. Salassa pidettäväksi voidaan       käsitellä, jos riita rekisteröinnin siirtämisestä
25732: vaatia osaa itse piirimallista. Myös hakemuk-        on vireillä.
25733: seen liittyvä asiakirja tai muu aineisto voidaan        26 §. Rekisteröinnin haltijan kuuleminen.
25734: vaatia pidettäväksi salassa, jos se ei ole välttä-   Pykälän 1 momentin mukaan rekisterivirano-
25735: mätön sen toteamiseksi, täyttääkö rekisteröin-       maisen tulee antaa asianmukaisesti tehty vaati-
25736: tihakemus muodolliset vaatimukset.                   mus rekisteröinnin haltijalle tiedoksi ja tämän
25737:     WIPO:n yleissopimuksen 7 artiklan 2 kohta        tulee määräajan kuluessa antaa asiasta lausu-
25738: edellyttää, että rekisteröinnin hakijan ei tarvit-   mansa. Jos rekisteröinnin haltija ei annetun
25739: se sisällyttää hakemukseen kopiota tai piirus-       määräajan kuluessa vastusta vaatimusta, julis-
25740: tusta piirimallin sellaisesta osasta, joka liittyy   tetaan rekisteröinti kokonaan mitättömäksi.
25741: integroidun piirin valmistustapaan edellyttäen,         Jos rekisteröinnin haltija haluaa pitää rekis-
25742: että hakemukseen sisällytetyt osat riittävät pii-    teröinnin voimassa, hänen tulee kirjallisesti
25743: rimallin yksilöimiseksi. Asiakirjojen julkisuut-     vastustaa vaatimusta. Hänen ei tarvitse esittää
25744: ta koskevilla määräyksillä on tarkoitus antaa        näyttöä rekisteröintinsä tueksi, ellei hän katso
25745: vielä tätä laajempi suoja liikesalaisuuksille.       sitä tarpeelliseksi. Rekisteriviranomainen tutkii
25746: Suojajärjestelyt EFTA:n ja Euroopan yhteisö-         esitetyn vaatimuksen ja sen perusteet vain siinä
25747: jen välillä edellyttävät, että julkisuutta koske-    laajuudessa kuin ne on esitetty, mutta ei ryhdy
25748: via tarkempia säännöksiä annettaessa otetaan         oma-aloitteisesti etsimään muita mahdollisia
25749: huomioon Euroopan yhteisöjen puolijohdedi-           esteitä.
25750: rektiivin 4 artiklan 2 kohdan määräys. Mää-             27 §. Rekisteröinnin julistaminen mitättö-
25751: räys suojaa liikesalaisuuksia osittain laajemmin     mäksi. Jos rekisteriviranomainen vaatimuksen
25752: kuin yleissopimus. Sen mukaan on varmistau-          johdosta toteaa, että piirimallin rekisteröinoille
25753: duttava siitä, että rekisteröinnin yhteydessä        on muodollinen este, julistetaan rekisteröinti
25754: jätettyä aineistoa ei anneta yleisön saataviin       kokonaan tai osittain mitättömäksi. Osittainen
25755: siltä osin, kuin kyseessä on liikesalaisuus.         mitättömäksi julistaminen tulee kyseeseen eri-
25756:     Tuomioistuimella tai muulla viranomaisella,      tyisesti silloin, kun rekisteröinti on käsittänyt
25757: jolla on viran tai julkisen toimen puolesta          useamman piirimallin. Jos rekisteröinti juliste-
25758: oikeus saada tieto aineistosta, tulee kuitenkin      taan mitättömäksi, rekisteröinnin katsotaan ol-
25759: olla mahdollisuus tutustua siihen siltäkin osin,     leen mitätön alusta alkaen.
25760: kuin hakija on sen vaatinut salassa pidettäväk-         Vaatimus on hylättävä, jollei se sisällä hy-
25761: si.                                                  väksyttävää perustetta rekisteröinnin mitättö-
25762:                                                      mäksi julistamiselle. Tämä ei kuitenkaan estä
25763:                                                      uuden vaatimuksen esittämistä myöhemmin.
25764: 3 luku                                                  Pykälän 2 momentin mukaan lainvoimaises-
25765:                                                      ta päätöksestä, jolla piirimallin rekisteröinti on
25766: Rekisteröinnin mitättömäksi julistaminen             julistettu mitättömäksi, on kuulutettava.
25767: 
25768:    25 §. Vaatimus rekisteröinnin julistamisesta
25769: mitättömäksi. Kuka tahansa voi esittää vaati-        4 luku
25770: muksen piirimallin rekisteröinnin mitättömäksi
25771: julistamisesta, jos rekisteröinti ei täytä 17 § :n   Muutoksenhaku
25772: mukaisia vaatimuksia. Vaatimus voidaan esit-
25773: tää koska tahansa rekisteröinnin voimassaolo-          28 §. Valitusoikeus. Valitusoikeus rekisteri-
25774: aikana ja vielä sen jälkeenkin.                      viranomaisen rekisteröintiä tai rekisteröinnin
25775:    Pykälän 2 momentin mukaan vaatimus on             mitättömäksi julistamista koskevasta lopulli-
25776: tehtävä kirjallisesti rekisteriviranomaiselle ja     sesta päätöksestä on rekisteröinnin hakijalla tai
25777: siinä on tuotava esiin ne seikat, joihin se          haltijalla, jos päätös on hänelle vastainen.
25778: perustuu. Vaatimuksen tekijän on vaatimuksen         Rekisteröinnin mitättömäksi julistamista vaati-
25779:                                      1990 vp. -      HE n:o 161                                       47
25780: 
25781: nut voi hakea muutosta päätökseen, jolla vaa-        neista, voivat muut pyytää rekisteröinnin siir-
25782: timus on hylätty.                                    tämistä kaikkien heidän nimiinsä yhteisesti.
25783:    Päätös, jolla uudelleenkäsittelyhakemus on           Kanteen nostamiselle ehdotetaan vuoden
25784: hylätty tai siirtovaatimus on hyväksytty, on         määräaikaa siitä, kun kantaja sai tiedon rekis-
25785: hakijaan nähden rekisteriviranomaisen antama         teröinnistä ja muista kanteen perusteena olevis-
25786: lopullinen päätös, johon hän voi hakea muu-          ta seikoista. Kannetta ei saa kuitenkaan panna
25787: tosta. Siirtovaatimuksen hylkäyspäätökseen           vireille kolmea vuotta myöhemmin rekisteröin-
25788: voi vaatimuksen tekijä hakea muutosta.               nistä, jos yksinoikeuden haltija oli vilpittömäs-
25789:    29 §. Valituksen tekeminen. Pykälä sisältää       sä mielessä, kun piirimalli rekisteröitiin tai
25790: säännökset muutoksen hakemisesta rekisterivi-        yksinoikeus rekisteröityyn piirimalliin siirtyi
25791: ranomaisen lopulliseen päätökseen. Valitusreit-      hänelle.
25792: ti ja -ajat ovat samat kuin vastaavissa patentti-       Pykälän kolmas momentti vastaa patentti-
25793: ja mallioikeuslain säännöksissä. Valittaessaan       lain 53 §:n 2 momenttia. Säännöksen tarkoi-
25794: rekisteriviranomaisen päätöksestä patentti- ja       tuksena on kohtuullistaa tilannetta, jossa rekis-
25795: rekisterihallituksen valitusosastoon hakijan on      teröinti siirretään vilpittömässä mielessä olleel-
25796: suoritettava vahvistettu valitusmaksu valitus-       ta yksinoikeuden haltijalta. Jos hän on aloitta-
25797: ajan kuluessa. Muutosta valitusosaston pää-          nut tai olennaisella tavalla valmistellut piiri-
25798: tökseen haetaan korkeimmalta hallinto-oikeu-         mallin käyttöä tavalla, joka kuuluu yksinoi-
25799: delta.                                               keuden piiriin, hän saa kohtuullisesta vastik-
25800:                                                      keesta tai muutoin kohtuullisilla ehdoilla jat-
25801:                                                      kaa toimintaa pysyttämällä sen yleinen luonne.
25802:                                                      Sama koskee myös rekisteriin merkittyä käyt-
25803: 5 luku
25804:                                                      töoikeuden haltijaa.
25805:                                                         Tätä käyttöoikeutta ei saa luovuttaa edel-
25806: Yksinoikeuden lakkaam!nen ja yksinoikeutta
25807: koskeva ilmoitusvelvollisuus
25808:                                                      leen. Jos se kuuluu liikkeelle, sen saa kuitenkin
25809:                                                      luovuttaa yhdessä liikkeen tai sen osan kanssa.
25810:                                                         32 §. Rekisteröinnistä luopuminen. Yksinoi-
25811:    30 §. Rekisteröinnin kumoaminen. Yksinoi-         keuden haltija voi milloin tahansa luopua re-
25812: keuden saamisen edellytyksenä on 2 §:n mu-           kisteröinnistä ilmoittamalla siitä kirjallisesti re-
25813: kaan, että piirimalli on omaperäinen. Rekiste-       kisteriviranomaiselle. Ilmoituksen saatuaan vi-
25814: nviranomainen tarkastaa rekisteröintihake-           ranomaisen tulee poistaa piirimalli rekisteristä
25815: musta käsitellessään muodolliset seikat, mutta       ja näin lakkauttaa yksinoikeus.
25816: ei tutki omaperäisyysvaatimuksen täyttymistä.           Pykälän 2 momentin mukaan ulosmittaus,
25817: Jos piirimalli, joka ei ole omaperäinen, on          rekisteröity panttaus ja vireillä oleva rekiste-
25818: rekisteröity, voidaan rekisteröinti kumota tuo-      röinnin siirtämistä koskeva riita estävät kuiten-
25819: mioistuimessa ajettavan kanteen perusteella.         kin piirimallin poistamisen rekisteristä. Sään-
25820: Ehdotuksessa ei ole asetettu määräaikaa kan-         nöksen tarkoituksena on suojata kolmannen
25821: teen nostamiselle. Se on siten nostettavissa         oikeuksia mainituissa tilanteissa.
25822: yksinoikeuden koko voimassaolaajan ja sen               33 §. Kuulutlaminen eräissä tapauksissa. Py-
25823: jälkeenkin.                                          kälässä mainitut yksinoikeuden voimassaoloa
25824:    Kanteen voi nostaa jokainen, jolle rekiste-       tai haltijaa koskevat muutokset on saatettava
25825: röinnistä on haittaa.                                yleisön tietoon kuuluttamalla. Asetuksella sää-
25826:    31 §. Rekisteröinnin siirtäminen. Piirimallin     detään, millä tavalla kuulutus on toimitettava.
25827: luoja tai se, jolle tämän oikeus on siirtynyt, voi      34 §. Yksinoikeutta koskeva ilmoitusvelvolli-
25828: saada kanteesta rekisteröinnin siirretyksi itsel-    suus. Säännös vastaa patenttilain 56 §:ää. Se
25829: leen, jos se on myönnetty muulle kuin siihen         asettaa rekisteröinnin hakijalle ja haltijalle
25830: oikeutetulle. Rekisteröinnin siirtäminen toiselle    eräitä velvollisuuksia toisia kohtaan, jos hän
25831: edellyttää kuitenkin, että rekisteröinnin muo-       vetoaa tai viittaa piirimalliin kohdistuvaan yk-
25832: dolliset edellytykset täyttyvät myös hänen osal-     sinoikeuteensa.
25833: taan. Esimerkiksi hänellä tulee olla mahdolli-          Hakemusta koskevat asiakirjat ovat pää-
25834: suus saada yksinoikeus 4 §:n mukaan.                 sääntöisesti julkisia rekisteröintipäivästä lu-
25835:    Rekisteröinti voidaan siirtää myös osittain.      kien. Jos rekisteröinnin hakija vetoamalla ha-
25836: Jos rekisteröinti on myönnetty vain yhdelle          kemukseensa tätä ennen esittää vaatimuksen
25837: useammasta piirimallin luomistyöhön osallistu-       toiselle, on hakijan annettava suostumuksensa
25838: 48                                   1990 vp. -      HE n:o 161
25839: 
25840: siihen, että hän saa tutustua asiakirjoihin.            Pykälän 3 momentti sisältää rangaistussään-
25841: Tämä antaa hänelle mahdollisuuden arvioida           nöksen 34 §:ssä säädetyn ilmoitusvelvollisuu-
25842: vaatimuksen aiheellisuutta. Niiltä osin kuin         den täyttämättä jättämisestä ja väärän tiedon
25843: 24 §:n nojalla annetut säännökset antavat ha-        antamisesta sanotussa pykälässä tarkoitetuissa
25844: kijalle mahdollisuuden vaatia asiakirjoja pidet-     tapauksissa.
25845: täväksi salassa, ei niitä tarvitse antaa tutustui-      Piirimallirikos ja piirimallirikkomus sekä il-
25846: tavaksi myöskään puheena olevassa tilanteessa.       moitusvelvollisuuden laiminlyönti ovat pykälän
25847:    Ehdotetun lain mukainen suoja on riippu-          4 momentin mukaan asianomistajarikoksia.
25848: maton siitä, ilmoitetaanko rekisteröinnistä itse     Virallinen syyttäjä saa nostaa oikeudenlouk-
25849: tuotteessa, sitä koskevassa mainoksessa tai          kauksista syytteen ainoastaan asianomistajan
25850: muulla tavoin. Jos kuitenkin ilmoitetaan, että       vaatimuksesta. Asianomistaja on loukatun yk-
25851: piirimallin rekisteröintiä on haettu tai että se     sinoikeuden haltija.
25852: on myönnetty, asianomaisen on pyynnöstä an-             36 §. Korvausvelvollisuus. Pykälän 1 mo-
25853: nettava hakemuksen tai rekisteröinnin numero.        mentti koskee korvausvelvollisuutta, joka syn-
25854: Tarkoituksena on, että kolmas voi halutessaan        tyy piirimallin tahallisesta tai varomattomuu-
25855: todeta ilmoituksen paikkansapitävyyden.              desta tapahtuneesta lainvastaisesta kopioinnis-
25856:                                                      ta, levittämisestä tai maahantuonnista.
25857:                                                         Oikeuden Ioukkaajan on suoritettava yksin-
25858: 6 luku                                               oikeuden haltijalle kohtuullinen hyvitys sekä
25859:                                                      korvaus aiheuttamastaan vahingosta. Hyvityk-
25860: Rangaistus- ja korvaussäännökset                     sellä tarkoitetaan piirimallin käyttämisestä suo-
25861:                                                      ritettavaa korvausta. Hyvityksen lisäksi oikeu-
25862:                                                      denhaltijalle on korvattava myös hänelle aiheu-
25863:    35 §. Rangaistussäännökset. Pykälässä on          tunut vahinko. Korvausvelvollisuuden piiriin
25864: piirimalliin kohdistuvat oikeudenloukkaukset
25865:                                                      kuuluu kaikki aineellinen ja aineeton vahinko,
25866: jaettu teon tärkeysasteen mukaan kahteen eri
25867:                                                      joka piirimallin lainvastaisesta käytöstä aiheu-
25868: luokkaan. Pykälän 1 momentti koskee törke-
25869:                                                      tuu.
25870: ämmänlaatuista piirimallioikeuden loukkausta,
25871:                                                         Pykälän 2 momentin mukaan voidaan hyvi-
25872: joka ehdotetaan rangaistavaksi piirimallirikok-
25873:                                                      tystä tai korvausta vahingosta vaatia ainoas-
25874: sena. Edellytyksenä on, että teko on omiaan
25875:                                                      taan viiden viimeisen vuoden ajalta ennen kan-
25876: aiheuttamaan yksinoikeuden haltijalle merkit-
25877:                                                      teen vireille panoa. Tämä vastaa patenttilain 58
25878: tävää haittaa tai vahinkoa ja että oikeuden-
25879:                                                      §: n 3 momentissa säädettyä vanhentumisaikaa.
25880: loukkaus on tehty tahallaan ja ansiotarkoituk-
25881:                                                         Pykälän 3 momentissa viitataan vahingon-
25882: sessa.
25883:                                                      korvauslakiin. Viittaussäännöksen nojalla tule-
25884:    Oikeudenloukkauksesta on 1 momentin mu-           vat sovellettaviksi esimerkiksi vahingonkor-
25885: kaan kysymys, kun piirimallista valmistetaan         vauslain (412174) sovittelua, korvausvastuun
25886: integroitu piiri tai muu piirimallin kappale,        jakaantumista ja vanhentumista koskevat
25887: kun piirimalli levitetään yleisölle tai kun se       säännökset. Viittaus koskee sekä 1 momentissa
25888: tuodaan maahan levitettäväksi yleisölle lain         tarkoitettua hyvitystä että korvausta.
25889: säännösten vastaisesti. Tässä yhteydessä on            37 §. Loukkauksen jatkumisen estäminen.
25890: otettava huomioon 9-12 §:n säännökset, jot-          Pykälässä säädetään toimenpiteistä loukkauk-
25891: ka mahdollistavat tietyn piirimallin käytön il-      sen jatkumisen estämiseksi. Loukatun yksinoi-
25892: man yksinoikeuden haltijan suostumusta.              keuden haltijan vaatimuksesta tuomioistuin voi
25893:    Piirimallirikoksesta voi seurata sakkoa tai       määrätä, että integroidut piirit tai muut piiri-
25894: enintään kaksi vuotta vankeutta. Rangaistusas-       mallin kappaleet on hävitettävä tai muutettava,
25895: teikko vastaa esimerkiksi tekijänoikeusrikok-        jos se katsotaan kohtuulliseksi. Vaihtoehtona
25896: sen sekä varkauden ja petoksen perusmuotojen         on näiden luovuttaminen yksinoikeuden halti-
25897: asteikkoa.                                           jalle lunastusta vastaan. Näitä seuraamuksia ei
25898:    Lievemmät oikeudenloukkaukset ehdotetaan          kuitenkaan voida kohdistaa siihen, joka oli
25899: rangaistaviksi piirimallirikkomuksina. Ran-          vilpittömässä mielessä hankkiessaan integroi-
25900: gaistukseen tuomitseminen edellyttää pykälän         dut piirit tai muut piirimallin kappaleet.
25901: 2 momentin mukaan tahallisuutta tai törkeätä            Toisen momentin mukaan voidaan integroi-
25902: varomattomuutta. Rangaistuksena on sakko             dut piirit ja muut piirimallin kappaleet takava-
25903: tai enintään kuuden kuukauden vankeus.               rikoida, milloin 35 §:ssä mainitun rikoksen
25904:                                      1990 vp. -     HE n:o 161                                     49
25905: 
25906: voidaan olettaa tapahtuneen. Yleiset takavarik-     toimenpiteet, jotka saattavat vaikuttaa yksinoi-
25907: koa rikosasioissa koskevat säännökset sisälty-      keuden tai käyttöoikeuden haltijan oikeuteen.
25908: vät pakkokeinolain (450/87) 4 lukuun.               Erityisesti tämä on tarpeen ottaen huomioon
25909:    Pykälän 3 momentti sisältää poikkeuksen.         ne oikeusvaikutukset, jotka rekisteriin tehdyllä
25910: Sen perusteella tuomioistuin voi tehdystä vaati-    merkinnällä on ehdotuksen 23 §:n mukaan.
25911: muksesta antaa luvan siihen, että integroitu           Tiedonantovelvollisuus on ulotettu jokaiseen
25912: piiri tai muu piirimallin kappale voidaan levit-    piirimallirekisteriin merkittyyn käyttö- tai
25913: tää yleisölle tai muutoin käyttää aiottuun tar-     panttioikeuden haltijaan. Usein juuri näiden
25914: koitukseen. Tästä on maksettava erityinen kor-      etu vaatii, että yksinoikeus piirimalliin pysyy
25915: vaus. Samalla tuomioistuin määrää muut käy-         voimassa.
25916: tön ehdot.                                              Ilmoituksen muodosta säädetään 2 momen-
25917:    Normaalisti on lähdettävä siitä, että yksinoi-   tissa ja tiedonantovelvollisuuden laiminlyön-
25918: keuden haltija ja käyttäjä myös näissä tilan-       nistä aiheutuvista seuraamuksista 3 momentis-
25919: teissa pyrkivät sopimaan piirimallin käytöstä ja    sa. Velvollisuuden täyttäminen on prosessin-
25920: käytön ehdoista. Vasta jos osapuolet eivät          edellytys.
25921: kykene sopimaan käytöstä, on syytä harkita             40 §. Oikeuspaikka. Piirimallioikeutta ja sen
25922: säännöksen mahdollistamaa menettelyä.               loukkausta koskevat oikeusjutut keskitetään
25923:    Säännöksen soveltaminen johtaa pakkolu-          Helsingin raastuvanoikeuteen. Muut alioikeu-
25924: van kaltaisen oikeuden myöntämiseen loukkaa-        det eivät olisi lain mukaan toimivaltaisia käsit-
25925: jalle. Tästä syystä soveltaminen edellyttää         telemään näitä asioita. Säännös merkitsee
25926: säännöksen mukaan erityisiä syitä. Tällaisena       poikkeusta yleisiin oikeuspaikkaa koskeviin
25927: syynä tulee kyseeseen se, että muutoin joudut-      säännöksiin. Vastaava forumsäännös on esi-
25928: taisiin olosuhteet huomioon ottaen ilmeiseen        merkiksi patenttilaissa ja radio- ja televisiolä-
25929: kohtuuttomuuteen.                                   hetysten osalta tekijänoikeuslaissa.
25930:    38 §. Rekisteröinnin kumoamisen ja mitättö-         Säännös on tarkoitettu kattamaan kaikki
25931: mäksi julistamisen vaikutus. Jos piirimallin        jutut, jotka koskevat oikeutta piirimalliin.
25932: rekisteröinti tuomioistuimen tai rekisteriviran-    Näin ollen pykälä tulee sovellettavaksi sekä
25933: omaisen toimesta kumotaan tai julistetaan mi-       suoranaisiin oikeudenloukkauksiin että esimer-
25934: tättömäksi, ei piirimalliin kohdistuvan yksin-      kiksi oikeuksien siirtoa koskevien sopimusten
25935: oikeuden loukkauksesta voida tuomita rangais-       tulkintaan.
25936: tukseen tai muihin seuraamuksiin.                      41 §. Asiantuntijat. Viittaussäännöksellä tu-
25937:    Loukkausjutussa vastaaja voi väittää, että       levat sovellettavaksi patenttilain asiantuntijoita
25938: rekisteröinti on piirimallilain vastainen. Tuo-     koskevat säännökset. Niiden mukaan raastu-
25939: mioistuin voi tällöin vastaajan vaatimuksesta       vanoikeuden apuna tulee olla kaksi sen kutsu-
25940: lykätä asian käsittelyn tai ratkaisemisen, kun-     maa teknisen alan asiantuntijaa, kun se käsitte-
25941: nes kumoamista koskeva kanne on tuomiois-           lee 40 § :ssä tarkoitettuja asioita. Viitatuilla
25942: tuimessa tai mitättömäksi julistamisvaatimus        patenttilain säännöksillä on lisäksi säännelty
25943: rekisteriviranomaisessa lopullisesti ratkaistu.     muun muassa menettely asiantuntijoita kuulta-
25944: Jollei kannetta ole pantu vireille tai vaatimusta   essa ja määrättäessä.
25945: rekisteriviranomaiselle esitetty ennen asian lyk-      42 §. Ilmoitukset rekisteriviranomaiselle.
25946: käämistä, tuomioistuin asettaa vastaajalle          Jotta rekisteriviranomainen voi pitää piirimal-
25947: määräajan, jonka kuluessa kanne on pantava          lirekisterin merkinnät ajan tasalla, tuomiois-
25948: vireille tai vaatimus esitettävä.                   tuimen on ehdotetun pykälän mukaan tiedotet-
25949:                                                     tava rekisteriviranomaiselle oikeutta piirimal-
25950:                                                     liin ja sanotun oikeuden loukkausta koskevasta
25951: 7 luku                                              tuomiosta.
25952:                                                        43 §. Maksujen vahvistaminen. Ehdotetussa
25953: Erityisiä säännöksiä                                laissa tarkoitetut maksut vahvistetaan asetuk-
25954:                                                     sella noudattaen, mitä valtion maksuperuste-
25955:    39 §. Tiedonantovelvollisuus. Kanteen vireil-    laissa (980/73) säädetään.
25956: le panijan on ilmoitettava pykälän 1 momentis-         44 §. Tarkemmat säännökset. Pykälän mu-
25957: sa tarkoitetusta kanteesta rekisteriviranomai-      kaan asetuksella voidaan tarvittaessa antaa
25958: selle. Tarkoituksenmukaista on, että piirimalli-    tarkempia säännöksiä lain täytäntöönpanosta.
25959: rekisteristä käyvät ilmi sellaiset oikeudelliset    Asetuksella on mahdollista esimerkiksi täsmen-
25960: 50                                     1990 vp. -     HE n:o 161
25961: 
25962: tää integroidun piirin määritelmää teknisen           tarpeelliseksi. Tekijänoikeuslaissa ei ole määri-
25963: kehityksen myötä. Luonnos asetukseksi yksin-          telty myöskään muita teoslajeja.
25964: oikeudesta integroidun piirin piirimalliin on            Tekijänoikeudellinen suoja ulottuu tietoko-
25965: liitteenä 4.                                          neohjelmiin, jotka yltävät niin sanottuun teos-
25966:    Tämän lisäksi rekisteriviranomainen voi an-        tasoon. Siten tietokoneohjelman tulee olla teki-
25967: taa yksityiskohtaisia määräyksiä rekisteröinti-       jänsä luovan ja omaperäisen työn tulos. Luo-
25968: hakemuksista ja niiden käsittelystä.                  vuus ja omaperäisyys ilmenee ensi sijassa oh-
25969:                                                       jelman tekijän tekemissä valinnoissa tietojen-
25970:                                                       käsittelyongelman ratkaisun ohjelmallisessa to-
25971: 8 luku                                                teuttamisessa.
25972:                                                          Jos tietojenkäsittelytehtävään on olemassa
25973: Voimaantulo                                           ainoastaan yksi ratkaisu, johon päädytään me-
25974:                                                       kaanisesti ulkoisten vaatimusten sanelemana,
25975:   45 §. Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset.           ei ohjelma ilmennä ohjelman tekijän luovaa ja
25976: Pykälän 1 momentti sisältää voimaantulosään-          omaperäistä panosta. Yleensä kuitenkin tieto-
25977: nöksen. Laki on tarkoitus saattaa voimaan             jenkäsittelyongelmaan on useita ohjelmallisia
25978: noin puolen vuoden kuluttua sen hyväksymi-            ratkaisuja.
25979: sestä.                                                   Tietokoneohjelmien, kuten muidenkin teos-
25980:    Pykälän 2 momentin mukaan lakia sovelle-           ten osalta, joudutaan tapauskohtaisesti ratkai-
25981: taan paitsi lain voimaantulon jälkeen luotuihin       semaan, yltääkö ohjelma tai sen osa teosta-
25982: piirimalleihin myös ennen voimaantuloa luo-           soon. Lain soveltamiskysymys on viime kädes-
25983: tuihin piirimalleihin. Näin ollen piirimalliin,       sä tuomioistuimen asia.
25984: joka on olemassa lain tullessa voimaan, voi              Suoja kohdistuu ohjelmaan sinänsä eikä tie-
25985: hakemuksesta saada yksinoikeuden. Edellytyk-          tojärjestelmään tai tietojärjestelmän ideoihin.
25986: senä on kuitenkin, että 6 §:n 3 momentin              Tekijänoikeus on siis muodon suojaa. Algorit-
25987: mukainen viidentoista vuoden määräaika ei ole         mit, käsittelysäännöt, periaatteet, ideat ja vas-
25988: kulunut umpeen.                                       taavat seikat, jotka ovat tietokoneohjelman
25989:    Jos piirimalli on levitetty yleisölle ennen lain   lähtökohtana, eivät ole suojattuja sellaisinaan.
25990: voimaantuloa, voi siihen rekisteröinnillä saada       Niitä saa kuka tahansa käyttää.
25991: yksinoikeuden edellyttäen, että rekisteröintiä           Suoja kattaa kaikki erilaiset ohjelman ilme-
25992: haetaan kahden vuoden kuluessa lain voimaan-          nemismuodot. Tietokoneohjelma on siten suo-
25993: tulosta. Vaikka tällainen piirimalli rekisteröi-      jattu riippumatta siitä, onko se ilmaistu alku-
25994: dään, on sen levittäminen yleisölle ja maahan-        kielellä vai konekielellä. Merkitystä ei ole
25995: tuonti kuitenkin säännöksen nojalla sallittu          myöskään, millä fyysisellä alustalla ohjelman
25996: ilman yksinoikeuden haltijan suostumusta. Sel-        kappale on. Alkukielinen ohjelma voi olla
25997: laisen piirimallin kopioinnissa on uuden lain         esimerkiksi paperilla osana painettua kirjaa tai
25998: säännöksiä sen sijaan noudatettava.                   muutoin graafisesti reprodusoitu. Konekielinen
25999:                                                       ohjelma voi olla tallennettuna esimerkiksi le-
26000:                                                       vykkeelle, magneettinauhalle tai integroidulle
26001: 1.2. Tekijänoikeuslaki                                piirille.
26002:                                                          JO §. Pykälän 2 momentin mukaan integroi-
26003:    1 §. Vallitsevan käsityksen mukaan tekijän-        dun piirin piirimallin oikeussuojasta säädetään
26004: oikeuslaki on jo nykyisellään sovellettavissa         erikseen. Vaikka piirimalli voisi periaatteessa
26005: tietokoneohjelmiin. Pykälän 2 momentissa ole-         olla tekijänoikeussuojan kohteena suojan edel-
26006: vaan luetteloon eräistä kirjallisina teoksina pi-     lytykset täyttäessään, säännöksen mukaan sii-
26007: dettävistä teoksista ehdotetaan lisättäväksi tie-     hen ei sovellettaisi tekijänoikeuslakia vaan yk-
26008: tokoneohjelmat. Näin vahvistetaan tekijänoi-          sinomaan piirimallilakia. Säännöksen tarkoi-
26009: keuslain soveltuvuus tietokoneohjelmiin. Sa-          tuksena on poistaa kahden eri lain päällekkäi-
26010: malla vahvistetaan, että niihin sovelletaan kir-      syydestä aiheutuvat soveltamis- ja tulkintaon-
26011: jallisia teoksia koskevia säännöksiä.                 gelmat.
26012:    Tietokoneohjelmaa voi luonnehtia joukoksi             11 §. Tekijänoikeuslain 11 §:n 1 momentin
26013: käskyjä, jotka saavat tietokoneen suoritta-           pääsäännön mukaan on sallittua valmistaa jul-
26014: maan halutun toiminnan. Tietokoneohjelman             kistetusta teoksesta muutama kappale yksityis-
26015: määritelmän ottamista lakiin ei ole katsottu          tä käyttöä varten.
26016:                                       1990 vp. -     HE n:o 161                                     51
26017: 
26018:    Pykälän 4 momenttiin ehdotetun lisäyksen             23 §. Pykälän pääsäännön mukaan sellaisia
26019: mukaan tietokoneohjelmasta saisi valmistaa           julkaistun kirjallisen tai sävellysteoksen kappa-
26020: tietokoneella luettavassa muodossa olevan kap-       leita, jotka julkaiseminen käsittää, saa edelleen
26021: paleen edellyttäen, että ohjelma on julkaistu.       levittää. Koska tekijänoikeuslain 1 §:ää on eh-
26022:    Tietokoneella luettavassa muodossa olevalla       dotettu tarkistettavaksi siten, että tietokoneoh-
26023: tietokoneohjelmalla tarkoitetaan ohjelmaa, jo-       jelmaa pidettäisiin kirjallisena teoksena, ~ään­
26024: ka on tallennettu tietovälineelle siten, että sitä   nös soveltuisi myös tietokoneohjelmiin.
26025: voidaan sellaisenaan käyttää ohjaamaan tieto-           Esimerkkinä sellaisesta julkaistusta tietoko-
26026: koneen toimintaa. Esimerkkinä voidaan maini-         neohjelmasta, johon pääsääntö soveltuu, voi-
26027: ta levykkeelle tallennettu konekielinen ohjel-       daan mainita henkilökohtaisille tietokoneille
26028: ma, joka voidaan kääntämättä suorittaa tieto-        tarkoitettu valmisohjelma, jonka kappaleita
26029: koneella. Myös alkukielinen ohjelma voidaan          myydään yleisölle levykkeillä. Sen sijaan suu-
26030: tulkkiohjelman avulla suorittaa tietokoneella.       rempi asiakaskohtainen ohjelmisto ei yleensä
26031:    Tekijänoikeuslain 8 §:n 2 momentin mukaan         tule julkaistuksi. Tällaiseen ohjelmaan ei siten
26032: teos katsotaan julkaistuksi, kun sen kappaleita      sovellu levitysoikeuden raukeamista koskeva
26033: tekijän suostumuksella on saatettu kauppaan          säännös.
26034: tai muutoin levitetty yleisön keskuuteen. Käy-          Tekijänoikeuslain 23 §:n perusteella tietoko-
26035: tännössä edellytetään myös, että teoksesta on        neohjelman tai muun kirjallisen tai sävellyste-
26036: valmistettu riittävän useita kappaleita, jotta       oksen kappaleen omistaja saa myydä edelleen
26037: niitä on ollut saatavissa siten, että yleisön        omistamansa teoksen kappaleen ilman oikeu-
26038: kohtuulliset tarpeet ovat teoksen luonteen huo-      denhaltijan suostumusta. Säännös mahdollis-
26039: mioon ottaen tulleet täytetyiksi. Esimerkkinä        taa esimerkiksi kirja- ja äänilevyantikvariaat-
26040: tietokoneohjelmasta, jonka kopiointi on sallit-      tien toiminnan.
26041: tua 11 §:n 4 momentin osoittamassa laajuudes-           Voimassa olevassa säännöksessä on poik-
26042: sa, voidaan mainita levykkeillä myytävät stan-       keuksena pääsäännöstä, että sävellysteoksen
26043: dardiohjelmat.                                       nuottien vuokraamiseen yleisölle on hankittava
26044:    Julkaistuksi ei yleensä ole katsottava ohjel-     oikeudenhaltijan lupa. Ehdotettavan uuden 2
26045: mistoa, jota on ainoastaan rajoitettu määrä          momentin mukaan myös muiden sävellysteos-
26046: lisensioitu käyttäjille ehdoin, että sitä ei saa     ten kappaleiden vuokraaminen yleisölle edellyt-
26047: edelleen levittää. Tällaisen ohjelman kopiointi      täisi teoksen oikeudenhaltijan suostumusta. Si-
26048: tietokoneella luettavassa muodossa yksityiseen       ten äänilevyn yleisölle vuokraamiseen tarvittai-
26049: käyttöön ei siis olisi sallittua.                    siin lupa.
26050:    Muussa muodossa olevista tietokoneohjel-             Jotta lakia ei yritettäisi kiertää esimerkiksi
26051: mista saisi valmistaa kappaleita yksityistä käyt-    myynnin yhteydessä käytettävällä takaisinosto-
26052: töä varten 11 §:n 1 momentin pääsäännön              ehdolla, ehdotetaan vuokraukseen rinnastetta-
26053: mukaan. Myös tällöin edellytetään, että teos         vaksi sitä tosiasiallisesti vastaavat oikeus-
26054: on julkistettu. Tekijänoikeuslain 8 §:n 1 mo-        toimet.
26055: mentin mukaan ohjelmateos katsotaan julkis-             Säännöstä ei sen sijaan ole tarkoitettu sovel-
26056: tetuksi, kun se on luvallisesti saatettu yleisön     lettavaksi tilanteisiin, joissa kirjasto perii ko-
26057: saataviin. Esimerkiksi ainoastaan yrityksen          koelmansa käyttöoikeudesta yleisen maksun,
26058: omaan sisäiseen käyttöön tehtyä ohjelmaa ei          jolla ainoastaan pyritään kattamaan palvelusta
26059: ole katsottava julkistetuksi. Siitä ei siis saa      aiheutuneet kulut.
26060: valmistaa kappaleita yksityistä käyttöä koske-          Ehdotettavan 2 momentin mukaan myös
26061: van rajoituksen perusteella muussakaan kuin          tietokoneella luettavassa muodossa olevan tie-
26062: tietokoneella luettavassa muodossa esimerkiksi       tokoneohjelman vuokraaminen sekä lisäksi lai-
26063: valokopioimaila paperilla oleva ohjelman alku-       naaminen yleisölle edellyttäisi oikeudenhaltijan
26064: kielinen versio.                                     suostumusta. Edellä on 11 §:n 4 momentin
26065:    Säännöstä sovellettaessa on otettava huo-         perustelujen kohdalla selvitetty, mitä tietoko-
26066: mioon pykälän 1 momentin sisältö. Ainoastaan         neella luettavassa muodossa olevalla tietokone-
26067: muutaman kopion tekeminen on sallittua. Ky-          ohjelmalla tarkoitetaan.
26068: seeseen tulevat puhtaasti henkilökohtaiset tar-         Tekijä voi luopua vetoamasta ohjelmaan
26069:  peet lähimmässä perhe- ja ystäväpiirissä. Val-      kohdistuvaan tekijänoikeuteensa. Estettä ei si-
26070: mistettuja kopioita ei saa käyttää muuhun            ten ole niin sanottujen julkisohjelmien kirjas-
26071: tarkoitukseen.                                       tolainaukselle lupaa hankkimatta.
26072: 52                                   1990 vp. -     HE n:o 161
26073: 
26074:    Säännös ei koske tilanteita, joissa tietokone-   perivälle järjestölle maksun suorittamisesta.
26075: ohjelma on kirjastossa yleisön käytettävissä        Vakuuden tulee olla luonteeltaan hyväksyttä-
26076: sikäli, kuin ohjelman kappaleita ei lainata         vä, esimerkiksi pankkitakaus, ja suuruudeltaan
26077: yleisölle kirjaston ulkopuolelle. Kirjaston oi-     riittävä. Kasettimaksua koskevan vakuuden ar-
26078: keus valmistaa käyttö- ja varakopioita järjes-      vioinnista vastaa perivä järjestö, joka ilmoittaa
26079: tyy ehdotetun 40 a §:n perusteella. Tällaiseen      vakuuden hyväksymisestä tulliviranomaiselle.
26080: ohjelman käyttöön ei siis tarvita erikseen lu-         Tulliviranomainen voi luovuttaa kasettimak-
26081: paa, ellei ohjelman oikeudenhaltija ole kirjas-     suvelvollisuuden alaiset nauhat myös siinä ta-
26082: ton kanssa toisin sopinut.                          pauksessa, että perivä järjestö on antanut luo-
26083:    Ehdotettava säännös ei vaikuta sellaisen tie-    vutukselle suostumuksensa. Suostumus voi olla
26084: tokoneohjelman kappaleen lainaamiseen, joka         määräaikainen tai toistaiseksi annettu. Sen
26085: on muussa kuin tietokoneella luettavassa muo-       edellytyksenä on, että järjestöllä on perusteltua
26086: dossa. Siten esimerkiksi osana painettua kirjaa     aihetta olettaa maahantuojan suorittavan mak-
26087: olevan alkukielisen ohjelman saa lainata ylei-      sun asianmukaisesti. Vaikka suostumukselle ei
26088: sölle 23 §:n 1 momentin pääsäännön mukaan           säännöksessä ole asetettu muotovaatimusta, se
26089: oikeudenhaltijan suostumusta hankkimatta.           on syytä antaa tulliviranomaisille kirjallisena.
26090:    Tekijän yksinoikeuteen kuuluva levitysoi-        Kyseeseen voi tulla esimerkiksi määräaikoina
26091: keus koskee tekijänoikeuslain 2 §:n 3 momen-        annettava lista niistä maahantuojista, jotka
26092: tin mukaan ainoastaan yleisölle tapahtuvaa          järjestön suostumus kattaa.
26093: teoskappaleiden levittämistä. Näin ollen myös          Käytännössä suostumus voi kattaa suurim-
26094: lain 23 §:llä on merkitystä ainoastaan sellaisis-   man osan maahantuojista, koska maahantuo-
26095: sa tilanteissa, joissa teoksen kappaleita levite-   jat ovat tähän saakka toimittaneet asianmukai-
26096: tään yleisölle. Esimerkiksi tietokoneohjelman       set ilmoitukset maahantuomistaan nauhoista
26097: kappaleen vuokraaminen ja lainaaminen yksi-         perivälle järjestölle ja maksaneet maksun il-
26098: tyishenkilöiden välillä ei kuulu tekijän yksinoi-   man erityisiä perintätoimenpiteitä. Jos kuiten-
26099: keuden piiriin. Siten tällaiseen oikeustoimeen      kin osoittautuu, että maahantuoja laiminlyö
26100: ei tarvita ohjelman oikeudenhaltijan lupaa.         erääntyneen maksun suorittamisen tai pykälän
26101:    Ehdotettavaa 2 momenttia ei ole tarkoitettu      2 momentissa säädetyn velvollisuuden antaa
26102: sovellettavaksi tilanteisiin, JOlssa yleisölle      perinnässä tarvittavat tiedot maahantuomis-
26103: vuokrataan tai lainataan laitetta tai muuta         taan nauhoista, järjestö voi peruuttaa maahan-
26104: tavaraa, johon sisältyy tietokoneohjelma, jos       tuojaa koskevan suostumuksen. Tällöin maa-
26105: kyseessä on pääasiallisesti muu kuin ohjelma-       hantuojan tulee joko suorittaa kasettimaksu tai
26106: tuote. Esimerkkinä voidaan mainita laskimet         antaa vakuus sen suorittamisesta perivälle jär-
26107: ja kodinkoneet. Kuitenkin jos ohjelmaa levite-      jestölle saadakseen maahantuomansa nauhat
26108: tään tuotteesta erillään, vaaditaan ohjelman        luovutetuksi tullista.
26109: vuokraamiseen tai lainaamiseen yleisölle ohjel-        27 §. Voimassa olevan pykälän 3 momentin
26110: man oikeudenhaltijan lupa.                          mukaan tekijänoikeuden luovutuksesta eräissä
26111:    26 d §. Pykälään lisätään uusi 4 momentti,       tapauksissa säädetään 30-40 §:ssä. Mainittuja
26112: jonka mukaan tallentamattomien nauhojen             säännöksiä sovelletaan vain, jollei ole toisin
26113: maahantuoja saa nauhat tullista ainoastaan          sovittu.
26114: määrätyillä edellytyksillä. Nämä edellytykset          Momenttiin ehdotetaan lisättäväksi viittaus
26115: ovat itsenäisiä kasettimaksun perintään liitty-     tietokoneohjelman luovutusta koskevaan uu-
26116: viä seikkoja eivätkä ne riipu tullilainsäädän-      teen 40 a §:ään ja työsuhteessa luodun tietoko-
26117: nössä tavaran luovutukselle asetetuista edelly-     neohjelman oikeuden siirtymistä koskevaan
26118: tyksistä.                                           uuteen 40 b §:ään. Säännöksiä sovellettaisiin
26119:    Tulliviranomainen saa luovuttaa nauhat en-       vain, jollei ole toisin sovittu.
26120: sinnäkin siinä tapauksessa, että maahantuoja           40 a §. Tekijänoikeuden siirtymistä koske-
26121: osoittaa maksaneensa asianomaisia nauhoja           vaan 3 lukuun ehdotetaan kahta tietokoneoh-
26122: koskevan kasettimaksun perivälle järjestölle.       jelmia koskevaa erityissäännöstä, 40 a ja
26123: Maksun suorittaminen voidaan osoittaa esi-          40 b §:ää. Näiden edelle ehdotetaan lisättäväk-
26124: merkiksi esittämällä jäljennös maksetusta ka-       si uusi väliotsikko "Tietokoneohjelmat".
26125: settimaksulaskusta.                                    Ehdotettava uusi 40 a § sisältää tietokoneoh-
26126:    Toinen tapaus, jossa nauhat saadaan luovut-      jelman käyttöoikeuden luovutusta koskevan
26127: taa tullivalvonnasta, on vakuuden antaminen         tulkintaolettaman. Säännöksessä on käytetty
26128:                                       1990 vp. -     HE n:o 161                                    53
26129: 
26130: käytännön tilanteissa tavallista ilmaisua käyt-      on saanut ohjelman laillisesti haltuunsa. Mer-
26131: töoikeus. On huomattava, että tekijänoikeus-         kitystä ei ole sillä, käytetäänkö ohjelmaa yksi-
26132: lain mukaisiin tekijän yksinoikeuksiin ei sisälly    tyisiin tai muihin tarpeisiin.
26133: ohjelman käyttäminen tietokoneessa. Ohjel-              Säännös kattaa kaikki ohjelmat riippumatta
26134: man normaali käyttö kuitenkin edellyttää tiet-       siitä, onko niitä julkaistu tai muuten julkistet-
26135: tyjen toimenpiteiden suorittamista, jotka kuu-       tu, tai ovatko ohjelman kappaleet tietokoneella
26136: luvat yksinoikeuden piiriin. Näitä ovat ohjel-       luettavassa tai muussa muodossa.
26137: man kappaleiden valmistaminen ja ohjelman               Tietokoneohjelmaan voi sisältyä varsinaisen
26138: muuttaminen.                                         ohjelman lisäksi muuta suojattua aineistoa.
26139:    Säännöksen perusteella tietokoneohjelman          Esimerkiksi peliohjelmaan liittyvää liikkuvaa
26140: käyttöoikeuden luovutus käsittäisi ensinnäkin        kuvaa ja ääntä voidaan pitää teoksina. Ohjel-
26141: oikeuden valmistaa ohjelmasta sen käyttämisen        miin voi sisältyä myös tekstitiedostoja ja luet-
26142: ja säilyttämisen edellyttämät kappaleet.             teloita. Ohjelman kopiointi edellyttää väistä-
26143:    Ohjelman normaali käyttö tietokoneessa            mättä myös tällaisen ohjelmaan sisältyvän ai-
26144: edellyttää yleensä kappaleen valmistamista.          neiston kopiointia. Säännöksen perusteella voi-
26145: Säännös soveltuisi esimerkiksi tilanteeseen, jos-    daan valmistaa kappaleita ohjelmasta mukaan
26146: sa levykkeellä oleva ohjelma kopioidaan tieto-       lukien siihen sisältyvä suojattu aineisto.
26147: koneen kovalevyasemalle ohjelman käyttöä                Säännös merkitsee poikkeusta tekijänoikeus-
26148: varten. Säilyttämisen edellyttämiä kappaleita        lain 27 §:n 2 momentin säännökseen, jonka
26149: ovat ohjelman varakopiot ja arkistokappaleet.        mukaan kappaleen luovutukseen ei sisälly teki-
26150:    Tietokoneohjelman käyttöoikeuden luovutus         jänoikeuden luovutusta, sekä 28 §:n säännök-
26151: käsittäisi myös oikeuden tehdä ohjelmaan käy-        seen, jonka mukaan tekijänoikeuden luovutuk-
26152: tön edellyttämät muutokset.                          sensaaja ei saa muuttaa teosta, ellei toisin ole
26153:    Säännöksen perusteella valmistettuja tai          sovittu.
26154: muutettuja kappaleita ei saa käyttää muuhun             Tekijänoikeuslain 27 §:n 3 momentin viit-
26155: tarkoitukseen, kuin mihin ne alunperin on            tauksen perusteella ehdotettua säännöstä sovel-
26156: valmistettu. Tällaista ohjelman kappaletta ei        lettaisiin vain mikäli ei ole toisin sovittu.
26157: saa esimerkiksi luovuttaa muulle kuin ohjel-            40 b §. Tekijänoikeus teokseen kuuluu teki-
26158: man alkuperäiskappaleen käyttöön oikeutetul-         jänoikeuslain 1 §:n mukaan alunperin teoksen
26159: le. Säännöksen perusteella ei saa myöskään           luoneelle tekijälle. Yleiset määräykset oikeuden
26160: valmistaa kopioita ohjelmasta käytettäväksi eri      siirtymisestä sisältyvät lain 3 lukuun. Ehdotuk-
26161: työasemilla ilman eri sopimusta. Sellaisia kap-      sen 40 b § sisältää erityissäännöksen tietokone-
26162: paleita ei saa myöskään käyttää sen jälkeen,         ohjelmaan kohdistuvan tekijänoikeuden siirty-
26163: kun ohjelman käyttöoikeus on lakannut.               misestä työ- ja virkasuhteissa.
26164:    Säännös soveltuu ensinnäkin silloin, kun             Jos tietokoneohjelma on luotu täytettäessä
26165: ohjelman oikeudenhaltijan ja käyttäjän välillä       työ- tai virkasuhteesta johtuvia työtehtäviä,
26166: on nimenomainen sopimus ohjelman käyttöoi-           tekijänoikeus tietokoneohjelmaan siirtyy työn-
26167: keuden luovutuksesta. Se on tarkoitettu katta-       antajalle.
26168: maan myös tilanteet, joissa ohjelma on luovu-           Työsuhteella tarkoitetaan työsopimuslain
26169: tettu käytettäväksi ilman nimenomaista sopi-         1 §:ssä tarkoitettuun työsopimukseen perus-
26170: musta. Näistä voi mainita esimerkkinä sen,           tuvaa työsuhdetta. Sanotulla sopimuksella
26171: kun levykkeellä oleva ohjelma myydään lähtien        työntekijä sitoutuu tekemään työnantajalle
26172: siitä normaalista olettamuksesta, että Ostaja        työtä tämän johdon ja valvonnan alaisena
26173: myös saa käyttää ohjelmaa. Kun ohjelman              palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Virka-
26174: oikeudenhaltija on tällaisessa tilanteessa hiljai-   suhde on julkisoikeudellinen palvelussuhde,
26175: sesti suostunut ohjelman normaaliin käyttöön,        jossa työnantajana on julkisyhteisö, esimerkik-
26176: on katsottava, että ostajalle tulee käyttöoikeus     si valtio tai kunta.
26177: puheena olevan tulkintasäännöksen osoitta-              Jotta tekijänoikeus tietokoneohjelmaan siir-
26178: massa laajuudessa, kun ohjelman alkuperäis-          tyisi työnantajalle säännöksen mukaisesti, ky-
26179: kappale luovutetaan edelleen.                        seessä tulee olla työsuhteesta tai vastaavasti
26180:    Säännöksessä tarkoitettuun ohjelman kappa-        virkasuhteesta johtuvien työtehtävien täyttämi-
26181: leiden valmistamiseen ja ohjelman muuttami-          nen. Jos työntekijä luo ohjelman tai osallistuu
26182: seen on oikeutettu fyysinen henkilö tai viran-       ohjelman luomiseen erillisestä toimeksiannosta
26183: omainen, laitos, yritys tai muu yhteisö, joka        normaalin toimenkuvansa ulkopuolella, oikeu-
26184: 54                                   1990 vp. -     HE n:o 161
26185: 
26186: det eivät siirry työnantajalle säännöksen nojal-    muiden teoslajien kuin tietokoneohjelmien
26187: la, vaan ainoastaan erillisellä sopimuksella.       osalta.
26188:    Siirtyminen käsittää 2 §:n mukaiset taloudel-       45 §. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan tar-
26189: liset oikeudet. Siirtyminen pysyy voimassa          kistettavaksi sekä kielellisesti että rakenteelli-
26190: myös työ- tai virkasuhteen päätyttyä.               sesti.
26191:    Moraalisiin oikeuksiin sovelletaan 3 § :n           Pykälän 2 momentin mukaan esittävän tai-
26192: säännöksiä. Koska ohjelmien luonne ja käyttö        teilijan esitys on voimassa 50 vuotta esityksen
26193: poikkeavat olennaisesti muista teoslajeista,        tallentamisvuodesta. Suoja-aika pitenee nykyi-
26194: niillä on tietokoneohjelmien kohdalla vähäinen      seen verrattuna 25 vuodella.
26195: merkitys. Alalla vallitseva hyvä tapa ei yleensä       Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan otettaviksi
26196: edellytä tekijän nimen mainitsemista. Ohjel-        viittaukset lain 6-8 ja 26 §:ään. Lisäksi voi-
26197: maan tehtyjä muutoksia voidaan käytännössä          massa olevassa säännöksessä oleva viittaus
26198: erittäin harvoin pitää tekijää loukkaavina.         27 §:ään ehdotetaan muutettavaksi viittauksek-
26199:    Oikeuksien siirtyminen kattaa paitsi varsi-      si 27 §:n 1 ja 2 momenttiin. Esittävän taiteili-
26200: naiseen ohjelmaan liittyvän oikeuden myös           jan esitystä koskisivai siten soveltuvin osin
26201: ohjelmaan sisältyviin muihin teoksiin, kuten        säännökset yhteisen oikeuden käyttämisestä,
26202: tekstitiedostoihin, liittyvät oikeudet. Tämän li-   tekijäolettamasta, nimettömän teoksen tekijän
26203: säksi ehdotuksen mukaan tekijänoikeus siirtyy       edustamisesta, julkistamisesta, julkaisemisesta,
26204: myös työsuhteessa luotuun ohjelmaan välittö-        moraalisten oikeuksien rajoittamisesta, lähteen
26205: mästi liittyvään teokseen. Tällaisia teoksia ovat   mainitsemisesta ja teoksen muuttamisesta.
26206: ohjelmaan välittömästi liittyvät ohjelmaku-            46 §. Äänitteen valmistajan oikeuksien
26207: vaukset ja tukimateriaali.                          suoja-aika ehdotetaan 1 momentissa pidennet-
26208:                                                     täväksi nykyisestä 25 vuodesta 50 vuoteen.
26209:    Työnantajalle siirtyvien oikeuksien sisältö
26210:                                                     Suoja-aika laskettaisiin sen vuoden päättymi-
26211: määräytyy lain yleisten säännösten mukaan.
26212:                                                     sestä, jona ääni tallennettiin.
26213: Tekijänoikeuden voimassaoloaikaa laskettaes-
26214:                                                        Säännöksen 2 momenttiin ehdotetaan lisättä-
26215: sa on otettava huomioon 44 §:n 1 momentin
26216:                                                     viksi viittaukset 6-8 §:ään, 27 §:n 1 ja 2
26217: säännös. Sen mukaan teokseen, joka on julkis-
26218:                                                     momenttiin sekä 29 §:ään. Tekijänoikeuslain
26219: tettu tekijän nimeä tai yleisesti tunnettua sala-
26220:                                                     6 §:n säännökset niin sanotusta yhteisteoksesta
26221: nimeä tai nimimerkkiä ilmoittamatta, on teki-
26222:                                                     soveltuisivat siten vastaavasti äänitteiden yh-
26223: jänoikeus voimassa, kunnes viisikymmentä
26224:                                                     teistuotantotilanteisiin. Äänitallenteita koskisi-
26225: vuotta on kulunut siitä vuodesta, jona teos
26226:                                                     vai vastaavasti myös 7 §:n säännökset tekijä-
26227: julkistettiin.
26228:                                                     olettamasta ja tekijän edustajasta ja 8 §:n
26229:    Pykälän 2 momentin mukaan 1 momentin             säännökset julkistamisesta ja julkaisemisesta.
26230: säännöksiä oikeuksien siirtoa koskevasta Olet-      Tuottajan oikeuksia koskisivai myös yleiset
26231: tarnasta ei sovelleta korkeakoulun opetus- tai      määräykset oikeuden luovutuksesta lain 27 §:n
26232: tutkimustyössä toimivan tekijän luomaan tieto-      1 ja 2 momentissa sekä 29 §:ssä.
26233: koneohjelmaan. Oikeudet siirtyvät näissä ta-           47 §. Ehdotetun 1 momentin mukaan
26234: pauksissa laitokselle vain sopimuksen perus-        46 §:ssä tarkoitettua laitetta eli äänitallennetta
26235: teella. Esimerkiksi jos tietokoneohjelma luo-       saadaan esittäjän ja tuottajan suostumuksetta
26236: daan osana ulkopuolisen rahoittajan korkea-         käyttää radio- tai televisiolähetyksessä taikka
26237: koululta tilaamaa tutkimusta, voidaan ohjel-        ansiotarkoituksessa julkiseen esittämiseen.
26238: man tekijänoikeuden siirtymisestä sopia kor-        Käyttämisestä on suoritettava mainituille oi-
26239: keakoulun, tekijän ja tutkimuksen tilaajan vä-      keudenhaltijoille korvaus.
26240: lisellä sopimuksella.                                  Julkisella esityksellä tarkoitetaan säännök-
26241:    Pääsääntöä ehdotetaan sovellettavaksi kui-       sessä samaa kuin lain 2 §:ssä. Säännöksessä
26242: tenkin sotilasopetuslaitosten palveluksessa toi-    edellytetty ansiotarkoitus voi olla välitön tai
26243: mivien opettajien ja tutkijoiden luomiin tieto-     välillinen. Esimerkkeinä säännöksessä tarkoite-
26244: koneohjelmiin.                                      tuista tilanteista voidaan mainita äänilevyn tai
26245:    Tekijänoikeuslain 27 §:n 3 momentin viit-        -kasetin soittaminen messuilla, tavaratalossa,
26246: tauksen perusteella ehdotettua säännöstä sovel-     ravintolassa tai kahvilassa taustamusiikkina.
26247: lettaisiin vain mikäli ei ole toisin sovittu.          Esittäjille ja tuottajille maksettavan kor-
26248:    Ehdotetuna sääntelyllä ei ole vaikutusta oi-     vauksen suhteen ehdotus vastaa pääpiirtein
26249: keuksien siirtymiseen työ- tai virkasuhteessa       voimassa olevan 1 momentin säännöksiä. Mai-
26250:                                      1990 vp. -      HE n:o 161                                     55
26251: 
26252: ninta esittävän taiteilijan oikeuden toteuttami-      delleen lähettäminen" halutaan nimenomaises-
26253: sesta äänitteen valmistajan välityksellä ehdote-      ti korostaa, ettei kyseessä ole samanaikainen
26254: taan kuitenkin poistettavaksi. Korvaukseen oi-        lähettäminen, josta 1 momentissa käytetään
26255: keutetut voisivat säännöksen mukaan toteuttaa         sanontaa "lähettää edelleen".
26256: oikeutensa ainoastaan samanaikaisesti.                   Radio- ja televisioyritysten oikeuksien suoja-
26257:    Jos oikeus toteutetaan lukuisia suomalaisia        aika ehdotetaan 2 momentissa pidennettäväksi
26258: esittäviä taiteilijoita tai valmistajia edustavan     25 vuodesta 50 vuoteen lähetysvuodesta lasket-
26259: järjestön välityksellä, esittävän taiteilijan tai     tuna.
26260: valmistajan oikeus korvaukseen suhteessa peri-           Pykälän 3 momentissa oleviin viittaussään-
26261: vään järjestöön vanhentuisi kuitenkin kolmes-         nöksiin ehdotetaan lisättäväksi viittaukset lain
26262: sa vuodessa sen kalenterivuoden päättymisestä,       6-8 §:ään, 27 §:n 1 ja 2 momenttiin sekä
26263: jonka aikana äänitallennetta käytettiin pykä-         29 §:ään.
26264: lässä tarkoitetulla tavalla.
26265:                                                          49 §. Säännöksessä tarkoitettujen luet-
26266:    Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväk-
26267:                                                      teloiden ja muiden töiden suoja on nykyisin
26268: si esittävän taiteilijan oikeuden osalta viittaus
26269:                                                      voimassa kymmenen vuotta sen vuoden lopus-
26270: 26 §:n 2 momentin säännöksiin lähteen mainit-
26271:                                                      ta, jona työ julkaistiin. Tähän pääsääntöön
26272: semisvelvollisuudesta sekä teoksen sallitusta
26273: muuttamisesta. Voimassa olevan 2 momentin            ehdotetaan täydennystä, jonka mukaan suoja-
26274:                                                      aika päättyisi kuitenkin viimeistään silloin, kun
26275: mukaan viittaukset lain 27 ja 29 §:ään koske-
26276:                                                      viisitoista vuotta on kulunut siitä vuodesta,
26277: vat vain esittäviä taiteilijoita. Mainittujen
26278:                                                      jona työ valmistui.
26279: säännösten soveltaminen ehdotetaan ulotetta-
26280: vaksi myös äänitteiden valmistajiin. Viittaus            Jos siis luettelo valmistui syyskuussa 1987 ja
26281: 27 §:n 3 momenttiin ehdotetaan poistettavaksi        se julkaistiin tammikuussa 1988, lasketaan
26282: tarpeettomana.                                       suoja-aika pääsäännön mukaisesti julkaisuvuo-
26283:    Pykälän 3 momentin mukaan 1 ja 2 momen-           den lopusta. Suoja-aika päättyy 31 päivänä
26284: tin säännökset eivät koske laitetta, johon on        joulukuuta 1998. Jos luetteloa ei olisi julkais-
26285: otettu elokuvateos. Muutoksen tarkoituksena          tu, suoja aika olisi laskettu valmistusvuoden
26286: on selventää voimassa olevaa säännöstä, joka         lopusta. Se olisi päättynyt 31 päivänä joulu-
26287: koskee äänielokuvaa. Elokuvateoksen sisältä-         kuuta 2002.
26288: vän kuvatallenteen julkinen esittäminen ei               Luettelo katsotaan valmistuneeksi, kun suuri
26289: muutoksen jälkeenkään edellytä korvauksen            määrä tietoja on yhdistetty. Luettelo, johon on
26290: maksamista esittäville taiteilijoille ja kuvatal-    tehty muutoksia, on uusi luettelo. Se on val-
26291: lenteen sisältämän äänitteen valmistajalle.          mistunut, kun muutokset on tehty. Muutetun
26292:    48 §. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muu-         luettelon suoja-aika lasketaan muutosten teke-
26293: tettavaksi siten, että televisiolähetyksen toisin-   misestä. Jos muutoksia edeltäneestä luettelosta
26294: taminen tiloissa, joihin yleisöllä on pääsy mak-     jää julkaisematon versio, sen suoja-aika päät-
26295: sua vastaan, edellyttäisi lähettäjäyrityksen lu-     tyy kuluttua version valmistusvuoden päätty-
26296: paa. Voimassa olevan säännöksen mukaan               misestä.
26297: suostumus tarvitaan ainoastaan elokuvateatte-            Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan lisättävik-
26298: rissa tai siihen verrattavassa huoneistossa ta-      si viittaukset 9 ja 12 §:ään, 17 §:n 1 moment-
26299: pahtuvaan toisintamiseen yleisölle. Tällaista        tiin ja 24 ja 40 b §:ään. Tekijänoikeussuojan
26300: toimintaa ei esiinny ainakaan mainittavassa          ulkopuolelle jätettyihin lakeihin, asetuksiin, vi-
26301: määrin. Ehdotettu säännös soveltuisi esimer-         ranomaisten tai muun julkisen elimen päätök-
26302: kiksi tilanteeseen, jossa messuilla välitetään       siin ja lausumiin sisältyvien 49 § :ssä tarkoitet-
26303: messuyleisölle televisio-ohjelmia.                   tujen töiden osalta ei siten voisi vedota myös-
26304:    Pykälän 2 momentissa lähettäjäyrityksen oi-       kään luettelosuojaan. Näihin töihin tulisivat
26305: keuksia ehdotetaan laajennettaviksi siten, että      lisäksi sovellettaviksi tekijänoikeuden rajoituk-
26306: yrityksen suostumus tarvittaisiin paitsi lähetyk-    set, jotka koskevat arkistojen, kirjastojen ja
26307: sen tallentamiseen myös tallennetun lähetyksen       Suomen elokuva-arkiston oikeutta valmistaa
26308: uudelleen lähettämiseen. Esimerkiksi tallenne-       teoksesta kappaleita, opetustoiminnassa tapah-
26309: tuo televisiolähetyksen lähettäminen kaapeli-        tuvaa suojattujen teosten nauhoittamista sopi-
26310: verkossa tai tallennetun radio-ohjelman lähet-       muslisenssiin perustuvan järjestelyn nojalla
26311: täminen paikallisradiossa edellyttäisi alkuperäi-    sekä eräiden julkisten lausumien ja kirjoitusten
26312: sen lähettäjäyrityksen lupaa. Sanonnalla "uu-        vapaata toisintamista.
26313: 56                                   1990 vp. -      HE n:o 161
26314: 
26315:    Työ- tai virkasuhteessa luotuun tietokoneoh-       sopimusvaltioista permsm olevia suojattuja
26316: jelmaan saattaa välittömästi liittyä myös suo-        suorituksia ottaen huomioon Suomen sopi-
26317: jattuja luetteloita, jotka on valmistettu työ- tai    mukseen tekemät varaumat.
26318: virkasuhteessa. Oikeus luetteloon voi 49 §:n
26319: perusteella jo alunperin olla työnantajalla.
26320: Säännökseen ehdotetaan lisättäväksi viittaus          1.3. Laki oikeudesta valokuvaan
26321: 40 b §:ään. Siten niissäkin tilanteissa, joissa
26322: oikeus ei jo alunperin ole työnantajalla, sovel-        1 §. Pykälän 1 momentti ehdotetaan muutet-
26323: letaan luetteloihin vastaavasti 40 b § :n sään-      tavaksi lakiteknisesti siten, että valokuvaajan
26324: nöksiä oikeuksien siirtymisestä työnantajalle.       oikeudet valmistamaansa valokuvaan luetel-
26325:    64 §. Pykälän 1 momentin mukaan esittävän         laan kahdessa alakohdassa. Samalla moment-
26326: taiteilijan 45 §:ssä tarkoitettu esitys on suojat-   tiin ehdotetaan tehtäväksi eräitä sanonnallisia
26327: tu, jos esitys tapahtuu Suomessa tai jos se          tarkistuksia. Ehdotuksella ei ole tarkoitus
26328: tallennetaan täällä. Esitys on tallennus- tai        muuttaa valokuvalain suojakohdetta miltään
26329: esityspaikasta riippumatta suojattu myös, jos        osin.
26330: esittävä taiteilija on Suomen kansalainen tai           Sanalla valokuvaaja tarkoitetaan 1 momen-
26331: täällä vakinaisesti asuva henkilö.                   tissa samaa kuin voimassa olevan säännöksen
26332:    Pykälän 2 momentin mukaan lain 46 § :n            sanonnalla "sillä, joka on valmistanut valoku-
26333: säännöksiä sovelletaan kaikkiin äänitallentei-       van".
26334: siin. Merkitystä ei siten ole esimerkiksi sillä,        Valokuvaajan oikeudet koskevat kuvaa sekä
26335: missä äänite on tallennettu tai julkaistu. Kaik-     muuttamattomana että muutetussa muodossa.
26336: kien äänitteiden jäljentäminen 46 §:ssä maini-       Säännöksessä tarkoitettua muuttamista on kai-
26337: tun suoja-ajan kuluessa vaatii äänitteen valmis-     kenlaisten muutosten tekeminen kuvaan, kuten
26338: tajan suostumuksen.                                  kuvan osien poistaminen rajaamaila kuvaa,
26339:    Pykälän 3 momentin mukaan lain 47 §:n             erilaisten elementtien lisääminen kuvaan, väri-
26340: mukainen korvausoikeus äänitteen julkisesta          kuvan muuttaminen mustavalkoiseksi ja päin-
26341: esittämisestä koskee Suomessa tallennettuja ää-      vastoin sekä erilaisten vaiotuksen avulla tapah-
26342: nitallenteita sekä äänitallenteita, joiden valmis-   tuvien muutosten tekeminen. Merkitystä ei ole
26343: taja on Suomen kansalainen, Suomessa vaki-           sillä, ovatko muutokset luonteeltaan taiteellisia
26344: naisesti asuva henkilö tai suomalainen yhteisö.      vai teknisiä eikä sillä, missä kuvankäsittelyn
26345:    Lain 47 a §:n mukainen korvausoikeus ää-          vaiheessa ne tehdään. Tulkinnailiselta kannalta
26346: nitteen edelleen lähettämisestä koskee 4 mo-         muutosten tekeminen valokuvaan voidaan rin-
26347: mentin mukaan minkä tahansa yleisradiolähe-          nastaa teoksen muuttamiseen tekijänoikeuslain
26348: tyksen Suomessa tapahtuvaa edelleen lähettä-         2 §:n mukaisesti.
26349: mistä. Edellytyksenä on, että edelleen lähetet-         Pykälän 2 momentista ehdotetaan poistetta-
26350: tävässä yleisradiolähetyksessä käytettävä äänite     vaksi säännös, jonka mukaan tieteellisen tai
26351: on tallennettu Suomessa taikka että äänitteen        taiteellisen arvon omaavasta valokuvasarjasta
26352: valmistaja on Suomen kansalainen, suomalai-          on säädetty erikseen. Tällaisia erityissäännök-
26353: nen yhteisö tai Suomessa vakinaisesti asuva          siä ei ole annettu.
26354: henkilö.                                                Valokuvana pidetään 2 momentin mukaan
26355:    Radio- ja televisiolähetysten suojaa koskevia     myös kuvaa, joka valmistetaan valokuvaami-
26356: lain 48 §:n säännöksiä sovelletaan 64 §:n 5          seen verrattavin menetelmin. Integroitujen pii-
26357: momentin 1 kohdan mukaan Suomessa tapah-             rien valmistuksessa on mahdollista käyttää va-
26358: tuviin yleisradiolähetyksiin. Muualla tapahtu-       lokuvaamiseen verrattavaa tekniikkaa. Valoku-
26359: vat lähetykset ovat momentin 2 kohdan mu-            valaki tulee sovellettavaksi esimerkiksi valmis-
26360: kaan suojattuja, jos lähettäjä on Suomen kan-        tuksessa käytettäviin maskeihin. Koska integ-
26361: salainen, täällä vakinaisesti asuva henkilö taik-    roitujen piirien suojasta ehdotetaan annetta-
26362: ka suomalainen yhteisö.                              vaksi erityislaki, valokuvalain päällekkäinen
26363:    Rooman sopimuksen tultua Suomen osalta            soveltaminen poistetaan tältä osin nimenomai-
26364: voimaan lokakuun 21 päivänä 1983 tekijänoi-          sella 3 momenttiin otettavana säännöksellä.
26365: keuslain 5 luvun säännökset esittävien taiteili-        15 §. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan otet-
26366: joiden, äänitetuottajien ja radio- ja televisioy-    tavaksi säännökset valokuvaa koskevan oikeu-
26367: ritysten suojasta koskevat kansallisen kohtelun      den luovutuksesta. Kuten tekijänoikeus, myös
26368: periaatteen mukaisesti myös muista Rooman            oikeus valokuvaan voidaan luovuttaa joko ko-
26369:                                        1990 vp. -     HE n:o 161                                        57
26370: 
26371: konaan tai osittain. Siirrettävä oikeus voi olla      mälle. Rekisteriviranomaisena toimiSI, kuten
26372: yksinomainen, jolloin muut kuin luovutuksen-          muillakin teollisoikeuden alueilla, patentti- ja
26373: saaja eivät voi kuvaa käyttää. Myös pelkkä            reksiterihallitus. Tästä annetun lain 1 §:ään
26374: käyttöoikeus, esimerkiksi kuvan kertajulkai-          ehdotetaan otettavaksi maininta keskusviras-
26375: suoikeus, voidaan luovuttaa.                          tolle annettavasta uudesta tehtävästä.
26376:    Oikeus valokuvaan voidaan pykälän 1 mo-               4 §. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisät-
26377: mentin mukaan luovuttaa 2 § :n säännöksistä           täväksi uusi kohta, jonka mukaan patentti- ja
26378: johtuvin rajoituksin. Valokuvalain 2 § koskee         rekisterihallituksen valitusosasto käsittelee en-
26379: valokuvaajan moraalisia oikeuksia. Näitä oi-          simmäisenä muutoksenhakuasteena myös in-
26380: keuksia ei voida siirtää toiselle. Valokuvaajalla     tegroitujen piirien piirimalleja koskevat viras-
26381: on kuitenkin esimerkiksi kuvan käytöstä so-           ton päätökset.
26382: piessaan mahdollisuus luopua moraalisista oi-            JO §. Pykälään ehdotetaan lisäystä, jonka
26383: keuksistaan kokonaan tai osittain.                    mukaan teknistä asiantuntemusta edellyttävät
26384:    Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisäksi            asiat, jotka koskevat integroitujen piirien piiri-
26385: otettavaksi säännös, jonka mukaan valokuvan           malleja, käsitellään korkeimmassa hallinto-
26386: kappaleen luovutukseen ei sisälly valokuvaa           oikeudessa samassa kokoonpanossa kuin pa-
26387: koskevan oikeuden luovutusta. Omistusoikeus           tenttiasiat. Käsittelyyn osallistuisi säädetyn
26388: valokuvan kappaleeseen ja oikeus valokuvaan           tuomiovoivan jäsenmäärän lisäksi kaksi yli-
26389: ovat siis eri asioita ja voivat kuulua eri henki-     insinöörineuvosta.
26390: löille. Vastaava periaate ilmenee tekijänoikeus-
26391: lain 27 §:n 2 momentista.
26392:    Pykälän 1 momenttiin ehdotettavat säännök-         2. Tarkemmat säännökset
26393: set eivät merkitse muutosta voimassa olevaan
26394: oikeustilaan; säännöksen tarkoituksena on ai-            Yksinoikeudesta integroidun piirin piirimal-
26395: noastaan kirjata säännökseen vallitseva tulkin-       liin ehdotetun lain 4, 12, 14, 24 ja 44 § sisältää
26396: ta.                                                   säännökset asetuksenantovaltuudesta. Asetus-
26397:    Pykälän 2 momentti sisältää nykyistä 15 §:n        luonnokset lain soveltamisesta ulkomaisiin
26398: 1 momenttia vastaavat säännökset. Ehdotetun           tuotteisiin ovat esityksen liitteinä 2 ja 3. Muut
26399: 2 momentin mukaan oikeus tilattuun valoku-            tarkemmat säännökset lain täytäntöönpanosta
26400: vaan siirtyy tilaajalle, jollei toisin ole nimen-     sisältyvät liitteenä 4 olevaan asetusluonnok-
26401: omaan sovittu. Voimassa olevan säännöksen             seen.
26402: mukaan oikeus valokuvaan kuuluu tilaajalle
26403: kyseisessä tilanteessa. Muutoksen tarkoitukse-
26404: na on selventää, että myös tilattua valokuvaa         3. Voimaantulo
26405: koskeva oikeus kuuluu alunperin valokuvaajal-
26406: le, vaikka se tilauksen yhteydessä siirtyykin            Laki yksinoikeudesta integroidun piirin piiri-
26407: tilaajalle.                                           malliin ja laki patentti- ja rekisterihallituksesta
26408:    16 §. Oikeus valokuvaan on pykälän mu-             annetun lain muuttamisesta ehdotetaan tule-
26409: kaan voimassa, kunnes 50 vuotta on kulunut            viksi voimaan noin puolen vuoden kuluttua
26410: valokuvan valmistusvuoden päättymisestä.              niiden hyväksymisestä. Lait tekijänoikeuslain
26411: Valmistusvuodella tarkoitetaan säännöksessä           ja oikeudesta valokuvaan annetun lain muutta-
26412: sitä kalenterivuotta, jona kuva on valmistettu.       misesta ehdotetaan tuleviksi voimaan välittö-
26413: Valokuva katsotaan valmistetuksi, kun kuva            mästi sen jälkeen, kun ne on hyväksytty ja
26414: on kiinnitetty valoherkälle tai muulle vastaa-        vahvistettu.
26415: valle alustalle siten, että siitä voidaan valmistaa      Tekijänoikeuslain tietokoneohjelmia koske-
26416: kappaleita.                                           via säännöksiä sovelletaan ehdotuksen mukaan
26417:                                                       lain voimaantulon jälkeen luotaviin tietokone-
26418:                                                       ohjelmiin. Ennen lain voimaantuloa luotuihin
26419: 1.4. Laki patentti- ja rekisterihallituksesta         ohjelmiin sovelletaan aikaisempaa lakia eli te-
26420:                                                       kijänoikeuslain nykyisiä säännöksiä.
26421:    1 §. Integroitujen piirien suoja on uusi teol-        Sellaiset esittävien taiteilijoiden esitykset, ää-
26422: lisoikeudellinen suojamuoto. Yksinoikeudesta          nitteet ja radio- ja televisiolähetykset, jotka
26423: integroidun piirin piirimalliin ehdotetun lain        lain voimaantullessa ovat nykyisten säännösten
26424: mukaan suoja perustuisi rekisteröintijärjestel-       mukaan suojattuja, saavat ehdotetun lain mu-
26425: 
26426: 8 380584D
26427: 58                                     1990 vp. -      HE n:o 161
26428: 
26429: kaisen suojan. Käytännön syistä ja lain sovel-            Tekijänoikeuslain 49 §:n muutos koskee
26430: tamisen helpottamiseksi uusien suojasäännös-           sekä lain voimaantulohetkellä suojattuja että
26431: ten piiriin tulevat myös ne 1 päivän syyskuuta         voimaantulon jälkeen valmistuvia töitä. Jos
26432: 1961 jälkeen tallennetut esitykset tai äänitteet       suojatun työn valmistamisvuoden päättymises-
26433: sekä mainitun ajankohdan jälkeen lähetetyt             tä on lain voimaantulohetkellä kulunut 15
26434: radio- ja televisiolähetykset, joiden suoja tä-        vuotta, suoja lakkaa.
26435: män lain voimaantullessa on jo lakannut. Jos              Oikeudesta valokuvaan annetun lain muutta-
26436: joku on ryhtynyt toimenpiteisiin sanottujen jo         mista koskevan lain mukaista suojaa saavat
26437: suojasta vapautuneiden suoritusten käyttämi-           valokuvat, jotka on valmistettu lain voimaan-
26438: seksi ennen tämän lain voimaantuloa, hän saa           tulon jälkeen. Uusien säännösten mukaista
26439: kuitenkin voimaantulosäännöksen 4 momentin             suojaa saavat myös valokuvat, joiden suoja ei
26440: nojalla edelleen käyttää näitä suorituksia teki-       ole lakannut lain voimaantulohetkellä.
26441: jänoikeuslain 45, 46 ja 48 §:ssä tarkoitetulla            Jos valokuvan suoja on lakannut ennen lain
26442: tavalla kahden vuoden ajan lain voimaantulo-           voimaantuloa, suoja ei synny uudelleen. Tämä
26443: vuodesta lukien. Säännöksen tarkoituksena on           on nimenomaisesti todettu lain voimaantulo-
26444: suojata sellaista käyttäjää, joka ennen lain           säännöksen 3 momentissa. Momenttiin sisältyy
26445: voimaantuloa on ryhtynyt monessa tapaukses-            myös säännös, jonka mukaan yli 50 vuotta
26446: sa kustannuksia vaativiin kopiointi- tai muihin        sitten valmistettujen kuvien suoja lakkaa lain
26447: toimenpiteisiin esimerkiksi tuotteen saattami-         voimaantulohetkellä.
26448: seksi markkinoille. Säännöksessä tarkoitettuna
26449: toimenpiteenä pidetään esimerkiksi suojatun              Edellä olevan perusteella annetaan Eduskun-
26450: suorituksen siirtämistä tallenteelta toiselle.         nan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:
26451: 
26452: 
26453: 
26454: 
26455: 1.
26456:                                                  Laki
26457:                              yksinoikeudesta integroidun piirin piirimalliin
26458: 
26459:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
26460: 
26461:                       1 luku                                                  3 §
26462:                Yleiset säännökset                                  Yksinoikeuden saaminen
26463:                         1§                                Se, joka on luonut piirimallin tai jolle piiri-
26464:                                                        mallin luojan oikeus on siirtynyt, voi rekiste-
26465:                    Määritelmiä                         röinnillä saada yksinoikeuden piirimalliin.
26466:    Tässä laissa tarkoitetaan:                            Jos piirimalli on luotu täytettäessä työsuh-
26467:    1) piirimallilla integroidun piirin osien kol-      teesta johtuvia työtehtäviä, työnantajana on
26468: miulotteista sijoittelua, millä tavoin tahansa         oikeus rekisteröinnillä saada yksinoikeus piiri-
26469: toteutettuna tai ilmaistuna; sekä                      malliin, jollei toisin ole sovittu. Mitä näin on
26470:    2) integroidulla piirillä virtapiiriä, jossa ele-   säädetty, koskee vastaavasti myös virkasuh-
26471: mentit, joista vähintään yksi on aktiivinen,           teessa luotua piirimalliia.
26472: sekä osa tai kaikki niiden välisistä liitännöistä,       Edellä 2 momentissa olevia säännöksiä ei
26473: on sijoitettu puolijohdealustaan toiminnallisek-       sovelleta sotilasopetuslaitoksia lukuunottamat-
26474: si kokonaisuudeksi ja joka on tarkoitettu suo-         ta korkeakoulun opetus- tai tutkimustyössä
26475: rittamaan elektronisia piiritoimintoja.                toimivan henkilön luomaan piirimalliin.
26476: 
26477:                         2§                                                    4 §
26478:             Piirimallin omaperäisyys                                 Lain sovellettavuus
26479:   Tämä laki ei koske piirimallia tai piirimallin         Piirimalliin voi saada tämän lain mukaisen
26480: osaa, joka ei ole omaperäinen.                         yksinoikeuden:
26481:                                       1990 vp. -      HE n:o 161                                      59
26482: 
26483:     1) piirimallin luoja, joka on Suomen kansa-          1) valmistamaila piirimallista integroitu piiri
26484:  lainen tai jolla on Suomessa vakinainen asuin-       tai muu piirimallin kappale;
26485:  paikka; tai                                             2) levittämällä piirimalli yleisölle tarjoamalla
26486:     2) se, jolle piirimallin luojan oikeus on         se myytäväksi, vuokrattavaksi, lainattavaksi
26487:  siirtynyt ja joka on Suomen kansalainen tai          tai muulla tavoin; sekä
26488:  jolla on vakinainen asuin- tai toimipaikka Suo-         3) tuomalla maahan piirimalli levitettäväksi
26489:  messa; tai                                           yleisölle 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla.
26490:     3) piirimallin luoja tai se, jolle piirimallin
26491:  luojan oikeus on siirtynyt, jos piirimalli on
26492:  ensimmäisen kerran levitetty yleisölle Suomes-
26493:                                                                              8§
26494:  sa; tai
26495:     4) se, jolle on siirtynyt 1-3 kohdassa tarkoi-               Yksinoikeuden siirtyminen
26496:  tetun henkilön oikeus.
26497:                                                          Yksinoikeus piirimalliin tai oikeus käyttää
26498:    Vastavuoroisuuden ehdolla voidaan asetuk-          piirimallia 7 § :ssä tarkoitetulla tavalla (käyttö-
26499: sella säätää, että yksinoikeuden voi saada muu-       oikeus) voidaan luovuttaa toiselle. Piirimallin
26500: kin kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö.            kappaleen luovutukseen ei sisälly piirimalliin
26501:    Erityisestä syystä voidaan myös muutoin            liittyvän oikeuden luovutusta.
26502: kuin vastavuoroisuuden ehdolla säätää asetuk-
26503: sella enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan,
26504: että yksinoikeuden voi saada muukin kuin 1
26505: momentissa tarkoitettu henkilö.                                              9 §
26506:                                                             Kappaleiden valmistaminen eräisiin
26507:                      5§                                                tarkoituksiin
26508:              Hakemisen määräaika                         Piirimallista saa jokainen valmistaa kappa-
26509:   Rekisteröintiä on haettava viimeistään kah-         leita yksityistä käyttöä, piirimallia koskevaa
26510: den vuoden kuluessa siitä päivästä, jona piiri-       opetusta ja piirimallin analysointia varten.
26511: malli ensimmäisen kerran levitettiin yleisölle.       Näin valmistettuja kappaleita ei saa käyttää
26512:                                                       muuhun tarkoitukseen.
26513:                        6 §
26514:           Yksinoikeuden voimassaolo
26515:                                                                              10§
26516:   Yksinoikeus on voimassa seuraavista ajan-                 Analysoinnin tulosten käyttäminen
26517: kohdista aikaisemmasta:
26518:    1) siitä päivästä, jona rekisteröintihakemus          Omaperäisessä piirimallissa saadaan käyttää
26519: on tehty; tai                                         9 §:ssä tarkoitetun analysoinuin tuloksia. Ana-
26520:   2) siitä päivästä, jona piirimalli ensimmäisen      lysoiduo piirimallin yksinoikeuden haltijalla ei
26521: kerran levitettiin yleisölle edellyttäen, että re-    ole oikeutta näin luotuun piirimalliin.
26522: kisteröintihakemus tehdään kahden vuoden
26523: kuluessa tästä lukien.
26524:   Yksinoikeus päättyy, kun kymmenen vuotta                                  11 §
26525: on kulunut siitä vuodesta, jona yksinoikeus 1          Levitys ja maahantuonti eräissä tapauksissa
26526: momentin mukaan alkoi.
26527:    Jollei piirimallin rekisteröintiä ole haettu tai      Jos joku integroidun piirin hankkiessaan ei
26528: piirimallia ole levitetty yleisölle viidentoista      tiennyt eikä hänellä myöskään ollut perusteltua
26529: vuoden kuluessa piirimallin luomisvuoden              syytä epäillä, että piiri on valmistettu lainvas-
26530: päättymisestä, ei yksinoikeutta voida enää saa-       taisesti, hän saa levittää piirin edelleen tai
26531: da.                                                   tuoda sen maahan. Piirin piirimallin yksinoi-
26532:                        7 §                            keuden haltijalla on kuitenkin oikeus kohtuul-
26533:              Yksinoikeuden sisältö                    liseen korvaukseen levityksestä tai maahan-
26534:                                                       tuonnista, joka on tapahtunut sen jälkeen kun
26535:   Yksinoikeus piirimalliin sisältää jäljempänä        levittäjä tai maahantuoja on saanut tietää pii-
26536: säädetyin rajoituksin oikeuden määrätä piiri-         rin lainvastaisesta valmistamisesta tai kun hä-
26537: mallista:                                             nellä on ollut perusteltu syy epäillä tätä.
26538: 60                                   1990 vp. -      HE n:o 161
26539: 
26540:                       12 §                             1) hakemus koskee integroidun piirin piiri-
26541:      Levitystä ja maahantuontia koskevan             mallia; ja
26542:           yksinoikeuden raukeaminen                   2) hakemus täyttää 4 ja 5 §:n, 6 §:n 3
26543:                                                      momentin sekä 14 ja 15 §:n mukaiset vaati-
26544:    lntegroidun piirin, joka on yksinoikeuden         mukset.
26545: haltijan suostumuksella tai 11 § :n säännösten                             18 §
26546: mukaisesti levitetty yleisölle, saa levittää edel-           Puutteellisuuden korjaaminen
26547: leen ja tuoda maahan.
26548:    Asetuksella voidaan säätää, että integroidun         Jos hakija ei ole noudattanut hakemusta
26549: piirin saa levittää edelleen ja tuoda maahan         koskevia säännöksiä jos rekisteriviranomainen
26550: ainoastaan, jos 1 momentissa tarkoitettu levit-      havaitsee olevan muita esteitä piirimallin rekis-
26551: täminen on tapahtunut asetuksessa mainitussa         teröinnille, hakijaa on välipäätöksellä kehotet-
26552: valtiossa.                                           tava määräajassa antamaan lausumansa tai
26553:                                                      korjaamaan puutteellisuuden.
26554:                                                         Jollei hakija välipäätöksessä määrätyn ajan
26555:                     2 luku                           kuluessa anna lausumaa tai ryhdy toimenpitei-
26556:                                                      siin korjatakseen puutteellisuuden, josta on
26557:      Rekisteröintihakemus ja sen käsittely           huomautettu, hakemus on jätettävä sillensä.
26558:                       13§                            Edellä 1 momentin mukaan annetussa välipää-
26559:                                                      töksessä on ilmoitettava tästä seuraamuksesta.
26560:             Rekisteriviranomainen                       Sillensä jätetty hakemus otetaan uudelleen
26561:    Rekisteriviranomaisena on patentti- ja rekis-     käsiteltäväksi, jos hakija kahden kuukauden
26562: terihallitus.                                        kuluessa välipäätöksessä määrätyn ajan päätty-
26563:                      14 §                            misestä sitä pyytää sekä antaa lausumansa tai
26564:                                                      ryhtyy toimenpiteisiin puutteellisuuden korjaa-
26565:              Rekisteröintihakemus                    miseksi ja saman ajan kuluessa suorittaa vah-
26566:    Rekisteröintihakemus tehdään kirjallisesti        vistetun uudelleenkäsittelymaksun. Uudelleen
26567: rekisteri viranomaiselle.                            käsiteltäväksi ottaminen voi tapahtua vain ker-
26568:    Rekisteröintihakemuksen tulee sisältää piiri-     ran.
26569: mallin yksilöimiseksi tarvittava aineisto. Tar-
26570: kempia säännöksiä hakemuksen muodosta ja                                   19 §
26571: sisällöstä annetaan asetuksella.                               Hakemuksen hylkääminen
26572:    Hakijan on suoritettava vahvistettu rekiste-
26573: röintimaksu.                                            Jos hakijan antaman lausuman jälkeen vielä
26574:                        15 §                          on olemassa este piirimallin rekisteröinnille ja
26575:                                                      hakijalla on ollut tilaisuus antaa lausumansa
26576:               Hakemuksen kohde                       esteestä, on hakemus hylättävä, jollei ole aihet-
26577:   Samassa hakemuksessa ei saa hakea rekiste-         ta antaa hakijalle uutta välipäätöstä.
26578: röintiä kahteen tai useampaan piirimalliin.
26579:                                                                            20 §
26580:                       16 §                                    Väite paremmasta oikeudesta
26581:                    Asiamies                             Jos joku rekisteriviranomaiselle väittää, että
26582:   Hakijalla ja yksinoikeuden haltijalla, jolla ei    hänellä on parempi oikeus piirimalliin kuin
26583: ole kotipaikkaa Suomessa, tulee olla täällä          hakijalla, ja jos asiaa pidetään epäselvänä,
26584: asuva asiamies, joka on oikeutettu edustamaan        viranomainen voi välipäätöksessä kehottaa
26585: häntä rekisteriviranomaisessa kaikissa hake-         häntä nostamaan kanteen tuomioistuimessa
26586: musta ja rekisteröityä piirimallia koskevissa        määrätyn ajan kuluessa. Jos kannetta ei noste-
26587: asioissa.                                            ta määräajassa, väite jätetään ottamatta huo-
26588:                       17 §                           mioon, mistä on mainittava välipäätöksessä.
26589:                                                         Jos tuomioistuimessa on vireillä riita parem-
26590:       Rekisteröintihakemuksen käsittely              masta oikeudesta piirimalliin, rekisteriöintiha-
26591:    Rekisteriviranomainen tarkastaa rekisteröin-      kemuksen käsittely voidaan keskeyttää, kunnes
26592: tihakemusta käsitellessään, että:                    asia on lopullisesti ratkaistu.
26593:                                       1990 vp. -     HE n:o 161                                       61
26594: 
26595:                        21 §                                                3 luku
26596:            Hakemuksen siirtäminen                          Rekisteröinnin mitättömäksi julistaminen
26597:    Jos joku rekisteriviranomaiselle näyttää, että                            25 §
26598: hänellä on parempi oikeus piirimalliin kuin                 Vaatimus rekisteröinnin julistamisesta
26599: hakijalla, rekisteriviranomaisen tulee hänen                           mitättömäksi
26600: vaatimuksestaan siirtää hakemus hänelle. Sa-
26601: malla hänen on suoritettava uusi rekisteröinti-         Jos piirimallin rekisteröinti ei täytä 17 §: ssä
26602: maksu.                                               mainittuja edellytyksiä, kuka tahansa voi esit-
26603:   Ennen kuin siirtovaatimus on lopullisesti          tää vaatimuksen piirimallin rekisteröinnin ju-
26604: ratkaistu, hakemusta ei saa jättää sillensä,         listamiseksi kokonaan tai osittain mitättömäk-
26605: hylätä, hyväksyä tai peruuttaa.                      si.
26606:                                                         Vaatimus tulee tehdä rekisteriviranomaiselle
26607:                       22 §                           kirjallisesti ja siinä tulee tuoda esiin ne seikat,
26608:      Piirimallin merkitseminen rekisteriin           joihin vaatimus perustuu. Vaatimuksen tekijän
26609:                                                      on suoritettava vahvistettu maksu. Ellei mak-
26610:    Kun piirimalli merkitään piirimallirekiste-       sua suoriteta, ei vaatimusta oteta tutkittavaksi.
26611: riin, on rekisteröinnistä kuulutettava ja haki-         Vaatimusta piirimallin rekisteröinnin julista-
26612: jalle annettava rekisteröintitodistus.               misesta mitättömäksi ei saa käsitellä, jos riita
26613:                                                      rekisteröinnin siirtämisestä on vireillä.
26614:                       23 §
26615:                                                                             26 §
26616:      Siirron merkitseminen rekisteriin ja
26617:          merkinnän oikeusvaikutukset                         Rekisteröinnin haltijan kuuleminen
26618: 
26619:    Milloin yksinoikeus piirimalliin on siirtynyt        Rekisteriviranomaisen on ilmoitettava 25 §:n
26620: toiselle tai sen käyttöoikeus on luovutettu, siitä   nojalla tehdystä vaatimuksesta rekisteröinnin
26621: on pyynnöstä vahvistettua maksua vastaan teh-        haltijalle ja varattava hänelle tilaisuus antaa
26622: tävä merkintä piirimallirekisteriin. Sama kos-       lausumansa määräajan kuluessa. Jos hän ei
26623: kee yksinoikeuden panttausta. Jos näytetään,         annetun määräajan kulessa vastusta vaatimus-
26624: että rekisteriin merkitty käyttö- tai panttioi-      ta, rekisteröinti julistetaan kokonaan mitättö-
26625: keus on lakannut olemasta voimassa, merkintä         mäksi.
26626: on poistettava rekisteristä.                            Jos rekisteröinnin haltija vastustaa vaati-
26627:    Mitä 1 momentissa on säädetty, on vastaa-         musta, rekisteriviranomaisen on tutkittava esi-
26628: vasti sovellettava 31 § :n 3 momentissa tarkoi-      tetty vaatimus.
26629:                                                                             27 §
26630: tettuun oikeuteen.
26631:    Yksinoikeutta piirimalliin koskevissa riita- ja         Rekisteröinnin julistaminen mitättömäksi
26632: muissa asioissa katsotaan yksinoikeuden halti-          Jos rekisteriviranomainen vaatimuksen joh-
26633: jaksi se, joka sellaisena on viimeksi merkitty       dosta toteaa, että piirimallin rekisteröinti ei
26634: piirimallirekisteriin.                               täytä 17 §:ssä mainittuja edellytyksiä, rekiste-
26635:    Milloin joku on pyytänyt rekisteriin merkit-      röinti on julistettava kokonaan tai osittain
26636: täväksi, että yksinoikeus piirimalliin on siirty-    mitättömäksi.
26637: nyt hänelle tai että hän on saanut siihen               Jos rekisteröinti julistetaan mitättömäksi, on
26638: käyttö- tai panttioikeuden ja jos hän silloin oli    päätöksestä kuulutettava sen saatua lainvoi-
26639: oikeuteensa nähden vilpittömässä mielessä, ei        man.
26640: piirimallia koskevan yksinoikeuden tai käyttö-
26641: tai panttioikeuden aikaisempi luovutus toiselle
26642: ole voimassa häntä vastaan, ellei toinen sitä
26643: ennen ollut pyytänyt oikeutensa merkitsemistä
26644: piirimallirekisteriin.                                                     4 luku
26645:                        24 §
26646:                                                                        Muutoksenhaku
26647:                    Julkisuus
26648:                                                                             28 §
26649:   Hakemusta koskevat asiakirjat ovat julkisia
26650:                                                                         Valitusoikeus
26651: rekisteröintipäivästä lukien. Asetuksella voi-
26652: daan säätää, että osa asiakirjoista on pidettävä       Piirimallin rekisteröintiä tai rekisteröinnin
26653: salassa liikesalaisuuden suojaamiseksi.              mitättömäksi julistamista koskevaan lopulli-
26654: 62                                   1990 vp. -      HE n:o 161
26655: 
26656: seen päätökseen voi hakija tai rekisteröinnin           Kanne on pantava vireille vuoden kuluessa
26657: haltija hakea muutosta, jos päätös on hänelle        siitä, kun kantaja on saanut tiedon rekisteröin-
26658: vastainen. Se, joka on esittänyt vaatimuksen         nistä ja muista kanteen perusteena olevista
26659: rekisteröinnin julistamisesta mitättömäksi, voi      seikoista. Jos rekisteröinnin haltija on ollut
26660: hakea muutosta päätökseen, jolla vaatimus on         vilpittömässä mielessä, kun piirimalli rekiste-
26661: hylätty.                                             röitiin tai yksinoikeus rekisteröityyn piirimal-
26662:    Päätökseen, jolla 18 §:n 3 momentissa tar-        liin siirtyi hänelle, kannetta ei saa panna vireil-
26663: koitettu pyyntö hakemuksen ottamisesta uudel-        le myöhemmin kuin kolme vuotta piirimallin
26664: leen käsiteltäväksi on hylätty tai 21 §:ssä tar-     rekisteröinnin jälkeen.
26665: koitettu vaatimus hakemuksen siirtämisestä hy-          Jos se, jolta rekisteröinti siirretään, on ollut
26666: väksytty, voi hakija hakea muutosta. Päätök-         vilpittömässä mielessä alkaessaan käyttää piiri-
26667: seen, jolla vaatimus hakemuksen siirtämisestä        mallia 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla tässä maassa
26668: on hylätty, voi vaatimuksen tekijä hakea muu-        tai ryhtyessään sitä varten olennaisiin toimen-
26669: tosta.                                               piteisiin, hän saa kohtuullisesta vastikkeesta tai
26670:                       29 §                           muutoin kohtuullisilla ehdoilla jatkaa piirimal-
26671:                                                      lin käyttöä tai aloittaa aiottu käyttö pysyttä-
26672:              Valituksen tekeminen                    mällä sen yleinen luonne. Sellainen oikeus on
26673:     Muutosta rekisteriviranomaisen tämän lain        vastaavilla edellytyksillä rekisteriin merkityn
26674: nojalla antamaan päätökseen haetaan valitta-         käyttöoikeuden haltijalla.
26675: malla patentti- ja rekisterihallituksen valitus-        Edellä 3 momentissa tarkoitettu oikeus voi
26676: osastoon 60 päivän kuluessa siitä päivästä,          siirtyä toiselle ainoastaan sen liikkeen tai liik-
26677: jona valittaja on saanut tiedon päätöksestä.         keen osan mukana, jossa sitä käytetään tai
26678: Saman ajan kuluessa valittajan on suoritettava       jossa se on tarkoitettu käytettäväksi.
26679: vahvistettu valitusmaksu. Jollei maksua suori-
26680: teta määräajassa, ei valitusta oteta tutkittavak-                           32 §
26681: si.                                                            Rekisteröinnistä luopuminen
26682:     Muutosta valitusosaston päätökseen haetaan
26683: valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen 60          Jos piirimallin yksinoikeuden haltija kirjalli-
26684: päivän kuluessa siitä päivästä, jona valittaja on     sesti ilmoittaa luopuvansa rekisteröinnistä, re-
26685: saanut tiedon päätöksestä.                            kisteriviranomaisen on poistettava piirimalli re-
26686:                                                       kisteristä ja julistettava yksinoikeus lakanneek-
26687:                                                       Sl.
26688:                      5 luku                             Jos yksinoikeus piirimalliin on ulosmitattu
26689:                                                      tai siihen on olemassa rekisteriin merkitty
26690: Yksinoikeuden lakkaaminen ja yksinoikeutta           panttioikeus tai riita rekisteröinnin siirtämises-
26691:         koskeva ilmoitusvelvollisuus                 tä toiselle on vireillä, piirimallia ei saa haltijan
26692:                       30 §
26693:                                                      pyynnöstä poistaa rekisteristä niin kauan kuin
26694:                                                      ulosmittaus tai panttioikeus on voimassa tai
26695:          Rekisteröinnin kumoaminen                   riitaa ei ole lopullisesti ratkaistu.
26696:    Jos piirimalli on rekisteröity 2 §:n vastaises-
26697: ti, tuomioistuimen on kanteesta kumottava                                   33 §
26698: rekisteröinti.                                              Kuulutlaminen eräissä tapauksissa
26699:    Kanteen rekisteröinnin kumoamisesta voi
26700: nostaa jokainen, jolle rekisteröinnistä on hait-        Kun piirimallin rekisteröinti on lainvoimai-
26701: taa.                                                 sella tuomiolla kumottu tai siirretty tai rekiste-
26702:                                                      riviranomainen on julistanut yksinoikeuden la-
26703:                       31 §                           kanneeksi, rekisteriviranomaisen on kuulutet-
26704:           Rekisteröinnin siirtäminen                 tava siitä.
26705: 
26706:    Jos piirimalli on rekisteröity muulle kuin                               34 §
26707: 3 §:n mukaan siihen oikeutetulle, tuomiois-             Yksinoikeutta koskeva ilmoitusvelvollisuus
26708: tuimen on piirimalliin kohdistuvaan oikeuteen
26709: oikeutetun kanteesta siirrettävä rekisteröinti        Jos rekisteröinnin hakija vetoamalla hake-
26710: hänelle.                                             mukseensa esittää vaatimuksen toiselle ennen
26711:                                     1990 vp. -      HE n:o 161                                      63
26712: 
26713: kuin hakemusasiakirjat ovat 24 §:n nojalla                                 36 §
26714: tulleet julkisiksi, hänen on pyynnöstä annetta-                    Korvausvelvollisuus
26715: va suostumuksensa siihen, että tämä saa tutus-
26716: tua asiakirjoihin.                                      Joka tahallaan tai varomattomuudesta val-
26717:    Joka kääntymällä suoraan toisen puoleen,          mistaa integroidun piirin tai muun piirimallin
26718: ilmoituksessa, tuotteen päällyksessä tai muulla      kappaleen taikka levittää tai tuo maahan piiri-
26719: tavoin ilmoittaa, että rekisteröintiä on haettu      mallin tämän lain säännösten vastaisesti, on
26720: tai että se on myönnetty, ilmaisematta kuiten-       velvollinen suorittamaan yksinoikeuden halti-
26721: kaan samalla hakemuksen tai rekisteröinnin           jalle kohtuullisen hyvityksen ja korvaamaan
26722: numeroa, on velvollinen pyynnöstä viipymättä         aiheuttamansa vahingon.
26723: antamaan sanotun tiedon. Jos ilmoituksesta ei           Piirimalliin  kohdistuvan      yksinoikeuden
26724: nimenomaan käy ilmi, että rekisteröintiä on          loukkauksen perusteella voidaan hyvitystä tai
26725: haettu tai että rekisteröinti on myönnetty, mut-     korvausta vahingosta vaatia ainoastaan viiden
26726: ta se on omiaan aikaansaamaan sellaisen käsi-        viimeisen vuoden ajalta ennen kanteen vireille
26727: tyksen, asianomaisen on pyynnöstä viipymättä         panoa.
26728: ilmoitettava, onko rekisteröintiä haettu tai on-
26729: ko se myönnetty.                                        Edellä 1 momentissa tarkoitetusta hyvityk-
26730:                                                      sestä ja korvauksesta on lisäksi soveltuvin osin
26731:                     6 luku                           voimassa, mitä vahingonkorvauslaissa (412/74)
26732:                                                      on säädetty.
26733:       Rangaistus- ja korvaussäännökset
26734:                      35 §                                                  37 §
26735:              Rangaistussäännökset                         Loukkauksen jatkumisen estäminen
26736:    Joka tahallaan ansiotarkoituksessa vastoin
26737: tätä lakia                                              Jos joku valmistaa integroidun piirin tai
26738:    1) valmistaa integroidun piirin tai muun          muun piirimallin kappaleen taikka levittää tai
26739: piirimallin kappaleen;                               tuo maahan piirimallin tämän lain säännösten
26740:    2) levittää piirimallin yleisölle; tai            vastaisesti, tuomioistuin voi yksinoikeuden hal-
26741:    3) tuo maahan piirimallin levitettäväksi ylei-    tijan vaatimuksesta, sen mukaan kuin katso-
26742: sölle                                                taan kohtuulliseksi, loukkauksen jatkumisen
26743:    siten, että teko on omiaan aiheuttamaan           estämiseksi määrätä, että integroitu piiri tai
26744: merkittävää haittaa tai vahinkoa yksinoikeu-         muu piirimallin kappale on hävitettävä tai
26745: den haltijalle, on tuomittava piirimallirikokses-    muutettava taikka luovutettava yksinoikeuden
26746: ta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi          haltijalle lunastusta vastaan. Edellä sanottua ei
26747: vuodeksi.                                            ole sovellettava siihen, joka vilpittömässä mie-
26748:    Joka tahallaan tai törkeästä varomattomuu-        lessä on hankkinut integroidun piirin tai muun
26749: desta rikkoo tässä laissa piirimallin suojaksi       piirimallin kappaleen tai erityisen oikeuden
26750: annettuja säännöksiä, on, jollei teko ole 1          siihen.
26751: momentin mukaan rangaistava, tuomittava pii-            Integroitu piiri tai muu piirimallin kappale
26752: rimallirikkomuksesta sakkoon tai vankeuteen          voidaan takavarikoida, milloin 35 §:ssä maini-
26753: enintään kuudeksi kuukaudeksi.                       tun rikoksen voidaan olettaa tapahtuneen. Täl-
26754:    Joka tahallaan tai muusta kuin vähäisestä         löin on sovellettava, mitä takavarikosta sääde-
26755: varomattomuudesta laiminlyö 34 §:ssä sääde-          tään pakkokeinolaissa (450/87).
26756: tyn velvollisuuden, on tuomittava piirimallia           Tuomioistuin voi 1 momentissa tarkoitetun
26757: koskevan ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnis-       määräyksen sijasta, jos siihen on erityisiä syitä,
26758: tä sakkoon. Samaan rangaistukseen on tuomit-         tehdystä vaatimuksesta antaa luvan siihen, että
26759: tava myös se, joka sanotussa pykälässä tarkoi-       1 momentissa tarkoitettu integroitu piiri tai
26760: tetuissa tapauksissa antaa väärän tiedon, jollei     muu piirimallin kappale yksinoikeuden halti-
26761: teosta ole säädetty rangaistusta rikoslaissa.        jalle suoritettavaa erityistä korvausta vastaan
26762:    Virallinen syyttäjä saa nostaa syytteen 1-3       voidaan tuomioistuimen määräämin ehdoin le-
26763: momentissa tarkoitetusta rikoksesta ainoastaan       vittää yleisölle tai muutoin käyttää aiottuun
26764: asianomistajan vaatimuksesta.                        tarkoitukseen.
26765: 64                                    1990 vp. -      HE n:o 161
26766: 
26767:                        38 §                                                 40 §
26768: Rekisteröinnin kumoamisen ja mitättömäksi                              Oikeuspaikka
26769:            julistamisen vaikutus
26770:                                                         Laillinen tuomioistuin asioissa, jotka koske-
26771:    Jos piirimallin rekisteröinti on lainvoiman        vat oikeutta piirimalliin ja sanotun oikeuden
26772: saaneelia tuomiolla kumottu tai lainvoiman            loukkausta, on Helsingin raastuvanoikeus.
26773: saaneena rekisteriviranomaisen päätöksellä ju-
26774: listettu mitättömäksi, ei 35 §:n 1 ja 2 momen-                              41 §
26775: tissa sekä 36 ja 37 § :ssä tarkoitettua rangais-                       Asiantuntijat
26776: tusta, hyvitystä, korvausta tai muuta seuraa-
26777: musta voida tuomita.                                     Mitä patenttilain (550/67) 66 ja 67 §:ssä
26778:    Milloin piirimalliin kohdistuvan yksinoikeu-       säädetään asiantuntijoista, noudatetaan vas-
26779: den loukkausta koskevassa asiassa väitetään,          taavasti käsiteltäessä tämän lain 40 §:ssä tar-
26780: että rekisteröinti on tämän lain vastainen, tuo-      koitettuja asioita.
26781: mioistuin voi vastaajan vaatimuksesta lykätä
26782: asian käsittelyn tai ratkaisemisen siihen saakka                            42 §
26783: kunnes rekisteröinnin kumoamista koskeva                    Ilmoitukset rekisteriviranomaiselle
26784: kanne tai mitättömäksi julistamista koskeva
26785: vaatimus on lopullisesti ratkaistu. Jollei kan-         Tuomioistuimen on lähetettävä rekisterivi-
26786: netta ole pantu vireille tai vaatimusta ole rekis-    ranomaiselle ilmoitus 40 § :ssä tarkoitetussa
26787: teriviranomaiselle esitetty, tuomioistuimen on        asiassa annetusta tuomiosta sekä samalla il-
26788: jutun lykätessään asetettava vastaajalle määrä-       moitettava, onko tuomio saanut lainvoiman.
26789: aika, jonka kuluessa kanne on pantava vireille
26790: tai vaatimus on esitettävä.                                                 43 §
26791:                                                                  Maksujen vahvistaminen
26792:                      7 luku                             Tässä laissa tarkoitetut maksut vahvistetaan
26793:               Erityisiä säännöksiä                    asetuksella noudattaen, mitä valtion maksupe-
26794:                                                       rustelaissa (980/73) säädetään.
26795:                        39 §
26796:              Tiedonantovelvollisuus                                         44 §
26797:                                                                    Tarkemmat säännökset
26798:    Sen, joka tahtoo nostaa kanteen piirimallin
26799: rekisteröinnin kumoamisesta tai sen siirtämi-            Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
26800: sestä, on siitä ilmoitettava rekisteriviranomai-      töönpanosta annetaan asetuksella. Rekisterivi-
26801: selle sekä annettava tieto jokaiselle piirimallire-   ranomainen voi antaa yksityiskohtaisia mää-
26802: kisteriin merkitylle käyttö- tai panttioikeuden       räyksiä rekisteröintihakemuksista ja niiden kä-
26803: haltijalle. Milloin käyttöoikeuden haltija tah-       sittelystä.
26804: too nostaa kanteen piirimalliin kohdistuvan
26805: yksinoikeuden loukkauksesta, hänen on annet-
26806: tava siitä tieto yksinoikeuden haltijalle.                                8 luku
26807:    Edellä 1 momentissa tarkoitettu tiedoksiau-                         Voimaantulo
26808: tovelvollisuus katsotaan täytetyksi, kun ilmoi-
26809: tus on kirjattuna lähetyksenä annettu postin                                45 §
26810: kuljetettavaksi piirimallirekisteriin merkityllä           Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
26811: osoitteella.
26812:    Jos kannetta nostettaessa ei näytetä, että            Tämä laki tulee voimaan           päivänä
26813: ilmoitus tai tiedoksiauto on tapahtunut 1 ja 2        kuuta 199
26814: momentin säännösten mukaisesti, on kantajal-             Tätä lakia sovelletaan myös piirimalliin, jo-
26815: le varattava sitä varten tarpeellinen aika. Jos       ka on luotu ennen tämän lain voimaantuloa.
26816: hän laiminlyö tämän ajan, kannetta ei oteta           Jos piirimalli on levitetty yleisölle ennen tämän
26817: tutkittavaksi.                                        lain voimaantuloa, voi siihen rekisteröinnillä
26818:                                      1990 vp. -      HE n:o 161                                     65
26819: 
26820: saada tämän lain mukaisen yksinoikeuden              Tällaisen piirimallin saa kuitenkin levittää ylei-
26821: edellyttäen, että rekisteröintihakemus tehdään       sölle ja tuoda maahan tämän lain säännösten
26822: kahden vuoden kuluessa lain voimaantulosta.          estämättä.
26823: 
26824: 
26825: 
26826: 
26827: 2.
26828:                                                Laki
26829:                                   tekijänoikeuslain muuttamisesta
26830: 
26831:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
26832:   muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun tekijänoikeuslain (404/61) 1 §:n 2 momentti,
26833: 10 §:n 2 momentti, 11 §:n 4 momentti, 23 §, 27 §:n 3 momentti sekä 45-47, 48, 49 ja 64 §,
26834:   sellaisina kuin niistä ovat 10 §:n 2 momentti 23 päivänä elokuuta 1971 annetussa laissa
26835: (669171), 11 §:n 4 momentti 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa (897 /80), 45, 46 ja 48 §
26836: osittain muutettuina 13 päivänä maaliskuuta 1987 annetulla lailla (309/87), 49 § osittain
26837: muutettuna mainitulla 19 päivänä joulukuuta 1980 annetulla lailla ja 64 §osittain muutettuna 31
26838: päivänä heinäkuuta 1974 annetulla lailla (648174), sekä
26839:   lisätään 26 d §:ään, sellaisena kuin se on 8 päivänä kesäkuuta 1984 annetussa laissa (442/84),
26840: uusi 4 momentti sekä lakiin uusi 40 a ja 40 b § sekä niiden edelle uusi väliotsikko seuraavasti:
26841: 
26842:                      1 luku
26843:                                                         Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske
26844:       Tekijänoikeuden kohde ja sisällys              sävellysteoksen tai tietokoneella luettavassa
26845:                        1§                            muodossa olevan tietokoneohjelman kappaleen
26846:                                                      saattamista yleisön saataviin vuokraamalla tai
26847:    Kirjallisena teoksena pidetään myös karttaa       siihen verrattavalla oikeustoimena eikä tietoko-
26848: sekä muuta selittävää piirustusta tai graafista      neella luettavassa muodossa olevan tietokone-
26849: taikka plastillisesti muotoiltua teosta sekä tie-    ohjelman kappaleen saattamista yleisön saata-
26850: tokoneohjelmaa.                                      viin lainaamalla.
26851:                        10 §
26852:                                                                          2 a luku
26853:   Valokuvan ja integroidun piirin piirimallin
26854: oikeussuojasta säädetään erikseen.                    Korvaus teoksen kappaleiden valmistamisesta
26855:                                                                  yksityiseen käyttöön
26856: 
26857:                      2 luku                                               26 d §
26858:          Tekijänoikeuden rajoitukset
26859:                                                         Tulliviranomainen saa luovuttaa laitteen
26860:                       11 §                           maahantuojalle ainoastaan, jos maahantuoja
26861:                                                      osoittaa maksaneensa maksun järjestölle tai
26862:   Tietokoneohjelmasta saa 1 momentin nojalla         antaneensa järjestölle sen hyväksymän vakuu-
26863: valmistaa tietokoneella luettavassa muodossa         den maksun suorittamisesta. Järjestö voi antaa
26864: olevan kappaleen edellyttäen, että ohjelma on        määräajaksi tai toistaiseksi suostumuksensa
26865: julkaistu. Tämän pykälän säännökset eivät            laitteen luovutukselle ennen maksun suoritta-
26866: koske rakennusteoksen valmistamista.                 mista tai vakuuden asettamista, jos on perus-
26867:                                                      teltua aihetta olettaa, että maahantuoja suorit-
26868:                        23 §                          taa maksun asianmukaisesti. Järjestö voi pe-
26869:    Kun kirjallinen teos tai sävellysteos on jul-     ruuttaa suostumuksen, jos maahantuoja lai-
26870: kaistu, saa kappaleita, jotka julkaiseminen kä-      minlyö maksun suorittamisen tai 2 momentissa
26871: sittää, levittää edelleen sekä näyttää julkisesti.   tarkoitettujen tietojen antamisen.
26872: 9 3805840
26873: 66                                    1990 vp. -      HE n:o 161
26874: 
26875:                    3 luku                             vuotta on kulunut siitä vuodesta, jona esitys
26876:          Tekijänoikeuden siirtyminen                  otettiin laitteelle.
26877:                                                          Tässä pykälässä tarkoitettuun esityksen lait-
26878:                        27 §                           teelle ottamiseen, saattamiseen yleisön saata-
26879:                                                       viin ja siirtämiseen on vastaavasti sovellettava,
26880:   Tekijänoikeuden luovutuksesta eräissä ta-           mitä 3 §:ssä, 6-8 §:ssä, 11 §:n 1-3 momen-
26881: pauksissa säädetään 30-40 sekä 40 a ja                tissa, 12 §:n 2 momentissa, 14 §:n 1 momentis-
26882: 40 b §:ssä. Mainittuja säännöksiä on kuitenkin        sa, 17, 20, 21 ja 21 a §:ssä, 22 §:n 1 momentis-
26883: sovellettava vain, jollei toisin ole sovittu.         sa, 22 a, 22 b, 26, 26 a-26 h §:ssä, 27 §:n 1 ja
26884:                                                       2 momentissa sekä 28, 29, 41 ja 42 §:ssä on
26885:                                                       säädetty.
26886:                Tietokoneohjelmat                                              46 §
26887:                       40 a §                             Äänilevyä tai muuta laitetta, jolle ääni on
26888:                                                       otettu, ei valmistajan suostumuksetta saa jäl-
26889:   Tietokoneohjelman käyttöoikeuden luovutus           jentää ennen kuin 50 vuotta on kulunut siitä
26890: käsittää oikeuden valmistaa ohjelmasta sen            vuodesta, jona laitteelle ottaminen tapahtui.
26891: käyttämisen ja säilyttämisen edellyttämät kap-        Jäljentämisenä pidetään myös äänen siirtämis-
26892: paleet. Käyttöoikeuden luovutus käsittää myös         tä toiselle laitteelle.
26893: oikeuden tehdä ohjelmaan käytön edellyttämät             Menettelyyn, johon 1 momentin mukaan
26894: muutokset. Sellaisia kappaleita ei saa käyttää        vaaditaan valmistajan suostumus, on vastaa-
26895: muuhun tarkoitukseen, eikä niitä saa myös-            vasti sovellettava, mitä 6-8 §:ssä, 11 §:n 1-3
26896: kään käyttää sen jälkeen, kun ohjelman käyt-          momentissa, 12 §:n 2 momentissa, 14 §:n 1
26897: töoikeus on lakannut.                                 momentissa, 17, 21 ja 21 a §:ssä, 22 §:n 1
26898:                                                       momentissa, 26 a-26 h §:ssä, 27 §:n 1 ja 2
26899:                                                       momentissa sekä 29 §:ssä on säädetty.
26900:                      40 b §
26901:    Jos tietokoneohjelma ja siihen välittömästi                                47 §
26902: liittyvä teos on luotu täytettäessä työsuhteesta         Jos 46 §:ssä tarkoitettua laitetta pykälässä
26903: johtuvia työtehtäviä, tekijänoikeus tietokone-        mainittuna aikana käytetään radio- tai televi-
26904: ohjelmaan ja teokseen siirtyy työnantajalle.          siolähetyksessä tai ansiotarkoituksessa tapah-
26905: Sama koskee vastaavasti myös virkasuhteessa           tuvassa muussa julkisessa esityksessä, on val-
26906: luotua tietokoneohjelmaa ja siihen välittömästi       mistajalle sekä esittävälle taiteilijalle, jonka
26907: liittyvää teosta.                                     esitys on otettu laitteelle, suoritettava korvaus.
26908:    Edellä 1 momentissa olevia säännöksiä ei           Jos eri taiteilijoita on osallistunut esitykseen,
26909: sovelleta sotilasopetuslaitoksia lukuunottamat-       he voivat vain yhdessä toteuttaa oikeutensa.
26910: ta korkeakoulun opetus- tai tutkimustyössä            Esittävä taiteilija ja valmistaja voivat toteuttaa
26911: toimivan tekijän luomaan tietokoneohjelmaan           oikeutensa vain esittämällä vaatimuksensa sa-
26912: eikä siihen välittömästi liittyvään teokseen.         manaikaisesti. Milloin oikeus toteutetaan lu-
26913:                                                       kuisia suomalaisia esittäviä taiteilijoita tai val-
26914:                                                       mistajia edustavan järjestön välityksellä, esittä-
26915:                      5 luku                           vän taiteilijan tai valmistajan oikeus korvauk-
26916: Eräät tekijänoikeutta lähellä olevat oikeudet         seen on kuitenkin rauennut, jollei sitä koske-
26917:                                                       vaa vaatimusta ole todistettavasti esitetty jär-
26918:                         45 §                          jestölle kolmen vuoden kuluessa sen kalenteri-
26919:    Kirjallisen tai taiteellisen teoksen esitystä ei   vuoden päättymisestä, jonka aikana käyttämi-
26920: esittävän taiteilijan suostumuksetta saa:             nen tapahtui.
26921:    1) ottaa äänilevylle, ääni- tai kuvanauhalle,         Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa tapauk-
26922: filmille tai muulle laitteelle, jonka avulla esitys   sissa on vastaavasti sovellettava 14 §:n 1 mo-
26923: voidaan toisintaa; eikä                               mentin, 20 ja 21 §:n, 27 §:n 1 ja 2 momentin
26924:    2) saattaa yleisön saataviin radion tai televi-    sekä 29 §:n samoin kuin esittävän taiteilijan
26925: sion välityksellä taikka suoraan siirtämällä.         oikeuden osalta myös 26 §:n 2 momentin sekä
26926:    Edellä 1 momentissa mainitulle laitteelle          28, 41 ja 42 §:n säännöksiä.
26927: otettua esitystä ei taiteilijan suostumuksetta           Mitä tässä pykälässä on säädetty, ei koske
26928: saa siirtää toiselle laitteelle ennen kuin 50         laitetta, johon on otettu elokuvateos.
26929:                                       1990 vp. -      HE n:o 161                                        67
26930: 
26931:                         48 §                             Edellä 47 §:ssä olevia säännöksiä sovelletaan
26932:    Radio- tai televisiolähetystä ei lähettäjäyri-     Suomessa tapahtuvaan radio- ja televisiolähe-
26933: tyksen suostumuksetta saa lähettää edelleen tai       tykseen ja Suomessa ansiotarkoituksessa ta-
26934: ottaa laitteelle, jonka avulla se voidaan toisin-     pahtuvaan muuhun julkiseen esittämiseen, jos
26935: taa. Ilman suostumusta ei televisiolähetystä          lähetyksessä tai esityksessä käytetään:
26936: myöskään saa toisintaa tiloissa, joihin yleisöllä        1) 46 §:ssä tarkoitettua laitetta, jonka ääni
26937: on pääsy maksua vastaan.                              on otettu laitteelle Suomessa; tai
26938:    Laitteelle otettua lähetystä ei lähettäjäyrityk-      2) muuta 46 §:ssä tarkoitettua laitetta, jos
26939: sen suostumuksetta saa siirtää toiselle laitteelle    laitteen valmistaja on Suomen kansalainen tai
26940: eikä lähettää uudelleen ennen kuin 50 vuotta          suomalainen yhteisö tai jos hänen vakinainen
26941: on kulunut siitä vuodesta, jona lähettäminen          asuinpaikkansa on Suomessa.
26942: tapahtui.                                                Edellä 47 a §:ssä olevia säännöksiä sovelle-
26943:    Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa ta-        taan kaikkiin radio- ja televisiolähetyksiin ja
26944: pauksissa on vastaavasti sovellettava, mitä 6-        Suomessa tapahtuvaan edelleen lähettämiseen,
26945: 8 §:ssä, 11 §:n 1-3 momentissa, 14 §:n 1 mo-          jos kysymyksessä on 3 momentin 1 tai 2
26946: mentissa, 20, 21 ja 21 a §:ssä, 22 §:n 1 momen-       kohdassa tarkoitettu laite.
26947: tissa, 27 §:n 1 ja 2 momentissa sekä 29 §:ssä            Edellä 48 §:ssä olevia säännöksiä sovelle-
26948: on säädetty. Lisäksi lähetyksen johtoja pitkin        taan:
26949: tapahtuvaan edelleen lähettämiseen sovelletaan           1) Suomessa tapahtuvaan radio- ja televisio-
26950: vastaavasti, mitä 22 aja 22 b §:ssä on säädet-        lähetykseen; sekä
26951: ty.                                                      2) muualla tapahtuvaan radio- ja televisiolä-
26952:                                                       hetykseen, jos lähettäjä on Suomen kansalai-
26953:                         49 §                          nen tai suomalainen yhteisö tai jos hänen
26954:    Luetteloa, taulukkoa, ohjelmaa ja muuta            vakinainen asuinpaikkansa on Suomessa.
26955: sellaista työtä, jossa on yhdisteltynä suuri mää-
26956: rä tietoja, ei valmistajan suostumuksetta saa
26957: jäljentää, ennen kuin kymmenen vuotta on                 Tämä laki tulee voimaan           päivänä
26958: kulunut siitä vuodesta, jona työ julkaistiin.         kuuta 199 .
26959: Suoja-aika päättyy kuitenkin viimeistään sil-            Tätä lakia sovelletaan tietokoneohjelmaan,
26960: loin, kun 15 vuotta on kulunut siitä vuodesta,        joka on luotu tämän lain tultua voimaan.
26961: jona työ valmistui.                                   Tietokoneohjelmaan, joka on luotu ennen tä-
26962:    Edellä 1 momentissa tarkoitettuun työhön           män lain voimaantuloa, sovelletaan edelleen
26963: on vastaavasti sovellettava, mitä 9 §:ssä,            tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita
26964: 11 §:n 1 ja 2 momentissa, 11 a, 12 ja 14 §:ssä,       säännöksiä.
26965: 17 §:n 1 momentissa sekä 24 ja 40 b §:ssä on
26966:                                                          Esittävän taiteilijan kirjallisen tai taiteellisen
26967: säädetty. Jos sellainen työ tai sen osa on            teoksen esitys, laite, jolle ääni on otettu, sekä
26968: tekijänoikeuden kohteena, voidaan siihen oi-          radio- tai televisiolähetys, joka on tallennettu
26969: keuteen nojata.                                       tai lähetetty 1 päivän syyskuuta 1961 jälkeen,
26970:                                                       on suojattu siten kuin tässä laissa säädetään.
26971:                                                          Joka on ryhtynyt toimenpiteisiin sellaisen
26972:                                                       esityksen, äänitteen tai radio- tai televisiolähe-
26973:                     8 luku                            tyksen, jonka suoja on lakannut ennen tämän
26974:               Lain sovellettavuus                     lain voimaantuloa, käyttämiseksi tekijänoi-
26975:                                                       keuslain 45, 46 tai 48 §:ssä tarkoitetulla taval-
26976:                         64§                           la, saa 3 momentin säännösten estämättä käyt-
26977:    Edellä 45 §:ssä olevia säännöksiä sovelletaan      tää mainittua suoritusta kahden vuoden ajan
26978: Suomessa tapahtuvaan esitykseen, Suomessa             sen kalenterivuoden päättymisestä, jona tämä
26979: laitteelle otettuun esitykseen sekä esittävän tai-    laki tuli voimaan.
26980: teilijan esitykseen, jos taiteilija on Suomen            Jos tämän lain voimaan tullessa suojaa naut-
26981: kansalainen tai jos hänellä on vakinainen             tivan tekijänoikeuslain 49 §:ssä tarkoitetun
26982: asuinpaikka Suomessa.                                 työn valmistaruisvuoden päättymisestä on ku-
26983:    Edellä 46 §:ssä olevia säännöksiä sovelletaan      lunut 15 vuotta, suoja lakkaa tämän lain tulles-
26984: kaikkiin laitteisiin, joille on otettu ääntä.         sa voimaan.
26985: 68                                    1990 vp. -      HE n:o 161
26986: 
26987: 
26988: 3.
26989:                                                 Laki
26990:                        oikeudesta valokuvaan annetun lain muuttamisesta
26991: 
26992:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
26993:   muutetaan oikeudesta valokuvaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun lain (405/61) 1, 15 ja
26994: 16 § seuraavasti:
26995: 
26996:                        1§                              tenkin yleiseen tapaan panna kuvan näytteille
26997:    Valokuvaajalla on, jäljempänä säädetyin ra-         mainostarkoituksessa, mikäli tilaaja ei sitä
26998: joituksin, yksinomainen oikeus määrätä valo-           kiellä.
26999: kuvasta, muuttamattomana tai muutettuna:
27000:    1) Valmistamalla siitä kappaleita valokuvaa-
27001: maila, painamalla, piirtämällä tai muuta teko-                             16 §
27002: tapaa käyttäen; sekä                                     Oikeus valokuvaan on voimassa, kunnes 50
27003:    2) näyttämällä sitä julkisesti.                     vuotta on kulunut sen vuoden päättymisestä,
27004:    Valokuvana pidetään myös kuvaa, joka val-           jona kuva valmistettiin.
27005: mistetaan valokuvaamiseen verrattavin mene-
27006: telmin.
27007:    Integroidun piirin piirimallista säädetään             Tämä laki tulee voimaan        päivänä
27008: erikseen.                                              kuuta 199 .
27009:                                                           Valokuva, joka tämän lain tullessa voimaan
27010:                      15 §                              nauttii suojaa oikeudesta valokuvaan annetun
27011:    Oikeus valokuvaan voidaan luovuttaa koko-           lain nojalla, on suojattu siten kuin tässä laissa
27012: naan tai osittain 2 §:n säännöksistä johtuvin          säädetään.
27013: rajoituksin. Valokuvan kappaleen luovutuk-                Valokuva, jonka suoja on päättynyt ennen
27014: seen ei sisälly valokuvaa koskevan oikeuden            tämän lain voimaantuloa, ei saa tämän lain
27015: luovutusta.                                            mukaista suojaa. Jos tämän lain voimaan tul-
27016:   Milloin valokuva valmistetaan tilauksesta,           lessa suojaa nauttivan valokuvan valmistamis-
27017: oikeus valokuvaan siirtyy tilaajalle, jollei toisin    vuoden päättymisestä on kulunut 50 vuotta,
27018: ole nimenomaan sovittu. Valokuvaaja saa kui-           suoja lakkaa tämän lain tullessa voimaan.
27019: 
27020: 
27021: 
27022: 
27023: 4.
27024:                                                 Laki
27025:                   patentti- ja rekisterihallituksesta annetun lain muuttamisesta
27026: 
27027:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
27028:   muutetaan patentti- ja rekisterihallituksesta 30 päivänä joulukuuta 1965 annetun lain (749/65)
27029: 1 §:n 1 momentti ja 10 §,
27030:   sellaisena kuin ne ovat, 1 §:n 1 momentti 25 päivänä toukokuuta 1973 annetussa laissa
27031: (422/73) ja 10 § osittain muutettuna 12 päivänä tammikuuta 1979 annetulla lailla (12/79), sekä
27032:   lisätään 4 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on 22 päivänä huhtikuuta 1988 annetussa laissa
27033: (359/88), uusi 2 a kohta seuraavasti:
27034: 
27035:                         1§
27036:    Patenttia, mallioikeutta, integroidun pnnn          patentti- ja rekisterihallitus. Sen käsiteltäväksi
27037: piirimallia, tavaramerkkiä, kaupparekisteriä ja        voidaan asetuksella säätää myös muita teollis-
27038: toiminimeä koskevien asiain käsittelyä varten          oikeudellisia tai niihin verrattavia asioita.
27039: on kauppa- ja teollisuusministeriön alainen
27040:                                      1990 vp. -     HE n:o 161                                    69
27041: 
27042:                        4 §                                                10§
27043:    Patentti- ja rekisterihallituksen päätökseen        Kun patenttia tai integroidun piirin piirimal-
27044: asiassa, jonka virkamies on ratkaissut, saa         lia koskevia asioita käsitellään korkeimmassa
27045: hakea muutosta patentti- ja rekisterihallituksen    hallinto-oikeudessa, on niiden käsittelyssä osal-
27046: valitusosastolta 60 päivän kuluessa siitä päiväs-   lisena, laissa säädetyn tuomionvoivan jäsen-
27047: tä, jona valittaja on saanut tiedon päätöksestä,    määrän lisäksi, kaksi tasavallan presidentin
27048: milloin:                                            kolmeksi vuodeksi kerrallaan määräämää yli-
27049:                                                     insinöörineuvosta, joiden tulee olla teknillisen
27050:   2 a) päätöksellä on ratkaistu hakemus integ-      korkeakoulun loppututkinnon suorittaneita ja
27051: roidun piirin piirimallin rekisteröimisestä tai     näihin asioihin perehtyneitä.
27052: muu piirimallia koskeva asia;
27053:                                                       Tämä laki tulee voimaan         päivänä
27054:                                                     kuuta 199 .
27055: 
27056: 
27057:     Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1990
27058: 
27059: 
27060:                                       Tasavallan Presidentti
27061:                                       MAUNO KOIVISTO
27062: 
27063: 
27064: 
27065: 
27066:                                                                   Opetusministeri Ole Norrback
27067: 70                                    1990 vp. -      HE n:o 161
27068: 
27069:                                                                                                  Liite 1
27070: 
27071: 
27072: 
27073: 2.
27074:                                                Laki
27075:                                   tekijänoikeuslain muuttamisesta
27076: 
27077:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
27078:   muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun tekijänoikeuslain (404/61) 1 §:n 2 momentti,
27079: 10 §:n 2 momentti, 11 §:n 4 momentti, 23 §, 27 §:n 3 momentti sekä 45-47, 48, 49 ja 64 §,
27080:   sellaisina kuin niistä ovat 10 §:n 2 momentti 23 päivänä elokuuta 1971 annetussa laissa
27081: (669171), 11 §:n 4 momentti 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa (897/80), 45, 46 ja 48 §
27082: osittain muutettuina 13 päivänä maaliskuuta 1987 annetulla lailla (309/87), 49 § osittain
27083: muutettuna mainitulla 19 päivänä joulukuuta 1980 annetulla lailla ja 64 §osittain muutettuna 31
27084: päivänä heinäkuuta 1974 annetulla lailla (648/74), sekä
27085:   lisätään 26 d §:ään, sellaisena kuin se on 8 päivänä kesäkuuta 1984 annetussa laissa (442/84),
27086: uusi 4 momentti sekä lakiin uusi 40 a ja 40 b § sekä niiden edelle uusi väliotsikko seuraavasti:
27087: 
27088: Voimassa oleva laki                                    Ehdotus
27089: 
27090:                                                      luku
27091:                                  Tekijänoikeuden kohde ja sisällys
27092:                                                 1§
27093: 
27094:   Kirjallisena teoksena pidetään myös karttaa            Kirjallisena teoksena pidetään myös karttaa
27095: sekä muuta selittävää piirustusta tai graafista        sekä muuta selittävää piirustusta tai graafista
27096: tahi plastillisesti muotoiltua teosta.                 taikka plastillisesti muotoiltua teosta sekä tie-
27097:                                                        tokoneohjelmaa.
27098: 
27099:                                                    10§
27100: 
27101:   Valokuvan oikeussuojasta säädetään erik-               Valokuvan ja integroidun piirin piirimallin
27102: seen.                                                  oikeussuojasta säädetään erikseen.
27103: 
27104: 
27105:                                                 2 luku
27106:                                     Tekijänoikeuden rajoitukset
27107:                                                    11§
27108: 
27109:   Tämän pykälän säännökset eivät koske ra-                Tietokoneohjelmasta saa 1 momentin nojalla
27110: kennusteoksen valmistamista.                           valmistaa tietokoneella luettavassa muodossa
27111:                                                        olevan kappaleen edellyttäen, että ohjelma on
27112:                                                        julkaistu; Tämän pykälän säännökset eivät
27113:                                                        koske rakennusteoksen valmistamista.
27114: 
27115:                       23 §                                                     23 §
27116:   Sitten kun kirjallinen tai sävellysteos on              Kun kirjallinen teos tai sävellysteos on jul-
27117: julkaistu, saa kappaleita, jotka julkaiseminen         kaistu, saa kappaleita, jotka julkaiseminen kä-
27118: käsittää, edelleen levittää sekä näyttää julkises-     sittää, levittää edelleen sekä näyttää julkisesti.
27119: ti; sävellysteoksen nuotteja älköön kuitenkaan
27120: tekijän suostumuksetta vuokrattaka yleisölle.
27121:                                   1990 vp. -     HE n:o 161                                     71
27122: 
27123: Voimassa oleva laki                               Ehdotus
27124: 
27125:                                                      Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske
27126:                                                   sävellysteoksen tai tietokoneella luettavassa
27127:                                                   muodossa olevan tietokoneohjelman kappaleen
27128:                                                   saattamista yleisön saataviin vuokraamalla tai
27129:                                                   siihen verrattavalla oikeustoimella eikä tietoko-
27130:                                                   neella luettavassa muodossa olevan tietokone-
27131:                                                   ohjelman kappaleen saattamista yleisön saata-
27132:                                                   viin lainaamalla.
27133: 
27134: 
27135:                                           2 a luku
27136:                        Korvaus teoksen kappaleiden valmistamisesta
27137:                                      yksityiskäyttöön
27138:                                                                       26 d §
27139: 
27140:                                                      Tulliviranomainen saa luovuttaa laitteen
27141:                                                   maahantuojalle ainoastaan, jos maahantuoja
27142:                                                   osoittaa maksaneensa maksun järjestölle tai
27143:                                                   antaneensa järjestölle sen hyväksymän vakuu-
27144:                                                   den maksun suorittamisesta. Järjestö voi antaa
27145:                                                   määräajaksi tai toistaiseksi suostumuksensa
27146:                                                   laitteen luovutukselle ennen maksun suoritta-
27147:                                                   mista tai vakuuden asettamista, jos on perus-
27148:                                                   teltua aihetta olettaa, että maahantuoja suorit-
27149:                                                   taa maksun asianmukaisesti. Järjestö voi pe-
27150:                                                   ruuttaa suostumuksen, jos maahantuoja lai-
27151:                                                   minlyö maksun suorittamisen tai 2 momentissa
27152:                                                   tarkoitettujen tietojen antamisen.
27153: 
27154: 
27155:                                            3 luku
27156:                                 Tekijänoikeuden siirtyminen
27157:                                                27 §
27158: 
27159:   Tekijänoikeuden luovutuksesta eräissä ta-         Tekijänoikeuden luovutuksesta eräissä ta-
27160: pauksissa säädetään 30-40 §:ssä; mainittuja       pauksissa säädetään 30-40 sekä 40 a ja
27161: säännöksiä on kuitenkin sovellettava vain mi-     40 b §:ssä. Mainittuja säännöksiä on kuitenkin
27162: käli ei ole toisin sovittu.                       sovellettava vain, jollei toisin ole sovittu.
27163: 
27164: 
27165:                                                                  Tietokoneohjelmat
27166:                                                                        40 a §
27167:                                                     Tietokoneohjelman käyttöoikeuden luovutus
27168:                                                   käsittää oikeuden valmistaa ohjelmasta sen
27169:                                                   käyttämisen ja säilyttämisen edellyttämät kap-
27170:                                                   paleet. Käyttöoikeuden luovutus käsittää myös
27171:                                                   oikeuden tehdä ohjelmaan käytön edellyttämät
27172:                                                   muutokset. Sellaisia kappaleita ei saa käyttää
27173: 72                                     1990 vp. -       HE n:o 161
27174: 
27175: Voimassa oleva laki                                     Ehdotus
27176:                                                         muuhun tarkoitukseen, eikä niitä saa myös-
27177:                                                         kään käyttää sen jälkeen, kun ohjelman käyt-
27178:                                                         töoikeus on lakannut.
27179: 
27180:                                                                              40 b §
27181:                                                            Jos tietokoneohjelma ja siihen välittömästi
27182:                                                         liittyvä teos on luotu täytettäessä työsuhteesta
27183:                                                         johtuvia työtehtäviä, tekijänoikeus tietokone-
27184:                                                         ohjelmaan ja teokseen siirtyy työnantajalle.
27185:                                                         Sama koskee vastaavasti myös virkasuhteessa
27186:                                                         luotua tietokoneohjelmaa ja siihen välittömästi
27187:                                                         liittyvää teosta.
27188:                                                            Edellä 1 momentissa olevia säännöksiä ei
27189:                                                         sovelleta sotilasopetuslaitoksia lukuunottamat-
27190:                                                         ta korkeakoulun opetus- tai tutkimustyössä
27191:                                                         toimivan tekijän luomaan tietokoneohjelmaan
27192:                                                         eikä siihen välittömästi liittyvään teokseen.
27193: 
27194: 
27195:                                                    5 luku
27196:                              Eräät tekijänoikeutta lähellä olevat oikeudet
27197:                         45 §                                                   45 §
27198:    Esittävän taiteilijan kirjallisen tai taiteellisen      Kirjallisen tai taiteellisen teoksen esitystä ei
27199: teoksen esitystä ei hänen suostumuksettaan ole          esittävän taiteilijan suostumuksetta saa:
27200: lupa ottaa äänilevyyn, elokuvaan tai muuhun                1) ottaa äänilevylle, ääni- tai kuvanauhalle,
27201: laitteeseen, jolla se voidaan toisintaa, eikä           filmille tai muulle laitteelle, jonka avulla esitys
27202: radion tai television välityksellä tahi suoraan         voidaan toisintaa; eikä
27203: siirtämällä saattaa yleisön saataviin.                     2) saattaa yleisön saataviin radion tai televi-
27204:                                                         sion välityksellä taikka suoraan siirtämällä.
27205:    Edellä 1 momentissa mainittuun laitteeseen              Edellä 1 momentissa mainitulle laitteelle
27206: otettua esitystä ei taiteilijan suostumuksetta          otettua esitystä ei taiteilijan suostumuksetta
27207: saa siitä siirtää toiseen tuollaiseen laitteeseen,      saa siirtää toiselle laitteelle ennen kuin 50
27208: ennen kuin kaksikymmentäviisi vuotta on ku-             vuotta on kulunut siitä vuodesta, jona esitys
27209: lunut siitä vuodesta, jona laitteeseen ottaminen        otettiin laitteelle.
27210: tapahtui.
27211:    Tässä pykälässä tarkoitettuun esityksen lait-           Tässä pykälässä tarkoitettuun esityksen lait-
27212: teeseen ottamiseen, saattamiseen yleisön saata-         teelle ottamiseen, saattamiseen yleisön saata-
27213: viin ja siirtämiseen on vastaavasti sovellettava,       viin ja siirtämiseen on vastaavasti sovellettava,
27214: mitä 3 §:ssä, 11 §:n 1-3 momentissa, 12 §:n 2           mitä 3 §:ssä, 6-8 §:ssä, 11 §:n 1-3 momen-
27215: momentissa, 14 §:n 1 momentissa, 17, 20, 21             tissa, 12 §:n 2 momentissa, 14 §:n 1 momentis-
27216: ja 21 a §:ssä, 22 §:n 1 momentissa, 22 a, 22 b,         sa, 17, 20, 21 ja 21 a §:ssä, 22 §:n 1 momentis-
27217: 26 a-26 h, 27-29, 41 ja 42 §:ssä on säädetty.           sa, 22 a, 22 b, 26, 26 a-26 h §:ssä, 27 § :n 1 ja
27218:                                                         2 momentissa sekä 28, 29, 41 ja 42 §:ssä on
27219:                                                         säädetty.
27220:                      46 §                                                       46 §
27221:    Äänilevyä tai muuta laitetta, johon ääni on             Äänilevyä tai muuta laitetta, jolle aam on
27222: otettu, älköön valmistajan suostumuksetta jäl-          otettu, ei valmistajan suostumuksetta saa jäl-
27223: jennettäkö, ennen kuin kaksikymmentäviisi               jentää ennen kuin 50 vuotta on kulunut siitä
27224: vuotta on kulunut siitä vuodesta, jona äänitys          vuodesta, jona laitteelle ottaminen tapahtui.
27225: tapahtui. Jäljentämisenä pidetään myös ääni-            Jäljentämisenä pidetään myös äänen siirtämis-
27226: tyksen siirtämistä toiseen sanotunlaiseen lait-         tä toiselle laitteelle.
27227: teeseen.
27228:                                      1990 vp. -     HE n:o 161                                      73
27229: 
27230: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
27231: 
27232:    Menettelyyn, johon 1 momentin mukaan               Menettelyyn, johon 1 momentin mukaan
27233: vaaditaan valmistajan suostumus, on vastaa-         vaaditaan valmistajan suostumus, on vastaa-
27234: vasti sovellettava, mitä 11 §:n 1-3 momentis-       vasti sovellettava, mitä 6-8 §:ssä, 11 §:n 1-3
27235: sa, 12 §:n 2 momentissa, 14 §:n 1 momentissa,       momentissa, 12 §:n 2 momentissa, 14 §:n 1
27236: 17, 21 ja 21 a §:ssä, 22 §:n 1 momentissa sekä      momentissa, 17, 21 ja 21 a §:ssä, 22 §:n 1
27237: 26 a-26 h §:ssä on säädetty.                        momentissa, 26 a-26 h §:ssä, 27 §:n 1 ja 2
27238:                                                     momentissa sekä 29 §:ssä on säädetty.
27239:                        47 §                                                 47 §
27240:    Jos 46 §:ssä tarkoitettua laitetta pykälässä         Jos 46 §:ssä tarkoitettua laitetta pykälässä
27241: mainittuna aikana käytetään radio- tai televi-      mainittuna aikana käytetään radio- tai televi-
27242: siolähetyksessä, on valmistajalle sekä esittäväl-   siolähetyksessä tai ansiotarkoituksessa tapah-
27243: le taiteilijalle, jonka esitys on otettu laittee-    tuvassa muussa julkisessa esityksessä, on val-
27244: seen, suoritettava korvaus. Jos eri taiteilijoita   mistajalle sekä esittävälle taiteilijalle, jonka
27245: on osallistunut esitykseen, he voivat vain yh-      esitys on otettu laitteelle, suoritettava korvaus.
27246: dessä toteuttaa oikeutensa. Radio- tai televisio-   Jos eri taiteilijoita on osallistunut esitykseen,
27247: yrityksen suhteen esittävän taiteilijan oikeus      he voivat vain yhdessä toteuttaa oikeutensa.
27248: toteutetaan valmistajan välityksellä.               Esittävä taiteilija ja valmistaja voivat toteuttaa
27249:                                                     oikeutensa vain esittämällä vaatimuksensa sa-
27250:                                                     manaikaisesti. Milloin oikeus toteutetaan lu-
27251:                                                     kuisia suomalaisia esittäviä taiteilijoita tai val-
27252:                                                     mistajia edustavan järjestön välityksellä, esittä-
27253:                                                     vän taiteilijan tai valmistajan oikeus korvauk-
27254:                                                     seen on kuitenkin rauennut, jollei sitä koske-
27255:                                                      vaa vaatimusta ole todistettavasti esitetty jär-
27256:                                                     jestölle kolmen vuoden kuluessa sen kalenteri-
27257:                                                     vuoden päättymisestä, jonka aikana käyttämi-
27258:                                                     nen tapahtui.
27259:    Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa tapauk-           Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa tapauk-
27260: sissa on 14 §:n 1 momentin sekä 20 ja 21 §:n        sissa on vastaavasti sovellettava 14 §:n 1 mo-
27261: samoin kuin esittävän taiteilijan oikeuden osal-     mentin, 20 ja 21 §:n, 27 §:n 1 ja 2 momentin
27262: ta myös 27-29 §:n sekä 41 ja 42 §:n säännök-        sekä 29 §:n samoin kuin esittävän taiteilijan
27263: siä vastaavasti sovellettava.                        osalta myös 26 §:n 2 momentin sekä 28, 41 ja
27264:                                                     42 §:n säännöksiä.
27265:   Mitä 1 ja 2 momentissa on sanottu, ei koske           Mitä tässä pykälässä on säädetty, ei koske
27266: äänielokuvaa.                                        laitetta, johon on otettu elokuvateos.
27267: 
27268:                        48 §                                                48 §
27269:   Radio- tai televisiolähetystä ei lähettäjäyri-      Radio- tai televisiolähetystä ei lähettäjäyri-
27270: tyksen suostumuksetta saa lähettää edelleen tai     tyksen suostumuksetta saa lähettää edelleen tai
27271: ottaa laitteeseen, jolla se voidaan toisintaa.      ottaa laitteelle, jonka avulla se voidaan toisin-
27272: Ilman sellaista suostumusta ei televisiolähetystä   taa. Ilman suostumusta ei televisiolähetystä
27273: myöskään ole lupa toisintaa yleisölle elokuva-      myöskään saa toisintaa tiloissa, joihin yleisöllä
27274: teatterissa tai siihen verrattavassa huoneistos-    on pääsy maksua vastaan.
27275: sa.
27276:   Edellä 1 momentissa tarkoitettuun laittee-           Laitteelle otettua lähetystä ei lähettäjäyrityk-
27277: seen otettua lähetystä ei lähettäjäyrityksen        sen suostumuksetta saa siirtää toiselle laitteelle
27278: suostumuksetta saa siirtää laitteesta toiseen       eikä lähettää uudelleen ennen kuin 50 vuotta
27279: sellaiseen laitteeseen, ennen kuin kaksikym-        on kulunut siitä vuodesta, jona lähettäminen
27280: mentäviisi vuotta on kulunut siitä vuodesta,        tapahtui.
27281: jona lähettäminen tapahtui.
27282: 
27283: 10 380584D
27284: 74                                  1990 vp. -      HE n:o 161
27285: 
27286: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
27287:   Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa ta-          Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa ta-
27288: pauksissa on vastaavasti sovellettava, mitä         pauksissa on vastaavasti sovellettava, mitä 6-
27289: 11 §:n 1 - 3 momentissa, 14 §:n 1 momentis-         8 §:ssä, 11 §:n 1-3 momentissa, 14 §:n 1 mo-
27290: sa, 20, 21 ja 21 a §:ssä sekä 22 §:n 1 momentis-    mentissa, 20, 21 ja 21 a §:ssä, 22 §:n 1 momen-
27291: sa on säädetty. Lisäksi lähetyksen johtoja pit-     tissa, 27 §:n 1 ja 2 momentissa sekä 29 §:ssä
27292: kin tapahtuvaan edelleen lähettämiseen sovelle-     on säädetty. Lisäksi lähetyksen johtoja pitkin
27293: taan vastaavasti, mitä 22 a ja 22 b §:ssä on        tapahtuvaan edelleen lähettämiseen sovelletaan
27294: säädetty.                                           vastaavasti, mitä 22 aja 22 b §:ssä on säädet-
27295:                                                     ty.
27296: 
27297:                         49 §                                                49 §
27298:    Luetteloa, taulukkoa, ohjelmaa ja muuta             Luetteloa, taulukkoa, ohjelmaa ja muuta
27299: sellaista työtä, jossa on yhdisteltynä suuri mää-   sellaista työtä, jossa on yhdisteltynä suuri mää-
27300: rä tietoja, ei valmistajan suostumuksetta ole       rä tietoja, ei valmistajan suostumuksetta saa
27301: lupaa jäljentää, ennen kuin kymmenen vuotta         jäljentää, ennen kuin kymmenen vuotta on
27302: on kulunut siitä vuodesta, jona työ julkaistiin.    kulunut siitä vuodesta, jona työ julkaistiin.
27303:                                                     Suoja-aika päättyy kuitenkin viimeistään sil-
27304:                                                     loin, kun 15 vuotta on kulunut siitä vuodesta,
27305:                                                     jona työ valmistui.
27306:   Edellä 1 momentissa tarkoitettuun työhön            Edellä 1 momentissa tarkoitettuun työhön
27307: on vastaavasti sovellettava, mitä 11 §: n 1 ja 2    on vastaavasti sovellettava, mitä 9 §:ssä,
27308: momentissa, 11 a ja 14 § :ssä on säädetty. Jos      11 §:n 1 ja 2 momentissa, 11 a, 12 ja 14 §:ssä,
27309: sellainen työ tai sen osa on tekijänoikeuden        17 §:n 1 momentissa sekä 24 ja 40 b §:ssä on
27310: kohteena, voidaan siihen oikeuteen nojata.          säädetty. Jos sellainen työ tai sen osa on
27311:                                                     tekijänoikeuden kohteena, voidaan siihen oi-
27312:                                                     keuteen nojata.
27313: 
27314: 
27315:                                               8 luku
27316:                                         Lain sovellettavuus
27317:                       64 §                                                64 §
27318:    Edellä 45-48 §:ssä olevia määräyksiä on             Edellä 45 §:ssä olevia säännöksiä sovelletaan
27319: sovellettava Suomessa tapahtuvaan esitykseen,        Suomessa tapahtuvaan esitykseen, Suomessa
27320: äänen laitteeseen ottamiseen sekä radio- ja         laitteelle otettuun esitykseen sekä esittävän tai-
27321: televisiolähetykseen.                               teilijan esitykseen, jos taiteilija on Suomen
27322:                                                     kansalainen tai jos hänellä on vakinainen
27323:                                                     asuinpaikka Suomessa.
27324:                                                        Edellä 46 §:ssä olevia säännöksiä sovelletaan
27325:                                                     kaikkiin laitteisiin, joille on otettu ääntä.
27326:                                                        Edellä 47 § :ssä olevia säännöksiä sovelletaan
27327:                                                     Suomessa tapahtuvaan radio- ja televisiolähe-
27328:                                                     tykseen ja Suomessa ansiotarkoituksessa ta-
27329:                                                     pahtuvaan muuhun julkiseen esittämiseen, jos
27330:                                                     lähetyksessä tai esityksessä käytetään:
27331:                                                        1) 46 § :ssä tarkoitettua laitetta, jonka ääni
27332:                                                     on otettu laitteelle Suomessa; tai
27333:                                                        2) muuta 46 §:ssä tarkoitettua laitetta, jos
27334:                                                     laitteen valmistaja on Suomen kansalainen tai
27335:                                                     suomalainen yhteisö tai jos hänen vakinainen
27336:                                                     asuinpaikkansa on Suomessa.
27337:                       1990 vp. -   HE n:o 161                                        75
27338: 
27339: Voimassa oleva laki                Ehdotus
27340: 
27341:                                       Edellä 47 a §:ssä olevia säännöksiä sovelle-
27342:                                    taan kaikkiin radio- ja televisiolähetyksiin ja
27343:                                    Suomessa tapahtuvaan edelleen lähettämiseen,
27344:                                    jos kysymyksessä on edellä 3 momentin 1 tai 2
27345:                                    kohdassa tarkoitettu laite.
27346:                                      Edellä 48 §:ssä olevia säännöksiä sovelle-
27347:                                    taan:
27348:                                       1) Suomessa tapahtuvaan radio- ja televisio-
27349:                                    lähetykseen; sekä
27350:                                       2) muualla tapahtuvaan radio- ja televisiolä-
27351:                                    hetykseen, jos lähettäjä on Suomen kansalai-
27352:                                    nen tai suomalainen yhteisö tai jos hänen
27353:                                    vakinainen asuinpaikkansa on Suomessa.
27354: 
27355: 
27356:                                        Tämä laki tulee voimaan          päivänä
27357:                                     kuuta 199 .
27358:                                        Tätä lakia sovelletaan tietokoneohjelmaan,
27359:                                    joka on luotu tämän lain tultua voimaan.
27360:                                     Tietokoneohjelmaan, joka on luotu ennen tä-
27361:                                     män lain voimaantuloa, sovelletaan edelleen
27362:                                    tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita
27363:                                    säännöksiä.
27364:                                       Esittävän taiteilijan kirjallisen tai taiteellisen
27365:                                     teoksen esitys, laite, jolle ääni on otettu, sekä
27366:                                    radio- tai televisiolähetys, joka on tallennettu
27367:                                    tai lähetetty 1 päivän syyskuuta 1961 jälkeen,
27368:                                    on suojattu siten kuin tässä laissa säädetään.
27369:                                       Joka on ryhtynyt toimenpiteisiin sellaisen
27370:                                    esityksen, äänitteen tai radio- tai televisiolähe-
27371:                                    tyksen, jonka suoja on lakannut ennen tämän
27372:                                    lain voimaantuloa, käyttämiseksi tekijänoi-
27373:                                    keuslain 45, 46 tai 48 §:ssä tarkoitetulla taval-
27374:                                    la, saa 3 momentin säännösten estämättä käyt-
27375:                                    tää mainittua suoritusta kahden vuoden ajan
27376:                                    sen kalenterivuoden päättymisestä, jona tämä
27377:                                    laki tuli voimaan.
27378:                                       Jos tämän lain voimaan tullessa suojaa naut-
27379:                                    tivan tekijänoikeuslain 49 §:ssä tarkoitetun
27380:                                    työn valmistamisvuoden päättymisestä on ku-
27381:                                    lunut 15 vuotta, suoja lakkaa tämän lain tulles-
27382:                                    sa voimaan.
27383: 76                                  1990 vp. -     HE n:o 161
27384: 
27385: 
27386: 3.
27387:                                              Laki
27388:                       oikeudesta valokuvaan annetun lain muuttamisesta
27389: 
27390:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
27391:   muutetaan oikeudesta valokuvaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun lain (405/61) 1, 15 ja
27392: 16 § seuraavasti:
27393: 
27394: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
27395: 
27396:                       1§                                                   1§
27397:    Sillä, joka on valmistanut valokuvan, on,           Valokuvaajalla on, jäljempänä säädetyin ra-
27398: jäljempänä säädetyin rajoituksin, yksinomai-       joituksin, yksinomainen oikeus määrätä valo-
27399: nen oikeus valokuvaamalla, painamalla, piirtä-     kuvasta, muuttamattomana tai muutettuna:
27400: mällä tai muuta tekotapaa käyttäen valmistaa          1) Valmistamalla siitä kappaleita valokuvaa-
27401: kappaleita kuvasta sekä näyttää sitä julkisesti.   maila, painamalla, piirtämällä tai muuta teko-
27402:                                                    tapaa käyttäen; sekä
27403:                                                       2) näyttämällä sitä julkisesti.
27404:    Valokuvana pidetään myös kuvaa, joka val-          Valokuvana pidetään myös kuvaa, joka val-
27405: mistetaan valokuvaamiseen verrattavin mene-        mistetaan valokuvaamiseen verrattavin mene-
27406: telmin. Valokuvasarjasta, jolla on tieteellinen    telmin.
27407: tai taiteellinen arvo, on säädetty erikseen.          lntegroidun piirin piirimallista säädetään
27408:    Valmistajaa kutsutaan tässä laissa valoku-      erikseen.
27409: vaajaksi.
27410:                        15 §                                             15 §
27411:    Oikeus tilauksesta valmistettuun valokuvaan        Oikeus valokuvaan voidaan luovuttaa koko-
27412: kuuluu tilaajalle, jollei toisin ole nimenomaan    naan tai osittain 2 §:n säännöksistä johtuvin
27413: sovittu. Valokuvaaja saa kuitenkin yleiseen        rajoituksin. Valokuvan kappaleen luovutuk-
27414: tapaan panna kuvan näytteille mainostarkoi-        seen ei sisälly valokuvaa koskevan oikeuden
27415: tuksessa, mikäli tilaaja ei sitä kiellä.           luovutusta.
27416:                                                      Milloin valokuva valmistetaan tilauksesta,
27417:                                                    oikeus valokuvaan siirtyy tilaajalle, jollei toisin
27418:                                                    ole nimenomaan sovittu. Valokuvaaja saa kui-
27419:                                                    tenkin yleiseen tapaan panna kuvan näytteille
27420:                                                    mainostarkoituksessa, mikäli tilaaja ei sitä
27421:                                                    kiellä.
27422: 
27423: 
27424:                    16 §                                                 16 §
27425:   Oikeus valokuvaan on voimassa, kunnes              Oikeus valokuvaan on voimassa, kunnes 50
27426: kaksikymmentäviisi vuotta on kulunut siitä         vuotta on kulunut sen vuoden päättymisestä,
27427: vuodesta, jona kuva julkistettiin.                 jona kuva valmistettiin.
27428: 
27429:                                                      Tämä     laki tulee voimaan           päivänä
27430:                                                               kuuta 199 .
27431:                                                       Valokuva, joka tämän lain tullessa voimaan
27432:                                                    nauttii suojaa oikeudesta valokuvaan annetun
27433:                                                    lain nojalla, on suojattu siten kuin tässä laissa
27434:                                                    säädetään.
27435:                                                       Valokuva, jonka suoja on päättynyt ennen
27436:                                                    tämän lain voimaantuloa, ei saa tämän lain
27437:                                                    mukaista suojaa. Jos tämän lain voimaan tul-
27438:                                                    lessa suojaa nauttivan valokuvan valmistamis-
27439:                                                    vuoden päättymisestä on kulunut 50 vuotta,
27440:                                                    suoja lakkaa tämän lain tullessa voimaan.
27441:                                       1990 vp. -     HE n:o 161                                        77
27442: 
27443: 
27444: 4.
27445:                                                Laki
27446:                  patentti- ja rekisterihallituksesta annetun lain muuttamisesta
27447: 
27448:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
27449:   muutetaan patentti- ja rekisterihallituksesta 30 päivänä joulukuuta 1965 annetun lain (749/65)
27450: 1 §:n 1 momentti ja 10 §,
27451:   sellaisena kuin ne ovat, 1 § :n 1 momentti 25 päivänä toukokuuta 1973 annetussa laissa
27452: (422/73) ja 10 § osittain muutettuna 12 päivänä tammikuuta 1979 annetulla lailla (12/79), sekä
27453:   lisätään 4 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on 22 päivänä huhtikuuta 1988 annetussa laissa
27454: (359/88), uusi 2 a kohta seuraavasti:
27455: 
27456: Voimassa oleva laki                                      Ehdotus
27457: 
27458:                       1§                                                       1§
27459:   Patenttia, mallioikeutta, tavaramerkkiä,              Patenttia, mallioikeutta, integroidun purm
27460: kaupparekisteriä ja toiminimeä koskevien asi-        piirimallia, tavaramerkkiä, kaupparekisteriä ja
27461: ain käsittelyä varten on kauppa- ja teollisuus-      toiminimeä koskevien asiain käsittelyä varten
27462: ministeriön alainen patentti- ja rekisterihalli-     on kauppa- ja teollisuusministeriön alainen
27463: tus. Sen käsiteltäväksi voidaan asetuksella          patentti- ja rekisterihallitus. Sen käsiteltäväksi
27464: määrätä myös muita teollisuusoikeudellisia tai       voidaan asetuksella säätää myös muita teollis-
27465: niihin verrattavia asioita.                          oikeudellisia tai niihin verrattavia asioita.
27466: 
27467: 
27468:                                                    4 §
27469:                               Patentti- ja rekisterihallituksen päätökseen
27470:                            asiassa, jonka virkamies on ratkaissut, saa
27471:                            hakea muutosta patentti- ja rekisterihallituksen
27472:                            valitusosastolta 60 päivän kuluessa siitä päiväs-
27473:                            tä, jona valittaja on saanut tiedon päätöksestä,
27474:                            milloin:
27475: 
27476:                                                            2 a) päätöksellä on ratkaistu hakemus integ-
27477:                                                          roidun piirin piirimallin rekisteröimisestä tai
27478:                                                          muu piirimallia koskeva asia;
27479: 
27480: 
27481:                       10§                                                      10 §
27482:   Kun patenttiasioita käsitellään korkeimmas-               Kun patenttia tai integroidun piirin piirimal-
27483: sa hallinto-oikeudessa, on niiden käsittelyssä           lia koskevia asioita käsitellään korkeimmassa
27484: osallisena, laissa säädetyn tuomionvoivan jä-            hallinto-oikeudessa, on niiden käsittelyssä osal-
27485: senmäärän lisäksi, kaksi tasavallan presidentin          lisena, laissa säädetyn tuomionvoivan jäsen-
27486: kolmeksi vuodeksi kerrallaan määräämää yli-              määrän lisäksi, kaksi tasavallan presidentin
27487: insinöörineuvosta, joiden tulee olla teknillisen         kolmeksi vuodeksi kerrallaan määräämää yli-
27488: korkeakoulun loppututkinnon suorittaneita ja             insinöörineuvosta, joiden tulee olla teknillisen
27489: patenttiasioihin perehtyneitä.                           korkeakoulun loppututkinnon suorittaneita ja
27490:                                                          näihin asioihin perehtyneitä.
27491: 
27492:                                                            Tämä laki tulee voimaan         päivänä
27493:                                                          kuuta 199 .
27494: 78                                  1990 vp. -     HE n:o 161
27495: 
27496:                                                                                            Liite 2
27497: 
27498: 
27499: 
27500: 
27501:                                            Asetus
27502: yksinoikeudesta integroidun pnrm piirimalliin annetun lain soveltamisesta eräistä valtioista
27503:                                peräisin oleviin piirimalleihin
27504: 
27505:   Opetusministerin esittelystä säädetään yksinoikeudesta integroidun piirin piirimalliin   päivä-
27506: nä        kuuta 199 annetun lain (         1     ) 4 §:n 2 momentin nojalla:
27507: 
27508:                        1§
27509:    Yksinoikeudesta integroidun piirin piirimal-    määräytyy 1 §:ssä mainitun valtion kansallisen
27510: liin annettua lakia ( 1 ) sovelletaan piirimal-    lain mukaisesti.
27511: liin, jonka alkuperäinen oikeudenhaltija on
27512: Japanin tai Ruotsin kansalainen taikka jolla on                         4§
27513: vakinainen asuin- tai toimipaikka Japanissa tai       Tätä asetusta sovelletaan kaikkiin 1 §:ssä
27514: Ruotsissa.                                         mainittuihin piirimalleihin niiden luomisajan-
27515:                       2§                           kohdasta riippumatta edellyttäen, että ne ovat
27516:    Yksinoikeudesta integroidun piirin piirimal-    suojattuja asianomaisen valtion kansallisen
27517: liin annettua lakia sovelletaan myös piirimal-     lain mukaan tämän asetuksen tullessa voi-
27518: liin, joka on ensimmäisen kerran levitetty ylei-   maan.
27519: sölle 1 §:ssä mainitussa valtiossa.
27520:                                                                         5§
27521:                       3§                             Tämä asetus tulee voimaan        päivänä
27522:   Piirimallin   alkuperäinen    oikeudenhaltija    kuuta 199 .
27523:                                     1990 vp. -    HE n:o 161                                   79
27524: 
27525:                                                                                            Liite 3
27526: 
27527: 
27528: 
27529: 
27530:                                            Asetus
27531: yksinoikeudesta integroidun piirin piirimalliin annetun lain väliaikaisesta soveltamisesta eräistä
27532:                            valtioista peräisin oleviin piirimalleihin
27533: 
27534:   Opetusministerin esittelystä säädetään yksinoikeudesta integroidun piirin piirimalliin    päivä-
27535: nä        kuuta 199 annetun lain ( 1 ) 4 §:n 3 momentin nojalla:
27536: 
27537:                         §                            Norja
27538:    Yksinoikeudesta integroidun piirin piirimal-      Portugali
27539: liin annettua lakia ( 1 ) sovelletaan piirimal-      Ranska
27540: liin, jonka luoja on alla olevassa luettelossa       Saksan liittotasavalta
27541: mainitun maan kansalainen tai jolla on vaki-         Sveitsi
27542: nainen asuinpaikka luettelossa mainitussa val-       Tanska
27543: tiossa:                                              Yhdysvallat
27544: 
27545:   Alankomaat                                                             2§
27546:   Belgia                                             Yksinoikeudesta integroidun piirin piirimal-
27547:   Espanja                                         liin annettua lakia sovelletaan myös piirimal-
27548:   Irlanti                                         liin, joka on ensimmäisen kerran levitetty ylei-
27549:   Islanti                                         sölle 1 §:ssä mainitussa valtiossa.
27550:   Iso-Britannia
27551:   Italia                                                                 3§
27552:   Itävalta                                          Tämä asetus tulee voimaan              päivänä
27553:   Kreikka                                               kuuta 199 ja on voimassa           päivään
27554:   Liechtenstein                                         kuuta 199 .
27555:   Luxemburg
27556: 80                                    1990 vp. -      HE n:o 161
27557: 
27558:                                                                                                  Liite 4
27559: 
27560: 
27561: 
27562: 
27563:                                               Asetus
27564:                           yksinoikeudesta integroidun piirin piirimalliin
27565: 
27566:   Opetusministeriön esittelystä säädetään yksinoikeudesta integroidun pnnn piirimalliin
27567: päivänä           kuuta 199 annetun lain ( 1 ) 14, 24 ja 44 §:n nojalla:
27568: 
27569:              Rekisteröintihakemus                                           3§
27570:                                                          Hakemus on laadittavasuomeksitai ruotsik-
27571:                        1§                             si voimassa olevan kielilainsäädännön säännös-
27572:   Piirimallin rekisteröintiä haetaan patentti- ja     ten mukaan. Hakemukseen liitetystä vieraskie-
27573: rekisterihallitukselta, jäljempänä rekisterivira-     lisestä asiakirjasta on rekisteriviranomaisella
27574: nomainen.                                             annettava käännös suomeksi tai ruotsiksi, mi-
27575:                        2§                             käli viranomainen sitä vaatii.
27576:    Rekisteröintihakemuksen muodostaa kirjel-
27577: mä (hakemuskirje) liitteineen.                                               4 §
27578:    Hakemuskirjeen on oltava hakijan tai hänen            Hakemuksen tulee koskea piirimallia sellai-
27579: asiamiehensä allekirjoittama ja sen tulee sisäl-      sena kuin se oli hakemuksen tekemispäivänä
27580: tää:                                                  tai, jos piirimalli on levitetty yleisölle ennen
27581:     1) hakijan nimi ja osoite sekä, jos hakijaa       rekisteröintihakemuksen jättämistä, sellaisena
27582: edustaa asiamies, myös tämän nimi ja osoite;          kuin se oli ensimmäisen kerran yleisölle tapah-
27583:    2) piirimallin luomisvuosi sekä luojan nimi        tuneen levittämisen ajankohtana.
27584: ja osoite sekä, jos hän ei ole Suomen kansalai-
27585: nen tai hänellä ei ole vakinaista asuinpaikkaa
27586: Suomessa, myös hänen kansalaisuutensa ja               Piirimallin yksilöimiseksi tarvittava aineisto
27587: vakinainen asuinpaikkansa;
27588:    3) jos piirimalli on levitetty yleisölle ennen                              5§
27589: rekisteröintihakemuksen tekemistä, selvitys en-          Piirimallin yksilöimiseksi tarvittavan aineis-
27590: simmäisen kerran yleisölle tapahtuneen levittä-       ton tulee sisältää piirustukset tai valokuvat:
27591: misen ajankohdasta;                                      1) piirimallista, jonka perusteella on valmis-
27592:    4) rekisteröintihakemuksessa tarkoitetun pii-      tettu tai voidaan valmistaa integroitu piiri;
27593: rimallin lyhyt nimitys;                                  2) maskista tai sen osasta, josta on valmistet-
27594:    5) vakuutus siitä, että piirimalli on luovan ja    tu tai voidaan valmistaa integroitu piiri; sekä
27595: omaperäisen henkisen työn tulos ja että sitä ei          3) integroidun piirin eri kerroksista.
27596: ole suoraan kopioitu jostain toisesta piirimal-          Lisäksi piirimallin yksilöimiseksi voidaan an-
27597: lista; sekä                                           taa 1 momentissa mainitun lisäksi tietovälinei-
27598:    6) ilmoitus hakemuskirjan liitteistä.              tä, joille on tallenettu piirimallia koskeva tieto
27599:    Hakemuskirjeeseen on liitettävä:                   tietokoneella luettavassa muodossa, tällaisten
27600:    1) piirimallin yksilöimiseksi tarvittava aineis-   tiedostojen tulosteita, lisäselvityksiä ja piiri-
27601: to;                                                   mallin perusteella valmistettuja integroituja
27602:    2) milloin hakijaa edustaa asiamies, tälle         piirejä.
27603: annettu erillinen valtakirja, jollei asiamiestä          Jos rekisteröitävä piirimalli on vain osa ko-
27604: ole valtuutettu hakemuskirjassa; sekä                 konaisuutta, jonka perusteella on valmistettu
27605:    3) milloin joku muu kuin hakija on luonut          tai voidaan valmistaa integroitu piiri, on annet-
27606: piirimallin, selvitys, joka näyttää toteen haki-      tava selvitys siitä, mitä osaa kokonaisuuden
27607: jan oikeuden.                                         pinta-alasta rekisteröitävä piirimalli vastaa.
27608:    Hakemusta tehtäessä on suoritettava vahvis-           Piirimallin sellaisesta osasta, joka liittyy in-
27609: tettu rekisteröintimaksu.                             tegroidun piirin valmistustapaan, ei tarvitse
27610:                                        1990 vp. -      HE n:o 161                                      81
27611: 
27612: antaa piirustusta tai muuta selvitystä edellyt-                            Päiväkirja
27613: täen, että hakemukseen sisällytetyt osat riittä-
27614: vät piirimallin yksilöimiseksi.                                               11 §
27615:                                                           Rekisteriviranomainen merkitsee rekisteröin-
27616:                        6§                              tihakemukseen hakemusnumeron ja saapumis-
27617:    Piirimallin yksilöimiseksi tarvittava aineisto      päivän.
27618: tulee antaa kaksin kappalein. Piirustusten ja             Rekisteröintihakemus katsotaan saapuneeksi
27619: muun kirjallisen aineiston tulee olla A 4-kokoa        vasta kun hakemuskirja, joka sisältää 2 §:n 2
27620: (210 mm x 297 mm).                                     momentin 1-5 kohdassa tarkoitetut tiedot,
27621:                                                        sekä 5 §:n 1 momentissa tarkoitettu aineisto on
27622:                                                        saapunut rekisteriviranomaiselle. Rekisterivi-
27623:                      Julkisuus                         ranomaisen tulee ilmoittaa hakijalle vahvistettu
27624:                                                        hakemispäivä.
27625:                         7 §
27626:   Piirimallin yksilöimiseksi tarvittava aineisto                             12 §
27627: on pidettävä salassa, mikäli hakija sitä vaatii.          Rekisteriviranomainen pitää päiväkirjaa saa-
27628: Enintään puolet integroidun piirin kerrosten           puneista rekisteröintihakemuksista. Päiväkirja
27629: määrästä voidaan vaatia pidettäväksi salassa.          on julkinen.
27630:   Vaatimus, jota tarkoitetaan 1 momentissa,              Päiväkirjaan merkitään kustakin hakemuk-
27631: voi koskea piirimallin kerroksen osaa.                 sesta:
27632:                                                          1) hakemuksen saapumispäivä ja hakemus-
27633:                         8§                             numero;
27634:     Jos asiakirja tai muu aineisto sisältää liikesa-     2) hakijan nimi ja osoite;
27635: laisuuden ja jollei tämä ole välttämätön piiri-          3) jos hakijaa edustaa asiamies, tämän nimi
27636: mallin yksilöimiseksi tai 2 §:n 2 momentin 2 tai       ja osoite;
27637: 3 kohdassa tarkoitetun ajankohdan määrittä-              4) piirimallin nimitys;
27638: miseksi, voi rekisteriviranomainen hakijan               5) asiassa saapuneet kirjelmät ja suoritetut
27639: pyynnöstä määrätä, että asiakirja tai muu ai-          maksut; sekä
27640: neisto pidetään kokonaan tai osittain salassa.           6) asiassa tehdyt päätökset.
27641: Mikäli sellainen pyyntö on tehty, asiakirja tai
27642: muu aineisto ei ole julkinen ennen kuin vaati-
27643: mus on hylätty lainvoiman saaneelia päätöksel-               Rekisteröintihakemuksen käsittely
27644: lä.
27645:                                                                                13§
27646:                       9§                                  Piirimalli merkitään piirimallirekisteriin, jos:
27647:    Asiakirjaa tai muuta aineistoa, joka on 7 tai          1) hakemus koskee integroidun piirin piiri-
27648: 8 §:n nojalla pidettävä salassa, ei saa näyttää        mallia; ja
27649: eikä jäljentää muille kuin tuomioistuimelle tai           2) annettujen tietojen perusteella hakemus
27650: muulle viranomaiselle, milloin niillä on viran         täyttää yksinoikeudesta integroidun piirin piiri-
27651: tai julkisen toimen puolesta oikeus saada siitä        malliin annetun lain ( 1 ) 4 ja 5 §:n, 6 §:n 3
27652: tieto.                                                 momentin sekä 14 ja 15 §:n vaatimukset.
27653:                                                           Piirimallirekisteriin merkittävälle piirimallil-
27654:                        10 §                            le annetaan rekisterinumero. Hakijalle on an-
27655:    Vaatimuksesta tai pyynnöstä, jota tarkoite-         nettava rekisteröinnistä rekisteröintitodistus.
27656: taan 7 ja 8 §:ssä, tulee selvästi käydä ilmi,
27657: mihin hakemuskirjan liitteisiin vaatimus tai
27658: pyyntö kohdistuu.
27659:                                                                    Rekisteröinnin julkisuus
27660:    Ne liitteet, joihin vaatimus tai pyyntö koh-
27661: distuu, tulee:                                                                14 §
27662:    1) jättää erillään muista liitteistä; tai              Kun piirimalli on rekisteröity 13 §:n mu-
27663:    2) jättää yhdessä muiden liitteiden kanssa          kaan, ovat hakemusta koskevat asiakirjat jul-
27664: kahtena sarjana siten, että ne liitteet joihin         kisia, jollei 7 tai 8 §:stä muuta johdu. Edellä
27665: vaatimus tai pyyntö kohdistuu, sisältyvät vain         5 §:ssä tarkoitetusta aineistosta ei kuitenkaan
27666: toiseen sarjaan.                                       saa valmistaa tai luovuttaa kopioita muuten,
27667: 
27668: 11   3805840
27669: 82                                   1990 vp. -     HE n:o 161
27670: 
27671: kuin rekisteriviranomaisen tehtävien hoitoa             Jollei kysymystä merkinnän tekemisestä vä-
27672: varten taikka tuomioistuimelle tai muulle vi-       littömästi voida ratkaista, on rekisteriin kuiten-
27673: ranomaiselle 9 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa.     kin merkittävä, että merkintää on pyydetty.
27674:                                                         Edellä olevia 1 ja 2 momentin säännöksiä
27675:                                                     sovelletaan vastaavasti yksinoikeudesta integ-
27676:                Piirimallirekisteri                  roidun piirin piirimalliin annetun lain 31 §:n 3
27677:                                                     momentissa tarkoitetun oikeuden merkitsemi-
27678:                        15 §
27679:                                                     seen.
27680:   Rekisteröidyistä piirimalleista pidetään piiri-
27681: mallirekisteriä.                                                            18 §
27682:   Piirimallirekisteriin merkitään:                      Jos yksinoikeus piirimalliin on ulosmitattu,
27683:    1) rekisteröintihakemuksen numero ja piiri-      tehdään siitä ilmoituksen perusteella merkintä
27684: mallin rekisterinumero;                             piirimallirekisteriin.
27685:   2) rekisteröinnin haltijan nimi ja osoite sekä,       Rekisteriin merkitään myös ilmoitus asia-
27686: jos rekisteröinnin haltijaa edustaa asiamies,       miestä koskevasta muutoksesta.
27687: tämän nimi ja osoite;                                   Edellä 17 §:ssä ja tämän pykälän 2 momen-
27688:    3) piirimallin nimitys; sekä                     tissa tarkoitetuista merkinnöistä on suoritetta-
27689:   4) seuraavat päivämäärät:                         va vahvistettu maksu.
27690:   a) hakemuksen saapumispäivä;                                              19 §
27691:   b) suojan alkamisajankohta; sekä                      Jos piirimallin yksinoikeuden haltija ilmoit-
27692:   c) rekisteröintipäivä.                            taa yksinoikeudesta integroidun piirin piirimal-
27693:                                                      liin annetun lain 32 §:n 1 momentin mukaan
27694:                        16 §                          luopuvansa rekisteröinnistä ja jos tätä yksinoi-
27695:    Jos joku on rekisteriviranomaiselle tehnyt        keutta koskeva siirto on merkitty rekisteriin,
27696: vaatimuksen piirimallin rekisteröinnin julista-     on sille, jolle yksinoikeus on siirretty, ilmoitet-
27697: misesta mitättömäksi tai ilmoittanut nosta-         tava tästä ja varattava hänelle kohtuullinen
27698: neensa kanteen rekisteröinnin kumoamisesta           aika oikeutensa valvomiseksi asiassa ennen
27699: tai sen siirtämisestä, on siitä tehtävä merkintä     kuin piirimalli poistetaan rekisteristä.
27700: rekisteriin.
27701:    Kun rekisteriviranomainen on 1 momentin                                 20 §
27702: tarkoittamassa asiassa ratkaissut vaatimuksen          Kun rekisteröinti on lakannut, on rekisterivi-
27703: piirimallin rekisteröinnin julistamisesta mität-     ranomaisen poistettava piirimalli rekisteristä.
27704: tömäksi tai kun jäljennös tuomioistuimen tuo-          Kun piirimalli on poistettu rekisteristä tai
27705: miosta on toimitettu rekisteriviranomaiselle yk-     kun piirimallin yksinoikeus on lainvoimaisella
27706: sinoikeudesta integroidun piirin piirimalliin an-    tuomioistuimen päätöksellä siirretty toiselle,
27707: netun lain 42 §:n mukaan, tehdään siitä mer-         on rekisteriviranomaisen kuulutettava siitä.
27708: kintä rekisteriin. Päätöksen saatua lainvoiman
27709: tehdään siitä piirimallirekisteriin merkintä si-
27710: ten, että rekisteristä pääosin ilmenee asian                         K uuluttaminen
27711: ratkaisu.                                                                  21 §
27712:                                                        Kuulutukset yksinoikeutta piirimalliin kos-
27713:                      17 §                            kevissa asioissa julkaistaan rekisteriviranomai-
27714:    Yksinoikeudesta integroidun piirin piirimal-      sen toimittamassa julkaisussa.
27715: liin annetun lain 23 §:ssä tarkoitetun yksinoi-
27716: keuden siirrosta tehtävän merkinnän tulee si-
27717: sältää oikeudenhaltijan nimi ja osoite sekä                           Voimaantulo
27718: siirron päivämäärä. Käyttöoikeuden osalta on
27719: pyynnöstä merkittävä, onko yksinoikeuden                               22 §
27720: haltijan oikeus myöntää muita käyttöoikeuksia          Tämä asetus tulee voimaan              päivänä
27721: rajoitettu.                                                 kuuta 199 .
27722:                                        1990 vp. -      HE n:o 162
27723: 
27724: 
27725: 
27726: 
27727:                                       Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansainvälisen henkilö-
27728:                                    vaihdon keskuksesta
27729: 
27730: 
27731: 
27732: 
27733:                             ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
27734: 
27735:   Esityksessä ehdotetaan perustettavaksi kan-           oppilaitosten, järjestöjen ja yritysten kanssa.
27736: sainvälisen henkilövaihdon keskus, joka olisi           Keskus myöntäisi avustuksia ja apurahoja kan-
27737: opetusministeriön alainen valtion laitos.               sainväliseen henkilövaihtoon. Sen tehtävänä
27738:   Keskuksen tehtävänä olisi järjestää opiskelu-         olisi muutenkin huolehtia kansainvälisen hen-
27739: ja harjoittelumahdollisuuksia suomalaisille             kilövaihdon suunnittelusta ja järjestämisestä.
27740: opiskelijoille, tutkijoille ja harjoittelijoille ul-       Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1
27741: komailla sekä ulkomaalaisille Suomessa. Kes-            päivänä kesäkuuta 1991. Esitys liittyy vuoden
27742: kus toimisi yhteistyössä henkilövaihtoa hoita-          1991 tulo- ja menoarvioesitykseen ja on tarkoi-
27743: vien kotimaisten ja ulkomaisten viranomaisten,          tettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
27744: 
27745: 
27746: 
27747: 
27748:                                          YLEISPERUSTELUT
27749: 
27750: 1. Nykyinen tilanne                                        Opetusministeriön hoitarua henkilövaihto
27751:                                                         perustuu kahdenvälisiin kulttuurivaihtosopi-
27752:                                                         muksiin, kulttuurivaihto-ohjelmiin ja kahden-
27753:    Henkilövaihto on kiinteä osa kansainvälistä          keskisiin rahastoihin, joita Suomella on yh-
27754: yhteistyötä koulutuksen ja työelämän aloilla.           teensä 37 valtion kanssa. Vastavuoroisten apu-
27755: Henkilövaihto perustuu yleensä valtiovallan tu-         rahaohjelmien suunnittelusta, valmistelusta ja
27756: kemiin vaihtojärjestelmiin, jotka 1980-luvulla          toimeenpanosta vastaa opetusministeriön kan-
27757: ovat lisääntyneet merkittävästi. Henkilövaih-           sainvälisten asiain osasto. Opetusministeriöllä
27758: don kasvuun ovat vaikuttaneet kulttuurisopi-            on ulkomaisten stipendiaattien majoittamista
27759: musverkoston ja tieteellis-teknis-taloudellisten        varten kolme asuntolaa.
27760: yhteistyöjärjestelyjen laajeneminen, uudet poh-
27761:                                                            Työministeriön järjestämä kansainvälinen
27762: joismaiset vaihtojärjestelmät sekä Suomen liit-
27763:                                                         harjoittelu perustuu valtioiden välisiin harjoit-
27764: tyminen eräisiin Euroopan yhteisöjen ja mui-
27765:                                                         telijavaihtosopimuksiin, joita Suomella on yh-
27766: hin kansainvälisiin opiskelija- ja harjoittelija-
27767:                                                         deksän valtion kanssa, viranomaisten yhteis-
27768: vaihto-ohjelmiin.
27769:                                                         työjärjestelyihin sekä jäsenyyteen teknisten
27770:    Suuri osa henkilövaihdosta tapahtuu opetus-          alojen opintoja edustavassa IAESTE-järjestös-
27771: ministeriön, työministeriön ja kauppa- ja teol-         sä. Tehtäviä hoidetaan työministeriön työvoi-
27772: lisuusministeriön hallinnonaloilla. Ministeriöi-        mapalveluosaston kansainvälisen harjoittelun
27773: den järjestämän ja tukeman henkilövaihdon               yksikössä. Työllisyyslain (275/87) mukaan
27774: piirissä on vuosittain noin 4000 henkilöä.              kansainvälinen harjoittelijavaihto on osa työ-
27775: Vuonna 1990 vaihtojärjestelmien toteuttami-             voimapalveluja.
27776: seen on varattu yhteensä noin 15 miljoonaa                 Kauppa- ja teollisuusministeriön hoitarua
27777: markkaa.                                                henkilövaihto perustuu Suomen tekemiin tie-
27778: 
27779: 301217K
27780: 2                                      1990 vp. -      HE n:o 162
27781: 
27782: teellis-teknis-taloudellisiin yhteistyösopimuk-        nut useille eri ministeriöille ja toimintayksiköil-
27783: siin, joiden osana on asiantuntijavaihto. Asi-         le. Henkilövaihdon palveluja, kuten tiedotus-,
27784: antuntijavaihto toteutuu yleensä osana teknis-         julkaisu- ja asuntopalveluja, tai yksittäisiä työ-
27785: taloudellisia yhteistyöhankkeita. Osa näissä           lupa-asioita ei myöskään ole tarkoituksenmu-
27786: hankkeissa mukana olevista asiantuntijoista            kaista hoitaa ministeriötasolla.
27787: suorittaa samalla jatko-opintoja. Lisäksi                 Tämän johdosta sekä henkilövaihdon tehtä-
27788: kauppa- ja teollisuusministeriön tehtävänä on          vien nopean lisääntymisen vuoksi ehdotetaan
27789: Yhdistyneiden Kansakuntien erityisjärjestöjen          säädettäväksi laki, jolla perustettaisiin kansain-
27790: välityksellä saapuvien stipendiaattien sijoitta-       välisen henkilövaihdon keskus. Sille keskitet-
27791: minen.                                                 täisiin henkilövaihdon toimeenpanen hallinto.
27792:    Kauppa- ja teollisuusministeriö myöntää li-            Keskuksen perustamisella pyritään tehosta-
27793: säksi avustuksia yrityksille niiden henkilökun-        maan ja kehittämään kansainvälisen henkilö-
27794: taan kuuluvien nuorten henkilöiden ulkomai-            vaihdon hallintoa. Keskuksen tulisi huolehtia
27795: seen harjoitteluun sekä avustuksia yksittäisille       henkilövaihtojärjestelmien suunnittelusta, toi-
27796: henkilöille teollisuuteen tai kauppaan liittyvään      meenpanosta ja yhteensovittamisesta sekä tar-
27797: ulkomaiseen harjoitteluun.                             jota henkilövaihdon palveluja yhteisöille ja
27798:    Henkilövaihtoon liittyviä tehtäviä hoitavat         yksityishenkilöille. Sille kuuluisivat käytännön
27799: lisäksi Suomen Akatemia, Neuvostoliittoinsti-          rahoitus- ja asiakaspalvelutehtävät sekä erilai-
27800: tuutti sekä Suomen ja Yhdysvaltain välinen             set yhteensovittamistehtävät.
27801: opetusalan vaihtotoimikunta (FUSEEC). Li-
27802: säksi eri ministeriöt, kuten ulkoasiainministe-
27803: riö, maa- ja metsätalousministeriö, sosiaali- ja       3. Asian valmistelu
27804: terveysministeriö sekä ympäristöministeriö hoi-
27805: tavat oman alansa asiantuntijavaihtoa. Myös               Kansainvälisen henkilövaihdon hallinnoin-
27806: korkeakoulut ja muut oppilaitokset sekä eräät          tiin liittyviä kysymyksiä selvitti kansainvälisen
27807: järjestöt ja yritykset harjoittavat itsenäisesti       henkilövaihdon hallintotoimikunta (komi-
27808: omien alojensa henkilövaihtoa.                         teanmietintö 1985:46), joka ehdotti yhteistyön
27809:                                                        lisäämistä eri viranomaisten kesken.
27810:                                                           Vuonna 1989 opetusministeriö asetti toimi-
27811: 2. Uudistuksen tarve ja uudistus-                      kunnan laatimaan ehdotusta opiskelijoiden ja
27812:    ehdotus                                             harjoittelijoiden kansainväliseen vaihtoon liit-
27813:                                                        tyviä palvelutehtäviä hoitavan keskuksen pe-
27814:    Kansainvälisen henkilövaihdon merkitys              rustamisesta. Tämän palvelukeskustoimikun-
27815: suomalaisen yhteiskunnan kehitykselle on vii-          nan mietinnöstä (komiteanmietintö 1990:9)
27816: me vuosina korostunut. Kansainvälisen vuoro-           saatiin yhteensä 40 lausuntoa. Lausunnon an-
27817: vaikutuksen lisäämiseksi ja kilpailukyvyn edis-        tajia olivat kansainvälisen vaihdon kannalta
27818: tämiseksi on välttämätöntä, että maassamme             keskeiset ministeriöt, keskusvirastot, muut val-
27819: on riittävästi kielitaitoisia, hyvin koulutettuja,     tion laitokset, korkeakoulut, työmarkkinajär-
27820: kansainvälisiin tehtäviin harjaantuneita sekä          jestöt ja opiskelijajärjestöt. Kansainvälisen
27821: muiden maiden kulttuuriin ja oloihin perehty-          henkilövaihdon keskuksen perustamista pidet-
27822: neitä henkilöitä. Erityisesti kansainvälisen liik-     tiin lausunnoissa perusteltuna ja kiireellisenä
27823: kuvuuden esteiden poistaminen ja Euroopan              toimenpiteenä. Toimikunnan ehdotuksia kes-
27824: yhdentymiskehitys asettavat uusia vaatimuksia          kuksen hallinnoksi, organisaatioksi ja tehtävik-
27825: kansainvälisen henkilövaihdon kehittämiselle.          si pidettiin niin ikään tarkoituksenmukaisina.
27826:    Tutkimuksen, opetuksen, opiskelun ja työ-              Esitys on valmisteltu palvelukeskustoimikun-
27827: elämän kansainvälistäminen on lähitulevaisuu-          nan mietinnön ja siitä annettujen lausuntojen
27828: den keskeisiä tavoitteita. Tähän pyritään lisää-       pohjalta.
27829: mällä suomalaisten mahdollisuuksia opiskella
27830: tai työskennellä ulkomailla sekä luomalla ulko-
27831: maalaisille opiskelijoille, työntekijöille ja tutki-   4. Esityksen hallinnolliset ja
27832: joille aikaisempaa paremmat edellytykset opis-            henkii ö stövaik utu kset
27833: kella, harjoitella ja toimia tutkijana Suomessa.
27834:    Henkilövaihdon kehittämistä vaikeuttaa se,            Kansainväliseen henkilövaihtoon liittyvien
27835: että vaihtojärjestelmien hallinto on hajaantu-         tehtävien keskittäminen perustettavaan kes-
27836:                                      1990 vp. -      HE n:o 162                                       3
27837: 
27838: kukseen vähentää ministeriöissä päätettävien         5. Esityksen taloudelliset vaiku-
27839: hallintoasioiden määrää. Uudistuksen vaikutus           tukset
27840: ministeriöiden sisäiseen organisaatioon tulee
27841: erikseen harkittavaksi.
27842:    Opetusministeriöstä lakkautettaisiin 12 vir-         Perustamisen yhteydessä siirretään keskuk-
27843: kaa tai tehtävää, työministeriöstä kymmenen          selle opetusministeriön, työministeriön ja
27844: virkaa ja kauppa- ja teollisuusministeriöstä         kauppa- ja teollisuusministeriön momenteilta
27845: kaksi virkaa. Ministeriöiden henkilöstö väheni-      määrärahoja henkilöstön palkkaamiseen ja toi-
27846: si yhteensä 24 henkilöllä.                           minnasta aiheutuviin menoihin.
27847:    Lakkautettavien virkojen ja tehtävien haiti-
27848: joille tarjotaan mahdollisuus siirtyä vastaaviin        Keskuksen toimintamenot olisivat pmvana
27849: tehtäviin keskuksessa tai sisäisin siirroin mui-     kesäkuuta 1991 alkavana ensimmäisenä toi-
27850: hin tehtäviin asianomaisen ministeriön hallin-       mintavuonna noin 10 miljoonaa markkaa. Mi-
27851: nonalalla. Siirtyvän henkilöstön palkkaus ja         nisteriöiden momenteilta siirrettäisiin keskuk-
27852: muut olennaiset palvelussuhteen ehdot turva-         selle perustaruisvuonna määrärahoja noin 6,2
27853: taan siirron yhteydessä.                             miljoonaa markkaa. Menojen lisäys vuonna
27854:    Keskukseen on tarkoitus perustaa 26 virkaa        1991 olisi siten noin 3,8 miljoonaa markkaa.
27855: tai tehtävää, mikä merkitsee kahden henkilön
27856: lisäystä ministeriöiden henkilöstömäärän vä-           Vuonna 1992 kansainvälisen henkilövaihdon
27857: hennykseen verrattuna. Lisäys johtuu siitä,          keskuksen toiminnasta aiheutuvat menot olisi-
27858: että keskus hoitaisi myös sellaisia tehtäviä,        vat vuoden 1991 hintatasolla noin 17 miljoo-
27859: joita ei nykyisin hoida mikään viranomainen.         naa markkaa.
27860: 
27861: 
27862: 
27863: 
27864:                              YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
27865: 
27866: 
27867: 1. Lakiehdotuksen perustelut                         ohjelmien yhteensovittamiseen liittyvät tehtä-
27868:                                                      vät.
27869:    1 §. Ehdotetuna lailla perustettaisiin kan-          Lisäksi keskukselle siirrettäisiin opetusminis-
27870: sainvälisen henkilövaihdon keskus, joka olisi        teriöstä kolmen ulkomaisille stipendiaateille
27871: opetusministeriön alainen valtion laitos. Kes-       tarkoitetun asuntolan hoito.
27872: kuksen perustamisen tarkoituksena olisi kehit-          Työministeriön hallinnonalalta keskukselle
27873: tää opiskelija-, harjoittelija- ja muuta henkilö-    siirrettäisiin harjoittelijavaihtoon liittyvät val-
27874: vaihtoa ja edistää siten kansainvälistymistä.        mistelu- ja toimeenpanotehtävät, joita nykyisin
27875:    2 §. Pykälässä on lueteltu keskuksen tehtä-       hoitaa ministeriön kansainvälisen harjoittelun
27876: vät. Keskuksen pääasiallisena tehtävänä olisi        yksikkö. Harjoittelijavaihtoon liittyvät käytän-
27877: henkilövaihtojärjestelmien suunnittelu ja to-        nön asiakaspalvelutehtävät, jotka edellyttävät
27878: teuttaminen sekä kansainvälistä henkilövaihtoa       laajaa kenttäorganisaatiota sekä paikallisia
27879: koskevan tiedon hankkiminen, tallentaminen           työnantajakontakteja, jäisivät edelleen työmi-
27880: ja välittäminen henkilövaihtoa haitaville yhtei-     nisteriön alaisten työvoimapiirien ja työvoima-
27881: söille sekä yksityishenkilöille.                     toimistojen hoidettaviksi.
27882:    Henkilövaihtojärjestelmien toimeenpanaan             Työvoimatoimistot ja keskus hoitaisivat yh-
27883: liittyvät tehtävät siirrettäisiin keskukselle ope-   dessä harjoittelijavaihdon tehtäviä. Hallinnolli-
27884: tusministeriöstä, työministeriöstä ja kauppa- ja     sesti työvoimatoimistot säilyisivät työministe-
27885: teollisuusministeriöstä.                             riön alaisina. Keskus ei antaisi hallinnollisia
27886:    Opetusministeriöstä keskukselle siirrettäisiin    määräyksiä ja ohjeita työvoimatoimistoille,
27887: kahdenvälisiin kulttuurivaihtosopimuksiin ja         vaan työministeriö huolehtisi edelleen niiden
27888: kulttuurivaihto-ohjelmiin perustuvien ja eräi-       toiminnan ohjauksesta. Tämä edellyttää yhteis-
27889: den muiden valtion apurahaohjelmien hallinto-        työn järjestämistä keskuksen ja työministeriön
27890: tehtävät sekä kansainvälisten opiskelijavaihto-      kesken.
27891: 4                                    1990 vp. -      HE n:o 162
27892: 
27893:    Kauppa- ja teollisuusministeriöstä keskuksel-     minnan tehokkuuden varmistamiseksi johto-
27894: le siirrettäisiin teollisuuden kansainvälistymis-    kunnan tulisi olla kokoonpanoltaan suppea.
27895: koulutukseen liittyvä avustusten myöntäminen            4 §. Keskuksen apuna neuvoa-antavana eli-
27896: harjoittelijoille ja yrityksille, ulkomaalaisten     menä olisi kansainvälisen henkilövaihdon neu-
27897: jatko-opiskelijoiden apurahoihin liittyvät teh-      vottelukunta. Senkin tehtävistä, kokoonpanos-
27898: tävät, Yhdistyneiden Kansakuntien stipendiaat-       ta ja asettamisesta säädettäisiin asetuksella.
27899: titoimintaan liittyvät tehtävät sekä tieteellis-        5 §. Henkilövaihdon keskuksella olisi oikeus
27900: teknis-taloudellisiin yhteistyösopimuksiin liitty-   periä suoritteistaan maksuja. Maksuja määrät-
27901: vä asiantuntijavaihto. Näitä tehtäviä hoitaa         täessä noudatettaisiin, mitä valtion maksupe-
27902: tällä hetkellä teollisuusosaston kansainvälisten     rustelaissa (980173) on säädetty.
27903: asiain toimisto.                                        6 §. Pykälä sisältäisi säännöksen siitä, että
27904:    Keskuksen palvelutehtävänä olisi nykyisin         keskus voisi ottaa vastaan lahjoituksia sen
27905: hajallaan eri toimintayksiköissä hoidettu, usein     tehtäviä edistäviin tarkoituksiin. Säännös on
27906: samaa asiakaskuntaa palveleva tiedotus- ja jul-      tarpeen, koska on mahdollista, että keskukselle
27907: kaisutoiminta. Korkeakoulujen, muiden oppi-          haluttaisiin lahjoittaa varoja käytettäviksi esi-
27908: laitosten sekä kansainväliseen henkilövaihtoon       merkiksi apurahoina.
27909: osallistuvien yritysten, järjestöjen ja yksityis-       7 §. Pykälä sisältäisi tavanomaisen säännök-
27910: henkilöiden palvelemiseksi keskukseen perus-         sen asetuksenantovaltuudesta ja viraston työ-
27911: tettaisiin nykyaikaisella tietotekniikalla varus-    järjestyksestä.
27912: tettu tietopalveluyksikkö, johon koottaisiin            8 §. Ehdotuksen mukaan laki tulisi voimaan
27913: muun muassa tiedot eri maiden koulutusjärjes-        1 päivänä kesäkuuta 1991. Jotta keskus voisi
27914: telmistä, tutkinnoista sekä opiskelu- ja harjoit-    aloittaa toimintansa tästä ajankohdasta, tulisi
27915: telumahdollisuuksista. Keskus voisi myös tar-        jo ennen lain voimaantuloa voida ryhtyä toi-
27916: jota koulutus- ja konsulttipalveluja henkilö-        menpiteisiin muun muassa keskuksen virkojen
27917: vaihtoa hoitavien oppilaitosten ja yritysten         täyttämiseksi.
27918: henkilökunnalle.
27919:    Toiminnan vakiinnuttua keskukselle voitai-
27920: siin antaa uusia henkilövaihdon kehittämiseen        2. Tarkemmat säännökset
27921: ja järjestämiseen liittyviä tehtäviä eri hallin-
27922: nonaloilta. Tällaisina voisivat tulla kysymyk-         Asetuksella annetaan tarkemmat säännökset
27923: seen esimerkiksi Neuvostoliittoinstituutin hoi-      henkilövaihdon keskuksen keskeisten virkojen
27924: tama Suomen ja Neuvostoliiton välinen stipen-        kelpoisuusvaatimuksista, virkojen täyttämises-
27925: diaattivaihto, ulkoasiainministeriön kehitysyh-      tä sekä muista keskuksen kannalta merkittävis-
27926: teistyöosastolla hoidettu yksittäisten stipendi-     tä asioista. Määräykset keskuksen sisäisestä
27927: aattien apurahaohjelma sekä eräät tutkintojen        organisaatiosta ja hallinnon muusta järjestelys-
27928: vastaavuuteen ja korkeakoulukelpoisuuden ar-         tä annettaisiin keskuksen työjärjestyksessä.
27929: viointiin liittyvät tehtävät.
27930:    Opetusministeriö voisi pykälän 2 momentin
27931: mukaan antaa keskukselle selvitys-, kokeilu-,        3. Voimaantulo
27932: seuranta- ja suunnittelutehtäviä.
27933:    3 §. Keskuksen toimintaa johtaisi ja valvoisi       Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan       päivä-
27934: johtokunta, jonka tehtävistä, kokoonpanosta          nä kesäkuuta 1991.
27935: ja asettamisesta säädettäisiin asetuksella. Joh-
27936: tokunnassa olisi edustettuna koulutuksen sekä          Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
27937: työ- ja elinkeinoelämän asiantuntemus. Toi-          kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
27938:                                      1990 vp. -     HE n:o 162                                    5
27939: 
27940:                                               Laki
27941:                             kansainvälisen henkilövaihdon keskuksesta
27942: 
27943:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
27944: 
27945:                        1§                           vottelukunta, jonka tehtävistä, kokoonpanosta
27946:    Opiskelija- ja harjoittelijavaihdon sekä         ja asettamisesta säädetään asetuksella.
27947: muun Suomen ja ulkomaiden välisen henkilö-
27948: vaihdon edistämiseksi on kansainvälisen henki-                            5§
27949: lövaihdon keskus, joka on opetusministeriön           Keskuksella on oikeus periä suoritteistaan
27950: alainen.                                            maksuja. Niitä määrättäessä on noudatettava,
27951:                        2 §                          mitä valtion maksuperustelaissa (980/73) sää-
27952:    Keskuksen tehtävänä on:                          detään.
27953:    1) huolehtia kansainvälisen henkilövaihdon
27954: suunnittelusta ja järjestämisestä;                                        6§
27955:    2) antaa ohjausta ja neuvontaa kansainväli-         Keskus on oikeutettu ottamaan vastaan lah-
27956: seen henkilövaihtoon liittyvissä kysymyksissä;      joituksia sen tehtäviä edistäviin tarkoituksiin.
27957:    3) myöntää apurahoja ja avustuksia kansain-
27958: väliseen henkilövaihtoon; sekä                                            7 §
27959:    4) hoitaa muut tehtävät, jotka on sille sää-        Tarkemmat säännökset keskuksen tehtävis-
27960: detty tai määrätty.                                 tä, hallinnosta ja viroista annetaan asetuksella
27961:    Opetusministeriö voi antaa keskukselle selvi-    sekä sen nojalla keskuksen työjärjestyksellä.
27962: tys-, kokeilu-, seuranta- ja suunnittelutehtäviä.
27963:                                                                            8§
27964:                        3§                             Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuu-
27965:    Keskuksessa on johtokunta, jonka tehtävis-       ta 1991.
27966: tä, kokoonpanosta ja asettamisesta säädetään          Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
27967: asetuksella.                                        ryhtyä toimenpiteisiin keskuksen virkojen täyt-
27968:                       4 §                           tämiseksi sekä muihin toimenpiteisiin, jotka
27969:  Keskuksen apuna neuvoa-antavana toimieli-          ovat tarpeen keskuksen toiminnan aloittami-
27970: menä on kansainvälisen henkilövaihdon neu-          seksi lain tullessa voimaan.
27971: 
27972: 
27973:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1990
27974: 
27975: 
27976:                                       Tasavallan Presidentti
27977:                                        MAUNO KOIVISTO
27978: 
27979: 
27980: 
27981: 
27982:                                                                  Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
27983: 1
27984: 
27985: 
27986: 
27987: 1
27988:                                      1990 vp. -      HE n:o 163
27989: 
27990: 
27991: 
27992: 
27993:                                       Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maidon, sianlihan ja
27994:                                   viljan vientikustannusmaksusta
27995: 
27996: 
27997: 
27998: 
27999:                            ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
28000: 
28001:   Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki          nusmaksu olisi 20 penniä kilolta ja ohran sekä
28002: maidon, sianlihan ja viljan vientikustannus-         kauran 10 penniä kilolta. Rukiin vientikustan-
28003: maksusta. Vientimaksuilla katettaisiin maata-        nusmaksu olisi 20 penniä kilolta 30 päivään
28004: loustulolain mukaista maatalouden osuutta            kesäkuuta 1991 saakka, minkä jälkeen se nou-
28005: maataloustuotteiden         vientikustannuksista.    sisi 80 penniin kilolta. Lailla korvattaisiin
28006: Maidon vientikustannusmaksua perittäisiin 0,8        vuonna 1990 voimassa olleet maidon ja sianli-
28007: penniä maidontuottajalta vastaanotetun mai-          han vientikustannusmaksusta annettu laki ja
28008: don rasvapitoisuusprosentin kymmenesosalta           viljan vientikustannusmaksusta annettu laki
28009: maidon 3, 7 prosentin rasvapitoisuuden ylittä-       (HE 113/90).
28010: vältä osalta. Sianlihan vientikustannusmaksun           Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi-
28011: suuruus olisi sianlihakilolta 20 penniä, jos ruho    maan vuoden 1991 alusta. Esitys liittyy vuoden
28012: painaa enintään 76 kiloa, ja 60 penniä, jos          1991 tulo- ja menoarvioesitykseen ja on tarkoi-
28013: ruho painaa yli 76 kiloa. Vehnän vientikustan-       tettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
28014: 
28015: 
28016: 
28017: 
28018:                                        YLEISPERUSTELUT
28019: 
28020: 1. Nykyinen tilanne                                  vuonna 1989. Vuonna 1990 voin ja voiöljyn
28021:                                                      vientitarve on noin 30 miljoonaa kiloa, juusto-
28022: 1.1. Maataloustuotteiden tuotanto- ja mark-          jen noin 32 miljoonaa kiloa ja maitojauheiden
28023:      kinatilanne                                     noin 23 miljoonaa kiloa. Lisäksi viennin vaih-
28024:                                                      toehtona myydään kotimaahan maitojauheita
28025:   Maataloustuotantoa on pyritty vientituen su-       ja teollisuusvoita alennettuun hintaan. Vuonna
28026: pistamiseksi tasapainottamaan ja ohjaamaan           1991 maidontuotantoa on tarkoitus ohjata si-
28027: usealla eri järjestelmällä. Vuoden 1989 erittäin     ten, että meijerimaidon määrä alenee noin 300
28028: hyvä sato ja erityisesti maitorasvan kotimaisen      miljoonalla litralla. Tällöin esimerkiksi voin ja
28029: kulutuksen huomattava supistuminen ovat kui-         voiöljyn vientitarve supistuisi noin 23 miljoo-
28030: tenkin johtaneet aikaisempia arvioita selvästi       naan kiloon ja juustojen noin 26 miljoonaan
28031: suurempaan ylituotantoon ja vientituen tarpee-       kiloon.
28032: seen. Myös vuoden 1990 erinomainen sato                 Vuonna 1990 tuotanto ylittää kotimaisen
28033: merkitsee sitä, että vientituen tarve tulee säily-   kulutuksen kananmunissa noin 19 miljoonalla
28034: mään huomattavan suurena, joskin ylituotanto         kilolla, sianlihassa noin 22 miljoonalla kilolla
28035: painottuu aikaisempaa enemmän viljaan.               ja naudanlihassa noin 8 miljoonalla kilolla.
28036:   Meijerimaidon määräksi kuluvana vuonna             Vuonna 1991 vientitarpeen ennustetaan alene-
28037: ennustetaan noin 2 600 miljoonaa litraa, mikä        van jonkin verran. Merkittävintä ylituotannon
28038: on runsaat 50 miljoonaa litraa enemmän kuin          supistuminen tulee olemaan kananmunien tuo-
28039: 
28040: 301155S
28041: 2                                    1990 vp. -     HE n:o 163
28042: 
28043: tannossa tuotannon keskeyttämissopimusten           titukeen on osoitettu 2 991 miljoonaa mark-
28044: ansiosta.                                           kaa. Uusimpien arvioiden mukaan vientitukeen
28045:     Vuonna 1989 korjattiin erittäin hyvä viljasa-   tarvittaisiin kuluvana vuonna noin 3 375 mil-
28046: to, jolla osaksi täydennettiin viljavarastoja.      joonaa markkaa. Tästä määrästä maatalouden
28047: Rehuviljaa viedään vuonna 1990 noin 490 mil-        tulee maataloustulolain mukaisesti rahoittaa
28048: joonaa kiloa, josta vuoden 1989 satoa on noin       noin 790 miljoonaa markkaa. Vuonna 1991
28049: 350 miljoonaa kiloa. Lisäksi viennin vaihtoeh-      maataloustuotteiden vientitukeen arvioidaan
28050: tona myydään kotimaahan maailmanmarkki-             tarvittavan noin 3 090 miljoonaa markkaa,
28051: nahintaista viljaa noin 170 miljoonaa kiloa.        josta maatalouden vastuun osuus olisi noin 710
28052: Myös vuoden 1990 sato muodostui erinomai-           miljoonaa markkaa. Lisäksi tarkoituksena on,
28053: seksi. Kokonaisviljasato arvioidaan noin 3 925      että maatalous osallistuu tuotannon tasapai-
28054: miljoonaksi kiloksi, jolloin kotimainen tarve       nottamisesta aiheutuviin menoihin maatalous-
28055: ylittyy noin 1 200 miljoonalla kilolla. Tällöin     tulolain mukaisesti 146 miljoonalla markalla,
28056: tuettu kotimainen käyttö rinnastetaan viennik-      mikä katettaisiin maataloudelta perittävillä
28057: si.                                                 maksuilla ja veroilla.
28058:     Viljan kokonaisylijäämien lisäksi leipäviljan      Vuonna 1991 maitovalmisteiden vientitukeen
28059: viljelyn kasvu on yhä suurempi ongelma. Suh-        arvioidaan tarvittavan noin 1 240 miljoonaa
28060: teellisesti eniten kotimainen kulutus on ylitetty   markkaa, kananmunien vientitukeen noin 90
28061: rukiin viljelyssä. Kotimaisesta kulutuksesta        miljoonaa markkaa, lihan vientitukeen noin
28062: pystyttiin 1980-luvulla tyydyttämään noin 70        400 miljoonaa markkaa, viljan vientitukeen
28063: prosenttia, kun vuosittainen viljelyala oli noin    noin 1 350 miljoonaa markkaa ja muuhun
28064: 36 000 hehtaaria ja keskimääräinen kokonais-        vientitukeen noin 10 miljoonaa markkaa. Ar-
28065: sato noin 77 miljoonaa kiloa. Pääasiassa tuo-       vioiden mukaan maatalouden osuus vientikus-
28066: tantopoliittisten toimenpiteiden ja rukiin vilje-   tannuksista vuonna 1991 olisi viljassa noin 470
28067: lylle suotuisten sääolojen johdosta vuosina         miljoonaa markkaa ja kotieläintuotteissa yh-
28068:  1988 ja 1989 ruista kylvettiin aikaisempaa pal-    teensä noin 240 miljoonaa markkaa.
28069: jon suuremmalle peltoalalle.                           Maatalouden vientikustannusosuuden katta-
28070:     Kun vuonna 1989 myös keskimääräinen heh-        miseksi kerätään lannoiteveroa, valkuaisveroa,
28071: taarisato muodostui edullisten säiden johdosta      maidon kiintiömaksuja ja vientikustannusmak-
28072: erittäin hyväksi, rukiin kokonaistuotanto kas-      sua, sianlihan vientikustannusmaksua ja pel-
28073: voi yhden vuoden aikana 2,5-kertaiseksi 1980-       lonraivausmaksua. Suurilta sikala- ja kanaJa-
28074: luvun keskiarvoon verrattuna ja vuotuista koti-     yrityksiltä peritään lisättyjä markkinoimismak-
28075: maista kulutusta miltei kaksi kertaa suurem-        suja. Vuonna 1990 lannoiteveron tuotoksi arvi-
28076: maksi. Vuoden 1990 ruissadon korjaamisen            oidaan noin 135 miljoonaa markkaa, valkuais-
28077: jälkeen maassamme on miltei neljän vuoden           veron tuotoksi noin 195 miljoonaa markkaa,
28078: käyttöä vastaavat ruisvarastot. Rukiin käytön       maidon kiintiö- ja vientikustannusmaksujen
28079: alueellisen rajallisuuden vuoksi rukiille on var-   tuotoiksi 200 miljoonaa markkaa ja viljan
28080: sin vaikeaa löytää ostajia maailmanmarkki-          vientikustannusmaksun tuotoksi noin 120 mil-
28081: noilta. Kun lisäksi ruista voidaan pitää varas-     joonaa markkaa. Vuoden 1991 osalta on an-
28082: tossa laadun heikkenemisen takia vain varsin        nettu tulo- ja menoarvioesitykseen liittyvät esi-
28083: lyhyen aikaa, tulisi rukiin viljelyä voimakkaasti   tykset maatalouden vientikustannusosuuden
28084: vähentää.                                           perimiseksi. Aikaisemmin mainittujen perintä-
28085:                                                     tapojen lisäksi tarkoituksena on asettaa vero
28086:                                                     rehuksi käytetyille rasvoille.
28087: 1.2. Vientituki ja vientikustannusten jakau-
28088:      tuminen
28089:                                                     2. Esityksen tavoitteet
28090:    Vuonna 1989 maataloustuotteiden vientituki
28091: oli noin 2 410 miljoonaa markkaa. Valtio vas-          Vientikustannusmaksujärjestelmän tavoittee-
28092: tasi vientituen rahoituksesta kokonaisuudes-        na on kerätä maataloustulolain mukaista maa-
28093: saan, sillä maataloustulolain (736/89) mukaista     talouden osuutta vientikustannuksista siten, et-
28094: vientivastuuta maataloudelle ei aiheutunut.         tä eri tuotteiden markkinatilanne osittain vai-
28095: Kuluvan vuoden varsinaisessa tulo- ja menoar-       kuttaa suoraan tuottajan kyseisestä tuotteesta
28096: viossa ja ensimmäisessä lisämenoarviossa vien-      saamaan hintaan. Esityksen mukaisilla vienti-
28097:                                     1990 vp. -      HE n:o 163                                     3
28098: 
28099: kustannusmaksuilla jatkettaisiin ja täydennet-       ohran ja kauran osalta 10 penma kilolta.
28100: täisiin vuonna 1990 käyttöön otettua järjestel-      Satovuoden 1991/92 alusta eli 1 päivästä hei-
28101: mää. Ehdotetulla lailla korvattaisiin vuonna         näkuuta 1991 alkaen rukiin vientikustannus-
28102: 1990 voimassa ollut maidon ja sianlihan vienti-      maksu ehdotetaan korotettavaksi 80 penniin
28103: kustannusmaksusta annettu laki (513/90) sekä         kilolta. Viljan vientikustannusmaksun tuotoksi
28104: viljan vientikustannusmaksusta annettu laki          vuonna 1991 arvioidaan 225 miljoonaa mark-
28105: (HE 113/90).                                         kaa. Koska kesän 1990 sato muodostui keski-
28106:     Maidon vientikustannusmaksu määräytyisi          määräistä suuremmaksi, vientikustannusmak-
28107: maidon rasvapitoisuuden mukaan ja olisi edel-        sun ei voitane katsoa vaikeuttavan viljelijöiden
28108: leen 0,8 penniä maidon rasvapitoisuusprosen-         taloudellista asemaa kohtuuttomasti. Viljelijän
28109: tin kymmenesosalta siltä osin kuin maidon            viljasta saamaan hintaan vaikuttavat myös sa-
28110: rasvapitoisuus ylittää 3, 7 prosenttia. Kun mai-     don laadun mukaan maksettavat hyvitykset,
28111: don keskirasvapitoisuus on noin 4,3 prosenttia,      jotka kuluvan vuoden sadosta ovat poikkeuk-
28112: olisi maidon vientikustannusmaksu koko mai-          sellisen suuret.
28113: dontuotannon osalta keskimäärin 4,8 penniä              Rukiin 80 pennin vientikustannusmaksun ta-
28114: litralta.   Vientikustannusmaksu maitolitraa         voitteena on maatalouden vientikustannus-
28115: kohden vaihtelisi kuitenkin tuottajittain mai-       osuuden keräämisen lisäksi vaikuttaa rukiin
28116: don rasvapitoisuuden mukaan.                         viljelyyn siten, että ylimääräiset ruisvarastot
28117:     Rasvakymmenystä kohti määritelty 0,8 pen-        voitaisiin sijoittaa kotimaan markkinoille koh-
28118: nin vientikustannusmaksu on saman suuruinen          tuullisen ajan kuluessa. Käytännössä ehdotetun
28119: kuin tuottajamaidon samahintaisuudesta sekä          vientikustannusmaksun odotetaan vähentävän
28120: laatu- ja koostumushinnoittelun perusteista an-      rukiin viljelyaloja erittäin voimakkaasti.
28121: netun maa- ja metsätalousministeriön päätök-            Viljan vientikustannusmaksun osalta laki,
28122: sen (1263/89) mukaan tuottajalle on maitoras-        lukuun ottamatta rukiin 80 pennin vientikus-
28123:  vasta maksettava. Maitorasvan perusteella           tannusmaksua, on tarkoitettu koskemaan sato-
28124:  määräytyvän vientikustannusmaksun tavoittee-        vuoden 1990/91 jälkipuoliskolla viljaliikkeisiin
28125:  na on pyrkiä vaikuttamaan muun muassa mai-          toimitettavaa viljaa. Viljakaupan häiriöttämän
28126:  dontuottajan kotieläinjalostus- ja ruokintapää-     sujumisen takia ehdotetaan kuitenkin laki ko-
28127:  töksiin siten, että maidon rasvapitoisuus saa-      konaisuudessaan olevaksi voimassa kalenteri-
28128:  taisiin nykyistä paremmin vastaamaan maito-         vuoden 1991 loppuun. Tarkoituksena on, että
28129:  valmisteiden kulutusrakennetta. Maidon vienti-      hallitus harkitsee viljan vientikustannusmaksun
28130:  kustannusmaksun tuotoksi vuonna 1991 arvioi-        tarpeellisuutta kesän 1991 sadon osalta riittä-
28131:  daan noin 110 miljoonaa markkaa.                    vän luotettavien satoarvioiden valmistuttua ja
28132:     Sianlihalie ehdotetaan 20 pennin vientikus-      ryhtyy vientikustannusmaksun tason suhteen
28133:  tannusmaksua, kun ruhopaino on enintään 76          tarvittaviin toimenpiteisiin.
28134:  kiloa. Tätä painavammista ruhoista vientikus-
28135:  tannusmaksu olisi 60 penniä kilolta. Sianlihan
28136:  vientikustannusmaksun kertymäksi arvioidaan         3. Asian valmistelu
28137:  noin 40 miljoonaa markkaa. Vientikustannus-
28138:  maksun porrastus sian ruhon painon mukaan             Esitys on valmisteltu virkatyönä maa- ja
28139:  parantaa sianlihan laatua sekä rajoittaa lyhyel-   metsätalousministeriössä ja maatilahallitukses-
28140:  lä aikavälillä tuotantoa.                          sa. Viljan vientikustannusmaksua koskevasta
28141:     Maatalouden markkinointivastuun painot-         ehdotuksesta on sovittu valtion ja maatalous-
28142:  tuessa yhä enemmän viljaan on ollut tarpeellis-    tuottajain välisissä maataloustuloneuvotteluis-
28143:  ta luoda järjestelmä, jolla vientikustannusrasi-   sa elokuussa 1990. Maatalouden markkinointi-
28144:  tetta voidaan siirtää kotieläintaloudesta vil-     neuvosto on puoltanut esitystä.
28145:  jaan. Ennen viljan vientikustannusmaksusta
28146:  annettua lakia (HE 113/90) viljan viljelijät
28147:  osallistuivat vientikustannuksiin vain lannoite-    4. Esityksen taloudelliset ja or-
28148:  veron kautta. Lannoiteverostakin huomattava            ganisatoriset vaikutukset
28149:  osa kohdistuu kotieläintilojen rehuviljan ja
28150:  nurmen viljelyyn.                                     Ehdotettujen maksujen ja verojen tuotto
28151:     Viljan vientikustannusmaksuksi vehnän ja         luetaan osaksi maataloustulolaissa tarkoitettua
28152:   rukiin osalta ehdotetaan 20 penniä kilolta sekä    maataloustuottajien osuutta maataloustuottei-
28153: 4                                    1990 vp. -      HE n:o 163
28154: 
28155: den vientikustannuksista. Ehdotetuilla mak-          nuksiksi maataloustuloneuvotteluja varten laa-
28156: suilla ja veroilla kerättäisiin maatalouden          dittavassa kustannuslaskelmassa.
28157: osuutta vientikustannuksista vuonna 1991 noin
28158: 375 miljoonaa markkaa. Kyseisiä maksuja ja             Esityksellä ei ole organisatorisia vaikutuksia
28159: veroja ei lueta maatalouden tuotantokustan-          valtionhallinnossa.
28160: 
28161: 
28162: 
28163: 
28164:                                YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
28165: 
28166: 
28167: 1. Lakiehdotuksen perustelut                         3 luku. Sianlihan vientikustannusmaksu
28168: 
28169:     luku. Yleiset säännökset                            6 §. Sianlihan vientikustannusmaksua olisi-
28170:                                                      vat velvolliset suorittamaan teurastamoliikkeen
28171:    1 §. Pykälä sisältää lain tarkoitusta koske-      harjoittajat.
28172: van säännöksen. Maidon, sianlihan ja viljan             7 §. Sianlihan vientikustannusmaksun suu-
28173: vientikustannusmaksua on vuonna 1991 suori-          ruus olisi 20 penniä sianlihakilolta enintään 76
28174: tettava valtiolle maataloustuotteiden viennistä      kilon ruhopainoon saakka. Yli 76 kiloa paina-
28175: aiheutuvien     kustannusten    vähentämiseksi.      viita ruhoilta vientikustannusmaksu olisi 40
28176: Maksujen tuotto luetaan osaksi maataloustulo-        penniä kilolta. Maksua ei tulisi suorittaa tuot-
28177: laissa tarkoitettua maataloustuottajien osuutta      tajalle palautettavasta eikä teurastamossa hylä-
28178: maataloustuotteiden vientikustannuksista.            tystä sianlihasta.
28179:    2 §. Pykälän mukaan maidon, sianlihan ja
28180: viljan vientikustannusmaksua ei pidetä sellaise-
28181:                                                      4 luku. Viljan vientikustannusmaksu
28182: na maatalouden kustannuksena, joka olisi
28183: otettava huomioon maataloustuloneuvotteluja
28184:                                                         8 §. Viljan vientikustannusmaksua olisi vel-
28185: varten laadittavassa kustannuslaskelmassa.
28186:                                                      vollinen suorittamaan viljakauppalaissa (580/
28187:    3 §. Pykälän mukaan valtioneuvostolla olisi       78) tarkoitettu viljaliike ja siementavaran kau-
28188: valtuus tilapäisesti päättää vientikustannus-        pasta annetussa laissa (669175) tarkoitettu sie-
28189: maksun muutoksista tai maksun kantamisen             mentavaran pakkaamo.
28190: väliaikaisesta keskeyttämisestä, kun eduskun-           9 §. Viljan vientikustannusmaksun suuruus
28191: nalle on annettu esitys vastaavaksi lainmuutok-      olisi 20 penniä vehnä- ja ruiskilolta ja 10
28192: seksi. Jos eduskunta vahvistaa vientikustan-         penniä ohra- ja kaurakilolta. Rukiin vientikus-
28193: nusmaksun alemmaksi kuin hallituksen esityk-         tannusmaksu olisi kuitenkin 1 päivästä heinä-
28194: sessä on ehdotettu, palautettaisiin liikaa perityt   kuuta 1991 alkaen 80 penniä kilolta.
28195: määrät maksuvelvollisille ja edelleen tuottajille       Jos viljelijän rukiista saama hinta vientikus-
28196: hakemuksetta.                                        tannusmaksun vähentämisen jälkeen alittaisi
28197:                                                      myyntihetkellä voimassa olevan vientikustan-
28198:                                                      nusmaksulla alennetun ohran kausiporrastetun
28199: 2 luku. Maidon vientikustannusmaksu                  tavoitehinnan, vientikustannusmaksua olisi
28200:                                                      alennettava alitusta vastaavalla määrällä, kui-
28201:    4 §. Maidon vientikustannusmaksua olisivat        tenkin enintään 80 penniä kilolta. Säännöksellä
28202: velvolliset suorittamaan meijeriliikkeen harjoit-    estetään se, ettei viljelijä vientikustannusmak-
28203: tajat.                                               sun takia saa rehurukiista ohraa heikompaa
28204:    5 §. Maidon vientikustannusmaksua olisi           hintaa.
28205: suoritettava 0,8 penniä maidontuottajalta vas-          10 §. Pykälässä säädettäisiin siitä, että viljan
28206: taanotetun maidon rasvapitoisuusprosentin            vientikustannusmaksun suuruutta määrättäessä
28207: kymmenesosalta maidon 3,7 prosentin rasvapi-         pidettäisiin perusteena kosteudeltaan 15 pro-
28208: toisuuden ylittävältä osalta. Maksua olisi suo-      senttiseksi muunnettua viljaa. Valtion viljava-
28209: ritettava myös tuottajalta vastaanotetusta ker-      rasto varmuusvarastoi viljaa jonkin verran
28210: masta.                                               myös maatiloilla sopimuksen perusteella. Tä-
28211:                                      1990 vp. -      HE n:o 163                                      5
28212: 
28213: män viljan osalta vientikustannusmaksun pe-          syttävä vientikustannusmaksun määräämisen
28214: rusteena käytettäisiin tilityksen mukaista vilja-    perustana.
28215: määrää, koska viljan kosteuspitoisuus määri-             15 §. Pykälän mukaan maatilahallituksen tu-
28216: tellään vasta silloin, kun vilja siirretään pois     lisi korottaa vientikustannusmaksua, jos mak-
28217: maatilavarastosta.                                   suvelvollinen on laiminlyönyt 12 §:n 3 momen-
28218:                                                      tin mukaisen ilmoituksen tekemisen säädetyssä
28219:                                                      määräajassa tai antanut sen olennaisesti vailli-
28220: 5 luku. Vientikustannusmaksun periminen              naisena. Vientimaksua olisi korotettava uudel-
28221:                                                      leen pykälässä mainitulla prosentilla, jollei
28222:     11 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi         maksuvelvollinen kehotuksesta huolimatta ja
28223: maatilahallituksen tehtäväksi vientikustannus-       ilman hyväksyttävää estettä anna sanottua il-
28224: maksun määräämisestä, maksuunpanosta ja              moitusta tai antaa sen puutteellisena. Vienti-
28225: kannasta huolehtiminen.                              maksun määrä korotettaisiin kaksinkertaiseksi,
28226:     12 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi sii-    jos maksuvelvollinen on tahallaan tai törkeästä
28227: tä, että maksuvelvollisen tulee oma-aloitteisesti    huolimattomuudesta antanut olennaisesti vää-
28228: suorittaa vientikustannusmaksu kunkin kalen-         rän ilmoituksen.
28229: terikuukauden aikana vastaanottamastaan                  16 §. Pykälä sisältää säännökset vientimak-
28230: maidosta, teurastamastaan sianlihasta tai tilit-     sun suorittamisesta ja määräämisestä täysin
28231: tämästään ja myyntitarkoitukseen jauhettavak-        markoin sekä sen perimättä jättämisestä mak-
28232: si vastaanottamastaan viljasta. Säännöksen           sun tai maksunlisäyksen pienuuden takia.
28233: mukaan viljan vientikustannusmaksu ei koskisi            17 §. Pykälä sisältää säännökset lain kiertä-
28234: viljelijän kotitarvekäyttöä varten jauhattamaa       misen varalta. Maatilahallitus voisi määrätä
28235: viljaa. Maksuvelvollisuuden piiriin tulisi kui-      vientikustannusmaksun arvion mukaan, jos
28236: tenkin vilja, jonka viljelijä jauhattaa myyntiä      jollakin toimenpiteellä pyrittäisiin vapautu-
28237: varten. Tilityspäivällä tarkoitetaan sitä päivää,    maan maksuvelvollisuudesta.
28238: jolloin viljaliike maksaa viljasta tuottajalle.          18 §. Pykälässä olisivat säännökset maksuli-
28239: Vientikustannusmaksu suoritettaisiin maatila-        pusta, jonka maksuvelvollinen voisi saada.
28240: hallitukselle viimeistään seuraavan kalenteri-
28241:                                                          19 §. Maksun perimisen osalta sovellettai-
28242: kuukauden 25 päivänä. Tuottajien vastuu vien-
28243:                                                      siin, mitä verojen ja maksujen perimisestä
28244: tikustannuksesta toteutuisi pykälän 2 momen-
28245:                                                      ulosottotoimin annetussa laissa (367/61) ja sen
28246:  tin mukaan siten, että maksuvelvollinen vähen-
28247:                                                      nojalla on säädetty.
28248: täisi vientikustannusmaksua vastaavan määrän
28249: tuottajalle maksettavasta tuotteen hinnasta.
28250:     Pykälän 3 momentin mukaan maksuvelvolli-
28251:  sen tehtävänä olisi 1 momentissa mainittuun         6 luku. Erinäiset säännökset
28252:  ajankohtaan mennessä antaa maatilahallituk-
28253:  selle ilmoitus edellisen kuukauden aikana vas-         20 §. Pykälä sisältää säännökset muutoksen-
28254:  taanottamaosa maidon, teurastamansa sianli-         hausta maatilahallituksen nyt puheena olevan
28255:  han ja tilittämänsä tai jauhettavaksi vastaan-      lain mukaan tekemään päätökseen. Valitusasia
28256:  ottamaosa viljan määristä.                          käsiteltäisiin muutoksenhausta hallintoasioissa
28257:      13 §. Pykälä sisältää säännökset siitä, miten   annetussa laissa (154/50) säädetyssä järjestyk-
28258:  tulisi menetellä maksuvelvollisen jättäessä nou-    sessä. Vientikustannusmaksu olisi suoritettava
28259:  dattamatta 12 §:ssä mainitut velvollisuutensa.      valituksesta huolimatta, jollei valitusvirano-
28260:  Maatilahallituksen tulisi velvoittaa maksuvel-      mainen toisin määrää.
28261:  vollinen suorittamaan vientikustannusmaksu             21 §. Pykälässä olisivat säännökset maksu-
28262:  tai sen suorittamatta oleva osa. Pykälän 1          velvollisen laitoksen, kirjanpito- tai muistiinpa-
28263:  momentin mukaan suorittamatta jääneelle             nokirjan sekä muiden asiakirjojen tarkastuk-
28264:  maksun määrälle määrättäisiin lisäksi maksun-       sesta.
28265:  lisäystä momentissa säädetyllä tavalla.                22 §. Pykälässä säädettäisiin salassapitovel-
28266:      14 §. Pykälän mukaan maatilahallitus mää-       vollisuudesta laissa tarkoitettujen tehtävien
28267:   räisi vientikustannusmaksun arvion mukaan,         suorittamisen yhteydessä. Tästä salassapitovel-
28268:  jos maksuvelvollinen ei kehotuksesta huolimat-      vollisuudesta voitaisiin poiketa pykälän 2 mo-
28269:  ta ole antanut 12 §:n 3 momentin mukaista           mentin mukaan rikoksen selvittämiseksi,
28270:   ilmoitusta tai se ei ole korjattunakaan hyväk-     21 §:n mukaisen tarkastuksen yhteydessä tai
28271: 6                                  1990 vp. -      HE n:o 163
28272: 
28273: muutoksenhakuviranomaisen tutkiessa valitus-          29 §. Pykälässä säädettäisiin lain voimaantu-
28274: ta.                                                 losta.
28275:    23 §. Pykälässä olisi säännös virka-avusta.
28276:    24 §. Pykälä sisältäisi viittauksen rikoslain
28277: rangaistussäännöksiin.                              2. Voimaantulo
28278:    25 §. Lain 22 §:ssä säädetyn salassapitovel-
28279: vollisuuden rikkomisesta tuomittaisiin pykälän        Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan      päivä-
28280: mukaan sakkoon.                                     nä tammikuuta 1991.
28281:    26 §. Maatilahallitus voisi pykälän mukaan
28282: myöntää hakemuksesta lykkäystä vientikustan-
28283: nusmaksun suorittamiseen. Lykkäys voisi olla        3. Säätämisjärjestys
28284: enintään yhden vuoden pituinen. Lykkäys edel-
28285: lyttäisi hyväksyttävän vakuuden asettamista.          Koska laki ehdotetaan olevaksi voimassa
28286: Lykkäysajalta perittäisiin vuotuista korkoa 10      vuoden 1991 loppuun asti, lakiehdotus olisi
28287: prosenttia.                                         käsiteltävä valtiopäiväjärjestyksen 68 §:n mu-
28288:    27 §. Lakiehdotuksen mukaisista päätöksistä      kaisessa enintään yhdeltä vuodelta kannettavaa
28289: ei perittäisi leimaveroa.                           veroa koskevassa säätämisjärjestyksessä.
28290:    28 §.Pykälän mukaan tarkempia säännöksiä
28291: lain täytäntöönpanosta annettaisiin tarvittaessa      Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
28292: asetuksella.                                        kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
28293:                                      1990 vp. -     HE n:o 163                                      7
28294: 
28295: 
28296: 
28297: 
28298:                                               Laki
28299:                       maidon, sianlihan ja viljan vientikustannusmaksusta
28300: 
28301:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
28302: 
28303:                      1 luku                         aineosista valmistetaan elintarvikkeiksi tarkoi-
28304:               Yleiset säännökset                    tettuja maitotuotteita. Maatilatalouden tai ko-
28305:                                                     titalouden yhteydessä tilan omasta maidosta
28306:                        1§                           tapahtuvaa maitotuotteiden valmistusta ei kui-
28307:    Maataloustulolaissa (736/89) tarkoitettuna       tenkaan pidetä maidonjalostuksena, ellei se
28308: markkinoimismaksuna on vuonna 1991 valtiol-         tapahdu teollisessa laajuudessa.
28309: le suoritettava maidon, sianlihan ja viljan vien-
28310: tikustannusmaksua sen mukaan kuin tässä lais-                              5§
28311: sa säädetään.                                          Maidon vientikustannusmaksu on 0,8 penniä
28312:    Vientikustannusmaksut katsotaan osaksi           maidontuottajalta vastaanotetun maidon ras-
28313: maataloustulolain 15 §:ssä tarkoitettua maata-      vapitoisuusprosentin kymmenesosalta maidon
28314: loustuottajien osuutta maataloustuotteiden          3, 7 prosentin rasvapitoisuuden ylittävältä osal-
28315: vientikustannuksista.                               ta.
28316:                                                        Maidon vientikustannusmaksua määrättäes-
28317:                       2§                            sä maidoksi katsotaan myös kerma. Kerma
28318:   Tässä laissa tarkoitettuja vientikustannus-       muunnetaan maidoksi kertomalla siihen sisäl-
28319: maksuja ei oteta maatalouden kustannuksina          tyvien rasvakilojen tai rasvalitrojen määrä lu-
28320: huomioon maataloustulon kehittämiseksi laa-         vulla 23. Maidoksi muunnetun kerman rasva-
28321: dittavassa laskelmassa.                             pitoisuutena pidetään 4,3 prosenttia.
28322:                                                        Maidon rasvapitoisuuden määrittämisessä
28323:                       3§                            noudatetaan, mitä tuottajamaidon samahintai-
28324:    Kun eduskunnalle on annettu esitys maidon,       suudesta sekä laatu- ja koostumushinnoittelun
28325: sianlihan ja viljan vientikustannusmaksun           perusteista annetussa maa- ja metsätalousmi-
28326: muuttamisesta tai väliaikaisesta poistamisesta,     nisteriön päätöksessä (1263/89) määrätään.
28327: valtioneuvostolla on oikeus määrätä, että näis-
28328: tä tuotteista kannetaan esityksen mukainen
28329: vientikustannusmaksu tai että sitä ei väliaikai-                        3 luku
28330: sesti kanneta.
28331:    Jos 1 momentin mukaisesti kannettu vienti-              Sianlihan vientikustannusmaksu
28332: kustannusmaksu on korkeampi kuin vahvistet-                               6 §
28333: tu maksu, erotus on hakemuksetta palautetta-          Velvollinen suorittamaan sianlihan vienti-
28334: va maksuvelvolliselle. Maksuvelvollisen on pa-      kustannusmaksua on jokainen, joka harjoittaa
28335: lautettava kyseinen erotus edelleen hakemuk-        Suomessa teurastamoliikettä.
28336: setta 12 §:ssä tarkoitetulle tuottajalle.
28337:                                                                           7 §
28338:                                                        Sianlihan vientikustannusmaksu on kultakin
28339:                     2 luku                          teurastamoliikkeen harjoittajan teurastaman
28340:         Maidon vientikustannusmaksu                 sian lihakilolta 20 penniä, jos ruho painaa
28341:                                                     enintään 76 kiloa ja 60 penniä, jos ruho painaa
28342:                       4 §                           yli 76 kiloa. Vientikustannusmaksun perus-
28343:   Velvollinen suorittamaan maidon vientikus-        teena oleva kilomäärä määräytyy ruhopainon
28344: tannusmaksua on jokainen, joka harjoittaa           perusteella.
28345: Suomessa meijeriliikettä.                              Sianlihan vientikustannusmaksua ei suoriteta
28346:   Meijeriliikkeellä tarkoitetaan tässä laissa       sianlihan tuottajan oman talouden tarvetta
28347: meijeriä ja muuta maidonjalostusta harjoitta-       varten palautettavasta sianlihasta eikä teurasta-
28348: vaa laitosta, jossa pääasiassa maidosta tai sen     mossa hylätystä sianlihasta.
28349:  8                                     1990 vp. -      HE n:o 163
28350: 
28351:                     4 luku                             tämästään tai myyntitarkoitukseen jauhetta-
28352:          Viljan vientikustannusmaksu                   vaksi vastaanottamastaan viljasta maatilahalli-
28353:                                                        tuksen postisiirtotilille viimeistään seuraavan
28354:                          8§                            kalenterikuukauden 25 päivänä.
28355:    Viljakauppalaissa (580/78) tarkoitettu vilja-           Maksuvelvollisen on vähennettävä maidon,
28356: liike (viljaliike) ja siementavaran kaupasta an-       sianlihan tai viljan vientikustannusmaksua vas-
28357: netussa laissa (669/75) tarkoitettu maatilahalli-      taava määrä tuottajalle tuotteesta maksettavas-
28358: tuksen luvan saanut pakkaaja ovat velvolliset          ta hinnasta.
28359: suorittamaan vehnän, rukiin, ohran ja kauran               Maksuvelvollisen on kunkin kalenterikuu-
28360: vientikustannusmaksua.                                 kauden 25 päivään mennessä tehtävä maatila-
28361:                                                        hallitukselle ilmoitus edellisen kalenterikuu-
28362:                         9 §                            kauden aikana vastaanottamaosa maidon, teu-
28363:    Vehnän ja rukiin vientikustannusmaksu on            rastamansa sianlihan taikka tilittämänsä tai
28364: 20 penniä viljaliikkeen ostamaita tai myyntitar-       jauhettavaksi vastaanottamaosa viljan määräs-
28365: koitukseen vastaanottamalta viljakilolta. Vas-         tä.
28366: taavasti ohran ja kauran vientikustannusmaksu
28367: on 10 penniä viljakilolta.                                                   13§
28368:    Vientikustannusmaksua ei suoriteta viljasta,           Jos maksuvelvollinen ei suorita vientikustan-
28369: joka ostetaan tai vastaanotetaan jauhettavaksi         nusmaksua määräajassa tai suorittaa sitä liian
28370: toiselta 8 § :ssä tarkoitetulta maksu velvolliselta.   vähän, maatilahallituksen on määrättävä suo-
28371:    Edellä 1 momentista poiketen muun rukiin            rittamatta oleva määrä maksettavaksi. Lisäksi
28372: kuin siemeneksi myytävän rukiin vientikustan-          maksuvelvollisen on maksettava laiminlyödylle
28373: nusmaksu on 1 päivästä heinäkuuta 1991 al-             määrälle maksunlisäystä 1 markka 50 penniä
28374: kaen 80 penniä kilolta. Jos viljelijän rukiista        kultakin täydeltä sadalta markalta jokaiselta
28375: saama hinta vientikustannusmaksun vähentä-             aikavalta kalenterikuukaudelta sen kuukauden
28376: misen jälkeen kuitenkin alittaa myyntihetkellä         alusta, jona vientikustannusmaksu olisi tullut
28377: voimassa olevan vientikustannusmaksulla alen-          suorittaa 18 §:ssä tarkoitettuun maksulippuun
28378: netuo ohran kausiporrastetun tavoitehinnan,            merkittyä eräpäivää edeltävän kuukauden lop-
28379: vientikustannusmaksua on alennettava alitusta          puun, tai jos vientikustannusmaksu on jo suo-
28380: vastaavalla määrällä, kuitenkin enintään 80            ritettu, suorituspäivää edeltävän kuukauden
28381: pennillä kilolta.                                      loppuun.
28382:                                                           Vientikustannusmaksua ei kuitenkaan saa
28383:                        10§                             määrätä maksettavaksi, jos kolme vuotta on
28384:    Viljan vientikustannusmaksun suuruutta              kulunut siitä, kun maksu olisi tullut suorittaa.
28385: määrättäessä pidetään perusteena kosteudel-
28386: taan 15 prosenttiseksi muunnettua viljaa. Val-
28387:                                                                             14 §
28388: tion viljavaraston maatiloilla varmuusvarastoi-
28389: tavan viljan vientikustannusmaksun perusteena            Jos 12 §:n 3 momentissa tarkoitettua ilmoi-
28390: käytetään tilityksen mukaista viljamäärää.             tusta ei ole kehotuksesta huolimatta tehty tai
28391:                                                        täydennetty taikka se on täydentämisestä huo-
28392:                                                        limatta niin puutteellinen, että sitä ei voida
28393:                    5 luku                              hyväksyä vientikustannusmaksun määräämisen
28394:                                                        perusteeksi, maatilahallituksen on määrättävä
28395:       Vientikustannusmaksun periminen                  vientikustannusmaksu arvion mukaan.
28396:                    11 §
28397:   Vientikustannusmaksun     määräämisestä,                                   15 §
28398: maksuunpanosta ja kannasta huolehtii maati-               Maatilahallituksen on määrättävä vientikus-
28399: lahallitus.                                            tannusmaksu korotettavaksi enintään 20 pro-
28400:                                                        sentilla, jos maksuvelvollinen on ilman pätevää
28401:                        12§                             syytä laiminlyönyt 12 §:n 3 momentissa tarkoi-
28402:    Maksuvelvollisen on oma-aloitteisesti suori-        tetun ilmoituksen tekemisen määräajassa tai
28403: tettava vientikustannusmaksu kunkin kalente-           antanut sen olennaisesti puutteellisena. Jos hän
28404: rikuukauden aikana vastaanottamastaan mai-             kehotuksesta huolimatta edelleen ilman hyväk-
28405: dosta, teurastamastaan sianlihasta taikka tilit-       syttävää estettä jättää ilmoituksen kokonaan
28406:                                       1990 vp. -     HE n:o 163                                     9
28407: 
28408: tai osaksi tekemättä, on vientikustannusmak-         ta hallintoasioissa annetussa laissa ( 154/50)
28409: sua korotettava vielä enintään 20 prosentilla.       säädetään.
28410:    Jos maksuvelvollinen on tahallaan tai törke-         Valituskirjelmä voidaan toimittaa myös
28411: ästä huolimattomuudesta ilmoituksessa anta-          maatilahallitukselle, jonka on lähetettävä vali-
28412: nut olennaisesti väärän tiedon, on maksu mää-        tuskirjelmä sekä asiassa kertyneet asiakirjat ja
28413: rättävä korotettavaksi enintään kaksinkertai-        lausuntonsa valituksesta korkeimmalle hal-
28414: seksi.                                               linto-oikeudelle.
28415:                                                         Vientikustannusmaksu on suoritettava vali-
28416:                      16 §                            tuksesta huolimatta, jollei valitusviranomainen
28417:   Vientikustannusmaksu määrätään täysin              toisin määrää. Jos vientikustannusmaksu on
28418: markoin jättämällä yli menevät pennit lukuun         valituksen johdosta poistettu tai sitä on alen-
28419: ottamatta. Vientikustannusmaksua tai mak-            nettu, maatilahallituksen on palautettava liikaa
28420: sunlisäystä, joka on 100 markkaa pienempi, ei        suoritettu määrä hakemuksetta asianomaiselle.
28421: peritä.
28422:                                                                            21 §
28423:                        17 §                             Maksuvelvollisen on maatilahallituksen ke-
28424:    Jos jollekin olosuhteelle tai toimenpiteelle on   hotuksesta esitettävä maatilahallituksen tai sen
28425: annettu sellainen oikeudellinen muoto, joka ei       määräämän asiantuntevan ja esteettämän hen-
28426: vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitus-    kilön tarkastettavaksi laitoksensa, kirjanpito-
28427: ta, on vientikustannusmaksua määrättäessä            tai muistiinpanokirjansa sekä niihin kuuluvat
28428: meneteltävä niin kuin asiassa olisi käytetty         tositteet, sopimukset, kirjeenvaihto ja muut
28429: oikeata muotoa. Milloin johonkin toimenpitee-        asiakirjat.
28430: seen on ryhdytty ilmeisesti siinä tarkoituksessa,       Maksuvelvollisen on annettava tarkastusta
28431: että maksun suorittamisesta vapauduttaisiin,         suorittavalle henkilölle tiedot, jotka ovat tar-
28432: maatilahallitus voi määrätä vientikustannus-         peen maksun määrää selvitettäessä, sekä muu-
28433: maksun arvion mukaan.                                toinkin avustettava tarkastuksessa.
28434: 
28435:                                                                             22 §
28436:                        18 §                             Se, joka on tässä laissa säädettyä tehtävää
28437:    Vientikustannusmaksun määräämistä koske-          suorittaessaan saanut tietoja yksityisen henki-
28438: van päätöksen perusteella on maksuvelvollisel-       lön tai yhteisön liike- tai ammattisalaisuudesta
28439: le tarvittaessa kirjoitettava maksulippu.            taikka taloudellisesta asemasta, ei saa niitä
28440:    Päätös ja maksulippu on toimitettava mak-         luvattomasti ilmaista.
28441: suvelvolliselle tiedoksi siinä järjestyksessä kuin     Edellä 1 momentissa tarkoitettuja tietoja
28442: tiedoksiannosta hallintoasioissa annetussa lais-     voidaan kuitenkin antaa syyttäjä- tai poliisi-
28443: sa (232/66) säädetään erityistiedoksiannosta.        viranomaisille rikoksen selvittämistä varten,
28444: Päätös ja maksulippu voidaan kuitenkin toi-          21 §:ssä tarkoitetulle henkilölle tämän lain mu-
28445: mittaa maksuvelvolliselle myös kirjatussa kir-       kaisten tehtävien suorittamista varten sekä
28446: jeessä postitse.                                     muutoksenhakua tutkivalle viranomaiselle tä-
28447:                                                      män lain mukaisessa asiassa.
28448:                       19 §
28449:    Suorittamatta jääneen vientikustannusmak-                              23 §
28450: sun perimisessä noudatetaan, mitä verojen ja           Ulosotonhaltija ja poliisi ovat velvollisia an-
28451: maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa        tamaan virka-apua tässä laissa tarkoitetuissa
28452: laissa (367 /61) säädetään.                          asioissa.
28453: 
28454:                                                                            24 §
28455:                      6 luku                             Rangaistus vientikustannusmaksun lainvas-
28456:               Erinäiset säännökset                   taisesta välttämisestä ja sen yrittämisestä sää-
28457:                                                      detään rikoslain 29 luvun 1-3 §:ssä.
28458:                       20 §
28459:  Maatilahallituksen tämän lain nojalla teke-                              25 §
28460: mään päätökseen saa hakea muutosta valitta-            Joka rikkoo tämän lain 22 §:n 1 momentissa
28461: malla siinä järjestyksessä kuin muutoksenhaus-       säädettyä kieltoa, on tuomittava, jollei rikka-
28462: 2 3{)1'[55S
28463: 10                                   1990 vp. -     HE n:o 163
28464: 
28465: mus ole vähäinen, maidon, sianlihan ja viljan                           27 §
28466: vientikustannusmaksua koskevan salassapito-           Tämän lain nojalla annetuista päätöksistä ei
28467: velvollisuuden rikkomisesta sakkoon.                peritä leimaveroa.
28468:   Virkamiehen ja julkisyhteisön työntekijän
28469: salassapitovelvollisuuden rikkomisesta sääde-                          28 §
28470: tään rangaistus rikoslain 40 luvun 5 §:ssä.           Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
28471:                                                     töönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.
28472:                      26 §
28473:   Maatilahallitus voi erityisen painavista syistä                        29 §
28474: myöntää lykkäystä vientikustannusmaksun               Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
28475: suorittamiseen enintään yhdeksi vuodeksi.           kuuta 1991 ja se koskee vuoden 1991 aikana
28476: Lykkäyksen edellytyksenä on, että maksun            maidosta, sianlihasta ja viljasta suoritettavia
28477: suorittamisesta annetaan hyväksyttävä vakuus.       vientikustannusmaksuja.
28478: Maksulle, jonka suorittamiseen myönnetään             Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
28479: lykkäystä, peritään lykkäysajalta vuotuista         ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
28480: korkoa 10 prosenttia.                               menpiteisiin.
28481: 
28482: 
28483:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1990
28484: 
28485: 
28486:                                       Tasavallan Presidentti
28487:                                        MAUNO KOIVISTO
28488: 
28489: 
28490: 
28491: 
28492:                                                Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
28493:                                      1990 vp. -     HE n:o 164
28494: 
28495: 
28496: 
28497: 
28498:                                      Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lästimaksusta annetun
28499:                                  lain 1 §:n muuttamisesta
28500: 
28501: 
28502: 
28503: 
28504:                            ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
28505: 
28506:   Esityksessä ehdotetaan, että aluksista perit-     toiminnan turvaamiseksi sekä vapaaehtoisen
28507: tävää lästimaksuc. korotettaisiin 50 prosentilla.   meripelastustoiminnan tukemiseksi.
28508: Lästimaksu on tällä hetkellä 40 penniä aluksen
28509: nettorekisteritonnilta kalenterivuodessa. Lästi-      Esitys liittyy valtion tulo- ja menoarvioesi-
28510: maksuina kertyneet varat käytetään merimies-        tykseen vuodelle 1991 ja on tarkoitettu käsitel-
28511: ten huoltotoiminnan sekä meripelastustoimin-        täväksi sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu
28512: nan hyväksi. Korotus on tarpeen lästimaksun         tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta
28513: tuotolla osaksi rahoitettavan merimiespalvelu-      1991.
28514: 
28515: 
28516: 
28517: 
28518:                                           PERUSTELUT
28519: 
28520: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut                    niitä varten valtion tulo- ja menoarviossa osoi-
28521:    muutokset                                        tetusta arviomäärärahasta. Kuluvan vuoden
28522:                                                     tulo- ja menoarviossa on momentilla 31.32.50
28523:   Lästimaksusta annetun lain 1 §:n (618176)         lästimaksuavustuksiin varattu 2 680 000 mark-
28524: mukaan jokaisesta suomalaisesta rekisterivel-       kaa.
28525: vollisesta aluksesta, jota käytetään kauppame-         Lästimaksuina suoritetut varat käytetään
28526: renkulkuun ulkomaan liikenteessä, samoin            lain 3 §:n mukaan ammatissaan toimivien me-
28527: kuin ulkomaisesta aluksesta, jolla harjoitetaan     rimiesten hyväksi tapahtuvaa huoltotoimintaa
28528: kauppamerenkulkua Suomeen, on suoritettava          varten sekä meripelastustoiminnan edistämi-
28529: lästimaksua 40 penniä aluksen nettovetoisuu-        seksi.
28530: den rekisteritonnilta kalenterivuodessa.               Viime vuosina kertyneitten lästimaksujen
28531:    Lästimaksu tuloutetaan valtiolle, mutta vas-     määrä sekä vastaavien avustusten jako selviää
28532: taava määrä jaetaan vuosittain avustuksina          seuraavasta:
28533: 
28534: 
28535: 
28536: 
28537: 3012098
28538: 2                                      1990 vp. -     HE n:o 164
28539: 
28540:                             Lästimaksuavustukset vuosina 1985-1990
28541: 
28542:                                                               Avustukset
28543: 
28544: 
28545:     Vuosi     Lästimaksu-   Suomen Meripelas- Suomen Merimies-         Luotsiliitto    Merimiespalvelu-
28546:               jen tuotto,       tusseura         lähetysseura           (kirjasto-         toimisto
28547:               joka koko-                                            toimintaa varten
28548:                naisuudes-
28549:               saan jaettu
28550:               avustuksina
28551: 
28552:                                Määrä       07o      Määrä     %      Määrä      %       Määrä       %
28553: 
28554:     1985       2 574 195     510 000     19,8    100 000     3,9     60 000     2,3    1 904 195   74,0
28555:     1986       2 714 108     560 000     20,6    120 000     4,4    100 000     3,7    1 934 108   71,3
28556:     1987       3 010 214     800 000     26,6    130 000     4,3    150 000     5,0    1 930 214   64,1
28557:     1988       2 866 605     610 000     21,3    150 000     5,2    150 000     5,2    1 956 605   68,3
28558:     1989       1 926 805     400 000     20,8    100 000     5,2    100 000     5,2    1 326 805   68,8
28559:     1990       2 180 496     460 000     21' 1   115 000     5,3    115 000     5,3    1 490 496   68,4
28560: 
28561:    Lästimaksusta annetun asetuksen (468/54)            mukaisesti aluksen nettovetoisuutta osoittavaa
28562: mukaan lästimaksun perimisestä huolehtii tulli-        kokonaislukua.
28563: laitos. Merenkulkuhallituksen asiana on jakaa             Lästimaksun korotus on tarpeen, jotta Meri-
28564: harkintansa mukaan avustuksina tulo- ja me-            miespalvelutoimisto voisi asianmukaisesti hoi-
28565: noarviossa lästimaksuista suoritettavia valtion-       taa sille kuuluvat tehtävät. Merimiespalvelutoi-
28566: avustuksia varten osoitettu arviomääräraha sil-        misto huolehtii työministeriön valvonnassa me-
28567: le tehtyjen hakemusten perusteella.                    rimiesten palvelu- ja opintoiminnasta annetun
28568:    Lästimaksua korotettiin 1 päivästä elokuuta         lain (452172) ja asetuksen (846/72) mukaisesti.
28569: 1976 lukien 8 pennistä 40 penniin. Korotus                Merimiespalvelutoimiston toiminta rahoite-
28570: perustui vuonna 1973 toimintansa käynnistä-            taan lästimaksujen lisäksi merenkulkijoiden ja
28571: neen Merimiespalvelutoimiston toiminnan ra-            varustamoiden suorittamalla palvelumaksulla
28572: hoituksen järjestämiseen. Korotuksen tuotto,           ja sitä vastaavalla valtion rahoitusosuudella.
28573: joka ennakkoarvion mukaan oli noin kaksi               Lästimaksun osuus merimiespalvelutoiminnan
28574: miljoonaa markkaa vuodessa, tuli hallituksen           rahoituksesta on tällä hetkellä huomattavasti
28575: esityksen mukaan pääosiltaan käyttää Meri-             pienempi kuin vuonna 1976, jolloin lästimak-
28576: miespalvelutoimiston avustuksen lisäämiseen.           sua viimeksi korotettiin. Näin ollen vastuu
28577:    Lästimaksukertymä on pysynyt vuodesta               toiminnan rahoituksesta on siirtynyt enemmän
28578: 1977 alkaen suunnilleen samalla markkamää-             suomalaisten varustamoiden ja merimiesten
28579: räisellä tasolla, kun taas muiden merenkulku-          kannettavaksi. Lästimaksuahan kerätään myös
28580: maksujen (väylä- ja luotsausmaksut) kertymät           ulkomaisilta aluksilta.
28581: ovat samana aikana yli kymmenkertaistuneet                Merimiespalvelutoimiston henkilökuntaa on
28582: taksojen korotusten ja liikenteessä tapahtunei-        taloudellisten vaikeuksien vuoksi jouduttu vä-
28583: den muutosten johdosta. Lästimaksuja kerä-             hentämään siten, että kun 1980-luvulla oli
28584: tään aluksilta valtiolle vuosittain määrä, joka        palveluksessa 36 henkilöä, on heitä nykyisin
28585: on noin prosentti muista merenkulkumaksuista           21. Mikäli lästimaksua ei koroteta esitetyllä
28586: kertyvästä summasta.                                   tavalla, merimiespalvelutoimintoja on entises-
28587:    Elinkustannusindeksi on vuoden 1976 heinä-          tään supistettava. Nykyisilläkään resursseilla ei
28588: kuusta noussut 1990 helmikuuhun mennessä               esimerkiksi ole pystytty huolehtimaan palve-
28589: noin 2,8 kertaiseksi.                                  luista Pohjanlahden satamissa Raumalta poh-
28590:    Lästimaksua ehdotetaan nyt korotettavaksi           joiseen. Lisääntynyt pientonnistomme tarvitsee
28591: vuoden 1991 alusta lukien 40 pennistä 60               kuitenkin mainitulla alueella tehostettua meri-
28592: penniin. Samalla lakitekstiä ehdotetaan muu-           miespalvelua. Samoin palvelua tarvitsisi Ahve-
28593: tettavaksi siten, että nettorekisteritonnien sijas-    nanmaan alue, jossa tällä hetkellä ei myöskään
28594: ta käytetään uusien aluksenmittaussääntöjen            ole toimintapistettä. Merimiespalvelutoiminta
28595:                                       1990 vp. -     HE n:o 164                                      3
28596: 
28597: on myös kansainvälisesti nähty välttämättö-          tiovarainministeriön, työministeriön, Meri-
28598: mäksi ottaen huomioon merityön erityisolo-           miespalvelutoimiston, Suomen Meripelastus-
28599: suhteet.                                             seuran, Suomen Merimieslähetysseuran samoin
28600:    Lästimaksun korottamista edellyttää lisäksi       kuin merenkulkualan työnantaja- ja työnteki-
28601: se, että valtiovallan taholta on esitetty rationa-   jäjärjestöjen lausunnot. Lausunnoissa on puol-
28602: lisointisuunnitelmia (tiettyjen merivartioase-       lettu korotusta, mutta korotuksesta aiheutu-
28603: mien lakkauttaminen ja luotsiasemien yhdistä-        vien lisätulojen jakamisesta on esitetty erilaisia
28604: minen), joiden vaikutuksesta rannikkomme             näkemyksiä.
28605: meripelastusvalmius heikkenee. Jotta meripe-
28606: lastusvalmiuden taso pysyisi mahdollisimman
28607: korkeana, tulisi valtion varoista voida osoittaa     3. Esityksen taloudelliset vaiku-
28608: vapaaehtoiselle meripelastustoiminnalle resurs-         tukset
28609: seja, joilla valtiovallan rationalisointitoimenpi-
28610: teistä aiheutuva pelastusvalmiuden heikkene-           Lästimaksun tuotoksi vuonna 1991 ehdote-
28611: minen voidaan minimoida.                             tun korotuksen jälkeen arvioidaan noin
28612:    Suomen Meripelastusseura auttaa vuosittain        3 200 000 markkaa, mikä on noin puolitoista
28613: noin 1 300 merihädässä olevaa. Autetuista            prosenttia väylämaksukertymästä.
28614: noin 90 prosenttia on luettava huviveneilijöik-
28615: si. Suomen Meripelastusseuran aluskalusto kä-
28616: sittää tällä hetkellä 63 alusta. Mikäli alukset      4. Voimaantulo
28617: uusitaan kolmessakymmenessä vuodessa, tulee
28618: seuran hankkia kaksi alusta vuosittain. Seuran         Esitys liittyy valtion vuoden 1991 tulo- ja
28619: nykyisillä varoilla siihen ei pystytä. Mikäli        menoarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsitel-
28620: vanhoja aluksia korvaaviin uudisalushankin-          täväksi samanaikaisesti sen kanssa.
28621:  toihin ei saada lisävaroja, joudutaan meripe-
28622:                                                         Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivä-
28623: lastustoimintaa      nykyisestään     supistamaan
28624:                                                      nä tammikuuta 1991 tai heti sen jälkeen, kun
28625:  aluksia myymällä ja asemia sulkemalla.
28626:    Vuoden 1991 valtion tulo- ja menoarvioesi-        se on hyväksytty ja vahvistettu.
28627:  tyksen momentin 31.32.50 (Lästimaksuista
28628:  suoritettavat avustukset) perustelujen selvitys-
28629:  osassa todetaan, että lästimaksun korotuksesta      5. Säätämisjärjestys
28630:  aiheutuvat lisätulot käytetään pääosin meripe-
28631:  lastustoiminnan tukemiseen.                            Lakiehdotus olisi käsiteltävä siinä järjestyk-
28632:                                                      sessä kuin valtiopäiväjärjestyksen 68 §:ssä on
28633:                                                      säädetty uudesta tai lisätystä yhtä vuotta pi-
28634: 2. Asian valmistelu                                  demmältä ajalta kannettavasta verosta.
28635: 
28636:   Esitys perustuu merenkulkuhallituksessa val-         Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
28637: misteltuun ehdotukseen, josta on hankittu vai-       kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
28638: 4                                  1990 vp. -      HE n:o 164
28639: 
28640: 
28641:                                              Laki
28642:                         lästimaksusta annetun lain 1 §:n muuttamisesta
28643: 
28644:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
28645:   muutetaan lästimaksusta 8 päivänä toukokuuta 1936 annetun lain (189/36) 1 §, sellaisena kuin
28646: se on 9 päivänä heinäkuuta 1976 annetussa laissa (618/76), seuraavasti:
28647: 
28648:                       1§                           terivuosittain lästimaksu, joka on 60 penma
28649:   Jokaisesta suomalaisesta rekisterivelvollises-   kerrottuna aluksen nettovetoisuutta osoittaval-
28650: ta aluksesta, jota käytetään kauppamerenkul-       la kokonaisluvulla.
28651: kuun ulkomaan liikenteessä, niin myös ulko-
28652: maisesta aluksesta, jolla harjoitetaan kauppa-       Tämä     laki tulee voimaan          päivänä
28653: merenkulkua Suomeen, on suoritettava kalen-                    kuuta 199
28654: 
28655: 
28656:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1990
28657: 
28658: 
28659:                                      Tasavallan Presidentti
28660:                                       MAUNO KOIVISTO
28661: 
28662: 
28663: 
28664: 
28665:                                                                 Liikenneministeri Ilkka Kanerva
28666:                                     1990 vp. -     HE n:o 164                                     5
28667: 
28668:                                                                                                Liite
28669: 
28670: 
28671: 
28672:                                              Laki
28673:                         lästimaksusta annetun lain 1 §:n muuttamisesta
28674: 
28675:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
28676:   muutetaan lästimaksusta 8 päivänä toukokuuta 1936 annetun lain (189/36) 1 §, sellaisena kuin
28677: se on 9 päivänä heinäkuuta 1976 annetussa laissa (618/76), seuraavasti:
28678: 
28679: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
28680:                       1§                                                  1§
28681:   Jokaisesta suomalaisesta rekisterivelvollises-      Jokaisesta suomalaisesta rekisterivelvollises-
28682: ta aluksesta, jota käytetään kauppamerenkul-       ta aluksesta, jota käytetään kauppamerenkul-
28683: kuun ulkomaan liikenteessä, niin myös ulko-        kuun ulkomaan liikenteessä, niin myös ulko-
28684: maisesta aluksesta, jolla harjoitetaan kauppa-     maisesta aluksesta, jolla harjoitetaan kauppa-
28685: merenkulkua Suomeen, on suoritettava lästi-        merenkulkua Suomeen, on suoritettava kalen-
28686: maksua 40 penniä aluksen nettovetoisuuden          terivuosittain lästimaksu, joka on 60 penniä
28687: rekisteritonnilta kalenterivuodessa.               kerrottuna aluksen nettovetoisuutta osoittaval-
28688:                                                    la kokonaisluvulla.
28689: 
28690:                                                       Tämä   laki tulee voimaan            päivänä
28691:                                                               kuuta 199
28692:                                      1990 vp. -     HE n:o 165
28693: 
28694: 
28695: 
28696: 
28697:                                      Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi mittatekniikan keskuk-
28698:                                  sesta
28699: 
28700: 
28701: 
28702: 
28703:                            ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
28704: 
28705:    Esitys sisältää ehdotuksen laiksi mittateknii-   lujen kansainvälinen kilpailukyky ja kauppa
28706: kan keskuksesta.                                    sitä edellyttää.
28707:    Kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuuteen        Mittatekniikan keskus muodostettaisiin siir-
28708: ehdotetaan perustettavaksi mittatekniikan kes-      tämällä teknillisestä tarkastuskeskuksesta ky-
28709: kus, johon siirrettäisiin teknillisen tarkastus-    seisiä tehtäviä hoitava henkilöstö perustetta-
28710: keskuksen nykyisin hoitamat mittauspalveluun        vaan keskukseen. Keskuksen hallinnolliset pal-
28711: ja testauslaboratorioiden pätevyyden totea-         velut hoitaisi keskitetysti teknillinen tarkastus-
28712: miseen kuuluvat tehtävät. Keskuksen tehtävä-        keskus. Mittatekniikan keskuksella olisi johto-
28713: nä olisi kehittää ja ylläpitää kansallista mit-     kunta.
28714: tauspalvelutoimintaa ja tehdä siihen liittyvää
28715: tutkimusta sekä vastata muun muassa tuottei-           Esitys liittyy hallituksen esitykseen valtion
28716: den tarkastusmenettelyihin osallistuvien toi-       tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1991 ja on
28717: mielinten kuten mittaus-, testaus- ja tarkastus-    tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
28718: laitosten pätevyyden toteamisesta silloin, kun         Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päi-
28719: valvontaviranomainen tai tuotteiden ja palve-       vänä kesäkuuta 1991.
28720: 
28721: 
28722: 
28723: 
28724: 301079K
28725: 2                                           1990 vp. -         HE n:o 165
28726: 
28727: 
28728: 
28729: 
28730:                                             SISÄLLYSLUETTELO
28731: 
28732:                                                         Sivu                                                         Sivu
28733:     YLEISPERUSTELUT ........................ .            3    S. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja .....••...      8
28734: 1. Esityksen yhteiskunnallinen merkitys ......... .       3       YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT ..... .                 9
28735:    1.1. Lähtökohdat ja tavoitteet. ............... .      3
28736:    1.2. Keinot ................................... .      4
28737:                                                                1. Lakiehdotuksen perustelut .........•...........      9
28738:                                                                2. Tarkemmat säännökset ja määräykset ........ .        9
28739: 2. Nykyinen tilanne ja asian valmistelu ......•....       5
28740:    2.1. Tilanne Suomessa ....................... .        5    3. Lain voimaantulo ..................•...........     10
28741:    2.2. Metrologia- ja akkreditointitoimintojen
28742:         järjestäminen muissa pohjoismaissa ..... .        6       LAKITEKSTI ................................ .       11
28743:    2.3. Asian valmistelu ......................... .      7
28744:                                                                Laki mittatekniikan keskuksesta ......•...........     11
28745: 3. Esityksen organisatoriset ja henkilöstövaiku-
28746:    tukset ........•.................................      7       LIITE ........................................ .    12
28747: 4. Esityksen taloudelliset vaikutukset ............ .     8    Luonnos asetukseksi mittatekniikan keskuksesta ..      12
28748:                                      1990 vp. -     HE n:o 165                                     3
28749: 
28750: 
28751: 
28752: 
28753:                                       YLEISPERUSTELUT
28754: 
28755: 
28756: 1. Esityksen yhteiskunnallinen                      tulosten ja vaatimustenmukaisuudesta esitetty-
28757:    merkitys                                         jen todisteiden keskinäisestä tunnustamisesta.
28758:                                                     Sen perusteella kansainvälisesti hyväksyttyjen
28759: 1.1. Lähtökohdat ja tavoitteet                      ehtojen mukaisesti päteviksi todettujen testaus-
28760:                                                     laboratorioiden testaustulokset on hyväksyttä-
28761:    Suomen kansantalous on riippuvainen teolli-      vä ilman uutta tutkimusta silloin, kun testaus-
28762: suudesta ja kansainvälisestä kaupasta. Tuotan-      tuloksia käytetään tuotteiden hyväksymisen
28763: non laatu ja korkea tekninen taso ovat eräitä       yhteydessä. Sopimus edistää osaltaan yhtenäi-
28764: teollisuuden menestymisen avainkysymyksiä.          sen ja tehokkaan talousalueen aikaansaamista
28765: Laatu ja luottamus toimittajan kykyyn tuottaa       poistamalla testaustulosten käyttöön liittyvät
28766: ja ylläpitää laatua ovat saaneet viime vuosina      kaupan esteet. Sopimus tullee voimaan vuoden
28767: yhä näkyvämmän aseman sekä kotimaisessa             1991 alussa kaikkien EFTA:n jäsenvaltioiden
28768: että varsinkin kansainvälisessä kaupankäynnis-      ratifioitua sen vuoden 1990 loppuun mennessä.
28769: sä.                                                    Valtioneuvosto on 13 päivänä maaliskuuta
28770:    Tuotteiden laatua ohjaa yhteiskunta asetta-      1990 eduskunnalle antamassaan selonteossa
28771: malla vaatimuksia niiden turvallisuudelle ja        Suomen suhtautumisesta Länsi-Euroopan yh-
28772: käytönaikaiselle luotettavuudelle. Lainsäädän-      dentymiskehitykseen kiinnittänyt huomiota
28773: nön ja teknisten määräysten avulla säännellään      tarkastustulosten vastavuoroiseksi hyväksymi-
28774: ja valvotaan teollisuuden ja ympäristön turval-     seksi Iuotavan järjestelmän keskeiseen asemaan
28775: lisuutta sekä hallitaan terveyteen ja omaisuu-      kaupan teknisten esteiden poistamisessa. Eräs
28776: teen kohdistuvia riskejä. Myös kuluttajat ja        osa tätä järjestelmää on tarkastuksiin osallistu-
28777: ostajat asettavat tuotteille omia laatuvaatimuk-    vien toimielimien pätevyyden toteamismenette-
28778: siaan. Vain vaatimukset täyttävät tuotteet ovat     ly eli akkreditointi. Parhaillaan kehitetään kai-
28779: kilpailukykyisiä.      Vaatimustenmukaisuuden       kissa EY :n ja EFT A:n jäsenvaltioissa kansain-
28780: osoittamiseksi tuotteita testataan ja tarkaste-     välisiin standardeihin perustuvia pätevyyden
28781: taan, ja niille annetaan vaatimustenmukaisuut-      toteamiseen erikoistuneita järjestelmiä, jotka
28782: ta osoittavia todistuksia tai hyväksymismerk-       vastaavat testaus- ja mittauslaboratorioiden
28783: kejä.                                               sekä tarkastus- ja varmentamiselinten pätevyy-
28784:    Euroopan yhteisöt (EY) teki vuoden 1989          den toteamisesta.
28785: lopulla päätöksen tarkastustulostenvastavuo-           Mittausten luotettavuuden ja oikeellisuuden
28786: roista hyväksymistä ja samalla koko teknistä        varmentaminen kuuluu teollisen toiminnan sa-
28787: tarkastustoimintaa koskevista uusista periaat-      moin kuin testaus- ja tarkastustoiminnan ylei-
28788: teista (Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 90/    siin edellytyksiin ja samalla yhteiskunnan pe-
28789: CI0/01). Tämä niin sanottu Global Approach          ruspalveluihin. Kansallisen mittauspalvelun
28790: merkitsee, että jäsenmaiden välisillä rajoilla      tehtävänä on toteuttaa kansainvälinen yksikkö-
28791: tehdyistä tarkastuksista pääsääntöisesti luovu-     järjestelmä SI (Systeme International d'Unites)
28792: taan. Jotta tämä olisi mahdollista, on tarkas-      sekä saattaa se kaikkien käyttäjien ulottuville.
28793: tusmenettelyihin osallistuvien toimielinten eli     Tätä varten on ylläpidettävä ensisijaisesti niin
28794: testaus-, tarkastus- ja varmentamislaitosten        sanottujen perussuureiden (pituus, massa, ai-
28795: täytettävä yhteiset, varsin tiukat pätevyysvaati-   ka, sähkövirta, lämpötila ja valovoima) kan-
28796: mukset. Tämä koskee myös julkisia tarkastus-        sallisia mittanormaaleita. Lisäksi on tarpeen
28797: laitoksia, ja toisaalta myös yksityiset laitokset   mukaan oltava käytettävissä myös tärkeimpien
28798: voidaan todeta päteviksi.                           johdannaissuureiden (esimerkiksi sähkösuu-
28799:    Euroopan vapaakauppaliittoon (EFTA) kuu-         reet, taajuus, voima, paine, virtaus ja säteily-
28800: luvat maat allekirjoittivat Tampereella 15 päi-     suureet) mittanormaaleja. Kansallisen mittaus-
28801: vänä kesäkuuta 1988 yleissopimuksen testaus-        palvelun taso ja palvelukyky perustuvat kor-
28802: 4                                     1990 vp. -    HE n:o 165
28803: 
28804: keatasoiseen tutkimukseen, aineellisiin voima-      sillä sopimuksilla. Keskus ohjaisi myös kansal-
28805: varoihin ja erityisesti asiantuntijoiden pätevyy-   listen mittauspaikkojen sijoittamista. Keskuk-
28806: teen sekä kiinteään kansainväliseen yhteistyö-      sen toimintaa kansallisena mittauspaikkana
28807: hön.                                                voitaisiin tarvittaessa laajentaa uusien suurei-
28808:    Esillä olevan uudistuksen lähtökohtana on        den ja niiden suureiden osalta, joiden nykyinen
28809: pyrkimys tehostaa Suomessa teollisuuden ja           kansallinen mittauspaikka ei sovellu tähän teh-
28810: kaupan tarvitsemien mittausteknisten sekä pä-       tävään.
28811: tevyyden toteamiseen liittyvien toimintojen            Akkreditointitoiminnan osalta keskuksen tu-
28812: kattavuutta ja tehokkuutta. Tavoitteena on          lee hoitaa yhteydet eri alojen viranomaisiin,
28813: ollut luoda edellytykset sille, että toiminnot      laboratorioihin, teollisuuteen ja kansainvälisiin
28814: joka suhteessa täyttävät niille asetettavat sekä    vastaaviin organisaatioihin. Kansainvälisen
28815: kansalliset palveluvaatimukset että kansainväli-    luottamuksen kehittämiseksi keskus osallistuu
28816: set pätevyys- ja luotettavuusehdot. Tätä varten     sekä kansainväliseen yhteistyöhön että erityi-
28817: kansallisen mittausjärjestelmän palvelukykyä        sesti eurooppalaiseen kahdenkeskiseen ja mo-
28818: on parannettava, sen tarvetta on arvioitava         nenkeskiseen yhteistyöhön. Akkreditoinnin
28819: jatkuvasti ja voimavarojen käyttöä on kohden-       edellyttämä koulutus- ja informaatiotoiminta
28820: nettava tarkoituksenmukaisesti. Akkreditointi-      on eräs mittatekniikan keskuksen tärkeä tehtä-
28821: toiminta tulee tehdä riippumattomaksi niistä        vä.
28822: testaus-, tarkastus- ja varmentamiselimistä,           Mittatekniikan keskuksen toiminta kohdis-
28823: joiden pätevyys todetaan. Akkreditointival-         tuu laajasti elinkeinoelämän ja myös valtion-
28824: miudet tulee kehittää sellaisiksi, että suomalai-   hallinnon mittaus-, testaus- ja tarkastustoimin-
28825: silla toimielimillä on riittävät mahdollisuudet     taan. Tämän erikoisalueen asiantuntemuksen
28826: saada tuloksensa hyväksytyiksi EFT A:n jäsen-       keskittäminen erilliseen laitokseen parantaisi
28827: valtioissa ja Euroopan talousalueella kaupan        toiminnan tehokkuutta ja palvelukykyä. Sa-
28828: vapauttamista koskevien sopimusten tullessa         malla teknillisen tarkastuskeskuksen rooli kes-
28829: voimaan. Pyrkimyksenä on myös luoda perus-          keisenä turvallisuusviranomaisena selkenisi.
28830: tettavalle keskukselle hyvät johtamisedellytyk-     Tehtävän luonteen vuoksi keskuksen tulee olla
28831: set ottaen huomioon sen tehtävien luonne sekä       sellaisella hallinnollisella tasolla, joka takaa
28832: kotimaassa että kansainvälisesti.                   edellytykset yhteistyöhön valtionhallinnon ja
28833:                                                     muiden keskuksen toimialaan liittyvien organi-
28834:                                                     saatioiden kanssa. Keskuksen asemalla on
28835: 1.2. Keinot                                         myös tärkeä merkitys kansainvälisessä kanssa-
28836:                                                     käymisessä, jossa se edustaa kansallisia etuja.
28837:    Kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuuteen     Vastavuoroisten sopimusten soimimiseksi kes-
28838: ehdotetaan perustettavaksi mittatekniikan kes-      kuksen tulee olla muodollisesti tasa-arvoisella
28839: kus, joka aloittaisi toiminnan 1 päivänä kesä-      tasolla muissa maissa toimivien ja kansainvä-
28840: kuuta 1991. Perustettavan keskuksen hoidetta-       listen yhteistyöorganisaatioidensa kanssa.
28841: viksi ehdotetaan siirrettäväksi teknillisen tar-       Tehtävien jako teknillisen tarkastuskeskuk-
28842: kastuskeskuksen nykyisin hoitamat mittauspal-       sen ja mittatekniikan keskuksen kesken ehdo-
28843: veluun ja testauslaboratorioiden pätevyyden         tetaan järjestettäväksi siten, että nykyisen mit-
28844: toteamiseen kuuluvat tehtävät.                      tauspalvelutoiminnasta annetun asetuksen
28845:    Mittatekniikan keskuksen tehtävien tulisi        (489/78) ja testauslaboratorioiden pätevyyden
28846: kattaa kaikki keskeiset kansallisen mittauspal-     toteamisesta annetun asetuksen (174/88) mu-
28847: velun ja akkreditointitoiminnan kysymykset.         kaiset tehtävät siirtyvät perustettavaan laitok-
28848: Kansallisen mittauspalvelun tehtäviin kuuluvat      seen samoin kuin ne tehtävät, jotka on teknilli-
28849: muun muassa toiminnan kehittämistä koskevat         sessä tarkastuskeskuksessa kehitetty kansallista
28850: linjakysymykset, yhteydet teollisuuteen, kor-       mittauspaikkaa varten. Perustettavan laitoksen
28851: keakouluihin ja tutkimuslaboratorioihin, kan-       henkilöstö saataisiin siirtämällä vastaavat virat
28852: sainvälisten yhteyksien hoitaminen ja toiminto-     teknillisestä tarkastuskeskuksesta. Uusi keskus
28853: jen yhteensovittaminen sekä kansallisten mit-       jatkaisi toimintaansa nykyisissä tiloissa ja tek-
28854: tauspaikkojen tarvitseman erillisrahoituksen        nillisen tarkastuskeskuksen kanssa yhteistyös-
28855: ohjaaminen. Mittatekniikan keskuksen ja ny-         sä. Metrologiatoimintoja varten rakennettuja
28856: kyisten kansallisten mittauspaikkojen yhteistyö     laboratorioita käytettäisiin myös teknillisen
28857: järjestetään keskuksen ja organisaatioiden väli-    tarkastuskeskuksen hoidettavaksi jäävässä va-
28858:                                       1990 vp. -    HE n:o 165                                      5
28859: 
28860: kaustoiminnassa. Myös teknistä asiantunte-          tulouta kuin murto-osan toiminnan aiheutta-
28861: musta voidaan hyödyntää edelleen molemmin           mista kustannuksista. Tästä kärsivät erityisesti
28862: puolin. Uuden laitoksen hallintopalvelut sekä       mittanormaalien ylläpitoon liittyvät velvoitteet,
28863: automaattisen tietojenkäsittelyn käyttöön liit-     kansainvälisen jäljitettävyyden ylläpito ja tut-
28864: tyvät palvelut olisi tarkoituksenmukaista hank-     kimusyhteistyö, jotka ovat kuitenkin välttämä-
28865: kia teknillisestä tarkastuskeskuksesta.             tön perusta koko toiminnalle.
28866:    Mittatekniikan keskuksesta ja sen tehtävistä        Testauslaboratorioiden akkreditointitoimin-
28867: ehdotetaan säädettäväksi laki. Mittatekniikan       ta on säädetty teknillisen tarkastuskeskuksen
28868: keskuksen toimintoja käsittelevään aineelliseen     tehtäväksi. Nykytilanteessa tarkastuskeskus
28869: lainsäädäntöön ei uudistuksen yhteydessä esite-     joutuisi akkreditoimaan omia testaustoiminto-
28870: tä muutoksia.                                       jaan. Tätä ei voida pitää kansainvälisten vaati-
28871:                                                     musten mukaisena. Vastaavanlainen tilanne on
28872:                                                     myös kalibrointilaboratorioiden akkreditoin-
28873: 2. Nykyinen tilanne ja asian                        nissa. Teknillinen tarkastuskeskus toimii ny-
28874:    valmistelu                                       kyään valtuutettuna paineen mittauspaikkana
28875:                                                     itse antamansa valtuutuksen nojalla. Akkredi-
28876: 2.1. Tilanne Suomessa                               tointitoiminnot tulevat todennäköisesti lähitu-
28877:                                                     levaisuudessa koskemaan myös tarkastus- ja
28878:    Kansallisen mittauspalvelun tarkoituksena        varmentamislaitoksia, jolloin teknillinen tar-
28879: on ylläpitää kansainvälisen mittayksikköjärjes-     kastuskeskus joutuisi itse toteamaan kyseiset
28880: telmän toteuttamiseksi tarvittavia mittanor-        toimintansa päteväksi. Jotta akkreditointitoi-
28881: maaleja ja varmistaa niiden jäljitettävyys mit-     minta olisi kansainvälisesti hyväksyttävissä, se
28882: tayksiköiden määritelmiin tai kansainvälisesti      tulee hoitaa testaus-, tarkastus- ja varmenta-
28883: hyväksyttyihin mittanormaaleihin. Tehtävä pe-       mistoiminnoista erillään olevassa laitoksessa.
28884: rustuu mittauspalvelutoiminnasta annettuun
28885: asetukseen. Teknillinen tarkastuskeskus toimii
28886: mittauspalvelua yhtenäistävänä viranomaisena.       2.2. Metrologia- ja akkreditointitoimintojen
28887: Se tekee kauppa- ja teollisuusministeriölle eh-          järjestäminen muissa pohjoismaissa
28888: dotuksia valtion virastojen tai laitosten mää-
28889: räämiseksi kansanisiksi mittauspaikoiksi niiden        Perustettavaksi ehdotetun mittatekniikan
28890: suostumuksella ja hankittuaan asiasta metrolo-      keskuksen toimialaan kuuluvien tehtävien ke-
28891: gian neuvottelukunnan lausunnon. Lisäksi se         hittäminen ja organisointi on ajankohtaista
28892: tekee yhteistyösopimuksia kansallisten mittaus-     kaikissa pohjoismaissa, samoin Länsi-Euroo-
28893: paikkojen kanssa ja antaa niille mittauspalve-      pan maissa ja monissa muissa maissa. Yleinen
28894: lutoiminnan järjestelyä koskevia yleisiä ohjei-     kansainvälinen käytäntö on, että kansallisesta
28895: ta. Valtioneuvosto määrää kansalliset mittaus-      mittauspalvelusta ja pätevyyden toteamistoi-
28896: paikat kauppa- ja teollisuusministeriön esityk-     minnoista vastaavat itsenäiset yksiköt, jotka
28897: sestä. Näiden lisäksi on myös muita laitoksia,      useissa maissa on yhdistetty samaan organisaa-
28898: jotka tekevät vastaavaa mittauspalvelua oman        tioon.
28899: lainsäädäntönsä perusteella. Tärkeimmät näis-          Ruotsissa kansallisesta mittauspalvelusta ja
28900: tä ovat säteilyturvakeskus ja ilmatieteen laitos.   pätevyyden toteamistoiminnoista vastaa erityi-
28901:    Nykyinen kansallinen mittauspaikkajärjes-        nen viranomainen (Statens mät- och provsty-
28902: telmä ei vastaa sille asetettavia vaatimuksia.      relse). Se on teollisuusministeriön alainen ja
28903: Kansallisia mittanormaaleja ei ole voitu perus-     perustettu vuonna 1983 siirtämällä mittauspal-
28904: taa edes kaikille tärkeimmille teollisuuden tai     veluun ja julkisten testauslaboratorioiden toi-
28905: valtionhallinnon tarvitsemille mittayksiköille,     minnan yhtenäistämiseen liittyvät tehtävät val-
28906: ja monien suureiden mittanormaalit eivät täytä      tion testauslaitokselta (Statens provningsans-
28907: kansainvälisiä tarkkuusvaatimuksia. Esimer-         talt) erilliseksi itsenäiseksi viranomaisyksikök-
28908: kiksi ympäristömittausten varmentaminen on          si. Viimeksi toimialaa koskevaa lainsäädäntöä
28909: vielä järjestämättä. Osa kansallisista mittanor-    uusittiin 1 päivänä heinäkuuta 1989, jolloin
28910: maaleista on sellaisten laitosten vastuulla, joi-   Statens mät- och provstyrelsenin toiminta saa-
28911: den talousarvio rakentuu liiketoimintaperiaat-      tettiin vastaamaan kansainvälisiä ja EY:ssä
28912: teille tai tilaustutkimukseen. Ne eivät voi yllä-   omaksuttuja periaatteita. Laitos ylläpitää ha-
28913: pitää kansallista mittauspalvelua, koska se ei      jautettua kansallista mittauspaikkajärjestelmää
28914: 6                                     1990 vp. -     HE n:o 165
28915: 
28916: ja akkreditoi sekä julkisia että yksityisiä mit-     2.3. Asian valmistelu
28917: taus- ja testauslaboratorioita. Uutena toimin-
28918: tona laitos aloittaa kesällä 1990 varmentamis-          Uudistus on osa teknillisen tarkastuskeskuk-
28919: elinten akkreditoinnin.                              sen organisaation kehittämistä, joka käynnis-
28920:                                                      tettiin huhtikuussa 1988 kauppa- ja teollisuus-
28921:    Tanskassa tällä hetkellä voimassa olevan          ministeriön asettamassa toimikunnassa. Toimi-
28922: lainsäädännön mukaan teollisuusministeriön           kunta luovutti vuoden 1989 alkupuolella mie-
28923: alainen keskusvirasto (lndustri- og handelssty-      tintönsä, jossa se teki myös ehdotuksensa tar-
28924: relsen) vastaa sekä kansallisesta mittauspalve-      vittaviksi toimenpiteiksi. Toimikunnan toimen-
28925: lusta että akkreditointitoiminnoista. Tehtävien      pide-ehdotuksen pohjalta valmistelua jatkoi
28926: hoito on annettu valtion pääasiallisen rahoi-        kauppa- ja teollisuusministeriön asettama työ-
28927: tuksen turvin toimivalle yksityiselle mittaustek-    ryhmä, joka sai mietintönsä valmiiksi vuoden
28928: niselle keskuslaitokselle (Dansk institut for        1990 alussa. Työryhmä esitti erillisen metrolo-
28929: fundamental metrologi). Se toimii yhteistyössä       gia- ja akkreditointikeskuksen perustamista
28930: muiden kansallisiksi mittauspaikoiksi määrät-        kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuuteen.
28931: tyjen laitosten kanssa ja yhtenäistää kansalli-         Mittatekniikan keskuksen tehtäviä ja sen
28932: sen mittauspalvelutoiminnan kehittämistä ja          asemaa toimialallaan, laitoksen toimintamuo-
28933: kansainvälistä yhteistyötä. Mittaus- ja testaus-     toja ja organisaatiota sekä laitoksen kustan-
28934: laboratorioiden akkreditointiin liittyvät tehtä-     nusten kattamista on selvitetty kevään 1990
28935: vät siirrettiin samalle laitokselle vuoden 1990      aikana kauppa- ja teollisuusministeriön asetta-
28936: alussa. Siihen saakka ne olivat lndustri- og         massa työryhmässä. Nyt esillä oleva esitys
28937: handelsstyrelsenin alaisessa viranomaiselimessä      perustuu tämän työryhmän työhön.
28938: (Statens tekniske provenc:evn), joka edelleen
28939: tekee akkreditointipäätökset. Parhaillaan käsi-
28940: tellään Tanskan kansankäräjillä lakiehdotusta,       3. Esityksen organisatoriset ja
28941: jolla perustettaisiin julkinen akkreditointielin.       henkii ö s töv aik u t ukset
28942: Tämä elin voisi todeta yrityksiä ja yksityisiä tai
28943: julkisia laboratorioita tai muita organisaatioita       Perustettavaksi ehdotettu mittatekniikan
28944: päteviksi tekemään testausta, tarkastusta ja         keskus muodostettaisiin hoitamaan teknillisen
28945: varmentamista sekä antaa ohjeita henkilöiden,        tarkastuskeskuksen mittausteknillisen osaston
28946: tuotteiden ja järjestelmien tarkastusta ja vaati-    mittauspalvelun, akkreditoinnin ja kansallisen
28947: mustenmukaisuuden toteamista varten.                 mittauspaikkatoiminnan tehtäviä.
28948:                                                         Mittatekniikan keskus hankkisi tarvitseman-
28949:    Norjassa kansallisesta mittauspalvelutoimin-      sa hallintopalvelut sekä automaattiseen tieto-
28950: nasta vastaa niin ikään erityinen viranomainen       jenkäsittelyyn liittyvät palvelut teknilliseltä tar-
28951: (Direktoratet for måleteknikk}, joka hoitaa          kastuskeskukselta, mikä vastaa nykyistä tilan-
28952: myös lakisääteistä mittauslaitteiden tarkastus-      netta. Tarvittavat säännökset asiasta otettaisiin
28953: eli vakaustoimintaa. Sen tehtäväksi annettiin        teknillisestä tarkastuskeskuksesta annettuun la-
28954: vuonna 1989 mittauslaboratorioiden pätevyy-          kiin (65/84).
28955: den toteaminen. Testauslaboratorioiden päte-            Mittatekniikan keskuksen ylimpänä johtoeli-
28956: vyyden toteamista pyrittiin käynnistämään            menä toimisi valtioneuvoston asettama johto-
28957: Norjan standardisoimisliitossa useita vuosia,        kunta. Pääosin laitoksen ulkopuolisista henki-
28958: mutta hankkeesta luovuttiin vuonna 1989.             löistä koottu johtokunta ohjaa ja valvoo kes-
28959: Standardisoinnin järjestämistä käsittelevä ko-       kuksen toimintaa ja kehitystä. Johtokunnassa
28960: mitea on ehdottanut, että testauslaboratorioi-       olisivat edustettuina keskuksen toimialaan liit-
28961: den akkreditointi annettaisiin myös Direktora-       tyvät tärkeimmät sidosryhmät. Lisäksi johto-
28962: tet for måleteknikkin tehtäväksi, mikä toteutu-      kunnassa olisi henkilöstön edustaja ja keskuk-
28963: nee syksyn 1990 kuluessa. Asianomaisessa mi-         sen johtaja. Kansallisen mittauspalvelun sekä
28964: nisteriössä (Naeringsdepartementet) on parhail-      akkreditoinnin kehittämiseen ja toimintapoli-
28965: laan käsiteltävänä myös varmentamiselinten ja        tiikan valmisteluun liittyvää eri sidosryhmien
28966: tarkastuslaitosten pätevyyden toteamisjärjestel-     välistä yhteydenpitoa varten toimivat valtio-
28967: män tarpeellisuus. Päätös tehtäneen syksyllä         neuvoston asettamat metrologian neuvottelu-
28968: 1990, ja toiminta käynnistyy mahdollisesti vuo-      kunta ja testauslaboratorioiden akkreditointi-
28969: den 1991 alkupuolella.                               toiminnan neuvottelukunta.
28970:                                        1990 vp. -    HE n:o 165                                     7
28971: 
28972:    Henkilöstö mittatekniikan keskukseen siir-        tekee myös rutiininomaista kalibrointipalvelua,
28973: rettäisiin teknillisestä tarkastuskeskuksesta,       voidaan tuloutuksen osuutta jonkin verran
28974: josta lakkautettaisiin 14 virkaa. Mittatekniikan     kasvattaa.
28975: keskukseen perustettaisiin vastaavasti 14 vir-
28976: kaa. Henkilöstö siirtyisi teknillisestä tarkastus-
28977: keskuksesta mittatekniikan keskukseen suostu-        5. Muita esitykseen vaikuttavia
28978: muksensa mukaisesti. Ehdotukset virkojen pe-            seikkoja
28979: rustamisesta ja lakkauttamisesta sisältyvät vuo-
28980: den 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen.                  Samanaikaisesti tämän esityksen kanssa on
28981:    Mittatekniikan keskuksen päällikkönä toimi-       Eduskunnalle annettu hallituksen esitys laiksi
28982: si johtaja. Keskuksessa olisi lisäksi kaksi apu-     teknillisestä tarkastuskeskuksesta annetun lain
28983: laisjohtajan virkaa, joista toinen vastaisi ak-      muuttamisesta. Viimeksi mainittu laki liittyy
28984: kreditointitoiminnoista ja toinen metrologia-        teknillisen tarkastuskeskuksen organisaatiouu-
28985: toiminnoista. Muu henkilöstö koostuisi tut-          distukseen, ja molemmat lait on tarkoitettu
28986: kija- ja tarkastajahenkilöstöstä sekä teknisestä     tulemaan voimaan samanaikaisesti eli 1 päivä-
28987: ja muusta tukihenkilöstöstä.                         nä kesäkuuta 1991.
28988:                                                         Metrologian neuvottelukunta on käsitellyt
28989:                                                      kansallisen mittauspaikkatoiminnan kehittä-
28990: 4. Esityksen taloudelliset vaiku-                    mistä ja esittänyt, että siihen tulee lähivuosina
28991:    tukset                                            suunnata laitosten talousarvioista erillistä val-
28992:                                                      tion rahoitusta. Se on myös tarkastellut kansal-
28993:    Mittatekniikan keskuksen perustaminen ja          listen mittauspaikkojen järjestämistä ja pitänyt
28994: sen edellyttämät henkilöstöjärjestelyt eivät         nykyistä hajautettua järjestelmää taloudellises-
28995: oleellisesti lisää nykyisiä hallintomenoja.          ti edullisimpana vaihtoehtona, vaikka keskite-
28996:    Uudistuksen tarkoituksena on tehostaa hal-        tympi organisaatio voisi olla toiminnallisesti
28997: linnon toimintaa kansallisten mittauspalvelujen      edullisempi. Neuvottelukunta on käynnistänyt
28998: ja akkreditointitoiminnan kehittämisessä ja yl-      juuri selvitystyön aikaisempien selvitystensä
28999: läpidossa. Koska on kysymys yhteiskunnan             saattamiseksi ajan tasalle. Tämän perusteella
29000: peruspalveluista, on niistä saavuteitavaa väli-      tullaan tekemään esityksiä toiminnan edelleen
29001: töntä taloudellista hyötyä vaikea arvioida. Toi-     kehittämiseksi.
29002: minnan merkitystä kuvaa, että esimerkiksi Yh-           Nykyistä mittayksiköitä ja mittaamisvälinei-
29003: dysvalloissa ja Englannissa on laajojen selvi-       den vakausta koskevan lainsäädännön uudistus
29004: tysten perusteella arvioitu mittausten käytettä-     on valmisteltavana kauppa- ja teollisuusminis-
29005: vine laitteineen ja henkilöpanoksineen edusta-       teriön asettamassa toimikunnassa. Tarkoituk-
29006: van noin kuutta prosenttia bruttokansantuot-         sena on laatia esitys puhelaiksi (niin sanottu
29007: teesta. Hyvin toimivalla kansallisella mittaus-      metrologialakiehdotus), joka koskee mittayksi-
29008: järjestelmällä on kansantaloudellista merkitys-      köiden ja mittanormaalien määrittelyä ja käyt-
29009: tä teollisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn,        töä, mittausten varmentamista ja toimenpiteitä
29010: mittauslaitekannan arvon säilymisen, mittaus-        kansallisen mittausjärjestelmän kehittämiseksi.
29011: voimavarojen järkevän ja taloudellisen käytön        Toimikunnan määräaika päättyy 31 päivänä
29012: ja kansainvälisen kaupan esteettömyyden kan-         maaliskuuta 1991. Samoin selvitetään parhail-
29013: nalta.                                               laan tarvetta aloittaa tarkastus- ja varmenta-
29014:    Akkreditointitoiminnan kustannuksista ar-         mislaitosten pätevyyden toteamistaimiota myös
29015: vioidaan pitkällä tähtäyksellä tuloutettavaksi       Suomessa. Kaikki mainitut selvitykset ja val-
29016: valtiolle 50 prosenttia. Kansallisen mittauspai-     misteltavat säädökset voivat vaikuttaa mitta-
29017: kan kalibrointitulot arvioidaan 10 prosentiksi       tekniikan keskuksen tehtäviin ja toiminnan
29018: kokonaiskustannuksista. Mikäli mittauspaikka         sisältöön ja laajuuteen.
29019: 8                                     1990 vp. -    HE n:o 165
29020: 
29021:                              YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
29022: 
29023: 1. Lakiehdotuksen perustelut                        toimintaan sekä pätevyyden toteamistoimin-
29024:                                                     taan liittyvien kansainvälisten suhteiden hoita-
29025:    1 §. Pykälässä säädettäisiin mittatekniikan      minen, minkä lisäksi keskus olisi jäsenenä tai
29026: keskuksen asemasta ja tehtävistä. Mittateknii-      vastaisi Suomen edustuksesta kansainvälisissä
29027: kan keskus toimisi kauppa- ja teollisuusminis-      organisaatioissa sekä yhteensovittaisi kotimais-
29028: teriön alaisena. Keskuksen tehtävänä olisi suo-     ten osapuolten osallistumista tähän toimin-
29029: rittaa säännöksissä ja määräyksissä edellytetty-    taan. Toiminnan luonteen vuoksi keskukselle
29030: jä mittauspalvelutoimintaan ja testauslaborato-     esitetään valtuuksia tehdä sopimuksia toimi-
29031: rioiden pätevyyden toteamiseen liittyviä tehtä-     alaansa kuuluvissa asioissa kotimaisten ja ul-
29032: viä. Lisäksi mittatekniikan keskukselle voidaan     komaisten organisaatioiden ja henkilöiden
29033: antaa muitakin sen toimialaan soveltuvia tehtä-     kanssa.
29034: viä siten kuin siitä erikseen säädetään tai mää-       4 §. Mittatekniikan keskuksella olisi oikeus
29035: rätään. Mittatekniikan keskuksen tehtävänä on       periä suoritteistaan maksuja. Maksut perus-
29036: seurata yleistä kehitystä toimialallaan ja tehdä    tuisivai valtion maksuperustelaissa (980173)
29037: esityksiä toimialansa lainsäädännön kehittämi-      säädettyihin maksujen määräämisperusteisiin.
29038: seksi, suorittaa toimialaansa koskevia selvityk-    Maksuista annettaisiin maksuasetus, jolla kor-
29039: siä, osallistua alansa tutkimustoimintaan ja        vattaisiin teknilliselle tarkastuskeskukselle suo-
29040: antaa lausuntoja toimialaansa liittyvistä kysy-     ritettavista maksuista annettu asetus (1196/89)
29041: myksistä, harjoittaa toimialaansa kuuluvaa jul-     mittauspalvelutoimintojen ja testauslaboratori-
29042: kaisu- ja tiedotustoimintaa ja osallistua alansa    oiden pätevyyden toteamistoimintojen osalta.
29043: koulutustoimintaan sekä seurata kansainvälistä         5 §. Tarkemmat säännökset lain täytäntöön-
29044: kehitystä ja pitää yhteyttä kotimaisiin ja ulko-    panosta annetaan asetuksella. Mittatekniikan
29045: maisiin viranomaisiin ja laitoksiin.                keskuksesta annetussa asetuksessa säädettäisiin
29046:    Kauppa- ja teollisuusministeriön mahdolli-       keskuksen tehtävistä, johtokunnasta, henkilös-
29047: suuksia ohjata keskusta ehdotetaan lisäksi te-      töstä ja sen tehtävistä, asioiden ratkaisemises-
29048: hostettaviksi säätämällä ministeriölle oikeus       ta, virkojen kelpoisuusvaatimuksista ja täyttä-
29049: antaa selvitys-, kokeilu-, seuranta- ja suunnit-    misestä sekä virkavapauden myöntämisestä.
29050: telutoimeksiantoja mittatekniikan keskukselle.         6 §. Pykälä sisältää säännökset lain voi-
29051:    2 §. Mittatekniikan keskuksen ylimmäksi          maantulosta.
29052: päättäväksi elimeksi ehdotetaan perustettavak-         Pykälän 2 momentin mukaan se, mitä mit-
29053: si johtokunta, jonka tehtävistä, kokoonpanos-       tauspalvelutoiminnan ja testauslaboratorioiden
29054: ta ja asettamisesta säädettäisiin asetuksella.      pätevyyden toteamisen osalta on teknillisestä
29055: Johtokunnan nimeäisi valtioneuvosto määrä-          tarkastuskeskuksesta muualla säädetty, koskee
29056: ajaksi.                                             ehdotetun lain tultua voimaan mittatekniikan
29057:    Keskuksen kehittämisen sekä toiminnan oh-        keskusta.
29058: jaamisen ja seuraamisen kannalta olisi tarkoi-         Kun kyseessä on uuden viraston perustami-
29059: tuksenmukaista, että mittatekniikan keskuksen       nen, on tarpeen myös säätää mahdollisuudesta
29060: ylimpänä päättävänä elimenä olisi johtokunta,       ryhtyä keskuksen toiminnan aloittamiseksi tar-
29061: jonka asiantuntemuksen takaamiseksi jäseninä        peellisiin toimiin ennen lain voimaantuloa. Täl-
29062: olisivat keskuksen toimialaa tuntevien asian-       laisia toimia ovat esimerkiksi tarpeellisten vir-
29063: tuntemusalueiden edustajat. Johtokunnan ko-         kojen perustaminen sekä henkilöstön siirtämi-
29064: koonpanoa ei kuitenkaan ole tarkoituksenmu-         nen perustettuihin virkoihin siten, että keskus
29065: kaista säätää yksityiskohtaisesti asetuksella.      voisi aloittaa toimintansa heti lain tultua voi-
29066:    Johtokunnan tehtävät muodostuisivai mitta-       maan.
29067: tekniikan keskuksen yleisjohtamiseen liittyvistä
29068: tehtävistä, jotka selvästi erotettaisiin toimeen-
29069: panevan johdon tehtävistä.                          2. Tarkemmat säännökset ja mää-
29070:    3 §. Pykälässä säädettäisiin mittatekniikan         räykset
29071: keskuksen mahdollisuuksista tehdä sopimuksia
29072: tutkimushankkeista ja yhteistyöstä toimialaan-        Mittakeskuksen tehtävistä säädettäisiin tar-
29073: sa kuuluvien kotimaisten ja ulkomaisten orga-       kemmin mittatekniikan keskuksesta annetta-
29074: nisaatioiden ja henkilöiden kanssa.                 vassa asetuksessa, joka sisältäisi säännökset
29075:    Mittatekniikan keskuksen te-htävänä olisi        keskuksen tehtävistä, johtokunnasta, virkojen
29076: kansallisiin mittanormaaleihin ja kalibrointi-      kelpoisuusvaatimuksista, virkojen täyttämises-
29077:                                     1990 vp. -     HE n:o 165                                    9
29078: 
29079: tä sekä muista keskuksen toiminnan kannalta        3. Lain voimaantulo
29080: keskeisistä asioista. Riittävän joustavuuden ai-
29081: kaansaamiseksi ja edellytysten luomiseksi tu-         Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan päivä-
29082: lostavoitteiden asettamiseen perustuvalle johta-   nä kesäkuuta 1991.
29083: mistavalle tarkemmat määräykset keskuksen             Esitys liittyy hallituksen esitykseen valtion
29084: organisaatiosta, toimintayksiköistä ja niiden      tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1991 ja on
29085: tehtävistä sekä keskuksen toiminnan ja hallin-     tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
29086: non muusta järjestelystä annettaisiin keskuk-
29087: sen työjärjestyksessä. Asetusluonnos on halli-       Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
29088: tuksen esityksen liitteenä.                        kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
29089: 
29090: 
29091: 
29092: 
29093: 2   J0l079K
29094: 10                                  1990 vp. -     HE n:o 165
29095: 
29096:                                              Laki
29097:                                    mittatekniikan keskuksesta
29098: 
29099:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
29100: 
29101:                       1§
29102:    Kansallisen mittausjärjestelmän (metrologia-    organisaatioiden ja henkilöiden kanssa sekä
29103: järjestelmä) ja pätevyyden totearuisjärjestel-     pätevyyden totearuistoiminnan osalta ulko-
29104: män (akkreditointijärjestelmä) ylläpitoa ja ke-    maisten vastaavien organisaatioiden kanssa pä-
29105: hittämistä varten on kauppa- ja teollisuusmi-      tevyyden vastavuoroisesta tunnustamisesta.
29106: nisteriön alainen mittatekniikan keskus.
29107:    Mittatekniikan keskuksen tehtävänä on suo-                           4§
29108: rittaa säännöksissä ja määräyksissä edellytetty-     Mittatekniikan keskuksella on oikeus periä
29109: jä mittauspalvelutoimintaan ja testauslaborato-    suoritteistaan maksuja. Niitä määrättäessä
29110: rioiden pätevyyden toteamiseen liittyviä tehtä-    noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa
29111: viä.                                               (980/73) säädetään.
29112:    Lisäksi mittatekniikan keskukselle voidaan
29113: antaa muita sen toimialaan soveltuvia tehtäviä                         5§
29114: siten kuin siitä erikseen säädetään tai määrä-       Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
29115: tään.                                              töönpanosta annetaan asetuksella.
29116:    Kauppa- ja teollisuusministeriö voi antaa
29117: mittatekniikan keskukselle selvitys-, kokeilu-,                         6§
29118: seuranta- ja suunnittelutoimeksiantoja.              Tämä      laki tulee voimaan         päivänä
29119:                                                                 kuuta 199 .
29120:                       2§                              Mitä mittauspalvelutoiminnan ja testausla-
29121:   Mittatekniikan keskuksella on johtokunta,        boratorioiden pätevyyden toteamisen osalta on
29122: jonka tehtävistä, kokoonpanosta ja asettami-       teknillisestä tarkastuskeskuksesta muualla sää-
29123: sesta säädetään asetuksella.                       detty, koskee tämän lain tultua voimaan mitta-
29124:                                                    tekniikan keskusta.
29125:                       3§                              Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
29126:   Mittatekniikan keskus voi tehdä tulo- ja         ryhtyä toimenpiteisiin mittatekniikan keskuk-
29127: menoarvion rajoissa sopimuksia tutkimus-           sen virkojen täyttämiseksi ja muihin toimenpi-
29128: hankkeista ja yhteistyöstä keskuksen toimi-        teisiin, jotka ovat tarpeen keskuksen toimin-
29129: alaan kuuluvien kotimaisten ja ulkomaisten         nan aloittamiseksi lain tullessa voimaan.
29130: 
29131: 
29132:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1990
29133: 
29134: 
29135:                                      Tasavallan Presidentti
29136:                                       MAUNO KOIVISTO
29137: 
29138: 
29139: 
29140: 
29141:                                                                     Ministeri Pertti Salolainen
29142:                                      1990 vp. -    HE n:o 165                                   11
29143: 
29144: Luonnos                                                                                      Liite
29145: 
29146: 
29147: 
29148: 
29149:                                            Asetus
29150:                                    mittatekniikan keskuksesta
29151: 
29152:   Kauppa- ja teollisuusministerin esittelystä säädetään mittatekniikan keskuksesta        päivänä
29153:           kuuta 1991 annetun lain (       /91) 2 ja 5 §:n nojalla:
29154: 
29155:      Mittatekniikan keskuksen tehtävät                                   3§
29156:                                                       Johtokunnan asettaa valtioneuvosto kolmek-
29157:                         1§                         si vuodeksi kerrallaan.
29158:    Mittatekniikan keskuksesta annetun lain            Johtokuntaan kuuluu puheenjohtaja, vara-
29159: (    /91) 1 §:ssä säädettyjen tehtävien lisäksi    puheenjohtaja sekä enintään neljä keskuksen
29160: mittatekniikan keskuksen tulee:                    toimialaa tuntevaa jäsentä. Johtokuntaan kuu-
29161:    1) seurata yleistä kehitystä toimialallaan ja   luvat jäseninä lisäksi keskuksen johtaja ja
29162: tehdä esityksiä toimialansa lainsäädännön ke-      henkilöstön edustaja.
29163: hittämiseksi;                                         Johtokunnan jäsenten palkkiot vahvistaa
29164:    2) suorittaa toimialaansa koskevia selvityk-    kauppa- ja teollisuusministeriö.
29165: siä, osallistua alansa tutkimustoimintaan ja
29166: antaa lausuntoja toimialaansa liittyvistä kysy-
29167: myksistä;
29168:    3) harjoittaa toimialaansa kuuluvaa julkaisu-                         4 §
29169: ja tiedotustoimintaa ja osallistua alansa koulu-      Johtokunta on päätösvaltainen, kun läsnä
29170: tustoimintaan; sekä                                on kokouksen puheenjohtaja ja vähintään kol-
29171:    4) seurata kansainvälistä kehitystä ja pitää    me muuta jäsentä.
29172: yhteyttä kotimaisiin ja ulkomaisiin viranomai-        Asiat ratkaistaan johtokunnassa yksinkertai-
29173: siin ja laitoksiin.                                sella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä
29174:                                                    tasan ratkaisuksi tulee puheenjohtajan kannat-
29175:                                                    tama mielipide.
29176:                   Johtokunta                          Tarkemmat määräykset asioiden käsittelystä
29177:                                                    johtokunnassa antaa johtokunta.
29178:                       2§
29179:   Mittatekniikan keskuksen toimintaa ohjaa ja
29180: valvoo johtokunta.
29181:   Johtokunnan tehtävänä on:
29182:                                                             Henkilöstö ja sen tehtävät
29183:   1) asettaa tavoitteet keskuksen toiminnalle
29184: sekä päättää keskuksen toimintalinjoista;                               5§
29185:   2) ohjata ja valvoa keskukselle asetettujen         Mittatekniikan keskuksen päällikkönä on
29186: tavoitteiden toteutumista;                         johtaja. Hänen apunaan on kaksi apulaisjohta-
29187:   3) päättää keskuksen tulo- ja menoarvioeh-       jaa.
29188: dotuksesta sekä toiminta- ja taloussuunnitel-         Mittatekniikan keskuksessa on lisäksi muita
29189: masta; sekä                                        virkoja sekä työsopimussuhteessa olevaa hen-
29190:   4) käsitellä muut merkittävät asiat, jotka       kilöstöä. Johtaja sijoittaa muut kuin apulais-
29191: johtaja saattaa johtokunnan käsiteltäviksi.        johtajien virat keskukseen.
29192: 12                                    1990 vp. -     HE n:o 165
29193: 
29194:   Kauppa- ja teollisuusministeriö määrää joh-                               10 §
29195: tajan esityksestä apulaisjohtajista sen virka-          Johtajan nimittää tasavallan presidentti vir-
29196: miehen, joka toimii johtajan ollessa estynyt         kaa haettavaksi julistamatta.
29197: hänen sijaisenaan.                                      Apulaisjohtajan nimittää kauppa- ja teolli-
29198:                                                      suusministeriö.
29199:                       6§                                Muun henkilöstön nimittää tai ottaa johtaja,
29200:   Mittatekniikan keskuksen toimintaa kehittää        jollei työjärjestyksessä toisin määrätä.
29201: ja johtaa johtaja. Johtaja vastaa myös siitä,
29202: että keskukselle kuuluvat tehtävät hoidetaan
29203: tehokkaasti ja taloudellisesti.                      Virkavapaus ja virkaatoimittavan virkamiehen
29204:    Keskuksessa johtotehtävissä olevat vastaavat                       ottaminen
29205: heidän johdettavakseen kuuluvan toiminnan
29206:                                                                            11 §
29207: kehittämisestä ja tuloksellisuudesta.
29208:                                                        Virkavapauden myöntää johtajalle kauppa-
29209:                                                      ja teollisuusministeriö ja muille virkamiehille
29210:                                                      johtaja, jollei jäljempänä tai työjärjestyksessä
29211:             Asioiden ratkaiseminen
29212:                                                      toisin säädetä tai määrätä. Yli vuoden kestävän
29213:                        7§                            muun kuin sellaisen virkavapauden, johon vir-
29214:    Mittatekniikan keskukselle kuuluvat asiat         kamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopi-
29215: ratkaisee johtokunta taikka johtaja tai muu          muksen nojalla, myöntää kuitenkin johtajalle
29216: virkamies, jolle sellainen toimivalta on työjär-     valtioneuvosto.
29217: jestyksessä annettu.
29218:    Asiat, jotka johtokunta käsittelee, ratkais-                           12 §
29219: taan esittelystä.                                      Viran hoitamisesta virkavapauden aikana tai
29220:    Työjärjestyksessä määrätään, mitkä muut           viran ollessa avoinna päättää se viranomainen,
29221: asiat ratkaistaan esittelystä.                       joka myöntää siitä virkavapauden.
29222: 
29223:                         8§
29224:   Johtaja ratkaisee asiat, joita johtokunta ei                    Erinäiset säännökset
29225: ratkaise tai joita ei työjärjestyksessä ole annet-
29226: tu muun virkamiehen ratkaistaviksi.                                       13 §
29227:   Johtaja voi ottaa yksittäistapauksessa rat-           Tarkemmat määräykset keskuksen hallinnon
29228: kaistavakseen asian, joka muutoin olisi hänen        järjestämisestä ja sisäisestä työnjaosta anne-
29229: alaisensa ratkaistava.                               taan työjärjestyksessä.
29230:                                                         Työjärjestyksen vahvistaa johtaja.
29231: 
29232: Virkojen kelpoisuusvaatimukset ja täyttäminen                                 14 §
29233: sekä työsopimussuhteisen henkilöstön ottami-            Mittatekniikan keskuksen virkamies tai muu
29234:                      nen                             sen henkilöstöön kuuluva ei saa omistaa eikä
29235:                                                      johtaa keskuksen toimialaan kuuluvaa yritystä,
29236:                        9§                            liikettä tai laitosta eikä muutoinkaan olla siinä
29237:    Yleisenä kelpoisuusvaatimuksena mittatek-         siten osallisena, että hän tulee virkamiesten
29238: niikan keskuksen virkoihin on sellainen taito ja     esteellisyyttä koskevien säännösten mukaan
29239: kyky, jota viran menestyksellinen hoitaminen         toiminnassaan esteelliseksi. Hän ei myöskään
29240: edellyttää.                                          saa omistaa patentti- tai mallioikeutta keskuk-
29241:    Johtajalta ja apulaisjohtajalta vaaditaan li-     sen toimialaan kuuluvassa yrityksessä, liikkees-
29242: säksi virkaan soveltuva ylempi korkeakoulutut-       sä tai laitoksessa käytettävään koneeseen, lait-
29243: kinto, käytännössä osoitettua johtamistaitoa ja      teeseen, valmistusmenetelmään tai malliin.
29244: hyvä perehtyneisyys keskuksen toimialaan kuu-           Mittatekniikan keskuksen virkamies tai muu
29245: luviin tehtäviin.                                    sen henkilöstöön kuuluva ei saa ilman johtajan
29246:    Arvioitaessa johtajan ja apulaisjohtajan vi-      lupaa antaa yksityistä asiantuntijalausun-
29247: ran menestyksellisen hoitamisen edellyttämää         toa keskuksen toimialaan kuuluvalta alalta.
29248: taitoa ja kykyä otetaan huomioon käytännölli-        Lupa voidaan myöntää, jos lausunnon antami-
29249: nen perehtyminen alaan, johon viran tehtävät         nen ei ole ristiriidassa asianomaisen virka- tai
29250: kuuluvat, ja tieteellinen ansioituminen.             työtehtävien kanssa.
29251:                                      1990 vp. -     HE n:o 165                                    13
29252: 
29253:                        15 §                                              16 §
29254:    Mittatekniikan keskuksen virkamies tai muu         Tämä asetus tulee voimaan             päivänä
29255: sen henkilöstöön kuuluva ei saa sivullisille                kuuta 199 .
29256: ilmaista eikä yksityiseksi hyödykseen käyttää,        Tämän asetuksen täytäntöön panemiseksi
29257: mitä hän virkatehtävissään on elinkeinonhar-        voidaan ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin en-
29258: joittajan liike- tai ammattisalaisuuksista saanut   nen sen voimaantuloa.
29259: tietoonsa.
29260:                                       1990 vp. -     HE n:o 166
29261: 
29262: 
29263: 
29264: 
29265:                                      Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknillisestä tarkastus-
29266:                                   keskuksesta annetun lain muuttamisesta
29267: 
29268: 
29269: 
29270: 
29271:                            ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
29272: 
29273:    Valtion vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesi-        tomana sekä tarkastuskeskuksen tarkastuspii-
29274: tyksessä ehdotetaan kauppa- ja teollisuusminis-      rejä ja piiritoimistojen sijoituspaikkoja koske-
29275: teriön alaisuuteen perustettavaksi 1 päivästä        van päätösvallan siirtämistä valtioneuvostotta
29276: kesäkuuta 1991 mittatekniikan keskus, jolle          kauppa- ja teollisuusministeriölle sen mukaan
29277: siirrettäisiin teknillisen tarkastuskeskuksen ny-    kuin asetuksella säädetään.
29278: kyisin hoitamat mittauspalveluun ja testausla-
29279: boratorioiden pätevyyden toteamiseen liittyvät         Esitys liittyy hallituksen esitykseen tulo- ja
29280: tehtävät. Tämän vuoksi ehdotetaan teknillises-       menoarvioksi vuodelle 1991 ja on tarkoitettu
29281: tä tarkastuskeskuksesta annettua lakia muutet-       käsiteltäväksi sen yhteydessä.
29282: tavaksi laitoksen tehtävämäärittelyn osalta.
29283:    Esityksessä ehdotetaan lisäksi tarkastuskes-       Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi-
29284: kuksen valitusosaston lakkauttamista tarpeet-        maan 1 päivänä kesäkuuta 1991.
29285: 
29286: 
29287: 
29288: 
29289:                                            PERUSTELUT
29290: 
29291: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut                     syttävää, on hoidettava testaus-, tarkastus- ja
29292:     muutokset                                        varmentamistoiminnoista erillään olevassa lai-
29293:                                                      toksessa. Toisaalta myös kansallisen mittaus-
29294:    Teknillinen tarkastuskeskus huolehtii nykyi-      järjestelmän ylläpito- ja kehittämistehtävien
29295: sin mittauspalvelutoiminnasta sekä hoitaa tes-       siirto uuteen laitokseen todettiin perustelluksi.
29296: tauslaboratorioiden pätevyyden toteamista eli        Näistä syistä päädyttiin ehdottamaan mittatek-
29297: akkreditointia. Nämä toiminnot ovat Euroo-           niikan keskuksen perustamista. Sen hoidetta-
29298: pan yhdentymiskehitykseen kuuluvan kaupan            vaksi tulisivat kansallisen mittausjärjestelmän
29299: teknisten esteiden poistamisen myötä muodos-         ylläpitoon ja kehittämiseen, mittauspalvelutoi-
29300: tumassa vapaaseen kilpailuun perustuvan kau-         mintaan sekä testauslaboratorioiden pätevyy-
29301: pankäynnin perusrakenteeksi. Teknillisen tar-        den toteamiseen liittyvät tehtävät. Tämän
29302: kastuskeskuksen toiminnan ja organisaation           vuoksi ehdotetaan, että teknillisestä tarkastus-
29303: kehittämistä vuosina 1988 ja 1989 käsitelleet        keskuksesta annetun lain (65/84) 2 §:n
29304: kauppa- ja teollisuusministeriön asettamat           1 momentista poistettaisiin tarkastuskeskuksel-
29305: TTK-organisaatiotoimikunta ja TTK-työryhmä           le kuuluvista tehtävistä mittauspalvelutoimin-
29306: selvittivät työssään myös Euroopan yhdenty-          nasta huolehtiminen. Samalla ehdotetaan 2 §:n
29307: miskehityksen vaikutuksia tarkastuskeskuksen         1 momentissa käytetyn terminologian täsmen-
29308: toimialaan. Selvitysten perusteella todettiin, et-   tämistä momentin sisältöä kuitenkaan muutta-
29309: tä erityisesti pätevyyden toteamiseen liittyvä       matta.
29310: toiminta, jotta se olisi kansainvälisesti hyväk-
29311:  301153Q
29312: 2                                      1990 vp. -      HE n:o 166
29313: 
29314:    Koska mittaustekniikan keskus toimisi tek-          västä helmikuuta 1984 lukien. Osastolla on
29315: nillisen tarkastuskeskuksen nykyisissä tiloissa,       toimintansa aikana ollut käsiteltävänään vain
29316: ehdotetaan voimavarojen säästämiseksi teknil-          yksi valitusasia. Kun otetaan huomioon, että
29317: lisestä tarkastuskeskuksesta annettuun lakiin          valitusosastolla ei ole juuri laisinkaan ollut
29318: lisättäväksi siitä kumotun 7 §:n tilalle uusi 7 §      merkitystä valitusasioiden ratkaisijana, sekä
29319: 7 §:ää, jonka mukaan mittatekniikan keskuk-            toisaalta se, että valittajien oikeusturva ja vali-
29320: selle kuuluvat eräät hallinnolliset ja talous-         tusasioiden käsittelyn tasapuolisuus voidaan
29321: hallinnolliset tehtävät sekä suunnittelutehtävät       riittävästi taata muutoinkin kuin nykyisellä
29322: hoitaa tarkastuskeskus. Näitä tehtäviä olisivat        järjestelyllä, ei valitusosastoa katsota enää tar-
29323: muun muassa henkilöstöhallinto, taloussuun-            peelliseksi. Tämän vuoksi ehdotetaan valitus-
29324: nittelu, palkkalaskenta, erilaiset tilivirastoteh-     osaston lakkauttamista ja teknillisestä tarkas-
29325: tävät, virastopalvelut sekä tietojenkäsittelyjär-      tuskeskuksesta annetun lain 6 §:n kumoamista.
29326: jestelmiä koskevat suunnittelu- ja kehittämis-         Selvyyden vuoksi tässä yhteydessä ehdotetaan
29327: tehtävät. Näistä tarkastuskeskuksen hoidetta-          teknillisestä tarkastuskeskuksesta annetun lain
29328: viksi tulevista tehtävistä säädettäisiin tarkem-       8 §:n täydentämistä ja muuttamista niin, että
29329: min asetuksella.                                       tarkastuskeskuksen keskushallinnon ja piirihal-
29330:    Teknillisellä tarkastuskeskuksella on piirihal-     linnon päätöksiin saa, mikäli muualla ei ole
29331: linto, jota varten maa on jaettu tarkastuspiire-       toisin säädetty, hakea muutosta valittamalla
29332: hin. Kussakin piirissä on piiritoimisto. Voimas-       noudattaen, mitä laissa muutoksenhausta hal-
29333: sa olevan lain mukaan valtioneuvosto määrää            lintoasioissa (154/50) on säädetty.
29334: tarkastuspiirit ja piiritoimistojen sijoituspai-
29335: kat. Valtionhallinnon yleisten kehittämistavoit-
29336: teiden mukaisesti ehdotetaan päätösvaltaa tältä        2. Esityksen taloudelliset ja hen-
29337: osin siirrettäväksi aiemmalle tasolle. Toimenpi-          kilö s töv aik utu kset
29338: teellä pyritään osaltaan parantamaan tarkas-
29339: tuskeskuksen toiminnallisen johtamisen edelly-           Ehdotetuilla lainmuutoksilla ei arvioida ole-
29340: tyksiä. Teknillisestä tarkastuskeskuksesta an-         van taloudellisia eikä henkilöstövaikutuksia.
29341: netun lain 5 §:n 2 momenttia ehdotetaan muu-
29342: tettavaksi niin, että lakiin jätettäisiin vain ylei-
29343: nen säännös, jonka mukaan piirihallintoa var-          3. Voimaantulo
29344: ten maa jaetaan tarkastuspiireihin. Tarkastus-
29345: piireistä ja piiritoimistojen sijoituspaikoista           Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan päivä-
29346: määrääminen siirrettäisiin kauppa- ja teolli-          nä kesäkuuta 1991.
29347: suusministeriön ratkaistavaksi teknillisestä tar-         Esitys liittyy hallituksen esitykseen valtion
29348: kastuskeskuksesta annettuun asetukseen (13071          tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1991 ja on
29349: 87) otettavana säännöksellä.                           tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
29350:    Teknillisestä tarkastuskeskuksesta annetulla
29351: lailla perustettiin tarkastuskeskukseen valitus-         Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
29352: asioiden käsittelyä varten valitusosasto 1 päi-        kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
29353:                                       1990 vp. -     HE n:o 166                                     3
29354: 
29355: 
29356:                                                Laki
29357:                   teknillisestä tarkastuskeskuksesta annetun lain muuttamisesta
29358: 
29359:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
29360:   kumotaan teknillisestä tarkastuskeskuksesta 20 päivänä tammikuuta 1984 annetun lain (65/84)
29361: 6 §,
29362:   muutetaan 2 §:n 1 momentti, 5 §:n 2 momentti ja 8 § sekä
29363:   lisätään lakiin siitä 23 päivänä joulukuuta 1987 annetulla lailla (1144/87) kumotun 7 §:n tilalle
29364: uusi 7 § seuraavasti:
29365: 
29366:                        2 §
29367:    Teknillisen tarkastuskeskuksen tehtävänä on       hallinnolliset tehtävät sekä suunnittelutehtävät
29368: suorittaa säännöksissä ja määräyksissä edelly-       siten kuin siitä säädetään asetuksella.
29369: tettyjä paineastiain, aerosolien, vaarallisten ai-
29370: neiden ja tuotteiden, ampuma-aseiden ja am-                                  8§
29371: pumatarvikkeiden, kaivosten, mittaamisväli-             Teknillisen tarkastuskeskuksen keskushallin-
29372: neiden ja jalometallituotteiden valvontaa ja         non ja piirihallinnon päätöksiin saa, mikäli
29373: tarkastusta sekä niihin liittyvää testausta.         erikseen ei ole toisin säädetty, hakea muutosta
29374:                                                      valittamalla siinä järjestyksessä kuin muutok-
29375:                                                      senhausta hallintoasioissa annetussa laissa
29376:                        5§                            (154/50) säädetään.
29377: 
29378:   Piirihallintoa varten maa jaetaan tarkastus-          Tämä laki tulee voimaan      päivänä
29379: piireihin.                                           kuuta 19 .
29380:                                                         Tämän lain voimaan tullessa siirtyvät teknil-
29381:                       7§                             lisen tarkastuskeskuksen hoidettavana olevat
29382:   Teknillinen tarkastuskeskus hoitaa mittatek-       mittauspalvelutoimintaan liittyvät tehtävät mit-
29383: niikan keskuksen eräät hallinnolliset ja talous-     tatekniikan keskukselle.
29384: 
29385: 
29386:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1990
29387: 
29388: 
29389:                                        Tasavallan Presidentti
29390:                                        MAUNO KOIVISTO
29391: 
29392: 
29393: 
29394: 
29395:                                                                       Ministeri Pertti Salolainen
29396: 4                                     1990 vp. -     HE n:o 166
29397: 
29398:                                                                                                      Liite
29399: 
29400: 
29401: 
29402:                                                Laki
29403:                   teknillisestä tarkastuskeskuksesta annetun lain muuttamisesta
29404: 
29405:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
29406:     kumotaan teknillisestä tarkastuskeskuksesta 20 päivänä tammikuuta 1984 annetun lain (65/84)
29407: 6 §,
29408:   muutetaan 2 §:n 1 momentti, 5 §:n 2 momentti ja 8 § sekä
29409:   lisätään lakiin siitä 23 päivänä joulukuuta 1987 annetulla lailla (1144/87) kumotun 7 §:n tilalle
29410: uusi 7 § seuraavasti:
29411: 
29412: 
29413: Voimassa oleva laki                                     Ehdotus
29414: 
29415:                        2§                                                      2§
29416:    Teknillisen tarkastuskeskuksen tehtävänä on             Teknillisen tarkastuskeskuksen tehtävänä on
29417: suorittaa säännöksissä ja määräyksissä edelly-          suorittaa säännöksissä ja määräyksissä edelly-
29418: tettyjä paineastiain, kuljetettavien kaasusäiliöi-      tettyjä paineastiain, aerosolien, vaarallisten ai-
29419: den ja aerosolien, vaarallisten aineiden ja tuot-       neiden ja tuotteiden, ampuma-aseiden ja am-
29420: teiden, ampuma-aseiden ja ampumatarvikkei-              pumatarvikkeiden, kaivosten, mittaamisväli-
29421: den sekä kaivosten tarkastusta ja tarkastukseen         neiden ja jalometallituotteiden valvontaa ja
29422: liittyviä testaus- ja valvontatehtäviä sekä huo-        tarkastusta sekä niihin liittyvää testausta.
29423: lehtia mittauspalvelutoiminnasta, mittaamisvä-
29424: lineiden vakaamisesta ja jalometallituotteiden
29425: tarkastuksesta.
29426: 
29427:                                                    5§
29428: 
29429:    Piirihallintoa varten maa jaetaan tarkastus-            Piirihallintoa varten maa jaetaan tarkastus-
29430: piireihin. Kussakin piirissä on piiritoimisto.          piireihin.
29431: Tarkastuspiirit ja piiritoimistojen sijoituspai-
29432: kat määrää valtioneuvosto.
29433: 
29434:                        6 §                                                     6 §
29435:    Teknillisen tarkastuskeskuksen keskushallin-           (Kumotaan)
29436: nossa on valitusasioiden käsittelyä varten vali-
29437: tusosasto.
29438:    Valitusosasto toimii viisijäsenisenä. Valitus-
29439: osaston istunnossa on puheenjohtajana ylijoh-
29440: taja sekä muina jäseninä johtajat.
29441:    Valitusosaston istunnon kokoonpanosta ja
29442: asioiden käsittelystä istunnossa säädetään tar-
29443: kemmin asetuksella.
29444: 
29445: 
29446:                                                                               7 §
29447:                                                         Teknillinen tarkastuskeskus hoitaa mittatek-
29448:                                                      niikan keskuksen eräät hallinnolliset ja talous-
29449:                                                      hallinnolliset tehtävät sekä suunnittelutehtävät
29450:                                                      siten kuin siitä säädetään asetuksella.
29451:                                    1990 vp. -     HE n:o 166                                     5
29452: 
29453: Voimassa oleva laki                               Ehdotus
29454: 
29455:                        8§                                                 8§
29456:    Teknillisen tarkastuskeskuksen keskushallin-      Teknillisen tarkastuskeskuksen keskushallin-
29457: non päätöksistä saa, mikäli erikseen ei ole       non ja piirihallinnon päätöksiin saa, mikäli
29458: toisin säädetty, hakea muutosta korkeimmalta      erikseen ei ole toisin säädetty, hakea muutosta
29459: hallinto-oikeudelta siinä järjestyksessä kuin     valittamalla siinä järjestyksessä kuin muutok-
29460: muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa        senhausta hallintoasioissa annetussa laissa
29461: laissa (154/50) on säädetty.                      (154/50) säädetään.
29462: 
29463:                                                      Tämä laki tulee voimaan      päivänä
29464:                                                   kuuta 19 .
29465:                                                      Tämän lain voimaan tullessa siirtyvät teknil-
29466:                                                   lisen tarkastuskeskuksen hoidettavana olevat
29467:                                                   mittauspalvelutoimintaan liittyvät tehtävät mit-
29468:                                                   tatekniikan keskukselle.
29469:                                     1990 vp. -      HE n:o 167
29470: 
29471: 
29472: 
29473: 
29474:                                     Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kansaneläkelain väli-
29475:                                  aikaisesta muuttamisesta, vuodelta 1991 suoritettavasta sairaus-
29476:                                  vakuutusmaksusta ja työnantajan lapsilisämaksun perimättä jät-
29477:                                  tämisestä vuodelta 1991
29478: 
29479: 
29480: 
29481: 
29482:                           ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
29483: 
29484:    Esityksessä ehdotetaan, että vuonna 1991         alimmassa maksuluokassa olisi 0,25 prosentti-
29485: yksityisen yritystoiminnan piiriin kuuluvalta       yksikköä pienempi jälkimmäiseltä puolelta
29486: työnantajalta ja sellaiselta valtion liikelaitok-   vuodelta.
29487: selta, johon sovelletaan valtion liikelaitoksista      Esityksen mukaan vuonna 1991 kunnan
29488: annettua lakia, perittäisiin kansaneläkemaksua      osuutena kansaneläkelain mukaisten lisäosien
29489: yrityksen pääomavaltaisuudesta riippuen en-         rahoitukseen perittäisiin 0,67 penniä veroäyril-
29490: simmäiseltä puolelta vuodelta joko 3,40, 4,45       tä kunnan säännönmukaisessa verotuksessa
29491: tai 5,05 OJo ennakkoperinnän alaisen palkan         saamien veroäyrien yhteismäärästä. Samalla
29492: määrästä. Heinäkuun alusta 1991 vuoden lop-         muutettaisiin kansaneläkerahaston vähimmäis-
29493: puun alimman kansaneläkemaksuluokan mak-            määrää koskevaa säännöstä väliaikaisesti edel-
29494: su olisi 3,15 % ja muut kansaneläkemaksut           leenkin siten, että rahaston olisi oltava kalente-
29495: pysyisivät muuttumattomina. Yksityisen työn-        rivuoden päättyessä vähintään 6 % kansanelä-
29496: antajan ja edellä mainitun liikelaitoksen sai-      kevakuutuksen vuotuisista kokonaiskustan-
29497: rausvakuutusmaksun suuruus olisi ehdotuksen         nuksista. Valtio tulisi edelleenkin takaamaan
29498: mukaan 1,45 %.                                      kansaneläkelaitoksen maksuvalmiuden siten,
29499:    Kaikilta julkisoikeudellisilta työnantajilta     että valtio suorittaisi kansaneläkerahastoon sel-
29500: perittäisiin       kansaneläkevakuutusmaksua        laisen määrän varoja, että maksuvalmius olisi
29501: 3,95 %. Kuntasektorin sairausvakuutusmaksu          kunakin ajankohtana riittävästi turvattu.
29502: olisi 3,95 % ja kirkon työnantajan sairaus-            Yksityisten työnantajien alimman maksuluo-
29503: vakuutusmaksu 4,20 %. Valtiolta ja sen muul-        kan maksualennus 0,25 prosenttiyksiköllä 1
29504: ta laitokselta kuin liikelaitokselta sekä Ahve-
29505:                                                     päivästä heinäkuuta 1991 lukien pienentää näi-
29506: nanmaan maakunnalta ja kunnalliselta liikelai-
29507:                                                     den työnantajien maksurasitusta noin 110 mil-
29508: tokselta sairausvakuutusmaksua perittäisiin         joonalla markalla vuonna 1991. Kansaneläke-
29509: 2,70 %.                                             laitoksen tulot pienenevät samalla markkamää-
29510:    Työnantajan lapsilisämaksua ei perittäisi eh-
29511:                                                     rällä. Valtion kansaneläkelain 59 §:n mukainen
29512: dotuksen mukaan vuodelta 1991.
29513:                                                     takuuosuus lisääntyy noin 90 miljoonalla mar-
29514:    Vuodeksi 1991 vakuutetun sairausvakuutus-        kalla.
29515: maksu ehdotetaan vahvistettavaksi 1, 70 pen-
29516: niksi veroäyriltä ja vakuutetun kansaneläke-           Edellä mainittuja toimenpiteitä koskevat
29517: vakuutusmaksu 1,55 penniksi veroäyriltä.            lainmuutokset ovat tarkoitetut tulemaan voi-
29518:    Maksut olisivat vuonna 1991 samat kuin           maan 1 päivänä tammikuuta 1991.
29519: kuluvanakio vuonna, kuitenkin siten, että              Esitys liittyy valtion vuoden 1991 tulo- ja
29520: työnantajalta perittävä kansaneläkemaksu            menoarvioesitykseen.
29521: 
29522: 
29523: 
29524: 301151N
29525: 2                                     1990 vp. -     HE n:o 167
29526: 
29527:                                            PERUSTELUT
29528: 
29529: 
29530: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut                        Vuodelta 1990 suoritettava työnantajan kan-
29531:    muutokset                                         saneläkemaksu vahvistettiin yksityiselle työn-
29532:                                                      antajalle 3,40, 4,45 tai 5,05 OJo:ksi palkoista
29533: 1.1. Työnantajan kansaneläkemaksu                    sekä julkiselle sektorille: valtiolle, kunnalliselle
29534:                                                      liikelaitokselle, Ahvenanmaan maakunnalle,
29535:    Kansaneläkelain 3 §:n 2 momentin (956/72          kunnalle ja kuntainliitolle, seurakunnille ja
29536: ja 307 /82) mukaan työnantajan kansaneläke-          muille     niihin   rinnastettaville     yhtymille,
29537: maksua peritään liiketoiminnan pääomavaltai-         3,95 OJo:ksi palkoista (1246/89). Valtion liike-
29538: suudesta riippuen joko 4,25, 4, 75 tai 5,25 OJo      laitoksista annetun lain (627 /87) mukaisia lii-
29539: työntekijälle suoritetun ennakkoperinnän alai-       kelaitoksia on niiden taloudellisten toimintape-
29540: sen palkan määrästä. Kansaneläkemaksun suu-          riaatteiden vuoksi pidetty kilpailuasemaltaan
29541: ruudesta on kuitenkin viime vuosina säädetty         yksityisen yritystoiminnan piiriin kuuluvina
29542: yksivuotisilla laeilla, joiden mukaan maksua         vuodesta 1989 lukien kansaneläkemaksun suu-
29543: on peritty joko suurempana tai pienempänä            ruutta määrättäessä.
29544: kuin kansaneläkelain 3 §:n 2 momentissa on
29545: säädetty.
29546:    Vuoden 1982 toukokuun alusta kansaneläke-         1.2. Työnantajan sairausvakuutusmaksu
29547: maksua alettiin periä eri suuruisena julkiselta
29548: taholta ja yksityiseltä työnantajalta (308/82).
29549:                                                         Työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun
29550: Julkisen tahon maksuluokkaan katsottiin kuu-
29551:                                                      lain 1 §:n (613178) mukaan työnantaja on
29552: luvan valtion ja sen laitoksen, kunnan, kun-
29553:                                                      velvollinen suorittamaan kansaneläkelaitoksel-
29554: tainliiton, evankelis-luterilaisen kirkon, sen
29555:                                                      le työnantajan sairausvakuutusmaksua 1,50 OJo
29556: seurakunnan ja seurakuntainliiton, ortodoksi-
29557:                                                      maksamiensa ennakkoperinnän alaisten palk-
29558: sen kirkkokunnan ja sen seurakunnan sekä
29559:                                                      kojen määrästä.
29560: Ahvenanmaan maakunnan. Kansaneläkejärjes-
29561: telmän kokonaisuudistuksen turvaamiseksi                Myös sairausvakuutusmaksua on peritty yk-
29562: muutettiin samalla kansaneläkelain 59 §:ää           sivuotisilla laeilla poikkeavasti siitä, mitä työn-
29563: (307 /82) siten, että kansaneläkerahastosta          antajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain
29564: puuttuva osa suoritetaan valtion varoista.           1 §:ssä on säädetty. Maksu on ollut edellä
29565:    Vuoden 1985 alusta julkisen tahon työnanta-       kansaneläkemaksun suuruuden yhteydessä se-
29566: jan kansaneläkemaksun suuruuteen vaikutti            lostetuista syistä myös eri suuruinen julkisen
29567: myös samana vuonna voimaan tullut työttö-            tahon työnantajalle ja yksityiselle työnanta-
29568: myysturvauudistus (602/84). Työttömyysturva-         jalle. Julkisen tahon työnantajista valtiolla, sen
29569: etuuksien veronalaistamisen seurauksena jul-         laitoksella, Ahvenanmaan maakunnalla ja
29570: kisoikeudellisten työnantajien ylimääräinen ve-      kunnallisella liikelaitoksella sairausvakuutus-
29571: rotulojen kasvu haluttiin palauttaa työttömyys-      maksu on vuodesta 1985 lukien ollut alempi
29572: turvan rahoitukseen. Tämän vuoksi kunnalta           kuin kunnan ja kirkon vastaava maksu.
29573: ja kuntainliitolta, evankelis-luterilaiselta kir-       Vuonna 1990 yksityisen sektorin työnanta-
29574: kolta, sen seurakunnalta ja seurakuntainliitolta     jilta on peritty sairausvakuutusmaksua 1,45 OJo
29575: sekä ortodoksiselta kirkkokunnalta ja sen seu-       ennakkoperinnän alaisen palkan määrästä.
29576: rakunnalta kansaneläkemaksua perittiin kor-          Valtion ja sen laitoksen, Ahvenanmaan maa-
29577: keampana kuin muilta julkisoikeudellisilta           kunnan ja kunnallisen liikelaitoksen maksu on
29578: työnantajilta eli valtiolta ja sen laitokselta,      vastaavasti ollut 2, 70 OJo. Kunnilta ja kuntain-
29579: Ahvenanmaan maakunnalta ja kunnalliselta             liitoilta sairausvakuutusmaksua on tältä ajalta
29580: liikelaitokselta. Kunnallista liikelaitosta pidet-   peritty 3,95 OJo sekä kirkolta ja seurakunnilta
29581: tiin sen kilpailukyvyn säilyttämiseksi samanar-      4,20 OJo (1247 /89). Sairausvakuutusmaksun
29582: voisena kuin valtion laitoksia.                      suuruutta määrättäessä sellaista valtion liikelai-
29583:    Kansaneläkemaksuluokan määräytymiseen             tosta, johon sovelletaan valtion liikelaitoksista
29584: liittyvää säännönmukaisten poistojen rajaa ko-       annettua lakia, on vuodesta 1989 lukien pidetty
29585: rotettiin 200 000 markasta 300 000 markkaan          yksityisen sektorin piiriin kuuluvana työnanta-
29586: vuoden 1987 alusta (1040/86).                        jana.
29587:                                      1990 vp. -      HE n:o 167                                      3
29588: 
29589: 1.3. Työnantajan lapsilisämaksu                      hoittamisen pysyväksi järjestämiseksi. Järjes-
29590:                                                      telmän tulee kohdella kuntia tasapuolisesti ja
29591:    Työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun         siten, että menettelyyn ei sisälly kunnallisten
29592: lain 1 §:n mukaan työnantaja on velvollinen          palvelujen kehittämisen kannalta haitallisia
29593: suorittamaan valtiolle lapsilisämaksua 2,25 OJo      vaikutuksia.
29594: ennakkoperinnän alaisten palkkojen määrästä.             Asiaa on tutkinut "kuntien ja kirkon työttö-
29595: Työnantajan lapsilisämaksuun on yksivuotisil-        myysturvaetuuksista saamien verotulojen pa-
29596: la laeilla kohdistettu useita maksualennuksia        lauttamista selvittänyt työryhmä''. Työryhmän
29597: tai maksu on jätetty kokonaan perimättä.             välimietinnössä (työryhmämuistio 1985: VM 7)
29598:    Vuodelta 1990 lapsilisämaksua ei peritä lain-     on hahmoteltu vaihtoehtoja ylimääräisten ve-
29599: kaan (1248/89).                                      rotulojen palauttamiseksi.
29600:                                                          Eduskunta on useaan otteeseen edellyttänyt,
29601:                                                      että työnantajan sosiaaliturvamaksua koskevaa
29602: 1.4. Työnantajan sosiaaliturvamaksu                  lainsäädäntöä kehitetään siten, että työvoima-
29603:                                                      valtaisten yritysten asemaa parannetaan. Vii-
29604:    Kysymys työnantajan sosiaaliturvamaksun           meksi eduskunta edellytti tätä hallitukselta vas-
29605: suuruudesta ja kohtaannosta on viime vuosina         tauksessaan hallituksen esitykseen laeiksi kan-
29606: ollut useasti esillä. Muun muassa mahdolli-          saneläkelain väliaikaisesta muuttamisesta, vuo-
29607: suutta korvata palkkaperusteisia sosiaaliturva-      delta 1990 suoritettavasta sairausvakuutusmak-
29608: maksuja muulla perusteella kannettavilla sosi-       susta ja työnantajan lapsilisämaksun perimättä
29609: aaliturvan rahoituksen turvaavilla rahoitusta-       j ättämisestä vuodelta 1990 (hall. es. 154/1989
29610: voilla on tutkittu (komiteanmietintö 1983: 13).      vp.), jossa eduskunta totesi:
29611: Komiteanmietinnöstä hankituissa lausunnoissa             "Eduskunta edellyttää hallituksen ryhtyvän
29612: on katsottu, että asia vaatii vielä selvittämistä.   toimenpiteisiin kansaneläke- ja sairausvakuu-
29613: Sittemmin asiaa selvitettiin sosiaali- ja terveys-   tusmaksuja koskevan järjestelmän kehittämi-
29614: ministeriön asettamassa työryhmässä, jonka           seksi siten, että se kohtelee valtiota ja kuntia
29615: tehtävänä oli valmistella olemassa olevien selvi-    tasapuolisesti yksityiseen työnantajaan nähden
29616: tysten pohjalta vaihtoehtoja työnantajan sosi-       ja seurakuntia kuntiin nähden sekä siten, että
29617: aaliturvamaksun palkkasidonnaisuuden vähen-          menettelyyn ei sisälly kunnallisten palvelujen
29618: tämiseksi. Ratkaisuvaihtoehdoissa oli huoleh-        kehittämisen kannalta haitallisia vaikutuksia.
29619: dittava riittävän rahoituksen turvaamisesta.             Eduskunta edellyttää hallituksen antavan pi-
29620: Tässä sosiaaliturvatyöryhmän vuoden 1987             kaisesti esitykset, joilla työvoimavaltaisten yri-
29621: muistiossa (työryhmämuistio 1987:STM) työ-           tysten asemaa parannetaan uudistamalla nykyi-
29622: ryhmä ehdotti työnantajan palkkasidonnaisten         sin palkkaperusteisina kerättävien sosiaalitur-
29623: sosiaaliturvamaksujen osittaista korvaamista         vamaksujen järjestelmää samalla huolehtien
29624: liikevaihtoverolla. Työryhmän esitys ei ollut        sosiaaliturvan riittävästä rahoituksesta."
29625: yksimielinen.                                           Työttömyysturvauudistuksesta saatavien yli-
29626:    Työttömyysturvaetuuksien veronalaistami-          määräisten verotulojen palauttamiseksi sosiaa-
29627: sesta seuraava veronsaajien tulon kasvu on           liturvan rahoitukseen on edelleenkin tarkoituk-
29628: otettu huomioon työttömyysturvan rahoituk-           senmukaista, että kunnilta (kunnallisia liikelai-
29629: sessa. Tämän vuoksi todettiin hallituksen esi-       toksia lukuun ottamatta) sekä kirkolta vuosien
29630: tyksessä työttömyysturvalaiksi (hall.es. 38/         1985-1990 tapaan peritään muuta julkista
29631: 1984 vp.), että lisääntyneet verotulot on tarkoi-    sektoria korkeampaa sosiaaliturvamaksua.
29632: tus ohjata takaisin etuuksien rahoitukseen. Ra-      Kunnan ja kuntainliiton maksussa on kuiten-
29633: hoitusvaihtoehtoja selvitettäessä pidettiin läh-     kin otettava huomioon verotulojen kertymästä
29634: tökohtana sitä, että kuntien ja kirkon saarnat       aiheutuneet muutokset. Samalla ehdotetaan
29635: ylimääräiset verotulot palautetaan kokonaisuu-       kunnan osuus kansaneläkkeiden lisäosista
29636: dessaan työttömyysturvan rahoitukseen.               määräytyväksi väliaikaisesti edelleen kunnan
29637:    Eduskunnan vastauksessa hallituksen esityk-       saamien veroäyrien mukaan. Lisäksi tarkiste-
29638: seen laiksi vuodelta 1985 suoritettavasta julkis-    taan väliaikaisesti myös kansaneläkevakuutuk-
29639: oikeudellisen työnantajan kansaneläke- ja sai-       sen rahoitusta koskevia säännöksiä.
29640: rausvakuutusmaksusta edellytettiin hallituksen           Hallitusohjelman mukaisesti hallitus paran-
29641: antavan kevätistuntokauden 1985 kuluessa             taa työvoimavaltaisten yritysten asemaa uudis-
29642: eduskunnalle esityksen työttömyysturvan ra-          tamalla nykyisin palkkaperusteisina kerättä-
29643: 4                                    1990 vp. -      HE n:o 167
29644: 
29645: vien sosiaaliturvamaksujen rahoitusjärjestel-        kunnan, kunnallisen liikelaitoksen, kunnan ja
29646: mää.                                                 kuntainliiton, evankelis-luterilaisen kirkon, sen
29647:    Tässä tarkoituksessa asiaa on selvitetty sosi-    seurakunnan ja seurakuntainliiton sekä orto-
29648: aali- ja terveysministeriön asettamassa työryh-      doksisen kirkkokunnan ja sen seurakunnan
29649: mässä, joka sai valmiiksi muistionsa 15 päivä-       kansaneläkemaksu olisi kaikilla sama eli mak-
29650: nä maaliskuuta 1990 (Sosiaaliturvamaksutyö-          su olisi 3,95 %palkoista. Edellä mainitut muu-
29651: ryhmä STM 1990:3). Työryhmä katsoi, että             tokset tehtäisiin kansaneläkelain 3 §:ään.
29652: palkkaperusteista sosiaaliturvamaksua ei ole
29653: syytä korvata täysin uudella maksutyypillä,
29654: vaan on käytettävä jo olemassa olevia vero-          1.4.2. Työnantajan sairausvakuutusmaksu
29655: muotoja. Työryhmä katsoi edelleen, että ylei-               vuodelta 1991
29656: set talouspoliittiset näkökohdat sekä verojär-
29657: jestelmän kokonaisuus huomioon ottaen on                Edellä esitetyillä perusteilla ehdotetaan vuo-
29658: tarkoituksenmukaista alentaa ainoastaan työn-        delta 1991 yksityisen sektorin työnantajalta
29659: antajan kansaneläkemaksua. Se ehdotti, että          sekä sellaiselta valtion liikdaitokselta, johon
29660: vuoden 1991 alusta alennettaisiin kansaneläke-       sovelletaan valtion liikelaitoksista annettua la-
29661: maksua niin sanottujen henkilöyhtiöiden osalta       kia,      perittäväksi      sairausvakuutusmaksua
29662: 1,7 prosenttiyksiköllä ja 1 maksuluokkaan            1,45 % ennakkoperinnän alaisen palkan mää-
29663: kuuluvien muiden yritysten osalta 0,4 prosent-       rästä.
29664: tiyksiköllä sekä korotettaisiin II ja III maksu-        Valtion ja sen muun laitoksen kuin edellä
29665: luokkien vähimmäispoistoraja 300 000 markas-         mainitun liikelaitoksen, Ahvenanmaan maa-
29666: ta 450 000 markkaan.                                 kunnan ja kunnallisen liikelaitoksen sairaus-
29667:    Lisäksi työryhmä teki eräitä periaate-ehdo-       vakuutusmaksu olisi 2,70 %. Kunnilta ja kun-
29668: tuksia sosiaaliturvamaksun määräytymiseksi           tainiiitailta sairausvakuutusmaksua perittäisiin
29669: julkisen talouden kannalta katsottuna.               3,95 % sekä kirkolta ja seurakunnilta 4,20 %
29670:    Koska kokonaisverouudistuksen toteuttami-         ennakkoperinnän alaisen palkan määrästä.
29671: nen on edelleen kesken ja työnantajan sosiaali-      Edellä mainitut sairausvakuutusmaksut vahvis-
29672: turvamaksuun liittyvä lainvalmistelu vaatii vie-     tettaisiin erillisellä lailla.
29673: lä selvitystä, ehdotetaan vuoden 1991 työnan-
29674: tajan sosiaaliturvamaksuista säädettäväksi yk-
29675: sivuotisilla laeilla.                                1.4.3. Työnantajan lapsilisämaksu vuodelta
29676:                                                             1991
29677: 
29678: 1.4.1. Työnantaja/ta vuodelta 1991 perittävä             Yrityksiin kohdistuvien kustannuspaineiden
29679:        kansaneläkemaksu                              tasaamiseksi ehdotetaan, ettei työnantajilta pe-
29680:                                                      rittäisi vuodelta 1991 lainkaan työnantajan lap-
29681:    Työvoimavaltaisten ja pienten yritysten           silisämaksua. Tästä säädettäisiin erillisellä lail-
29682: maksurasituksen keventämiseksi hallitus kat-         la.
29683: soo tarkoituksenmukaiseksi alentaa tämän ryh-
29684: män kansaneläkemaksua 0,25 prosenttiyksiköl-
29685: lä 1 päivästä heinäkuuta 1991 lukien saman           1.4.4. Kansaneläkelain 59 ja 62 §:n muutok-
29686: vuoden loppuun.                                             set
29687:    Edellä olevin perustein ehdotetaan, että yksi-
29688: tyisen sektorin työnantajalta sekä sellaiselta          Kansaneläkelain 62 §:n mukaan valtio, kun-
29689: valtion liikelaitokselta, johon sovelletaan val-     nat ja kansaneläkelaitos vastaavat kukin omas-
29690: tion liikelaitoksista annettua lakia, perittäisiin   ta osuudestaan eläkkeiden lisäosien kustannuk-
29691: vuonna 1991 kansaneläkemaksua ensimmäisel-           sista. Vuodelta 1990 on kuntien osuutta kan-
29692: tä puolelta vuodelta yrityksen pääomavaltai-         saneläkkeiden lisäosien rahoituksesta muutettu
29693: suudesta riippuen 3,40, 4,45 tai 5,05 OJo ennak-     siten, että kunnan vuotuiseksi osuudeksi kan-
29694: koperinnän alaisen palkan määrästä. Maksun           saneläkkeiden lisäosista vahvistettiin 0, 72 pen-
29695: suuruus olisi 1 päivästä heinäkuuta 1991 lukien      niä veroäyriltä niiden veroäyrien yhteismääräs-
29696: 3,15, 4,45 tai 5,05 OJo.                             tä, jotka kunnalla on ollut vuonna 1989 toimi-
29697:    Valtion ja sen muun laitoksen kuin edellä         tetussa säännönmukaisessa verotuksessa (1246/
29698: mainitun liikelaitoksen, Ahvenanmaan maa-            89). Samassa yhteydessä muutettiin edelleen
29699:                                      1990 vp. -     HE n:o 167                                     5
29700: 
29701: kansaneläkelain 59 §:ää väliaikaisesti siten,       1.5.2. Sairausvakuutusmaksu
29702: että kansaneläkerahaston varojen on oltava
29703: kalenterivuoden päättyessä vähintään 6 07o             Sairausvakuutuslain 33 §:n          momentin
29704: kansaneläkevakuutuksen vuotuisista kokonais-        (742170) mukaan vakuutetun sairausvakuutus-
29705: kustannuksista pysyvässä laissa edellytetyn         maksu on 1 ,25 penniä veroäyriltä.
29706: 10 % :n sijasta. Jotta kansaneläkelaitoksen            Myös vakuutetun sairausvakuutusmaksua on
29707: maksuvalmius olisi kaikissa tapauksissa turvat-     peritty viime vuosina yksivuotisilla laeilla joko
29708: tu, säädettiin, että valtion olisi kansaneläke-     suurempana tai pienempänä kuin 1 ,25 penniä
29709: rahaston maksuvalmiuden turvaamiseksi suori-        veroäyriltä. Vuodelta 1990 vakuutetun sairaus-
29710: tettava rahastoon sellainen määrä varoja, että      vakuutusmaksua peritään 1, 70 penniä veroäy-
29711: kansaneläkevakuutuksen etuudet voidaan häi-         riltä (1247/89).
29712: riöttömästi suorittaa.
29713:    Kuntien lisäosaosuutta ja kansaneläkelaitok-
29714: sen rahastoa koskevat taloudelliset näkymät         1.5.3. Vakuutetulta vuonna 1991 perittävä!
29715: vuoden 1991 osalta näyttävät samanlaisilta                 maksut
29716: kuin vuonna 1990. Sen vuoksi on tarkoituksen-
29717: mukaista, että myös vuodelta 1991 perittäisiin          Vakuutetulta perittävä kansaneläkevakuu-
29718: kunnilta niiden osuus kansaneläkkeen lisäosis-      tusmaksu ja sairausvakuutusmaksu ehdotetaan
29719: ta veroäyrien mukaan suhteutettuna. Vuodelta        pysytettäväksi ensi vuonna vuoden 1990 tasol-
29720: 1991 kunnan osuudeksi lisäosien kustannuksis-       la.
29721: ta on arvioitu 0,67 penniä veroäyriltä niiden          Edellä olevan perusteella perittäisiin vakuu-
29722: veroäyrien yhteismäärästä, jotka kunnassa           tetun kansaneläkevakuutusmaksua 1,55 penniä
29723: vuodelta 1990 toimitetussa säännönmukaisessa        ja vakuutetun sairausvakuutusmaksua 1, 70
29724: verotuksessa määrätään. Verotuksen toteutu-         penniä veroäyriltä vuonna 1991. Vakuutetulta
29725: misen viivästyminen vuodelta 1990 vaatii tar-       perittävät maksut on tarkoitus ottaa ehdotetun
29726: kempaa säätämistä asetuksella koskien kuntien       suuruisina huomioon jo ennakonpidätyksessä.
29727: lisäosaosuuden maksamista.         Kansaneläke-
29728: laitoksen maksujärjestely on varmistettava ve-
29729: rotuksen viivästymisestä huolimatta. Kansan-        2. Esityksen taloudelliset vaikutukset
29730: eläkerahaston vähimmäismääräksi ehdotetaan
29731: edelleen 6 % kansaneläkevakuutuksen vuotui-            Työnantajan sosiaaliturvamaksut säilyvät al-
29732: sista kokonaiskustannuksista ja valtio takaisi      kuvuodesta 1991 nykyisellä tasollaan. Heinä-
29733: myös vuonna 1991 rahaston maksuvalmiuiden.          kuun alusta vuoden loppuun yksityisen työnan-
29734:                                                     tajan alinta kansaneläkemaksua vähennetään
29735:                                                     0,25 prosenttiyksiköllä. Työnantajan kansan-
29736:                                                     eläkemaksun aleneminen osalta vuotta alim-
29737: 1.5. Vakuutetun kansaneläke- ja sairaus-            massa maksuluokassa vaikuttaa näiden yritys-
29738:      vakuutusmaksu                                  ten maksurasitukseen keventävästi ja samalla
29739:                                                     kansaneläkelaitoksen tuloihin vähentävästi.
29740: 1.5.1. Kansaneläkevakuutusmaksu                     Toisaalta tulopohjan laajeneminen palkka-
29741:                                                     luonteisten tulojen tultua kokonaisverouudis-
29742:    Kansaneläkelain 3 § :n 1 momentin mukaan         tuksessa aikaisempaa laajemmin veronalaisiksi
29743: vakuutetun on suoritettava vakuutusmaksu,           lisää jonkin verran työnantajan sosiaaliturva-
29744: joka määrätään hänelle kunnallisverotuksen          maksun kertymää.
29745: yhteydessä edelliseltä vuodelta, tulovuodelta,         Yksityisten työnantajien kansaneläkemaksun
29746: pantujen veroäyrien perusteella. Kansaneläke-       0,25 prosenttiyksikön alennus ensimmäisessä
29747: lain 5 §:n 1 momentin (956/72) mukaan va-           maksuluokassa 1 päivästä heinäkuuta 1991 lu-
29748: kuutusmaksu on kaksi penniä veroäyriltä.            kien pienentää työnantajien maksurasitusta ja
29749: Kansan~läkevakuutusmaksua on vakuutetuilta          kansaneläkelaitoksen tuloja noin 110 miljoo-
29750: peritty viime vuosina yksivuotisilla laeilla kan-   nalla markalla vuonna 1991. Valtion kansan-
29751: saneläkelain 5 §:stä poiketen joko suurempana       eläkelain 59 §:n mukainen suoritus lisääntyy
29752: tai pienempänä kuin 2 penniä veroäyriltä. Vuo-      noin 90 miljoonalla markalla.
29753: delta 1990 vakuutetun kansaneläkemaksua pe-            Kuntien lisäosaosuuksien maksamisperus-
29754: ritään 1,55 penniä veroäyriltä (1246/89).           teen muutoksen jatkaminen ja tason alenemi-
29755: 6                                     1990 vp. -      HE n:o 167
29756: 
29757: nen vuonna 1991 vähentää kuntien lisäosame-           maksun suuruuden korottamista. Sen vuoksi
29758: noja noin 138 miljoonalla markalla vuoden             nämä lakiehdotukset on perustuslakivalio-
29759: 1990 maksuperusteisiin verrattuna. Valtion            kunnan lausunnon n:o 18/1985 vp. hallituksen
29760: osuus lisäosien rahoitukseen kasvaa jonkin ver-       esityksestä n:o 178 laiksi kansaneläkelain
29761: ran. Kansaneläkelain 59 §:ssä tarkoitetun niin        muuttamisesta sekä laiksi vuodelta 1986 suori-
29762: sanotun takuusuorituksen pysyvän 10 Olo :n ra-        tettavasta sairausvakuutusmaksusta mukaan
29763: jan väliaikainen alentaminen 6 % :iin vähentää        käsiteltävä valtiopäiväjärjestyksen 68 §:n mu-
29764: valtion takuusuoritusvelvollisuutta noin 770          kaisesti yhdeltä vuodelta kannettavaa veroa
29765: miljoonalla markalla.                                 koskevassa säätämisjärjestyksessä.
29766:                                                          Viimeksi mainitun perustuslakivaliokunnan
29767:                                                       lausunnon mukaan verosta säätämisen ulko-
29768: 3. Säätämisjärjestys                                  puolelle jäävinä kysymyksinä ei ole pidettävä
29769:                                                       lakiehdotuksen pääasiallisen sisällön kannalta
29770:    Työnantajan ja vakuutetun kansaneläke- ja          toissijaisia ja täydentäviä säännöksiä. Sen
29771: sairausvakuutusmaksun määrästä annettavissa           vuoksi mainitun lausunnon mukaan myös nyt
29772: laeissa maksujen määrät on vuodelta 1991              ehdotettu kansaneläkelain 59 §:n 2 momentti
29773: osittain esitetty vahvistettaviksi pysyvällä lailla   voidaan käsitellä siinä järjestyksessä, jota val-
29774: säädetystä tasosta poiketen. Lakiehdotus mer-         tiopäiväjärjestyksen 68 § :n mukaan noudate-
29775: kitsee myös eräiltä osin maksuvelvollisuuden          taan käsiteltäessä yhdeltä vuodelta kannettavaa
29776: kiristymistä.                                         veroa koskevaa lakiehdotusta edellyttäen, että
29777:    Työnantajan ja vakuutetun kansaneläke- ja          59 §:n 2 momentin voimassaolo rajoitetaan
29778: sairausvakuutusmaksun määrästä on useina              vain budjettivuoteen 1991. Saman lausunnon
29779: viime vuosina, kuten edellä on mainittu, sää-         mukaan kuntien rahasuoritus kansaneläkkei-
29780: detty yksivuotisilla laeilla uutta tai lisättyä       den lisäosien rahoituksesta valtion tulo- ja
29781: veroa koskevassa säätämisjärjestyksessä (1014         menoarvioon liittyvänä ja budjettivuotta 1991
29782: ja 1016/84, 1095 ja 1096/85, 1040 ja 1041186,         koskevana on veronluonteisena maksuna kuu-
29783: 1006 ja 1007/87, 1226 ja 1227/88, 359/89 sekä         luva valtiopäiväjärjestyksen 68 § :n käsittelyjär-
29784: 1246 ja 1247 /89). Perustuslakivaliokunnan lau-       jestyksen piiriin.
29785: sunnossa n:o 911984 vp. hallituksen esityksestä          Edellä esitetystä seuraa, että lakiehdotukset
29786: n:o 113 laiksi vuodelta 1985 suoritettavasta          olisi käsiteltävä valtiopäiväjärjestyksen 68 §: n
29787: julkisoikeudellisen työnantajan kansaneläke- ja       mukaisessa yhdeltä vuodelta kannettavaa veroa
29788: sairausvakuutusmaksusta         perustuslakivalio-    koskevassa säätämisjärjestyksessä.
29789: kunta toteaa työnantajan kansaneläke- ja sai-
29790: rausvakuutusmaksun samoin kuin vakuutetun
29791: sairausvakuutus- ja kansaneläkevakuutusmak-
29792:                                                       4. Voimaantulo
29793: sun olevan niin sanottuja veronluonteisia mak-
29794: suja ja niitä koskevan hallitusmuodon 61 §:n
29795: säännöksen, jonka mukaan verosta säädetään              Esitys liittyy valtion vuoden 1991 tulo- ja
29796: lailla.                                               menoarvioesitykseen ja lait ehdotetaan saatet-
29797:    Koska nyt annettavassa hallituksen esitykses-      taviksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991.
29798: sä vakuutetun sairausvakuutusmaksua ja julki-
29799: sen sektorin työnantajan sairausvakuutusmak-             Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
29800: sua korotettaisiin niiden perustasosta, lakieh-       kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
29801: dotukset merkitsevät näille maksuvelvollisille        set:
29802:                                        1990 vp. -      HE n:o 167                                     7
29803: 
29804: 
29805: 
29806: 
29807: 1   0
29808: 
29809: 
29810: 
29811:                                                  Laki
29812:                               kansaneläkelain väliaikaisesta muuttamisesta
29813: 
29814:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
29815:   muutetaan väliaikaisesti 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain (347/56) 3 §:n 2
29816: momentti, 5 §:n 1 momentti, 59 §:n 2 momentti ja 62 §,
29817:   sellaisina kuin ne ovat, 3 §:n 2 momentti ja 59 §:n 2 momentti 30 päivänä huhtikuuta 1982
29818: annetussa laissa (307 /82), 5 §:n 1 momentti 29 päivänä joulukuuta 1972 annetussa laissa (956/72)
29819: ja 62 § 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa (103/82), näin kuuluviksi:
29820: 
29821:                         3 §                            nalta maksua peritään 3,95 prosenttia työnteki-
29822:                                                        jälle suoritetun ennakkoperinnän alaisen pal-
29823:    Työnantaja suorittaa, niin kuin siitä erikseen      kan määrästä.
29824: säädetään, työnantajan kansaneläkemaksuna
29825: 3,40 prosenttia 1 päivästä tammikuuta 1991
29826: saman vuoden kesäkuun 30 päivään saakka                                      5§
29827: ennakkoperinnän alaisen palkan määrästä ja               Vakuutusmaksu on 1,55 penniä vakuutetulle
29828: 3,15 prosenttia 1 päivästä heinäkuuta 1991             kunnallisverotuksessa määrätyltä veroäyriltä.
29829: saman vuoden joulukuun 31 päivään saakka
29830: ennakkoperinnän alaisen palkan määrästä. Jos
29831: liiketoimintaa harjoittavan valtionverotuksessa                              59§
29832: verovelvollisen työnantajan viimeksi toimitet-
29833: tua verotusta varten antamassa veroilmoituk-             Kansaneläkerahaston varojen on oltava ka-
29834: sessa ilmoittamien, kuluvan käyttöomaisuuden           lenterivuoden päättyessä vähintään kuusi pro-
29835: hankintamenoista tekemien säännönmukaisten             senttia kansaneläkevakuutuksen vuotuisista
29836: poistojen määrä on ollut suurempi kuin                 kokonaiskustannuksista.       Jos kansaneläke-
29837: 300 000 markkaa ja samalla vähintään 10 ja             vakuutuksen tuotot, joihin luetaan myös tä-
29838: enintään 30 prosenttia hänen samana verovuo-           män lain 62 §:n mukaiset suoritukset, eivät
29839: tena maksamiensa palkkojen määrästä, mak-              tähän riitä, suoritetaan puuttuva osa valtion
29840: sun suuruus on viimeksi toimitettua verotusta          varoista. Lisäksi valtion tulee suorittaa kansan-
29841: seuraavana kalenterivuotena kuitenkin 4,45             eläkerahastoon sellainen määrä varoja, että
29842: prosenttia ennakkoperinnän alaisen palkan              rahaston maksuvalmius on kunakin ajankohta-
29843: määrästä. Jos tällaisen työnantajan edellä tar-        na riittävästi turvattu.
29844: koitettujen poistojen määrä on ollut suurempi
29845: kuin 300 000 markkaa ja samalla yli 30 pro-
29846: senttia maksettujen palkkojen määrästä, on                                   62 §
29847: sanottu maksu 5,05 prosenttia ennakkoperin-               Eläkkeiden lisäosien kokonaiskustannuksista
29848: nän alaisen palkan määrästä. Mitä edellä on            vastaavat valtio, kunnat ja kansaneläkelaitos.
29849: sanottu yksityisen työnantajan kansaneläke-               Kunta maksaa kansaneläkelaitokselle eläk-
29850: maksun määräytymisestä, on soveltuvin osin             keiden lisäosien kustannuksiin 0,67 penniä ve-
29851: voimassa myös sellaisesta valtion liikelaitokses-      roäyriltä niiden veroäyrien yhteismäärästä, jot-
29852: ta, johon sovelletaan valtion liikelaitoksista         ka kunnassa edelliseltä vuodelta toimitettavas-
29853: annettua lakia (627 /87). Kuitenkin valtiolta ja       sa säännönmukaisessa verotuksessa määrä-
29854: sen muulta laitokselta kuin edellä mainitulta          tään. Kunnan on maksettava 1112 edellä tar-
29855: liikelaitokselta, Ahvenanmaan maakunnalta,             koitetusta määrästä Iääninverovirastolie vii-
29856: kunnalliselta Iiikelaitokselta, kunnalta ja kun-       meistään kunkin kalenterikuukauden 10 päivä-
29857: tainliitolta, evankelis-luterilaiselta kirkolta, sen   nä. Muutoin kunnan suorituksen maksamises-
29858: seurakunnalta ja seurakuntainliitolta sekä or-         ta, maksuun panosta, liikaa tai aiheettomasti
29859: todoksiselta kirkkokunnalta ja sen seurakun-           maksetun suorituksen palauttamisesta, suori-
29860: 8                                    1990 vp. -      HE n:o 167
29861: 
29862: tuksen korottamisesta, viivästysseuraamuksis-        osien kustannuksista siltä osin kuin kunnan
29863: ta, kannosta, perinnästä, tilittämisestä ja muu-     suoritus ja eläkelaitoksen osuus eivät niitä
29864: toksenhausta on soveltuvin osin voimassa, mi-        kata.
29865: tä työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetus-
29866: sa laissa (366/63) ja veronkantolaissa (611178)        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
29867: on säädetty työnantajan sosiaaliturvamaksus-         kuuta 1991.
29868: ta, lukuun ottamatta työnantajan sosiaalitur-          Tämän lain 3 §:n 2 momenttia sovelletaan
29869: vamaksusta annetun lain 5 §:n 1 momentissa           vuonna 1991 maksetuista palkoista suoritetta-
29870: säädettyä ilmoitus- ja vähennysmenettelyä.           vaan työnantajan kansaneläkemaksuun ja
29871: Tarkemmat säännökset kunnan tilityksestä             5 §:n 1 momenttia vuodelta 1991 toimitettavas-
29872: vuodelta 1990 annetaan asetuksella.                  sa verotuksessa. Lain 59 §:n 2 momentti ja
29873:    Eläkelaitoksen osuus eläkkeiden lisäosien         62 § ovat voimassa 31 päivään joulukuuta
29874: kustannuksista on 74,1 prosenttia maksettujen        1991.
29875: lisäosien yhteismäärästä. Valtio vastaa lisä-
29876: 
29877: 
29878: 
29879: 
29880: 2.
29881:                                                Laki
29882:                      vuodelta 1991 suoritettavasta sairausvakuutusmaksusta
29883: 
29884:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
29885: 
29886:                       1§
29887:    Poiketen siitä, mitä sairausvakuutuslain          1991 tai sen jälkeen sanottuna vuonna suorite-
29888: (364/63) 33 §:n 1 momentissa, sellaisena kuin        tun ennakkoperinnän alaisen palkan määrästä.
29889: se on 4 päivänä joulukuuta 1970 annetussa            Työnantajan sairausvakuutusmaksua peritään
29890: laissa (742170), on säädetty vakuutetun sai-         kuitenkin valtiolta ja sen muulta laitokselta
29891: rausvakuutusmaksusta, on sanottu maksu 1, 70         kuin edellä mainitulta liikelaitoksesta, Ahve-
29892: penniä vakuutetulle vuodelta 1991 toimitetta-        nanmaan maakunnalta ja kunnalliselta liikelai-
29893: vassa kunnallisverotuksessa määrätyltä veroäy-       tokselta 2, 70 prosenttia sekä kunnalta ja kun-
29894: riltä.                                               tainliitolta sairausvakuutusmaksua peritään
29895:                                                      3,95 prosenttia ja evankelis-luterilaiselta kir-
29896:                         2 §                          kolta, sen seurakunnalta ja seurakuntainliitolta
29897:    Poiketen siitä, mitä työnantajan sosiaalitur-     sekä ortodoksiselta kirkkokunnalta ja sen seu-
29898: vamaksusta annetun lain (366/63) 1 §:n 1 mo-         rakunnalta sairausvakuutusmaksua peritään
29899: mentissa, sellaisena kuin se on 11 päivänä           4,20 prosenttia työntekijälle 1 päivänä tammi-
29900: elokuuta 1978 annetussa laissa (613178), on          kuuta 1991 tai sen jälkeen sanottuna vuonna
29901: säädetty työnantajan sairausvakuutusmaksus-          suoritetun ennakkoperinnän alaisen palkan
29902: ta, peritään yksityiseltä työnantajalta ja sellai-   määrästä.
29903: selta valtion liikelaitokselta, johon sovelletaan
29904: valtion liikelaitoksista annettua lakia (627 /87),                       3 §
29905: työnantajan sairausvakuutusmaksua 1,45 pro-            Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
29906: senttia työntekijälle 1 päivänä tammikuuta           kuuta 1991.
29907:                                    1990 vp. -     HE n:o 167                                      9
29908: 
29909: 3.
29910:                                              Laki
29911:               työnantajan lapsilisämaksun perimättä jättämisestä vuodelta 1991
29912: 
29913:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
29914: 
29915:                       I §                         sua ei vuonna I99I peritä I päivästä tammi-
29916:   Poiketen siitä, mitä työnantajan sosiaalitur-   kuuta 3I päivään joulukuuta.
29917: vamaksusta annetun lain (366/63) I §:n I mo-
29918: mentissa, sellaisena kuin se on II päivänä                              2§
29919: elokuuta I978 annetussa laissa (613/78), on          Tämä laki tulee voimaan I päivänä tammi-
29920: säädetty työnantajan lapsilisämaksusta, mak-       kuuta I991.
29921: 
29922: 
29923:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1990
29924: 
29925: 
29926:                                     Tasavallan Presidentti
29927:                                     MAUNO KOIVISTO
29928: 
29929: 
29930: 
29931: 
29932:                                                   Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
29933: 
29934: 
29935: 
29936: 
29937: 2 301151N
29938:                               j
29939:                              j
29940:                             j
29941:                            j
29942:                           j
29943:                          j
29944:                         j
29945:                        j
29946:                       j
29947:                      j
29948:                     j
29949:                    j
29950:                   j
29951:                  j
29952:                 j
29953:                j
29954:               j
29955:              j
29956:             j
29957:            j
29958:           j
29959:          j
29960:         j
29961:        j
29962:       j
29963:      j
29964:     j
29965:    j
29966:   j
29967:  j
29968: j
29969:                                      1990 vp. -      HE n:o 168
29970: 
29971: 
29972: 
29973: 
29974:                                       Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rintamasotilaseläkelain
29975:                                   9 a §:n muuttamisesta
29976: 
29977: 
29978: 
29979: 
29980:                            ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
29981: 
29982:    Esityksessä ehdotetaan korotettavaksi rinta-      keturvaa. Valtiolle aiheutuu muutoksesta noin
29983: masotilaseläkelain mukaista ylimääräistä rinta-      106 miljoonan markan vuotuiset lisäkustan-
29984: malisää 17,5 OJo :sta 22,5 OJo :iin kansaneläkkeen   nukset vuoden 1991 hintatasossa laskettuna.
29985: lisäosan määrästä. Uudistuksen jälkeen yli-          Vuonna 1991 uudistuksesta aiheutuisi noin 80
29986: määräinen rintamalisä olisi enimmillään 410          miljoonan markan lisäkustannukset.
29987: markkaa kuukaudessa. Tämän lisäksi makse-
29988: taan edelleen nykyinen rintamalisä, 189 mark-         Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi-
29989: kaa kuukaudessa.                                     maan 1 päivänä huhtikuuta 1991.
29990:    Ylimääräisen rintamalisän korottaminen pa-          Esitys liittyy valtion tulo- ja menoarvioesi-
29991: rantaa noin 162 000 rintamaveteraanin elä-           tykseen vuodelle 1991.
29992: 
29993: 
29994: 
29995: 
29996:                                            PERUSTELUT
29997: 
29998: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotettu                     sen hyvittämistä eläketurvassa. Ylimääräisen
29999:    muutos                                            rintamalisän suuruudeksi säädettiin alunperin
30000:                                                      7,5 OJo maksettavasta kansaneläkkeen lisäosas-
30001:    Rintamasotilaseläkelain 9 a §:n (589/86)          ta. Lisäosasidonnaisuudesta seuraa, että yli-
30002: mukainen ylimääräinen rintamalisäjärjestelmä         määräisen rintamalisän määrä tarkistetaan lisä-
30003: on ollut voimassa 1 päivästä marraskuuta 1986        osan tarkistuksen yhteydessä.
30004: alkaen. Ylimääräistä rintamalisää on maksettu           Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesi-
30005: kansaneläkelain (347 /56) mukaista kansaneläk-       tykseen liittyen ylimääräisen rintamalisän mää-
30006: keen lisäosaa ja rintamasotilaseläkelain 9 §:n       rä korotettiin 12,5 OJo:iin kansaneläkkeen lisä-
30007: (1085/80, 589/86 ja 938/87) mukaista rintama-        osan määrästä 1 päivästä elokuuta 1990 alkaen
30008: lisää saavalle veteraanille. Rintamalisän myön-      (1311/89).
30009: täminen edellyttää, että henkilöllä on joko             Heikossa taloudellisessa asemassa olevien ve-
30010: rintamasotilas-, rintamapalvelus-, rintama- tai      teraanien eläketurvan parantamiseksi hallitus
30011: veteraanitunnus. Etuuden saajana voi olla Suo-       päätti 13 päivänä maaliskuuta 1990 kolminker-
30012: men kansalainen ja Suomessa asuva ulkomaan           taistaa ylimääräisen rintamalisän sen alkupe-
30013: kansalainen.                                         räisestä määrästä. Tämän mukaisesti ylimää-
30014:    Ylimääräisellä rintamalisäjärjestelmällä py-      räinen rintamalisä korotettiin ensimmäisessä
30015: rittiin parantamaan työeläkettä vailla olevien       vaiheessa 17,5 OJo :iin maksettavan kansaneläk-
30016: ja pientä työeläkettä saavien veteraanien talou-     keen lisäosan määrästä 1 päivästä elokuuta
30017: dellista tilannetta. Toisaalta eläketurvan kehit-    1990 (598/90). Edelleen hallituksen mainitun
30018: tämisen periaatteellisena tavoitteena pidettiin      päätöksen mukaisesti ja valtion tulo- ja meno-
30019: myös rintamapalvelusajasta johtuvan menetyk-         arvioesitykseen vuodelle 1991 liittyen ehdote-
30020: 
30021: 300941K
30022: 2                                   1990 vp. -     HE n:o 168
30023: 
30024: taan, että ylimääräinen rintamalisä korotettai-    2. Esityksen taloudelliset vaiku-
30025: siin 1 päivästä huhtikuuta 1991 lukien                tukset
30026: 22,5 OJo:iin kansaneläkkeen lisäosan määrästä.
30027:    Täysimääräisiä lisäosaa saavalle veteraanille      Edellä ehdotettu muutos parantaisi ylimää-
30028: maksettava ylimääräinen rintamalisä vaihtelisi     räisen rintamalisän saajista noin 162 000 rinta-
30029: uudistuksen jälkeen veteraanin asuinkunnan ja      maveteraanin asemaa. Muutoksesta aiheutuvat
30030: perhesuhteiden mukaan 410 markasta 315             lisäkustannukset olisivat noin 80 miljoonaa
30031: markkaan kuukaudessa. Lisäosaa saavalle ve-        markkaa vuonna 1991 ja noin 106 miljoonaa
30032: teraanille maksettaisiin kuitenkin vähintään 24    markkaa vuotuisina menoina vuoden 1991 hin-
30033: markan ylimääräinen rintamalisä kuukaudessa.       tatasossa arvioituna.
30034: Rintamalisä ja ylimääräinen rintamalisä olisi-
30035: vat siten yhteensä enimmillään 599 markkaa
30036: kuukaudessa, joka kokonaisuudessaan on ve-         3. Voimaantulo
30037: rotonta tuloa.
30038:                                                      Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivä-
30039:                                                    nä huhtikuuta 1991.
30040: 
30041:                                                      Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
30042:                                                    kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
30043:                                     1990 vp. -     HE n:o 168                                      3
30044: 
30045:                                              Laki
30046:                          rintamasotilaseläkelain 9 a §:n muuttamisesta
30047: 
30048:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
30049:   muutetaan 28 päivänä tammikuuta 1977 annetun rintamasotilaseläkelain (119/77) 9 a §:n 2
30050: momentti, sellaisena kuin se on 29 päivänä kesäkuuta 1990 annetussa laissa (598/90), näin
30051: kuuluvaksi:
30052: 
30053:                      9a§
30054:                                                        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhti-
30055:    Ylimääräinen rintamalisä on 22,5 prosenttia      kuuta 1991.
30056: maksettavan lisäosan määrästä. Sotilasvamma-           Tässä laissa säädetty markkamäärä vastaa
30057: lain mukaista elinkorkoa saavan ylimääräinen        sitä kansaneläkeindeksin pistelukua, jonka mu-
30058: rintamalisä määräytyy kuitenkin sen suuruises-      kaan vuoden 1986 tammikuussa maksettavina
30059: ta lisäosasta, joka maksettaisiin, jos mainittua    olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.
30060: elinkorkoa ei olisi otettu huomioon lisäosaa
30061: määrättäessä. Ylimääräinen rintamalisä makse-
30062: taan kuitenkin aina vähintään 20 markan suu-
30063: ruisena.
30064: 
30065: 
30066: 
30067:       Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1990
30068: 
30069: 
30070:                                      Tasavallan Presidentti
30071:                                       MAUNO KOIVISTO
30072: 
30073: 
30074: 
30075: 
30076:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
30077: 4                                   1990 vp. -     HE n:o 168
30078: 
30079:                                                                                               Liite
30080: 
30081: 
30082: 
30083: 
30084:                                              Laki
30085:                          rintamasotilaseläkelain 9 a §:n muuttamisesta
30086: 
30087:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
30088:   muutetaan 28 päivänä tammikuuta 1977 annetun rintamasotilaseläkelain (119/77) 9 a §:n 2
30089: momentti, sellaisena kuin se on 29 päivänä kesäkuuta 1990 annetussa laissa (598/90), näin
30090: kuuluvaksi:
30091: 
30092: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
30093: 
30094:                                               9a§
30095: 
30096:    Ylimääräinen rintamalisä on 17,5 prosenttia        Ylimääräinen rintamalisä on 22,5 prosenttia
30097: maksettavan lisäosan määrästä. Sotilasvamma-       maksettavan lisäosan määrästä. Sotilasvamma-
30098: lain mukaista elinkorkoa saavan ylimääräinen       lain mukaista elinkorkoa saavan ylimääräinen
30099: rintamalisä määräytyy kuitenkin sen suuruises-     rintamalisä määräytyy kuitenkin sen suuruises-
30100: ta lisäosasta, joka maksettaisiin, jos mainittua   ta lisäosasta, joka maksettaisiin, jos mainittua
30101: elinkorkoa ei olisi otettu huomioon lisäosaa       elinkorkoa ei olisi otettu huomioon lisäosaa
30102: määrättäessä. Ylimääräinen rintamalisä makse-      määrättäessä. Ylimääräinen rintamalisä makse-
30103: taan kuitenkin aina vähintään 20 markan suu-       taan kuitenkin aina vähintään 20 markan suu-
30104: ruisena.                                           ruisena.
30105: 
30106: 
30107:                                                       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhti-
30108:                                                    kuuta 1991.
30109:                                                       Tässä laissa säädetty markkamäärä vastaa
30110:                                                    sitä kansaneläkeindeksin pistelukua, jonka mu-
30111:                                                    kaan vuoden 1986 tammikuussa maksettavina
30112:                                                    olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.
30113:                                      1990 vp. -     HE n:o 169
30114: 
30115: 
30116: 
30117: 
30118:                                      Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaalaisvaltuute-
30119:                                  tusta
30120: 
30121: 
30122: 
30123: 
30124:                            ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
30125: 
30126:   Esityksessä ehdotetaan, että sosiaali- ja ter-       Esitys liittyy vuoden 1991 tulo- ja menoar-
30127: veysministeriön yhteyteen perustetaan ulko-         vioesitykseen sekä esitykseen uudeksi ulkomaa-
30128: maalaisvaltuutetun virka ulkomaalaisten ase-        laislaiksi.
30129: man turvaamista sekä ulkomaalaisten, viran-            Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi-
30130: omaisten ja järjestöjen yhteistoiminnan edistä-     maan samanaikaisesti uuden ulkomaalaislain
30131: mistä varten.                                       kanssa.
30132: 
30133: 
30134: 
30135: 
30136:                                       YLEISPERUSTELUT
30137: 
30138: 1. Nykyinen tilanne ja asian                        kaan ulkomaalaiskuraattorin tulee neuvoa ja
30139:    valmistelu                                       opastaa maassa olevia ulkomaalaisia ja tehdä
30140:                                                     aloitteita heidän asemansa turvaamiseksi sekä
30141:    Sosiaali- ja terveysministeriössä on vuodesta    edistää ulkomaalaisten, viranomaisten ja jär-
30142: 1984 lähtien ollut ulkomaalaiskuraattorin vir-      jestöjen yhteistoimintaa.
30143: ka. Virka perustettiin ulkomaalaislain (400/83)        Vuonna 1989 ulkomaalaiskuraattorin luona
30144: säätämisen yhteydessä ja siitä on tarkemmin         kävi henkilökohtaisesti 363 asiakasta, jotka
30145: säädetty ulkomaalaisasetuksessa (252/84) ja         halusivat keskustella elämäntilanteestaan ja
30146: sosiaali- ja terveysministeriöstä annetussa ase-    saada neuvoja. Ulkomaalaiskuraattori laati
30147: tuksessa (480/89). Hallituksen esityksessä ul-      253 lausuntoa tai muistiota ja piti 35 alustusta
30148: komaalaislaiksi (hall.es. 186/81 vp.) katsottiin,   eri järjestöjen tai oppilaitosten tilaisuuksissa.
30149: että virka soveltuisi tehtäviensä puolesta so-
30150: siaali- ja terveysministeriöön. Eduskunnan            Ulkomaalaiskuraattorin työstä saatujen ko-
30151: asiantuntijoina kuultuina olleet Suomessa asu-      kemusten perusteella voidaan todeta, että virka
30152: neet ulkomaalaiset yhtyivät tähän käsitykseen.      on ollut tarpeellinen. Ulkomaalaiset ovat kään-
30153:                                                     tyneet ulkomaalaiskuraattorin puoleen kaikissa
30154:    Ulkomaalaislain 2 §:n mukaan sosiaali- ja
30155:                                                     ulkomaalaisia koskettavissa kysymyksissä.
30156: terveysministeriössä on ulkomaalaisten aseman
30157: turvaamista sekä ulkomaalaisten, viranomais-           Ulkomaalaiskuraattori on ollut jatkuvassa
30158: ten ja järjestöjen yhteistoiminnan edistämistä      yhteistyössä sisäasiainministeriön kanssa. Li-
30159: varten ulkomaalaiskuraattorin virka. Ulko-          säksi myös poliisi-, sosiaali- ja terveys-, työ-
30160: maalaisasetuksen 26 §:n mukaan ulkomaalais-         voima- ja kouluviranomaiset sekä kansalaisjär-
30161: kuraattorin tehtävistä antaa tarvittaessa tar-      jestöt ovat ottaneet jatkuvasti ulkomaalaisku-
30162: kemmat määräykset sosiaali- ja terveysministe-      raattoriin yhteyttä. Ulkomaalaiskuraattori on
30163: riö. Ulkomaalaiskuraattorin tehtävistä on tar-      myös aktiivisesti vaikuttanut ulkomaalaisia
30164: kemmin säädetty sosiaali- ja terveysministe-        koskevan selvitystyön käynnistämiseen eri vi-
30165: riöstä annetun asetuksen 20 §:ssä, jonka mu-        ranomaisten kanssa. Saatujen kokemusten pe-
30166: 300706E
30167: 2                                    1990 vp. -      HE n:o 169
30168: 
30169: rusteella viranomaisten yhteistoiminnan kehit-       ministeriölle 7 päivänä helmikuuta 1989 jättä-
30170: täminen on edelleen tärkeää.                         mään mietintöön (komiteanmietintö 1989:7),
30171:    Käytännössä ulkomaalaiskuraattorin viran          johon sisältyi myös ehdotus ulkomaalaisval-
30172: nimi on osoittautunut epäonnistuneeksi. Viran        tuutettua koskevaksi laiksi.
30173: nimi tuo helposti mieleen terapeuttiset palve-          Esitysluonnoksesta on pyydetty lausunto ul-
30174: lut. Tästä syystä viran nimi ehdotetaan muutet-      koasianministeriöltä, oikeusministeriöltä, sisä-
30175: tavaksi ulkomaalaisvaltuutetuksi.                    asiainministeriöltä, valtiovarainministeriöltä,
30176:    Lakiehdotuksessa on lähdetty siitä, että ul-      työministeriöltä, Suomen Punaiselta Ristiltä,
30177: komaalaisvaltuutetulla ei ole sanktioihin perus-     Suomen Pakolaisneuvonta r.y:ltä ja Suomen
30178: tuvia keinoja käytettävissään ulkomaalaisen oi-      ulkomaalaisyhdistys r .y:ltä. Kaikki lausunnon-
30179: keusaseman turvaamiseksi. Tavoitteena on, et-        antajat suhtautuivat esitysluonnokseen myön-
30180: tä ulkomaalaisvaltuutettu edistää ulkomaalais-       teisesti ja pitivät sitä tarpeellisena. Jatkoval-
30181: ten asemaa Suomessa aloittein, neuvoin ja            mistelu on tehty sosiaali- ja terveysministeriös-
30182: ohjein yhteistyössä muiden viranomaisten ja          sä virkatyönä lausuntojen pohjalta.
30183: järjestöjen kanssa. Tällä tavalla on myös mah-
30184: dollista ehkäistä ongelmien syntymistä suoma-
30185: laisten ja eri ulkomaalaisryhmien välillä.           2. Esityksen organisatoriset ja
30186:    Hallinnon yleisten periaatteiden mukaisesti          henkilöstövaikutukset
30187: jokainen viranomainen huolehtii toimivaltansa
30188: puitteissa tehtävistään niin ulkomaalaisten             Esitys ei vaikuta valtion viranomaisten kes-
30189: kuin Suomen kansalaistenkin osalta. Tästä            kinäisiin toimivaltasuhteisiin, vaan ulkomaa-
30190: huolimatta käytännössä voi esiintyä tilanteita,      laisvaltuutettu toimisi esityksen mukaan so-
30191: jolloin mikään viranomainen ei hoida ulko-           siaali- ja terveysministeriön yhteydessä. Ulko-
30192: maalaista koskevia asioita. Suomessa on myös         maalaisten määrän edelleen kasvaessa Suomes-
30193: lukuisia ulkomaalaisia koskevia lainsäädännöl-       sa saattaa tulla tarpeelliseksi perustaa ulko-
30194: lisiä rajoituksia.                                   maalaisvaltuutetun avuksi toimisto tarvittavine
30195:    Edellä mainituista syistä ulkomaalainen saat-     henkilökuntineen.
30196: taa joutua tilanteeseen, jossa hän tarvitsee
30197: ulkomaalaisvaltuutetun apua. Myös muilla vi-
30198: ranomaisilla on tarve neuvotella sellaisen tahon     3. Esityksen taloudelliset vaiku-
30199: kanssa, jolla on tietoa ja kokemusta nimen-             tukset
30200: omaan ulkomaalaisten käytännön elämässä
30201: kohtaamista vaikeuksista. Tämän vuoksi so-              Ulkomaalaisvaltuutetun viran perustamisesta
30202: siaali- ja terveysministeriön yhteyteen ehdote-      aiheutuu vuositasolla noin 40 000 markan lisä-
30203: taan perustettavaksi ulkomaalaisvaltuutetun          kustannukset valtiolle. Ulkomaalaisvaltuutetun
30204: virka, josta säädettäisiin erillinen laki.           avuksi mahdollisesti perustettavassa toimistos-
30205:    Lakiehdotus perustuu hallituksen esitykseen       sa voisi valtion tulo- ja menoarvion rajoissa
30206: Eduskunnalle ulkomaalaislaiksi (hall.es. 47/90       olla tarpeellinen määrä esittelijöinä toimivia
30207: vp.) sekä ulkomaalaislakityöryhmän sisäasiain-       virkamiehiä ja muuta henkilökuntaa.
30208: 
30209: 
30210: 
30211: 
30212:                              YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
30213: 
30214: 
30215: 1. Laki ulkomaalaisvaltuutetusta                       2 §. Pykälässä on lueteltu ulkomaalaisval-
30216:                                                      tuutetun tehtävät. Ulkomaalaislakiehdotuksen
30217:                                                      mukaan ulkomaalaisvaltuutetulle olisi aina va-
30218:    1 §. Pykälässä on määritelty ulkomaalaisval-      rattava tilaisuus tulla kuulluksi ulkomaalaisen
30219: tuutetun toimiala. Ulkomaalaisvaltuutettu toi-       karkottamista koskevassa asiassa. Lakiehdo-
30220: misi sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä.     tuksen mukaan alle 18-vuotiasta ei saisi ottaa
30221: Ulkomaalaisvaltuutetun kelpoisuusvaatimuk-           säilöön kuulematta sosiaaliviranomaista tai ul-
30222: sista ja nimittämisestä säädettäisiin asetuksella.   komaalaisvaltuutettua ja säilöön otetulle ulko-
30223:                                     1990 vp. -     HE n:o 169                                       3
30224: 
30225: maalaiselle olisi varattava tilaisuus ottaa yh-     tioneuvoston 21 päivänä syyskuuta 1989 asetta-
30226: teyttä ulkomaalaisvaltuutettuun. Ehdotuksen         man perusoikeuskomitean tuleekin ottaa työn-
30227: mukaan tietyistä sanotussa laissa tarkoitetuista    sä lähtökohdaksi se, että perusoikeudet pää-
30228: päätöksistä olisi tiedoteHava ulkomaalaisval-       sääntöisesti koskisivat kaikkia Suomen oikeu-
30229: tuutetulle.                                         denkäyttöpiiriin kuuluvia henkilöitä, siis myös
30230:    Pykälän 2 kohdan mukaan ulkomaalaisval-          ulkomaalaisia.
30231: tuutetun tehtävänä olisi aloittein, neuvoin ja         Ulkomaalaisvaltuutetun       tehtävänä    olisi
30232: ohjein edistää ulkomaalaisten aseman turvaa-        omalta osaltaan seurata syrjintää koskevaa
30233: mista Suomessa yhteistyössä muiden viran-           kansainvälistä ja kotimaista tulkintakäytäntöä
30234: omaisten ja järjestöjen kanssa, jotta voitaisiin   ja ulkomaalaiseen kohdistuvaa syrjintää havai-
30235: helpottaa ulkomaalaisten integroitumista suo-      tessaan pyrittävä neuvoin, ohjein ja keskuste-
30236: malaiseen yhteiskuntaan ja tehostaa viran-          lua herättämällä vaikuttamaan syrjinnän pois-
30237: omaisten valmiuksia ulkomaalaisia koskevien        tamiseen. Sikäli kuin ulkomaalaiseen kohdistu-
30238: erityiskysymysten hoitamisessa. Muiden viran-      va syrjintä on esimerkiksi rikoslaissa kriminali-
30239: omaisten kanssa tapahtuva yhteistoiminta on         soitu teko, tulee ulkomaalaisvaltuutetun avus-
30240: ulkomaalaisvaltuutetun pääasiallinen työmuo-        taa ulkomaalaista edellä 3 §:ssä ehdotetuna
30241: to. Ulkomaalaisvaltuutettu toimisi yhteistyössä    tavalla.
30242: myös kansalaisjärjestöjen kanssa. Näillä järjes-       5 §. Ihmisten liikkuvuuden vapautuessa Eu-
30243: töillä on suuri merkitys yleisen mielipiteen        roopassa, suomalaisten ja ulkomaalaisten vä-
30244: muodostamisessa.                                    listen avioliittojen lisääntyessä sekä ulkomaa-
30245:    3 §. Ulkomaalaisvaltuutetun tehtävänä olisi     laisten aviopuolisoiden määrän lisääntyessä pa-
30246: myös avustaa ulkomaalaista tämän oikeuksien        luumuuttajina ulkomaalaisvaltuutetun tehtävät
30247: turvaamisessa sekä tarvittaessa ohjata ulko-       lisääntyvät. Tehtäviensä tehokkaan hoitamisen
30248: maalainen käyttämään ensisijaisesti oikeus-        varmistamiseksi ehdotetaan, että ulkomaalais-
30249: aputoimistojen ja asianajajien tarjoamia palve-    valtuutetulla voisi olla toimisto ja tarvittava
30250: luja. Ulkomaalaisvaltuutetun tehtäviin kuuluisi    henkilökunta.
30251: hankkia ulkomaalaiselle oikeusapua, jos hän            Ulkomaalaisvaltuutetun toimiston esittelijä-
30252: katsoisi asialla olevan ulkomaalaisen oikeus-       nä toimivan virkamiehen kelpoisuusvaatimuk-
30253: turvan kannalta huomattava merkitys. Ulko-         sista ja nimittämisestä säädettäisiin asetuksella.
30254: maalaisvaltuutetun tehtäviin ei kuitenkaan             6 §. Yleisten asiakirjain julkisuudesta anne-
30255: kuulu laajemmassa mitassa toimia ulkomaalai-       tun lain 23 § sisältää säännöksen siitä, milloin
30256: sen asiamiehenä tai oikeusavustajana oikeu-        salassa pidettävästä asiakirjasta voidaan antaa
30257: denkäynneissä.                                     tietoja. Pykälässä ei säädetä, milloin viran-
30258:    4 §. Ehdotetun 4 §:n mukaan ulkomaalais-        omaisen tiedonsaantioikeus on olemassa, vaan
30259: valtuutetun olisi havaitessaan ulkomaalaiseen      siitä tulee säätää erikseen. Ehdotetussa pykä-
30260: kohdistuvaa syrjintää neuvoin ja ohjein pyrit-     lässä säädettäisiin ulkomaalaisvaltuutetun tie-
30261: tävä siihen, ettei syrjintää jatketa tai uusita.   donsaantioikeudesta. Pykälän mukaan tieto-
30262:    Yhdenvertaisuus ja syrjinnän kielto ovat        jensaantioikeus rajoittuisi ainoastaan niihin
30263: kansainvälisen ihmisoikeussääntelyn keskeisim-     tarpeellisiin tietoihin, joita ulkomaalaisvaltuu-
30264: piä elementtejä. Kaikkiin keskeisiin ihmisoi-      tettu tarvitsee hoitaakseen hänelle tässä laissa
30265: keussopimuksia koskeviin yleissopimuksiin si-      ja ulkomaalaislaissa säädetyt tehtävät. Ulko-
30266: sältyy yleislauseke yhdenvertaisuudesta ja/tai     maalaisvaltuutettu ei tietenkään saa ilman
30267: syrjinnän kieltämisestä. Lisäksi on laadittu       asianomaisen suostumusta ilmaista ulkopuoli-
30268: joukko syrjinnän vastaisia ihmisoikeussopi-        sille muilta viranomaisilta saamiaan salassa
30269: muksia.                                            pidettäviä tietoja. Erityinen salassapitosäännös
30270:     Suomen lainsäädännössä olevien syrjintä-       sisältyy lakiehdotuksen 7 §:ään.
30271:  kieltojen tarkoituksena on toteuttaa oikeutta         7 §. Pykälässä säädettäisiin ulkomaalaisval-
30272: yhdenvertaiseen kohteluun eri elämänalueilla.      tuutetulle ja ulkomaalaisvaltuutetun toimiston
30273: Syrjintäkiellon perusta on hallitusmuodon          palveluksessa oleville vaitiolovelvollisuus sellai-
30274: 5 §:ssä jonka mukaan Suomen kansalaiset ovat       sista tehtävässään tietoonsa saamista seikoista,
30275: yhdenvertaisia lain edessä. Alemmanasteisessa      jotka koskevat toisen henkilökohtaisia oloja,
30276:  lainsäädännössä, kuten rikoslaissa olevat syr-    terveydentilaa, taloudellista asemaa taikka
30277: jintäkiellot eivät sitävastoin suojaa pelkästään   liike- tai ammattisalaisuutta. Tämä nimen-
30278: Suomen kansalaisia vaan kaikkia ihmisiä. Vai-      omainen säännös on tarpeellinen tietojensaan-
30279: 4                                    1990 vp. -     HE n:o 169
30280: 
30281: tioikeuteen oikeuttavan 6 §:n vuoksi. Koska         valtuutetun ja ulkomaalaisvaltuutetun toimis-
30282: ne, joita salassapitovelvollisuus koskee, voivat    ton esittelijänä toimivan virkamiehen kelpoi-
30283: saada tietoja esimerkiksi ammatti- ja liikesalai-   suusvaatimuksista ja nimittämisestä annetaan
30284: suuksista, on katsottu tarpeelliseksi kieltää       asetuksella. Luonnos asetukseksi on hallituk-
30285: myös tietojen käyttäminen yksityiseksi hyödyk-      sen esityksen liitteenä.
30286: si.
30287:     8 §. Pykälän mukaan lain täytäntöönpanos-
30288: ta annettaisiin tarkempia säännöksiä asetuksel-     3. Voimaantulo
30289: la.
30290:     9 §. Pykälä sisältää voimaantulosäännöksen.        Lakiehdotus liittyy hallituksen esitykseen
30291:                                                     Eduskunnalle ulkomaalaislaiksi. Tämän vuoksi
30292:                                                     ehdotetaan, että laki ulkomaalaisvaltuutetusta
30293: 2. Tarkemmat säännökset ja                          tulisi voimaan samanaikaisesti ulkomaalaislain
30294:    määräykset                                       kanssa.
30295: 
30296:    Tarkoituksena on, että tarkempia säännök-          Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
30297: siä lain täytäntöönpanosta sekä ulkomaalais-        kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
30298: 
30299: 
30300:                                               Laki
30301:                                      ulkomaalaisvaltuutetusta
30302: 
30303:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
30304: 
30305:                       1§                                                  4§
30306:    Ulkomaalaisten aseman turvaamista sekä ul-          Havaitessaan ulkomaalaiseen kohdistuvaa
30307: komaalaisten, viranomaisten ja järjestöjen yh-      syrjintää ulkomaalaisvaltuutetun on neuvoin ja
30308: teistoiminnan edistämistä varten on sosiaali- ja    ohjein pyrittävä siihen, ettei syrjintää jatketa
30309: terveysministeriön yhteydessä ulkomaalaisval-       tai uusita.
30310: tuutetun virka.
30311:    Ulkomaalaisvaltuutetun      kelpoisuusvaati-                            5§
30312: muksista ja nimittämisestä säädetään asetuk-           Ulkomaalaisvaltuutetulla voi olla toimisto.
30313: sella.                                              Toimistossa voi olla tulo- ja menoarvion ra-
30314:                                                     joissa tarpeellinen määrä esittelijöinä toimivia
30315:                       2 §                           virkamiehiä ja muuta henkilökuntaa.
30316:   Ulkomaalaisvaltuutetun tehtävänä on:
30317:   1) suorittaa ulkomaalaisvaltuutetulle ulko-                               6§
30318: maalaislaissa (    1 ) säädetyt tehtävät;              Ulkomaalaisvaltuutetulla on oikeus salassa-
30319:   2) aloittein, neuvoin ja ohjein edistää ulko-     pitosäännösten estämättä saada tässä laissa ja
30320: maalaisten aseman turvaamista yhteistyössä          ulkomaalaislaissa säädettyjen tehtävien hoita-
30321: muiden viranomaisten ja järjestöjen kanssa;         miseksi tarpeelliset tiedot muilta viranomaisilta
30322:   3) antaa yleistä tietoa ulkomaalaisten ase-       maksutta.
30323: masta ja ulkomaalaisia koskevasta lainsäädän-                               7§
30324: nöstä sekä osaltaan tuottaa ulkomaalaisille tar-       Ulkomaalaisvaltuutettu tai ulkomaalaisval-
30325: koitettua tiedotusaineistoa; sekä                   tuutetun toimiston palveluksessa oleva ei saa
30326:   4) seurata ulkomaalaisten oloja ja asemaa         sivulliselle luvattomasti ilmaista eikä käyttää
30327: yhteiskuntaelämän eri aloilla.                      yksityiseksi hyödykseen, mitä hän siinä tehtä-
30328:                                                     vässä on saanut tietää toisen henkilökohtaisista
30329:                       3 §                           oloista, terveydentilasta, taloudellisesta ase-
30330:    Ulkomaalaisvaltuutettu voi avustaa ulko-         masta taikka liike- tai ammattisalaisuudesta.
30331: maalaista tämän oikeuksien turvaamisessa sekä
30332: tarvittaessa hankkia tälle oikeusapua, jos hän                          8§
30333: katsoo, että asialla on ulkomaalaisen oikeus-         Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän-
30334: turvan kannalta huomattava merkitys.                töönpanosta annetaan asetuksella.
30335:                                 1990 vp. -   HE n:o 169                                      5
30336: 
30337:                     9§                          Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
30338:   Tämä laki tulee voimaan       päivänä       täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
30339: kuuta 199 .
30340: 
30341:     Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1990
30342: 
30343: 
30344:                                  Tasavallan Presidentti
30345:                                   MAUNO KOIVISTO
30346: 
30347: 
30348: 
30349: 
30350:                                              Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
30351: 6                                    1990 vp. -      HE n:o 169
30352: 
30353: Luonnos                                                                                         Liite
30354: 
30355: 
30356: 
30357: 
30358:                                              Asetus
30359:                                       ulkomaalaisvaltuutetusta
30360: 
30361:     Sosiaali- ja terveysministerin esittelystä säädetään ulkomaalaisvaltuutetusta           päivänä
30362:              kuuta 199 annetun lain ( 1 ) 1 §:n 2 momentin ja 8 §:n nojalla:
30363: 
30364:                        1§                               Muun henkilökunnan nimittää tai ottaa so-
30365:              Kelpoisuusvaatimukset                   siaali- ja terveysministeriö.
30366:    Kelpoisuusvaatimuksena ulkomaalaisvaltuu-
30367: tetun toimiston virkoihin ja tehtäviin vaadi-                              3§
30368: taan, että asianomainen on aikaisemmalla toi-
30369: minnallaan osoittanut sellaista taitoa ja kykyä,                      Työjärjestys
30370: jota viran tai tehtävän menestyksellinen hoita-        Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa tar-
30371: minen edellyttää.                                    vittaessa työjärjestyksen ulkomaalaisvaltuute-
30372:    Lisäksi vaaditaan:                                tun toimistolle ulkomaalaisvaltuutetun esityk-
30373:    1) ulkomaalaisvaltuutetulta virkaan soveltu-      sestä.
30374: va ylempi korkeakoulututkinto sekä perehty-
30375: neisyyttä hallinnollisiin tehtäviin ja täysin tyy-                         4§
30376: dyttävä taito suullisesti ja kirjallisesti käyttää
30377: englannin kieltä;                                                      Kertomus
30378:    2) ulkomaalaisvaltuutetun toimiston ylitar-          Ulkomaalaisvaltuutetun on vuosittain annet-
30379: kastajalta ja esittelijäitä virkaan soveltuva        tava sosiaali- ja terveysministeriölle kertomus
30380: ylempi korkeakoulututkinto sekä täysin tyydyt-       toimialaltaan.
30381: tävä taito suullisesti ja kirjallisesti käyttää
30382: englannin kieltä.                                                         5§
30383:                         2§                                            Voimaantulo
30384:  Henkilökunnan nimittäminen tai ottaminen
30385:                                                         Tämä asetus tulee voimaan        päivänä
30386:    Ulkomaalaisvaltuutetun nimittää tasavallan        kuuta 199 .
30387: presidentti valtioneuvoston esityksestä virkaa          Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryh-
30388: haettavaksi julistamatta määräajaksi, enintään       tyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimen-
30389: viideksi vuodeksi kerrallaan.                        piteisiin.
30390:                                     1990 vp. -      HE n:o 170
30391: 
30392: 
30393: 
30394: 
30395:                                    Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 §:n
30396:                                  muuttamisesta
30397: 
30398: 
30399: 
30400: 
30401:                           ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
30402: 
30403:    Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi niitä        nukset. Sen sijaan asumispalvelujen järjestämi-
30404: sotilasvammalain säännöksiä, jotka koskevat          sestä aiheutuneita kustannuksia ei korvata.
30405: kunnan sotainvalideille järjestämien eräiden         Esityksen tarkoituksena on laajentaa korvaus-
30406: sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen kor-         järjestelmää koskemaan myös sosiaalihuolto-
30407: vaamista. Nykyisten säännösten mukaan kor-           lain mukaisia asumispalveluja.
30408: vataan kunnalle valtion varoista kotipalvelujen
30409: järjestämisestä aiheutuneet kustannukset sil-          Esitys liittyy valtion vuoden 1991 tulo- ja
30410: loin, kun kotipalveluja annetaan sotainvalidil-      menoarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsitel-
30411: le, jonka sotilasvammalain mukainen haitta-          täväksi sen yhteydessä. Ehdotettu laki on tar-
30412: aste on vähintään 30 prosenttia. Vastaavasti         koitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammi-
30413: korvataan laitoshuollosta aiheutuneet kustan-        kuuta 1991.
30414: 
30415: 
30416: 
30417: 
30418:                                           PERUSTELUT
30419: 
30420: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut                     sosiaalihuoltolain (71 0/82) mukaiset kotipalve-
30421:     muutokset                                        lut ja kansanterveyslain (66/72) mukaiset avo-
30422:                                                      sairaanhoidon palvelut silloin, kun sotainvali-
30423:    Sotilasvammalain (404/48) nojalla myönne-         din sotilasvammalain mukainen haitta-aste on
30424: tään valtion varoista korvausta sota- tai asevel-    vähintään 30 prosenttia. Korvaukset kunnalle
30425: vollisuuspalveluksesta tai niihin rinnastettavis-    maksaa tapaturmavirasto.
30426: ta olosuhteista aiheutuneen ruumiinvamman,              Kotipalveluna voidaan järjestää ja vastaa-
30427: sairauden, kuoleman tai katoamisen johdosta.         vasti korvata kunnalle sosiaalihuoltolain nojal-
30428: Sotainvalideja on noin 42 000. Heidän keski-         la järjestetyt kotipalvelut. Tällöin kotipalvelu-
30429: ikänsä on noin 72 vuotta.                            na voidaan järjestää kodinhoitajan tai koti-
30430:    Sotainvalidien korvausturva on järjestetty        avustajan antamaa kodissa tapahtuvaa avusta-
30431: sotilasvammalain nojalla. Keskeiset sosiaali- ja     mista ja huolenpitoa sekä erilaisia tukipalvelu-
30432: terveydenhuollon palvelut järjestetään kuiten-       ja, kuten ateria-, vaatehuolto-, siivous- ja kul-
30433: kin osana kuntien yleisiä sosiaali- ja terveyden-    jetuspalvelua. Kotipalveluna voidaan maksaa
30434: huollon palveluja. Sotainvalidit tarvitsevat         myös kotihoidon tukea.
30435: vanhusväestölle suunnattuja palveluja, kuten           Kodinhoitajan tai kotiavustajan antamat
30436: laitoshuollon palveluja, asumis- ja kotipalvelu-     palvelut korvataan kunnalle keskimääräisten
30437: ja.                                                  kustannusten mukaan. Tukipalvelut korvataan
30438:    Vuoden 1986 alusta lukien kunnalle tai kun-       maksamalla kunnan tai kuntainliiton vahvista-
30439: tainliitolle on korvattu sotilasvammalain nojal-     ma sosiaalipalveluista perittävistä maksuista
30440: la valtion varoista laitoshuollon palvelut sekä      annetun asetuksen (887 /83) 2 § :n 2 momentis-
30441: 301!13X
30442: 2                                   1990 vp. -      HE n:o 170
30443: 
30444: sa tarkoitettu maksu kaksinkertaisena. Laitos-       ta säädettäisiin kuten kotipalveluistakin sotilas-
30445: huollosta syntyneet kustannukset korvataan           vammalain eräiden säännösten soveltamisesta
30446: keskimääräisten kustannusten mukaisina. Sil-         annetussa asetuksessa (1117 /85). Korvauksen
30447: loin, kun kunnalle korvataan valtion varoista        perusteena olisi asumispalveluihin liittyvistä tu-
30448: mainituista palveluista aiheutuneet kustannuk-       kipalveluista asiakkailta perittävä maksu kak-
30449: set, ne ovat sotainvalidille maksuttomat.            sinkertaisena. Kun huomattava osa asumispal-
30450:    Sosiaalihuoltolain 17 §:n mukaan kunta voi        veluihin sisältyvistä palveluista voidaan järjes-
30451: järjestää myös asumispalveluja. Asumispalve-         tää tukipalveluina, ehdotus on yhdenmukainen
30452: lut voidaan käytännössä järjestää usealla eri        voimassa olevan tukipalvelujen korvausperus-
30453: tavalla. Palvelutaloissa asuvien palvelut voi-       teen kanssa.
30454: daan järjestää myös tukipalveluna. Käytännös-           Asumispalvelut perustuvat vuokrasuhtee-
30455: sä on usein vaikea tehdä rajanvetoa kotipalve-
30456:                                                      seen. Jos asiakkaalta ei kuitenkaan asumispal-
30457: lun tukipalvelujen sekä asumispalvelujen kor-        veluyksikössä peritä vuokraa, vaan pelkästään
30458: vaamisen välillä. Tiukka tulkinta johtaa käy-        sosiaalipalveluista perittävistä maksuista anne-
30459: tännössä siihen, että omassa asunnossaan asu-        tun asetuksen 4 §:n 1 momentissa tarkoitettu
30460: van kotipalvelut voidaan korvata kunnalle,
30461:                                                      maksu, tulisi vuokraa vastaava osuus määritel-
30462: jolloin asianomainen henkilö saa ne maksutta,        lä erikseen, ja kunnalle korvattaisiin vain pal-
30463: mutta palvelutalossa asuvan sotainvalidin tuki-      veluiden osuutta vastaava määrä kaksinkertai-
30464: palveluna järjestettävät palvelut jäisivät kor-      sena.
30465: vaamatta, koska ne ovat osa asumispalvelua.
30466:    Vanhustenhuollon painopiste on avohuollon
30467: palvelujen tehostamisessa ja lisäämisessä. Ny-
30468: kyinen sotilasvammalain korvausjärjestelmä           2. Esityksen taloudelliset vaiku-
30469: suosii vielä jossain määrin laitoshuollon ratkai-       tukset
30470: suja, aiheuttaa käytännössä rajanveto-ongel-
30471: mia asumispalvelujen ja kotipalvelujen suhteen          Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä
30472: ja voi saattaa sotainvalidit keskenään eriarvoi-     vuosina 1990-1994 annetun valtakunnallisen
30473: seen asemaan asumismuodosta riippuen.                suunnitelman mukaan sosiaali- ja peruspalve-
30474:    Sotilasvammalain mukainen järjestelmä,            lujärjestelmää on tavoitteena kehittää siten,
30475: jonka nojalla valtio korvaa kunnille eräät kes-      että muun muassa kotipalveluista, asumispal-
30476: keiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen      veluista ja kuntouttavasta sekä lyhytaikaisesta
30477: järjestämisestä aiheutuneet kustannukset, toi-       hoidosta muodostuu yhtenäinen palvelukoko-
30478: mii pääsääntöisesti hyvin. Kun korvausjärjes-        naisuus. Suunnitelman mukaan palveluasumis-
30479: telmässä on kuitenkin asumispalvelujen kor-          ta järjestetään vuoden 1991 loppuun mennessä
30480: vattavuutta koskevia ongelmia käytännössä ai-        vähintään 1,5 prosentille 65 vuotta täyttäneis-
30481: heuttava epäkohta, ehdotetaan, että kunnan           tä.
30482: sosiaalihuoltolain nojalla järjestämät asumis-
30483: palvelut korvattaisiin asumispalveluihin liitty-        Sotainvalidien ikä, vammat ja sairaudet huo-
30484: vien palvelujen osalta kunnalle vastaavasti          mioon ottaen voidaan arvioida, että he ovat
30485: kuin kotipalvelujen tukipalvelut. Huoneen-           keskimäärin muuta samanikäistä väestöä
30486: vuokralain mukaista vuokraa ei korvattaisi,          enemmän palveluasumisen tarpeessa. Sotainva-
30487: vaan se jäisi sotainvalidin itsensä maksettavak-     lideja, joiden haitta-aste on vähintään 30 pro-
30488: si. Palvelut tulisivat sotainvalidille maksutta-     senttia, on noin 18 000. Yleisen arvioidun pal-
30489: miksi.                                               velujen tarpeen perusteella voidaan arvioida,
30490:    Sotilasvammalain 6 §:ää ehdotetaan muutet-        että heistä noin kolme prosenttia eli arviolta
30491: tavaksi siten, että vahingoittuneelle tai sairas-    600 olisi asumispalveluiden tarpeessa.
30492: tuneelle, jonka työkyvyttömyysaste on vähin-           Vuonna 1989 tukipalvelua saavan invalidin
30493: tään 30 prosenttia, voidaan korvata myös sosi-       osalta tukipalveluista aiheutuneet kustannukset
30494: aalihuoltolain 17 §: n 1 momentin 4 kohdassa         ovat olleet keskimäärin 900 markkaa kuukau-
30495: tarkoitetut asumispalvelut. Sotainvalidille sosi-    dessa eli 10 800 markkaa vuodessa. Tällä pe-
30496: aalihuoltolain nojalla järjestetyt asumispalve-      rusteella voidaan arvioida, että ehdotetun pal-
30497: lut, lukuun ottamatta huoneenvuokralain mu-          veluasumisen järjestämisestä aiheutuvat kus-
30498: kaista osuutta, korvattaisiin kunnalle vastaa-       tannukset tulisivat olemaan noin 6 miljoonaa
30499: van suuruisena kuin tukipalvelut. Korvaukses-        markkaa vuodessa.
30500:                                   1990 vp. -     HE n:o 170                                   3
30501: 
30502: 3. Voimaantulo                                     Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
30503:                                                  kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
30504:   Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan    päivä-
30505: nä tammikuuta 1991.
30506: 
30507: 
30508:                                            Laki
30509:                             sotilasvammalain 6 §:n muutt11misesta
30510: 
30511:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
30512:   muutetaan 28 päivänä toukokuuta 1948 annetun sotilasvammalain (404/48) 6 §:n 4 momentti,
30513: sellaisena kuin se on 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1116/85), seuraavasti:
30514: 
30515:                      6§                          don palveluista aiheutuneet kustannukset. Pal-
30516:                                                  velu- tai tukiasunnosta perittävää vuokraa tai
30517:    Vahingoittuneelle tai sairastuneelle, jonka   vastaavaa maksua ei kuitenkaan korvata. Koti-
30518: työkyvyttömyysaste on vähintään 30 prosent-      palvelujen ja asumispalvelujen korvaamisesta
30519: tia, korvataan sosiaalihuoltolain (710/82)       säädetään tarkemmin asetuksella.
30520: 17 § :n 1 momentin 3 kohdan mukaisista koti-
30521: palveluista ja 4 kohdan mukaisista asumispal-
30522: veluista sekä kansanterveyslain (66/72) 14 §:n     Tämä laki tulee voimaan       päivänä
30523: 1 momentin 2 kohdan mukaisista sairaanhoi-       kuuta 1991.
30524: 
30525: 
30526:     Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1990
30527: 
30528: 
30529:                                     Tasavallan Presidentti
30530:                                       MAUNO KOIVISTO
30531: 
30532: 
30533: 
30534: 
30535:                                                               Ministeri Tuulikki Hämäläinen
30536: 4                                1990 vp. -      HE n:o 170
30537: 
30538:                                                                                             Liite
30539: 
30540: 
30541: 
30542: 
30543:                                           Laki
30544:                            sotilasvammalain 6 §:n muuttamisesta
30545: 
30546:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
30547:   muutetaan 28 päivänä toukokuuta 1948 annetun sotilasvammalain (404/48) 6 §:n 4 momentti,
30548: sellaisena kuin se on 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1116/85), seuraavasti:
30549: 
30550: 
30551: Voimassa oleva laki                               Ehdotus
30552: 
30553:                                               6§
30554: 
30555:    Vahingoittuneelle tai sairastuneelle, jonka       Vahingoittuneelle tai sairastuneelle, jonka
30556: työkyvyttömyysaste on vähintään 30 prosent-       työkyvyttömyysaste on vähintään 30 prosent-
30557: tia, korvataan sosiaalihuoltolain (710/82)        tia, korvataan sosiaalihuoltolain (71 0/82)
30558: 17 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaisista koti-       17 § :n 1 momentin 3 kohdan mukaisista koti-
30559: palveluista sekä kansanterveyslain (66/72)        palveluista ja 4 kohdan mukaisista asumispal-
30560: 14 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisista sai-        veluista sekä kansanterveyslain (66/72) 14 §:n
30561: raanhoidon palveluista aiheutuneet kustannuk-     1 momentin 2 kohdan mukaisista sairaanhoi-
30562: set. Kotipalveluiden korvaamisesta säädetään      don palveluista aiheutuneet kustannukset. Pal-
30563: tarkemmin asetuksella.                            velu- tai tukiasunnosta perittävää vuokraa tai
30564:                                                   vastaavaa maksua ei kuitenkaan korvata. Koti-
30565:                                                   palvelujen ja asumispalvelujen korvaamisesta
30566:                                                   säädetään tarkemmin asetuksella.
30567: 
30568: 
30569:                                                     Tämä laki tulee voimaan       päivänä
30570:                                                   kuuta 1991.
30571:                                     1990 vp. -      HE n:o 171
30572: 
30573: 
30574: 
30575: 
30576:                                    Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi pienyrittäjän vuosilo-
30577:                                  marahasta annetun lain 3 ja 17 §:n muuttamisesta
30578: 
30579: 
30580: 
30581: 
30582:                           ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
30583: 
30584:    Esityksessä ehdotetaan pienyrittäjän vuosilo-      Esitys liittyy vuoden 1991 valtion tulo- ja
30585: marahasta annettua lakia muutettavaksi siten,       menoarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsitel-
30586: että pienyrittäjän vuosiloma, jolta voidaan         täväksi sen yhteydessä.
30587: maksaa vuosilomaraha, pitenisi nykyisestä             Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi-
30588: kuudesta päivästä kahdeksaan päivään.               maan 1 päivänä huhtikuuta 1991.
30589: 
30590: 
30591: 
30592: 
30593:                                           PERUSTELUT
30594: 
30595: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut                    tulo ylitä valtioneuvoston vuosittain vahvista-
30596:    muutokset                                        man enimmäisvuositulon määrää. Lisäksi edel-
30597:                                                     lytetään, ettei yrittäjä muun lain nojalla ole
30598:    Pienyrittäjän vuosilomarahasta annetussa         oikeutettu vähintään kuuden työpäivän pitui-
30599: laissa (408/77) säädetään vuosilomarahan suo-       seen vuosilomaan tai lomakorvaukseen vähin-
30600: rittamisesta pienyrittäjälle, jolla ilman talou-    tään sanotulta ajalta ja että yrittäjä sitoutuu
30601: dellista tukea ei ole mahdollisuutta vapautua       pitämään vähintään kuuden työpäivän pituisen
30602: yritystoiminnastaan vuosiloman ajaksi vaaran-       vuosiloman. Pienyrittäjän vuosilomarahasta
30603: tamatta omaa ja perheensä toimeentuloa. La-         annetussa laissa tarkoitetun enimmäisvuositu-
30604: kia sovelletaan niihin, joilla on yrittäjien elä-   lon määrän ja vuosilomarahan suuruuden vah-
30605: kelaissa (468/69) tarkoitettu vakuutus, maata-      vistamisesta annetulla valtioneuvoston päätök-
30606: lousyrittäjien eläkelain (467 /69) mukaan va-       sellä (288/90) enimmäisvuositulon määrä lo-
30607: kuutettuihin kalastajiin ja poronomistajiin         makaudeksi 1990/1991 on vahvistettu 49 000
30608: sekä lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työn-     markaksi.
30609: tekijäin eläkelain 1 a §:ssä (470/69) tarkoitet-       Lain 5 §:n nojalla valtioneuvosto määrää
30610: tuihin traktorilla tai traktorikäyttöisellä lait-   vuosittain vuosilomarahan suuruuden. Loma-
30611: teella metsätöitä suorittaviin yrittäjiin.          kaudeksi 1990/1991 vuosilomarahan suuruu-
30612:    Pienyrittäjä on oikeutettu vuosilomarahaan       deksi on määrätty 1 150 markkaa. Vuonna
30613: edellyttäen, että hän täyttää laissa säädetyt       1989 lomarahan saajia oli 26 300.
30614: vaatimukset. Edellytyksenä on, että pienyrit-          Pienyrittäjän vuosilomarahasta annettu laki
30615: täjä on toiminut koko edellisen kalenterivuo-       tuli voimaan vuonna 1977. Vuosiloman pituus
30616: den yrittäjänä ja että yrittäjän palveluksessa      on siitä lähtien pysynyt ennallaan. Pienyrittäjät
30617: yritystoiminnassa edellisen kalenterivuoden ai-     eivät ole loma-ajan pituuden suhteen samassa
30618: kana on ollut säännöllisesti enintään yksi per-     asemassa kuin muut väestöryhmät. Pienyrit-
30619: heen ulkopuolinen palkattu työntekijä sekä          täjien etuuksien parantamiseksi ehdotetaan, et-
30620: ettei yrittäjän viimeksi toimitetussa verotukses-   tä pienyrittäjän vuosilomarahasta annettua la-
30621: sa vahvistettu valtionverotuksessa verotettava      kia uudistetaan siten, että vuosiloma on enin-
30622: 301129P
30623: 2                                   1990 vp. -      HE n:o 171
30624: 
30625: tään kahdeksan päivän pituinen. Lain 3 :§n 5          Kun vuosilomarahan saajia arvioidaan vuon-
30626: kohtaa muutetaan siten, että pienyrittäjän tu-      na 1991 olevan 29 000, olisivat valtiolle vuosi-
30627: lee pitää vähintään neljän päivän pituinen vuo-     lomajärjestelmän parantamisesta aiheutuvat li-
30628: siloma. Lain 17 § :n mukaan vuosilomaraha           säkustannukset vuonna 1991 noin 12 900 000
30629: maksetaan vähintään neljältä ja enintään kah-       markkaa, josta vuosiloman pidentämisen
30630: deksalta työpäivältä. Yrittäjän tulee hyväksyt-     osuus olisi noin 9 800 000 markkaa.
30631: tävästi osoittaa pitämänsä vuosiloman pituus.
30632: Lisäksi 3 § :n 4 kohtaa tarkistetaan siten, että
30633: siinä säädetty kuusi työpäivää muutetaan kah-       3. Voimaantulo
30634: deksaksi työpäiväksi.
30635:                                                       Laki ehdotetaan saatettavaksi voimaan
30636:                                                     päivänä huhtikuuta 1991. Pienyrittäjät saisivat
30637: 2. Esityksen taloudelliset vaiku-
30638:                                                     mainittuna päivänä alkavasta lomakaudesta
30639:    tukset                                           199111992 lähtien vuosilomarahan enintään
30640:                                                     kahdeksan päivän pituiselta lomalta.
30641:   Pienyrittäjän vuosilomaraha lomakaudella
30642: 1990/1991 on päivää kohti laskettuna 192
30643: markkaa eli kuudelta päivältä yhteensä 1 150          Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
30644: markkaa.                                            kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
30645: 
30646: 
30647: 
30648:                                               Laki
30649:             pienyrittäjän vuosilomarahasta annetun lain 3 ja 17 §:n muuttamisesta
30650: 
30651:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
30652:   muutetaan pienyrittäjän vuosilomarahasta 27 päivänä toukokuuta 1977 annetun lain (408/77)
30653: 3 §:n 1 momentin 4 ja 5 kohta sekä 17 §:n 1 momentti seuraavasti:
30654: 
30655:                        3 §                                               17 §
30656:   Pienyrittäjä on oikeutettu vuosilomarahaan          Vuosilomaraha maksetaan yrittäjälle vähin-
30657: edellyttäen,                                        tään neljältä ja enintään kahdeksalta työpäi-
30658:                                                     vältä sen mukaan kuin hän on hyväksyttävästi
30659:    4) että hän ei muun lain nojalla ole oikeutet-   osoittanut pitämänsä vuosiloman pituuden.
30660: tu vähintään kahdeksan työpäivän pituiseen
30661: vuosilomaan tai lomakorvaukseen vähintään
30662: sanotulta ajalta, sekä                                 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhti-
30663:   5) että hän pitää vähintään neljän työpäivän      kuuta 1991.
30664: pituisen vuosiloman, joka voidaan pitää kah-           Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
30665: dessa erässä lomakauden aikana, joka alkaa 1        ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin
30666: päivänä huhtikuuta ja päättyy seuraavana            toimenpiteisiin.
30667: vuonna 31 päivänä maaliskuuta.
30668: 
30669: 
30670:     Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1990
30671: 
30672: 
30673:                                       Tasavallan Presidentti
30674:                                       MAUNO KOIVISTO
30675: 
30676: 
30677: 
30678:                                                                  Ministeri Tuulikki Hämäläinen
30679:                                     1990 vp. -      HE n:o 171                                     3
30680: 
30681:                                                                                                Liite
30682: 
30683: 
30684: 
30685: 
30686:                                               Laki
30687:             pienyrittäjän vuosilomarahasta annetun lain 3 ja 17 §:n muuttamisesta
30688: 
30689:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
30690:   muutetaan pienyrittäjän vuosilomarahasta 27 päivänä toukokuuta 1977 annetun lain (408/77)
30691: 3 §:n 1 momentin 4 ja 5 kohta sekä 17 §:n 1 momentti seuraavasti:
30692: 
30693: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
30694: 
30695:                                                3§
30696:                             Pienyrittäjä on oikeutettu vuosilomarahaan
30697:                           edellyttäen,
30698: 
30699:    4) että hän ei muun lain nojalla ole oikeutet-      4) että hän ei muun lain nojalla ole oikeutet-
30700: tu vähintään kuuden työpäivän pituiseen vuo-        tu vähintään kahdeksan työpäivän pituiseen
30701: silomaan tai lomakorvaukseen vähintään sano-        vuosilomaan tai lomakorvaukseen vähintään
30702: tulta ajalta, sekä                                  sanotulta ajalta, sekä
30703:    5) että hän sitoutuu pitämään vähintään             5) että hän pitää vähintään neljän työpäivän
30704: kuuden työpäivän pituisen vuosiloman, joka          pituisen vuosiloman, joka voidaan pitää kah-
30705: voidaan pitää kahdessa erässä lomakauden ai-        dessa erässä lomakauden aikana, joka alkaa 1
30706: kana, joka on huhtikuun 1 päivän ja seuraavan       päivänä huhtikuuta ja päättyy seuraavana
30707: maaliskuun 31 päivän välinen aika, nämä päi-        vuonna 31 päivänä maaliskuuta.
30708: vät mukaan luettuina.
30709: 
30710: 
30711:                     17 §                                                 17 §
30712:   Vuosilomaraha maksetaan yrittäjälle sen jäl-         Vuosilomaraha maksetaan yrittäjälle vähin-
30713: keen, kun hän on todisteellisesti näyttänyt         tään neljältä ja enintään kahdeksalta työpäi-
30714: pitäneensä vuosilomaa vähintään kuusi päivää.       vältä sen mukaan kuin hän on hyväksyttävästi
30715:                                                     osoittanut pitämänsä vuosiloman pituuden.
30716: 
30717: 
30718:                                                        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhti-
30719:                                                     kuuta 1991.
30720:                                                       Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
30721:                                                     ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin
30722:                                                     toimenpiteisiin.
30723:                                      1990 vp. -      HE n:o 172
30724: 
30725: 
30726: 
30727: 
30728:                                      Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjän lo-
30729:                                   mituspalveluista annetun lain muuttamisesta
30730: 
30731: 
30732: 
30733: 
30734:                            ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
30735: 
30736:    Esityksessä  ehdotetaan     laajennettavaksi      si. Esitys liittyy vuoden 1990 maataloustulorat-
30737: maatalousyrittäjän oikeutta SIJaisapuun ras-         kaisuun ja valtion vuoden 1991 tulo- ja meno-
30738: kauden ja synnytyksen, ottolapsen hoidon,            arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
30739: isyysloman ja sairaan lapsen sairaanhoitoon ja       sen yhteydessä.
30740: kuntoutukseen osallistumisen vuoksi. Lisäksi
30741: ehdotetaan laajennettavaksi oikeutta sijais-           Muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan
30742: apuun aikuiskoulutukseen osallistumisen vuok-        vuoden 1991 alusta lukien.
30743: 
30744: 
30745: 
30746: 
30747:                                            PERUSTELUT
30748: 
30749: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut                     vuonna 1989 noin 24 000 yrittäjää. Lomitettu-
30750:    muutokset                                         ja sijaisapupäiviä oli yhteensä noin 762 000.
30751:                                                         Maatalousyrittäjien       vuosilomalomituksen
30752: 1.1. Lomituspalveluista                              kustannukset vuonna 1989 olivat 656,8 miljoo-
30753:                                                      naa markkaa. Valtio vastaa vuosiloman kus-
30754:                                                      tannuksista kokonaan. Valtion viikkovapaalo-
30755:    Maatalousyrittäjän lomituspalveluista anne-       mituksen kustannuksiin suorittama korvaus
30756: tun lain (2/85) tavoitteena on luoda edellytyk-      vuonna 1989 oli 45,4 miljoonaa markkaa.
30757: set vuosiloman ja viikkovapaan pitämiseen            Viikkovapaalomituksen kokonaiskustannuksis-
30758: niille karjataloutta harjoittaville maatalousyrit-   ta noin 12,4 miljoonaa markkaa katettiin yrit-
30759: täjille, joilla ei ilman lomitustoimintaa ole        täjiltä perityillä maksuilla. Valtion korvaus
30760: mahdollisuutta vapautua tehtävistään vuosilo-        sijaisavun kustannuksiin vuonna 1989 oli noin
30761: man tai viikkovapaan ajaksi. Lisäksi lain ta-        258 miljoonaa markkaa. Sijaisapumaksuja pe-
30762: voitteena on järjestää maataloutta harjoittavil-     rittiin yrittäjiltä noin 27,1 miljoonaa markkaa.
30763: le yrittäjille sijaisapua sairauden, tapaturman,     Osa lomituspalveluiden kustannuksista otetaan
30764: synnytyksen tai muun tilapäisen syyn vuoksi.         maataloustulolaskelmassa huomioon maata-
30765: Lomituspalvelut toteutetaan järjestämällä tilal-     louden saamana tulona.
30766: le maatalouslomittaja maatalousyrittäjän vuo-
30767: siloman, viikkovapaan tai sijaisavun ajaksi.
30768:    Vuosilomaan oikeutettuja maatalousyrittäjiä       1.2. Ehdotetut muutokset
30769: oli vuonna 1989 noin 102 000. Vuosilomapäi-
30770: viä lomitettiin koko maassa yhteensä noin            1.2.1. Oikeus sijaisapuun
30771: 1 729 000. Samana vuonna viikkovapaata piti
30772: noin 23 000 yrittäjää ja lomitettuja viikkova-          Naispuolisella maatalousyrittäjällä on maa-
30773: paapäiviä oli noin 160 000. Sijaisapua sai           talousyrittäjän lomituspalvelusta annetun lain
30774: 
30775: 301087T
30776: 2                                   1990 vp. -      HE n:o 172
30777: 
30778: 9 b §:n mukaan oikeus saada sijaisapua synny-       dotetaan myönnettäväksi oikeus omaan kuu-
30779: tyksen vuoksi enintään 305 päivän ajaksi, joka      den arkipäivän pituiseen isyyslomaan, jonka
30780: alkaa 35 päivää ennen laskettua synnytysaikaa.      voi käyttää valinnaisena aikana äitiys- ja van-
30781: Alle kaksivuotiaan ottolapsen hoidon johdosta       hempainrahakauden aikana ja joka ei lyhennä
30782: on naispuolisella maatalousyrittäjällä oikeus       vanhempainrahakautta. Uudistukset koskevat
30783: saada sijaisapua lapsen hoitoonotosta alkaen        raskauksia, joissa laskettu synnytysaika on 1
30784: enintään 120 päivän ajaksi. Sijaisapua voidaan      päivänä tammikuuta 1991 tai sen jälkeen. Nä-
30785: edellä mainituissa tapauksissa myöntää vaihto-      mä ehdotukset on tarkoitus sisällyttää hallituk-
30786: ehtoisesti miespuoliselle maatalousyrittäjälle      sen esitykseen sairausvakuutuslain muuttami-
30787: siitä lähtien, kun hänelle suoritetaan sairaus-     sesta, joka annetaan eduskunnalle käsiteltä-
30788: vakuutuslain (364/63) mukaista vanhempainra-        väksi vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesityksen
30789: haa sen suorittamisajan loppuun saakka. Mies-       yhteydessä.
30790: puolisella maatalousyrittäjällä on oikeus saada        Sairausvakuutuslain 23 §:n 2 momentin mu-
30791: sijaisapua lapsen syntymän yhteydessä vähin-        kaan vanhempainrahan suorittamisaikaa pi-
30792: tään kuudeksi ja enintään 12 päiväksi sairaus-      dennetään 60 arkipäivällä silloin, kun lapsia on
30793: vakuutuslain mukaisen isyysrahan suorittamis-       syntynyt samalla kertaa useampi kuin yksi.
30794: aikana. Maatalousyrittäjällä on aikuiskoulu-        Nykyisin sairausvakuutuslain 23 §:n 3 momen-
30795: tukseen osallistumisen vuoksi oikeus saada si-      tin mukaan ottolapsen hoidon johdosta suori-
30796: jaisapua enintään viiden päivän ajaksi vuodes-      tetaan vanhempainrahaa jokaiselta arkipäiväl-
30797: sa.                                                 tä, jonka hoito jatkuu, kunnes lapsen synty-
30798:    Hinnoitteluvuosia 199011991 ja 199111992         mästä on kulunut 234 arkipäivää, kuitenkin
30799: koskevassa maataloustuloratkaisussa sovittiin,      vähintään 100 arkipäivältä. Vakuutetun suos-
30800: että maatalousyrittäjän lomituspalveluista an-      tumuksella voidaan vanhempainrahaa suorit-
30801: nettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten,        taa hänen puolisolleen vanhempainrahaoikeu-
30802: että                                                den 100 arkipäivältä. Edellä mainittuun halli-
30803:    - sijaisapuoikeus laajennetaan 1 päivästä        tuksen esitykseen sairausvakuutuslain muutta-
30804: tammikuuta 1991 koskemaan erityishoitorahan         misesta on tarkoitus sisällyttää ehdotus otto-
30805: suorittamisaikaa                                    vanhempien vanhempainrahaoikeuden laajen-
30806:    - oikeutta raskauden ja synnytyksen perus-       tamisesta 1 päivästä tammikuuta 1991 alkaen
30807: teella myönnettävään sijaisapuun pidennetään        siten, että sen saamisen edellytyksenä oleva
30808: 1 päivästä tammikuuta 1991 vastaamaan sai-          lapsen yläikäraja korotetaan 2 vuodesta 6 vuo-
30809: rausvakuutuslain mukaista vanhempainrahan           teen ja että vanhempainrahaa suoritetaan kun-
30810: maksukautta kaksossynnytysten ja ottolapsen         nes lapsen syntymästä on kulunut 246 arkipäi-
30811: hoidon osalta sekä äitiys-, isyys- ja vanhem-       vää.
30812: painrahakauteen tehtäviä talous- ja tulopoliitti-      Erityishoitorahaa koskevat säännökset sisäl-
30813: seen kokonaisratkaisuun liittyviä muutoksia         tyvät sairausvakuutuslain muuttamisesta an-
30814: vastaavasti sekä                                    nettuun lakiin (1255/89}, joka tältä osin tulee
30815:    - oikeus SlJalsapuun aikuiskoulutukseen          voimaan 1 päivänä lokakuuta 1990. Lain
30816: osallistumista varten pidennetään 1 päivästä        23 c §:n 1 momentin mukaan vakuutetulle voi-
30817: tammikuuta 1991 10 päivään vuodessa.                daan suorittaa erityishoitorahaa ajalta, jolta
30818:    Maataloustuloratkaisuun perustuvasta vuosi-      hän on alle 16-vuotiaan sairaan lapsensa sai-
30819: lomaoikeuden lisäämisestä lomavuoden 19911          raanhoidon tai kuntoutuksen vuoksi estynyt
30820: 1992 alusta 22 päivään on maatalousyrittäjän        tekemästä omaa tai toisen työtä. Lain 23 d §:n
30821: lomituspalveluista annetun lain 36 §:n nojalla      mukaan erityishoitorahaa suoritetaan tietyin
30822: määrätty maatalousyrittäjän vuosiloman pituu-       edellytyksin vanhemman osallistuessa sairaa-
30823: desta annetulla valtioneuvoston päätöksellä         lassa lapsensa sairauden tai vamman vuoksi
30824: (287 /90).                                          annettavaan hoitoon tai kuntoutukseen, vai-
30825:    Talous- ja tulopoliittiseen kokonaisratkai-      keaan sairauteen tai vaikeaan vammaan liitty-
30826: suun liittyen sairausvakuutuslain mukaista          vään kotihoitoon taikka lakiin perustuvaan
30827: vanhempainrahakautta ehdotetaan pidennettä-         lapsensa kuntoutustoimintaan. Eräissä tapauk-
30828: väksi 12 arkipäivällä. Lisäksi järjestelmän         sissa erityishoitorahaa voidaan suorittaa samal-
30829: joustavuutta on tarkoitus lisätä niin, että äi-     ta ajalta molemmille vanhemmille.
30830: tiyspäivärahakausi voi alkaa jo 50 arkipäivää          Maataloustuloratkaisuun perustuvat muu-
30831: ennen laskettua synnytysajankohtaa. Isälle eh-      tokset raskauden ja synnytyksen, ottolapsen
30832:                                      1990 vp. -     HE n:o 172                                     3
30833: 
30834: hoidon ja isyysloman perusteella myönnettä-         luihin, eikä poikkeustapauksissa vuosiloman
30835: vään sijaisapuun ehdotetaan toteutettavaksi         aikanakaan yrityksen maataloustehtäviin pal-
30836: muuttamalla lain 9 b §:ää. Aikuiskoulutukseen       kattu ulkopuolinen työntekijä.
30837: osallistumiseen perustuvan sijaisapuoikeuden
30838: laajennus ehdotetaan toteutettavaksi muutta-
30839: malla lain 9 f §:n säännöstä. Sijaisapuoikeu-       2. Esityksen taloudelliset vaiku-
30840: den laajentaminen koskemaan erityishoitora-            tukset
30841: han suorittamisaikaa ehdotetaan toteutettavak-
30842: si lisäämällä lakiin uusi 9 g §.                        Sijaisapua myönnetään synnytyksen johdos-
30843:                                                     ta vuosittain noin 2 000 maatalousyrittäjälle.
30844:                                                     Äitiysloman pidentyminen ehdotetulla tavalla
30845: 1.2.2. Muut muutokset                                lisäisi sijaisavun käyttöä noin 15 000 päivällä,
30846:                                                      kun pidennyksen käyttöasteeksi arvioidaan
30847:    Maatalousyrittäjän lomituspalvelusta anne-       noin 50 prosenttia. Isyysloman vuoksi sijais-
30848: tun lain 8 §:n mukaan maatalousyrittäjä voi         apua myönnetään vuosittain noin 200 yrittäjäl-
30849: pitää vuosilomansa enintään neljässä erässä         le. Isyysloman pidentäminen ehdotetulla taval-
30850: lomakauden aikana. Lomakausi on huhtikuun           la lisäisi sijaisapupäiviä 1 000 päivällä, kun
30851: 1 päivän ja seuraavan maaliskuun 31 päivän          pidennyksen käyttöasteeksi arvioidaan 70 pro-
30852: välinen aika, nämä päivät mukaan luettuina.         senttia. Kustannuksia äitiys- ja isyysloman pi-
30853: Maatalousyrittäjän vuosiloman pituudesta            dennyksistä aiheutuisi valtiolle vuonna 1991
30854: vuonna 1989 annetun valtioneuvoston päätök-         enintään 5 800 000 markkaa.
30855: sen (306/89) nojalla maatalousyrittäjän loman
30856: enimmäispituus lomakaudella 1990/1991 on 21             Maatalouteen syntyy vuosittain noin 20 kak-
30857: työpäivää. Maatalousyrittäjän vuosilomasta          soset. Näissä tapauksissa sijaisapukauden pi-
30858: vuonna 1990 annetun valtioneuvoston päätök-         dentäminen 68 päivällä vanhempainrahakautta
30859: sen nojalla loman pituus lomakaudelta 19911         vastaavaksi aiheuttaisi kustannuksia valtiolle
30860: 1992 on 22 työpäivää. Kun maatalousyrittäjän        vuonna 1991 enintään 250 000 markkaa, kun
30861: vuosilomaa on asteittain pidennetty, on loma-       pidennyksen käyttöasteeksi arvioidaan 50 pro-
30862: jaksojen lukumäärää koskeva rajoitus muuttu-        senttia. Sijaisapuoikeuden pidentäminen otto-
30863: nut käytännössä hankalasti noudatettavaksi.         lapsen hoidon vuoksi vanhempainrahakautta
30864: Rajoitus ehdotetaan tarpeettomana poistetta-        vastaavaksi aiheuttaisi kustannuksia valtiolle
30865: vaksi lain 8 §:stä.                                 vuonna 1991 enintään 500 000 markkaa.
30866:    Lain 19 §:n mukaan maatalousyritykseen ei            Aikuiskoulutukseen on arvioitu osallistuvan
30867: saa hyväksyä maatalouslomittajaksi sellaista        vuosittain noin 15 000 maatalousyrittäjää. Ai-
30868: henkilöä, joka saa tästä yrityksestä pääasial-      kuiskoulutukseen perustuvan sijaisapuoikeu-
30869: lisen toimeentulonsa. Vuosiloman ajaksi maa-        den pidennys lisäisi sijaisapupäiviä 75 000 päi-
30870: talouslomittajaksi voidaan kuitenkin hyväksyä       vällä. Tästä aiheutuisi valtiolle kustannuksia
30871: edellä tarkoitettu henkilö edellyttäen, että hän    vuonna 1991 enintään 22,65 miljoonaa mark-
30872: itse ei ole tämän lain mukaan lomaan oikeutet-      kaa. Maatalousyrittäjän lomituspalveluista an-
30873: tu yrittäjä. Poikkeustapauksessa maatalous-         netun asetuksen (46/85) mukaan aikuiskoulu-
30874: lomittajaksi voidaan maatalousyrittäjän vuosi-      tuksen ajaksi annettavasta sijaisavusta peritään
30875: loman ajaksi hyväksyä lomaan oikeutettu hen-        maksu taulukon korkeimman korvausluokan
30876: kilö, jollei maatalousyrittäjälle voida järjestää   mukaan määräytyvä maksu, jollei erityisestä
30877: lomittajaa muulla tavalla ja yrittäjä ei tästä      syystä muuta johdu.
30878: syystä voi pitää vuosilomaansa.                         Erityishoitorahaa nykyisin vastaavaa avus-
30879:    Pääasiallisen toimeentulon vaatimus lomi-        tusta maksettiin vuonna 1989 noin 940 maata-
30880: tuspalvelujen saamisen edellytyksenä on pois-       lousyrittäjälle keskimäärin 13 päivää vuodessa.
30881: tettu jo vuoden 1989 alusta. Lomittajia koske-      Jos lapsen hoitoon osallistuminen säilyy samal-
30882: van lain 19 §:n tulkinta eräissä kunnissa on        la tasolla vuonna 1991, sijaisapupäivät lisään-
30883: tarpeettomasti rajoittanut esimerkiksi opiskeli-    tyvät 1 200 päivällä. Kustannuksia tästä aiheu-
30884: joiden toimimista lomittajina. Ehdotuksen mu-       tuisi valtiolle vuonna 1991 enintään 4,4 miljoo-
30885: kaan maatalouslomittajana ei yleensä voi toi-       naa markkaa. Yhteensä sijaisapuoikeuden laa-
30886: mia saman tilan yrittäjä, joka itse olisi laissa    jennuksista aiheutuisi vuonna 1991 kustannus-
30887: säädetyissä tilanteissa oikeutettu lomituspalve-    ten lisäystä 33,6 miljoonaa markkaa.
30888: 4                                     1990 vp. -     HE n:o 172
30889: 
30890: 3. Voimaan tulo                                      menoarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsitel-
30891:                                                      täväksi sen yhteydessä.
30892: 
30893:   Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan vuoden             Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
30894: 1991 alusta. Esitys liittyy vuoden 1991 tulo- ja     kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
30895: 
30896: 
30897: 
30898: 
30899:                                                Laki
30900:                 maatalousyrittäjän lomituspalveluista annetun lain muuttamisesta
30901: 
30902:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
30903:    muutetaan maatalousyrittäjän lomituspalveluista 4 päivänä tammikuuta 1985 annetun lain
30904: (2/85) 8 §:n 1 momentti sekä 9 b, 9 f ja 19 §,
30905:    sellaisina kuin niistä ovat 8 §:n 1 momentti 23 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa
30906: (1185/88), 9 b § muutettuna viimeksi mainitulla lailla ja 15 päivänä joulukuuta 1989 annetulla
30907: lailla (1128/89) ja 9 f § viimeksi mainitussa laissa, sekä
30908:    lisätään lakiin uusi 9 g § seuraavasti:
30909: 
30910:                      8§
30911:   Lomakausi alkaa huhtikuun      päivänä ja          (364/63) mukaista vanhempainrahaa, sen suo-
30912: päättyy seuraavana vuonna maaliskuun 31 päi-         rittamisajan loppuun saakka.
30913: vänä.                                                   Ottolapsen hoidon johdosta on maatalous-
30914:                                                      yrittäjällä oikeus saada sijaisapua alle kuusi-
30915:                                                      vuotiaan lapsen hoitoonotosta alkaen vanhem-
30916:                                                      painrahan suorittamisen ajan, kuitenkin vähin-
30917:                      2 luku                          tään 120 päivän ajaksi.
30918:            Lomituspalveluiden kesto                     Miespuolisella maatalousyrittäjällä on oi-
30919:                                                      keus saada sijaisapua seitsemäksi päiväksi sai-
30920:                       9b §                           rausvakuutuslain mukaisen äitiys- tai vanhem-
30921:    Naispuolisella maatalousyrittäjällä on oikeus     painrahakauden aikana suoritettavan isyysra-
30922: saada lomittaja sijaisapua varten raskauden ja       han suorittamisaikana. Lisäksi miespuolisella
30923: synnytyksen vuoksi enintään 320 päivän ajaksi,       maatalousyrittäjällä on oikeus saada sijaisapua
30924: joka alkaa aikaisintaan 58 ja viimeistään 35         vähintään kuudeksi ja enintään 12 päiväksi
30925: päivää ennen laskettua synnytysaikaa. Oikeus         lapsen syntymän yhteydessä maksettavan isyys-
30926: sijaisapuun on kuitenkin 68 päivää edellä sa-        rahan suorittamisaikana.
30927: nottua pitempi silloin, kun lapsia on syntynyt
30928: samalla kertaa useampia kuin yksi. Jos raskaus                            9f §
30929: päättyy ennen sijaisavun alkamista, oikeus si-         Maatalousyrittäjällä on aikuiskoulutukseen
30930: jaisapuun alkaa raskauden päättymisestä. Jos         osallistumisen vuoksi oikeus saada sijaisapua
30931: lapsi syntyy kuolleena tai kuolee äitiysrahakau-     enintään kymmenen päivän ajaksi vuodessa.
30932: tena tai äiti antaa lapsen tänä aikana ottolap-
30933: seksi, oikeus sijaisapuun voi kestää enintään                              9g§
30934: äitiysrahakauden ajan.                                  Maatalousyrittäjällä on oikeus sijaisapuun
30935:    Sijaisapua voidaan 1 momentissa tarkoite-         alle 16-vuotiaan sairaan lapsensa sairaanhoi-
30936: tuissa tapauksissa myöntää vaihtoehtoisesti          don tai kuntoutuksen vuoksi ajaksi, jolta hä-
30937: miespuoliselle maatalousyrittäjälle siitä lähtien,   nelle suoritetaan sairausvakuutuslain mukaista
30938: kun hänelle suoritetaan sairausvakuutuslain          erityishoitorahaa.
30939:                                       1990 vp. -     HE n:o 172                                   5
30940: 
30941:                       19 §                             Tämä laki tulee voimaan päivänä tammi-
30942:    Maatalousyritykseen ei saa hyväksyä tomit-        kuuta 1991.
30943: tajaksi samassa yrityksessä toimivaa maata-            Tämän lain 9 b §:n 1, 2 ja 4 momentin
30944: lousyrittäjää, johon voidaan 2 tai 4 §:n nojalla     säännöksiä sijaisavusta sovelletaan, jos synny-
30945: soveltaa tätä lakia, eikä yrityksen maatalous-       tyksen laskettu aika on 1 päivänä tammikuuta
30946: tehtäviin palkattua ulkopuolista työntekijää.        1991 tai myöhemmin ja 9 b §:n 3 momentin
30947:    Poikkeustapauksessa tomittajaksi voidaan          säännöstä, jos oikeus sijaisapuun ottolapsen
30948: yrittäjän vuosiloman ajaksi kuitenkin hyväksyä       hoidon vuoksi on alkanut 1 päivänä tammi-
30949: 1 momentissa tarkoitettu muu henkilö kuin            kuuta 1991 tai myöhemmin.
30950: yrityksen maataloustehtäviin palkattu ulko-
30951: puolinen työntekijä, jollei yrittäjälle voida jär-
30952: jestää lomittajaa muulla tavalla ja yrittäjä ei
30953: tästä syystä voi pitää vuosilomaansa.
30954: 
30955: 
30956:     Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1990
30957: 
30958: 
30959:                                        Tasavallan Presidentti
30960:                                        MAUNO KOIVISTO
30961: 
30962: 
30963: 
30964: 
30965:                                                                   Ministeri Tuulikki Hämäläinen
30966: 6                                    1990 vp. -      HE n:o 172
30967: 
30968:                                                                                                   Liite
30969: 
30970: 
30971: 
30972:                                                Laki
30973:                maatalousyrittäjän lomituspalveluista annetun lain muuttamisesta
30974: 
30975:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
30976:    muutetaan maatalousyrittäjän lomituspalveluista 4 päivänä tammikuuta 1985 annetun lain
30977: (2/85) 8 §:n 1 momentti sekä 9 b, 9 f ja 19 §,
30978:    sellaisina kuin niistä ovat 8 §:n 1 momentti 23 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa
30979: (1185/88), 9 b§ muutettuna viimeksi mainitulla lailla ja 15 päivänä joulukuuta 1989 annetulla
30980: lailla (1128/89) ja 9 f § viimeksi mainitussa laissa, sekä
30981:    lisätään lakiin uusi 9 g § seuraavasti:
30982: 
30983: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
30984: 
30985:                        8§                                                   8§
30986:    Maatalousyrittäjä voi pitää 7 §:n 1 momen-     Lomakausi alkaa huhtikuun 1 päivänä ja
30987: tissa tarkoitetun vuosilomansa enintään neljäs- päättyy seuraavana vuonna maaliskuun 31 päi-
30988: sä erässä lomakauden aikana. Lomakausi on vänä.
30989: huhtikuun 1 päivän ja seuraavan maaliskuun
30990: 31 päivän välinen aika, nämä päivät mukaan
30991: luettuina.
30992: 
30993: 
30994: 
30995:                      2 luku                                               2 luku
30996:            Lomituspalvelujen kesto                              Lomituspalveluiden kesto
30997:                       9b§                                                 9b§
30998:    Naispuolisella maatalousyrittäjällä on oikeus       Naispuolisella maatalousyrittäjällä on oikeus
30999: saada lomittaja sijaisapua varten raskauden ja       saada lomittaja sijaisapua varten raskauden ja
31000: synnytyksen vuoksi enintään 305 päivän ajaksi,       synnytyksen vuoksi enintään 320 päivän ajaksi,
31001: joka alkaa 35 päivää ennen laskettua synnytys-       joka alkaa aikaisintaan 58 ja viimeistään 35
31002: aikaa. Jos raskaus päättyy aikaisemmin kuin          päivää ennen laskettua synnytysaikaa. Oikeus
31003: 35 päivää ennen laskettua synnytysaikaa, oi-         sijaisopuun on kuitenkin 68 päivää edellä sa-
31004: keus sijaisapuun alkaa raskauden päättymises-        nottua pitempi silloin, kun lapsia on syntynyt
31005: tä. Jos lapsi syntyy kuolleena tai kuolee äitiys-    samalla kertaa useampia kuin yksi. Jos raskaus
31006: rahakautena tai äiti antaa lapsen tänä aikana        päättyy ennen sijaisavun alkamista, oikeus si-
31007: ottolapseksi, oikeus sijaisapuun voi kestää          jaisapuun alkaa raskauden päättymisestä. Jos
31008: enintään äitiysrahakauden ajan.                      lapsi syntyy kuolleena tai kuolee äitiysrahakau-
31009:                                                      tena tai äiti antaa lapsen tänä aikana ottolap-
31010:                                                      seksi, oikeus sijaisapuun voi kestää enintään
31011:                                                      äitiysrahakauden ajan.
31012:   Alle kaksivuotiaan ottolapsen hoidon joh-             (ks. ehdotuksen 9 b § 3 mom.)
31013: dosta on naispuolisella maatalousyrittäjällä oi-
31014: keus saada sijaisapua lapsen hoitoonotosta al-
31015: kaen enintään 120 päivän ajaksi.
31016:    Sijaisapua voidaan edellä 1 ja 2 momentissa          Sijaisapua voidaan 1 momentissa tarkoite-
31017: tarkoitetuissa tapauksissa myöntää vaihtoeh-         tuissa tapauksissa myöntää vaihtoehtoisesti
31018: toisesti miespuoliselle maatalousyrittäjälle siitä   miespuoliselle maatalousyrittäjälle siitä lähtien,
31019: lähtien, kun hänelle suoritetaan sairausvakuu-       kun hänelle suoritetaan sairausvakuutuslain
31020:                                    1990 vp. -     HE n:o 172                                    7
31021: 
31022: Voimassa oleva laki                               Ehdotus
31023: 
31024: tuslain (364/69) mukaista vanhempainrahaa,        (364/63) mukaista vanhempainrahaa, sen suo-
31025: sen suorittamisajan loppuun saakka. Sijaisa-      rittamisajan loppuun saakka.
31026: pua voidaan kuitenkin myöntää enintään sii-
31027: hen asti, kun naispuolinen maatalousyrittäjä
31028: olisi samassa tapauksessa oikeutettu saamaan
31029: sijaisapua.
31030:    (ks. voimassa olevan lain 9 b § 2 mom.)          Ottolapsen hoidon johdosta on maatalous-
31031:                                                   yrittäjällä oikeus saada sijaisapua alle kuusi-
31032:                                                   vuotiaan lapsen hoitoonotosta alkaen vanhem-
31033:                                                   painrahan suorittamisen ajan, kuitenkin vähin-
31034:                                                   tään 120 päivän ajaksi.
31035:   Miespuolisella maatalousyrittäjällä on oi-        Miespuolisella maatalousyrittäjällä on oi-
31036: keus saada sijaisapua lapsen syntymän yhtey-      keus saada sijaisapua seitsemäksi päiväksi sai-
31037: dessä vähintään kuudeksi ja enintään 12 päi-      rausvakuutuslain mukaisen äitiys- tai vanhem-
31038: väksi sairausvakuutuslain mukaisen isyysrahan     painrahakauden aikana suoritettavan isyysra-
31039: suorittamisaikana.                                han suorittamisaikana. Lisäksi miespuolisella
31040:                                                   maatalousyrittäjällä on oikeus saada sijaisapua
31041:                                                   vähintään kuudeksi ja enintään 12 päiväksi
31042:                                                   lapsen syntymän yhteydessä maksettavan isyys-
31043:                                                   rahan suorittamisaikana.
31044: 
31045: 
31046: 
31047: 
31048:                       9f§                                              9f§
31049:   Maatalousyrittäjällä on aikuiskoulutukseen        Maatalousyrittäjällä on aikuiskoulutukseen
31050: osallistumisen vuoksi oikeus saada sijaisapua     osallistumisen vuoksi oikeus saada sijaisapua
31051: enintään viiden päivän ajaksi vuodessa.           enintään kymmenen päivän ajaksi vuodessa.
31052: 
31053:                                                                         9g§
31054:                                                      Maatalousyrittäjällä on oikeus sumsapuun
31055:                                                   alle 16-vuotiaan sairaan lapsensa sairaanhoi-
31056:                                                   don tai kuntoutuksen vuoksi ajaksi, jolta hä-
31057:                                                   nelle suoritetaan sairausvakuutuslain mukaista
31058:                                                   erityishoitorahaa.
31059: 
31060:                      19 §                                               19 §
31061:   Maatalousyritykseen ei saa hyväksyä maata-        Maatalousyritykseen ei saa hyväksyä tomit-
31062: louslomittajaksi sellaista henkilöä, joka saa     tajaksi samassa yrityksessä toimivaa maata-
31063: tästä yrityksestä pääasiallisen toimeentulonsa.   lousyrittäjää, johon voidaan 2 tai 4 §:n nojalla
31064:                                                   soveltaa tätä lakia, eikä yrityksen maatalous-
31065:                                                   tehtäviin palkattua ulkopuolista työntekijää.
31066:    Maatalouslomittajaksi    maatalousyrittäjän
31067: vuosiloman ajaksi voidaan kuitenkin hyväksyä
31068: 1 momentissa tarkoitettu henkilö edellyttäen,
31069: ettei hän itse ole tämän lain mukaan lomaan
31070: oikeutettu yrittäjä.
31071:    Poikkeustapauksessa maatalouslomittajaksi         Poikkeustapauksessa tomittajaksi voidaan
31072: voidaan maatalousyrittäjän vuosiloman ajaksi      yrittäjän vuosiloman ajaksi kuitenkin hyväksyä
31073: kuitenkin hyväksyä 1 momentissa tarkoitettu       1 momentissa tarkoitettu muu henkilö kuin
31074: tämän lain mukaan lomaan oikeutettu henkilö,      yrityksen maataloustehtäviin palkattu ulko-
31075: 8                                  1990 vp. -     HE n:o 172
31076: 
31077: Voimassa oleva laki                               Ehdotus
31078: jollei maatalousyrittäjälle voida järjestää lo-   puolinen työntekijä, jollei yrittäjälle voida jär-
31079: mittajaa muulla tavalla ja yrittäjä ei tästä      jestää lomittajaa muulla tavalla ja yrittäjä ei
31080: syystä voi pitää vuosilomaansa.                   tästä syystä voi pitää vuosilomaansa.
31081: 
31082:                                                      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
31083:                                                   kuuta 1991.
31084:                                                      Tämän lain 9 b §:n 1, 2 ja 4 momentin
31085:                                                   säännöksiä sijaisavusta sovelletaan, jos synny-
31086:                                                   tyksen laskettu aika on 1 päivänä tammikuuta
31087:                                                   1991 tai myöhemmin ja 9 b §:n 3 momentin
31088:                                                   säännöstä, jos oikeus sijaisapuun ottolapsen
31089:                                                   hoidon vuoksi on alkanut 1 päivänä tammi-
31090:                                                   kuuta 1991 tai myöhemmin.
31091:                                    1990 vp. -     HE n:o 173
31092: 
31093: 
31094: 
31095: 
31096:                                    Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi alkoholilainsäädän-
31097:                                 nön muuttamisesta
31098: 
31099: 
31100: 
31101: 
31102:                           ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
31103: 
31104:    Esityksessä on pyritty nykyisen kunnallisen    tulo- ja menoarviossa. Tämän lisäksi näihin
31105: alkoholitarkastuksen epäkohtien ja puutteelli-    tehtäviin on tarkoitus kohdentaa lääninhalli-
31106: suuksien korjaamiseen siirtämällä alkoholilain-   tuksen muista tehtävistä arviolta 15-20 henki-
31107: säädännön valvonta kunnilta lääninhallituksil-    lötyövuoden työpanos.
31108: le. Tämän vuoksi lääninhallituksiin ehdotetaan
31109: perustettavaksi yhdeksän tarkastajan virkaa.       Ehdotetut muutokset on tarkoitettu tule-
31110: Virat tullaan perustamaan vuoden 1991 valtion     maan voimaan 1 päivänä lokakuuta 1991.
31111: 
31112: 
31113: 
31114: 
31115:                                      YLEISPERUSTELUT
31116: 
31117: 1. Esityksen yhteiskunnallinen                    sen työnjaon kehittäminen eri valvontavirano-
31118:    merkitys                                       maisten kesken edellyttää ammattitaitoisia ja
31119:                                                   kokopäiväisiä virkamiehiä.
31120: 1.1. Tavoitteet                                      Voimassa olevan järjestelmän puutteita voi-
31121:                                                   daan parhaiten korjata yksinkertaistamaila
31122:   Nyt esillä oleva alkoholitarkastusjärjestel-    hallintoa keskittämällä alkoholi- ja keskiolut-
31123: män uudistus pyrkii omalta osaltaan minimoi-      lainsäädännön noudattamisen valvonta läänin-
31124: maan alkoholi- ja keskioluthaittoja tehosta-      hallituksille siltä osin kuin se voimassa olevien
31125: malla ja yhdenmukaistamaila valvontaa, rati-      säännösten perusteella on kuulunut kunnallisil-
31126: onalisoimalla toimintaa sekä yksinkertaista-      le alkoholitarkastajille.
31127: maila hallintoa.
31128: 
31129:                                                   1.2.2. Lääninhallitusten vaikutusmahdolli-
31130: 1.2. Keinot                                              suuksien kehittäminen
31131: 
31132: 1.2.1. Alkoholitarkastuksen siirtäminen              Alkoholilaissa (459/68) on säännöksiä, jois-
31133:        lääninhallituksien tehtäväksi              sa lääninhallitukselle on uskottu päätösvaltaa
31134:                                                   alueensa alkoholiasioissa. Lääninhallituksella
31135:    Nykyisessä kunnallisessa alkoholitarkastus-    on valta alkoholilain 37 §:n 4 momentin nojal-
31136: järjestelmässä on havaittu eräitä epäkohtia ja    la markkinain, toripäivien tai sotilaskuljetuk-
31137: puutteita, joiden poistaminen on vaikeaa, jos     sen vuoksi tai milloin muut senkaltaiset syyt
31138: alkoholitarkastajat ovat edelleen pääasiassa      niin vaativat, kieltää määräajaksi, enintään
31139: osapäivätoimisia kunnan virkamiehiä. Alkoho-      kuudeksi päiväksi alkoholijuomien vähittäis-
31140: livalvonnan rationalisointi, tehostaminen ja      myynti kunnassa. Tämä säännös on myös voi-
31141: yhdenmukaistaminen sekä tarkoituksenmukai-        massa keskioluen osalta (keskioluesta annetun
31142: 301248T
31143: 2                                    1990 vp. -      HE n:o 173
31144: 
31145: lain 14 §:n 3 momentti (253/87)). Lääninhalli-       holilakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja
31146: tus hyväksyy, kuultuaan alkoholiyhtiötä alko-        määräyksiä sekä asetettuja ehtoja noudate-
31147: holijuomien pysyvän anniskelupaikan vastaa-          taan. Kunnallisen alkoholitarkastajan tulee al-
31148: van hoitajan ja hänen sijaisensa (44 §).             koholijuomista annetun asetuksen 41 §:n 1
31149:    Lääninhallitus myöntää luvat majoitus- ja         momentin (644/68) säännöksen nojalla erityi-
31150: ravitsemisliikkeen harjoittamiseksi. Lääninhal-      sesti valvoa alkoholijuomien vähittäismyyntiä
31151: lituksella on myös oikeus majoitus- ja ravitse-      ja anniskelua paikkakunnalla.
31152: misliikkeistä annetun asetuksen 51 § :n (502/           Jos kunnassa on alkoholilain nojalla valittu
31153: 69) nojalla antaa varoitus anniskeluliikkeen         kunnallinen alkoholitarkastaja, hän toimii
31154: harjoittajalle, toimitusjohtajalle, vastaavalle      myös keskioluesta annetussa laissa (462/68)
31155: hoitajalle tai tämän sijaiselle taikka ryhtyä        tarkoitettuna kunnallisena tarkastajana. Pai-
31156: muuhun anniskelupaikkaa koskevaan toimen-            kallinen valvoja on myös poliisi. Ellei kunnas-
31157: piteeseen.                                           sa ole aloitettu alkoholilain alaisten alkoholi-
31158:    Voidaan katsoa, että lääninhallituksille kuu-     juomien vähittäismyyntiä tai anniskelua, keski-
31159: luvat alkoholiasiat ja käsillä olevassa esitykses-   oluesta annetun lain tai sen nojalla annettujen
31160: sä ehdotettu alkoholitarkastuksen siirto läänin-     säännösten ja määräysten paikallinen valvonta
31161: hallituksille muodostavat tarkoituksenmukai-         kuuluu lähinnä poliisille. Keskioluesta annetun
31162: sen kokonaisuuden.                                   asetuksen 23 §:n (645/68) säännöksen mukaan
31163:    Eräät lääninhallitukset ovat lausunnoissaan       poliisin ja kunnallisten alkoholitarkastajien tu-
31164: kiinnittäneet huomiota siihen, että niille tulisi    lee erityisesti valvoa keskioluen vähittäismyyn-
31165: antaa tarpeelliset valtuudet puuttua erilaisin       tiä ja anniskelua paikkakunnalla.
31166: lähinnä kurinpitotoimin anniskelupaikassa               Alkoholilain 77 §:n 1 momentissa (714176)
31167: mahdollisesti esiityviin rikkomuksiin, väärin-       säädetään, että kunnallisella alkoholitarkasta-
31168: käytöksiin ja epäkohtiin. Tässä vaiheessa luo-       jalla on oikeus päästä tarkastamaan alkoholi-
31169: taessa uutta järjestelmää ei kuitenkaan ole          juomien vähittäismyynti- ja anniskelupaikkaa,
31170: tarkoituksenmukaista laajentaa viranomaisten         sen varastoja, kirjanpitoa, kirjeenvaihtoa, luet-
31171: toimivaltuuksia näiltä osin.                         teloita ja muita valvonnassa tarvittavia asiakir-
31172:                                                      joja. Vähittäismyyntipaikan vastaava johtaja
31173:                                                      tai tämän sijainen sekä anniskelupaikan vas-
31174: 1.2.3. Raittiuslautakunnan aseman uudista-           taava hoitaja tai tämän sijainen ovat velvollisia
31175:        minen                                         antamaan tarkastuksen toimittajalle tarpeelli-
31176:                                                      set tiedot ja muutoinkin avustamaan tarkasta-
31177:    Kunnallisen alkoholitarkastuksen tehtävien        jaa hänen työssään (77 §:n 2 momentti). Kun-
31178: siirtyessä lääninhallituksille raittiuslautakunta    nallisella alkoholitarkastajana on eräiden mui-
31179: tai sen tehtävistä huolehtiva muu lautakunta         den valvontaviranomaisten lailla oikeus saada
31180: tai kunnanhallitus jää kunnassa ainoaksi alko-       viranomaisilta virka-apua, tarpeellisia tietoja
31181: holi- ja keskiolutasioita hoitavaksi hallintokun-    ja lausuntoja alkoholilain noudattamisen val-
31182: naksi. Kunnan ja sen alaisten toimintayksiköi-       vomista ja alkoholipitoisten aineiden väärin-
31183: den muuttunut asema sekä muutokset alkoho-           käytön selville saamista ja ehkäisemistä varten
31184: livalvonnassa edellyttävät paikallisten alkoholi-    (80 §).
31185: olojen seuraamismenettelyn uudistamista.                Tarkastuksen toimittaja on velvollinen pitä-
31186:                                                      mään salassa tarkastuksessa tietoonsa tulleet
31187:                                                      seikat, mikäli niiden ilmoittaminen ei ole epä-
31188: 2. Nykyinen tilanne ja asian                         kohdan korjaamiseksi tai syytettä varten vält-
31189:    valmistelu                                        tämätöntä (77 §:n 4 momentti).
31190:                                                         Milloin alkoholilain noudattamisen valvomi-
31191: 2.1. Nykyinen tilanne                                seksi toimenpannussa tarkastuksessa on havait-
31192:                                                      tu epäkohtia, jos on aihetta, tulee niistä tehdä
31193: 2.1.1. Lainsäädäntö                                  ilmoitus ja ehdotus epäkohtien poistamiseksi
31194:                                                      sosiaali- ja terveysministeriölle, muulle viran-
31195:    Alkoholilain 73 § :n (1277 /87) mukaan kun-       omaiselle tai alkoholiyhtiölle (79 §).
31196: nassa, jossa on alkoholijuomien vähittäis-              Alkoholilain 77-80 §:n säännökset ovat so-
31197: myynti- tai anniskelupaikka, tulee olla kunnal-      veltuvin osin voimassa valvottaessa keskiolues-
31198: linen alkoholitarkastaja valvomassa, että alko-      ta annetun lain noudattamista.
31199:                                       1990 vp. -         HE n:o 173                                   3
31200: 
31201:    Vuodesta 1989 alkaen valtio on korvannut                Alkoholitarkastusta sivuaa . raittiustyölain
31202: keskimäärin puolet kunnallisesta alkoholitar-            (828/82) 4 §:n 1 momentti, jonka mukaan
31203: kastuksesta aiheutuneista käyttökustannuksis-            kunnan raittiuslautakunnan on huolehdittava
31204: ta. Kunnat ovat vastanneet lopuista kustan-              raittiuden edistämisestä sekä alkoholiolojen ja
31205: nuksista. Kustannusten jakoon valtion ja kun-            alkoholilain (459/68) valvonnan seuraamisesta.
31206: tien välillä on sovellettu 1 päivästä tammikuuta         Muutetussa raittiustyölain (296/88) 4 §:n 2
31207: 1989 alkaen sosiaali- ja terveydenhuollon suun-          momentissa, joka tuli voimaan 1 päivänä tam-
31208: nittelusta ja valtionosuudesta annettua lakia            mikuuta 1989, säädetään, että kunnanvaltuus-
31209: (677 /82), (98 §).                                       to voi siirtää raittiuslautakunnan tehtävät
31210:                                                          muulle lautakunnalle tai kunnanhallitukselle.
31211: 
31212: 
31213: 
31214: 2.1.2. Käytäntö
31215: 
31216: Kunnallisen alkoholitarkastuksen laajuutta selvittävät seuraavat luvut:
31217:                                                                                     Lisäys
31218:                                                                                   edelliseen
31219:                                                                                    vuoteen
31220: Vuosi                   Virkoja            Päätoimisia         Valtionosuus       verrattuna
31221:                          kpl                   kpl                  mk                OJo
31222: 1980 .............          326                  6              3 221 000           11,8
31223: 1981 .............          330                  6              3 414 000            6,0
31224: 1982 .............          336                  6              3 819 000           11,9
31225: 1983 .............          345                  6              4 470 000           17,0
31226: 1984 .............          351                  6              5 004 000           11,9
31227: 1985 .............          359                  6              5 592 000           11,8
31228: 1986 .............          371                  6              6 066 000            8,5
31229: 1987 .............          384                  6              6 408 000            5,6
31230: 1988 .............          400                  6              7 054 000           10,1
31231: 
31232: 
31233: 
31234: Vuosina 1980-1988 kunnalliset alkoholitarkastajat tuottivat seuraavat suoritteet:
31235:                               Tarkastuskäynnit              Tarkastajan             Toimenpide-
31236:                                                              kirjalliset          esitykset Alkolle
31237: Vuosi                                                      huomautukset              ja poliisille
31238:                                     kpl                         kpl                      kpl
31239: 1980 .................. .         74 463                        466                     308
31240: 1983 .................. .         71 913                        272                     231
31241: 1985 .................. .         64 878                        201                     187
31242: 1986 .................. .         65 405                        266                     189
31243: 1987 .................. .         66 729                        228                     212
31244: 1988 .................. .         62 586                        235                     230
31245: 4                                     1990 vp. -    HE n:o 173
31246: 
31247:    Näihin tietoihin ei sisälly Ahvenanmaan             Valtiontilintarkastajat edellyttivät kertomuk-
31248: maakunta. Sitä koskevat määrärahat on otettu        sessaan vuodelta 1981, että kunnallisten alko-
31249: maakunnan vuotuiseen tulo- ja menoarvioon           holitarkastajien organisatorinen asema ja teh-
31250: sekä otettu huomioon verotaloudellisen tasauk-      täväpiiri oli syytä selvittää perusteellisesti, eikä
31251: sen yhteydessä.                                     uusia päävirkoja tulisi ennen tällaisen selvityk-
31252:    Suoritteet ovat pysyneet jo pitkään lähes        sen valmistumista perustaa. He katsoivat, että
31253: samalla tasolla. Toiminta on näinä vuosina          parlamentaarisen komitean ehdotus saattoi tar-
31254: ollut ensisijassa valvottavia ohjaavaa. Kunnal-     jota nykyistä paremman vaihtoehdon kunnal-
31255: lisella alkoholitarkastajana ei ole ollut toimen-   listen alkoholiolojen valvonnalle.
31256: pidevaltuuksia rikkomuksien varalta.                   Asiaa selvittänyt alkoholitarkastuksen kehit-
31257:                                                     tämistoimikunta (KM 1984: 11) ehdotti luovut-
31258:                                                     tavaksi kunnallisista alkoholitarkastajista ja
31259: 2.1.3. Muutoksen syyt                               siirryttäväksi lääninhallitusten alaisiin valtion
31260:                                                     päätoimisiin tarkastajiin sekä tarkastustoimin-
31261:    Kunnalliseen alkoholitarkastusjärjestelmään      nan ulottamista myös keskiolutkuntiin.
31262: on useassa eri yhteydessä kiinnitetty arvostele-       Alkoholitarkastuksen uudelleenorganisoin-
31263: vaa huomiota. Esillä ovat olleet muun muassa        tiin liittyviä eräitä yksityiskohtia erityisesti hen-
31264: seuraavat epäkohdat:                                kilöstötarpeen osalta selvitettiin tarkemmin al-
31265:    - tarkastajien sivuvirkaisuus ja suuri vaih-     koholitarkastuksen           järjestelytyöryhmässä
31266: tuvuus;                                             (Työryhmämuistio 1985:11 STM).
31267:    - työmäärä ja vaadittavat valmiudet ovat            Hallituksen 30 päivänä marraskuuta 1984
31268: suuresti vaihdelleet eri kunnissa;                  antamaan esitykseen alkoholilainsäädännön
31269:    - tarkastajien asema ja tehtävät ovat osas-      muuttamisesta (HE n:o 245 vp 1984) sisältyi
31270: sa kuntia muodostuneet epäselviksi; sekä            myös ehdotus alkoholitarkastusorganisaation
31271:    - tarkastuskäytäntö      on     muodostunut      siirtämisestä lääninhallituksille. Hallitus kui-
31272: epäyhtenäiseksi eri kunnissa.                       tenkin peruutti lakiesityksen 5 päivänä joulu-
31273:    Tällä hetkellä viranomaisten suorittamaa         kuuta 1985.
31274: valvontaa pyritään yleisesti vähentämään. An-          Alkoholitarkastuksen uudelleenjärjestelyky-
31275: niskelu- ja vähittäismyyntiohjeita on viime ai-     symys on tullut ajankohtaiseksi erityisesti sen
31276: koina uudistettu entistä väljemmiksi. Toisaal-      johdosta, että valtion ja kuntien välisessä jär-
31277: ta, ottaen huomioon alkoholin asema erityis-        jestelyasiakirjassa vuonna 1989 on sovittu, että
31278: tuotteena, viranomaisvalvontaa tarvitaan edel-      valmistellaan kunnallisen alkoholitarkastuksen
31279: leen.                                               siirtämistä valtion tehtäväksi vuonna 1991.
31280:                                                     Neuvottelupöytäkirjaa käsiteltiin talouspoliitti-
31281:                                                     sessa ministerivaliokunnassa 9 päivänä kesä-
31282: 2.2. Valmisteluvaiheet ja -aineisto                 kuuta 1989 ja hallituksen iltakoulussa 21 päi-
31283:                                                     vänä kesäkuuta 1989.
31284: 2.2.1. Valmisteluelimet
31285: 
31286:    Parlamentaarinen alkoholikomitea (KM             2.2.2. Lausunnonantajat
31287: 1978:33) ehdotti, että kunnallisesta pääosin
31288: sivuvirkaisesta tarkastuksesta tulisi luopua ja       Esityksestä on pyydetty lausunnot keskeisiltä
31289: siirtyä valtion päätoimisiin lääninhallitusten      sidosryhmiltä: sisäasiainministeriöltä, valtiova-
31290: alaisiin alkoholitarkastajiin. Samalle kannalle     rainministeriöltä, lääninhallituksilta, Oy Alko
31291: asettui myös vuonna 1982 mietintönsä jättänyt       Ab:lta, kunnallisilta keskusjärjestöiltä, Hotelli-
31292: alkoholilainsäädännön       tar kistamistyöryhmä    ja ravintolaneuvosto ry:ltä, Hotelli- ja Ravin-
31293: (Työryhmämuistio 1982:12.1 STM). Vuoden             tolahenkilökunnan Liitto HRHL ry:ltä, Kun-
31294: 1982 lopussa valmistuneeseen kunnallistalou-        nalliset Alkoholitarkastajat ry:ltä sekä Suomen
31295: den neuvottelukunnan mietintöön kuntien val-        Raittiusjärjestöt - Finlands Nykterhetsorgani-
31296: tionosuus- ja avustusjärjestelmän kehittämises-     sationer ry:ltä (SRJ-FNO). Sosiaali- ja terveys-
31297: tä (KM 1982:66) sisältyi vastaava ehdotus kun-      ministeriöön saapuneessa 19:ssa lausunnossa
31298: nallisen alkoholitarkastuksen uudelleen järjes-     yleisesti ottaen paria etutahoa lukuunottamatta
31299: tämisestä.                                          on suhtauduttu esitykseen myönteisesti.
31300:                                       1990 vp.       HE n:o 173                                       5
31301: 
31302: 3. Esityksen organisatoriset ja                         Uudelleenjärjestelyssä on keskeistä se, miten
31303:    hallinnolliset vaikutukset                        valvontaorganisaatiota ja -menetelmiä kehittä-
31304:                                                      mällä nykyistä tehokkaammin voidaan puuttua
31305:    Nyt ehdotetaan siirryttäväksi osaksi läänin-      alkoholipoliittisesti Oleellisiin epäkohtiin ja eh-
31306: hallitusten alaisiin päävirkaisiin tarkastajiin.     käistä ennalta niiden syntymistä. Ehdotus mer-
31307: Tällöin alkoholitarkastus ulottuisi myös keski-      kitsee asioiden hoidon tehostamista ja yksin-
31308: olutkuntiin, joita oli 31 päivänä joulukuuta         kertaistamista. Voidaan katsoa, että ehdotuk-
31309: 1989 yhteensä 48. Tarkoituksenmukaiseksi tar-        sen toteutuminen järkiperäistää ja yhdenmu-
31310: kastajien sijoituspaikaksi on nähty lääninhalli-     kaistaa huomattavassa määrin alkoholitarkas-
31311: tusten sosiaali- ja terveysosasto. Myös muiden       tusta.
31312: tarkastustoimintaan osallistuvien on tarkoitus
31313: toimia sosiaali- ja terveysosaston ohjaamina.        4. Esityksen taloudelliset vaiku-
31314: Nykyiset päävirkaiset kunnalliset alkoholitar-          tukset
31315: kastajat nimitettäisiin ilman hakumenettelyä
31316: perustettaviin tarkastajan virkoihin. Alkoholi-         Ehdotuksen toteutuminen edellyttää vuoden
31317: tarkastuksen tehtäviä on tarkoitus kehittää lä-      1991 valtion tulo- ja menoarviossa perustetta-
31318: hinnä yksittäisistä tarkastuskäynneistä koko-        vaksi yhteensä yhdeksän uutta tarkastajan vir-
31319: naisvaltaiseksi valvontatoiminnaksi. Tällöin         kaa lääninhallituksiin. Näihin tehtäviin on tar-
31320: voitaisiin nykyistä enemmän vaikuttaa alkoho-        koitus kohdentaa lääninhallituksen muista teh-
31321: lijuomien jakeluverkoston kehittämistä koske-        tävistä myös 15-20 henkilötyövuoden työpa-
31322: viin ratkaisuihin, harjoittaa ohjaustoimintaa        nos. Uudistus on mitoitettu siten, etteivät palk-
31323: yrittäjien keskuudessa sekä päästä tarkoituk-        kamenot sekä tarpeelliset toimintamenot ylitä
31324: senmukaiseen työnjakoon muiden valvojien             kunnalliseen alkoholitarkastukseen tarvittavia
31325: kanssa. Tulevaa toimintaa, muun muassa näi-          määrärahoja. Palkkamenojen osuudeksi arvi-
31326: den alueellisen tehtäväjaon osalta, on tarkoitus     oidaan 70 prosenttia ja muiden toimintameno-
31327: yksityiskohtaisesti käsitellä alemmanasteisissa      jen osuudeksi 30 prosenttia vuotuisista koko-
31328: säännöksissä.                                        naiskustannuksista. Siirron yhteydessä on
31329:    Alkoholitarkastuksen siirtyminen kunnallis-       mahdollista aikaansaada säästöjä.
31330: hallinnosta valtionhallintoon merkitsee alkoho-         Vuonna 1988, jolloin valtio vielä korvasi
31331: litarkastuksen hallinnollisen aseman selkiinnyt-     lähes täysimääräisesti alkoholitarkastuksen
31332: tämistä. Kunnalliselta alkoholitarkastajalta         kustannukset, suoritettiin kunnille niihin val-
31333: siirrettyjä tehtäviä hoitava valtion virkamies ei    tionosuutta noin 7 100 000 markkaa. Kuluvana
31334: esimerkiksi enää salassapito- ja tietosuojakysy-     vuonna alkoholitarkastuksen menoiksi arvioi-
31335: mysten osalta ole sidottu kunnallislain (953/76)     daan 7 800 000 markkaa, mistä määrästä kun-
31336: alkoholilainsäädännöstä poikkeaviin tiedotta-        tien rahoittama osuus on keskimäärin 50 pro-
31337: mis- ja tietojen luovutussäännöksiin.                senttia.
31338: 
31339: 
31340: 
31341: 
31342:                              YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
31343: 
31344: 
31345: 1. Lakiehdotusten perustelut                         vittaessa toimenpiteisiin sen kumoamiseksi. Al-
31346:                                                      koholilain 38 §:n kumoamista voidaan pitää
31347: 1.1. Alkoholilaki                                    tarkoituksenmukaisena. Paikallisella tasolla al-
31348:                                                      koholiyhtiön ja asianomaisten paikallisten vi-
31349:   38 §. Käsitellessään hallituksen esitystä laiksi   ranomaisten yhteistoiminnalla yksittäiset vää-
31350: alkoholilain muuttamisesta (HE n:o 98 vp             rinkäyttäjät voidaan seuloa esille soveltaen al-
31351: 1989) eduskunnan talousvaliokunta edellytti          koholilain 34 §:ää, jonka mukaan alkoholijuo-
31352: mietinnössään n:o 8, että myyntikieltotoimi-         maa ei saa vähittäismyyntipaikassa myydä, jos
31353: kuntaa sääotelevän 38 § :n tarpeellisuus on ko-      on aihetta olettaa juoman väärinkäyttöä. Tä-
31354: konaisuudessaan selvitettävä ja ryhdyttävä tar-
31355: 6                                    1990 vp. -      HE n:o 173
31356: 
31357: män johdosta ehdotetaan alkoholilain 38 § ku-           80 §. Kunnallisen alkoholitarkastusjärjestel-
31358: mottavaksi.                                          män lakkauttamisehdotuksen vuoksi, mikä
31359:    69 §. Kunnallisen alkoholitarkastusjärjestel-     edellyttää sanottuun järjestelmään kuuluvien
31360: män lakkauttamisehdotuksen vuoksi, mikä              tehtävien siirtämistä lääninhallituksiin, 80 §:ää
31361: edellyttää siihen kuuluvien tehtävien siirtämistä    ehdotetaan muutettavaksi niin, että säännös
31362: lääninhallituksiin, 69 §:ää ehdotetaan muutet-       kunnallisen alkoholitarkastajan oikeudesta
31363: tavaksi niin, että kunnallinen alkoholitarkasta-     saada viranomaisilta virka-apua sekä tarpeelli-
31364: ja poistetaan sosiaali- ja terveysministeriön        sia tietoja ja lausuntoja, poistetaan ja tilalle
31365: vaivattavien viranomaisten joukosta ja korva-        lisätään säännös lääninhallituksen asianomai-
31366: taan lääninhallituksella.                            selle virkamiehelle kuuluvista vastaavista oi-
31367:    72 §. Kunnallisen alkoholitarkastuksen lak-       keuksista.
31368: kauttamisehdotuksen mukaisesti ehdotetaan               98 §. Kunnallisen alkoholitarkastusjärjestel-
31369: 72 §:ää muutettavaksi niin, että alkoholiyhtiön      män lakkauttamisehdotuksen vuoksi pykälä
31370: hallintoneuvoston antamat alkoholijuomien            ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana.
31371: vähittäismyyntiä, anniskelua ja mainontaa               106 §. Kunnallisen alkoholitarkastuksen lak-
31372: sekä valvontaa koskevat yleiset ohjeet toimite-      kauttamis-ja sen tehtävien lääninhallituksiin
31373: taan tiedoksi lääninhallituksille.                   siirtämisehdotuksen johdosta ehdotetaan tehtä-
31374:    73 §. Alkoholijuomien jakelun paikallinen         väksi vastaavat muutokset valitusoikeutta kos-
31375: valvonta ehdotetaan kunnallisen alkoholitar-         kevaan 106 §:n 2 momenttiin.
31376: kastuksen osalta siirrettäväksi lääninhallituksil-
31377: le, jolloin vapauduttaisiin nykyisestä sivutoi-
31378: misten kunnallisten alkoholitarkastajien käyt-        1.2. Keskioluesta annettu laki
31379: tämisestä. Tämän vuoksi ehdotetaan 73 §:ää
31380: muutettavaksi niin, että alkoholilain ja sen            16 §. Pykälän 2 momentti ehdotetaan ku-
31381: nojalla annettujen säännösten, määräysten            mottavaksi tarpeettomana, koska siihen sisäl-
31382: sekä asetettujen ehtojen noudattamista läänin        tyvästä ilmoitusvelvollisuudesta säädetään ny-
31383: alueella valvoo lääninhallitus, johon näitä teh-     kyisin myös keskioluesta annetun asetuksen
31384: täviä varten voidaan perustaa tarkastajan vir-       (645/68) 7 §:ssä. Vastaavanlaatuiset säännök-
31385: koja. Tämän lisäksi näihin tehtäviin on tarkoi-      set on pääasiassa sisällytetty alkoholijuomista
31386: tus kohdentaa lääninhallituksen muista tehtä-        annettuun asetukseen (644/68) ja keskioluesta
31387: vistä riittäväksi arvioitu työpanos, noin 15-20      annettuun asetukseen (645/68).
31388: henkilötyövuotta. Tällöin alkoholitarkastus             37 §. Voimassa olevan keskioluesta annetun
31389: ulottuisi myös kuntiin, joissa kuntien yleissuos-    lain 37 §:n perusteella ei kunnallisen alkoholi-
31390: tumuksen perusteella saa harjoittaa ainoastaan       tarkastajan virkaa voida perustaa kuntaan,
31391: keskioluen anniskelua ja vähittäismyyntiä.           jossa myydään ainoastaan keskiolutta.
31392:    75 §. Kunnallisen alkoholitarkastusjärjestel-        Kunnallisen     alkoholitarkastusjärjestelmän
31393: män lakkauttamisehdotuksen vuoksi 75 §:n 1           lakkauttamisehdotuksen johdosta, mikä edel-
31394: momenttia ehdotetaan muutettavaksi niin, että        lyttää sanottuun järjestelmään kuuluvien tehtä-
31395: sosiaali- ja terveysministeriö antaa yleiset oh-     vien siirtämistä lääninhallituksiin, lain 37 §:ää
31396: jeet 73 §:ssä säädetyn valvonnan suorittamises-      ehdotetaan muutettavaksi niin, että kunnalli-
31397: ta. Samalla 2 ja 3 momentti ehdotetaan tar-          nen alkoholitarkastaja poistetaan valvontavira-
31398: peettomina kumottaviksi.                             nomaisten joukosta ja korvataan lääninhalli-
31399:    77 §. Kunnallisen alkoholitarkastusjärjestel-     tuksella. Ehdotetuna muutoksella alkoholitar-
31400: män lakkauttamisehdotuksen vuoksi 77 §:n 1           kastustoiminta ulotettaisiin myös niihin kun-
31401: momenttia ehdotetaan muutettavaksi niin, että        tiin, joissa myydään yksinomaan keskiolutta.
31402: maininnat kunnallisesta alkoholitarkastajasta           38 ja 39 §:t. Kunnallisen alkoholitarkastus-
31403: poistetaan. Lääninhallituksen asianomaisilla         järjestelmän lakkauttamisehdotuksen johdos-
31404: viran- ja toimenhaltijoilla on jo voimassa ole-      ta, mikä edellyttää sanottuun järjestelmään
31405: van 77 §:n (714176) nojalla oikeus tarkastaa         kuuluvien tehtävien siirtämistä lääninhallituk-
31406: muun muassa alkoholijuomien vähittäis-               siin, keskioluesta annetun lain 38 §:n 1 mo-
31407: myynti- ja anniskelupaikkoja. Lisäksi 77 §:n 1       menttia sekä 39 §:n 2 ja 4 momenttia ehdote-
31408: momenttia ehdotetaan tullilaitoksen osalta täs-      taan muutettavaksi niin, että kunnallinen alko-
31409: mennettäväksi. Samalla säännöksen sanontaa           holitarkastaja poistetaan valvontaviranomais-
31410: ehdotetaan ajanmukaistettavaksi.                     ten joukosta ja korvataan lääninhallituksella.
31411:                                      1990 vp. -       HE n:o 173                                       7
31412: 
31413: 1.3. Raittiustyölaki                                      Alkoholilain 73 §:n muutosehdotus merkit-
31414:                                                        see alkoholitarkastajan kunnallisten pää- ja
31415:    4 §. Nyt esillä olevassa lakiesityksessä ehdo-      sivuvirkojen lakkauttamista. Tämän vuoksi eh-
31416: tetaan kunnallisen alkoholitarkastuksen lak-           dotetaan säädettäväksi, että päävirkaiset alko-
31417: kauttamista ja sille kuuluvien tehtävien siirtä-       holitarkastajat, vuonna 1990 yhteensä seitse-
31418: mistä lääninhallituksille. Koska ei ole mahdol-        män, voitaisiin nimittää ilman hakumenettelyä
31419: lista, että kunnan raittiuslautakunta tai muu          sanotun lainkohdan tarkoittamiin lääninhalli-
31420: lautakunta taikka kunnanhallitus suorittaa lää-        tusten tarkastajan virkoihin. Kunnan palveluk-
31421: ninhallitukselle kuuluvan alkoholivalvonnan            sesta valtion palvelukseen siirrettävän henkilös-
31422: seuraamista, ehdotetaan raittiustyölain 4 §:n 1        tön aseman järjestämisestä on tarkoitus säätää
31423: momentin muuttamista niin, että raittiuslauta-         asetuksella.
31424: kunnan tehtäviin edelleen tältä osin kuuluisi
31425: alkoholiolojen seuraaminen.                               Edellä esitetyn perusteella annetaan edus-
31426:                                                        kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
31427:                                                        set:
31428: 2. Voimaantulo
31429: 
31430:  Esityksen sisältämät lait on tarkoitettu tule-
31431: maan voimaan 1 päivänä lokakuuta 1991.
31432: 
31433: 
31434: 1.
31435:                                                 Laki
31436:                                      alkoholilain muuttamisesta
31437: 
31438:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
31439:   kumotaan 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun alkoholilain (459/68) 38 §, 75 §:n 2 ja 3
31440: momentti sekä 98 §,
31441:   sellaisina kuin niistä ovat 38 §:n 1 momentti 15 päivänä joulukuuta 1989 annetussa laissa
31442: (1125/89), 75 §:n 2 ja 3 momentti 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa (971/80) ja 98 §
31443: 31 päivänä joulukuuta 1987 annetussa laissa (1277 /87), sekä
31444:   muutetaan 69 §, 72 §, 73 §, 75 §:n 1 momentti, 77 §:n 1 momentti, 80 §ja 106 §:n 2 momentti,
31445:   sellaisina kuin niistä ovat 69 § 19 päivänä marraskuuta 1982 annetussa laissa (829/82), 72 § 13
31446: päivänä elokuuta 1976 annetussa laissa (678176), 73 § edellä mainitussa 31 päivänä joulukuuta
31447: 1987 annetussa laissa sekä 77 §:n 1 momentti 27 päivänä elokuuta 1976 annetussa laissa (714176),
31448: sekä
31449:   lisätään 73 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
31450: 
31451:                         69 §                           momentin 11 kohdassa tarkoitetut mainontaa
31452:   Sosiaali- ja terveysministeriön asiana on,           koskevat samoin kuin 70 §:n 2 ja 3 momentissa
31453: huomioon ottaen kuitenkin mitä 71 §:ssä sää-           tarkoitettua valvontaa koskevat määräykset ja
31454: detään, valvoa, että tätä lakia ja sen nojalla         ohjeet on toimitettava tiedoksi sosiaali-ja ter-
31455: annettuja säännöksiä ja määräyksiä noudate-            veysministeriölle sekä alkoholijuomien vähit-
31456: taan ja lisäksi, että alkoholiyhtiö ja lääninhalli-    täismyynnin, anniskelun, mainonnan sekä mai-
31457: tukset suorittavat kukin toimialallaan niille          nontaa ja muuta myynninedistämistoimintaa
31458: tämän lain ja sen nojalla annettujen säännös-          koskevan kiellon osalta myös lääninhallituksil-
31459: ten ja määräysten mukaan kuuluvat valvonta-            le.
31460: ja muut tehtävät.
31461:                                                                              73 §
31462:                      72§                                  Lääninhallituksen tehtävänä on valvoa, että
31463:   Alkoholiyhtiön hallintoneuvoston antamat             tätä lakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä
31464: alkoholijuomien vähittäismyynnin ja anniske-           ja määräyksiä sekä asetettuja ehtoja noudate-
31465: lun hoitoa ja valvontaa koskevat sekä 11 §:n 1         taan läänin alueella.
31466: 8                                   1990 vp. -      HE n:o 173
31467: 
31468:   Edellä 1 momentissa tarkoitettuja valvonta-       holiyhtiöllä on oikeus saada viranomaisilta
31469: tehtäviä varten lääninhallituksissa voi olla tar-   virka-apua sekä tarpeellisia tietoja ja lausunto-
31470: kastajan virkoja. Näihin valvontatehtäviin voi-     ja tämän lain noudattamisen valvomista ja
31471: daan määrätä myös muita lääninhallituksen           alkoholipitoisten aineiden väärinkäytön selville
31472: virkamiehiä.                                        saamista ja ehkäisemistä varten.
31473: 
31474:                       75 §                                                106§
31475:   Sosiaali- ja terveysministeriö antaa yleiset
31476: ohjeet 73 §:ssä tarkoitetun valvonnan suoritta-        Joka ei tyydy alkoholiyhtiön hallintoneuvos-
31477: misesta.                                            ton 1 momentissa mainitussa asiassa tekemään
31478:                                                     päätökseen tai katsoo hallintoneuvoston taikka
31479:                       77§                           lääninhallituksen toimenpiteen olevan sellaisen
31480:    Sosiaali- ja terveysministeriön sekä läänin-     kuin 1 momentissa on säädetty, saa hakea
31481: hallituksen asianomaisella virkamiehellä on oi-     siihen muutosta sosiaali- ja terveysministeriöitä
31482: keus päästä tarkastamaan tässä laissa tai sen       kolmenkymmenen päivän kuluessa tiedoksi
31483: nojalla annetussa asetuksessa tarkoitettua teh-     saamisesta.
31484: dasta ja muuta valmistuspaikkaa ja työpaik-
31485: kaa, laitosta ja myyntipaikkaa sekä niiden
31486: varastoja, kirjanpitoa, kirjeenvaihtoa, luet-
31487: teloita ja muita valvonnassa tarvittavia asiakir-      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuu-
31488: joja. Sama oikeus on alkoholiyhtiön asettamal-      ta 1991.
31489: la ja 70 §:n 3 momentissa tarkoitetuissa ta-           Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
31490: pauksissa sosiaali- ja terveysministeriön hyväk-    ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
31491: symällä yhtiön tarkastajana, sekä olutta val-       menpiteisiin.
31492: mistavan tehtaan osalta tullilaitoksen asiano-         Kunnallisten alkoholitarkastajien pää- ja si-
31493: maisella virkamiehellä.                             vuvirat lakkautetaan tämän lain voimaan tul-
31494:                                                     lessa. Päävirkaiset kunnalliset alkoholitarkas-
31495:                                                     tajat nimitetään kuitenkin ilman hakumenette-
31496:                       80 §                          lyä 73 §:ssä tarkoitettuihin tarkastajan virkoi-
31497:   Sosiaali- ja terveysministeriön ja lääninhalli-   hin. Tarkastajien aseman järjestämisestä eräis-
31498: tuksen asianomaisella virkamiehellä sekä alko-      sä tapauksissa säädetään asetuksella.
31499: 
31500: 
31501: 
31502: 
31503: 2.
31504:                                               Laki
31505:                             keskioluesta annetun lain muuttamisesta
31506: 
31507:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
31508:   kumotaan 26 päivänä heinäkuuta 1968 keskioluesta annetun lain (462/68) 16 §:n 2 momentti,
31509:   muutetaan 37 §, 38 §:n 1 momentti, 39 §:n 2 ja 4 momentti,
31510:   sellaisina kuin niistä ovat 39 §:n 2 momentti 6 päivänä maaliskuuta 1987 annetussa laissa
31511: (253/87) ja 39 §:n 4 momentti 13 päivänä elokuuta 1976 annetussa laissa (679/76) seuraavasti:
31512: 
31513:                      37 §                                                  38 §
31514:   Lääninhallituksen tehtävistä tämän lain ja           Sosiaali- ja terveysministeriön tehtävänä on
31515: sen nojalla annettujen säännösten ja määräys-       valvoa, että tätä lakia ja sen nojalla annettuja
31516: ten sekä asetettujen ehtojen noudattamisen          säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan ja lisäk-
31517: valvonnassa on soveltuvin osin voimassa, mitä       si, että alkoholiyhtiö ja lääninhallitukset suo-
31518: alkoholilain 73 ja 75 §:ssä on säädetty.            rittavat niille tämän lain ja sen nojalla annettu-
31519:                                      1990 vp. -     HE n:o 173                                       9
31520: 
31521: jen säännösten ja määräysten mukaan kuulu-             Hallintoneuvoston antamat keskioluen vä-
31522: vat valvonta- ja muut tehtävät.                     hittäismyynnin ja anniskelun hoitoa ja valvon-
31523:                                                     taa koskevat sekä 3 momentissa tarkoitetut
31524:                                                     yleiset määräykset ja ohjeet on toimitettava
31525:                       39 §                          tiedoksi sosiaali- ja terveysministeriölle, läänin-
31526:                                                     hallituksille ja poliisille.
31527:   Tämän lain noudattamisen välittömästä val-
31528: vonnasta, lukuunottamatta tullilaissa (573178)
31529: tarkoitettuja muonitusvarastoja, huolehtii al-        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuu-
31530: koholiyhtiö sen mukaan kuin asetuksella sää-        ta 1991.
31531: detään. Vähittäismyynnin, anniskelun, mai-            Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
31532: nonnan sekä mainontaa ja muuta myynnine-            ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
31533: distämistoimintaa koskevan kiellon noudatta-        menpiteisiin.
31534: misen valvonta kuuluu lähinnä lääninhallituk-         Kunnallisten alkoholitarkastajien pää- ja si-
31535: selle ja paikallinen valvonta lähinnä poliisille.   vuvirkojen lakkauttamisesta ja päävirkaisten
31536: Keskioluen myynti ja mainonta sekä mainon-          alkoholitarkastajien nimittämismenettelystä on
31537: taa ja muuta myynninedistämistoimintaa kos-         voimassa, mitä     pa1vana          kuuta 199
31538: kevan kiellon noudattaminen Suomen ja ulko-         annetussa laissa alkoholilain muuttamisesta
31539: maiden välillä kulkevissa suomalaisissa aluksis-    (   1 ) on säädetty.
31540: sa ovat sosiaali- ja terveysministeriön valvon-
31541: nassa.
31542: 
31543: 
31544: 
31545: 
31546: 3.
31547:                                               Laki
31548:                          raittiustyölain 4 §:n 1 momentin muuttamisesta
31549: 
31550:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1982 annetun raittius-
31551: työlain (828/82) 4 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
31552: 
31553:                        4§                             Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuu-
31554:   Kunnassa on raittiuslautakunta, jonka on          ta 1991.
31555: huolehdittava raittiuden edistämisestä sekä al-       Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
31556: koholiolojen seuraamisesta.                         ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
31557:                                                     menpiteisiin.
31558: 
31559: 
31560: 
31561:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1990
31562: 
31563: 
31564:                                       Tasavallan Presidentti
31565:                                       MAUNO KOIVISTO
31566: 
31567: 
31568: 
31569: 
31570:                                                                  Ministeri Tuulikki Hämäläinen
31571: 10                                    1990 vp. -      HE n:o 173
31572: 
31573:                                                                                                    Liite
31574: 
31575: 
31576: 
31577: 
31578: 1.
31579:                                                 Laki
31580:                                      alkoholilain muuttamisesta
31581: 
31582:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
31583:   kumotaan 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun alkoholilain (459/68) 38 §, 75 §:n 2 ja 3
31584: momentti sekä 98 §,
31585:   sellaisina knin niistä ovat 38 §:n 1 momentti 15 päivänä joulukuuta 1989 annetussa laissa
31586: (1125/89), 75 §:n 2 ja 3 momentti 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa (971180) ja 98 §
31587: 31 päivänä joulukuuta 1987 annetussa laissa ( 1277 /87), sekä
31588:   muutetaan 69 §, 72 §, 73 §, 75 §:n 1 momentti, 77 §:n 1 momentti, 80 §ja 106 §:n 2 momentti,
31589:   sellaisina kuin niistä ovat 69 § 19 päivänä marraskuuta 1982 annetussa laissa (829/82), 72 § 13
31590: päivänä elokuuta 1976 annetussa laissa (678176), 73 § edellä mainitussa 31 päivänä joulukuuta
31591: 1987 annetussa laissa sekä 77 §:n 1 momentti 27 päivänä elokuuta 1976 annetussa laissa (714176),
31592: sekä
31593:   lisätään 73 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
31594: 
31595:      Voimassa oleva laki                              Ehdotus
31596: 
31597:                        38 §                                                  38 §
31598:    Toimikunta, johon kuuluu kunnallinen alko-           (38 § kumotaan)
31599: holitarkastaja, kunnan raittiuslautakunnan tai
31600: muun vastaavan kunnallisen toimielimen jäsen
31601: sekä vähittäismyynnin paikallinen esimies, voi
31602: yksimielisellä päätöksellä, niin kuin asetuksella
31603: tarkemmin säädetään, kieltää määräajaksi, vä-
31604: hintään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään kol-
31605: meksi vuodeksi, alkoholijuomien vähittäis-
31606: myynnin sille, joka on tuomittu alkoholilain-
31607: säädännön rikkomisesta tai joka muutoin il-
31608: meisesti käyttää väärin alkoholijuomia tai mui-
31609: ta päihdyttäviä aineita.
31610:    Alkoholijuomien myynti voidaan 1 momen-
31611: tissa säädetyksi ajaksi poliisipiirin päällikön tai
31612: sosiaalilautakunnan esityksestä kieltää myös
31613: ilmeisesti täyttä ymmärrystä vailla olevalle sekä
31614: sellaisessa tapauksessa, jossa alkoholijuomien
31615: käytöstä ilmeisesti aiheutuu haittaa tai vaaraa
31616: asianomaiselle itselleen tai hänen ympäristöl-
31617: leen.
31618: 
31619:                      69 §                                                     69 §
31620:   Sosiaali- ja terveysministeriön asiana on,            Sosiaali- ja terveysministeriön asiana on,
31621: huomioon ottaen kuitenkin mitä 71 §:ssä sää-          huomioon ottaen kuitenkin mitä 71 §:ssä sää-
31622: detään, valvoa, että tätä lakia ja sen nojalla        detään, valvoa, että tätä lakia ja sen nojalla
31623: annettuja säännöksiä ja määräyksiä noudate-           annettuja säännöksiä ja määräyksiä noudate-
31624: taan ja lisäksi että alkoholiyhtiö ja 73 § :ssä       taan ja lisäksi, että alkoholiyhtiö ja lääninhalli-
31625:                                     1990 vp. -      HE n:o 173                                    11
31626: 
31627: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
31628: 
31629: mainitut kunnalliset a/koholitarkastajat suorit-    tukset suorittavat kukin toimialallaan niille
31630: tavat kukin toimialallaan niille tämän lain ja      tämän lain ja sen nojalla annettujen säännös-
31631: sen nojalla annettujen säännösten ja määräys-       ten ja määräysten mukaan kuuluvat valvonta-
31632: ten mukaan kuuluvat valvonta- ja muut tehtä-        ja muut tehtävät.
31633: vät.
31634: 
31635:                       72§                                                 72§
31636:   Alkoholiyhtiön hallintoneuvoston antamat              Alkoholiyhtiön hallintoneuvoston antamat
31637: alkoholijuomien vähittäismyynnin ja anniske-        alkoholijuomien vähittäismyynnin ja anniske-
31638: lun hoitoa ja valvontaa koskevat sekä 11 §:n 1      lun hoitoa ja valvontaa koskevat sekä 11 §:n 1
31639: momentin 11 kohdassa tarkoitetut samoin kuin        momentin 11 kohdassa tarkoitetut mainontaa
31640: 70 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua valvon-       koskevat samoin kuin 70 §:n 2 ja 3 momentissa
31641: taa koskevat määräykset ja ohjeet on toimitet-      tarkoitettua valvontaa koskevat määräykset ja
31642: tava tiedoksi sosiaali- ja terveysministeriölle     ohjeet on toimitettava tiedoksi sosiaali- ja ter-
31643: sekä alkoholijuomien vähittäismyynnin, annis-       veysministeriölle sekä alkoholijuomien vähit-
31644: kelun, mainonnan sekä mainontaa ja muuta            täismyynnin, anniskelun, mainonnan sekä mai-
31645: myynninedistämistoimintaa koskevan kiellon          nontaa ja muuta myynninedistämistoimintaa
31646: osalta myös kunnallisille alkoholitarkastajil/e.    koskevan kiellon osalta myös lääninhal/ituksil-
31647:                                                     le.
31648: 
31649:                       73 §                                                73 §
31650:   Kunnassa, jossa on alkoholijuomien vähit-            Lääninhallituksen tehtävänä on valvoa, että
31651: täismyynti- tai anniskelupaikka, tulee olla kun-    tätä lakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä
31652: nallinen alkoholitarkastaja valvomassa, että la-    ja määräyksiä sekä asetettuja ehtoja noudate-
31653: kia ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja          taan läänin alueella.
31654: määräyksiä sekä asetettuja ehtoja noudate-
31655: taan.
31656:                                                       Edellä 1 momentissa tarkoitettuja valvonta-
31657:                                                     tehtäviä varten lääninhallituksissa voi olla tar-
31658:                                                     kastajan virkoja. Näihin valvontatehtäviin voi-
31659:                                                     daan määrätä myös muita lääninhallituksen
31660:                                                     virkamiehiä.
31661: 
31662:                       75 §                                                 75 §
31663:    Sosiaali- ja terveysministeriö antaa yleiset       Sosiaali- ja terveysministeriö antaa yleiset
31664: ohjeet kunnallisen alkoholitarkastajan ja hä-       ohjeet 73 § :ssä tarkoitetun valvonnan suoritta-
31665: nen apulaisensa tehtävistä.                         misesta.
31666:   Kunnallisen alkoholitarkastajan tai hänen           (2 mom. kumotaan)
31667: apulaisensa virkaan valittavalla tulee olla sosi-
31668: aali- ja terveysministeriön hyväksymä koulu-
31669: tus.
31670:   Kunnallisesta alkoholitarkastuksesta määrä-         (3 mom. kumotaan)
31671: tään tarkemmin johtosäännössä.
31672: 
31673:                       77 §                                                77§
31674:    Sosiaali- ja terveysministeriön sekä läänin-       Sosiaali- ja terveysministeriön sekä läänin-
31675: hallituksen asianomaisella viran tai toimen hal-    hallituksen asianomaisella virkamiehellä on oi-
31676: tijalla on oikeus päästä tarkastamaan tässä         keus päästä tarkastamaan tässä laissa tai sen
31677: laissa tai sen nojalla asetuksessa tarkoitettua     nojalla annetussa asetuksessa tarkoitettua teh-
31678: tehdasta ja muuta valmistuspaikkaa ja työ-          dasta ja muuta valmistuspaikkaa ja työpaik-
31679: paikkaa, laitosta ja myyntipaikkaa sekä niiden      kaa, laitosta ja myyntipaikkaa sekä niiden
31680: varastoja, kirjanpitoa, kirjeenvaihtoa, luet-       varastoja, kirjanpitoa, kirjeenvaihtoa, luet-
31681: 12                                  1990 vp. -      HE n:o 173
31682: 
31683: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
31684: 
31685: telaita ja muita valvonnassa tarvittavia asiakir-   telaita ja muita valvonnassa tarvittavia asiakir-
31686: joja. Sama oikeus on alkoholiyhtiön asettamal-      joja. Sama oikeus on alkoholiyhtiön asettamal-
31687: la ja 70 .§:n 3 momentissa tarkoitetuissa ta-       la ja 70 §:n 3 momentissa tarkoitetuissa ta-
31688: pauksissa sosiaali- ja terveysministeriön hyväk-    pauksissa sosiaali- ja terveysministeriön hyväk-
31689: symällä yhtiön tarkastajana, sekä                   symällä yhtiön tarkastajana, sekä olutta val-
31690: olutta valmistavan tehtaan osalta tullihallituk-    mistavan tehtaan osalta tullilaitoksen asiano-
31691: sen asianomaisella viran tai toimen haltijalla ja   maisella virkamiehellä.
31692: vähittäismyynti- ja anniskelupaikan osalta
31693: kunnallisella alkoholitarkastajalla.
31694: 
31695: 
31696:                        80 §                                               80 §
31697:    Sosiaali- ja terveysministeriön asianomaisella     Sosiaali- ja terveysministeriön ja lääninhalli-
31698: viran- tai toimenhaltijalla, alkoholiyhtiöllä ja    tuksen asianomaisella virkamiehellä sekä alko-
31699: kunnallisella alkoholitarkastajalla on oikeus       holiyhtiöllä on oikeus saada viranomaisilta
31700: saada viranomaisilta virka-apua sekä tarpeelli-     virka-apua sekä tarpeellisia tietoja ja lausunto-
31701: sia tietoja ja lausuntoja tämän lain noudatta-      ja tämän lain noudattamisen valvomista ja
31702: misen valvomista ja alkoholipitoisten aineiden      alkoholipitoisten aineiden väärinkäytön selville
31703: väärinkäytön selville saamista ja ehkäisemistä      saamista ja ehkäisemistä varten.
31704: varten.
31705: 
31706:                        98 §                                                98 §
31707:   Kunnan 73 § :n nojalla järjestämään toimin-          (98 § kumotaan)
31708: taan sovelletaan sosiaali- ja terveydenhuollon
31709: suunnittelusta ja valtionosuudesta annettua la-
31710: kia (677 /82), jollei lailla ole toisin säädetty.
31711: 
31712:                       106 §                                                106 §
31713: 
31714:   Joka ei tyydy alkoholiyhtiön hallintoneuvos-         Joka ei tyydy alkoholiyhtiön hallintoneuvos-
31715: ton 1 momentissa mainitussa asiassa tekemään        ton 1 momentissa mainitussa asiassa tekemään
31716: päätökseen tai katsoo hallintoneuvoston tai         päätökseen tai katsoo hallintoneuvoston taikka
31717: kunnallisen alkoholitarkastajan toimenpiteen        lääninhallituksen toimenpiteen olevan sellaisen
31718: olevan sellaisen kuin 1 momentissa on sanottu,      kuin 1 momentissa on säädetty, saa hakea
31719: saa hakea siihen muutosta sosiaali- ja terveys-     siihen muutosta sosiaali- ja terveysministeriöitä
31720: ministeriöitä kolmenkymmenen päivän kulues-         kolmenkymmenen päivän kuluessa tiedoksi
31721: sa tiedoksi saamisesta.                             saamisesta.
31722: 
31723: 
31724:                                                          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuu-
31725:                                                      ta 1991.
31726:                                                         Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
31727:                                                      ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
31728:                                                      menpiteisiin.
31729:                                                         Kunnallisten alkoholitarkastajien pää- ja si-
31730:                                                      vuvirat lakkautetaan tämän lain voimaan tul-
31731:                                                     .lessa. Päävirkaiset kunnalliset alkoholitarkas-
31732:                                                       tajat nimitetään kuitenkin ilman hakumenette-
31733:                                                      lyä 73 § :ssä tarkoitettuihin tarkastajan virkoi-
31734:                                                      hin. Tarkastajien aseman järjestämisestä eräis-
31735:                                                      sä tapauksissa säädetään asetuksella.
31736:                                      1990 vp. -      HE n:o 173                                     13
31737: 
31738: 2.
31739:                                                Laki
31740:                              keskioluesta annetun lain muuttamisesta
31741: 
31742:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
31743:   kumotaan 26 päivänä heinäkuuta 1968 keskioluesta annetun lain (462/68) 16 §:n 2 momentti,
31744:   muutetaan 31 §, 38 §:n 1 momentti, 39 §:n 2 ja 4 momentti,
31745:   sellaisina kuin niistä ovat 39 §:n 2 momentti 6 päivänä maaliskuuta 1987 annetussa laissa
31746: (253/87) ja 39 §:n 4 momentti 13 päivänä elokuuta 1976 annetussa laissa (679176) seuraavasti:
31747: 
31748: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
31749: 
31750:                                                   16 §
31751: 
31752:    Antamistaan vähittäismyyntioikeuksista on             (2 mom. kumotaan)
31753: alkoholiyhtiön ilmoitettava paikalliselle poliisi-
31754: piirin päällikölle ja kunnalliselle alkoholitar-
31755: kastajalle.
31756: 
31757:                       37 §                                                37 §
31758:    Mikäli kunnassa on alkoholilain nojalla va-         Lääninhallituksen tehtävistä tämän lain ja
31759: littu kunnallinen alkoholitarkastaja, toimii hän     sen nojalla annettujen säännösten ja määräys-
31760: myös tässä laissa tarkoitettuna kunnallisena         ten sekä asetettujen ehtojen noudattamisen
31761: tarkastajana, ja on tarkastaja/le kuuluvista         valvonnassa on soveltuvin osin voimassa, mitä
31762: tehtävistä sekä tarkastajan palkkauksesta ja         alkoholilain 73 ja 15 §:ssä on säädetty.
31763: toiminnasta aiheutuvien menojen korvaamises-
31764: ta soveltuvin osin voimassa, mitä alkoholilain
31765: 73 - 75 §:ssä on säädetty.
31766: 
31767:                        38 §                                                 38 §
31768:    Sosiaali- ja terveysministeriön asiana on val-       Sosiaali- ja terveysministeriön tehtävänä on
31769: voa, että tätä lakia ja sen nojalla annettuja        valvoa, että tätä lakia ja sen nojalla annettuja
31770: säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan ja lisäk-       säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan ja lisäk-
31771: si, että alkoholiyhtiö ja kunnalliset alkoholitar-   si, että alkoholiyhtiö ja lääninhallitukset suo-
31772: kastajat suorittavat niille tämän lain ja sen        rittavat niille tämän lain ja sen nojalla annettu-
31773: nojalla annettujen säännösten ja määräysten          jen säännösten ja määräysten mukaan kuulu-
31774: mukaan kuuluvat valvonta- ja muut tehtävät.          vat valvonta- ja muut tehtävät.
31775: 
31776: 
31777:                       39 §                                                 39 §
31778: 
31779:   Tämän lain noudattamisen välittömästä val-            Tämän lain noudattamisen välittömästä val-
31780: vonnasta, lukuunottamatta tullilaissa (573178)       vonnasta, lukuunottamatta tullilaissa (573178)
31781: tarkoitettuja muonitusvarastoja, huolehtii al-       tarkoitettuja muonitusvarastoja, huolehtii al-
31782: koholiyhtiö sen mukaan kuin asetuksella sää-         koholiyhtiö sen mukaan kuin asetuksella sää-
31783: detään. Vähittäismyynnin, anniskelun, mai-           detään. Vähittäismyynnin, anniskelun, mai-
31784: nonnan sekä mainontaa ja muuta myynnine-             nonnan sekä mainontaa ja muuta myynnine-
31785: distämistoimintaa koskevan kiellon noudatta-         distämistoimintaa koskevan kiellon noudatta-
31786: misen paikallinen valvonta kuuluu kuitenkin          misen valvonta kuuluu lähinnä lääninhallituk-
31787: lähinnä poliisille ja kunnallisille alkoholitar-     selle ja paikallinen valvonta lähinnä poliisille.
31788: kastajille. Keskioluen myynti ja mainonta sekä       Keskioluen myynti ja mainonta sekä mainon-
31789: mainontaa ja muuta myynninedistämistoimin-           taa ja muuta myynninedistämistoimintaa kos-
31790: taa koskevan kiellon noudattaminen Suomen            kevan kiellon noudattaminen Suomen ja ulko-
31791: 14                                  1990 vp. -     HE n:o 173
31792: 
31793: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
31794: 
31795: ja ulkomaiden välillä kulkevissa suomalaisissa     maiden välillä kulkevissa suomalaisissa aluksis-
31796: aluksissa ovat sosiaali- ja terveysministeriön     sa ovat sosiaali- ja terveysministeriön valvon-
31797: valvonnassa.                                       nassa.
31798: 
31799:    Hallintoneuvoston antamat keskioluen vä-           Hallintoneuvoston antamat keskioluen vä-
31800: hittäismyynnin ja anniskelun hoitoa ja valvon-     hittäismyynnin ja anniskelun hoitoa ja valvon-
31801: taa koskevat sekä 3 momentissa tarkoitetut         taa koskevat sekä 3 momentissa tarkoitetut
31802: yleiset määräykset ja ohjeet on toimitettava       yleiset määräykset ja ohjeet on toimitettava
31803: tiedoksi sosiaali- ja terveysministeriölle, kun-   tiedoksi sosiaali- ja terveysministeriölle, läänin-
31804: nallisil/e alkoho/itarkastajille ja poliisille.    hallituksille ja poliisille.
31805: 
31806:                                                       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuu-
31807:                                                    ta 1991.
31808:                                                      Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
31809:                                                    ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
31810:                                                    menpiteisiin.
31811:                                                      Kunnallisten alkoholitarkastajien pää- ja si-
31812:                                                    vuvirkojen lakkauttamisesta ja päävirkaisien
31813:                                                    alkoholitarkastajien nimittämismenettelystä on
31814:                                                    voimassa, mitä patvana              kuuta 199
31815:                                                    annetussa laissa alkoholilain muuttamisesta
31816:                                                    (   1 ) on säädetty.
31817: 
31818: 
31819: 
31820: 
31821: 3.
31822:                                              Laki
31823:                         raittiustyölain 4 §:n 1 momentin muuttamisesta
31824: 
31825:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1982 annetun raittius-
31826: työlain (828/82) 4 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
31827: 
31828: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
31829: 
31830:                       4§                                                   4§
31831:   Kunnassa on raittiuslautakunta, jonka on           Kunnassa on raittiuslautakunta, jonka on
31832: huolehdittava raittiuden edistämisestä sekä al-    huolehdittava raittiuden edistämisestä sekä al-
31833: koholiolojen ja alkoholilain (459168) valvon-      koholiolojen seuraamisesta.
31834: nan seuraamisesta.
31835: 
31836: 
31837:                                                       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuu-
31838:                                                    ta 1991.
31839:                                                      Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
31840:                                                    ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
31841:                                                    menpiteisiin.
31842:                                     1990 vp. -      HE n:o 174
31843: 
31844: 
31845: 
31846: 
31847:                                        Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työvoimapoliittisesta
31848:                                  aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta
31849: 
31850: 
31851: 
31852: 
31853:                           ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
31854: 
31855: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työvoi-        nökseen, joka koskee kirjallisen päätöksen an-
31856: mapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annettua        tamista opintososiaalisten etuoksien osalta
31857: lakia. Koulutustuen ansio-osan valtionosuus         sekä säännökseen, jossa määritellään täysimää-
31858: siirretään valtion tulo- ja menoarvion sosiaali-    räinen koulutustuki.
31859: ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokas-
31860:                                                       Esitys liittyy valtion tulo- ja menoarvioesi-
31861: ta työministeriön hallinnonalan pääluokkaan.
31862:                                                     tykseen vuodelle 1991 ja on tarkoitettu käsitel-
31863: Samalla ehdotetaan säädettäväksi työttömyys-        täväksi sen yhteydessä.
31864: kassojen keskuskassan työttömyyskassoille
31865: maksamasta hallintokuluihin kohdistuvasta tu-        Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi-
31866: kimaksusta. Lisäksi ehdotetaan muutosta sään-       maan 1 päivänä tammikuuta 1991.
31867: 
31868: 
31869: 
31870: 
31871:                                           PERUSTELUT
31872: 
31873: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut                    poliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain
31874:    muutokset                                        säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen
31875:                                                     (hall. es. 20/1990 vp.) perustelujen mukaan,
31876:                                                     että uusi laki vastaisi työllisyyskouluksesta an-
31877:    Työvoimapoliittisesta      aikuiskoulutuksesta   netun lain säännöksiä koulutustuen täydestä
31878: annetun, 1 päivänä tammikuuta 1991 voimaan          määrästä. Tästä syystä ehdotetaan epäselvyyk-
31879: tulevan lain (763/90) 16 § :ssä määritellään täy-   sien välttämiseksi poistettavaksi 16 § :stä viit-
31880: simääräinen koulutustuki. Pykälän mukaan            taus työttömyysturvalain 20 §:ään.
31881: täysimääräinen ansiotuki muodostuu perus-
31882: osasta ja ansio-osasta siten kuin työttömyys-          Lain 22 §:n mukaan opintososiaalisten
31883: turvalain 20 §:ssä, 21 §:n 1 momentissa ja          etuoksien myöntämisestä, epäämisestä ja takai-
31884: 23 §:ssä on ansioon suhteutetusta päivärahasta      sinperimisestä on annettava kirjallinen päätös.
31885: säädetty.      Viittaus      työttömyysturvalain    Päätös on annettava myös ylläpitokorvauksen
31886: 20 §:ään on tulkittavissa siten, että lyhennettyä   osalta. Ylläpitokorvaus muodostuu ruokailu-
31887: työaikaa ja osa-aikatyötä tekevien ansiotur-        ja matkakustannuten korvauksesta. Koska
31888: vaan oikeutettujen täysimääräinen koulutus-         opiskelijan matkakustannukset koulutusaikana
31889: tuki jäisi joissakin tapauksissa pienemmäksi        voivat muuttua useita kertoja esimerkiksi eri
31890: kuin heidän työttömyysaikainen toimeentulon-        paikkakunnilla suoritettavien työharjoittelu-
31891: sa. Voimassa olevan työllisyyskoulutuksesta         jaksojen takia, kirjallisen päätöksen antaminen
31892: annetun lain 13 a §:ssä viitataan ansioturvaan      muutoksista olisi epätarkoituksenmukaista.
31893: oikeutettujen opiskelijoiden koulutustuen mää-      Tämän johdosta ehdotetaan, että kirjallinen
31894: rittelyssä työttömyysturvalain 21 §:n 1 mo-         päätös ylläpitokorvauksesta olisi annettava
31895: menttiin ja 23 §:ään. Tarkoitus on työvoima-        vain sitä erikseen pyydettäessä. Opiskelijalle
31896: 301106P
31897: 2                                    1990 vp. -     HE n:o 174
31898: 
31899: toimitettavassa etuuksien maksuilmoituksessa           Lainsäädännöllisen selkiinnyttämisen vuoksi
31900: kaikki etuudet eriteltäisiin.                       ehdotetaan säädettäväksi työttömyyskassojen
31901:    Lain 30 §:ssä säädetään opintososiaalisten       keskuskassan työttömyyskassoille maksamasta
31902:                                                     hallintokuluihin kohdistuvasta tukimaksusta,
31903: etuuksien rahoituksesta. Pykälän 1 momentin
31904:                                                     joka olisi samansuuruinen kuin mitä valtio
31905: mukaan perustuki, lapsikorotukset, ansiotuen
31906:                                                     työttömyyskassoille suorittaa. Tukimaksusta
31907: perusosa ja erityistuki sekä ylläpitokorvaukset
31908:                                                     on aiemmin säädetty työttömyyskassalaissa
31909: maksetaan valtion varoista tulo- ja menoar-
31910:                                                     (603/84), ja se on kohdistunut koulutustuen
31911: viossa työministeriön hallinnonalan pääluokas-
31912: sa tarkoitukseen osoitetulla määrärahalla. An-      lisätukeen kuten hallintokulujen valtion-
31913: siotuen ansio-osan ja sen hallintokulujen val-      osuuskin. Koska työttömyyskassat nyt maksai-
31914: tionosuus rahoitetaan sosiaali- ja terveysminis-    sivat kaikki opintososiaaliset etuudet, tulisi
31915:                                                     paitsi hallintokulujen valtionosuuden myös
31916: teriön pääluokasta. Pykälän 2 momentin mu-
31917:                                                     työttömyyskassojen keskuskassan hallintoku-
31918: kaan työministeriö suorittaa työttömyyskassal-
31919:                                                     luihin kohdistuvan tukimaksun perustua kaik-
31920: le ennakkoa. Työministeriö myös vahvistaisi
31921:                                                     kiin työttömyyskassan maksamiin etuuksiin.
31922: ansio-osan ja sen hallintokulujen lopullisen
31923: suorituksen määrän.
31924:    Rahoitusmenettely olisi hallinnollisesti epä-    2. E s it y k s e n t a 1o u d e lli s e t
31925: tarkoituksenmukainen, koska ansiotukien val-           vaikutukset
31926: tionosuus budjetoidaan kahteen pääluokkaan.
31927: Rahoitusmenettelyn yksinkertaistamiseksi eh-          Esityksellä ei ole taloudellisia vaikutuksia.
31928: dotetaan, että työvoimapoliittisesta aikuiskou-
31929: lutuksesta annetun lain 30 §:n 1 momenttia
31930: muutettaisiin siten, että myös ansiotuen ansio-     3. Voimaantulo
31931: osien valtionosuudet maksettaisiin valtion tulo-
31932: ja menoarviossa työministeriön hallinnonalan          Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan          päivä-
31933: pääluokassa tarkoitukseen osoitetulla määrära-      nä tammikuuta 1991.
31934: halla. Määräraha siirrettäisiin sosiaali- ja ter-
31935: veysministeriön hallinnonalan pääluokasta työ-        Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
31936: ministeriön hallinnonalan pääluokkaan.              kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
31937:                                     1990 vp. -     HE n:o 174                                   3
31938: 
31939:                                              Laki
31940:             työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta
31941: 
31942:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
31943:   muutetaan työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta 3 pmvana elokuuta 1990 annetun lain
31944: (763/90) 16 §:n 1 momentti sekä 30 §:n 1 ja 3 momentti, sekä
31945:   lisätään 22 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
31946: 
31947:                      16 §
31948:                                                    ylläpitokorvaukset maksetaan valtion varoista
31949:         Täysimääräinen koulutustuki                tulo- ja menoarviossa työministeriön hallin-
31950:    Täysimääräinen perustuki on työttömyystur-      nonalan pääluokassa tarkoitukseen osoitetulla
31951: valain 22 §:n 1 momentissa tarkoitetun perus-      määrärahalla. Ansiotuen ansio-osan rahoituk-
31952: päivärahan suuruinen. Täysimääräinen ansio-        sesta säädetään työttömyyskassalaissa.
31953: tuki muodostuu perusosasta ja ansio-osasta
31954: siten kuin työttömyysturvalain 21 §:n 1 mo-           Tämän lain mukaisesta toiminnasta kansan-
31955: mentissa ja 23 §:ssä on ansioon suhteutetusta      eläkelaitokselle aiheutuvat hallintokulut lue-
31956: päivärahasta säädetty.                             taan sen hallintokustannuksiksi. Työttömyys-
31957:                                                    kassalle aiheutuviin hallintokuluihin kohdistu-
31958:                                                    vana valtionosuutena maksetaan 0,35 prosent-
31959:                      22 §                          tia kassan viimeksi kuluneen kalenterivuoden
31960:                                                    aikana maksamista opintososiaalisista etuuk-
31961:                     Päätös                         sista. Työttömyyskassojen keskuskassa maksaa
31962:                                                    työttömyyskassalle hallintokuluihin kohdistu-
31963:   Ylläpitokorvausta koskevassa asiassa on an-      vana tukimaksuna yhtä suuren määrän kuin
31964: nettava kirjallinen päätös kuitenkin vain, jos     valtio suorittaa hallintokuluihin kohdistuvana
31965: hakija sitä vaatii.                                osuutena.
31966: 
31967:                      30 §                            Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
31968:                                                    kuuta 1991.
31969:     Opintososiaalisten etuuksien rahoitus            Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
31970:   Perustuki, lapsikorotukset, ansiotuen perus-     ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
31971: osa ja ansio-osan valtionosuus, erityistuki sekä   menpiteisiin.
31972: 
31973: 
31974:     Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1990
31975: 
31976: 
31977:                                      Tasavallan Presidentti
31978:                                      MAUNO KOIVISTO
31979: 
31980: 
31981: 
31982: 
31983:                                                                  Työministeri Matti Puhakka
31984: 4                                      1990 vp. -    HE n:o 174
31985: 
31986:                                                                                                    Liite
31987: 
31988: 
31989: 
31990: 
31991:                                                 Laki
31992:             työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta
31993: 
31994:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
31995:   muutetaan työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta 3 pmvana elokuuta 1990 annetun lain
31996: (763/90) 16 §:n 1 momentti sekä 30 §:n 1 ja 3 momentti, sekä
31997:   lisätään 22 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
31998: 
31999: 
32000: Voimassa oleva laki                                   Ehdotus
32001: 
32002:                       16 §                                                   16§
32003:          Täysimääräinen koulutustuki                            Täysimääräinen koulutustuki
32004:    Täysimääräinen perustuki on työttömyystur-            Täysimääräinen perustuki on työttömyystur-
32005: valain 22 §:n 1 momentissa tarkoitetun perus-         valain 22 §:n 1 momentissa tarkoitetun perus-
32006: päivärahan suuruinen. Täysimääräinen ansio-           päivärahan suuruinen. Täysimääräinen ansio-
32007: tuki muodostuu perusosasta ja ansio-osasta            tuki muodostuu perusosasta ja ansio-osasta
32008: siten kuin työttömyysturvalain 20 §:ssä, 21 §:n       siten kuin työttömyysturvalain 21 §:n 1 mo-
32009: 1 momentissa ja 23 §:ssä on ansioon suhteute-         mentissa ja 23 §:ssä on ansioon suhteutetusta
32010: tusta päivärahasta säädetty.                          päivärahasta säädetty.
32011: 
32012: 
32013: 
32014:                                                   22 §
32015:                                                  Päätös
32016:                                Etuuden myöntämisestä, epäämisestä ja ta-
32017:                              kaisinperinnästä on annettava hakijalle kirjalli-
32018:                              nen päätös.
32019:                                                         Ylläpitokorvausta koskevassa asiassa on an-
32020:                                                       nettava kirjallinen päätös kuitenkin vain, jos
32021:                                                       hakija sitä vaatii.
32022: 
32023:                       30 §                                                  30 §
32024:     Opintososiaalisten etuuksien rahoitus                  Opintososiaalisten etuuksien rahoitus
32025:   Perustuki, lapsikorotukset, ansiotuen perus-           Perustuki, lapsikorotukset, ansiotuen perus-
32026: osa ja erityistuki sekä ylläpitokorvaukset mak-       osa ja ansio-osan valtionosuus, erityistuki sekä
32027: setaan valtion varoista tulo- ja menoarviossa         ylläpitokorvaukset maksetaan valtion varoista
32028: työministeriön hallinnonalan pääluokassa tar-         tulo- ja menoarviossa työministeriön hallin-
32029: koitukseen osoitetulla määrärahalla. Ansiotuen        nonalan pääluokassa tarkoitukseen osoitetulla
32030: ansio-osan rahoituksesta säädetään työttö-            määrärahalla. Ansiotuen ansio-osan rahoituk-
32031: myyskassalaissa.                                      sesta säädetään työttömyyskassalaissa.
32032: 
32033:   Tämän lain mukaisesta toiminnasta kansan-              Tämän lain mukaisesta toiminnasta kansan-
32034: eläkelaitokselle aiheutuvat hallintokulut lue-        eläkelaitokselle aiheutuvat hallintokulut lue-
32035: taan sen hallintokustannuksiksi. Työttömyys-          taan sen hallintokustannuksiksi. Työttömyys-
32036:                                    1990 vp. -     HE n:o 174                                    5
32037: 
32038: Voimassa oleva laki                               Ehdotus
32039: 
32040: kassalle aiheutuviin hallintokuluihin kohdistu-   kassalle aiheutuviin hallintokuluihin kohdistu-
32041: vana valtionosuutena maksetaan 0,35 prosent-      vana valtionosuutena maksetaan 0,35 prosent-
32042: tia kassan viimeksi kuluneen kalenterivuoden      tia kassan viimeksi kuluneen kalenterivuoden
32043: aikana maksamista opintososiaalisista etuuk-      aikana maksamista opintososiaalisista etuuk-
32044: sista.                                            sista. Työttömyyskassojen keskuskassa maksaa
32045:                                                   työttömyyskassalle hallintokuluihin kohdistu-
32046:                                                   vana tukimaksuna yhtä suuren määrän kuin
32047:                                                   valtio suorittaa hallintokuluihin kohdistuvana
32048:                                                   osuutena.
32049: 
32050:                                                     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
32051:                                                   kuuta 1991
32052:                                                     Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
32053:                                                   ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
32054:                                                   menpiteisiin.
32055:                                     1990 vp. -      HE n:o 175
32056: 
32057: 
32058: 
32059: 
32060:                                       Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi luvanvaraisesta henki-
32061:                                  löliikenteestä tiellä ja laiksi elinkeinon harjoittamisen oikeudesta
32062:                                  annetun lain 22 §:n kumoamisesta
32063: 
32064: 
32065: 
32066: 
32067:                            ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
32068: 
32069:    Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi luvan-      silla. Kaupunkialueilla, JOissa kunta tai paa-
32070: varaista henkilöliikennettä tiellä koskeva laki.    kaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta on ot-
32071: Lakiin otettaisiin säännökset liikenneluvista,      tanut taloudellisen vastuun joukkoliikentees-
32072: valtionapumenettelystä, suunnittelusta ja tak-      tään, laki koskisi taksanvahvistusta myös rai-
32073: sanvahvistuksesta. Laki koskisi ensisijaisesti      deliikenteen osalta. Suunnittelua laki koskisi
32074: linja-autoliikennettä sekä taksilla, invataksilla   rajatusti kaiken joukkoliikenteen, myös vesi-
32075: ja sairasautolla harjoitettavaa liikennettä.        ja ilmaliikenteen, osalta.
32076:    Laki edesauttaisi joukkoliikennepalvelujen          Esitys edellyttää elinkeinon harjoittamisen
32077: kehittämistä kokonaisuutena. Lain nojalla voi-      oikeudesta annetun lain 22 §:n kumoamista.
32078: taisiin erillisten tukitoimien sijasta tukea tar-      Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voi-
32079: peellista joukkoliikennettä riippumatta siitä,      maan 1 päivänä tammikuuta 1991 yhdessä
32080: hoidetaanko liikenne bussilla, junalla vai tak-     tavaraliikennelain kanssa.
32081: 
32082: 
32083: 
32084: 
32085: 391868T
32086: 2                                          1990 vp. -          HE n:o 175
32087: 
32088: 
32089: 
32090: 
32091:                                              SISÄLLYSLUETTELO
32092: 
32093:                                                         Sivu                                                            Sivu
32094:     YLEISPERUSTELUT ........................ .             3      YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT ..... .                    8
32095: 1. Esityksen yhteiskunnallinen merkitys ......... .        3   1. Lakiehdotusten perustelut •...•......•..........        8
32096: 2. Nykyinen tilanne ja muutoksen syyt ........... .               1.1. Laki luvanvaraisesta henkilöliikenteestä
32097:                                                            3           tiellä ..................................... .     8
32098:    2.1. Nykyinen tilanne ......................... .       3      1.2. Laki elinkeinon harjoittamisen oikeudesta
32099:    2.2. Muutoksen syyt .......................... .        4
32100:                                                                                                                          14
32101: 
32102: 3. Valmisteluvaiheet ja -aineisto ................. .      5   2. Tarkemmat säännökset ja määräykset .........•          14
32103:    3 .1. Valmisteluelimet ......................... .      5   3. Voimaantulo .............••..........•.........        15
32104:    3.2. Esityksen suhde kansainväliseen tilantee-
32105:          seen ..................................... .     6       LAKITEKSTIT ............................... .          16
32106: 4. Esityksen organisatoriset ja henkilöstövaiku-               1. Laki luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä ..     16
32107:     tukset. ....••..............................•.••.      6   2. Laki elinkeinon harjoittamisen oikeudesta an-
32108: 5. Esityksen taloudelliset vaikutukset ............ .     7       netun lain 22 §:n kumoamisesta ............•..         21
32109:                                     1990 vp. -      HE n:o 175                                      3
32110: 
32111: 
32112: 
32113: 
32114:                                       YLEISPERUSTELUT
32115: 
32116: 
32117: 1. Esityksen yhteiskunnallinen                      16 päivänä lokakuuta 1970 annettuun asetuk-
32118:    merkitys                                         seen.
32119:                                                        Elinkeinon harjoittamisen oikeudesta anne-
32120:    Ehdotettu laki saattaisi henkilöliikennettä      tulla lailla ammattimainen moottoriajoneuvo-
32121: koskevat säännökset sisällöltään muuttuneita        liikenne on sisällytetty niin sanottuihin ohje-
32122: olosuhteita vastaaviksi ja edistäisi pyrkimyksiä    sääntöisiin elinkeinoihin. Laissa on myös sään-
32123: säilyttää joukkoliikenteen riittävä markkina-       nös taksojen vahvistamisesta. Pääsääntö am-
32124: osuus ja tavoittaa joukkoliikenteelle uusia         mattimaisen moottoriajoneuvoliikenteen lu-
32125: käyttäjiä. Kilpailunäkökohdat huomioon ot-          vanvaraisuudesta ja siitä sallittavat poikkeuk-
32126: taen laki edesauttaisi joukkoliikenteen julkisel-   set sisältyvät vuoden 1957 tieliikennelakiin.
32127: le vallalle aiheuttamien kustannusten pysymistä     Yksityiskohtaiset säännökset ja määräykset si-
32128: kohtuullisina. Ensisijaisesti joukkoliikenteen      sältyvät ammattimaisesta moottoriajoneuvolii-
32129: asemaa parannettaisiin sen houkuttelevuutta         kenteestä annettuun asetukseen.
32130: lisäämällä.                                            Kansainvälisesti katsoen Suomessa on kor-
32131:    Ehdotetun lain myötä eri viranomaisten ja        keatasoinen ja alueellisesti kattava joukkolii-
32132: liikenteenharjoittajien tehtäväkuva selkiytyisi,    kenteen järjestelmä. Joukkoliikenteen suhteel-
32133: eri joukkoliikennemuotojen liikennepalvelujen       linen osuus koko henkilöliikenteestä on kuiten-
32134: koordinaatio helpottoisi ja joukkoliikenneasiat     kin vähentynyt maaseudulta kaupunkeihin
32135: voitaisiin hoitaa aiempaa pitkäjänteisemmältä       suuntautuneen muuttoliikkeen, autoistumisen
32136: pohjalta. Ehdotettu laki parantaisi yhteiskun-      ja kevyen liikenteen parantuneiden käyttömah-
32137: nan tukitoimien suuntaamista ja loisi edelly-       dollisuuksien seurauksena. Linja-autoliiken-
32138:                                                     teen matkustajamäärät ovat vähentyneet mää-
32139: tyksiä liikenteen peruspalvelujen jatkuvuudelle
32140: ja kehittymiselle. Liikennelupaa edellyttävän       rällisestikin erityisesti haja-asutusalueiden lii-
32141: liikenteen rajojen tarkentaminen vähentäisi tul-    kenteessä ja pienten sekä keskisuurten kaupun-
32142: kinnanvaraisuutta ja vastaisi aiempaa parem-        kien paikallisliikenteessä. Toisaalta linja-auto-
32143:                                                     liikenteessä on tapahtunut myös myönteistä
32144: min vallitsevaa tosiasiallista käytäntöä.
32145:                                                     kehitystä (matkailutilausliikenne ).
32146:    Uudet säännökset selkeyttäisivät myös lii-          Joukkoliikenteen toimintaedellytysten heike-
32147: kenteenharjoittajien asemaa, parantaisivat yri-     tessä on syntynyt huoli riittävien liikennepalve-
32148: tystoiminnan suunnittelumahdollisuuksia ja          lujen säilymisestä. Riittävän joukkoliikenteen
32149: loisivat edellytyksiä liikenteenhoidon kannatta-    palvelutason säilyttäminen on tarpeen yhteis-
32150: vuuden paranemiselle.                               kunnan toimintojen ja väestön riittävien liik-
32151:                                                     kumismahdollisuuksien turvaamiseksi. Mainit-
32152:                                                     tu palvelutaso tulee voida turvata kaikilla ta-
32153: 2. Nykyinen tilanne ja muutok-                      soilla niin valtakunnallisessa, alueellisessa kuin
32154:    sen syyt                                         paikallisessakin liikenteessä sekä kaupungeissa
32155:                                                     että maaseudulla.
32156: 2.1. Nykyinen tilanne                                  Palvelutason turvaamiseksi on valtion va-
32157:                                                     roista ryhdytty tukemaan haja-asutusalueiden
32158:    Ammattimaisesta     moottoriajoneuvoliiken-      peruspalvelutasoista linja-autolla ja taksilla
32159: teestä voimassa olevat säännökset sisältyvät        ajettavaa joukkoliikennettä (koulu-, työ-,
32160: elinkeinon harjoittamisen oikeudesta 27 päivä-      asiointi- ja muut yhteydet). Linja-autojen lin-
32161: nä syyskuuta 1919 annettuun lakiin, 29 päivä-       jaliikenteelle on taksatason kompensoimiseksi
32162: nä maaliskuuta 1957 annetun tieliikennelain         palautettu polttoaineen valmisteveroa (vuoden
32163: 5 §:n 3 ja 4 momenttiin sekä 5 a §:ään ja           1989 alusta budjetin kautta myönnettävä linja-
32164: ammattimaisesta moottoriajoneuvoliikenteestä        liikenteen kilometrituki). Valtion varoista on
32165: 4                                    1990 vp. -     HE n:o 175
32166: 
32167: tuettu kannattamatonta junaliikennettä, mak-        suunnittelun tulee kytkeytyä myös maankäytön
32168: settu junaliikenteen taksaa alentavaa tukea         suunnitteluun.
32169: sekä maksettu Valtionrautateille korvausta so-         Kaupungin vastatessa taloudellisesti paikal-
32170: siaalisin perustein annettavista taksa-alennuk-     lisliikenteestään suunnittelu kattaa suoraan ko-
32171: sista. Ongelmaksi valtion tukirahojen suhteen       ko toteutettavan liikenteen. Se ei ole yhteis-
32172: on tullut riittämätön kohdentaminen, jolloin        työprosessi samassa mielessä kuin itsekannatta-
32173: tuki ei aina ole kohdentunut eri liikennemuo-       vassa liikenteessä vaan osa kokonaisvaltaista
32174: doille todellisten suoritteiden mukaan.             päätöksentekoa.
32175:    Linja-autoliikenne on Suomessa suurelta             Huoli joukkoliikennepalveluista on luonut
32176: osin yksityisten yritysten omalla taloudellisella   tarpeen suunnittelulle myos alueellisella tasol-
32177: vastuullaan hoitamaa. Tällä hetkellä vain suu-      la. Kaikkiin lääninhallituksiin palkattiin 1980-
32178: rimmissa kaupungeissa (pääkaupunkiseudun            luvun alkupuolella henkilöliikennesuunnitteli-
32179: kaupungit, Tampere, Turku) taloudellinen vas-       jat. Lääninhallituksilla on tänä päivänä tärkeä
32180: tuu liikenteen hoidosta (liikennelaitokset, sopi-   merkitys liikenneministeriön liikennelupa- ja
32181: musliikenne) on kaupungeilla. Taksilla hoidet-      valtionapupäätösten valmistelijana. Lääninhal-
32182: tava joukkoliikenne on lähinnä kuntien taksi-       lituksen merkitystä on korostanut taksien pe-
32183: autoilijoilta ostamaa palvelua, johon tietyin       ruspalvelutasoista joukkoliikennettä koskevan
32184: edellytyksin myönnetään valtionapua (perus-         valtionaputoimivallan siirto liikenneministe-
32185: palvelutasoinen joukkoliikenne).                    riöitä lääninhallituksille 1 päivästä kesäkuuta
32186:    Linja-autoliikenteen matkustajamäärien kas-      1988 alkaen.
32187: vaessa pitivät laajentuvat markkinat huolen
32188: palvelutason riittävyydestä. Matkustajamää-
32189: rien alkaessa vähentyä 1970-luvun lopulla on        2.2. Muutoksen syyt
32190: tullut tarve palvelutason riittävyyden turvaami-
32191: seen julkisin toimenpitein.                            Nykyinen lainsäädäntö on paaosin kehitty-
32192:    Vuodesta 1978 liikenneministeriön valtion-       nyt linja-autoliikenteen laajenemisen kaudella,
32193: apujen turvin noin 400 kunnassa on tehty            jolloin keskeistä on ollut yrittäjien välisen kil-
32194: projektiluonteista joukkoliikennesuunnittelua.      pailun sääntely tarkoituksenmukaisen liiken-
32195: Suunnittelu ei kuitenkaan ole onnistunut par-       teen kehittämiseksi. Säännökset luotiin lähinnä
32196: haalla mahdollisella tavalla, koska kunnilla        itsekannattavan, lipputulojen varassa toimivan
32197: suurimpia kaupunkeja ehkä lukuun ottamatta          liikenteen tarpeisiin.
32198: ei ole ollut riittäviä valmiuksia joukkoliikenne-      Voimassa olevassa lainsäädännössä on ny-
32199: asioiden käsittelyyn ja siten ulkopuolisten teke-   kyisiä tarpeita ajatellen monia puutteita. Sään-
32200: mät suunnitelmat ovat osin jääneet hyödyntä-        nökset ovat hajallaan, ja ne ovat osin vanhen-
32201: mättä. Joukkoliikenteen tehokasta hoitoa aja-       tuneita. Liikennelupajärjestelmän perusteita
32202: tellen kunta on usein alueellisesti liian pieni     koskevat säännökset ovat pääosin asetuksen
32203: yksikkö, minkä vuoksi toteutunutta parempi          tasolla, vaikka niissä keskeisesti säädetään lii-
32204: yhteistoiminta kuntien kesken olisi ollut tar-      kenteenharjoittajien asemasta. Merkittävä on-
32205: peen.                                               gelma on, että tukimenettelyt eivät sisälly ny-
32206:    Vuodesta 1987 lähtien j aukkoliikenteen          kyisten säännösten piiriin, vaikka suuri osa
32207: suunnittelumenettelyä on uudistettu tarkoituk-      nykyisestä joukkoliikenteestä ajetaan valtion ja
32208: sena luoda menettely, joka korostaa liikenteen-     kuntien määrärahojen turvin. Tärkeimmät
32209: hoitoon liittyvien eri tahojen jatkuvaa yhteis-     säännökset ovat henkilö- ja tavaraliikenteelle
32210: työtä ja ottaa huomioon niin yhteiskunnan           yhteiset, vaikka ongelmat ja tarpeet ovat kehit-
32211: kuin yritystoiminnankin tarpeet. Tarkoitukse-       tyneet erilaisiksi.
32212: na ei ole suunnitteluasiakirjojen tuottaminen,         Linja-autoliikenteen kannalta ongelmana
32213: vaan jatkuva tarpeiden muutokset huomioon           on, että nykyisissä säännöksissä ei ole erotettu
32214: ottava joukkoliikenteen suunnittelu, joka ra-       kaupunkien ja toisaalta liikenteenharjoittajien
32215: kentuu erityisesti kuntien ja liikenteenharjoit-    taloudelliseen vastuuseen perustuvia järjestel-
32216: tajien normaalin toiminnan perustalle. Menet-       miä.
32217: telyssä kiinnitetään huomiota eri joukkoliiken-        Joukkoliikenne voi olla henkilöautoon näh-
32218: nemuotojen tarkoituksenmukaiseen työnja-            den kilpailukykyinen vain, jos se järjestelmänä
32219: koon joukkoliikennepalveluja tuotettaessa.          on palvelukyvyltään riittävä ja yhteen koordi-
32220: Erityisesti     kaupungeissa     joukkoliikenteen   noitu. Linja-auto-, rautatie-, ilma-, vesi- ja
32221:                                       1990 vp. -       HE n:o 175                                       5
32222: 
32223: taksiliikenteenkin on sovitettava yhteen palve-         peruuttamista koskevien säännösehdotusten
32224: Iunsa, ja tälle yhteistyölle tulisi rakentaa riittä-    kohdalla.
32225: vat puitteet. Tämä edellyttää, että Iiikennemi-            Tilausliikennettä Iinja-autolla harjoittavat
32226: nisteriöllä on riittäviä keinoja liikennepoliitti-      Suomessa pääsääntöisesti samat yritykset kuin
32227: seen ohjaukseen, jonka merkitys joukkoliiken-           Iinjaliikennettäkin. Vuodesta 1988 tilausliiken-
32228: teen riittävän markkinaosuuden turvaamisessa            nettä on vapaasti voitu harjoittaa laajuudessa,
32229: tullee lähivuosina korostumaan.                         joka on sidottu linjaliikenteen laajuuteen. Ti-
32230:     Yleisenä pyrkimyksenä yhteiskunnassa on             Iausliikenne parantaa siten välillisesti linjalii-
32231: säätelyjärjestelmien keventäminen ja kilpailu-          kenteen hoitomahdollisuuksia.
32232: edellytysten lisääminen. Eräänä pyrkimyksenä               Taksi- ja invataksipalvelut sekä sairasauto-
32233: on myös päätösvallan hajauttaminen. Näitä               palvelut pyrittäisiin edelleen turvaamaan tarve-
32234: tekijöitä on ollut tarpeen pohtia myös Iuvanva-         harkintaisen liikennelupajärjestelmän puitteis-
32235: raisen henkilöliikenteen osalta.                        sa, mikä edellyttää järjestelmän kehittämistä.
32236:     Tarveharkintaisen liikennelupajärjestelmän          Tarveharkintainen         liikennelupajärjestelmä
32237: olemassaoloa puoltavat sen tarjoamat mahdol-            mahdollistaa taksiliikenteessä pienten yrittäjien
32238: lisuudet järjestää liikennepalveluja ja varmen-         keskinäisen yhteistoiminnan muun muassa tak-
32239: taa liikennetarjonta kohtuullisilla kustannuk-          siasemien, tilauskeskusten ja toiminnan muun
32240: silla kysynnän ollessa ajallisesti keskimääräistä       järjestämisen suhteen. Rahaksi muutettuna nä-
32241: vähäisempää kuten myös turvata liikennepalve-           mä hyödyt ovat yhteiskunnan kannalta varsin
32242:                                                         mittavia. Vapaan kilpailun tilanteessa ei tällais-
32243: lut harvaan asutuilla seuduilla.
32244:                                                         ta yhteistoimintaa voitaisi yrittäjiltä samassa
32245:     Linja-autoliikenne on pyrittävä edelleen            laajuudessa edellyttää. Myös taksin käytölle
32246:  mahdollisimman pitkälle järjestämään lipputu-          joukkoliikennevälineenä on luotava aiempaa
32247:  loilla toimivana, jolloin liikenneluvan mukais-        paremmat mahdollisuudet.
32248:  ten oikeuksien vastapainoksi yritysten edelly-            Invataksien ja sellaisten normaalien suuriko-
32249:  tettäisiin tuntevan vastuuta myös kannattamat-         koisten taksien tarve, jotka on varustettu vam-
32250:  tomasta mutta tarpeellisesta liikenteestä. Täl-        maisten tarpeisiin sopiviksi, tulee vammaispal-
32251:  laisen edellytyksen asettaminen ei käytännössä         velulain voimaantulon myötä lisääntymään.
32252:  ole mahdollista muutoin kuin tarveharkintai-           Tarkoituksena olisi myös, että joukkoliikenne-
32253:  sen ja suhteellisen keskitetyn liikennelupajär-        välineet yleisestikin palvelisivat vammaisia ny-
32254:  jestelmän puitteissa. Kaupungin vastatessa ta-         kyistä paremmin.
32255:  loudellisesti liikenteenhoidosta liikenteen har-
32256:  joittaminen ei niinkään perustu liikennelupaan
32257:  vaan kaupungin taloudelliseen päätökseen ja            3. Valmisteluvaiheet ja -aineisto
32258:  sopimukseen liikenteenhoidon kokonaisuudes-
32259:  ta, jolloin Iiikenteenharjoittajalie ei voi lupa-      3.1. Valmisteluelimet
32260:  menettelyn kautta sisältyä vastuun kantaminen
32261:  kannattamattomien liikennepalvelujen hoidos-              Ammattimaisen moottoriajoneuvoliikenteen
32262:  ta.                                                    säännöksiä selvittänyt toimikunta teki 30 päi-
32263:      Haja-asutusalueilla valtio tukisi liikennettä      vänä maaliskuuta 1979 esityksen, jonka tarkoi-
32264:  suoralla ajokustannusten ja lipputulojen ero-          tuksena oli selkiyttää ammattimaisen liikenteen
32265:   tukseen kohdeunettavalla tuella välttämättö-          käsitettä, viranomaisten toimivaltaa, liiken-
32266:   mien liikennepalvelujen turvaamiseksi. Kau-           teenharjoittajien ja kuljetuspalvelujen käyttä-
32267:   punkitaajamien liikenteen edellytyksiä valtio         jien oikeuksia ja velvollisuuksia sekä mahdolli-
32268:   parantaisi erilaisin välillisin tukikeinoin.          suuksia oikeudellisesti yhdenmukaisten ja lii-
32269:      Väestöpohjaltaan suurissa kaupungeissa itse-       kennepoliittisesti sekä kansantaloudellisesti tar-
32270:   kannattavuuspohjalta tuotettu Iinja-autoliiken-       koituksenmukaisten ratkaisujen tekemiseen.
32271:   ne ei palvelutasoltaan aina ole riittävä tarvitta-    Esitys ei sisältänyt henkilöliikenteen toiminta-
32272:   vien maankäytöllisten ja kaupunkirakenteellis-        edellytysten muuttumisen edellyttämiä henkilö-
32273:   ten hyötyjen saavuttamiseksi. Näissä tapauk-          liikenteen erillisiä säännöksiä. Esityksen perus-
32274:   sissa kaupunki voisi ottaa taloudellisen ja pal-      teella on tehty vain pienehköjä säännöstarkis-
32275:   velutasoisen vastuun paikallisliikenteestään.         tuksia.
32276:   Erityisesti kilpailuedellytysten lisääminen on           Oikeusministeriö piti liikenneministeriölle
32277:   otettu huomioon liikenneluvan myöntämistä ja          ammattimaisesta moottoriajoneuvoliikenteestä
32278: 6                                      1990 vp. -      HE n:o 175
32279: 
32280: annetun asetuksen muuttamisesta 21 päivänä             3.2. Esityksen suhde kansainväliseen tilantee-
32281: elokuuta 1984 antamassaan lausunnossa toi-                  seen
32282: vottavana, että ammattimaista moottoriajo-
32283: neuvoliikennettä koskeva lainsäädäntö pikai-              Hallituksen esityksen laatimisessa on pyritty
32284: sesti uudistettaisiin niin, että perussäännökset       ottamaan huomioon Euroopan yhteisöjen (EY)
32285: otettaisiin lakiin.                                    linja-autoliikennettä koskevat direktiivit. Eh-
32286:    Joukkoliikenteen viime vuosien kehityksen,          dotetun lain mukaan liikenneluvan myöntämi-
32287: julkisuudessa käydyn keskustelun ja säännök-           nen on kuitenkin sidottu liikennetarpeen ole-
32288: sissä todettujen epäkohtien perusteella liiken-        massaoloon.
32289: neministeriö asetti 8 päivänä helmikuuta 1985             Monissa EY:n jäsenmaissa linja-autojen lin-
32290: työryhmän (joukkoliikenteen säännöstyöryh-             jaliikenneluvat myönnetään liikennetarpeen pe-
32291: mä), jonka tehtävänä oli valmistella esitys            rusteella. EY ei ole vielä hyväksynyt lopullisia
32292: joukkoliikenteen palvelutason ja markkina-             direktiivejä linjaliikenneluvan myöntämisen
32293: osuuden säilyttämisen edellyttämistä säännös-          perusteista. Sen sijaan linja-autojen tilauslii-
32294: muutoksista ja uusista säännöksistä. Työryh-           kenteen osalta ei liikenneluvan saanti ole riip-
32295: män työ valmistui vuoden 1985 lopulla, ja se           puvainen liikennetarpeesta.
32296: lähetettiin laajalle lausuntokierrokselle.
32297:                                                           Ehdotetussa laissa tilausliikenteen harjoitta-
32298:    Vuoden 1987 alussa aloitti työnsä uusi työ-
32299:                                                        minen on pitkälti sidoksissa linjaliikenteen har-
32300: ryhmä ensin virkamiestyöryhmänä, jota vuon-
32301:                                                        joittamiseen siten, että linjaliikennelupa antaa
32302: na 1988 laajennettiin liikenteenharjoittajien
32303:                                                        oikeuden myös tilausliikenteen harjoittami-
32304: etujärjestöjen edustuksella. Työryhmä teki en-
32305:                                                        seen. Tällä tavoin pyritään ylläpitämään sel-
32306: simmäisessä vaiheessa toimeksiautonsa mukai-
32307:                                                        laistakin linjaliikennettä, jota muutoin ei kyet-
32308: sesti ehdotuksen joukkoliikenteen tukimenette-
32309:                                                        täisi harjoittamaan heikon kannattavuuden
32310: lystä. Toisessa vaiheessa työryhmä kirjasi
32311:                                                        vuoksi, mutta joka kuitenkin on tarpeellista.
32312: joukkoliikenteen hoidon periaatteet ja tämän
32313:                                                        Mikäli tilausliikenne vapautettaisiin kokonaan,
32314: pohjalta kolmannessa vaiheessa työryhmä teki
32315:                                                        se johtaisi myös linjaliikenteen supistumiseen
32316: ehdotuksen hallituksen esitykseksi eduskunnal-
32317:                                                        ja joukkoliikennepalvelujen rajuun vähenemi-
32318: le julkista henkilöliikennettä koskevaksi laiksi.
32319:                                                        seen etenkin harvaan asutuilla alueilla.
32320: Työryhmän ehdotusten ja niistä saatujen lau-
32321: suntojen pohjalta esitystä on edelleen täsmen-            Mikäli Euroopan yhdentymiskehitys aiheut-
32322: netty.                                                 taa jatkossa linja-autoliikennettä koskeviin
32323:    Kilpailuvirasto on 23 päivänä huhtikuuta            säännöksiin muutostarpeita, niihin on varatta-
32324:  1990 antanut lausunnon lakiesityksestä. Kilpai-       va mahdollisimman pitkä siirtymäaika.
32325: luvirasto puoltaa tarveharkinnasta luopumista
32326: erityisesti taksien tilausliikennelupien osalta.
32327: Liikenneministeriön näkemyksen mukaan on               4. Esityksen organisatoriset ja
32328: kuitenkin välttämätöntä seurata Ruotsissa 1               henki 1ö s t ö vaikutukset
32329: päivänä heinäkuuta 1990 tapahtuneen liberali-
32330: soinnin vaikutuksia ennen kuin Suomessa teh-              Esitys merkitsee ensisijaisesti joukkoliiken-
32331: dään vastaavaa päätöstä. Tällä välin sääntelyä         teen tukimenettelyä koskevien periaatteiden ot-
32332: voidaan keventää tarveharkintaisen järjestel-          tamista säännöksiin ja hajallaan olevien sään-
32333: män puitteissa. Liikenneministeriö on jo ryhty-        nösten kokoamista yhden lain piiriin. Esitys ei
32334: nyt näihin toimenpiteisiin muun muassa luopu-          sinällään velvoita suuriin organisatorisiin muu-
32335: malla koeluonteisesti kahden läänin osalta tak-        toksiin, vaan kyse on enemmänkin pitkäjäntei-
32336: sien alueellisista rajoituksista. Vireillä on selvi-   sen toiminnan edellytysten parantamisesta
32337: tystyö, jonka tarkoituksena on luoda viran-            joukkoliikenneasioiden hoidossa.
32338: omaiselle nykyistä paremmat mahdollisuudet                Esitys ei merkitse lisävelvoitteiden asettamis-
32339: määritellä taksien lukumääräinen kysyntää              ta kunnille, mutta käytännössä lain säätämisen
32340: vastaava tarve. Liikenneministeriön asettamas-         myötä kuntien joukkoliikenneasioiden hoito
32341: sa työryhmässä selvitetään mahdollisuudet tak-         täsmentyisi. Kaiken kaikkiaan ehdotettu laki
32342: sien taksasääntelyn keventämiseksi. Linja-             selkiyttäisi ja vakiinnuttaisi liikenneministe-
32343: autojen henkilötaksan vahvistusmenettelyn ke-          riön, lääninhallitusten ja kuntien sekä pääkau-
32344: ventämiseksi valmistuu työryhmän esitys alku-          punkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV)
32345: syksystä 1990.                                         keskinäisen työnjaon.
32346:                                      1990 vp. -      HE n:o 175                                      7
32347: 
32348:     Lääninhallitusten tehtävät joukkoliikenne-       vastatessa taloudellisesti liikenteenhoidostaan
32349: hallinnossa ovat viime vuosina lisääntyneet.         ne myös jatkossa itse päättäisivät liikenteessä
32350: Laki ei merkitsisi suoranaista muutosta nykyi-       noudatettavasta taksasta.
32351: seen tehtäväkuvaan, mutta vakiinnuttaisi lää-           Linja-autoliikenteenharjoittajien    kannalta
32352: ninhallitusten merkittäväksi muodostuneen            laki merkitsisi ensisijaisesti toiminnallista jat-
32353: aseman.                                              kuvuutta, jolla saattaa olla vaikutusta myös
32354:     Tarveharkintaan perustuva linja-autojen lin-     maamme autokoriteollisuuteen. Laissa määri-
32355: jaliikenteen lupasäätely, joka asettaa liiken-       teltäisiin liikenteen suunnittelun ja tukemisen
32356: teenharjoittajille oikeuksien lisäksi myös vas-      periaatteet, jotka viime vuosina ovat olleet
32357: tuuta liikenteenhoidosta, edellyttää nykyisen        muutoksen kohteena. Toisaalta lain myötä
32358: kaltaista keskitettyä lupatoimivaltaa ja puoltaa     myös selkiytettäisiin periaatteita kannattamat-
32359: liikenneministeriön lupatoimivallan säilyttä-        toman liikenteen lakkauttamiseksi.
32360: mistä.                                                  Laki ei merkitsisi muutosta normaaliin taksi-
32361:     Ehdotettu laki loisi mahdollisuuden sovittaa     toimintaan, joskin tarveharkinnan periaatteita
32362: yhteistyön pohjalta eri joukkoliikennemuoto-         täsmennettäisiin ja eräitä taksiliikenteen har-
32363: jen palvelut nykyistä paremmin toisiinsa, mi-        joittamista koskevia säännöksiä ajanmukaistet-
32364: hin liikenneministeriöllä on parhaat edellytyk-      taisiin muuttuneita olosuhteita vastaaviksi.
32365: set. Kuntien liikennelupatoimivalta määriteltäi-     Lain myötä taksin käyttö linja-autoa ja raide-
32366: siin uudelleen liikenteellisin perustein niiden      liikennettä täydentävänä joukkoliikenneväli-
32367: kuntien osalta, joille järjestysoikeuksien lak-      neenä kuitenkin selkiintyisi. Taksi voisi olla
32368: kauttamisen myötä on siirtynyt lupatoimivalta.       joukkoliikenneväline niin haja-asutusalueilla
32369: Maistraattien liikennelupatoimivalta siirtyisi       kuin kaupungeissakin. Suunnitteluyhteistyön
32370: pääosin kunnille, joilla on paremmat edellytyk-      vakiintuminen merkitsee taksiosapuolen mu-
32371: set joukkoliikennepalvelujen tarpeen tutkimi-        kaantuloa aiempaa enemmän myös joukkolii-
32372: selle. Edellä mainittujen organisatoristen muu-      kenteen suunnitteluprosessiin.
32373: tosten henkilöstövaikutukset ovat vähäiset.
32374:     Esitys korostaa pääkaupunkiseudun yhteis-
32375: työvaltuuskunnasta annetun lain (253/85) mu-
32376:                                                      S. Esityksen taloudelliset vaiku-
32377:  kaisesti YTV:n asemaa pääkaupunkiseudulla
32378:                                                         tukset
32379:  joukkoliikenneasioiden käytännön hoidossa.
32380:  Pääkaupunkiseudusta on muodostunut yhte-
32381:  näinen talousalue, jolloin myös joukkoliiken-          Esitys loisi kilpailuedellytysten parantuessa
32382:  teen tehokas hoito edellyttää mahdollisimman        mahdollisuuden hillitä erityisesti kaupunkien
32383:  kokonaisvaltaista tarkastelua.                      taloudellisesti vastaaman paikallisliikenteen
32384:     YTV:n ja niiden kaupunkien liikennelupa-         kustannuskehitystä ja siten ehkäistä kyseessä
32385:  menettely, jotka vastaavat taloudellisesti          olevien kuntien verorahoituksen kasvua.
32386:  alueensa joukkoliikenteestä, kevenisi siten, että      Valtion joukkoliikennemenoihin laki ei sel-
32387:  liikenneluvassa määriteltäisiin reitti muiden yk-   laisenaan vaikuttaisi.
32388:  sityiskohtien jäädessä kunnassa muutoin pää-           Yhteiskunnan menojen nykyistä parempi
32389:  tettäväksi ja sovittavaksi.                         suuntaaminen, peruspalvelutason määrittely ja
32390:     Taksanvahvistuksessa pyrittäisiin menette-       valtionavun turvaaminen säännöksillä kohotta-
32391:  lyyn, joka nykyistä joustavammin ottaa huo-         vat alijäämäistä liikennettä hoitavien liiken-
32392:  mioon erilaisissa olosuhteissa tapahtuvan lii-      teenharjoittajien asemaa siltä osin kuin toimin-
32393:  kenteenhoidon. Soveltuvin osin taksanvahvis-        ta voidaan tuetun liikenteen ansiosta pitää
32394:  tusta kevennettäisiin. Kaupunkien ja YTV:n          laajempana kuin ilman tukea.
32395: 8                                     1990 vp. -      HE n:o 175
32396: 
32397:                              YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
32398: 
32399: 
32400: 
32401: 1. Lakiehdotusten perustelut                          olisi joukkoliikennettä. Henkilöautolla harjoi-
32402:                                                       tettava liikenne olisi joukkoliikennettä, kun
32403: 1.1. Laki Iuvanvaraisesta henkilöliikenteestä         väestö voi yleisesti käyttää tätä palvelua mak-
32404:      tiellä                                           samalla matkasta yleisesti linja-auton linjalii-
32405:                                                       kenteessä noudatettavan taksatason mukaisen
32406: 1 luku                                                hinnan.
32407:                                                          Uutena käsitteenä on määritelty kaupunki-
32408: Yleisiä säännöksiä                                    mainen paikallisliikenne, jota olisi lähinnä
32409:                                                       kaupunkien taajama-alueen sisäinen joukkolii-
32410:    1 §. Soveltamisala. Valtaosa lain soveltamis-      kennejärjestely. Siten esimerkiksi säteittäisesti
32411: piiriin kuuluvista tapauksista olisi tiellä harjoi-   kaupunkitaajamaan ulottuva liikenne ei olisi
32412: tettavaa luvanvaraista henkilöliikennettä. Eri-       kaupunkimaista paikallisliikennettä, mikäli se
32413: tyisesti laki koskisi linja-autoliikennettä sekä      pääsääntöisesti palvelee muuta kuin taajama-
32414: taksilla, invataksilla ja sairasautolla harjoitet-    alueen sisäistä liikennetarvetta.
32415: tavaa liikennettä. Raideliikennettä laki koskisi         Kaupunkimaista paikallisliikennettä, josta
32416: soveltuvin osin liikenteen tukemisen ja suunnit-      kunta (tai YTV) taloudellisesti vastaa, olisi
32417: telun osalta. Kaupunkialueilla, joissa kunta tai      tyypillisesti kaupunkien liikennelaitosten lii-
32418: pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta on            kenne ja sopimusliikenne, jossa kunta (tai
32419: ottanut taloudellisen vastuun joukkoliikentees-       YTV) on maksamalla liikenteenhoidosta kor-
32420: tään, laki koskisi taksanvahvistusta myös rai-        vauksen ostanut laajan liikennepalvelun koko-
32421: deliikenteen osalta. Suunnittelua laki koskisi        naisuuden.
32422: rajatusti kaiken joukkoliikenteen, myös vesi-            Peruspalveluliikenteen määrittely vastaa
32423: ja ilmaliikenteen, osalta.                            vuonna 1987 käyttöön otetun haja-asutusaluei-
32424:    Muun lainsäädännön säännökset raide-,              den joukkoliikenteen valtionapujärjestelmän
32425: ilma- ja vesiliikenteestä jäisivät muuttumatto-       määrittelyä.
32426: miksi.                                                   Ehdotetut käsitteet ovat jo varsin pitkään
32427:    Tiellä tarkoitettaisiin samaa kuin tieliikenne-    käytössä olleita (vertaa muun muassa liikenne-
32428: laissa (267/81).                                      ministeriön vuonna 1981 kunnille antamat
32429:    Esitys merkitsee henkilö- ja tavaraliikenteen      joukkoliikenteen suunnitteluohjeet). Järjestyk-
32430: säännösten erottamista toisistaan. Ainoat poik-       sen pitämisestä joukkoliikenteessä annetun lain
32431: keukset ovat henkilökuljetuksiin myönnetyn            (472/77) mukaista joukkoliikenteen määritte-
32432: liikenneluvan nojalla tapahtuva sekä sosiaali-        lyä ei voida käyttää ehdotettavassa laissa. La-
32433: palveluihin liittyvä tavarankuljetus, joita kos-      keja sovellettaessa ei kuitenkaan olisi ristirii-
32434: kevia säännöksiä ei luontevasti voi erottaa           taa.
32435: henkilöliikennettä koskevista säännöksistä.              3 §. Joukkoliikenteen palvelutason suunnit-
32436:    2 §. Määritelmiä. Pykälässä on määritelty          telu. Joukkoliikenne voi olla yksilölliseen lii-
32437: lain keskeiset käsitteet.                             kenteeseen nähden kilpailukykyinen vain, mi-
32438:    Luvanvarainen henkilöliikenne olisi tiellä         käli eri liikenteenharjoittajien tuottamat liiken-
32439: harjoitettavaa linja- tai tilausliikennettä. Käsite   nepalvelut ovat kokonaisuutena riittäviä ja ni-
32440: vastaa ammattimaisesta moottoriajoneuvolii-           veltyvät toimivaksi järjestelmäksi. Pykälällä
32441: kenteestä annetun asetuksen (646/70, jäljem-          selkiytettäisiin julkisen hallinnon työnjakoa
32442: pänä AMA) käsitettä ammattimaisesta liiken-           riittävien liikennepalvelujen toteuttamiseksi eri
32443: teestä. Luvanvaraisuuden rajat on määritelty 5        aluetasoilla. Toteutuva palvelutaso olisi kuiten-
32444: ja 6 §:ssä.                                           kin riippuvainen mahdollisuuksista hoitaa tar-
32445:    Joukkoliikenne olisi säännöllistä yleisesti        peellinen liikenne lipputulojen puitteissa sekä
32446: väestön käytettävissä olevaa luvanvaraista hen-       julkisen hallinnon rahoitusmahdollisuuksista.
32447: kilöliikennettä tai raide-, vesi- tai ilmaliiken-        Kysyntää vastaavan palvelutason riittävyyttä
32448: nettä, jota harjoitetaan säännöllisen reitin ja       eri tilanteissa on yleisohjeilla vaikea määritellä.
32449: aikataulun puitteissa. Siten esimerkiksi linja-       Tarkoituksenmukaisempaa on liittää jatkuva-
32450: tai henkilöautolla harjoitettava tilausliikenne ei    luonteinen suunnittelu palvelutason määritte-
32451:                                     1990 vp. -      HE n:o 175                                       9
32452: 
32453: lyyn, jolloin palvelujen määrä voi joustavasti       vat asiallisesti AMA:n 2 §:n 2 ja 3 momenttia.
32454: seurata liikennetarpeiden muutosta.                    6 §. Ilman liikennelupaa sallittu liikenne.
32455:    Julkisen hallinnon rahoittaessa liikennepal-      Pykälässä säädettäisiin luvanvaraisuuden poik-
32456: veluja suunnittelulla on keskeinen asema.            keuksista.
32457: Myös muilta osin joukkoliikenteen kokonais-             Pykälän 1 kohta vastaa vuoden 1957 tielii-
32458: palvelutasoon liittyvän suunnittelun merkitys        kennelain 5 §:n 3 momentin 6 kohtaa.
32459: on kasvava, joskin julkisen hallinnon on syytä          Pykälän 2 kohta on uusi. Se on osoittautu-
32460: rajoittaa suunnittelutyönsä ongelmakohtiin ja        nut tarpeelliseksi sosiaalihuoltoa koskevan uu-
32461: pyrkiä joukkoliikenteen yleisten toimintaedel-       den lainsäädännön tultua voimaan. Sosiaali-
32462: lytysten parantamiseen ja jättää liikenteenhar-      huoltoasetuksen (607 /83) 9 §:ssä on kuljetus-
32463: joittajille itselleen riittävästi liikkumavaraa.     palvelu säädetty yhdeksi kotipalveluiden tuki-
32464:    Kaupunkien (YTV:n) taloudellisesti vastaa-        palveluksi. Sosiaalihuoltolain (710/82) 28 §:ssä
32465: maa kaupunkimaista paikallisliikennettä lu-          mahdollistetaan korvauksen periminen kotipal-
32466: kuun ottamatta koko kunnan alueen kattavien          veluista niiden saajalta. Sosiaalipalveluista pe-
32467: joukkoliikennesuunnitelmien tekemisestä on           rittävistä maksuista annetussa asetuksessa
32468: yleisesti ottaen luovuttu. Muodollisten suunni-      (887 /83) on säädetty korvauksen määrästä.
32469: telmien sijaan on tarve joukkoliikennetarpei-        Kunta voi joko ostaa tai itse tuottaa kotipalve-
32470: den selkiytymiselle kunnallishallinnossa ja yh-      luita. Silloin, kun se itse tuottaa kuljetuspalve-
32471: teistyön paranemiselle naapurikuntien ja lii-        luita perien niistä korvauksen, toteutuvat lu-
32472: kenteenharjoittajien kesken. Suunnittelun tulee      vanvaraisen liikenteen tunnusmerkit ja kunnan
32473:  kytkeytyä kunnan normaaliin toimintaan, eril-       tulisi hankkia liikennelupa. Jotta voitaisiin
32474: listä suunnittelua tehdään vain siltä osin kuin      välttyä tällaisten lupa-asioiden aiheuttamaita
32475: se on tarpeen.                                       tarpeettomalta byrokratialta, on nyt ehdotettu
32476:     Jaukkoliikennejärjestelyt käsittävät usein       näiden kuljetusten sallimista ilman liikennelu-
32477:  monia kuntia, mikä korostaa lääninhallituksen       paa.
32478:  merkitystä liikennepalvelujen yhteensovittami-         Kunnat järjestävät sosiaalihuollon kuljetuk-
32479:  sessa. Liikenneministeriön tehtävänä olisi eri-     sia käytännössä paitsi normaalina tilausliiken-
32480:  tyisesti eri liikennemuotojen työnjakoon liitty-    teenä tai hallinnassaan olevilla autoilla myös
32481:  vät kysymykset, mikä edellyttää suunnittelu-        siten, että kunnan eri hoitolaitosten viranhalti-
32482:  menettelyn ja yhteistyön kehittämistä eri lii-      jat sekä kotisairaanhoidon ja kotipalvelun hen-
32483:  kennemuotojen kesken.                               kilöstö kuljettavat työtehtäviinsä liittyen omal-
32484:     4 §. Maankäytön suunnittelu. Pykälä koros-       la autollaan vanhuksia ja muita huollettavia.
32485:  taisi joukkoliikenteen hoidon edellytysten huo-     Kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen mu-
32486:  mioon ottamista maankäyttöön liittyviä suun-        kaan viranhaltijalle (ja vastaavasti myös muul-
32487:  nitelmia ja ratkaisuja tehtäessä. Nykyiset sään-    le henkilöstölle) voidaan tällöin maksaa koro-
32488:  nökset eivät tätä suoranaisesti edellytä, mikä      tettua matkakustannusten korvausta. Tällaista
32489:  on monissa kaupungeissa johtanut kalliisiin         lisäkorvausta ei voida pitää liikennelupaa edel-
32490:  joukkoliikennejärjestelyihin ja liikenteen huo-     lyttävänä korvauksena.
32491:  noon kannattavuuteen, vaikka matkustajamää-            Pykälän 3 kohta on uusi. Voimassa olevan
32492:  rä muutoin olisikin taloudellista toimintaa aja-    koululainsäädännön mukaan yksi tapa, jolla
32493:  tellen riittävä.                                    kunta voi täyttää velvollisuutensa koululais-
32494:                                                      kyyditysten järjestämiseksi, on korvauksen
32495:                                                      maksaminen lapsensa kouluun kuljettavalle
32496: 2 luku                                               vanhemmalle. Tätä keinoa on käytetty silloin,
32497:                                                      kun se on ollut edullisin tai ainut tapa kuljettaa
32498: Luvanvarainen henkilöliikenne                        lapsi kouluun. Vastaavasti on tarpeen sallia
32499:                                                      vaikeavammaisen henkilön kuljetus työhön,
32500:    5 §. Liikennelupa. Pykälässä säädettäisiin        hoitopaikkaan tai vastaavaan. Koska näissä
32501: liikenteenharjoittamisen    luvanvaraisuudesta.      järjestelyissä toteutuvat luvanvaraisen liiken-
32502: Pykälän 1 momentin mukaan vuorotteluperi-            teen tunnusmerkit, on nyt ehdotettu tällaisten
32503: aatteella tapahtuva matkustajien kuljetus hen-       kuljetusten sallimista ilman liikennelupaa.
32504: kilöautolla ei toteuttaisi luvanvaraisen liiken-        7 §. Kansainvälisiä kuljetuksia koskeva val-
32505: teen tunnusmerkkejä.                                 tuutus. Vastaava säännös sisältyy vuoden 1957
32506:    Pykälän 2 ja 3 momentin säännökset vastaa-        tieliikennelain 5 §:n 4 momenttiin.
32507: 
32508: 2   391868T
32509: 10                                   1990 vp. -      HE n:o 175
32510: 
32511:    8 §. Lupaviranomaiset. Pykälässä säädettäi-       lujen saatavuuden parantaminen etenkin taaja-
32512: siin lupaviranomaisista. Säännökset ovat ny-         missa ja taksikaluston käytön tehostaminen.
32513: kyisin vuoden 1957 tieliikennelain 5 a §:n 1-3          Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa
32514: momentissa sekä AMA:n 5 §:n 2 momentissa.            liikennealueiden laajennuskokeilut läänikohtai-
32515:    Ehdotuksen mukaan asetuksella säädettäisiin       siksi, niin sanotun vara-auton käytön sallimi-
32516: kunnista, joilla olisi päätösvalta linjaliikenne-    nen ruuhkahuippujen tasaajana Helsingissä ja
32517: luvan myöntämiseen. Pääsääntöisesti olisi tar-       Turussa, mies ja auto-periaatteesta luopumi-
32518: koituksenmukaista lupatoimivallan myöntämi-          nen asteittain sekä taksajärjestelmien yksinker-
32519: nen niille kunnille, joilla taajamaliikenne on       taistaminen.
32520: järjestetty kaupunkimaisena paikallisliikentee-         Tarkasteltaessa muiden länsimaiden taksijär-
32521: nä. Tarkoituksena ei olisi hajauttaa tai keskit-     jestelmiä voidaan todeta, että melkein kaikissa
32522: tää nykyistä lupatoimivaltaa, vaan määritellä        maissa taksien lukumäärää on jollain tavalla
32523: yhtenäisin liikenteellisin perustein kunnat, joil-   rajattu. Ruotsi on kuitenkin luopunut taksien
32524: la lupatoimivaltaa tulisi olla. Kunta voisi itse     määrällisistä ja alueellisista rajoituksista 1 päi-
32525: päättää liikennelupien myöntämisen hallinnol-        västä heinäkuuta 1990 lukien. Ennen kuin
32526: lisesta järjestämisestä, joskin suurimpia kau-       Suomessa tehdään päätöksiä tarveharkinnasta
32527: punkeja lukuun ottamatta tarkoituksenmukais-         taksilupien myöntämisessä, on välttämätöntä
32528: ta olisi, että lupaviranomaisena toimisi kun-        seurata niitä vaikutuksia, joita Ruotsissa tulee
32529: nanhallitus.                                         uuden järjestelmän myötä. Asiassa on jo käyn- '
32530:    Ehdotus merkitsisi myös linjaliikenteen lupa-     nistetty laaja vertailututkimus. Ruotsin koke-
32531: toimivallan siirtoa maistraateilta kunnille. Jul-    muksista pitkälle riippuu, voidaanko myös
32532: kisen vallan rahoitusosuuden lisääntyessä jouk-      Suomessa tarveharkinnasta taksien osalta lähi-
32533: koliikenteelle, on perusteltua, että kunta päät-     vuosina luopua.
32534: tää sekä liikenneluvista että osuudesta, jolla          Elinkeinoelämän erityistarpeet otettaisiin
32535: kunta osallistuu liikenteenhoidon rahoituk-          huomioon joko muuttamalla normaalien tak-
32536: seen. Ilman ehdotettua sääntelyä maistraattien       sien liikennöintioikeuksia tai myöntämällä lu-
32537: lupatoimivalta siirtyisi niiden lakkauttamisen       pia niin sanotuille yritystakseille, jotka eivät
32538: myötä vähitellen liikenneministeriölle, mikä         voisi harjoittaa normaalia taksitoimintaa. Yri-
32539: merkitsisi lupatoimivallan tarpeetonta keskittä-     tystakseilla olisi liikennealueena koko maa.
32540: mistä tapauksissa, joissa taajamaliikenne hoi-       Yritystaksien tarve on ilmeinen, mutta luku-
32541: detaan kaupunkimaisena paikallisliikenteenä.         määräisesti suhteellisen vähäinen.
32542:    Ehdotuksen mukaan linjaliikenteen lupatoi-           AMA:n 8 §:ään sisältyvästä "tasapuolisesta
32543: mivalta pääkaupunkiseudulla sekä tilausliiken-
32544:                                                      työnjaosta" liikenneluvan edellytyksenä ehdo-
32545: teen lupatoimivalta säilyisi nykyisenä.
32546:                                                      tetaan luovuttavan ja otettavan käyttöön käsite
32547:    9 §. Liikenneluvan myöntämisen edellytyk-         "liikenteen taloudellisuus ja tarkoituksenmu-
32548: set. Pykälässä säädettäisiin liikenneluvan           kaisuus". Tämä merkitsee liikenteen järjestä-
32549: myöntämisen edellytyksistä.                          mistä matkustajien tarpeet huomioon ottaen.
32550:    Pykälän 1 momentissa säädettäisiin liikenne-      Tilausliikennettä järjestettäessä pyritään sellai-
32551: tarpeen huomioon ottamisesta liikenneluvan           siin ratkaisuihin, jotka asiakkaan kannalta
32552: myöntämistä harkittaessa. Vastaava säännös           johtavat kilpailutilannetta ja palvelua edistä-
32553: on AMA:n 8 §:ssä. Sanontoja on ajanmukais-           vään tarjontaan. Lisäksi on kiinnitettävä huo-
32554: tettu muun muassa ottamalla käyttöön käsit-          miota mm. siihen, että haettu liikenne on
32555: teet olemassa olevat liikennepalvelut ja liiken-     järjestetty tehokkaasti ja liikenteenhoidon ta-
32556: nepalvelujen kysyntä, joista olemassa olevat         loudellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.
32557: palvelut tarkoittaa liikenteen määrää ja kysyn-      Viimeksi mainitulla seikalla on huomattava
32558: tä sitä, kuinka paljon liikennettä käytetään tai     merkitys myös silloin, kun julkinen valta ra-
32559: tultaisiin käyttämään. Liikennelupaharkinnas-        hoittaa liikenteen hoitoa. 20 §:ssä on esitetty,
32560: sa otettaisiin huomioon myös vammaisten riit-        että liikenneluvan myöntävällä viranomaisella
32561: tävät liikkumismahdollisuudet.                       olisi mahdollisuus peruuttaa liikennelupa sil-
32562:   Ehdotus merkitsee taksiliikenteen lupame-          loin, kun liikenteen ei enää voida katsoa ole-
32563: nettelyn säilymistä edelleen tarveharkintaisena.     van tarkoituksenmukaisesti ja taloudellisesti
32564: Liikenneministeriö on kuitenkin ryhtynyt toi-        järjestettyä ja liikenteen uudelleen järjestely on
32565: menpiteisiin, joiden tavoitteena on taksipalve-      yleisen edun kannalta välttämätöntä.
32566:                                      1990 vp. -      HE n:o 175                                       11
32567: 
32568:    Liikenneluvan myöntämisen edellytykseksi          joittavilta yrittäjiltä, joilla on tilausliikenneoi-
32569: määriteltäisiin myös kuntien henkilöliikenteen       keudet. Nykyistenkin säännösten mukaan tä-
32570: järjestämistä koskevien, yksilöityjen tarpeiden      män suuntainen toiminta on ollut mahdollista,
32571: huomioon ottaminen. Tätä vastaava säännös            mutta tilanteen selkiyttämiseksi ja joukkolii-
32572: sisältyy AMA:n 8 a §:ään.                            kenteen kilpailuedellytysten parantamiseksi eh-
32573:    Kaupunkien (tai YTV:n) vastatessa taloudel-       dotus on katsottu perustelluksi. Vastuu näissä-
32574: lisesti liikenteestä kuntien henkilöliikenteen       kin tapauksissa säilyisi linjaliikenneluvan halti-
32575: järjestämistä koskevien tarpeiden sekä haetun        jalla. Pykälän luettelo liikennelupaehdoista ei
32576: liikenteen taloudellisen tarkoituksenmukaisuu-       ole tyhjentävä.
32577: den huomioon ottaminen lupaharkinnassa                  Alueelliset rajoitukset, asemapaikan ja auto-
32578: merkitsee liikenteen taloudellista ja rationaalis-   jen enimmäismäärän vahvistaminen tilauslii-
32579: ta hoitoa koskevien edellytysten paranemista         kenneluvissa tulisivat kyseeseen lähinnä henki-
32580: sekä luo myös edellytyksiä ottaa huomioon            löauton osalta. Taksipalvelujen kysynnän ja
32581: kilpailunäkökohdat, mitä täsmennettäisiin ase-       tarjonnan parantamiseksi on tarkoituksenmu-
32582: tuksella. Tarkoituksena on, että kilpailunäkö-       kaista siirtyä näiden rajoitusten osalta nykyistä
32583: kohdat koskisivat kaupunkien (tai YTV:n) ta-         vapaamielisempään suuntaan. Taksiaseman pe-
32584: loudellisesti vastaamaa linja-autoliikennettä        rustaminen tulisi kysymykseen, jos vähintään
32585: riippumatta liikennepalvelun toteuttajasta.          viidellä taksilla on asemapaikkansa alueella,
32586:    Pykälän 2 momentissa säädetään liikennelu-        jonka säde on kolme kilometriä. Ehdotetun
32587: van hakijalta edellytettävistä ominaisuuksista,      menettelyn mukaan voitaisiin erityistapauksis-
32588: jota koskeva säännös sisältyy myös AMA:n             sa myös henkilöautolle myöntää linjaliikenne-
32589: 8 §:ään.                                             lupa, mikäli joukkoliikenneyhteyden järjestä-
32590:    Pykälän 4 momentin mukaan henkilöauton            minen henkilöauton tilausliikenneluvan nojalla
32591: ja sairasauton tilausliikennelupa voidaan            osoittautuisi olemassa olevat linjaliikennepal-
32592: myöntää luonnolliselle henkilölle, vaikka toi-       velut huomioon ottaen ongelmalliseksi (vrt.
32593: mintaa harjoitetaan yhtiömuotoisesti. Säännös        12 §).
32594: on nähty perustelluksi, jotta liikennöintiä voi-        Linja-autojen tilausliikenne hoidettaisiin
32595: daan kehittää tarpeita vastaavasti. Henkilöau-       pääsääntöisesti linjaliikenteen liitännäisoikeu-
32596: ton ja sairasauton tilausliikennelupia on myön-      tena (ks. 14 §).
32597: netty myös yhtiöille. Ne taksiyhtiöt, jotka             Muutosta nykykäytäntöön merkitsee 3 mo-
32598: aiemmin ovat saaneet liikenneluvan, voisivat         mentti, jonka mukaan kunnan tai pääkaupun-
32599: jatkossakin harjoittaa toimintaa yhtiölle myön-      kiseudun yhteistyövaltuuskunnan vastatessa ta-
32600: nettävän luvan puitteissa. Koska yhtiöille           loudellisesti alueensa kaupunkimaisesta paikal-
32601: myönnetyt luvat ovat suhteellisen vähälukuisia,      lisliikenteestä, lupaviranomaisen ei tarvitsisi
32602: otettaisiin asetukseen tasapuolisuutta korosta-      vahvistaa aikataulua; ainoastaan reitti vahvis-
32603: va säännös, joka estäisi luvan myynnin yhtiön        tettaisiin pääpiirteittäin. Ehdotus keventäisi
32604: myynnin yhteydessä. Säännös tulisi voimaan 1         näissä tapauksissa liikennelupamenettelyä, mi-
32605: päivänä tammikuuta 1994, mikä antaisi näille         kä voitaisiin toteuttaa, koska hoidettavan lii-
32606: yhtiöille sopeutumisaikaa.                           kenteen laajuudesta päätetään tosiasiallisesti
32607:    Koska taksiyritykset ovat yleensä perheyri-       muussa yhteydessä.
32608: tyksiä, lupaharkinnassa otettaisiin huomioon            11 §. Taksat. Taksojen vahvistamisesta on
32609: myös sukupolvenvaihdokset.                           säädetty elinkeinonharjoittamisen oikeudesta
32610:    JO §. Liikenneluvan myöntäminen. Pykäläs-         annetun lain 22 §:ssä. Kun henkilöliikennettä
32611: sä säädettäisiin liikenneluvan määräaikaisuu-        koskevista asioista nyt säädettäisiin yhdessä
32612: desta, rajoitettuna myöntämisestä, ehtojen si-       laissa, on tarkoituksenmukaista siirtää myös
32613: sällyttämisestä ja muista keskeisistä asioista,      taksanvahvistussäännös tähän lakiin.
32614: jotka luvassa vahvistetaan. Tarkemmat sään-             Tarkoituksena olisi eräiltä osin keventää ja
32615: nökset luvista ja lupamenettelystä annettaisiin      yleisesti kehittää nykyistä taksanvahvistusme-
32616: asetuksella.                                         nettelyä tavalla, joka ottaa eri olosuhteissa
32617:    Uutta on alihankinnan sisällyttäminen sään-       hoidettavan liikenteen joustavammin huo-
32618: nöksiin. Tämä merkitsee muun muassa linjalii-        mioon. Taksan vahvistaminen olisi edelleen
32619: kenteenharjoittajien mahdollisuutta ostaa ali-       tarpeen ainakin siltä osin, kuin julkinen valta
32620: hankintana liikennelupansa mukaisia ajosuo-          toimii liikennepalvelujen ostajana tai tukijana.
32621: ritteita niiltä linja-auto- ja taksitoimintaa har-   Linja-autoliikenteen henkilötaksa, kuten myös
32622: 12                                    1990 vp. -      HE n:o 175
32623: 
32624: taksi- ja invataksitaksa säilyisivät edelleen tak-    lettavan kilpailun ja sen pohjalta määriteltävän
32625: sanvahvistuksen piirissä.                             sopimuksen nojalla. Momentti koskisi yhtäläi-
32626:    Ehdotuksen mukaan liikenneministeriö ei            sesti myös kaupunkien liikennelaitosten liiken-
32627: vahvistaisi kaupunkien tai pääkaupunkiseudun          nettä.
32628: yhteistyövaltuuskunnan taloudellisesti vastaa-          14 §. Tilausliikenteen harjoittaminen linja-
32629: man kaupunkimaisen paikallisliikenteen takso-         autolla. Tilausliikennettä voitaisiin liitännäis-
32630: ja, mikä vastaa nykytilannetta.                       oikeutena harjoittaa laajuudessa, joka olisi
32631:      12 §. Henkilöautolla harjoitettava joukkolii-    sidottu liikenteenharjoittajan vastaaman linja-
32632: kenne. Taksin merkitys joukkoliikennevälinee-         liikenteen laajuuteen, mikä vastaa nykytilan-
32633: nä on lisääntynyt. Taksin joukkoliikenne mää-         netta. Erillisen tilausliikenneluvan myöntämi-
32634: riteltäisiin linja-auton linjaliikennettä ja raide-   nen saattaisi tulla kyseeseen vain poikkeus-
32635: liikennettä täydentäväksi. Liikenteen järjestä-       tilanteissa, joissa kysyntä on suurempi kuin
32636: misvastuu olisi ensisijaisesti kunnalla, johon se     mitä liitännäisoikeuden perusteella voidaan
32637: tietyin edellytyksin voisi saada valtionapua (ks.     tyydyttää. Pykälää täsmennettäisiin asetuksel-
32638: 23 §). Kunta voisi omalla kustannuksellaan            la.
32639: järjestää myös tätä laajempaa liikennettä.                Pykälän 2 momentti on uusi. Tilausliikenne-
32640: Joukkoliikennepalveluja tuottavat liikenteen-         oikeuden nojalla on järjestetty muun muassa
32641: harjoittajat voisivat sopimusmenettelynä ostaa        lentokenttäkuljetuksia, joista on voitu periä
32642: takseilta omaa liikennettään täydentävää lii-         linja-auton henkilötaksaa suurempi maksu, ja
32643: kennepalvelua (muun muassa syöttöliikennet-           sotilaskuljetuksia. Koska näin järjestettyjen
32644: tä). Matkustaja maksaisi tässä liikenteessä pää-      joukkoliikennekuljetusten määrä on lisäänty-
32645: sääntöisesti linja-autolipun mukaisen hinnan.         mässä, on säännöksen ottaminen lakiin perus-
32646:    Taksi voisi toimia linja-autoliikenteen ali-       teltua.
32647: hankkijana myös siten, että linja-auton linjalii-         15 §. Tilausliikenteen harjoittaminen hen-
32648: kenneluvassa määritellään oikeus hoitaa liiken-       kilö- ja sairasautolla. Pykälän 1 momenttia
32649: ne tarvittaessa taksilla (vrt. 10 §:n 1 moment-       vastaava säännös on yksityiskohtaisemmassa
32650: ti). Menettelyllä voidaan keventää eräiltä osin       muodossa AMA:n 19 §:n 2 momentissa.
32651: muun muassa kaupunkimaisen paikallisliiken-               Pykälän 2 momenttia vastaava säännös sisäl-
32652: teen kustannuksia palvelutasoa alentamatta.           tyy elinkeinon harjoittamisen oikeudesta anne-
32653: Tarkoituksena olisi myös selkiyttää liikennelu-       tun lain 22 §:ään. Lääninhallitus päättäisi
32654: pakäytäntöä, jolla linja-autoliikenteen harjoit-      myös taksien yhteisliikenteestä (vrt. 10 §:n 2
32655: taja voi tarvittaessa hoitaa linjaliikennettään       momentti).
32656: hallinnassaan olevalla henkilöautolla.                   16 §. Tilausjärjestelmät ja taksiasemat. Py-
32657:    13 §. Liikenteenharjoittajan velvollisuus har-     kälän 1 ja 2 momenttia vastaavat säännökset
32658: joittaa liikennettä. Pykälän 1, 2 ja 4 momentti       ovat AMA:n 19 §:n 1 momentissa. Taksiase-
32659: vastaavat AMA:n 10 §:ää mutta säännösten              mia koskeva säännös on uusi. Asiasta on
32660: sanamuotoja on ajanmukaistettu.                       aikaisemmin säädetty ohjesääntötasolla. Koska
32661:    Pykälän mukaan liikenteenharjoittajan tulee        taksiasemalta liikennöinnistä voi aiheutua lii-
32662: liikenneluvan mukaisten oikeuksien vastapai-          kenteenharjoittajille kustannuksia, on perus-
32663: noksi tuntea vastuuta myös kannattamattomis-          teltua säätää asiasta lailla.
32664: ta, mutta tarpeellisista linjaliikennepalveluista.        17 §. Tavarankuljetus linja- ja henkilöautol-
32665:    Liikenteen kysyntä katsottaisiin vähäiseksi,       la. Pykälässä on kevennetty tavarakuljetuksen
32666: mikäli lipputulot olisivat alhaisemmat kuin           sääntelyä luvanvaraisessa henkilöliikenteessä,
32667: liikenteenhoidon valtakunnallisesti keskimää-         mikä ei kuitenkaan merkinne oleellisia muu-
32668: räiset juoksevat (muuttuvat) kustannukset. Eh-        toksia kuljetusvälineiden tosiasiallisessa työn-
32669: dotus merkitsee nykykäytännön muuttamista             jaossa.
32670: vapaamielisempään suuntaan. Ristisubventiota             Tavaroiden kuljettamista ei olisi tarkoitus
32671: ei sovellettaisi tavalla, joka muodostuisi esteek-    sallia matkustajatilassa muiden kuin matkusta-
32672: si yritystoiminnan kehittämiselle.                    jien käsimatkatavaroiden osalta. Tavarankulje-
32673:    Pykälän 3 momentti on uusi. Kaupungin tai          tus ei myöskään voisi olla liikenneluvan myön-
32674: pääkaupunkiseudun          yhteistyövaltuuskunnan     tämisen peruste.
32675: taloudellisesti vastaamassa paikallisliikenteessä        Säännös mahdollistaisi kevyiden tavarakulje-
32676: ristisubventiovelvoitetta ei voida asettaa, koska     tusten suorittamisen taksilla (vrt. AMA 19 §:n
32677: liikenne hoidettaisiin jossain muodossa sovel-        4 momentti). Momentti mahdollistaisi myös
32678:                                     1990 vp. -     HE n:o 175                                       13
32679: 
32680: postilähetysten kuljetukset taksilla ilman nyky-   matkustajamääriltään vähäisten junavuorojen
32681: säännösten edellyttämiä erityisjärjestelyjä.       säilyttämiseksi 94 mmk. Linja-autolla ja taksil-
32682:    18 §. Tietojen antaminen. Vastaava säännös      la ajettavalla haja-asutusalueiden liikenteelle
32683: on AMA:n 15 §:ssä.                                 myönnetään vuonna 1990 valtionapua momen-
32684:    19 §. Poikkeusmääräykset. Pykälä vastaa         tilta 31.58.30 noin 118 mmk.
32685: AMA:n 12 § :n 2 momenttia.                            Ehdotuksen mukaan peruspalveluliikenteen
32686:    20 §. Liikenneluvan peruuttaminen. Pykälän      tuki olisi niinsanottua harkinnanvaraista val-
32687: 1 momenttia vastaava säännös on AMA:n              tionapua, jolloin vuotuisen budjettimenettelyn
32688: 24 §:n 1 momentissa.                               yhteydessä voitaisiin päättää harjoitettavan lii-
32689:    Pykälän 2 momentti on uusi. Säännöksen          kenteen laajuudesta. Peruskoulua koskevassa
32690: soveltaminen voisi tulla kyseeseen vain tilan-     lainsäädännössä on velvoitteita koulukuljetus-
32691: teissa, joissa liikenne on taloudelliset seikat    ten järjestämisestä, mikä epäsuorasti määrittää
32692: huomioon ottaen epätarkoituksenmukaisesti          minimitasoa joukkoliikennepalvelujen laajuu-
32693: järjestetty ja liikenteen uudelleenjärjestely on   delle. Joukkoliikenteen hoito on pitkäjänteistä
32694: välttämätöntä.                                     toimintaa, ja sen järjestäminen edellyttää yhtä
32695:    21 §. Linja-autolla harjoitettavan tilauslii-   vuotta pidempää näkemystä halutusta palvelu-
32696: kenteen kieltäminen ja rajoittaminen. Pykälä       tasosta.
32697: vastaa AMA:n 24 §:n 2 momenttia.                      Juna- ja linja-autoliikenteen osalta valtiona-
32698:    22 §. Kuolin- ja konkurssipesän oikeus jat-     pu myönnettäisiin Iiikenteenharjoittajalie ja
32699: kaa liikennettä. Säännös vastaa pääosin voi-       taksilla harjoitettavan joukkoliikenteen osalta
32700: massa olevaa AMA:n 25 §:ää, mutta ilmoituk-        kunnalle. Erityistapauksissa ja poikkeavista
32701: sen teolle on asetettu kolmen kuukauden mää-       syistä tuki voisi koskea myös muilla liikennevä-
32702: räaika ja edellytyksiä, joita luvanhaltijan vel-   lineillä, mm. sisävesialuksilla ja ilmaliikentee-
32703: vollisuuksista vastaavalta henkilöltä vaaditaan,   nä, harjoitettavaa joukkoliikennettä, mikäli
32704: on täsmennetty.                                    valtiontukea ei voida myöntää muista määrära-
32705:                                                    hoista.
32706:                                                       Kuntien edellytettäisiin osallistuvan tukemi-
32707: 3 luku                                             seen koulutoimessa sovellettavan kustannus-
32708:                                                    jaon mukaisesti. Erityistapauksissa valtio voisi
32709: Joukkoliikenteen valtionavut                       yksin tukea alueellisia yhteyksiä. Tällöin kysee-
32710:                                                    seen tulisivat muun muassa junavuorot ja lak-
32711:    Kohdan 1 mukainen valtionapu voitaisiin         kautettua junaliikennettä korvaavat vuorot,
32712: myöntää 2 §:n 6 kohdassa määritellyn perus-        joiden tukemiseen yksittäisillä kunnilla ei ole
32713: palveluliikenteen vuorokohtaiseen tukemiseen.      riittävää intressiä. Kyseeseen voisivat tulla täl-
32714: Liikenneministeriö määrittelisi 29 §:n 3 mo-       löin vuorot, joilla on huomattavaa valtakun-
32715: mentin nojalla tuettavan liikenteen yksityis-      nallista tai alueellista merkitystä.
32716: kohdat. Kohdan 1 valtionapu on tarkoitettu            Linja-autoliikenteen osalta valtionapumenet-
32717: lähinnä harvaan asuttujen seutujen välttämät-      tely liittyy läheisesti liikennelupamenettelyyn,
32718: tömien liikennepalvelujen jatkuvuuden turvaa-      minkä vuoksi liikenneministeriön tulisi edelleen
32719: miseksi.                                           myöntää kyseessä oleva valtionapu. Valtiona-
32720:    Säännöksen nojalla kannattamaton, mutta         vun maksatusmenettely on tarkoitus vuoden
32721: tarpeellinen liikenne voidaan järjestää matkus-    1991 alusta siirtää liikenneministeriöitä läänin-
32722: tajamääristä ynnä muusta riippuen joko junal-      hallituksille. Taksien osalta lääninhallitukset
32723: la, linja-autolla tai taksilla. Säännös parantaa   ovat myöntäneet valtionavun kunnille 1 päiväs-
32724: mahdollisuuksia järjestää liikenne tarkoituk-      tä kesäkuuta 1988. Linja-auto- ja taksiliiken-
32725: senmukaisella liikennevälineenä ja suunnata        teen osalta sovellettaisiin edelleen vuonna 1987
32726: tukirahoitus tehokkaasti.                          käyttöönotettua ja uudistettua menettelyä.
32727:    Kannattamattoman junaliikenteen ylläpitä-          Tuettavalla liikenteellä tulisi olla riittävä ky-
32728: miseen on tähän liittyvä säännös Valtionrauta-     syntä, ja sen tulisi olla yleisen edun kannalta
32729: teistä annetussa laissa (747 /89, 7 §). Linja-     taloudellisesti ja liikenteellisesti tarkoituksen-
32730: autolla ja taksilla ajettavan joukkoliikenteen     mukaista. Linja-autojen linjaliikenteelle tukea
32731: tukimenettelystä ei ole säännöksiä.                myönnettäisiin vain, mikäli liikenne ei matkus-
32732:    Vuonna 1990 myönnetään Valtionrautateille       tajatuloilla olisi hoidettavissa itsekannattavasti
32733: korvausta momentin 31.57.40 määrärahasta           (vert. 13 §:n 2 momentti). Valtionapua myön-
32734: 14                                   1990 vp. -      HE n:o 175
32735: 
32736: nettäessä otettaisiin mm. saariston erityisolo-      nalta tärkeiden kauko- ja kauttakulkuliiken-
32737: suhteet huomioon.                                    teen katujen rakentamiseen.
32738:    Kohdan 2 mukaista valtionapua myönnettäi-            24 §. Valtionavun takaisin periminen. Val-
32739: siin     matkustuskustannusten       alentamiseksi   tionavustuksia koskeviksi yleismääräyksiksi
32740: joukkoliikenteessä. Tuki voisi koskea niin rai-      annettu valtioneuvoston päätös (490/65) kuten
32741: deliikenteenä kuin linja-autolla tai taksilla har-   myös kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuk-
32742: joitettavaa joukkoliikennettä. Kyse olisi taksa-     sista ja -avustuksista annettu laki (35173) so-
32743: tuesta, jonka tarkoituksena on alentaa matkus-       veltuu ehdotetun lain mukaisten valtionapujen
32744: tajan maksaman matkalipun hintaa.                    myöntämiseen huonosti. Tämän vuoksi myös
32745:    Vuonna 1990 myönnetään momentilta                 valtionapujen väärinkäyttöä koskeva sanktio-
32746: 31.57.40 korvausta junaliikenteelle markkina-        pykälä on tarkoituksenmukaista sisällyttää la-
32747: hintaa alhaisemman tariffitason mahdollista-         kiin.
32748: miseksi 160 mmk ja sosiaali- tai yhteiskuntapo-
32749: liittisin perustein tariffitason alentamiseksi 61
32750: mmk. Linja-autojen linjaliikenteelle myönne-         4 luku
32751: tään vuonna 1990 korvausta momentilta
32752: 31.58.30 markkinahintaa alhaisemman tariffi-         Erinäisiä säännöksiä
32753: tason mahdollistamiseksi noin 120 mmk.
32754: Linja-autojen linjaliikenteelle myönnettävä             25 §. Muutoksenhaku. Muutoksenhakua
32755: korvaus maksettiin vuoteen 1988 saakka polt-         koskevia säännöksiä ehdotetaan muutettavaksi
32756: toaineveron palautuksena. Korvaukset myön-           siten, että myös liikenneluvan peruuttamista
32757: netään liikenteenharjoittajalle.                     koskevasta lääninhallituksen päätöksestä ensi-
32758:    Pykälän nojalla myönnettäisiin korvaukset         asteen valitusviranomainen olisi liikenneminis-
32759: matkustuskustannusten alentamiseksi. Järjes-         teriö. Muilta osin pykälän säännökset sisälty-
32760: telmää kehitettäisiin kuitenkin siten, että kor-     vät vuoden 1957 tieliikennelain 5 a §:n 4 mo-
32761: vaus nykyistä paremmin ottaisi huomioon eri          mentin ja AMA:n 26 §:n säännöksiin.
32762: liikennevälineiden todellisen henkilöiden kulje-        26 §. Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus.
32763: tussuoritteen ja liikenneolosuhteiden erilaisuu-     Pykälä vastaa AMA:n 26 §:n 4 momenttia.
32764: den maaseudulla ja erikokoisissa kaupungeis-            27 §. Rangaistussäännökset. Rangaistavaksi
32765: sa. Tarkoituksena on, että linja-autojen osalta      säädettävät teot ehdotetaan porrastettavaksi
32766: korvaus kohdentuisi nykyistä selvemmin tarif-        kahdeksi ryhmäksi. Liikenneluparikoksesta
32767: fitason alentamiseen säännöllisessä joukkolii-       tuomittaisiin se, joka harjoittaa luvanvaraista
32768: kennematkustuksessa (muun muassa työmat-             henkilöliikennettä ilman asianmukaista liiken-
32769: kaliikenne). Erityisesti tavoitteena olisi liiken-   nelupaa. Vankeusrangaistuksen enimmäismää-
32770: teen toimintaedellytysten turvaaminen. Valti-        rä ehdotetaan nostettavaksi nykyisestä kolmes-
32771: onapu myönnettäisiin tulo- ja menoarvion             ta kuukaudesta kuuteen kuukauteen. Tällä on
32772: puitteissa, mutta tarkoituksena olisi luoda va-      tarkoitus korostaa luvattoman liikenteenhar-
32773: kaa ja ennakoiva menettely.                          joittamisen paheksuttavuutta.
32774:    Kohdan 3 mukaisen valtionavun käyttötar-             Muista lain 2 luvun säännösten tai niiden
32775: koitukset vastaavat nykytilannetta. Valtiona-        nojalla annettujen säännösten ja määräysten
32776: vulla voitaisiin kehittää kaikkea joukkoliiken-      vastaisista teoista tuomittaisiin liikenneluparik-
32777: nettä liikennevälineestä riippumatta.                komuksesta sakkoon.
32778:    Pykälässä mainittuihin käyttötarkoituksiin           28 §. Luvattoman kuljetuksen keskeyttämi-
32779: myönnetään vuonna 1990 momentilta 31.58.30           nen. Säännös on uusi ja se antaisi poliisille
32780: noin 4 mmk.                                          mahdollisuuden puuttua tehokkaasti ilmeisiin
32781:    Valtionapua kadunrakentamiseen joukkolii-         rikkomustapauksiin.
32782: kennettä suosivasti on mahdollista myöntää
32783: kunnille rakennuslain (370/58, 136 a §) nojal-
32784: la. Vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesityksen          1.2. Laki elinkeinon harjoittamisen oikeu-
32785: mukaan valtionapu myönnetään momentilta                   desta
32786: 31.24.34. Momentin selvitysosan perusteella
32787: määräraha on suurissa kaupungeissa tarkoitus           Elinkeinon harjoittamisesta annetun lain
32788: painottaa joukkoliikenteen kehittämisen kan-         (533/89) 22 § voidaan kumota, koska vastaava
32789:                                     1990 vp. -      HE n:o 175                                    15
32790: 
32791: säännös sisältyy ehdotettavaan lakiin luvanva-       3. Voimaantulo
32792: raisesta henkilöliikenteestä tiellä (11 ja 15 §).
32793:                                                         30 §. Voimaantulo. Lait ehdotetaan tuleviksi
32794:                                                      voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991 eli sa-
32795: 2. Tarkemmat säännökset ja                           manaikaisesti tavaraliikennettä koskevan uu-
32796:    määräykset                                        den lain kanssa.
32797:                                                         Tarkoituksenmukaista on, että ennen lain
32798:                                                      voimaantuloa myönnetyt liikenneluvat ovat
32799:    29 §. Valtuutussäännös. Asetuksella annet-        voimassa niihin merkittyjen voimassaoloaiko-
32800: taisiin tarkemmat säännökset lain täytäntöön-        jen mukaisesti.
32801: panosta. Pykälän 2 momentissa ehdotetaan                Pykälän 3 momentin mukaan niiden luvan-
32802: lakiin valtuutusta säätää asetuksella liikennelu-    haltijoiden, jotka ovat saaneet liikenneluvan
32803: van haettavaksi julistamisesta ja kilpailunäkö-      ennen lain voimaantuloa, ei tarvitse esittää
32804: kohtien huomioon ottamisesta liikennettä jär-        selvitystä lain sisältämästä ammattitaitovaati-
32805: jestettäessä.                                        muksesta. Vastaavasti ennen lain voimaantuloa
32806:   Pykälän 3 momentin valtuuden nojalla lii-          hyväksyttyjen liikenteestä vastaavien johtajien
32807: kenneministeriö antaisi tarkemmat määräykset         katsotaan täyttävän ammattitaitovaatimuksen.
32808: valtionavuista. Tarkempia määräyksiä liiken-
32809: neluvan myöntämisen edellytyksistä tultaisiin           Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
32810: antamaan ammattitaidon ja vakavaraisuuden            kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
32811: osalta.                                              set:
32812: 16                                   1990 vp. -       HE n:o 175
32813: 
32814: 
32815: 
32816: 
32817: 1.
32818:                                                Laki
32819:                               luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä
32820: 
32821:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
32822: 
32823:                      1 luku                            ta säännöllistä henkilöliikennettä, jonka palve-
32824:                                                        lut ovat yleisesti käytettävissä;
32825:                Yleisiä säännöksiä
32826:                                                           5)   kaupunkimaisella paika/lisliikenteellä
32827:                        1§                              joukkoliikennettä, jonka kulkuneuvot kulkevat
32828:                   Soveltamisala                        lyhyin vuorovälein ja joka palvelee ensisijaises-
32829:                                                        ti taajama-alueen sisäisiä matkustustarpeita;
32830:    Tätä lakia sovelletaan luvanvaraiseen henki-           6) peruspalveluliikentee/lä erikseen määritel-
32831: löliikenteeseen tiellä.                                tyä koulu-, asiointi- ja työmatkaliikennettä,
32832:    Lain 3 §:n 2 momentin, 11 §:n 2 ja 3 mo-            kuntakeskusten välisiä välttämättömiä yhteyk-
32833: mentin, ja 18 §:n säännökset koskevat myös             siä, liityntäliikennettä kaukoliikenteeseen ja
32834: raideliikennettä ja lain 3 §:n 1, 3 ja 4 momen-        välttämättömiä alueellisia yhteyksiä.
32835: tin, 4 ja 23-24 §:n säännökset myös raide-,
32836: vesi- ja ilmaliikennettä.                                                     3 §
32837: 
32838:                        2 §
32839:                                                          Joukkoliikenteen palvelutason suunnittelu
32840:                   Määritelmiä                            Kunnan tulee tarvittavilta osin suunnitella
32841:                                                        alueensa joukkoliikenteen palvelutaso. Palve-
32842:    Tässä laissa tarkoitetaan:                          lutasoa suunnitellessaan kunnan tulee asiaan
32843:    1) luvanvaraise/la henkilöliikenteellä sellaista    kulloinkin liittyviltä osin toimia yhteistyössä
32844: henkilöiden kuljetusta tiellä, jonka harjoitta-        muiden kuntien, asianomaisen lääninhallituk-
32845: miseen 5 §:n mukaan tarvitaan liikennelupa;            sen ja liikenteenharjoittajien kanssa.
32846:    2) linjaliikenteellä luvanvaraista henkilölii-         Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta
32847: kennettä, joka on säännöllistä, jonka palvelut         ja kunta, joka vastaa taloudellisesti alueensa
32848: ovat yleisesti käytettävissä ja jonka reitin lii-      paikallisliikenteestä, päättävät alueensa jouk-
32849: kennelupaviranomainen vahvistaa;                       koliikenteen palvelutason.
32850:    3) tilausliikenteellä luvanvaraista henkilölii-        Lääninhallituksen tulee tarvittavilta osin
32851: kennettä, jota harjoitetaan vain tilauksesta ti-       suunnitella joukkoliikenteen palvelutaso lään-
32852: laajan määräämällä tavalla ja joka ei ole linja-       nin alueella. Palvelutasoa suunnitellessaan lää-
32853: liikennettä;                                           ninhallituksen tulee toimia yhteistyössä kuntien
32854:    4) joukkoliikenteellä linjaliikennettä ja muu-      ja liikenteenharjoittajien kanssa.
32855:                                      1990 vp. -     HE n:o 175                                    17
32856: 
32857:   Liikenneministeriön tehtävänä on edistää             a) kunnan tai kuntainliiton hallinnassa ole-
32858: joukkoliikenteen suunnittelua ja tutkimusta         valla henkilöautolla kuljetuspalvelujen saajilta
32859: sekä pyrkiä yhteensovittamaan joukkoliiken-         perittäväksi säädettyä korvausta vastaan; tai
32860: teen palveluja.                                        b) kunnan tai kuntainliiton palveluksessa
32861:                                                     olevan henkilön hallinnassa olevalla henkilöau-
32862:                        4§                           tolla silloin, kun kuljetus liittyy oleellisesti
32863:             Maankäytön suunnittelu                  henkilön työtehtäviin ja ajokorvaus määräytyy
32864:                                                     työ- tai virkaehtosopimuksen perusteella; sekä
32865:    Joukkoliikenteen hoitamisen edellytykset tu-        3) kuljettaa huollettavanaan olevan henkilön
32866: lee ottaa huomioon kaavoituksessa sekä muus-        kouluun, työhön, huoltolaitokseen tai vastaa-
32867: sa maankäytön ja liikenneväylien suunnittelus-      vaan ja takaisin silloin, kun kuljetus ei kohtuu-
32868: sa siten kuin siitä erikseen säädetään.             della ole järjestettävissä joukko- tai tilauslii-
32869:                                                     kenteenä ja ajokorvauksena maksetaan enin-
32870:                                                     tään työ- ja virkaehtosopimuksen mukainen
32871:                     2 luku                          määrä.
32872:         Luvanvarainen henkilöliikenne
32873:                                                                            7§
32874:                       5§                            Kansainvälisiä kuljetuksia koskeva valtuutus
32875:                  Liikennelupa
32876:                                                        Liikenneministeriö voi saatuaan asianmukai-
32877:    Henkilöiden kuljettaminen tiellä moottori-       sen valtuuden vastavuoroisuuden perusteella
32878: ajoneuvolla korvausta vastaan on ilman liiken-      sopia poikkeuksia kansainvälisten maantiekul-
32879: nelupaa kielletty lukuun ottamatta 6 §:ssä mai-     jetusten osalta 5 ja 6 §:n säännöksistä sekä
32880: nittuja kuljetuksia.                                kansainvälisten sopimusten mukaisista lupajär-
32881:    Korvausta vastaan tapahtuvaksi ei katsota        jestelyistä.
32882: yhden tai useamman matkustajan kuljettamista
32883: henkilöautolla vuorotteluperiaatetta noudat-                               8§
32884: taen.                                                              Lupaviranomaiset
32885:    Jos henkilöitä kuljetetaan korvausta vastaan
32886: vuokratulla moottoriajoneuvolla, jonka kuljet-         Liikenneluvan linjaliikenteen harjoittami-
32887: tajana toimii sen vuokralleantaja tai vuokralle-    seen (linjaliikennelupa) myöntää liikenneminis-
32888: antajan palveluksessa oleva taikka vuokralle-       teriö. Asetuksella säädetään niistä kunnista,
32889: antajan tehtävään osoittama, välittämä tai          joiden alueella harjoitettavaan linjaliikentee-
32890: muulla näihin verrattavalla tavalla järjestämä      seen liikenneluvan myöntää kunnan viranomai-
32891: henkilö, liikenteenharjoittajana pidetään vuok-     nen. Yksinomaan pääkaupunkiseudun yhteis-
32892: ralleottajan asemesta vuokralleantajaa.             työvaltuuskunnan toimialueella harjoitettavaan
32893:    Liikennelupa tarvitaan henkilöiden kuljetta-     linjaliikenteeseen myöntää liikenneluvan yh-
32894: miseen tiellä moottoriajoneuvolla korvausta         teistyövaltuuskunta, jollei luvan myöntäminen
32895: vastaan myös silloin, kun sopimus kuljetuksen       kuulu kunnan toimivaltaan.
32896: suorittamiseksi on tehty tämän lain tai sen            Liikenneluvan tilausliikenteen harjoittami-
32897: nojalla annettujen säännösten tai määräysten        seen (tilausliikennelupa) myöntää lääninhalli-
32898: kiertämiseksi taikka jos olosuhteet osoittavat      tus. Jos alue, jolla tilausliikennettä on tarkoi-
32899: sitä tarkoitetun.                                   tus harjoittaa, ei kokonaisuudessaan kuulu
32900:                                                     lääninhallituksen toimivaltaan tai jos liikennet-
32901:                       6§                            tä on tarkoitus harjoittaa linja-autolla, luvan
32902:      Ilman liikennelupaa sallittu liikenne          myöntää kuitenkin liikenneministeriö.
32903: 
32904:   Ilman liikennelupaa saa:                                                9§
32905:    1) suorittaa sairaankuljetusta valtion, kun-       Liikenneluvan myöntämisen edellytykset
32906: nan, kuntainliiton tai sairaalan hallinnassa ole-
32907: valla sairasautolla;                                  Liikennelupaa myönnettäessä on otettava
32908:   2) suorittaa kunnan järjestämiin sosiaalipal-     huomioon ennen kaikkea liikennepalvelujen
32909: veluihin kuuluvaa henkilöiden ja tavaran kulje-     kysyntä sekä olemassa olevat liikennepalvelut,
32910: tusta:                                              kuntien henkilöliikenteen järjestämistä koske-
32911: 3 391868T
32912: 18                                   1990 vp. -     HE n:o 175
32913: 
32914: vat tarpeet ja sen liikenteen taloudellisuus ja                           12 §
32915: tarkoituksenmukaisuus, jonka harjoittamiseen         Henkilöautolla harjoitettava joukkoliikenne
32916: lupaa haetaan.
32917:     Liikennelupa voidaan myöntää hakijalle, jo-       Henkilöautolla saa harjoittaa tilausliikenne-
32918: ka maineeltaan, ammattitaidoltaan, vakavarai-       luvan nojalla linja-auto- ja raideliikennettä
32919: suudeltaan ja muilta ominaisuuksiltaan voi-         täydentävää joukkoliikennettä kunnan, pää-
32920: daan katsoa sopivaksi harjoittamaan liikennet-      kaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan tai
32921: tä.                                                 joukkoliikennettä harjoittavan liikenteenhar-
32922:     Jos liikennelupaa hakee oikeushenkilö, lu-      joittajan kanssa tehtävän sopimuksen mukai-
32923: van myöntämisen edellytyksenä on, että liiken-      sesti.
32924: teestä vastaava henkilö on maineeltaan, am-
32925: mattitaidoltaan ja muilta ominaisuuksiltaan
32926: sopiva harjoittamaan liikennettä.                                         13 §
32927:     Henkilöauton ja sairasauton tilausliikennelu-   Liikenteenharjoittajan velvollisuus harjoittaa
32928: pa voidaan myöntää luonnollisille henkilöille,                        liikennettä
32929: vaikka toimintaa harjoitetaan yhtiömuotoises-
32930: ti.                                                   Linjaliikenneluvan haltija on velvollinen
32931:                                                     harjoittamaan luvan mukaista liikennettä lu-
32932:                       10 §                          van voimassaoloajan.
32933:          Liikenneluvan myöntäminen                     Hakemus, joka koskee linjaliikenteen supis-
32934:                                                     tamista tai lopettamista kesken luvan voimas-
32935:    Liikennelupa myönnetään määräajaksi. Se          saoloajan, on hyväksyttävä, jos liikennepalve-
32936: voidaan myöntää rajoitettuna, ja siihen voi-        lujen kysyntä on vähäinen tai jos liikennepal-
32937: daan liittää liikenteen asianmukaista hoitoa ja     velujen tarjonta muutoin on riittävä tai jos
32938: alihankintaa koskevia ehtoja.                       liikenteen harjoittaminen vaarantaa liikenteen-
32939:    Linjaliikenneluvan myöntäessään lupaviran-       harjoittajan linja-autoliikenteen jatkuvuuden
32940: omainen vahvistaa liikenteen reitin ja aikatau-     taloudelliset edellytykset.
32941: lun sekä tilausliikenneluvan myöntäessään
32942: alueen, jolla liikennettä saa harjoittaa (liiken-     Linjaliikenteessä, joka on kaupunkimaista
32943: nealue), asemapaikan ja liikenteessä käytettä-      paikallisliikennettä ja josta kunta tai pääkau-
32944: vien autojen lukumäärän.                            punkiseudun yhteistyövaltuuskunta taloudelli-
32945:                                                     sesti vastaa, liikenteenharjoittajan velvollisuus
32946:    Myönnettäessä lupaa linjaliikenteeseen, joka
32947:                                                     harjoittaa liikennettä määräytyy sen mukaan
32948: on kaupunkimaista paikallisliikennettä ja josta
32949:                                                     kuin siitä on erikseen sovittu tai päätetty.
32950: kunta tai pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuus-
32951: kunta taloudellisesti vastaa, aikataulua ei kui-       Jollei voittamattomia esteitä tai muita päte-
32952: tenkaan tarvitse vahvistaa.                         viä syitä ole, tilausliikenneluvan haltija on
32953:                                                     velvollinen pyydettäessä suorittamaan luvan
32954:                       11 §                          mukaisen ajon.
32955:                      Taksat
32956:                                                                           14 §
32957:    Liikenneministeriö vahvistaa tärkeimmät lu-
32958: vanvaraisen henkilöliikenteen taksat 2 ja 3          Tilausliikenteen harjoittaminen linja-autolla
32959: momentissa säädetyin poikkeuksin. Liikennet-
32960: tä harjoitettaessa ei kuljetuspalveluista saa pe-     Linja-auton linjaliikenneluvan haltija saa il-
32961: riä vahvistettuja taksoja suurempia maksuja.        man tilausliikennelupaa harjoittaa tilausliiken-
32962:    Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta          nettä asetuksella säädetyin rajoituksin. Luvan
32963: hyväksyy yksinomaan toimialueellaan harjoi-         haltija on myös velvollinen pyydettäessä suorit-
32964: tettavan joukkoliikenteen taksat.                   tamaan asetuksen mukaan sallitun ajon.
32965:    Liikenneministeriö päättää niistä taloudelli-       Tilausliikenneoikeuden     nojalla  voidaan
32966: sesti alueensa kaupunkimaisesta paikallisliiken-    linja-autolla harjoittaa joukkoliikennettä ase-
32967: teestä vastaavista kunnista, jotka voivat hyväk-    tuksella säädetyin rajoituksin. Tilausliikenne
32968: syä tässä liikenteessä noudatettavat taksat.        voi olla vain linjaliikennettä täydentävää.
32969:                                        1990 vp. -     HE n:o 175                                      19
32970: 
32971:                        15 §                                                  20 §
32972:  Tilausliikenteen harjoittaminen henkilö- ja                   Liikenneluvan peruuttaminen
32973:                  sairasautolla
32974:                                                          Jos liikenneluvan haltija ei enää täytä liiken-
32975:    Henkilö- tai sairasauton tilausliikenneluvan       neluvan saannin edellytyksiä tai jos liikennettä
32976: haltija saa suorittaa ajaja myös liikennealueen       ei harjoiteta luvan mukaisesti ja muutoin
32977: ulkopuolelle ja sen ulkopuolelta liikennealueel-      asianmukaisesti taikka jos liikenneluvan haltija
32978: le asetuksella tarkemmin säädetyin rajoituksin.       tulee maksukyvyttömäksi tai muutoin jättää
32979:    Lääninhallitus vahvistaa tarvittaessa henki-       vastaamatta velvoitteistaan, voi luvan myöntä-
32980: löautolla harjoitettavaa luvanvaraista henkilö-       nyt viranomainen peruuttaa liikenneluvan
32981: liikennettä koskevia ohjesääntöjä.                    määräajaksi tai kokonaan.
32982:                                                          Liikenneluvan myöntänyt viranomainen voi
32983:                        16 §                           peruuttaa liikenneluvan myös, jos liikenteen ei
32984:                                                       enää voida katsoa olevan tarkoituksenmukai-
32985:        Tilausjärjestelmät ja taksiasemat              sesti ja taloudellisesti järjestettyä ja liikenteen
32986:    Harjoitettaessa tilausliikennettä henkilöau-       uudelleen järjestely on yleisen edun kannalta
32987: toilla saa saman alueen autoille ajotilauksia         välttämätöntä.
32988: välittää vain yksi lääninhallituksen hyväksymä
32989: taksiradiotilauskeskus.                                                      21 §
32990:    Kaikkien autojen tulee olla tilattavissa tilaus-   Linja-autolla harjoitettavan tilausliikenteen
32991: keskuksen kautta lääninhallituksen vahvista-                   kieltäminen ja rajoittaminen
32992: man taksiradio-ohjesäännön mukaisesti. Lää-
32993: ninhallitus voi erityisistä syistä myöntää vapau-       Jos linja- tai tilausliikennettä linja-autolla
32994: tuksen liittymisvelvollisuudesta.                     harjoitetaan tämän lain tai sen nojalla annettu-
32995:    Lääninhallitus voi määrätä henkilöautoilla         jen säännösten tai määräysten taikka liikenne-
32996: harjoitettavan tilausliikenteen hoidettavaksi         lupaehtojen vastaisesti, voi liikenneministeriö,
32997: taksiasemilta.                                        vaikka liikennelupaa ei peruuteta, kieltää lii-
32998:                                                       kenteenharjoittajaa määräajaksi tai toistaiseksi
32999:                                                       harjoittamasta tilausliikennettä, jota hän
33000:                        17 §                           14 §:n mukaan saa harjoittaa, tai rajoittaa sen
33001:    Tavarankuljetus linja- ja henkilöautolla           harjoittamista.
33002:   Linja-auton linjaliikenneluvan tai henkilöau-                              22 §
33003: ton tilausliikenneluvan haltija saa kuljettaa
33004: myös tavaraa.                                           Kuolin- ja konkurssipesän oikeus jatkaa
33005:                                                                       liikennettä
33006:                        18 §
33007:                                                          Jos liikenneluvan haltija kuolee tai joutuu
33008:               Tietojen antaminen                      konkurssiin, on kuolin- tai konkurssipesällä
33009:                                                       oikeus jatkaa liikennettä enintään kahden vuo-
33010:   Liikenteenharjoittajan tulee vaadittaessa an-       den ajan. Edellytyksenä on, että kuolin- tai
33011: taa liikenneministeriölle liikenteellisiä ja talou-   konkurssipesä kolmen kuukauden kuluessa
33012: dellisia tietoja. Tietoja on pidettävä luotta-        kuolinpäivästä tai konkurssin alkamisesta il-
33013: muksellisina.                                         moittaa luvan myöntäneelle viranomaiselle lu-
33014:                                                       vanhaltijan velvollisuuksista vastaavan 9 §:n 3
33015:                        19 §                           momentissa säädetyt edellytykset täyttävän
33016:               Poikkeusmääräykset                      henkilön.
33017:                                                          Jos luvan haltija joutuu konkurssiin, kon-
33018:    Liikenneluvan myöntänyt viranomainen voi           kurssipesällä on oikeus jatkaa liikennettä kol-
33019: antaa liikenneluvasta poikkeavia määräyksiä           men kuukauden ajan konkurssiin joutumises-
33020: liikenteen harjoittamisesta, jos se muuttunei-        ta. Konkurssipesän on ilmoitettava luvan
33021: den olosuhteiden vuoksi tai muusta erityisestä        myöntäneelle viranomaiselle 14 vuorokauden
33022: syystä on välttämätöntä.                              kuluessa 1 momentissa tarkoitettu henkilö.
33023: 20                                   1990 vp. -      HE n:o 175
33024: 
33025:                     3 luku                                               4 luku
33026:          Joukkoliikenteen valtionavut                             Erinäisiä säännöksiä
33027:                       23 §                                                25 §
33028:           Valtionavun myöntäminen                                   Muutoksenhaku
33029:    Valtionapua voidaan tulo- ja menoarvion              Lääninhallituksen, pääkaupunkiseudun yh-
33030: rajoissa hakemuksesta myöntää:                       teistyövaltuuskunnan tai kunnan tämän lain tai
33031:    1) kannattamauoman peruspalveluliikenteen         sen nojalla annettujen säännösten perusteella
33032: ylläpitämiseksi kustannuksiin, jotka saadaan         tekemään päätökseen haetaan muutosta valit-
33033: vähentämällä ajokustannuksista yleisesti nou-        tamalla liikenneministeriöön ja liikenneminis-
33034: datettavan taksatason mukaiset lipputulot edel-      teriön päätöksestä korkeimpaan hallinto-
33035: lyttäen että liikenne on yleisen edun kannalta       oikeuteen.
33036: taloudellisesti ja liikenteellisesti tarkoituksen-
33037: mukaisella tavalla järjestetty,                         Liikenneministeriön päätökseen, jolla on
33038:    2) matkustuskustannusten alentamiseksi            vahvistettu taksa tai ratkaistu valtionapuhake-
33039: joukkoliikenteessä ja                                mus, ei saa hakea valittamalla muutosta.
33040:    3) joukkoliikenteen suunnitteluun ja tutki-          Oikeus hakea muutosta liikennelupaa koske-
33041: mukseen sekä suunniteltuihin, määräaikaisiin         vaan päätökseen on luvan hakijalla ja haltijal-
33042: joukkoliikenteen liikennekokeiluihin ja jouk-        la, toisella liikenteenharjoittajalla, jonka oi-
33043: koliikennevälineiden varustamiseen vammais-          keuteen päätös voi vaikuttaa, sekä sillä kunnal-
33044: ten tarpeisiin sopivaksi.                            la, jossa lupahakemuksessa tarkoitettua liiken-
33045:                                                      nettä aiotaan harjoittaa tai liikenneluvan mu-
33046:                       24 §                           kaista liikennettä harjoitetaan.
33047:         Valtionavun takaisin periminen                  Muutoksenhausta on muutoin voimassa, mi-
33048:                                                      tä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa
33049:    Valtionapu on maksettava kokonaan tai asi-        laissa (154/50) säädetään.
33050: anomaiselta osalta takaisin ja peruutettava vie-
33051: lä maksamatta olevalta osalta, jos
33052:    1) valtionavun myöntämistä, maksamista tai                             26 §
33053: valvontaa varten on annettu virheellisiä tai             Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus
33054: harhaanjohtavia tietoja ja menettelyllä on ollut
33055: vaikutusta avun saamiseen tai oleellisessa koh-        Tämän lain tai sen nojalla annettujen sään-
33056: din sille asetettuihin ehtoihin,                     nösten perusteella tehtyä päätöstä tai määräys-
33057:    2) valtionavun maksamista tai sen valvontaa       tä on noudatettava siitä huolimatta, että se ei
33058: varten on kieltäydytty antamasta myöntämis-          ole saanut lainvoimaa, jollei päätöksen tai
33059: päätöksessä edellytettyjä tietoja, asiakirjoja ja    määräyksen antanut viranomainen toisin mää-
33060: muuta aineistoa tai apua,                            rää.
33061:    3) valtionapu on suoritettu muutoin virheel-
33062: lisin edellytyksin tai perusteettomasti tai                               27 §
33063:    4) valtionapu on käytetty muuhun kuin mi-
33064: hin se on myönnetty.                                              Rangaistussäännökset
33065:    Milloin valtionavun ehtoja on muulta osin
33066: laiminlyöty, valtionapu tai osa siitä voidaan           Joka harjoittaa luvanvaraista henkilöliiken-
33067: määrätä palautettavaksi ja vielä maksamatta          nettä ilman asianmukaista liikennelupaa tai
33068: olevalta osalta peruutetuksi tai maksatus kes-       ilman kansainvälisten maantieliikennesopimus-
33069: keytettäväksi.                                       ten edellyttämää kuljetuslupaa, on tuomittava
33070:    Palautettavalle valtionavulle on maksettava       liikenneluparikoksesta sakkoon tai vankeuteen
33071: sen suorittamispäivästä lukien korkoa, joka          enintään kuudeksi kuukaudeksi.
33072: ylittää neljällä prosenttiyksiköllä kulloinkin          Joka muutoin kuin 1 momentissa tarkoite-
33073: voimassa olevan Suomen Pankin peruskoron.            tulla tavalla rikkoo tätä lakia tai sen nojalla
33074: Jollei suoritettavaa määrää makseta asetettuna       annettuja säännöksiä tai niiden nojalla annet-
33075: eräpäivänä, on sille suoritettava vuotuista vii-     tuja säännöksiä tai määräyksiä, on tuomittava
33076: västyskorkoa 16 prosenttia.                          liikenneluparikkomuksesta sakkoon.
33077:                                    1990 vp. -     HE n:o 175                                     21
33078: 
33079:                      28 §                         sestä, maksatuksesta ja käytön valvonnasta.
33080:   Luvattoman kuljetuksen keskeyttäminen           Liikenneministeriö voi antaa tarkempia mää-
33081:                                                   räyksiä liikenneluvan myöntämisen edellytyk-
33082:   Poliisi voi keskeyttää kuljetuksen, jos kysy-   sistä.
33083: myksessä on luvanvaraisen henkilöliikenteen          Liikenneministeriö voi antaa yksityiskohtai-
33084: harjoittaminen ilman asianmukaista liikennelu-    sia määräyksiä ammattitaidon ja vakavaraisuu-
33085: paa tai kansainvälisten maantieliikennesopi-      den osoittamisesta.
33086: musten edellyttämää kuljetuslupaa.
33087:                                                                         30 §
33088:                      29 §                                           Voimaantulo
33089:               Va/tuutussäännös
33090:                                                      Tämä laki tulee voimaan       päivänä
33091:   Tarkemmat säännökset liikenneluvan hake-        kuuta 1991.
33092: misesta, myöntämisestä, muuttamisesta ja uu-         Ennen tämän lain voimaantuloa myönnetyt
33093: simisesta, liikenteen valvonnasta sekä muusta     liikenneluvat ovat edelleen voimassa luvassa
33094: tämän lain täytäntöönpanosta annetaan ase-        määrätyn ajan.
33095: tuksella.                                            Luvanhaltijan, jolla on liikennelupa tämän
33096:    Asetuksella voidaan säätää liikenneluvan ha-   lain voimaantullessa, samoin kuin henkilön,
33097: ettavaksi julistamisesta ja kilpailunäkökohtien   joka toimii liikenteestä vastaavana henkilönä
33098: huomioon ottamisesta liikennettä järjestettäes-   ammattimaista henkilöliikennettä harjoittavas-
33099: sä.                                               sa yrityksessä tämän lain voimaantullessa, kat-
33100:    Liikenneministeriö antaa tarkemmat mää-        sotaan täyttävän tässä laissa säädetyn ammatti-
33101: räykset valtionapujen hakemisesta, myöntämi-      taitovaatimuksen.
33102: 
33103: 
33104: 2.
33105:                                              Laki
33106:            elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetun lain 22 §:n kumoamisesta
33107: 
33108:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
33109: 
33110:                       1§                                              2§
33111:    Täten kumotaan elinkeinon harjoittamisen         Tämä laki tulee voimaan       päivänä
33112: oikeudesta 27 päivänä syyskuuta 1919 annetun      kuuta 1991.
33113: lain 22 §, sellaisena kuin se on 9 päivänä
33114: kesäkuuta 1989 annetussa laissa (533/89).
33115: 
33116: 
33117:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1990
33118: 
33119: 
33120:                                     Tasavallan Presidentti
33121:                                      MAUNO KOIVISTO
33122: 
33123: 
33124: 
33125: 
33126:                                                                Liikenneministeri Ilkka Kanerva
33127: 1
33128: 
33129: 
33130: 1
33131: 
33132: 
33133: 1
33134: 
33135:     1
33136: 
33137: 
33138:     1
33139: 
33140:     1
33141: 
33142: 
33143:         1
33144: 
33145: 
33146:         1
33147: 
33148:         1
33149: 
33150: 
33151:             1
33152: 
33153:             1
33154: 
33155: 
33156:             1
33157: 
33158: 
33159:                 1
33160: 
33161:                 1
33162:                                       1990 vp. -    HE n:o 176
33163: 
33164: 
33165: 
33166: 
33167:                                     Hallituksen esitys Eduskunnalle Euroopan ihmisoikeustoimi-
33168:                                  kunnan ja ihmisoikeustuomioistuimen käsittelyihin osallistuvia
33169:                                  henkilöitä koskevan eurooppalaisen sopimuksen eräiden mää-
33170:                                  räysten hyväksymisestä
33171: 
33172: 
33173: 
33174: 
33175:                            ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
33176: 
33177:    Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hy-       valvomaan yleissopimuksen velvoitteiden nou-
33178: väksyisi Euroopan neuvoston puitteissa vuon-        dattamista. Nyt käsillä olevan sopimuksen tar-
33179: na 1969 tehdyn Euroopan ihmisoikeustoimi-           koituksena on myöntää ihmisoikeustoimikun-
33180: kunnan ja ihmisoikeustuomioistuimen käsitte-        nan ja ihmisoikeustuomioistuimen käsittelyihin
33181: lyihin osallistuvia henkilöitä koskevan euroop-     osallistuville henkilöille eräitä erivapauksia
33182: palaisen sopimuksen.                                yleissopimuksen tarkoituksen toteuttamiseksi.
33183:    Suomi ratifioi 10 päivänä toukokuuta 1990
33184: Euroopan neuvoston yleissopimuksen ihmisoi-           Esitykseen sisältyy lakiehdotus sopimuksen
33185: keuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi           eräiden lainsäädännön alaan kuuluvien mää-
33186: sekä sen lisäpöytäkirjat (SopS 18-19/90).           räysten hyväksymisestä. Laki on tarkoitus
33187: Yleissopimuksella perustettiin Euroopan ihmis-      saattaa voimaan kuluvan vuoden aikana sama-
33188: oikeustoimikunta ja ihmisoikeustuomioistuin         na ajankohtana kuin sopimuskin.
33189: 
33190: 
33191: 
33192: 
33193:                                       YLEISPERUSTELUT
33194: 
33195: 1. Nykyinen tilanne ja sopimuk-                        Euroopan neuvoston ihmisoikeusyleissopi-
33196:    sen merkitys                                     mukseen liittyy tehokas kansainvälinen valvon-
33197:                                                     tajärjestelmä. Yleissopimuksella on perustettu
33198:                                                     kaksi erityistä valvontaelintä, Euroopan ihmis-
33199:                                                     oikeustoimikunta (jäljempänä toimikunta) ja
33200:    Euroopan neuvoston keskeisimpiin toiminta-       Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (jäljempä-
33201: muotoihin kuuluu ihmisoikeuksien ja perus-          nä tuomioistuin). Tämän ohella Euroopan neu-
33202: vapauksien suojaaminen ja niiden toteuttami-        voston ministerikomitealla on sopimusvelvoit-
33203: sen kansainvälinen valvonta. Tämän vuoksi           teiden toteutumisen seurannassa tärkeä osuus.
33204: neuvoston tärkeimpiä sopimuksia on vuonna           Valvontaelimet voivat oikeudellisesti sitovalla
33205: 1950 tehty yleissopimus ihmisoikeuksien ja pe-      tavalla todeta sopimusvaltion loukanneen yleis-
33206: rusvapauksien suojaamiseksi sekä sitä täyden-       sopimuksen ja sen lisäpöytäkirjojen kattamia
33207: tävät lisäpöytäkirjat. Yleissopimuksen noudat-      oikeuksia sekä määrätä sopimusvaltion maksa-
33208: tamista pidetään edellytyksenä sille, että valtio   maan hyvitystä loukatulle osapuolelle.
33209: täyttää Euroopan neuvoston perussäännössä
33210: jäsenille asetetun demokraattisuuden ja ihmis-        Euroopan neuvoston ihmisoikeusjärjestel-
33211: oikeuksien      kunnioittamisen   vaatimuksen.      mää täydentämään tehtiin Lontoossa 6 päivänä
33212: Kaikki Euroopan neuvoston jäsenvaltiot ovat         toukokuuta 1969 Euroopan ihmisoikeustoimi-
33213: liittyneet yleissopimukseen.                        kunnan ja ihmisoikeustuomioistuimen käsitte-
33214: 301194K
33215: 2                                     1990 vp. -    HE n:o 176
33216: 
33217: lyihin osallistuvia henkilöitä koskeva euroop-      misestä olisi näin etua sekä Suomen valtiolle
33218: palainen sopimus. Sopimuksen tarkoituksena          että erityisesti niille Suomen lainkäyttövallan
33219: on parantaa toimikunnan ja tuomioistuimen           alaisille henkilöille, joiden tekemiä valituksia
33220: työskentelyedellytyksiä takaamaila niiden kä-       käsitellään toimikunnassa tai tuomioistuimes-
33221: sittelyihin osallistuville henkilöille eräitä oi-   sa. Sopimukseen liittyminen olisi tärkeää myös
33222: keuksia. Tärkeimmät näistä ovat oikeus kom-         periaatteelliselta kannalta.
33223: munikoida vapaasti toimikunnan ja tuomiois-            Suomi on allekirjoittanut sopimuksen 28
33224: tuimen kanssa sekä oikeus liikkumisvapauteen,       päivänä syyskuuta 1990. Sopimukseen ovat
33225: jotta henkilö voisi tarvittaessa osallistua asian   liittyneet Suomea, Islantia, Kreikkaa ja Turk-
33226: käsittelyyn toimikunnassa tai tuomioistuimes-       kia lukuunottamatta kaikki Euroopan neuvos-
33227: sa.                                                 ton jäsenvaltiot.
33228:    Suomi on liittyessään ihmisoikeusyleissopi-
33229: mukseen tunnustanut toimikunnan ja tuomio-
33230: istuimen toimivallan ottaa vastaan yksityishen-
33231: kilöiden, kansalaisjärjestöjen tai ryhmien teke-    2. Esityksen taloudelliset ja or-
33232: miä valituksia sekä samalla sitoutunut olemaan         ganisatoriset vaikutukset
33233: estämättä tämän oikeuden tehokasta käyttä-
33234: mistä. Nyt käsiteltävänä oleva sopimus täs-           Esityksellä ei ole taloudellisia vaikutuksia,
33235: mentää näitä määräyksiä. Sopimukseen liitty-        eikä se lisää julkisen talouden kustannuksia.
33236: 
33237: 
33238: 
33239: 
33240:                             YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
33241: 
33242: 
33243: 1. Sopimuksen sisältö                               johdosta, mitä he suullisesti tai kirjallisesti
33244:                                                     esittävät toimikunnassa tai tuomioistuimessa.
33245:    1 artiklan 1 kappaleen mukaan sopimus            Määräyksen tarkoituksena on varmistaa, että
33246: koskee seuraavia henkilöitä:                        asianosaiset ja muut edellä mainitut henkilöt
33247:    a) sopimusvaltioiden edustajat avustajineen;     voivat vapaasti esittää ja perustella näkemyk-
33248:    b) henkilöt, jotka osallistuvat asian käsitte-   sensä.
33249: lyyn toimikunnassa joko omissa nimissään tai           3 artiklassa taataan kaikille 1 artiklassa mai-
33250: asianosaisen edustajana, kun valitus on tehty       nituille henkilöille oikeus olla kirjeenvaihdossa
33251: ihmisoikeusyleissopimuksen 25 artiklan mukai-       toimikunnan ja tuomioistuimen kanssa. Artik-
33252: sesti;                                              lan 2 kappaleessa mainitaan erikseen vapauten-
33253:    c) edellisessä kohdassa mainittujen henkilöi-    sa menettäneet henkilöt. Näiden henkilöiden
33254: den avustajat;                                      osalta sopimus sallii postin tarkastamisen,
33255:    d) henkilöt, jotka toimikunnan jäsenet ovat      mutta 1 artiklassa tarkoitettu kirjeenvaihto on
33256: valinneet avustajikseen tuomioistuimessa; ja        toimitettava perille viipymättä ja muutoksitta.
33257:    e) todistajat, asiantuntijat ja muut henkilöt,   Kirjeenvaihdon johdosta ei saa ryhtyä mihin-
33258: jotka toimikunta tai tuomioistuin on kutsunut       kään kurinpitotoimiin. Artiklan 2 kappaleen b
33259: osallistumaan asian käsittelyyn.                    kohdan mukaan vapautensa menettäneillä hen-
33260:    Artiklan 3 kappaleen mukaan sopimus kos-         kilöillä on oikeus käydä kirjeenvaihtoa ja kes-
33261: kee myös niitä henkilöitä, jotka Euroopan           kustella muiden kuulematta toimikuntaan vie-
33262: neuvoston ministerikomitea on kutsunut ko-          tävästä asiasta ja siitä johtuvista toimenpiteistä
33263: koukseensa käsittelemään toimikunnan raport-        oikeudenkäyntiavustajansa kanssa. Artiklan
33264: tia. Asioiden käsittelyllä tarkoitetaan sopimuk-    takaamia oikeuksia voidaan rajoittaa 3 kappa-
33265: sessa toimikunnan ja tuomioistuimen työn            leen mukaan vain, kun kansallinen laki sen
33266: kaikkia vaiheita, kuten vireillepanoa, valmiste-    sallii ja se on demokraattisen yhteiskunnan
33267: lua, kirjeenvaihtoa ja istuntoja.                   etujen mukaista.
33268:    2 artiklan mukaan edellä lueteltuja henkilöi-       4 artiklan 1 kappaleen mukaan sopimus-
33269: tä vastaan ei saa nostaa syytettä eikä ryhtyä       valtio sitoutuu olemaan estämättä 1 artiklassa
33270: muihinkaan oikeudellisEn toimenpiteisiin sen        mainittujen henkilöiden vapaata liikkumista
33271:                                      1990 vp. -      HE n:o 176                                      3
33272: 
33273: näiden matkustaessa toimikunnan tai tuomiois-        3. Eduskunnan suostumuksen
33274: tuimen käsittelyyn ja palatessa sieltä. Edelly-         tarpeellisuus
33275: tyksenä on, että toimikunta on etukäteen
33276: myöntänyt mainituille henkilöille oikeuden olla         Sopimuksen 2 artiklan mukaan asian käsitte-
33277: läsnä asian käsittelyssä. Matkustaruisvapautta       lyyn osallistuvaa henkilöä ei saa asettaa sopi-
33278: voidaan rajoittaa vain silloin, kun kansallinen      musvaltiossa syytteeseen toimikunnassa tai
33279: laki sen sallii ja se on demokraattisen yhteis-      tuomioistuimessa esittämänsä suullisen tai kir-
33280: kunnan etujen mukaista. Artiklan 2 kappaleen         jallisen lausunnon johdosta. Lausuntoa ei saa
33281: mukaan mainittuja henkilöitä ei saa kauttakul-       käyttää perustana tai todistusaineistona muun-
33282: kumaassa tai siinä maassa missä käsittely ta-        kaan oikeudellisen vaateen nostamista varten.
33283: pahtuu panna syytteeseen tai pidättää tai hä-        Rikoslain (39/ 1889) mukaan on mahdollista
33284: nen vapauttaan muutenkaan rajoittaa ennen            nostaa syyte Suomen kansalaista tai Suomessa
33285: matkan alkamista tehtyjen tekojen tai annettu-       pysyvästi asuvaa ulkomaalaista sekä eräissä
33286: jen tuomioiden perusteella. Sopimusvaltio voi        tapauksissa myös muuta ulkomaan kansalaista
33287: kuitenkin so:,Jimuksen ratifioinnin yhteydessä       vastaan ulkomailla tehdystä rikoksesta. Esi-
33288: ilmoittaa, että tämä ei koske sen omia kansa-        merkiksi asianomistaja voisi siis nostaa Suo-
33289: laisia. Artiklan 3 kappaleen mukaan henkilön         messa syytteen toimikunnalle annettuun lau-
33290: on voitava palata maahan, josta hän aloitti          suntoon sisältyvän herjauksen vuoksi. Suomen
33291: matkansa.                                            lainsäädäntö on ristiriidassa sopimuksen kans-
33292:                                                      sa siltä osin, kuin se antaa mahdollisuuden
33293:   5 artiklan mukaan toimikunta tai tuomiois-
33294:                                                      syytteen tai muun oikeudellisen vaateen nosta-
33295: tuin voi tapauskohtaisesti kokonaan tai osit-
33296:                                                      miseen sopimuksen 2 artiklan tarkoittamissa
33297: tain peruuttaa 2 artiklassa tarkoitetun vapau-       tapauksissa.
33298: tuksen. Vapautus on peruotettava siltä osin
33299:                                                         Suomen lainsäädäntö ei vastaa sopimusta
33300: kuin se estää oikeuden toteutumista ja peruut-
33301:                                                      myöskään siltä osin, kuin asian käsittelyyn
33302: taminen ei estä sopimuksen tarkoituksen toteu-
33303:                                                      osallistuville henkilöille on sopimuksen 4 artik-
33304: tumista. Toimikunta tai tuomioistuin voi pe-
33305:                                                      lan mukaan myönnetty oikeus vapaasti mat-
33306: ruuttaa vapautuksen joko viran puolesta tai jos
33307:                                                      kustaa toimikunnan tai tuomioistuimen käsit-
33308: sopimuspuoli tai joku jota asia koskee sitä
33309:                                                      telyyn. Liikkumisvapautta ei saa rajoittaa
33310: pyytää. Toimikunnan tai tuomioistuimen on
33311:                                                      muuten kuin tapauksissa, joissa laki sen sallii
33312: peruutettava vapautus, jos sopimusvaltio osoit-
33313:                                                      ja se on demokraattisen yhteiskunnan etujen
33314: taa, että peruuttaminen on tarpeellista kansalli-
33315:                                                      mukaista. Tähän liittyen sopimuksen 4 artik-
33316: seen turvallisuuteen liittyvän rikoksen käsitte-
33317:                                                      lassa määrätään edelleen, että tällaisia henki-
33318: lyn kannalta.                                        löitä ei saa asettaa syytteeseen tai pidättää ja
33319:   6 artiklan mukaan sopimuksen ei katsota            heidän liikkumistaan ei saa muutenkaan rajoit-
33320: rajoittavan tai lieventävän mitään ihmisoi-          taa ennen matkan alkamista tehtyjen tekojen
33321: keusyleissopimuksen velvoitteita.                    tai tuomioiden perusteella. Suomessa vanki voi
33322:                                                      poistua rangaistuslaitoksesta tai tutkintavan-
33323:   7-11 artiklat sisältävät tavanomaiset loppu-       keudesta vain, jos siihen on erittäin tärkeä syy.
33324: määräykset.                                          Suomen viranomaisille tässä annettu harkinta-
33325:                                                      valta on ristiriidassa sopimuksen määräysten
33326:                                                      kanssa. Sama koskee muitakin henkilöitä, joi-
33327: 2. Voimaantulo                                       den vapaus on riistetty esimerkiksi mielisairau-
33328:                                                      den vuoksi. Myös eräitä passilain (642/86)
33329:                                                      säännöksiä voidaan soveltaa tavalla, joka on
33330:    Sopimus tulee voimaan kuukauden kuluttua          vastoin sopimuksen määräyksiä.
33331: siitä päivästä, jona ratifioimis- tai hyväksyruis-      Edellä olevan perusteella ja hallitusmuodon
33332: kirja talletetaan Euroopan neuvoston pääsih-         33 §:n mukaisesti esitetään,
33333: teerin huostaan. Esitykseen liittyvä laki on
33334: tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti                   että Eduskunta hyväksyisi ne Lon-
33335: sopimuksen kanssa. Koska ihmisoikeusyleisso-                toossa 6 päivänä toukokuuta 1969 teh-
33336: pimus on jo Suomen osalta voimassa, tarkoi-                 dyn Euroopan ihmisoikeustoimikunnan
33337: tuksena on, että Suomi liittyisi sopimukseen                ja ihmisoikeustuomioistuimen käsitte-
33338: heti eduskunnan hyväksyttyä sen.                            lyihin osallistuvia henkilöitä koskevan
33339: 4                                   1990 vp. -   HE n:o 176
33340: 
33341:         eurooppalaisen sopimuksen määräyk-         Koska sopimus sisältää määräyksiä, jotka
33342:         set, jotka vaativat Eduskunnan suostu-   kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan sa-
33343:         muksen.                                  malla Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava
33344:                                                  lakiehdotus:
33345: 
33346: 
33347: 
33348:                                             Laki
33349: Euroopan ihmisoikeustoimikunnan ja ihmisoikeustuomioistuimen käsittelyihin osallistuvia henki-
33350:       löitä koskevan eurooppalaisen sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä
33351: 
33352:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
33353: 
33354:                       1§                         säädännön alaan, voimassa niin kuin siitä on
33355:   Lontoossa 6 päivänä toukokuuta 1969 tehty      sovittu.
33356: Euroopan ihmisoikeustoimikunnan ja ihmisoi-
33357: keustuomioistuimen käsittelyihin osallistuvia                         2§
33358: henkilöitä koskevan eurooppalaisen sopimuk-        Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädet-
33359: sen määräykset ovat, mikäli ne kuuluvat lain-    tävänä ajankohtana.
33360: 
33361: 
33362:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1990
33363: 
33364: 
33365:                                     Tasavallan Presidentti
33366:                                     MAUNO KOIVISTO
33367: 
33368: 
33369: 
33370: 
33371:                                                              Ulkoasiainministeri Pertti Paasio
33372:                                      1990 vp. -     HE n:o 176                                         5
33373: 
33374: 
33375: 
33376: 
33377:     Euroopan ihmisoikeustoimikunnan ja                       EUROPEAN AGREEMENT
33378:    ihmisoikeustuomioistuimen käsittelyihin
33379:        osallistuvia henkilöitä koskeva                  relating to persons participating in
33380:                                                      proceedings of the European Commission
33381:       EUROOPPALAINEN SOPIMUS                               and Court of Human Rights
33382: 
33383:    Euroopan neuvoston jäsenvaltiot, jotka ovat         The member States of the Council of
33384: allekirjoitaneet tämän sopimuksen,                  Europe, signatory hereto,
33385:    ottavat huomioon Roomassa 4 päivänä mar-            Having regard to the Convention for the
33386: raskuuta 1950 allekirjoitetun yleissopimuksen       Protection of Human Rights and Fundamental
33387: ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaami-        Freedoms, signed at Rome on 4th November
33388: seksi (jäljempänä "yleissopimus");                  1950 (hereinafter referred to as "the Conven-
33389:                                                     tion");
33390:    katsovat, että yleissopimuksen tavoitteiden         Considering that it is expedient for the better
33391: toteutumisen kannalta on tarkoituksenmukais-        fulfilment of the purposes of the Convention
33392: ta, että Euroopan ihmisoikeustoimikunnan            that persons taking part in proceedings before
33393: (jäljempänä "toimikunnan") ja Euroopan ih-          the European Commission of Human Rights
33394: misoikeustuomioistuimen (jäljempänä ''tuo-          (hereinafter referred to as "the Commission")
33395: mioistuimen") käsittelyihin osallistuville henki-   or the European Court of Human Rights
33396: löille myönnetään tiettyjä vapauksia ja helpo-      (hereinafter referred to as "the Court") shall
33397: tuksia;                                             be accorded certain immunities and facilities;
33398:    tahtovat tehdä tätä koskevan sopimuksen ja          Desiring to conclude an Agreement for this
33399:                                                     purpose,
33400:   ovat sopineet seuraavasta:                           Have agreed as follows:
33401: 
33402:                     1 artikla                                              Article 1
33403:   1. Tämä sopimus koskee seuraavia henkilöi-            1. The persons to whom this Agreement
33404: tä:                                                 appiies are:
33405:    a) sopimuspuolten edustajat sekä heidän              (a) agents of the Contracting Parties and
33406: neuvonantajaosa ja asianajajansa;                   advisers and advocates assisting them;
33407:    b) yleissopimuksen 25 artiklan mukaisesti            (b) persons taking part in proceedings insti-
33408: toimikunnassa vireillepannun asian käsittelyyn      tuted before the Commission under Article 25
33409: joko omissa nimissään tai jonkun sanotussa 25       of the Convention, whether in their own name
33410: artiklassa mainitun valituksen tekijän edustaja-    or as representatives of one of the applicants
33411: na osallistuvat henkilöt;                           epumerated in the said Article 25;
33412:     c) asianajajat ja oikeusoppineet, jotka osal-     · (c) barristers, solicitors or professors of Iaw,
33413: Iistuvat käsittelyyn edellä b kohdassa mainitun     taking part in proceedings in order to assist
33414: henkilön avustajana;                                <;>ne of the persons enumerated in sub-para-
33415:                                                     graph (b) above;
33416:   d) henkilöt, jotka toimikunnan edustajat              (d) persons ehosen by the delegates of the
33417: ovat valinneet avustajikseen tuomioistuimessa;      Commission to assist them in proceedings
33418:                                                     before the Court;
33419: 6                                     1990 vp. -     HE n:o 176
33420: 
33421:    e) todistajat, asiantuntijat ja muut henkilöt,       (e) witnesses, experts and other persons cal-
33422: jotka toimikunta tai tuomioistuin on kutsunut        led upon by the Commission or the Court to
33423: osallistumaan asian käsittelyyn toimikunnassa        take part in proceedings before the Com-
33424: tai tuomioistuimessa.                                mission or the Court.
33425:    2. Tässä sopimuksessa käsite "toimikunta"            2. For the purposes of this Agreement, the
33426: ja "tuomioistuin" tarkoittaa myös alatoimi-          terms "Commission" and "Court" shall in-
33427: kuntaa ja jaostoa sekä kummankin jäseniä             clude a Sub-Commission or Chamber, or mem-
33428: silloin kun nämä suorittavat yleissopimuksen         bers of either body carrying out their duties
33429: määräysten tai vastaavasti toimikunnan tai           under the terms of the Convention or of the
33430: tuomioistuimen sääntöjen mukaisia tehtäviään.        rules of the Commission or of the Court, as
33431: Käsite "osallistua käsittelyyn" tarkoittaa myös      the case may be; and the term "taking part in
33432: yhteydenottoa, kun tarkoituksena on tehdä            proceedings" shall include making com-
33433: valitus sellaista valtiota vastaan, joka on yleis-   munications with a view to a complaint against
33434: sopimuksen 25 artiklan mukaisesti tunnustanut        a State which has recognised the right of
33435: oikeuden yksilövalituksen tekemiseen.                individual petition under Article 25 of the
33436:                                                      Convention.
33437:   3. Jos ministerikomitean suorittaessa yleisso-        3. If, in the course of the exercise by the
33438: pimuksen 32 artiklan mukaisia tehtäviään joku        Committee of Ministers of its functions under
33439: tämän artiklan 1 kappaleessa mainittu henkilö        Article 32 of the Convention, any person
33440: kutsutaan ministerikomitean kuultavaksi tai          mentioned in paragraph 1 of this Article is
33441: häntä pyydetään antamaan kirjallinen lausunto        called upon to appear before, or to submit
33442: ministerikomitealle, sovelletaan tämän sopi-         written statements to the Committee of Min-
33443: muksen määräyksiä tällaiseen henkilöön.              isters, the provisions of this Agreement shall
33444:                                                      apply in relation to him.
33445: 
33446: 
33447:                     2 artikla                                           Article 2
33448:    1. Tämän sopimuksen 1 artiklan 1 kappa-              1. The persons referred to in paragraph 1 of
33449: leessa tarkoitettuja henkilöitä vastaan ei saa       Article 1 of this Agreement shall have immun-
33450: ryhtyä oikeudellisiin toimiin heidän toimikun-       ity from legal process in respect of oral or
33451: nalle tai tuomioistuimelle antamiensa suullisten     written statements made, or documents or
33452: ja kirjallisten lausuntojen, asiakirjojen ja         other evidence submitted by them before or to
33453: muun todistusaineiston johdosta.                     the Commission or the Court.
33454:    2. Tämä vapautus ei kuitenkaan koske toi-            2. This immunity does not apply to the
33455: mikunnan tai tuomioistuimen ulkopuolelle an-         communication outside the Commission or the
33456: nettuja tietoja, jotka edellisen kappaleen mu-       Court, by or on behalf of any person entitled
33457: kaan vapautusta nauttiva henkilö on antanut          to immunity under the preceding paragraph, of
33458: tai hänen puolestaan on annettu ja jotka kos-        any such statements, documents or evidence or
33459: kevat hänen toimikunnalle tai tuomioistuimelle       any part thereof submitted by that person to
33460: antamaansa lausuntoa, asiakirjaa, todistusai-        the Commission or the Court.
33461: neistoa tai jotain niiden osaa.
33462: 
33463:                     3 artikla                                           Article 3
33464:    1. Sopimuspuolet kunnioittavat tämän sopi-           1. The Contracting Parties shall respect the
33465: muksen 1 artiklan 1 kappaleessa mainittujen          right of the persons referred to in paragraph 1
33466: henkilöiden oikeutta vapaasti käydä kirjeen-         of Article 1 of this Agreement to correspond
33467: vaihtoa toimikunnan ja tuomioistuimen kans-          freely with the Commission and the Court.
33468: sa.
33469:    2. Vapaudenriiston kohteena olevien henki-          2. As regards persons under detention, the
33470: löiden osalta tämä oikeus merkitsee erityisesti      exercise of this right shall in particular imply
33471: sitä, että                                           that:
33472:    a) jos heidän kirjeenvaihtoosa tarkastaa toi-       (a) if their correspondence is examined by
33473: mivaltainen viranomainen, lähetys on kuiten-         the competent authorities, its despatch and
33474:                                       1990 vp. -     HE n:o 176                                      7
33475: 
33476: kin toimitettava edelleen viipymättä ja muu-         delivery shall nevertheless take place without
33477: toksitta;                                            undue delay and without alteration;
33478:    b) tällaiset henkilöt eivät saa joutua min-         (b) such persons shall not be subject to
33479: käänlaisten kurinpidollisten toimenpiteiden          disciplinary measures in any form on account
33480: kohteeksi minkään asianmukaisesti toimikun-          of any communication sent through the proper
33481: nalle tai tuomioistuimelle toimittamaosa lähe-       channels to the Commission or the Court;
33482: tyksen johdosta;
33483:    c) tällaisilla henkilöillä on oikeus käydä kir-     (c) such persons shall have the right to
33484: jeenvaihtoa ja neuvotella muiden henkilöiden         correspond, and consult out of hearing of
33485: kuulematta toimikuntaan vietävästä asiasta ja        other persons, with a lawyer qualified to ap-
33486: kaikista siitä johtuvista toimenpiteistä lakimie-    pear before the courts of the country where
33487: hen kanssa, joilla on oikeus esiintyä oikeudessa     they are detained in regard to an application to
33488: siinä maassa, jossa heidän vapautensa on riis-       the Commission, or any proceedings resulting
33489: tetty.                                               therefrom.
33490:    3. Viranomaiset eivät saa puuttua edellisissä       3. In application of the preceding para-
33491: kappaleissa tarkoitettujen oikeuksien käyttämi-      graphs, there shall be no interference by a
33492: seen, paitsi silloin kun laki sen sallii ja se on    public authority except such as is in accordance
33493: demokraattisessa yhteiskunnassa välttämätöntä        with the law and is necessary in a democratic
33494: kansallisen turvallisuuden vuoksi, rikoksen to-      society in the interests of national security, for
33495: teamiseksi tai syytteeseenpanemiseksi tai ter-       the detection or prosecution of a criminal
33496: veyden suojaamiseksi.                                offence or for the protection of health.
33497: 
33498:                      4 artikla                                           Article 4
33499:    1. a) Sopimuspuolet sitoutuvat olemaan ra-           1. (a) The Contracting Parties undertake not
33500: joittamatta sellaisten tämän sopimuksen 1 ar-        to hinder the free movement and travel, for the
33501: tiklan 1 kappaleessa mainittujen henkilöiden         purpose of attending and returning from pro-
33502: vapaata liikkumista ja matkustamista asian           ceedings before the Commission or the Court
33503: käsittelyyn toimikunnassa tai tuomioistuimessa       of persons referred to in paragraph 1 of Article
33504: ja sieltä palaamista, joiden läsnäoloon toimi-       1 of this Agreement whose presence has in
33505: kunta tai tuomioistuin on etukäteen antanut          advance been authorised by the Commission or
33506: luvan.                                               the Court.
33507:    b) Heidän liikkumiselleen ja matkustamisel-          (b) No restrictions shall be placed on their
33508: leen ei saa asettaa muita kuin sellaisia rajoituk-   movement and travel other than such as are in
33509: sia, jotka laki sallii ja jotka ovat välttämättö-    accordance with the law and necessary in a
33510: miä demokraattisessa yhteiskunnassa kansalli-        democratic society in the interests of national
33511: sen ja yleisen turvallisuuden vuoksi, yleisen        security or public safety, for the maintenance
33512: järjestyksen (ordre public) ylläpitämiseksi, ri-     of ordre public, for the prevention of crime,
33513: kollisuuden estämiseksi, terveyden ja moraalin       for the protection of health or morals, or for
33514: suojaamiseksi tai muiden henkilöiden oikeuk-         the protection of the rights and freedoms of
33515: sien ja vapauksien turvaamiseksi.                    others.
33516:    2. a) Tällaisia henkilöitä ei saa kauttakulku-       2. (a) Such persons shall not, in countries of
33517: maassa tai siinä maassa, missä käsittely tapah-      transit and in the country where the proceed-
33518: tuu, panna syytteeseen tai heidän vapauttaan         ings take place, be prosecuted or detained or
33519: riistää tai heidän henkilökohtaista vapauttaan       be subjected to any other restriction of their
33520: muutoin rajoittaa ennen matkan alkua tehtyjen        personai liberty in respect of acts or con-
33521: tekojen tai annettujen tuomioiden perusteella.       victions prior to the commencement of the-
33522:                                                      journey;.
33523:   b) 1okainen sopimuspuoli voi tämän sopi-              (b) Any Contracting Party may at the time
33524: muksen allekirjoittaessaan tai ratifioidessaan       ot signature or ratification of this Agreement
33525: selittää, että tämän kappaleen määräykset eivät      declare that the provisions of this paragraph
33526: koske sen omia kansalaisia. Selitys voidaan          will not apply to its own nationals. Such a
33527: peruuttaa koska tahansa Euroopan neuvoston           declaration may be withdrawn at any time by
33528: pääsihteerille osoitetulla ilmoituksella.            means of a notification addressed to the Sec-
33529:                                                      retary General of the Council of Europe.
33530: 8                                     1990 vp. -    HE n:o 176
33531: 
33532:    3. Sopimuspuolet sitoutuvat sallimaan sel-          3. The Contracting Parties undertake to
33533: laisten henkilöiden paluun alueelleen, joiden       re-admit on his return to their territory any
33534: matka on alkanut sanotulta alueelta.                such person who commenced his journey in the
33535:                                                     said territory.
33536:    4. Tämän artiklan 1 ja 2 kappaleen määräys-         4. The provisions of paragraphs 1 and 2 of
33537: ten voimassaolo lakkaa sellaisen henkilön osal-     this Article shall cease to apply when the
33538: ta, jolla on ollut 15 peräkkäistä päivää aikaa      person concerned has had for a period of 15
33539: palata siihen maahan, josta hänen matkansa          consecutive days from the date when his
33540: alkoi, siitä päivästä laskien, jona hänen läsnä-    presence is no longer required by the Com-
33541: olonsa toimikunnassa tai tuomioistuimessa ei        mission or the Court the opportunity of return-
33542: enää ole tarpeen.                                   ing to the country from which his journey
33543:                                                     commenced.
33544:   5. Jos tämän artiklan 2 kappaleen ja jonkin          5. Where there is any conflict between the
33545: Euroopan neuvoston yleissopimuksen tai sopi-        obligations of a Contracting Party resulting
33546: muspuolten välisen rikoksentekijän luovutta-        from paragraph 2 of this Article and those
33547: mista tai keskinäistä avunantoa rikosasioissa       resulting from a Council of Europe Conven-
33548: koskevan sopimuksen mukaisten velvoitteiden         tion or from an extradition treaty or other
33549: välillä on ristiriita, sovelletaan tämän artiklan   treaty concerning mutual assistance in criminal
33550: 2 kappaleen määräyksiä.                             matters with other Contracting Parties, the
33551:                                                     provisions of paragraph 2 of this Article shall
33552:                                                     prevail.
33553:                      5 artikla                                          Article 5
33554:    1. Tämän sopimuksen 1 artiklan 1 kappa-             1. Immunities and facilities are accorded to
33555: leessa mainituille henkilöille myönnetään va-       the persons referred to in paragraph 1 of
33556: pautuksia ja helpotuksia ainoastaan sen var-        Article 1 of this Agreement solely in order to
33557: mistamiseksi, että he toimiaan, tehtäviään ja       ensure for them the freedom of speech and the
33558: velvollisuuksiaan täyttäessään tai oikeuksiaan      independence necessary for the discharge of
33559: käyttäessään nauttisivat tarvittavaa sananva-       their functions, tasks or duties, or the exercise
33560: pautta ja riippumattomuutta toimikunnassa tai       of their rights in relation to the Commission
33561: tuomioistuimessa.                                   and the Court.
33562:    2. a) Ainoastaan toimikunnalla tai vastaa-          2. (a) The Commission or the Court, as the
33563: vasti tuomioistuimella on toimivalta osaksi tai     case may be, shall alone be competent to
33564: kokonaan peruuttaa tämän sopimuksen 2 ar-           waive, in whole or in part, the immunity
33565: tiklan 1 kappaleessa tarkoitettu vapautus. Toi-     provided for in paragraph 1 of Article 2 ot this
33566: mikunnalla ja tuomioistuimella ei ole vain          Agreement; they have not only the right but
33567: oikeus vaan myös velvollisuus peruuttaa va-         the duty to waive immunity in any case where
33568: pautus, jos ne katsovat, että vapautus estäisi      in their opinion, such immunity would impede
33569: oikeuden toteutumista ja että vapautuksen pe-       the course of justice and waiver in whole or in
33570: ruuttaminen osaksi tai kokonaan ei olisi tämän      part would not prejudice the purpose defined
33571: artiklan 1 kappaleessa mainittujen tarkoitusten     in paragraph 1 of this Article.
33572: vastaista.
33573:    b) Toimikunta tai tuomioistuin voi peruuttaa       (b) The immunity may be waived by the
33574: vapautuksen joko viran puolesta tai pyynnös-        Commission or by the Court either ex officio
33575: tä, jonka sopimuspuoli tai joku, jota asia          or at the request, addressed to the Secretary
33576: koskee, on osoittanut Euroopan neuvoston            General of the Council of Europe, of any
33577: pääsihteerille.                                     Contracting Party or of any person concerned.
33578:    c) Vapautuksen peruuttamista tai peruutta-         (c) Decisions waiving immunity or refusing
33579: misesta kieltäytymistä koskevaan päätökseen         the waiver shall be accompanied by a statement
33580: on liitettävä perustelut.                           of reasons.
33581:    3. Jos sopimuspuoli todistaa, että tämän           3. If a Contracting Party certifies that
33582: sopimuksen 2 artiklan 1 kappaleessa tarkoite-       waiver of the immunity provided for in para-
33583: tun vapautuksen peruuttaminen on tarpeen            gaph 1 of Article 2 of this Agreement is
33584: kansallista turvallisuutta vastaan tehdyn rikok-    necessary for the purpose of proceedings in
33585:                                       1990 vp. -     HE n:o 176                                     9
33586: 
33587: 
33588: sen käsittelemiseksi, toimikunta tai tuomiois-       respect of an offence against national security
33589: tuin peruuttaa vapautuksen siinä laajuudessa         the Commission or the Court shall waive
33590: kuin todistuksessa on määritelty.                    immunity to the extent specified in the certifi-
33591:                                                      cate.
33592:   4. Mikäli ilmenee seikka, joka luonteensa            4. In the event of the discovery of a fact
33593: vuoksi saattaa olla ratkaiseva ja joka vapau-        which might, by its nature, have a decisive
33594: tuksen peruuttamista koskevan kieltävän pää-         influence and which at the time of the decision
33595: töksen autaruishetkellä ei ollut pyynnön esittä-     refusing waiver of immunity was unknown to
33596: jän tiedossa, tämä voi esittää uuden pyynnön         the author of the request, the latter may make
33597: toimikunnalle tai tuomioistuimelle.                  a new request to the Commission or the Court.
33598: 
33599:                      6 artikla                                           Article 6
33600:   Minkään tässä sopimuksessa ei pidä katsoa             Nothing in this Agreement shall be cons-
33601: rajoittavan tai lieventävän mitään niistä vel-       trued as limiting or derogating from any of the
33602: voitteista, joita sopimuspuolet yleissopimuksen      obligations assumed by the Contracting Parties
33603: mukaan ovat sitoutuneet noudattamaan.                under the Convention.
33604: 
33605:                     7 artikla                                            Article 7
33606:    1. Tämä sopimus on avoinna allekirjoitta-            1. This Agreement shall be open to signature
33607: mista varten Euroopan neuvoston jäsenvaltioil-       by the member States of the Council of
33608: le, jotka voivat tulla sen sopimuspuoliksi joko      Europe, who may become Parties to it either
33609:                                                      by:
33610:    a) allekirjoittamalla sopimuksen ratifioimis-        (a) signature without reservation in respect
33611: tai hyväksymisvaraumitta, tai                        of ratification or acceptance, or
33612:    b) allekirjoittamalla sopimuksen ratifioimis-        (b) signature with reservation in respect of
33613: tai hyväksymisvaraumin ja sen jälkeen ratifioi-      ratification or acceptance followed by ratifica-
33614: malla tai hyväksymällä sen.                          tion or acceptance.
33615:    2. Ratifioimis- ja hyväksyruiskirjat tallete-        2. Instruments of ratification or acceptance
33616: taan Euroopan neuvoston pääsihteerin huos-           shall be deposited with the Secretary General
33617: taan.                                                of the Council of Europe.
33618: 
33619:                    8 artikla                                            Article 8
33620:    1. Tämä sopimus tulee voimaan kuukauden              1. This Agreement shall enter into force one
33621: kuluttua siitä päivästä, jona viisi Euroopan         month after the date on which five member
33622: neuvoston jäsenvaltiota on 7 artiklan määräys-       States of the Council shall have become Parties
33623: ten mukaisesti tullut sen sopimuspuoleksi.           to the Agreement, in accordance with the
33624:                                                      provisions of Article 7.
33625:    2. Jäsenvaltion osalta, joka myöhemmin al-           2. As regards any member States who shall
33626: lekirjoittaa tämän sopimuksen ratifioimis- tai       subsequently sign the Agreement without re-
33627: tai hyväksymisvaraumitta tai myöhemmin rati-         servation in respect of ratification or accep-
33628: fioi tai hyväksyy sen, tämä sopimus tulee            tance or who shall ratify or accept it, the
33629: voimaan kuukauden kuluttua allekirjoittamis-         Agreement shall enter into force one month
33630: päivästä tai ratifioimis- tai hyväksyruiskirjan      after the date of such signature or after the
33631: tallettamis päivästä.                                date of deposit of the instrument of ratifica-
33632:                                                      tion or acceptance.
33633: 
33634:                       9 artikla                                          Article 9
33635:   1. Jokainen sopimuspuoli voi allekirjoittaes-         1. Any Contracting Party may at the time of
33636: saan tämän sopimuksen tai ratifioimis- tai           signature or when depositing its instrument of
33637: hyväksymirjaosa tallettaessaan määritellä alu-       ratification or acceptance, specify the territory
33638: een tai alueet, joilla tätä sopimusta sovelletaan.   or territories to which this Agreement shall
33639:                                                      apply.
33640: 
33641: 2   301194K
33642: 10                                     1990 vp. -     HE n:o 176
33643: 
33644:    2. Jokainen sopimuspuoli voi ratifioimis- tai         2. Any Contracting Party may, when de-
33645: hyväksymiskirjansa tallettaessaan tai koska ta-       positing its instrument of ratification or accep-
33646: hansa sen jälkeen ilmoittaa Euroopan neuvos-          tance or at any later date by declaration
33647: ton pääsihteerille osoitetulla selityksellä ulotta-   addressed to the Secretary General of the
33648: vansa tämän sopimuksen koskemaan myös se-             Council of Europe, extend this Agreement to
33649: lityksessä mainittua muuta aluetta tai alueita,       any other territory or territories specified in the
33650: joiden kansainvälisistä suhteista se vastaa ja        declaration and for whose international rela-
33651: jonka puolesta se on valtuutettu tekemään             tions it is responsible or on whose behalf it is
33652: sitoumuksia.                                          authorised to give undertakings.
33653:    3. Edellisen kappaleen perusteella annettu            3. Any declaration made in pursuance of the
33654: selitys voidaan siinä mainitun alueen osalta          preceding paragaph may, in respect of any
33655: peruuttaa tämän sopimuksen 10 artiklan mää-           territory mentioned in such declaration, be
33656: räysten mukaisesti.                                   withdrawn according to the procedure laid
33657:                                                       down in Article 10 of this Agreement.
33658: 
33659:                   10 artikla                                            Article 10
33660:      1. Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi.           1. This Agreement shall remain in force
33661:                                                       indefinitely.
33662:    2. Jokainen sopimuspuoli voi omalta osal-             2. Any Contracting Party may, insofar as it
33663: taan irtisanoa tämän sopimuksen Euroopan              is concerned, denounce this Agreement by
33664: neuvoston pääsihteerille osoitetulla ilmoituk-        means of a notification addressed to the Sec-
33665: sella.                                                retary General of the Council of Europe.
33666:    3. Irtisanominen tulee voimaan kuuden kuu-            3. Such denunciation shall take effect six
33667: kauden kuluttua siitä päivästä, jona pääsihteeri      months after the date of receipt by the Sec-
33668: on vastaanottanut sitä koskevan ilmoituksen.          retary General of such notification. Such a
33669: Irtisanominen ei vapauta asianomaista sopi-           denunciation shall not have the effect of relea-
33670: muspuolta mistään velvoitteesta, joka sille tä-       sing the Contracting Parties concerned from
33671: män sopimuksen perusteella on syntynyt jo-            any obligation which may have arisen under
33672: honkin 1 artiklan 1 kappaleessa mainittuun            this Agreement in relation to any person refer-
33673: henkilöön nähden.                                     red to in paragraph 1 of Article 1.
33674: 
33675:                 11 artikla                                                Article 11
33676:   Euroopan neuvoston pääsihteeri ilmoittaa              The Secretary General of the Council of
33677: Euroopan neuvoston jäsenvaltioille kaikista           Europe shall notify the member States of the
33678:                                                       Council of:
33679:   a) ratifioimis- ja hyväksymisvaraumitta ta-            (a) any signature without reservation in re-
33680: pahtuneista allekirjoituksista;                       spect of ratification or acceptance;
33681:   b) ratifioimis- tai hyväksymisvaraumin ta-            (b) any signature with reservation in respect
33682: pahtuneista allekirjoituksista;                       of ratification or acceptance;
33683:   c) ratifioimis- ja hyväksymiskirjojen talletta-        (c) the deposit of any instrument of ratifi-
33684: misista;                                              cation or acceptance;
33685:   d) tämän sopimuksen 8 artiklan mukaisista              (d) any date of entry into force of this
33686: voimaantulopäivistä;                                  Agreement in accordance with Article 8
33687:                                                       thereof;
33688:    e) 4 artiklan 2 kappaleen ja 9 artiklan 2 ja 3        (e) any declaration received in pursuance of
33689: kappaleen perusteella vastaanotetuista selityk-       the provisions of paragraph 2 of Article 4 and
33690: sistä;                                                of paragraphs 2 and 3 of Article 9;
33691:    f) 4 artiklan 2 kappaleen perusteella annetun         (f) any notification of withdrawal of a dec-
33692: selityksen peruuttamisesta ja kaikista 10 artik-      laration in pursuance of the provisions of
33693: lan perusteella vastaanotetuista ilmoituksista        paragraph 2 of Article 4 and any notification
33694: sekä irtisanomisten voimaantulopäivistä.              received in pursuance of the provisions of
33695:                                                       Article 10 and the date on which any denunci-
33696:                                                       ation takes effect.
33697:                                      1990 vp. -    HE n:o 176                                    11
33698: 
33699:   Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet siihen          In witness whereof the undersigned, being
33700: asianmukaisesti valtuutettuina ovat allekirjoit-   duly authorised thereto, have signed this
33701: taneet tämän sopimuksen.                           Agreement.
33702: 
33703:   Tehty Lontoossa 6 päivänä toukokuuta 1969           Done at London, this 6th day of May 1969,
33704: yhtenä englannin- ja ranskankielisenä kappa-       in the English and French languages, both texts
33705: leena, jonka molemmat tekstit ovat yhtä todis-     being equally authoritative, in a single copy
33706: tusvoimaiset ja joka talletetaan Euroopan neu-     which shall remain deposited in the archives of
33707: voston arkistoon. Euroopan neuvoston pääsih-       the Council of Europe. The Secretary General
33708: teeri toimittaa oikeaksi todistetun jäljennöksen   of the Council of Europe shall transmit
33709: kaikille allekirjoittajavaltioille.                certified copies to each of the signatory States.
33710:                                     1990 vp. -     Hf:, n:o 177
33711: 
33712: 
33713: 
33714: 
33715:                                      Hallituksen esitys Eduskunnalle Jugoslavian kehitysrahastoa
33716:                                  koskevan Euroopan vapaakauppaliiton neuvoston päätöksen
33717:                                  eräiden määräysten hyväl•symisestä
33718: 
33719: 
33720: 
33721: 
33722:                           ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄI.TÖ
33723: 
33724:   Esityksessä ehdotetaan, etW eduskunta hy-         rahastosta tulee voimaan, kun kaikkien jäsen-
33725: väksvisi Euroopan vapaakauppaliiton neuvos-         valtioiden neuvostossa olevat edustajat ovat
33726: ton i)äätöksen Jugoslaviaa varten perustetusta      joko hyväksyneet sen neuvostossa ilman varau-
33727: kehitysrahastosta. Päätöksen tarkoituksena on       mia tai myöhemmin ilmoittaneet hyväksymi-
33728: perustaa rahasto, joka pyrkii rahoittamaan          sestä pääsihteerille, kun Liechtensteinin ruhti-
33729: Jugoslavian pieniä ja keskisuuria yrityksiä sekä    naskunnan hallitus on ilmoittanut pääsihteeril-
33730: julkiselb että yksityisellä sektorilla myöntä-      le hyväksyvänsä päätöksen ja kun Jugoslavian
33731: mällä lainoja normaaleja pankkiperiaatteita         sosialistisen liittotasavallan hallitus on ilmoit-
33732: noudattaen.                                         tanut pääsihteerille tämän päätöksen ja sään-
33733:   Euroopan vapaakauppaliiton neuvoston              nöissä tarkoitetun takuun sisältäYän asiakirjan
33734: päätös Jugoslaviaa varten perustetusta kehitys-     hyväksymisestä.
33735: 
33736: 
33737: 
33738: 
33739:                                       YLEISPERUSTELUT
33740: 
33741: 1. Nykytilanne ja asian valmiste-                  mahdollisuuksia lisätä yhteistyötä Bergenin ju-
33742:     lu                                             listuksen mukaan.
33743:                                                       Samalla ministerit ilmoittivat aikomukses-
33744:                                                    taan perustaa erillinen EFTA·Jugoslavia-kehi·-
33745:    EFTA-maiden yhteistyö Jugoslavian kanssa        tysrahasto. Rahaston perustamispäätös ja
33746: perustuu vuonna J 983 annettuun Bergenin ju-       säännöt hyväksyttiin EFT An neuvoston pää-
33747: listukseen. Bergenissä sovittiin kaupan, teolli-   töksellä 2.4.1990. Rahastolla pyritään tuke-
33748: sen yhteistyön, matkailun ja liikenteen kehittä-   maan Jugoslavian pienten ja keskisuurten yri-
33749: misestä. Viime vuosina erityisesti Jugoslavia on   tysten kehittämistä. Sen pääoma vastaa 100
33750: halunnut aktivoida yhteistyötä. Se on esittänyt    miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, joka jakau-
33751: Bergenin julistuksen ylikin meneviä toimia,        tuu EFTA-maiden kesken niiden jäsenosuuk-
33752: mm. vapaakauppasopimuksen solmimista.              ~ien suhteessa. Suomen osuus on n. 14 miljoo-
33753: EFTA-maat totesivat Geneven ministeriko-           naa dollaria eli 55 miljoonaa markkaa. Rahas-
33754: kouksessa lL-12.12.1989, että Jugoslavian          to tulee toimivaksi EFTA-maiden parlament-
33755: käynnistämiä talousuudistuksia tulisi tukea ja     tien ratifioitua sopimuksen. Ennen sitä Jugos-
33756: rohkaista. Tässä mielessä EFTA-maat ilmoitti-      lavian parlamentin tulee puolestaan hyväksyä
33757: vat olevansa valmiita tiivistämään Jugoslavian     rahaston toimintamääräyksiin sisältyvät takui-
33758: kanssa käytävää vuoropuhelua ja tutkimaan          den antamista koskevat ehdot.
33759: 301178S
33760: 2                                   1990 vp. -      HE n:o 177
33761: 
33762: 2. Päätöksen merkitys                               3. Esityksen taloudelliset vaiku-
33763:                                                        tukset
33764:   Euroopan vapaakauppaliiton Jugoslavian
33765: kehitysrahastoa koskevalla päätöksellä on tar-          Euroopan vapaakauppaliiton jäsenmaiden
33766: koitus tukea Jugoslavian talouden pitkän aika-       rahastolle suoritettavien maksuosuuksien ko-
33767: välin kehitystä infrastuktuuriin ja pienten ja       konaismäärän tulee vastata 100 miljoonaa Yh-
33768: keskisuurten yritysten toimintaan liittyvissä in-    dysvaltain dollaria ECU-valuuttaan vaihdettu-
33769: vestoinneissa.                                       na rahaston sääntöjen voimaantulopäivän
33770:   Lähtökohtana on samantyyppisen rahaston            vaihtokurssien mukaan. Suomen osuus tästä
33771: kuin EFT An Portugalirahaston perustaminen.          tulee olemaan 13,95 Olo eli 13.950.000 Yhdys-
33772: Peruspääoma on 100 miljoonaa dollaria. Por-          valtain dollaria, mikä on noin 55 miljoonaa
33773: tugali-rahaston peruspääoma on vastaavan             markkaa. Maksuosuus on määrä suorittaa vii-
33774: suuruinen. EFTA-maiden osallistumiskustan-           tenä vuotena yhtäsuurina vuosierinä siten, että
33775: nukset jaetaan EFT An budjettiosuuksien mu-          ensimmäinen erä tulee maksuun 30 päivän
33776: kaisesti. Sen mukaisesti osuutemme Jugosla-          kuluessa rahaston sääntöjen voimaantulosta.
33777: via-rahaston perustaruispääoman maksamises-          Siten rahasto maksaa maksuosuudet takaisin
33778: sa olisi noin 55 miljoonaa markkaa. Takaisin-        jäsenmaille 10 vapaavuoden jälkeen 15:ssa yh-
33779: maksu tapahtuisi viimeistään 25 vuoden kulut-        tä suuressa vuosierässä. Viisi ensimmäistä lai-
33780: tua rahaston perustamisesta.                         navuotta ovat korottomia, minkä jälkeen kor-
33781:   Tarkoitus on, että Jugoslavia-rahaston toi-        ko on 3 OJo. Jugoslavia antaa EFTA-maiden
33782: minnallinen ja toteuttamisvastuu ovat ulkoasi-       suorituksille valtiontakuun.
33783: ainministeriön kauppapoliittisella osastolla ja
33784: kehitysyhteistyöosasto vastaa maksuosuuksien
33785: budjetoinnista.
33786: 
33787: 
33788: 
33789: 
33790:                             YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
33791: 
33792: 
33793: 1. Päätöksen sisältö                                 säätöjä voitavan muuttaa itse säännöissä esite-
33794:                                                      tyin perustein.
33795:    Johdanto. Päätöksen johdannossa ilmais-              Kohta 6. Tässä kohdassa määrätään, millä
33796: taan neuvoston tuki Jugoslavian pyrkimyksille        edellytyksin ja mihin toimenpiteisiin tulee ryh-
33797: lähentyä markkinataloutta ja parantaa maan           tyä rahaston toimintaolosuhteiden oleellisesti
33798: taloudellista tilaa sekä korostetaan tämän tuen      muuttuessa.
33799: perusteena EFTA-maiden ja Jugoslavian pitkä-            Kohta 7. Tässä kohdassa määrätään päätök-
33800: aikaista yhteistyötä.                                sen voimaantulosta. Siinä todetaan, että päätös
33801:    Päätöksen kohta 1. Tässä kohdassa määrä-          tulee voimaan kaikkien jäsenvaltioiden neuvos-
33802: tään kehitysrahaston perustamisesta EFT An           tossa olevien edustajien hyväksyttyä sen, Li-
33803: instituutioksi.                                      echtensteinin ilmoitettua hyväksymisestään ja
33804:    Kohta 2. Tässä kohdassa todetaan rahaston         Jugoslavian ilmoitettua sekä päätöksen että
33805: sääntöjen ilmenevän päätöksen liitteestä, joka       takuiden hyväksymisestä.
33806: tulee voimaan samanaikaisesti päätöksen kans-           Kohta 8. Tässä kohdassa todetaan pääsihtee-
33807: sa.                                                  rin velvollisuus ilmoittaa päätöksen voimaan-
33808:    Kohta 3. Tässä kohdassa mainitaan rahaston        tulosta.
33809: pääomamaksuihin osallistuvat valtiot.                  Kohta 9. Tässä kohdassa säädetään päätök-
33810:    Kohta 4. Tässä kohdassa määrätään rahas-          sen tallentamisesta Ruotsin hallituksen huos-
33811: ton talous pidettäväksi erillään EFT An muusta       taan.
33812: taloudesta.                                            Liite. Päätöksen liite sisältää kehitysrahas-
33813:    Kohta 5. Tässä kohdassa todetaan rahaston         ton säännöt.
33814:                                      1990 vp. -     HE n:o 177                                      3
33815: 
33816:    1 artikla. Artiklassa todetaan liitteessä lue-    9 artikla. Artiklan I-4 kohdissa todetaan
33817: teltujen sääntöjen koskevan EFTAn Jugosla-           EFT An neuvoston olevan rahaston korkein
33818: vian kehitysrahastoa.                                elin sekä määrätään neuvoston tehtävistä.
33819:    2 artikla. Artiklassa säädetään rahaston tar-         IO artikla. Artiklassa todetaan että rahaston
33820: koituksesta. Artiklan I kohdassa todetaan ra-       toiminnasta vastaa johtokunta ja luetellaan sen
33821: haston tarkoituksena olevan Jugoslavian talou-      erityistehtävät.
33822: dellisen kehityksen tukeminen ja markkiname-            II artikla. Artiklan I-4 kohdissa määrä-
33823: kanismin vahvistaminen. Erityisesti on tarkoi-       tään johtokunnan kokoonpanosta, äänestys-
33824: tus rahoittaa pienten ja keskisuurten yritysten     menettelystä sekä työjärjestyksestä. Artiklan 5
33825: toimintaa. Artiklan 2 kohdassa todetaan lisäksi      kohdassa todetaan, että neuvoston tulee kutsua
33826: pyrkimys kehittää Jugoslavian ja antajamaiden       johtokunta koolle mahdollisimman pian sään-
33827: välisiä kaupallistaloudellisia suhteita yleensä.    töjen tultua voimaan.
33828:    3 artikla. Artiklassa määrätään antajavalti-         12 artikla. Artiklan I kohdassa määrätään,
33829: oiden maksuosuuksista rahastolle. Artiklan I        että antajavaltioiden ja Jugoslavian hallituksen
33830: kohdassa todetaan maksuosuuksien kokonais-          sopiman luottolaitoksen johtokunta toimii ra-
33831: määräksi 100 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria.       haston toimeenpanevana komissiona Jugosla-
33832: Artiklan 2 kohdassa luetellaan kunkin antaja-       viassa. Lisäksi siinä luetellaan komission tehtä-
33833: valtion maksuosuus. Artiklan 3 kohdassa mää-        vät. Artiklan 2 kohdassa todetaan, että komis-
33834: rätään maksuosuuksien tarkemmasta suoritta-         sioksi nimetyn luottolaitoksen johtokunnan
33835: misesta samansuuruisina erinä viitenä perättäi-     suostumus hoitaa sille asetettuja tehtäviä on
33836: senä vuonna. Artiklan 4 kohdassa säädetään          laadittava kirjalliseen muotoon.
33837: rahaston varojen käyttöönotosta maksuosuuk-             I3 artikla. Artiklan I kohdassa todetaan
33838: sien suhteessa. Artiklan 5 kohdassa todetaan        pääsihteerin ja 2 kohdassa EFT An sihteeristön
33839: rahaston ensimmäisen toimintavuoden alkavan         tehtävät.
33840: sääntöjen voimaantulosta. Artiklan 6 kohdassa           14 artikla. Tämän artiklan I ja 2 kohdissa
33841: määrätään velvollisuudesta ilmoittaa antaja-        määrätään rahaston tilien tarkastuksesta.
33842: maiden maksuosuuksista vastaavat kansalliset            I5 artikla. Artiklan I ja 2 kohdissa sääde-
33843: elimet. Lisäksi siinä todetaan maksuosuuksien       tään rahaston vuosikertomuksesta. Kohdissa
33844: teknisestä suorittamisesta voitavan sopia tar-      todetaan, että vuosikertomuksen tulee selvittää
33845: kemmin asianomaisten kesken.                        rahaston toimintaa ja siinä tulee julkaista ra-
33846:    4 artikla. Artiklassa säädetään rahaston ra-     haston vuositilit sekä tilintarkastajien kerto-
33847: hoitustoiminnasta. Artiklan I-3 kohdissa lu-        mukset.
33848: etellaan ne toimenpiteet, joilla sen tulee pyrkiä       I6 artikla. Artiklan I-3 kohdissa määrä-
33849: tavoitteisiinsa.                                    tään neuvoston mahdollisuuksista muuttaa ra-
33850:    5 artikla. Artiklan I kohdassa todetaan ra-      haston sääntöjä.
33851: haston velvollisuus toiminnassaan täyttää vel-
33852: voitteensa antajavaltioita kohtaan. Artiklan 2
33853: ja 3 kohdissa säädetään antajavaltioiden ja
33854: EFT An taloudellisen vastuun rajoista.
33855:    6 artikla. Tämän artiklan I-3 kohdissa
33856: säädetään antajavaltioiden maksuosuuksien ta-       Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus
33857: kaisinmaksamisesta. Artiklan 4 kohdassa tode-
33858: taan rahastolla olevan yhtäläinen suosituim-           Euroopan vapaakauppaliiton päätös ja ra-
33859: muusasema muiden kansainvälisten rahoitus-          haston säännöt aiheuttavat valtiolle toistuvia
33860: laitosten kanssa. Artiklan 5 ja 6 kohdissa          menoja rahastolle suoritettavina maksuosuuk-
33861: säädetään rahaston lakkaamisesta.                   sina; minkä vuoksi eduskunnan hyväksyminen
33862:    7 artikla. Artiklan I ja 2 kohdissa määrätään    on tältä osin tarpeen.
33863: maksuosuuksille suoritettavasta 3 OJo :n korosta       Edellä olevan perusteella ja hallitusmuodon
33864: sekä neuvoston mahdollisuuksista alentaa kor-       33 §:n mukaisesti esitetään,
33865: koa.
33866:    8 artikla. Artiklassa todetaan Jugoslavian                että Eduskunta hyväksyisi ne Euroo-
33867: takaavan maksuosuuksille kuuluvan koron                    pan vapaakauppaliiton neuvoston Ge-
33868: sekä maksuosuuksien takaisinmaksun.                        nevessä 2 päivänä huhtikuuta 1990 Ju-
33869: 4                                1990 vp. -    HE n:o 177
33870: 
33871:      goslaviaa varten perustettua kehitysra-         määräykset, jotka vaativat Eduskunnan
33872:      hastoa koskevan päätöksen n:o 211990            suostumuksen.
33873: 
33874:     Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1990
33875: 
33876: 
33877:                                    Tasavallan Presidentti
33878:                                    MAUNO KOIVISTO
33879: 
33880: 
33881: 
33882: 
33883:                                                                 Ministeri Ilkka Suominen
33884:                                      1990 vp. -     HE n:o 177                                      5
33885: 
33886: (Suomennos)
33887: 
33888: 
33889: 
33890: 
33891:     NEUVOSTON PÄÄTÖS N:o 2/1990                     DECISlON OF THE COUNCII. NO. 2 OF
33892:                                                                       1990
33893:    (Hyväksytty 9. kokouksessa 2 päivänä              (Adopted at the 9th Meeting on 2 april
33894:              huhtikuuta 1990)                                        1990)
33895: 
33896:        EFfAN KEHITYSRAHASTO                            :EFTA DEVELOPMENT FUND FOR
33897:         JUGOSI-A VIAA VARTEN                                    YUGOSLAVIA
33898: 
33899:    NEUVOSTO, joka                                      THE COUNCIL,
33900:   haluaa tukea Jugoslavian Sosialistisen Liitto-       Desiring to support the efforts of the
33901: tasavallan hallituksen pyrkimyksiä lähentyä         Government of the Socialist Federal Republic
33902: markkinataloutta, tehostaa maan taloutta ja         of Yugoslavia to move towards a market econ-
33903: parantaa elinolosuhteita,                           omy, to increase economic efficiency and to
33904:                                                     improve living conditions,
33905:   muistaa EFTA-maiden ja Jugoslavian väli-             Having in mind the Iong-standing co-opera-
33906: sen pitkäaikaisen yhteistyön ja erityisen suh-      tion and the special relationship established
33907: teen sekä kokemuksen, joka on saatu EFTAn           between the EFTA countries and Yugoslavia
33908: Portugalin teollistamisrahaston menestykselli-      and the experience gained in the succcssful
33909: sestä toiminnasta,                                  operation of the EFTA Industrial Development
33910:                                                     Fund for Portugal,
33911:   ottaa huomioon neuvoston ministeritasolla            Considering the agreement reached by the
33912: 11 ja 12 päivänä joulukuuta 19R9 tekemän            Council at Ministerial level on 11 and 12
33913: päätöksen,                                          December 1989,
33914:   tervehtii tyytyväisyydellä Liechtensteinin           Welcoming the fact that the Principality of
33915: ruhtinaskunnan halukkuuden ilmausta osallis-        Liechtenstein has exprcssed the wish to con-
33916: tua EFTAn Jugoslavian l<ehitysrahaston rahoi-       tribute to the financing of the EFTA Develop-
33917: tukseen,                                            ment Fund for Yugoslavia,
33918:   toteaa, että Jugoslavian Sosialistinen Liitto        Noting that the Socialist Federal Republic of
33919: tasavalta takaa korkojen maksun ja maksuo-          Yugoslavia will guarantee the payment of in-
33920: suuksien takaisinmaksun antajavaltioille s&än-      terest and the repayment of the contributions
33921: töjen 6 ja 7 artiklan mukaisesti, ja                to the Contributory States according to Arti-
33922:                                                     cles 6 and 7, respectively, of the Statute,
33923:   ottaa huomioon konvention 1 artiklan 4               Having regard to paragraph 4 of Article 1,
33924: kohdan, 2(d) artiklan ja 32 artiklan l(c), 3 ja 4   to Article 2(d) and to paragraph l(c), 3 and 4
33925: kohdan,                                             of Article 32 of the Convention,
33926: 
33927:    ON PAA TTANYT:                                      DECTDES:
33928:     1. EFTAn kehitysrahasto Jugoslaviaa varten         l. The EFTA Development Fund for Yugo-
33929: perustetaan täten Euroopan vapaakauppaliiton        slavia is hereby established as an institution of
33930: instituutioksi.                                     the Europeau Free Trade Association.
33931:    2. Rahaston säännöt ovat tämän päätöksen            2. The Statute of the Fund shall be the
33932: liitteenä ja ne tulevat voimaan samaan aikaan       Statute which is annexed to this Decision; it
33933: kuin tämä päätös.                                   shall enter into forcc at the same time as this
33934:                                                     Decision.
33935:   3. Jäsenvaltiot ja Liechtensteinin ruhtinas··        3. The Member States and the Principality
33936: kunta, säännöi~sä "antajavaltiot", myöntävät        of Liechtcnstein, referred to in the Statute as
33937: 6                                   1990 vp. -      HE n:o 177
33938: 
33939: rahastolle varoja sääntöjen 3 artiklassa määrä-     "Contributory States", shall contribute to the
33940: tyssä suhteessa ja siinä esitetyillä ehdoilla.      Fund in the proportion and under the condi-
33941:                                                     tions established in article 3 of the Statute.
33942:    4. Rahaston varat ja sitoumukset on pidettä-        4. The assets and liabilities or the Fund shall
33943: vä erillään liiton muista varoista ja sitoumuk-     be held separately from the other assets and
33944: sista.                                              liabilities of the Association.
33945:    5. Rahaston sääntöjä voidaan muuttaa sään-          5. The Statute of the Fund may be amended
33946: töjen 16 artiklassa esitetyllä tavalla.             as laid down in article 16 of the Statute.
33947:    6. Mikäli rahaston toimintaolosuhteissa ta-         6. In the event that there is a fundamental
33948: pahtuu oleellinen muutos, neuvoston on arvioi-      change in the conditions under which the Fund
33949: tava tilanne uudelleen. Jollei neuvosto pääse       operates, the Council shall review the situ-
33950: tyydyttävään ratkaisuun neuvoteltuaan Jugos-        ation. If no satisfactory solution is reached
33951: lavian SL T:n hallituksen kanssa, ja jos neljä      after consultation with the Government of the
33952: tai useampi sääntöjen 3 artiklan tarkoittamista     SFR of Yugoslavia, and if four or more of the
33953: antajavaltioista ilmoittaa neuvostolle, että nii-   Contributory States referred to in article 3 of
33954: den käsityksen mukaan on kehittynyt tilanne,        the Statute notify the Council that in their view
33955: joka oleellisesti muuttaa rahaston perustamisen     a situation has developed which alters essen-
33956: perusedellytyksiä, rahaston on keskeytettävä        tially the basic assumptions underlying the
33957: kaikki uusiin rahoitustoimintoihin liittyvät toi-   establishment of the Fund, then the Fund shall
33958: menpiteensä, kunnes neuvosto toisin päättää.        suspend, until the Council decides otherwise,
33959: Tässä tapauksessa maksuosuuksien tai niiden         any activity relating to new financing opera-
33960: osien sisäänmaksamista voidaan pyytää vain          tions. In such a case, payment of instalments
33961: siinä määrin kuin aikaisemmin solmittujen           or parts thereof may only be called to the
33962: laina- ja muiden rahoitussopimusten noudatta-       extent necessary to honour loan agreements
33963: misen kannalta on välttämätöntä.                    and agreements on other financing operations
33964:                                                     previously concluded.
33965:    7. Tämä päätös tulee voimaan, kun kaikkien          7. This Decision shall enter into force when
33966: jäsenvaltioiden neuvostossa olevat edustajat        the representatives in the Council of all the
33967: ovat joko hyväksyneet sen neuvostossa ilman         Member States have either accepted it in the
33968: varaumia tai myöhemmin ilmoittaneet hyväk-          Council without reservation or have subse-
33969: symisestä pääsihteerille, kun Liechtensteinin       guently notified their acceptance to the Secre-
33970: ruhtinaskunnan hallitus on ilmoittanut pääsih-      tary-General, when the Government of the
33971: teerille hyväksyvänsä päätöksen ja kun Jugos-       Principality of Liechtenstein has notified the
33972: lavian Sosialistisen Liittotasavallan hallitus on   Secretary-General of the acceptance of this
33973: ilmoittanut pääsihteerille sekä tämän päätök-       decision, and when the Government of the
33974: sen että sääntöjen 8 artiklassa tarkoitetun ta-     Socialist Federal Republic of Yugoslavia has
33975: kuun sisältävän asiakirjan hyväksymisestä.          notified the Secretary-General of both the ac-
33976:                                                     ceptance of this decision and the instrument
33977:                                                     containing the guarantee referred to in article 8
33978:                                                     of the Statute.
33979:    8. Pääsihteerin on ilmoitettava tämän paa-          8. The Secretary-General shall notify the
33980: töksen voimaantulopäivästä kaikkien jäsenval-       representatives of all Member States in the
33981: tioiden neuvostossa oleville edustajille, Liech-    Council, the Government of the Principality of
33982: tensteinin ruhtinaskunnan hallitukselle ja J u-     Liechtenstein and the Government of the SFR
33983: goslavian SLT:n hallitukselle.                      of Yugoslavia of the date of entry into force of
33984:                                                     this Decision.
33985:   9. Pääsihteerin on talletettava tämä päätös          9. The Secretary-General shall deposit the
33986: Ruotsin hallituksen huostaan.                       text of this Decision with the Government of
33987:                                                     Sweden.
33988:                                     1990 vp. -     HE n:o 177                                     7
33989: 
33990: (Suomennos)
33991: 
33992: 
33993: 
33994: 
33995:          EFTAN JUGOSLAVIAN                                     STATUTE OF THE EFTA
33996:       KEHITYSRAHASTON SÄÄNNÖT                                 DEVELOPMENT FUND FOR
33997:                                                                    YUGOSLAVIA
33998: 
33999:                    1 Artikla                                           Article 1
34000:                    Säännöt                                            The Statute
34001:   Nämä säännöt koskevat EFTAn Jugoslavian             This Statute appiies to the EFTA Develop-
34002: kehitysrahastoa Gäljempänä "rahasto"), joka        ment Fund for Yugoslavia (hereinafter called
34003: on perustettu Euroopan vapaakauppaliiton           "The Fund"), established by Decision of the
34004: neuvoston päätöksellä n:o 2/1990.                  Council of the European Free Trade associ-
34005:                                                    ation No. 2 of 1990.
34006: 
34007:                    2 Artikla                                           Article 2
34008:                    Tarkoitus                                           Objective
34009:    1. Rahaston tarkoituksena on auttaa Jugos-         1. The objective of the Fund is to contribute
34010: lavian talouden kehitystä maan pyrkimyksissä       to the development of the Yugoslav economy
34011: lähentyä markkinatalousmekanismeja rahoitta-       within the context of Yugoslav orientation
34012: mana erityisesti pienten ja keskisuurten yritys-   towards market mechanism by financing in-
34013: ten sijoitushankkeita.                             vestment projects of enterprises, especially
34014:                                                    small and medium-sized ones.
34015:    2. Rahasto pyrkii myös edistämään kauppa-          2. The Fund shall also endeavour to promote
34016: ja taloussuhteiden kehitystä Jugoslavian ja an-    trade and economic relations between Yugo-
34017: tajavaltioiden välillä.                            slavia and the Contributory i States.
34018: 
34019:                    3 Artikla                                           Article 3
34020:           Maksuosuudet rahastolle                              Contributions to the Fund
34021:    1. Antajavaltioiden rahastolle suorittamien        1. The total amount of the contributions of
34022: maksuosuuksien kokonaismäärän tulee vastata        the Contributory States to the Fund shall be
34023: 100 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, jotka         the equivalent of 100 million US dollars which
34024: vaihdetaan ECU-valuuttaan näiden sääntöjen         will be converted into ECUs at the exchange
34025: voimaantulopäivänä sovellettavan vaihtokurs-       rate applicable on the date of the entry into
34026: sin mukaan.                                        force of this Statute.
34027:    2. Antajavaltioiden maksuosuudet ovat seu-        2. The Contributory States shall contribute
34028: raavat:                                            to this amount as follows:
34029: 
34030: Maa                Prosenttia      Summa            Country           In per cent     Amount
34031:                                 (Us dollareina)                                       (in US$)
34032: Itävalta              17.79       17,790,000        Austria              17.79       17,790,000
34033: Suomi                 13.95       13,950,000        Finland              13.95       13,950,000
34034: Islanti                0.40          400,000        Iceland               0.40          400,000
34035: Liechtenstein          0.20          200,000        Liechtenstein         0.20          200,000
34036: Norja                 12.73       12,730,000        Norway               12.73       12,730,000
34037: Ruotsi                25.11       25,110,000        Sweden               25.11       25,110,000
34038: Sveitsi              29.82        29,820,00         Switzerland         29.82        29,820,00
34039: y hteensä            100.0       100,000,000        Total               100.0       100,000,000
34040: 8                                   1990 vp. -      HE n:o 177
34041: 
34042:    3. Maksuosuudet on annettava rahaston               3. The contributions shall be made available
34043: käyttöön viitenä yhtä suurena vuotuisena eränä      to the Fund in five equal annual instalments in
34044: kunkin antajavaltion valuutassa tai muussa          the currency of each of the Contributory States
34045: rahaston hyväksymässä vaihdettavassa valuu-         or in another convertible currency acceptable
34046: tassa. Ensimmäinen erä on luovutettava kol-         to the Fund. The first instalment shall be made
34047: menkymmenen päivän kuluttua näiden sääntö-          available thirty days after the day this Statute
34048: jen voimaantulopäivästä ja muut erät samana         enters into force and the other instalments on
34049: päivänä kunakin seuraavana neljänä vuotena.         the same day of each of the following four
34050:                                                     years.
34051:   4. Rahasto nostaa käyttöönsä kuluvan tai            4. The Fund shall call for payrnent out of
34052: aikaisemman vuoden vuotuisia maksueriä sitä         current and past annual instalments as and
34053: mukaa kuin sen toiminta sitä edellyttää. Jollei     when reguired by its operations. Unless the
34054: neuvosto toisin päätä, nosto on tehtävä 2           Council decides otherwise any call for payment
34055: kohdassa tarkoitetun jakosuhteen mukaisesti.        shall be made in accordance with the percen-
34056: Mitään maksuerää tai sen osaa ei voida nostaa       tage scale referred to in paragraph 2, and no
34057: rahaston kymmenennen toimintavuoden jäl-            payment of an instalment or part thereof may
34058: keen.                                               be called for later than during the tcnth year of
34059:                                                     the Fund.
34060:    5. Maksuosuuksien suorittamisen ja takai-          5. For the purposes of the payrnent and
34061: sinmaksun suhteen rahaston ensimmäisen toi-         repayment of the contributions the first year of
34062: mintavuoden katsotaan alkavan sääntöjen voi-        the Fund shall begin on the date of entry into
34063: maantulopäivänä ja jokaisen seuraavan toi-          force of the Statute and each subsequent year
34064: mintavuoden vastaavana päivänä vuotta myö-          on the same date a ycar later.
34065: hemmin.
34066:    6. Kunkin antajavaltion tulee ilmoittaa neu-        6. Each Contributory State shall notify to
34067: vostolle rahastolle tulevien maksuosuuksien         the Council the national body responsible for
34068: suorittamisesta vastaava kansallinen elin. Ra-      paying the contribution to the Fund. The Fund
34069: haston on näiden viranomaisten, Jugoslavian         shall conclude with those bodies, with the body
34070: SL T:n ilmoittaman elimen ja tarvittaessa mui-      indicated by the SFR of Yugoslavia ancl, where
34071: den, asianomaisten hallitusten osoittamien kes-     appropriate, with other central banks or finan-
34072: kuspankkien tai rahoituslaitosten kanssa sovit-     cial institutions indicated by the respective
34073: tava maksuosuuksien tai niiden osien siirrosta      governments, an agreement setting out the
34074: ja niiden muuksi valuutaksi vaihtamiseen liitty-    details concerning the transfer of the contribu-
34075: vistä yksityiskohdista.                             tions or parts thereof and their conversion.
34076: 
34077:                    4 Artikla                                            Article 4
34078:           Rahaston rahoitustoiminta                       Financing operations of the fund
34079:     1. Rahasto pyrkii tavoitteisiinsa:                 l. The Fund shall attain its objective:
34080:     a) myöntämällä lainoja kansainvälisesti tun-      (a) by making loans based on imernationally
34081: nustettuja pankkitoiminnan periaatteita nou-        accepted banking principles, for self-contained
34082: dattaen itsenäisiin sijoitushankkeisiin ja ku-      and selfsustained investment projects and the
34083: hunkin hankkeeseen liittyviin perusrakentei-        infrastructures integrated in the project;
34084: siin;
34085:     b) rahoittamalla yritysten johdon ja henkilö-       (b) by financing education and training of
34086: kunnan koulutus- ja valmennustoimintaa eri··         managers and staff of enterprises, in particular
34087: tyiscsti sellaisten hankkeiden yhteydessä, jotka     in connection with projects undertaken with
34088: saavat. rahaston tukea, sekä rahoittamalla pro-      the support of the Fund, as well as project
34089: jektitutkimuksia, teknistä avustustoimintaa tai      studies, technical assistance or research;
34090: tutkimustyötä; ja
34091:     c) myöntämällä lainoja erityishankkeisiin          (c) up to an amount eguivalent to one tenth
34092: ,~dellä l.a kohdassa mainitluja ehtoja edulli-       of the total amount of the contributions, by
34093: ''-'mmin aina yhteen kymmenesosaan saakka            making loans for epecific projects on terrns
34094: maksuosuuksien kokonaismäärästä.                     more favourable than for loans referred to in
34095:                                                      subparagraph (a).
34096:                                      1990 vp. -      HE n:o 177                                     9
34097: 
34098:    2. Edellä 1 kohdassa mainittua rahoitustoi-          2. In the financing operatiom referrcd to in
34099: mintaa harjoittaessaan rahaston tulee käyttää        paragraph l, the Fund shall make use of any
34100: kaikkia käytettävissään olevia varoja.               asset at its disposal.
34101:    3. Rahasto ei pääsääntöisesti rahoita mitään         3. The Fund shail not, as a rule, provide the
34102: hanketta kokonaisuudessaan. Rahastou laino-          full financing of a project. Loans from the
34103: jen ohella lisäavustuksia myöntävät tavallisesti     Fund shall nmmal!y be complemented by con-
34104: lainanottaja tai muu taho kuten paikalliset          tributions from the borrower or other source,
34105: pankit, paikallinen teollisuus ja vapaakauppa-       including local banks, local industry and
34106: liiton alueella sijaitseva teollisuus. Rahasto voi   industry in the area of the Association. The
34107: tmmJa yhteistyössä muiden rahoituslaitosten          Fund may co-operate wit.h other financial insti-
34108: kanssa sopivien hankkeiden löytämiseksi.             tutitms in schemes covering appropriate proj-
34109:                                                      ects.
34110:                   5 Artikla                                             Article 5
34111:               Toiminta ja vastuu                          Conduct of operations and liability
34112:    l. Rahasten tulee toimia siten, että se voi          1. The Fund shall concluct its operations in
34113: täyttät\ velvoit:eensa antajavaltioita kohtaan.      such a way that it can fulfil its obligations to
34114:                                                      the Contribuwry States.
34115:   2. Kunkin antajavaltion taloudellinen vastuu          2. The financial Liability of any Contributory
34116: rahaston velvoitteista rajoittuu kulloinkin tä-      State for the obligations incurred by the Fund
34117: män valrion rahastolle maksaman osuuden sii-         shall be limited at any givcn time to the parts
34118: hen osaan, jota ei ole vielä maksettu takaisin.      of the contribution of that State made avail-
34119:                                                      able to the Fund and not yet repaid.
34120:    3. Euroopan vapaakauppaliitolla ei ole mi-           3. The European Free Trade association
34121: tään taloudellista vastuuta rahaston velvoitteis-·   shall have no financial liability for the obliga-
34122: ta.                                                  tions incurred by the Fund.
34123: 
34124:                     6 Artikla                                           Article 6
34125:      ,Uaksuosuuksien takaisinmaksaminen                     Repayment of the contributions
34126:     1. Rahaston tulee maksaa antajavaltioille           1. The Fund shall repay to the Contributory
34127: takaisin niiden rahastolle .suorittamat osuudet      States the contributions paid to the Fund and
34128: kokonaisuudessaan viimeistään rahaston kah-          shall have completed this repayment not latcr
34129: dennenkymmenennenviidennen          toimintavuo-     than on the last day of the twenty-fifth year of
34130: den viimeisenä päivänä. Elleivät olosuhteet          the Fund. Unless, when justified by circum-
34131: oikeuta neuvostoa laatimaan uutta aikataulua,        stances, the Council devises another timctable,
34132: maksuosuuksien viidettätoista os<:1a vastaava,       rhe equivalent of one fifteenth of the respective
34133: ECU-valuutassa ilmaistu määrä tulee maksaa           contributions, expresscd in ECUs, shall be
34134: takaisin viimeistään rahaston yhdenneotoista         repaid not iater than by the end of the eleventh
34135: toimintavuoden samoin kuin kunkin sitä seu-          and of each of the following fourteen ycars of
34136: raavan neljäntoista toimintavuoden lopussa.          the Fund.
34137:     2. Takaisinmaksu tulee suorittaa antajaval-         2. Any rcpayment shall be rnadc in tbe
34138: tion valuutassa tai ECLJ-valuutassa.                 currency of the Contributory State or in ECU.
34139:     3. Mikäli rahastolla ei jonakin maksuosuuk-         3. If at any date on which repayment of
34140: sien osien takaisinmaksun tai koronmaksun            part~ of the contributions or payment of inter-
34141: eräpäivänä ole käytettävissään riittävästi varo-     est is due the Fund has not enough disposable
34142: ja maksujen suorittamiseen, Jugoslavien              assets for sach payments. the Government of
34143: SLT:n hallituksen tulee hankkia tarpeellinen         the SFR of Yugoslavia shall provide acceptable
34144: määrä hyväksyttäviä valuuttoja kattamaan va-         currencies in amount necessary to cover the
34145: je. Heti kun rahastolla on jälleen hailussaan        difference. As soon as the Fund again posses-
34146: tarpeellinen määrä varoja, sen tulee maksaa          ses the nccessary assets it shall reimburse the
34147: .f ugoslavian SLT:n hallitukselle takaisin siltä     Government of the SFR of Yugoslavia for the
34148: saamansa summa.                                      amount so provided.
34149: 
34150: 2 301178S
34151: 10                                  1990 vp. -      HE n:o 177
34152: 
34153:    4. Rahastolla on samanlainen suosituimmuu-           4. The Fund shall have preferred status such
34154: sasema kuin kaikilla kansainvälisillä rahoitus-      as that of any international financial institu-
34155: laitoksilla.                                         tion.
34156:    5. Maksuosuuksien ja maksuosuuksille suo-            5. After repayment of the contributions to
34157: ritettavan koron tultua maksetuiksi antajavalti-     the Contributory States and the payment of
34158: oille rahasto lakkaa olemasta EFT An instituu-       any interest thereon, the Fund shall cease to
34159: tio. Rahaston kaikki tuolloin jäljellä olevat        exist as an EFTA Institution. Any asset of the
34160: varat jäävät Jugoslavian SL T:n tai sen halli-       Fund remaining at that time shall become the
34161: tuksen nimeämän elimen omaisuudeksi ja nii-          property of the SFR of Yugoslavia or an
34162: den tulee vastata myös rahaston mahdollisesti        institution nominated by its Government which
34163: jäljellä olevista velvoitteista.                     shall also assume any remaining obligation of
34164:                                                      the Fund.
34165:    6. Edellä esitetystä huolimatta neuvosto, sel-       6. Notwithstanding what is said above, the
34166: lainen antajavaltio, joka ei ole EFT An jäsen-       Council, a Contributory State which is not an
34167: valtio ja Jugoslavian SL T voivat päättää rahas-     EFTA Member State and the SFR of Yugo-
34168: ton lakkauttamisesta aikaisemmin.                    slavia may decide that the Fund shall be
34169:                                                      dissolved at an earlier date.
34170: 
34171:                    7 Artikla                                             Article 7
34172:      Maksuosuuksille suoritettava korko                         Interest on contributions
34173:    1. Rahaston kuudentena ja jokaisena sitä             1. In the sixth year of the Fund and in every
34174: seuraavana toimintavuonna sisään maksetuille         year thereafter the contributions paid and not
34175: ja vielä takaisinmaksamatta oleville osuuksille      yet repaid shall bear interest at the rate of 3 per
34176: suoritetaan kolmen prosentin vuotuinen korko         cent per annum payable at the end of each
34177: kunkin vuoden lopussa.                               year.
34178:    2. Jugoslavian taloudellisesta tilanteesta ja       2. Taking into account the state of the
34179: Euroopan taloudellisen yhteistyön kehityksestä       Yugoslav economy and developments in
34180: riippuen olosuhteet voivat oikeuttaa neuvoston       European economic co-operation, the Council
34181: tekemään päätöksen alentaa korkotasoa.               may decide, when justified by circumstances,
34182:                                                      to lower the level of the interest rate.
34183: 
34184:                    8 Artikla                                             Article 8
34185:              Takaisinmaksutakuu                                 Guarantee of repayment
34186:    Jugoslavian SL T:n hallitus takaa rahaston           The Government of the SFR of Yugoslavia
34187: antajavaltioiden maksuosuuksille kuuluvan ko-        will guarantee the payment of interest due for
34188: ronmaksun ja näiden maksuosuuksien takai-            the contributions of the Contributory States to
34189: sinmaksun niiden eräpäivinä.                         the Fund and the repayment of these contribu-
34190:                                                      tions on the dates when they become due.
34191: 
34192:                    9 Artikla                                            Article 9
34193:               Neuvoston tehtävät                             Responsibilities oj the Council
34194:    1. EFT An neuvosto on rahaston korkein              1. The EFTA Council is the supreme organ
34195: elin.                                               of the Fund.
34196:    2. Neuvoston tehtävänä on valvoa ja ohjata          2. It shall be the responsibility of the Coun-
34197: näiden sääntöjen soveltamista, esittää muutok-      cil to supervise and give guidance as to the
34198: sia sääntöihin 16 artiklan 1 kohdan nojalla sille   application of this Statute, to introduce
34199: kuuluvien valtuuksien puitteissa ja hyväksyä        changes in the Statute within its competence
34200: rahaston rahoitustoimintaa ja vuosittaisia tilejä   under the terms of paragraph 1 of article 16
34201: koskeviin ehtoihin ja edellytyksiin liittyvät oh-   and to approve the guidelines on the terms and
34202: jeet.                                               conditions for the financing operations of the
34203:                                                     Fund and its annual accounts.
34204:                                     1990 vp. -     HE n:o 177                                    11
34205: 
34206: 
34207:   3. Suorittaessaan näiden sääntöjen mukaisia        3. When exercising its functions under this
34208: tehtäviään neuvosto voi kutsua mukaan edus-        Statute the Council may invite a representative
34209: tajan jostakin antajavaltiosta, joka ei ole EF-    of a Contributory State which is not an EFTA
34210: T An jäsenvaltio ja edustajan Jugoslavian          Member State, and a representative of the SFR
34211: SLT:sta.                                           of Yugoslavia to attend.
34212:   4. Ennen kuin neuvosto tekee mitään rahas-         4. Before taking any final decision on the
34213: toa koskevaa lopullista päätöstä, se neuvottelee   Fund the Council will consult the Covernment
34214: Jugoslavian SL T:n hallituksen kanssa.             of the SFR of Yugoslavia.
34215: 
34216:                   10 Artikla                                          Article 10
34217:             Johtokunnan tehtävät                     Responsibilities of the Steering Committee
34218:    Rahaston toiminnasta vastaa johtokunta, el-        It shall be the responsibility of the Steering
34219: leivät nämä säännöt nimenomaan muuta mää-          Committee to operate the Fund, except insofar
34220: rää. Johtokunnan tulee erityisesti:                as this Statute specifically provides otherwise.
34221:                                                    The Committee shall in particular:
34222:   a) laatia rahaston rahoitustoiminnan ehtoja         (a) establish general guidelines, to be
34223: ja edellytyksiä koskevat yleisohjeet, jotka neu-   approved by the Council, concerning the terms
34224: voston tulee hyväksyä;                             and conditions of the financing operations of
34225:                                                    che Fund;
34226:   b) päättää näiden ohjeiden mukaisesti rahas-        (b) decide, in accordance with these guide-
34227: ton lainoista ja muusta rahoitustoiminnasta,       lines, on loans and other financing opera-
34228: paitsi milloin päätäntävalta 12 artiklan 1 c-      tions of the Fund, except those which are to be
34229: kohdan mukaan kuuluu toimeenpanevalle ko-          decided upon by the Executive Commission in
34230: mitealle; ja                                       accordance with the provisions of paragraph
34231:                                                    l(c) of article 12;
34232:   c) raportoida neuvostolle puolivuosittain           (c) report semi-annually to the Council on its
34233: senhetkisestä toiminnastaan sekä toimittaa         current activities and furnish any additional
34234: neuvostolle sen mahdollisesti pyytämät lisära-     report requested by the Council.
34235: portit.
34236: 
34237:                 11 Artikla                                        Article 11
34238:   Johtokunnan kokoonpano ja työjärjestys           Composition and procedure of the Steering
34239:                                                                   Committee
34240:    1. Johtokuntaan kuuluu yksi hallituksen            1. The Steering Committee shall be com-
34241: määräämä jäsen kustakin antajavaltiosta ja         posed of one member from each Contributory
34242: Jugoslaviasta sekä yksi varajäsen, jonka tehtä-    State, and one from Yugoslavia, to be desig-
34243: vänä on avustaa jäsentä ja tämän poissaollessa     nated by the government concerned, together
34244: toimia hänen sijaisenaan. EFT An pääsihteerin      with one alternate who shall assist the member
34245: tai hänen edustajansa tulee olla läsnä kaikissa    and replace him in his absence. The Secretary-
34246: johtokunnan kokouksissa ja hän voi ottaa osaa      General of EFTA or his representative shall
34247: asioiden käsittelyyn.                              attend all meetings of the Steering Committee
34248:                                                    and may take part in its deliberations.
34249:    2. Jokaisella johtokunnan jäsenellä on yksi        2. Each member of the Steering Committee
34250: ääni. Kaikki lainapäätöksiä tai muuta rahoitus-    shall have one vote. Ali decisions approving
34251: toimintaa koskevat päätökset, joiden arvo yk-      loans or other financing operations, amounting
34252: sittäistapauksessa ei ylitä kolmea miljoonaa       in each individual case to not more than the
34253: ECUa, voidaan tehdä viiden äänen enemmis-          equivalent of three million ECUs, may be
34254: töllä edellyttäen, että Jugoslavian edustajan      taken by a majority of five affirmative votes
34255: ääni kuuluu puoltavien äänien joukkoon. Mui-       provided the vote of the Yugoslav member is
34256: den päätösten on oltava yksimielisiä. Päätös       among the affirmative votes. The other deci-
34257: katsotaan yksimieliseksi, ellei mikään jäsen       sions shall be taken by unanimous vote. A
34258: äänestä sitä vastaan. Johtokunnan raportoides-     decision shall be regarded as unanimous unless
34259: 12                                   1990 vp. -- HE n:o 177
34260: 
34261: sa neuvostolle jokaisella jäsenellä on oikeus       any member casts a negative vote. When the
34262: vaatia, että sen eriävä mielipide tuodaan julki.    Steering Committee reports to the Council, any
34263:                                                     dissenting member may request that his view
34264:                                                     be stated.
34265:    3. Ellei johtokunta tmsm päätä, sen tulee           3. A representative of the Executive Com-
34266: kutsua toimeenpanevan komission edustaja ko-        mission shall, unless otherwise decided by the
34267: kouksiinsa ja tällä on oikeus osallis! ua neuvot-   Steering Committee, be invited to attend the
34268: teluihin. Johtokunta voi asettaa erityisiä työ-     meetings of the Committee and may rake part
34269: ryhmiä ja käyttää asiantuntija-apua hankkei-        in its deliberations. The Committee may set up
34270: den arvioimisessa sekä neuvottelutilanteissa.       special groups and may invite experts to assist
34271:                                                     in the evaluation of projects and in its de-
34272:                                                     liberations.
34273:   4. Johtokunnan tulee alistaa työjärjestyksen-        4. The Steering Committee shalllay down its
34274: sä neuvoston hyväksyttäväksi. Työjärjestykses-      mies of procedure to be approved by the
34275: sä tulee ilmoittaa, että viiden äänen enemmistö     Council. The rules of procedure shall provide
34276: on riittävä menettelytapakysymyksistä päätet-       that a majority of five votes will suffice for
34277: täessä.                                             decisions on procedural questions.
34278:    5. Neuvoston tulee kutsua johtokunta koolle         5. The first meeting of tbe Steering Commit-
34279: mahdollisimman pian näiden sääntöjen tultua         tee shal! be convened by the Council as soon as
34280: voimaan.                                            possible after the cntry into force of this
34281:                                                     Statute.
34282: 
34283:                    12 Artikla                                          Article 12
34284:            Toimeenpaneva komissio                             The Executive Commission
34285:    l. Antajavaltioiden ja Jugoslavian SLT:n            1. The Board of Directors of the credit
34286: hallituksen sopiman luottolaitoksen johtokun-       institution in Yugoslavia to be agreed between
34287: ta toimii rahaston toimeenpanevana komissi-         the Contributory States and the Government
34288: ona Jugoslaviassa ja sen tehtävänä on:              of the SFR of Yugoslavia shall act as the
34289:                                                     Executive Commission of the Fund in Yugo-
34290:                                                     slavia with the following functions:
34291:   a) tiedottaa kiinnostuneilie yrityksille rahas-      (a) to inform interested enterprises of the
34292: ton tarjoamista mahdollisuuksista saada rahoi-      possibilities and the conditions for receiving
34293: tusapua samoin kuin rahoituksen ehdoista;           financial assistance from the Fund;
34294:   b) auttaa mahdollisia lainanottajia hankkei-         (b) to help prospective borrowers in the
34295: den valmistelussa ja toimia la)nahakemusten         preparation of projects and to act as the
34296: vastaanottajana;                                    recipient for applications;
34297:   c) päättää johtokunnan laatimia ohjeita nou-         (c) to dedde, in accordance with the guide-
34298: dattaen enintään rahaston kunakin vuonna            lines established by the Steering Committee,
34299: käytettävissä olevien varojen puoleen määrään:      within a total of one half of the assets at the
34300:                                                     disposal of the Fund in any year on:
34301:   i) 4 artiklan la-kohdassa tarkoitetuista laina-      (i) applications for loans referred to in para-
34302: hakemuksista, joiden arvo ei yksittäistapauk-       graph l(a) of article 4 amounting in each case
34303: sessa ylitä 1 miljoonaa ECUa; ja                    to not more than the equivalent of ECUs 1
34304:                                                     million; and on
34305:    ii) 4 artiklan 1b-kohdassa tarkoitetuista ha-       (ii)   applications    concerning     financing
34306: kemuksista, joiden arvo ei yksittäistapauksessa     operations referred to in paragraph l(c) of
34307: ylitä 200 000 ECUa; tällaisen rahoituksen ko-       article 4 ammmting in each case to not more
34308: konaisarvo ei ~aa olla enempää kuin puolet          than ECUs 200,000; the total amount of such
34309: tässä kohdassa tarkoitetusta määrästä;              financing operations may not exceed one half
34310:                                                     of thc amount referred to in that paragraph;
34311:   d) esittää johtokunnalle muut rahastolle teh-        (d) to present other applications for financ-
34312: dyt rahoitushakemukset suosituksineen;              ing by the Fund, togethcr with a recommenda-
34313:                                                     tion, to the Steering Committee;
34314:                                      1990 vp. -- HE n:o 177                                       !3
34315: 
34316:    e) tehdä lainasopimuksia niiden lainojen            (e) to conclude loan agreements on the loans
34317: osalta, joista johtokunta tai toimeenpaneva         decided by the Steering Committee or by the
34318: komissio edellä olevan c-kohdan mukaisesti on       Executive Commission itself in accordance
34319: päättänyt, varmistaa säädetyn takuun asetta-        with subparagraph (c), to ensure the estab-
34320: minen, maksaa lainat, huolehtia pääoman ta-         lishment of the security prescribed, pay out the
34321: kaisinmaksamisesta ja koronmaksusta, ryhtyä         lcan, control the repayrnent of capital and the
34322: toimenpiteisiin maksun viivästyessä ja valvoa       payment of interest, take action in the case of
34323: hankkeiden asianmukaista täytäntöönpanoa;           default in payment and supervise the proper
34324:                                                     execution of the projects;
34325:    f) suorittaa kaikki muut toimenpiteet, jotka        (f) to take all other steps necessary to carry
34326: ovat tarpeellisia rahaston toiminnalle Jugosla-     out its functions in Yugoslavia;
34327: viassa; ja
34328:   g) raportoida johtokunnalle sekä määräajoin         (g) to report periodically and on request to
34329: että pyynnöstä.                                     the Steering Cornmittee.
34330:    2. Toimeenpanevaksi komissioksi nimetyn            2. Acceptance of these functions by the
34331: luottolaitoksen johtokunnan suostumus hoitaa        Board of Directors of the credit institution to
34332: näitä tehtäviä on laadittava kirjallisen sopi-      be designated as the Executive Commission of
34333: muksen muotoon.                                     the Fund shall be made by written agreement.
34334: 
34335:                    13 Artikla                                          Article 13
34336: Pääsihteerin tehtävät ja sihteeristön palveluk-     Functions oj the Secretary-General and Secre-
34337:                       set                                           tariat services
34338:     1. Pääsihteeri huolehtii neuvoston rahastoa        1. The Secretary-General shall execute the
34339: koskevien päätösten toimeenpanosta, esittää         decisions taken by the Council regarding the
34340: rahastolle kuuluvien maksuosuuksien maksu-          Fund, make the calls for payment of contribu-
34341: vaatimukset samoin kuin koronmaksuvaati-            tions to the Fund as well the calls for payment
34342: mukset ja antajavaltioiden maksuosuuksien ta-       of interest and for the repayment of contribu-
34343: kaisinmaksua koskevat vaatimukset &ekä avus-        tions to the Contributory States and shall assist
34344: taa johtokuntaa sen tehtävissä.                     the Steering Committee in its tasks.
34345:    2. EFT An sihteeristö huolehtii johtokunnan         2. The EFTA Secretariat shall provide the
34346: tarvitsemista sihteeripalveluista ja raportoi       Secretariat services required by the Steering
34347: neuvostolle rahaston toimintojen edistymises-       Committee and shall report to the Council on
34348: tä.                                                 the development of the activities of the Fund.
34349: 
34350:                   14 Artikla                                          Article 14
34351:                  Tilintarkastus                                          Audit
34352:   1. Neuvoston tulee järjestää rahaston tileille       1. The Council shall arrange for an indepen-
34353: vuosittain riippumaton tilintarkastus.              dent annual audit of the accounts of the Fund.
34354:   2. Rahaston tilien tarkastus tulee suorittaa         2. Auditing of the accounts of the Fund shall
34355: kansainvälisesti tunnustettuje:1 menettelytapo-     be carried out in accordance with interna-
34356: jen ja standardien mukaisesti.                      tionally recognized practices and standards.
34357: 
34358:                   15 Artikla                                          Article 15
34359:                 Vuosikertomus                                       Annual Report
34360:    1. Johtokunnan tulee kahdentoista kuukau-           1. An annual report of the Fund describing
34361: den kuluessa kunkin rahoitusvuoden päättymi-        its operations and reproducing its annual ac-
34362: sestä lukien antaa pääsihteerille rahaston vuo-     counts shall bc presented by the Steering Com-
34363: sikertomus, jossa selvitetään sen toimintaa ja      mittee through the Secretary-General to the
34364: julkaistaan sen vuositilit, esitettäväksi neuvos-   Council for approval within the twelve months
34365: tolle, joka hyväksyy sen. Vuosikertomus jul-        following the end of each financial year and be
34366: kaistaan neuvoston suostumuksella.                  published with the Council's consent.
34367: 14                                  1990 vp. -     HE n:o 177
34368: 
34369:    2. Rahaston tilien ohella vuosikertomuksessa      2. The accounts of the Fund reproduced in
34370: tulee julkaista tilintarkastajien kertomukset.     the annual report shall be accompanied by the
34371:                                                    Auditors' report.
34372: 
34373:                  16 Artikla                                       Article 16
34374:            Sääntöjen muuttaminen                            Amendment of the Statute
34375:   1. Jos jäsenvaltioiden lukumäärä muuttuu,           1. If the number of Member States changes,
34376: neuvoston tulee päättää, seuraako siitä muu-       the Council shall decide on the consequential
34377: toksia rahaston sääntöihin. Neuvosto voi myös      amendments to the Statute of the Fund. The
34378: päättää tehdä sääntöihin sellaisia muutoksia,      Council may also decide on amendments to the
34379: jotka eivät muuta rahaston luonnetta tai aseta     Statute which do not alter the character of the
34380: antajavaltioille uusia rahoitusvelvoitteita ja     Fund or impose new financial obligations on
34381: jotka eivät muuta maksuosuuksien takaisin-         the Contributory States and which leave the
34382: maksuun liittyviä oikeuksia.                       rights concerning the repayment of the contri-
34383:                                                    butions unchanged.
34384:    2. Muut näitä sääntöjä koskevat muutokset,         2. Other amendments to this Statute shall, if
34385: joista on olemassa neuvoston hyväksymä pää-        approved by Decision of the Council, be sub-
34386: tös, tulee alistaa antajavaltioiden hyväksyttä-    mitted to the Contributory States for accept-
34387: väksi.                                             ance.
34388:    3. Muutokset eivät saa haitata Jugoslavian         3. Amendments made shall not hamper the
34389: SL T:lle kuuluvien laillisten oikeuksien ja vel-   legal rights and obligations of the SFR of
34390: voitteiden toteutumista.                           Yugoslavia.
34391:                                      1990 vp. -    HE n:o 178
34392: 
34393: 
34394: 
34395: 
34396:                                    Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi rikosvahinkojen kor-
34397:                                 vaamisesta valtion varoista annetun lain ja sairausvakuutuslain
34398:                                 muuttamisesta
34399: 
34400: 
34401: 
34402: 
34403:                           ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
34404: 
34405:    Esityksen tarkoituksena on parantaa rikok-      menetystä kärsinyt saisi sairausvakuutuksen
34406: sen uhrin asemaa laajentamalla ja täydentä-        päivärahaa kansaneläkelaitokselta ja päivära-
34407: mällä rikosvahinkojen korvaamisesta valtion        han ylittävältä osalta rikosvahinkojen korvaa-
34408: varoista annettuun lakiin perustuvaa korvaus-      misesta valtion varoista annetun lain nojalla
34409: järjestelmää.                                      korvausta työansion menetyksestä valtiokont-
34410:    Rikoksen uhrille suoritettaisiin valtion va-    torilta. Korvausasian ratkaisun viivästyessä en-
34411: roista korvausta myös kivusta ja särystä sekä      nakkoa tulisi maksaa aina, kun hakijan oikeus
34412: lisäksi kärsimyksestä, jonka on aiheuttanut        korvaukseen on ilmeinen. Kertakorvausten
34413: vapauteen kohdistunut rikos tai siveellisyysri-    enimmäismääriä ehdotetaan myös nostettavik-
34414: kos. Korvauksen saajalle maksettaisiin eräissä     si.
34415: tapauksissa korvausta myös välttämättömistä
34416: oikeudenkäyntikuluista.
34417:    Työansion menetyksen korvaamista koske-          Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voi-
34418: via säännöksiä muutettaisiin siten, että ansion-   maan vuoden 1991 alusta.
34419: 
34420: 
34421: 
34422: 
34423: 301242M
34424: 2                                                                              1990 vp. -               HE n:o 178
34425: 
34426: 
34427: 
34428: 
34429:                                                                              SISÄLLYSLUETTELO
34430: 
34431:                                                                                                  Sivu                                                       Sivu
34432:     YLEISPERUSTELUT                   o o o o 0    o o 0 o o 0 o   o 0 o o 0 o o o o o   0 o o      3        YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT                      6                      o 0 0000
34433: 
34434: 
34435: 
34436: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut muutokset ..... .                                                 3    1. Lakiehdotusten perustelut .................... .    6
34437:        Korvattavat vahingot
34438:     1.1.                                         o o 0 o o o o o o o o o o o 0 o o 0 o o o         3                Laki rikosvahinkojen korvaamisesta
34439:                                                                                                                  Iolo
34440: 
34441:        Korvauksen määrä
34442:     1.20                                  0 0 0. o    0 0 o o 0 o 0 o o o o o o 0 o o o o o        3                valtion varoista                           6
34443:                                                                                                                                                     0 0 0 0 o o o 0 0 o o 0 o 0 o 0 0 0   0 0 0 0
34444: 
34445:        Rikosvahinkojen korvaamisesta valtion
34446:     1.30
34447:                                                                                                                     Sairausvakuutuslaki
34448:                                                                                                                  1020                                          8
34449:                                                                                                                                                               o o o o o   0 o o o o 0 0 o o o 0 0
34450: 
34451:        varoista annetun lain ja sairausvakuutus-
34452:        lain mukaisten etuuksien yhteensovittami-                                                        2. Tarkemmat säännökset ....................... .                                                8
34453:        nen        oooooooo   0 ooooooo      00   00   o 00°00° ooo•           o oooo•      oo       4   3. Voimaantulo ................................. .                                               8
34454:        Ennakkokorvaus
34455:     1.40                              0 0 0 0 0 0 0 0     o o 0 o o 0   o o o o o o o o o o o       5
34456:                                                                                                            LAKITEKSTIT        o o o o 0   o o o 0 o o o 0 0 o o o o 0 o o o o o •   o o o o o o o        9
34457: 2. Valmisteluvaiheet ............................. .                                                5
34458:              Eduskunnan lausuma
34459:            201.                                             o o o 0 o o 0 o o 0 o o 0 •    o 0      5   1. Laki rikosvahinkojen korvaamisesta valtion
34460:              Valtion tilintarkastajien lausuma
34461:            2.20                                                                       o. o o        5      varoista annetun lain muuttamisesta .......... .                                              9
34462:              Pääministeri Harri Holkerin hallitus-
34463:            2030
34464:                                                                                                         2. Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta ...... .                                              lO
34465:              ohjelma           0 0 0 00   0 0 0 0 0 0 00 0    0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0    0 0      5
34466:              Esityksen valmistelu
34467:            2.4.                                           0. 0 0 o o 0 0 o o 0 o o 0 o o 0          5        LIITE   ooOOooooooooooooooooooooooooooooooooOOO                                    o   0   11
34468: 
34469: 
34470: 
34471: 
34472: 3. Esityksen taloudelliset vaikutukset ............ .                                               6   Rinnakkaistekstit ................................ .                                            11
34473: 
34474: 
34475:                                                                                                         10 Laki rikosvahinkojen korvaamisesta valtion
34476:                                                                                                            varoista annetun lain muuttamisesta                              0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0       11
34477: 
34478: 
34479:                                                                                                         20 Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta                                   0 0 o o o   0 0     13
34480:                                      1990 vp. -     HE n:o 178                                      3
34481: 
34482: 
34483: 
34484: 
34485:                                       YLEISPERUSTELUT
34486: 
34487: 
34488: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut                    tai siveellisyysrikoksella. Korvausta kärsimyk-
34489:    muutokset                                        sestä maksettaisiin siten muun muassa sellais-
34490:                                                     ten rikosten yhteydessä kuten laiton uhkaus,
34491: 1.1. Korvattavat vahingot                           laiton vangitseminen, väkisinmakaaminen tai
34492:                                                     lapseen kohdistunut haureus. Uhri voisi saada
34493:    Rikosvahinkojen korvaamisesta valtion va-        näin korvausta, vaikka hänelle ei olisikaan
34494: roista annetun lain (935/73, jäljempänä rikos-      rikoksesta aiheutunut muuta korvattavaa va-
34495: vahinkolaki), mukaan vahingon kärsineellä on        hinkoa.
34496: oikeus saada korvausta rikoksella aiheutetusta         Jos vastaaja tuomitaan rangaistukseen tai
34497: henkilövahingosta ja eräissä tapauksissa myös       korvausvelvolliseksi rikoksen asianomistajalle,
34498: esinevahingosta. Vahingon kärsineelle korva-        veivoitetaan hänet korvaamaan asianomistajan
34499: taan valtion varoista pääsääntöisesti ne vahin-     oikeudenkäyntikulut. Tuomittu on kuitenkin
34500: got, jotka vahingosta vastuussa oleva on va-        usein varaton, jolloin oikeudenkäyntikuluja
34501: hingonkorvauslain (412174) mukaan velvolli-         niin kuin muitakaan korvauksia ei saada hänel-
34502: nen korvaamaan vahingon kärsineelle.                tä perityksi. Rikosasian asianomistaja voi va-
34503:    Henkilövahinkona korvataan sairaanhoito-         rallisuusasemansa mukaan olla oikeutettu
34504: kustannukset ja muut vahingosta aiheutuneet         maksuttomaan oikeudenkäyntiin tai yleiseen
34505: kulut, vika ja muu pysyvä haitta, tulojen tai       oikeusapuun. Hänellä saattaa olla myös oi-
34506: elatuksen vähennys, elatusvelvollisen kuoleman      keusturvavakuutus, josta maksetaan oikeuden-
34507: johdosta aiheutunut elatuksen menetys ja koh-       käyntikuluja. Käytännössä oikeudenkäyntiku-
34508: tuulliset hautauskulut. Lisäksi korvataan hen-      lut jäävät kuitenkin usein lopullisesti asian-
34509: kilövahingon yhteydessä vahingoittuneet vaat-       omistajan vastattavaksi.
34510: teet ja muut tavanomaiset käyttöesineet sekä           Oikeudenkäyntikuluja ei rikosvahinkolain
34511: silmälasit ja hammasproteesit.                      nojalla korvata. Rikosvahinkolain mukaisen
34512:     Vahingon kärsineellä on oikeus vahingon-        korvauksen saamisen edellytys kuitenkin pää-
34513: korvauslain 5 luvun mukaan saada korvausta          sääntöisesti on, että vahinkoa kärsinyt on esit-
34514: kivusta ja särystä (2 §) sekä siitä henkisestä      tänyt korvausvaatimuksensa oikeudenkäynnis-
34515: kärsimyksestä, joka on aiheutettu vapauteen,        sä, jos asiaa on käsitelty tuomioistuimessa.
34516: kunniaan tai kotirauhaan kohdistuneella taik-       Korvausvaatimuksen esittämisestä oikeuden-
34517: ka muulla sen kaltaisella rikoksella (6 §). Ri-     käynnissä aiheutuu hakijalle kuluja. Kun valtio
34518: kosvahinkolain nojalla näistä aineettomista va-     suorittaa rikoksen johdosta korvausta, on koh-
34519: hingoista ei korvausta suoriteta. Rikosvahinko-     tuullista, että hakijalle korvattaisiin myös nä-
34520: lakia säädettäessä oli ensisijaisesti tavoitteena   mä kulut. Tämän vuoksi ehdotetaan, että kor-
34521:  rikosten uhrien perusturvan takaaminen rikos-      vauksen saajalle korvattaisiin määrältään koh-
34522: vahinkojen varalta. Kun aineeton vahinko ei         tuulliset oikeudenkäyntikulut niistä tarpeellisis-
34523: sinänsä heikennä vahinkoa kärsineen taloudel-       ta toimenpiteistä, joihin hän on ryhtynyt saa-
34524: lista asemaa, ei kivun ja säryn eikä kärsimyk-      dakseen oikeutensa vahingonkorvaukseen vah-
34525: sen korvaamista pidetty yhtä tarpeellisena ja       vistetuksi.
34526:  kiireellisenä kuin taloudellisten vahinkojen
34527:  korvaamista.
34528:     Rikoksen uhrin aseman parantamiseksi kor-       1.2. Korvauksen määrä
34529:  vausjärjestelmää ehdotetaan laajennettavaksi
34530:  siten, että myös kipu ja särky tulisivat korvat-     Rikosvahinkolain nojalla maksettava suurin
34531:  taviksi valtion varoista. Korvausta ehdotetaan     kertakorvaus on henkilövahingosta 150 000
34532:  maksettavaksi myös kärsimyksestä, joka on          markkaa ja esinevahingosta 75 000 markkaa.
34533:  aiheutettu vapauteen kohdistuneella rikoksella     Korvausmäärien ylärajoja on korotettu viimek-
34534: 4                                   1990 vp. -     HE n:o 178
34535: 
34536: si vuonna 1984 voimaan tulleella lain muutok-      sin panemaan vireille rikosvahinkolain mukai-
34537: sella. Rahanarvon alenemisen vuoksi on tar-        sen korvaushakemuksen valtiokonttorissa ja
34538: peellista nostaa näitä markkamääriä. Henkilö-      esittämään siellä lain edellyttämän selvityksen.
34539: vahingoista suoritettavan kertakorvauksen          Sen jälkeen asiakkaan on erikseen haettava
34540: enimmäismäärä olisi 250 000 markkaa ja esine-      päivärahaa ja esitettävä kansaneläkelaitokselle
34541: vahingosta sekä muusta taloudellisesta vahin-      selvitys siitä, että hän on tehnyt toisaalta kaik-
34542: gosta 125 000 markkaa. Lisäksi ehdotetaan,         ki ne toimenpiteet, jotka tarvitaan vahingon
34543: että markkamääriä tarkistettaisiin kolmivuotis-    aiheuttaneen korvausvastuun vahvistamiseksi,
34544: kausiHain asetuksella rahanarvon muutosta          ja toisaalta myös ne toimenpiteet, jotka tarvi-
34545: vastaavasti.                                       taan rikosvahinkolain mukaisen korvauksen
34546:                                                    saamiseksi. Valtiokonttori toimittaa sitten kan-
34547:                                                    saneläkelaitokselle todistuksen siitä, että asian
34548: 1.3. Rikosvahinkojen korvaamisesta valtion         ratkaiseminen viivästyy hakijasta riippumatto-
34549:      varoista annetun lain ja sairausvakuu-        masta syystä.
34550:      tuslain mukaisten etuoksien yhteensovit-         Kun kansaneläkelaitos myöntää hakijalle
34551:      taminen                                       päivärahaa, siirtyy hakijan oikeus muuhun
34552:                                                    korvaukseen kansaneläkelaitokselle päivärahaa
34553:    Rikosvahinkolain nojalla maksettavat kor-       vastaavalta osin. Kun valtiokonttori aikanaan
34554: vaukset ovat pääsääntöisesti toissijaisia muulla   myöntää rikosvahinkolain mukaista korvausta
34555: perusteella vahingosta maksettaviin korvauk-       työansion menetyksestä, tilittää se päivärahaa
34556: siin nähden. Rikosvahinkolain perusteella          vastaavan osuuden kansaneläkelaitoksen sai-
34557: maksettavasta korvauksesta näet vähennetään,       rausvakuutusrahastoon.
34558: mitä hakija on saman vahingon johdosta saa-           Epäkohtana nykyisessä järjestelmässä on se,
34559: nut tai ilmeisesti on oikeutettu saamaan jonkin    että rikoksen uhri joutuu odottamaan rikosva-
34560: muun lain nojalla. Tästä pääsäännöstä poik-        hinkolain mukaista korvausta kohtuuttoman
34561: keavasti rikosvahinkolain mukainen korvaus         kauan. Sairausvakuutuksen päivärahan saami-
34562: tulojen tai elatuksen vähentymisestä on ensisi-    nen on taas hankalaa sen vuoksi, että päivära-
34563: jainen sairausvakuutuslain (364/63) mukaiseen      ha on rikosvahinkolain mukaiseen korvauk-
34564: työkyvyttömyyden johdosta maksettavaan päi-        seen nähden toissijainen. Rikoksen uhrin tulisi
34565: värahaan nähden. Tulojen menetystä kärsinyt        välittömästi työkyvyttömäksi jouduttuaan saa-
34566: saa korvausta sairausvakuutuslain nojalla vain     da sama turva kuin muustakin syystä työkyvyt-
34567: siinä harvinaisessa tapauksessa, että sairaus-     tömäksi joutuneet. Tämän vuoksi ehdotetaan,
34568: vakuutuslain mukainen päiväraha on suurempi        että rikoksen uhri voisi hakea suoraan sairaus-
34569: kuin rikosvahinkolain nojalla ansionmenetyk-       vakuutuslain mukaista päivärahaa ja päiväraha
34570: sestä maksettava korvaus.                          muutettaisiin ensisijaiseksi työansion menetyk-
34571:    Rikosvahinkokorvausten myöntämiseen liit-       sestä rikosvahinkolain nojalla maksettavaan
34572: tyvien seikkojen selvittely on aikaa vievää.       korvaukseen nähden. Näin sairausvakuutuslain
34573: Hakemusten käsittelyajat ovatkin varsin pit-       mukainen päiväraha olisi perusturva, jonka
34574: kiä. Keskimääräinen käsittelyaika valtiokont-      uhri saisi jouduttuaan rikoksen vuoksi työky-
34575: torissa on jopa yli vuosi. Rikoksen johdosta       vyttömäksi. Korvausten saaminen nopeutuisi
34576: tulojen menetystä kärsineellä on mahdollisuus      tältä osin nykyisestään. Tämä perusturva kus-
34577: saada kansaneläkelaitokselta työkyvyttömyy-        tannettaisiin ehdotuksen mukaan sairaus-
34578: destä maksettavaa päivärahaa sillä perusteella,    vakuutuksesta. Kansaneläkelaitos ei enää saisi
34579: että muun lain - siis rikosvahinkolain ja          takautumisoikeutta rikosvahinkolain mukai-
34580: vahingonkorvauslain - mukaisen korvauksen          seen korvaukseen. Takautumisoikeus vahingon
34581: saaminen viivästyy hakijasta riippumattomasta      aiheuttajaan nähden kuitenkin säilyisi. Rikos-
34582: syystä (sairausvakuutuslain 27 §:n 2 moment-       vahinkolain mukainen korvaus työansion me-
34583: ti). Käytännössä tulojen menetystä kärsinyt        netyksestä olisi rikoksen uhrille lisäetu, jota
34584: joutuukin usein hakemaan sairausvakuutuksen        maksettaisiin perusturvan ylimenevältä osalta.
34585: päivärahaa. Näin hän joutuu asioimaan kah-            Samassa yhteydessä on tarkoitus parantaa
34586: den eri viranomaisen luona.                        uhrin asemaa siten, että asiakas voi jättää
34587:    Menettely on asiakkaan kannalta hankala ja      korvaushakemuksen myös kansaneläkelaitok-
34588: aiheuttaa päällekkäistä työtä myös viranomai-      sen paikallistoimistoon. Vastaavasti päiväraha-
34589: sille. Asiakas joutuu korvausta saadakseen en-     hakemuksen voisi korvaushakemuksen yhtey-
34590:                                       1990 vp. -     HE n:o 178                                     5
34591: 
34592: dessä jättää valtiokonttorille, joka toimittaisi     2.2. Valtion tilintarkastajien lausuma
34593: sen edelleeen kansaneläkelaitokselle. Uhrin ei
34594: siis tarvitsisi asioida kuin yhden viranomaisen
34595: luona silloinkaan, kun hän saa korvausta kah-          Valtion tilintarkastajat ovat vuodelta 1988
34596: delta eri viranomaiselta. Hakemusmenettelyn          antamassaan kertomuksessa todenneet, että ri-
34597: uudistamisesta on tarkoitus säätää asetuksella       kosvahinkojen korvausjärjestelmää tulisi te-
34598: siten, että rikosvahinkolain mukaisia korvaus-       hostaa liian pitkien käsittelyaikojen lyhentämi-
34599: hakemuksia vastaanottaisi myös kansaneläke-          seksi ja selvissä tapauksissa tulisi aina voida
34600: laitos.                                              ottaa käyttöön osittainen ennakkomenettely.
34601:                                                      Korvattavien vahinkojen laatua ja korvausten
34602:                                                      enimmäismääriä tulisi tilintarkastajien kerto-
34603:                                                      muksen mukaan myös tarkistaa.
34604: 1.4. Ennakkokorvaus
34605: 
34606: 
34607:   Korvaushakemusten pitkistä käsittelyajoista        2.3. Pääministeri Harri Holkerin hallitusoh-
34608: johtuvien haittojen vähentämiseksi ehdotetaan             jelma
34609: myös ennakkokorvausten käyttöä tehostetta-
34610: vaksi. Korvausasiaa ei lain nykyisen 17 § :n
34611: mukaan voida valtiokonttorissa lopullisesti rat-        Pääministeri Harri Holkerin hallitusohjel-
34612: kaista ennen kuin vahingon kärsineen oikeus          man lisäpöytäkirjassa on hallituksen tavoit-
34613: muihin korvauksiin on selvitetty ja hänen oi-        teeksi kirjattu rikoksista kärsimään joutunei-
34614: keutensa saada korvausta vahingosta vastuussa        den aseman parantaminen.
34615: olevalta on ratkaistu ensimmäisessä oikeus-
34616: asteessa tai tekijä on päätetty jättää syytteeseen
34617: panematta. Hakijalle voidaan saman pykälän 3
34618: momentin mukaan maksaa kuitenkin ennakko-            2.4. Esityksen valmistelu
34619: korvausta, jos hänen oikeutensa korvaukseen
34620: on ilmeinen. Käytännössä ennakkokorvauksia
34621: on myönnetty hyvin vähän. Koska tarve en-               Esitys on valmisteltu oikeusministeriössä vir-
34622: nakkokorvausten saamiseen on ehdotettujen            katyönä. Esitystä valmisteltaessa laadittiin val-
34623: muutosten toteuttamisen jälkeenkin edelleen          tion varoista maksettavien etuuksien yhteenso-
34624: olemassa, ehdotetaan rikoksen uhrin aseman           vittamista koskenut, eri ratkaisuvaihtoehtoja
34625: parantamiseksi, että ennakkokorvausta mak-           käsitellyt muistio. Muistiosta pyydettiin lau-
34626: settaisiin korvausasian ratkaisun viivästyessä,      sunnot valtiovarainministeriöltä, sosiaali- ja
34627: kun hakijan oikeus korvaukseen on ilmeinen.          terveysministeriöltä, valtiokmHtorilta ja kan-
34628:                                                      saneläkelaitokselta. Lausunnoissa kannatettiin
34629:                                                      tässä esityksessä tehtyä ehdotusta rikosvahin-
34630:                                                      kolain ja sairausvakuutuslain mukaisten etuuk-
34631: 2. Valmisteluvaiheet                                 sien yhteensovittamisesta.
34632: 
34633: 2.1. Eduskunnan lausuma                                 Oikeusministeriössä laaditusta esitysluon-
34634:                                                      noksesta saatiin lausunnot sosiaali- ja terveys-
34635:                                                      ministeriöitä, valtiokanttorilta ja kansaneläke-
34636:    Eduskunta on antaessaan vastauksensa halli-       laitokselta. Lausunnonantajat suhtautuivat eh-
34637: tuksen esitykseen esitutkintaa ja pakkokeinoja       dotukseen myönteisesti ja pitivät esitystä tar-
34638: rikosasioissa    koskevaksi     lainsäädännöksi      peellisena. Valtiokonttorin ja kansaneläke-
34639: (hall.es. 14/1985 vp.) edellyttänyt "hallituksen     laitoksen lausunnoissa esitettiin harkittavaksi
34640: ryhtyvän pikaisesti toimenpiteisiin rikosvahin-      tulisiko rikosvahinkolain mukaiset asiat siirtää
34641: kojen korvaamisesta valtion varoista annetun         kokonaan valtiokanttorilta esimerkiksi kansan-
34642: lain muuttamiseksi niin, että asianomistajalle       eläkelaitoksen hoidettaviksi. Lisäksi kansanelä-
34643: voidaan maksaa valtion varoista korvaukset           kelaitoksen lausunnossa kiinnitettiin huomiota
34644: hänen menetyksistään, kärsimyksistään ja oi-         eräisiin korvausjärjestelmien yhteensovittami-
34645: keudenkäyntikuluistaan".                             seen liittyviin kysymyksiin.
34646: 6                                   1990 vp.       HE n:o 178
34647: 
34648: 3. Esityksen taloudelliset vaiku-                  mäismääriä nostetaan.
34649:    tukset                                             Valtiolle edellä mainituista uudistuksista ai-
34650:                                                    heutuva lisämeno arvioidaan varovaisesti kol-
34651:    Valtiolle aiheutuu lisämenoja siitä:            meksi miljoonaksi markaksi vuodessa. Koska
34652:    - että korvausta maksetaan henkilövahin-        sairausvakuutuksen päiväraha tulee ehdotuk-
34653: gon yhteydessä myös kivusta ja särystä             sen mukaan ensisijaiseksi rikosvahinkolain no-
34654:    - että korvausta maksetaan myös vapau-          jalla tulojen tai elatuksen menetyksestä suori-
34655: teen kohdistuneella ja rikoslain 20 luvussa        tettavaan korvaukseen nähden, vähenee valtion
34656: mainitulla rikoksella aiheutetusta kärsimykses-    tulo- ja menoarviossa rikosvahinkojen korvaa-
34657: tä ja                                              miseen varattavan määrärahan tarve tältä osin
34658:    - että korvausta maksetaan vahingon kärsi-      arviolta kahdella miljoonalla markalla. Vastaa-
34659: jälle aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista sekä    va menoerä tulee lisäyksenä sairausvakuutuk-
34660:    - että maksettavien kertakorvausten enim-       sen päivärahan menoihin.
34661: 
34662: 
34663: 
34664: 
34665:                             YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
34666: 
34667: 
34668: 1. Lakiehdotusten perustelut                       päivärahaan lisätään ansiosidonnainen osa, jo-
34669:                                                    ka on yleensä keskeisillä tuloalueilla noin 80
34670: 1.1. Laki rikosvahinkojen korvaamisesta            prosenttia työtuloista. Lisäksi päivärahaan tu-
34671:      valtion varoista                              lee huollettavana olevien lasten lukumäärän
34672:                                                    perusteella lapsikorotus, joka on enimmillään
34673:    3 §. Pykälän 1 momentin mukaan rikosva-         15,05 markkaa. Päivärahaa ei kuitenkaan
34674: hinkolain mukaisesta korvauksesta vähenne-         makseta niin sanotulta omavastuuajalta, joka
34675: tään, mitä hakija saman vahingon johdosta on       on sairastumispäivä ja seitsemän arkipäivää
34676: saanut tai ilmeisesti on oikeutettu saamaan        työkyvyttömyyden alkamisesta.
34677: jonkin muun lain perusteella. Kuitenkin tulo-
34678:                                                      5 §. Ehdotuksen mukaan henkilövahingon
34679: jen tai elatuksen vähentymisestä maksetaan
34680:                                                    kärsineelle maksettaisiin korvausta myös kivus-
34681: korvaus ensisijaisesti rikosvahinkolain nojalla,
34682:                                                    ta ja särystä. Kivun ja säryn määrää ei voida
34683: vaikka hakija olisikin oikeutettu työkyvyttö-
34684:                                                    objektiivisesti mitata. Mahdollista on, että kor-
34685: myyden johdosta saamaan myös sairausvakuu-
34686:                                                    vaus rikoksen aiheuttamasta kivusta ja särystä
34687: tuslain mukaista päivärahaa. Yleisperusteluissa    määrätään lähinnä vamman vakavuusasteen
34688: mainituista syistä ehdotetaan, että rikosvahin-
34689:                                                    perusteella, niin kuin oikeuskäytännössäkin
34690: kolain mukaisesta korvauksesta vähennettäisiin
34691:                                                    menetellään.
34692: myös sairausvakuutuksen päiväraha. Rikosva-
34693: hinkolain mukaista korvausta tulojen tai ela-         Pykälään lisättäväksi ehdotetun 2 momentin
34694: tuksen vähentymisestä suoritettaisiin siten vain   mukaan henkilövahinkona korvattaisiin myös
34695: siltä osin kuin se on suurempi kuin sairaus-       vapauteen kohdistuneella tai rikoslain 20 lu-
34696: vakuutuksen päiväraha.                             vussa mainitulla siveellisyysrikoksella aiheutet-
34697:    Useimmissa tapauksissa rikosvahinkolain         tu kärsimys. Korvausta voitaisiin maksaa näin
34698: mukainen korvaus tulojen tai elatuksen vähen-      muun muassa väkisinmakaamisen, lapseen
34699: tymisestä on suurempi kuin sairausvakuutuk-        kohdistuneen haureuden ja laittoman uhkauk-
34700: sen päiväraha. Rikosvahinkolain nojalla ansi-      sen aiheuttamasta kärsimyksestä. Nämä rikok-
34701: onmenetyksestä maksetaan täysi korvaus, enin-      set ovat laadultaan sellaisia, ettei niistä välttä-
34702: tään kuitenkin sairausvakuutuslain perusteella     mättä aiheudu muita korvattavia henkilövahin-
34703: ilman lapsikorotusta suoritettavan vähimmäis-      koja. Rikoksen aiheuttaman kärsimyksen
34704: päivärahan kymmenkertainen määrä. Vähim-           markkamääräiseen arviointiin ei voida osoittaa
34705: mäispäiväraha on tällä hetkellä 55,50 mark-        objektiivista perustetta, eikä kärsimyksen mit-
34706: kaa. Sairausvakuutuslain mukainen päiväraha        taamiselle markkamääräisesti ole kovin vakiin-
34707: taas on aina vähintään vähimmäispäivärahan         tunutta käytäntöä. Korvauksen määrä tulisi
34708: suuruinen ja jos hakijalla on ollut työtuloja,     ratkaistavaksi yksittäistapauksittain.
34709:                                        1990 vp. -     HE n:o 178                                        7
34710: 
34711:    7 ja JO§. Henkilövahingosta suoritettavan          että myös oikeudenkäyntikuluista maksettava
34712: kertakorvauksen enimmäismäärä ehdotetaan              korvaus voidaan periä takaisin vahingosta vas-
34713: korotettavaksi 150 000 markasta 250 000               tuussa olevalta. Oikeus hakijalle tulevaan kor-
34714: markkaan. Esinevahingosta sekä 8 a §:ssä tar-         vaukseen oikeudenkäyntikuluista siirtyy valti-
34715: koitetusta taloudellisesta vahingosta maksetta-       olle sinä päivänä, jona valtiokonttori on päät-
34716: van kertakorvauksen enimmäismäärä ehdote-             tänyt maksaa korvausta ja enintään siltä osin
34717: taan korotettavaksi 75 000 markasta 125 000           kuin korvausta on päätetty maksaa. Pykälän 2
34718: markkaan. Kertakorvauksen enimmäismäärää              momentin sanamuotoa ehdotetaan muutetta-
34719: laskettaessa otetaan edelleen huomioon kor-           vaksi siten, että takaisinperintää koskevat me-
34720: vauksesta 3 §:n mukaan tehtävät vähennykset.          nettelysäännökset soveltuvat myös oikeuden-
34721: Lakiin ehdotetaan lisättäväksi myös uusi              käyntikuluista maksettavaan korvaukseen.
34722: 27 a §, jonka mukaan enimmäismääriä tulisi               27 a §. Tässä esityksessä henkilö- ja esineva-
34723: tarkistaa asetuksella kolmivuotiskausittain.          hingoista maksettavien korvausten enimmäis-
34724:    JO a §. Lakiin lisättäväksi ehdotetun pykä-        määriä ehdotetaan korotettavaksi rahanarvon
34725: län mukaan hakija, jolle rikosvahinkolain no-         alenemisen vuoksi. Jotta korvausten enimmäis-
34726: jalla suoritetaan korvausta, saisi korvausta          määrien muuttaminen vastaisuudessa olisi ny-
34727: myös oikeudenkäyntikuluistaan. Korvausta              kyistä joustavampaa, tulisi nämä määrät ehdo-
34728: suoritettaisiin niistä toimenpiteistä, jotka ovat     tuksen mukaan tarkistaa asetuksella.
34729: olleet tarpeen, jotta vahingon kärsinyt on saa-          Voimaantulosäännös. Voimaantulosäännök-
34730: nut oikeutensa vahingonkorvaukseen vahviste-          sen 2 momenttiin on otettu säännökset siitä,
34731: tuksi, kuten matka- ja toimeentulokustannuk-          milloin on sovellettava aikaisemman ja milloin
34732: sista, pöytäkirjamaksuista ja myös avustajan          uuden lain säännöksiä. Uuden lain 3 §:n 1
34733: käytöstä aiheutuneista kuluista. Kulut korvat-        momenttia ei sovellettaisi, jos rikos on tehty
34734: taisiin määrältään kohtuullisina.                     ennen lain voimaantuloa. Rikosvahinkolain
34735:     Korvausta edellä tarkoitetuista kuluista ei       mukaisen työansion tai elatuksen menetyksestä
34736: suoritettaisi siltä osin kun hakija on saanut         maksettavan korvauksen ensisijaisuus poistuisi
34737: niistä korvauksen jonkun muun lain esimerkik-         näin samanaikaisesti, kun sairausvakuutusla-
34738: si maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun            kiin lisättävä uusi säännös sairausvakuutuksen
34739: lain (87 173) tai valtion varoista maksettavista      päivärahan maksamisesta rikoksen uhrille tulisi
34740: todistelukustannuksista annetun lain (666172)         sovellettavaksi. Muutoin uuden lain säännök-
34741: nojalla. Valtiolla olisi myös oikeus periä vahin-     siä sovellettaisiin, jos valtiokonttori ei ole anta-
34742: gosta vastuussa olevalta takaisin edellä tarkoi-      nut korvausasiassa vielä lopullista päätöstä,
34743: tettu korvaus siltä osin kuin tämä on tuomittu        vaikka vahinko olisi aiheutettu ennen lain voi-
34744: korvausvelvolliseksi. Tästä ehdotetaan säädet-        maantuloa tehdyllä rikoksella. Korvauksen
34745: täväksi 19 §:ssä.                                     saajalle voidaan näin maksaa muun muassa
34746:     Ehdotettu pykälä ei koske rikosvahinkolain        korvausta kivusta ja särystä tai oikeudenkäyn-
34747:  mukaisen korvauksen hakemisesta aiheutuneita         tikuluista silloinkin, kun rikos on tehty ennen
34748:  kuluja. Näiden kulujen korvaamisesta on sään-        lain voimaantuloa. Jos valtiokonttorissa jo
34749: nökset lain 24 §:ssä.                                 vireillä olevan asian asiakirjoista ilmenee, että
34750:     17 §. Hakijalla olisi ehdotuksen mukaan oi-       korvauksen saajalle on tuomittu myös uuden
34751:  keus ennakkokorvaukseen aina, kun korvausa-          lain mukaisia korvauksia, valtiokonttorin tulee
34752: sian ratkaiseminen viivästyy ja hänen oikeuten-       varata hakijalle mahdollisuus täydentää tämän
34753:  sa korvaukseen on ilmeinen. Ennakkokorvaus-          johdosta hakemustaan. Sen sijaan niissä ta-
34754:  ten maksaminen ei enää olisi harkinnanvarais-        pauksissa, joissa vahingon kärsineelle ei ole
34755:  ta. Ratkaisun voidaan katsoa viivästyneen, jos       aiheutettu kivun ja säryn lisäksi muuta sellaista
34756:  hakija joutuisi odottamaan ratkaisua useita          henkilövahinkoa, joka oikeuttaisi hänet rikos-
34757:  kuukausia. Jos asiaa lopullisesti ratkaistaessa      vahinkolain mukaisiin korvauksiin, ei ennen
34758:  käy ilmi, ettei hakijalla olisikaan ollut oikeutta   uuden lain voimaantuloa tehdyllä rikoksella
34759:  korvaukseen, voidaan suoritettu määrä periä          aiheutetusta kivusta ja särystä suoriteta kor-
34760:  hakijalta takaisin lain 23 §:n nojalla.              vausta. Voimaantulosäännöksessä oleva rajoi-
34761:     19 §. Valtiolla on oikeus periä rikosvahinko-     tus on kuitenkin tarpeen sen vuoksi, etteivät
34762:  lain nojalla maksamansa korvaus takaisin va-         yksinomaan kivun ja säryn korvaamista koske-
34763:  hingosta vastuussa olevalta. Pykälän 1 mo-           vat hakemukset äkillisesti suuresti nostaisi val-
34764:  menttiin ehdotetaan lisättäväksi säännös siitä,      tiokonttoriin      tulevien    korvaushakemusten
34765: 8                                   1990 vp. -     HE n:o 178
34766: 
34767: määriä ja siten hidastuttaisi entisestään kor-     keutettu perimään suorittamaansa päivärahaa
34768: vausten saantia.                                   valtiokonttorilta.
34769:                                                       Pykälään ehdotetaan otettavaksi säännös,
34770:                                                    jonka mukaan kansaneläkelaitos voisi luopua
34771: 1.2. Sairausvakuutuslaki                           vaatimasta korvausta, jos perintä olisi ilmeisen
34772:                                                    kohtuutonta. Vastaavasti valtiokonttori voi
34773:    27 c §. Lain 27 §:n 1 momentin nojalla suo-     maksuvapautuslain (529/80) perusteella va-
34774: ritetaan päivärahaa sairaudesta, viasta tai vam-   pauttaa maksuvelvollisen valtiolle tulevasta
34775: masta johtuvasta työkyvyttömyydestä muun           maksusta. Jos vakuutettu on saanut korvausta
34776: lain perusteella korvausta saavalle vain siltä     vahingonkorvauslain perusteella työkyvyttö-
34777: osin kuin sairausvakuutuslain mukainen päivä-      myyden aiheuttamasta tulojen tai elatuksen
34778: raha tai korvaus ylittää muun lain nojalla         vähentymisestä vahingosta vastuussa olevalta
34779: suoritettavan korvauksen. Kun rikoksen uhri        ja nostanut myös sairausvakuutuslain mukaista
34780: on oikeutettu korvaukseen työkyvyttömyyden         päivärahaa, kansaneläkelaitos voi periä suorit-
34781: aiheuttamasta tulojen vähentymisestä ensinnä-      tamaosa päivärahan vakuutetulta takaisin.
34782: kin vahingon aiheuttajalta vahingonkorvaus-           Voimaantulosäännös. Rikoksella aiheutetns-
34783: lain mukaan ja toisaalta valtiolta rikosvahin-     ta työkyvyttömyydestä suoritettaisiin päivära-
34784: kolain mukaan, ei sairausvakuutuslain mukais-      haa uuden lain mukaisesti, jos työkyvyttömyys
34785: ta päivärahaa suoriteta muussa kuin siinä sa-      on alkanut lain voimaantulon jälkeen.
34786: man pykälän 2 momentissa tarkoitetussa ta-
34787: pauksessa, että muun lain perusteella suoritet-
34788: tava korvaus viivästyy hakijasta riippumatto-      2. Tarkemmat säännökset
34789: masta syystä. Jos sairausvakuutuksen päivära-
34790: haa on tällöin maksettu, rikosvahinkolain pe-         Rikosvahinkojen korvaamisesta valtion va-
34791: rusteella myönnettävä korvaus suoritetaan päi-     roista annettua asetusta (198/74) tarkistettai-
34792: värahaa vastaavalta osalta kansaneläkelaitok-      siin siten, että rikosvahinkolain mukaisia kor-
34793: selle takaisin.                                    vaushakemuksia vastaanottaisi myös kansan-
34794:    Nyt ehdotetun uuden 27 c §:n mukaan ri-         eläkelaitos.
34795: koksen johdosta työkyvyttömäksi joutuneelle
34796: maksettaisiin päivärahaa, vaikka vakuutettu
34797: olisi oikeutettu korvaukseen muun lain perus-      3. Voimaantulo
34798: teella. Työansion menetyksestä ei uhrille vas-
34799: taavalta osin myönnettäisi rikosvahinkolain          Lait ehdotetaan saatettaviksi voimaan vuo-
34800: mukaista korvausta. Kansaneläkelaitoksella         den 1991 alusta.
34801: olisi 2 momentin säännöksen mukaan takautu-
34802: misoikeus vahingonkorvauslain perusteella vas-        Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
34803: tuussa olevaan vahingon aiheuttajaan nähden.       kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
34804: Sen sijaan kansaneläkelaitos ei olisi enää oi-     set:
34805:                                      1990 vp. -     HE n:o 178                                     9
34806: 
34807: 
34808: 1.
34809:                                               Laki
34810:           rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetun lain muuttamisesta
34811: 
34812:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
34813:   muutetaan rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista 21 päivänä joulukuuta 1973
34814: annetun lain (935/73) 3 §:n 1 momentti, 5 §:n 1 kohta, 7 ja 10 §, 17 §:n 3 momentti sekä 19 §:n 1
34815: ja 2 momentti,
34816:   sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 1 momentti ja 19 §:n 2 momentti 23 päivänä joulukuuta 1981
34817: annetussa laissa (973/81), 5 §:n 1 kohta, 7 ja 10 § 20 päivänä tammikuuta 1984 annetussa laissa
34818: (63/84) ja 19 §:n 1 momentti 13 päivänä helmikuuta 1987 (133/87) annetussa laissa, sekä
34819:   lisätään 5 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 20 päivänä tammikuuta 1984 annetussa laissa,
34820: uusi 2 momentti, lakiin uusi 10 a § ja sen edelle uusi väliotsikko sekä lakiin uusi 27 a §
34821: seuraavasti:
34822: 
34823:                      3§
34824:   Tämän lain nojalla maksettavasta korvauk-         harkitaan kohtuulliseksi, kulut tarpeellisista
34825: sesta on vähennettävä, mitä hakija saman va-        toimenpiteistä, joihin hän on ryhtynyt saadak-
34826: hingon johdosta on saanut tai iimeisesti on         seen oikeutensa vahingonkorvaukseen vahvis-
34827: oikeutettu saamaan jonkin muun lain perus-          tetuksi.
34828: teella.                                                Korvausta kuluista ei kuitenkaan suoriteta
34829:                                                     siltä osin kuin hakija on saanut niistä korvauk-
34830:                                                     sen muun lain tai vapaaehtoisen vakuutuksen
34831:                       5§                            nojalla taikka asian hävinnyt vastapuoli on ne
34832:   Henkilövahingon kärsineelle suoritetaan           hänelle korvannut.
34833: korvaus:
34834:   1) sairaanhoitokustannuksista ja muista va-                             17 §
34835: hingosta aiheutuneista kuluista, kivusta ja sä-
34836: rystä sekä viasta ja muusta pysyvästä haitasta;       Korvausasian ratkaisun viivästyessä suorite-
34837:                                                     taan hakijalle ennakkokorvausta, jos hänen
34838:    Henkilövahinkona korvataan myös kärsi-           oikeutensa korvaukseen on ilmeinen.
34839: mys, joka on aiheutettu vapauteen kohdistu-
34840: neelia tai rikoslain 20 luvussa mainitulla rikok-                          19 §
34841: sella.                                                 Korvauksen hakijan oikeus vahingonkor-
34842:                                                     vaukseen vahingosta vastuussa olevalta siirtyy
34843:                       7 §                           valtiolle sinä päivänä, jolloin valtiokonttori on
34844:   Henkilövahingon kärsineelle samasta vahin-        päättänyt maksaa korvausta ja enintään siltä
34845: kotapahtumasta suoritettava kertakorvaus ei,        osin kuin korvausta on päätetty maksaa. Vas-
34846: 3 §:n nojalla tehtävät vähennykset mukaan           taavasti siirtyy valtiolle hakijan oikeus saada
34847: luettuina, saa olla 250 000 markkaa suurempi.       vastapuolelta korvaus 10 a §:ssä tarkoitetuista
34848:                                                     kuluista.
34849:                      10 §                              Valtion takautumisoikeuteen perustuva saa-
34850:    Esinevahingon tai 8 a §:ssä tarkoitetun          minen peritään sakkorangaistuksen täytän-
34851: muun vahingon kärsineellc samasta vahinkota-        töönpanosta annetun lain (318/63) mukaisessa
34852: pahtumasta suoritettava korvaus ei, 3 §:n no-       järjestyksessä. Perintään ei voida ryhtyä ennen
34853: jalla tehtävät vähennykset mukaan luettuina,        kuin tuomioistuimen päätös, jolla vahingosta
34854: saa olla 125 000 markkaa suurempi.                  vastuussa oleva on velvoitettu suorittamaan
34855:                                                     korvausta, on saanut lainvoiman. Vapautuksen
34856:       Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen             tai helpotuksen myötäruisestä tämän pykälän
34857:                                                     nojalla valtiolle tulevan korvauksen suorittami-
34858:                      10 a §                         sesta on lisäksi voimassa, mitä maksuvapautus-
34859:   Jos asiaa on käsitelty tuomioistuimessa, kor-     laissa (529/80) on säädetty.
34860: vataan korvauksen saajalle, siltä osin kuin
34861: 2    301242M
34862: 10                                 1990 vp. -    HE n:o 178
34863: 
34864:                     27 a §                       vattaessa vahinkoa, joka on aiheutettu ennen
34865:   Edellä 7 ja 10 §:ssä mainitut markkamäärät     tämän lain voimaantuloa tehdyllä rikoksella,
34866: tarkistetaan asetuksella kolmivuotiskausiHain    jollei valtiokonttori ole ennen tämän lain voi-
34867: rahanarvon muutosta vastaavasti.                 maantuloa antanut asiasta lopullista päätöstä.
34868:                                                  Ennen tämän lain voimaantuloa tehdyllä ri-
34869:   Tämä laki tulee voimaan        päivänä         koksella aiheutettu kipu ja särky korvataan
34870: kuuta 19                                         kuitenkin vain, jos korvauksen hakijalle on
34871:   Tämän lain 3 §:n 1 momenttia ei sovelleta,     aiheutettu samalla rikoksella myös muuta kor-
34872: jos rikos on tehty ennen tämän lain voimaantu-   vattavaa henkilövahinkoa.
34873: loa. Muutoin tätä lakia sovelletaan myös kor-
34874: 
34875: 
34876: 
34877: 
34878: 2.
34879:                                             Laki
34880:                               sairausvakuutuslain muuttamisesta
34881: 
34882:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
34883:   lisätään 4 päivänä heinäkuuta 1963 annettuun sairausvakuutuslakiin (364/63) uusi 27 c §
34884: seuraavasti:
34885: 
34886:                       27 c §
34887:    Jos työkyvyttömyys on aiheutettu rikoksella   vausta korvausvelvolliselta, jos periminen olisi
34888: ja vakuutetulla on oikeus saada korvausta        ilmeisen kohtuutonta.
34889: työkyvyttömyyden aiheuttamasta tulojen tai          Jos vakuutettu on saanut 1 momentissa mai-
34890: elatuksen vähentymisestä vahingonkorvauslain     nittua korvausta korvausvelvolliselta, kansan-
34891: (412174) tai rikosvahinkojen korvaamisesta       eläkelaitoksella on oikeus periä suorittamansa
34892: valtion varoista annetun lain (935173) perus-    päivärahan määrä vakuutetulta korvauksen
34893: teella, suoritetaan tämän lain mukaista päivä-   määrään saakka.
34894: rahaa 27 §:n estämättä.
34895:    Vakuutetun oikeus 1 momentissa tarkoitet-       Tämä laki tulee voimaan      päivänä
34896: tuun vahingonkorvauslain mukaiseen korvauk-      kuuta 19
34897: seen siirtyy kansaneläkelaitokselle suoritetun     Tämän lain mukaisesti suoritetaan päivära-
34898: päivärahan määrään saakka. Kansaneläke-          haa työkyvyttömyydestä, joka on alkanut lain
34899: laitos voi kuitenkin luopua vaatimasta kor-      voimaantulon jälkeen.
34900: 
34901: 
34902:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1990
34903: 
34904: 
34905:                                     Tasavallan Presidentti
34906:                                     MAUNO KOIVISTO
34907: 
34908: 
34909: 
34910: 
34911:                                                              Oikeusministeri Tarja Halonen
34912:                                     1990 vp. -     HE n:o 178                                     II
34913: 
34914:                                                                                                Liite
34915: 
34916: 
34917: 
34918: 
34919: 1.
34920:                                             Laki
34921:          rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetun lain muuttamisesta
34922: 
34923:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
34924:   muutetaan rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista 2I päivänä joulukuuta I973
34925: annetun lain (935173) 3 §:n I momentti, 5 §:n 1 kohta, 7 ja IO §ja I7 §:n 3 momentti sekä I9 §:n
34926: I ja 2 momentti,
34927:   sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 1 momentti ja 19 §:n 2 momentti 23 päivänä joulukuuta I981
34928: annetussa laissa (973/8I), 5 §:n 1 kohta, 7 ja 10 § 20 päivänä tammikuuta I984 annetussa laissa
34929: (63/84) ja 19 §:n 1 momentti 13 päivänä helmikuuta 1987 (133/87) annetussa laissa, sekä
34930:   lisätään 5 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 20 päivänä tammikuuta 1984 annetussa laissa,
34931: uusi 2 momentti, lakiin uusi IO a § ja sen edelle uusi väliotsikko sekä lakiin uusi 27 a §
34932: seuraavasti:
34933: 
34934: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
34935: 
34936:                        3§                                               3 §
34937:    Tämän lain nojalla maksettavasta korvauk-          Tämän lain nojalla maksettavasta korvauk-
34938: sesta on vähennettävä, mitä hakija saman va-       sesta on vähennettävä, mitä hakija saman va-
34939: hingon johdosta on saanut tai ilmeisesti on        hingon johdosta on saanut tai ilmeisesti on
34940: oikeutettu saamaan jonkin muun lain perus-         oikeutettu saamaan jonkin muun lain perus-
34941: teella. Jos hakija on oikeutettu työkyvyttömyy-    teella.
34942: den johdosta saamaan myös sairausvakuutus-
34943: lain (364163) mukaista päivärahaa, suoritetaan
34944: hänelle kuitenkin ensisijaisesti tämän lain mu-
34945: kainen korvaus tulojen tai elatuksen vähenty-
34946: misestä.
34947: 
34948: 
34949:                                                   5§
34950:                            Henkilövahingon kärsineelle suoritetaan
34951:                          korvaus:
34952:   1) sairaanhoitokustannuksista ja muista va-      I) sairaanhoitokustannuksista ja muista va-
34953: hingosta aiheutuneista kuluista, sekä viasta ja hingosta aiheutuneista kuluista, kivusta ja sä-
34954: muusta pysyvästä haitasta;                      rystä sekä viasta ja muusta pysyvästä haitasta;
34955: 
34956:                                                       Henkilövahinkona korvataan myös kärsi-
34957:                                                    mys, joka on aiheutettu vapauteen kohdistu-
34958:                                                    neella tai rikoslain 20 luvussa mainitulla rikok-
34959:                                                    sella.
34960: 
34961:                       7 §                                                7§
34962:   Henkilövahingon kärsineelle samasta vahin-         Henkilövahingon kärsineelle samasta vahin-
34963: kotapahtumasta suoritettava kertakorvaus ei,       kotapahtumasta suoritettava kertakorvaus ei,
34964: 3 §:n nojalla tehtävät vähennykset mukaan          3 §:n nojalla tehtävät vähennykset mukaan
34965: luettuina, saa olla 150 000 markkaa suurempi.      luettuina, saa olla 250 000 markkaa suurempi.
34966: 12                                   1990 vp. -     HE n:o 178
34967: 
34968: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
34969: 
34970:                       10§                                                10 §
34971:    Esinevahingon tai 8 a §:ssä tarkoitetun             Esinevahingon tai 8 a §:ssä tarkoitetun
34972: muun vahingon kärsineelle samasta vahinkota-        muun vahingon kärsineelle samasta vahinkota-
34973: pahtumasta suoritettava korvaus ei, 3 §:n no-       pahtumasta suoritettava korvaus ei, 3 §:n no-
34974: jalla tehtävät vähennykset mukaan luettuina,        jalla tehtävät vähennykset mukaan luettuina,
34975: saa olla 75 000 markkaa suurempi.                   saa olla 125 000 markkaa suurempi.
34976: 
34977: 
34978:                                                          Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
34979:                                                                           10 a §
34980:                                                        Jos asiaa on käsitelty tuomioistuimessa. kor-
34981:                                                     vataan korvauksen saajalle, siltä osin kuin
34982:                                                     harkitaan kohtuulliseksi, kulut tarpeellisista
34983:                                                     toimenpiteistä, joihin hän on ryhtynyt saadak-
34984:                                                     seen oikeutensa vahingonkorvaukseen vahvis-
34985:                                                     tetuksi.
34986:                                                        Korvausta kuluista ei kuitenkaan suoriteta
34987:                                                     siltä osin kuin hakija on saanut niistä korvauk-
34988:                                                     sen muun lain tai vapaaehtoisen vakuutuksen
34989:                                                     nojalla taikka asian hävinnyt vastapuoli on ne
34990:                                                     hänelle korvannut.
34991: 
34992:                                                 17 §
34993: 
34994:   Hakijalle, jonka oikeus korvaukseen on il-          Korvausasian ratkaisun viivästyessä suorite-
34995: meinen, voidaan kuitenkin sen estämättä, mitä       taan hakijalle ennakkokorvausta, jos hänen
34996: edellä 1 ja 2 momentissa säädetään, suorittaa       oikeutensa korvaukseen on ilmeinen.
34997: ennakko korvausta.
34998: 
34999:                       19 §                                                19 §
35000:   Korvauksen hakijan oikeus vahingonkor-               Korvauksen hakijan oikeus vahingonkor-
35001: vaukseen vahingosta vastuussa olevalta siirtyy      vaukseen vahingosta vastuussa olevalta siirtyy
35002: valtiolle sinä päivänä, jolloin valtiokonttori on   valtiolle sinä päivänä, jolloin valtiokonttori on
35003: päättänyt maksaa korvausta ja enintään siltä        päättänyt maksaa korvausta ja enintään siltä
35004: osin kuin korvausta on päätetty maksaa.             osin kuin korvausta on päätetty maksaa. Vas-
35005:                                                     taavasti siirtyy valtiolle hakijan oikeus saada
35006:                                                     vastapuolelta korvaus 10 a §:ssä tarkoitetuista
35007:                                                     kuluista.
35008:    Valtion takautumisoikeuteen perustuva saa-          Valtion takautumisoikeuteen perustuva saa-
35009: minen peritään sakkorangaistuksen täytän-           minen peritään sakkorangaistuksen täytän-
35010: töönpanosta annetun lain (318/63) mukaisessa        töönpanosta annetun lain (318/63) mukaisessa
35011: järjestyksessä. Perintään ei voida ryhtyä ennen     järjestyksessä,, Perintään ei voida ryhtyä ennen
35012: kuin tuomioistuimen päätös, jolla vahingosta        kuin tuomioistuimen päätös, jolla vahingosta
35013: vastuussa oleva on velvoitettu suorittamaan         vastuussa oleva on velvoitettu suorittamaan
35014: vahingonkorvausta, on saanut lainvoiman. Va-        korvausta, on saanut lainvoiman. Vapautuksen
35015: pautuksen tai helpotuksen myöntämisestä tä-         tai helpotuksen myöntämisestä tämän pykälän
35016: män pykälän nojalla valtiolle tulevan korvauk-      nojalla valtiolle tulevan korvauksen suorittami-
35017: sen suorittamisesta on lisäksi voimassa, mitä       sesta on lisäksi voimassa, mitä maksuvapautus-
35018: maksuvapautuslaissa (529/80) on säädetty.           laissa (529/80) on säädetty.
35019:                                  1990 vp. -   HE n:o 178                                   13
35020: 
35021: Voimassa oleva laki                           Ehdotus
35022: 
35023:                                                                   27 a §
35024:                                                 Edellä 7 ja JO §:ssä mainitut markkamäärät
35025:                                               tarkistetaan asetuksella kolmivuotiskausittain
35026:                                               rahanarvon muutosta vastaavasti.
35027: 
35028:                                                  Tämä laki tulee voimaan        päivänä
35029:                                               kuuta 19 .
35030:                                                  Tämän lain 3 § :n 1 momenttia ei sovelleta,
35031:                                               jos rikos on tehty ennen tämän lain voimaantu-
35032:                                               loa. Muutoin tätä lakia sovelletaan myös kor-
35033:                                               vattaessa vahinkoa, joka on aiheutettu ennen
35034:                                               tämän lain voimaantuloa tehdyllä rikoksella,
35035:                                               jollei valtiokonttori ole ennen tämän lain voi-
35036:                                               maantuloa antanut asiasta lopullista päätöstä.
35037:                                               Ennen tämän lain voimaantuloa tehdyllä ri-
35038:                                               koksel/a aiheutettu kipu ja särky korvataan
35039:                                               kuitenkin vain, jos korvauksen hakijalle on
35040:                                               aiheutettu samalla rikok.'iella myös muuta kor-
35041:                                               vattavaa henkilövahinkoa.
35042: 
35043: 
35044: 
35045: 
35046: 2.
35047:                                         Laki
35048:                             sairausvakuutuslain muuttamisesta
35049: 
35050:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
35051:   lisätään 4 päivänä heinäkuuta 1963 annettuun sairausvakuutuslakiin (364/63) uusi 27 c §
35052: seuraavasti:
35053: 
35054:                                               Ehdotus
35055: 
35056:                                                                     27 c §
35057:                                                  Jos työkyvyttömyys on aiheutettu rikoksel/a
35058:                                               ja vakuutetu/la on oikeus saada korvausta
35059:                                               työkyvyttömyyden aiheuttamasta tulojen tai
35060:                                               elatuksen vähentymisestä vahingonkorvauslain
35061:                                               (412174) tai rikosvahinkojen korvaamisesta
35062:                                               valtion varoista annetun lain (935173) perus-
35063:                                               teella, suoritetaan tämän lain mukaista päivä-
35064:                                               rahaa 27 §:n estämättä.
35065:                                                  Vakuutetun oikeus 1 momentissa tarkoitet-
35066:                                               tuun vahingonkorvauslain mukaiseen korvauk-
35067:                                               seen siirtyy kansaneläkelaitokselle suoritetun
35068:                                               päivärahan määrään saakka. Kansaneläke-
35069:                                               laitos voi kuitenkin luopua vaatimasta kor-
35070:                                               vausta korvausvelvolliselta, jos periminen olisi
35071:                                               ilmeisen kohtuutonta.
35072: 14                    1990 vp. -   HE n:o 178
35073: 
35074: Voimassa oleva laki                Ehdotus
35075: 
35076:                                       Jos vakuutettu on saanut 1 momentissa mai-
35077:                                    nittua korvausta korvausvelvo/liselta, kansan-
35078:                                    eläkelaitoksella on oikeus periä suorittamansa
35079:                                    päivärahan määrä vakuutetulta korvauksen
35080:                                    määrään saakka.
35081: 
35082:                                      Tämä laki tulee voimaan      päivänä
35083:                                    kuuta 19
35084:                                      Tämän lain mukaisesti suoritetaan päivära-
35085:                                    haa työkyvyttömyydestä, joka on alkanut lain
35086:                                    voimaantulon jälkeen.
35087:                                       1990 vp. -     HE n:o 179
35088: 
35089: 
35090: 
35091: 
35092:                                       Hallituksen esitys Eduskunnalle turvaamistointa koskevan
35093:                                   lainsäädännön uudistamisesta
35094: 
35095: 
35096: 
35097: 
35098:                            ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
35099: 
35100:    Riita-asioiden oikeudenkäyntimenettelyuu-         tä koskevat säännökset uudistettaviksi ja otet-
35101: distuksen yhteydessä on tarkoitus siirtää tuo-       taviksi oikeudenkäymiskaaren 7 lukuun sekä
35102: mitsemistoimintaan rinnastettavat ulosotonhal-       ulosottolain 7 lukua uudistettavaksi siten, että
35103: tijan tehtävät yleisille alioikeuksille. Sellaisia   siihen jää turvaamistoimen täytäntöönpanoa
35104: tehtäviä ovat muun muassa lainhaku, hallin-          koskevat säännökset.
35105: nan ja rikkoutuneen olosuhteen palauttami-              Uudistus on tarkoitus saattaa voimaan sa-
35106: nen, häätö sekä turvaamistoimet. Tässä esityk-       manaikaisesti riita-asioiden oikeudenkäyntime-
35107: sessä ehdotetaan turvaamistoimesta päättämis-        nettelyn uudistamisen kanssa.
35108: 
35109: 
35110: 
35111: 
35112: 301270S
35113:  2                                                                        1990 vp. -               HE n:o 179
35114: 
35115: 
35116: 
35117: 
35118:                                                                            SISÄLLYSLUETTELO
35119: 
35120:                                                                                             Sivu                                                                                         Sivu
35121:      YLEISPERUSTELUT.........................                                                  3        4.3. Ehdotus hallituksen esitykseksi............                                     9
35122:                                                                                                         4.4. Korkeimman oikeuden lausunto...........                                        10
35123: 1. Tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     3
35124:                                                                                                     5. Ehdotuksen pääpiirteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            10
35125: 2. Nykyinen tilanne ja sen epäkohdat . . . . . . . . . . . . .                                3
35126:    2.1. Turvaaruismenettelyn historiallinen kehitys                                           3     6. Esityksen organisatoriset ja taloudelliset vaiku-
35127:    2.2. Voimassa oleva lainsäädäntö..............                                             4        tukset..........................................                                    12
35128:         2.2.1. Yleistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              4         YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT......                                                 12
35129:         2.2.2. Turvaamistoimilajit . . . . . . . . . . . . . . . .                            4
35130:         2.2.3. Turvaaruistoimesta ja sen peruutta-                                                  1. Lakiehdotusten perustelut......................                                     12
35131:                 misesta päättäminen . . . . . . . . . . . . . . .                             5        1.1. Oikeudenkäyruis kaari . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                12
35132:         2.2.4. Turvaaruistoimen ja sen täytän-                                                         1.2. Ulosottolaki...............................                                    21
35133:                 töönpanon edellytykset . . . . . . . . . . . .                                6        1.3. Laki verojen ja maksujen perimisen tur-
35134:         2.2.5. Turvaaruistoimen peräytyminen....                                              6             vaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     29
35135:         2.2.6. Pakkokeinolaissa säännellyt tur-                                                     2. Voimaantulo...................................                                      29
35136:                 vaaruistoimet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                     6
35137:    2.3. Turvaaruistoimien lukumäärät . . . . . . . . . . . .                                  7         LAKITEKSTIT. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         30
35138: 3. Oikeusvertailosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            7     1. Laki oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta . . . .                                     30
35139: 4. Asian valmistelu . . . . .. .. . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . .                9     2. Laki ulosottolain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . .                       32
35140:    4.1. Aikaisemmat uudistusehdotukset. . . . . . . . . .                                     9     3. Laki verojen ja maksujen perimisen turvaami-
35141:    4.2. Esityksen valmisteleminen alioikeusuudis-                                                      sesta annetun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . .                        35
35142:         tustyöryhmässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                  9
35143:                                     1990 vp. -     HE n:o 179                                      3
35144: 
35145: 
35146: 
35147: 
35148:                                      YLEISPERUSTELUT
35149: 
35150: 
35151: 1. Tavoitteet                                      2. Nykyinen tilanne ja sen epä-
35152:                                                       kohdat
35153: 
35154:    Ulosottolain uudistamisen yhteydessä on tar-    2.1. Turvaamismenettelyn historiallinen
35155: koitus lakkauttaa ulosotonhaltijat ja siirtää           kehitys
35156: niiden tehtävät, tehtävien laadusta riippuen,
35157: yleisille tuomioistuimille, ulosottomiehille tai      Ulosottolain 7 luvun säännökset ovat pää-
35158: muille viranomaisille. Tuomioistuimelle siirret-   osiltaan siinä muodossa kuin ne olivat 3 päivä-
35159: täviksi tulisivat sellaiset tehtävät, jotka ovat   nä joulukuuta 1895 annetussa ja vielä voimassa
35160: tuomitsemistoimintaan rinnastettavia. Sellaisia    olevassa ulosottolaissa. Sekä asialliselta sisäl-
35161: menettelyjä ovat lainhaku, hallinnan ja rikkou-    löltään että kieliasultaan 7 luvun säännöksillä
35162: tuneen olosuhteen palauttaminen ja häätö. Nii-     on hyvin läheinen yhteys vuoden 1734 lain
35163: tä vastaavat säännökset sisältyvät erikseen        ulosottokaaren säännöksiin.
35164: muutettavaksi ehdotettuun oikeudenkäyruis-
35165: kaaren 5 lukuun. Tässä esityksessä ehdotetaan         Ulosottolain 7 luvun mukaan turvaaruistoi-
35166: ulosottolain 7 luvun turvaaruistoimesta päättä-    mesta päättää ulosotonhaltija. Turvaaruistoi-
35167: mistä koskevat säännökset uudistettavaiksi ja      mesta päättäminen on alunperin ollut tuomio-
35168: otettaviksi oikeudenkäymiskaaren 7 lukuun.         istuimen tehtävänä. Turvaaruistoimesta päättä-
35169:                                                    misen siirtyminen ulosotonhaltijalle on aika-
35170:                                                    naan johtunut siitä, että kun tuomioistuimet,
35171:    Turvaamistoimimenettelyn voidaan katsoa         etenkin maaseudulla, pitivät istuntoja huomat-
35172: sisältävän kaksi vaihetta: turvaaruistoimesta      tavan harvoin ja kun niiltä myös puuttuivat
35173: päättämisen ja turvaaruistointa koskevan pää-
35174:                                                    kiinteät, jatkuvasti toimivat kansliat, tarvittiin
35175: töksen täytäntöönpanon. Historiallisista syistä
35176:                                                    nopeutta ja tehokkuutta edellyttävään turvaa-
35177: johtuu, että turvaaruistoimesta päättäminen on     ruistoimesta päättämiseen viranomainen, joka
35178: ulosottoviranomaisten     tehtävänä.   Oikeus-     oli pysyvästi ja nopeasti tavoitettavissa. Tämä
35179: vertailu osoittaa, että yleensä kaikissa niissä    alunperin käytäntöön perustunut tehtävien siir-
35180: valtioissa, joilla on meidän oikeusjärjestel-
35181:                                                    tyminen pois tuomioistuimilta vahvistui vuo-
35182: määmme verrattavissa oleva järjestelmä, tur-       den 1634 hallitusmuodossa ja vuoden 1669 ekse-
35183: vaaruistoimesta päättämisen katsotaan olevan
35184:                                                    kuutiosäännössä.
35185: tuomioistuimen tehtävä ja itse menettelyn kuu-
35186: luvan lähinnä riita-asioiden summaarisen me-         Vaikka 1800-luvun lopulla, jolloin voimassa
35187: nettelyn piiriin.                                  olevaa ulosottolakia valmisteltiin, oltiin sitä
35188:                                                    mieltä, että turvaaruistoimesta päättämistä
35189:   Myös meillä on tärkeätä siirtää turvaaruistoi-   koskevat asiat kuuluvat tuomiovallan piiriin,
35190: mesta päättäminen tuomioistuimen tehtäväksi.       tehokkuus ja nopeusnäkökohtien turvaaminen
35191: Samalia säännöksiin on tehtävä eräitä tarken-      johti siihen, että turvaaruistoimesta päättämi-
35192: nuksia ja selvennyksiä. Lisäksi meilläkin on       nen voimassa olevan ulosottolain mukaan jäi
35193: syytä ottaa käyttöön muissa valtioissa yleisesti   edelleen ulosotonhaltijan tehtäväksi.
35194: tunnettu muutakin kuir.. rahasaamista tai pa-         Kun nykyään alioikeudet kaikkialla maassa
35195: remman oikeuden turvaamista koskeva yleinen        pitävät istuntoja säännöllisin väliajoin ja kun
35196: turvaamissäännös.                                  mahdollisuutta käsitellä asioita myös tuomiois-
35197:                                                    tuimen kansliassa on koko ajan lisätty, edellä
35198:   Turvaaruistoimen täytäntöönpanoa koskevat        mainittua perustetta turvaaruistoimesta päättä-
35199: säännökset jäisivät edelleen ajanmukaistettuina    misen pysyttämiselle ulosotonhaltijalla ei enää
35200: ulosottolain 7 lukuun.                             ole olemassa.
35201: 4                                   1990 vp. -      HE n:o 179
35202: 
35203: 2. 2. Voimassa oleva lainsäädäntö                   vastaisen ulosoton turvaamista, vaan että tur-
35204:                                                     vaamistointa voitaisiin poikkeuksellisesti hakea
35205: 2.2.1. Yleistä                                      muussakin, pitemmälle menevassa oikeus-
35206:                                                     suojatarkoituksessa.      Turvaamistaimilajeja
35207:    Säännökset turvaamistoimista ovat ulosotto-      ovat ulosottolain mukaan takavarikko, huk-
35208: lain 7 luvussa. Pääsääntönä riita-asioissa on,      kaamiskielto, matkustamiskielto ja toimitsijan
35209: että pakkotäytäntöönpanoon voidaan ryhtyä           määrääminen.
35210: vasta sen jälkeen, kun tuomioistuin on ratkais-
35211: sut asian. Turvaamistointa koskevat säännök-
35212: set tekevät poikkeuksen tästä pääsäännöstä.         2.2.2. Turvaamistaimilajit
35213: Yleensä turvaamistoimella pyritään turvaa-
35214: maan se, että riidan todennäköisesti häviävä           Takavarikko. Takavarikko voidaan myöntää
35215: asianosainen ei pystyisi estämään odotettavissa     raha- tai tavarasaamisen taikka tiettyä esinettä
35216: olevan ulosoton onnistumista sen osalta, mihin      tai muuta sellaista koskevan paremman oikeu-
35217: hänet tulevassa tai vireillä olevassa oikeuden-     den turvaamiseksi. Takavarikon keskeisenä
35218: käynnissä velvoitetaan. Sen lisäksi turvaamis-      edellytyksenä on se, että ulosotonhaltija "har-
35219: taimi saattaa osoittautua tärkeäksi, vaikka oi-     kitsee vaaran olevan tarjona, että vastapuoli
35220: keudenkäyntiä ei nostettaisikaan tai tuomiois-      omaisuuden kätkee tai hävittää". Lisäksi taka-
35221: tuimen ratkaisua saatettaisi täytäntöön panta-      varikkoon voidaan määrätä tietty omaisuus
35222: vaksi.                                              kuolinpesän osakkuuteen tai yhteisomistukseen
35223:    Verojen ja maksujen perimisen turvaamises-       perustuvien vaateiden turvaamiseksi (Ulosotto-
35224: ta annetun lain (395173) mukaan veron, julki-       lain 7 luvun 4 §:n 1 momentti).
35225: sen maksun ja muun sellaisen julkisoikeudelli-         Takavarikossa otetaan takavarikon kohteena
35226: sen tai siihen rinnastettavan rahasaamisen, jo-     oleva omaisuus ulosottomiehen haltuun tai
35227: ka saadaan ulosottaa ilman tuomiota tai pää-        erotetaan se muulla tavoin vastaajan vapaasta
35228: töstä, perimisen turvaamiseksi voi ulosotonhal-     hallinnasta. Takavarikko voidaan kohdistaa
35229: tija myöntää takavarikon tai hukkaamiskiel-         ainoastaan irtaimeen omaisuuteen. Takavarik-
35230: lon.                                                ko ei tuota velkojalle etuoikeutta, mutta taka-
35231:    Ulosottolain 7 luvun turvaamistointa koske-      varikoituun omaisuuteen "ryhtyminen" on ri-
35232: vat säännökset voidaan jakaa kolmeen ryh-           koslain 16 luvun 17 §:n 2 momentin perusteella
35233: mään. Säännökset koskevat 1) turvaamistaimi-        rangaistava teko.
35234: lajeja ja niiden edellytyksiä, 2) turvaamistoi-        Hukkaamiskielto. Hukkaamiskielto eli myy-
35235: mesta päättämistä sekä 3) turvaamistoimen           mis- ja hukkaamiskielto määrätään saamisen
35236: ulosottotyyppistä täytäntöönpanoa. Esitykses-       ja paremman oikeuden turvaamiseksi, jos
35237: sä ehdotetaan muutettaviksi 1) ja 2) kohdassa       "ulosotonhaltija ei katso olevan täyttä syytä
35238: tarkoitettuja säännöksiä ja siirrettäviksi ne       takavarikon myöntämiseen". Hukkaamiskiel-
35239: ulosottolaista oikeudenkäymiskaaren 7 lukuun.       toa käytetään takavarikon asemesta silloin,
35240: Turvaamistoimen ulosottotyyppistä täytän-           kun sen on katsottava riittävän torjumaan
35241: töönpanoa koskeviin ulosottolain säännöksiin        omaisuuden kätkemiseen tai hävittämiseen liit-
35242: ehdotetaan tehtäväksi välttämättömimmät eh-         tyvän vaaran. Hukkaamiskielto on siis irtai-
35243: dotuksen muun osan edellyttämät muutokset.          men omaisuuden osalta toissijainen turvaamis-
35244: Ulosottolain kokonaisuudistuksen yhteydessä         keino. Kiinteistön osalta hukkaamiskielto on
35245: tulee myöhemmin tarkistettavaksi se, tuleeko        sen sijaan ainoa turvaamistoimi.
35246: myös turvaamistoimen täytäntöönpanoa kos-              Hukkaamiskielto on takavarikkoon verrattu-
35247: kevia säännöksiä vielä muuttaa.                     na sikäli lievempi, että sen kohteeksi joutunut
35248:    Turvaamistaimi on yleensä määritelty toi-        omaisuus jää vastapuolen hallintaan. Omai-
35249: menpiteeksi, jonka tarkoituksena on ennakolta       suuden haltuunoton asemesta vastapuolta kiel-
35250: ja väliaikaisesti turvata sellaisen todennäköi-     letään myymästä tai muuten hukkaamasta sitä.
35251: sesti oikeutetun vaateen toteutuminen, joka on      Jos hukkaamiskiellon alaiseksi pantava omai-
35252: oikeudenkäynnin kohteena tai jonka tuleminen        suus on kolmannen henkilön hallussa, kielle-
35253: oikeudenkäynnin tai täytäntöönpanon koh-            tään tätä luovuttamasta sitä. Hukkaamiskielto
35254: teeksi on odotettavissa. Monissa maissa on          ei tuota etuoikeutta, mutta rikoslain 16 luvun
35255: lisäksi katsottu, että turvaamistaimi ei tarkoita   18 §:n perusteella voidaan tuomita rangaistuk-
35256: ainoastaan ulosottoperusteen hankkimisen ja         seen sellainen henkilö, joka vastoin laillista
35257:                                      1990 vp. -      HE n:o 179                                       5
35258: 
35259: kieltoa hukkaa tai luovuttaa irtainta tai kiinte-    varikkoon taikka myymis- ja hukkaamiskiellon
35260: ää omaisuutta "taikka antaa toisen omaisuu-          alaiseksi siten kuin ulosottolain 7 luvun 1, 2 ja
35261: den ulos''.                                          3 §:ssä on säädetty.
35262:    Matkustamiskielto. Matkustamiskiellon tar-
35263: koituksena on varmistaa velkojalle täytäntöön-          Puolison    tasinko-oikeuden     turvaaminen.
35264: panoperusteen saaminen ja sen kautta turvata          Ulosottolain 7 luvun 4 §:n 2 momentissa sää-
35265: itse täytäntöönpano. Ulosotonhaltija voi ulos-        detään, että jos näytetään todennäköiseksi,
35266: ottolain 7 luvun 10 §:ssä mainituin edellytyksin      että puoliso toisen puolison kuoleman taikka
35267: kieltää velallista matkustamasta maasta tai           avioerotuomion jälkeen vallitsee sellaista omai-
35268: paikkakunnalta, ennen kuin velallinen on teh-         suuttaan, johon toisella puolisolla on tai oli
35269: nyt "selvän puolestansa" eli maksanut velan           avio-oikeus, siten, että se tuottaisi perillisille
35270: tai asettanut siitä vakuuden.                         tai toiselle puolisolle tuntuvaa vahinkoa, ulos-
35271:    Matkustamiskiellon määräämisen edellytyk-          otonhaltijan on määrättävä, jollei toinen puoli-
35272: set ovat erilaiset siitä riippuen, koskeeko kielto    so aseta vakuutta, toimitsijan ottamaan omai-
35273: maasta tai paikkakunnalta matkustamista.              suuden haltuunsa kunnes ositus on toimitettu.
35274: Maasta matkustamista koskevan kiellon edelly-
35275: tyksenä on, että velkojalla on velalliselta raha-
35276: tai tavarasaaminen ja että vaara on tarjolla,
35277: että velallinen lähtee maasta jättämättä tiettyä      2.2.3. Turvaamistoimesta ja sen peruuttami-
35278: omaisuutta, joka vastaisi velan määrästä.                    sesta päättäminen
35279: Paikkakunnalta matkustamista koskevan kiel-
35280: lon edellytyksenä on, että velkojalla on velalli-
35281: selta huoneenvuokrasta, ravinnosta, laivan-
35282: vuokrasta tai muusta sellaisesta perusteesta            Turvaamistoimesta päättää yleensä ulos-
35283: johtuva saatava ja että vaara on tarjona, että        otonhaltija. Ulosotonhaltijan määräyksen pa-
35284: velallinen lähtee paikkakunnalta jättämättä           nee täytäntöön ulosottomies. Myös ulosotto-
35285: omaisuutta velkojen vakuudeksi.                       mies voi joissakin harvinaisiksi jääneissä eri-
35286:    Kielto on voimassa kaksi kuukautta, jollei         koistapauksissa päättää ilman ulosotonhaltijan
35287:  ulosotonhaltija hakemuksesta määrää sitä jat-        määräystä turvaamistoimesta (esimerkiksi ulos-
35288:  kettavaksi. Jos velallinen rikkoo kiellon, velal-    ottolain 3 luvun 8 §:n I momentti ja vesilain
35289: linen on tuotava takaisin ja velkojan vaatimuk-       (264/6I) 5 luvun 87 §). Ulosotonhaltijan toimi-
35290: sesta pidettävä vangittuna niin kauan kuin            vallan yleissäännös turvaamistoimen osalta on
35291:                                                       ulosottolain 7 luvussa.
35292:  kielto on voimassa.
35293:    Kuolinpesän osakkuuteen ja yhteisomis-
35294: tukseen perustuvien vaateiden turvaamistoi-              Turvaamistoimen peruuttamisesta päättää
35295: met. Ulosottolain 7 luvun 4 §:ssä säädetään           ulosottolain 7 luvun I3 §:n perusteella mää-
35296: kuolinpesän osakkuuteen ja yhteisomistukseen          räyksen antanut ulosotonhaltija taikka 7 luvun
35297: perustuvien vaateiden sekä puolison tasinko-          II §:ssä tarkoitettua pääasiakannetta käsittele-
35298: oikeuden turvaamisesta. Sanotun pykälän 1             vä viranomainen, yleensä yleinen tuomioistuin,
35299: momentissa säädetään turvaamistoimista siinä          tai 3 luvun I §:ssä tarkoitettu muu viranomai-
35300: tapauksessa, että useammat ovat saaneet perin-        nen, esimerkiksi hallintotuomioistuin, valtio-
35301: nön ja joku heistä toisten suostumatta lainvas-       neuvosto, ministeriö, keskusvirasto tai läänin-
35302: taisesti ottaa haltuunsa pesän omaisuuden taik-       hallitus, käsitellessään 7 luvun II § :ssä tarkoi-
35303: ka kuolinpesän osakas tai yhteisen omaisuuden         tettua kannetta.
35304: osakas, jonka hallussa omaisuus on, muutoin
35305: on tuntuvasti "mennyt oikeuttaosa ulommas".              Lisäksi ulosotonhaltija voi päättää turvaa-
35306: Milloin syytä on eli hukkaamisvaaran ollessa          mistoimen peruuttamisesta, jos niitä seikkoja,
35307: tarjona, ulosotonhaltija voi kuolinpesän tai          jotka ovat olleet turvaamistoimen perusteena,
35308: yhteisomaisuuden jonkun toisen osakkaan               ei enää ole tai toimi loukkaa sivullisen oikeutta
35309: pyynnöstä määrätä, kun on kysymys koko                (7 luvun I3 §:n I momentti). Turvaamistoimen
35310: pesän omaisuudesta, toimitsijan ottamaan pe-          voi peruuttaa myös ulosottomies, jos hakijan
35311: sän haltuunsa ja sitä hoitamaan. Määrätyn             pyynnöstä, tai vastaajan pyynnöstä, jos vastaa-
35312: omaisuuden ollessa kysymyksessä ulosotonhal-          ja esittää luotettavan selvityksen maksamisesta
35313: tija voi määrätä omaisuuden pantavaksi taka-          (7 luvun I3 §:n 3 momentti).
35314: 6                                      1990 vp. -      HE n:o 179
35315: 
35316: 2.2.4. Turvaamistoimen ja sen täytäntöönpa-            turvaaruistoimen täytäntöönpanoa, voidaan pi-
35317:        non edellytykset                                tää selvänä, että velallisen ennen turvaaruistoi-
35318:                                                        mesta päättämistä asettama vakuus olisi estee-
35319:    Turvaaruistoimen myöntämisen edellytykset           nä turvaaruistointa koskevaan pyyntöön suos-
35320: voidaan jakaa positiivisiin ja negatiivisiin. J ot-    tumiselle.
35321: ta turvaaruistoimeen voidaan ryhtyä, tulee
35322: kaikkien positiivisten edellytysten olla käsillä,
35323: ilman että negatiivisia seikastoja esiintyy.           2.2.5. Turvaamistoimen peräytyminen
35324:    Positiivisia edellytyksiä ovat toisaalta se, että
35325: hakijalla on vastaajalta raha- tai tavarasaami-           Sen lisäksi, että turvaaruistoimi lakkaa nime-
35326: nen taikka parempi oikeus vastaajan hallussa           nomaisella päätöksellä, kuten edellä on selos-
35327: olevaan tiettyyn omaisuuteen, sekä toisaalta se,       tettu, turvaaruistoimi voi myös peräytyä, jos
35328: että vaara on tarjona, että vastaaja kätkee,           hakija ei määräajassa turvaaruistoimeen suos-
35329: hävittää tai muutoin hukkaa omaisuuttaan tai           tumisesta pane pääasiaa koskevaa kannettaan
35330: sen omaisuuden, johon hakijalla on parempi             eli niin sanottua jatkoprosessia vireille (7 luvun
35331: oikeus.                                                11 §). Määräaika on takavarikon ja hukkaa-
35332:    Lisäksi turvaaruispäätöksen edellytyksenä           miskiellon osalta kuusi viikkoa ja matkusta-
35333: voidaan pitää sitä, että hakija on esittänyt           ruiskiellon osalta kolme viikkoa. Asia voidaan
35334: saamisensa tai paremman oikeutensa tueksi              panna vireille lainhakuna, maksamismääräys-
35335: ainakin todennäköisiä perusteita.                      menettelyssä taikka riita- tai rikosasiana tuo-
35336:    Turvaaruistoimen negatiivisena edellytyksenä        miOistuimessa, välimiesmenettelyssä taikka
35337: oikeuskäytännössä on pidetty sitä, että hakijal-       ulosottolain 3 luvun 1 §:n 1 mom:ssa tarkoite-
35338: la on jo saatavastaan riittävä vakuus taikka           tun hallintoviranomaisen luona, taikka osa-
35339: että vastaajalla on selvä ja riidaton vastasaata-      maksukauppalain (91/66) 17 §:n 2 mom:n pe-
35340: va. Turvaaruistoimeen voidaan sen sijaan suos-         rusteella osamaksukaupassa siten, että myyjä
35341: tua ulosottolain 7 luvun 11 a §:n nojalla täy-         pyytää ulosottomieheltä virka-apua.
35342: täntöönpanon turvaamiseksi joskus silloinkin,
35343:                                                           Turvaaruistoimi peräytyy edellä mainituilla
35344: kun hakijalla jo on 3 luvun 1 §:n mukainen
35345:                                                        perusteilla, jos hakija ei kahdessa viikossa
35346: täytäntöön paneperuste.                                edellä mainitun määräajan päättymisestä ole
35347:    Turvaaruistoimen myöntämisen eli turvaa-
35348:                                                        esittänyt selvitystä jatkotoimenpiteestä (7 lu-
35349: ruistoimipäätöksen edellytyksistä on erotettava
35350:                                                        vun 11 § 5) ja jos vastapuoli peräytymistä
35351: turvaaruistoimen täytäntöönpanon edellytyk-
35352:                                                        vaatii (7 luvun 13 § 3). Päätöksen peräytymi-
35353: set. Täytäntöönpanon edellytys on, että hakija         sestä tekee ulosottomies.
35354: on turvaaruistoimen hakuvaiheessa tai täytän-
35355: töönpanevaiheessa asettanut pantin tai takauk-
35356: sen siitä vahingosta, mikä vastapuolelle voi
35357: turvaaruistoimesta syntyä (7 luvun 16 §). Käy-         2.2.6. Pakkokeinolaissa säännellyt turvaamis-
35358: tännössä vakuus asetetaan vasta ulosottomie-                  toimet
35359: helle. Ulosotonhaltijalla on oikeus harkintansa
35360: mukaan vapauttaa hakija vakuuden asettami-               Huhtikuun 30 päivänä 1987 annettuun ja
35361: sesta, jos hakija ei kykene vakuutta asetta-           1.1.1989 voimaan tulleeseen pakkokeinolakiin
35362: maan ja jos hän on tuonut esiin kanteensa              (450/87) sisältyy säännöksiä muun muassa tur-
35363: tueksi erinomaisia syitä. Vakuutta ei vaadita          vaaruistoimesta päättäruisestä rikosasian oikeu-
35364: myöskään, jos turvaaruistoimen hakijana on             denkäynnissä. Sanotun lain mukaisia turvaa-
35365: jokin 3 luvun 20 §:n 3 momentissa mainituista          ruistoimia ovat matkustamiskielto, hukkaamis-
35366: j ulkisyhteisöistä.                                    kielto ja vakuustakavarikko.
35367:     Lain 7 luvun 12 §:n mukaan saamisen va-              Hukkaamiskieltoon voidaan määrätä rikok-
35368: kuudeksi myönnettyä turvaaruistointa ei saa            sesta todennäköisin syin epäillyn omaisuutta
35369: panna täytäntöön tai jo tapahtunut täytän-             määrä, joka otaksuttavasti vastaa tuomittavaa
35370: töönpane on peruutettava, jos velallinen aset-         sakkoa, korvausta ja menettämisseuraamusta,
35371: taa pantin tai takauksen. Turvaaruistointa kos-        jos on syytä epäillä, että hän pyrkii välttämään
35372: keva ulosotonhaltijan päätös jää siis edelleen         sakon, korvauksen tai menetettäväksi tuomi-
35373: voimaan. Vaikka velallisen vakuuden asettami-          tun rahamäärän maksamista kätkemällä tai
35374: nen pykälän sanamuodon mukaan koskee vain              hävittämällä omaisuuttaan, pakenemalla tai
35375:                                        1990 vp. -   HE n:o 179                                     7
35376: 
35377: muulla näihin rinnastettavana tavalla (3 luvun      velallisen varallisuusasema on todettu muuten
35378: 1 §).                                               sellaiseksi, ettei velkojan kannata jatkaa tur-
35379:    Jos hukkaamiskieltoa ei voida pitää riittävä-    vaamistoimihakemustaan. Lisäksi hakemuksen
35380: nä, voidaan omaisuutta määrätä takavarik-           tiedoksiauto velalliselle on saattanut kohdata
35381: koon, jota sanotussa laissa kutsutaan vakuus-       sellaisia "tiedoksiantoteknisiä" vaikeuksia, et-
35382: takavarikoksi.                                      tä velkoja on luopunut enemmistä toimenpi-
35383:    Hukkaamiskiellosta ja vakuustakavarikosta        teistä.
35384: päättää tuomioistuin.
35385:    Käsittelyn vaiheesta riippuen vaatimuksen
35386: omaisuuden panemisesta hukkaamiskieltoon            3. Oikeusvertailosta
35387: tai takavarikkoon voi tehdä tutkinnanjohtaja,
35388: syyttäjä tai asianomistajalle tulevan korvauk-         Yleistä. Oikeusvertailun kohteena ovat olleet
35389: sen maksamisen turvaamiseksi asianomistaja (3       Ruotsin, Norjan ja Tanskan lisäksi muun mu-
35390: luvun 2 §). Jos asianomistaja haluaa vakuus-        assa Saksan liittotasavalta, Itävalta ja Ranska.
35391: toimenpidettä ennen syytteen käsittelyn alkua,      Tarkemmin oikeusvertailua selostetaan edellä
35392: hänen tulee kääntyä tutkinnanjohtajan tai           mainittujen pohjoismaiden osalta. Yhteenveto-
35393: syyttäjän puoleen, jotta tämä esittäisi asian-      na voidaan todeta, että kaikissa edellä maini-
35394: omistajan toivoman vaatimuksen (hall.es. 14/        tuissa oikeusvertailun kohteena olleissa valti-
35395: 85 vp. s. 63). Ennen tuomioistuinkäsittelyä         oissa on käytössä meidän takavarikkoaja huk-
35396: tutkinnanjohtaja tai syyttäjä saavat panna väli-    kaamiskieltoa vastaava turvaamistoimi.
35397: aikaisesti hukkaamiskieltoon tai takavarikkoon         Lisäksi kaikissa oikeusvertailun kohteena ol-
35398: 3 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitettua omai-       leissa valtioissa on paremman oikeuden turvaa-
35399: suutta, jos asia ei siedä viivytystä.               mista vastaava säännöstö tai säännös.
35400:    Sanotun lain mukaan turvaamistoimesta
35401:                                                        Kaikissa oikeusvertailun kohteena olleissa
35402: tuomioistuin voi päättää myös yksijäsenisessä       valtioissa turvaamistoimesta päättää tuomiois-
35403: kokoonpanossa (3 luvun 2 §:n 2 momentti).           tuin. Päätöksenteon sanotuissa valtioissa tur-
35404: Jos tuomioistuin erottaa korvausta koskevan         vaamistointen osalta katsotaan kuuluvan sum-
35405: vaatimuksen erilliseksi asiaksi, sen on siitä       maarisen siviiliprosessin piiriin.
35406:  päättäessään lausuttava, onko hukkaamiskielto
35407: tai vakuustakavarikko pidettävä voimassa (3            Vasta sen jälkeen, kun turvaamistointa kos-
35408: luvun 5 §).                                         keva päätös on tehty, tapahtuu turvaamistoi-
35409:                                                     men täytäntöönpano, useimmissa valtioissa
35410:                                                     käyttämällä hyväksi tuon valtion täytäntöön-
35411:                                                     panoviranomaisia.
35412: 2.3. Turvaamistoimien lukumäärät
35413:                                                        Lisäksi oikeusvertailun kohteena olleissa val-
35414:   Ulosotonhaltijoiden käsiteltäväksi saapui         tioissa on hyvin yleisesti käytössä muuta kuin
35415: vuonna 1989 kaikkiaan 21 060 asiaa. Niistä          raha- tai tavarasaamista turvaava takavarikkoa
35416: turvaamistointa koskevia hakemuksia oli 1 130       ja hukkaamiskieltoa monipuolisempi turvaa-
35417: asiaa.                                              mistoimikeino, jonka avulla vastapuolta voi-
35418:   Vuonna 1989 loppuun käsitellyt turvaamis-         daan esimerkiksi kieltää tekemästä jotain tai
35419: tointa koskevat hakemukset jakautuvat ratkai-       velvoittaa tekemään jotakin.
35420: sulajeittain seuraavasti:                              Ruotsi. Turvaamistointa koskevat säännök-
35421:                                                     set olivat Ruotsissa samanlaiset kuin Suomen
35422: tutkimatta     rauennut   hyväksytty      hylätty   vielä nykyisin voimassa olevat vuoteen 1948
35423: 6,9%          39,9%       44,7 OJo       8,5%       saakka, jolloin tuli voimaan Ruotsin uusi oi-
35424:                                                     keudenkäymiskaari (Rättegångsbalken). Tur-
35425:                                                     vaamistointa koskevat säännökset sisältyvät
35426:   Rauenneiden       turvaamistaimihakemusten        lain 15 lukuun. Aluksi tuomioistuin tuli ulos-
35427: suuren lukumäärän voidaan arvella johtuvan          otonhaltijan rinnalle turvaamistoimesta päättä-
35428: muun muassa siitä, että velallinen on suoritta-     väksi viranomaiseksi tuomioistuimessa vireillä
35429: nut oma-aloitteisesti saamisen tai osapuolet        olevissa asioissa. Vuoden 1982 voimaan tulleen
35430: ovat sopineet muusta järjestelystä, velkoja on      15 luvun muutoksen jälkeen turvaamistoimesta
35431: saanut täytäntöönpanokelpoisen velkomuspää-         päättävänä ainoana viranomaisena Ruotsissa
35432: töksen, velallinen on joutunut konkurssiin tai      on yleinen alioikeus. Muutos tapahtui saman-
35433: 8                                     1990 vp. -      HE n:o 179
35434: 
35435: aikaisesti, kun Ruotsissa lakkautettiin ulos-         menpiteet, esimerkiksi kotieläinten hoidon. Li-
35436: otonhaltijat.                                         säksi säännöstä voidaan soveltaa muun muassa
35437:    Vuoden 1948 lainmuutoksen yhteydessä tur-          silloin, kun vastaaja harjoittaa kiinteistöllään
35438: vaamistoimilajeja olivat takavarikko, hukkaa-         toimintaa, joka aiheuttaa immissiotyyppistä
35439: miskielto ja matkustamiskielto. Samassa yhtey-        haittaa naapurille.
35440: dessä lakiin otettiin yleisluontoinen kokonaan           Norja. Turvaamistointa koskevat säännökset
35441: uusi väljästi säännelty hyvin laaja-alainen tur-      sisältyvät vuoden 1915 pakkotäytäntölain (Lov
35442: vaamistoimilaji (15 luvun 3 §), jolle ei ole          om tvangsfulbyrdelse) 244-268 §:ään. Sanot-
35443: lakitekstissä annettu erityistä nimeä.                tujen säännösten mukaan turvaamistoimenpi-
35444:    Vuoden 1982 alussa voimaan tulleella 15            teitä ovat omaisuus- tai henkilöaresti sekä
35445: luvun muutoksella hukkaamiskieltoa koskevat           muut väliaikaiset toimenpiteet. Aresti tarkoit-
35446: erityissäännökset kumottiin ja hukkaamiskielto        taa rahasaamisen, ei siis paremman oikeuden
35447: sulautettiin takavarikko-turvaamistoimeen si-         turvaamista. Aresti vastaa sisällöltään Suomen
35448: sältyväksi. Lisäksi matkustamiskielto kumot-          takavarikkoa ja hukkaamiskieltoa ja sen koh-
35449: tiin. Samassa yhteydessä edellä mainittua yleis-      teena voi olla myös kiinteistö.
35450: luontoista turvaamistointa koskevaa säännöstä            Säännös muista väliaikaisista toimenpiteistä
35451: muutettiin.                                           muistuttaa läheisesti Ruotsin oikeudenkäymis-
35452:    Ruotsin hallituksen esityksessä (Reg.prop.         kaaren 15 luvun 3 §:n yleissäännöstä. Sen pe-
35453: 1980/81:84) viimeksi mainittua muutosta pe-           rusteella voidaan määrätä esimerkiksi metsän-
35454: rustellaan sillä (s. 230), että lainkohtaa on         hakkuukiellosta taikka kiellosta luovuttaa tai
35455: haluttu kielellisesti selventää ja yksinkertaistaa.   rasittaa tiettyä omaisuutta.
35456: Lisäksi alkuperäisen 3 §:n soveltamisalaa ha-
35457: luttiin laajentaa koskemaan myös niitä asioita,          Turvaamistoimesta päättää namsretten-nimi-
35458: joissa kannetta ei ole vielä nostettu.                nen täytäntöönpanotuomioistuin, joka suurim-
35459:    Sanotun 15 luvun 3 §:n perusteella vastapuo-       pia kaupunkeja lukuunottamatta on sama kuin
35460: li voidaan hakijan pyynnöstä velvoittaa sakon         asianomaisen paikkakunnan yleinen alioikeus
35461: uhalla tekemään jotakin tai pidättäytymään            (herredsretten tai byretten). Tuomioistuin, jos-
35462: jostakin. Lisäksi hakijan hakemuksesta voi-           sa saamisvaatimus on käsiteltävänä, on toimi-
35463: daan määrätä uskottu mies tai määrätä josta-          valtainen, oikeusasteesta riippumatta, anta-
35464: kin muusta toimenpiteestä. Edellytyksenä on,          maan ratkaisun myös turvaamistoimen osalta.
35465: että vastapuoli tekemällä tai laiminlyömällä          Turvaamistoimi on heti täytäntöön pantavissa
35466: jotakin tai jollakin muulla tavoin estää tai          ja täytäntöönpanosta huolehtii yleensä sanot-
35467: heikentää hakijan oikeuden toteutumista tai           tuun tuomioistuimeen kuuluva ulosottomiestä
35468: olennaisesti vähentää sen arvoa.                      vastaava "namsman".
35469:    Sanottu turvaamistoimi voidaan määrätä                Tanska. Turvaamistointa koskevat säännök-
35470: muun kuin rahasaamisen turvaamiseksi, jos             set ovat Tanskan vuoden 1916 oikeudenhoito-
35471: hakija esittää todennäköisiä syitä sille, että        lain (Lov om rettens pleje) 612-653 §:ssä.
35472: hänellä on vastapuolta vastaan vaatimus, joka         Turvaamistoimikeinoja ovat omaisuusaresti ja
35473: on tai jonka voidaan olettaa vastaisuudessa           henkilöaresti sekä "forbud" -niminen toimen-
35474: olevan oikeudenkäynnin tai muun vastaavan-            pide. Aresti on käytössä vain rahasaamisten
35475: laisen tutkinnan kohteena.                            turvaamiseksi ja vastaa samoin kuin Norjan
35476:    Ruotsin hallituksen viimeksi mainitun esityk-      vastaava säännös Suomen lain mukaista taka-
35477: sen perusteluiden mukaan säännöstä voidaan            varikkoa ja hukkaamiskieltoa.
35478: soveltaa esimerkiksi silloin, kun vastaaja koh-          Forbud-niminen turvaamistoimi ulottuu
35479: distaa riittämättömään oikeusperusteeseen no-         kaikkien muiden kuin rahasaamista koskevien
35480: jautuen kantajan omaisuuteen sellaisia toimia,        oikeuksien ennakkoturvaamiseen. Forbud-toi-
35481: että niiden toteutuessa omaisuutta ei enää lain-      menpidettä voidaan käyttää ainoastaan pidät-
35482: kaan voitaisi tai vain suurin vaikeuksin tai          täytymisvelvollisuuden turvaamiseksi eikä sillä
35483: kustannuksin voidaan saattaa kantajan oikeu-          toimenpiteellä voida velvoittaa ketään teke-
35484: den edellyttämään kuntoon; esimerkiksi eläin-         mään jotain. Forbud on siten huomattavasti
35485: ten teurastaminen tai metsän hakkaaminen.             suppeampi turvaamistoimi kuin edellä selostet-
35486: Säännöstä voidaan soveltaa esimerkiksi myös           tu Norjan oikeuden väliaikaiset toimenpiteet ja
35487: silloin, kun vastaaja laiminlyö hallussaan ole-       Ruotsin rättegånsbalkenin 15 luvun 3 §:n mu-
35488: van omaisuuden hoitamiseksi tarpeelliset toi-         kainen turvaamistoimi.
35489:                                      1990 vp. -      HE n:o 179                                        9
35490: 
35491:   Turvaaruistoimen kaikki vaiheet käsittelee         kunnalle turvaaruistointa koskevien säännösten
35492: sama viranomainen, vouti (foged), jona toimii        uudistamisesta.
35493: paikallisen alioikeuden tuomari. Päätökset teh-         Työryhmä työskenteli yhteistyössä oikeus-
35494: dään alioikeuden yhteyteen kuuluvassa voudin-        ministeriön I päivänä joulukuuta I987 ulos-
35495: oikeudessa (fogedret), jossa vouti toimii aino-      ottolain muutosta valmistelemaan asettaman
35496: ana tuomarina.                                       työryhmän kanssa. Viimeksi mainitun työryh-
35497:                                                      män toimeksiannon mukaan ulosotonhaltijat
35498:                                                      tulisi lakkauttaa ja muun muassa turvaaruis-
35499: 4. Asian valmistelu                                  tointa koskevat tehtävät siirtää yleisille alioi-
35500:                                                      keuksille.
35501: 4.1. Aikaisemmat uudistusehdotukset                     Alioikeusuudistusta valmistelemaan asetettu
35502:                                                      työryhmä ehdotti oikeudenkäymiskaaren 7 lu-
35503:    Vuosisadan alussa komitea (komiteanmietin-        kuun otettaviksi turvaaruistoimesta päättämis-
35504: tö I90I:8- II) ehdotti muutoksia turvaaruis-         tä koskevat säännökset. Työryhmä ehdotti,
35505: toimia koskeviin säännöksiin. Komitea, viita-        että turvaaruistoimesta päättäisi yleinen alioi-
35506: ten perusteluissaan Ranskan oikeuden niin sa-        keus ja että turvaamistaimikeinoja olisi taka-
35507: nottu refere civil -menettelyyn, ehdotti lakiin      varikko ja yleisluontoinen pidättäytymis- ja
35508: muun muassa otettavaksi muiden maiden lain-          tekemisvelvoite, josta ehdotettiin säädettäväksi
35509: säädännössä yleisesti esiintyvän yleisluontoisen     oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:ssä. Taka-
35510: turvaaruistointa koskevan säännöksen.                varikon osalta työryhmä ehdotti, että !akava-
35511:    Oikeushallintokomitean mietintöön (komi-          rikkoa täytäntöön pantaessa päätettäisiin siitä,
35512: tean mietintö I978:35; IV osa ulosottolaitos)        tulisiko turvaaruistoimen kohteena oleva omai-
35513: sisältyi myös ehdotuksia turvaaruistointa kos-       suus ottaa pois sen haltijalta vai rajoittaa
35514: kevien säännösten uudistamiseksi. Mietinnössä        hänen hallintaansa.
35515: ehdotettiin ulosotonhaltijat lakkautettaviksi, ja       Työryhmän ehdotukseen ei sisältynyt turvaa-
35516: niiden lainhakua ja ulosottolain 7 luvun             ruistoimen täytäntöönpanoa koskevia säännök-
35517: I4 §:ssä tarkoitettua virka-apua ja häätöä vas-      siä.
35518: taavan menettelyn siirtämistä yleiselle alioikeu-       Työryhmän kanssa ehdotuksen valmisteluun
35519: delle ja turvaaruistoimesta päättämisen ulos-        osallistui asiantuntijoita tuomioistuinlaitokses-
35520: ottomiehelle. Lisäksi ehdotettiin matkustaruis-      ta ja Helsingin yliopistosta.
35521: kielto erityisenä turvaamistaimilajina lakkau-
35522: tettavaksi.
35523:    Sanotussa mietinnössä katsottiin, että tur-       4.3. Ehdotus hallituksen esitykseksi
35524: vaaruistoimen tarkoituksena on turvata odotet-
35525: tavissa oleva täytäntöönpano vastaajan mah-             Oikeusministeriö on 30 päivänä elokuuta
35526: dollista haitallista menettelyä vastaan aina sii-    I989 asettanut työryhmän valmistelemaan
35527: hen saakka, kunnes lopullisessa ulosotossa tar-      muun ohella ehdotuksen hallituksen esitykseksi
35528: vittava täytäntöönpanoasiakirja voidaan saada        eduskunnalle turvaaruistointa koskevien sään-
35529: käytettäväksi. Perusteluna sille, että turvaaruis-   nösten uudistamisesta 4.2.- kohdassa tarkoite-
35530: toimesta päättäminen tulisi siirtää ulosotonhal-     tun työryhmän ja siitä pyydettyjen lausuntojen
35531: tijalta ulosottomiehelle, mietinnössä maini-         perusteella.
35532: taan, että turvaamistoimelle asetetun tavoitteen        Sanotussa 4.2.-kohdassa tarkoitetusta mie-
35533: onnistumiseksi nykyistä järjestelyä tarkoituk-       tinnöstä pyydettiin lausunto 38 viranomaiselta,
35534: senmukaisempi on järjestely, jossa turvaaruis-       tuomioistuimelta ja järjestöltä. Kaikki lausun-
35535: toimesta päättää ulosottomies.                       nonantajat pitivät niitä periaatteita, joille eh-
35536:                                                      dotus rakentui, hyväksyttävinä. Osa lausunno-
35537:                                                      nantajista katsoi, että pakkokeinolakiin sisälty-
35538: 4.2. Esityksen valmisteleminen alioikeus-            vät turvaaruistointa koskevat säännökset olisi
35539:      uudistustyöryhmässä                             tullut yhdenmukaistaa ehdotukseen sisältynei-
35540:                                                      den turvaamistaimikeinojen kanssa. Kaksi lau-
35541:   Oikeusministeriön 27 päivänä toukokuuta            sunnonantajaa katsoi, että turvaaruistoimista
35542: I98I alioikeusuudistusta valmistelemaan aset-        tulisi säätää erillisellä lailla ja että turvaaruis-
35543: tama työryhmä luovutti 4 päivänä huhtikuuta          tointa koskeva asia tulisi käsitellä yleisessä
35544: I989 ehdotuksen hallituksen esitykseksi edus-        tuomioistuimessa hakemusasiain käsittelystä
35545: 2   301270S
35546: 10                                  1990 vp. -      HE n:o 179
35547: 
35548: säädetyssä järjestyksessä. Lisäksi osa lausun-      samankaltaisia riitakysymyksiä kuin itse pää-
35549: nonantajista katsoi, että samassa yhteydessä        asiaa tuomioistuimessa ratkaistaessa.
35550: olisi tullut ehdottaa myös ulosottolain 7 luvun       Koska turvaamistoimiasiat on voitava rat-
35551: turvaaruistoimen täytäntöönpanoa koskevia           kaista kiireellisinä ja ilman, että näyttökysy-
35552: säännöksiä uudistettaviksi. Lisäksi katsottiin,     mysten laajempaan käsittelyyn olisi mahdolli-
35553: että oikeudenkäymiskaaren 7 lukuun olisi tul-       suuksia, menettely on pitkälle rinnastettavissa
35554: lut ottaa nimenomainen säännös turvaaruistoi-       summaariseen riita-asioiden menettelyyn.
35555: men käsittelystä aiheutuneiden kulujen korvaa-         Erillinen laki vai säännökset oikeuden-
35556: misesta.                                            käymiskaareen. Eräänä vaihtoehtona ulosoton-
35557:    Työryhmä on valmistellut ehdotuksen toi-         haltijalta tuomioistuimelle siirtyvien tehtävien
35558: meksiantoosa mukaisesti ja esitykseen sisälty-      sääntelemisessä saattaisi tulla kysymykseen, et-
35559: vissä lakiehdotuksissa on mahdollisuuksien          tä turvaaruistoimista säädettäisiin erillinen laki.
35560: mukaan otettu huomioon ne huomautukset,             Erillisen lain säätämisen epäkohtana on kuiten-
35561: jotka lausunnonantajat ovat esitysehdotuksesta      kin pidettävä sitä, että silloin jouduttaisiin
35562: tehneet.                                            erilliseen lakiin ottamaan lukuisasti tuomiois-
35563:                                                     tuimen menettelysäännöksiä ja ilmeisesti silti
35564:                                                     myös viittaamaan eräisiin oikeudenkäymiskaa-
35565: 4.4. Korkeimman oikeuden lausunto                   ren säännöksiin.
35566:                                                        Kun esimerkiksi turvaaruistoimessa on usein
35567:                                                     kysymys tilanteesta, jossa sama tuomioistuin
35568:    Korkein oikeus on antanut 25 päivänä helmi-
35569: kuuta 1990 valtioneuvoston 21 päivänä tammi-        ennen varsinaisen riita-asian käsittelyä tai sen
35570:                                                     aikana päättää samassa asiassa annettavasta
35571: kuuta 1990 tekemän pyynnön johdosta lausun-
35572:                                                     turvaamistoimesta, johdonmukaisena on pidet-
35573: non tähän esitykseen sisältyvästä ehdotuksesta.
35574:                                                     tävä, että turvaaruistoimesta päättämistä kos-
35575: Korkeimman oikeuden mielestä ehdotetut
35576: säännökset ovat paaasiassa hyväksyttäviä.           kevat säännökset sisältyvät oikeudenkäymis-
35577:                                                     kaareen. Luontevin paikka oikeudenkäymis-
35578: Lausunnossa oli useita yksityiskohtaisia huo-
35579:                                                     kaaressa olisi 7 luku, joka on kumottu vuonna
35580: mautuksia, jotka ovat vaikuttaneet ehdotuksen
35581:                                                     1939 annetulla lailla (29/39).
35582: sisältöön.
35583:                                                        Matkustamiskie/toa koskevan säännöksen
35584:                                                     kumoaminen. Ulosotonhaltija voi ulosottolain
35585:                                                     7 luvun voimassa olevan 10 §:n mukaan kieltää
35586: 5. Ehdotuksen pääpiirteet                           velallista matkustamasta maasta tai paikka-
35587:                                                     kunnalta, ennen kuin velallinen on maksanut
35588:    Turvaamistoimesta päättäminen yleiselle ali-     velan tai asettanut siitä vakuuden. Matkusta-
35589: oikeudelle. Turvaaruistoimi sisältää kaksi eril-    ruiskiellon tarkoituksena on varmistaa velko-
35590: listä vaihetta: turvaaruistoimesta päättämisen,     jalle täytäntöönpanoperusteen saaminen ja sen
35591: noudattaen riita-asioiden summaarista menet-        kautta turvata itse täytäntöönpanoa. Matkus-
35592: telyä koskevia säännöksiä, sekä ulosottovira-       taruiskiellon määräämisen edellytykset ovat,
35593: nomaisten toimesta tapahtuvan turvaamistoi-         kuten edellä on selostettu, erilaiset riippuen
35594: mipäätöksen täytäntöönpanon. Kun niitä edel-        siitä, koskeeko kielto maasta vai paikkakun-
35595: lä selostettuja syitä, jotka aikanaan ovat johta-   nalta matkustamista.
35596: neet siihen, että turvaaruistoimesta päättämi-         Matkustaruiskieltoa koskeva säännös ehdo-
35597: nen on siirtynyt ulosotonhaltijan tehtäväksi, ei    tetaan kumottavaksi. Matkustaruiskieltoa tur-
35598: enää ole olemassa ja kun turvaaruistoimesta         vaaruiskeinona on käytetty erittäin harvoin ja
35599: päättäminen, kuten oikeusvertailukin osoittaa,      käytännön syytä sen säilyttämiselle turvaaruis-
35600: on selvästi tuomitsemistoimintaan liittyvä teh-     keinona ei enää ole. Kiellon tarkoitus on lähin-
35601: tävä, ehdotetaan, että turvaaruistoimesta päät-     nä estää velallista pakoilemasta tulevaa oikeu-
35602: täminen meilläkin annettaisiin yleisen tuomio-      denkäyntiä tai myöhemmin annettavan tuo-
35603: istuimen tehtäväksi.                                mion täytäntöönpanoa. Kiellolla ei voida tur-
35604:    Turvaaruistoimesta päättäminen tulisi olla       vata todellista vakuutta saamiselle, vaan se
35605: tuomioistuimen tehtävänä sekä tuomiois-             toimii velalliseen nähden lähinnä joko maksa-
35606: tuimessa vireillä olevassa asiassa että ennen       miseen tai vakuuden asettamiseen tähtäävänä
35607: kuin asia on tullut vireille tuomioistuimessa.      painostuskeinona. Matkustaruiskielto on hen-
35608: Turvaaruistoimesta päätettäessä on usein esillä     kilöön kohdistuvaa täytäntöönpanoa, jota voi-
35609:                                      1990 vp. -     HE n:o 179                                     11
35610: 
35611: daan lisäksi pitää kohtuuttoman voimakkaana         nös, joka korvaisi myös sanotut erityissään-
35612: esimerkiksi rahasaamisen turvaamiseksi. Mat-        nökset.
35613: kustaruiskielto saattaa myös aiheuttaa velalli-        Yleisluontoinen turvaamistoimi. Kun meidän
35614: selle tarpeetonta haittaa tai vahinkoa siihen       turvaaruistoimia koskevia säännöksiämme ver-
35615: verrattuna, minkä edun hakija tällä turvaaruis-     rataan muiden valtioiden turvaaruistointa kos-
35616: toimenpiteellä saa.                                 keviin säännöksiin, turvaamistaimivaihtoehto-
35617:    Sen sijaan on perusteltua edelleen säilyttää     jen osalta selvin eroavaisuus on se, että meillä
35618: lapsen elatuksen turvaamisesta annetun lain         ei ole muissa valtioissa yleisesti käytössä olevaa
35619: (122/77) 34 §:n mukainen mahdollisuus kieltää       muunkin kuin raha- tai tavarasaamisen taikka
35620: passin myöntäminen elatusvelvolliselle, milloin     paremman oikeuden turvaavaa yleisluontoista
35621: on syytä varoa, että hänen maasta poistumi-         turvaamismenettelyä. Kun meilläkin aivan il-
35622: sensa vaarantaisi lapsen elatusavun saamisen.       meisesti on tarvetta sanotuntaisen yleisluontoi-
35623: Puheena olevalla säännöksellä, pyritään estä-       sen turvaaruismenettelyn käyttöönottamiselle,
35624: mään sellaisten henkilöiden maasta poistumi-        ehdotetaan sitä koskevan säännöksen ottamista
35625: nen, joiden lähes ainoa matkustamisen syy           myös meidän lakiimme.
35626: todennäköisesti on elatusvelvollisuuden laimin-       Pakkokeinolain mukaiset turvaamistoimet.
35627: lyönti.                                             Pakkokeinolain mukaan sanotussa laissa mai-
35628:     Takavarikko ja hukkaamiskielto. Sen vuok-       nituin edellytyksin voidaan sakon ja menetettä-
35629: si, että vasta turvaaruistoimen täytäntöönpallo-    väksi tuomittavan rahamäärän maksamisen
35630: vaiheessa voidaan riittävän hyvin arvioida,         turvaamisen lisäksi myöntää hukkaamiskielto
35631: edellyttääkö hakijan oikeuden turvaaminen           tai vakuustakavarikko myös asianomistajalle
35632: turvaaruistoimen kohteen hallinnan poisotta-        tulevan korvauksen maksamisen turvaamisek-
35633: mista (takavarikko) vai hallinnan kieltoperäistä    si. Ennen sanotun lain voimaantuloa voitiin
35634: rajoittamista (hukkaamiskielto), ehdotetaan,        asianomistajalle tulevan korvauksen turvaami-
35635: että meilläkin, samalla tavoin kuin oikeus-         seksi hakea takavarikkoa tai hukkaamiskieltoa
35636: vertailun kohteena olleissa valtiossa, yhdiste-     taikka matkustaruiskieltoa ainoastaan ulos-
35637: tään takavarikkoa ja hukkaamiskieltoa koske-        otonhaltijalta ulosottolain 7 luvun perusteella.
35638: vat käsitteet takavarikko-nimiseksi säännös-        Ulosottolain 7 luvun mukaiseen takavarikkoon
35639: töksi siten, että turvaaruistoimesta päätettäessä   verrattuna ehkä selvin ero pakkokeinolain mu-
35640:  määrätään takavarikosta, jolloin vasta päätök-     kaisella vakuustakavarikolla on se, että sen
35641: sen täytäntöönpanovaiheessa ratkaistaan se,         täytäntöönpano ei toisin kuin ulosottolain 7
35642:  edellyttääkö hakijan oikeuden turvaaminen ky-      luvun 16 §:n pääsäännön mukaan edellytä ha-
35643:  seisen yksittäistapauksen olosuhteissa omaisuu-    kijan vakuuden asettamista.
35644:  den hallinnan poisottamista vai riittääkö omai-       Kun turvaaruistoimesta päättäminen ehdote-
35645:  suuden julistaminen hukkaamiskiellon alaisek-      taan nyt kaikissa asioissa siirrettäväksi tuomio-
35646: SI.                                                 istuimen ratkaistavaksi ja mahdollisuus hakea
35647:   Kuolinpesää, yhteistä omaisuutta ja tasinko-      turvaaruistointa olisi ehdotuksen mukaan laa-
35648: oikeuden turvaamista koskevat turvaamistoi-         jempi kuin asianomistajan mahdollisuus hakea
35649: met. Ulosottolain 7 luvun voimassa olevassa         hukkaamiskieltoa tai vakuustakavarikkoa pak-
35650: 4 §:ssä säädetään kuolinpesän osakkuuteen ja        kokeinolain perusteella, eräänä vaihtoehtona
35651: yhteisomistukseen perustuvien vaateiden sekä        voisi tulla kysymykseen se, että pakkokeino-
35652: puolison tasinko-oikeuden turvaamisesta siten       laista kumottaisiin ne säännökset, jotka koske-
35653: kuin edellä kohdassa 2.2.2. on selostettu. Sa-      vat hukkaamiskiellon tai takavarikon myöntä-
35654: nottuja säännöksiä tulisi eräiltä osin tarkistaa.   mistä asianomistajalle tulevan korvauksen
35655: Esimerkiksi mahdollisuus määrätä puolison           maksamisen turvaamiseksi. Tällöin kumotta-
35656: koko avio-oikeuden alainen omaisuus tasinko-        vaksi ehdotettujen säännösten asemesta sovel-
35657: oikeuden turvaamiseksi toimitsijan haltuun on       lettaisiin tämän ehdotuksen oikeudenkäyruis-
35658: tarpeetonta, jos hakijan oikeuden turvaisi jo       kaaren 7 luvun säännöksiä.
35659: osan puolison omaisuudesta erottaminen hä-             Kun takavarikkoa ja hukkaamiskieltoa kos-
35660: nen vallinnastaan.                                  kevan kysymyksen käsitteleminen rikosasian
35661:    Esityksessä ehdotetaan, että säännökset ai-      yhteydessä on katsottava kuuluvan läheisesti
35662: noastaan erityistilanteita koskevina poistetaan     rikosasiain menettelyyn, on pidetty tarkoituk-
35663: ja että ne korvaa esityksessä ehdotettu uusi        senmukaisempana sitä, että kanta rinnakkais-
35664: yleisluontoista turvaaruistointa koskeva sään-      ten turvaaruistointa koskevien säännösten tar-
35665: 12                                  1990 vp. -     HE n:o 179
35666: 
35667: peellisuuteen otetaan vasta siinä yhteydessä,      6. Esityksen organisatoriset ja
35668: kun rikosasioiden menettelyä uudistetaan.             taloudelliset vaikutukset
35669: 
35670:                                                        Esityksellä ei ole organisatorisia vaikutuksia.
35671:    Ulosottolain 3 ja 7 lukua ehdotetaan tässä       Ehdotuksen perusteella siirtyy tehtäviä ulos-
35672: yhteydessä uudistettaviksi siten, että turvaa-      ottoviranomaisilta tuomioistuimille. Vuosittain
35673: mistoimen osalta ulosottolakiin jäisi ainoas-       päätetään noin 1 000 turvaamistoimesta. Suh-
35674: taan täytäntöönpanoa koskevat säännökset.           teessa kaikkiin alioikeuksissa käsiteltäviin asi-
35675: Sanotuilta osin ulosottolakiin ehdotetaan teh-      oihin ehdotus ei kovin paljon lisää tuomiois-
35676: täviksi tässä yhteydessä ainoastaan välttämät-      tuinten työtä. Asianosaisen kannalta on ny-
35677: tömimmät uudistukset. Ulosottolain kokonais-        kyistä yksinkertaisempaa, että hän voi pyytää
35678: uudistuksen yhteydessä nyt ehdotettuja sään-        päätöstä turvaamistoimesta tuomioistuimessa
35679: nöksiä tultaneen joiltakin osin tarkistamaan.       vireillä olevan oikeudenkäynnin yhteydessä.
35680: 
35681: 
35682: 
35683: 
35684:                             YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
35685: 
35686: 
35687: 1. Lakiehdotusten perustelut                       kun vastaajaa rangaistuksen (rikoslain 16 lu-
35688:                                                    vun 18 §) uhalla kielletään myymästä tai muu-
35689: 1.1. Oikeudenkäymiskaari                           ten luovuttamasta taikka hukkaamasta sitä.
35690:                                                    Jos takavarikon alaiseksi pantava omaisuus on
35691:    1 §. Pykälä vastaa osittain ulosottolain 7      sivullisen hallussa, kielletään tätä luovuttamas-
35692: luvun voimassa olevaa 1 §:ää. Sanotun 1 §:n        ta tai hukkaamasta sitä. Kieltoa käytetään
35693: mukaan takavarikosta ja hukkaamiskiellosta         takavarikon täytäntöönpanomuotona silloin,
35694: päättää ulosotonhaltija.                           kun sen on katsottava riittävän torjumaan
35695:    Yleisperusteluissa mainitusta syystä ehdote-    omaisuuden kätkemiseen, hävittämiseen tai
35696: taan, että takavarikosta sekä muista turvaamis-    muuhun hukkaamiseen liittyvän vaaran, sekä
35697: toimista päättää yleinen tuomioistuin. Tuomio-     silloin kun kohteena on kiinteä omaisuus.
35698: istuin voi päättää turvaamistoimesta siitä riip-      Koska usein vasta takavarikkopäätöksen
35699: pumatta, onko pääasia tuomioistuimessa vireil-     täytäntöönpallovaiheessa voidaan luotettavasti
35700: lä vai ei. Voimassa oleva 1 § koskee muun          arvioida, edellyttääkö hakijan oikeuden tur-
35701: muassa hakijan raha- tai tavarasaamisen tur-       vaaminen hallinnan poisottoa vai vain hukkaa-
35702: vaamista. Tältä osin ehdotetaan pykälän asiasi-    miskieltomenettelyä, ehdotetaan, että vasta ta-
35703: sältöä muuttamatta sen sanamuotoa siten yk-        kavarikkoa täytäntöön pantaessa ja siis ulos-
35704: sinkertaistettavaksi, että pykälässä puhutaan      ottomiehen toimesta ratkaistaan se, kumpaa
35705: ainoastaan saamisen turvaamisesta.                 menettelyä tullaan käyttämään. 1o nykyisessä-
35706:    Pykälä sisältää säännöksen hakija-velkojan      kin ulosottomieskäytännössä on esiintynyt
35707: saamisen turvaamisesta. Pykälässä säädetään        hukkaamiskieltotyyppistä        täytäntöönpanoa,
35708: turvaamiskeinona takavarikosta. Ehdotuksen         vaikka ulosotonhaltijan päätöksessä on mää-
35709: mukaan takavarikko kattaa ulosottolain nykyi-      rätty takavarikosta. Tämä saattaa johtua siitä,
35710: sen 7 luvun mukaisen takavarikon ja hukkaa-        että takavarikoidun esineen säilyttäminen voi
35711: miskiellon.                                        aiheuttaa huomattavia vaikeuksia ja että omai-
35712:    Takavarikossa otetaan täytäntöönpanon           suuden jättämisestä velallisen haltuun ei kysei-
35713: kohteena oleva irtain omaisuus yleensä ulos-       sessä yksittäistapauksessa ole ollut pelättävissä
35714: ottomiehen haltuun tai erotetaan se muulla         vaaraa turvaamistoimen hakijalle.
35715: tavoin vastapuolen vapaasta hallinnasta. Taka-        Pykälässä tarkoitetun turvaamistoimen saa-
35716: varikko voidaan kuitenkin olosuhteiden mu-         misen edellytyksenä on ensinnäkin se, että
35717: kaan panna täytäntöön lievemmässäkin muo-          hakija saattaa todennäköiseksi, että hänellä on
35718: dossa, siten että sen kohteeksi joutunut omai-     vastapuolelta saaminen, joka voidaan määrätä
35719: suus saa jäädä vastaajan hallintaan, samalla       maksettavaksi ulosottolain 3 luvun 1 § :n 1
35720:                                      1990 vp. -      HE n:o 179                                    13
35721: 
35722: momentissa tarkoitetulla ratkaisulla. Sanotussa      puolen omaisuuteen turvaamistaimi on kohdis-
35723: lainkohdassa tarkoitetaan ratkaisulla tuomiois-      tettava.
35724: tuimen riita-asiassa antaman tuomion lisäksi            Poikkeuksellisesti saattaa turvaamistoimen
35725: maksamismääräysmenettelyssä annettua mak-            kohteen nimeäminen tulla kysymykseen jo tur-
35726: samismääräystä, välimiesmenettelyssä annettua        vaamistoimesta päätettäessä. Näin on esimer-
35727: välitystuomiota taikka ulosottolain 3 luvun          kiksi silloin, kun turvaamistaimi halutaan koh-
35728: 1 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetun hal-         distaa ulkomaalaisen laivanvarustajan Suomes-
35729: lintoviranomaisen ratkaisua. Sanotun lainkoh-        sa sijaitsevaan, poiskuljettamisvaaran alaiseen
35730: dan mukaan sellaisia viranomaisia voivat olla        alukseen.
35731: valtioneuvosto, ministeriö, keskusvirasto tai           2 § . Ehdotuksen 2 § :n mukaan takavarikon
35732: lääninhallitus.                                      määräämisen edellytyksenä on ensinnäkin se,
35733:    Kuten voimassa olevassa laissa, pykälässä-        että hakija saattaa todennäköiseksi, että hänel-
35734: kään ei ehdoteta, että takavarikko olisi mah-        lä on tiettyyn vastapuolen hallussa olevaan
35735: dollinen ainoastaan sillä edellytyksellä, että       esineeseen tai omaisuuteen vastapuolta parem-
35736: saamista koskeva asia olisi tuomioistuimessa         pi oikeus, joka voidaan vahvistaa ulosottolain
35737: käsiteltävänä. Pykälän mukaan riittää, että          3 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitetulla rat-
35738: saaminen on tai sen voidaan olettaa vastaisuu-       kaisulla. Edellä 1 § :n kohdalla on selostettu,
35739: dessa suhteellisen pian olevan oikeudenkäynnin       mitä ovat ulosottolain 3 luvun 1 §:n 1 momen-
35740: tai muun vastaavanlaisen tutkinnan kohteena.         tissa tarkoitetut ratkaisut.
35741: Pykälässä tarkoitetun turvaamistoimen myön-             Toisena edellytyksenä pykälässä tarkoitetun
35742: tämisen edellytyksenä ei ole myöskään se, että       turvaamistoimen saamiselle on kuten myös
35743: saaminen olisi turvaamistointa haettaessa            1 §:ssä se, että on olemassa vaara, että vasta-
35744: erääntynyt. Riittävää on kuten voimassa ole-         puoli kätkee, hävittää tai luovuttaa sanotun
35745: vankin lain mukaan se, että saatava on erään-        esineen tai omaisuuden taikka menettelee
35746: tynyt siihen mennessä kun hakijan saamista           muulla hakijan oikeutta vaarantavalla tavalla.
35747:  koskeva pääasia ehdotuksen 6 §:n mukaisesti            Sen, toteutetaanko pykälässä tarkoitettu tur-
35748: on saatettu tutkittavaksi.                           vaamistaimi hallinnan poisotolla vai kieltome-
35749:     Toisena pykälässä tarkoitetun turvaamistoi-      nettelyllä, päättää kuten 1 §:n kohdalla on
35750: men saamisen edellytyksenä voimassa olevan           selostettu, ulosottolain 7 luvun 2 §:n perusteel-
35751:  lain mukaisesti on hukkaamisvaara. Se tarkoit-      la ulosottomies.
35752: taa sitä, että on olemassa vaara, että vastapuoli       Pykälää vastaava säännös on kumottavaksi
35753:  kätkee, hävittää tai luovuttaa omaisuuttaan         ehdotetun ulosottolain 7 luvun voimassa ole-
35754: taikka menettelee muulla hakijan saamista vaa-       vassa 1 §:ssä yhdessä saamisen turvaamista
35755:  rantavalla tavalla.                                 koskevan säännöksen kanssa. Säännös ehdote-
35756:     Pykälän mukaan tuomioistuin voi määrätä          taan kirjoitettavaksi omaksi lainkohdakseen
35757:  pantavaksi vastapuolen irtainta tai kiinteätä       toisaalta siksi, että turvattavana oikeutena on
35758:  omaisuutta takavarikkoon niin paljon, että          nyt omistusoikeus tai muu parempi oikeus sekä
35759:  saaminen tulee turvatuksi. Turvaamistoimen          toisaalta sen vuoksi, että käsiteltävänä olevassa
35760:  täytäntöönpanosta ja mahdollisesta myöhem-          pykälässä on kysymys tietyn esineen tai tietyn
35761:  mästä oikeudenkäynnistä aiheutuvia kuluja ei        omaisuuden yksilöidyn osan taikka esineen
35762:  saisi tässä yhteydessä ottaa huomioon sen           eikä, kuten saamisoikeuden turvaamisessa, ve-
35763:  vuoksi, että niiden osalta hakijalle ei vielä ole   lallisen minkä tahansa omaisuuden saattami-
35764:  syntynyt saamista vastapuolta kohtaan. Niiden       sesta turvaamistoimen kohteeksi.
35765:  korvaamista koskeva kysymys voidaan ehdo-              Määrättäessä turvaamistoimesta käsiteltävä-
35766:  tuksen 10 §:n mukaisesti ottaa esille itse pää-     nä olevan pykälän perusteella tuomioistuimen
35767:  asiaa käsiteltäessä.                                on tietenkin päätöksessään yksilöidysti todetta-
35768:     Pykälässä tarkoitetusta turvaamistoimesta        va, mistä omaisuudesta on kysymys. Oikeus,
35769:  päätettäessä päätöksessä ei yleensä tarvitsisi      jota käsiteltävänä olevan lainkohdan nojalla
35770:  mainita, mikä vastapuolen omaisuus tulee olla       suojataan, on useimmiten omistusoikeus. Ky-
35771:  toimenpiteen kohteena, vaan ainoastaan se           symykseen saattaa kuitenkin tulla muukin esi-
35772:  määrä, minkä arvosta omaisuutta on määrättä-        nekohtainen oikeus tai vaade, esimerkiksi
35773:  vä takavarikkoon. Takavarikkoa täytäntöön           vuokra- tai muu käyttöoikeus taikka panttioi-
35774:  pantaessa ulosottomies ratkaisee, mihin vasta-      keus tai muu esinevakuus. Hakijan oikeudelta
35775: 14                                   1990 vp. -      HE n:o 179
35776: 
35777: ei edellytetä niin sanottua esineoikeudellista       heikentää hakijan oikeuden toteutumista tai
35778: suojaa suhteessa kolmansiin.                         muulla tavoin menettelemällä olennaisesti vä-
35779:    Edellytyksenä pykälässä tarkoitetun turvaa-       hentää sen arvoa tai merkitystä.
35780: ruistoimen myöntämiselle ei ole ainoastaan se,          Siitä, miten vastapuoli aktiivisella toiminnal-
35781: että vastapuoli saattaa piilottaa, hävittää tai      la voi estää tai heikentää hakijan oikeuden
35782: luovuttaa omaisuuden, vaan että vastapuoli           toteutumisen, voidaan mainita seuraavia esi-
35783: esimerkiksi perustamalla omaisuutta rasittavia       merkkejä. Vastaaja voi riittämättömään oi-
35784: oikeuksia taikka vahingoittamalla omaisuutta         keusperusteeseen nojautuen esimerkiksi koh-
35785: tai käyttämällä sitä niin, että sen arvo laskee,     distaa kantajan omaisuuteen sellaisia toimia,
35786: vaarantaa hakijan oikeuden. Turvaaruistoimi          että omaisuutta ei sen jälkeen enää lainkaan
35787: saatetaan rajoittaa koskemaan myös tiettyä           voida tai voidaan ainoastaan suurin vaikeuksin
35788: toimintaa. Päätöksessä saatetaan esimerkiksi         tai kustannuksin saattaa kantajan oikeuden
35789: kieltää vastapuolta myymästä kiinteistöllä ole-      edellyttämään kuntoon. Sellaisia toimenpiteitä
35790: vaa metsää.                                          ovat esimerkiksi eläinten teurastaminen tai
35791:    Tätäkin pykälää voidaan soveltaa sekä irtai-      metsän hakkaaminen. Lisäksi vastapuolena
35792: meen että kiinteään omaisuuteen kuin myös            oleva kiinteistön omistaja voi suorittaa kiin-
35793: omaisuuteen, joka on kolmannen hallussa.             teistöön kohdistuvia sellaisia toimia, jotka te-
35794:    3 § • Voimassa olevassa ulosottolaissa ei ole     kevät kantajalle mahdottomaksi käyttää hy-
35795: yleistä turvaamissäännöstä, jota voitaisiin so-      väkseen hänelle kuuluvaa käyttöoikeutta tai
35796: veltaa muunlaisen oikeuden tai etuuden kuin          kiinteistöä koskevaa muuta oikeutta. Esimerk-
35797: saamisen tai paremman oikeuden turvaami-             kinä tällaisesta toimenpiteestä voidaan mainita
35798: seen. Ulosottolain 7 luvun voimassa olevassa         runsaat metsänhakkuut, soran myynti ja ruo-
35799: 4 §:ssä säädetään kuolinpesän osakkuuteen ja         kamullan myyminen pelloilta.
35800: yhteisomistukseen perustuvien vaateiden sekä            Kun on riitaa paremmasta oikeudesta tiet-
35801: puolison tasinko-oikeuden turvaamisesta.             tyyn valmistusmenetelmään tai muuhun liike-
35802:    Yleisperusteluissa mainituin perustein pykä-      salaisuuteen, vastapuoli saattaa paljastaa salai-
35803: lässä ehdotetaan, että jos vastapuoli tekemällä      suuden kolmannelle. Lisäksi vastapuoli voi
35804: tai ryhtymällä johonkin tai laiminlyömällä jo-       ryhtyä harjoittamaan sellaista liiketoimintaa,
35805: tain taikka muulla tavoin estää tai rajoittaa        josta hän on luvannut pidättäytyä tai jonka
35806: hakijan sellaisen oikeuden, joka voidaan vah-        harjoittaminen häneltä on kielletty.
35807: vistaa ulosottolain 3 luvun 1 §:n 1 momentissa
35808: tarkoitetulla ratkaisulla, tuomioistuin voi sa-         Siitä, mitä pykälässä tarkoitetaan vastapuo-
35809: kon uhalla kieltää vastapuolta tekemästä jotain      len laiminlyönnillä, voidaan esimerkkinä mai-
35810: tai velvoittaa hänet tekemään jotain, oikeuttaa      nita sellaisen omaisuuden hoitamisen laimin-
35811: hakijan tekemään tai teettämään vastapuolen          lyönti, joka on jätetty vastapuolen hallintaan
35812: kustannuksella jotakin sekä määrätä vastapuo-        ja josta laiminlyönnistä voi olla seurauksena
35813: len omaisuutta pantavaksi toimitsijan haltuun        hakijan vahingoksi jäävä omaisuuden arvon
35814: ja hoitoon tai määrätä jostain muusta toimen-        aleneminen.
35815: piteestä, joka on tarpeen hakijan oikeuden              Siitä, mitä pykälässä tarkoitetaan vastapuo-
35816: turvaamiseksi. Ehdotuksen 1 §:n kohdalla on          len muunlaisella toiminnalla, voidaan mainita
35817: selostettu, mitä ulosottolain 3 luvun 1 §:n 1        esimerkkinä se, että vastaaja harjoittaa kiin-
35818: momentissa tarkoitetulla ratkaisulla tarkoite-       teistöllään toimintaa, joka aiheuttaa immissio-
35819: taan.                                                tyyppistä haittaa naapurille tai katkaisee esi-
35820:    Pykälässä tarkoitettujen toimenpiteiden tar-      merkiksi sähkön tai veden toimittamisen tälle.
35821: koitus ei välttämättä ole ainoastaan turvata            Jos vastapuoli menettelyllään tai laiminlyön-
35822: hakijan oikeuden toteutuminen myöhemmässä            nillään tai jollakin muulla tavoin todennäköi-
35823: oikeudenkäynnissä ja täytäntöönpanossa, vaan         sesti aiheuttaa vaaraa hakijan oikeuden toteu-
35824: tavoitteena voi olla myös järjestellä jokin tilan-   tumiselle, tuomioistuin voi hakijan hakemuk-
35825: ne väliaikaisesti esimerkiksi oikeudenkäynnin        sesta pykälän 1-5 kohdan mukaisesti sakon
35826: aikana.                                              uhalla kieltää vastapuolta tekemästä jotakin tai
35827:    Pykälän soveltamisen edellytyksenä on, että       ryhtymästä johonkin taikka määrätä hänet sa-
35828: on olemassa vaara, että vastapuoli tekemällä         kon uhalla tekemään jotakin. Lisäksi tuomiois-
35829: jotakin, ryhtymällä johonkin tai laiminlyömäl-       tuin voi määrätä vastapuolen omaisuutta pan-
35830: lä jotakin tai jollakin muulla tavoin estää tai      tavaksi toimitsijan haltuun ja hoitoon sekä
35831:                                      1990 vp. -      HE n:o 179                                       15
35832: 
35833: määrätä jostakin muusta toimenpiteestä, joka          turvattavaan etuuteen nähden aiheudu kohtuu-
35834: on tarpeen hakijan oikeuden turvaamiseksi.            tonta haittaa. Huomiota on kiinnitettävä sii-
35835:    Edellä mainitun kehotuksen tai kiellon asial-      hen, ettei väliaikaista määräystä asianosaisten
35836: linen sisältö määräytyy kussakin tilanteessa          oikeussuhteesta ennen oikeudenkäyntiä tai
35837: tarvittavien toimenpiteiden mukaan. Pykälän           muuta vastaavanlaista päätöstä tule antaa
35838: 1-5 kohdassa mainittuja keinoja voidaan               muulloin, kun siihen on olemassa painavia
35839: käyttää kutakin itsenäisesti tai toistensa kanssa     syitä. Tällöin pitää vertailla keskenään hakijal-
35840: yhdessä. Silloin kun omaisuutta määrätään             le muutoin aiheutuvaa vahinkoa, hänelle toi-
35841: pantavaksi toimitsijan haltuun ja hoitoon,            mesta aiheutuvaa hyötyä ja vastapuolelle mah-
35842: ulosottomiehen tulee tarvittaessa antaa toimit-       dollisesti aiheutuvaa haittaa.
35843: sijalle ulosottolain muutettavaksi ehdotetun 7           4 §. Pykälä sisältää säännöksen siitä, että
35844: luvun 9 §:n mukaan virka-apua.                        tuomioistuin ottaa turvaamistointa koskevan
35845:    Silloin kun tuomioistuin 5 kohdan mukaan           asian käsiteltäväkseen hakemuksesta ja siitä,
35846: määrää jostakin muusta toimenpiteestä, joka           miten määräytyy turvaamistoimesta päättävä
35847: on tarpeen hakijan oikeuden turvaamiseksi,            tuomioistuin.
35848: päätöksessä on oltava yksilöity määräys siitä,           Pykälän 1 momentin mukaan turvaamistoi-
35849: mitä toimenpidettä tarkoitetaan.                      mesta päättää se yleinen tuomioistuin, missä
35850:    Pykälän perusteella turvattava oikeus on           hakijan vaatimusta tai oikeutta koskevan pää-
35851: muu kuin 1 §:ssä tarkoitettu saamisoikeus tai         asian oikeudenkäynti on vireillä. Pykälässä
35852: 2 §:ssä tarkoitettu esinekohtainen parempi oi-        tarkoitetaan vaatimuksella tai oikeudella sitä
35853: keus. Oikeus on voitava vahvistaa ulosottolain        1 § :ssä tarkoitettua saamista taikka sitä 2 § :ssä
35854: 3 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitetulla rat-         tarkoitettua parempaa oikeutta tiettyyn esinee-
35855: kaisulla. Sen osalta, mitä sanotussa lainkoh-         seen tai muuhun omaisuuteen taikka sitä
35856: dassa ratkaisulla tarkoitetaan, viitataan ehdo-       3 §:ssä tarkoitettua muuta vaatimusta, jonka
35857: tuksen 1 §:n perusteluihin. Samalla tavalla           turvaamiseksi turvaamistointa on pyydetty.
35858: kuin 1 ja 2 §:n kohdalla on selostettu, turvaa-          Momenttiin ehdotetaan lisäksi selvyyden
35859: mistoimeen ryhtyminen edellyttää, että oikeus         vuoksi otettavaksi nimenomainen säännös sii-
35860: voidaan vastaisuudessa saattaa vahvistettavaksi       tä, että jos pääasian käsittely on päättynyt eikä
35861: ehdotuksen 6 §:n mukaisesti, jos sen olemassa-        muutoksenhakua tai vastauksen antamista var-
35862: oloa ei ole jo mainitulla ulosottolain 3 luvun        ten säädetty aika ole kulunut umpeen, turvaa-
35863: 1 §:n mukaisella ratkaisulla vahvistettu.             mistointa koskevan asian käsittelee viimeksi
35864:    Useimmiten turvaamistaimi merkitsee sitä,          pääasiaa käsitellyt tuomioistuin.
35865: että hakijalle väliaikaisesti annetaan jokin kor-        Jos sellaista oikeudenkäyntiä ei ole vielä
35866: vaava muu etuus kuin mitä hänen varsinainen           vireillä, määräytyy toimivaltainen tuomioistuin
35867: oikeutensa sisältää. Tämä muu etuus on tar-           10 luvun säännösten mukaan. Siitä huolimatta,
35868: koitettu turvaamaan hakijan varsinaista oi-           että asianosaiset ovat tehneet välityssopimuk-
35869: keutta. Kuitenkin tässä pykälässä ehdotettu           sen itse riidan saattamisesta tuomioistuimen
35870: turvaamistaimi voi tarkoittaa myös sitä, että         asemesta välimiesten ratkaistavaksi, tuomiois-
35871: hakijalle annetaan jo etukäteen, siis jo ennen        tuin ja vain se voi päättää turvaamistointa
35872: oikeudenkäyntiä ja tuomiota, oikeus ainakin           koskevasta hakemuksesta. Siltä osin, että väli-
35873: jossakin laajuudessa nauttia kyseistä hänelle         miehet eivät itse voi päättää turvaamistoimes-
35874: todennäköisesti kuuluvaa oikeutta. Niinpä esi-        ta, säännös vastaa jo nykyisin voimassa olevaa
35875: merkiksi siitä huolimatta, että tuomioistuimes-       oikeutta. Toisaalta ei ole pidetty mahdollisena
35876: sa olisi vireillä riita velvollisuudesta toimittaa    antaa välimiehelle oikeutta päättää turvaamis-
35877: sähköä kantajalle, voidaan tämän pykälän mu-          toimesta eikä toisaalta voida ajatella, että väli-
35878: kaisella pääasiaratkaisua edeltävällä päätöksel-      tyssopimus estäisi asianosaisen mahdollisuuden
35879: lä vastaaja velvoittaa toimittamaan sähköä            turvautua turvaamistoimenpiteeseen.
35880: kantajalle, jolle sähkön väliaikaisestakin saa-          Pykälän 1 momentin mukaan päätös turvaa-
35881: matta jäämisestä saattaisi aiheutua huomatta-         mistoimesta annetaan hakemuksesta. Tuomio-
35882: vaa vahinkoa.                                         istuin ei siis ota turvaamistointa koskevaa ky-
35883:    Pykälän 2 momentin mukaan tuomiOIS-                symystä käsiteltäväksi omasta aloitteestaan,
35884: tuimen tulee, päättäessään 1 momentissa tar-          vaan hakijan tulee sitä nimenomaan pyytää.
35885:  koitetun kiellon tai määräyksen antamisesta             Pykälän 2 momentin mukaan silloinkin, kun
35886:  kiinnittää huomiota siihen, että vastapuolelle ei    yleinen tuomioistuin ei ole toimivaltainen kä-
35887: 16                                     1990 vp. -      HE n:o 179
35888: 
35889: sittelemään paaasiaa, turvaaruistoimesta päät-         katsoo, ettei hakijan turvaaruistointa koske-
35890: täisi yleinen tuomioistuin. Sellaisena olisi tässä     vaan pyyntöön voida suostua, vastapuolelle ei
35891: tilanteessa sen paikkakunnan käräjäoikeus,             tarvitse varata tilaisuutta tulla kuulluksi.
35892: missä vastapuolella on kotipaikka taikka missä            Jos se, mitä turvaamistoimella on tavoiteltu,
35893: kyseinen omaisuus tai huomattava osa siitä             voisi vaarautua vastapuolen kuulemista varten
35894: sijaitsee tai missä turvaaruistoimen tarkoitus         varatun tilaisuuden johdosta, tuomioistuin voi
35895: voi muuten toteutua. Ehdotusta valmisteltaessa         momentin perusteella hakijan pyynnöstä antaa
35896: on pidetty tarkoituksenmukaisena sitä, ettei           väliaikaisen turvaamistaimimääräyksen varaa-
35897: turvaaruistoimesta päättämistä hajauteta eri-          matta vastapuolelle tilaisuutta tulla kuulluksi.
35898: tyistuomioistuimille tai hallintotuomioistuimil-       Ratkaisu on voimassa kuitenkin ainoastaan
35899: le taikka ulosottolain 3 luvun 1 §:n momentis-         toistaiseksi eli siihen asti, kunnes vastapuolelle
35900: sa tarkoitetuille viranomaisille. Ehdotuksella         on varattu tilaisuus tulla kuulluksi ja vaatimus
35901: on pyritty siihen, että turvaamistoimisäännös-         sen jälkeen on lopullisesti tutkittu.
35902: tön soveltaminen tapahtuisi keskitetysti ja yh-           Riita-asioiden oikeudenkäyntimenettelyn uu-
35903: tenäiset tutkintaliojat mahdollistavasti. Käyttö       distamisen yhteydessä uudistettavan oikeuden-
35904: harkittaisiin pääsääntöisesti samanlaisin perus-       käyruiskaaren 11 luvun mukaan tuomioistuin
35905: tein, huolimatta siitä, missä itse pääasia käsi-       huolehtii tiedoksiannosta. Väliaikaisen turvaa-
35906: tellään,                                               ruistoimipäätöksen yhteydessä annetaan tur-
35907:    5 §. Pykälän 1 momentti sisältää säännöksen         vaaruistointa hakeneelle määräaika, mihin
35908: turvaaruistointa koskevasta hakemuksesta ja            mennessä hänen on tultava hakemustaan jatka-
35909: hakemuksen käsitteleruisestä kiireellisesti.           maan, uhalla että muutoin hakemus jää sillen-
35910:    Voimassa olevan lain mukaan (ulosottolain 7         sä ja väliaikainen turvaamistaimipäätös pe-
35911: luvun 17 §) turvaaruistointa on pyydettävä kir-        ruuntuu.
35912: jallisella hakemuksella.                                  Väliaikainen ratkaisu voi olla tarpeen muun
35913:    Pykälän 1 momentissa ehdotetaan, että tur-          muassa silloin, kun toimenpiteeseen tulee voida
35914: vaaruistointa on haettava kirjallisesti. Jos tur-      ryhtyä nopeasti sen vuoksi, että vastapuoli on
35915: vaaruistoimi liittyy vireillä olevaan oikeuden-        parhaillaan ryhtymässä toimenpiteisiin, jotka
35916: käyntiin, hakemus voidaan tehdä suullisesti            välittömästi alentaisivat sanotun omaisuuden
35917: siinä istunnossa, jossa pääasiaa käsitellään.          arvoa. Erityisen tarpeellinen väliaikainen rat-
35918:    Voimassa olevassa laissa ei ole nimenomaista        kaisu voi olla silloin, kun turvaaruistoimeen
35919: säännöstä turvaaruistointa koskevan asian kä-          tulee voida ryhtyä yllättäen sen vuoksi, että on
35920: sittelemisestä kiireellisesti. Kun turvaaruistoi-      olemassa vaara, että vastapuoli saatuaan tie-
35921: mesta päättäminen ehdotuksen perusteella siir-         don turvaaruistointa koskevasta hakemuksesta,
35922: tyy uuden viranomaisen tehtäväksi, ehdotusta           välittömästi ryhtyy hakijan oikeutta vaaranta-
35923: valmisteltaessa on pidetty tärkeänä korostaa           viin toimiin.
35924: lakiin otettavana nimenomaisella säännöksellä             On ilmeistä, että kuten turvaamistaimikäy-
35925: turvaaruistointa koskevien asioiden kiireellistä       tännössä tähänkin asti, väliaikainen turvaaruis-
35926: käsittelemistä.                                        toimi on oleva lähes poikkeuksetta tarpeellinen
35927:    Pykälän 2 momentti sisältää säännöksen ti-          koko säännöstön tehokkaan toimivuuden kan-
35928: laisuuden varaamisesta vastapuolelle tulla             nalta.
35929: kuulluksi hakemuksen johdosta. Ulosottolain               Pykälän 3 momentin mukaan turvaaruistoin-
35930: voimassa olevan 7 luvun 7 §:n mukaan ennen             ta koskevan asian käsittelyssä noudatetaan so-
35931: turvaaruistointa koskevaa päätöstä vastapuo-           veltuvin osin niitä oikeudenkäymiskaaren sään-
35932: lelle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, ellei    nöksiä, jotka ovat voimassa oikeudenkäyntiin
35933: asia ole sellainen, "ettei se siedä sellaista viivy-   liittyvää kysymystä käsiteltäessä. Riita-asioiden
35934: tystä".                                                oikeudenkäyntimenettelyn uudistamista koske-
35935:    Momenttiin otettavaksi ehdotetun säännök-           van ehdotuksen oikeudenkäymiskaaren 5 ja 6
35936: sen pääsäännön mukaan hakemusta ei voida               luvun säännösten mukaan turvaaruistointa kos-
35937: lopullisesti hyväksyä varaamatta vastapuolelle         keva kysymys voidaan valmistella ja käsitellä
35938: tilaisuutta tulla hakemuksen johdosta kuulluk-         pääkäsittelyssä pääasiasta erillisenä asiana.
35939: si. Kun vastapuolelle varataan tilaisuus tulla            Myös turvaaruistointa käsiteltäessä tuomiois-
35940: kuulluksi, tuomioistuin voi määrätä, että vas-         tuimen kokoonpano määräytyy sen mukaan,
35941: tapuoli voi antaa kirj ailisen vastauksen, tai         käsitelläänkö sitä pääasiaa, johon turvaaruis-
35942: kutsua hänet istuntoon. Jos tuomioistuin heti          toimi liittyy, valmistelussa, valmistelun yhtey-
35943:                                       1990 vp. -      HE n:o 179                                     I7
35944: 
35945: dessä pidettävässä pääkäsittelyssä vai erillisessä    den oikeudenkäyntimenettelyn erillisen uudis-
35946: pääkäsittelyssä. Yleensä turvaaruistointa kos-        tamisen yhteydessä asia tulee vireille jo haaste-
35947: kevan kysymyksen käsittely tulee esille pää-          hakemuksen tuomioistuimeen toimittamisella
35948: asiaa koskevan asian valmistelussa.                   eikä, kuten nykyisin, haasteen tiedoksisaami-
35949:     Myös erillisen turvaaruistointa koskevan ha-      sella. Määräaika kanteen nostamiselle laske-
35950: kemuksen käsittelyssä noudatettaisiin soveltu-        taan siitä päivästä, jolloin turvaaruistointa kos-
35951: vin osin samoja menettelysäännöksiä, jotka            keva päätös on annettu. Määräaika on lasket-
35952: ovat voimassa silloin, kun sellainen vaatimus         tava lopullisesta päätöksestä, vaikka samassa
35953: esitetään tuomioistuimessa vireillä olevassa oi-      asiassa olisi aikaisemmin annettu väliaikainen
35954: keudenkäynnissä. Edellä mainitun oikeuden-            määräys.
35955: käyntimenettelyn uudistamista koskevan halli-            Sanotun voimassa olevan I1 §:n 1 momentin
35956: tuksen esityksen oikeudenkäymiskaaren 2 lu-           viimeisen virkkeen mukaan kanteen vireille
35957: vun 5 §:n I momentin 3 kohdan mukaan                  panemisen aika alkaa erääntymispäivästä, kun
35958: turvaaruistointa koskeva erillinen asia käsitel-      on kysymys saamisesta, josta kiinteä omaisuus
35959: täisiin kuitenkin käräjäoikeudessa aina yhden         on panttina, jos saaminen ei vielä ole eräänty-
35960: tuomarin käsittelyssä.                                nyt maksettavaksi. Voimassa olevalla säännök-
35961:     Silloin, kun turvaaruistointa haetaan ehdo-       sellä pyritään turvaamaan velkojan etua sellai-
35962: tuksen 4 §:n I momentin perusteella vasta             sessakin tilanteessa, että velan eräpäivä on
35963: muutoksenhakutuomioistuimessa, hakemuksen             huomattavan kaukana tulevaisuudessa, jos ve-
35964: käsittelyssä noudatettaisiin pykälän säännösten       lallinen vaarantaa velkojan oikeutta esimerkik-
35965: lisäksi niitä säännöksiä, jotka ovat voimassa         si hoitamalla omaisuutta huonosti. Kun sellai-
35966: asian käsitteleruisestä muutoksenhakutuomio-          sen suojan tarve velkojalla on edelleen olemas-
35967: istuimessa.                                           sa, ehdotetaan pykälän 1 momenttiin otetta-
35968:     Tässä yhteydessä on syytä korostaa, että          vaksi vastaavanlainen säännös.
35969: turvaaruistoimesta       päättäessään    tuomiois-
35970:                                                          Sanotun 1I § :n 2 momentissa on säännös
35971: tuimelle riittävät päätöksenteon perusteeksi to-      siitä, minkälaisessa menettelyssä pääasia on l
35972: dennäköiset syyt turvaamistoimelle. Hakijan
35973:                                                       momentissa sanotussa määräajassa saatettava
35974: velvollisuudella asettaa vakuus ja II § :n mu-
35975:                                                       käsiteltäväksi. Lisäksi pykälän 3 momentissa
35976: kaisella ankaralla vahingonkorvausvastuulla           on säännökset siitä, milloin jatkokäsittelyn
35977: vastapuolen edut tulevat riittävästi turvatuksi.
35978:                                                       katsotaan alkaneen, kun haaste on annettu
35979: Jos tuomioistuimet ryhtyvät tutkimaan turvaa-
35980:                                                       tiedoksi kuuluttarualla sekä 4 momentissa siitä,
35981: ruistointa koskevaa kysymystä pääasian tutki-
35982:                                                       milloin velkojan on annettava ulosottomiehelle
35983: miseen rinnastettavana tavalla, on olemassa           selvitys 1 momentissa tarkoitetun kanteen nos-
35984: vaara, että turvaaruistointa koskevan päätök-
35985:                                                       tamisesta.
35986: sen saaminen nopeasti ei toteudu. Vaikka tur-
35987: vaaruistoimesta päättäminen siirretään tuomio-           Jatkokäsittely voi myös ehdotuksen mukaan
35988:  istuimelle, tulisi menettelyn edelleen säilyä no-    tapahtua tuomioistuimessa tai muussa sellaises-
35989:  peana ja summaarisena.                               sa menettelyssä, joka ulosottolain 3 luvun
35990:     6 §. Pykälä sisältää säännöksen siitä, missä       I §:n I momentin mukaan voi johtaa täytän-
35991:  ajassa turvaaruistoimeen suostumisen jälkeen         töönpanokelpoiseen ratkaisuun. Sellaisia sano-
35992:  hakijan on nostettava kanne pääasiassa tuo-          tussa momentissa tarkoitettuja ratkaisuja ovat
35993:  mioistuimessa tai vastaavasti saatettava pää-        esimerkiksi välitystuomio sekä hallintotuomi-
35994:  asia muun pykälässä tarkoitetun viranomaisen         oistuimen, valtioneuvoston, ministeriön tai
35995:  käsiteltäväksi, jotta turvaaruistoimi ei peräytyi-   keskusviraston päätös.
35996:  si. Vastaavanlainen säännös sisältyy ulosotto-          Kanne katsotaan riita-asioiden oikeuden-
35997:  lain 7 luvun voimassa olevaan II § :ään.             käyntimenettelyn uudistamista koskevan ehdo-
35998:     Sanotun II §:n I momentin mukaan turvaa-          tuksen mukaan nostetuksi tuomioistuimessa
35999:  ruistoimi peräytyy, jos hakija ei nosta kannetta     määräajassa silloin, kun hakemus asian käsit-
36000:  kuudessa viikossa turvaaruistoimesta päättämi-       teleruisestä on määräajassa toimitettu tuomio-
36001:  sestä, tai kun on kysymys matkustamiskiellos-        istuimelle (ehdotettu oikeudenkäymiskaaren 5
36002:  ta, kolmessa viikossa. Nyt pykälän 1 momen-          luvun 1 §:n 2 momentti). Silloin kun jatkokä-
36003:  tissa ehdotetaan, että aika, jolloin pääasia on      sittely tapahtuu hallintotuomioistuimessa tai
36004:  pantava vireille, olisi yksi kuukausi. Ehdotetta-    hallintoviranomaisen luona, tulee asian käsitte-
36005:  va muutos johtuu osittain siitä, että riita-asioi-   lyä koskeva hakemus samalla tavoin määrä-
36006: 
36007: 3   3012708
36008: I8                                   1990 vp. -     HE n:o 179
36009: 
36010: ajassa toimittaa tuomioistuimelle tai viran-        taan, siitä lukien, kun tuomioistuimen päätös
36011: omaiselle.                                          on tullut lainvoimaiseksi. Se, onko kanne nos-
36012:    Jos asia on käsiteltävä välimiesmenettelyssä,    tettava yleisessä tuomioistuimessa vai onko
36013: turvaaruistointa hakeneen asianosaisen on mo-       asiassa käynnistettävä uusi välimiesmenettely,
36014: mentissa tarkoitetussa määräajassa esitettävä       riippuu siitä, onko riita asianosaisten välillä
36015: välimiesmenettelystä annetun lain (46/28)           voimassa olevan välityssopimuksen nojalla rat-
36016: I5 §:n mukaisesti vastapuolelleen vaatimus vä-      kaistava välimiesmenettelyssä. Välitystuomion
36017: lityssopimuksen sovelluttamisesta. Jos välitys-     mitättömäksi julistamisesta tai kumoamisesta
36018: sopimus tarkoittaa vastaista riitaa, on turvaa-     ei seuraa, että tuolla välitystuomiolla ratkais-
36019: ruistointa hakeneen asianosaisen, joka vaatii       tua riitaa koskeva välityssopimus lakkaisi ole-
36020: välityssopimuksen sovelluttamista, siis sanotus-    masta voimassa.
36021: sa määräajassa kirjallisesti ilmoitettava vasta-       Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan otettavak-
36022: puolelleen se tai ne kysymykset, joista hän         si maininta siitä, että tuomioistuimen on, hy-
36023: haluaa välitystuomiota. Sitä vastoin ei ole vält-   väksyessään turvaaruistointa koskevan hake-
36024: tämätöntä, että sanotussa määrärajassa toimi-       muksen, ilmoitettava hakijalle pykälässä tar-
36025: tetaan välimiehille välimiesmenettelystä anne-      koitetusta pääasian saattamisesta käsiteltäväksi
36026: tun lain I5 §:ssä tarkoitettu kappale tuosta        kuukauden kuluessa turvaaruistointa koskevan
36027: ilmoituksesta.                                      päätöksen antamisesta tuomioistuimessa tai
36028:    Pykälän I momentin mukaan turvaaruistoi-         sellaisessa menettelyssä, joka ulosottolain 3
36029: mi peruutetaan, jos kannetta ei nosteta mo-         luvun I §:n I momentin mukaan voi johtaa
36030: mentissa määrätyllä tavalla siten kuin ulosotto-    täytäntöönpanokelpoiseen ratkaisuun. Lisäksi
36031: lain 7 luvun I3 §:ssä säädetään. Ulosottolain 7     hakijalle on ilmoitettava, että turvaamistaimi
36032: luvun voimassa olevan II §:n 4 momentin             voi peräytyä, jos hakija ei saata pääasiaa
36033: mukaan velkojan on annettava ulosottomiehel-        sanotulla tavalla käsiteltäväksi tai jos pääasian
36034: le selvitys tässä pykälässä tarkoitetun kanteen     käsittely jää sillensä.
36035: nostamisesta tai jatkomenettelyn aloittamisesta
36036: kahden viikon kuluessa vireillepanomääräajan           Momenttiin ehdotetaan lisäksi otettavaksi
36037: päättymisestä uhalla, että turvaaruistoimi voi-     viittaussäännös ulosottolain 7 luvun II §:ään,
36038: daan vastapuolen vaatimuksesta peruuttaa.           jonka mukaan hakijan on annettava ulosotto-
36039: Säännös jää edelleen kielellisesti hieman kor-      miehelle kahden viikon kuluessa tässä pykäläs-
36040: jattuna sanottuun 7 lukuun.                         sä tarkoitetun vireillepanomääräajan päättymi-
36041:    Sen sijaan ulosottolain 7 luvun II §:n 3         sestä selvitys pääasian käsiteltäväksi saattami-
36042: momentin säännös, jonka mukaan silloin, kun         sesta uhalla, että turvaaruistoimen täytäntöön-
36043: lainhaku tai haaste on annettava tiedoksi kuu-      pano voidaan peruuttaa.
36044: luttamalla, turvaaruistoimen hakijan oikeus            7 § . Turvaaruistoimen täytäntöönpanon
36045: pysyy voimassa, jos kuulutus on julkaistu edel-     edellytyksenä ulosottolain 7 luvun 16 §:n mu-
36046: lä selostetussa määräajassa virallisessa lehdes-    kaan on, että hakija on turvaaruistoimen haku-
36047: sä, ehdotetaan kumottavaksi. Tämä johtuu            vaiheessa tai täytäntöönpanovaiheessa asetta-
36048: siitä, että mainitun määräajan kannalta, kuten      nut pantin tai takauksen (niin sanotun hakija-
36049: edellä on mainittu, ratkaisevaa on hakemuksen       vakuuden) siitä vahingosta, mikä vastapuolelle
36050: toimittaminen tuomioistuimeen eikä hakemuk-         voi aiheettomasia turvaaruistoimesta syntyä.
36051: sen tai haasteen tiedoksianto.                      Käytännössä vakuus asetetaan vasta ulosotto-
36052:    Pykälän 2 momentti sisältää säännöksen sii-      miehelle. Voimassa olevan I6 §:n mukaan
36053: tä, miten on menetelUiyi!_siinä tilanteessa, että   ulosotonhaltijalla on oikeus harkintansa mu-
36054: välitystuomiota ei ole hakijasta riippumatto-       kaan vapauttaa hakija vakuuden asettamisesta,
36055: masta syystä saatu aikaan taikka jos välitys-       jos hakija ei kykene vakuutta asettamaan ja
36056: tuomio sellaisesta syystä on mitätön tai kumo-      jos hän on tuonut kanteen tueksi erinomaisia
36057: taan. Momentin mukaan hakijan on, jotta             syitä. Vakuutta ei vaadita myöskään, jos tur-
36058: turvaaruistoimi pysyisi voimassa, pantava kan-      vaaruistoimen hakijana on jokin ulosottolain 3
36059: ne vireille I momentissa säädetyssä ajassa siitä    luvun 20 §:n 3 momentissa mainituista. Sellai-
36060: lukien, kun hakija on saanut tiedon välitysme-      sia ovat esimerkiksi valtio, sen laitos, Kansan-
36061: nettelyä kohdanneesta esteestä tai siitä, että      eläkelaitos, Postipankki Oy, Suomen Pankki,
36062: viranomainen on todennut välitystuomion mi-         evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen
36063: tättömäksi tai, milloin välitystuomio kumo-         kirkkokunta tai niihin kuuluva seurakunta.
36064:                                    1990 vp. -   HE n:o 179                                    19
36065: 
36066:    Kun hakijavakuuden asettamista on pidettä- enää silloin, kun velallinen on vapaaehtoisesti
36067: vä lähinnä turvaamistoimen täytäntöönpanon maksanut sellaisen velan, jonka maksamisen
36068: edellytyksiin liittyvänä, ehdotetaan sitä koske- turvaamiseksi turvaamistaimi on määrätty. Jos
36069: va säännös edelleen säilytettäväksi ulosottolain turvaamistaimi on tarkoittanut veivoittamista
36070: 7 luvun 16 §:ssä. Sen sijaan käsiteltävänä ole- sakon uhalla pidättäytymään jostakin, esimer-
36071: vaan 7 §:ään ehdotetaan otettavaksi voimassa kiksi hakijan tekijänoikeutta loukkaavasta toi-
36072: olevaan ulosottolain 7 luvun 16 §:ään sisälty- mesta, aihetta sanotulle turvaamistoimelle ei
36073: vää säännöstä vastaava säännös siitä, että tuo- enää ole, jos asianosaiset ovat päässeet sopi-
36074: mioistuin voi hakemuksesta vapauttaa hakijan mukseen siitä, mitä vastapuoli voi tehdä.
36075: asettamasta mainitussa pykälässä tarkoitettua       Käsiteltäessä pääasiaa taikka hallinnan tai
36076: vakuutta, jos hakija ei kykene siihen ja jos rikkoutuneen olosuhteen palauttamista koske-
36077: hänen oikeuttaan voidaan voidaan pitää ilmei- vaa riita-asia tuomioistuimessa tai ulosottolain
36078: sen perusteltuna.                                 3 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitetun viran-
36079:    Vakuuden asettamisesta vapauttaminen eh- omaisen luona voi myös käydä ilmi, ettei syytä
36080: dotetaan ulosottomiehen asemesta tuomiois- turvaamistoimen jatkamiselle enää ole tai että
36081: tuimen tehtäväksi lähinnä sen vuoksi, että vastapuoli ei ole syyllistynyt eikä ilmeisesti
36082: tuomioistuin voi ulosottomiestä paremmin ot- tulekaan syyllistymään omavaltaiseen menette-
36083: taa kantaa siihen, voidaanko vaatimusta pitää lyyn.
36084: ilmeisen perusteltuna.                              Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otettavak-
36085:    Kun hakijavakuuden asettaminen kuuluu si säännös, jonka mukaan peruuttamisesta
36086: vasta turvaamistoimen täytäntöönpanovaihee- päättää asianosaisen vaatimuksesta se tuomio-
36087: seen, tuomioistuin ei omasta aloitteestaan kiin- istuin tai muu 6 §:n 1 momentissa tarkoitettu
36088: nitä huomiota vakuuden asettamiseen. Sen si- vl:ranorrral:nen~Jonka käsiteltävänä pääasia on.
36089: jaan hakija turvaamistaimihakemusta käsitel- Jollei pääasia ole tuomioistuimen tai muun
36090: täessä voi esittää tuomioistuimelle tässä pykä- viranomaisen käsiteltävänä, peruuttamisesta
36091: lässä tarkoitetun pyynnön, että hänet vapautet- päättää hakemuksesta se tuomioistuin, joka on
36092: taisiin vakuuden asettamisesta.                   ensin päättänyt turvaamistoimesta.
36093:    8 §. Pykälä sisältää säännöksen turvaamis-       Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan otettavak-
36094: toimen peruuttamisesta. Ehdotuksen 1 mo- si edellä mainittu viittaus ulosottolain 7 luvun
36095: mentti vastaa osittain ulosottolain 7 luvun 13 §:ään.
36096: voimassa olevan 13 §:n 1 momentin säännöstä.        9 §. Ehdotuksen mukaiset turvaamistoimet
36097: Sanotun 13 §:n 1 momentin mukaan ulosoton- eivät ole pysyväisratkaisuja. Pääsääntönä voi-
36098: haltijan on määrättävä takavarikko tai kielto daan pitää sitä, että niitä ei tulisi pitää voimas-
36099: peruutettavaksi, jos niitä seikkoja, jotka ovat sa pitempään kuin siihen saakka, kun tuomio-
36100: antaneet aihetta sanottuihin turvaamistoimiin, istuin on tutkinut pääasian. Sen vuoksi pykä-
36101: ei enää ole tai jos toimenpide loukkaa sivulli- lässä ehdotetaan, että ratkaistessaan pääasian,
36102: sen oikeutta.                                     tuomioistuimen tulee myös määrätä turvaamis-
36103:     Ulosottolain 7 luvun voimassa olevan 13 §:n toimen voimassaolosta. Päätös turvaamistoi-
36104: 3 momentin mukaan ulosottomiehen on ilman men voimassaaJosta on annettava viran puoles-
36105: ulosotonhaltijan määräystä peruutettava tur- ta. Pykälään ehdotetaan otettavaksi nimen-
36106:  vaamistoimen toimeenpano, jos sen hankkija omainen säännös siitä, että pääasian ratkaisun
36107:  pyytää peruuttamista taikka jos velallinen esit- yhteydessä on samalla määrättävä, kuinka
36108:  tää velkojan kirjallisen ilmoituksen tai muun kauan turvaamistaimi on voimassa. Turvaa-
36109:  selvän ja luotettavan selvityksen siitä, että mistaimi olisi pääsääntöisesti syytä pysyttää
36110:  kysymyksessä oleva saaminen on maksettu. voimassa niin kauan, että hakijalle jää riittä-
36111:  Vastaavanlainen säännös ehdotetaan edelleen västi aikaa tuomion lainvoimaiseksi tulon jäl-
36112:  sisällytettäväksi sanottuun 7 luvun 13 § :ään, keen hakea lopullista täytäntöönpanoa tai tuo-
36113:  johon pykälän 3 momentissa ehdotetaan viitat- mio muutoin voidaan panna täytäntöön tai
36114:  tavaksi.                                         kun ylempi tuomioistuin toisin määrää.
36115:     Pykälän 1 momentissa ehdotetaan, että jos       Lisäksi on kiinnitettävä huomiota siihen,
36116:  sitä syytä, jonka vuoksi turvaamistoimesta on että täytäntöönpano ei useinkaan voi tapahtua
36117:  päätetty, ei enää ole, turvaamistaimi on mää- - vasta kuin JOnklil ajan kuluttua täytäntöönpa-
36118:  rättävä peruutettavaksi. Momentissa tarkoitet- nokelpoisen ratkaisun antamisesta. Lisäksi täy-
36119:  tua aihetta turvaamistoimelle ei ole esimerkiksi täntöönpanoa yleensä edeltää tiedoksianto vas-
36120: 20                                   1990 vp. -     HE n:o 179
36121: 
36122: tapuolelle. Myös asiakirjan, jolla ratkaisu on         11 § • Pykälään ehdotetaan otettavaksi voi-
36123: pantavissa täytäntöön, saaminen saattaa jos-        massa olevan ulosottolain 7 luvun 20 §:n 1
36124: kus kestää jonkin aikaa. Jotta se tavoite, mikä     momentin mukainen säännös turvaamistoimes-
36125: turvaamistoimella on saavutettu, ei menisi          ta ja sen täytäntöönpanosta aiheutuneiden va-
36126: hukkaan, turvaamistointa ei tulisikaan kos-         hinkojen ja kulujen korvaamisesta silloin, kun
36127: kaan määrätä kumoutumaan sinä ajankohta-            hakija on tarpeettomasti hakenut turvaamistoi-
36128: na, kun pääasiassa annetaan lopullinen ratkai-      men. Säännös ehdotetaan asiayhteydeltään pa-
36129: su. Momentissa ei ehdoteta mitään enimmäis-         remmin turvaamistoimen hakemista koskevien
36130: aikaa, vaan tuomioistuin voisi aina päätökses-      säännösten yhteyteen kuuluvana siirrettäväksi
36131: sään mainita, mihin asti turvaamistoimenpide        kyseessä olevaan lukuun. Pykälään ehdotetaan
36132: on voimassa.                                        tehtäväksi ainoastaan ehdotuksen muun osan
36133:    Pykälään ehdotetaan säännöstä, jonka mu-         edellyttämät muodolliset muutokset.
36134: kaan tuomioistuin tai pykälässä tarkoitettu            12 §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi voi-
36135: muu viranomainen voi hylätessään tai jättäes-       massa olevan ulosottolain 7 luvun 20 §:n 2 ja 3
36136: sään tutkimatta kanteen määrätä, että turvaa-       momentin mukainen säännös siitä, missä tuo-
36137: roistoimi peruutetaan vasta hylkäämistä koske-      mioistuimessa ja missä määräajassa 1 momen-
36138: van ratkaisun saatua lainvoiman. Tältäkin osin      tissa tarkoitettua vahingonkorvausta koskeva
36139: ehdotus vastaa ulosottolain 7 luvun 13 §:n 4        kanne on pantava vireille. Säännös ehdotetaan
36140: momentin säännöstä. Lisäksi pykälään ehdote-        11 §:n kohdalla mainituin perustein siirrettä-
36141: taan säännöstä myös sen varalta, että kanne         väksi kyseessä olevaan lukuun. Pykälään on
36142: tuomioistuimessa peruutetaan. Ehdotuksen            tehty ainoastaan ehdotuksen muun osan edel-
36143: mukaan tuomioistuimen tai muun pykälässä            lyttämät muodolliset muutokset.
36144: tarkoitetun viranomaisen tulee sellaisessa ta-         Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisäksi
36145: pauksessa viran puolesta peruuttaa turvaamis-       otettavaksi 10 §:ssä tarkoitettujen kulujen kor-
36146: toimi.                                              vaamisen hakemista koskeva säännös sen tilan-
36147:                                                     teen varalta, että pääasiaa ei ole saatettu 6 §:n
36148:    JO§. Pykälään ehdotetaan otettavaksi sään-
36149:                                                     1 momentissa tarkoitetulla tavalla vireille. Täl-
36150: nös turvaamistoimesta aiheutuneiden kulujen
36151:                                                     täkin osin menettely ehdotetaan samanlaiseksi
36152: korvaamisesta. Pykälän mukaan täytäntöönpa-
36153:                                                     kuin ulosottolain voimassa olevan 7 luvun
36154: nosta aiheutuneista kuluista vastaa ensisijaises-   20 §:n 2 momentissa säännelty menettely va-
36155: ti turvaamistoimen hakija. Pääasian käsittelyn
36156:                                                     hingon ja kulujen korvaamista koskevan kan-
36157: yhteydessä ratkaistaan asianosaisen vaatimuk-
36158:                                                     teen nostamisesta.
36159: sesta se, kenen korvattavaksi lopullisesti jäävät
36160:                                                        13 §. Pykälän 1 momentti sisältää ensinnä-
36161: turvaamistoimen hakemisesta ja täytäntöönpa-
36162:                                                     kin viittaussäännöksen siitä, että säännökset
36163: nosta aiheutuneet kulut.                            turvaamistoimen täytäntöönpanosta ja täytän-
36164:    Ulosottolain 8 luvun 5 §:n voimassa olevan 2     töönpanon peruuttamisesta sisältyvät ulosotto-
36165: momentin mukaan ulosotonhaltijan tai tuo-           lain 7 lukuun.
36166: mioistuimen on pääasiaa ratkaistessaan rat-            Pykälään ehdotetaan lisäksi otettavaksi
36167: kaistava se, kumman riitapuolen on lopullisesti     saannös tietyn omaisuuden määräämisestä
36168: maksettava turvaamistoimesta aiheutuneet ku-        pantavaksi toimitsijan haltuun ja hoitoon erää-
36169: lut. Sanottu säännös ainostaan turvaamistoi-        nä vaihtoehtona 1 tai 2 §:n nojalla annetun
36170: men täytäntöönpanoa koskevana ehdotetaan            takavarikon täytäntöönpanomuotona. Joskus
36171: kumottavaksi ja vastaava säännös myös tur-          esiintyy tilanteita, jolloin turvaamistoimen
36172: vaamistoimen hakemisen osalta ehdotetaan            kohteena olevan omaisuuden arvon säilyttämi-
36173: otettavaksi käsiteltävänä olevaan pykälään.         nen edellyttää toimenpiteitä, joita siinä tilan-
36174:    Turvaaroistoimi liittyy pääasiaan ja pääasian    teessa ei kuitenkaan voida antaa omaisuuden
36175: ratkaisun yhteydessä on parhaat mahdollisuu-        omistajan tai haltijan tehtäväksi. Sen vuoksi
36176: det arvioida myös turvaamistoimen tarpeelli-        on tärkeätä, että sellainen omaisuus voidaan
36177: suus ja turvaamistoimen hakemisesta ja täytän-      määrätä toimitsijan haltuun ja hoitoon. Esi-
36178: töönpanosta aiheutuneiden kulujen korvaami-         merkkinä sellaisesta tilanteesta voidaan maini-
36179: nen. Pykälän säännös tarkoittaa myös sitä,          ta turvaamistoimen kohteena olevien osakkei-
36180: että kulujen korvaamisesta ei päätetä turvaa-       den antaminen toimitsijan haltuun ja hoitoon
36181: mistointa koskevan hakemuksen käsittelyn yh-        siten, että hän voi toimenpiteillään turvata
36182: teydessä.                                           niiden arvon säilymisen.
36183:                                      1990 vp. -     HE n:o 179                                     21
36184: 
36185:    Lisäksi tuomiOistuin voi momentin mukaan            Lisäksi momentissa ehdotetaan, että muu-
36186: turvaamistoimesta 1, 2 tai 3 § :n nojalla päättä-   toksenhakemusta käsittelevä tuomioistuin voi
36187: essään tarvittaessa antaa tarkempia määräyksiä      tarvittaessa heti väliaikaisesti päättää turvaa-
36188: täytäntöönpanosta. Tällainen määräys voi olla       mistoimesta, jos alempi tuomioistuin on hylän-
36189: esimerkiksi se, mihin esineeseen tai omaisuu-       nyt turvaamistointa koskevan hakemuksen.
36190: teen turvaamistaimi tulee kohdistaa. Tuomiois-      Väliaikaismääräys voi olla voimassa, kunnes
36191: tuin voi lisäksi esimerkiksi kiinteistön takava-    toisin määrätään.
36192: rikkoa koskevan päätöksen yhteydessä määrä-            Joskus saattaa osoittautua tarpeelliseksi, että
36193: tä turvaamistoimen rajoittumaan siihen, että        muutoksenhakutuomioistuin voi kiireellisesti
36194: vastapuolta kielletään hakkaamasta ja myy-          määrätä turvaamistoimesta ennen turvaamis-
36195: mästä metsää kiinteistöltä. Kiinteistön ulos-       tointa koskevan valituksen lopullista ratkaise-
36196: mittauksen osalta metsänhakkuukielto perus-         mista. Näin voi olla esimerkiksi silloin, kun
36197: tuu ulosottolain 4 luvun 25 §:n 1 momenttiin.       turvaamistointa koskevaan hakemukseen muu-
36198:    Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan selvyyden        toksenhakutuomioistuimen mielestä tulisi suos-
36199: vuoksi otettavaksi säännös, jonka mukaan se,        tua välittömästi 5 §:n 2 momentin nojalla,
36200: mitä 1 momentissa on säädetty koskee soveltu-       mutta asian lopullinen ratkaiseminen viivästyy
36201: vin osin myös 5 §:n 2 momentissa tarkoitetun        esimerkiksi vastapuolelta pyydettävän vastauk-
36202: väliaikaisen turvaamistaimipäätöksen täytän-        sen johdosta. Sellaisen vastauksen voi hovioi-
36203: töönpanoa.                                          keus ja korkein oikeus tarvittaessa pyytää vas-
36204:    14 §. Pykälän 1 momentin mukaan turvaa-          tapuolelta oikeudenkäymiskaaren 26 luvun
36205: mistointa koskevaan päätökseen voi hakea            3 §:n ja 30 luvun 10 §:n nojalla. Viimeksi
36206: erikseen muutosta. Säännös on otettu pykälään       mainitun lainkohdan nojalla korkeimman oi-
36207: selvyyden vuoksi. Selvää on, että silloin, kun      keuden on pyydettävä sellainen vastaus, jos
36208: turvaamistointa koskeva hakemus on itsenäise-       valituslupa on myönnetty. Jos muutoksenha-
36209: nä tuomioistuimen käsiteltävänä, sen johdosta       kutuomioistuin on antanut sanotun väliaikais-
36210: annettuun päätökseen tulee voida hakea muu-         määräyksen, sen tulee antaa käsittelyn päätyt-
36211: tosta. Mutta myös silloin, kun turvaamistointa      tyä lopullinen ratkaisu muutoksenhakemuksen
36212: pyydetään pääasian käsittelyn yhteydessä, tur-      johdosta.
36213: vaamistointa koskevasta päätöksestä tulee voi-         Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan selvyyden
36214: da hakea erikseen muutosta. Muutoksenha-            vuoksi otettavaksi säännös siitä, että väliaikais-
36215: kuintressi voi olla sekä hakijalla että vastapuo-   ta turvaamistointa koskevaan ratkaisuun ei saa
36216: lella. Hakija voi katsoa, että hakemuksen ko-       hakea muutosta.
36217: konaan tai osittain hylkääminen vaarantaa hä-
36218: nen oikeutensa toteutumisen. Vastapuoli voi
36219: taas katsoa, että turvaamistaimi on täysin ai-      1.2. Ulosottolaki
36220: heeton.
36221:    Momentin mukaan muutoksenhaku turvaa-              Ulosottolakiin ehdotetaan tehtäviksi ne
36222: mistointa koskevaan päätökseen ei estä pää-         muutokset, jotka ovat välttämättömiä oikeu-
36223: töksen täytäntöönpanoa, ellei muutoksenhake-        denkäymiskaaren 7 luvussa ehdotetun turvaa-
36224: musta käsittelevä tuomioistuin erityisestä syys-    mistaimipäätöksen täytäntöön panemiseksi.
36225: tä kiellä tai keskeytä sitä. Vastaavanlainen        Ulosottolain kokonaisuudistuksen yhteydessä
36226: säännös takavarikon ja hukkaamiskiellon osal-       myös turvaamistaimipäätöksen täytäntöönpa-
36227: ta sisältyy ulosottolain 3 luvun 8 §:n voimassa     noa koskevia ulosottolain säännöksiä tullaan
36228: olevaan 2 momenttiin. Sanottu lainkohta ehdo-       todennäköisesti joiltakin osin muuttamaan.
36229: tetaan kumottavaksi ja sitä vastaava säännös
36230: asiayhteydeltään paremmin sopivana otetta-
36231: vaksi käsiteltävänä olevaan pykälään. Ulos-         3 luku. Yleisiä säännöksiä tuomioiden ja
36232: ottolain 3 luvun 12 §:n 2 momentissa on sään-               päätösten täytäntöönpanosta
36233: nös ylemmän tuomioistuimen mahdollisuudes-
36234: ta keskeyttää lainvoimaa vailla olevan tuomion        2 §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi uusi 3
36235: täytäntöönpano. Sanotusta säännöksestä huo-         momentti, joka sisältää säännöksen oikeuden-
36236: limatta vastaavanlainen säännös on katsottu         käymiskaaren 7 luvun mukaisen turvaamistai-
36237: tarpeelliseksi selvyyden vuoksi ottaa myös nyt      mipäätöksen täytäntöönpanosta. Voimassa
36238:  käsiteltävänä olevaan pykälään.                    olevan pykälän 1 momentissa on luettelo niistä
36239: 22                                   1990 vp. -      HE n:o 179
36240: 
36241: tuomioista, jotka ulosottomies voi panna täy-        sesti sen paikkakunnan ulosottomieheltä, missä
36242: täntöön ilman ulosotonhaltijan määräystä.            vastaaja asuu tai missä hänellä on kotipaikka.
36243: Momentin mukaan edellytyksenä on, että tuo-          Jos määräys tarkoittaa määrättyä muualla ole-
36244: mio on lainvoimainen.                                vaa omaisuutta, haetaan täytäntöönpanoa siel-
36245:    Ehdotukseen sisältyvän oikeudenkäymiskaa-         lä, missä omaisuus on. Samoin voidaan mene-
36246: ren 7 luvun 14 §:n mukaan muutoksenhaku              tellä, vaikka turvaamistointa koskeva päätös ei
36247: turvaamistointa koskevaan päätökseen ei estä         tarkoittaisikaan määrättyä omaisuutta, vaan,
36248: täytäntöönpanoa, ellei muutoksenhakemusta            kuten saamisturvaamisessa, velallisen omai-
36249: käsittelevä tuomioistuin kiellä tai keskeytä sitä.   suutta yleensä ja hänellä tiedetään olevan
36250: Jotta ulosottomies voisi ilman ulsotonhaltijan       omaisuutta muualla kuin hänen asuin- tai koti-
36251: määräystä panna täytäntöön lainvoimaa vailla         paikkakunnallaan. Milloin vastaajalla ei ole
36252: olevan turvaamistoimipäätöksen, ehdotetaan           tunnettua asuinpaikkaa Suomessa, saadaan
36253: pykälään otettavaksi uusi 3 momentti. Momen-         täytäntöönpanoa hakea sieltä, missä hänet ta-
36254: tin mukaan ulosottomies voi, sen estämättä,          vataan tai hänellä on omaisuutta tai työpaikka.
36255: mitä 1 momentissa säädetään, ilman ulosoton-            Lain 3 luvun 21 a §:n nojalla ulosottomie-
36256: haltijan määräystä panna täytäntöön yleisen          hen on siirrettävä turvaamistaimipäätöksen
36257: tuomioistuimen oikeudenkäymiskaaren 7 luvun          täytäntöönpano toisen paikkakunnan ulosotto-
36258: säännösten nojalla antaman turvaamistoimi-           miehelle täytäntöön pantavaksi, jos ulosotto-
36259: päätöksen.                                           mies toteaa, että päätös olisi pantava täytän-
36260:    Ulosottolain 3 luvun 4 ja 5 §:ssä on sään-        töön tuolla paikkakunnalla.
36261: nökset uhkasakon ja vankeuden käyttämisestä,            Lain 3 luvun 4 §:ssä säädetään, että jos
36262: silloin kun tekemään tai pidättäytymään vel-         tuomio velvoittaa "tappiopuolen jotakin teke-
36263: voitettu ei noudata hänelle annettuja määräyk-       mään ja jos toinenkin saattaa sen tehdä, ol-
36264: siä. Käsiteltävänä olevaan 2 §:ään ehdotetaan        koon ulosotonhaltijalla oikeus valtuuttaa voit-
36265: otettavaksi uusi 4 momentti, jonka mukaan            topuoli vastapuolen kustannuksella se teke-
36266: ulosottomies voi ryhtyä sellaisiin toimiin kui-      mään tahi toisella teettämään". Lisäksi mo-
36267: tenkin ainoastaan ulosotonhaltijan määräyk-          mentissa säädetään, että jos ainoastaan tappio-
36268: sestä.                                               puoli voi sen tehdä, hänet pakotetaan siihen
36269:    8 § . Pykälästä ehdotetaan kumottavaksi tar-      uhkasakolla tai vankeudella.
36270: peettomana sen 2 momentti sen vuoksi, että              Saman luvun 5 §:ssä säädetään, että jos
36271: vastaava säännös ehdotetaan otettavaksi oikeu-       tappiopuolta on tuomiossa kielletty jotakin
36272: denkäymiskaaren 7 luvun 14 §:n 3 momenttiin          tekemästä taikka estämästä toista jotakin teke-
36273: sanottuun lainkohtaan asiayhteydeltään pa-           mästä ja jos hän kiellon rikkoo, ulosotonhalti-
36274: remmin sopivana.                                     jalla on valta tuomita hänet joka kerta, kun
36275:                                                      hän sen tekee, uhkasakkoon. Lisäksi ulosoton-
36276:                                                      haltija voi määrätä ryhdyttäväksi muuhun toi-
36277: 7 luku. Turvaamistaimipäätöksen täytän-              menpiteeseen, joka on tarpeen, jotta kiellon
36278:         töönpano                                     rikkominen estyy. Saman pykälän 2 momentis-
36279:                                                      sa säädetään, että jos tappiopuoli ei "ota
36280:    1 §. Luvun voimassa oleva 1 § sisältää sään-      uhkasakosta ojentuakseen", ulosotonhaltija
36281: nöksen takavarikon myöntämisestä saamisen            voi määrätä hänet tuomioistuimessa syytettä-
36282: tai paremman oikeuden vakuudeksi. Vastaava           väksi ja tuomioistuin voi silloin tuomita vasta-
36283: säännös sisältyy ehdotuksen oikeudenkäymis-          puolen korkeintaan kuudeksi kuukaudeksi
36284: kaaren 7 luvun 1 ja 2 §:ään. Käsiteltävänä           vankeuteen.
36285: olevassa 1 § :ssä ehdotetaan, että oikeuden-            Ulosottolain 4 luvun 28 §:n 1 momentin
36286: käymiskaaren 7 luvun säännösten nojalla mää-         mukaan on kiinteistön tai määräalan ulos-
36287: rätyn turvaamistoimen täytäntöönpanossa              mittauksesta ilmoitettava kiinteistörekisterivi-
36288: noudatetaan ulosottolain 7 luvun ja soveltuvin       ranomaiselle.
36289: osin 3 ja 4 luvun säännöksiä.                           Saman pykälän 2 momentin mukaan sähkö-
36290:    Ulosottolain 3 luvun 21 §:n 1 momentin            aseman tai johdon taikka kiinteistön, johon
36291: nojalla määräytyy esimerkiksi se ulosottomies,       kuuluu sähköasema, ulosmittauksesta on il-
36292: jolta turvaamistointa on pyydettävä. Sanotun 1       moitettava kauppa- ja teollisuusministeriölle.
36293: momentin säännöksen mukaan turvaamistoi-                Pykälän 3 momentin mukaan alusrekisteriin
36294: men täytäntöönpanoa on pyydettävä ensisijai-         merkityn suomalaisen aluksen tai sen osuuden,
36295:                                      1990 vp. -     HE n:o 179                                     23
36296: 
36297: rekisteröidyn ilma-aluksen, linja- tai kuorma-      sanottujen perustelujen kohdalla on todettu, jo
36298: auton taikka perävaunun sekä patentin, tava-        nykyisinkin ulosottomieskäytännössä on esiin-
36299: ramerkkioikeuden ja mallioikeuden ulos-             tynyt hukkaamiskieltotyyppistä täytäntöönpa-
36300: mittauksesta sekä ulosmittauksesta sellaisen        noa, vaikka ulosotonhaltijan päätöksessä on
36301: saatavan perimiseksi, jonka vakuudeksi on           määrätty takavarikosta. Tämä on saattanut
36302: vahvistettu yrityskiinnitys, on viipymättä il-      johtua esimerkiksi siitä, että takavarikoidtm
36303: moitettava asianomaiselle rekisteriviranomai-       esineen säilyttäminen aiheuttaisi huomattavia
36304: selle.                                              vaikeuksia ja että omaisuuden jättämisestä ve-
36305:    Vastaavanlainen ilmoitusvelvollisuus ulos-       lallisen haltuun ei kyseisessä yksittäistapauk-
36306: ottomiehellä on silloin, kun edellä mainittuun      sessa ole ollut pelättävissä vaaraa turvaamistoi-
36307: omaisuuteen on kohdistettu oikeudenkäymis-          men hakijalle. Ne perusteet, milloin takavari-
36308: kaaren 7 luvussa tarkoitettu turvaamistoimi.        kon asemesta hukkaamiskielto tulisi kysymyk-
36309:    2 § . Voimassa olevan pykälän 1 momentissa       seen, ehdotetaan määriteltäviksi käsiteltävänä
36310: on myymis- tai hukkaamiskiellosta päättämistä       olevassa momentissa.
36311: koskeva säännös. Pykälän 2 momentissa on               Ensimmäisenä perusteena momentissa mai-
36312: säännös sivulliselle annettavasta kiellosta luo-    nitaan se, että hukkaamisvaara on todennäköi-
36313: vuttaa hallussaan olevaa hukkaamiskiellon           sesti vähäinen. Tällä tarkoitetaan sitä, että ei
36314: alaista omaisuutta. Viimeksi mainittu säännös       juurikaan ole pelättävissä, että vastapuoli toi-
36315: ehdotetaan siirrettäväksi 8 §:n 5 momentiksi.       misi hakijan vahingoksi, vaikka turvaamistoi-
36316:     Nykyisessä muodossaan pykälän 1 momentti        men kohteena oleva esine jätettäisiin hänen
36317: tulee tarpeettomaksi oikeudenkäymiskaaren 7         haltuunsa.
36318: lukuun otettavien säännösten johdosta.                 Toisena harkintaperusteena momentissa
36319:     Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan ensinnä-        mmmtaan, että olosuhteet muutoin antavat
36320: kin otettavaksi voimassa olevan 5 §:n 1 mo-         aiheen niin päättää. Viimeksi mainittu peruste
36321: mentin mukainen säännös siitä, että irtaimen        voi tulla kysymykseen esimerkiksi silloin, kun
36322: omaisuuden takavarikko pannaan täytäntöön           on kysymys esineestä, jota ainoastaan vasta-
36323: noudattaen soveltuvin osin irtaimen omaisuu-        puoli voi vaikeudetta hallita. Sellaisena perus-
36324: den ulosmittaamista koskevia säännöksiä.            teena voi olla myös se, että hallinnan siirrosta
36325:     Kuten oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 1 ja         siitä saatavaan hyötyyn verrattuna aiheutuu
36326: 2 §:n kohdalla on selostettu, ehdotetaan, että      huomattavia kuluja.
36327:  päätös siitä, otetaanko turvaamistoimen koh-          Kolmantena perusteena hukkaamiskiellon
36328: teena oleva omaisuus pois vastapuolelta vai         käyttämiselle olisi, kuten voimassa olevassa
36329:  rajoitetaanko hänen oikeuttaan hallita omai-       laissakin, että hakija siihen suostuu.
36330:  suutta, tehtäisiin vasta turvaamistoimen täy-         Momenttiin otettavaksi ehdotetuilla harkin-
36331:  täntöönpanon yhteydessä. Sen vuoksi pykälän        taperusteilla itse asiassa tarkoitetaan sitä, että
36332: 2 momenttiin ehdotetaan otettavaksi säännös         se raja, mikä käytännössä on muodostunut
36333:  siitä, missä muodossa takavarikko käytännössä      takavarikon ja hukkaamiskiellon käytön välil-
36334:  toteutetaan. Momentin mukaan ulosottomies          le, pysyisi edelleen samanlaisena.
36335:  voi, jos hukkaamisvaara todennäköisesti on            Myös silloin, kun takavarikon kohteena on
36336:  vähäinen tai olosuhteet muutoin antavat siihen     kiinteä omaisuus, samalla tavoin kuin voimas-
36337:  aihetta taikka turvaamistoimen hakija siihen       sa olevan lain mukaan, turvaamistoimenpitee-
36338:  suostuu, antaa hakijan vastapuolelle sellaisen     nä voi tulla kysymykseen ainoastaan hukkaa-
36339:  omaisuuden hukkaamista koskevan kiellon            miskielto.
36340:  kuin 8 §:n 1 momentissa ehdotetaan säädettä-          Momentissa ehdotetaan viitattavaksi luvun
36341:  väksi.                                             8 §:n 1 momenttiin, johon momenttiin ehdote-
36342:     Kuten oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 1 §:n        taan otettavaksi säännökset siitä, miten huk-
36343:  perusteluissa on todettu, vasta takavarikkopää-    kaamiskielto käytännössä toteutetaan.
36344:  töksen täytäntöönpanovaiheessa voidaan luo-           3 §. Pykälän voimassa olevassa 1 momentis-
36345:  tettavasti arvioida, edellyttääkö hakijan oikeu-   sa on säännös kiinteän omaisuuden panemises-
36346:  den turvaaminen hallinnan poisottoa vai vain       ta myymis- ja hukkaamiskieltoon ulosotonhal-
36347:  hukkaamiskieltomenettelyä. Sen vuoksi ehdo-        tijan päätöksellä. Lisäksi sanottuun moment-
36348:  tetaan, että takavarikkoa täytäntöön pantaessa     tiin sisältyy säännös sellaisesta omaisuudesta
36349:  ja siis ulosottomiehen toimesta ratkaistaan se,    tulevan vuokran tai muun maksun panemisesta
36350:  kumpaa menettelyä tullaan käyttämään. Kuten        takavarikkoon. Lisäksi momentissa on viit-
36351: 24                                   1990 vp. -     HE n:o 179
36352: 
36353: taussäännös 4 luvun 25 §:n 2 momenttiin, jon-          Lisäksi momenttiin ehdotetaan otettavaksi
36354: ka mukaan ulosotonhaltija voi momentissa            säännös siitä, mikä vaikutus on takavarikon
36355: mainituin edellytyksin määrätä toimitsijan ot-      aikana tehdyllä kiinteistön luovutuksella ja
36356: tamaan omaisuuden haltuunsa ja sitä hoita-          kiinnityksellä, joka on annettu vastoin momen-
36357: maan.                                               tin perusteella annettua kieltoa. Voimassa ole-
36358:    Oikeudenkäymiskaaren 7 lukuun ei ehdoteta        van lain mukaan sellainen luovutus tai kiinni-
36359: erityissäännöstä kiinteistön takavarikoimisen       tys on mitätön, jollei 8 §:n 4 momentista
36360: osalta. Kun sanottuun lukuun sisältyy sään-         muuta johdu.
36361: nökset turvaamistoimen päättämisen osalta,             Pykälään ehdotetaan otettavaksi voimassa
36362: ehdotetaan käsiteltävänä olevaan pykälään           olevaa lakia vastaava säännös, kuitenkin siten
36363: otettavaksi säännös siitä, miten kiinteän omai-     muutettuna, että mainitun kiellon aikana ta-
36364: suuden takavarikko pannaan täytäntöön.              pahtunut luovutus tai kiinnitys ei ole mitätön,
36365:    Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettä-        vaan tehoton. Muutos vastaa osittain jo omak-
36366: väksi, että kiinteän omaisuuden takavarikko         suttua oikeuskäytäntöä (KKO 1962 II 53).
36367: pannaan täytäntöön noudattaen soveltuvin            Lisäksi muualla lainsäädännössä on mitättö-
36368: osin kiinteistön ulosmittaamista koskevia sään-     myyden asemesta jo säädetty vastaavanlaisessa
36369: nöksiä. Kiinteistön ulosmittaamista koskevat        tilanteessa kiellon vastaisesta kiinnityksestä
36370: säännökset sisältyvät pääasiassa ulosottolain 4     seuraukseksi tehottomuus. Alusrekisterilain
36371: luvun 21-28 §:ään. Kun ulosottolain 4 luvun         (211/27) 26 §:n 2 momentin mukaan on aluk-
36372: 24 §:n 1 momentissa on erityissäännös kiinteis-     sen ennen rekisteriviranomaisen ulosmittauk-
36373: töstä tulevan vuokran, hyyryn tai veron osalta,     sesta saamaa tietoa vahvistettu kiinnitys teho-
36374: on se momentin perusteella soveltuvin osin          ton. Samalla tavoin tehottomia ovat autokiin-
36375: voimassa myös silloin, kun kiinteä omaisuus         nitys autokiinnityslain (810/72) 22 §:n 1 mo-
36376: on takavarikoitu. Ulosottolain 4luvun 24 §:n 2      mentin ja ilma-aluksen kiinnitys kiinnityksestä
36377: momentissa ja 25 §:n 2 momentissa on säännös        ilma-aluksiin annetun lain (211/28) 2 §:n viit-
36378: siitä, että ulosotonhaltija voi määrätä sanotuis-   taussäännöksen perusteella.
36379: sa lainkohdissa mainituin edellytyksin toimitsi-       Ehdotuksen mukaan takavarikon aikana
36380: jan ryhtymään toimenpiteisiin velkojan edun         tehtyä kiinnityshakemusta ei tarvitsisi siis esi-
36381: turvaamiseksi. Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun         merkiksi heti hylätä, vaan käsittelyä voidaan
36382: 11 §:n 1 momenttiin ehdotetaan otettavaksi          lykätä, ja takavarikon mahdollisesti rauettua
36383: säännökset vastapuolen omaisuuden määrää-           kiinnitys vahvistaa hakemisajankohdasta alka-
36384: misestä toimitsijan haltuun. Sen vuoksi mo-         vin etuoikeuksin.
36385: menttiin ei tarvita voimassa olevan 1 momentin         Momentin säännöstä ehdotetaan nykyistä oi-
36386: mukaista viittausta ulosottolain 4 luvun 25 §:n     keuskäytäntöä vastaavasti selvennettäväksi si-
36387: 2 momenttiin.                                       ten, että kiinteistön takavarikon aikana on
36388:    Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otettavak-       kiellettyä myös kiinnitetyn velkakirjan pantiksi
36389: si voimassa olevan lain mukainen säännös            luovutus.
36390: siitä, millä tavoin kiinteistön takavarikoiminen       4 §. Voimassa olevassa 4 §:ssä säädetään
36391: rajoittaa sen omistajan tai haltijan oikeuksia.     kuolinpesän osakkuuteen ja yhteisomistukseen
36392:    Asiallisesti käsiteltävänä olevan 2 momentin     perustuvien vaateiden sekä puolison tasinko-
36393: säännökset vastaavat voimassa olevan momen-         oikeuden turvaamisesta. Kuten edellä yleispe-
36394: tin säännöksiä. Käytännössä kiinteän omaisuu-       rusteluiden 5. kohdassa on todettu, ehdote-
36395: den takavarikoiminen tarkoittaa sitä, että kiin-    taan, että sanotut säännökset ainoastaan eri-
36396: teistön omistajan tai haltijan oikeutta käyttää     tyistilanteita koskevina poistetaan ja että ne
36397: kiinteistöään rajoitetaan. Momentin mukaan,         korvaa esityksessä ehdotettu uusi yleisluontois-
36398: sen jälkeen kun kiinteän omaisuuden takavari-       ta turvaamistointa koskeva oikeudenkäymis-
36399: kointia koskeva päätös on pantu täytäntöön,         kaaren 7 luvun 3 §:n mukainen säännös.
36400: kiinteään omaisuuteen ei saa antaa kiinnitystä,        Pykälään ehdotetaan otettavaksi oikeuden-
36401: ellei sellaisen vakuuden vaatimus perustu en-       käymiskaaren 7 luvun 5 §:n 2 momentin edel-
36402: nen turvaamistoimen antamista tehtyyn hake-         lyttämä säännös siitä, että ulosottolain 3 luvun
36403: mukseen tai maksamauoman kauppahinnan               26 §:n mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta voi-
36404: oikeutta koskeviin säännöksiin taikka aikai-        daan poiketa sanotussa 5 §:n 2 momentissa
36405: semmin sovittuun nautinta- tai muuhun oikeu-        mainituin edellytyksin. Sanotussa 2 momentis-
36406: teen taikka tuomioistuimen määräykseen.             sa ehdotetaan säädettäväksi, että jos on ole-
36407:                                       1990 vp. -     HE n:o 179                                     25
36408: 
36409: massa vaara, että turvaamistoimen tarkoitus          toimitsijan tallettamaan varat rahalaitokseen
36410: muuten vaarantuisi, tuomioistuin voi hakijan         niin kuin 6 luvun 19 §:ssä on säädetty. Pykä-
36411: pyynnöstä, varaamatta vastapuolelle tilaisuutta      lässä viitatussa ulosottolain 6 luvun 19 § :ssä
36412: tulla kuulluksi, väliaikaisesti suostua pyydet-      säädetään, että varat on pantava rahalaitok-
36413: tyyn toimenpiteeseen, kunnes toisin määrä-           seen korkoa kasvamaan. Koron saa aikanaan
36414: tään. Kuten sanotun 2 momentin perusteluissa         se, jolle varat määrätään maksettavaksi.
36415: on todettu, väliaikainen ratkaisu on voimassa           Jos varoja on kertynyt tuomioistuimen oi-
36416: kuitenkin ainoastaan toistaiseksi eli siihen asti,   keudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momen-
36417: kunnes vastapuolelle on varattu tilaisuus tulla      tin 4 kohdan tai 13 §:n nojalla määräämälle
36418: kuulluksi ja vaatimus sen jälkeen on lopullises-     toimitsijalle, kyseessä olevan luvun 9 §:n 1
36419: ti tutkittu.                                         momentissa säädettäväksi ehdotetusta omai-
36420:    Väliaikainen ratkaisu voi olla tarpeen muun       suuden huolellisesta hoitamisesta ja säilyttämi-
36421: muassa silloin, kun toimenpiteeseen tulee voida      sestä suoraan johtuu se, että toimitsijan tulee,
36422: ryhtyä nopeasti sen vuoksi, että vastapuoli on       silloin kun siihen on aihetta, tallettaa hänelle
36423: parhaillaan ryhtymässä toimenpiteisiin, jotka        kertyneet varat.
36424: välittömästi alentaisivat turvaamistoimen koh-          Pykälän voimassa olevassa 3 momentissa on
36425: teena ole·'an omaisuuden arvoa.                      säännös siitä, milloin takavarikkoon pannaan
36426:     Jotta oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 5 §:n 2       irtainta omaisuutta, jonka ulosmittauksesta on
36427: momentissa tarkoitettu yllätyksellisyys toteu-       4 luvun 28 §:n mukaan ilmoitettava asianomai-
36428: tuisi myös käytännössä, ehdotetaan käsiteltä-        selle rekisteriviranomaiselle, on takavarikon
36429: vänä olevaan pykälään otettavaksi säännös            toimeenpanosta tehtävä vastaava ilmoitus. Li-
36430: siitä, että väliaikaisen turvaamistaimipäätök-       säksi momentissa säädetään, että kun sellaista
36431: sen saa panna täytäntöön ennalta ilmoittamat-        omaisuutta koskeva takavarikko kumotaan tai
36432: ta silloinkin, kun ilmoitus ulosottolain 3 luvun     peruutetaan, on siitäkin ilmoitettava rekisteri-
36433: 26 §:n mukaan olisi tarpeellinen.                    viranomaiselle. Momentin säännös ehdotetaan
36434:    5 § . Pykälän voimassa olevassa 1 momentis-       poistettavaksi sen vuoksi, että ehdotuksen
36435: sa on säännös siitä, että irtainta omaisuutta        2 §:n 1 momentin viittaussäännös on katsotta-
36436: takavarikkoon pantaessa on meneteltävä sa-           va tältä osin riittäväksi.
36437: moin kuin sellaista omaisuutta ulosmitattaessa.         6 § • Pykälä sisältää säännöksen siitä, miten
36438: Voimassa olevan momentin sisältämä säännös           on meneteltävä silloin, kun saamisesta on pan-
36439: ehdotetaan otettavaksi luvun 2 §:ään. Sen            tu takavarikkoon irtainta omaisuutta, joka on
36440: vuoksi käsiteltävänä olevan pykälän 1 momen-         pilaantuvaa, arvossaan nopeasti alentuvaa tai
36441: tin säännös ehdotetaan tarpeettomana poistet-        korkeita hoitokustannuksia aiheuttavaa. Pykä-
36442: tavaksi tästä momentista.                            lään on tehty ainoastaan eräitä muodollisia
36443:     Pykälän voimassa oleva 2 momentti sisältää       muutoksia. Kun ulosottomies käsiteltävänä
36444: säännöksen siitä, että omaisuutta, jota ei saa       olevan 7 luvun ja oikeudenkäymiskaaren 7
36445: ulosmitata, ei saa myöskään panna saamisen           luvun mukaan on toimivaltainen ryhtymään
36446: vakuudeksi takavarikkoon. Momentin säännös           toimenpiteisiin turvaamistoimen täytäntöönpa-
36447: ehdotetaan otettavaksi käsiteltävänä olevaan         nemiseksi ilman ulosotonhaltijan määräystä,
36448: 5 §:ään 1 momentiksi ainoastaan siten muutet-        ehdotetaan pykälää lisäksi muutettavaksi siten,
36449: tuna, että oikeudenkäymiskaaren 7 luvun mu-          että siinä todetaan, että edellä selostetunlaista
36450:  kaisesti momentissa saamisen vakuuden ase-          omaisuutta takavarikoitaessa noudatetaan 3 lu-
36451: mesta puhutaan saamisen turvaamisesta.               vun 7 § :n säännöstä sellaisen omaisuuden myy-
36452:     Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otettavak-       misestä.
36453: si voimassa olevan luvun 9 §:n mukainen sään-           8 § • Pykälän voimassa oleva 1 momentti
36454:  nös siten muutettuna kuin ehdotuksen muuhun         ehdotetaan jaettavaksi kahdeksi eri momentik-
36455:  osaan tehdyt muutokset edellyttävät. Kun voi-       si. Ehdotuksen 1 momentti vastaa asiallisesti
36456: massa olevassa laissa varojen tallettamisesta        voimassa olevan pykälän 1 momentin ensim-
36457:  määrää ulosotonhaltija, niin ehdotuksen muun        mäistä virkettä. Momenttiin on tehty ensinnä-
36458:  osan mukaisesti siitä ehdotuksen mukaan päät-       kin ehdotuksen muun osan edellyttämät muo-
36459: täisi ulosottomies.                                  dolliset muutokset. Momentissa ehdotetaan
36460:     Momentissa ehdotetaan, että kun rahaa on         säädettäväksi ehdotuksen 2 §:n 2 momentin
36461:  pantu takavarikkoon, ulosottomies voi hakijan       viittaussäännöksen mukaisesti hukkaamiskiel-
36462:  tai vastapuolen pyynnöstä tallettaa tai määrätä     lon sisältö. Asiallisesti tällainen hukkaamiskiel-
36463: 
36464: 4   301270S
36465: 26                                   1990 vp. -      HE n:o 179
36466: 
36467: to vastaisi täytäntöönpanon kannalta voimassa        ty rekisteriin, se ei ole voimassa henkilöä
36468: olevan lain mukaista hukkaamiskieltoa.               vastaan, joka vilpittömässä mielessä on saanut
36469:    Momentin mukaan vastapuolta kielletään            omaisuuden omakseen tai kiinnityksen siihen.
36470: kätkemästä, hävittämästä tai luovuttamasta              Momentista ehdotetaan tarpeettomana pois-
36471: hukkaamiskiellon alaista omaisuutta tai menet-       tettavaksi voimassa olevan momentin alkuosa,
36472: telemästä muullakaan hakijan oikeutta vaaran-        jonka mukaan pykälässä tarkoitetun kiellon
36473: tavalla tavalla, kuten esimerkiksi perustamalla      koskiessa kiinteistöä tai muuta 4luvun 28 §:ssä
36474: omaisuutta rasittavia vakuus- tai taikka käyt-       tarkoitettua omaisuutta ulosottomiehen on heti
36475: töoikeuksia. Lisäksi momenttiin ehdotetaan           lähetettävä kiellon merkitsemistä varten kirjal-
36476: otettavaksi voimassa olevan lain mukainen            linen ilmoitus kiellon toimeenpanosta asian-
36477: säännös siitä, että antaessaan vastapuolelle         omaiselle rekisteriviranomaiselle. Säännös on
36478: 2 §:n 2 momentissa tarkoitetun kiellon, ulos-        ehdotuksen 1 §:n ja 2 §:n 1 momentin viittaus-
36479: ottomies laatii luettelon kiellon alaiseksi panta-   säännöksen johdosta tarpeeton sen vuoksi, että
36480: vasta omaisuudesta.                                  ilman momentin voimassa olevaa säännöstäkin
36481:    Ehdotuksen 2 momentti vastaa asiallisesti         on selvää, että pykälässä tarkoitetusta kiellosta
36482: voimassa olevan pykälän 1 momentin loppua-           on ulosottolain 4 luvun 28 §:n perusteella il-
36483: saa. Siihen on tehty ainoastaan ehdotuksen           moitettava asianomaiselle rekisteriviranomai-
36484: muun osan edellyttämät muodolliset muutok-           selle.
36485: set.                                                    Momentin loppuun ehdotetaan otettavaksi
36486:    Pykälän 3 momentti sisältää voimassa ole-         voimassa olevan pykälän 4 momentin mukai-
36487: van lain mukaisen säännöksen siitä, että kiel-       nen säännös siitä, että jos pykälässä tarkoitettu
36488: lon alainen omaisuus jää sen haltijalle. Voi-        kielto kumotaan tai peruutetaan, siitä on il-
36489: massa olevan lain mukaan omaisuus jää halti-         moitettava sanotulle rekisteriviranomaiselle.
36490: jan hoidettavaksi ja käytettäväksi. Momenttiin       Voimassa olevan lain mukainen säännös ehdo-
36491: ehdotetaan otettavaksi hoitamista ja käyttä-         tetaan selvyyden vuoksi edelleen säilytettäväksi
36492: mistä koskeva yksityiskohtaisempi säännös.           pykälässä.
36493: Ehdotuksen mukaan haltijan on hoidettava
36494: hänen haltuunsa jäävää omaisuutta huolellises-          Pykälän 5 momentiksi ehdotetaan otettavak-
36495: ti ja omaisuuden käyttäminen ehdotetaan ra-          si voimassa olevan 2 §:n 2 momentin mukainen
36496: joitettavaksi omaisuuden käyttämiseen tavan-         säännös siitä, mitä sellaiselle sivulliselle, jonka
36497: omaisella tavalla.                                   hallussa pykälässä tarkoitettu, kiellon kohtee-
36498:    Momenttiin -ehdotetaan lisäksi otettavaksi        na oleva omaisuus on, on ilmoitettava. Voi-
36499: voimassa olevan lain mukainen säännös siitä,         massa olevan 2 §:n 2 momentin mukaan sivul-
36500: että jos kielto on annettu saamisen turvaami-        lista kielletään luovuttamasta kiellon kohteena
36501: seksi, omaisuus on arvioitava niin kuin ulos-        olevaa hallussaan olevaa omaisuutta. Vastaa-
36502: mitatun omaisuuden arvioimisesta on säädetty.        vanlainen säännös ehdotetaan otettavaksi käsi-
36503:                                                      teltävänä olevaan 5 momenttiin.
36504: Momentista ehdotetaan otettavaksi pois voi-
36505: massa olevan momentin mukainen säännös                  9 § . Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan otet-
36506: siitä, että irtainta omaisuutta, jota ei saa panna   tavaksi saannös tuomioistuimen oikeuden-
36507: takavarikkoon, ei myöskään saa asettaa huk-          käymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentin 4
36508: kaamiskiellon alaiseksi. Voimassa olevan mo-         kohdan tai 13 §:n nojalla määräämän toimitsi-
36509: mentin säännös on tarpeeton sen vuoksi, että         jan velvollisuuksista. Momentin mukaan toi-
36510: pykälässä tarkoitettu kielto on ainoastaan tuo-      mitsijan tulee huolellisesti hoitaa ja säilyttää
36511: mioistuimen määräämän takavarikon ulosotto-          hallussaan olevaa omaisuutta ja antaa tehtävän
36512: miehen päättämä täytäntöönpanotoimi. Ehdo-           päätyttyä tili ulosottomiehelle. Silloin kun toi-
36513: tuksen 5 §:ssä on jo säännös siitä, että omai-       mitsijan haltuun ja hoitoon on määrätty omai-
36514: suutta, jota ei saa ulosmitata, ei myöskään saa      suutta, jonka takavarikoimisesta ulosottomie-
36515: panna saamisen turvaamiseksi takavarikkoon.          hen tulee ilmoittaa rekisteriviranomaiselle, tu-
36516:    Pykälän 4 momenttiin ehdotetaan otettavak-        lee toimitsijan tehdä vastaava ilmoitus.
36517: si voimassa olevan lain mukainen säännös                Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettä-
36518: pykälässä tarkoitetun kiellon oikeusvaikutuk-        väksi 1 momentissa tarkoitetulle toimitsijalle
36519: sesta. Voimassa olevan lain mukaisesti pykä-         annettavasta virka-avusta. Momentissa ehdote-
36520: lässä ehdotetaan säädettäväksi, että ennen kuin      taan, että ulosottomiehen on tarvittaessa an-
36521: kiinteätä omaisuutta koskeva kielto on merkit-       nettava virka-apua tuomioistuimen määrää-
36522:                                     1990 vp. -     HE n:o 179                                  27
36523: 
36524: mälle toimitsijalle. Voimassa olevaan lakiin ei    määräajan päättymisestä uhalla, että turvaa-
36525: sisälly vastaavaa säännöstä.                       mistoimen täytäntöönpano voidaan muuten
36526:    Toimitsijan mahdollisuus saada virka-apua       peruuttaa.
36527: ulosottomieheltä on välttämätöntä, jotta toi-         11 a §. Pykälä vastaa asiallisesti voimassa
36528: mitsija voisi onnistua tehtävässään. Jos haki-     olevaa 11 a §:ää. Siihen on tehty ainoastaan
36529: jan vastapuoli ei esimerkiksi luovuta vapaaeh-     ehdotuksen muun osan edellyttämät muodolli-
36530: toisesti tuomioistuimen toimitsijan haltuun ja     set muutokset. Pykälän 1 momentin mukaan
36531: hoitoon määräämiä osakekirjoja, tulee toimit-      ulosottomies voi myöntää turvaamistoimen
36532: sijana olla mahdollisuus pyytää ulosottomie-       momentissa mainituin edellytyksin siinäkin ta-
36533: heltä virka-apua saadakseen sanotut osakekir-      pauksessa, että hakijalla on 3 luvun 1 §:n 1
36534: jat haltuunsa. Ehdotuksen mukaan ulosotto-         momentissa tarkoitettu täytäntöönpanoperus-
36535: miehen on siis annettava toimitsijalle virka-      te, mutta hänen täytäntöönpanohakemukseen-
36536: apua suoraan tämän pyynnöstä, ilman ulos-          sa ei voida heti suostua. Kun kysymyksessä on
36537: otonhaltijan määräystä.                            jo täytäntöönpanokelpoinen ratkaisu, oikeus-
36538:    JO§. Voimassa olevassa 10 §:ssä on matkus-      turvan kannalta riittävänä on pidettävä sitä,
36539: tuskieltoa koskeva säännös, joka yleisperuste-     että pykälässä tarkoitetussa tapauksessa tur-
36540: luissa ma::J.ituin perustein ehdotetaan kumotta-   vaamistoimesta tuomioistuimen asemesta voi
36541: vaksi. Pykälään ehdotetaan otettavaksi sään-       päättää ulosottomies.
36542: nös turvaamistoimen täytäntöönpanosta aiheu-          Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otettavak-
36543: tuneiden kulujen korvaamiseksi maksettavasta       si voimassa olevan 2 momentin mukainen
36544: ennakosta.                                         säännös pykälässä tarkoitetun turvaamistoi-
36545:    Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 10 §:n nojal-      men voimassaolon enimmäisajasta. Ehdotuk-
36546: la pääasian käsittelyn yhteydessä ratkaistaan      sen mukaan turvaaroistoimi on voimassa enin-
36547: asianosaisen vaatimuksesta se, kenen korvatta-     tään kuusi kuukautta turvaamistoimen myön-
36548: vaksi jäävät turvaamistoimen hakemisesta ja        tämisestä. Sanottua määräaikaa voidaan voi-
36549: täytäntöönpanosta aiheutuneet kulut. Saman         massa olevan lain mukaisesti pitentää. Määrä-
36550: pykälän mukaan turvaamistoimen täytäntöön-         ajan pitentämisestä voisi ehdotuksen mukaises-
36551: panosta aiheutuvista kuluista vastaa turvaamis-    ti ulosotonhaltijan asemesta päättää ulosotto-
36552: toimen hakija niin kauan kunnes korvausvel-        mies.
36553: vollisuus on lopullisesti ratkaistu.                  12 §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi voi-
36554:    Käsiteltävänä olevaan pykälään ehdotetaan       massa olevan 12 §:n mukaisesti niin sanottua
36555: otettavaksi säännös kulujen korvaamisesta en-      torjuntavakuuden asettamista koskeva sään-
36556: nakolta. Pykälän mukaan turvaamistoimen ha-        nös. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan, että
36557: kija on ulosottomiehen kehotuksesta velvolli-      turvaamistaimipäätöstä ei saa panna täytän-
36558: nen maksamaan toimitsijalle tai ulosottomie-       töön ja jo tapahtunut täytäntöönpano on pe-
36559: helle vaadituo suuruisen ennakon turvaamistoi-     ruutettava, jos velallinen asettaa ulosottomie-
36560: men täytäntöönpanosta aiheutuvien kulujen          helle pantin tai takauksen. Sanamuotonsa mu-
36561: ennalta korvaamiseksi.                             kaisesti pykälän 1 momentti tarkoittaa siis
36562:    11 §. Voimassa olevassa 11 §: ssä on säännös    sellaisen turvaamistoimen torjumista, joka on
36563: siitä, missä määräajassa turvaamistoimen haki-     annettu saamisen vakuudeksi.
36564: jan on pantava pääasiaa koskeva kanne vireil-         Kun torjuntavakuuden asettaminen liittyy
36565: le. Kun tätä asiaa koskeva säännös ehdotetaan      turvaamistoimen täytäntöönpanoon, asianmu-
36566: otettavaksi oikeudenkäymiskaaren 7 luvun           kaisena on pidettävä sitä, että vakuus annetaan
36567: 6 §:ään, vastaavaa säännöstä ulosottolain 7        ulosottomiehelle, joka sen jälkeen päättää täy-
36568: luvussa ei enää tarvita.                           täntöönpanosta pidättäytymisestä taikka pe-
36569:    Pykälään ehdotetaan otettavaksi voimassa        ruuttamisesta.
36570: olevan 11 §:n 4 momenttia vastaava säännös            Voimassa olevassa 12 §:ssä on lisäksi sään-
36571: siitä, missä määräajassa turvaamistoimen haki-     nös matkustuskiellon täytäntöönpanoa vastaan
36572: jan on ilmoitettava ulosottomiehelle pääasian      aseteltavasta torjuntavakuudesta. Kun matkus-
36573: oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 6 §:n mukaises-       tuskieltoa koskeva säännös ehdotetaan poistet-
36574: ti käsiteltäväksi saattamisesta. Pykälän mu-       tavaksi, pykälään ehdotetaan tehtäväksi vas-
36575: kaan selvitys siitä on tehtävä voimassa olevan     taavanlainen korjaus.
36576:  säännöksen mukaisesti kahden viikon kuluessa         Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otettavak-
36577: pääasian käsiteltäväksi saattamiseksi asetetun     si säännös oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 2 ja
36578: 28                                     1990 vp. -      HE n:o 179
36579: 
36580: 3 §:ssä tarkoitetun turvaamistaimipäätöksen            vuoksi, että niitä vastaavat säännökset ehdote-
36581: torjumiseksi     hyväksyttävästä      vakuudesta.      taan otettaviksi oikeudenkäymiskaaren 7 luvun
36582: Muissa kuin saamista tarkoittavissa tapauksis-         8 §:ään.
36583: sa voidaan turvaamistoimella tavoitellun tar-             Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan otettavak-
36584: koituksen katsoa vain poikkeuksellisesti toteu-        si voimassa olevaa 3 momenttia vastaava sään-
36585: tuvan vakuuden asettamisella. Näin voidaan             nös, jota ehdotetaan samalla muutettavaksi
36586: ajatella tapahtuvan silloin, kun hakijan intressi      siten, että siinä otetaan huomioon ehdotuksen
36587: ei ole korostetun esinekohtainen ja jos se on          muun osan edellyttämät muutokset. Momentin
36588: arvioitavissa myös rahassa. Näin on esimerkik-         mukaan ulosottomiehen on peruutettava tur-
36589: si silloin, kun hakija väittää itsellään olevan        vaaruistoimen toimeenpano, jos sen hakija
36590: paremman oikeuden johonkin esineeseen, jolla           pyytää peruuttamista taikka jos velallinen esit-
36591: esineellä sinänsä ei ole hänelle sellaista itseisar-   tää hakijan kirjallisen ilmoituksen tai muun
36592: voa, että se ei olisi korvattavissa vastaavanlai-      selvän ja luotettavan selvityksen siitä, että
36593: sella muulla esineellä taikka tietynsuuruisella        kysymyksessä oleva saaminen on maksettu.
36594: rahamäärällä.                                          Silloin, kun turvaaruistoimen täytäntöönpanos-
36595:    Toisin kuin 1 momentissa tarkoitetussa saa-         ta on pidättäydytty torjuntavakuuden johdos-
36596: misturvaamisessa, oikeudenkäymiskaaren 7 lu-           ta, sanottu vakuus on tässäkin momentissa
36597: vun 2 ja 3 §:n mukaisessa turvaaruistoimessa           tarkoitetussa tilanteessa palautettava sen aset-
36598: vastapuolen asettaman vakuuden ei siis voida           tajalle.
36599: katsoa läheskään aina riittävässä määrin tur-             Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otettavak-
36600: vaavan hakijan oikeutta. Jos esimerkiksi esine,        si voimassa olevaa 4 momenttia vastaava sään-
36601: joka on paremman oikeuden kohteena, ei ole             nös, johon ehdotetaan ensinnäkin tehtäväksi
36602: rahalla korvattavissa, vakuuden asettamisella          ehdotuksen muun osan edellyttämät muodolli-
36603: ei voida turvata hakijan oikeutta. Sen vuoksi          set muutokset. Pykälän 2 momentissa ehdote-
36604: momentissa ehdotetaan, että silloin, kun haki-         taan voimassa olevan lain mukaisesti säädettä-
36605: ja on hakenut oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 2           väksi turvaaruistoimen täytäntöönpanon pe-
36606: tai 3 §:ssä tarkoitettua turvaaruistointa ja vas-      ruuttamisesta vastapuolen vaatimuksesta, sil-
36607: tapuoli tarjoaa vakuuden, jota hakija ei ole           loin kun hakija ei osoita, että kanne on pantu
36608: hyväksynyt, ulosottomieskään ei saa sitä hy-           vireille oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 6 §:ssä
36609: väksyä, ellei erityisestä syystä voida katsoa,         säädetyssä määräajassa tai kun näytetään, että
36610: että vakuus asianmukaisella ja riittävällä taval-      turvaaruistoimi on muusta sanotussa 6 §:ssä
36611: la vastaa hakijan oikeussuojan tarvetta.               mainitusta syystä peräytynyt, kanne on hylätty
36612:    Ulosottolain 3 luvun voimassa olevan 20 §:n         tai 11 a §:n 2 momentin mukainen määräaika
36613:  1 momentin mukaan vakuus, joka on tarjottu            on kulunut umpeen.
36614: ulosottomiehelle, ulosottomiehen on arvioita-             Momenttia ehdotetaan muutettavaksi myös
36615: va.                                                    siten, että siitä ehdotetaan poistettavaksi sään-
36616:    Samalla perusteella kuin 1 momentissa on            nös turvaaruistoimen täytäntöönpanon peruut-
36617: ehdotettu, 2 momentin nojalla asetettavan va-          tamisesta pääasian ratkaisun yhteydessä. Ku-
36618: kuuden hyväksymisestä päättäminen ehdote-              mottavaa säännöstä vastaava säännös ehdote-
36619: taan annettavaksi ulosottomiehelle. Turvaa-            taan otettavaksi oikeudenkäymiskaaren 7 lu-
36620: ruistointa täytäntöön pannessaan ulosottomie-          vun 9 §:ään.
36621: hellä on parhaat edellytykset arvioida se, voi-           14 ja 15 §. Pykälät ehdotetaan kumottaviksi
36622: daanko turvaaruistoimen täytäntöönpanosta              sen vuoksi, että ne ovat tulleet tarpeettomiksi,
36623: pidättyä tai se peruuttaa momentissa tarkoite-         kun turvaaruistoimen päättämistä koskevat
36624: tun vakuuden asettamisen johdosta.                     säännökset ehdotetaan otettaviksi oikeuden-
36625:    13 §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi sään-         käyruiskaaren 7 lukuun.
36626: nökset niistä tilanteista, jolloin ulosottomiehen         16 §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi voi-
36627: on peruutettava turvaaruistoimen täytäntöön-           massa olevan pykälän mukainen säännös va-
36628: pano. Pykälään sellaisena, kuin se on voimassa         kuuden asettamisesta sen mahdollisen vahin-
36629: olevassa laissa, sisältyy myös säännökset tur-         gon varalta, mikä turvaaruistoimen täytän-
36630: vaaruistoimen peruuttamisesta ulosotonhaltijan         töönpanosta saattaa syntyä vastapuolelle. Pää-
36631: tai tuomioistuimen toimesta. Viimeksi mainitut         säännön mukaan sanotun niin sanotun hakija-
36632: säännökset, jotka sisältyvät voimassa oleviin 1        vakuuden asettaminen on turvaaruistoimen
36633: ja 2 momenttiin, ehdotetaan poistettaviksi sen         täytäntöönpanon edellytys. Tältä osin pykä-
36634:                                     1990 vp. -      HE n:o 179                                    29
36635: 
36636: Jään ehdotetaan tehtäväksi ainoastaan ehdo-         siihen rinnastettavan rahasaamisen, joka saa-
36637: tuksen muun osan edellyttämät muodolliset           daan ulosottaa ilman tuomiota tai päätöstä,
36638: muutokset.                                          perimisen turvaamiseksi voidaan myöntää ta-
36639:    Voimassa olevan pykälän mukaan hakijava-         kavarikko siten kuin oikeudenkäymiskaaren 7
36640: kuuden asettamisesta voi vapauttaa ulosoton-        luvussa säädetään.
36641: haltija, jos hakija havaitaan kykenemättömäk-          2 §. Pykälä sisältää säännöksen siitä, milloin
36642: si vakuuden asettamiseen ja jos hän kanteensa       1 §:n perusteella myönnettävä takavarikko voi-
36643: tueksi on tuonut esiin erinomaisia syitä. Siitä     daan aikaisintaan myöntää ja kuinka kauan se
36644: huolimatta, että hakijavakuuden asettaminen         voi olla voimassa. Pykälään ehdotetaan tehtä-
36645: liittyy turvaamistaimipäätöksen täytäntöönpa-       väksi ainoastaan se ehdotuksen muun osan
36646: non edellytyksiin, ehdotetaan, että hakijava-       edellyttämä muodollinen muutos, että siinä
36647: kuudesta vapauttamisesta ulosottomiehen ase-        ulosotonhaltijan asemesta puhutaan yleisestä
36648: mesta päättäisi se tuomioistuin, joka päättää       tuomioistuimesta ja että ulosotonhaltijan ase-
36649: turvaamistoimesta. Tätä koskeva säännös eh-         mesta yleinen tuomioistuin voi erityisistä syistä
36650: dotetaan otettavaksi oikeudenkäymiskaaren 7         pidentää takavarikon voimassaoloaikaa enin-
36651: luvun 7 §:ään.                                      tään kuudella kuukaudella.
36652:    Kuten sanotun oikeudenkäymiskaaren 7 lu-            6 § • Laissa tarkoitetusta takavarikosta on
36653: vun 7 §:n perusteluissa on todettu, sen harkit-     soveltuvin osin voimassa, mitä ulosottolaissa
36654: seminen, että hakijan vaatimus on ilmeisen          on säädetty takavarikosta ja hukkaamiskiellos-
36655: perusteltu, sopii ulosottomiehen asemesta pa-       ta. Kuten edellä 1 §:n 1 momentin perustelui-
36656: remmin turvaaruistoimesta päättävän tuomiois-       den kohdalla on todettu, ehdotetaan oikeuden-
36657: tuimen ratkaistavaksi. Pykälään ehdotetaan          käyruiskaaren 7 lukuun otettaviksi säännökset
36658: otettavaksi viittaussäännös siitä, että mahdolli-   turvaaruistoimesta päättäruisestä ja ulosotto-
36659: suudesta vapautua vakuuden asettamisesta on         lain 7 lukuun turvaaruistoimen täytäntöönpa-
36660: säädetty oikeudenkäymiskaaren 7 luvun               nosta. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi sanot-
36661: 7 §:ssä.                                            tujen muutosten edellyttämät korjaukset. Sen
36662:     17-21 §. Pykälät ehdotetaan kumottaviksi        vuoksi pykälässä ehdotetaan säädettäväksi, et-
36663: edellä 14 ja 15 §:n perusteluissa mainitusta        tä käsiteltävänä olevan lain takavarikosta on
36664: syystä.                                             soveltuvin osin voimassa, mitä oikeuden-
36665:                                                     käyruiskaaren 7 luvussa on säädetty takavari-
36666:                                                     kosta päättäruisestä ja ulosottolain 7 luvussa
36667: 1.3. Laki verojen ja maksujen perimisen             takavarikon täytäntöönpanosta.
36668:      turvaamisesta
36669: 
36670:   1 §. Pykälän 1 momentti sisältää säännöksen
36671:                                                     2. Voimaantulo
36672: takavarikon myöntämisestä sellaisen rahasaa-
36673: misen perimisen turvaamiseksi, joka saadaan
36674: ulosottaa ilman tuomiota tai päätöstä. Voimas-         Ehdotus liittyy riita-asioiden oikeudenkäyn-
36675: sa olevan momentin mukaan takavarikon tai           timenettelyn ja ulosottolain uudistamiseen. Eh-
36676: hukkaamiskiellon voi hakemuksesta myöntää           dotettavan uudistuksen tekee välttämättömäksi
36677: ulosotonhaltija. Kun oikeudenkäymiskaaren 7         ulosottolain uudistukseen liittyvä suunnitelma
36678: lukuun ehdotetaan otettavaksi säännökset tur-       ulosotonhaltijan lakkauttamisesta. Ehdotetta-
36679: vaaruistoimen päättäruisestä ja ulosottolain 7      va uudistus olisi mahdollista toteuttaa oikeu-
36680: lukuun turvaaruistoimen täytäntöönpanosta,          denkäyntimenettelyn uudistamisen yhteydessä
36681: ehdotetaan momenttia muutettavaksi siten, et-       tai sen jälkeen niin pian kuin se on ulosoton-
36682: tä se vastaa turvaaruistoimen päättämistä ja        haltijoiden lakkauttamisen vuoksi tarpeellista.
36683: täytäntöönpanoa koskevaa muuta ehdotusta.
36684: Sen vuoksi momenttiin ehdotetaan otettavaksi           Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
36685: säännös, jonka mukaan veron, julkisen mak-          kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
36686: sun ja muun sellaisen julkisoikeudellisen tai       set:
36687: 30                                  1990 vp. -     HE n:o 179
36688: 
36689: 
36690: 
36691: 1.
36692:                                              Laki
36693:                               oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta
36694: 
36695:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti
36696:      muutetaan oikeudenkäymiskaaren 7 luvun otsikko sekä
36697:      lisätään 7 lukuun siitä kiinnityksestä kiinteään omaisuuteen 9 päivänä marraskuuta 1868
36698: annetulla asetuksella kumotun 1 ja 2 §:n tilalle uusi 1 ja 2 § ja siitä alioikeuksien pöytäkirjain
36699: tallekappaleista 27 päivänä tammikuuta 1939 annetulla lailla (29/39) kumotun 3 §:n tilalle uusi
36700: 3 § sekä lukuun uusi 4-14 § seuraavasti:
36701: 
36702:                      7 luku                            2) määrätä vastapuolen sakon uhalla teke-
36703:                Turvaamistoimista                   mään jotakin;
36704:                                                        3) oikeuttaa hakijan tekemään tai teettä-
36705:                        1§                          mään vastapuolen kustannuksella jotakin;
36706:    Jos hakija saattaa todennäköiseksi, että hä-        4) määrätä vastapuolen omaisuutta panta-
36707: nellä on saaminen, joka voidaan määrätä mak-       vaksi toimiisijan haltuun ja hoitoon; tai
36708: settavaksi ulosottolain 3 luvun 1 §:n 1 momen-         5) määrätä jostakin muusta toimenpiteestä,
36709: tissa tarkoitetulla ratkaisulla, ja on olemassa    joka on tarpeen hakijan oikeuden turvaamisek-
36710: vaara, että vastapuoli kätkee, hävittää tai luo-   si.
36711: vuttaa omaisuuttaan taikka menettelee muulla           Päättäessään 1 momentissa tarkoitetun kiel-
36712: hakijan saamista vaarantavalla tavalla, tuo-       lon tai määräyksen antamisesta tuomiois-
36713: mioistuin voi määrätä pantavaksi vastapuolen       tuimen tulee kiinnittää huomiota siihen, että
36714: irtainta tai kiinteätä omaisuutta takavarikkoon    vastapuolelle ei turvattavaan etuuteen nähden
36715: niin paljon, että saaminen tulee turvatuksi.       aiheudu kohtuutonta haittaa.
36716: 
36717:                        2 §                                                4 §
36718:    Vastapuolen hallussa oleva esine tai muu           Tässä luvussa tarkoitetusta turvaaruistoimes-
36719: tietty omaisuus voidaan määrätä takavarik-         ta päättää yleinen tuomioistuin hakemuksesta.
36720: koon myös silloin, kun hakija saattaa todennä-     Turvaaruistointa koskevan asian käsittelee se
36721: köiseksi, että hänellä on sanottuun esineeseen     tuomioistuin, jossa hakijan vaatimusta tai oi-
36722: tai omaisuuteen parempi oikeus, joka voidaan       keutta koskevan pääasian oikeudenkäynti on
36723: vahvistaa ulosottolain 3 luvun 1 §:n 1 momen-      vireillä. Jos pääasian käsittely on päättynyt
36724: tissa tarkoitetulla ratkaisulla, ja on olemassa    eikä muutoksenhakua tai vastauksen antamista
36725: vaara, että vastapuoli kätkee, hävittää tai luo-   varten säädetty aika ole kulunut umpeen, tur-
36726: vuttaa sanotun esineen tai omaisuuden taikka       vaaruistointa koskevan asian käsittelee pää-
36727: menettelee muulla hakijan oikeutta vaaranta-       asiaa viimeksi käsitellyt tuomioistuin. Jos oi-
36728: valla tavalla.                                     keudenkäyntiä ei ole vireillä, toimivaltainen
36729:                                                    tuomioistuin määräytyy 10 luvun säännösten
36730:                         3 §                        perusteella.
36731:    Jos hakija saattaa todennäköiseksi, että hä-       Jos yleinen tuomioistuin ei ole toimivaltai-
36732: nellä on vastapuolta vastaan muu kuin 1 tai        nen käsittelemään 1 momentissa tarkoitettua
36733: 2 §:ssä tarkoitettu oikeus, joka voidaan vahvis-   pääasiaa, turvaaruistoimesta päättää sen paik-
36734: taa ulosottolain 3 luvun 1 §:n 1 momentissa        kakunnan käräjäoikeus, missä vastapuolella on
36735: tarkoitetulla ratkaisulla, ja on olemassa vaara,   kotipaikka taikka missä kyseinen omaisuus tai
36736: että vastapuoli tekemällä jotakin, ryhtymällä      huomattava osa siitä sijaitsee tai missä turvaa-
36737: johonkin tai laiminlyömällä jotakin tai jollakin   ruistoimen tarkoitus voi muutoin toteutua.
36738: muulla tavoin estää tai heikentää hakijan oi-
36739: keuden toteutumista tai olennaisesti vähentää                            5§
36740: sen arvoa tai merkitystä, tuomioistuin voi:          Turvaaruistointa on haettava kirjallisesti.
36741:    1) sakon uhalla kieltää vastapuolta tekemäs-    Jos turvaaroistoimi liittyy vireillä olevaan oi-
36742: tä jotakin tai ryhtymästä johonkin;                keudenkäyntiin, hakemus voidaan tehdä suulli-
36743:                                       1990 vp. -       HE n:o 179                                     31
36744: 
36745: sesti istunnossa, jossa paaasiaa käsitellään.           vaitaan siihen kykenemättömäksi ja jos hänen
36746: Hakemus on käsiteltävä kiireellisesti.                  oikeuttaan voidaan pitää ilmeisen perusteltuna.
36747:    Hakemusta ei voida hyväksyä varaamatta
36748: vastapuolelle tilaisuutta tulla kuulluksi. Jos                               8§
36749: turvaamistoimen tarkoitus saattaa muuten vaa-             Jos syytä, jonka vuoksi turvaamistoimesta
36750: rantua, tuomioistuin voi kuitenkin hakijan             on päätetty, ei enää ole, turvaamistaimi on
36751: pyynnöstä antaa väliaikaisen turvaamistaimi-           määrättävä peruutettavaksi.
36752: päätöksen varaamatta vastapuolelle sanottua              Peruuttamisesta päättää asianosaisen vaati-
36753: tilaisuutta. Määräys on voimassa, kunnes toi-          muksesta se tuomioistuin tai muu 6 §:n 1
36754: sin määrätään.                                         momentissa tarkoitettu viranomainen, jonka
36755:    Muilta osin turvaamistointa koskevan asian          käsiteltävänä pääasia on. Jollei pääasia ole
36756: käsittelyssä noudatetaan soveltuvin osin, mitä         tuomioistuimen tai edellä tarkoitetun muun
36757: oikeudenkäyntiä koskevan kysymyksen käsitte-           viranomaisen käsiteltävänä, peruuttamisesta
36758: lystä on säädetty.                                     päättää hakemuksesta se tuomioistuin, joka on
36759:                                                        ensin päättänyt turvaamistoimesta.
36760:                         6§                               Turvaamistaimipäätöksen täytäntöönpanon
36761:    Kun 5 §:n 1 momentissa tarkoitettuun hake-          peruuttamisesta ulosottomiehen päätöksellä on
36762: mukseen on suostuttu, hakijan on kuukauden             säädetty ulosottolain 7 luvun 13 §:ssä.
36763: kuluessa päätöksen antamisesta pantava pää-
36764: asiaa koskeva kanne vireille tuomioistuimessa                                 9§
36765: tai saatettava pääasia käsiteltäväksi muussa              Kun tuomioistuin tai 6 §:n 1 momentissa
36766: sellaisessa menettelyssä, joka voi johtaa ulos-        tarkoitettu muu viranomainen ratkaisee pää-
36767: ottolain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan               asian, sen tulee samalla määrätä, kuinka kauan
36768: täytäntöönpanokelpoiseen ratkaisuun. Milloin           turvaamistaimi on voimassa. Jos kanne hylä-
36769: turvaamistaimi on saamisen turvaamiseksi               tään tai jätetään tutkimatta, samalla voidaan
36770: kohdistettu kiinteistöön, joka on panttina ha-         määrätä, että turvaamistaimi peruuntuu vasta
36771: kijan erääntymättömästä saamisesta, tässä mo-          pääasiaa koskevan ratkaisun saatua lainvoi-
36772: mentissa tarkoitettu määräaika alkaa eräpäi-           man. Jos kanne peruutetaan, turvaamistaimi
36773: västä. Jos asian käsittelyä ei sanotussa ajassa        on määrättävä peruutettavaksi.
36774: panna vireille tai jos asian käsittely jää sillensä,
36775: turvaamistaimi peruutetaan siten kuin ulos-                                  10§
36776: ottolain 7 luvun 13 §:ssä säädetään.                      Turvaamistoimen täytäntöönpanosta aiheu-
36777:    Jos välitystuomiota hakijasta riippumatto-          tuvista kuluista vastaa ensisijaisesti turvaamis-
36778: masta syystä ei ole saatu aikaan taikka jos            toimen hakija. Pääasian käsittelyn yhteydessä
36779: välitystuomio on mitätön tai kumotaan, kanne           ratkaistaan asianosaisen vaatimuksesta se, ke-
36780: on 1 momentissa mainitulla uhalla pantava              nen korvattavaksi lopullisesti jäävät turvaamis-
36781: vireille tai saatettava käsiteltäväksi kuukauden       toimen hakemisesta ja täytäntöönpanosta ai-
36782: kuluessa siitä lukien, kun hakija on saanut            heutuneet kulut.
36783: tiedon välimiesmenettelyä kohdanneesta estees-
36784: tä tai siitä, että viranomainen on todennut                                  11 §
36785: välitystuomion mitättömäksi taikka, milloin               Hakijan, joka on tarpeettomasti hankkinut
36786: välitystuomio kumotaan, siitä lukien, kun tuo-         turvaamistoimen, on korvattava vastapuolelle
36787: mioistuimen päätös on tullut lainvoimaiseksi.          turvaamistoimesta ja sen täytäntöönpanosta
36788:    Hyväksyessään turvaamistointa koskevan              aiheutunut vahinko ja asiassa aiheutuneet ku-
36789: hakemuksen tuomioistuimen on ilmoitettava              lut.
36790: hakijalle, miten hänen on tämän pykälän ja
36791: ulosottolain 7 luvun 11 §:n mukaisesti menetel-                               12 §
36792: tävä, jotta turvaamistointa ei peruuteta.                 Kanne 10 §:ssä tarkoitettujen kulujen kor-
36793:                                                        vaamisesta silloin, kun pääasiaa ei ole saatettu
36794:                                                        6 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla vireil-
36795:                       7 §                              le, sekä 11 §:ssä tarkoitettujen vahingon ja
36796:   Tuomioistuin voi hakemuksesta vapauttaa              kulujen korvaamisesta on pantava vireille siinä
36797: hakijan asettamasta ulosottolain 7 luvun               yleisessä alioikeudessa, jolla on toimivalta tut-
36798: 16 §:ssä tarkoitettua vakuutta, jos hakija ha-         kia 6 §:ssä tarkoitettu kanne, taikka, jos kanne
36799: 32                                  1990 vp. -      HE n:o 179
36800: 
36801: ei ole yleisen alioikeuden käsiteltävä, alioikeu-    taa tarvittaessa tarkempia määräyksiä sen täy-
36802: dessa sillä paikkakunnalla, missä vastapuolen        täntöönpanosta.
36803: on vastattava sellaisessa riita-asiassa tai missä      Mitä 1 momentissa on säädetty koskee sovel-
36804: turvaaruistoimi on täytäntöönpantu.                  tuvin osin myös 5 §:n 2 momentissa tarkoite-
36805:    Kanne vahingon ja kulujen korvaamisesta           tun väliaikaisen turvaamistaimipäätöksen täy-
36806: on puhevallan menettämisen uhalla nostettava         täntöönpanoa.
36807: vuoden kuluessa päivästä, jona turvaaruistoimi
36808: peruutettiin, taikka jos toimenpidettä koske-                              14 §
36809: vasta päätöksestä tehty valitus on silloin vielä        Turvaaruistointa koskevaan päätökseen voi-
36810: ratkaisematta, siitä lukien, kun asia on lopulli-    daan hakea muutosta myös erikseen. Muutok-
36811: sesti ratkaistu. Kanteen vireillepanosta on kan-     senhaku ei estä täytäntöönpanoa, ellei muutok-
36812: tajan viipymättä annettava ulosottomiehelle to-      senhakemusta käsittelevä tuomioistuin kiellä
36813: disteellinen tieto.                                  tai keskeytä sitä. Jos alempi tuomioistuin on
36814:                                                      hylännyt tai jättänyt tutkimatta turvaaruistoin-
36815:                      13 §                            ta koskevan hakemuksen, muutoksenhakemus-
36816:    Tässä luvussa tarkoitetun päätöksen täytän-       ta käsittelevä tuomioistuin voi tarvittaessa heti
36817: töönpanosta ja täytäntöönpanon peruuttami-           väliaikaisesti päättää turvaamistoimesta, kun-
36818: sesta säädetään ulosottolain 7 luvussa. Tuo-         nes toisin määrätään.
36819: mioistuin voi hyväksyessään 1 tai 2 §:n mukai-          Väliaikaista turvaaruistointa koskevaan rat-
36820: sen takavarikkohakemuksen tarvittaessa mää-          kaisuun ei saa hakea muutosta.
36821: rätä tietyn omaisuuden pantavaksi toimitsijan
36822: haltuun ja hoitoon sekä turvaaruistoimesta 1, 2        Tämän lain voimaantulosta säädetään erik-
36823: tai 3 §:n nojalla päättäessään muutoinkin an-        seen lailla.
36824: 
36825: 
36826: 
36827: 
36828: 2.
36829:                                               Laki
36830:                                     ulosottolain muuttamisesta
36831: 
36832:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
36833:   kumotaan 3 päivänä joulukuuta 1895 annetun ulosottolain 3 luvun 8 §:n 2 momentti, 7 luvun
36834: 14, 15 sekä 17-21 §,
36835:   sellaisina kuin niistä ovat 7 luvun 14 § osittain muutettuna 4 päivänä heinäkuuta 1975
36836: annetulla lailla (525175), 15 § osittain muutettuna 13 päivänä kesäkuuta 1986 annetulla lailla
36837: (470/86) sekä 20 ja 21 § 18 päivänä toukokuuta 1973 annetussa laissa (389173),
36838:   muutetaan 3 luvun 2 §:n 2 momentti, 7 luvun otsikko sekä 1-6, 8-13, 16 ja 20 §,
36839:   sellaisina kuin niistä ovat 7 luvun otsikko sekä 8, 11 ja 12 § mainitussa 18 päivänä toukokuuta
36840: 1973 annetussa laissa, 4 § 23 päivänä syyskuuta 1948 annetussa laissa (684/48), 5 § osittain
36841: muutettuna mainitulla 18 päivänä toukokuuta 1973 annetulla lailla, 11 a § 21 päivänä heinäkuuta
36842: 1977 annetussa laissa (589/77) ja 13 § muutettuna mainituilla 18 päivänä toukokuuta 1973 ja 21
36843: päivänä heinäkuuta 1977 annetuilla laeilla, sekä
36844:   lisätään 3 luvun 2 §:ään uusi 3 ja 4 momentti seuraavasti:
36845: 
36846:                      3 luku                          määräystä panna täytäntöön yleisen tuomiois-
36847:       Yleisiä säännöksiä tuomioiden ja               tuimen oikeudenkäymiskaaren 7 luvun sään-
36848:         päätösten täytäntöönpanosta                  nösten nojalla antaman turvaamistoimipäätök-
36849:                                                      sen.
36850:                        2 §                             Kuitenkin 4 ja 5 §:ssä tarkoitettuihin toi-
36851:                                                      menpiteisiin voidaan ryhtyä ainoastaan ulos-
36852:   Sen estämättä, mitä 1 momentissa sääde-            otonhaltijan määräyksestä.
36853: tään, ulosottomies voi ilman ulosotonhaltijan
36854:                                     1990 vp. -     HE n:o 179                                     33
36855: 
36856:                     7 luku                         tallettaa sen rahalaitokseen niin kuin 6 luvun
36857:     Turvaamistoimipäätöksen täytäntöönpano         19 §:ssä on säädetty.
36858: 
36859:                      1§                                                 6 §
36860:   Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun säännösten             Jos saamisesta on pantu takavarikkoon pi-
36861: nojalla määrätyn turvaaruistoimen täytäntöön-      laantuvaa, arvossaan nopeasti alentuvaa tai
36862: panossa noudatetaan tämän luvun ja soveltu-        korkeita hoitokustannuksia aiheuttavaa omai-
36863: vin osin lain 3 ja 4 luvun säännöksiä.             suutta, noudatetaan 3 luvun 7 §:n säännöstä
36864:                                                    sellaisen omaisuuden myymisestä.
36865:                      2§
36866:    Irtaimen omaisuuden takavarikko pannaan                                  8§
36867: täytäntöön noudattaen soveltuvin osin irtaimen         Antaessaan hakijan vastapuolelle 2 §:n 2
36868: omaisuuden ulosmittaamista koskevia sään-           momentissa tarkoitetun kiellon ulosottomiehen
36869: nöksiä.                                             on laadittava luettelo kiellon alaiseksi panta-
36870:   Ulosottomies voi kuitenkin, jos hukkaamis-        vasta omaisuudesta sekä kiellettävä vastapuol-
36871: vaara todennäköisesti on vähäinen tai olosuh-       ta tätä omaisuutta kätkemästä, hävittämästä,
36872: teet muutoin antavat aiheen taikka hakija sii-      luovuttamasta tai menettelemästä muulla taval-
36873: hen suostuu, antaa hakijan vastapuolelle sellai-    la, joka vaarantaa hakijan oikeuden.
36874: sen kiellon omaisuuden hukkaamisesta kuin              Jos vastapuoli piileksii tai on lähtenyt maas-
36875: 8 §:n 1 momentissa on säädetty.                     ta eikä ulosottomies tapaa asiamiestä, jolla on
36876:                                                     oikeus hänen puolestaan vastaanottaa kiellon
36877:                                                     tiedoksianto, vastapuolen asuntoon, liikkee-
36878:                       3§
36879:                                                     seen tai jollekin hänen kotiväkeensä kuuluvalle
36880:    Kiinteän omaisuuden takavarikko pannaan
36881:                                                     on toimitettava kirjallinen ilmoitus kiellosta
36882: täytäntöön noudattaen soveltuvin osin kiinteis-
36883:                                                     sekä siitä, että kieltoa koskevat asiakirjat ovat
36884: tön ulosmittaamista koskevia säännöksiä.
36885:                                                     ulosottomiehen luona vastapuolen saatavissa.
36886:    Sen jälkeen, kun kiinteä omaisuus on taka-
36887:                                                     Sen lisäksi ilmoitus on hakijan toimesta jul-
36888: varikoitu, omaisuuteen ei saa antaa kiinnitystä,
36889:                                                     kaistava virallisessa lehdessä sekä lähetettävä
36890: ellei sellaisen vakuuden vaatimus perustu sitä
36891:                                                     postitse asianomaiselle, jos hänen osoitteensa
36892: ennen tehtyyn hakemukseen tai maksamauo-
36893:                                                     on tunnettu. Vastapuolen katsotaan saaneen
36894: man kauppahinnan oikeutta koskeviin sään-
36895:                                                     kiellosta tiedon, kun ilmoitus on julkaistu ja
36896: nöksiin taikka aikaisempaan nautinta- tai muu-
36897:                                                     lähetetty niin kuin edellä on säädetty.
36898: hun oikeuteen taikka tuomioistuimen mää-
36899:                                                        Kiellon alainen omaisuus jää sen haltijalle,
36900: räykseen. Takavarikon aikana tehty kiinteistön      jonka on hoidettava sitä huolellisesti ja joka
36901: luovutus tai kiinnitetyn velkakirjan pantiksi       saa käyttää sitä tavanomaisella tavalla. Jos
36902: luovutus taikka kiinnitys, joka on annettu          kielto on annettu saamisen turvaamiseksi,
36903: vastoin tätä momenttia, on tehoton, jollei          omaisuus on arvioitava niin kuin ulosmitatun
36904: 8 §:n 4 momentista muuta johdu.
36905:                                                     omaisuuden arvioimisesta on säädetty.
36906:                                                        Ennen kuin kiinteätä omaisuutta koskeva
36907:                       4 §                           tässä pykälässä tarkoitettu kielto on 4 luvun
36908:    Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 5 §:n 2 mo-         28 §:n nojalla merkitty rekisteriin, se ei ole
36909: mentissa tarkoitetun väliaikaisen turvaamistai-     voimassa henkilöä vastaan, joka vilpittömässä
36910: mipäätöksen saa panna täytäntöön ennalta il-        mielessä on saanut omaisuuden omakseen tahi
36911: moittamatta silloinkin, kun ilmoitus tämän          kiinnityksen siihen. Jos tässä pykälässä tarkoi-
36912: lain 3 luvun 26 §:n mukaan olisi tarpeen.           tettu kielto kumotaan tai peruutetaan, siitä on
36913:                                                     ilmoitettava sanotulle rekisteriviranomaiselle.
36914:                       5§                              Jos tässä pykälässä tarkoitettu omaisuus on
36915:    Omaisuutta, jota ei saa ulosmitata, ei myös-    sivullisen hallussa, häntä on kiellettävä luovut-
36916: kään saa panna saamisen turvaamiseksi taka-        tamasta sitä pois.
36917: varikkoon. Muualla laissa on lisäksi säännök-
36918: siä omaisuudesta, jota ei saa panna takavarik-                           9 §
36919: koon.                                                 Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 mo-
36920:    Kun rahaa on pantu takavarikkoon, ulos-         mentin 4 kohdan tai 13 §:n nojalla määrätyn
36921: ottomies voi hakijan tai vastapuolen pyynnöstä     toimitsijan on hoidettava ja säilytettävä huolel-
36922: 5   301270S
36923: 34                                  1990 vp. -     HE n:o 179
36924: 
36925: lisesti hänelle uskottua omaisuutta ja annettava   täytäntöön ja jo tapahtunut täytäntöönpano
36926: tehtävänsä päätyttyä tili ulosottomiehelle.        on peruutettava, jos vastapuoli on asettanut
36927:    Ulosottomiehen on annettava 1 momentissa        ulosottomiehelle pantin tai takauksen.
36928: tarkoitetulle toimitsijalle virka-apua.               Pantaessa täytäntöön oikeudenkäymiskaaren
36929:                                                    7 luvun 2 tai 3 §:ssä tarkoitettua turvaamistai-
36930:                      10 §                          mipäätöstä ulosottomies saa hyväksyä vasta-
36931:    Turvaaruistoimen hakija on ulosottomiehen       puolen tarjoaman vakuuden vain, jos hakija
36932: kehotuksesta velvollinen maksamaan toimitsi-       on sen hyväksynyt tai jos se asianmukaisella ja
36933: jalle tai ulosottomiehelle vaaditun suuruisen      riittävällä tavalla vastaa hakijan oikeussuojan
36934: ennakon turvaaruistoimen täytäntöönpanosta         tarvetta.
36935: aiheutuvien kulujen korvaamisesta.
36936:                                                                          13 §
36937:                       11 §                           Ulosottomiehen on peruutettava turvaaruis-
36938:   Hakijan on annettava ulosottomiehelle kah-       toimen toimeenpano, jos sen hakija pyytää
36939: den viikon kuluessa oikeudenkäymiskaaren 7         peruuttamista taikka jos velallinen esittää haki-
36940: luvun 6 §:ssä tarkoitetun vireillepanomäärä-       jan kirjallisen ilmoituksen tai muun selvän ja
36941: ajan päättymisestä selvitys pääasian käsiteltä-    luotettavan selvityksen siitä, että kysymyksessä
36942: väksi saattamisesta uhalla, että turvaaruistoi-    oleva saaminen on maksettu.
36943: men täytäntöönpano voidaan peruuttaa siten            Ulosottomiehen on vastapuolen vaatimuk-
36944: kuin 13 §:n 2 momentissa säädetään.                sesta peruutettava turvaaruistoimen täytän-
36945:                                                    töönpano myös, jollei hakija osoita, että kanne
36946:                      11 a §                        on pantu vireille oikeudenkäymiskaaren 7 lu-
36947:    Jos on todennäköistä, että oikeudenkäyruis-     vun 6 §:ssä säädetyssä määräajassa, taikka kun
36948: kaaren 7 luvun 1, 2 tai 3 §:ssä tarkoitettu        näytetään, että turvaaruistoimi on muusta sa-
36949: oikeuden vaarantuminen on käsillä, ulosotto-       notussa 6 §:ssä mainitusta syystä peräytynyt tai
36950: mies voi myöntää sanotussa luvussa tarkoite-       että kanne on hylätty, taikka jos 11 a §:n 2
36951: tun turvaaruistoimen siinä tapauksessa, että       momentissa säädetty määräaika on kulunut
36952: hakijalla on tämän lain 3 luvun 1 §:n 1 mo-        umpeen.
36953: mentissa tarkoitettu täytäntöönpanoperuste,
36954: mutta hänen täytäntöönpanohakemukseensa ei                                16 §
36955: voida heti suostua.                                   Turvaamistaimipäätöstä ei saa panna täytän-
36956:    Edellä 1 momentissa tarkoitettu turvaaruis-     töön, ellei hakija aseta ulosottomiehelle panttia
36957: toimi on voimassa enintään kuusi kuukautta         tai takausta vahingosta, mikä sellaisesta toi-
36958: turvaaruistoimen myöntämisestä. Ulosottomies       meopiteestä voi syntyä vastapuolelle. Mahdol-
36959: voi erillisestä hakemuksesta pidentää turvaa-      lisuudesta vapautua vakuuden asettamisesta on
36960: ruistoimen voimassaoloaikaa, jos siihen on eri-    säädetty oikeudenkäymiskaaren 7 luvun
36961: tyinen syy.                                        7 §:ssä.
36962: 
36963:                       12 §
36964:   Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 1 §:ssä tar-          Tämän lain voimaantulosta säädetään erik-
36965: koitettua turvaamistaimipäätöstä ei saa panna      seen lailla.
36966:                                      1990 vp. -     HE n:o 179                                     35
36967: 
36968: 
36969: 3.
36970:                                               Laki
36971:           verojen ja maksujen perimisen turvaamisesta annetun lain muuttamisesta
36972: 
36973:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan verojen ja maksujen perimisen turvaamisesta 18
36974: päivänä toukokuuta 1973 annetun lain (395/73) 1 §:n 1 momentti sekä 2 ja 6 § seuraavasti:
36975: 
36976:                         1§                          kuitenkin yhden vuoden 1 §:n 1 momentissa
36977:    Veron, julkisen maksun ja muun sellaisen         tarkoitetun takavarikon myöntämisestä. Ylei-
36978: julkisoikeudellisen tai siihen rinnastettavan ra-   nen tuomioistuin voi erityisistä syistä pidentää
36979: hasaamisen, joka saadaan ulosottaa ilman tuo-       takavarikon voimassaoloaikaa enintään kuu-
36980: miota tai päätöstä, perimisen turvaamiseksi         della kuukaudella.
36981: voidaan myöntää takavarikko siten kuin oikeu-
36982: denkäymiskaaren 7 luvussa säädetään.                                        6 §
36983:                                                       Tämän lain mukaisesta takavarikosta on,
36984:                                                     mikäli tässä laissa ei ole toisin säädetty, sovel-
36985:                        2 §                          tuvin osin voimassa, mitä oikeudenkäymiskaa-
36986:    Takavarikko saadaan myöntää aikaisintaan         ren 7 luvussa on säädetty takavarikosta päättä-
36987: kuusi kuukautta ennen saamisen tai sen osan         misestä ja ulosottolain 7 luvussa takavarikon
36988: todennäköisen kanto- tai maksuajan päätty-          täytäntöön panosta.
36989: mistä, ja se on voimassa, kunnes saaminen on
36990: maksettu tai saamisen perimiseksi on laillisessa      Tämän lain voimaantulosta säädetään erik-
36991: järjestyksessä toimitettu ulosmittaus, enintään     seen lailla.
36992: 
36993: 
36994:       Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1990
36995: 
36996: 
36997:                                       Tasavallan Presidentti
36998:                                        MAUNO KOIVISTO
36999: 
37000: 
37001: 
37002: 
37003:                                                                  Oikeusministeri Tarja Halonen
37004:                                        1990 vp. -     HE n:o 180
37005: 
37006: 
37007: 
37008: 
37009:                                       Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi saamen kielen käyttä-
37010:                                    misestä viranomaisissa ja kielilain 1 §:n muuttamisesta
37011: 
37012: 
37013: 
37014: 
37015:                             ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
37016: 
37017:    Esityksessä ehdotetaan, että saamelaisten          tapauksissa, joissa asiaa käsittelevät virkamie-
37018: kielelliset oikeudet turvataan säätämällä erityi-     het eivät osaa saamea. Tästä syystä lakiehdo-
37019: nen laki saamen kielen käyttämisestä viran-           tukseen on otettu useita säännöksiä, jotka
37020: omaisissa. Saamen kieltä voitaisiin käyttää vi-       poikkeavat kielilain suomen ja ruotsin kieltä
37021: ranomaisissa hallitusmuodon mukaisten kan-            koskevista säännöksistä.
37022: salliskielten, suomen ja ruotsin kielen, ohella.         Saamen kielen aseman edistämiseksi voitai-
37023: Saamelaisella olisi kansalaisuudesta riippumat-       siin saamelaisten kotiseutualueen virkamiehille
37024: ta samankaltainen oikeus kuin suomen- ja              myöntää paikallista virkavapautta saamen kie-
37025: ruotsinkielisillä Suomen kansalaisilla käyttää        len taidon hankkimista varten. Lääninhallituk-
37026: tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa             seen ja valtion piiri- tai paikallishallinnon vi-
37027: omaa kieltään, saamea.                                ranomaiseen, jonka virka-alue käsittää saame-
37028:    Ehdotuksen mukaan saamelaisella tarkoite-          laisten kotiseutualueen, voitaisiin perustaa saa-
37029: taan henkilöä, joka pitää itseään saamelaisena,       men kielen avustajan virka. Tällaisen viran-
37030: edellyttäen, että hän itse tai hänen vanhemmis-       omaisen virkamiehiä tai toimenhaltijoita otet-
37031: taan tai isovanhemmistaan ainakin yksi on             taessa katsottaisiin saamen kielen taito lakieh-
37032: oppinut saamen kielen ensimmäisenä kiele-             dotuksen mukaan erityiseksi ansioksi. Saame-
37033: nään.                                                 laisten kotiseutualueen kunnille suoritettaisiin
37034:    Saamen kielen käyttämistä säänneltäisiin           valtionosuutta saamen kielen kääntämis-, tulk-
37035: noudattaen soveltuvin osin vuoden 1922 kieli-         kaus- ja neuvontatehtäviä suorittavien viran-
37036: lain periaatteita suomen ja ruotsin kielen käyt-      haltijoiden palkkaukseen.
37037: tämisestä. Saamen kielen käyttäminen viran-              Ehdotuksen mukaan saamelaisella olisi la-
37038: omaisissa ei kuitenkaan perustuisi virka- tai         kiin nimenomaisesti kirjattu oikeus ilmoittaa
37039: itsehallintoalueen asukkaiden kielelliseen ja-        väestökirjoihin äidinkielekseen saame. Erilais-
37040: kaumaan kuten suomen ja ruotsin kielen käyt-          ten kuulutusten lisäksi useimmat lomakkeet
37041: täminen perustuu, vaan viranomaiset ja laitok-        täyttöohjeineen olisi saamelaisten kotiseutualu-
37042: set, joihin ehdotettua lakia sovellettaisiin, mää-    eella laadittava ja annettava myös saamen
37043: rättäisiin suoraan lailla. Lain soveltamispiiriin     kielellä; niin ikään on tie- ynnä muiden opas-
37044: tulisivat ne lähinnä paikallis- ja piirihallintovi-   teiden oltava myös saamen kielellä.
37045: ranomaiset, joiden virka-alueeseen saamelais-
37046: ten kotiseutualue tai sen osa kuuluu, sekä               Erityisesti saamelaisia koskevat lait, asetuk-
37047: muutamat yksittäisen kansalaisen kannalta             set ja säädöskokoelmassa julkaistavat valtio-
37048: keskeiset valtakunnalliset viranomaiset. Saa-         neuvoston ja ministeriöiden päätökset sekä
37049: melaisten kotiseutualue käsittää Enontekiön,          muutkin päätökset, määräykset, kuulutukset ja
37050: Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän              tiedonannot olisi julkaistava myös saamen kie-
37051: kunnassa sijaitsevan Lapin paliskunnan alu-           lellä. Komiteanmietinnöt ja muut lakiehdotuk-
37052: een.                                                  set tai niiden tiivistelmät olisi samoin julkaista-
37053:    Valtion virkamiehelle ei edes saamelaisten         va myös saamen kielellä, jos ne erityisesti
37054: kotiseutualueella ehdoteta säädettäväksi yleistä      koskevat saamelaisia tai jos siihen muutoin on
37055: velvollisuutta osata saamen kieltä, vaan saame-       erityistä syytä.
37056: laisten oikeudet käyttää saamen kieltä turvat-           Saamen kielen kääntämistä ja ehdotetussa
37057: taisiin kääntämisellä ja tulkitsemisella niissä       laissa säädettyjä muita tehtäviä varten olisi
37058: 
37059: 301278B
37060: 2                                  1990 vp. -    HE n:o 180
37061: 
37062: saamelaisvaltuuskunnan alaisena erityinen saa-   jonka mukaan oikeudesta käyttää viranomai-
37063: men kielen toimisto.                             sissa saamen kieltä säädetään erikseen.
37064:   Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi myös         Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voi-
37065: kielilakia lisäämällä siihen viittaussäännös,    maan vuoden 1992 alusta.
37066:                                                                              1990 vp. -             HE n:o 180                                                                                         3
37067: 
37068: 
37069: 
37070: 
37071:                                                                             SISÄLLYSLUETTELO
37072: 
37073:                                                                                              Sivu                                                                                                    Sivu
37074:      YLEISPERUSTELUT.........................                                                   4   5. Esityksen taloudelliset vaikutukset . . . . . . . . . . . . .                                   22
37075: 1. Esityksen yhteiskunnallinen merkitys . . . . . . . . . .                                    4       5.1. Valtiontaloudelliset vaikutukset . . . . . . . . . .                                       22
37076:    1.1. Tausta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         4       5.2. Kunnallistaloudelliset vaikutukset                                                         23
37077:                                                                                                        5.3. Muut taloudelliset vaikutukset............                                                 23
37078:    1.2. Tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             4
37079:    1.3. Keinot....................................                                             5    6. Suhde kansainvälisiin sopimuksiin . . . . . . . . . . . . .                                    23
37080: 2. Nykyinen tilanne ja asian valmistelu . . . . . . . . . . .                                  6
37081:                                                                                                           YKSITYISKOHT AlSET PERUSTELUT . . . . . .                                                    25
37082:    2.1. Nykyinen tilanne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                     6
37083:          2.1.1. Saamelaiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                    6    1. Lakiehdotusten perustelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                             25
37084:          2.1.2. Saamen kieli.......................                                            7       1.1. Laki saamen kielen käyttämisestä viran-
37085:          2.1.3. Lainsäädäntö......................                                            10            omaisissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .               25
37086:                   Aiempi lainsäädäntö . . . . . . . . . . . . . . .                           10       1.2. Kielilaki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             35
37087:                   Nykyinen lainsäädäntö . . . . . . . . . . . .                               10
37088:                                                                                                     2. Tarkemmat säännökset ja määräykset . . . . . . . . .                                            35
37089:          2.1.4. Käytäntö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                  12
37090:                   Opetus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              12    3. Voimaantulo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                 35
37091:                   Joukkotiedotus....................                                          13
37092:                   Kirkolliset palvelut . . . . . . . . . . . . . . . .                        13    4. Säätämisjärjestys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                   35
37093:                   Hallintotoiminta. . . . . . . . . . . . . . . . . . .                       14
37094:    2.2. Tilanne muissa pohjoismaissa . . . . . . . . . . . .                                  15          LAKITEKSTIT. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                  36
37095:          2.2.1. Norja..............................                                           15    1. Laki saamen kielen käyttämisestä viranomai-
37096:          2.2.2. Ruotsi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              16       sissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    36
37097:    2.3. Asian valmistelu..........................                                            17
37098:          2.3.1. Aikaisemmat ehdotukset . . . . . . . . . .                                    17    2. Laki kielilain 1 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . .                                     40
37099:          2.3.2. Esityksen valmistelu . . . . . . . . . . . . . . .                            19
37100: 3. Ehdotetut uudistukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                    20         LIITTEET.....................................                                                41
37101:    3 .1. Oikeus käyttää saamen kieltä viranomai-
37102:                                                                                                     1. Rinnakkaisteksti...............................                                                41
37103:          sissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    20
37104:                                                                                                        Laki kielilain 1 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . .                                   41
37105:    3.2. Oikeus saamen kielen ilmoittamiseen äi-
37106:          dinkielekseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              21    2. Asetusluonnokset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                   42
37107:    3.3. Saamenkieliset kuulutukset, opasteet ja                                                     1. Asetus saamen kielen käyttämisestä viranomai-
37108:          lomakkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            21       sissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    42
37109:    3.4. Saamen kielellä julkaistavat säädökset, la-                                                 2. Asetus saamen kielen toimistosta . . . . . . . . . . . . . .                                   43
37110:          kiehdotukset ja mietinnöt.................                                           21    3. Asetus saamen kielen käyttämisestä viranomai-
37111:    3.5. Saamen kielen toimisto . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                          22       sissa annetussa laissa tarkoitettujen käännösten
37112: 4. Esityksen organisatoriset ja henkilöstövaiku-                                                       toimittamisesta suoritettavista maksuista . . . . . .                                          44
37113:    tukset..........................................                                           22    3. Lakitekstien saamenkieliset käännökset........                                                 45
37114: 4                                      1990 vp. -     HE n:o 180
37115: 
37116: 
37117: 
37118: 
37119:                                         YLEISPERUSTELUT
37120: 
37121: 
37122: 1. Esityksen yhteiskunnallinen                        henkilöiden mahdollisuuksia käyttää omaa
37123:    merkitys                                           kieltään ja samaistua omaan kulttuuriinsa.
37124: 
37125: 1.1. Tausta
37126:                                                       1.2. Tavoitteet
37127:    Vähemmistökansanryhmiä on runsaasti eri
37128: puolilla maailmaa useissa eri valtioissa. Viime          Kieli on merkittävin tekijä eri kansan-
37129: vuosikymmeninä vähemmistökansat ovat ha-              ryhmien yhtenäisyyden ja omaleimaisuuden
37130: vahtuneet yhä enemmän huolehtimaan oman               säilyttäjänä. Toisaalta kielellä on suuri merki-
37131: kulttuurinsa ja elintapojensa säilymisestä. Nä-       tys yksilön toiminnoille yhteiskunnassa. On
37132: mä pyrkimykset tähtäävät vähemmistön jäsen-           tärkeää, että kaikilla yhteiskunnan jäsenillä on
37133: ten ihmisoikeuksien toteutumiseen. Valtion            yhdenvertaiset mahdollisuudet käyttää äidin-
37134: kannalta pyrkimykset on katsottava arvok-             kieltään myös virallisissa yhteyksissä sekä saa-
37135: kaiksi, koska erilaiset vähemmistökulttuurit          da erilaisia palveluita omalla kielellään. La-
37136: merkitsevät rikkautta maailmalle. Niinpä valti-       kiehdotuksen päätavoitteena voidaan pitää
37137: oiden, joiden alueella on tällaisia vähemmistö-       saamenkielisten henkilöiden saattamista kielel-
37138: kansanryhmiä, on annettava laaja tukensa näi-         listen oikeuksien osalta nykyistä tasa-arvoisem-
37139: den ryhmien kulttuurin ja elinehtojen säilyttä-       paan asemaan muun väestön kanssa.
37140: miselle ja pyrittävä kaikin tavoin edistämään            Saamen kielen virallisen aseman puute lisää
37141: niiden säilymistä ja kehittymistä. Ilman valtio-      osaltaan saamelaisten kielellistä suomalaistu-
37142: vallan erityisiä toimia vähemmistökulttuurit          mista ja saamelaiskulttuurin lähes yksipuolista
37143: ovat vaarassa kadota.                                 muuntumista pääkulttuurin suuntaan. Saamen
37144:                                                       kieli on myös heikon virallisen arvostuksen
37145:    Saamelaiset ovat Pohjolan alkuperäiskansa,         johdosta menettänyt suuressa määrin merkitys-
37146: joka on myös Suomessa vähemmistökansan-
37147:                                                       tään ihmisen luontaisena ryhmään samaistumi-
37148: ryhmä. Saamelaisten asuma-alueen eristäyty-
37149:                                                       sen ja yhteenkuuluvuuden tunteen ylläpitäjänä.
37150: neisyys muusta valtakunnasta ja alueen sisäi-            Kielellinen suomalaistuminen ja saamen kie-
37151: nen yhtenäisyys vuosisatojen aikana olivat            len käytön vähentyminen saattavat muutamas-
37152: omiaan säilyttämään saamelaiskulttuuria ja
37153:                                                       sa sukupolvessa merkitä saamen kielen täydel-
37154: saamen kieltä varsin vakaana. Useissa tapauk-
37155:                                                       listä syrjäytymistä saamelaisten käyttämänä il-
37156: sissa alueelle siirtyneet suomalaisetkin saame-
37157:                                                       maisuvälineenä. Tämä puolestaan merkitsisi
37158: laistuivat kielellisesti ja tavoiltaan.
37159:                                                       saamelaiskulttuurin keskeisen tunnusmerkin
37160:    Asutuksen lisääntyminen ja voimakas teknis-        katoamista ja samalla köyhdyttäisi maan ko-
37161: tyminen varsinkin tämän vuosisadan puolella           konaiskulttuuria.
37162: vaikuttivat saamelaisyhteisöön hajoittavasti.            Vähemmistökielen asema voidaan turvata
37163: Luontaistalouteen pohjautuva elinkeinoelämä           parhaiten lainsäädännöllä. Ilman erityistä kieli-
37164: vaikeutui ja kielellinen yhteys pirstoutui erilli-    lakia muut kulttuurin säilyttämistä tukevat toi-
37165: siksi saarekkeiksi.                                   met jäävät riittämättömiksi. Saamelaiskulttuu-
37166:    Vähemmistökulttuureille       on     elintärkeää   ria koskevat säännökset koulu-, päivähoito- ja
37167: oman kielen säilyminen. Saamen kieleen on             kulttuurilainsäädännössä tarvitsevat ehdotto-
37168: aikoinaan kohdistunut monenlaisia paineita.           masti tuekseen kielilain, jotta kyseessä olevilla
37169: Pääväestön suhde saamen kieleen oli pitkään           säännöksillä olisi riittävää käytännön merkitys-
37170: jyrkän torjuva. Saamen kielellä puhumista pa-         tä.
37171: heksuttiin, ja eräissä kouluyhteisöissä se jopa          Saamenkielisen väestön rajoitetut mahdolli-
37172: kiellettiin. Suomalaisessa yhteiskunnassa vallit-     suudet oman kielen käyttöön heikentävät myös
37173: sevat olosuhteet heikensivät saamenkielisten          yleistä oikeusturvaa. Useilla saamelaisilla ovat
37174:                                         1990 vp. -    HE n:o 180                                      5
37175: 
37176: kielivaikeudet, tmsm sanoen suomen kielen                Säätämällä laki saamen kielen käyttämisestä
37177: heikko taito, palvelusten hankintaa haittaava-        viranomaisissa turvataan nykyistä paremmin
37178: na tekijänä. Koska saamelaisten kielivaikeuk-         saamenkielisen väestön mahdollisuudet hoitaa
37179: siin liittyy usein tiedon puute yhteiskunnan          asioitaan äidinkielellään sekä edistetään saame-
37180: tarjoamista etuuksista ja palveluksista, riski        laisten kieliturvaa ja oikeusturvaa. Samalla
37181: lainmukaisten oikeuksien menetyksiin on saa-          edistetään kansalaisten tasa-arvoista kohtelua
37182: menkielisillä suurempi kuin muulla väestöllä.         yhteiskunnassamme.
37183: Yhteiskunnan monimutkaistuminen ja viranis-
37184: tuminen asettavat yhä suurempia kielellisiä
37185: vaatimuksia hallintopalveluiden käyttäjille.          1.3. Keinot
37186:    Saamen kielen käyttäminen hallintotoimin-
37187: nassa voidaan katsoa tarpeelliseksi kaikissa             Saamen kielen asema tulisi turvata hallitus-
37188: nnssa viranomalSlssa, joissa saamenkieliset           muodossa, kuten nykyisin suomen ja ruotsin
37189: henkilöt asioivat tai joiden toiminta koskee          kielen asema. Hallitusmuodon perusoikeuksia
37190: saamenkielistä väestöä. Suurin tarve saamen           koskevien säännösten uudistaminen on vireillä.
37191: kielen käyttämiselle on toisaalta niissä viran-       Saamen kielen asemaa koskevien perusoikeus-
37192: omaisissa, joissa asianosaisen oikeussuojan           säännösten odottaminen ei kuitenkaan ole tar-
37193: tarve on korostuneessa asemassa, kuten oi-            koituksenmukaista, koska saamen kielen ase-
37194: keuslaitoksen piirissä, ja toisaalta niissä viran-    man järjestäminen on kiireellinen tehtävä, jota
37195: omaisissa, joissa suomen kielen taidoiltaan hei-      ei voi jättää riippuvaiseksi perusoikeuksia kos-
37196: koimmat iäkkäät ihmiset joutuvat säännöllises-        kevan kokonaisuudistuksen etenemisestä. Täs-
37197: ti asioimaan, kuten sosiaalihallinnon alalla.         sä vaiheessa on tarkoituksenmukaisinta järjes-
37198:                                                       tää saamen kielen asema rajoitetummin tavalli-
37199:    Edellä mainittujen viranomaisten lisäksi saa-
37200:                                                       sella lainsäädännöllä, säätämällä erillinen laki
37201: men kielen käyttöä voidaan pitää hyvin tärke-
37202:                                                       saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa,
37203: änä erilaisissa suunnitteluasioissa, joilla saattaa
37204:                                                       jäljempänä saamelaisten kielilaki.
37205: olla hyvinkin laajoja ja pitkäaikaisia vaikutuk-
37206:                                                          Kielilaki (148/22) perustuu hallitusmuotoon
37207: sia ja joissa on tärkeää, että myös saamenkieli-
37208:                                                       ja on lakiteknisesti vanhakantainen ja paikoin
37209: nen väestö saa asianomaisista hankkeista riittä-
37210:                                                       vaikeatulkintainen. Tämän vuoksi saamelaisten
37211: vän selkeää informaatiota voidakseen vaikut-
37212:                                                       kielilakia ei voida sitoa suoraan kielilakiin,
37213: taa niihin. Esimerkiksi kaavoitusasioita käsitte-
37214:                                                       vaan tarkoituksenmukaisempaa on säätää
37215: levien kuntien ja valtion viranomaisten tulisi
37216:                                                       muusta kielilainsäädännöstä muodollisesti eril-
37217: antaa erilaiset ilmoitukset ja kuulutukset myös
37218:                                                       linen saamelaisten kielilaki. Koska kielilain
37219: saamen kielellä.
37220:                                                       mukainen järjestelmä on kuitenkin vakiintunut
37221:    Lisäksi saamelaisten perinteisiä elinkeinoja       ja käytännössä koeteltu, saamelaisten kielilais-
37222: koskevia asioita käsittelevissä viranomaisissa        sa on eräiltä osin noudatettu kielilain periaat-
37223: on tärkeää mahdollistaa saamen kielen käyttä-         teita suomen ja ruotsin kielen käyttämisestä
37224: minen. Tällaisia viranomaisia ovat muun mu-           viranomalSlssa. Saamelaisten kielilaissa on
37225: assa metsähallinnon piiri- ja paikallishallinnon      käytännön syistä kuitenkin eräitä säännöksiä,
37226: viranomaiset, maatalouspiiri, kalastuspiiri ja        jotka poikkeavat kielilain periaatteista.
37227: -alueet sekä poronhoitoasioita käsittelevät vi-          Saamelaisten kielilain säätäminen merkitsee
37228: ranomaiset.                                           saamelaisten kielellisten oikeuksien vahvistu-
37229:    Voidaan todeta, että saamenkielisen väestön        mista. Laissa omaksuttu periaate edistää näin
37230: kielellinen turva on erittäin heikko verrattuna       ollen kansalaisten yhdenvertaisuuden periaat-
37231: suomen- ja ruotsinkielisten perustuslailliseen        teen toteutumista.
37232: turvaan. Saamenkielisen väestön kannalta täl-            Saamelaisten kielilaissa ei tässä yhteydessä
37233: lainen tilanne on yhteiskunnallista eriarvoi-         ehdoteta omaksuttavaksi kielilain mukaista
37234: suutta voimakkaasti ylläpitävä rakenteellinen         virka-alueiden asukkaiden kielellisiin jakau-
37235: epäkohta. Saamelaisväestön kohdalla kielelli-         miin perustuvaa kielellisten oikeuksien järjes-
37236: seen vähemmistöön kuuluminen eli syntyperä            telmää. Laissa ehdotetaan säädettäväksi, että
37237: asettaa sen jäsenet muita huonompaan ase-             saamelaisten kielilakia sovelletaan sellaisiin
37238: maan muun muassa koulutuksen, tiedonväli-             alueellisiin viranomaisiin, joiden virka-alueisiin
37239: tyksen ja yhteiskunnan hallintopalveluiden            saamelaisten kotiseutualue tai sen osa kuuluu
37240: suhteen.                                              sekä eräisiin muihin yksittäisen kansalaisen
37241: 6                                      1990 vp. -    HE n:o 180
37242: 
37243: kannalta keskeisiin keskushallintoviranomai-         olisi saamelaisvaltuuskunnan alainen saamen
37244: siin. Saamelaisten kotiseutualue ehdotetaan          kielen toimisto. Viranomaisella, jonka olisi
37245: määriteltäväksi samalla tavalla kuin saamelais-      lakiehdotuksen mukaan annettava toimitus-
37246: valtuuskunnasta annetussa asetuksessa (824/          kirjastaan saamenkielinen käännös, olisi oi-
37247: 73).                                                 keus saada käännös saamen kielen toimistolta.
37248:    Suomen ja ruotsin kielen aseman määräyty-         Tämän vuoksi tulisi saamen kielen toimistolla,
37249: misessä on kielilain ohella myös valtion virka-      joka sijaitsisi saamelaisten kotiseutualueella,
37250: miehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetulla       olla pääkielenkääntäjä ja riittävä määrä kielen-
37251: lailla (149/22) tärkeä merkitys. Kaksikielisten      kääntäjiä.
37252: virka-alueiden ylemmiltä virkamiehiltä vaadi-           Vastaavasti olisi saamelaisten kotiseutualu-
37253: taan molempien kotimaisten kielten suullista ja      een kunnilla henkilöstöä saamen kielen kääntä-
37254: kirjallista taitoa. Yksikielistenkin virka-aluei-    mis-, tulkitsemis- ja neuvontatehtäviä varten.
37255: den vastaaviita virkamiehiltä vaaditaan maan         Koska tällaisen henkilöstön paikkaaminen
37256: toisen kielen ymmärtämistä.                          muutoin saattaisi tuottaa näille kunnille ylivoi-
37257:    Saamen kielen taidon vaatiminen niiden vi-        maisia taloudellisia vaikeuksia, ehdotetaan
37258: ranomaisten virkamiehiltä, jotka kuuluisivat         laissa säädettäväksi, että kunta voisi saada
37259: saamelaisten kielilain soveltamispiiriin, tuottai-   täysimääräistä valtionosuutta tämän henkilö-
37260: si alkuvaiheessa suuria vaikeuksia. Jo paikallis-    kunnan palkkaamiseen.
37261: hallinnossa olisi kieltä taitavien virkamiesten         Vaikka säännöksiä saamen kielen käyttämi-
37262: saaminen hankalaa. Myös joihinkin valtion            sestä viranomaisissa ei sisällytettäisikään kieli-
37263: keskushallinnon viranomaisiin tulisi saamelais-      lakiin, olisi asianmukaista, että kielilakiin kui-
37264: ten kielilaki sovellettavaksi. Saamen kielen tai-    tenkin sisällytetään viittaussäännös saamen
37265: don vaatiminen keskushallinnon ja piirihallin-       kielen käytön erityissääntelyyn.
37266: nonkin virkamiehiltä olisi ilmeisen epätarkoi-
37267: tuksenmukaista.
37268:    Saamelaisten kielilaki ehdotetaankin saatet-      2. Nykyinen tilanne ja asian
37269: tavaksi voimaan niin, ettei sen soveltaminen            valmistelu
37270: olisi riippuvainen virkamiesten saamen kielen
37271: taidosta. Siksi lakiin ehdotetaan otettavaksi        2.1. Nykyinen tilanne
37272: säännökset, joiden mukaan voitaisiin käyttää
37273: kääntämistä ja tulkitsemista niissä tapauksissa,     2.1.1. Saamelaiset
37274: joissa asianomaiset virkamiehet eivät osaa saa-
37275: men kieltä. Erityinen laki virkamiehiltä vaadit-        Saamelaiseksi luetaan Suomessa henkilö, jo-
37276: tavasta saamen kielen taidosta ei näin ollen         ka itse tai jonka vanhemmista tai isovanhem-
37277: olisi tarpeen. Myöhemmässä vaiheessa voitai-         mista vähintään yksi on puhunut ensimmäisenä
37278: siin säätää asetuksella saamen kielen taito eri-     kielenään saamea. Tämä saamelaisvaltuuskun-
37279: tyiseksi kelpoisuusehdoksi sellaisille virkamie-     nasta annetun asetuksen 1 §:ssä oleva määritel-
37280: hille, jotka yksinomaan tai suuressa määrin          mä on puhtaasti kielellinen. Myös muissa poh-
37281: joutuvat käsittelemään saamelaisten asioita.         joismaissa saamelaisuuden määrittelyssä on
37282: Lisäksi ehdotetaan, että lääninhallitukseen ja       lähdetty kielelliseltä perustalta. Eräiden uusim-
37283: muuhun valtion piiri- tai paikallishallinnon         pien tutkimustenkin mukaan juuri kieli on
37284: viranomaiseen voitaisiin perustaa saamen kielen      ollut kautta aikain saamelaisuuden tärkein kri-
37285: avustajan virka. Ehdotetun lain mukaan saa-          teeri.
37286: menkielisten asema muodostuisi lain sovelta-            Ensimmäiset saamelaisia koskevat historialli-
37287: mispiiriin kuuluvissa viranomaisissa samanta-        set tiedot ovat peräisin ajanlaskumme alusta,
37288: paiseksi kuin toiskielisten asema suomen ja          roomalaiselta historioitsijalta Tacitukselta, jo-
37289: ruotsin kielen kannalta yksikielisissä viran-        ka mainitsee pohjoisessa elävät fennit. Näiden
37290: omaisissa.                                           elintavat, sellaisina kuin ne heijastuvat Taci-
37291:    Kun edellä sanotun mukaisesti virkamiehiltä       tuksen kertomuksesta, vastaavat sitä kuvaa,
37292: ei vaadittaisi yleisesti saamen kielen taitoa,       jonka tutkimus on luonut noina aikoina elä-
37293: olisi tämän sijasta osoitettava riittävästi varoja   neistä saamelaisista. Saamelaiset ilmaantuivat
37294: kääntämis- ja tulkitsemispalvelujen järjestämi-      historiaan nimenomaan metsästäjinä ja pai-
37295: seen. Saamen kielen kehittämistä ja huoltoa          mentolaisina, ja ilmeisesti he juuri turkisten
37296: sekä lakiehdotuksen mukaisia tehtäviä varten         tuottajina tulivat ensimmäisen kerran Euroo-
37297:                                       1990 vp. -    HE n:o 180                                   7
37298: 
37299: pan kokonaistalouden osaksi. Jo varhain saa-        saamelaisilla on selvittämättömiä perustuslain-
37300: melaiset kehittivät erityiseksi karjatalouden       suojaa nauttivia oikeuksia nykyisen valtion-
37301: muodoksi poronhoidon, jonka tänä päivänä            maan alueella (perustuslakivaliokunnan lau-
37302: tunnemme leimallisesti saamelaisena elinkeino-      sunnot 7/1978 vp., 5/1981 vp., 11/1982 vp.,
37303: na.                                                 13/1989 vp. ja 3/1990 vp.).
37304:    Vaikka poronhoito onkin saamelaisille tyy-          Saamelaisten lukumäärästä on saatavissa
37305: pillinen elinkeino, ei se suinkaan ole kaikille     tarkkaa tietoa vain Suomen, Ruotsin ja Neu-
37306: saamelaisille yhteinen. Tärkeitä saamelaiselin-     vostoliiton osalta. Suomessa saamelaisia on
37307: keinoja ovat kautta aikain olleet kalastus ja       5 700, Ruotsissa runsaat 17 000 ja Neuvostolii-
37308: metsästys sekä myöhemmin tilajaotuksen puit-        tossa vajaat 2 000. Norjassa voidaan arvioida
37309: teissa harjoitettu karjatalous. Saamelaisten ke-    olevan noin 25 000 saamenkielentaitoista hen-
37310: hittämät elinkeinot ovat kuitenkin poikkeuk-        kilöä, mutta lukumäärä voi olla suurempikin.
37311: setta olleet ympäristön kanssa yhteistoimintaan     Väestölaskennan tuloksena saatu saamenkielis-
37312: ja työnjakoon pyrkiviä, ja elinkeinoryhmien         ten lukumäärä on esimerkiksi Suomessa noin
37313: välillä on ollut pitkällekin menevää keskinäistä    puolet todellisesta, ja Norjassa on viimeksi
37314: riippuvuutta. Viime aikoina saamelaisten elin-      ilmoittanut äidinkielekseen saamen noin 13 000
37315: keinokuva on alkanut muuttua niin, että yhä         henkeä. Jos Norjan saamelaisten lukumäärän
37316: useammat ovat löytäneet toimeentulonsa Juon-        arvioinnissa otetaan perustaksi samat kriteerit
37317: taiselinkeinojen ulkopuolelta. Saamelaisten         kuin Suomessa (vähintään yksi isovanhemmis-
37318: elinkeinorakenne lähestyy kaikkialla pääväes-       ta saamenkielinen), voidaan Norjan saamelais-
37319: töjen elinkeinorakennetta. Saamelaiselle elin-      ten lukumääräksi arvioida noin 45 000 henkeä.
37320: keinoelämälle on kuitenkin edelleen tunnuso-        Kaikkiaan olisi saamelaisia noin 70 000 hen-
37321: maista yhdistelmätalous, jossa yksi kotitalous      keä, mistä määrästä saamenkielisiä ehkä kaksi
37322: saa elantonsa useista eri elinkeinoista. Kilpailu   kolmannesta eli 45 000.
37323: saamelaisalueen luonnonvaroista sekä luontais-         Saamelaisvaltuuskunnan tekemän selvityk-
37324: talouden poissulkevien ympäristökäyttömuoto-        sen mukaan oli saamelaisia vuonna 1983 Suo-
37325: jen tunkeutuminen pohjoiseen asettaa saame-         messa yhteensä 5 735, joista saamelaisten koti-
37326: laiset erityisen ankaran yhtenäistymispaineen       seutualueena 3 858. Kunnittain saamelaiset ja-
37327: alaiseksi.                                          kautuivat seuraavasti:
37328:    Saamelaisten joutuminen eri valtioiden alai-
37329:                                                     Kunta         Saamelaiset    Kunnan koko väestö
37330: suuteen on tapahtunut suhteellisen myöhään
37331: uudella ajalla. Ruotsin rajasta Norjaa vastaan      Inari         2 091           7 151
37332: sovittiin Strömstadissa vuonna 1751 ja Norjan       Utsjoki       1 068           1 523
37333: ja Venäjän raja vahvistettiin vuonna 1826.          Enontekiö       377           2 411
37334: Ennen Suomen liittämistä Venäjään Suomen            Sodankylä       322          10 487
37335: alueen saamelaiset kuuluivat Ruotsi-Suomen
37336: oikeusjärjestyksen ja kirkon alaisuuteen, vaik-       Muualla Suomessa saamelaisia oli 1 372 ja
37337: ka maksoivatkin eri valtioille veroja, jotkut       ulkomailla 505.
37338: lapinkylät kolmeHekin suunnalle: Tanska-Nor-
37339: jalle, Ruotsi-Suomelle ja Venäjälle.
37340:    Viimeaikaisessa tutkimuksessa sekä eräiden       2 .1.2. Saamen kieli
37341: lainsäädäntöhankkeiden ja isojakotoimitusten
37342: yhteydessä on kiinnitetty erityistä huomiota           Saamen kieli kuuluu suomalais-ugrilaiseen
37343: saamelaisalueen        maanomistuskysymyksiin.      kielikuntaan, joka yhdessä etupäässä Siperias-
37344: Näissä yhteyksissä on todettu, että lappalaisilla   sa puhuttavien samojedikielten kanssa muo-
37345: on aiemmin ollut oikeuskäytännön ja valtion-        dostaa uralilaisen kielikunnan. Saamen kieli on
37346: hallinnon tunnustama omistusoikeus alueensa         itämerensuomalaisten kielten jälkeen läheisin
37347: maihin ja vesiin. Samalla on asetettu kyseen-       suomen sukukielistä. Saamen kielessä on yh-
37348: alaiseksi valtion nykyinen omistusoikeus valti-     teensä 9 murretta (ks. kartta), joista Suomessa
37349: onmaahan pohjoisilla alueilla. Myös eduskun-        puhutaan kolmea saamen murretta, pohjois-
37350: nan perustuslakivaliokunta on todennut, että        saamea, inarinsaamea ja koltansaamea.
37351: 8                                       1990 vp. -      HE n:o 180
37352: 
37353: 
37354: 
37355: 
37356: 1. Eteläsaame
37357: 2. Uumajansaame
37358: 3. Piitimensaame
37359: 4. Luulajansaame
37360: 5. Pohjoissaame
37361: 6. Inarinsaame
37362: 7. Koltansaame
37363: 8. Kildininsaame
37364: 9. Turjansaame
37365: 
37366: 
37367: 
37368: 
37369:                              Saamen kielen murteet Pohjoismaissa
37370: 
37371:    Saamelaisvaltuuskunnan tekemässä selvityk-             Viralliset väestörekisteritiedot saamenkielis-
37372: sessä ilmoitti vuonna 1983 ensimmäiseksi oppi-         ten määrästä ovat huomattavasti pienemmät
37373: makseen kieleksi pohjoissaamen eli tunturisaa-         kuin mitä todellinen tilanne on, koska saamen-
37374: men 1 795, inarinsaamen 390 ja koltansaamen            kieliset ilmoittavat äidinkielekseen usein vir-
37375: 467 henkilöä. Suomen kielen ilmoitti ensim-            heellisesti suomen. Kun esimerkiksi henkikir-
37376: mäiseksi kielekseen 2 803 saamelaista. Näiden          joitustietojen mukaan saamenkielisten luku-
37377: viimeksi mainittujen saamen kielen taitoa ei ole       määrä saamelaisten kotiseutualueen kunnissa
37378: tutkittu, mutta on hyvin luultavaa, että varsin        oli vuonna 1983 yhteensä 1274, oli saamelais-
37379: monet heistä ovat jossakin elämän vaiheessa            valtuuskunnan selvityksen mukaan saamenkie-
37380: myös oppineet saamen kielen. Lisäksi useat             listen lukumäärä alueella 2172.
37381: suomalaiset ovat yliopistoissa tai saamelaisalu-          Saamenkielisten määrät saamelaisten koti-
37382: eella muutoin opetelleet tai oppineet saamen           seutualueen kunnissa olivat vuosina 1983 ja
37383: kielen.                                                1990 seuraavat:
37384: 
37385:                                        1983                                               1990
37386:                                    henkikirjoitus                                    asukasluku 1.1.
37387:                            asukas-         saamen-         saamelaisvaltuus-   asukas-        saamen-
37388:                             määrä           kieliset        kunnan selvitys     määrä          kieliset
37389: Enontekiö ................ 2 288        160      7,0 Olo         248            2 468      182      7,4 Olo
37390: Inari ...................... 6 905      334      4,8 Olo         997            7 385      410      5,6 Olo
37391: Utsjoki ................... 1 493       754     50,5 Olo         829            1 527      805     52,7 Olo
37392: Sodankylä ................ 10117         26      0,3 Olo          98           10 582      162      1,5 Olo
37393: 
37394:    Tutkijat ovat esittäneet erilaisia näkemyksiä       verran suuri, ettei ole yritetty laatia esimerkiksi
37395: siitä, miten paljon Suomen saamelaismurteet            näille murteille yhteistä kirjakieltä, vaan jokai-
37396: (pohjois-, inarin- ja koltansaame) eroavat toi-        selle on luotu oma kirjoitusjärjestelmä. Toi-
37397: sistaan. Ero näiden murteiden välillä on sen           saalta ero pohjoissaamen ja inarinsaamen väli!-
37398:                                       1990 vp. -     HE n:o 180                                       9
37399: 
37400: lä ei ole kovinkaan suuri. Inarinsaamea puhu-        laisneuvoston saamen kielen lautakunta, jossa
37401: va henkilö ymmärtää pohjoissaamea puhuvaa            ovat edustettuina kaikki Norjassa, Ruotsissa ja
37402: henkilöä ilman mainittavia vaikeuksia. Koltan-       Suomessa puhuttavat saamen kielen päämur-
37403: saamea on hiukan vaikeampi ymmärtää, koska           teet. Lautakunta edustaa saamenkielistä kieli-
37404: yhteydet kolttien, inarinsaamelaisten ja poh-        aluetta Pohjoismaiden kielisihteeristössä, joka
37405: joissaamelaisten välillä ovat syntyneet vasta        on Pohjoismaiden ministerineuvoston alaisuu-
37406: sotien jälkeen. Tämä ei kuitenkaan merkitse,         dessa toimiva elin. Suomen puolella toimii
37407: etteivätkö pohjoissaamelaiset tai inarinsaame-       lisäksi oma saamen kielen lautakunta, joka
37408: laiset ymmärtäisi kolttia lainkaan. Nykyinen         kuuluu kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen
37409: vilkas kanssakäyminen näiden ryhmien kesken          alaisuuteen. Tutkimuskeskuksessa on myös
37410: on lisäämässä kielellistä ymmärtämistä. On           saamen kielen tutkijan virka, johon kuuluu
37411: vielä huomattava, että kirjoitettua naapuri-         myös neuvontatehtäviä ja yleisöpalvelua, toisin
37412: murretta on yleensä helpompi ymmärtää kuin           sanoen saamenkieliset voivat kääntyä viranhal-
37413: puhuttua kieltä.                                     tijan puoleen muun muassa käännösongelmis-
37414:     Viime aikoina ei ole tutkittu saamelaisia niin   saan.
37415: tarkoin, että tiedettäisiin, paljonko ummikko-          Vaikea ongelma on luoda uusia sanoja uusil-
37416: saamelaisia maassamme on. Suuntaviivoja an-          le käsitteille ja esimerkiksi uudenaikaisille lait-
37417: tanee kuitenkin saamelaisvaltuuskunnan vuon-         teille. Tämä työ aloitettiin jo 1950-luvulla, ja
37418: na 1983 teettämä tutkimus "Utsjoen saamelai-         se on saanut lisävauhtia 1970- ja 1980-luvulla.
37419: set sosiaaliturvajärjestelmän käyttäjinä". Tut-      Nykyään työskentelee kaksi tutkijaa (toinen
37420: kimus kohdistui Utsjoen yli 30-vuotiaisiin saa-      Ruotsissa ja toinen Suomessa), joiden tehtävä-
37421: melaisiin.                                           nä on luoda uutta terminologiaa. Tähän men-
37422:     Selvityksen mukaan vain 7 OJo kaikista haas-     nessä ovat painosta ilmestyneet ainakin tervey-
37423: tatelluista arvioi suomen kielen taitonsa melko      denhuollon ja sosiaalialan sekä opetusalan eri-
37424: hyväksi, 40 OJo arvioi suomen kielen taitonsa        koissanastot. Tämän uudissanatyön ansiosta
37425: melko huonoksi tai erittäin huonoksi ja 9 OJo        pystytään tänä päivänä jo kääntämään vaativi-
37426: arvioi suomen kielen taitonsa olemattomaksi.         akin tekstejä saamen kielelle. Esimerkkinä teh-
37427:     Vanhimmat saamenkieliset kirjat ovat peräi-      dyistä käännöksistä voidaan mainita Yhdisty-
37428:  sin 1600-luvun alusta. Saamenkielinen kirjalli-     neiden Kansakuntien yleiskokouksen vuonna
37429:  suus oli lähes yksinomaan hengellistä ja etu-       1948 hyväksymä ihmisoikeuksien yleismaail-
37430:  päässä käännöskirjallisuutta. Vasta tällä vuosi-    mallinen julistus, joka käännettiin saameksi
37431:  sadalla on saatu kokea saamelaisten itsensä         1975, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöko-
37432:  kirjoittamien kirjojen esiinmarssi.                 kouksen (ETYK:n) loppuasiakirja, joka kään-
37433:     Pohjoissaamen nykyinen kirjoitustapa on          nettiin saameksi 1979 ja asetus vuonna 1951
37434:  peräisin vuodelta 1979, koltansaamen 1972 ja        annetun kalastuslain täytäntöönpanosta ( 11171
37435:  inarinsaamen jo vuodelta 1906. Pohjoissaamen        82), joka käännettiin saameksi 1983. Tämän
37436:  kirjoitustapa on yhteinen Ruotsissa ja Norjassa     lisäksi on ilmestynyt eri alojen opasvihkoja
37437:  käytettävän kirjoitusjärjestelmän kanssa. Poh-      saamenkielisinä versioina sekä Suomessa että
37438:  joissaamen puhujien asuma-alue alkaa idässä         Norjassa. Nykyisin pystytään kääntämään mi-
37439:  Norjan ja Neuvostoliiton rajalta ja päättyy         kä tahansa uudenaikainen teksti saameksi il-
37440:  lännessä Kiirunan ja Jällivaaran välillä kattaen    man suuria vaikeuksia. Koska saamen kieli on
37441:  siis Norjan, Suomen ja Ruotsin pohjoisimmat         suomen sukukieli, niin käännökset vastaavat
37442:  alueet. Inarinsaamen ja koltansaamen kirjoi-        yleensä rakenteeltaan täysin alkuperäistä teks-
37443:  tustavat ovat käytössä vain Suomen alueella.        tiä. Saamen kielen lautakunta antaa myös oh-
37444:  Pohjoissaamen kirjoitustapauudistuksen jäl-         jeita ja suosituksia kielenhuollon kysymyksis-
37445:  keen on muutamassa vuodessa ilmestynyt              sä.
37446:  enemmän saamenkielistä alkuperäiskirjallisuut-         Hyvistä saamen kielen kääntäjistä ja tulkeis-
37447:  ta kuin kirjoitustapauudistusta edeltävänä ai-      ta on nykyisin Suomessa puute, mutta tilannet-
37448:  kana. Kirjoitustapauudistus on antanut mah-         ta on mahdollista parantaa esimerkiksi kurs-
37449:  dollisuuden myös tuottaa yhteistä oppimateri-       sien avulla. Tällaisia kursseja on pidetty Nor-
37450:  aalia, joka tosin on edelleen tarpeisiin nähden     jassa ja tulokset ovat olleet rohkaisevia. Kieli-
37451:  hyvin niukka.                                       taitoisia kyllä löytyy, mutta tähän saakka on
37452:     Saamen kielen kehittämisen hyväksi toimii        Suomessa ollut niukalti mahdollisuuksia har-
37453:  pohjoismaisella tasolla Pohjoismaiden saame-        joitella kääntämistä ja tulkkausta. Ainakin osa
37454: 2   301278B
37455: 10                                    1990 vp. -    HE n:o 180
37456: 
37457: nykyisistä saamenkielisistä virkamiehistä pys-      viran hoidossa sisällytettiin nimenomaisesti asi-
37458: tyy itse kääntämään omat kirjelmänsä saamek-        anomaisiin asetuksiin.
37459: si ja kirjoittamaan ne suoraan saameksi. Heitä         Muiden kuin kirkkoon ja opetukseen liitty-
37460: varten täytyisi myös järjestää lyhyitä oikeinkir-   vien yhteiskunnallisten asioiden hoito keskittyi
37461: joituskursseja, koska monikaan heistä ei ole        perinteisesti kussakin lapinkylässä vuosittain
37462: saanut opetusta saamen kielen oikeinkirjoituk-      pidetyille käräjille. Käräjiä johti seudun oloi-
37463: sessa.                                              hin perehtynyt tuomari, mutta tuomiois-
37464:                                                     tuimeen kuului erottamattomana osana pää-
37465:                                                     osin saamelaisista koostunut lautakunta. Lau-
37466: 2.1.3. Lainsäädäntö                                 takunta osallistui tuomarin ohella käräjillä esil-
37467:                                                     le tulleiden asioiden ratkaisuun, joten tätä
37468: Aiempi lainsäädäntö                                 kautta ratkaisuissa tulivat otetuiksi huomioon
37469:                                                     myös saamelaisen maantavan mukaiset oikeus-
37470:    Suomen nykyinen saamelaisalue on aikoi-          käsitykset. Saamelaisten oikeus oman äidinkie-
37471: naan kuulunut Ruotsin alaisuuteen ja sitä ovat      lensä käyttöön asioiden hoitamisessa näyttää
37472: siten vanhastaan koskeneet Ruotsin keskusval-       aikaisemmin olleen lähinnä itsestäänselvyys, ja
37473: lan taholta annetut lait, asetukset ja määräyk-     käräjillä oli mukana saamen kielen taitoinen
37474: set. Ruotsin vallan aikaisessa vanbernmassa         tulkki.
37475: lainsäädännössä ja oikeudenhoidossa saamelai-          Alimpana oikeusasteena palvelivat lisäksi
37476: set olivat kansalaisen asemassa oikeuksineen ja     niin sanotut lapinoikeudet, joiden toiminta
37477: velvollisuuksineen. Tiettävästi ensimmäinen         virallistettiin vuonna 1751 Tanska-Norjan ja
37478: painettu saamenkielinen asetus on vuodelta          Ruotsin välillä solmitun rajasopimuksen saa-
37479: 1734.                                               melaisia koskevassa lisäpöytäkirjassa. Lapinoi-
37480:    Saamelaisia koskivat lähtökohtaisesti samat      keudet olivat täysin saamelaisia tuomiois-
37481: lait ja asetukset kuin muitakin. Erillistä saame-   tuimia, sillä niihin kuuluivat jäseninä kunkin
37482: laisia koskevaa lainsäädäntöä oli suhteellisen      kylän lappalaisnimismies sekä kaksi lautamies-
37483: vähän sen keskittyessä pääasiassa kahdelle osa-     tä. Lapinoikeuksien toimivaltaan kuului pie-
37484: alueelle, toisaalta verotusta ja maankäyttöä ja     nempien siviili- ja rikosasioiden ratkaiseminen.
37485: toisaalta kristinuskon opettamista koskeviin        Kirjallisten tietojen mukaan lapinoikeudet ovat
37486: kysymyksiin. Kieliolojen kehityksen kannalta        olleet toiminnassa ainakin vielä 1800-luvun
37487: tulivat erityisesti viimeksi mainittuun ryhmään     alkupuolella.
37488: kuuluvat säädökset näyttelemään merkittävää            Veronkannasta Lapinmaassa huolehti kruu-
37489: osaa.                                               nunvouti, joka toimi myös yleisenä syyttäjänä
37490:    Juhana 111 määräsi jo vuonna 1574, että          käräjillä. Lapin kirkollistoimen esityksestä
37491: lapinpappien tuli olla perehtyneitä lappalaisten    vahvistettiin kuninkaan päätöksessä 18 päivänä
37492: kieleen, ja kuninkaiden kirjeissä papeille an-      marraskuuta 1756, että voudin tuli osata sekä
37493: nettiin lupa ja tuki lapinkielisten kirjojen pai-   suomea että saamea. Perusteena oli se, että
37494: nattamiseen.                                        voudin tuli kaikissa mahdollisissa tilanteissa
37495:    Oman äidinkielen käytön tärkeyttä korostet-      itse kyetä keskustelemaan rahvaan kanssa.
37496: tiin usein eri muodoin myös vuonna 1723                Edellä mainittujen saamen kielen käyttöä
37497: annetussa asetuksessa lappalaisten ahkeram-         koskevia säännöksiä ei yleensä ole nimenomai-
37498: masta opettamisesta kristinuskossa ja koulujen      sesti kumottu, vaan periaatteiden murtuminen
37499: perustamisesta. Asetuksen 1 kohdan mukaan           tapahtui lähinnä käytännössä. Historiallisesti
37500: lapinpapeiksi tuli ottaa vain niitä, jotka osasi-   katsottuna oikeutta oman äidinkielen käyttöön
37501: vat lapin kieltä. Kohdan 5 mukaan lappalaisten      näytetään pidetyn yleensä ihmisen luonnollise-
37502: lapsia tuli koulussa opettaa ensiksi heidän äi-     na oikeutena ja yhteiskunnan kehityksen kan-
37503: dinkielellään. Sen jälkeen he saivat oppia ruot-    nalta välttämättömänä tekijänä.
37504: sia, mikäli itse sitä halusivat. Aapisia ja kate-
37505: kismuksia tuli myös painaa molemmilla kielil-
37506: lä. Lapinmaan koulujärjestyksessä vuodelta          Nykyinen lainsäädäntö
37507: 1735 oli myös määrätty, että opettajilla tuli
37508: olla sekä lapin että ruotsin kielen taito.            Saamen kielen asemasta ja käytöstä on ny-
37509:    Myös 1800-luvun puolivälissä lapinkielen tai-    kyisessä lainsäädännössämme hyvin vähän
37510: don välttämättömyys pappien ja katekeettojen        säännöksiä. Merkittävimmät säännökset ovat
37511:                                      1990 vp. -     HE n:o 180                                       11
37512: 
37513: koululainsäädännössä. Peruskoululain (476/          Asetuksen 1 §:n 1 momentin mukaan tutki-
37514: 83) 25 §:n 3 momentissa säädetään, että saa-        muskeskuksen tulee muun muassa harjoittaa
37515: melaisten kotiseutualueella asuvien saamenkie-      saamen kielen tutkimusta, kehittää ja huoltaa
37516: listen oppilaiden opetuskieli voi olla saame, ja    saamen kieltä ilmaisuvälineenä, toimittaa sana-
37517: 25 §:n 4 momentissa lisäksi, että milloin oppi-     kirjoja ja muita saamen kieltä esitteleviä jul-
37518: las kykenee opiskelemaan sekä suomen että           kaisuja sekä pitää yllä ja tarpeen mukaan
37519: saamen kielellä, saa oppilaan huoltaja valita       täydentää kielenaineskokoelmiaan julkisina ar-
37520: opetuskielen. Peruskoululain 27 §:n 2 momen-        kistoina. Tutkimuskeskuksessa on asetuksen
37521: tin mukaan saamelaisten kotiseutualueella asu-      12 §:n perusteella suomen ja ruotsin kielen
37522: valle oppilaalle voidaan opettaa äidinkielen        lautakuntien ohella myös saamen kielen lauta-
37523: oppiaineena saamen kieltä ja suomen kieltä sen      kunta, jonka tehtävänä on asetuksen 14 §:n
37524: mukaan kuin opetussuunnitelmassa määrä-             mukaan edistää ja seurata tutkimusta, joka
37525: tään.                                               palvelee Suomessa puhuttavan saamen kielen
37526:     Peruskouluasetuksen (718/84) 25 §:n 1 mo-       huoltoa, pitää yhteyttä yhteispohjoismaiseen
37527: mentissa puolestaan säädetään, että perus-          saamen kielen lautakuntaan sekä kehittää saa-
37528: koulussa, jossa on saamenkielisiä saamelaisten      men kielen huollon käytännön neuvontatyötä.
37529: kotiseutualueella asuvia oppilaita, on näille          Asetuksessa virallisista kääntäjistä (626/89)
37530: oppilaille annettava opetusta myös saamen kie-      säädetään, että suoritettaessa virallisen kääntä-
37531: lellä, jollei lääninhallitus erityisestä syystä     jän tutkintoa tulee toisen kielistä, josta tai jolle
37532: myönnä poikkeusta. Asetuksen 94 §:n 5 mo-           käännös tutkinnossa suoritetaan, olla suomen,
37533: mentin mukaan peruskoulussa tulee riittävän         ruotsin tai saamen kieli (6 §). Tutkintolauta-
37534:  monella viranhaltijalla ja tuntiopettajalla olla   kunnassa tulee aina olla pysyvä apujäsen saa-
37535: suomen kielen taidon ohella opetuksen hoita-        men kieltä varten (3 §).
37536: misen kannalta riittävä saamen kielen taito, jos       Saamelaiskulttuurin kehittämiseen ja suoje-
37537:  peruskoulussa annetaan saamen kielen opetus-       luun liittyviä säännöksiä on lisäksi asetuksessa
37538: ta tai opetuskielenä on saamen kieli. Lisäksi       saamelaisvaltuuskunnasta, jossa saamelaisval-
37539: asetuksen 34 §:n 2 momentissa säädetään saa-        tuuskunnan tehtäväksi asetetaan saamelaisten
37540: men kielen asemasta valinnaisena ja vapaaeh-        oikeuksien valvonta ja saamelaisten taloudellis-
37541:  toisena aineena. Lukiolain (477/83) 17 §:n 1       ten, sosiaalisten ja sivistyksellisten olojen edis-
37542:  momentissa säädetään, että saamelaisten koti-      täminen sekä aloitteiden ja esitysten teko ja
37543:  seutualueelia saamenkielisten oppilaiden ope-      lausuntojen antaminen. Asetuksen mukaisesti
37544:  tuskielenä voi olla myös saame. Lukioasetuk-       valtioneuvosto määrää valtuuskunnan jäseniksi
37545:  sen 32 §:n 5 momentin (632/88) mukaan lu-          ne 20 henkilöä, jotka saamelaisten kesken toi-
37546:  kion opetussuunnitelmaan voi kuulua valin-         meenpantavissa vaaleissa ovat saaneet eniten
37547:  naisaineena saamen kieli.                          ääniä. Valtuuskunnan toimikausi on neljä
37548:     Saamelaiskulttuurin tarpeita palvelevat osal-   vuotta. Saamelaisten kotiseutualueeksi määri-
37549:  taan myös saamelaisalueen ammatillisesta kou-      tellään asetuksessa Enontekiön, Inarin ja Ut-
37550:  lutuskeskuksesta annetut säädökset. Saamelais-     sjoen kuntien alueet sekä Sodankylän kunnassa
37551:  alueen ammatillisesta koulutuskeskuksesta an-      sijaitseva Lapin paliskunnan alue. Äänioikeu-
37552:  netun lain (994/77) 1 §:n mukaan oppilaitok-       tettuja ja vaalikelpoisia ovat vaaleissa täysi-
37553:  sen tehtävänä on antaa ammatillista koulutusta     ikäiset ja täysivaltaiset saamelaiset, jotka ovat
37554:  huomioon ottaen perinteisen saamelaiskulttuu-      Suomen kansalaisia. Saamelainen puolestaan
37555:  rin kehittämisen ja säilyttämisen. Lain 2 §:ssä    on määritelty henkilöksi, jonka itsensä tai
37556:  puolestaan säädetään, että oppilaitoksen ope-      jommankumman hänen vanhempansa taikka
37557:  tuskielet ovat suomen ja saamen kieli.             isovanhempansa ensiksi oppima kieli on saa-
37558:     Saamen kielen tutkimuksesta ja huollosta        me. Hallinnollisesti saamelaisvaltuuskunta on
37559:  säädetään kotimaisten kielten tutkimuskeskuk-      sisäasiainministeriön alainen. Se toimii komi-
37560:  sesta annetussa laissa (48/76) ja asetuksessa      teasäännösten pohjalta, jollei sitä koskevassa
37561:  (1339/87). Lain 1 §:ssä säädetään tutkimus-        asetuksessa ole muuta säädetty.
37562:  keskuksen tehtäväksi suomen ja ruotsin kielen         Saamen kieli on otettu huomioon lisäksi
37563:  tutkimuksen ja huollon lisäksi suomen suku-        lasten päivähoidossa ja kuntien kulttuuritoi-
37564:  kielten tutkimus ja saamen kielen huolto. Ase-     minnassa. Lasten päivähoidosta annetun lain
37565:  tuksen 1 §:n 2 momentin mukaan kotimaisia          11 §:n 2 momentissa (875/81) säädetään kun-
37566:   kieliä ovat suomen, ruotsin ja saamen kieli.      nan velvollisuudeksi huolehtia siitä, että lasten
37567: 12                                   1990 vp. -     HE n:o 180
37568: 
37569: päivähoitoa voidaan antaa lapsen äidinkielenä       kielen säilymistä. Toisaalta saamelaisten kieli-
37570: olevalla saamen kielellä. Kuntien kulttuuritoi-     lain tavoitteet tarvitsevat toteutuakseen tuek-
37571: minnasta annetussa laissa (1045/80) saamen-         seen koululaitoksen vahvaa panosta kielen käy-
37572: kielinen väestö on rinnastettu suomen- ja ruot-     tön edistämisessä.
37573: sinkieliseen vähemmistöön. Lain 3 §:n 3 mo-            Saamenkielistä opetusta annettiin saamelais-
37574: mentin mukaan kunnan kulttuurilautakuntaan          ten kotiseutualueen peruskouluissa lukuvuonna
37575: tulee mahdollisuuksien mukaan valita saamen-        1989-90 seitsemässä ala-asteen koulussa (kou-
37576: kielisten riittävä edustus, jos kunnassa on saa-    luja yhteensä 23) ja kahdessa yläasteen koulus-
37577: menkielistä väestöä. Tällöin kunnan kulttuuri-      sa (kouluja yhteensä 5). Saamenkielisen ope-
37578: lautakunta voi jakaantua kahteen yksikieliseen      tuksen piirissä oli yhteensä 86 oppilasta.
37579: osastoon kuten ruotsin kielen suhteen kaksikie-        Saamen kielen opetusta annettiin puolestaan
37580: lisessä kunnassa. Vähemmistökielisen viranhal-      22 ala-asteen koulussa ja kahdessa saamelais-
37581: tijan palkkaukseen saatavan valtionosuuden          ten kotiseutualueen ulkopuolisessa ala-asteen
37582: osalta ovat saamen-, suomen-ja ruotsinkieliset      koulussa sekä kaikissa viidessä yläasteen kou-
37583: vähemmistöt samassa asemassa.                       lussa. Saamen kielen opetusta sai yhteensä 406
37584:    Oy Yleisradio Ab:n toimiluvassa on myös          ala-asteen oppilasta (oppilaita yhteensä 1 132)
37585: ehto, että Yleisradion tehtävänä on lähettää        ja 119 yläasteen oppilasta (oppilaita yhteensä
37586: ohjelmia suomen ja ruotsin kielten lisäksi myös     469). Opetusta annettiin kaikissa kolmessa saa-
37587: saamen kielellä.                                    men kielen murteessa. Saamen kielen opetus
37588:    Sellaisia suhteellisen harvinaisia tapauksia,    on viime vuosina lisääntynyt peruskouluissa.
37589: joissa saamelainen ei osaa suomen kieltä, kos-         Saamenkielisen opetuksen lisääntymistä hi-
37590: kee hallintomenettelylain (598/82) 22 §:n 1         dastaa saamenkielisen oppimateriaalin puute,
37591: momentti, jonka mukaan viranomaisen on              minkä vuoksi vanhemmat eivät ole aina haluk-
37592: huolehdittava tulkitsemisesta asiassa, joka voi     kaita panemaan lastaan saamenkieliseen ope-
37593: tulla vireille viranomaisen aloitteesta. Suomen     tukseen, vaikka lapsen äidinkieli olisikin saa-
37594: kieltä jonkin verran osaaviin saamelaisiin voi-     me. Myös saamenkielisten opettajien puute
37595: taisiin ehkä soveltaa mainitun pykälän 2 mo-        haittaa saamen kielen ja saamenkielisen ope-
37596: menttia, jonka mukaan viranomainen voi eri-         tuksen kehittämistä.
37597: tyisestä syystä huolehtia tulkitsemisesta muis-        Saamelaisten kotiseutualueen kolmesta lu-
37598: sakin kuin 1 momentissa tarkoitetuissa tapauk-      kiosta kaikissa annettiin lukuvuonna 1989-90
37599: sissa.                                              saamen kielen opetusta. Opetuksen piirissä oli
37600:    Mainitut hallintomenettelylain säännökset        yhteensä 31 oppilasta (oppilaita yhteensä 208).
37601: eivät kuitenkaan koske oikeudenkäyntimenet-         Ylioppilaskirjoituksessa voivat saamenkieliset
37602: telyä, vaan sitä koskevat säännökset ovat kieli-    opiskelijat suorittaa ylimääräisenä vieraan kie-
37603: lain täytäntöönpanosta annetun asetuksen            len kokeena saamen kielen kokeen, mitä mah-
37604: (311/22) 6 §:ssä. Sen mukaan tuomioistuimen         dollisuutta onkin käytetty runsaasti hyväksi.
37605: on virallisen syyttäjän vireille panemassa rikos-      Korkeakoulutasolla saamen kieltä voi nykyi-
37606: asiassa järjestettävä tulkkaus suomen ja ruot-      sin opiskella sekä Oulun yliopiston humanisti-
37607: sin kieltä osaamattomalle asianosaiselle.           sessa tiedekunnassa että Helsingin yliopiston
37608:    Saamelaisten taloudellisiin oloihin vaikutta-    historiallis-kielitieteellisessä osastossa. Oulun
37609: vat luontaiselinkeinolaki (610/84) ja porota-       yliopistossa filosofian kandidaatin tutkintoa
37610: louslaki (161/90), joskaan ne eivät koske vain      suorittavat suomen kielen ja sen sukukielten
37611: saamelaisia. Kolttia koskee lisäksi erityinen       opiskelijat voivat valita pääaineekseen saamen
37612: kolttalaki (611/84), joka annettiin luontaiselin-   kielen ja saamelaiskulttuurin ja tehdä tästä pro
37613: keinolain säätämisen yhteydessä.                    gradu-työnsä. He voivat harjoittaa tässä ai-
37614:                                                     neessa tieteellisiä jatko-opintoja aina tohtorin
37615:                                                     tutkintoon saakka. Suomen kieltä tai kirjalli-
37616: 2.1.4. Käytäntö                                     suutta pääaineenaan opiskelevat sekä muut
37617:                                                     kielten opiskelijat voivat lisäksi valita sivuai-
37618: Opetus                                              neekseen saamen kielen ja saamelaiskulttuurin.
37619:                                                     Vain Oulun yliopistossa voivat saamen kielen
37620:   Saamen kielen käytön ja aseman kannalta           opiskelijat pätevöityä saamen kielen opettajak-
37621: on koululaitoksella erityisen merkittävä asema,     si. Oulun yliopistossa on saamen kielen opetus-
37622: vaikkakaan se ei yksistään voi turvata saamen       ta varten professorin ja lehtorin virat. Saamen
37623:                                       1990 vp. -     HE n:o 180                                    13
37624: 
37625: kielen opetusta antavat myös tuntiopettajat.         laisväestön kielellistä suomalaistumista. Suo-
37626: Vuosittain Oulussa saa saamen kielen opetusta        messa ei ole yhtään saamenkielistä päiväkotia.
37627: noin 20-30 opiskelijaa. Näiden lisäksi suorit-       Vain Utsjoen kunnassa on toteutettu saamen-
37628: tavat Oulun yliopistossa useat, lähinnä opetta-      kielinen kiertävä päiväkotikokeilu, mikä toi-
37629: jat, erillisiä opintokokonaisuuksia saamen kie-      minta jatkuu edelleen. Kokeilusta on saatu
37630: lessä.                                               erittäin myönteisiä kokemuksia, mutta saa-
37631:    Helsingin yliopistossa suomalais-ugrilainen       menkielisen päivähoidon vakiinnuttamisen yh-
37632: kielentutkimus pääaineenaan filosofian kandi-        tenä esteenä on saamenkielisten lastentarhano-
37633: daatin tutkintoa suorittavien opintoihin kuulu-      pettajien ja lastenhoitajien puute. Tätä puutet-
37634: vat pakollisena saamen kielen opinnot. He            ta on pyritty poistamaan muodostamaila Ou-
37635: voivat myös tehdä pro gradu -työnsä ja har-          lun lastentarhanopettajaopistoon kahden opis-
37636: joittaa jatko-opintoja saamen kielessä, mutta        kelijan kiintiö saamenkielisille opiskelijoille.
37637: eivät voi valita pääaineekseen saamen kieltä.
37638: Helsingin yliopistossa on saamen kielen ope-
37639: tusta varten yksi lehtorin virka, joskin myös        Joukkotiedotus
37640: suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen profes-
37641: sorit ja dosentit antavat opetusta saamen kie-          Saamenkielisellä joukkotiedotuksella on jo
37642: lessä. Vuosittain saamen kielen opetuksen pii-       pitkät perinteet. Saamelaisradio toimii nyky-
37643: rissä on noin 50 opiskelijaa.                        ään itsenäisenä alueellisena yksikkönä. Tällä
37644:    Varsinaisten kieliopintojen lisäksi korkea-       hetkellä saamelaisten kotiseutualueella lähete-
37645: kouluissamme annetaan saamen kielen opetus-          tään saamenkielisiä radio-ohjelmia yhteensä
37646: ta myös kasvatustieteellisellä alalla opiskelevil-   noin 9 tuntia viikossa osan ohjelmista ollessa
37647: le. Sekä Oulun yliopistossa että Lapin korkea-       yhteispohjoismaista tuotantoa. Suurin osa oh-
37648: koulussa on luokanopettajiksi opiskelevilla          jelmista tulee pohjoissaamen murteella, mutta
37649: mahdollisuus suorittaa erikoistumisopinnot           myös koltansaameksi ja inarinsaameksi lähete-
37650: saamen kielessä ja kulttuurissa sekä opiskella       tään ohjelmaa säännöllisesti.
37651: saamen kieltä vieraana kielenä. Lapin korkea-           Televisiossa ei ole vielä säännöllistä saamen-
37652: koulussa on tätä varten saamen kielen ja kult-       kielistä tuotantoa. Vain satunnaisesti 2-4 ker-
37653: tuurin lehtorin virka. Oulun yliopiston ja La-       taa vuodessa on television valtakunnan verkos-
37654:  pin korkeakoulun luokanopettajan koulutus-          sa esitetty saamenkielisiä ohjelmia, jotka on
37655: ohjelmassa on yhteinen viiden opiskelijan kiin-      tekstitetty suomeksi.
37656: tiö saamenkielisille opiskelijoille.                    Suomen puolella ilmestyy säännöllisesti yksi
37657:     Edellä mainittujen kieliopintojen lisäksi jär-   saamenkielinen aikakausilehti, Säpmelas, jota
37658:  jestetään kaikissa kyseisissä yliopistoissa ja      julkaistaan 10-12 numeroa vuodessa. Norjas-
37659:  korkeakouluissa suomenkielisille tarkoitettuja      sa ilmestyy kerran viikossa saamenkielinen sa-
37660:  saamen kielen alkeis- ja jatkokursseja.             nomalehti Sämi Åigi, joka käsittelee myös
37661:     Lapin kesäyliopisto on myös järjestänyt saa-     yhteispohjoismaisia ja Suomen saamelaisia
37662:  men kielen opetusta saamelaisten kotiseutualu-      koskevia asioita. Koltansaameksi on lisäksi
37663:  eella sekä äidinkieleltään saamenkielisille että    ilmestynyt Sää'm Oddaz-lehti.
37664:  suomenkielisille. Nämä kurssit ovat olleet suo-        Myös Lapin läänin maakuntalehdet ovat
37665:  sittuja etenkin saamelaisten kotiseutualueen        ryhtyneet palvelemaan saamenkielisiä lukijoi-
37666:  virkamiesten piirissä.                              taan heidän omalla kielellään julkaisemalla
37667:     Saamen kieltä opetetaan lisäksi kansanopis-      saamenkielistä palstaa tai uutisraportteja saa-
37668:  tossa ja saamelaisalueen ammatillisessa koulu-      men kielen eri murteilla.
37669:  tuskeskuksessa Inarissa. Edelleen saamen kie-
37670:  len opiskelu on vilkasta kansalaisopistoissa
37671:  erityisesti saamelaisten kotiseutualueella, mutta   Kirkolliset palvelut
37672:  myös muualla, aivan eteläisintä Suomea myö-
37673:  ten, kansalaisopistoissa opiskellaan saamea.          Sekä evankelis-luterilainen että ortodoksinen
37674:  Suomalaisten saamen kielen opiskelu on vilkas-      kirkko ovat vanhastaan tuottaneet hengellisiä
37675:  tunut erityisesti radion "Davvin" saamen kie-       palveluita myös saamen kielellä. Eri saamen
37676:  len kurssin myötä.                                  murteille on käännetty runsaasti uskonnollista
37677:     Lasten saamenkielisen päivähoidon puuttu-        kirjallisuutta. Jumalanpalveluksissa käytetään
37678:  minen aiheuttaa nykyään voimakkaasti saame-         ainakin isoimpina kirkkopyhinä tulkkausta, ja
37679: 14                                   1990 vp. -    HE n:o 180
37680: 
37681: seuroja järjestetään kokonaankin saamen kie-       johtajan viran kelpoisuusvaatimuksena on saa-
37682: lellä. Viime vuosina jumalanpalveluksia on         men kielen taito.
37683: järjestetty jopa kokonaan saamen kielellä.            Usein kuntien virkoja haettavaksi julistetta-
37684: Myös muita seurakuntien palveluja on saata-        essa kunnat ilmoittavat pitävänsä suotavana,
37685: vissa saamenkielisinä sikäli kuin seurakunnan      että hakijalla on saamen kielen taito, vaikka se
37686: työntekijät osaavat saamen kieltä. Aivan viime     ei olisikaan viran kelpoisuusehtona.
37687: vuosina sekä evankelis-luterilainen että orto-        Vaikka saamen kielen taitoa ei pääsääntöi-
37688: doksinen kirkko ovat lisänneet saamenkielisiä      sesti vaaditakaan saamelaisten kotiseutualueen
37689: toimintojaan voimakkaasti. Parhaillaan käsi-       viroissa, on saamen kielen taitoisia virkamiehiä
37690: teltävänä olevan kirkkolain uudistamisen yh-       kuitenkin runsaasti erityisesti kuntien viran-
37691: teydessä on keskusteltu voimakkaasti saamen-       omaisissa, mutta myöskin lukuisissa valtion
37692: kielisen väestön hengellisten palvelujen turvaa-   viranomaisissa. Useimmat saamenkielisistä vir-
37693: misesta heidän omalla kielellään.                  kamiehistä ovat äidinkieleltään saamenkielisiä,
37694:                                                    mutta myös monet suomenkieliset virkamiehet
37695:                                                    ovat katsoneet viranhoidollisista syistä tarpeel-
37696: Hallintotoiminta                                   liseksi opetella saamen kielen. Esimerkiksi Uts-
37697:                                                    joen kunnanviraston viidestätoista viranhalti-
37698:    Viranomaisissa saamen kielen käyttö on vain     jasta kymmenen osaa saamen kieltä.
37699: satunnaista ja rajoittuu pääasiassa suulliseen
37700:                                                       Toisaalta on olemassa lukuisia viranomaisia,
37701: käsittelyyn. Saamen kielen käyttäminen riip-
37702:                                                    joissa ei ole yhtään saamenkielistä virkamiestä,
37703: puu suuresti virkamiesten saamen kielen tai-
37704:                                                    näin erityisesti kunnan viranomaisissa Utsjoen
37705: dosta, joskin tuomioistuimissa saamen kieltä       kunnan ulkopuolella ja valtion piirihallinnon
37706: on käytetty tulkkien avulla, kun asianosainen
37707:                                                    viranomaisissa.
37708: tai esimerkiksi todistaja ei ole osannut suomen
37709: kieltä riittävän hyvin.                               Saamenkielisten virkamiesten lukumäärän
37710:    Sosiaali- ja terveyshallinnon alalla on jul-    kasvua edesauttaa osaltaan Lapin korkeakou-
37711: kaistu useita ohjekirjasia saamenkielisinä         lun oikeustieteen kandidaatin koulutusohjel-
37712: käännöksinä. Tie- ja vesirakennuslaitos on         massa oleva yhden opiskelijan kiintiö saamen-
37713: asettanut eräiden saamelaisten kotiseutualueen     kieliselle opiskelijalle.
37714: taajamien nimikilpiin myös taajaman saamen-           Niistä vaikutuksista, joita saamelaisille koi-
37715: kielisen nimen. Lisäksi se on julkaissut liiken-   tuu saamen kielen käyttämisen rajoitetuista
37716: nemerkkioppaan saamenkielisin selityksin.          mahdollisuuksista viranomaisissa, ei ole katta-
37717: Useissa saamelaisten kotiseutualuetta käsittä-     vaa tutkimuksiin pohjautuvaa tietoa. Jonkin-
37718: vissä kartoissa on käytetty saamenkielisiä pai-    laisia suuntaviivoja kuitenkin antanee saame-
37719: kannimiä joko yksinään tai suomenkielisen          laisvaltuuskunnan vuonna 1983 teettämä tutki-
37720: nimen rinnalla. Lukuisia toimikuntien mietin-      mus "Utsjoen saamelaiset sosiaaliturvajärjes-
37721: töjä on joko julkaistu kokonaan saamen kielel-     telmän käyttäjinä".
37722: lä tai niissä on ollut saamenkielinen yhteenveto      Tutkimuksen mukaan saamelaisten, erityi-
37723: toimikunnan ehdotuksista.                          sesti saamelaisvanhusten, ongelmaksi voivat
37724:    Valtion viranomaisissa saamen kielen taito ei   muodostua kielivaikeudet heidän hakiessaan
37725: ole kelpoisuusehtona mihinkään virkaan lu-         sosiaaliturvaetuuksia ja -palveluja. Lomakkeis-
37726: kuun ottamatta kotimaisten kielten tutkimus-       sa käytetty kieli voi aiheuttaa heille ymmärtä-
37727: keskuksen yhtä tutkijan virkaa ja saamelaisval-    misvaikeuksia ja etenkin niiden ohjeisto saat-
37728: tuuskunnan sihteerin ja lakimiehen virkaa. Sen     taa olla heille ylipääsemättömän vaikeaa. Sosi-
37729: sijaan kuntien viranomaisissa saamen kielen        aaliturvaetuuksien ja -palvelusten kirjallinen
37730: taito on määrätty kelpoisuusehdoksi muuta-         hakeminen näyttää tuottavan valtaosalle saa-
37731: miin virkoihin. Koulutoimen alalla on luonnol-     melaisista jonkinasteisia vaikeuksia. Erityisen
37732: lisesti eniten virkoja, joissa vaaditaan saamen    suuria ja todellisia vaikeuksia esiintyy yli 50-
37733: kielen taitoa. Saamen kielen tai saamenkielistä    vuotiaina. Heille hakemuslomakkeiden täyttä-
37734: opetusta antavien peruskoulun ja lukion opet-      minen on joissakin tapauksissa jopa mahdo-
37735: tajien lisäksi vaaditaan Utsjoen kunnassa saa-     tonta. Yleisimpänä syynä hakemisen vaikeu-
37736: men kielen taitoa myös niiltä ala-asteen opetta-   teen ovat kielivaikeudet, joihin saamelaiset tör-
37737: jilta, jotka opettavat saamenkielisiä opetusryh-   määvät joutuessaan tekemisiin suomenkielisten
37738: miä suomen kielellä. Myös Utsjoen kunnan-          asiapapereiden kanssa.
37739:                                       1990 vp. -     HE n:o 180                                    15
37740: 
37741:    Tutkimuksen mukaan sosiaaliturvavirastojen        laisten oikeusoloista eli saamelaislakia. Lakieh-
37742: henkilökunnan käyttämää suomen kieltä ym-            dotuksen perusteluissa hallitus totesi, että kan-
37743: märretään pääosin hyvin, mutta asioiden suo-         sanryhmän oikeutta harjoittaa kulttuuriaan on
37744: men kielellä tapahtuva suullinen esittäminen eli     nykyisin pidettävä ihmisoikeuksien olennaisena
37745: itsensä ilmaiseminen tuottaa valtaosalle saame-      osana, ja että viranomaisten velvollisuutena on
37746: laisista suuria vaikeuksia.                          luoda turvatut olosuhteet, jotta saamelaiset
37747:    Vaikka saamelaisten kielivaikeudet eivät          säilyvät omana kansanryhmänään myös tule-
37748: suoranaisesti estäkään käyttämästä sosiaalitur-      vaisuudessa. Hallitus korosti lisäksi sitä, että
37749: vaetuuksia ja -palveluja, ne voivat kuitenkin        etnisesti saamelaisen kansanryhmän säilyminen
37750: suuresti vaikeuttaa niiden hyväksikäyttämistä.       valtiossa ei onnistu ilman saamelaisväestöön
37751: Kielivaikeudet näyttävät aiheuttavan varsinkin       kohdistuvia erityisiä toimia. Suurkäräjät hy-
37752: vanhuksissa pelko- ja jännitystiloja heidän asi-     väksyivät kesäkuussa         1987 saamelaislain
37753: oidessaan sosiaalivirastoissa joko puhelimitse       (12.6.1987, n:o 56). Lain tarkoituksena on
37754: tai henkilökohtaisesti.                              järjestää olosuhteet sellaisiksi, että saamelai-
37755:                                                      nen kansanryhmä Norjassa voi turvata ja ke-
37756:                                                      hittää kieltään, kulttuuriaan ja yhteiskuntaelä-
37757: 2.2. Tilanne muissa pohjoismaissa                    määnsä.
37758:                                                         Saamelaisoikeuskomitean ensimmäinen osa-
37759: 2.2.1. Norja                                         mietintö johti myös eräiden suurkäräjäedusta-
37760:                                                      jien tekemään esitykseen saamelaisten oikeuk-
37761:    Norjassa asetettiin 17 päivänä lokakuuta
37762:                                                      sia koskevan säännöksen saamiseksi Norjan
37763: 1980 saamelaiskulttuurikomitea, jonka tehtä-
37764:                                                      perustuslakiin. Esityksen mukaisesti Norjan
37765: vänä oli selvittää periaatteelliset perusteet Nor-
37766:                                                      suurkäräjät hyväksyivät 21 päivänä huhtikuuta
37767: jan saamelaiselle kulttuuri- ja koulutuspolitii-
37768:                                                      1988 perustuslain 110 a §: ksi seuraavan sään-
37769: kalle ja pohtia toimia, jotka edistäisivät saame-
37770:                                                      nöksen: "Valtion viranomaisten velvollisuute-
37771: laista kulttuuria ja vahvistaisivat saamen kielen
37772:                                                      na on järjestää olosuhteet sellaisiksi, että saa-
37773: käyttöä. Komitean tuli nimenomaisesti selvit-
37774:                                                      melainen kansanryhmä voi turvata ja kehittää
37775: tää kysymys erityisestä saamen kielen kielilais-
37776:                                                      kieltään, kulttuuriaan ja yhteiskuntaelämään-
37777: ta ja mahdollisista muista säännöksistä, jotka
37778:                                                      sä."
37779: koskevat saamen kielen käyttöä virallisissa yh-
37780: teyksissä ja koululaitoksessa.                          Hallituksen esitys saamen kieltä koskevaksi
37781:    Maaliskuussa 1985 luovuttamassaan mietin-         lainsäädännöksi annettiin Norjassa 11 päivänä
37782: nössä (NOU 1985: 14, Samisk kultur og utdan-         toukokuuta 1990 (Ot.prp. nr. 60/1989-90).
37783: ning) komitea muun muassa ehdottaa säädettä-         Säännösehdotukset perustuvat saamelaiskult-
37784: väksi saamelaisten kielilain.                        tuurikomitean vuonna 1985 antamassa mietin-
37785:    Saamen kielen asemaa koskevien säännösten         nössä tehtyihin ehdotuksiin. Esityksessä ei kui-
37786: valmistelu on edennyt Norjassa myös yleisem-         tenkaan ehdoteta erillisen saamelaisten kielilain
37787: mällä tasolla. Oikeusministeriö asetti 10 päivä-     säätämistä, vaan säännöksiä, joilla muutettai-
37788: nä lokakuuta 1980 saamelaisoikeuskomitean,           siin vuoden 1987 saamelaislakia ja vuoden
37789: joka sai tehtäväkseen muun ohessa selvittää          1969 peruskoululakia (13.6.1969, n:o 24) sekä
37790: saamelaisten oikeudellista asemaa koskevan           vuoden 1915 tuomioistuinlakia (13.8.1915, n:o
37791: oman perustuslakisäännöksen perustelut ja si-        5). Esityksen perusteluissa tähdennetään sitä,
37792: sällön sekä sen, onko tarpeen ja tarkoituksen-       että saamelainen kulttuuri on samanarvoinen
37793: mukaista perustaa saamelaisille vaaleilla valit-     kuin norjalaisen yhteiskunnan muukin kulttuu-
37794: tavia edustuksellisia elimiä.                        ri ja saamen kieli saamelaiskulttuurin olennai-
37795:    Saamelaisoikeuskomitea antoi ensimmäisen          sena osana on siten samanarvoinen norjan
37796: osamietintönsä (NOU 1984:18, Om samenes              kielen kanssa. Saamen kielellä on erityinen
37797: rettsstilling) 15 päivänä kesäkuuta 1984. Mie-       asema Norjan muihin vähemmistökieliin näh-
37798: tinnössä olivat pääasioina saamelaisten oikeu-       den sen vuoksi, että saamelaiset ovat Norjan
37799:  dellista asemaa koskeva perustuslainsäännös ja      alkuperäistä ja kansallista väestöä, joka on
37800:  saamelaisten edustukselliset elimet.                asunut maassa koko Norjan valtion olemassa-
37801:    Mietinnön johdosta hallitus esitti vuoden         olon ajan. Ehdotettujen lainmuutosten oikeu-
37802:  1986-87 ehdotuksessaan suurkäräjille lakia          dellisena perustana ovat kielellisiä vähemmistö-
37803:  saamelaisten kansankäräjistä ja muista saame-       jä koskeva kansainvälinen kehitys sekä erityi-
37804: 16                                     1990 vp. -     HE n:o 180
37805: 
37806: sesti Norjan perustuslain uusi saamelaisia kos-          Esityksessä peruskoululain muutoksiksi eh-
37807: keva 110 a §.                                         dotetaan, että saamelaisalueen lapsilla olisi oi-
37808:                                                       keus saada saamenkielistä opetusta tai saamen
37809:    Esitys saamelaislain muutoksiksi sisältää
37810:                                                       kielen opetusta. Tällaista opetusta voitaisiin
37811: säännöksen, jonka mukaan saamen ja norjan
37812:                                                       antaa yhdeksän lukuvuoden ajan. Saamenkie-
37813: kielet ovat lain mukaan samanarvoisia ja tasa-
37814:                                                       listä opetusta tai opetusta saamen kielellä voi-
37815: vertaisia kieliä. Saamen kielellä tarkoitetaan
37816:                                                       taisiin antaa saamelaista syntyperää oleville
37817: esityksessä sen perustelujen mukaan kaikkia
37818:                                                       oppilaille myös saamelaisalueen ulkopuolella,
37819: saamen murteita. Saamenkieliseksi hallintoalu-
37820:                                                       kun tarvetta siihen ilmenee. Vähintään kolme
37821: eeksi ehdotetaan viiden Finnmarkin läänissä
37822:                                                       saamenkielistä oppilasta voisi vaatia saamen-
37823: sijaitsevan kunnan aluetta (Karasjok, Kauto-
37824:                                                       kielistä opetusta koulussaan.
37825: keino, Nesseby, Porsanger ja Tana). Lait ja
37826: asetukset, joilla on erityistä merkitystä saame-
37827: laisväestölle ehdotetaan käännettäväksi saa-
37828:                                                       2.2.2. Ruotsi
37829: meksi. Virallisten elinten kuulutukset, jotka
37830: koskevat erityisesti saamenkielistä hallintoalu-
37831:                                                          Ruotsissa asetettiin syksyllä 1982 komitea,
37832: etta, julkaistaisiin myös saameksi samoin kuin
37833:                                                       jonka tehtävänä oli selvittää saamelaisten oi-
37834: kaavakkeet ja niiden täyttöohjeet. Tällä alueel-
37835:                                                       keudellisen aseman vahvistamisen tarvetta po-
37836: la jokaisella olisi oikeus laissa lähemmin maini-
37837:                                                       ronhoidon alalla ja sitä, missä laajuudessa
37838: tuin edellytyksin saamen kielellä kääntyä kun-
37839:                                                       vahvistaminen voisi tapahtua, selvittää saame-
37840: nallisen ja valtion aluehallinnon viranomaisen
37841:                                                       laisia edustavan erityisen elimen tarvetta sekä
37842: sekä tuomioistuimen puoleen sekä saada saa-
37843:                                                       ehdottaa toimia saamen kielen säilyttämiseksi
37844: men kielellä myös vastaus. Asianosaisen pyyn-
37845:                                                       ja edistämiseksi.
37846: nöstä tuom101stuimen puheenjohtaja vo1s1
37847:                                                          Saamelaisoikeuksien selvityskomitea luovutti
37848: päättää pöytäkirjan pitämisestä saameksi. Pii-
37849:                                                       toukokuussa 1986 ensimmäisen mietintönsä
37850: rihallinnon viranomaisissa saamen kielen käyt-
37851:                                                       (SOU 1986:36, Samernas folkrättsliga ställ-
37852: tö koskisi vain kirjallista menettelyä. Terveys-
37853:                                                       ning). Mietinnössään komitea tarkasteli saame-
37854: ja sosiaalisektoreilla jokaisella saamen kielen
37855:                                                       laisväestön oikeuksia kansainvälisen oikeuden
37856: käyttäjällä olisi ehdotuksen mukaan oikeus
37857:                                                       näkökulmasta. Komitea päätyi siihen, että
37858: paikallis- ja piiritasolla saada palvelut saamen
37859:                                                       Ruotsilla on erityisesti kansalaisoikeuksia ja
37860: kielellä.
37861:                                                       poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen
37862:    Ehdotuksen mukaan jokaisella olisi oikeus          yleissopimuksen 27 artiklan nojalla oikeudelli-
37863: myös yksilöllisiin saamenkielisiin kirkollisiin       nen velvoite kohdella saamelaisväestöön kuulu-
37864: palveluksiin saamenkielisellä hallintoalueella.       via henkilöitä positiivisesti eri tavoin kuin mui-
37865: Kunta voisi päättää siitä, että saamen kieli on       ta kansalaisiaan, jotta saamelaiset voisivat tu-
37866: norjan kanssa tasavertainen kieli koko kunnal-        levaisuudessakin harjoittaa kulttuuriaan ja
37867: lishallinnossa tai sen tietyillä aloilla. Saamen-     käyttää omaa kieltään. Saamelaisten positiivi-
37868: kielisellä hallintoalueelia kuntien ja valtion vir-   nen erityiskohtelu ei ollut komitean mielestä
37869: kamiehillä olisi oikeus saada paikallista virka-      ristiriidassa kansalaisten tasa-arvoisen kohte-
37870: vapautta sellaisen saamen kielen taidon hank-         lun periaatteen kanssa, koska tällainen erityis-
37871: kimiseksi, jota viranomainen tarvitsee. Jokai-        kohtelu on edellytyksenä sille, että vähemmistö
37872: sella olisi ehdotuksen mukaan oikeus saamen           pääsisi enemmistön kanssa samalle tasolle
37873: kielen oppimiseen. Saamenkielisestä opetukses-        omaa kieltään ja kulttuuriaan koskevissa asi-
37874: ta ja saamen kielen opetuksesta säädettäisiin         oissa.
37875: peruskoululaissa ja muissa koululaeissa. Jos             Kesäkuussa 1989 komitea luovutti toisen
37876: viranomainen menettelee saamen kieltä koske-          mietintönsä (SOU 1989:41, Samerätt och same-
37877: vassa asiassa lain vastaisesti, on asianosaisella     ting). Mietinnössään komitea ehdotti muun
37878: tai valtakunnallisella saamelaiselimellä ehdo-        muassa Ruotsin hallitusmuodon 1 luvun 2 §:n
37879: tuksen mukaan valitusoikeus lähinnä ylempään          4 momenttiin lisättäväksi saamelaisia koskevan
37880: viranomaiseen. Lopuksi ehdotetaan perustetta-         toisen virkkeen. Ehdotetussa muodossaan
37881: vaksi saamen kielen lautakunta, jonka jäsenet         säännös kuuluisi seuraavasti: "Etnisten, kielel-
37882: saamelaiset kansankäräjät nimeäisivät ja joista       listen ja uskonnollisten vähemmistöjen mah-
37883: kansankäräjät valitsisivat puheenjohtajan ja          dollisuuksia säilyttää ja kehittää omaa kult-
37884: varapuheenjohtajan.                                   tuuri- ja yhteiskuntaelämäänsä tulee edistää.
37885:                                        1990 vp. -     HE n:o 180                                    17
37886: 
37887: Saamelaisilla on alkuperäisväestönä tässä yh-         Ie esi- ja peruskoulussa mahdollisimman pit-
37888: teydessä erityinen asema.''                           källe kaksikielisyyden saavuttamiseksi. Lisäksi
37889:   Saamen kieltä koskeviita osin komitean työ          saamen kieltä ehdotettiin opetettavaksi yhteise-
37890: on vielä kesken.                                      nä aineena joko äidinkielenä tai toisena kiele-
37891:                                                       nä. Toimimiesjärjestelmää olisi ehdotuksen
37892:                                                       mukaan laajennettu eri julkisen hallinnon vi-
37893: 2.3. Asian valmistelu                                 ranomaisissa. Eräiden virkojen ja tointen osal-
37894:                                                       ta olisi pääsääntöisesti ollut kelpoisuusvaati-
37895: 2.3.1. Aikaisemmat ehdotukset                         muksena saamen kielen suullinen ja kirjallinen
37896:                                                       taito. Muiden virkojen ja toimien osalta olisi
37897:    Saamen kielen asemaa on ensimmäiseksi sel-         saamen kielen taito ollut saamelaisalueella eri-
37898: vitellyt saamelaisasiain komitea, jonka mietin-       tyinen kelpoisuutta lisäävä seikka. Myöskään
37899: tö (komiteanmietintö 1952: 12) jätettiin valtio-      saamelaiskomitean ehdotukset eivät johtaneet
37900: neuvostolle 5 päivänä toukokuuta 1951.                välittömiin saamen kielen asemaa koskeviin
37901:    Mietinnössään komitea ehdotti saamelaislas-        lainsäädäntötoimiin.
37902: ten opetusta saamenkieliseksi ainakin alaluo-            Saamen kielen asemaa opetustoiminnassa
37903: killa ja saamen kielen opetuksen järjestämistä        koskevia ehdotuksia sisältyy lisäksi saamen
37904: yläluokille. Lisäksi saamelaisia läheisesti kos-      kielen opetussuunnitelmatoimikunnan mietin-
37905: kevat lait ja asetukset tulisi julkaista valtion      töihin 1 ja II (komiteanmietinnöt 1973:88 ja
37906: toimesta myös saameksi. Mietintö sisälsi myös         1974:96). Ensimmäisessä osamietinnössä toimi-
37907: ehdotukset saamenkielisen paikannimistön säi-         kunta totesi, että "maamme saamelaisväestön
37908: lyttämisestä ja saamenkielisten radio-ohjelmien       koulutuksen suurimpia epäkohtia on kielellisen
37909: lisäämisestä. Komitean ehdotukset eivät kui-          ja kulttuurisen tasa-arvon puute verrattuna
37910: tenkaan johtaneet lainsäädäntötoimiin.                suomen- ja ruotsinkieliseen väestöön. Saamen
37911:    Saamelaisten kielellistä asemaa selvitti uudel-    kielen asemaa ei ole turvattu lainsäädännöllä
37912: leen saamelaiskomitea, joka jätti mietintönsä         eikä saamen kielellä näin ollen ole minkään-
37913: valtioneuvostolle 31 päivänä maaliskuuta 1973         laista virallista asemaa suomalaisessa yhteis-
37914: (komiteanmietintö 1973:46). Saamelaiskomi-            kunnassa". Saamenkielisen vähemmistön pe-
37915: tean mietintö sisälsi ehdotuksen saamelaislaik-       rusoikeuksien turvaamiseksi sekä kielellisen ja
37916: si, jonka 2 luku koski saamen kielen asemaa.          kulttuurisen tasa-arvon edistämiseksi toimi-
37917: Ehdotuksen mukaan saamelaisalueella olisi             kunta ehdotti, että lainsäädäntöön sisällytettäi-
37918: saatettu voimaan osittain kaksikielisyys siten,       siin säännökset saamen kielestä ja sen asemasta
37919: että saamelaisalueella vakinaisesti asuvalla saa-     vähemmistökielenä. Lisäksi toimikunta ehdotti
37920: menkielisellä henkilöllä olisi ollut oikeus käyt-     laajoja parannuksia saamenkieliseen ja saamen
37921: tää saamen kieltä ja saada toimituskirja saa-         kielen opetukseen peruskouluissa.
37922: men kielellä laissa luetelluissa saamelaisalueen
37923: viranomaisissa ja laitoksissa sekä muuallakin            Toimikunnan toinen osamietintö sisälsi eh-
37924: Suomessa tuomioistuimissa. Asiallisen saamen          dotuksia saamen kielen asemasta oppikouluis-
37925: kielellä kuulemisen järjestämiseksi ehdotettiin       sa, ylioppilastutkinnossa, keskiasteen oppilai-
37926: tulkkien käyttömahdollisuutta. Ehdotuksen             toksissa ja opettajankoulutuksessa.
37927: mukaan kielilaissa tarkoitetut julkipanot, il-           Omakielisten sosiaalipalvelujen saatavuutta
37928: moitukset ja kuulutukset ja muut asiakirjat           selvittänyt työryhmä katsoi sosiaali- ja terveys-
37929: olisi tullut antaa myös saamen kielellä tietyissä     ministeriölle 31 päivänä joulukuuta 1985 luo-
37930: viranomaisissa. Lisäksi saamelaisalueen kun-          vuttamassaan muistiossa (työryhmän muistio
37931: tien kunnanvaltuustot olisivat voineet päättää        1985:41), että saamenkielisten sosiaalipalvelu-
37932: saamen kielen käyttämisestä pöytäkirjoissa            jen saatavuutta tulisi edistää turvaamalla saa-
37933: suomen kielen rinnalla. Kun viranomainen ei           melaisalueen väestön koulutusmahdollisuudet
37934: olisi voinut itse antaa toimituskirjaa saamen         siten, että sosiaalihuollon tehtäviin voitaisiin
37935: kielellä, alkuperäisen toimituskirjan veroinen        saada riittävästi suomen kielen lisäksi saamen
37936: olisi ollut laillisesti pätevä käännös, jonka olisi   kieltä taitavia ja saamelaisten kulttuuria tunte-
37937: tehnyt valtion varoilla erityinen saamelaistoi-       via työntekijöitä. Edelleen työryhmä totesi,
37938: misto.                                                että saamelaisalueen kuntien sosiaalihuollon
37939:    Saamenkielinen opetus ehdotettiin turvatta-        henkilöstön eräänä kelpoisuusehtona tulisi olla
37940: vaksi saamelaisalueen saamenkielisille oppilail-      saamen kielen riittävä taito.
37941: 3   3012788
37942: 18                                       1990 vp. -     HE n:o 180
37943: 
37944:    Saamelaiskulttuuritoimikunta on 28 päivänä           lainsäädännön valmistelu. Lakiehdotuksen val-
37945: marraskuuta 1986 opetusministeriölle luovutta-          mistelun tavoitteeksi asetettiin yhtenäisen saa-
37946: massaan       mietinnössä       (komiteanmietintö       melaisten kielilain saaminen kaikkiin Pohjois-
37947: 1985 :66) asettunut tukemaan saamelaisvaltuus-          maihin. Kielilautakunta antoi valmistelutehtä-
37948: kunnan saamen kielen asemaa koskevia esityk-            vän opettaja Pekka Lukkarille, joka valmisteli
37949: siä ja kiirehtinyt saamelaisten kielilain voi-          lakiehdotuksen perusperiaatteet Suomen kieli-
37950: maansaattamista. Toimikunta ehdotti muun                lain pohjalta. Ehdotuksen jatkokäsittelyssä
37951: muassa, että                                            kielilautakunta kuitenkin totesi, että yhtenäi-
37952:    - saamen kielen asema turvattaisiin pikai-           sen saamelaisten kielilain saaminen kaikkiin
37953: sesti lainsäädännöllä,                                  Pohjoismaihin ei ollut realistista, ja asian val-
37954:    - henkikirjoituslomakkeeseen          lisättäisiin   mistelu yhteispohjoismaisella tasolla lopetettiin
37955: oma sarake saamen kielelle kohtaan, jossa               vuonna 1976.
37956: ilmoitetaan asianomaisen äidinkieli,                       Saamelaisten VIII konferenssi 1974 totesi,
37957:    - nimitettäessä henkilöitä hallinnollisiin,          että on saatava aikaan yhteinen, kaikkia Poh-
37958: opetus- ja muihin virkoihin ja toimiin saame-           joismaiden saamelaisia varten laadittu kielilaki
37959: laisalueella saamen kielen taito katsottaisiin          ja sitä koskeva asetus, jotta saamelaiset olisivat
37960: erityiseksi ansioksi, jotta saamenkielisten pal-        kielellisesti tasa-arvoisia. Kielilain tulisi sisältää
37961: velujen tuottaminen tulisi joustavammaksi,              ainakin kaksi pääperiaatetta:
37962:    - saamen kielen aseman vahvistuttua saa-                - sen tulisi turvata oikeus äidinkieliseen
37963: men kielen taito asetettaisiin sellaisten saame-        opetukseen; ja
37964: laisalueen virkojen ja toimien kelpoisuus-                 - sen tulisi turvata saamelaisille oikeus tul-
37965: ehdoksi, joissa yksinomaan tai suureksi osaksi          la ymmärretyksi saamen kielellä, tulla kuulluk-
37966: hoidettaisiin saamelaisten asioita,                     si ja saada asiakirjoja saamen kielellä.
37967:    - saamen kielilain edellyttämää tulkkaa-                Saamelaisten XI konferenssin 1980 hyväksy-
37968: mista ja käännöstyötä varten perustettaisiin            mässä saamelaispoliittisessa ohjelmassa vaadi-
37969: saamelaisten kotiseutualueelle erityinen saamen         taan, että saamen kieli tunnustetaan lailla vi-
37970: kielen käännöstoimisto, jolle luotaisiin riittävät      ralliseksi kieleksi ja että saamen kieli ja kult-
37971: taloudelliset ja taidolliset edellytykset käännös-      tuuri säilytetään ja niitä kehitetään elävänä
37972: ten tekemiseen,                                         kielenä ja kulttuurina. Ohjelmassa esitetään,
37973:    - kielilisää saamen taidosta alettaisiin mak-        että kussakin maassa säädetään saamelainen
37974: saa niissä saamelaisalueen viroissa ja toimissa,        kielilaki, jossa määritellään saamelaisenemmis-
37975: joissa sitä ei vielä makseta.                           töiset kunnat, joissa saamea käytetään viralli-
37976:    Saamelaiskonferenssi on pohjoismainen or-            sena kielenä, miten virallinen kielenkäyttö to-
37977: ganisaatio, jonka muodostavat Norjan ja                 teutetaan, minkälaiset saamen kielen taidon
37978: Ruotsin saamelaisten pääjärjestöjen edustajat           vaatimukset viroissa on, minkälaiset kielioi-
37979: ja Suomen saamelaisvaltuuskunta ja joka ko-             keudet on saamenkielisessä vähemmistöyhtei-
37980: koontuu kolmen vuoden välein. Saamelaisten              sössä ja miten saamenkielisiä paikannimiä sekä
37981: VII konferenssi 1971 ehdotti, että saamelaisten         saamenkielisiä henkilönimiä käytetään.
37982: kielilain tulisi sisältää määräyksiä siitä, että           Eduskunnalle 20 päivänä lokakuuta 1982
37983: saamen kieltä käytettäisiin julkisissa laitoksissa      antamassaan kulttuuripoliittisessa selonteossa
37984: ja oikeuslaitoksessa, että toimitukset saamen           hallitus totesi, että saamelaisväestön ja saame-
37985: kieltä puhuville tapahtuisivat saamen kielellä ja       laiskulttuurin kannalta keskeinen kysymys on
37986: että saamenkieliset voisivat kääntyä viran-             saamen kielen aseman vahvistaminen. Eräänä
37987: omaisten puoleen omalla kielellään, että julki-         mahdollisuutena tähän on nähty saamen kielen
37988: set tiedonannot ja ilmoitukset annettaisiin             aseman turvaaminen erityislainsäädännöllä.
37989: myös saamen kielellä, että saamelaisalueella            Hallitus totesi lisäksi, että kulttuuripoliittisesti
37990: virkoja täytettäessä pantaisiin painoa saamen           tärkeää on huolehtia saamelaiskulttuurin eri-
37991: kielen taidolle ja että annettaisiin tarkkoja           tyispiirteiden säilyttämisestä ja kehittämisestä.
37992: ohjeita saamen kielen käytöstä kaikilla koulu-             Kulttuuripoliittisesta selonteosta eduskun-
37993: asteilla.                                               nassa käydyssä keskustelussa tuotiin voimak-
37994:    Konferenssi asetti samalla yhteispohjoismai-         kaasti esille saamelaisten kielilain tarve ja pai-
37995: sen saamen kielen lautakunnan, jonka pääteh-            notettiin, että erityisen kielilain säätäminen on
37996: tävänä oli saamen kielen huollon ohella saa-            välttämätöntä saamelaiskulttuurin säilymiselle.
37997: men kielen aseman turvaamiseen tähtäävän                Saamelaisten kielilain säätämistä vaadittiin
37998:                                         1990 vp. -     HE n:o 180                                     19
37999: 
38000: useissa ryhmäpuheenvuoroissa ja yksittäisissä             Saamelaisvaltuuskunnan annettua kesällä
38001: muissa puheenvuoroissa kaikkien puolueiden             1989 lausuntonsa muiden lausuntojen johdosta
38002: edustajien taholta.                                    oikeusministeriö asetti syksyllä 1989 työryh-
38003:    Eduskunnan sivistysvaliokunta on hallituk-          män viimeistelemään hallituksen esitystä. Työ-
38004: sen toimenpiteistään vuonna 1982 antaman               ryhmä, joka työnsä aikana oli yhteistyössä
38005: kertomuksen johdosta 16 päivänä joulukuuta             Norjan ja Ruotsin vastaavaa lainsäädäntöä
38006: 1983 antamassaan lausunnossa (SiVL 2/1983              valmistelevien virkamiesten kanssa, sai mietin-
38007: vp.) todennut saamen kielen ja saamelaiskult-          tönsä valmiiksi maaliskuussa 1990.
38008: tuurin osalta, että kaiken kulttuurin säilymisen          Oikeusministeriö pyysi keväällä 1990 työryh-
38009: ehto on elävä kieli ja että lainsäädännössämme         män mietinnöstä lausunnon valtiovarainminis-
38010: saamen kieli mainitaan eräissä erityislaeissa,         teriöltä ja viideltä viranomaiselta tai laitoksel-
38011: mutta yleissäännökset saamen kielen asemasta           ta, jotka työryhmä oli ehdottanut lisättäväksi
38012: puuttuvat. Sivistysvaliokunta on tämän vuoksi          lain soveltamisalaan. Samalla varattiin opetus-
38013: edellyttänyt selvitettäväksi mahdollisuudet ja         ministeriölle sekä sosiaali- ja terveysministeri-
38014: eri vaihtoehdot saamen kielen aseman turvaa-           ölle mahdollisuus antaa lausunto. Lausunto
38015: miseksi maassamme.                                     saatiin huhti-, toukokuussa 1990 kaikilta muil-
38016:    Saamelaisvaltuuskunta luovutti oikeusminis-         ta paitsi sosiaali- ja terveysministeriöltä.
38017: teriölle 29 päivänä marraskuuta 1983 ehdotuk-             Valtioneuvosto päätti 5 päivänä huhtikuuta
38018: sen hallituksen esitykseksi laiksi saamen kielen       1990 pyytää ehdotuksesta hallituksen esityk-
38019: asemasta. Merkittävä eroavaisuus nyt käsillä           seksi korkeimman oikeuden ja korkeimman
38020: olevaan ehdotukseen verrattuna oli se, että            hallinto-oikeuden lausunnot. Korkein oikeus
38021: tämä aiempi ehdotus oli muodollisesti sidottu          antoi lausuntonsa 21 päivänä kesäkuuta 1990
38022: kielilakiin; saamen kielestä olisi ollut soveltu-      ja korkein hallinto-oikeus 19 päivänä kesäkuu-
38023: vin osin voimassa, mitä kielilaissa on säädetty        ta 1990. Viimeksi mainittu toimitti samana
38024: suomen ja ruotsin kielestä. Ehdotuksen mu-             päivänä päivätyllä kirjeellään oikeusministeri-
38025: kaan lakia olisi sovellettu koko maassa ja täten       ölle myös asiaa korkeimmassa hallinto-oikeu-
38026: myös kaikkiin keskushallinnon viranomaisiin.           dessa valmistelleen työryhmän muistion.
38027: Nyt käsillä oleva ehdotus on tehty hyvin pitkäl-          Sekä korkeimman oikeuden että korkeim-
38028: ti saamelaisvaltuuskunnan aikaisemman ehdo-            man hallinto-oikeuden lausunnossa tähdennet-
38029: tuksen pohjalta, kuitenkin edellä mainituin            tiin sitä, että saamelaisten asema alkuperäis-
38030: poikkeuksin.                                           kansana tekee perusteiloksi ehdotetunkaltaisen
38031:                                                        erityissääntelyn. Molemmat pitivät tärkeänä
38032:                                                        turvata lailla saamelaisten oikeus käyttää omaa
38033: 2.3.2. Esityksen valmistelu                            kieltään viranommstssa. Korkein hallinto-
38034:                                                        oikeus piti tärkeänä, että saamen kielen asema
38035:    Saamelaisvaltuuskunnan ehdotus hallituksen          turvataan myöhemmässä vaiheessa hallitus-
38036: esitykseksi laiksi saamen kielen käyttämisestä         muodossa. Lisäksi lausunnoissa oli lukuisia
38037: viranomaisissa (komiteanmietintö 1987 :60) on          huomionarvoisia muutosehdotuksia esityseh-
38038: valmisteltu suomen- ja saamenkielisenä saame-          dotukseen. Kielteisesti korkein oikeus suhtau-
38039: laisvaltuuskunnan kielilakityöryhmässä, jonka          tui saamen kielen säätämiseen toimituskirjakie-
38040: ovat muodostaneet valtuuskunnan sivistys- ja           leksi ja viranomaisen sisäiseksi kieleksi lähtien
38041: kulttuurijaosto, oikeusjaoston puheenjohtajat          siitä, että tällainen asema voi olla vain kansal-
38042: sekä oikeusministeriön edustaja ja asiantunti-         liskielillä, suomella ja ruotsilla. Korkein hal-
38043: ja. Ehdotus on jätetty oikeusministeriölle jou-        linto-oikeus puolestaan esitti harkittavaksi pai-
38044: lukuussa 1987, minkä jälkeen ministeriö on             kallista virkavapautta koskevan sääntelyn pois-
38045: pyytänyt ehdotuksesta lausunnot 54 viranomai-          tamista viitaten pyrkimyksiin yhtenäistää vir-
38046: selta, laitokselta tai järjestöltä. Yleisesti ottaen   kamieslainsäädäntö ja siihen, että palkkaukses-
38047: lausunnoissa suhtauduttiin myönteisesti ehdo-          ta sovitaan virka- ja toimiehtosopimusmenette-
38048: tuksen toteuttamiseen. Lausunnoista on kesällä         lyä käyttäen erikseen.
38049: 1988 laadittu tiivistelmä (oikeusministeriön              Hallituksen esitys on tämän jälkeen valmis-
38050: lainvalmisteluosaston julkaisu 151 1988).              teltu oikeusministeriössä virkatyönä.
38051: 20                                     1990 vp. -     HE n:o 180
38052: 
38053: 3. Ehdotetut uudistukset                              muissa viranomaisissa joutua yhtä lailla saame-
38054:                                                       lainen, joka on Norjan, Ruotsin tai Neuvosto-
38055: 3.1. Oikeus käyttää saamen kieltä viran-              liiton kansalainen, kuin Suomen saamelainen-
38056:      omaisissa                                        kin.
38057:                                                          Myös viranomaisten sisäisenä virkakielenä
38058:    Esityksessä ehdotetaan, että saamelaisten oi-      tulisi niin hyvin saamelaisalueen kunnissa kuin
38059: keus käyttää saamelaisten kotiseutualueella           eräissä keskeisimmissä saamelaisasioita käsitte-
38060: saamen kieltä viranomaisissa ja laitoksissa sekä      levissä valtion viranomaisissakin voida olla
38061: suullisessa että kirjallisessa käsittelyssä turvat-   suomen kielen ohella myös saamen kieli, jos
38062: taisiin lailla. Saamen kieltä voitaisiin käyttää      niin päätetään. Missään viranomaisessa ei saa-
38063: maan kansalliskielten, suomen ja ruotsin ohel-        men kieltä kuitenkaan edes käytännön syistä
38064: la. Oikeus oman kielen käyttämiseen säännel-          vielä voitaisi säätää pakollisesti käytettäväksi
38065: täisiin pitkälti samojen periaatteiden mukaises-      viranomaisen sisäisenä virkakielenä.
38066: ti, jotka on omaksuttu vuoden 1922 kielilaissa.
38067:                                                          Viranomaisissa ei ole tähän asti ollut velvol-
38068:    Myöhemmin tulisi ottaa harkittavaksi mah-
38069:                                                       lisuutta taitaa saamen kieltä. Tämän johdosta
38070: dollisuus turvata perustuslain säännöksin saa-
38071:                                                       virastoissa ja laitoksissa on vain poikkeukselli-
38072: melaisten oikeus käyttää omaa kieltään viran-
38073:                                                       sesti ollut saamen kielen taitoista virka- tai
38074: omaisissa ja muissakin yhteyksissä. Asia on
38075:                                                       palveluskuntaa. Saamen kielen taitoa ei myös-
38076: parhaillaan selvitettävänä perusoikeuskomite-
38077:                                                       kään ole asetettu virkojen kelpoisuusvaatimuk-
38078: assa perusoikeuksien laajemman tarkistamisen
38079:                                                       seksi edes saamelaisten kotiseutualueella. Tois-
38080: yhteydessä. Saamen kielen nykyinen tila ja
38081:                                                       taiseksi ei näytäkään olevan juuri mahdolli-
38082: uhanalainen asema edellyttävät kuitenkin lain-
38083:                                                       suuksia tällaisten kelpoisuusvaatimusten aset-
38084: säädäntötoimia kielen aseman turvaamiseksi jo
38085:                                                       tamiseen. Tämän johdosta lain lähtökohta on,
38086: ennen perusoikeuskysymyksen selkiintymistä.
38087:                                                       että viranomainen tai laitos huolehtii vastauk-
38088:    Lain kiireellisen tarpeen vuoksi sen alaan ei
38089:                                                       sen antamisesta tulkitsemalla tai hankkimalla
38090: nyt sisällytettäisi säännöksiä saamen kielen
38091:                                                       käännöksen, mikäli sen palveluksessa ei ole
38092: käytöstä opetustoiminnassa. Näiden säännös-
38093:                                                       saamen kielen taitoista virkamiestä, viranhalti-
38094: ten toimivuutta ja mahdollista uudistamistar-
38095:                                                       jaa tai toimihenkilöä.
38096: vetta on syytä selvittää erikseen.
38097:    Saamelaisilla olisi ehdotuksen mukaan oi-             Vaikka saamenkielisiä virkamiehiä tai toimi-
38098: keus käyttää omaa kieltään kaikissa tuomiois-         henkilöitä ei ehdotettavassa laissa edellytettäi-
38099: tuimissa, joiden virka-alueeseen kuuluu saame-        sikään, lailla luotaisiin järjestelmiä, jotka olisi-
38100: laisten kotiseutualue tai sen osa. Lisäksi saa-       vat omiaan edistämään saamen kielen taidon
38101: men kieltä tulisi voida käyttää kysymyksessä          lisääntymistä lain soveltamispiiriin kuuluvissa
38102: olevan alueen piiri- ja paikallishallinnon viran-     viranomaisissa ja laitoksissa. Saamen kielen
38103: omaisissa sekä alueen kunnissa ja seurakunnis-        taito luettaisiin erityiseksi ansioksi valtion hen-
38104: sa. Sellaisia viranomaisia tai laitoksia, joissa      kilöstövalinnoissa, ja virkamiehet ja toimihen-
38105: saamelaiset voisivat asioida omalla kielellään,       kilöt voisivat saada valtion viranomaisissa ja
38106: olisivat lisäksi Lapin lääninhallitus ja lääninoi-    laitoksissa paikallista virkavapautta saamen
38107: keus sekä eräät yksittäisen kansalaisen oikeus-       kielen taidon hankkimiseksi. Saamelaisten ko-
38108: turvan toteutumisen kannalta keskeiset valta-         tiseutualueen kunnat puolestaan saisivat täysi-
38109: kunnalliset viranomaiset, kuten eduskunnan            määräistä valtionosuutta ja harkinnanvaraista
38110: oikeusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskans-         valtionavustusta saamen kielen tulkitsemis-,
38111: leri, sekä muutamat muut kansalaisten kannal-         kääntämis- ja neuvontatehtäviä varten perus-
38112: ta keskeiset laitokset, kuten kansaneläkelaitos.      tamiensa virkojen          palkkauskustannuksiin.
38113: Eräät lain säännökset koskisivat kaikkia maan         Kunnat ja muut itsehallintoyhdyskunnat voisi-
38114: viranomaisia. Niiden viranomaisten ja laitosten       vat ehdotuksen mukaan saada myös valtion-
38115: piiriä, joita ehdotettu laki erityisesti koskisi,     avustusta niille lain soveltamisesta aiheutuviin
38116: tarkastellaan lähemmin jäljempänä yksityis-           erityisiin lisäkustannuksiin.
38117: kohtaisissa perusteluissa.                               Ehdotuksen mukaisin järjestelyin saamen-
38118:    Ehdotuksen mukaan saamen kieltä voisivat           kielisten henkilöiden asema muodostuisi lain
38119: käyttää viranomaisissa kaikki saamelaiset kan-        soveltamispiiriin kuuluvissa viranomaisissa sa-
38120: salaisuudesta riippumatta. Suomen Lapissa             mantapaiseksi kuin toiskielisten kansalaisten
38121: saattaa asianasaiseksi tuomioistuimissa ja            asema suomen tai ruotsin kielen kannalta yksi-
38122:                                        1990 vp. -     HE n:o 180                                      21
38123: 
38124: kielisissä viranomms1ssa. Virkamiehen ei kui-         men kielellä. Näin tulisi menetellä myös mui-
38125: tenkaan tarvitsisi itse ymmärtää saamen kieltä.       den viranomaisten asioissa, jotka pääosin kos-
38126:                                                       kevat saamelaisia tai jos tällaiseen menettelyyn
38127:                                                       muutoin on erityistä syytä. Väestölle annetta-
38128: 3.2. Oikeus saamen kielen ilmoittamiseen              vat kuulutukset, ilmoitukset tai julkipanot ovat
38129:      äidinkielekseen                                  erityisen tärkeitä yksilön oikeusturvan toteutu-
38130:                                                       misen kannalta. On olennaista, että kuulutuk-
38131:    Esityksessä ehdotetaan, että henkilö katsot-       sen tai muun sellaisen tiedoksiannan sisältö
38132: taisiin saamelaiseksi aikaisemman käytännön           tulee ymmärretyksi.
38133: mukaisesti saamenkielisyyteen tai kielelliseen           Lain soveltamisalaan kuuluvien viranomais-
38134: taustaan liittyvin perustein. Tähän nähden on         ten olisi saamelaisten kotiseutualueella laadit-
38135: luonnollista, että saamelaisilla tulee olla oikeus    tava myös tie- ja muut opasteet sekä väestön
38136: ilmoittaa myös väestökirjoihin äidinkielekseen        käytettäviksi tarkoitetut lomakkeet täyttöohjei-
38137: saame. Tällainen oikeus saamelaisilla on ollut        neen saamen kielellä. Myös muiden viran-
38138: tähänkin asti, mutta nimenomaista säännöstä           omaisten olisi näin meneteltävä lomakkeiston-
38139: asiasta ei ole ollut. Vuoden 1989 elokuun             sa osalta, mikäli kysymys on pääasiassa saame-
38140: väkilukutilaston mukaan vain 1 730 henkilöä           laisten käytettäviksi tarkoitetuista lomakkeista
38141: on ilmoittanut väestökirjoihin äidinkielekseen        tai mikäli tähän muutoin nähtäisiin olevan
38142: saamen. Näistä 1 715 on Suomen kansalaisia ja         erityistä syytä. Esimerkiksi lomakkeet, joilla
38143: 15 muun maan kansalaisia. Jotta äidinkieli-           koottaisiin verotuksessa merkityksellisiä tai yk-
38144: merkinnät nykyistä paremmin kuvastaisivat to-         silön oikeusturvan toteutumisen kannalta muu-
38145: dellista kielisyystilannetta, ehdotetaan lakiin       toin olennaisia tietoja kaikilta kansalaisilta, tai
38146: asiasta säännöstä.                                    lomakkeet, jotka olisi tarkoitettu sellaisten
38147:    Pelkästään ehdotettavin säännöksin nykyi-          elinkeinojen harjoittajien käyttöön, joita saa-
38148: seen ilmoituskäytäntöön ei ilmeisesti voida te-       melaiset perinteisesti ovat harjoittaneet, tulisi
38149: hokkaasti vaikuttaa. Myös eräitä väestörekiste-       olla käytettävissä myös saamen kielellä.
38150: rikäytäntöjä tulisi viimeistään lain voimaan
38151: tullessa muuttaa. Eräissä väestökirjanpitoon
38152: liittyvissä lomakkeissa on ollut painettuna äi-
38153: dinkieltä koskeviksi vaihtoehdoiksi suomi,            3.4. Saamen kielellä julkaistavat säädökset,
38154: ruotsi ja muu kieli. Saamen kieltä ei ole ollut            lakiehdotukset ja mietinnöt
38155: nimenomaisesti valittavana. Tässä suhteessa
38156: saamen kieli tulisi lomakkeita uusittaessa saat-         Hallitusmuodon 22 §:n mukaan muun muas-
38157: taa samaan asemaan kuin muut kotimaiset               sa lait ja asetukset on annettava suomen ja
38158: kielet. Paitsi, että tällainen uudistus olisi peri-   ruotsin kielellä. Tämän säännöksen ei voida
38159: aatteessa tärkeä, sillä voitaisiin käytännössä        katsoa estävän tällaisten säädösten julkaisemis-
38160: edistää saamenkielisten rekisteröitymistä todel-      ta myös muulla kielellä. Suomessa voimassa
38161: lisen äidinkielensä mukaisesti. Lomakeuudis-          olevaa lainsäädäntöä ovatkin valtion viran-
38162: tuksen tulisi koskea kaikkia lomakkeita, joista       omaiset ja muutkin varsin laajalti julkaisseet
38163: väestökirjanpitoon tehdään muutosmerkintöjä.          myös vierailla kielillä. Tähän nähden on luon-
38164: Esimerkiksi muuttoilmoituslomakkeilla ei tä-          nollista, että lainsäädäntöä on saatavissa myös
38165: hän asti ole lainkaan voinut tehdä muutoksia          maan alkuperäiskansan, saamelaisten omalla
38166: äidinkieltä koskeviin merkintöihin.                   äidinkielellä, kolmantena kotimaisena kielenä
38167:                                                       olevalla saamen kielellä. Tämän johdosta eh-
38168:                                                       dotetaan säädettäväksi, että lait ja asetukset
38169: 3.3. Saamenkieliset kuulutukset, opasteet ja          sekä muut Suomen säädöskokoelmassa julkais-
38170:      lomakkeet                                        tavat virallistekstit sekä viranomaisten mää-
38171:                                                       räyskokoelmissa julkaistavat määräykset olisi
38172:    Esityksessä ehdotetaan, että niiden viran-         julkaistava myös saamen kielellä, milloin ne
38173: omaisten ja laitosten, joihin lakia saamen kie-       erityisesti koskevat saamelaisia. Tällaisella jul-
38174: len käyttämisestä viranomaisissa sovellettaisiin,     kaisutoiminnalla olisi erityinen merkitys saa-
38175: olisi saamelaisten kotiseutualueella laadittava       melaisten oikeudellisen tiedon lisääjänä. Viral-
38176: ja annettava julkipanot, ilmoitukset ja kuulu-        liselta luonteeltaan tällainen käännös kuiten-
38177: tukset tai muut sellaiset asiakirjat myös saa-        kaan ei olisi oikeusvoimainen niin kauan kuin
38178: 22                                   1990 vp. -     HE n:o 180
38179: 
38180: asiasta hallitusmuodon 22 §:n tapaan tai muu-       kiin lain piiriin kuuluviin viranommsnn, sillä
38181: toin ei olisi säännöstä perustuslaissa.             saamelaisten kotiseutualueen kuntien viran-
38182:    Edelleen esityksessä ehdotetaan, että lakieh-    omaisissa on jo runsaasti saamen kieltä osaavia
38183: dotukset ja komiteanmietinnöt tai niiden tiivis-    virkamiehiä, ja valtion virkamiehille ehdote-
38184: telmät tulisi myös julkaista saameksi, jos ne       taan mahdollistettavaksi saamen kielen taidon
38185: erityisesti koskevat saamelaisia tai jos tähän      hankkiminen paikallisen virkavapauden avulla.
38186: muutoin olisi erityistä syytä. Viimeksi mainitun
38187: perusteen osalta voidaan viitata siihen, mitä
38188: edellä on lausuttu lomakkeiden kääntämisestä.
38189: Kun hallituksen esitykset eduskunnalle laadi-          Lain vaikutukset kohdistuvat olennaisimmin
38190: taan hallitusmuodon 22 §:n mukaan suomen ja         niihin viranomaisiin, joiden kanssa saamelaiset
38191: ruotsin kielellä, ei esityksen saamenkielisen       eniten asioivat, eli Lapin läänin piirihallintovi-
38192: käännöksen mahdollinen keskeneräisyys olisi         ranomaisiin ja varsinkin saamelaisten kotiseu-
38193: esteenä esityksen eduskuntakäsittelyn aloitta-      tualueella toimiviin paikallishallinnon viran-
38194: miselle eikä loppuun saattamiselle. Säännöksen      omaisiin, varsinkin saamelaisalueen kuntiin.
38195: tarkoituksena olisi vain saada lainkohdassa
38196: tarkoitetuissa asioissa mahdollisimman pian ai-
38197: kaan käännös, johon saamenkieliset voisivat            Lakiehdotuksen mukaan saamen kielen toi-
38198: perehtyä omalla kielellään.                         misto olisi velvollinen viranomaisten pyynnöstä
38199:                                                     toimittamaan näille käännöksiä. Tätä tehtävää
38200:                                                     varten olisi toimistolle palkattava riittävästi
38201: 3.5. Saamen kielen toimisto                         henkilöstöä. Koska toimiston toiminnan laa-
38202:                                                     juutta on vaikea arvioida, on katsottu, että
38203:    Ehdotuksen mukaan tulisi saamen kielen           alkuvaiheessa riittäisi, jos saamen kielen toi-
38204: kääntämistä ja lain täytäntöönpanon edellyttä-      mistoon perustettaisiin pääkielenkääntäjän (A
38205: miä palvelu- ja muita tehtäviä varten olla          24) ja kahden kielenkääntäjän (A 19) sekä
38206: erityinen saamen kielen toimisto. Se toimisi        konekirjoittajan (A 5) virat. Toimisto tulisi
38207: saamelaisten kotiseutualueella saamelaisval-        sijoittaa saamelaisten kotiseutualueelle, esimer-
38208: tuuskunnan alaisena, mutta sen palvelut olisi-      kiksi Inariin saamelaisvaltuuskunnan toimiston
38209: vat luonnollisesti kaikkien viranomaisten ja        yhteyteen. Koska kysymyksessä on verraten
38210: laitosten käytettävissä. Sen päällikkönä toimisi    pieni yksikkö, ei toimistotilojen hankkiminen
38211: pääkielenkääntäjä ja sen palveluksessa olisi        tuottane ylivoimaisia vaikeuksia. Saamen kie-
38212: virallisen kääntäjän tutkinnon suorittaneita        len avustajan virkoja ei tässä vaiheessa ehdote-
38213: saamen kielen kääntäjiä.                            ta perustettavaksi, vaan niiden tarve tulee har-
38214:                                                     kittavaksi, kun lain soveltamisesta on saatu
38215:                                                     käytännön kokemuksia.
38216: 4. Esityksen organisatoriset ja
38217:    henkilöstövaikutukset
38218: 
38219:    Koska ehdotettu saamelaisten kielilaki ni-          Lain vaikutuksia kuntien organisaatioon ei
38220: menomaisesti koskee saamen kielen käyttämis-        voida ennalta arvioida kovinkaan tarkasti, kos-
38221: tä viranomaisten kanssa asioitaessa, on luon-       ka organisaatiojärjestelyt jäävät kuntien
38222: nollista, että lailla on asioiden käsittelemiseen   omaan harkintavaltaan. Lakiehdotuksen mu-
38223: liittyviä organisatorisia vaikutuksia. Kääntämi-    kaan saamelaisalueen kunnat saisivat täysimää-
38224: sen ja tulkitsemisen järjestäminen hidastutta-      räistä valtionapua saamen kielen kääntämis-,
38225: nee jossakin määrin asioiden käsittelyä ja ai-      tulkitsemis- ja neuvontatehtäviä haitavien vi-
38226: heuttaa lisätyötä viranomaisille. Kun tavoittee-    ranhaltijoiden palkkaamiseen. Onkin näin ol-
38227: na on saamelaisten kielellisten oikeuksien tur-     len luultavaa, että kunnat perustaisivat tällaiset
38228: vaaminen, on kääntämisen ja tulkitsemisen           virat hyvin pian lain voimaantulon jälkeen.
38229: järjestäminen siitä aiheutuvasta lisätyöstä huo-    Sopivimmin nämä virat olisivat perustettavissa
38230: limatta kuitenkin huomattavasti helpommin           kääntäjän virkoina. Näin ollen saamelaisalueen
38231: toteutettavissa kuin virkamiesten veivoittami-      kuntiin tulisi perustettavaksi yhteensä kahdek-
38232: nen osaamaan saamen kieltä. Mainitut vaiku-         san kielenkääntäjän virkaa, joiden palkkaluo-
38233: tukset eivät kuitenkaan tule ulottumaan kaik-       kaksi sopisi Y 26.
38234:                                      1990 vp.      HE n:o 180                                     23
38235: 
38236: 5. Esityksen taloudelliset vaiku-                  tijoille sekä näiden tehtävien hoitamiseen liitty-
38237:    tukset                                          vät toimistomenot.
38238:                                                       Saamelaisten kielilaista saamelaisten kotiseu-
38239: 5.1. Valtiontaloudelliset vaikutukset              tualueen kunnille aiheutuvien menojen määrää
38240:                                                    on vaikea etukäteen arvioida. Täysimääräisellä
38241:    Saamen kielen toimistoon tulisi perustaa        valtionosuudella palkatut viranhaltijat voisivat
38242: edellä mainitut pääkielenkääntäjän (A 24),         huolehtia useimmista kääntämis- ja tulkitse-
38243: kahden kielenkääntäjän (A 19) ja yhden kone-       mistehtävistä, ja ennen pitkää näiden kuntien
38244: kirjoittajan (A 5) virat. Näistä aiheutuisi vuo-   olisi tarkoituksenmukaista vaatia saamen kie-
38245: sittain palkkakustannuksia noin 800 000 mark-      len taitoa niiltä kunnan viranhaltijoilta, jotka
38246: kaa. Kun otetaan huomioon vuokrat, käyttö-         joutuvat eniten asioimaan saamelaisten kanssa.
38247: menot ja muut kustannukset, aiheutunee saa-        Varsinkin Utsjoen kunnassa on jo nyt saamen
38248: men kielen toimistosta vuosittain kustannuksia     kielen taitoista henkilöstöä. Eniten kustannuk-
38249: noin 950 000 markkaa.                              sia uudesta laista aiheutuisi kunnille ilmeisesti
38250:    Ehdotetun saamelaisten kielilain 24 §:n mu-     saamenkielisten asiakirjojen tuottamisesta ja
38251: kaan tulisi täysimääräistä valtionosuutta          tulkitsemisen järjestämisestä, mikä ilmenisi toi-
38252: myönnettäväksi Utsjoen kunnalle kolmen vi-         mistokustannusten vähäisenä lisääntymisenä.
38253: ranhaltijan, Inarin kunnalle kolmen sekä              Toisaalta edellä mainitut kuntiin perustetta-
38254: Enontekiön ja Sodankylän kunnalle kummalle-        vat uudet virat merkitsevät osaltaan kunkin
38255: kin yhden viranhaltijan palkkaamiseen. Jos         kunnan verotulojen lisääntymistä, kun on odo-
38256: nämä viranhaltijat olisivat palkkaluokassa Y       tettavissa, että saamen kielen toimiston henki-
38257: 26, olisi näistä kahdeksasta viranhaltijasta ai-   löstö myös asuisi saamelaisten kotiseutualueen
38258: heutuvan valtionosuuden määrä yhteensä noin        kunnissa.
38259: 1 200 000 markkaa vuodessa. Lakiehdotuksen
38260: 24 § :ssä tarkoitettuja valtionavustuksia varten
38261: tulisi valtion tulo- ja menoarvioon vuosittain     5.3. Muut taloudelliset vaikutukset
38262: varata ainakin 350 000 markan suuruinen mää-
38263: räraha.                                               Kääntämisestä ja tulkitsemisesta aiheutuisi
38264:                                                    jossakin määrin kustannuksia myös evankelis-
38265:    Edellä mainittujen kustannuserien lisäksi       luterilaiselle kirkolle ja ortodoksiselle kirkko-
38266: saamelaisten kielilain täytäntöönpanosta aiheu-    kunnalle sekä eräille niiden seurakunnista. Nä-
38267: tuu valtiolle monenlaisia muita kustannuksia.      mä voisivat ehdotetun saamelaisten kielilain
38268: Ennen muuta on otettava huomioon kääntämi-         24 §:n mukaan saada näihin kustannuksiin yli-
38269: sestä ja tulkitsemisesta aiheutuvat kustannuk-     määräistä valtionavustusta. Myöskään näiden
38270: set. Lisäksi on uusittava koko joukko lomak-       kustannusten määrästä ei ole mahdollista etu-
38271: keita ja opasteita. Näitä kustannuksia on vai-     käteen esittää arviota.
38272: keata etukäteen arvioida. Mikäli lähtökohdaksi
38273: otetaan, että näihin tarkoituksiin tulisi varata
38274: lain ensimmäisinä soveltamisvuosina ainakin        6. Suhde kansainvälisiin sopi-
38275: 2 000 000 markkaa, aiheutuisi lain täytäntöön-        muksiin
38276: panosta valtion tulo- ja menoarvioon näinä
38277: vuosina vuosittain noin 4 500 000 markan lisä-        Esitystä tukevat monet kansainvälisten sopi-
38278: määrärahan tarve.                                  musten määräykset, erityisesti eräät määräyk-
38279:                                                    set Suomen ratifioimissa Yhdistyneiden Kansa-
38280:                                                    kuntien (YK) ihmisoikeussopimuksissa. Näistä
38281: 5.2. Kunnallistaloudelliset vaikutukset            on mainittava ennen kaikkea kansalaisoikeuk-
38282:                                                    sia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvä-
38283:   Kun kunnat saisivat täysimääräistä valtion-      lisen yleissopimuksen (SopS 8/76) 2, 14, 26 ja
38284: osuutta saamen kielen kääntämis-, tulkitsemis-     27 artikla sekä kaikkinaisen rotusyrjinnän
38285: ja neuvontatehtäviä haitavien viranhaltijoiden     poistamista koskevan kansainvälisen yleissopi-
38286: palkkaukseen, ei kunnille aiheutuisi näistä vi-    muksen (SopS 37 /70) määräykset, erityisesti 1
38287: roista lainkaan omia palkkausmenoja. Sen si-       ja 2 artiklassa.
38288: jaan kuntien hoidettavaksi jäisi toimitilojen ja      Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia
38289: konttorikaluston hankkiminen näille viranhal-      koskevan yleissopimuksen 26 artiklan mukaan
38290: 24                                    1990 vp. -     HE n:o 180
38291: 
38292: kaikki ihmiset ovat oikeudellisesti yhdenvertai-     esille positiivinen erityiskohtelu. Sopimuksen 1
38293: sia ja oikeutettuja ilman minkäänlaista syrjin-      artiklan 1 kohdassa määritellään "rotusyrjin-
38294: tää yhtäläiseen lain suojaan. Sopimuksen 14          näksi" muun muassa kaikki rotuun, syntype-
38295: artiklan 3 kohdassa todetaan rikossyytteiden         rään tai kansalliseen tai etniseen alkuperään
38296: osalta, että jokaisella on oikeus täysin yhden-      perustuva erottelu, poissulkeminen tai etuoi-
38297: vertaisena saada viipymättä ja yksityiskohdit-       keus, jonka seurauksena on ihmisoikeuksien ja
38298: tain hänen ymmärtämällään kielellä tieto häntä       perusvapauksien tasapuolisen nauttimisen tai
38299: vastaan nostetun syytteen luonteesta ja syistä,      harjoittamisen rajoittaminen poliittisella, sosi-
38300: ja saada maksuttomasti tulkin apu, jos hän ei        aalisella, sivistyksellisellä tai jollakin muulla
38301: ymmärrä tai puhu tuomioistuimessa käytettyä          julkisen elämän alalla. Sopimuksen 1 artiklan 4
38302: kieltä.                                              kohdassa todetaan nimenomaan, että rotusyr-
38303:    Sopimuksen 2 artiklan 1 kohdassa todetaan,        jinnäksi ei ole katsottava erityisiä toimenpitei-
38304: että jokainen sopimusvaltio sitoutuu kunnioit-       tä, joiden ainoana tarkoituksena on taata riit-
38305: tamaan ja takaamaan jokaiselle alueellaan ole-       tävä edistys tietyille etnisille ryhmille tai yksi-
38306: valle ja oikeuspiiriinsä kuuluvalle yksilölle täs-   löille, jotka tarvitsevat välttämättömänä pidet-
38307: sä yleissopimuksessa tunnustetut oikeudet il-        tävää suojelua sen varmistamiseksi, että nämä
38308: man minkäänlaista rotuun, kieleen, kansalli-         ryhmät tai yksilöt voivat yhtäläisesti nauttia ja
38309: seen alkuperään, syntyperään tai muuhun ase-         käyttää ihmisoikeuksia ja perusvapauksia.
38310: maan perustuvaa syrjintää. Puheena olevan 2             Syrjinnän kiellon rinnalle on sopimuksessa
38311: artiklan 2 kohdassa jokainen valtio sitoutuu         asetettu myös positiivinen toimenpiteiden vel-
38312: perustuslakiensa mukaisessa järjestyksessä ja        voite huonommassa asemassa olevan etnisen
38313: tämän yleissopimuksen määräysten mukaisesti          ryhmän aseman parantamiseksi. Sopimuksen 2
38314: ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin toteut-      artiklan 2 kohdan mukaan sopimusvaltion tu-
38315: taakseen lainsäädännöllä tai muulla tavalla          lee, milloin olosuhteet antavat aihetta, ryhtyä
38316: tässä yleissopimuksessa tunnustetut oikeudet,        sosiaalisella, taloudellisella, sivistyksellisellä ja
38317: jotka eivät jo ole voimassa.                         muilla aloilla erityisiin ja konkreettisiin toimiin
38318:    Sopimuksen 27 artiklassa puolestaan edelly-       riittävän kehityksen ja suojelun varmistamisek-
38319: tetään, että sopimusvaltiot eivät kiellä kansalli-   si tietyille roturyhmille tai niihin kuuluville
38320: siin, uskonnollisiin tai kielellisiin vähemmistöi-   yksilöille, jotta niille taattaisiin täydelliset ja
38321: hinsä kuuluvilta henkilöiitä oikeutta yhdessä        yhtäläiset oikeudet ihmisoikeuksien ja perus-
38322: muiden ryhmän jäsenten kanssa nauttia omas-          vapauksien nauttimiseen.
38323: ta kulttuuristaan, tunnustaa ja harjoittaa omaa         Nykyisessä lainsäädännöllisessä tilanteessa
38324: uskontoaan tai käy'ttää omaa kieltään. Vaikka        syntyperä asettaa saamelaiset muita huonom-
38325: määräys sanamuotonsa puolesta näyttäisi aset-        paan asemaan koulutuksen, tiedonvälityksen ja
38326: tavan sopimusvaltioille vain velvoitteen jättää      yhteiskunnan hallintopalveluiden suhteen. Saa-
38327: vähemmistöt rauhaan säännöksessä tarkoite-           menkielisen väestön rajoitetut mahdollisuudet
38328: tussa suhteessa, on useissa eri yhteyksissä,         oman kielen käyttöön heikentävät myös saa-
38329: erityisesti käsiteltäessä YK:n piirissä alkupe-      melaisten yleistä oikeusturvaa. Saamelaisten
38330: räiskansojen oikeuksia koskevia kysymyksiä,          kielilain säätämisellä saamelaisille taataan näil-
38331: haluttu antaa määräykselle tulkinnoin uutta          tä osin yhdenvertainen asema muiden kansa-
38332: sisältöä ja korostettu valtioiden tähän sään-        laisten kanssa kuten näissä Yhdistyneiden Kan-
38333: nökseen perustuvaa velvollisuutta tukea myös         sakuntien ihmisoikeussopimuksissa edellyte-
38334: positiivisin erityistoimenpitein maissansa alku-     tään.
38335: peräiskansoina eläviä vähemmistöjä.                     Suomi on ratifioinut myös Euroopan ihmis-
38336:    Saamelaisten kielilain säätämisellä toteute-      oikeussopimuksen. Tämän sopimuksen 14 ar-
38337: taan kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia     tiklan mukaan tulee sopimuksessa tunnuste-
38338: koskevan yleissopimuksen yleistä yhdenvertai-        luista oikeuksista ja vapauksista nauttiminen
38339: suusperiaatetta ja lainsäädäntövelvoitteita tur-     taata ilman minkäänlaista, muun muassa kie-
38340: vaamalla saamelaisten oikeus äidinkielen käyt-       leen, alkuperään tai kansalliseen vähemmis-
38341: tämisen lainsuojaan yhtäläisesti suomen- ja          töön kuulumiseen perustuvaa syrjintää. Euroo-
38342: ruotsinkielisten kanssa.                             pan neuvoston piirissä valmistellaan lisäksi eri-
38343:    Kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista kos-       tyistä vähemmistökieliasiakirjaa, joka ilmeises-
38344: kevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa on        ti yleissopimuksella valmistuttuaan erityisen te-
38345: negatiivinen erityiskohtelu kielletty ja tuotu       hokkaasti ja yksityiskohtaisesti tulee turvaa-
38346:                                      1990 vp. -     HE n:o 180                                          25
38347: 
38348: maan jäsenmaissa vähemmistökielinä olevien          kaan lukien oman kirjakielen, ja käyttää niitä
38349: kielten aseman.                                     hallinnollisiin, oikeudellisiin, sivistyksellisiin ja
38350:                                                     muihin tarkoituksiin''. I)
38351:    Edelleen on syytä viitata Kansainvälisen
38352: Työjärjestön ILO:n piirissä vuonna 1989 uusit-          Sopimus Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin
38353: tuun alkuperäiskansoja koskevaan yleissopi-         ja Tanskan välillä Pohjoismaiden kansalaisten
38354: mukseen n:o 169 yleisesti ja erityisesti sen        oikeudesta käyttää omaa kieltään muussa poh-
38355: oman kielen oppimista ja käyttämistä koske-         joismaassa (SopS 11187), joka tuli voimaan
38356: vaan artiklaan 28. Ainoan yleissopimuksessa         vuonna 1987, velvoittaa sopimusvaltioita vai-
38357: tarkoitetun alkuperäiskansan, josta valtion oli-    kuttamaan siihen, että sopimusvaltion kansa-
38358: si sopimuksen mukaisesti vastattava, muodos-        lainen tarvittaessa voi käyttää omaa kieltään
38359: tavat Suomessa saamelaiset. Sopimuksen ratifi-      asioidessaan muun sopimusvaltion viranomai-
38360: ointiedellytykset ovat meillä parhaillaan harkit-   sissa ja muissa julkisissa toimielimissä. Saame
38361: tavina. Myös YK:ssa valmisteilla olevaan alku-      ei kuitenkaan ole sopimuksessa tarkoitettu kie-
38362: peräiskansojen oikeuksia koskevaan julistus-        li.
38363: luonnokseen on ehdotettu erityistä oman kielen      I)   YK:n ihmisoikeustoimikunnan syrjinnän ehkäisemis-
38364: käyttämisen oikeutta koskevaa kohtaa, jonka              tä ja vähemmistönsuojelua koskevan alatoimikunnan
38365: mukaan valtioiden tulisi taata näille kansoille          päätöslauselman 1989/34 liitteenä olevan työryhmän
38366: "oikeus kehittää ja edistää omia kieliään, mu-           mietinnön liite II, kohta 9.
38367: 
38368: 
38369: 
38370: 
38371:                              YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
38372: 
38373: 
38374: 1. Lakiehdotusten perustelut                        Ien julistaminen nimenomaisesti kansalliskie-
38375:                                                     leksi hallitusmuodon muuttamista. Hallitus-
38376: 1.1. Laki saamen kielen käyttämisestä viran-        muodon 14 §:n 1 momentin ei kuitenkaan
38377:      omaisissa                                      voida katsoa estävän sitä, että saamelaisille
38378:                                                     annetaan kielellisiä oikeuksia ja että saamen
38379:         luku. Yleisiä säännöksiä                    kieltä käytetään myös tuomioistuimissa ja
38380:                                                     muissa viranomaisissa. Kun saamen kielen ase-
38381:     §. Saamelaiset ovat Suomessa alkuperäis-        maa koskevien säännösten lisääminen hallitus-
38382: kansaa. Tästä syystä ei saamen kieltä voida         muotoon on tarkoituksenmukaista ottaa har-
38383: Suomessa katsoa vieraaksi kieleksi. Kotimais-       kittavaksi hallitusmuodon muun uudistamisen
38384: ten kielten tutkimuskeskuksesta annetussa lais-     yhteydessä, ei tässä yhteydessä ole aihetta lä-
38385: sa ja asetuksessa saamen kieli katsotaankin         hemmin käsitellä kysymystä mahdollisuudesta
38386: suomen ja ruotsin ohella kotimaiseksi kieleksi.     julistaa saamen kieli kansalliskieleksi.
38387:    Hallitusmuodon 14 §:n 1 momentin mukaan             Tässä yhteydessä ei ehdoteta muutettavaksi
38388: suomi ja ruotsi ovat tasavallan kansalliskielet.    myöskään hallitusmuodon 22 §:ää, jonka mu-
38389: Tätä säännöstä on pidettävä lähinnä julistuk-       kaan lait ja asetukset samoin kuin hallituksen
38390: senomaisena. Kielilain kommentaarissa on to-        esitykset eduskunnalle sekä eduskunnan vas-
38391: sin aikanaan katsottu, että kansalliskieli on       taukset, esitykset ja muut kirjelmät hallituksel-
38392: katsottava vastakohdaksi vieraalle kielelle, jota   le annetaan suomen ja ruotsin kielellä. Muutet-
38393: oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 3 §:n mukaan          tavaksi ei ehdoteta myöskään valtiopäiväjärjes-
38394: ei saanut tuomiossa käyttää. Tämä oikeuden-         tyksen 88 §:ää, jonka mukaan asiain käsittelys-
38395: käymiskaaren pykälä on myöhemmin muutet-            sä valtiopäivillä käytetään suomentaikka ruot-
38396: tu, eikä siihen sen nykyisessä muodossa (573/       sin kieltä.
38397: 48) enää sisälly mainittua kieltoa. Muutoin-           Ehdotettavasta 1 §:stä ilmenee myös, että
38398: kaan ei saamen kieltä, niin kuin edellä on          saamelaisten kielilain säännökset tulisivat so-
38399: todettu, voida katsoa "vieraaksi kieleksi".         vellettaviksi sen lisäksi, mitä suomen ja ruotsin
38400:    Vaikka hallitusmuodon 14 §:n 1 momentti          kielen käyttämisestä on säädetty, joten lailla ei
38401: onkin ohjelmaluontoinen, vaatisi saamen kie-        rajoitettaisi hallitusmuodolla turvattuja suo-
38402: 
38403: 4   301278B
38404: 26                                   1990 vp. -     HE n:o 180
38405: 
38406: men- ja ruotsinkielisten kansalaisten kielellisiä   (saamelaislain 2 luvun 6 §). Tässä suhteessa
38407: oikeuksia.                                          samanlaiseksi on ehdotettu myös Ruotsin val-
38408:    Kuten yleisperusteluissa on todettu, Suomes-     misteilla olevan saamelaislain saamelaismääri-
38409: sa puhutaan kolmea saamen murretta, pohjois-        telmää (saamelaisoikeuksien selvityskomitean
38410: saamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Suo-          toisen osamietinnön sivulla 86 oleva ehdotus
38411: men viranomaisissa voi lisäksi satunnaisesti        saamelaislain 4 §:ksi).
38412: asioida myös jotakin muuta kaikkiaan yhdek-            Viime kädessä tulee kuitenkin jokaisen yksi-
38413: sästä saamen kielen murteesta käyttävä henki-       lön itse voida ratkaista kysymys siitä, kuuluu-
38414: lö. Murteiden käyttämisestä ei ole katsottu         ko hän johonkin etniseen vähemmistöön vai ei.
38415: aiheelliseksi ottaa säännöksiä lakiin, vaan se,     Tämän johdosta ehdotetaan 1 momentissa sää-
38416: mitä murretta kulloinkin on käytettävä, on          dettäväksi, että edellä mainituin tavoin määri-
38417: pidetty parhaana jättää soveltamiskäytännön         telty henkilö olisi saamelainen vain, jos hän
38418: varaan. On kuitenkin selvää, että kunkin saa-       itse katsoisi lukeutuvansa tähän kansaan. Vas-
38419: melaisen on voitava käyttää viranomaisissa          taava samaistumislauseke on omaksuttu Nor-
38420: omaa murrettaan. Viranomaisissa on puoles-          jan saamelaislaissa ja ehdotettu sisällytettäväk-
38421: taan sekä suullisessa että kirjallisessa käsitte-   si myös Ruotsin saamelaislakiin
38422: lyssä käytettävä sellaista saamen kielen murret-       Kielellisten oikeuksien antamisella nimen-
38423: ta, jota saamelainen asianosainen ymmärtää.         omaan "saamelaisille" halutaan osaltaan ko-
38424: Koska pohjoissaame on selvästi vallitseva mur-      rostaa saamelaisten asemaa omana etnisenä
38425: re, lait ja muut saamen kielellä julkaistavaksi     ryhmänään. Toisaalta kielellisiä oikeuksia ei
38426: säädetyt virallistekstit, jotka koskevat saame-     ole tarkoituksenmukaista antaa "saamenkieli-
38427: laisia yleisesti, on julkaistava tällä murteella.   sille" tämän käsitteen tulkinnanvaraisuuden
38428: Sen sijaan esimerkiksi vain koltansaamea käyt-      vuoksi. On myös tilanteita, joissa äidinkielel-
38429: täviä saamelaisia koskevat virallistekstit on       tään suomenkielinen saamelainen oppii saamen
38430: luonnollisesti     julkaistava   koltansaameksi.    kielen ja ryhtyy käyttämään sitä pääkielenään.
38431: Tienviitat ja muut opasteet puolestaan olisi        Erityisesti on huomattava, että lain mukaiset
38432: luonnollisinta laatia murteella, jota asianomai-    oikeudet olisivat kaikilla saamelaisilla riippu-
38433: sella alueella vallitsevasti käytetään.             matta heidän kansalaisuudestaan. Näin ollen
38434:    Saamen kieltä voitaisiin tämän pykälän mu-       myös Ruotsin, Norjan ja Neuvostoliiton saa-
38435: kaan käyttää tuomioistuimissa ja muissa val-        melaisilla olisi lakiin perustuvat oikeudet.
38436: tion viranomaisissa ja laitoksissa sekä kuntien        Pykälään otetun saamelaisen määritelmän
38437: ja muiden itsehallintoyhdyskuntien sekä kun-        tarkoituksena ei kuitenkaan ole, että saamelai-
38438: tainliittojen viranomaisissa. Valtion laitoksena    sen asianosaisen vaatiessa saamen kielen käyt-
38439: pidetään muun muassa kansaneläkelaitosta.           tämistä viranomaisten tulisi tutkia, onko asian-
38440: Evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen       osainen pykälässä tarkoitettu saamelainen. La-
38441: kirkkokunnan seurakunnat puolestaan ovat            kiehdotuksen määritelmä ei myöskään vaikuta
38442: lainkohdassa tarkoitettuja muita itsehallinto-      siihen, kuka on saamelaisvaltuuskunnasta an-
38443: yhdyskuntia.                                        netun asetuksen mukaisesti äänioikeutettu saa-
38444:    2 §. Pykälän 1 momentissa määriteltäisiin,       melaisvaltuuskunnan vaaleissa, eikä siihen, ke-
38445: keillä olisi lakiehdotuksen mukaiset kielelliset    nelle muun lainsäädännön nojalla erityisesti
38446: oikeudet. Ehdotuksessa omaksuttu saamelaisen        saamelaisille annettavat oikeudet kuuluvat.
38447: määritelmä on sisällöltään samankaltainen              Koska lakiehdotus koskisi 3 §:n mukaan
38448: kuin saamelaisvaltuuskunnasta annetussa ase-        pääasiassa sellaisia valtion piiri- ja paikallishal-
38449: tuksessa oleva määritelmä. Tässä asetuksessa        linnon viranomaisia, joiden virka-alueeseen
38450: olevan määritelmän mukaan saamelaisella tar-        saamelaisten kotiseutualue tai sen osa kuuluu,
38451: koitetaan henkilöä, jonka tai jonka vanhem-         on 2 momenttiin sisällytetty tarvittava saame-
38452: mista tai isovanhemmista ainakin yhden poh-         laisten kotiseutualueen määritelmä. Määritel-
38453: joismaiden saamelaisneuvoston Suomen jaos-          mä on samanlainen kuin saamelaisvaltuuskun-
38454: ton vuonna 1962 suorittaman väestönlasken-          nasta annetussa asetuksessa oleva vastaava
38455: nan mukaan taikka muutoin todetaan oppi-            määritelmä.
38456: neen saamen kielen ensimmäisenä kielenään.             3 §. Suomen saamelaisasutus keskittyy 2 §:n
38457:    Norjassakin saamelaiset on saamen kielen         2 momentissa määritellylle saamelaisten koti-
38458: taidon suhteen määritelty siten, että riittävänä    seutualueelle. Saamen kielen käytölle viran-
38459: on pidetty isovanhempien saamenkielisyyttä          omaisissa on suurin tarve juuri tällä alueella,
38460:                                         1990 vp. -      HE n:o 180                                     27
38461: 
38462: minkä vuoksi lakiehdotusta sovellettaisiin kai-         tionenemmistöisille osakeyhtiöille ja yksityisil-
38463: kissa niissä tuomioistuimissa ja valtion piiri- ja      le.
38464: paikallishallinnon viranomaisissa, joiden virka-
38465: alueeseen saamelaisten kotiseutualue tai sen               Saamenkielisten hallintopalveluiden yhden-
38466: osa kuuluu. On luonnollista, että saamen kieltä         mukaistamiseksi ehdotetaan 2 momentissa sää-
38467: tulisi voida käyttää myös Lapin lääninhallituk-         dettäväksi, että asetuksella voidaan säätää saa-
38468: sessa. Lisäksi lakiehdotusta ehdotetaan sovel-          melaisten kielilain soveltamisesta myös tällä
38469: lettavaksi eräissä sellaisissa kansalaisen oikeus-      niin sanotulla välillisen julkishallinnon alalla.
38470: turvan kannalta keskeisissä viranomaisissa ja
38471: laitoksissa, joiden virka-alue käsittää koko
38472:                                                            Julkisoikeudellisia yhdistyksiä, joihin saame-
38473: maan, kuten esimerkiksi korkeimmassa oikeu-
38474:                                                         laisten kielilakia voitaisiin soveltaa, ovat muun
38475: dessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa
38476:                                                         muassa metsänhoitoyhdistykset, riistanhoito-
38477: sekä asioitaessa oikeuskanslerin, eduskunnan            yhdistykset ja -piirit, kalastuskunnat ja piiri-
38478: oikeusasiamiehen, kuluttaja-asiamiehen, tasa-
38479:                                                         metsälautakunnat, kalastushoitoyhtymät, tie-
38480: arvovaltuutetun tai maatalousyrittäjien elä-
38481:                                                         kunnat ja uskonnolliset yhdyskunnat. Valtioe-
38482: kelaitoksen kanssa.
38483:                                                         nemmistöisistä osakeyhtiöistä saamelaisten kie-
38484:    Koska poronhoitoa koskevilla asioilla on             lilakia voitaisiin säätää noudatettavaksi muun
38485: suuri merkitys saamelaisille, ehdotetaan 2 mo-          muassa Kehitysapurahasto Oy-Utvecklings-
38486: mentissa säädettäväksi, että saamelaisten kieli-        områdesfonden Ab:n laina-asioiden käsitte-
38487: lakia on sovellettava poronhoitolain (848/90)           lyyn. Yksityisen hoidettavana olevana hallinto-
38488: ja -asetuksen (883/90) mukaisten hallintoasioi-         asioiden käsittelynä, jossa saamelaisten kielila-
38489: den käsittelyssä kaikissa hallintoasteissa, saa-        kia voitaisiin kenties joutua soveltamaan, saat-
38490: melaisten kotiseutualueen paliskunnista aina            taisi tulla kysymykseen esimerkiksi jonkin yksi-
38491: valtioneuvostoon asti. Muuta niin sanottua              tyisen oikeushenkilön tai luonnollisen henkilön
38492: välillistä julkishallintoa koskee 4 § :n 2 mo-          ylläpitämissä laitoksissa, kuten yksityisissä op-
38493: mentti.                                                 pilaitoksissa ja sosiaali- ja terveydenhuollon
38494:     Pykälän 3 momentin mukaan tiettyjä lakieh-          laitoksissa tapahtuva asiain käsittely.
38495: dotuksen pykäliä olisi kuitenkin sovellettava
38496: muihinkin kuin 1 momentissa mainittuihin vi-               Edellä luetellut toimielimet käsittelevät hyvin
38497:  ranomaisiin. Lakiehdotuksen 5, 11-13 ja 20 §           erilaisia hallintoasioita, ja ne ovat organisaati-
38498: ovat luonteeltaan sellaisia, että niiden sovelta-       oiltaan ja toimintatavoiltaan erilaisia. Kaikilla
38499: mista ei ole tarkoituksenmukaista rajoittaa             toimielimillä ei ole myöskään samanlaisia ta-
38500: vain 1 momentin viranomaisiin. Lakiehdotuk-             loudellisia ja henkilövoimavaroja, vaan toisille
38501:  sen 18 ja 19 §:n soveltamisella myös 11-               niistä hallintopalveluiden tuottaminen kahdella
38502:  13 §:n mukaisiin käännöksiin asetetaan nämä            kielellä voi olla mahdotonta. Tämän vuoksi
38503:  käännökset samaan asemaan kuin muutkin                 saamelaisten kielilakia ei ole tarkoituksenmu-
38504:  lakiehdotuksen mukaiset käännökset.                    kaista ulottaa suoraan lailla ja kokonaisuudes-
38505:     4 §. Pykälän 1 momentti sisältää viittauksen        saan koskemaan kaikkia näitä toimielimiä.
38506:  niihin lakiehdotuksen pykäliin, jotka koskevat         Säätämällä saamelaisten kielilain soveltamises-
38507:  kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon, ortodok-       ta näiltä osin asetuksella, voidaan välttää so-
38508:  sisen kirkkokunnan ja kuntainliittojen viran-          veltamisvaikeuksia ja ottaa paremmin huo-
38509:  omaisia. Näitä säännöksiä sovellettaisiin vain         mioon toimielinten väliset eroavaisuudet ja
38510:  niissä alueellisissa viranomaisissa, joiden toimi-     toimielinten toiminnassa tapahtuvat muutok-
38511:  alueeseen saamelaisten kotiseutualue tai sen           set.
38512:  osa kuuluu.
38513:     Hallintotehtäviä on annettu myös muille                Saamelaisten kielilain soveltamisalan selkey-
38514:  kuin edellä mainituille julkisyhteisöjen viran-        den vuoksi olisi tarkoituksenmukaista, että sen
38515:  omaisille. Ehdotetun 3 §:n 1 momentissa tämä           soveltamisesta välillisen julkishallinnon alueel-
38516:  on otettu huomioon kansaneläkelaitoksen ja             la säädettäisiin ainakin pääosin yhdessä asetuk-
38517:  3 §:n 2 momentissa paliskuntajärjestelmän              sessa. Tällöin asetuksessa tulisi mainita nimen-
38518:  osalta. Lisäksi hallintotehtäviä on annettu            omaisesti ne toimielimet, joihin saamelaisten
38519:  muille julkisoikeudellisille yhdistyksille ja itse-    kielilakia sovellettaisiin, sekä missä laajuudessa
38520:  näisille julkisoikeudellisille laitoksille sekä vai-   sitä kuhunkin toimielimeen sovellettaisiin.
38521: 28                                    1990 vp. -     HE n:o 180
38522: 
38523: 2 luku. Kielelliset oikeudet                            Ehdotettavaa pykälää sovellettaisiin 3 luvun
38524:                                                      mukaan myös siinä tarkoitettuihin kuntien,
38525:    Lukuun sisältyvät säännökset saamelaisten         kuntainliittojen, evankelis-luterilaisen kirkon
38526: kielellisistä oikeuksista valtion viranomaisissa     ja ortodoksisen kirkkokunnan viranomaisiin.
38527: ja laitoksissa sekä näitä oikeuksia vastaavista         7 §. Kuten yleisperusteluissa on todettu, saa-
38528: viranomaisten ja laitosten velvollisuuksista.        men kielen taitoa ei ole tarkoitus yleisesti
38529: Näiden oikeuksien toteuttamisesta käytännössä        säätää virkamiesten pätevyysvaatimukseksi
38530: säädettäisiin 4 luvussa.                             edes saamelaisten kotiseutualueella sijaitsevissa
38531:                                                      viranomaisissa. Myöhemmin voitaisiin kuiten-
38532:    5 §. Lakiin ehdotetaan otettavaksi nimen-         kin yksittäistapauksissa vaatia saamen kielen
38533: omainen säännös siitä, että saamelaisella on         taitoa joiltakuilta saamelaisten kotiseutualueen
38534: oikeus ilmoittaa väestökirjoihin äidinkielek-        virkamiehiltä. Tämän vuoksi saamelaisten kie-
38535: seen saame. Vaikka nykyisin väestökirjanpi-          lilakiin ehdotetaan otettavaksi nimenomainen
38536: dossa hyväksytäänkin saamen kielen ilmoitta-         säännös siitä, että valtion virkamies tai toimi-
38537: minen äidinkieleksi, on nimenomainen säännös         henkilö olisi tällaisessa tapauksessa velvollinen
38538: katsottu tarpeelliseksi muun muassa siitä syys-      käyttämään saamen kieltä asiassa, joka voi
38539: tä, että monet saamenkieliset ilmoittavat äidin-     tulla vireille viranomaisen aloitteesta, jos saa-
38540: kielekseen suomen. Oikeus ilmoittaa saame            melainen asianosainen niin vaatii.
38541: äidinkieleksi perustuisi ehdotuksen mukaan sii-         Asianosaisen oikeusturva ja kielelliset oikeu-
38542: hen, että asianomainen katsoo saamen äidin-          det ovat yleensä korostetussa asemassa viran-
38543: kielekseen. Viranomaisilla ei näin ollen olisi       omaisten ajamissa asioissa. Yleensä tällainen
38544: oikeutta eikä velvollisuutta ryhtyä selvittämään     asia merkitsee julkisen edun toteuttamista ja
38545: esimerkiksi sitä, osaako asianomainen riittä-        samalla asianosaiseen kohdistuvan velvollisuu-
38546: västi saamea. Nykyisessä lainsäädännössä ei          den perustamista. Kielilain 4 §:n 1 momentissa
38547: ole säännöksiä siitä, millä perusteella jonkun       on ehdotettua 7 §:ää vastaava säännös ja hal-
38548: äidinkielen määräytyminen suomeksi tai ruot-         lintomenettelylain 22 §:n 1 momentin mukaan
38549: siksi tapahtuu, vaan kansalaisilla on viime          viranomaisen on huolehdittava tulkitsemisesta,
38550: kädessä vapaa valta itse valita äidinkielensä.       jos asianosainen asiassa, joka voi tulla vireille
38551:    6 §. Pykälän 1 momentti sisältää lain keskei-     viranomaisen aloitteesta, ei osaa viranomai-
38552: sen säännöksen, jonka mukaan saamelaisella           sessa käytettävää kieltä.
38553: on oikeus käyttää saamen kieltä 3 §:n 1 ja 2            Virkamies tai toimihenkilö olisi velvollinen
38554: momentissa tarkoitetuissa viranomaisissa ja          käyttämään saamen kieltä vain siinä laajuudes-
38555: laitoksissa. Pykälän 2 momentin mukaan on            sa kuin hän on velvollinen sitä taitamaan. Jos
38556: vastaavasti yhteisöllä tai säätiöllä, jonka pöy-     virkamiehen pätevyysvaatimuksiin kuuluu vain
38557: täkirjakieli on saame, ja oppilaitoksella, jonka     saamen kielen suullinen taito, ei hän olisi
38558: opetuskieli on saame, oikeus käyttää pöytäkir-       velvollinen käyttämään saamen kieltä kirjalli-
38559: jakieltään tai opetuskieltään. Pykälän 1 mo-         sesti, esimerkiksi syytekirjelmässä. Ehdotettu
38560: mentin säännöksellä, joka voidaan perustaa           säännös tulisi sovellettavaksi suhteellisen har-
38561: hallitusmuodon 5 §:ään - "Suomen kansalai-           voin. Tapauksia, joissa virkamieheltä tai toimi-
38562: set ovat yhdenvertaiset lain edessä" - asete-        henkilöltä ei vaadita saamen kielen taitoa,
38563: taan saamenkieliset kansalaiset periaatteessa        koskisivat lakiehdotuksen 6, 8 ja 17 §.
38564: samaan kielelliseen asemaan kuin muita koti-            8 §. Pykälässä on säännökset siitä, milloin
38565: maisia kieliä äidinkielenään puhuvat kansalai-       viranomaisen tai laitoksen on annettava toimi-
38566: set. Pykälän 2 momentin säännös täydentää 1          tuskirja saamen kielellä ja milloin vain saa-
38567: momenttia; 2 momentilla on vastineensa kieli-        menkielinen käännös toimituskirjasta. Pää-
38568: lain 3 §:n 1 momentin (10175) toisen virkkeen        saannön mukaan toimituskirja annettaisiin
38569: loppuosassa. Ehdotetun 6 §:n 1 ja 2 momentin         edelleen suomen kielellä. Toimituskirja annet-
38570: säännökset ovat lähinnä periaatteellisia; niiden     taisiin saamen kielellä tai käännöksenä vain,
38571: soveltamisesta käytäntöön ovat säännökset 7 ja       kun saamelainen asianosainen sitä nimenomai-
38572: 8 §:ssä ja niitä täydentävissä muissa lakiehdo-      sesti pyytää.
38573: tuksen säännöksissä. Oikeus käyttää saamen              Koska 3 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa
38574: kieltä koskisi hallintoasian sekä suullista että     viranomaisissa tai laitoksissa ei virkamiehiltä
38575: kirjallista käsittelyä kuten asiakirjan esittämis-   tai toimihenkilöiltä yleisesti vaadittaisi saamen
38576: tä viranomaiselle.                                   kielen taitoa, ei heille myöskään olisi asianmu-
38577:                                       1990 vp. -      HE n:o 180                                      29
38578: 
38579: kaista asettaa yleistä velvollisuutta laatia toimi-   kamiehen tai toimihenkilön saamen kielen tai-
38580: tuskirjoja saamen kielellä. Pykälän 1 momen-          don vaatimus ei vaikuta viranomaisten sisäi-
38581: tin pääsäännön mukaan viranomaisella tai lai-         seen virkakieleen eikä muuta muun kielilain-
38582: toksella olisi velvollisuus antaa vain saamen-        säädännön mukaisia virkamiesten kielitaito-
38583: kielinen käännös toimituskirjasta, kun saame-         vaatimuksia.
38584: lainen asianosainen sitä pyytää. Tällöin tulisi          Niissä yksityisluontoisissa asioissa, joissa an-
38585: laatia ensin suomenkielinen toimituskirja ja          netaan jollekin asianosaiselle toimituskirja, on
38586: hankkia siitä sitten saamenkielinen käännös.          tärkeää, että asianosainen voi halutessaan tu-
38587: Käännös tulisi liittää toimituskirjaan. Kään-         tustua myös asian käsittelyssä syntyneisiin asia-
38588: nöksen hankkimisesta on tarkemmat säännök-            kirjoihin omalla kielellään. Tämän vuoksi eh-
38589: set 4 luvussa.                                        dotetaan 3 momentissa säädettäväksi, että vi-
38590:     Toimituskirja olisi 2 momentin mukaan laa-        ranomaisen on liitettävä asian käsittelyssä syn-
38591: dittava saamen kielellä vain silloin, kun viran-      tyneisiin asiakirjoihin asianosaisen pyynnöstä
38592: omaisen tai laitoksen virkamiehelle tai toimi-        saamenkielinen käännös, jos asiassa annetaan
38593: henkilölle on säädetty tai määrätty kelpoisuus-       saamenkielinen toimituskirja tai saamenkieli-
38594: ehdoksi saamen kielen taito ja tällainen virka-       nen käännös toimituskirjasta. Asiakirjaan ei
38595: mies tai toimihenkilö hoitaa asiaa. Säännökses-       kuitenkaan tarvitsisi liittää saamenkielistä
38596: sä ei kuitenkaan kielletä muitakaan viranomai-        käännöstä, jos kysymyksessä on asian ratkai-
38597: sia tai laitoksia taikka virkamiehiä tai toimi-       suun ilmeisesti vaikuttamaton asiakirja. Sään-
38598: henkilöitä antamasta toimituskirjaa saamen            nös voisi tulla sovellettavaksi pääasiassa vain
38599: kielellä, jos ne tai he siihen pystyvät. Virkamie-    niissä saamelaisten kotiseutualueen kunnissa,
38600: hen tai toimihenkilön kelpoisuusehtona tulee          jotka eivät käytä sisäisessä hallintotoiminnas-
38601: olla kirjallinen saamen kielen taito, jotta hä-       saan myös saamen kieltä. Kielilain 12 §:n vii-
38602: nellä olisi velvollisuus laatia toimituskirja saa-    meisessä lauseessa on ehdotettua momenttia
38603: men kielellä; pelkän suullisen saamen kielen          vastaava säännös.
38604: taidon vaatiminen ei vielä muodostaisi tällaista         9 §. Ehdotetussa, keskeisimmältä sisällöl-
38605: velvollisuutta. Jos asian laatu ja virkamiesten       tään kielilain 10 §:ää vastaavassa pykälässä
38606: tai toimihenkilöiden tehtäväkentät viranomai-         tarkoitettuja julkipanoja, ilmoituksia, kuulu-
38607: sen tai laitoksen sisällä mahdollistavat asian        tuksia ja muita asiakirjoja ovat viranomaisten
38608: antamisen useille virkamiehille tai toimihenki-       yleensä väestölle osoittamat tiedotukset, kuten
38609: löille käsiteltäväksi, tulisi saamen kielen käyt-     esimerkiksi virastojen nimikilvet, katukilvet,
38610: töä vaativan asianosaisen asia antaa tällöin          tienviitat ja liikennemerkit sekä viranomaisten
38611: aina saamenkielentaitoisen henkilön käsiteltä-        erilaisia toimituksia koskevat kuulutukset. Toi-
38612: väksi.                                                sin kuin kielilaissa on pykälässä selvyyden
38613:     Jos 2 momentin tarkoittamassa tilanteessa         vuoksi nimenomaisesti mainittu myös opasteet
38614: on useita asianosaisia ja he ovat yhtä mieltä         ja lomakkeet. Tällaisten tiedotusten tulisi olla
38615: saamen kielen käyttämisestä, tulisi toimitus-         sekä suomen- että saamenkielisiä, milloin 3 §:n
38616:  kirja tällöin antaa saamen kielellä. Jos yksi tai    1 tai 2 momentissa tarkoitettu valtion viran-
38617: useampi asianosaisista kuitenkin vaatii suomen        omainen tai 3 luvussa tarkoitettu kunnan, kun-
38618:  kieltä käytettäväksi, annettaisiin toimituskirja     tainliiton, evankelis-luterilaisen kirkon tai or-
38619: tällä kielellä ja saamen kieltä vaatineella asi-      todoksisen kirkkokunnan viranomainen sen
38620:  anosaisella olisi oikeus saada vain saamenkieli-     antaa ja ilmoitus on tarkoitettu saamelaisten
38621:  nen käännös toimituskirjasta. Tämä johtuu            kotiseutualueen väestölle. Näin ollen esimer-
38622:  siitä, että suomenkielisellä asianosaisella on       kiksi valtion piirihallintoviranomaisten ei tar-
38623:  kielilain 5 ja 6 §:n nojalla oikeus saada toimi-     vitsisi antaa kaikkia ilmoituksiaan myös saa-
38624:  tuskirja suomen kielellä, eikä saamelaisten kie-     men kielellä.
38625:  lilailla voida rajoittaa tätä oikeutta säätämällä       Kihlakunnanoikeuden, tuomarin ja nimis-
38626: toimituskirja annettavaksi saamen kielellä.           miehen viran puolesta antamien kuulutusten ja
38627:     Ehdotettua pykälää sovellettaisiin 3 luvun        tiedonautojen laatiminen myös saamen kielellä
38628:  mukaan myös siinä tarkoitettuihin kuntien,           asioissa, jotka koskevat vain yksityisen oikeut-
38629:  kuntainliittojen, evankelis-luterilaisen kirkon      ta, saattaisi aiheuttaa tarpeettomia kustannuk-
38630: ja ortodoksisen kirkkokunnan viranomaisiin.           sia. Tämän vuoksi 2 momenttiin ehdotetaan
38631:     Pykälää vastaava saannös on kielilain             otettavaksi poikkeussäännös, jonka mukaan
38632:  6 §:ssä. Ehdotettu pykälä ja mahdollinen vir-        viranomainen voisi kussakin tapauksessa har-
38633: 30                                    1990 vp. -      HE n:o 180
38634: 
38635: kita tarvetta antaa kuulutus tai tiedonanto           ehdotetaan kuitenkin rajoitettavaksi sellaisiin
38636: myös saamen kielellä. Vastaava säännös on             tapauksiin, joissa ne koskevat erityisesti saa-
38637: kielilain 10 §:n 2 momentissa.                        melaista väestönosaa tai joissa siihen muuten
38638:    10 §. Pykälää sovellettaisiin pääsäännön mu-       on erityistä syytä. Rajoitus ei merkitse sitä,
38639: kaan vain saamelaisten kotiseutualueella ole-         että kyseiset asiakirjat laaditaan ja annetaan
38640: viin 3 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin valtion       saamen kielellä vain, kun ne koskevat yksin-
38641: viranomaisiin ja laitoksiin sekä 14 §:n 3 mo-         omaan saamelaisia. Riittävää olisi, että ilmoi-
38642: mentin viittaussäännöksen mukaan 3 luvussa            tus koskee pääosin saamelaista väestönosaa tai
38643: tarkoitettuihin kuntien, kuntainliittojen, evan-      ilmoituksella on erityisen suuri merkitys juuri
38644: kelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirk-       saamelaisille. Tällaisia ilmoituksia voisivat olla
38645: kokunnan viranomaisiin. Valtion osalta pykälä         esimerkiksi saamelaisten perinteisiä elinkeino-
38646: tulisi kuitenkin sovellettavaksi myös muihin          ja, poronhoitoa, metsästystä ja kalastusta kos-
38647: 3 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettuihin monijä-       kevat erilaiset ilmoitukset.
38648: senisiin toimielimiin, kun ne käsittelevät saa-          12 §. Pykälässä ehdotetaan, että erityisesti
38649: melaisia erityisesti koskevia asioita, joskin niis-   saamelaisia koskevat lait ja asetukset sekä
38650: sä vain harvoin on saamenkielisiä jäseniä.            valtioneuvoston ja ministeriöiden päätökset ja
38651:    Toimikuntia, lautakuntia ja muita toimieli-        muut sellaiset asiakirjat, jotka on julkaistava
38652: miä, joihin pykälää sovellettaisiin, olisivat         Suomen säädöskokoelmassa, sekä viranomais-
38653: muun muassa Lapin läänin taidetoimikunta ja           ten määräyskokoelmassa julkaistavai määräyk-
38654: nuorisolautakunta sekä kansaneläkelaitoksen           set julkaistaisiin myös saamen kielellä. Julkai-
38655: sosiaalivakuutustoimikunnat. Muita vastaavia          semisesta päättäisi valtioneuvosto tai asian-
38656: monijäsenisiä hallintoelimiä olisivat 3 § :n 1 ja     omainen muu viranomainen. Tässä tarkoitettu-
38657: 2 momentissa tarkoitettujen viranomaisten ja          ja säädöksiä olisivat esimerkiksi poronhoitola-
38658: laitosten yhteyteen perustetut ja perustettavat       ki ja kolttalaki sekä luonnollisesti myös tähän
38659: erilaiset neuvostot ja neuvottelukunnat. La-          esitykseen sisältyvä saamelaisten kielilaki, jon-
38660: kiehdotuksen 3 luvussa tarkoitetuissa viran-          ka osalta tässä laissa olisi asiasta myös erityis-
38661: omaisissa 10 § tulisi sovellettavaksi muun            säännös (30 §:n 3 momentti). Asianmukaista
38662: muassa kunnanvaltuustoissa, kunnanhallituk-           olisi, että myös ennen tämän lain voimaantuloa
38663: sissa, kuntien lautakunnissa, kirkkovaltuus-          julkaistut saamelaisia erityisesti koskevat sään-
38664: toissa ja kirkkoneuvostoissa.                         nökset julkaistaisiin mahdollisimman pian
38665:    Koska usein on huomattavasti helpompi esit-        myös saameksi käännettyinä.
38666: tää asiansa äidinkielellään, ehdotetaan pykä-            Edelleen pykälässä ehdotetaan, että ministe-
38667: lässä säädettäväksi, että mainitunlaisen hallin-      riössä taikka valtion komiteassa tai niihin rin-
38668: toelimen jäsenellä olisi vapaa valta valita, käyt-    nastettavissa toimielimissä valmistellut ja jul-
38669: tääkö hän suomen, ruotsin vai saamen kieltä           kistettavat lakiehdotukset ja mietinnöt tai nii-
38670: hallintoelimen keskusteluissa ja pöytäkirjaan         den tiivistelmät julkaistaisiin asianomaisen mi-
38671: kirjallisesti antamassaan lausunnossa. Monissa        nisteriön niin päättäessä myös saamen kielellä,
38672: kunnallisissa hallintoelimissä suurin osa jäse-       milloin ne erityisesti koskevat saamelaista väes-
38673: nistä on saamenkielisiä ja joissakin hallintoeli-     tönosaa tai milloin siihen muutoin on erityistä
38674: missä jopa kaikki jäsenet ymmärtävät saamen           syytä. Tällainen erityinen syy voisi olla silloin,
38675: kieltä. 1os joku hallintoelimen jäsenistä ei          kun lakiehdotuksella tai mietinnöllä on erityi-
38676: ymmärrä käytettyä kieltä, tulisi hallintoelimes-      sen suuri merkitys saamelaisille, vaikka se kos-
38677: sä aina hänen vaatimuksestaan järjestää tulk-         keekin huomattavassa määrin muitakin kuin
38678: kaus. Vastaavan sisältöinen säännös on kieli-         saamelaisia. Esimerkiksi poronhoitoa, metsäs-
38679: lain 16 §:ssä.                                        tystä ja kalastusta koskevat lakiehdotukset ja
38680:    11 §. Koska myös muut kuin 3 §:n 1 ja 2            mietinnöt olisivat tällaisia. Kielilain 21 §:n mu-
38681: momentissa tarkoitetut valtion viranomaiset ja        kaan tällaiset ehdotukset julkaistaan yleensä
38682: laitokset antavat julkipanoja, ilmoituksia ja         suomen kielellä ja vain erityistapauksissa ko-
38683: kuulutuksia tai muita sellaisia asiakirjoja saa-      konaisuudessaan ruotsin kielellä.
38684: melaiselle väestölle ja laativat näiden käyttöön         13 §. Koska valtion virkamiehille ei edes
38685: lomakkeita, ehdotetaan 11 §:ssä, että myös            saamelaisten kotiseutualueella ehdoteta säädet-
38686: näiden tulisi laatia ja antaa kyseisiä ilmoituksia    täväksi yleistä velvollisuutta osata saamen kiel-
38687: ynnä muita myös saamen kielellä. Velvollisuus         tä, ei lakiehdotuksessa ehdoteta yleisiä muu-
38688: antaa tällaiset asiakirjat myös saamen kielellä       toksia saamelaisten kotiseutualueella sijaitse-
38689:                                      1990 vp. -     HE n:o 180                                      31
38690: 
38691: vien viranomaisten sisäiseen virkakieleen, vaan     kisivat myös 8 §:n säännökset velvollisuudesta
38692: se säilyisi pääsääntöisesti suomen kielenä. Niis-   antaa saamenkielinen toimituskirja ja saamen-
38693: sä valtion viranomaisissa, joiden toiminta koh-     kielinen käännös toimituskirjasta. Myös
38694: distuu ainoastaan saamelaiseen väestönosaan,        9 §:ssä tarkoitetut julkipanot, ilmoitukset ja
38695: virkamiesten voidaan kuitenkin edellyttää           kuulutukset tai muut vastaavat asiakirjat tulisi
38696: osaavan saamen kieltä. Lakiehdotuksen 13 § :n       mainittujen kuntien ja kuntainliittojen viran-
38697: mukaan tällaisen valtion viranomaisen sisäise-      omaisten antaa myös saamen kielellä.
38698: nä virkakielenä voitaisiin käyttää suomen kie-         Käytännön syistä ehdotetaan, että velvoite
38699: len ohella saamen kieltä. Esimerkiksi saame-        laatia asiakirjoja saamen kielellä ei koskisi
38700: laisvaltuuskunnan tai saamelaisasiain neuvotte-     joukkotulostuksena laadittavia ja kooltaan ra-
38701: lukunnan sisäiseksi virkakieleksi tulisi saame,     joitettuja ilmoituskortteja, joita vaaleja ja kan-
38702: jos nämä toimielimet tekisivät asiaa koskevan       sanäänestyksiä varten on lähetettävä ääni- ja
38703: päätöksen. Saamelaisvaltuuskunnan päätoimi-         äänestysoikeutetuille.
38704: selta henkilöstöitä vaaditaan jo nykyisin saa-         Pykälän 3 momentin mukaan 1 momentissa
38705: men kielen taito. Myös saamenkielisillä valtion     tarkoitetun kunnan ja kuntainliiton valtuus-
38706: oppilaitoksilla olisi oikeus käyttää sisäisenä      ton, hallituksen ja lautakunnan sekä muun
38707: virkakielenään saamen kieltä. Kielilain 14 §:n 1    vastaavan toimielimen jäsenellä olisi oikeus
38708: momentissa on ehdotettua pykälää vastaava           hallintoelimen keskusteluissa sekä pöytäkirjaan
38709: säännös.                                            kirjallisesti antamassaan lausunnossa käyttää
38710:                                                     saamen kieltä. Kyseinen säännös on tarkoitettu
38711:                                                     koskemaan kaikkia monijäsenisiä hallintoeli-
38712: 3 luku. Kuntien ja muiden itsehallintoyhdys-        miä mainituissa kunnissa ja kuntainliitoissa.
38713:         kuntien viranomaJsJm sovellettavat             Kielilain 7 §:ssä, 10 §:n 1 momentissa,
38714:         säännökset                                  16 §:n 2 momentissa ja 17 §:ssä on ehdotettua
38715:                                                     pykälää vastaavat säännökset.
38716:    Luvussa on säännökset siitä, missä laajuu-          15 §. Pykälässä on säännökset siitä, mitä
38717: dessa 2 luvun säännöksiä saamelaisten kielelli-     kieliä saamelaisten kotiseutualueen kuntien ja
38718: sistä oikeuksista on noudatettava saamelaisten      kuntainliittojen tulisi käyttää sisäisessä hallin-
38719: kotiseutualueen      kuntien,   kuntainliittojen,   totoiminnassaan. Kuntien ja kuntainliittojen
38720: evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen       sisäisenä virkakielenä säilyisi kaikissa tapauk-
38721: kirkkokunnan viranomaisissa. Lisäksi 3 luvus-       sissa suomen kieli, mikä määräytyy kielilain
38722: sa on säännökset mainittujen viranomaisten          12 §:n ja 15 §:n 1 momentin mukaan. Kunnille
38723: oikeudesta ja velvollisuudesta käyttää saamen       ja kuntainliitoille säädettäisiin vain oikeus ja
38724: kieltä sisäisen virkakielensä ohessa.               kunnille eräissä tapauksissa velvollisuus käyt-
38725:    14 §. Koska Suomen saamelaisasutus keskit-       tää myös saamen kieltä suomen kielen rinnalla.
38726: tyy 2 §:n 2 momentissa määritellylle saamelais-        Pykälän 1 momentin pääsäännön mukaan
38727: ten kotiseutualueelle, pykälässä ehdotetaan, et-    saamelaisten kotiseutualueen kunnilla ja kun-
38728: tä saamelaisten kielilakia sovellettaisiin vain     tainliitoilla olisi vapaa valta valita, käyttävätkö
38729: saamelaisten kotiseutualueen kuntien viran-         ne myös saamen kieltä suomen kielen rinnalla
38730: omaisiin sekä niiden kuntainliittojen viran-        sisäisessä hallintotoiminnassaan. Käytännössä
38731: omaisiin, joissa näistä kunnista yksi tai useam-    kunnanvaltuustot voisivat tehdä päätöksen
38732: pi on osallisena. Näihin viranomaisiin ei kui-      saamen kielen käyttöönottamisesta ja päätös
38733: tenkaan sovellettaisi saamelaisten kielilain 2      voisi myös koskea vain osittain kunnan sisäistä
38734: lukua kokonaisuudessaan, koska osa luvun            hallintotoimintaa siten, että saamen kieltä käy-
38735: säännöksistä on luonteeltaan sellaisia, että nii-   tettäisiin vain tietynlaatuisissa pöytäkirjoissa ja
38736: tä voidaan soveltaa vain kyseisessä säännökses-     asiakirjoissa.
38737: sä tarkoitettuihin valtion viranomaisiin, tai          Kunnan s1smsessä hallintotoiminnassaan
38738: säännöksessä tulee ottaa huomioon kunnallis-        käyttämällä kielellä on huomattava merkitys
38739: ten viranomaisten erityispiirteet.                  kunnan jäsenen valvontaoikeuden kannalta.
38740:    Pykälän 1 momentissa mainittujen kuntien         Jos kunnan jäsen ei riittävän hyvin ymmärrä
38741: ja kuntainliittojen viranomaisissa saamelaisella    esimerkiksi kunnan pöytäkirjojen kieltä, ei hän
38742: sekä saamenkielisellä yhteisöllä, säätiöllä ja      voi tehokkaasti käyttää hänelle kunnallislain
38743: oppilaitoksella olisi 6 §:n mukainen oikeus         (953176) mukaan kuuluvaa yleistä valvontaval-
38744: käyttää saamen kieltä. Näitä viranomaisia kos-      taa. Tämän vuoksi 2 momentissa ehdotetaan
38745: 32                                   1990 vp. -      HE n:o 180
38746: 
38747: säädettäväksi, että jos saamenkielisten osuus        saamelainen asianosainen käyttää lakiehdotuk-
38748: kunnan väestöstä edellisen vuoden ensimmäise-        sen mukaisia kielellisiä oikeuksia tai kun viran-
38749: nä päivänä on ollut yli yksi kolmasosa koko          omainen tai laitos muutoin joutuu käyttämään
38750: kunnan väestöstä, olisi kunta velvollinen käyt-      saamen kieltä.
38751: tämään saamen kieltä suomen kielen rinnalla             17 §. Pykälän mukaan olisi viranomaisella
38752: sisäisessä hallintotoiminnassaan. Tällä hetkellä     tai laitoksella velvollisuus järjestää ja käyttää
38753: säännös tulisi sovellettavaksi vain Utsjoen kun-     tulkitsemista, jos saamelainen asianosainen
38754: nassa, jossa saamenkielisten osuus on noin           asian suullisessa käsittelyssä haluaa ehdotetun
38755: puolet kunnan koko väestöstä. Vaadittavaa            lain nojalla käyttää saamen kieltä eikä asiaa
38756: saamenkielisten osuuden suuruutta määriteltä-        hoitava virkamies, viranhaltija tai toimihenkilö
38757: essä on otettu huomioon, että viralliset väes-       osaa saamen kieltä.
38758: törekisteritiedot saamenkielisten osuudesta             Käytännössä tulkitsemisen järjestäminen ta-
38759: ovat huomattavasti pienemmät kuin mitä to-           pahtuisi useimmiten siten, että viranomainen
38760: dellinen tilanne on, koska saamenkieliset il-        tai laitos hankkii tulkin viranomaisen ulkopuo-
38761: moittavat äidinkielekseen usein virheellisesti       lelta. Joissakin tapauksissa asianosainen itse
38762: suomen.                                              voisi oman etunsa vuoksi ja asian joustavan ja
38763:    16 §. Saamelaisten kielellisten oikeuksien yh-    nopean käsittelyn turvaamiseksi hankkia tulkin
38764: denmukaisuuden vuoksi ehdotetaan pykälässä           jo etukäteen. Niiden viranomaisten ja laitos-
38765: säädettäväksi, että saamelaisten kielilakia olisi    ten, jotka joutuvat usein käyttämään tulkitse-
38766: sovellettava myös evankelis-luterilaisen kirkon      mista, olisi aiheellista hankkia virastoon tai
38767: ja ortodoksisen kirkkokunnan niissä alueellisis-     laitokseen saamenkielentaitoista henkilöstöä,
38768: sa viranomaisissa, joiden toimialueeseen saa-        joka voisi hoitaa saamenkielisten asianosaisten
38769: melaisten kotiseutualue tai sen osa kuuluu.          asioita tai toimia viranomaisessa tai laitoksessa
38770:    Pykälän 1 momentin mukaan evankelis-lute-         tulkkina.
38771: rilaisen kirkon Oulun hiippakunnan tuomioka-            Käytettävälie tulkille ei ehdoteta säädettä-
38772: pitulissa ja niissä kirkkoherranvirastoissa, joi-    väksi kelpoisuusvaatimuksia, vaan tulkkina
38773: den toimialueeseen saamelaisten kotiseutualue        voisi toimia tehtävään pystyvä henkilö. Viran-
38774: tai sen osa kuuluu, sekä ortodoksisen kirkko-        omaisen tai laitoksen tulisi kiinnittää kussakin
38775: kunnan Oulun hiippakunnan kansliassa sovel-          asiassa tulkin taitoon huomiota. Saamelaisten
38776: lettaisiin lakiehdotuksen niitä säännöksiä, jot-     kotiseutualueella sijaitsevissa viranomaisissa ja
38777: ka koskevat valtion viranomaisten ja laitosten       laitoksissa ei tulisi olemaan vaikeuksia tulkkien
38778: kieltä. Saamelaisten kielilakia ei kuitenkaan        hankkimisessa. Myös valtion piiri- ja keskus-
38779: sovellettaisi sellaisissa asioissa, joiden on kat-   hallinnon viranomaiset ja yksiköt, joihin ehdo-
38780: sottava olevan evankelis-luterilaisen kirkon         tettua lakia sovellettaisiin, voisivat ilman suu-
38781: omia asioita, sillä kirkkolain (635/64) 15 §:n 2     rempia vaikeuksia hankkia tulkkeja, sillä Ro-
38782: momentin mukaan lakiehdotuksen tekeminen             vaniemellä, Oulussa ja Helsingissä on runsaasti
38783: tällaisissa asioissa kuuluu kirkolliskokoukselle.    saamenkielentaitoisia henkilöitä ja kaikilla
38784:    Pykälän 2 momentin mukaan evankelis-lute-         näillä paikkakunnilla on korkeakoulutasoista
38785: rilaisen kirkon saamelaisalueen seurakuntiin -       saamen kielen opetusta. Toisaalta 21 §:ssä tar-
38786: siltä osin kuin ei ole kysymys kirkon omista         koitetun saamen kielen toimiston tulisi huoleh-
38787: asioista - ja ortodoksisen kirkkokunnan La-          tia siitä, että viranomaisilla ja laitoksilla on
38788: pin seurakuntaan sovellettaisiin niitä lakiehdo-     tarvittavat tiedot kultakin paikkakunnalta käy-
38789: tuksen säännöksiä, jotka koskevat kuntia tai         tettävissä olevista tulkeista.
38790: kuntainliittoja. Näin ollen myös seurakunnat            18 §. Valtion, kuntien, kuntainliittojen ja
38791: voisivat käyttää 15 §:n mukaisesti saamen kiel-      muiden itsehallintoyhteisöjen viranomaiset ja
38792: tä sisäisessä virkatoiminnassaan.                    laitokset, joihin lakiehdotusta sovellettaisiin,
38793:    Kielilain 17 §:ssä on ehdotettua pykälää vas-     olisivat velvolliset antamaan määrätyissä ta-
38794: taava säännös.                                       pauksissa      toimituskirjoista   saamenkielisiä
38795:                                                      käännöksiä. Ne joutuisivat myös omaa käsitte-
38796:                                                      lyä varten hankkimaan niille jätetyistä saamen-
38797: 4 luku. Tulkitseminen ja kääntäminen                 kielisistä asiakirjoista käännöksiä suomeksi.
38798:                                                      Tästä syystä on tärkeää, että käännöspalveluita
38799:   Luku sisältää säännökset siitä, miten viran-       suomen kielestä saamen kieleen ja saamen
38800: omaisen tai laitoksen on meneteltävä, kun            kielestä suomen kieleen on saatavana. Tarkoi-
38801:                                         1990 vp. -      HE n:o 180                                     33
38802: 
38803: tuksenmukaisinta olisi keskittää tällainen              lisi sijaita saamelaisten kotiseutualueella. Ku-
38804: kääntämisasiantuntemus 21 §:ssä tarkoitettuun           ten yleisperusteluissa on todettu, toimiston
38805: saamen kielen toimistoon. Toimistolle ehdote-           henkilökunnan on suunniteltu käsittävän pää-
38806: taankin annettavaksi tehtäväksi laatia viran-           kielenkääntäjän, kaksi kielenkääntäjää ja ko-
38807: omaisille näiden tarvitsemia käännöksiä suo-            nekirjoittajan.
38808: mesta saameen ja saamesta suomeen.                         Pääkielenkääntäjällä tulisi olla virkaan so-
38809:     19 §. Pykälä sisältää säännökset lakiehdo-          veltuva korkeakoulututkinto ja virallisista
38810: tuksen mukaisesta käännös- ja tulkkaustoimin-           kääntäjistä annetun lain (1148/88) mukainen
38811: nasta aiheutuvien kustannusten suorittamises-           oikeus toimia virallisena kääntäjänä suomen
38812: ta. Koska saamen kielen ja kulttuurin säilyttä-         kielestä saamen kieleen tai saamen kielestä
38813: minen ja kehittäminen sekä saamelaisten kielel-         suomen kieleen sekä ruotsin kielen tyydyttävä
38814: listen oikeuksien järjestäminen on katsottava           taito. Kielenkääntäjänkin tulisi olla virkaan
38815: kuuluvan ensisijassa valtion vastuulle, ehdote-         soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittanut,
38816: taan pykälässä säädettäväksi, että valtion vi-          minkä lisäksi hänelläkin tulisi olla oikeus toi-
38817: ranomaisissa ja laitoksissa tapahtuvan kään-            mia virallisena kääntäjänä saamen kielestä suo-
38818: nös- ja tulkkaustoiminnan kustannukset suorit-          men kielelle tai päinvastoin. Pätevyysvaati-
38819: taa valtio. Kielilain 23 §:n 2 momentissa on            muksista säädettäisiin asetuksella.
38820: samantapainen säännös.                                     22 §. Pykälän mukaan lääninhallitukseen ja
38821:     Kuntien, kuntainliittojen, evankelis-luterilai-     muuhun valtion piiri- tai paikallishallinnon
38822: sen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan vi-             viranomaiseen voitaisiin asetuksella perustaa
38823: ranomaisissa tapahtuvasta käännös- ja tulk-             saamen kielen avustajan virka. Lain täytän-
38824:  kaustoiminnasta aiheutuvat kustannukset suo-           töönpano ei välttämättä edellytä tällaisten vir-
38825:  rittaisivat ensisijassa nämä itsehallintoyhteisöt      kojen perustamista. Aiheellista kuitenkin olisi,
38826: ja kuntainliitot. Myös näistä kustannuksista            että Lapin lääninhallitukseen perustettaisiin
38827:  vastaisi kuitenkin viimekädessä valtio. Lakieh-        tällainen virka mahdollisimman pian lain tul-
38828: dotuksen 25 ja 26 §:n mukaan kunnille ja                tua voimaan.
38829:  muille itsehallintoyhteisöille tulisi suorittaa näi-      23 §. Kuten yleisperusteluissa on todettu,
38830:  hin kustannuksiin valtionosuutta tai -avustus-         saamen kielen taitoa ei ole tarkoitus yleisesti
38831:  ta.                                                    säätää virkamiesten tai toimihenkilöiden päte-
38832:     20 §. Joskus saamelainen asianosainen voi           vyysvaatimukseksi edes saamelaisten kotiseutu-
38833:  erehdyksessä jättää viranomaiselle tai laitoksel-      alueella sijaitsevissa viranomaisissa tai laitok-
38834:  le saamenkielisen asiakirjan, vaikka hänellä ei        sissa. Saamelaisten kielelliset oikeudet toteutet-
38835:  olisikaan oikeutta käyttää saamen kieltä. Täl-         taisiin pääsääntöisesti tulkkauksen ja käännös-
38836:  laisesta erehdyksestä ei saisi seurata mitään          toiminnan kautta. Hallintotoiminnan jousta-
38837:  oikeuksien menettämisiä, vaan nykyisen hallin-         vuuden ja nopeuden sekä kielellisten oikeuk-
38838:  tokäytännön mukaisesti tämä virheellisyys tuli-        sien toteuttamisen vaivattomuuden kannalta
38839:  si pyrkiä korjaamaan. Ehdotetun pykälän mu-            olisi kuitenkin aiheellista pyrkiä siihen, että
38840:  kaan viranomaisen tai laitoksen tulisi tällaisissa     yhä useampi virkamies tai toimihenkilö osaa
38841:  tapauksissa hankkia asianosaisen kustannuk-            saamea, eikä tulkkaukseen ja erityisiin kääntä-
38842:  sella asiakirjasta käännös omalle kielelleen.          mistoimenpiteisiin tarvitsisi ryhtyä. Alkuvai-
38843:  Kielilain 3 §:n 2 momentissa on ehdotettua             heessa tähän on tarkoituksenmukaisinta pyrkiä
38844:  pykälää vastaava säännös.                              vapaaehtoisen saamen kielen opiskelun kan-
38845:                                                         nustamisen kautta ja vasta myöhemmässä vai-
38846:                                                         heessa voitaisiin joidenkin virkamiesten tai toi-
38847: 5 luku. Erinäisiä säännöksiä                            mihenkilöiden pätevyysvaatimukseksi säätää
38848:                                                         saamen kielen taito.
38849:    21 §. Pykälässä ehdotetaan, että saamen kie-            Ehdotetun pykälän 1 momentin mukaan oli-
38850: len kääntämistä sekä muita saamelaisten kieli-          si valtion sellaisen viranomaisen tai laitoksen
38851: laissa säädettyjä tehtäviä varten perustettaisiin       virkamiehellä tai toimihenkilöllä, jonka virka-
38852: erityinen toimielin, saamen kielen toimisto,            alue on kokonaisuudessaan saamelaisten koti-
38853: joka toimisi saamelaisvaltuuskunnan alaisuu-            seutualueella, oikeus saada paikallista virkava-
38854: dessa. Toimiston toiminnasta säädettäisiin tar-         pautta saamen kielen opiskelua varten. Virka-
38855: kemmin asetuksella. Pykälässä ehdotetaan ni-            miehellä tai toimihenkilöllä ei olisi oikeutta
38856: menomaisesti säädettäväksi, että toimiston tu-          saada paikallista virkavapautta laajemman saa-
38857: 
38858: 5   301278B
38859: 34                                    1990 vp. -     HE n:o 180
38860: 
38861: men kielen taidon hankkimiseksi kuin mitä hän        kaan Enontekiön, Inarin, Sodankylän ja Uts-
38862: virkatehtävissään tarvitsee. Virkavapauden tar-      joen kunta olisi oikeutettu saamaan valtion-
38863: kemmista edellytyksistä ja ehdoista sekä myön-       osuutta saamen kielen kääntämis-, tulkitsemis-
38864: tämismenettelystä säädettäisiin asetuksella.         ja neuvontatehtäviä haitavien viranhaltijoiden
38865:    Sellaisissa valtion lähinnä piirihallinnon vi-    paikkaamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Py-
38866: ranomaisissa tai yksiköissä, joiden virka-alu-       kälän 2 momentin mukaan Enontekiön ja So-
38867: eesta vain osa sijaitsee saamelaisten kotiseutu-     dankylän kunta saisivat valtionosuutta yhden
38868: alueella, ei voida katsoa olevan niin suurta         ja Inarin ja Utsjoen kunta kolmen tällaisen
38869: tarvetta saamenkielentaitoisiin virkamiehiin tai     viranhaltijan palkkaamiseen, sillä Inarin ja
38870: toimihenkilöihin kuin 1 momentissa tarkoite-         Utsjoen kunnassa on lukumääräisesti eniten
38871: tuissa viranomaisissa tai laitoksissa. Tämän         saamelaisia ja lisäksi Inarin kunnassa puhu-
38872: vuoksi ehdotetaan 2 momentissa säädettäväksi,        taan kaikkia kolmea saamen kielen murretta.
38873: että tällaisen viranomaisen tai laitoksen virka-     Pykälän 3 momentin mukaan valtionosuus kat-
38874: miehellä ei olisi oikeutta paikalliseen virkava-     taisi palkkauskustannukset kokonaisuudes-
38875: pauteen, vaan hänelle voidaan harkinnan mu-          saan.
38876: kaan myöntää paikallista virkavapautta hänen            26 §. Tarvittavien viranhaltijoiden määrää
38877: virkatehtäviensä hoitamiseksi tarpeellisen saa-      kussakin kunnassa on vaikea etukäteen arvioi-
38878: men kielen taidon hankkimiseksi.                     da. Koska kunnissa saattaa ilmetä tarvetta
38879:    24 §. Vaikka valtion virkamiehiltä tai toimi-     palkata useampia viranhaltijoita kuin niitä
38880: henkilöiitä ei yleisesti vaadittaisi saamen kielen   25 §:n 2 momentissa säädetään valtionosuu-
38881: taitoa, olisi saamen kielen taito eduksi viran-      teen oikeutettavaksi, ehdotetaan 1 momentissa
38882: omaisessa ja laitoksessa, jonka virka-alueeseen      säädettäväksi, että kunnalle voidaan suorittaa
38883: saamelaisten kotiseutualue tai sen osa kuuluu.       harkinnanvaraista valtionavustusta useampien
38884: Varsinkin saamelaisten kotiseutualueella olisi       viranhaltijoiden osalta.
38885: lain täytäntöönpano yksinkertaisempaa, jos              Pykälän 2 momentin mukaan tulisi saame-
38886: siellä toimivissa valtion viranomaisissa tai lai-    laisten kotiseutualueen kunnille sekä muille
38887: toksissa olisi saamen kielen taitoisia virkamie-     itsehallintoyhdyskunnille, esimerkiksi seura-
38888: hiä tai toimihenkilöitä. Sen vuoksi ehdotetaan       kunnille, ja kuntainliitoille myöntää harkin-
38889: säädettäväksi, että saamen kielen taito olisi        nanvaraista valtionavustusta saamelaisten kieli-
38890: katsottava erityiseksi ansioksi täytettäessä sel-    lain soveltamisesta aiheutuviin lisäkustannuk-
38891: laisen valtion viranomaisen tai laitoksen virko-     siin.
38892: ja tai toimia, jonka virka-alueeseen saamelais-         Pykälän 2 momentissa tarkoitettuja saame-
38893: ten kotiseutualue tai sen osa kuuluu, taikka         laisten kielilain soveltamisesta aiheutuvia eri-
38894: otettaessa sen palvelukseen muuta henkilöstöä.       tyisiä lisäkustannuksia voisivat olla muun
38895:    Pykälän 2 momentti sisältää 1 momentissa          muassa palkkauksesta johtuvat työnantajan la-
38896: tarkoitettuja viranomaisia ja laitoksia yleisesti    kisääteiset maksut, tarvittavien huonetilojen
38897: velvoittavan säännöksen, jonka tarkoituksena         vuokramaksut tai omien huonetilojen vuokra-
38898: on edistää saamen kielen taitoisen henkilöstön       arvot ja niiden käytöstä ja kunnossapidosta
38899: lisäämistä siihen määrään asti, kuin saamen-         aiheutuvat kustannukset, tarvittavien kalustei-
38900: kielisten hallintopalveluiden tuottaminen kus-       den, laitteiden ja tarvikkeiden hankintakustan-
38901: sakin viranomaisessa tai laitoksessa edellyttää.     nukset, vuokrat ja huoltokustannukset, posti-,
38902: Pykälän 1 momentissa tarkoitettujen viran-           puhelin- ja muut välittömät toimistomenot
38903: omaisten ja laitosten tulisi pyrkiä tähän tavoit-    sekä tulkkien ja kääntäjien matka- ja koulutus-
38904: teeseen paitsi virkamiehiä ja toimihenkilöitä        kustannukset.
38905: valitessaan myös tarpeellisten virkavapauksien          Lakiehdotuksen 4 §:n 2 momentissa tarkoi-
38906: myöntämisellä saamen kielen opiskelua varten         tetulle välilliselle julkishallinnolle aiheutuvien
38907: sekä muilla mahdollisilla toimenpiteillä.            kustannusten suorittamisesta olisi aiheellista
38908:    25 §. Saamelaisten kielilain soveltaminen         määrätä samassa asetuksessa, jossa säädettäi-
38909: saamelaisten kotiseutualueen kunnissa aiheut-        siin saamelaisten kielilain soveltamisesta välilli-
38910: taisi näille kunnille uusia taloudellisia rasituk-   sen julkishallinnon toimielimissä.
38911: sia. Koska nämä kunnat ovat verraten heikossa           27 §. Pykälä sisältää tavanomaisen viittaus-
38912: taloudellisessa asemassa, ehdotetaan, että val-      säännöksen kuntien ja kuntainliittojen valtion-
38913: tio osallistuisi saamen kielen käyttöönottami-       osuuksista ja -avustuksista annettuun lakiin
38914: sesta aiheutuviin kustannuksiin. Pykälän mu-         (35173), jota sovellettaisiin myös 25 ja 26 §:ssä
38915:                                      1990 vp. -     HE n:o 180                                      35
38916: 
38917: tarkoitettuihin valtionosuoksiin ja -avustuk-       1.2. Kielilaki
38918: siin. Säännöksen mukaan valtionosuudet ja
38919: -avustukset maksaisi lääninhallitus. Kuntien ja        1 §. Kuten yleisperusteluissa on todettu, on
38920: kuntainliittojen valtionosuuksista ja -avustuk-     asianmukaista sisällyttää kielilakiin viittaus-
38921: sista annetun lain 15 §:n 2 ja 3 momentissa         säännös siitä, että oikeudesta käyttää saamen
38922: tarkoitetut päätökset, jotka koskevat eräitä        kieltä viranomaisissa on säädetty erikseen.
38923: palkkaukseen liittyviä kysymyksiä, tekisi kui-      Säännös ehdotetaan sisällytettäväksi uutena 2
38924: tenkin valtiovarainministeriö.                      momenttina lain 1 §:ään, jossa nyt on pää-
38925:    28 §. Pykälän mukaan saamelaisten kielilaki      säännös maan kansalliskielten, suomen ja ruot-
38926: ei koskisi saamelaisten oikeutta saada päivä-       sin käyttämisestä viranomaisissa.
38927: hoitoa tai peruskoulu- ja muuta opetusta äidin-
38928: kielellään, vaan näistä oikeuksista säädettäisiin
38929: erikseen. Säännöksessä tarkoitettuina erityis-      2. Tarkemmat säännökset ja
38930: säännöksinä ovat noudatettavina muun muassa            määräykset
38931: peruskoululaki, jonka 25 §:n 3 momentin mu-
38932: kaan saamelaisten kotiseutualueella asuvien            Kuten edellä saamen kielen käyttämisestä
38933: saamenkielisten oppilaiden opetuskieli voi pe-      viranomaisissa annettavaksi ehdotetun lain
38934: ruskoulussa olla saame, sekä lukiolaki. Saa-        29 §:n kohdalla on todettu, tarkemmat sään-
38935: men kielellä annettavaa opetusta koskevia           nökset lain soveltamisesta annettaisiin tarpeen
38936: säännöksiä sisältyy myös lakiin saamelaisalu-       mukaan asetuksella. Tämän esityksen liitteeksi
38937: een ammatillisesta koulutuskeskuksesta. Lain        on otettu luonnokset asetuksiksi saamen kielen
38938: 2 §:n mukaan koulutuskeskuksen opetuskielet         käyttämisestä viranomaisissa, saamen kielen
38939: ovat suomen ja saamen kieli. Päivähoidosta          toimistosta ja saamen kielen käyttämisestä vi-
38940: puolestaan on voimassa muun muassa laki             ranomaisissa annetussa laissa tarkoitettujen
38941: lasten päivähoidosta, jonka 11 §:n 2 momentin       käännösten       toimittamisesta    suoritettavista
38942: mukaan kunnan tulee huolehtia siitä, että päi-      maksuista. Lain 4 §:n 2 momentissa tarkoitettu
38943: vähoitoa voidaan lapsille antaa heidän äidin-       asetus lain noudattamisesta hallintoasiain kä-
38944:  kielenään olevalla suomen-, ruotsin- tai saa-      sittelyssä välillisen julkishallinnon piirissä sekä
38945:  menkielellä.                                       lain 22 § :ssä tarkoitettu asetus, jolla järjestet-
38946:     29 §. Pykälä sisältää tavanomaisen asetuk-      täisiin tarpeellisiksi havaittavat avustajan virat,
38947:  senantovaltuuden. Tarkoituksenmukaista olisi,      on tarkoitus valmistella tarpeen sitä edellyttä-
38948: ettei asetustason säännöksissä enää viitattaisi     essä myöhemmin.
38949:  kielilain nojalla annettuihin asetuksiin, vaan        Saamen kielen toimistosta annettavan ase-
38950: saamelaisten kielilain nojalla annettaviin ase-     tuksen mukaan saamelaisvaltuuskunnalla olisi
38951: tuksiin koottaisiin kaikki lain täytäntöönpanoa     valta antaa lähempiä määräyksiä sen alaisuu-
38952:  koskevat säännökset. Erilliset asetukset on tar-   dessa toimivasta saamen kielen toimistosta ja
38953:  koitettu annettaviksi lain soveltamisesta ylei-    sen toiminnasta.
38954:  sesti, saamen kielen toimistosta, saamen kielen
38955:  käännöksistä perittävistä maksuista sekä, tar-
38956:  peen mukaan myöhemmin, saamelaisten kieli-         3. Voimaantulo
38957:  lain soveltamisesta niin sanotun välillisen jul-
38958:  kishallinnon alueella ja avustajan virkojen pe-       Lain voimaantuloajankohdaksi on suunnitel-
38959:  rustamisesta eräisiin viranomaisiin.               tu vuoden 1992 alkua. Ennen uuden lainsää-
38960:                                                     dännön voimaantuloa on varattava riittävä
38961:                                                     aika sen voimaansaattamisen edellyttämiä jär-
38962: 6 luku. Voimaantulo                                 jestelyjä varten.
38963: 
38964:    30 §. Pykälä sisältää tavanmukaisen voi-
38965: maantulosäännöksen. Sen 3 momentissa ehdo-          4. Säätämisjärjestys
38966: tetaan kuitenkin erikseen säädettäväksi, että
38967: saamelaisten kielilaki olisi julkaistava Suomen        Kuten yleisperusteluissa on todettu, hallitus-
38968: säädöskokoelmassa myös saamen kielellä. Esi-        muodon 14 §:n 1 momentin säännös, jonka
38969: tyksen liitteenä on lakiehdotusten saamenkieli-     mukaan suomi ja ruotsi ovat tasavallan kansal-
38970: nen käännös.                                        liskielet, on luonteeltaan julistuksenomainen.
38971: 36                                   1990 vp. -      HE n:o 180
38972: 
38973: Säännöksen ei voida katsoa estävän Suomen            tarkoituksen, on katsottava, että saamen kielen
38974: alkuperäisväestöön kuuluvan väestöryhmän             taito kysymyksessä olevissa tapauksissa ilmen-
38975: kielellisten oikeuksien järjestämistä, jos tällöin   tää sellaista kykyä ja taitoa, jota tarkoitetaan
38976: ei rajoiteta suomenkielisten ja ruotsinkielisten     hallitusmuodon 86 §:ssä säädettäessä virkojen
38977: kansalaisten hallitusmuodossa turvattuja oi-         yleisistä nimitysperusteista. Kun saamen kielen
38978: keuksia käyttää äidinkieltään. Koska ehdotetut       taidon erityiseksi ansioksi lukemisen näin ollen
38979: lainmuutokset eivät rajoita suomenkielisten ei-      on katsottava vain lähemmin määrittelevän
38980: vätkä ruotsinkielisten kansalaisten oikeuksia        nimitysperusteiden sisältöä, ehdotettu sääntely
38981: eivätkä myöskään muuta suomen ja ruotsin             voidaan hallitusmuodon mukaisena toteuttaa
38982: kielen asemaa maassa, voidaan ne hyväksyä            tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.
38983: tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.
38984:    Saamelaisten kielilain 24 §:n 1 momentissa           Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
38985: ehdotetaan säädettäväksi, että saamen kielen         kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
38986: taito katsotaan erityiseksi ansioksi tiettyjä vir-   set:
38987: koja täytettäessä. Ottaen huomioon sääntelyn
38988: 
38989: 1.
38990:                                                Laki
38991:                              saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa
38992: 
38993:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
38994: 
38995:                      1 luku                            2) Lapin lääninhallitus ja sen yhteydessä
38996:                Yleisiä säännöksiä                    toimivat toimielimet;
38997:                                                         3) saamelaisvaltuuskunta ja saamelaisasiain
38998:                        1§                            neuvottelukunta;
38999:    Sen lisäksi, mitä suomen ja ruotsin kielen           4) oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasia-
39000: käyttämisestä on säädetty, voidaan myös saa-         mies;
39001: men kieltä käyttää tuomioistuimissa ja muissa           5) kuluttaja-asiamies ja kuluttajavalituslau-
39002: valtion viranomaisissa ja laitoksissa sekä kun-      takunta, tasa-arvovaltuutettu ja tasa-arvolau-
39003: tien ja muiden itsehallintoyhdyskuntien sekä         takunta sekä tietosuojavaltuutettu ja tietosuo-
39004: kuntainliittojen viranomaisissa siten kuin tässä     jalautakunta;
39005: laissa säädetään.
39006:                                                         6) kansaneläkelaitos ja maatalousyrittäjien
39007:                        2 §
39008:                                                      eläkelaitos; sekä
39009:    Saamelaisella tarkoitetaan tässä laissa henki-       7) ne valtion hallintoviranomaiset, jotka
39010: löä, joka pitää itseään saamelaisena, edellyt-       muutoksenhakuviranomaisina           käsittelevät
39011: täen että hän itse taikka hänen vanhemmistaan        edellä mainituissa hallintoviranomaisissa vireil-
39012: tai isovanhemmistaan ainakin yksi on oppinut         le tulleita asioita.
39013: saamen kielen ensimmäisenä kielenään.                   Tätä lakia on noudatettava myös poronhoi-
39014:    Saamelaisten kotiseutualueella tarkoitetaan       tolain (848/90) ja poronhoitoasetuksen (883/
39015: Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntia sekä            90) mukaisten hallintoasioiden käsittelyssä niis-
39016: Sodankylän kunnassa sijaitsevan Lapin palis-         sä valtion viranomaisissa ja julkisoikeudellisis-
39017: kunnan aluetta.                                      sa yhdistyksissä, joiden virka- tai toimialuee-
39018:                                                      seen saamelaisten kotiseutualue tai sen osa
39019:                        3§                            kuuluu.
39020:   Viranomaisia ja laitoksia, joihin tätä lakia          Tämän lain 5, 11-13 ja 18-20 §:ää on
39021: sovelletaan, ovat:                                   sovellettava muihinkin kuin 1 ja 2 momentissa
39022:    1) ne tuomioistuimet ja valtion piiri- ja pai-    tarkoitettuihin valtion viranomaisiin.
39023: kallishallinnon viranomaiset, joiden virka-
39024: alueeseen saamelaisten kotiseutualue tai sen                                4 §
39025: osa kuuluu;                                            Kuntien ja muiden itsehallintoyhdyskuntien
39026:                                      1990 vp. -     HE n:o 180                                     37
39027: 
39028: sekä kuntainliittojen viranomaisiin tätä lakia      sä annettava toimituskirja saamen kielellä.
39029: sovelletaan siten kuin 14-16 §:ssä säädetään.       Saamelaiselle asianosaiselle on kuitenkin an-
39030:   Asetuksella voidaan säätää, että tätä lakia       nettava vain saamenkielinen käännös toimitus-
39031: on noudatettava hallintoasiain käsittelyssä         kirjasta, jos asianosaisia on useita eivätkä he
39032: myös silloin, kun asian käsittely on muun kuin      voi sopia saman kielen käyttämisestä.
39033: 3 § :n 1 tai 2 momentissa tarkoitetun julkisoi-        Asiassa, jossa on annettava saamenkielinen
39034: keudellisen yhdistyksen tai laitoksen taikka        toimituskirja tai saamenkielinen käännös toi-
39035: valtioenemmistöisen osakeyhtiön tai yksityisen      mituskirjasta, on asian käsittelyssä syntyneisiin
39036: tehtävänä.                                          asiakirjoihin kuitenkin asianosaisen pyynnöstä
39037:                                                     liitettävä aina saamenkielinen käännös, paitsi
39038:                                                     jos kysymyksessä on asian ratkaisuun ilmeisesti
39039:                      2 luku                         vaikuttamaton asiakirja.
39040:               Kielelliset oikeudet
39041:                                                                            9 §
39042:                       5§                               Julkipanot, ilmoitukset ja kuulutukset tai
39043:    Saamelaisella, jolla on Suomessa väestökir-      muut sellaiset asiakirjat, jotka 3 §:n 1 ja 2
39044: jalaissa (141169) tarkoitettu kotipaikka, on        momentissa tarkoitettu viranomainen tai laitos
39045: oikeus ilmoittaa väestökirjoihin äidinkielek-       antaa väestölle, sekä opasteet ja väestön käy-
39046: seen saame.                                         tettäväksi tarkoitetut lomakkeet täyttöohjei-
39047:                                                     neen on saamelaisten kotiseutualueella laadit-
39048:                        6 §                          tava ja annettava myös saamen kielellä.
39049:    Saamelaisella on oikeus omassa asiassaan tai        Alioikeuden, tuomarin ja nimismiehen viran
39050: asiassa, jossa häntä kuullaan, käyttää saamen       puolesta antamat kuulutukset ja tiedonannot
39051: kieltä 3 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetussa        yksityisen oikeutta koskevissa asioissa voidaan
39052: viranomaisessa tai laitoksessa.                     kuitenkin harkinnan mukaan jättää antamatta
39053:   Yhteisöllä tai säätiöllä, jonka pöytäkirjakieli   saamen kielellä.
39054: on saame, sekä oppilaitoksena, jonka opetus-
39055: kieli on saame, on vastaavasti oikeus käyttää                             10 §
39056: saamen kieltä siten kuin 1 momentissa sääde-           Valtion toimikunnan ja lautakunnan sekä
39057: tään.                                               muun vastaavan monijäsenisen valtion hallin-
39058:                                                     toelimen jäsenellä on oikeus saamelaisten koti-
39059:                        7 §                          seutualueelia ja, käsiteltäessä saamelaisia eri-
39060:    Asiassa, joka voi tulla vireille viranomaisen    tyisesti koskevia asioita, kotiseutualueen ulko-
39061: aloitteesta, on valtion virkamiehen tai toimi-      puolellakin hallintoelimen keskusteluissa sekä
39062: henkilön saamelaisten kotiseutualueella käytet-     pöytäkirjaan kirjallisesti antamassaan lausun-
39063: tävä saamelaisen asianosaisen niin vaatiessa        nossa käyttää saamen kieltä.
39064: saamen kieltä, jos hän on velvollinen sitä             Jos 1 momentissa tarkoitetun hallintoelimen
39065: taitamaan.                                          jäsen ei ymmärrä keskustelussa tai lausunnossa
39066:                                                     käytettyä kieltä, on se hänelle lyhyesti tulkitta-
39067:                        8§                           va, jos hän sitä vaatii.
39068:    Saamelaiselle asianosaiselle on hänen pyyn-
39069: nöstään annettava ilman eri maksua saamen-                                 11 §
39070: kielinen käännös toimituskirjasta, jos 3 §:n 1         Muissa kuin 3 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoi-
39071: tai 2 momentissa tarkoitetun viranomaisen tai       tetuissa valtion viranomaisissa ja laitoksissa on
39072: laitoksen virkamiehelle tai toimihenkilölle ei      9 §:n 1 momentissa tarkoitetut julkipanot, il-
39073: ole säädetty tai määrätty kelpoisuusehdoksi         moitukset ja kuulutukset tai muut sellaiset
39074: saamen kielen taitoa. Käännös on liitettävä         asiakirjat sekä lomakkeet täyttöohjeineen laa-
39075: toimituskirjaan.                                    dittava ja annettava myös saamen kielellä,
39076:    Jos 3 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitetun         milloin ne pääosin koskevat saamelaisia tai
39077: viranomaisen tai laitoksen virkamiehelle tai        milloin siihen muuten on erityistä syytä.
39078: toimihenkilölle on säädetty tai määrätty kel-
39079: poisuusehdoksi saamen kielen taito ja tällainen                           12 §
39080: virkamies tai toimihenkilö hoitaa asiaa, on          Sellaiset lait, asetukset ja säädöskokoel-
39081: saamelaiselle asianosaiselle hänen sitä pyytäes-    massa julkaistavat valtioneuvoston ja ministe-
39082: 38                                   1990 vp. -     HE n:o 180
39083: 
39084: riöiden päätökset sekä muut säädöskokoel-           kakirjanpidossa käyttää kunnan sisäisen virka-
39085: massa julkaistaviksi säädetyt päätökset, kuulu-     kielen ohella myös saamen kieltä.
39086: tukset ja tiedonannot sekä viranomaisten mää-          Jos saamenkielisten osuus kunnan väestöstä
39087: räyskokoelmassa julkaistavat määräykset, jot-       on edellisen vuoden ensimmäisenä päivänä ol-
39088: ka erityisesti koskevat saamelaisia, julkaistaan    lut suurempi kuin yksi kolmasosa, tulee myös
39089: valtioneuvoston taikka päätöksen tai määräyk-       saamen kieltä käyttää 1 momentissa tarkoite-
39090: sen antaneen ministeriön niin päättäessä myös       tuissa pöytäkirjoissa, asiakirjoissa, kirjeen-
39091: saamenkielisinä käännöksinä.                        vaihdossa ja virkakirjanpidossa.
39092:    Ministeriössä taikka valtion komiteassa, toi-
39093: mikunnassa tai niihin rinnastettavissa toimieli-                            16 §
39094: missä valmistellut ja julkistettavat lakiehdotuk-      Mitä tässä laissa säädetään valtion viran-
39095: set ja mietinnöt tai niiden tiivistelmät julkais-   omaisten tai laitosten kielestä, sovelletaan
39096: taan ministeriön niin päättäessä myös saamen        myös asianosaisten käytettävään kieleen ja toi-
39097: kielellä, milloin ne erityisesti koskevat saame-    mituskirjakieleen evankelis-luterilaisen kirkon
39098: laisia tai milloin siihen muuten on erityistä       Oulun hiippakunnan tuomiokapitulissa ja niis-
39099: syytä.                                              sä kirkkoherranvirastoissa, joiden toimialuee-
39100:                                                     seen saamelaisten kotiseutualue tai sen osa
39101:                      13 §                           kuuluu, jollei asia ole sellainen, että sen kirk-
39102:   Valtion viranomaisessa, jonka toiminta koh-       kolain (635/64) mukaan on katsottava olevan
39103: distuu ainoastaan saamelaisiin, voidaan sisäise-    kirkon omia asioita, sekä ortodoksisen kirkko-
39104: nä virkakielenä käyttää suomen kielen ohella        kunnan Oulun hiippakunnan kansliassa.
39105: saamen kieltä.                                         Mitä tässä laissa säädetään kunnista tai kun-
39106:                                                     tainliitoista, sovelletaan vastaavasti evankelis-
39107:                                                     luterilaisen kirkon Enontekiön, Inarin, Utsjoen
39108:                      3 luku                         ja Sodankylän seurakuntiin, jollei asia ole
39109:  Kuntien ja muiden itsehallintoyhdyskuntien         sellainen, että sen kirkkolain mukaan on kat-
39110:    viranomaisiin sovellettavat säännökset           sottava olevan kirkon omia asioita, sekä orto-
39111:                                                     doksisen kirkkokunnan Lapin seurakuntaan.
39112:                       14 §
39113:    Mitä 6-8 §:ssä sekä 9 §:n       momentissa
39114: säädetään valtion viranomaisista ja laitoksista                         4 luku
39115: sekä niiden virkamiehistä tai toimihenkilöistä,             Tulkitseminen ja kääntäminen
39116: sovelletaan myös Enontekiön, Inarin, Utsjoen
39117: ja Sodankylän kuntien viranomaisiin sekä nii-                             17 §
39118: den kuntainliittojen viranomaisiin, joissa mai-        Kun tämän lain nojalla käytetään asian suul-
39119: nituista kunnista yksi tai useampi on osallise-     lisessa käsittelyssä saamen kieltä, on viran-
39120: na.                                                 omaisen tai laitoksen käytettävä tulkitsemista,
39121:    Vaaleja ja kansanäänestyksiä varten Jaarlit-     jos asiaa hoitava virkamies, viranhaltija tai
39122: tavia ilmoituskortteja ei kuitenkaan laadita        toimihenkilö ei osaa saamen kieltä.
39123: saamen kielellä.
39124:    Mitä 10 §:ssä säädetään toimikunnan ja lau-                             18 §
39125: takunnan sekä muun vastaavan monijäsenisen             Viranomaisella ja laitoksella, jonka tämän
39126: hallintoelimen jäsenen oikeudesta käyttää saa-      lain nojalla on annettava toimituskirjastaan
39127: men kieltä, sovelletaan myös 1 momentissa           saamenkielinen käännös, on oikeus saada
39128: tarkoitetun kunnan ja kuntainliiton valtuus-        käännös 21 §:ssä tarkoitetulta saamen kielen
39129: ton, hallituksen ja lautakunnan sekä muun           toimistolta, jollei käännöksen hankkiminen
39130: vastaavan toimielimen jäseneen.                     muutoin käy sopivasti päinsä. Vastaavasti on
39131:                                                     viranomaisella ja laitoksella oikeus saada toi-
39132:                      15 §                           mistolta suomenkielinen käännös sille saamen
39133:   Edellä 14 §:n 1 momentissa tarkoitetussa          kielellä jätetystä asiakirjasta.
39134: kunnassa ja kuntainliitossa voidaan sellaisissa
39135: pöytäkirjoissa ja muissa asiakirjoissa, joita ei                          19 §
39136: ole annettava yksityiselle asianosaiselle, sekä       Milloin valtion viranomaisen tai laitoksen on
39137: viranomaisten välisessä kirjeenvaihdossa ja vir-    annettava tai toimitettava asianosaiselle toimi-
39138:                                      1990 vp. -     HE n:o 180                                       39
39139: 
39140: tus- tai asiakirja saamenkielisenä tai saamen-      tään, myöntää 1 momentissa tarkoitettua vir-
39141: kielisenä käännöksenä taikka käytettävä tulkit-     kavapautta.
39142: semista, suorittaa valtio saamenkielisen toimi-
39143: tuskirjan laatimisesta sekä kääntämisestä ja                                24 §
39144: tulkitsemisesta aiheutuneet kustannukset. Kus-         Täytettäessä virkaa tai tointa valtion piiri-
39145: tannukset, jotka aiheutuvat 14 §:n 1 momen-         tai paikallishallinnon sellaisessa viranomaisessa
39146: tissa, 15 §:n 2 momentissa ja 16 §:ssä tarkoite-    tai laitoksessa, jonka virka-alueeseen saame-
39147: tusta toimitus- tai asiakirjan laatimisesta tai     laisten kotiseutualue tai sen osa kuuluu, tai
39148: kääntämisestä taikka tulkitsemisesta, on itse-      Lapin lääninhallituksessa taikka otettaessa työ-
39149: hallintoyhdyskunnan tai kuntainliiton suoritet-     sopimussuhteista toimihenkilöä tällaiseen vi-
39150: tava.                                               ranomaiseen tai laitokseen katsotaan saamen
39151:                                                     kielen taito erityiseksi ansioksi, vaikkei se olisi-
39152:                       20 §                          kaan viran, toimen tai tehtävän kelpoisuus-
39153:    Jos valtion taikka kunnan tai muun itsehal-      ehtona.
39154: lintoyhdyskunnan taikka kuntainliiton viran-           Edellä 1 momentissa tarkoitettujen viran-
39155: omaiselle tai laitokselle jätetty asiakirja on      omaisten ja laitosten tulee virkoja tai toimia
39156: laadittu saamen kielellä, vaikka asianosaisella     täytettäessä sekä 23 § :ssä tarkoitetuilla ja muil-
39157: ei ole oikeutta käyttää saamen kieltä asiano-       la kysymykseen tulevilla toimenpiteillä varmis-
39158: maisessa viranomaisessa tai laitoksessa, tulee      taa, että sen palveluksessa on riittävästi saa-
39159: viranomaisen tai laitoksen hankkia asianosai-       men kielen taitoista henkilökuntaa.
39160: sen kustannuksella asiakirjasta käännös viran-
39161: omaisessa tai laitoksessa käytettävälle kielelle.                         25 §
39162:                                                        Jos 14 §:ssä mainittuun kuntaan perustetaan
39163:                                                     saamen kielen tulkitsemis-, kääntämis- ja neu-
39164:                      5 luku                         vontatehtäviä varten erityisiä virkoja, kunnalle
39165:              Erinäisiä säännöksiä                   suoritetaan valtionosuutta kuntien ja kuntain-
39166:                                                     liittojen valtionosuuksista ja -avustuksista an-
39167:                       21 §                          netun lain (35173) 5 §:n 4 kohdassa tarkoitet-
39168:    Saamen kielen kääntämistä ja muita tässä         tuihin kustannuksiin, jotka aiheutuvat näistä
39169: laissa säädettyjä tehtäviä varten on saamelais-     viroista.
39170: valtuuskunnan alaisuudessa saamen kielen toi-          Valtionosuutta suoritetaan Enontekiön ja
39171: misto, jonka tulee sijaita saamelaisten kotiseu-    Sodankylän kunnille yhden sekä Inarin ja Uts-
39172: tualueella. Toimistosta säädetään tarkemmin         joen kunnille kolmen 1 momentissa tarkoitetun
39173: asetuksella.                                        viranhaltijan osalta.
39174:                                                        Valtionosuutta suoritetaan 1 ja 2 momentis-
39175:                      22 §                           sa tarkoitettujen kustannusten täyteen mää-
39176:   Lääninhallitukseen sekä valtion piiri- ja pai-    rään.
39177: kallishallinnon viranomaiseen voidaan asetuk-
39178: sella perustaa saamen kielen avustajan virka.                              26 §
39179: Avustajan palvelut ovat maksuttomia.                   Sen lisäksi mitä 25 §:ssä säädetään, voidaan
39180:                                                     14 §:ssä tarkoitetulle kunnalle suorittaa har-
39181:                       23 §                          kinnanvaraista valtionavustusta useamman
39182:   Valtion sellaisen viranomaisen tai laitoksen      kuin 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun viranhal-
39183: virkamiehellä tai toimihenkilöllä, jonka virka-     tijan osalta.
39184: alue on kokonaisuudessaan saamelaisten koti-           Valtion tulo- ja menoarvioon tulee myös
39185: seutualueella, on siten kuin asetuksella sääde-     ottaa määräraha valtionavustukseen 14 §:ssä
39186: tään oikeus saada paikallista virkavapautta         tarkoitetuille kunnille tämän lain soveltamises-
39187: virkatehtäviensä hoitamiseksi tarpeellisen saa-     ta aiheutuvien erityisten lisäkustannusten peit-
39188: men kielen taidon hankkimista varten.               tämiseksi. Muulle itsehallintoyhdyskunnalle,
39189:    Valtion sellaisen viranomaisen tai laitoksen     jolle tämän lain soveltamisen johdosta aiheu-
39190: virkamiehelle tai toimihenkilölle, jonka virka-     tuu erityisiä lisäkustannuksia, tulee valtion
39191: alueesta osa sijaitsee saamelaisten kotiseutu-      tulo- ja menoarvioon ottaa määräraha ylimää-
39192: alueella, voidaan, siten kuin asetuksella sääde-    räiseen valtionavustukseen.
39193: 40                                  1990 vp. -     HE n:o 180
39194: 
39195:                      27 §                          lään sekä saamen kielen opetuksesta säädetään
39196:    Edellä 25 ja 26 §:ssä tarkoitetuista valtion-   erikseen.
39197: osuuksista ja -avustuksista on soveltuvin osin
39198: voimassa, mitä kuntien ja kuntainliittojen val-                       29 §
39199: tionosuuksista ja -avustuksista annetussa laissa     Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
39200: on säädetty. Mainitussa laissa tarkoitettuna       töönpanosta annetaan asetuksella.
39201: asianomaisena viranomaisena toimii tämän
39202: lain mukaisia valtionosuuksia ja -avustuksia
39203: koskevissa asioissa Lapin lääninhallitus. Kun-                        6 luku
39204: tien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja                       Voimaantulo
39205: -avustuksista annetun lain 15 §:n 2 ja 3 mo-
39206: mentissa tarkoitettuna valtion asianomaisena                           30 §
39207: viranomaisena toimii kuitenkin valtiovarainmi-       Tämä laki tulee voimaan      päivänä
39208: nisteriö.                                          kuuta 19
39209:                                                      Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
39210:                     28 §                           täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
39211:   Saamelaisten oikeudesta saada peruskoulu-          Tämä laki on julkaistava Suomen säädösko-
39212: ja muuta opetusta ja päivähoitoa äidinkielel-      koelmassa myös saamenkielisenä käännöksenä.
39213: 
39214: 
39215: 2.
39216:                                              Laki
39217:                                   kielilain 1 §:n muuttamisesta
39218: 
39219:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
39220:   lisätään 1 päivänä kesäkuuta 1922 annetun kielilain (148122) 1 §:ään, sellaisena kuin se on 10
39221: päivänä tammikuuta 1975 annetussa laissa (10175), uusi 2 momentti seuraavasti:
39222:                       1§                             Tämä laki tulee voimaan       päivänä
39223:                                                    kuuta 19
39224:   Oikeudesta käyttää viranomaisissa saamen
39225: kieltä säädetään erikseen.
39226: 
39227: 
39228:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1990
39229: 
39230: 
39231:                                       Tasavallan Presidentti
39232:                                       MAUNO KOIVISTO
39233: 
39234: 
39235: 
39236: 
39237:                                                                 Oikeusministeri Tarja Halonen
39238:                                    1990 vp. -   HE n:o 180                                   41
39239: 
39240:                                                                                          Liite 1
39241: 
39242: 2.
39243:                                             Laki
39244:                                  kielilain 1 §:n muuttamisesta
39245: 
39246:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
39247:   lisätään 1 päivänä kesäkuuta 1922 annetun kielilain (148/22) 1 §:ään, sellaisena kuin se on 10
39248: päivänä tammikuuta 1975 annetussa laissa (10/75), uusi 2 momentti seuraavasti:
39249: Voimassa oleva laki                              Ehdotus
39250: 
39251:                                                 §
39252:                            Tuomioistuimissa ja muissa valtion viran-
39253:                         omaisissa samoin kuin kuntien ja muiden itse-
39254:                         hallintoalueiden sekä kuntainliittojen viran-
39255:                         omaisissa on käytettävä kunkin virka- tai itse-
39256:                         hallintoalueen ja vastaavan yhdyskunnan tai
39257:                         kuntainliiton alueen sekä asiallisten kielen mu-
39258:                         kaan maan kansalliskieltä, joko suomea tai
39259:                         ruotsia taikka suomea ja ruotsia niin kuin tässä
39260:                         laissa säädetään.
39261:                                                     Oikeudesta käyttää viranomms1ssa saamen
39262:                                                   kieltä säädetään erikseen.
39263: 
39264:                                                    Tämä laki tulee voimaan       päivänä
39265:                                                  kuuta 19
39266: 
39267: 
39268: 
39269: 
39270:  6   3012788
39271: 42                                    1990 vp. -    HE n:o 180
39272: 
39273: Asetusluonnokset                                                                              Liite 2
39274: 
39275: 1.
39276:                                             Asetus
39277:                            saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa
39278: 
39279:   Oikeusministerin esittelystä säädetään      päivänä          kuuta 19    saamen kielen käyttämi-
39280: sestä viranomaisissa annetun lain (     1    ) 29 §:n nojalla:
39281: 
39282:                       1§                                                   5§
39283:   Milloin valtion viranomaisen tai laitoksen on        Milloin asian suullisessa käsittelyssä on saa-
39284: annettava alkuperäisestä asiakirjasta käännös       men kielen käyttämisestä viranomaisissa anne-
39285: saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa an-      tun lain mukaan käytettävä tulkitsemista, tulee
39286: netun lain (    1 ) nojalla, tulee asianomaisen     viranomaisen tai laitoksen hoitaa tulkitseminen
39287: valtion viranomaisen tai laitoksen lähettää         tai hankkia tulkki saamen kielen toimiston
39288: asiakirja saamen kielen toimistoon käännettä-       välityksellä taikka muutoin.
39289: väksi, jollei viranomainen tai laitos muutoin
39290: voi huolehtia kääntämisestä.                                                 6 §
39291:                                                        Viranomaiset ja laitokset, joiden sisamen
39292:                       2§                            virkakieli on saamen kieli, voivat saamen kie-
39293:   Virallisista kääntäjistä annetussa laissa         len käyttämisestä viranomaisissa annetun lain
39294: (1148/88) tarkoitettu kääntäjien tutkintolauta-     3 §:n 1 ja 2 momentissa mainituille viranomai-
39295: kunta voi saamen kielen käyttämisestä viran-        sille ja laitoksille sekä lain 3 luvussa tarkoite-
39296: omaisissa annetun lain soveltamisalaan kuulu-       tuille kuntien ja muiden itsehallintoyhdyskun-
39297: van valtion viranomaisen tai laitoksen hake-        tien sekä kuntainliittojen viranomaisille osoit-
39298: muksesta myöntää viranomaisen tai laitoksen         tamissaan kirjelmissä käyttää saamen kieltä.
39299: palveluksessa olevalle virkamiehelle tai toimi-
39300: henkilölle oikeuden antaa käännöksiä saamen                                7 §
39301: kielestä suomen tai ruotsin kielelle taikka suo-      Saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa
39302: men tai ruotsin kielestä saamen kielelle.           annetun lain 23 §:ssä tarkoitettu paikallinen
39303:                                                     virkavapaus saamen kielen taidon hankkimista
39304:                       3§                            varten voidaan myöntää, jos virkamiehen vir-
39305:    Edellä 1 ja 2 §:ssä tarkoitetun käännöksen       kasuhde tai toimihenkilön palvelussuhde sa-
39306: tulee olla saamen kielen toimiston tai 2 §:ssä      massa viranomaisessa tai laitoksessa on kestä-
39307: tarkoitetun virkamiehen tai toimihenkilön oi-       nyt vähintään vuoden. Virkamiehen tai toimi-
39308: keaksi todistama.                                   henkilön on virkavapautta hakiessaan annetta-
39309:                                                     va kirjallinen sitoumus, jossa hän sitoutuu
39310:                        4§                           palvelemaan virassaan tai toimessaan taikka
39311:    Milloin kunnan viranomaisen on annettava         muussa lain 23 §:ssä tarkoitetussa virassa tai
39312: alkuperäisestä asiakirjasta käännös saamen          toimessa välittömästi virkavapauden päättymi-
39313: kielen käyttämisestä viranomaisissa annetun         sestä lähtien ajan, joka vastaa hänen saamaan-
39314: lain nojalla, tulee kunnan huolehtia kääntämi-      sa virkavapausaikaa kaksinkertaisena, kuiten-
39315: sestä oman viranomaisensa kautta, jos sen           kin vähintään vuoden. Lisäksi virkamiehen tai
39316: palveluksessa on henkilö, jolla on kääntäjien       toimihenkilön on sitouduttava suorittamaan
39317: tutkintolautakunnan myöntämä oikeus tällais-        virkavapausajalta saamansa palkkaus valtiolle
39318: ten käännösten antamiseen, tai hankkia kään-        takaisin, jos hän muun syyn kuin sairauden
39319: nös saamen kielen toimistolta. Käännöksen           vuoksi eroaa tai hänet erotetaan virastaan tai
39320: tulee olla saamen kielen toimiston tai kunnan       toimestaan ennen sitoumusajan päättymistä.
39321: viranomaisen oikeaksi todistama.
39322:    Mitä 1 momentissa on säädetty, koskee vas-                           8§
39323: taavasti myös kuntainliiton, evankelis-luterilai-     Tämä asetus tulee voimaan          päivänä
39324: sen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan vi-         kuuta 19
39325: ranomaisen annettavia käännöksiä.
39326:                                      1990 vp. -     HE n:o 180                                     43
39327: 
39328: 2.
39329:                                             Asetus
39330:                                     saamen kielen toimistosta
39331: 
39332:   Oikeusministerin esittelystä säädetään      pmvana           kuuta 19    saamen kielen käyttämi-
39333: sestä viranomaisissa annetun lain (     1      29 §:n nojalla:
39334: 
39335:                      1§                             men kielen lautakunnan suosituksia ja ohjeita.
39336:   Saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa        Saamen kielen huoltoa koskevissa asioissa toi-
39337: annetun lain (   1 ) mukaisia tehtäviä varten       miston tulee pitää kiinteää yhteyttä Pohjois-
39338: on saamelaisvaltuuskunnan alainen saamen            maiden saamelaisneuvoston saamen kielen lau-
39339: kielen toimisto.                                    takuntaan ja kotimaisten kielten tutkimus-
39340:                                                     keskuksen saamen kielen lautakuntaan.
39341:                       2 §
39342:    Saamen kielen toimistossa on pääkielen-                               5§
39343: kääntäjän virka sekä kaksi kielenkääntäjän            Virkamiehet saamen kielen toimistoon nimit-
39344: virkaa ja konekirjoittajan virka.                   tää saamelaisvaltuuskunta.
39345:    Toimiston päällikkönä toimii pääkielenkään-
39346: täjä.                                                                       6§
39347:                                                       Pääkielenkääntäjän viran kelpoisuusehtona
39348:                        3§                           on virkaan soveltuva ylempi korkeakoulutut-
39349:    Saamen kielen toimiston tehtävänä on:            kinto ja virallisista kääntäjistä annetussa laissa
39350:    1) huolehtia saamen kielen käyttämisestä vi-     (1148/88) tarkoitettu virallisen kääntäjän tut-
39351: ranomaisissa annetun lain mukaisten käännös-        kinto ja oikeus toimia virallisena kääntäjänä
39352: ten toimittamisesta eri viranomaisille ja laitok-   suomen kielestä saamen kielelle taikka päinvas-
39353: sille;                                              toin sekä ruotsin kielen tyydyttävä taito.
39354:    2) avustaa viranomaisia ja laitoksia saamen         Kielenkääntäjän viran kelpoisuusehtona on
39355: kielen taitoisten tulkkien hankkimisessa;           virkaan soveltuva korkeakoulututkinto sekä 1
39356:    3) avustaa viranomaisia ja laitoksia muuten-     momentissa tarkoitettu virallisen kääntäjän
39357: kin saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa      tutkinto.
39358: annetun lain mukaisissa tehtävissä; sekä
39359:    4) seurata saamen kielen käyttämisestä vi-                            7 §
39360: ranomaisissa annetun lain tavoitteiden toteutu-       Tarkemmat määräykset saamen kielen toi-
39361: mista ja tehdä tarvittaessa aloitteita saamen       mistosta ja sen toiminnasta antaa tarvittaessa
39362: kielen käytön edistämiseksi.                        saamelaisvaltuuskunta.
39363: 
39364:                      4§                                                 8§
39365:   Toimiston tulee käännöstoiminnassaan nou-           Tämä asetus tulee voimaan         päivänä
39366: dattaa Pohjoismaiden saamelaisneuvoston saa-        kuuta 19
39367: 44                                     1990 vp. -      HE n:o 180
39368: 
39369: 3.
39370:                                                Asetus
39371:      saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa annetussa laissa tarkoitettujen käännösten
39372:                            toimittamisesta suoritettavista maksuista
39373: 
39374:   Oikeusministerin esittelystä säädetään        pmvana           kuuta 19     saamen kielen käyttämi-
39375: sestä viranomaisissa annetun lain (     1      ) 29 §:n nojalla:
39376: 
39377:                         1§                                                    2§
39378:    Sellaisten käännösten toimittamisesta, JOita          Milloin käännös tai sen tarkastaminen on
39379: tarkoitetaan saamen kielen käyttämisestä vi-           toimitettu jonkin valtion viranomaisen tai lai-
39380: ranomaisissa annetussa laissa (      1 ), suorite-     toksen toimeksiannosta, suorittaa siitä maksun
39381: taan 130 markkaa puhtaaksi kirjoitetulta sivul-        tämä viranomainen tai laitos, ja sen on myös
39382: ta, jos kullakin täyteen kirjoitetulla sivulla on      huolehdittava maksun perimiseltä asianomai-
39383: keskimäärin 1 900 lyöntiä. Jos rivillä on 65           selta maksuvelvolliselta sellaisessa tapauksessa,
39384: kirjainta, tulee sivulla olla keskimäärin 29           jossa valtio ei ole velvollinen kustantamaan
39385: riviä, ja jos rivillä on 55 kirjainta, tulee sivulla   käännöstä tai tarkastusta.
39386: olla keskimäärin 34 riviä.
39387:    Käännöksen tarkistamisesta ja oikeaksi to-                              3§
39388: distamisesta suoritetaan puolet siitä, mitä edel-        Tämä asetus tulee voimaan        päivänä
39389: lä on vastaavasta käännöksestä määrätty.               kuuta 19
39390:                       1990 vp. -   HE n:o 180                   45
39391: 
39392:                                                       Liite 3
39393: 
39394:       Lakitekstien saamenkieliset käännökset
39395: 
39396: 
39397:  1.
39398:                      Lahka
39399: 
39400:        samegiela geavaheamis eissevaldiin
39401: 
39402: 
39403:    Riikkabeivviid mearradusa mielde nannejuvvo:
39404: 
39405: 
39406: 
39407:                      1 kapihttal
39408:                Almmolas njuolggadusat
39409: 
39410: 
39411: 
39412:                         1 §
39413: 
39414: 
39415:   Dan lassin, rnii suoma- ja ruo~agiela geavaheamis
39416: lea rnearriduvvon, sahtta rnaiddai sarnegiela geavahit
39417: duoprnostuoluin ja eara stahta eissevaldiin ja laga-
39418: dusain sihke gielddaid ja eara iesraööenviidodagaid
39419: sihke gielddaidlihtuid eissevaldiin dan lahkai go
39420: dan lagas rnearriduvvo.
39421: 
39422: 
39423: 
39424:                         2 §
39425: 
39426: 
39427:   Saprnelazzan oaivvilduvvo dan lagas olmmos, gii
39428: atna   ~ezas   saprnelazzan; dainna. eavttui-n ahte son ies
39429: dahje su vahnerniin dahje ahkuin dahje adjain unnirnus-
39430: ta okta lea oahppan sarnegiela vuosttas giellanis.
39431:   Sarniid ruovttuguovlun oaivvilduvvo Eanodaga, Anara
39432: ja Ohcejoga gielddat sihke Soaöegili gieldda Sarni
39433: balgosa viidodat.
39434: 46                    1990 vp.     HE n:o 180
39435: 
39436:                                  3 §
39437: 
39438: 
39439:        Eissevaldit ja lagadusat, rnaidda dat lahka rnudde-
39440:      huvvo, leat:
39441:        1) dat duoprnostuolut ja stahta guovllu- ja baikka-
39442:      las halddahusa eissevaldit, rnaid virgeviidodahkii
39443:      sarniid ruovttuguovlu dahje dan oassi gulla;
39444:        2) Lappi lienaraooehus ja dan oktavuooas doaibrni
39445:      doaibrnaorganat;
39446:        3) Sarni parlarnenta ja sarneassiid raooadallangoddi;
39447:        4) vuoigatvuooakansler ja riikkabeivviid vuoigat-
39448:      vuooaassealrnrnai;
39449:        5) geavaheaddjiassealrnrnai ja geavaheaddjivaidin-
39450:      lavdegoddi, dassearvosattaolrnrnos ja dassearvolavde-
39451:      goddi sihke diehtosuodjesattao1rnrnos ja diehtosuodje-
39452:      lavdegoddi;
39453:        6) albrnotealahat1agadus ja eanadoallodoaibrniid ea~
39454:      1ahatlagadus; sihke
39455:        7) dat stahta halddahuseissevaldit, rnat nuppastusa-
39456:      ohcaneissevaldin gieoahallet ovddabea1di rnainnasuvvon
39457:      halddahuseisseva1diin bohciidan assiid.
39458:        Dan laga galga cuovvut rnaiddai boazodiksunlagas (84W
39459:      90) ja boazodiksunasahusas (883/90) rnearriduvvon ha1d-
39460:      dahusassiid gieoaha11arnis dain stahta eissevaldiin
39461:      ja alrnrnosvuoigatvuooa1as ovttastusain, rnaid virge-
39462:      dahje doaibrnaviidodahkii sarniid ruovttuguovlu dahje
39463:      dan oassi gu11a.
39464:        Dan laga 5, 11-13 ja 18-20 § ga1ga goittotge rnudde-
39465:      hit earage go 1 ja 2 rnornenttas oaivvi1duvvon stahta
39466:      eisseva1diide.
39467: 
39468: 
39469: 
39470:                                  4 §
39471: 
39472: 
39473:        Gie1ddaid ja eara iesraooenviidodagaid sihke gield-
39474:      daid1ihtuid eisseva1diide dat 1ahka rnuddehuvvo dan
39475:      1ahkai go 14-16 §:s rnearriduvvo.
39476:                  1990 vp. -   HE n:o 180                   47
39477: 
39478:   Asahusain sahtta mearridit, ahte dan 1aga ga1ga cuev-
39479: vut ha1ddahusassiid gieoaha11amis maiddai da11e, ge
39480: assi gieöaha11an 1ea eara ge 3 § 1 dahje 2 mementtas
39481: eaivvi1duvven a1mmesvueigatvueoa1as evttastumi dahje
39482: 1agadusa dahje stahtaeanadat1as easusevttastumi dahje
39483: evttaskasa bargun.
39484: 
39485: 
39486: 
39487:                      2 kapihtta1
39488:                Gie1a1as vueigatvueöat
39489: 
39490: 
39491: 
39492:                           5 §
39493: 
39494: 
39495:   Sapme1accas, geas 1ea Suemas veahkadatgirje1agas
39496: (141/69) eaivvi1duvven ruektebaiki, 1ea vueigatvuehta
39497: a1mmuhit veahkadatgirjjiide eatnigie11anis samegie1a.
39498: 
39499: 
39500: 
39501:                           6 §
39502: 
39503: 
39504:   Sapme1accas 1ea vueigatvuehta iezas assis dahje assis,
39505: mas sen gu1da1uvve, geavahit samegie1a 3 § 1 ja 2 me-
39506: menttas eaivvi1duvven eisseva1dis ja 1agadusas.
39507:   Ovttastumis dahje vueööudusas, man beavdegirjegie1-
39508: 1a 1ea samegie11a, sihke eahppa1agadusas, man eahpa-
39509: husgie11a 1ea samegie11a, 1ea vastideaddji1ahkai vuei-
39510: gatvuehta geavahit samegie1a dan 1ahkai ge 1 mementtas
39511: mearriduvve.
39512: 
39513: 
39514: 
39515:                           7 §
39516: 
39517: 
39518:   Assis, mii sahtta behciidit eisseva1di a1gagis,
39519: ga1ga stahta virgee1mmes dahje deaibmae1mmes samiid
39520: ruevttuguev11us geavahit samegie1a, geas sapme1as as-
39521: seeasa1as nu gaibida, ja jues sen 1ea geatnegas dan
39522: mahttit.
39523: 48                     1990 vp.     HE n:o 180
39524: 
39525:                                   8 §
39526: 
39527: 
39528:        Sapmelas asseeasalazzii galga, jues sen dan bivda,
39529:      addit almma Sierra maVSSU samegielat jergalusa deaim-
39530:      mahusgirjjis, jues 3 § 1 dahje 2 mementtas eaivvil-
39531:      duvven eissevaldi dahje lagadusa virgeelbmui dahje
39532:      deaibmaelbmui ii leat nannejuvven dahje mearriduvven
39533:      dehkalasvueoaeaktun samegiela mahttu. Jergalusa galga
39534:      laktit deaimmahusgirjai.
39535:        Jues 3 § 1 dahje 2 mementtas eaivvilduvven eisse-
39536:      valdi dahje lagadusa virgeelbmui dahje deaibmaelbmui
39537:      lea nannejuvven dahje mearriduvven dehkalasvueoaeak-
39538:      tun samegiela mahttu ja dakkar virgeelmmes dahje deaib-
39539:      maelmmes diksu assi, galga sapmelas asseeasalazzii,
39540:      jues sen dan bivda, addit deaimmahusgirjji samegillii.
39541:      Sapmelas asseeasalazzii galga geittetge addit dusse
39542:      samegielat jergalusa deaimmahusgirjjis, jues asseeasa-
39543:      laccat leat maDga eaige sii sahte seahpat seamma gie-
39544:      la geavaheamis.
39545:        Assis, mas galga addit samegielat deaimmahusgirjji
39546:      dahje samegielat jergalusa deaimmahusgirjjis, galga
39547:      assi gieoahallamis saddan assegirjjiide geittetge as-
39548:      seeasalacca bivdagis laktit ale samegielat jergalusa,
39549:      earret jues jearaldagas lea assegirji, mii cielgasit
39550:      ii leat vaikkuhan assi cevdesii.
39551: 
39552: 
39553: 
39554:                                   9 §
39555: 
39556: 
39557:        Almmabijuid, almmuhusaid ja gulahusaid dahje eara
39558:      dakkar assegirjjiid, maid 3 § 1 ja 2 mementtas eaiv-
39559:      vilduvven eissevaldi dahje lagadus adda albmegii,
39560:      sihke eahpastagaid ja albmega geavahussii eaivvilduv-
39561:      ven skeviid deavdinravvagiiguin galga samiid ruevttu-
39562:      guevllus dahkat ja addit maiddai samegillii.
39563:        Vuellerievtti, duepmara ja lensmanni virggi bealis
39564:      addin gulahusaid ja dieoahusaid evttaskasa vueigat-
39565:      vuhtii gueskevas assiin sahtta geittetge vihkkehalla-
39566:      ma mielde gueooit attekeahtta samegillii.
39567:                                     1990 vp. -   HE n:o 180              49
39568: 
39569:                                             10 §
39570: 
39571: 
39572:                 Stahta deaibmagetti ja 1avdegetti sihke eara vasti-
39573:               deaddji ma~gga1ahtet stahta ha1ddahusergana 1ahtus
39574:               1ea vueigatvuehta samiid ruevttuguev11us ja, gie6aha-
39575:               1adettiin sapme1accaide earenemazit gueski assiid,
39576:               ruevttuguev11u e1ggebea1dige ha1ddahusergana sagas-
39577:               ta11amiin sihke cea1kamusas, man sen ca1a1accat adda
39578:               beavdegirjai, geavahit samegie1a.
39579:                 Jues 1 mementtas eaivvi1duvven ha1ddahusergana 1aht-
39580:               tu ii adde sagasta11amis dahje cea1kamusas geavahuvven
39581:               gie1a, ga1ga dan sutnje eanehaccat du1ket, jues sen
39582:               dan gaibida.
39583: 
39584: 
39585: 
39586:                                             11 §
39587: 
39588: 
39589:                 Eara ge 3 § 1 ja 2 mementtas eaivvi1duvven stahta
39590:               eisseva1diin ja 1agadusain ga1ga 9 § 1 mementtas eaiv-
39591:               vi1duvven a1mmabijuid, a1mmuhusaid ja gu1ahusaid dahje
39592:               eara dakkar assegirjjiid sihke skeviid deavdinravva-
39593:               giiguin dahkat   j~   addit maiddai samegi11ii, geas dat
39594:               eaiveesiin gusket sapme1accaide dahje geas dasa muoui
39595:               1ea earenemas sivva.
39596: 
39597: 
39598: 
39599:                                             12 §
39600: 
39601: 
39602:                 Dakkar 1agat, asahusat ja mearradusceakka1dagas e1g-
39603:               gesaddin1ahkai mearriduvven stahtaraoi ja ministerii-
39604:               aid nannejumit sihke mearraduscoakka1dagas o1ggosad-
39605:               din1ahkai mearriduvvon eara nannejumit, gu1ahusat ja
39606:               dieoahusat sihke eisseva1diid mearraduscoakka1dagas
39607:               o1ggesaddin1ahkai mearriduvvon mearradusat, mat eare-
39608:               nemazit gusket sapme1accaide, addejuvvejit o1ggos stah-
39609:               taraoi dahje nannejumi dahje mearradusa addan ministe-
39610:               riia nu mearridettiin maiddai samegie1at jorga1ussan.
39611:                Ministeriias dahje stahta komisuvnnas, doaibmagottis
39612: 
39613: 
39614: 7   3012788
39615: 50                     1990 vp. -   HE n:o 180
39616: 
39617:      dahje doaibmaorganas, man sahtta buohtastahttit daidda,
39618:      valmmastallojuvvon ja olggos addojuvvon lahkaevttohu-
39619:      sat ja smiehttamusat dahje daid coahkkaigeasut addojuv-
39620:      vojit olggos, goas ministeriia nu mearrida, maiddai
39621:      samegillii, goas dat earenomazit gusket sapmelaccaide
39622:      dahje goas dasa muöui lea earenomas sivva.
39623: 
39624: 
39625: 
39626:                                13 §
39627: 
39628: 
39629:        Stahta eisseva1dis, man doaibma cuohca dusse sapme-
39630:      laccaide, sahtta siskka1das virgegie1lan geavahit suo-
39631:      magie1ain rattat maiddai samegie1a.
39632: 
39633: 
39634: 
39635:                           3 kapihtta1
39636:      Njuolggadusat, mat muddehuvvojit gie1ddaid ja eara ies-
39637:                raööenviidodagaid eisseva1diide
39638: 
39639: 
39640: 
39641:                                14 §
39642: 
39643: 
39644:        Mii 6-8 §:s sihke 9 § 1 momenttas mearriduvvo stahta
39645:      eissevaldiin ja lagadusain sihke daid virgeo1bmuin ja
39646:      doaibmao1bmuin, muddehuvvo maiddai Eanodaga, Anara,
39647:      Ohcejoga ja Soaöegili gielddaid eissevaldiide sihke
39648:      daid gie1ddaid1ihtuid eissevaldiide, main mainnasuvvon
39649:      gie1ddain okta dahje eanet 1ea oasa1azzan.
39650:        Va1ggaid ja albmotjienastemiid varas dahkkon a1mmu-
39651:      husgoarttat eai goittotge dahkkojuvvo samegi11ii.
39652:        Mii 10 §:s mearriduvvo doaibmagotti ja 1avdegotti
39653:      sihke eara vastideaddji ma~gga1ahtot halddahusorgana
39654:      1ahtu vuoigatvuoöas geavahit samegie1a, muddehuvvo
39655:      maiddai 1 momenttas oaivvi1duvvon gie1dda ja gie1ddaid-
39656:      1ihtu stivrra, raööehusa ja 1avdegotti sihke eara vas-
39657:      tideaddji doaibmaorgana 1ahttui.
39658:                    1990 vp. -   HE n:o 180                   51
39659: 
39660:                            15 §
39661: 
39662:   Ovddabealdi 14 § 1 rnornenttas oaivvilduvvon gielddas
39663: ja gielddaidlihtus sahtta dakkar beavdegirjjiin ja
39664: eara assegirjjiin, rnaid ii galgga addit ovttaskas as-
39665: seoasalazzii, sihke eissevaldiid gaskasas reivelono-
39666: hallarnis ja virgerehketdoalus geavahit gieldda sisk-
39667: kaldas virgegielain rattat rnaiddai sarnegiela.
39668:   Juos sarnegielagiid ossodat gieldda veahkadagas lea
39669: ovddit jagi vuosttas beaivve learnas stuorat go okta
39670: goalrnrnatoassi, galga rnaiddai sarnegiela geavahit 1 rno-
39671: rnenttas oaivvilduvvon beavdegirjjiin, assegirjjiin,
39672: reivelonohallarnis ja virgerehketdoalus.
39673: 
39674: 
39675: 
39676:                            16 §
39677: 
39678:   Mii dan lagas rnearriduvvo stahta eissevaldiid ja
39679: lagadusaid gielas, rnuddehuvvo rnaiddai asseoasalacca
39680: geavahan gillii ja doairnrnahusgirjegillii eva~gelas­
39681: luteranalas girku Oulu bisrnagotti duoprnokapihttalis
39682: ja dain girkohearradoairnrnahagain, rnaid doaibrnaviido-
39683: dahkii sarniid ruovttuguovlu dahje dan oassi gulla,
39684: juos assi ii leat dakkar, ahte dan girkolaga (635/64)
39685: rnielde galga atnit girku iezas assin, sihke ortodok-
39686: salas girkogotti Oulu bisrnagotti kansliias.
39687:   Mii dan lagas rnearriduvvo gielddaid ja gielddaid-
39688: lihtuid birra, rnuddehuvvo vastideaddji lahkai eva~ge­
39689: las-luteranalas girku Eanodaga, Anara, Ohcejoga ja
39690: Soaoegili searvegottiide, juos assi ii leat dakkar,
39691: ahte dan girkolaga rnielde galga atnit girku ie~as as-
39692: sin, sihke ortodoksalas girkogotti Lappi searvegoddai.
39693: 52                   1990 vp. -   HE n:o 180
39694: 
39695:                          4 kapihtta1
39696:                   Du1kon ja jorga1eapmi
39697: 
39698: 
39699: 
39700:                               lJ §
39701: 
39702: 
39703:        Go giinu dan 1aga vuoou1 geavaha assi nja1mma1as
39704:      gieoaha11amis samegie1a, ga1ga eisseva1di dahje 1aga-
39705:      dus geavahit du1koma, juos assi diksu virgeo1mmos,
39706:      virgedoa11i dahje doaibmao1mmos ii mahte samegie1a.
39707: 
39708: 
39709: 
39710:                               18 §
39711: 
39712: 
39713:        Eisseva1dis ja 1agadusas, mii dan 1aga vuoou1 ga1ga
39714:      addit doaimmahusgirjjistis samegie1at jorga1usa, 1ea
39715:      vuoigatvuohta oazzut jorga1usa 2l §:s oaivvi1duvvon
39716:      samegie1a doaimmahagas, juos jorga1usa skahppon ii rnu-
39717:      öui vuohkkasit geava. Vastideaddji 1ahkai 1ea eisse-
39718:      va1dis ja 1agadusas vuoigatvuohta oazzut doaimmahagas
39719:      suomagie1at jorga1usa dasa samegi11ii guöoojuvvon as-
39720:      segirjjis.
39721: 
39722: 
39723: 
39724:                               1~ §
39725: 
39726: 
39727:        Goas stahta eisseva1di dahje 1agadus ga1ga addit
39728:      dahje doaimmahit asseoasa1azzii doaimmahus- dahje as-
39729:      segirjji samegi11ii dahje samegie1at jorga1ussan dah-
39730:      je geavahit du1koma, maksa stahta samegie1at doaimma-
39731:      husgirjji dahkama sihke jorga1eami ja du1koma dagahan
39732:      go1uid. Go1uid, maid 14 § 1 momenttas, 15 § 2 rnoment-
39733:      tas ja 16 §:s oaivvi1duvvon doaimmahus- dahje assegirj-
39734:      ji dahkan dahje jorga1eapmi dahje du1kon dagaha, ga1ga
39735:      iesraööenovttastupmi dahje gie1ddaid1ihttu maksit.
39736:                  1990 vp. -   HE n:o 180                  53
39737: 
39738:                             20 §
39739: 
39740: 
39741:   Juos stahta dahje gieldda dahje eara iesraööenviido-
39742: daga dahje gielddaidlihtu eissevaldii dahje lagadussii
39743: guööojuvvon assegirji lea rahkaduvvon samegillii, vaik-
39744: ka asseoasalaccas ii leat vuoigatvuohta geavahit same-
39745: giela dan eissevaldis dahje lagadusas, galga eissevaldi
39746: dahje lagadus skahppot asseoasalacca goasttadusain as-
39747: segirjjis jorgalusa dan gillii, mii eissevaldis dahje
39748: lagadusas geavahuvvo.
39749: 
39750: 
39751: 
39752:                         5 kapihttal
39753:                Sierranas njuolggadusat
39754: 
39755: 
39756: 
39757:                             21 §
39758: 
39759: 
39760:   Samegiela jorgaleami ja eara dan lagas mearriduvvon
39761: bargguid varas lea Sami parlamentta vuollasas samegie-
39762: la doaimmahat, mii galga leat samiid ruovttuguovllus.
39763: Doaimmahagas mearriduvvo darkileappot asahusain.
39764: 
39765: 
39766: 
39767:                             22 §
39768: 
39769: 
39770:   Lienaraööehussii ja stahta guovllu- ja baikkalas-
39771: halddahusa eissevaldii sahtta asahusain vuoööudit sa-
39772: megiela veahki virggi. Veahki balvalusat leat nuvtta.
39773: 
39774: 
39775: 
39776:                            23 §
39777: 
39778: 
39779:   Stahta dakkar eissevaldi dahje lagadusa virgeolbmos
39780: dahje doaibmaolbmos, man virgeviidodat lea oppalohkai
39781: 54                     1990 vp. -   HE n:o 180
39782: 
39783:      samiid ruovttuguov11us, 1ea dan 1ahkai go asahusain
39784:      mearriduvvo vuoigatvuohta oazzut virge1obi ba1kkain
39785:      virgebargguidis diksumis darbbas1as samegie1a mahtu
39786:      hahkama varas.
39787:        Stahta dakkar eisseva1di dahje 1agadusa virgeo1bmui
39788:      dahje doaibmao1bmui, man virgeviidodagas oassi 1ea
39789:      samiid ruovttuguov11us, sahtta dan 1ahkai go asahusain
39790:      mearriduvvo mieöihit 1 momenttas oaivvi1duvvon virge-
39791:      1obi.
39792: 
39793: 
39794: 
39795:                                 24 §
39796: 
39797: 
39798:        Deavddedettiin virggi dahje doaimma stahta guov11u-
39799:      dahje baikka1as ha1ddahusa dakkar eisseva1dis dahje
39800:      1agadusas, man virgeviidodahkii samiid ruovttuguov1u
39801:      dahje dan oassi gu11a, dahje Lappi 1ienaraöoehusas
39802:      dahje va1ddedettiin bargosiehtadusgaskavuoöa1as doaib-
39803:      mao1bmo dakkar eisseva1dii dahje 1agadussii atnojuvvo
39804:      samegie1a mahttu earenomas ansun, vaikko dat ii 1ivc-
39805:      cege virggi, doaimma dahje barggu dohka1asvuoöaeaktun.
39806:        Ovddabea1di 1 momenttas oaivvi1duvvon eisseva1dit
39807:      ja 1agadusat ga1get virggiid dahje doaimmaid deavdde-
39808:      dettiin sihke 23 §:s oaivvi1duvvon ja eara doaibmabi-
39809:      juiguin, mat bohtet jeara1dahkii, sihkkarastit, ahte
39810:      dan ba1va1usas 1ea dearvai samegie1amahto1as bargo-
39811:      veahka.
39812: 
39813: 
39814: 
39815:                                25 §
39816: 
39817: 
39818:        Juos 14 §:s mainnasuvvon gi1dii vuoööudovvojit same-
39819:      gie1a du1kon-, jorga1an- ja ravvenbargguid varas Sier-
39820:      ra virggit, gi1dii maksojuvvo stahtaossodat gie1ddaid
39821:      ja gie1ddaid1ihtuid stahtaossodagain ja -vehkiin addo-
39822:      juvvon 1aga (35/73) 5 § 4 cuoggas oaivvi1duvvon go1ui-
39823:                   1990 vp. -   HE n:o 180                 55
39824: 
39825: de, maid dat virggit dagahit.
39826:   Stahtaossodat maksojuvvo Eanodaga ja Soaoegi1i
39827: gie1ddaide ovtta ja Anara ja Ohcejoga gie1ddaide go1m-
39828: ma 1 momenttas oaivvi1duvvon virgedoa11i oasi1.
39829:   Stahtaossodat maksojuvvo 1 ja 2 momenttas oaivvi1-
39830: duvvon go1uid dievas mearrai.
39831: 
39832: 
39833: 
39834:                            26 §
39835: 
39836: 
39837:   Dan 1assin, mii 25 §:s mearriduvvo, sahtta 14 §:s
39838: oaivvi1duvvon gi1dii maksit stahtaveahki, mii1ea sier-
39839: ra vihkkeda11ama duohkin, eanet go 25 § 2 momenttas
39840: oaivvi1duvvon virgedoa11iid oasi1.
39841:   Stahta sisaboahto- ja o1ggosgo11oarvvosta11amii boah-
39842: ta maiddai va1dit mearreruoa stahtaveahkkai 14 §:s
39843: oaivvi1duvvon gie1ddaide daid sierra 1assego1uid gok-
39844: cama varas, maid dan 1aga muddeheapmi dagaha. Eara
39845: iesraooenovttastupmai, masa dan 1aga muddeheapmi daga-
39846: ha sierra 1assego1uid, boahta stahta sisaboahto- ja
39847: o1ggosgo11oarvvosta11amii va1dit mearreruoa badje1mea-
39848: ra1as stahtaveahkkai.
39849: 
39850: 
39851: 
39852:                           27 §
39853: 
39854: 
39855:   Ovddabea1di 25 ja 26 §:s oaivvi1duvvon stahtaosso-
39856: dagain ja -vehkiin 1ea heivvo1as osiin famus, mii
39857: gie1ddaid ja gie1ddaid1ihtuid stahtaossodagain ja
39858: -vehkiin addojuvvon 1agas 1ea mearriduvvon. Mainna-
39859: suvvon 1agas oaivvi1duvvon assaigu11evas eisseva1din
39860: doaibma dan 1agas mearriduvvon stahtaossodagaide ja
39861: -vehkiide guoskevas assiin Lappi 1ienaraooehus. Gie1d-
39862: daid ja gie1ddaid1ihtuid stahtaossodagain ja -vehkiin
39863: 56                      1990 vp. -   HE n:o 180
39864: 
39865:      addojuvvon 1aga 15 § 2 ja 3 momenttas oaivvi1duvvon
39866:      stahta assaigu11evas eisseva1din doaibma goittotge
39867:      stahtaruhtaministeriia.
39868: 
39869: 
39870: 
39871:                                  28 §
39872: 
39873: 
39874:        Sapme1accaid vuoigatvuooas oazzut vuooooskuv1a- ja
39875:      eara oahpahusa ja beaivedivssu eatnigie11aseaset ja
39876:      samegie1a oahpahusas mearriduvvo sierra.
39877: 
39878: 
39879: 
39880:                                  29 §
39881: 
39882: 
39883:        Darki1ut njuo1ggadusat dan 1aga muddeheamis addojuv-
39884:      vojit asahusain.
39885: 
39886: 
39887: 
39888:                            6 kapihtta1
39889:                           Fapmuiboahtin
39890: 
39891: 
39892: 
39893:                                  30 §
39894: 
39895: 
39896:        Dat 1ahka boahta fapmui       beaivve      manus 19
39897:        Ovda1 1aga fapmuiboahtima sahtta a1ggahit dan fap-
39898:      muibidjama varas darbbas1as doaimmaid.
39899:        Dan 1aga ga1ga o1ggosaddit Suoma mearraduscoakka1-
39900:      dagas maiddai samegie1at jorga1ussan.
39901:                                  1990 vp. -   HE n:o 180                 57
39902: 
39903:               2.
39904:                                         Lahka
39905:                              gie11a1aga 1 § rievdadeamis
39906: 
39907: 
39908:                    Riikkabeivviid mearradusa mie1de 1asihuvvo 1 beaiv-
39909:               ve geassemanus 1922 addojuvvon gie11a1aga (148/22) 1
39910:               §: i, dakkarin go dat 1ea 10 beaivve oooajagelnanus 1975
39911:               addojuvvon 1agas (10/75), oooa 2 momenta cuovvovaccat:
39912: 
39913: 
39914:                                           1 §
39915: 
39916: 
39917: 
39918:                    Vuoigatvuooas geavahit eisseva1diin samegie1a mear-
39919:               riduvvo sierra.
39920: 
39921: 
39922: 
39923:                    Dat 1ahka boahta fapmui       beaivve    manus 19
39924: 
39925: 
39926: 
39927: 
39928: 8   301278B
39929:                                       1990 vp. -      HE n:o 181
39930: 
39931: 
39932: 
39933: 
39934:                                       Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kunnallisen virkaehto-
39935:                                    sopimuslain 5 a §:n ja kunnallisista työehtosopimuksista anne-
39936:                                    tun lain 1 a §:n muuttamisesta.
39937: 
39938: 
39939: 
39940: 
39941:                             ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
39942: 
39943:    Esityksessä ehdotetaan kunnallisen virkaeh-         selle. Nykyisten säännösten mukaan päätösval-
39944: tosopimuslain ja kunnallisesta työehtosopi-            lan siirtäminen on mahdollista vain johtosään-
39945: muksesta annetun lain muuttamista siten, että          nöllä ja vain kunnanhallitukselle, liittohallituk-
39946: kunnallisissa virka- ja työehtosopimuksissa            selle tai lautakunnalle. Lisäksi säännöksiin eh-
39947: kunnan tai kuntainliiton harkintavaltaan jäte-         dotetaan lähinnä teknisluontoisia tarkistuksia.
39948: tyissä asioissa päätösvaltaa voitaisiin siirtää           Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan
39949: johtosäännöllä taikka muutoin valtuuston pää-          mahdollisimman pian sen jälkeen, kun ne on
39950: töksellä mille tahansa kunnalliselle viranomai-        hyväksytty ja vahvistettu.
39951: 
39952: 
39953: 
39954: 
39955:                                             PERUSTELUT
39956: 
39957: 
39958: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut                      si harkinnanvaraisia määräyksiä on virkaehto-
39959:    muutokset                                          sopimuksissa muun muassa eräistä palvelulisis-
39960:                                                       tä, kielilisistä, sairausajan palkasta ja virkava-
39961:    Kunnallisen virkaehtosopimuslain 5 a §:n           pausajan palkasta.
39962: (939179) ja kunnallisista työehtosopimuksista            Viime aikoina on kunnallisessa virka- ja
39963: annetun lain 1 a §:n (940179) mukaan asioissa,        työehtosopimuksessa tuntuvasti lisätty kuntien
39964: joissa virka- tai työehtosopimuksen määräyk-          ja kuntainliittojen harkintavaltaa viranhaltijoi-
39965: sen soveltaminen on sopimuksessa määrätyissä          den ja työntekijöiden palkkaus- ja muissa pal-
39966: rajoissa jätetty kunnan tai kuntainliiton har-        velussuhdeasioissa. Samalla on otettu käyttöön
39967: kintaan, voidaan kunnanvaltuuston tai liitto-         kannustavia palkkaustekijöitä, kuten kannus-
39968: valtuuston päätösvaltaa kunnallislain (953176)        tuslisä ja henkilökohtainen palkanosa. Myös
39969: 11 §:n 2 momentin estämättä siirtää kunnan-           tulospalkkiosta otettaneen virka- ja työehtoso-
39970: hallitukselle tai liittohallitukselle taikka lauta-   pimuksiin lähiaikoina määräykset.
39971: kunnalle ohje- tai johtosäännöllä. Siltä osin            Käytännön toiminnan kannalta olisi tarkoi-
39972: kuin virka- tai työehtosopimus sisältää ehdot-        tuksenmukaista, että johtava viranhaltija voisi
39973: tomia määräyksiä, täytäntöönpano kuuluu               päättää esimerkiksi kannustuslisän ja henkilö-
39974: myönnettyjen määrärahojen puitteissa kunnal-          kohtaisen palkanosan myöntämisestä sekä si-
39975: lislain 7 §:n 2 momentin nojalla kunnan- tai          jaisen palkasta myönnettyjen määrärahojen ja
39976: liittohallitukselle.                                  mahdollisesti kunnanhallituksen tai lautakun-
39977:    Virka- ja työehtosopimusten määräyksiä,            nan antamien ohjeiden rajoissa.
39978: joiden soveltaminen edellyttää kunnallisen vi-           Kunnallislain 11 §:n mukaan kunnanvaltuus-
39979: ranomaisen harkintaa, on esimerkiksi viranhal-        ton päätösvaltaa voidaan siirtää säännössä tai
39980: tijoita koskevassa palkkahinnoittelussa. Lisäk-       taksassa kunnanhallitukselle, lautakunnalle tai
39981: 301283G
39982: 2                                  1990 vp. -       HE n:o 181
39983: 
39984: johtokunnalle taikka kunnanosavaltuustolle.          vita määräenemmistöä, jollei kysymyksessä ole
39985: Tämä ei kuitenkaan koske asioita, joista val-        samalla määrärahan korottaminen.
39986: tuuston laissa olevan nimenomaisen säännök-
39987: sen mukaan on päätettävä tai joissa päätöksen
39988: tekemiseen vaaditaan määräenemmistö eikä              2. Asian valmistelu
39989: eräitä muita pykälässä erikseen mainittuja asi-
39990: oita.                                                   Kunnallinen työmarkkinalaitos on tehnyt
39991:                                                       asiaa koskevan aloitteen sisäasiainministeriölle.
39992:    Esityksessä ehdotetaan kunnallisen virkaeh-
39993:                                                       Esitys on valmisteltu virkatyönä sisäasiainmi-
39994: tosopimuslain 5 a §:n ja kunnallisista työehto-
39995:                                                       nisteriössä.
39996: sopimuksista annetun lain 1 a §:n muuttamista
39997: niin, että valtuuston päätösvaltaa voitaisiin
39998: puheena olevissa tapauksissa siirtää myös joh-
39999:                                                      3. Hallinnolliset ja taloudelliset
40000: tokunnalle ja johtaville viranhaltijoille. Pää-
40001:                                                         vaikutukset
40002: tösvallan siirto voisi tapahtua johtosäännöllä
40003: taikka myös muutoin valtuuston päätöksellä.
40004:                                                          Päätösvaltaa delegoimalla luodaan edelly-
40005: Viimeksi mainittu mahdollisuus on tarpeen
40006:                                                       tyksiä siirtyä tulosohjatumpaan hallintoon.
40007: siksi, että kaikissa tapauksissa ei ehkä tarvita
40008:                                                       Palvelussuhdeasioissa päätösvaltaa delegoimal-
40009: johtosääntöjä tai päätösvallan siirto halutaan
40010:                                                       la voidaan käytännössä hoitaa joustavasti si-
40011: toteuttaa esimerkiksi kokeiluluonteisesti johto-
40012:                                                       jaisten paikkaaminen ja muun muassa henkilö-
40013: sääntöä muuttamatta.
40014:                                                       kohtaisten palkanlisien ohjaaminen niiden tar-
40015:    Lisäksi ehdotetaan, että kyseessä olevista         koitusta vastaavalla tavalla. Esityksellä ei ole
40016: pykälistä poistettaisiin tarpeettomina mainin-        taloudellisia vaikutuksia.
40017: nat siitä, että valtuuston päättäessä virka- ja
40018: työehtosopimuksen soveltamisesta ei noudate-
40019: ta, mitä kunnallislain 50 §:n 1 kohdassa on           4. Voimaantulo
40020: säädetty. Määrärahan myöntäminen tai korot-
40021: taminen on eri asia kuin esimerkiksi harkin-            Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan mahdolli-
40022: nanvaraisesta palkankorotuksesta päättämi-            simman pian sen jälkeen kun ne on hyväksytty
40023: nen. Entisen määrärahan korottamisesta voi            ja vahvistettu.
40024: kunnallislain 50 §:n 1 kohdan mukaan päättää
40025: vain valtuuston määräenemmistö. Jos harkin-              Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
40026: nanvaraisesta palkankorotuksesta päättäminen          kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
40027: kuuluisi valtuustolle, siitä päättämiseen ei tar-     set:
40028: 
40029: 
40030: 1.
40031:                                              Laki
40032:                     kunnallisen virkaehtosopimuslain S a §:n muuttamisesta
40033: 
40034:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
40035:   muutetaan 6 päivänä marraskuuta 1970 annetun kunnallisen virkaehtosopimuslain (669170)
40036: 5 a §, sellaisena kuin se on 21 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa (939179), seuraavasti:
40037: 
40038:                      5a §                            11 §:n 2 momentin estämättä johtosäännöllä
40039:   Jos virkaehtosopimuksen soveltamisesta tai         taikka muutoin kunnanvaltuuston tai liittoval-
40040: viranhaltijan palkasta taikka muusta palvelus-       tuuston päätöksellä siirtää muulle kunnalliselle
40041: suhteen ehdosta päättäminen on virkaehtosopi-        viranomaiselle.
40042: muksessa jätetty kunnan tai kuntainliiton har-
40043: kintaan, voidaan kunnanvaltuuston tai liitto-          Tämä laki tulee voimaan         päivänä
40044: valtuuston päätösvaltaa kunnallislain (953176)       kuuta 19 .
40045:                                    1990 vp. -    HE n:o 181                                     3
40046: 
40047: 2.
40048:                                            Laki
40049:             kunnallisista työehtosopimuksista annetun lain 1 a §:n muuttamisesta
40050: 
40051:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
40052:   muutetaan kunnallisista työehtosopimuksista 6 päivänä marraskuuta 1970 annetun lain
40053: (670/70) 1 a §, sellaisena kuin se on 21 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa (940/79),
40054: seuraavasti:
40055: 
40056:                     1a §                         11 §:n 2 momentin estämättä johtosäännöllä
40057:   Jos työehtosopimuksen soveltamisesta tai       taikka muutoin kunnanvaltuuston tai liittoval-
40058: työntekijän palkasta taikka muusta palvelus-     tuuston päätöksellä siirtää muulle kunnalliselle
40059: suhteen ehdosta päättäminen on työehtosopi-      viranomaiselle.
40060: muksessa jätetty kunnan tai kuntainliiton har-
40061: kintaan, voidaan kunnanvaltuuston tai liitto-      Tämä laki tulee voimaan        päivänä
40062: valtuuston päätösvaltaa kunnallislain (953/76)   kuuta 19 .
40063: 
40064: 
40065:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1990
40066: 
40067: 
40068:                                     Tasavallan Presidentti
40069:                                     MAUNO KOIVISTO
40070: 
40071: 
40072: 
40073: 
40074:                                                          Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
40075: 4                                   1990 vp. -     HE n:o 181
40076: 
40077:                                                                                             Liite
40078: 
40079: 
40080: 
40081: 
40082: 1.
40083:                                              Laki
40084:                    kunnallisen virkaehtosopimuslain 5 a §:n muuttamisesta
40085: 
40086:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
40087:   muutetaan 6 päivänä marraskuuta 1970 annetun kunnallisen virkaehtosopimuslain (669170)
40088: 5 a §, sellaisena kuin se on 21 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa (939179), seuraavasti:
40089: 
40090: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
40091:                                                  5a§
40092:    Asioissa, joissa virkaehtosopimuksen maa-         Jos virkaehtosopimuksen soveltamisesta tai
40093: räyksen soveltaminen on sopimuksessa määrä-        viranhaltijan palkasta taikka muusta palvelus-
40094: tyissä rajoissa jätetty kunnan tai kuntainliiton   suhteen ehdosta päättäminen on virkaehtosopi-
40095: harkintaan, voidaan kunnanvaltuuston tai liit-     muksessa jätetty kunnan tai kuntainliiton har-
40096: tovaltuuston päätösvaltaa kunnallislain (953/      kintaan, voidaan kunnanvaltuuston tai liitto-
40097: 76) 11 §:n 2 momentin estämättä ohje- tai valtuuston päätösvaltaa kunnallislain (953176)
40098: johtosäännöllä siirtää kunnanhallitukselle tai     11 §:n 2 momentin estämättä johtosäännöllä
40099: liittohallitukselle taikka lautakunnalle. Milloin  taikka muutoin kunnanvaltuuston tai liittoval-
40100: edellä tarkoitetusta virkaehtosopimuksen so- tuuston päätöksellä siirtää muulle kunnalliselle
40101: veltamisesta päättää kunnanvaltuusto tai liitto-    viranomaiselle.
40102: valtuusto, ei päätöksen tekemisessä noudateta,
40103: mitä kunnallislain 50 §:n 1 kohdassa on sää-
40104: detty.
40105: 
40106:                                                       Tämä laki tulee voimaan     päivänä
40107:                                                     kuuta 19 .
40108: 
40109: 
40110: 
40111: 2.
40112:                                               Laki
40113:              kunnallisista työehtosopimuksista annetun lain 1 a §:n muuttamisesta
40114: 
40115:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
40116:   muutetaan kunnallisista työehtosopimuksista 6 päivänä marraskuuta 1970 annetun lain
40117: (670170) 1 a §, sellaisena kuin se on 21 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa (940179),
40118: seuraavasti:
40119: 
40120: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
40121: 
40122:                                                  1a §
40123:    Asioissa, JOISsa työehtosopimuksen maa-           Jos työehtosopimuksen soveltamisesta tai
40124: räyksen soveltaminen on sopimuksessa määrä-        työntekijän palkasta taikka muusta palvelus-
40125: tyissä rajoissa jätetty kunnan tai kuntainliiton   suhteen ehdosta päättäminen on työehtosopi-
40126:                                     1990 vp. -      HE n:o 181                                     5
40127: 
40128: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
40129: 
40130: harkintaan, voidaan kunnanvaltuuston tai liit-       muksessa jätetty kunnan tai kuntainliiton har-
40131: tovaltuuston päätösvaltaa kunnallislain (953/        kintaan, voidaan kunnanvaltuuston tai liitto-
40132: 76) 11 §:n 2 momentin estämättä ohje- tai            valtuuston päätösvaltaa kunnallislain (953/76)
40133: johtosäännöllä siirtää kunnanhallitukselle tai       11 §:n 2 momentin estämättä johtosäännöllä
40134: liittohallitukselle taikka lautakunnalle. Milloin    taikka muutoin kunnanvaltuuston tai liittoval-
40135: edellä tarkoitetusta työehtosopimuksen sovel-        tuuston päätöksellä siirtää muulle kunnalliselle
40136: tamisesta päättää kunnanvaltuusto tai liittoval-     viranomaiselle.
40137: tuusto, ei päätöksen tekemisessä noudateta,
40138: mitä kunnallislain 50 §:n 1 kohdassa on sää-
40139: detty.
40140: 
40141:                                                        Tämä laki tulee voimaan        päivänä
40142:                                                      kuuta 19 .
40143:                                     1990 vp. -      HE n:o 182
40144: 
40145: 
40146: 
40147: 
40148:                                      Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntien yleisestä val-
40149:                                  tionosuudesta ja yleisistä rahoitusavustuksista annetun lain 5 §:n
40150:                                  muuttamisesta
40151: 
40152: 
40153: 
40154: 
40155:                            ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
40156: 
40157: Esityksessä ehdotetaan kuntien verotulojen          lojen täydennysjärjestelmä korvaisi verotulojen
40158: täydennyksen tasoitusrajojen alentamista 1,5        vähennyksiä, ehdotetaan verotulotäydennyksen
40159: OJo-yksiköllä. Tasoitusrajojen alentaminen liit-    määrään vaikuttavien tasoitusrajojen alenta-
40160: tyy toimenpiteisiin, joilla verouudistuksen kun-    mista, jotta kahdenkertaista korvausta ei syn-
40161: takohtaisia vaikutuksia on tasoitettu. Tasoitus-    tyisi samanaikaisesti sekä valtionosuusasteik-
40162: toimenpiteenä alennettiin vuosina 1989 ja 1990      kojen korotuksen että verotulotäydennyksen
40163: sosiaali-    ja    terveydenhuollon      valtion-   kautta. Lakiehdotus liittyy vuoden 1991 val-
40164: osuusasteikkoja ylimmissä kantokykyluokissa         tion tulo- ja menoarvioesitykseen ja on tarkoi-
40165: ja vastaavasti korotettiin alimmissa kantokyky-     tettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Laki on
40166: luokissa. Valtionosuusasteikkojen muutosten         tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 1991
40167: tarkoituksena on korvata verouudistuksen joh-       alusta ja olemaan voimassa vuoden 1991 lop-
40168: dosta aiheutuvia verotulojen menetyksiä alim-       puun.
40169: missa kantokykyluokissa. Koska myös verotu-
40170: 
40171: 
40172: 
40173: 
40174:                                           PERUSTELUT
40175: 
40176: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut                    jen voimassaoloa. Kuntien yhdenvertainen
40177:    muutokset                                        kohtelu edellyttää, että niissä tapauksissa, jois-
40178:                                                     sa kunnat saavat valtiolta korvauksen menete-
40179:   Verouudistus vaikuttaa verotulojen täyden-        tyistä verotuloista valtionosuusasteikkojen ko-
40180: nystä saavien kuntien äyrimäärään ensimmäi-         rotuksen perusteella, menetyksiä ei toistami-
40181: sen kerran myönnettäessä verotulojen täyden-        seen korvata verotulojen täydennyksellä. Kun-
40182: nystä verovuoden 1989 äyrimäärien perusteella       tien yhdenvertainen kohtelu edellyttää myös,
40183: vuonna 1991. Verouudistuksen johdosta tapah-        että täydennyksen tasoitusrajan alentaminen
40184: tuneet kuntakohtaiset veroäyrimäärien alene-        tehdään kaikissa tasoitusrajoissa, jolloin se
40185: miset vaikuttavat verotulojen täydennyksen          kohdistuu kaikkiin verotulotäydennysjärjestel-
40186: määrään niissä kunnissa, jotka ovat verotulo-       män piirissä oleviin kuntiin.
40187: täydennysjärjestelmän piirissä. Vuonna 1990
40188: näitä kuntia oli yhteensä 178 ja täydennystä
40189: myönnettiin 414 miljoonaa markkaa.                  2. Esityksen taloudelliset vaiku-
40190:   Vuotta 1989 koskevan verotuksen valmistu-            tukset
40191: misen viivästymisen johdosta on tarkoituksena
40192: jatkaa vuosiksi 1989 ja 1990 säädettyjen sosi-         Verouudistuksen on arvioitu lisäävän verotu-
40193: aali- ja terveydenhuollon valtionosuusasteikko-     lojen täydennykseen tarvittavaa määrärahaa
40194: 301141C
40195: 2                                   1990 vp. -      HE n:o 182
40196: 
40197: noin 82 miljoonaa markkaa vuodessa. Vastaa-         taminen ja valtionosuusasteikkojen korotus
40198: vasti sosiaali- ja terveydenhuollon valtion-        kohdistuu.
40199: osuusasteikkojen korottamisen on arvioitu              Asiaa on käsitelty kunnallistalouden ja -hal-
40200: vuoden 1989 tasossa lisäävän valtionosuuksia        linnon neuvottelukunnassa selvitettäessä val-
40201: alimmissa kantokykyluokissa noin 100 miljoo-        tion vuoden 1991 tulo- ja menoarvioehdotuk-
40202: naa markkaa. Verotulojen täydennyksen tasoi-        sen kunnallistaloudellisia vaikutuksia.
40203: tusrajoja esitetään näin ollen alennettavaksi
40204: vastaavan taloudellisen vaikutuksen aikaansaa-
40205: miseksi 1,5 Olo-yksikköä kaikissa tasoitusrajois-   3. Voimaantulo
40206: sa. Alentaminen merkitsee vuoden 1988 vero-
40207: äyrimäärien perusteella noin 85 miljoonan              Ehdotettu laki on tarkoitettu käsiteltäväksi
40208: markan valtion menojen vähennystä. Koska            valtion vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesityk-
40209: vastaava valtion menojen lisäys on tapahtunut       sen yhteydessä ja liittyy hallituksen esitykseen
40210: sosiaali-   ja    terveydenhuollon       valtion-   vuosiksi 1989 ja 1990 säädettyjen sosiaali- ja
40211: osuusasteikkojen korotuksena, ei tasoitusrajo-      terveydenhuollon valtionosuusasteikkojen so-
40212: jen alentamisesta aiheutuva valtion menojen         veltamisen jatkamiseen myös vuonna 1991.
40213: väheneminen merkitse oleellista muutosta val-
40214: tion ja kuntien väliseen kustannusten jakoon          Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
40215: niissä kunnissa, joihin täydennysrajojen alen-      kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
40216: 
40217:                                               Laki
40218: kuntien yleisestä valtionosuudesta ja yleisistä rahoitusavustuksista annetun lain 5 §:n muuttami-
40219:                                                 sesta
40220: 
40221:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
40222:   muutetaan kuntien yleisestä valtionosuudesta ja yleisistä rahoitusavustuksista 29 päivänä
40223: joulukuuta 1988 annetun lain (1273/88) 5 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
40224: 
40225:                       5 §
40226:                                                     prosenttia kunnilla, JOissa asukastiheys on
40227:    Tasoitusraja on 78,5 prosenttia kaikkien         1,0-1,9, ja 71,5 prosenttia kunnilla, joissa
40228: kuntien asukaskohtaisesta veroäyrimäärien           asukastiheys on 2,0-6,9. Muilla kunnilla ta-
40229: keskiarvosta kunnilla, joissa asukkaita maane-      soitusraja on 68,5 prosenttia.
40230: liökilometriä kohti (asukastiheys) on alle 1,0
40231: tai jotka ovat saariston kehityksen edistämises-      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
40232: tä annetun lain (494/81) 9 §:n 1 momentissa         kuuta 1991 ja on voimassa vuoden 1991 lop-
40233: mainittuja saaristokuntia. Tasoitusraja on 74,5     puun.
40234: 
40235: 
40236:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1990
40237: 
40238: 
40239:                                       Tasavallan Presidentti
40240:                                       MAUNO KOIVISTO
40241: 
40242: 
40243: 
40244: 
40245:                                                             Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
40246:                                     1990 vp. -     HE n:o 182                                    3
40247: 
40248:                                                                                               Liite
40249: 
40250: 
40251: 
40252: 
40253:                                              Laki
40254: kuntien yleisestä valtionosuudesta ja yleisistä rahoitusavustuksista annetun lain 5 §:n muuttami-
40255:                                                 sesta
40256: 
40257:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
40258:   muutetaan kuntien yleisestä valtionosuudesta ja yleisistä rahoitusavustuksista 29 päivänä
40259: joulukuuta 1988 annetun lain (1273/88) 5 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
40260: 
40261: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
40262: 
40263:                       5§                                                 5 §
40264: 
40265:    Tasoitusraja on 80 prosenttia kaikkien kun-        Tasoitusraja on 78,5 prosenttia kaikkien
40266: tien asukaskohtaisesta veroäyrimäärien keski-      kuntien asukaskohtaisesta veroäynmaanen
40267: arvosta kunnilla, joissa asukkaita maaneliöki-     keskiarvosta kunnilla, joissa asukkaita maane-
40268: lometriä kohti (asukastiheys) on alle 1,0 tai      liökilometriä kohti (asukastiheys) on alle 1,0
40269: jotka ovat saariston kehityksen edistämisestä      tai jotka ovat saariston kehityksen edistämises-
40270: annetun lain (494/81) 9 §:n 1 momentissa mai-      tä annetun lain (494/81) 9 §:n 1 momentissa
40271: nittuja saaristokuntia. Tasoitusraja on 76 pro-    mainittuja saaristokuntia. Tasoitusraja on 74,5
40272: senttia kunnilla, joissa asukastiheys on 1,0-      prosenttia kunnilla, joissa asukastiheys on
40273: 1,9, ja 73 prosenttia kunnilla, joissa asukasti-   1,0-1,9, ja 71,5 prosenttia kunnilla, joissa
40274: heys on 2,0-6,9. Muilla kunnilla tasoitusraja      asukastiheys on 2,0-6,9. Muilla kunnilla ta-
40275: on 70 prosenttia.                                  soitusraja on 68,5 prosenttia.
40276: 
40277:                                                      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
40278:                                                    kuuta 1991 ja on voimassa vuoden 1991 lop-
40279:                                                    puun.
40280:                                     1990 vp. -     HE n:o 183
40281: 
40282: 
40283: 
40284: 
40285:                                    Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi merenkulun veronhuo-
40286:                                 jennuksista annetun lain muuttamisesta
40287: 
40288: 
40289: 
40290: 
40291:                           ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
40292: 
40293:    Esityksessä ehdotetaan, että merenkulun ve-     jota ei ole käytetty viimeistään verovuonna
40294: ronhuojennuksista annetun lain mukaisia ve-        1997, luettaisiin mainitun vuoden veronalaisek-
40295: ronhuojennuksia jatkettaisiin osittain vielä       si tuloksi.
40296: vuoden 1990 jälkeen. Alushankintavaraus voi-
40297: taisiin muodostaa myös vuosilta 1991 ja 1992         Esitys liittyy valtion tulo- ja menoarvioesi-
40298: laadittavissa tilinpäätöksissä ja jäämaksuluok-    tykseen vuodelle 1991. Laki on tarkoitettu
40299: kavähennys tehdä vuosina 1991 ja 1992 tilattu-     tulemaan voimaan voimaan 1 päivänä tammi-
40300: jen alusten perusteella. Alushankintavaraus,       kuuta 1991.
40301: 
40302: 
40303: 
40304: 
40305:                                       YLEISPERUSTELUT
40306: 
40307: 1. Nykyinen tilanne                                sä, luetaan mainitun vuoden veronalaiseksi
40308:                                                    tuloksi.
40309: 1.1. Yleistä                                           Veronhuojennukset myönnetään valtion- ja
40310:                                                    kunnallisverotuksessa laivanvarustustoimintaa
40311:                                                    harjoittavalle verovelvolliselle. Päätoimiala-
40312:    Merenkulkuelinkeinoa on tuettu veronhuo-        naan laivanvarustustoimintaa harjoittavien yri-
40313: jennuksin vuodesta 1944 alkaen, jolloin annet-     tysten lisäksi veronhuojennukset koskevat
40314: tiin ensimmäinen merenkulkua koskeva veron-        myös sellaisia yrityksiä, jotka varsinaisen toi-
40315: huojennuslaki. Merenkulun veronhuojennuk-          mintansa lisäksi harjoittavat laivanvarustustoi-
40316: sia on sittemmin jatkettu vuosina 1953, 1958,      mintaa. Vähennykset saadaan kuitenkin tehdä
40317: 1966, 1970, 1978, 1981 ja 1985 annetuilla          vain laivanvarustustoiminnan tulosta.
40318: laeilla.
40319:                                                       Merenkulun veronhuojennuksista annetun
40320:    Viimeksi annettu laki merenkulun veronhuo-      lain tilauspoistoa ja alushankintavarausta kos-
40321: jennuksista (433/81) koski alunperin vuosina       kevia säännöksiä ei sovelleta laivanisännistöyh-
40322: 1981-1985 tehtyjä alustilauksia. Vuonna 1985       tiöön eikä tällaiselle yhtiölle kuuluvan aluksen
40323: lain soveltamisaikaa jatkettiin viidellä vuodel-   osalta laivanisännän verotuksessa. Sitä vastoin
40324: la. Voimassa olevan lain mukainen tilauspoisto     jäämaksuluokkavähennys ja luokitusvaraus
40325: ja jäämaksuluokkavähennys koskevat niitä           voidaan myöntää myös laivanisännistöyhtiölle
40326: aluksia, jotka on tilattu vuosien 1981-1990        sille kuuluvan aluksen osalta.
40327: aikana, ja alushankintavaraus vuosina 1981-           Ulkomaan liikenteessä toimivan Suomen
40328: 1990 tehtyjä varauksia. Veronhuojennuslain         kauppalaivaston kapasiteetti pieneni vuodesta
40329: viimeinen soveltamisvuosi on verovuosi 1995.       1984 vuoteen 1987 noin 2,36 milj. bruttorekis-
40330: Alushankintavaraus ja luokitusvaraus, joita ei     teritonnista 0,85 milj. bruttorekisteritonniin.
40331: ole käytetty verovuoden 1995 loppuun mennes-       Alusten lukumäärä väheni 190 aluksesta noin
40332: 301252Y
40333: 2                                   1990 vp. -      HE n:o 183
40334: 
40335: 100 alukseen. Tonnistan pieneneminen koski          silloin, kun alusta käytetään lähes yksinomaan
40336: pääasiassa lastialuksia. Vuonna 1988 kauppa-        yrityksen oman teollisuustuotannon kuljetuk-
40337: laivaston pieneneminen pysähtyi ja seuraavana       siin.
40338: vuonna se kääntyi kasvuun. Vuonna 1989
40339: kauppalaivaston vetoisuus oli 0,94 milj. brut-
40340: torekisteritonnia ja laivastoon kuului 111 alus-    1.2.2. Jäämaksuluokkavähennys
40341: ta. Laivojen hankinnat lisääntyivät vuodesta
40342: 1987 vuoteen 1989 vajaasta 70 000 bruttorekis-         Jäämaksuluokkavähennyksen saa tehdä vä-
40343: teritonnista 190 000 bruttorekisteritonniin.        hintään 19 rekisteritonnin ja vähintään jää-
40344: Vuoden 1989 hankinnoista puolet oli matkus-         maksuluokkaan 1 A kuuluvan aluksen Suomes-
40345: taja-aluksia.                                       sa rakennettavaksi tilannut verovelvollinen
40346:    Syynä Suomen kauppalaivaston pienenemi-          aluksen käyttöönottovuodelta ja kolmelta sitä
40347: seen oli toisaalta alalla vallinnut huomattava      seuraavalta verovuodelta. Vähennyksen suu-
40348: ylikapasiteetti ja toisaalta Suomen korkean         ruus on 3 prosenttia aluksen hankintamenosta.
40349: kustannustason synnyttämä laivojen niin sa-         Koska vähennys myönnetään neljältä vuodelta,
40350: nottu ulosliputus, eli suomalaisten lastialusten    se merkitsee yhteensä 12 prosentin ylimääräistä
40351: myyminen ulkomaille perustetun tytäryhtiön          lopullista vähennystä tuloverotuksessa.
40352: omistukseen. Nykyisin suomalaisten varusta-
40353:                                                        Jäämaksuluokkavähennys on vuodesta 1985
40354: mojen epäsuorassa omistuksessa tai hoidossa
40355:                                                     alkaen saatu valtiovarainministeriön luvalla
40356: on ulkomaan lipun alla purjehtivia aluksia,
40357:                                                     tehdä muustakin kuin laivanvarustustoiminnan
40358: joiden yhteenlaskettu vetoisuus on suurempi
40359:                                                     tulosta ja myös ulkomailta tilatuista aluksista.
40360: kuin suomalaisen tonniston.
40361:                                                     Käytännössä lupia ei ole myönnetty vähennyk-
40362:                                                     sen tekemiseen ulkomailta tilatuista aluksista.
40363:                                                     Poikkeuslupa vähennyksen tekemiseen muusta
40364: 1.2. Valtion- ja kunnallisverotuksessa myön-
40365:                                                     kuin laivanvarustustoiminnan tulosta on annet-
40366:      nettävät veronhuojennukset
40367:                                                     tu silloin, kun kysymyksessä on ollut kotimaas-
40368:                                                     ta hankittu alus, jota käytetään verovelvollisen
40369: 1.2.1. Tilauspoisto
40370:                                                     oman teollisuustuotannon kuljetuksiin.
40371:    Tilauspoiston saa tehdä laivanvarustustoi-
40372: mintaa harjoittava verovelvollinen, joka sito-
40373: vin kirjallisin sopimuksin kiinteään hintaan        1.2 .3. Alushankintavaraus
40374: vuosina 1981-1990 tilaa Suomessa rakennetta-
40375: vaksi nettovetoisuudeltaan vähintään 19 rekis-         Yritys saa vähentää laivanvarustustoiminnan
40376: teritonnin aluksen. Laivanvarustustoiminnan         tulosta tilinpäätöksissään vuosilta 1981-1990
40377: tulosta saadaan tällöin vähentää elinkeinotulon     tekemänsä alushankintavarauksen. Varauksen
40378: verottamisesta annetun lain (360/68) 30 §:ssä       määrälle ei ole asetettu ylärajaa. Alushankinta-
40379: tarkoitettu menojäännöspoisto aluksen hankin-       varauksen vähentäminen verotuksessa edellyt-
40380: tamenosta siitä verovuodesta alkaen, jonka          tää, että Suomen Pankkiin tehdään kuuden
40381: aikana hankintasopimus on tehty. Ennen aluk-        kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä
40382: sen käyttöönottoa tehtävänä poistona saadaan        alushankintatalletus, jonka suuruus on puolet
40383: vähentää kuitenkin enintään 20 prosenttia           varauksen määrästä.
40384: aluksen hankintamenosta.                              Alushankintatalletus saadaan nostaa vero-
40385:    Valtiovarainministeriö voi erityisistä syistä    hallituksen luvalla, kun alushankintavaraus
40386: hakemuksesta myöntää oikeuden tilauspoiston         käytetään vähintään 19 rekisteritonnin aluksen
40387: vähentämiseen muustakin kuin laivanvarustus-        hankkimiseen. Alus voi olla myös ulkomailla
40388: toiminnan tulosta, ulkomailla rakennettavasta       rakennettu ja se voidaan hankkia myös käytet-
40389: aluksesta ja aluksesta, jonka nettovetoisuus on     tynä. Uusi alushankintavaraus voidaan tehdä
40390: pienempi kuin 19 rekisteritonnia. Käytännössä       myös samana verovuonna kuin aikaisemmin
40391: lupia on myönnetty lähinnä tilauspoiston teke-      muodostettua varausta käytetään. Jos varausta
40392: miseen sellaisista ulkomailta tilatuista aluksis-   ei käytetä aluksen hankintamenon kattami-
40393: ta, joita ei valmisteta suomalaisilla telakoilla.   seen, talletus saadaan nostaa aikaisintaan kah-
40394: Oikeus vähentää tilauspoisto muusta kuin lai-       den vuoden kuluttua sen verovuoden päättymi-
40395: vanvarustustoiminnan tulosta on myönnetty           sestä, jonka tulosta varaus on vähennetty.
40396:                                      1990 vp. -      HE n:o 183                                     3
40397: 
40398: Alushankintavaraus luetaan tällöin veronalai-         osoitettu korkotukena annettavaksi avustuk-
40399: seksi tuloksi.                                        seksi 24,5 milj. markkaa ja pientonnistoavus-
40400:                                                       tuksiin 30 milj. markkaa. Ennakkotietojen mu-
40401:                                                       kaan korkotukea varten budjetoidusta määräs-
40402: 1.2.4. Luokitusvaraus                                 tä valtaosa näyttäisi kuitenkin jäävän käyttä-
40403:                                                       mättä vuonna 1990.
40404:    Luokitusvaraus voidaan tehdä vastaisten               Vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen
40405: luokituskustannusten kattamiseksi. Varaus hy-         on ehdotettu korkotukeen ja pientonnistoavus-
40406: väksytään verotuksessa saman suuruisena kuin          tuksiin yhteensä 80 milj. markan määrärahaa,
40407: se on vähennetty kirjanpidossa, kuitenkin niin,       josta enintään 50 milj. markkaa olisi käytettä-
40408: että varausten yhteismäärä ei saa olla enempää        vissä pientonnistoavustuksiin. Tämän lisäksi
40409: kuin 2 prosenttia aluksen hankintamenosta.            vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen liit-
40410: Luokitusvarausta ei saa tehdä enää sinä vero-         tyy ehdotus uudesta tukimuodosta, avustukses-
40411: vuonna, jona alus luokitetaan.                        ta ulkomaanliikenteen lastialusten kilpailuedel-
40412:    Luokitusvaraus on käytettävä aluksen luoki-        lytysten turvaamiseksi, johon ehdotetaan va-
40413: tuskustannusten kattamiseen tai tuloutettava          rattavaksi 80 milj. markkaa.
40414: sinä verovuonna, jona luokitus on suoritettu             Varustamoita ja telakoita tuetaan myös
40415: tai alus luovutettu tai menetetty.                    myöntämällä valtiontakauksia. Eduskunnan
40416:                                                       käsiteltävänä on parhaillaan ehdotus valtionta-
40417:                                                       kuukeskuksen alustakausvaltuuksien korotta-
40418: 1.2.5. Muut käytettävissä olevat tuloksenta-          misesta 3000 milj. markasta 5000 milj. mark-
40419:        sauskeinot                                     kaan varustamojen ja telakoiden kansainväli-
40420:                                                       sen kilpailukyvyn parantamiseksi.
40421:    Koska laivanvarustustoimintaa harjoittavan
40422: yrityksen verotus tapahtuu elinkeinotulon ve-
40423: rottamisesta annetun lain mukaan, yrityksellä         2. Merenkulun veronhuojennuk-
40424: on käytettävissään myös kaikki mainitun lain             sista annetun lain voimassa-
40425: mukaiset tuloksentasauskeinot kuten varasto-             oloajan jatkaminen
40426: ja toimintavaraus samoin kuin investointiva-
40427: rauslain (1094178) mukainen investointivaraus.          Kokonaisverouudistuksen tavoitteena on
40428: Edellä mainituista varauksista päätoiminta-          myös yritysverotuksessa veropohjan vahvista-
40429: naan varustamotoimintaa harjoittavat yritykset       minen ja verokannan alentaminen. Tämän mu-
40430: ovat käyttäneet ennen kaikkea toimintavaraus-        kaisesti elinkeinoverotuksessa on muun muassa
40431: ta.                                                  yritysten varausmahdollisuuksia asteittain su-
40432:    Investointivarausjärjestelmä    on     osittain   pistettu ja myyntivoittoverotusta kiristetty. Ve-
40433: päällekkäinen alushankintavarauksen kanssa.          rokantoja on samanaikaisesti alennettu siten,
40434: Investointivaraus ei veronhuojennuksena ole          että esimerkiksi yhteisöjen valtionverotuksen
40435: kuitenkaan yhtä edullinen kuin alushankinta-         tuloveroprosentti on alentunut vuonna 1989
40436: varaus muun muassa sen vuoksi, että inves-           sovelletusta 33 prosentista 25 prosenttiin vuon-
40437: tointivarauksen tekeminen on sidottu tilikau-        na 1990. Verovuoden 1991 yhteisöveroprosen-
40438: den voittoon, varauksen käyttäminen on sidot-        tiksi on ehdotettu 23 prosenttia.
40439: tu käyttöajanjaksoihin eikä uutta varausta saa          Verouudistuksen tavoitteiden mukaisesti ve-
40440: tehdä siltä tilikaudelta, jonka aikana investoin-    ronhuojennuksista annetuista erityislaeista on
40441: tivarausta on käytetty tai investointitalletus on    pyritty luopumaan tai niitä ainakin olennaisesti
40442: nostettu.                                            supistamaan. Niin sanottuja veroteknisiä vä-
40443:                                                      hennyksiä on karsittu poistamalla muun muas-
40444:                                                      sa tutkimusvähennyksen tekomahdollisuus sa-
40445: 1.3. Laivanvarustustoimintaan kohdistuvat            moin kuin investointivarauslain mukainen in-
40446:      suorat tukimuodot                               vestointivähennys ja kehitysalueiden veronhuo-
40447:                                                      jennuslain nojalla myönnetty ylimääräinen in-
40448:   Valtio tukee laivanvarustustoimintaa veron-        vestointivähennys.
40449: huojennusten lisäksi myös suorilla tukimuo-             Noudatetun käytännön mukaisesti määrä-
40450: doilla. Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoar-         ajaksi myönnettyjä veronhuojennuksia ei ole
40451: viossa lastialusten hankintojen tukemiseen on        kuitenkaan poistettu niiden voimassaoloaika-
40452: 4                                   1990 vp. -     HE n:o 183
40453: 
40454: na. Siten merenkulun veronhuojennuksista an-       1988 noin 170 milj. markkaa. Vuonna 1989
40455: netun lain mukaiset veronhuojennukset myön-        varauskanta nousi 340 milj. markkaan. Luoki-
40456: netään vielä vuodelta 1990 ja osittain sen         tusvarauksia oli vuonna 1988 noin 50 milj.
40457: jälkeenkin toimitettavissa verotuksissa.           markkaa. Tilauspoistojen arvioidaan olleen
40458:    Merenkulun veronhuojennukset ovat olleet        1980-luvun loppupuolella keskimäärin noin
40459: merkittävä merenkulkuelinkeinoon kohdistuva        100 milj. markkaa vuodessa. Jäämaksuluokka-
40460: tukimuoto. Veronhuojennusten on oletettu           vähennyksiä tehtiin vuonna 1988 noin 50 milj.
40461: edistäneen merenkulkua harjoittavien yritysten     markkaa.
40462: alushankintoja ja parantaneen niiden yleisiä
40463: toimintaedellytyksiä. Eräiden veronhuojennus-         Jäämaksuluokkavähennys merkitsee yrityk-
40464: ten myöntämisen edellytyksenä ollut vaatimus       selle lopullista veronhuojennusta. Alushan-
40465: laivatilauksen tekemiseksi kotimaasta on osal-     kinta- ja luokitusvarauksen sekä tilauspoiston
40466: taan turvannut kotimaisten telakoiden työlli-      verotuki toteutuu veronmaksun lykkäytymises-
40467: syyttä.                                            tä syntyvänä korkoetuna. Vuonna 1988 meren-
40468:    Merenkulkuelinkeinoa tuetaan veronhuojen-       kulun veronhuojennusten sisältämän verotuen
40469: nusten lisäksi myös suorilla tukimuodoilla, joi-   on arvioitu olleen 75 milj. markkaa. Valtion
40470: ta on selostettu edellä kohdassa 1. 3. Suorat      verotulojen pienentyminen oli arviolta 50 milj.
40471: tukimuodot ovat veronhuojennuksia paremmin         markkaa ja kuntien 25 milj. markkaa.
40472: kohdennettavissa sellaisiin invetointeihin, joi-
40473:                                                       Vaikka merenkulun veronhuojennusten vali-
40474: den tukemista pidetään tarkoituksenmukaise-
40475:                                                    koimaa ehdotetaan supistettavaksi, ehdotus ei
40476: na.
40477:                                                    merkitse verotuen huomattavaa vähenemistä.
40478:    Nykyisessä tilanteessa hallitus pitää tärke-
40479:                                                    Huojennuksista, joista ollaan luopumassa, luo-
40480: änä, ettei merenkulkuelinkeinon toimintaedel-
40481:                                                    kitusvarauksen merkitys on ollut vähäinen.
40482: lytyksiä heikennetä muuttamalla liian nopeasti
40483:                                                    Tilauspoisto ja alushankintavaraus ovat olleet
40484: tätä toimintaa harjoittavien yritysten jo varsin
40485:                                                    soveltamisalaltaan päällekkäisiä. Tilauspoistos-
40486: vakiintuneeksi muodostunutta lievää verokoh-
40487:                                                    ta luopuminen merkinnee käytännössä sen kor-
40488: telua. Kokonaisverouudistuksen periaatteiden
40489:                                                    vautumista alushankintavarauksella.
40490: mukaisesti esityksessä kuitenkin ehdotetaan,
40491: että eräistä veronhuojennuksista luovuttaisiin.       Merenkulun veronhuojennusten sisältämän
40492: Jäljelle jäävien veronhuojennuksien käyttö-        verotuen määrä on voimakkaasti riippuvainen
40493: mahdollisuutta ehdotetaan jatkettavaksi kah-       veronhuojennuksiin oikeuttavien laivainves-
40494: della vuodella.                                    tointien tasosta. Varustamotoiminnan kannat-
40495:    Merenkulun veronhuojennuksista annetun          tavuuden parannuttua viime vuosina myös uu-
40496: lain mukaisista tukimuodoista alushankintava-      sien laivojen hankinnat ovat kääntyneet kas-
40497: raus ja tilauspoisto ovat osaksi päällekkäisiä:    vuun. Tämä merkitsee merenkulun veronhuo-
40498: molempien tarkoituksena on aluksen hankinta-       jennusten sisältämän verotuen määrän kasvua.
40499: menon ennenaikainen vähentäminen. Esityk-          Ehdotetun tilauspoistosta ja luokitusvaraukses-
40500: sessä ehdotetaan, että tilauspoiston tekemisen     ta luopumisen verotukea pienentävä vaikutus
40501: osalta lain voimassaoloa ei enää jatkettaisi.      on vähäinen verrattuna tähän kehitykseen.
40502: Alushankintavarauksen saisi tehdä entiseen ta-
40503: paan vielä vuosilta 1991 ja 1992.                     Koska veronhuojennukset merkitsevät poik-
40504:    Jäämaksuluokkavähennys voitaisiin ehdo-         keusta yleisistä verotusperiaatteista, lain sovel-
40505: tuksen mukaan tehdä vielä vuosina 1991 ja          taminen aiheuttaa lisätyötä verotuksessa. Ve-
40506: 1992 tehtyjen laivatilausten perusteella. Sen      ronhuojennuksia kohdennettaessa joudutaan
40507: sijaan oikeutta luokitusvarauksen vähentämi-       liiketulolähteen tuloksesta erottamaan lasken-
40508: seen ei ehdoteta jatkettavaksi.                    nallisesti laivanvarustustoiminnan tulo. Myös
40509:                                                    alushankintatalletuksen tekeminen ja sen nos-
40510:                                                    tamiseen liittyvä lupamenettely aiheuttavat li-
40511: 3. Taloudelliset ja hallinnolliset                 sätyötä Suomen Pankissa, verohallituksessa ja
40512:    vaikutukset                                     verovalmistelussa. Koska veronhuojennuslain
40513:                                                    piiriin kuuluvien verovelvollisten lukumäärä ei
40514:   Merenkulun veronhuojennuslain mukaisia           kuitenkaan ole suuri, järjestelmä ei käytännös-
40515: alushankintavarauksia oli yrityksillä vuonna       sä ole hallinnollisesti kovin raskas.
40516:                                    1990 vp. -     HE n:o 183                                    5
40517: 
40518:                            YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
40519: 
40520: 
40521: 1. Lakiehdotuksen perustelut                          14 §. Pykälää muutettaisiin siten, että lain
40522:                                                    alushankintavarausta ja jäämaksuluokkavä-
40523:    6 §. Pykälän mukaan jäämaksuluokkavä-           hennystä koskevia säännöksiä sovellettaisiin
40524: hennyksen saisi tehdä vuosina 1981-1992 Suo-       myös vuosilta 1996 ja 1997 toimitettavissa
40525: mesta tilatun aluksen perusteella aluksen käyt-    verotuksissa. Alushankintavaraus, jota ei olisi
40526: töönottovuodelta ja kolmelta sitä seuraavalta      käytetty vuoden 1997 loppuun mennessä, luet-
40527: vuodelta toimitettavissa verotuksissa. Vähen-      taisiin mainitun vuoden veronalaiseksi tuloksi.
40528: nyksen tekemisen edellytykset olisivat samat
40529: kuin nykyisinkin. Vähennyksen suuruus on
40530: kolme prosenttia aluksen hankintamenosta.          2. Voimaantulo
40531:    Valtiovarainministeriölle annettaisiin edel-
40532: leen mahdollisuus myöntää oikeus jäämaksu-
40533: luokkavähennyksen tekemiseen muustakin               Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan      päivä-
40534: kuin laivanvarustustoiminnan tulosta samoin        nä tammikuuta 1991.
40535: kuin ulkomailta tilatosta aluksesta. Muutokse-
40536: na nykyiseen lakiin verrattuna olisi kuitenkin,
40537: että valtiovarainministeriö voisi myöntää poik-    3. Säätämisjärjestys
40538: keusluvan myös osittaisena.
40539:    7 §. Pykälässä olisivat säännökset alushan-       Lakiehdotus olisi käsiteltävä valtiopäiväjär-
40540: kintavarauksesta. Pykälän mukaan alushan-         jestyksen 66 §:n mukaisessa säätämisjärjestyk-
40541: kintavarauksen satsi muodostaa vuosilta           sessä.
40542: 1981-1992 laadituissa tilinpäätöksissä. Alus-
40543: hankintatalletusta samoin kuin alushankinta-
40544: varauksen käyttöä koskevat säännökset olisivat       Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
40545: samansisältöiset kuin nykyisinkin.                 kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
40546: 6                                   1990 vp. -     HE n:o 183
40547: 
40548: 
40549:                                              Laki
40550:                  merenkulun veronhuojennuksista annetun lain muuttamisesta
40551: 
40552:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
40553:   muutetaan merenkulun veronhuojennuksista 18 päivänä kesäkuuta 1981 annetun lain (433/81)
40554: 6, 7 ja 14 §,
40555:   sellaisina kuin ne ovat 13 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (950/85) näin kuuluviksi:
40556: 
40557:                        6§                          hentää alushankintavarauksen verovelvollisen
40558:    Verovelvollisella, joka vuosina 1981-1992       on kuuden kuukauden kuluessa tilikauden
40559: tilaa Suomesta 1 A tai sitä korkeampaan suo-       päättymisestä talletettava Suomen Pankkiin
40560: malaiseen jäämaksuluokkaan rakennettavan           erityisesti avattavalle tilille rahamäärä, joka on
40561: nettovetoisuudeltaan vähintään 19 rekisteriton-    50 prosenttia alushankintavarauksen määrästä
40562: nin aluksen, on oikeus siltä verovuodelta, jona     (alushankintatalletus).
40563: alus on otettu käyttöön, sekä kolmelta seuraa-
40564: valta verovuodelta toimitettavissa verotuksissa
40565: vähentää laivanvarustustoiminnan tulosta mui-                            14 §
40566: den sallittujen vähennysten lisäksi kunakin          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
40567: vuonna määrä, joka on 3 prosenttia aluksen         kuuta 1981. Sitä sovelletaan vuosilta 1981-
40568: hankintamenosta ljäämaksuluokkavähennys).          1995 toimitettavissa verotuksissa. Lain 6 §:ää
40569:    Valtiovarainministeriö voi erityisistä syistä   ja 7-11 §:n alushankintavarausta koskevia
40570: hakemuksesta myöntää verovelvolliselle oikeu-      säännöksiä sovelletaan kuitenkin myös vuosilta
40571: den täyden tai osittaisen jäämaksuluokkavä-        1996 ja 1997 toimitettavissa verotuksissa.
40572: hennyksen tekemiseen muustakin kuin laivan-          Luokitusvaraus, jota ei ole käytetty vuoden
40573: varustustoiminnan tulosta sekä myös ulkomail-      1995 loppuun mennessä, luetaan vuoden 1995
40574: ta vuosina 1986-1992 tilatusta 1 momentissa        veronalaiseksi tuloksi. Alushankintavaraus, jo-
40575: tarkoitetusta aluksesta.                           ta ei ole käytetty vuoden 1997 loppuun men-
40576:                                                    nessä, luetaan vuoden 1997 veronalaiseksi tu-
40577:                       7 §                          loksi.
40578:   Verovelvollisella on oikeus vähentää laivan-
40579: varustustoiminnan tulosta tilinpäätöksissään
40580: vuosilta 1981-1992 tekemänsä varauksen               Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
40581: määrä (alushankintavaraus). Saadakseen vä-         kuuta 1991.
40582: 
40583: 
40584:       Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1990
40585: 
40586: 
40587:                                       Tasavallan Presidentti
40588:                                       MAUNO KOIVISTO
40589: 
40590: 
40591: 
40592: 
40593:                                                                         Ministeri Ulla Puolanne
40594:                                       1990 vp. -     HE n:o 183                                      7
40595: 
40596:                                                                                                   Liite
40597: 
40598: 
40599: 
40600:                                                Laki
40601:                   merenkulun veronhuojennuksista annetun lain muuttamisesta
40602: 
40603:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
40604:    muutetaan merenkulun veronhuojennuksista 18 päivänä kesäkuuta 1981 annetun lain (433/81)
40605: 6, 7 ja 14 §,
40606:    sellaisina kuin ne ovat 13 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (950/85) näin kuuluviksi:
40607: 
40608: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
40609: 
40610:                        6§                                                   6§
40611:    Verovelvollisella, joka vuosina 1981-1990            Verovelvollisella, joka vuosina 1981-1992
40612: tilaa Suomesta I A tai sitä korkeampaan suo-         tilaa Suomesta I A tai sitä korkeampaan suo-
40613: malaiseen jäämaksuluokkaan rakennettavan             malaiseen jäämaksuluokkaan rakennettavan
40614: nettovetoisuudeltaan vähintään 19 rekisteriton-      nettovetoisuudeltaan vähintään 19 rekisteriton-
40615: nin aluksen, on oikeus siltä verovuodelta, jona      nin aluksen, on oikeus siltä verovuodelta, jona
40616: alus on otettu käyttöön, sekä kolmelta seuraa-       alus on otettu käyttöön, sekä kolmelta seuraa-
40617: valta verovuodelta toimitettavissa verotuksissa      valta verovuodelta toimitettavissa verotuksissa
40618: vähentää laivanvarustustoiminnan tulosta mui-        vähentää laivanvarustustoiminnan tulosta mui-
40619: den sallittujen vähennysten lisäksi kunakin          den sallittujen vähennysten lisäksi kunakin
40620: vuonna määrä, joka on 3 prosenttia aluksen           vuonna määrä, joka on 3 prosenttia aluksen
40621: hankintamenosta (jäämaksuluokkavähennys).            hankintamenosta (jäämaksuluokkavähennys).
40622:    Valtiovarainministeriö voi erityisistä syistä        Valtiovarainministeriö voi erityisistä syistä
40623: hakemuksesta myöntää verovelvolliselle oikeu-        hakemuksesta myöntää verovelvolliselle oikeu-
40624: den jäämaksuluokkavähennyksen tekemiseen             den täyden tai osittaisen jäämaksuluokkavä-
40625: muustakin kuin laivanvarustustoiminnan tulos-        hennyksen tekemiseen muustakin kuin laivan-
40626: ta sekä myös ulkomailta vuosina 1986-1990            varustustoiminnan tulosta sekä myös ulkomail-
40627: tilatusta 1 momentissa tarkoitetusta aluksesta.      ta vuosina 1986-1992 tilatusta 1 momentissa
40628:                                                      tarkoitetusta aluksesta.
40629: 
40630:                          7§                                                   7 §
40631:    Verovelvollisella on oikeus vähentää laivan-         Verovelvollisella on oikeus vähentää laivan-
40632: varustustoiminnan tulosta tilinpäätöksissään         varustustoiminnan tulosta tilinpäätöksissään
40633: vuosilta 1981-1990 tekemänsä varauksen               vuosilta 1981-1992 tekemänsä varauksen
40634: määrä (alushankintavaraus). Saadakseen vä-           määrä (alushankintavaraus). Saadakseen vä-
40635: hentää alushankintavarauksen verovelvollisen         hentää alushankintavarauksen verovelvollisen
40636: on kuuden kuukauden kuluessa tilikauden              on kuuden kuukauden kuluessa tilikauden
40637: päättymisestä talletettava Suomen Pankkiin           päättymisestä talletettava Suomen Pankkiin
40638: erityisesti avattavalle tilille rahamäärä, joka on   erityisesti avattavalle tilille rahamäärä, joka on
40639: 50 prosenttia alushankintavarauksen määrästä         50 prosenttia alushankintavarauksen määrästä
40640: (alushankintatalletus).                              (alushankinta talletus).
40641: 
40642:                      14 §                                                 14 §
40643:   Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-             Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
40644: kuuta 1981. Sitä sovelletaan vuosilta 1981-          kuuta 1981. Sitä sovelletaan vuosilta 1981-
40645: 1995 toimitettavissa verotuksissa.                   1995 toimitettavissa verotuksissa. Lain 6 §:ää
40646:                                                      ja 7-11 §:n alushankintavarausta koskevia
40647:                                                      säännöksiä sovelletaan kuitenkin myös vuosilta
40648:                                                      1996 ja 1997 toimitettavissa verotuksissa.
40649: 8                                  1990 vp. -     HE n:o 183
40650: 
40651: Voimassa oleva laki                               Ehdotus
40652: 
40653:    Tämän lain mukainen alushankintavaraus           Luokitusvaraus, jota ei ole käytetty vuoden
40654: tai luokitusvaraus, jota ei ole käytetty vuoden   1995 loppuun mennessä, luetaan vuoden 1995
40655: 1995 loppuun mennessä, katsotaan viimeksi         veronalaiseksi tuloksi. Alushankintavaraus, jo-
40656: mainitun vuoden veronalaiseksi tuloksi.           ta ei ole käytetty vuoden 1997 loppuun men-
40657:                                                   nessä, luetaan vuoden 1997 veronalaiseksi tu-
40658:                                                   loksi.
40659: 
40660:                                                     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
40661:                                                   kuuta 1991.
40662:                                      1990 vp. -      HE n:o 184
40663: 
40664: 
40665: 
40666: 
40667:                                        Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion liikelaitoksista anne-
40668:                                   tun lain mukaisten liikelaitosten lainanottovaltuuksien lisäämi-
40669:                                   sestä vuonna 1990
40670: 
40671:    Eduskunta on 22 päivänä joulukuuta 1989             Edellä lausutun perusteella ehdotetaan,
40672: annetulla asetuksella (1202/89) oikeuttanut
40673: Karttakeskuksen ottamaan vuonna 1990 val-                     että Eduskunta oikeuttaisi vuonna
40674: tion liikelaitoksista annetun lain (627 /87) 8 §:n         1990 Karttakeskuksen ottamaan valtion
40675: 2 momentissa tarkoitettua pitkäaikaista lainaa             liikelaitoksista annetun lain (627187)
40676: 2,8 miljoonan markan enimmäismäärään asti.                 8 §:n 2 momentissa tarkoitettua pitkä-
40677:    Karttakeskuksen aloittavan taseen perustana             aikaista lainaa enintään 5 800 000
40678: olevan vuoden 1989 tilinpäätöksen valmistut-               markkaa niiden 2 800 000 markan mää-
40679: tua ilmeni, että käyttöpääoman rahoitustarve               räisten pitkäaikaisten lainojen lisäksi,
40680: vuodelle 1990 muodostui ennakoitua suurem-                 jotka Eduskunta on jo aikaisemmin
40681: maksi.                                                     oikeuttanut Karttakeskuksen ottamaan
40682:   Tästä syystä Karttakeskuksen lainanottotar-              vuoden 1990 aikana.
40683: ve on lisääntynyt aiemmin arvioidusta 2,8 mil-
40684: joonasta markasta 8,6 miljoonaan markkaan
40685: vuonna 1990.
40686: 
40687:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1990
40688: 
40689: 
40690: 
40691:                                         Tasavallan Presidentti
40692:                                         MAUNO KOIVISTO
40693: 
40694: 
40695: 
40696: 
40697:                                                           Valtiovarainministeri Matti Louekoski
40698: 
40699: 
40700: 
40701: 
40702: 301296V
40703:                                        1990 vp. -    HE n:o 185
40704: 
40705: 
40706: 
40707:                                      Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi ennakkoperintälain,
40708:                                   verotuslain ja veronkantolain muuttamisesta
40709: 
40710: 
40711: 
40712:                            ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
40713: 
40714:    Ennakkoperintäjärjestelmää ehdotetaan ke-         kojen ennakonpidätys vastaisi määrältään läh-
40715: hitettäväksi siten, että verovelvollisen olisi       deveroa. Osinkoverokirjajärjestelmästä luovut-
40716: mahdollista täydentää ennakonkantona tai en-         taisiin, ja siirryttäisiin ennakonpidätystä täy-
40717: nakonpidätyksenä maksuunpantua maaraa                dentävään vuosi-ilmoitusmenettelyyn.
40718: maksamalla oma-aloitteisesti ennakon täyden-           Ennakonpidätysjärjestelmää tarkistettaisiin
40719: nysmaksuna haluttu määrä pankkiin tai pos-           myös työnantajan toimittamatta jättämän pi-
40720: tiin. Ennakon täydennysmaksu voitaisiin ehdo-        dätyksen osalta. Lakiin tehtäisiin lisäksi eräitä
40721: tuksen mukaan suorittaa vielä verovuotta seu-        teknisiä muutoksia.
40722: raavanakin vuonna, kuitenkin viimeistään tam-
40723: mikuun 31 päivänä. Ennakon täydennysmaksu               Vuoden 1991 alusta voimaan tulevasta kor-
40724: luettaisiin verovelvollisen hyväksi samojen pe-      kotulojen lähdeverotuksesta johtuvat muutok-
40725: riaatteiden mukaan kuin ennakonpidätys, mikä         set ennakkoperintäjärjestelmään sekä ennakon
40726: edellyttää myös verotuslain ja veronkantolain        täydennysmaksumenettely toteutettaisiin osin
40727: eräiden säännösten tarkistamista.                    lakia alemman tason säännösmuutoksin. En-
40728:    Ennakonkanto järjestelmää        kehitettäisiin   nakkoperintäasetukseen tehtävien muutosten
40729: joustavammaksi myös ennakon määräämiseen             lisäksi verohallitus antaisi tarkempia määräyk-
40730: ja muuttamiseen liittyvien menettelyjen osalta.      siä.
40731: Oikeushenkilön ennakkovero voitaisiin jo lähi-          Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päi-
40732: tulevaisuudessa muidenkin kuntien osalta mää-        vänä tammikuuta 1991. Ennakon täydennys-
40733: rätä kotikunnassa.                                   maksun suorittaminen olisi kuitenkin mahdol-
40734:    Lisäksi ennakkoperintälakiin ehdotetaan           lista jo kuluvalta vuodelta toimitettavassa en-
40735: tehtäväksi korkotulon lähdeverosta annetun           nakkoperinnässä. Vuodelta 1990 kertyvistä,
40736: lain voimaan tulosta johtuvia muutoksia. Mai-        vuonna 1991 maksettavista koroista, jotka ei-
40737: nitun lain mukaan verotettava korkotulo ei           vät kuulu lähdeveron piiriin, toimitettaisiin
40738: kuulu ennakonpidätyksen piiriin. Muiden kor-         lähdeveron suuruinen ennakonpidätys.
40739: 
40740: 
40741: 
40742: 
40743:                                        YLEISPERUSTELUT
40744: 
40745: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut                     varallisuudesta verovuonna sovellettavien vero-
40746:    muutokset                                         perusteiden mukaan suoritettavien verojen ja
40747:                                                      maksujen yhteismäärää. Luonnollisen henkilön
40748: 1.1. Ennakon täydennysmaksu                          ennakonpidätys ja lopullinen verotus ovat var-
40749:                                                      sin hyvin vastanneet toisiaan lukuun ottamatta
40750: Muutokset ennakkoperintälakiin                       sellaisia tilanteita, joissa verovelvollinen saa
40751:                                                      satunnaisia tuloja, kuten myyntivoittoja tai
40752:    Ennakkoperintälain (418/59) 11 §:n ja             sivuperintöjä. Ennakonkantona maksuunpan-
40753: 37 §:n mukaan ennakonpidätysperusteet ja en-         tavan määrän ja lopullisen verotuksen välillä
40754: nakonkanto on määrättävä sellaisiksi, että pi-       vastaavuus on sen sijaan ollut heikko, osin
40755: dätettävä tai kannettava määrä vastaa mahdol-        säännösten kaavamaisuuden vuoksi, osin vero-
40756: lisimman tarkoin verovelvollisen tuloista ja         velvollisesta itsestään johtuvista syistä. Enna-
40757: 301221P
40758: 2                                   1990 vp. -     HE n:o 185
40759: 
40760: konkantoa koskeva vastaavuustavoite sisälly-       vaiheessa, jolloin tulosta suunnitellaan. Ennak-
40761: tettiin lakiinkin vasta kuluvan vuoden alussa      koveroja ei näissä tilanteissa voida viranomais-
40762: voimaan tulleella ennakkoperintälain muutok-       aloitteisesti määrätä siten, että ne riittäisivät
40763: sella (971/89).                                    lopullisen veron maksuksi. Kun kannassa mak-
40764:    Elinkeinonharjoittajan ennakon määräämi-        settavalle yli 3 000 markan veromäärälle laske-
40765: sen lähtökohtina ovat viimeksi toimitetun vero-    taan korotus, tulisi ennakon täydentämiseen ja
40766: tuksen tulo- ja varallisuustiedot sekä osakeyh-    samalla korotuksen välttämiseen olla verovel-
40767: tiöiden osalta tiedot aikaisemmin jaetuista        vollisen ja hallinnon kannalta nykyistä verotoi-
40768: osingoista. Tiedot, joihin ennakon määräämi-       mistossa asiointia yksinkertaisempi ja jousta-
40769: nen perustuu, ovat siten osin vanhentuneita,       vampi menetelmä.
40770: joten tarvetta ennakon muuttamiseen on varsin         Esityksessä ehdotetaan ennakkoperintälakia
40771: usein. Ennakko voidaan ennakkoperintälain          muutettavaksi siten, että oma-aloitteinen enna-
40772: säännösten mukaan muuttaa vain verotoimis-         kon täydennysmaksun suorittaminen olisi mah-
40773: tossa verovelvollisen esittämän selvityksen pe-    dollista ilman selvitysvelvollisuutta ja yhtey-
40774: rusteella tai viranomaisaloitteisesti, lisäenna-   denottoa verotoimistoon. Täydennyksen mää-
40775: kon määräämisen muodossa, jos viimeksi an-         rän päättäisi verovelvollinen itse, ja maksu
40776: netun veroilmoituksen mukaiset tulot ovat vä-      suorittettaisiin rahalaitoksissa saatavina olevil-
40777: hintään 10 prosenttia ennakon perusteena käy-      la tilillepanokorteilla suoraan lääninveroviras-
40778: tettyä määrää suuremmat. Luonnollisen henki-       tojen asianomaisille tileille. Koska ennakon
40779: lön verovuoden aikana saamia ennakonkannon         täydentämisen tarve ilmenee usein vasta vero-
40780: alaisia satunnaisia tuloja, kuten myyntivoittoja   vuoden lopulla, tulisi täydennysmahdollisuus
40781: tai sivuperintöjä, ei myöskään voida ottaa         ulottaa verovuotta seuraavaan vuoteen. Esityk-
40782: muutoin kuin verovelvollisen pyynnöstä huo-        sessä ehdotetaan, että ennakon täydennysmak-
40783: mioon.                                             sun voisi suorittaa vielä verovuotta seuraava-
40784:    Enoakanpidätystä sen sijaan on mahdollista      nakin vuonna, viimeistään kuitenkin tammi-
40785: lisätä oma-aloitteisesti ilman yhteydenottoa ve-   kuun 31 päivänä. Myös luonnollisen henkilön
40786: rotoimistoon sopimaHa verokorttiin merkittyä       olisi mahdollista täydentää ennakkoperintään-
40787: suuremmasta pidätyksestä työnantajan tai           sä siitä riippumatta onko ennakkovero peritty
40788: muun pidätyksen toimittajan kanssa.                ennakonpidätyksenä vai ennakonkantona.
40789:    Verovelvollinen, joka on itse voinut vaikut-       Lakiehdotus korkoa vastaavan korotuksen
40790: taa ennakkoveronsa määrään, kuten elinkeino-       perimisestä kannassa maksettavalle ja palautet-
40791: tai maatilataloutta harjoittava, on tähän saak-    tavalle verolle vuodelta 1991 toimitettavasta
40792: ka usein tietoisesti pyrkinyt jättämään ennak-     ennakkoperinnästä alkaen annetaan eduskun-
40793: koveronsa riittämättömäksi, koska veroluotan       nalle erillisenä esityksenä.
40794: korottomuus on ollut edullinen rahoitusvaihto-
40795: ehto. Kuluvalta vuodelta toimitettavassa vero-
40796: tuksessa sovellettava laki maksettavien palau-     Muutokset verotuslakiin ja veronkantolakiin
40797: tusten ja kannassa maksettavan lopullisen ve-
40798: ron korottamisesta (1122/89) velvoittaa aikai-        Ennakon täydennysmaksu luettaisiin verojen
40799: semmasta poiketen korkotekijän huomioon ot-        ja maksujen lyhennykseksi samaan tapaan
40800: tamiseen, joten veroluotto on menettänyt edul-     kuin muutkin ennakkoverot. Käyttämättä jää-
40801: lisuuttaan. Palautettavalle verolle ja kannassa    nyt osa täydennysmaksusta palautettaisiin ve-
40802: maksettavalle yli 3 000 markan määräiselle ve-     rovelvolliselle korkoa vastaavin korotuksin.
40803: rolle lasketaan 7,5 prosentin suuruinen koro-      Koska palautettavalle verolle maksettava koro-
40804: tus, joka vastaa arviolta 5 prosentin korkokan-    tus saattaa lyhyenä ajanjaksona muodostua
40805: taa.                                               verovelvolliselle sangen edulliseksi sijoimksek-
40806:    Elinkeinotoimintaa harjoittavien verovelvol-    si, sellaisten verojen, joita verovelvolliselle ei
40807: listen yksilöllinen, oikein mitoitettu ennakon-    lainkaan maksuunpanna, lyhennykseksi suori-
40808:  kanto on vielä toistaiseksi riippuvainen vero-    tettu tai määräajan jälkeen maksettu ennakon
40809: velvolliselta saatavista tiedoista. Esimerkiksi    täydennys palautettaisiin ilman korkoa vastaa-
40810: tieto tulevasta osingonjaosta ja täydennysveron    vaa korotusta.
40811: tarpeesta ei aina ole edes yhtiön tiedossa vielä      Ennakon täydennysmaksu tilitettäisiin ve-
40812: ennakkoperintävuonna. Muutoinkin voidaan           ronsaajille enoakanpidätysten yhteydessä. Ve-
40813: yrityksissä tehdä ratkaisuja vasta tilinpäätös-    ronkantolaissa säädettyjä määräaikoja ei kui-
40814:                                       1990 vp. -     HE n:o 185                                    3
40815: 
40816: tenkaan ennakkoveroja myöhemmin maksetta-            notariaattisijoituksen korosta toimitettaisiin
40817: van täydennysmaksun osalta ole mahdollista           ennakonpidätys.
40818: noudattaa.                                              Ennakonpidätyksen alaisia tuloja olisivat
40819:   Tähän esitykseen liittyy verotuslain ja veron-     myös, kuten tähänkin saakka, sijoitusrahaston
40820: kantolain muutosehdotus.                             voitto-osuus ja henkilöstörahaston rahasto-
40821:                                                      osuus. Henkilöstörahaston jäsenilleen jakama
40822:                                                      ylijäämä ehdotetaan lisättäväksi ennakkoperin-
40823: 1.2. Korkotulon lähdeverosta annetun lain            tälain 3 luvun ennakonpidätyksen alaisiin tu-
40824:      voimaan tulosta johtuvat muutokset              loihin.
40825:      ennakkoperintälain 3 lukuun                        Osinkoverokirjajärjestelmästä luovuttaisiin
40826:                                                      kokonaan, koska lähdeverolain voimaan tultua
40827:    Hallitus on esityksessään korkotulon lähde-       omaisuustulovähennyksen piiriin kuuluvia tu-
40828: veroa koskevaksi laiksi (hall.es. laiksi korkotu-    loja on enää vähäinen määrä. Osinkoverokirja-
40829: lon lähdeverosta, n:o 123/1990 vp.) ehdotta-         menettelyllä tavoitellut päämäärät voidaan saa-
40830: nut, että lähdeveron piiriin kuuluisivat luon-       vuttaa sekä hallinnon että vero- ja pidätysvel-
40831: nollisen henkilön ja kotimaisen kuolinpesän          vollisten kannalta yksinkertaisemmallakin ta-
40832: saarnat talletusten ja joukkovelkakirjalainojen      valla siirtymällä vuosi-ilmoitusmenettelyyn,
40833: korot. Nämä korot eivät olisi tuloverotuksessa       mistä annettaisiin tarkemmat säännökset en-
40834: veronalaisia, eivätkä ne kuuluisi myöskään en-       nakkoperintäasetuksessa.
40835: nakonpidätyksen piiriin. Omaisuustulovähen-
40836: nys ei myöskään koskisi lähdeveronalaista kor-
40837: kotuloa. Laki on ehdotettu tulemaan voimaan          1.3. Viranomaisaloitteinen ennakon muutta-
40838: 1 päivänä tammikuuta 1991.                                minen
40839:     Muut kuin lähdeverotettavat ja talletusten ja
40840: obligaatioiden veronhuojennuslaissa (726/88)
40841: tarkoitetut kokonaan verosta vapaat korkotu-            Ennakkoperintälain 43 §:n mukaan määrää-
40842:                                                      mättä jäänyt tai ilmeisesti liian pieneksi mää-
40843: lot jäisivät edelleenkin tuloverotuksen piiriin ja
40844:                                                      rätty ennakko voidaan korjattuna maksuun-
40845: osasta niistä toimitettaisiin ennakonpidätys.
40846:                                                      panna verovuoden marraskuun loppuun men-
40847: Ennakonpidätyksen alaista tuloa olisi rahalai-
40848: toksen maksama korko haltijalle maksettavak-         nessä. Turhaan tai liian suureksi määrätty
40849: si asetetusta sitoumuksesta sekä korko sellai-       ennakko voidaan ennakkoperintälain 46 §:n
40850: sesta talletuksesta, jota ei ole tehty yleisön       mukaan poistaa tai alentaa verovelvollisen esit-
40851:                                                      tämän selvityksen perusteella verovuoden lop-
40852: talletusten vastaan ottamiseen tarkoitetulle ti-
40853: lille, huoltokonttoritalletuksen korko, niin sa-     puun mennessä.
40854: notusta nollakorkoisesta joukkovelkakirjalai-           Yleisin peruste verovuoden ennakon muutta-
40855: nasta maksettu koroksi katsottu tuotto ja ulko-      miseen on edellisen vuoden veroilmoitus ja
40856: mailla liikkeeseen lasketun joukkovelkakirja-        siinä olevat ajankohtaisemmat verotustiedot.
40857: lainan korko, jos liikkeeseen laskija on suoma-      Niihin perustuu sekä verovelvollisen että vero-
40858: lainen ja saajana on täällä yleisesti verovelvol-    viranomaisen muutosvaatimus. Jotta ennakon
40859: linen. Vuonna 1991 ennakonpidätyksen piiriin         alentaminen tai korottaminen voisi tapahtua
40860: jäisi myös se osa lähdeveron piiriin siirtyvien      yksinomaan koneellisen tarkistuslaskennan
40861: veronalaisten talletusten ja joukkovelkakirja-       avulla, ehdotetaan edellä olevia säännöksiä
40862: lainojen koroista, joka on kertynyt ennen vuo-       muutettaviksi siten, että ennakon poistaminen,
40863: den 1991 alkua.                                      alentaminen ja korottaminen voisi tapahtua
40864:     Ennakkoperintälain 3 lukua ehdotetaan            automaattisesti viran puolesta, kun uusimmat
40865: muutettavaksi vastaamaan lähdeverolain voi-          verotustiedot ovat käytettävissä. Sekä verovel-
40866: maan tulon jälkeistä tilannetta. Siihen tehtäi-      vollisen, että verotoimiston olisi kuitenkin
40867: siin samalla myös teknisiä tarkennuksia. Vero-       edelleenkin mahdollista tarvittaessa esittää
40868: valvonnallisista syistä ennakonpidätyksen toi-       muutakin selvitystä muutosvaatimuksensa tu-
40869: mittaruisvelvollisuus ehdotetaan ulotettavaksi       eksi.
40870: rahalaitosten osalta koskemaan myös niiden              Samalla luovuttaisiin myös ennakkoperintä-
40871: välittämiä korkoja, jotka eivät kuulu lähdeve-       lain 47 §:ään sisältyvistä ennakon alentamiseen
40872:  rotettaviin korkotuloihin. Tällöin esimerkiksi      liittyvistä määrällisistä rajoituksista.
40873: 4                                   1990 vp. -     HE n:o 185
40874: 
40875: 1.4. Pidätyksen laiminlyönti eräissä tapauk-       1.5. Eri kunnissa maksuunpantavan veron
40876:      sissa                                              ennakon määrääminen
40877: 
40878:    Ennakkoperintälain 24 § :ssä säädetään en-        Ennakkoperintälain 38 §:n mukaan ennakon
40879: nakonpidätyksen maksuunpanosta silloin, kun        määrää sen veropiirin verotoimisto, jossa vero-
40880: ennakonpidätys on jäänyt työnantajalta osaksi      velvollisen verot on verotuslain mukaan mak-
40881: tai kokonaan toimittamatta. Lääninveroviras-       suunpantava. Luonnollisen henkilön ennakon
40882: ton verotusosasto suorittaa maksuunpanon ve-       voi kuitenkin määrätä hänen kotikuntansa ve-
40883: rotarkastajan esityksestä.                         rotoimisto. Verohallinnon lähiajan suunnitel-
40884:    Toimittamatta jääneen pidätyksen määrä tu-      missa on, että myös oikeushenkilön ennakko-
40885: lisi laskea ottamalla huomioon palkansaajan        veron määrääminen voitaisiin hoitaa kaikilta
40886: henkilökohtaiset pidätysprosentit sekä kaikki      osin kotikunnassa. Ennakkoperintälakiin eh-
40887: kyseisenä ajanjaksona työnantajalta saadut tu-     dotetaan tehtäväksi tarvittavat muutokset.
40888: lot ja luontoisedut, jotta työnantajaan kohdis-
40889: tuva maksuunpano tulisi lasketuksi tarkoin sen
40890: määräisenä kuin se ajallaan tehtynä olisi ollut.
40891: Menettely on sekä verohallinnon että työnanta-     2. Esityksen taloudelliset ja or-
40892: j::m kannalta hankala. Käytännössä toimitta-          ganisatoriset vaikutukset
40893: maUoman pidätyksen laskennassa joudutaan
40894: turvautumaan verovelvollisen henkilökohtai-           Ennakkoperintää koskevana esityksellä ei
40895: seen sivutuloprosenttiin tai kaavamaiseen 60       ole olennaisia vaikutuksia veron tuottoon. En-
40896: prosentin enimmäispidätykseen, koska palkan-       nakonkannon ja lopullisen verotuksen keski-
40897: saajan kaikkia tulotietoja ei ole saatavissa.      näisen vastaavuuden lisääntyminen nopeuttaisi
40898: Pidätyskäytäntö ei siten ole yhdenmukainen.        jossain määrin verotulojen kertymistä veron-
40899:    Esityksessä ehdotetaan, että pidätysprosen-     saajille. Ennakon täydennysmaksu ja ennakon
40900: tista säädettäisiin ennakkoperintälaissa. Lai-     muuttamisprosessin helpottuminen johtaisivat
40901: minlyöty ennakonpidätys maksuunpantaisiin          järjestelmän vakiintuessa sekä verovelvollisen
40902: työnantajalle 40 prosentin suuruisena.             että hallinnon työn ja kustannusten säästöön.
40903: 
40904: 
40905: 
40906: 
40907:                             YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
40908: 
40909: 
40910: 1. Lakiehdotusten perustelut                          3 luvun otsikko. Luvun otsikossa on tähän
40911:                                                    saakka mainittu kaikki ne tulot, joiden enna-
40912: 1.1. Ennakkoperintälaki                            konpidätyksestä luvussa säädetään. Se muutet-
40913:                                                    taisiin yleisluontoisemmaksi seuraavasti: "En-
40914:    2 §. Säännöksen 1 momenttia muutettaisiin       nakonpidätys eräistä pääomatuloista' '.
40915: siten, että tarpeeton viittaus ennakkoperintä-        31 §. Rahalaitos ja joukkovelkakirjalainan
40916: lain soveltamisalaan kuulumattomiin tuloihin       liikkeeseen laskija olisi pidätysvelvollinen
40917: poistettaisiin.                                    muusta kuin lähdeverolain piiriin kuuluvasta
40918:    Säännöksen uudessa 2 momentissa säädettäi-      tai verosta vapaaksi säädetystä korosta. Enna-
40919: siin ennakon täydennysmaksumahdollisuudes-         konpidätyksen piiriin kuuluviin tuloihin lisät-
40920: ta.                                                täisiin henkilöstörahaston ylijäämä, josta ra-
40921:                                                    hasto olisi rahasto-osuuden ohella pidätysvel-
40922:    13 §. Säännöksen sisältämä käsite verokirja     vollinen. Kuten tähänkin saakka, työnantaja
40923: korvattaisiin käsitteellä verokortti.              olisi pidätysvelvollinen perustamaansa huolto-
40924:   24 §. Työnantajan aikanaan toimittamatta         konttoriin tehdystä talletuksesta maksamas-
40925: jättämä ennakonpidätys maksuunpantaisiin 40        taan korosta ja sijoitusrahasto maksamastaan
40926: prosentin suuruisena.                              voitto-osuudesta.
40927:                                       1990 vp. -    HE n:o 185                                     5
40928: 
40929:    Enoakanpidätyksen suuruus määrättäisiin 2        kemmin ennakon täydennysmaksumenettelys-
40930: momentin mukaan asetuksella, kuten tähänkin         tä.
40931: saakka.                                                Täydennysmaksu ei vaikuttaisi verovelvolli-
40932:    Ennen vuoden 1991 alkua kertyneiden kor-         selle ennakonkannossa maksuunpantavaan
40933: kojen ennakonpidätyksestä säädettäisiin lain        määrään eikä pidätysperusteisiin.
40934: voimaantulosäännöksessä.                               55 §. Pykälään lisättäisiin ennakon täyden-
40935:    32 §. Säännös sisältää luettelon niistä pää-     nysmaksun käyttämistä verojen ja maksujen
40936: omatulon       saajista,   joille  maksettavasta    suoritukseksi koskevat neljä uutta momenttia.
40937: 31 §:ssä tarkoitetusta suorituksesta ei toimiteta      Määräaikana asianmukaisesti suoritettu en-
40938: ennakonpidätystä. Verohallitukselle säädettäi-      nakon täydennysmaksu, jota ei kokonaan käy-
40939: siin valtuus määrätä muissa tapauksissa siitä,      tetä verovelvollisen lopullisessa verotuksessa
40940: milloin pidätys voidaan jättää toimittamatta.       määrättyjen verojen ja maksujen lyhennyksek-
40941: Verotoimisto puolestaan voisi tarvittaessa ve-      si, palautettaisiin verovelvolliselle korkoa vas-
40942: rovelvollisen pyynnöstä vapauttaa pidätyksen        taavasta korotuksesta verotuksessa annetun
40943: toimittamisesta, jos pidätys olisi ilmeisen tar-    lain säännösten mukaisesti 7,5 prosentin koro-
40944: peeton verojen ja maksujen kertymisen kannal-       tuksin.
40945: ta. Osinkoverokirjajärjestelmästä luovuttaisiin.       Jos havaitaan, että ennakon täydennysmak-
40946:    32 a § - 35 §. Säännösten sanamuotoa uu-         sua on suoritettu sellaisten verojen tai maksu-
40947: distettaisiin ja muutettaisiin vastaamaan muita     jen lyhennykseksi, joita ei lainkaan verovelvol-
40948: saman luvun säännöksiä. Vuosi-ilmoituksesta         liselle maksuunpanna, maksu palautetaan ve-
40949: säädettäisiin asetuksella.                          rovelvolliselle. Myöhästyneenä maksettu enna-
40950:    38 §. Oikeushenkilön ennakkovero on tähän        kon täydennysmaksu palautettaisiin niin ikään
40951: saakka määrätty kaikissa niissä kunnissa, jois-     viipymättä. Molemmissa tapauksissa maksu
40952: sa veroa maksuunpannaan. Säännöstä muutet-          palautettaisiin ilman korkoa vastaavaa koro-
40953: taisiin siten, että koko ennakko voitaisiin tar-    tusta.
40954: vittaessa määrätä kotikunnassa.                        Korkoa vastaavan korotuksen suorittamises-
40955:    43 §. Säännöksen 2 momentista poistettaisiin     ta palautettavalle ennakon täydennysmaksulle
40956: tarpeettomina ennakon lisäluetteloa ja verolip-     säädettäisiin erikseen annettavassa esityksessä
40957: puja koskevat maininnat. Ennakon tarkistami-        laiksi korkoa vastaavasta korotuksesta vero-
40958: nen olisi mahdollista automaattisesti viimeksi      tuksessa.
40959: toimitetun verotuksen tietojen perusteella ja          Verohallitus määräisi tarkemmin myös enna-
40960: muutoinkin, jos ennakko on määrätty liian           kon täydennysmaksun palautuksesta.
40961: pieneksi.                                              57§. Pykälä kumottaisiin tarpeettomana.
40962:    46 §. Säännöstä yksinkertaistettaisiin siten,
40963: että myös ennakon alentaminen ja poistaminen
40964: voisi tapahtua koneellisen tarkistuslaskennan       1.2. Verotuslaki
40965: perusteella ilman erikseen esitettyä selvitystä.
40966: Jos verovelvollinen muulla perusteella kuin            103 § • Säännöstä täydennettäisiin ennakon
40967: viimeisten verotustietojen valossa vaatii enna-     täydennysmaksua koskevalla maininnalla. Täy-
40968: kon alentamista tai poistamista, selvitys olisi,    dennysmaksu käytettäisiin lopullisten vewjen
40969: kuten tähänkin saakka, vaatimuksen tueksi           suoritukseksi samalla tavoin kuin muukin en-
40970: esitettävä. Säännöksen 2 momentti kumottai-         nakkovero.
40971: siin tarpeettomana.                                    104 a §. Määräajassa asianmukaisesti suori-
40972:    47 §. Säännöksestä poistettaisiin muutetta-      tettu ennakon täydennysmaksu käytettäisiin
40973: van ennakon vähimmäismäärää koskevat edel-          verovelvollisen maksettavaksi pantujen verojen
40974: lytykset. Pykälä sisältäisi siten vain ennakon      ja maksujen suoritukseksi ensisijaisesti verovel-
40975: muuttamiselle säädetyt määräajat. Ennakon           vollisen kotikunnassa. Jos ennakkoa tai täy-
40976: uudelleen määräämisen tulisi tapahtua ennen         dennysmaksua ei käytetä verovelvollisen koti-
40977: verovuoden loppua. Aiheeton ennakko voitai-         kunnassa, se voitaisiin käyttää verovelvollisen
40978: siin poistaa myös verovuoden päätyttyä.             muussa kunnassa maksuunpantavien verojen
40979:    50 §. Ennakon täydennysmaksu olisi suori-        ja maksujen lyhennykseksi. Verohallitus antai-
40980: tettava viimeistään verovuotta seuraavan vuo-       si asiasta tarkempia määräyksiä.
40981: den tammikuun 31 päivänä. Verohallitukselle            107 §. Ennakon täydennysmaksu voitaisiin
40982: ehdotetaan säädettäväksi valtuus määrätä tar-       verovelvollisen suostumuksen mukaan käyttää
40983: 6                                     1990 vp. -     HE n:o 185
40984: 
40985: myös puolison verojen ja maksujen suorituk-             Henkilöstörahaston maksamista osuuksista,
40986: seksi, kuten ennakonpidätyskin. Menettely            joita omaisuustulovähennys ei koske, pidätys
40987: koskisi toistaiseksi vain kotikunnassa mak-          toimitettaisiin verohallituksen päätöksen mu-
40988: suunpantavia veroja ja maksuja.                      kaisesti, kuten nykyisinkin, saajan sivutuloja
40989:   108 § ja 109 § • Säännökset koskevat liikaa        varten vahvistettua pidätysprosenttia käyttäen.
40990: perityn ennakon palauttamista ja kannossa               Asetusluonnos on esityksen liitteenä.
40991: maksettavaa lisäveroa. Ennakon täydennys-
40992: maksu otettaisiin huomioon samalla tavoin
40993: kuin ennakonpidätys.
40994:                                                      3. Voimaantulo
40995: 
40996: 1.3. Veronkantolaki                                     Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päi-
40997:                                                      vänä tammikuuta 1991. Ennakon täydennys-
40998:    7 § • Verovelvolliselle palautettavaa turhaan     maksun suorittaminen olisi mahdollista jo ku-
40999: suoritettua ennakon täydennysmaksua ei käy-          luvalta vuodelta toimitettavassa ennakkoperin-
41000: tettäisi veronkuittaukseen. Säännöstä täyden-        nässä. Se tulisi kuitenkin tehdä viimeistään 31
41001: neitäisiin tältä osin.                               päivänä tammikuuta 1991.
41002:    24 § . Ennakon täydennysmaksu tilitetään ve-         Vuodelta 1990 kertyvästä korosta, johon
41003: ronsaajille ennakonpidätyksen yhteydessä nou-        korkotulon lähdeverosta annettavaa lakia ei
41004: dattaen mitä siitä on säädetty. Valtiovarainmi-      sovelleta, toimitettaisiin lähdeveroa vastaava
41005: nisteriö ei kuitenkaan vahvistaisi erikseen täy-     10 prosentin ennakonpidätys, jos korko mak-
41006: dennysmaksun suhteellisia osuuksia eri veron-        setaan vuonna 1991. Menettely olisi koron
41007: saajille. Täydennysmaksua ei voida suorittaa         maksajan kannalta joustava. Näihin korkoihin
41008: veronsaajille pidätystä koskevien määräaikojen       ei liity vuosi-ilmoitusmenettelyä. Verovelvolli-
41009: rajoissa.                                            nen saisi pidätyksen hyväkseen ilmoittamalla
41010:                                                      koron veroilmoituksessaan.
41011: 
41012: 2. Tarkemmat säännökset ja
41013:    määräykset                                        4. Säätämisjärjestys
41014:    Ennakonpidätyksen alaisista koroista ja si-
41015:                                                        Koska lakiehdotuksissa ei ole kysymys uu-
41016: joitusrahastojen voitto-osuuksista toimitettai-
41017:                                                      desta tai lisätystä verosta, lakiehdotukset olisi
41018: siin lähdeveroa vastaava 10 prosentin suurui-
41019:                                                      käsiteltävä valtiopäiväjärjestyksen 66 §:n mu-
41020: nen pidätys, ellei saaja osoita, ettei pidätystä
41021:                                                      kaisessa säätämisjärjestyksessä.
41022: tule toimittaa. Maksaja antaisi vuosi-ilmoituk-
41023: sen suorituksista.
41024:    Jos vuosi-ilmoitusta varten tarvittavia tietoja      Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
41025: ei anneta, ennakonpidätys toimitettaisiin 60         kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
41026: prosentin suuruisena.                                set:
41027:                                     1990 vp. -     HE n:o 185                                       7
41028: 
41029: 
41030: 
41031: 
41032: 1.
41033:                                              Laki
41034:                                ennakkoperintälain muuttamisesta
41035: 
41036:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
41037:   kumotaan 28 päivänä marraskuuta 1959 annetun ennakkoperintälain (418/59) 57 §,
41038:   sellaisena kuin se on osittain muutettuna 31 päivänä joulukuuta 1974 annetussa laissa
41039: (1063174),
41040:   muutetaan 2 §, 13 §, 3 luvun otsikko, 31-35 §, 38 §:n 1 momentti, 43 §:n 2 momentti, 46 §ja
41041: 47 §:n 1 momentti,
41042:   sellaisina kuin niistä ovat 2 §, 3 luvun otsikko, 31-35 §, 38 §:n 1 momentti, 43 §:n 2
41043: momentti ja 47 §:n 1 momentti 10 päivänä marraskuuta 1989 annetussa laissa (971189), 13 § 17
41044: päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (946/82) ja 46 §:n 1 momentti 11 päivänä elokuuta
41045: 1978 annetussa laissa (612178), ja
41046:   lisätään 24 §:ään uusi 5 momentti, mainitulla 11 päivänä elokuuta 1978 annetulla lailla
41047: kumotun 50 §:n tilalle uusi 50 § ja 55 §:ään uudet 3-6 momentit, seuraavasti:
41048: 
41049:                       2 §
41050:   Ennakkoperintä toimitetaan ennakonpidä-             3) sijoitusrahasto maksamastaan voitto-
41051: tyksenä tai ennakonkantona.                        osuudesta;
41052:   Verovelvollinen voi oma-aloitteisesti täyden-       4) henkilöstörahasto jäsenilleen maksamas-
41053: tää toimitettua ennakkoperintää maksamalla         taan rahasto-osuudesta ja ylijäämästä;
41054: ennakon täydennysmaksua.                              5) työnantaja perustamaansa huoltokontto-
41055:                                                    riin tehdystä talletuksesta maksamastaan ko-
41056:                        13 §                        rosta.
41057:    Verovelvollisen ennakonpidätystä koskeva           Edellä 1 momentissa tarkoitetusta suorituk-
41058: määräys merkitään verokorttiin tai siirretään      sesta toimitettavan ennakonpidätyksen suuruus
41059: verohallituksen määräyksestä suoraan työnan-       määrätään asetuksella.
41060: tajalle tai muulle ennakonpidätyksen toimitta-
41061: miseen velvolliselle suorituksen maksajalle. En-
41062: nakonpidätystä koskeva määräys on saatettava                               32 §
41063: verovelvollisen tietoon.                               Ennakonpidätystä ei toimiteta 31 §:ssä tar-
41064:                                                    koitetusta suorituksesta, joka maksetaan:
41065:                      24 §                              1) valtiolle tai sen laitokselle;
41066:                                                        2) kunnalle, kuntayhtymälle ja seurakunnal-
41067:   Edellä 1 momentissa tarkoitettu ennakonpi-       le;
41068: dätys pannaan työnantajan maksettavaksi 40             3) kotimaiselle osakeyhtiölle tai osuuskun-
41069: prosentin suuruisena.                              nalle;
41070:                                                        4) raha-, vakuutus- ja eläkelaitokselle;
41071:                                                        5) muulle tulo- ja varallisuusverolain 4 ja
41072:                     3 luku                         5 §:ssä tarkoitetulle kaupparekisteriin merki-
41073:                                                    tylle yhteisölle tai yhtymälle.
41074:      Ennakonpidätys eräistä pääomatuloista
41075:                                                        Verohallitus voi erityisistä syistä määrätä,
41076:                       31 §                         että pidätystä ei toimiteta 31 § :ssä tarkoitetusta
41077:    Ennakonpidätysvelvollisia ovat:                 suorituksesta, joka maksetaan muulle kuin 1
41078:    1) rahalaitos suorittamastaan tai välittämäs-   momentissa tarkoitetulle saajalle.
41079: tään tämän lain soveltamisalaan kuuluvasta             Verotoimisto voi verovelvollisen pyynnöstä
41080: korosta;                                           päättää, ettei pidätystä toimiteta 31 § :ssä tar-
41081:    2) joukkovelkakirjalainan liikkeeseen laskija   koitetusta suorituksesta, jos on ilmeistä, että
41082: lainan tämän lain soveltamisalaan kuuluvasta       ennakonpidätystä ei tarvita 1 §:ssä tarkoitettu-
41083: koroksi katsottavasta tuotosta;                    jen verojen ja maksujen suoritukseksi.
41084: 8                                    1990 vp. -    HE n:o 185
41085: 
41086:                     32 a §                         myös viran puolesta poistaa tai oikaista aiheet-
41087:   Ennakonpidätys tässä luvussa tarkoitetusta       toman tai liian suuren ennakon. Ennakon mää-
41088: suorituksesta toimitetaan silloin, kun suoritus    räuneen verotoimiston on poistettava ennakko
41089: maksetaan saajalle tai merkitään tilille saajan    tai oikaistava se verovelvollisen esitettyä tarvit-
41090: hyväksi.                                           tavan selvityksen.
41091: 
41092:                       33 §                                                47 §
41093:    Pidätetty määrä on suoritettava lääninvero-        Edellä 46 §:ssä tarkoitettu ennakon uudel-
41094: virastolle viimeistään sitä kalenterikuukautta     leen määrääminen voidaan toimittaa ennen
41095: seuraavan kalenterikuukauden kymmenentenä          verovuoden loppua.
41096: päivänä, jonka aikana ennakonpidätys on
41097: 32 a §:n mukaan toimitettava.
41098:    Tässä luvussa tarkoitetuista maksetuista suo-                         50§
41099: rituksista on annettava maksajan kotipaikan          Ennakon täydennysmaksu on suoritettava
41100: lääninverovirastolle vuosi-ilmoitus, siten kuin    lääninverovirastolle viimeistään verovuotta
41101: asetuksella säädetään.                             seuraavan tammikuun 31 päivänä.
41102:                                                      Ennakon täydennysmaksua ei oteta huo-
41103:                       34 §                         mioon vahvistettaessa verovelvollisen ennakon-
41104:    Toimitetusta ennakonpidätyksestä on annet-      pidätysperusteita tai ennakkona maksuunpan-
41105: tava verovelvolliselle verohallituksen vahvista-   tavaa määrää.
41106: man kaavan mukainen todistus. Verohallitus           Verohallitus antaa tarkempia määräyksiä en-
41107: voi määrätä milloin pidätystodistusta ei anne-     nakon täydennysmaksumenettelystä.
41108: ta.
41109:                                                                           55 §
41110:                      35 §
41111:   Mitä 17, 22-27, 29, 29 b, 29 c ja 29 d §:ssä        Ennakon täydennysmaksu, jota ei verotus-
41112: on säädetty, sovelletaan myös tässä luvussa        laissa säädetyin tavoin ole käytetty verovelvol-
41113: tarkoitetusta suorituksesta toimiteitavaan en-     lisen verojen ja maksujen suoritukseksi, on
41114: nakonpidätykseen.                                  viipymättä verovuoden verotuksen päättymisen
41115:                                                    jälkeen palautettava verovelvolliselle.
41116:                       38 §                            Jos ennen verovuoden verotuksen päättymis-
41117:    Ennakon maaraa sen veropiirin verotoimis-       tä havaitaan, että täydennysmaksu on suoritet-
41118: to, jossa verovelvollisen verot on verotuslain     tu sellaisten verojen ja maksujen suoritukseksi,
41119: mukaan maksuunpantava. Ennakon voi mää-            joita verovelvolliselle ei maksuunpanna, täy-
41120: rätä myös verovelvollisen kotikunnan verotoi-      dennysmaksu palautetaan verovelvolliselle.
41121: misto, sen mukaan kuin verohallitus asiasta           Verovelvollisen 50 §:ssä tarkoitetun määrä-
41122: määrää.                                            ajan jälkeen suorittama ennakon täydennys-
41123:                                                    maksu palautetaan verovelvolliselle viipymättä.
41124:                                                       Verohallitus antaa tarkempia määräyksiä en-
41125:                      43 §                          nakon täydennysmaksun palauttamisesta ja sen
41126:                                                    yhteydessä noudatettavasta menettelystä.
41127:    Jos ennakko on jäänyt määräämäitä 1 mo-
41128: mentissa tarkoitettuna aikana tai se osoittau-
41129: tuu liian vähäiseksi viimeksi toimitettua vero-       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
41130: tusta varten annettujen tietojen perusteella tai   kuuta 1991. Sitä sovelletaan ensimmäisen ker-
41131: ennakko on muutoin määrätty liian pieneksi,        ran vuodelta 1991 toimitettavassa ennakkope-
41132: tulee asianomaisen verotoimiston viimeistään       rinnässä.
41133: verovuoden marraskuun loppuun mennessä                Tätä lakia sovelletaan myös ennakon täyden-
41134: toimittaa maksuunpano.                             nysmaksuun vuodelta 1990 toimitettavassa en-
41135:                                                    nakkoperinnässä.
41136:                                                       Sellaisten talletusten ja joukkovelkakirjalai-
41137:                      46 §                          nojen koroista, jotka kertyvät vuodelta 1990,
41138:   Jos ennakko on määrätty aiheetta tai suu-        toimitetaan ennakonpidätys 10 prosentin suu-
41139: remmaksi kuin tarvitaan, verotoimisto voi          ruisena.
41140:                                       1990 vp. -     HE n:o 185                                      9
41141: 
41142: 2.
41143:                                                Laki
41144:                                      verotuslain muuttamisesta
41145: 
41146:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
41147:   muutetaan 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun verotuslain (482/58) 103 §:n 1 momentti,
41148: 107 §, 108 §:n 1 momentti ja 109 §,
41149:   sellaisina kuin niistä ovat 103 §:n 1 momentti 18 päivänä joulukuuta 1981 annetussa laissa
41150: (896/81), 107 § 13 päivänä elokuuta 1976 annetussa laissa (672176) ja 108 §:n 1 momentti 13
41151: päivänä marraskuuta 1981 annetussa laissa (741/81), ja
41152:   lisätään lakiin uusi 104 a § seuraavasti:
41153: 
41154:                      103 §                           kaan voidaan verojen ja maksujen suorituksek-
41155:    Verovelvolliselta ennakkoperintälain mu-          si toiselta puolisoita liikaa pidätetty tai ennak-
41156: kaan pidätetty ennakko ja verovelvollisen suo-       kona maksuunpantu taikka ennakon täyden-
41157: rittama ennakon täydennysmaksu on käytettä-          nysmaksuna liikaa suoritettu määrä käyttää
41158: vä hänelle määrätyn valtionveron ja siinä kun-       toiselle puolisolle maksuunpantujen verojen ja
41159: nassa, missä hän on velvollinen suorittamaan         maksujen lyhennykseksi.
41160: kunnallisveroa henkilökohtaisista tuloista,
41161: määrätyn kunnallis- ja kirkollisveron sekä kan-                            108§
41162: saneläkevakuutusmaksun suoritukseksi. Sama             Verovelvollisen verojen ja maksujen suori-
41163: koskee vieraasta valtiosta Suomeen siirrettyä        tukseksi liikaa pidätetty tai maksuunpantu en-
41164: ennakkoa.                                            nakko ja liikaa suoritettu ennakon täydennys-
41165:                                                      maksu palautetaan (ennakonpalautus).
41166: 
41167:                      104 a §
41168:    Jos verovelvolliselta pidätettyä tai tälle mak-                        109§
41169: suunpantua ennakkoa taikka verovelvollisen              Jos verovelvolliselta verovuonna pidätetty
41170: suorittamaa ennakon täydennysmaksua ei tar-          tai kannettu ennakko ja ennakon täydennys-
41171: vita edellä 103 ja 104 §:ssä tarkoitettujen vero-    maksu eivät riitä verojen ja kansaneläkevakuu-
41172: jen ja kansaneläkevakuutusmaksun suorituk-           tusmaksun suoritukseksi, puuttuva määrä peri-
41173: seksi, ne voidaan käyttää verovelvolliselle          tään veronkannassa verolipulla.
41174: muussa kunnassa määrätyn valtion-, kunnallis-
41175: ja kirkollisveron sekä kansaneläkevakuutus-
41176: maksun suoritukseksi siten kuin verohallitus            Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
41177: määrää.                                              kuuta 1991. Sitä sovelletaan ensimmäisen ker-
41178:                        107 §                         ran vuodelta 1990 toimitettavassa verotukses-
41179:   Veroilmoitukseen tehdyn merkinnän mu-              sa.
41180: 
41181: 
41182: 
41183: 3.                                             Laki
41184:                                    veronkantolain muuttamisesta
41185: 
41186:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
41187:   muutetaan 11 päivänä elokuuta 1978 annetun veronkantolain (611178) 7 §, ja
41188:   lisätään lakiin laista 14 päivänä kesäkuuta 1985 annetulla lailla (463/85) kumotun 24 §:n tilalle
41189: uusi 24 § seuraavasti:
41190: 
41191:                        7 §                           suoritettua ennakon täydennysmaksua tai, jos
41192:   Veronpalautusta ei kuitata vanhentuneen ve-        veronpalautus aiheutuu verosta vapauttamises-
41193: ron suoritukseksi. Veronkuittausta ei myös-          ta tai siitä, että vero on suoritettu jako-osuute-
41194: kään toimiteta palautettaessa myöhästyneenä          na verovelvollisen konkurssipesästä.
41195: 2 301221P
41196: 10                                1990 vp. -    HE n:o 185
41197: 
41198:                     24 §                          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
41199:    Ennakon täydennysmaksu tilitetään veron-     kuuta 1991. Sitä sovelletaan vuodelta 1990
41200: saajille ennakonpidätysten yhteydessä noudat-   suoritettuun ennakon täydennysmaksuun.
41201: taen mitä tässä luvussa on ennakonpidätysten
41202: tilittämisestä säädetty. Ennakon täydennys-
41203: maksuun ei sovelleta 14 §:n ja 23 §:n 1 ja 2
41204: momentin säännöksiä.
41205: 
41206: 
41207: 
41208:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1990
41209: 
41210: 
41211:                                     Tasavallan Presidentti
41212:                                     MAUNO KOIVISTO
41213: 
41214: 
41215: 
41216: 
41217:                                                                 Ministeri Ulla Puolanne
41218:                                     1990 vp. -     HE n:o 185                                    II
41219: 
41220:                                                                                            Liite 1
41221: 
41222: 
41223: 
41224: 
41225: 1.
41226:                                              Laki
41227:                                ennakkoperintälain muuttamisesta
41228: 
41229:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
41230:    kumotaan 28 päivänä marraskuuta I959 annetun ennakkoperintälain (4I8/59) 57 §,
41231:   sellaisena kuin se on osittain muutettuna 3I päivänä joulukuuta I974 annetussa laissa
41232: (I063174),
41233:    muutetaan 2 §, 13 §, 3 luvun otsikko, 3I-35 §, 38 §:n I momentti, 43 §:n 2 momentti, 46 §ja
41234: 47 §:n I momentti,
41235:    sellaisina kuin niistä ovat 2 §, 3 luvun otsikko, 3I-35 §, 38 §:n I momentti, 43 §:n 2
41236: momentti ja 47 §:n I momentti 10 päivänä marraskuuta I989 annetussa laissa (971189), 13 § I7
41237: päivänä joulukuuta I982 annetussa laissa (946/82) ja 46 §:n I momentti II päivänä elokuuta
41238: I978 annetussa laissa (6I2/78), ja
41239:    lisätään 24 §:ään uusi 5 momentti, mainitulla 11 päivänä elokuuta I978 annetulla lailla
41240: kumotun 50 §:n tilalle uusi 50 § ja 55 §:ään uudet 3-6 momentit, seuraavasti:
41241: 
41242: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
41243: 
41244:                     2§                                                 2§
41245:   Ennakkoperintä toimitetaan ennakonpidä-            Ennakkoperintä toimitetaan ennakonpidä-
41246: tyksenä tai ennakonkantona. Ennakonpidätys-        tyksenä tai ennakonkantona.
41247: tä ei toimiteta tulosta, joka lain mukaan ei ole
41248: veronalaista.
41249:                                                       Verovelvollinen voi oma-aloitteisesti täyden-
41250:                                                    tää toimitettua ennakkoperintää maksamalla
41251:                                                    ennakon täydennysmaksua.
41252: 
41253:                        I3 §                                               13§
41254:    Verovelvollisen enoakanpidätystä koskeva           Verovelvollisen enoakanpidätystä koskeva
41255: määräys merkitään verokirjaan tai annetaan         määräys merkitään verokorttiin tai siirretään
41256: muutoin hänelle tiedoksi taikka siirretään vero-   verohallituksen määräyksestä suoraan työnan-
41257: hallituksen määräyksestä suoraan työnantajalle     tajalle tai muulle enoakanpidätyksen toimitta-
41258: tai muulle enoakanpidätyksen toimittamiseen        miseen velvolliselle suorituksen maksajalle. En-
41259: velvolliselle suorituksen maksajalle. Myös vii-    nakonpidätystä koskeva määräys on saatettava
41260: meksi mainituissa tapauksissa enoakanpidätys-      verovelvollisen tietoon.
41261: tä koskeva määräys on saatettava verovelvolli-
41262: sen tietoon.
41263:                                                                         24 §
41264: 
41265:                                                      Edellä 1 momentissa tarkoitettu ennakonpi-
41266:                                                    dätys pannaan työnantajan maksettavaksi 40
41267:                                                    prosentin suuruisena.
41268: 12                                      1990 vp. -     HE n:o 185
41269: 
41270: Voimassa oleva laki                                    Ehdotus
41271:                       3 luku                                               3 luku
41272:      Ennakonpidätys korosta, rahasto- ja                  Ennakonpidätys eräistä pääomatuloista
41273:               voitto-osuudesta
41274:                     31 §                                                      31 §
41275:   Ennakonpidätysvelvollisia ovat:                         Ennakonpidätysvelvollisia ovat:
41276:   1) sijoitusrahasto maksamastaan           voitto-       1) rahalaitos suorittamastaan tai välittämäs-
41277: osuudesta;                                             tään tämän lain soveltamisalaan kuuluvasta
41278:                                                         korosta;
41279:    2) rahalaitos korosta, jonka se maksaa otta-           2) joukkovelkakirjalainan liikkeeseen laskija
41280: mastaan talletuksesta tai haltijalle maksetta-         lainan tämän lain soveltamisalaan kuuluvasta
41281: vaksi asetetusta sitoumuksesta;                        koroksi katsottavasta tuotosta;
41282:    3) henkilöstörahasto maksamastaan rahasto-             3) sijoitusrahasto maksamastaan voitto-
41283: osuudesta;                                             osuudesta;
41284:    4) osuuskunnan säästökassa ottamastaan tal-            4) henkilöstörahasto jäsenilleen maksamas-
41285: letuksesta maksamastaan korosta;                       taan rahasto-osuudesta ja ylijäämästä;
41286:    5) työnantaja perustamaansa huoltokontto-              5) työnantaja perustamaansa huoltokontto-
41287: riin tehdystä talletuksesta maksamastaan ko-           riin tehdystä talletuksesta maksamastaan ko-
41288: rosta;                                                 rosta.
41289:    6) osuuskuntalain 18 a § :ssä tarkoitettu lai-
41290: nausliikkettä harjoittava osuuskunta ottamas-
41291: taan talletuksesta maksamastaan korosta;
41292:    7) obligaatiolainan, debentuurilainan ja
41293: muun joukkovelkakirjalainan liikkeeseen laski-
41294: ja lainan korosta.
41295:    Korosta, rahasto- ja voitto-osuudesta toimi-          Edellä 1 momentissa tarkoitetusta suorituk-
41296: tettavan ennakonpidätyksen suuruus määrä-              sesta toimitettavan ennakonpidätyksen suuruus
41297: tään asetuksella.                                      määrätään asetuksella.
41298: 
41299:                         32 §                                                   32 §
41300:     Ennakonpidätystä ei toimiteta korosta, ra-             Ennakonpidätystä ei toimiteta 31 § :ssä tar-
41301: hasto- tai voitto-osuudesta, joka suoritetaan:         koitetusta suorituksesta, joka maksetaan:
41302:     1) valtiolle tai sen laitokselle;                      1) valtiolle tai sen laitokselle;
41303:     2) kunnalle, kuntayhtymälle ja seurakunnal-            2) kunnalle, kuntayhtymälle ja seurakunnal-
41304: le;                                                    le;
41305:     3) kotimaiselle osakeyhtiölle tai osuuskun-            3) kotimaiselle osakeyhtiölle tai osuuskun-
41306: nalle;                                                 nalle;
41307:     4) raha-, vakuutus- tai eläkelaitokselle;              4) raha-, vakuutus- ja eläkelaitokselle;
41308:     5) muulle tulo- ja varallisuusverolain 4 ja            5) muulle tulo- ja varallisuusverolain 4 ja
41309: 5 §:ssä tarkoitetulle kaupparekisteriin merki-         5 §:ssä tarkoitetulle kaupparekisteriin merki-
41310: tylle yhteisölle tai yhtymälle;                        tylle yhteisölle tai yhtymälle.
41311:     6) tulo- ja varallisuusverolain 21 § :ssä tar-
41312: koitetulle yleishyödylliselle yhteisölle;
41313:     7) sellaiselle muulle yhteisölle tai henkilölle,
41314: joka esittää selvityksen siitä, ettei hän lain
41315: mukaan ole verovelvollinen korosta, rahasto-
41316: tai voitto-osuudesta.
41317:     Jos on ilmeistä, ettei koron, rahasto- tai
41318: voitto-osuuden saajan tulo verovuonna nouse
41319: määrään, josta hänen olisi suoritettava valtion-
41320: tai kunnallisveroa, määrää sen veropiirin vero-
41321: toimisto, johon koron, rahasto- tai voitto-
41322:                                        1990 vp. -     HE n:o 185                                       13
41323: 
41324: Voimassa oleva laki                                   Ehdotus
41325: osuuden saajan kotikunta kuuluu, hänen pyyn-
41326: nöstään, ettei ennakonpidätystä ole toimitetta-
41327: va. Jos ennakonpidätys olisi liian suuri verrat-
41328: tuna lopullisesti suoritettavaan määrään, vero-
41329: toimisto voi määrätä pidätyksen toimitettavak-
41330: si pienempänä.
41331:    Verohallitus voi erityisistä syistä määrätä,          Verohallitus voi erityisistä syistä määrätä,
41332: ettei korosta, rahasto- tai voitto-osuudesta ole      että pidätystä ei toimiteta 31 § :ssä tarkoitetusta
41333: toimitettava ennakonpidätystä.                        suorituksesta, joka maksetaan muulle kuin 1
41334:                                                       momentissa tarkoitetulle saajalle.
41335:   Edellä tässä pykälässä olevien säännösten              Verotoimisto voi verovelvollisen pyynnöstä
41336: estämättä on ennakonpidätys toimitettava, jos         päättää, ettei pidätystä toimiteta 31 § :ssä tar-
41337: selvitystä, joka tarvitaan koron, rahasto- tai        koitetusta suorituksesta, jos on ilmeistä, että
41338: voitto-osuuden maksamiseksi ennakonpidätys-           ennakonpidätystä ei tarvita 1 §:ssä tarkoitettu-
41339: tä toimittamatta, ei esitetä koron, rahasto- tai      jen verojen ja maksujen suoritukseksi.
41340: voitto-osuuden maksajalle ennen kuin enna-
41341: konpidätys on 32 a §:n mukaan toimitettava.
41342: 
41343:                      32 a §                                               32 a §
41344:    Ennakonpidätys korosta, rahasto- tai voitto-         Ennakonpidätys tässä luvussa tarkoitetusta
41345: osuudesta toimitetaan silloin, kun korko, ra-         suorituksesta toimitetaan silloin, kun suoritus
41346: hasto- tai voitto-osuus suoritetaan asianomai-        maksetaan saajalle tai merkitään tilille saajan
41347: selle tai merkitään hänen hyväkseen.                  hyväksi.
41348: 
41349:                        33 §                                                 33 §
41350:    Korosta, rahasto- tai voitto-osuudesta pidä-          Pidätetty määrä on suoritettava lääninvero-
41351: tetty määrä on suoritettava veronkantovirano-         virastolle viimeistään sitä kalenterikuukautta
41352: maisen postisiirtotilille viimeistään sitä kalente-   seuraavan kalenterikuukauden kymmenentenä
41353: rikuukautta seuraavan kalenterikuukauden              päivänä, jonka aikana ennakonpidätys on
41354: kymmenentenä päivänä, jonka aikana enna-              32 a §:n mukaan toimitettava.
41355: konpidätys on 32 a §:n mukaan toimitettava.
41356: Maksetuista koroista, rahasto- ja voitto-osuuk-
41357: sista on sille lääninverovirastolle, jonka virka-
41358: alueella koron, rahasto- tai voitto-osuuden
41359: maksajan kotipaikka on, annettava sellainen
41360: tilitys kuin asetuksella säädetään.
41361:                                                          Tässä luvussa tarkoitetuista maksetuista suo-
41362:                                                       rituksista on annettava maksajan kotipaikan
41363:                                                       Iääninverovirastolie vuosi-ilmoitus, siten kuin
41364:                                                       asetuksella säädetään.
41365: 
41366:                        34 §                                                 34 §
41367:   Korosta, rahasto- tai voitto-osuudesta toimi-         Toimitetusta ennakonpidätyksestä on annet-
41368: tetusta ennakonpidätyksestä on koron, ra-             tava verovelvolliselle verohallituksen vahvista-
41369: hasto- tai voitto-osuuden saajalle annettava          man kaavan mukainen todistus. Verohallitus
41370: verohallituksen vahvistaman kaavan mukainen           voi määrätä milloin pidätystodistusta ei anne-
41371: todistus.                                             ta.
41372:                      35 §                                                  35 §
41373:   Mitä 17, 22-27, 29, 29 b, 29 c ja 29 d §:ssä          Mitä 17, 22-27, 29, 29 b, 29 c ja 29 d §:ssä
41374: on säädetty, sovelletaan myös korosta, ra-            on säädetty, sovelletaan myös tässä luvussa
41375: hasto- ja voitto-osuudesta toimitettavaan enna-       tarkoitetusta suorituksesta toimitettavaan en-
41376: konpidätykseen.                                       nakonpidätykseen.
41377: 14                                   1990 vp. -     HE n:o 185
41378: 
41379: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
41380: 
41381:                       38 §                                                38 §
41382:   Ennakon maaraa sen veropiirin verotoimis-           Ennakon maaraa sen veropiirin verotoimis-
41383: to, jossa verovelvollisen verot on verotuslain      to, jossa verovelvollisen verot on verotuslain
41384: mukaan maksuunpantava. Luonnollisen henki-          mukaan maksuunpantava. Ennakon voi mää-
41385: lön ennakon voi määrätä hänen kotikuntansa          rätä myös verovelvollisen kotikunnan verotoi-
41386: verotoimisto.                                       misto, sen mukaan kuin verohallitus asiasta
41387:                                                     määrää.
41388: 
41389: 
41390:                                                 43 §
41391: 
41392:    Jos ennakko on jäänyt määräämättä 1 mo-             Jos ennakko on jäänyt määräämättä 1 mo-
41393: mentissa tarkoitettuna aikana tai se määrätty       mentissa tarkoitettuna aikana tai se osoittau-
41394: ilmeisesti liian pieneksi, tulee asianomaisen       tuu liian vähäiseksi viimeksi toimitettua vero-
41395: verotoimiston kiireellisesti ja viimeistään vero-   tusta varten annettujen tietojen perusteella tai
41396: vuoden marraskuun loppuun mennessä toimit-          ennakko on muutoin määrätty liian pieneksi,
41397: taa maksuunpano sekä laatia lisäluettelo ja         tulee asianomaisen verotoimiston viimeistään
41398: ennakkoveroliput.                                   verovuoden marraskuun loppuun mennessä
41399:                                                     toimittaa maksuunpano.
41400: 
41401: 
41402:                       46 §.                                               46 §
41403:    Jos verovelvollisen verotettavan tulon tai          Jos ennakko on määrätty aiheetta tai suu-
41404: omaisuuden pienentymisen takia tai muusta           remmaksi kuin tarvitaan, verotoimisto voi
41405: syystä on ilmeistä, että ennakko on määrätty        myös viran puolesta poistaa tai oikaista aiheet-
41406: suuremmaksi, kuin tarvitaan niiden verojen ja       loman tai liian suuren ennakon. Ennakon mää-
41407: sen kansaneläkevakuutusmaksun suorittami-           ränneen verotoimiston on poistettava ennakko
41408: seksi, joiden suoritukseksi ennakko on käytet-      tai oikaistava se verovelvollisen esitettyä tarvit-
41409: tävä, on sen veropiirin verojohtajan, jossa         tavan selvityksen.
41410: ennakko on määrätty, verovelvollisen esitettyä
41411: tarvittavan selvityksen, määrättävä ennakko
41412: uudelleen sekä huolehdittava siitä, että verovel-
41413: volliselle annetaan tämän mukainen uusi en-
41414: nakkoverolippu. Jos verovelvollinen esittää sel-
41415: vityksen siitä, että hänellä ei verovuotena tule
41416: olemaan tai ei ole ollut sellaista tuloa tai
41417: omaisuutta, josta ennakko on määrätty, tai
41418: että ennakon kantaminen muusta syystä olisi
41419: aiheetonta, verojohtajan on poistettava ennak-
41420: ko. Verojohtaja voi myös viran puolesta pois-
41421: taa aiheettomasti määrätyn ennakon.
41422:   Jos verovelvolliselle on määrätty 37 §:n 1
41423: momentissa tarkoitettu ennakko useammassa
41424: kunnassa, on sellaisen veropiirin verojohtajan,
41425: jossa jokin ennakoista on määrätty, verovel-
41426: vollisen pyynnöstä oikaistava ennakoi noudat-
41427: taen vastaavasti, mitä 1 momentissa säädetään.
41428: 
41429:                      47 §                                                 47 §
41430:   Edellä 46 §:n 1 momentissa tarkoitettua en-          Edellä 46 §:ssä tarkoitettu ennakon uudel-
41431: nakon uudelleen määräämistä ei toimiteta, ellei     leen määrääminen voidaan toimittaa ennen
41432: vaatimusta siitä ole tehty ennen verovuoden         verovuoden loppua.
41433:                                      1990 vp. -    HE n:o 185                                    15
41434: 
41435: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
41436: 
41437: loppua, eikä myöskään, ellei ennakon määrää
41438: olisi alennettava vähintään 10 prosentilla ja
41439: ainakin 100 markalla. Vaatimus ennakon uu-
41440: delleen määräämisestä 43 §:n 2 ja 3 momentis-
41441: sa tarkoitetuissa tapauksissa saadaan kuitenkin
41442: tehdä kahden viikon kuluessa siitä, kun vero-
41443: velvollinen on saanut tiedon ennakon määrää-
41444: misestä.
41445: 
41446: 
41447:                                                                          50§
41448:                                                      Ennakon täydennysmaksu on suoritettava
41449:                                                    Iääninverovirastolie viimeistään verovuotta
41450:                                                    seuraavan tammikuun 31 päivänä.
41451:                                                      Ennakon täydennysmaksua ei oteta huo-
41452:                                                    mioon vahvistettaessa verovelvollisen ennakon-
41453:                                                    pidätysperusteita tai ennakkona maksuunpan-
41454:                                                    tavaa määrää.
41455:                                                       Verohallitus antaa tarkempia määräyksiä en-
41456:                                                    nakon täydennysmaksumenettelystä.
41457: 
41458:                                                                         55 §
41459: 
41460:                                                       Ennakon täydennysmaksu, jota ei verotus-
41461:                                                    laissa säädetyin tavoin ole käytetty verovelvol-
41462:                                                    lisen verojen ja maksujen suoritukseksi, on
41463:                                                    viipymättä verovuoden verotuksen päättymisen
41464:                                                    jälkeen palautettava verovelvollisel/e.
41465:                                                       Jos ennen verovuoden verotuksen päättymis-
41466:                                                    tä havaitaan, että täydennysmaksu on suoritet-
41467:                                                    tu sellaisten verojen ja maksujen suoritukseksi,
41468:                                                    joita verovelvolliselle ei maksuunpanna, täy-
41469:                                                    dennysmaksu palautetaan verovelvolliselle.
41470:                                                       Verovelvollisen 50§ :ssä tarkoitetun määrä-
41471:                                                    ajan jälkeen suorittama ennakon täydennys-
41472:                                                    maksu palautetaan verovelvolliselle viipymättä.
41473:                                                       Verohallitus antaa tarkempia määräyksiä en-
41474:                                                    nakon täydennysmaksun palauttamisesta ja sen
41475:                                                    yhteydessä noudatettavasta menettelystä.
41476: 
41477:                       57§.
41478:    Verokirjan ja pidätystodistuksen jättämises-      (57 § kumotaan)
41479: tä verolautakunnalle on verovelvollisella oikeus
41480: pyynnöstä saada maksutta todistus.
41481:    Siitä, mikä selvitys veroilmoitukseen on lii-
41482: tettävä, kun verokirja tai pidätystodistus on
41483: turmeltunut, hävinnyt tai joutunut hukkaan,
41484: säädetään asetuksella.
41485: 
41486:                                                       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
41487:                                                    kuuta 1991. Sitä sovelletaan ensimmäisen ker-
41488:                                                    ran vuodelta 1991 toimiteltavassa ennakkope-
41489:                                                    rinnässä.
41490: 16                    1990 vp. -   HE n:o 185
41491: 
41492: Voimassa oleva laki                Ehdotus
41493:                                       Tätä lakia sovelletaan myös ennakon täyden-
41494:                                    nysmaksuun vuodelta 1990 toimitettavassa en-
41495:                                    nakkoperinnässä.
41496:                                      Sellaisten talletusten ja joukkovelkakirjalai-
41497:                                    nojen koroista, jotka kertyvät vuodelta 1990,
41498:                                    toimitetaan ennakonpidätys JO prosentin suu-
41499:                                    ruisena.
41500:                                      1990 vp. -    HE n:o 185                                      17
41501: 
41502: 
41503: 
41504: 
41505: 2.
41506:                                              Laki
41507:                                     verotuslain muuttamisesta
41508: 
41509:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
41510:   muutetaan 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun verotuslain (482/58) 103 §:n 1 momentti,
41511: 107 §, 108 §:n 1 momentti ja 109 §,
41512:   sellaisina kuin niistä ovat 103 §:n 1 momentti 18 päivänä joulukuuta 1981 annetussa laissa
41513: (896/81), 107 § 13 päivänä elokuuta 1976 annetussa laissa (672/76) ja 108 §:n 1 momentti 13
41514: päivänä marraskuuta 1981 annetussa laissa (741/81), ja
41515:   lisätään lakiin uusi 104 a § seuraavasti:
41516: 
41517: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
41518: 
41519:                      103 §                                              103§
41520:   Verovelvolliselta ennakkoperintälain mu-            Verovelvolliselta ennakkoperintälain mu-
41521: kaan pidätetty ennakko on käytettävä hänelle       kaan pidätetty ennakko ja verovelvollisen suo-
41522: määrätyn valtionveron ja siinä kunnassa, missä     rittama ennakon täydennysmaksu on käytettä-
41523: hän on velvollinen suorittamaan kunnallisve-       vä hänelle määrätyn valtionveron ja siinä kun-
41524: roa henkilökohtaisista tuloista, määrätyn kun-     nassa, missä hän on velvollinen suorittamaan
41525: nallis- ja kirkollisveron sekä kansaneläke-        kunnallisveroa henkilökohtaisista tuloista,
41526: vakuutusmaksun suoritukseksi. Sama koskee          määrätyn kunnallis- ja kirkollisveron sekä kan-
41527: vieraasta valtiosta Suomeen siirrettyä ennak-      saneläkevakuutusmaksun suoritukseksi. Sama
41528: koa.                                               koskee vieraasta valtiosta Suomeen siirrettyä
41529:                                                    ennakkoa.
41530: 
41531: 
41532:                                                                         104 a §
41533:                                                       Jos verovelvolliselta pidätettyä tai tälle mak-
41534:                                                    suunpantua ennakkoa taikka verovelvollisen
41535:                                                    suorittamaa ennakon täydennysmaksua ei tar-
41536:                                                    vita edellä 103 ja 104 §:ssä tarkoitettujen vero-
41537:                                                    jen ja kansaneläkevakuutusmaksun suorituk-
41538:                                                    seksi, ne voidaan käyttää verovelvolliselle
41539:                                                    muussa kunnassa määrätyn valtion-, kunnallis-
41540:                                                    ja kirkollisveron sekä kansaneläkevakuutus-
41541:                                                    maksun suoritukseksi siten kuin verohallitus
41542:                                                    määrää.
41543: 
41544:                       107 §.                                              107 §
41545:    Milloin toiselta puolisoita on pidätetty tai       Veroilmoitukseen tehdyn merkinnän mu-
41546: hänelle on maksuunpantu 103 §:ssä ja 104 §:n       kaan voidaan verojen ja maksujen suorituksek-
41547: 1 ja 2 momentissa tarkoitettuina ennakkoina        si toiselta puolisoita liikaa pidätetty tai ennak-
41548: enemmän, kuin tarvitaan niiden verojen ja          kona maksuunpantu taikka ennakon täyden-
41549: maksuj;::n suorittamiseksi, joiden suoritukseksi   nysmaksuna liikaa suoritettu määrä käyttää
41550: niitä on käytettävä, käytetään yli menevä osa      toiselle puolisolle maksuunpantujen verojen ja
41551: toiselle puolisolle samassa kunnassa maksuun-      maksujen lyhennykseksi.
41552: pantujen verojen ja maksujen suoritukseksi,
41553: jos puoliso on veroilmoituksessaan sallinut en-
41554: nakkojensa käyttämisen toisen puolison vero-
41555: jen ja maksujen lyhennykseksi.
41556: 3 301221P
41557: 18                                    1990 vp. -    HE n:o 185
41558: 
41559: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
41560:                       108 §                                               108§
41561:    Jos verovelvolliselta on pidätetty tai hänelle     Verovelvollisen verojen ja maksujen suori-
41562: on ennakkona maksuunpantu enemmän kuin              tukseksi liikaa pidätetty tai maksuunpantu en-
41563: tarvitaan niiden verojen ja maksujen suoritta-      nakko ja liikaa suoritettu ennakon täydennys-
41564: miseksi, joiden suoritukseksi ennakko on käy-       maksu palautetaan (ennakonpalautus).
41565: tettävä, liikaa pidätetty tai maksuunpantu en-
41566: nakko palautetaan (ennakonpalautus).
41567: 
41568: 
41569:                       109 §.                                             109 §
41570:    Jos verovelvolliselta verovuotena pidätetyt ja      Jos verovelvolliselta verovuonna pidätetty
41571: kannettavaksi määrätyt ennakot eivät nouse          tai kannettu ennakko ja ennakon täydennys-
41572: niiden verojen ja kansaneläkevakuutusmaksu-         maksu eivät riitä verojen ja kansaneläkevakuu-
41573: jen yhteismäärään, joiden suoritukseksi ne on       tusmaksun suoritukseksi, puuttuva määrä peri-
41574: käytettävä, on puuttuva osa verovelvolliselta       tään veronkannassa verolipulla.
41575: perittävä veronkannassa verolipulla.
41576: 
41577:                                                        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
41578:                                                     kuuta 1991. Sitä sovelletaan ensimmäisen ker-
41579:                                                     ran vuodelta 1990 toimiteltavassa verotukses-
41580:                                                     sa.
41581: 
41582: 
41583: 3.
41584:                                               Laki
41585:                                   veronkantolain muuttamisesta
41586: 
41587:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
41588:   muutetaan 11 päivänä elokuuta 1978 annetun veronkantolain (611/78) 7 §, ja
41589:   lisätään lakiin laista 14 päivänä kesäkuuta 1985 annetulla lailla (463/85) kumotun 24 §:n tilalle
41590: uusi 24 §, seuraavasti:
41591: 
41592: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
41593: 
41594:                       7 §.                                                   7§
41595:   Veronpalautusta ei kuitata vanhentuneen ve-          Veronpalautusta ei kuitata vanhentuneen ve-
41596: ron suoritukseksi. Veronkuittausta ei myös-         ron suoritukseksi. Veronkuittausta ei myös-
41597: kään toimiteta, jos veronpalautus aiheutuu          kään toimiteta palautettaessa myöhästyneenä
41598: verosta vapauttamisesta tai siitä, että vero on     suoritettua ennakon täydennysmaksua tai, jos
41599: suoritettu erehdyksessä tai jos palautettava!       veronpalautus aiheutuu verosta vapauttamises-
41600: varat on suoritettu jako-osuutena verovelvolli-     ta tai siitä, että vero on suoritettu jako-osuute-
41601: sen konkurssipesästä.                               na verovelvollisen konkurssipesästä.
41602: 
41603:                                                                           24 §
41604:                                                        Ennakon täydennysmaksu tilitetään veron-
41605:                                                     saajille ennakonpidätysten yhteydessä noudat-
41606:                                                     taen mitä tässä luvussa on ennakonpidätysten
41607:                                                     tilittämisestä säädetty. Ennakon täydennys-
41608:                                                     maksuun ei sovelleta 14 § :n ja 23 § :n 1 ja 2
41609:                                                     momentin säännöksiä.
41610: 
41611:                                                       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
41612:                                                     kuuta 1991. Sitä sovelletaan vuodelta 1990
41613:                                                     suoritettuun ennakon täydennysmaksuun.
41614:                                        1990 vp. -    HE n:o 185                                    19
41615: 
41616: Luonnos                                                                                       Liite 2
41617: 
41618: 
41619: 
41620: 
41621:                                              Asetus
41622:                              ennakkoperintäasetuksen muuttamisesta
41623: 
41624:   Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esitte-
41625: lystä muutetaan 1 päivänä joulukuuta 1978 annetun ennakkoperintäasetuksen (904/78) 3 luvun
41626: otsikko sekä asetuksen 3 luku,
41627:    sellaisina kuin ne ovat 22 päivänä joulukuuta 1989 annetussa asetuksessa (1214/89), näin
41628: kuuluviksi:
41629: 
41630: 3 luku. Ennakonpidätys eräistä pääomatuloista                              41 §
41631:                                                         Ennakkoperintälain 33 §:n mukaan läänin-
41632:                      38 §
41633:                                                      verovirastolle annettavassa vuosi-ilmoituksessa
41634:    Ennakonpidätys on 10 prosenttia ennakko-
41635:                                                      tulee olla niistä suorituksen saajista, joilta
41636: perintälain 31 §:ssä tarkoitetusta korosta ja        ennakonpidätys on toimitettu,
41637: voitto-osuudesta. Enoakanpidätystä ei ole kui-
41638: tenkaan toimitettava, jos koron määrä on pie-           1) maksettujen suoritusten saajat ja henkilö-
41639: nempi kuin 100 markkaa.                              tunnukset,
41640:    Ennakonpidätys ennakkoperintälain 31 §: ssä          2) kullekin maksettujen suoritusten koko-
41641: tarkoitetusta rahasto-osuudesta ja ylijäämästä       naismäärät ja niistä toimitetut ennakonpidä-
41642: toimitetaan verovelvollisen sivutuloja varten        tykset,
41643: vahvistetun henkilökohtaisen pidätysprosentin           3) suoritusten ja niistä toimitettujen enoa-
41644: mukaan siten kuin verohallitus tarkemmin             kanpidätysten yhteismäärät,
41645: määrää.                                                 4) muut verohallituksen vahvistaman kaavan
41646:    Jos suorituksen saaja ei anna tarvittavia         mukaisella lomakkeella vaadittavat tiedot.
41647: tietoja ennakkoperintälain 33 §:ssä tarkoitet-          Ennakkoperintälain 31 §:ssä tarkoitetun
41648: tua vuosi-ilmoitusta varten, ennakonpidätys          suorituksen maksajan on lääninveroviraston
41649: toimitetaan 60 prosentin suuruisena.                 tai verotoimiston asianomaisen virkamiehen
41650:    Verotoimiston antamaa todistusta vastaavat        kehotuksesta ilmoitettava ne suorituksen saa-
41651: tiedot voidaan verohallituksen hyväksymin            jat, joilta enoakanpidätystä ei ole toimitettu.
41652: edellytyksin antaa suoraan koron tai voitto-
41653: osuuden maksajalle.
41654:                                                                          42 §
41655:                       39 §                             Korosta ja voitto-osuudesta toimitettavaan
41656:    Ennakonpidätys määrätään täysin markoin           ennakonpidätykseen on vastaavasti sovelletta-
41657: siten, että lasketun määrän päättyessä pennei-       va, mitä 35 ja 36 §:ssä on säädetty.
41658: hin ne jätetään lukuun ottamatta.
41659: 
41660:                        40 §                             Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tam-
41661:    Toimitetut enoakanpidätykset on suoritetta-       mikuuta 1991. Sitä sovelletaan mainittuna päi-
41662: va sille lääninverovirastolle, jonka virka-alueel-   vänä ja sen jälkeen toimitettavassa ennakkope-
41663: la suorituksen maksajan kotikunta on.                rinnässä.
41664:                 j
41665:                j
41666:               j
41667:              j
41668:             j
41669:            j
41670:           j
41671:          j
41672:         j
41673:        j
41674:       j
41675:      j
41676:     j
41677:    j
41678:   j
41679:  j
41680: j
41681:                                    1990 vp. -     HE n:o 186
41682: 
41683: 
41684: 
41685: 
41686:                                    Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi korkoa vastaavasta
41687:                                 korotuksesta verotuksessa
41688: 
41689: 
41690: 
41691: 
41692:                           ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
41693: 
41694:   Vuodelta 1990 toimitettavan verotuksen pe-      lain, verotuslain ja veronkantolain muuttami-
41695: rusteella maksettavaa ennakon- ja veronpalau-     sesta annetaan erikseen eduskunnalle.
41696: tusta korotetaan 7, 5 prosentilla, joka vastaa       Laki korkoa vastaavasta korotuksesta vero-
41697: noin 5 prosentin vuotuista korkoa. Myös kan-      tuksessa on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo-
41698: nassa maksettavaa lopullista veroa korotetaan     den 1991 alusta. Sitä sovellettaisiin ensimmäi-
41699: vastaavalla määrällä siltä osin, kuin maksetta-   sen kerran vuodelta 1991 toimitettavan vero-
41700: va määrä ylittää 3 000 markkaa. Esityksessä       tuksen perusteella suoritettaviin palautuksiin ja
41701: ehdotetaan, että järjestelmästä säädettäisiin     kannassa maksettavaan lopulliseen veroon. La-
41702: pysyvä.                                           kia sovellettaisiin ennakkoperintälain muutos-
41703:                                                   ehdotuksesta tarkemmin ilmenevin tavoin
41704:   Esitys liittyy ennakkoperintäjärjestelmän ke-   myös kuluvan vuoden ennakkoa palautettaes-
41705: hittämiseen. Ehdotus laeiksi ennakkoperintä-      sa.
41706: 
41707: 
41708: 
41709: 
41710:                                         PERUSTELUT
41711: 
41712: 1. Nykyinen tilanne                               rotusta kannassa maksettavalle verolle. Koro-
41713:                                                   tukseen sovelletaan, mitä veron ennakosta tai
41714:   Vuodelta 1990 toimitettavan verotuksen pe-      verosta on säädetty. Verovelvollinen ei siten
41715: rusteella maksettavien palautusten ja kannassa    saa veronalaista korkotuloa tai suorita vero-
41716: maksettavan lopullisen veron korottamisesta       tuksessa vähennyskelpoista korkomenoa, mikä
41717: annetun lain (1 122/89) säännösten mukaan         on otettu huomioon korotuksen määrään vai-
41718: ennakonpalautus maksetaan korotettuna 7,5         kuttavana.
41719: prosentilla. Vastaavasti verovelvolliselle vuo-      Palautukselle ja kannassa maksettavalle lo-
41720: delta 1990 toimitettavan verotuksen perusteella   pulliselle verolle laskettava korotus ei ole riip-
41721: kannassa maksuunpantavaa lopullista veroa         puvainen siitä, milloin verovelvollinen on tosi-
41722: korotetaan 7,5 prosentilla. Kannettava määrä      asiassa maksanut ennakkoveron tai lopullisen
41723: peritään kuitenkin korotettuna vain siltä osin,   veron ja maksun. Eri suoritusten viivästymisiä
41724: kuin se ylittää 3 000 markkaa, koska enoakan-     koskevat veron viivästyskorosta ja jäämämak-
41725: pidätyksen alaista tuloa saavat verovelvolliset   susta annetussa laissa mainitut viivästysseuraa-
41726: voivat käytännössä vain rajoitetusti vaikuttaa    mukset. Korotus lasketaan ennakonpalautuk-
41727: heiltä toimitettavan ennakonpidätyksen mää-       selle silloinkin, kun palautus käytetään maksa-
41728: rään.                                             mattomien verojen kuittaamiseen tai maksa-
41729:    Säädetty 7,5 prosentin korotus vastaa noin 5   mauoman ennakkoveron lyhentämiseen.
41730: prosentin vuotuisen korkokannan mukaista hy-         Korotuksen kannassa, perinnässä, palautta-
41731: vitystä ennakonpalautukselle ja vastaavaa ko-     misessa ja tilittämisessä noudatetaan niitä
41732: 301222Q
41733: 2                                    1990 vp. -     HE n:o 186
41734: 
41735: säännöksiä tai määräyksiä, joita sovelletaan        nakopidätyksenä         maksuunpantua        määrää
41736: korotuksen perusteena olevaan palautukseen          maksamalla oma-aloitteisesti rahalaitoksissa
41737: tai kannossa maksettavaan lopulliseen veroon.       saatavana olevilla tilillepanokorteilla halutun
41738: Jos verovelvolliselle säännönmukaisessa vero-       suuruinen ennakon täydennysmaksu lääninve-
41739: tuksessa maksuunpantavan veron määrä muu-           rovirastojen asianomaisille tileille. Ennakon
41740: toksenhaun johdosta tai muusta syystä myö-          täydennysmaksun suorittaminen olisi mahdol-
41741: hemmin alenee, palautettavaa määrää korote-         lista sekä yrityksille että luonnollisille henki-
41742: taan vastaavasti 7,5 prosentilla riippumatta        löille sellaisista tuloista, joita ei ole voitu ottaa
41743: siitä, onko säännönmukaisessa verotuksessa          ennakkoa määrättäessä huomioon.
41744: palautettu ennakkona maksuun pantua veroa
41745: vai määrätty sitä jälkikannassa maksettavaksi.         Ennakon täydennysmaksua käsiteltäisiin ve-
41746:    Sitä vastoin verovelvollisen vahingoksi jälki-   rotuksessa muiden ennakkoperinnässä kerty-
41747: verotuksin, veron- ja maksuunpanonoikaisuin         vien verojen tapaan. Jos täydennys on ollut
41748: tai muutoksenhakuviranomaisen päätöksen no-         liian suuri, sille maksettaisiin veronpalautusten
41749: jalla tehtävien muutosten johdosta korotusta ei     yhteydessä tässä esityksessä tarkoitettu korkoa
41750: peritä. Vastaavasti palautettaessa edellä maini-    vastaava korotus. Kuitenkin niissä tapauksissa,
41751: tulla tavalla maksuunpantua veroa esimerkiksi       joissa ennakon täydennysmaksua on suoritettu
41752: muutoksenhaun johdosta, ei tällaiselle palau-       sellaisten verojen lyhennykseksi, joita verovel-
41753: tukselle makseta korotusta. Näissä tapauksissa      volliselle ei lainkaan maksuunpanna tai täyden-
41754: suoritukselle maksetaan veronkantoasetuksen         nysmaksu on suoritettu säädetyn määräajan
41755: 11 §:n mukainen korko.                              jälkeen, palautettaisiin täydennysmaksu ilman
41756:    Laki vuodelta 1990 toimitettavan verotuksen      korkoa vastaavaa korotusta.
41757: perusteella maksettavien palautusten ja kan-
41758: nassa maksettavan lopullisen veron korottami-
41759: sesta katsottiin hallituksen esityksen (hall.es.
41760: n:o 185/1989 vp.) perustelujen mukaan tar-          3. Taloudelliset vaikutukset
41761: peelliseksi muun ohessa sen vuoksi, että kan-
41762: nassa maksettavan lopullisen veron perimisestä
41763: aikaisemmin nimellisen määräisenä oli ollut            Vuosien 1986-1988 tilastotietojen mukaan
41764: seurauksena, että sellainen verovelvollinen, jo-    arvioituna palautuksina maksettava määrä on
41765: ka saattoi ratkaisevasti itse vaikuttaa häneltä     arviolta 6,5 miljardia markkaa vuodelta 1991
41766: perittävän ennakkoveron määrään, useassa ta-        toimitettavan verotuksen perusteella, jolloin
41767: pauksessa pyrki jättämään ennakkoveron riit-        suhdannepoliittisista syistä uudet veroperusteet
41768: tämättömäksi verrattuna lopulliseen veroon.         on ehdotettu otettaviksi käyttöön vasta 1 päi-
41769: Tähän ryhmään kuului erityisesti ennakonkan-        vänä heinäkuuta 1991. Kannossa maksettavat
41770: non alaista elinkeino- ja maatilatalouden tuloa     yli 3 000 markan määräiset lopulliset verot
41771: saavia verovelvollisia. Veroluotan korotto-         olisivat samoin arviointiperustein vuonna 1991
41772: muus teki siitä edullisimman rahoitusvaihtoeh-      noin 5 miljardin suuruusluokkaa. Molempia
41773: don.                                                eriä on myöhemmin omiaan pienentämään en-
41774:                                                     nakkoperintäjärjestelmän vuosittainen tarken-
41775:                                                     tuminen ja edellä mainittu oma-aloitteinen
41776: 2. Lakiehdotus                                      mahdollisuus ennakon täydentämiseen. Kan-
41777:                                                     nassa maksettavat lopulliset verot vähentyne-
41778:    Esityksessä ehdotetaan, että korotusjärjestel-   vät arvioidusta määrästä, koska ennakonkan-
41779: mä säädettäisiin pysyväksi.                         non alaista tuloa saavat verovelvolliset pyrki-
41780:    Ennakkoperintämenettelyä on samalla pyrit-       vät todennäköisesti välttämään veronmaksun
41781: ty kehittämään siten joustavammaksi, että ve-       tahallista lykkäämistä korotusseuraamusten ta-
41782: rovelvollinen nykyistä yksinkertaisemmin toi-       kia.
41783: menpitein voisi välttyä korkoa vastaavan koro-
41784: tuksen maksamiselta. Eduskunnalle erikseen            Nyt ehdotettavan lain arvioidaan johtavan
41785: annettavassa esityksessä laeiksi ennakkoperin-      verojen kertymisen aientumiseen, mikä vaikut-
41786: tälain, verotuslain ja veronkantolain muutta-       taa kaikkien veronsaajien osuuksiin lisäävästi.
41787: misesta ehdotetaan, että verovelvollisen olisi      Esityksen välittömät vaikutukset toteutuvat
41788: mahdollista täydentää ennakonkantona tai en-        vasta vuonna 1992 ja sen jälkeen.
41789:                                     1990 vp.       HE n:o 186                                      3
41790: 
41791: 4. Voimaantulo ja soveltaminen                     joten ehdotettavaa lakia sovellettaisiin jo kulu-
41792:                                                    valta vuodelta toimitettavassa ennakkoperin-
41793:    Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo-       nässä.
41794: den 1991 alusta. Sitä sovellettaisiin kultakin
41795: verovuodelta toimitettavan verotuksen perus-
41796: teella maksettaviin veron ja ennakonpalautuk-      5. Säätämisjärjestys
41797: siin sekä ennakon täydennysmaksun palautuk-
41798: seen samoin kuin kannassa maksettaviin yli            Lakiehdotus merkitsee maksettavan veron
41799: 3 000 markan määräisiin lopullisiin veroihin.      määrän kasvua niissä tapauksissa, joissa vero-
41800:    Eduskunnalle erikseen annetussa esityksessä     velvollinen joutuu maksamaan kannassa lopul-
41801: laiksi ennakkoperintälain muuttamisesta ehdo-      lista veroa. Lakiehdotus olisi käsiteltävä valtio-
41802: tetaan, että ennakon täydennysmaksun suorit-       päiväjärjestyksen 68 §:n mukaisessa yhtä vuot-
41803: taminen olisi mahdollista jo kuluvalta vuodelta    ta pidemmältä ajalta kannettavaa veroa koske-
41804: toimitettavan ennakkoperinnän täydennyksek-        vassa säätämisjärjestyksessä.
41805: si. Mahdollisesti liikaa Suoritettavalie täyden-
41806: nysmaksun palautukselle laskettaisiin tässä esi-      Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
41807: tyksessä ehdotettu korkoa vastaava korotus,         kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
41808: 
41809: 
41810: 
41811: 
41812:                                                Laki
41813:                          korkoa vastaavasta korotuksesta verotuksessa
41814: 
41815:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
41816: 
41817:                        1§                           prosentilla korotettuna. Korotusta ei makseta
41818:   Verovelvolliselle    verotuslain   (482/ 58)      jälkiveroa, veron- tai maksuunpanonoikaisuin
41819: 108 §:n nojalla suoritettava ennakon palautus       maksuunpantua veroa taikka muutoksenhaku-
41820: maksetaan korotettuna 7,5 prosentilla.              viranomaisen päätöksen nojalla maksuunpan-
41821:                                                     tua veroa palautettaessa. Palautukseen sisälty-
41822:                        2 §                          välle korotukselle maksetaan veronkantolain
41823:    Verovelvolliselta verotuslain 109 §:n nojalla    nojalla säädetty korko. Edellä 2 §:ssä tarkoi-
41824: kannettava määrä peritään korotettuna 7,5           tettua korotusta ei palauteta.
41825: prosentilla, kuitenkin vain siltä osin, kuin se        Jos ennakkoperintälain 2 §:n 2 momentissa
41826: ylittää 3 000 markkaa.                              tarkoitettu ennakon täydennysmaksu palaute-
41827:    Edellä 1 momentissa tarkoitettuun kannassa       taan mainitun lain 55 §:n 4 ja 5 momentissa
41828: maksettavaan määrään sisältyvälle korotuksel-       säädetyllä tavalla, korotusta ei makseta.
41829: le ei peritä veron viivästyskorosta ja jäämä-
41830: maksusta annetussa laissa (145/76) tarkoitettu-                           5§
41831: ja viivästysseuraamuksia.                             Korotuksesta on lisäksi voimassa mitä enna-
41832:                                                    kon- tai veronpalautuksesta taikka kannassa
41833:                       3§                           maksettavasta määrästä on muualla kuin tässä
41834:    Verotuslain 107 §:ssä tarkoitetuissa tapauk-    laissa säädetty. Korotukseen sovelletaan, mitä
41835: sissa ennakon ja täydennysmaksun palautusta        veronkantolaissa (611/78) ja verotuslaissa on
41836: tai kannassa maksettavaa lopullista veroa ko-      verojen kannasta, perinnästä, palauttamisesta
41837: rotetaan ennen ennakoiden käyttämistä toisen       ja tilittämisestä säädetty tai mainittujen lakien
41838: puolison verojen ja maksujen suoritukseksi.        nojalla säädetty tai määrätty.
41839: 
41840:                       4 §                                                6§
41841:   Verotuslain 113 ja 114 §:ssä tarkoitetuissa         Tämä laki tulee voimaan       päivänä
41842: tapauksissa palautettava vero maksetaan 7,5         kuuta 1991.
41843: 4                                  1990 vp. -     HE n:o 186
41844: 
41845:   Lakia sovelletaan ensimmatsen kerran vuo-        hin ja vuodelta 1990 suoritettuun ennakon
41846: delta 1991 toimitettavan verotuksen perusteella    täydennysmaksuun.
41847: palautettaviin ja kannessa maksettaviin veroi-
41848: 
41849: 
41850:     Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1990
41851: 
41852: 
41853:                                      Tasavallan Presidentti
41854:                                      MAUNO KOIVISTO
41855: 
41856: 
41857: 
41858: 
41859:                                                                     Ministeri Ulla Puolanne
41860:                                      1990 vp. -     HE n:o 187
41861: 
41862: 
41863: 
41864: 
41865:                                     Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuodelta 1989 toimitetta-
41866:                                  van verotuksen viivästymisestä johtuvista poikkeusjärjestelyistä
41867: 
41868: 
41869: 
41870: 
41871:                            ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
41872: 
41873:    Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki        tuudet niistä päättämiseen. Lisäksi ehdotetaan,
41874: niistä poikkeusjärjestelyistä, jotka ovat tarpeen   että verovuodelta 1989 palautettavalle ennakoi-
41875: vuodelta 1989 toimitettavan verotuksen viiväs-      te maksettaisiin 9 prosentin vuotuista korkoa
41876: tymisen vuoksi. Lakiin ehdotetaan sisällytettä-     vastaava hyvitys.
41877: väksi muun muassa säännökset poikkeukselli-
41878: sista määräaikajärjestelyistä. Valtiovarainmi-        Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan heti sen
41879: nisteriölle annettaisiin nykyistä laajemmat vai-    tultua hyväksytyksi ja vahvistetuksi.
41880: 
41881: 
41882: 
41883: 
41884:                                       YLEISPERUSTELUT
41885: 
41886: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut                       Sekä verotuksen että verotusvuoden päätty-
41887:    muutokset                                        misajankohtaan on sidottu useita verohallin-
41888:                                                     non tehtäväksi säädettyjä määräaikaistehtäviä.
41889: 1.1. Verotusvuoden päättymisestä laskettavat        Verotusvuoden päättymisestä lasketaan lisäksi
41890:      määräajat ja verohallinnon määräajassa         useita määräaikoja. Kun verovuoden 1989 ve-
41891:      suoritettavaksi säädetyt tehtävät              rotusta ei todennäköisesti pystytä loppuunsaat-
41892:                                                     tamaan normaalissa aikataulussa, verotusvuo-
41893:                                                     den päättymiseen sidotut määräajat siirtyisivät
41894:    Verotuslain 81 §:n 2 momentin mukaan ve-         ilman erityisiä järjestelyitä. Tämän vuoksi esi-
41895: rotus katsotaan päättyneeksi, kun veroluettelo      tyksessä ehdotetaan säädettäväksi laki, jonka
41896: on asetettu nähtäväksi. Valtiovarainministeriö      mukaan useista määräajoista voitaisiin poiketa
41897: on vuosittain verohallituksen esityksestä mää-      joko lakiin sisällytettävän säännöksen tai val-
41898: rännyt veroluettelon pantavaksi nähtäville ve-      tiovarainministeriön päätöksen nojalla.
41899: rotusvuoden marraskuun 1 päivänä. Verohal-
41900: linnon automaattisen tietojenkäsittelyn uudis-
41901: taminen on osoittautunut arvioitua laajem-             Poikkeusjärjestelyt eivät antaisi verohallin-
41902: maksi ja vaikeammaksi. Tämä on aiheuttanut          nolle mahdollisuuksia tinkiä niistä tehtävistä,
41903: uusien järjestelmien käyttöönoton viivästymi-       jotka ovat aineellisesti oikean ja lainmukaisen
41904: sen. Verohallinnon töiden myöhentymisen joh-        verotuksen toimittamiseksi tarpeen. Muutokset
41905: dosta vuodelta 1989 toimitettava verotus ei         mahdollistaisivat kuitenkin tehtävien nykyistä
41906: todennäköisesti valmistu verotusvuoden mar-         joustavamman ajoituksen ja tehtävien muu-
41907: raskuun alkuun mennessä. On lisäksi epävar-         toinkin mahdollisimman järkiperäisen hoitami-
41908: maa, valmistuuko verotus verotuslain 2 §:n 2        sen syntyneessä tilanteessa. Verovelvollisten
41909: momentissa tarkoitetun verotusvuoden eli ka-        velvollisuuksia ei lisättäisi eikä heidän oikeuk-
41910: lenterivuoden 1990 aikana.                          siaan kavennettaisi.
41911: 301264L
41912: 2                                   1990 vp. -     HE n:o 187
41913: 
41914: 1.2. Vuodelta 1989 maksettavan ennakonpa-          2. Esityksen taloudelliset vaiku-
41915:      lautuksen viivästymisestä palautuksen-           tukset
41916:      saajille suoritettava hyvitys
41917:                                                       Esitys aiheuttaa valtiolle välittömiä kustan-
41918:                                                    nuksia ennakonpalautuksille maksettavan hyvi-
41919:                                                    tyksen osalta. Vuoden 1989 veronpalautusten
41920:                                                    määräksi on arvioitu 7 miljardia markkaa.
41921:                                                    Esityksen mukainen 9 prosentin vuotuista kor-
41922:    Siitä, m1ssa ajassa liikaa peritty tai mak-     kokantaa vastaavan hyvityksen määrä on run-
41923: suunpantu ennakko on palautettava verovel-         saat 50 miljoonaa markkaa kultakin kuukau-
41924: volliselle, on säädetty veronkantoasetuksen        delta, jolta hyvitystä maksetaan. Valtion va-
41925: 8 §:ssä. Sen mukaan palautukset on maksetta-       roista maksettavan hyvityksen valtiontaloudel-
41926: va viipymättä sen jälkeen, kun oikeus palau-       liset kokonaiskustannukset ovat laskettavissa
41927: tuksen saantiin on ratkaistu sekä lyhennykset      vasta, kun on tiedossa verotuksen valmistumi-
41928: ja kuittaukset on toimitettu. Viime vuosina        sen viivästymisajan pituus.
41929: palautukset on yleensä maksettu 5-6 viikon            Ehdotettu veronkuittauspäivän ja veron vii-
41930: kuluessa verotuksen päättymisestä eli joulu-       västyskorosta ja jäämämaksusta annetun lain
41931: kuun 10 päivästä alkaen. Vuodelta 1989 toimi-      2 §:ssä tarkoitetun määräpäivän siirto merkit-
41932: tettavan verotuksen viivästymisen johdosta en-     see verojäämille laskettavien viivästysseuraa-
41933: nakonpalautusten maksaminen viivästyy vero-        musten kasvua ja lisää siten jäämävelallisten
41934: tuksen valmistumisen myöhästymistä vastaa-         korkorasitusta, jota kuitenkin vähentää vastaa-
41935: van ajan. Kohtuussyistä olisi tarpeen, että        ville ennakonpalautuksille maksettava hyvitys.
41936: viivästyminen hyvitetään palautuksensaajille.         Esitys ei muilta osin vaikuta verotuksen
41937: Tämän vuoksi esityksessä ehdotetaan, että pa-      valmistumisen myöhentymisestä aiheutuviin
41938: lautuksille maksetaan valtion varoista viivästy-   kustannuksiin.
41939: misen ajalta hyvitystä 9 prosentin vuotuisen
41940: korkokannan mukaan.
41941: 
41942: 
41943: 
41944:                             YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
41945: 
41946: 1. Lakiehdotuksen perustelut                       kiksi veron vanhentumisaika ei tällöin pitene.
41947:                                                    Toisaalta muutoksenhakuaika lyhenisi sen
41948:    1 §. Verotusvuosi. Verotusvuoden 1989           ajan, kuin verotuksen valmistuminen kestää
41949: päättymisestä voimassa olevan lainsäädännön        vuoden 1991 aikana.
41950: mukaan laskettavien jälkiverotus-, muutoksen-        2 §. Verotustiedot. Verohallinto käyttää ve-
41951: haku-, veronoikaisu-, maksuunpanonoikaisu-         rotuksessa vahvistettuja tietoja työnantajan so-
41952: ja veron vanhentumisajan alkaminen sekä ve-        siaaliturvamaksun määräämisen perusteena.
41953: rotuslain 113 ja 114 § :ssä tarkoitetun veronpa-   Useat muut viranomaiset käyttävät niitä sosi-
41954: lautuksen yhteydessä maksettavan koron laske-      aalietuuksien, kuten sairausvakuutuksen päivä-
41955: minen siirtyisi ilman eri sääntelyä vuoden 1992    rahan ja asumistuen määräytymisen perus-
41956: alkuun, jos verotus päättyisi vasta vuoden 1991    teena. Tiedot vuodelta 1989 toimitettavasta
41957: aikana. Tämän vuoksi ehdotetaan, että vuodel-      verotuksesta ovat tänä vuonna käytettävissä
41958: ta 1989 toimitettavassa verotuksessa verotus-      myöhemmin kuin tavallisesti. Tämän vuoksi
41959: lain 2 §:n 2 momentin mukainen verotusvuosi        ehdotetaan, että vuodelta 1988 toimitetussa
41960: on kalenterivuosi 1990 siinäkin tapauksessa,       verotuksessa vahvistettuja tietoja voidaan
41961: että verotuslain 81 §:n 2 momentissa tarkoitet-    käyttää, kunnes verovuodelta 1989 vahvistetta-
41962: tu veroluettelo pannaan nähtäville kalenteri-      vat tiedot ovat käytettävissä. Valtiovarainmi-
41963: vuoden 1990 päättymisen jälkeen. Ehdotetun         nisteriö määräisi tästä ajankohdasta tarkem-
41964: säännöksen perusteella edellä mainitut määrä-      min.
41965: ajat laskettaisiin tavanomaista verotusvuotta        3 §. Vuodelta 1989 Suoritettavalie ennakon-
41966: vastaavasti verovuotta 1989 seuraavan kalente-     palautukselle maksettava hyvitys. Lainkohdas-
41967: rivuoden 1990 päättymisestä lukien. Esimer-        sa säädettäisiin vuodelta 1989 palautettavalle
41968:                                        1990 vp. -      HE n:o 187                                       3
41969: 
41970: ennakolle valtion varoista maksettavasta hyvi-         sessä käytettäviä jako-osuuksia voitaisun tar-
41971: tyksestä. Se ehdotetaan maksettavaksi 9 pro-           kistaa vielä sen jälkeen, kun uusimpien vero-
41972: sentin vuotuisen korkokannan mukaan 1 päi-             tustietojen vaikutus voidaan riittävällä tark-
41973: västä joulukuuta 1990 lukien valtiovarainmi-           kuudella ottaa huomioon, kuitenkin viimeis-
41974: nisteriön määräämää maksatuskuukautta edel-            tään kahden kuukauden kuluessa verotuksen
41975: tävän kuukauden loppuun.                               valmistumisesta.
41976:     Hyvitys maksettaisiin kaikille ennakonpalau-          6 §. Valtiovarainministeriön oikeus määrätä
41977: tuksille, myös verotuslaissa ja veronkantolaissa       verotuksen myöhästymisestä johtuvista poik-
41978: tarkoitettuun ennakon lyhentämiseen ja veron-          keusjärjestelyistä. Pykälän nojalla valtiova-
41979: kuittaukseen käytetyille sekä palautuksille, jot-      rainministeriö voisi antaa verotuslain, ennak-
41980: ka ulosmitataan jonkin saamisen suoritukseksi.         koperintälain, veronkantolain ja muista sään-
41981: Hyvitystä ei suoritettaisi puolisoita toiselle Siir-   nöksistä poikkeavia, vuodelta 1989 toimitetta-
41982: rettävälie ennakolle, koska veronkannassa pe-          van verotuksen valmistumisen viivästymisestä
41983: rittäville määrille, joita puolisolle siirretty en-    johtuvia määräyksiä verohallinnon tehtävien
41984: nakko korvaa, ei lasketa korkoa.                       määräajoista ja muista verohallinnon tehtäviin
41985:     Hyvitys ei olisi saajan veronalaista tuloa eikä    liittyvistä järjestelyistä. Ehdotettu säännös an-
41986: oikeus siihen verotettavaa varallisuutta.              taisi valtiovarainministeriölle oikeuden piden-
41987:     4 §. Veronkuittauspäivä. Kun veronkanto-           tää verohallinnolle säädettyjen tehtävien mää-
41988: lain 10 §:n nojalla verojäämien suoritukseksi          räaikoja siltä osin kuin se on verohallinnon
41989: käytetään ennakonpalautuksia, veronkuittaus-           tehtävien suorittamiseksi välttämätöntä.
41990: päivä on verotusvuoden lokakuun viimeinen                 Säännöksen 2 momentissa ehdotetaan, että
41991: päivä. Veronkuittauksessa palautukselle korko          valtiovarainministeriö voisi tarvittaessa piden-
41992: ja viivästysseuraamukset lasketaan verojäämäl-         tää myös niitä verotuslaissa tai muissa sään-
41993: le veronkuittauspäivään. Veron viivästyskoros-         nöksissä olevia määräaikoja, joiden kuluessa
41994: ta ja jäämämaksusta annetun lain 2 §:n 3               verovelvollisten ja muiden ilmoitusvelvollisten
41995: momentin mukaan viivästyskorko lasketaan               on annettava tai ilmoitettava jokin tieto vero-
41996: ennakon lyhennetylle osalle verotusvuoden lo-          hallinnolle. Tällainen tieto on muun muassa
41997:  kakuun loppuun, jos maksuunpantua suoritta-           ennakkoperintäasetuksen 1 §:n mukainen il-
41998: matauta ennakkoa lyhennetään veronpalautuk-            moitus veroäyrin hinnasta, joka on toimitetta-
41999: sella. Päällekkäisten veronkuittaus- ja ulos-          va verohallitukselle viimeistään marraskuun 17
42000:  mittausmahdollisuuksien estämiseksi ja palau-         päivänä. Ilman ehdotettavaa säännöstäkin val-
42001: tusten maksattamisen nopeuttamiseksi ehdote-           tiovarainministeriöllä on oikeus verotuslain
42002: taan, että verotuksen valmistumisen myöhenty-          144 §:n nojalla pidentää veroilmoituksen jättö-
42003: misen johdosta myös veronkuittauspäivää ja             aikaa, jos erityiset syyt sitä vaativat.
42004:  veron viivästyskorosta ja jäämämaksusta anne-
42005:  tun lain 2 §:n 3 momentissa tarkoitettua mää-
42006: räpäivää siirretään. Myös viivästysseuraamuk-          2. Voimaantulo ja soveltaminen
42007:  set verojäämille siirrettäisiin siten laskettavaksi
42008:  verotuksen valmistumisajankohtaan. Tämä                  7 §. Laki on tarkoitus saattaa voimaan heti,
42009:  merkitsisi verojäämille laskettavien viivästys-       kun eduskunta on sen hyväksynyt. Lakia sovel-
42010:  seuraamusten kasvua. Viivästysseuraamusten            lettaisiin siten, että valtiovarainministeriöllä on
42011:  lisäperinnästä jäämävelallisille aiheutuvaa kor-      oikeus antaa laissa tarkoitettuja määräyksiä
42012:  korasitusta vähentää kuitenkin vastaaville en-        vuoden 1991 kesäkuun loppuun saakka.
42013:  nakonpalautuksille maksetettavaksi ehdotettu
42014:  hyvitys.
42015:     5 §. Vuoden 1990 ennakonpidätysten jako-           3. Säätäruisjärjestys
42016:  osuudet. Koska verotuksen perusteet ovat vuo-
42017:  desta 1988 vuoteen 1989 muuttuneet, enoakan-             Lakiehdotus olisi käsiteltävä valtiopäiväjär-
42018:  pidätysten kertymän jakamisessa veronsaajille         jestyksen 66 §:n mukaisessa säätämisjärjestyk-
42019:  on vuonna 1990 jouduttu turvautumaan tietoi-          sessä.
42020:  hin, joita lopulliset verotustiedot vuodelta 1989
42021:  saattavat muuttaa. Tämän vuoksi ehdotetaan,             Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
42022:  että vuoden 1990 enoakanpidätysten tilittämi-         kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
42023: 4                                  1990 vp. -      HE n:o 187
42024: 
42025: 
42026: 
42027: 
42028:                                              Laki
42029:     vuodelta 1989 toimitettavan verotuksen viivästymisestä johtuvista poikkeusjärjestelyistä
42030: 
42031:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
42032: 
42033:                       1§                                                 4 §
42034:                  Verotusvuosi                                    Veronkuittauspäivä
42035:   Vuodelta 1989 toimitettavassa verotuksessa          Veronkantolain (611178) 10 §:ssä tarkoitettu
42036: verotuslain (482/58) 2 §:n 2 momentin mukai- veronkuittauspäivä verovuoden 1989 ennakon-
42037: nen verotusvuosi on kalenterivuosi 1990 siinä- palautuksia kuitattaessa sekä veron viivästys-
42038: kin tapauksessa, että veroluettelo pannaan jul- korosta ja jäämämaksusta annetun lain (145/
42039: kisesti nähtäville verotuslain 81 §: ssä säädetyllä 76) 2 §:n 3 momentissa tarkoitettu määräpäivä
42040: tavalla vuoden 1990 päättymisen jälkeen.            lyhennettäessä ennakonpalautuksella maksuun-
42041:                                                     pantua ennakkoa on veroluettelon nähtäville-
42042:                         2§                          panoa edeltävän kuukauden viimeinen päivä.
42043:                    Verotustiedot
42044:   Kun laissa, asetuksessa tai .muussa määräyk-
42045: sessä viitataan viimeksi toimitettuun verotuk-                         5§
42046: seen, katsotaan viittauksen tarkoittavan vuo-       Vuoden 1990 ennakonpidätysten jako-osuudet
42047: delta 1988 toimitettua verotusta valtiovarain-
42048: ministeriön tarkemmin määräämään ajankoh-              Verovuoden 1990 ennakonpidätysten veron-
42049: taan saakka.                                        kantolaissa tarkoitettuja jako-osuuksia voi-
42050:                                                     daan tarkistaa mainitussa laissa tarkoitettua
42051:                       3§                            myöhemmin, kuitenkin viimeistään kahden
42052:                                                     kuukauden kuluessa verovuodelta 1989 toimi-
42053: Vuodelta 1989 suoritettavatie ennakonpalau-
42054:         tukselle maksettava hyvitys                 tettavan verotuksen päättymisestä.
42055: 
42056:    Vuodelta 1989 toimitettavassa verotuksessa
42057: maksettavalle ennakonpalautukselle suorite-                               6§
42058: taan valtion varoista hyvitystä 9 prosentin            Valtiovarainministeriön oikeus määrätä
42059: vuotuisen korkokannan mukaan jokaiselta ka-            verotuksen myöhästymisestä johtuvista
42060: lenterikuukaudelta 1 päivästä joulukuuta 1990                   poikkeusjärjestelyistä
42061: lukien valtiovarainministeriön määräämää pa-
42062: lautusten maksatuskuukautta edeltävän kuu-             Valtiovarainministeriö voi antaa verotuslain,
42063: kauden loppuun saakka.                              ennakkoperintälain (418/ 59) ja veronkantolain
42064:    Hyvitys ei ole saajan veronalaista tuloa val-    säännöksistä sekä muista säädöksistä poikkea-
42065: tion- ja kunnallisverotuksessa eikä oikeus hyvi-    via, vuodelta 1989 toimitettavan verotuksen
42066: tykseen saajan veronalaista varallisuutta.          valmistumisen viivästymisestä johtuvia mää-
42067:                                      1990 vp. -     HE n:o 187                                     5
42068: 
42069: räyksiä verohallinnon tehtävien määräajoista                              7§
42070: ja muista verohallinnon toimintaan liittyvistä               Voimaantulo ja soveltaminen
42071: järjestelyistä.
42072:    Valtiovarainministeriö voi tarvittaessa piden-     Tämä     laki tulee voimaan            päivänä
42073: tää verotuslaissa tai muissa säädöksissä olevaa                 kuuta 1990. Valtiovarainministe-
42074: määräaikaa, jonka kuluessa jokin tieto on           riöllä on oikeus antaa tässä laissa tarkoitettuja
42075: ilmoitettava verohallinnolle.                       määräyksiä vuoden 1991 kesäkuun loppuun
42076:                                                     saakka.
42077: 
42078:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1990
42079: 
42080: 
42081:                                       Tasavallan Presidentti
42082:                                       MAUNO KOIVISTO
42083: 
42084: 
42085: 
42086: 
42087:                                                                         Ministeri Ulla Puolanne
42088:                                    1990 vp. -     HE n:o 188
42089: 
42090: 
42091: 
42092: 
42093:                                     Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi asuntotulon verottami-
42094:                                 sesta eräissä tapauksissa annetun lain 1 §:n muuttamisesta
42095: 
42096: 
42097: 
42098: 
42099:                          ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
42100: 
42101:   Esityksessä ehdotetaan vakituisen asunnon       90 000 markkaan nykyisestä 60 000 markasta.
42102: asuntotulon verotuksesta vapaan verotusarvon      Esitys liittyy vuoden 1991 tulo- ja menoarvio-
42103: raja korotettavaksi 440 000 markkaan nykyi-       esitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen
42104: sestä 370 000 markasta. Muun asunnon kuin         yhteydessä. Laki on tarkoitettu tulemaan voi-
42105: vakituisen asunnon valtionverotuksessa vapaan     maan 1 päivänä tammikuuta 1991.
42106: verotusarvon raja ehdotetaan korotettavaksi
42107: 
42108: 
42109: 
42110: 
42111:                                         PERUSTELUT
42112: 
42113: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut                  vuodelta 1986 toimitetussa verotuksessa rajan
42114:    muutokset                                      oltua siihen asti 50 000 markkaa.
42115:                                                      Kiinteistöjen arvo varallisuusverotuksessa,
42116:    Asuntotulon verottamisesta eräissä tapauk-     joka on asuntotulon perusteena, määrätään
42117: sissa annetun lain (505/73) mukaan verovelvol-    erikseen maapohjan ja rakennuksen osalta.
42118: lisen omistamasta asunnosta, jota hän käyttää        Uusi tulo- ja varallisuusverolaki (1240/88)
42119: omaan tai perheensä asumiseen tai vapaa-ajan      sisältää maapohjan käyvän arvon määräämisen
42120: viettoon, vahvistetaan asuntotulo asunnon ve-     yleiset perusteet, joiden mukaan maapohjan
42121: rotusarvon perusteella. Asuntotulo on 3 pro-      arvoon vaikuttavina seikkoina on muun ohessa
42122: senttia sen perusteena olevan asunnon verotus-    otettava huomioon laadultaan ja sijainniltaan
42123: arvosta.                                          samanlaisista tonteista paikkakunnalla vapaas-
42124:                                                   sa kaupassa tavanomaisissa olosuhteissa mak-
42125:    Asuntotulo vakituisesta asunnosta jätetään
42126:                                                   settujen hintojerr perusteella todettu kohtuulli-
42127: kuitenkin verottamatta siltä osin kuin sen pe-    nen hintataso. Vuodesta 1989 lähtien verohalli-
42128: rusteena oleva verotusarvo ei ylitä laissa sää-
42129:                                                   tus vahvistaa laissa olevan valtuutussäännök-
42130: dettyä rajaa. Lakia säädettäessä vuonna 1973
42131:                                                   sen nojalla vuosittain tarkemmat perusteet ve-
42132: oli verotettava raja 100 000 markkaa. Rajaa on
42133:                                                   rotusarvojen laskemisesta verotusta toimitetta-
42134: lain voimassaoloaikana korotettu kuudesti, vii-
42135:                                                   essa. Tarkempia vuosittaisia perusteita vahvis-
42136: meksi vuodelta 1988 toimitettavaa verotusta
42137:                                                   taessaan verohallitus käyttää perusteena val-
42138: varten, jolloin nykyinen 370 000 markan raja
42139:                                                   tion teknillisessä tutkimuskeskuksessa tehtyjen
42140: otettiin käyttöön.                                selvitysten mukaan laadittuja, vuonna 1986
42141:   Asuntotulo muusta kuin vakituisesta asun-       tarkistettuja kuntakohtaisia arviointiperusteita
42142: nosta jätetään valtionverotuksessa verottamat-    ja tonttihintakarttoja, jotka on laadittu ensisi-
42143: ta siltä osin kuin sen perusteena olevan asun-    jaisesti tehdyistä kiinteistökaupoista saatujen
42144: non verotusarvo ei ylitä 60 000 markkaa. Ny-      tietojen nojalla. Arviointiohjeet on laadittu
42145: kyistä rajaa sovellettiin ensimmäisen kerran      vuodenvaihteen 1985-1986 käypään hintata-
42146: 301225T
42147: 2                                  1990 vp. -      HE n:o 188
42148: 
42149: soon, ja niitä on käytetty verotusarvojen oh-      2. Esityksen taloudelliset vaiku-
42150: jeellisena perusteena vuodelta 1988 toimitetus-       tukset
42151: sa verotuksessa. Verohallituksen tarkoituksena
42152: on nostaa verotusarvojen taso asteittain vuo-         Jos nykyistä 370 000 markan rajaa ei koro-
42153: teen 1991 mennessä varovasti arvioituihin ta-      tettaisi, olisi vuodelta 1991 toimitettavassa ve-
42154: voiteverotusarvoihin, joina käytetään, kuten       rotuksessa asuntotuloa vakituisesta asunnosta
42155: aiemminkin, 70 prosenttia käyvistä hinnoista.      saavia noin 100 000 verovelvollista. Asuntotu-
42156:    Rakennusten verotusarvoa nostaa verotusar-      lon määrä olisi vastaavasti noin 500 miljoonaa
42157: von perusteena olevan jälleenhankinta-arvon        markkaa. Tästä kertyisi valtion tuloveroa noin
42158: vuosittain tapahtuva rakennuskustannusten          120 miljoonaa ja kunnallisveroa noin 80 mil-
42159: nousua vastaava korotus. Lisäksi verotusarvoa      joonaa markkaa. Hallituksen nyt esittämä ala-
42160: nostaa verouudistukseen liittyvä jälleenhan-       rajan korottaminen 440 000 markkaan vähen-
42161: kinta-arvosta tehtävän vuosittaisen ikäalennuk-    tää asuntotuloa saavien määrän puoleen siitä,
42162: sen puolittaminen vuodesta 1989 lukien.            joksi se muutoin muodostuisi. Vastaavasti pie-
42163:    Vakituisten asuntojen verotusarvojen nou-       nenisi valtion tuloveron määrä noin 45 miljoo-
42164: sua rajoittaa vuonna 1989 tulo- ja varallisuus-    nalla markalla ja kunnallisveron määrä noin 30
42165: verolakiin otettu säännös, jonka mukaan en-        miljoonalla markalla.
42166: nen vuotta 1989 valmistuneen rakennuksen              Muusta kuin vakituisesta asunnosta arvioi-
42167: verotusarvo vahvistetaan enintään 30 prosent-      daan asuntotulon määräksi vuodelta 1991 toi-
42168: tia sille verovuotta edeltäneeltä verovuodelta     mitettavassa valtionverotuksessa vastaavasti
42169: toimitetussa verotuksessa vahvistettua arvoa       noin 300 miljoonaa markkaa ja kertyvän valti-
42170: korkeammaksi.                                      onveron määräksi noin 75 miljoonaa markkaa,
42171:    Asuntotulon alarajaa ei ole vuoden 1988         jos verotusarvon alaraja säilyy 60 000 markas-
42172: jälkeen nostettu. Tämä johtuu lähinnä siitä,       sa. Alarajan korottaminen 90 000 markkaan
42173: että tarkoituksena on ollut siirtyä uuteen kiin-   vaikuttaa siten, että asuntotulon määrä val-
42174: teistöverojärjestelmään,    jonka    yhteydessä    tionverotuksessa alenee 200 miljoonaan mark-
42175: muun ohessa asuntotulon verottamisesta on          kaan. Kertyvän valtionveron määrä alenee
42176: ollut määrä luopua. Koska kiinteistöverouudis-     noin 25 miljoonalla markalla. Korotus ei vai-
42177: tus on siirtynyt toistaiseksi, on asuntotulon      kuta kunnallisverotukseen.
42178: verotuksen alarajojen tarkistaminen tullut
42179: ajankohtaiseksi. Verotusarvojen nousun ja ra-
42180: hanarvon muuttumisen johdosta ehdotetaan            3. Voimaantulo
42181: asuntotulon verottamisesta eräissä tapauksissa
42182: annetun lain 1 §:n 2 momenttia muutettavaksi          Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan palva-
42183: siten, että asuntotulo vakituisesta asunnosta       nä tammikuuta 1991. Sitä sovellettaisiin ensim-
42184: jätetään verottamatta siltä osin kuin sen perus-    mäisen kerran vuodelta 1991 toimitettavassa
42185: teena olevan asunnon verotusarvo ei ylitä           verotuksessa.
42186: 440 000 markkaa. Lain 1 §:n 3 momenttia
42187: ehdotetaan muutettavaksi siten, että asuntotu-
42188: lo muusta asunnosta kuin vakituisesta asun-
42189: nosta jätetään valtionverotuksessa verottamat-      4. Säätämisjärjestys
42190: ta siltä osin kuin sen perusteena olevan asun-
42191: non verotusarvo ei ylitä 90 000 markkaa. Kun-          Lakiehdotus olisi käsiteltävä valtiopäiväjär-
42192: nallisverotuksessa asuntotulo voitaisiin edel-      jestyksen 66 §:n mukaisessa säätämisjärjestyk-
42193: leenkin näistä asunnoista määrätä ilman alara-      sessä.
42194: jaa.
42195:    Alarajojen markkamäärien muutos perustuu           Edellä esitetyn perustella annetaan Eduskun-
42196: inflaation mukaiseen hintojen nousuun.              nan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
42197:                                    1990 vp. -   HE n:o 188                                    3
42198: 
42199: 
42200:                                            Laki
42201:       asuntotulon verottamisesta eräissä tapauksissa annetun lain 1 §:n muuttamisesta
42202: 
42203:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
42204:    muutetaan asuntotulon verottamisesta eräissä tapauksissa 15 päivänä kesäkuuta 1973 annetun
42205: lain (505173) 1 §:n 2 ja 3 momentti,
42206:    sellaisina kuin ne ovat, 1 § :n 2 momentti 20 päivänä marraskuuta 1987 annetussa laissa
42207: (856/87) ja 1 §:n 3 momentti 13 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (939/85), seuraavasti:
42208: 
42209:                      1§                          verottamatta siltä osin kuin sen perusteena
42210:                                                  olevan asunnon verotusarvo ei ylitä 90 000
42211:   Asuntotulo vakituisesta asunnosta jätetään     markkaa.
42212: verottamatta siltä osin kuin sen perusteena
42213: olevan asunnon verotusarvo ei ylitä 440 000        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
42214: markkaa.                                         kuuta 1991.
42215:   Asuntotulo muusta asunnosta kuin vakitui-        Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuo-
42216: sesta asunnosta jätetään valtionverotuksessa     delta 1991 toimitettavassa verotuksessa.
42217: 
42218:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1990
42219: 
42220: 
42221:                                      Tasavallan Presidentti
42222:                                      MAUNO KOIVISTO
42223: 
42224: 
42225: 
42226: 
42227:                                                                     Ministeri Ulla Puolanne
42228: 4                                 1990 vp. -    HE n:o 188
42229: 
42230:                                                                                           Liite
42231: 
42232: 
42233: 
42234:                                            Laki
42235:       asuntotulon verottamisesta eräissä tapauksissa annetun lain 1 §:n muuttamisesta
42236: 
42237:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
42238:    muutetaan asuntotulon verottamisesta eräissä tapauksissa 15 päivänä kesäkuuta 1973 annetun
42239: lain (505173) 1 §:n 2 ja 3 momentti,
42240:    sellaisina kuin ne ovat, 1 §:n 2 momentti 20 päivänä marraskuuta 1987 annetussa laissa
42241: (856/87) ja 1 §:n 3 momentti 13 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (939/85), seuraavasti:
42242: 
42243: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
42244:                                                 §
42245: 
42246:   Asuntotulo vakituisesta asunnosta jätetään       Asuntotulo vakituisesta asunnosta jätetään
42247: verottamatta siltä osin kuin sen perusteena      verottamatta siltä osin kuin sen perusteena
42248: olevan asunnon verotusarvo ei ylitä 370 000      olevan asunnon verotusarvo ei ylitä 440 000
42249: markkaa.                                         markkaa.
42250:   Asuntotulo muusta asunnosta kuin vakitui-        Asuntotulo muusta asunnosta kuin vakitui-
42251: sesta asunnosta jätetään valtionverotuksessa     sesta asunnosta jätetään valtionverotuksessa
42252: verottamatta siltä osin kuin sen perusteena      verottamatta siltä osin kuin sen perusteena
42253: olevan asunnon verotusarvo ei ylitä 60 000       olevan asunnon verotusarvo ei ylitä 90 000
42254: markkaa.                                         markkaa.
42255: 
42256:                                                    Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
42257:                                                  kuuta 1991.
42258:                                                    Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuo-
42259:                                                  delta 1991 toimiteltavassa verotuksessa.
42260:                                      1990 vp. -     HE n:o 189
42261: 
42262: 
42263: 
42264: 
42265:                                    Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion virkamieslain
42266:                                  muuttamisesta
42267: 
42268: 
42269: 
42270: 
42271:                           ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
42272: 
42273:    Esityksessä ehdotetaan valtion virkamiesla-      jatkuessa suorittaa henkilökohtaista tukea
42274: kia muutettavaksi siten, että virka voidaan         omaehtoista ammatillista aikuiskoulutusta var-
42275: perustaa myös määräajaksi, jos virkaan varten       ten. Tältä osin esitys liittyy talous- ja tulopo-
42276: tarvittavat varat on lahjoitettu valtiolle.         liittiseen kokonaisratkaisuun vuosille 1990-
42277:    Esityksessä ehdotetaan lisäksi valtion virka-    1991.
42278: miesten erorahajärjestelmää kehitettäväksi si-         Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1
42279: ten, että virkamiehelle voitaisiin virkasuhteen     päivänä tammikuuta 1991.
42280: 
42281: 
42282: 
42283: 
42284:                                       YLEISPERUSTELUT
42285: 
42286: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut                    luihin tulee lahjoitusvaroin perustettavan viran
42287:    muutokset                                        olla kyseisen korkeakoulun opetuksen ja tutki-
42288:                                                     muksen kannalta tarpeellinen sekä sisältyä kor-
42289: 1.1. Lahjoitusvirkojen perustaminen määrä-          keakoulun ja opetusministeriön toiminta- ja
42290:      ajaksi                                         taloussuunnitelmiin. Lahjoitettavan pääoman
42291:                                                     on laskennallisesti katettava lahjoitusviran
42292:    Virkojen perustamista määräajaksi valtion        palkkaus- ja muut henkilöstökustannukset vä-
42293: virkamieslain nojalla (755/86) ei ole pidetty       hintään viiden vuoden ajaksi. Lahjoittajan tu-
42294: mahdollisena. Sen sijaan valtion virkamieslain      lee luovuttaa korkeakoulun tulotilille koko tar-
42295: 6 §:n 3 momentin nojalla asetuksella on voitu       vittava pääoma ennen lahjoitukseen sisältyvän
42296: säätää ne virat, joihin nimitetään määräajaksi      viran perustamisajankohtaa. Muilta osin lah-
42297: tai muutoin rajoitetuksi ajaksi. Itse virka on      joitusvirkojen perustamismenettely on ollut sa-
42298: kuitenkin ollut perustettava periaatteessa pysy-    ma kuin yleensäkin valtion viroissa. Viran
42299: väksi. Valtion virkamieslain 6 §:n 4 momentin       palkkaukseen tarvittavat varat on otettu asian-
42300: mukaan virka on lakkautettava sen tultua tar-       omaisen viraston palkkausmomentille. Virat
42301: peettomaksi. Virka lakkautetaan asetuksella         on perustettu valtion virkamieslain säännösten
42302: taikka lain 8 a § :ssä tarkoitetuissa virastoissa   mukaisesti eli periaatteessa pysyviksi. Virkoja
42303: asianomaisen viraston päätöksellä.                  ei ole lakkautettu lahjoitusvarojen loputtua
42304:                                                     vaan virat ovat muodostuneet pysyviksi.
42305:    Korkeakouluihin on voitu perustaa virkoja
42306: lahjoitusvaroin. Korkeakoulujen niin sanottu-         Tällä hetkellä lahjoitusvaroin perustettuja
42307: jen lahjoitusvirkojen perustamista koskevat         virkoja on noin 120. Näistä noin kaksi kolmas-
42308: menettelytavat sisältyvät valtion tulo- ja meno-    osaa on professorin tai apulaisprofessorin vir-
42309: arvion korkeakouluja koskevan lukuryhmän            koja. Tehdyt lahjoitukset riittävät kattamaan
42310: selvitysosaan. Noudatetun menettelyn mukaan         vuoden 1991 aikana näistä viroista enää noin
42311: perustettaessa lahjoitusvirkoja korkeakou-          35 viran aiheuttamat kustannukset.
42312: 
42313: 301246R
42314: 2                                     1990 vp. -     HE n:o 189
42315: 
42316:    Hallituksen tulo- ja menoarvioesityksessä         ajaksi. Määräajan pituus riippuisi lahjoituksen
42317: vuodelle 1991 esitetään seitsemän professorin        suuruudesta. Laki ei vaikuttaisi jo perustettui-
42318: ja yhden apulaisprofessorin viran perustamis-        hin lahjoitusvirkoihin vaan virkoihin, jotka
42319: ta. Näiden virkojen perustamista varten on           perustetaan vuoden 1991 tulo- ja menoarviossa
42320: valtiolle tehty lahjoitukset, jotka riittävät kat-   ja sitä seuraavissa tulo- ja menoarvioissa osoi-
42321: tamaan viran laskennalliset kustannukset pää-        tetuin määrärahoin.
42322: sääntöisesti viiden vuoden ajalta.                      Tähän mennessä lahjoituksia virkojen perus-
42323:    Erityisesti lahjoitusvirkojen osalta olisi tär-   tamista varten ovat saaneet korkeakoulut. On
42324: keätä, että virka voitaisiin perustaa myös mää-      kuitenkin mahdollista, että esimerkiksi tutki-
42325: räajaksi. Korkeakouluissa on sellaisia tutki-        muslaitoksiin olisi saatavissa ulkopuolista ra-
42326: mus- ja opetustarpeita, joiden osalta on tärke-      hoitusta määräaikaisiin tutkimus- ja koulutus-
42327: ää arvioida, onko pysyväisluonteinen sitoutu-        hankkeisiin. Tämän vuoksi ei lahjoitusvaroin
42328: minen alan kehittämiseen perusteltua. Lahjoi-        perustettavan viran perustamista määräajaksi
42329: tusviran muodostuminen pysyväksi, vaikka             ole syytä tehdä mahdolliseksi vain korkeakou-
42330: lahjoitus ei riitä enää kattamaan viran kustan-      lujen osalta.
42331: nuksia, ei ole tarkoituksenmukaista. Käytän-
42332: nön tulisi olla sellainen, että lahjoitusvaroin
42333: virka perustetaan siksi ajaksi, joksi lahjoitus      1.2. Erorahajärjestelmän kehittäminen
42334: riittää laskennallisesti kattamaan virasta aiheu-
42335: tuvat kustannukset. Viran perustaminen mää-             Nykyinen erorahajärjestelmä koskee työnte-
42336: räaikaiseksi antaisi luontevan mahdollisuuden        kijöitä ja virkamiehiä, jotka on irtisanottu
42337: määräajan päätyttyä harkita, onko korkeakou-         taloudellisista tai tuotannollisista syistä tai vi-
42338: lun tutkimuksen ja opetuksen kannalta tärkeää        ran lakkauttamisen johdosta ja joiden uudel-
42339: rahoittaa alaa pysyvämmin.                           leen työhön sijoittuminen on iän tai muun syyn
42340:    Määräaikaisiin tutkimus- ja koulutushank-         vuoksi vaikeaa.
42341: keisiin on suhteellisen usein saatavissa myös           Palkansaajien ammattitaidon kehittämisessä
42342: ulkopuolista rahoitusta. Tavallisesti näiden         on työn yhteydessä tapahtuvalla henkilöstö-
42343: hankkeiden toteuttaminen edellyttää virkasuh-        koulutuksella keskeinen merkitys. Nopeat ja
42344: teessa olevaa opetus- ja tutkimushenkilöstöä.        suuret ammattirakenteen ja ammattien muu-
42345: Tällaisiin määräaikaishankkeisiin ei ole perus-      tokset edellyttävät lisäksi työnantajien ja työn-
42346: tettu virkoja, vaikka rahoitus määräajaksi olisi     tekijäin myönteistä suhtautumista omaehtoi-
42347: lahjoituksin saatavissa. Tämä on ollut perus-        seen ammatilliseen koulutukseen. Tämän
42348: teltua, koska ei ole haluttu sitoa näihin hank-      vuoksi on tärkeätä, että palkansaajien omaeh-
42349: keisiin valtion varoja pysyväisluonteisesti, mi-     toisen ammatillisen aikuiskoulutuksen tukemis-
42350: hin nykykäytäntö johtaisi. Viran perustaminen        ta kehitetään.
42351: lahjoitusta vastaavaksi ajaksi antaisi mahdolli-        Talous- ja tulopoliittisessa kokonaisratkai-
42352: suuden joustavasti toteuttaa näitä hankkeita         sussa vuosille 1990-1991 esitetään erorahajär-
42353: sitomatta valtion varoja pysyväisluonteisesti.       jestelmää kehitettäväksi vuoden 1991 alusta
42354:    Hallitus totesi tulo- ja menoarvioesityksis-      siten, että henkilölle voidaan työ- ja virkasuh-
42355: sään vuosille 1990 ja 1991, että korkeakoulujen      teen jatkuessa suorittaa henkilökohtaista tukea
42356: niin sanottujen lahjoitusvirkojen perustamises-      aikuiskoulusta varten. Tarkoitus on, että jär-
42357: sa on tarkoitus siirtyä menettelyyn, jossa lah-      jestely olisi aluksi voimassa kokeiluluonteisesti
42358: joitusvirka voidaan perustaa myös lahjoitusta        vuosina 1991-1993.
42359: vastaavaksi ajaksi. Vastauksessaan vuoden               Yleisen erorahajärjestelmän osalta järjestely
42360: 1990 tulo- ja menoarvioesitykseen eduskunta          on jo toteutettu koulutus- ja erorahastosta
42361: edellytti, että tällainen menettely otetaan mah-     annetulla lailla (537 /90) sekä siihen perustuvil-
42362: dollisimman pikaisesti käyttöön.                     la koulutus- ja erorahaston säännöillä.
42363:    Valtion virkamieslakia ehdotetaan edellä sa-         Valtion virkamiesten erorahajärjestelmässä
42364: notun perusteella muutettavaksi siten, että vir-     on tarkoitus toteuttaa vastaava järjestely. Tä-
42365: ka voidaan perustaa määräajaksi, jos virkaa          män vuoksi ehdotetaan valtion virkamieslakia
42366: varten tarvittavat varat on lahjoitettu valtiolle.   muutettavaksi siten, että virkamiehelle voitai-
42367: Lain muutoksella lahjoitusvirkojen perustami-        siin virkasuhteen jatkuessa suorittaa henkilö-
42368: sessa siirryttäisiin sellaiseen menettelyyn, jossa   kohtaista tukea ammatillista aikuiskoulutusta
42369: virka perustettaisiin säännönmukaisesti määrä-       varten.
42370:                                       1990 vp. -     HE n:o 189                                     3
42371: 
42372:    Tarkemmista henkilökohtaisen tuen perus-          voitaisiin myöntää ammatillisen kurssikeskuk-
42373: teista säädettäisiin eroraha-asetuksessa. Tar-       sen, ammatillisen oppilaitoksen, kansanopiston
42374: koitus on, että tukea myönnettäisiin omaeh-          tai korkeakoulun järjestämiin opintoihin.
42375: toista ammatillista koulutusta varten 30-60             Tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) mu-
42376: -vuotiaalle virkasuhteesta palkattomalle opin-       kaan eroraha ei ole veronalaista tuloa. Tarkoi-
42377: tovapaalle siirtyvälle virkamiehelle. Kahden         tuksena on, ettei myöskään ehdotettu uusi
42378: vuoden aikana tukea voitaisiin maksaa enin-          koulutustuki olisi veronalaista. Hallitus antaa
42379: tään kahdeksantoista kuukauden ajan.                 eduskunnalle erikseen esityksen tulo- ja varalli-
42380:    Tuen suuruus olisi ikävuosista riippuen           suusverolain muuttamisesta tämän tarkoituk-
42381: 1 300-1 700 markkaa kuukaudessa. Tukea               sen toteuttamiseksi.
42382: 
42383: 
42384: 
42385: 
42386:                              YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
42387: 
42388: 
42389: 1. Lakiehdotus                                       tyyppiä, että sen voidaan katsoa kuuluvan
42390:                                                      valtion virkamieslain 5 §:n 2 momentissa tar-
42391:    5 a §. Uusi 5 a § sisältäisi säännöksen mää-      koitettuun erittelyyn. Tämä merkitsee sitä, että
42392: räaikaisen viran perustamisesta. Virka voitai-       esimerkiksi professorin virkaa korkeakouluun
42393: siin perustaa määräaikaisena, jos virkaa varten      lahjoitusvaroin perustettaessa on tulo- ja me-
42394: tarvittavat varat on lahjoitettu valtiolle. Tar-     noarviossa eriteltävä paitsi viran nimi ja palk-
42395: kemmat säännökset viran perustamisesta lah-          kausluokka myös se määräaika, joksi virka
42396: joitusvaroin annettaisiin valtion virkamiesase-      perustetaan. Tarkoitus on, että nämä niin sa-
42397: tuksessa (723/87). Asetuksessa on tarkoitus          notut erittelyviratkin perustettaisiin määrä-
42398: säätää, että virka, johon määrärahat tulo- ja        ajaksi, joka määräytyisi lahjoituksen suuruu-
42399: menoarviossa on myönnetty valtiolle tehdyn           den perusteella asetuksessa määriteltävin las-
42400: lahjoituksen perusteella, perustetaan määräai-       kennallisin perustein. Virkaa ei kuitenkaan eh-
42401: kaisena, jollei eduskunnan hyväksymästä tulo-        dottomasti tarvitsisi perustaa määräaikaisena.
42402: ja menoarviosta nimenomaisesti muuta johdu.          Tämä tulisi nimenomaisesti ilmetä tulo- ja
42403: Asetuksessa olisi lisäksi muun muassa sään-          menoarviosta. Tarkoituksenmukaisin menette-
42404: nökset niistä laskennallisista perusteista, joiden   ly lahjoitusvirkojen osalta kuitenkin olisi, että
42405: mukaan mukaan määrätyisi se aika, joksi virka        ne perustettaisiin aina määräaikaisina lahjoi-
42406: perustetaan. Tarkoitus on, että perusteet olisi-     tuksen suuruuden mukaisesti. Määräajan lop-
42407: vat vastaavat kuin nykyisin tulo- ja menoarvi-       puun kuluttua voitaisiin tavanomaisessa tulo-
42408: ossa.                                                ja menoarviokäsittelyssä ottaa harkittavaksi,
42409:    Määräaikaisen viran perustamiseen nouda-          onko syytä perustaa virka pysyväksi.
42410: tettaisiin sellaisenaan lain 5 §:n säännöksiä.          Määräaikaisen viran perustamiseen nouda-
42411: Viran perustamiseen tarvittavat varat sisällytet-    tettaisiin valtion virkamieslain 6-8 a §:n sään-
42412: täisiin vastaavalle momentille kuin muutkin          nöksiä. Tämä merkitsee sitä, että niin sanotut
42413: virkojen perustamiseen käytettävissä olevat          erittelyvirat perustettaisiin asetuksella ja muut
42414: määrärahat. Tulo- ja menoarvion perusteluissa        virat lain 8 a §:n nojalla viraston päätöksellä.
42415: olisi ilmoitettava sellaisten perustettavien pää-    Viran perustamista koskevassa asetuksessa tai
42416: toimisten virkojen lukumäärä ja pääasiallinen        päätöksessä olisi aina mainittava muiden 6 §:n
42417: tehtäväalue, joita ei ole 2 momentin mukaan          1 momentissa mainittujen seikkojen lisäksi
42418: eriteltävä tulo- ja menoarviossa.                    määräaika, joksi virka perustetaan. Virka olisi
42419:    Valtion virkamieslain 5 §:n 2 momentin mu-        perustettava edellä selostetun mukaisesti val-
42420:  kaan momentissa mainittuja virkoja ja niitä         tion virkamiesasetuksessa määräytyvien perus-
42421: virka-asemaltaan vastaavia ja ylempiä virkoja        teiden mukaisesti määräajaksi. Ainoastaan sii-
42422: ei saa perustaa, ellei kutakin virkaa ole tulo- ja   nä tapauksessa, että tulo- ja menoarviosta
42423:  menoarviossa eritelty. Erittelyyn kuuluu nykyi-     nimenomaan ilmenee tarkoituksen olevan viran
42424: sin viran nimi ja viran palkkausluokka. Viran        perustaminen pysyvästi, viran perustamisesta
42425:  määräaikaisuus on niin olennainen osa viran         määräajaksi poiketaan.
42426: 4                                      1990 vp. -     HE n:o 189
42427: 
42428:    Pykälän 2 momentissa on selvyyden vuoksi           Irtisanomisen johdosta virkasuhde voi kuiten-
42429: nimenomaisesti säädetty, että määräajaksi pe-         kin päättyä jo ennen tätä. Jos määräaikainen
42430: rustettu virka lakkaa viimeistään sen määrä-          virka poikkeuksellisesti olisi lain 6 §:n 3 mo-
42431: ajan päätyttyä, joksi virka on perustettu. Vir-       mentin nojalla asetuksella säädetty sellaiseksi,
42432: kaa ei tässä tapauksessa tarvitse enää lakkaut-       johon virkamies nimitetään viran voimassaolo-
42433: taa erikseen. Virka olisi kuitenkin mahdollista       aikaa lyhyemmäksi määräajaksi, päättyisi vir-
42434: lakkauttaa myös tätä ennen valtion virkamies-         kasuhde ilman irtisanomista tämän määräajan
42435: lain 6 § :n 4 momentin mukaisesti. Periaattees-       loppuun kuluttua.
42436: sa myös lain 6-8 a §:n mukaiset virkajärjeste-           51 §. Uudessa 4 momentissa ehdotetaan ero-
42437: lyt voivat, säännöksissä olevien rajoitusten mu-      rahajärjestelmää kehitettäväksi siten, että vir-
42438: kaisesti, tulla sovellettaviksi lahjoitusvirkoihin.   kamiehelle voidaan virkasuhteen jatkuessa, vir-
42439: Tätä voidaan perustella sillä periaatteella, ettei    kamiehen ollessa palkattomalla opintovapaal-
42440: lahjoituksella tulisi voida tehdä poikkeusta val-     la, suorittaa henkilökohtaista tukea omaehtois-
42441: tion virkakoneiston yleisestä järjestelystä. Käy-     ta ammatillista aikuiskoulutusta varten. Tuesta
42442: tännössä ei lahjoitusvirkojen osalta todennä-         olisi muutoin voimassa, mitä valtion virka-
42443: köisesti ole tarvetta järjestelyihin, jotka mer-      mieslaissa on erorahasta säädetty. Tuen suorit-
42444: kitsisivät lahjoituksen tarkoituksen olennaista       tamisesta ja sen edellytyksistä säädettäisiin ase-
42445: muutosta. Jos tähän poikkeuksellisesti joudut-        tuksella. Edellytykset olisivat samat kuin kou-
42446: taisiin, tulisi harkittavaksi lahjoituksen palaut-    lutus- ja erorahastosta annetussa laissa tarkoi-
42447: taminen tulo- ja menoarvion perusteella lah-          tetussa erorahajärjestelmässä.
42448: joittajalle.                                             53 §. Oppilaitosten velvollisuudesta antaa
42449:    Määräaikaisen viran lakkaamisesta tai lak-         valtiokanttorille tietoja erorahan aikuiskoulu-
42450: kauttamisesta ei synny säästöä, jota voitaisiin       tuslisän ja 51 §:n 4 momentissa tarkoitetun
42451: käyttää virkajärjestelyin muiden virkojen pe··        koulutustuen suorittamisen edellytyksistä eh-
42452: rustamiseen tai muun henkilöstön palkkauk-            dotetaan säädettäväksi uudessa 3 momentissa.
42453: siin. Määräaikaisen viran lakatessa otetaan
42454: muutos huomioon seuraavan tulo- ja menoar-
42455: vion palkkausmäärärahoissa vähennyksenä,              2. Esityksen taloudelliset vaiku-
42456: jollei viran perustamiseen osoiteta tavanomai-           tukset
42457: sessa tulo- ja menoarviomenettelyssä määrära-
42458: hoja.                                                    Lahjoitusvirkojen perustaminen määräajaksi
42459:    Pykälän 2 momentin mukaan määräajaksi              tekee mahdolliseksi viran perustamisesta aiheu-
42460: perustettuun virkaan nimitetään siksi ajaksi,         tuvien menojen suhteuttamisen lahjoituksen
42461: joksi virka on perustettu, jollei 6 §:n 3 momen-      arvoon.
42462: tista muuta johdu. Viittauksella 6 §:n 3 mo-            Ehdotetun koulutustuen maksamisesta arvi-
42463: menttiin tarkoitetaan sitä, että määräajaksi          oidaan valtiolle aiheutuvan noin 2,6 miljoonan
42464: perustettu virkakin voidaan asetuksella säätää        markan lisäkustannukset vuodessa. Koulutus-
42465: viraksi, johon nimitetään määräajaksi, joka on        tuen suorittaisi valtiokonttori keskitetysti.
42466: lyhyempi kuin viran voimassaoloaika. Tähän
42467: voisi olla poikkeuksellisesti tarvetta, jos mää-
42468: räaika, joksi virka perustetaan, on pitkä.            3. Voimaantulo
42469:    Säännöksestä seuraa lisäksi, että valtion vir-
42470: kamieslain 43 §:n ja 46 §:n 6 momentin sään-             Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan pmva-
42471: nökset tulevat sovellettaviksi määräaikaiseen         nä tammikuuta 1991. Niin sanottujen lahjoi-
42472: virkaan nimitettyyn tai siirrettyyn virkamie-         tusvirkojen perustamista määräajaksi koskevia
42473: heen. Näin ollen, jos määräaikaiseen virkaan          säännöksiä sovellettaisiin virkaan, joka perus-
42474: nimitetty tai siirretty on ennestään nimitettynä      tetaan vuoden 1991 tulo- ja menoarviossa.
42475: tai siirrettynä valtion virkaan, hän on suoraan       Asetuksella on tarkoitus säätää, että ehdotetun
42476: lain nojalla virkavapaana tästä virasta sen           51 §:n 4 momentin nojalla myönnettävä koulu-
42477: ajan, jona hän on ensiksi tarkoitetussa virassa.      tustuki olisi voimassa kokeiluluonteisesti vuo-
42478: Lain 46 §:n 6 momentin soveltaminen taas              den 1993 loppuun saakka. Järjestelyn jatkami-
42479: merkitsee, että määräajaksi perustettuun vir-         nen tämän jälkeen tapahtuisi asetuksella.
42480: kaan nimitetyn virkamiehen virkasuhde päät-
42481: tyy ilman irtisanomista, kun se määräaika,              Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
42482: joksi virka on perustettu, on kulunut loppuun.        kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
42483:                                       1990 vp. -     HE n:o 189                                  5
42484: 
42485: 
42486:                                                Laki
42487:                                 valtion virkamieslain muuttamisesta
42488: 
42489:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
42490:   muutetaan 24 päivänä lokakuuta 1986 annetun valtion virkamieslain (755/86) 12 luvun otsikko
42491: sekä
42492:   lisätään lakiin uusi 5 a §, 51 §:ään uusi 4 momentti ja 53 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:
42493: 
42494:                       5a §
42495:    Virka voidaan perustaa määräajaksi, jos vir-      helle henkilökohtaista tukea omaehtoista am-
42496: kaa varten tarvittavat varat on lahjoitettu valti-   matillista aikuiskoulutusta varten sen mukaan
42497: olle. Tarkemmat säännökset viran perustami-          kuin asetuksella säädetään. Koulutustuesta on
42498: sesta määräajaksi annetaan asetuksella.              voimassa, mitä 53, 55 ja 56 §:ssä säädetään
42499:    Määräajaksi perustettu virka lakkaa, kun se       erorahasta. Koulutustuen suuruuden määrää
42500: määräaika, joksi virka on perustettu, on kulu-       valtioneuvosto.
42501: nut loppuun, jollei virkaa 6 §:n 4 momentin
42502: nojalla ole lakkautettu sitä ennen. Virkaan                              53§
42503: nimitetään tai siirretään siksi ajaksi, joksi vir-
42504: ka on perustettu, jollei 6 §:n 3 momentista             Oppilaitos on velvollinen pyynnöstä anta-
42505: muuta johdu.                                         maan valtiokanttorille maksutta erorahaa kos-
42506:                                                      kevan hakemuksen ratkaisemiseksi ja etuuk-
42507:                                                      sien suorittamiseksi tarvittavat tiedot.
42508:                      12 luku
42509:  Eroraha, toistuva korvaus ja koulutustuki             Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
42510:                                                      kuuta 1991.
42511:                       51 §
42512: 
42513:   Virkasuhteen jatkuessa suoritetaan virkamie-
42514: 
42515: 
42516:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1990
42517: 
42518: 
42519:                                        Tasavallan Presidentti
42520:                                        MAUNO KOIVISTO
42521: 
42522: 
42523: 
42524: 
42525:                                                                        Ministeri Ulla Puolanne
42526:                                       1990 vp. -    HE n:o 190
42527: 
42528: 
42529: 
42530: 
42531:                                     Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lannoiteverosta anne-
42532:                                  tun lain 2 ja 4 §:n muuttamisesta
42533: 
42534: 
42535: 
42536: 
42537:                           ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
42538: 
42539:    Maatalouden ylituotannosta aiheutuvien me-         Esitys liittyy vuoden 1991 tulo- ja menoar-
42540: nojen kattamiseksi ehdotetaan lannoitevero          vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
42541: korotettavaksi nykyisestä 15 pennistä 20 pen-       sen yhteydessä. Ehdotettu laki on tarkoitettu
42542: niin kilolta.                                       tulemaan voimaan vuoden 1991 alusta.
42543: 
42544: 
42545: 
42546: 
42547:                                           PERUSTELUT
42548: 
42549: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut                    naa markkaa. Lannoiteveron osuus tästä on
42550:    muutokset                                        260 miljoonaa markkaa. Tämän määrän peri-
42551:                                                     miseksi ehdotetaan lannoitevero korotettavaksi
42552:    Lannoitteista on kannettu valmisteveroa          5 pennillä eli 20 penniin kilolta tammikuun 1
42553: vuoden 1976 heinäkuun alusta. Verolla on            päivästä 1991 lukien.
42554: kerätty osa siitä maatalouden osuudesta, jolla         Lannoiteveroa on kannettu nykyisin myös
42555: maatalouden on maataloustulolain (629/82)           niin sanotuista luonnonlannoitteista. Vero on
42556: mukaan osallistuttava maatalouden ylituotan-        kuitenkin tarkoitettu kohdistettavaksi pää-
42557: non viennistä valtiolle aiheutuvien menojen         asiassa viljelyssä käytettäviin keinolannoittei-
42558: rahoittamiseen. Muu osa maatalouden osuu-           siin. Tämän johdosta verosta ehdotetaan va-
42559: desta on kerätty eräiden rehujen valmisteveroi-     pautettavaksi eläin- ja kasvialkuperää olevat
42560: na ja maataloustuotteiden markkinoimismak-          lannoitteet poistamalla ne tämän lain 2 §:n
42561: suina.                                              lannoitemääritelmän piiristä.
42562:    Lannoitteiden valmisteveroa kannetaan tulli-
42563: tariffin 31. ryhmään kuuluvista typpi-, fos-
42564: fori-, kali-, hiven- ja seoslannoitteista. Metsän
42565: lannoitukseen käytettävät lannoitteet on va-        2. Esityksen taloudelliset vaiku-
42566: pautettu valmisteverosta.                              tukset
42567:    Veron määrä on ollut kuluvan vuoden 15
42568: päivästä kesäkuuta lukien 15 penniä kilolta.          Vuoden 1990 tulo- ja menoarvion mukaan
42569: Veroa arvioidaan kertyvän tänä vuonna noin          lannoiteveroa arvioidaan kertyvän 115 miljoo-
42570: 115 miljoonaa markkaa.                              naa markkaa vuonna 1990. Lannoiteveron ko-
42571:    Kun maatalouden ylituotanto on kasvanut          rottaminen edellä esitetyllä tavalla lisäisi lan-
42572: ennakoitua enemmän, on maataloudelta kerät-         noiteveron tuottoa noin 145 miljoonalla mar-
42573: täviä markkinoimismaksuja ja valmisteveroja         kalla, joten veroa arvioidaan kertyvän 260
42574: vastaavasti korotettava. Vuoden 1991 tulo- ja       miljoonaa markkaa vuonna 1991. Ehdotetulla
42575: menoarviossa valmisteveroina ja markkinoi-          luonnonlannoitteiden verovapaudella ei ole sa-
42576: mismaksuina kerättävä osuus on 925 miljoo-          nottavaa vaikutusta veron tuottoon.
42577: 301204V
42578: 2                                     1990 vp. -     HE n:o 190
42579: 
42580: 3. Säätämisjärjestys                                 4. Voimaantulo
42581: 
42582:   Lakiehdotus on käsiteltävä valtiopäiväjärjes-        Laki ehdotetaan saatettavaksi voimaan
42583: tyksen 68 §:n mukaisessa uutta tai lisättyä          päivästä tammikuuta 1991.
42584: veroa koskevassa säätämisjärjestyksessä.               Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
42585:                                                      kunnalle hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo-
42586:                                                      tus:
42587: 
42588: 
42589: 
42590: 
42591:                                                Laki
42592:                      lannoiteverosta annetun lain 2 ja 4 §:n muuttamisesta
42593: 
42594:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
42595:   muutetaan lannoiteverosta 7 päivänä joulukuuta 1979 annetun lain (881179) 2 ja 4 §,
42596:   sellaisina kuin niistä ovat 2 § 2 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa (1019/88) ja 4 § 17
42597: päivänä marraskuuta 1989 annetussa laissa (983/89) seuraavasti:
42598: 
42599:                        2§                                                 4§
42600:    Lannoitteilla tarkoitetaan tässä laissa, eläin-      Lannoiteveroa on suoritettava 20 penniä ki-
42601: ja kasviperäisiä lannoitteita lukuun ottamatta,      lolta.
42602: lannoitelain (377 /86) 2 §:n 1 kohdan mukaisia
42603: myytäväksi tarkoitettuja aineita ja valmisteita,       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
42604: joiden tyyppinimikkeet määräytyvät Jannaite-         kuuta 1991.
42605: asetuksen (383/86) 3 §:n 2 ja 3 kohdan mu-
42606: kaan.
42607: 
42608:     Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1990
42609: 
42610: 
42611:                                        Tasavallan Presidentti
42612:                                        MAUNO KOIVISTO
42613: 
42614: 
42615: 
42616: 
42617:                                                         Valtiovarainministeri Matti Louekoski
42618:                                       1990 vp. -    HE n:o 190                                      3
42619: 
42620:                                                                                                 Liite
42621: 
42622: 
42623: 
42624:                                               Laki
42625:                     Iannoiteverosta annetun lain 2 ja 4 §:n muuttamisesta
42626: 
42627:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
42628:   muutetaan lannoiteverosta 7 päivänä joulukuuta 1979 annetun lain (881179) 2 ja 4 §,
42629:   sellaisina kuin niistä ovat 2 § 2 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa (1019/88) ja 4 § 17
42630: päivänä marraskuuta 1989 annetussa laissa (983/89) seuraavasti:
42631: 
42632: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
42633:                        2 §                                                2§
42634:   Lannoitteilla tarkoitetaan lannoitelain (377 1      Lannoitteilla tarkoitetaan tässä laissa, eläin-
42635: 86) 2 §:n 1 kohdan mukaisia myytäväksi tar-         ja kasviperäisiä lannoitteita lukuun ottamatta,
42636: koitettuja aineita ja valmisteita, joiden tyyppi-   lannoitelain (377 /86) 2 §:n 1 kohdan mukaisia
42637: nimikkeet määräytyvät lannoiteasetuksen (383/       myytäväksi tarkoitettuja aineita ja valmisteita,
42638: 86) 3 §:n mukaan.                                   joiden tyyppinimikkeet määräytyvät lannoite-
42639:                                                     asetuksen (383/86) 3 §:n 2 ja 3 kohdan mu-
42640:                                                     kaan.
42641: 
42642:                        4§                                                 4§
42643:    Lannoiteveroa on suoritettava 5 penniä ki-          Lannoiteveroa on suoritettava 20 penniä ki-
42644: lolta 1 päivästä tammikuuta 1990 ja 15 penniä       lolta.
42645: kilolta 15 päivästä kesäkuuta 1990 alkaen.
42646:                                                       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
42647:                                                     kuuta 1991.
42648:                                       1990 vp. -    HE n:o 191
42649: 
42650: 
42651: 
42652: 
42653:                                     Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ravintorasvaverosta
42654:                                  annetun lain muuttamisesta
42655: 
42656: 
42657: 
42658: 
42659:                            ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
42660: 
42661:    Ravintorasvaveron määrä ehdotetaan aleu-         kasviöljyseosten sekä jäätelön valmistukseen
42662: nettavaksi noin kolmanneksella nykyisestä ta-       käytettävien kasviöljyjen vero alenisi noin 3,50
42663: sosta eli 6 markkaan kilolta. Vero olisi hinta-     markalla kilolta. Nykyisin verottomien käyttö-
42664: vaikutukseltaan neutraali, sillä se vastaisi sitä   kohteiden vero nousisi 6,00 markalla kilolta.
42665: tukea, joka laskennallisesti kohdistuu rasva-       Lisäksi lakiin ehdotetaan eräitä teknisiä muu-
42666: osuuteen kotimaisen öljykasvituotannon tues-        toksia.
42667: ta. Vero kannettaisiin saman suuruisena kai-          Esitys liittyy vuoden 1991 tulo- ja menoar-
42668: kesta elintarvikekäyttöön tarkoitetusta kasviöl-    vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
42669: jystä.                                              sen yhteydessä. Muutos tulisi voimaan vuoden
42670:    Muutoksen seurauksena margariinien ja voi-       1991 alusta.
42671: 
42672: 
42673: 
42674: 
42675:                                           PERUSTELUT
42676: 
42677: 1. Nykyinen tilanne                                    Verotus nostaa erityisesti niin sanottujen
42678:                                                     jääkaappimargariinien hintaa. Niiden hinta
42679:    Voin ja margariinien hintasuhdetta on sää-       vaihtelee 50 prosentista 100 prosenttiin saman-
42680: delty margariinien valmistuksessa käytettävistä     laisessa pakkauksessa myytävän voin hintaan
42681: öljyistä ja -rasvoista kannettavalla ravintoras-     verrattuna ja 66 prosentista 128 prosenttiin
42682: vaverolla. Ravintorasvaveron määrä on 9,52          foliossa myytävän voin hintaan verrattuna.
42683: markkaa kilolta silloin, kun kasviöljy myydään         Sellaisenaan myytävän kasviöljyn hinta on
42684: margariinien ja jäätelön valmistukseen. Muihin      noin 50 prosenttia voiöljyn hinnasta. Eräisiin
42685: tarkoituksiin toimitetusta kasviöljystä kanne-      verottorniin käyttökohteisiin myytävän kasviöl-
42686: taan veroa 4,42 markkaa kilolta. Lisäksi täysin     jyn hinta on tätäkin alhaisempi.
42687: verottomia käyttökohteita ovat muun muassa             Ravintorasvaveron vaikutusta arvioitaessa
42688: liha- ja kalavalmisteet, eräät perunavalmisteet,    on otettava huomioon, että veron vaikutusta
42689: makeiset, sinappi, vientimargariini ja eräät tek-   tasapainottaa kotimaiselle öljykasvituotannolle
42690: niset käyttötarkoitukset. Raffinoimaton öljy,       maksettava tuki. Tuen avulla kotimaassa tuo-
42691: jota käytetään muun muassa rehujen valmis-          tetun rypsinsiemenen hinta alennetaan maail-
42692: tukseen, on myös verotonta. Vuoden 1990             manmarkkinahintatasolle. Kuluvana vuonna
42693: tulo- ja menoarviossa ravintorasvaveron tuo-        tukeen on varattu käytettäväksi yhteensä 390
42694: tr':si on arvioitu 305 milj. mk.                    miljoonaa markkaa.
42695: 
42696: 301072C
42697: 2                                     1990 vp. -     HE n:o 191
42698: 
42699: 2. Ehdotetut muutokset                               tatasoa vastaavalle tasolle. Muutosta voidaan
42700:                                                      pitää perusteltuna, sillä ei ole mitään erityistä
42701: 2.1. Ravintorasvaveron määrä                         syytä alentaa valtion tuella eräiden elintarvike-
42702:                                                      teollisuuden käyttämien raaka-aineiden hintoja
42703:    Ravintorasvojen verottamisen lähtökohtana         maailmanmarkkinahintatasolle muiden raaka-
42704: on tässä esityksessä pidetty sitä, että kasviöljyn   aineiden hintojen perustuessa kotimaiseen hin-
42705: hinta asettuisi kotimaisen rypsin hintaa vastaa-     tatasoon.
42706: valle tasolle. Tämän johdosta kannettavan ve-           Ehdotettu 5,70-6,00 markan suuruinen ve-
42707: ron tulisi vastata kasviöljyn siemenen sisältä-      ro merkitsee myös alennetun veron piiriin ny-
42708: män öljyn kotimarkkinahinnan ja maailman-            kyisin kuuluvien rasvojen ja öljyjen hintoihin
42709: markkinahinnan välistä eroa. Tämän tason             noin 2,00 markan nousupainetta.
42710: määrittelemiseksi on rypsinsiemenen kotimark-           Jotta kotimaiset tuotteet olisivat kilpailuky-
42711: kinahinnan ja maailmanmarkkinahinnan väli-           kyisiä sekä koti- että vientimarkkinoilla, on
42712: nen ero jaettu maailmanmarkkinoilla viime            kasviöljyn hinnan muutos tarkoitus ottaa huo-
42713: vuosina vallinneen öljyn ja rouheen hintasuh-        mioon elintarvikkeiden tuonnissa kannettavan
42714: teen mukaisessa suhteessa. Kasviöljyn osuus          elintarviketuotteiden valmisteveron ja viennin
42715: arvosta on tämän mukaisesti noin 62 prosent-         yhteydessä maksettavan hinnanerokorvauksen
42716: tia. Kun kasviöljyn saanto rypsinsiemenestä on       määrässä.
42717: 36 prosenttia, saadaan verotasoksi 5,97 mark-           Tullihallituksen tekemien selvitysten mukaan
42718: kaa kilolta seuraavasti:                             elintarviketuotteiden valmisteveron ja hinnan-
42719:                                                      erokorvauksen muutostarve vaihtelee 0,10
42720:                                           mk/kg      markasta 2, 70 markkaan kilolta tuotteen ras-
42721:                                                      vapitoisuudesta riippuen.
42722:     siemenen kotimarkkinahinta               4,42       Lain 3 § ehdotetaan yhdenmukaistettavaksi
42723:     siemenen maailmanmarkkinahinta           0,95    muun valmisteverolainsäädännön kanssa.
42724:     hintaero = siemenen tuki                 3,47       Raffinointilaitokset ostavat kotimaasta ja
42725:                                                      tuovat maahan puhdistettuja kasviöljyjä, jotka
42726:     kasviöljyn osuus hintaerosta                     raffinoidaan uudelleen. Kaksinkertaisen vero-
42727:     (0,62 x 3,47 mk)                         2,15    tuksen estämiseksi verottomiksi ehdotetaan
42728:     ravintorasvavero (2, 15 : 0,36)          5,97    säädettäväksi 7 §:n 6 kohdassa ne rasvat, jotka
42729:                                                      käytetään sellaisten tuotteiden valmistukseen,
42730:    Veron perustaso ehdotetaan pyöristettäväksi       joista kannetaan ravintorasvavero.
42731: 6,00 markkaan kilolta. Rypsiöljyn ja kalaöljyn          Nimikkeeseen 15.17 kuuluvien tuotteiden ve-
42732: nykyinen 0,30 markan suuruinen veroetu ehdo-         rotuksen selkiinnyttämiseksi lain 4 §:ään ehdo-
42733: tetaan myös säilytettäväksi entisellään.             tetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan ve-
42734:    Veron määrä tarkistettaisiin nykyisen käy-        ro määräytyy raaka-ainekomponenttien perus-
42735: tännön mukaisesti kuukausittain hintasuhteissa       teella. Vero olisi 5,70 markkaa kilolta rypsi- ja
42736: tapahtuneiden muutosten perusteella.                 rapsiöljyn sekä kalaöljyn osuudesta ja 6,00
42737:   Edellä ehdotettua veroa esitetään kannetta-        markkaa muiden rasvakomponenttien osalta.
42738: vaksi kaikista elintarvikekäyttöön tarkoitetuis-        Lain 5 §:ssä oleva viittaus veroperusteen
42739: ta tullitariffin 15. ryhmään kuuluvista raffinoi-    määräytymisajankohtaan ehdotetaan muutet-
42740: duista öljyistä ja rasvoista. Ainoastaan eräisiin    tavaksi vuoden 1990 heinäkuuksi. Rahtikulu-
42741: teknisiin käyttökohteisiin käytettävät öljyt ja      jen seurantaa koskeva säännös esitetään pois-
42742: rasvat säilytettäisiin edelleen verottomina.         tettavaksi lain 11 §:stä.
42743: 
42744: 
42745: 2.2. Muut muutokset                                  3. Asian valmistelu
42746: 
42747:    Verottomuussäännöksiä ehdotetaan muutet-             Esitystä on valmisteltu valtiovarainministe-
42748: tavaksi siten, että verottomiksi jäisivät 7 §:n 3    riössä, maa- ja metsätalousministeriössä sekä
42749: kohdan mukaan ainoastaan muuhun kuin elin-           tullihallituksessa. Maa- ja metsätalousministe-
42750: tarvikekäyttöön soveltuvat tuotteet. Tämä nos-       riössä toimiva, eräistä elintarvikerasvoista an-
42751: taisi eräiden elintarviketeollisuuden sektoreiden    netussa laissa (1/79) mainittu neuvottelukunta
42752: raaka-ainekustannukset kotimaista rypsin hin-        on myös käsitellyt esitystä.
42753:                                      1990 vp.       HE n:o 191                                      3
42754: 
42755: 4. Esityksen taloudelliset vaiku-                   5. Voimaantulo
42756:    tukset
42757:                                                       Laki tulisi voimaan vuoden 1991 alusta.
42758:   Ravintorasvaveron muuttaminen alentaisi           Lakia sovellettaisiin tuotteisiin, jotka mainittu-
42759: margariinien ja kasvirasvajäätelön valmistuk-       na päivänä tai sen jälkeen viedään valmistus-
42760: sessa käytettävän öljyn veroa noin 3,50 mar-        paikalta tai luovutetaan tullivalvonnasta.
42761: kaiia kilolta. Mikäli liikevaihtoveron vaikutus
42762: otetaan huomioon, alentuisi öljyn hinta yli
42763: 4,00 markaiia kilolta. Toisaalta nykyisin verot-    6. Säätämisjärjestys
42764: torniin käyttökohteisiin toimitettavien öljyjen
42765: hinnat nousisivat noin 6,00 markalla kilolta eli      Lakiehdotus on käsiteltävä valtiopäiväjärjes-
42766: kotimaisen rypsinsiemenen hintaa vastaavalle        tyksen 68 §:n mukaisessa uutta tai lisättyä
42767: tasolle. Myös alennetun veron piiriin kuuluvien     veroa koskevassa säätämisjärjestyksessä.
42768: ravintorasvojen vero nousisi nykyisestä tasosta
42769: noin 2,00 markalla kilolta. Ravintorasvaveron
42770: tuotto säilyisi entisellä tasolla ja olisi vuonna     Edellä sanotun perusteella annetaan Edus-
42771: 1991 noin 300 miljoonaa markkaa.                    kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
42772: 
42773: 
42774: 
42775: 
42776:                                               Laki
42777:                          ravintorasvaverosta annetun lain muuttamisesta
42778: 
42779:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
42780:   kumotaan ravintorasvaverosta 7 päivänä joulukuuta 1979 annetun lain (879/79) 6 §, sellaisena
42781: kuin sen 1 momentti on 17 päivänä kesäkuuta 1988 annetussa laissa (564/88) ja 2 momentti 24
42782: päivänä toukokuuta 1985 annetussa laissa (407 /85),
42783:   muutetaan 3 §:n 2 momentti, 5 §:n 1 momentti, 7 §:n 3 ja 4 kohta, 11 § ja verotaulukko,
42784:   sellaisina kuin niistä ovat 5 §:n 1 momentti ja 7 §:n 4 kohta 19 päivänä joulukuuta 1980
42785: annetussa laissa (856/80), 7 §:n 3 kohta osittain muutettuna 10 pmvana heinäkuuta 1987
42786: annetulla lailla (669/87) ja verotaulukko viimeksi mainitussa 10 päivänä heinäkuuta 1987
42787: annetussa laissa, sekä
42788:   lisätään 4 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa,
42789: uusi 3 ja 4 momentti ja 7 §:ään uusi 5 ja 6 kohta seuraavasti:
42790: 
42791:                        3§
42792:                                                     tuotteista on suoritettava ravintorasvaveroa
42793:    Ravintorasvaveroa on velvollinen suoritta-       kustakin tuotteen sisältämästä tullitariffin 15.
42794: maan myös se, jolle on toimitettu kotimaassa        ryhmään kuuluvasta rasvasta ja öljystä erik-
42795: valmistettuja ravintorasvoja verotta tämän lain     seen siten kuin edeilä on säädetty.
42796: nojalla, jollei niitä ole käytetty verottomaan         Jos maahantuoja ei esitä edellä mainittua
42797: tarkoitukseen.                                      selvitystä tullitariffin nimikkeeseen 15.17 kuu-
42798:                                                     luvan tuotteen koostumuksesta, on ravintoras-
42799:                                                     vaveroa suoritettava verotaulukon mukaisesti.
42800:          Veron määrämisen perusteet
42801:                                                                            5§
42802:                        4 §                             Milloin tullitariffin 15. ryhmään kuuluvien
42803:                                                     tärkeimpien rasva- ja öljyraaka-aineiden keski-
42804:   Tullitariffin nimikkeeseen 15.17 kuuluvista       näisten suhteiden mukaan laskettu maailman-
42805: kotimaassa valmistetuista ja maahan tuoduista       markkinahintojen keskiarvo on vertailukaute-
42806: 4                                    1990 vp. -     HE n:o 191
42807: 
42808: na olevan neljän viikon aikana ollut ainakin           5) ravintorasvat, jotka käytetään sellaisten
42809: kaksi prosenttia korkeampi tai alempi kuin          vientituotteiden valmistukseen, josta ei suorite-
42810: vuoden 1990 heinäkuussa vallinnut keskimää-         ta hinnanerokorvausta sekä
42811: räinen maailmanmarkkinahinta, valtiovarain-           6) ravintorasvat, jotka käytetään sellaisten
42812: ministeriö voi tullihallituksen esityksestä alen-   tuotteiden valmistukseen, joista suoritetaan ra-
42813: taa tai korottaa verotaulukossa mainittua ra-       vintorasvaveroa.
42814: vintorasvaveroa       maailmanmarkkinahinnan
42815: muutosta vastaavalla määrällä vertailukautta                     Erinäiset säännökset
42816: seuraavan kalenterikuukauden alusta. Ministe-
42817: riöllä on sama oikeus, milloin maailmanmark-                              11 §
42818: kinahinta on ravintorasvaveron muuttamisen            Jos maassa valmistettujen verollisten ravin-
42819: jälkeen muuttunut vähintään kaksi prosenttia.       torasvojen ja -öljyjen määriin perustuvissa tär-
42820:                                                     keimpien tullitariffin 15. ryhmään kuuluvien
42821:                                                     raaka-aineiden keskinäisissä suhteissa on ka-
42822:                        7§                           lenterivuoden aikana tapahtunut vähintään
42823:     Verottomia ovat:                                kahden prosenttiyksikön suuruinen muutos,
42824:                                                     valtiovarainministeriö voi tullihallituksen esi-
42825:   3) ravintorasvat, jotka käytetään muuhun          tyksestä muuttaa 5 §:ssä tarkoitettua maail-
42826: kuin elintarvikekäyttöön soveltuvien tuotteiden     manmarkkinahintaa laskettaessa sovellettavia
42827: valmistukseen;                                      raaka-aineiden keskinäisiä suhteita.
42828:   4) ravintorasvat, jotka teollisuus raffinoi
42829: käytettäväksi tarhaturkiseläimille tarkoitettu-       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
42830: jen rehuseosten valmistukseen;                      kuuta 1991.
42831: 
42832: 
42833:       Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1990
42834: 
42835: 
42836:                                       Tasavallan Presidentti
42837:                                       MAUNO KOIVISTO
42838: 
42839: 
42840: 
42841: 
42842:                                                          Valtiovarainministeri Matti Louekoski
42843:                                               1990 vp. -        HE n:o 191                                        5
42844: 
42845:                                                                                                             Liite
42846: 
42847: 
42848: 
42849: 
42850:                                                 VEROTAULUKKO
42851:                                                                                                        Ravinto-
42852: Tullitariffin                                                                                 Tuote-    rasva-
42853:   nimike                                          Tuote                                       ryhmä      vero
42854:                                                                                                         mk/kg
42855: 
42856: 15.01           Sianihra (laardi); muu sianrasva ja siipikarjan rasva, sulatettu, myös
42857:                    puristettu tai liuottimilla uutettu .................................. .     l.       6,00
42858: 15.02:sta       Nautaeläinten, lampaan tai vuohen rasva, raaka tai sulatettu, myös
42859:                    puristettu tai liuottimilla uutettu:
42860:                 - sellaisenaan ihmisravinnoksi soveltuvat, sulatetut ja puristetut
42861:                   rasvat ............................................................. .        2.       6,00
42862: 15.03:sta       Laardisteariini; laardiöljy, oleosteariini, oleomargariini ja taliöljy,
42863:                    emulgoimattomat, sekoittamattomat ja muutoin valmistamatto-
42864:                    mat:
42865:                    laardiöljy ja oleomargariini ....................................... .       3.       6,00
42866:                    muut, sellaisenaan ihmisravinnoksi soveltuvat .................... .         4.       6,00
42867: 15.04:stä       Kala- ja merinisäkäsrasvat ja -öljyt sekä niiden jakeet, myös puhdiste-
42868:                    tut, mutta kemiallisesti muuntamattomat:
42869:                 - sellaisenaan ihmisravinnoksi soveltuvat, ei kuitenkaan kalanmaksa-
42870:                    öljyt ja niiden jakeet .............................................. .      5.       6,00
42871: 15.06:sta       Muut eläinrasvat ja -öljyt sekä niiden jakeet, myös puhdistetut, mutta
42872:                   kemiallisesti muuntamattomat:
42873:                 - sellaisenaan ihmisravinnoksi soveltuvat ........................... .         6.       6,00
42874: 15.07-
42875: 15.15:sta       Sellaisenaan ihmisravinnoksi soveltuvat kasvirasvat ja rasvaiset kasvi-
42876:                     öljyt sekä niiden jakeet, myös puhdistetut, mutta kemiallisesti
42877:                    muuntamattomat, ei kuitenkaan nimikkeeseen 15.15 kuuluva risii-
42878:                     niöljy, kiinanpuuöljy (tung-öljy), oiticicaöljy ja jojobaöljy:
42879:                     rypsi- ja rapsiöljy ................................................. .     7.      5,70
42880:                     muut .............................................................. .       8.      6,00
42881: 15.16:sta       Eläin- ja kasvirasvat ja -öljyt sekä niiden jakeet, osittain tai kokonaan
42882:                    hydratut, vaihtoesteröidyt, uudelleen esteröidyt tai elaidinoidut,
42883:                    myös puhdistetut, mutta ei enempää valmistetut:
42884:                    sellaisenaan ihmisravinnoksi soveltuvat:
42885:                    - kokonaan kalasta tai merinisäkkäistä saadut eläinrasvat ja
42886:                        -öljyt .......................................................... .      9.      5,70
42887:                    - rypsi- ja rapsiöljy .............................................. .      10.      5,70
42888:                    muut eläin- ja kasvirasvat ja -öljyt ................................ .     11.      6,00
42889: 15.17           Margariini; syötävät seokset ja valmisteet eläin- tai kasvirasvoista tai
42890:                   -öljyistä tai tämän ryhmän eri rasvojen ja öljyjen jakeista, muut
42891:                   kuin nimikkeen 15.16 syötävät rasvat ja öljyt sekä niiden jakeet:
42892:                   kasviöljyjen juoksevassa muodossa olevat seokset ................. .         12.      6,00
42893:                   muut .............................................................. .        13.      6,00
42894: 6                                    1990 vp. -     HE n:o 191
42895: 
42896:                                                                                     Esityksen liite
42897: 
42898: 
42899: 
42900: 
42901:                                               Laki
42902:                         ravintorasvaverosta annetun lain muuttamisesta
42903: 
42904:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
42905:   kumotaan ravintorasvaverosta 7 päivänä joulukuuta 1979 annetun lain (879/79) 6 §, sellaisena
42906: kuin sen 1 momentti on 17 päivänä kesäkuuta 1988 annetussa laissa (564/88) ja 2 momentti 24
42907: päivänä toukokuuta 1985 annetussa laissa (407 /85),
42908:   muutetaan 3 §:n 2 momentti, 5 §:n 1 momentti, 7 §:n 3 ja 4 kohta, 11 § ja verotaulukko,
42909:   sellaisina kuin niistä ovat 5 §:n 1 momentti ja 7 §:n 4 kohta 19 päivänä joulukuuta 1980
42910: annetussa laissa (856/80), 7 §:n 3 kohta osittain muutettuna 10 patvana heinäkuuta 1987
42911: annetulla lailla (669/87) ja verotaulukko viimeksi mainitussa 10 päivänä heinäkuuta 1987
42912: annetussa laissa, sekä
42913:   lisätään 4 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa,
42914: uusi 3 ja 4 momentti ja 7 §:ään uusi 5 ja 6 kohta seuraavasti:
42915: 
42916: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
42917: 
42918:                       3§                                                  3§
42919: 
42920:    Ravintorasvaveroa on velvollinen suoritta-          Ravintorasvaveroa on velvollinen suoritta-
42921: maan myös se, jolle ravintorasvoja on tämän         maan myös se, jolle on toimitettu kotimaassa
42922: lain nojalla toimitettu verotta, jollei niitä ole   valmistettuja ravintorasvoja verotta tämän lain
42923: käytetty verottomaan tarkoitukseen.                 nojalla, jollei niitä ole käytetty verottomaan
42924:                                                     tarkoitukseen.
42925: 
42926: 
42927:                                                               Veron määräämisen perusteet
42928:                                                                           4 §
42929: 
42930:                                                        Tullitariffin nimikkeeseen 15.17 kuuluvista
42931:                                                     kotimaassa valmistetuista ja maahan tuoduista
42932:                                                     tuotteista on suoritettava ravintorasvaveroa
42933:                                                     kustakin tuotteen sisältämästä tullitariffin 15.
42934:                                                     ryhmään kuuluvasta rasvasta ja öljystä erik-
42935:                                                     seen siten kuin edellä on säädetty.
42936:                                                        Jos maahantuoja ei esitä edellä mainittua
42937:                                                     selvitystä tullitariffin nimikkeeseen 15.17 kuu-
42938:                                                     luvan tuotteen koostumuksesta, on ravintoras-
42939:                                                     vaveroa suoritettava verotaulukon mukaisesti.
42940: 
42941:                         5§                                                5§
42942:    Milloin tullitariffin 15. ryhmään kuuluvien         Milloin tullitariffin 15. ryhmään kuuluvien
42943: tärkeimpien rasva- ja öljyraaka-aineiden keski-     tärkeimpien rasva- ja öljyraaka-aineiden keski-
42944: näisten suhteiden mukaan punnittu ja tuonti-        näisten suhteiden mukaan laskettu maailman-
42945: kuluilla lisätty maailmanmarkkinahintojen kes-      markkinahintojen keskiarvo on vertailukaute-
42946:                                      1990 vp. -      HE n:o 191                                         7
42947: 
42948: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
42949: 
42950: kiarvo on vertailukautena olevan neljän viikon           na olevan neljän viikon aikana ollut ainakin
42951: aikana ollut ainakin kaksi prosenttia korkeam-           kaksi prosenttia korkeampi tai alempi kuin
42952: pi tai alempi kuin vuoden I979 kesäkuussa                vuoden 1990 heinäkuussa vallinnut keskimää-
42953: vallinnut tuontikuluilla lisätty keskimääräinen          räinen maailmanmarkkinahinta, valtiovarain-
42954: maailmanmarkkinahinta, valtiovarainministe-              ministeriö voi tullihallituksen esityksestä alen-
42955: riö voi tullihallituksen esityksestä alentaa tai         taa tai korottaa verotaulukossa mainittua ra-
42956: korottaa verotaulukossa mainittua ravintoras-            vintorasvaveroa       maailmanmarkkinahinnan
42957: vaveroa maailmanmarkkinahinnan muutosta                  muutosta vastaavalla määrällä vertailukautta
42958: vastaavalla määrällä vertailukautta seuraavan            seuraavan kalenterikuukauden alusta. Ministe-
42959: kalenterikuukauden alusta. Ministeriöllä on sa-          riöllä on sama oikeus, milloin maailmanmark-
42960: ma oikeus, milloin maailmanmarkkinahinta on              kinahinta on ravintorasvaveron muuttamisen
42961: ravintorasvaveron muuttamisen jälkeen muut-              jälkeen muuttunut vähintään kaksi prosenttia.
42962: tunut vähintään kaksi prosenttia.
42963: 
42964: 
42965:                                                    7 §
42966:                             Verottomia ovat:
42967: 
42968:    3) valtioneuvoston määräämillä ehdoilla ra-         3) ravintorasvat, jotka käytetään muuhun
42969: vintorasvat, jotka käytetään seuraavien tuottei-     kuin elintarvikekäyttöön soveltuvien tuotteiden
42970: den valmistukseen:                                   valmistukseen;
42971:    a) tullitariffin nimikkeisiin I6.02, I6.04,          4) ravintorasvat, jotka teollisuus raffinoi
42972: I6.05, I9.04 sekä tullitariffin 20 ryhmään kuu-      käytettäväksi tarhaturkiseläimille tarkoitettu-
42973: luvat tuotteet, voiteluaineet, nimikkeeseen          jen rehuseosten valmistukseen;
42974: 2I.04 kuuluvat homogenoidut ravintovalmiste-           5) ravintorasvat, jotka käytetään sellaisten
42975: seokset sekä nimikkeisiin I9.02, I9.05 ja 21.06      vientituotteiden valmistukseen, josta ei suorite-
42976: kuuluvat lihaa tai muita eläimenosia tahi kalaa      ta hinnanerokorvausta sekä
42977: taikka äyriäisiä, nilviäisiä tai muita vedessä          6) ravintorasvat, jotka käytetään sellaisten
42978: eläviä selkärangattomia sisältävät tuotteet;         tuotteiden valmistukseen, joista suoritetaan ra-
42979:    b) makeiset ja kuorrutussuklaa sekä siihen        vintorasvaveroa.
42980: rinnastettava kuorrute;
42981:    c) sinappi, äidinmaidonvastikkeet, lääkkeet,
42982: ihon- ja hiustenhoitovalmisteet ja saippua;
42983: sekä
42984:   d) vientitavara, jonka osalta ei suoriteta
42985: hinnanero korvausta.
42986:   4) valtioneuvoston määräämillä ehdoilla ra-
42987: vintorasvat, jotka teollisuus raffinoi käytettä-
42988: viksi tarhaturkiseläimille tarkoitettujen rehuse-
42989: osten valmistukseen.
42990: 
42991: 
42992:              Erinäiset säännökset                                    Erinäiset säännökset
42993:                       II §                                                 II §
42994:   Jos maassa valmistettujen verollisten ravin-          Jos maassa valmistettujen verollisten ravin-
42995: torasvojen ja -öljyjen määriin perustuvissa tär-     torasvojen ja -öljyjen määriin perustuvissa tär-
42996: keimpien tullitariffin I5. ryhmään kuuluvien         keimpien tullitariffin I5. ryhmään kuuluvien
42997: raaka-aineiden keskinäisissä suhteissa on ka-        raaka-aineiden keskinäisissä suhteissa on ka-
42998: lenterivuoden aikana tapahtunut vähintään            lenterivuoden aikana tapahtunut vähintään
42999: kahden prosenttiyksikön suuruinen muutos,            kahden prosenttiyksikön suuruinen muutos,
43000: valtiovarainministeriö voi tullihallituksen esi-     valtiovarainministeriö voi tullihallituksen esi-
43001: 8                                  1990 vp. -    HE n:o 191
43002: 
43003: Voimassa oleva laki                              Ehdotus
43004: tyksestä muuttaa 5 §:ssä tarkoitettua maail-     tyksestä muuttaa 5 §:ssä tarkoitettua maail-
43005: manmarkkinahintaa laskettaessa sovellettavia     manmarkkinahintaa laskettaessa sovellettavia
43006: raaka-aineiden keskinäisiä suhteita. Samassa     raaka-aineiden keskinäisiä suhteita.
43007: yhteydessä ministeriö voi myös muuttaa tuonti-
43008: kulujen määrää vastaamaan rohtien maailman-
43009: markkinahinnoissa tapahtunutta kehitystä.
43010: 
43011:                                                    Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
43012:                                                  kuuta 1991.
43013:                                              1990 vp. -       HE n:o 191                                         9
43014: 
43015:                                                                                                              Liite
43016: 
43017: 
43018: 
43019: 
43020:                                                                                          Voimassa    Ehdotus
43021:                                  VEROTAULUKKO                                             oleva
43022: 
43023: Tullitariffin                                                                   Tuote-       Ravintorasva-
43024:   nimike                                   Tuote                                ryhmä         vero mk/kg
43025: 
43026: 
43027:  15.01          Sianihra (laardi); muu sianrasva ja siipikarjan rasva,
43028:                    sulatettu, myös puristettu tai liuottimilla uutettu .....      1.       10,08        6,00
43029: 15.02:sta       Nautaeläinten, lampaan tai vuohen rasva, raaka tai
43030:                    sulatettu, myös puristettu tai liuottimilla uutettu:
43031:                 - sellaisenaan ihmisravinnoksi soveltuvat, sulatetut ja
43032:                   puristetut rasvat .................................... .        2.       9,27         6,00
43033: 15.03:sta       Laardisteariini; laardiöljy, oleosteariini, oleomargariini
43034:                    ja taliöljy, emulgoimattomat, sekoittamattomat ja
43035:                    muutoin valmistamattomat:
43036:                    laardiöljy ja oleomargariini ......................... .       3.      10,07         6,00
43037:                    muut, sellaisenaan ihmisravinnoksi soveltuvat ...... .         4.       9,92         6,00
43038:  15.04:stä      Kala- ja merinisäkäsrasvat ja -öljyt sekä niiden jakeet,
43039:                    myös puhdistetut, mutta kemiallisesti muuntamatto-
43040:                    mat:
43041:                    sellaisenaan ihmisravinnoksi soveltuvat, ei kuiten-
43042:                    kaan kalanmaksaöljyt ja niiden jakeet .............. .         5.       9,92         6,00
43043:  15.06:sta      Muut eläinrasvat ja -öljyt sekä niiden jakeet, myös
43044:                   puhdistetut, mutta kemiallisesti muuntamattomat:
43045:                 - sellaisenaan ihmisravinnoksi soveltuvat ............. .         6.       9,92         6,00
43046:  15.07-
43047:  15.15:sta      Sellaisenaan ihmisravinnoksi soveltuvat kasvirasvat ja
43048:                    rasvaiset kasviöljyt sekä niiden jakeet, myös puhdis-
43049:                    tetut, mutta kemiallisesti muuntamattomat, ei kui-
43050:                     tenkaan nimikkeeseen 15.15 kuuluva risiiniöljy, kii-
43051:                     nanpuuöljy (tung-öljy), oiticicaöljy ja jojobaöljy:
43052:                     rypsi- ja rapsiöljy ................................... .     7.       9,62         5,70
43053:                 -muut ................................................ .          8.       9,92         6,00
43054:  15.16:sta      Eläin- ja kasvirasvat ja -öljyt sekä niiden jakeet, osittain
43055:                    tai kokonaan hydratut, vaihtoesteröidyt, uudelleen
43056:                    esteröidyt tai elaidinoidut, myös puhdistetut, mutta
43057:                    ei enempää valmistetut:
43058:                    sellaisenaan ihmisravinnoksi soveltuvat:
43059:                        kokonaan kalasta tai merinisäkkäistä saadut
43060:                            eläinrasvat ja -öljyt .......................... .     9.       9,62         5,70
43061:                        rypsi- ja rapsiöljy ............................... .     10.       9,62         5,70
43062:                 - muut eläin- ja kasvirasvat ja -öljyt .................. .      II.       9,92         6,00
43063:  15.17          Margariini; syötävät seokset ja valmisteet eläin- tai
43064:                   kasvirasvoista tai -öljyistä tai tämän ryhmän eri
43065:                   rasvojen ja öljyjen jakeista, muut kuin nimikkeen
43066:                   15.16 syötävät rasvat ja öljyt sekä niiden jakeet:
43067:                   kasviöljyjen juoksevassa muodossa olevat seokset .. .          12.       9,92         6,00
43068:                   muut ................................................ .        13.       8,18         6,00
43069: 
43070: 
43071: 
43072: 2 301072C
43073:                                     1990 vp. -     HE n:o 192
43074: 
43075: 
43076: 
43077: 
43078:                                    Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rehujen rasva- ja
43079:                                 valkuaisverosta
43080: 
43081: 
43082: 
43083: 
43084:                           ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
43085: 
43086:   Rehurasvoista ehdotetaan kannettavaksi val-      den perusteella. Ehdotetut veromäärät käyvät
43087: misteveroa määrältään 1,60 markkaa rasvaki-        ilmi lakiesityksen liitteenä olevista valkuais- ja
43088: loa kohti 5 prosentin rasvapitoisuuden ylittä-     rasvaverotaulukoista.
43089: vältä osalta.                                        Valkuaisen verotuksen osalta verotauluk-
43090:    Rehuvalkuaisen väliaikaisesti korotettua,       koon ehdotetaan suoritettavaksi eräitä teknisiä
43091: 1,60 markkaa raakavalkuaiskiloa kohti mää-         muutoksia maatilahallituksen vahvistaman uu-
43092: räistä veroa ehdotetaan jatkettavaksi pysyvänä     den rehutaulukon ja valkuaisrehutuotannossa
43093: verona.                                            tapahtuneiden muutosten huomioon ottami-
43094:    Rehurasvan ehdotettu verotus sekä rehuval-      seksi.
43095: kuaisesta kannettavan korotetun veron jatka-
43096: minen perustuvat osittain tarpeeseen korjata          Rehujen rasva- ja valkuaisverosta annetulla
43097: eri rehulajien välistä hintasuhdetta ja osittain   lailla kumottaisiin valkuaisverosta vuonna
43098: tarpeeseen lisätyllä verotuksella kerätä maata-    1985 annettu laki.
43099: louden osuutta maataloustuotteiden vientikus-        Esitys liittyy vuoden 1991 tulo- ja menoar-
43100: tannuksista.                                       vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
43101:    Eri rehulajien rasva- ja valkuaisveromäärät     sen yhteydessä. Ehdotettu muutos on tarkoitet-
43102: laskettaisiin niiden rasva- ja valkuaispitoisuu-   tu tulemaan voimaan vuoden 1991 alusta.
43103: 
43104: 
43105: 
43106: 
43107:                                       YLEISPERUSTELUT
43108: 
43109: 1. Nykyinen tilanne                                tuvat maailmanmarkkinahintaan, johon valku-
43110:                                                    aisen osalta lisätään valkuaisveron määrä. Hin-
43111: 1.1. Eri rehuaineiden hinnoittelu ja hinta-        tajohtajana pidetään rehuvalkuaisen osalta soi-
43112:      suhteiden seuraukset                          jarouhetta, jonka hintaa noudatetaan myös
43113:                                                    rypsi- ja rapsirouheen hinnoittelussa. Rehuras-
43114:   Kotieläinten ruokinnassa käytetään yhtäältä      vojen osalta hintajohtajana pidetään kasviöl-
43115: perusrehuja, eli rehuviljaa, säilörehua, heinää    jyä; rypsi- ja soijaöljyä, joita käytetään huo-
43116: ja laidunrehua sekä toisaalta valkuaisrehuja,      mattavasti eläinrasvoja enemmän.
43117: kasviöljyä ja eläinrasvaa. Perusrehuissa oleva        Soija tuodaan Suomeen papuna, josta öljyn-
43118: valkuainen ja rasva eivät riitä tyydyttämään       puristamoteollisuus valmistaa öljyä ja rouhet-
43119: kotieläinten valkuais- ja rasvantarvetta.          ta. Tuonti on tulli- ja tuontimaksuvapaa ja
43120:   Kotimaisen rehuviljan hinnoittelu perustuu       tuonnin määrä säännellään lisensioinnilla.
43121: maataloustulolain mukaiseen tavoitehintaan,           Tärkein kotimainen rehuvalkuaisen ja -ras-
43122: joka on maailmanmarkkinahintaa korkeampi.          van lähde on rapsi ja rypsi. Kotimaisesta öljy-
43123: Valkuaisrehujen ja rehurasvan hinta perus-         kasvituotannosta annetun lain (1338/87) perus-
43124: 
43125: 301213F
43126: 2                                   1990 vp. -     HE n:o 192
43127: 
43128: teella valtio tukee sen tuotantoa. Valtioneuvos-   van edullinen hinta jossain maann johtanut
43129: to vahvistaa öljykasvinsiementen perushinnan       niiden tarpeettoman runsaaseen käyttöön ener-
43130: ja enimmäiskilomäärät. Mikäli kotimainen           gianlähteenä. Tietyn rasvamäärän käyttö eläin-
43131: hinta on korkeampi kuin vastaavan ulkomai-         rehuissa on ruokinnallisesti tarpeellista. Rasvaa
43132: sen siemenen hinta, suoritetaan öljynpurista-      lisäämällä voidaan rehuina käyttää myös jau-
43133: moille hinnanalennuskorvausta edellyttäen, et-     hatuksessa ja viljatärkkelyksen valmistuksessa
43134: tä nämä suorittavat perushinnan viljelijöille.     syntyviä ravintoarvoiltaan kokoviljaa huonom-
43135:    Rehuvalkuainen ja rehurasva sisältävät myös     pia sivujakeita. Rasvan käyttö rehuissa ei kui-
43136: runsaasti energiaa ja ne ovat jossain määrin       tenkaan ole säännösteltyä, joten sitä voidaan
43137: perusrehujen korvikkeita energianlähteinä. Re-     käyttää tarpeettomasti tietyissä eläinrehuissa
43138: hurasvan rehuyksikköarvo on noin 3, eli yhden      energianlähteenä.
43139: rasvakilon energiamäärä vastaa kolmea viljaki-
43140: loa. Rehuvalkuaisen rehuyksikköarvo on vas-           Eri rehurasvojen käyttö on vaihdellut riip-
43141: taavasti noin 1.                                   puen rehuviljan ja kasviöljyjen sato-olosuhteis-
43142:    Rehuvalkuaisen ja rehurasvan hinnat ovat        ta. Vuonna 1989 kotieläinrehuissa käytettiin
43143: edulliset verrattuina perusrehujen hintoihin.      elinrasvaa 15,3 miljoonaa kiloa, kasviöljyä
43144: Soijarouheen keskimääräinen maailmanmark-          21,3 miljoonaa kiloa ja kalaöljyä 0,2 miljoo-
43145: kinahinta aikana lokakuu 1989 - kesäkuu            naa kiloa. Tämän lisäksi sisältyi rasvapitoisiin
43146: 1990 oli noin 84 penniä kilolta ja heinäkuussa     rehuraaka-aineisiin kuten rehujauhoihin, rehu-
43147: 1990 hinta oli laskenut noin 78 penniin kilolta.   puristeisiin ja rouheisiin rasvaa noin 17 miljoo-
43148: Raakavalkuaiskiloa kohti laskettuna vastaavat      naa kiloa. Rasvan kokonaiskäyttö oli siten
43149: hinnat olisivat 1, 78 ja 1,65 markkaa kilolta.     noin 54 miljoonaa kiloa. Myös rehuviljaan ja
43150: Valkuaisen sisältämän energian ollessa saman-      viljatuotteisiin sisältyy rasvaa, mutta sitä ei ole
43151: hintaista kuin perusrehujen sisältämän ener-       otettu huomioon tässä tarkastelussa.
43152: gian, on kotieläinten tarvitsema itse valkuainen
43153: tavallaan ilmaista.
43154:    Kotimaisen rehuohran tavoitehinta oli sato-
43155: vuonna 1989/90 1,78 markkaa kilolta ja rehu-       1.4. Maataloustuotteiden ylituotantotilanne
43156: kauran hinta 1, 76 markkaa kilolta. Satovuon-           ja vientitarve
43157: na 1990/91 vastaavat hinnat ovat 1,80 ja 1,75
43158: markkaa kilolta.
43159:                                                       Maataloustuotteiden vientitarve sekä tarvit-
43160:                                                    tava vientituki ja hinnanerokorvaukset säilyvät
43161: 1.2. Toimenpiteet hintasuhteiden korjaami-         korkeina myös vuonna 1991. Vientitarve joh-
43162:      seksi                                         tuu lähinnä keskimääräistä selvästi paremmista
43163:                                                    leipä- ja rehuviljasadoista sekä eräiden kotie-
43164:    Perusrehujen ja valkuaisrehun hintasuhtei-      läintuotteiden kotimaisen kulutuksen alenemi-
43165: den korjaamiseksi, perusrehujen käytön edistä-     sesta.
43166: miseksi sekä rehuviljan vientitarpeen supista-
43167: miseksi on vuoden 1986 alusta kannettu valku-        Elokuussa 1990 tehtyjen laskelmien mukaan
43168: aisveroa (laki 1092185). Veron määrä oli lain      vientituen ja hinnanerokorvausten kokonais-
43169: tullessa voimaan 1,50 markkaa raakavalkuais-       määrä tulee vuonna 1991 olemaan noin 3 100
43170: kiloa kohti. Sen jälkeen veromäärää on tarkis-     milj. markkaa, vuotta 1990 koskevan vastaa-
43171: tettu sekä ylös- että alaspäin. Vuoden 1990        van määrän ollessa noin 3 400 milj. markkaa.
43172: toukokuusta lähtien veroa on väliaikaisesti,       Maataloustulolain mukaan maatalouden osuus
43173: vuoden 1990 loppuun saakka korotettu 1,60          vuoden 1990 vientikustannuksista on noin 790
43174: markkaan raakavalkuaiskiloa kohti.                 milj. markkaa ja vuoden 1991 arvioitu osuus
43175:                                                    noin 700 milj. markkaa.
43176: 
43177: 1.3. Kehurasvan hinnoittelu ja käyttö                Maatalouden vientikustannusosuus on tar-
43178:                                                    koitus periä maidon, sianlihan, viljan ja pelto-
43179:   Rehuissa käytettävän rasvan hinta on noin        alaperusteisena vientikustannusmaksuna, mai-
43180: 1,80 markkaa kilolta. Kun yhden rasvakilon         don kiintiömaksuna, korotetuna lannoiteverol-
43181: energiamäärä vastaa kolmea viljakiloa, on ras-     la sekä rehujen rasva- ja valkuaisverolla.
43182:                                        1990 vp. -      HE n:o 192                                      3
43183: 
43184: 2. Ehdotetut muutokset                                 vaihdunnassaan voi hyödyntää rehuviljaa. Ve-
43185:                                                        rolla ei siten kalojen osalta ollut käyttöä ohjaa-
43186: 2.1. Rehnrasvan verottaminen                           vaa vaikutusta. Samoin perustein ehdotetaan,
43187:                                                        että turkiseläin- ja kalarehuihin käytettävä ras-
43188:     Tarkoituksella osittain kerätä maatalouden         va jätettäisiin verotuksen ulkopuolelle. Vero-
43189: vientikustannusosuutta sekä tarkoituksella kor-        tuksen yksinkertaistamiseksi ja veron maata-
43190: jata perus- ja rasvarehujen hintasuhteita ehdo-        louspoliittisesta luonteesta johtuen myös lem-
43191: tetaan, että rehurasvoista kannettaisiin valmis-       mikkieläinten rehut jätettäisiin verotuksen ul-
43192: teveroa niiden rasvapitoisuuden perusteella.           kopuolelle.
43193: Veron määräksi ehdotetaan 1,60 markkaa re-
43194: huraaka-aineen sisältämää rasvakiloa kohti 5
43195: prosentin rajan ylittävältä osalta. Erilaisten         2.2. Rehnvalkuaisen verotuksen muuttaminen
43196: rasvapitoisten rehuraaka-aineiden veromäärät
43197: määräytyisivät rehuraaka-aineen rasvapitoisuu-
43198:                                                           Rehuvalkuaisen väliaikaisesti, ajaksi 19.5.-
43199: den perusteella. Lain liitteenä olevassa rasvave-
43200:                                                        31.12.1990 korotettua veroa, jonka määrä on
43201: rotaulukossa on määritelty veromäärät 2 pro-
43202:                                                        1,60 markkaa valkuaiskilolta, ehdotetaan kan-
43203: sentin rasvapitoisuuden vaihteluvälin mukai-           nettavaksi pysyvästi myös vuoden 1991 alusta.
43204: sesti.                                                 Vero ei koskisi edelleenkään tuotteita, joiden
43205:     Vähemmän kuin 5 prosenttia rasvaa sisältä-
43206:                                                        raaka-valkuaispitoisuus on alle 19 prosenttia
43207: vistä rehuraaka-aineista ei kannettaisi rasvan
43208:                                                        tuotepainosta.
43209: perusteella veroa. Rasvan ja valkuaisen vero-
43210: tusjärjestelmän erilaisuutta voidaan perustella           Ehdotus johtuu pääasiallisesti tarpeesta ke-
43211: kyseisten rehuaineiden erilaisella merkityksellä       rätä verojen ja maksujen muodossa maatalou-
43212: kotieläinten ruokinnassa. Rehut voidaan jakaa          den osuutta vientikustannuksista. Korotetun
43213: niiden ruokinnallisen merkityksen perusteella          veron säilyttämistä puoltaa myös rehuvalkuai-
43214: valkuaisrehuihin ja energiarehuihin. Rehuval-          sen maailmanmarkkinahinnan aleneminen.
43215:  kuainen on rehujen välttämätön aineosa, jonka         Soijarouheen keskimääräinen maailmanmark-
43216: tarpeellinen pitoisuus riippuu muun muassa             kinahinta aikana lokakuu 1989 - kesäkuu
43217:  kotieläimen ruoansulatusjärjestelmästä ja tuo-        1990 oli noin 84 penniä kilolta ja heinäkuussa
43218:  tostasosta. Myös rehurasvan merkitys kotie-           1990 hinta oli laskenut noin 78 penniin kilolta.
43219:  läinten ruokinnassa on kasvanut tuotostasojen         Laskettuna soijarouheen valkuaispitoisuuden
43220:  kohoamisen myötä, mutta rasvalla tyydytetään          mukaan raakavalkuaisen maailmanmarkkina-
43221:  lähinnä eläinten energian saantia esimerkiksi         hinnan lasku on ollut noin 14 penniä kilolta.
43222:  rehuviljan vaihtoehtona. Rehuja ei myöskään              Rehuvalkuaisten verotukseen ehdotetaan
43223:  yleensä luokitella niiden rasvapitoisuuden mu-        myös eräitä teknisiä tarkistuksia maatilahalli-
43224:  kaan. Alle 5 prosenttiyksikön rasvapitoisuuden        tuksen vahvistaman uuden vuoden 1991 alussa
43225:  jättäminen kokonaan verotuksen ulkopuolelle           voimaan tulevan rehutaulukon sekä tuotannos-
43226:  on perusteltua myös siksi, etteivät rasvaa vain       sa tapahtuneiden muutosten huomioon ottami-
43227:  vähän alle tai yli 5 prosenttia sisältävät rehut      seksi. Muun muassa soijapuristeen vero on
43228:  joutuisi keskenään kohtuuttoman eriarvoiseen          tarkistettu vastaamaan oikeaa raakavalkuaista-
43229:  asemaan. Ehdotettu järjestelmä on perusteltu          soa. Ohravalkuaista, jonka nimi rehutaulukos-
43230:  myös hallinnon yksinkertaistaiDiseksi sekä sik-       sa tulee olemaan ohravalkuaisrehu on valmis-
43231:  si, että näin pienien rasvamäärien verottamisel-      tettu siten, että sen raakavalkuaispitoisuus on
43232:  la ei ole sanottavaa merkitystä verokertymän          vaihdellut 30-40 prosentin välillä. Nykyisen
43233:  kannalta.                                             veron perustana oleva valkuaispitoisuus 51
43234:     Veroa ei kohdistettaisi myöskään kauraan           prosenttia on siten liian korkea. Teollisuuden
43235:  eikä sellaisiin mylly-, sokeri-, tai tärkkelysteol-   prosessituotteiden osalta on muutenkin vaikea-
43236:  lisuuden tuotteisiin tai olut- ja alkoholiteolli-     ta määritellä tarkkaa raakavalkuaispitoisuutta,
43237:  suuden sivutuotteisiin, jotka on mainittu rehu-       koska prosessi ja raaka-aineet vaihtelevat vuo-
43238:  taulukossa.                                           sien kuluessa. Sen vuoksi ehdotetaan ohraval-
43239:     Turkiseläin- ja kalarehut jätettäisiin edelleen    kuaisen poistamista verotaulukosta, jolloin ky-
43240:  valkuaisveron ulkopuolelle, ensin mainitut kos-       seiset tuotteet kuuluisivat niin sanottuun kaa-
43241:   ka turkikset ovat pääasiallisesti vientituotteita    totuoteryhmään ja vero määräytyisi valtion
43242:   ja viimeksi mainitut koska kalat eivät aineen-       maatalouskemian laitoksen säännöllisten rehu-
43243: 4                                    1990 vp. -     HE n:o 192
43244: 
43245: analyysien perusteella, jotka verovelvollinen         Eräiden valkuaisrehujen saattaminen valku-
43246: voi esittää asianomaiselle piiritullikamarille.     aisverotuksen piiriin edellytti tavanomaisesta
43247:    Rankkirehuja ei enää valmisteta. Oy Alko         valmisteverotuksesta poikkeavia järjestelyjä si-
43248: Ab valmistaa tärkkelysrankkia ja tiivistettyä       ten, että valkuaisrehujen ostaja saatettiin eräil-
43249: tärkkelysrankkia, jonka raakavalkuaispitoi-         tä osin verovelvolliseksi. Näitä järjestelyjä eh-
43250: suus on alle 19 prosenttia. Ohraiturehua ei         dotetaan sovellettavaksi myös rehujen rasva- ja
43251: enää valmisteta.                                    valkuaisverotuksen yhteydessä.
43252:    Bakteerimassaa on maatilahallituksen vah-
43253: vistamassa rehutaulukossa kahta eri tyyppiä,
43254: eli bakteerimassa ja bakteerimassa lysiiniteolli-   5. Ehdotuksen taloudelliset vai-
43255: suudesta. Ainoastaan viimeksi mainittu ehdo-           kutukset
43256: tetaan hyväksyttäväksi rehuna ja sen valkuais-
43257: pitoisuus on 74 prosenttia. Muutos ehdotetaan
43258: huomioon otettavaksi verotaulukossa sekä ve-           Rehuvalkuaista käytetään vuosittain verolli-
43259: ron määrässä.                                       siin tarkoituksiin noin 135 miljoonaa kiloa ja
43260:    Lihajauhojen, lihaluurehujauhojen ja luu-        rehurasvaa noin 54 miljoonaa kiloa. Rehuras-
43261: rouheen osalta ehdotetaan rehutaulukon mu-          van verottamisen arvioidaan vähentävän ras-
43262: kaisia nimiä sekä tuhkapitoisuusrajojen tarkis-     van käyttöä noin 10 miljoonalla kilolla. Koska
43263: tuksia siten, että vero vastaa tuotteiden keski-    vero kannettaisiin lisäksi ainoastaan 5 prosen-
43264: määräisiä raakavalkuaispitoisuuksia.                tin tason ylittävästä rasvan osuudesta, veron
43265:                                                     piiriin tulisi noin 34 miljoonaa kiloa. Rehujen
43266:                                                     rasva- ja valkuaisveron arvioitu vuotuinen
43267: 3. Asian valmistelu                                 tuotto olisi 1,60 markan verokannan mukaan
43268:                                                     noin 272 miljoonaa markkaa. Rehuvalkuaises-
43269:    Asiaa on valmisteltu valtiovarainministeriös-    ta kertyisi arviolta 216 miljoonaa markkaa ja
43270: sä, yhteistyössä maa- ja metsätalousministe-        rehurasvoista arviolta 56 miljoonaa markkaa.
43271: non, tullihallituksen, Valtion maatalous-              Rehujen rasva- ja valkuaisvero ei aiheuttaisi
43272: kemian laitoksen, Helsingin yliopiston kotie-       mainittavia muutoksia täysrehujen ja rehutii-
43273: läinlaitoksen sekä Elintarviketeollisuusliiton      visteiden hintasuhteisiin, verrattuna valkuais-
43274: kanssa.                                             veron aiheuttamaan hintatilanteeseen. Täysre-
43275:                                                     huissa ja tiivisteissä käytetään suunnilleen yhtä
43276:                                                     paljon rasvaa. Vain sikojen rehutiivisteissä on
43277: 4. Ehdotuksen organisatoriset                       arviolta 1,2-1,3 kertaa enemmän rasvaa kuin
43278:    vaikutukset                                      täysrehuissa. Broilereiden ruokintaan käyte-
43279:                                                     tään yksinomaan täysrehuja, joissa on keski-
43280:   Verotuksen toimittaisi tullilaitos, joka toi-     määrin enemmän rasvaa kuin muissa täysre-
43281: mittaa muunkin valmisteverotuksen. Ehdotettu        huissa. Rehurasvan verotuksen vaikutukset oli-
43282: uusi vero ei aiheuttaisi muutosta nykyiseen         sivat siten tuntuvimmat broilerrehujen osalta.
43283: organisaatioon. Uusi vero tosin lisäisi jonkin
43284: verran valmisteverotuksen toimittamiseen tar-
43285: vittavaa työaikaa. Valmisteverotus vie kuiten-      6. Muita esitykseen vaikuttavia
43286: kin ainoastaan noin prosentin tullilaitoksen           seikkoja
43287: kokonaistyöajasta, joten vaikutus resurssitar-
43288: peeseen olisi vähäinen.
43289:    Verovelvollisten osalta rehurasvan verotta-         Rehujen rasva- ja valkuaisveron tuotto luet-
43290: minen ei aiheuttaisi muutosta sikäli, että rehu-    taisiin maatalouden vientikustannusosuuteen.
43291: jen rasva- ja valkuaisveroa olisivat velvolliset       Veron säätämisen yhteydessä kumottaisiin
43292: suorittamaan samat yritykset, jotka jo ennes-       valkuaisverosta 31 päivänä joulukuuta 1985
43293: tään suorittavat valkuaisveroa.                     annettu laki (1092/85).
43294:                                      1990 vp. -     HE n:o 192                                     5
43295: 
43296:                             YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
43297: 
43298: 
43299: 1. Lakiehdotuksen perustelut                        1.2. Veron määräämisen perusteet
43300: 
43301:                                                        4 §. Rehujen rasva- ja valkuaisveroa olisi
43302: 1.1. Yleiset säännökset                             suoritettava kustakin rasva- ja valkuaisrehusta
43303:                                                     sen rasva- ja raakavalkuaispitoisuuden mu-
43304:   1 §. Pykälä sisältää yleisen säännöksen rehu-     kaan, rasva- ja raakavalkuaiskiloa kohti Iask~­
43305: jen rasva- ja valkuaisveron suorittamisesta.        tun veroperusteen mukaan. Näiden laskentape-
43306:                                                     rusteiden mukaan eri rasva- ja valkuaisrehuille
43307:    2 §. Viittaamalla lain liitteenä oleviin vero-   vahvistettavat veromäärät mainitaan lain liit-
43308: taulukoihin määritellään ne rasva- ja valkuais-     teinä olevissa verotaulukoissa. Valkuaisvero-
43309: rehut, joista on suoritettava rehujen rasva- ja     taulukossa eritellään tuotekohtaisesti valkuai-
43310: valkuaisveroa. Verotaulukoissa on ilmoitettu        sesta kannettava vero. Rasvaverotaulukossa on
43311: myös veron määrät. Valkuaisen osalta ei olisi       ainoastaan lueteltu veromäärät tuoteryhmit-
43312: suoritettava veroa, mikäli raakavalkuaispitoi-      täin, jotka määräytyvät suoraan rasvapitoisuu-
43313: suus olisi enintään 19 prosenttia tuotepainosta.    den perusteella. Tuoteryhmien välillä rasvapi-
43314: Lisäksi rehuherne olisi veroton. Rehurasvan         toisuuden ero on 2 prosenttiyksikköä. Valku-
43315: osalta ei kannettaisi veroa, mikäli tuotteen        aisverotaulukosta ja rasvaverotaulukosta syn-
43316: rasvapitoisuus on enintään 5 prosenttia. Lisäk-     tyvä veromäärien yhteismäärä muodostaa suo-
43317: si verottomia olisivat kaura ja verotaulukossa      ritettavan rehujen rasva- ja valkuaisveron.
43318: erikseen mainitut eräät teollisuuden sivutuot-         Verotaulukossa mainitusta puristamattomas-
43319: teet.                                               ta rypsin- ja rapsinsiemenestä, vehnänalkiosta
43320:   3 §. Pykälässä täsmennetään verovelvolliset.      sekä vehnä- ja maissigluteenista ei suoritettaisi
43321: Verovelvollisuus koskisi sekä valmistusta että      veroa paitsi milloin niitä käytetään rehuksi tai
43322: maahantuontia.                                      milloin niitä tuodaan maahan rehuseoksen ai-
43323:                                                     neosana. Tätä tarkoittava säännös sisältyy lain
43324:    Sen seikan varmistamiseksi, että rypsin- ja      4 § 2 momenttiin.
43325: rapsinsiementä, josta hinnanalennuskorvausta           5 §. Valmisteveron määrä määräytyy yleensä
43326: on suoritettu öljynpuristamoille tai rehutehtail-   valmistuspaikalta tapahtuneen toimituksen tai
43327: le ei sellaisenaan toimiteta tai käytetä rehuksi    maahantuontiajankohdan mukaan. Koska tätä
43328: veroa suorittamatta pykälän 3 ja 4 momentit         yleissääntöä ei voida soveltaa 3 §:n 3, 4 ja 5
43329: sisältävät säännöksen öljynpuristamoiden vero-      momenteissa tarkoitettuihin tapauksiin, sisäl-
43330: velvollisuudesta, milloin siementä toimitetaan      tää ehdotettu 5 § säännöksen siitä, minkä ajan-
43331: muuhun tarkoitukseen kuin öljyn ja rouheen          kohdan perusteella rehujen rasva- ja valkuais-
43332: valmistukseen, sekä rehutehtaiden verovelvolli-     vero määrätään näissä tapauksissa.
43333: suudesta siltä osin kuin ne hankkivat purista-         6 §. Jotta maahan tuotavat rehuseokset olisi-
43334: matonta siementä.                                   vat verotuksellisesti samassa asemassa kuin
43335:                                                     maassa valmistetut seokset, olisi maahantuota-
43336:   Veronkierron estämiseksi ehdotetaan, että
43337:                                                     vista rehuseoksista maksettava rehujen rasva-
43338: rehutehdas olisi verovelvollinen vastaanotta-
43339:                                                     ja valkuaisveroa niihin sisältyvän rasva- ja
43340: mastaan vehnänalkiosta ja vehnän- ja maissi-
43341:                                                     raakavalkuaismäärän perusteella. Pykälän 3
43342: gluteenista. Verotuksen rationalisoimiseksi eh-
43343:                                                     momentin mukaan olisi myös sellaisesta rasva-
43344: dotetaan, että maatilahallitus vähentäisi rehu-
43345:                                                     ja valkuaisrehusta, joka valmistuspaikalla käy-
43346: maitojauheesta ja eräistä vastaavista tuotteista
43347: kannettavan rehujen rasva- ja valkuaisveron         tetään rehuseosten valmistukseen, suoritettava
43348:                                                     veroa.
43349: suoraan kyseisistä tuotteista suoritettavasta
43350: hinnanalennuskorvauksesta ja suorittaisi veron
43351: tullilaitoksen asianomaiselle tilille.
43352:                                                     1.3. Verottomuus
43353:   Jotta rehuseoksen valmistuspaikalla käsitelty
43354: rehu olisi verotuksellisesti samassa asemassa         7 §. Verottomuutta koskevat säännökset
43355: kuin valmistuspaikalle tuotu rehu, ehdotetaan,      ovat pääosin samat kuin muissa vastaavissa
43356: että 3 §:ään sisällytetään 5 momentti.              verolaeissa. Lisäksi verosta ehdotetaan vapau-
43357: 6                                    1990 vp. -     HE n:o 192
43358: 
43359: tettavaksi yksinomaan kalojen, lemmikkieläin-           13 §. Pykälä sisältää viittauksen valmisteve-
43360: ten ja tarhaturkiseläinten ruokintaan käytetty-     rotuslakiin (558/ 4), johon on koottu kaikki
43361: jen rehuseosten valmistukseen käytettävät           valmisteverolakeihin ja niiden kaltaisiin verola-
43362: rasva- ja valkuaisrehut.                            keihin soveltuvat verotussäännökset.
43363:    Kaksinkertaisen verotuksen estämiseksi eh-           14 §. Tarkemmat säännökset lain täytän-
43364: dotetaan verosta vapautettaviksi myös rasva-        töönpanosta annettaisiin tarvittaessa asetuksel-
43365: ja valkuaisrehut, jotka käytetään sellaisten        la.
43366: tuotteiden valmistukseen, joista suoritetaan re-
43367:                                                         15 §. Pykälään sisältyy lain voimaantulo-
43368: hujen rasva- ja valkuaisveroa.
43369:                                                     säännös. Spekulatiivisten varastohankintojen
43370:    8 §. Vapaa-alueelta tai tullivarastosta takai-
43371:                                                     ja veronkierron estämiseksi ehdotetaan pykä-
43372: sin kulutukseen otettujen rasva- ja valkuaisre-
43373:                                                     län 2 momentissa, että vero koskisi myös
43374: hujen verottamista koskevat säännökset on
43375:                                                     rasvarehuja, joita on varastossa tämän lain
43376: sisällytetty lakiin erillisenä pykälänä, yhden-
43377:                                                     tullessa voimaan. Verovelvollisten olisi laadit-
43378: mukaisesti muiden vastaavien verolakien kans-
43379:                                                     tava sekä varastopaikan piiritullikamarille toi-
43380: sa.                                                 mitettava inventointiluettelo kyseisistä rasvare-
43381:    9 §. Yhdenmukaisesti muiden valmistevero-
43382:                                                     huista. Nämä säännökset eivät koskisi kuiten-
43383: lakien kanssa on lakiehdotukseen sisällytetty
43384:                                                     kaan maataloustuottajaa. Koska valkuaisveron
43385: säännös, jonka mukaan kotimaisella valmista-
43386:                                                     osalta verotus jatkuisi entisellään, ei inventoin-
43387: jalla on oikeus vähentää verokaudelta suoritet-     ti olisi tarpeellinen.
43388: tavasta rehujen rasva- ja valkuaisverosta sa-
43389: man verokauden aikana valmistuspaikalle pa-             16 §. Rehujen rasva- ja valkuaisverosta an-
43390: lautettujen tai tullivalvonnassa hävitettyjen       nettavana lailla kumottaisiin valkuaisverosta
43391: rasva- ja valkuaisrehujen veroa vastaava mää-       31 päivänä joulukuuta 1985 annettu laki
43392: rä.                                                 (1092/85) ja siihen myöhemmin tehdyt muu-
43393:    10 §. Palautusmenettely ja siihen liittyvä ha-   tokset. Valkuaisverotuksen jatkuessa tämän
43394: kemusaika vastaa muiden vastaavien verola-          lain nojalla, ei kertaalleen maksettua valkuais-
43395: kien mukaista käytäntöä.                            veroa palautettaisi.
43396: 
43397: 
43398: 1.4. Erinäiset säännökset                           2. Voimaantulo
43399: 
43400:    11 §. Jotta rehujen rasva- ja valkuaisveroa        Esitys liittyy vuoden 1991 tulo- ja menoar-
43401: voitaisiin tarvittaessa joustavasti muuttaa ja      vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
43402: vero väliaikaisesti poistaa, ehdotetaan valtio-     sen yhteydessä. Laki on tarkoitus saattaa voi-
43403: neuvostolle annettavaksi oikeus määrätä veron       maan 1 päivänä tammikuuta 1991.
43404: muuttamisesta tai sen väliaikaisesta poistami-
43405: sesta jo siinä vaiheessa, kun eduskunnalle on
43406: annettu sitä koskeva esitys. Lopullisen päätök-     3. Säätämisjärjestys
43407: sen verosta tekisi eduskunta.
43408:    12 §. Lainkohta sisältää säännöksen siitä
43409: ajankohdasta, jona veroilmoitus on annettava           Lakiehdotus olisi käsiteltävä valtiopäiväjär-
43410: niissä tapauksissa, jolloin rehujen rasva- ja       jestyksen 68 §:n mukaisessa uutta tai lisättyä
43411: valkuaisveroa ei määrätä valmisteverotuksen         veroa koskevassa säätämisjärjestyksessä.
43412: yleissäännön mukaisesti toimitus- tai maahan-
43413: tuontiajankohdan mukaan, vaan tästä poike-            Edellä olevan perusteella annetaan Eduskun-
43414: ten lakiehdotuksen 5 §:n tai 6 §:n perusteella.     nalle hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
43415:                                       1990 vp. -     HE n:o 192                                    7
43416: 
43417:                                                Laki
43418:                                  rehujen rasva- ja valkuaisverosta
43419: 
43420:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
43421: 
43422:                Yleiset säännökset                    tehtävä siitä ilmoitus Helsingin piiritullikama-
43423:                                                      rille.
43424:                        1§
43425:   Rasva- ja valkuaisrehuista on suoritettava
43426: valtiolle rehujen rasva- ja valkuaisveroa sen                Veron määräämisen perusteet
43427: mukaan kuin tässä laissa säädetään.                                        4 §
43428:                                                        Rehujen rasva- ja valkuaisveroa on suoritet-
43429:                        2 §                           tava liitteinä olevien verotaulukkojen mukai-
43430:   Rasva- ja valkuaisrehuilla tarkoitetaan tä-        sesti.
43431: män lain liitteenä olevissa verotaulukoissa mai-       Rypsin- ja rapsinsiemenestä, vehnänalkioista
43432: nittuja tuotteita, jotka on tarkoitettu käytettä-    sekä vehnän- ja maissigluteenista on kuitenkin
43433: viksi rehulain (376/86) 2 §:n 1 kohdassa tar-        suoritettava rehujen rasva- ja valkuaisveroa
43434: koitettuina rehuina.                                 ainoastaan 3 §:n 3 ja 4 momentissa sekä
43435:                                                      6 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa.
43436:                        3§
43437:    Rehujen rasva- ja valkuaisveroa on velvolli-                            5§
43438: nen suorittamaan jokainen, joka valmistaa an-           Rehujen rasva- ja valkuaisvero määrätään
43439: siotarkoituksessa tai tuo maahan rasva- ja/tai       3 §:n 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa
43440: valkuaisrehuja, kuitenkin huomioon ottaen 3,         sinä päivänä voimassa olevien säännösten mu-
43441: 4 ja 6 momentin säännökset.                          kaan, jona tuote on käytetty lainkohdassa
43442:    Rehujen rasva- ja valkuaisveroa on velvolli-      mainittuun tarkoitukseen.
43443: nen suorittamaan myös se, jolle on toimitettu           Rehujen rasva- ja valkuaisvero määrätään
43444: kotimaassa valmistettuja rasva- ja/tai valkuais-     3 §:n 4 momentissa tarkoitetussa tapauksessa
43445: rehuja verotta tämän lain nojalla, jollei niitä      sinä päivänä voimassa olevien säännösten mu-
43446: ole käytetty verottomaan tarkoitukseen.              kaan, jona tuote on toimitettu rehutehtaalle.
43447:    Öljynpuristamo, joka käyttää rypsin- ja rap-         Valkuaisvero määrätään 3 §:n 5 momentissa
43448: sinsiementä muuhun tarkoitukseen kuin öljyn          tarkoitetussa tapauksessa sinä päivänä voimas-
43449: ja rouheen valmistukseen on velvollinen suorit-      sa olevien säännösten mukaan, jona rehuseos
43450: tamaan rehujen rasva- ja valkuaisveroa mainit-       on valmistettu.
43451: tuun muuhun tarkoitukseen käyttämästään sie-
43452: menestä.                                                                    6§
43453:    Rehutehdas on velvollinen suorittamaan ve-           Jos maahan tuodaan rehuseosta, jonka val-
43454: roa hankkimastaan rypsin- ja rapsinsiemenistä,       mistukseen on käytetty tässä laissa tarkoitettu-
43455: vehnänalkioista sekä vehnän- ja maissiglutee-        ja valkuaisrehuja, on rehujen rasva- ja valku-
43456: nista.                                               aisveroa suoritettava rehuseoksen sisältämien
43457:    Jos rehuseoksen valmistukseen käytettävistä       rehujen raakavalkuaispitoisuuden perusteella
43458: muista kuin tässä laissa tarkoitetuista raaka-       1,60 markkaa raakavalkuaiskiloa kohti. Jos
43459: aineista muodostuu valmistusprosessin aikana         maahantuoja ei esitä tästä selvitystä, vero mää-
43460: tässä laissa tarkoitettuja rasva- tai valkuaisre-    rätään tuotteen sisältämän kokonaisraakaval-
43461: huja, on rehuseoksen valmistaja verovelvolli-        kuaispitoisuuden perusteella.
43462: nen seoksen sisältämien rasva- ja valkuaisrehu-         Tämän lisäksi, jos maahantuodun rehuseok-
43463: jen osalta.                                          sen valmistukseen on käytetty tässä laissa tar-
43464:    Verotaulukon tuoteryhmien 23-26a osalta           koitettuja rasvarehuja, on rehujen rasva- ja
43465: rehujen rasva- ja valkuaisveron suorittaa maa-       valkuaisveroa suoritettava sanotun rehuseok-
43466: tilahallitus vähentämällä veron kyseisistä tuot-     sen sisältämän rasvapitoisuuden 5 prosentin
43467: teista suoritettavasta hinnanalennuskorvauk-         vähimmäismäärän ylimenevältä osalta 1 ,60
43468: sesta. Maatilahallituksen on tilitettävä pidättä-    markkaa puhdasta rasvakiloa kohti.
43469: mänsä rehujen rasva- ja valkuaisvero kuukau-            Milloin verovelvollinen on otHfnut käyttöön
43470: sittain tullilaitoksen asianomaiselle tilille sekä   valmistuspaikalla tässä laissa tarkoitettuja
43471: 8                                     1990 vp. -    HE n:o 192
43472: 
43473: tuotteita rehuseosten valmistukseen, on vero                               9§
43474: suoritettava käyttöön otettujen määrien perus-        Kotimaisella valmistajalla on oikeus vähen-
43475: teella.                                             tää verokaudelta suoritettavasta rehujen rasva-
43476:    Edellä 3 §:n 5 momentissa tarkoitetussa ta-      ja valkuaisverosta saman verokauden aikana
43477: pauksessa vero on suoritettava valmistetun re-      valmistuspaikalle palautettujen tai tullivalvon-
43478: huseoksen sisältämien rasva- ja valkuaisrehu-       nassa hävitettyjen verollisten rasva- ja valku-
43479: määrien perusteella.                                aisrehujen veroa vastaava määrä.
43480: 
43481:                                                                            10 §
43482:                   Verottomuus                          Milloin maassa valmistettuja rasva- ja/tai
43483:                                                     valkuaisrehuja tai rehuseoksia, joista tai joihin
43484:                       7§                            sisältyvistä rasva- ja/tai valkuaisrehuista vero
43485:    Verottomia ovat:                                 on jo suoritettu, on viety maasta, siirretty
43486:    1) maassa valmistetut rasva- ja/tai valkuais-    vapaa-alueelle tai tullivarastoon, viejällä tai
43487: rehut, jotka käytetään vientitavaran valmista-      siirtäjällä on oikeus hakemuksesta saada suori-
43488: miseen tai jotka viedään maasta tai siirretään      tettua rehujen rasva- ja valkuaisveroa vastaava
43489: vapaa-alueelle, tai tullivarastoon;                 palautus.
43490:    2) maahan tuodut rasva- ja/tai valkuaisre-          Edellä 1 momentissa tarkoitettua palautusta
43491: hut, milloin ne maahan tuotaessa ovat tullitto-     on haettava vienti- tai siirtopaikan piiritullika-
43492: rnia muun säädöksen kuin tullitariffilain (660/     marilta kolmen kuukauden kuluessa sen vuo-
43493: 87) tai muun kuin tulleja koskevan kansainvä-       den päättymisestä, jona tuote on viety tai
43494: lisen sopimuksen perusteella, jollei tarkoitetus-   siirretty 1 momentissa tarkoitettuun paikkaan.
43495: sa säädöksessä tai sopimuksessa ole toisin sää-        Jos 2 momentissa tarkoitettu hakemus on
43496: detty tai määrätty;                                 annettu säädetyn määräajan jälkeen, voidaan
43497:    3) rasva- ja/tai valkuaisrehut, jotka käyte-     veronpalautus myöntää ehdolla, että muut
43498: tään sellaisten tuotteiden valmistukseen, joista    edellytykset palautukselle ovat olemassa. Täl-
43499: suoritetaan rehujen rasva- ja valkuaisveroa;        löin noudatetaan kuitenkin, mitä virhemaksun
43500:    4) rasva- ja/tai valkuaisrehut ja rehuseokset,   määräämisestä         on      valmisteverotuslain
43501: jotka on tarkoitettu tarhaturkiseläinten ravin-     15 b §:ssä säädetty.
43502: noksi sekä rasva- ja/tai valkuaisrehut, jotka
43503: käytetään tarhaturkiseläimille tarkoitettujen
43504: rehujen valmistukseen;
43505:    5) kalojen ruokintaan tarkoitetut rasva- ja/                  Erinäiset säännökset
43506: tai valkuaisrehut ja rehuseokset sekä niiden                              11§
43507: valmistukseen käytettävät rasva- ja/tai valku-         Kun eduskunnalle on annettu esitys tämän
43508: aisrehut; sekä                                      lain muuttamisesta, valtioneuvostolla on oi-
43509:    6) lemmikkieläinten ruokintaan tarkoitetut       keus määrätä, että rasva- ja/tai valkuaisrehuis-
43510: rasva- ja/tai valkuaisrehut ja rehuseokset sekä     ta kannetaan esityksen mukainen vero.
43511: niiden valmistukseen käytettävät rasva- ja/tai         Jos 1 momentin mukaan suoritettu vero on
43512: valkuaisrehut.                                      suurempi kuin sittemmin vahvistettu vero, on
43513:                                                     verotuksen toimittaneen piiritullikamarin pa-
43514:                        8§                           lautettava erotusta vastaava määrä hakemuk-
43515:    Milloin maassa valmistettuja rasva- ja valku-    sesta verovelvolliselle.
43516: aisrehuja siirretään vapaa-alueelta tai tulliva-
43517: rastosta kotimaan kulutukseen, on rehujen                                 12 §
43518: rasva- ja valkuaisverosta, verottomuudesta ja          Veroilmoitus on 3 §:n 3 momentissa ja 6 §:n
43519: veron palauttamisesta voimassa mitä maahan          3 momentissa mainituissa tapauksissa annetta-
43520: tuotujen rasva- ja valkuaisrehujen osalta on        va siltä verokaudelta, jonka aikana tuotteet on
43521: säädetty tai määrätty.                              käytetty lainkohdassa mainittuun tarkoituk-
43522:    Mitä 1 momentissa on säädetty, sovelletaan       seen.
43523: myös maassa valmistettuihin vapaa-alueella tai         Veroilmoitus on 3 §:n 4 momentissa maini-
43524: tullivarastossa kulutettuihin rasva- ja valkuais-   tussa tapauksessa annettava siltä verokaudelta,
43525: rehuihin samoin kuin niissä todettuun varaston      jonka aikana tuotteet on toimitettu rehuteh-
43526: vajaukseen.                                         taalle.
43527:                                      1990 vp. -     HE n:o 192                                      9
43528: 
43529:                         13§                         miin 23-26a kuuluvia rehuja, on velvollinen
43530:    Jollei tässä laissa toisin säädetä, on rehujen   suorittamaan valmisteveroa liitteenä olevan
43531: rasva- ja valkuaisveron määräämisestä, suorit-      rasvaverotaulukon mukaisesti. Edellä tarkoite-
43532: tamisesta, maksuunpanosta ja muutoksenhaus-         tun verovelvollisen on laadittava inventointilu-
43533: ta sekä muutoinkin voimassa, mitä valmisteve-       ettelo kyseisistä rasvarehuista ja toimitettava
43534: rotuslaissa (558174) tai sen nojalla on säädetty.   niitä koskeva veroilmoitus sille piiritullikama-
43535:                                                     rille, jonka alueella varasto sijaitsee, viimeis-
43536:                    14 §                             tään vuoden 1991 helmikuun 18 päivänä.
43537:   Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-              Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
43538: töönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.      ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
43539:                                                     menpiteisiin.
43540:                      15 §
43541:   Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-                                16 §
43542: kuuta 1991.                                            Tällä lailla kumotaan valkuaisverosta 31 päi-
43543:    Lukuun ottamatta maataloustuottajaa se,          vänä joulukuuta 1985 annettu laki (1092/85) ja
43544: jolla on tämän lain voimaan tullessa varastossa     siihen myöhemmin tehdyt muutokset.
43545: muita kuin valkuaisverotaulukossa tuoteryh-
43546: 
43547:         Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1990
43548: 
43549: 
43550:                                        Tasavallan Presidentti
43551:                                        MAUNO KOIVISTO
43552: 
43553: 
43554: 
43555: 
43556:                                                            Valtiovarainministeri Matti Louekoski
43557: 
43558: 
43559: 
43560: 
43561: 2   301213F
43562: 10                                   1990 vp. -    HE n:o 192
43563: 
43564:                                                                                          Liite 1
43565:                                  VALKUAISVEROTAULUKKO
43566: 
43567:                                                                                  Valkuais-
43568:                                                                   Tuote-        vero mk/kg
43569:                              Tuote                                ryhmä            netto-
43570:                                                                                  painosta·
43571: 
43572: Soijapavut ................................................. .     1.             0,58
43573: Soijapuriste ................................................ .    2.             0,67
43574: Soijarouhe ................................................. .     3.             0,75
43575: Soijavalkuainen ........................................... .      4.             0,96
43576: Rypsin- ja rapsinsiemenet .................................. .     5.             0,35
43577: Rypsi- ja rapsipuriste ...................................... .    6.             0,51
43578: Rypsi- ja rapsirouhe ....................................... .     7.             0,56
43579: Auringonkukansiemenet ................................... .        8.             0,32
43580: Auringonkukkapuriste ..................................... .       9.             0,53
43581: Auringonkukkarouhe ...................................... .       10.             0,58
43582: Vehnänalkiot .............................................. .     15.             0,43
43583: Vehnänvalkuainen ......................................... .      16.             0,53
43584: Vehnängluteeni ............................................ .     17.             1,23
43585: Maissingluteeni ............................................ .    18.             1,02
43586: Perunanvalkuainen ........................................ .      19.             1,25
43587: Rehuhiiva ................................................. .     20.             0,67
43588: Pekilo ..................................................... .    21.             0,77
43589: Bakteerimassa (lysiiniteollisuus) ........................... .   22.             1,13
43590: Rehumaitojauhe, rasvaton ................................. .      23.             0,58
43591: Rehumaitojauhe, rasvainen ................................ .      23a.            0,43
43592: Rehupiimäjauhe ........................................... .      24.             0,51
43593: Vähälaktoosinen herajauhe ................................ .      26.             0,35
43594: Heravalkuaistiiviste ........................................ .   26a.            0,51
43595: Kalajauho ................................................. .     27.             1,10
43596: Kalanruotojauho .......................................... .      28.             0,77
43597: KalaHimavesi .............................................. .     30.             1,34
43598: Lihajauho (tuhkapit. ~ 20 OJo) ••....•.•••..••.•.....•••••..      31.             0,85
43599: Lihajauho (tuhkapit. < 20 OJo) ••..•••••....•.••.•.••••.....      32.             1,15
43600: Lihaluujauho (tuhkapit. ~ 40 OJo) •...•.•...••••••...••.....      33.             0,65
43601: Lihaluujauho (tuhkapit. < 40 OJo) ....••....••••.....••••...      34.             0,74
43602: Luurouhe .................................................. .     35.             0,53
43603: Maksajauho ............................................... .      36.             1,09
43604: Verijauho .................................................. .    37.             1,38
43605: Höyhenjauho .............................................. .      38.             1,31
43606: Mäskijauho ................................................ .     40.             0,35
43607: Lupiinin siemenet .......................................... .    42.             0,50
43608: Rehuhernettä lukuun ottamatta muut rehuina käytettäviksi
43609:   hyväksytyt tuotteet, joiden raakavalkuaispitoisuus on
43610:   vähintään 19 prosenttia tuotteen nettopainosta .......... .     43.      1,60 markkaa raaka-
43611:                                                                               valkuaiskilolta
43612: 
43613: • Veromäärän ollessa 1,60 markkaa raakavalkuaiskilolta.
43614:                                     1990 vp. -        HE n:o 192                                11
43615: 
43616:                                                                                             Liite 2
43617:                                  RASVAVEROTAULUKKO*
43618: 
43619:         Raakarasvapitoisuus                   Tuote-                     Rasvavero mk/kg
43620:     o/o tuotteen nettopainosta                ryhmä                    tuotteen nettopainosta
43621: 
43622:            5.1- 7.0                               1                            0,03
43623:            7.1- 9.0                              2                             0,06
43624:            9.1-11.0                              3                             0,10
43625:           11.1-13.0                              4                             0,13
43626:           13.1-15.0                               5                            0,16
43627:           15.1-17.0                               6                            0,19
43628:           17.1-19.0                               7                            0,22
43629:           19.1-21.0                               8                            0,26
43630:           21.1-23.0                               9                            0,29
43631:           23.1-25.0                              10                            0,32
43632:           25.1-27.0                              11                            0,35
43633:           27.1-29.0                              12                            0,38
43634:           29.1-31.0                              13                            0,42
43635:           31.1-33.0                              14                            0,45
43636:           33.1-35.0                              15                            0,48
43637:           35.1-37.0                              16                            0,51
43638:           37.1-39.0                              17                            0,54
43639:           39.1-41.0                              18                            0,58
43640:           41.1-43.0                              19                            0,61
43641:           43.1-45.0                              20                            0,64
43642:           45.1-47.0                              21                            0,67
43643:           47.1-49.0                              22                            0,70
43644:           49.1-51.0                              23                            0,74
43645:           51.1-53.0                              24                            0,77
43646:           53.1-55.0                              25                            0,80
43647:           55.1-57.0                              26                            0,83
43648:           57.1-59.0                              27                            0,86
43649:           59.1-61.0                              28                            0,90
43650:           61.1-63.0                              29                            0,93
43651:           63.1-65.0                              30                            0,96
43652:           65.1-67.0                              31                            0,99
43653:           67.1-69.0                              32                            1,02
43654:           69.1-71.0                              33                            1,06
43655:           71.1-73.0                              34                            1,09
43656:           73.1-75.0                              35                            1,12
43657:           75.1-77.0                              36                            1' 15
43658:           77.1-79.0                              37                            1' 18
43659:           79.1-81.0                              38                            1,21
43660:           81.1-83.0                              39                            1,25
43661:           83.1-85.0                              40                            1,28
43662:           85.1-87.0                              41                            1,31
43663:           87.1-89.0                              42                            1,34
43664:           89.1-91.0                              43                            1,38
43665:           91.1-93.0                              44                            1,41
43666:           93.1-95.0                              45                            1,44
43667:           95.1-97.0                              46                            1,47
43668:           97.1-100                               47                            1,52
43669: 
43670: * Verotaulukon piiriin eivät kuulu tuotteet, joiden raakarasvapitoisuus on alle 5,1 prosenttia
43671:  tuotteen nettopainosta eikä kaura eivätkä sellaiset myllyteollisuuden, sokeri- ja tärkkelysteolli-
43672:  suuden tuotteet tai olut- ja alkoholijuomateollisuuden sivutuotteet, jotka on mainittu rehulain
43673:  ja rehuasetuksen nojalla säädöskokoelmassa julkaistussa rehuluettelossa.
43674:                                      1990 vp. -    HE n:o 193
43675: 
43676: 
43677: 
43678: 
43679:                                     Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi luottolaitosten varoista
43680:                                  myönnettävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain muutta-
43681:                                  misesta
43682: 
43683: 
43684: 
43685: 
43686:                           ESITYKSEN PÄÄASIAl-LINEN SISÄLTÖ
43687: 
43688:    Esityksessä ehdotetaan luottolaitosten va-      teltavaksi myös siten, että Pohjoismaiden In-
43689: roista myönnettävistä eräistä korkotukilainois-    vestointipankki voisi olla sanotussa laissa tar-
43690: ta annettua lakia muutettavaksi siten, että        koitettu luottolaitos.
43691: korkotukilainoja voitaisiin myöntää myös sel-
43692: laiseen ulkomailla toteutettavaan ympäristön-        Esitys liittyy vuoden 1991 tulo- ja menoarvi-
43693: suojelua edistävään investointiin, jolla on mer-   oesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen
43694: kittävä vaikutus Suomen ympäristön tilaan.         yhteydessä.
43695:    Erityisesti  ympäristönsuojeluinvestointien      Lainmuutos on tarkoitettu tulemaan voi-
43696: rahoittamiseen liittyen ehdotetaan lakia muu-      maan 1 päivänä tammikuuta 1991.
43697: 
43698: 
43699: 
43700: 
43701:                                          PERUSTELUT
43702: 
43703: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut                   tointeja mm. viemäriverkostojen saneerauk-
43704:    muutokset                                       seen, ilmanpuhdistuslaitteisiin, jätteiden keräi-
43705:                                                    lyjärjestelmiin ja jätteiden käsittelylaitoksiin.
43706: 1.1. Korkotukilainat ulkomaisiin ympäristön-       Toimia on jarruttanut pääoman puutteen lisäk-
43707:      suojeluinvestointeihin                        si tarvittavan teknologian ja tuotantolaitosten
43708:                                                    puute.
43709:    Luottolaitosten varoista myönnettävistä            Suomalaisen ympäristönsuojeluteknologian
43710: eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/
43711:                                                    viennillä olisi mahdollista nopeuttaa Itä-
43712: 77) 2 §:n mukaisesti voidaan korkotukilainoja
43713:                                                    Euroopan ympäristönsuojelutoimia siten, että
43714: myöntää muun muassa teollisuuden vesiensuo-
43715:                                                    myös Suomen ympäristön tila paranee. Erityi-
43716: jelutoimenpiteiden toteuttamista varten, teolli-
43717:                                                    sen tärkeätä olisi edistää ilmansuojelu- ja ve-
43718: suuden sekä sähkön-, kaasun- ja lämpöhuollon
43719:                                                    siensuojelutoimia sekä toimia, joilla paranne-
43720: ilmansuojeluinvestointien suorittamiseen, yleis-
43721:                                                    taan erityisesti ongelmajätteiden keräystä ja
43722: ten jätteiden käsittelypaikkojen perustamiseen
43723:                                                    käsittelyä.
43724: ja kunnostamiseen sekä jätteiden hyödyntämis-
43725: tä edistävien investointien toteuttamiseen. Näi-      Esityksessä ehdotetaan, että ympäristönsuo-
43726: tä ympäristönsuojeluinvestointien korkotuki-       jelua edistäviin investointeihin voitaisiin myön-
43727: lainoja voidaan kuitenkin myöntää vain koti-       tää korkotukilainoja myös silloin, kun inves-
43728: maisen teollisuuden ja suomalaisten yhteisöjen     tointi suoritetaan Suomen rajojen ulkopuolel-
43729: Suomessa toteutettaville hankkeille.               la. Korkotukea myönnettäisiin kuitenkin vain,
43730:    Itä-Euroopan valtioiden ympäristönsuojelun      mikäli hankkeella on parantava vaikutus myös
43731: tehostaminen edellyttää erittäin suuria inves-     Suomen ympäristön tilaan.
43732: 301274X
43733: 2                                     1990 vp. -      HE n:o 193
43734: 
43735:    Ympäristönsuojeluinvestointien korkotuen              Viime vuosina on Pohjoismaiden Investoin-
43736: tarkoituksena on edistää suomalaisten laittei-        tipankki ryhtynyt lainaittamaan ilmansuojelu-
43737: den ja muun ympäristönsuojeluteknologian              ja vesiensuojeluinvestointeja erityisesti teolli-
43738: käyttöönottoa Itä-Euroopan valtioissa. Korko-         suuden ja energiahuollon alueilla. Ympäris-
43739: tukilainoilla on oleellinen merkitys hankkeen         töinvestointia voidaan lainaittaa silloinkin
43740: kokonaisrahoituksessa varsinkin silloin, kun          kun, se kohdistuu vain yhteen Pohjoismaahan.
43741: on kysymys suurista investoinneista.                  Pankin myöntämille lainoille ei ole voitu hakea
43742:    Korkotukilainaa voitaisiin myöntää suoma-          korkotukea, koska se ei ole korkotukilaissa
43743: laisille yrityksille ja suomalaisten osittain omis-   mainittu luottolaitos. Lähinnä ympäristönsuo-
43744: tamille yhteisyrityksille, jotka toteuttavat ym-      jeluinvestointien rahoittamiseen liittyen esite-
43745: päristönsuojelua edistäviä investointeja Itä-         tään, että Pohjoismaiden Investointipankki hy-
43746: Euroopan valtioissa. Korkotukilainaa voitai-          väksytään korkotukilain 1 § :n 2 momentissa
43747: siin myöntää myös hankkeen suunnittelukus-            tarkoitetuksi luottolaitokseksi.
43748: tannuksiin. Suomalainen yritys myöntää kor-
43749: kotukiluottoa vastaavan toimitusluoton ulko-
43750: maiselle tilaajalle korkotuen määrällä alenne-        2. Esityksen taloudelliset vaiku-
43751: tulla korolla.                                           tukset
43752: 
43753:                                                          Itä-Euroopan   ympäristönsuo j eluin vestoin-
43754: 1.2. Pohjoismaiden Investointipankin lainat           tien tukemiseen on vuoden 1991 valtion tulo-
43755:                                                       ja menoarvioesityksessä ehdotettu hyväksyttä-
43756:                                                       väksi korkotukilainoja enintään 300 000 000
43757:    Luottolaitosten varoista myönnettävistä            markan edestä. Korkohyvitys olisi neljänä en-
43758: eräistä korkotukilainoista annetun lain 1 §:n 2       simmäisenä lainavuotena neljä prosenttia ja
43759: momentin mukaan lainan myöntää osuuspank-             lainavuosien 5-8 aikana kaksi prosenttia.
43760: ki, säästöpankki, liikepankki, Postipankki,           Vuonna 1991 hyväksyttävistä korkotukilainois-
43761: kiinnitysluottopankki, Teollistamisrahasto Oy         ta on arvioitu aiheutuvan valtiolle menoja
43762: ja Suomen Vientiluotto Oy -nimiset luotto-osa-        vuonna 1991 5 milj. mk ja vuosina 1992-96
43763: keyhtiöt, vakuutusyhtiö tai työeläkelaitos.           yhteensä 50 milj. mk.
43764: Korkotukilainaksi voidaan hyväksyä vain näi-
43765: den luottolaitosten myöntämä luotto.
43766:    Pohjoismaiden Investointipankki on Poh-            3. Voimaantulo
43767: joismaiden vuonna 1975 perustama rahoituslai-
43768: tos. Suomen osuus pankin pääomasta on noin              Esitys liittyy vuoden 1991 tulo- ja menoarvi-
43769: 18 prosenttia. Pankin päätoimipaikka on Hel-          oesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen
43770: singissä.                                             yhteydessä.
43771:    Pohjoismaiden Investointipankki myöntää              Laki on tarkoitus saattaa voimaan 1 päivänä
43772: lainoja Pohjoismaiden yhteisten etujen mu-            tammikuuta 1991.
43773: kaisten investointiprojektien ja viennin toteut-
43774: tamiseksi. Pankin myöntämien luottojen mää-             Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
43775: rä oli 31.12.1989 14 964 milj. mk.                    kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
43776:                                      1990 vp. -     HE n:o 193                                     3
43777: 
43778: 
43779:                                               Laki
43780: luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain muuttamisesta
43781: 
43782:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
43783:   muutetaan luottolaitosten varoista myönnettävistä korkotukilainoista 23 päivänä joulukuuta
43784: 1977 annetun lain (1015/77) 1 §:n 2 momentti ja 5 §:n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat 1
43785: päivänä joulukuuta 1989 annetussa laissa (1040/89), sekä
43786:   lisätään 2 §:ään uusi 13 kohta seuraavasti:
43787: 
43788:                        1§                           jeluinvestointien suorittamiseen annettavat lai-
43789:                                                     nat ympäristöministeriö sekä muut lainat maa-
43790:    Lainan myöntää osuuspankki, säästöpankki,        ja metsätalousministeriö ja korkohyvityksen
43791: liikepankki, Postipankki, kiinnitysluottopank-      suorittaa niiden osalta vesi- ja ympäristöhalli-
43792: ki, Pohjoismaiden Investointipankki, Teollis-       tus. Edellä 2 §:n 5 ja 13 kohdissa tarkoitetut
43793: tamisrahasto Oy ja Suomen Vientiluotto Oy           lainat hyväksyy korkotukilainoiksi ympäristö-
43794: -nimiset luotto-osakeyhtiöt, vakuutusyhtiö tai      ministeriö, 6 kohdassa tarkoitetut lainat liiken-
43795: työeläkelaitos, joita tässä laissa sanotaan luot-   neministeriö sekä 7-11 kohdissa tarkoitetut
43796: tolaitoksiksi.                                      lainat kauppa- ja teollisuusministeriö ja korko-
43797:                                                     hyvityksen suorittaa niiden osalta valtiokontto-
43798:                                                     ri. Muiden lainojen osalta lainan hyväksyy
43799:                     2 §                             korkotukilainaksi ja korkohyvityksen maksaa
43800:   Korkotukilainoja voidaan antaa:                   asianomainen keskusvirasto. Asianomainen
43801:                                                     ministeriö voi myös oikeuttaa alaisensa keskus-
43802:    13) ulkomailla toteutettavaan ympäristön-        viraston tai piirihallintoviranomaisen ·hyväksy-
43803: suojelua edistävään investointiin, jolla on mer-    mään korkotukilainaksi määrältään enintään
43804: kittävä vaikutus Suomen ympäristön tilaan.          1 000 000 markan suuruisen edellä 2 §:n 2 sekä
43805:                                                     5-11 kohdassa tarkoitetun lainan.
43806:                        5§
43807: 
43808:   Edellä 2 §:n 2 kohdassa tarkoitetuista lai-         Tämä laki tulee voimaan       päivänä
43809: noista hyväksyy korkotukilainoiksi vesiensuo-       kuuta 19
43810: 
43811: 
43812:     Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1990
43813: 
43814: 
43815:                                        Tasavallan Presidentti
43816:                                        MAUNO KOIVISTO
43817: 
43818: 
43819: 
43820: 
43821:                                                          Valtiovarainministeri Matti Louekoski
43822: 4                                   1990 vp. -      HE n:o 193
43823: 
43824:                                                                                                 Liite
43825:                                              Laki
43826: luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain muuttamisesta
43827: 
43828:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
43829:   muutetaan luottolaitosten varoista myönnettävistä korkotukilainoista 23 päivänä joulukuuta
43830: 1977 annetun lain (1015/77) 1 §:n 2 momentti ja 5 §:n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat 1
43831: päivänä joulukuuta 1989 annetussa laissa (1040/89), sekä
43832:   lisätään 2 §:ään uusi 13 kohta seuraavasti:
43833: 
43834: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
43835: 
43836:                                                    1§
43837: 
43838:    Lainan myöntää osuuspankki, säästöpankki,           Lainan myöntää osuuspankki, säästöpankki,
43839: liikepankki, Postipankki, kiinnitysluottopank-      liikepankki, Postipankki, kiinnitysluottopank-
43840: ki, Teollistamisrahasto Oy ja Suomen Vienti-        ki, Pohjoismaiden Investointipankki, Teollis-
43841: luotto Oy -nimiset luotto-osakeyhtiöt, vakuu-       tamisrahasto Oy ja Suomen Vientiluotto Oy
43842: tusyhtiö tai työeläkelaitos, joita tässä laissa     -nimiset luotto-osakeyhtiöt, vakuutusyhtiö tai
43843: sanotaan luottolaitoksiksi.                         työeläkelaitos, joita tässä laissa sanotaan luot-
43844:                                                     tolaitoksiksi.
43845: 
43846: 
43847:                                              2§
43848:                            Korkotukilainoja voidaan antaa:
43849: 
43850:                                                        13) ulkomailla toteutettavaan ympäristön-
43851:                                                     suojelua edistävään investointiin, jolla on mer-
43852:                                                     kittävä vaikutus Suomen ympäristön tilaan.
43853: 
43854:                                                    5§
43855: 
43856:    Edellä 2 § :n 2 kohdassa tarkoitetuista lai-        Edellä 2 §:n 2 kohdassa tarkoitetuista lai-
43857: noista hyväksyy korkotukilainoiksi vesiensuo-       noista hyväksyy korkotukilainoiksi vesiensuo-
43858: jeluinvestointien suorittamiseen annettavat lai-    jeluinvestointien suorittamiseen annettavat lai-
43859: nat ympäristöministeriö sekä muut lainat maa-       nat ympäristöministeriö sekä muut lainat maa-
43860: ja metsätalousministeriö ja korkohyvityksen         ja metsätalousministeriö ja korkohyvityksen
43861: suorittaa niiden osalta vesi- ja ympäristöhalli-    suorittaa niiden osalta vesi- ja ympäristöhalli-
43862: tus. Edellä 2 §:n 5 kohdassa tarkoitetut lainat     tus. Edellä 2 §:n 5 ja 13 kohdissa tarkoitetut
43863: hyväksyy korkotukilainoiksi ympäristöministe-       lainat hyväksyy korkotukilainoiksi ympäristö-
43864: riö, 6 kohdassa tarkoitetut lainat liikennemi-      ministeriö, 6 kohdassa tarkoitetut lainat liiken-
43865: nisteriö sekä 7-11 kohdissa tarkoitetut lainat      neministeriö sekä 7-11 kohdissa tarkoitetut
43866: kauppa- ja teollisuusministeriö ja korkohyvi-       lainat kauppa- ja teollisuusministeriö ja korko-
43867: tyksen suorittaa niiden osalta valtiokonttori.      hyvityksen suorittaa niiden osalta valtiokontto-
43868: Muiden lainojen osalta lainan hyväksyy korko-       ri. Muiden lainojen osalta lainan hyväksyy
43869: tukilainaksi ja korkohyvityksen maksaa asian-       korkotukilainaksi ja korkohyvityksen maksaa
43870: omainen keskusvirasto. Asianomainen ministe-        asi::.nomainen keskusvirasto. Asianomainen
43871: riö voi myös oikeuttaa alaisensa keskusviraston     ministeriö voi myös oikeuttaa alaisensa keskus-
43872: tai piirihallintoviranomaisen hyväksymään           viraston ta; piirihallintoviranomaisen hyväksy·-
43873: korkotukilainaksi      määrältään      enintään     mään korkotukilainaksi määrältään enintään
43874: 1 000 000 markan suuruisen edellä 2 §:n 2 sekä      1 000 000 markan suuruisen edellä 2 §:n 2 sekä
43875: 5-11 kohdassa tarkoitetun lainan.                   5-11 kohdassa tarkoitetun lainan.
43876: 
43877:                                                       Tämä laki tulee voimaan       päivänä
43878:                                                     kuuta 19
43879:                                        1990 vp. -    HE n:o 194
43880: 
43881: 
43882: 
43883: 
43884:                                       Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi ammatillisista oppilai-
43885:                                   toksista annetun lain 1 §:n muuttamisesta ja ammatillisten oppi-
43886:                                   laitosten rahoituksesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta
43887: 
43888: 
43889: 
43890: 
43891:                            ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
43892: 
43893:    Esityksessä ehdotetaan, että taide- ja viestin-      Yleisradion ammattiopisto järjestäisi alan
43894: täkulttuurialan koulutuksen järjestämistä var-       ammatillista peruskoulutusta siihen saakka
43895: ten muodostetaan oma oppilaitosmuotonsa liit-        kunnes taide- ja viestintäkulttuurioppilaitokset
43896: tämällä ammatillisista oppilaitoksista annetun       voivat ottaa sen tehtäväkseen. Sen jälkeen se
43897: lain soveltamisalaan taide- ja viestintäkulttuu-     keskittyisi ammatilliseen lisäkoulutukseen am-
43898: rioppilaitokset. Tämä tapahtuisi muuttamalla         matilliseksi erikoisoppilaitokseksi määrättynä
43899: nykyisen soveltamisalan mukainen kuvataide-          taide- ja viestintäkulttuurioppilaitoksena. Sen
43900: oppilaitosmuoto laajemmaksi eri taiteen alojen       rahoitus säilyisi nykyisellään, mutta ammatil-
43901: ja viestintäkulttuurialan koulutuksen kattavak-      listen oppilaitosten rahoituksesta annettuun la-
43902: si oppilaitosmuodoksi.                               kiin on tarpeen lisätä tällaisen uuden oppilai-
43903:    Lainmuutos tekee mahdolliseksi lukea kysy-        tosmuodon rahoitusta koskevat säännökset.
43904: myksessä olevaan oppilaitosmuotoon kuulu-
43905: viksi oppilaitoksiksi paitsi nykyiset kuvataide-       Esitys liittyy valtion vuoden 1991 tulo- ja
43906: oppilaitokset myös sellaiset oppilaitokset, jot-     menoarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsitel-
43907: ka antavat taide- ja viestintäkulttuurikoulutus-     täväksi sen yhteydessä. Lait ovat tarkoitetut
43908: ta tai pelkästään viestintäkulttuurikoulutusta.      tulemaan voimaan 1 päivänä elokuuta 1991.
43909: 
43910: 
43911: 
43912: 
43913:                                            PERUSTELUT
43914: 
43915: 
43916: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut                     teknistä että viestinnän sisältöjen tuottamisen
43917:    muutokset                                         vaatimaa journalistis-taiteellista ammattitaitoa.
43918:                                                         Taiteen ja viestintäkulttuurialan tuotannon
43919: 1.1. Viestintäkulttuurialan ammatillisen
43920:      koulutuksen tarve                               taloudellinen ja teollinen kilpailukyky on vält-
43921:                                                      tämätön edellytys kansainvälistyvässä kulttuu-
43922:                                                      rivaihdossa. Uuden viestintäteknologian tar-
43923:    Viestintäkulttuuriala on voimakkaasti kasva-      joamien mahdollisuuksien käyttöönotto edel-
43924: massa oleva työelämän ala, joka kattaa perin-        lyttää ajanmukaisen taide- ja viestintäkulttuu-
43925: teisen radio- ja televisiotoiminnan lisäksi muun     rialan ammatillisen koulutuksen järjestämistä.
43926: muassa paikallisradiot, kaapelitelevisiot, yksi-
43927: tyiset ja julkiset telematiikka- ja kuvansiirto-       Viestintäkulttuurialan ammatillista koulutus-
43928: palvelut, muun valon ja äänen siirron, ääni-         ta on näihin asti ammatillisen peruskoulutuk-
43929: levy-, video- ja elokuvatuotannon sekä teatteri-     sen luonteisesti antanut ainoastaan Yleisradion
43930: teknisen alan kokonaisuudessaan.                     ammattiopisto. Ammattiopisto perustettiin
43931:    Viestintäkulttuurialan ammattitehtävät edel-      vuonna 1977 antamaan yleisradion palveluk-
43932: lyttävät sekä viestinnän välittämisen vaatimaa       seen tulevalle henkilöstölle peruskoulutusta
43933: 301198P
43934: 2                                     1990 vp. -     HE n:o 194
43935: 
43936: sekä muuta henkilöstökoulutusta, kuten jatko-           Viestintäkulttuuritoimikunnan koulutusjaos-
43937: ja täydennyskoulutusta.                              ton esityksestä opetusministeriö asetti 29 päivä-
43938:    Sähköisessä viestinnässä tapahtunut nopea         nä huhtikuuta 1988 viestintäkulttuurialan am-
43939: kehitys on lisännyt ammattitaitoisen työvoi-         matillisen koulutuksen toimikunnan, jonka
43940: man kysyntää erittäin voimakkaasti. Seurauk-         tehtävänä oli tehdä esitys viestintäkulttuurin
43941: sena on ollut, että yleisradion kouluttamaa          ammatillisen koulutuksen rakenteesta, mitoi-
43942: henkilöstöä on siirtynyt muiden viestintäalan        tuksesta sekä alalla mahdollisesti aloitettavien
43943: yritysten palvelukseen. Laajenevaa työvoima-         koulutuskokeilujen järjestämisestä.
43944: tarvetta on jouduttu pitkälti tyydyttämään ali-         Samanaikaisesti viestintäkulttuurialan am-
43945: koulutetun työvoiman avulla. Viestintäkulttuu-       matillisen koulutuksen toimikunnan kanssa
43946: rialan ammatillisesta peruskoulutuksesta huo-        asetti opetusministeriö yhteensä seitsemän eril-
43947: lehtiminen kuuluu yhteiskunnan tehtäviin, eikä       listä opetussuunnitelmatoimikuntaa tuotanto-
43948: sitä voida asettaa yksinomaan yhden viestintä-       tekniselle alalle, kuva- ja valoilmaisun alalle,
43949: yhtiön vastuulle.                                    ääni-ilmaisun alalle, teatteritekniselle alalle
43950:    Viestintäkulttuurialan tuotteet ja niiden laa-    sekä kolme taideohjaajien koulutusta suunnit-
43951: tu ovat merkittävällä tavalla kansallista kult-      televaa toimikuntaa näyttämötaiteen harrastus-
43952: tuuria muovaava tekijä. Viime vuosien aikana         opetuksen, kuvataiteen harrastusopetuksen
43953: viestintäkulttuurialan tuotannosta on tullut         sekä elokuva- ja videotaiteen harrastusopetuk-
43954: merkittävä taloudellinen tekijä. Sekä kulttuuri-     sen alueelle. Koulutuksen rakenne- ja mitoitus-
43955: sista että kansantaloudellisista syistä on välttä-   ratkaisut valmisteltiin toimikuntien yhteistyö-
43956: mätöntä, että alan koulutus voidaan järjestää        nä. Viestintäkulttuurialan ammatillisen koulu-
43957: vähintään muiden tuotannollisesti tärkeiden          tuksen toimikunta on yhteensovittanut viestin-
43958: alojen koulutusta vastaavalle tasolle.               täkulttuurin eri aloilla samanaikaisesti tehtyä
43959:                                                      opetussuunnitelmatyötä. Toimikunnat jättivät
43960:                                                      yhteisen      mietintönsä     (komiteanmietintö
43961:                                                      1990:23) 31 päivänä toukokuuta 1990.
43962: 1.2. Viestintäkulttuurialan ammatillisen                Yhteensovittava toimikunta jätti 8 päivänä
43963:      koulutuksen kehittäminen                        toukokuuta 1989 väliraporttinsa, jossa tehtiin
43964:                                                      ehdotus koulutuksen rakenneratkaisuksi. Eh-
43965:    Opetusministeriö asetti 24 päivänä helmi-         dotuksen mukaan ammatillisen peruskoulutuk-
43966: kuuta 1987 viestintäkulttuuritoimikunnan, jon-       sen antamista varten perustetaan viestintäkult-
43967: ka tehtäväksi annettiin muun muassa tehdä            tuurialan ammatillisen koulutuksen peruslinja.
43968: kiireellisesti ehdotukset viestinnän ohjelmatuo-     Peruslinjalla annetaan koulutusta seuraavilla
43969: tannon alan koulutuksen kehittämisestä ja jär-       aloilla: kuva- ja valoilmaisu, ääni-ilmaisu ja
43970: jestämisestä eri koulutustasoilla.                   tuotantotekninen ala. Koulutusalat ovat vas-
43971:    Viestintäkulttuuritoimikunta asetti koulutus-     taavat kuin Yleisradion ammattiopistossa.
43972: jaoston. Jaoston tehtäväksi annettiin muun              Viestintäkulttuurialan peruslinjan lisäksi
43973: muassa selvittää viestintäalan työntekijöiden        alan koulutustarpeisiin vastattaisiin perus-
43974: koulutuksen kehittämiselle asetettavat vaati-        tamalla teatteriteknisen alan jatkolinja. Sille
43975: mukset ottaen huomioon tapahtunut kehitys            voisivat hakeutua koulu- tai opistoasteen opin-
43976: ilmaisun, tekniikan, tuotannon ja levitysjärjes-     not käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksissa tai
43977: telmien alueella, selvittää koulutustarpeet am-      muissa soveltuvissa ammatillisissa oppilaitok-
43978: mattiryhmittäin elokuvan, television, radion ja      sissa suorittaneet tai vastaavat ammatilliset
43979: videon kohdalla, selvittää opettajien koulutus-      taidot muutoin hankkineet henkilöt.
43980: tarpeet sekä alalla jo olevan henkilöstön jatko-        Opetussuunnitelmaorganisaation tehtävänä
43981: koulutustarpeet sekä tehdä ehdotus viestintä-        oli myös laatia opetussuunnitelmat kuvatai-
43982: alan koulutusjärjestelmän kehittämiseksi ja or-      teen, elokuva- ja videotaiteen sekä teatteri-
43983: ganisoimiseksi eri koulutustasoilla.                 ilmaisun opettajien kouluttamiseksi. Opetta-
43984:    Koulutusjaosto tulee työskentelemään vuo-         jankoulutuksen järjestämistä pidettiin välttä-
43985: den 1990 loppuun saakka. Jaosto on luovutta-         mättömänä taideopetuksen opettajapulan takia
43986: nut opetusministeriölle väliraportin (opetusmi-      ja taiteen eri alojen ammattitaitovaatimusten
43987: nisteriön työryhmien muistiaita 1989:62), jossa      kohoamisen vuoksi.
43988: käsitellään ammatillisen ja korkea-asteen vies-         Opetussuunnitelmat laadittiin osana viestin-
43989: tintäkulttuurialan koulutusjärjestelyitä.            täkulttuurialan     ammatillisen    koulutuksen
43990:                                        1990 vp. -    HE n:o 194                                       3
43991: 
43992: suunnittelutyötä kuvataiteen, elokuva- ja vi-        1.3. Kuvataiteen ammatillisen koulutuksen ja
43993: deotaiteen alan ja teatteri-ilmaisun opettajan-           viestintäkulttuurialan koulutuksen yhtey-
43994: koulutuksen järjestämiseksi. Työskentelyn yh-             det
43995: teydessä laadittiin myös lasten ja nuorten ku-
43996: vataiteen opetuksen opetussuunnitelman perus-           Elokuun 1 päivästä 1989 siirtyivät ammatti-
43997: teet.                                                kasvatushallituksen alaiset kuvataidekoulut
43998:                                                      Lahden taideinstituutti, Kankaanpään taide-
43999:    Taidepedagogikoulutus esitetään osittain to-      koulu sekä Svenska konstskolan i Nykarleby
44000: teutettavaksi perustettavissa taide- ja viestintä-   ammatillisista oppilaitoksista annetun lain
44001: kulttuurioppilaitoksissa peruslinjaopintojen si-     (487 /87) soveltamisalan piiriin kuvataideoppi-
44002: sällä tai rinnalla. Opetuksen antamiseen osal-       laitoksina.
44003: listuvat kysymyksessä olevien oppilaitosten li-         Kuvataiteilijan yhteiskunnalliset tehtävät liit-
44004: säksi korkeakoulut. Kuvataidealan pedagogi-          tyvät nykyisin varsinaisen taiteellisen työn
44005: koulutus voitaisiin järjestää taideteollisen kor-    ohella myös opettajatyöhön, visuaalisen ympä-
44006: keakoulun taidepedagogiikan laitoksen sekä           ristön suunnitteluun, järjestötehtäviin, muihin
44007: taide- ja viestintäkulttuurioppilaitoksen keski-     kulttuurialan asiantuntijatehtäviin sekä viestin-
44008: näisenä yhteistyönä.                                 täalaan.
44009:                                                         Taide- ja kulttuuriopetus muodostaa yhtei-
44010:                                                      sen pohjan viestintäkulttuurin, käsi- ja taidete-
44011:   Edelleen opetusministeriö asetti 2 pmvana
44012:                                                      ollisuus- sekä kuvataidekoulutukselle. Näillä
44013: toukokuuta 1989 työryhmän, jonka tehtäväksi
44014:                                                      aloilla taide ja kulttuuri saavat tekniikan avulla
44015: annettiin laatia esitys ammatillisen ja korkea-
44016:                                                      eri ilmenemismuotoja. Yhteisen koulutus-
44017: asteen taidepedagogi- ja viestintäkulttuurikou-
44018:                                                      pohjan vuoksi kyseisten alojen välillä säilyte-
44019: lutuksen aloituspaikkamääräksi. Työryhmä
44020:                                                      tään kiinteä opetuksellinen ja hallinnollinen
44021: luovutti väliraporttinsa opetusministeriölle 10
44022:                                                      yhteys. Erityisesti viestintätekniikan ja tieto-
44023: päivänä tammikuuta 1990 ja sille annettiin
44024:                                                      tekniikan nopea kehitys on antanut mahdolli-
44025: jatkotyöskentelyaikaa vuoden 1990 loppuun
44026:                                                      suuden käyttää uusia taiteellisen työn ilmaisu-
44027: asti.                                                välineitä, tuotannon jakelukanavia ja kansa-
44028:                                                      laisten kulttuurisia osallistumismahdollisuuk-
44029:    Opetusministeriö on 20 päivänä joulukuuta         sia. Viestintäteknologian mahdollistaman va-
44030: 1989 päivätyllä kirjeellään antanut ammatti-         lon, äänen ja liikkeen mukaanotolla taiteen
44031: kasvatushallitukselle    jatkosuunnitteluohjeet      ammatilliseen koulutukseen luova taide voi
44032: toimenpiteistä viestintäkulttuurialan ammatilli-     opetuksellisesti hyötyä teknologian ja elektro-
44033: sen peruslinjan perustamiseksi. Ammattikasva-        niikan sovelluksista. Lisäksi voidaan saavuttaa
44034: tushallituksen tuli lisäksi laatia esityksensä       uusia yleisöryhmiä ja kehittää uusia ulottu-
44035: vuoden 1991 tulo- ja menoarvioksi siten, että        vuuksia luonnon, yhteiskunnan ja ihmisen väli-
44036: viestintäkulttuurialan ammatillinen koulutus         sen vuorovaikutuksen uudelleenarviointiin.
44037: voisi käynnistyä vuonna 1991 yhdessä tai kah-        Edellä esitetyn perusteella on tarkoituksenmu-
44038: dessa uudessa ammatillisessa oppilaitoksessa.        kaista sijoittaa viestintäkulttuurialan koulutus
44039:                                                      samaan oppilaitosmuotoon kuvataiteen koulu-
44040:                                                      tuksen kanssa.
44041:     Valtioneuvosto on 27 päivänä syyskuuta
44042: 1990 muuttanut vuosille 1989-91 hyväksy-
44043: määnsä keskiasteen koulutuksen kehittämisoh-
44044: jelmaa. Siinä yhteydessä on tarkistettu amma-        1.4. Taide- ja viestintäkulttuurioppilaitosten
44045: tillisen peruskoulutuksen linjajakoa lisäämällä           perustamistarve
44046: siihen viestintäkulttuurialan peruslinja, jonka
44047: koulutusaika peruskoulupohjaisessa koulutuk-            Viestintäkulttuurialan ammatillisen koulu-
44048: sessa on neljä vuotta ja ylioppilaspohjaisessa       tuksen suunnittelun ja toimeenpanon kannalta
44049: koulutuksessa kolme ja puoli vuotta. Perus-          on merkittävimmiksi taustatekijöiksi luettava
44050: linjaan kuuluvat medianomin, kuvailmaisu,            seuraavat:
44051: medianomin, valoilmaisu, medianomin, ääni-              1) Yleisradion ammattiopisto keskittää mer-
44052: ilmaisu sekä medianomin, tuotanto, koulutus-         kittävimmät koulutusresurssiosa ammatilliseen
44053: ammatit, jotka kaikki ovat opistoasteisia.           lisäkoulutukseen pysyen ammatillisista oppilai-
44054: 4                                      1990 vp. -    HE n:o 194
44055: 
44056: toksista annetussa laissa tarkoitettuna amma-        viestintäkulttuurioppilaitokset. Lainmuutos te-
44057: tillisena erikoisoppilaitoksena;                     kee mahdolliseksi lukea kysymyksessä olevaan
44058:     2) viestintäkulttuurialan ammatillisen perus-    oppilaitosmuotoon kuuluviksi oppilaitoksiksi
44059: koulutuksen päävastuu voidaan siirtää amma-          paitsi kuvataideoppilaitokset myös taide- ja
44060: tillisiin oppilaitoksiin ja korkeakouluihin;         viestintäkulttuurikoulutusta antavia tai pelkäs-
44061:     3) paikallis- ja lähiradio- sekä televisiotoi-   tään viestintäkulttuurikoulutusta antavia oppi-
44062: minta todennäköisesti laajenevat nykyisestä jo       laitoksia.
44063: 1990-luvulla;                                           Sen jälkeen kun taide- ja viestintäkulttuuri-
44064:     4) kunnat, oppilaitokset, sosiaali- ja tervey-   oppilaitokset on lisätty ammatillisista oppilai-
44065: sala, järjestöt, kulttuurilaitokset sekä yritykset   toksista annetun lain 1 §:n 1 momentissa sää-
44066: kehittävät viestintä- ja kuvansiirtopalvelujaan;     detyn soveltamisalan piiriin, tulevat oppilaitok-
44067:     5) free-lance-ohjelmatuotanto tulee viestin-     set, joita varten valtioneuvosto myöntää saman
44068: nän kehittyessä ja monipuolistuessa lisäänty-        lain 4 §:ssä tarkoitetun ylläpitämisluvan, sa-
44069: mään ja ohjelmantekijöiden tarve kasvamaan;          malla myös ammatillisten oppilaitosten rahoi-
44070: sekä                                                 tuksesta annetun lain (494/83) ja ammatillisten
44071:     6) yleinen tietoverkko tarjoaa mahdollisuu-      oppilaitosten oppilaiden opintososiaalisista
44072: den telemaattisten palveluiden kehittämiseen ja      eduista annetun lain (498/83) soveltamisalan
44073: kansalaisten keskinäisen viestinnän lisääntymi-      piiriin. Hallituksen esityksessä valtion vuoden
44074: seen.                                                1991 tulo- ja menoarvioksi, johon tämä esitys
44075:     Viestintäkulttuurialan ammatillisen koulu-       liittyy, on varauduttu siihen, että 1 päivästä
44076: tuksen toimikunta totesi välimuistiossaan, että      elokuuta 1991lukien edellä tarkoitettu taide- ja
44077: useat taloudelliset kehitysennusteet, teknolo-       viestintäkulttuurioppilaitoksen ylläpitämislupa
44078: gian kehitys ja ammattirakenteiden muutokset         myönnettäisiin yhdelle uudelle ylläpitäjälle.
44079: viittaavat siihen, että viestintäkulttuurialan          Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan, että
44080: ammattilaisten koulutustarve lisääntyy.              ammatillisista oppilaitoksista annetun lain
44081:    Edellytykset vaativan kuva-, valo-, ääni- ja      1 §:n 1 momenttiin lisättäisiin taide- ja viestin-
44082: tuotantotekniikan ammattilaisten kouluttami-         täkulttuurioppilaitokset.
44083: seen ovat otollisimmat siellä, missä sijaitsevat         Yleisradion ammattiopisto on ammattioppi-
44084: korkeakoulut, keskeiset taidelaitokset, harjoit-     laitos, joka on ammatillisista erikoisoppilaitok-
44085: telupaikat, erikoiskoulutettu työvoima ja muut        sista annetulla valtioneuvoston päätöksellä
44086: taloudelliset resurssit.                              (649/87) määrätty ammatilliseksi erikoisoppi-
44087:     Suurten kaupunkikeskusten ulkopuolelle jär-      laitokseksi. Se järjestäisi alan ammatillista pe-
44088: jestetyllä viestintäkulttuurialan ammatillisella     ruskoulutusta siihen saakka kunnes taide- ja
44089: koulutuksella voidaan myötävaikuttaa yleisen         viestintäkulttuurioppilaitokset voivat ottaa sen
44090: yhteiskunta- ja aluepolitiikan tavoitteiden to-      tehtäväkseen. Sen jälkeen se keskittyisi amma-
44091: teutumiseen ja edistää alueellisen koulutuksen       tilliseen lisäkoulutukseen erikoisoppilaitokseksi
44092: ja työelämän yhteyksien tiivistymistä sekä alu-      määrättävänä taide- ja viestintäkulttuurioppi-
44093: eellista yritystoimintaa.                            laitoksena. Ammatillisten oppilaitosten rahoi-
44094:     Viestintäkulttuurialan ammatillisen koulu-       tuksesta annetun lain 11 §:ään ehdotetaan sen
44095: tuksen käynnistämisestä on tehty useita paik-        vuoksi lisättäväksi erikoisoppilaitokseksi mää-
44096: kakuntakohtaisia aloitteita.                         rätyn taide- ja viestintäkulttuurioppilaitoksen
44097:                                                      rahoitusta koskevat säännökset.
44098: 
44099: 1.5. Ehdotetut muutokset
44100:                                                      2. Asian valmistelu
44101:   Ehdotetuilla muutoksilla on tarkoitus saat-
44102: taa loppuun edellä kuvattu valmistelutyö                Tarpeellisten säädösmuutosten laatimista
44103: muuttamalla ammatillisista oppilaitoksista an-       varten opetusministeriö asetti 30 päivänä maa-
44104: netun lain nykyisen soveltamisalan mukainen          liskuuta 1990 työryhmän. Työryhmän tuli eh-
44105: kuvataideoppilaitosmuoto laajemmaksi eri tai-        dotuksia valmistellessaan pitää ensisijaisena
44106: teen alojen ja viestintäkulttuurialan koulutuk-      lähtökohtana sitä, että viestintäkulttuurialan
44107: sen kattavaksi oppilaitosmuodoksi. Se muo-           koulutuksen järjestämiseksi kuvataideoppilai-
44108: dostettaisiin liittämällä ammatillisista oppilai-    tosten tehtäväalue laajennetaan taide- ja vies-
44109: toksista annetun lain soveltamisalaan taide- ja      tintäkulttuurioppilaitos -nimiseksi oppilaitos-
44110:                                       1990 vp. -     HE n:o 194                                     5
44111: 
44112: muodoksi. Työryhmä laati ehdotuksensa halli-         4. Tarkemmat säännökset ja
44113: tuksen esityksen muotoon ja kuuli siitä asian-          määräykset
44114: tuntijoina alan laitoksia ja järjestöjä. Esitys on
44115: viimeistelty virkatyönä.
44116:                                                        Taide- ja viestintäkulttuurioppilaitoksista
44117:                                                      annettaisiin ammatillisia oppilaitoksia koske-
44118:                                                      van lain nojalla muiden oppilaitosmuotojen
44119: 3. Esityksen taloudelliset vaiku-
44120:                                                      tapaan asetus, joka sisältäisi lakia täydentävät
44121:    tukset
44122:                                                      säännökset muun muassa taide- ja viestintä-
44123:                                                      kulttuurioppilaitosten koulutusaloista, ylläpitä-
44124:    Esityksestä aiheutuvat lopulliset taloudelliset
44125:                                                      misestä, hallinnosta, työajasta ja opetuksesta,
44126: vaikutukset riippuvat ensisijaisesti siitä, missä    opiskelijoista sekä viroista ja toimista.
44127: laajuudessa taide- ja viestintäkulttuurioppilai-
44128: toksia vastaisuudessa perustetaan. Vuonna              Ammatillisista erikoisoppilaitoksista annet-
44129: 1991 perustettavaksi suunniteltu yksi taide- ja      tua valtioneuvoston päätöstä muutettaisiin si-
44130: viestintäkulttuurioppilaitos tulisi ammatillisten    ten, että Yleisradion ammattiopisto olisi eri-
44131: oppilaitosten rahoituksesta annetun lain mu-         koisoppilaitokseksi määrätty taide- ja viestintä-
44132: kaisen lakisääteisen valtionavun piiriin. Sen        kulttuurioppilaitos.
44133: valtionapu käyttökustannuksiin olisi noin 70
44134: prosenttia. Oppilaitoksen käyttökustannukset
44135: olisivat vuodessa noin 1,2 miljoonaa markkaa,
44136:                                                      5. Voimaantulo
44137: josta valtionosuus olisi noin 0,8 miljoonaa
44138: markkaa. Vuoden 1991 osalle aiheutuvat lisä-
44139: kustannukset 1 päivästä elokuuta 1991 lukien           Esitys liittyy valtion vuoden 1991 tulo- ja
44140: on otettu huomioon valtion vuoden 1991 tulo-         menoarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsitel-
44141: ja menoarvioesityksessä. Esityksellä on myös         täväksi sen yhteydessä. Lait ehdotetaan tule-
44142: kunnallistaloudelliset vaikutuksensa, koska op-      viksi voimaan 1 päivänä elokuuta 1991.
44143: pilaiden kotikunnat osallistuvat oppilaitosten
44144: ammatillisen peruskoulutuksen rahoitukseen.
44145:                                                        Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
44146: Kotikuntien rahoitusosuus on noin 30 prosent-
44147:                                                      kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
44148: tia käyttökustannuksista eli vuodessa noin
44149:                                                      set:
44150: 400 000 markkaa.
44151: 
44152: 1.
44153:                                                Laki
44154:                  ammatillisista oppilaitoksista annetun lain 1 §:n muuttamisesta
44155: 
44156:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
44157:   muutetaan ammatillisista oppilaitoksista 10 päivänä huhtikuuta 1987 annetun lain (487 /87)
44158: 1 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 14 päivänä heinäkuuta 1989 annetussa laissa (673/89),
44159: seuraavasti:
44160: 
44161:                        1§                              9) sosiaalialan oppilaitokset;
44162:                                                        10) taide- ja viestintäkulttuurioppilaitokset;
44163:                Lain soveltamisala
44164:                                                        11) teknilliset oppilaitokset;
44165:   Tätä lakia sovelletaan ammattikasvatushalli-         12) terveydenhuolto-oppilaitokset;
44166: tuksen alaisiin ammatillisiin oppilaitoksiin, joi-     13) ammatilliset erikoisoppilaitokset; sekä
44167: ta ovat:                                               14) ammatilliset erityisoppilaitokset.
44168:    1) ammattioppilaitokset;
44169:   2) hotelli- ja ravintolaoppilaitokset;
44170:   3) kauppaoppilaitokset;
44171:   4) koti- ja laitostalousoppilaitokset;               Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta
44172:   5) käsi- ja taideteollisuusoppilaitokset;          1991.
44173:   6) maatalousalan oppilaitokset;                      Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
44174:   7) merenkulkuoppilaitokset;                        ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
44175:   8) metsä- ja puutalousoppilaitokset;               menpiteisiin.
44176: 6                                   1990 vp. -     HE n:o 194
44177: 
44178: 2.
44179:                                              Laki
44180:          ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta
44181: 
44182:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
44183:   muutetaan ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta 3 päivänä kesäkuuta 1983 annetun lain
44184: (494/83) 11 §:n 1 momentin 2 kohta ja 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat 10 päivänä huhtikuuta
44185: 1987 annetussa laissa ( 489/87), seuraavasti:
44186: 
44187:                      11§                           kuun ottamatta. Edellä 5 §:n 1 momentin 5
44188:          Valtionavustus ammatillisille             kohdassa      tarkoitettuihin    käyttömenoihin
44189:              erikoisoppilaitoksille                myönnetään valtionavustusta kuitenkin todel-
44190:                                                    listen kustannusten mukaan.
44191:   Ammatillisille erikoisoppilaitoksille suorite-      Opetusministeriö voi erityisestä syystä mää-
44192: taan valtionavustusta seuraavasti:                 rätä 1 momentissa tarkoitetun ammattioppilai-
44193:                                                    toksen, hotelli- ja ravintolaoppilaitoksen sekä
44194:    2) ammatilliseksi erikoisoppilaitokseksi mää-   taide- ja viestintäkulttuurioppilaitoksen käyttö-
44195: rätyn ammattioppilaitoksen, hotelli- ja ravinto-   kustannuksiin      myönnettävän      valtionavus-
44196: laoppilaitoksen sekä taide- ja viestintäkulttuu-   tuksen pienemmäksi kuin 66 prosenttia, ei
44197: rioppilaitoksen ylläpitäjälle myönnetään val-      kuitenkaan pienemmäksi kuin 50 prosenttia.
44198: tionavustusta 66 prosenttia ja ammatilliseksi
44199: erikoisoppilaitokseksi määrätyn kauppaoppi-
44200: laitoksen ylläpitäjälle valtioneuvoston vahvis-      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta
44201: tamien perusteiden mukaisesti 30-75 prosent-       1991.
44202: tia tämän lain 5 §:n 1 momentin 1 ja 3-5             Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
44203: kohdassa tarkoitettuihin käyttökustannuksiin       ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
44204: kouluruokailusta aiheutuvia kustannuksia lu-       menpiteisiin.
44205: 
44206:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1990
44207: 
44208: 
44209:                                      Tasavallan Presidentti
44210:                                       MAUNO KOIVISTO
44211: 
44212: 
44213: 
44214: 
44215:                                                               Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
44216:                                       1990 vp. -     HE n:o 194                                      7
44217: 
44218:                                                                                                  Liite
44219: 
44220: 
44221: 1.
44222:                                                Laki
44223:                 ammatillisista oppilaitoksista annetun lain 1 §:n muuttamisesta
44224: 
44225:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
44226:   muutetaan ammatillisista oppilaitoksista 10 päivänä huhtikuuta 1987 annetun lain (487/87)
44227: 1 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 14 päivänä heinäkuuta 1989 annetussa laissa (673/89),
44228: seuraavasti:
44229: 
44230: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
44231:                        1§                                                   1§
44232:               Lain soveltamisala                                   Lain soveltamisala
44233:   Tätä lakia sovelletaan ammattikasvatushalli-         Tätä lakia sovelletaan ammattikasvatushalli-
44234: tuksen alaisiin ammatillisiin oppilaitoksiin, joi-   tuksen alaisiin ammatillisiin oppilaitoksiin, joi-
44235: ta ovat:                                             ta ovat:
44236:    1) ammattioppilaitokset;                             1) ammattioppilaitokset;
44237:   2) hotelli- ja ravintolaoppilaitokset;               2) hotelli- ja ravintolaoppilaitokset;
44238:   3) kauppaoppilaitokset;                              3) kauppaoppilaitokset;
44239:   4) koti- ja laitostalousoppilaitokset;               4) koti- ja laitostalousoppilaitokset;
44240:   5) kuvataideoppilaitokset;                           5) käsi- ja taideteollisuusoppilaitokset;
44241:   6) käsi- ja taideteollisuusoppilaitokset;            6) maatalousalan oppilaitokset;
44242:   7) maatalousalan oppilaitokset;                      7) merenkulkuoppilaitokset;
44243:   8) merenkulkuoppilaitokset;                          8) metsä- ja puutalousoppilaitokset;
44244:   9) metsä- ja puutalousoppilaitokset;                 9) sosiaalialan oppilaitokset;
44245:    10) sosiaalialan oppilaitokset;                     10) taide- ja viestintäkulttuurioppilaitokset;
44246:    11) teknilliset oppilaitokset;                      11) teknilliset oppilaitokset;
44247:    12) terveydenhuolto-oppilaitokset;                  12) terveydenhuolto-oppilaitokset;
44248:    13) ammatilliset erikoisoppilaitokset; sekä         13) ammatilliset erikoisoppilaitokset; sekä
44249:    14) ammatilliset erityisoppilaitokset.              14) ammatilliset erityisoppilaitokset.
44250: 
44251: 
44252:                                                        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta
44253:                                                      1991.
44254:                                                        Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
44255:                                                      ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
44256:                                                      menpiteisiin.
44257: 8                                   1990 vp. -     HE n:o 194
44258: 
44259: 2.
44260:                                              Laki
44261:          ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta
44262: 
44263:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
44264:   muutetaan ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta 3 päivänä kesäkuuta 1983 annetun lain
44265: (494/83) 11 §:n 1 momentin 2 kohta ja 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat 10 päivänä huhtikuuta
44266: 1987 annetussa laissa (489/87), seuraavasti:
44267: 
44268: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
44269:                       11 §                                               11 §
44270:          Valtionavustus ammatillisille                       Valtionavustus ammatillisille
44271:              erikoisoppilaitoksille                              erikoisoppilaitoksille
44272:   Ammatillisille erikoisoppilaitoksille suorite-     Ammatillisille erikoisoppilaitoksille suorite-
44273: taan valtionavustusta seuraavasti:                 taan valtionavustusta seuraavasti:
44274: 
44275:    2) ammatilliseksi erikoisoppilaitokseksi mää-      2) ammatilliseksi erikoisoppilaitokseksi mää-
44276: rätyn ammattioppilaitoksen sekä hotelli- ja        rätyn ammattioppilaitoksen, hotelli- ja ravinto-
44277: ravintolaoppilaitoksen ylläpitäjälle myönne-       laoppilaitoksen sekä taide- ja viestintäkulttuu-
44278: tään valtionavustusta 66 prosenttia ja ammatil-    rioppilaitoksen ylläpitäjälle myönnetään val-
44279: liseksi erikoisoppilaitokseksi määrätyn kauppa-    tionavustusta 66 prosenttia ja ammatilliseksi
44280: oppilaitoksen ylläpitäjälle valtioneuvoston vah-   erikoisoppilaitokseksi määrätyn kauppaoppi-
44281: vistamien perusteiden mukaisesti 30-75 pro-        laitoksen ylläpitäjälle valtioneuvoston vahvis-
44282: senttia tämän lain 5 §:n 1 momentin 1 ja 3-5       tamien perusteiden mukaisesti 30-75 prosent-
44283: kohdassa tarkoitettuihin käyttökustannuksiin       tia tämän lain 5 §:n 1 momentin 1 ja 3-5
44284: kouluruokailusta aiheutuvia kustannuksia lu-       kohdassa tarkoitettuihin käyttökustannuksiin
44285: kuun ottamatta. Edellä 5 §:n 1 momentin 5          kouluruokailusta aiheutuvia kustannuksia lu-
44286: kohdassa       tarkoitettuihin   käyttömenoihin    kuun ottamatta. Edellä 5 §:n 1 momentin 5
44287: myönnetään valtionavustusta kuitenkin todel-       kohdassa       tarkoitettuihin   käyttömenoihin
44288: listen kustannusten mukaan.                        myönnetään valtionavustusta kuitenkin todel-
44289:                                                    listen kustannusten mukaan.
44290:   Opetusministeriö voi erityisestä syystä mää-        Opetusministeriö voi erityisestä syystä mää-
44291: rätä 1 momentissa tarkoitetun ammattioppilai-      rätä 1 momentissa tarkoitetun ammattioppilai-
44292: toksen sekä hotelli- ja ravintolaoppilaitoksen     toksen, hotelli- ja ravintolaoppilaitoksen sekä
44293: käyttökustannuksiin myönnettävän valtion-          taide- ja viestintäkulttuurioppilaitoksen käyttö-
44294: avustuksen pienemmäksi kuin 66 prosenttia, ei      kustannuksiin      myönnettävän      valtionavus-
44295: kuitenkaan pienemmäksi kuin 50 prosenttia.         tuksen pienemmäksi kuin 66 prosenttia, ei
44296:                                                    kuitenkaan pienemmäksi kuin 50 prosenttia.
44297: 
44298: 
44299:                                                      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta
44300:                                                    1991.
44301:                                                      Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
44302:                                                    ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
44303:                                                    menpiteisiin.
44304:                                        1990 vp. -    HE n:o 195
44305: 
44306: 
44307: 
44308: 
44309:                                       Hallituksen esitys Eduskunnalle koulutussopimustoimintaa
44310:                                   koskevaksi lainsäädännöksi ja laiksi oppisopimuslain väliaikai-
44311:                                   sesta muuttamisesta annetun lain 28 §:n ja voimaantulosäännök-
44312:                                   sen muuttamisesta
44313: 
44314: 
44315: 
44316: 
44317:                            ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
44318: 
44319:    Esityksessä ehdotetaan, että oppisopimuslain      sa pääosin samat säännökset kuin muustakin
44320: väliaikaisiin säännöksiin perustuva koulutus-        oppilaitosten opetustoiminnasta. Työnantajalle
44321: sopimustoiminta vakinaistettaisiin siten, että       suoritettavasta koulutuskorvauksesta säädettäi-
44322: ammatillisista oppilaitoksista annettuun lakiin      siin asetuksella ja sen nojalla valtioneuvoston
44323: ja ammatillisten oppilaitosten oppilaiden opin-      päätöksellä.
44324: tososiaalisista eduista annettuun lakiin lisättäi-      Samalla esityksessä ehdotetaan, että vuosina
44325: siin koulutussopimusta koskevat säännökset.          1985-90 voimassa olevia eräitä oppisopimus-
44326: Vastaavasti ammatillisista aikuiskoulutuskes-        lain väliaikaisia säännöksiä tarkistettaisiin ja
44327: kuksista annettuun lakiin lisättäisiin säännös       että niiden voimassaoloa jatkettaisiin vuoden
44328: koulutussopimustoimintaa koskevien säännös-          1992 loppuun oppisopimuslainsäädännön uu-
44329: ten soveltamisesta.                                  distuksen valmistelemiseksi.
44330:    Samalla koulutussopimusta koskevaa menet-            Esitys liittyy valtion vuoden 1991 tulo- ja
44331: telyä yksinkertaistettaisiin. Koulutussopimusta      menoarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsitel-
44332: käytettäisiin edelleen ammatillisen oppilaitok-      täväksi sen yhteydessä. Ehdotetut lait ovat
44333: sen opetussuunnitelmaan kuuluvan harjoitte-          tarkoitetut tulemaan voimaan vuoden 1991
44334: lun ja työpaikalla annettavan muun opetuksen         alusta. Oppisopimuslain väliaikaiset säännök-
44335: järjestämisessä.     Koulutussopimustoiminnan        set ovat tarkoitetut olemaan voimassa vuoden
44336: hallinnosta ja toimeenpanosta olisivat voimas-       1992 loppuun.
44337: 
44338: 
44339: 
44340: 
44341:                                            PERUSTELUT
44342: 
44343: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut                     ohjaukseltaan. Työpaikkakoulutusta järjeste-
44344:     muutokset                                        tään joko käytännöllisenä opetuksena oppitun-
44345:                                                      tien aikana tai ohjattuna työharjoitteluna var-
44346: 1.1. Koulutussopimustoiminta                         sinaisen opetusajan ulkopuolella, palkallisena
44347:                                                      tai palkattomana, työsuhteessa tai ilman työ-
44348:                                                      suhdetta, opintososiaalisin eduin tai ilman nii-
44349:   Ammatillisissa oppilaitoksissa ja kurssikes-       tä, koulutussopimukseen tai muuhun, vapaa-
44350: kuksissa, jotka muuttuvat vuoden 1991 alusta         muotoiseen sopimukseen perustuvana. Koulu-
44351: ammatillisiksi aikuiskoulutuskeskuksiksi, on         tusjärjestelyt ja työpaikkakoulutuksen ohjaus
44352: työpaikkakoulutuksen järjestämisessä käytössä        vaihtelevat oppilaitosmuodoittain.
44353: useita erilaisia toimintamuotoja, jotka eroavat
44354: toisistaan sopimusteknisesti, taloudellisilta eh-       Työpaikkakoulutuksen sisällöstä ja opetus-
44355: doiltaan, työoikeudellisesti tai pedagogiselta       järjestelyistä on määräyksiä ammatillisten op-
44356: 301101J
44357: 2                                    1990 vp. -     HE n:o 195
44358: 
44359: pilaitosten valtakunnallisissa opetussuunnitel-        Eduskunta on vastauksessaan hallituksen
44360: man perusteissa, jotka ammattikasvatushallitus      esitykseen 111983 vp. edellyttänyt muun muas-
44361: vahvistaa. Tämän lisäksi voi johtokuntien hy-       sa hallituksen kiinteästi seuraavan uuden kou-
44362: väksymiin oppilaitoskohtaisiin opetussuunni-        lutussopimusjärjestelmän toimivuutta. Opetus-
44363: telmiin sisältyä muuta opetusta tai harjoittelua    ministeriö asetti vuonna 1984 työryhmän kou-
44364: työpaikoilla. Säännökset valtakunnallisista         lutussopimusjärjestelmän seurantaa ja kehittä-
44365: opetussuunitelmien perusteista ja oppilaitos-       mistä varten vuosiksi 1984-88. Työryhmä on
44366: kohtaisista opetussuunnitelmista sisältyvät am-     mainituilta vuosilta jättänyt opetusministeriölle
44367: matillisista oppilaitoksista annettuun lakiin       muistiot. Työryhmän muistioissa on ennen
44368: (487 /87) ja sen nojalla annettuihin erilaisia      muuta kiinnitetty huomiota järjestelmän tar-
44369: oppilaitosmuotoja koskeviin asetuksiin (491-        peellisuuteen sekä tarpeisiin vakinaistaa koulu-
44370: 501/87 ja 147/89).                                  tussopimustoiminta sekä yksinkertaistaa sitä
44371:    Koulutussopimustoiminta perustuu oppiso-         koskeva menettely.
44372: pimuslain väliaikaisesta muuttamisesta annet-          Edellä esitetyn perusteella koulutussopimus-
44373: tuun lakiin (647 /83), jonka voimassaoloa on        toiminta ehdotetaan vakinaistettavaksi ja sitä
44374: jatkettu mainitun lain voimaantulosäännöksen        koskevat säännökset sisällytettäväksi ammatil-
44375: muuttamisesta annetulla lailla (1150/88) vuo-       lisista oppilaitoksista annettuun lakiin ja am-
44376: den 1990 loppuun.                                   matillisista aikuiskoulutuskeskuksista annet-
44377:                                                     tuun lakiin (760/90). Samalla koulutussopi-
44378:    Koulutussopimus on ammatillisen oppilai-
44379:                                                     muksen tekemiseen liittyvä luvanvaraisuus eh-
44380: toksen tai ammatillisen aikuiskoulutuskeskuk-
44381:                                                     dotetaan poistettavaksi. Toimeenpanoon liitty-
44382: sen ja työnantajan välinen sopimus opiskelijan
44383:                                                     vät yksityiskohtaiset menettelytavat ja sopi-
44384: työpaikkakoulutuksen järjestämisestä. Koulu-
44385:                                                     mustekniset kysymykset jäisivät oppilaitosten
44386: tussopimuksessa sovitaan työpaikkakoulutuk-
44387:                                                     ja työpaikkojen kesken sovittaviksi. Samoin
44388: sen sisällöstä ja kestosta sekä työnantajan,
44389:                                                     koulutussopimuksen kestoon liittyvät rajoituk-
44390: oppilaitoksen ja opiskelijan oikeuksista ja vel-
44391:                                                     set ehdotetaan poistettaviksi, jolloin työpai-
44392: vollisuuksista. Koulutussopimus voi koskea
44393:                                                     koilla annettavan opetuksen määrästä päätet-
44394: työpaikalle siirrettyä käytännöllistä opetusta,
44395:                                                     täisiin valtakunnallisissa opetussuunnitelmien
44396: ohjattua työharjoittelua tai työkokemuksen
44397:                                                     perusteissa ja niiden nojalla annettavissa oppi-
44398: hankkimista oppilaitosmuotoisen koulutuksen
44399:                                                     laitoskohtaisissa opetussuunnitelmissa. Lailla
44400: jälkeen.
44401:                                                     määriteltäisiin ainoastaan koulutussopimuksen
44402:    Työnantajalle maksetaan valtion varoista         käsite oppilaitoksen ja työnantajan yhteistyö-
44403: koulutuskorvausta, jonka määrän valtioneu-          muotona sekä keskeisimmät koulutussopimuk-
44404: vosto vuosittain vahvistaa. Vuonna 1990 työn-       sen sisältökohdat. Valtion varoista suoritetta-
44405: antajalle maksettava koulutuskorvaus on 700         viin koulutuskorvauksiin ei tässä vaiheessa eh-
44406: markkaa kuukaudessa oppilasta kohti. Kor-           dotettaisi olennaisia muutoksia. Tarkoituksena
44407: vausten yhteismäärä oli vuonna 1989 noin 57         ei kuitenkaan ole maksaa näiden säännösten
44408: miljoonaa markkaa ja toiminnan piirissä oli         perusteella koulutuskorvausta ammatillisten
44409: noin 35 000 ammatillisten oppilaitosten opiske-     oppilaitosten ja aikuiskoulutuskeskusten jär-
44410: lijaa.                                              jestämässä työvoimapoliittisessa aikuiskoulu-
44411:    Koulutussopimustoiminta on perustunut op-        tuksessa.
44412: pilaitosten vapaaehtoisuuteen. Toiminta on             Ehdotuksen mukaan koulutussopimukseen
44413: vuonna 1983 alkaneen koko kokeilukauden             perustuva koulutus tapahtuisi, kuten nykyisin-
44414: aikana voimakkaasti kasvanut. Toiminnan pii-        kin, työsopimussuhteessa, jolloin opiskelijan ja
44415: rissä arvioidaan vuonna 1990 olevan noin 350        työnantajan välinen suhde määräytyisi muulta
44416: oppilaitosta. Valtion vuoden 1991 tulo- ja me-      kuin koulutuksen osalta yleisen työoikeuden
44417: noarvioesityksessä tavoitteeksi on asetettu, että   mukaisesti. Ilman työsopimussuhdetta tapah-
44418: vuotuisia      koulutussopimuksia   olisi   noin    tuvassa koulutussopimukseen perustuvassa
44419: 11 000. Koulutussopimustoiminnan avulla on          koulutuksessa, jossa kysymys olisi lähinnä työ-
44420: onnistuttu sekä määrällisesti kasvattamaan että     paikalle siirretystä käytännöllisestä opetukses-
44421: sisällöllisesti uudistamaan ammatillisten oppi-     ta, työsuojeluvastuu jakaantuisi edelleen oppi-
44422: laitosten työharjoittelua. Samalla myös muut        laitoksen ja työnantajan kesken.
44423: oppilaitosten työelämäyhteydet ovat kehitty-           Lisäksi ehdotetaan, että ammatillisten oppi-
44424: neet.                                               laitosten oppilaiden opintososiaalisista eduista
44425:                                       1990 vp. -     HE n:o 195                                     3
44426: 
44427: annetun lain (498/83) 2 §:ää muutettaisiin si-       lutuspoliittisen selonteon johdosta. Tämän
44428: ten, että oppilaat eivät saisi lain 5-7 § :ssä       vuoksi on tarpeen tässä vaiheessa jatkaa oppi-
44429: tarkoitettuja opintososiaalisia etuja silloin, kun   sopimuskoulutuksen väliaikaisten säännösten
44430: opiskelija saa koulutussopimuksen aikana             voimassaoloa.
44431: palkkaa. Säännös vastaisi nykyistä käytäntöä.
44432:    Koulutussopimusjärjestelmän lisäksi myös            Edellä esitetyn johdosta ehdotetaan, että
44433: muut työpaikkaharjoittelun järjestämistavat ja       vuodesta 1985 voimassa olleiden oppisopimus-
44434: -muodot olisivat edelleen oppilaitosten käytet-      koulutusta koskevien väliaikaisten säännösten
44435:                                                      voimassaoloa jatkettaisiin vuoden 1992 lop-
44436: tävissä.
44437:                                                      puun oppisopimuslainsäädännön uudistuksen
44438:                                                      valmistelemiseksi.
44439: 1.2. Oppisopimuslain väliaikaiset säännökset
44440: 
44441:    Oppisopimusten määrä oli vuoden 1989 lo-          2. Asian valmistelu
44442: pussa noin 7 600, joista vuonna 1989 tehtyjä
44443: uusia sopimuksia oli 5 700. Uusista oppilaista
44444: 3 700 oli ammatillisessa peruskoulutuksessa.           Opetusministeriö asetti 3 pmvana marras-
44445: Kouluttajatyönantajia oli vuonna 1989 kaik-          kuuta 1988 toimikunnan, jonka tehtävänä oli
44446: kiaan 4 500. Valtion vuoden 1991 tulo- ja            laatia ehdotus oppisopimus- ja koulutussopi-
44447: menoarvioesityksessä on tavoitteeksi asetettu,       musmuotoisen työpaikkakoulutuksen lainsää-
44448: että oppisopimuksia olisi voimassa 8 500.            dännön kokonaisuudistuksesta 1 päivästä tam-
44449:    Oppisopimuslain väliaikaisesta muuttamises-       mikuuta 1991 lukien. Toimikunta jätti mietin-
44450: ta annettu laki (647 /83) on voimassa vuoden         tönsä opetusministeriölle 16 päivänä helmikuu-
44451: 1990 loppuun samoin kuin oppisopimuslakiin           ta 1990 (komiteanmietintö 1990:4).
44452: vuonna 1985 oppisopimuslain väliaikaisesta
44453:                                                        Toimikunnan esitykseen sisältyi muun ohella
44454: muuttamisesta annetulla lailla ( 1067 /85) tehdyt
44455:                                                      ehdotus koulutussopimustoiminnan vakinaista-
44456: muutokset. Oppisopimuskoulutuksen väliai-
44457:                                                      misesta ja sitä koskevien säännösten sisällyttä-
44458: kaisten säännösten voimassaoloa jatkettiin
44459:                                                      misestä ammatillisista oppilaitoksista annet-
44460: vuonna 1988 kahdella vuodella työpaikkakou-
44461:                                                      tuun lakiin. Toimikunta oli yksimielinen kou-
44462: lutuslainsäädännön kokonaisuudistuksen val-          lutussopimustoiminnan vakinaistamisesta. Täl-
44463: mistelemiseksi oppisopimuslain väliaikaisesta
44464:                                                      tä osin esitys perustuu toimikunnan ehdotuk-
44465: muuttamisesta annetun lain voimaantulosään-
44466:                                                      seen.
44467: nöksen muuttamisesta annetuilla laeilla (1150
44468: ja 1151188).                                           Muilta osin esitys on valmisteltu virkamies-
44469:    Vuonna 1985 oppisopimuslakiin tehdyllä vä-        työnä.                          -
44470: liaikaisella muutoksella oppisopimuksen perus-
44471: teella maksettava koulutuskorvaus jaettiin
44472: koulutusaJoittain korvausluokkiin työnanta-
44473: jalle koulutuksesta aiheutuvien kustannusten         3. Esityksen organisatoriset ja
44474: perusteella. Samassa yhteydessä oppisopimus-            h enkil östövaik u t ukset
44475: lakiin lisättiin myös väliaikaisesti vuoden 1985
44476: loppuun asti voimassa olleeseen ammatillisen            Koulutussopimustoiminnan vakinaistamisen
44477:  koulutuksen alueellisesta tukemisesta annet-        johdosta nykyisiin väliaikaisiin säännöksiin pe-
44478: tuun lakiin (1035/81) sisältyneet kehitysalueilla    rustuva luvanvaraisuus ja muut toimintaa kos-
44479: myönnettävää lisättyä valtion tukea koskevat         kevat rajoitukset pääosin poistuvat. Koulutus-
44480:  säännökset.                                         sopimusten solmimista koskeva päätösvalta
44481:     Työpaikkakoulutuslainsäädännön uudista-          siirtyy ammatillisille oppilaitoksille ja aikuis-
44482:  minen oppisopimuskoulutuksen osalta on edel-        koulutuskeskuksille. Lupamenettelyn poistues-
44483:  leen kesken. Asiaa on selvitetty opetusministe-     sa ammattikasvatushallituksen hallinto- ja oh-
44484:  riön asettamassa toimikunnassa. Toimikunnan         jaustehtävät tältä osin vähenevät.
44485:  ehdotuksesta on pyydetty lausunnot ja asiaa
44486:  valmistellaan edelleen ottaen lisäksi huomioon         Oppisopimuslain väliaikaisten säännösten
44487:  eduskunnan mahdolliset kannanotot eduskun-          tarkistamisella ja voimassaolon jatkamisella ei
44488:  nan käsiteltävänä olevan valtioneuvoston kou-       ole organisatorisia eikä henkilöstövaikutuksia.
44489: 4                                    1990 vp.       HE n:o 195
44490: 
44491: 4. Esityksen taloudelliset vaiku-                   dotuksessa ei ole sisällöllisiä muutoksia, ei
44492:    tukset                                           esitys tältä osin vaikuta kustannuksiin.
44493: 
44494:    Koulutussopimustoiminnan vakinaistaminen
44495: ja säännösten sisällyttäminen ammatillisista        5. Tarkemmat säännökset ja
44496: oppilaitoksista annettuun lakiin ja ammatilli-         määräykset
44497: sista aikuiskoulutuskeskuksista annettuun la-
44498: kiin ei lisää kustannuksia, koska työnantajalle
44499: valtion varoista maksettavaa koulutuskorvaus-          Koulutussopimuksen perusteella työnanta-
44500: ta koskevat säännökset pysytetään ennallaan.        jalle maksettavasta koulutuskorvauksesta sää-
44501: Tarkoitus on, että työnantajalle suoritettaisiin    deitäisiin tarkemmin asetuksella. Koulutus-
44502: edelleen valtion varoista koulutuskorvausta         korvauksen määrä vahvistettaisiin vuosittain
44503: koulutussopimuksen mukaisessa kouluttami-           valtioneuvoston päätöksellä. Samoin valtio-
44504: sessa kutakin opiskelijaa kohti määrä, joka on      neuvosto määräisi koulutuskorvauksen maksa-
44505: vuodessa enintään 50 prosenttia valtion am-         mista koskevasta tarkemmasta menettelystä.
44506: mattioppilaitosten keskimääräisistä vuotuisista        Yhdenmukaisesti oppisopimuslain väliaikais-
44507: opiskelijaa kohti lasketuista käyttökustannuk-      ten säännösten voimassaoloajan jatkamisen
44508: sista. Valtioneuvosto vahvistaisi vuosittain val-   kanssa tulisi jatkaa oppisopimusasetuksen väli-
44509: tion tulo- ja menoarvion rajoissa koulutus-         aikaisten säännösten (1143/85) voimassaoloa
44510: korvauksen määrän yhtä opiskelijaa kohti. Sa-       kahdella vuodella.
44511: moin valtion tulo- ja menoarviossa asetettaisiin
44512: tavoite vuotuisten koulutussopimusten koko-
44513: naismäärästä.                                       6. Voimaantulo
44514:    Valtioneuvoston 28 päivänä kesäkuuta 1990
44515: kuntien valtionosuusuudistuksesta tekemän pe-         Esitys liittyy vuoden 1991 tulo- ja menoar-
44516: riaatepäätöksen mukaisesti uudistusta valmis-       vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
44517: tellaan opetusministeriön hallinnonalalla. Tar-
44518:                                                     sen yhteydessä. Lait ehdotetaan tuleviksi voi-
44519: koitus on, että koulutussopimukseen perus-
44520:                                                     maan 1 päivänä tammikuuta 1991. Oppisopi-
44521: tuvien koulutuskorvausten ottamista uudistuk-
44522:                                                     muslain väliaikaiset säännökset ehdotetaan ole-
44523: sen piiriin ja niiden sisällyttämistä ammatillis-   maan voimassa vuoden 1992 loppuun.
44524: ten oppilaitosten laskennallisiin valtionapupe-
44525: rusteisiin selvitetään valtionosuusuudistuksen
44526: yhteydessä.                                            Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
44527:    Kun oppisopimuslain väliaikaisten säännös-       kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
44528: ten voimassaoloajan jatkamista koskevassa eh-       set:
44529:                                     1990 vp. -    HE n:o 195                                     5
44530: 
44531: 1.
44532:                                             Laki
44533:                    ammatillisista oppilaitoksista annetun lain muuttamisesta
44534: 
44535:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
44536:   lisätään ammatillisista oppilaitoksista 10 päivänä huhtikuuta 1987 annettuun lakiin (487 /87)
44537: uusi 32 a § seuraavasti:
44538: 
44539:                    32 a §                            Työnantaja vastaa koulutukseen osallistuvan
44540:               Koulutussopimus                     opiskelijan työturvallisuudesta niin kuin työ-
44541:                                                   turvallisuuslaissa (299/58) ja nuorten työnteki-
44542:    Koulutussopimus on ammatillisen oppilai-       jäin suojelusta annetussa laissa (669/67) sekä
44543: toksen ja työnantajan välinen kirjallinen sopi-   niiden nojalla säädetään tai määrätään, vaikka
44544: mus oppilaitoksen opetussuunnitelmaan kuulu-      opiskelija ei ole työsopimussuhteessa työnanta-
44545: van työpaikalla annettavan opetuksen tai har-     jaan.
44546: joittelun järjestämisestä.                           Työnantajalle     suoritettavasta   koulutus-
44547:    Koulutussopimuksessa sovitaan työpaikka-       korvauksesta säädetään asetuksella ja sen no-
44548: opetuksen tavoitteista, sisällöstä, kestosta,     jalla valtioneuvoston päätöksellä.
44549: ajoituksesta, koulutukseen osallistuvista opis-
44550: kelijoista, osapuolten tehtävistä sekä muista       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-·
44551: tarpeellisista opetuksen toteuttamiseen ja jär-   kuuta 1991.
44552: jestämiseen liittyvistä seikoista.                  Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
44553:    Työpaikalla annettava opetus ja harjoittelu    ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
44554: voidaan järjestää myös muuten kuin koulutus-      menpiteisiin.
44555: sopimukseen perustuvana.
44556: 
44557: 
44558: 
44559: 
44560: 2.
44561:                                             Laki
44562:           ammatillisten oppilaitosten oppilaiden opintososiaalisista eduista annetun
44563:                                    lain 2 §:n muuttamisesta
44564: 
44565:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
44566:   muutetaan ammatillisten oppilaitosten oppilaiden opintososiaalisista eduista 3 päivänä kesä-
44567: kuuta 1983 annetun lain (498/83) 2 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 12 päivänä heinäkuuta
44568: 1985 annetussa laissa (626/85), seuraavasti:
44569: 
44570:                      2 §
44571:                                                   työharjoitteluun, ellei asetuksella toisin sääde-
44572:   Tämän lain 5-7 §:n säännöksiä ei sovelleta      tä.
44573: 1 momentissa tarkoitettujen oppilaitosten ai-
44574: kuiskoulutuksena järjestämään ammatilliseen         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
44575: peruskoulutukseen eikä oppilaiden paikalliseen    kuuta 1991.
44576: 6                                   1990 vp. -    HE n:o 195
44577: 
44578: 3.
44579:                                             Laki
44580:           ammatillisista aikuiskoulutuskeskuksista annetun lain 17 §:n muuttamisesta
44581: 
44582:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
44583:   muutetaan ammatillisista aikuiskoulutuskeskuksista 31 päivänä elokuuta 1990 annetun lain
44584: (760/90) 17 § :n 1 momentin 3 kohta sekä
44585:   lisätään 17 §:n 1 momenttiin uusi 3 a kohta seuraavasti:
44586: 
44587:                      17 §
44588:  Ammatillisista oppilaitoksista annetun lain        3 a) 32 a §:n säännöksiä koulutussopimuk-
44589:          säännösten soveltaminen                  sesta; sekä
44590:    Aikuiskoulutuskeskuksiin sovelletaan seu-
44591: raavia ammatillisista oppilaitoksista annetun
44592: lain säännöksiä:                                    Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
44593:                                                   kuuta 1991.
44594:   3) 23 §:n säännöksiä opiskelijan velvolli-        Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
44595: suuksista, kuitenkin niin, että aikuiskoulutus-   ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
44596: keskuksen opiskelija voidaan erottaa enintään     menpiteisiin.
44597: kahden kuukauden määräajaksi tai pysyvästi;
44598: 
44599: 
44600: 4.
44601:                                             Laki
44602: oppisopimuslain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain 28 §:n ja voimaantulosäännöksen
44603:                                       muuttamisesta
44604: 
44605:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
44606:    muutetaan oppisopimuslain väliaikaisesta muuttamisesta 20 päivänä joulukuuta 1985 annetun
44607: lain (1067 /85) 28 §:n 1 momentti ja voimaantulosäännös,
44608:    näistä voimaantulosäännös sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa
44609: (1151/88), seuraavasti:
44610: 
44611:                       28 §                        ja menoarvion rajoissa koulutuskorvauksen
44612:    Työnantajalle suoritetaan valtion varoista     määrät yhtä oppilasta kohti.
44613: koulutuskorvausta voimassa olevan oppisopi-
44614: muksen mukaisesta kouluttamisesta aiheutu-
44615: neista menoista oppiajalta. Oppilasta kohti         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
44616: suoritettava koulutuskorvaus jaetaan koulutus-    kuuta 1986 ja on voimassa vuoden 1992 lop-
44617: aJoittain korvausluokkiin työnantajalle koulut-   puun.
44618: tamisesta aiheutuvien kustannusten mukaan si-
44619: ten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Val-      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
44620: tioneuvosto vahvistaa vuosittain valtion tulo-    kuuta 1991.
44621: 
44622: 
44623:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1990
44624: 
44625: 
44626: 
44627:                                      Tasavallan Presidentti
44628:                                      MAUNO KOIVISTO
44629: 
44630: 
44631: 
44632: 
44633:                                                               Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
44634:                                    1990 vp. -   HE n:o 195                                     7
44635: 
44636:                                                                                            Liite
44637: 
44638: 
44639: 
44640: 
44641: 1.
44642:                                            Laki
44643:                   ammatillisista oppilaitoksista annetun lain muuttamisesta
44644: 
44645:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
44646:   lisätään ammatillisista oppilaitoksista 10 päivänä huhtikuuta 1987 annettuun lakiin (487 /87)
44647: uusi 32 a § seuraavasti:
44648: 
44649: Voimassa oleva laki                              Ehdotus
44650: 
44651:                                                                      32 a §
44652:                                                                Koulutussopimus
44653:                                                    Koulutussopimus on ammatillisen oppilai-
44654:                                                  toksen ja työnantajan välinen kirjallinen sopi-
44655:                                                  mus oppilaitoksen opetussuunnitelmaan kuulu-
44656:                                                  van työpaikalla annettavan opetuksen tai har-
44657:                                                 joittelun järjestämisestä.
44658:                                                    Koulutussopimuksessa sovitaan työpaikka-
44659:                                                  opetuksen tavoitteista, sisällöstä, kestosta,
44660:                                                 ajoituksesta, koulutukseen osallistuvista opis-
44661:                                                  kelijoista, osapuolten tehtävistä sekä muista
44662:                                                  tarpeellisista opetuksen toteuttamiseen ja jär-
44663:                                                 jestämiseen liittyvistä seikoista.
44664:                                                     Työpaikalla annettava opetus ja harjoittelu
44665:                                                  voidaan järjestää myös muuten kuin koulutus-
44666:                                                 sopimukseen perustuvana.
44667:                                                     Työnantaja vastaa koulutukseen osallistuvan
44668:                                                 opiskelijan työturvallisuudesta niin kuin työ-
44669:                                                  turvallisuuslaissa (299/58) ja nuorten työnteki-
44670:                                                 jäin suojelusta annetussa laissa (669167) sekä
44671:                                                 niiden nojalla säädetään tai määrätään, vaikka
44672:                                                 opiskelija ei ole työsopimussuhteessa työnanta-
44673:                                                 jaan.
44674:                                                     Työnantajalle     suoritettavasta  koulutus-
44675:                                                 korvauksesta säädetään asetuksella ja sen no-
44676:                                                 jalla valtioneuvoston päätöksellä.
44677: 
44678:                                                    Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
44679:                                                  kuuta 1991.
44680:                                                    Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
44681:                                                  ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
44682:                                                  menpiteisiin.
44683: 8                                   1990 vp. -     HE n:o 195
44684: 
44685: 2.
44686:                                              Laki
44687:            ammatillisten oppilaitosten oppilaiden opintososiaalisista eduista annetun
44688:                                     lain 2 §:n muuttamisesta
44689: 
44690:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
44691:   muutetaan ammatillisten oppilaitosten oppilaiden opintososiaalisista eduista 3 päivänä kesä-
44692: kuuta 1983 annetun lain (498/83) 2 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 12 päivänä heinäkuuta
44693: 1985 annetussa laissa (626/85), seuraavasti:
44694: 
44695: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
44696: 
44697:                                                   2§
44698: 
44699:     Tämän lain 5-7 § :n säännöksiä ei sovelleta        Tämän lain 5-7 §:n säännöksiä ei sovelleta
44700: 1 momentissa tarkoitettujen oppilaitosten ai-      1 momentissa tarkoitettujen oppilaitosten ai-
44701: kuiskoulutuksena järjestämään ammatilliseen        kuiskoulutuksena järjestämään ammatilliseen
44702: peruskoulutukseen, ellei asetuksella toisin sää-   peruskoulutukseen eikä oppilaiden paikalliseen
44703: detä.                                              työharjoitteluun, ellei asetuksella toisin sääde-
44704:                                                    tä.
44705: 
44706:                                                      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
44707:                                                    kuuta 1991.
44708: 
44709: 
44710: 3.
44711:                                              Laki
44712:            ammatillisista aikuiskoulutuskeskuksista annetun lain 17 §:n muuttamisesta
44713: 
44714:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
44715:   muutetaan ammatillisista aikuiskoulutuskeskuksista 31 päivänä elokuuta 1990 annetun lain
44716: (760/90) 17 § :n 1 momentin 3 kohta sekä
44717:   lisätään 17 §:n 1 momenttiin uusi 3 a kohta seuraavasti:
44718: 
44719: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
44720: 
44721:                                                17 §
44722:                            Ammatillisista oppilaitoksista annetun lain
44723:                                     säännösten soveltaminen
44724:                             Aikuiskoulutuskeskuksiin sovelletaan seu-
44725:                          raavia ammatillisista oppilaitoksista annetun
44726:                          lain säännöksiä:
44727: 
44728:   3) 23 §:n säännöksiä opiskelijan velvolli-         3) 23 § :n säännöksiä opiskelijan velvolli-
44729: suuksista, kuitenkin niin, että aikuiskoulutus-    suuksista, kuitenkin niin, että aikuiskoulutus-
44730: keskuksen opiskelija voidaan erottaa enintään      keskuksen opiskelija voidaan erottaa enintään
44731: kahden kuukauden määräajaksi tai pysyvästi;        kahden kuukauden määräajaksi tai pysyvästi;
44732: sekä                                                 3 a) 32 a §:n säännöksiä koulutussopimuk-
44733:                                                    sesta; sekä
44734:                                      1990 vp. -    HE n:o 195                                   9
44735: 
44736: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
44737:                                                      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
44738:                                                    kuuta 1991.
44739:                                                      Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
44740:                                                    ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
44741:                                                    menpiteisiin.
44742: 
44743: 
44744: 
44745: 
44746: 4.
44747:                                              Laki
44748: oppisopimuslain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain 28 §:n ja voimaantulosäännöksen
44749:                                       muuttamisesta
44750: 
44751:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
44752:    muutetaan oppisopimuslain väliaikaisesta muuttamisesta 20 päivänä joulukuuta 1985 annetun
44753: lain (1067 /85) 28 §:n 1 momentti ja voimaantulosäännös,
44754:    näistä voimaantulosäännös sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa
44755: (1151/88), seuraavasti:
44756: 
44757: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
44758: 
44759:                      28 §                                                28 §
44760:   Työnantajalle suoritetaan valtion varoista          Työnantajalle suoritetaan valtion varoista
44761: koulutuskorvausta voimassa olevan oppi- ja         koulutuskorvausta voimassa olevan oppisopi-
44762: koulutussopimuksen mukaisesta kouluttami-          muksen mukaisesta kouluttamisesta aiheutu-
44763: sesta aiheutuneista menoista oppi- ja koulutus-    neista menoista oppiajalta. Oppilasta kohti
44764: ajalta. Oppisopimuksen mukaisessa koulutta-        suoritettava koulutuskorvaus jaetaan koulutus-
44765: misessa oppilasta kohti suoritettava koulutus-     aloittain korvausluokkiin työnantajalle koulut-
44766: korvaus jaetaan koulutusaloittain korvaus-         tamisesta aiheutuvien kustannusten mukaan si-
44767: luokkiin työnantajalle kouluttamisesta aiheutu-    ten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Val-
44768: vien kustannusten mukaan siten kuin asetuk-        tioneuvosto vahvistaa vuosittain valtion tulo-
44769: sella tarkemmin säädetään. Koulutussopimuk-        ja menoarvion rajoissa koulutuskorvauksen
44770: sen mukaisessa kouluttamisessa työnantajalle       määrät yhtä oppilasta kohti.
44771: suoritetaan koulutuskorvausta kutakin oppilas-
44772: ta kohti määrä, joka on vuodessa enintään 50
44773: prosenttia valtion keskusammattikoulujen kes-
44774: kimääräisistä vuotuisista oppilasta kohti laske-
44775: luista käyttökustannuksista. Valtioneuvosto
44776: vahvistaa vuosittain valtion tulo- ja menoar-
44777: vion rajoissa koulutuskorvauksen määrät yhtä
44778: oppilasta kohti.
44779: 
44780: 
44781:   Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
44782: kuuta 1986 ja on voimassa vuoden 1990 lop-         kuuta 1986 ja on voimassa vuoden 1992 lop-
44783: puun.                                              puun.
44784: 
44785:                                                      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
44786:                                                    kuuta 1991.
44787: 
44788: 2    3011011
44789:                                       1990 vp. -     HE n:o 196
44790: 
44791: 
44792: 
44793: 
44794:                                       Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ammatillisten oppilai-
44795:                                   tosten rahoituksesta annetun lain 24 §:n muuttamisesta
44796: 
44797: 
44798: 
44799: 
44800:                            ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
44801: 
44802:    Esityksessä ehdotetaan, että kunnallisissa ja     palkkauskustannusten valtionosuus määräytyy
44803: yksityisissä ammatillista peruskoulutusta anta-      todellisten menojen mukaan, jatkettaisiin edel-
44804: vissa ammatillisissa oppilaitoksissa vuosina         leen vuonna 1991.
44805: 1986-90 noudatettua valtionosuuden myöntä-              Laki on tarkoitus saattaa voimaan vuoden
44806: mismenettelyä, jossa rehtorien ja opettajien         1991 alusta.
44807: 
44808: 
44809: 
44810: 
44811:                                            PERUSTELUT
44812: 
44813: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut                     on ammatillisista oppilaitoksista annetun lain
44814:    muutokset                                         17 ja 21 §:n muuttamisesta annetulla lailla
44815:                                                      (565/90) otettu käyttöön 1 päivästä elokuuta
44816:    Ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta          1990 tuntikehysjärjestelmä.
44817: annetun lain (494/83), jäljempänä rahoitusla-           Valtioneuvosto on 28 päivänä kesäkuuta
44818: ki, 5 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan amma-            1990 tehnyt periaatepäätöksen kuntien valtion-
44819: tillista peruskoulutusta antava kunnallinen op-      osuusuudistuksesta. Uudistuksen tavoitteena
44820: pilaitos saa valtionosuutta käyttökustannuksik-      on saada aikaan kuntien valtionosuusjärjestel-
44821: si luettaviin rehtorien ja opettajien palkkaus-      mä, jossa opetus- ja kulttuuritoimen sekä sosi-
44822: kustannuksiin rahamäärän, joka vastaa liki-          aali- ja terveyshuollon tehtäväkohtaiset val-
44823: määrin todellisia menoja ja joka määräytyy           tionavut määräytyisivät laskennallisesti sekä
44824: asetuksella säädettävien laskennallisten perus-      perustuisivat kantokykyluokitukseen. Kuntien
44825: teiden mukaan. Lain 8 §:n mukaan ammatillis-         välisiä taloudellisia eroja tasattaisiin lisäksi
44826: ta peruskoulutusta antava yksityinen oppilaitos      verotulojen täydennyksellä tai yleisillä valtion-
44827: saa valtionavustusta samojen perusteiden mu-         osuuksilla. Uudistus pyritään toteuttamaan
44828: kaan kuin vastaava kunnallinen oppilaitos saa        vuoden 1992 alusta lukien.
44829: valtionosuutta. Lain 24 §:n 3 momentin mu-              Periaatepäätöksen mukaan ammatillisten
44830: kaan edellä mainittuihin palkkauskustannuk-          oppilaitosten käyttökustannusten määräyty-
44831: siin suoritetaan valtionosuutta ja -avustusta        misperusteena olisivat pääasiassa seuraavat te-
44832: vuosilta 1986-1990 kuitenkin todellisten me-         kijät: oppilasmäärä, majoitettavien ja kuljetet-
44833: nojen mukaan.                                        tavien oppilaiden määrä ja kieliolosuhteet.
44834:    Edellä tarkoitettujen laskennallisten valtion-    Ammatillisten oppilaitosten ryhmittely oppilai-
44835: osuusperusteiden käyttöönottoa on lykätty,           tosmuotojen mukaan otettaisiin lisäksi huo-
44836: koska on katsottu, että ammatillisiin oppilai-       mioon. Lisäksi tulee selvittää tuntikehyksen
44837: toksiin tulisi kehittää tuntikehysjärjestelmä, jo-   huomioon ottamista laskentaperusteissa.
44838: ta käytettäisiin myös valtionosuuden määräyty-          Opetusministeriö on 13 päivänä elokuuta
44839: misperusteena. Ammatillisissa oppilaitoksissa        1990 asettanut työryhmän valmistelemaan sa-
44840: 3012072
44841: 2                                     1990 vp. -     HE n:o 196
44842: 
44843: notun periaatepäätöksen pohjalta ministeriön         2. Asian valmistelu
44844: hallinnonalan valtionosuusuudistusta. Tämän
44845: vuoksi on tarkoituksenmukaista, että tuntike-          Asia on valmisteltu virkamiestyönä.
44846: hykseen perustuvien laskennallisten valtiona-
44847: puperusteiden käyttöönotto selvitetään tässä
44848: yhteydessä.
44849:                                                      3. Esityksen taloudelliset vaiku-
44850:    Edellä esitetyn johdosta ehdotetaan, että            tukset
44851: rahoituslain 24 §:n 3 momenttia muutettaisiin
44852: siten, että ammatillista peruskoulutusta anta-         Esityksellä ei ole merkittäviä taloudellisia
44853: vissa kunnallisissa ja yksityisissä oppilaitoksis-   vaikutuksia. Rehtorien ja opettajien palkkauk-
44854: sa valtionosuutta ja -avustusta rehtorien ja         sen valtionosuutta koskeva todellisten menojen
44855: opettajien palkoista sekä niistä menevistä työn-     mukainen määräämismenettely vastaa nykyistä
44856: antajan sosiaaliturvamaksuista ja eläkevakuu-        käytäntöä eikä aiheuta kustannusten lisäystä.
44857: tusmaksuista aiheutuviin kustannuksiin suori-
44858: tettaisiin vielä vuonna 1991 todellisten menojen
44859: mukaan. Koska valtionosuus ja -avustus mää-          4. Voimaantulo
44860: räytyisi todellisten menojen mukaan, luettaisiin
44861: rahoituslain 2 § :n 2 momentin 5 kohdan sään-
44862: nöksestä poiketen tänä aikana tapaturma- ja            Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan     päivä-
44863: sairausvakuutuksen perusteella työnantajalle         nä tammikuuta 1991.
44864: suoritetut rehtoreita ja opettajia koskevat kor-
44865: vaukset vastaavasti käyttökustannusten vähen-          Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
44866: nykseksi.                                            kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
44867:                                     1990 vp. -     HE n:o 196                                  3
44868: 
44869:                                              Laki
44870:          ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta annetun lain 24 §:n muuttamisesta
44871: 
44872:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
44873:   muutetaan ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta 3 päivänä kesäkuuta 1983 annetun lain
44874: (494/83) 24 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 17 päivänä marraskuuta 1989 annetussa laissa
44875: (995/89), seuraavasti:
44876: 
44877:                      24 §                          työnantajan sosiaaliturvamaksuista ja elä-
44878:               Siirtymäsäännökset                   kevakuutusmaksuista aiheutuviin kustannuk-
44879:                                                    siin suoritetaan valtionosuutta ja -avustusta
44880:                                                    vuosilta 1986-91 todellisten menojen mukaan.
44881:   Edellä 5 § :n 1 momentin 1 kohdasta poike-
44882: ten kunnallisten ja yksityisten ammatillista pe-
44883: ruskoulutusta autavien oppilaitosten rehtorien       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
44884: ja opettajien palkoista sekä niistä menevistä      kuuta 1991.
44885: 
44886: 
44887:       Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1990
44888: 
44889: 
44890:                                      Tasavallan Presidentti
44891:                                      MAUNO KOIVISTO
44892: 
44893: 
44894: 
44895: 
44896:                                                               Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
44897: 4                                   1990 vp. -     HE n:o 196
44898: 
44899:                                                                                               Liite
44900: 
44901: 
44902: 
44903: 
44904:                                              Laki
44905:          ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta annetun lain 24 §:n muuttamisesta
44906: 
44907:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
44908:   muutetaan ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta 3 päivänä kesäkuuta 1983 annetun lain
44909: (494/83) 24 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 17 päivänä marraskuuta 1989 annetussa laissa
44910: (995/89), seuraavasti:
44911: 
44912: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
44913: 
44914:                                                24 §
44915:                                         Siirtymäsäännökset
44916: 
44917:    Edellä 5 §:n 1 momentin 1 kohdasta poike-          Edellä 5 §:n 1 momentin 1 kohdasta poike-
44918: ten kunnallisten ja yksityisten ammatillista pe-   ten kunnallisten ja yksityisten ammatillista pe-
44919: ruskoulutusta autavien oppilaitosten rehtorien     ruskoulutusta autavien oppilaitosten rehtorien
44920: ja opettajien palkoista sekä niistä menevistä      ja opettajien palkoista sekä niistä menevistä
44921: työnantajan sosiaaliturvamaksuista ja elä-         työnantajan sosiaaliturvamaksuista ja elä-
44922: kevakuutusmaksuista aiheutuviin kustannuk-         kevakuutusmaksuista aiheutuviin kustannuk-
44923: siin suoritetaan valtionosuutta ja -avustusta      siin suoritetaan valtionosuutta ja -avustusta
44924: vuosilta 1986-90 todellisten menojen mukaan.       vuosilta 1986-91 todellisten menojen mukaan.
44925: 
44926:                                                      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
44927:                                                    kuuta 1991.
44928:                                      1990 vp. -    HE n:o 197
44929: 
44930: 
44931: 
44932: 
44933:                                     Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi peruskoululain muut-
44934:                                  tamisesta ja laiksi lukiolain 17 ja 21 §:n muuttamisesta
44935: 
44936: 
44937: 
44938: 
44939:                           ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
44940: 
44941:    Lisääntyvä kansainvälinen yhteistyö edellyt-       Kielenopetuksen monipuolistamiseksi ehdo-
44942: tää entistä parempaa ja monipuolisempaa kieli-     tetaan lisättäväksi mahdollisuuksia opettaa pe-
44943: taitoa. Esityksessä ehdotetaan kielenopetuksen     ruskoulun viidenneltä vuosiluokalta alkaen va-
44944: tehostamiseksi muutoksia peruskoululain ja lu-     paaehtoisena aineena englannin kieltä.
44945: kiolain säännöksiin.                                  Jotta koulut voisivat järjestää tehokkaasti
44946:    Mahdollisuuksia muun kuin koulun opetus-        esityksessä tarkoitettua opetusta, ehdotetaan
44947: kielen käyttämiseen opetuksessa lisättäisiin.      peruskoulun ja lukion opetukseen käytettävissä
44948: Toista kotimaista kieltä ja vierasta kieltä voi-   olevaa tuntimäärää eli tuntikehystä korotetta-
44949: taisiin käyttää opetuksessa aina, milloin se on    vaksi. Korotuksen suuruudesta säädettäisiin
44950: opetuksen kannalta tarkoituksenmukaista. Li-       asetuksella.
44951: säksi kouluun voisi kuulua yksi tai useampi           Lisäksi esityksessä ehdotetaan korotettavaksi
44952: opetusryhmä, jossa opetus annettaisiin muulla      suurten peruskoulujen yläasteiden tuntikehys-
44953: kuin koulun opetuskielellä.                        tä.
44954:    Kaksikielisten oppilaiden äidinkielen ja toi-      Esitys liittyy valtion vuoden 1991 tulo- ja
44955: sen kotimaisen kielen opetusta lisättäisiin.       menoarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsitel-
44956: Myös saamen kielen ja saamenkielistä opetusta      täväksi sen yhteydessä. Lait on tarkoitettu
44957: tehostettaisiin.                                   tulemaan voimaan 1 päivänä elokuuta 1991.
44958: 
44959: 
44960: 
44961: 
44962:                                          PERUSTELUT
44963: 
44964: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut                   toa käyttää vieraita kieliä sekä kotimaassa että
44965:    muutokset                                       ulkomailla.
44966:                                                       Molempien kotimaisten kielten taitoa tarvi-
44967: 1.1. Yleistä                                       taan sekä kotimaassa että pohjoismaisissa yh-
44968:                                                    teyksissä. Vieraista kielistä englannin kielen
44969:    Kansainvälisen yhteistyön ja vuorovaikutuk-     rinnalla ranskan, saksan, venäjän ja ruotsin
44970: sen lisääntyminen vaikuttaa suomalaiseen yh-       kielen taidon lisääminen on tullut entistä tärke-
44971: teiskuntaan kaikilla yhteiskunta- ja elinkeino-    ämmäksi.
44972: elämän aloilla. Taloudellisen, poliittisen ja         Valtioneuvoston joulukuussa 1984 hyväksy-
44973: kulttuurisen yhteistyön lisääntyminen ja erityi-   män vuosia 1985-91 koskevan peruskoulun ja
44974: sesti Länsi-Euroopan integraatiokehitys vauh-      lukion kielenopetuksen yleissuunnitelman mu-
44975: dittavat kansainvälistymiskehitystä. Tulevai-      kaan suomenkielisissä peruskoulun ala-asteen
44976: suudessa tarvitsemme menestyäksemme yhä            kouluissa pyritään aikaisempaa suuremmalle
44977: parempaa ja yhä useampien vieraiden kielten        osalle ikäluokasta opettamaan ruotsia, saksaa,
44978: taitoa. Kansainvälinen yhteistyö edellyttää tai-   ranskaa ja venäjää yhteisenä kolmannelta vuo-
44979: 301185A
44980: 2                                     1990 vp. -    HE n:o 197
44981: 
44982: siluokalta alkavana kielenä (A-kieli). Ruotsin-        Opetusministeriö on myöntänyt kahdelle
44983: kielisissä kouluissa opetetaan yhteisenä aineena    kunnalle luvan vieraskielisen opetuksen kokei-
44984: edelleen pääasiallisesti suomea, mutta englan-      luun peruskoulussa ja lukiossa. Lisäksi vieras-
44985: nin osuutta pyritään hieman lisäämään. Suun-        kielistä opetusta annetaan maamme viidessä
44986: nitelman mukaan peruskoulun yläasteella tulee       vieraskielisessä koulussa. Koulut ovat valtion
44987: pyrkiä siihen, että vähintään 35 prosenttia         ylläpitämät Suomalais-venäläinen koulu ja
44988: kahdeksannen vuosiluokan oppilaista valitsee        Helsingin ranskalais-suomalainen koulu sekä
44989: yläasteella alkavan kielen valinnaisaineeksi (C-    yksityisten yhteisöjen ylläpitämät Englantilai-
44990: kieli) ja että täksi kieleksi yhä useammin vali-    nen koulu, Helsingin kansainvälinen koulu ja
44991: taan ranskan tai venäjän kieli. Kaikkien oppi-      Helsingin Saksalainen koulu. Vieraskielisissä
44992: laiden, jotka ovat aloittaneet ala-asteella A-      kouluissa on oppilaita runsaat 2 300. Koulut
44993: kielenä muun kuin englannin tai toisen koti-        sijaitsevat Helsingissä.
44994: maisen kielen opiskelun, tulisi ottaa yläasteella      Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi perus-
44995: englannin kieli valinnaisaineeksi. Edelleen         koululain 25 §:n 2 momenttia ja lukiolain
44996: suunnitelman mukaan lukiossa tulee pyrkiä           17 §:n 2 momenttia niin, että peruskouluissa ja
44997: siihen, että C-kieltä ja lukion ensimmäiseltä       lukioissa opetuskielenä voidaan käyttää muuta
44998: luokalta alkavaa kieltä (D-kieli) opiskelee vä-     kuin koulun opetuskieltä, milloin se on ope-
44999: hintään 95 prosenttia vuosiluokan oppilaista.       tuksen kannalta tarkoituksenmukaista. Muutos
45000: Lukiossa aloitettavaksi kieleksi tulisi nykyistä    tekisi mahdolliseksi järjestää oppiainerajat ylit-
45001: useammin valita ranska tai venäjä.                  tävää opetusta ja varsinaisia kielenopetukseen
45002:    Viime vuosien vieraiden kielten opiskelija-      varattuja tunteja lisäämättä muutos parantaisi
45003: määrät osoittavat, etteivät valtioneuvoston         oppilaiden toisen kotimaisen kielen ja vierait-
45004: asettamat kielenopetuksen tavoitteet ole toteu-     ten kielten taitoja. Muun kielen kuin koulun
45005: tuneet kaikilta osin. Kehitys on etenkin ala-       opetuskielen käyttö jäisi opetusmenetelmänä
45006: asteella ollut tavoitteiden suuntaista, mutta       pitkälti opettajien harkintaan. Oppilaiden
45007: melko hidasta. Peruskoulun yläasteella valin-       mahdollisuuksia seurata opetusta ei kuitenkaan
45008: naisena aineena opetettavaa kieltä opiskelevien     saisi vaarantaa.
45009: määrä on kasvanut, mutta kielivalinnat eivät           Lisäksi peruskoululain 25 §:n 2 momenttiin
45010: ole juurikaan monipuolistuneet. Etenkin venä-       ja lukiolain 17 § :n 2 momenttiin ehdotetaan
45011: jän kielen valinneiden määrä on lisääntynyt         lisättäväksi säännös, jonka mukaan perus-
45012: hitaasti. Lukiossa valinnaisena aineena opetet-     kouluun ja lukioon voisi kuulua kunnan niin
45013: tavia kieliä opiskelevien määrä on vähentynyt       päättäessä yksi tai useampi opetusryhmä, jossa
45014: huomattavasti.                                      opetus annetaan pysyvästi muulla kuin koulun
45015:                                                     opetuskielellä. Kysymykseen tulisivat sekä toi-
45016:    Tähän esitykseen sisältyvillä ehdotuksilla py-
45017:                                                     nen kotimainen kieli että vieras kieli. Muutok-
45018: ritään lisäämään ja monipuolistamaan kielten
45019:                                                     sella lisättäisiin kuntien mahdollisuuksia moni-
45020: opiskelua peruskouluissa ja lukioissa.
45021:                                                     puolistaa opetusta oppilaiden kielelliset erityis-
45022:                                                     edellytykset huomioon ottaen. Ehdotuksilla
45023:                                                     pyritään myös parantamaan kuntien mahdolli-
45024: 1.2. Vieraskielinen opetus                          suuksia järjestää ulkomailta Suomeen muutta-
45025:                                                     vien lasten opetus. Osallistuminen vieraskieli-
45026:    Peruskoulun ja lukion opetuskieli on joko        sessä opetusryhmässä annettavaan opetukseen
45027: suomi tai ruotsi. Saamelaisten kotiseutualueel-     olisi oppilaalle vapaaehtoista.
45028: la sijaitsevan koulun opetuskieli voi olla myös        Vieraskielinen opetus voitaisiin helpoimmin
45029: saame. Peruskoululain (476/83) ja lukiolain         toteuttaa englannin kielellä ja toisella kotimai-
45030: (477 /83) mukaan toisen kotimaisen kielen ja        sella kielellä, koska näihin kieliin on eniten
45031: vieraan kielen opetuksessa saadaan käyttää          saatavissa kieltä taitavia opettajia ja tarkoituk-
45032: tätä kieltä opetuskielenä. Muiden aineiden ope-     senmukaista oppimateriaalia. Kuitenkin tulisi
45033: tuksessa saadaan tilapäisesti käyttää opetuskie-    pyrkiä myös ranskan-, saksan- ja venäjänkieli-
45034: lenä muuta kuin peruskoulun opetuskieltä kou-       seen opetukseen, jottei vieraskielinen opetus
45035: luhallituksen ohjeiden mukaisesti. Kouluhalli-      keskittyisi muutoinkin eniten luettuihin kieliin.
45036: tus ei ole antanut eräitä yksittäisiä kouluja          Vieraskieliset opetusryhmät jäisivät useim-
45037: lukuunottamatta ohjeita vieraan kielen käytös-      miten pienemmiksi kuin ryhmät, joissa opetus
45038: tä opetuskielenä.                                   annetaan koulun opetuskielellä. Vieraskielinen
45039:                                       1990 vp. -     HE n:o 197                                      3
45040: 
45041: opetus kuluttaisi näin ollen koulun käytettävis-     muutoin on järjestänyt koulutuksen kielelliselle
45042: sä olevaa tuntimäärää oppilasta kohti laskettu-      vähemmistölle suomen kielellä. Nämä oppilaat
45043: na merkittävästi enemmän kuin koulun muu             saattavat joutua yläasteen kouluun, jossa kol-
45044: opetus. Vieraskielisen opetuksen tuntikehyk-         mannella luokalla aloitettu kieli on toinen kuin
45045: seen kohdistaman lisärasituksen vähentämisek-        heidän kotikunnassaan aloitettu kieli. Hallituk-
45046: si ehdotetaan peruskoululain 31 §:n 7 moment-        sen esityksen perusteluissa esitetyn tulkinnan
45047: tiin ja lukiolain 21 §:n 5 momenttiin lisättäväk-    vuoksi säännöstä ei ole sovellettu vapaaehtoi-
45048: si säännös, jonka mukaan peruskoulun ja lu-          sen aineen sisällyttämiseen suomenkielisten pe-
45049: kion opettamiseen käytettävissä olevaa tunti-        ruskoulujen opetussuunnitelmiin suomenkieli-
45050: määrää voitaisiin korottaa. Korotuksen suu-          sissä eikä kaksikielisissä kunnissa.
45051: ruudesta säädettäisiin asetuksella.
45052:    Iltalukiolain (478/83) 8 §:n perusteella mah-        Esityksessä ehdotetaan kielivalintojen moni-
45053: dollisuus lisätä vieraskielistä opetusta sekä        puolistamiseksi vapaaehtoisen kielen opetuksen
45054: muodostaa erillisiä vieraskielisiä opetusryhmiä      laajentamista. Peruskoululain 27 §:n 4 mo-
45055: koskisi myös iltalukiaita ja lukion iltalinjoja.     menttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että
45056:                                                      peruskoulun ala-asteen opetussuunnitelmaan
45057:                                                      voisi kuulua yksi vapaaehtoinen aine. Tarkem-
45058: 1.3. Kielenopetuksen monipuolistaminen               mat säännökset vapaaehtoisesta aineesta otet-
45059:                                                      taisiin asetukseen. Tarkoituksena on, että va-
45060:    Yhtenä keinona kielenopetuksen monipuolis-        paaehtoisena aineena olisi suomenkielisten pe-
45061: tamiseksi opetusministeriö on myöntänyt run-         ruskoulujen ala-asteella englanti. Vapaaehtoi-
45062: saalle kymmenelle kunnalle luvan kokeiluun,          sen aineen sisällyttäminen opetussuunnitel-
45063: jossa viidenneltä vuosiluokalta alkaen voidaan       maan ehdotetaan jätettäväksi kunnan ratkais-
45064: järjestää ranskan, saksan, venäjän ja ruotsin        tavaksi, eikä lääninhallituksen lupaa tarvittaisi.
45065: kieltä A-kielenä opiskeleville oppilaille vapaa-
45066: ehtoisena aineena englannin kielen opetusta.
45067: Kokeiluna pyritään selvittämään, missä määrin           Peruskoululain 31 §:n 5 momentin nojalla
45068: mahdollisuus opiskella englantia viidenneltä         oppiaineiden opettamiseen käytettävää tunti-
45069: vuosiluokalta lähtien lisää A-kielen valintojen      määrää saadaan korottaa kahdella tunnilla sel-
45070: monipuolistumista. Kokeilut ovat alkaneet            laista perusopetusryhmää varten, jossa anne-
45071: pääosin lukuvuosina 1987-88 ja 1988-89.              taan vapaaehtoisen aineen opetusta.
45072: Tähän mennessä saadut tulokset osoittavat,
45073: että ruotsin, ranskan, saksan ja venäjän opis-          Milloin yläasteen opetussuunnitelmaan kuu-
45074: kelu on kokeilukunnissa lisääntynyt.                 luu A-kielenä muu vieras kieli kuin englannin
45075:    Viidenneltä vuosiluokalta alkavan vapaaeh-        kieli, yläasteen opetussuunnitelmaan tulee pe-
45076: toisen kielen opiskelu on ilman kokeilulupaa-        ruskouluasetuksen 35 §:n 4 momentin mukaan
45077: kio mahdollista peruskoululain 27 §:n 4 mo-          kuulua valionaisena aineena englannin kieli.
45078: mentin nojalla ruotsinkielisen peruskoulun ala-      Valionaisia aineita opetetaan yläasteen kahdek-
45079: asteella ja saamelaisten kotiseutualueella sijait-   sannella ja yhdeksännellä vuosiluokalla. Kun
45080: sevan peruskoulun ala-asteella. Vapaaehtoise-        oppilas voisi ehdotuksen mukaan valita englan-
45081: na aineena opetetaan yhtä näille oppilaille          nin kielen vapaaehtoiseksi aineeksi perus-
45082: vierasta kieltä taikka toista kotimaista kieltä      koulun ala-asteen viidenneltä vuosiluokalta,
45083: sen mukaan kuin peruskouluasetuksen (718/            keskeytyisi englannin opetus yläasteen seitse-
45084: 84) 34 §:ssä säädetään. Sen sijaan suomenkieli-      männellä vuosiluokalla. Jotta englannin ope-
45085: sen peruskoulun ala-asteen opetussuunnitel-          tusta voitaisiin näissä tapauksissa keskeytykset-
45086: maan voi mainitun 27 §:n 4 momentin mukaan           tä jatkaa, ehdotetaan lainmuutoksen yhteydes-
45087: vapaaehtoinen aine kuulua vain erityisestä           sä peruskouluasetusta muutettavaksi siten, että
45088: syystä ja lääninhallituksen luvalla. Hallituksen     valionaisena aineena olevaa englannin kieltä
45089: esityksen      perusteluissa    peruskoululaiksi     voitaisiin opettaa kaikilla yläasteen vuosiluo-
45090: (hall.es. 3011982 vp.) todetaan, että tämä sään-     killa niille oppilaille, jotka ovat aloittaneet
45091: nös on tarpeen silloin, kun yksikielisellä ruot-     englannin kielen vapaaehtoisena aineena ala-
45092: sinkielisellä alueella on kunnassa vähintään 13      asteella. Muutos edellyttää myös valtioneuvos-
45093: suomenkielistä oppilasta, joille kunta on vel-       ton helmikuussa 1985 tekemän peruskoulun
45094: vollinen järjestämään opetusta, tai kun kunta        tuntijakoa koskevan päätöksen tarkistamista.
45095: 4                                      1990 vp. -    HE n:o 197
45096: 
45097: 1.4. Kaksikielisten oppilaiden äidinkielen ja        teellinen osuus on suuri myös eräillä pienem-
45098:      toisen kotimaisen kielen opetuksen              millä paikkakunnilla, joissa eri kieliryhmiin
45099:      tehostaminen                                    kuuluvien osuus väestöstä on lähes yhtä suuri
45100:                                                      (Vaasa, Porvoo ja Parainen).
45101:    Käsitteellä kaksikielisyys on useita eri merki-      Kaksikieliset oppilaat ovat merkittävässä
45102: tyksiä. Kaksikielisyydellä tarkoitetaan esimer-      asemassa ajateltaessa sekä kotimaisia tarpeita
45103: kiksi taitoa toimia kahdella kielellä, kaksikieli-   että pohjoismaista yhteistyötä. On tärkeää,
45104: siä tietoja ja taitoja sekä kaksikielistä asennet-   että koulu pystyy säilyttämään näiden oppilai-
45105: ta. Tässä esityksessä kaksikielisillä oppilailla     den kaksikielisyyden ja entisestään paranta-
45106: tarkoitetaan sellaisia oppilaita, joiden koti on     maan heidän kielitaitoaan. Hallitus on ohjel-
45107: kaksikielinen ja jotka kotona, ainakin jossain       massaan asettanut tavoitteeksi kehittää kaksi-
45108: määrin, puhuvat ruotsia ja suomea, sekä sitä         kielisten lasten toisen kotimaisen kielen opetus-
45109: huomattavaa ryhmää oppilaita, jotka kodin            ta.
45110: ulkopuolella ovat saavuttaneet hyvän toisen             Koska kaksikieliset oppilaat osaavat toista
45111: kotimaisen kielen taidon. Kaksikielisiä oppilai-     kotimaista kieltä paremmin kuin heidän yksi-
45112: ta on sekä suomenkielisissä että ruotsinkielisis-    kieliset oppilastoverinsa, ei ole tarkoituksen-
45113: sä kouluissa. Suomen kielen valta-aseman pe-         mukaista, että he opiskelevat toista kotimaista
45114: rusteella ruotsinkielisten koulujen kaksikielisil-   kieltä saman aikeista lähtevän opetussuunnitel-
45115: lä oppilailla on kuitenkin syvempi ja sujuvam-       man mukaan kuin yksikieliset oppilaat. Kaksi-
45116: pi toisen kotimaisen kielen taito kuin suomen-       kielisille oppilaille pitäisi voida tarjota vaati-
45117: kielisten koulujen oppilailla. Suomenkielisten       vampaa toisen kotimaisen kielen opetusta. Toi-
45118: koulujen kaksikielisillä oppilailla ruotsi jää       saalta kaksikielisillä oppilailla saattaa olla vai-
45119: usein heikohkoksi toiseksi kotikieleksi.             keuksia koulun opetuskielessä, joten heille tuli-
45120:    Ruotsinkielisissä kouluissa on kaksikielisiä      si tarjota siinä lisäopetusta.
45121: oppilaita noin 900 kutakin vuosiluokkaa kohti.          Esityksessä ehdotetaan kaksikielisten oppi-
45122: Tämä on noin 25 prosenttia kaikista ruotsin-         laiden opetuksen tehostamiseksi muutettavaksi
45123: kielisiä kouluja käyvistä oppilaista. Kaksikie-      peruskoululain 31 §:n 7 momenttia siten, että
45124: listen osuus vaihtelee kuitenkin alueellisesti       siinä valtuutetaan säätämään asetuksella kaksi-
45125: suuresti. Eniten kaksikielisiä oppilaita on sekä     kielisten oppilaiden äidinkielen ja toisen koti-
45126: suhteellisesti että absoluuttisesti pääkaupunki-     maisen kielen opettamiseen käytettävän tunti-
45127: seudulla ja eräissä muissa kaupungeissa (esi-        määrän korottamisesta. Vastaava muutos eh-
45128: merkiksi Turku, Vaasa, Kokkola ja Kristiinan-        dotetaan tehtäväksi myös lukiolain 21 §:n 5
45129: kaupunki) sekä kunnissa, jotka sijaitsevat kie-      momenttiin. Lukiolain 21 §:n 5 momenttiin
45130: lirajalla, (esimerkiksi Ruotsinpyhtää, Lapinjär-     nykyisin sisältyvä säännös, jonka mukaan val-
45131: vi, Lohja, Pohja, Parainen ja Kruunupyy).            tioneuvosto päättää tarvittaessa lukion opetus-
45132: Kaksikielisiä oppilaita on paljon myös eräiden       ryhmien muodostamisen perusteista, poiste-
45133: yksikielisten suomenkielisten kuntien ruotsin-       taan samalla tarpeettomana.
45134: kielisissä kouluissa (Tampereella, Kotkassa,            Asetuksessa olisi tarkoitus säätää korotuk-
45135: Porissa ja Oulussa).                                 sen suuruudeksi toisen kotimaisen kielen ope-
45136:    Suomenkielisissä kouluissa kaksikielisiä op-      tuksen eriyttämiseksi ruotsinkielisten perus-
45137: pilaita on lähinnä vain rannikkoseutujen kun-        koulujen ala-asteella ja suomenkielisten perus-
45138: nissa. Selvitysten mukaan rannikkoseutujen           koulujen yläasteella sekä ruotsinkielisissä ja
45139: kunnissa täysin kaksikielisten oppilaiden osuus      suomenkielisissä lukioissa tunti viikossa, mikä-
45140: on noin kolme prosenttia kaikista suomenkie-         li peruskoulun perusopetusryhmässä on vähin-
45141: listen koulujen oppilaista eli noin 400 oppilasta    tään viisi ja lukion perusopetusryhmässä vä-
45142: vuosiluokkaa kohti. Sellaisten oppilaiden, jot-      hintään kahdeksan kaksikielistä oppilasta.
45143: ka toisinaan käyttävät toista kieltä kotonaan,       Ruotsinkielisissä peruskouluissa ja lukioissa
45144: mutta joita ei voida varsinaisesti pitää kaksi-      saataisiin vastaavasti opetukseen käytettävää
45145: kielisinä, osuus on sen sijaan osoittautunut         tuntimäärää korottaa yhdellä tunnilla viikossa
45146: suureksi noin 15 prosentiksi näiden koulujen         äidinkielen opetuksen eriyttämiseksi, mikäli
45147: kaikista oppilaista. Tämä on noin 2 000 oppi-        koulun perusopetusryhmässä on vähintään viisi
45148: lasta vuosiluokkaa kohti. Oppilaiden määrä           ja lukion perusopetusryhmässä vähintään kah-
45149: vaihtelee alueellisesti suuresti. Suurin ryhmä       deksan oppilasta, joilla on vaikeuksia koulun
45150: oppilaista on pääkaupunkiseudulla, mutta suh-        opetuskielessä.
45151:                                       1990 vp.       HE n:o 197                                      5
45152: 
45153: 1.5. Saamen kielen ja saamenkielisen ope-            1.6. Suurten yläasteiden tuntikehyksen ko-
45154:      tuksen tehostaminen                                  rottaminen
45155: 
45156:                                                         Peruskoululain 31 §:n 2 momentissa sääde-
45157:    Peruskoulusäännökset velvoittavat kunnan          tään peruskoulun yläasteella opetussuunnitel-
45158: järjestämään saamelaisten kotiseutualueella          massa vahvistettujen oppiaineiden opettami-
45159: asuville oppilaille opetusta saamen kielellä ja      seen käytettävästä tuntimäärästä eli tuntike-
45160: saamen kielessä. Koska kahden kielen käyttä-         hyksestä. Säännöksen mukaan peruskoulun
45161: minen samassa opetusryhmässä tuottaa ylivoi-         yläasteella saadaan käyttää opettamiseen kuta-
45162: maisia vaikeuksia, on saamen kielen huomioon         kin koulun vuosiluokkaa kohti enintään 35
45163: ottamiseksi koulun oppilaita jaettava erikseen       tuntia ja kutakin oppilasta kohti enintään puo-
45164: opetettaviin ryhmiin opetuskielen tai opetetta-      litoista tuntia viikossa. Säännös sisältää lisäksi
45165: van aineen mukaan. Koulu saa lisävoimavaroja         erityisen laskentamallin yksisarjaisia yläasteen
45166: vain vapaaehtoisena aineena opetettavan saa-         kouluja varten. Tuntikehyksestä osa käytetään
45167: men kielen opetukseen. Muu saamen kieleen            luokkamuotoiseen oppilaanohjaukseen ja tuki-
45168: liittyvä opetus kuluttaa koulun käytettävissä        opetukseen. Tarkemmat säännökset tuntike-
45169: olevien opetustuntien määrää ja merkitsee sel-       hyksen käyttämisestä ovat peruskouluasetuk-
45170: laista lisärasitusta, jota muilla vastaavankokoi-    sen 45 § :n 2 momentissa.
45171: silla kouluilla ei ole. Peruskoulun ala-asteella        Tuntikehyksen laskentatavasta johtuu, että
45172: tapahtuvaa saamen kielistä opetusta on voitu         oppilasta kohti yläasteen koulun käyttöön tule-
45173: helpottaa opetusministeriön myöntämillä poik-        va tuntimäärä pienenee koulun oppilasmäärän
45174: keuksilla palkata ylimääräinen luokanopettaja.       kasvaessa, koska vuosiluokkaa kohti lasketta-
45175: Kun ala-asteen tuntikehys määräytyy virkojen         van tuntimäärän osuus koko tuntikehyksestä
45176: lukumäärän perusteella, merkitsee lupa samal-        samalla suhteellisesti pienenee. Opetusministe-
45177: la myös opetukseen käytettävissä olevan tunti-       riön asettaman tuntikehystyöryhmän kokoama
45178: määrän lisääntymistä. Yläasteen tuntikehys           tilastoaineisto ja muut tuntikehyksen käyttämi-
45179: lasketaan vuosiluokkien ja oppilaiden määrän         sestä saadut kokemukset osoittavat, että suu-
45180: mukaan, minkä vuoksi pelkästään oikeus yli-          rimmat yläasteen koulut ovat muita kouluja
45181: määräisen viran perustamiseen ei tuo helpotus-       huonommassa asemassa opetusryhmiä muo-
45182: ta opetuksen järjestämiseen.                         dostettaessa. Tästä syystä suurten yläasteen
45183:                                                      koulujen tuntikehystä tulisi korottaa. Korotus
45184:                                                      lisäisi mahdollisuuksia muun ohella kielenope-
45185:   Saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen          tuksen tehostamiseen.
45186: tehostamiseksi   ehdotetaan    peruskoululain           Tuntikehyksen tarkistamisen lähtökohdaksi
45187: 31 §:n 7 momenttia muutettavaksi niin, että          ehdotetaan, että peruskoulun yläasteen tunti-
45188: saamelaisten kotiseutualueella sijaitsevan pe-       kehys olisi aina vähintään 1, 7 tuntia oppilasta
45189: ruskoulun yläasteen opetukseen käytettävissä         kohti. Peruskoululain 31 §:n 2 momentin tun-
45190: olevaa tuntimäärää voitaisiin korottaa. Koro-        tikehyksen laskentatapaa ehdotetaan muutetta-
45191: tuksen suuruudesta säädettäisiin asetuksella.        vaksi siten, että mikäli peruskoulun yläasteen
45192:                                                      oppilasmäärä on vähintään 525, oppilasta koh-
45193:   Esityksessä saamen kielen opetusta ehdote-         ti saadaan käyttää yhteensä enintään 1, 7 tuntia
45194: taan tehostettavaksi lisäksi siten, että perus-      viikossa. Tällöin koulu ei saisi käyttöönsä vuo-
45195: koululain 27 §:n 2 momenttiin otettaisiin sään-      siluokkakohtaista tuntimäärää
45196: nös, jonka mukaan saamelaisten kotiseutualu-
45197: eella asuvalle oppilaalle voitaisiin opettaa vie-
45198: raana kielenä saamen kieltä. Saamen kielen           2. Asian valmistelu
45199: A-kieleksi valinneille oppilaille olisi tarkoituk-
45200: senmukaista tarjota mahdollisuus valita eng-            Esitys on valmisteltu opetusministeriössä.
45201: lannin kieli vapaaehtoisena viidenneltä luokal-         Kielenopetuksen monipuolistamista ja kaksi-
45202: ta alkavana kielenä. Pykälän 2 momenttia             kielisten oppilaiden opetuksen tehostamista
45203: täsmennettäisiin muutoksen yhteydessä siten,         koskevat ehdotukset perustuvat opetusministe-
45204: että saamen kielen ja suomen kielen opettami-        riön 31 päivänä tammikuuta 1989 asettaman
45205: seen äidinkielen oppiaineena edellytetään oppi-      koulutoimen sääntelyn purkutyöryhmän ja 12
45206: laan huoltajan suostumus.                            päivänä tammikuuta 1989 asettaman kieliohjel-
45207: 6                                   1990 vp. -     HE n:o 197
45208: 
45209: man monipuolistamista ja oppilaalle vieraalla      kustannuksia enintään noin 2,8 miljoonaa
45210: kielellä annettavaa opetusta selvittäneen työ-     markkaa.
45211: ryhmän sekä 14 päivänä helmikuuta 1989 aset-          Saamelaisten kotiseutualueella sijaitsevien
45212: taman kaksikielisyystyöryhmän muistioihin          yläasteen koulujen tuntikehyksen korotuksen
45213: (opetusministeriön   työryhmien      mmst101ta     aiheuttamat lisäkustannukset ovat vähäiset, ar-
45214: 1989:47, 1989:61 ja 1990:16). Suurten yläastei-    violta noin 0,5 miljoonaa markkaa lukuvuo-
45215: den tuntikehyksen korottamista koskevat eh-        dessa, josta valtionosuus olisi noin 0,4 miljoo-
45216: dotukset perustuvat opetusministeriön 24 päi-      naa markkaa. Vuonna 1991 lisäkustannukset
45217: vänä huhtikuuta 1980 asettaman tuntikehys-         olisivat noin 0,2 miljoonaa markkaa.
45218: työryhmän muistioon (opetusministeriön työ-           Ehdotetun suurten yläasteiden tuntikehyksen
45219: ryhmien muistiaita 1989:63).                       laskentamallin tuoma korotus koskisi 29 kou-
45220:                                                    lua. Näissä kouluissa on noin 18 000 oppilasta,
45221:                                                    mikä määrä on noin kymmenen prosenttia
45222: 3. Esityksen taloudelliset vaiku-                  kaikista yläasteen koulujen oppilaista. Ehdo-
45223:    tukset                                          tettu laskentamalli tuottaa lukuvuonna 1991-
45224:                                                    92 arviolta noin 520 tuntia enemmän kuin
45225:    Vieraskielisen opetuksen antaminen on kun-      peruskoululain 31 §:n 2 momentin mukainen
45226: tien harkinnassa. Kuntien mahdollisuudet ope-      laskentamalli. Tästä aiheutuu yhteensä 2,5 mil-
45227: tuksen järjestämiseen ovat hyvin erilaiset. Vie-   joonan markan lisäkustannukset, josta valtion-
45228: raskielisten opetusryhmien määrää jäänee aina-     osuus on noin 1,8 miljoonaa markkaa. Vuonna
45229: kin alkuvaiheessa melko vähäiseksi. Vieraalla      1991 valtiolle aiheutuisi lisäkustannuksia noin
45230: kielellä annettavan opetuksen järjestäminen        0,8 miljoonaa markkaa.
45231: edellyttänee myös virkaehtosopimuksen tarkis-         Esitykseen sisältyvien ehdotusten toteuttami-
45232: tamista. Uudistuksen aiheuttamien lisäkustan-      sesta aiheutuisi valtiolle vuonna 1991 lisäkus-
45233: nusten määrä lienee vuonna 1991 noin 3,0           tannuksia kaiken kaikkiaan noin 9,0 miljoonaa
45234: miljoonaa markkaa, josta valtionosuus on           markkaa
45235: noin 2,0 miljoonaa markkaa.
45236:    Kielenopetuksen yleissuunnitelmassa on ase-
45237: tettu tavoitteeksi, että lukuvuonna 1991-1992      4. Tarkemmat säännökset ja
45238: aloittaisi peruskoulun kolmannelta luokalta           määräykset
45239: ruotsin, ranskan, saksan ja venäjän opiskelun
45240: yhteensä 8 800 oppilasta. Näistä opiskelisi vie-
45241:                                                      Lakien muuttaminen edellyttää muutoksia
45242: raskielisissä kouluissa noin 200 oppilasta. Näin
45243: ollen muissa peruskouluissa aloittaisi kyseisten   peruskouluasetukseen ja lukioasetukseen (719/
45244:                                                    84) sekä valtioneuvoston helmikuussa 1985 te-
45245: kielten opiskelun yhteensä noin 8 600 oppilas-
45246: ta. Mikäli näistä oppilaista aloittaisi vapaaeh-   kemiin päätöksiin peruskoulun ja lukion tunti-
45247:                                                    jaosta.
45248: toisen kielen opiskelun viidenneltä luokalta
45249: noin 80 prosenttia eli noin 6 900 oppilasta,
45250: aiheutuisi siitä lisäkustannuksia noin 8,2 mil-
45251: joonaa markkaa, josta valtionosuus olisi noin      5. Voimaantulo
45252: 5,9 miljoonaa markkaa. Vuonna 1991 valtiolle
45253: aiheutuisi lisäkustannuksia enintään noin 2,8        Esitys liittyy valtion vuoden 1991 tulo- ja
45254: miljoonaa markkaa.                                 menoarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsitel-
45255:    Kaksikielisten oppilaiden äidinkielen ja toi-   täväksi sen yhteydessä. Lait ehdotetaan tule-
45256: sen kotimaisen kielen opetuksen tuntikehyksen      viksi voimaan 1 päivänä elokuuta 1991.
45257: korottamisesta aiheutuisi enintään noin 8,3
45258: miljoonan markan vuotuiset lisäkustannukset,          Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
45259: joista valtionosuus olisi noin 5,8 miljoonaa       kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
45260: markkaa. Vuonna 1991 valtiolle aiheutuisi lisä-    set:
45261:                                        1990 vp. -    HE n:o 197                                    7
45262: 
45263: 1.
45264:                                                Laki
45265:                                    peruskoululain muuttamisesta
45266: 
45267:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
45268:    muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun peruskoululain (476/83) 25 §:n 2 momentti,
45269: 27 §:n 2 ja 4 momentti sekä 31 §:n 2 ja 7 momentti,
45270:    näistä 31 §:n 2 ja 7 momentti sellaisina kuin ne ovat 3 päivänä helmikuuta 1984 annetussa
45271: laissa (132/84), seuraavasti:
45272: 
45273:                       25 §                                                31 §
45274: 
45275:    Opetuskielenä voidaan käyttää muutakin                Peruskoulun yläasteella saadaan käyttää
45276: kuin koulun opetuskieltä, milloin se on ope-         opetussuunnitelmassa vahvistettujen oppiainei-
45277: tuksen kannalta tarkoituksenmukaista. Perus-         den opettamiseen kutakin koulun vuosiluokkaa
45278: kouluun voi lisäksi kuulua yksi tai useampi          kohti enintään 35 tuntia sekä kutakin oppilasta
45279: opetusryhmä, jossa opetus annetaan muulla            kohti enintään puolitoista tuntia viikossa. Mil-
45280: kuin peruskoulun opetuskielellä. Viimeksi mai-       loin vuosiluokalla on vain yksi perusopetusryh-
45281: nittuun opetukseen osallistuminen on oppilaal-       mä, saadaan edellä tässä momentissa säädetys-
45282: le vapaaehtoista.                                    tä poiketen tällaista vuosiluokkaa kohti käyt-
45283:                                                      tää kuitenkin kaikkiaan 56 tuntia viikossa
45284:                                                      sekä, jos tällaisen perusopetusryhmän koko on
45285:                       27 §                           enemmän kuin 24 oppilasta, enintään kolme
45286:                                                      tuntia viikossa kutakin mainitun oppilas-
45287:   Peruskoulun ala-asteella opetetaan yhteisenä       määrän ylittävää oppilasta kohti. Jos perus-
45288: aineena joko toista kotimaista kieltä tai vieras-    koulun yläasteella on vähintään 525 oppilasta,
45289: ta kieltä ja yläasteella sekä toista kotimaista      saadaan opettamiseen edellä tässä momentissa
45290: kieltä että vierasta kieltä. Saamelaisten kotiseu-   säädetystä poiketen käyttää yhteensä enintään
45291: tualueella asuvalle oppilaalle voidaan opettaa       1, 7 tuntia viikossa oppilasta kohti.
45292: oppilaan huoltajan suostumuksella äidinkielen
45293: oppiaineena saamen kieltä ja suomen kieltä              Erityisopetukseen, 4 §:n 2 ja 3 momentissa
45294: sekä vieraana kielenä saamen kieltä sen mu-          tarkoitettuun opetukseen, vieraskieliseen ope-
45295: kaan kuin opetussuunnitelmassa määrätään.            tukseen, kaksikielisten oppilaiden äidinkielen
45296: Opetussuunnitelmaan voi kuulua muitakin ase-         ja toisen kotimaisen kielen opetukseen sekä
45297: tuksella säädettäviä, peruskoulun tehtävään          saamelaisten kotiseutualueella sijaitsevan pe-
45298: kuuluvia oppiaineita.                                ruskoulun yläasteen opetukseen käytettävästä
45299:                                                      tuntimäärästä on voimassa, mitä asetuksella
45300:   Peruskoulun opetussuunnitelmaan voi kuu-           säädetään.
45301: lua myös vapaaehtoinen aine sen mukaan kuin
45302: asetuksella säädetään.                                 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta
45303:                                                      1991.
45304: 8                                   1990 vp. -    HE n:o 197
45305: 
45306: 
45307: 2.
45308:                                             Laki
45309:                              lukiolain 17 ja 21 §:n muuttamisesta
45310: 
45311:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
45312:   muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun lukiolain (477 /83) 17 §:n 2 momentti ja 21 §:n
45313: 5 momentti,
45314:   sellaisena kuin näistä on 21 §:n 5 momentti 3 päivänä helmikuuta 1984 annetussa laissa
45315: (133/84), seuraavasti:
45316: 
45317:                      17 §                                              21 §
45318: 
45319:   Opetuskielenä voidaan käyttää muutakin            Vieraskieliseen opetukseen sekä kaksikielis-
45320: kuin lukion opetuskieltä, milloin se on opetuk-   ten oppilaiden äidinkielen ja toisen kotimaisen
45321: sen kannalta tarkoituksenmukaista. Lisäksi lu-    kielen opetukseen käytettävissä olevasta tunti-
45322: kioon voi kuulua yksi tai useampi opetusryh-      määrästä on voimassa, mitä asetuksella sääde-
45323: mä, jossa opetus annetaan muulla kuin lukion      tään.
45324: opetuskielellä. Viimeksi mainittuun opetukseen
45325: osallistuminen on oppilaalle vapaaehtoista.         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta
45326:                                                   1991
45327: 
45328:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1990
45329: 
45330: 
45331:                                      Tasavallan Presidentti
45332:                                       MAUNO KOIVISTO
45333: 
45334: 
45335: 
45336: 
45337:                                                                Opetusministeri Ole Norrback
45338:                                       1990 vp. -     HE n:o 197                                      9
45339: 
45340:                                                                                                   Liite
45341: 
45342: 
45343: 
45344: 
45345: 1.
45346:                                                Laki
45347:                                    peruskoululain muuttamisesta
45348: 
45349:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
45350:    muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun peruskoululain (476/83) 25 §:n 2 momentti,
45351: 27 §:n 2 ja 4 momentti sekä 31 §:n 2 ja 7 momentti,
45352:    näistä 31 §:n 2 ja 7 momentti sellaisina kuin ne ovat 3 päivänä helmikuuta 1984 annetussa
45353: laissa (132/84), seuraavasti:
45354: 
45355: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
45356: 
45357:                                                  25 §
45358: 
45359:    Toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen           Opetuskielenä voidaan käyttää muutakin
45360: opetuksessa saadaan käyttää tätä kieltä opetus-      kuin koulun opetuskieltä, milloin se on ope-
45361: kielenä. Muiden aineiden opetuksessa saadaan         tuksen kannalta tarkoituksenmukaista. Perus-
45362: tilapäisesti käyttää opetuskielenä muuta kuin        kouluun voi lisäksi kuulua yksi tai useampi
45363: peruskoulun opetuskieltä kouluhallituksen oh-        opetusryhmä, jossa opetus annetaan muulla
45364: jeiden mukaan.                                       kuin peruskoulun opetuskielellä. Viimeksi mai-
45365:                                                      nittuun opetukseen osallistuminen on oppilaal-
45366:                                                      le vapaaehtoista.
45367: 
45368: 
45369:                                                  27 §
45370: 
45371:   Peruskoulun ala-asteella opetetaan yhteisenä         Peruskoulun ala-asteella opetetaan yhteisenä
45372: aineena joko toista kotimaista kieltä tai vieras-    aineena joko toista kotimaista kieltä tai vieras-
45373: ta kieltä ja yläasteella sekä toista kotimaista      ta kieltä ja yläasteella sekä toista kotimaista
45374: kieltä että vierasta kieltä. Saamelaisten kotiseu-   kieltä että vierasta kieltä. Saamelaisten kotiseu-
45375: tualueella asuvalle oppilaalle voidaan opettaa       tualueella asuvalle oppilaalle voidaan opettaa
45376: äidinkielen oppiaineena saamen kieltä ja suo-        oppilaan huoltajan suostumuksella äidinkielen
45377: men kieltä sen mukaan kuin opetussuunnitel-          oppiaineena saamen kieltä ja suomen kieltä
45378: massa määrätään. Opetussuunnitelmaan voi             sekä vieraana kielenä saamen kieltä sen mu-
45379: kuulua muitakin asetuksella säädettäviä, perus-      kaan kuin opetussuunnitelmassa määrätään.
45380: koulun tehtävään kuuluvia oppiaineita.               Opetussuunnitelmaan voi kuulua muitakin ase-
45381:                                                      tuksella säädettäviä, peruskoulun tehtävään
45382:                                                      kuuluvia oppiaineita.
45383: 
45384:    Ruotsinkielisen peruskoulun ala-asteen ja           Peruskoulun opetussuunnitelmaan voi kuu-
45385: saamelaisten kotiseutualueella sijaitsevan pe-       lua myös vapaaehtoinen aine sen mukaan kuin
45386: ruskoulun ala-asteen opetussuunnitelmaan voi         asetuksella säädetään.
45387: kuulua myös yksi vapaaehtoinen aine. Suo-
45388: menkielisen peruskoulun ala-asteen opetus-
45389: suunnitelmaan voi erityisestä syystä lääninhal-
45390: lituksen luvalla kuulua yksi vapaaehtoinen ai-
45391: ne.
45392: 
45393: 2 30llll.M
45394: 10                                  1990 vp. -     HE n:o 197
45395: 
45396: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
45397:                                                31 §
45398: 
45399:    Peruskoulun yläasteella saadaan käyttää            Peruskoulun yläasteella saadaan käyttää
45400: opetussuunnitelmassa vahvistettujen oppiainei-     opetussuunnitelmassa vahvistettujen oppiainei-
45401: den opettamiseen kutakin koulun vuosiluokkaa       den opettamiseen kutakin koulun vuosiluokkaa
45402: kohti enintään 35 tuntia sekä kutakin oppilasta    kohti enintään 35 tuntia sekä kutakin oppilasta
45403: kohti enintään puolitoista tuntia viikossa. Mil-   kohti enintään puolitoista tuntia viikossa. Mil-
45404: loin vuosiluokalla on vain yksi perusopetusryh-    loin vuosiluokalla on vain yksi perusopetusryh-
45405: mä, saadaan edellä tässä momentissa säädetys-      mä, saadaan edellä tässä momentissa säädetys-
45406: tä poiketen tällaista vuosiluokkaa kohti käyt-     tä poiketen tällaista vuosiluokkaa kohti käyt-
45407: tää kuitenkin kaikkiaan 56 tuntia viikossa         tää kuitenkin kaikkiaan 56 tuntia viikossa
45408: sekä, jos tällaisen perusopetusryhmän koko on      sekä, jos tällaisen perusopetusryhmän koko on
45409: enemmän kuin 24 oppilasta, enintään kolme          enemmän kuin 24 oppilasta, enintään kolme
45410: tuntia viikossa kutakin mainitun oppilas-          tuntia viikossa kutakin mainitun oppilas-
45411: määrän ylittävää oppilasta kohti.                  määrän ylittävää oppilasta kohti. Jos perus-
45412:                                                    koulun yläasteella on vähintään 525 oppilasta,
45413:                                                    saadaan opettamiseen edellä tässä momentissa
45414:                                                    säädetystä poiketen käyttää yhteensä enintään
45415:                                                    1, 7 tuntia viikossa oppilasta kohti.
45416: 
45417:   Erityisopetukseenja 4 §:n 2 ja 3 momentissa        Erityisopetukseen, 4 §:n 2 ja 3 momentissa
45418: tarkoitettuun opetukseen käytettävästä tunti-      tarkoitettuun opetukseen, vieraskieliseen ope-
45419: määrästä säädetään asetuksella.                    tukseen, kaksikielisten oppilaiden äidinkielen
45420:                                                    ja toisen kotimaisen kielen opetukseen sekä
45421:                                                    saamelaisten kotiseutualueella sijaitsevan pe-
45422:                                                    ruskoulun yläasteen opetukseen käytettävästä
45423:                                                    tuntimäärästä on voimassa, mitä asetuksella
45424:                                                    säädetään.
45425: 
45426:                                                      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta
45427:                                                    1991.
45428: 
45429: 
45430: 
45431: 
45432: 2.
45433:                                              Laki
45434:                               lukiolain 17 ja 21 §:n muuttamisesta
45435: 
45436:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
45437:   muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun lukiolain (477 /83) 17 §:n 2 momentti ja 21 §:n
45438: 5 momentti,
45439:   sellaisena kuin näistä on 21 §:n 5 momentti 3 päivänä helmikuuta 1984 annetussa laissa
45440: (133/84), seuraavasti:
45441: 
45442: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
45443: 
45444:                                                  17 §
45445: 
45446:   Toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen          Opetuskielenä voidaan käyttää muutakin
45447: opetuksessa saadaan käyttää tätä kieltä opetus-     kuin lukion opetuskieltä, milloin se on opetuk-
45448:                                        1990 vp. -    HE n:o 197                                   II
45449: 
45450: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
45451: 
45452: kielenä. Muiden aineiden opetuksessa saadaan         sen kannalta tarkoituksenmukaista. Lisäksi lu-
45453: tilapäisesti käyttää opetuskielenä muuta kuin        kioon voi kuulua yksi tai useampi opetusryh-
45454: lukion opetuskieltä kouluhallituksen ohjeiden        mä, jossa opetus annetaan muulla kuin lukion
45455: mukaan.                                              opetuskielellä. Viimeksi mainittuun opetukseen
45456:                                                      osallistuminen on oppilaalle vapaaehtoista.
45457: 
45458:                                                  2I §
45459: 
45460:    Jollei asetuksessa ole toisin säädetty, opetus-      Vieraskieliseen opetukseen sekä kaksikielis-
45461: ryhmien muodostamisen perusteista päättää            ten oppilaiden äidinkielen ja toisen kotimaisen
45462: tarvittaessa valtioneuvosto.                         kielen opetukseen käytettävissä olevasta tunti-
45463:                                                      määrästä on voimassa, mitä asetuksella sääde-
45464:                                                      tään.
45465: 
45466:                                                        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta
45467:                                                      1991
45468:                                      1990 vp. -     HE n:o 198
45469: 
45470: 
45471: 
45472: 
45473:                                     Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi metsästyslain muutta-
45474:                                  misesta
45475: 
45476: 
45477: 
45478: 
45479:                            ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
45480: 
45481:   Esityksessä ehdotetaan riistanhoitomaksun           Esitys liittyy vuoden 1991 tulo- ja menoar-
45482: määrää korotettavaksi sekä riistanhoitomak-         vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
45483: sun toimitusmaksu siirrettäväksi maksajan           sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu tulemaan
45484: suoritettavaksi.                                    voimaan 1 päivänä elokuuta 1991.
45485: 
45486: 
45487: 
45488: 
45489:                                           PERUSTELUT
45490: 
45491:   Metsästyslain 49 §:n 2 momentissa on riis-        1989 oli 285 038. Ehdotettu kymmenen mar-
45492: tanhoitomaksun määräksi säädetty viisikym-          kan riistanhoitomaksun korotus lisäisi valtion
45493: mentä markkaa vuodessa. Valtioneuvosto voi          tuloja noin 2 850 000 markalla. Riistanhoito-
45494: kuitenkin korottaa maksun määrän enintään           maksun suorittaneista on Postipankkiin tai
45495: sadaksi markaksi. Tähän määrään valtioneu-          postiin maksaneita vuosittain ollut noin kol-
45496: vosto on korottanut riistanhoitomaksun 1 päi-       mannes. Toimitusmaksun siirtäminen maksa-
45497: västä elokuuta 1990. Koska maksun korottami-        jan suoritettavaksi vähentäisi siten valtion me-
45498: nen sekä rahan arvon kehityksen että riistan-       noja vuosittain noin 400 000 markalla. Koska
45499: hoidon tehostaruistarpeen vuoksi on tarpeen         valtiolle kertyneitä tuloja vastaava määrä on
45500: myöskin vastaisuudessa, ehdotetaan riistanhoi-      kuitenkin käytetty ruenoina riistanhoidon edis-
45501: tomaksun määrä korotettavaksi sadaksikym-           tämiseen, ei muutoksilla olisi valtiontaloudel-
45502: meneksi markaksi siten, että valtioneuvosto         lista merkitystä.
45503: voisi korottaa maksun edelleen enintään kol-           Metsästyslain 49 §:n 2 momentti on vuonna
45504: meksisadaksi markaksi vuodessa.                     1962 säädetty ja sitä on vuosina 1975 ja 1981
45505:    Lain 51 §:n mukaan kuitti riistanhoitomak-       muutettu tavallisessa lainsäätämisjärjestykses-
45506: sun suorittamisesta on leimaverosta ja lunas-       sä. Hallituksen käsityksen mukaan riistanhoi-
45507: tuksesta vapaa. Säännöstä on sovellettu siten,      tomaksun määrän korottaminen voidaan nyt-
45508: että maksettaessa riistanhoitomaksu Posti-          kin käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyk-
45509: pankkiin tai postiin maksajalta ei ole peritty      sessä. Säätäruisjärjestys on kuitenkin tulkin-
45510: toimitusmaksua. Tällä tavoin maksettujen riis-      nanvarainen ja Hallitus pitää suotavana, että
45511: tanhoitomaksujen määrän perusteella valtio on       asiasta hankitaan perustuslakivaliokunnan lau-
45512: suorittanut korvauksen toimitusmaksuista jäl-       sunto.
45513: kikäteen. Jos riistanhoitomaksu on maksettu            Kuitti riistanhoitomaksun suorittamisesta eli
45514: muihin rahalaitoksiin, siitä on peritty toimitus-   metsästyskortti on voimassa metsästysvuoden,
45515: maksu. Menettelyn yhdenmukaistamiseksi py-          joka alkaa 1 päivänä elokuuta. Tämän johdos-
45516: kälä ehdotetaan kumottavaksi, jolloin riistan-      ta ehdotetaan, että laki tulisi voimaan 1 päivä-
45517: hoitomaksun toimitusmaksu jäisi aina maksa-         nä elokuuta 1991.
45518: jan suoritettavaksi.
45519:    Riistanhoitomaksun suorittaneiden henkilöi-        Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
45520: den keskimääräinen lukumäärä vuosina 1987-          kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
45521: 301107Q
45522: 2                                1990 vp. -    HE n:o 198
45523: 
45524:                                            Laki
45525:                                 metsästyslain muuttamisesta
45526: 
45527:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
45528:    kumotaan 13 päivänä huhtikuuta 1962 annetun metsästyslain (290/62) 51 § ja
45529:    muutetaan 49 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1981 annetussa
45530: laissa (978/81), seuraavasti:
45531: 
45532:                    49 §
45533:                                                  Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta
45534:    Riistanhoitomaksu on satakymmenen mark-     1991.
45535: kaa vuodessa. Valtioneuvosto voi kuitenkin
45536: korottaa maksun määrän enintään kolmeksisa-
45537: daksi markaksi. Riistanhoitomaksu menee val-
45538: tiolle.
45539: 
45540: 
45541: 
45542:     Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1990
45543: 
45544: 
45545:                                   Tasavallan Presidentti
45546:                                   MAUNO KOIVISTO
45547: 
45548: 
45549: 
45550: 
45551:                                                                   Ministeri Ole Norrback
45552:                                    1990 vp. -     HE n:o 198                                  3
45553: 
45554:                                                                                            Liite
45555: 
45556: 
45557: 
45558: 
45559:                                             Laki
45560:                                   metsästyslain muuttamisesta
45561: 
45562:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
45563:    kumotaan 13 päivänä huhtikuuta 1962 annetun metsästyslain (290/62) 51 § ja
45564:    muutetaan 49 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1981 annetussa
45565: laissa (978/81), seuraavasti:
45566: 
45567: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
45568: 
45569:                                                 49 §
45570: 
45571:   Riistanhoitomaksu on viisikymmentä mark-            Riistanhoitomaksu on satakymmenen mark-
45572: kaa vuodessa. Valtioneuvosto voi kuitenkin         kaa vuodessa. Valtioneuvosto voi kuitenkin
45573: korottaa maksun määrän enintään sadaksi            korottaa maksun määrän enintään kolmeksisa-
45574: markaksi. Riistanhoitomaksu menee valtiolle.       daksi markaksi. Riistanhoitomaksu menee val-
45575:                                                    tiolle.
45576: 
45577: 
45578:                        51 §
45579:    Kuitti riistanhoitomaksun suorittamisesta on        (51 § kumotaan)
45580: leimaverosta ja lunastuksesta vapaa. Kuitenkin
45581: voidaan, jos kuitti on kirjoitettu useampaa
45582: vuotta varten painetulle lomakkee/le, siitä pe-
45583: riä kustannuksia vastaava maksu.
45584:                                                      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta
45585:                                                    1991.
45586:                                        1990 vp. -- HE n:o 199
45587: 
45588: 
45589: 
45590: 
45591:                                       Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maanmittauslaitokses-
45592:                                   ta, laiksi jakolain muuttamisesta .ia laiksi kaavoitusalueiden
45593:                                   jakolain 2 a §:n 3 momentin kumoamisesta
45594: 
45595: 
45596: 
45597: 
45598:                             ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
45599: 
45600:    Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki          saatiota muutettaisiin siten, että kollegio kor-
45601: maanmittauslaitoksesta. Se korvaisi voimassa          vattaisiin johtokunnalla.
45602: olevan maanmittaushallinnosta annetun lain.              Jakolakia ehdotetaan muutettavaksi siten,
45603:    Maanmittauslaitoksen organisaatio muutet-          että lääninmaanmittausinsinööri ei enää toimisi
45604: taisiin kaksiportaiseksi. Keskusvirastona toimi-      maaoikeuden jäsenenä. Lisäksi lakiin ehdote-
45605: si maanmittaushallitus ja piirihallinnon muo-         taan otettavaksi säännökset toimitusinsinöörin
45606: dostaisivat kartasto- ja tietopalvelutoimistot        kelpoisuusvaatimuksita.
45607: sekä maanmittaustoimistot. Kartasto- ja tieto-           Esitys liittyy vuoden 1991 tulo- ja menoar-
45608: palvelutoimistot muodostuisivai nykyisistä            vioesitykseen ja on tarkoitettu sen yhteydessä
45609: maanmittauskonttoreista ja kartastoyksiköistä.        käsiteltäväksi.
45610: Maanmittaustoimistot jatkaisivat nykyisellä              Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päi-
45611: pohjalla. Maanmittauslaitoksen johto-organi-          vänä syyskuuta 1991.
45612: 
45613: 
45614: 
45615: 
45616:                                         YLEISPERUSTELUT
45617: 
45618: 1. Esityksen yhteiskunnallinen                        tävät      kiinteistötoimitusten    suorittamista .
45619:    merkitys                                           .Maanmittaushallinto teki vuonna 1989 yhteen-
45620:                                                       sä 27 145 maanmittaustoimitusta. Suurimman
45621:    Maanmittaushallinnon keskeisenä tehtävänä           ryhmän muodostivat lohkomistoimitukset, joi-
45622: on huolehtia kiinteistöjärjestelmän ylläpidosta       den määrä oli 21 208.
45623: ja yleisistä kartastotehtävistä sekä välittää kiin-      Kaupunkien asemakaava-alueilla kiinteistön-
45624: teistöjä ja maastoa koskevia tietoja tarvitsijoil-     muodostuksesta huolehtivat kaupunkien kiin-
45625: le. Näiden tehtävien hoitaminen luo perustan          teistöinsinöörit. Heidän toimestaan suoritetaan
45626: maa- ja vesialueiden käyttämiselle eri tarkoi-         tontinmittauksia, yleisten alueiden mittauksia
45627: tuksiin. Maanmittaushallinnon tehtävät ovat           ja eräitä rasitetoimituksia. Näitä toimituksia
45628: osa yhteiskunnan peruspalvelua.                       tehtiin vuonna 1989 yhteensä noin 7 200. Suu-
45629:    Kiinteistöjärjestelmän ylläpito on jatkuva         rimman ryhmän muodostivat tontinmittaukset,
45630: tehtävä, joka edellyttää muun muassa kiinteis-        joita oli noin 5 800.
45631: tötoimitusten suorittamista sekä kiinteistöre-           Maanmittaushallinto huolehtii yleisistä kar-
45632: kisterin, rekisterikartan ja yksityistierekisterin    tastotehtävistä lähinnä siten, että se valmistaa
45633: pitoa. Kiinteistötoimituksia tehdään, jotta            karttoja yleistä tarvetta varten ja huolehtii
45634: kiinteistöt saadaan vastaamaan maanomis-              kartoitusrungosta. Nämä kartat palvelevat
45635: tusta. Lisäksi maahan kohdistuvien käyttöoi-           useita erilaisia ja etukäteen määrittelemättömiä
45636: keuksien perustaminen ja muuttaminen edellyt-         tarpeita. Tehtävää suorittaessaan maanmit-
45637: 300716Q
45638: 2                                     1990 vp. -     HE n:o 199
45639: 
45640: taushallinto tekee geodeettisia mittauksia ja        viksi tai jotka muuten kuuluvat maanmittauk-
45641: ilmakuvatöitä sekä valmistaa maastokarttoja.         sen alaan.
45642: Maanmittaushallinto mittasi vuonna 1989 uu-
45643: sia kolmiopisteitä noin 900 ja uusia korkeus-
45644: pisteitä noin 1 000. Uusia peruskarttalehtiä         2.2. Organisaatio
45645: valmistui vuonna 1989 noin 310 ja pohjakart-
45646: toja mittakaavassa 1:5000 noin 6 500 neliökilo-         Maanmittaushallintoa johtaa maa- ja metsä-
45647: metrin alueelta sekä topografisia karttoja mit-      talousministeriön alaisena keskusvirastona
45648: takaavassa 1:50 000 noin 7 200 neliökilometrin       maanmittaushallitus.
45649: alueelta.                                               Maanmittaushallitus on kollegiaalinen hal-
45650:    Maanmittaushallinnon maastoon liittyvä tie-       lintovirasto. Maanmittaushallituksessa on ylei-
45651: topalvelutehtävä käsittää kiinteistötietojen ja      nen osasto, tarkastusosasto, kiinteistöosasto,
45652: kartastotietojen säilyttämisen, ajantasallapidon     runkomittausosasto ja kartografinen osasto.
45653: ja jakelun. Tällaisia tietoja tarvitsevat maa- ja    Osastot on jaettu toimistoihin.
45654: metsätalous, maankäytön suunnittelu, verotus            Jokaisessa läänissä, Ahvenanmaan lääniä lu-
45655: ja yleensä kaikki ne tahot, joiden toiminta          kuun ottamatta, on maanmittauskonttori. Ah-
45656: liittyy maa- ja vesialueisiin.                       venanmaan läänin maanmittaushallintoa hoi-
45657:                                                      taa Turun ja Porin läänin maanmittauskontto-
45658:                                                      ri. Maanmittauskonttorin päällikkönä on lää-
45659: 2. Nykytila                                          ninmaanmittausinsinööri, joka toimii myös
45660:                                                      maaoikeuden jäsenenä.
45661: 2.1. Tehtävät                                           Maanmittaustoimituksia varten maa on jaet-
45662:                                                      tu 35 maanmittauspiiriin, joissa jokaisessa on
45663:    Maanmittaushallintoa k6skevat voimassa            maanmittaustoimisto. Viidellä maanmittaustoi-
45664: olevat säännökset sisältyvät maanmittaushal-         mistolla on sivutoimista. Erityisten maanmit-
45665: linnosta annettuun lakiin (34/72) ja maanmit-        taustoimitusten eli käytännössä uusjakojen
45666: taushallinnosta annettuun asetukseen (145/72).       suorittamista varten on neljä maanmittauspiiri-
45667: Lakia on muutettu viisi kertaa. Muutoksissa          jaosta riippumatonta ylimääräistä maanmit-
45668: on ollut kysymys muun muassa kartastoyksi-           taustoimistoa.
45669: köiden perustamisesta, maanmittaushallinnon             Kartastotöitä varten on viisi kartastoyksik-
45670: virkojen nimikkeiden muutoksista ja maanmit-         köä: Hämeenlinnassa, Joensuussa, Jyväskyläs-
45671: taushallituksen karttapainon muuttumisesta 1         sä, Oulussa ja Seinäjoella. Hallinnollisesti kar-
45672: päivästä tammikuuta 1990 lukien Karttakeskus         tastoyksikkö on sen maanmittauskonttorin
45673: -nimiseksi liikelaitokseksi. Asetusta on muutet-     alainen, jonka alueella yksikön toimipaikka
45674: tu lukuisia kertoja.                                 sijaitsee, ja toiminnallisesti maanmittaushalli-
45675:    Maanmittaushallinnosta annetun lain mu-           tuksen alainen.
45676: kaan maanmittaushallinnon tehtävänä on hoi-
45677: taa maanmittaustoimintaa sekä pitää maarekis-
45678: teriä ja siihen liittyviä kiinteistöluetteloita ja   3. Muutosten tarve
45679: rekisterikarttaa. Maanmittaushallinnon tulee
45680: myös huolehtia yleisistä kartastotöistä, valvoa      3.1. Hallinnon kehittämisen yleiset vaati-
45681: ja ohjata kaavoitusmittausta ja -kartoitusta              mukset
45682: sekä kaavan maastoon merkitsemistä sen mu-
45683: kaan kuin erikseen on säädetty. Maanmittaus-            Valtion hallintoon ja sen virastojen ja laitos-
45684: hallinto voi tilauksesta suorittaa kaavoitusmit-     ten toimintaan kohdistuu tällä hetkellä voi-
45685: tausta ja -kartoitusta sekä kaavojen laatimista      makkaita muutospaineita, jotka tulevat toden-
45686: ja niiden toteuttamiseen liittyviä ja muita          näköisesti vielä vahvistumaan 1990-luvun kulu-
45687: maanmittauksen ja kartastotoimen alaan kuu-          essa. Syynä tähän ovat valtion hallinnon suh-
45688: luvia tehtäviä. Maanmittaushallinto harjoittaa       teellisesti niukkenevat voimavarat, kilpailun ki-
45689: vielä karttojen ja toimialansa muiden julkaisu-      ristyminen ja vaatimukset valtion, kuntien ja
45690: jen kustannus- ja myyntitoimintaa. Lisäksi           yksityisten tehtäväjaon järkiperäistämiseksi
45691: maanmittaushallinnon tulee pitää huolta alan-        sekä tarve hillitä julkisten menojen kasvua.
45692: sa kehittämisestä ja suorittaa ne muut tehtävät,     Valtion hallinto joutuu yhä enenevässä määrin
45693: jotka on säädetty tai määrätty sen toimitetta-       kilpailemaan olemassa olevasta työvoimasta
45694:                                       1990 vp. -     HE n:o 199                                     3
45695: 
45696: yksityisen ja kunnallisen sektorin kanssa. Eten-     sin kauan, jolloin projektiluontoinen työ itse
45697: kin ammattitaitoisen työvoiman saanti tulee          asiassa muodostui tavanomaiseksi tehtäväksi.
45698: vaikeutumaan.                                        Tämän vuoksi organisaation rakennekin on
45699:    Maanmittaushallinnossa tämä merkitsee tar-        jäänyt jossain määrin sekavaksi.
45700: vetta tehostaa voimavarojen käyttöä, selkeyt-           Koko maa on tullut peruskartoitetuksi, joten
45701: tää toimialaa suhteessa yksityisiin, kuntiin ja      organisaatiolle asetettavat vaatimukset ovat
45702: muihin valtion viranomaisiin sekä kehittää or-       muuttuneet. Peruskarttojen valmistuksessa on
45703: ganisaatiota siten, että hallinnon moniportai-       siirrytty ajantasaistukseen, joka vaatii olennai-
45704: suutta saadaan vähennetyksi ja johtosuhteet          sesti vähemmän voimavaroja. Entistä tarkem-
45705: selkeytetyiksi. Lisäksi maanmittaushallinnon         man ja monipuolisemman maastotiedon tar-
45706: organisaatiota olisi kehitettävä sellaiseksi, että   peen kasvaessa tarvitaan toisaalta yhä enem-
45707: se soveltuu mahdollisimman tarkoituksenmu-           män uusia karttatuotteita, kuten pieni- ja kes-
45708: kaisesti tulosjohtamiseen ja -budjetointiin.         kimittakaavaisia maastokarttoja sekä 1:5000
45709: Maanmittaushallinnossa siirrytään tulosbudje-        pohjakarttaa. Uusien karttatuotteitten tuotta-
45710: tointiin vuodesta 1991 lukien.                       mista on edesauttanut atk-tekniikan kehitys.
45711:    Maaoikeuksien tehtävänä on ratkaista maan-        Graafisten karttojen lisäksi onkin ryhdytty
45712: mittaustoimituksista tehtyjä valituksia. Kun         tuottamaan numeerisia kartta-aineistoja, joi-
45713: maaoikeuden tuomioistuimena tulisi tehtäväs-         den merkitys vastaisuudessa lisääntyy.
45714: sään olla puolueeton ja riippumaton, merkitsee          Maastotietojen tarpeen monipuolistuminen
45715: lääninmaanmittausinsinöörin kuuluminen maa-          ja erityisesti numeeristen kartta-aineistojen ky-
45716: oikeuden kokoonpanoon tässä suhteessa poik-          synnän kasvu edellyttävät kartantuotannossa
45717: keusta yleisestä käytännöstä. Maaoikeuden ko-        entistä enemmän alueellisten tarpeiden huo-
45718: koonpanoa tulisi tästä syystä tarkistaa.             mioon ottamista ja läheisiä yhteyksiä alueel-
45719:                                                      lisiin käyttäjätahoihin.
45720:                                                         Kartantuotannosta suuri osa voidaan suorit-
45721: 3.2. Maanmittausalalla tapahtuneet muutok-           taa tarkoituksenmukaisesti piirihallinnossa.
45722:      set                                             Kartoitustöiden kannalta on tarkoituksenmu-
45723:                                                      kaista, että niitä suorittava yksikkö on lähellä
45724: 3.2 .1. Yleistä                                      kartoitusaluetta. Karttoihin liittyvä kiinteistö-
45725:                                                      rajatieto on keskitetysti saatavissa maanmit-
45726:    Maanmittaus on maamme vanhin valtionhal-          tauskonttoreista.     Alueellista    kartastoalan
45727: linnon ala. Asialliselta sisällöltään maanmit-       asiantuntemusta tarvitaan nykyisin yhä enem-
45728: taushallinnon tehtävät eivät ole olennaisesti        män alueellisen kartoitustarpeen määrittelyssä.
45729: muuttuneet. Maanmittaushallinnon tehtävänä           Kartastoalan palvelun lisääminen piirihallin-
45730: on perinteisesti ollut maasto- ja kiinteistötie-     nossa parantaa asiakaspalvelua. Kartantuotan-
45731: don tuottaminen ja välittäminen. Tekninen            totekniikan kehittymisen myötä yhä suurempi
45732: kehitys ja yhteiskunnan muuttuvat tarpeet ovat       osa tuotantotehtävistä voidaan hajauttaa piiri-
45733: vaikuttaneet tehtäviin ja tietojen yksityiskoh-      hallintoon. Uusi tekniikka vähentää maasto-
45734: tiin, mutta olennaisilta kohdin kysymyksessä         työn osuutta ja tästä syystä myös henkilökun-
45735: on aina ollut periaatteessa samanlainen tehtä-       nan tarve pienenee.
45736: vä.
45737: 
45738:                                                      3.2.3. Muutokset maanmittauskonttoreiden
45739: 3.2.2. Kartantuotanto                                       tehtävissä
45740: 
45741:    Kartantuotantotehtävät maanmittaushallin-            Maanmittauskonttoreiden tehtäväkokonai-
45742: nossa ovat nykyisin jakautuneet keskusviras-         suus on suurelta osin muodostunut jo ennen
45743: ton, kartastoyksiköiden ja maanmittauskontto-        vuotta 1972, jolloin maanmittaustoimituksia
45744: reiden kesken. Kartastotehtävien nykyinen or-        suorittavat maanmittausinsinöörit olivat osit-
45745: ganisaatio on luotu lähinnä koko maan perus-         tain niin sanotulla sporttelipalkalla. Tällöin
45746: kartoitusta varten. Peruskartan tuottaminen          keskeisiä tehtäviä olivat maanmittaustoimitus-
45747: on luonteeltaan ollut projektihanke, mikä on         ten tarkastaminen ja rekisteröinti sekä maan-
45748: vaikuttanut tehtävän suorittamisen organisoin-       mittausinsinöörien valvonta ja ohjaus. Kun
45749: tiin. Peruskartan tuottaminen kesti lisäksi var-     sporttelipalkkauksesta siirryttiin kiinteään
45750: 4                                     1990 vp. -     HE n:o 199
45751: 
45752: palkkaukseen ja toimitusten suorittamisesta          3.2.4. Muutokset maanmittaustoimistojen
45753: huolehtiminen siirtyi maanmittaustoimistoille               tehtävissä
45754: vuonna 1972, maanmittauskonttorien asema
45755: jäi tarkistamatta. Vielä 1980-luvun alussa              Maanmittaustoimistoissa suoritetaan nyky-
45756: maanmittauskonttoreiden tehtävistä pääasial-         ään lohkomis-, halkomis-, yksityistie-, yieistie-,
45757: linen osa oli maanmittaustoimitusten tarkasta-       tilusjärjestely-, lunastus- ja muita maanmit-
45758: mista, toimitusmääräysten antamista sekä             taustoimituksia. Näiden toimitusten keskeinen
45759: maanmittausmaksuihin ja maanmittausarkis-            tavoite on kiinteistöjen muodostaminen.
45760: ton pitoon liittyvää työtä. Nykyään nämä teh-        Maanmittaushallinto onkin isojaoista lähtien
45761: tävät ovat vain noin neljännes maanmittaus-          suorittanut erilaisia kiinteistönmuodostamistoi-
45762: kontioreiden tehtäväkohtaisesta työajasta ja         mituksia. Toimituslajit aineellisen lainsäädän-
45763: niiden osuus on edelleen vähenemässä.                nön muutosten seurauksena ovat muuttuneet.
45764:                                                      Tehtävien olennainen sisältö on pysynyt sama-
45765:                                                      na. Kiinteistönmuodostamisia tarvitaan tule-
45766:    Erityisesti tarkastusten osalta muutos on         vaisuudessakin, vaikka niiden laatu ja määrä
45767: merkittävä. Ennen 1 päivää elokuuta 1988             saattaa vaihdella.
45768: tarkastuksessa oli tutkittava toimituksessa teh-        Maanmittaustoimitusten osuus on tällä het-
45769: dyt ratkaisut lähes kokonaan. Jakolakia muu-         kellä noin 80 OJo maanmittaustoimistojen tehtä-
45770: tettiin 1 päivänä heinäkuuta 1988 annetulla          väkohtaisesta työajasta. Toimituksia suoritta-
45771: lailla (625/88) kuitenkin 1 päivästä elokuuta        vat maanmittaustoimistojen palveluksessa ole-
45772: 1988 lukien siten, että tarkastuksessa selvite-      vat maanmittausinsinöörit toimitusinsinöörei-
45773: tään, täyttääkö toimitus tilajärjestelmän ja re-     nä. Tehtävässään toimitusinsinööri toimii riip-
45774: kisterilaitoksen selvyydelle ja luotettavuudelle     pumattomassa, itsenäisessä asemassa. Maan-
45775: asetettavat vaatimukset. Tarkastuksen tehtävä        mittaustoimituksessa tehdystä päätöksestä ha-
45776: muuttui tällöin vain sen seikan selvittämiseksi,     etaan muutosta maaoikeudelta. Maanmittaus-
45777: voidaanko toimitus merkitä maarekisteriin tai        toimistot huolehtivat toimituksen suorittami-
45778: kiinteistörekisteriin. Esimerkiksi tavanomaisen      sen edellytyksistä ja muista käytännön järjeste-
45779: lohkomisen osalta tarkastuksessa katsotaan,          lyistä. Piiri-insinööri antaa toimitusmääräykset
45780: että muodostetuille tiloille annettu rekisterinu-    ja jakaa siten toimitustehtävät asianomaisten
45781: mero ei kuulu jollekin jo olemassa olevalle          maanmittausinsinöörien kesken.
45782: tilalle. Minkäänlaista oikeudellista tai maan-          Maanmittaustoimitusten osalta kehitys näyt-
45783: mittausteknistä harkintaa ei tarkastukseen           tää johtavan siihen, että toimituksiin liittyvät
45784: enää kuulu.                                          oikeudelliset ja tekniset seikat korostuvat.
45785:                                                      Maankäytön tarkoituksenmukaisuuteen liitty-
45786:   Maanmittauskonttoreiden tehtäväkokonai-            vät näkökohdat menettä\ät merkitystään,
45787: suus on tällä hetkellä jossain määrin epätarkoi-     vaikkakin tarvetta kiinteistörakenteen kiinteis-
45788: tuksenmukainen ja epäyhtenäinen. Maanmit-            tötekniseen parantamiseen on jatkuvasti.
45789: tauskonttoreiden tehtäväkohtaisesta työajasta
45790: noin 50 OJo muodostuu rekisteritehtävistä, noin
45791: 16 OJo kartastotehtävistä, noin 14 OJo kiinteistö-   3.2.5. A1aanmittaushallinnon kehittämisen
45792: tehtävistä ja noin 20 OJo muista tehtävistä, joi-           yleiset lähtökohdat
45793: hin luetaan myös asiakaspalvelu.
45794:                                                         Kuten edellä kohdassa 3 .2.1 on todettu,
45795:                                                      asialliselta sisällöltään maanmittaushallinnon
45796:   Kartastoyksiköt ovat hallinnollisesti maan-        tehtävät ovat pysyneet jokseenkin samanlaisi-
45797: mittauskonttoreiden yhteydessä. Niiden tuo-          na. Olennaista muutosta tehtäväkokonaisuu-
45798: tannollisesta johdosta vastaa kuitenkin maan-        dessa ei ole odotettavissa. Maanmittaushallin-
45799: mittaushallitus. Tämä johtuu siitä, että kartas-     non tehtävät muodostavat sellaisen kokonai-
45800: toyksiköt perustettiin suorittamaan maanmit-         suuden, joka saman viranomaisen on tarkoi-
45801: taushallituksen perinteisesti hoitamia kartan-       tuksenmukaista hoitaa tulevaisuudessakin.
45802: tuotantotehtäviä. Organisatorisesti järjestely          Merkittävä muutos on sen sijaan tapahtunut
45803: on kuitenkin sekava ja varsinkin kartastoyksi-       maanmittaushallinnon käyttämässä tekniikas-
45804: köiden asema kaksine alistussuhteineen on            sa. Atk:n kehittyminen on antanut aivan uusia
45805: vanhentunut.                                         mahdollisuuksia erityisesti kartanvalmistukses-
45806:                                       1990 vp. -     HE n:o 199                                     5
45807: 
45808: sa sekä maasto- ja kiinteistötietojen säilyttämi-    4. Asian valmistelu
45809: sessä ja jakelussa. Atk-perusteisissa rekistereis-
45810: sä olevien tietojen yhteiskäyttö tulee lisäänty-        Maa- ja metsätalousministeriö asetti 14 päi-
45811: mään, mikä hallinnon kannalta merkitsee ko-          vänä lokakuuta 1986 työryhmän, maanmit-
45812: konaan uudenlaista tilannetta.                       taushallinnon organisaatiotyöryhmän, jonka
45813:                                                      tehtävänä oli selvittää maanmittaushallinnon
45814:    Yhteiskunnan kehityksen myötä myös tiedon         toimintaorganisaation kehittämismahdollisuu-
45815: tarkkuudelle, luotettavuudelle ja ajantasaisuu-      det. Työryhmän tuli myös selvittää maanmit-
45816: delle asetettavat vaatimukset tulevat kasva-         taushallinnon tehtäviä ja niiden jakaantumista
45817: maan. Tietoja tulee myös olla nopeammin              eri toimiyksiköille sekä päätösvallan hajautta-
45818: saatavilla ja niiden tulee olla atk-muodossa.        mista maanmittaushallinnossa. Maanmittaus-
45819: Tämä merkitsee tulevaisuudessa sitä, että vaa-       hallinnon organisaatiotyöryhmän esitys toteu-
45820: timukset saattaa kaikki maanmittaushallinnon         tettiin osaksi. Työryhmän ehdotuksen pohjalta
45821: tuottama tieto numeerisen muotoon tulevat            muutettiin maanmittaushallinnon virkanimitys-
45822: lisääntymään.                                        toimivalta valtioneuvoston 5 päivänä marras-
45823:    Valtionhallinnon henkilöstön vähentäminen         kuuta 1987 tekemän periaatepäätöksen edellyt-
45824: ja tulosbudjetoinnm käyttöönotto edellyttää,         tämäksi ja annettiin asetus maanmittaushallin-
45825: että maanmittaushallinnon organisaatiota on          non suoritteista perittävistä maksuista (5/90).
45826: kevennettävä ja tehostettava muodostamaila              Valtioneuvoston 12 päivänä toukokuuta
45827: selkeät vastuuyksiköt. Samalla on kuitenkin           19~8 tekemään hallinnon uudistamista koske-
45828: huolehdittava maanmittaushallinnon kokonai-          vaan päätökseen perustuen maa- ja metsäta-
45829: suuden kitkattomasta toiminnasta, koska kiin-        lousministeriö asetti 27 päivänä heinäkuuta
45830: teistö- ja kartastotiedot palvelevat varsin suu-     1988 toimikunnan valmistelemaan kokonaiseh-
45831: ressa määrin samoja tarkoituksia.                    dotuksen maa- ja metsätaloushallinnon uudis-
45832:                                                      tamisesta. Maa- ja metsätalousministeriön hal-
45833:                                                      linnonalan kehittämistoimikunta katsoi mietin-
45834:                                                      nössään (komiteanmietintö 1989:30), että val-
45835: 3.2.6. Maaoikeuksien kehittäminen                    tiovarainministeriön asettaman johto-organi-
45836:                                                      saatiotyöryhmän (komiteanmietintö 1989:8)
45837:    Kuten edellä on todettu, kehitys näyttää          hahmottelemien sekä valtionhallinnon muiden
45838: johtavan siihen, että maanmittaustoimituksissa       yleisten kehittämislinjojen toteuttaminen maa-
45839: oikeudelliset ja lekniset seikat korostuvat.         ja metsätalousministeriön alaisessa hallinnossa
45840: Maaoikeuksien osalta tämä ilmeisesti merkitsee       lisäisi oleellisesti hallinnon tehokkuutta. Toi-
45841: sitä, että niissä käsiteltävissä asioissa yhä        mikunta ehdotti maanmittaushallintoa kehitet-
45842: useammin on kysymys muutoksenhausta mer-             täväksi kaksiportaiseksi ja kollegion korvaa-
45843: kitykseltään oikeudellisiin ratkaisuihin. Tällöin    mista johtokunnalla.
45844: on erityisen tärkeää, että maaoikeus voi toimia         Maa- ja metsätalousministeriö asetti 22 päi-
45845: riippumattomana tuomioistuimena ja että              vänä syyskuuta 1989 työryhmän, jonka tehtä-
45846: maaoikeuden jäsenten esteettömyydestä ei syn-        vänä oli laatia ehdotus maanmittaushallituksen
45847: ny epäselvyyttä.                                     toimintaorganisaation kehittämiseksi. Työryh-
45848:                                                      män tuli työssään ottaa huomioon maanmit-
45849:    Esityksen mukaan lääninmaanmittausinsi-           taushaliinnon organisaatiotyöryhmän I muis-
45850: nööri tai muukaan maanmittaushallinnon vir-          tiossaan (MMM 1988:31) ja maa- ja metsäta-
45851: kamies ei olisi maaoikeuden jäsen. Läänin-           lousministeriön hallinnonalan kehittämistoimi-
45852: maanmittausinsinöörin tilalle maaoikeuteen ei        kunnan mietinnössään tekemät ehdotukset.
45853: ehdoteta muuta jäsentä, koska maaoikeuden            Työryhmässä olivat edustettuina maa- ja met-
45854: kokoonpanoon kuuluva maaoikeusinsinööri              sätalousministeriö, maanmittaushallitus ja
45855: takaa riittävän kiinteistöteknisen asiantunte-       maanmittaushallituksen piirihailinto. Työryh-
45856: muksen. Tarkoituksena on kuitenkin seurata           mä luovutti muistionsa maa- ja metsätalousmi-
45857: maaoikeuksien toimintaedellytyksiä ja tarvit-        nisteriölle 31 päivänä tammikuuta 1990. Työ-
45858: taessa ryhtyä toimenpiteisiin niiden henkilöstö-     ryhmän muistiossa ehdotettiin maanmittaus-
45859: rakenteen kehittämiseksi. Voimassa olevien           hallinnon kehittämistä kaksiportaiseksi ja piiri-
45860: säännösten mukaan maaoikeuksissa voi olla            hallinnon organisoimista tehtäväpohjaisesti.
45861: tilapäisiä maaoikeuden sihteerin virkoja.            Lisäksi työryhmän muistiossa ehdotettiin kes-
45862: 6                                    1990 vp. -     HE n:o 199
45863: 
45864: kushallituksen johto-organisaation uudistamis-      seen ja -budjetointiin soveltuvan organisaatio-
45865: ta siten, että kollegio korvataan johtokunnalla.    rakenteen. Maanmittaushallintoon muodostui-
45866: Lausunnot       työryhmämuistiosta     pyydettiin   si sen päätehtäviä eli kartastotehtäviä, tietopal-
45867: 18:lta eri ministeriöitä, keskusvirastoja, kun-     velutehtäviä ja kiinteistötehtäviä varten tulo-
45868: nallisia keskusjärjestöjä sekä maanmittaushal-      syksiköt.
45869: linnon henkilöstöä edustavalta taholta. Enem-          Kaksiportaiseen hallintoon siirtyminen vä-
45870: mistö lausunnonantajista, muun muassa valtio-       hentäisi asioiden käsittelytasoja. Se merkitsisi
45871: varainministeriö, puolustusministeriö ja useim-     päällekkäisen työn vähenemistä. Organisaation
45872: mat maanmittaushallinnon henkilöstöä edusta-        keveneminen, tehtävien päällekkäisyyden pois-
45873: vat etutahot kannattivat työryhmän muistiossa       tuminen ja työn tehokkuuden kasvu vapauttai-
45874: esitettyä hallintomallia. Maanmittaushallituk-      si henkilötyövoimaa. Uudistuksen toteuttami-
45875: sen lausunnossa puollettiin keskushallinnon         nen mahdollistaisi maanmittaushallinnolle ase-
45876: osalta työryhmän esitystä mutta katsottiin, että    tettujen henkilöstön määrän vähentämistavoit-
45877: piirihallintoa ei tulisi organisoida työryhmän      teiden toteuttamisen. Vuoteen 2000 mennessä
45878: ehdottamalla tavalla, vaan se olisi tullut muo-     voitaisiin vähentää kaikkiaan noin 300 henki-
45879: dostaa lääninvirastotyyppiseksi piiriorganisaa-     löä. Vähentäminen tapahtuisi luontaista pois-
45880: tioksi.                                             tumaa hyväksi käyttäen.
45881:    Esitys perustuu työryhmän tekemään ehdo-            Esityksen taloudellisista vaikutuksista on
45882: tukseen. Lisäksi esitystä valmisteltaessa on        merkittävin henkilöstön vähentämisestä aiheu-
45883: mahdollisuuksien mukaan otettu huomioon             tuva palkkausmenojen pieneneminen. Henki-
45884: lausunnoissa esitetyt huomautukset.                 löstövähennysten toteuttamisen jälkeen säästyi-
45885:                                                     si palkkauskustannuksissa noin 50 miljoonaa
45886:                                                     markkaa vuodessa. Kokonaisuudessaan esityk-
45887: 5. Esityksen organisatoriset,                       sen taloudellisia vaikutuksia on melko vaikea
45888:    henkilöstö- ja taloudelliset                     arvioida, koska uudistuksen toteuttamisen vai-
45889:    vaikutukset                                      kutus ajoittuu varsin pitkälle aikavälille ja
45890:                                                     toteuttamisen yksityiskohdissa voidaan valita
45891:    Esityksen merkittävin organisatorinen vaiku-     erilaisia vaihtoehtoja. Palkkauskustannusten
45892: tus on maanmittaushallinnon siirtyminen kak-        vähentymisen lisäksi ehdotuksen toteuttaminen
45893: siportaiseen hallintoon ja piirihallintoyksiköi-    merkitsisi ennen kaikkea johtamisen ja hallin-
45894: den muodostaminen tehtäväpohjaisesti. Nykyi-        non tehostumista, jolloin eräänä esityksen ta-
45895: set maanmittauskonttorit lakkaavat ja samalla       loudellisena vaikutuksena on pidettävä myös
45896: lakkautetaan 11 lääninmaanmittausinsinöörin         maanmittaushallinnon toiminnan tuottavuuden
45897: virkaa. Esitys mahdollistaa maanmittaushalli-       nousua.
45898: tuksen ja sen alaisten piirihallintoyksiköiden         Esityksen mukaan lääninmaanmittausinsi-
45899: sisäisten rakenteiden yksinkertaistamisen, pää-     nööri ei enää olisi maaoikeuden jäsen. Tällä
45900: töksenteon hajauttamisen ja luo tulosjohtami-       muutoksella ei ole taloudellisia vaikutuksia.
45901: 
45902: 
45903: 
45904: 
45905:                             YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
45906: 
45907: 1. Lakiehdotusten perustelut                           Lakiehdotus koskee vain valtion maanmit-
45908:                                                     tauslaitosta. Niinpä kuntien toimesta suoritetut
45909:                                                     toimitukset jäisivät entisten säännösten varaan.
45910: 1.1. Laki maanmittauslaitoksesta
45911:                                                        2 §. Pykälän 1 momentissa on säännökset
45912:                                                     maanmittauslaitoksen tehtävistä. Ne vastaavat
45913:    1 §. Pykälän mukaan maanmittauslaitos            pääosin laitoksen nykyisiä tehtäviä.
45914: muodostuu maanmittaushallituksesta ja piiri-           Laitoksen perustehtävät jakautuvat kiinteis-
45915: hallinnosta. Jäljempänä 3 §:ssä ehdotetaan          tötehtäviin, kartastotehtäviin ja tietopalvelu-
45916: säädettäväksi maanmittaushallituksesta        ja    tehtäviin.
45917: 4 §:ssä piirihallinto-organisaatiosta. Maanmit-        Kiinteistötehtäviin kuuluu ennen muuta
45918: tauslaitoksen organisaatio olisi kaksiportainen.    maanmittaustoimitusten suorittaminen. Maan-
45919:                                       1990 vp. -     HE n:o 199                                      7
45920: 
45921: mittaustoimitus tulee vireille maanmittaustoi-           Kaikki edellä mainitut tehtävät muodostavat
45922: miston piiri-insinöörin antamalla toimitus-           selkeät toiminnalliset kokonaisuudet. Tämän
45923: määräyksellä ja päättyy toimitusmiesten loppu-        vuoksi ne osaltaan mahdollistavat tulosbudje-
45924: kokouksessa tekemällä päätöksellä. Maanmit-           tin käyttöönoton maanmittauslaitoksessa. Or-
45925: taustoimitus on Selkeärajainen prosessi, jonka        ganisaatiota kehitettäessä onkin tärkeätä, että
45926: suorittamisesta toimitusmiehet ovat vastuussa.        kullakin tehtäväkokonaisuudella on selkeät
45927:    Toimituksesta tehdystä päätöksessä voidaan        vastuuyksiköt.
45928: valittaa maaoikeuteen ja maaoikeuden päätök-             Pykälän 2 momentin mukaan maanmittaus-
45929: sen jälkeen toimitus saattaa tulla uudelleen         laitos voi tilauksesta suorittaa toimialaansa
45930: tehtäväksi. Maaoikeuden toiminta ei kuiten-           kuuluvia tehtäviä sekä veroluokituksia. Laitok-
45931: kaan enää ole maanmittaushallintoa.                  sen henkilöstöllä on asiantuntemusta tilausteh-
45932:    Lainvoiman saaneesta toimituksesta tehdään         tävien suorittamisesta ja ne palvelevat hallin-
45933: merkinnät kiinteistörekisteriin. Nämä merkin-         non asiakkaita. Näistä syistä on tarkoituksen-
45934: nät tekee nykyisin maanmittauskonttori ja tä-         mukaista, että laitos voisi edelleen suorittaa
45935: män esityksen mukaan ne tekisi kartasto- ja          tilauksesta toimialaansa kuuluvia tehtäviä sekä
45936: tietopalvelutoimisto. Merkintöjen tekemisessä         veroluokituksia.
45937: on perimmältään kysymys lainvoimaisen rat-               Veroluokitukset eivät ole varsinaisia kiin-
45938: kaisun kirjaamisesta säädettyä menettelyä nou-       teistö-, kartoitus- tai tietopalvelutehtäviä, min-
45939: dattaen lakisääteiseen rekisteriin. Merkinnän         kä vuoksi niiden suorittamisen mahdollisuu-
45940: tekemiseen eivät toimitusinsinöörit eivätkä           desta on nimenomaan säädettävä. Veroluoki-
45941: maanmittaustoimistot voi vaikuttaa. Tämän            tus on kuitenkin nivellettävissä joustavasti
45942: vuoksi kiinteistörekisterin pitoa ei voida lukea     maanmittauslaitoksen numeerisen kiinteistöra-
45943: samaan toimintaan kuuluvaksi kuin maanmit-           jakarttatuotannon yhteyteen. Veroluokitukset
45944: taustoimituksia, vaikkakin toimituksessa muo-        muodostavat tällä hetkellä merkittävän osan
45945: dostettu kiinteistö katsotaan syntyneeksi vasta      laitoksen tilauksesta suoritettavista tehtävistä.
45946: rekisterimerkinnän tultua tehdyksi.                      Myöskään kaavojen laatimisen ei voida kat-
45947:                                                      soa olevan kiinteistö-, kartasto- tai tietopalve-
45948:    Merkittävän kokonaisuuden kiinteistötehtä-        lutehtävä, joten se ei kuulu maanmittauslaitok-
45949: vissä muodostavat tilusjärjestelyt. Tilusjärjes-     sen varsinaisiin tehtäviin. Momentissa ei ole-
45950: telyissä on pääasiallisena tarkoituksena tilojen     kaan mainintaa kaavojen laatimisesta, koska
45951: rakenteen parantaminen. Samalla kuitenkin            kaavojen laatimisesta maanmittauslaitoksessa
45952: teitä ja ojituksia tekemällä parannetaan tietyn      luovutaan. Yhteiskunnassa tapahtunut kehitys
45953: alueen tie- ja kuivatusolosuhteita. Tilusjärjes-
45954:                                                      on johtanut siihen, että ei ole perusteltua laatia
45955: telyjen merkitys on siinä, että niillä paranne-      kaavoja valtion viranomaisen toimesta.
45956: taan tilojen käyttömahdollisuuksia.                      Valtioneuvosto on 12 päivänä toukokuuta
45957:    Maanmittauslaitoksen kartastotehtävät ovat        1988 tehnyt päätöksen toimenpiteistä hallinnon
45958: valtaosin yleisiä kartastotöitä. Kuten yleispe-      uudistamiseksi. Tässä päätöksessä mainitaan
45959: rusteluissa on todettu, maanmittauslaitoksen         muun muassa, että ministeriöille järjestetään
45960: kartastotehtävä on se osa kartantuotannosta,         lakiin perustuva mahdollisuus antaa keskusvi-
45961: joka kuuluu yleiseen yhteiskunnan peruspalve-        rastoille selvitys-, kokeilu-, seuranta- ja muita
45962: luun. Tehtävän tarkoituksena on turvata tar-         toimeksiantoja. Tämän vuoksi ehdotetaan 3
45963: peellisen maastotiedon saanti suurin piirtein        momenttiin otettavaksi säännös, jonka mu-
45964: samantasaisena koko maasta. Lisäksi yleisiin         kaan maanmittauslaitos suorittaa lisäksi maa-
45965: kartastotehtäviin kuuluu kartoitusrungon yllä-       ja metsätalousministeriön määräämät tehtävät.
45966: pito ja kaukokartoitusaineiston hankkiminen             3 §. Pykälän 1 momentissa säädetään maan-
45967: Suomeen ja sen välittäminen käyttäjille.             mittaushallituksen hallinnollisesta asemasta
45968:    Tietopalvelutehtävä käsittää maanmittauslai-      maa- ja metsätalousministeriön alaisena kes-
45969: toksen keräämän tiedon säilyttämisen ja jake-        kusvirastona.
45970: lun tarvitsijoille. Esimerkkinä tällaisista tehtä-      Pykälän 2 momentin mukaan maanmittaus-
45971: vistä voidaan mainita kiinteistörekisterin pito      laitokseen muodostetaan johtokunta. Maan-
45972: ja paikkatietojen yhteiskäytön järjestäminen.        mittauslaitoksen johtokunta on osa laitoksen
45973: Pääasiallisena tehtävänä on alkuvaiheessa nu-        johtamisjärjestelmän uudistamista. Johtokunta
45974: meeristen tiedostojen luominen. Jatkossa on          korvaisi maanmittaushallituksen kollegion.
45975: olennaista tietojen ajantasallapito ja jakelu.       Johtokunta ratkaisisi asiat, jotka koskevat lai-
45976: 8                                     1990 vp. -     HE n:o 199
45977: 
45978: toksen yleisiä toimintalinjoja, koko laitokselle     kemmat säännökset maksuista annettaisiin ase-
45979: yhteisiä kehittämishankkeita, tulo- ja menoar-       tuksella.
45980: vioehdotusta, toiminta- ja taloussuunnitelma-           6 §. Pykälän mukaan asetuksella annettaisiin
45981: ehdotusta, pitkän aikavälin suunnitelmaa, ta-        tarkempia säännöksiä lain täytäntöönpanosta.
45982: voitteita ja muita laajakantoisia ja periaatteel-       7 §. Pykälä sisältää voimaantulosäännökset
45983: lisesti merkittäviä asioita. Johtokunta tehostai-    ja siirtymäsäännökset. Lähtökohtana esitykses-
45984: si maanmittauslaitoksen johtamista ja ulko-          sä on ollut, että organisaatiomuutos sinänsä ei
45985: puolisen näkemyksen ja asiantuntemuksen              vaikuta aineelliseen lainsäädäntöön. Uudistuk-
45986:  huomioon ottamista laitoksen päätöksenteos-         seeu liittyen on kuitenkin jouduttu tarkista-
45987: sa.                                                  maan toimitusmiehiä ja maaoikeuden kokoon-
45988:     Johtokunnan kokoonpanosta, tehtävistä ja         panoa koskevia säännöksiä. Organisaatiomuu-
45989: toimikaudesta säädettäisiin tarkemmin asetuk-        toksen keskeinen vaikutus on saattaa rnaanmit-
45990: sella.                                               tau~hallinnon organisaatio vastaamaan tehtä-
45991:     4 §. Pykälässä säädettäisiin maanmittauslai-     vissä jo tähän mennessä tapahtunutta kehitys-
45992: toksen piirihallinnosta. Piirihallinto muodos-       tä.
45993: tuisi kartasto- ja tietopalvelutoimistoista ja          Kiinteistönmuodostamislainsäädännössä,
45994: maanmittaustoimistoista. Piirihallintoa muo-         esimerkiksi      kaavoitusalueiden       jakolain
45995: dostettaessa lähtökohtana on ollut, että maan-       21 §:ssä, 21 a §:ssä ja 25 §;n 3 momentissa
45996: mittauslaitoksen erilaisille tehtäviile voitaisiin   sekä jakolain 39 ja 41 luvussa, on stiädetty
45997: muodostaa vastuulliset yksiköt. Tällöin kiin-        maanmittauskonttoreille eräitä tehtäviä. Nämä
45998: teistötehtävistä huolehtisivai maanmittaustoi-       tehtävät ovat luonteeltaan varsin sekalaisia,
45999: mistot sekä kartasto- ja tietopalvelutehtävistä      mutta yletsesti ottaen ne ovat työmäärältään
46000: kartasto- ja tietopalvelutoimistot.                  suhteellisen vähäisiä. Osa tehtävistä liittyy siinä
46001:                                                      määrin kiinteästi kiinteistörekisterin pitoon, et-
46002:     Kartasto- ja tietopalvelutoimistot muodos-
46003:                                                      tä ne vastaisuudessakin soveltuvat kartasto- ja
46004: tettaisiin nykyisistä maanmittauskonttoreista ja
46005:                                                      tietopalvelutoimistoille. Osa tehtävistä liittyy
46006: niihin tällä hetkellä hallinnollisesti kuuluvista
46007:                                                      maaoikeuksien toimintaan ja osa soveltuu par-
46008: kartastoyksiköistä. Kunkin toimiston toimialue
46009:                                                      haiten maanmittaustoimistoille. Toisaalta siitä,
46010: olisi läänin alue kuitenkin niin, että Ahvenan-
46011:                                                      että nämä tehtävät ainakin tietyn siirtymäkau-
46012: maa kuuluisi Turun ja Porin läänin toimiston
46013:                                                      den ajan hoidetaan kartasto- ja tietopalvelutoi-
46014: alueeseen. Näihin yksikköihin siirrettäisiin
46015:                                                      mistoissa, ei aiheudu mainittavaa haittaa. Kun
46016: maanmittaushallituksesta tuotannollisia kartas-
46017:                                                      lääninmaanmittauskonttoreiden henkilökunta-
46018: totehtäviä ja tehtävien hoitamisen edellyttämiä
46019:                                                      kin ainakin pääosin ensi vaiheessa siirtyy kar-
46020: voimavaroja.
46021:                                                      tasto- ja tietopalvelutoimistojen henkilökun--
46022:     Maanmittaustoimistojen        organisatorinen    naksi, tehtävien edellyttämä asiantuntemuskin
46023: asema ja tehtävät pysyisivät käytännöllisesti        on oikeassa yksikössä. Viranomaisten työnjako
46024: katsoen ennallaan.                                   näiden tehtävien hoitamisessa on tarkoitus rat-
46025:     Pykälän mukaan maa- ja metsätalousminis-         kaista mahdollisimman pian, kuitenkin vii--
46026: teriö päättäisi piirihallintoyksiköiden lukumää-     meistaan     kiinteistönmuodostamislainsäädän-
46027: rästä, toimialueiden rajoista ja hallintopaikois-    nön kokonaisuudistuksen yhteydessä.
46028: ta. Piirihallintoyksikön saavutettavuus on sel-         Kartasto- ja tietopalvelutoimistot joutuvat
46029: lainen valtion hallinnon palvelutavoite, jota        näin ollen tietyn siirtymäajan suorittamaan
46030: koskevat ratkaisut on hallinnonaloittain tehtä-      tehtäviä, jotka hallintoa edelleen kehitettäessä
46031: vä valtion hallinnon yleisten suuntaviivojen         annetaan muille hallintoyksiköille. Tämän
46032: mukaisesti. Tällöin vastuu palvelutavoitteen         vuoksi pykälässä ehdotetaan säädettäväksi, et-
46033: saavuttamisesta kuuluu hallinnonalan kehityk-        tä maanmittauskonttoreita koskevat säännök-
46034: sestä vastaavalle ministeriölle. Asetuksella on      set koskevat lain voimaantulon jälkeen kar-
46035: tarkoitus säätää, että kartasto- ja tietopalvelu-    tasto- ja tietopalvelutoimistoja.
46036: toimistolla ja maanmittaustoimistolla voi olla
46037: sijaintipaikkansa ulkopuolella toimipisteitä.
46038:     5 §. Pykälässä olisivat säännökset maanmit-      1.2. Jakolaki
46039: tauslaitoksen suoritteisra perittävistä maksuis-
46040: :.8. Pykälä vastaa nykyistä maanmittaushallin-         43 a §. Pykälässä on säännökset tOimitus-
46041: nosta annetun lain 5 a §:n säännöksiä. Tar-          insinöörin kelpoisuusvaatimuksista. Voimassa
46042:                                       1990 vp. -      HE n:o 199                                      9
46043: 
46044: olevan maanmittaushallinnosta annetun lain               293, 2<15, 299 ja 327 §.Lain 293 §:n mukaan
46045: 6 §:n mukaan maanmittaustoimiston virka-              maaoikeuden jäsenenä on maaoikeustuomarin,
46046: miesten oikeuksista suorittaa toimituksia ja          maaoikeusinsinöörin ja kahden lautamiehen
46047: niihin kuuluvia tehtäviä säädetään asetuksella.       lisäksi    lääninmaanmittausinsinööri.       Lain
46048: Maanmittaushallinnosta annetun asetuksen              295 §:n mukaan lääninmaanmittausinsinöörin
46049: 70 §:ssä on kyseiset säännökset maanmittaus-          sijaisena rnaaoikeudcssa toimii se maanmit-
46050: hallinnon palveluksessa olevista toimitusinsi-        tauskonttorin virkamies, joka tällaisessa ta-
46051: nööreistä ja heidän kelpoisuudestaan. Lisäksi         pauksessa hoitaa hänen tehtäviään. Läänin-
46052: muissa laeissa ja asetuksissa on eräitä säännök-      maanmittausinsinööri tai hänen sijaisensa voi
46053: siä näistä seikoista.                                 eräissä tapauksissa määrätä maaoikeuden jäse-
46054:    Toimitusinsinöörin      kelpoisuusvaatimukset      neksi jonkun muun maanmittauskonttorin tai
46055: olisi hänen itsenäisen aseman huomioon ottaen         maanmittaustoimiston virkamiehen, jolla on
46056: säädettävä lain tasaisina asianomaisessa aineel-      maanmittausinsinöörin pätevyys. Lain 299 §:n
46057: lisessa laissa. Tämän vuoksi ehdotetaan jakola-       mukaan lääninmaanmittausinsinööri ei ole
46058: kiin lisättäväksi uusi 43 a §.                        maaoikeuden jäsenenä esteeilinen sillä perus-
46059:    Py'1i-iliin säännökset vastaavat pääosin ny-       teella, että hän on suorittanut toimitusta kos-
46060: kyisiä eri laeissa ja asetuksissa olevia säännök-     kevia maanmittauskonttorille kuuluvia tehtä-
46061: siä. Edellä esitetyn perusteella 2 momenttiin on      vi'i. Lain 327 §:ssä on säädetty äänestysmenet-
46062: otettu säännökset myös maataloushallinnon ja          telystä maaoikeudessa.
46063: puol.u~tusministeriön palveluksessa vi rkasuh-           Maanmittaushallinnon        organisaatiouudis-
46064: tees~a olevan maanmittausinsinöörin sekä 3            tuksen johdosta maanmittaustoimituksia kos-
46065: momenttiin kunnan palveluksessa virkasuh-             keva asiantuntemus keskittyy maanmittaustoi-
46066: teessa olevan kiinteistöinsinöörin oikeudesta         mistoibin. Maanmittauskonttorit nykymuotoi-
46067: suorittaa tiettyjä toimituksia. Virkanimikkeet        sina lakkaavat ja niiden tilalle tulevat kartasto-
46068: ja toimituslajit on saatettu vastaamaan nykyti-       ja tktopalvelutoimistot. Myös lääninmaanmit-
46069: laa.                                                  tausiminöörin virat lakkaavat ja niiden tilalle
46070:    43 b §. Pykälä&sä säädettäisiin maanmittaus-       tuleva~ kartastojohtajan virat. Kartastojohta-
46071: hallinnon palveluksessa virkasuhteessa olevan         jan tehtävät poikkeavat kuitenkin aiemman
46072: teknillisen koulun maanmittaustekniikan opin-         lääninmaanmittausinsinöörin tehtävistä eikä
46073: tosuunnalla tutkinnon suorittaneen teknikon           kartastojohtajalla vastaisuudessa useinkaan ole
46074: oikevdesta suorittaa tiettyjä toimituksia. Pykä-      kokemusta maanmittaustoimitusten suoritta-
46075: lä vastaa voimassa olevan maanmittaushallin-          misesta. Tämän vuoksi ei voida enää ylläpitää
46076: nosta annetun asetuksen 70 §:n 2 momenttia.           järjestelmää, jonka seurauksena kartastojohta-
46077: Sanotussa momentissa tarkoitettujen toimitus-         ja virka-asemansa perusteella olisi maaoikeu-
46078: ten lisäksi teknikolla olisi oikeus suorittaa eril-   den jäsen. Niinpä jakolakia ehdotetaan siten
46079: lisen alueen tilaksi muodostaminen ja raja-           muutettavaksi, että lääninmaanrnittausinsinöö-
46080: merkkien siirtämistä tarkoittava rajankäynti.         nä maaoikeuden jäsenenä koskevat säännökset
46081: Edellinen toimitus on rinnastettavissa lohkomi ..     poistetaan.
46082: secn ja jälkimmäinen on luonteeltaan tekninen.           Muutoksen jälkeen maaoikeuden jäseniä oli-
46083: Uudet toimituslajit ovat siten verrattavissa nii-     sivat maaoikeustuomari, maaoikeusinsinööri ja
46084: hin toimituksiin, joita teknikot voivat nykyisin      kaksi maaoikeuden lautamicstä. Maaoikeudes-
46085: suorittaa.                                            sa olisi näin ollen edelleen edw;tettuna juridi-
46086:    Pykälään on myös otettu säännös maata-             nen, maanmittauksellinen ja paikallinen asian-
46087: loushallinnon palveluksessa olevan toimitus-          tuntemus. Maaoikeuden jäsenet olisivat myös
46088: insinöörin tai toimitusinsinööriksi määrätyn          täysin riippumattomia maanmittaustoimitusten
46089: kiinteistöinsinöörin valtuudesta määrätä tek-         suorittamisesta huolehtivasta maanmittauslai-
46090: nikko suorittamaan toimitusinsinöörinä lohko-         toksesta.
46091: minen, vapaaehtoinen tilusvaihto, sopimuk-
46092: seen perustuva rasitetoimitus sekä rajamerk-
46093: kien siirtämistä tarkoittava rajankäynti. Sään-       1.3 Kaavoitusalueiden jakolaki
46094: nöksellä       saatetaan  maanmittaushallinnon,
46095: maataloushallinnon ja kunnan maanmittaus-                Eduskunnassa on käsiteltävänä hallituksen
46096: toimituksia suorittavien virkamiesten asema           esitys kaavoitusalueiden jakolain muuttamises-
46097: tältä osin yhdenmukaiseksi.                           ta, jonka 2 a §:n 3 momentissa ehdotetaan
46098: 
46099: 2 300716Q
46100: 10                                     1990 vp. -     HE n:o 199
46101: 
46102: säädettäväksi kiinteistöinsinöörin oikeudesta           Asetuksella on tarkoitus säätää keskusviras-
46103: suorittaa maanmittaushallinnon toimialaan             ton osastotasoisista yksiköistä. Lähtökohtana
46104: kuuluvia maanmittaustoimituksia. Kun tätä             on, että myös keskusvirastossa olisi kutakin
46105: asiaa koskevat säännökset sisältyvät jakolakiin       päätehtävää varten osastotasoinen yksikkö,
46106: lisättäväksi ehdotetun 43 a §:n 3 momenttiin,         minkä lisäksi olisi yleisiä hallintotehtäviä var-
46107: ehdotetaan kaavoitusalueiden jakolain 2 a §:n         ten vastaavantasoinen yksikkö. Sen sijaan kes-
46108: 3 momentti kumottavaksi.                              kusviraston toimistoista määrättäisiin työjär-
46109:                                                       jestyksessä.
46110: 
46111: 2. Tarkemmat säännökset ja
46112:    määräykset                                         3. Voimaantulo
46113: 
46114:   Yksityiskohtaisempia säännöksiä laitoksesta            Uuden organisaation toiminnan aloittaminen
46115: on tarkoitus antaa asetuksella. Lisäksi maan-         edellyttää erilaisia käytännön järjestelyjä. Eh-
46116: mittaushallitusta, maamittaustoimistoa sekä           kä mainittavin tehtävä on tarvittavien työjär-
46117: kartasto- ja tietopalvelutoimistoa varten olisi       jestysten valmistaminen. Jotta tarvittavat jär-
46118: vahvistettava työjärjestykset. Maanmittauslai-        jestelyt ehdittäisiin tehdä, lait ehdotetaan tule-
46119: toksen toimintavapauden lisäämiseksi tarkoi-          viksi voimaan 1 päivänä syyskuuta 1991.
46120: tuksena on, että asetukseen otettaisiin sään-
46121: nökset vain keskeisimmistä seikoista. Yksityis-          Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
46122: kohtaisissa perusteluissa on jo eräiltä osin ker-     kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
46123: rottu asetuksella säädettävistä seikoista.            set:
46124: 
46125: 
46126: 
46127: 
46128: 1.
46129:                                                 Laki
46130:                                         maanmittauslaitoksesta
46131: 
46132:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
46133: 
46134:                         1§                               Maanmittauslaitos voi tilauksesta suorittaa
46135:   Maanmittauslaitoksen muodostavat maan-              toimialaansa kuuluvia tehtäviä sekä veroluoki-
46136: mittaushallitus ja sen alainen piirihallinto.         tuksia.
46137:                                                          Lisäksi maanmittauslaitos suorittaa maa- ja
46138:                         2 §
46139:                                                       metsätalousministeriön määräämät tehtävät.
46140:    Maanmittauslaitoksen tehtävänä on:
46141:                                                                              3§
46142:    1) huolehtia kiinteistönmuodostamis- ja ti-          Maanmittauslaitosta johtaa maa- ja metsäta-
46143: lusjärjestelytoiminnasta;                             lousministeriön    alaisena   keskusvirastona
46144:    2) huolehtia kiinteistöjä ja paikkatietoja kos-    maanmittaushallitus.
46145:  kevien rekisterien pitämisestä ja edistää tällais-     Maanmittauslaitoksessa on valtioneuvoston
46146: ten rekisterien yhteiskäyttöä;                        nimeämä johtokunta. Johtokunnan kokoonpa-
46147:    3) huolehtia yleisistä kartastotöistä sekä edis-   nosta, tehtävistä ja toimikaudesta säädetään
46148: tää tarkoituksenmukaista kartoitusta ja kar-          asetuksella.
46149: tantuotantoa;                                                                4§
46150:    4) myydä, julkaista ja jakaa karttatietoja ja         Maanmittauslaitoksen piirihallinnon muo-
46151: toimialansa muita tietoja;                            dostavat kartasto- ja tietopalvelutoimistot sekä
46152:    5) harjoittaa kiinteistöarviointia;                maanmittaustoimistot. Kartasto- ja tietopalve-
46153:    6) huolehtia alansa kehittämisestä ja suorit-      lutoimistojen ja maanmittaustoimistojen luku-
46154: taa ne muut tehtävät, jotka on säädetty tai           määrän, toimialueiden rajat ja hallintopaikat
46155: määrätty sen suoritettavaksi.                         määrää maa- ja metsätalousministeriö.
46156:                                       1990 vp. -     HE n:o 199                                    11
46157: 
46158:                         5§                                                 7§
46159:    Maanmittauslaitoksen kartoista, ilmakuvis-           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuu-
46160: ta, julkaisuista ja muista vastaavista suoritteis-   ta 1991. Lailla kumotaan maanmittaushallin-
46161: ta sekä tilauksesta suoritettavista tehtävistä,      nosta 14 päivänä tammikuuta 1972 annettu
46162: joita koskevista maksuista ei ole erikseen sää-      laki (34/72) siihen myöhemmin tehtyine muu-
46163: detty, voidaan periä maksuja sen mukaan kuin         toksineen.
46164: asetuksella säädetään. Maksujen suuruutta               Toimenpiteisiin tämän lain täytäntöön pane-
46165: määrättäessä on noudatettava, mitä valtion           miseksi voidaan ryhtyä ennen sen voimaantu-
46166: maksuperustelaissa (980173) on säädetty.             loa.
46167:    Yleisistä kartoista, ilmakuvista, julkaisuista       Mitä maanmittauskonttoreista on muualla
46168: ja muista vastaavista suoritteista perittävän        säädetty, koskee tämän lain voimaantulon jäl-
46169: maksun suuruutta määrättäessä voidaan aineis-        keen kartasto- ja tietopalvelutoimistoja. Maan-
46170: ton hankinnasta aiheutuvat kustannukset osak-        mittauskonttoreiden henkilöstö, lääninmaan-'
46171: si tai kokonaan jättää ottamatta huomioon.           mittausinsinööriä ja apulaislääninmaanmit-
46172:                                                      tausinsinööriä lukuun ottamatta, siirtyy ilman
46173:                     6§                               eri toimenpiteitä kartasto- ja tietopalvelutoi-
46174:   Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-            mistojen henkilökunnaksi.
46175: töönpanosta annetaan asetuksella.
46176: 
46177: 
46178: 
46179: 
46180: 2.
46181:                                                Laki
46182:                                        jakolain muuttamisesta
46183: 
46184:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
46185:   kumotaan 14 päivänä joulukuuta 1951 annetun jakolain (604/51) 295 §ja 299 §:n 2 momentti,
46186: sellaisina kuin ne ovat 2 päivänä toukokuuta 1972 annetussa laissa (321172),
46187:   muutetaan 293 §:n 1 momentti ja 327 §:n 1 momentti, sellaisena kuin ne ovat, 293 §:n 1
46188: momentti 2 päivänä maaliskuuta 1979 annetussa laissa (263179) ja 327 §:n 1 momentti mainitussa
46189: 2 päivänä toukokuuta 1972 annetussa laissa, sekä
46190:   lisätään lakiin uusi 43 a § ja 43 b § seuraavasti:
46191: 
46192:                      43 a §                             Kunnan kiinteistöinsinööri voi kunnan suos-
46193:    Maanmittaustoimituksia suorittavana toimi-        tumuksella olla toimitusinsinöörinä kunnan
46194: tusinsinöörinä voi olla maanmittaustoimiston         alueella suoritettavassa lohkomisessa, vapaaeh-
46195: palveluksessa virkasuhteessa oleva maanmit-          toisessa tilusvaihdossa, rajankäynnissä ja rasi-
46196: tauksen koulutusohjelman mukaisen, tehtä-            tetoimituksessa.
46197: vään soveltuvan tutkinnon suorittanut diplomi-
46198: insinööri.                                                                43 b §
46199:    Maatilalain (188177), luontaiselinkeinolain          Edellä 43 a §:n 1 momentissa tarkoitettu
46200: (610/84), porotalouslain (161190) ja kolttalain      toimitusinsinööri voi määrätä maanmittaustoi-
46201: (611184) toimeenpanoon liittyvissä maanmit-          miston palveluksessa virkasuhteessa olevan
46202: taustoimituksissa voi toimitusinsinöörinä olla       teknillisen koulun maanmittaustekniikan opin-
46203: maataloushallinnon palveluksessa virkasuh-           tosuunnalla tutkinnon suorittaneen teknikon
46204: teessa oleva maanmittausinsinööri. Pakkolu-          suorittamaan toimitusinsinöörinä sellaisen loh-
46205: nastuksesta puolustustarkoitukseen annetussa         komisen, vapaaehtoisen tilusvaihdon, erillisen
46206: laissa (787 144) tarkoitetuissa maanmittaustoi-      alueen tilaksi muodostamisen, sopimukseen pe-
46207: mituksissa voi toimitusinsinöörinä olla puolus-      rustuvan rasitetoimituksen ja rajamerkkien
46208: tusministeriön palveluksessa virkasuhteessa          siirtämistä tarkoittavan rajankäynnin, johon
46209: oleva maanmittausinsinööri.                          toimitusinsinööri on saanut maanmittaustoi-
46210: 12                                    1990 vp. -    HE n:o 199
46211: 
46212: mistolta määräyksen. Vastaavasti voi maata-         tiluksille voi tällöin tapahtua vain asianosaisten
46213: loushallinnon palveluksessa oleva toimitusinsi-     tekemän sopimuksen nojalla.
46214: nööri tai toimitusinsinööriksi määrätty kiinteis-
46215: töinsinööri määrätä maataloushallinnon tai                                293 §
46216: kunnan palveluksessa virkasuhteessa olevan            Maaoikeudessa on puheenjohtajana maaoi-
46217: teknikon, joka on suorittanut edellä tarkoite-      keustuomari sekä jäseninä maaoikeusinsinööri
46218: tun tutkinnon, suorittamaan toimitusinsinööri-      ja kaksi kunnan valitsemaa maaoikeuden lau-
46219: nä lohkomisen, vapaaehtoisen ti!usvaihdon,          tamiestä.
46220: sopimukseen perustuvan rasitetoimituksen sekä
46221: rajamerkkien siirtämistä tarkoittavan rajar..-
46222: käynnin.                                                                  327 §
46223:    Teknikon suoritettavaksi määrätyn lohkomi-         Kun asia maaoikeudessa ratkaistaan, tulee
46224: sen, vapaaehtoisen tilusvaihdon ja erillisen        ensin maaoikeusinsinöörin, sitten maaoikeuden
46225: alueen tilaksi muodostamisen yhteydessä voi-        lautamiesten ja viimeksi maaoikeustuomarin
46226: daan suorittaa myös toimituksen johdosta tar-       lausua käsityksensä.
46227: peellinen rajankäynti sekä rasitetta tai osuutta
46228: yhteiseen alueeseen koskeva toimenpide. Ras!t-
46229: teen perustaminen 1ohkomisen tai tilusvaihdon
46230: kohteena olevan tilan tai tilaksi muodostetta-        Tämä laki tulee voimaan l päivänä syyskuu-
46231: van erillisen alueen ulkopuolella olevan tilan      ta i991.
46232: 
46233: 
46234: 
46235: 3.
46236:                                               Laki
46237:                  kaavoitusalueiden jakolain 2 a §:n 3 momentin kumoamisesta
46238: 
46239:      Eduskunuan päätöksen mukaisesti säädetään:
46240: 
46241:                        1§                                                  2 §
46242:   Täten kumotaan 20 päivänä helmikuuta                Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskun-
46243: 1960 annetun kaavoitusalueiden jakolain             ta 1991.
46244: 2 a §:n 3 momentti sellaisena kuin se on
46245: päivänä       kuuta 1990 annetussa laissa.
46246: 
46247: 
46248:        Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1990
46249: 
46250: 
46251:                                       Tasavallan Presidentti
46252:                                       MAlfNO KOIVISTO
46253: 
46254: 
46255: 
46256: 
46257:                                                Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
46258:                                    1990 vp. -   HE n:o 199                                   13
46259: 
46260:                                                                                           Liite
46261: 
46262: 
46263: 2.
46264:                                            Laki
46265:                                    jakolain muuttamisesta
46266: 
46267:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
46268:    kumotaan 14 päivänä joulukuuta 1951 annetun jakolain (604/51) 295 §ja 299 §:n 2 momentti,
46269: sellaisina kuin ne ovat 2 päivänä toukokuuta 1972 annetussa laissa (321/72),
46270:   1nuutetaan 293 §:n 1 momentti ja 327 §:n l momentti, sellaisena kuin ne ovat, 293 §:n 1
46271: momentti 2 päivänä maaliskuuta 1979 annetussa laissa (263179) ja 327 §:n 1 momentti mainitussa
46272: 2 päivänä toukokuuta 1972 annetussa laissa, sekä
46273:    lisätään lakiin uusi 43 a § ja 43 b § seuraavasti:
46274: 
46275: Voimassa oleva laki                             Ehdotus
46276: 
46277:                                                                       43 a §
46278:                                                    Maanmittaustoimituksia suorittavana toimi-
46279:                                                 tusinsinöörinä voi olla maanmittaustoimiston
46280:                                                 palveluksessa virkasuhteessa oleva maanmit-
46281:                                                 tauksen koulutusohjelman mukaisen, tehtä--
46282:                                                 vään soveltuvan tutkinnon suorittanut diplomi-
46283:                                                 insinööri.
46284:                                                    Maatilalain (188177), luontaiselinkeinolain
46285:                                                 (610/84), porotalouslain (161 190) ja kolttalain
46286:                                                 (611 /84) toimeenpanaan liittyvissä maanmit-
46287:                                                 taustoimituksissa voi toimitusinsinöörinä olla
46288:                                                 maataloushallinnon palveluksessa virkasuh-
46289:                                                 teessa oleva maanmittausinsinööri. Pakkolu-
46290:                                                 nastuksesta puolustustarkoitukseen annetussa
46291:                                                 laissa (787144) tarkoitetuissa maanmittaustoi-
46292:                                                 mituksissa voi toimitusinsinöörinä olla puolus-
46293:                                                 tusministeriön palveluksessa virkasuhteessa
46294:                                                 oleva maanmittausinsinööri.
46295:                                                    Kunnan kiinteistöinsinööri voi kunnan suos-
46296:                                                 tumuksella olla toimitusinsinöörinä kunnan
46297:                                                 alueella suoritettavassa !ohkomisessa, vapaaeh-
46298:                                                 toisessa tilusvaihdossa, rajankäynnissä ja rasi-
46299:                                                 tetoimituksessa.
46300: 
46301:                                                                      43 b §
46302:                                                    Edellä 43 a §:n 1 momentissa tarkoitettu
46303:                                                 toimitusinsinööri voi määrätä maanmittaustoi-
46304:                                                 miston palveluksessa virkasuhteessa olevan
46305:                                                 teknillisen koulun maanmittaustekniikan opin-
46306:                                                 tosuunnalla tutkinnon suorittaneen teknikon
46307:                                                 suorittamaan toimitusinsinöörinä sellaisen /oh-
46308:                                                 komisen, vapaaehtoisen tilusvaihdon, erillisen
46309:                                                 alueen tilaksi muodostamisen, sopimukseen pe-
46310:                                                 rustuvan rasitetoimituksen ja rajamerkkien
46311:                                                 siirtämistä tarkoittavan rajankäynnin, johon
46312:                                                 toimitusinsinööri on saanut maanmittaustoi-
46313:     14                                   1990 vp. -    HE n:o 199
46314: 
46315:     Voimassa oleva laki                                Ehdotus
46316: 
46317:                                                        misto/ta määräyksen. Vastaavasti voi maata-
46318:                                                        loushallinnon palveluksessa oleva toimitusinsi-
46319:                                                        nööri tai toimitusinsinööriksi määrätty kiinteis-
46320:                                                        töinsinööri määrätä maataloushallinnon tai
46321:                                                        kunnan palveluksessa virkasuhteessa olevan
46322:                                                        teknikon, joka on suorittanut edellä tarkoite-
46323:                                                        tun tutkinnon, suorittamaan toimitusinsinööri-
46324:                                                        nä lohkomisen, vapaaehtoisen tilusvaihdon,
46325:                                                        sopimukseen perustuvan rasitetoimituksen sekä
46326:                                                        rajamerkkien siirtämistä tarkoittavan rajan-
46327:                                                        käynnin.
46328:                                                            Teknikon suoritettavaksi määrätyn lohkomi-
46329:                                                        sen, vapaaehtoisen tilusvaihdon ja erillisen alu-
46330:                                                        een tilaksi muodostamisen yhteydessä voidaan
46331:                                                        suorittaa myös toimituksen johdosta tarpeelli-
46332:                                                        nen rajankäynti sekä rasitetta tai osuutta yhtei-
46333:                                                        seen alueeseen koskeva toimenpide. Rasitteen
46334:                                                        perustaminen lohkomisen tai tilusvaihdon koh-
46335:                                                        teena olevan tilan tai tilaksi muodostettavan
46336:                                                        erillisen alueen ulkopuolella olevan tilan tiluk-
46337:                                                        sille voi tällöin tapahtua vain asianosaisten
46338:                                                        tekemän sopimuksen nojalla.
46339: 
46340:                          293 §.                                           293 §
46341:        Maaoikeudessa on puheenjohtajana maaoi-           Maaoikeudessa on puheenjohtajana maaoi-
46342:     keustuomari sekä jäseninä lääninmaanmittaus-       keustuomari sekä jäseninä maaoikeusinsinööri
46343:     insinööri virkansa puolesta, maaoikeusinsinöö-     ja kaksi kunnan valitsemaa maaoikeuden lau-
46344:     ri ja kaksi kunnan valitsemaa maaoikeuden          tamiestä.
46345:     lautamiestä.
46346: 
46347: 
46348:                          327 §.                                             327 §
46349:       Kun asia maaoikeudessa ratkaistaan, tulee          Kun asia maaoikeudessa ratkaistaan, tulee
46350:     ensin maaoikeusinsinöörin, sitten lääninmaan-      ensin maaoikeusinsinöörin, sitten maaoikeuden
46351:     mittausinsinöörin tai hänen sijaisensa ja sitten   lautamiesten ja viimeksi maaoikeustuomarin
46352:     maaoikeuden lautamiesten sekä viimeksi maa-        lausua käsityksensä.
46353:     oikeustuomarin lausua käsityksensä.
46354: 
46355: 
46356: 
46357:                         295 §.
46358:      Maaoikeuden jäsenenä olevan lääninmaan-             (Kumotaan)
46359:   mittausinsinöörin estyneenä ollessa on hänen
46360:   sijaisenaan se maanmittauskonttorin virka-
46361:   mies, joka tällaisessa tapauksessa hoitaa hänen
46362:   tehtäviään. Lääninmaanmittausinsinööri tai
46363:   hänen sijaisensa voi kiireellisen virkatehtävän
46364: 1 tai muun erityisen syyn niin vaatiessa määrätä
46365: ' maaoikeuden jäseneksi jonkun muun maan-
46366:   mittauskonttorin tai maanmittaustoimiston vir-
46367:   kamiehen, jolla on maanmittausinsinöörin pä-
46368:   tevyys.
46369:                                    1990 vp. -    HE n:o 199                                15
46370: 
46371: Voimassa oleva laki                              Ehdotus
46372: 
46373:                                             299 §
46374: 
46375:   Lääninmaanmittausinsinööri ei ole esteelli-       (2 mom. kumotaan)
46376: nen sillä perusteella, että hän on suorittanut
46377: toimitusta koskevia maanmittauskonttorille
46378: kuuluvia tehtäviä.
46379:                                                     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuu-
46380:                                                  ta 1991.
46381: 
46382: 
46383: 
46384: 
46385: 3.
46386:                                            Laki
46387:                 kaavoitusalueiden jakolain 2 a §:n 3 momentin kumoamisesta
46388: 
46389:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
46390: 
46391: Voimassa oleva laki                              Ehdotus
46392: 
46393:                       2a §
46394: 
46395:  Kiinteistöinsinöörin oikeudesta suorittaa          (3 mom. kumotaan)
46396: maanmittaustoimituksia säädetään asetuksella.
46397: 
46398:                                                     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuu-
46399:                                                  ta 1991.
46400:                                     1990 vp. -     HE n:o 200
46401: 
46402: 
46403: 
46404: 
46405:                                     Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi peltoalan perusteella
46406:                                  suoritettavasta vientikustannusmaksusta
46407: 
46408: 
46409: 
46410: 
46411:                           ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
46412: 
46413:   Esityksessä ehdotetaan otettavaksi käyttöön        Vientikustannusmaksua ei perittäisi, jos
46414: peltoalan perusteella suoritettava vientikus-      maksuvelvollinen kesannoi peltoa määrän, jo-
46415: tannusmaksu. Lain tavoitteena on vähentää          ka on 15 prosenttia maksun perusteena olevas-
46416: maataloustuotteiden viennistä aiheutuvia kus-      ta peltoalasta. Oikeushenkilön olisi maksusta
46417: tannuksia.                                         vapautuakseen kesannoitava 30 prosenttia pel-
46418:   Peltoalan perusteella vientikustannusmaksua      toalasta. Maksua ei perittäisi myöskään silloin,
46419: joutuisi maksamaan jokainen luonnollinen           jos maksuvelvollisuuden perusteena olevasta
46420: henkilö ja oikeushenkilö, jolla on hallinnas-      peltoalasta vähintään 90 prosenttia on nurme-
46421: saan peltoa. Maksun perusteena olisi 30 päivä-     na tai tämä ala on alle kolme hehtaaria.
46422: nä kesäkuuta 1991 hallinnassa oleva peltoala.        Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi-
46423: Maksun suuruus olisi 1 000 markkaa, oikeus-        maan vuoden 1991 alusta. Esitys liittyy vuoden
46424: henkilöltä kuitenkin 2 000 markkaa, maksuvel-      1991 tulo- ja menoarvioesitykseen ja se tulisi
46425: vollisuuden perusteena olevaa peltohehtaaria       käsitellä tulo- ja menoarvion käsittelyn yhtey-
46426: kohti.                                             dessä.
46427: 
46428: 
46429: 
46430: 
46431:                                       YLEISPERUSTELUT
46432: 
46433: 1. Nykyinen tilanne                                lähes ennallaan pellon muun käytön vähentyes-
46434:                                                    sä. Viljojen hehtaarisatojen ennustetaan edel-
46435: 1.1. Viljan tuotanto- ja markkinatilanne           leen nousevan, minkä vuoksi saman viljamää-
46436:                                                    rän tuottamiseen arvioidaan tarvittavan vuon-
46437:   Vuosina 1985-1989 leipä- ja rehuviljaa on        na 1992 75 000 hehtaaria vähemmän peltoa
46438: tuotettu yhteensä 2 200-3 800 miljoonaa kiloa      kuin vuonna 1986.
46439: vuodessa. Vuoden 1990 viljasato on viimeisten         Kotieläintuotannon vähentämisestä aiheutu-
46440: arvioiden mukaan yli 4 000 miljoonaa kiloa.        va rehuviljan kulutuksen väheneminen lisää
46441: Rehuviljaa on viety vuosina 1984-1987 250-         viljan vientitarvetta. Ylituotannon kasvava su-
46442: 710 miljoonaa kiloa vuosittain. Satovuoden         pistamistarve edellyttää uusia toimenpiteitä
46443: 1987 sadosta ei viety rehuviljaa. Vuoden 1989      tuotannossa olevan peltoalan vähentämiseksi.
46444: rehu- ja leipäviljan vientimäärä oli 310 miljoo-   Ilman valtion toimenpiteitä kesantoalan arvioi-
46445: naa kiloa. Kuluvana vuonna se on lähes 500         daan olevan 40 000-60 000 hehtaaria. Muihin
46446: miljoonaa kiloa. Vuoden 1990 sadon vientitar-      maankäyttömuotoihin arvioidaan siirtyvän pel-
46447: peeksi on arvioitu yli 1 000 miljoonaa kiloa,      toa vuosittain noin 25 000 hehtaaria. Ilman
46448: josta vuonna 1991 on tarkoitus viedä noin 900      viljantuotantoa rajoittavia toimenpiteitä vilja-
46449: miljoonaa kiloa.                                   ylijäämän arvioidaan olevan keskimääräisten
46450:   Vaikka viljelyssä oleva kokonaispelto-ala on     satojen mukaan laskettuna noin 1 000 miljoo-
46451: supistunut, rehuvilja-ala on kuitenkin pysynyt     naa kiloa vuonna 1992.
46452: 30!224S
46453: 2                                  1990 vp. -      HE n:o 200
46454: 
46455: 1.2. Peltoalaan kohdistuvia toimenpiteitä                              Koko       Palkkio-     Maksetut
46456:                                                                     kesantoala   kesantoala   korvaukset
46457:                                                                      1 000 ha     1 000 ha     milj. mk
46458:    Voimassa olevan maataloustulolain (736/89)
46459: mukaan valtio vastaa vuonna 1990 viljan vien-       1977 ...... .     90.5          30.3         15.0
46460: tikustannuksista 90-prosenttisesti 510 miljoo-      1978 ...... .    100.8          38.2         23.0
46461: naan kiloon saakka ja 50-prosenttisesti 715         1979 ...... .     87.5          33.1         20.6
46462: miljoonaan kiloon asti. Vuonna 1994 määrät          1980 ...... .    102.3          43.0         31.1
46463: ovat vastaavasti 415 miljoonaa kiloa ja 615         1981 ...... .     67.5
46464: miljoonaa kiloa. Maatalouden osuus maata-           1982 ...... .     77.2
46465: loustuotteiden vientikustannuksista peritään        1983 ...... .     52.4
46466: erilaisina veroina ja maksuina. Käytössä olevis-    1984 ...... .     62.9         25.1          28.0
46467: ta veroista ja maksuista vain lannoitevero koh-     1985 ...... .     69.7         23.5          26.3
46468: distuu kasvinviljelyyn. Hallitus on antanut         1986 ...... .    103.7         59.7          82.1
46469: eduskunnalle esityksen laiksi viljan vientikus-     1987 ...... .    118.1         68.6         115.5
46470: tannusmaksusta, jonka mukaan kauppaan tu-           1988 ...... .    153.9        117.4         214.2
46471: levasta rehuviljasta perittäisiin vientikustan-     1989 ...... .    211.3        189.1         384.7
46472: nusmaksuna 10 penniä kilolta ja leipäviljasta       1990 ...... .    191.9        175.0         352.9
46473: 20 penniä kilolta.
46474:    Viljelyssä olevaa peltoalaa on parinkymme-         Kesannointisopimuksen ehtojen mukaan vil-
46475: nen viime vuoden aikana supistettu useilla eri     jelijän on pitänyt kesannoida valtioneuvoston
46476: toimenpiteillä. Metsitystä on pyritty elvyttä-     edellyttämä vähimmäisala tai vähimmäisosuus
46477: mään maksamalla metsityspalkkiota. Metsäta-        peltoalasta. Vuonna 1990 kesannoimispalkkio
46478: louteen suuntautuvat tilat saavat sopimuksen       porrastettiin alueellisesti lähinnä keskisatojen
46479: perusteella korvausta tuotantosuunnan muu-         perusteella 1 200 markasta 2 700 markkaan.
46480: toksesta ja korotetun metsityspalkkion.
46481:    Peltoa on poistettu tuotannosta määräajaksi
46482: vapaaehtoisin sopimuksin ja kesannoimispalk-
46483: kioin. Pellonvaraussopimuksia, joita tehtiin yli    2. Esitys ja sen tavoitteet
46484: 200 000 hehtaarista vuosina 1969-74, ei enää
46485: ole voimassa. Suurin osa tästä peltoalasta on          Viljelyksessä olevan peltoalan ja vientikus-
46486: jäänyt pysyvästi pois maataloustuotannosta.         tannusten supistamiseksi ehdotetaan säädettä-
46487: Vuodesta 1977 lähtien solmittuja maatalous-         väksi laki peltoalan perusteella suoritettavasta
46488: tuotannon vähentämissopimuksia on voimassa          vientikustannusmaksusta. Esityksen mukaan
46489: yhteensä noin 25 000 hehtaarista. Vuoden 1986       viljelmän haltijalle määrättäisiin vientikustan-
46490: elokuussa voimaan tulleen luopumiseläkelain         nusmaksu, josta hän vapautuisi kesannoimalla
46491: muutoksen mukaisia kuuden vuoden viljele-           vähintään 15 prosenttia pellostaaan. Oikeus-
46492: mättömyyssitoumuksia oli vuonna 1989 voi-           henkilön pitäisi kuitenkin kesannoida vähin-
46493: massa 73 000 hehtaarista.                           tään 30 prosenttia pellostaan. Maksun suuruus
46494:    Kesannoimissopimuksia tehtiin valtioneuvos-      olisi 1 000 markkaa hehtaarilta luonnollisilla
46495: ton päätösten nojalla vuosina 1977-1980 ja          henkilöillä ja 2 000 markkaa hehtaarilta oi-
46496: maataloustuotannon ohjaamisesta ja tasapai-         keushenkilöillä. Tavoitteena on, että viljelijät
46497: nottamisesta annetun lain (81/83) nojalla vuo-      kesannoisivat vähintään maksusta vapautumi-
46498: desta 1984 vuoteen 1989 asti ja vuonna 1990         seksi vaadittavan määrän peltoa sen sijaan,
46499: maataloustuotannon tasapainottamisesta anne-        että he viljelisivät koko peltoalaa ja maksaisi-
46500: tun lain (1261/89) perusteella. Vuonna 1989         vat vientikustannusmaksua. Kokonaiskesanto-
46501: sopimusten piiriin tuli 189 000 hehtaaria pel-      alan tulisi olla vähintään 350 000 hehtaaria.
46502: toa, mutta vuonna 1990 sopimusala laski
46503:  175 000 hehtaariin. Ilman sopimuksia kesanto-         Vientikustannusmaksun piiriin tulevien tilo-
46504: na hoidettu pelto on vuonna 1990 noin 15 000        jen määrän vähentämiseksi alle kolmen hehtaa-
46505: hehtaaria.                                          rin viljelmät ehdotetaan jätettäväksi vientikus-
46506:    Seuraavassa on tilastotietoja koko kesanto-      tannusmaksun ulkopuolelle. Oheisessa asetel-
46507: alasta ja erikseen palkkioon perustuvasta ke-       massa on esitetty maatilojen jakauma viljelijän
46508: santoalasta sekä maksetuista korvauksista.          hallinnassa olevan peltoalan mukaan vuonna
46509:                                                     1988 maatilarekisterin mukaan.
46510:                                                      1990 vp. -         HE n:o 200                                     3
46511: 
46512: Hallinnassa           Maatiloja        Hallinnassa         Keskim.         Kolmen hehtaarin peltoalarajan alapuolelle
46513: oleva                                        oleva        peltoala/     jää lähes 17 prosenttia maatilarekisterissä ole-
46514: peltoala                                  peltoala              tila
46515: ha                             kpl              ha               ha     vista yli yhden peltohehtaarin tiloista, mutta
46516:                                                               3.94
46517:                                                                         vain 2.4 prosenttia peltoalasta.
46518:  3- 4.99               23 594             92 980
46519:  5- 9.99               49 462            361 291              7.30         Ehdotetusta laista aiheutuva kesannointitar-
46520: 10-14.99               30 466            374 968             12.31      ve saattaisi vaikeuttaa huomattavasti kotieläin-
46521: 15-19.99               19 729            341 600             17.31      ten ruokinnan järjestämistä sellaisilla nauta-
46522: 20-49.99               31 609            911 632             28.84      karjatiloilla, joilla lähes koko peltoala käyte-
46523: 50-                     3 858            275 725             71.47      tään nurmirehun tuottamiseen. Tästä syystä
46524: Yhteensä              158 718          2 358 196             14.86      tilat, joilla vähintään 90 prosenttia peltoalasta
46525:                                                                         on nurmena, ehdotetaan vapautettavaksi vien-
46526:  1-1.99                16 362             23 285              1.42      tikustannusmaksusta. Näiden tilojen lukumää-
46527:  2-2.99                13 969             34 025              2.44      rä ja peltoala on nykyisin vähäinen. Osalla
46528: Yhteensä              189 049          2 415 505             12.77      tiloista lisättäisiin kuitenkin nurmialaa mainit-
46529:                                                                         tuun rajaan asti.
46530: Hallinnassa          Osuus            Osuus yli     Vuokrapellon 1)
46531:                        tila-             3 ha:n       osuus hallin-        Maksuvelvoitteen takia kesannoitavaksi pel-
46532: oleva pelto-
46533: ala ha             määrästä              tilojen     nassa olevasta     toalaksi arvioidaan tulevan esityksen mukaisin
46534:                                      peltoalasta         peltoalasta    perustein noin 300 000 hehtaaria. Kokonaiske-
46535:                                           07o           ha        Olo   santoala arvioidaan tätä suuremmaksi, koska
46536:  3- 4.99               14.9            3.9        1 780         1.9     osa viljelijöistä todennäköisesti kesannoi enem-
46537:  5- 9.99               31.3           15.3       12 734         3.5     män kuin 15 prosenttia peltoalastaan.
46538: 10-14.99               19.2           15.9       23 864         6.4
46539: 15-19.99               12.4           14.5       30 863         9.0
46540: 20-49.99               19.9           38.7      130 255        14.3
46541: 50-                     2.4           11.7       62 242        22.6
46542: Yhteensä              100.0          100.0      261 738        11.1
46543: 
46544: 1-1.99 2 )              8.7             1.0             46      0.0
46545: 2-2.99 2)               8.0             1.4            390      0.1
46546:   Yhteensä                                         262 175     10.9
46547:  1
46548:   )     Poisluettuna yhden kasvukauden vuokraukset.
46549: 2
46550:     )   Osuuksia laskettaessa kokonaismäärissä mukana yli
46551:         yhden peltohehtaarin tilat.
46552: 
46553: 
46554: 
46555: 
46556:                                           YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
46557: 
46558: 
46559:  1. Lakiehdotuksen perustelut                                           taloustulolaissa tarkoitettua osuutta maata-
46560:                                                                         loustuotteiden vientikustannuksista. Maksua ei
46561:    1 §. Yleistä. Lain tarkoituksena on vähentää                         pidetä sellaisena maatalouden kustannuksena,
46562:  maataloustuotteiden viennistä aiheutuvia kus-                          joka olisi otettava huomioon maataloustulo-
46563:  tannuksia supistamalla viljelyksessä olevaa pel-                       neuvotteluja varten laadittavassa kustannuslas-
46564:  toalaa. Säädettäväksi ehdotettu vientikustan-                          kelmassa.
46565:  nusmaksulaki koskisi eräin poikkeuksin kaik-                              2 §. Maksuvelvollisuus. Pykälän 1 momentin
46566:  kea viljelyksessä olevaa peltoa. Viljelijä voisi                       mukaan maksuvelvollisuus määräytyy pellon
46567:  vapautua maksusta laissa mainitun vähimmäis-                           hallinnan perusteella. Maksuvelvollinen olisi
46568:  alan kesannoimalla. Ehdotuksen mukaan mak-                             jokainen, jolla viljelmän omistajana, vuokra-
46569:  sua kannettaisiin vuodelta 1991.                                       sopimuksen tai viljelmän muun käyttöoikeu-
46570:    Peltoalan perusteella suoritettavan vientikus-                       den nojalla on hallinnassaan peltoa. Maksu
46571:  tannusmaksun tuotto katsottaisiin osaksi maa-                          olisi viljelmäkohtainen.
46572: 4                                    1990 vp. -      HE n:o 200
46573: 
46574:    Maksuvelvollisuus koskisi sekä luonnollisia        kolme hehtaaria. Lakia ei sovellettaisi myös-
46575: henkilöitä että oikeushenkilöitä. Jos kysymyk-        kään sellaiseen viljelmään, jonka pellot ovat
46576: sessä olisivat puolisot tai muut sellaiset henki-     valtion ja viljelijän välisen muun sopimuksen
46577: löt, jotka yhteisesti hallitsevat viljelmää, nämä     kuin kesannoimissopimuksen taikka viljelijän
46578: olisivat yhteisvastuullisesti vastuussa maksun        antaman luopumiseläkelain mukaisen sitou-
46579: suorittamisesta. Luonnollisena henkilönä pi-          muksen perusteella viljelemättä vuonna 1991.
46580: dettäisiin myös kuolinpesää ja maatalousyhty-         Soveltamisalan ulkopuolelle jäisivät myös ne
46581: mää. Oikeushenkilöllä tarkoitettaisiin laissa         viljelmät, joista on voimassa maataloustuotan-
46582: avointa yhtiötä, kommandiittiyhtiötä, osa-            non tasapainottamisesta annetun lain 12 §:ssä
46583: keyhtiötä, osuuskuntaa, yhdistystä, säätiötä,         tarkoitettu sopimus luonnonmukaisen tuotan-
46584: kuntaa, kuntainliittoa, seurakuntaa ja seura-         non harjoittamisesta.
46585: kuntayhtymää. Valtiota maksuvelvollisuus ei              5 §. Maksuvelvollisuuden perusteena oleva
46586: koskisi. Valtion tilojen osalta kesantoalan li-       pelto. Pykälässä on määritelty se viljelmän
46587: sääminen on tarkoitus hoitaa erikseen annetta-        peltoala, jonka perusteella maksu määrätään.
46588: villa ohjeilla.                                       Tällaisena peltona pidetään viljelmään 30 päi-
46589:    3 §. Vi/jelmän määritelmä. Maksuvelvolli-          vänä kesäkuuta 1991 kuuluvaa metsittämätön-
46590: suus olisi viljelmäkohtainen. Henkilö, jolla on       tä peltoa. Pellon määrää laskettaessa koko-
46591: hallinnassaan useampi kuin yksi tässä laissa          naispeltoalasta vähennetään vuodesta 1989 al-
46592: tarkoitettu viljelmä tai joka on osallisena           kaen viljelemättömänä olleet pellot, joita ei
46593: useamman kuin yhden viljelmän hallintaan,             viljellä myöskään vuonna 1991, jotta niitä ei
46594: tulisi siten maksuvelvolliseksi erikseen jokaisen     otettaisi uudelleen viljelyyn. Lisäksi ehdote-
46595: viljelmän osalta.                                     taan, että hedelmän- tai marjanviljelyssä taik-
46596:    Pykälän mukaan viljelmällä tarkoitetaan            ka taimitarhatuotannossa olevaa aluetta ei ote-
46597: laissa yhden tai useamman tilan, tilanosan tai        ta peltoalaa laskettaessa huomioon.
46598: alueen muodostamaa peltoa käsittävää maata-
46599:                                                          6 §. Maksun suuruus. Ehdotuksen mukaan
46600: loudellista yksikköä, jota viljellään ja hallitaan
46601:                                                       luonnollisen henkilön osalta vientikustannus-
46602: yhtenä kokonaisuutena. Viljelmä voi olla paitsi
46603:                                                       maksun suuruus olisi 1 000 markkaa ja oikeus-
46604: talouskeskuksen käsittävä maatila myös raken-         henkilön osalta 2 000 markkaa viljelmän 5 §:n
46605: tamatao pelkän peltoalueen käsittävä maata-
46606:                                                       mukaan laskettua peltohehtaaria kohti. Maksu
46607: loudellinen yksikkö.
46608:                                                       määrättäisiin hehtaarin täyden kymmenesosan
46609:    Viljelmästä antaisi tarkemmat määräykset
46610:                                                       tarkkuudella.
46611: lain 22 §:n nojalla maatilahallitus. Tällöin on
46612: tarkoitus määritellä muun muassa, kuinka                 7 §. Maksusta vapautuminen. Pykälässä on
46613: kaukana talouskeskuksesta tai toisistaan olevat       säädetty vientikustannusmaksusta vapautumi-
46614: peltoalueet katsottaisiin samaan viljelmään           sesta. Maksusta vapautuu, jos kesannoi vuon-
46615: kuuluviksi. Pääsääntöisesti viljelmään katsot-        na 1991 koko kasvukauden ajan peltoa mää-
46616: taisiin kuuluvan vain samalle omistajalle tai         rän, joka on vähintään 15 prosenttia 5 §:n
46617: haltijalle kuuluvat pellot. Kuitenkin samasta         mukaan laskettavasta peltoalasta. Oikeus-
46618: talouskeskuksesta tai sen puuttuessa muutoin          henkilön on kesannoitava 30 prosenttia sano-
46619: selvästi yhteisesti esimerkiksi vanhempien ja         tusta peltoalasta.
46620: lasten kesken hoidettavat eri henkilöiden pelto-         Kesannoinnin on kohdistuttava 5 §:n mu-
46621: alueet on tarkoitus katsoa samaksi viljelmäksi.       kaan määräytyvään maksuvelvollisuuden pe-
46622: Tarkoitus on yleensäkin noudattaa samanlaisia         rusteena olevaan peltoalaan. Kesannoitavan
46623: periaatteita kuin maatalousyrittäjien eläkelain       pellon tulee 2 momentin mukaan olla vuonna
46624: (467 /69) 2 §:n 1 momentissa tarkoitetun viljel-      1990 viljeltyä tai kesantona hoidettua. Jollei
46625: män suhteen.                                          viljelmään kuulu riittävästi edellä mainittua
46626:    4 §. Soveltamisalan rajoitukset. Pykälässä         kesannoitavaksi ensisijaisesti hyväksyttävää
46627: säädettäisiin niistä tapauksista, joihin lakia ei     peltoa, olisi maksuvelvollisen kesannoitava
46628: sovellettaisi. Soveltamisalan ulkopuolelle on         muuta hallinnassaan olevaa peltoa. Tämä kos-
46629: tarpeen hallinnollisista syistä jättää sellaiset      kisi lähinnä tapauksia, joissa maataloustuotan-
46630: viljelmät, joilla ei niiden viljelyala huomioon       non vähentämissopimuksen tehnyt viljelijä
46631: ottaen ole lain tavoitteiden kannalta käytännön       aloittaa tuotannon uudelleen sopimuksen pää-
46632: merkitystä. Järjestelmän ulkopuolelle ehdote-         tyttyä tai tapauksia, joissa viljelijä ostaa tilan,
46633: taan jätettäväksi viljelmät, joilla on peltoa alle    jota ei ole edellisenä vuonna viljelty.
46634:                                     1990 vp. -      HE n:o 200                                        5
46635: 
46636:     Kesannoiduksi katsotaan aina pelto, josta        moitus, josta käy selville viljelmään kuuluvat
46637: maksetaan maataloustuotannon tasapainotta-           5 §:ssä tarkoitetut alat ja muut maksun mää-
46638: misesta annetun lain mukaan palkkiota. Ehdon         räämiseksi tarvittavat tiedot. Mikäli maksuvel-
46639: täyttää myös muu vuonna 1990 viljelyksessä tai       vollinen haluaa vapautua maksun suorittami-
46640: kesantona ollut pelto, jolta ei korjata satoa        sesta, tulee hänen lisäksi ilmoittaa vuonna 1991
46641: vuonna 1991. Kesannoitavaan peltoalueeseen           kesannoitavaksi suunniteltu peltoala ja sen si-
46642: sisältyviä sarkaojia ei vähennetä alasta, vaan       jainti ja muut maksusta vapautumiseksi tarvit-
46643: ne täyttävät myös kesannointiehtoa.                  tavat tiedot. Ilmoitus on tehtävä maatilahalli-
46644:    Jos viljelijä on edellä mainitun lain mukai-      tuksen määräämään ajankohtaan mennessä.
46645: sesti metsittänyt peltoa vuonna 1990 tai 30          Maatilahallituksen asiaa koskeva päätös on
46646: päivään kesäkuuta mennessä vuonna 1991, nä-          julkaistava Suomen säädöskokoelmassa. Tar-
46647: mä pellot rinnastetaan kesannointiin. Mainitun       koituksena on, että ilmoitus tulee tehdä alku-
46648: lain mukaan metsitetyn pellon on pitänyt olla        kesästä.
46649: metsitystä edeltäneenä vuonna viljelyksessä.            Tarkoituksena on, että ilmoituksen perus-
46650: Jos metsitettyä alaa ei ole koko vaadittavaa         teella asianmukaisesti kesannoidusta peltoalas-
46651: määrää, on loppuosaa vastaava määrä kesan-           ta maksetaan viljelijälle palkkiota sen mukaan
46652: noitava. Metsitetty peltoalue ei siten kuulu         kuin valtioneuvosto maataloustuotannon tasa-
46653: 5 §:n mukaiseen maksuvelvollisuuden alaiseen         painottamisesta annetun lain perusteella päät-
46654: peltoalaan, mutta sillä voidaan täyttää kesan-       tää. Valtioneuvosto päättäisi myös kesantopel-
46655: nointiehtoa.                                         lon käyttämisestä ja muista kesannoimisen eh-
46656:     Maksuvelvollisuudesta vapautuisi myös, jos       doista. Ilmoitus toimisi samalla palkkiohake-
46657:  maksuvelvollisuuden perusteena olevasta pelto-      muksena. Samaan ilmoitukseen on tarkoitus
46658:  alasta vuoden 1991 kasvukautena vähintään 90        yhdistää myös peltoalaperusteisen tuen ja
46659:  prosenttia on nurmena tai jos maksuvelvolli-        pinta-alalisän hakeminen.
46660:  suuden perusteena oleva peltoala on alle 3             11 §. Ilmoituksen tarkastaminen. Pykälässä
46661:  hehtaaria.                                          säädettäisiin maatalouslautakunnan velvolli-
46662:     8 §.Poikkeus. Edellä 6 ja 7 §:ssä on oikeus-     suudesta tarkastaa, ovatko maksuvelvolliset
46663:  henkilölle ehdotettu säädettäväksi korkeampi        täyttäneet ilmoitusvelvollisuutensa. Maatalous-
46664:  maksu ja suurempi kesannointiedellytys kuin         lautakunnan tulisi tarkastaa kesannoitavia alo-
46665:  luonnolliselle henkilölle. Pykälässä säädettäi-     ja myös paikan päällä, jos se lain noudattami-
46666:  siin, että maatilahallitus voisi päättää, että      sen valvomiseksi on tarpeellista. Maksuvelvol-
46667:  eräissä tapauksissa oikeushenkilöiden maksu-        lisuus tai maksusta vapautuminen selvitetään
46668:  velvoitetta ja kesannoitavaksi säädettyä pro-       ilmoitusten perusteella. Tarkoituksena on, että
46669:  senttiosuutta alennetaan. Tämä olisi perus-         ilmoitukset tarkastetaan mahdollisimman pian
46670:  teltua silloin, kun kysymys on viljelijöiden        niiden jättämisen jälkeen ja tarkastukset viljel-
46671:  muodostamasta avoimesta yhtiöstä, komman-           millä suoritettaisiin kesän aikana viimeistään
46672:  diittiyhtiöstä, osakeyhtiöstä tai osuuskunnasta,    kesannointivuoden syksyllä.
46673:  taikka kun kysymys on yleishyödyllistä toimin-         12 §. Maksun määrääminen arvion mukaan.
46674:  taa harjoittavasta säätiöstä tai laitoksesta.       Jos ilmoitusta ei kehotuksesta huolimatta an-
46675:     9 §. Vientikustannusmaksun määrääminen.          neta, on maksu määrättävä arvion mukaan,
46676:  Vientikustannusmaksun määräämisestä, mak-           jollei maksuvelvollinen ole 7 § :ssä tarkoitetulla
46677:  suunpanosta ja kannosta huolehtisi kunnan           tavalla vapautunut maksun suorittamisesta.
46678:  maatalouslautakunta. Jollei kunnassa ole maa-          13 §. Vientikustannusmaksun korottaminen.
46679:  talouslautakuntaa, kunnan muuhun maata-             Pykälän mukaan vientikustannusmaksua koro-
46680:  lousviranomaiseen sovelletaan tällöin, mitä         tettaisiin 50 prosentilla, jos ilmoitusvelvollisuus
46681:  maatalouslautakunnasta on säädetty. Lisäksi         laiminlyödään tai jos ilmoitus annetaan puut-
46682:  pykälässä ehdotetaan, että maaseutupiiri voisi      teellisena. Maksua ja sen korotusta ei kuiten-
46683:  kohtuussyistä alentaa tai olla perimätiä mak-       kaan määrättäisi, jos on olemassa 7 §:ssä tar-
46684:  sua, jos kesannointi on ilmeisen erehdyksen         koitetut perusteet maksusta vapautumiselle.
46685:  johdosta toteutettu liian pienenä alana.            Vientikustannusmaksua olisi korotettava uu-
46686:     10 §. Ilmoitusvelvollisuus. Pykälässä on         delleen enintään kaksinkertaiseksi, jollei mak-
46687:  säännökset maksuvelvollisen ilmoitusvelvolli-       suvelvollinen kehotuksesta huolimatta ja ilman
46688:  suudesta. Niiden mukaan maksuvelvollisen oli-       hyväksyttävää estettä anna sanottua ilmoitusta
46689:  si tehtävä kunnan maatalouslautakunnalle il-        tai antaa sen puutteellisena. Samoin on mene-
46690: 6                                    1990 vp. -      HE n:o 200
46691: 
46692: teltävä, jos maksuvelvollinen on tahallaan tai          20 §. Virka-apu. Pykälässä säädetään virka-
46693: törkeästä huolimattomuudesta antanut olen-           avun antamisesta.
46694: naisesti väärän ilmoituksen.                            21 §.   Maksuvelvollisuuden kiertäminen.
46695:    14 §. Maksulippu. Pykälässä säädetään             Maksun suorittamisesta voitaisiin yrittää va-
46696: maksulipun kirjoittamisesta ja maksuunpano-          pautua esimerkiksi viljelmän hallintasuhteita
46697: päätöksen ja maksulipun tiedoksiannosta.             järjestelemällä. Tällaisten tapausten varalta py-
46698:    15 §. Vientikustannusmaksun suorittamisen         kälässä annettaisiin täytäntöönpanoviranomai-
46699: laiminlyönti. Suorittamatta jääneeseen mak-          sille velvollisuus menetellä asian varsinaisen
46700: suun sovellettaisiin, mitä veronmaksun laimin-       luonteen ja tarkoituksen mukaisesti.
46701: lyönnistä on säädetty. Maksun perimiseen so-            22 § Leimaverovapaus. Pykälässä säädetään
46702: vellettaisiin, mitä verojen ja maksujen perirui-     maksupäätösten leimaverovapaudesta.
46703: sestä ulosottotoimin annetussa laissa on sää-           23 §. Tarkemmat säännökset ja määräykset.
46704: detty.                                               Tarkemmat säännökset lain täytäntöönpanosta
46705:    16 §. Maksulykkäys. Pykälän mukaan maa-           annettaisiin asetuksella. Viljelmäkäsitteen yksi-
46706: tilahallitus voisi erittäin painavista syistä        tyiskohtainen määritteleminen tapausten suu-
46707: myöntää lykkäystä maksun suorittamisesta.            resta lukumäärästä ja niiden erilaisuudesta joh-
46708:    17 §. Muutoksenhaku. Maatalouslautakun-           tuen ei ole perusteltua yleisillä lain- tai asetuk-
46709: nan päätökseen saisi hakea muutosta valitta-         sentasoisilla normeilla. Tästä syystä ehdote-
46710: malla maaseutupiiriin ja maaseutupiirin pää-         taan, että maatilahallitus antaisi lakia tarkem-
46711: töksestä maatilahallitukseen. Maatilahallituk-       mat määräykset siitä, mitä viljelmällä tarkoite-
46712: sen päätöksestä saisi valittaa edelleen korkeim-     taan. Maatilahallitus antaisi myös tarkemmat
46713: paan hallinto-oikeuteen. Muutoksenhausta hal-        määräykset kesannoimisesta. Ehdotetun lain ja
46714: lintoasioissa annetun lain mukaan valituksella       maataloustuotannon tasapainottamisesta anne-
46715: on pääsääntöisesti täytäntöönpanoa siirtävä          tun lain mukaiseen kesannointiin on tarkoitus
46716: vaikutus. Tämän vuoksi ehdotetaan säädettä-          soveltaa samanlaisia ehtoja.
46717: väksi, että maksu on suoritettava valituksesta          Pykälän mukaan maatilahallitus antaisi
46718: huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin        myös tarkemmat määräykset vientikustannus-
46719: määrää.                                              maksun määräämisestä, maksuunpanosta ja
46720:    18 §. Valvonta. Pykälässä säädettäisiin val-      kannasta. Nämä olisivat lain toimeenpanon
46721: vontaa suorittavista viranomaisista. Valvonta-       kannalta tarpeellisia menettelyllisiä määräyk-
46722: viranomaisilla olisi oikeus tarkastaa viljelmiä      siä.
46723: ja niiden peltoja. Pykälässä säädettäisiin lisäksi
46724: tietojenantovelvollisuudesta. Maksuvelvollisen
46725: olisi annettava valvontaviranomaisille tarpeelli-    2. Voimaantulo
46726: set tiedot. Myös muiden kuin maksuvelvollis-
46727: ten olisi annettava tietoja, jotka ilmenevät           Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan vuoden
46728: heidän hallussaan olevista asiakirjoista. Tieto-     1991 alusta ja olemaan voimassa vuoden 1991
46729: jenantovelvollisuus ei kuitenkaan liike- ja am-      loppuun.
46730: mattisalaisuutta lukuun ottamatta koskisi seik-
46731: kaa, jossa on oikeus kieltäytyä todistamasta.
46732:    19 §. Salassapitovelvollisuus. Pykälässä sää-     3. Lain säätämisjärjestys
46733: detään salassapitovelvollisuudesta. Tämän lain
46734: mukaista valvontaa suorittava, joka lain täy-           Peltoalan perusteella suoritettava vientikus-
46735: täntöönpanon yhteydessä saa tietoja yksityisen       tannusmaksu on veronluonteinen maksu. Laki
46736: taloudellisesta asemasta tai liike- tai ammatti-     olisi    säädettävä      valtiopäiväjärjestyksen
46737: salaisuudesta, ei saa paljastaa tietoja ilman        68 §:ssä tarkoitetussa enintään yhdeltä vuodel-
46738: asianomaisen suostumusta. Salassapitovelvolli-       ta kannettavaa veroa koskevassa säätämisjär-
46739: suus ei estäisi tietojen antamista niiden saantiin   jestyksessä.
46740: oikeutetulle viranomaiselle eikä myöskään ri-
46741: kosten selvittämisen ja muutoksenhaun tutki-           Edellä olevan perusteella annetaan Eduskun-
46742: misen yhteydessä.                                    nan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
46743:                                     1990 vp. -      HE n:o 200                                    7
46744: 
46745: 
46746: 
46747: 
46748:                                               Laki
46749:                  peltoalan perusteella suoritettavasta vientikustannusmaksusta
46750: 
46751:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
46752: 
46753:                        1§                           diittiyhtiötä, osakeyhtiötä, osuuskuntaa, yhdis-
46754:                                                     tystä, säätiötä, kuntaa, kuntainliittoa, seura-
46755:                      Yleistä                        kuntaa ja seurakuntayhtymää.
46756:    Maataloustuotteiden viennistä aiheutuvien           Vientikustannusmaksu määrätään viljelmä-
46757: kustannusten vähentämiseksi on valtiolle suori-     kohtaisesti.
46758: tettava vuodelta 1991 peltoalan perusteella
46759: vientikustannusmaksua sen mukaan kuin tässä                               3§
46760: laissa säädetään.
46761:    Tämän lain nojalla suoritettavat vientikus-                   Viljelmän määritelmä
46762: tannusmaksut katsotaan osaksi maataloustulo-           Viljelmällä tarkoitetaan tässä laissa yhden
46763: lain (736/89) 15 § :ssä tarkoitettua maatalous-     tai useamman tilan, tilanosan tai alueen muo-
46764: tuottajien osuutta maataloustuotteiden vienti-      dostamaa peltoa käsittävää maatilataloudellis-
46765: kustannuksista. Vientikustannusmaksuja ei           ta yksikköä, jota viljellään ja hallitaan yhtenä
46766: oteta maatalouden kustannuksina huomioon            kokonaisuutena.
46767: maataloustulon kehittämiseksi laadittavassa
46768: laskelmassa.
46769:                                                                           4§
46770:                       2 §                                     Soveltamisalan rajoitukset
46771:               Maksuvelvollisuus                        Tämän lain säännöksiä ei sovelleta viljel-
46772:    Maksuvelvollinen on jokainen luonnollinen        mään:
46773: henkilö tai oikeushenkilö, jolla viljelmän omis-       1) jonka peltopinta-ala on alle kolme heh-
46774: tajana taikka viljelmän vuokrasopimukseen pe-       taaria;
46775: rustuvan tai muun käyttöoikeuden nojalla on            2) josta on voimassa maataloustuotannon
46776: hallinnassaan peltoa. Milloin viljelmää hallitse-   ohjaamisesta annetun lain 4 §:n mukainen tuo-
46777: vat puolisot tai muutoin useat henkilöt yhtei-      tannonmuutossopimus,       maataloustuotannon
46778: sesti, he ovat yhteisvastuullisti vastuussa mak-    ohjaamisesta ja tasapainottamisesta annetun
46779: sun suorittamisesta.                                lain (81183) mukainen maataloustuotannon vä-
46780:    Luonnollisena henkilönä pidetään myös sel-       hentämissopimus, maataloustuotannon tasa-
46781: laista luonnollisten henkilöiden muodostamaa        painottamisesta annetun lain (1261/89) 9 §:ssä
46782: yhtymää tai kuolinpesää, jonka osakkaat yh-         tarkoitettu sopimus peltokasvien viljelystä luo-
46783: teisesti hallitsevat viljelmän peltoja. Oikeus-     pumisesta, ei kuitenkaan kesannoimissopimus,
46784: henkilönä pidetään avointa yhtiötä, komman-         taikka jota koskee luopumiseläkelain 6 §:n 2
46785: 8                                   1990 vp. -     HE n:o 200
46786: 
46787: momentin 3 kohdassa tarkoitettu maatalous-         mainitun lain mukaan vuonna 1990 tai 1991
46788: tuotannosta luopumissitoumus; tai                  metsitetty pelto.
46789:   3) josta on voimassa maataloustuotannon            Vientikustannusmaksua ei ole myöskään
46790: tasapainottamisesta annetun lain 12 § :ssä tar-    suoritettava, jos viljelmään kuuluvasta maksu-
46791: koitettu sopimus luonnonmukaisen maatalous-        velvollisuuden perusteena olevasta peltoalasta
46792: tuotannon harjoittamisesta.                        vuoden 1991 kasvukauden ajan vähintään 90
46793:                                                    prosenttia on nurmella tai jos tällainen peltoala
46794:                     5§                             on alle kolme hehtaaria.
46795:  Maksuvelvollisuuden perusteena oleva pelto                              8§
46796:    Maksuvelvollisuuden perusteena on viljel-                          Poikkeus
46797: mään 30 päivänä kesäkuuta 1991 kuuluva met-
46798: sittämätön peltoala. Sen suuruutta laskettaessa       Milloin kysymys on luonnollisten henkilöi-
46799: ei kuitenkaan oteta huomioon:                      den muodostamasta avoimesta yhtiöstä, kom-
46800:                                                    mandiittiyhtiöstä, osakeyhtiöstä tai osuuskun-
46801:    1) vuonna 1989 ja sen jälkeen yhtäjaksoises-
46802:                                                    nasta, jonka pääasiallinen tarkoitus on maata-
46803: ti viljelemättömänä ollutta ja vuonna 1991
46804:                                                    louden harjoittaminen, taikka maatalousoppi-
46805: edelleen viljelemättömänä olevaa peltoalaa; tai
46806:                                                    laitoksesta tai muusta yleishyödyllistä toimin-
46807:    2) hedelmän- ja marjanviljelyssä taikka tai-    taa harjoittavasta laitoksesta, maatilahallitus
46808: mitarhatuotannossa olevaa peltoalaa.               voi hakemuksesta päättää, että siihen sovelle-
46809:                                                    taan mitä edellä luonnollisen henkilön osalta
46810:                       6§                           vientikustannusmaksun suuruudesta tai mak-
46811:                Maksun suuruus                      susta vapautumisesta on säädetty. Hakemus on
46812:                                                    tehtävä maatilahallituksen määräämään ajan-
46813:   Vientikustannusmaksua      on    suoritettava    kohtaan mennessä.
46814: 1 000 markkaa maksuvelvollisuuden perus-
46815: teena olevan peltoalan hehtaaria kohti. Oikeus-                        9§
46816: henkilön on suoritettava vientikustannusmak-
46817: sua kuitenkin 2 000 markkaa maksuvelvolli-             Vientikustannusmaksun määrääminen
46818: suuden perusteena olevan peltoalan hehtaaria          Vientikustannusmaksun       määräämisestä,
46819: kohti. Vientikustannusmaksu määrätään kulta-       maksuunpanosta ja kannasta huolehtii kunnan
46820: kin täydeltä hehtaarin kymmenesosalta.             maatalouslautakunta.
46821:                                                      Maksua ei määrätä, jos maksuvelvollinen on
46822:                       7 §
46823:                                                    7 §:n nojalla vapautunut maksun suorittami-
46824:            Maksusta vapautuminen                   sesta.
46825:                                                      Jos kesannointi on ilmeisen erehdyksen joh-
46826:    Vientikustannusmaksua ei ole suoritettava,      dosta toteutettu vain osittain, maaseutupiiri
46827: jos 2 § :ssä tarkoitettu maksuvelvollinen kesan-   voi kohtuussyistä päättää, ettei vientikustan-
46828: noi vuoden 1991 kasvukauden ajan peltoa            nusmaksua ole suoritettava tai että sen määrää
46829: määrän, joka on vähintään 15 prosenttia 5 §:n      alennetaan.
46830: mukaan lasketusta peltoalasta. Maksuvelvolli-
46831: sen oikeushenkilön maksusta vapautumisen                                 10§
46832: edellytyksenä on kuitenkin, että se kesannoi
46833: 5 §:n mukaan lasketusta peltoalasta vähintään                    Ilmoitusvelvollisuus
46834: 30 prosenttia.                                       Vientikustannusmaksun määräämistä varten
46835:    Kesannoitavan pellon tulee olla vuonna 1990     maksuvelvollisen on annettava maatilahallituk-
46836: viljeltyä tai kesantona hoidettua. Siltä osin      sen määräämään ajankohtaan mennessä kun-
46837: kuin maksuvelvollisella ei ole hallinnassaan       nan maatalouslautakunnalle maatilahallituksen
46838: tällaista peltoa, voidaan kesannoida muutakin      vahvistamalla lomakkeella ja määräämällä ta-
46839: peltoa.                                            valla ilmoitus, josta käy selville viljelmään
46840:    Kesannoiduksi katsotaan aina pelto, josta       kuuluvat 5 §:ssä tarkoitetut peltoalat ja muut
46841: maksetaan maataloustuotannon tasapainotta-         maksun määräämiseksi tarvittavat tiedot. Jos
46842: misesta annetun lain perusteella kesannoimis-      maksuvelvollinen haluaa vapautua maksun
46843: palkkiota. Kesannointiin rinnastetaan myös         suorittamisesta, hänen tulee lisäksi ilmoittaa
46844:                                    1990 vp. -      HE n:o 200                                       9
46845: 
46846: vuonna 1991 kesannoitava peltoala ja sen si-        van päätöksen perusteella on maksuvelvollisel-
46847: jainti sekä muut maksusta vapautumiseksi tar-       le kirjoitettava maksulippu.
46848: vittavat tiedot.                                       Päätös ja maksulippu on toimitettava mak-
46849:    Ilmoitus on annettava sen kunnan maata-          suvelvolliselle tiedoksi siinä järjestyksessä kuin
46850: louslautakunnalle, jonka alueella viljelmän ta-     tiedoksiannosta hallintoasioissa annetussa lais-
46851: louskeskus tai, jos sellaista ei ole, pääosa        sa (232/66) on erityistiedoksiannosta säädetty.
46852: viljelmään kuuluvista pelloista sijaitsee.          Päätös ja maksulippu voidaan kuitenkin toi-
46853:                                                     mittaa maksuvelvolliselle postin välityksellä
46854:                       11 §                          myös kirjatussa kirjeessä.
46855:             Ilmoituksen tarkastaminen                  Vientikustannusmaksu on suoritettava maa-
46856:                                                     seutu piirin postisiirtotilille.
46857:    Maatalouslautakunnan tulee 10 §:n 1 mo-
46858: mentissa tarkoitetun määräajan päätyttyä tar-                             15 §
46859: kastaa, ovatko maksuvelvolliset täyttäneet il-          Vientikustannusmaksun suorittamisen
46860: moitusvelvollisuutensa. Maatalouslautakunnan                        laiminlyönti
46861: tulee tarkastaa myös kesannoitavia aloja, jos
46862: se lain noudattamisen valvomiseksi on tarpeel-         Maatalouslautakunnan      maksuunpaneman
46863: lista.                                              vientikustannusmaksun laiminlyöntiin sovelle-
46864:                                                     taan, mitä veronmaksun laiminlyömisestä ai-
46865:                       12 §                          heutuvista seuraamuksista on säädetty.
46866:     Maksun määrääminen arvion mukaan                   Suorittamatta jääneen vientikustannusmak-
46867:                                                     sun perimisessä on soveltuvin osin noudatetta-
46868:    Jollei 10 §:n 1 momentissa tarkoitettua il-      va, mitä verojen ja maksujen perimisestä ulos-
46869: moitusta ole kehotuksesta huolimatta annettu        ottotoimin annetussa laissa (367 /61) on säädet-
46870: tai sitä ei voida korjattunakaan hyväksyä vien-     ty.
46871: tikustannusmaksun määräämisen perustaksi ei-
46872: kä maksuvelvollinen ole 7 §:ssä tarkoitetulla                             16 §
46873: tavalla vapautunut maksusta, maatalouslauta-
46874:                                                                     Maksunlykkäys
46875: kunnan on määrättävä maksu arvion mukaan.
46876:                                                       Erityisen painavista syistä maatilahallitus voi
46877:                       13 §                          hakemuksesta myöntää lykkäystä vientikustan-
46878:     Vientikustannusmaksun korottaminen              nusmaksun suorittamisesta enintään yhdeksi
46879:                                                     vuodeksi. Lykkäyksen edellytyksenä on, että
46880:    Maatalouslautakunnan on määrättävä vien-         maksun suorittamisesta annetaan hyväksyttävä
46881: tikustannusmaksua korotettavaksi enintään 50        vakuus. Maksulle, jonka suorittamisesta
46882: prosentilla, jos maksuvelvollinen on ilman pä-      myönnetään lykkäystä, peritään lykkäysajalta
46883: tevää syytä laiminlyönyt 10 §:ssä tarkoitetun       vuotuista korkoa 10 prosenttia.
46884: ilmoituksen antamisen määräajassa tai antanut
46885: sen olennaisesti vaillinaisena eikä ole 7 §: ssä                          17 §
46886: tarkoitetulla tavalla vapautunut maksun suorit-
46887: tamisesta. Jos hän on kehotuksen todistetta-                        Muutoksenhaku
46888: vasti saatuaankin ilman hyväksyttävää estettä         Maaseutupiirin ja maatalouslautakunnan
46889: jättänyt ilmoituksen kokonaan tai osaksi anta-     tässä laissa tarkoitetussa asiassa antamaan pää-
46890: matta taikka, jos maksuvelvollinen on tahal-       tökseen saa hakea muutosta valittamalla maa-
46891: laan tai törkeästä huolimattomuudesta antanut      talouslautakunnan päätöksestä maaseutupii-
46892: olennaisesti väärän ilmoituksen, on maksu          riin, maaseutupiirin päätöksestä maatilahalli-
46893: määrättävä korotettavaksi enintään kaksinker-      tukseen ja maatilahallituksen päätöksestä kor-
46894: taiseksi.                                          keimpaan hallinto-oikeuteen siinä järjestykses-
46895:                                                    sä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa an-
46896:                       14 §                         netussa laissa (154/50) on säädetty. Valitus-
46897:                   Maksulippu                       kirja voidaan toimittaa myös sille viranomai-
46898:                                                    selle, jonka päätökseen muutosta haetaan, ja
46899:   Vientikustannusmaksun määräämistä koske-         sen on lähetettävä valituskirja sekä asiassa
46900: 
46901: 2 301224S
46902: 10                                     1990 vp. -     HE n:o 200
46903: 
46904: kertyneet asiakirjat ja lausuntonsa valituksesta         Mitä 1 momentissa on säädetty, ei estä
46905: muutoksenhakuviranomaiselle.                          tietojen antamista:
46906:    Vientikustannusmaksu on suoritettava vali-            1) syyttäjä- ja poliisiviranomaisille rikoksen
46907: tuksesta huolimatta, jollei valitusviranomainen       selvittämistä varten;
46908: toisin määrää. Jos maksu on valitusviranomai-            2) asianomaisen viranomaisen päätöksestä
46909: sen päätöksellä poistettu tai sitä on alennettu,      tehtyä muutoksenhakua tutkivalle viranomai-
46910: maaseutupiirin on palautettava liikaa suoritet-       selle; ja
46911: tu määrä hakemuksetta asianomaiselle.                    3) muulle laissa sellaisten tietojen saantiin
46912:    Maksuunparran muutoksen johdosta palau-            oikeutetulle viranomaiselle.
46913: tettavalle määrälle suoritetaan korkoa sen mu-
46914: kaan kuin veronkantoasetuksella (903/78) on
46915: veronpalautuksen korosta säädetty.
46916:                                                                             20 §
46917:                                                                          Virka-apu
46918:                                                         Ulosotonhaltija ja poliisi ovat velvollisia an-
46919:                        18 §                           tamaan virka-apua tässä laissa tarkoitetuissa
46920:                     Valvonta                          asioissa.
46921: 
46922:    Maaseutupiirien ja kuntien maatalouslauta-
46923: kuntien tehtävänä on valvoa tämän lain nou-                                 21 §
46924: dattamista. Veroviranomaiset ovat velvolliset
46925: avustamaan mainittuja viranomaisia ja maati-                 Maksuvelvollisuuden kiertäminen
46926: lahallitusta tämän lain täytäntöönpanossa.
46927:                                                          Jos maksuvelvollisuuden kiertämiseksi jolle-
46928:    Edellä 1 momentissa tarkoitettujen viran-          kin olosuhteelle tai toimenpiteelle on annettu
46929: omaisten edustajilla on oikeus tarkastaa viljel-      sellainen oikeudellinen muoto, joka ei vastaa
46930: miä ja niiden peltoja. Viljelmien omistajien ja       asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta,
46931: haltijoiden on vaadittaessa annettava maini-          vientikustannusmaksua määrättäessä on mene-
46932: tuille viranomaisille ne tiedot, jotka ovat tar-      teltävä niin kuin asiassa olisi käytetty oikeata
46933: peen tämän lain ja sen nojalla annettujen             muotoa.
46934: säännösten ja määräysten noudattamisen val-
46935: vonnassa.
46936:    Edellä 1 momentissa mainitun viranomaisen
46937: kehotuksesta jokaisen on annettava tämän lain                               22 §
46938: ja sen nojalla annettujen säännösten ja mää-                         Leimaverovapaus
46939: räysten valvontaa varten sellaisia tietoja, jotka
46940: ilmenevät hänen hallussaan olevista asiakirjois-         Tämän lain nojalla annetuista päätöksistä ei
46941: ta. Tietojenantovelvollisuus ei kuitenkaan kos-        peritä leimaveroa.
46942: ke sellaista asiaa, josta hänellä lain mukaan on
46943: oikeus kieltäytyä todistamasta muutoin kuin
46944: sillä perusteella, että liike- tai ammattisalaisuus                         23 §
46945: tulisi ilmaistuksi.
46946:                                                                    Tarkemmat säännökset
46947:                                                          Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
46948:                                                       töönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.
46949:                        19 §                           Maatilahallitus antaa kuitenkin tarkemmat
46950:              Salassapitovelvollisuus                  määräykset tässä laissa tarkoitetusta viljelmäs-
46951:                                                       tä ja kesannoimisesta sekä vientikustannus-
46952:    Henkilö, joka on tässä laissa säädettyä teh-       maksun määräämisestä, maksuunpanosta ja
46953: tävää suorittaessaan saanut tietoja yksityisen        kannasta.
46954: taloudellisesta asemasta taikka liike- tai am-           Maatilahallituksen antamat määräykset sa-
46955: mattisalaisuudesta, ei saa niitä paljastaa, ellei     moin kuin 8 ja 10 §:ssä tarkoitetut maatilahal-
46956: se, jonka hyväksi vaitiolovelvollisuus on sää-        lituksen päätökset on julkaistava Suomen sää-
46957: detty, tähän suostu.                                  döskokoelmassa.
46958:                                 1990 vp. -   HE n:o 200                                    II
46959: 
46960:                    24 §                          Ennen tämän lain täytäntöönpanoa voidaan
46961:                Voimaantulo                    ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarvittaviin
46962:                                               toimenpiteisiin.
46963:   Tämä laki tulee voimaan pmvana
46964: kuuta 19 ja on voimassa vuoden I99I lop-
46965: puun.
46966: 
46967:     Helsingissä 5 päivänä lokakuuta I990
46968: 
46969: 
46970:                                  Tasavallan Presidentti
46971:                                   MAUNO KOIVISTO
46972: 
46973: 
46974: 
46975: 
46976:                                            Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
46977:                                      1990 vp. -      HE n:o 201
46978: 
46979: 
46980: 
46981: 
46982:                                      Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kotieläintuotannon
46983:                                   ohjaamisesta
46984: 
46985: 
46986: 
46987: 
46988:                            ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
46989: 
46990:    Esityksessä ehdotetaan vuoden 1991 loppuun        syistä myös muulloin yrittäjän vaihtuessa yri-
46991: voimassa oleva kotieläintuotannon ohjaamises-        tyksen jatkamiseen enintään entisessä vakiintu-
46992: ta eräissä tapauksissa annettu laki korvattavak-     neessa laajuudessa. Lupia voitaisiin niin ikään
46993: si uudella lailla, joka olisi voimassa vuoden        myöntää enintään 60 nautaeläintä käsittävän
46994: 1991 alusta vuoden 1994 loppuun. Uuden lain          tuotannon harjoittamiseen sekä enintään
46995: tarkoituksena on voimassa olevan lain tavoin         15 OOO:nnen yhdellä kertaa teuraaksi kasvatet-
46996: kehittää ja ohjata kotieläinyritysten rakennetta     tavan siipikarjaeläimen tuotantoon. Lisäksi
46997: sekä tuotannon määrää tuotanto- ja markkina-         valtioneuvosto voisi päättää lupien myöntämi-
46998: tilanteen huomioon ottavalla tavalla sekä siten,     sen perusteista ja ehdoista muissakin kuin edel-
46999: että tuotanto perustuisi perheviljelmätyyppi-        lä mainituissa tapauksissa.
47000: seen maatilatalouteen. Tarkoituksena on, että           Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1
47001: voimassa olevan lain säännöksiä vastaavasti          päivänä tammikuuta 1991. Esitys liittyy vuo-
47002: lupia myönnettäisiin vuosina 1991-1993 vain          den 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen ja se on
47003: sukupolvenvaihdostapauksissa ja erityisistä          tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
47004: 
47005: 
47006: 
47007: 
47008:                                        YLEISPERUSTELUT
47009: 
47010: 
47011: 1. Nykyinen tilanne                                     Sukupolvenvaihdostapausten lisäksi voidaan
47012:                                                      lupa lain 5 §:n 3 momentin mukaan erityisistä
47013: 1.1. Lainsäädäntö                                    syistä myöntää maatilalla laillisesti harjoitetun
47014:                                                      yrityksen jatkamiseen enintään entisessä laa-
47015:                                                      juudessa.
47016:   Kotieläintuotannon ohjaamisesta eräissä ta-           Kotieläinlupajärjestelmä ei enää koske lypsy-
47017: pauksissa annetussa laissa (1011/84) on säädet-      karjataloutta eikä emolehmiä. Lypsylehmät
47018: ty niistä edellytyksistä, joilla kotieläinyritystä   otetaan kuitenkin huomioon harkittaessa, täyt-
47019: saadaan ryhtyä harjoittamaan. Laissa on sää-         tyvätkö kotieläinyrityksen luvan saamisen edel-
47020: detty kokorajat, joita suurempien yritysten          lytyksenä olevat rehuomavaraisuusvaatimuk-
47021: perustamiseen tai laajentamiseen on saatava          set.
47022: maatalouspiirin lupa. Lain 5 §:n 1 momentin             Siitä, milloin lupa nautakarja-, sika- ja siipi-
47023: mukaan lupaa kotieläinyrityksen perustami-           karjatalousyrityksen perustamiseen tai laajen-
47024: seen tai laajentamiseen ei saa kuitenkaan            tamiseen voidaan myöntää ennen 1 päivää
47025: myöntää ennen 1 päivää tammikuuta 1991               tammikuuta 1991 muissa kuin edellä tarkoite-
47026: kuin lähinnä sukupolvenvaihdostapauksissa            tuissa tapauksissa, päättää lain 5 §:n 4 momen-
47027: yrityksen jatkamiseen enintään entisessä laa-        tin nojalla valtioneuvosto vuosittain tammi-
47028: juudessa.                                            kuun loppuun mennessä. Valtioneuvoston tu-
47029: 3011098
47030: 2                                   1990 vp. -     HE n:o 201
47031: 
47032: lee tällöin ottaa huomioon kotieläintuotannon      miljoonaa kiloa. Kananmunien tuotanto ylittää
47033: kehitys ja vallitseva markkinatilanne. Valtio-     siten noin 36 prosentilla kotimaan kulutuksen.
47034: neuvosto voi samalla määrätä, että lupia voi-      Vuonna 1991 vientitarpeen arvioidaan supistu-
47035: daan myöntää tietyn yhteismäärän puitteissa.       van 8-10 miljoonalla kilolla kuluvana vuonna
47036:    Valtioneuvosto määrää myös lain 5 §:n 4         tehtyjen vähentämissopimusten ansiosta.
47037: momentin mukaan perusteet, joiden mukaan
47038: tuottajalle voidaan myöntää lupa tuotanto-
47039: suunnan vaihtamiseen. Lupa tuotantosuunnan         2. Ehdotus uudeksi laiksi
47040: vaihtamiseen voidaan myöntää kokonaan tai
47041: osittain. Kyseisen luvan myöntää maatalous-            Kotieläintuotteiden ylituotannosta aiheutu-
47042: piiri. Valtioneuvosto voi kuitenkin määrätä,       vien vientikustannusten vähentämiseksi on
47043: että sen erikseen määräämissä tapauksissa ky-      välttämätöntä jatkaa tuotannon rajoittamista
47044: seisen luvan myöntää maatilahallitus.              ja tasapainottamista. Kotieläintuotannon oh-
47045:    Nykyinen laki on voimassa vuoden 1991           jaaminen rajoittamalla uusien yksiköiden pe-
47046: loppuun saakka, ja lupien myöntämistä koske-       rustamista ja olemassa olevien yksiköiden laa-
47047: va väliaikainen rajoitus päättyy 1 päivänä tam-    jentamista on peruslähtökohta muille tuotan-
47048: mikuuta 1991.                                      non ohjaamis- ja tasapainottamistoimenpiteil-
47049:                                                    le.
47050: 1.2. Tuotanto- ja markkinatilanne                      Nykyinen maataloustulolaki koskee hinnoit-
47051:                                                    teluvuosia 1990/91-1994/95. Tuotannon oh-
47052:    Tärkeimpien kotieläintuotteiden ylituotanto     jaamista koskevat järjestelmät on tarkoituk-
47053: ja siitä aiheutuva vientitarve on pysynyt suure-   senmukaista säätää koskemaan samaa ajanjak-
47054: na kuluvan vuoden aikana. Kotieläintuotteiden      soa. Tästä syystä ehdotetaan, että uusi laki
47055: vähäinen kysyntä maailmanmarkkinoilla on           olisi voimassa vuoden 1994 loppuun ja lupien
47056: vaikeuttanut ylijäämien markkinointia.             myöntämistä koskevia rajoituksia sovellettai-
47057:    Maidontuotannon       arvioidaan    kuluvana    siin vuoden 1993 loppuun. Ehdotus on pääosil-
47058: vuonna ylittävän vuoden 1989 maitomäärän.          taan samanlainen voimassa olevan lain kanssa.
47059: Meijeriin toimitettavan maitomäärän arvioi-        Teuraskananpojat rinnastettaisiin kuitenkin
47060: daan siten olevan noin 2 600 miljoonaa litraa.     nykyisen lain 2 §:n 1 momentin 4 kohdassa
47061: Maataloustulolaissa (736/89) määritetyt val-       tarkoitettuihin siipikarjaeläimiin. Samalla lu-
47062: tion markkinoimisvastuun enimmäismäärät            parajaa ehdotetaan siipikarjaeläinten osalta
47063: ovat tänä vuonna 2 550 miljoonaa litraa ja ensi    nostettavaksi sadasta tuhanteen. Lisäksi ehdo-
47064: vuonna 2 525 miljoonaa litraa maitoa. Valku-       tetaan siitostarkoituksiin kananmunia tuotta-
47065: aisomavaraisuus vuonna 1989 oli 121 prosent-       vat kanat rinnastettaviksi tuotantokanoihin.
47066: tia.                                               Esityksessä ehdotetaan myös säädettäväksi
47067:    Naudanlihan vientitarpeeksi arvioidaan 5-7      myönnetyn luvan raukeamisesta. Lupa-asioita
47068: miljoonaa kiloa. Vuonna 1991 naudanlihan           käsiHelisivät edelleen maatalouspiirit, joiden
47069: vientitarpeen arvioidaan pysyvän samalla tasol-    nimenä eduskunnan käsiteltävänä olevan maa-
47070: la. Naudanlihan omavaraisuustaso on noin 105       tilahallintoa koskevan lakiehdotuksen (hall. es.
47071: prosenttia.                                        67/1990 vp.) mukaan olisi maaseutupiiri.
47072:    Sianlihaa on kuluvan vuoden aikana tullut
47073: markkinoille enemmän kuin vuonna 1989.
47074: Sianlihan vientitarpeeksi arvioidaan noin 22       3. Taloudelliset vaikutukset
47075: miljoonaa kiloa. Omavaraisuustaso on noin
47076: 112 prosenttia. Vuonna 1991 ylijäämän arvioi-        Lakiehdotuksen keskeisenä tavoitteena on
47077: daan hieman supistuvan.                            pyrkiä ohjaamaan tuotantoa siten, että maata-
47078:    Kananmunien tuotannon odotetaan kuluva-         louden ylituotannosta aiheutuvia vientikustan-
47079: na vuonna olevan yhteensä runsaat 75 miljoo-       nuksia voitaisiin vähentää. Esitys ei aiheuta
47080: naa kiloa, ja vientitarpeeksi arvioidaan noin 20   organisatorisia muutoksia.
47081:                                     1990 vp. -     HE n:o 201                                     3
47082: 
47083:                              YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
47084: 
47085: 
47086: 1. Lakiehdotuksen perustelut                       tuotannon markkinoinnista. Täten valtiolla ei
47087:                                                    ole tarvetta sen tiukkaan ohjaukseen. Ympäris-
47088:   luku. Yleiset säännökset                         tönäkökohtien takia on kuitenkin syytä pitää
47089:                                                    siipikarjaeläimet lain piirissä.
47090:    1 §. Lain tarkoitus. Ehdotetun lain, kuten         Pykälän 2 momentti vastaa voimassa olevan
47091: nykyisenkin lain, tarkoituksena on kotieläin-      lain 3 §:n 3 momentin tarkoitusta.
47092: yritysten koon kehittäminen ja tuotannon oh-
47093: jaaminen markkinatilanteen huomioon ottaen
47094: siten, että tuotanto perustuu perheviljelmä-        3 luku. Luvan myöntämisen edellytykset
47095: tyyppiseen maatilatalouteen. Ehdotetun lain
47096: tarkoituksena on lisäksi kehittää maatalouden         6 §. Yleiset edellytykset. Pykälän 1 momen-
47097: rakennetta.                                        tissa säädetään, että lupa voidaan myöntää
47098:    2 §. Soveltamisa/a. Pykälässä määritellään      maatilalle vain yhtä kotieläinyritystä varten.
47099: lain soveltamisala. Emolehmiin perustuvaa          Pykälän 2 momentissa säädetään tuotannon
47100: naudanlihantuotantoa ei ole tarpeellista rajoit-   enimmäislaajuudesta. Momentti vastaa voi-
47101: taa, koska pääosa naudanlihantuotannosta pe-       massa olevan lain 2 §:n 2 ja 3 momenttia,
47102: rustuu lypsylehmiin. Lisäksi ylituotanto on        lukuunottamatta teuraaksi kasvatettavia siipi-
47103: tällä hetkellä vain vähäistä, ja lähivuosina       karjaeläimiä, joiden osalta enimmäismääräksi
47104: tuotanto todennäköisesti alittaa kulutuksen.       ehdotetaan 30 000.
47105:    3 §. Määritelmät. Pykälän 1 kohdassa mää-          7 §. Työ ja asuminen. Pykälään on koottu
47106: ritellään, mitä maatilalla tarkoitetaan. Määri-    voimassa olevan lain työn käyttöä ja asumista
47107: telmä vastaa voimassa olevan lain 3 §:n 4          koskevat vaatimukset. Pykälä vastaa pääpiir-
47108: momentissa olevaa maatilan määritelmää.            teissään voimassa olevan lain 4 §:n 1 ja 4
47109:    Pykälän 2 kohdassa määritellään kotieläin-      momenttia sekä 6 §:n 1 ja 2 momenttia. Asu-
47110: yritys. Luvanvarainen kotieläintuotanto voi        misvaatimuksen täyttymisestä sekä siitä, mil-
47111: käsittää kananmunien, naudanlihan, sianlihan       loin viljelijän tai osakkaan poissaolo asuin-
47112: tai siipikarjanlihan tuotantoa. Kotieläinyritys    paikalta on luonteeltaan tilapäistä, säädettäi-
47113: voi käsittää useampia tuotantosuuntia.             siin tarvittaessa tarkemmin asetuksella.
47114:    4 §. Yhtymän tuotanto. Pykälä vastaa voi-          8 §. Rehunsaanti. Pykälä vastaa voimassa
47115: massa olevan lain 3 §:n 1 ja 2 momentin sekä       olevan lain 1 §:n 3 momenttia, 4 §:n 1-3
47116: 4 §:n 4 momentin tarkoitusta.                      momenttia sekä 6 §:n 2 momenttia. Siipikarjan
47117:                                                    lihantuotannossa rehuomavaraisuusvaatimus
47118:                                                    on kuitenkin yksi viidesosa, jos kysymys on
47119: 2 luku. Lupa                                       siipikarjanlihan tai kananmunien tuotannosta
47120:                                                    teuraskananpoikien haudontaan.
47121:    5 §. Luvanvarainen tuotanto. Pykälässä sää-        Pykälässä säädetään myös vuokrasopimuk-
47122: detään sellaisen tuotannon laajuudesta, jonka      sen pituudesta rehuomavaraisuutta laskettaes-
47123: aloittaminen tai laajentaminen olisi edelleen      sa. Tarkoituksena on, että pellon osalta maati-
47124: luvanvaraista. Pykälän 1 momentissa sääde-         laan katsotaan kuuluvan alueet, joita hallitaan
47125: tään luparajoista, jotka ehdotetaan pidettävik-    kirjallisen    vuokrasopimuksen      perusteella.
47126: si pääasiallisesti nykyisen lain mukaisina. Ka-    Vuokrasopimuksen pituuden tulee lupaa haet-
47127: nojen osalta luvanvaraisuus laajennetaan kos-      taessa olla vähintään kolme vuotta. Maatila-
47128: kemaan kaikkia siitostarkoituksiin kananmu-        hallitus antaa tarkemmat määräykset siitä, mi-
47129: nia tuottavia kanoja. Teuraskananpoikien ja        ten rehuomavaraisuus lasketaan. Määräykset
47130: muiden siipikarjan lihantuotantoeläinten osalta    on julkaistava Suomen säädöskokoelmassa.
47131: säännöksiä ehdotetaan muutettaviksi siten, että       9 §. Poikkeukset luvan myöntämisen edelly-
47132: teuraskananpojat rinnastettaisiin nykyisen lain    tyksistä. Pykälän 1 momentissa säädetään
47133: 2 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuihin        poikkeuksista luvan myöntämisedellytyksiin.
47134: siipikarjaeläimiin. Luparajaksi ehdotetaan tu-     Momentti vastaa voimassa olevan lain 4 §:n 5
47135: hat siipikarjaeläintä. Siipikarjanlihalla ei ole   momenttia, ja siihen on tehty vain teknisiä
47136: tavoitehintaa, joten valtio ei ole vastuussa sen   tar kistuksia.
47137: 4                                   1990 vp. -      HE n:o 201
47138: 
47139:    Pykälän 2 momentissa säädetään maatilahal-          11 §. Valtioneuvoston päätöksen perusteella
47140: lituksen oikeudesta poiketa erityisistä syistä       myönnettävä! luvat. Pykälässä säädetään, että
47141: lupien myöntämistä koskevista rajoituksista.         valtioneuvosto voisi edelleenkin määrätä tuo-
47142: Momentti on sama kuin voimassa olevan lain           tanto- ja markkinatilanteen huomioon ottaen,
47143: 2 §:n 3 momentti.                                    millä perusteilla lupia voitaisiin myöntää ehdo-
47144:    10 §. Lupien myöntämisen väliaikainen ra-         tetun lain 10 §:n väliaikaisen rajoituksen olles-
47145: joitus. Pykälän 1 momentti vastaa voimassa           sa voimassa. Pykälä vastaa sisällöltään voimas-
47146: olevan lain 5 § :n 1 momenttia. Lupien myöntä-       sa olevan lain 5 § :n 4 momenttia. Luvan tuo-
47147: misen väliaikaista rajoitusta ehdotetaan jatket-     tantosuunnan vaihtamiseen myöntäisi kuiten-
47148: tavaksi 1 päivään tammikuuta 1994 saakka.            kin aina maaseutupiiri.
47149: Pykälän 2 ja 3 momentti vastaavat voimassa              12 §. Laillisen laajuuden vahvistaminen. Py-
47150: olevan lain 5 §:n 2 ja 3 momenttia siten tarken-     kälässä säädetään kotieläinyrityksen harjoitta-
47151: nettuna, että entisen laajuuden sijasta kysymys      jan oikeudesta saada hakemuksesta ratkaisu
47152: olisi vakiintuneesta tuotantolaajuudesta. Ny-        siitä, missä laajuudessa tuotantoa saadaan har-
47153: kyisen lain 5 §:n 3 momentissa tarkoitetuksi         joittaa. Pykälä on sama kuin voimassa olevan
47154: erityiseksi syyksi, jonka perusteella lupa voi-      lain 4 a §. Sanotut laajuudet on jo pääosin
47155: daan myöntää muissakin kuin perintöoikeudel-         selvitetty.
47156: lisissa ja sukupolvenvaihdostapauksissa, on             13 §. Yhtiön ja osuuskunnan osakkuuksien
47157: katsottu esimerkiksi entisen omistajan sairastu-     muutos. Pykälässä säädetään yhtiön tai osuus-
47158: minen tai sopivan jatkajan puuttuminen.              kunnan velvollisuudesta antaa maaseutupiirille
47159:    Lisäksi 3 momentissa ehdotetaan säädettä-         tietoja osakkuuksista ja niiden muutoksista.
47160: väksi, että lupia voitaisiin myöntää koko maas-      Pykälä vastaa sisällöltään voimassa olevan lain
47161: sa enintään 60 nautaeläintä käsittävän koti-         4 b §:ää. Pykälään on tehty teknisiä tarkistuk-
47162: eläinyrityksen aloittamiseen ja laajentamiseen       sia.
47163: ilman, että siihen tarvittaisiin valtioneuvoston        14 §. Jatkamisoikeus. Pykälässä säädetään
47164: maaseutupiirille antamaa valtuutta. Pykälän 1        kuolin- ja konkurssipesän oikeudesta jatkaa
47165: momentin lupien myöntämisrajoituksen estä-           yrityksen harjoittamista. Pykälä on sama kuin
47166: mättä lupa voitaisiin myöntää myös sellaisen         voimassa olevan lain 9 §.
47167: tuotannon aloittamiseen tai laajentamiseen,             15 §. Lupaehdot. Pykälässä säädetään lu-
47168: jossa yhdellä kertaa on enintään 15 000 teu-         paan liitettävistä ehdoista. Pykälä on sama
47169: raaksi kasvatettavaa siipikarjaeläintä. Lisäksi      kuin voimassa olevan lain 7 §.
47170: lupa voitaisiin myöntää kananmunien tuotta-
47171: miseen teuraskananpoikien haudontaa varten.
47172:    Kotieläintuotannon ohjaamisesta eräissä ta-       4 luku. Luvan voimassaolo
47173: pauksissa vuonna 1990 annetun valtioneuvos-
47174: ton päätöksen (35/90) nojalla lupia voidaan             16 §. Luvan peruuttaminen. Pykälässä sää-
47175: myöntää nautakarjatalousyrityksen laajentami-        detään luvan peruuttamisesta. Pykälän 1 mo-
47176: seksi enintään 60 nautaeläintä käsittävän yri-       mentti vastaa voimassa olevan lain 13 §:n 2
47177: tyksen harjoittamiseen sekä kanatalousyrityk-        momenttia. Nykyinen kolmen vuoden määräai-
47178: sen perustamiseen ja laajentamiseen yrityksel-       ka luvassa tarkoitetun toiminnan aloittamiseen
47179: le, jossa tuotetaan kananmunia teuraskanan-          on poistettu tästä pykälästä ja siirretty ehdote-
47180: poikien haudontaa varten tai jossa kasvatetaan       tun lain 17 § :ään, jossa säädetään luvan rau-
47181: yhdellä kertaa enintään 15 000 teuraskananpoi-       keamisesta.
47182: kaa. Lisäksi lupa voidaan sanotun päätöksen             Pykälän 2 momentti vastaa voimassa olevan
47183: nojalla myöntää sellaisen siipikarjatalousyri-       lain 13 §:n 3 momenttia. Lupa voitaisiin kui-
47184: tyksen perustamiseen tai laajentamiseen, jossa       tenkin peruuttaa myös osittain, jos viljelijä on
47185: harjoitetaan muiden siipikarjaeläinten kuin          tehnyt maataloustuotannon tasapainottamises-
47186: teuraskananpoikien kasvatusta teuraaksi. Li-         ta annetun lain (1261189) nojalla sitoumuksen
47187: säksi mainitun päätöksen nojalla lupa voidaan        pysyvästä tuotannon lopettamisesta korvausta
47188: myöntää tuotantosuunnan vaihtamiseen siirty-         vastaan.
47189: miseksi sikatalousyrityksen harjoittamiseen,            Pykälän 3 momentti vastaa nykyisen lain
47190: jos aiemman tuotannon harjoittaminen on              13 §:n 5 momenttia.
47191: oleellisesti vaikeutunut terveydellisten tai mui-       17 §. Luvan raukeaminen. Pykälässä sääde-
47192: den vastaavien syiden vuoksi.                        tään luvan raukeamisesta. Myönnetty lupa on
47193:                                     1990 vp. -      HE n:o 201                                     5
47194: 
47195: voimassa kolme vuotta, jona aikana on ryhdyt-       ilman asianomaisen suostumusta. Salassapito-
47196: tävä luvassa tarkoitettuun tuotantoon, tai          velvollisuus ei estäisi tietojen antamista niiden
47197: muutoin lupa raukeaa. Lupa ei kuitenkaan            saantiin oikeutetuille viranomaisille eikä myös-
47198: raukea, jos viivästymistä on pidettävä olosuh-      kään rikosten selvittämisen ja muutoksenhaun
47199: teet huomioon ottaen vähäisenä. Jos luvansaa-       tutkimisen yhteydessä.
47200: ja on tehnyt luvan perusteella tapahtuvaan             22 §. Uhkasakko. Pykälässä säädetään uh-
47201: toimintaan ryhtymiseksi merkittäviä uhrauksia       kasakosta. Pykälä vastaa voimassa olevan lain
47202: tuotantorakennuksen rakentamiseksi, laajenta-       8 §:n 5 momenttia, ja sitä on teknisesti tarkis-
47203: miseksi tai peruskorjaamiseksi, ei lupa kuiten-     tettu. Maatilahallitus päättäisi myös sakon
47204: kaan toiminnan aloittamatta jättämisen vuoksi       määräämisestä maksettavaksi, jos määräystä ei
47205: raukea, ellei viittä vuotta ole kulunut luvan       noudatettaisi.
47206: myöntämisestä. Lupa raukeaa itsestään, mutta           23 §. Virka-apu. Pykälässä säädetään virka-
47207: tarvittaessa maaseutupiiri voi tehdä asiasta        avun antamisesta. Pykälä vastaa voimassa ole-
47208: päätöksen.                                          van lain 11 § :ää. Maaseutupiirin ja maatilahal-
47209:    18 §. Tuotannon uudelleen aloittaminen. Py-      lituksen edustaja sekä kunnan maataloussihtee-
47210: kälässä säädetään tuotannon uudelleen aloitta-      ri ja maatalouslautakunnan puheenjohtaja oi-
47211: misesta keskeytyksen jälkeen. Pykälä vastaa         keutettaisiin pykälän nojalla saamaan ulos-
47212: voimassa olevan lain 13 §:n 4 momenttia. Tuo-       otonhaltijalta ja poliisilta virka-apua lain nou-
47213: tannonkeskeytyksen tai tuotannon vähentämis-        dattamisen valvonnassa.
47214: sopimuksen päättymisen jälkeen tuottajalla oli-        24 §. Rangaistussäännös. Pykälässä sääde-
47215: si viisi vuotta aikaa aloittaa tuotanto uudes-      tään lain rikkomisesta aiheutuvista seuraamuk-
47216: taan. Nykyisen lain mukaan tuottaja menettää        sista. Pykälä vastaa voimassa olevan lain
47217: tuotanto-oikeutensa, jos hän ei aloita tuotan-      12 §:ää. Lain ja sen nojalla annettujen sään-
47218: toa kahden vuoden kuluessa.                         nösten rikkomisesta voisi seuraamuksena olla
47219:                                                     sakkorangaistus. Maatilahallituksen tehtävänä
47220:                                                     olisi ilmoittaa rikkomuksista syyteharkintaa
47221: 5 luku. Valvonta ja seuraamukset                    varten, mutta ilmoitusta ei tarvitsisi tehdä ko-
47222:                                                     konaisuutena ottaen ilmeisen vähäisestä rikko-
47223:    19 §. Valvontaviranomaiset. Pykälässä saa-       muksesta. Maatilahallituksella ei olisi asiassa
47224: detään valvontaa suorittavista viranomaisista.      niin sanottua syytemonopolia, vaan säännös
47225: Pykälä vastaa voimassa olevan lain 8 §:n 1          koskisi vain valvontaviranomaisten keskinäistä
47226: momenttia, ja sitä on teknisesti tarkistettu.       toimivaltajakoa rikosilmoitusten tekemisessä.
47227:    20 §. Tietojenantove/vol/isuus. Pykälässä
47228: säädetään valvontaa varten annettavista tie-
47229: doista. Pykälä vastaa voimassa olevan lain          6 luku. Erinäiset säännökset
47230: 8 §:n 1 ja 2 momenttia. Pykälässä mainituilla
47231: maatalousviranomaisilla olisi oikeus saada jo-         25 §. Leimaverovapaus. Pykälässä säädetään
47232: kaiselta tietoja, jotka ilmenevät hänen hallus-     lupapäätösten leimaverovapaudesta. Pykälä on
47233: saan olevista asiakirjoista. Tietojenantovelvol-    sama kuin voimassa olevan lain 10 §:n 3 mo-
47234: lisuus koskisi myös yhteisöä ja viranomaisia.       mentti.
47235: Tietojenantovelvollisuus ei kuitenkaan liike- ja       26 §. Muutoksenhaku. Pykälässä säädetään
47236: ammattisalaisuutta lukuun ottamatta koskisi         valitusoikeudesta. Pykälä vastaa voimassa ole-
47237: asiaa, josta on oikeus kieltäytyä todistamasta.     van lain 10 §:ää siten muutettuna, että pää-
47238: Yleisten periaatteiden mukaan tietoa, joka ai-      sääntöisesti kaikkiin maatilahallituksen ensias-
47239: heuttaisi syytteen vaaran, ei kuitenkaan tarvit-    teena tekemiin päätöksiin saa hakea muutosta
47240: se antaa.                                           valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
47241:    21 §. Salassapitovelvol/isuus. Pykälässä sää-    Poikkeuksena tästä olisi vain erillinen valitus
47242: detään salassapitovelvollisuudesta. Pykälä vas-     uhkasakon asettamispäätöksestä.
47243: taa voimassa olevan lain 8 §:n 3 ja 4 moment-          27 §. Tarkemmat säännökset. Tarkemmat
47244: tia. Tämän lain mukaista valvontaa suorittava       säännökset lain täytäntöönpanosta ehdotetaan
47245: tai muu henkilö, joka lain täytäntöönpanon          annettavaksi asetuksella.
47246: yhteydessä saa tietoja kotieläinyrityksen har-        28 §. Voimaantulo. Pykälässä on lain voi-
47247: joittajan liike- tai ammattisalaisuudesta tai ta-   maantulosäännös. Nykyinen laki siihen tehtyi-
47248: loudellisesta asemasta, ei saa paljastaa tietoja    ne muutoksineen ehdotetaan kumottavaksi.
47249: 6                                     1990 vp. -     HE n:o 201
47250: 
47251:    29 §. Siirtymäsäännökset. Pykälässä on tar-       nä tammikuuta 1991, ja se olisi voimassa
47252: vittavat siirtymäsäännökset.                         vuoden 1994 loppuun.
47253: 
47254: 2. Voimaantulo                                         Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
47255:                                                      kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
47256:     Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan      päivä-
47257: 
47258: 
47259: 
47260: 
47261:                                                Laki
47262:                                   kotieläintuotannon ohjaamisesta
47263: 
47264:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
47265: 
47266:                      1 luku                             c) hallitsevat yhdessä tai sen eri osilta van-
47267:                Yleiset säännökset                    hemmat tai toinen vanhemmista ja lapsi tai
47268:                                                      lapset; taikka
47269:                        1§                               d) hallitsevat yhteiseen lukuun muut henkilöt
47270:                  Lain tarkoitus                      taikka yhteisö;
47271:                                                         2) kotieläinyrityksellä 1 kohdassa tarkoitet-
47272:   Tämän lain tarkoituksena on kotieläinyritys-       tujen henkilöiden tai yhteisöjen harjoittamaa
47273: ten koon kehittäminen ja tuotannon ohjaami-          kotieläintuotantoa, joka käsittää naudanlihan,
47274: nen tuotanto- ja markkinatilanteen vaatimuk-         sianlihan, kananmunien tai siipikarjanlihan
47275: set huomioon ottavana tavalla ja siten, että         tuotantoa.
47276: tuotanto perustuu perheviljelmätyyppiseen
47277: maatilatalouteen.                                                           4§
47278:                        2 §                                          Yhtymän tuotanto
47279:                  Soveltamisala                         Jos yksityinen viljelijä on osakkaana yhty-
47280:   Tätä lakia sovelletaan kotieläintuotannon          mässä, joka harjoittaa kotieläintuotantoa, kat-
47281: harjoittamiseen. Tätä lakia ei kuitenkaan so-        sotaan hänen osuutensa yhtymässä hänen tuo-
47282: velleta yksinomaan emolehmiin perustuvaan            tantoonsa kuuluvaksi. Yhtymän tuotantoon
47283: naudanlihantuotantoon.                               katsotaan kuuluviksi myös osakkaiden erikseen
47284:                                                      pitämät eläimet.
47285:                        3 §
47286:                   Määritelmät                                             2 luku
47287:   Tässä laissa tarkoitetaan:                                               Lupa
47288:    1) maatilalla yhden tai useamman tilan, ti-
47289: lanosan tai alueen muodostamaa peltoa ja                                    5§
47290: kotieläinrakennuksen tai -rakennuksia käsittä-                  Luvanvarainen tuotanto
47291: vää maatilataloudellista kokonaisuutta, jota:
47292:   a) hallitsee yksityinen viljelijä tai tämän         Ilman maaseutupiirin lupaa ei saa aloittaa:
47293: kuolinpesä;                                           1) naudanlihan tuotantoa, jossa on enem-
47294:   b) hallitsevat yhdessä tai sen eri osilta puoli-   män kuin 30 yli kahdeksan kuukauden ikäistä
47295: sot;                                                 muuta nautaeläintä kuin lypsy- tai emolehmää;
47296:                                       1990 vp. -     HE n:o 201                                      7
47297: 
47298:   2) sianlihan tuotantoa, jossa on enemmän              Asetuksella säädetään tarvittaessa tarkem-
47299: kuin 25 yli kahdentoista viikon ikäistä sikaa,       min siitä, milloin viljelijän taikka yhtymän tai
47300: jolloin sikojen lukumäärää laskettaessa katso-       kuolinpesän osakkaan katsotaan asuvan maati-
47301: taan emakon vastaavan viittä sikaa;                  lan tai yrityksen läheisyydessä, ja siitä, minkä-
47302:    3) kulutus- ja siitostarkoituksiin tapahtuvaa     lainen poissaolo asuinpaikalta ei estä 1 mo-
47303: kananmunantuotantoa, jossa on enemmän                mentissa säädetyn asumisvaatimuksen täytty-
47304: kuin 100 tuotantoiässä olevaa munivaa kanaa;         mistä.
47305: eikä
47306:    4) siipikarjanlihan tuotantoa, jossa on yhdel-                           8§
47307: lä kertaa yhteensä enemmän kuin 1 000 teu-
47308:                                                                        Rehunsaanti
47309: raaksi kasvatettavaa siipikarjaeläintä.
47310:    Maatilalla ei saa luvatta laajentaa kotieläin-       Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että
47311: tuotantoa niin, että tuotanto yhdessä tilalla        maatilalta tai yhtymän ollessa kyseessä yhty-
47312: ennestään harjoitetun tuotannon kanssa edel-         män osakkaiden maatiloilta on mahdollisuus
47313: lyttäisi 1 momentin mukaista lupaa.                  saada kotieläinyrityksen rehuntarpeesta vähin-
47314:                                                      tään kaksi kolmasosaa, milloin kysymys on:
47315:                                                         1) naudanlihan tuotannosta, jossa on enin-
47316:                      3 luku                          tään 60 edellä 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua
47317:        Luvan myöntämisen edellytykset                nautaeläintä;
47318:                                                         2) sianlihan tuotannosta, jossa on enintään
47319:                        6§
47320:                                                      200 edellä 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua
47321:               Yleiset edellytykset                   sikaa;
47322:                                                         3) kananmunantuotannosta, jossa on enin-
47323:   Edellä 5 §:ssä tarkoitettu lupa voidaan
47324:                                                      tään 1 000 edellä 5 §:n 1 momentissa tarkoitet-
47325: myöntää maatilalle vain yhtä kotieläinyritystä
47326:                                                      tua kanaa.
47327: varten.
47328:   Lupaa ei saa myöntää tuotantoon, jossa                Jos kysymys on siipikarjanlihan tuotannosta
47329: 5 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja            tai 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetusta ka-
47330: nautaeläimiä on enemmän kuin 120, 2 kohdas-          nanmunien tuotannosta teuraskananpoikien
47331: sa tarkoitettuja sikoja enemmän kuin 400, 3          haudontaa varten, on luvan myöntämisen edel-
47332: kohdassa tarkoitettuja kanoja enemmän kuin           lytyksenä, että maatilalta on mahdollisuus saa-
47333: 4 000 ja 4 kohdassa tarkoitettuja siipikarjaeläi-    da vähintään yksi viidesosa yrityksen rehuntar-
47334: miä enemmän kuin 30 000.                             peesta.
47335:                                                         Jos kysymys on 1 momentissa mainittuja
47336:                      7§                              eläinmääriä suuremmasta kotieläinyrityksestä,
47337:                                                      on luvan myöntämisen edellytyksenä, että
47338:                Työ ja asuminen                       maatilalta on mahdollisuus saada vähintään
47339:    Edellä 5 §:ssä tarkoitettu lupa saadaan           kolme neljäsosaa yrityksen rehuntarpeesta.
47340: myöntää vain, jos:                                      Tässä pykälässä tarkoitettua rehuntarvetta
47341:    1) tuotantoa hoidetaan pääasiassa yksityisen      laskettaessa on otettava huomioon kaikki maa-
47342: viljelijän tai hänen perheenjäsentensä työllä ja     tilalla harjoitettu sika- ja siipikarjatalous sekä
47343: viljelijä asuu maatilalla, jolla tuotantoa harjoi-   lypsylehmät ja yli kahdeksan kuukauden ikäi-
47344: tetaan, tai sen läheisyydessä;                       set muut nautaeläimet kuin emolehmät.
47345:    2) tuotantoa hoidetaan yksityisten viljelijöi-       Laskettaessa, voidaanko viljelijän maatilalta
47346: den perustaman yhtymän osakkaiden ja heidän          tai osakkaiden maatiloilta saada 1-3 momen-
47347: perheenjäsentensä työllä ja yrityksen toimipai-      tissa tarkoitettu osa kotieläinyrityksen rehun-
47348: kalla tai maatilan läheisyydessä asuu ainakin        tarpeesta, ei maatilaan katsota kuuluvaksi sel-
47349: joku yhtymän osakkaista ja muut osakkaat             laista vuokrasopimuksen nojalla hallittua pel-
47350: asuvat niin lähellä yritystä, että he voivat         toa, jonka jäljellä oleva vuokra-aika lupaa
47351: osallistua työntekoon siinä; tai                     haettaessa on vähemmän kuin kolme vuotta.
47352:    3) tuotantoa hoidetaan kuolinpesän osak-          Tarkemmat määräykset siitä, miten rehuoma-
47353: kaan ja hänen perheenjäsentensä työllä ja joku       varaisuus lasketaan, antaa maatilahallitus.
47354: osakkaista asuu maatilalla, jolla tuotantoa har-     Määräykset on julkaistava Suomen säädösko-
47355: joitetaan, tai sen läheisyydessä.                    koelmassa.
47356: 8                                     1990 vp. -      HE n:o 201
47357: 
47358:                        9§                                2) sellaisen tuotannon aloittamiseen tai laa-
47359:         Poikkeukset luvan myöntämisen                  jentamiseen, jossa on enintään 15 000 siipikar-
47360:                  edellytyksistä                        jaeläintä; taikka
47361:                                                           3) kananmunien tuottamiseen teuraskanan-
47362:   Maaseutupiiri voi 6 §:n 2 momentissa sääde-          poikien haudontaa varten.
47363: tyn kiellon ja 7 §:n työtä sekä 8 §:n 1-3
47364: momentissa säädettyjen rehunsaantia koske-                                   11§
47365: vien vaatimusten estämättä myöntää luvan
47366: maatilalla laillisesti harjoitetun kotieläinyrityk-        Valtioneuvoston päätöksen perusteella
47367: sen tuotannon jatkamiseen vakiintuneessa laa-                       myönnettävät luvat
47368: juudessa yritystoiminnan harjoittajan vaihdut-            Valtioneuvosto voi päättää, että maaseutu-
47369: tua, jos tilan peltoalan vähäisyys tai merkittävä      piiri saa myöntää laissa tarkoitetun luvan en-
47370: väheneminen taikka näihin rinnastettava syy ei         nen 1 päivää tammikuuta 1994 muissakin kuin
47371: ole esteenä luvan myöntämiselle. Työtä koske-          10 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa. Sanottu
47372: vasta vaatimuksesta voidaan kuitenkin poiketa          päätös tehdään tarvittaessa tammikuussa. Val-
47373: vain silloin, kun kysymys on sukupolvenvaih-           tioneuvoston tulee tällöin ottaa huomioon ko-
47374: doksesta tai siihen verrattavasta luovutuksesta.       tieläintuotannon kehitys ja vallitseva markki-
47375:   Erityisistä syistä voi maatilahallitus myöntää       natilanne. Valtioneuvosto voi samalla määrätä,
47376: luvan jalostus-, koe- tai opetustoimintaan taik-       että lupia voidaan muissa kuin 10 §:ssä tarkoi-
47377: ka maahantuotujen siitoseläinten kasvattami-           tetuissa tapauksissa myöntää vain tietyn yhteis-
47378: seen tässä laissa säädettyjen rajoitusten estä-        määrän puitteissa.
47379: mättä.                                                    Valtioneuvosto määrää myös ne perusteet,
47380:                                                        joiden mukaan tuottajalle voidaan myöntää
47381:                        10 §                            lupa tuotantosuunnan vaihtamiseen ja ne pe-
47382:     Lupien myöntämisen väliaikainen rajoitus           rusteet, jotka ovat rehuomavaraisuuden osalta
47383:                                                        edellytyksenä luvan myöntämiseen tuotanto-
47384:    Tässä laissa tarkoitetun luvan tuotannon            suunnan vaihtamisen yhteydessä. Lupa tuotan-
47385: aloittamiseen tai laajentamiseen saa maaseutu-         tosuunnan vaihtamiseen voidaan myöntää ko-
47386: piiri myöntää ennen 1 päivää tammikuuta 1994           konaan tai osittain. Luvan myöntää maaseutu-
47387: vain:                                                  piiri.
47388:    1) kotieläinyrityksen harjoittajan kuolin- tai
47389: konkurssipesälle;                                                            12 §
47390:    2) kotieläinyrityksen omistajaksi perinnön
47391: tai testamentin kautta tulleelle henkilölle;                 Laillisen laajuuden vahvistaminen
47392:    3) kun kotieläinyrityksen ostajana on myy-             Kotieläintuotannon harjoittajalla, jolle ei ole
47393: jän aviopuoliso tai henkilö, joka perintökaaren        lupa-asiassa annetussa päätöksessä vahvistettu,
47394: (40/65) 2 luvun mukaan voisi periä myyjän, tai         missä laajuudessa tuotantoa saadaan harjoit-
47395: myyjän kasvattilapsi taikka tällaisen henkilön         taa, on oikeus hakemuksesta saada maaseutu-
47396: aviopuoliso;                                           piiriitä ratkaisu siitä, missä laajuudessa tuotan-
47397:    4) kun kysymyksessä on maatalousyrittäjien          toa saadaan 5 §:ssä tarkoitettua lupaa hake-
47398: eläkelain 6 b §:n 7 momentin mukainen suku-            matta harjoittaa. Jollei sanottua laajuutta voi-
47399: polvenvaihdos; taikka                                  da luotettavasti määritellä verotusta, maata-
47400:    5) erityisistä syistä toiminnan harjoittajan        louslomitusta ja kirjanpitoa koskevien asiakir-
47401: vaihduttua muissa kuin 1-4 kohdassa tarkoi-            jojen sekä muiden saatavissa olevien selvitysten
47402: tetuissa tapauksissa.                                  ja tietojen perusteella, maaseutupiiri voi vah-
47403:    Lupa saadaan 1 momentissa mainituissa ta-           vistaa kyseisen laajuuden olosuhteet huomioon
47404: pauksissa myöntää tuotannon jatkamiseen                ottaen kohtuulliseksi arvioimansa mukaisesti.
47405: enintään vakiintuneessa laajuudessa.                      Maaseutupiiri voi tarvittaessa myös omasta
47406:    Sen estämättä, mitä 1 ja 2 momentissa sää-          aloitteestaan ja asianosaista kuultuaan vahvis-
47407: detään, voidaan lupa myöntää:                          taa 1 momentissa tarkoitetulla tavalla koti-
47408:    1) enintään 60 edellä 5 §:n 1 momentissa            eläinyrityksessä harjoitettavan tuotannon lailli-
47409: tarkoitettua nautaeläintä käsittävän tuotannon         sen laajuuden. Maaseutupiirin on aina vahvis-
47410: aloittamiseen tai laajentamiseen;                      tettava sanottu laajuus osakeyhtiölle, kom-
47411:                                      1990 vp. -      HE n:o 201                                     9
47412: 
47413: mandiittiyhtiölle, avoimelle yhtiölle ja osuus-      tua lupaa kahden vuoden ajan yrityksen har-
47414: kunnalle.                                            joittajan kuolemasta tai konkurssin alkamis-
47415:                                                      päivästä lukien.
47416:                    13 §
47417: Yhtiön ja osuuskunnan osakkuuksien muutos                                  15 §
47418:    Jos yhtiölle tai osuuskunnalle on 12 §:n                             Lupaehdot
47419: nojalla vahvistettu laillinen laajuus ja sen jäl-
47420: keen yli puolet osakeyhtiön osakkeista muun            Luvan ehdoksi on pantava, että hakijan on
47421: saannon kuin perinnön tai testamentin vuoksi         tämän lain mukaista tuotantoa harjoittaessaan
47422: on vaihtanut omistajaa taikka yli puolet kom-        noudatettava terveydenhoidosta, ympäristön-
47423: mandiittiyhtiön tai avoimen yhtiön yhtiömie-         suojelusta ja eläinsuojelusta annettuja sään-
47424: histä tai osuuskunnan jäsenistä on vaihtunut,        nöksiä ja määräyksiä. Lupaan voidaan liittää
47425: on edellytyksenä yhteisön harjoittaman koti-         myös tehokkaan valvonnan turvaamiseksi ja
47426: eläinyrityksen tuotannon jatkamiselle vahviste-      väärinkäytösten estämiseksi tarpeellisia ehtoja.
47427: tussa laajuudessa, että maaseutupiiri myöntää
47428: siihen hakemuksesta luvan. Yhtiö tai osuus-
47429: kunta on lupaa hakiessaan ja pyynnöstä muu-
47430: toinkin velvollinen antamaan maaseutupiirille                             4 luku
47431: tiedot osakkuuksista tai osuuksista ja niiden
47432: muutoksista.                                                        Luvan voimassaolo
47433:    Edellä 1 momentissa tarkoitettu lupa on sen                             16 §
47434: estämättä, mitä muualla tässä laissa säädetään,
47435: myönnettävä, jos:                                                 Luvan peruuttaminen
47436:    1) tuotantoa jatketaan pääasiassa osakkaina,
47437: yhtiömiehinä tai jäseninä olevien luonnollisten          Tämän lain nojalla myönnetty lupa on pe-
47438: henkilöiden tai heidän perheenjäsentensä työl-        ruutettava, jos kotieläinyritys ei enää täytä
47439: lä; sekä                                              luvan myöntämisen edellytyksiä tai jos lupaeh-
47440:    2) ainakin joku 1 kohdassa tarkoitetuista          toja ei noudateta, eikä lupaehtojen rikkomista
47441: työllään tuotannon harjoittamiseen osallistu-         ole pidettävä olosuhteet huomion ottaen vähäi-
47442: vista asuu kotieläinyrityksen sijaintipaikalla tai    senä. Lupa voidaan peruuttaa myös, jos
47443: sen läheisyydessä sekä omistaa yksin tai yhdes-       24 §:ssä tarkoitettu rikkomus on vakavanlaa-
47444: sä perheenjäsentensä ja muiden edellä tarkoite-       tuinen taikka jos se rangaistuksesta huolimatta
47445: tuin tavoin työhön osallistuvien ja asuvien           jatkuu tai uudistuu.
47446: henkilöiden kanssa vähintään kolmanneksen                Kotieläinyrityksen harjoittamista varten
47447: yhtiön osakkeista taikka vastaavasti edustaa          myönnetty lupa on, jos yrityksen harjoittaja
47448: yksin tai yhdessä edellä tarkoitettujen henkilöi-     on maataloustuotannon ohjaamisesta ja tasa-
47449: den kanssa vähintään kolmannesta yhtiöosuuk-          painottamisesta annetun lain 6 §:n 4 momen-
47450: sien tai osuuskunnan jäsenten määrästä.               tissa tai maataloustuotannon tasapainottami-
47451:     Jos yhtiö tai osuuskunta purkautuu, on tuo-       sesta annetun lain (1261189) 9 §:ssä tarkoite-
47452: tannon jatkamisen edellytyksenä, että uusi yrit-      tulla sopimuksella sitoutunut kokonaan tai
47453: täjä saa tässä laissa tarkoitetun luvan. Entisen      osittain luopumaan tässä laissa tarkoitetusta
47454:  osakkaan perustarnalle toimintaa jatkavalle          kotieläintuotannosta, peruutettava siltä osalta,
47455: yritykselle lupa voidaan tällöin myöntää sovel-       jota sopimus koskee. Kyseisen sopimuksen teh-
47456: tuvin osin 2 momentissa säädetyin edellytyksin.       neelle viljelijälle ei myöskään saa myöntää
47457:                                                       lupaa sopimuksessa tarkoitetun kotieläintuo-
47458:                       14 §                            tannon harjoittamiseen ennen kuin sopimuksen
47459:                  Jatkamisoikeus                       tekemisestä on kulunut seitsemän vuotta. Lu-
47460:                                                       paa sopimuksessa tarkoitetun kotieläintuotan-
47461:   Kotieläinyrityksen harjoittajan kuolin- tai         non harjoittamiseen kyseisellä maatilalla ei saa
47462: konkurssipesällä on oikeus jatkaa yrityksen           sanottuna aikana myöntää myöskään sille, jol-
47463: harjoittamista entisessä laajuudessa pesän lop-       le maatilan omistus- tai hallintaoikeus on sopi-
47464: puselvittelyä varten ilman tässä laissa tarkoitet-    muksen tekemisen jälkeen siirtynyt.
47465: 
47466: 
47467: 2   301109S
47468: 10                                  1990 vp. -      HE n:o 201
47469: 
47470:      Luvan peruuttaa maaseutupiiri. Edellä 9 §:n        Jos tässä pykälässä tarkoitetun kotieläinyri-
47471: 2 momentissa tarkoitetun luvan peruuttaa kui-        tyksen tuotanto aloitetaan uudelleen, yritystä
47472: tenkin maatilahallitus.                              pidetään tätä lakia sovellettaessa uutena koti-
47473:                                                      eläinyrityksenä.
47474:                        17 §
47475:                Luvan raukeaminen
47476:                                                                           5 luku
47477:    Tämän lain nojalla myönnetty lupa raukeaa,                  Valvonta ja seuraamukset
47478: jos luvan perusteella ei kolmen vuoden kulues-
47479: sa sen myöntämisestä ole ryhdytty luvassa                                   19 §
47480: tarkoitettuun tuotantoon. Lupa ei kuitenkaan                       Valvontaviranomaiset
47481: raukea, jos viivästymistä on pidettävä olosuh-
47482: teet huomioon ottaen vähäisenä.                         Maaseutupiirin ja maatilahallituksen edusta-
47483:    Jos luvansaaja on tehnyt luvan perusteella        jalla sekä kunnan maataloussihteerillä ja maa-
47484: tapahtuvaan toimintaan ryhtymiseksi merkittä-        talouslautakunnan puheenjohtajalla on oikeus
47485: viä uhrauksia tuotantorakennuksen rakentami-         tarkastaa asianomaiset tuotantolaitokset.
47486: seksi, laajentamiseksi tai peruskorjaamiseksi,
47487: ei lupa toiminnan aloittamatta jättämisen                                   20 §
47488: vuoksi raukea, ellei viittä vuotta ole kulunut                   Tietojenantovelvollisuus
47489: luvan myöntämisestä.
47490:    Maaseutupiirin on tarvittaessa tehtävä pää-          Kotieläintuotannon harjoittajan on vaadit-
47491: tös luvan raukeamisesta.                             taessa annettava 19 §:ssä mainituille viran-
47492:                                                      omaisille ne tiedot, jotka ovat tarpeen tämän
47493:                        18 §                          lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja
47494:                                                      määräysten noudattamisen valvonnassa.
47495:         Tuotannon uudelleen aloittaminen                Edellä 19 §: ssä mainitun viranomaisen keho-
47496:    Milloin kotieläinyritys, jolla on lupa tai        tuksesta jokaisen on annettava tämän lain ja
47497: muutoin oikeus harjoittaa tässä laissa tarkoi-       sen nojalla annettujen säännösten ja määräys-
47498: tettua kotieläintuotantoa, on keskeyttänyt           ten valvontaa varten sellaisia tietoja, jotka
47499: määräajaksi toimintansa maataloustuotannon           ilmenevät hänen hallussaan olevista asiakirjois-
47500: tasapainottamisesta annetun lain mukaisen ta-        ta. Tietojenautovelvollisuus ei kuitenkaan kos-
47501: sapainottamissopimuksen,         maataloustuotan-    ke sellaista asiaa, josta hänellä lain mukaan on
47502: non ohjaamisesta ja tasapainottamisesta anne-        oikeus kieltäytyä todistamasta muutoin kuin
47503: tun lain mukaisen tuotannonmuutossopimuk-            sillä perusteella, että liike- tai ammattisalaisuus
47504: sen tai muun lain mukaisen kotieläintuotannon        tulisi ilmaistuksi.
47505: rajoittamista tarkoittavan sopimuksen johdos-
47506: ta eikä yritys ole aloittanut toimintaansa uudel-                           21 §
47507: leen viiden vuoden kuluessa sopimuksen päät-                      Salassapitovelvollisuus
47508: tymisestä taikka jos yrityksen toiminta on
47509: muusta syystä keskeytynyt ja keskeytyminen              Se, joka on tässä laissa säädettyä tehtävää
47510: on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään vHsi           suorittaessaan saanut tietoja yksityisen talou-
47511: vuotta, katsotaan yrityksen lopettaneen tuo-         dellisesta asemasta taikka liike- tai ammattisa-
47512: tantonsa pysyvästi.                                  laisuudesta, ei saa niitä paljastaa, ellei se,
47513:    Edellä 16 §:n 2 momentissa tarkoitetun si-        jonka hyväksi vaitiolovelvollisuus on säädetty,
47514: toumuksen antaneen viljelijän katsotaan kui-         tähän suostu.
47515: tenkin lopettaneen sitoumuksen mukaisen ko-             Mitä 1 momentissa säädetään, ei estä tieto-
47516: tieläinyrityksen harjoittamisen heti, kun hän        jen antamista:
47517: on antanut maataloustuotannon ohjaamisesta              1) syyttäjä- tai poliisiviranomaisille rikoksen
47518: ja tasapainottamisesta annetun lain 6 §:n 4          selvittämistä varten;
47519: momentissa tai maataloustuotannon tasapai-              2) viranomaisen päätöksestä tehtyä valitusta
47520: nottamisesta annetun lain 9 §:ssä tarkoitetun        tutkivalle viranomaiselle; ja
47521: sitoumuksen kotieläintuotannosta luopumises-            3) muille laissa sellaisten tietojen saantiin
47522: ta.                                                  oikeutetuille viranomaisille.
47523:                                      1990 vp. -     HE n:o 201                                     11
47524: 
47525:                      22 §                           muutosta valittamalla siinä järjestyksessä kuin
47526:                    Uhkasakko                        muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa
47527:                                                     laissa (154/50) säädetään.
47528:   Maatilahallitus voi asettaa 20 §:ssä tarkoite-       Maatilahallituksen 11 §:ssä tarkoitetuissa
47529: tun tietojenautovelvollisuuden tehosteeksi uh-      asioissa valitusviranomaisena antamaan pää-
47530: kasakon. Maatilahallitus myös tuomitsee uhka-       tökseen sekä uhkasakon asettamista koskevaan
47531: sakon maksettavaksi.                                päätökseen ei kuitenkaan saa hakea muutosta
47532:                                                     valittamalla.
47533:                                                        Haettaessa muutosta maaseutupiirin päätök-
47534:                       23 §                          seen voidaan valituskirja toimittaa myös maa-
47535:                    Virka-apu                        seutupiirille, jonka on lähetettävä valituskirja
47536:                                                     sekä asiassa kertyneet asiakirjat ja lausuntonsa
47537:   Ulosotonhaltijan ja poliisin tulee 19 §:ssä       valituksesta maatilahallitukselle.
47538: mainittujen viranomaisten pyynnöstä antaa
47539: virka-apua tämän lain ja sen nojalla annettujen                         27 §
47540: säännösten ja määräysten noudattamisen val-
47541: vonnassa.                                                        Tarkemmat säännökset
47542:                                                       Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
47543:                     24 §                            töönpanosta annetaan asetuksella.
47544:               Rangaistussäännös
47545:    Joka rikkoo tätä lakia tai sen nojalla annet-                         28 §
47546: tuja säännöksiä tai määräyksiä, on tuomittava,                        Voimaantulo
47547: jollei siitä muualla laissa ole säädetty ankaram-
47548: paa rangaistusta, kotieläintuotannon ohjaami-         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
47549: sesta annetun lain säännösten rikkomisesta          kuuta 1991, ja se on voimassa vuoden 1994
47550: sakkoon.                                            loppuun.
47551:    Maatilahallitus tekee ilmoituksen 1 momen-         Tällä lailla kumotaan kotieläintuotannon
47552: tissa tarkoitetun rikkomuksen saattamiseksi         ohjaamisesta eräissä tapauksissa 28 päivänä
47553: syyteharkintaan. Ilmoitus voidaan jättää teke-      joulukuuta 1984 annettu laki (1011/84) siihen
47554: mättä sellaisesta rikkomuksesta, jota on koko-      myöhemmin tehtyine muutoksineen.
47555: naisuutena pidettävä ilmeisen vähäisenä.
47556:    Rikkomuksen tuottamaa hyötyä ei saa tuo-                               29 §
47557: mita menetetyksi, jos sitä ei ole vaadittu viiden
47558:                                                                   Siirtymäsäännökset
47559: vuoden kuluessa hyödyn syntymisestä.
47560:                                                        Sen estämättä, mitä tässä laissa säädetään
47561:                                                     luvan myöntämisestä, on lupa myönnettävä,
47562:                                                     jos yrityksen harjoittaja on ennen tämän lain
47563:                                                     voimaantuloa tehnyt yrityksen aloittamiseksi
47564:                     6 luku                          tai laajentamiseksi merkittäviä taloudellisia uh-
47565:              Erinäiset säännökset                   rauksia tai sitovasti velvoittautunut sellaisten
47566:                                                     tekemiseen eikä aloittamiseen tai laajentami-
47567:                       25 §                          seen olisi kotieläintuotannon ohjaamisesta
47568:                Leimaverovapaus                      eräissä tapauksissa annetun lain (1011/84) tai
47569:                                                     siipikarjan siitoseläinten pidon, munien hau-
47570:   Tämän lain nojalla annetuista päätöksistä ei      dontojen ja poikasten kasvattamisen harjoitta-
47571: peritä leimaveroa.                                  misesta annetun lain (302177) taikka niiden
47572:                                                     nojalla annettujen säännösten mukaan tarvittu
47573:                                                     lupaa tai lupa olisi niiden mukaan ollut myön-
47574:                       26 §                          nettävä.
47575:                Muutoksenhaku                           Tämän lain 24 §:n 2 ja 3 momenttia sovelle-
47576:                                                     taan myös aikaisempien kotieläintuotannon
47577:    Maaseutupiirin ja maatilahallituksen tämän       ohjaamisesta eräissä tapauksissa annettujen la-
47578: lain nojalla tekemään päätökseen saa hakea          kien (996179, 1080/81 ja 1011184) ja sika- ja
47579: 12                                1990 vp. -     HE n:o 201
47580: 
47581: kanataloustuotannon ohjaamisesta eräissä ta-       Tässä laissa tarkoitetulle kotieläinyritykselle
47582: pauksissa annetun lain (302/75) voimassaoloai-   ennen tämän lain voimaantuloa myönnetyn
47583: kana tapahtuneisiin tai alkaneisiin rikkomuk-    luvan tai vahvistetun oikeuden peruuttamisesta
47584: siin.                                            on voimassa, mitä 16 §:ssä säädetään.
47585: 
47586: 
47587:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1990
47588: 
47589: 
47590:                                     Tasavallan Presidentti
47591:                                     MAUNO KOIVISTO
47592: 
47593: 
47594: 
47595: 
47596:                                             Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
47597:                                       1990 vp. -      HE n:o 202
47598: 
47599: 
47600: 
47601: 
47602:                                       Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi alustoimitusten rahoi-
47603:                                    tukseen myönnettävästä korkotuesta
47604: 
47605: 
47606: 
47607: 
47608:                             ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
47609: 
47610:    Esityksen tarkoituksena on tukea maamme            1986-1990 varten yhteensä enintään 4 500
47611: laivanrakennusteollisuuden kilpailukykyä mah-         miljoonaa markkaa ja alusviennin korkotuki-
47612: dollistamaila kotimaahan ja ulkomaille tapah-         luottoja varten vuonna 1990 yhteensä enintään
47613: tuville alustoimituksille kansainvälisesti yleises-   2 000 miljoonaa markkaa. Hyväksymisvaltuus
47614: ti noudatettavat rahoitusehdot. Esityksessä eh-       tultaneen kokonaisuudessaan käyttämään vuo-
47615: dotetaan, että Suomesta tilattavan aluksen            den 1990 loppuun mennessä. Esityksessä ehdo-
47616: hankintaan myönnetylle Iuotolie voidaan mak-          tetaan korkotukiluottojen hyväksymisvaltuu-
47617: saa valtion varoista korkotukea edellyttäen,          den enimmäismääräksi 10 000 miljoonaa
47618: että luoton ehdot määräytyvät niiden ehtojen          markkaa käytettäväksi vuosina 1991-1995 la-
47619: mukaisesti, joita kulloinkin kansainvälisesti so-     kiehdotuksessa tarkoitettujen sekä kotimaisten
47620: velletaan alustoimitusten julkisesti tuetussa ra-     alustoimitusten että alusviennin tukemiseen.
47621: hoituksessa. Korkotukea voitaisiin maksaa
47622:                                                         Esitys liittyy vuoden 1991 tulo- ja menoar-
47623: myös luotolle, joka on myönnetty aluksen
47624:                                                       vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
47625: rungon rakentamisen tai aluksen olennaisen
47626:                                                       sen yhteydessä. Vuonna 1991 alustoimitusten
47627: muutostyön rahoittamiseksi. Luotot myöntäisi          korkotukiluotoiksi ehdotetaan hyväksyttäväksi
47628: Suomen Vientiluotto Oy ja luotot hyväksyisi
47629:                                                       enintään 2 000 miljoonan markan luotot.
47630:  korkotukiluotoiksi kauppa- ja teollisuusminis-
47631: teriö.                                                   Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1
47632:    Voimassa olevan alustoimitusten rahoituk-          päivänä tammikuuta 1991 tai myöhemmin heti
47633:  seen myönnettävistä korkotukilainoista anne-         sen jälkeen kun se on hyväksytty ja vahvistet-
47634:  tun lain mukaan alustoimituksiin myönnettyjä         tu. Lakia ehdotetaan voitavaksi soveltaa niihin
47635:  luottoja voidaan hyväksyä korkotukiluotoiksi         tapauksiin, joissa aluksen tai sen rungon toimi-
47636:  vuosina 1986-1990 yhteensä 6 500 miljoonan           tusta taikka muutostyötä koskeva sopimus on
47637:  markan määrästä. Määrästä on kotimaisten             tullut voimaan 1 päivänä lokakuuta 1990 tai
47638:  alushankintojen     korkotukiluottoja      vuosia    sen jälkeen.
47639: 
47640: 
47641: 
47642: 
47643:                                         YLEISPERUSTELUT
47644: 
47645: 1. Nykyinen tilanne                                    voidaan myöntää korkotukiluottoja alushan-
47646:                                                        kintojen rahoittamiseen vuoden 1990 loppuun.
47647: 1.1. Kotimaisten alushankintojen korkotuki             Lailla on pyritty tukemaan kotimaisen laivan-
47648:                                                        rakennusteollisuuden kilpailukykyä sekä edis-
47649:   Alustoimitusten rahoitukseen myönnettävis-           tämään maamme kauppalaivaston kehittymis-
47650: tä korkotukilainoista annettu laki (1093/85)           tä. Lain mukaiset alushankintojen lainaehdot
47651: tuli voimaan vuoden 1986 alusta. Lain nojalla          on tarkoitettu vastaamaan Taloudellisen yh-
47652:  301215H
47653: 2                                    1990 vp. -      HE n:o 202
47654: 
47655: teistyön ja kehityksen järjestön (OECD) suosit-      lainat on    hyväksynyt     korkotukilainoiksi
47656: telemia laivojen vientiluottoehtoja. OECD-           kauppa- ja teollisuusministeriö.
47657: ehdoista poiketen pienalusten (bruttovetoisuu-
47658: deltaan noin 1 600 rekisteritonnia tai sen alle
47659: olevat alukset) ja vuosina 1988-1990 koti-           1.2. Alusviennin korkotukilainat
47660: maasta tilattavien Suomen ulkomaankaupan
47661: kuljetuksissa käytettävien lastialusten rahoitta-       Vientiluotolie on maksettu valtion varoista
47662: miseksi myönnettävistä korkotukiluotoista pe-        vuodesta 1981 lähtien korkotukea Suomen
47663: rittävä vuotuinen korko on kuitenkin ollut           Vientiluotto Oy:n ulkomaisen luotonoton kor-
47664: vähintään 6 OJo. Myös valtioneuvoston anta-          kotukea koskevien eri lakien nojalla (1029/80,
47665: mien erityispäätösten mukaiset ehdot ovat poi-       936/82, 86/84 ja 1053/85). Valtion maksamal-
47666: kenneet OECD-laivaluottoehdoista. Valtioneu-         la korkotuella sekä Vientiluoton osakaspank-
47667: voston päätöksellä voidaan lain mukaan poike-        kien matalakorkoisella debentuurirahoituksella
47668: ta edellä mainituista lainaehdoista kotimaisten      katettiin yhtiön rahoittamien alus- ja muiden
47669: alustoimitusten osalta, milloin siihen on kan-       vientitoimitusten subventiotarvetta. Alustoimi-
47670: sainvälisestä epäterveestä kilpailutilanteesta ai-   tusten rahoituksen korkotukijärjestelmää muu-
47671: heutuvien haittavaikutusten torjumiseksi erityi-     tettiin mainitulla vuoden 1990 alusta voimaan
47672: sen painavia syitä. Tämä mahdollisuus on osal-       tulleella lainmuutoksella siten, että korkotukea
47673: taan ohjannut laivatilausten suuntautumista          on voitu maksaa toimituskohtaisesti myös ul-
47674: pääasiassa matkustaja-autolauttoihin ja ristei-      komaille tapahtuvien alustoimitusten OECD:n
47675: lyaluksiin.                                          suositusten mukaiselle rahoitukselle.
47676:    Kotimaisten alushankintojen korkotukiluot-           Vientiluotto rahoittaa kotimaisten telakoi-
47677: tojen myöntämisvaltuus oli lakia annettaessa         den alustoimituksia ulkomaisille tilaajille
47678: vuosia 1986-1990 varten 2 000 miljoonaa              OECD:n suosittelemin laivaluottoehdoin. Voi-
47679: markkaa. Korkotukiluottojen kysynnästä joh-          massa olevan suosituksen mukainen luotto-
47680: tuen hyväksymisvaltuuden ylärajaa korotettiin        osuus on enintään 80 OJo aluksen hankintahin-
47681: ensin vuoden 1989 alusta voimaantulleella lain-      nasta, luottoaika enintään 8,5 vuotta (kaasu-
47682: muutoksella (1069/88) 3 000 miljoonaan mark-         tankkerit 10 vuotta) aluksen luovutuksesta lu-
47683: kaan ja vuoden 1990 alusta voimaantulleella          kien ja Iuotosta perittävä vuotuinen vähim-
47684: lainmuutoksella yhteensä 6 500 miljoonaan            mäiskorko 8 OJo.
47685: markkaan (1363/89), josta määrästä 4 500 mil-           Alusviennin korkotukiluottojen hyväksymis-
47686: joonaa markkaa oli tarkoitettu kotimaisten           valtuuden määrä vuonna 1990 on yhteensä
47687: alusten korkotukiluottoihin ja 2 000 miljoonaa       enintään 2 000 miljoonaa markkaa. Korkotu-
47688: markkaa alusviennin korkotukiluottoihin.             kilainapäätöksiä on tehty 31 päivään elokuuta
47689:                                                      1990 mennessä yhteensä noin 1 350 miljoonan
47690:    Korkotukiluottojen voimakkaan kysynnän            markan määrästä ja hakemuksia on vireillä
47691: vuoksi kotimaisiin alustoimituksiin tarkoitettu      kauppa- ja teollisuusministeriössä yhteensä 436
47692: 4 500 miljoonan markan hyväksymisvaltuus             miljoonan markan määrästä, joten myös alus-
47693: tultaneen kokonaisuudessaan käyttämään. Hy-          viennin korkotukiluottojen myöntämisvaltuus
47694: väksymisvaltuudesta oli 31 päivänä elokuuta          tultaneen käyttämään kokonaisuudessaan.
47695: 1990 sidottuna noin 4 300 miljoonaa markkaa.            Alusviennin rahoitukseen myönnetyt luotot
47696: Kotimaisten alustoimitusten korkotukiluotoista       ovat useimmiten ulkomaan valuutan määräisiä
47697: arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja vuonna        ja valuuttojen yleisesti laivaluottojen korkoa
47698: 1991 140 miljoonaa markkaa. Korkotuen mää-           korkeamman korkotason johdosta luotot sisäl-
47699: rän kasvuun on vaikuttanut autolautta- ja            tävät huomattavan korkosubventiotarpeen.
47700: risteilyalustonniston uusiminen ja näiden alus-      Lähivuosina suuri osa korkotukiluotoista
47701: ten rahoitukseen myönnettyjen korkotukiluot-         myönnetään oletettavasti alusvientiin. Mikäli
47702: tojen poikkeusehdot. Suomen markan korkean           Suomen ja Neuvostoliiton välisessä kaupassa
47703: koron johdosta luotot sisältävät huomattavan         siirryttäisiin ehdotetun lain voimassaoloaikana
47704: korkosubvention. Lasti- ja pienalushankintoi-        vapaasti vaihdettaviin valuuttoihin ja sen myö-
47705: hin on korkotukiluottoja sitä vastoin haettu         tä kansainvälisten luottoehtojen noudattami-
47706: vain vähän.                                          seen, vaikuttaisi tämä osaltaan olennaisesti
47707:    Korkotukilainat on myöntänyt Suomen               korkotukiluottojen käytön määrään. Korkotu-
47708: Vientiluotto Oy, jäljempänä Vientiluotto, ja         kiluottojen mahdollista käyttämistä Neuvosto-
47709:                                       1990 vp. -      HE n:o 202                                    3
47710: 
47711: liiton kaupan yhteydessä on kuitenkin tässä           toja voidaan myöntää Suomen ulkomaankau-
47712: vaiheessa mahdotonta arvioida.                        pan kuljetuksissa käytettävien lastialusten han-
47713:                                                       kintoihin. Valtion tulo- ja menoarviossa osoi-
47714:                                                       tetaan vuosittain määrärahat korkotuen mak-
47715: 2. Tavoitteet ja keinot                               samiseen sekä määrätään korkotuen määrä.
47716:                                                       Matkustaja-alukset eivät kuulu mainitun lii-
47717:    Esityksen tarkoituksena on turvata kotimai-        kenneministeriön hallinnoiman korkotukijär-
47718: sille telakoille vastaavat rahoitusehdot kuin         jestelmän piiriin, joten alustoimitusten rahoi-
47719: mitä ulkomaisilla laivanrakentajilla on. Samal-       tukseen myönnettävistä korkotukilainoista an-
47720: la pyritään varmistamaan työpaikkojen säily-          netussa laissa tarkoitetun pienalukseksi luoki-
47721: minen telakkateollisuudessa.                          tellun matkustaja-aluksen (bruttovetoisuudel-
47722:    Esitys vastaa pääosaltaan voimassa olevan          taan noin 1 600 rekisteritonnia tai sen alle
47723: alustoimitusten rahoitukseen myönnettävistä           olevat alukset) rahoitukseen ei enää voitaisi
47724: korkotukilainoista annetun lain säännöksiä.           myöntää OECD-ehdoista poikkeavaa korkotu-
47725: Kotimaahan tilattavien alusten rahoitukseen           kea.
47726: myönnettävän korkotuen määrä ehdotetaan                  Vientiluotto ei voi rahoittaa alustoimituksia
47727: kuitenkin rajattavaksi vastaamaan vientiin toi-       ilman julkista tukea, jolla katetaan Vientiluo-
47728: mitettavien alusten rahoitukseen myönnettävää         tan varainhankinnan ja alustoimitusten Juoto-
47729: korkotukea. Nykyisen lain mukaan kotimaa-             tuksen välinen korkoero, koska yleisimpien
47730: han tilattavien pienalusten ja ulkomaanliiken-        luottovaluuttojen korot kansainvälisillä pää-
47731: teen lastialusten rahoituksesta perittävä korko       oma- ja rahamarkkinoilla ovat todennäköisesti
47732: on ollut alempi kuin muiden alusten. Lisäksi          tulevaisuudessakin korkeammat kuin alustoi-
47733: valtioneuvostolla on ollut oikeus yksittäista-        mituksen rahoituksesta OECD-suosituksen
47734: pauksessa myöntää kotimaisten toimitusten ra-         mukaisesti perittävä korko. Suomalaisen telak-
47735: hoitukseen normaalia edullisemmat ehdot, mil-         kateollisuuden kilpailukyvyn kannalta on vält-
47736: loin siihen on ollut kansainvälisestä epätervees-     tämätöntä, että Suomesta voidaan tarjota alus-
47737: tä kilpailutilanteesta aiheutuvien haittavaiku-       toimitusten rahoittamiseen OECD-suositusten
47738: tusten torjumiseksi erityisen painavia syitä.         mukaiset ehdot kuten kilpailijamaiden telakat-
47739:     Kansainvälisesti pyrkimyksenä on julkisen         kin tarjoavat.
47740: vallan tukitoimien rajoittaminen alustoimituk-
47741:  sissa. Kotimaisten alustoimitusten rahoituseh-
47742: dot eivät poikkeaisikaan esityksen mukaan             3. Esityksen taloudelliset ja
47743:  alustoimitusten kansainvälisistä rahoituseh-            organisatoriset vaikutukset
47744:  doista. Esitys on sisällöltään yhdenmukainen
47745:  Suomen OECD:ssa ilmaiseman, julkisen vallan             Alustoimitusten rahoittaminen ei saisi rasit-
47746:  tukitoimien rajoittamista puoltavan kannan           taa Vientiluotan kannattavuutta, joten esityk-
47747:  kanssa. Lisäksi ulkomaisen vääristyneen kilpai-      sen mukaan valtion varoista maksettavan kor-
47748:  lutilanteen määrittäminen on osoittautunut           kotuen määrä on Vientiluotan varainhankinta-
47749:  poikkeussäännön soveltamisessa vaikeaksi.            kustannusten ja korkotukiluotan vuotuisen ko-
47750:     Kansainvälisistä sääntelypyrkimyksistä huo-       ron erotus lisättynä 0,25 prosenttiyksilöllä.
47751:  limatta tosiasiallinen tilanne telakkateollisuu-        Valtion varoista maksettavan korkotuen
47752:  dessa on se, että tällä hetkellä monessa maassa      maaraan vaikuttaa lainavaluuttojen korko
47753:  valtio antaa edelleen mittavaa tukea alustoimi-      kansainvälisillä pääomamarkkinoilla ja Suo-
47754:  tuksiin. Mikäli Suomen telakkateollisuuden ra-       men markan osalta kotimaisilla pääomamark-
47755:  kenteen kehittämiseksi valtion antamat tuet          kinoilla.
47756:  katsottaisiin tulevaisuudessa tarpeelliseksi, tul-      Vuosina 1985-1989 Vientiluotto varasi uu-
47757:  taisiin mahdollinen tukiratkaisu toteuttamaan        sien alustoimitusten rahoitukseen luottoja
47758:  nyt ehdotetusta laista erillään.                     948-3 452 miljoonaa markkaa vuodessa.
47759:     Kotimaisten lastialusten uudishankintojen         Vuosittaiset erot ovat olleet suuret. Keskimää-
47760:  tukeminen on mahdollista myös muun lainsää-          rin luottoihin varattiin 1 900 miljoonaa mark-
47761:  dännön nojalla. Luottolaitosten varoista             kaa vuodessa. Lukuihin sisältyy alusviennin
47762:  myönnettävistä eräistä korkotukilainoista an-        rahoitus ja vuodesta 1986 alkaen myös koti-
47763:  netun lain 2 §:n 6 kohtaan (1040/89) vuonna          maisten alustoimitusten rahoitus. Suomen ja
47764:   1989 tehdyn muutoksen nojalla korkotukiluot-        Neuvostoliiton välisen maksusopimuksen joh-
47765: 4                                  1990 vp. -      HE n:o 202
47766: 
47767: dosta korkotukiluottoja ei ole tarvittu Neuvos-     lainoista aiheutuvan valtiolle menoja seuraa-
47768: toliiton tilaamiin alustoimituksiin.                vasti:
47769:                                                        a) Aikaisempien vuosien korkotukilainat
47770:   Tässä esityksessä arvioidaan uusia rahoitet-
47771:                                                        vuonna 1991 180 milj. mk
47772: tavia kauppoja tehtävän 2 500 miljoonan mar-
47773:                                                        vuonna 1992 340 milj. mk
47774: kan arvosta vuosittain. Kauppojen rahoittami-          vuonna 1993 350 milj. mk
47775: seen tarvitaan korkotukiluottoja vuosittain
47776:                                                        vuonna 1994 333 milj. mk
47777: 2 000 miljoonaa markkaa.                               vuonna 1995 300 milj. mk
47778:   Tarkkaa arviota valtion varoista maksetta-
47779: van korkotuen määrästä on mahdoton tehdä.             Vuodesta 1996 Iuottoajan loppuun menojen
47780:                                                     yhteismääräksi on arvioitu 770 miljoonaa
47781:   Vuonna 1991 alustoimituksen rahoittamisek-
47782:                                                     markkaa.
47783: si myönnettävien korkotukiluottojen korko-
47784:                                                       b) Vuoden 1991 korkotukilainat
47785: tuen suuruutta arvioitaessa on sen määränä
47786:                                                       vuonna 1992 40 milj. mk
47787: pidetty keskimäärin 5 OJo. Korkotuen määrä on
47788:                                                       vuonna 1993 50 milj. mk
47789: laskettu    varainhankintakustannusten      ja
47790:                                                       vuonna 1994 55 milj. mk
47791: 0,25 % :n hallinnointikulujen sekä voimassa
47792:                                                       vuonna 1995 55 milj. mk
47793: olevien OECD-ehtojen mukaisen 8 % :n anto-
47794: Iainakoron erotuksena.                                Vuodesta 1996 Iuottoajan loppuun menojen
47795:   Vuoden 1991 korkotukiluotoista valtiolle ai-      yhteismääräksi on arvioitu 140 miljoonaa
47796: heutuvat korkomenot olisivat yhteensä 340           markkaa.
47797: miljoonaa markkaa ja ne ajoittuisivat vuosille        Korkotukiluottojen hallinnoinnista vastaisi
47798:                                                     Suomen Vientiluotto Oy. Kauppa- ja teolli-
47799: 1992-2002.
47800:                                                     suusministeriö hyväksyisi korkotuen piiriin tu-
47801:   Valtion vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesi-        levat luotot sekä vahvistaisi niiden ehdot.
47802: tyksessä on arvioitu alustoimitusten korkotuki-       Esityksellä ei ole organisatorisia vaikutuksia.
47803: 
47804: 
47805:                             YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
47806: 
47807: 
47808: 1. Lakiehdotus                                      alusten olennaiset muutostyöt. Uuden aluksen
47809:                                                     bruttovetoisuuden on oltava vähintään 100
47810:    1 §. Pykälän mukaan valtion varoista voitai-     bruttorekisteritonnia, sen tulee olla ohjattavis-
47811: siin maksaa korkotukea luotolle, joka on            sa ja omin voimin liikkuva. Määritelmä kattaa
47812: myönnetty alustoimituksen rahoittamiseen.           lisäksi hinaajat, joiden koneteho on vähintään
47813:    2 §. Luotot myöntäisi Vientiluotto. Luotto-      365 kilowattia, mutta ei esimerkiksi uivia tela-
47814: ja, joille korkotukea maksettaisiin, kutsuttai-     koita eikä öljynporauslauttoja. Muutostyön
47815: siin korkotukiluotoiksi. Korkotuki maksettai-       kohteena olevan aluksen bruttovetoisuuden on
47816: siin valtion varoista Vientiluotolie pääsääntöi-    oltava vähintään 1 000 bruttorekisteritonnia ja
47817: sesti puolivuosittain sinä päivänä, jona korko-     muutostyön olennainen. Sota-alukset eivät
47818: tukiluotan ehtojen mukaan korko on suoritet-        kuulu määritelmän piiriin. Koska OECD:n
47819: tava.                                               määritelmä on tarkoitettu noudatettavaksi
47820:    3 §. Korkotukiluotto voitaisiin myöntää suo-     vientitoimituksiin, voitaisiin määritelmää so-
47821: malaiselta laivanrakennustoimintaa harjoitta-       veltaa tarvittaessa joustavasti kotimaisiin toi-
47822: valta yritykseltä tilatun aluksen tai aluksen       mituksiin.
47823: rungon rakentamisen tai aluksen olennaisen             4 §. Kauppa- ja teollisuusministeriö vahvis-
47824: muutostyön rahoittamiseksi.                         taisi ne yleiset ehdot, joita Vientiluotan olisi
47825:    Korkotukiluotoilla voitaisiin rahoittaa alus-    sovellettava korkotukiluotan myöntämisessä.
47826: toimituksia, jotka ovat kulloinkin voimassa            Rahoitukseen sovellettaisiin kulloinkin voi-
47827: olevan OECD:n suosittamiin rahoitusehtoihin         massa olevia OECD:n rahoitussuosituksia. Ny-
47828: sisältyvän alusmääritelmän mukaisia. Nykyi-         kyisten OECD:n suositusten mukaan rahoitus-
47829: seen määritelmään sisältyvät tietyin edellytyk-     osuus on enintään 80 % kauppahinnasta, vuo-
47830: sin uudet alukset, uusien alusten rungot ja         tuinen korko vähintään 8 % ja laina-aika enin-
47831:                                    1990 vp. -     HE n:o 202                                     5
47832: 
47833: tään 8,5 vuotta (kaasutankkerit 10 vuotta)        Kauppa- ja teollisuusministeriön vahvistamassa
47834: aluksen tai työn luovutuksesta tilaajalle.        korkotukiluottojen yleisissä ehdoissa olisi tar-
47835:    5 §. Alustoimitusten rahoittaminen ei saisi    kemmat määräykset korkotuen suorittamisen
47836: rasittaa Vientiluotan kannattavuutta, joten       lakkaamisesta ja korkotuen takaisin perimises-
47837: valtion varoista maksettavan korkotuen mää-       tä näissä tilanteissa.
47838: rän tulisi olla voimassa olevan lain mukaisesti      Säännös koskisi vain kotimaisten alustoimi-
47839: Vienti! uoton varainhankintakustannusten ja       tusten rahoittamista, koska alusviennin rahoit-
47840: korkotukiluotan vuotuisen koron välinen ero-      tamisessa ei kansainvälisestä kilpailutilanteesta
47841: tus lisättynä 0,25 prosenttiyksiköllä. Varain-    johtuen kuitenkaan ole realistisia mahdolli-
47842: hankintakustannuksilla tarkoitetaan Vientiluo-    suuksia soveltaa korkotuen lakkauttamista ja
47843: tan korkotukiluotan myöntämistä varten otta-      takaisinperintää koskevia säännöksiä.
47844: man luoton efektiivisiä korkokustannuksia            9 §. Ehdotuksen mukaan lakia sovellettaisiin
47845: mukaan lukien valuutta- ja korkoriskeiltä suo-    viiden vuoden aikana myönnettyihin korkotu-
47846: jautumisesta aiheutuvat kulut. Siinä tapaukses-   kiluottoihin. Valtion tulo- ja menoarvion käsit-
47847: sa, että Vientiluotto on käyttänyt korkotuki-     telyn yhteydessä päätettäisiin vuosittain annet-
47848: luotan rahoittamiseen muita kuin sen rahoitta-    tavien korkotukiluottojen enimmäismäärästä.
47849: miseen hankittuja varoja, varainhankintakus-
47850: tannuksiksi katsottaisiin korkotukiluotan kuta-      Laskettaessa 1 momentissa tarkoitettujen
47851: kin korkojaksoa vastaava, kyseisen, kauppa-       korkotukiluottojen yhteismäärä, kunkin ulko-
47852: ja teollisuusministeriön hyväksymän lainava-      maan rahan määräisen luoton vasta-arvo Suo-
47853:                                                   men markoissa laskettaisiin sinä päivänä voi-
47854: luutan markkinakorko. Kauppa- ja teollisuus-
47855: ministeriön vahvistamissa yleisissä ehdoissa      massa olleen Suomen Pankin asianomaisen
47856: määriteltäisiin tarkemmin Vientiluotan varain-    valuutan myyntikurssin mukaan, jolloin
47857: hankintakustannusten määrittelyssä käytettävä     kauppa- ja teollisuusministeriö on hyväksynyt
47858:                                                   luoton korkotukiluotoksi.
47859: markkinakorko.
47860:    6 §. Valtiokonttori maksaisi korkotuen
47861: Vientiluotolie sinä päivänä, jona korkotukiluo-
47862: tan ehtojen mukaan korko on suoritettava.         2. Voimaantulo
47863: Vakiintuneen pankkikäytännön mukaisesti ul-
47864: komaan valuutan määräinen maksu tapahtuisi          Esitys liittyy vuoden 1991 tulo- ja menoar-
47865: kaksi pankkipäivää ennen edellä mainittua         vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
47866: maksupäivää voimassa olevaan asianomaisen         sen yhteydessä. Laki ehdotetaan tulevaksi voi-
47867: valuutan vaihtokurssiin.                          maan 1 päivänä tammikuuta 1991, tai myö-
47868:    7 §. Pykälä sisältää säännöksen luottovaro-    hemmin heti sen jälkeen, kun se on hyväksytty
47869: jen käytön valvonnasta.                           ja vahvistettu. Lisäksi ehdotetaan, että lakia
47870:    8 §. Pykälän mukaan kotimaiselle korkotu-      voitaisiin soveltaa niihin tapauksiin, joissa
47871: kiluotan saajalle myönnetyn luoton korkotuen      aluksen tai sen rungon toimitusta taikka muu-
47872: maksaminen voitaisiin peruuttaa eräistä luo-      tostyötä koskeva sopimus on tullut voimaan 1
47873: tousaajan menettelystä johtuvista syistä.         päivänä lokakuuta 1990 tai sen jälkeen.
47874: 6                                  1990 vp. -     HE n:o 202
47875: 
47876: 
47877: 
47878: 
47879:                                             Laki
47880:                    alustoimitusten rahoitukseen myönnettävästä korkotuesta
47881: 
47882:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
47883: 
47884:                       1§
47885:   Valtion varoista voidaan maksaa korkotukea         Ulkomaan rahan määräisen korkotukiluotan
47886: alustoimituksen rahoittamiseen myönnetylle        osalta korkotuki maksetaan kaksi pankkipäi-
47887: luotolle sen mukaan kuin tässä laissa sääde-      vää ennen koron erääntymispäivää voimassa
47888: tään.                                             olleen Suomen Pankin asianomaisen valuutan
47889:                                                   myyntikurssin mukaan.
47890:                       2§
47891:   Suomen Vientiluotto Oy myöntää luoton                                 7§
47892: alustoimitusten rahoittamiseen.                      Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Suomen
47893:   Suomen Vientiluotto Oy:n alustoimituksen        Vientiluotto Oy:n on valvottava, että luottova-
47894: rahoittamiseen myöntämää luottoa, jolle kor-      rat käytetään luoton hyväksymisestä korkotu-
47895: kotukea maksetaan, kutsutaan korkotukiluo-        kiluotoksi annetussa päätöksessä mainittuun
47896: toksi.                                            tarkoitukseen. Suomen Vientiluotto Oy on vel-
47897:   Korkotuki maksetaan Suomen Vientiluotto         vollinen antamaan ministeriölle tietoja, jotka
47898: Oy:lle korkotukiluotan koron erääntymispäi-       ovat tarpeen sen toteamiseksi, onko korkotuki-
47899: vänä.                                             luotot käytetty hyväksyttyyn tarkoitukseen ja
47900:                        3 §                        luottoehtoja muutoin noudatettu.
47901:    Korkotukiluotto voidaan myöntää suomalai-
47902: selta laivanrakennustoimintaa harjoittavalta                             8§
47903: yritykseltä tilatun aluksen tai aluksen rungon      Kotimaiselle korkotukiluotan saajalle myön-
47904: rakentamisen tai aluksen olennaisen muutos-       netyn luoton korkotuen maksaminen voidaan
47905: työn rahoittamiseksi.                             peruuttaa, mikäli luotousaajan todetaan käyt-
47906:                                                   täneen luottovaroja muuhun tarkoitukseen
47907:                       4§                          kuin mihin ne on myönnetty tai antaneen
47908:   Korkotukiluottojen yleiset ehdot vahvistaa      luottoa hakiessaan olennaisessa kohdassa er-
47909: kauppa- ja teollisuusministeriö, joka myös hy-    heellisen tiedon tai salauneen luoton myöntä-
47910: väksyy luotot korkotukiluotoiksi.                 miseen olennaisesti vaikuttavia seikkoja.
47911:   Korkotukiluottojen ehdot määräytyvät nii-         Korkotuen peruuttamisesta päättää kauppa-
47912: den perusteiden mukaan, joita kulloinkin kan-     ja teollisuusministeriö.
47913: sainvälisesti sovelletaan julkisesti tuettujen      Mikäli korkotuki peruutetaan, on luotousaa-
47914: alustoimitusten rahoituksessa.                    jan suoritettava valtiolle se korkotuki, joka
47915:                                                   valtion varoista on maksettu Suomen Vienti-
47916:                       5§                          luotto Oy:lle 16 prosentin vuotuisine korkoi-
47917:    Valtion varoista maksettavan korkotuen         neen luoton nostopäivästä lukien.
47918: määrä on Suomen Vientiluotto Oy:n varain-
47919: hankintakustannusten ja korkotukiluotan vuo-                            9 §
47920: tuisen koron erotus lisättynä 0,25 prosenttiyk-     Tämän lain mukaisia luottoja voidaan hy-
47921: siköllä.                                          väksyä vuosina 1991-1995 korkotukiluotoiksi
47922:                                                   yhteensä enintään 10 000 miljoonan markan
47923:                     6§                            määrästä.
47924:   Valtiokonttori maksaa korkotuen Suomen            Valtion tulo- ja menoarvion käsittelyn yhtey-
47925: Vientiluotto Oy:lle korkotukiluotan koron         dessä päätetään vuosittain myönnettävien kor-
47926: erääntymispäivinä.                                kotukiluottojen enimmäismäärä.
47927:                                   1990 vp. -     HE n:o 202                                    7
47928: 
47929:   Laskettaessa 1 momentissa tarkoitettujen                             10§
47930: korkotukiluottojen yhteismäärä, kunkin ulko-         Tämä laki tulee voimaan     päivänä
47931: maan rahan määräisen luotan vasta-arvo Suo-       kuuta 199 .
47932: men markoissa lasketaan sinä päivänä voimas-         Lakia sovelletaan niihin tapauksiin, JOISsa
47933: sa olleen Suomen Pankin asianomaisen valuu-       aluksen tai sen rungon rakentamista tai aluk-
47934: tan myyntikurssin mukaan, jolloin kauppa- ja      sen muutostyötä koskeva sopimus on tullut
47935: teollisuusministeriö on hyväksynyt luotan kor-    voimaan 1 päivänä lokakuuta 1990 tai sen
47936: kotukiluotoksi.                                   jälkeen.
47937: 
47938: 
47939:     Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1990
47940: 
47941: 
47942:                                     Tasavallan Presidentti
47943:                                     MAUNO KOIVISTO
47944: 
47945: 
47946: 
47947: 
47948:                                                Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
47949:                                     1990 vp. -      HE n:o 203
47950: 
47951: 
47952: 
47953: 
47954:                                      Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sähkölain muuttami-
47955:                                  sesta
47956: 
47957: 
47958: 
47959: 
47960:                            ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
47961: 
47962:    Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sähkö-      kevan vaatimuksen ottaminen lakiin. Muut
47963: lakia. Lakiin on tarkoitus ottaa täsmällinen        muutokset koskevat sähkölaitosten jakeluver-
47964: valtuussäännös, jonka nojalla kauppa- ja teol-      kon ulkopuolelle jäävien niin sanottujen aggre-
47965: lisuusministeriöllä ja Sähkötarkastuskeskuksel-     gaattilaitteistojen tarkastamista, eräiden kulje-
47966: la olisi oikeus antaa vaaran ja häiriön välttämi-   tettavien sähkölaitteiden tarkastamista, suun-
47967: seksi määräyksiä. Kauppa- ja teollisuusministe-     nittelua ja rakentamista, Sähkötarkastuskes-
47968: riö antaisi määräykset, joilla on yleistä merki-    kuksen oikeutta saada tietoja tulliviranomaisil-
47969: tystä ja Sähkötarkastuskeskus yksityiskohtaiset     ta, sähkösuunnittelua ja -urakointia koskevan
47970: teknisluonteiset määräykset sekä näiden toi-        toimiluvan ehtoja, tarkastusmerkintöjä, asen-
47971: meenpanoon ja valvontaan liittyvät määräyk-         nustarkastustoiminnan        puolueettomuudesta
47972: set.                                                annettavia määräyksiä ja oikeutta poiketa säh-
47973:    Norminantoa ja sen kehittämistä koskevan         kölain säännöksistä puolustusministeriön tai
47974: keskeisimmän sisällön ohella esitykseen sisältyy    puolustusvoimien sähkölaitteiden, sähkölait-
47975: eräitä muita nykyisen sähköturvallisuusjärjes-      teistojen ja voimalaitosten osalta.
47976: telmän toimintaa parantavia muutoksia. Näistä          Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vii-
47977: muutoksista merkittävin on häiriön sietoa kos-      meistään 1 päivänä joulukuuta 1990.
47978: 
47979: 
47980: 
47981: 
47982: 300607X
47983: 2                                                                    1990 vp. -              HE n:o 203
47984: 
47985: 
47986: 
47987: 
47988:                                                                       SISÄLLYSLUETTELO
47989: 
47990:                                                                                       Sivu                                                                                                 Sivu
47991:      YLEISPERUSTELUT.........................                                            3         3.5. Laki viranomaisten määräyksiä ja ohjeita
47992:                                                                                                          koskevista toimenpiteistä . . . . . . . . . . . . . . . . .                          9
47993: 1. Esityksen yhteiskunnallinen merkitys . . . . . . . . . .                             3          3.6. Sähkötarkastuskeskuksen esittämien muu-
47994: 2. Nykyinen tilanne ja asian valmistelu . . . . . . . . . . .                           4                tosten perusteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .               9
47995:    2.1. Lainsäädäntö.............................                                       4          3. 7. Puolustusministeriön esittämien muutos-
47996:         2.1.1. Kauppa- ja teollisuusministeriön                                                          tenperusteet ..............................                                         10
47997:                toimivaltuudet sähköturvallisuus-                                              4. Ehdotetut muutokset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                     10
47998:                asioissa............................                                     4
47999:         2.1.2. Sähkötarkastuskeskuksen toimival-                                              5. Esityksen organisatoriset ja taloudelliset vaiku-
48000:                tuudet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         5        tukset..........................................                                            11
48001:    2.2. Käytäntö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      5          YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT . . . . . .                                                  11
48002:    2.3. Valmisteluvaiheet ja -aineisto.............                                     6
48003:                                                                                               1. Lakiehdotuksen perustelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                         11
48004: 3. Muutoksen syyt. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        7
48005:    3.1. Yleistä....................................                                     7     2. Tarkemmat säännökset ja määräykset . . . . . . . . .                                        14
48006:    3.2. Valtioneuvoston päätös hallintoviran-                                                 3. Voimaantulo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             14
48007:         omaisen norminannon uudistamisen val-
48008:         mistelusta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     7          LAKITEKSTI . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              15
48009:    3.3. Kauppa- ja teollisuusministeriön normi-
48010:                                                                                                  LIITE . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     17
48011:         työryhmän selvitys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              8     Rinnakkaisteksti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .           17
48012:    3.4. Apulaisoikeuskanslerin päätös............                                       8
48013:                                     1990 vp. -- HE n:o 203                                         3
48014: 
48015: 
48016: 
48017: 
48018:                                       YLEISPERUSTELUT
48019: 
48020: 
48021: 1. Esityksen yhteiskunnallinen                      män päätöksen soveltamisesta sekä sitä täyden-
48022:    merkitys                                         täviä ohjeita ja selityksiä".
48023:                                                        Hallintoviranomaisten norminannon uudis-
48024:    Sähköturvallisuuslainsäädäntö ja muu säh-        tamisen valmistelusta 9 päivänä lokakuuta
48025: köturvallisuusnormisto koostuu sähkölaista          1986 annetun valtioneuvoston päätöksen (J
48026: (319179) ja sen nojalla annetuista asetuksista,     525/01/86) mukaan edellä esitetty järjestely ei
48027: joita on yhdeksän, kauppa- ja teollisuusminis-      ole tyydyttävä. Tämän päätöksen mukaan nor-
48028: teriön päiitöksistä, joita on 15, Sähkötarkas-      minannon valtuutta koskeva säännös olisi pää-
48029: tuskeskuksen erilaisista julkaisuista kuten tie-    sääntöisesti sisällytettävä suoraan lakiin.
48030: donannoista ja kiertokirjeistä, joita on noin          Viranomaisten määräyksiä ja ohjeita koske-
48031: 250 sekä suomalaisista sähköalan standardeis-       vista toimenpiteistä annetun lain (573/89) toi-
48032: ta, joita on noin 380. Suomalaiset standardit       meenpano asettaa norminannon uudistamiselle
48033: noudattelevat keskeisen teknisen sisältönsä         kiinteän aikataulun. Viranomaisten antamat
48034: osalta kansainvälisissä sähköteknisissä IEC-        määräykset ja ohjeet on korjattava mainitun
48035: standardeissa esitettyjä vaatimuksia muutamin       lain ja sen nojalla annettujen määräysten mu-
48036: kansallisin poikkeuksin. IEC-standardej a on        kaisiksi 31 päivään joulukuuta 1990 mennessä
48037: kaikkiaan noin 2 900.                               tai ne on kuruottava vuoden 1991 alusta lu-
48038:                                                     kien. Sähkölaki ei kuitenkaan sisällä nykykäsi-
48039:    Sähköturvallisuuden tavoite on asetettu säh-     tyksen mukaan riittävän täsmällistä valtuutusta
48040: kölain 4 §:ssä, jonka mukaan sähkölaitteet ja       näiden määräysten antamiseksi. Mikäli val-
48041: -laitteistot on niin suunniteltava, rakennettava,   tuussäännöksiä ei voida saattaa täsmennettyinä
48042: valmistettava ja korjattava sekä niitä on siten     voimaan kuluvana vuonna, on sähköturvalli-
48043: huollettava ja käytettävä, ettei niistä aiheudu     suudesta annetut määräykset kumottava. Säh-
48044: henkeen, terveyteen tai omaisuuteen kohdistu-       kölain turvallisuustavoitteen toteuttaminen kä-
48045: vaa vaaraa eivätkä ne sähköisesti tai muulla        visi tällöin käytännössä mahdottomaksi.
48046: tavoin kohtuuttomasti häiritse ympäristöä.             Sähkölakia ehdotetaan muutettavaksi nor-
48047:    Sähkölain soveltamista valvoo sähkölain          minantovaltuuksia koskeviita osiltaan siten, et-
48048: 6 § :n mukaisesti kauppa- ja teollisuusministe-     tä kauppa- ja teollisuusministeriöllä ja Sähkö-
48049: riö. Sähköturvallisuuden valvonnasta ja tar-        tarkastuskeskuksella olisi selkeästi laissa mää-
48050: kastuksesta huolehtii lain 30 §:n mukaisesti        ritelty oikeus antaa sähkölain toimeenpanossa
48051: ministeriön alaisuudessa Sähkötarkastuskes-         tarpeellisia sitovia määräyksiä. Kauppa- ja
48052: kus-niminen julkisoikeudellinen yhdistys. Kes-      teollisuusministeriö antaisi edelleenkin ne säh-
48053: keisimmät sähköturvallisuutta koskevat mää-         köturvallisuutta koskevat määräykset, jotka
48054: räykset antaa kauppa- ja teollisuusministeriö       ovat keskeisimmät tai joilla katsotaan olevan
48055: sähköasetuksen (925179) 36 ja 37 §:n nojalla.       merkittävää yhteiskunnallista vaikutusta. Säh-
48056: Sähkötarkastuskeskusta ei ole nykyisessä säh-       kötarkastuskeskus antaisi yksityiskohtaiset tek-
48057: kölaissa suoraan valtuutettu antamaan mää-          niset määräykset ja niiden toimeenpanossa tar-
48058: räyksiä. Sähkölaitoksista annetun aikaisemmin       peelliset hallinnolliset määräykset
48059: voimassa olleen lain (167/28) perusteella on           Ehdotuksella pyritään järjestämään sähkö-
48060: annettu kauppa- ja teollisuusministeriön pää-       turvallisuutta koskeva norminanto ja siihen
48061: tös sähköturvallisuusmääräyksistä (205174),         tarvittavat valtuudet nykyisen oikeuskäsityksen
48062: joka on sähkölain 71 §:n siirtymäsäännöksen         mukaan moitteettomalla tavalla, sekä selkeyt-
48063: perusteella edelleen voimassa. Sähköturvalli-       tämään norminantoa niin, että voidaan selvästi
48064: suusmääräyksistä annetun päätöksen 57 §:n           erottaa toisistaan sitovat määräykset ja tavoit-
48065:  nojalla nykyinen Sähkötarkastuskeskus on oi-       teelliset ohjeet, sekä järjestämään sähköturval-
48066: keutettu antamaan ''tarkempia määräyksiä tä-        lisuuteen liittyvä norminanto siten, että se pal-
48067: 4                                   1990 vp. -      HE n:o 203
48068: 
48069: velee käytännön tarpeita ja täyttää hallinnon        s~hkölaitetyyppiä vuosittain.   Uusien laitetyyp-
48070: asettamat vaatimukset.                               pien määrä on koko ajan kasvamassa. Kaik-
48071:    Euroopan taloudelliseen integraatioon liitty-     kiaan sähköturvallisuuden valvonta- ja tarkas-
48072: vät kysymykset muodostavat oman sähkötur-            tustehtävistä vastaava Sähkötarkastuskeskus
48073: vallisuutta, tavarakauppaa ja teknistä tarkas-       on hyväksynyt jo yli 81 000 erilaista sähkölai-
48074: tusta koskettelevan asiakokonaisuutensa, jolla       tetyyppiä. Tämän lisäksi tarvitaan sähkön tuo-
48075: on vaikutuksia niin alan teollisuuden toiminta-      tann?ssa, siirrossa, jakelussa ja käytössä hyvin
48076: edellytyksiin, kaupan ja palvelujen kilpailuo-       su.un määrä erilaisia sähkölaitteistoja, eli lait-
48077: loihin,    valtiontalouteen    rahoitustarpeiden     teista, tarvikkeista ja rakenteista koostuvia toi-
48078: muodossa kuin kuluttajien tietotarpeisiin ja         mi?n~llisi.a kokonaisuuksia. Sähkölaitteiden ja
48079: turvallisuuteen. Integraatiokehitys ei vielä         -laitteistojen turvallisuutta ohjaava normista
48080: edennyt näisssä asioissa sille asteelle, että lo-    onkin teknisten yksityiskohtien suuren määrän
48081: pulliset ratkaisumallit olisivat käytettävissä       takia laaja.
48082: normilain määräämässä aikataulussa. Tästä
48083: syystä tähän esitykseen ei ole otettu mukaan
48084: Euroopan taloudelliseen integraatioon liittyvää      2. Nykyinen tilanne ja asian
48085: sopeuttamista sinänsä. Tulevan kehityksen tar-          valmistelu
48086: peet on kuitenkin otettu huomioon siten, että
48087: sähköturvallisuutta koskeva norminanto ehdo-         2.1. Lainsäädäntö
48088: tuksen mukaisesti järjestettynä ei vaikeuta Eu-
48089: roopan taloudellisessa integraatiokehityksessä      2.1.1. Kauppa- ja teollisuusministeriöntoimi-
48090: keskeisellä sijalla olevaa teknisten normien               valtuudet sähköturvallisuusasioissa
48091: kansainvälistä harmonisointia eikä näiden har-
48092: monisoitujen normien käyttöä Suomessa.                 Kauppa- ja teollisuusministeriön toimivalta
48093: Muutkaan ehdotukset eivät vaikeuta integraa-        sähköturvallisuusasioissa perustuu sähkölakiin
48094: tiokehitystä. Tarkemmin määritellyn kauppa-         ja sen nojalla annettuihin asetuksiin.
48095: ja teollisuusministeriön ja Sähkötarkastuskes-         Lain soveltamisen valvonta kuuluu sähkö-
48096: kuksen välisen työnjaon ansiosta uudistus sel-      lain 6 §:n perusteella kauppa- ja teollisuusmi-
48097: keyttää sähköturvallisuutta koskevien teknisten     nisteriölle.
48098: normien harmonisointityötä. Sähköturvalli-             Sä~köturvallisuutta koskevia yksityiskohtai-
48099: suutta koskevia teknisiä normeja kehitetään         sempia valtuutussäännöksiä, joiden sisältönä
48100: vähitellen, säännös säännökseltä, ja tämä työ       on oikeus antaa erilaisia määräyksiä tai ohjeita
48101: etenee yhdessä alan kansainvälisen kehityksen       on sähkölain 8, 10, 12, 13, 26, 32, 34-36, 39,
48102: kanssa. Mikäli integraatioon liittyvät tulevat      51, 57, 60, 66 ja 67 §:ssä. Sähkölaissa on siten
48103: sopimukset sitä edellyttävät, tullaan sähkölakia    lukuisia yksityiskohtaisia, eri asioita koskevia
48104: vastaavasti esittämään muutettavaksi.               valtuutussäännöksiä. Valtuutussäännöstä, jon-
48105:    Ehdotukseen on otettu mukaan joukko mui-         k~ ?oj~lla ~inisteriö suoraan lain nojalla an-
48106: ta muutoksia, jotka parantavat sähköturvalli-       taisi lam tmmeenpanossa tarpeellisia teknisiä
48107: suuden valvontajärjestelmän toimivuutta käy-        tai hallinnollisia määräyksiä ei sähkölaissa ole.
48108: tännön toiminnasta saatujen kokemusten poh-         Tämän sijaan sähkölain 70 § antaa yleisen
48109: jalta. Nämä muutokset koskevat niin sanottu-        valtuutuksen asetuksen antamiseen. Asetuksel-
48110: jen aggregaattilaitteistojen tarkastamista, kul-    l~ sä~dettäv~ksi tarkoitettuja säännöksiä liittyy
48111: jetettavien sähkölaitteistojen rinnastamista        sahkoturvalhsuutta koskevissa yksittäisissä asi-
48112: sähkölaitteisiin, tarkastusmerkintöjä ja Sähkö-     oissa sähkölain 30, 31, 33 ja 38 § :ään.
48113: tarkastuskeskuksen mahdollisuutta saada tieto-         Ministeriön toimivaltuuksia sähköturvalli-
48114: ja tulliviranomaisilta. Esityksessä ehdotetaan      suuskysymyksissä yksilöiviä säännöksiä sisäl-
48115: myös täsmennettäväksi sähkösuunnittelussa ja        tyy sähköasetuksen 5, 7-11, 31, 36 ja
48116: -urakoinnissa todetuista rikkomuksista ja lai-      37 §:ään. Sähköturvallisuutta koskevien mää-
48117: minlyönneista aiheutuvia seuraamuksia. Nämä         räysten kannalta keskeinen säännös on sähkö-
48118: muutokset ovat yhteiskunnalliselta merkityk-        asetuksen 36 §,jonka mukaan kauppa- ja teol-
48119: seltään vähäisiä.                                   li.~uu~m~nis~eri~ a~taa t.ar~emmat määräykset
48120:                                                     sahkolaitteistojen ja -laitteiden suunnittelusta
48121:    Suomen markkinoille tulee tarkastusjärjes-       rakentamisesta, korjaamisesta, huoltamisesta'
48122: telmämme kautta nykyisin jo yli 12 000 uutta        käytöstä ja tarkastuksista.                      '
48123:                                      1990 vp. -      HE n:o 203                                      5
48124: 
48125:   Lisäksi asetuksen 37 §:n yleisvaltuus, jonka       työsuojeluhallituksen sekä valtion teknillisen
48126: mukaan ministeriö antaa tarkemmat määräyk-           tutkimuskeskuksen kanssa.
48127: set asetuksen täytäntöönpanosta ja soveltami-           Sähkötarkastuskeskus hoitaa lisäksi ne muut
48128: sesta.                                               tehtävät, jotka sille on lailla tai asetuksella
48129:                                                      säädetty taikka valtioneuvoston päätöksellä
48130:                                                      määrätty, minkä lisäksi Sähkötarkastuskeskus
48131: 2 .1.2. Sähkötarkastuskeskuksen toimivaltuu-         suorittaa ministeriön määräyksestä tai suostu-
48132:         det                                          muksella muitakin kuin 1 momentissa tarkoi-
48133:                                                      tettuja, sille soveltuvia valvonta-, tarkastus- ja
48134:    Sähkötarkastuskeskuksen toimivaltuudet pe-        koestustehtäviä.
48135: rustuvat yleisellä tasolla sähkölain 30 §:ään,          Sähkötarkastuskeskuksen oikeus antaa tek-
48136: jonka mukaan valvonnasta ja tarkastuksesta           nisiä määräyksiä ja ohjeita perustuu kauppa-
48137: huolehtii ministeriön alaisuudessa Sähkötar-         ja teollisuusministeriön päätökseen sähkötur-
48138: kastuskeskus-niminen julkisoikeudellinen yh-         vallisuusmääräyksistä. Sen 57 §:n nojalla Säh-
48139: distys, ruotsinkieliseltä nimeltään Elinspektion-    kötarkastuslaitos eli nykyinen Sähkötarkastus-
48140: scentralen, jonka hallinnosta ja toiminnasta         keskus antaa tarkempia määräyksiä päätöksen
48141: säädetään asetuksella.                               soveltamisesta sekä sitä täydentäviä ohjeita ja
48142:    Sähkötarkastuskeskuksen       tehtävänä     on    selityksiä. Lisäksi Sähkötarkastuskeskuksella
48143: myös avustaa ministeriötä rakentamislupien ja        on siitä annetun asetuksen 2 §:n 3 kohdan
48144: -ilmoitusten sekä aluesuunnitelmien toteutumi-       nojalla valtuus antaa sähkölaitteiden ja -lait-
48145: sen valvonnassa.                                     teistojen suunnittelusta, rakentamisesta valmis-
48146:    Toimivaltuuksia erityiskysymyksissä sisältyy      tamisesta, korjaamisesta, huollosta ja käyttä-
48147: sähkölain 8, 35-38, 57 ja 61 §:ään. Sähköase-        misestä annettuja määräyksiä täydentäviä oh-
48148: tuksessa näitä koskevia tarkentavia säännöksiä       jeita.
48149: on 5 sekä 28-32 §:ssä.
48150:    Sähkötarkastuskeskuksesta annetun asetuk-
48151:                                                      2.2. Käytäntö
48152: sen (428/79} 2 §:n mukaan Sähkötarkastuskes-
48153: kuksen tehtävänä on sen lisäksi mitä sähkölain
48154:                                                         Sähkötarkastuskeskus on sähkölain mukais-
48155: 30 §:ssä säädetään:
48156:                                                      ta tehtäväänsä hoitaessaan julkaissut valtuu-
48157:     1) valvoa sähkölaitteiden ja -laitteistojen
48158:                                                      tusten nojalla omissa julkaisusarjoissaan sito-
48159:  suunnittelua, rakentamista, valmistamista,          vuudeltaan erilaisia "velvoittavia ohjeita", jot-
48160:  korjaamista, huoltoa ja käyttöä tähän liittyvi-     ka on ymmärretty sitoviksi määräyksiksi, sekä
48161: ne tarkastus- ja koestustehtävineen sähkölain        muita ohjeita ja suosituksia. Kaikkiaan näitä
48162: ja sen nojalla annettujen asetusten sekä minis-
48163:                                                      julkaisuja oli vuoden 1987 lopussa yhteensä
48164:  teriön antamien määräysten ja ohjeiden mukai-       234 ja niissä on yhteensä 7 411 sivua.
48165:  sesti;                                                 Osa julkaistuista määräyksistä on sisällöl-
48166:     2) antaa sähkölaitosten suorittamaa tarkas-      tään ministeriön päätöksen kertaamista ja nii-
48167:  tustoimintaa koskevat täydentävät ohjeet;           hin liittyvien täydentävien ohjeiden antamista.
48168:     3) valmistella sähkölaitteiden ja -laitteisto-   Huomattava osa julkaisuista sisältää jonkin
48169:  jen suunnittelua, rakentamista, valmistamista,      ministeriön päätöksen periaatetta soveltavia
48170:  korjaamista, huoltoa ja käyttöä koskevia mää-       ohjeita, jotka on esitetty sitovina, siis mää-
48171:  räyksiä sekä antaa niitä täydentäviä ohjeita;       räyksen muotoisina. Suurin osa näistä on yksi-
48172:     4) harjoittaa sähköturvallisuutta koskevaa       tyiskohtaisia teknisiä määräyksiä, mutta muka-
48173:  kehitys-, julkaisu-, neuvonta- ja tiedotustoi-      na on myös teknisten määräysten toimeenpa-
48174:  mintaa;                                             nossa tarpeellisia hallinnollisia määräyksiä.
48175:     5) seurata sähköalan kotimaista ja ulko-            Edellä tarkoitetut ohjeet ja määräykset on
48176:  maista kehitystä erityisesti turvallisuusmää-       valmisteltu tiiviissä yhteistyössä niiden tahojen
48177:  räysten ja standardisoinnin osalta;                 kanssa, joita ne koskevat. Sähköturvallisuuden
48178:     6) osallistua sähköturvallisuusalan kansain-     näkökulmasta niitä on pidetty perusteltuina.
48179:  väliseen yhteistoimintaan; sekä                     Nämä määräykset ovat lisäksi sähköalan kan-
48180:     7) olla yhteistoiminnassa muiden valvonta-       sainvälisen yhteistyön seurauksena keskeisten
48181:  ja tarkastusviranomaisten kuten säteilyturvalli-    teknisten vaatimusten osalta pitkälle samankal-
48182:  suuslaitoksen, teknillisen tarkastuslaitoksen,      taiset kuin muissa kansainväliseen yhteistyö-
48183: 6                                     1990 vp. -   HE n:o 203
48184: 
48185: hön aktiivisesti osallistuneissa maissa. Esitys-   sähkölain neljään pykälään sekä sähköasetuk-
48186: tapa sensijaan voi olla erilainen. Kansalliset     seen ja sähkötarkastuskeskuksesta annettuun
48187: poikkeuksemme liittyvät pääosin ilmasto-oloi-      asetukseen. Pääsisältönä mietinnössä oli ehdo-
48188: himme ja keskimääräistä pidempiin sähkön           tus sähkölain täydentämisestä niin, että sähkö-
48189: siirtoetäisyyksiimme.                              lakiin sisällytetään täsmällinen valtuussäännös,
48190:    Suomen sähköturvallisuusjärjestelmää voi-       jonka nojalla kauppa- ja teollisuusministeriöllä
48191: daan pitää hallinnollisesti keskitettynä. Pää-     ja Sähkötarkastuskeskuksella on oikeus antaa
48192: osin tämä johtuu siitä, että tällä hallinnon-      sähkölain 4 §:ssä tarkoitetun vaaran ja häiriön
48193: alalla ei ole keskusvirastoa, joka voisi vastata   välttämiseksi määräyksiä. Määräystenantoval-
48194: teknisiä yksityiskohtia koskevien normien val-     tuus ehdotettiin jaettavaksi siten, että ministe-
48195: mistelusta ja antamisesta. Kauppa- ja teolli-      riö antaa yleistä merkitystä olevat määräykset
48196: suusministeriön päätöksiä soveltava alemman-       ja Sähkötarkastuskeskus yksityiskohtaiset tek-
48197: tasoinen tekninen norminanto onkin Sähkötar-       nisluonteiset määräykset sekä näiden toimeen-
48198: kastuskeskuksen tehtävänä sen lisäksi, että        panaan ja valvontaan liittyvät määräykset.
48199: Sähkötarkastuskeskus myös valmistelee sähkö-       Mietinnössä ehdotettiin myös valvonnassa tar-
48200: turvallisuudesta annettavia ylemmäntasoisia        peellisten sanktioiden täsmentämistä.
48201: normeja ja valvoo näiden toimeenpanoa. Hal-           Kauppa-ja teollisuusministeriö liitti edellä-
48202: linnon taloudellisuuspyrkimyksen ansiosta          mainitun mietinnön käsittelyn yhteyteen Säh-
48203: säästetään näin hallinnon kustannuksia ja an-      kötarkastuskeskuksen 18 päivänä marraskuuta
48204: netaan toisaalta yksityiskohtia koskevia tekni-    1987 tekemän esityksen eräiden sähkölain koh-
48205: siä määräyksiä perusteellisinta asiantuntemusta    tien muuttamisesta. Nämä ehdotukset koskivat
48206: tehokkaasti hyödyntäen.                            sähkölaitosten jakeluverkostojen ulottumatto-
48207:    Teknisiä yksityiskohtia koskevan norminan-      miin jäävien aggregaattilaitteistojen tarkasta-
48208: non ja käytännön valvontatyön yhdistäminen         mista, eräiden kuljetettavien sähkölaitteiden
48209: samaan toimintayksikköön ei ole osoittautunut      tarkastamista ja niiden suunnittelua ja rakenta-
48210: ongelmalliseksi. Näiden toimintojen eriyttämi-     mista, sähkölaitteiden ja -laitteistojen korjaa-
48211: nen ei ole näinollen käytännössä esiintulleiden    misessa tai käyttämisessä tarpeellisten välinei-
48212: ongelmien ratkaisemiseksi tarpeellista.            den tarkastamista sekä Sähkötarkastuskeskuk-
48213:                                                    sen oikeutta saada tietoja tulliviranomaisilta.
48214:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeriö pyysi työryh-
48215: 2.3. Valmisteluvaiheet ja -aineisto                män mietinnöstä lausunnot seuraavilta tahoil-
48216:                                                    ta: valtiovarainministeriö, oikeusministeriö,
48217:    Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti pm-      Suomen Sähkölaitosyhdistys, Sähköinsinööri-
48218: vänä joulukuuta 1987 työryhmän, jonka tehtä-       liitto, Maaseudun Sähköyhtymien liitto, Suo-
48219: vänä oli selvittää sähköturvallisuudesta annet-    men Palontorjuntaliitto, Energiataloudellinen
48220: tavien kauppa- ja teollisuusministeriön päätös-    yhdistys, Oy Yleisradio Ab, Teollisuuden kes-
48221: ten ja Sähkötarkastuskeskuksen ohjeiden anta-      kusliitto, Sähkö- ja Elektroniikkateollisuusliit-
48222: misvaltuudet sekä laatia mahdolliset muutoseh-     to, Suomen Teknillinen kauppaliitto, Suomen
48223: dotukset sähkölainsäädäntöön oikean säädös-        Sähköurakoitsijaliitto, Suomen Sähkötukku-
48224: tason saavuttamiseksi. Työryhmä koostui kol-       liikkeiden liitto, Elektroniikan tukkukaup-
48225: mesta kauppa- ja teollisuusministeriön virka-      piaat, Puhelinlaitosten liitto; Suomen Sähkö-
48226: miehestä sekä kolmesta Sähkötarkastuskeskuk-       alan työntekijäin liitto, Suomen Sähköteknik-
48227: sen toimihenkilöstä.                               kojen liitto ja Neuvottelevat sähkösuunnitteli-
48228:    Työryhmän asettamisen keskeisin lähtökohta      jat NSS.
48229: oli vuonna 1986 annettu valtioneuvoston pää-          Kauppa- ja teollisuusministeriö pyysi Sähkö-
48230: tös hallintoviranomaisten norminannon uudis-       tarkastuskeskuksen esityksestä lausunnot oi-
48231: tamisen valmistelusta. Valtioneuvoston pää-        keusministeriötä lukuunottamatta samoilta ta-
48232: töksessä on esitetty ne periaatteet, joiden mu-    hoilta kuin lausuntoa pyydettiin norminanto-
48233: kaan valtioneuvoston päätös hallintovirano-        valtuuksia käsitelleen työryhmän mietinnöstä.
48234: maisten norminanto uudistetaan. Uudistuksella      Lausuntoa pyydettiin tästä ehdotuksesta lisäksi
48235: pyritään muun muassa turvaamaan hallintovi-        myös tullihallitukselta.
48236: ranomaisten norminannon laillisuus.                   Saaduissa lausunnoissa katsottiin yleisesti et-
48237:    Työryhmä luovutti mietintönsä 31 päivänä        tä norminantoa tulisi kehittää pääosin muis-
48238: toukokuuta 1988. Siinä ehdotettiin muutoksia       tiossa esitettyjen periaatteiden mukaisesti.
48239:                                      1990 vp. -      HE n:o 203                                    7
48240: 
48241: Myös Sähkötarkastuskeskuksen ehdotukseen             jaliitto r.y., Suomen sähkötukkuliikkeiden liit-
48242: suhtauduttiin pääasiassa myönteisesti. Saadut        to r.y., Elektroniikan tukkukauppiaat r.y.,
48243: lausunnot osoittivat kuitenkin, että muutoseh-       Puhelinlaitosten liitto r.y., Suomen sähköalan-
48244: dotusta ja sen perusteluja on syytä muokata          työntekijäin liitto r.y., Suomen sähköteknikko-
48245: yksityiskohdiltaan edelleen.                         jen liitto r.y., Neuvottelevat Sähkösuunnitteli-
48246:     Muokkauksen yhteydessä lainmuutokseen            jat NSS r.y., Suomen kaupunkiliitto r.y. ja
48247: katsottiin tarkoituksenmukaiseksi liittää myös       Suomen kunnallisliitto r.y .. Ehdotuksesta ovat
48248: seuraavat luonteltaan samankaltaiset muutos-         lisäksi antaneet lausunnon Suomen sähkötek-
48249: ehdotukset.                                          nillinen standardisoimisyhdistys SESKO r.y.,
48250:     Sähkötarkastuskeskus on 20 päivänä maalis-       TELE, Sähköalan urakoitsijain liitto r.y. ja
48251: kuuta 1989 päivätyllä kirjeellä esittänyt minis-     Suomen radioamatööriliitto r. y ..
48252: teriölle sähkölain 4 ja 5 §:n täydentämistä
48253: sähkölaitteiden ja -laitteistojen häiriönsietoa
48254: koskevalla yksilöidyllä vaatimuksena. Tällaista         Annetuissa lausunnoissa on ehdotukseen
48255: yksilöityä vaatimusta on perusteltu sähkötur-        suhtauduttu pääosin myönteisesti. Suomen tek-
48256: vallisuutta koskevilla seikoilla ja todennäköi-      nillinen kauppaliitto, Suomen sähkötukkuliik-
48257: senä kaupallisella kehityksellä. Euroopan yh-        keiden liitto, Teollisuuden keskusliitto sekä
48258: teisöt ovat toukokuussa 1989 ottaneet käyttöön       kilpailuvirasto ovat lausunnoissaan nähneet
48259: asiaa koskevan direktiivin (89/336/EEC). Häi-        tarpeelliseksi ottaa ehdotettuihin muutoksiin
48260: riönsietoa koskevien vaatimusten käyttöön-           mukaan Euroopan integraatiokehitykseen liit-
48261: otolla myös Suomessa pyritään estämään sel-          tyviä sopeutumistoimia. Mainitut lausunnon-
48262: laisten sähkölaitteiden ylijäämäerien mahdolli-      antajat ovat suhtautuneet kielteisesti myös sii-
48263: nen maahantuonti, jotka eivät täytä häiriösuo-       hen, että Sähkötarkastuskeskus voisi antaa si-
48264: jausvaatimuksia.                                     tovia määräyksiä.
48265:     Puolustusministeriö on 11 päivänä elokuuta
48266: 1986 päivätyllä kirjeellä esittänyt kauppa- ja
48267:                                                        Ministeriö on muokannut saatujen lausunto-
48268: teollisuusministeriölle, että sähkölain ja -ase-
48269:                                                      jen perusteella lainmuutosesityksen perustelui-
48270: tuksen säännöksiä puolustusvoimien sellaisten
48271:                                                      ta sekä ottanut mukaan Sähkötarkastuskes-
48272: tilojen tarkastamisesta, joihin pääsyä on maan-      kuksen lausunnossaan ehdottaman tarkastettu-
48273: puolustuksellisista syistä rajoitettava, muutet-
48274:                                                      jen laitteiden merkintää koskevan muutoksen.
48275: taisiin niin, että maanpuolustukselliset salassa-
48276: pitotarpeet voivat toteutua sähkölain säännök-
48277: siä noudattaen.
48278:     Kauppa- ja teollisuusministeriö on puolus-
48279: tusministeriön kanssa yhdessä virkamiesvalmis-       3. Muutoksen syyt
48280: telussa muokannut ehdotusta niin, että salassa-
48281: pitotarpeet voitaisiin ottaa säädöstasolla tar-      3.1. Yleistä
48282: koituksenmukaisesti ja selkeästi huomioon.
48283:     Kauppa- ja teollisuusministeriö on pyytänyt
48284: edellämainitut asiat sisältävästä lainmuutoseh-
48285: dotuksesta lausuntoa 3 päivänä tammikuuta               Pääasiallisimpana syynä sähkölain muutta-
48286:  1990 seuraavilta: oikeusministeriö, valtiova-       miseen on sähköturvallisuutta koskevan normi-
48287: rainministeriö, puolustusministeriö, sosiaali- ja    nannon valtuussäännösten muuttaminen nykyi-
48288: terveysministeriö, liikenneministeriö, tullihalli-   sen oikeuskäsityksen mukaisesti moitteetto-
48289: tus, lääkintöhallitus, työsuojeluhallitus, kilpai-   maan muotoon. Tämän täsmennyksen suorit-
48290:  luvirasto, Telehallintokeskus, Säteilyturvakes-     taminen ja voimaansaattaminen kuluvan vuo-
48291:  kus, pääesikunta, Sähkötarkastuskeskus, Suo-        den aikana on välttämätön, jotta viranomais-
48292: men Sähkölaitosyhdistys r.y., Sähköinsinööri-        ten määräyksiä ja ohjeita koskevista toimenpi-
48293:  liitto r.y., Maaseudun sähköyhtymien liitto         teistä annettu laki voidaan panna toimeen il-
48294:  r.y., Suomen palontorjuntaliitto r.y., Energi-      man, että voimassa olevat sähköturvallisuus-
48295:  ataloudellinen yhdistys r.y., Oy Yleisradio Ab,     määräykset kumotaan. Samalla esitetään kor-
48296: Teollisuuden keskusliitto r.y., Sähkö- ja elek-      jattavaksi muutamia käytännössä epätarkoi-
48297:  troniikkateollisuusliitto r.y., Suomen teknilli-    tuksenmukaiseksi osoittautuneita sähköturval-
48298:  nen kauppaliitto r.y., Suomen sähköurakoitsi-       lisuutta koskevia säännöksiä.
48299: 8                                    1990 vp.        HE n:o 203
48300: 
48301: 3.2. Valtioneuvoston päätös hallintoviran-           omaisten antamat määräykset ja ohjeet perus-
48302:      omaisten norminannon uudistamisen               tuvat asetuksessa tai sitäkin alemmalla säädös-
48303:      valmistelusta                                   tasolla annettuun valtuutukseen. Valtuutus-
48304:                                                      säännökset eivät lisäksi ole monessakaan ta-
48305:    Hallintoviranomaisten norminannon uudis-          pauksessa siinä määrin täsmällisesti rajattuja
48306: tamisen valmistelusta vuonna 1986 annetun            ja yksityiskohtaisia kuin tulisi olla. Voimassa
48307: valtioneuvoston päätöksen mukaisesti hallinto-       olevien kauppa- ja teollisuusministeriön ja sen
48308: viranomaisen norminantoa uudistettaessa pyri-        hallinnonalan viranomaisten määräysten ja oh-
48309: tään                                                 jeiden antamiseen ei siten melkoisessa osassa
48310:    - vähentämään hallintoviranomaisten nor-          tapauksia ole ollut sellaista valtuutusta, jollais-
48311: minantoa ja antamaan kunnille ja muille palve-       ta niiltä valtioneuvoston normipäätöksen mu-
48312: luja tuottaville yksiköille samoin kuin lainsää-     kaan on edellytettävä, toisin sanoen säädösval-
48313: dännön täytäntöönpanosta muuten huolehtivil-         taa voidaan delegoida vain silloin, kun siihen
48314: le paikallis- ja aluehallinnon viranomaisille ny-    on annettu yksilöity valtuutus laissa.
48315: kyistä enemmän harkintavaltaa                           Työryhmän työhön sisältyi edellä esitettyä
48316:    - turvaamaan hallintoviranomaisten nor-           pääperiaatetta täydentäen myös eräitä yksittäi-
48317: minannon laillisuus, kansanvaltainen ohjaus ja       siä lainkohtia koskevia muutosehdotuksia, joi-
48318: valvottavuus                                         den tarkoitus on pääosin sama; sähköturvalli-
48319:    - selkeyttämään        norminantojärjestelmää     suuden kannalta tarpeellisten toimien valtuu-
48320: siten, että erotetaan selkeästi sitovat määräyk-     tusta koskevien säännösten täsmentäminen.
48321: set ja tavoitteelliset ohjeet sekä
48322:    - rationalisoimaan ja tehostamaan hallin-
48323: non toimintaa.
48324:                                                       3.4. Apulaisoikeuskanslerin päätös vuodelta
48325:    Tarkoituksena on, että sitovat normit anne-
48326:                                                            1987
48327: taan lailla, asetuksella ja valtioneuvoston pää-
48328: töksellä, jollei ole erityisen painavia syitä jät-
48329: tää ylemmänasteisia säännöksiä täsmentävää,              Apulaisoikeuskansleri on 23 päivänä loka-
48330: tiettyä asiaa koskevaa norminantoa ministe-           kuuta 1987 antanut päätöksen asiassa, joka
48331: riölle tai sen alaiselle hallintoviranomaiselle.      koskee Sähkötarkastuskeskuksen antamia oh-
48332: Samalla norminanto tulisi järjestää niin, että        jeita sähkölaitosten asennustarkastustoiminnan
48333: samasta asiakokonaisuudesta annetaan sään-            puolueettomuudesta.
48334: nöksiä ja määräyksiä enintään kolmella säänte-           Päätöksessä on todettu, että sähkölain
48335: lytasolla.                                            32 §:n 2 momentin säännös tarkastustoimin-
48336:    Ministeriön samoin kuin sen alaisen keskus-        nan puolueettomuudesta on sen soveltamisti-
48337: hallintoviranomaisen antamien kansalaisiin,           lanteita ajatellen tulkinnanvarainen. Sähkötar-
48338: kuntiin tai muualle valtionhallinnon ulkopuo-         kastuskeskuksen tiedonannossa T 58-84 on
48339: lelle kohdistuvien määräysten ja aineellisten         ilmoitettu annetuksi sähköasetuksen edellyttä-
48340: ohjeiden on perustuttava mahdollisimman täs-          mät tarkastustoimintaa koskevat ohjeet. Säh-
48341: mälliseen asianomaisessa säädöksessä annet-           kötarkastuskeskus on tiedonannossaan antanut
48342: tuun valtuutukseen. Pääsääntönä on, että val-         ohjeita keskeisestä ja luonteeltaan periaatteelli-
48343: tuutuksen on sisällyttävä suoraan lakiin.             sesta kysymyksestä. Kun Sähkötarkastuskes-
48344:                                                       kusta koskevissa valtuutussäännöissä maini-
48345:                                                       taan yleensä vain täydentävien ohjeiden anta-
48346: 3.3. Kauppa- ja teollisuusministeriön normi-          minen, voidaan tämän katsoa tarkoittavan lä-
48347:      työryhmän selvitys                               hinnä teknisluonteisia menettelytapaohjeita,
48348:                                                       jollaisista nyt ei ole kysymys. Sähkötarkastus-
48349:   Edellä mainitun norminannon uudistumisen            keskuksen ohjeiden antaminen myös puheena
48350: valmistelemiseksi on kauppa- ja teollisuusmi-         olevilta osin on kuitenkin ollut käytäntönä
48351: nisteriö asettanut työryhmän, jonka selvityk-         nykyisen sähkölain voimaantulosta 1 päivästä
48352: sessä 10 päivältä joulukuuta 1987 on todettu          tammikuuta 1980 alkaen. Sähkötarkastuskes-
48353: muun muassa:                                          kuksen asennustarkastustoiminnan puolueetto-
48354:   Suurimman ongelmakokonaisuuden muo-                 muudesta antamien ohjeiden voidaan katsoa
48355: dostaa se, että monet sekä kauppa- ja teolli-         sinänsä pysyneen sähkölain 32 §:n 2 momentin
48356: suusministeriön että sen hallinnonalan viran-         sanamuodon osoittamissa puitteissa.
48357:                                       1990 vp. -      HE n:o 203                                      9
48358: 
48359:    Apulaisoikeuskansleri on kuitenkin katso-          Kuljetettavat sähkölaitteistot
48360: nut, että sähkölaitosten tarkastustoiminnan
48361: puolueettomuudesta annettujen ohjeiden mer-              Kuljetettavat sähkölaitteistot (mm. autot, ju-
48362: kittävyys ja sähkölainsäädäntöön sisältyvät           nat, laivat, lentokoneet, asuntovaunut) rinnas-
48363: valtuutussäännökset huomioon ottaen asiasta           tetaan nykyään sähkölain säädöksiä sovellet-
48364: tulisi Sähkötarkastuskeskuksen ohjeiden ase-          taessa muihin tavanomaisempiin sähkölaitteis-
48365: mesta määrätä ensi sijassa valtion viranomais-        toihin. Tehdasvalmisteisina tuotteina nämä
48366: ten toimesta ja vähintään ministeriön päätök-         laitteistot ovat kuitenkin sähköturvallisuuden
48367: sen tasolla.                                          kannalta lähinnä sähkölaitteisiin verrattavia.
48368:                                                       Sähkölaitteiden ennakkohyväksyntämenettelyä
48369:                                                       olisi tarkoituksenmukaista soveltaa kuitenkin
48370: 3.5. Laki viranomaisten määräyksiä ja                 vain osaan tätä laitteistoryhmää, kuten esimer-
48371:      ohjeita koskevista toimenpiteistä                kiksi asuntovaunuihin. Nämä ovat sellaisia teh-
48372:                                                       dasvalmisteisia, pistotulpalla sähkönjakelu-
48373:   Laki viranomaisten määräyksiä ja ohjeita            verkkoon liitettäviä laitteistokokonaisuuksia,
48374:                                                       joiden sähköturvallisuuden tarkastamiseksi oli-
48375: koskevista toimenpiteistä on tullut voimaan 1
48376: päivänä tammikuuta 1990. Ennen lain voi-              si sähkölaitteiden ennakkotarkastusmenettely
48377: maantuloa annetut määräykset ja ohjeet on             sovelias.
48378: saatettava lain 4 §:n sekä lain nojalla annettu-
48379: jen määräysten mukaisiksi 31 päivään joulu-
48380:                                                        Tietojen saanti tulliviranomaisilta
48381: kuuta 1990 mennessä tai ne on kumottava
48382: vuoden 1991 alusta lukien. Lain 4 §:n mukai-
48383: sesti määräyksistä tulee käydä ilmi säännökset,           Sähkölain 62 § nojalla Sähkötarkastuskes-
48384: joihin viranomaisen toimivalta antaa määräyk-          kuksen tulisi saada sähkölain ja sen nojalla
48385:                                                        annettujen säädösten ja määräysten noudatta-
48386: set perustuu.
48387:                                                        misen valvontaa koskevissa asioissa virka-apua
48388:    Lain toimeenpano yhdessä kohdassa 3.2.              muun muassa tulliviranomaisilta. Tiedonsaan-
48389: mainitun valtioneuvoston päätöksen toimeen-            nin esteenä on kuitenkin tullilaki (573/78),
48390: panon kanssa merkitsee, että sellaiset säännök-        jonka 67 §:ssä asetetaan tulliviranomaisille
48391: set, joiden antamiseen ei ole nykykäsityksen           tiukka salassapitovelvollisuus. Jotta Sähkötar-
48392: mukaan riittävän yksilöityä valtuutusta, on            kastuskeskus voisi saada sähköturvallisuuden
48393: kumottava vuoden 1991 alusta.                          kannalta keskeisiä tietoja tulliviranomaisilta,
48394:                                                        olisi sähkölakia täsmennettävä tietojensaanti-
48395:                                                        tarvetta tarkemmin yksilöimällä.
48396: 3.6. Sähkötarkastuskeskuksen esittämien
48397:      muutosten perusteet
48398:                                                        Häiriöiden sieto ja aiheuttaminen
48399: Aggregaattien tarkastaminen
48400:                                                           Sähkölaitteiden ja -laitteistojen määrän li-
48401:    Sähkölaitokset eivät voimassaolevien säädös-        sääntyessä sekä niiden toiminta-, ohjaus- ja
48402: ten mukaan tarkasta jakelualueellaan sijaitse-         säätömenetelmien monimutkaistuessa on lait-
48403: via sähkölaitteistoja, jos ne eivät liity sähkölai-    teiden ja laitteistojen toisilleen aiheuttamista
48404: toksen jakeluverkkoon. Kiinteistön sisäistä            sähköisistä häiriöistä tullut turvallisuuden kan-
48405: sähköhuoltoa palvelevat sähkölaitteistot ta-           nalta yhä vaikeammin hallittava ongelmakent-
48406: louksissa, joissa sähkö tuotetaan polttomoot-          tä.
48407: toriaggregaatilla, kuuluvat Sähkötarkastuskes-            Häiriökysymyksiä on Suomessa tähän saak-
48408: kuksen tarkastusten piiriin. Käytännössä tällai-       ka pyritty hallitsemaan asettamalla vaatimuk-
48409: nen järjestely ei ole osoittautunut toimivaksi.        sia sähkölaitteiden ja -laitteistojen aiheutta-
48410: Sähkötarkastuskeskus saa tietoja tällaisista           mien, niiden ympäristöönsä lähettämien häi-
48411: kohteista vain poikkeustapauksissa. Sähkölai-          riöiden vaimennukselle. Tällä tekniikalla ei
48412: toksilla on paremmat mahdollisuudet saada              arvioida enää voitavan hallita tilannetta, vaan
48413: tieto näistä jakelualueelleen rakennettavista          kansainvälisten esikuvien mukaan esitetään
48414: kohteista ja tarkastaa ne Sähkölaissa jo sääde-        otettavaksi käyttöön häiriönvaimennusta kos-
48415: tyn tarkastustoimensa ohessa.                          kevien vaatimusten lisäksi myös sähkölaittei-
48416: 
48417:  2   300607X
48418: 10                                   1990 vp. -      HE n:o 203
48419: 
48420: den ja -laitteistojen häiriönsietoa koskevat vaa-    teistoja koskevia asiakirjoja säilytetään sähkö-
48421: timukset.                                            laitosten tiloissa kuten muidenkin sähkölaitos-
48422:     Suomessa ei nykyisin ole voimassa laissa         ten kuluttajien asiakirjoja. Sähköturvallisuu-
48423: yksilöityä vaatimusta sähkölaitteiden ja -lait-      den toteuttamiseksi ei ole välttämätöntä, että
48424: teistojen häiriönsiedosta. Voimassaolevan lain-      näitä asiakirjoja säilytetään pysyvästi puolus-
48425: säädännön mukaan on siten mahdollista, että          tushallinnon ulkopuolisten sähkölaitosten ti-
48426: Suomen markkinoille tulee laitteita, joissa ei       loissa.
48427: ole häiriönsiedon edellyttämiä järjestelyjä.            Sähkölakia ehdotetaan muutettavaksi siten,
48428: Suomalaiset valmistajat varustavat laitteensa        että puolustusministeriön ja puolustusvoimien
48429: häiriönsiedon vaatimusten mukaisesti Länsi-          sähkölaitteiden, sähkölaitteistojen ja voimalai-
48430: Euroopan maihin suuntautuvan viennin vuok-           tosten osalta voidaan sähkölain säännöksistä
48431: si.                                                  poiketa siten kuin asetuksella tarkemmin sää-
48432:                                                      detään.
48433:                                                         Asetuksella säädettäisiin, että puolustusmi-
48434: Tarkastusmerkinnät                                   nisteriön tai puolustusvoimien johtamispaikko-
48435:                                                      jen, viestiasemien, lento- ja laivastotukikoh-
48436:   Voimassa oleva sähkölain 39 § rajoittaa tar-       tien, varikoiden sekä linnakkeiden sähkölait-
48437: kastusmerkintöjen piiriä siten, että merkintää       teistoja tai voimalaitoksia ei sisällytetä sähkö-
48438: voidaan käyttää vain sellaisten tuotteiden yh-       huollon aluesuunnitelmiin ja että näiden koh-
48439: teydessä, joihin on sovellettava sähkölain           teiden tarkastamisesta voi tarvittaessa vastata
48440: 36 §:n mukaista ennakkotarkastusmenettelyä.          puolustusministeriö Sähkötarkastuskeskukselta
48441: Tällainen rajaus jättää erään osan sähkölaittei-     saatavien ohjeiden mukaan.
48442: ta tarkastusmerkintöjen ulkopuolelle. Tällai-
48443: nen menettely ei vastaa muissa pohjoismaissa
48444: eikä muualla Euroopassa esiintyvää käytäntöä.         4. Ehdotetut muutokset
48445:   Ehdotettu tarkastusmerkinnän nykyistä laa-
48446: jempi käyttö on sopusoinnussa tuoteturvalli-             Hallintoviranomaisten norminannon uudis-
48447: suuslain ja valmisteilla olevan tuotevastuulain       tamisen valmistelusta annetussa valtioneuvos-
48448: kanssa ja se edistää näissä laeissa esitettyjä        ton päätöksessä todetaan tavoitteena, että nor-
48449: periaatteita turvallisten laitteiden markkinoille     mit annetaan kolmella sääntelytasolla: lailla,
48450: pääsyn varmistamiseksi.                               asetuksella ja valtioneuvoston päätöksellä.
48451:                                                       Vain erityisen painavista syistä voidaan ylem-
48452:                                                       mänasteisia normeja täsmentävä norminanto
48453: 3. 7. Puolustusministeriön esittämien muutos-         jättää ministeriölle tai sen alaiselle hallintovira-
48454:       ten perusteet                                   nomaiselle.
48455:                                                          Sähköteknisten laitteiden ja -laitteistojen
48456:     Voimassa olevan sähkölain mukaan toimit-          turvallisuuskysymyksissä on erityisen paina-
48457: taessa sotilaallisten asioiden salassapito ja säh-    vaksi syyksi luettava tarvittavien normien mo-
48458: kölain säännösten tarkka noudattaminen ovat           nilukuisuus sekä ennenkaikkea näiden yksityis-
48459: toisinaan johtaneet ristiriitoihin.                   kohtaisuus. Sähkötekniikkaa koskevien yksi-
48460:     Aluesuunnitelmiin sisällytettävistä puolus-       tyiskohtaisten määräysten antaminen valtio-
48461: tusministeriön tai puolustusvoimien erikois-          neuvoston päätöksen tasolla ei ole tarkoituk-
48462: kohteiden sähköhuoltoa koskevista tiedoista           senmukaista. Tässä esityksessä ehdotetaankin
48463: voidaan tehdä johtopäätöksiä kohteiden soti-          määräykset ja valtuudet niiden antamiseen an-
48464: laallisesta luonteesta.                               nettavaksi kolmessa tasossa, siten että nämä
48465:     Sovellettaessa sähkölain 58 §:ää voi sähkö-       tasot ovat sähkölaki, kauppa- ja teollisuusmi-
48466: laitoksen asennustarkastaja vaatia lain nojalla       nisteriön päätökset ja Sähkötarkastuskeskuk-
48467: pääsyä tiloihin, joissa liikkumista on rajoitettu     sen antamat määräykset ja ohjeet. Valtioneu-
48468: puolustushallinnon oman lainsäädännön nojal-          voston päätöksessä mainittu tavoite kolmesta
48469: la.                                                   sääntelytasosta tulee näin toteutetuksi vaikka-
48470:     Puolustusministeriön ja puolustusvoimien ti-      kin alemmalla tasolla kuin valtioneuvoston
48471: loja koskevien asiakirjojen säilytys ei ole salas-    päätöksessä on mainittu.
48472: sapitotarpeiden näkökulmasta nykyisin tyydyt-            Sen lisäksi, että esityksessä ehdotetaan muu-
48473: tävästi ratkaistu. Puolustusvoimien sähkölait-        tettavaksi norminantoon liittyviä valtuuksia,
48474:                                      1990 vp. -     HE n:o 203                                      11
48475: 
48476: ehdotetaan samalla muutettavaksi myös eräitä        teistojen käyttöönottotarkastusten siirtäminen
48477: muita säännöksiä. Nämä koskevat sähkösuun-          Sähkötarkastuskeskuksesta sähkölaitoksille li-
48478: nittelun ja -urakoinnin valvonnassa tarpeellisia    sää vähäisessä määrin sähkölaitosten tarkastus-
48479: sanktioita, sellaisten sähkölaitteistojen tarkas-   toimintaa. Suhteessa sähkölaitosten muuhun
48480: tuksia, joita ei kytketä sähkölaitoksen jakelu-     sähkölain nojalla suorittamiin tarkastuksiin li-
48481: verkkoon (aggregaattilaitteistot), kuljetettavien   säys on alle 1 OJo nykytasosta. Tarkastuksesta
48482: sähkölaitteistojen tarkastamista, Sähkötarkas-      peritään asetuksella määrätty maksu, jonka
48483: tuskeskuksen mahdollisuutta saada sähkötur-         suuruus on tavanomaisissa kohteissa 280 mk
48484: vallisuuden valvontatehtävässään tietoja tulli-     (31.12.1989). Maksun korottaminen on vireil-
48485: viranomaisilta, sähkölaitteiden ja -laitteistojen   lä. Norminantoa koskevien säännösten täsmen-
48486: häiriönsietoa, tarkastusmerkintöjä sekä puo-        tyminen esityksen mukaisesti aiheuttaa tarpeen
48487: lustusministeriön tai puolustusvoimien sähkö-       tarkistaa sähköturvallisuutta koskeva normin-
48488: laitteiden sähkölaitteistojen ja voimalaitosten     anto. Tarkistustyön laajuuden vuoksi tarvitaan
48489: osalta mahdollisuutta poiketa lain säännöksistä     työn suorittamiseen Sähkötarkastuskeskukses-
48490: siten kuin asetuksella erikseen säädetään.          sa jonkin verran lisäresursseja, ei kuitenkaan
48491:                                                     siinä määrin, että sillä olisi oleellista taloudel-
48492:                                                     lista merkitystä.
48493: 5. Esityksen organisatoriset ja
48494:    taloudelliset vaikutukset
48495: 
48496:   Esityksellä ei ole oleellisia organisatorisia
48497: eikä taloudellisia vaikutuksia. Aggregaattilait-
48498: 
48499: 
48500: 
48501: 
48502:                              YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
48503: 
48504: 
48505: 1. Lakiehdotuksen perustelut                        lustusministeriön tai puolustusvoimien hank-
48506:                                                     keet ovat mainituissa kohteissa sähköhuollon
48507:                                                     alueellisen suunnittelun näkökulmasta yleensä
48508: 1 §. Pykälässä ehdotetaan, että sähkölain sään-     pieniä.
48509: nöksistä voidaan poiketa puolustusministeriön
48510: ja puolustusvoimien sähkölaitteiden, sähkölait-        Puolustusministeriöllä ja puolustusvoimilla
48511: teistojen ja voimalaitosten osalta asetuksella      on oikeus mainitun kohderyhmän puitteissa
48512: tarkemmin säädettävällä tavalla. Tällaisen          harkita, minkä sotilaallisten kohteiden sähkö-
48513: poikkeamisen tarkoitus on omalta osaltaan           laitteiden turvallisuusvalvonnasta se vastaa it-
48514: tukea maanpuolustuksen kannalta oleellisten         se. Vastuu sähkölaitteistojen turvallisuuden
48515: asioiden salassapitoa. Asetuksella yksilöidään      valvonnasta on näissä kohteissa puolustusmi-
48516: kohteet, joissa noudatetaan jossakin määrin         nisteriöllä. Sähkötarkastuskeskus antaa turval-
48517: erilaisia menettelytapoja kuin sähkölailla ja sen   lisuusvalvontaa koskevia ohjeita puolustusmi-
48518: nojalla annetuilla määräyksillä muutoin on          nisteriön pyynnöstä ja valvoo niiden sähkölait-
48519: säädetty tai määrätty. Puolustusministeriön tai     teistojen sähköturvallisuutta, jotka puolustus-
48520: puolustusvoimien johtamispaikkojen, viestiase-      ministeriö sille ilmoittaa.
48521: mien, lento- ja laivastotukikohtien, varikoiden
48522: sekä linnakkeiden sähkölaitteistojen ja voima-         4 §. Sähkölaitteet ja -laitteistot eivät voimas-
48523: laitosten tekniset tiedot ovat maanpuolustuk-       sa olevan säännöksen mukaan saa aiheuttaa
48524: sen kannalta tärkeitä ja salassapidettäviä. Näi-    vaaraa tai häiriötä. Pykälässä ehdotetaan, että
48525: den kohteiden sähköhuollossa tehtävät ratkai-       niiden on myös siedettävä sähköisiä ja sähkö-
48526: sut voidaan ottaa alueellisessa sähköhuollon        magneettisia häiriöitä. Tällainen vaatimus on
48527: suunnittelussa huomioon tarvittaessa niiden         otettu käyttöön myös Euroopan yhteisöjen pii-
48528: sähkölaitosten suunnittelun kautta, jotka osta-     rissä. Häiriöiden sietoa koskevissa yksityiskoh-
48529: vat tai myyvät sähköä näihin kohteisiin. Puo-       taisissa teknisissä vaatimuksissa tullaan nou-
48530: 12                                    1990 vp. -      HE n:o 203
48531: 
48532: dattamaan kansainvälisessä yhteistyössä muo-             Norminannossa omaksuttujen uusien peri-
48533: kattavia säännöksiä ja määräyksiä.                    aatteiden mukaisesti teknisissä määräyksissä
48534:    Häiriön käsitettä esitetään täsmennettäväksi.      tulisi yksityiskohtien osalta viitata standardei-
48535: Sähköisellä häiriöllä tarkoitetaan häiriötä, jo-      hin eikä esittää niitä itse määräyksissä.
48536: ka siirtyy sähköisen virtapiirin välityksellä ja         7 §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi sään-
48537: sähkömagneettisella häiriöllä tarkoitetaan häi-       nös kelpoisuusehtoihin liittyvistä rajoituksista
48538: riötä, joka siirtyy sähkömagneettisen säteilyn        ja peruutuksista. Kelpoisuuden arviointi ja sitä
48539: välityksellä.                                         koskevista mahdollisista rajoituksista päättä-
48540:    5 §. Sähkölakia sovelletaan nykyisin vaaran        minen ovat sähkölain mukaisia Sähkötarkas-
48541: ja häiriöiden osalta sähkölaitteisiin ja -laitteis-   tuskeskuksen valvontatehtäviä. Sähkötarkas-
48542: toihin niiden käyttötarkoituksesta yleensä riip-      tuskeskus päättäisi myös peruutuksista suorit-
48543: pumatta. Tele-, telepääte- ja radiolaitteissa         tamassaan valvonnassa todettujen tosiasioiden
48544: noudatetaan kuitenkin häiriön aiheuttamista ja        perusteella.
48545: sietoa koskevissa asioissa yleensä, mitä niistä          Rajoituksia voidaan soveltaa silloin kun kel-
48546: on erikseen säädetty. Pykälässä ehdotetaan,           poisuus on lupajärjestelmän mukaisilla salli-
48547: että häiriön suhteen näihin laitteisiin sovelle-      tuilla työalueilla osittainen. Silloin kun Sähkö-
48548: taan, mitä 48-52 §:ssä säädetään. Tämän li-           tarkastuskeskus 30 §:n mukaisessa valvonnassa
48549: säksi näihin laitteisiin sovelletaan ehdotuksen       toteaa luotettavasti, että muodollisesta kelpoi-
48550: mukaan kuten nykyisinkin sähkölakia vaaran            suudesta huolimatta henkilö ei ole kyennyt
48551: aiheottamisen osalta.                                 suoriutumaan toimensa vaatimasta sähkötur-
48552:    Sähkölain piiriin kuuluvien sähkölaitteiden        vallisuuden valvontatehtävästä, voi Sähkötar-
48553: laajuutta ei ehdotetuna muutoksella muuteta,          kastuskeskus peruuttaa kelpoisuuden. Kelpoi-
48554: vaikka joukkoa tavanomaisista poikkeavia              suus peruutetaan valvonnan perusteella määrä-
48555: sähkölaitteita, kuten esimerkiksi tietojenkäsit-      ajaksi tai peruutusten uusiutuessa tarvittaessa
48556: telylaitteita, lääketieteellisiä sähkökojeita ja      toistaiseksi. Peruutus koskee sitä toiminnan
48557: muita vastaavia laitteita ja laitteistoja, ei erik-   osaa tai aluetta, jolla jatkuvia rikkomuksia on
48558: seen enää lainkohdassa mainitakaan.                   todettu.
48559:    6 §. Sähkölain sähköturvallisuustavoitteen            8 §. Nykyinen 8 § on ehdotuksessa korvattu
48560: toimeenpanon kannalta keskeinen, teknistä             8, 8 aja 8 b§:llä. Ehdotetun 8 §:n 1 momentti
48561: norminantoa koskeva säännös ehdotetaan li-            vastaa nykyistä 1 momenttia. Pykälän 2 mo-
48562: sättäväksi     pykälän toiseksi      momentiksi.      mentiksi ehdotetaan otettavaksi säännös, jon-
48563: Kauppa- ja teollisuusministeriölle ja Sähkötar-       ka mukaan sähkölaitteisiin verrattavien kulje-
48564: kastuskeskukselle ehdotetaan annettavaksi oi-         tettavien sähkölaitteistojen suunnittelemiseen
48565: keus antaa sähkölain 4 §:ssä tarkoitetun vaa-         tai rakentamiseen ei tarvita 8 §:n 1 momentissa
48566: ran ja häiriön välttämiseksi määräyksiä ja            tarkoitettua lupaa. Säännöksen piiriin kuulu-
48567: ohjeita. Ministeriö antaa sähköturvallisuutta         vat kuljetettavat sähkölaitteistot ovat teknisten
48568: koskevat määräykset, jotka ovat keskeisimmät          ominaisuuksien kannalta sähkölaitteisiin ver-
48569: tai joilla on merkittävää yhteiskunnallista vai-      rattavia tai niiden sähköturvallisuuden valvon-
48570: kutusta. Sähkötarkastuskeskus antaa yksityis-         nassa olisi muutoin tarkoituksenmukaista nou-
48571: kohtaiset tekniset määräykset ja ohjeet sekä          dattaa samoja menettelyjä kuin sähkölaitteiden
48572: niiden toimeenpanossa tarpeelliset hallinnolli-       turvallisuuden valvonnassa. Samoin kuin säh-
48573: set määräykset ja ohjeet.                             kölaitteiden korjaamiseen ja huoltamiseen
48574:    Teknisiä määräyksiä antaessaan Sähkötar-           myös näiden laitteistojen korjaamiseen tai
48575: kastuskeskus ottaa huomioon kansainvälisen            huoltamiseen tarvitaan lupa ja niiden sähkö-
48576: pyrkimyksen kohti yhtenäisiä säännöksiä ja on         turvallisuuden varmentamisessa voidaan nou-
48577: luonnollisesti velvollinen noudattamaan voi-          dattaa samaa ennakkohyväksyntämenettelyä
48578: massaolevia kansallisia säännöksiä teknisestä         kuin muilla ennakkohyväksynnän piiriin kuu-
48579: norminannosta sekä asiaa koskevia kansainvä-          luvilla sähkölaitteilla.
48580: lisiä sopimuksia ja muita ohjeistoja. Sähkötar-          8 a §. Pykälän 1 momentiksi ehdotetaan voi-
48581: kastuskeskuksen teknistä norminantoa valvoo           massaolevan 8 §:n 2 momenttia vastaava sään-
48582: ministeriö sähkölain 30 §:ssä säädetyllä taval-       nös täydennettynä vaatimuksena, että hakijalla
48583: la.                                                   on riittäväksi katsottavat muut edellytykset
48584:     Pykälään ehdotetaan otettavaksi säännös           huolehtia sähköturvallisuudesta. Tämä vaati-
48585: viittaamisesta standardeihin.                         mus korvaa nykyisin sovelletun sähkötöiden
48586:                                       1990 vp. -      HE n:o 203                                      13
48587: 
48588: johtamista koskevan päätoimisuusvaatimuk-             ten parempi mahdollisuus saada tieto jakelu-
48589: sen, joka on asetettu alemmalla säädöstasolla         verkoston ulkopuolelle jäävistä kohteista kuin
48590: (kauppa- ja teollisuusministeriön päätös sähkö-       Sähkötarkastuskeskuksella, joka on aiemmin
48591: töiden johtamisesta; 1098/88, ja vastaavat ai-        tarkastanut nämä kohteet. Sähkölaitos toimii
48592: kaisemmat päätökset; 990/79, 555/75 ja 206/           näiden kohteiden tarkastuksissa niiden ilmoi-
48593: 74). Vuosina 1939-1974 päätoimisuuden kä-             tusten perusteella, joita sille sähköasetuksen
48594: sitteeseen pohjautunut, käytäntöä yleisesti oh-       mukaan toimitetaan.
48595: jannut normi sisältyi Suomen Sähkölaitos-                Termi käyttöönottotarkastus ehdotetaan
48596: yhdistys r.y.:n julkaisemaan kirjaan "Sähkö-          korvattavaksi määritteellä tarkastus turvalli-
48597: laitoksen urakoitsijoita koskevat määräykset".        suuden toteamiseksi. Tällä tarkastuksella tar-
48598: Ehdotuksen mukaisilla muita edellytyksiä kos-         koitetaan sähkölaitoksen suorittamaa sähkö-
48599: kevilla vaatimuksilla pyritään siihen, että lu-       turvallisuustarkastusta, joka käytännön syistä
48600: vanvaraista toimintaa harjoittavalla on käytet-       suoritetaan useimmiten laitteiston käyttöön-
48601: tävissään toimintansa sähköturvallisuusvalvon-        oton jälkeen. Käyttöönottotarkastuksella tar-
48602: nassa pätevyysvaatimukset täyttävä henkilö si-        koitettaisiin vain sellaista tarkastusta, joka
48603: ten, että valvonta on turvallisuuden varmista-        suoritetaan viimeistään käyttöönoton yhteydes-
48604: miseksi riittävää.                                    sä.
48605:      Pykälän 2 momentiksi ehdotetaan säännös-            32 §. Pykälää ehdotetaan täydennettäväksi
48606: tä, jonka mukaan ministeriö antaa tarkemmat           säännöksellä, jonka mukaan ministeriö antaa
48607: määräykset 1 momentissa tarkoitetuista vaati-         tarkemmat määräykset asennustarkastustoi-
48608:  muksista. Ministeriö voi määrätä, että Sähkö-        minnan puolueettomuudesta. Tätä koskevassa
48609:  tarkastuskeskus antaa tarpeellisiksi katsottuja      tulevassa ministeriön päätöksessä tullaan mää-
48610: tiloja ja työvälineitä koskevat määräykset. Py-       räämään sähkölain 32 §:ssä säädettyjä vaati-
48611:  kälän 3 momentti vastaa voimassa olevan 8 §:n        muksia täydentäen, että tarkastustoiminnan
48612:  3 momenttia.                                         johtaja tai tarkastaja ei saa sähkölaitoksen,
48613:      8 b §. Pykälän 1 momentiksi ehdotetaan           sähkösuunnittelijan tai -urakoitsijan palveluk-
48614:  säännöksiä luvan saajan tekemien rikkomusten         sessa osallistua tarkastusvelvoitteen alaisten
48615:  seuraamuksista. Nämä säännökset täsmentävät          sähkölaitteistojen suunnitteluun tai asentami-
48616:  menettelytapoja käytettäessä voimassaolevassa        seen. Hän ei myöskään saa olla organisaatiossa
48617:  laissa mainittuja seuraamuksia (luvan peruut-        tarkastettavien kohteiden suunnittelua tai ura-
48618:  taminen). Tilapäistoimenpiteeksi tarkoitettu         kointia johtavan henkilön alainen. Myös muil-
48619:  toimintakielto rajoitetaan koskemaan sitä osaa       ta osin annettava päätös noudattelee tarkastus-
48620:  luvanvaraisesta toiminnasta, jossa rikkomuksia       toiminnan puolueettomuuden suhteen aiemmin
48621:  on jatkuvasti ja luotettavasti todettu.              sovelletun Sähkötarkastuskeskuksen tiedonan-
48622:      Pykälän 2 momentti sisältää voimassa ole-        non pääsisältöä.
48623:  van lain sisältämän luvan peruuttamista koske-          36 §. Sähkölaitteisiin verrattavilla kuljetetta-
48624:  van säännöksen (nyk. 8 §:n 4 mom.) muutettu-         villa sähkölaitteistoilla tarkoitetaan tehdasval-
48625:  na niin, että 1 momentissa mainitut toimet           misteisia laitteistoja kuten lentokoneita, laivo-
48626:  voivat edeltää luvan peruuttamista. Lisäksi          ja, junia, autoja ja asuntovaunuja. Useimmat
48627:  ehdotetaan voimassa olevasta laista poiketen,        näistä tuotteista rakennetaan pitkälle kehitty-
48628:  että luvan peruuttaisi luvan myöntäjä.               neiden tuotenormistojen mukaisesti ja näin
48629:      30 §. Tässä pykälässä esitettyä Sähkötarkas-     ollen sähkölain mukaista ennakkohyväksyntä-
48630:  tuskeskuksen päätehtävien luetteloa ehdote-          menettelyä ei voi pitää yleisesti tarpeellisena.
48631:  taan täydennettäväksi norminantoa koskevalla         Asuntovaunut ja eräät muut niihin verrattavat
48632:   maininnalla. Ministeriö valvoo Sähkötarkas-         kuljetettavat laitteistot ovat kuitenkin sellaisia
48633:  tuskeskuksen toimintaa myös tältä osin.              laitteistokokonaisuuksia, joihin ennakkotar-
48634:      31 §. Sähkölaitokset tarkastavat jakelu-         kastusmenettelyä olisi syytä soveltaa. Tällaisen
48635:   alueelleen rakennettavat sähkölaitteistot siten     menettelyn perusteena on tätä tuoteryhmää
48636:   kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Ne tar-       koskevien normistojen kehittymättömyys ver-
48637:   kastavat sekä jakeluverkostoansa liitettävät        rattuna esim. lentokoneiden, laivojen, junien
48638:   kohteet että sellaiset sähkölaitteistot, joita ei   ja autojen valmistuksessa noudatettuihin nor-
48639:   liitetä sähkölaitoksen verkkoon. Sähkölaitok-       mistoihin.                                  ,
48640:   silla on tarkastustoimintansa vuoksi yhteydet          39 §. Pykälää ehdotetaan täydennettäväksi
48641:   alueellaan toimiviin sähköurakoitsijoihin ja si-    maininnalla sähkölaitteeseen verrattavasta kul-
48642: 14                                   1990 vp. -     HE n:o 203
48643: 
48644: jetettavasta sähkölaitteistosta. Täydennys ai-      keskuksesta annettuun asetukseen vastaaavat
48645: heutuu lain 36 §:n muuttamisesta.                   muutokset sekä annetaan uusi asetus puolus-
48646:    Pykälästä ehdotetaan poistettavaksi viittaus     tusvoimien voimalaitosten ja sähkölaitteistojen
48647: sähkölain 36 §:ssä tarkoitettuihin sähkölaittei-    rakentamisesta. Lisäksi kauppa- ja teollisuus-
48648: siin. Näin hyväksyruismerkintää voitaisiin          ministeriö antaa uuden päätöksen sähkölaitos-
48649: käyttää sähkölaitteissa ja niihin verrattavissa     ten asennustarkastustoimintaa suorittavien
48650: kuljetettavissa sähkölaitteistoissa siitä riippu-   henkilöiden puolueettomuudesta ja muuttaa
48651: matta millaisen tarkastusmenettelyn piiriin ne      sähkötöiden johtamisesta antamaansa päätöstä
48652: kuuluvat.                                           sekä sähkömagneettisen häiriösäteilyn rajoitta-
48653:    56 §. Pykälää ehdotetaan täydennettäväksi        misesta antamaansa päätöstä. Luonnokset uu-
48654: säännöksellä, jonka mukaan ministeriön vali-        sista ja muutettavista asetuksista ja ministeriön
48655: tusviranomaisena antamaan päätökseen saa            päätöksistä toimitetaan myöhemmin eduskun-
48656: hakea muutosta, silloin kun kysymys on lain         nalle esityksen käsittelyn yhteydessä käytettä-
48657: 8 b §:n 2 momentissa tarkoitetun luvan peruut-      viksi.
48658: tamisesta. Luvan peruuttaminen vastaa oikeu-
48659: delliselta sisällöltään luvan hylkäämistä, jota
48660: koskevassa asiassa muutoksenhaku on voimas-         3. Voimaantulo
48661: saolevan lain mukaan mahdollinen.
48662:    62 §. Pykälän sisältämiä virka-avun antoa
48663:                                                        Viranomaisten määräyksiä ja ohjeita koske-
48664: koskevia säännöksiä esitetään täsmennettäviksi
48665:                                                     vista toimenpiteistä annetussa laissa edellyte-
48666: siten, että Sähkötarkastuskeskuksella on mah-
48667:                                                     tään, että kauppa- ja teollisuusministeriön ja
48668: dollisuus saada sähkölaitteen tai -laitteiston
48669:                                                     Sähkötarkastuskeskuksen on uudistettava an-
48670: maahantuojan nimen sekä laitteen tai laitteis-
48671:                                                     tamansa määräykset ja ohjeet lain mukaisiksi
48672: ton laatua, määrää ja tuontiajankohtaa koske-
48673:                                                     tai ne on kumottava 31 päivään joulukuuta
48674: via tietoja tuonnin ja viennin tarkkailusta vas-
48675:                                                     1990 mennessä. Tämän lakisääteisen uudistuk-
48676: taaviita viranomaisilta. Nämä tiedot ovat tar-
48677:                                                     sen toteuttamiseksi on tarpeen, että nyt käsillä
48678: peen markkinatarkkailun suuntaamiseksi ja
48679:                                                     olevaan lakiehdotukseen sisältyvät valtuus-
48680: markkinatarkkailussa määräysten vastaisiksi
48681:                                                     säännökset tulisivat voimaan vuoden 1990 lop-
48682: todettujen laitteiden tuonnin selvittämiseksi.
48683:                                                     puun mennessä. Norminannon käytännön jär-
48684:                                                     jestelyjen turvaamiseksi laki ehdotetaan tule-
48685:                                                     vaksi voimaan viimeistään 1 päivänä joulukuu-
48686: 2. Tarkemmat säännökset ja
48687:                                                     ta 1990.
48688:    määräykset
48689: 
48690:    Sähkölakiin ehdotettujen muutosten johdos-         Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
48691: ta tehdään sähköasetukseen ja Sähkötarkastus-       kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
48692:                                       1990 vp. -      HE n:o 203                                     15
48693: 
48694: 
48695:                                                 Laki
48696:                                        sähkölain muuttamisesta
48697: 
48698:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
48699:   muutetaan 16 päivänä maaliskuuta 1979 annetun sähkölain (319/79) 4-8 §, 30 §:n 1
48700: momentti, 31 §, 36 §:n 1 momentti sekä 39 ja 56 § ja
48701:   lisätään 1 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 13 päivänä tammikuuta 1989
48702: annetulla lailla (59/89), uusi 3 momentti, lakiin uusi 8 aja 8 b §, 32 §:ään uusi 3 momentti sekä
48703: 62 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
48704: 
48705: 
48706:                       1 luku                          hallinnolliset määräykset ja ohjeet. Teknisissä
48707:                Yleisiä säännöksiä                     määräyksissä ja ohjeissa voidaan viitata stan-
48708:                                                       dardeihin.
48709:                         1§
48710:                                                                              7 §
48711:   Tämän lain säännöksistä voidaan poiketa                Ministeriö määrää sähkölaitteistojen suun-
48712: puolustusministeriön tai puolustusvoimien säh-        nittelu-, rakennus-, korjaus-, huolto- ja käyttö-
48713: kölaitteiden, sähkölaitteistojen ja voimalaitos-      töitä sekä sähkölaitteiden korjaustöitä suoriita-
48714: ten osalta siten kuin asetuksella tarkemmin           viita vaadittavista kelpoisuusehdoista sekä nii-
48715: säädetään.                                            hin liittyvistä rajoituksista ja peruutuksista.
48716:                                                          Ministeriön päätöksen edellyttämän kelpoi-
48717:                        4§                             suuden toteaminen on Sähkötarkastuskeskuk-
48718:    Sähkölaitteet ja laitteistot on niin suunnitel-    sen tehtävänä.
48719: tava, rakennettava, valmistettava ja korjattava
48720: sekä niitä on siten huollettava ja käytettävä,                               8 §
48721: ettei niistä aiheudu henkeen, terveyteen tai              Sähkölaitteistoja saadaan elinkeinona suun-
48722: omaisuuteen kohdistuvaa vaaraa, etteivät ne            nitella, rakentaa, korjata ja huoltaa sekä säh-
48723: sähköisesti, sähkömagneettisesti tai muulla ta-        kölaitteita korjata ainoastaan ministeriön tai
48724: voin häiritse kohtuuttomasti ympäristöä ja et-         Sähkötarkastuskeskuksen luvalla, jos on kysy-
48725: tei niiden toiminta häiriinny helposti sähköises-      mys toiminnasta, jota varten ministeriö on
48726: ti tai sähkömagneettisesti.                           7 §:n nojalla määrännyt kelpoisuusehdot.
48727:                                                          Lupa ei kuitenkaan ole tarpeen 36 §:ssä
48728:                        5§                             tarkoitettujen, sähkölaitteisiin verrattavien kul-
48729:    Tätä lakia sovelletaan tele-, telepääte- ja        jetettavien sähkölaitteistojen suunnittelemiseen
48730: radiolaitteisiin niiltä osin kuin niistä voi aiheu-   tai rakentamiseen.
48731: tua 4 §:ssä tarkoitettua vaaraa, minkä lisäksi                               8a§
48732: niihin sovelletaan häiriöiden osalta mitä 48-            Lupa myönnetään, jos hakija tai hänen pal-
48733: 52 §:ssä säädetään.                                   veluksessaan oleva on kelpoinen johtamaan
48734:    Tätä lakia ei sovelleta ulkomaille toimitetta-     luvan tarkoittamaa toimintaa, hakijalla on
48735: viin sähkölaitteisiin ja- laitteistoihin.             käytettävissään tarpeelliseksi katsottavat tilat
48736:                                                       ja työvälineet ja hakijalla on riittäviksi katsot-
48737:                        6 §                            tavat muut edellytykset huolehtia sähköturval-
48738:    Tämän lain soveltamista valvoo kauppa- ja          lisuudesta.
48739: teollisuusministeriö, jäljempänä ministeriö.             Ministeriö antaa tarkemmat määräykset 1
48740:    Ministeriö ja 30 §:ssä tarkoitettu Sähkötar-       momentissa tarkoitetuista vaatimuksista. Mi-
48741: kastuskeskus antavat tämän lain 4 §:ssä tarkoi-       nisteriö voi määrätä, että Sähkötarkastuskes-
48742: tetun vaaran tai häiriön välttämiseksi tarpeelli-     kus antaa 1 momentissa tarkoitettuja tarpeelli-
48743: sia määräyksiä ja ohjeita. Ministeriö antaa           seksi katsottavia tiloja ja työvälineitä koskevat
48744: määräykset ja ohjeet niiltä osin kuin niillä on       määräykset.
48745: merkittävää yhteiskunnallista vaikutusta. Säh-           Lupaan voidaan liittää ehtoja ja ohjeita,
48746: kötarkastuskeskus antaa yksityiskohtaiset tek-        jotka ovat tarpeen 4 §:ssä tarkoitetun vaaran
48747: niset määräykset ja ohjeet sekä niihin liittyvät      tai häiriön välttämiseksi.
48748: 16                                   1990 vp. -     HE n:o 203
48749: 
48750:                       8b §                          kastustoiminnan puolueettomuutta koskevat
48751:    Jos valvonnassa havaitaan, että luvan saaja      tarkemmat määräykset.
48752: ei noudata tätä lakia tai sen nojalla annettuja
48753: säännöksiä tai määräyksiä, luvan antaja voi                               36 §
48754: rajoittaa luvanvaraista toimintaa tai, jos luvan-     Sähkölaitteita ja niihin verrattavia kuljetet-
48755: saaja jatkuvasti rikkoo luvan ehtoja tai annet-     tavia sähkölaitteistoja ei saa Suomessa pitää
48756: tuja määräyksiä, kieltää luvanhaltijalta luvan-     kaupan, luovuttaa toiselle tai ottaa käyttöön
48757: varaisen toiminnan. Toiminta voidaan kieltää        ennen kuin ne on asianmukaisesti tarkastettu
48758: myös, jos luvanhaltija jatkuvasti esittää val-      ja Sähkötarkastuskeskus on ne hyväksynyt.
48759: vonnan tai tarkastusten yhteydessä harhaan-
48760: johtavia tai puutteellisia tietoja.
48761:    Jos jokin 8 a §:n 1 momentin mukaisista                                  39 §
48762: luvan myöntämisen edellytyksistä lakkaa eikä           Sähköturvallisuuden valvomiseksi ministeriö
48763: luvan saaja kehotuksesta huolimatta kohtuulli-      voi vahvistaa erityisen merkin osoittamaan,
48764: sessa ajassa korjaa puutetta tai jos 1 momen-       että sähkölaite tai siihen verrattava kuljetettava
48765: tissa tarkoitetun toimintakiellon saanut luvan-     sähkölaitteisto on tarkastettu ja hyväksytty
48766: haltija ei määräajassa korjaa puutetta, luvan       voimassa olevien säännösten ja määräysten
48767: antaja voi peruuttaa luvan.                         mukaisesti.
48768: 
48769:                        30 §                                              56§
48770:   Sähkötarkastuskeskus-niminen julkisoikeu-           Ministeriön valitusviranomaisena antamaan
48771: dellinen yhdistys, ruotsinkieliseltä nimeltään      päätökseen ei saa hakea muutosta, jollei kysy-
48772: Elinspektionscentralen, huolehtii ministeriön       mys ole 8 §:n 1 momentissa tarkoitetun lupa-
48773: alaisuudessa 29 §:ssä tarkoitetusta valvonnasta     hakemuksen hylkäämisestä tai 8 b §:n 2 mo-
48774: ja tarkastuksesta sekä 6 §:ssä tarkoitettujen       mentissa tarkoitetusta luvan peruuttamisesta.
48775: teknisten määräysten ja ohjeiden antamisesta        Muutosta ei myöskään saa hakea ministeriön
48776: sekä niihin liittyvien hallinnollisten määräysten   tämän lain nojalla antamaan uhkasakon aset-
48777: ja ohjeiden antamisesta. Sähkötarkastuskes-         tamista koskevaan päätökseen.
48778: kuksen hallinnosta ja toiminnasta säädetään
48779: asetuksella.
48780:                                                                           62 §
48781: 
48782:                      31 §                              Sähkötarkastuskeskus on oikeutettu saa-
48783:   Sähköä välittömästi yleiseen käyttöön toi-        maan tuonnin ja viennin tarkkailusta vastaavii-
48784: mittavan sähkölaitoksen on huolehdittava sen        ta viranomaisilta tietojen luovutusta koskevien
48785: jakelualueelle rakennettavien sähkölaitteistojen    salassapitosäännösten estämättä sähkölaitteen
48786: tarkastuksista niiden turvallisuuden totea-         tai -laitteiston maahantuojan nimen sekä lait-
48787: miseksi sen mukaan kuin asetuksella tarkem-         teen tai laitteiston laatua, määrää ja tuonti-
48788: min säädetään.                                      ajankohtaa koskevia tietoja, joita Sähkötar-
48789:                                                     kastuskeskus tarvitsee tehtävässään.
48790:                       32 §
48791:                                                       Tämä laki tulee voimaan            päivänä
48792:   Ministeriö antaa sähkölaitosten asennustar-       kuuta 199 .
48793: kastustoimintaa suorittavien henkilöiden tar-
48794: 
48795:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1990
48796: 
48797: 
48798:                                       Tasavallan Presidentti
48799:                                       MAUNO KOIVISTO
48800: 
48801: 
48802: 
48803: 
48804:                                                Kaunoa- ja teollisuusministeri Ilkka Suu.
48805:                                       1990 vp. -       HE n:o 203                                       17
48806: 
48807:                                                                                                      Liite
48808: 
48809:                                                 Laki
48810:                                        sähkölain muuttamisesta
48811: 
48812:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
48813:   muutetaan 16 päivänä maaliskuuta 1979 annetun sähkölain (319179) 4-8 §, 30 §:n 1
48814: momentti, 31 §, 36 §:n 1 momentti sekä 39 ja 56 § ja
48815:   lisätään 1 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 13 päivänä tammikuuta 1989
48816: annetulla lailla (59/89), uusi 3 momentti, lakiin uusi 8 aja 8 b §, 32 §:ään uusi 3 momentti sekä
48817: 62 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
48818: 
48819: Voimassa oleva laki                                    Ehdotus
48820: 
48821:                        1 §
48822:    Tätä lakia sovelletaan sähkön tuottamiseen,
48823: siirtoon, jakeluun ja käyttöön sekä sähkölait-
48824: teisiin ja sähkölaitteistoihin.
48825:    Ydinvoimalaitoksen rakentamisluvista ja
48826: sähkön siirtämisestä maan rajojen ulkopuolelle
48827: tai ulkomailta Suomeen säädetään erikseen.
48828:                                                            Tämän lain säännöksistä voidaan poiketa
48829:                                                         puolustusministeriön tai puolustusvoimien säh-
48830:                                                         kölaitteiden, sähkölaitteistojen ja voimalaitos-
48831:                                                         ten osalta siten kuin asetuksella tarkemmin
48832:                                                         säädetään.
48833: 
48834:                         4§                                                     4 §
48835:    Sähkölaitteet ja laitteistot on niin suunnitel-         Sähkölaitteet ja laitteistot on niin suunnitel-
48836: tava, rakennettava, valmistettava ja korjattava         tava, rakennettava, valmistettava ja korjattava
48837: sekä niitä on siten huollettava ja käytettävä,          sekä niitä on siten huollettava ja käytettävä,
48838: ettei niistä aiheudu henkeen, terveyteen tai            ettei niistä aiheudu henkeen, terveyteen tai
48839: omaisuuteen kohdistuvaa vaaraa eivätkä ne               omaisuuteen kohdistuvaa vaaraa, etteivät ne
48840: sähköisesti, tai muulla tavoin kohtuuttomasti           sähköisesti, sähkömagneettisesti tai muulla ta-
48841: häiritse ympäristöä.                                    voin häiritse kohtuuttomasti ympäristöä ja et-
48842:                                                         tei niiden toiminta häiriinny helposti sähköises-
48843:                                                         ti tai sähkömagneettisesti.
48844:                         5 §                                                    5§
48845:    Tätä lakia sovelletaan myös puhelin-, radio-            Tätä lakia sovelletaan tele-, telepääte- ja
48846: ja muihin tiedonsiirtolaitteisiin ja -laitteistoihin    radiolaitteisiin niiltä osin kuin niistä voi aiheu-
48847: sekä tietojenkäsittelylaitteisiin sekä muihin vas-      tua 4 §:ssä tarkoitettua vaaraa, minkä lisäksi
48848: taaviin laitteisiin ja laitteistoihin niiltä osin       niihin sovelletaan häiriöiden osalta mitä 48-
48849: kuin niistä voi aiheutua 4 §:ssä tarkoitettua           52 § :ssä säädetään.
48850: vaaraa ja häiriötä.
48851:    Tätä lakia ei sovelleta ulkomaille toimitetta-         Tätä lakia ei sovelleta ulkomaille toimitetta-
48852: viin sähkölaitteisiin ja -laitteistoihin.              viin sähkölaitteisiin ja -laitteistoihin.
48853: 
48854:                        6§                                                     6 §
48855:   Tämän lain soveltamista valvoo kauppa- ja              Tämän lain soveltamista valvoo kauppa- ja
48856: teollisuusministeriö, jäljempänä ministeriö.           teollisuusministeriö, jäljempänä ministeriö.
48857:                                                           Ministeriö ja 30 §:ssä tarkoitettu Sähkötar-
48858:                                                         kastuskeskus antavat tämän lain 4 §:ssä tarkoi-
48859: 
48860: 3 300607X
48861: 18                                  1990 vp. -      HE n:o 203
48862: 
48863: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
48864:                                                     tetun vaaran tai häiriön välttämiseksi tarpeelli-
48865:                                                     sia määräyksiä ja ohjeita. Ministeriö antaa
48866:                                                     määräykset ja ohjeet niiltä osin kuin niillä on
48867:                                                     merkittävää yhteiskunnallista vaikutusta. Säh-
48868:                                                     kötarkastuskeskus antaa yksityiskohtaiset tek-
48869:                                                     niset määräykset ja ohjeet sekä niihin liittyvät
48870:                                                     hallinnolliset määräykset ja ohjeet. Teknisissä
48871:                                                     määräyksissä ja ohjeissa voidaan viitata stan-
48872:                                                     dardeihin.
48873: 
48874:                        7 §                                                 7 §
48875:    Ministeriö määrää sähkölaitteistojen suun-          Ministeriö määrää sähkölaitteistojen suun-
48876: nittelu-, rakennus-, korjaus-, huolto- ja käyttö-   nittelu-, rakennus-, korjaus-, huolto- ja käyttö-
48877: töitä sekä sähkölaitteiden korjaustöitä suoritta-   töitä sekä sähkölaitteiden korjaustöitä suoritta-
48878: vilta vaadittavista kelpoisuusehdoista.             vilta vaadittavista kelpoisuusehdoista sekä nii-
48879:                                                     hin liittyvistä rajoituksista ja peruutuksista.
48880:                                                       Ministeriön päätöksen edellyttämän kelpoi-
48881:                                                     suuden toteaminen on Sähkötarkastuskeskuk-
48882:                                                     sen tehtävänä.
48883: 
48884:                        8§                                                  8§
48885:    Sähkölaitteistoja saadaan elinkeinona suun-         Sähkölaitteistoja saadaan elinkeinona suun-
48886: nitella, rakentaa, korjata ja huoltaa sekä säh-     nitella, rakentaa, korjata ja huoltaa sekä säh-
48887: kölaitteita korjata ainoastaan ministeriön tai      kölaitteita korjata ainoastaan ministeriön tai
48888: 30§ :ssä mainitun Sähkötarkastuskeskuksen lu-       Sähkötarkastuskeskuksen luvalla, jos on kysy-
48889: valla, jos on kysymys toiminnasta, jota varten      mys toiminnasta, jota varten ministeriö on
48890: ministeriö on 7 §:n nojalla määrännyt kelpoi-       7 §:n nojalla määrännyt kelpoisuusehdot.
48891: suusehdot.
48892:                                                        Lupa ei kuitenkaan ole tarpeen 36 §:ssä
48893:                                                     tarkoitettujen sähkölaitteisiin verrattavien kul-
48894:                                                     jetettavien sähkölaitteistojen suunnittelemiseen
48895:                                                     tai rakentamiseen.
48896: 
48897: 
48898: 
48899: 
48900:                                                 8a §
48901:   Lupa myönnetään, jos hakija tai hänen pal-         Lupa myönnetään, jos hakija tai hänen pal-
48902: veluksessaan oleva on kelpoinen johtamaan          veluksessaan oleva on kelpoinen johtamaan
48903: luvan tarkoittamaa toimintaa ja hakijalla on       luvan tarkoittamaa toimintaa, hakijalla on
48904: käytettävissään tarpeelliseksi katsottavat tilat   käytettävissään tarpeelliseksi katsottavat tilat
48905: ja työvälineet.                                    ja työvälineet ja hakijalla on riittäviksi katsot-
48906:                                                      tavat muut edellytykset huolehtia sähköturval-
48907:                                                      lisuudesta.
48908:                                                         Ministeriö antaa tarkemmat määräykset 1
48909:                                                      momentissa tarkoitetuista vaatimuksista. Mi-
48910:                                                      nisteriö voi määrätä, että Sähkötarkastuskes-
48911:                                                      kus antaa 1 momentissa tarkoitettuja tarpeelli-
48912:                                                      seksi katsottavia tiloja ja työvälineitä koskevat
48913:                                                      määräykset.
48914:    Lupaan voidaan liittää ehtoja ja ohjeita,            Lupaan voidaan liittää ehtoja ja ohjeita,
48915: jotka ovat tarpeen 4 §:ssä tarkoitetun vaaran        jotka ovat tarpeen 4 §:ssä tarkoitetun vaaran
48916: tai häiriön välttämiseksi.                           tai häiriön välttämiseksi.
48917:                                     1990 vp. -     HE n:o 203                                    19
48918: 
48919: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
48920:    Ministeriö voi peruuttaa luvan, jos luvan
48921: saaja jatkuvasti rikkoo luvan ehtoja tai jokin 2
48922: momentin mukaisista luvan myöntämisen edel-
48923: lytyksistä lakkaa eikä luvan saaja kehotuksesta
48924: huolimatta kohtuullisessa ajassa korjaa puutet-
48925: ta.
48926:                                                                          8b §
48927:                                                       Jos valvonnassa havaitaan, että luvan saaja
48928:                                                    ei noudata tätä lakia, tai sen nojalla annettuja
48929:                                                    säännöksiä tai määräyksiä, luvan antaja voi
48930:                                                    rajoittaa luvanvaraista toimintaa tai, jos luvan-
48931:                                                    saaja jatkuvasti rikkoo luvan ehtoja tai annet-
48932:                                                    tuja määräyksiä, kieltää luvanhaltija/ta luvan-
48933:                                                    varaisen toiminnan. Toiminta voidaan kieltää
48934:                                                    myös, jos luvanhaltija jatkuvasti esittää val-
48935:                                                    vonnan tai tarkastusten yhteydessä harhaan-
48936:                                                    johtavia tai puutteellisia tietoja.
48937:                                                       Jos jokin 8 a § :n 1 momentin mukaisista
48938:                                                    luvan myöntämisen edellytyksistä lakkaa eikä
48939:                                                    luvan saaja kehotuksesta huolimatta kohtuulli-
48940:                                                    sessa ajassa korjaa puutetta tai jos 1 momen-
48941:                                                    tissa tarkoitetun toimintakiellon saanut luvan-
48942:                                                    haltija ei määräajassa korjaa puutetta, luvan
48943:                                                    antaja voi peruuttaa luvan.
48944:                      30 §                                                30 §
48945:   Valvonnasta ja tarkastuksesta huolehtii mi-        Sähkötarkastuskeskus-niminen julkisoikeu-
48946: nisteriön alaisuudessa Sähkötarkastuskeskus-       dellinen yhdistys, ruotsinkieliseltä nimeltään
48947: niminen julkisoikeudellinen yhdistys, ruotsin-     Elinspektionscentralen, huolehtii ministeriön
48948: kieliseltä nimeltään Elinspektionscentralen,       alaisuudessa 29 §:ssä tarkoitetusta valvonnasta
48949: jonka hallinnosta ja toiminnasta säädetään         ja tarkastuksesta sekä 6 §:ssä tarkoitettujen
48950: asetuksella.                                       teknisten määräysten ja ohjeiden antamisesta
48951:                                                    sekä niihin liittyvien hallinnollisten määräysten
48952:                                                    ja ohjeiden antamisesta. Sähkötarkastuskes-
48953:                                                    kuksen hallinnosta ja toiminnasta säädetään
48954:                                                    asetuksella.
48955: 
48956: 
48957:                      31 §                                               31 §
48958:   Sähköä välittömästi yleiseen käyttöön toi-          Sähköä välittömästi yleiseen käyttöön toi-
48959: mittavan sähkölaitoksen on huolehdittava sen       mittavan sähkölaitoksen on huolehdittava sen
48960: jakeluverkostoon liiteitävien sähkölaitteistojen   jakelualueelle rakennettavien sähkölaitteistojen
48961: käyttöönottatarkastuksista sen mukaan kuin         tarkastuksista niiden turvallisuuden totea-
48962: asetuksella tarkemmin säädetään.                   miseksi sen mukaan kuin asetuksella tarkem-
48963:                                                    min säädetään.
48964:                                                32 §
48965:                             Ministeriö määrää tämän lain mukaisesti
48966:                           tarkastustoimintaa johtavien ja tarkastuksia
48967:                           suorittavien kelpoisuuehdot.
48968:                             Tarkastustoimintaa johtava tai tarkastuksia
48969:                           suorittava ei saa olla sähkölaitoksessa tai
48970:                           muussa yrityksessä sellaisessa asemassa, että
48971: 20                                  1990 vp. -     HE n:o 203
48972: 
48973: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
48974:                              hänen puolueettomuutensa tarkastajana vaa-
48975:                              rantuu.
48976:                                                      Ministeriö antaa sähkölaitosten asennustar-
48977:                                                    kastustoimintaa suorittavien henkilöiden tar-
48978:                                                    kastustoiminnan puolueettomuutta koskevat
48979:                                                    tarkemmat määräykset.
48980: 
48981:                        36 §                                              36 §
48982:    Sähkölaitteita ei saa Suomessa pitää kaupan,      Sähkölaitteita ja niihin verrattavia kuljetet-
48983: toiselle luovuttaa tai ottaa käyttöön ennen kuin   tavia sähkölaitteistoja ei saa Suomessa pitää
48984: laitteet on asianmukaisesti tarkastettu ja Säh-    kaupan, luovuttaa toiselle tai ottaa käyttöön
48985: kötarkastuskeskus on ne hyväksynyt.                ennen kuin ne on asianmukaisesti tarkastettu
48986:                                                    ja Sähkötarkastuskeskus on ne hyväksynyt.
48987: 
48988: 
48989:                        39 §                                                39 §
48990:    Sähköturvallisuuden valvomiseksi ministeriö        Sähköturvallisuuden valvomiseksi ministeriö
48991: voi vahvistaa erityisen merkin osoittamaan,        voi vahvistaa erityisen merkin osoittamaan,
48992: että 36 § :ssä tarkoitettu sähkölaite on tarkas-   että sähkölaite tai siihen verrattava kuljetettava
48993: tettu ja hyväksytty voimassa olevien säännös-      sähkölaitteisto on tarkastettu ja hyväksytty
48994: ten ja määräysten mukaisesti.                      voimassa olevien säännösten ja määräysten
48995:                                                    mukaisesti.
48996: 
48997:                      56§                                                56§
48998:   Ministeriön valitusviranomaisena antamaan          Ministeriön valitusviranomaisena antamaan
48999: päätökseen ei saa hakea muutosta, jollei kysy-     päätökseen ei saa hakea muutosta, jollei kysy-
49000: mys ole 8 §:n 1 momentissa tarkoitetun lupa-       mys ole 8 §:n 1 momentissa tarkoitetun lupa-
49001: hakemuksen hylkäämisestä. Muutosta ei myös-        hakemuksen hylkäämisestä tai 8 b §:n 2 mo-
49002: kään saa hakea ministeriön tämän lain nojalla      mentissa tarkoitetusta luvan peruuttamisesta.
49003: antamaan uhkasakon asettamista koskevaan           Muutosta ei myöskään saa hakea ministeriön
49004: päätökseen.                                        tämän lain nojalla antamaan uhkasakon aset-
49005:                                                    tamista koskevaan päätökseen.
49006: 
49007: 
49008:                                                   62 §
49009:                             Poliisi- ja tulliviranomaisen tulee tarvittaessa
49010:                           antaa virka-apua tämän lain ja sen nojalla
49011:                           annettujen säännösten ja määräysten noudatta-
49012:                           misen valvontaa koskvissa asioissa. Poliisivi-
49013:                           ranomaisen tulee tarvittaessa antaa virka-apua
49014:                           myös 35, 37 ja 60 §:ssä tarkoitettujen pakko-
49015:                           keinojen täytäntöönpanossa.
49016:                                                        Sähkötarkastuskeskus on oikeutettu saa-
49017:                                                     maan tuonnin ja viennin tarkkailusta vastaavii-
49018:                                                     ta viranomaisilta tietojen luovutusta koskevien
49019:                                                     salassapitosäännösten estämättä sähkölaitteen
49020:                                                     tai -laitteiston maahantuojan nimen sekä lait-
49021:                                                     teen tai laitteiston laatua, määrää ja tuonti-
49022:                                                     ajankohtaa koskevia tietoja, joita Sähkötar-
49023:                                                     kastuskeskus tarvitsee tehtävässään.
49024: 
49025:                                                       Tämä laki tulee voimaan         päivänä
49026:                                                     kuuta 199 .
49027:                                       1990 vp. -     HE n:o 204
49028: 
49029: 
49030: 
49031: 
49032:                                       Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveyden-
49033:                                   huollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 16 §:n
49034:                                   väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännök-
49035:                                   sen muuttamisesta
49036: 
49037: 
49038: 
49039:                            ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
49040: 
49041:   Esityksessä ehdotetaan, että sosiaali- ja ter-        Lakiehdotus liittyy valtion vuoden 1991 tulo-
49042: veydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuu-         ja menoarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsi-
49043: desta annetun lain 16 §:n väliaikaisesta muut-       teltäväksi sen yhteydessä.
49044: tamisesta annetun lain voimassaoloaikaa jat-            Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi-
49045: kettaisiin vuoden 1991 loppuun.                      maan vuoden 1991 alusta.
49046: 
49047: 
49048: 
49049: 
49050:                                            PERUSTELUT
49051: 
49052: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotettu                        Asiaa on käsitelty kunnallistalouden ja -hal-
49053:    muutos                                            linnon neuvottelukunnassa selvitettäessä val-
49054:                                                      tion vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesityksen
49055:                                                      kunnallistaloudellisia vaikutuksia.
49056:    Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta
49057: ja valtionosuudesta annetun lain 16 §:n väliai-
49058: kaisesta muuttamisesta annetulla lailla (1070/
49059:                                                      2. Esityksen taloudelliset vaiku-
49060: 88) valtionosuusasteikkoa on vuoden 1989 val-
49061:                                                         tukset
49062: tion tulo- ja menoarvioon liittyvän verouudis-
49063: tuksen kuntakohtaisten vaikutusten tasaami-
49064:                                                         Esityksellä on samat taloudelliset vaikutuk-
49065: seksi muutettu väliaikaisesti siten, että valtion-
49066:                                                      set kuin sosiaali- ja terveydenhuollon suunnit-
49067: osuusasteikkoa on korotettu kahdella prosent-
49068:                                                      telusta ja valtionosuudesta annetun lain 16 §:n
49069: tiyksiköllä 1. ja 2. kantokykyluokassa ja yhdel-     väliaikaisesta muuttamisesta annetulla lailla.
49070: lä prosenttiyksiköllä 3.- 5. kantokykyluokassa
49071:                                                      Valtionosuusasteikon muutos on merkinnyt
49072: sekä vähennetty yhdellä prosenttiyksiköllä 8.
49073:                                                      valtionosuuksien lisääntymistä noin 100 mil-
49074: kantokykyluokassa ja kahdella prosenttiyksi-
49075:                                                      joonalla markalla.
49076: köllä 9. ja 10. kantokykyluokassa. Laki on
49077: tullut voimaan 1 päivänä tammikuuta 1989 ja
49078: sen voimassaoloaika päättyy 31 päivänä joulu-
49079:                                                      3. Voimaantulo
49080: kuuta 1990.
49081:    Koska lopullisia tietoja vuoden 1989 vero-          Ehdotettu laki on tarkoitettu käsiteltäväksi
49082: tuksen vaikutuksista kunnallistalouteen ei ole       valtion vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesityk-
49083: vielä käytettävissä, ehdotetaan, että sosiaali- ja   sen yhteydessä. Laki ehdotetaan tulevaksi voi-
49084: terveydenhuollon suunnittelusta ja valtion-          maan 1 päivänä tammikuuta 1991.
49085: osuudesta annetun lain 16 §:n väliaikaisesta
49086: muuttamisesta annetun lain voimassaoloaikaa            Edellä esityn perusteella annetaan Eduskun-
49087: jatketaan vielä vuoden 1991 loppuun.                 nan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
49088: 301267P
49089: 2                                    1990 vp. -    HE n:o 204
49090: 
49091:                                              Laki
49092: sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 16 §:n väliaikaisesta
49093:                 muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta
49094: 
49095:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
49096:     muutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 16 §:n
49097: väliaikaisesta muuttamisesta 9 päivänä joulukuuta 1988 annetun lain (1070/88) voimaantulosään-
49098: nös seuraavasti:
49099: 
49100:   Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
49101: kuuta 1989 ja on voimassa vuoden 1991 lop-         kuuta 1991.
49102: puun.
49103:   Lakia sovelletaan laskettaessa valtionosuutta
49104: vuosilta 1989-1991.
49105: 
49106: 
49107:       Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1990
49108: 
49109: 
49110:                                       Tasavallan Presidentti
49111:                                       MAUNO KOIVISTO
49112: 
49113: 
49114: 
49115: 
49116:                                                   Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
49117:                                      1990 vp. -    HE n:o 204                                    3
49118: 
49119:                                                                                               Liite
49120: 
49121: 
49122: 
49123: 
49124:                                              Laki
49125: sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 16 §:n väliaikaisesta
49126:                 muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta
49127: 
49128:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
49129:   muutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 16 §:n
49130: väliaikaisesta muuttamisesta 9 päivänä joulukuuta 1988 annetun lain (1070/88) voimaantulosään-
49131: nös seuraavasti:
49132: 
49133: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
49134: 
49135:   Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
49136: kuuta 1989 ja on voimassa vuoden 1990 lop-         kuuta 1989 ja on voimassa vuoden 1991 lop-
49137: puun.                                              puun.
49138:   Lakia sovelletaan laskettaessa valtionosuutta      Lakia sovelletaan laskettaessa valtionosuutta
49139: vuosilta 1989 ja 1990.                             vuosilta 1989-1991.
49140: 
49141:                                                      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
49142:                                                    kuuta 1991.
49143:                     j
49144:                     j
49145:                 j
49146:                 j
49147:             j
49148:             j
49149:         j
49150:         j
49151:     j
49152:     j
49153: j
49154: j
49155:                                       1990 vp. -     HE n:o 205
49156: 
49157: 
49158: 
49159: 
49160:                                       Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kansaneläkelain sekä
49161:                                   eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta
49162: 
49163: 
49164: 
49165: 
49166:                            ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
49167: 
49168:    Kansaneläkejärjestelmää ehdotetaan esityk-        saajien asumistuen suuruuteen vaikuttavaa
49169: sessä muutettavaksi kansaneläkkeen lisäosan ja       kunnossapitonormia korotetaan 55 markasta
49170: eläkkeensaajien asumistukijärjestelmän osalta.       161 markkaan kuukaudessa erikseen annetta-
49171: Ehdotetut eläketurvan uudistukset kohdistuvat        valla valtioneuvoston päätöksellä. Asumistuki-
49172: vähimmäisturvaa takaavassa           kansaneläke-    järjestelmää tarkistettaisiin samalla siten, että
49173: järjestelmässä pienituloisten eläkkeensaajien        asumisvelkojen korot otetaan huomioon aino-
49174: hyväksi.                                             astaan asumismenoina, mutta ei enää asumis-
49175:    Esityksen mukaan puolisoiden kansaneläk-          tukeen vaikuttavan vuositulon vähennyksenä.
49176: keen lisäosan määräytymisessä oleva vinoutu-            Esityksessä ehdotettu lisäosan korotus nos-
49177: ma poistetaan. Eläkkeensaajapuolison lisäosa         taa ensimmäisenä vuonna noin 250 000 eläk-
49178: olisi uudistuksen jälkeen 85 07o yksinäisen hen-     keensaajapuolison eläketasoa. Vuosittain nii-
49179: kilön lisäosasta, kun se nykyisten säännösten        den puolisoiden lukumäärä, joiden lisäosan
49180: mukaan on ollut 81 %. Lisäosa maksettaisiin          taso säilyy 100 %:na lisääntyy noin 8 OOO:lla.
49181: tämän suuruisena heti jomman kumman puoli-              Pitemmällä aikavälillä arvioituna puolisoi-
49182: son jäädessä eläkkeelle. Lisäosakorotus ulote-       den lisäosan muutoksesta ei aiheudu lisäkus-
49183: taan koskemaan myös jo eläkkeellä olevia             tannuksia. Uudistuksesta aiheutuu aluksi kan-
49184: puolisoita. Jos ennen lainmuutosta eläkkeelle        saneläkevakuutukselle noin 240 miljoonan
49185: jäänyt puoliso on saanut lisäosan 100 %:n            markan vuotuiset lisäkustannukset, joista val-
49186: suuruisena, hänen lisäosansa jatkuisi ennal-         tion kustannettaviksi tulee noin 195 miljoonaa
49187: laan. Ennen lainmuutosta eläkkeelle jääneiden        markkaa ja kuntien osuudeksi noin 45 miljoo-
49188: puolisoiden eläketulovähennystä ehdotetaan           naa markkaa. Lähivuosina kustannukset alene-
49189: muutettavaksi edellä mainittuja muutoksia vas-       vat tästä vain lievästi. Lisäosan tarkistuksesta
49190: taavasti. Tästä annetaan eri hallituksen esitys.     vuositulojen muutoksen seurauksena säästyy
49191:    Lisäosan määrä ehdotetaan myös tarkistetta-       kansaneläkemenoja aluksi vuodessa noin 1 mil-
49192: vaksi aina kun siihen vaikuttava eläke tai           joonaa markkaa ja myöhemmin noin 10 mil-
49193: korvaus muuttuu muun kuin indeksitarkistuk-          joonaa markkaa.
49194: sen johdosta.                                           Vuonna 1991 ehdotetuista uudistuksista ai-
49195:    Eläkkeensaajien asumistukijärjetelmää eh-         heutuu lisäkustannuksia noin 80 miljoonaa
49196:  dotetaan kehitettäväksi siten, että tuki nykyistä   markkaa, joista valtiolle tulee noin 65 miljoo-
49197: paremmin toimisi pienituloisten eläkkeensaa-         naa ja kunnille noin 15 miljoonaa markkaa.
49198: jien asumismenojen tasaa_iana. Esityksessä eh-          Asumistukijärjestelmään ehdotetut muutok-
49199:  dotetaan, että asumiskustannuksissa otettaisiin     set vaikuttavat siten, että uusia tuen saajia
49200:  huomioon alueelliset erot. Hyväksyttävien asu-      tulee järjestelmän piiriin ensimmäisenä vuote-
49201:  miskustannusten enimmäismäärää korotetaan           na noin 16 000 ja myöhemmin vuositasolla
49202:  nykyisestään noin 5 160-8 330 markalla vuo-         arvioiden noin 32 000. Myös vanhoilla asumis-
49203:  dessa ja samalla enimmäismäärä porrastetaan.        tuensaajilla asumistuen määrä nousee. Keski-
49204:  Myös asumistuen tulosidonnaisuutta lievenne-        määräinen korotus on noin 65 markkaa kuu-
49205:  tään korottamalla täysimääräiseen asumistu-         kaudessa. Asumistuen uudistuksesta aiheutu-
49206:  keen oikeuttavan tulon ylärajaa puolisoilla         vat lisäkustannukset ovat vuositasolla noin 135
49207:  1 750 markalla ja yksinäisellä 2 140 markalla       miljoonaa markkaa, josta kuntien osuus on 59
49208:  vuodessa. Omakotitalossa asuvien eläkkeen-          miljoonaa markkaa, lopun jäädessä kansanelä-
49209: 
49210: 301254A
49211: 2                                    1990 vp. -     HE n:o 205
49212: 
49213: kelaitoksen rahoitettavaksi. Vuonna 1991 uu-          Lainmuutokset, jotka liittyvät valtion tulo-
49214: distuksesta tulee kansaneläkejärjestelmälle lisä-   ja menoarvioesitykseen vuodelle 1991, ehdote-
49215: kustannuksia noin 25 miljoonaa markkaa ja           taan tulemaan voimaan 1 päivänä syyskuuta
49216: kunnille noin 20 miljoonaa markkaa. Kansan-         1991.
49217: eläkejärjestelmälle aiheutuvat lisäkustannukset
49218: rahoitetaan valtion varoista.
49219: 
49220: 
49221: 
49222: 
49223:                                       YLEISPERUSTELUT
49224: 
49225: 1. Nykyinen tilanne                                 ketulovähennyksen suuruiseksi. Tästä on ollut
49226:                                                     seurauksena, että eräissä tapauksissa myöhem-
49227: 1.1. Lisäosan tarkistaminen                         min eläkkeelle jääneen puolison tullessa kan-
49228:                                                     saneläkkeensaajaksi ensiksi eläkkeelle jääneen
49229:    Kansaneläkejärjestelmän tehtävänä on tur-        puolison kansaneläke on alentunut ja perheen
49230: vata Suomessa asuvan henkilön toimeentulo-          veronpidätyksen jälkeen saarnat tulot ovat pie-
49231: turva silloin, kun eläkkeensaajana ei ole ollut     nemmät kuin jos toinen puoliso ei ottaisi
49232: lainkaan ansiotuloihin perustuvaa työeläkettä       eläkettä vastaan. Vaikka perheen eläketulot
49233: tai sen määrä on jäänyt vähäiseksi. Kansan-         ovat olleet näissäkin tapauksissa ilman verotus-
49234: eläkkeenä maksetaan aina pohjaosa sekä sen          ta suuremmat kuin jos vain toisen puoliso saisi
49235: lisäksi lisäosaa, jonka suuruus riippuu muiden      kansaneläkettä, eläkkeensaajien keskuudessa
49236: eläkkeiden määrästä. Pelkän kansaneläkkeen          on koettu kiusalliseksi ongelmaksi oman eläk-
49237: varassa elävän henkilön kansaneläkkeen verot-       keen aleneminen puolison siirtyessä eläkkeelle.
49238: tomuus on turvattu verotuksessa myönnettä-          Vuosittain tällainen aleneminen on kohdistu-
49239: vällä eläketulovähennyksellä.                       nut erityisesti niihin noin 3 000 eläkkeensaa-
49240:    Vähimmäiseläkkeenä maksettavaan kansan-          jaan, joiden työeläketulot ovat olleet noin
49241: eläkkeeseen ovat tuloina vaikuttaneet vain          3 000-3 500 markan suuruisia kuukaudessa.
49242: eläkkeensaajan omat eläketulot 1 päivästä tam-         Vähimmäisturvaa takaavassa eläkejärjestel-
49243: mikuuta 1985 lukien. Vähimmäiseläkkeeseen           mässä on pidettävä epäoikeudenmukaisena si-
49244: kuuluva kansaneläkkeen lisäosa on lisäksi aina      tä, että puolisoiden lisäosan suuruus ei mää-
49245: ollut suurempi yksinään asuvalla eläkkeensaa-       räydy perheen tosiasiallisen tilanteen mukaan,
49246: jana kuin yhteistaloudessa asuvilla puolisoilla.    vaan se riippuu siitä, saako toinen puoliso
49247:    Kansaneläkkeen lisäosajärjestelmässä on          eläkettä vai ei. Toisaalta henkilökohtaisen elä-
49248: eräitä puutteita, jotka vinoottavat vähimmäis-      keturvan aleneminenkin on eläkkeensaajalle
49249: eläkejärjestelmää. Kansaneläkelain 25 §:n 2         kohtuutonta.
49250: momentin (103/82) mukaan eläkkeensaajaa ei             Tämän epäkohdan korjaamiseksi ehdote-
49251: pidetä eläkkeensaajapuolisona ennen kuin mo-        taan, että puolisolle myönnettävän lisäosan
49252: lemmille on myönnetty kansaneläke tai rinta-        suuruus määräytyisi aina samalla tavoin siitä
49253: masotilaseläke. Eläkkeensaajapuolisoa on pi-        riippumatta, onko puoliso eläkkeensaaja vai
49254: detty yksinäisenä eläkkeensaajana vähimmäis-        ei. Tämän vuoksi ehdotetaan, että lainmuutok-
49255: eläkkeen tarvetta arvioitaessa niin kauan kuin      sen jälkeen eläkkeelle jäävän puolison lisäosa
49256: hänen puolisolleen ei ole myönnetty kansanelä-      myönnettäisiin 85 % :n suuruisena yksinäisen
49257: kejärjestelmästä eläkettä. Samoin kunnallisve-      henkilön lisäosasta. Yhteisessä taloudessa asu-
49258: rotuksessa myönnettävä eläketulovähennys on         ville aviopuolisoille, joihin kansaneläkelain
49259: tällöin määritelty yksinäisen henkilön vähen-       28 §:n mukaisesti on myös rinnastettu yhteista-
49260: nyksen tasoisena. Kun toisellekin puolisoista       loudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa asu-
49261: on myönnetty kansaneläke, molempien puoli-          vat mies ja nainen, lisäosa myönnettäisiin aina
49262: soiden lisäosa on määritelty 81 OJo :n suuruisek-   tämän suuruisena kummallekin erikseen. Tar-
49263: si yksinäiselle maksettavasta lisäosasta ja kun-    koituksenmukaista on, että lisäosan korotus
49264: nallisverotuksen eläketulovähennyksen suuruus       ulotettaisiin koskemaan myös jo eläkkeellä ole-
49265: on muutettu puolisolle myönnettävän elä-            via puolisoita.
49266:                                        1990 vp. -     HE n:o 205                                     3
49267: 
49268:    Jos toinen puolisoista on ennen lainmuutos-        täten arviointia todellisesta eläkevähenteisyy-
49269: ta saanut lisäosaa nykyisten säännösten mu-           destä ja vähimmäiseläkkeen tarpeesta. Sen
49270: kaan yksinäiselle henkilölle maksettavan lisä-        vuoksi ehdotetaan kansaneläkelain 32 a §:n 1
49271: osan eli 100 OJo:n suuruisena, hänen lisäosansa       momenttia muutettavaksi siten, että lisäosaa
49272: säilyisi ennallaan.                                   tarkistettaisiin aina, kun siihen vaikuttavissa
49273:    Esityksessä ehdotettu lisäosan korotus nos-        eläketuloissa on tapahtunut muu kuin indeksi-
49274: taa ensimmäisenä vuonna noin 250 000 eläk-            tarkistuksesta johtuva muutos.
49275: keensaajapuolison eläketasoa noin 69-73
49276: markkaa kuukaudessa. Vuosittain niiden puo-
49277: lisoiden lukumäärä, joiden lisäosan taso säilyy       1.2. Asumistukijärjestelmän tarkistaminen
49278: 100 % :na, lisääntyy noin 8 OOO:lla. Nykyisin
49279: 100 %:n suuruista lisäosaa saaviapuolisoita on        1.2.1. Yleistä
49280: noin 80 000.
49281:     Vastaavat lisäosaa koskevat muutokset eh-            Eläkkeensaajien asumistukijärjestelmä on
49282: dotetaan tehtäviksi myös perhe-eläkelakiin.           kuulunut kansaneläke-etuuksiin vuodesta 1970
49283: Uuden lain mukaan on mahdollista, että 50             lähtien. Asumistukijärjestelmää luotaessa ase-
49284: vuotta täyttänyt leski voi solmia avioliiton          tettiin asumistuen tavoitteeksi hyväksyttävän
49285: perhe-eläkettä menettämättä. Tarkoituksenmu-          vähimmäistoimeentulon turvaaminen sellaisille
49286: kaista on, että myös lesken ja hänen puolison-        eläkeläisille, joilla on korkeat asumismenot.
49287: sa lisäosa määräytyisi todellisten perhesuhtei-       Tuolloin katsottiin, että asumistuen avulla tuli-
49288: den mukaan.                                           si korkeita asumismenoja tasoittaa pitäen ta-
49289:     Puolisoiden eläketulovähennystä kunnallis-        voitteena, että yksinomaan tai pääasiassa kan-
49290: verotuksessa muutettaisiin kansaneläkelain            saneläkkeen varassa elävillä eläkkeensaajilla
49291:  muutoksia vastaavasti. Tämä muutos toteute-          olisi asumiskulujen erilaisuudesta huolimatta
49292:  taan erikseen tulo- ja varallisuusverolain muu-      mahdollisuus suunnilleen samaan kulutusta-
49293:  toksen yhteydessä.                                   soon. Eläkeläisten asumistuen ei esityksen mu-
49294:     Kansaneläkelain 32 a §:n 1 momentin (103/         kaan kuitenkaan tulisi korvata heillekään kaik-
49295:  82) perusteella lisäosaa tarkistetaan, jos vuosi-    kia asumismenoja, vaan ainoastaan tietyn ala-
49296:  tulo on noussut vähintään 7 010 markkaa.             rajan, omavastuurajan, ylittäviä asumismeno-
49297:  Säännös on ollut voimassa vuodesta 1983,             ja.
49298:  jolloin lisäosa oli vielä siten tarveharkintainen,      Nykyisen asumistukijärjestelmän mukaan
49299:  että siihen vaikuttivat lähes kaikki eläkkeen-       asumistuen määrä riippuu eläkkeensaajan asu-
49300:  saajan ja hänen puolisonsa tulot. Säännöksellä       miskustannuksista, tuloista, omaisuudesta ja
49301:  haluttiin estää maatilatalouden tulojen, työtu-      perhesuhteista. Asumiskustannuksilla otetaan
49302:  lojen sekä korko- ja vuokratulojen vähäisen          huomioon vuokra, vastike, asuntovelkojen ko-
49303:  nousun vaikutus maksettavaan lisäosaan.              rot sekä omakotitaloissa asuvilla ja itse lämmi-
49304:     Lisäosaan eivät nykyisin vaikuta enää muut        tyksestään huolehtivilla vuokra- ja vastike-
49305:  tulot kuin eläkkeensaajan omat eläketulot ja         asunnoissa asuvilla valtioneuvoston vahvista-
49306:  niihin rinnastettavat korvaukset, kuten edellä       mat hoitomenonormit lämmityksestä ja vedes-
49307:  on todettu. Työeläkkeet ovat puolestaan kan-         tä sekä omakotitaloissa asuvilla kunnossapi-
49308:  saneläkkeen määrässä siten indeksitasoltaan          dosta.
49309:  kiinteitä, että ne otetaan huomioon ainoastaan          Eläkkeensaajan itse kustannnettava osuus
49310:  sen tasaisina, kuin ne olivat kansaneläkkeen         asumismenoista eli omavastuuosuus muodos-
49311:  lisäosan alkaessa. Kansaneläkelain 32 a §:n 1        tuu kaikille samansuuruisesta perusomavas-
49312:  momentin 7 010 markan suuruisesta nousura-           tuusta sekä tulojen perusteella määräytyvästä
49313:  jasta on seurannut, että jos eläkkeensaajalle on     lisäomavastuusta. Asumistukena maksetaan
49314:  myönnetty kokonaan uusi lisäosaan vaikuttava         85 % omavastuuosuuden ylittävistä asumiskus-
49315:  eläke, tulon muutosta ei ole otettu huomioon,        tannuksista. Eläkkeensaajapuolisoille määrä-
49316:  jos sen määrä on jäänyt mainittua markka-            tään yhteinen asumistuki, joka maksetaan puo-
49317:  määrää pienemmäksi. Kansaneläkkeen vähim-            liksi kummallekin. Asumistukea määrättäessä
49318:  mäiseläkkeen luonteen huomioon ottaen, mai-          otetaan huomioon yleensä kaikki eläkkeensaa-
49319:  nittua säännöstä ei voida pitää tarkoituksen-        jan ja hänen puolisonsa tulot. Kansaneläkkeis-
49320:   mukaisena sen jättäessä uudet eläketulot lisä-      tä ja perhe-eläkkeistä otetaan asumistukivuosi-
49321:   osavähenteisyyden ulkopuolelle ja vinouttaen        tulona huomioon lisäosa, mutta ei pohjaosaa.
49322: 4                                    1990 vp. -    HE n:o 205
49323: 
49324:    Asumiskustannukset hyväksytään enintään         rat korottuivat pääkaupunkiseudulla 2, 70 mk/
49325: 13 850 markan enimmäismäärään saakka vuo-          m2 /kk ja muualla maassa 1, 70 mk/m 2 /kk.
49326: dessa. Tämän ylittäviä kustannuksia ei oteta       Korotus oli suurin vuokrasääntelyjärjestelmän
49327: huomioon asumistukea määrättäessä. Jos eläk-       voimassaoloaikana toteutetuista korotuksista.
49328: keensaajana on yksi tai kaksi alle 16-vuotiasta    Vuodeksi 1990 vahvistetut korotukset ovat
49329: lasta, enimmäismäärää korotetaan 20 OJo :lla ja,   pääkaupunkiseudulla 2 mk/m 2 /kk ja muualla
49330: jos lapsia on vähintään kolme, 40 % :lla.          maassa 1,50 mk/m 2 /kk. Korotukset tulivat
49331:    Asumistuki tarkistetaan vähintään kahden        voimaan huhtikuun alusta 1990.
49332: vuoden välein. Tällöin tulot ja asumiskustan-         Aravavuokrataloissa vuokrien nousu on
49333: nukset otetaan huomioon tarkistusajankohdan        vuosina 1989-1990 keskimäärin suunnilleen
49334: suuruisina. Tätä ennen asumistuki tarkiste-        samaa luokkaa kuin vuokrasääntelyn piiriin
49335: taan, jos asunto vaihtuu, perhesuhteet muuttu-     kuuluvien asuntojen vuokrien nousu. Vuonna
49336: vat tai asumiskustannuksissa tai vuositulossa      1989 aravavuokratalojen vuokrien keskimää-
49337: tapahtuu huomattava muutos.                        räinen korotus oli noin 2 mk/m 2 /kk ja vuonna
49338:    Asumistuen tarkoitus ei ole muuttunut sen       1990 ennakoidaan keskimääräisen korotuksen
49339: olemassaolon aikana. Eläkkeensaajien asumis-       olevan 2,80 mk/m 2/kk. Aravavuokrien koro-
49340: tukijärjestelmä on se kansaneläkkeen osa, jos-     tukset tulivat pääsääntöisesti voimaan maalis-
49341: sa vähimmäiseläkkeen tuloharkinta pystyy par-      kuun alusta 1990. Aravavuokrien huomatta-
49342: haiten ottamaan huomioon eläkkeensaajien yk-       vaan korotukseen vuonna 1990 vaikuttaa myös
49343: silöllisen toimeentulon. Eläkkeensaajien asu-      1 päivästä marraskuuta 1989 tapahtunut perus-
49344: mistukijärjestelmä ei kuitenkaan nykymuodos-       koron nostaminen 7,5 OJo:sta 8,5 OJo:iin.
49345: sa täytä tätä tavoitetta. Ongelmia on etenkin         Yleisen asumistuen hyväksyttäviä enimmäis-
49346: yksin asuvien eläkkeensaajien vähimmäistur-        asumismenoja korotettiin vuoden 1990 alusta
49347: vassa,     hyväksyttävien asumiskustannusten       valtioneuvoston antaman vuokrien tasoyleisoh-
49348: enimmmsmaarassa ja omakotitaloasukkaita            jeen mukaisesti. Suurin korotus kohdistui pää-
49349: koskevissa hoitomenonormeissa. Sen vuoksi          kaupunkiseudulla sijaitseviin pienehköihin
49350: asumistukijärjestelmää ehdotetaan tarkistetta-     vanhempiin asuntoihin. Enimmäisasumisme-
49351: vaksi, jolloin samalla voidaan kansaneläke-        noissa erotettiin lisäksi Helsinki muusta pää-
49352: järjestelmän välittömät muutostarpeet kohdis-      kaupunkiseudusta omaksi ryhmäkseen.
49353: taa mahdollisemman tehokkaasti pienituloisten         Eläkkeensaajien      asumistukijärjestelmässä
49354: eläkkeensaajien hyväksi.                           enimmäismääräisiä asumistukia oli noin 26 000
49355:                                                    vuoden 1990 kesäkuun lopussa. Nämä asumis-
49356:                                                    tuensaajat eivät vuokran korotuksen perusteel-
49357: 1.2.2. Asumiskustannusten enimmäismäärä            la tehtävässä asumistuen tarkistuksessa saa ny-
49358:                                                    kyisellä enimmäisrajalla asumistukeeosa koro-
49359:    Niiden asumistuensaajien, joiden vuotuiset      tusta lainkaan vuokran nousua edellyttävässä
49360: asumiskustannukset ylittävät 13 850 markan         määrin. Lisäksi tulojen kuten esimerkiksi työ-
49361: enimmäismäärän, lukumäärä on jatkuvasti            eläkkeen nousu saattaa alentaa asumistuen ko-
49362: noussut. Kaikista asumistuensaajista 4 % :lla      rotusta.
49363: oli enimmäismääräiset asumiskustannukset              Edellä esitetyn perusteella on ilmeistä, että
49364: vuoden 1980 alussa. Vuoden 1990 kesäkuun           eläkkeensaajien asumistuen asumiskustannus-
49365: lopussa vastaava määrä oli noussut 18 OJo:iin.     ten enimmäismäärä on jäänyt selvästi jälkeen
49366: Noin 80 % niistä asumistuensaajista, joiden        asumiskustannusten noususta. Paineita lisää
49367: asumiskustannukset ylittivät enimmäismäärän,       myös vuokrasääntelyn purkamisen aloittami-
49368: asui vuokra-asunnoissa. Niiden asumistukien        nen.
49369: lisääntyminen, joissa on otettu huomioon              Vuokrasääntelyn purkaminen ehdotetaan
49370: enimmäismääräiset asumiskustannukset on ai-        aloitettavaksi vuoden 1991 alusta lukien edus-
49371: heutunut pääasiallisesti siitä, että etenkin uu-   kunnalle 24 päivänä elokuuta 1990 huoneen-
49372: simpien 1980-luvulla rakennettujen asuntojen       vuokralain muuttamisesta annetun hallituksen
49373: asumiskustannusten taso on korkeampi kuin          esityksen mukaan. Esityksessä järjestely on
49374: vanhojen asuntojen.                                ehdotettu purettavaksi Mikkelin, Kuopion,
49375:    Asumiskustannusten nousu on viime vuosina       Pohjois-Karjalan, Vaasan, Keski-Suomen ja
49376: ollut erittäin voimakasta. Vuonna 1989 vuok-       Lapin läänissä lukuun ottamatta opiskelukau-
49377: rasääntelyn piiriin kuuluvien asuntojen vuok-      punkeja Jyväskylä, Kuopio, Joensuu ja Vaasa.
49378:                                      1990 vp. -     HE n:o 205                                      5
49379: 
49380: Toteutuessaan järjestelmä tulee lisäämään to-       tuensaajia on nykyisin 41 % kaikista eli yh-
49381: dennäköisesti sellaisten eläkkeensaajien luku-      teensä noin 59 000.
49382: määrää, joilla asumiskustannukset ylittävät ny-        Edellä esitetyistä syistä tulorajojen mitoitus-
49383: kyisen hyväksyttävän enimmäisrajan.                 ta pitäisi muuttaa siten, että yksinäisten ja
49384:   Hyväksyttävät enimmäisvuokrat vahviste-           puolisoiden asumismeno-osuudet lähenisivät
49385: taan nykykäytännön mukaan valtioneuvoston           toisiaan. Puolisoiden tulorajaa ehdotetaan ko-
49386: antamassa vuokrien kohtuullista tasoa koske-        rotettavaksi noin 1 700 markalla. Puolisoiden
49387: vassa yleisohjeessa. Kun tasoyleisohjeella pyri-    lisäosan nyt ehdotettavan korotuksen asumis-
49388: tään estämään kohtuuttomat vuokrat, asumis-         tukea alentava vaikutus estettäisiin. Jotta yksi-
49389: tukijärjestelmien avulla voidaan tukea asumis-      näisten ja puolisoiden tulorajojen suhde säilyisi
49390: ta tasoyleisohjeessa vahvistettuun kohtuulli-       ennallaan, yksinäisten tulorajaa olisi korotetta-
49391: seen tasoon saakka.                                 va runsaalla 2 000 markalla vuodessa.
49392:    Myös eläkkeensaajien asumistukijärjestel-
49393: massa hyväksyttävien asumiskustannusten
49394: enimmäismäärän mitoitusta tulisi voida säädel-      1.2.4. Kunnossapitonormin määrä
49395: lä sitä silmällä pitäen, että asumistuen tavoite
49396: toimia normaalia korkeampien asumiskustan-             Omakotitaloissa asuvien eläkkeensaajien
49397: nusten korvaajana toteutuisi. Lisäksi eläkkeen-     asumiskustannuksina on otettu huomioon hoi-
49398: saajien asumistukijärjestelmässä olisi asumis-      tomenot vuoden 1984 alusta. Eläkkeensaajien
49399: kustannusten enimmäismäärän mitoituksessa           asumistukilain 2 §:n 2 momentin (112/82) mu-
49400: voitava ottaa huomioon pääkaupunkiseudun ja         kaan hoitomenot, joiksi katsotaan lämmitys-,
49401: muun maan asumiskustannusten tasossa olevat         vesi- ja kunnossapitokustannukset, vahvistaa
49402: erot.                                               valtioneuvosto keskimääräisten kustannusten
49403:                                                     mukaisina eli niin sanottuina normeina.
49404:                                                        Hoitomenonormien mitoituksessa on lähtö-
49405: 1.2.3. Asumistuen tulosidonnaisuus                  kohtana pidetty asumistukilain (408175) mu-
49406:                                                     kaisen asumistuen, niin sanotun yleisen asu-
49407:   Asumistuen perusomavastuu on sama puoli-          mistuen, vastaavia normeja lämmitys- ja vesi-
49408: soilla ja yksinäisillä. Tämä merkitsee käytän-      normien osalta. Sen sijaan eläkkeensaajien
49409: nössä sitä, että omavastuuosuus on yksinäisillä     asumistuessa huomioon otettava kunnossapito-
49410: eläkkeensaajilla muodostunut korkeammaksi           normi määriteltiin alunperin huomattavasti
49411: kuin eläkkeensaajapuolisoilla. Asumistuen ta-       pienemmäksi kuin yleisen asumistuen vastaava
49412: voitteet huomioon ottaen yksinäisten ja eläk-       normi. Eläkkeensaajien asumistuen kunnossa-
49413: keensaajapuolisoiden       kokonaisomavastuun       pitonormia määriteltäessä otettiin vähimmäis-
49414: täydestä kansaneläkkeestä pitäisi olla suhteelli-   eläkettä silmällä pitäen huomioon vain sellaiset
49415: sesti samalla tasolla.                              kustannukset, jotka esiintyvät kaikissa omako-
49416:   Asumistuen tulosidonnaisuuden määräyty-           titaloissa.
49417: mistä voidaan säädellä täysimääräiseen asumis-         Kunnossapitonormin määrän mitoitusta ar-
49418: tukeen oikeuttavan tulorajan määrän sekä asu-       vioitaessa on otettava huomioon, että taaja-
49419: mistuen tulosidonnaisuusasteen mitoituksella.       missa ja taajamien ulkopuolella omassa asun-
49420:   Täysimääräiseen asumistukeen oikeuttava           nossaan asuvien eläkkeensaajien kiinteistöjen
49421: tuloraja ( = lisäomavastuun tuloraja) on 1          hoitokulut saattavat poiketa toisistaan. Esi-
49422: päivästä tammikuuta 1990 yksinäisillä 26 520        merkiksi katumaksu peritään vain asema-
49423: markkaa vuodessa ja puolisoilla 42 430 mark-        kaava- tai rakennuskaava-alueella sijaitsevista
49424: kaa vuodessa. Asumistukivuositulona otetaan         kiinteistöistä. Normin mitoituksessa voitaisiin
49425: huomioon aina kansaneläkkeen lisäosa. Yksi-         pitää myös lähtökohtana taajamissa asuvien
49426: näisten tuloraja on nykyisin 62,5 OJo puolisoi-     eläkkeensaajien kaikkia keskimääräisiä kiin-
49427: den tulorajasta.                                    teistökustannuksia, joita ovat muun muassa
49428:    Täyteen asumistukeen oikeuttavan tulorajan       vakuutusmaksut, katumaksu, korjauskulut ja
49429: korottaminen korottaisi asumistukea niille, joi-    nuohousmaksu.
49430: den tulot ylittävät edellä mainitut rajat. Siten       Jos kunnossapitonormiin tehtäisiin tällä pe-
49431: tulorajan korotus ei antaisi hyötyä niille vähä-    rusteella korotus, se kohdistuisi myös niihin
49432: tuloisimmille asumistuensaajille, joiden tulot      eläkkeensaajiin, jotka asuvat taajamien ulko-
49433: jäävät alle nykyisen tulorajan. Näitä asumis-       puolella. Jos heillä ei ole kaikkia taajamissa
49434: 6                                     1990 vp. -     HE n:o 205
49435: 
49436: asuvien kiinteistökustannuksia, he sms1vat ai-       sinki 22 180 markkaa (1 848 mk/kk), Espoo,
49437: heetonta korvausta. Asumistuen tavoite korva-        Vantaa ja Kauniainen 21 120 markkaa (1 760
49438: ta vain tavallista korkeampia asumiskustan-          mk/kk) ja muut kunnat 19 010 markkaa (1 584
49439: nuksia ei edellä mainittu korotus huomioon           mk/kk). Korotuksen vaikutus asumistukeen
49440: ottaen toteutuisi, koska kunnossapitonormi jo        vaihtelee enimmillään 590 markasta 366 mark-
49441: yksinään ylittäisi perusomavastuun määrän.           kaan kuukaudessa. Muutoksen seurauksena
49442:                                                      noin 27 000 asumistuen saajaa saa korotuksen
49443:                                                      eläkkeeseensä ja uusia etuudensaajia tulee noin
49444: 1.2.5. Asuntoon kohdistuvien velkojen                10 000 asumistukijärjestelmän piiriin. Lopulli-
49445:        korkojen huomioon ottaminen                   set enimmäismäärät vahvistettaisiin valtioneu-
49446:                                                      voston yleistä asumistukea varten vahvistamien
49447:   Asuntoon kohdistuvien velkojen korot ote-          määrien mukaisesti. Valtioneuvosto antaisi
49448: taan eläkkeensaajien asumistuessa huomioon           näistä vuosittain päätöksen eläkkeensaajien
49449: kokonaisuudessaan sekä asumiskustannuksina           asumistukilain nojalla.
49450: että vuositulon vähennyksenä. Asuntovelkojen            Asuntovelkojen koron huomioon ottamises-
49451: korot lisäävät siten huomioon otettavia asu-         ta aiheutuva ylikorvaus ehdotetaan poistetta-
49452: miskustannuksia ja toisaalta vähentävät asu-         vaksi. Asuntovelkojen korot otettaisiin kuten
49453: mistukeen vaikuttavaa vuosituloa. Kun velko-         nykyisinkin kokonaisuudessaan huomioon asu-
49454: jen koroista voidaan vuodelta 1990 vähentää          miskustannuksina, mutta ei enää vuositulon
49455: myös verotuksessa 1 000 markan omavastuun            vähennyksenä. Ne asumistuet suojattaisiin,
49456: ylittävältä osalta 85 OJo, aiheuttaa asumistuen      joissa nykyisin vuositulossa on otettu huo-
49457: ja verotuksen yhteisvaikutus eräissä tapauksis-      mioon asuntovelkojen korkoja ja joissa tulot
49458: sa sen, että eläkkeensaaja saa asuntovelkojen        vaikuttavat asumistukeen. Keskimääräinen
49459: koroista korvausta yli 100 OJo. Aiheetonta kor-      suoja olisi noin 167 markkaa kuukaudessa.
49460: vausta tulee maksettavaksi yleensä silloin, kun      Näitä asumistukia on arviolta noin 10 000.
49461: eläkkeensaajien tulot ylittävät lisäomavastuun          Erikseen annettavana valtioneuvoston pää-
49462: tulorajan ja verotettavan tulon alarajan. Korot      täksellä on tarkoitus asumistukijärjestelmän
49463: korvataan yli todellisen määrän arviolta noin        uudistamiseen liittyen korottaa omakotitaloissa
49464: 5 000 asumistuensaajalle eli noin 30 OJo :lle kai-   asuvien kunnossapitonormi 161 markaksi kuu-
49465: kista niistä asumistuensaajista, joilla on velko-    kaudessa. Korotus olisi 106 markkaa kuukau-
49466: jen korkoja.                                         dessa. Tällä perusteella uusia asumistuen saajia
49467:                                                      tulisi muutoksen johdosta asumistukijärjestel-
49468:                                                      män piiriin noin 12 000. Sen lisäksi noin
49469: 2. Asumistukijärjestelmään ehdo-                     14 000 eläkkeensaajaa saisi korotuksen asumis-
49470:    tettavat muutokset                                tukeensa. Valtioneuvoston päätös toteutettai-
49471:                                                      siin nyt ehdotettavien asumistukijärjestelmän
49472:    Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan, että      muiden uudistusten yhteydessä.
49473: eläkkeensaajien asumistukijärjestelmää muu-             Täysimääräiseen asumistukeen oikeuttava
49474: tettaisiin seuraavasti:                              tuloraja ehdotetaan korotettavaksi yksinäisillä
49475:    Hyväksyttävien asumiskustannusten enim-           28 660 markkaan ja puolisoilla 44 180 mark-
49476: mäismäärän mitoituksessa käytettäisiin lähtö-        kaan vuodessa. Korotus olisi yksinäisillä eläk-
49477: kohtana valtioneuvoston vuokrien kohtuulli-          keensaajilla 2 140 markkaa ja puolisoilla 1 750
49478: sesta tasosta vuosittain antamaa yleisohjetta,       markkaa vuodessa. Korotukset merkitsisivät
49479: jolla määritellään vapaarahoitteisissa vuokra-       maksussa olevien asumistukien nousua. Keski-
49480: suhteissa sovellettava kohtuullinen vuokrataso.      määräinen korotus asumistukeen on yksinäisel-
49481:    Esityksessä ehdotetaan, että nykyistä hyväk-      lä eläkkeensaajana 61 markkaa kuukaudessa ja
49482: syttävien asumiskustannusten enimmäismäärää          sellaisella perheellä, josta vain toinen on eläk-
49483: 13 850 markkaa korotetaan asumiskustannus-           keellä 50 markkaa kuukaudessa ja eläkkeen-
49484: ten nousua vastaavasti ja porrastetaan alueel-       saajapuolisoilla 25 markkaa kuukaudessa. Uu-
49485: listen asumiskustannusten mukaisesti. Tämän          sia asumistukeen oikeutettuja eläkkeensaajia
49486: mukaisesti asumiskustannusten enimmäismää-           olisi yhteensä noin 10 000.
49487: rät olisivat vuodessa valtioneuvoston vuodelle          Osa asumistuen korotuksista tulee samoille
49488: 1990 vahvistamien yleisen asumistuen enim-           henkilöille. Asumistukijärjestelmään ehdotetut
49489: mäisasumismenojen mukaan laskettuna: Hei-            muutokset vaikuttavat siten, että uusia tuen
49490:                                      1990 vp. -    HE n:o 205                                      7
49491: 
49492: saajia tulee järjestelmän piiriin kaiken kaik-     kelaitos, Kuntien eläkevakuutus, Maatalous-
49493: kiaan ensimmäisenä vuotena noin 16 000 ja          yrittäjien eläkelaitos,     Merimieseläkekassa,
49494: myöhemmin vuositasolla arvioiden noin              Työeläkelaitosten Liitto, Tapaturmavakuutus-
49495: 32 000. Myös vanhoilla asumistuensaajilla asu-     laitosten Liitto, Suomen Vakuutusyhtiöiden
49496: mistuen määrä nousee. Keskimääräinen koro-         Keskusliitto, Avustuskassojen yhdistys, Elä-
49497: tus on noin 65 markkaa kuukaudessa.                kesäätiöyhdistys, Suomen Ammattiliittojen
49498:                                                    Keskusjärjestö, Teollisuuden Keskusliitto, Suo-
49499:                                                    men Työnantajain Keskusliitto, Liiketyönanta-
49500: 3. Asian valmistelu                                jain Keskusliitto, Toimihenkilö- ja Virkamies-
49501:                                                    järjestöjen Keskusliitto, Akava, Maatalous-
49502:    Kysymys kansaneläkejärjestelmän kehittämi-      tuottajain Keskusliitto, Suomen Yrittäjäin Kes-
49503: sestä on ollut esillä lokakuussa 1987 asetetussa   kusliitto,     Kunnallinen Työmarkkinalaitos,
49504: Eläkekomitea 1987:ssä. Komitean tehtävänä          Suomen Kaupunkiliitto, Suomen Kunnallisliit-
49505: oli selvittää pienten työeläkkeiden ja kansan-     to, Finlands-Svenska Kommunförbund, Elä-
49506: eläkkeiden yhteensovitussäännösten toimivuut-      keliitto, Eläkeläiset, Suomen Ruskaliitto, Kris-
49507: ta, kiinnittämällä erityistä huomiota puolisoi-    tillinen Eläkeliitto, Kansallinen Eläkeläisliitto,
49508: den eläketurvan muutoksessa todettuihin epä-       Eläkkeensaajien Keskusliitto, Elinkeinoelämän
49509: johdonmukaisuuksiin sekä eläkkeiden tarkis-        Tutkimuslaitos ja Taloudellinen Suunnittelu-
49510: tusmenettelyn ja eläkkeensaajien asumistuki-       keskus. Lausunnonantajat pitävät komitean te-
49511: järjestelmän kehittämiseen. Toimeksiannon          kemiä ehdotuksia oikean suuntaisina. Joissa-
49512: mukaan komitean uudistusehdotusten tuli koh-       kin lausunnoissa pidetään puolisoiden lisäosan
49513: distua vähimmäisturvaa takaavassa kansanelä-       tasoa riittämättömänä.
49514: kejärjestelmässä mahdollisimman tehokkaasti           Hallitus on 21 päivänä joulukuuta 1989 aset-
49515: pienituloisten eläkkeensaajien hyväksi. Elä-       tanut laajapohjaisen komitean valmistelemaan
49516: kekomitea 1987:n 2 päivänä toukokuuta 1989         lokakuun loppuun 1991 mennessä toimenpide-
49517: päivätyssä mietinnössä komitea ehdotti puoli-      ehdotukset Eläkekomitea 1987:n esiintuomasta
49518: soiden lisäosan määräytymisessä olevan epä-        eläkepolitiikan pitkän aikavälin kehittämislin-
49519: johdonmukaisuuden korjaamista siten, että li-      jasta ja mahdollisesti tarvittavista muista so-
49520: säosa määräytyisi puolisoilla aina samalla ta-     siaalipoliittisista toimenpiteistä. Toimeksian-
49521: valla siitä riippumatta, saako toinenkin puoliso   non mukaan komitean tulee erityisesti kiinnit-
49522: eläkettä vai ei. Samalla komitea ehdotti, että     tää huomiota eläkkeiden tarkistusmenettelyyn
49523: naimisissa olevan henkilön lisäosa olisi 85 OJo    sekä kokonaiseläkkeen tarkoituksenmukaiseen
49524: yksinäisen lisäosasta. Maksussa olevat lisäosat    muodostumiseen ottamalla huomioon koko-
49525: suojattaisiin alenemilta. Uudistus ehdotettiin     naiseläkkeelle ja sen eri osille asetetut tavoit-
49526: toteutettavaksi siten, että lisäosan uutta tasoa   teet.
49527: sovellettaisiin vain uudistuksen jälkeen myön-        Tämän kokonaisselvityksen huomioon ot-
49528: nettäviin eläkkeisiin.                             taen nyt annettava hallituksen esitys toteuttaa
49529:    Eläkkeensaajien asumistukijärjestelmän pa-      kansaneläkejärjestelmässä välittömät kiireelli-
49530: rantamiseksi komitea ehdotti omakotitalossa        simpinä pidettävät muutostarpeet.
49531: asuvia koskevan kunnossapitonormin määrää             Valtion vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesi-
49532: korotettavaksi,     asumistukeen oikeuttavien      tyksen käsittelyn yhteydessä hallitus ja hallitus-
49533: enimmäismääräisten asumiskustannusten ko-          puolueiden eduskuntaryhmät sopivat, että kan-
49534: rottamista ja alueellista porrastamista sekä tu-   saneläkeuudistuksen 85 % :n suuruinen lisä-
49535: lojen vaikutuksen lieventämistä asumistuessa       osan korotus ulotetaan koskemaan myös jo
49536: ja asumisvelkojen korkojen asumistukeen vai-       eläkkeellä olevia eläkkeensaajapuolisoita.
49537: kuttavan vähennysoikeuden tarkistamista.
49538: Muista kansaneläkejärjestelmään tehtävistä
49539: muutosehdotuksista komitea ei päässyt yksi-        4. Taloudelliset vaikutukset
49540: mielisyyteen. Eläkekomitea 1987:n mietintö oli
49541: laajalla lausuntokierroksella. Lausunnon ovat        Pitemmällä aikavälillä arvioituna puolisoi-
49542: antaneet valtiovarainministeriö, sisäasiainmi-     den lisäosan muutoksesta ei aiheudu lisäkus-
49543: nisteriön lääni- ja kuntaosasto, asuntohallitus,   tannuksia. Puolisoiden lisäosaa koskevasta uu-
49544: lääkintöhallitus, kirkkohallitus, sosiaalihalli-   distuksesta aiheutuu aluksi kansaneläkevakuu-
49545: tus, verohallitus, eläketurvakeskus, kansanelä-    tukselle noin 240 miljoonan markan vuotuiset
49546: 8                                    1990 vp. -    HE n:o 205
49547: 
49548: lisäkustannukset, joista valtion kustannettavik-   korotus ehdotettuun 161 markkaan kuukau-
49549: si tulee noin 195 miljoonaa markkaa ja kuntien     dessa lisää asumistukimenoja 26 miljoonaa
49550: osuudeksi noin 45 miljoonaa markkaa. Lähi-         markkaa vuodessa.
49551: vuosina kustannukset alenevat tästä vain lie-         Asumistukijärjestelmän menot kokonaisuu-
49552: västi. Lisäosan tarkistuksesta vuositulojen        dessaan ovat siten noin 135 miljoonaa mark-
49553: muutoksen seurauksena säästyy kansaneläke-         kaa vuodessa, josta kuntien osuus on 43,5 Olo
49554: menoja aluksi vuodessa noin 1 miljoona mark-       ja muu osa tulee kansaneläkelaitoksen rahoi-
49555: kaa ja myöhemmin noin 10 miljoonaa mark-           tettavaksi. Valtion takuusuoritusvelvoitteen
49556: kaa.                                               mukaisesti nämä 76 miljoonaa markkaa tulevat
49557:    Vuonna 1991 ehdotetuista lisäosaa koskevis-     valtion vastattaviksi. Vuonna 1991 asumistuki-
49558: ta uudistuksista aiheutuu lisäkustannuksia val-    järjestelmän uudistuksen kokonaiskustannuk-
49559: tiolle noin 80 miljoonaa markkaa.                  set ovat noin 45 miljoonaa markkaa.
49560:    Asumistukijärjestelmän muutoksista aiheu-          Kaikki tämän hallituksen esityksen perus-
49561: tuvat kustannukset jakautuvat siten, että asu-     teluissa ilmoitetut markkamäärät ovat vuoden
49562: miskustannusten enimmäismäärän korotuksis-         1990 kansaneläkeindeksin pisteluvun 1 045 mu-
49563: ta aiheutuu vuositasolla kustannusten lisäystä     kaisia. Kustannukset on arvioitu vuoden 1991
49564: 63 miljoonaa markkaa. Täyteen asumistukeen         tasoisina.
49565: oikeuttavan tulorajan korottaminen aiheuttaa
49566: lisäkustannuksia vuodessa 59 miljoonaa mark-          Esitys liittyy valtion tulo- ja menoarvioesi-
49567: kaa. Asuntovelkojen korkojen jättäminen huo-       tykseen vuodelle 1991.
49568: mioon ottamatta asumistukivuosituloissa sääs-
49569: tää asumistukikustannuksia vuodessa noin 20
49570: miljoonaa markkaa. Koska tukea ei voida            5. Voimaantulo
49571: välittömästi alentaa asumistuen suojauksen
49572: johdosta, tämä 20 miljoonaa markkaa jaksot-          Lait ovat tarkoitetut tuleviksi voimaan
49573: tuu useammalle vuodelle. Kunnossapitonormin        päivänä syyskuuta 1991.
49574: 
49575: 
49576: 
49577: 
49578:                             YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
49579: 
49580: 
49581: 1. Lakiehdotusten perustelut                          27 §. Pykälän 2 momentin muutos merkitsee
49582:                                                    sitä, että sellaisen naimisissa tai avoliitossa
49583: 1.1. Kansaneläkelaki                               olevan eläkkeensaajan, jonka puoliso ei saa
49584:                                                    kansaneläkettä eikä rintamasotilaseläkettä ja
49585:    25 §. Säännöksessä olevat puolisoiden lisä-     jolla on sellainen työeläke, joka on alkanut
49586: osan markkamäärät ovat 85 Olo yksinäisen hen-      ennen 1 päivää heinäkuuta 1975, lisäosaan
49587: kilön lisäosasta. Markkamäärät ovat maalis-        vaikuttavien näiden tulojen tuloksilukemisraja
49588: kuun 1981 KEL-indeksitasossa 597. Säännök-         alenee nykyisestä 26 484 markasta 21 757 mar-
49589: sen mukainen puolisoiden 85 % :n lisäosan taso     kaksi vuodessa. Voimaantulosäännöksen mu-
49590: koskee kaikkia kansaneläkkeen saajapuolisoita      kaan muutos koskee vain lainmuutoksen jäl-
49591: riippumatta eläkkeen alkamisajasta.                keen alkavia lisäosia. Pykälän 3 momentin
49592:    Lisäosan määrään ei lainmuutoksen jälkeen       muutos on tekninen.
49593: enää vaikuta se, onko puoliso kansaneläk-             30 §. Pykälän puolisolisää koskevaan sään-
49594: keensaaja vai ei. Perusteena 85 %:n lisäosalle     nökseen on lisätty leskeneläke, mikä johtuu
49595: on pelkästään naimisissa tai avoliitossa olemi-    perhe-eläkelain 1 päivänä heinäkuuta 1990 voi-
49596: nen. Jos toinen puolisoista saa kansaneläkkeen     maan tulleesta muutoksesta. Sen mukaan 50
49597: lisäosaa ja toinen rintamasotilaseläkettä, kan-    vuotta täyttänyt leski voi solmia avioliiton
49598: saneläkkeensaajan lisäosa on 85 % yksinäisen       menettämättä leskeneläkettään.
49599: lisäosasta ja rintamasotilaseläkkeensaajan elä-       32 a §. Pykälän 1 momentin mukaan lisäosa
49600: ke 80 % täysimääräisestä rintamasotilaseläk-       tarkistetaan, kun lisäosaan vaikuttavissa vuosi-
49601: keestä.                                            tuloissa on tapahtunut muu kuin indeksimuu-
49602:                                        1990 vp. -      HE n:o 205                                    9
49603: 
49604: tos, muutoksen määrästä riippumatta. Voi-              riippumatta. Lainmuutoksen jälkeen lisäosaa
49605: maantulosäännöksen 5 momentin mukaan uut-              32 a §:n 3 momentin perusteella tarkistettaessa
49606: ta säännöstä sovelletaan, jos vuositulon muu-          otetaan huomioon myös ennen lainmuutosta
49607: tos on tapahtunut lainmuutoksen jälkeen. En-           tapahtuneet tulojen muutokset niiden määrästä
49608: nen voimaantuloa tapahtuneisiin vuositulon             riippumatta.
49609: muutoksiin sovelletaan aikaisemmin voimassa
49610: ollutta rajaa, jollei etuutta ole muusta syystä
49611: tarkistettava.                                         1.2. Perhe-eläkelaki
49612:     Vuositulon nousulle asetettu raja säilyy
49613: perhe-eläkkeen lisäosassa ja rintamasotilas-               15 a §. Pykälässa säädetään perhe-eläkkeen
49614: eläkkeessä samoin kuin huomattavan muutok-             lisäosasta. Kun eläkkeensaaja on naimisissa,
49615: sen edellyttäminen asumistuen tarkistukselle.          lisäosa määräytyy uuden 4 momentin mukaan.
49616: Pykälän 2 momentissa tarkoitettu työeläkkeen           Naimisissa olevan eläkkeensaajan lisäosa on
49617: indeksisuoja pysyy entisenä.                           85 % yksinäisen eläkkeensaajan lisäosasta.
49618:     Pykälän 3 momentin muutos johtuu 25 § :n 2         Täysimääräinen lisäosa naimisissa olevalla on
49619: momentin muutoksesta. Puolisolie myönnettä-            ensimmäisessä kuntaryhmässä 18 612 markkaa
49620: vä kansaneläke tai rintamasotilaseläke tai sel-        vuodessa ja toisessa kuntaryhmässä 17 640
49621: laisen lakkauttaminen ei ole enää lisäosan tar-        markkaa vuoden 1990 tasossa. Säännöstä so-
49622: kistusperuste. Tarkistus tehdään vain, kun             velletaan uuden 32 a §:n mukaan myös avo-
49623:  eläkkeensaaja solmii avioliiton tai avoliiton         puolisoihin. Säännös vastaa kansaneläkelain
49624: taikka avioliitto tai avoliitto purkautuu.             25 §:n 2 momenttiin ehdotettua muutosta.
49625:     Voimaantulosäännös. Jos kumpikin puoliso              Lisäosa määräytyy näiden markkamäärien
49626:  on saanut ennen lainmuutoksen voimaantuloa            mukaan, kun eläkkeensaajan lisäosa alkaa
49627:  kansaneläkkeen lisäosaa tai toinen heistä on          lainmuutoksen jälkeen tai eläkkeensaaja, joka
49628: saanut lisäosaa ja toinen pelkkää pohjaosaa            saa lisäosaa lain voimaan tullessa, solmii avio-
49629:  taikka rintamasotilaseläkettä, lisäosa on ennen       liiton tai avoliiton lain voimaantulon jälkeen.
49630:  lainmuutosta 81 OJo yksinäisen lisäosasta. Nä-        Jos naimisissa oleva eläkkeensaaja saa lisäosaa
49631:  mä lisäosat korotetaan lainmuutoksen voimaan          lain voimaan tullessa, lisäosa jatkuu edelleen
49632:  tullessa 85 % :ksi yksinäisen lisäosasta.             yksinäiselle maksettavan lisäosan suuruisena,
49633:     Voimaantulosäännöksen 3 momentti koskee            kunnes hänen puolisolleen myönnetään eläke.
49634:  niitä puolisoita, jotka ennen lainmuutosta ovat           15 b §. Pykälän mukaan alkueläkkeen lisä-
49635:  saaneet 100 %:n lisäosaa. Naimisissa tai avolii-      osa määräytyy puolisoita koskevien säännösten
49636:  tossa olevan lisäosa on ennen lainmuutosta            mukaisesti, jos alkueläkkeensaaja solmii avio-
49637:  100 %:n suuruinen, jos hänen puolisonsa tai           liiton. Säännöstä sovelletaan 32 a §:n mukaan
49638:  avopuolisonsa ei saa kansaneläkettä tai rinta-        myös avoliitossa olevaan.
49639:  masotilaseläkettä. Tällainen lisäosa säilyy voi-          15 d §. Uusi 2 momentti määrittelee, miltä
49640:  maantulosäännöksen 3 momentin mukaan                  osin ennen 1 päivää heinäkuuta 1975 alkaneet
49641:  100 %:na myös lainmuutoksen jälkeen siihen            eläkkeet otetaan huomioon lisäosaa määrät-
49642:  saakka, kunnes lisäosa tarkistetaan 32 a §:n 3        täessä. Tuloksilukemisraja on 21 757 markkaa
49643:  momentin perusteella.                                 vuodessa (KEL-ind. 1045) silloin, kun eläk-
49644:     Voimaantulosäännöksen 4 momentti koskee            keensaaja on naimisissa tai avoliitossa. Raja
49645:  27 §:n 2 momentin muutosta. Niin sanotuista           on sama kuin kansaneläkkeen lisäosassa ja sitä
49646:  rajoitetusti tuloksi luettavista etuuksista eli en-   sovelletaan lainmuutoksen jälkeen alkavia lisä-
49647:  nen 1 päivää heinäkuuta 1975 alkaneista työ-          osia määrättäessä.
49648:  eläkkeistä huomioon otettavan enimmäismää-               Pykälän 3 ja 4 momentin muutokset ovat
49649:  rän alentaminen ei koske niitä puolisoita, joi-       teknisiä muutoksia, jotka johtuvat pykälään
49650:  den lisäosa on alkanut ennen lainmuutosta.            lisätystä uudesta 2 momentista. Asiallisesti
49651:     Voimaantulosäännöksen 5 momentti koskee            säännökset ovat ennallaan.
49652:  32 a §:n 1 momentin muutosta. Aikaisempaa                 17 §. Pykälään on lisätty uusi 3 momentti,
49653:  vuositulon nousulle asetettua rajaa sovelletaan       joka määrittelee lisäosan tarkistamisen, kun
49654:  ennen lainmuutosta tapahtuneisiin vuositulon          eläkkeensaaja solmii avioliiton tai avioliitto
49655:   muutoksiin. Lainmuutoksen jälkeen tapahtu-           purkautuu. Säännös koskee myös avoliittoa.
49656:  neet vuositulon muut kuin indeksimuutokset            Säännös on samansisältöinen kuin kansanelä-
49657:   aiheuttavat lisäosan tarkistuksen määrästään         kelakiin ehdotettu 32 a § :n 3 momentti.
49658: 
49659:  2 301254A
49660: 10                                      1990 vp. -    HE n:o 205
49661: 
49662:    29 §. Pykälän 3 momentin muutos on tekni-          not) ja yksinäisen henkilön asunnon keski-
49663: nen. Muutos johtuu 15 a §:ään lisätystä uudes-        pinta-alan 40 m 2 :n mukaan laskettuna. Näin
49664: ta 4 momentista.                                      laskettuna uudet enimmäismäärät ovat vuoden
49665:    32 a §. Uudessa pykälässä säädetään lesken-        1990 tasossa: Helsinki 22 180 markkaa vuodes-
49666: eläkkeen lisäosasta silloin, kun leski on naimi-      sa (1 848 mk/kk), Espoo, Vantaa ja Kauniai-
49667: sissa. Leskeneläkkeen lisäosa on lainmuutok-          nen 21 120 markkaa vuodessa (1 760 mk/kk)
49668: seen saakka määräytynyt yksinäiselle maksetta-        ja muut kunnat 19 010 markkaa vuodessa
49669: van lisäosan suuruisena. Kansaneläkelain              (1 584 mk/kk).
49670: 28 §:n mukaan sellainen naimisissa oleva eläk-           4 §. Pykälän 3 momentissa mainittuja täy-
49671: keensaaja, jolla ei ole yhteistä taloutta puoli-      teen asumistukeen oikeuttavia tulorajoja ( = li-
49672: sonsa kanssa, rinnastetaan yksinäiseen eläk-          säomavastuun tulorajoja) korotettaisiin yksi-
49673: keensaajaan ja avoliitossa oleva eläkkeensaaja        näisillä 2 140 markkaa vuodessa ja puolisoilla
49674: rinnastetaan naimisissa olevaan. Tätä vastaava        1 750 markkaa vuodessa (vuoden 1990 tasossa,
49675: säännös on otettu perhe-eläkelakiin uudeksi           KEL-ind. 1 045). Uudet tulorajat ovat vuoden
49676: 32 a §:ksi.                                           1990 tasossa yksinäisillä 28 660 ja puolisoilla
49677:    Voimaantulosäännös. Jos naimisissa oleva           44 180 markkaa vuodessa. Nykyiset tulorajat
49678: leskeneläkkeensaaja on välittömästi ennen lain        ovat 1 päivästä tammikuuta 1990 lukien yksi-
49679: voimaantuloa saanut jatkoeläkkeen lisäosaa,           näisillä 26 520 markkaa ja puolisoilla 42 430
49680: joka on määräytynyt yksinäiselle maksettavan          markkaa vuodessa. Lakitekstin markkamäärät
49681: lisäosan suuruisena, lisäosa maksetaan edelleen       ovat vuoden 1981 maaliskuun KEL-indeksita-
49682: yksinäiselle maksettavan lisäosan määräisenä.         sossa 597.
49683: Lisäosa tarkistetaan puolisoille maksettavan             6 §. Pykälän mukaan asuntovelkojen korko-
49684: lisäosan suuruiseksi, kun leskeneläkkeensaajan        ja ei enää oteta huomioon vuositulon vähen-
49685: puolisolle myönnetään eläke.                          nyksenä. Asumiskustannuksina asuntovelkojen
49686:    Leskeneläkkeen lisäosa tarkistetaan lisäksi        korot otetaan edelleen huomioon kokonaan.
49687: 15 a §:n 4 momentin mukaiseksi, kun avolii-           Niiden eläkkeensaajien asumistuet, joilla on
49688: tossa ollut eläkkeensaaja solmii avioliiton.          vuositulon vähennyksenä asuntovelkojen kor-
49689:    Kun naimisissa tai avoliitossa oleva lesken-       koja, suojataan voimaantulosäännöksen 2 mo-
49690: eläkkeensaaja siirtyy kansaneläkkeelle, kansan-       mentin mukaan. Muiden kuin asuntoon koh-
49691: eläkkeen lisäosa määräytyy aina kansaneläke-          distuvien velkojen korot otetaan edelleen huo-
49692: lain 25 §:n 2 momentin mukaisesti.                    mioon vuositulon vähennyksenä ja asuntovelat
49693:                                                       omaisuuden vähennyksenä.
49694:                                                          13 §. Pykälän 1 momenttiin on lisätty sään-
49695: 1.3. Eläkkeensaajien asumistukilaki                   nös valtioneuvoston vahvistamien enimmäis-
49696:                                                       maanen sitomisesta kansaneläkeindeksiin.
49697:    3 §. Pykälän 3 momentin mukaan valtioneu-          Lainkohdan 2 momentissa säädetään enim-
49698: vosto vahvistaisi hyväksyttävien asumiskustan-        mäismäärien tarkistamisesta. Menettely on sa-
49699: nusten enimmäismäärät vuosittain samalla ta-          ma kuin valtioneuvoston vahvistamien hoito-
49700: voin kuin yleisessä asumistuessa. Enimmäis-           menonormien tarkistamisessa. Valtioneuvoston
49701: määrät vahvistetaan asunnon sijaintipaikka-           tulee vuosittain antaa enimmäismääriä koskeva
49702: kunnan perusteella. Tässä suhteessa noudate-          päätös ja todeta, vastaavatko enimmäismäärät
49703: taan yleisen asumistuen enimmäisasumismeno-           KEL-indeksillä korotettuna asumiskustannuk-
49704: jen paikkakuntakohtaista jakoa, jolloin valtio-       sissa yleisesti tapahtunutta muutosta. Tarkoi-
49705: neuvosto vahvistaa kolme eri enimmäismäärää.          tuksena on tällöin seurata yleisen asumistuen
49706: Lasten vaikutus enimmäismääriin säilyy entise-        enimmäisasumismenojen kehitystä. Valtioneu-
49707: nä. Enimmäismääriä korotetaan 20 OJo :lla, jos        vosto voi siten antaa päätöksensä vasta yleistä
49708: eläkkeensaajan luona asuu yksi tai kaksi alle         asumistukea koskevan päätöksen jälkeen.
49709: 16-vuotiasta lapsikorotukseen oikeuttavaa las-           Pykälän 3 momentin pyöristämistä koske-
49710: ta, ja 40 OJo :lla, jos edellä tarkoitettuja lapsia   vaan säännökseen on lisätty enimmäismäärät.
49711: on vähintään kolme.                                      Voimaantulosäännös. Voimaantulosäännök-
49712:    Enimmäismäärät vahvistettaisiin yleisen asu-       sen 2 momentissa on säädetty asuntovelkojen
49713: mistuen enimmäisasumismenotaulukon kor-               korkojen suojaamisesta. Jos asumistuki sen
49714: keimman määrän (vuoden 1990 päätöksessä               johdosta, ettei asuntovelkojen korkoja enää
49715: vuonna 1989 ja sen jälkeen valmistuneet asun-         oteta huomioon vuositulon vähennyksenä, ale-
49716:                                      1990 vp. -    HE n:o 205                                  11
49717: 
49718: nisi, asumistuki maksettaisiin entisen suuruise-   1.4. Rintamasotilaseläkelaki
49719: na.
49720:    Suojan määrä tarkistetaan, kun asumistuki         12 §. Pykälän 1 momentin muutos on tekni-
49721: tarkistetaan eläkkeensaajien asumistukilain        nen ja aiheutuu kansaneläkelain 32 a §:n 1
49722: 8 §:n perusteella (vuositulon tai asumiskustan-    momentin muutoksesta.
49723: nusten huomattava muutos, asunnon vaihto,
49724: perheluokan muutos, määräaikaistarkistus, ja-
49725: koperusteen tai normiperusteen muutos). Täl-       2. Voimaantulo
49726: löin suojan määrä muutetaan tarkistusajan-
49727: kohdan asuntovelkojen korkojen määrää vas-           Esitys liittyy valtion vuoden 1991 tulo- ja
49728: taavaksi. Tarkistuksessa otetaan huomioon          menoarvioesitykseen. Lait ehdotetaan tuleviksi
49729: vain ennen lainmuutosta otetut asuntovelat.        voimaan 1 päivänä syyskuuta 1991.
49730: Suoja säilyy niin kauan kuin asuntovelkaa on
49731: jäljellä. Kun velka on maksettu kokonaan,
49732: suoja lakkautetaan seuraavassa eläkkeensaa-          Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
49733: jien asumistukilain 8 §:n perusteella tehtävässä   kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
49734: asumistuen tarkistuksessa.                         set:
49735: 12                                   1990 vp. -     HE n:o 205
49736: 
49737: 1.
49738:                                               Laki
49739:                                   kansaneläkelain muuttamisesta
49740: 
49741:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
49742:   muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain (347/56) 25 §:n 2 momentti,
49743: 27 §:n 2 ja 3 momentti, 30 § sekä 32 a §:n 1 ja 3 momentti,
49744:   sellaisina kuin ne ovat, 25 §:n 2 momentti, 27 §:n 3 momentti, 30 §ja 32 a §:n 1 ja 3 momentti
49745: 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa (103/82) sekä 27 §:n 2 momentti 22 päivänä
49746: joulukuuta 1983 annetussa laissa (1053/83), seuraavasti:
49747: 
49748:                       25 §                             Jos eläkkeensaaja solmii avioliiton tai avio-
49749:                                                     liitto purkautuu, lisäosan määrä on oikaistava
49750:    Jos eläkkeensaaja on naimisissa, täysimää-       tai lisäosa lakkautettava. Lisäksi sovelletaan,
49751: räinen lisäosa on ensimmäisessä kuntaryhmäs-        mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty, jos lisä-
49752: sä 10 632 markkaa ja toisessa kuntaryhmässä         osaan vaikuttavat tulot ovat muuttuneet.
49753: 10 080 markkaa vuodessa.
49754:                                                        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuu-
49755:                                                     ta 1991.
49756:                       27 §                             Aikaisemmin myönnetyt lisäosat muutetaan
49757:                                                     tämän lain mukaisiksi 1 päivästä syyskuuta
49758:    Jos eläkkeensaaja on naimisissa, 1 momen-        1991.
49759: tissa tarkoitettu markkamäärä on 12 430 mark-          Jos vain toinen puolisoista on saanut välittö-
49760: kaa vuodessa.                                       mästi ennen tämän lain voimaantuloa lisäosaa,
49761:    Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista          joka on määräytynyt 25 §:n 1 momentin perus-
49762: markkamääristä vähennetään vakuutetun saa-          teella, lisäosa määräytyy kuitenkin edelleen
49763: mien muiden lisäosaan vaikuttavien tulojen          mainitun 25 §:n 1 momentin mukaisena siihen
49764: määrä, ja näin saatuun markkamäärään lisä-          saakka, kunnes lisäosa on tarkistettava
49765: tään se osa, jolla tulot ylittävät 5 700 markkaa.   32 a §:n 3 momentin perusteella.
49766:                                                        Jos vain toinen puolisoista on saanut välittö-
49767:                                                     mästi ennen tämän lain voimaantuloa lisäosaa,
49768:                       30 §                          joka on määräytynyt 25 §:n 1 momentin perus-
49769:    Jos kansaneläkkeen saajan puoliso ei saa         teella, otetaan 27 §:ssä tarkoitetuista etuuksista
49770: kansaneläkettä, rintamasotilaseläkettä eikä         huomioon edelleen enintään 27 §:n 1 momen-
49771: perhe-eläkelain (38/69) mukaista leskeneläket-      tissa mainittu markkamäärä siihen saakka,
49772: tä eikä hänellä perheen pienten lasten vaatiman     kunnes lisäosa on tarkistettava 32 a §:n 3 mo-
49773: hoidon takia tai hänen terveydentilastaan riip-     mentin perusteella.
49774: pumattoman muun erittäin pakottavan jatku-             Lain 32 a § :n 1 momenttia sovelletaan, kun
49775: van syyn vuoksi voida katsoa olevan mahdolli-       lisäosaan vaikuttavissa tuloissa on tapahtunut
49776: suutta hankkia tuloa tekemällä työtä omaan tai      muutos tämän lain voimaantulon jälkeen. Kui-
49777: toisen lukuun, eläkkeeseen maksetaan puoliso-       tenkin lisäosaa 32 a §:n 3 momentin perusteel-
49778: lisä, joka on 2 436 markkaa vuodessa.               la tarkistettaessa otetaan huomioon myös en-
49779:                                                     nen tämän lain voimaantuloa tapahtuneet tulo-
49780:                       32 a §                        jen muutokset niiden määrästä riippumatta.
49781:    Jos lisäosaan vaikuttavissa tuloissa on ta-         Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaa-
49782: pahtunut muu kuin indeksisidonnaisuudesta           vat kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka
49783: johtuva muutos, lisäosan määrä on oikaistava        mukaan vuoden 1981 maaliskuussa maksettavi-
49784: tai lisäosa lakkautettava. Jos lisäosan korotta-    na olleiden kansaneläkkeiden suuruus on las-
49785: misen edellytykset ovat eläkelaitoksen tiedossa,    kettu.
49786: korotus voidaan myöntää hakemuksetta.
49787:                                      1990 vp. -   HE n:o 205                                    13
49788: 
49789: 
49790: 
49791: 2.
49792:                                             Laki
49793:                                  perhe-eläkelain muuttamisesta
49794: 
49795:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
49796:    muutetaan 17 päivänä tammikuuta 1969 annetun perhe-eläkelain (38/69) 15 b §:n 6 momentti,
49797: 15 d §:n 2 ja 3 momentti sekä 29 §:n 3 momentti,
49798:    sellaisina kuin ne ovat, 15 b §:n 6 momentti sekä 15 d §:n 2 ja 3 momentti 5 päivänä
49799: helmikuuta 1982 annetussa laissa (105/82) ja 29 §:n 3 momentti 9 päivänä helmikuuta 1990
49800: annetussa laissa (104/90), sekä
49801:    lisätään 15 a §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna mainituilla 5 päivänä helmikuuta 1982 ja
49802: 9 päivänä helmikuuta 1990 annetuilla laeilla, uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4-6 momentti
49803: siirtyvät 5-7 momentiksi, 15 d § :ään, sellaisena kuin se on muutettuna mainitulla 5 päivänä
49804: helmikuuta 1982 annetulla lailla ja 22 päivänä joulukuuta 1983 annetulla lailla (1055/83), uusi 2
49805: momentti, jolloin muutettu 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi, 17 §:ään, sellaisena kuin
49806: se on mainitussa 9 päivänä helmikuuta 1990 annetussa laissa, uusi 3 momentti ja lakiin uusi
49807: 32 a § seuraavasti:
49808: 
49809:                     15 a §                                              17 §
49810: 
49811:    Jos eläkkeensaaja on naimisissa, täysimää-        Jos eläkkeensaaja solmii avioliiton tai avio-
49812: räinen lisäosa on ensimmäisessä kuntaryhmäs-      liitto purkautuu, lisäosan määrä on oikaistava
49813: sä 10 632 markkaa ja toisessa kuntaryhmässä       tai lisäosa lakkautettava. Lisäksi sovelletaan,
49814: 10 080 markkaa vuodessa.                          mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty, jos lisä-
49815:                                                   osaan vaikuttavat tulot ovat muuttuneet.
49816: 
49817:                     15 b §                                              29 §
49818: 
49819:   Sen estämättä, mitä tässä pykälässä on sää-       Leskeneläkkeen pohjaosasta, lisäosasta ja
49820: detty, alkueläkkeenä maksettava lisäosa on        asumistuesta on voimassa, mitä 15 a § :n 2-7
49821: aina ensimmäisessä kuntaryhmässä vähintään        momentissa on säädetty.
49822: 43 prosenttia ja toisessa kuntaryhmässä vähin-
49823: tään 40 prosenttia 15 a §:n 3 tai 4 momentissa                           32 a §
49824: mainitusta täysimääräisestä lisäosasta.              Jollei naimisissa olevalla eläkkeensaajana ole
49825:                                                   yhteistä taloutta puolisonsa kanssa, hänen lisä-
49826:                                                   osaansa määrättäessä sovelletaan, mitä tässä
49827:                     15 d §                        laissa on säädetty sellaisen eläkkeensaajan lisä-
49828:                                                   osasta, joka ei ole naimisissa.
49829:    Jos eläkkeensaaja on naimisissa, 1 momen-         Jos mies ja nainen avioliittoa solmimatta
49830: tissa tarkoitettu markkamäärä on 12 430 mark-     jatkuvasti elävät yhteisessä taloudessa avio-
49831: kaa vuodessa.                                     liitonomaisissa olosuhteissa, heidän lisäasiaan
49832:    Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista        määrättäessä voidaan soveltaa, mitä tässä lais-
49833: markkamääristä vähennetään lesken saamien         sa on säädetty puolisoista.
49834: muiden lisäosaan vaikuttavien tulojen määrä,
49835: ja näin saatuun markkamäärään lisätään se            Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuu-
49836: osa, jolla tulot ylittävät 5 700 markkaa.         ta 1991.
49837:    Mitä 1-3 momentissa on säädetty, sovelle-         Jos perhe-eläkkeensaaja on välittömästi en-
49838: taan myös silloin, kun lisäosaa määrättäessä      nen tämän lain voimaantuloa saanut 15 a §:n 3
49839: luetaan tuloksi ennen 1 päivää tammikuuta         momentin perusteella määräytyvää yksinäiselle
49840: 1983 alkaneet sotilasvammalain mukainen elin-     henkilölle tarkoitettua jatkoeläkkeen lisäosaa,
49841: korko ja huoltoeläke sekä luopumiseläkelain       lisäosa määräytyy edelleen yksinäiselle henki-
49842: (16/74) mukainen luopumiseläke.                   lölle tarkoitetun lisäosan mukaisena siihen
49843: 14                                     1990 vp. -   HE n:o 205
49844: 
49845: saakka, kunnes perhe-eläkkeensaajan puolisol-          Edellä 2 momentissa tarkoitetun muutoksen
49846: le myönnetään                                       jälkeen lisäosa määräytyy 15 a §:n 4 momentin
49847:     1) kansaneläkkeen pohjaosa tai lisäosa;         mukaan.
49848:     2) rintamasotilaseläke;                            Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaa-
49849:     3) perhe-eläkkeen pohjaosa tai lisäosa; tai     vat virallisen elinkustannusindeksin sitä piste-
49850:     4) kun lisäosa on tarkistettava 17 §:n 3 mo-    lukua, jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuus-
49851: mentin perusteella avioliiton solmimisen vuok-      sa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suu-
49852: si.                                                 ruus on laskettu.
49853: 
49854: 
49855: 
49856: 3.
49857:                                               Laki
49858:                             eläkkeensaajien asumistukilain muuttamisesta
49859: 
49860:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
49861:   muutetaan 28 päivänä heinäkuuta 1978 annetun eläkkeensaajien asumistukilain (591178) 3 §:n
49862: 3 momentti, 4 §:n 3 momentti, 6 §:n 3 momentti ja 13 §,
49863:   sellaisina kuin ne ovat, 3 §:n 3 momentti, 4 §:n 3 momentti ja 6 §:n 3 momentti 5 päivänä
49864: helmikuuta 1982 annetussa laissa (112/82) sekä 13 § muutettuna viimeksi mainitulla lailla ja 21
49865: päivänä joulukuuta 1979 annetulla lailla (1012/79), seuraavasti:
49866: 
49867:                       3§                                                   13§
49868:                                                         Tässä laissa säädetyt markkamäärät sekä
49869:    Valtioneuvosto vahvistaa vuosittain ne asu-      valtioneuvoston 2 §:n 2 momentin perusteella
49870: miskustannusten enimmäismäärät, jotka ote-          vahvistamat asumiskustannukset ja 3 §:n 3
49871: taan huomioon asumistukea määrättäessä.             momentin perusteella vahvistamat asumiskus-
49872: Enimmäismäärät vahvistetaan asunnon sijain-         tannusten enimmäismäärät sidotaan elinkus-
49873: tipaikkakunnan perusteella. Jos eläkkeensaa-        tannusindeksiin siten, että niitä muutetaan sa-
49874: jan luona asuu vähintään yksi kansaneläkelain       manaikaisesti ja samassa suhteessa kuin kan-
49875: 29 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettu lapsi,        saneläkkeitä muutetaan kansaneläkelaissa sää-
49876: edellä mainittuja enimmäismääriä korotetaan         dettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta
49877: 20 prosentilla ja, jos eläkkeensaajan luona         elinkustannuksiin annetun lain (348/56) nojal-
49878: asuu vähintään kolme edellä tarkoitettua lasta,     la.
49879: 40 prosentilla.                                        Valtioneuvoston on vuosittain tarkistettava 1
49880:                                                     momentissa mainittuja asumiskustannuksia ja
49881:                                                     asumiskustannusten enimmäismääriä siten, et-
49882:                       4 §                           tä ne, sellaisina kuin niitä 1 momentin mukaisi-
49883:                                                     na sovelletaan, riittävässä määrin vastaavat
49884:   Lisäomavastuu on 40 prosenttia siitä eläk-        asumiskustannuksissa yleisesti tapahtunutta
49885: keensaajan vuositulon osasta, joka ylittää          muutosta.
49886: 16 370 markkaa tai, jos eläkkeensaaja on nai-          Asumistukea määrättäessä otetaan asumis-
49887: misissa, siitä puolisoiden vuositulon osasta,       kustannukset ja niiden enimmäismäärät, 4 §:n
49888: joka ylittää 25 240 markkaa.                        3 momentissa säädetty lisäomavastuu sekä täs-
49889:                                                     sä laissa säädetyt markkamäärät, lukuun otta-
49890:                       6 §                           matta 3 §:n 2 momentissa säädettyä määrää,
49891:                                                     huomioon vuosimääräisinä, pyöristettyinä täy-
49892:   Vuosituloa arvioitaessa omaisuudeksi ei lu-       siksi kymmeniksi markoiksi siten, että jos täy-
49893: eta eläkkeensaajan tai hänen puolisonsa omis-       den kymmenen markan ylittävä osa on viittä
49894: tamaa ja heidän käytössään olevaa asuntoa           markkaa pienempi, sen määrä alennetaan, ja
49895: eikä vuositulon vähennykseksi tällaisen asun-       jos se on viisi markkaa tai sitä suurempi, se
49896: non hankkimiseksi tai kunnostamiseksi otettu-       korotetaan lähimpään täyteen kymmeneen
49897: jen velkojen korkoja.                               markkaan. Edellä 3 §:n 2 momentissa säädetty
49898:                                      1990 vp. -    HE n:o 205                                   15
49899: 
49900: määrä otetaan huomioon kuukausimääränä             tarkistetaan eläkkeensaajien asumistukilain
49901: pyöristettynä siten kuin eläkesuorituksen pyö-     8 § :n perusteella, asumistukea määrättäessä
49902: ristämisestä on kansaneläkelaissa säädetty.        otetaan ennen tämän lain voimaantuloa hyväk-
49903:                                                    syttyjen 6 §:n 3 momentissa tarkoitettujen kor-
49904:                                                    kojen määrä huomioon tarkistusajankohdan
49905:   Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuu-       mukaisena.
49906: ta 1991.                                              Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaa-
49907:   Jos asumistuki huomioon ottaen, mitä tä-         vat virallisen elinkustannusindeksin sitä piste-
49908: män lain 6 §: n 3 momentissa on säädetty, 1        lukua, jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuus-
49909: päivästä syyskuuta 1991 alenisi, asumistuki        sa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suu-
49910: maksetaan entisen suuruisena. Kun asumistuki       ruus on laskettu.
49911: 
49912: 
49913: 4.
49914:                                              Laki
49915:                           rintamasotilaseläkelain 12 §:n muuttamisesta
49916: 
49917: 
49918:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
49919:   muutetaan 28 päivänä tammikuuta 1977 annetun rintamasotilaseläkelain (119/77) 12 §:n 1
49920: momentti, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (1084/82), näin
49921: kuuluvaksi:
49922: 
49923:                       12 §
49924:    Jos rintamasotilaseläkkeeseen vaikuttavat       rottamisen edellytykset ovat eläkelaitoksen tie-
49925: tulot ovat nousseet vähintään 4 000 markkaa        dossa, korotus voidaan myöntää hakemukset-
49926: verrattuna siihen tuloon, jonka perusteella rin-   takin.
49927: tamasotilaseläke on määrätty, rintamasotilas-
49928: eläkkeen määrä on vastaavasti oikaistava tai
49929: rintamasotilaseläke lakkautettava. Rintamaso-         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuu-
49930: tilaseläkkeen määrä oikaistaan myös eläkkeen-      ta 1991.
49931: saajan hakemuksesta, jos rintamasotilaseläk-          Tässä laissa säädetty markkamäärä vastaa
49932: keeseen vaikuttavissa tuloissa on tapahtunut       sitä kansaneläkeindeksin pistelukua, jonka mu-
49933: rintamasotilaseläkkeeseen korottavasti vaikut-     kaan vuoden 1981 maaliskuussa maksettavina
49934: tava muutos. Jos rintamasotilaseläkkeen ko-        olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.
49935: 
49936: 
49937:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1990
49938: 
49939: 
49940:                                       Tasavallan Presidentti
49941:                                       MAUNO KOIVISTO
49942: 
49943: 
49944: 
49945: 
49946:                                                Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
49947: 16                                    1990 vp. -    HE n:o 205
49948: 
49949:                                                                                                 Liite
49950: 
49951: 1.
49952:                                               Laki
49953:                                   kansaneläkelain muuttamisesta
49954: 
49955:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
49956:   muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain (347 /56) 25 § :n 2 momentti,
49957: 27 §:n 2 ja 3 momentti, 30 § sekä 32 a §:n 1 ja 3 momentti,
49958:   sellaisina kuin ne ovat, 25 §:n 2 momentti, 27 §:n 3 momentti, 30 §ja 32 a §:n 1 ja 3 momentti
49959: 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa (103/82) sekä 27 §:n 2 momentti 22 päivänä
49960: joulukuuta 1983 annetussa laissa (1053/83), seuraavasti:
49961: 
49962: Voimassa oleva laki                                   Ehdotus
49963: 
49964:                                                 25 §
49965: 
49966:    Jos molemmat puolisot saavat kansaneläket-           Jos eläkkeensaaja on naimisissa, täysimää-
49967: tä tai toinen heistä saa kansaneläkettä ja toinen     räinen lisäosa on ensimmäisessä kuntaryhmäs-
49968: rintamasotilaseläkelain (119/77) mukaista rin-        sä JO 632 markkaa ja toisessa kuntaryhmässä
49969: tamasotilaseläkettä, täysimääräinen lisäosa on        JO 080 markkaa vuodessa.
49970: 81 prosenttia 1 momentissa säädetyistä mark-
49971: kamääristä.
49972: 
49973: 
49974:                                                27 §
49975: 
49976:    Jos molemmat puolisot saavat kansaneläket-            Jos eläkkeensaaja on naimisissa, 1 momen-
49977: tä tai toinen heistä saa kansaneläkettä ja toinen     tissa tarkoitettu markkamäärä on 12 430 mark-
49978: rintamasotilaseläkettä, 1 momentissa tarkoitet-       kaa vuodessa.
49979: tu markkamäärä on 12 430 markkaa vuodessa.
49980:    Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista            Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista
49981: markkamääristä vähennetään vakuutetun saa-          markkamääristä vähennetään vakuutetun saa-
49982: mien muiden lisäosaan vaikuttavien tulojen          mien muiden lisäosaan vaikuttavien tulojen
49983: määrä, ja näin saatuun markkamäärään lisä-          määrä, ja näin saatuun markkamäärään lisä-
49984: tään niiden 5 700 markkaa ylittävä osa.             tään se osa, jolla tulot ylittävät 5 700 markkaa.
49985: 
49986: 
49987:                      30 §                                                 30 §
49988:    Jos kansaneläkkeen saajan puoliso ei saa            Jos kansaneläkkeen saajan puoliso ei saa
49989: kansaneläkettä eikä rintamasotilaseläkettä eikä     kansaneläkettä, rintamasotilaseläkettä eikä
49990: hänellä perheen pienten lasten vaatiman hoi-        perhe-eläkelain (38/69) mukaista leskeneläket-
49991: don takia tai hänen terveydentilastaan riippu-      tä eikä hänellä perheen pienten lasten vaatiman
49992: mattoman muun erittäin pakottavan jatkuvan          hoidon takia tai hänen terveydentilastaan riip-
49993: syyn vuoksi voida katsoa olevan mahdollisuut-       pumattoman muun erittäin pakottavan jatku-
49994: ta hankkia tuloa tekemällä työtä omaan tai          van syyn vuoksi voida katsoa olevan mahdolli-
49995: toisen lukuun, eläkkeeseen maksetaan puoliso-       suutta hankkia tuloa tekemällä työtä omaan tai
49996: lisä, joka on 2 436 markkaa vuodessa.               toisen lukuun, eläkkeeseen maksetaan puoliso-
49997:                                                     lisä, joka on 2 436 markkaa vuodessa.
49998: 
49999:                     32 a §                                             32 a §
50000:   Jos lisäosaan vaikuttavat tulot ovat nousseet       Jos lisäosaan vaikuttavissa tuloissa on ta-
50001: vähintään 4 000 markkaa verrattuna siihen tu-       pahtunut muu kuin indeksisidonnaisuudesta
50002:                                     1990 vp. -   HE n:o 205                                     17
50003: 
50004: Voimassa oleva laki                              Ehdotus
50005: loon, jonka perusteella lisäosa on määrätty,     johtuva muutos, lisäosan määrä on oikaistava
50006: lisäosan määrä on oikaistava tai lisäosa lak-    tai lisäosa lakkautettava. Jos lisäosan korotta-
50007: kautettava. Lisäosan määrä oikaistaan myös       misen edellytykset ovat eläkelaitoksen tiedossa,
50008: eläkkeensaajan hakemuksesta, jos lisäosaan       korotus voidaan myöntää hakemuksetta.
50009: vaikuttavissa tuloissa on tapahtunut lisäosaan
50010: korottavasti vaikuttava muutos. Jos lisäosan
50011: korottamisen edellytykset ovat eläkelaitoksen
50012: tiedossa, korotus voidaan myöntää hakemuk-
50013: settakin.
50014: 
50015:    Jos puolisolle myönnetään kansaneläke tai        Jos eläkkeensaaja solmii avioliiton tai avio-
50016: rintamasotilaseläke tai se lakkautetaan, lisä-   liitto purkautuu, lisäosan määrä on oikaistava
50017: osan määrä on vastaavasti oikaistava tai lisä-   tai lisäosa lakkautettava. Lisäksi sovelletaan,
50018: osa lakkautettava. Tällöin sovelletaan kuiten-   mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty, jos lisä-
50019: kin, mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty.         osaan vaikuttavat tulot ovat muuttuneet.
50020: 
50021:                                                      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuu-
50022:                                                   ta 1991.
50023:                                                     Aikaisemmin myönnetyt lisäosat muutetaan
50024:                                                  tämän lain mukaisiksi 1 päivästä syyskuuta
50025:                                                   1991.
50026:                                                      Jos vain toinen puolisoista on saanut välittö-
50027:                                                  mästi ennen tämän lain voimaantuloa lisäosaa,
50028:                                                  joka on määräytynyt 25 §:n 1 momentin perus-
50029:                                                   teella, lisäosa määräytyy kuitenkin edelleen
50030:                                                  mainitun 25 §:n 1 momentin mukaisena siihen
50031:                                                  saakka, kunnes lisäosa on tarkistettava
50032:                                                  32 a §:n 3 momentin perusteella.
50033:                                                      Jos vain toinen puolisoista on saanut välittö-
50034:                                                  mästi ennen tämän lain voimaantuloa lisäosaa,
50035:                                                  joka on määräytynyt 25 §:n 1 momentin perus-
50036:                                                  teella, otetaan 27 §:ssä tarkoitetuista etuuksista
50037:                                                  huomioon edelleen enintään 27 §:n 1 momen-
50038:                                                  tissa mainittu markkamäärä siihen saakka,
50039:                                                  kunnes lisäosa on tarkistettava 32 a §:n 3 mo-
50040:                                                  mentin perusteella.
50041:                                                      Lain 32 a §:n 1 momenttia sovelletaan, kun
50042:                                                  lisäosaan vaikuttavissa tuloissa on tapahtunut
50043:                                                  muutos tämän lain voimaantulon jälkeen. Kui-
50044:                                                  tenkin lisäosaa 32 a §:n 3 momentin perusteel-
50045:                                                  la tarkistettaessa otetaan huomioon myös en-
50046:                                                  nen tämän lain voimaantuloa tapahtuneet tulo-
50047:                                                  jen muutokset niiden määrästä riippumatta.
50048:                                                      Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaa-
50049:                                                  vat kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka
50050:                                                  mukaan vuoden 1981 maaliskuussa maksettavi-
50051:                                                  na olleiden kansaneläkkeiden suuruus on las-
50052:                                                  kettu.
50053: 
50054: 
50055: 
50056: 
50057: 3 301254A
50058: 18                                  1990 vp. -    HE n:o 205
50059: 
50060: 
50061: 2.
50062:                                              Laki
50063:                                  perhe-eläkelain muuttamisesta
50064: 
50065:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
50066:   muutetaan 17 päivänä tammikuuta 1969 annetun perhe-eläkelain (38/69) 15 b §:n 6 momentti,
50067: 15 d §:n 2 ja 3 momentti sekä 29 §:n 3 momentti,
50068:   sellaisina kuin ne ovat, 15 b §:n 6 momentti sekä 15 d §:n 2 ja 3 momentti 5 päivänä
50069: helmikuuta 1982 annetussa laissa (105/82) ja 29 §:n 3 momentti 9 päivänä helmikuuta 1990
50070: annetussa laissa (104/90), sekä
50071:   lisätään 15 a §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna mainituilla 5 päivänä helmikuuta 1982 ja
50072: 9 päivänä helmikuuta 1990 annetuilla laeilla, uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4-6 momentti
50073: siirt~ät 5-7 momentiksi, 15 d § :ään, sellaisena kuin se on muutettuna mainitulla 5 päivänä
50074: helmikuuta 1982 annetulla lailla ja 22 päivänä joulukuuta 1983 annetulla lailla (1055/83), uusi 2
50075: momentti, jolloin muutettu 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi, 17 §:ään, sellaisena kuin
50076: se on mainitussa 9 päivänä helmikuuta 1990 annetussa laissa, uusi 3 momentti ja lakiin uusi
50077: 32 a § seuraavasti:
50078: 
50079: Voimassa oleva laki                               Ehdotus
50080: 
50081:                                              15 a §
50082: 
50083:                                                     Jos eläkkeensaaja on naimisissa, täysimää-
50084:                                                   räinen lisäosa on ensimmäisessä kuntaryhmäs-
50085:                                                   sä JO 632 markkaa ja toisessa kuntaryhmässä
50086:                                                   JO 080 markkaa vuodessa.
50087: 
50088: 
50089:                                              15 b §
50090: 
50091:   Sen estämättä, mitä tässä pykälässä on sää-       Sen estämättä, mitä tässä pykälässä on sää-
50092: detty, alkueläkkeenä maksettava lisäosa on        detty, alkueläkkeenä maksettava lisäosa on
50093: aina ensimmäisessä kuntaryhmässä vähintään        aina ensimmäisessä kuntaryhmässä vähintään
50094: 43 prosenttia ja toisessa kuntaryhmässä vähin-    43 prosenttia ja toisessa kuntaryhmässä vähin-
50095: tään 40 prosenttia 15 a §:n 3 momentissa mai-     tään 40 prosenttia 15 a §:n 3 tai 4 momentissa
50096: nitusta täysimääräisestä lisäosasta.              mainitusta täysimääräisestä lisäosasta.
50097: 
50098: 
50099:                                               15 d §
50100: 
50101:                                                      Jos eläkkeensaaja on naimisissa, 1 momen-
50102:                                                   tissa tarkoitettu markkamäärä on 12 430 mark-
50103:                                                   kaa vuodessa.
50104:    Edellä 1 momentissa tarkoitetusta markka-         Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista
50105: määrästä vähennetään lesken saamien muiden        markkamääristä vähennetään lesken saamien
50106: lisäosaan vaikuttavien tulojen määrä, ja näin     muiden lisäosaan vaikuttavien tulojen määrä,
50107: saatuun markkamäärään lisätään niiden 5 700       ja näin saatuun markkamäärään lisätään se
50108: markkaa ylittävä osa.                             osa, jolla tulot ylittävät 5 700 markkaa.
50109:    Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty, sovelle-      Mitä 1-3 momentissa on säädetty, sovelle-
50110: taan myös silloin, kun lisäosaa määrättäessä      taan myös silloin, kun lisäosaa määrättäessä
50111: luetaan tuloksi ennen 1 päivää tammikuuta         luetaan tuloksi ennen 1 päivää tammikuuta
50112: 1983 alkaneet sotilasvammalain mukainen elin-     1983 alkaneet sotilasvammalain mukainen elin-
50113: korko ja huoltoeläke sekä luopumiseläkelain       korko ja huoltoeläke sekä luopumiseläkelain
50114: (16174) mukainen luopumiseläke.                   (16174) mukainen luopumiseläke.
50115:                                 1990 vp. -    HE n:o 205                                     19
50116: 
50117: 
50118: Voimassa oleva laki                           Ehdotus
50119:                                           17 §
50120: 
50121:                                                  Jos eläkkeensaaja solmii avioliiton tai avio-
50122:                                               liitto purkautuu, lisäosan määrä on oikaistava
50123:                                               tai lisäosa lakkautettava. Lisäksi sovelletaan,
50124:                                               mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty, jos lisä-
50125:                                               osaan vaikuttavat tulot ovat muuttuneet.
50126: 
50127:                                           29 §
50128: 
50129:   Leskeneläkkeen pohjaosasta, lisäosasta ja     Leskeneläkkeen pohjaosasta, lisäosasta ja
50130: asumistuesta on voimassa, mitä 15 a §:n 2-6   asumistuesta on voimassa, mitä 15 a §:n 2-7
50131: momentissa on säädetty.                       momentissa on säädetty.
50132: 
50133:                                                                     32 a §
50134:                                                  Jollei naimisissa olevalla eläkkeensaajalla ole
50135:                                               yhteistä taloutta puolisonsa kanssa, hänen lisä-
50136:                                               osaansa määrättäessä sovelletaan, mitä tässä
50137:                                               laissa on säädetty sellaisen eläkkeensaajan lisä-
50138:                                               osasta, joka ei ole naimisissa.
50139:                                                  Jos mies ja nainen avioliittoa solmimatta
50140:                                               jatkuvasti elävät yhteisessä taloudessa avio-
50141:                                               liitonomaisissa olosuhteissa, heidän lisäosiaan
50142:                                               määrättäessä voidaan soveltaa, mitä tässä lais-
50143:                                               sa on säädetty puolisoista.
50144: 
50145:                                                   Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuu-
50146:                                                ta 1991.
50147:                                                   Jos perhe-eläkkeensaaja on välittömästi en-
50148:                                                nen tämän lain voimaantuloa saanut 15 a §:n 3
50149:                                               momentin perusteella määräytyvää yksinäiselle
50150:                                               henkilölle tarkoitettua jatkoeläkkeen lisäosaa,
50151:                                               lisäosa määräytyy edelleen yksinäiselle henki-
50152:                                                lölle tarkoitetun lisäosan mukaisena siihen
50153:                                               saakka, kunnes perhe-eläkkeensaajan puo/isol-
50154:                                               le myönnetään
50155:                                                   1) kansaneläkkeen pohjaosa tai lisäosa;
50156:                                                   2) rintamasotilaseläke;
50157:                                                   3) perhe-eläkkeen pohjaosa tai lisäosa; tai
50158:                                                   4) kun lisäosa on tarkistettava 17 §:n 3 mo-
50159:                                               mentin perusteella avioliiton solmimisen vuok-
50160:                                               si.
50161:                                                   Edellä 2 momentissa tarkoitetun muutoksen
50162:                                               jälkeen lisäosa määräytyy 15 a §:n 4 momentin
50163:                                               mukaan.
50164:                                                   Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaa-
50165:                                               vat virallisen elinkustannusindeksin sitä piste-
50166:                                               lukua, jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuus-
50167:                                               sa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suu-
50168:                                               ruus on laskettu.
50169: 20                                     1990 vp. -     HE n:o 205
50170: 
50171: 
50172:     3.
50173:                                                Laki
50174:                             eläkkeensaajien asumistukilain muuttamisesta
50175: 
50176:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti
50177:       muutetaan 28 päivänä heinäkuuta 1978 annetun eläkkeensaajien asumistukilain (591/78) 3 §:n
50178:     3 momentti, 4 §:n 3 momentti, 6 §:n 3 momentti ja 13 §,
50179:       sellaisina kuin ne ovat, 3 §:n 3 momentti, 4 §:n 3 momentti ja 6 §:n 3 momentti 5 päivänä
50180:     helmikuuta 1982 annetussa laissa (112/82) sekä 13 § muutettuna viimeksi mainitulla lailla ja 21
50181:     päivänä joulukuuta 1979 annetulla lailla (1012/79), seuraavasti:
50182: 
50183: Voimassa oleva laki                                       Ehdotus
50184: 
50185:                                                     3 §
50186: 
50187:    Asumistukea määrättäessä ei oteta huo-                    Valtioneuvosto vahvistaa vuosittain ne asU··
50188: mioon asumiskustannusten sitä osaa, joka vuo-             miskustannusten enimmäismäärät, jotka ote-
50189: dessa ylittää 7 910 markkaa. Jos eläkkeensaa-             taan huomioon asumistukea määrättäessä.
50190: jan luona asuu vähintään yksi kansaneläkelain             Enimmäismäärät vahvistetaan asunnon sijain-
50191: 29 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettu lapsi,              tipaikkakunnan perusteella. Jos eläkkeensaa-
50192: edellä mainittua määrää korotetaan 20 prosen-             jan luona asuu vähintään yksi kansaneläkelain
50193: tilla, ja, jos eläkkeensaajan luona asuu vähin-           29 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettu lapsi,
50194: tään kolme edellä tarkoitettua lasta, 40 prosen-          edellä mainittuja enimmäismääriä korotetaan
50195: tilla.                                                    20 prosentilla ja, jos eläkkeensaajan luona
50196:                                                           asuu vähintään kolme edellä tarkoitettua lasta,
50197:                                                           40 prosentilla.
50198: 
50199: 
50200:                                                  4§
50201: 
50202: .     Lisäomavastuu on 40 prosenttia siitä eläk-            Lisäomavastuu on 40 prosenttia siitä eläk-
50203:     keensaajan vuositulon osasta, joka ylittää            keensaajan vuositulon osasta, joka ylittää
50204:     15 150 markkaa tai, jos eläkkeensaaja on nai-         16 370 markkaa tai, jos eläkkeensaaja on nai-
50205:     misissa, siitä puolisoiden vuositulon osasta,         misissa, siitä puolisoiden vuositulon osasta,
50206:     joka ylittää 24 240 markkaa.                          joka ylittää 25 240 markkaa.
50207: 
50208:                                                     6 §
50209: 
50210:       Omaisuudeksi ei lueta eläkkeensaajan tai               Vuosituloa arvioitaessa omaisuudeksi ei lu-
50211:     hänen puolisonsa omistamaa ja heidän käytös-          eta eläkkeensaajan tai hänen puolisonsa omis-
50212:     sään olevaa asuntoa.                                  tamaa ja heidän käytössään olevaa asuntoa
50213:                                                           eikä vuositulon vähennykseksi tällaisen asun-
50214:                                                           non hankkimiseksi tai kunnostamiseksi otettu-
50215:                                                           jen velkojen korkoja.
50216: 
50217:                      13§                                                       13 §
50218:    Tässä laissa säädetyt markkamäärät sekä                  Tässä laissa säädetyt markkamäärät sekä
50219: valtioneuvoston tämän lain 2 §:n 2 momentin               valtioneuvoston 2 §:n 2 momentin perusteella
50220: perusteella vahvistamat kustannukset sidotaan             vahvistamat asumiskustannukset ja 3 §:n 3
50221: elinkustannusindeksiin siten, että niitä muute-           momentin perusteella vahvistama! asumiskus-
50222: taan samanaikaisesti ja samassa suhteessa kuin            tannusten enimmäismäärät sidotaan elinkus-
50223: kansaneläkkeitä muutetaan kansaneläkelaissa               tannusindeksiin siten, että niitä muutetaan sa-
50224: säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomises-           manaikaisesti ja samassa suhteessa kuin kan-
50225:                                      1990 vp. -    HE n:o 205                                   21
50226: 
50227: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
50228: ta elinkustannuksiin annetun lain (348/56) no-     saneläkkeitä muutetaan kansaneläkelaissa sää-
50229: jalla muutetaan.                                   dettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta
50230:                                                    elinkustannuksiin annetun lain (348/56) nojal-
50231:                                                    la.
50232:    Valtioneuvoston on vuosittain tarkistettava        Valtioneuvoston on vuosittain tarkistettava 1
50233: edellä mainittuja kustannuksia siten, että ne,     momentissa mainittuja asumiskustannuksia ja
50234: sellaisina kuin niitä 1 momentin mukaisina         asumiskustannusten enimmäismääriä siten, et-
50235: sovelletaan, riittävässä määrin vastaavat asu-     tä ne, sellaisina kuin niitä 1 momentin mukaisi-
50236: miskustannuksissa yleisesti tapahtunutta muu-      na sovelletaan, riittävässä määrin vastaavat
50237: tosta.                                             asumiskustannuksissa yleisesti tapahtunutta
50238:                                                    muutosta.
50239:    Asumistukea määrättäessä otetaan asumis-           Asumistukea määrättäessä otetaan asumis-
50240: kustannukset, 4 §:n 3 momentissa säädetty li-      kustannukset ja niiden enimmäismäärät, 4 §:n
50241: säomavastuu ja tässä laissa säädetyt markka-       3 momentissa säädetty lisäomavastuu sekä täs-
50242: määrät, lukuunottamatta 3 §:n 2 momentissa         sä laissa säädetyt markkamäärät, lukuun otta-
50243: säädettyä määrää, huomioon pyöristettyinä          matta 3 §:n 2 momentissa säädettyä määrää,
50244: täysiksi kymmeniksi markoiksi siten, että jos      huomioon vuosimääräisinä, pyöristettyinä täy-
50245: täyden kymmenen markan ylittävä osa on viit-       siksi kymmeniksi markoiksi siten, että jos täy-
50246: tä markkaa pienempi, sen määrä alennetaan,         den kymmenen markan ylittävä osa on viittä
50247: ja jos se on viisi markkaa tai sitä suurempi, se   markkaa pienempi, sen määrä alennetaan, ja
50248: korotetaan lähimpään täyteen kymmeneen             jos se on viisi markkaa tai sitä suurempi, se
50249: markkaan. Edellä 3 §:n 2 momentissa säädetty       korotetaan lähimpään täyteen kymmeneen
50250: määrä otetaan huomioon kuukausimääränä             markkaan. Edellä 3 § :n 2 momentissa säädetty
50251: pyöristettynä siten kuin eläkesuorituksen pyö-     määrä otetaan huomioon kuukausimääränä
50252: ristämisestä on kansaneläkelaissa säädetty.        pyöristettynä siten kuin eläkesuorituksen pyö-
50253:                                                    ristämisestä on kansaneläkelaissa säädetty.
50254: 
50255:                                                       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuu-
50256:                                                    ta 1991.
50257:                                                       Jos asumistuki huomioon ottaen, mitä tä-
50258:                                                    män lain 6 §:n 3 momentissa on säädetty, 1
50259:                                                    päivästä syyskuuta 1991 alenisi, asumistuki
50260:                                                    maksetaan entisen suuruisena. Kun asumistuki
50261:                                                    tarkistetaan eläkkeensaajien asumistukilain
50262:                                                    8 §:n perusteella, asumistukea määrättäessä
50263:                                                    otetaan ennen tämän lain voimaantuloa hyväk-
50264:                                                    syttyjen 6 §:n 3 momentissa tarkoitettujen kor-
50265:                                                    kojen määrä huomioon tarkistusajankohdan
50266:                                                    mukaisena.
50267:                                                       Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaa-
50268:                                                    vat virallisen elinkustannusindeksin sitä piste-
50269:                                                    lukua, jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuus-
50270:                                                    sa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suu-
50271:                                                    ruus on laskettu.
50272: 22                                  1990 vp. -     HE n:o 205
50273: 
50274: 4.
50275:                                              Laki
50276:                          rintamasotilaseläkelain 12 §:n muuttamisesta
50277: 
50278:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
50279:   muutetaan 28 päivänä tammikuuta 1977 annetun rintamasotilaseläkelain (119/77) 12 §:n 1
50280: momentti, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (1084/82), näin
50281: kuuluvaksi:
50282: 
50283: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
50284: 
50285:                       12 §                                               12 §
50286:    Jos rintamasotilaseläkkeeseen vaikuttavat          Jos rintamasotilaseläkkeeseen vaikuttavat
50287: tulot ovat nousseet vähintään kansaneläkelain      tulot ovat nousseet vähintään 4 000 markkaa
50288: 32 a §:n 1 momentissa mainitulla markkamää-        verrattuna siihen tuloon, jonka perusteella rin-
50289: rällä verrattuna siihen tuloon, jonka perusteel-   tamasotilaseläke on määrätty, rintamasotilas-
50290: la rintamasotilaseläke on määrätty, rintamaso-     eläkkeen määrä on vastaavasti oikaistava tai
50291: tilaseläkkeen määrä on vastaavasti oikaistava      rintamasotilaseläke lakkautettava. Rintamaso-
50292: tai rintamasotilaseläke lakkautettava. Rinta-      tilaseläkkeen määrä oikaistaan myös eläkkeen-
50293: masotilaseläkkeen määrä oikaistaan myös eläk-      saajan hakemuksesta, jos rintamasotilaseläk-
50294: keensaajan hakemuksesta, jos rintamasotilas-       keeseen vaikuttavissa tuloissa on tapahtunut
50295: eläkkeeseen vaikuttavissa tuloissa on tapahtu-     rintamasotilaseläkkeeseen korottavasti vaikut-
50296: nut rintamasotilaseläkkeeseen korottavasti vai-    tava muutos. Jos rintamasotilaseläkkeen ko-
50297: kuttava muutos. Jos rintamasotilaseläkkeen         rottamisen edellytykset ovat eläkelaitoksen tie-
50298: korottamisen edellytykset ovat eläkelaitoksen      dossa, korotus voidaan myöntää hakemukset-
50299: tiedossa, korotus voidaan myöntää hakemuk-         takin.
50300: settakin.
50301: 
50302: 
50303:                                                       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuu-
50304:                                                    ta 1991.
50305:                                                       Tässä laissa säädetty markkamäärä vastaa
50306:                                                    sitä kansaneläkeindeksin pistelukua, jonka mu-
50307:                                                    kaan vuoden 1981 maaliskuussa maksettavina
50308:                                                    olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.
50309:                                         1990 vp. -     HE n:o 206
50310: 
50311: 
50312: 
50313: 
50314:                                       Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työterveyslaitoksen
50315:                                    toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta
50316: 
50317: 
50318: 
50319: 
50320:                             ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
50321: 
50322:    Esityksessä ehdotetaan, että lakia työterveys-      myöntää avustusta Raha-automaattiyhdistyk-
50323: laitoksen toiminnasta ja rahoituksesta muutet-         sen tuotosta laitoksen uusien toimitilojen ra-
50324: taisiin siten, että työterveyslaitokselle voitaisiin   kentamista varten.
50325: 
50326: 
50327: 
50328: 
50329:                                              PERUSTELUT
50330: 
50331: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut                       35 §:ssä tarkoitetuin varoin. Vuoden 1979 jäl-
50332:    muutokset                                           keen on julkisoikeudellisen työterveyslaitoksen
50333:                                                        toiminnan rahoitus perustunut 80 prosentin
50334:    Hallituksen esityksessä vuoden 1991 tulo- ja        osalta lakisääteiseen valtionosuuteen ja 20 pro-
50335: menoarvioesitykseksi on lukuryhmän 33.92-              sentin osalta suoritteiden myyntituottoihin.
50336: 95. (Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyt-              Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työ-
50337: tö) selvitysosassa todettu, että vuonna 1990           ryhmä (1990:4) on tarkastellut työterveys-
50338: kertyvästä puhtaasta tuotosta jätetään osa ja-         laitoksen toimitilakysymystä ja esittänyt ensisi-
50339: kamatta ja tästä osasta varataan 50 milj. mark-        jaisena vaihtoehtona, että sen keskuslaitokselle
50340: kaa työterveyslaitoksen tulevaa uudisrakennus-         rakennetaan uudet toimitilat pääkaupunkiseu-
50341: ta varten.                                             dulle. Noin 25.000 brm 2 :n uudisrakennuksen
50342:    Työterveyslaitos muutettiin lailla työterveys-      rakentamiskustannukset työryhmä arvioi suu-
50343: laitoksen toiminnasta ja rahoituksesta (159/78)        ruusluokkaan 300 milj. markkaa.
50344: yksityisoikeudellisesta säätiöstä julkisoikeudel-         Työterveyslaitosta koskevan lain 3 §, voi-
50345: liseksi valtion hallinnoimaksi yhteisöksi.             maantulosäännös ja syntytausta yhdessä Raha-
50346:    Lain 3 §:n 1 momentissa todetaan, että lai-         automaattiyhdistyksen tuoton käyttöä koske-
50347: tokselle suoritetaan sen toiminnan rahoittami-         van raha-automaattiasetuksen 29 §:n 2 mo-
50348: seksi valtion vuotuisessa tulo- ja menoarviossa        mentin säännöksen kanssa aiheuttavat sen, että
50349: hyväksytyn toiminnan laajuuden mukaan vuo-             nykyisellään ei ole katsottava mahdolliseksi
50350: sittain valtionosuutena neljä viidesosaa sosi-         myöntää avustusta työterveyslaitokselle Raha-
50351: aali- ja terveysministeriön hyväksymän laitok-         automaattiyhdistyksen tuotosta. Avustusta ei
50352: sen talousarvion mukaisista kustannuksista.            asetuksen 29 §:n 2 momentin mukaan saa
50353: Tätä ennen oli yksityisen Työterveyssäätiön            myöntää menoihin, jotka lakisääteisesti tai
50354: ylläpitämän työterveyslaitoksen toimintaa ra-          muutoin ilmeisesti kuuluvat valtiolle.
50355: hoitettu raha-automaattivaroin.                           Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi työter-
50356:    Lain voimaantulosäännöksen nojalla rahoi-           veyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta an-
50357: tettiin julkisoikeudellisen työterveyslaitoksen        netun lain 3 §:ään uusi kolmas momentti, jon-
50358: toimintaa vielä vuosina 1978 ja 1979 raha-             ka mukaan työterveyslaitokselle voitaisiin val-
50359: automaattivaroin ja tapaturmavakuutuslain              tion tulo- ja menoarvion rajoissa myöntää
50360: 
50361: 301275Y
50362: 2                                   1990 vp. -    HE n:o 206
50363: 
50364: uusien toimitilojen rahoitukseen avustusta        3. Voimaantulo
50365: Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta.
50366: 
50367:                                                     Laki ehdotetaan saatettavaksi voimaan
50368: 2. Esityksen taloudelliset vaiku-                 päivänä tammikuuta 1991.
50369:    tukset
50370: 
50371:    Ehdotus mahdollistaisi, että Raha-automaat-
50372: tiyhdistyksen vuoden 1990 tuotosta voitaisiin       Edellä esitetyn perusteella annetaan edus-
50373: myöntää avustusta 50 milj. markkaa työter-        kunnalle hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo-
50374: veyslaitoksen uusien toimitilojen rakentamista    tus:
50375: varten.
50376: 
50377: 
50378: 
50379:                                             Laki
50380:      työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta
50381: 
50382:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta 24
50383: päivänä helmikuuta 1978 annetun lain 3 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:
50384: 
50385:                       3§
50386:                                                     Tämä laki tulee voimaan            päivänä
50387:   Tulo- ja menoarvion rajoissa voidaan työter-            kuuta 199
50388: veyslaitokselle myöntää uusien toimitilojen ra-
50389: hoitukseen avustusta Raha-automaattiyhdis-
50390: tyksen tuotosta.
50391: 
50392: 
50393: 
50394:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1990
50395: 
50396: 
50397:                                      Tasavallan Presidentti
50398:                                      MAUNO KOIVISTO
50399: 
50400: 
50401: 
50402: 
50403:                                                               Ministeri Tuulikki Hämäläinen
50404:                                        1990 vp. -    HE n:o 207
50405: 
50406: 
50407: 
50408: 
50409:                                       Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työsopimuslain, vuo-
50410:                                   silomalain 3 §:n ja sairausvakuutuslain muuttamisesta
50411: 
50412: 
50413: 
50414: 
50415:                            ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
50416: 
50417:    Esityksessä ehdotetaan, että määrätynlaises-      vän kemiallisen aineen, säteilyn tai tarttuvan
50418: sa riskialttiissa työssä työskentelevälle raskaa-    taudin arvioidaan aiheuttavan vaaraa sikiön
50419: na olevalle naiselle olisi työpaikalla pyrittävä     kehitykselle tai raskaudelle ja jolle ei voitaisi
50420: raskauden ajaksi järjestämään muuta hänelle          työpaikalla järjestää muuta työtä ja joka sen
50421: sopivaa työtä ottaen huomioon hänen ammat-           vuoksi joutuu olemaan poissa työstä. Erityisäi-
50422: titaitonsa ja kokemuksensa, ellei riskitekijää       tiysraha olisi korvausta työstä poissaolon ai-
50423: voida työstä tai työolosuhteista poistaa. Siinä      heuttamasta ansionmenetyksestä. Etuutta mak-
50424: tapauksessa, etteivät työpaikalla suoritettavat      settaisiin enintään äitiysrahakauden alkamiseen
50425: järjestelyt olisi mahdollisia, olisi työntekijällä   saakka.
50426: työsopimuslain nojalla oikeus saada erityisäi-
50427: tiyslomaksi se aika, jolta hänelle suoritettaisiin      Muutoksesta aiheutuvat lisäkustannukset
50428: sairausvakuutuslain nojalla erityisäitiysrahaa.      olisivat vuonna 1991 noin 9 miljoonaa mark-
50429: Tarkoituksena on, että vakuutettu voisi tällai-      kaa ja vuositasolla lisäkustannus olisi noin 27
50430: sessa tapauksessa erityisäitiysrahan turvin jää-     miljoonaa markkaa.
50431: dä erityisäitiyslomalle ennen varsinaisen äitiys-      Uudistus on tarkoitettu tulemaan voimaan 1
50432: rahakauden alkua. Työntekijälle kertyisi myös        päivänä heinäkuuta 1991.
50433: tältä ajalta vuosilomaa.
50434:    Erityisäitiysrahaan olisi oikeus vakuutetulla,      Esitys liittyy valtion tulo- ja menoarvioesi-
50435: jonka työhön tai työpaikan olosuhteisiin liitty-     tykseen vuodelle 1991.
50436: 
50437: 
50438: 
50439: 
50440: 301208A
50441: 2                                             1990 vp. -        HE n:o 207
50442: 
50443: 
50444: 
50445: 
50446:                                              SISÄLLYSLUETTELO
50447: 
50448:                                                          Sivu                                                                                                 Sivu
50449:     PERUSTELUT ............................... .            3       3.3. Sairausvakuutuslaki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                        11
50450: 1. Taustaa ....................................... .        3   4. Riippuvuus muista esityksistä..................                                              12
50451:    1.1. Yleistä ................................... .       3
50452:    1.2. Vaurioita aiheuttavia tekijöitä ja riskialt-            5. Esityksen taloudelliset vaikutukset . . . . . . . . . . . . .                                12
50453:         tiita aloja ................................ .     4    6. Voimaantulo . . . . . . . . . . . . .. . . . .. . • . . . . . .. . . . . . .                 13
50454:         1.2.1. Kemialliset tekijät ................ .      4
50455:         1.2.2. Säteily ............................ .       6       LAKITEKSTIT................................                                                14
50456:         1.2.3. Biologiset tekijät ................. .       6
50457:                                                                 1. Laki työsopimuslain muuttamisesta............                                               14
50458: 2. Nykyinen tilanne ja asian valmistelu .......... .       7
50459:    2.1. Lainsäädäntö ............................ .        7    2. Laki vuosilomalain 3 §:n muuttamisesta.......                                               15
50460:         2.1.1. Työoikeudelliset lait .............. .      7    3. Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta.......                                               15
50461:         2.1.2. Sairausvakuutuslaki .............. .        8
50462:    2.2. Käytäntö ................................ .        8        LIITE . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     17
50463:    2.3. Valmisteluvaiheet ja -aineisto ............ .      9
50464:                                                                 Rinnakkaistekstit . . . . . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . . . . . . . ..                17
50465: 3. Ehdotetut muutokset ......................... .          9   1. Laki työsopimuslain muuttamisesta. . . . . . . . . . . .                                     17
50466:    3.1. Työsopimuslaki .......................... .         9   2. Laki vuosilomalain 3 §:n muuttamisesta . . . . . . .                                         19
50467:    3.2. Vuosilomalaki ........................... .        11   3. Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta.......                                                19
50468:                                         1990 vp. -     HE n:o 207                                       3
50469: 
50470: 
50471: 
50472: 
50473:                                              PERUSTELUT
50474: 
50475: 
50476: 1. Taustaa                                              mattomista vaurion aiheuttajista saattaa olla
50477:                                                         myös työperäisiä.
50478: 1.1. Yleistä                                               Työympäristön haittatekijöistä aiheutuvat
50479:                                                         vauriot voidaan usein ehkäistä, minkä vuoksi
50480:    Suomessa on arvioitu 12 000-13 000 naisen            käytettävissä olevin keinoin olisi pyrittävä estä-
50481: työskentelevän aloilla, joilla on mahdollista           mään kehittyvän sikiön ja raskaana olevan
50482: altistua sikiönkehitykselle haitallisiksi epäillyil-    naisen työympäristöperäinen terveyden vaaran-
50483: le tekijöille (sosiaali- ja terveysministeriön työ-     tuminen. Työsuojelun yleisten periaatteiden
50484: ryhmämuistio 1983:30, Työympäristön haitta-             mukaan työympäristön tulisi olla sellainen,
50485: vaikutukset lisääntymisterveyteen ja työryhmä-         että siinä voivat vaaratta työskennellä sekä
50486: muistio 1985:27, sairausvakuutuksen erityis-            miehet että naiset iästä riippumatta. Työolo-
50487: korvaustyöryhmän muistio). Kaikissa amma-               suhteista mahdollisesti aiheutuvat lisääntymis-
50488: teissa toimivista naisista raskaaksi tulee vuosit-     terveyden vauriot tulisi torjua, jotta vanhem-
50489: tain 7 OJo, mikä merkitsee edellä tar koitetuilla       milla olisi mahdollisuus saada toivomansa
50490: aloilla 800-900 raskautta vuodessa.                     määrä terveitä lapsia ja jotta ehkäistäisiin tule-
50491:    Suomessa syntyy vuodessa noin 65 000 lasta.          vien sukupolvien perimän vaurioituminen. Ke-
50492: Noin 3 % :lla on synnynnäinen epämuodostu-             hittyvä sikiö on muita herkempi useiden kemi-
50493: ma. Näistä noin 1 300 lasta eli 70 % ilmoite-          allisten aineiden, säteilyn ja taudinaiheuttajien
50494: taan vuosittain lääkintöhallituksen epämuo-            vaikutukselle. Näistä syistä sikiö ja raskaana
50495: dostumarekisteriin. Kuolleena syntyneitä tai           oleva nainen tarvitsevat erityissuojelua. Työal-
50496: ensimmäisen elinviikon aikana kuolleita on             tistumisesta ei saa seurata äidinmaidon saastu-
50497: noin 500 eli 0,8 % syntyneistä. Keskenmenoja           mista. Nämä periaatteet sisältyvät myös Yhdis-
50498: on noin 7 000 eli noin 8 % todetuista raskauk-         tyneiden Kansakuntien Lapsen oikeuksien ju-
50499: sista. Epämuodostumien, sikiökuolemien ja              listukseen, jonka mukaan lapsen tulee saada
50500: keskenmenojen lisäksi sikiönkehityksen häiriö          kasvaa ja kehittyä terveenä. Tähän liittyen
50501: voi ilmetä sikiön tai lapsen kasvun tai henkisen       lapsen ja hänen äitinsä on saatava erityistä
50502: kehityksen poikkeavuutena tai mahdollisesti            hoitoa ja huolenpitoa ennen ja jälkeen synny-
50503: syövän kehittymisenä.                                  tyksen.
50504:    Haitan syntyminen ja laatu riippuvat vaikut-            Jos työpaikan järjestelyillä ei voida taata
50505: tavan tekijän laadusta, sen määrästä ja vaiku-         sikiön ja raskaana olevan naisen turvallisuutta,
50506: tusajankohdasta. Eri elinryhmien kehittymisen          olisi odottavan äidin työstä poissaolo tehtävä
50507: kannalta herkintä aikaa on raskauden ensim-            mahdolliseksi. Samalla olisi turvattava äidin
50508: mäinen kolmannes eli 12-13 viikkoa viimeis-            toimeentulo työstä poissaolon ajalta.
50509: ten kuukautisten alkamisesta. Kuitenkin esi-               Nykyisten säännösten mukaan henkilöllä on
50510: merkiksi keskushermoston kehitykseen vaikut-           oikeus sairausvakuutuslain (364/63) mukaiseen
50511: tavat ja syöpää aiheuttavat tekijät voivat ai-         päivärahaan, jos hän on sairauden vuoksi työ-
50512: heuttaa haittaa koko raskauden ajan.                   kyvytön. Siten säännöllisessä raskaudessa äidin
50513:    Tämänhetkisen tiedon mukaan 4-7 % syn-              työolosuhteista johtuvaksi epäilty sikiön vau-
50514: nynnäisistä kehityshäiriöistä on ulkoisten teki-       rioitumisen vaara ei oikeuta sairausvakuutus-
50515: jöiden aiheuttamia; säteilyn aiheuttamia on            lain mukaiseen päivärahaan. Sairausvakuutus-
50516: alle 1 %, tulehdusten 2-3 % ja lääkkeiden ja           lain mukaan äitiysrahaa suoritetaan yleensä
50517: kemikaalien yhteensä 2-3 %. Elintapoihin               siten, että 30 arkipäivää siitä kohdistuu lasket-
50518: liittyvät tekijät kuten esimerkiksi alkoholi ja        tua synnytysaikaa välittömästi edeltäneeseen
50519: tupakka voivat osassa tapauksista olla kehitys-        aikaan. Valtion tulo- ja menoarvioesitykseen
50520: häiriön syynä. Häiriön syy on tuntematon               liittyen hallitus antaa erikseen eduskunnalle
50521: 60-70 %: ssa tapauksista. Osa näistä tunte-            esityksen sairausvakuutuslain muuttamisesta
50522: 4                                      1990 vp. -     HE n:o 207
50523: 
50524: 
50525: muun muassa siten, että oikeus äitiysrahaan           epämuodostumariskiä. Liuottimista lakka- tai
50526: voisi alkaa aikaisintaan 50 päivää ennen lasket-      liuotinbensiinityyppiset seokset, tolueeni, me-
50527: tua synnytysaikaa.                                    tyleenikloridi, tetrakloorietyleeni ja bentseeni
50528:                                                       ovat osoittautuneet riskiä lisääviksi. Työaloilla
50529:                                                       käytetään yleensä useita eri liuotinaineita, min-
50530: 1.2. Vaurioita aiheuttavia tekijöitä ja riski-        kä vuoksi yksittäisen liuotinaineen haittavaiku-
50531:      alttiita työaloja                                tuksen osoittaminen on vaikeaa.
50532:                                                          Vertailtaessa keskenmenojen ja epämuodos-
50533: 1.2 .1. Kemialliset tekijät                           tumien esiintymistä työaJoittain laboratorio-
50534:                                                       työ, johon liittyy liuottimien ja monien muiden
50535:    Maailman kaupan markkinoille tulee vuosit-         kemikaalien käyttöä, on useissa tutkimuksissa
50536: tain noin 1 000 uutta kemiallista ainetta. Suo-       todettu riskialttiiksi.
50537: messa työsuojeluhallituksella on kemiallisten            Yksittäisiä tutkimuksia tai ristiriitaisia tulok-
50538: aineiden turvallisuustietorekisteri, jossa vuon-      sia on esitetty seuraavilta työaloilta: metallisu-
50539: na 1988 oli noin 42 000 työpaikoilla käytettä-        lattamotyö, kuitu-, kumi-, nahka- ja lääketeol-
50540: vää kemiallista tuotetta. Yksi aine voi aiheut-       lisuustyö sekä lujitemuovityö ja kemiallinen
50541: taa useita erilaisia haittavaikutuksia kehitty-       pesu.
50542: vään sikiöön ja sama haittavaikututus, esimer-           Syöpää aiheuttavat aineet eli karsinogeenit
50543: kiksi sama epämuodostuma, voi olla usean              vaikuttavat herkimmin nopeasti kasvaviin ja
50544: erilaisen tekijän yhdessä tai erikseen aiheutta-      jakautuviin soluihin. Karsinogeenit voivat ai-
50545: ma. Työympäristössä saattaa esiintyä yhtä ai-         heuttaa sikiölle haittaa vain, mikäli ne läpäise-
50546: kaa useita kemiallisia aineita, joiden yhteisvai-     vät istukan. Työhön liittyvän syöpävaaran tor-
50547: kutus voi olla ennalta arvaamaton.                    junnasta annetun valtioneuvoston päätöksen
50548:    Seuraavassa esiteitävät tiedot vaurioita ai-       (583/85) mukaisesti sosiaali- ja terveysministe-
50549: heuttavista tekijöistä ja riskialttiista työaloista   riö vahvistaa määrajoin luettelon syöpäsairau-
50550: perustuvat sosiaali- ja terveysministeriön työ-       den vaaraa aiheuttavista aineista. Sosiaali- ja
50551: ryhmämuistiaan 1983:30, Työympäristön hait-           terveysministeriön 1 päivänä tammikuuta 1989
50552: tavaikutukset lisääntymisterveyteen, ellei toisin     voimaan tullut päätös syöpäsairauden vaaraa
50553: ole mainittu.                                         aiheuttavista aineista sekä niiden merkinnöistä
50554:    Lyijyä, elohopeaa, bentseeniä, hiilimonoksi-       ja myrkkyluokituksesta (477 /88) sisältää 207
50555: dia ja PCB:tä eli polykloorattuja bifenyylejä         syöpäriskiä aiheuttavaa ainetta tai yhdisteitä.
50556: on pidettävä vaarallisina kehittyvälle sikiölle ja    Edellä luetelluista yksittäisistä aineista tähän
50557: raskaana olevan naisen terveydelle. Lisäksi on        ryhmään kuuluvat bentseeni, PCB, arseeni,
50558: näyttöä seuraavista aineista: arseeni, etyleeni-      etyleenioksidi ja kadmium. Työterveyslaitok-
50559: oksidi, kadmium ja rikkihiili. Anestesiakaasuja       sessa on keskusrekisteri, johon kerätään tietoja
50560: on useissa tutkimuksissa pidetty jälkeläisris-        ammatissaan syöpäsairauden vaaraa aiheutta-
50561: kien kannalta vaarallisina. Kuitenkaan vuonna         ville aineille altistuneista työntekijöistä ja hei-
50562: 1985 julkaistussa suomalaisessa sairaalahenki-        dän työpaikoistaan (ASA-rekisteri).
50563: lökuntaa koskevassa tutkimuksessa anestesia-             Seuraavassa luetellaan aineittain työaloja,
50564: kaasuille altistuneilla ei ollut merkittävästi        joilla vaarallisiksi epäillyille kemiailisille teki-
50565: enemmän keskenmenoja tai epämuodostuneina             jöille voidaan altistua.
50566: syntyneitä lapsia kuin muulla sairaalahenkilö-           Työssä Iyijylie altistuminen tapahtuu lähinnä
50567: kunnalla. Sen sijaan syövän hoitoon käytettä-         käsiteltäessä lyijypitoisia malmeja kaivoksissa
50568: vien solumyrkkyjen eli sytostaattien kanssa           ja metallien valmistuksessa, lyijypitoisia esinei-
50569: tekemisissä olleilla todettiin lisääntynyt kesken-    tä sulatettaessa, romutettaessa ja valmistettaes-
50570: menoriski ja heidän jälkeläisillään todettiin         sa, akkujen valmistuksessa ja korjauksessa,
50571: enemmän epämuodostumia kuin muun sairaa-              lyijysepäntöissä, karkaisu- ja kuumennustöi-
50572: lahenkilökunnan lapsilla.                             den lyijykylpyjä käytettäessä, kaapeliteollisuu-
50573:    Orgaaniset liuottimet voivat aikuisilla ai-        dessa, lasi-, posliini- ja saviteollisuudessa, lyi-
50574: heuttaa keskushermosto-oireita. Koska ne lä-          jypitoisien värien valmistuksessa ja käsittelys-
50575: päisevät istukan, niiden voidaan epäillä olevan       sä, lyijymaalattujen metallipintojen ja -kappa-
50576: sikiölle vaarallisia. Suomalaisissa tutkimuksis-      leiden hitsaus-, purkaus- ja korjaustöissä,
50577: sa onkin todettu äidin raskaudenaikaisen liuo-        muoviteollisuudessa, kirjapainotyössä lyijyva-
50578: tinaltistuksen lisäävän keskenmenoriskiä ja           lukirjasimia käytettäessä, haulien ja luotien
50579:                                       1990 vp. -    HE n:o 207                                     5
50580: 
50581: valmistuksessa, autokorjaamaissa ja konepa-         ilmoitusten perusteella bentseenille on Suomes-
50582: joissa.                                             sa saattanut altistua noin 200 naistyöntekijää.
50583:    Altistumattomilla henkilöillä veren lyijypi-        PCB eli polyklooratut bifenyylit ovat olleet
50584: toisuus on alle 1,0 mikromoolia/litra. Hermos-       käytössä kondensaattoreissa ja muuntajissa,
50585: tovaurioita aikuiselle on osoitettu syntyneen       joista ne on vaarallisuuden takia poistettu.
50586: pitempiaikaisen altistumisen jälkeen, jos veren     Myös niiden valmistus on Suomessa lopetettu.
50587: lyijypitoisuudet ovat olleet noin 2,4 mikromoo-     ASA-rekisterin mukaan on 31 naista vuonna
50588: lia/litra. Maailman terveysjärjestön, WHO:n,         1986 altistunut PCB:lle.
50589: terveysperusteinen suositus veren lyijypitoisuu-       Hiilimonoksidia eli häkää syntyy orgaanisten
50590: den viiterajaksi on miehillä 1,9 mikromoolia/       aineiden palaessa epätäydellisesti. Merkittäviä
50591: litra ja suvunjatkamisiässä olevilla naisilla 1,4   hiilimonoksidimääriä saattaa esiintyä hiilimo-
50592: mikromoolia/litra. Valtioneuvoston päätöksen        noksidin ja kaupunkikaasun valmistuksessa ja
50593: (356/82) mukaan tulee lyijyn mahdollisesti ai-      käytössä, rauta- ja terästehtaissa, öljynjalosta-
50594: heuttamia terveyshaittoja erityisesti tarkkailla,   moissa, metallurgiassa ja autokorjaamoissa.
50595: jos työpaikan yhdenkin työntekijän lyijypitoi-      Myrkytysonnettomuuksia on sattunut muun
50596: suus on 1,9 mikromoolia/litra tai enemmän.          muassa valimotöissä ja hitsattaessa suljetuissa
50597: Tuoreen tutkimuksen mukaan sikiöaikainen            tiloissa. Hiilimonoksidia on myös 1-10 OJo
50598: veren lyijypitoisuus 0,7 mikromoolia/litra oli      bensiinillä käyvien moottoreiden pakokaasuis-
50599: yhteydessä aivotoimintojen huonontuneeseen          sa. Tavallisin hiilimonoksidilähde on kuitenkin
50600: kehitykseen kahden vuoden iässä. Sikiönkehi-        tupakansavun häkä, joka voi nostaa veren
50601: tyksen haittojen välttämiseksi veren lyijypitoi-    karboksihemoglobiinipitoisuuden ilman työssä
50602: suuden olisi oltava matala jo raskauden alkaes-     tapahtuvaa altistumistakin yli annettujen suosi-
50603: sa, koska ylimääräisen lyijyn poistumiseen eli-     tusrajojen. Tupakoivien äitien lapset painavat
50604: mistöstä kuluu kuukausia. Raskaus ja imetys         syntyessään keskimääräistä vähemmän, mutta
50605: saattavat aiheuttaa luustoon varastoituneen lyi-    heidän epämuodostumariskinsä ei ole lisäänty-
50606: jyn vapautumista vereen. Työsuojeluhallituk-        nyt. Altistuneiden määrää ei ole arvioitu.
50607: sen tekemän kyselyn ja työterveyslaitoksen ar-         Arseenille voidaan altistua tiettyjen puunkyl-
50608: vion mukaan Suomessa altistuu työssä lyijylle       lästys-, puunsuoja-, maali- ja väriaineiden val-
50609: 350-500 naista.                                     mistuksessa ja käytössä sekä lasitehtaissa ja
50610:                                                     emalointityössä. ASA-rekisterin perusteella 205
50611:    Elohopealle altistuminen työssä tapahtuu         naista on vuonna 1986 altistunut arseenille.
50612: elohopeahöyryjä hengittämällä klooritehtaissa,         Etyleenioksidia käytetään teollisuudessa elin-
50613: elohopean talteenottolaitoksissa, mittarikor-       tarvikkeiden, vanun ja muiden sairaalatarvik-
50614: jaamoissa, loisteputkien valmistuksessa, heh-       keiden sterilointiin ja sairaaloissa välinesteri-
50615: kulamppujen, mittaus-, laboratorio- ja sähkö-       lointiin. Työterveyslaitoksen arvion mukaan
50616: teknillisten kojeiden valmistuksessa ja korjauk-    300 naista altistuu työssä etyleenioksidille.
50617: sessa, metallien amalgoinnissa, peittausainei-         Kadmium voi päästä elimistöön hengitettäes-
50618: den valmistuksessa ja käytössä. Virtsan nor-        sä kadmiumpitoisia höyryjä tai pölyjä. Kad-
50619: maali elohopeapitoisuus on alle 50 nanomoo-         miumia käytetään emali-, nahka-, kumi-, lasi-
50620: lia/litra.   Työterveyslaitoksessa sovelletaan      ja väriaineteollisuudessa, metallien juotostyös-
50621: kaikkiin työntekijöihin enimmäisarvoa 250 na-       sä ja metallilejeerinkien valmistuksessa sekä
50622: nomoolia/litra. Työterveyslaitos on arvioinut       pinnoitustyössä lentokoneteollisuudessa. Ai-
50623: elohopealle työssä altistuvia naisia olevan noin    netta vapautuu sitä sisältäviä metalleja sulatet-
50624: 100.                                                t~ess~, polt~ttaessa ja hitsattaessa esimerkiisi
50625:    Bentseenin käytöstä on pyritty luopumaan.        smkkimalmiCn pasutuksessa, kuparisulatlo-
50626: Sitä valmistetaan kuitenkin Suomessa yhdessä        työssä ja vanhojen autojen maalien hionnassa.
50627: tehtaassa. Bentseeniä käytetään laboratorioissa     ASA-rekisteriin on ilmoitettu vuonna 1986
50628: ja lääketieteellisessä tutkimuksessa. Lisäksi       kadmiumille mahdollisesti altistuneita naisia
50629: bentseenille voidaan altistua säiliöautojen         noin 200.
50630: tankkauksessa ja tankkilaivojen lastauksessa.          Rikkihiilelle altistumista voi tapahtua mer-
50631: Suomessa moottoribensiini sisältää bentseeniä       kittävästi viskoositeollisuudessa sekä kuitujen
50632: enimmillään 5 OJo. Yli 1 % bentseeniä sisältäviä    valmistuksessa että koneiden huolto- ja kor-
50633: tuotteita saa käyttää vain suljetuissa laitteis-    jaustöissä. Suomessa rikkihiilelle altistuu työs-
50634: toissa. Vuoden 1986 ASA-rekisteriin tehtyjen        sään 30-40 naista.
50635: 6                                     1990 vp. -    HE n:o 207
50636: 
50637:    Anestesiakaasujen kanssa joudutaan tekemi-       ja geneettisten haittojen riskin takia. Varmasti
50638: siin terveyden- ja sairaanhoitoalan toimenpi-       turvallista sädeannoksen rajaa ei ole. Sikiön
50639: deyksiköissä sekä aineita valmistavissa tehtais-    saamasta säteilyannoksesta sikiölle aiheutuva
50640: sa. Työterveyslaitoksen arvion mukaan aneste-       terveydellinen haitta voi olla kehityshäiriö,
50641: siakaasujen kanssa joutuu tekemisiin sairaa-        syöpä tai sikiön jälkeläiseen kohdistuva geneet-
50642: loissa noin 1 000 naista.                           tinen haitta.
50643:    Sytostaateille voidaan altistua niiden valmis-      Jonisoivalle säteilylle voidaan altistua muun
50644: tuksen yhteydessä lääketehtaissa tai kun niitä      ohessa terveydenhuollon röntgentutkimuksissa
50645: käytetään pahanlaatuisten kasvainten hoitoon        ja sädehoidossa sekä isotooppilaboratoriossa,
50646: sairaaloissa. Työterveyslaitoksen arvion mu-        teollisuuden mittauksissa ja tarkastuksissa,
50647: kaan sytostaateille altistuu useita satoja henki-   teknisessä tutkimuksessa ja ydinvoimaloissa.
50648: löitä. Altistuminen voidaan tehokkaasti ehkäis-     Eniten ionisoivalle säteilylle altistuvat läpiva-
50649: tä työhygieenisin ratkaisuin.                       laisuja tekevät lääkärit ja eräät ydinvoimalois-
50650:    Merkittävää altistumista orgaanisille liuotin-   sa työskentelevät henkilöryhmät. Säteilyturva-
50651: aineille tapahtuu muun muassa seuraavilla työ-      keskuksen rekisteriin on vuonna 1987 kirjattu
50652: aloilla: metallituotteiden rasvanpoisto ja maa-     0,5 millisievertiä (mSv) neljännesvuodessa ylit-
50653: laus, laivojen maalaus, rakennusmaalaus ja          tävä säteilyannos 833:lle lääkintähenkilöstöön
50654: -liimaus, automaalaus ja autonpesu, maalien ja      kuuluvalle, 179:lle teollisuudessa työskentele-
50655: aerosolien tuotanto, maalien, lakkojen ja Hi-       välle ja 122:lle tutkimustyötä tekevälle henki-
50656: mojen ohentimien tuotanto ja käsittely, graafi-     lölle. Näistä oli naisia 559. Lukuihin eivät
50657: nen teollisuus, nahka- ja kenkäteollisuus, luji-    sisälly ydinvoimaloissa työskentelevät.
50658: temuovien ja muiden muovituotteiden valmis-            Jonisoimattomasta säteilystä on toistaiseksi
50659: tus, kumituotteiden valmistus, lääkkeiden val-      vähän kiistatonta tutkimustietoa käytettävissä.
50660: mistus sekä kemiallinen pesu. Myös laborato-        Pienitaajuisia sähkömagneettisia kenttiä esiin-
50661: riotyössä käsitellään usein liuotinaineita, mutta   tyy voimalaitoksissa ja induktiokuumentimien
50662: altistuminen saattaa olla vähäistä, jos työ teh-    läheisyydessä. Suuritaajuista sähkömagneettis-
50663: dään asianmukaisesti suojaten, esimerkiksi ve-      ta säteilyä tuottavat mikroaaltouunit, suurtaa-
50664: tokaappia käyttämällä. Työterveyslaitoksen ar-      juuskuumentimet, tutkat, radiolähettimet, ra-
50665: vion mukaan liuottimille altistuu työssään noin     diopuhelimet, diatermialaitteet ja fysikaaliset
50666: 5 000 naista ja työsuojeluhallituksen kyselyn       hoitolaitteet. Paljon lyhytaaltolaitteita (esim.
50667: mukaan noin 6 300 naista.                           UKW) käyttävillä lääkintävoimistelijoilla on
50668:    Vuoden 1986 ASA-rekisteriin ilmoitettiin         yhdessä tutkimuksessa todettu lisääntynyt riski
50669: 14 649 syöpävaarallisille aineille altistunutta     lapsen kuolleenasyntymiseen ja epämuodostu-
50670: työntekijää. Naisia näistä oli 2 533, joista        miin, mutta toisissa tutkimuksissa riskiä ei ole
50671: 66 % oli alle 40-vuotiaita ja 80 OJo alle 45-vuo-   todettu. Näyttöpäätteiden aiheuttamasta sätei-
50672: tiaita. Tavallisimmat altisteet olivat kromi,       lystä on tehty useita tutkimuksia. Luotettavaa
50673: nikkeli, kloroformi, kadmium, syklofosamidi         näyttöä sikiöön kohdistuvista haitoista ei ole
50674: ( = sytostaatti), arseeni, hydratsiini, bentseeni   saatu.
50675: ja etyleenioksidi. Työntekijöiden ammatit suu-
50676: ruusjärjestyksessä lueteltuina olivat seuraavat:
50677: koneen- ja moottorinkorjaajat, hitsaajat ja         1.2.3. Biologiset tekijät
50678: kaasullaleikkaajat, laborantit ja laboratorio-
50679: apulaiset, paksulevysepät ja muotorautatyönte-          Biologisilla tekijöillä tarkoitetaan tässä yh-
50680: kijät, prosessinhoitajat, sekoitteenpunnitsijat,    teydessä tiettyjä tarttuvia tauteja ja taudinai-
50681: sekoituskoneenhoitajat, sulatto- ja sulatusuu-      heuttajia, jotka voivat vaurioittaa kehittyvää
50682: nityöntekijät, maalarit ja lakkaajat, metalloi-     sikiötä. Tämänhetkisen tiedon mukaan tällaisia
50683: jat, putkityöntekijät, koneenasentajat, koneis-     taudinaiheuttajia ovat esimerkiksi toksoplas-
50684: tajat ja työkaluntekijät.                           ma, listeria, vihurirokko-, vesirokko-, hepa-
50685:                                                     tiitti- ja sytomegalovirukset sekä HIV-tartunta.
50686:                                                     Vihurirokko, vesirokko, toksoplasmoosi ja sy-
50687: 1.2.2. Säteily                                      tomegalotulehdus eivät ole sikiölle vaarallisia,
50688:                                                     jos ennen raskautta otetuissa äidin verinäytteis-
50689:   Jonisoivan säteilyn määrä pyritään kaikkial-      sä on voitu osoittaa vasta-aineita näille taudin-
50690: la minimoimaan sen aiheuttaman syöpäriskin          aiheuttajille. Lisääntyvä yhdistelmä-DNA-tek-
50691:                                       1990 vp. -     HE n:o 207                                     7
50692: 
50693: niikoiden ja muiden modernien bioteknisten           luasioissa annetun lain 11 a §:n (288/88) mu-
50694: menetelmien käyttö saattaa myös tuoda muka-           kaisen työn keskeyttämisoikeuden tarkoitukse-
50695: naan sikiön kehitystä vaarantavia riskejä.            na on suojata työntekijän terveyttä työssä ta-
50696:    Työympäristöjä, joissa tavallisimmin altistu-     pahtuvilta vaaraa aiheuttaviita sellaisilta muu-
50697: taan tarttuville taudeille, ovat sairaaloiden tar-   toksilta, joita ei ole voitu ennakolta ottaa
50698: tuntatautiosastot, taudinaiheuttajia käsittelevät    huomioon työturvallisuutta koskevien säännös-
50699: laboratoriot sekä eläintenhoitoyksiköt. Riski        ten ja määräysten edellyttämällä tavalla.
50700: sairastua työperäiseen B-hepatiittiin on lisään-        Työturvallisuuslain 10 a §:n (1354/88) pe-
50701: tynyt munuaisdialyysi- ja leikkausosastoilla         rusteella yötyötä tekevälle työntekijälle on tar-
50702: sekä hammashoidossa. Työperäistä HIV -tar-           vittaessa järjestettävä mahdollisuus työtehtä-
50703: tuntariskiä pidetään nykyisen kokemuksen mu-         vien vaihtamiseen, milloin tämä olosuhteet
50704: kaan hyvin vähäisenä.                                huomioon ottaen on mahdollista ja työtehtä-
50705:                                                      vien vaihtaminen on työntekijän henkilökoh-
50706:                                                      taiset ominaisuudet huomioon ottaen tarpeel-
50707: 2. Nykyinen tilanne ja asian                         lista työpaikan olosuhteiden tai työn luonteen
50708:    valmistelu                                        työntekijän terveydelle aiheuttaman vaaran
50709:                                                      torjumiseksi.
50710: 2.1. Lainsäädäntö                                       Työsopimuslain 34 §:n 1 momentin (30/85)
50711:                                                      mukaan työntekijällä on oikeus raskauden ja
50712: 2.1.1. Työoikeudelliset lait                         synnytyksen tai lapsen hoidon vuoksi saada
50713:                                                      äitiys-, isyys- tai vanhempainlomaksi se aika,
50714:    Työsopimuslain (320/70) 32 §:n 1 momentin         johon äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan kat-
50715: nojalla työnantajan on huolehdittava työtur-         sotaan kohdistuvan. Vuoden 1991 alusta voi-
50716: vallisuudesta ja otettava varteen kaikki, mitä       maan tulevan 34 §:n uuden 2 momentin (640/
50717: työn laatuun, työolosuhteisiin, työntekijän          90) mukaan äitiyslomaa on mahdollista var-
50718: ikään, sukupuoleen, ammattitaitoon ja hänen          hentaa enemmän kuin sairausvakuutuslaissa
50719: muihin edellytyksiinsä katsoen kohtuuden mu-         (364/63) säädetyt 30 arkipäivää ennen lasket-
50720: kaan on tarpeellista työntekijän suojelemiseksi      tua synnytysaikaa. Tällöin asiasta on kuitenkin
50721: joutumasta työssä alttiiksi tapaturmille tai saa-    ilmoitettava työnantajalle kolme kuukautta en-
50722: masta työn johdosta haittaa terveydelleen. Py-       nen laskettua synnytysaikaa, jollei työnantajan
50723: kälän 2 momentin mukaan työn turvallisuudes-         kanssa ole toisin sovittu. Äitiys-, isyys- ja
50724: ta ja terveellisyydestä huolehtimiseksi ja niiden    vanhempainlomalta palaavalla työntekijällä on
50725: edistämiseksi työnantajan ja työntekijän on          lain 34 h §:n (284/88) nojalla oikeus palata
50726: oltava yhteistoiminnassa työpaikalla.                aikaisempaan tai siihen rionastettavaan työ-
50727:    Työturvallisuuslain 9 § :n (27 /87) mukaan        hön. Työnantaja ei saa 37 §:n 4 momentin
50728: työnantajan on tarkoin otettava huomioon             (30/85) nojalla irtisanoa työntekijän työsopi-
50729: kaikki, mikä työn laatuun, työolosuhteisiin,         musta raskauden johdosta eikä myöskään äi-
50730: työntekijän ikään, sukupuoleen, ammattitai-          tiys-, isyys- tai vanhempainloman aikana.
50731: toon ja hänen muihin edellytyksiinsä katsoen         Työnantaja ei 34 §:n 4 momentin mukaan ole
50732: kohtuudella on tarpeellista työntekijän suojele-     velvollinen maksamaan palkkaa äitiys-, isyys-
50733: miseksi joutumasta työssä alttiiksi tapaturmille     tai vanhempainloman ajalta. Jos työntekijällä
50734: tai saamasta työn johdosta haittaa terveydel-        on muun säädöksen tai sopimuksen perusteella
50735: leen. Tässä tarkoituksessa työympäristöä on          oikeus palkan tai sitä vastaavan korvauksen
50736: myös jatkuvasti tarkkailtava sekä ryhdyttävä         saamiseen, äitiys-, isyys- tai vanhempainraha
50737: asianmukaisiin toimenpiteisiin tapaturmien,          tai osa siitä maksetaan työnantajalle sairaus-
50738: terveyshaittojen sekä vaaratilanteiden selvittä-     vakuutuslain 28 §:n perusteella.
50739: miseksi ja torjumiseksi. Pykälän 2 momentin             Vuosilomalain 3 §:n (272173) mukaan vuosi-
50740: mukaan on arvioitaessa työolosuhteista johtu-        lomaa kertyy myös äitiys-, isyys- ja vanhem-
50741: via vaaratekijöitä otettava huomioon myös            painloman ajalta.
50742: mahdollinen perimälle samoin kuin sikiölle              Työterveyshuoltolain (743/78) 2 §:n mukaan
50743: aiheutuva vaara.                                     työterveyshuoltoon kuuluu työstä ja työpaikan
50744:    Työturvallisuuslain 9 c §:n (287 /88) mukai-      olosuhteista johtovien työntekijän terveyden
50745: sen työstä pidättäytymisoikeuden ja työsuoje-        vaarojen ja haittojen selvittäminen. Erityistä
50746: lun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuoje-         sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä
50747: 8                                     1990 vp. -     HE n:o 207
50748: 
50749: työntekijöille on järjestettävä terveystarkastus        Kaivoslain (503/65) ja työturvallisuuslain
50750: työhön ottamisen yhteydessä ja tämän jälkeen         (299/58) mukaan naista ei saa pitää kaivos-
50751: uusintatarkastuksia. Jos terveystarkastuksessa       työssä tai siihen verrattavassa työssä maan
50752: osoittautuu, että työntekijällä on ilmeinen alt-     alla.
50753: tius saada työstä vaaraa terveydelle, häntä ei
50754: saa pitää tällaisessa työssä. Työsuojeluhallitus
50755: on 14 päivänä toukokuuta 1981 antanut lääkä-         2.1.2. Sairausvakuutuslaki
50756: rintarkastuksista työturvallisuuslain 44 §:ssä
50757: tarkoitetussa työssä annetun valtioneuvoston           Sairausvakuutuslain 21 §:n         momentin
50758: päätöksen (63 7171) perusteella lääkärintar kas-     (1037 /86) mukaan naisella, jonka raskaus on
50759: tusohjeet erityistä sairastumisen vaaraa aiheut-     kestänyt vähintään 154 päivää ja joka on
50760: tavista töistä. Ohjeiden mukaan lääkärin tulee       asunut Suomessa vähintään 180 päivää välittö-
50761: aina ottaa huomioon sikiölle ja raskaana ole-        mästi ennen laskettua synnytysaikaa, on oikeus
50762: valle naiselle kemiallisista altisteista mahdolli-   saada äitiys- ja vanhempainrahaa. Äitiys- ja
50763: sesti aiheutuva erityinen vaara.                     vanhempainrahaa maksetaan yleensä yhteensä
50764:    Bentseenille altistavasta työstä annetussa val-   263 arkipäivältä. Oikeus äitiysrahaan alkaa
50765: tioneuvoston päätöksessä (355/82) rajoitetaan        yleensä 30 arkipäivää ennen laskettua synny-
50766: bentseenin tai bentseenipitoisen tuotteen käyt-      tysaikaa. Osa vanhempainrahasta voidaan äi-
50767: töä, jos tuotteen bentseenipitoisuus ylittää yh-     din suostumuksella maksaa isälle isyys- tai
50768: den tilavuusprosentin. Työpaikan ilman enim-         vanhempainrahana.
50769: mäispitoisuuksista päätöksessä on ohjearvot.            Aikaisemmin mainitussa eduskunnalle erik-
50770: Lyijyn käytöstä johtuvien haittavaikutusten          seen annettavassa hallituksen esityksessä sai-
50771: torjunnasta ja valvonnasta annetun valtioneu-        rausvakuutuslain muuttamisesta ehdotetaan
50772: voston päätöksen (356/82) mukaan erityisesti         muun muassa vanhempainrahakautta piden-
50773: naistyöntekijöille on annettava tietoja lyijyn       nettäväksi 12 arkipäivällä. Myös äitiysrahajär-
50774: terveydellisistä haittavaikutuksista mahdollisen     jestelmän joustavuutta ehdotetaan lisättäväksi
50775: raskauden varalta. Työntekijää, jonka veren          mahdollistamaila äitiyspäivärahakauden aloit-
50776: lyijypitoisuus ylittää 2,4 mikromoolia/litra, ei     taminen jo 50 arkipäivää ennen laskettua syn-
50777: saa käyttää työhön, jossa hän altistuu lyijylle.     nytysaikaa. Isälle ehdotetaan myönnettäväksi
50778: Veren lyijypitoisuuksia tulee seurata kaikilla       oikeus omaan kuuden päivän isyyslomaan, jo-
50779: työpaikoilla, joilla yhdenkin työntekijän veren      ka ei lyhentäisi vanhempainrahakautta.
50780: lyijypitoisuus on 1, 9 mikromoolia/litra tai
50781: enemmän. Päätöksessä on määrätty myös työ-
50782: paikan ilman korkeimmat sallitut lyijypitoisuu-      2.2. Käytäntö
50783: det. Nykytiedon mukaan tällaista altistumista-
50784: saa ei voida pitää turvallisena kehittyvälle siki-       Useilla työaloilla raskaana olevat naiset siir-
50785: ölle. Molemmissa viimeksi mainituissa päätök-        retään vaarallisiksi epäillyistä työpisteistä mui-
50786: sissä on lisäksi määräyksiä toimenpiteistä nii-      hin tehtäviin. Esimerkiksi sairaalatyössä ras-
50787: den työntekijöiden suojelemiseksi, jotka joutu-      kaana olevalla työntekijällä on mahdollisuus
50788: vat työssään alttiiksi bentseenille tai lyijylle.    siirtyä toiselle osastolle työpisteistä, joissa käsi-
50789: Lyijyvalkoisen ja lyijysulfaatin käytön kieltä-      tellään sytostaatteja, radioaktiivisia isotooppe-
50790: misestä eräissä maalaustöissä annetussa laissa       ja tai annetaan tietynlaisia sädehoitoja tai jois-
50791: (101/29) on kielletty käyttämästä naisia am-         sa ionisoivalle säteilylle altistutaan muutoin.
50792: mattimaiseen maalaustyöhön, jossa käytetään          Teollisuudessa siirrot ovat koskeneet esimer-
50793: lyijyvalkoista, lyijysulfaatteja tai muita sellai-   kiksi liuottimien parissa työskenteleviä. Lisäksi
50794: sia tuotteita, jotka sisältävät näitä väriaineita.   työpaikoilla on voitu tehdä esimerkiksi työhön
50795: Näillä aineilla ei kuitenkaan nykyisin ole käy-      sopivuuden arviointia sellaisissa tapauksissa,
50796: tännön merkitystä.                                   joissa työstä johtuva tekijä on aiheuttanut
50797:    Säteilysuojauksesta annetussa sosiaali- ja        terveyden vaaran raskaana olevalle työntekijäl-
50798: terveysministeriön päätöksessä (594/68) on ra-       le.
50799: joitettu hedelmällisessä iässä olevien naisten           Työntekijän työpaikalla saamaa altistusta
50800: sukuelinten alueelle tuleva neljännesvuoden sä-      voidaan arvioida eri tavoin. louisoivan säteilyn
50801: deannos 13 mSv. Korkein sallittu sädeannos           määrä rekisteröidään henkilökohtaisilla määrä-
50802: raskauden toteamisen jälkeen on 10 mSv.              ajoin luettavilla mittarilukemilla. Sairaanhoito-
50803:                                        1990 vp. -     HE n:o 207                                        9
50804: 
50805: henkilöstön Euroopassa ja Amerikan Yhdys-             päivänä marraskuuta 1984 tätä tarkoitusta var-
50806: valloissa saarnat vuotuiset sädeannokset ovat         ten työryhmän, joka on laatinut asiasta muis-
50807: olleet 2-6 mSv.                                       tion (sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä-
50808:    Kemiallisten aineiden altistumisen ja tervey-      muistio 1985 :27). Asiaa on selvitetty myös
50809: dellisen merkityksen arviointia toteutetaan työ-      aikaisemmin mainitussa sosiaali- ja terveysmi-
50810: terveyshuollon työpaikkaselvitysten osana. Al-        nisteriön työryhmämuistiossa (1983:30), joka
50811: tistumisen laatua ja määrää voidaan arvioida          käsittelee työympäristön haittavaikutuksia li-
50812: havainnoimalla, työilmasta tehtävillä mittauk-        sääntymisterveyteen.
50813: silla tai käyttämällä hyväksi työntekijän veri-          Sosiaali- ja terveysministeriön 4 päivänä
50814: tai virtsanäytteistä tehtäviä altistumismittauk-      marraskuuta 1988 asettama erityisäitiysraha-
50815: sia. Edellä mainittuun valtioneuvoston päätök-        työryhmä on mietinnössään (työryhmämuistio
50816: seen (63 7171) perustuvissa lääkärintarkastus-        1989:6 STM) tehnyt ehdotuksen erityisäitiys-
50817: ohjeissa on sekä yleisiä että altistekohtaisia        loma- ja -rahajärjestelmän toteuttamiseksi tar-
50818: tietoja altistumisen selvittämisestä erityistä sai-   peellisista muutoksista työ- ja sairausvakuutus-
50819: rastumisen vaaraa aiheuttavien töiden osalta.         lainsäädäntöön. Tämä hallituksen esitys poh-
50820:    Tarttuvia tauteja on mahdollista ehkäistä          jautuu työryhmän ehdotukseen.
50821: rokotuksin. Edellä mainituista taudin aiheutta-          Talous- ja tulopoliittisessa kokonaisratkai-
50822: jista vihurirokkoa ja B-hepatiittia vastaan on        sussa vuosille 1990 ja 1991 sovittiin erityisäi-
50823: tällä hetkellä rokote. Vuodesta 1981 alkaen           tiysrahajärjestelmän toteuttamisesta.
50824: Suomessa on annettu lapsille MPR-rokotus
50825: tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa vas-
50826: taan. Synnytyssairaaloissa rokotetaan synny-          3. Ehdotetut muutokset
50827: tyksen jälkeen naiset, joilla ei neuvoJoissa ote-
50828: tuissa verinäytteissä ole todettu vihurirokko-        3.1. Työsopimuslaki
50829: vasta-aineita. Lisäksi voidaan rokottaa riski-
50830: ryhmiä kuten lastensairaaloissa tai lasten hoi-          Työstä johtuvien terveysvaarojen ehkäisemi-
50831: topaikoissa työskentelevät. B-hepatiittirokotet-      seen olisi pyrittävä ensisijaisesti yleisin työsuo-
50832: ta voidaan antaa sairaalassa dialyysipotilaita        jelu- ja työterveyshuoltolainsäädännön kei-
50833: hoitavalle ja käsittelevälle henkilökunnalle,         noin. Työturvallisuuslain 9 §:n 2 momentin
50834: munuaissiirtoja suorittavalle leikkausryhmälle,       (27 /87) mukaan työolosuhteista johtuvia tie-
50835: hepatiittitutkimuksia suorittavien viruslabora-       dossa olevia vaaratekijöitä arvioitaessa on otet-
50836: torioiden henkilökunnalle ja hammasklinikan           tava huomioon myös mahdollinen perimälle
50837: hoitoryhmälle. Eräissä tapauksissa rokotteen          samoin kuin sikiölle aiheutuva vaara. Tämän
50838: lisäksi suositellaan hepatiitti-B-immunoglobu-        mukaisesti työterveyshuoltohenkilöstön olisi jo
50839: liinin antamista.                                     työpaikkaselvityksissä kartoitettava työpaikalla
50840:                                                       esiintyvät kemialliset aineet, säteily ja tarttuvat
50841:                                                       taudit, jotka voivat aiheuttaa vaaraa sikiön
50842: 2.3. Valmisteluvaiheet ja -aineisto                   kehitykselle tai raskaudelle. Työterveyshuolto-
50843:                                                       lain 2 §:n mukaisesti on huolehdittava siitä,
50844:    Vuoden 1984 tulopoliittisen kokonaisratkai-        että tällaisessa työssä työskentelevät saavat riit-
50845: sun yhteydessä sovittiin, että sosiaali- ja ter-      tävät tiedot työpaikalla esiintyvistä terveyden
50846: veysministeriö yhdessä työmarkkinajärjestöjen         vaaroista. Niiden välttämiseksi työterveyshuol-
50847: kanssa selvittää ja tekee esityksen, miten sai-       tohenkilöstö on velvollinen antamaan tarpeel-
50848: rausvakuutuslakia muuttamalla voidaan korva-          lista työntekijäin ohjausta. Hedelmällisessä iäs-
50849: ta ansionmenetystä erityiskorvauksen muodos-          sä oleville naisille olisi annettava tietoja työpai-
50850: sa, kun työterveyslääkäri ja raskautta hoitavan       kalla esiintyvistä raskaudelle haitallisista teki-
50851: alan erikoislääkäri ovat työpaikkaselvitystietoi-     jöistä jo työhönoton yhteydessä. Työpaikoilla,
50852: hin perustuen lääkärintarkastuksella toden-           joissa on tartunnan vaara, työntekijä tulisi
50853: neet, että työhön tai työpaikan olosuhteisiin         ohjata suojautumaan tarttuvia tauteja vastaan
50854: liittyvä säteily tai kemiallinen altistus voi ai-     rokotuksin.
50855: heuttaa olennaisen vaaran raskaana olevan nai-           Työpaikalla tehtäviä lisääntymisterveyttä
50856: sen terveydelle tai sikiön kehitykselle ja samal-     suojaavia järjestelyjä on syytä korostaa myös
50857: la on myös selvitetty, ettei muuta työtä voida        miesten ja naisten välisen tasa-arvon vuoksi.
50858: järjestää. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 7    Sikiön suojelua koskevat erityisjärjestelyt saat-
50859: 
50860: 2   30!208A
50861: 10                                    1990 vp. -     HE n:o 207
50862: 
50863: tavat johtaa naisten aseman heikentymiseen           kaan muodostua yleistä äitiysloman varhen-
50864: työmarkkinoilla. Osa lisääntymishäiriöistä voi       nusta. Tämä edellyttää myös työntekijöiltä val-
50865: välittyä miesten kautta. Se, että raskaana ole-      miutta ottaa vastaan muita tehtäviä äitiys-
50866: van naisen ei tulisi työskennellä sikiölle mah-      loman alkamiseen saakka. Jotta myös työnte-
50867: dollisesti vaarallisessa työssä, ei johdu naisen     kijästä tehtävien vaihto olisi tarkoituksenmu-
50868: työkyvyn muuttumisesta, vaan työssä tai työ-         kaista, tulisi muiden työtehtävien olla työnteki-
50869: olosuhteissa esiintyvästä sikiöön kohdistuvasta      jälle sopivia ottaen huomioon hänen ammatti-
50870: vaarasta, jonka poistamisesta työnantaja on          taitonsa ja kokemuksensa. Niissä yrityksissä,
50871: ensisijaisesti vastuussa. Naisen oikeus työhön       joissa sovelletaan lakia yhteistoiminnasta yri-
50872: myös raskauden aikana tulee turvata erityis-         tyksissä (725/78), käydään lain edellyttämät
50873: suojelun tarpeesta huolimatta. Ainoastaan sil-       neuvottelut työtehtävien muuttamisesta.
50874: loin, kun työpaikalla tehtävillä järjestelyillä ei      Esityksessä ehdotetaan erityisäitiysrahaa
50875: voida taata sikiön turvallisuutta ja raskauden       haettaessa esitettäväksi työnantajan antama to-
50876: häiriötöntä kulkua, olisi mahdollistettava työn-     distus siitä, ettei työntekijää ole voitu sijoittaa
50877: tekijän poissaolo työstä.                            muihin tehtäviin. Todistuksen antaminen edel-
50878:    Edellä mainitun johdosta työsopimuslain           lyttää näin ollen, että siirtomahdollisuus mui-
50879: 32 §:ään ehdotetaan säädettäväksi uusi 2 mo-         hin töihin on selvitetty. Sairausvakuutuslain
50880: mentti, jonka mukaan raskaana oleva työnte-          68 §:n 2 momentin mukaan työnantaja on
50881: kijä olisi pyrittävä siirtämään muihin tehtäviin     kansaneläkelaitoksen pyynnöstä velvollinen an-
50882: äitiysloman alkamiseen saakka, jos työhön tai        tamaan kaikki hallussaan olevat asiaan vaikut-
50883: työpaikan olosuhteisiin liittyy kemiallisen ai-      tavat tiedot sosiaalivakuutustoimikunnalle ja
50884: neen, säteilyn tai tarttuvan taudin aiheuttama       kansaneläkelaitokselle. Työnantaja vastaa vi-
50885: vaara sikiön kehitykselle tai raskaudelle eikä       ranomaiselle antamiensa tietojen oikeellisuu-
50886: työstä tai työpaikan olosuhteista ole vaaraa         desta.
50887: aiheuttavaa tekijää voitu poistaa. Lain muu-            Työntekijällä olisi siis viime kädessä oikeus
50888: toksen johdosta nykyinen 2 momentti siirtyy 3        jäädä pois työstä äitiysloman alkamiseen saak-
50889: momentiksi. Kohdassa 1.2 kuvataan tarkem-            ka. Mikäli vaaraa ei ole voitu poistaa eikä
50890: min vaaraa aiheuttavat tekijät.                      muita tehtäviä järjestää, voisi työntekijä jäädä
50891:    Lähtökohtana olisi, että ensisijaisesti pyri-     pois työstä heti, kun työ tai työolosuhteet on
50892: tään poistamaan työstä tai työpaikan olosuh-         todettu ehdotuksessa tarkoitetulla tavalla vaa-
50893: teista johtuva vaaratekijä. Työntekijän tultua       rallisiksi. Toteamiseen tarvitaan tällöin työnan-
50894: raskaaksi normaaliolosuhteissa vallitseva työ-       tajan työterveyshuoltoa toteuttavan lääkärin
50895: turvallisuuslain mukainen olotila ei aina ole        työpaikkaselvitykseen perustuva lausunto tai,
50896: riittävä, vaan tarvitaan erityistoimenpiteitä.       milloin tällaisen saaminen ei hankaluudetta ole
50897: Mikäli vaaratekijän poistaminen ei ole kohtuu-       mahdollista, muun työolosuhteet tuntevan lää-
50898: della mahdollista, olisi työntekijä pyrittävä        kärin vastaava lausunto. Työstä poissaolasta
50899: siirtämään muihin tehtäviin.                         mahdollisesti aiheutuvat työoikeudelliset eri-
50900:    Kun ensisijaisena tavoitteena on turvata          mielisyydet ratkaistaan samalla tavalla kuin
50901: työssäolo äitiysloman alkamiseen saakka, on          työsuhteesta aiheutuvat erimielisyydet muu-
50902: tärkeää, että työpaikoilla jo ennakolta selvite-     toinkin.
50903: tään mahdollisuudet työtehtävien vaihtoon ja            Työsopimuslain 34 §:ään ehdotetaan lisättä-
50904: tehokkaasti etsitään vaaraa aiheuttavien työ-        väksi uusi 2 momentti, jolloin nykyiset 2-4
50905: tehtävien tilalle muita turvallisia töitä. Muiden    momentti muuttuisivat 3-5 momentiksi. Uu-
50906: tehtävien järjestäminen saattaa olla pienillä        den 2 momentin mukaan raskaana olevalla
50907: työpaikoilla vaikeampaa kuin suurilla työpai-        työntekijällä olisi oikeus saada erityisäitiyslo-
50908: koilla, joissa tehtävistä toiseen siirtäminen on     maksi se aika, jolta hän on sairausvakuutuslain
50909: jo nykyään osa työsuojelukäytäntöä. Myös             nojalla oikeutettu saamaan erityisäitiysrahaa.
50910: pienemmissä yrityksissä olisi tarpeellista tehos-    Pykälän 5 momentiksi siirtyvän entisen 4 mo-
50911: taa keinoja muiden tehtävien järjestämiseksi.        mentin sanamuotoa ehdotetaan tarkistettavaksi
50912: Tarkoituksena on, että työntekijä voisi koh-         siten, että se koskee myös erityisäitiyslomaa.
50913: dassa 3.3 selvitetyn erityisäitiysrahan turvin          Työsopimuslain 37 §:n 4 momentissa on sää-
50914: jäädä erityisäitiyslomalle ennen äitiysrahakau-      detty erityinen irtisanomissuoja raskaana ole-
50915: den alkua, mikäli tehtäviä ei voida vaihtaa.         valle. Työnantaja ei saa ensinnäkään irtisanoa
50916: Ehdotetusta erityisäitiyslomasta ei saisi kuiten-    työntekijän työsopimusta raskauden johdosta.
50917:                                        1990 vp. -    HE n:o 207                                      11
50918: 
50919: Sen lisäksi, että työntekijän raskaus ei ole         varsinaisen äitiysrahakauden alkamista edellyt-
50920: irtisanomisperuste, on momentissa säädetty,          täisi, että vakuutetun työhön tai työpaikan
50921: että työsopimusta ei saa lainkaan irtisanoa          olosuhteisiin liittyvän kemiallisen aineen, sätei-
50922: äitiys-, isyys- tai vanhempainloman taikka hoi-      lyn tai tarttuvan taudin arvioidaan aiheuttavan
50923: tovapaan aikana. Yhdenmukaisuuden vuoksi             vaaran sikiön kehitykselle tai raskaudelle.
50924: ehdotetaan, että irtisanominen erityisäitiyslo-      Edellytyksenä olisi myös, että vakuutetulle ei
50925: man aikana olisi niinikään kielletty. Työnteki-      voida järjestää muuta työtä siten kuin työsopi-
50926: jää ei myöskään saisi irtisanoa, jos työnantaja      muslain 32 §:n uudessa 2 momentissa on tar-
50927: on saanut tietää työntekijän olevan raskaana ja      koitettu ja että vakuutettu joutuu tämän vuok-
50928: joutuvan käyttämään oikeuttaan erityisäitiyslo-      si olemaan poissa mainitusta työstä eikä hän
50929: maan, päättymään sanotun loman alkaessa              olisi muussakaan ansiotyössä tai omassa työssä
50930: taikka aikana.                                       lukuun ottamatta omassa kotitaloudessa suori-
50931:    Työsopimuslain 34 h §:ää ehdotetaan niin-         tettavaa työtä. Myös yrittäjillä ja muilla omaa
50932: ikään tarkistettavaksi siten, että työntekijällä     työtään tekevillä olisi oikeus erityisäitiysrahaan
50933: olisi oikeus palata aikaisempaan tai siihen rin-     vastaavissa tilanteissa. Etuutta maksettaisiin
50934: nastettavaan työhön erityisäitiyslomalta pala-       työstä poissaolon ajalta niin kauan kuin edelly-
50935: tessaan. Tämä tulisi kysymykseen lähinnä sil-        tykset sen saamiseen ovat olemassa, enintään
50936: loin, kun raskaus ennenaikaisesti keskeytyy tai      sairausvakuutuslain 23 §:n 1 momentissa tar-
50937: työpaikalla on vaaraa aiheuttavat tekijät saatu      koitetun äitiysrahaoikeuden alkamiseen saak-
50938: poistetuiksi taikka työnantaja voi sittemmin         ka. Jos raskaus keskeytyy ennen varsinaisen
50939: tarjota muuta työsopimuslain 32 §:ään ehdote-        äitiysrahakauden alkamista, erityisäitiysrahaa
50940: tussa uudessa 2 momentissa tarkoitettua työtä.       maksettaisiin raskauden keskeytymiseen saak-
50941:                                                      ka.
50942:                                                         Erityisäitiysrahan suuruudesta säädettäisiin
50943: 3.2. Vuosilomalaki                                   23 g §:n 2 momentissa, jossa todettaisiin sen
50944:                                                      määräytyvän samoin perustein kuin varsinaisen
50945:    Erityisäitiysloman tarpeen voidaan katsoa         äitiysrahan. Erityisäitiysrahan osalta noudatet-
50946: aiheutuvan ainakin osittain siitä, ettei työnan-     taisiin soveltuvin osin myös muita äitiysrahaa
50947: taja ole tekniikan kehittymättömyyden tai            koskevia säännöksiä. Erityisäitiysrahaa ja päi-
50948: muun sellaisen syyn vuoksi kohtuudella voinut        värahaa ei maksettaisi vakuutetulle samalta
50949: saattaa työolosuhteita riittävän turvallisiksi tai   ajalta. Jos työnantaja maksaisi palkkaa kysei-
50950: ei ole voinut tarjota muita turvallisia tehtäviä     seltä ajalta, erityisäitiysraha suoritettaisiin
50951: raskauden ajaksi. Sosiaalipoliittisesti ei ole hy-   työnantajalle. Jos erityisäitiysraha olisi suu-
50952: väksyttävää, että erityisäitiyslomalle joutunut      rempi kuin maksettu palkka, erotus suorite-
50953: työntekijä joutuisi huonompaan asemaan ver-          taan vakuutetulle.
50954: rattuna niihin raskaana oleviin naisiin, joiden         Erityisäitiysrahaa suoritettaisiin vaarallisiksi
50955: työ ei sisällä riskitekijöitä ja jotka voivat olla   osoitettujen tai niihin verrattavien vaurioita
50956: työssä äitiyslomaan asti. Näistä syistä esityk-      aiheuttavien tekijöiden perusteella. Ehdotetun
50957: sessä ehdotetaan, että työntekijälle kertyisi        23 g § :n 3 momentin mukaan asetuksella sää-
50958: vuosilomaa erityisäitiysloman ajalta samalla         dettäisiin, mitä kemiallisilla aineilla, säteilyllä
50959: tavoin kuin äitiys-, isyys- ja vanhempainloman       ja tarttuvilla taudeilla tarkoitetaan. Laissa tar-
50960: ajalta.                                              koitettuja kemiallisia aineita olisivat lyijy, elo-
50961:                                                      hopea, orgaaniset liuottimet, sytostaatit ja syö-
50962:                                                      päsairauden vaaraa aiheuttavat aineet sekä
50963: 3.3. Sairausvakuutuslaki                             muut näihin verrattavat aineet. Säteilyä olisi
50964:                                                      ionisoiva tai muu haitalliseksi osoitettu säteily
50965:    Korvaukseksi työstä poissaotosta aiheutuvas-      ja tarttuvia tauteja toksoplasmoosi, listerioosi,
50966: ta ansionmenetyksestä suoritettaisiin riskialt-      vihurirokko, vesirokko, hepatiitti, sytomegalo-
50967: tiissa työssä työskentelevälle naiselle, jonka on    tulehdus, HIV-tartunta sekä muut näihin ver-
50968: todettu olevan raskaana, sairausvakuutuslain         rattavat taudit.
50969: mukaista erityisäitiysrahaa. Tätä koskevat              Edellä mainitun 23 g §:n 3 momentin mu-
50970: säännökset ehdotetaan sisällytettiviksi sairaus-     kaan sosiaali- ja terveysministeriö antaisi lää-
50971: vakuutuslain uuteen 23 g §:ään. Sen 1 momen-         kintöhallituksen esityksestä tarkemmat ohjeet
50972: tin mukaan erityisäitiysrahan saaminen ennen         edellä mainituista ja niihin verrattavista vaaraa
50973: 12                                     1990 vp. -     HE n:o 207
50974: 
50975: aiheuttavista tekijöistä ja vaaran arvioimisesta,     selvitysten saamista mainituissa tilanteissa voi-
50976: kuten pitoituuksista ja altistumisolosuhteiden        taisiin nopeuttaa.
50977: määrittelemisestä. Lääkintöhallituksella olisi           Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi sairaus-
50978: siten vastuu seurata ja ryhtyä toimenpiteisiin        vakuutuslain 4 §:n 1 momentti ja 14 §:n 1
50979: vaaraa aiheuttavien tekijöiden ja olosuhteiden        momentti sekä 14 §:n edellä oleva otsikko
50980: määrittelemiseksi säädöstasolla. Valmistelu ta-       vastaamaan sanamuodoltaan nyt ehdotettua
50981: pahtuisi yhteistyössä työterveyslaitoksen, työ-       erityisäitiysrahajärjestelmää. Edellä mainituis-
50982: suojeluhallituksen, kansaneläkelaitoksen ja           sa lainkohdissa luetellaan sairausvakuutuslais-
50983: työmarkkinajärjestöjen kanssa.                        sa tarkoitetut etuudet.
50984:    Samoin lainkohdan mukaan ehdotetaan ase-
50985: tuksella säädettäväksi selvityksistä, jotka on
50986: esitettävä haettaessa erityisäitiysrahaa sanotuil-    4. Riippuvuus muista esityksistä
50987: la perusteilla. Tällaisia selvityksiä olisivat to-
50988: distus raskaudesta sekä työnantajan työter-              Aikaisemmin mainitussa erikseen annetta-
50989: veyshuoltoa toteuttavan lääkärin työpaikkasel-        vassa sairausvakuutuslain muuttamista koske-
50990: vitykseen perustuva lausunto sairausvakuutus-         vassa hallituksen esityksessä ehdotetaan muun
50991: lain 23 g §:ssä tarkoitetusta vaarasta. Jos täl-      ohessa muutettavaksi myös tässä esityksessä
50992: laista lausuntoa ei ole hankaluudetta saatavis-       muutettavaksi ehdotettua sairausvakuutuslain
50993: sa, muukin työolosuhteet tunteva lääkäri voisi        30 §:n 3 momentin 2 kohtaa. Jos lakiehdotus
50994: antaa vastaavan lausunnon. Lääkintöhallitus           tulee hyväksytyksi, on myös tähän esitykseen
50995: antaisi ohjeet lausunnon laatimisesta. Ohjeissa       sisältyvää lakiehdotusta vastaavasti tarkistetta-
50996: olisi todettava, että työterveyslääkärin olisi        va.
50997: epäselvissä tapauksissa konsultoitava työter-            Esityksessä ehdotetun sairausvakuutuslain
50998: veyslaitoksen tai sen aluelaitosten erikoislääkä-     uuden 23 g §:n 3 momentin mukaan lääkintö-
50999: reitä. Todistuksista tulisi ilmetä, että työhön       hallituksen esityksestä sosiaali- ja terveysminis-
51000: tai työpaikan olosuhteisiin liittyvä säteily, ke-     teriö antaisi tarkemmat määräykset työhön
51001: miallinen altistus tai tarttuva tauti voi aiheut-     liittyvistä vaaraa aiheuttavista tekijöistä ja vaa-
51002: taa vaaran sikiön kehitykselle tai raskaudelle.       ran arvioimisesta.
51003: Lisäksi vaadittaisiin työnantajan selvitys siitä,        Eduskunnalle erikseen annettavassa valtion
51004: että vakuutetulle ei voida työpaikalla järjestää      tulo- ja menoarvioesitykseen liittyvässä halli-
51005: muuta työtä ja että hän joutuu sen vuoksi             tuksen esityksessä sosiaali- ja terveydenhuollon
51006: olemaan poissa ansiotyöstä. Yrittäjät ja muut         keskushallinnon uudelleen järjestämistä koske-
51007: omaa työtään tekevät esittäisivät muun luotet-        vaksi lainsäädännöksi ehdotetaan muun muas-
51008: tavan selvityksen työstä poissaolostaan. Kan-         sa, että sosiaali- ja lääkintöhallitus yhdistetään
51009: saneläkelaitos voisi tarvittaessa vaatia lisäselvi-   ja että uudesta virastosta muodostetaan sosi-
51010: tyksen työolosuhteista ja niiden muuttamisen          aali- ja terveyshallitus. Mikäli uudelleen järjes-
51011: mahdollisuudesta. Tällaista muuta selvitystä          tämistä koskeva lakiehdotus tulee hyväksytyk-
51012: voisivat mahdollisesti antaa esimerkiksi työ-         si, on myös tähän esitykseen sisältyvän sairaus-
51013: suojelutarkastajat.                                   vakuutuslakiin ehdotetun uuden 23 g §:n 3
51014:    Etuuden maksamiseen vaikuttavista muutok-          momenttia vastaavasti tarkistettava.
51015: sista kuten työhön paluusta ja raskauden kes-
51016: keytymisestä etuodensaaja olisi velvollinen il-
51017: moittamaan kansaneläkelaitokselle.                    5. Esityksen taloudelliset vaiku-
51018:    Etuutta olisi ehdotetun 30 §:n 3 momentin 2           tukset
51019: kohdan mukaan haettava kuuden kuukauden
51020: kuluessa siitä päivästä, josta alkaen sitä halu-         Tässä esityksessä tarkoitetuille vaarallisiksi
51021: taan saada. Erityisäitiysrahaa olisi voitava          epäillyille kemiailisille aineille on työsuojelu-
51022: myöntää mahdollisimman nopeasti sen jäl-              hallituksen vuonna 1983 tekemän kyselyn ja
51023: keen, kun edellytykset sen saamiseen ovat ole-        työterveyslaitoksen vuonna 1982 tekemien mit-
51024: massa. Tämän vuoksi tilanteet, joissa etuuden         tausten perusteella arvioitu altistuneen noin
51025: myöntäminen saattaa tulla kysymykseen, olisi          7 500-8 500 naisen.
51026: ennakolta selvitettävä työpaikalla. Tätä silmäl-         Jonisoivalle säteilylle altistuu työssään sätei-
51027: lä pitäen lain toteutumista olisi seurattava ja       lyturvakeskuksen arvion mukaan vuosittain
51028: tarvittaessa ryhdyttävä toimenpiteisiin, joilla       noin 5 000 naista. Näistä noin 560 naiselle on
51029:                                        1990 vp. -     HE n:o 207                                     13
51030: 
51031: vuonna 1987 kirjattu 0,5 mSv neljännesvuodes-         lisäkustannuksia sairausvakuutukseen. Vuosi-
51032: sa ylittävä sädeannos. Ydinvoimaloissa työs-          tasolla lisäkustannus olisi arviolta 27 miljoo-
51033: kentelevät eivät sisälly lukuun.                      naa markkaa.
51034:    Työssään tarttuville taudeille altistuneiden          Vuosiloman kertymisestä puheena olevalta
51035: määrä ei ole tiedossa.                                ajalta aiheutuisi työnantajille yhteensä vuosit-
51036:    Työssä käyvistä runsaasta miljoonasta nai-         tain enintään noin 2,5 miljoonan markan kus-
51037: sesta on 70 07o alle 45-vuotiaita. Suomessa al-       tannukset.
51038: kaa vuodessa noin 85 000 raskautta, joista               Julkisen sektorin työnantajien palveluksessa
51039: noin 13 000 päättyy lailliseen raskauden kes-         olevien erityisäitiysrahaa saavien henkilöiden
51040: keytykseen ja noin 7 000 keskenmenoon. Työs-          osuus jäänee pieneksi, joten kustannusvaikutus
51041: sä käyvistä 15-45-vuotiaista naisista tulee           julkisiin menoihin on vähäinen.
51042: vuosittain raskaaksi noin 7 %.
51043:    Raskaudelle haitallisiksi epäillyille kemialli-
51044: sille tekijöille altistuvista 5 000-6 OOO:sta alle
51045: 45-vuotiaasta naisesta olisi vuosittain tämän         5. Voimaantulo
51046: perusteella raskaana 350-420.
51047:    Edellä esitetyin perustein laskettuna 10-20          Ehdotetun järjestelmän voimaantulo edellyt-
51048: naista altistuisi vuodessa ionisoivalle säteilylle,   tää sairausvakuutusasetuksen muutosta, sosi-
51049: jonka määrä saattaa ylittää ulkoisen taustasä-        aali- ja terveysministeriön päätöstä sekä lää-
51050: teilyn määrän.                                        kintöhallituksen ohjeita. Näistä syistä ja jotta
51051:    Suurelle osalle raskaana olevista naisista voi-    työpaikoilla voitaisiin entisestään tehostaa ras-
51052: taneen järjestää muuta työtä raskauden ajaksi,        kauden ajan työsuojelutoimia, on tarpeen, että
51053: minkä vuoksi erityisäitiysrahaa saavien määrä         varataan riittävästi aikaa uuden järjestelmän
51054: käytännössä jäänee alle 500:n. Jos ansionme-          täytäntöönpanoa varten. Tämän vuoksi lain-
51055: netyksestä maksettaisiin äitiysrahan suuruista        muutokset ehdotetaan tuleviksi voimaan vuo-
51056: korvausta, enimmillään 500 altistuneen ansion-        den 1991 heinäkuun alusta.
51057: menetyksen korvaaminen lain voimaan tultua
51058: enintään neljän kuukauden ajalta merkitsisi             Edellä olevan perusteella annetaan Eduskun-
51059: vuoden 1991 tasossa noin 9 miljoonan markan           nan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:
51060: 14                                    1990 vp. -    HE n:o 207
51061: 
51062: 1.
51063:                                               Laki
51064:                                   työsopimuslain muuttamisesta
51065: 
51066:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
51067:   muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työsopimuslain (320/70) 34 § :n otsikko ja 4
51068: momentti, 34 h § ja 37 §:n 4 momentti,
51069:   sellaisina kuin ne ovat, 34 §:n otsikko 11 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (30/85) ja
51070: 4 momentti muutettuna viimeksi mainitulla lailla ja 16 päivänä heinäkuuta 1990 annetulla lailla
51071: (640/90), 34 h § 31 päivänä maaliskuuta 1988 annetussa laissa (284/88) ja 37 §:n 4 momentti
51072: mainitussa 11 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa, sekä
51073:   lisätään 32 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi ja
51074: 34 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna mainituilla 11 päivänä tammikuuta 1985 ja 16 päivänä
51075: heinäkuuta 1990 annetuilla laeilla, uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti sekä
51076: muutettu 4 momentti siirtyvät 3-5 momentiksi seuraavasti:
51077: 
51078:      C. Työnantajan muut velvollisuudet             na, hänellä on oikeus sairausajan palkkaan
51079:                                                     28 §:n säännösten mukaisesti.
51080:                       32 §
51081:                 Työturvallisuus                                          34 h §
51082:                                                        Työntekijän oikeus palata aikaisempaan
51083:                                                                        työhön
51084:    Raskaana oleva työntekijä, jonka työhön tai
51085: työpaikan olosuhteisiin liittyvän kemiallisen ai-      Erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempain-
51086: neen, säteilyn tai tarttuvan taudin arvioidaan      lomalta, hoitovapaalta tai tilapäiseltä tai osit-
51087: aiheuttavan vaaraa sikiön kehitykselle tai ras-     taiselta hoitovapaalta pataavalla työntekijällä
51088: kaudelle, on pyrittävä siirtämään muihin työn-      on oikeus palata aikaisempaan tai siihen rin-
51089: tekijälle hänen ammattitaitonsa ja kokemuk-         nastettavaan työhön.
51090: sensa huomioon ottaen sopiviin tehtäviin äi-
51091: tiysloman alkamiseen saakka, jollei työstä tai                            37 §
51092: työpaikan olosuhteista ole vaaraa aiheuttavaa
51093:                                                        Toistaiseksi voimassa olevat sopimukset
51094: tekijää voitu poistaa.
51095: 
51096:                                                        Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työ-
51097:                                                     sopimusta raskauden johdosta. Jos työnantaja
51098:                       34 §                          irtisanoo raskaana olevan työntekijän työsopi-
51099:         Erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja          muksen, katsotaan irtisanomisen johtuvan
51100:       vanhempainloma sekä hoitovapaa                työntekijän raskaudesta, jollei työnantaja
51101:                                                     muuta perustetta näytä. Työntekijän on esitet-
51102:                                                     tävä selvitys raskaudestaan työnantajan sitä
51103:    Raskaana olevalla työntekijällä on oikeus        pyytäessä. Työnantaja ei saa irtisanoa työnte-
51104: saada erityisäitiyslomaksi se aika, jolta hänellä   kijän työsopimusta erityisäitiys-, äitiys-, isyys-
51105: on oikeus saada sairausvakuutuslain mukaista        tai vanhempainloman taikka hoitovapaan aika-
51106: erityisäitiysrahaa.                                 na eikä myöskään, saatuaan tietää työntekijän
51107:                                                     olevan raskaana taikka käyttävän edellä mai-
51108:   Erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempain-   nittua oikeuttaan, päättymään sanotun loman
51109: loman taikka hoitovapaan ajalta ei työnantaja       taikka hoitovapaan alkaessa tai aikana. Muu
51110: ole velvollinen maksamaan palkkaa. Jos työn-        sopimus on mitätön.
51111: tekijä on raskauteen tai synnytykseen liittyvän
51112: sairauden johdosta estynyt tekemästä työtään          Tämä laki tulee voimaan        päivänä heinä-
51113: muuna kuin äitiys- tai vanhempainloman aika-        kuuta 1991.
51114:                                      1990 vp. -    HE n:o 207                                    15
51115: 
51116: 2.
51117:                                              Laki
51118:                                vuosilomalain 3 §:n muuttamisesta
51119: 
51120:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
51121:   muutetaan 30 päivänä maaliskuuta 1973 annetun vuosilomalain (272173) 3 §:n 5 momentin 5
51122: kohta, sellaisena kuin se on 11 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (31/85), seuraavasti:
51123: 
51124:                      3§                               5) työsopimuslaissa säädetyn erityisäitiys-,
51125:               Vuosiloman pituus                    äitiys-, isyys- tai vanhempainloman aikana;
51126: 
51127: 
51128:   Työssäolopäivien veroisina pidetään myös
51129: niitä työpäiviä, joina työntekijä työsuhteen         Tämä laki tulee voimaan        päivänä heinä-
51130: kestäessä on ollut estynyt työtä suorittamasta:    kuuta 1991.
51131: 
51132: 
51133: 
51134: 
51135: 3.
51136:                                              Laki
51137:                                sairausvakuutuslain muuttamisesta
51138: 
51139:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
51140:   muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/63) 4 §:n 1 momentti,
51141: 14 §:n edellä oleva alaotsikko ja 14 §:n 1 momentti sekä 30 §:n 3 momentin 2 kohta ja 6
51142: momentti, sellaisina kuin ne ovat 22 päivänä joulukuuta 1989 annetussa laissa (1255/89), ja
51143:   lisätään lakiin uusi 23 g § seuraavasti:
51144: 
51145:                     2 luku                         Päiväraha, äitiys-, isyys- ja vanhempainraha,
51146:                    Etuudet                             erityisäitiysraha sekä erityishoitoraha
51147: 
51148:                         4§                                               14 §
51149:    Vakuutetulla on oikeus saada sairauden pe-         Korvaukseksi sairaudesta johtuvasta työky-
51150: rusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon     vyttömyydestä suoritetaan päivärahaa sekä ras-
51151: kustannuksista ja sairaudesta johtuvasta työ-      kauden ja synnytyksen johdosta äitiysrahaa ja
51152: kyvyttömyydestä päivärahaa sekä raskauden ja       lapsen tai ottolapsen hoidon johdosta isyys- ja
51153: synnytyksen perusteella korvausta niistä johtu-    vanhempainrahaa, sikiön kehitykselle tai ras-
51154: vista tarpeellisista kustannuksista. Vakuutetul-   kaudelle aiheutuvan vaaran johdosta erityisäi-
51155: la on myös oikeus saada raskauden ja synny-        tiysrahaa sekä sairaan lapsen hoitoon ja kun-
51156: tyksen perusteella äitiysrahaa ja, siten kuin      toutukseen osallistumisen johdosta erityishoi-
51157: jäljempänä säädetään, lapsen tai ottolapsen        torahaa.
51158: hoidon perusteella vanhempainrahaa ja isyys-
51159: rahaa sekä sairaan lapsen hoitoon ja kuntou-
51160: tukseen osallistumisen johdosta erityishoitora-                          23 g §
51161: haa. Vakuutetulla on lisäksi oikeus saada si-        Raskaana olevalle vakuutetulle suoritetaan
51162: kiön kehitykselle tai raskaudelle aiheutuvan       erityisäitiysrahaa, jos hänen työhönsä tai työ-
51163: vaaran johdosta erityisäitiysrahaa.                paikkansa olosuhteisiin liittyvän kemiallisen ai-
51164:                                                    neen, säteilyn tai tarttuvan taudin arvioidaan
51165: 16                                    1990 vp. -     HE n:o 207
51166: 
51167: aiheuttavan vaaraa sikiön kehitykselle tai ras-      vista tekijöistä sekä momentissa tarkoitetun
51168: kaudelle. Edellytyksenä on, että vakuutetulle ei     vaaran arvioimisesta.
51169: voida järjestää muuta työtä siten kuin työsopi-
51170: muslain (320170) 32 §:n 2 momentissa on tar-                               30 §
51171: koitettu ja että vakuutettu joutuu tämän vuok-
51172: si olemaan poissa työstä. Edellytyksenä on             Tämän lain mukaisia etuuksia on haettava:
51173: myös, että vakuutettu ei ole muussakaan ansi-
51174: otyössä eikä 15 §:n 2 momentissa tarkoitetussa         2) erityisäitiysrahaa kuuden kuukauden ku-
51175: omassa työssä lukuun ottamatta omassa koti-          luessa siitä päivästä, josta alkaen sitä halutaan
51176: taloudessa suoritettavaa työtä. Erityisäitiys-       saada sekä äitiys- ja vanhempainrahaa viimeis-
51177: rahaa suoritetaan vastaavasti myös 15 §:n 2          tään kahta kuukautta ennen laskettua synny-
51178: momentissa tarkoitetussa työssä olevalle. Eri-       tysaikaa;
51179: tyisäitiysrahaa suoritetaan enintään 23 §:n 1
51180: momentissa tarkoitettuun äitiysrahaoikeuden             Jollei myönnettyä päivärahaa tai äitiys-,
51181: alkamiseen saakka. Jos raskaus keskeytyy en-         isyys- tai vanhempainrahaa, erityisäitiysrahaa
51182: nen äitiysrahakauden alkamista, erityisäitiysra-     taikka erityishoitorahaa ole nostettu kuuden
51183: haa suoritetaan raskauden keskeytymiseen             kuukauden kuluessa siitä, kun se on ollut
51184: saakka.                                              vakuutetun nostettavissa, taikka maksettavaksi
51185:    Mitä 22 §:n 1 ja 3 momenteissa, 23 §:n 7          myönnettyä korvausta sairauden tai raskauden
51186: momentissa ja 28 §:ssä on säädetty äitiysrahas-      ja synnytyksen aiheuttamista kustannuksista
51187: ta, sovelletaan myös erityisäitiysrahaan. Muu-       kuuden kuukauden kuluessa sen myöntämises-
51188: toin noudatetaan soveltuvin osin, mitä äitiys-       tä, on oikeus etuuteen menetetty, mikäli ei
51189: rahasta on säädetty.                                 erityisestä syystä katsota kohtuulliseksi toisin
51190:    Asetuksella säädetään, mitä 1 momentissa          päättää.
51191: mainituilla kemiallisilla aineilla, säteilyllä ja
51192: tarttuvilla taudeilla tarkoitetaan sekä siitä, mi-     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
51193: tä selvityksiä on esitettävä haettaessa erityisäi-   kuuta 1991.
51194: tiysrahaa. Sosiaali- ja terveysministeriö antaa        Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
51195: lääkintöhallituksen     esityksestä   tarkemmat      ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
51196: määräykset edellä mainituista vaaraa aiheutta-       menpiteisiin.
51197: 
51198: 
51199:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1990
51200: 
51201: 
51202:                                       Tasavallan Presidentti
51203:                                       MAUNO KOIVISTO
51204: 
51205: 
51206: 
51207: 
51208:                                                  Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
51209:                                    1990 vp. -    HE n:o 207                                     17
51210: 
51211:                                                                                               Liite
51212: 
51213: 
51214: 
51215: 
51216: 1.
51217:                                               Laki
51218:                                  työsopimuslain muuttamisesta
51219: 
51220:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
51221:   muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työsopimuslain (320170) 34 § :n otsikko ja 4
51222: momentti, 34 h § ja 37 §:n 4 momentti,
51223:   sellaisina kuin ne ovat, 34 §:n otsikko 11 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (30/85) ja
51224: 4 momentti muutettuna viimeksi mainitulla lailla ja 16 päivänä heinäkuuta 1990 annetulla lailla
51225: (640/90), 34 h § 31 päivänä maaliskuuta 1988 annetussa laissa (284/88) ja 37 §:n 4 momentti
51226: mainitussa 11 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa, sekä
51227:   lisätään 32 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi ja
51228: 34 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna mainituilla 11 päivänä tammikuuta 1985 ja 16 päivänä
51229: heinäkuuta 1990 annetuilla laeilla, uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti sekä
51230: muutettu 4 momentti siirtyvät 3-5 momentiksi seuraavasti:
51231: 
51232: Voimassa oleva laki                              Ehdotus
51233: 
51234:                               C. Työnantajan muut velvollisuudet
51235:                                               32 §
51236:                                          Työturvallisuus
51237: 
51238:                                                     Raskaana oleva työntekijä, jonka työhön tai
51239:                                                  työpaikan olosuhteisiin liittyvän kemiallisen ai-
51240:                                                  neen, säteilyn tai tarttuvan taudin arvioidaan
51241:                                                  aiheuttavan vaaraa sikiön kehitykselle tai ras-
51242:                                                  kaudelle, on pyrittävä siirtämään muihin työn-
51243:                                                  tekijälle hänen ammattitaitonsa ja kokemuk-
51244:                                                  sensa huomioon ottaen sopiviin tehtäviin äi-
51245:                                                  tiysloman alkamiseen saakka, jollei työstä tai
51246:                                                  työpaikan olosuhteista ole vaaraa aiheuttavaa
51247:                                                  tekijää voitu poistaa.
51248: 
51249: 
51250:                       34 §                                             34 §
51251:      Äitiys-, isyys- ja vanhempainloma sekä              Erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja
51252:                      hoitovapaa                        vanhempainloma sekä hoitovapaa
51253: 
51254:                                                    Raskaana olevalla työntekijällä on oikeus
51255:                                                  saada erityisäitiyslomaksi se aika, jolta hänellä
51256:                                                  on oikeus saada sairausvakuutuslain mukaista
51257:                                                  erityisäitiysrahaa.
51258: 
51259: 
51260: 3 301208A
51261: 18                                   1990 vp. -    HE n:o 207
51262: 
51263: 
51264: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
51265:   Äitiys-, isyys- tai vanhempainloman taikka         Erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempain-
51266: hoitovapaan ajalta ei työnantaja ole velvolli-     loman taikka hoitovapaan ajalta ei työnantaja
51267: nen maksamaan palkkaa. Jos työntekijä on           ole velvollinen maksamaan palkkaa. Jos työn-
51268: raskauteen tai synnytykseen liittyvän sairauden    tekijä on raskauteen tai synnytykseen liittyvän
51269: johdosta estynyt tekemästä työtään muuna           sairauden johdosta estynyt tekemästä työtään
51270: kuin äitiys- tai vanhempainloman aikana, on        muuna kuin äitiys- tai vanhempainloman aika-
51271: hänellä oikeus sairausajan palkkaan 28 §:n         na, hänellä on oikeus sairausajan palkkaan
51272: säännösten mukaisesti.                             28 §:n säännösten mukaisesti.
51273: 
51274:                      34 h §                                           34 h §
51275:      Työntekijän oikeus palata aikaisempaan           Työntekijän oikeus palata aikaisempaan
51276:                      työhön                                           työhön
51277:   Äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalta taikka        Erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempain-
51278: hoitovapaalta tai tilapäiseltä tai osittaiselta    lomalta, hoitovapaalta tai tilapäiseltä tai osit-
51279: hoitovapaalta pataavalla työntekijällä on oi-      taiselta hoitovapaalta pataavalla työntekijällä
51280: keus palata aikaisempaan tai siihen rinnastetta-   on oikeus palata aikaisempaan tai siihen rin-
51281: vaan työhön.                                       nastettavaan työhön.
51282: 
51283:                                                37 §
51284:                               Toistaiseksi voimassa olevat sopimukset
51285: 
51286:    Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työ-       Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työ-
51287: sopimusta raskauden johdosta. Jos työnantaja       sopimusta raskauden johdosta. Jos työnantaja
51288: irtisanoo raskaana olevan työntekijän työsopi-     irtisanoo raskaana olevan työntekijän työsopi-
51289: muksen, katsotaan irtisanomisen johtuvan           muksen, katsotaan irtisanomisen johtuvan
51290: työntekijän raskaudesta, jollei työnantaja         työntekijän raskaudesta, jollei työnantaja
51291: muuta perustetta näytä. Työntekijän on esitet-     muuta perustetta näytä. Työntekijän on esitet-
51292: tävä selvitys raskaudestaan työnantajan sitä       tävä selvitys raskaudestaan työnantajan sitä
51293: pyytäessä. Työnantaja ei saa irtisanoa työnte-     pyytäessä. Työnantaja ei saa irtisanoa työnte-
51294: kijän työsopimusta äitiys-, isyys- tai vanhem-     kijän työsopimusta erityisäitiys-, äitiys-, isyys-
51295: painloman taikka hoitovapaan aikana eikä           tai vanhempainloman taikka hoitovapaan aika-
51296: myöskään, saatuaan tietää työntekijän olevan       na eikä myöskään, saatuaan tietää työntekijän
51297: raskaana taikka käyttävän edellä mainittua         olevan raskaana taikka käyttävän edellä mai-
51298: oikeuttaan, päättymään sanotun loman taikka        nittua oikeuttaan, päättymään sanotun loman
51299: hoitovapaan alkaessa tai aikana. Muu sopimus       taikka hoitovapaan alkaessa tai aikana. Muu
51300: on mitätön.                                        sopimus on mitätön.
51301: 
51302:                                                      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
51303:                                                    kuuta 1991.
51304:                                       1990 vp. -    HE n:o 207                                   19
51305: 
51306: 2.
51307:                                               Laki
51308:                                 vuosilomalain 3 §:n muuttamisesta
51309: 
51310:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
51311:   muutetaan 30 päivänä maaliskuuta 1973 annetun vuosilomalain (272/73) 3 §:n 5 momentin 5
51312: kohta, sellaisena kuin se on 11 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (31185), seuraavasti:
51313: 
51314: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
51315: 
51316:                                                 3§
51317:                                          Vuosiloman pituus
51318: 
51319:                              Työssäolopäivien veroisina pidetään myös
51320:                            niitä työpäiviä, joina työntekijä työsuhteen
51321:                            kestäessä on ollut estynyt työtä suorittamasta:
51322: 
51323:    5) työsopimuslaissa säädetyn äitiys-, isyys-        5) työsopimuslaissa säädetyn erityisäitiys-,
51324: tai vanhempainloman aikana;                         äitiys-, isyys- tai vanhempainloman aikana;
51325: 
51326: 
51327:                                                       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
51328:                                                     kuuta 1991.
51329: 
51330: 
51331: 
51332: 
51333: 3.
51334:                                               Laki
51335:                                 sairausvakuutuslain muuttamisesta
51336: 
51337:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
51338:   muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/63) 4 §:n 1 momentti,
51339: 14 §:n edellä oleva alaotsikko ja 14 §:n 1 momentti sekä 30 §:n 3 momentin 2 kohta ja 6
51340: momentti, sellaisina kuin ne ovat 22 päivänä joulukuuta 1989 annetussa laissa (1255/89), ja
51341:   lisätään lakiin uusi 23 g § seuraavasti:
51342: 
51343: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
51344: 
51345:                    2 luku                                              2 luku
51346:                    Etuudet                                             Etuudet
51347:                       4§                                                     4 §
51348:   Vakuutetulla on oikeus saada sairauden pe-          Vakuutetulla on oikeus saada sairauden pe-
51349: rusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon      rusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon
51350: kustannuksista ja sairaudesta johtuvasta työ-       kustannuksista ja sairaudesta johtuvasta työ-
51351: kyvyttömyydestä päivärahaa sekä raskauden ja        kyvyttömyydestä päivärahaa sekä raskauden ja
51352: synnytyksen perusteella korvausta niistä johtu-     synnytyksen perusteella korvausta niistä johtu-
51353: vista tarpeellisista kustannuksista. Vakuutetul-    vista tarpeellisista kustannuksista. Vakuutetul-
51354: la on myös oikeus saada raskauden ja synny-         la on myös oikeus saada raskauden ja synny-
51355: 20                                  1990 vp. -    HE n:o 207
51356: 
51357: Voimassa oleva laki                               Ehdotus
51358: tyksen perusteella äitiysrahaa ja, siten kuin     tyksen perusteella äitiysrahaa ja, siten kuin
51359: jäljempänä säädetään, lapsen tai ottolapsen       jäljempänä säädetään, lapsen tai ottolapsen
51360: hoidon perusteella vanhempainrahaa ja isyys-      hoidon perusteella vanhempainrahaa ja isyys-
51361: rahaa sekä sairaan lapsen hoitoon ja kuntou-      rahaa sekä sairaan lapsen hoitoon ja kuntou-
51362: tukseen osallistumisen johdosta erityishoitora-   tukseen osallistumisen johdosta erityishoitora-
51363: haa.                                              haa. Vakuutetulla on lisäksi oikeus saada si-
51364:                                                   kiön kehitykselle tai raskaudelle aiheutuvan
51365:                                                   vaaran johdosta erityisäitiysrahaa.
51366: 
51367: 
51368: 
51369: Päiväraha, äitiys-, isyys- ja vanhempainraha      Päiväraha, äitiys-, isyys- ja vanhempainraha,
51370:            sekä erityishoitoraha                      erityisäitiysraha sekä erityishoitoraha
51371:                       14 §                                              14 §
51372:    Korvaukseksi sairaudesta johtuvasta työky-       Korvaukseksi sairaudesta johtuvasta työky-
51373: vyttömyydestä suoritetaan päivärahaa sekä ras-    vyttömyydestä suoritetaan päivärahaa sekä ras-
51374: kauden ja synnytyksen johdosta äitiysrahaa ja     kauden ja synnytyksen johdosta äitiysrahaa ja
51375: lapsen tai ottolapsen hoidon johdosta isyys- ja   lapsen tai ottolapsen hoidon johdosta isyys- ja
51376: vanhempainrahaa sekä sairaan lapsen hoitoon       vanhempainrahaa, sikiön kehitykselle tai ms-
51377: ja kuntoutukseen osallistumisen johdosta eri-     kaudelle aiheutuvan vaaran johdosta erityisäi-
51378: tyishoitorahaa.                                   tiysrahaa sekä sairaan lapsen hoitoon ja kun-
51379:                                                   toutukseen osallistumisen johdosta erityishoi-
51380:                                                   torahaa.
51381: 
51382: 
51383:                                                                        23 g §
51384:                                                      Raskaana olevalle vakuutetulle suoritetaan
51385:                                                   erityisäitiysrahaa, jos hänen työhönsä tai työ-
51386:                                                   paikkansa olosuhteisiin liittyvän kemiallisen ai-
51387:                                                   neen, säteilyn tai tarttuvan taudin arvioidaan
51388:                                                   aiheuttavan vaaraa sikiön kehitykselle tai ras-
51389:                                                   kaudelle. Edellytyksenä on, että vakuutetulle ei
51390:                                                   voida järjestää muuta työtä siten kuin työsopi-
51391:                                                   muslain (320170) 32 §:n 2 momentissa on tar-
51392:                                                   koitettu ja että vakuutettu joutuu tämän vuok-
51393:                                                   si olemaan poissa työstä. Edellytyksenä on
51394:                                                   myös, että vakuutettu ei ole muussakaan ansio-
51395:                                                   työssä eikä 15 §:n 2 momentissa tarkoitetussa
51396:                                                   omassa työssä lukuun ottamatta omassa koti-
51397:                                                   taloudessa suoritettavaa työtä. Erityisäitiys-
51398:                                                   rahaa suoritetaan vastaavasti myös 15 §:n 2
51399:                                                   momentissa tarkoitetussa työssä olevalle. Eri-
51400:                                                   tyisäitiysrahaa suoritetaan enintään 23 §:n 1
51401:                                                   momentissa tarkoitettuun äitiysrahaoikeuden
51402:                                                   alkamiseen saakka. Jos raskaus keskeytyy en-
51403:                                                   nen äitiysrahakauden alkamista, erityisäitiysra-
51404:                                                   haa suoritetaan raskauden keskeytymiseen
51405:                                                   saakka.
51406:                                                      Mitä 22 §:n 1 ja 3 momenteissa, 23 §:n 7
51407:                                                   momentissa ja 28 §:ssä on säädetty äitiysrahas-
51408:                                                   ta, sovelletaan myös erityisäitiysrahaan. Muu-
51409:                                      1990 vp. -    HE n:o 207                                     21
51410: 
51411: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
51412:                                                    toin noudatetaan soveltuvin osin, mitä äitiys-
51413:                                                    rahasta on säädetty.
51414:                                                       Asetuksella säädetään, mitä 1 momentissa
51415:                                                    mainituilla kemiallisilla aineilla, säteilyltä ja
51416:                                                    tarttuvilla taudeilta tarkoitetaan sekä siitä, mi-
51417:                                                    tä selvityksiä on esitettävä haettaessa erityisäi-
51418:                                                    tiysrahaa. Sosiaali- ja terveysministeriö antaa
51419:                                                    lääkintöhallituksen     esityksestä tarkemmat
51420:                                                    määräykset edellä mainituista vaaraa aiheutta-
51421:                                                    vista tekijöistä sekä 1 momentissa tarkoitetun
51422:                                                    vaaran arvioimisesta.
51423: 
51424:                                                30 §
51425: 
51426:                             Tämän lain mukaisia etuuksia on haettava:
51427: 
51428:   2) äitiys- ja vanhempainrahaa viimeistään           2) erityisäitiysrahaa kuuden kuukauden ku-
51429: kahta kuukautta ennen laskettua synnytys-          luessa siitä päivästä, josta alkaen sitä halutaan
51430: aikaa;                                             saada sekä äitiys- ja vanhempainrahaa viimeis-
51431:                                                    tään kahta kuukautta ennen laskettua synny-
51432:                                                    tysaikaa;
51433: 
51434:    Jollei myönnettyä päivärahaa tai äitiys-,          Jollei myönnettyä päivärahaa tai äitiys-,
51435: isyys- tai vanhempainrahaa taikka erityishoito-    isyys- tai vanhempainrahaa, erityisäitiysrahaa
51436: rahaa ole nostettu kuuden kuukauden kuluessa       taikka erityishoitorahaa ole nostettu kuuden
51437: siitä, kun se on ollut vakuutetun nostettavissa,   kuukauden kuluessa siitä, kun se on ollut
51438: taikka maksettavaksi myönnettyä korvausta          vakuutetun nostettavissa, taikka maksettavaksi
51439: sairauden tai raskauden ja synnytyksen aiheut-     myönnettyä korvausta sairauden tai raskauden
51440: tamista kustannuksista kuuden kuukauden ku-        ja synnytyksen aiheuttamista kustannuksista
51441: luessa sen myöntämisestä, on oikeus etuuteen       kuuden kuukauden kuluessa sen myöntämises-
51442: menetetty, mikäli ei erityisestä syystä katsota    tä, on oikeus etuuteen menetetty, mikäli ei
51443: kohtuulliseksi toisin päättää.                     erityisestä syystä katsota kohtuulliseksi toisin
51444:                                                    päättää.
51445: 
51446:                                                      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
51447:                                                    kuuta 1991.
51448:                                                      Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
51449:                                                    ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
51450:                                                    menpiteisiin.
51451:                                      1990 vp. -     HE n:o 208
51452: 
51453: 
51454: 
51455: 
51456:                                    Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain
51457:                                  muuttamisesta
51458: 
51459: 
51460: 
51461: 
51462:                            ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
51463: 
51464:    Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi äitiys-      asti, kunnes lapsen syntymästä on kulunut 246
51465: rahajärjestelmän joustavuutta siten, että äitiys-   arkipäivää.
51466: rahakausi olisi mahdollista aloittaa jo 50 arki-       Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakauden
51467: päivää ennen laskettua synnytysajankohtaa.          muutokset liittyvät talous- ja tulopoliittiseen
51468: Lisäksi vanhempainrahakautta ehdotetaan pi-         kokonaisratkaisuun vuosille 1990 ja 1991.
51469: dennettäväksi 12 arkipäivällä.
51470:                                                        Sairausvakuutuslakia ehdotetaan lisäksi
51471:    Isälle ehdotetaan myönnettäväksi nykyisen        muutettavaksi 1 päivästä heinäkuuta 1991 lu-
51472: vanhempainrahakautta lyhentävän isyysloman
51473:                                                     kien siten, että sairausvakuutus korvaisi va-
51474: lisäksi oikeus omaan isyyslomaan, jonka hän
51475:                                                     kuutetun iästä riippumatta sädehoidon tai sy-
51476: voisi käyttää joko äitiys- tai vanhempainraha-
51477:                                                     tostaattihoidon aiheuttamien vaurioiden vuoksi
51478: kauden aikana. Uuden isyysloman pituus olisi
51479:                                                     tarpeellisen hammashoidon. Lisäksi sairaus-
51480: kuusi arkipäivää, ja se ei lyhentäisi vanhem-       vakuutuslakiin ehdotetaan eräitä sellaisia muu-
51481: painrahakautta. Lisäksi ottovanhempien van-
51482:                                                     toksia, joiden tarkoituksena on lisätä vanhem-
51483: hempainrahaoikeutta ehdotetaan laajennetta-
51484:                                                     pien yhdenvertaisuutta vanhempainrahan saaji-
51485: vaksi siten, että vanhempainrahan saamisen
51486:                                                     na.
51487: edellytyksenä oleva lapsen yläikäraja korotet-
51488: taisiin kahdesta vuodesta kuuteen vuoteen. Ot-         Esitys liittyy valtion tulo- ja menoarvioesi-
51489: tovanhempien vanhempainrahapäivien enim-            tykseen vuodelle 1991 ja on tarkoitettu käsitel-
51490: mäismäärää ehdotetaan lisättäväksi 12 arkipäi-      täväksi sen yhteydessä.
51491: vällä eli siten, että vanhempainrahaa makset-          Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi-
51492: taisiin nykyisten 234 arkipäivän sijasta siihen     maan 1 päivänä tammikuuta 1991.
51493: 
51494: 
51495: 
51496: 
51497: 30l277A
51498: 2                                             1990 vp. -         HE n:o 208
51499: 
51500: 
51501: 
51502: 
51503:                                               SISÄLLYSLUETTELO
51504: 
51505:                                                           Sivu                                                                                                Sivu
51506:    YLEISPERUSTELUT ........................ .                3      2.6. Ottovanhemmille suoritettava vanhem-
51507:                                                                           painraha.......................... .. . . . . . .                                      6
51508: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut muutokset •...•.            3      2. 7. Sädehoitovaurioiden vuoksi tarpeellinen
51509:    1.1. Äitiysrahan joustavoittaminen ........... .          3
51510:    1.2. !syysloma ................................ .                      hammashoito . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                  6
51511:                                                              3
51512:    1.3. ~syrs- ja vanhempainrahan suorittaminen                  3. Valmistelu . • • . . . • . . . . • . . . . • . . . • • . . . • . . . . . . . . . • .         6
51513:          1salle ..................................... .     4
51514:    1.4. Vanhempainrahakauden pidentäminen .. .              4
51515:                                                                  4. Riippuvuus muista esityksistä . . . . . . . . . . . • . . . . . .                            7
51516:    1.5. Ottovanhemmille suoritettava vanhem-                        YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT......                                                           7
51517:          painraha ................................. .       4
51518:    1.6. Sädehoitovaurioiden vuoksi tarpeellinen                  1. Lakiehdotuksen perustelut . . • . . . . • . . . . • . . . . . . . .                          7
51519:          hammashoito ............................ .          5   2. Voimaantulo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ...........                        9
51520:    1. 7. Etuuksien hakuajat ...................... .         5
51521: 2. Esityksen taloudelliset vaikutukset ............ .       6      LAKITEKSTIT:...............................                                                  10
51522:    2.1. Kokonaismenot .......................... .          6    Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta . . . . . . . • . .                                     10
51523:    2.2. Äitiysrahan joustavoittaminen ........... .         6
51524:    2.3. !syysloma ................................ .        6       LIITE . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     13
51525:    2.4. Isyys- ja vanhempainrahan suorittaminen
51526:                                                                  Rinnakkaistekstit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . • . . . . .            13
51527:         kotona oleville isille ..................... .      6
51528:    2.5. Vanhempainrahakauden pidentäminen .. .              6    Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta . . . . . . . . . .                                     13
51529:                                      1990 vp. -     HE n:o 208                                     3
51530: 
51531: 
51532: 
51533: 
51534:                                       YLEISPERUSTELUT
51535: 
51536: 
51537: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut                    prosenttia odottavista äideistä, kun äitiysraha-
51538:    muutokset                                        kauden alkuun oli jäljellä 50 arkipäivää. Äi-
51539:                                                     tiysrahakauden alkaessa oli noin 17 prosenttia
51540: 1.1. Äitiysrahan joustavoittaminen                  odottavista äideistä sairauslomalla. Näiden tar-
51541:                                                     kastelupisteiden väliin jääväliä ajanjaksolla
51542:     Sairausvakuutuslain 21 §:n 1 momentin mu-       heistä sai noin 20 prosenttia päivärahaa keski-
51543: kaan äitiysrahaan on oikeus naisella, jonka         määrin 14-15 päivältä.
51544: raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää ja            Raskaana olevan naisen työolosuhteet ja yk-
51545: joka on asunut Suomessa vähintään 180 päivää        silöllinen terveydentila vaikuttavat siihen, mil-
51546: välittömästi ennen laskettua synnytysaikaa. Äi-     loin äitiysloma olisi viimeistään perusteltua
51547: tiysrahaa suoritetaan lain 23 §:n 1 momentin        aloittaa. Sen vuoksi äitiysrahakauden alkua
51548: mukaan lapsen äidille yhteensä 105 arkipäiväl-      tulisi olla mahdollista tarpeen mukaan muuttaa
51549: tä.                                                 siten, ettei työskentelyn jatkuminen aiheuttaisi
51550:    Äitiysrahakausi voidaan jakaa kahteen vai-       vaaraa sikiön tai odottavan äidin terveydelle.
51551: heeseen. Synnytystä edeltävän vaiheen tarkoi-          Edellä olevan perusteella ehdotetaan, että
51552: tuksena on edistää odottavan äidin ja syntyvän      oikeus äitiysrahaan voisi odottavan äidin valin-
51553: lapsen terveyttä antamalla tulevalle äidille        nan mukaan alkaa aikaisintaan 50 ja viimeis-
51554: mahdollisuus jäädä pois työstä ja tilaisuus         tään 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysa-
51555: saada asianmukaista hoitoa. Synnytyksen jäl-        jankohtaa. Äitiys- ja vanhempainrahakauden
51556: keinen äitiysrahavaihe antaa äidille mahdolli-      kokonaispituus ei kuitenkaan muuttuisi.
51557: suuden toipua synnytyksestä sekä hoitaa vasta-         Hallitus on antanut samanaikaisesti edus-
51558: syntynyttä lastaan. Nykyisin äitiysrahakausi al-    kunnalle. erillisen esityksen, jonka mukaan
51559: kaa sairausvakuutuslain 23 §:n 1 momentin           määrätynlaisessa riskialttiissa työssä työskente-
51560: mukaisesti 30 arkipäivää välittömästi ennen         levä raskaana oleva nainen voisi jäädä erityi-
51561: laskettua synnytysaikaa ja synnytyksen jälkei-      säitiysrahan turvin erityisäitiyslomalle ennen
51562: nen äitiysrahavaihe kestää 75 arkipäivää. Jos       äitiysrahakauden alkua, jollei riskitekijöiden
51563: raskaus on kuitenkin päättynyt aikaisemmin          poistaminen työstä tai työolosuhteista ole mah-
51564: kuin 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysai-      dollista. Viimeksi mainittu uudistus on tarkoi-
51565: kaa, oikeus äitiysrahaan alkaa raskauden päät-      tettu tulevaksi voimaan 1 päivänä heinäkuuta
51566: tymisestä lukien.                                   1991.
51567:    Äitiysrahakauden alkamisajankohdan lääke-
51568: tieteellisiä perusteita on selvitetty muun muassa
51569: lääkintöhallituksen yhteydessä toimivassa äi-       1.2. lsyysloma
51570: tiyshuollon asiantuntijatyöryhmässä. Työryh-
51571: mä on todennut, että äitiysloman pidentämi-           Sairausvakuutuslain 23 §:n 4 momentti sisäl-
51572: nen terveydellisin perustein painottuu voimak-      tää säännökset lapsen isän oikeudesta isyysra-
51573: kaasti synnytystä edeltävään aikaan. Tämän          haan. lsyysrahaa suoritetaan lapsen syntymän
51574: vuoksi työryhmä on katsonut, että ennenaikai-       yhteydessä vähintään 6 ja enintään 12 arkipäi-
51575: sen synnytyksen vaara (supistukset), toksemi-       vältä. lsyysloman pitäminen lyhentää vastaa-
51576: avaara (raskausmyrkytys) sekä istukan veren-        valla määrällä vanhempainrahakautta. Isyyslo-
51577: kierrolliset syyt puoltavat sitä, että äitiysloma   maa on perusteltu sillä, että se tarjoaa alusta
51578: alkaisi kaksi kuukautta ennen laskettua synny-      alkaen isälle mahdollisuuden vastasyntyneen
51579: tysaikaa.                                           lapsen hoitoon osallistumiseen. Myös perheen
51580:    Kansaneläkelaitoksen tilastojen mukaan           muiden lasten hoidosta huolehtiminen voi mo-
51581: ajanjaksolla 1 päivästä huhtikuuta 1988 saman       nesti olla ongelmallista lapsen syntymän yhtey-
51582: vuoden loppuun sai sairauspäivärahaa noin 12        dessä. Perheen lasten kannalta myös sopeutu-
51583: 4                                    1990 vp. -      HE n:o 208
51584: 
51585: minen uuteen perheenjäseneen olisi merkittä-         don takia poissa ansiotyöstä tai muusta kodin
51586: västi helpompaa, jos molemmat vanhemmat              ulkopuolella suoritettavasta työstä. Vastaavaa
51587: olisivat kotona siirtymävaiheessa. Myös isän         edellytystä ei lapsen äidin kohdalla ole. Jotta
51588: apu edistäisi äidin toipumista synnytyksestä.        myös muun muassa koti-isät saisivat oikeuden
51589:    lsyysloman käyttämättä jättämiseen on kui-        isyys- ja vanhempainrahaan, ehdotetaan, että
51590: tenkin saattanut vaikuttaa se, että loman pitä-      isyysrahan ja isälle maksettavan vanhempain-
51591: minen lyhentää vanhempainrahakautta. Jos             rahan saamisen edellytykseksi riittäisi, että isä
51592: isyysloman käyttämisellä ei olisi tällaista vaiku-   osallistuu lapsen hoitoon eikä ole ansiotyössä
51593: tusta, vanhempainloma jatkuisi nykyisten arvi-       tai muussa kodin ulkopuolella suoritettavassa
51594: oiden mukaan lähes kolmasosalla perheistä            työssä.
51595: 6-12 arkipäivää pitempään. Perheen isä on
51596: saattanut isyysloman sijasta käyttää vuosilo-
51597: maansa järjestääkseen itselleen vapaata lapsen       1.4. Vanhempainrahakauden pidentäminen
51598: syntymän yhteydessä. Isällä tulisi periaatteessa
51599: olla itsenäinen oikeus isyyslomaan. Vanhem-             Lapsen hoidon perusteella vanhemmilla on
51600: painrahajärjestelmää kehitettäessä olisikin py-      sairausvakuutuslain 23 §:n 2 momentin mu-
51601: rittävä edistämään vanhempien tasavertaista          kaan oikeus saada vanhempainrahaa 158 arki-
51602: mahdollisuutta lasten hoitoon osallistumiseen.       päivältä välittömästi äitiysrahakauden päätty-
51603:    Edellä olevan perusteella ehdotetaan, että        misen jälkeen. Jos perheeseen syntyy useampi
51604: isällä olisi nykyisen synnytyksen yhteydessä         kuin yksi lapsi samalla kertaa, pidennetään
51605: pidettävän 6-12 arkipäivän pituisen vanhem-          vanhempainrahakautta lisäksi 60 arkipäivällä.
51606: painrahakautta vähentävän isyysrahakauden               Yhtenä vanhempainloman pituuteen liittyvä-
51607: ohella oikeus 6 arkipäivän pituiseen erilliseen      nä kysymyksenä on tuotu esiin lapsen hoidon
51608: isyysrahakauteen, jonka voisi käyttää valinnai-      järjestäminen vanhempainrahakauden jälkeen.
51609: sena aikana äitiys- tai vanhempainrahakaudella       On muun muassa todettu, että lapsen sairasta-
51610: ja joka ei lyhentäisi vanhempainrahakautta.          vuus monesti lisääntyy aikaisempaan verrattu-
51611:                                                      na, kun hän siirtyy kotihoidosta ympäristöön,
51612:                                                      jossa on paljon muitakin lapsia. Lapsiryhmissä
51613: 1.3. lsyys- ja vanhempainrahan suorittami-           tarttuvia tauteja on vaikea välttää. Seuraukse-
51614:      nen isälle                                      na voi pahimmillaan olla jatkuva sairauskierre.
51615:                                                      Iän mukana vastustuskyky tavallisia tarttuvia
51616:    Lapsen vanhemmat ovat nykyisessä vanhem-          tauteja kohtaan kasvaa. Pienten lasten sairau-
51617: painrahajärjestelmässä eräiltä osin toisiinsa        det aiheuttavat myös vanhemmille tarvetta tila-
51618: nähden eriarvoisessa asemassa etuuden saajina.       päisen hoitovapaan käyttämiseen sekä erilaisia
51619: Sairausvakuutuslain 23 §:n 2 ja 4 momentin           kustannuksia.
51620: mukaan vanhempain- ja isyysrahan maksami-               On katsottu tarkoituksenmukaiseksi, että al-
51621: nen isälle edellyttää äidin suostumusta. Äidin       le yksivuotiaat lapset hoidetaan kotona. Sen
51622: suostumuksen vaatimisen on katsottu perus-           vuoksi pyrkimyksenä pitäisi olla, että vanhem-
51623: tuvan siihen, että isän vanhempainraha ja            painrahakautta jatkettaisiin asteittain yhteen
51624: isyysraha on katsottu äidin äitiysrahaoikeudes-      vuoteen lapsen syntymästä lukien.
51625: ta johdetuksi epäitsenäiseksi etuudeksi. Lähtö-        Edellä olevan vuoksi ehdotetaan, että van-
51626: kohtana on pidettävä, että nainen ja mies ovat       hempainrahakautta pidennettäisiin tässä vai-
51627: oikeuksiltaan ja velvollisuuksiltaan lastensa ta-    heessa 12 arkipäivällä eli nykyisestä 158 arki-
51628: savertaisia huoltajia.                               päivästä 170 arkipäivään.
51629:    Sen vuoksi ehdotetaan sairausvakuutuslakia
51630: muutettavaksi siten, ettei äidin suostumusta
51631: enää edellytettäisi. Vanhempainrahakautta ly-        1.5. Ottovanhemmille suoritettava vanhem-
51632: hentävän isyysrahakauden ja vanhempainraha-               painraha
51633: kauden pitäminen voisi sen sijaan perustua
51634: molempien vanhempien keskinäiseen sopimuk-              Sairausvakuutuslain 21 §:n 2 momentin mu-
51635: seen.                                                kaan oikeus saada vanhempainrahaa on myös
51636:    Sairausvakuutuslain 23 § :n 2 ja 4 momentin       sellaisella naispuolisella vakuutetulla, joka on
51637: mukaan isän vanhempainrahan ja isyysrahan            ottanut hoitoonsa kahta vuotta nuoremman
51638: maksaminen edellyttää, että isä on lapsen hoi-       lapsen tarkoituksenaan ottaa hänet ottolapsek-
51639:                                       1990 vp. -      HE n:o 208                                      5
51640: 
51641: seen edellyttäen, että vakuutettu on tämän             edistää. Sen vuoksi ehdotetaan, että kuten
51642: vuoksi poissa ansiotyöstä tai muusta kodin             lapsen isän ja äidin keskinäisestä sopimuksesta
51643: ulkopuolella suoritettavasta työstä ja että hän        on edellä kohdassa 1.3. ehdotettu, myös otto-
51644: on asunut Suomessa vähintään 180 päivää                vanhemmille annettaisiin mahdollisuus hoitaa
51645: välittömästi ennen lapsen hoitoon ottamista.           ottolastaan sopimaliaan tavalla. Päivärahan
51646: Vanhempainrahaa suoritetaan sairausvakuu-              saamisen edellytyksenä oleva vaatimus ottoäi-
51647: tuslain 23 §:n 3 momentin mukaan ottoäidille           din ja ottoisän ansiotyöstä poisjäämisestä eh-
51648: jokaiselta arkipäivältä, jonka hoito jatkuu,           dotetaan lisäksi poistettavaksi vastaavalla ta-
51649: kunnes lapsen syntymästä on kulunut 234 arki-          valla kuin isälle maksettavan päivärahan osalta
51650: päivää, kuitenkin vähintään 100 arkipäivältä.          on sanotussa kohdassa ehdotettu.
51651: Ottoäidillä ei ole lain 21 §:n 3 momentin mu-
51652: kaan oikeutta vanhempainrahaan, jos hän on
51653: avioliitossa tai avoliitossa ottolapseksi otetta-      1.6. Sädehoitovaurioiden vuoksi tarpeellinen
51654: van lapsen isän tai ottoisän kanssa.                        hammashoito
51655:    Ottoäidin suostumuksella vanhempainrahaa
51656: voidaan suorittaa ottoisälle vanhempainrahaoi-           Sairausvakuutuslain 5 §:n 2 momentin mu-
51657: keuden 100 arkipäivältä. Myös ottoisän edelly-        kaan sovelletaan sairaanhoidon korvaamista
51658: tetään jäävän lapsen hoidon vuoksi pois ansio-        koskevia säännöksiä myös hammassairauksiin,
51659: työstä tai muusta kodin ulkopuolella suoritet-        jos kysymyksessä on muun sairauden kuin
51660: tavasta työstä.                                       hammassairauden parantamiseksi välttämätön
51661:    Vanhempainrahan saajina ottovanhempien             hoito. Lainkohdan soveltaminen tulee kysy-
51662: asema poikkeaa biologisista vanhemmista,              mykseen ennen vuotta 1956 syntyneiden va-
51663: vaikka tilanteena lapsen tulo perheeseen on           kuutettujen hammashoidon korvaamisessa.
51664: näissä perheissä monessa suhteessa samankal-             Voimassa olevan sairausvakuutuslain mu-
51665: tainen tapahtuma. Biologisiin vanhempiin ver-         kaan korvausta voidaan suorittaa ainoastaan
51666: rattavalla tavalla tulisi edistää myös cttovan-       sädehoitoa tai sytostaattihoitoa edeltävästä
51667: hempien mahdollisuutta hoitaa pientä lastaan          hammashoidosta. Kuitenkin sädehoito ja sy-
51668: kotona riittävän pitkään. Sen vuoksi ehdote-          tostaattihoito aiheuttavat leukoihin ja suun
51669: taan, että ottovanhemmille suoritettaisiin van-       alueelle sellaisia vaurioita, jotka on hoidettava.
51670: hempainrahaa enimmillään nykyisen 234 arki-           Nämä hoitotoimenpiteet ehdotetaan saatetta-
51671: päivän sijasta niin pitkään, kunnes lapsen syn-       viksi sairausvakuutuksen korvauksen piiriin.
51672: tymästä on kulunut 246 arkipäivää.
51673:    Ottolapset eivät usein ole vastasyntyneitä.
51674: Erityisesti ulkomailta adoptoitavien ottolasten        1. 7. Etuoksien hakuajat
51675: osalta, joista yli kaksivuotiaiden kokonaiso-
51676: suus on noin yksi kolmannes, on huomattava,              Sairausvakuutuslain 30 §:ssä säädetään, mis-
51677: että heillä sopeutuminen täysin uudenlaisiin          sä ajassa sairauspäivärahaa, äitiys- ja vanhem-
51678: olosuhteisiin on pitkällinen ja vaikea prosessi.      painrahaa, korvausta sairauden tai raskauden
51679: Heillä muuttuu kaikki: kulttuuri, kieli, ruoka,       ja synnytyksen aiheuttamista kustannuksista
51680: ilmasto, hoitajat ja niin edelleen. Lapsen so-        taikka korvausta sairausvakuutuslain 10 §:n 1
51681: peutumista edistäisi, mikäli vanhemmilla tai          momentin mukaisista vuotuisen omavastuu-
51682: ainakin toisella heistä olisi tilaisuus olla lapsen   osuuden ylittävistä kustannuksista sekä sano-
51683: tukena kokopäiväisesti alkuaikoina. Tältä kan-        tun lain 9 §:n 3 momentin mukaista lisäkor-
51684: nalta katsottuna laissa nykyisin oleva kahden         vausta lääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteis-
51685: vuoden ikäraja on liian jyrkkä. Ikärajan jyrk-        ta ja perusvoiteista on haettava. Etuuksien
51686: kyyttä voitaisiin keventää siten, että vanhem-        hakuajat ehdotetaan selvyyden vuoksi kootta-
51687: milla olisi oikeus nykyistä korkeampaan ikära-        viksi samaan momenttiin.
51688: jaan saakka 100 arkipäivän pituiseen vanhem-             Isyysrahalle ei ole nykyisin säädetty laissa
51689: painrahakauteen. Tämän vuoksi ehdotetaan,             hakuaikaa. lsyysrahaa voitaisiin hakea kahden
51690: että laissa nykyisin oleva kahden vuoden ikära-       kuukauden kuluessa päivästä, josta sitä halu-
51691: ja korotettaisiin kuuteen vuoteen.                    taan saada. Isyysrahakauden tarve riippuu mo-
51692:    Samalla tavalla kuin biologisten vanhempien        nesti sellaisista sattumanvaraisista seikoista,
51693: myös ottovanhempien mahdollisuutta hoitaa             joiden etukäteen tietäminen ei ole mahdollista.
51694: tasavertaisesti pientä ottolastaan kotona tulisi      Myös vanhempainrahakauden tarve riippuu
51695: 6                                   1990 vp. -      HE n:o 208
51696: 
51697: sattumanvaraisita seikoista. Sen vuoksi hakuai-     2.3. lsyysloma
51698: ka ehdotetaan säädettäväksi joustavammaksi.
51699:                                                        Isyysrahakulut lisääntyisivät arviolta noin
51700:                                                     252 000 päivältä, joista kertyisi lisäkustannuk-
51701:                                                     sia noin 78 miljoonaa markkaa vuositasolla.
51702: 2. Esityksen taloudelliset vaiku-                   Laskelmassa on oletettu, että isyysrahan käyt-
51703:    tukset                                           täjiä olisi kaksi kolmannesta isistä.
51704: 2.1. Kokonaismenot
51705:                                                      2.4. lsyys- ja vanhempainrahan suorittami-
51706:    Esitys lisää sairausvakuutuslain vuotulSla             nen kotona oleville isille
51707: menoja yhteensä noin 195 miljoonalla markal-
51708: la vuodessa. Lain voimaantulosäännöksistä              Ehdotuksen toteuttaminen lisäisi sairaus-
51709: johtuen menot lisääntyvät noin 110 miljoonalla       vakuutuksen vuotuisia menoja arviolta 1-2
51710: markalla vuonna 1991. Esitykseen sisältyvät          miljoonalla markalla.
51711: ehdotukset lisäävät sairausvakuutuksen vuotui-
51712: sia kustannuksia kohdissa 2.2.-2. 7. kerrotulla
51713: tavalla.                                             2.5. Vanhempainrahakauden pidentäminen
51714: 
51715:                                                        Lisäkustannukset sairausvakuutukseen olisi-
51716:                                                      vat noin 147 miljoonaa markkaa vuodessa ja
51717: 2.2. Äitiysrahan joustavoittaminen                   säästö kotihoidontukimenoissa noin 50 miljoo-
51718:                                                      naa markkaa vuodessa.
51719:    Työkyvyttömyystapauksia äitiyslomalle siir-
51720: ryttäessä arvioidaan olevan 20 prosenttia odot-      2.6. Ottovanhemmille suoritettava vanhem-
51721: tavien äitien lukumäärästä. Keskimääräisen äi-            painraha
51722: tiysrahakauden aloittamisajan arvioidaan var-
51723: hentuvan jonkin verran nykyisestä, jolloin              Uudistuksen arvioidaan aiheuttavan sairaus-
51724: myös vanhempainloma päättyy hieman nykyis-           vakuutukselle noin 7 miljoonan markan vuo-
51725: tä aikaisemmin. Jos 20 prosenttia äideistä           tuiset lisäkustannukset.
51726: aloittaisi äitiysloman keskimäärin 18 päivää
51727: nykyistä aikaisemmin, sairauspäivärahoja sääs-
51728: tyisi noin 36 miljoonaa markkaa vuodessa.            2. 7. Sädehoitovaurioiden vuoksi tarpeellinen
51729:    Sairauspäivärahan ja äitiysrahan yhteenso-              hammashoito
51730: vittamiskäytäntö ratkaisee, kuinka moni nykyi-
51731: sin sairauspäivärahaa ennen äitiysrahakautta           Ehdotetut muutokset aiheuttaisivat sairaus-
51732: saava äiti saisi äitiysrahaa nykyistä varhem-        vakuutukselle arviolta 2-3 miljoonan markan
51733: min. Äitiysrahakauden varsinaisen osan ajalta,       vuosittaiset lisäkustannukset.
51734: 30 arkipäivän ajalta ennen laskettua synnyty-
51735: saikaa, äitiysraha olisi ensisijaista. Sen sijaan
51736: joustaaikana eli 50-30 arkipäivää ennen las-         3. Valmistelu
51737: kettua synnytysaikaa sairauspäiväraha olisi en-
51738: sisijaista, jollei vakuutettu ole aloittanut tai        Esitys pohjautuu vanhempainrahatyöryhmä
51739: tahdo aloittaa äitiysrahakautta.                     1989:n muistioon (työryhmämuistio 1990:9).
51740:                                                      Työryhmän tehtävänä oli selvittää tarpeet ja
51741:   Kun nykyiseltä sairauspäivärahan omavas-           mahdollisuudet sairausvakuutuslain mukaisen
51742: tuuajalta maksettaisiin äitiysrahaa ja lasten        äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakauden piden-
51743: kotihoidontukikausi tai oikeus kunnalliseen          tämiseen ja nykyistä joustavampaan käyttöön
51744: päivähoitopaikkaan alkaisi aikaisemmin, kus-         sekä selvittää hoitovapaalla olevien sairaus-
51745: tannusvastuuta siirtyisi lasten kotihoidontu-        vakuutusturvassa mahdollisesti olevat puutteet
51746: keen tai kunnalliseen päivähoitoon sairaus-          ja tehdä ehdotukset niiden korjaamiseksi. Sa-
51747: vakuutuspäivärahojen omavastuiden osalta             malla sen tuli selvittää naisten ja miesten väli-
51748: noin 3 miljoonaa markkaa vuodessa.                   sestä tasa-arvosta annetun lain (609/86) mah-
51749:                                      1990 vp. -     HE n:o 208                                       7
51750: 
51751: dollisesti edellyttämät muutokset äitiys,- isyys-   lä, äitiyspäivärahakauden j austavoittamisesta
51752: ja vanhempainrahajärjestelmään sekä ottaa           siten, että se voisi alkaa jo 50 arkipäivää ennen
51753: huomioon ottovanhempien vanhempainraha-             laskettua synnytysajankohtaa ja isälle myön-
51754: kauden kohdentumisen kehittäminen.                  nettävästä kuuden arkipäivän pituisesta van-
51755:    Työryhmän mietinnöstä ovat antaneet lau-         hempainrahakautta lyhentämättömästä isyyslo-
51756: suntonsa Suomen Ammattiliittojen Keskusjär-         masta.
51757: jestö, Suomen Työnantajain Keskusliitto, Lii-
51758: ketyönantajain Keskusliitto, Akava, Toimihen-
51759: kilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto, Val-    4. Riippuvuus muista esityksistä
51760: tion työmarkkinalaitos, Kunnallinen työmark-
51761: kinalaitos, tasa-arvovaltuutettu ja tasa-arvoasi-      Aikaisemmin mainitussa erikseen annetussa
51762: ain neuvottelukunta.                                erityisäitiysrahaa koskevassa hallituksen esityk-
51763:    Lausunnonantajat ovat lausunnoissaan pää-        sessä on ehdotettu muun ohessa muutettavaksi
51764: tyneet kannattamaan hallituksen esitykseen si-      myös tässä esityksessä muutettavaksi ehdotet-
51765: sältyviä uudistusehdotuksia.                        tua sairausvakuutuslain 30 §:n 3 momenttia.
51766:    Osana talous- ja tulopoliittista kokonaisrat-    Jos tämä lakiehdotus tulee hyväksytyksi, on
51767: kaisua vuosille 1990 ja 1991 sovittiin vanhem-      myös ensin mainittuun esitykseen sisältyvää
51768: painrahakauden pidentämisestä 12 arkipäivä!-        lakiehdotusta vastaavasti tarkistettava.
51769: 
51770: 
51771: 
51772: 
51773:                              YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
51774: 
51775: 
51776: 1. Lakiehdotuksen perustelut                        hempainrahan saamisen edellytyksenä olisi, et-
51777:                                                     tä hakija on asunut Suomessa 180 päivää
51778:    5 §. Pykälä sisältää säännökset siitä, mikä      välittömästi ennen laskettua synnytysaikaa tai
51779: katsotaan sairausvakuutuksesta korvattavaksi        hoitoon ottamista.
51780: sairaanhoidoksi. Pykälän 2 momenttiin sisältyy         Voimassa olevan sairausvakuutuslain 23 §:n
51781: saannös hammassairauksien korvaamisesta.            2 ja 4 momentin mukaan lapsen isän tulee olla
51782: Momenttia ehdotetaan täydennettäväksi siten,        poissa ansiotyöstä tai muusta kodin ulkopuo-
51783: että myös sädehoidon tai sytostaattihoidon          lella suoritettavasta työstä lapsen hoidon vuok-
51784: vuoksi tarpeellisen hammashoidon kustannuk-         si, jotta hän voisi saada vanhempainrahaa tai
51785: sista suoritettaisiin sairausvakuutuslain mukai-    isyysrahaa. Tämä on saattanut aiheuttaa jois-
51786: nen korvaus.                                        sakin tapauksissa sen, että isyys- tai vanhem-
51787:    21 §. Sairausvakuutuslain voimassa olevassa      painrahan suorittamisen edellytykset eivät ole
51788: 21 §:n 1 momentissa säädetään odottavan äi-         täyttyneet. Näin on saattanut tapahtua esimer-
51789: din oikeudesta saada äitiys- ja vanhempainra-       kiksi silloin, jos isällä on ollut useita perättäi-
51790: haa. Sen mukaan äidillä on oikeus saada äitiys-     siä lyhyitä työsuhteita, jotka eivät ole seuran-
51791: ja vanhempainrahaa, jos raskaus on kestänyt         neet toisiaan keskeytyksettä. Säännös ehdote-
51792: vähintään 154 päivää ja hän on asunut Suo-          taan siirrettäväksi lain 21 §:n 3 momenttiin
51793: messa vähintään 180 päivää välittömästi ennen       siten muutettuna, että isyysrahan ja isälle mak-
51794: laskettua synnytysaikaa. Myös naispuoliselle        settavan vanhempainrahan saamisen edellytyk-
51795: ottovanhemmalle on lain 21 §:n 2 momentissa         senä ei enää olisi ansiotyöstä pois jääminen,
51796: asetettu sama asumisedellytys. Sen sijaan lain      vaan edellytykseksi riittäisi osallistuminen lap-
51797: 23 §:n 2-4 momentin mukaan isän vanhem-             sen hoitoon ja se, että isä ei olisi ansiotyössä
51798: painrahan ja isyysrahan sekä ottoisän vanhem-       tai muussa kodin ulkopuolella suoritettavassa
51799: painrahan saamisen edellytyksenä ei ole, että       työssä. Äidin suostumusta ei enää edellytettäi-
51800: hakija on asunut Suomessa sanotun ajan. Mai-        si. Äiti ja isä voisivat harkintansa mukaan
51801: nitut erityissäännökset ehdotetaan siirrettäviksi   sopia, kumpi heistä jää vanhempainrahakau-
51802: lain 21 §:n 1 ja 2 momenttiin. Pykälän 1            della kotiin hoitamaan lasta.
51803: momentissa ehdotetaan siten säädettäväksi, et-         Sairausvakuutuslain 21 §:n 3 momenttiin eh-
51804: tä paitsi äitiysrahan myös isyysrahan ja van-       dotetaan siirrettäväksi myös nykyisin lain
51805: 8                                    1990 vp. -      HE n:o 208
51806: 
51807: 23 §:n 5 momentissa oleva samansisältöinen           rahan ansiotyössäoloajalta vähimmäispäivära-
51808: säännös siitä, että isyys- ja vanhempainrahaa        han suuruisena. Tästä säädettäisiin pykälän 4
51809: koskevia säännöksiä sovelletaan lapsen isään,        momentissa.
51810: joka on avioliitossa lapsen äidin kanssa, eikä          23 §. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan sää-
51811: asu välien rikkoutumisen vuoksi hänestä eril-        dettäväksi, että äidillä olisi oikeus äitiysrahaan
51812: lään sekä vakuutettuun, joka avioliittoa solmi-      nykyisestä poiketen aikaisintaan 50 arkipäivää
51813: matta elää jatkuvasti lapsen äidin kanssa yhtei-     välittömästi ennen laskettua synnytysaikaa ja
51814: sessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteis-     oikeus päättyisi, kun etuutta on suoritettu 105
51815: sa.                                                  arkipäivältä. Varhentaminen edellyttäisi, että
51816:    Voimassa olevan sairausvakuutuslain 21 §:n        hän ei ole ansiotyössä tai muussa kodin ulko-
51817: 2 momentin mukaan oikeus saada vanhem-               puolella suoritettavassa työssä. Muussa ta-
51818: painrahaa on sellaisella naispuolisella vakuute-     pauksessa äitiysrahakausi alkaisi kulua viimeis-
51819: tulla, joka on ottanut hoitoonsa kahta vuotta        tään 30 arkipäivää välittömästi ennen laskettua
51820: nuoremman lapsen tarkoituksenaan ottaa hä-           synnytysaikaa, vaikka vakuutettu saisi tältä
51821: net ottolapsekseen edellyttäen, että vakuutettu      ajalta sairauspäivärahaa työkyvyttömyyden pe-
51822: on tämän vuoksi poissa ansiotyöstä tai muusta        rusteella. Äitiyspäiväraha päättyisi, kun laske-
51823: kodin ulkopuolella suoritettavasta työstä.           tusta synnytysajasta on tämä päivä mukaan
51824: Säännös ehdotetaan siirrettäväksi lain 21 §:n 4      lukien kulunut 75 arkipäivää. Tältä osin ei
51825: momenttiin siten muutettuna, että lapsen ikä-        nykyiseen käytäntöön tulisi muutosta. Äitiys-
51826: raja korotettaisiin kuuteen vuoteen. Ansiotyös-      päivärahakauden varhentuminen ei kuitenkaan
51827: tä pois jäämistä ei enää edellytettäisi, vaan        merkitsisi sitä, että äitiys- ja vanhempainraha-
51828: vanhempainrahan saamiseksi riittäisi, että va-       kauden kokonaispituus muuttuisi. Samanlai-
51829: kuutettu osallistuu lapsen hoitoon eikä ole          nen tilanne olisi myös niissä tapauksissa, joissa
51830: ansiotyössä tai muussa kodin ulkopuolella suo-       synnytys tapahtuu niin varhaisessa vaiheessa
51831: ritettavassa työssä. Vakuutettu ja hänen puoli-      ennen laskettua synnytysaikaa, ettei äitiysraha-
51832: sonsa voisivat harkintansa mukaan sopia,             kausi ole alkanut. Tätä koskeva säännös ehdo-
51833: kumpi heistä jää kotiin hoitamaan ottolastaan.       tetaan sisällytettäväksi pykälän 3 momenttiin.
51834: Siten nykyisin lain 23 §:n 3 momentissa olevaa          Pykälän 2 momentissa säädetään lapsen van-
51835: puolison suostumusta ei enää edellytettäisi.         hempien vanhempainrahakauden enimmäispi-
51836:    Lain 21 §:n 4 momentissa olisi myös 3 mo-         tuudesta ja vanhempainrahan suorittamisedel-
51837: mentissa nykyisin oleva samansisältöinen sään-       lytyksistä. Momenttia ehdotetaan muutetta-
51838: nös siitä, että oikeutta vanhempainrahaan ei         vaksi niin, että vanhempainrahaa suoritettai-
51839: ole sellaisella vakuutetulla, joka on avioliitossa   siin, jollei isyysrahasta muuta johdu, kunnes
51840: tai elää avioliittoa solmimatta ottolapseksi         äitiysrahakauden alkamisesta olisi kulunut 275
51841: otettavan lapsen vanhemman tai ottovanhem-           arkipäivää. Vanhempainrahakausi olisi siten 12
51842: man kanssa yhteisessä taloudessa avioliitono-        arkipäivää pidempi kuin nykyisin. Sen sijaan
51843: maisissa olosuhteissa.                               äitiysrahakauden 1 momentin mukainen var-
51844:    22 §. Pääsäännön mukaan myös isän isyys-          hentaminen ei vaikuttaisi äitiys- ja vanhem-
51845: ja vanhempainrahan saamisen edellytyksenä            painrahakauden kokonaispituuteen.
51846: olisi ehdotetun 21 §:n 3 momentin mukaisesti,           Pykälän voimassa olevan 4 momentin sään-
51847: että isä ei ole ansiotyössä tai muussa kodin         nöksen mukaan isälle suoritetaan isyysrahaa
51848: ulkopuolella suoritettavassa työssä. Äidin osal-     äidin suostumuksella lapsen syntymän yhtey-
51849: ta ei ehdoteta nykyistä käytäntöä muutettavak-       dessä vähintään 6 ja enintään 12 arkipäivältä,
51850: si siltä osin kuin vanhempainraha maksetaan          jos isä on lapsen hoidon vuoksi poissa ansio-
51851: työssäoloajalta vähimmäispäivärahan suuruise-        työstä tai muusta kodin ulkopuolella suoritet-
51852: na. Jos molemmat vanhemmat kuitenkin olisi-          tavasta työstä. lsyysrahan suorittaminen lyhen-
51853: vat vanhempainrahan suorittamisaikana isyys-         tää vanhempainrahakautta. Lisäksi momentis-
51854: rahan suorittamisaikaa lukuun ottamatta an-          sa on säädetty asevelvolliselle suoritettavasta
51855: siotyössä tai muussa vastaavassa työssä, van-        isyysrahasta ja sen määrästä. Säännökset ehdo-
51856: hemmat voisivat pääsäännöstä poiketen sopia          tetaan siirrettäviksi pykälän 3 momenttiin.
51857: siitä, kummalle heistä vanhempainraha suorite-       Isyysrahan saaminen ei olisi enää riippuvainen
51858: taan vähimmäispäivärahan suuruisena. Siltä           äidin suostumuksesta vaan vanhempien yhtei-
51859: osin kuin isä olisi yksin lapsen huollosta vas-      sestä sopimuksesta. Lisäksi isällä olisi itsenäi-
51860: taava .vanhempi, hän voisi saada vanhempain-         nen oikeus isyysrahaan 6 arkipäivältä, jonka
51861:                                      1990 vp. -     HE n:o 208                                       9
51862: 
51863: hän voisi pitää valinnaisena aikana äitiys- tai     kallistoimistoon      sairausvak u ut usasetuksessa
51864: vanhempainrahakaudella ja jolla ei olisi vaiku-     (473/63) säädetyllä tavalla.
51865: tusta vanhempainrahakauden pituuteen.                  30 §. Pykälään ehdotetaan koottavaksi eri
51866:    Ottolapsen hoidon vuoksi suoritettavasta         etuuksien hakuaikoja koskevat säännökset.
51867: vanhempainrahasta säädetään nykyisin pykä-          Nykyisin isyysrahalle ei ole säädetty laissa ha-
51868: län 3 momentissa. Sen mukaan vanhempainra-          kuaikaa. Sairausvakuutusasetuksen 18 §:n mu-
51869: haa suoritetaan vakuutetulle jokaiselta arkipäi-    kaan muun muassa isyysrahan maksamiseksi
51870: vältä, jonka hoito jatkuu, kunnes lapsen synty-     hakijan on tehtävä kirjallinen ilmoitus kansan-
51871: mästä on kulunut 234 arkipäivää, kuitenkin          eläkelaitoksen paikallistoimistoon niin pian
51872: vähintään 100 arkipäivältä. Vakuutetun suos-        kuin mahdollista. Isyysrahan hakuaika ehdote-
51873: tumuksella voidaan vanhempainrahaa suorit-          taan säädettäväksi kahdeksi kuukaudeksi siitä
51874: taa hänen puolisolleen vanhempainrahaoikeu-         ajankohdasta lukien, josta alkaen sitä halutaan
51875: den 100 arkipäivältä. Lisäksi päivärahan            saada. Takautuvaa hakuaikaa puoltaa se, että
51876: myöntämisen edellytyksenä on, että hakija on        kysymyksen ollessa syntymän yhteydessä pidet-
51877: lapsen hoidon vuoksi poissa ansiotyöstä tai         tävästä isyysrahakaudesta ei etukäteen tiedetä
51878: muusta kodin ulkopuolella suoritettavasta           täsmälleen lapsen syntymäpäivää tai päivää,
51879: työstä. Säännökset ehdotetaan siirrettäviksi 4      jolloin lapsi tulee kotiin sairaalasta. Tämä
51880: momenttiin. Päivärahapäivien enimmäismää-           joustavoittaisi isyysloman pitämistä. Vanhem-
51881: rää korotettaisiin 12 arkipäivällä yhteensä 246     painrahan hakuaika ehdotetaan säädettäväksi
51882: arkipäivään.                                        kuukaudeksi ennen sitä päivää, josta sitä halu-
51883:                                                     taan saada. Pykälän 5 momenttiin ehdotetaan
51884:    Pykälän 5 momenttiin ehdotetaan siirrettä-       lisättäväksi säännös, jonka mukaan isällä ei
51885: väksi nykyisin pykälän 6 momentissa oleva           olisi oikeutta itsenäiseen isyysrahaan, jollei äiti
51886: säännös sellaisenaan. Sen mukaan jos äitiys-        ole käynyt lääkärin suorittamassa jälkitarkas-
51887: tai vanhempainrahan suorittamisaikana alkaa         tuksessa.
51888: oikeus uuteen äitiys- tai vanhempainrahaan,
51889: edellisen äitiys- tai vanhempainrahan suoritta-
51890: minen päättyy uuden äitiys- tai vanhempainra-       2. Voimaantulo
51891: hakauden alkaessa.
51892:    Pykälän nykyisen 7 momentin mukaan äi-              Esitys liittyy valtion tulo- ja menoarvioesi-
51893: tiys-, isyys- tai vanhempainrahaa ja sairaus-       tykseen vuodelle 1991.
51894: päivärahaa ei makseta vakuutetulle samalta             Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan vuoden
51895: ajalta. Säännös ehdotetaan siirrettäväksi pykä-     1991 alusta. Se koskisi raskauksia, joissa syn-
51896: län 6 momenttiin. Sitä täydennettäisiin siten,      nytyksen laskettu aika on 1 päivänä tammikuu-
51897: että jos odottava äiti hakisi äitiysrahan varhen-   ta 1991 tai sen jälkeen. Oikeus varhennettuun
51898: nettuna, hänellä ei äitiysrahan alettua olisi       äitiysrahaan alkaisi kuitenkin 1 päivästä tam-
51899: oikeutta varhennusaikana päivärahaan työky-         mikuuta 1991.
51900: vyttömyyden perusteella. Pykälän nykyisen 8            Lain 21 §:n 1 momentissa olevaa asumisai-
51901: momentin mukaan ilmoitus isyys- ja vanhem-          kaa laskettaessa ehdotetaan huomioon otetta-
51902: painrahan suorittamiseksi isälle tai vanhem-        vaksi aika, jonka vakuutettu on asunut Suo-
51903: painrahan suorittamisesta ottovanhemman             messa 1 päivästä heinäkuuta 1990 lukien. Otto-
51904: puolisolle sekä ilmoitus äitiys-, isyys- ja van-    vanhempien päivärahasäännöksiin tehtävät
51905: hempainrahan suorittamiseen vaikuttavista           muutokset tulisivat sovellettaviksi, jos lapsen
51906: muutoksista on tehtävä paikallistoimistolle sai-    hoitoon ottaminen tapahtuu 1 päivänä tammi-
51907: rausvakuutusasetuksessa säädetyllä tavalla.         kuuta 1991 tai myöhemmin, ja oikeus kor-
51908: Säännös ehdotetaan siirrettäväksi 7 momentik-       vaukseen sädehoidon tai sytostaattihoidon
51909: si siten muutettuna, että ilmoitus vanhempain-      vuoksi tarpeellisesta hammashoidosta koskisi
51910: rahakauden jakamisesta vanhempien taikka ot-        toimenpiteitä, jotka suoritetaan 1 päivänä hei-
51911: tovanhempien kesken tai vanhempainrahakau-          näkuuta 1991 tai myöhemmin.
51912: den pituuteen vaikuttavasta isyyslomasta sekä
51913: äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan suorittami-        Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
51914: seen vaikuttavista muutoksista on tehtävä pai-      kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
51915: 
51916: 
51917: 
51918: 2 301277A
51919: 10                                 1990 vp. -     HE n:o 208
51920: 
51921: 
51922: 
51923: 
51924:                                             Laki
51925:                               sairausvakuutuslain muuttamisesta
51926: 
51927:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
51928:    muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/63) 5 §:n 2 momentti,
51929: 21 ja 23 § sekä 30 §:n 3 momentin 2 kohta ja 5 momentti,
51930:    sellaisina kuin ne ovat, 5 §:n 2 momentti ja 30 §:n 3 momentin 2 kohta 22 päivänä joulukuuta
51931: 1989 annetussa laissa (1255/89), 21 § muutettuna 20 päivänä kesäkuuta 1974, 30 päivänä
51932: joulukuuta 1977, 11 päivänä tammikuuta 1985 ja 31 päivänä joulukuuta 1986 annetuilla laeilla
51933: (521174, 1086177, 32/85, ja 1037 /86), 23 § muutettuna mainituilla 11 päivänä tammikuuta 1985
51934: ja 22 päivänä joulukuuta 1989 annetuilla laeilla sekä 19 päivänä joulukuuta 1986 ja 23 päivänä
51935: joulukuuta 1987 annetuilla laeilla (981/86 ja 1109/87) ja 30 §:n 5 momentti 14 päivänä kesäkuuta
51936: 1985 annetussa laissa (479/85), sekä
51937:    lisätään 22 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 11 päivänä tammikuuta 1985 annetussa
51938: laissa, uusi 3 ja 4 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 5 momentiksi, ja 30 §:n 3
51939: momenttiin, sellaisena kuin se on mainitussa 22 päivänä joulukuuta 1989 annetussa laissa, uusi
51940: 2 a ja 2 b kohta, seuraavasti:
51941: 
51942:                       5§                           Ieila suoritettavassa työssä. Tätä lakia sovelle-
51943:                                                    taan lapsen isään, joka on avioliitossa lapsen
51944:    Mitä 1 momentissa säädetään sairaanhoidon       äidin kanssa eikä asu välien rikkoutumisen
51945: korvaamisesta, sovelletaan vastaavasti ham-        takia hänestä erillään, sekä vakuutettuun, joka
51946: massairauksiin, jos kysymyksessä on muun           avioliittoa solmimatta jatkuvasti elää lapsen
51947: sairauden kuin hammassairauden parantami-          äidin kanssa yhteisessä taloudessa avioliiton-
51948: seksi välttämätön hoito tai sädehoidon tai sy-     omaisissa olosuhteissa.
51949: tostaattihoidon takia tarpeellinen hammashoi-         Oikeus saada vanhempainrahaa on myös
51950: to. Hammashuollon korvaamisesta sairaanhoi-        sellaisella vakuutetulla, joka on ottanut hoi-
51951: tona vuonna 1956 ja sen jälkeen syntyneille        toonsa kuutta vuotta nuoremman lapsen tar-
51952: vakuutetuille säädetään 5 b §:ssä.                 koituksenaan ottaa hänet ottolapsekseen edel-
51953:                                                    lyttäen, että vakuutettu osallistuu lapsen hoi-
51954:                                                    toon eikä ole ansiotyössä tai muussa kodin
51955:                       21 §                         ulkopuolella suoritettavassa työssä. Tätä oi-
51956:   Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaan on oi-       keutta ei ole kuitenkaan sellaisella vakuutetul-
51957: keus vakuutetulla, joka on asunut Suomessa         la, joka on avioliitossa tai avioliittoa solmimat-
51958: vähintään 180 päivää välittömästi ennen lasket-    ta elää ottolapseksi otettavan lapsen vanhem-
51959: tua synnytysaikaa tai 4 momentissa tarkoitetun     man tai ottovanhemman kanssa yhteisessä ta-
51960: lapsen hoitoon ottamista.                          loudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa.
51961:   Oikeus saada äitiys- ja vanhempainrahaa on
51962: naisella, jonka raskaus on kestänyt vähintään                            22 §
51963: 154 päivää.
51964:   Oikeus saada isyys- ja vanhempainrahaa on         Jos molemmat vanhemmat ovat isyysrahan
51965: lapsen isällä, joka osallistuu lapsen hoitoon     suorittamisaikaa lukuun ottamatta ansiotyössä
51966: eikä ole ansiotyössä tai muussa kodin ulkopuo-    vanhempainrahan suorittamisaikana, vanhem-
51967:                                     1990 vp. -      HE n:o 208                                    II
51968: 
51969: mat voivat sopia siitä, kummalle heistä van-        han suorittaminen päättyy uuden äitiys- tai
51970: hempainraha suoritetaan vähimmäispäivära-           vanhempainrahakauden alkaessa.
51971: han suuruisena.                                        Äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa ja päivä-
51972:   Yksin lapsen huollosta vastaavalle vanhem-        rahaa ei makseta vakuutetulle samalta ajalta.
51973: malle suoritetaan vanhempainraha ansiotyössä-       Jos vakuutetun äitiysrahakausi on alkanut ai-
51974: oloajalta vähimmäispäivärahan suuruisena.           kaisemmin kuin 30 arkipäivää ennen laskettua
51975:                                                     synnytysaikaa, hänellä ei ole oikeutta työky-
51976:                                                     vyttömyyden perusteella päivärahaan sanotulta
51977:                                                     ajalta.
51978:                         23 §                           Ilmoitus vanhempainrahakauden jakamises-
51979:    Oikeus äitiysrahaan alkaa aikaisintaan 50        ta vanhempien tai 21 §:n 4 momentissa tarkoi-
51980: arkipäivää välittömästi ennen laskettua synny-      tettujen vakuutettujen kesken, ilmoitus van-
51981: tysaikaa, jos vakuutettu ei ole ansiotyössä tai     hempainrahan saajasta ja vanhempainrahakau-
51982: muussa kodin ulkopuolella suoritettavassa           den pituuteen vaikuttavasta isyysrahasta sopi-
51983: työssä. Tällöin äitiysrahakausi päättyy, kun        minen sekä ilmoitus äitiys-, isyys- tai vanhem-
51984: etuutta on suoritettu 105 arkipäivältä. Muutoin     painrahan suorittamiseen vaikuttavista muu-
51985: oikeus äitiysrahaan alkaa viimeistään 30 arki-      toksista on tehtävä siten kuin asetuksella sää-
51986: päivää välittömästi ennen laskettua synnytysai-     detään.
51987: kaa ja päättyy, kun lasketusta synnytysajasta
51988: on tämä päivä mukaan lukien kulunut 75
51989:                                                                           30 §
51990: arkipäivää. Jos raskaus on päättynyt aikaisem-
51991: min kuin 30 arkipäivää ennen laskettua synny-
51992:                                                       Tämän lain mukaisia etuuksia on haettava:
51993: tysaikaa, äitiysrahakausi alkaa raskauden päät-
51994: tymisestä lukien.
51995:     Vanhempainrahaa suoritetaan äitiysrahakau-         2) äitiysrahaa viimeistään kahta kuukautta
51996: den päättymisestä lukien, kunnes äitiysraha-        ennen laskettua synnytysaikaa;
51997: kauden alkamisesta on ensimmäinen suoritus-            2 a) synnytyksen yhteydessä maksettavaa
51998: päivä mukaan lukien kulunut 275 arkipäivää,         isyysrahaa sekä muuta isyysrahaa kahden kuu-
51999: jollei 3 momentista muuta johdu. Vanhem-            kauden kuluessa siitä päivästä, josta alkaen
52000:  painrahan suorittamisaikaa pidennetään 60 ar-      sitä halutaan saada;
52001:  kipäivällä silloin, kun lapsia on syntynyt sa-        2 b) vanhempainrahaa viimeistään kuukaut-
52002: malla kertaa useampia kuin yksi.                    ta ennen sitä päivää, josta alkaen sitä halutaan
52003:     Edellä 2I §:n 3 momentissa tarkoitetulla va-    saada;
52004:  kuutetulla on oikeus 6 arkipäivältä suoritetta-
52005: vaan isyysrahaan joko äitiys- tai vanhempain-           Jollei synnyttäjä ole käynyt lääkärin suorit-
52006: rahakaudella. Sen lisäksi isyysrahaa suorite-       tamassa jälkitarkastuksessa aikaisintaan viisi ja
52007: taan vähintään 6 ja enintään I2 arkipäivältä        viimeistään kaksitoista viikkoa synnytyksen
52008:  lapsen syntymän yhteydessä, jos vanhemmat          jälkeen, oikeutta vanhempainrahaan ei ole eikä
52009:  siitä sopivat, jolloin vanhempainrahakausi ly-     isällä oikeutta vanhempainrahakaudella isyys-
52010:  henee vastaavasti. Asevelvollisena vakinaisessa    rahaan, jollei sosiaalivakuutustoimikunta eri-
52011: palveluksessa, aseettomana, reserviläisenä tai      tyisistä syistä toisin päätä. Tarkemmat sään-
52012:  nostoväkeen kuuluvana puolustusvoimien pal-        nökset jälkitarkastuksesta annetaan asetuksel-
52013: veluksessa taikka siviilipalvelusmiehenä oleval-    la.
52014:  le isälle suoritetaan samoin edellytyksin isyys-
52015: rahaa loman tai isyysvapaan ajalta. lsyysraha
52016:  on tällöin vähimmäispäivärahan suuruinen.
52017:     Ottolapsen hoidon johdosta suoritetaan van-        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
52018:  hempainrahaa jokaiselta arkipäivältä, jonka         kuuta 1991.
52019:  hoito jatkuu, kunnes lapsen syntymästä on             Lakia sovelletaan raskauksiin, joissa synny-
52020:  kulunut 246 arkipäivää, kuitenkin vähintään         tyksen laskettu aika on 1 päivänä tammikuuta
52021:  100 arkipäivältä.                                   1991 tai sen jälkeen. Oikeus äitiysrahaan aikai-
52022:     Jos äitiys- tai vanhempainrahan suorittamis-     sintaan 50 arkipäivää ennen laskettua synny-
52023:  aikana alkaa oikeus uuteen äitiys- tai vanhem-      tysaikaa alkaa kuitenkin vasta 1 päivästä tam-
52024:  painrahaan, edellisen äitiys- tai vanhempainra-     mikuuta 1991 tai sen jälkeen.
52025: 12                                 1990 vp. -     HE n:o 208
52026: 
52027:  Lain 21 §:n 1 momentissa olevaa 180 päivän        nen tapahtuu 1 päivänä tammikuuta 1991 tai
52028: määräaikaa laskettaessa otetaan huomioon           sen jälkeen.
52029: myös aika, jonka vakuutettu on asunut Suo-           Oikeus korvaukseen sädehoidon tai sytos-
52030: messa 1 päivästä heinäkuuta 1990 lukien.           taattihoidon vuoksi tarpeellisesta hammashoi-
52031:  Lain 21 §:n 4 momenttia ja 23 §:n 4       mo-     dosta koskee toimenpiteitä, jotka suoritetaan
52032: menttia sovelletaan, jos lapsen hoitoon ottami-    1 päivänä heinäkuuta 1991 tai sen jälkeen.
52033: 
52034: 
52035:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1990
52036: 
52037: 
52038:                                     Tasavallan Presidentti
52039:                                      MAUNO KOIVISTO
52040: 
52041: 
52042: 
52043: 
52044:                                                   Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
52045:                                    1990 vp. -      HE n:o 208                                     13
52046: 
52047:                                                                                                Liite
52048: 
52049: 
52050:                                              Laki
52051:                                sairausvakuutuslain muuttamisesta
52052: 
52053:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
52054:    muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/63) 5 §:n 2 momentti,
52055: 21 ja 23 § sekä 30 §:n 3 momentin 2 kohta ja 5 momentti,
52056:    sellaisina kuin ne ovat, 5 §:n 2 momentti ja 30 §:n 3 momentin 2 kohta 22 päivänä joulukuuta
52057: 1989 annetussa laissa (1255/89), 21 § muutettuna 20 päivänä kesäkuuta 1974, 30 päivänä
52058: joulukuuta 1977, 11 päivänä tammikuuta 1985 ja 31 päivänä joulukuuta 1986 annetuilla laeilla
52059: (521174, 1086177, 32/85, ja I037/86), 23 §muutettuna mainituilla I1 päivänä tammikuuta I985
52060: ja 22 päivänä joulukuuta I989 annetuilla laeilla sekä I9 päivänä joulukuuta I986 ja 23 päivänä
52061: joulukuuta I987 annetuilla laeilla (981/86 ja I109/87) ja 30 §:n 5 momentti I4 päivänä kesäkuuta
52062: I985 annetussa laissa (479/85), sekä
52063:    lisätään 22 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa II päivänä tammikuuta 1985 annetussa
52064: laissa, uusi 3 ja 4 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 5 momentiksi, ja 30 §:n 3
52065: momenttiin, sellaisena kuin se on mainitussa 22 päivänä joulukuuta I989 annetussa laissa, uusi
52066: 2 a ja 2 b kohta, seuraavasti:
52067: 
52068: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
52069: 
52070:                       5§                                                  5§
52071: 
52072:   Mitä edellä on säädetty sairaanhoidon kor-         Mitä 1 momentissa säädetään sairaanhoidon
52073: vaamisesta, sovelletaan vastaavasti hammassai-     korvaamisesta, sovelletaan vastaavasti ham-
52074: rauksiin, jos kysymyksessä on muun sairauden       massairauksiin, jos kysymyksessä on muun
52075: kuin hammassairauden parantamiseksi välttä-        sairauden kuin hammassairauden parantami-
52076: mätön hoito. Hammashuollon korvaamisesta           seksi välttämätön hoito tai sädehoidon tai sy-
52077: sairaanhoitona vuonna I956 ja sen jälkeen          tostaattihoidon takia tarpeellinen hammashoi-
52078: syntyneille vakuutetuille säädetään 5 b §:ssä.     to. Hammashuollon korvaamisesta sairaanhoi-
52079:                                                    tona vuonna I956 ja sen jälkeen syntyneille
52080:                                                    vakuutetuille säädetään 5 b §:ssä.
52081: 
52082: 
52083: 
52084:                      2I §                                                  21 §
52085:    Vakuutetulla, jonka raskaus on kestänyt vä-         Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaan on oi-
52086: hintään I54 päivää ja joka on asunut Suomes-        keus vakuutetulla, joka on asunut Suomessa
52087: sa vähintään I80 päivää välittömästi ennen          vähintään I80 päivää välittömästi ennen lasket-
52088: laskettua synnytysaikaa, on oikeus saada äi-        tua synnytysaikaa tai 4 momentissa tarkoitetun
52089: tiys- ja vanhempainrahaa.                           lapsen hoitoon ottamista.
52090:                                                        Oikeus saada äitiys- ja vanhempainrahaa on
52091:                                                     naisella, jonka raskaus on kestänyt vähintään
52092:                                                     154 päivää.
52093:   Oikeus saada vanhempainrahaa on myös                 Oikeus saada isyys- ja vanhempainrahaa on
52094: sellaisella naispuolisella vakuutetulla, joka on    lapsen isällä, joka osallistuu lapsen hoitoon
52095: ottanut hoitoonsa kahta vuotta nuoremman            eikä ole ansiotyössä tai muussa kodin ulkopuo-
52096: lapsen tarkoituksenaan ottaa hänet ottolapsek-      lella suoritettavassa työssä. Tätä lakia sovelle-
52097: seen, edellyttäen, että vakuutettu on tämän         taan lapsen isään, joka on avioliitossa lapsen
52098: vuoksi poissa ansiotyöstä tai muusta kodin          äidin kanssa eikä asu välien rikkoutumisen
52099: ulkopuolella suoritettavasta työstä ja että hän     takia hänestä erillään, sekä vakuutettuun, joka
52100: 14                                   1990 vp. -     HE n:o 208
52101: 
52102: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
52103: on asunut Suomessa 180 pmvaa välittömästi            avioliittoa solmimatta jatkuvasti elää lapsen
52104: enon lapsen hoitoon ottamista.                       äidin kanssa yhteisessä taloudessa avioliiton-
52105:                                                      omaisissa olosuhteissa.
52106:    Edellä 2 mometissa tarkoitettua oikeutta ei          Oikeus saada vanhempainrahaa on myös
52107: kuitenkaan ole sellaisella vakuutetulla, joka on     sellaisella vakuutetulla, joka on ottanut hoi-
52108: avioliitossa tai asuu avioliitonomaisissa olosuh-    toonsa kuutta vuotta nuoremman lapsen tar-
52109: teissa ottolapseksi otettavan lapsen isän tai        koituksenaan ottaa hänet ottolapsekseen edel-
52110: ottoisän kanssa.                                     lyttäen, että vakuutettu osallistuu lapsen hoi-
52111:                                                      toon eikä ole ansiotyössä tai muussa kodin
52112:                                                      ulkopuolella suoritettavassa työssä. Tätä oi-
52113:                                                      keutta ei ole kuitenkaan sellaisella vakuutetul-
52114:                                                      la, joka on avioliitossa tai avioliittoa solmimat-
52115:                                                      ta elää ottolapseksi otettavan lapsen vanhem-
52116:                                                      man tai ottovanhemman kanssa yhteisessä ta-
52117:                                                      loudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa.
52118: 
52119:                                                   22 §
52120: 
52121:                                                        Jos molemmat vanhemmat ovat isyysrahan
52122:                                                      suorittamisaikaa lukuun ottamatta ansiotyössä
52123:                                                      vanhempainrahan suorittamisaikana, vanhem-
52124:                                                      mat voivat sopia siitä, kummalle heistä van-
52125:                                                      hempainraha suoritetaan vähimmäispäivära-
52126:                                                      han suuruisena.
52127:                                                        Yksin lapsen huollosta vastaavalle vanhem-
52128:                                                      malle suoritetaan vanhempainraha ansiotyössä-
52129:                                                      oloajalta vähimmäispäivärahan suuruisena.
52130: 
52131: 
52132:                       23 §                                                 23 §
52133:    Äitiysrahaa suoritetaan lapsen äidille yhteen-        Oikeus äitiysrahaan alkaa aikaisintaan 50
52134: sä 105 arkipäivältä. Oikeus äitiysrahaan alkaa       arkipäivää välittömästi ennen laskettua synny-
52135: 30 arkipäivää välittömästi ennen laskettua syn-      tysaikaa, jos vakuutettu ei ole ansiotyössä tai
52136: nytysaikaa. Jos raskaus on päättynyt aikaisem-       muussa kodin ulkopuolella suoritettavassa
52137: min kuin 30 arkipäivää ennen laskettua synny-        työssä. Tällöin äitiysrahakausi päättyy, kun
52138: tysaikaa, oikeus äitiysrahaan alkaa raskauden        etuutta on suoritettu 105 arkipäivältä. Muutoin
52139: päättymisestä lukien.                                oikeus äitiysrahaan alkaa viimeistään 30 arki-
52140:                                                      päivää välittömästi ennen laskettua synnytysai-
52141:                                                      kaa ja päättyy, kun lasketusta synnytysajasta
52142:                                                      on tämä päivä mukaan lukien kulunut 75
52143:                                                      arkipäivää. Jos raskaus on päättynyt aikaisem-
52144:                                                      min kuin 30 arkipäivää ennen laskettua synny-
52145:                                                      tysaikaa, äitiysrahakausi alkaa raskauden päät-
52146:                                                      tymisestä lukien.
52147:    Vanhempainrahaa suoritetaan 158 arkipäi-             Vanhempainrahaa suoritetaan äitiysrahakau-
52148: vältä äitiysrahakauden päättymisestä lukien          den päättymisestä lukien, kunnes äitiysraha-
52149: lapsen äidille tai äidin suostumuksella lapsen       kauden alkamisesta on ensimmäinen suoritus-
52150: isälle, joka on lapsen hoidon takia poissa           päivä mukaan lukien kulunut 275 arkipäivää,
52151: ansiotyöstä tai muusta kodin ulkopuolella suo-       jollei 3 momentista muuta johdu. Vanhem-
52152: ritettavasta työstä. Vanhempainrahan suoritta-       painrahan suorittamisaikaa pidennetään 60 ar-
52153: misaikaa pidennetään 60 arkipäivällä silloin,        kipäivällä silloin, kun lapsia on syntynyt sa-
52154: kun lapsia on syntynyt samalla kertaa useam-         malla kertaa useampia kuin yksi.
52155: pia kuin yksi.
52156:                                      1990 vp. -      HE n:o 208                                   15
52157: 
52158: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
52159:    Ottolapsen hoidon johdosta suoritetaan van-          Edellä 21 §:n 3 momentissa tarkoitetulla va-
52160: hempainrahaa vakuutetulle jokaiselta arkipäi-        kuutetulla on oikeus 6 arkipäivältä suoritetta-
52161: vältä, jonka hoito jatkuu, kunnes lapsen synty-      vaan isyysrahaan joko äitiys- tai vanhempain-
52162: mästä on kulunut 236 arkipäivää, kuitenkin           rahakaudella. Sen '!isäksi isyysrahaa suorite-
52163: vähintään 100 arkipäivältä. Vakuutetun suos-         taan vähintään 6 ja enintään 12 arkipäivältä
52164: tumuksella voidaan vanhempainrahaa suorit-           lapsen syntymän yhteydessä, jos vanhemmat
52165: taa hänen puolisolleen vanhempainrahaoikeu-          siitä sopivat, jolloin vanhempainrahakausi ly-
52166: den JOO arkipäivältä, siten kuin asetuksella         henee vastaavasti. Asevelvollisena vakinaisessa
52167: tarkemmin säädetään. Mitä 21 §:n 2 momen-            palveluksessa, aseettomana, reserviläisenä tai
52168: tissa on säädetty vakuutetun työstä poissaolos-      nostoväkeen kuuluvana puolustusvoimien pal-
52169: ta, sovelletaan vastaavasti hänen puolisoonsa.       veluksessa taikka siviilipalvelusmiehenä oleval-
52170:                                                      le isälle suoritetaan samoin edellytyksin isyys-
52171:                                                      rahaa loman tai isyysvapaan ajalta. Isyysraha
52172:                                                      on tällöin vähimmäispäivärahan suuruinen.
52173:    Lapsen isälle, joka on lapsen hoidon takia           Ottolapsen hoidon johdosta suoritetaan van-
52174: poissa ansiotyöstä tai muusta kodin ulkopuo-         hempainrahaa jokaiselta arkipäivältä, jonka
52175: lella suoritettavasta työstä, suoritetaan lapsen     hoito jatkuu, kunnes lapsen syntymästä on
52176: äidin suostumuksella isyysrahaa lapsen synty-        kulunut 246 arkipäivää, kuitenkin vähintään
52177: män yhteydessä vähintään 6 ja enintään 12            100 arkipäivältä.
52178: arkipäivältä, jolloin vanhempainrahakausi ly-
52179: henee vastaavasti. Asevelvollisena vakinaisessa
52180: palveluksessa, aseettomana, reserviläisenä tai
52181: nostoväkeen kuuluvana puolustusvoimien pal-
52182: veluksessa taikka siviilipalvelusmiehenä siviili-
52183: palvelulaitoksessa olevalle isälle suoritetaan sa-
52184: moin edellytyksin isyysrahaa loman tai isyysva-
52185: paan ajalta. lsyysraha on tällöin vähimmäis-
52186: päivärahan suuruinen.
52187:    Tätä lakia sovelletaan lapsen isään, joka on
52188: avioliitossa lapsen äidin kanssa eikä asu välien
52189: rikkoutumisen vuoksi hänestä erillään, sekä
52190: miespuoliseen vakuutettuun, joka avioliittoa
52191: solmimatta jatkuvasti elää lapsen äidin kanssa
52192: yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olo-
52193: suhteissa.
52194:    Jos äitiys- tai vanhempainrahan suorittamis-         Jos äitiys- tai vanhempainrahan suorittamis-
52195: aikana alkaa oikeus uuteen äitiys- tai vanhem-       aikana alkaa oikeus uuteen äitiys- tai vanhem-
52196: painrahaan, edellisen äitiys- tai vanhempainra-      painrahaan, edellisen äitiys- tai vanhempainra-
52197: han suorittaminen päättyy uuden äitiys- tai          han suorittaminen päättyy uuden äitiys- tai
52198: vanhempainrahakauden alkaessa.                       vanhempainrahakauden alkaessa.
52199:    Äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa ja päivä-        Äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa ja päivä-
52200: rahaa ei makseta vakuutetulle samalta ajalta.        rahaa ei makseta vakuutetulle samalta ajalta.
52201:                                                      Jos vakuutetun äitiysrahakausi on alkanut ai-
52202:                                                      kaisemmin kuin 30 arkipäivää ennen laskettua
52203:                                                      synnytysaikaa, hänellä ei ole oikeutta työky-
52204:                                                      vyttömyyden perusteella päivärahaan sanotulta
52205:                                                      ajalta.
52206:   Ilmoitus isyys- ja vanhempainrahan suoritta-          Ilmoitus vanhempainrahakauden jakamises-
52207: miseksi isälle tai 3 momentissa tarkoitetulle        ta vanhempien tai 21 §:n 4 momentissa tarkoi-
52208: puolisolle sekä ilmoitus äitiys-, isyys- tai van-    tettujen vakuutettujen kesken, ilmoitus van-
52209: hempainrahan suorittamiseen vaikuttavista            hempainrahan saajasta ja vanhempainrahakau-
52210: muutoksista on tehtävä siten kuin asetuksella        den pituuteen vaikuttavasta isyysrahasta sopi-
52211: tarkemmin säädetään.                                 minen sekä ilmoitus äitiys-, isyys- tai vanhem-
52212: 16                                  1990 vp. -     HE n:o 208
52213: 
52214: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
52215: 
52216:                                                     painrahan suorittamiseen vaikuttavista muu-
52217:                                                     toksista on tehtävä siten kuin asetuksella sää-
52218:                                                     detään.
52219: 
52220:                                                  30 §
52221: 
52222:                            Tämän lain mukaisia etuuksia on haettava:
52223: 
52224:   2) äitiys- ja vanhempainrahaa viimeistään           2) äitiysrahaa viimeistään kahta kuukautta
52225: kahta kuukautta ennen laskettua synnytysai-         ennen laskettua synnytysaikaa;
52226: kaa;                                                   2 a) synnytyksen yhteydessä maksettavaa
52227:                                                     isyysrahaa sekä muuta isyysrahaa kahden kuu-
52228:                                                     kauden kuluessa siitä päivästä, josta alkaen
52229:                                                     sitä halutaan saada;
52230:                                                        2 b) vanhempainrahaa viimeistään kuukaut-
52231:                                                     ta ennen sitä päivää, josta alkaen sitä halutaan
52232:                                                     saada;
52233: 
52234:    Jollei synnyttäjä ole käynyt lääkärin suorit-       Jollei synnyttäjä ole käynyt lääkärin suorit-
52235: tamassa jälkitarkastuksessa aikana, joka alkaa      tamassa jälkitarkastuksessa aikaisintaan viisi ja
52236: viisi ja päättyy kaksitoista viikkoa synnytyksen    viimeistään kaksitoista viikkoa synnytyksen
52237: jälkeen, ei hänellä ole oikeutta vanhempainra-      jälkeen, oikeutta vanhempainrahaan ei ole eikä
52238: haan, jollei sosiaalivakuutustoimikunta erityi-     isällä oikeutta vanhempainrahakaudella isyys-
52239: sistä syistä toisin päätä. Tarkemmat säännök-       rahaan, jollei sosiaalivakuutustoimikunta eri-
52240: set jälkitarkastuksesta annetaan asetuksella.       tyisistä syistä toisin päätä. Tarkemmat sään-
52241:                                                     nökset jälkitarkastuksesta annetaan asetuksel-
52242:                                                     la.
52243: 
52244: 
52245:                                                        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
52246:                                                     kuuta 1991.
52247:                                                        Lakia sovelletaan raskauksiin, joissa synny-
52248:                                                     tyksen laskettu aika on 1 päivänä tammikuuta
52249:                                                     1991 tai sen jälkeen. Oikeus äitiysrahaan aikai-
52250:                                                     sintaan 50 arkipäivää ennen laskettua synnyty-
52251:                                                     saikaa alkaa kuitenkin vasta 1 päivästä tammi-
52252:                                                     kuuta 1991 tai sen jälkeen.
52253:                                                        Lain 21 § :n 1 momentissa olevaa 180 päivän
52254:                                                     määräaikaa laskettaessa otetaan huomioon
52255:                                                     myös aika, jonka vakuutettu on asunut Suo-
52256:                                                     messa 1 päivästä heinäkuuta 1990 lukien.
52257:                                                        Lain 21 § :n 4 momenttia ja 23 § :n 4 mo-
52258:                                                     menttia sovelletaan, jos lapsen hoitoon ottami-
52259:                                                     nen tapahtuu 1 päivänä tammikuuta 1991 tai
52260:                                                     sen jälkeen.
52261:                                                        Oikeus korvaukseen sädehoidon tai sytos-
52262:                                                     taattihoidon vuoksi tarpeellisesta hammashoi-
52263:                                                     dosta koskee toimenpiteitä, jotka suoritetaan
52264:                                                     1 päivänä heinäkuuta 1991 tai sen jälkeen.
52265:                                    1990 vp. -     HE n:o 209
52266: 
52267: 
52268: 
52269: 
52270:                                    Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjien
52271:                                 sukupolvenvaihdoseläkkeestä ja eräiksi siihen liittyviksi Iaeiksi
52272: 
52273: 
52274: 
52275: 
52276:                          ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
52277: 
52278:   Esityksessä ehdotetaan, että vuodesta 1974      lainkaan tai eläke pienenisi, jos tilan kauppa-
52279: voimassa ollutta maatalousyrittäjien sukupol-     hinta ylittää sen tuottoarvon. Sukupolvenvaih-
52280: venvaihdoseläkejärjestelmää jatkettaisiin kos-    doseläkkeen maksaminen ehdotetaan kytkettä-
52281: kemaan vuosina 1991-1995 tapahtuvia luovu-        väksi enimmäisansiotuloihin työttömyyseläk-
52282: tuksia ja että siitä säädettäisiin oma lakinsa.   keen tavoin. Lausuntojen antaminen eläkkeen
52283: Samalla kumottaisiin maatalousyrittäjien elä-     maataloudellisista edellytyksistä ehdotetaan
52284: kelaista sukupolvenvaihdoseläkettä koskevat       siirrettäväksi maataloussihteereille järjestelmän
52285: säännökset. Sukupolvenvaihdoseläkkeen saa-        toimeenpanon yksinkertaistamiseksi. Muut eh-
52286: misen alaikärajaksi säädettäisiin 55 vuotta.      dotetut säännökset vastaavat nykyisiä sään-
52287: Tilan voisi kuitenkin luovuttaa jo vuotta ennen   nöksiä olennaisilta osin.
52288: varsinaisen eläkeikärajan täyttymistä. Niin sa-
52289:                                                      Ehdotettu uusi laki ja siihen liittyvät lain-
52290: nottu uinuva eläkeoikeus olisi nuoremmalla
52291:                                                   muutokset ovat tarkoitetut tulemaan voimaan
52292: aviopuolisolla tai yhtymän osakkaalla, jos luo-
52293:                                                   vuoden 1991 alusta. Maatalousyrittäjien suku-
52294: vutus tapahtuu aikaisintaan viittä vuotta ennen
52295:                                                   polvenvaihdoseläkelakia sovellettaisiin tarpeel-
52296: kuin hän täyttää 55 vuotta.
52297:                                                   lisilta osin myös ennen sen voimaantuloa
52298:    Sukupolvenvaihdoseläkkeen saamisen maa-
52299:                                                   myönnettyihin eläkkeisiin.
52300: taloudelliset edellytykset ehdotetaan saatetta-
52301: viksi yhdenmukaisiksi uudistettavan maatila-        Esitys liittyy valtion tulo- ja menoarvioesi-
52302: lainsäädännön kanssa. Tilan jatkamiskelpoi-       tykseen sekä maataloustuloratkaisuun vuodelle
52303: suus arvioitaisiin myös tilan toiminnan kannat-   1991 ja on tarkoitettu käsiteltäväksi tulo- ja
52304: tavuuden perusteella. Eläkeoikeutta ei olisi      menoarvioesityksen yhteydessä.
52305: 
52306: 
52307: 
52308: 
52309: 3012762
52310: 2                                                                         1990 vp. -              HE n:o 209
52311: 
52312: 
52313: 
52314: 
52315:                                                                           SISÄLLYSLUETTELO
52316: 
52317:                                                                                            Sivu                                                                                                    Sivu
52318:      YLEISPERUSTELUT.........................                                                 3   2. Tarkemmat säännökset ja määräykset . . . . . . . . .                                            20
52319: 1. Esityksen tausta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            3    3. Voimaantulo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                20
52320: 2. Esityksen tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              3
52321: 3. Nykyinen tilanne ja ehdotetut muutokset . . . . . .                                       4         LAKITEKSTIT. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                   21
52322:    3 .1. Yleistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     4    1. Laki maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdos-
52323:    3.2. Eläkeikärajat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              4       eläkkeestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .           21
52324:    3.3. Eläkkeen saamisen maataloudelliset edel-
52325:          lytykset...................................                                          5
52326:                                                                                                   2. Laki maatalousyrittäjien eläkelain muuttami-
52327:    3.4. Eläkkeen suuruuden määräytyminen ja                                                          sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    29
52328:          eläkkeen maksaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                          6   3. Laki työntekijäin eläkelain 8 §:n muuttamises-
52329:    3.5. Järjestelmän toimeenpano . . . . . . . . . . . . . . . .                              7      ta..............................................                                               30
52330:    3.6. Kustannukset.............................                                             7
52331:                                                                                                   4. Laki rintamaveteraanin varhaiseläkkeestä an-
52332: 4. Asian valmistelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             7      netun lain 4 a §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . .                                   30
52333: 5. Esityksen taloudelliset vaikutukset . . . . . . . . . . . . .                              8   5. Laki kansaneläkelain 26 §:n muuttamisesta . . . .                                               31
52334: 6. Riippuvuus muista esityksistä . . . . . . . . . . . . . . . . . .                          8   6. Laki työttömyysturvalain 5 §:n muuttamisesta.                                                   31
52335:      YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT . . . . . .                                                 8   7. Laki maatalousyrittäjien tapaturmavakuutus-
52336: 1. Lakiehdotusten perustelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                        8
52337:                                                                                                      lain 12 §:n muuttamisesta......................                                                 32
52338:    1.1. Laki maatalousyrittäjien sukupolvenvaih-
52339:          doseläkkeestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              8
52340:                                                                                                         LIITE . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      33
52341:    1.2. Laki maatalousyrittäjien eläkelain muut-
52342:          tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         19   Rinnakkaistekstit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                33
52343:    1.3. Laki työntekijäin eläkelain 8 §:n muutta-                                                 2. Laki maatalousyrittäjien eläkelain muuttami-
52344:          misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      20       sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     33
52345:    1.4. Laki rintamaveteraanien varhaiseläkkees-                                                  3. Laki työntekijäin eläkelain 8 §:n muuttamises-
52346:          tä annetun lain 4 a §:n muuttamisesta . . . .                                      20       ta..............................................                                                43
52347:    1.5. Laki kansaneläkelain 26 §:n muuttamises-                                                  4. Laki rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä an-
52348:          ta.........................................                                        20       netun lain 4 a §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . .                                   43
52349:    1.6. Laki työttömyysturvalain 5 §:n muuttami-                                                  5. Laki kansaneläkelain 26 §:n muuttamisesta....                                                  44
52350:          sesta......................................                                        20    6. Laki työttömyysturvalain 5 §:n muuttamisesta.                                                  45
52351:    1. 7. Laki maatalousyrittäjien tapaturmava-                                                    7. Laki maatalousyrittäjien tapaturmavakuutus-
52352:          kuutuslain 12 §:n muuttamisesta..........                                          20       lain 12 §:n muuttamisesta......................                                                45
52353:                                          1990 vp. -      HE n:o 209                                             3
52354: 
52355: 
52356: 
52357: 
52358:                                              YLEISPERUSTELUT
52359: 
52360: 1. Esityksen tausta                                       eläkelain 6 a §:n muuttamisesta (870/88) se on
52361:                                                           ulotettu koskemaan ennen vuotta 1991 tapah-
52362:    Maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoselä-              tuvia viljelmän luovutuksia.
52363: kejärjestelmä tuli voimaan vuoden 1974 alusta,               Järjestelmän tuella on vuoden 1989 loppuun
52364: jolloin maatalousyrittäjien eläkelakiin (467 /69)         mennessä siirtynyt 22 703 tilaa nuoremmalle
52365: lisättiin sukupolvenvaihdoseläkettä koskevat              jatkajalle. Sukupolvenvaihdoseläkkeelle on
52366: säännökset (219/74). Lakia sovellettiin vuosina           jäänyt kaikkiaan 32 844 viljelijää.
52367: 1974-76 tapahtuviin viljelmän luovutuksiin.                    Seuraavasta taulukosta käy ilmi viljelmien
52368: Sen jälkeen järjestelmää on jatkettu useissa              lukumäärä, luovutetun pellon ja metsän ala
52369: jaksoissa niin, että viimeksi 21 päivänä loka-            sekä järjestelmästä aiheutuneet kustannukset
52370: kuuta 1988 annetulla lailla maatalousyrittäjien           vuosina 1974-90:
52371: 
52372: 
52373: 
52374: Vuosi              Viljelmiä           Luov. peltoa ha                   Luov. metsää ha            Kustannukset
52375:                                                                                                      milj. mk
52376:                                       Yht.           Keskim./            Yht.           Keskim./
52377:                                                      viljelmä                           viljelmä
52378: 1974                   16               225             14,1              507             31,7           0,01
52379: 1975                1 297            20 004             15,4           49 406             38,1           7,9
52380: 1976                1 119            17 055             15,2           43 611             39,0          18,5
52381: 1977                  567             8 717             15,4           22 936             40,5          22,9
52382: 1978                  970            15 604             16,1           39 834             41' 1         30,7
52383: 1979                  927            14 543             15,7           38 548             41,8          39,3
52384: 1980                1 492            23 885             16,0           59 004             39,5          55,9
52385: 1981                1 545            25 117             16,3           64 898             42,0          78,4
52386: 1982                1 576            24 983             15,9           65 741             41,7         103,3
52387: 1983                1 909            30 268             15,9           81 564             42,7         134,3
52388: 1984                1 685            27 782             16,5           70 506             41,8         168,8
52389: 1985                2 117            34 497             16,3           90 097             42,6         214,8
52390: 1986                2 153            36 009             16,7           91 459             42,5         277,9
52391: 1987                1 844            31 239             16,9           78 680             42,7         336,0
52392: 1988                2 044            36 868             18,0           95 515             46,7         392,5
52393: 1989                1 442            27 823             19,3           69 423             48,1         433,8
52394: 1990 (arvio)        1 630            31 800             19,5           79 100             48,5         477,0
52395:   Vuonna 1989luopujan keski-ikä oli miehillä 58,6 vuotta ja naisilla 57,5 vuotta. Luovutuksensaajan keski-ikä oli
52396: vastaavana ajankohtana 28,2 vuotta.
52397: 
52398: 
52399: 2. Esityksen tavoitteet                                   eläkeikäjärjestely. Kun sukupolvenvaihdoselä-
52400:                                                           kejärjestelmää jatkettiin vuosiksi 1986-88
52401:    Sukupolvenvaihdoseläkejärjestelmän keskei-             (hall.es. 223/1985 vp., laki 1126/85), hallituk-
52402: nen tavoite on korjata viljelijäväestön epäedul-          sen esityksessä todettiin seuraavan kolmen
52403: lista ikärakennetta edistämällä sukupolven-               vuoden aikana saatavan kokemusperäistä tie-
52404: vaihdoksia jatkamiskelpoisilla perheviljelmillä.          toa siitä, millaiset mahdollisuudet joustava elä-
52405:    Maatalousyrittäjiä kuten muitakin väes-                keikäjärjestely antaa viljelijäväestölle siirtyä
52406: töryhmiä koskee myös niin sanottu joustava                eläkkeelle ennen varsinaista eläkeikää. Suku-
52407: 4                                    1990 vp. -      HE n:o 209
52408: 
52409: polvenvaihdoseläkejärjestelmää jatkettiin vielä      että sukupolvenvaihdoseläkkeestä säädettäisiin
52410: tämän jälkeen lyhyeksi määräajaksi eli vuosiksi      oma lakinsa.
52411: 1989-1990. Asian selvittäminen jätettiin toi-           Ehdotettava maatalousyrittäjien sukupolven-
52412: mikunnan tehtäväksi.                                 vaihdoseläkelaki vastaisi lähtökohdiltaan ny-
52413:    Joustavan eläkeikäjärjestelyn eläkkeistä yk-      kyisiä säännöksiä. Ehdotetuista muutoksista
52414: silölliselle varhaiseläkkeelle on siirtynyt vuo-     keskeinen osa johtuu maatilalainsäädännön
52415: sien 1986-89 aikana yhteensä 5 036 maatalous-        uudistamisesta. Tältä osin ehdotus perustuu
52416: yrittäjää. Varhennetulle vanhuuseläkkeelle on        hallituksen esitykseen maaseutuelinkeinolaiksi
52417: siirtynyt 1 638 viljelijää, ja osa-aikaeläkemah-     (hall.es. 66/1990 vp.) sekä maatilalainsäädän-
52418: dollisuutta on käyttänyt 8 viljelijää.               nön uudistamistaimikunnan mietintöön (komi-
52419:    Joustava eläkeikäjärjestely ei ilmeisesti pysty   teanmietintö 1989:40). Eläkkeen määräytymi-
52420: kokonaan korvaamaan sukupolvenvaihdos-               sen ja maksamisen osalta lakiehdotus sisältää
52421: eläkkeen tarvetta. Yksittäisen tilan kannalta        muutoksia, joiden tarkoituksena on saattaa
52422: sukupolvenvaihdos edellyttää molempien yrit-         sukupolvenvaihdoseläke aikaisempaa tarkem-
52423: täjäpuolisoiden toimeentulon turvaamista var-        min vastaamaan muita varhaiseläkkeitä. Jär-
52424: sinaiseen eläkeikään asti. Puolisoiden siirtymi-     jestelmän toimeenpanoa koskevat muutoseh-
52425: nen yksilölliselle varhaiseläkkeelle samanaikai-     dotukset merkitsevät eläkeasioiden käsittelyn
52426: sesti on vain harvoin mahdollista. Osa-aikaelä-      yksinkertaistamista.
52427: ke ja varhennettu vanhuuseläke eivät 60 vuo-
52428: den eläkeikärajansa vuoksi riittävästi toteuta
52429: sukupolvenvaihdosten aikaistamistavoitetta.          3.2. Eläkeikärajat
52430:    Maatalouspoliittisesti sukupolvenvaihdoselä-
52431: kejärjestelmä toimii maatilalainsäädännön               Maatalousyrittäjien eläkelain 6 a §:n 1 mo-
52432: kanssa yhtenevien tavoitteiden toteuttamiseksi;      mentin 2 kohdan mukaan sukupolvenvaihdose-
52433: Sukupolvenvaihdoseläkejärjestelmän         aikana    läkkeen saamisen edellytyksenä on, että maata-
52434: keskimääräinen tilakoko on kasvanut ja maa-          lousyrittäjä on luovutuksen tapahtuessa 60
52435: talousyrittäjien keski-ikä alentunut. J ärjestel-    vuotta täyttänyt, tai, jos kysymyksessä on
52436: mällä pyritään saamaan maatalouselinkeinon           naispuolinen maatalousyrittäjä, 55 vuotta täyt-
52437: piiriin ammattitaitoisia nuoria viljelijöitä. Jär-   tänyt.
52438: jestelmän jatkaminen näillä maatalouspoliitti-          Yhdenmukaisesti työttömyyseläkkeen alaikä-
52439: silla perusteilla on tarkoituksenmukaista.           rajan väliaikaisen alentamisen kanssa sukupol-
52440:    Tilanne saattaa kuitenkin muuttua sekä jär-       venvaihdoseläkkeen saamisen alaikärajaa alen-
52441: jestelmän maatalouspoliittisten edellytysten et-     nettiin 58 vuoteen väliaikaisella lailla (443178)
52442: tä muiden varhaiseläkkeiden, esimerkiksi osa-        vuosiksi 1978-79.
52443: aikaeläkkeen, käyttömahdollisuuksien osalta.            Vuoden 1980 alusta maatalousyrittäjien elä-
52444: Tämän vuoksi järjestelmää ehdotetaan tässä           kelain 6 a §:n väliaikaisesta muuttamisesta an-
52445: vaiheessa jatkettavaksi viidellä vuodella eli        netulla lailla (918179) lisättiin mainittuun py-
52446: vuoden 1995 loppuun, johon mennessä järjes-          kälään uusi 4 momentti, jonka mukaan oikeus
52447: telmän tarpeellisuus ja rahoitus on selvitettävä     sukupolvenvaihdoseläkkeeseen on vuonna 1925
52448: uudelleen.                                           tai sitä ennen syntyneellä maatalousyrittäjällä.
52449:                                                      Käytännössä tämä merkitsi sitä, että maata-
52450:                                                      lousyrittäjällä oli eläkeoikeus, jos hän luopui
52451: 3. Nykyinen tilanne ja ehdotetut                     maatalouden harjoittamisesta aikaisintaan sinä
52452:    muutokset                                         vuonna, jona hän täytti 55 vuotta. Tämän
52453:                                                      jälkeenkin on lainmuutoksissa alaikäraja mää-
52454: 3.1. Yleistä                                         ritelty vastaavalla tavalla ja alaikärajaksi on
52455:                                                      siten vakiintunut se vuosi, jona maatalousyrit-
52456:    Sukupolvenvaihdoseläkejärjestelmä perustuu        täjä täyttää 55 vuotta.
52457: maatalousyrittäjien eläkelain säännöksiin. Su-          Vuodesta 1981 alkaen oikeus eläkkeeseen on
52458: kupolvenvaihdoseläke on kuitenkin muista             ollut tiettyinä vuosina syntyneellä naispuolisel-
52459: maatalousyrittäjien eläkkeistä selvästi erottuva     la (vuodesta 1985 lukien myös miespuolisella)
52460: oma eläkelajinsa. Kun säännösten määrä ehdo-         maatalousyrittäjällä, jonka aviopuoliso täyttää
52461: tuksessa on merkittävästi lisääntynyt nykyises-      ikärajan ja on muutoinkin eläkkeeseen oikeu-
52462: tä, ehdotetaan lakiteknisen selkeyden vuoksi,        tettu. Käytännössä syntymävuodet ovat tar-
52463:                                        1990 vp. -      HE n:o 209                                      5
52464: 
52465: koittaneet aikaa 51 ikävuoden täyttämisvuo-            50 vuotta täyttäneillä viljelijöillä, joiden maa-
52466: desta 54 ikävuoden täyttämisvuoden loppuun.            talousyrittäjätoimintaa harjoittanut puoliso on
52467: Tällaisen uinuvan eläkeoikeuden tapauksissa            kuollut tai jäänyt sukupolvenvaihdoseläkkeen
52468: eläkettä maksetaan vasta 55 ikävuoden täyttä-          estävälle eläkkeelle viiden vuoden aikana ennen
52469: misestä lukien.                                        Iuovutusta.
52470:    Vuoden 1986 alusta uinuva eläkeoikeus on               Edelleen ehdotetaan, että uinuvan elä-
52471: laajennettu koskemaan myös sellaista uinuvan           keoikeuden      soveltamisalaa laajennettaisiin
52472: eläkeoikeuden ikärajan täyttävää Iuopujaa,             aviopuolisoiden lisäksi yhtymäosakkaisiin. Ny-
52473: jolla olisi ollut sukupolvenvaihdoseläkeoikeus,        kyisin sukupolvenvaihdos on eräissä maata-
52474: jollei hänen ikärajan pääsäännön täyttänyt             lousyhtymissä lykkääntynyt tai estynyt koko-
52475: puolisonsa olisi sittemmin alkanut saada kan-          naan sen vuoksi, että toinen yhtymän osakkais-
52476: saneläkettä tai kuollut.                               ta ei ole vielä varsinaisessa sukupolvenvaihdo-
52477:    Sukupolvenvaihdoseläkkeen ikärajoja ei voi-         seläkeiässä. Vanhemmankin osakkaan eläk-
52478: da perustella sosiaalipoliittisilla seikoilla, kuten   keen saaminen edellyttää kuitenkin, että koko
52479: maatalousyrittäjän heikolla terveydentilalla tai       tila siirretään jatkajalle. Nuorempi osakas ei
52480: ikääntymisellä. Eläkeikäjärjestely eroaakin            ole valmis luovuttamaan omaa osuuttaan, kos-
52481: muista varhaiseläkejärjestelmistä siinä, että sen      ka hän menettää tällöin sukupolvenvaihdoselä-
52482: tarkoitusperät ovat yksinomaan maatalous-              kemahdollisuutensa. Tämän vuoksi ehdote-
52483: poliittisia.                                           taan, että myös 50 vuotta täyttäneellä yhtymän
52484:    Sukupolvenvaihdoseläkejärjestelmän keskei-          osakkaalla olisi oikeus uinuvaan eläkkeeseen,
52485: sen tavoitteen toteutuminen edellyttää, että           jos vanhempi yhtymän osakas täyttää varsinai-
52486: eläkeoikeuden alaikäraja säilytetään nykyisellä        sen eläkeikävaatimuksen ja on muutoinkin
52487: tasolla. Kun puolisoiden keskimääräinen ikä-           eläkkeeseen oikeutettu.
52488: ero otetaan huomioon, on myös uinuvan elä-
52489: keoikeuden säilyttäminen tarpeen, jotta suku-
52490: polvenvaihdoksia ei pitkitettäisi nuoremman            3.3. Eläkkeen saamisen maataloudelliset
52491: puolison eläkeoikeuden vuoksi.                              edellytykset
52492:    Ikärajojen kytkeminen kalenterivuosiin on
52493: ollut eläkkeenhakijoiden neuvonnan kannalta               Nykyisten säännösten mukaan sukupolven-
52494: monimutkainen. Tämän vuoksi ehdotetaan, et-            vaihdoseläkkeen saamisen edellytyksenä on, et-
52495: tä eläkeoikeus olisi sidottu 55 vuoden iän             tä luovutettava viljelmä yksin tai yhdessä jat-
52496: täyttämiseen. Sukupolvenvaihdostapahtuman              kajan tai tämän puolison ennestään omista-
52497: joustavoittamiseksi ehdotetaan kuitenkin, että         mien alueiden kanssa on jatkamiskelpoinen.
52498: Iuovutuksen voisi tehdä jo vuotta ennen varsi-         Jatkamiskelpoisuus on määritelty vähimmäis-
52499: naisen eläkeiän täyttämistä, aikaisintaan 54           hehtaarirajojen perusteella pellon osalta ja vä-
52500: ikävuoden täyttämisestä lukien. Vastaavasti oi-        himmäistuottovaatimusten mukaan metsän
52501: keus uinuvaan eläkkeeseen olisi silloin, kun           osalta. Rajat ovat erilaiset maan eri osissa
52502: Iuovutus tapahtuu aikaisintaan viisi vuotta en-        siten, että vaatimukset pienenevät siirryttäessä
52503: nen varsinaisen eläkeiän täyttämistä eli käytän-       pohjoisimpaan osaan, jossa keskimääräinen ti-
52504: nössä aikaisintaan 50-vuotiaana. Eläkettä mak-         lakokokin on pienempi. Hehtaarirajoista voi-
52505: settaisiin kuitenkin vasta 55 vuoden iän täyttä-       daan poiketa vain laissa säädetyin edellytyksin.
52506: misen jälkeen.                                            1 atkamiskelpoisuusvaatimuksen tarkoitukse-
52507:    Nykyinen säännös kansaneläkkeellä olevien           na on sukupolvenvaihdosten edistäminen elin-
52508: aviopuolisoiden ja Ieskien uinuvasta elä-              kelpoisilla tiloilla. Hallituksen esityksessä maa-
52509:  keoikeudesta on soveltamisalaltaan melko sup-         seutuelinkeinolaiksi ehdotetaan, että maaseutu-
52510: pea ja lakiteknisesti vaikeaselkoinen. Se edel-        elinkeinolain mukaisista tukitoimista vo1s1
52511: lyttää muun muassa kuolleen puolison mahdol-           päästä osalliseksi vain kannattava yritys eli
52512: lisen sukupolvenvaihdoseläkeoikeuden tutki-            sellainen yritys, jolla katsotaan olevan edelly-
52513:  mista jälkikäteen. Sukupolvenvaihdoksen jou-          tykset jatkuvaan kannattavan toiminnan har-
52514:  duttaminen on kuitenkin perusteltua yleensä           joittamiseen. Jäykistä hehtaarirajoista luovut-
52515: aina, kun tila on kuolinpesän hallinnassa tai          taisiin ja kannattavuus arvioitaisiin maksuval-
52516: toinen yrittäjäpuolisoista on jäänyt eläkkeelle        miuslaskelman perusteella. Vastaava muutos
52517:  ennen varsinaista eläkeikää. Tämän vuoksi eh-         ehdotetaan toteutettavaksi sukupolvenvaihdo-
52518:  dotetaan, että uinuva eläkeoikeus olisi kaikilla      seläkejärjestelmässä. Tietyn peltohehtaarirajan
52519: 6                                     1990 vp. -     HE n:o 209
52520: 
52521: (vähintään 12 hehtaaria tai, jos jatkajia on         eläkkeen alkaessa. Kansaneläkkeen lisäosan
52522: kaksi, 24 hehtaaria) täyttävät tilat katsottaisiin   määräytymistä on valtion tulo-ja menoarvio-
52523: kuitenkin hakemusmenettelyn yksinkertaista-          esityksessä vuodelle 1991 ehdotettu uudistetta-
52524: IDiseksi automaattisesti jatkamiskelpoisiksi. Si-    vaksi siten, että yksinäisen tai puolison täyden
52525: tä pienemmiitä titoilta edellytettäisiin hankitta-   tai vähennetyn lisäosan saaminen riippuisi to-
52526: vaksi selvitys kannattavuudesta. Selvitys vaadi-     dellisista perhesuhteista eikä siitä, saako puoli-
52527: taan jo nyt maatilalainsäädännön nojalla maa-        so kansaneläkettä. Vastaavaa muutosta sovel-
52528: tilalainaa haettaessa.                               lettaisiin myös sukupolvenvaihdoseläkkeen täy-
52529:    Maaseutuelinkeinolakiehdotuksen mukaan            dennysosaan sisältyvää lisäosaa määrättäessä,
52530: sanotun lain mukaisen tuen myöntämisen edel-         kuitenkin siten, että täydennysosaan sisältyvän
52531: lytyksenä olisi, ettei yrityksen muodostamaa         täysimääräisen lisäosan suuruus olisi 85 pro-
52532: maatilataloudellista kokonaisuutta ole hakijan       senttia.
52533: tai hänen vanhempiensa toimesta 10 vuoden               Koska täydennysosa on tarkoitettu korvaa-
52534: aikana ennen tuen myöntämistä haitallisesti          maan kansaneläkettä, ehdotetaan myös, että se
52535: pirstottu. Pirstomiskielto on perusteltua myös       seuraisi samaa indeksiä kuin kansaneläke.
52536: sisällyttää     sukupolvenvaihdoseläkejärjestel-     Näin vältetään se, että sukupolvenvaihdoseläk-
52537: mään.                                                keen täydennysosan lakatessa 65 vuoden iässä
52538:    Samalla ehdotetaan, että nykyiset vaatimuk-       tilalle tuleva kansaneläke ei vastaa suuruudel-
52539: set tilan luovuttamisesta kokonaisena sekä           taan lakannutta täydennysosaa.
52540: tontti- ja muiden vastaavien alueiden pidätystä         Ehdotuksen mukaan eläkkeen määrään voisi
52541: koskevat säännökset korvattaisiin säännöksel-        vaikuttaa myös tilan kauppahinta. Järjestelyllä
52542: lä, jonka mukaan tilaa ei saa pirstoa myöskään       on sama tavoite kuin niin sanotun käynnistys-
52543: luovutuksen yhteydessä. Lähtökohtana olisi si-       tuen kytkemisellä tilan kauppahintaan: tilojen
52544: ten edelleenkin, että maatila siirretään koko-       kauppahintojen pitäminen niiden tuottoarvoa
52545: naisuudessaan jatkajalle. Vähäiset aluepidätyk-      vastaavalla kohtuullisella tasolla.
52546: set luovutuksen yhteydessä olisivat sallittuja          Käynnistystuen     porrastaminen      maatilan
52547: edellyttäen, että ne eivät haitallisesti pirsto      kauppahinnan ja sen perintökaaren 25 luvun
52548: tilaa. Ratkaisuvalta pirstomiskysymyksissä oli-      2 §:n mukaisen tuottoarvon perusteella on saa-
52549: si kokonaan maatalousviranomaisilla.                 tujen kokemusten mukaan vaikuttanut alenta-
52550:                                                      vasti maatilojen kauppahintatasoon. Porras-
52551:                                                      tusta on tarkoitus jatkaa maaseutuelinkeinola-
52552: 3.4. Eläkkeen suuruuden määräytyminen ja             kiehdotuksen mukaisen aloittamisavustuksen
52553:      eläkkeen maksaminen                             osalta. Jotta kauppahinnan määrittäminen
52554:                                                      enintään tilan tuottoarvoa vastaavalle tasolle
52555:   Sukupolvenvaihdoseläke koostuu perus-              olisi sekä luovuttajan että jatkajan edun mu-
52556: määrästä ja täydennysosasta. Perusmäärä vas-         kaista, ehdotetaan, että ylihinta pienentäisi
52557: taa lähtökohtaisesti täyttä maatalousyrittäjien      eläkkeen puoleksi täydestä määrästään. Jos
52558: eläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä.           maatilan luovutuksesta sovittu vastike ylittäisi
52559: Täydennysosa taas on tarkoitettu korvaamaan          tilan tuottoarvon yli 25 prosentilla, elä-
52560: sukupolvenvaihdoseläkeläiseltä puuttuvaa kan-        keoikeutta ei olisi lainkaan.
52561: saneläkkeen osuutta.                                    Nykyisten säännösten mukaan sukupolven-
52562:   Ehdotuksessa on pyritty teknisesti yhdenmu-        vaihdoseläkeläisen ansiotyötä eläkeaikana ei
52563: kaistamaan sukupolvenvaihdoseläkkeen mää-            ole millään tavalla rajoitettu. Useimmissa
52564: räytymistä muiden varhaiseläkkeiden kanssa.          muissa varhaiseläkkeissä sen sijaan on laissa
52565: Näin ollen ehdotetaan, että sukupolvenvaih-          säädetty tarkat enimmäismäärät, joiden ylittä-
52566: doseläkkeen täydennysosa olisi yhtä suuri kuin       minen johtaa eläkkeen keskeyttämiseen tai lak-
52567: kansaneläkkeen pohjaosan ja lisäosan yhteis-         kaamiseen.
52568: määrä olisi, jos maatalousyrittäjällä olisi oi-         Kun sukupolvenvaihdoseläkkeen määrää ja
52569: keus kansaneläkkeeseen sukupolvenvaihdos-            maksamista koskevat säännökset on pyritty
52570: eläkkeen alkaessa. Täydennysosan määrää vä-          ehdotuksessa yhdenmukaistamaan muiden var-
52571: hentäisivät siten kansaneläkkeenkin lisäosaa         haiseläkevaihtoehtojen kanssa, ei ole tarkoi-
52572: vähentävät eläkkeet ja korvaukset, ja täyden-        tuksenmukaista, että eläkettä maksetaan työs-
52573: nysosan suuruuteen vaikuttaisi, mihin kunta-         säkäyvälle henkilölle. Sen vuoksi ehdotetaan,
52574: ryhmään kuuluvassa kunnassa henkilö asuu             että sukupolvenvaihdoseläkeläisen ansiotyö ai-
52575:                                       1990 vp. -      HE n:o 209                                     7
52576: 
52577: heuttaisi samat seuraamukset kuin työttömyy-          nen kysymys ylemmän maataloushallinnon vi-
52578: seläkkeessä. Sukupolvenvaihdoseläkkeellä ol-          ranomaisen ratkaistavaksi.
52579: lessa ei siten saisi eläkkeen maksun keskeyty-           Eläkelaitokselle kuuluvista sukupolvenvaih-
52580: mättä ansaita yli 1 877 markkaa (vuoden 1990          doseläkejärjestelmän     toimeenpanotehtävistä
52581: indeksissä) kuukaudessa. Jos eläkkeensaajana          vastaisi kuten tähänkin asti maatalousyrittäjien
52582: oli ennen luovutusta ansiotuloa muusta kuin           eläkelaitos.
52583: maatalousyrittäjätoiminnasta, saisi vakiintu-
52584: neen sivuansiotulon ylittää korkeintaan maini-
52585: tulla markkamäärällä. Ansiotuloihin ei kuiten-        3.6. Kustannukset
52586: kaan lueta tuloa maatalouden lomitustyöstä.
52587: Kovin korkeat sivutulot eivät olisi tällöinkään          Sukupolvenvaihdoseläkejärjestelmän jatka-
52588: mahdollisia, koska ne muodostavat jo eläk-            misesta aiheutuvat kustannukset ehdotetaan
52589: keen saamisen esteen.                                 katettaviksi kuten nykyisinkin siten kuin maa-
52590:    Edellä mainitut rajoitukset koskisivat yleen-      talousyrittäjien eläkelain 13 § :ssä on säädetty
52591: sä vain tilan ulkopuolista ansiotyötä. Sukupol-       sanotun lain mukaisten kustannusten kattami-
52592: venvaihdoseläketilalla luovuttajat voisivat edel-     sesta. Eläkkeiden ja hoitokulujen kustannuk-
52593: leenkin työskennellä palkattomina perheyrityk-        sista vastaisivat siten maatalousyrittäjät, maa-
52594: sen jäseninä.                                         talousyrittäjien eläkelaitos ja valtio.
52595:                                                          Maatalousyrittäjien eläkelain 13 §:n mukaan
52596:                                                       maatalousyrittäjien eläkelaitoksen kustannetta-
52597:                                                       va osuus muodostuu eläkelaitoksen saamista
52598: 3.5. Järjestelmän toimeenpano                         vakuutusmaksuista, joista on vähennetty elä-
52599:                                                       kelaitoksen kohtuulliset hoitokulut, ja sijoitus-
52600:    Ratkaisuvalta sukupolvenvaihdoseläkeasiois-        ten tuotosta. Muilta osin valtio vastaa eläkkei-
52601: sa on jaettu maatalousviranomaisten ja elä-           den ja etuuksien kustantamisesta. Viime vuosi-
52602: kelaitoksen kesken. Eläkehakemus jätetään             na valtion osuus maatalousyrittäjien eläkelain
52603: useimmiten asianomaisen kunnan maatalous-             mukaisista kokonaiskustannuksista on ollut
52604: lautakunnalle eli käytännössä maataloussihtee-        noin 80 prosenttia ja maatalousyrittäjien osuus
52605: rille. Maatalouslautakunnan tulee toimittaa ha-       noin 20 prosenttia. Sukupolvenvaihdoseläkkei-
52606: kemus lausuntoineen maatalouspiiriin. Eläk-           den osuus maatalousyrittäjien eläkelain mukai-
52607: keen saamisen niin sanotuista maataloudellisis-       sista kokonaiskustannuksista on ollut noin nel-
52608: ta edellytyksistä eläkelaitosta sitovan lausun-       jännes. Käytännössä valtionosuussäännös on
52609: non antaa maatalouspiiri. Jos eläkelaitos kat-        nykyisillä maksujärjestelyillä merkinnyt, että
52610: soo, että maatalouspiiri on soveltanut lakia          sukupolvenvaihdoseläkejärjestelmän jatkami-
52611: ilmeisen väärin tai asia on selvästi tulkinnanva-     sesta aiheutuvat lisäkustannukset ovat olleet
52612: rainen, se alistaa asian maatilahallituksen rat-      valtion vastattavia. Hinnoitteluvuosien 1990/
52613: kaistavaksi. Eläkelaitos ei voi poiketa maata-        91 ja 1991/92 maataloustuloratkaisussa on su-
52614: louspiirin tai maatilahallituksen lausunnosta         kupolvenvaihdos- ja luopumiseläkejärjestel-
52615: eläkepäätöksessään eläkkeen saamisen maata-           mien jatkon kustannuksista katsottu maatalou-
52616: loudellisten edellytysten osalta.                     den saamaksi tuloksi 30 miljoonaa markkaa
52617:     Ratkaisuvaltaa maataloushallinnossa on py-        edellä mainittuina vuosina.
52618: ritty siirtämään kuntatasolle. Myös sukupol-
52619: venvaihdoseläkeasioiden käsittelyn nopeutta-
52620: miseksi ja joustavoittamiseksi ehdotetaan, että       4. Asian valmistelu
52621: eläkeasiasta antaisi sitovan lausuntonsa maata-
52622: loussihteeri tai, jos maataloussihteeriä ei ole,        Esitys perustuu maatalousyrittäjien luopu-
52623:  kunnan muu vastaava viranomainen. Tämän              misjärjestelmien eläketoimikunnan mietintöön
52624: jälkeen hakemus tulisi suoraan eläkelaitoksen         (komiteanmietintö 1989:64 ).
52625:  käsiteltäväksi. Maatilahallitukselle ehdotetaan        Toimikunnan mietinnöstä ovat antaneet lau-
52626:  kuitenkin annettavaksi oikeus määrätä, mitkä         suntonsa valtiovarainministeriö, maa- ja met-
52627:  asiat edellyttävät edelleenkin maatalouspiirin       sätalousministeriö, eläketurvakeskus, kansan-
52628:  lausuntoa. Edelleenkin ehdotetaan säilytettä-        eläkelaitos, Työeläkelaitosten Liitto, Suomen
52629:  väksi säännös siitä, että eläkelaitoksen tulee       Työnantajain Keskusliitto, Liiketyönantajain
52630:  alistaa lainvastainen tai selvästi tulkinnanvarai-   Keskusliitto, Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjes-
52631: 8                                       1990 vp. -    HE n:o 209
52632: 
52633: töjen Keskusliitto, Maataloustuottajain Kes-             Kustannuksia arvioitaessa ei ole otettu huo-
52634: kusliitto, Svenska Lantbruksproducenternas            mioon sitä, että ilman sukupolvenvaihdoselä-
52635: Centralförbund, Paliskuntain Yhdistys ja Maa-         kejärjestelmää osa luopujista siirtyisi työkyvyt-
52636: talousyrittäjäin eläkelaitos.                         tömyyseläkkeelle tai yksilölliselle varhaiseläk-
52637:    Valtaosa lausunnon antajista puoltaa luopu-        keelle, eikä sitä, että saaja kartuttaa työelä-
52638: misjärjestelmien jatkamista toimikunnan esit-         keoikeuttaan sukupolvenvaihdoseläkettä saa-
52639: tämällä tavalla määräaikaisena. Lausunnoissa          dessaan.
52640: todetaan kuitenkin, että niiden jatkaminen on            Sukupolvenvahdoseläke olisi veronalaista tu-
52641: perusteltavissa ennen kaikkea· maatalouspoliit-       loa. Erikseen on selvitettävä, voidaanko suku-
52642: tisin näkökohdin. Järjestelmien määräaikainen         polvenvaihdoseläkkeeseen sisältyvää täydenny-
52643: jatkaminen on perusteltua sen vuoksi, että            sosaa pitää verotuksessa ansiotulona ilman
52644: niiden maatalouspoliittisissa perusteissa ja          tulo- ja varallisuusverolain tarkistusta. Uudes-
52645: joustavien eläkemuotojen käytön mahdolli-             ta sukupolvenvaihdoseläkkeen määräytymises-
52646: suuksissa tulevaisuudessa tapahtuvat muutok-          tä seuraa, että myös eläketulovähennyksen
52647: set on mahdollista ottaa huomioon.                    kohdentuminen on tarkistettava.
52648:                                                          Verosäännösten mukaan luovutus katsotaan
52649:                                                       lahjanluonteiseksi, jos sovittu vastike on enin-
52650: 5. Esityksen taloudelliset               vaiku-       tään kolme neljännestä luovutetun omaisuuden
52651:    tukset                                             käyvästä arvosta. Joissakin tilanteissa verotuk-
52652:                                                       sessa on saatettu katsoa tilan luovuttaminen
52653:    Esityksen merkittävimmät taloudelliset vai-        tuottoarvostaan lahjanluonteiseksi kaupaksi,
52654: kutukset aiheutuisivat siitä, että sukupolven-        jonka vuoksi jatkaja on joutunut maksamaan
52655: vaihdoseläkeoikeus olisi myös vuosina 1991-           lahjaveroa kauppahinnan ja käyvän arvon ero-
52656: 1995 tapahtuvien tilan luovutusten perusteella.       tuksesta. Tämän vuoksi olisi selvitettävä, voi-
52657:    Seuraavassa taulukossa on esitetty nykyises-       daanko verotuskäytäntöä yhtenäistää maata-
52658: tä sukupolvenvaihdoseläkejärjestelmästä valti-        louspolitiikassa hyväksytyn tavoitteen mukai-
52659: olle aiheutuvat kustannukset (sarake 1), järjes-      seksi siten, ettei lahjaveroseuraamuksia syntyi-
52660: telmän ehdotetusta jatkamisesta aiheutuvat li-        si, kun tila luovutetaan perintökaaren (40/65)
52661: säkustannukset (sarake 2), sekä näistä muodos-        25 luvun 2 §:n mukaista tuottoarvoaan vastaa-
52662: tuvat kokonaiskustannukset (sarake 3). Kus-           valla kauppahinnalla.
52663: tannukset on arvioitu vuoden 1990 tasossa
52664: käyttäen työntekijäin eläkelain mukaista in-
52665: deksiä.
52666:                                                       6. Riippuvuus muista esityksistä
52667: Vuosi                         2              3
52668:                  milj.mk     milj.mk        milj.mk
52669:                                                          Ehdotetussa laissa maatalousyrittäjien suku-
52670: 1991                473            22          495    polvenvaihdoseläkkeestä viitataan monessa
52671: 1992                415            81          496    kohdin maaseutuelinkeinolakiin, jota koskeva
52672: 1993                347           149          496    esitys on annettu eduskunnalle toukokuussa
52673: 1994                285           208          493    1990. Ensin mainitun lakiehdotuksen käsitte-
52674: 1995                229           259          488    lyssä on otettava huomioon maaseutuelinkei-
52675: 2000                 13           204          217    nolakiin tehtävät muutokset.
52676: 
52677: 
52678: 
52679: 
52680:                             YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
52681: 
52682: 1. Lakiehdotusten perustelut                             Lain alussa ovat yleiset säännökset. Niiden
52683:                                                       jälkeen ovat erilliset säännökset eläkkeen saa-
52684: 1.:!. Laki maatalousyrittäjien sukupolven-            misen edellytyksistä, jotka koskevat luovutta-
52685:       vaihdoseläkkeestä                               jaa, jatkajaa ja luovutettavaa maatilaa. Sen
52686:                                       1990 vp. -      HE n:o 209                                        9
52687: 
52688: jälkeen ovat omana ryhmänään eläkkeen mää-            kuuluvat myös pitkäaikaisen vuokrasopimuk-
52689: rää, hakemista ja maksamista sekä jatkajan            sen nojalla hallittavat alueet. Koska sukupol-
52690: sitoumuksen täyttämistä koskevat säännökset.          venvaihdoseläkejärjestelmässä maatilan käsite
52691: Lopussa ovat säännökset lain täytäntöönpa-            olisi sisällöltään entinen, sitä olisi tulkittava
52692: nosta ja muutoksenhausta. Lakiin sisältyy viit-       siten kuin viljelmäkäsitettä on mainitussa laissa
52693: tauksia toisaalta maaseutuelinkeinolainsäädän-        vakiintuneesti tulkittu. Vaikka vuokramaat ei-
52694: töön ja toisaalta maatalousyrittäjien elä-            vät sisällykään maatilan määritelmään, ne voi-
52695: kelakiin ja muihin eläkejärjestelmän säännök-         sivat vaikuttaa tilan toiminnan kannattavuu-
52696: siin.                                                 den arviointiin lakiehdotuksen 11 §:n 2 b koh-
52697:                                                       dan nojalla.
52698:                                                          3 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi,
52699: Yleisiä säännöksiä                                    milloin maatilan luovutuksen katsotaan tapah-
52700:                                                       tuneen. Luovutusajankohtana pidettäisiin luo-
52701:    1 §. Pykälän 1 momentin mukaan lain tar-           vutuskirjan allekirjoitushetkeä, joka tarvittaes-
52702: koituksena olisi sukupolvenvaihdosten edistä-         sa on jälkikäteen yksiselitteisesti todennettavis-
52703: minen jatkamiskelpoisilla maatiloilla. Lain pe-       sa julkisen kaupanvahvistajan todistuksesta.
52704: rusteella myönnettäisiin sukupolvenvaihdoselä-        Vastaava säännös on aiemmin sisältynyt maa-
52705: kettä vuosina 1991-1995 tapahtuvien luovu-            talousyrittäjien eläkeasetukseen.
52706: tusten perusteella.
52707:    Pykälän 2 momentin mukaan lain säännök-
52708: siä noudatettaisiin soveltuvin osin myös silloin,     Luovuttaja
52709: kun sukupolvenvaihdoseläke on myönnetty
52710: maatalousyrittäjien eläkelain nojalla ennen nyt          4 §. Pykälässä on määritelty, keitä pidettäi-
52711: säädettävän lain voimaantuloa tapahtuneen             siin sukupolvenvaihdoseläkkeeseen oikeutettui-
52712: luovutuksen perusteella. Sovellettaviksi tulisi-      na luovuttajina. Eläkeoikeus olisi maatalous-
52713: vat lähinnä eläkkeen maksua ja jatkajan sitou-        yrittäjällä, joka luovuttaa tilansa jatkajalle,
52714: muksen täyttämistä koskevat säännökset. Siltä         tällaisen maatalousyrittäjän aviopuolisolla sekä
52715: osin kuin uudessa laissa on näistä seikoista          luovuttajan leskellä, jos luovutettava maatila
52716: uusia säännöksiä, otettaisiin lakiin ennen sen        kuuluu omaisuuteen, johon leskellä on avio-
52717: voimaantuloa myönnettyjen eläkkeiden osalta           oikeus. Viimeksi mainitussa tapauksessa lain
52718: entisen sisältöiset säännökset. Näin vältettäisiin    tarkoittamana luovutuksena pidettäisiin myös
52719: rasite, että ennen uuden lain voimaantuloa            lesken ja perillisten välistä ositusta, jossa jat-
52720: tapahtuneisiin luovutuksiin liittyisi sellaisia li-   kaja saa omistukseensa maatilan. Säännös ei
52721: sävelvoitteita, jotka eivät olleet tiedossa suku-     merkitsisi muutosta voimassa olevaan lainsää-
52722: polvenvaihdosta tehtäessä.                            däntöön.
52723:    2 §. Pykälän 1 momentin mukaan maata-                 5 §. Pykälässä säädettäisiin luovuttajaa kos-
52724: lousyrittäjällä tarkoitettaisiin maatilatalouden      kevista eläkkeen saamisen edellytyksistä, joissa
52725: harjoittajaa, joka omaan tai yhteiseen lukuun         ehtojen täyttymisen tarkasteluaikana olisi viisi
52726: itse työhön osallistuen harjoittaa maataloutta.       vuotta välittömästi ennen luovutusta. Tarkas-
52727: Lakiehdotuksen 11 §:n 1 kohdassa mainittu             teluaika on sama kuin nykyisessä lainsäädän-
52728: maatilan vähimmäiskokoedellytys huomioon              nössä. Viiden vuoden aika osoittaa asumis-,
52729: ottaen määritelmä vastaisi käytännössä nykyis-        viljely- ja toimeentulo-olosuhteiden jonkin as-
52730: tä maatalousyrittäjien eläkelaissa olevaa vas-        teista vakiintuneisuutta ja siltä ajalta saadaan
52731: taavaa määritelmää.                                   muun muassa verotiedot.
52732:    Pykälän 2 momentissa ehdotettu maatilan               Kohdan 1 mukaan luovuttajan tulisi olla
52733: määritelmä on yhdenmukainen nykyisen maa-             harjoittanut omaan tai yhteiseen lukuun maa-
52734: talousyrittäjien eläkelakiin sisältyvän viljelmän     taloutta vähintään neljänneksellä luovutetta-
52735: määritelmän kanssa. Maatilalla tarkoitettaisiin       van maatilan peltoalasta. Säännöksen tarkoi-
52736: yhden tai useamman tilan tai tilanosan muo-           tuksena on sukupolvenvaihdoseläkkeen koh-
52737: dostamaa maatilataloudellista kokonaisuutta,          dentaminen aktiiviviljelijöille.
52738: jota hallitaan yhtenä kokonaisuutena. Maati-             Voimassa olevien säännösten nojalla on kat-
52739: lan määritelmä poikkeaisi maaseutuelinkeino-          sottu riittäväksi, että luovuttaja on itse viljellyt
52740: laissa olevasta maatilan määritelmästä sikäli,        vähintään kahta peltohehtaaria; loppuosa on
52741: että maaseutuelinkeinolain mukaan maatilaan           voinut olla poisvuokrattuna. Erityissäännöksen
52742: 2   301276Z
52743: 10                                   1990 vp. -      HE n:o 209
52744: 
52745: nojalla jatkajalle on voinut vuokrata koko              Sivutuloina jätetään huomioon ottamatta
52746: tilankin viimeiseksi vuodeksi ennen luovutusta.      sellaiset maatilatalouden harjoittamiseen liitty-
52747:    Ehdotettu 1 kohta tarkentaisi luovuttajan         vät tulot, jotka päättyvät maatilan luovutuksen
52748: maatilan viljelyvaatimusta. Järjestelmän tar-        seurauksena. Tällaisia olisivat esimerkiksi maa-
52749: koitus huomioon ottaen edellytettäisiin, että        talousyrittäjätoimintaan perustuvat päivärahat
52750: luovuttaja olisi viiden viimeisen vuoden ajan        sekä tulot sellaisista luottamustoimista, jotka
52751: itse viljellyt olennaista osaa eli neljännestä       perustuvat maatilatalouden harjoittamiseen ja
52752: sukupolvenvaihdostilasta. Koko tilan vuok-           päättyvät maatalousyrittäjän luovutettua tilan-
52753: rausmahdollisuus jatkajalle ehdotetaan poistet-      sa. Säännöksen soveltaminen edellyttäisi, että
52754: tavaksi, koska riittävää joustoa sukupolven-         luovuttaja esittää tarvittavan selvityksen mai-
52755: vaihdostapahtumaan antaisi jo ehdollisen pää-        nittujen tulojen lakkaamisesta, esimerkiksi
52756: töksen hakemismahdollisuus luovutuskirjan            eroilmoituksen luottamustoimesta.
52757: luonnoksen perusteella. Lakiehdotuksen 18 §:n           Sivutulosäännös eroaisi nykyisestä sikäli, et-
52758: mukaan luovuttaja voisi lopettaa viljelyn jo         tä enää ei tehtäisi muiden tulojen vertailua
52759: haettuaan ehdollista päätöstä eläkeoikeudes-         maatilatalouden tuloon. Muutoksen tarkoituk-
52760: taan.                                                sena on helpottaa eläkeoikeuden selvittämistä.
52761:    Kohdan 2 mukaan edellytettäisiin, että luo-       Verotiedot viideltä vuodelta joudutaan muu-
52762: vuttaja on asunut viiden vuoden ajan välittö-        toinkin hankkimaan eläkeasiaa varten muun
52763: mästi ennen luovutusta luovutuksen kohteena          muassa viljelyn selvittämiseksi. Verotietoihin
52764: olevalla maatilalla, jollei maatilan ulkopuolella    perustuva säännös antaa myös viljelijälle mah-
52765: asumiseen ole ollut erityistä syytä. Säännös         dollisuuden itse etukäteen todeta mahdollisuu-
52766: vastaa asiasisällöltään nykyistä asumissäännös-      tensa eläkkeeseen sivutulojen osalta. Lisäksi
52767: tä, eikä vakiintunutta ratkaisukäytäntöä sen         ehdotettu säännös estäisi sukupolvenvaihdose-
52768: suhteen, mitä pidetään erityisenä syynä, ole         läkkeen saamisen silloin, kun tilan ulkopuoliset
52769: tarkoitus muuttaa. Jos eläkettä haetaan ehdol-       tulot ovat huomattavan suuret.
52770: lisena, riittäisi ehdotetun 18 §:n mukaan, että         Pykälän 2 momentissa säädettäisiin siitä,
52771: asuminen tilalla jatkuu eläkkeen hakemiseen          että 1 momentin 1 kohtaa sovellettaessa luo-
52772: asti.                                                vuttajan katsottaisiin jatkaneen maatalouden
52773:    Kohdassa 3 säädettäisiin eläkeoikeuden estä-      harjoittamista myös sellaisella peltoalalla, joka
52774: vistä sivutuloista. Säännöksen tarkoituksena         on ollut kesannolla, mistä valtio maksaa ke-
52775: on kohdistaa sukupolvenvaihdoseläke edelleen-        sannoimispalkkion. Tällä erityissäännöksellä
52776: kin päätoimisille viljelijöille. Ehdotuksen mu-      turvattaisiin     sukupolvenvaihdoseläkeoikeus
52777: kaan enimmäisrajana pidettäisiin muusta kuin         myös niille, jotka ovat kesannoineet koko pel-
52778: maatilataloudesta saatuja 60 000 markan (vuo-        toalansa tai yli kolme neljännestä siitä ennen
52779: delle 1991 vahvistettavassa työeläkeindeksissä)      luovutusta. Säännös koskee vain luovuttajaa,
52780: määräisiä valtion verotuksessa veronalaisia          eikä sitä sovelleta harkittaessa, täyttääkö jat-
52781: vuosituloja. Lisäksi otettaisiin huomioon ase-       kaja 10 §:ssä tarkoitettua jatkamissitoumus-
52782: tuksessa tarkemmin säädettävät muut tulot.           taan. Säännöksellä ei myöskään ole vaikutusta
52783: Asetuksella on tarkoitus säätää, että sivutu-        peltonsa kesannoineen maatalousyrittäjän työ-
52784: loiksi luetaan myös muuta kuin maatilataloutta       tulon määrittelyyn maatalousyrittäjien elä-
52785: harjoittavasta avoimesta yhtiöstä tai komman-        kelain nojalla.
52786: diittiyhtiöstä saadut voitto-osuudet siltä osin         6 §. Pykälässä säädetään sukupolvenvaih-
52787: kuin ne eivät sisälly valtion verotuksessa vero-     doseläkeoikeuden ikäedellytyksistä, joiden pe-
52788: nalaisiin tuloihin. Sivutulot laskettaisiin keski-   rustelujen osalta viitataan myös yleisperustelu-
52789:  arvona viiden viimeisen kalenterivuoden vero-       jen kohtaan 3.2.
52790: tietojen perusteella suorittamatta vuositulojen         Pykälän 1 momentin mukaan luovuttajalla
52791: indeksitarkistusta. Sivutuloina otettaisiin kuten    olisi oikeus sukupolvenvaihdoseläkkeeseen, jos
52792: tähänkin saakka huomioon muusta kuin maa-            luovutus tapahtuu aikaisintaan vuotta ennen
52793: tilataloudesta saadut ansiotulot (esimerkiksi        kuin hän täyttää 55 vuotta, kuitenkin ennen
52794: palkka- ja eläketulot ja muun yrittäjätoimin-        kuin hän täyttää 65 vuotta. Eläke alkaisi ehdo-
52795:  nan ansiot) sekä pääomatulot. Sivutuloja olisi-     tuksen mukaan aina vasta 55 vuoden iän täyt-
52796: vat myös tulot poronhoidosta ja ammattimai-          tämisestä. Nämä säännökset johtavat käytän-
52797:  sesta kalastuksesta. Sivutuloarviointi tehtäisiin   nössä samaan lopputulokseen kuin haettaessa
52798: eläkkeenhakijakohtaisesti.                           yksilöllistä varhaiseläkettä ennen 55 vuoden
52799:                                     1990 vp. -      HE n:o 209                                      11
52800: 
52801: 1an täyttämistä. Eläkeoikeuden yläikäraja on        kelain mukaiseen eläkkeeseen. Nämä eläkkeet
52802: entinen; 65 vuotta täyttäneellä on jo vanhuus-      yhdessä antavat jo sukupolvenvaihdoseläkkeen
52803: eläkeoikeus.                                        suuruisen eläketurvan, eikä tarvetta sukupol-
52804:    Pykälän 2 momentissa säädettäisiin niin sa-      venvaihdoseläkkeeseen siten ole.
52805: notusta uinuvasta eläkeoikeudesta. Ehdotuk-            8 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi
52806: sen mukaan uinuva eläkeoikeus olisi, jos luo-       enimmäismäärästä, jota luovuttajan ja hänen
52807: vutus tapahtuu aikaisintaan viisi vuotta ennen      aviopuolisoosa yhteenlaskettu varallisuus ei
52808: kuin henkilö täyttää sukupolvenvaihdoseläk-         saisi ylittää luovutuksen tapahduttua. Varalli-
52809: keen alaikärajan eli 55 vuotta. Käytännössä         suuden enimmäismäärä olisi 1 500 000 mark-
52810: tämä tarkoittaisi sitä, että uinuvan eläkeoikeu-    kaa (vuodelle 1991 vahvistettavassa työelä-
52811: den piiriin pääsisi luovutushetkellä vähintään      keindeksissä). Varallisuutena otettaisiin huo-
52812: 50 vuotta täyttänyt.                                mioon raha, talletukset, saamiset, arvopaperit
52813:    Pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan ui-           sekä kiinteä omaisuus. Huomioon otettaisiin
52814: nuvan eläkeoikeuden edellytyksenä olisi, että       myös vuoden aikana ennen luovutusta muulle
52815: luovuttajan aviopuoliso olisi sukupolvenvaih-       kuin jatkajalle kohtuullista käypää hintaa hal-
52816: doseläkkeeseen oikeutettu. Ehdotuksen kysei-        vemmalla tai vastikkeetta luovutettu kiinteä
52817: nen kohta vastaa nykyistä säännöstä. Käytän-        omaisuus siltä osin kuin sovittu vastike alittaa
52818: nössä säännös tarkoittaa, että vanhemman            kohtuullisen käyvän hinnan. Tällä pyritään
52819: aviopuolison pitää olla luovutuksen tapahtues-      estämään varallisuussäännöksen kiertäminen
52820: sa täyttänyt vähintään 54 vuotta.                   esimerkiksi siten, että tilasta lahjoitetaan tai
52821:    Kohdan 2 mukaan uinuva eläkeoikeus olisi         luovutetaan alhaisella kauppahinnalla alueita
52822: 50 vuotta täyttäneellä leskellä, jonka maata-       muille perillisille juuri ennen sukupolvenvaih-
52823: lousyrittäjätoimintaa harjoittanut aviopuoliso      dosta. Jos luovutus on tapahtunut kohtuulli-
52824: on kuollut viiden vuoden sisällä ennen luovu-       seen käypään hintaan ja siitä saatu vastike
52825: tusta sekä maatalousyrittäjällä, jonka avio-        otetaan jo muutoin varallisuussäännöksen mu-
52826: puoliso on mainittuna aikana tullut oikeute-        kaan huomioon, ei kohdan 3 säännös tule
52827: tuksi tämän lain 7 §:n mukaan sukupolven-           sovellettavaksi. Harkittaessa, alittaako sovittu
52828: vaihdoseläkkeen estävään eläkkeeseen.               vastike kohtuullisen käyvän hinnan, noudatet-
52829:    Kohdan 3 mukaan uinuva eläkeoikeus olisi         taisiin perintö- ja lahjaverolain (378/ 40) 18 § :n
52830: myös 50 vuotta täyttäneellä yhtymän osakkaal-       3 momentissa säädettyä periaatetta.
52831: la, joka yhdessä varsinaiseen eläkkeeseen oi-          Koska varallisuusarviointi tehtäisiin tilan
52832: keutetun osakkaan kanssa luovuttaa osuutensa        luovutuksen tapahduttua, varallisuuteen luet-
52833: jatkajalle.                                         taisiin myös luovuttajan tai hänen aviopuoli-
52834:    Pykälän 3 momentin mukaan eläkettä ei            soosa tilan luovutuksesta saama kauppahinta.
52835: maksettaisi ennen 55 vuoden iän täyttämistä.        Varallisuus arvioitaisiin kuten nykyisinkin koh-
52836: Säännös muuttaisi nykyistä tilannetta, jossa        tuullisen käyvän hinnan mukaan ja siitä vähen-
52837: eläkeoikeuden sitominen syntymävuoteen on           nettäisiin velat.
52838: aiheuttanut sen, että eläkettä on maksettu jo          Varallisuuteen ei 2 momentin mukaan luet-
52839: ennen 55 vuoden ikää.                               taisi luovuttajan tai hänen perheensä vakinai-
52840:    7 §. Pykälässä säädettäisiin, mitkä eläkkeet     seksi asunnoksi tarkoitettua omaisuutta. Jotta
52841: estävät sukupolvenvaihdoseläkkeen saamisen.         asunnon hankkimisen ajankohdalla ei olisi rat-
52842:     Kohdassa 1 luetellut kansaneläkelain mukai-     kaisevaa merkitystä, ehdotetaan säädettäväksi,
52843: set eläkkeet estävät sukupolvenvaihdoseläkeoi-      että asunnon puuttuessa vähennetään varalli-
52844:  keuden myös nykyisin.                              suudesta sen hankkimiseen varattava kohtuulli-
52845:     Kohdan 2 mukaan sukupolvenvaihdoseläke-         nen rahamäärä.
52846: oikeutta ei olisi myöskään luovuttajalla, joka         Voimassa olevassa säännöksessä varallisuus-
52847: luovutuksen tapahtuessa saa maatalousyrittä-        raja on sidottu maatilalainoituksen ehtoihin.
52848: jien eläkelain mukaista toistaiseksi myönnettyä     Maaseutuelinkeinolakia koskevan hallituksen
52849:  täyttä työkyvyttömyyseläkettä, yksilöllistä var-   esityksen mukaan varallisuusharkinta tulisi
52850:  haiseläkettä, työttömyyseläkettä tai varhennet-    poistettavaksi maaseutuelinkeinolaista. Enim-
52851:  tua vanhuuseläkettä. Mainitut eläkkeet ehdote-     mäisvarallisuuden säilyttäminen sukupolven-
52852: taan lisättäväksi estävien eläkkeiden luet-         vaihdoseläkejärjestelmässä on perusteltua, kos-
52853:  teloon, koska kyseisten eläkkeiden saajilla        ka eläkkeen antamaa kannustiota tilasta luopu-
52854:  yleensä on oikeus myös vastaavaan kansanelä-       miseen ei tarvita, jos luovuttaja voi jo tilasta
52855: 12                                   1990 vp. -      HE n:o 209
52856: 
52857: saamansa kauppahinnan ja muun varallisuu-            yhteydessä. Sitoumus vastaisi voimassa olevaa
52858: tensa turvin luopua maatalousyrittäjätoimin-         lainsäädäntöä asumisvelvoitetta lukuun otta-
52859: nasta.                                               matta. Nykysäännöksen mukaan luovutuksen-
52860:   9 §. Sukupolvenvaihdoseläkkeen saamisen            saajan tulee asua luovutettavalla tilalla. Ehdo-
52861: edellytyksenä olisi, että luovuttaja sukupolven-     tuksen mukaan jatkaja voisi sitoumusajan asua
52862: vaihdoksen tapahduttua pysyvästi luopuu maa-         luovutettavalla tilalla tai tarkoituksenmukaisel-
52863: talouden, kalastuksen ja poronhoidon harjoit-        la etäisyydellä siitä. Asetuksella säädettäisiin
52864: tamisesta omaan tai yhteiseen lukuun. Nykyi-         tarkemmin, mitä voidaan pitää tarkoituksen-
52865: nen säännös on edellyttänyt luopumista vain          mukaisena asumisetäisyytenä. Tällöin olisi so-
52866: maatalouden harjoittamisesta itsenäisenä yrit-       veltuvin osin otettava huomioon maaseutuelin-
52867: täjänä. Kun sukupolvenvaihdoseläkkeen perus-         keinolain säännökset.
52868: määrä on kuitenkin karttunut juuri mainituista          Pykälän 3 momentissa todettaisiin, että tila
52869: maatalousyrittäjien eläkelain mukaisista toi-        voidaan luovuttaa myös kahdelle jatkajalle
52870: minnoista, on perusteltua, että on lopetettava       yhdessä viljeltäväksi. Avioparia pidettäisiin täl-
52871: sellaisen toiminnan harjoittaminen, josta elä-       löin yhtenä jatkajana kuten nykyisinkin. Voi-
52872: kettä maksetaan.                                     massa olevan säännöksen mukaan jatkajien
52873:                                                      enimmäismäärää ei ole rajoitettu. Käytännössä
52874:                                                      rajoituksen ovat muodostaneet jatkamiskelpoi-
52875: Jatkaja                                              suussäännökset, jotka edellyttävät tilan vähim-
52876:                                                      mäiskokorajojen kertomista jatkajien luku-
52877:    10 §. Pykälässä säädetään, mitkä edellytyk-       määrällä. Kun nykyisen kokoiset maatilat har-
52878: set henkilön, jolle maatila luovutetaan, eli         voin antavat riittävän toimeentulon useammal-
52879: jatkajan pitää täyttää, jotta luovuttajalla olisi    le jatkajalle, ehdotetaan jatkajien määrän ra-
52880: sukupolvenvaihdoseläkeoikeus.                        joittamista. Säännös liittyisi 11 §:ään, jonka
52881:    Voimassa olevan säännöksen mukaan tila            mukaan jatkajien lukumäärä on otettava huo-
52882: voidaan luovuttaa rintaperilliselle. Jos tällaista   mioon tilan kannattavuutta arvioitaessa.
52883: sukulaista ei ole tai tämä ei muusta syystä tule
52884: luovutuksensaajana kysymykseen, luovutuk-
52885: sensaajaksi hyväksytään muu jatkajalta vaadit-        Maatila
52886: tavat edellytykset täyttävä henkilö. Käytännös-
52887: sä ei ole mahdollista eikä tarpeellistakaan tut-         11 §. Pykälässä 11 säädettäisiin maatilalle
52888: kia, mistä syystä tila luovutetaan muulle kuin        asetetuista koko- ja kannattavuusvaatimuksis-
52889: rintaperilliselle. Tämän vuoksi säännöstä ehdo-       ta. Sukupolvenvaihdoseläkejärjestelmällä ei tu-
52890: tetaan yksinkertaistettavaksi siten, että edellä      ettaisi kannattamattomien tilojen siirtymistä
52891: mainittu periaatteellisluonteinen maininta rin-       jatkajalle. Tällaiset tilat kuuluvat lähtökohtai-
52892: taperillisen asettamisesta etusijalle jatkajana       sesti luopumiseläkelain piiriin. Maatilan tulisi
52893: poistettaisiin.                                       ensinnäkin täyttää vähimmäiskokoedellytys,
52894:    Kohdan 1 mukaan jatkajan tulisi ikänsä,            jona pidetään kahta peltohehtaaria. Koko vas-
52895: terveydentilansa ja ammattitaitonsa puolesta          taisi nykyistä ehdotonta pellon vähimmäismää-
52896: olla sopiva harjoittamaan maatilataloutta maa-        raa jatkamiskelpoisuussäännösten mukaan.
52897: tilalla. Ehdotus vastaa asiallisesti voimassa ole-    Toisaalta maatila ei saisi ylittää maaseutuelin-
52898: vaa säännöstä.                                        keinolain 13 §:ssä säädettyä enimmäiskokoa eli
52899:    Pykälän kohdan 2 mukaan jatkajalla tulisi          perheviljelmäkokoa.
52900: muusta kuin maaseutuelinkeinolaissa tarkoite-            Kohdassa 2 ehdotetaan säädettäväksi, millä
52901: tusta toiminnasta saamiensa tulojen estämättä         edellytyksillä maatila katsottaisiin jatkamiskel-
52902: olla oikeus sanotun lain mukaiseen tukeen.            poiseksi. Tilaa pidettäisiin aina jatkamiskelpoi-
52903: Voimassa olevassa laissa otetaan huomioon             sena, kun se käsittäisi vähintään 12 hehtaaria
52904: myös jatkajan varallisuus. Ehdotuksessa tuo           peltoa. Jos jatkajia 10 §:n 3 momentin mukai-
52905: vaatimus on poistettu, koska varallisuushar-          sesti olisi kaksi, tulisi peltoa vastaavasti olla
52906: kintaa ei edellytetä maaseutuelinkeinolakiehdo-       vähintään 24 hehtaaria.
52907: tuksenkaan mukaan todettaessa oikeutta sano-             Jollei tila täyttäisi kohdassa 2 a mainittua
52908: tun lain mukaiseen tukeen.                            peltoalavaatimusta, tulisi osoittaa, että tila on
52909:    Kohdassa 3 säädettäisiin jatkamissitoumuk-         muutoin kannattava. Tilalla tulisi maaseutu-
52910: sesta, joka jatkajan tulee antaa eläkeasian           elinkeinolain mukaisesti olla edellytykset jatku-
52911:                                      1990 vp. -      HE n:o 209                                     13
52912: 
52913: vaan kannattavan toiminnan harjoittamiseen.          mukaan hän voi omistaa enintään puolet maa-
52914: Eläkejärjestelmässä tilan kannattavuutta ar-         tilan maatalousmaasta ennen luovutusta, on
52915: vioitaessa otettaisiin huomioon ainoastaan           nykysäännöksen mukainen. Jos jatkajia on
52916: maatalousyrittäjien eläkelain piiriin kuuluva        kaksi, lasketaan heidän osuutensa yhteen sään-
52917: yrittäjätoiminta. Tilan kannattavuuteen vai-         nöstä sovellettaessa. Luovuttajan ja jatkajan
52918: kuttaisi siten maatilatalouden lisäksi myös am-      osuuteen luettaisiin myös hänen aviopuolisoosa
52919: mattimainen kalastus ja poronhoito, joiden           omistama osuus.
52920: harjoittamista jatkaja jatkaa ja joista luovutta-       Omistusosuuksien laskutavan osalta ehdote-
52921: jan tulee luopua eläkkeen saadakseen. Kannat-        taan lakiin nimenomainen säännös, jolla vah-
52922: tavuus arvioitaisiin samalla selvityksellä, jota     vistettaisiin nykyinen ratkaisukäytäntö. Omis-
52923: jo edellytetään maatilalainoituksessa. Maatila-      tusosuudet laskettaisiin maatilan maatalous-
52924: lainaa ei myönnetä, jos hakijan ei velkojen          maasta, joka määritellään maatalousyrittäjien
52925: hoitomenot ja niihin käytettävissä olevat tulot      eläkelain 2 §:n 2 momentin mukaan. Momen-
52926: huomioon ottaen voida katsoa selviytyvän lai-        tissa 4 säädettäisiin nykyistä vastaavasti, ettei
52927: nan hoitomenoista. Eläkejärjestelmässä kan-          omistusosuuksia laskettaessa otettaisi huo-
52928: nattavuus tutkittaisiin, vaikka maatilalainaa ei     mioon jatkajan suoraan ulkopuolisilta hankki-
52929: haettaisikaan esimerkiksi maatilan siirtyessä        mia alueita.
52930: jatkajalle alhaisella kauppahinnalla tai lahja-         Eräissä tapauksissa nykyiset säännökset pirs-
52931: na.                                                  tomisesta ovat johtaneet epätarkoituksenmu-
52932:    Kohta 3 sisältäisi pirstomiskiellon. Tila ei      kaiseen eläkeoikeuden menetykseen. Jos maati-
52933: saisi olla pirstottu ennen luovutusta siten, että    lan vaiheittaisessa omistajanvaihdoksessa tule-
52934: jatkaja ei voisi saada maaseutuelinkeinolain         va jatkaja on jo saanut osan tilasta omistuk-
52935: mukaista tukea maatilatalouteen, eikä tilaa          seensa ja toinen vanhemmista kuolee ennen
52936: saisi pirstoa sukupolvenvaihdoksen yhteydessä-       lopullista sukupolvenvaihdosta, menettää leski
52937: kään. Säännöksen tavoitteena on tilakoon säi-        eläkeoikeutensa, jos jatkajan omistusosuus on
52938: lyttäminen vähintään entisellään, jolloin jatka-     noussut yli puoleen tilasta. Tällaisten tilantei-
52939: ja saa parhaat mahdolliset edellytykset tilansa      den estämiseksi ehdotetaan, että leskellä olisi
52940: edelleen kehittämiseen. Maaseutuelinkeinola-         eläkeoikeus, vaikka jatkaja olisi saanut omis-
52941: kiehdotuksen mukaan tuen saamisen edellytyk-         tukseensa yli puolet tilasta sen johdosta, että
52942: senä on, että tilaa ei ole hakijan tai hänen         vaiheittaiseen omistajanvaihdokseen liittyvän
52943: vanhempiensa toimesta 10 vuoden aikana en-           sitoumuksen antanut henkilö on kuollut.
52944: nen luovutusta haitallisesti pirstottu. Sama            13 §. Maatilalainsäädännöllä pyritään ehkäi-
52945: koskisi eläkkeen saamisen edellytyksiä. Lisäksi      semään ylihintaisia tilakauppoja siten, että oi-
52946: edellytettäisiin, että sukupolvenvaihdoksen yh-      keus niin sanottuun käynnistystukeen (maaseu-
52947: teydessä luovuttajat tai muut maatilan omista-       tuelinkeinolakiehdotuksessa aloittamisavustuk-
52948: jat eivät jättäisi luovutuksen ulkopuolelle tilas-   seen) ja tuen määrä on kytketty tilan kauppa-
52949: ta sellaisia alueita, jotka merkitsisivät tilan      hinnan ja tilan tuottoarvon väliseen suhdelu-
52950: haitallista pirstoutumista. Kun eläkejärjestel-      kuun. Vastaavasti sukupolvenvaihdoseläkejär-
52951: män tarkoituksena on tilakokonaisuuden siir-         jestelmään ehdotetaan säännöstä, jonka mu-
52952: täminen jatkajalle, alueluovutusten ja -pidätys-     kaan luovuttajalla ei olisi eläkeoikeutta, jos
52953: ten epäolennaisuutta arvioitaisiin nimenomai-        tilan luovutuksesta sovittu vastike on yli 1,25
52954: sesti maatilatalouden kannalta. Pirstomiskiel-       kertaa mainitun omaisuuden perintökaaren 25
52955: lolla korvattaisiin voimassa olevat säännökset       luvun 2 §:n mukaisen arvon suuruinen.
52956: velvollisuudesta luovuttaa tila kokonaisuutena          Maatilan vastikkeessa otettaisiin huomioon
52957: ja alueiden pidätysoikeuksista.                      myös sovittu irtaimiston arvo. Maatilalainsää-
52958:    12 §. Kuten nykyisinkin luovuttajalta edelly-     dännön uudistamistaimikunnan mietinnön mu-
52959: tettäisiin, että hän omistaa tilasta vähintään       kaan vastaava säännös ehdotetaan otettavaksi
52960: neljänneksen. Jotta säännöksen kiertäminen           maaseutuelinkeinoasetukseen. Tilan luovutuk-
52961: omistussuhteiden järjestelyillä ennen luovutus-      sesta sovittu vastike tarkoittaa tosiasiallisesti
52962: ta ei olisi mahdollista, ehdotetaan, että luovut-    sovittua vastiketta, vaikka kauppakirjaan mer-
52963: tajan tulisi olla omistanut tilasta neljäsosa        kitty kauppahinta poikkeaisi siitä.
52964: viiden vuoden ajan ennen luovutusta. Tämä               Perintökaaren 25 luvun 2 §:n mukaista ar-
52965: vastaisi viljelyvaatimukselle 5 § :ssä asetettua     voa määriteltäessä irtaimiston arvo lasketaan
52966:  määräaikaa. J atkajalle asetettu rajoitus, jonka    elottoman maatalousirtaimiston osalta vero-
52967: 14                                   1990 vp. -      HE n:o 209
52968: 
52969: tuksessa luovutusajankohtana poistamattoman             Kansaneläkelain lisäosaa koskevia säännök-
52970: ja elollisen irtaimiston osalta käyvän arvon         siä on ehdotettu muutettavaksi 1 päivästä syys-
52971: mukaan kuten aloittamisavustustakin määrät-          kuuta 1991 lukien. Tarkoituksena on, että
52972: täessä. Tältä osin viitattaisiin siihen, mitä maa-   sukupolvenvaihdoseläkkeen täydennysosa vas-
52973: seutuelinkeinolain nojalla asiasta säädetään.        taisi määräytymiseltään mahdollisimman tar-
52974:    Ehdotuksen 13 § eläkeoikeudesta liittyy           kasti kansaneläkettä. Tämän vuoksi ehdote-
52975: eläkkeen määrää koskevaan ehdotuksen 14 §:n          taan, että sukupolvenvaihdoseläkkeen täyden-
52976: 2 momenttiin.                                        nysosaa määrättäessä sovellettaisiin kansanelä-
52977:                                                      kelain uusia lisäosaa koskevia säännöksiä kai-
52978:                                                      kissa tapauksissa, joissa eläke myönnetään
52979: Eläkkeen määrä                                       maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläke-
52980:                                                      lain nojalla eli vuoden 1991 alusta. Sukupol-
52981:                                                      venvaihdoseläkkeen täydennysosaan sisältyvä
52982:    14 §. Sukupolvenvaihdoseläkkeen osat olisi-
52983:                                                      täysimääräinen lisäosa olisi siten 85 prosenttia
52984: vat voimassa olevan lainsäädännön mukaiset:
52985:                                                      täydestä lisäosasta, jos sukupolvenvaihdoseläk-
52986: perusmäärä ja täydennysosa.
52987:                                                      keen saaja on avioliitossa. Kansaneläkelain 28
52988:    Perusmäärää ja täydennysosaa ehdotetaan           § :ää ei sovellettaisi täydennysosaa laskettaessa.
52989: alennettavaksi puoleen täydestä määrästä, jos        Täydennysosaan sisältyvän lisäosan määrään
52990: tilasta sovittu vastike on 1,01-1,25 kertaa          vaikuttaisi siten vain voimassa oleva avioliitto,
52991: luovutetun omaisuuden perintökaaren mukai-           ei aviopuolisoiden erillään asuminen tai avoliit-
52992: sen tuottoarvon suuruinen. Suhdeluvun ollessa        to.
52993: suurempi kuin 1,25 eläkeoikeutta ei 13 §:n
52994: mukaan olisi lainkaan.                                  Täydennysosa määrättäisiin sukupolvenvaih-
52995:                                                      doseläkkeen alkamisajankohdan tilanteen mu-
52996:    15 §. Pykälään sisältyisi voimassa olevaa         kaisena eikä sen määrää tämän säännöksen
52997: säännöstä vastaava säännös perusmäärän mää-          nojalla enää tarkistettaisi eläkeaikana tapahtu-
52998: räytymisestä. Perusmäärä on yhtä suuri kuin          vien muutosten johdosta lukuun ottamatta
52999: maatalousyrittäjien eläkelain mukainen täysi         edellä mainittua avioliiton alkamisesta tai päät-
53000: työkyvyttömyyseläke, joka olisi myönnetty, jos       tymisestä johtuvaa muutosta. Sukupolvenvaih-
53001: luovuttaja olisi tullut työkyvyttömäksi maati-       doseläkkeen saajalle myönnettävien eläkkeiden
53002: lan luovutushetkellä. Sukupolvenvaihdoseläk-         vaikutuksesta täydennysosaan säädettäisiin
53003: keessä tulevan ajan eläke määräytyy kuitenkin        21 §:ssä. Siinä luetellut eläkkeet lakkauttavai
53004: koko maatalousyrittäjätoiminnan vakuutus-            sukupolvenvaihdoseläkkeen täydennysosan.
53005: ajan työtulojen keskiarvon mukaan lukuun
53006: ottamatta voimaantulosäännöksen 2 momen-                Täydennysosaa tarkistettaisiin yleisten elin-
53007: tissa säädettyä poikkeusta.                          kustannusten mukaan siten kuin kansaneläke-
53008:                                                      laissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sito-
53009:    16 §. Pykälässä säädettäisiin täydennysosan       misesta elinkustannusindeksiin annetussa laissa
53010: laskemisesta. Täydennysosa on ehdotuksen             on säädetty.
53011: mukaan yhtä suuri kuin luovuttajalle myönnet-
53012: tävän kansaneläkkeen pohjaosan ja lisäosan              Pykälän 3 momentissa ehdotetaan säädettä-
53013: yhteismäärä olisi, jos luovuttajalle myönnettäi-     väksi ennen lain voimaantuloa myönnettyjen
53014: siin kansaneläke sukupolvenvaihdoseläkkeen           eläkkeiden täydennysosan tai sitä aiemmin vas-
53015: alkaessa. Täydennysosan määrää laskettaessa          tanneen lisäosan määräytymisestä. Niitä koski-
53016: rinnastettaisiin sukupolvenvaihdoseläkettä saa-      sivai nykyisin voimassa olevia säännöksiä vas-
53017: va puoliso sellaiseen puolisoon, joka saa kan-       taavat määräykset, jotka on siirretty kumotta-
53018: saneläkettä. Lisäosaa vähentävinä otettaisiin        viksi ehdotetuista maatalousyrittäjien eläkelain
53019: nykyisin huomioon otettavan sukupolvenvaih-          säännöksistä lakiehdotukseen.
53020: doseläkkeen perusmäärän lisäksi kaikki muut-
53021: kin kansaneläkkeen lisäosaa vähentävät eläk-
53022: keet ja korvaukset, joita luovuttaja saa suku-       Eläkkeen hakeminen
53023: polvenvaihdoseläkkeen alkaessa. Täydennys-
53024: osaan sisältyvä lisäosa määrättäisiin sen kal-          17 §. Pykälässä säädettäisiin eläkkeen hake-
53025: leusluokan mukaan, johon kuuluvassa kunnas-          misesta, jonka tulisi tapahtua luovutuskirjan
53026: sa luovuttaja sukupolvenvaihdoseläkkeen alka-        perusteella. Tarkemmat määräykset hakemises-
53027: essa asui.                                           ta ehdotetaan annettavaksi asetuksella.
53028:                                      1990 vp. -     HE n:o 209                                    15
53029: 
53030:    18 §. Pykälässä säädettäisiin eläkkeen hake-        21 §. Koska sukupolvenvaihdoseläkkeen täy-
53031: misesta ehdollisena. Säännös antaisi mahdolli-      dennysosa on tarkoitettu korvaamaan kansan-
53032: suuden varmistaa eläkeoikeus ja sen määrä           eläkkeen osuutta, se lakkautetaan pykälän mu-
53033: etukäteen luovutuskirjan luonnoksen perusteel-      kaan, jos sukupolvenvaihdoseläkkeen saajalle
53034: la. Se vastaa nykyistä säännöstä lukuun otta-       myönnetään kansaneläke- tai työeläkejärjestel-
53035: matta 3 momentin ensimmäistä lausetta. Eh-          män mukainen eläke. Voimassa olevan sään-
53036: dollista hakemusta ratkaistaessa pidettäisiin       nöksen mukaan täydennysosan lakkauttaa
53037: 5 §:n 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja edellytyksiä    myös osatyökyvyttömyyseläke. Tämä ehdote-
53038: arvioitaessa luovutushetkenä eläkkeenhakemi-        taan poistettavaksi täydennysosan lakkautta-
53039: sajankohtaa. Käytännössä tämä tarkoittaisi si-      vien eläkkeiden luettelosta, koska osatyökyvyt-
53040: tä, että viljely- ja asumisvaatimuksen tulisi       tömyyseläkkeen saajalla ei välttämättä ole oi-
53041: täyttyä vain ehdolliseen hakemukseen asti. Eh-      keutta kansaneläkelain mukaiseen eläkkeeseen,
53042: dotus vastaisi jo voimassa olevaa säännöstä         jota korvaamaan täydennysosa on tarkoitettu.
53043: luopumiseläkelaissa. Ehdollisen päätöksen jäl-         Ennen lain voimaantuloa myönnettyjen su-
53044: keen eläkkeen suorittamisen edellytyksenä oli-      kupolvenvaihdoseläkkeiden osalta ehdotetaan
53045: si, että eläkelaitokselle toimitetaan luonnosta     lakiin lisättäviksi voimassa olevia säännöksiä
53046: vastaava luovutuskirja tai sen oikeaksi todistet-   vastaavat säännökset täydennysosasta ja lisä-
53047: tu jäljennös. Jäljennöksen virallisesti oikeaksi    osasta.
53048: todistamista ei enää vaadittaisi.                      Täydennysosan lakkauttaminen tai lisäosan
53049:                                                     pienentäminen voisi kuitenkin aina tapahtua
53050:                                                     siitä lukien, kun päätös kansaneläkkeen tai
53051: Eläkkeen maksaminen, lakkauttaminen ja              työeläkkeen myöntämisestä tehtiin, jos mainit-
53052: lakkaaminen                                         tu eläke alkaa viimeistään samasta ajankohdas-
53053:                                                     ta. Päätettäessä mahdollisesta liikaa maksetun
53054:    19 §. Pykälässä säädettäisiin, mistä alkaen      eläkkeen takaisinperinnästä noudatettaisiin
53055: eläkettä maksetaan. Lähtökohtana olisi maati-       lain 30 §:ää. Nykyisten säännösten mukaan
53056: lan luovutusajankohta eli luovutuskirjan alle-      täydennysosan lakkautus tai lisäosan pienennys
53057: kirjoitushetki. Eläkettä ei kuitenkaan makset-      on ollut mahdollista vasta siitä lukien, kun
53058: taisi ennen kuin luovuttaja on täyttänyt 55         tieto muun eläkkeen myöntämisestä on saapu-
53059: vuotta, maatilan hallinta on siirtynyt jatkajal-    nut eläkelaitokselle. Jos ilmoitus jostain syystä
53060: le, luovuttaja on lopettanut maatalouden, ka-       on viivästynyt, eläkkeensaaja on pitkältäkin
53061: lastuksen ja poronhoidon harjoittamisen             ajalta voinut saada päällekkäistä eläke-etuutta,
53062: omaan tai yhteiseen lukuun ja jatkaja on            jonka takaisinperinnän harkintaankaan ei ole
53063: alkanut täyttää jatkamissitoumustaan sekä           lain mukaan ollut mahdollisuuksia.
53064: asumisen että maatalouden harjoittamisen               22 §. Jos sukupolvenvaihdoseläkkeen saaja
53065: osalta.                                             tulisi oikeutetuksi työeläkelakien mukaiseen
53066:    Koska eläkkeen hakemiselle ei ole säädetty       eläkkeeseen, ei hänellä olisi oikeutta saada tätä
53067: erityistä vanhentumisaikaa, ehdotetaan säädet-      muuta eläkettä maatalousyrittäjien eläkelaissa
53068: täväksi, että eläkettä ei kuitenkaan maksettaisi    tarkoitetun yrittäjätoimintansa perusteella. Pe-
53069: vuotta pitemmältä ajalta ennen eläkkeen hake-       rusteluna tälle on, että hän saa vastaavan
53070: mista.                                              suuruista eläkettä jo sukupolvenvaihdoseläk-
53071:    Eläkettä maksettaisiin täysiitä kalenterikuu-    keen perusmääränä.
53072: kausilta kuten nykyisinkin.                            23 §. Pykälässä todettaisiin, että sukupol-
53073:    20 §. On mahdollista, että maatalousyrittä-      venvaihdoseläke ei estäisi sen saajaa kartutta-
53074: jä, jolle sukupolvenvaihdoseläke myönnetään,        masta eläketurvaansa esimerkiksi työntekijäin
53075:  saa ennestään maatalousyrittäjien eläkelain        eläkelain alaisessa työsuhteessa. Maatalousyrit-
53076:  mukaiseen yrittäjätoimintaansa perustuvaa          täjien eläkelain mukaan hänelle ei sitä vastoin
53077: osatyökyvyttömyys- tai osa-aikaeläkettä. Täl-       voisi enää karttua eläketurvaa.
53078: laisessa tapauksessa muu eläke lakkaisi siltä          24 §. Sukupolvenvaihdoseläkkeen maksami-
53079:  osin kuin se perustuu maatalousyrittäjätoimin-     nen kytkettäisiin enimmäisansiotuloihin, kuten
53080:  taan, ja ne eläke-erät, jotka ovat menneet         jo nyt on yleisten varhaiseläkkeiden osalta
53081:  päällekkäin sukupolvenvaihdoseläkkeen kans-        tehty. Sukupolvenvaihdoseläkettä ei maksettai-
53082:  sa, katsottaisiin sukupolvenvaihdoseläkkeen        si sellaiselta kuukaudelta, jonka aikana eläk-
53083:  osasuorituksiksi kuten nykyisinkin.                keensaaja on ansiotyössä ansaiten vakiintuneen
53084: 16                                    1990 vp. -     HE n:o 209
53085: 
53086: ansiotulonsa lisäksi vähintään työntekijäin elä-     keensaajalle. Säännöstä sovellettaessa kiinni-
53087: kelain 1 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoite-         tettäisiin huomiota toisaalta eläkkeensaajan,
53088: tun markkamäärän kaksinkertaisena. Raja oli-         toisaalta jatkajan työpanokseen, sekä muihin
53089: si siten sama kuin työttömyyseläkeläisillä eli       olosuhteisiin tilalla, muun muassa tuotanto-
53090: 1 877 markkaa kuukaudessa (vuoden 1990 in-           suuntaan. Säännöstä sovellettaisiin vain, kun
53091: deksissä). Jos sukupolvenvaihdoseläkeläisellä        vastuu tilanpidosta on siirtynyt eläkkeensaajille
53092: oli vakiintunutta ansiotuloa muusta kuin maa-        muutoin kuin tilapäisesti. Käytännössä tilapäi-
53093: talousyrittäjätoiminnasta sukupolvenvaihdok-         seksi katsottaisiin aina eläkkeensaajan tilanpi-
53094: sen tapahtuessa, hän saisi eläkkeellä ollessaan      to, joka on kestänyt alle kolme kuukautta.
53095: säilyttää entisen ansiotasonsa ja lisätä sitä        Samaa aikarajaa sovelletaan 26 §:n nojalla
53096: enintään mainitun markkamäärän edestä.               eläkkeen takaisinperintää harkittaessa.
53097:    Vakiintunut ansiotulo laskettaisiin viiden vii-      26 §. Eläkkeen keskeyttäminen, takaisinpe-
53098: meisen vuoden, työntekijäin eläkelain 9 §:n          rintä ja jatkaminen 24 ja 25 §:ssä tarkoitetuis-
53099: mukaisella indeksillä tarkistetun, valtion vero-     sa tapauksissa on säädelty soveltuvin osin ku-
53100: tuksessa olevan ansiotulon keskiarvona. Va-          ten työttömyyseläkkeestä on säädetty. Aiheet-
53101: kiintuneen ansiotulon määrää laskettaessa ei         tomasti maksettu eläke voitaisiin periä takaisin
53102: otettaisi huomioon sellaisia maatilatalouden         myös kuittaamalla se vastaisista maatalousyrit-
53103: harjoittamiseen liittyviä ansioita, joita 5 § :n 1   täjien eläkelain mukaisista työkyvyttömyys- tai
53104: momentin 3 kohdan mukaan ei lueta sivutu-            vanhuuseläkkeen eristä.
53105: loiksi. Jokainen eläkkeensaaja saisi eläkepää-          Keskeytettyä sukupolvenvaihdoseläkettä ryh-
53106: töksen antamisen yhteydessä tiedon rajamää-          dyttäisiin ilmoituksesta uudelleen maksamaan
53107: rästä, jota ansiot eivät saisi ylittää eläkkeen      siitä lukien, kun luovuttajalla on oikeus saada
53108: maksun keskeytymättä.                                eläkettä. Ilmoitukseen tulisi liittää selvitys
53109:    Ansiotyöstä saadun ansion käsitettä tulkit-       24 §:ssä tarkoitetusta ansiotyön vähentämises-
53110: taisiin samalla tavoin kuin työttömyyseläkkees-      tä tai 25 § :ssä tarkoitetuissa tapauksissa siitä,
53111: sä, poikkeuksena maatalouslomittaja-ansiot,          että tilan työt hoitaa muu kuin eläkkensaaja.
53112: joita ei otettaisi huomioon. Poikkeuksen tar-           27 §. Pykälien 24-26 säännöksiä eläkkeen
53113: koituksena on helpottaa pulaa maatalouslomit-        maksamisen keskeyttämisestä ei noudatettaisi,
53114: tajista sallimalla sukupolvenvaihdoseläkeläis-       jos sukupolvenvaihdoseläke olisi myönnetty
53115: ten työskentely maatalouslomittajana rajoituk-       ennen lain voimaantuloa.
53116: setta.                                                  28 §. Koska sukupolvenvaihdoseläkkeen pe-
53117:    25 §. Sukupolvenvaihdoseläkeläisen työsken-       rusteena on maatalousyrittäjätoiminnan siirtä-
53118: telyä tilalla jatkajan apuna ilman palkkaa ei        minen jatkajalle, edellytetään, että luovuttaja
53119: lakiehdotuksessa esitetä rajoitettavaksi. Suku-      eläkeaikanaan pidättäytyy harjoittamasta maa-
53120: polvenvaihdos on usein vaiheittainen prosessi,       taloutta, kalastusta ja poronhoitoa itsenäisenä
53121: jossa luovuttajat jäävät tilalle asumaan ja osal-    yrittäjänä. Jos eläkkeensaaja ryhtyy harjoitta-
53122: listuvat ainakin alkuvaiheessa tilan töihin jat-     maan näitä toimintoja omaan tai yhteiseen
53123: kajan apuna. Tällaista työskentelyä ei ole ha-       lukuun, eläke lakkauttaisiin. Metsätalouden
53124: luttu estää. Käytännössä on kuitenkin esiinty-       harjoittaminen olisi edelleenkin mahdollista
53125: nyt tapauksia, joissa tosiasiallinen vastuu tilan-   eläkeaikana.
53126: pidosta onkin siirtynyt takaisin eläkkeensaajille       Jos toiminta on ollut vähäistä tai on olemas-
53127: jatkajan lähdettyä esimerkiksi opiskelemaan.         sa muu erityinen syy, eläke voitaisiin lakkaut-
53128: Tällöin voidaan jatkajan sitoumusaika hyväk-         taa osittain tai määräajaksi tai jatkaa eläkkeen
53129: syttävästä syystä keskeyttää, mutta ei ole suku-     maksamista entisen suuruisena. Eläke voitai-
53130: polvenvaihdoseläkejärjestelmän tarkoituksen          siin lakkauttaa tai sitä alentaa taannehtivasti
53131: mukaista, että tosiasiallinen tilanpito tällä vä-    siitä, kun lakkauttamisen aiheuttavaan toimin-
53132: lin jää eläkkeensaajien tehtäväksi. Vaikka           taan ryhdyttiin. Ehdotetut säännökset vastaa-
53133: muodollisesti yrittäjävastuun kantaakin jatka-       vat voimassa olevaa lakia.
53134: ja, tosiasiallisena maatalousyrittäjänä on pidet-       Ennen lain voimaantuloa myönnettyjen eläk-
53135: tävä sukupolvenvaihdoseläkkeensaajaa.                keiden lakkauttaminen olisi mahdollista vain,
53136:    Tällaisten tapausten varalta ehdotetaankin,       jos eläkkeensaaja ryhtyy harjoittamaan maata-
53137: että eläkkeen maksu voitaisiin keskeyttää siksi      loutta omaan tai yhteiseen lukuun.
53138: ajaksi, kun pääasiallinen vastuu tilanpidosta           29 §. Eläkkeensaajan täyttäessä 65 vuotta
53139: on siirtynyt takaisin sukupolvenvaihdoseläk-         täydennysosa lakkaisi, koska sen tilalle tulee
53140:                                      1990 vp. -      HE n:o 209                                     17
53141: 
53142: kansaneläkelain mukainen vanhuuseläke. Pe-           Jos este kestäisi vuotta pidemmän ajan, sitou-
53143: rusmäärä muuttuisi 15 §:n mukaisen perus-            musaikaa pidennettäisiin vastaavalla ajalla.
53144: määrän suuruiseksi maatalousyrittäjien elä-          Tästä voitaisiin poiketa, jos jatkaja osoittaa,
53145: kelain mukaiseksi vanhuuseläkkeeksi. Jos pe-         että hän itse, hänen aviopuolisonsa tai toinen
53146: rusmäärä olisi alennettu puoleen 14 §:n 2 mo-        jatkaja täyttää sitoumuksen velvoitteet.
53147: mentin nojalla korkean kauppahinnan vuoksi,
53148: perusmäärä muuttuisi siten vanhuuseläkkeen              Säännös laajentaisi mahdollisuuksia sitou-
53149: alkaessa täysimääräiseksi.                           muksen keskeyttämiseen opintojen perusteella.
53150:    Momentissa 2 säädettäisiin, miten perhe-elä-      Voimassa olevien säännösten mukaan keskey-
53151: ke lasketaan sukupolvenvaihdoseläkkeen saa-          tys on mahdollista vain maataloudellisten am-
53152: jan jälkeen. Perhe-eläkettä määrättäessä kat-        mattiopintojen vuoksi. Kun maatalouspoliitti-
53153: sottaisiin, että edunjättäjällä oli kuolinhetkel-    sin toimin pyritään muutoinkin tukemaan
53154: lään maatalousyrittäjätoimintansa perusteella        maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan
53155: oikeus      saada    sukupolvenvaihdoseläkkeen       kehittymistä, esitetään, että jatkaja voisi myös
53156: 15 §:n mukaista eli täyden perusmäärän suu-          sitoumusaikanaan opiskella alalla, joka tukisi
53157: ruista täyttä työkyvyttömyyseläkettä.                tilan toimintaedellytyksiä. Opiskelun tulisi liit-
53158:    Jos ennen lain voimaantuloa myönnetyssä           tyä tilalla jo harjoitettavaan tai suunnitteilla
53159: eläkkeessä on täydennysosan sijasta lisäosa, se      olevaan toimintaan. Tällaisia opintoja olisivat
53160: lakkaisi eläkkeensaajan täyttäessä 65 vuotta.        muun muassa metsätalouden ammattiopinnot.
53161:    30 §. Pykälässä säädettäisiin aiheettomasti       Jos opinnot kestäisivät yli vuoden, sitoumusai-
53162: maksetun eläkkeen takaisinperinnästä muissa          kaa vastaavasti pidennettäisiin. Sitoumuksen
53163: kuin 26 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa. Läh-       keskeyttäminen ei edelleenkään olisi mahdollis-
53164: tökohtana olisi, että aiheettomasti maksettu         ta pelkästään yleissivistävien opintojen taikka
53165: eläke perittäisiin takaisin. Siitä voitaisiin poi-   muiden kuin maatalousalan korkeakouluopin-
53166: keta vain erityisestä syystä. Jos takaisinperittä-   tojen perusteella.
53167: vä määrä on vähäinen, takaisinperinnästä voi-
53168: taisiin aina luopua. Aiheettomasti maksettu             Sitoumuksen keskeytysaikana tilanpito tulisi
53169: eläke voitaisiin periä takaisin myös kuittaamal-     järjestää muutoin kuin sukupolvenvaihdos-
53170: Ja se maatalousyrittäjien eläkelain mukaisen         eläkkeen saajien työpanoksen turvin. Tältä
53171: työkyvyttömyys- tai vanhuuseläkkeen eristä.          osin viitataan 25 §:n perusteluihin.
53172:    Takaisinperintäsäännös tulisi sovellettavaksi
53173:                                                         32 §. Jos jatkaja ei täyttäisi antamaansa
53174: muun muassa 21 §:ssä tarkoitetuissa tilanteis-
53175: sa, joissa täydennysosa voi tulla lakkaotetta-       sitoumusta, eläkelaitoksen olisi velvoitettava
53176:                                                      hänet korvaamaan sukupolvenvaihdoseläkkeen
53177: vaksi taannehtivasti. Takaisinperintään ei täl-
53178:                                                      pääoma-arvo, ellei menettely johdu hyväksyt-
53179: löin ryhdyttäisi, jos perittävä määrä on vähäi-
53180: nen. Perintää harkittaessa kiinnitettäisiin huo-     tävästä syystä. Säännös vastaa nykyistä lain-
53181:                                                      säädäntöä.
53182: miota myös siihen, miten pitkältä ajalta eläk-
53183: keensaaja on laiminlyönyt hänelle säädetyn              Jos sitoumuksen laiminlyönti on vähäinen
53184: velvollisuuden ilmoittaa eläkeoikeuteensa vai-       tai painavat kohtuusnäkökohdat sitä muutoin
53185: kuttavista seikoista, tässä tapauksessa siis saa-    puoltavat, pääoma-arvo voitaisiin jättää osaksi
53186: mastaan muun eläkkeen myöntämispäätökses-            tai kokonaan perimättä. Nykyisen säännöksen
53187: tä. Lisäksi takaisinperintäsäännös tulisi käytet-    mukaan pääoma-arvo voidaan jättää perimättä
53188: täväksi 28 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa.         erityisistä syistä.
53189: 
53190:                                                        Sanonnailisesta erosta huolimatta ei ole tar-
53191: Jatkajamissitoumuksen täyttäminen                    koitus muuttaa nykyistä ratkaisukäytäntöä.
53192:                                                      Lähtökohtana olisi kuten nykyisinkin koko
53193:    31 §. Pykälä sisältää säännökset siitä, mil-      pääoma-arvon periminen. Siitä poikkeamista
53194: loin 10 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaisesta           koskeva saannös saatettaisiin Iuopumiselä-
53195: jatkamissitoumuksesta voitaisiin poiketa. Jat-       kelainsäädännön kanssa yhdenmukaiseksi.
53196: kajalla olisi oikeus keskeyttää sitoumuksensa
53197: täyttäminen asevelvollisuuden suorittamisen,           Säännökset pääoma-arvosta maksettavasta
53198: maatilataloudellisten tai sitä tukevien ammatti-     korosta ja päätöksen täytäntöönpanosta olisi-
53199: opintojen tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi.        vat voimassa olevien säännösten mukaiset.
53200: 3   3012762
53201: 18                                  1990 vp. -      HE n:o 209
53202: 
53203: Ennakkopäätökset                                    toksen ratkaisuvaltaan, koska eläkelaitos muu-
53204:                                                     toinkin laskee eläkkeen määrän.
53205:   33 §. Eläkkeensaajalla olisi oikeus saada elä-       Kohdan 5 mukaan maataloussihteeri antaisi
53206: kelaitokselta sitova ennakkopäätös siitä, ai-       lausuntonsa muistakin eläkkeen edellytyksistä,
53207: heuttaako hänen suunnittelemansa toimenpide         mutta lausunto ei tältä osin sitoisi eläkelaitos-
53208: eläkkeen maksamisen keskeyttämisen 24 tai           ta.
53209: 25 §:n mukaan taikka lakkauttamisen 28 §:n             Maatilahallitukselle ehdotetaan annettavaksi
53210: mukaan.                                             valtuus erikseen määrätä, missä tapauksissa
53211:    34 §. Jatkajalla olisi oikeus saada ennakko-     lausunnon antaisi maataloussihteerin sijasta
53212: päätös, mitä seuraamuksia hänen aikomansa           maaseutu piiri.
53213: toimenpide 31-32 § :n mukaan aiheuttaisi.              37 §. Pykälässä ehdotetaan säilytettäväksi
53214:                                                     eläkelaitoksen velvollisuus alistaa maaseutupii-
53215:                                                     rin lausunto maatilahallituksen ratkaistavaksi,
53216:                                                     jos eläkelaitos katsoo, että maaseutupiiri on
53217: Lain täytäntöönpano
53218:                                                     soveltanut lakia sen ratkaisuvaltaan kuuluvien
53219:                                                     asioiden osalta ilmeisen väärin tai että asia on
53220:    35 §. Lain täytäntöönpanosta huolehtisivat
53221:                                                     selvästi tulkinnanvarainen. Vastaavin edelly-
53222: maatilahallitus, maaseutupiirit (aikaisempi ni-
53223:                                                     tyksin eläkelaitoksen tulisi alistaa maatalous-
53224: mitys maatilapiiri on ehdotettu muutettavaksi       sihteerin lausunto maaseutupiirin ratkaistavak-
53225: maaseutupiiriksi hallituksen esityksessä laiksi     si. Menettelyllä edistetään yhdenmukaista rat-
53226: maatilahallinnosta n:o 67/1990 vp.), maata-
53227:                                                     kaisukäytäntöä maatalousviranomaisissa.
53228: loussihteerit ja maatalousyrittäjien eläkelaitos.      Eläkelaitos ei voisi ratkaisussaan poiketa
53229: Kunnassa, jossa maataloussihteeriä ei ole, hä-      maatalousviranomaisten lausunnosta niiden
53230: nelle kuuluvista tehtävistä huolehtisi vastaava     päätösvaltaan kuuluvien 36 §:n 1 momentin
53231: kunnan muu maatalousviranomainen. Kunnan
53232:                                                     1-4 kohtien osalta.
53233: muuhun maatalousviranomaiseen sovellettai-
53234:                                                        38 §. Lain tarkoitusperien toteutumista val-
53235: siin tällöin, mitä maataloussihteeristä on sää-     voisivat eläkelaitoksen ohella maaseutupiirit ja
53236: detty. Maaseutupiireille ja maataloussihteereil-    maataloussihteerit.
53237: le kuuluvien tehtävien hoitamisesta Ahvenan-
53238: maan maakunnassa säädettäisiin asetuksella
53239: kuten nykyisinkin.                                  Muutoksenhaku
53240:    Sukupolvenvaihdoseläkeasioiden päätösval-
53241: lan siirtämisestä maataloushallinnossa viita-          39 §. Maataloussihteerin ja maaseutupnrm
53242: taan yleisperustelujen kohtaan 3.5.                 eläkelaitosta sitovasta lausunnosta, jonka mu-
53243:    36 §. Pykälässä säädettäisiin, mistä seikoista   kaan eläkeoikeutta ei 36 §:n 1 momentin 1-3
53244: maataloussihteerin olisi annettava lausuntonsa.     kohtien mukaan ole, tai 4 kohdan mukaista
53245: Kohdat 1-3 vastaisivat nykyisinkin maata-           suhdelukua koskevasta lausunnosta valitettai-
53246: lousviranomaisten päätösvaltaan kuuluvia asi-       siin maatilahallitukseen. Maatilahallituksen
53247: oita eli luovuttajan varallisuutta, maatilaa ja     vastaavasta lausunnosta valitettaisiin korkeim-
53248: jatkajaa koskevia eläkkeen edellytyksiä.            paan hallinto-oikeuteen. Muista kuin tämän
53249:    Uutta olisi kuitenkin kohtaan 2 sisältyvä        lain 39 §:n 1 ja 2 momentissa mainituista
53250: lausunto siitä, alittaako tilan kauppahinta sen     lausunnoista ei olisi valitusoikeutta, koska
53251: perintökaaren 25 luvun 2 §:n mukaisen arvon         maatalousviranomaiset eivät ratkaise asiaa
53252: kerrottuna luvulla 1,25. Kohdassa 4 edellytet-      muilta osin eläkelaitosta sitovasti.
53253: täisiin lausuntoa siitä, mikä mainittu suhdelu-        40 §. Eläkelaitoksen päätökseen haettaisiin
53254: ku on. Lausunnot molemmista seikoista tarvit-       muutosta eläkelautakunnalta ja edelleen va-
53255: taisiin sen vuoksi, että suhdeluvun ollessa suu-    kuutusoikeudelta, joissa maatalousyrittäjien
53256: rempi kuin 1,00, mutta alle 1,25, luovuttajalla     eläkelain nojalla määrätyt jäsenet toimisivat
53257: olisi eläkeoikeus lausunnon 2 kohdan mukaan.        maatalousyrittäjien edustajina myös tämän
53258: Suhdeluku kuitenkin vaikuttaisi eläkkeen mää-       lain soveltamista koskevissa asioissa.
53259: rään. Suhdeluku olisi maataloussihteerin koh-          Eläkelaitoksen päätökseen ei saisi hakea
53260: dan 4 mukaisella lausunnolla ratkaistu elä-         muutosta, jos eläkehakemus on hylätty maata-
53261: kelaitosta sitovasti, mutta suhdeluvusta johtu-     lousviranomaisen eläkelaitosta sitovan lausun-
53262: va alennus eläkkeen määrään kuuluisi eläkelai-      non perusteella. Tällöin muutosta on haettava
53263:                                     1990 vp. -     HE n:o 209                                    19
53264: 
53265: maatalousviranomaisen      lausuntoon     kuten    kuutuslain mukaiset vakuutusmaksut kuten ny-
53266: 39 §:ssä säädetään.                                kyisinkin.
53267: 
53268: 
53269: Kustannukset                                        Tarkemmat säännökset
53270: 
53271:    41 §. Sukupolvenvaihdoseläkkeiden rahoitus        44 §. Tarkemmat säännökset lain täytän-
53272: määräytyisi voimassa olevan rahoitusperiaat-       töönpanosta ja soveltamisesta annettaisiin ase-
53273: teen pohjalta samalla tavalla kuin maatalous-      tuksella.
53274: yrittäjien eläkelain mukaisten kustannusten ra-
53275: hoitus. Maatalousyrittäjien eläkelain mukaan
53276: eläkkeiden ja muiden etuoksien kustantamises-       Voimaantulo
53277: ta vastaavat maatalousyrittäjien eläkelaitos ja
53278: valtio. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen kus-       45 §. Laki ehdotetaan tulemaan voimaan
53279: tannettava osuus muodostuu eläkelaitoksen          vuoden 1991 alusta.
53280: saamista vakuutusmaksuista, joista on vähen-          Voimaantulosäännöksen 2 momentti sisältää
53281: netty eläkelaitoksen kohtuulliset hoitokulut, ja   erityissäännöksen eläkkeen perusmäärän laske-
53282: sijoitusten tuotosta. Muilta osin valtio vastaa    misesta osatyökyvyttömyyseläkkeen muuttues-
53283: eläkkeiden ja etuoksien kustantamisesta.           sa sukupolvenvaihdoseläkkeeksi. Tällöin sovel-
53284:    Valtion osuutena maksettavat sukupolven-        letaan tulevan ajan eläkkeen laskemisessa maa-
53285: vaihdoseläkkeiden ennakot määrättäisiin ja         talousyrittäjien eläkelain 8 i §:n 3 momenttia,
53286: maksettaisiin yhdessä maatalousyrittäjien elä-     jos osatyökyvyttömyyseläke on myönnetty 1
53287: kelain mukaisten ennakoiden kanssa.                päivänä tammikuuta 1989 tai sen jälkeen sattu-
53288:                                                    neen eläketapahtuman perusteella. Voimaantu-
53289:                                                    losäännös on nykyisen ratkaisukäytännön mu-
53290: Indeksitarkistus                                   kainen.
53291: 
53292:   42 §. Pykälän mukaan 5 §:n 1 momentin 3
53293: kohtaan sisältyvä enimmäissivutulomäärä ja          1.2. Laki maatalousyrittäjien eläkelain muut-
53294: 8 §:ään sisältyvä enimmäisvarallisuusmäärä               tamisesta
53295: olisivat sidottuja työntekijäin eläkelain 9 §:n
53296: mukaiseen indeksiin.                                  6 a-6 g §. Pykälät kumottaisiin ja säännök-
53297:                                                    set siirrettäisiin maatalousyrittäjien sukupol-
53298:                                                    venvaihdoseläkelakiin siten kuin ehdotuksessa
53299: Viittaussäännökset                                 hallituksen esitykseksi maatalousyrittäjien su-
53300:                                                    kupolvenvaihdoseläkelaiksi ehdotetaan. Maa-
53301:    43 §. Viittaussäännöksen nojalla sukupol-       talousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkelakia
53302: venvaihdoseläkkeeseen sovellettaisiin työnteki-    sovellettaisiin soveltuvin osin myös kumotta-
53303: jäin eläkelain säännöksiä, jotka koskevat          viksi ehdotettujen säännösten nojalla myönnet-
53304: muun muassa eläkkeensaajan ilmoitusvelvolli-       tyihin sukupolvenvaihdoseläkkeisiin.
53305: suutta eläkeoikeuteensa tai eläkkeen määrään          15 §. Muutoksenhakua koskeva 1 momentin
53306: vaikuttavista seikoista, eläkkeen maksamista       säännös sisältää viittauksia sukupolvenvaihdo-
53307: ulkomaille tai muulle kuin eläkkeensaajalle        seläkettä koskeviin, nyt kumottaviksi ehdotet-
53308: itselleen sekä eläkkeeseen maksun viivästymi-      luihin säännöksiin. Mainitut viittaukset tulisi
53309: sen johdosta tulevaa korotusta.                    poistaa.
53310:    Momentin 2 nojalla eläkelaitoksella olisi oi-      Tiettyjä    sukupolvenvaihdoseläkepäätöksiä
53311: keus saada lain täytäntöönpanossa tarvitse-        koskeva muutoksenhakukielto siirrettäisiin
53312: mansa tiedot eläketurvakeskukselta.                maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkela-
53313:    Momentin 3 nojalla sukupolvenvaihdoseläk-       kiin, jolloin 2 momentti kumottaisiin.
53314: keen perusmäärästä voitaisiin asetuksessa tar-        16 §. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen teh-
53315: kemmin säädetyin tavoin vähentää eläkkeen-         tävät todetaan 1 momentissa. Niihin lisättäisiin
53316: saajan maksamatta jääneet maatalousyrittäjien      huolehtiminen viljelijöiden sukupolvenvaihdos-
53317: eläkelain ja maatalousyrittäjien tapaturmava-      eläketurvasta.
53318: 20                                    1990 vp. -     HE n:o 209
53319: 
53320: 1.3. Laki työntekijäin eläkelain 8 §:n muut-         1. 7. Laki maatalousyrittäjien tapaturmava-
53321:      tamisesta                                             kuutuslain 12 §:n muuttamisesta
53322: 
53323:    8 §. Momentti 4 sisältää luettelon yhteenso-         12 §. Pykälän 3 momenttiin lisättäisiin sään-
53324: vituksessa huomioon otettavista peruseläkkeis-       nös, jonka mukaan tapaturmavakuutuslain
53325: tä. Sen kohtaan 10 lisättäisiin maatalousyrittä-     16 §:n 6 momentissa tarkoitettua vähimmäis-
53326: jien sukupolvenvaihdoseläkelain mukaisen             vuosityöansiota ei sovellettaisi myöskään sil-
53327: eläkkeen perusmäärä.                                 loin, kun työvahinko on sattunut aikana, jolta
53328:                                                      vahingoittuneella on oikeus saada maatalous-
53329:                                                      yrittäjien sukupolvenvaihdoseläkelain mukais-
53330: 1.4. Laki rintamaveteraanien varhaiseläk-            ta eläkettä.
53331:      keestä annetun lain 4 a §:n muuttami-
53332:      sesta
53333:                                                      2. Tarkemmat säännökset ja
53334:    4 a §. Rintamaveteraanien varhaiseläkkeen
53335: estäviin eläkkeisiin lisättäisiin maatalousyrittä-      määräykset
53336: jien sukupolvenvaihdoseläkelain mukainen elä-
53337: ke.                                                    Tarkemmat säännökset annettaisiin maata-
53338:                                                      lousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkeasetuk-
53339:                                                      sessa.
53340: 1.5. Laki kansaneläkelain 26 §:n muuttamises-
53341:      ta
53342:                                                      3. Voimaantulo
53343:    26 §. Kansaneläkkeen lisäosaa vähentäviin
53344: eläkkeisiin lisättäisiin 1 momentin 5 kohtaan           Maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoselä-
53345: maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläke-          kelaki ehdotetaan tulevaksi voimaan vuoden
53346: lain mukaan myönnetyn sukupolvenvaihdose-            1991 alusta. Lakia sovellettaisiin tapauksiin,
53347: läkkeen perusmäärä.                                  joissa maatilan luovutus tapahtuu aikaisintaan
53348:                                                      1 päivänä tammikuuta 1991 ja viimeistään 31
53349:                                                      päivänä joulukuuta 1995. Sukupolvenvaihdo-
53350: 1.6. Laki työttömyysturvalain 5 §:n muutta-          seläkelakiin liittyvät muut lainmuutokset ehdo-
53351:      misesta                                         tetaan tuleviksi voimaan samanaikaisesti suku-
53352:                                                      polvenvaihdoseläkelain kanssa.
53353:   5 §. Työttömyysturvalain 5 §:n momentin
53354: 9 kohtaan lisättäisiin säännös, jonka mukaan
53355: päivärahaoikeutta ei ole ajalta, jolta henkilö          Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
53356: saa maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoselä-        kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
53357: kelain mukaista sukupolvenvaihdoseläkettä.           set:
53358:                                     1990 vp. -     HE n:o 209                                     21
53359: 
53360: 
53361: 
53362: 
53363: 1.
53364:                                              Laki
53365:                         maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä
53366: 
53367:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
53368: 
53369:               Yleisiä säännöksiä                                     Luovuttaja
53370:                                                                           4 §
53371:                       1§
53372:                                                       Oikeus sukupolvenvaihdoseläkkeeseen on:
53373:    Sukupolvenvaihdosten edistämiseksi jatka-          1) maatalousyrittäjällä, joka luovuttaa tässä
53374: miskelpoisilla maatiloilla myönnetään tämän        laissa säädetyin tavoin maatilansa 10 §:ssä tar-
53375: lain nojalla sukupolvenvaihdoseläkettä maata-      koitetulle jatkajalle;
53376: lousyrittäjille, jotka vuosina 1991-1995 luo-         2) maatalousyrittäjän aviopuolisolla, jolla ei
53377: vuttavat maatilansa jatkajalle.                    ole omistusoikeutta maatilaan, jos maatilan
53378:                                                    omistava aviopuoliso luovuttaa tässä laissa
53379:    Tätä lakia noudatetaan soveltuvin osin myös
53380: silloin, kun sukupolvenvaihdoseläke on myön-       säädetyllä tavalla maatilansa; ja
53381: netty maatalousyrittäjien eläkelain (4671 69)         3) maatalousyrittäjän leskellä, jos luovutet-
53382: nojalla ennen vuotta 1991 tapahtuneen maati-       tava maatila kuuluu omaisuuteen, johon hänel-
53383:                                                    lä on avio-oikeus.
53384: lan luovutuksen perusteella.
53385:                                                       Edellä 1 momentin 1-3 kohdassa tarkoitet-
53386:                                                    tua henkilöä kutsutaan jäljempänä luovutta-
53387:                       2 §                          jaksi.
53388:   Maatalousyrittäjällä tarkoitetaan tässä laissa
53389: maatilatalouden harjoittajaa, joka omaan tai
53390:                                                                           5§
53391: yhteiseen lukuun itse työhön osanistuen har-          Sukupolvenvaihdoseläkkeen saamisen edelly-
53392: joittaa maataloutta.                               tyksenä on, että luovuttaja viitenä vuotena
53393:                                                    välittömästi ennen maatilan luovutusta:
53394:    Maatilalla tarkoitetaan yhden tai useamman         1) on harjoittanut omaan tai yhteiseen lu-
53395: tilan tai tilanosan muodostamaa maatilatalou-      kuun maataloutta vähintään neljänneksellä
53396: den harjoittamiseen tarkoitettua yksikköä, jota    luovutettavan maatilan peltoalasta;
53397: hallitaan yhtenä kokonaisuutena.                      2) on asunut luovutettavalla maatilalla, jollei
53398:                                                    maatilan ulkopuolella asumiseen ole ollut eri-
53399:                                                    tyistä syytä; ja
53400:                       3 §
53401:                                                       3) ei ole saanut muusta kuin maatilatalou-
53402:   Tätä lakia sovellettaessa katsotaan maatilan     desta valtion verotuksessa veronalaista tuloa
53403: luovutuksen tapahtuneen sinä ajankohtana, jo-      tai muuta asetuksessa tarkemmin säädettävää
53404: na luovutuskirja on allekirjoitettu.               tuloa keskimäärin enempää kuin 60 000 mark-
53405: 22                                   1990 vp. -      HE n:o 209
53406: 
53407: kaa kalenterivuodessa; tällöin voidaan jättää        duttua luovuttajan ja hänen aviopuolisonsa
53408: huomioon ottamatta sellainen maatilatalouden         yhteenlaskettu varallisuus kohtuullisen käyvän
53409: harjoittamiseen liittyvä tulo, jonka saaminen        hinnan mukaan arvioituna ylittää 1 500 000
53410: päättyy maatilan luovutuksen takia.                  markkaa, kun varallisuutena otetaan huo-
53411:   Sovellettaessa 1 momentin 1 kohdan sään-           mioon:
53412: nöstä katsotaan luovuttajan jatkaneen maata-            1) raha, saamiset ja talletukset;
53413: louden harjoittamista myös peltoalalla, joka            2) arvopaperit; ja
53414: on kesannoitu siten, että valtio maksaa siitä           3) kiinteä omaisuus mukaan lukien vuoden
53415: kesannoimispalkkiota.                                aikana ennen luovutusta muulle kuin jatkajalle
53416:                                                      vastikkeetta tai kohtuullista käypää hintaa al-
53417:                         6§                           haisemmalla hinnalla luovutettu kiinteä omai-
53418:     Sukupolvenvaihdoseläkkeen saamisen edelly-       suus siltä osin kuin sovittu vastike alittaa
53419:  tyksenä on, että maatilan luovutus tapahtuu         kohtuullisen käyvän hinnan.
53420: aikaisintaan vuotta ennen kuin luovuttaja täyt-
53421:                                                         Sovellettaessa 1 momenttia varallisuudesta
53422: tää 55 vuotta mutta kuitenkin ennen kuin hän
53423:                                                      vähennetään velat. Varallisuutena ei oteta huo-
53424: täyttää 65 vuotta.
53425:                                                      mioon luovuttajan tai hänen perheensä vaki-
53426:    Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädet-       naiseksi asunnoksi tarkoitettua asuntoa tai, jos
53427: ty sukupolvenvaihdoseläkkeen saamisen ala-           tällaista asuntoa luovutuksen tapahduttua ei
53428: ikärajasta, luovuHajalla on, jos luovutus ta-
53429:                                                      ole, sen hankkimiseen varattavaa kohtuullista
53430: pahtuu aikaisintaan viittä vuotta ennen kuin
53431:                                                      rahamäärää.
53432: hän täyttää 55 vuotta, oikeus sukupolvenvaih-
53433: doseläkkeeseen edellyttäen, että:
53434:                                                                             9 §
53435:     1) hänen 1 momentissa tarkoitetut edellytyk-
53436: set täyttävä aviopuolisonsa on oikeutettu suku-         Sukupolvenvaihdoseläkkeen saamisen edelly-
53437:  polvenvaihdoseläkkeeseen;                           tyksenä on, että luovuttaja luovutuksen tapah-
53438:     2) hänen maatalousyrittäjätoimintaa harjoit-     duttua pysyvästi lopettaa maatalouden, am-
53439:  tanut aviopuolisonsa on tullut oikeutetuksi         mattimaisen kalastuksen ja poronhoidon har-
53440: 7 §:ssä tarkoitettuun eläkkeeseen tai kuollut        joittamisen omaan tai yhteiseen lukuun.
53441:  aikaisintaan viisi vuotta ennen luovutusta; tai
53442:     3) yhtymän 1 momentissa tarkoitetut edelly-
53443:  tykset täyttävä muu osakas, jonka kanssa luo-                            Jatkaja
53444:  vuttaja on harjoittanut maatilataloutta luovu-                              10 §
53445:  tettavalla maatilalla yhtymän lukuun, on oi-
53446:                                                         Sukupolvenvaihdoseläkkeen saamisen edelly-
53447:  keutettu sukupolvenvaihdoseläkkeeseen.
53448:     Eläkettä ei kuitenkaan suoriteta ajalta ennen    tyksenä on, että henkilö, jolle maatila luovute-
53449:                                                      taan, (jatkaja):
53450:  55 vuoden iän täyttämistä.
53451:                                                         1) on ikänsä, terveydentilansa ja ammattitai-
53452:                         7 §                          tonsa puolesta sopiva harjoittamaan maatilata-
53453:    Oikeutta sukupolvenvaihdoseläkkeeseen ei          loutta maatilalla;
53454: ole luovuttajalla, joka luovutuksen tapahtuessa         2) olisi muusta kuin maaseutuelinkeinolaissa
53455: saa:                                                    (   1 ) tarkoitetusta toiminnasta saamiensa
53456:     1) kansaneläkelain (347/56) mukaista toistai-    tulojen estämättä oikeutettu saamaan sanotun
53457: seksi myönnettyä työkyvyttömyyseläkettä, yk-         lain mukaista tukea; ja
53458: silöllistä varhaiseläkettä, työttömyyseläkettä          3) on antanut jatkamissitoumuksen, jossa
53459: tai varhennettua vanhuuseläkettä; tai                hän velvoittautuu, mikäli eläke myönnetään,
53460:    2) maatalousyrittäjien eläkelain mukaista         pitämään luovutetun maatilan pirstomattoma-
53461: toistaiseksi myönnettyä täyttä työkyvyttömyys-       na omistuksessaan sekä asumaan maatilalla tai
53462: eläkettä tai yksilöllistä varhaiseläkettä, työttö-   tarkoituksenmukaiseksi katsottavalla etäisyy-
53463: myyseläkettä tai varhennettua vanhuuseläket-         dellä siitä ja itse työhön osallistumalla harjoit-
53464: tä.                                                  tamaan sillä maataloutta vähintään viiden vuo-
53465:                                                      den ajan eläkkeen alkamisesta.
53466:                     8§                                  Asetuksella säädetään tarkemmin, mitä on
53467:  Oikeutta sukupolvenvaihdoseläkkeeseen ei            pidettävä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuna
53468: myöskään ole, jos maatilan luovutuksen tapah-        tarkoituksenmukaisena asumisetäisyytenä.
53469:                                      1990 vp. -      HE n:o 209                                   23
53470: 
53471:    Maatila voidaan luovuttaa myös yhteisesti         luovuttajan tai tämän aviopuolison kanssa ja
53472: kahdelle I momentissa tarkoitetut edellytykset       joka ei ole aikaisemminkaan ollut luovuttajan
53473: täyttävälle jatkajalle yhdessä viljeltäväksi. Täl-   tai tämän aviopuolison omistuksessa.
53474: löin avioparia pidetään yhtenä jatkajana.               Sen estämättä, mitä 1 momentin 2 kohdassa
53475:                                                      säädetään, on maatalousyrittäjän leskellä oi-
53476:                                                      keus sukupolvenvaihdoseläkkeeseen, jos jatka-
53477:                     Maatila                          ja on saanut omistukseensa yli puolet maatilas-
53478:                                                      ta sen johdosta, että maaseutuelinkeinolain
53479:                         II §
53480:                                                      16 §:n 2 momentissa tarkoitetun, vaiheittaiseen
53481:    Sukupolvenvaihdoseläkkeen saamisen edelly-
53482:                                                      omistajanvaihdokseen liittyvän sitoumuksen
53483: tyksenä on, että:                                    antanut maatalousyrittäjä on kuollut.
53484:    I) luovutettava maatila ei alita maatilan
53485: vähimmäiskokoa, jona pidetään kahta hehtaa-
53486: ria peltoa, eikä ylitä maaseutuelinkeinolain                               13 §
53487: I3 §:ssä säädettyä maatilan enimmäiskokoa;             Sukupolvenvaihdoseläkkeen saamisen edelly-
53488:    2) maatila on jatkamiskelpoinen siten, että       tyksenä on, että luovutettavasta maatilasta
53489:    a) se käsittää luovutushetkellä ja ainakin        sovittu vastike on enintään 1,25 kertaa kysy-
53490: viimeisen vuoden sitä ennen vähintään 12 heh-        myksessä olevan omaisuuden perintökaaren 25
53491: taaria peltoa tai, jos jatkajia 10 §:n 3 momen-      luvun 2 §:n mukaisen arvon suuruinen.
53492: tin mukaisesti on kaksi, 24 hehtaaria peltoa,          Sovellettaessa 1 momentin ja 14 §:n 2 mo-
53493: taikka;                                              mentin säännöksiä maatilan vastikkeessa ote-
53494:    b) jos peltoa on vähemmän, että maatilalla        taan huomioon myös sovittu irtaimiston arvo.
53495: maaseutuelinkeinolain 7 §:n mukaan on talou-         Perintökaaren 25 luvun 2 §:n mukaista arvoa
53496: delliset edellytykset jatkuvaan kannattavan toi-     määriteltäessä irtaimiston arvo lasketaan siten
53497: minnan harjoittamiseen, ottaen kuitenkin huo-        kuin maaseutuelinkeinolain nojalla tarkemmin
53498: mioon, että kannattavuus arvioidaan maata-           säädetään.
53499: lousyrittäjien eläkelaissa tarkoitetun yrittäjä-
53500: toiminnan perusteella; ja
53501:    3) maatilaa ei ole 10 vuoden aikana ennen                        Eläkkeen määrä
53502: luovutusta pirstottu eikä sitä luovutuksen yh-
53503:                                                                             14 §
53504: teydessä pirstota niin, että jatkaja ei voisi
53505: maaseutuelinkeinolain 12 §:n mukaan saada               Sukupolvenvaihdoseläke koostuu        perus-
53506: tukea maatilatalouteen.                               määrästä ja täydennysosasta siten kuin 15 ja
53507:                                                       16 §:ssä säädetään.
53508:                        12 §                             Perusmäärää ja täydennysosaa alennetaan
53509:   Sukupolvenvaihdoseläkkeen saamisen edelly-          puoleen täydestä määrästä, jos luovutettavasta
53510: tyksenä on:                                           maatilasta sovittu vastike on 1,01-1,25 kertaa
53511:    1) että luovuttaja on omistanut luovutetta-        kysymyksessä olevan omaisuuden perintökaa-
53512: van maatilan maatalousmaasta luovutushetkel-          ren 25 luvun 2 §:n mukaisen arvon suuruinen.
53513: lä ja ainakin viiden vuoden ajan sitä ennen
53514: vähintään neljänneksen; ja                                                 15 §
53515:   2) ettei jatkaja ole omistanut maatilan maa-          Sukupolvenvaihdoseläkkeen perusmaara on
53516: talousmaasta ennen luovutusta enempää kuin           yhtä suuri kuin se maatalousyrittäjien eläkelain
53517: puolet.                                              mukainen työkyvyttömyyseläke, joka maata-
53518:   Määrättäessä luovuttajan ja jatkajan omis-         lousyrittäjälle olisi myönnetty, jos hänellä
53519: tusosuuksia luetaan kummankin osuuteen               maatilan hallinnan siirtymishetkellä olisi ollut
53520: myös hänen aviopuolisoosa omistama osuus             oikeus täyden työkyvyttömyyseläkkeen saami-
53521: luovutettavan     maatilan    maatalousmaasta.       seen.
53522: Omistusosuuksia määrättäessä maatalousmaa               Perusmäärän suuruutta määrättäessä ei oteta
53523: määritellään     maatalousyrittäjien  eläkelain      huomioon sellaista oikeutta eläkkeeseen, joka
53524: 2 §:n 2 momentin mukaisesti.                         perustuu maatalousyrittäjän työ- tai virkasuh-
53525:    Omistusosuuksia määrättäessä ei maatilaan         teeseen taikka muuhun kuin maatalousyrittä-
53526: katsota kuuluvaksi aluetta, jonka jatkaja omis-      jien eläkelaissa tarkoitettuun yrittäjätoimin-
53527: taa yksin tai yhdessä muun henkilön kuin             taan eikä sitä määrättäessä myöskään sovelle-
53528: 24                                   1990 vp. -     HE n:o 209
53529: 
53530: ta, mitä maatalousyrittäjien eläkelain 8 i §:n 3                 Eläkkeen hakeminen
53531: momentissa on säädetty.
53532:                                                                           17 §
53533:    Perusmäärään sovelletaan, mitä työntekijäin         Sukupolvenvaihdoseläkettä haettaessa on
53534: eläkelain 7 c, 8 ja 8 a §:ssä on säädetty.          eläkelaitokselle toimitettava luovutuskirja tai
53535: Perusmäärä tarkistetaan yleisten palkka- ja         sen oikeaksi todistettu jäljennös. Eläkkeen ha-
53536: hintatasossa tapahtuneiden muutosten mukaan         kemisesta muutoin säädetään tarkemmin ase-
53537: siten kuin työntekijäin eläkelain 9 §: ssä sääde-   tuksella.
53538: tään.
53539:                                                                           18 §
53540:   Sukupolvenvaihdoseläkkeen perusmäärästä
53541: ja sukupolvenvaihdoseläkkeen saajasta on jäl-          Sukupolvenvaihdoseläkettä voi hakea myös
53542: jempänä säädetyin poikkeuksin muutoin sovel-        ehdollisena. Hakijan on tällöin toimitettava
53543: tuvin osin voimassa, mitä maatalousyrittäjien       eläkelaitokselle luovutuskirjan luonnos, jonka
53544: eläkelain mukaisesta työkyvyttömyyseläkkeestä       tulee olla eläkkeen hakijan ja jatkajan allekir-
53545: ja sen saajasta on säädetty.                        joittama. Eläkkeen suorittamisen edellytyksenä
53546:                                                     on, että luovutus tapahtuu luonnoksessa mai-
53547:                                                     nituin ehdoin ja että eläkelaitokselle toimite-
53548:                       16 §                          taan luovutuskirja tai sen oikeaksi todistettu
53549:                                                     jäljennös.
53550:    Sukupolvenvaihdoseläkkeen       täydennysosa        Edellä 1 momentissa tarkoitettu ehdollinen
53551: on yhtä suuri kuin se kansaneläkkeen pohja- ja      päätös raukeaa, jos luonnosta vastaavaa luo-
53552: lisäosan yhteismäärä, joka luovuttajalle olisi      vutuskirjaa tai sen jäljennöstä ei ole toimitettu
53553: myönnetty, jos hänellä sukupolvenvaihdose-          eläkelaitokselle kuuden kuukauden kuluessa
53554: läkkeen alkaessa olisi ollut oikeus kansaneläk-     ehdollisen päätöksen antamisesta.
53555: keeseen. Täydennysosan määrää laskettaessa             Kun eläkehakemus ratkaistaan tämän pykä-
53556: rinnastetaan sukupolvenvaihdoseläkettä saava        län nojalla, pidetään 5 §:n 1 momentin 1 ja 2
53557: puoliso sellaiseen puolisoon, joka saa kansan-
53558:                                                     kohdassa tarkoitettuja edellytyksiä arvioitaessa
53559: eläkettä. Täydennysosaan sisältyvä täysimää-
53560:                                                     luovutushetkenä sitä ajankohtaa, jona eläkettä
53561: räinen lisäosa on kuitenkin määrältään 85 pro-
53562:                                                     on haettu. Eläkkeen suuruuden määräämistä
53563: senttia, jos sukupolvenvaihdoseläkkeen saaja        varten eläkkeen alkamisajankohtana pidetään
53564: on avioliitossa. Lisäosaa laskettaessa ei kuiten-
53565:                                                     sen kalenterikuukauden alkua, jonka aikana
53566: kaan sovelleta, mitä kansaneläkelain 28 §:ssä
53567:                                                     ehdollinen päätös annetaan.
53568: on säädetty.
53569: 
53570:    Täydennysosa tarkistetaan yleisten elinkus-
53571: tannusten muutosten mukaan siten kuin kan-             Eläkkeen maksaminen, lakkauttaminen
53572: saneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avus-                   ja lakkaaminen
53573: tusten sitomisesta elinkustannuksiin annetussa
53574:                                                                           19 §
53575: laissa (348/56) säädetään.
53576:                                                        Sukupolvenvaihdoseläkettä         suoritetaan
53577:    Mitä edellä tässä pykälässä on säädetty täy-     3 §:ssä tarkoitetusta maatilan luovutusajan-
53578: dennysosasta, ei sovelleta, kun sukupolven-         kohdasta, ei kuitenkaan ennen kuin:
53579: vaihdoseläke on myönnetty ennen tämän lain             1) luovuttaja on täyttänyt 6 §:n 3 momentis-
53580: voimaantuloa tapahtuneen maatilan luovutuk-         sa säädetyn iän;
53581: sen perusteella. Tällaisen eläkkeen täydennyso-        2) maatilan hallinta on siirtynyt jatkajalle;
53582: san määrää alennetaan 16 prosentilla ja lisä-
53583:                                                        3) luovuttaja on lopettanut 9 §:ssä tarkoite-
53584: osan määrää 12 prosentilla, jos eläkkeensaajan
53585: aviopuolisollakin on oikeus sukupolvenvaihdo-       tun toiminnan; ja
53586: seläkkeeseen. Alennus poistetaan aviopuolison          4) jatkaja täyttää ne ehdot, joihin hän on
53587: kuolemaa seuraavan kuukauden alusta. Täy-           jatkamissitoumuksella 10 §:n 1 momentin 3
53588: dennysosaa tai sitä vastaavaa lisäosaa tarkiste-    kohdan mukaisesti sitoutunut.
53589: taan yleisten palkka- ja hintatasossa tapahtu-         Eläkettä ei kuitenkaan makseta vuotta pi-
53590: neiden muutosten mukaan siten kuin työnteki-        temmältä ajalta ennen eläkkeen hakemista eikä
53591: jäin eläkelain 9 §:ssä säädetään.                   vajaalta kalenterikuukaudelta.
53592:                                      1990 vp. -      HE n:o 209                                   25
53593: 
53594:                        20 §                          kelaissa tarkoitetun yrittäjätoiminnan perus-
53595:    Jos maatalousyrittäjien eläkelaissa tarkoite-     teella.
53596: tun osatyökyvyttömyyseläkkeen tai osa-aika-
53597: eläkkeen saajalle myönnetään sukupolvenvaih-                               24 §
53598: doseläke, muutetaan osatyökyvyttömyyseläke              Sukupolvenvaihdoseläkettä ei makseta ka-
53599: tai osa-aikaeläke sukupolvenvaihdoseläkkeeksi        lenterikuukaudelta, jonka aikana eläkkeensaa-
53600: lähinnä seuraavasta mahdollisesta erääntymis-        ja on ansiotyössä ja ansaitsee luovutuksen
53601: päivästä siltä osin kuin eläke perustuu maata-       tapahtuessa vakiintuneen ansiotulonsa lisäksi
53602: lousyrittäjien eläkelaissa tarkoitettuun yrittäjä-   kuukaudessa vähintään työntekijäin eläkelain
53603: toimintaan. Ne sukupolvenvaihdoseläkkeeksi           1 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun
53604: muutetut eläkkeen erät, jotka on maksettu            markkamäärän kaksinkertaisena. Vakiintunee-
53605: sukupolvenvaihdoseläkkeen alkamisen jälkeen,         na ansiotulona pidetään eläkkeensaajan muus-
53606: katsotaan sukupolvenvaihdoseläkkeen osasuo-          ta kuin maatilataloudesta saaman valtion vero-
53607: rituksiksi.                                          tuksessa veronalaisen ja työntekijäin eläkelain
53608:                                                      9 §:n mukaisella indeksillä tarkistetun ansiotu-
53609:                        21 §                          lon keskiarvoa viideltä viimeiseltä kalenteri-
53610:    Jos   sukupolvenvaihdoseläkkeen saajalle          vuodelta ennen luovutusta. Tällöin ei oteta
53611: myönnetään kansaneläkelain tai työntekijäin          huomioon tuloa, jota 5 §:n 1 momentin 3
53612: eläkelain 8 §:n 4 momentissa mainittujen la-         kohdan nojalla on pidetty maatilatalouden
53613: kien, säännösten tai määräysten mukainen täy-        harjoittamiseen välillisesti liittyvänä tulona.
53614: si työkyvyttömyyseläke, yksilöllinen varhais-           Ansioihin ei lueta tuloa maatalousyrittäjän
53615: eläke, työttömyyseläke tai varhennettu van-          lomituspalveluista annetussa laissa (2/85) tar-
53616: huuseläke, sukupolvenvaihdoseläkkeen täyden-         koitetusta maatalouslomiaajan työstä.
53617: nysosa lakkautetaan. Jos sukupolvenvaihdos-
53618: eläkkeen saajalle myönnetty edellä tarkoitettu                            25 §
53619: eläke lakkaa, täydennysosan maksaminen aloi-           Sukupolvenvaihdoseläkkeen      maksaminen
53620: tetaan uudelleen eläkkeen lakkaamista seuraa-        voidaan keskeyttää, jos eläkkeensaajan työpa-
53621: van kuukauden alusta.                                nos ja olosuhteet luovutetulla maatilalla huo-
53622:                                                      mioon ottaen pääasiallisen vastuun maatilata-
53623:    Jos kuitenkin sellaiselle sukupolvenvaihdose-
53624:                                                      louden harjoittamisesta on katsottava siirty-
53625: läkkeen saajalle, jonka eläke on myönnetty
53626:                                                      neen muutoin kuin tilapäisesti takaisin eläk-
53627: ennen tämän lain voimaantuloa tapahtuneen
53628:                                                      keensaajalle.
53629: maatilan luovutuksen perusteella ja jonka eläk-
53630: keessä on täydennysosan sijasta lisäosa, myön-
53631:                                                                            26 §
53632: netään kansaneläkelain mukainen työkyvyttö-
53633:                                                        Saatuaan tietää seikasta, jonka perusteella
53634: myyseläke, vähennetään lisäosasta sanotun
53635:                                                      sukupolvenvaihdoseläkettä ei 24 tai 25 §:n mu-
53636: kansaneläkkeen määrä sellaisena kuin se on
53637:                                                      kaan saisi maksaa, eläkelaitos keskeyttää eläk-
53638: kansaneläkkeen alkaessa. Jos sukupolvenvaih-
53639:                                                      keen maksamisen seuraavasta mahdollisesta
53640: doseläkkeen saajalle myönnetty kansaneläke
53641:                                                      maksujaksosta alkaen, jos syy eläkkeen kes-
53642: lakkaa, poistetaan kansaneläkkeen vuoksi lisä-
53643:                                                      keyttämiseen on edelleen olemassa. Jos elä-
53644: osasta tehty vähennys kansaneläkkeen lakkaa-
53645:                                                      kettä ei 24 tai 25 §:n perusteella olisi saatu
53646: mista seuraavan kuukauden alusta.
53647:                                                      maksaa, eläkelaitos perii maksetun eläkkeen
53648:                                                      takaisin. Jos eläkettä ei ole perittävä takaisin
53649:                        22 §                          kolmea kuukautta pitemmältä ajalta, eläkelai-
53650:   Siltä ajalta, jolta sukupolvenvaihdoseläkettä      tos voi erityisestä syystä luopua takaisinperin-
53651: maksetaan, ei sen saajalla ole oikeutta saada        nästä. Eläke voidaan periä takaisin myös kuit-
53652: muuta eläkettä maatalousyrittäjien eläkelaissa       taamalla se vastaisista tämän lain tai maata-
53653: tarkoitetun yrittäjätoimintansa perusteella.         lousyrittäjien eläkelain mukaisista työkyvyttö-
53654:                                                      myys- tai vanhuuseläkkeen eristä.
53655:                    23 §                                Sukupolvenvaihdoseläkettä, jonka maksu on
53656:   Sukupolvenvaihdoseläkettä ei pidetä sellaise-      keskeytetty 24 tai 25 §:n nojalla, ryhdytään
53657: na eläkkeenä, jonka saaminen estää elä-              eläkkeensaajan kirjallisesta ilmoituksesta mak-
53658: keoikeuden syntymisen työ- tai virkasuhteen          samaan uudestaan siitä lukien, kun hänellä on
53659: taikka muun kuin maatalousyrittäjien elä-            oikeus saada eläkettä, ei kuitenkaan takautu-
53660: 4   301276Z
53661: 26                                    1990 vp. -      HE n:o 209
53662: 
53663: vasti kuutta kuukautta pitemmältä ajalta en-                                 30 §
53664: nen ilmoitusta. Ilmoitukseen on liitettävä selvi-        Muissa kuin 26 §:ssä tarkoitetuissa tapauk-
53665: tys siitä, että 24 § :ssä tarkoitetussa tapauksessa   sissa aiheettomasti maksettu tämän lain mukai-
53666: ansiotulot jäävät alle säännöksessä mainitun          nen eläke on perittävä takaisin siten kuin tässä
53667: määrän tai 25 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa         pykälässä säädetään. Eläkelaitos voi kuitenkin
53668: pääasiallinen vastuu maatilatalouden harjoitta-       erityisestä syystä luopua takaisin periruisestä
53669: misesta on muulla kuin eläkkeensaajalla.              osittain tai kokonaan. Takaisin periruisestä ei
53670:                                                       kuitenkaan saa luopua, jos eläkkeen myöntä-
53671:                     27 §                              minen tai maksaminen on johtunut eläkkeen-
53672:   Mitä 24-26 §:ssä säädetään, ei sovelleta,           saajan tai hänen edustajansa vilpillisestä me-
53673: jos sukupolvenvaihdoseläke on myönnetty en-           nettelystä, paitsi milloin takaisinperittävä mää-
53674: nen vuotta 1991 tapahtuneen maatilan luovu-           rä on vähäinen.
53675: tuksen perusteella.                                      Aiheettomasti maksettu eläke saadaan periä
53676:                                                       takaisin myös kuittaamaHa se vastaisuudessa
53677:                       28 §                            maksettavista tämän lain tai maatalousyrittä-
53678:    Sukupolvenvaihdoseläke lakkautetaan, jos           jien eläkelain mukaisista työkyvyttömyys- tai
53679: eläkkeensaaja ryhtyy harjoittamaan maatalout-         vanhuuseläkkeen eristä. Kulloinkin suoritetta-
53680: ta, ammattimaista kalastusta tai poronhoitoa          vasta eläke-erästä ei saa eläkkeensaajan suostu-
53681: omaan tai yhteiseen lukuun.                           muksetta kuitenkaan vähentää enempää kuin
53682:    Mitä 1 momentissa säädetään kalastuksesta          kuudesosan siitä eläke-erän osasta, joka jää
53683: ja poronhoidosta, ei koske sellaista sukupol-         jäljelle sen jälkeen kun eläke-erästä on ennak-
53684: venvaihdoseläkkeen saajaa, jonka eläke on             koperintälain (418/59) nojalla pidätetty ennak-
53685: myönnetty ennen vuotta 1991 tapahtuneen               ko taikka rajoitetusti verovelvollisen tulon ja
53686: maatilan luovutuksen perusteella.                     varallisuuden verottamisesta annetun lain
53687:    Jos eläkkeensaajan 1 tai 2 momentissa tar-         (627178) nojalla lähdevero.
53688: koitettu toiminta on ollut vähäistä tai tälle
53689: toiminnalle on ollut olemassa muu erityinen
53690: syy, voidaan eläke lakkauttaa osaksi tai määrä-             Jatkamissitoumuksen täyttäminen
53691: ajaksi taikka päättää, että eläke maksetaan
53692: entisen suuruisena.                                                         31 §
53693:    Eläke voidaan TaKKaottaa tai sitä alentaa             Jatkajalla on oikeus keskeyttää 10 §:n
53694: siitä lukien, kun tässä pykälässä tarkoitettuun       momentin 3 kohdassa tarkoitetun jatkamissi-
53695: toimintaan ryhdyttiin.                                toumuksensa täyttäminen asevelvollisuutensa
53696:                                                       suorittamisen, maatilataloudellisten tai maati-
53697:                        29 §                           lataloutta tukevien ammattiopintojensa taikka
53698:    Eläkkeensaajan täyttäessä 65 vuotta suku-          muun hyväksyttävän syyn vuoksi. Tällaisen
53699:                                                       esteen kestäessä vuotta pitemmän ajan elä-
53700: polvenvaihdoseläkkeen täydennysosa lakkaa ja
53701: perusmäärä muuttuu 15 §:n mukaisen perus-             kelaitoksen on pidennettävä sitoumusaikaa
53702: määrän suuruiseksi maatalousyrittäjien elä-           vastaavalla ajalla, jollei jatkaja osoita, että
53703: kelain mukaiseksi vanhuuseläkkeeksi.                  hän itse, hänen aviopuolisonsa tai toinen jatka-
53704:                                                       ja täyttää jatkaruissitoumuksen velvoitteet.
53705:    Määrättäessä perhe-eläkkeen suuruutta su-
53706: kupolvenvaihdoseläkkeen saajan jälkeen katso-
53707: taan, että edunjättäjällä oli kuolinhetkellään                              32 §
53708: maatalousyrittäjien eläkelaissa tarkoitetun yrit-       Jollei jatkaja täytä jatkamissitoumustaan ei-
53709: täjätoimintansa perusteella oikeus saada tämän        kä tämä johdu 31 § :ssä tarkoitetusta hyväksyt-
53710: lain 15 §:n mukaisen perusmäärän suuruista            tävästä syystä, on eläkelaitoksen velvoitettava
53711: täyttä työkyvyttömyyseläkettä.                        hänet korvaamaan eläkelaitokselle sukupolven-
53712:    Mitä 1 momentissa säädetään täydennyso-            vaihdoseläkkeen pääoma-arvo, joka määrä-
53713: sasta, koskee myös lisäosaa, jos sukupolven-          tään sosiaali- ja terveysministeriön vahvista-
53714: vaihdoseläke on myönnetty ennen vuotta 1991           mien perusteiden mukaan.
53715: tapahtuneen maatilan luovutuksen perusteella            Jos sitoumuksen laiminlyöntiä on pidettävä
53716: ja sukupolvenvaihdoseläkkeessä on täydenny-           vähäisenä tai painavat kohtuusnäkökohdat sitä
53717: sosan sijasta lisäosa.                                muutoin puoltavat, eläkelaitos voi kuitenkin
53718:                                     1990 vp. -      HE n:o 209                                     27
53719: 
53720: päättää, että eläkkeen pääoma-arvo jätetään                              36 §
53721: osaksi tai kokonaan jatkajalta perimättä.              Maataloussihteerin on annettava eläkelaitok-
53722:   Pääoma-arvosta on maksettava kymmenen             selle lausuntonsa siitä:
53723: prosentin suuruinen vuotuinen korko eläkelai-          1) ylittääkö luovuttajan ja hänen aviopuoli-
53724: toksen päätöksen antamisesta lukien.                soosa varallisuus 8 §:ssä säädetyn enimmäis-
53725:                                                     määrän;
53726:   Eläkelaitoksen lainvoimainen päätös pää-
53727:                                                        2) täyttääkö maatila 11 ja 13 §:ssä säädetyt
53728: oma-arvon korvaamisesta korkoineen saadaan          edellytykset;
53729: panna täytäntöön niin kuin riita-asiassa annet-
53730:                                                        3) täyttääkö jatkaja 10 §:ssä säädetyt edelly-
53731: tu lainvoiman saanut tuomio.
53732:                                                     tykset;
53733:                                                        4) mikä 14 §:n 2 momentin mukaan on
53734:                                                     luovutettavasta maatilasta sovitun vastikkeen
53735:               Ennakkopäätökset                      suhde kysymyksessä olevan omaisuuden perin-
53736:                       33 §                          tökaaren 25 luvun 2 §:n mukaiseen arvoon;
53737:                                                     sekä
53738:   Sukupolvenvaihdoseläkkeen saajalla on oi-            5) ovatko muutkin sukupolvenvaihdoseläk-
53739: keus saada eläkelaitokselta sitova ennakkopää-      keen saamisen edellytykset olemassa.
53740: tös siitä, aiheuttaako hänen suunnittelemansa
53741:                                                        Sen estämättä, mitä 1 momentissa sääde-
53742: toimenpide eläkkeen maksamisen keskeyttämi-
53743:                                                     tään, on lausunnon antaminen eläkelaitokselle
53744: sen 24 tai 25 §:n mukaan taikka eläkkeen
53745:                                                     sukupolvenvaihdoseläkkeen saamisen edelly-
53746: lakkauttamisen 28 §:n mukaan.                       tyksistä maaseutupiirin asiana niissä tapauksis-
53747:                                                     sa, joiden osalta maatilahallitus on niin mää-
53748:                       34 §                          rännyt.
53749:    Jatkajalla on oikeus saada eläkelaitokselta
53750: sitova ennakkopäätös siitä, onko hänen aiko-                                37 §
53751: mansa menettely katsottava 31 § :ssä tarkoite-          Jos eläkelaitos katsoo, että maataloussihteeri
53752: tuksi jatkaruissitoumuksen keskeyttämiseksi tai     tai maaseutupiiri on lausunnossaan 36 § :n 1
53753: 32 §:ssä tarkoitetuksi toimenpiteeksi ja mitä       momentin 1-3 kohdassa tarkoitettujen eläk-
53754: seuraamuksia menettely mainitun säännöksen          keen saamisen edellytysten tai 4 kohdassa tar-
53755: mukaan aiheuttaa.                                   koitetun suhdeluvun määrittämisen osalta so-
53756:                                                     veltanut lakia ilmeisen väärin tai että asia on
53757:                                                     sanotulta o.sin selvästi tulkinnanvarainen, elä-
53758:                                                     kelaitoksen tulee alistaa maataloussihteerin elä-
53759:              Lain täytäntöönpano
53760:                                                     kehakemuksesta antama lausunto maaseutupii-
53761:                       35 §                          rille ja vastaavasti maaseutupiirin lausunto
53762:                                                     maatilahallitukselle.
53763:   Tämän lain täytäntöönpanosta huolehtivat
53764: maatilahallitus, maaseutupiirit, kuntien maata-        Eläkelaitoksella, eläkelautakunnalla ja va-
53765: loussihteerit sekä maatalousyrittäjien eläkelais-   kuutusoikeudella ei ole oikeutta poiketa ratkai-
53766: sa tarkoitettu maatalousyrittäjien eläkelaitos,     sussaan maataloussihteerin, maaseutupiirin tai
53767: jäljempänä eläkelaitos.                             maatilahallituksen lausunnosta siltä osin kuin
53768:                                                     se koskee 36 §:n 1 momentin 1-3 kohdassa
53769:    Maataloussihteerille tämän lain mukaan           tarkoitettuja edellytyksiä tai 4 kohdassa tarkoi-
53770: kuuluvista tehtävistä huolehtii maatalouslauta-     tettua suhdelukua.
53771: kunta taikka sitä vastaava toimielin tai muu
53772: viranomainen, jos kunnassa ei ole maatalous-                               38 §
53773: sihteeriä. Mitä tässä laissa ja sen nojalla anne-       Maataloussihteerin ja maaseutupiirin tehtä-
53774: tuissa säännöksissä säädetään maataloussihtee-       vänä on eläkelaitoksen ohella valvoa, että su-
53775: ristä, koskee tällöin vastaavaa muuta viran-         kupolvenvaihdoseläkkeen saaja pidättäytyy
53776: omaista.                                             tässä laissa edellytetyllä tavalla maatalouden,
53777:   Tämän lain mukaan maataloussihteerille,            ammattimaisen kalastuksen ja poronhoidon
53778: maaseutupiirille ja maatilahallitukselle kuulu-      harjoittamisesta ja että jatkaja täyttää 10 §:n 1
53779: vien tehtävien hoitamisesta Ahvenanmaan              momentin 3 kohdassa tarkoitetun jatkamissi-
53780: maakunnassa säädetään asetuksella.                   toumuksensa.
53781: 28                                  1990 vp. -     HE n:o 209
53782: 
53783:                Muutoksenhaku                                    Erinäiset säännökset
53784:                        39 §                                             41 §
53785:   Maataloussihteerin ja maaseutupiirin lausun-        Tämän lain mukaiset eläkemenot ja hoitoku-
53786: toon sisältyvään ratkaisuun, jonka mukaan          lut yhdistetään maatalousyrittäjien eläkelain
53787: 36 §:n 1 momentin 1-3 kohdassa tarkoitettuja       mukaisiin vastaaviin kuluihin ja kustannetaan
53788: eläkkeen saamisen edellytyksiä ei ole olemassa,    siten kuin maatalousyrittäjien eläkelain 13
53789: sekä momentin 4 kohdassa tarkoitettua suhde-       §:ssä säädetään sanotun lain mukaisten eläk-
53790: lukua koskevaan ratkaisuun haetaan muutosta        keiden, muiden etuuksien ja hoitokulujen kus-
53791: valittamalla maatilahallitukseen 30 päivän ku-     tannuksista vastaamisesta.
53792: luessa päätöksen tiedoksi saamisesta. Valitus
53793: voidaan sanotun määräajan kuluessa toimittaa         Valtion tulee suorittaa kunakin vuonna kuu-
53794: myös maataloussihteerille tai, milloin kysy-       kausittain ennakkona määrä, joka vastaa 1
53795: myksessä on maaseutupiirin ratkaisu, myös          momentin mukaisesti valtion suoritettavaksi
53796: maaseutupiirille. Maataloussihteerin ja maa-       arvioitua määrää. Ennakot määrätään ja mak-
53797: seutupiirin tulee tällöin toimittaa valitus lau-   setaan yhdessä maatalousyrittäjien eläkelain
53798: suntonsa ohella maatilahallitukselle.              13 §:n 3 momentissa tarkoitettujen valtion en-
53799:    Maatilahallituksen 1 momentissa tarkoitetus-    nakoiden kanssa.
53800: sa asiassa antamaan ratkaisuun haetaan muu-
53801: tosta siinä järjestyksessä kuin muutoksenhaus-                          42 §
53802: ta hallintoasioissa annetussa laissa (154/ 50)
53803: säädetään.                                            Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaa-
53804:                                                    vat vuodelle 1991 vahvistettavaa palkkaindek-
53805:   Muuhun kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitet-         silukua. Ne tarkistetaan yleisten palkka- ja
53806: tuun maataloussihteerin, maaseutupiirin tai        hintatasossa tapahtuneiden muutosten mukaan
53807: maatilahallituksen tämän lain nojalla anta-        siten kuin työntekijäin eläkelain 9 §:ssä sääde-
53808: maan ratkaisuun ei saa hakea muutosta valitta-     tään.
53809: malla.
53810:                        40 §                                             43 §
53811:    Eläkelaitoksen tämän lain nojalla antamaan
53812: päätökseen saa hakea muutosta työntekijäin           Jollei tästä laista muuta johdu, on soveltuvin
53813: eläkelain 20 §:ssä tarkoitetulta eläkelautakun-    osin voimassa, mitä työntekijäin eläkelain 9 ja
53814: nalta siten kuin työntekijäin eläkelaissa on       9 a §:ssä, 12 §:n 1 momentin 5 kohdassa,
53815: säädetty. Sosiaali- ja terveysministeriön maata-   16 §:ssä, 17 §:n 2 ja 3 momentissa, 17 a §:ssä,
53816: lousyrittäjien eläkelain 18 §:n 1 momentin no-     18 §:n 2 ja 3 momentissa, 19 a §:ssä, 19 b §:n
53817: jalla määräämät eläkelautakunnan jäsenet toi-      1 ja 2 momentissa, 19 d ja 20-21 a §:ssä sekä
53818: mivat maatalousyrittäjien eläkelain mukaan         maatalousyrittäjien eläkelain 16 ja 17 § :ssä
53819: vakuutettujen edustajina myös tätä lakia sovel-    sekä 19 §:n 5 ja 6 momentissa säädetään.
53820: lettaessa.                                           Maatalousyrittäjien eläkelaitoksella on oi-
53821:    Muutosta tämän lain nojalla annettuun elä-      keus saada eläketurvakeskukselta maksutta tä-
53822: kelautakunnan päätökseen sekä eläkelaitoksen       män lain nojalla käsiteltävänä olevan asian
53823: ja eläkelautakunnan päätöksen poistamista saa      ratkaisuun vaikuttavat tiedot.
53824: hakea vakuutusoikeudelta siten kuin työnteki-
53825: jäin eläkelaissa säädetään. Niiden asioiden kä-      Tämän lain mukaisen eläkkeen perusmääräs-
53826: sittelyssä, joihin tätä lakia on sovellettava,     tä voidaan vähentää eläkkeensaajan maksa-
53827: toimivat vakuutusoikeudessa siitä annetussa        matta jääneet maatalousyrittäjien eläkelain ja
53828: laissa tarkoitettuina maallikkojäseninä valtio-    maatalousyrittäjien    tapaturmavakuutuslain
53829: neuvoston maatalousyrittäjien eläkelain 18 §:n     (1026/81) mukaiset vakuutusmaksut sen mu-
53830: 2 momentin nojalla määräämät edustajat.            kaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään.
53831:    Jos eläkelaitos on hylännyt eläkehakemuk-
53832: sen sillä perusteella, ettei 36 §:n 1 momentin                          44 §
53833: 1-3 kohdassa tarkoitettuja eläkkeen edelly-
53834: tyksiä ole olemassa, ei eläkelaitoksen päätök-       Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
53835: seen saa hakea muutosta valittamalla.              töönpanosta annetaan asetuksella.
53836:                                     1990 vp. -     HE n:o 209                                  29
53837: 
53838:               Lain voimaantulo                     8 i §:n 3 momenttia muutettaessa osatyökyvyt-
53839:                                                    tömyyseläke sukupolvenvaihdoseläkkeeksi, jos
53840:                    45 §                            osatyökyvyttömyyseläke perustuu 1 päivänä
53841:   Tämä laki tulee voimaan      päivänä             tammikuuta 1989 tai sen jälkeen sattuneeseen
53842: kuuta 199.                                         eläketapahtumaan.
53843:   Tämän lain 15 §:n 2 momentin estämättä
53844: sovelletaan  maatalousyrittäjien    eläkelain
53845: 
53846: 
53847: 
53848: 
53849: 2.
53850:                                              Laki
53851:                           maatalousyrittäjien eläkelain muuttamisesta
53852: 
53853:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
53854:   kumotaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun maatalousyrittäjien eläkelain (467/69) 6 a -
53855: 6 g § sekä 15 §:n 2 momentti,
53856:   sellaisina kuin ne ovat, 6 a § muutettuna 15 päivänä maaliskuuta 1974, 29 päivänä huhtikuuta
53857: ja 19 päivänä joulukuuta 1980, 31 päivänä joulukuuta 1985 ja 21 päivänä lokakuuta 1988
53858: annetuilla laeilla (219174, 294 ja 837/80, 1126/85 ja 870/88), 6 b § muutettuna mainituilla 19
53859: päivänä joulukuuta 1980 ja 31 päivänä joulukuuta 1985 annetuilla laeilla, 6 c § muutettuna
53860: mainitulla 15 päivänä maaliskuuta 1974 annetulla lailla sekä 5 päivänä helmikuuta 1982, 8
53861: päivänä elokuuta 1986 ja 29 päivänä joulukuuta 1989 annetuilla laeilla (110/82, 605/86 ja
53862: 1312/89), 6 d § muutettuna mainituilla 15 päivänä maaliskuuta 1974, 29 päivänä huhtikuuta
53863: 1980, 5 päivänä helmikuuta 1982 ja 31 päivänä joulukuuta 1985 annetuilla laeilla sekä 21 päivänä
53864: toukokuuta 1976 annetulla lailla (414176), 6 e § 31 päivänä joulukuuta 1987 annetussa laissa
53865: (1315/87), 6 f § muutettuna mainituilla 15 päivänä maaliskuuta 1974 ja 31 päivänä joulukuuta
53866: 1985 annetuilla laeilla sekä 7 päivänä tammikuuta 1977 ja 19 päivänä huhtikuuta 1985 annetuilla
53867: laeilla (20177 ja 328/85), 6 g §muutettuna mainituilla 15 päivänä maaliskuuta 1974 ja 29 päivänä
53868: huhtikuuta 1980 annetuilla laeilla ja 15 §:n 2 momentti mainitussa 7 päivänä tammikuuta 1977
53869: annetussa laissa, sekä
53870:    muutetaan 15 §:n 1 momentti ja 16 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat 15 §:n 1 momentti
53871: mainitussa 29 päivänä joulukuuta 1989 annetussa laissa ja 16 §:n 1 momentti 23 päivänä
53872: joulukuuta 1981 annetussa laissa (1028/81), seuraavasti:
53873: 
53874:                        15 §
53875:    Edellä 1 §:n 5 momentissa tarkoitettuihin        doseläke- ja luopumiseläketurvasta siten kuin
53876: eläketurvakeskuksen, 4 § :ssä tarkoitettuihin       maatalousyrittäjien    sukupolvenvaihdoseläk-
53877: eläketurvakeskuksen tai eläkelaitoksen sekä         keestä annetussa laissa (   1 ) ja luopumis-
53878: 8 g §:ssä tarkoitettuihin eläkelaitoksen päätök-    eläkelaissa (16174) on säädetty. Asetuksella
53879: siin saa hakea muutosta ja päätöksen poista-        voidaan säätää, että maatalousyrittäjien elä-
53880: mista siten kuin työntekijäin eläkelaissa on        kelaitos hoitaa myös maatalousyrittäjien tapa-
53881: säädetty.                                           turmavakuutuslaissa (1026/81) tarkoitetun
53882:                                                     maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitok-
53883:                                                     sen tehtävät.
53884:                     16 §
53885:   Tämän lain mukaista vakuutusta hoitaa
53886: maatalousyrittäjien eläkelaitos. Eläkelaitos          Tämä laki tulee voimaan       päivänä
53887: huolehtii myös viljelijöiden sukupolvenvaih-        kuuta 199 .
53888: 30                                   1990 vp. -     HE n:o 209
53889: 
53890: 
53891: 3.
53892:                                               Laki
53893:                             työntekijäin eläkelain 8 §:n muuttamisesta
53894: 
53895:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
53896:   muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin eläkelain (395/61) 8 §:n 4
53897: momentin 10 kohta, sellaisena kuin se on 26 päivänä heinäkuuta 1985 annetussa laissa (663/85),
53898: seuraavasti:
53899: 
53900:                        8§
53901:                                                     ehtojen mukainen eläke sekä maatalousyrittä-
53902:    Yhteensovituksessa huomioon otettavat pe-        jien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain
53903: ruseläkkeet ovat seuraavat työ- ja virkasuhtei-     (    1 ) mukaisen eläkkeen perusmäärä;
53904: siin sekä yrittäjätoimintaan perustuvat van-
53905: huus- ja työkyvyttömyyseläkkeet:
53906:                                                        Tämä laki tulee voimaan       päivänä
53907:      10) maatalousyrittäjien eläkelain vähimmäis-    kuuta 1991.
53908: 
53909: 
53910: 
53911: 
53912: 4.
53913:                                                Laki
53914:              rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä annetun lain 4 a §:n muuttamisesta
53915: 
53916:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
53917:   muutetaan rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä 7 päivänä tammikuuta 1982 annetun lain
53918: (13/82) 4 a §, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (1058/82),
53919: seuraavasti:
53920: 
53921:                        4a§
53922:    Varhaiseläkettä ei myönnetä sellaiselle rinta-    valtioneuvoston päätöksen perusteella työ- tai
53923: maveteraanille, joka saa lain, asetuksen tai         virkasuhteen taikka yrittäjätoiminnan johdosta
53924: valtioneuvoston päätöksen taikka julkisen elä-       myönnettävää vanhuuseläkettä, kuitenkin si-
53925: kesäännön perusteella työ- tai virkasuhteen          ten, että jos rintamaveteraanin eläkkeistä osa
53926: taikka yrittäjätoiminnan johdosta myönnettä-         maksetaan vanhuuseläkkeenä ennen 65 vuoden
53927: vää työttömyyseläkettä tai täyttä työkyvyttö-        ikää, tällainen eläke ei estä varhaiseläkkeen
53928: myyseläkettä taikka maatalousyrittäjien elä-         myöntämistä. Mitä tässä pykälässä on säädet-
53929: kelain (4671 69) tai maatalousyrittäjien suku-       ty, koskee myös rintama veteraania, joka saa
53930: polvenvaihdoseläkkeestä annetun lain (       1 )     edellä tarkoitettuja eläkkeitä vastaavaa muuta
53931: mukaista sukupolvenvaihdoseläkettä tai luopu-        eläkettä.
53932: miseläkelain (16/74) mukaista luopumiselä-
53933: kettä, eikä sellaiselle rintamaveteraanille, joka      Tämä laki tulee voimaan       päivänä
53934: saa tai jolla on oikeus saada lain, asetuksen tai    kuuta 199 .
53935:                                       1990 vp. -      HE n:o 209                                   31
53936: 
53937: 
53938: 5.
53939:                                                Laki
53940:                               kansaneläkelain 26 §:n muuttamisesta
53941: 
53942:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
53943:   muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain (347 /56) 26 § :n 1 momentin 5
53944: kohta, sellaisena kuin se on 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa (103/82), seuraavasti:
53945: 
53946:                     26 §                              kohdassa mainittujen etuuksien yhteismäärän
53947:   Lisäosaa määrättäessä otetaan huomioon va-          osasta, joka ylittää 1 460 markkaa vuodessa.
53948: kuutetun jatkuvasti saama:
53949: 
53950:    5) maatalousyrittäjien eläkelain (4671 69)            Tämä laki tulee voimaan      päivänä
53951: 6 a §:n tai maatalousyrittäjien sukupolvenvaih-       kuuta 199 .
53952: doseläkkeestä annetun lain (      1 ) mukaan             Tässä laissa säädetty markkamäärä vastaa
53953: myönnetyn sukupolvenvaihdoseläkkeen perus-            virallisen elinkustannusindeksin sitä pistelu-
53954: määrä kuitenkin siten, että täysimääräisestä          kua, jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuussa
53955: lisäosasta vähennetään 50 prosenttia siitä 1-5        maksettavina olevien kansaneläkkeiden suu-
53956:                                                       ruus on laskettu.
53957: 
53958: 
53959: 
53960: 
53961: 6.
53962:                                                 Laki
53963:                               työttömyysturvalain 5 §:n muuttamisesta
53964: 
53965:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
53966:   muutetaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyysturvalain (602/84) 5 § :n 1 momentin 9
53967: kohta, sellaisena kuin se on 9 päivänä helmikuuta 1990 annetussa laissa (98/90), seuraavasti:
53968: 
53969: 
53970:                         5§                            jien eläkelain (467 /69) tai maatalousyrittäjien
53971:                                                       sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain
53972:      Työttömyyspäivärahaoikeuden rajoitukset
53973:                                                       (    1 ) mukaista sukupolvenvaihdoseläkettä;
53974:    Työttömyyspäivärahaan ei ole oikeutta hen-         - - - - - - - - - - - - -
53975:  kilöllä:
53976:      - - - - - - - - - - - - -                           Tämä laki tulee voimaan       päivänä
53977:     9) siltä ajalta, jolta hän saa maatalousyrittä-    kuuta 199 .
53978: 32                                1990 vp. -     HE n:o 209
53979: 
53980: 
53981: 7.
53982:                                            Laki
53983:               maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 12 §:n muuttamisesta
53984: 
53985:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
53986:   muutetaan 23 päivänä joulukuuta 1981 annetun maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain
53987: (1026/81) 12 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 23 päivänä tammikuuta 1987 annetussa laissa
53988: (36/87), seuraavasti:
53989: 
53990:                      12 §
53991:                                                   lousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä an-
53992:   Jos vuosityöansio 11 §:n ja tämän pykälän       netun lain (     1 ) mukaista eläkettä taikka
53993: mukaisesti laskettuna on pienempi kuin tapa-      sellaista rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä
53994: turmavakuutuslain 16 §:n 6 momentissa sää-        annetun lain (13/82) mukaista eläkettä, joka
53995: detty markkamäärä, käytetään vuosityöansio-       perustuu maatalousyrittäjien eläkelaissa tarkoi-
53996: na sanottua määrää. Tätä momenttia ei kuiten-     tettuun yrittäjätoimintaan.
53997: kaan sovelleta, jos työvahinko on sattunut
53998: aikana, jolta maatalousyrittäjällä on oikeus        Tämä laki tulee voimaan        päivänä
53999: saada maatalousyrittäjien eläkelain tai maata-    kuuta 199 .
54000: 
54001: 
54002:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1990
54003: 
54004: 
54005:                                     Tasavallan Presidentti
54006:                                     MAUNO KOIVISTO
54007: 
54008: 
54009: 
54010: 
54011:                                                  Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
54012:                                      1990 vp. -     HE n:o 209                                33
54013: 
54014:                                                                                            Liite
54015: 
54016: 
54017: 2.
54018:                                               Laki
54019:                            maatalousyrittäjien eläkelain muuttamisesta
54020: 
54021:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
54022:   kumotaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun maatalousyrittäjien eläkelain (467/69) 6 a -
54023: 6 g § sekä 15 §:n 2 momentti,
54024:   sellaisina kuin ne ovat, 6 a § muutettuna 15 päivänä maaliskuuta 1974, 29 päivänä huhtikuuta
54025: ja 19 päivänä joulukuuta 1980, 31 päivänä joulukuuta 1985 ja 21 päivänä lokakuuta 1988
54026: annetuilla laeilla (219174, 294 ja 837/80, 1126/85 ja 870/88), 6 b §muutettuna mainituilla 19
54027: päivänä joulukuuta 1980 ja 31 päivänä joulukuuta 1985 annetuilla laeilla, 6 c § muutettuna
54028: mainitulla 15 päivänä maaliskuuta 1974 annetulla lailla sekä 5 päivänä helmikuuta 1982, 8
54029: päivänä elokuuta 1986 ja 29 päivänä joulukuuta 1989 annetuilla laeilla (110/82, 605/86 ja
54030: 1312/89), 6 d § muutettuna mainituilla 15 päivänä maaliskuuta 1974, 29 päivänä huhtikuuta
54031: 1980, 5 päivänä helmikuuta 1982 ja 31 päivänä joulukuuta 1985 annetuilla laeilla sekä 21 päivänä
54032: toukokuuta 1976 annetulla lailla (414176), 6 e § 31 päivänä joulukuuta 1987 annetussa laissa
54033: (1315/87), 6 f § muutettuna mainituilla 15 päivänä maaliskuuta 1974 ja 31 päivänä joulukuuta
54034: 1985 annetuilla laeilla sekä 7 päivänä tammikuuta 1977 ja 19 päivänä huhtikuuta 1985 annetuilla
54035: laeilla (20177 ja 328/85), 6 g §muutettuna mainituilla 15 päivänä maaliskuuta 1974 ja 29 päivänä
54036: huhtikuuta 1980 annetuilla laeilla ja 15 §:n 2 momentti mainitussa 7 päivänä tammikuuta 1977
54037: annetussa laissa, sekä
54038:    muutetaan 15 §:n 1 momentti ja 16 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat 15 §:n 1 momentti
54039: mainitussa 29 päivänä joulukuuta 1989 annetussa laissa ja 16 § :n 1 momentti 23 päivänä
54040: joulukuuta 1981 annetussa laissa (1028/81), seuraavasti:
54041: 
54042: 
54043: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
54044:                        6a §
54045:    Jos maatalousyrittäjä luovuttaa jatkamiskel-       (Kumotaan)
54046: poiseksi katsottavan, kokonaan tai osaksi, kui-
54047: tenkin vähintään neljäsosa/ta, omistamansa
54048: viljelmän, joka ei ole olennaisesti suurempi
54049: kuin maatilalaissa (188/77) tarkoitettu perhe-
54050: viljelmä, 6 b §:ssä trkoitetulle luovutuksensaa-
54051: jalle ja pysyvästi lopettaa maatalouden harjoit-
54052: tamisen, on hänellä oikeus saada sukupolven-
54053: vaihdoseläkettä edellyttäen:
54054:    1) että hän vähintään viiden vuoden ajan
54055: välittömästi ennen luovutusta on:
54056:    a) viljelmällä asuen harjoittanut maataloutta
54057: 1 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla
54058: tavalla; ja
54059:    b) saanut tässä laissa tarkoitetusta yrittäjä-
54060: toiminnasta ottaen huomioon sen laatu ja laa-
54061: juus toimeentulostaan ainakin puolet tai, jos
54062: näin ei ole tapahtunut, sellaisena vuotena, jona
54063: hänen toimeentulostaan on kertynyt tässä lais-
54064: sa tarkoitetusta yrittäjätoiminnasta vähemmän
54065: kuin puolet, hänen muut kuin tästä yrittäjätoi-
54066: 5    301276Z
54067: 34                                     1990 vp. -      HE n:o 209
54068: 
54069: Voimassa oleva laki                                    Ehdotus
54070: 
54071:  minnastaan saamansa tulot eivät ole samana
54072:  vuotena ylittäneet 1 §:n 3 momentin 2 kohdas-
54073:  sa säädetyn vuositulon vähimmäismäärää ker-
54074:  rottuna luvulla 7.
54075:     2) että hän luovutuksen tapahtuessa on täyt-
54076:  tänyt 60 mutta ei 65 vuotta, kuitenkin niin,
54077:  että naispuoliseen eläkkeenhakijaan sovelle-
54078:  taan 60 vuoden ikärajan asemesta 55 vuoden
54079:  ikärajaa;
54080:     3) että hän luovutuksen tapahtuessa ei saa
54081:  kansaneläkelain (347 /56) mukaista työttömyys-
54082:  eläkettä, yksilöllistä varhaiseläkettä, toistaisek-
54083: si myönnettyä työkyvyttömyyseläkettä tai var-
54084:  hennettua vanhuuseläkettä;
54085:     4) että hänelle voitaisiin myöntää maatilalain
54086:  mukaista lainaa ottamalla kohtuullisen käyvän
54087:  hinnan mukaisesti varallisuutensa huomioon:
54088:     a) luovuteltavasta viljelmästä 6 b § :n 5 mo-
54089:  mentin 2 kohdan perusteella pidätettävä tai
54090:  yhden vuoden aikana ennen luovutusta pidätet-
54091:  ty alue taikka saman momentin 3 kohdan
54092:  mukaan itselle pidätettävä metsämaa:
54093:     b) maatalousyrittäjän tai hänen aviopuoli-
54094: sonsa muu kuin luovutettavaan viljelmään
54095:  kuuluva maatila tai muu kiinteistö, ei kuiten-
54096:  kaan asuntotonttia, jolla on maatalousyrittä-
54097: jän asunto; ja
54098:     c) maatalousyrittäjän tai hänen aviopuoli-
54099: sonsa asunto-osakkeet, ei kuitenkaan niitä,
54100: jotka oikeuttavat hänen tai hänen perheensä
54101:  vakinaiseksi asunnoksi tarkoitetun huoneiston
54102:  hallintaan; ja
54103:     5) että hän on luovuttanut viljelmän vuoden
54104:  1973 jälkeen, mutta ennen vuotta 1991.
54105:     Maatalousyrittäjän aviopuolisolla, joka täyt-
54106:  tää muut 1 momentissa mainitut eläkkeen saa-
54107: misen edellytykset, on oikeus saada sukupol-
54108:  venvaihdoseläkettä, vaikka hänellä ei ole omis-
54109:  tusoikeutta luovutettavaan viljelmään. A vio-
54110: puolisoon rinnastetaan maatalousyrittäjän les-
54111: ki, jos luovutettava viljelmä kuuluu omaisuu-
54112: teen, johon leskellä on avio-oikeus. Tällöin
54113: pidetään 1 momentissa tarkoitettuna luovutuk-
54114: sena myös lesken ja perillisen välistä ositusta,
54115: jossa luovutuksensaaja saa omistukseensa sa-
54116: notun viljelmän.
54117:     Sukupolvenvaihdoseläkettä voidaan myön-
54118: tää maatalousyrittäjälle, joka ei täytä 1 mo-
54119: mentin 1 kohdassa säädettyä viljelmällä asu-
54120: mista koskevaa edellytystä, jos siihen on erityi-
54121: siä syitä. Sanotun kohdan maatalouden har-
54122: joittamista koskevan säännöksen estämättä
54123:                                     1990 vp. -     HE n:o 209     35
54124: 
54125: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
54126: 
54127: voidaan viljelmän pellot vuokrata luovutuksen-
54128: saajalle enintään yhdeksi vuodeksi välittömästi
54129: ennen luovutusta.
54130:    Sen estämättä, mitä 1 momentin 2 kohdassa
54131: on säädetty sukupolvenvaihdoseläkkeen saami-
54132: sen edellytyksenä olevasta alaikärajasta, on
54133: myös sellaisella vuonna 1934 tai sitä ennen
54134: syntyneellä maatalousyrittäjällä, joka sanotus-
54135: sa momentissa tarkoitetulla tavalla pysyvästi
54136: lopettaa maatalouden harjoittamisen, oikeus
54137: saada sukupolvenvaihdoseläkettä. Vastaava oi-
54138: keus on myös vuonna 1935-1938 syntyneellä
54139: maatalousyrittäjällä, jos hänen vuonna 1934
54140: tai aikaisemmin syntynyt aviopuolisonsa on
54141: oikeutettu sukupolvenvaihdoseläkkeeseen tai
54142: jos tämä tultuaan oikeutetuksi sukupolven-
54143: vaihdoseläkkeeseen ja sen kalenterivuoden
54144: päätyttyä, jona eläkkeenhakija täytti 50 vuot-
54145: ta, kuollut tai alkanut saada 1 momentin 3
54146: kohdassa tarkoitettua eläkettä. Vuonna 1935-
54147: 1938 syntyneelle maatalousyrittäjälle ei kuiten-
54148: kaan makseta eläkettä ajalta ennen 55 vuoden
54149: täyttämistä. Luovutuksen tapahtuessa vuonna
54150: 1990 sovelletaan vuosiluvun 1934 sijasta vuosi-
54151: lukua 1935 sekä vuosilukujen 1935-1938 sijas-
54152: ta vuosilukuja 1936-1939.
54153: 
54154:                       6b §
54155:    Jatkamiskelpoisena pidetään viljelmää, jos        (Kumotaan)
54156: sillä on peltoa viljelmän sijaitessa maatilalain
54157: 67 §:ssä mainitulla ensimmäisellä tai toisella
54158: vyöhykkeellä taikka Ahvennamaan maakun-
54159: nassa 5 hehtaaria, sen sijaitessa mainitussa
54160: pykälässä tarkoitetulla kolmannella vyöhyk-
54161: keellä 6 hehtaaria ja neljännellä 8 hehtaaria
54162: sekä metsämaata niin paljon, että metsän tuot-
54163: to verotuksessa noudatettavien perusteiden
54164: mukaan säännönmukaisessa kasvukunnossa on
54165: vähintään 85 kuutiometriä vuodessa. Jos viljel-
54166: mällä on peltoa tai metsämaata edellä mainit-
54167: tua määrää vähemmän, pelto ja metsämaa
54168: voivat korvata toisiaan siten kuin asetuksella
54169: tarkemmin säädetään. Enontekiön, Inarin, Kit-
54170: tilän, Kolarin, Muonion, Pelkosenniemen, Sal-
54171: lan, Savukosken, Sodankylän, Utsjoen, Hout-
54172: skarin, Iniön, Brändön, Kumlingen, Kökarin
54173: tai Hailuodon kunnissa sijaitsevaa viljelmää
54174: pidetään kuitenkin jatkamiskelpoisena, kun sil-
54175: lä on peltoa 4 hehtaaria. Lisäksi viljelmän
54176: rakennusten tulee täyttää kooltaan ja kunnol-
54177: taan maatilahallituksen asettamat vaatimukset.
54178:    Edellä 1 momentissa tarkoitettuja viljelmän
54179: 36                                     1990 vp. -      HE n:o 209
54180: 
54181: Voimassa oleva laki                                    Ehdotus
54182: 
54183: pinta-alaa koskevia vaatimuksia voidaan alen-
54184: taa, jos vil}elmän peltojen sijainti ja laatu, sen
54185: rakennukset tai muut tuotantoedellytykset ovat
54186: tavanomaista huomattavasti paremmat, jos
54187: luovutuksensaajalla on maataloudellinen am·
54188: mattikoulutus tai jos viljelmällä harjoitetaan
54189: erikoistuotantoa. Niin ikään saadaan vaati-
54190: muksia pinta-aloista korottaa, jos viljelmän
54191: tuotantoedellytykset ovat tavanomaista huo-
54192: mattavsti huonommat. Alentamisen ja korotta-
54193: misen edellytyksistä säädetään tarkemmin ase-
54194: tuksella.
54195:    Luovuteltavan viljelmän on oltava jatkamis-
54196: kelpoinen luovutushetkellä ja ainakin viimeisen
54197: vuoden sitä ennen. Viljelmän jatkamiskelpoi-
54198: suutta harkittaessa otetaan myös huomioon
54199: sellainen ammattimainen kalastustoiminta ja
54200: porotalous, josta luovutaan luovutuksensaajan
54201: hyväksi samalla kertaa kuin viljelmästä, sekä
54202: luovutuksensaajan tai hänen aviopuolisonsa ai-
54203: nakin yhden vuoden ennen luovutushetkeä
54204: omistama viljelmä, joka maatilalain mukaisesti
54205: soveltuu luovutuksen kohteena olevaan viljel-
54206: mään lisäalueeksi.
54207:    Jatkamiskelpoisuuteen vaikuttavana ei kui-
54208: tenkaan pidetä aluetta, joka on hankittu viljel-
54209: mään viimeisen vuoden aikana ennen luovutus-
54210: ta. Jos viljelmä luovutetaan usemmalle kuin
54211: yhdelle luovutuksensaajalle, jotka eivät ole
54212: aviopuolisoita, on viljelmän jatkamiskelpoi-
54213: suutta ratkaistaessa edellä 1 momentissa tar-
54214: koitettuja arviointiperusteita korotettava luo-
54215: vutuksensaajan lukua vastaavasti.
54216:    Sukupolvenvaihdoseläkkeen saamisen edelly-
54217: tyksenä on, että viljelmä luovutetaan kokonai-
54218: suudessaan luovutuksensaajalle. Eläkkeen saa-
54219: misen edellytyksenä on lisäksi, että luovutuk-
54220: sensaaja ei yksin tai yhdessä aviopuolisonsa
54221: kanssa taikka luovutuksensaajan aviopuoliso
54222: yksin omista enempää kuin puolet viljelmästä.
54223: Jos luovutuksensaajia on useita, lasketaan
54224: edellä mainittua säännöstä sovellettaessa luo-
54225: vutuksensaajien ja aviopuolisoiden osuudet yh-
54226: teen. Luovuttajalla on kuitenkin oikeus, jollei
54227: toimenpide haittaa viljelmän tarkoituksenmu-
54228: kaista maatilataloudellista käyttöä, pidättää
54229: viljelmästä
54230:    1) itselleen ja kullekin rintaperilliselleen sekä
54231: otto- ja kasvattilapselleen kohtuullisen kokoi-
54232: nen tontti vakinaisen tai vapaa-ajan asunnon
54233: rakentamista varten;
54234:    2) itselleen tai toiselle alue, jolla on huomat-
54235:                                        1990 vp. -      HE n:o 209     37
54236: 
54237: Voimassa oleva laki                                    Ehdotus
54238: 
54239: tavasti suurempi arvo käytettynä muuhun kuin
54240: maatilataloudellisiin tarkoituksiin; ja
54241:   3) itselleen tai rintaperillisilleen Sellainen osa
54242: viljelmän tavanomaista huomattavasti suurem-
54243: masta metsämaasta, jonka pidättäminen ei ole
54244: esteenä maatilalaissa tarkoitetun lainan myön-
54245: tämiselle luovutuksensaajalle.
54246:    Oikeutta sukupolvenvaihdoseläkkeeseen ei
54247: ole, jos luovutettava viljelmä on pirstottu si-
54248: ten, että luovutuksensaaja ei voisi maatilalain 4
54249: ja 5 §:n säännökset huomioon ottaen saada
54250: maatilalain mukaista lainaa.
54251:    Luovutuksensaajan tulee olla luovuttajan tai
54252: tämän aviopuolison rintaperillinen, joka ikän-
54253: sä, terveydentilansa, ammattitaitonsa ja mui-
54254: den ominaisuuksiensa puolesta voidaan katsoa
54255: sopivaksi harjoittamaan maatilataloutta viljel-
54256: mällä. Jollei tällaista sukulaista ole tai tämä ei
54257: muusta syystä tule luovutuksensaajana kysy-
54258: mykseen, voidaan luovutuksensaajksi hyväk-
54259: syä edellä mainitut vaatimukset täyttävä muu
54260: henkilö. Luovutuksensaajaksi ei kuitenkaan
54261: hyväksytä henkilöä, joka ammattinsa, muun
54262: varallisuutensa kuin luovuteltavan viljelmän
54263: tai tulojensa puolesta ei voi saada maatilalain
54264: mukaista sisarosuuslainaa.
54265:    Määriteltäessä 5 momentissa ja 6 a §:n 1
54266: momentissa tarkoitettuja omistusosuuksia ei
54267: viljelmään katsota kuuluvaksi aluetta, jonka
54268: luovutuksensaaja omistaa yksin tai yhdessä
54269: muun henkilön kuin luopujan tai tämän avio-
54270: puolison kanssa ja joka ei ole aikaisemmin
54271: ollut luopujan tai tämän aviopuolison omistuk-
54272: sessa.
54273: 
54274:                        6c §
54275:    Sukupolvenvaihdoseläkkeenä maksetaan pe-              (Kumotaan)
54276: rusmäärä ja täydennyosa. Perusäärä on yhtä
54277: suuri kuin se tämän lain mukainen työkyvyttö-
54278: myyseläke, joka maatalousyrittäjälle olisi
54279: myönnetty, jos hänellä viljelmän hallinnan siir-
54280: tymishetkellä olisi ollut oikeus täyden työky-
54281: vyttömyyseläkkeen saamiseen. Sen suurutta
54282: määrättäessä ei kuitenkaan oteta huomioon
54283: sellaista oikeutta eläkkeeseen, joka perustuu
54284: maatalousyrittäjän työ- tai virkasuhteeseen
54285: taikka muuhun kuin tässä laissa tarkoitettuun
54286: yrittäjätoimintaan. Täydennysosa on yhtä suu-
54287: ri kuin kansaneläkkeen pohjaosan ja yksinäi-
54288: selle henkilölle toisessa kuntaryhmässä makset-
54289: tavan kansaneläkkeen lisäosan yhteenlaskettu
54290: määrä sukupolvenvaihdoseläkkeen alkamis-
54291:  38                                   1990 vp. -     HE n:o 209
54292: 
54293: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
54294:  vuoden ensimmäisenä parvana. Kansaneläk-
54295: keen lisäosaan vaikuttavana etuutena otetaan
54296:  tällöin huomioon ainoastaan edellä mainittu
54297: perusmäärä kansaneläkelain 26 §:n 1 momen-
54298:  tissa tarkoitetulla tavalla. Jos myös maatalous-
54299: yrittäjän aviopuolisolla on oikeus saada suku-
54300: polvenvaihdoseläkettä, alennetaan täydennys-
54301:  osaa 16 prosenttia.
54302:      Siltä ajalta, jolta sukupolvenvaihdoseläkettä
54303: maksetaan, ei sen saajalla ole oikeutta saada
54304: muuta eläkettä tässä laissa tarkoitetun yrittäjä-
54305:  toimintansa perusteella. Määrättäessä perhe-
54306: eläkkeen suuruutta sukupolvenvaihdoseläk-
54307: keen saajan jälkeen katsotaan kuitenkin, että
54308: edunjättäjällä oli kuolinhetkellään tässä laissa
54309:  tarkoitetun yrittäjätoimintansa perusteella oi-
54310:  keus saada sukupolvenvaihdoseläkkeen perus-
54311: määrän suuruista täyttä työkyvyttömyyseläket-
54312:  tä.
54313:      Jos työkyvyttömyyseläkkeen tai osa-aika-
54314: eläkkeen saajalle myönnetään sukupolvenvaih-
54315: doseläke, lakkautetaan työkyvyttömyyseläke
54316:  tai osa-aikaeläke lähinnä seuraavasta mahdol-
54317: lisesta erääntymispäivästä siltä osin kuin eläke
54318: perustuu tässä laissa tarkoitettuun yrittäjätoi-
54319: mintaan. Ne lakkautettavan työkyvyttömyys-
54320: eläkkeen tai osa-aikaeläkkeen erät, jotka on
54321: maksettu sukupolvenvaihdoseläkkeen alkami-
54322: sen jälkeen, katsotaan sukupolvenvaihdoseläk-
54323: keen osasuorituksiksi.
54324:     Sukupolvenvenvaihdoseläkettä ei pidetä sel-
54325: laisena eläkkeenä, jonka saaminen estää elä-
54326: keoikeuden syntymisen työ- ja virkasuhteen
54327: taikka muun kuin tässä laissa tarkoitetun yrit-
54328: täjätoiminnan perusteella.
54329:     Perusmäärää laskettaessa ei sovelleta, mitä
54330: jäljempänä 8 i §:n 3 momentissa on säädetty.
54331: Mitä työntekijäin eläkelain 7 c, 8 ja 8 a §:ssä
54332: on säädetty, sovelletaan eläkkeen perus-
54333: määrään mutta ei sen täydennysosaan.
54334:     Sukupolvenvaihdoseläkkeen perusmäärästä
54335: ja sukupolvenvaihdoseläkkeen saajasta on jäl-
54336: jempänä säädetyin poikkeuksin muutoin sovel-
54337: tuvin osin voimassa, mitä työkyvyttömyyseläk-
54338: keestä ja sen saajasta on säädetty.
54339: 
54340:                       6d §
54341:   Sukupolvenvihdoseläkettä suoritetaan viljel-         (Kumotaan)
54342: män hallinnan siirtymisestä, ei kuitenkaan en-
54343: nen kuin eläkkeensaaja on lopettanut maata-
54344: louden harjoittamisen ja luovutuksensaaja on
54345: alkanut täyttää 6 f §:ssä tarkoitettua sitoumus-
54346:                                     1990 vp. -     HE n:o 209     39
54347: 
54348: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
54349: 
54350: taan. Eläkettä ei kuitenkaan makseta vuotta
54351: pitemmältä ajalta ennen eläkkeen hakemista
54352: eikä vajaa/ta kalenterikuukaudelta. Eläkkeen-
54353: saajan täyttäessä 65 vuotta lakkaa sukupolven-
54354: vaihdoseläkkeen täydennysosa ja perusmäärä
54355: muuttuu vanhuuse/äkkeeksi.
54356:    Jos sukupolvenvaihdoseläkkeen saajalle
54357: myönnetään kansaneläkelain tai työntekijäin
54358: eläkelain 8 §:n 4 momentissa mainittujen la-
54359: kien, säännösten tai määräysten mukainen
54360: työttömyyse/äke, yksilöllinen varhaiseläke,
54361: työkyvyttömyyseläke tai varhennettu vanhuus-
54362: eläke, sukupolvenvaihdoseläkkeen täydennys-
54363: osa lakkautetaan lähinnä seuraavasta mahdol-
54364: lisesta erääntymispäivästä sen jälkeen, kun il-
54365: moitus eläkkeen myöntämisestä on saapunut
54366: eläke/aitokselle. Jos sukupolvenvaihdoseläk-
54367: keen saajalle myönnetty edellä tarkoitettu elä-
54368: ke lakkaa, aloitetaan täydennysosan maksami-
54369: nen uudelleen eläkkeen lakkaamista seuraavan
54370: kuukauden alusta.
54371:    Tämän lain 6 c §:n 1 momentin viimeissä
54372: virkkeessä tarkoitettu a/ennus poistetaan puoli-
54373: son kuolemaa seuraavan kuukauden alusta.
54374:    Jos sukupolvenvaihdoseläkkeen saaja ryhtyy
54375: harjoittamaan maataloutta 1 §:n 2 momentin 1
54376: kohdassa tarkoitetulla tavalla, lakkautetaan
54377: eläke. Mikäli rikkomus on lievä tai on olemas-
54378: sa muu erityinen syy, voidaan eläke lakkauttaa
54379: osaksi tai määräajaksi taikka päättää, että
54380: eläke maksetaan entisen suuruisena. Eläke voi-
54381: daan lakkauttaa tai sitä alentaa siitä, kun
54382: lakkauttamisen aiheuttavaan toimintaan ryh-
54383: dyttiin.
54384: 
54385:                      6e §
54386:    Maatalouspiirin on annettava eläkelaitoksel-      (Kumotaan)
54387: le lausuntonsa siitä,
54388:    1) onko 6 a §:ssä tarkoitettua viljelmää pi-
54389: dettävä seliaisena jatkamiskelpoisena vi/jelmä-
54390: nä, joka ei ole perheviljelmää olennaisesti suu-
54391: rempi, ja onko luovuttaja 6 a §:n 1 momentin
54392: 4 kohdassa mainituin edellytyksin oikeutettu
54393: maatilalain mukaiseen lainaan;
54394:    2) onko luovuttajalla katsottava olevan oi-
54395: keus pidättää vi/jelmästä 6 b §:n 5 momentin 2
54396: ja 3 kohdassa tarkoitettu alue, onko viljelmää
54397: 6 b §:n 6 momentissa mainituin tavoin pirstot-
54398: tu ja täyttääkö luovutuksensaaja sanotun py-
54399: kälän 7 momentissa tarkoitetut edellytykset;
54400: sekä
54401:   3) ovatko muutkin 6 aja 6 b §:ssä säädetyt
54402: 40                                      1990 vp. -      HE n:o 209
54403: 
54404: Voimassa oleva laki                                     Ehdotus
54405: sukupolvenvaihdoseläkkeen saamisen edelly-
54406: tykset olemassa.
54407:    Jos eläkelaitos katsoo, että maatalouspiiri
54408: on lausunnosaan 1 momentin 1 tai 2 kohdassa
54409: tarkoitettujen eläkkeen saamisen edellytysten
54410: osalta soveltanut lakia ilmeisen väärin tai että
54411: asia on sanotulta osin selvästi tulkinnanvarai-
54412: nen, eläkelaitoksen tulee alistaa eläkehakemuk-
54413: sesta annettu lausunto maatilahallitukselle.
54414:    Maatalouspiirin ja maatilahallituksen lau-
54415: suntoon sisältyvään ratkaisuun, jonka mukaan
54416: 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitettuja
54417: eläkkeen saamisen edellytyksiä ei ole olemassa,
54418: haetaan muutosta siinä järjestyksessä kuin
54419: muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa
54420: laissa (154150) on säädetty. Muuhun maata-
54421: louspiiriin tai maatilahallituksen tämän lain
54422: nojalla antamaan ratkaisuun ei saa hakea muu-
54423: tosta valittamalla.
54424:    Eläkelaitoksella, eläkelautakunnalla ja va-
54425: kuutusoikeudella ei ole oikeutta poiketa ratkai-
54426: sussaan maatalouspiirin tai maatilahallituksen
54427: lausunnosta siltä osin kuin se koskee 1 momen-
54428: tin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja edellytyksiä.
54429:    Tämän lain mukaan maatalouspiirille ja
54430: maatilahallitukselle kuuluvien tehtävien hoita-
54431: misesta Ahvenanmaan maakunnassa säädetään
54432: asetuksella.
54433: 
54434:                        6 f §
54435:    Jollei sukupolvenvaihdoseläkettä ole haettu            (Kumotaan)
54436: vuoden kuluessa viljelmän hallinnan siirtymi-
54437: sestä, on oikeus eläkkeen saamiseen menetetty.
54438: Erityisestä syystä voidaan eläke kuitenkin
54439: myöntää myöhästyneenkin hakemuksen perus-
54440: teella.
54441:    Haettaessa sukupolvenvaihdoseläkettä on
54442: eläkehakemukseen liitettävä luovutuksensaajan
54443: sitoumus, jossa hän velvoittautuu, mikäli eläke
54444: myönentään, pitämään luovutetun viljelmän
54445: pirstomattomana omistuksessaan sekä viljel-
54446: mällä asuen ja itse työhön osa/listuen harjoitta-
54447: maan sillä maataloutta vähintään viiden vuo-
54448: den ajan eläkkeen alkamisesta. Jos luovutuk-
54449: sensaajia on useampia kuin yksi ja nämä eivät
54450: ole aviopuolisoita, katsotaan heidän täyttävän
54451: asumista koskevan ehdon, jos yksi luovutuk-
54452: sensaajista asuu vil}elmällä ja muut luovutuk-
54453: sensaajat sellaisella etäisyydellä siitä, että heillä
54454: on mahdollisuus osallistua vil}elmän työhön.
54455: Luovutuksensaajalla on oikeus keskeyttää si-
54456: toumuksensa täyttäminen asevelvollisuutensa
54457:                                       1990 vp. -    HE n:o 209     41
54458: 
54459: Voimassa oleva laki                                 Ehdotus
54460: 
54461: suorittamisen, maataloudellisten ammattiopin-
54462: tojen tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi.
54463: Tällaisen esteen kestäessä vuotta pitemmän
54464: ajan eiäkelaitoksen on pidennettävä sitoumus-
54465: aikaa vastaavalla ajalla, jollei luovutuksensaa-
54466: ja osoita, että hän itse, hänen aviopuolisonsa
54467: tai toinen luovutuksensaaja täyttää sitoumuk-
54468: sen velvoitteet.
54469:    Mitä 6 §:n 4 momentissa on säädetty, ei
54470: sovelleta ratkaistaessa 2 momentin mukaisesti,
54471: onko luovutuksensaajan katsottava harjoitta-
54472: van itse työhön osallistuen maataloutta.
54473:    Jollei luovutuksensaaja täytä 2 momentissa
54474: tarkoitettua sitoumustaan eikä tämä johdu hy-
54475: väksyttävästä syystä, on eläkelaitoksen velvoi-
54476: tettava luovutuksensaaja korvaamaan eläkelai-
54477: tokselle sukupolvenvaihdoseläkkeen pääoma-
54478: arvo, joka määrätään sosiaali- ja tarveysminis-
54479: teriön vahvistamien perusteiden mukaan. Eri-
54480: tyisestä syystä eläkelaitos voi kuitenkin päät-
54481: tää, että eläkkeen pääoma-arvo jätetään osaksi
54482: tai kokonaan luovutuksensaajalta perimättä.
54483: Pääoma-arvosta on maksettava kymmenen
54484: prosentin suuruinen vuotuinen korko eläkelai-
54485: toksen päätöksen antamisesta lukien. Eläkelai-
54486: toksen lainvoimainen päätös pääoma-arvon
54487: korvamisesta korkoineen saadaan panna täy-
54488: täntöön niin kuin riita-asiassa annettu lainvoi-
54489: man saanut tuomio.
54490:    Maataloustoimiston ja maatalouslautakun-
54491: nan asiana on eläkelaitoksen ohella valvoa,
54492: että sukupolvenvaihdoseläkkeen saaja pidättyy
54493: tässä laissa edellytetyllä tavalla maatalouden
54494: harjoittamisesta ja että luovutuksensaaja täyt-
54495: tää 2 momentissa tarkoitetun sitoumuksensa.
54496: 
54497: 
54498:                       6g §
54499:    Sukupolvenvaihdoseläkettä koskeva hake-            (Kumotaan)
54500: mus voidaan käsitellä ja eläke myöntää ehdol-
54501: lisena pitäen perusteena viljelmän luovutusta
54502: koskevan kauppa- ja muun luovutuskirjan
54503: luonnosta, jonka eläkkeen hakija ja luovutuk-
54504: sensaaja ovat allekirjoittaneet. Eläkkeen suo-
54505: rittamisen edellytyksenä on kuitenkin, että
54506: kauppa tai muu luovutus tapahtuu luonnokses-
54507: sa mainituin ehdoin ja että eläkelaitokselle
54508: toimitetaan luovutuskirja tai sen virallisesti
54509: oikeaksi todistettu jäljennös.
54510:    Edellä 1 momentissa tarkoitettu ehdollinen
54511: päätös raukeaa, jos luonnosta vastaavaa luo-
54512: vutuskirjaa tai sen jäljennöstä ei ole toimitettu
54513: 6 301276Z
54514: 42                                 1990 vp. -     HE n:o 209
54515: 
54516: Voimassa oleva laki                               Ehdotus
54517: 
54518: eläkelaitokselle kuuden kuukauden kuluessa
54519: päätöksen antamisesta.
54520:    Myönnettäessä eläkettä tämän pykälän sään-
54521: nösten nojalla pidetään eläkkeen suuruuden
54522: määräämistä varten eläkkeen alkamisajankoh-
54523: tana sen kalenterikuukauden alkua, jonka ai-
54524: kana ehdollinen päätös annetaan.
54525:    Sukupolvenvaihdoseläkkeen saajalla on oi-
54526: keus saada eläkelaitokselta sitova ennakkopää-
54527: tös siitä, aiheuttaako hänen suunnittelemansa
54528: toimenpide eläkkeen lakkauttamisen 6 d §:n 5
54529: momentin mukaan. Luovutuksensaajalle on
54530: samoin pyynnöstä annettava ennakkopäätös
54531: siitä, onko hänen aikomansa menettely katsot-
54532: tava 6 f §:ssä tarkoitetuksi sitoumuksen kes-
54533: keyttämiseksi tai täyttämättä jättämiseksi ja
54534: mitä seuraamuksia menettely sanotun säännök-
54535: sen mukaan aiheuttaa.
54536: 
54537:                       15 §                                               15 §
54538:    Edellä 1 §:n 5 momentissa tarkoitettuihin         Edellä 1 § :n 5 momentissa tarkoitettuihin
54539: eläketurvakeskuksen, 4 §:ssä tarkoitettuihin      eläketurvakeskuksen, 4 §:ssä tarkoitettuihin
54540: eläketurvakeskuksen tai eläkelaitoksen päätök-    eläketurvakeskuksen tai eläkelaitoksen sekä
54541: siin sekä 6 f, 6 g ja 8 g §:ssä tarkoitettuihin   8 g §:ssä tarkoitettuihin eläkelaitoksen päätök-
54542: eläkelaitoksen päätöksiin saa hakea muutosta      siin saa hakea muutosta ja päätöksen poista-
54543: ja päätöksen poistamista saa hakea siten kuin     mista siten kuin työntekijäin eläkelaissa on
54544: työntekijäin eläkelaissa on säädetty.             säädetty.
54545:    Jos eläkehakemus on hylätty sillä perusteel-      (2 mom. kumotaan)
54546: la, että 6 c §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa
54547: tarkoitettuja edellytyksiä ei ole olemassa, ei
54548: päätökseen saa hakea muutosta.
54549: 
54550: 
54551:                       16 §                                            16 §
54552:   Tämän lain mukaista vakuutusta hoitaa             Tämän lain mukaista vakuutusta hoitaa
54553: maatalousyrittäjien eläkelaitos. Eläkelaitos      maatalousyrittäjien eläkelaitos. Eläkelaitos
54554: huolehtii myös viljelijöiden luopumiseläketur-    huolehtii myös viljelijöiden sukupolvenvaih-
54555: vasta siten kuin luopumiseläkelaissa (16/74) on   doseläke- ja luopumiseläketurvasta siten kuin
54556: säädetty. Jos asetuksella säädetään, voi maata-   maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkes-
54557: lousyrittäjien eläkelaitos hoitaa myös maata-     tä annetussa laissa ( 1 ) ja luopumiselä-
54558: lousyrittäjien tapaturmavakuutuslaissa ( 1026/    kelaissa (16/74) on säädetty. Asetuksella voi-
54559: 81) tarkoitetun maatalousyrittäjien tapaturma-    daan säätää, että maatalousyrittäjien eläkelai-
54560: vakuutuslaitoksen tehtävät.                       tos hoitaa myös maatalousyrittäjien tapatur-
54561:                                                   mavakuutuslaissa (1026/81) tarkoitetun maata-
54562:                                                   lousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitoksen teh-
54563:                                                   tävät.
54564: 
54565: 
54566:                                                     Tämä laki tulee voimaan        päivänä
54567:                                                   kuuta 199.
54568:                                      1990 vp. -      HE n:o 209                                     43
54569: 
54570: 3.
54571:                                                Laki
54572:                              työntekijäin eläkelain 8 §:n muuttamisesta
54573: 
54574:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
54575:   muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin eläkelain (395/61) 8 §:n 4
54576: momentin 10 kohta, sellaisena kuin se on 26 päivänä heinäkuuta 1985 annetussa laissa (663/85),
54577: seuraavasti:
54578: 
54579: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
54580: 
54581:                                                     8§
54582: 
54583:                              Yhteensovituksessa huomioon otettavat pe-
54584:                           ruseläkkeet ovat seuraavat työ- ja virkasuhtei-
54585:                           siin sekä yrittäjätoimintaan perustuvat van-
54586:                           huus- ja työkyvyttömyyseläkkeet:
54587: 
54588:   10) maatalousyrittäjien eläkelain vähimmäis-         10) maatalousyrittäjien eläkelain vähimmäis-
54589: ehtojen mukainen eläke;                              ehtojen mukainen eläke sekä maatalousyrittä-
54590:                                                      jien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain
54591:                                                      ( 1 ) mukaisen eläkkeen perusmäärä;
54592: 
54593: 
54594:                                                        Tämä laki tulee voimaan         päivänä
54595:                                                      kuuta 1991.
54596: 
54597: 
54598: 
54599: 
54600: 4.
54601:                                               Laki
54602:            rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä annetun lain 4 a §:n muuttamisesta
54603: 
54604:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
54605:   muutetaan rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä 7 päivänä tammikuuta 1982 annetun lain
54606: (13/82) 4 a §, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (1058/82),
54607: seuraavasti:
54608: 
54609: 
54610: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
54611: 
54612:                       4a §                                                 4a§
54613:    Varhaiseläkettä ei myönnetä sellaiselle rinta-       Varhaiseläkettä ei myönnetä sellaiselle rinta-
54614: maveteraanille, joka saa lain, asetuksen tai         maveteraanille, joka saa lain, asetuksen tai
54615: valtioneuvoston päätöksen taikka julkisen elä-       valtioneuvoston päätöksen taikka julkisen elä-
54616: kesäännön perusteella työ- tai virkasuhteen          kesäännön perusteella työ- tai virkasuhteen
54617: taikka yrittäjätoiminnan johdosta myönnettä-         taikka yrittäjätoiminnan johdosta myönnettä-
54618: vää tytöttömyyseläkettä tai täyttä työkyvyttö-       vää työttömyyseläkettä tai täyttä työkyvyttö-
54619: myyseläkettä taikka maatalousyrittäjien elä-         myyseläkettä taikka maatalousyrittäjien elä-
54620: 44                                    1990 vp. -      HE n:o 209
54621: 
54622: Voimassa oleva laki                                   Ehdotus
54623: 
54624: kelain (467 /69) mukaista sukupolvenvaihdos-          kelain (467 /69) tai maatalousyrittäjien suku-
54625: eläkettä, eikä sellaiselle rintamaveteraanille, jo-   polvenvaihdoseläkkeestä annetun lain ( 1 )
54626: ka saa tai jolla on oikeus saada lain, asetuksen      mukaista sukupolvenvaihdoseläkettä tai luopu-
54627: tai valtioneuvoston päätöksen perusteella työ-        miseläkelain (16174) mukaista luopumiselä-
54628: tai virkasuhteen taikka yrittäjätoiminnan joh-        kettä, eikä sellaiselle rintamaveteraanille, joka
54629: dosta myönnettävää vanhuuseläkettä, kuiten-           saa tai jolla on oikeus saada lain, asetuksen tai
54630: kin siten, että, jos rintamaveteraanin eläkkeistä     valtioneuvoston päätöksen perusteella työ- tai
54631: osa maksetaan vanhuuseläkkeenä ennen 65               virkasuhteen taikka yrittäjätoiminnan johdosta
54632: vuoden ikää, tällainen eläke ei estä varhais-         myönnettävää vanhuuseläkettä, kuitenkin si-
54633: eläkkeen myöntämistä. Mitä tässä pykälässä            ten, että jos rintamaveteraanin eläkkeistä osa
54634: on säädetty, koskee myös rintamaveteraania,           maksetaan vanhuuseläkkeellä ennen 65 vuoden
54635: joka saa edellä tarkoitettuja eläkkeitä vastaa-       ikää, tällainen eläke ei estä varhaiseläkkeen
54636: vaa muuta eläkettä.                                   myöntämistä. Mitä tässä pykälässä on säädet-
54637:                                                       ty, koskee myös rintamaveteraania, joka saa
54638:                                                       edellä tarkoitettuja eläkkeitä vastaavaa muuta
54639:                                                       eläkettä.
54640: 
54641:                                                         Tämä laki tulee voimaan         päivänä
54642:                                                       kuuta 199 .
54643: 
54644: 
54645: 
54646: 
54647: 5.
54648:                                                 Laki
54649:                                kansaneläkelain 26 §:n muuttamisesta
54650: 
54651:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
54652:   muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain (347/56) 26 §:n 1 momentin 5
54653: kohta, sellaisena kuin se on 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa (103/82), seuraavasti:
54654: 
54655: Voimassa oleva laki                                   Ehdotus
54656: 
54657:                                                26 §
54658:                              Lisäosaa määrättäessä otetaan huomioon va-
54659:                            kuutetun jatkuvasti saama:
54660: 
54661:    5) maatalousyrittäjien eläkelain (467 /69)            5) maatalousyrittäjien eläkelain (4671 69)
54662: 6 a §:n mukaan myönnetyn sukupolvenvaih-              6 a §:n tai maatalousyrittäjien sukupolvenvaih-
54663: doseläkkeen perusmäärää kuitenkin siten, että         doseläkkeestä annetun lain ( 1 ) mukaan
54664: täysimääräisestä lisäosasta vähennetään 50            myönnetyn sukupolvenvaihdoseläkkeen perus-
54665: prosenttia siitä 1-5 kohdassa mainittujen             määrä kuitenkin siten, että täysimääräisestä
54666: etuuksien yhteismäärän osasta, joka ylittää           lisäosasta vähennetään 50 prosenttia siitä 1-5
54667: 1 460 markkaa vuodessa.                               kohdassa mainittujen etuuksien yhteismäärän
54668:                                                       osasta, joka ylittää 1 460 markkaa vuodessa.
54669: 
54670: 
54671:                                                         Tämä laki tulee voimaan         päivänä
54672:                                                       kuuta 199 .
54673:                                      1990 vp. -      HE n:o 209                                        45
54674: 
54675: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
54676: 
54677:                                                            Tässä laissa säädetty markkamäärä vastaa
54678:                                                         virallisen elinkustannusindeksin sitä pistelu-
54679:                                                         kua, jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuussa
54680:                                                         maksettavina olevien kansaneläkkeiden suu-
54681:                                                         ruus on laskettu.
54682: 
54683: 
54684: 6.
54685:                                                Laki
54686:                              työttömyysturvalain 5 §:n muuttamisesta
54687: 
54688:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
54689:   muutetaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyysturvalain (602/84) 5 §:n 1 momentin 9
54690: kohta, sellaisena kuin se on 9 päivänä helmikuuta 1990 annetussa laissa (98/90), seuraavasti:
54691: 
54692: Voimassa oleva laki                                     Ehdotus
54693: 
54694:                                                   5 §
54695:                             Työttömyyspäivärahaoikeuden rajoitukset
54696:                              Työttömyyspäivärahaan ei ole oikeutta hen-
54697:                           kilöllä:
54698: 
54699:    9) siltä ajalta, jolta hän saa maatalousyrittä-         9) siltä ajalta, jolta hän saa maatalousyrittä-
54700: jien eläkelain (467 /69) mukaista sukupolven-           jien eläkelain (467 /69) tai maatalousyrittäjien
54701: vaihdoseläkettä;                                        sukupolvenvaihdoseläkkeestä       annetun     lain
54702:                                                         (   1 ) mukaista sukupolvenvaihdoseläkettä;
54703: 
54704: 
54705:                                                           Tämä laki tulee voimaan         päivänä
54706:                                                         kuuta 199 .
54707: 
54708: 
54709: 
54710: 7.
54711:                                                Laki
54712:                maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 12 §:n muuttamisesta
54713: 
54714:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
54715:   muutetaan 23 päivänä joulukuuta 1981 annetun maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain
54716: (1026/81) 12 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 23 päivänä tammikuuta 1987 annetussa laissa
54717: (36/87), seuraavasti:
54718: 
54719: Voimassa oleva laki                                     Ehdotus
54720:                                                   12 §
54721: 
54722:   Jos vuosityöansio 11 §:n ja tämän pykälän               Jos vuosityöansio 11 §:n ja tämän pykälän
54723: mukaisesti laskettuna on pienempi kuin tapa-            mukaisesti laskettuna on pienempi kuin tapa-
54724: turmavakuutuslain 16 §:n 6 momentissa sää-              turmavakuutuslain 16 §:n 6 momentissa sää-
54725: 46                                  1990 vp. -     HE n:o 209
54726: 
54727: 
54728: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
54729: 
54730: detty markkamäärä, käytetään vuosityöansio-        detty markkamäärä, käytetään vuosityöansio-
54731: na sanottua määrää. Tätä momenttia ei kuiten-      na sanottua määrää. Tätä momenttia ei kuiten-
54732: kaan sovelleta, jos työvahinko on sattunut         kaan sovelleta, jos työvahinko on sattunut
54733: aikana, jolta maatalousyrittäjällä on oikeus       aikana, jolta maatalousyrittäjällä on oikeus
54734: saada maatalousyrittäjien eläkelain mukaista       saada maatalousyrittäjien eläkelain tai maata-
54735: eläkettä taikka sellaista rintamaveteraanien       lousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä an-
54736: varhaiseläkelain (13/82) mukaista eläkettä, jo-    netun lain ( 1 ) mukaista eläkettä taikka
54737: ka perustuu maatalousyrittäjien eläkelaissa tar-   sellaista rintamaveteraanien varhaiseläkeestä
54738: koitettuun yrittäjätoimintaan.                     annetun lain (13/82) mukaista eläkettä, joka
54739:                                                    perustuu maatalousyrittäjien eläkelaissa tarkoi-
54740:                                                    tettuun yrittäjätoimintaan.
54741: 
54742:                                                      Tämä laki tulee voimaan        päivänä
54743:                                                    kuuta 199 .
54744:                                    1990 vp. -     HE n:o 210
54745: 
54746: 
54747: 
54748: 
54749:                                    Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjien
54750:                                 tapaturmavakuutuslain 11 ja 12 §:n muuttamisesta
54751: 
54752: 
54753: 
54754:                          ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
54755: 
54756:    Esityksessä ehdotetaan maatalousyrittäjän      teena, jos päivärahaa myönnetään neljän kuu-
54757: vuosityöansion määräytymistä muutettavaksi        kauden jälkeiselle ajalle työvahingon sattumi-
54758: siten, että vuosityöansiona pidettäisiin maata-   sesta.
54759: lousyrittäjien eläkelain mukaista työtuloa työ-
54760:                                                      Lainmuutos on tarkoitettu tulemaan voi-
54761: vahingon sattumishetkellä.
54762:                                                   maan 1 päivänä tammikuuta 1991. Sitä sovel-
54763:    Esityksen mukaan korvauksen perusteena
54764:                                                   lettaisiin työvahinkoihin, jotka sattuvat lain
54765: olevaa vuosityöansiota voitaisiin kuitenkin ko-   voimaantulon jälkeen.
54766: rottaa niissä tapauksissa, joissa työvahinko on
54767: sattunut niin lyhyessä ajassa korotukseen oi-       Ehdotetusta lainmuutoksesta valtiolle aiheu-
54768: keuttavan muutoksen jälkeen, ettei maatalous-     tuu noin kahden miljoonan markan kustan-
54769: yrittäjän voida kohtuudella katsoa ehtineen       nukset. Ne on otettu huomioon arvioitaessa
54770: tehdä maatalousyrittäjien eläkelaitokselle il-    maatalousyrittäjien eläkelain mukaisia työtulo-
54771: moitusta maatalousyrittäjien eläkelain mukai-     ja koskevan uudistuksen vaikutusta maatalous-
54772: sen työtulon tarkistamiseksi. Korotettua vuosi-   yrittäjien tapaturmavakuutuslain mukaisiin
54773: työansiota voitaisiin käyttää korvauksen perus-   kustannuksiin.
54774: 
54775: 
54776: 
54777: 
54778:                                         PERUSTELUT
54779: 
54780: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut                  tilanteissa huomattavastikin poiketa siitä työ-
54781:    muutokset                                      tulosta, joka on voimassa työvahinkohetkellä.
54782:                                                      Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain
54783:                                                   11 §:n 2 momentissa on säännös vuosityöan-
54784:    Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain      sion laskemisesta niiden maatalousyrittäjien
54785: (1026/81) mukaisen päivärahan, tapaturma-         osalta, joilla ei ole maatalousyrittäjien elä-
54786: eläkkeen ja perhe-eläkkeen suuruus määräytyy      kelain mukaista vakuutusta. Tällaisia henkilöi-
54787: vakuutetun vuosityöansion perusteella. Sano-      tä ovat esimerkiksi 14 - 17-vuotiaat maatalous-
54788: tun lain 11 §:n 1 momentin mukaan maata-          yrittäjät sekä sellaiset maatalousyrittäjät, joi-
54789: lousyrittäjän vuosityöansiona pidetään hänen      den maatalousyrittäjien eläkelain mukainen
54790: maatalousyrittäjien eläkelain (467 /69) mukais-   toiminta ei ole kestänyt neljää kuukautta. Va-
54791: ta työtuloaan (jäljempänä MYEL-työtulo).          kuutusturva on lisäksi viljelmällä ilman palk-
54792: Vuosityöansiota laskettaessa otetaan huo-         kaa työskentelevillä perheyrityksen jäsenillä
54793: mioon MYEL-työtulo enintään vuoden pitui-         sekä muun muassa osatyökyvyttömyyseläk-
54794: selta yrittäjätoiminnan jaksolta ennen työva-     keellä olevilla, viljelmällä työskentelevillä hen-
54795: hingon sattumista. Kun maatalousyrittäjän         kilöillä.
54796: työtulo lasketaan nykyisin työvahinkoa edeltä-       Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain
54797: neen vuoden aikana voimassa olleiden työtulo-     12 §:n 1 momenttiin sisältyy säännös sen varal-
54798: jen painotettuna keskiarvona, se voi joissakin    ta, että työvahingon sattumisen jälkeen havai-
54799: 301281E
54800: 2                                     1990 vp. -     HE n:o 210
54801: 
54802: taan maatalousyrittäjän todellisen ansion ol-        taan sanotun lain 11 §:n 1 momenttia muutet-
54803: leen viimeisen vuoden ajalta olennaisesti suu-       tavaksi siten, että siinä tarkoitettuna vuosityö-
54804: remman kuin hänen MYEL-työtulonsa. Täl-              ansiona pidettäisiin maatalousyrittäjien elä-
54805: löin korvauksen perusteena on käytettävä kor-        kelain mukaista työtuloa työvahingon sattu-
54806: keampaa, todellista ansiota. Poikkeus on sää-        mishetkellä.
54807: detty erityisesti sitä tilannetta silmällä pitäen,      Lain 11 §:n 2 momentissa ehdotetaan sää-
54808: että viljelmän olosuhteissa on työtulon vahvis-      dettäväksi, että niillä maatalousyrittäjillä, joil-
54809: tamisen jälkeen tapahtunut olennainen muu-           la ei ole maatalousyrittäjien eläkelain mukaista
54810: tos, kuten esimerkiksi lisämaan osto tai tuotan-     vakuutusta, vuosityöansio laskettaisiin edelleen
54811: tosuunnan muuttaminen, josta viljelijä ei ole        soveltuvin osin maatalousyrittäjien eläkelaissa
54812: ehtinyt tehdä eläkelaitokselle työtulon tarkis-      olevia periaatteita noudattaen. Ei ole tarkoi-
54813: tusilmoitusta ennen työvahingon sattumista.          tuksenmukaista, että vakuuttamattomien työ-
54814: Tällaisissa tilanteissa MYEL-työtulon perus-         tulo arv101tmsnn vakuutettujen työtulosta
54815: teella määräytyvä vuosityöansio saattaisi jäädä      poikkeavasti. Erityistä huomiota on kiinnitet-
54816: kohtuuttoman alhaiseksi viljelmän todellisiin        tävä siihen, että työtulo on oikeassa suhteessa
54817: olosuhteisiin verrattuna.                            yrityksestä vakuutettujen henkilöiden työtuloi-
54818:    Päivärahaa määrättäessä vuosityöansiota           hin verrattuna.        .
54819: voidaan korottaa vain siltä osin kuin sitä              Lain 12 §:n 1 momentissa säädettäisiin mah-
54820: myönnetään yli kuuden kuukauden ajalle työ-          dollisuudesta poiketa MYEL-työtulosta vuosi-
54821: vahingon sattumisesta. Lyhyemmät työkyvyt-           työansiota määrättäessä. Edellä mainitun maa-
54822: tömyysjaksot on rajattu korottamismahdolli-          talousyrittäjien eläkelain muutoksen jälkeen
54823: suuden ulkopuolelle lähinnä hallinnollisista         voidaan MYEL-työtulon määrittelyssä ottaa
54824: syistä. Vuosityöansiota korotetaan nykyisin          nykyistä joustavammin huomioon tilan yksilöl-
54825: noin 30 tapauksessa vuosittain.                      liset olosuhteet, muun muassa tuottavuus. Tar-
54826:    Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain         koituksenmukaista on, että tämä otettaisiin
54827: 12 §:n 1 momentin mukaan korotetuna vuosi-           huomioon myös maatalousyrittäjien tapatur-
54828: työansiona ei ole suoraa yhteyttä MYEL-työtu-        mavakuutuslaissa säätämällä nykyistä selvem-
54829: loon. Työvahinkokorvauksen laskemisen pe-            min, milloin MYEL-työtulosta voidaan poiketa
54830: rusteena voidaan käyttää huomattavastikin ko-        vuosityöansiota määrättäessä. Poikkeussään-
54831: rotettua vuosityöansiota. Maatalousyrittäjä voi      nöksen käyttömahdollisuus olisi perusteltua ra-
54832: kuitenkin nykyisin työvahingon jälkeen pitää         joittaa koskemaan vain niitä tapauksia, joissa
54833: maatalousyrittäjien eläkelain mukaisessa va-         maatalousyrittäjä ei ole kohtuudella ehtinyt
54834: kuutuksessa entisen työtulonsa. Sen perusteella      tehdä muuttuneiden olosuhteiden perusteella
54835: määräytyy muun muassa maatalousyrittäjien            työtulon tarkistusilmoitusta eläkelaitokselle en-
54836: tapaturmavakuutuslain mukainen vakuutus-             nen työvahingon sattumista.
54837: maksu.                                                  Tämän mukaisesti voitaisiin vuosityöansiota
54838:    Tähän asti MYEL-työtulo on määräytynyt            määrättäessä pääsäännön mukaan ottaa huo-
54839: kaavamaisesti viljelmän pinta-alan perusteella.      mioon työtulon perusteissa vuoden sisällä en-
54840: Tästä on voitu tietyin edellytyksin poiketa,         nen työvahinkoa tapahtunut muutos. Muutos-
54841: jolloin työtulo on arvioitu erityisen normituk-      perusteen olemassaolo todettaisiin ja korotuk-
54842: sen perusteella. MYEL-työtulon määräytymis-          sen määrä laskettaisiin samalla tavalla kuin
54843: tä koskeva lainmuutos (1312/89) tuli voimaan         maatalousyrittäjien eläkelain mukaisessa va-
54844: 1 päivästä heinäkuuta 1990 lukien. Vastaisuu-        kuutuksessa. On kuitenkin tapauksia, joissa
54845: dessa voidaan MYEL-työtulo määrätä entistä           vuoden määräaika on ilmeisesti liian lyhyt.
54846: joustavammin poikkeamaHa laissa säädetystä           Kun MYEL-työtuloa korotetaan tuottavuuden
54847: perustyötulosta viljelmän yksilöllisten olosuh-      perusteella     maatalousyrittäjien     eläkelain
54848: teiden mukaan.                                       8 b §:n 5 momentin nojalla, korotus perustuu
54849:    Edellä mainittu muutos on tarkoituksenmu-         useamman vuoden verotietoihin. Kysymys on
54850: kaista ottaa soveltuvin osin huomioon myös           useimmiten nuorista, tuotantoaan laajentavista
54851: maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaissa.         maatalousyrittäjistä. Tuottavuuteen perus-
54852:    Koska maatalousyrittäjien tapaturmavakuu-         tuvan korotusperusteen olemassaolo ilmenee
54853: tuslain mukaisten korvausten tarkoituksena on        vähitellen. Kun lähtökohtana vuosityöansion
54854: turvata vahingoittuneen toimeentulo sen tasai-       määrittelylle on pysyvä työansio, niin myös
54855: sena kuin se oli työvahingon sattuessa, ehdote-      korotusperusteen käyttö edellyttää tuottavuu-
54856:                                       1990 vp. -     HE n:o 210                                   3
54857: 
54858: den nousun todennäköistä pysyvyyttä. Sen sel-        sityöansiota voi käyttää päivärahan perusteena
54859: vittäminen edellyttää yleensä useamman kuin          ennen kuin työvahingon sattumisesta on kulu-
54860: yhden vuoden tuottavuuden tarkastelua. Arvi-         nut neljä kuukautta. Tätä aikaisemmalta ajalta
54861: ointia saattaa vielä vaikeuttaa tuottavuuden         päiväraha määräytyy II §:ssä säädetyn pää-
54862: nousun aiheuttavista tekijöistä riippumaton          säännön mukaisesti.
54863: poikkeuksellinen seikka, esimerkiksi katovuo-
54864: desta johtunut sadonmenetys. Näin ollen ei ole
54865: tarkoituksenmukaista asettaa tämän korotus-          2. Ehdotuksen taloudelliset vai-
54866: perusteen käyttämiselle täsmällistä aikarajaa.          kutukset
54867: Kohtuusyistä se aika, jonka kuluessa tapahtu-
54868: nut tuottavuuden nousu otetaan huomioon,                Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain
54869: voisi olla vuotta pidempikin. Tarkoituksenmu-        mukaiset kustannukset rahoitetaan lain I5 §:n
54870: kaista olisi kuitenkin, ettei tähän korotusperus-    mukaan perusturvaosuudella, maatalousyrittä-
54871: teeseen voisi vedota, mikäli tuottavuuden nou-       jien vakuutusmaksuosuudella ja valtion osuu-
54872: sun toteamiseksi tarvittavat seikat ovat ilmen-      della. Valtion osuus kokonaiskustannuksista
54873: neet yli kolme vuotta ennen tapaturmaa.              on 29, I prosenttia.
54874:     Korotetun vuosityöansion käyttämisen edel-          Ehdotus vuosityöansion määräytymistavan
54875: lytyksenä olisi, että maatalousyrittäjä on teh-      muuttamisesta lisää maatalousyrittäjien tapa-
54876: nyt vastaavan hakemuksen myös MYEL-työtu-            turmavakuutuslain mukaista vakuutusvastuuta
54877: lonsa korottamista varten. Näin estettäisiin         vuonna I99I noin 6,8 miljoonaa markkaa ja
54878: edellä selostetut tilanteet, joissa vuosityöansi-    vuonna I992 noin 3,4 miljoonaa markkaa. Sen
54879: ossa huomioon otettua työtulon korotusta ei          jälkeen vaikutus on vuositasolla noin 0,6 mil-
54880: ole toteutettu maatalousyrittäjien eläkelain         joonaa markkaa. Vakuutusvastuun lisäyksestä
54881: mukaisessa vakuutuksessa. Työvahinkoasiassa          valtiolle vuonna I99I aiheutuvat noin 2 miljoo-
54882: vuosityöansio määrättäisiin kuitenkin itsenäi-       nan markan kustannukset on jo ennakoitu
54883: sesti odottamatta ratkaisua MYEL-työtulon            vuoden I99I tulo- ja menoarvioesityksessä ar-
54884: tarkistusta koskevassa asiassa. Tarkoituksena        vioitaessa maatalousyrittäjien eläkelain mukai-
54885: on, että MYEL-työtulo tarkistettaisiin maata-        sia työtuloja koskevan uudistuksen vaikutusta
54886: lousyrittäjien tapaturmavakuutuslaissa määrät-       maatalousyrittäjien     tapaturmavakuutuslain
54887: tyä korotettua työtuloa vastaavaksi. Työtulon        mukaisiin kustannuksiin.
54888: tarkistushakemuksen tekeminen ei luonnolli-             Lisäksi vuosityöansion korotustapausten
54889: sesti olisi korotetun vuosityöansion käyttämi-       määrän nousu 60:een ja korotusmenettelyn
54890: sen edellytys niissä tapauksissa, joissa maata-      sitominen maatalousyrittäjien eläkelain mukai-
54891: lousyrittäjien eläkelain mukainen vakuutus           sen työtulon tarkistamiseen lisää maatalous-
54892:  päättyy esimerkiksi kuolemaan tai toistaiseksi      yrittäjien tapaturmavakuutuslain mukaista
54893:  myönnettyyn työkyvyttömyyseläkkeeseen.              korvausvastuuta vuositasolla noin 0, 7 miljoo-
54894:     Korotettua vuosityöansiota voitaisiin käyt-      naa markkaa.
54895:  tää, kun päivärahaa myönnetään yli neljän              Ehdotetusta muutoksesta ei täten aiheudu
54896:  kuukauden ajalle työvahingon sattumisesta.          olennaisia lisäkustannuksia valtiolle.
54897:  Käytännössä on todettu, että hallinnolliset
54898:  syyt, joiden perusteella lähinnä päädyttiin ny-
54899:  kyiseen kuuden kuukauden työkyvyttömyys-            3. Voimaantulo
54900:  aikaedellytykseen, eivät ole enää muutoksen
54901:  esteenä. Voidaan arvioida, että lainmuutoksen          Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan palva-
54902:  jälkeen vuosityöansion korotustapauksia tulisi      nä tammikuuta I991. Lakia sovellettaisiin työ-
54903:  vuosittain olemaan noin 60. Myöhemmin on            vahinkoihin, jotka ovat sattuneet sen voimaan-
54904:  korvauskäytännöstä saatujen tietojen perus-         tulon jälkeen. Lain I2 §:n I momenttia sovel-
54905:  teella erikseen harkittava, voidaanko työkyvyt-     lettaessa otettaisiin huomioon myös ennen lain
54906:  tömyysaikaedellytystä edelleen lyhentää.            voimaantuloa tapahtunut muutos työtulon pe-
54907:     Samassa yhteydessä ehdotetaan maatalous-         rusteisiin vaikuttavissa tekijöissä.
54908:  yrittäjien tapaturmavakuutuslain I2 §:n I mo-
54909:  menttia tarkennettavaksi niin, että siitä ilmeni-     Edellä olevan perusteella annetaan Eduskun-
54910:  si nykyistä selvemmin se, ettei korotettua vuo-     nan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
54911: 4                                  1990 vp. -    HE n:o 210
54912: 
54913:                                             Laki
54914:             maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 11 ja 12 §:n muuttamisesta
54915: 
54916:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
54917:   muutetaan 23 päivänä joulukuuta 1981 annetun maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain
54918: (1026/81) 11 §:n 1 ja 2 momentti sekä 12 §:n 1 momentti,
54919:   sellaisina kuin niistä ovat 11 §:n 1 ja 2 momentti 29 päivänä joulukuuta 1989 annetussa laissa
54920: (1313/89), seuraavasti:
54921: 
54922:                        11 §                        sen työtulonsa tarkistamiseksi, otetaan tässä
54923:    Maatalousyrittäjän vuosityöansiona pide- tarkoitettu muutos vuosityöansiota määrättäes-
54924: tään hänen maatalousyrittäjien eläkelain mu- sä huomioon. Muutoksen perustuessa saman
54925: kaista työtuloaan työvahingon sattumishetkel- lain 8 b §:n 5 momentissa tarkoitettuun viljel-
54926: lä.                                                män tuottavuuteen voidaan aikaisemminkin ta-
54927:    Maatalousyrittäjälle, jolla ei työvahingon , pahtunut muutos ottaa huomioon, mikäli se
54928: sattuessa ole voimassa maatalousyrittäjien elä- olosuhteisiin nähden on kohtuullista. Tässä
54929: kelain mukaista vakuutusta, määrätään vuosi- momentissa tarkoitettua korotettua vuosityö-
54930: työansio soveltuvin osin sanotussa laissa sää- ansiota käytetään päivärahaa määrättäessä
54931: dettyjä perusteita noudattaen.                     kuitenkin vain siltä osin kuin päivärahaa
54932:                                                    myönnetään neljän kuukauden jälkeiselle ajalle
54933:                                                    työvahingon sattumisesta.
54934:                       12 §
54935:     Jos maatalousyrittäjä tai hänen omaisensa
54936: osoittavat, että viimeisen vuoden aikana ennen       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
54937: työvahingon sattumista maatalousyrittäjien kuuta 1991.
54938: eläkelain 8 b tai 8 c §:ssä tarkoitetuissa viljel-   Tätä lakia sovelletaan, kun työvahinko on
54939: män työtuloon vaikuttavissa tekijöissä on ta- sattunut tämän lain voimaantulon jälkeen.
54940: pahtunut muutos, joka korottaisi maatalous-          Lain 12 §:n 1 momenttia sovellettaessa ote-
54941: yrittäjän työtuloa sanotun lain säännösten mu- taan huomioon myös ennen tämän lain voi-
54942: kaisesti, ja maatalousyrittäjä, mikäli hänet maantuloa työtuloon vaikuttavissa tekijöissä
54943: edelleen on vakuutettava, on tehnyt hakemuk- tapahtunut muutos.
54944: 
54945: 
54946:     Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1990
54947: 
54948: 
54949:                                      Tasavallan Presidentti
54950:                                      MAUNO KOIVISTO
54951: 
54952: 
54953: 
54954: 
54955:                                                 Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
54956:                                      1990 vp. -    HE n:o 210                                       5
54957: 
54958:                                                                                                  Liite
54959: 
54960: 
54961: 
54962:                                              Laki
54963:             maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 11 ja 12 §:n muuttamisesta
54964: 
54965:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
54966:   muutetaan 23 päivänä joulukuuta 1981 annetun maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain
54967: (1026/81) 11 §:n 1 ja 2 momentti sekä 12 §:n 1 momentti,
54968:   sellaisina kuin niistä ovat 11 §:n 1 ja 2 momentti 29 päivänä joulukuuta 1989 annetussa laissa
54969: (1313/89), seuraavasti:
54970: 
54971: 
54972: Voimassa oleva laki                                Ehdotus
54973: 
54974:                      11 §                                               11 §
54975:   Maatalousyrittäjän vuosityöansiona pide-           Maatalousyrittäjän vuosityöansiona pide-
54976: tään hänen maatalousyrittäjien eläkelain mu-       tään hänen maatalousyrittäjien eläkelain mu-
54977: kaista työtuloaan. Työtulo, joka lasketaan sa-     kaista työtuloaan työvahingon sattumishetkel-
54978: notun lain 8 i §:n 1 ja 2 momentin mukaisesti,     lä.
54979: otetaan kuitenkin huomioon enintään vuoden
54980: pituiselta yrittäjätoiminnan jakso/ta ennen työ-
54981: vahingon sattumista.
54982:    Maatalousyrittäjälle, jolla ei työvahingon        Maatalousyrittäjälle, jolla ei työvahingon
54983: sattuessa ole voimassa maatalousyrittäjien elä-    sattuessa ole voimassa maatalousyrittäjien elä-
54984: kelain mukaista vakuutusta, määrätään vuosi-       kelain mukaista vakuutusta, määrätään vuosi-
54985: työansio enintään vuoden pituiselta ajalta en-     työansio soveltuvin osin sanotussa laissa sää-
54986: nen työvahingon sattumista soveltuvin osin         dettyjä perusteita noudattaen.
54987: sanotun lain 8 ja 8 a-8 h §:ssä ja 8 i §:n 1 ja
54988: 2 momentissa säädettyjen perusteiden mukaan.
54989: 
54990: 
54991:                       12 §                                                12 §
54992:    Jos maatalousyrittäjä tai hänen omaisensa         Jos maatalousyrittäjä tai hänen omaisensa
54993: asetuksella säädettävin tavoin osoittavat, että    osoittavat, että viimeisen vuoden aikana ennen
54994: maatalousyrittäjän saama työansio viimeisen        työvahingon sattumista maatalousyrittäjien
54995: vuoden ajalta ennen työvahingon sattumista on      eläkelain 8 b tai 8 c § :ssä tarkoitetuissa viljel-
54996: ollut olennaisesti suurempi kuin 11 §:n 1 mo-      män työtuloon vaikuttavissa tekijöissä on ta-
54997: mentin mukaisesti määräytyvä vuosityöansio,        pahtunut muutos, joka korottaisi maatalous-
54998: otetaan näin osoitettu työansio korvauksen         yrittäjän työtuloa sanotun lain säännösten mu-
54999: perusteeksi. Näin laskettua työansiota käyte-      kaisesti, ja maatalousyrittäjä, mikäli hänet
55000: tään päivärahaa määrättäessä kuitenkin vain        edelleen on ~~akuutettava, on tehnyt hakemuk-
55001: siltä osin kuin päivärahaa myönnetään yli kuu-     sen työtulonsa tarkistamiseksi, otetaan tässä
55002: den kuukauden ajalle työvahingon sattumista.       tarkoitettu muutos vuosityöansiota määrättäes-
55003:                                                    sä huomioon. Muutoksen perustuessa saman
55004:                                                    lain 8 b § :n 5 momentissa tarkoitettuun viljel-
55005:                                                    män tuottavuuteen voidaan aikaisemminkin ta-
55006:                                                    pahtunut muutos ottaa huomioon, mikäli se
55007:                                                    olosuhteisiin nähden on kohtuullista. Tässä
55008:                                                    momentissa tarkoitettua korotettua vuosityö-
55009:                                                    ansiota käytetään päivärahaa määrättäessä
55010:                                                    kuitenkin vain siltä osin kuin päivärahaa
55011: 6                     1990 vp. -   HE n:o 210
55012: 
55013: Voimassa oleva laki                Ehdotus
55014: 
55015:                                    myönnetään neljän kuukauden jälkeiselle ajalle
55016:                                    työvahingon sattumisesta.
55017: 
55018: 
55019:                                      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
55020:                                    kuuta 1991.
55021:                                      Tätä lakia sovelletaan, kun työvahinko on
55022:                                    sattunut tämän lain voimaantulon jälkeen.
55023:                                      Lain 12 §:n 1 momenttia sovellettaessa ote-
55024:                                    taan huomioon myös ennen tämän lain voi-
55025:                                    maantuloa työtuloon vaikuttavissa tekijöissä
55026:                                    tapahtunut muutos.
55027:

Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025